AI assistant
Fiskars Oyj Abp — Annual Report (ESEF) 2024
Feb 18, 2025
Preview isn't available for this file type.
Download source fileFiskars Oyj Abp Taloudellinen tieto 2024
Sisältö
Vuosi 2024 3
Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2024 7
Liiketoimintamalli ja strategia 9
Toimintaympäristö vuonna 2024 10
Vuosi lyhyesti: Vahva lopetus vuodelle haastavassa markkinatilanteessa 10
Konsernin tuloskehitys 11
Raportointisegmentit ja maantieteellinen jakauma 12
Tuotekehitys 13
Henkilöstö 13
Rahoituserät, nettotulos ja rahavirta 13
Tase ja rahoitus 13
Muutoksia organisaatiossa ja johdossa 14
Katsauskauden muut merkittävät tapahtumat 14
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 15
Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset 15
Hallituksen valtuutukset 16
Osakkeet ja osakkeenomistajat 17
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät 18
Tulosohjeistus vuodelle 2025 25
Ehdotus osingonjaosta 25
Kestävyysselvitys 26
ESRS sisältöindeksi 27
1. Yleiset tiedot 32
2. Ympäristöä koskevat tiedot 56
3. Yhteiskunnalliset tiedot 94
4. Hallintotapatiedot 115
5. Luettelo muun EU-lainsäädännön tietopisteistä 121
6. Sanasto 128
Tilinpäätös 130
Konsernitilinpäätös, IFRS 132
Konsernin tuloslaskelma 132
Konsernin laaja tuloslaskelma 132
Konsernin tase 133
Konsernin rahavirtalaskelma 134
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 135
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 136
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 195
Emoyhtiön tuloslaskelma 195
Emoyhtiön tase 196
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 197
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 198
Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset 208
Tilintarkastuskertomus 210
Muut taloudelliset tiedot 220
Kestävyysraportin varmennuskertomus 215
2
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Konsernin avainluvut 2024
Milj. euroa, ellei muuta mainittu
| 2024 | 2023 | Muutos | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 157,1 | 1 129,8 | 2,4 % |
| Vertailukelpoinen liikevaihto¹ | 1 018,1 | 1 071,4 | -5,0 % |
| EBIT | 37,1 | 98,9 | -62,4 % |
| EBIT:n vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 74,3 | 11,4 | |
| Vertailukelpoinen EBIT² | 111,4 | 110,3 | 1,1 % |
| Vertailukelpoinen EBIT-marginaali | 9,6 % | 9,8 % | |
| EBITDA | 119,6 | 164,9 | -27,5 % |
| Vertailukelpoinen EBITDA³ | 193,5 | 175,8 | 10,0 % |
| Tulos ennen veroja | 18,5 | 79,7 | -76,8 % |
| Tilikauden tulos | 27,3 | 70,0 | -61,0 % |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 0,33 | 0,86 | -61,3 % |
| Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, euroa | 1,07 | 0,99 | 7,7 % |
| Rahavirta/osake, euroa | 1,39 | 2,68 | -48,2 % |
| Oma pääoma/osake, euroa | 9,80 | 10,15 | -3,3 % |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 145,4 | 247,5 | -41,3 % |
Milj. euroa, ellei muuta mainittu
| 2024 | 2023 | Muutos | |
|---|---|---|---|
| Vapaa rahavirta | 81,7 | 184,9 | -55,8 % |
| Vapaa rahavirta/vertailukelpoinen tilikauden tulos (LTM), % | 94,8 % | 231,0 % | |
| Nettovelka | 493,9 | 446,7 | 10,6 % |
| Nettovelka/vertailukelpoinen EBITDA (liukuva 12kk), suhdeluku | 2,55 | 2,54 | 0,5 % |
| Omavaraisuusaste, % | 47 % | 47 % | |
| Nettovelkaantumisaste, % | 62 % | 54 % | |
| Investoinnit | 52,5 | 50,8 | 3,4 % |
| Henkilöstö (FTE), keskimäärin | 6 446 | 6 133 | 5,1 % |
¹ Vertailukelpoinen liikevaihto ei sisällä valuuttakurssien eikä ostettujen ja myytyjen liiketoimintojen vaikutusta.
² EBIT ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoista EBITiä ei ole oikaistu hankittujen ja luovutettujen liiketoimintojen EBIT-vaikutuksen osalta.
³ EBITDA ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoista EBITDAa ei ole oikaistu hankittujen ja luovutettujenliiketoimintojen EBIT-vaikutuksen osalta.
Ympäristöön liittyvät avainluvut 2024
| 2024 | 2023 | Tavoite | |
|---|---|---|---|
| Kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palveluiden osuus liikevaihdosta | 26 % | 14 % | >50 % vuoteen 2030 mennessä |
| Scope 1 ja 2 kasvihuonekaasupäästöjen vähennys vuoteen 2017 verrattuna | -54 % | -56 % | -60 % vuoteen 2030 mennessä |
| Scope 3 kasvihuonekaasupäästöjen (kuljetus ja jakelu) vähennys vuoteen 2017 verrattuna | -44 % | -46 % | -30 % vuoteen 2030 mennessä |
| Tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettaneiden tavaran- ja palveluntoimittajien ostomääräinen osuus | 64 % | 45 % | 60 % vuoteen 2024 mennessä |
3
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kohokohtia 2024
Kuluttajan ympäröiminen
Fiskars-konserni on käynnistänyt kasvun tueksi useita aloitteita, jotka koskevat kategorialaajennuksia kuluttajan ympäröimiseksi. Esimerkiksi Moomin Arabian liikevaihdosta jo 20 % tulee tekstiileistä.
Suora kuluttajamyynti Vitalle yhä tärkeämpää
Liiketoiminta-alue Vitalla oli noin 500 myymälää vuonna 2024, ja suoran kuluttajamyynnin osuus sen liikevaihdosta oli jo 50 %. Suora kuluttajamyynti on tärkeää Vitalle brändikiinnostuksen herättämiseksi.
Vastuullisuustavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina
Fiskars-konserni laski liikkeeseen yhtiön ensimmäisen Sustainability-Linked Bond Framework -viitekehyksen mukaisen lainan. Kaupankäynti Nasdaq Helsinki Oy:n vastuullisten joukkovelkakirjalainojen listalla alkoi tammikuussa 2024. Lue lisää
Red dot -tunnustuksia
Fiskars voitti kaksi Red Dot: Best of the Best -muotoilupalkintoa jo viidentenä peräkkäisenä vuotena. Fiskars on voittanut kilpailun vuoteen 1955 asti ulottuvan historian aikana 64 palkintoa. Lue lisää
Liiketoiminta-alueiden eriyttäminen
Fiskars-konserni kertoi suunnitelmistaan jakaa kaksi liiketoiminta-aluettaan toiminnallisesti itsenäisiksi yhtiöiksi, saattaen näin loppuun ’brändit ensin’ -lähestymistavan. Lue lisää
Fiskars täytti 375
Vuonna 2024 Fiskars juhlisti 375-vuotista taivaltaan, jonka aikana se on edistänyt korkean laadun, ajattoman muotoilun ja vertaansa vailla olevan toiminnallisuuden periaatteita. Lue lisää
4
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Toimittajien sitouttamistavoitteen saavuttaminen etuajassa
Ostomääräisesti jo yli 60 % tavaran- ja palveluntoimittajistamme on asettanut tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet.
MyFiskars
Fiskars-konserni jatkoi henkilöstön osakesäästöohjelmaa, jossa yhtiö antaa osallistuville työntekijöille yhden maksuttoman lisäosakkeen jokaista kahta hankittua säästöosaketta kohden.
Pitkän tähtäimen nettonollapäästötavoite
Fiskars-konsernin tavoitteena on vähentää toimintansa ja koko arvoketjunsa ilmastopäästöt nettonollaan vuoteen 2049 mennessä, jolloin Fiskars täyttää 400 vuotta. Lue lisää
Georg Jensenin integrointi
Kolmannella vuosineljänneksellä tuli täyteen Georg Jensenin ensimmäinen kokonainen vuosi osana Fiskars-konsernia. Yhtiö toimii tavalliseen tapaan, ja kustannussynergioiden toteutuminen on hyvällä mallilla.
26 % kiertotalouden mukaista myyntiä
Fiskars-konsernin tavoitteena kiertotalouden mukaisessa tuotesuunnittelussa on laajentaa kierrätettyjen, uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöä sekä priorisoida tuotteiden pitkäikäisyyttä, korjattavuutta ja kierrätettävyyttä.
5
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Avainbrändimme
FISKARS
VITA
6
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2024
7
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Vuosi 2024
Hallituksen toimintakertomus
Sisältö
Hallituksen toimintakertomus 9
Liiketoimintamalli ja strategia 9
Toimintaympäristö vuonna 2024 10
Vuosi lyhyesti: Vahva lopetus vuodelle haastavassa markkinatilanteessa 10
Konsernin tuloskehitys 11
Raportointisegmentit ja maantieteellinen jakauma 12
Tuotekehitys 13
Henkilöstö 13
Rahoituserät, nettotulos ja rahavirta 13
Tase ja rahoitus 13
Muutoksia organisaatiossa ja johdossa 14
Katsauskauden muut merkittävät tapahtumat 14
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 15
Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset 15
Hallituksen valtuutukset 16
Osakkeet ja osakkeenomistajat 17
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät 18
Tulosohjeistus vuodelle 2025 25
Ehdotus osingonjaosta 25
Kestävyysselvitys 26
ESRS sisältöindeksi 27
1. Yleiset tiedot 32
ESRS 2 Yleiset tiedot 33
2. Ympäristöä koskevat tiedot 56
EU-taksonomia 57
ESRS E1 Ilmastonmuutos 67
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit 79
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous 85
3. Yhteiskunnalliset tiedot 94
ESRS S1 Oma työvoima 95
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät 104
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 108
4. Hallintotapatiedot 115
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 116
5. Luettelo muun EU-lainsäädännön tietopisteistä 121
6. Sanasto 128
Kestävyysraportin varmennuskertomus 215
8
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Vuosi 2024
Hallituksen toimintakertomus
Liiketoimintamalli ja strategia
Fiskars-konserni on globaali yhtiö, jonka designvetoiset brändit ovat läsnä kodeissa, puutarhoissa ja ulkoillessa. Konsernin toiminta perustuu tavoitteeseen luoda edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista. Fiskars-konsernilla on tasapainoinen valikoima ainutlaatuisia brändejä, kuten Fiskars, Georg Jensen, Royal Copenhagen, Wedgwood, Moomin Arabia, Gerber, Iittala ja Waterford, sekä useita pienempiä taktisia brändejä. Konsernin brändit ovat läsnä yli 100 maassa Aasian ja Tyynenmeren alueella, Euroopassa ja Amerikassa.
Vuonna 2024 Fiskars-konsernilla oli kaksi liiketoiminta-aluetta: Vita ja Fiskars. Vita-liiketoiminta- alueen osuus liikevaihdosta oli noin 52 % ja Fiskars- liiketoiminta-alueen osuus 47 %. Liiketoiminta- alueilla on täysi vastuu globaalista tarjoomastaan, minkä ansiosta niiden on mahdollista hyödyntää vahvojen brändiensä täyttä potentiaalia. Molemmilla liiketoiminta-alueilla on omat vahvat ja keskenään erilaiset liiketoiminta-ajurinsa.
Luovasta muotoilusta tunnetun Vita-liiketoiminta- alueen brändeihin kuuluvat muun muassa Georg Jensen, Royal Copenhagen, Wedgwood, Moomin Arabia, Iittala ja Waterford. Se tarjoaa premium- ja luksustuotteita kattaus-, lasi-, koru- ja sisustuskategorioissa. Eurooppa on Vita-liiketoiminta- alueen suurin maantieteellinen segmentti: liikevaihdosta 55 % tulee Euroopasta, 35 % Aasian ja Tyynenmeren alueelta sekä 10 % Amerikasta.# Fiskars-konserni
Tiivistelmä ja Strategia
Kiina on tälle liiketoiminta-alueelle tärkeä markkina-alue, jossa on paljon potentiaalia etenkin luksustuotteiden segmentissä. Innovaatiovetoisen Fiskars-liiketoiminta-alueen brändejä ovat Fiskars ja Gerber. Fiskars-liiketoiminta-alue koostuu puutarha- ja ulkoilukategorioista, askartelu- ja saksikategoriasta sekä ruoanlaittokategoriasta. Amerikka on Fiskars-liiketoiminta-alueen suurin maantieteellinen segmentti: liikevaihdosta 50 % tulee Amerikasta, 46 % Euroopasta sekä 4 % Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Yhdysvallat on Fiskars-liiketoiminta-alueen selvästi suurin yksittäinen markkina-alue, joten sillä on suuri strateginen merkitys. Fiskars-konserni palvelee tukkuasiakkaita ja yritysasiakkaita sekä kuluttajia suoraan omien myymälöidensä ja verkkokaupan kautta. Suora kuluttajamyynti on Vita-liiketoiminta-alueen strateginen painopistealue, sillä tarinankerronta ja asiakkaiden tavoittaminen omien kanavien kautta on tärkeää brändiuskollisuuden kehittämisessä ja olennaista luksusbrändeille. Vuonna 2024 suoran kuluttajamyynnin osuus Vita-liiketoiminta-alueen liikevaihdosta oli 50 % ja konsernin liikevaihdosta 28 %. Fiskars-konsernilla on eri puolilla maailmaa noin 500 omaa myymälää, joista suurin osa sijaitsee Aasian ja Tyynenmeren alueella. Kaikki omat myymälät ovat Vita-liiketoiminta-alueen brändien myymälöitä. Fiskars-konsernin suurin kanava on tukkumyynti, jonka osuus konsernin liikevaihdosta on lähes 70 %. Tämä kanava on erityisen tärkeä Fiskars-liiketoiminta-alueelle, ja sen osuus liiketoiminta-alueen liikevaihdosta oli yli 90 % vuonna 2024. Siksi kaupallinen erinomaisuus ja läheinen yhteistyö jälleenmyyntiasiakkaiden kanssa ovat Fiskars-liiketoiminta-alueelle strategisesti tärkeitä. Fiskars-konsernilla on monimuotoinen tiimi, johon kuuluu lähes 7 000 työntekijää 29 maassa. Konserni tunnustaa ihmisten merkityksen menestykselleen ja panostaa jatkuvasti työntekijöiden oppimisen ja kasvun mahdollisuuksiin. Konserni edistää sitoutumista luomalla avoimen ja osallistavan työympäristön, jossa kaikki voivat osallistua mielekkäästi ja johon he voivat tuntea kuuluvansa. Oman tuotantonsa lisäksi Fiskars-konserni hankkii tuotantotoimintoja myös huolellisesti valituilta toimittajilta. Fiskars-konsernilla on 13 omaa tuotantoyksikköä Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Fiskars-konsernilla on noin 170 valmiiden tuotteiden toimittajaa sekä laaja verkosto raaka-aineiden, komponenttien ja palvelujen toimittajia. Konserni on rakentanut vahvan toimittajaverkoston, joka täyttää sen liiketoimintatarpeet, noudattaa sen arvoja sekä täyttää sen yhteiskunnallisia ja ympäristönäkökohtia koskevat odotukset. Fiskars-konsernin kasvustrategiassa esitetään strategiset valinnat, jotka vievät konsernin terveen orgaanisen kasvun tielle ja parantavat kannattavuutta. Strategian logiikka on selkeä: konserni keskittyy voittaviin brändeihin, kanaviin ja maihin. Kasvustrategia koostuu neljästä kasvuajurista, jotka ovat kaupallinen erinomaisuus, suora kuluttajamyynti, Yhdysvallat ja Kiina. Nämä ajurit muuttavat ja uudistavat Fiskars-konsernia kaikissa brändeissä, kanavissa ja maissa. Strategian kasvun mahdollistajat ovat ihmiset, digitaalisuus, innovaatio ja muotoilu sekä vastuullisuus. Nämä mahdollistajat ovat Fiskars-konsernin ytimessä ja ratkaisevan tärkeitä kasvustrategian toteutukselle. Vuoden 2024 aikana Fiskars-konserni ilmoitti suunnitelmistaan erottaa Fiskars- ja Vita-liiketoiminta-alueensa toiminnallisesti itsenäisiksi yhtiöiksi vauhdittaakseen niiden erilaisia strategisia kasvumahdollisuuksia ja nopeuttaakseen niiden investointitarpeiden toteuttamista. Tämä on luonnollinen jatkumo konsernin siirtymässä “brändit ensin” -lähestymistapaan. Uusi rakenne mahdollistaa joustavuuden ja nopean toteutuksen sekä tuo esimerkiksi myös lisää läpinäkyvyyttä osakkeenomistajille. Fiskarsista ja Vitasta tulee kaksi erillistä juridista rakennetta omaavaa yhtiötä. Niitä molempia johtaa omat toimitusjohtajansa ja ne ovat vastuussa suorituksestaan Fiskars-konsernin omistamina. Fiskars-konserni ilmoitti vuonna 2024, että uuden organisaation odotetaan tulevan voimaan 1.4.2025. Organisaatio astui toiminnallisesti voimaan etuajassa 1.2.2025. Juridisen rakenteen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä.
Toimintaympäristö vuonna 2024
Alhainen kuluttajaluottamus vaikutti kysyntään negatiivisesti useimmilla konsernin päämarkkinoilla vuoden 2024 tammi-joulukuussa. Jälleenmyyjät olivat yhä varovaisia varastonhallinnan suhteen, mikä vaikutti kysyntään tässä asiakassegmentissä. Yhdysvaltain talous pysyi sietokykyisenä, mutta kulutus painottui muihin kategorioihin kuin harkinnanvaraisiin tavaroihin. Kysyntäympäristö Kiinassa oli parempi kuin muilla alueilla ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kasvuvauhti oli kuitenkin tasaantunut vuoden 2023 lopusta lähtien. Alhainen kuluttajaluottamus maassa vaikutti edelleen negatiivisesti kysyntään vuoden 2024 toisella vuosipuoliskolla. Punaisenmeren konfliktien jatkuminen sekä poliittiset lakot Suomessa vuoden alussa aiheuttivat joitakin toimitusketjuhäiriöitä. Näillä tapahtumilla ei ollut merkittäviä vaikutuksia Fiskars-konsernille vuonna 2024.
Vuosi lyhyesti: Vahva lopetus vuodelle haastavassa markkinatilanteessa
Vuotta 2024 leimasi globaalisti haasteellinen toimintaympäristö, jossa alhainen kuluttajaluottamus ja jälleenmyyjien varovainen varastonhallinta vaikuttivat kysyntään. Tästä huolimatta Fiskars-konsernilla oli vahva loppuvuosi, kun bruttokatemarginaali parani selvästi ja kustannuksia hallittiin tarkasti. Koko vuoden vertailukelpoinen EBIT kasvoi hieman edellisvuodesta ollen 111 (2023: 110) miljoonaa euroa. Liikevaihto vuonna 2024 oli 1 157 (2023: 1 130) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 2 %, kun taas vertailukelpoinen liikevaihto laski 5 % ja oli 1 018 (2023: 1 071) miljoonaa euroa. Vapaa rahavirta oli 82 (2023: 185) miljoonaa euroa. Vuonna 2024 tuli täyteen Georg Jensenin ensimmäinen kokonainen vuosi osana Fiskars- konsernia. Georg Jensen on esimerkki brändistä, jota Vita-liiketoiminta-alue pyrkii edistämään. Se on suuri, luksukseen asemoitunut lifestyle-brändi, jolla on vahva läsnäolo suoran kuluttajamyynnin kanavissa. Georg Jensen -yritysosto rahoitettiin lainalla, ja Fiskars Oyj Abp laski liikkeeseen ensimmäisen joukkovelkakirjalainansa vastuullisuustavoitteisiin sidottujen joukkovelkakirjalainojen viitekehyksen mukaisesti marraskuussa 2023. Kaupankäynti Nasdaq Helsinki Oy:n vastuullisten joukkovelkakirjalainojen listalla alkoi tammikuussa 2024.
Vuoden 2024 aikana Fiskars-konserni jatkoi muutosmatkaansa ja kasvustrategian toteuttamista. Strategian mukaisesti Fiskars-konserni ilmoitti suunnitelmistaan eriyttää Fiskars- ja Vita- liiketoiminta-alueensa vauhdittaakseen niiden erilaisia strategisia kasvumahdollisuuksia ja nopeuttaakseen niiden investointitarpeiden toteuttamista, saattaen näin loppuun ”brändit ensin” -lähestymistapansa. Fiskars-konserni jatkoi hyvää kehitystä vastuullisuudessa, joka on yksi konsernin strategian tärkeimmistä mahdollistajista. Vuoden 2024 keskeisiä kohokohtia oli se, että jo 26 % konsernin liikevaihdosta tuli kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista. Fiskars-konsernin tavoitteena on, että valtaosa sen liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista vuoteen 2030 mennessä, ja siksi uusien ratkaisujen kehittäminen jatkuu. Fiskars-konserni saavutti myös toimittajien sitouttamistavoitteensa etuajassa kolmannella vuosineljänneksellä: ostomääräisesti yli 60 % tavaroiden ja palvelujen toimittajista on asettanut tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Lisäksi Fiskars-konserni asetti pitkän aikavälin nettonollailmastotavoitteen. Tavoitteena on vähentää konsernin toimintojen ja koko arvoketjun ilmastopäästöt nettonollaan vuoteen 2049 mennessä. Fiskars vietti 375-vuotisjuhlaansa vuonna 2024 juhlistamalla korkean laadun, ajattoman muotoilun ja vertaansa vailla olevan toiminnallisuuden pitkää perinnettään.
Konsernin tuloskehitys
Vuonna 2024 Fiskars-konsernin organisaatiorakenne muodostui kahdesta liiketoiminta-alueesta: Vita ja Fiskars. Fiskars-konsernin kolme varsinaista raportointisegmenttiä ovat Vita, Fiskars ja Muut. Lisäksi Fiskars-konserni raportoi liikevaihdon kolmen maantieteellisen alueen osalta: Eurooppa, Amerikka ja Aasia-Tyynimeri. Vita-liiketoiminta-alue tarjoaa premium- ja luksustuotteita kattaus-, lasi-, koru- ja sisustuskategorioissa. Sen brändejä ovat muun muassa Georg Jensen, Royal Copenhagen, Wedgwood, Moomin Arabia, Iittala ja Waterford. Fiskars-liiketoiminta-alue koostuu puutarha- ja ulkoilukategorioista, askartelu- ja saksikategoriasta sekä ruoanlaittokategoriasta. Brändeihin kuuluvat Fiskars ja Gerber. Muut-segmentti sisältää konsernin sijoitukset, kiinteistöyksikön, konsernitoiminnot ja yhteiset toiminnot.
Liikevaihto
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | Muutos | Vertailukelpoinen muutos |
|---|---|---|---|---|
| Konserni | 1 157,1 | 1 129,8 | 2,4 % | -5,0 % |
| Vita | 605,1 | 555,3 | 9,0 % | -6,0 % |
| Fiskars | 547,2 | 570,5 | -4,1 % | -4,2 % |
| Muut | 4,8 | 4,0 |
1 Vertailukelpoinen liikevaihto ei sisällä valuuttakurssien eikä ostettujen ja myytyjen liiketoimintojen vaikutusta.
Fiskars-konsernin vertailukelpoinen liikevaihto laski 5,0 % ja oli 1 018,1 milj. euroa (2023: 1 071,4). Raportoitu liikevaihto kasvoi 2,4 %. Georg Jensenin vuoden 2024 liikevaihto sekä vuoden 2023 neljännen vuosineljänneksen liikevaihto sisältyvät raportoituun liikevaihtoon. Vertailukelpoinen liikevaihto laski molemmissa liiketoiminta-alueissa sekä kaikissa kolmessa maantieteellisessä segmentissä, kun alhainen kuluttajaluottamus ja jälleenmyyntiasiakkaiden keskittyminen varastojen hallintaan vaikuttivat edelleen kysyntään. Fiskars-konsernin vertailukelpoinen suora kuluttajamyynti laski 1 % oman myymäläverkoston liikevaihdon laskiessa 1 % ja verkkokaupan laskiessa 3 %.# Suoran kuluttajamyynnin lasku johtui pääasiassa kauppojen sulkemisesta myymäläverkoston optimoinnin myötä sekä Kiinan verkkokaupan hidastumisesta.
Vertailukelpoinen EBIT Milj. euroa
| 2024 | 2023 | Muutos | |
|---|---|---|---|
| Konserni | 111,4 | 110,3 | 1,1 % |
| Vita | 47,6 | 62,3 | -23,5 % |
| Fiskars | 77,3 | 73,8 | 4,7 % |
| Muut | -13,4 | -25,8 |
Fiskars-konsernin vertailukelpoinen EBIT kasvoi hieman 111,4 milj. euroon (2023: 110,3) ja oli 9,6 % (9,8 %) liikevaihdosta. Vertailukelpoinen EBIT laski Vita-liiketoiminta-alueella ja kasvoi Fiskars- liiketoiminta-alueella.
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Vuosi 2024
Hallituksen toimintakertomus
Vertailukelpoinen EBIT kasvoi, kun kaikkien aikojen korkein koko vuoden bruttokatemarginaali ja alhaisemmat SG&A-kustannukset pystyivät lieventämään alhaisempien myyntivolyymien vaikutusta. Vertailukelpoinen EBIT ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät lähinnä Georg Jensen -hankintaan ja organisaatiomuutoksiin. EBITin vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät esimerkiksi uudelleenjärjestelykuluja, arvonalentumisia tai varauksia ja varausten purkamisia, yritysostoihin liittyviä kuluja sekä liiketoimintojen myyntien tulosvaikutusta. Vertailukelpoista EBITiä ei ole oikaistu hankittujen ja luovutettujen liiketoimintojen EBIT-vaikutuksen osalta.
Raportointisegmentit ja maantieteellinen jakauma
Vita-segmentti vuonna 2024
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | Muutos | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 605,1 | 555,3 | 9,0 % | |
| Vertailukelpoinen EBIT | 47,6 | 62,3 | -23,5 % | |
| Investoinnit | 29,6 | 26,8 | 10,5 % |
¹ Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla ilman hankintoja ja myyntejä liikevaihto kasvoi 6,0 %.
Vita-segmentin raportoitu liikevaihto kasvoi 9,0 % ja oli 605,1 milj. euroa (2023: 555,3). Vertailukelpoinen liikevaihto laski 6,0 %, sillä alhainen kuluttajasentimentti sekä jälleenmyyntiasiakkaiden varovainen varastonhallinta vaikuttivat kysyntään. Royal Copenhagen ja Moomin Arabia kasvoivat vuonna 2024. Suoran kuluttajamyynnin kanavien liikevaihto oli 50 % (47 %) Vitan kokonaisliikevaihdosta, ylittäen 50 % ensimmäisen kerran vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vita-segmentin vertailukelpoinen EBIT laski 47,6 milj. euroon (62,3) ja oli 7,9 % liikevaihdosta (11,2 %) johtuen alhaisemmista myyntivolyymeista. Edellisvuoden tehostamisohjelmista saadut kustannussäästöt lievensivät osin alhaisempien myyntivolyymien vaikutusta. Toisen vuosineljänneksen aikana konserni käynnisti muutoksia Iittalan ja Rogaskan lasitehtailla tuotantokapasiteetin sopeuttamiseksi alhaisempiin myyntivolyymeihin ja tehtaiden kilpailukyvyn parantamiseksi. Rogaskan lasitehtaan modernisointi vähentää merkittävästi myös sen hiilidioksidipäästöjä.
Fiskars-segmentti vuonna 2024
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | Muutos | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 547,2 | 570,5 | -4,1 % | |
| Vertailukelpoinen EBIT | 77,3 | 73,8 | 4,7 % | |
| Investoinnit | 19,5 | 20,0 | -2,5 % |
¹ Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla ilman hankintoja ja myyntejä liikevaihto laski 4,2 %.
Fiskars-segmentin raportoitu liikevaihto laski 4,1 % ja oli 547,2 milj. euroa (2023: 570,5). Vertailukelpoinen liikevaihto laski 4,2 % johtuen alhaisesta kuluttajaluottamuksesta sekä jälleenmyyntiasiakkaiden varovaisesta varastonhallinnasta. Fiskars-segmentin vertailukelpoinen EBIT kasvoi 77,3 milj. euroon (73,8) ja oli 14,1 % (12,9 %) liikevaihdosta. Vertailukelpoinen EBIT kasvoi, kun parantunut bruttokatemarginaali sekä tarkka kustannusten hallinta pystyivät lieventämään alhaisempien myyntivolyymien vaikutusta.
Muut-segmentti vuonna 2024
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 4,8 | 4,0 | |
| Vertailukelpoinen EBIT | -13,4 | -25,8 | |
| Investoinnit | 3,4 | 4,0 |
Muut-segmentin raportoitu liikevaihto oli 4,8 milj. euroa (2023: 4,0) ja se koostui puunmyynnistä sekä vuokratuloista. Muut-segmentin vertailukelpoinen EBIT oli -13,4 milj. euroa (-25,8). EBITin paranemiseen vertailukaudesta vaikutti vähäisempi ulkoisten palveluiden käyttö. Parannus johtui osin myös matalasta vertailutasosta.
Liikevaihdon maantieteellinen jakauma vuonna 2024
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | Muutos | Vertailukelpoinen muutos¹ | |
|---|---|---|---|---|---|
| Eurooppa | 586,5 | 552,3 | 6,2 % | -3,3 % | |
| Amerikka | 338,9 | 362,4 | -6,5 % | -7,6 % | |
| Aasia-Tyynimeri | 320,5 | 221,3 | 9,1 % | -3,4 % | |
| Kohdistamattomat² | 1,1 | 3,9 | |||
| Konserni yhteensä | 1 157,1 | 1 129,8 | 2,4 % | -5,0 % |
¹ Vertailukelpoinen liikevaihto ei sisällä valuuttakurssien eikä ostettujen ja myytyjen liiketoimintojen vaikutusta.
² Maantieteellisesti kohdistamattomat valuuttakurssierot.
Raportoitu liikevaihto kasvoi Euroopassa 6,2 % ja oli 586,5 milj. euroa (2023: 552,2). Vertailukelpoinen liikevaihto laski 3,3 %. Vertailukelpoinen liikevaihto Pohjoismaiden alueelle kasvoi. Vertailukelpoinen liikevaihto Manner-Eurooppaan ja Isoon- Britanniaan laski. Amerikassa raportoitu liikevaihto laski 6,5 % ja oli 338,9 milj. euroa (362,4). Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,6 %. Raportoitu liikevaihto kasvoi Aasian ja Tyynenmeren alueella 9,1 % ja oli 230,5 milj. euroa (211,3). Vertailukelpoinen liikevaihto laski 3,4 %. Kiinassa vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 1 %.
Tuotekehitys
Tuotekehityskulut vuonna 2024 olivat yhteensä 18,8 milj. euroa (19,8) eli 1,6 % (1,8 %) liikevaihdosta.
Henkilöstö
Fiskars Groupin palveluksessa oli vuonna 2024 keskimäärin 6 446 (2023: 6 133) kokoaikaista vastaavaa työntekijää (FTE). Vuoden lopussa konsernin palveluksessa oli 6 850 henkilöä (7 162), joista 1 042 (1 078) Suomessa. Henkilöstökulut vuonna 2024 olivat yhteensä 301,8 miljoonaa euroa (289,2), josta palkkojen ja palkkioiden osuus oli 249,5 miljoonaa euroa (233,9).
Rahoituserät, nettotulos ja rahavirta
Rahoitustuotot ja -kulut olivat -25.2 milj. euroa (2023: -24,0) vuonna 2024. Valuuttakurssierojen osuus rahoituseristä oli -2,1 milj. euroa (-4,8). Varainhankinnan, valuuttasuojauksen ja vuokrasopimusvelkojen nettokorkokulut olivat -25,6 milj. euroa (-21,2). Niihin vaikuttivat korkojen nousu ja nettovelan kasvu Georg Jensen -yritysoston seurauksena. Voitto ennen veroja oli 18,5 milj. euroa (79,7). Verot olivat 8,9 milj. euroa (-9,7). Osakekohtainen tulos oli 0,33 euroa (0,86). Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 1,07 euroa (0,99).
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja laski 145,4 milj. euroon (247,5). Rahavirtaa vahvisti varastojen pieneneminen 46,2 milj. eurolla (114,9). Rahavirta rahoituseristä ja veroista oli -33,1 milj. euroa (-26,7). Investointien rahavirta oli -49,5 milj. euroa (-169,8), ja siihen sisältyi 52,5 milj. euroa investointeja. Vuoden 2023 vertailukauden luku sisälsi -50,8 milj. investointeja käyttöomaisuushyödykkeisiin ja -121,3 milj. euroa liiketoimintojen yhdistämisiin. Rahoituksen rahavirta oli -128,6 milj. euroa (-40,0), ja siihen sisältyi -25,4 milj. euron muutos lyhytaikaisissa veloissa, -63,3 milj. euroa maksettuja osinkoja ja -40,6 milj. euroa vuokrasopimusvelkojen maksuja. Vuoden 2023 vertailukauden luku sisälsi 198,8 miljoonaa euroa pitkäaikaisten lainojen nostoja, -145,6 milj. euron muutoksen lyhytaikaisissa veloissa, -65,1 milj. euroa maksettuja osinkoja ja -30,8 milj. euroa vuokrasopimusvelkojen maksuja. Investoinnit olivat yhteensä 52,5 milj. euroa (50,8), ja ne liittyivät pääasiassa IT-investointeihin ja vähittäismyynnin projekteihin. Poistot ja arvonalentumiset olivat 82,5 milj. euroa (66,0).
Tase ja rahoitus
Fiskars-konsernin käyttöpääoma oli joulukuun lopussa 281,2 milj. euroa (304,2). Omavaraisuusaste oli 47 % (47 %) ja nettovelkaantumisaste 62 % (54 %). Rahavarat olivat kauden lopussa 60,8 milj. euroa (127,3). Korollinen nettovelka oli 493,9 milj. euroa (446,7), josta korollisiksi veloiksi IFRS 16:n mukaan luokitellut vuokrasopimusvelat olivat 147,6 milj. euroa (150,8). Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat olivat 113,9 milj. euroa (117,4) ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat olivat 33,6 milj. euroa (33,3). Vuokrasopimusvelat pois lukien lyhytaikaista korollista velkaa oli 76,1 milj. euroa (92,5) ja pitkäaikaista 331,0 milj. euroa (330,7). Lyhytaikainen velka koostui yritystodistuksista, jotka erääntyvät vuonna 2025. Pitkäaikainen velka sisälsi kahdenvälisiä luottoja rahoituslaitoksilta sekä marraskuussa 2023 liikkeeseen lasketun, vastuullisuustavoitteisiin sidotun vakuudettoman joukkovelkakirjalainan Georg Jensen -yritysoston rahoittamiseksi.
Fiskars-konsernilla oli 250,0 milj. euroa (250,0) sitovia pitkäaikaisia valmiusluottolimiittejä ja 51,7 milj. euroa (49,4) sitomattomia luottolimiittejä. 400,0 milj. euron yritystodistusohjelma oli käytettävissä pohjoismaisten pankkien kanssa. Pitkän aikavälin sitovia valmiusluottolimiittejä ei ollut käytössä (0,0). Yritystodistusohjelmasta oli käytössä 75,2 milj. euroa (92,4).
Muutoksia organisaatiossa ja johdossa
Organisaatiomuutokset
Fiskars-konserni ilmoitti 24.10.2024 suunnitelmistaan eriyttää Fiskars- ja Vita-liiketoiminta-alueensa. Konsernin tarkoituksena on strategiansa mukaisesti vauhdittaa liiketoiminta-alueiden erilaisia strategisia kasvumahdollisuuksia ja nopeuttaa niiden investointitarpeiden toteuttamista. Fiskarsista ja Vitasta tulee kaksi erillistä juridista rakennetta omaavaa yhtiötä. Alun perin uuden organisaation odotettiin astuvan voimaan 1.4.2025. Organisaatio astui toiminnallisesti voimaan etuajassa 1.2.2025. Juridisen rakenteen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Uuden organisaation ja muiden Fiskars-konsernin käynnistämien yksinkertaistamistoimien odotetaan valmistuttuaan tuottavan noin 12 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt, joista suurin osa realisoituu vuonna 2025. Arvioidut transaktiokustannukset, jotka kirjataan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin, ovat noin 8 miljoonaa euroa ja ne kirjataan asteittain toimenpiteiden valmistuttua.# Muutokset johdossa
Fiskars-konserni ilmoitti 31.1.2024 lopettavansa konsernitason roolin Myyntijohtaja, Eurooppa ja Aasian ja Tyynenmeren alue (pl. Kiina). Tämän muutoksen johdosta Gennady Jilinski lopetti johtoryhmässä ja lähti yhtiöstä. Fiskars-konserni ilmoitti 3.10.2024, että Peter Holmberg, digitaalisesta kehityksestä vastaava johtaja ja Fiskars-konsernin johtoryhmän jäsen, oli päättänyt siirtyä yhtiön palveluksesta uudelle työnantajalle. Fiskars-konserni ilmoitti 24.10.2024 suunnitelmistaan eriyttää kaksi liiketoiminta-aluettaan toiminnallisesti itsenäisiksi yhtiöiksi. Tämän seurauksena konserni ilmoitti muutoksista johtoryhmäänsä. Kahta toiminnallisesti itsenäistä yhtiötä tulee johtamaan näiden omat toimitusjohtajat. Tohtori Steffen Hahn, joka toimi liiketoiminta-alue Fiskarsin johtajana, ylennettiin Fiskarsin CEO:ksi. Christian Bachler, joka toimi Vita-liiketoiminta-alueen johtajana, jätti Fiskars-konsernin. Fiskars-konsernin toimitusjohtajan tehtävänsä lisäksi Nathalie Ahlström toimii väliaikaisesti myös Vitan johtajana kunnes Vitan uusi CEO on nimitetty. Ennen toimitusketjusta vastannut johtaja Aamir Shaukat ylennettiin Executive Vice President, Group Operations and Sustainability -tehtävään. Hän jatkaa Fiskars-konsernin johtoryhmässä ja otti vastaan myös uuden Chief Operations Officer -tehtävän Vitassa. Henkilöstöjohtaja Anna Mindelöf jatkaa Fiskars-konsernin johtoryhmässä 1.4.2025 saakka, jonka jälkeen hän siirtyy Vitassa uuteen Chief Human Resources Officer -tehtävään.
Katsauskauden muut merkittävät tapahtumat
Fiskars-konserni kirjasi negatiivista liikearvoa Georg Jensen -yritysostosta
Fiskars-konserni ilmoitti 9.1.2024 saaneensa päätökseen Georg Jensen -yritysostoon liittyvän hankintamenolaskelman ja kirjaavansa yritysostosta negatiivista liikearvoa. Tämän seurauksena yhtiö tuloutti vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin (IAC) vuoden 2023 neljännelle vuosineljännekselle 25,4 miljoonaa euroa voittoa. Koska negatiivinen liikearvo kirjattiin liiketoiminnan muuna tuottona vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin, sillä ei ollut vaikutusta Fiskars- konsernin vuoden 2023 vertailukelpoiseen EBITiin eikä yhtiön vuoden 2023 tulosohjeistukseen. Negatiivista liikearvoa syntyy, kun kauppahinta on alhaisempi kuin hankitun nettovarallisuuden käypä arvo. Negatiivisen liikearvon lisäksi muut hankintamenolaskelman keskeiset tuloslaskelmavaikutteiset erät olivat vaihto-omaisuuden ja aineettomien hyödykkeiden käypään arvoon arvostaminen. Hankintamenolaskelma oikaistiin IFRS 3 -standardin mukaisesti vuosi yritysoston päätökseen saattamisen jälkeen, 30. syyskuuta 2024. Alkuperäiseen hankintamenolaskelmaan tehdyt muutokset liittyivät pääasiassa veroliitännäisiin varoihin ja velkoihin. Päivitetyn hankintamenolaskelman perusteella kirjattu negatiivinen liikearvo oli 19,4 miljoonaa euroa.
Fiskars Oyj Abp toimitti vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan listalleottohakemuksen
Fiskars Oyj Abp ilmoitti 10.1.2024 jättäneensä hakemuksen vastuullisuustavoitteisiin sidotun 200 miljoonan euron joukkovelkakirjalainansa listaamiseksi Nasdaq Helsinki Oy:n vastuullisten joukkovelkakirjalainojen listalle. Kaupankäynnin joukkovelkakirjalainalla odotettiin alkavan 12.1.2024 tai sen lähipäivinä kaupankäyntitunnuksella ”FSKRSJ512528”. Fiskars Oyj Abp ilmoitti joukkovelkakirjan liikkeeseen laskusta 9.11.2023. Joukkovelkakirja laskettiin liikkeeseen 16.11.2023.
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
Fiskars Oyj Abp on Suomessa rekisteröity julkinen osakeyhtiö, jonka velvoitteet ja vastuut määräytyvät Suomen lain mukaan. Fiskars-konserniin kuuluvat emoyhtiö Fiskars Oyj Abp ja sen tytäryhtiöt. Fiskars Oyj Abp:n lakisääteiset hallintoelimet ovat yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Konsernin muu johto tukee Fiskars Oyj Abp:n lakisääteisiä hallintoelimiä. Yhtiön kotipaikka on Raasepori. Fiskars Oyj Abp noudattaa Suomen osakeyhtiölain säännöksiä, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, yhtiöjärjestystään, yhtiön hallituksen ja valiokuntien työjärjestyksiä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Fiskars Oyj Abp on Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n kannatusjäsen ja soveltaa Nimitysvaliokunnan kokoonpanoa koskevaa poikkeusta lukuun ottamatta Arvopaperimarkkinayhdistyksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.1.2025. Koodi on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Nimitysvaliokunnan kokoonpanon osalta yhtiö on poikennut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta 15 tavalla, jota on kuvattu tarkemmin vuoden 2024 selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset
Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 13.3.2024 Helsingin Messukeskuksessa, Kokoussiivessä (osoite: Rautatieläisenkatu 3, Helsinki). Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 2023 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,82 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Ensimmäisen erän 0,41 euroa osakkeelta osingon irtoamispäivä oli 14.3.2024 ja se maksettiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä 15.3.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Tämän erän osinko maksettiin 22.3.2024. Hallitus päätti 12. syyskuuta 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti toisen erän 0,41 euroa osakkeelta osingon täsmäytyspäivän ja maksupäivän. Toisen erän irtoamispäivä oli 13.9.2024, täsmäytyspäivä 16.9.2024 ja maksupäivä 23.9.2024. Varsinainen yhtiökokous vahvisti toimielinten palkitsemisraportin. Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kahdeksan (8). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Albert Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Louise Fromond, Julia Goldin, Carl-Martin Lindahl, Volker Lixfeld ja Jyri Luomakoski. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Susan Repo. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Tilintarkastajaksi valittiin uudestaan tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Ernst & Young Oy on ilmoittanut, että KHT Kristina Sandin toimii päävastuullisena tilintarkastajana. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkio hallituksen hyväksymän kohtuullisen laskun mukaan. Ernst & Young Oy toimii osakeyhtiön muuttamisesta annetun lain (1252/2023) mukaisesti myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2024. Ernst & Young Oy:lle maksetaan tästä tehtävästä palkkio hallituksen hyväksymän kohtuullisen laskun mukaan. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 13.3.2024 Paul Ehrnroothin hallituksen puheenjohtajaksi ja Jyri Luomakosken hallituksen varapuheenjohtajaksi. Hallitus päätti perustaa nimitysvaliokunnan ja valita Paul Ehrnroothin valiokunnan puheenjohtajaksi, Louise Fromondin jäseneksi ja Alexander Ehrnroothin ulkopuoliseksi jäseneksi. Sen lisäksi hallitus perusti tarkastusvaliokunnan ja valitsi sen puheenjohtajaksi Jyri Luomakosken ja jäseniksi Albert Ehrnroothin, Louise Fromondin ja Susan Repon sekä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Paul Ehrnrooth ja jäseniksi Jyri Luomakoski, Carl-Martin Lindahl ja Volker Lixfeld.
Hallituksen valtuutukset
Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta
Varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 4 000 000 osaketta. Omia osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä, yhtiön vapaata omaa pääomaa käyttäen. Omia osakkeita voidaan hankkia Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä muodostuneeseen hankintahetken markkinahintaan. Yhtiön omia osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, käytettäväksi vastikkeena yrityskaupoissa tai teollisissa järjestelyissä sekä osana yhtiön kannustinjärjestelmää sekä muutoin edelleen luovutettavaksi, yhtiöllä pidettäväksi tai mitätöitäväksi. Hallitus päättää kaikista muista omien osakkeiden hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen liittyvistä ehdoista. Yhtiön omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus on voimassa 30.6.2025 asti ja se päätti varsinaisen yhtiökokouksen 15.3.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta.
Omien osakkeiden hankinta vuoden 2024 aikana
Fiskars Oyj Abp hankki yhteensä 40 781 omaa osaketta noin 0,6 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Hankittujen osakkeiden keskihinta oli 14,61 euroa osakkeelta. Korkein hinta oli 15,24 euroa osakkeelta ja alhaisin hinta 14,07 euroa osakkeelta. Osakkeita hankittiin varsinaisen yhtiökokouksen 2024 antaman valtuutuksen perusteella.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden luovuttamisesta (osakeanti)
Varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien, omien osakkeiden luovuttamisesta (osakeanti) yhteensä enintään 4 000 000 kappaletta, yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa esimerkiksi vastikkeena yrityskaupoissa tai teollisissa järjestelyissä tai käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi tai osana yhtiön kannustinjärjestelmää. Hallitus päättää kaikista muista omien osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä ehdoista.# Yhtiön omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua myös poikkeamalla osakkeenomistajien etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin (suunnattu osakeanti). Valtuutus on voimassa 30.6.2025 asti ja se päätti varsinaisen yhtiökokouksen 15.3.2023 hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen.
Omien osakkeiden luovutus vuonna 2024
Vuonna 2024 Fiskars Oyj Abp luovutti 101 715 yhtiön omaa osaketta viidessä suunnatussa osakeannissa. Yhtiö luovutti 88 821 osaketta suunnatuissa (maksuttomissa) osakeanneissa, jotka liittyivät suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ja ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän mukaisiin palkkioihin. Nämä suunnatut osakeannit perustuivat 2023 yhtiökokouksen ja 2024 yhtiökokouksen antamiin valtuutuksiin. Yhtiö luovutti myös 12 894 osaketta suunnatussa (maksullisessa) osakeannissa, joka liittyi johdon omistusohjelmaan, joka on tarkoitettu toimitusjohtajalle, konsernin johtoryhmälle ja tietyille hallituksen päättämille avainhenkilöille. Tämä suunnattu osakeanti perustui 2023 yhtiökokouksen antamaan valtuuteen.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Fiskars Oyj Abp:llä on yksi osakesarja (FSKRS). Jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläiset oikeudet. Osakkeiden kokonaismäärä on 81 000 000. Fiskarsin Oyj Abp:n omistuksessa oli vuoden lopussa 141 930 omaa osaketta. Osakepääoma pysyi entisellään 77 510 200 eurossa.
Fiskars Oyj Abp:n osakkeilla käydään kauppaa Nasdaq Helsingin Large Cap -segmentissä. Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi oli vuonna 2024 16,30 euroa (2023: 16,33). Joulukuun lopun päätöskurssi oli 14,94 euroa osakkeelta (17,86) ja Fiskars Oyj Abp:n markkina-arvo oli 1 208,0 milj. euroa (1 443,0). Osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä ja vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla vuonna 2024 3,1 milj. kappaletta (6,0), mikä on 3,8 % (7,4 %) osakkeiden määrästä. Osakkeenomistajia oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 32 625 (33 776).
Liputusilmoitukset
Fiskars-konsernille ei vuoden aikana ilmoitettu merkittävistä muutoksista sen suurimpien osakkeenomistajien omistuksissa.
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Fiskars-konsernin toimintaan kohdistuu riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka johtuvat konsernin toiminnoista tai toimintaympäristön muutoksista. Merkittävimmät riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät, joilla voi olla negatiivinen vaikutus konsernin liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen, on tunnistettu. Vastuullisuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä arvioidaan osana Fiskars-konsernin vuotuista kokonaisvaltaista riskienhallintaprosessia, ja ne on myös kuvattu sen mukaisesti seuraavilla sivuilla. Riskit, joita ei tällä hetkellä ole tunnistettu tai joita pidetään konsernin kannalta epäolennaisina, voivat kuitenkin muuttua olennaisiksi huolenaiheiksi tulevaisuudessa. Fiskars- konsernin riskienhallinnan kehystä tarkastellaan lähemmin erillisessä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä.
| Riskinluokka | Riskin nimi | Riskin kuvaus
| # Hallituksen toimintakertomus
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
Fiskars-konsernin tieto- ja kyberturvallisuuden hallinnalla pyritään varmistamaan, että riskit otetaan huomioon konsernin päätöksenteossa. Turvallisuus ja siihen liittyvät kyvykkyydet varmistetaan erilaisilla turvateknologioilla, joita ovat esimerkiksi verkon, päätelaitteiden ja pilven havainnointi- ja reagointikyvykkyydet, palomuurit, uhkatiedon hyödyntäminen ja tietoturvavalvomon toiminta. Tietoturvatietoisuuden ohjelmalla kehitetään ja edistetään konsernin kaikkien työntekijöiden kyberturva- ja tietosuojatietoisuutta.
1 Riskitrendi edelliseen vuoteen verrattuna
| Riskinluokka | Riskin nimi | Riskin kuvaus # Hallituksen toimintakertomus
1 Riskitrendi edelliseen vuoteen verrattuna
21 21 Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Vuosi 2024
Hallituksen toimintakertomus
| Riskin kuvaus | Riskinhallintatoimet | Riskitrendi |
|---|---|---|
| Riskiluokka | Riskin nimi | Riskin kuvaus |
| 1 Operatiiviset riskit | Yrityskaupat | Vaikka orgaaninen kasvu on edelleen Fiskars-konsernin strategian kulmakivi, yritys voi kasvaa myös kohdennetuilla yrityskaupoilla. Kaikkiin yrityskauppoihin ja hankittujen yritysten integrointeihin liittyy riskejä. Ostettujen yritysten tulokset eivät välttämättä vastaa odotuksia, keskeisissä tehtävissä työskentelevät ihmiset saattavat jättää yhtiön, integrointikustannukset voivat kasvaa ennakoitua suuremmiksi ja synergiaedut voivat jäädä odotettua pienemmiksi. Integraatioprosessi voi aiheuttaa epävarmuutta työntekijöiden keskuudessa, kun yrityskulttuurien, työskentelytapojen, prosessien, työkalujen ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen vaatii huolellista harkintaa. Tämä siirtymävaihe voi johtaa turhautumiseen ja heikentää sitoutumista ja vaikuttaa siten yleiseen suorituskykyyn. |
| Tuoteturvallisuus ja tuotevastuu | Fiskars-konserni on sitoutunut tarjoamaan laadukkaita ja toimivia tuotteita, joiden käyttö on turvallista ja jotka sopivat käyttötarkoitukseensa. Fiskars-konserni on valmistaa ja myy laajaa tuotevalikoimaa, joka sisältää teräviä leikkaustyökaluja, elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevia esineitä ja lapsille tarkoitettuja tuotteita laajalla jakelulla. Siksi on olemassa riski, että konsernin tuotteet ja pakkaukset eivät täytä tai noudata turvallisuutta ja laatua koskevia vaatimuksia sekä oikeudellisia vaatimuksia. Tämä voi johtaa toimituskatkoksiin, tuotteiden takaisinvetoon, maineen menetykseen, korvauksiin ja liikevaihdon menetykseen. | |
| 1 Riskitrendi edelliseen vuoteen verrattuna | 22 22 Tilinpäätös | Tilintarkastus kertomus |
| Hallituksen toimintakertomus | Riskiluokka | Riskin nimi |
| 1 Vaatimustenmukaisuuteen liittyvät riskit | Lakien ja säännösten noudattaminen | Fiskars-konserni on globaali yhtiö, jolla on toimintaa useissa maissa. Muuttuva lainsäädäntö- ja sääntely-ympäristö alueellisella ja alueiden välisellä tasolla voi altistaa Fiskars-konsernin riita-asioihin ja oikeuskäsittelyihin liittyville riskeille esimerkiksi korruption, verotuksen, tullin tai vientivalvonnan osalta. Lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon (ESG) liittyvät lait ja säännökset lisääntyvät ja voivat vaikuttaa esimerkiksi konsernin toimitusketjun hallintaan sekä tuotantomateriaalien ja valmistustekniikoiden valintaan. Kartellilakien tai reilun kilpailun lakien noudattamatta jättäminen voi johtua siitä, että joku konsernissa tai joku sen edustajista ei noudata kartelli- tai kilpailulakeja tai harjoittaa toimintaa, joka vääristää vapaita ja kilpailukykyisiä markkinoita esimerkiksi hinnoittelulla, kilpailunvastaisilla sopimuksilla tai määräävän markkina-aseman väärinkäytöllä. Jos konserni ei tunnista ennakoivasti lakien ja määräysten muutoksia eikä toteuta tarvittavia vaatimustenmukaisuuden ohjelmia johdonmukaisesti liiketoiminnassaan, tämä voi johtaa taloudellisiin tai maineeseen liittyviin vahinkoihin ja rikosoikeudelliseen vastuuseen. Fiskars-konserni rekisteröi, käsittelee, tallentaa ja käyttää liiketoiminnassaan etenkin kuluttajiin liittyviä henkilötietoja. Tietosuojaan liittyy yhä enemmän sääntelyvaatimuksia, ja niihin vaikuttavat myös teknologian nopeutuvat muutokset sekä kuluttajien ja suuren yleisön kasvavat odotukset. Jos konserni ei täytä valvontavelvollisuuksiaan ja prosesseja koskevia vaatimuksia tai ei kykene estämään tai havaitsemaan henkilötietojen luvatonta käyttöä ja seurauksena on GDPR:n tai muun sovellettavan lain rikkomus tai henkilötietovuoto, tämä voi johtaa mainehaittaan ja/tai sakkoihin. |
| Immateriaalioikeudet | Fiskars-konsernin tunnetut ja vahvat brändit altistuvat immateriaalioikeuksien (IPR) rikkomuksille. On olemassa riski, että konsernille, sen asiamiehille tai toimittajille aiheuttavat vahinkoa työntekijät, asiamiehet tai kolmannet osapuolet, jotka käyttävät konsernin kauppasalaisuuksia tai immateriaaliomaisuutta konsernille haitallisella tavalla. Tuoteväärennökset voivat aiheuttaa kuluttajille laatu- ja turvallisuusriskejä sekä heikentää kuluttajien luottamusta konsernin tuotteisiin. Fiskars-konsernilla on myös riskinä loukata tahattomasti toisten osapuolten immateriaalioikeuksia. Immateriaalioikeuksien loukkaaminen voi johtaa liikevaihdon ja voiton menetykseen. | |
| 1 Riskitrendi edelliseen vuoteen verrattuna | 23 23 Tilinpäätös | Tilintarkastus kertomus |
| Hallituksen toimintakertomus | Riskiluokka | Riskin nimi |
| 1 Taloudelliset riskit | Valuuttakurssit | Merkittävä osa Fiskars-konsernin liiketoiminnasta on Yhdysvalloissa ja muissa euroalueen ulkopuolisissa maissa. Konserni altistuu siten valuuttakurssien vaihtelulle. Valuuttojen kurssimuutoksilla voi olla olennainen vaikutus raportoituihin taloudellisiin lukuihin. Valuuttakurssin muutoksella voi myös olla negatiivinen vaikutus Fiskars-konserniin kuuluvan yrityksen paikalliseen kilpailukykyyn. Merkittävimmät transaktioriskit liittyvät DKK:n, THB:n ja USD:n vahvistumiseen sekä SEK:n, AUD:n ja JPY:n heikentymiseen. Merkittävimmät muuntoriskit liittyvät USD:n heikentymiseen. |
| Vero- ja tullisäännösten noudattaminen | Fiskars-konsernissa on meneillään vero- ja tullitarkastuksia useissa maissa. Riski siitä, että konserni ei noudata kansainvälisiä tai paikallisia vero- tai tullilainsäädäntöjä, voi johtaa ylimääräisiin verovelvoitteisiin ja verojen tai tuontitullien muutoksiin ja aiheuttaa voitonmenetyksiä, rangaistusseuraamuksia ja korkoja sekä mainehaittaa. |
Fiskars-konsernin rahoitusinvestoinnit koostuvat pääasiassa sijoituksista noteeraamattomiin pääomasijoitusrahastoihin. Sijoitusten arvo altistuu rahoitusmarkkinoiden vaihteluille, kuten korkojen ja valuuttakurssien muutoksille, sekä luottoriskin kasvulle. Rahoitusinvestoinnit kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttariski suojataan enintään 15 kuukautta etukäteen valuuttatermiineillä ja koronvaihtosopimuksilla.
Tulosohjeistus vuodelle 2025
Fiskars Oyj Abp odottaa vertailukelpoisen EBITin parantuvan vuoden 2024 tasosta (2024: 111,4 milj. euroa).
Tulosohjeistuksen taustaoletukset
Toimintaympäristön odotetaan pysyvän haastavana ja vaikuttavan kysyntään vuonna 2025. Näkyvyys markkinoilla on edelleen rajallinen, sillä maailmantalouden epävarmuus jatkuu. Bruttokatemarginaalin jatkuvan parantumisen odotetaan tukevan EBITiä vuonna 2025. Tehdyistä tehostamisohjelmista saatavien säästöjen odotetaan edelleen tukevan EBITiä yhdessä muiden tehokkuutta parantavien toimenpiteiden kanssa. Konsernin EBIT painottuu kausiluonteisesti loppuvuotta kohti, minkä vuoksi vuoden jälkipuolisko ja etenkin neljäs vuosineljännes ovat tärkeitä. Tällä ajanjaksolla Vita-liiketoiminta-alueen myyntivolyymeilla on merkittävä rooli.
Ehdotus osingonjaosta
Fiskars Oyj Abp:n tavoitteena on jakaa vakaata, ajan myötä kasvavaa osinkoa, joka maksetaan kaksi kertaa vuodessa. Emoyhtiön taseen perustella emoyhtiön jakokelpoinen pääoma tilikauden 2024 päättyessä oli 790,00 milj. euroa (2023: 855,8 milj. euroa). Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,84 euroa osakkeelta.
Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisen erän 0,42 euroa osakkeelta osingon irtoamispäivä on 13.3.2025 ja se maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 14.3.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tämän erän osinko maksetaan 21.3.2025.
Toinen erä 0,42 euroa osakkeelta maksetaan syyskuussa 2025. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus päättää 9.9.2025 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan osingonmaksun toisen erän täsmäytyspäivän sekä osingonmaksupäivän. Osingon irtoamispäivä olisi silloin 10.9.2025, osingon täsmäytyspäivä 11.9.2025 ja osingon maksupäivä viimeistään 18.9.2025.
Osinkoon oikeuttavien osakkeiden määrä oli tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivänä 80 813 490. Esityksen mukaan osinkoa jaettaisiin siis 67,9 milj. euroa (66,3 milj. euroa). Tämän jälkeen jakokelpoisiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jäisi 722,6 milj. euroa (789,5 milj. euroa). Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Kestävyysselvitys
ESRS sisältöindeksi
27
1. Yleiset tiedot 32
* ESRS 2 Yleiset tiedot 33
2. Ympäristöä koskevat tiedot 56
* EU-taksonomia 57
* ESRS E1 Ilmastonmuutos 67
* ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit 79
* ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous 85
3. Yhteiskunnalliset tiedot 94
* ESRS S1 Oma työvoima 95
* ESRS S2 Arvoketjun työntekijät 104
* ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 108
4. Hallintotapatiedot 115
* ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 116
5. Luettelo muun EU-lainsäädännön tietopisteistä 121
6. Sanasto 128
Kestävyysraportin varmennuskertomus 215
ESRS sisältöindeksi
Seuraavien sivujen sisältöindeksissä on lueteltu kaikki ESRS 2:n mukaiset ESRS-tiedonantovaatimukset ja seitsemän Fiskars-konsernin kannalta olennaista aihekohtaista standardia yhtiön kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteella. Fiskars-konserni on jättänyt pois kaikki E2-, E3- ja S3-standardien mukaiset tiedonvaatimukset, koska ne alittavat olennaisuuden raja-arvot. Taulukon avulla voi siirtyä tietoihin, jotka liittyvät tiettyyn tiedonantovaatimukseen kestävyysselvityksessä.
ESRS 2 Yleiset tiedot
| Tiedonantovaatimus | Kappale |
|---|---|
| Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet | ESRS 2: Laatimisperusteet |
| Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot | ESRS 2: Laatimisperusteet |
| Raportoidut ESRS aihekohtaiset standardit | |
| GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | ESRS 2: Hallinto |
| GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat | ESRS 2: Hallinto |
| ESRS 2: Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi | - Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulos |
| GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | ESRS 2: Hallinto - Yritysvastuuseen ja kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin |
| GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista | ESRS 2: Hallinto - Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista |
| GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta | ESRS 2: Hallinto - Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta |
| ESRS 2: Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi | |
| Raportoidut ESRS aihekohtaiset standardit | |
| SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju | ESRS 2: Liiketoimintamalli ja strategia |
| ESRS S1: Fiskars-konsernin työntekijöiden ominaisuudet | |
| Tiedonantovaatimus | Kappale |
| SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset | ESRS 2: Liiketoimintamalli ja strategia - Sidosryhmien edut ja näkemykset |
| ESRS 2: Hallinto | |
| ESRS 2: Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi | |
| SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | ESRS 2: Liiketoimintamalli ja strategia |
| ESRS 2: Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi | |
| Raportoidut ESRS aihekohtaiset standardit | |
| IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | ESRS 2: Hallinto - Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta |
| ESRS 2: Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi - Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointimenetelmä | |
| IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset | ESRS 2: Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi |
ESRS E1 Ilmastonmuutos
| Tiedonantovaatimus | Kappale |
|---|---|
| ESRS 2, GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | ESRS 2: Hallinto |
| ESRS E1: Johdanto aiheeseen - Ilmastoresilienssi strategiassa | ESRS E1: Toimet |
| ESRS E1: Tavoitteet | |
| E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma | ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa |
| ESRS E1: Johdanto aiheeseen - Ilmastoresilienssi strategiassa | |
| ESRS E1: Johdanto aiheeseen - Skenaarioanalyysi | |
| ESRS 2, IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | ESRS 2: Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi - Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulos |
| ESRS E1: Johdanto aiheeseen - Skenaarioanalyysi | |
| E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet | ESRS E1: Menetelmät ja toimintaperiaatteet |
| E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit | ESRS E1: Toimet |
| E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet | ESRS E1: Toimet |
| ESRS E1: Tavoitteet | |
| E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | ESRS E1: Energiankulutus |
| E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt | ESRS E1: Kasvihuonekaasupäästöt |
| E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet | ESRS E1: Toimet (Pääosin jätetty pois sillä Fiskars-konserni ei käytä kasvihuonekaasujen poistoja tai päästöhyvityksiä) |
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
| Tiedonantovaatimus | Kappale |
|---|---|
| E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa | ESRS E4: Johdanto aiheeseen |
| ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | |
| ESRS E4: Toimet | |
| ESRS 2, IRO-1 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | ESRS E4: Toimet |
| E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet | ESRS E4: Menetelmät ja toimintaperiaatteet |
| E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit | ESRS E4: Toimet |
| E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet | ESRS E4: Menetelmät ja toimintaperiaatteet |
| E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit | ESRS E4: Toimet |
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
| Tiedonantovaatimus | Kappale |
|---|---|
| ESRS 2, IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | ESRS 2: Hallinto |
| ESRS 2: Liiketoimintamalli ja strategia | |
| ESRS 2: Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi - Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulos | |
| ESRS E5: Johdanto aiheeseen |
1. Yleiset tiedot
ESRS 2 Yleiset tiedot
Laatimisperusteet
- Katsauskausi: Kestävyysselvitykseen sovellettava raportointijakso on sama kuin vuoden 2024 tilinpäätöksen raportointijakso 1.1.2024–31.12.2024.
- Tietojen julkistamisen perusteet: Fiskars-konsernin kestävyysselvitys on laadittu Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) julkaisemien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Kaikki tähän raporttiin sisältyvät tietopisteet on arvioitu olennaisiksi yhtiön tekemän kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukaisesti. Olennaiset aiheet on esitetty yksityiskohtaisesti kohdassa Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi ESRS 2. Kestävyysselvityksiin sisältyvät tiedonantovaatimukset löytyvät alussa olevasta sisältöindeksistä.
- Konsolidointiperiaatteet: Fiskars-konsernin kestävyysselvitys on yhdistelty samalla tavalla kuin yhtiön tilinpäätös, ja se sisältää emoyhtiö Fiskars Oyj Abp:n sekä kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 % äänimäärästä) tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankinta- tai perustamishetkestä määräysvallan päättymiseen saakka. Kaikkien määrällisten ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintotapaa koskevien tietojen yhdistelyssä noudatetaan edellä mainittuja periaatteita, ellei asianomaisen aiheen tai tietopisteen yhteydessä esitetyssä laatimisperiaatteessa toisin mainita, kun taas mahdolliset määrällisissä tiedoissa käytetyt arviot esitetään asianomaisten tietopisteiden alla.
- Arvoketju: Fiskars-konsernin arvoketjuun liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu osana yhtiön kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia ja raportin tiedot kattavat sekä arvoketjun alku- että loppupään. Fiskars-konsernin arvoketju on esitetty Liiketoimintamalli ja strategia -osiossa.
- Tietojen raportoinnin poikkeamat ja perustelut: Fiskars-konserni on soveltanut ESRS 1 -standardin C-liitteen yleistä luetteloa vaiheittain käyttöön otettavista tiedonantovaatimuksista (lukuun ottamatta vaiheittain käyttöön otettavia tiedonantovaatimuksia, jotka koskevat yrityksiä, joiden keskimääräinen työntekijämäärä on pienempi kuin 750 tilinpäätöspäivänä tilivuoden aikana).
- Fiskars-konserni pitää ilmastosiirtymään liittyvien investointisuunnitelmiensa rahamäärää arkaluonteisena tietona eikä siksi julkaise tätä tietoa.
- Fiskars-konserni pitää E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit -standardin osalta arvioitujen olennaisten toimipaikkojen luetteloa toimittajien osalta arkaluonteisena tietona eikä siksi julkaise tätä tietoa.
- Fiskars-konserni ei julkaise kirjattavien työperäisten terveysongelmatapausten määrää, koska tietojen keräämiseen liittyy oikeudellisia rajoituksia. Yhtiö ei tällä hetkellä pysty keräämään näitä tietoja yritystasolla, eikä se näin ollen raportoi asiasta.
- Muita sallittuja poikkeuksia kirjanpitolaista (KPL, 1336/1997, 7 luvun 13 pykälä, Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX®) ei käytetä.
- Tietojen sisällyttäminen viittauksina: Viittauksina sisällytettyjä tietoja ei ole, mutta tietyt tiedot, jotka liittyvät markkina-asemaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan palkitsemiseen käsitellään tarkemmin hallituksen toimintakertomuksen muissa osissa, selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvityksessä.
Hallinto
Liiketoimintamalli ja strategia
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi
ESRS S1 Oma työvoima
Tiedonantovaatimus Kappale
- ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S1: Menetelmät ja toimintaperiaatteet
ESRS G1: Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
ESRS S1: Johanto aiheeseen
ESRS S1: Yhteydenpito yhtiön omiin työntekijöihin
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
ESRS G1: Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
ESRS S1: Toimet
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
ESRS S1: Tavoitteet
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
ESRS S1: Fiskars-konsernin työntekijöiden ominaisuudet
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit
ESRS S1: Monimuotoisuuden mittarit
S1-10 Riittävä palkka
ESRS S1: Riittävä palkka
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
ESRS S1: Työterveys ja turvallisuus (mittarit)
S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
ESRS S1: Ansiotulomittarit
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
ESRS G1: Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
Tiedonantovaatimus Kappale
- ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
- ESRS 2: Liiketoimintamalli ja strategia
- ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S2: Menetelmät ja toimintaperiaatteet
ESRS G1: Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava
ESRS G1: Suhteet toimittajiin
S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
ESRS S2: Yhteydenpito arvoketjun työntekijöihin
S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
ESRS S2: Korjaaminen
S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
ESRS S2: Toimet
S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
ESRS S2: Tavoitteet
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Tiedonantovaatimus Kappale
- ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
- ESRS 2: Liiketoimintamalli ja strategia
- ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S4: Menetelmät ja toimintaperiaatteet
S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
ESRS S4: Yhteydenpito kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
ESRS S4: Korjaaminen
ESRS G1: Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava
S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
ESRS S4: Toimet
S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
ESRS S4: Tavoitteet
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Tiedonantovaatimus Kappale
- ESRS 2, GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
- ESRS 2: Hallinto
- ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittamisen toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
- ESRS 2, IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
- ESRS 2: Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi
G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittamisen toimintaperiaatteet ja yrityskulttuur i
ESRS G1: Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava
ESRS G1: Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-2 Suhteet toimittajiin
ESRS G1: Suhteet toimittajiin
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
ESRS G1: Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava
ESRS G1: Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset
ESRS G1: Korruptio- ja lahjontatapaukset
Kestävyysselvitys
33
34
39
46
32
32
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
ESRS 2 Yleiset tiedot
Laatimisperusteet
- Katsauskausi: Kestävyysselvitykseen sovellettava raportointijakso on sama kuin vuoden 2024 tilinpäätöksen raportointijakso 1.1.2024–31.12.2024.
- Tietojen julkistamisen perusteet: Fiskars-konsernin kestävyysselvitys on laadittu Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) julkaisemien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Kaikki tähän raporttiin sisältyvät tietopisteet on arvioitu olennaisiksi yhtiön tekemän kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukaisesti. Olennaiset aiheet on esitetty yksityiskohtaisesti kohdassa Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi ESRS 2. Kestävyysselvityksiin sisältyvät tiedonantovaatimukset löytyvät alussa olevasta sisältöindeksistä.
- Konsolidointiperiaatteet: Fiskars-konsernin kestävyysselvitys on yhdistelty samalla tavalla kuin yhtiön tilinpäätös, ja se sisältää emoyhtiö Fiskars Oyj Abp:n sekä kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 % äänimäärästä) tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankinta- tai perustamishetkestä määräysvallan päättymiseen saakka. Kaikkien määrällisten ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintotapaa koskevien tietojen yhdistelyssä noudatetaan edellä mainittuja periaatteita, ellei asianomaisen aiheen tai tietopisteen yhteydessä esitetyssä laatimisperiaatteessa toisin mainita, kun taas mahdolliset määrällisissä tiedoissa käytetyt arviot esitetään asianomaisten tietopisteiden alla. Fiskars-konsernin arvoketjuun liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu osana yhtiön kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia ja raportin tiedot kattavat sekä arvoketjun alku- että loppupään. Fiskars-konsernin arvoketju on esitetty Liiketoimintamalli ja strategia -osiossa.
- Tietojen raportoinnin poikkeamat ja perustelut: Fiskars-konserni on soveltanut ESRS 1 -standardin C-liitteen yleistä luetteloa vaiheittain käyttöön otettavista tiedonantovaatimuksista (lukuun ottamatta vaiheittain käyttöön otettavia tiedonantovaatimuksia, jotka koskevat yrityksiä, joiden keskimääräinen työntekijämäärä on pienempi kuin 750 tilinpäätöspäivänä tilivuoden aikana).
- Fiskars-konserni pitää ilmastosiirtymään liittyvien investointisuunnitelmiensa rahamäärää arkaluonteisena tietona eikä siksi julkaise tätä tietoa.
- Fiskars-konserni pitää E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit -standardin osalta arvioitujen olennaisten toimipaikkojen luetteloa toimittajien osalta arkaluonteisena tietona eikä siksi julkaise tätä tietoa.
- Fiskars-konserni ei julkaise kirjattavien työperäisten terveysongelmatapausten määrää, koska tietojen keräämiseen liittyy oikeudellisia rajoituksia. Yhtiö ei tällä hetkellä pysty keräämään näitä tietoja yritystasolla, eikä se näin ollen raportoi asiasta.
- Muita sallittuja poikkeuksia kirjanpitolaista (KPL, 1336/1997, 7 luvun 13 pykälä, Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX®) ei käytetä.
- Tietojen sisällyttäminen viittauksina: Viittauksina sisällytettyjä tietoja ei ole, mutta tietyt tiedot, jotka liittyvät markkina-asemaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan palkitsemiseen käsitellään tarkemmin hallituksen toimintakertomuksen muissa osissa, selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvityksessä.
S4: Yhteydenpito kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS E5: Menetelmät ja toimintaperiaatteet
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
ESRS E5: Toimet
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
ESRS E5: Tavoitteet
E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset
ESRS E5: Resurssien sisäänvirtaukset
E5-5 Resurssien ulosvirtaukset
ESRS E5: Resurssien ulosvirtaukset# Hallituksen toimintakertomus
Fiskars Oyj Abp on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka velvoitteet ja vastuut määräytyvät Suomen lain mukaan. Fiskars-konserniin kuuluvat emoyhtiö Fiskars Oyj Abp ja sen tytäryhtiöt. Fiskars Oyj Abp:n lakisääteiset hallintoelimet ovat yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Konsernin muu johto tukee Fiskars Oyj Abp:n lakisääteisiä hallintoelimiä. Yhtiön kotipaikka on Raasepori. Fiskars Oyj Abp noudattaa Suomen osakeyhtiölain säännöksiä, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, yhtiöjärjestystään, yhtiön hallituksen ja valiokuntien työjärjestyksiä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Fiskars Oyj Abp on Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n jäsen ja soveltaa nimitysvaliokunnan kokoonpanoa koskevaa poikkeusta lukuun ottamatta Arvopaperimarkkinayhdistyksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.
Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kymmenen jäsentä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat muita kuin operatiiviseen yritysjohtoon osallistuvia johtajia. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden säännöllisesti vuosittain hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaisesti. Kaikki hallituksen jäsenet katsotaan yhtiöstä riippumattomiksi (100 % riippumattomia).
Tällä hetkellä Fiskars-konsernin hallinnollisissa, johtamis- ja valvontaelimissä ei ole työntekijöiden edustusta.
Hallituksen monimuotoisuutta tarkastellaan useista näkökulmista, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen sukupuoleen, ikään, kansallisuuteen, kulttuuriseen taustaan sekä ammatillisten että henkilökohtaisten kokemuksen eroihin. Nimitysvaliokunta pitää tärkeänä, että hallituksessa on sopiva ikäjakauma ja jäsenillä monipuolinen koulutus- ja kokemustausta sekä työhistoria. Hallituksen kokoonpanossa tulee myös huomioida Fiskarsin liiketoiminnan laajuus ja yhtiön kehitysvaiheiden asettamat vaatimukset sekä omistusrakenne. Hallituksen tulisi koostua jäsenistä, joilla on kansainvälisen liiketoiminnan kokemusta eri toimialoilta, tehtävistä, kulttuureista ja maista. Sen lisäksi, että molempien sukupuolten edustus hallituksen kokoonpanossa on keskeistä, hallitus on asettanut tavoitteeksi, että molemmat sukupuolet ovat tasapainoisesti edustettuina, erityisesti mikäli ehdokkaat ovat yhtä päteviä. Lisäksi ehdokkaiden valinnassa otetaan huomioon heidän mahdollisuutensa käyttää riittävästi aikaa hallitus- ja valiokuntatyöskentelyyn. Nykyisessä kokoonpanossa vähemmän edustetulla sukupuolella (naiset) on n. 40 % Fiskarsin hallituspaikoista ja myös muista monimuotoisuuden näkökulmista kokoonpanon katsotaan olevan tasapainoinen. Hallituskokoonpanon monimuotoisuutta hallituksen jäsenten koulutustaustan, ammatillisen kokemuksen, palvelusajan, iän ja kansalaisuuden osalta kuvataan tarkemmin hallinnointiselvityksessä. Johtoryhmän ja koko organisaation monimuotoisuus raportoidaan osiossa ESRS S1 Oma henkilöstö, Monimuotoisuusmittarit.
Yhtiön hallitus vastaa hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on hyväksynyt konsernissa noudatettavat sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet. Käytännössä toimitusjohtajan tehtävä on yhdessä konsernin johtoryhmän ja muun johdon kanssa huolehtia muun muassa kirjanpidon ja valvontamekanismien järjestämisestä. Riskienhallintatoiminto tukee liiketoimintatavoitteiden saavuttamista vaarantavien riskien tunnistamista, arviointia ja hallinnointia.
Fiskars Oyj Abp:n toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle yhtiön liiketoiminnasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta. Toimitusjohtaja vastaa myös yhtiön kirjanpitomenetelmien lainmukaisuudesta ja talousasioiden luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan tukena johtamisessa on konsernin johtoryhmä. Yhtiön toimitusjohtaja ja talousjohtaja osallistuvat hallituksen kokouksiin, ja hallituksen sihteerinä toimii lakiasiainjohtaja. Konsernijohdon muut edustajat ja muut johtajat osallistuvat hallituksen kokouksiin tarvittaessa.
Yritysvastuun hallintamalli
Vuoden 2022 aikana Fiskars-konserni tarkasti, päivitti ja yksinkertaisti ESG-strategiaansa keskittyäkseen osa-alueisiin, joilla on suurin vaikutus. Päivitetty strategia, jonka hallitus hyväksyi, on tiiviisti sidoksissa yhtiön liiketoimintaan ja tarkoitukseen: Edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista. Prosessissa päivitettiin myös vastuullisuuden hallintamalli ja päätettiin säännöllisesti raportoitavista konsernitason avainmittareista (KPI), jotta ESG-tekijät voidaan paremmin sisällyttää konsernin kasvustrategiaan. ESG-tekijät on kytketty Fiskars-konsernin päätöksentekoon, ja hallintamallin selkeät vastuut painottavat kestävän kehityksen johtamista koko yrityksessä.
Yhtiön hallituksella ja tarkastusvaliokunnalla on ESG-asioiden asiantuntemusta sekä kokemuksen että koulutuksen kautta. Lisäksi yhtiön sisäisen yritysvastuun hallintamallin mukaisesti talousjohtajan johtama ESG-strategiatiimi on säännöllisesti raportoinut tavoitteiden edistymisestä ja on tarvittaessa käytettävissä, tarjoten asiantuntemusta yritysvastuussa. Tarkastusvaliokunta sai myös koulutusta ja säännöllisiä päivityksiä sisäisiltä ja ulkoisilta asiantuntijoilta koskien yritysten kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD) ja muita asiaan liittyviä aiheita.
Hallitus ja tarkastusvaliokunta hyväksyvät ja arvioivat yritysvastuun tahtotilan, sitoumukset ja tavoitteet vuosittain. Hallitus myös seuraa edistymistä Fiskars-konsernin sitoumusten ja tavoitteiden saavuttamisessa neljännesvuosittain.
Tarkastusvaliokunnalla on neuvoa-antava rooli ESG-strategiaa ja -johtamista koskevissa asioissa Fiskars-konsernissa. Valiokunta arvioi edistymistä strategiassa ja vastuullisuusvaatimusten täyttämistä koskevissa toimissa sekä ehdottaa hallitukselle asioita hyväksyttäväksi.
Fiskars-konsernin johtoryhmä hyväksyy ja arvioi ESG-asioihin ja yritysvastuuseen liittyvät periaatteet, sitoumukset, etenemissuunnitelmat ja tavoitteet. Fiskars-konsernin johtoryhmä varmistaa, että ESG-asiat ja yritysvastuu on sisällytetty yhtiön yleiseen strategiaan, ja vastaa tavoitteiden saavuttamisesta. Sitoumusten ja tavoitteiden edistymistä ja toteuttamista seurataan kuukausittain.
Talousjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella on kokonaisvastuu yritysvastuuasioiden edistämisestä Fiskars-konsernin johtoryhmässä.
Konsernin ESG-strategiatiimillä on keskeistä asiantuntemusta ja osaamista yritysvastuussa. Se määrittelee ja edistää ESG-strategiaa, havainnoi trendejä, seuraa sääntelyn kehitystä, ja vahvistaa sitoutumista vastuullisuuteen Fiskars-konsernissa. Tiimi tukee liiketoiminta-alueita ja globaaleja toimintoja ESG-tavoitteiden ja keskeisten suorituskykymittareiden asettamisessa liiketoiminta-alueiden ja globaalien toimintojen tasolla. Lisäksi se tukee koko organisaatiota hallituksen ja Fiskars-konsernin johtoryhmän asettaman tahtotilan, sitoumusten ja tavoitteiden saavuttamisessa. Tiimi myös kokoaa ja yhdistelee liiketoiminta-alueiden ja globaalien toimintojen tietoja edistymisen yleistä raportointia varten.
ESG-johtoryhmä on toimintojen välinen ryhmä, joka tukee konsernin ESG-strategiatiimiä mahdollistamalla strategisen päätöksenteon, joka koskee liiketoiminta-alueiden ja toimintojen tasolla vaadittuja valintoja yritysvastuuaiheissa, kuten priorisointi ja etenemissuunnitelmat. Ryhmään kuuluu jäseniä ESG-strategiatiimistä, liiketoiminta-alueilta ja globaaleista toiminnoista. ESG-johtoryhmä yhtenäistää ja priorisoi toimintoja Fiskars-konsernin yritysvastuuohjelmaa varten sekä arvioi etenemissuunnitelmia ja tuloksia yhtiön sitoumuksiin ja konsernitason tavoitteisiin verrattuna.
Liiketoiminta-alueet ja globaalit toiminnot sisällyttävät sitoumukset ja tavoitteet toimintoihinsa ja liiketoiminta- ja investointisuunnitelmiinsa. Liiketoiminta-alueet ja globaalit toiminnot asettavat omat alatavoitteensa, jotka tukevat konsernin ylemmän tason tavoitteiden saavuttamista. Liiketoiminta-alueet ja globaalit toiminnot seuraavat edistymistään sitoumustensa, tavoitteidensa ja etenemissuunnitelmiensa osalta.
Hallitus
Tarkastusvaliokunta
Fiskars-konsernin johtoryhmä
Konsernin ESG-strategiatiimi
Liiketoiminta-alueet ↑ ↑ ESG-johtoryhmä
Globaalit funktiot
Yritysvastuuseen ja kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Fiskars-konsernin palkitsemisfilosofia ja -rakenteet on suunniteltu markkinalähtöisesti ja suoritukseen perustuviksi siten, että poikkeuksellisen hyvästä suorituksesta palkitaan keskivertosuoritusta paremmin. Lähtökohtaisesti Fiskars-konsernin työntekijöiden palkitseminen koostuu kolmesta elementistä: peruspalkka, bonus ja edut. Kunkin työntekijän palkka perustuu kyseisen maan yleiseen palkkatasoon, tehtävän vastuualueeseen ja rooliin liiketoiminnassa sekä henkilön kokemukseen ja suoriutumiseen. Kokonaispalkitsemisen, mukaan lukien kannustinpalkkio, tulee olla kilpailukykyinen kyseisellä markkinalla.
ESG-tavoitteiden saavuttaminen edellyttää konserninlaajuista työtä ja yhteistoimintaa. Yksilölliset tavoitteet ja kannustimet määritetään työnkuvan ja toimintojen, joihin organisaation eri osat voivat parhaiten vaikuttaa, mukaan. Muuttuvat suoritusperusteiset lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet yhdistävät palkitsemisen yhtiön tulokseen. Tavoitteena on, että palkitseminen on tiiviisti sidoksissa yhtiön strategiaan ja pitkän aikavälin taloudelliseen menestykseen.# Tulosperusteinen osakeohjelma
Tulosperusteinen osakeohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä tulosperusteisista osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen vuoden ansaintajakso, jonka jälkeen mahdollinen osakepalkkio maksetaan. Hallitus päättää erikseen kunkin yksittäisen ohjelman alkamisesta, ohjelman suorituskriteereistä ja niihin liittyvistä tavoitteista sekä osallistujista ja kunkin osallistujan vähimmäis-, tavoite- ja enimmäispalkkioista. Avainhenkilölle maksettavan palkkion määrä riippuu ennalta määritettyjen tavoitteiden saavuttamisesta.
Vuonna 2023 ja 2024 Fiskars-konsernin tulosperusteiseen osakeohjelmaan 2023–2025 ja 2024–2026 lisättiin kiertotalouteen liittyvä mittari. Lisäys tehtiin, jotta voidaan vahvistaa sitoutumista Fiskars- konsernin kestävyystavoitteiden saavuttamiseen. Yhtiön osakkeen kokonaistuotto, kumulatiivinen vertailukelpoinen EBIT ja kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palveluiden edistämiseen liittyvä mittari. Kiertotalouden edistämisen KPI on kyky saavuttaa yhtiön ESG-mittareissa asetettu tavoite. Kiertotaloustavoitteen osuus on 10 % mahdollisesta kokonaispalkkiosta.
Osakeohjelmat tarkistetaan vuosittain HR- ja palkitsemiskomitean toimesta ja hallitus hyväksyy ne. Erityisesti yritysvastuu- ja ympäristöaiheiden parissa työskentelevillä työntekijöillä on erilaisia vastuullisuuteen liittyviä kannustimia. Lisäksi liiketoiminta-alueilla ja muilla organisaation osilla on vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita ja kannustimia. Nämä tavoitteet ja kannustimet on laadittu heidän tehtäviinsä sopiviksi.
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Katsaus Fiskars-konsernin kestävyysraportoinnissa annetuista due diligence -prosessia koskevista tiedoista.
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
- Yleinen hallinto: ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto; ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Liiketoiminnan harjoittamisen toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri; ESRS 2 Yleiset tiedot, Liiketoimintamalli ja strategia
- Ympäristö: ESRS E1 Ilmastonmuutos, Ilmastoresilienssi strategiassa; ESRS E1 Ilmastonmuutos, Skenaarioanalyysi; ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Johdanto aiheeseen; ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Kiertotalouden edistämisen viitekehys
- Yhteiskunta: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, Johdanto aiheeseen; ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Johdanto aiheeseen
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa
- Yleinen hallinto: ESRS 2 Yleiset tiedot, Sidosryhmien edut ja näkemykset; ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Suhteet toimittajiin; ESRS 2 Yleiset tiedot, Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointimenetelmä
- Yhteiskunta: ESRS S1 Oma työvoima, Yhteydenpito yhtiön omiin työntekijöihin; ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, Yhteydenpito arvoketjun työntekijöihin; ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Yhteydenpito kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
- Ympäristö: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Toimet; ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Toimet
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
- Yleinen hallinto: ESRS 2 Yleiset tiedot, Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta; ESRS 2 Yleiset tiedot, Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointimenetelmä
- Yhteiskunta: ESRS S1 Oma työvoima, Toimet; ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, Yhteydenpito arvoketjun työntekijöihin; ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Johdanto aiheeseen; ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Toimet
- Ympäristö: ESRS E1 Ilmastonmuutos, Johdanto aiheeseen; ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Toimet; ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Johdanto aiheeseen
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi
- Yleinen hallinto: ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto
- Yhteiskunta: ESRS S1 Oma työvoima, Toimet; ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, Toimet; ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Toimet
- Ympäristö: ESRS E1 Ilmastonmuutos, Toimet; ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Toimet; ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Menetelmät ja toimintaperiaatteet; ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Toimet
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä
- Yleinen hallinto: ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto; ESRS 2 Yleiset tiedot, Liiketoimintamalli ja strategia; ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava; ESRS 2 Yleiset tiedot, Sidosryhmien edut ja näkemykset
- Yhteiskunta: ESRS S1 Oma työvoima, Toimet; ESRS S1 Oma työvoima, Yhteydenpito yhtiön omiin työntekijöihin; ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, Toimet; ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Toimet
- Ympäristö: ESRS E1 Ilmastonmuutos, Toimet; ESRS E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet; ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Tavoitteet; Ympäristöä koskevat tiedot, EU taksonomia
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja hallita sekä seurata riskejä, jotka voivat uhata tai estää Fiskars-konsernia saavuttamasta liiketoimintatavoitteitaan ja sitoumuksiaan. Tämä sisältää henkilöstön ja omaisuuden suojaamisen, turvallisten ja korkealaatuisten tuotteiden ja palveluiden keskeytymättömän toimittamisen asiakkaille sekä Fiskars-konsernin maineen, brändien ja osakkeenomistajien arvon turvaamisen.
Fiskars-konsernin riskienhallintapolitiikka tarjoaa kattavat ohjeet riskien hallintaan koko organisaatiossa. Vastuu riskien tunnistamisesta, arvioinnista, hallinnasta ja seurannasta on liiketoiminta-alueilla ja globaalitoiminnoilla. Riskienhallintatoiminto helpottaa yrityksen riskienhallintaprosessia ja tarjoaa tarvittavaa tukea.
Fiskars-konsernin johtoryhmä arvioi suurimmat riskit yrityksen sisällä erillisessä prosessissa, ja nämä arviot sisällytetään liiketoiminta- alueiden ja globaalitoimintojen riskitietoihin. Toimenpidesuunnitelmat merkittävimpien riskien taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi ja todennäköisyyden vähentämiseksi luodaan yhteistyössä yli organisaatiorajojen ja esitetään hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Fiskars-konsernin toimintaan kohdistuu riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka johtuvat konsernin toiminnoista tai toimintaympäristön muutoksista. Merkittävimmät riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät, joilla voi olla negatiivinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen, on tunnistettu ja esitellään hallituksen toimintakertomuksen kohdassa ”Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät”.
Yritysvastuuseen liittyviä epävarmuustekijöitä, vaikutuksia ja riskejä, jotka tunnistettiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia, arvioidaan osana Fiskars- konsernin vuotuista yritysriskien hallintaprosessia. Fiskars-konserni teki kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yritysriskien hallintaprosessin laajentamiseksi yritysten kestävyysraportointidirektiivin vaatimusten mukaisesti. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa määritettiin ensisijaiset kestävyysaiheet, joissa otetaan huomioon Fiskars-konsernin koko arvoketju. Aikaisemman yritysriskien hallintaprosessin tuloksia käytettiin syötteenä ensimmäisessä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa, ja kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin lopputuloksia, sisältäen kaikki vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet hyödynnettiin vuoden 2024 yritysriskien hallintaprosessissa, jonka tulokset esiteltiin hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Ensisijaisten kestävyysaiheiden määrittelyssä tunnistetaan Fiskars-konsernin merkittävimmät myönteiset ja kielteiset vaikutukset ja riippuvuudet ihmisiin ja ympäristöön sekä merkittävimmät kestävyydestä aiheutuvat liiketoimintariskit ja -mahdollisuudet. Arvioinnissa hyödynnettiin olemassa olevia kestävyyteen ja yritysvastuuseen liittyviä tietoja, analyysejä, raportteja ja suunnitelmia sekä aiempaa olennaisuuden arviointia, joka toimi myös ulkoisten sidosryhmien palautteen lähteenä. Olennaisuuden käsite ja määrittely on keskeistä kestävän kehityksen painopisteiden määrittelyssä, jotta yritys voi keskittyä kaikkein vaikuttavimpiin toimiin.
Fiskars-konsernin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessit, myös kestävyyteen ja yritysvastuuseen liittyvät, on esitetty edellä. Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta vaihtelee raportointialan mukaan, sillä raportin laatimiseen osallistuu useita sisäisiä toimintoja. Konsernitasolla on käytössä valvontatoimenpiteitä ja varmistusprosesseja, joilla varmistetaan tarkka ja kattava ESG-raportointi, joka sisältyy hallituksen toimintakertomukseen.
Fiskars-konsernin johtoryhmälle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle tiedotetaan säännöllisesti keskeisimmistä ESG:n liittyvistä suorituskykymittareista, jotka on johdettu kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnista ja edustavat osaa vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, ja edistymisestä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. ESG:n liittyviä suorituskykymittareita tarkastellaan myös suhteessa yhtiön muihin strategisiin tavoitteisiin. Tätä seurantaa tehdään neljännesvuosittain. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on erityisesti tarkastella yhtiön kestävyysselvitystä ja muita ESG-aiheisia tietoja. Tehtävät on määritelty seuraavasti: Vastuullisuusraportoinnin varmentamisen tulosten esittely hallitukselle; miten vastuullisuusraportoinnin varmennus on lisännyt raportoinnin integriteettiä sekä valiokunnan rooli vastuullisuusraportoinnin varmennusprosessissa.# Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
Vastuullisuusraportoinnin menettelytapojen ja vastuullisuusraportointistandardien mukaisten raportoitavien tietojen tunnistamista koskevien menettelytapojen seuraaminen; sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen sekä riskienhallinnan tehokkuuden seuraaminen suhteessa edellä mainittuihin; vastuullisuusraportoinnin varmentamisen suorittamisen ja vastuullisuusraportoinnin varmentajan riippumattomuuden valvonta. Yritysvastuun yleinen hallinto, myös yksityiskohtaiset roolit ja vastuut, on kuvattu tämän ESRS 2 standardin Hallinto -osiossa.
Liiketoimintamalli ja strategia
Fiskars-konserni on globaali yhtiö, jonka designvetoiset brändit ovat läsnä kodeissa, puutarhoissa ja ulkoillessa. Konsernin toiminta perustuu tavoitteeseen luoda edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista. Fiskars-konsernilla on tasapainoinen valikoima ainutlaatuisia brändejä, kuten Fiskars, Georg Jensen, Gerber, Iittala, Moomin Arabia, Royal Copenhagen, Waterford ja Wedgwood, sekä useita pienempiä taktisia brändejä. Yhtiön brändit ovat läsnä yli 100 maassa Aasian ja Tyynenmeren alueella, Euroopassa ja Amerikassa.
Vuonna 2024 Fiskars-konserni toimi kahtena liiketoiminta-alueena (BA): Vita ja Fiskars. Vita- liiketoiminta-alueen osuus liikevaihdosta oli noin 52 % ja Fiskars-liiketoiminta-alueen osuus 47 %. Liiketoiminta-alueilla on täysi vastuu globaalista tarjoomastaan, minkä ansiosta niiden on mahdollista hyödyntää vahvojen brändiensä täyttä potentiaalia. Molemmilla liiketoiminta-alueilla on omat vahvat, ja keskenään erilaiset liiketoiminta-ajurinsa.
Luovasta muotoilusta tunnetun Vita-liiketoiminta- alueen brändeihin kuuluvat muun muassa Georg Jensen, Royal Copenhagen, Wedgwood, Moomin Arabia ja Iittala. Se tarjoaa premium- ja luksustuotteita kattaus-, lasi-, koru- ja sisustuskategorioissa. Vuosi 2024 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin Fiskars-konsernilla oli koruja tuotevalikoimassa. Kategoriasta tuli osa konsernia Georg Jensen -brändin hankinnan myötä vuonna 2023. Georg Jensenin korut ovat Responsible Jewellery Councilin sertifioimia, ja brändi käyttää tuotteissaan kierrätettyä kultaa ja hopeaa. Lisäksi Vita-liiketoiminta-alue laajensi vuonna 2024 tekstiilitarjoomaansa muun muassa Moomin Arabian ja Royal Copenhagenin kaltaisilla brändeillä. Laajentuminen noudattaa konsernin strategiaa, jonka tavoitteena on tarjota kuluttajalle tuotteita yhä useammassa kategoriassa. Global Organic Textiles Standard (GOTS) -sertifioituja tekstiilejä suositaan mahdollisuuksien mukaan, ja kierrätysmateriaalista olevien vaihtoehtojen käyttöä tutkitaan säännöllisesti. Eurooppa on Vita-liiketoiminta-alueen suurin maantieteellinen segmentti: liikevaihdosta 55 % tulee Euroopasta, 35 % Aasian ja Tyynenmeren alueelta ja 10 % Amerikasta. Kiina on tälle liiketoiminta-alueelle tärkeä markkina-alue, jossa on paljon potentiaalia etenkin luksustuotteiden segmentissä.
Innovaatiovetoisen liiketoiminta-alue Fiskarsin brändejä ovat Fiskars ja Gerber. Fiskars-liiketoiminta- alue koostuu puutarha- ja ulkoilukategorioista sekä askartelu- ja saksikategoriasta ja ruoanlaittokategoriasta. Vuonna 2024, liiketoiminta- alue Fiskars luopui tuoteinnovaation myötä PFAS-yhdisteiden käytöstä ruoanlaittokategorian tuotteissaan. BA Fiskars käyttää kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja aina kun mahdollista ja tuotesuunnittelussa huomioidaan tuotteen korjausmahdollisuus. Amerikka on Fiskars- liiketoiminta-alueen suurin maantieteellinen segmentti: liikevaihdosta 50 % tulee Amerikasta, 46 % Euroopasta ja 4 % Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Yhdysvallat on Fiskars-liiketoiminta-alueen selvästi suurin yksittäinen markkina-alue, joten sillä on suuri strateginen merkitys.
Fiskars-konserni palvelee tukkuasiakkaita ja yritysasiakkaita sekä kuluttajia suoraan omien myymälöidensä ja verkkokaupan kautta (loppupään arvoketju). Suora kuluttajamyynti on Vita-liiketoiminta- alueen strateginen painopistealue. Vuonna 2024 suoran kuluttajamyynnin osuus Vitan liikevaihdosta oli 50 % ja konsernin liikevaihdosta 28 %. Tukkumyynti on erityisen tärkeä Fiskars-liiketoiminta-alueelle, ja sen osuus liiketoiminta-alueen liikevaihdosta oli yli 90 % vuonna 2024. Myös Fiskars-konsernin suurin kanava on tukkumyynti, jonka osuus yhtiön liikevaihdosta on lähes 70 %.
Fiskars-konsernilla on monimuotoinen tiimi. Konserni tunnistaa ihmisten merkityksen menestykselleen ja panostaa jatkuvasti työntekijöiden oppimisen ja kasvun mahdollisuuksiin. Konserni edistää sitoutumista luomalla avoimen ja osallistavan 39 39 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys työympäristön, jossa kaikki voivat osallistua mielekkäästi ja johon he voivat tuntea kuuluvansa.
Oman tuotantonsa lisäksi Fiskars-konserni hankkii tuotantotoimintoja myös huolellisesti valituilta toimittajilta. Fiskars-konsernilla omat tuotantoyksiköt sijaitsevat Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Fiskars-konsernilla on noin 170 valmiiden tuotteiden toimittajaa sekä laaja verkosto raaka-aineiden, komponenttien ja palvelujen toimittajia. Yhtiö on rakentanut vahvan valmiiden tuotteiden, raaka-aineiden, komponenttien ja palvelujen toimittajaverkoston, joka täyttää sen liiketoimintatarpeet, noudattaa sen arvoja sekä täyttää sen yhteiskunnallisia ja ympäristönäkökohtia koskevat odotukset (alkupään arvoketju).
Fiskars-konsernin liiketoiminta- ja arvonluontimalli on esitetty seuraavassa kuvassa. Lisätietoja Fiskars- konsernin liiketoimintamallista on myös hallituksen toimintakertomuksen kohdassa Liiketoimintamalli ja strategia .
Fiskars-konsernin kasvustrategiassa esitetään strategiset valinnat, jotka vievät yhtiön terveen orgaanisen kasvun tielle ja parantavat kannattavuutta. Strategian logiikka on selkeä: yhtiö keskittyy voittaviin brändeihin, kanaviin ja maihin. Kasvustrategia koostuu neljästä kasvuajurista, jotka ovat kaupallinen erinomaisuus, suora kuluttajamyynti, Yhdysvallat ja Kiina. Nämä ajurit muuttavat ja uudistavat Fiskars-konsernia kaikissa brändeissä, kanavissa ja maissa. Strategian kasvun mahdollistajat ovat ihmiset, digitaalisuus, innovaatio ja muotoilu sekä vastuullisuus. Nämä mahdollistajat ovat Fiskars-konsernin ytimessä ja ratkaisevan tärkeitä kasvustrategian toteutukselle.
Vuoden 2024 aikana Fiskars-konserni ilmoitti suunnitelmistaan erottaa Fiskars- ja Vita- liiketoiminta-alueensa toiminnallisesti itsenäisiksi yhtiöiksi nopeuttaakseen niiden erilaisia strategisia kasvumahdollisuuksia ja investointitarpeita. Tämä on luonnollinen askel konsernin brändivetoisessa lähestymistavassa: Fiskarsista ja Vitasta tulee kaksi erillistä juridista rakennetta omaavaa yhtiötä, joilla on täysi vastuu omasta liiketoiminnastaan. Tämä mahdollistaa joustavuuden ja nopean toteutuksen ja tuo esimerkiksi myös lisää läpinäkyvyyttä osakkeenomistajille. Fiskars-konserni ilmoitti vuonna 2024, että uuden organisaation odotetaan tulevan voimaan 1.4.2025 ja oikeudellisen rakenteen vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä.
Vastuullisuus on keskeinen elementti Fiskars- konsernin strategiassa ja yksi yhtiön kasvun mahdollistajista. Se antaa yhtiölle mahdollisuuden vahvistaa mainettaan ja lisätä sen brändien arvostusta. Fiskars-konserni varmistaa kestävän ja kannattavan kasvun pitkällä aikavälillä asettamalla konkreettisia ESG-tavoitteita ja linkittämällä ne päätöksentekoon. ESG-strategia varmistaa, että yritysvastuun painopiste on niissä asioissa, joihin yhtiöllä on laajin vaikutus. ESG-strategia liittyy läheisesti yrityksen tarkoitukseen: luomme edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista. Päätökset tehdään yritysvastuun kannalta merkittävien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien jatkuvan arviointiprosessin pohjalta. Näin varmistetaan, että ne ovat linjassa konsernin sitoumusten, sidosryhmien odotusten ja liiketoiminnan tarpeiden kanssa. Hyvin toteutettu yritysvastuuohjelma tuo kilpailuetuja ja mahdollisuuksia, vähentää riskejä ja vastaa yhteiskunnallisiin haasteisiin luomalla innovatiivisia ratkaisuja sekä auttaa yritystä houkuttelemaan ja sitouttamaan parhaita osaajia.
Fiskars-konsernin päätöksiä ohjaavat kaksi sitoumusta: edistyksellistä muotoilua kertakäyttökulttuuria vastaan ja teemme arjesta ainutkertaista . Viittä keskeistä tavoitetta seurataan ja niistä raportoidaan jatkuvasti yhtiötasolla sekä sisäisesti että ulkoisesti. Nämä tavoitteet edustavat osaa olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka nousevat kaksinkertaisen olennaisuuden kautta. Tarkempia tietoja yritysvastuu ja kestävyystoimista vuonna 2024 on esitetty kunkin olennaisen aiheen kohdalla. Lisäksi Fiskars-konserni on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja tiedostaa yhteistyön merkityksen merkittävien maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa (UN Sustainable Development Goals) on määritetty. Yhtiön kestävyyssitoumukset perustuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin, joista painopisteinä ovat kolme seuraavaa: SDG 10 Eriarvoisuuden vähentäminen , SDG 12 Vastuullista kuluttamista ja SDG 13 Ilmastotekoja .
40 40 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
Liiketoimintamalli ja arvonluonti
| Panokset |
|---|
| Rahallinen pääoma |
| Sijoitettavissa oleva käteinen ja oma pääoma |
| Ihmiset ja kulttuuri |
| Osaavien ammattilaisten sitouttaminen ja henkilöstön kehittäminen. |
Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Fiskars-konsernin strategian ja liiketoimintamallin resilienssi heijastuu sen mukautuvassa liiketoimintamallissa, riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa sekä investointipäätösprosessissa. Yritys tasapainottaa kysynnän vaihteluiden vaikutuksia laajalla ja monipuolisella tuotevalikoimalla, jota kehitetään jatkuvasti kiertotalousvaihtoehdoilla, sekä laajalla maantieteellisellä kattavuudella. Yritys voi ylläpitää turvavarastoja puskurina mahdollisia toimitusketjun häiriöitä vastaan. Lisäksi yritys luottaa usean toimittajan sopimuksiin hallitakseen sekä hinta- että saatavuusriskit, pyrkien samalla rakentamaan vahvoja ja pitkäaikaisia suhteita luotettaviin toimittajiin, jotka noudattavat yrityksen arvoja ja standardeja.
Olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hyödynnetään päätöksentekoprosesseissa sekä riskien ja mahdollisuuksien arvioinneissa. Osana yrityksen taloudellista suunnittelua arvioidaan esimerkiksi prosessi-investointeja energiatehokkuuden ja vähähiilisten ratkaisujen toteuttamiseksi tuotannossa ja jakelukeskuksissa, hyödyntäen pääomainvestointeja investointimahdollisuuksien realisoimiseksi.
Tavoitteet
Ympäristö
Haastamme kertakäyttökulttuuria edistyksellisellä muotoilulla.
- Kiertotalous
- Suurin osa liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista vuoteen 2030 mennessä.
- Toimintamme kasvihuonekaasupäästöt
- Oman toimintamme päästöjä (Scope 1 ja 2) vähennetään 60 % vuoteen 2030 mennessä.
- Kuljetus- ja jakelutoimintojen päästöjä (Scope 3) vähennetään 30 % vuoteen 2030 mennessä.
- Toimittajiemme päästöt
- Ostomääräisesti 60 %:lla tavaran- ja palvelun-toimittajistamme on tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet vuoteen 2024 mennessä.
| 2024 | Tavoite | Vertailuvuosi | Muutos tavoitteeseen | |
|---|---|---|---|---|
| Kiertotalous (liikevaihto) | 26 % | 50 % | 2021 | 2030 |
| Scope 1 ja 2 päästöt | -54 % | -60 % | 2017 | 2030 |
| Scope 3 päästöt | -44 % | -30 % | 2018 | 2030 |
| Toimittajien ilmastotavoitteet | 64 % | 60 % | 2020 | 2024 |
- Tämän hetkinen vertailutaso: 80 (kesäkuu 2024). Vertailuluku päivittyy kuuden kuukauden välein viimeisimpään dataan perustuen ja saattaa muuttua riippuen siitä, miten maailmanlaajuinen verrokkiluku kehittyy.
Sosiaalinen
Teemme arjesta ainutkertaista.
- Turvallinen työympäristö
- Ei lainkaan poissaoloihin johtavia onnettomuuksia (LTAF) vuoteen 2030 mennessä.
- Inklusiivinen työympäristö
- Inklusiivisuuden kokemus parhaan 10 %:n joukossa kansainvälisten yritysten vertailuryhmässä.
| 2024 | Tavoite | |
|---|---|---|
| Poissaoloihin johtavat onnettomuudet (LTAF) | 2,5 | 0 |
| Inklusiivisuuden kokemus | 77 | 80* |
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Fiskars-konsernin sidosryhmät ovat yhteisöjä tai henkilöitä, joilla on kohtalainen vaikutus liiketoimintaan tai joihin yhtiön toiminta, tuotteet ja palvelut vaikuttavat ja mikä luo sekä riskejä että mahdollisuuksia. Fiskars-konsernille on tärkeää pysyä ajan tasalla sidosryhmien säännöllisesti muuttuvista odotuksista, jotta yhtiön strategia ja yritysvastuun lähestymistapa voidaan linjata niiden kanssa.
Jatkuvassa strategiaprosessissa otetaan huomioon sidosryhmien näkemykset ja nopeasti muuttuva liiketoimintaympäristö. Päivittämällä organisaatiorakennettaan ja toimintamalliaan ketterämmäksi, yhtiö mahdollistaa liiketoimintasuunnitelmien sopeuttamisen ja siten nopean reagoinnin muuttuviin ulkoisiin olosuhteisiin. Fiskars-konsernin pitkän aikavälin strategian tavoitteena on hyödyntää kehittyvän toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaasti ja vastata samalla ulkoisesta ympäristöstä aiheutuviin uhkiin.
Sidosryhmävuorovaikutus antaa yhtiölle tietoa jatkuvan kehittymisen tueksi ja auttaa sitä hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tarkistamaan pitkän aikavälin tavoitteidensa yhdenmukaisuutta ja lieventämään riskejä myös yritysvastuun osalta. Alla olevissa taulukoissa esitetään tärkeimmät sidosryhmät ja niiden odotukset sekä vuorovaikutusta koskevat toimintatavat ja yhtiön vastaukset.
Vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemykset, intressit ja odotukset viestitään sisäisille sidosryhmille (mukaan lukien hallinto) ESG- hallintomallin mukaisesti ja osana strategiaprosessia, yritysriskien hallintaprosessia ja kaksinkertaisen olennaisuuden päivitysten yhteydessä. Monikanavainen vuoropuhelu on tärkeää, ja sekä sisäistä että ulkoista ESG-raportointia kehitetään sen mukaisesti.
ESG- ja yritysvastuustoimista raportoidaan määräajoin osavuosikatsauksissa ja hallituksen vuosittaisessa toimintakertomuksessa, joka sisältää kestävyysselvityksen, YK Global Compact-, EcoVadis- ja CDP-alustoilla sekä Upright Project -alustalla. Fiskars-konserni on myös yhteydessä yritysasiakkaisiin ja sijoittajiin ESG- aiheisiin liittyvien yksityiskohtaisten kyselyjen avulla.
| Sidosryhmä | Vuorovaikutusta koskevat toimintatavat |
|---|---|
| Kuluttajat | Fiskars-konserni on jatkuvasti yhteydessä kuluttajiin monien eri kanavien kautta, kuten asiakaspalvelun, kyselyiden, kirjallisen viestinnän, sosiaalisen median ja keskustelujen kautta. Kuluttajia kutsuttiin osallistumaan yhtiön olennaisuuden arviointiin vuonna 2022. |
| Yritysasiakkaat | Fiskars-konserni tekee tiivistä yhteistyötä yritysasiakkaidensa kanssa asiakkuustiimien, yhteisten aloitteiden ja asiakaspalvelun kautta. Vuonna 2022 yhtiö kutsui yritysasiakkaitaan osallistumaan kyselyyn ja myös haastatteli asiakkaitaan yritysvastuun odotuksista olennaisuuden arvioinnin yhteydessä. |
| Työntekijät ja mahdolliset työntekijät | Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa perustuu säännöllisiin henkilöstökyselyihin, ”town hall” -kokouksiin ja muihin tapahtumiin, sisäiseen viestintään, henkilökohtaisiin ura-ja kehityssuunnitelmiin ja erilaisiin Fiskars-konsernin koulutustilaisuuksiin sekä sisäiseen ja ulkoiseen sosiaaliseen mediaan. Työntekijöitä kutsuttiin osallistumaan yhtiön olennaisuuden arviointeihin vuosina 2022–2024. |
| Toimittajat ja alihankkijat | Fiskars-konserni on yhteydessä toimittajiinsa yritysvierailuilla, vuosittaisilla toimittajapäivillä, erilaisten kyselyiden avulla, koulutusohjelmien kautta (esimerkiksi tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettamisesta) ja yhtiön toimittajien auditointien yhteydessä. Toimittajia kutsuttiin osallistumaan olennaisuuden arviointiin vuonna 2022. |
| Osakkeenomistajat ja sijoittajat | Fiskars-konserni on vuorovaikutuksessa osakkeenomistajien ja sijoittajien kanssa varsinaisen yhtiökokouksen, osavuosikatsausten ja verkkolähetysten, pääomamarkkinapäivän, sijoittajatapaamisten ja -esitysten sekä sijoittajien ja analyytikoiden kanssa käytävän jatkuvan vuoropuhelun välityksellä. Vuonna 2022 yhtiö kutsui osakkeenomistajiaan ja sijoittajiaan osallistumaan kyselyyn ja myös haastatteli sijoittajia kestävyysodotuksista olennaisuuden arvioinnin yhteydessä. |
| Kansalaisjärjestöt | Kansalaisjärjestöjen osalta vuorovaikutustapoja ovat muun muassa yhteistyökumppanuudet, jäsenyydet, yhdessä järjestettävät tapahtumat ja jatkuva vuoropuhelu. Vuonna 2022 Fiskars-konserni kutsui kansalaisjärjestöjä osallistumaan kyselyyn ja myös haastatteli niiden edustajia odotuksista liittyen yritysvastuuseen yhtiön olennaisuuden arvioinnin yhteydessä. |
| Media | Fiskars-konserni on yhteydessä tiedotusvälineisiin mediatapahtumien, haastattelujen ja artikkeleiden, lehdistötiedotteiden ja mediavaikuttajien kautta, myös sosiaalisessa mediassa. Tiedotusvälineiden edustajia kutsuttiin osallistumaan yhtiön olennaisuuden arviointiin vuonna 2022. |
Raaka-aineet
Uusiutuvat, uusiutumattomat, kierrätetyt ja uudelleenhyödynnetyt materiaalit tuotteissa.
Energia
- Polttoaineet: 153 942 MwH
- Ostettu energia: 79 681 MwH
Toimittajat ja kumppanit
- Noin 173 valmiiden tuotteiden toimittajaa.
Design, innovaatio, immateriaalioikeudet
- T&K: EUR 18,8 miljoonaa.
Alkupään toiminta
Fiskars-konserni
- Perustettu Fiskarsissa, Suomessa vuonna 1649.
Strategia ja arvot
Fiskars-konserni on globaali yhtiö, jonka designvetoiset brändit ovat läsnä kodeissa, puutarhoissa ja ulkoillessa. Brändit ovat läsnä yli 100 maassa Aasian ja Tyynenmeren alueella, Euroopassa ja Amerikassa.
Yhteiset arvomme: luomme muutoksen, juhlimme arkea ja kasvamme myötätunnolla.
Myynti
- Noin 500:llä omalla myymälällä, suora kuluttajamyynti tuottaa 28 % konsernin liikevaihdosta.
- Epäsuora myynti tuottaa noin 72 % konsernin liikevaihdosta.
- 13 omaa tehdasta.
Kohteet ja metsät
Fiskars-konserni omistaa noin 14 000 hehtaaria vastuullisesti hoidettua metsää, ja hallinnoi kohteita kuten Fiskarsin ruukkia ja House of Waterfordia.
Oma toiminta
- Tuotos: Rahallinen arvo
- Liikevaihto: EUR 1 157,1 miljoonaa
- Tuotteet ja palvelut
- Keskeiset kategoriat: kattaus, lasi, sisustus, korut, puutarha, ulkoilu, ruoanlaitto, sakset & askartelu.
- Myynnin mukaan suurimmat maat: Yhdysvallat, Tanska, Suomi, Ruotsi ja Australia.
- 26 % liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista.
- Päästöt ilmaan
- Scope 1 ja 2: 39 650 tCO₂eq
- Scope 3: 140 131 tCO₂eq
- Jätteet
- 811 t kaatopaikalle
- 26 334 t kierrätetty
- -79 % verrattuna vuoteen 2017.
- Toimittaja-auditoinnit
- 81 ESG-auditointia tehty omille toimittajille.
Loppupään toiminta
Arvonluonti
Osakkeenomistajat
- Vertailukelpoinen EBIT: EUR 111,4 miljoonaa
- Osinko: 0,84 euroa/osake
Työntekijöiden palkat, edut ja urapolut
- EUR 302 miljoonaa.
Tuloverot
- EUR 8,9 miljoonaa.
Edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista
Hiilineutraali tulevaisuus
Tavoitteena nettonollapäästöt vuoteen 2049 mennessä. Scope 1 ja 2 päästöjä vähennetty 54 % verrattuna vuoteen 2017.
Yhteisöosallistuminen
- EUR 0,1 miljoonaa sijoitettu (konserni).
Toimittajien sitouttaminen
- Ostomääräisesti 64 % tavaran- ja palvelun-toimittajista on asettanut tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet.
Työntekijät
- 6 851 työntekijää 29 maassa.# Tutkimuslaitokset, yliopistot ja ammattikoulut
Fiskars-konserni tekee aktiivisesti yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa esimerkiksi tuotekehityksen ja uusien liiketoimintamallien parissa.
Sidosryhmien odotukset
Vastaus
Fiskars-konsernin tuotteet valmistetaan vastuullisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Fiskars-konsernilla on sekä omaa tuotantoaan että alihankkijoitaan varten selkeät toimintaperiaatteet ja ohjeet, joilla varmistetaan asianmukaiset terveys- ja turvallisuusmenettelyt, ympäristönsuojelu sekä ihmisoikeudet ja työelämän oikeudet.
Uusia tuotteita suunniteltaessa yhtiö ottaa ympäristövaikutukset huomioon yritysvastuun ohjeiden, kuten tarkistuslistojen ja materiaalien arvioinnin, avulla. Fiskars-konserni pyrkii saavuttamaan tavoitteensa, jonka mukaan suurin osa liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista vuoteen 2030 mennessä.
Tuotteiden pitkäikäisyys ja laatu, kiertotaloustoimien lisääminen
Tuotesuunnittelussa ja elinkaaren hallinnassa keskitytään korkealaatuisiin, turvallisiin ja pitkäikäisiin tuotteisiin. Palveluita, kuten esimerkiksi pannuhuoltoa ja varaosapalvelua kehitetään jatkuvasti ja ne ovat osa tarjoomaa.
Tuotteen kestävyys ilmoitetaan läpinäkyvästi ja selkeästi. Fiskars-konserni julkaisee tietoja tuotepakkauksissa, brändin ja yrityksen verkkosivustoilla sekä myymälämateriaaleissa. Yhtiö on järjestänyt sisäistä koulutusta tulevasta vihreitä väittämiä koskevasta EU-direktiivistä ja ottanut sen huomioon markkinointipolitiikassaan.
Luottamus perustuu rehelliseen viestintään, johon Fiskars-konserni pyrkii kaikessa viestinnässään. Yhtiö jatkaa työtä viestintänsä kehittämiseksi edelleen.
Tietojen jakaminen yhtiön yritysvastuun kehityksestä ja tavoitteista
Yhtiö julkistaa yritysvastuutietoja vuosi- ja osavuosikatsauksissaan, ulkoisissa raportointiviitekehyksissä (esim. EcoVadis, Global Compact ja CDP), sidosryhmille suunnatuissa kyselylomakkeissa, sosiaalisessa mediassa, uutiskirjeissä ja verkkosivustoilla. Yhtiö pyrkii kertomaan avoimesti edistymisestään ja jakaa jatkossakin tietoa vastuullisuutensa kehityksestä.
Vastuullisten ja läpinäkyvien toimitusketjukäytäntöjen varmistaminen
Fiskars-konserni valmistaa tuotteita omissa tehtaissaan ja yhdessä kumppaneiden kanssa. Suurin osa sen omista tuotantoyksiköistä on ISO 45001, ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifioituja.
Yrityksen toimittajien on täytettävä tiukat kestävyysvaatimukset, ja Fiskars-konsernin omat asiantuntijat sekä ulkopuoliset kumppanit tarkastavat ne. Niiden on myös sitouduttava noudattamaan yhtiön toimittajien toimintaohjeita.
Fiskars-konserni on maailmanlaajuinen yritys, jolla on tuotantoyksiköitä ja toimittajia eri puolilla maailmaa. Yhtiö pyrkii läpinäkyvyyteen toimitusketjunsa käytännöissä. Valmistuksen lisäksi Fiskars-konserni pyrkii edelleen optimoimaan logistiikkaa ja kuljetuksia pakkauksista ajoneuvoihin ja reittisuunnitteluun.
Työntekijöiden hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen
Fiskars-konsernissa työntekijöiden terveys, turvallisuus ja hyvinvointi ovat ensisijaisen tärkeitä. Yritys tarjoaa työntekijöilleen oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia, on sitoutunut kuuntelemaan työntekijöitään aktiivisesti säännöllisillä henkilöstökyselyillä ja tiedostaa työntekijöidensä erilaiset tarpeet ja ainutlaatuisuuden.
Hybridityöstä on tullut osa Fiskars-konsernin jokapäiväisiä työkäytäntöjä, ja yhtiö pyrkii parantamaan henkilöstönsä fyysistä, sosiaalista ja emotionaalista hyvinvointia sekä edistämään työ- ja yksityiselämän tasapainoa.
Selkeä sitoutuminen yritysvastuuseen
Fiskars-konserni on yksinkertaistanut ESG-strategiaansa varmistaakseen keskittymisen niihin osa-alueisiin, joilla yhtiö uskoo olevan suurin vaikutus. Strategian päivitysprosessissa yhtiö myös tarkasteli ja päivitti yritysvastuu hallintamalliaan. Yhtiöllä on selkeästi määritetyt vastuualueet ja suunnitelmat, joiden avulla se voi edetä lähestymistavassaan.
45
Tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi
Fiskars-konserni on tehnyt vaikutusten olennaisuuden arviointeja vuosien ajan Global Reporting Initiativen (GRI) määrittämän lähestymistavan mukaisesti. Viimeisin vaikutusten olennaisuuden arviointi tehtiin vuonna 2022.
Vuonna 2023 Fiskars-konserni teki perusteellisemman taloudellisen olennaisuuden arvioinnin täydentääkseen vuoden 2022 vaikutusten olennaisuuden arvioinnin tuloksia ja täyttääkseen kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin vaatimukset CSRD:n ja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Arviointia tehtäessä EFRAG:n IG 1 Materiality Assessment Guidance -ohjeistusta ei ollut vielä julkaistu. Fiskars-konserni sovelsi ESRS 1 -periaatteita kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa.
Arviointi kattoi Fiskars-konsernin arvoketjun, mukaan lukien Fiskarsin oman toiminnan sekä arvoketjun alku- ja loppupään toiminnot. Seuraavissa osioissa annetaan lisätietoja Fiskars- konsernin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksista ja arviointiin sovelletusta prosessista.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulos
Fiskars-konserni on tunnistanut ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutuksensa (vaikutusten olennaisuuden arviointi) sekä yritykseen vaikuttavat kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet (taloudellisen olennaisuuden arviointi). Arvioinnin tulos on esitetty alla, ja siitä käy ilmi, että Fiskars-
Kaksinkertaisen olennaisuuden matriisi
| Vaikutuksen olennnaisuus | Kriittinen | Merkittävä | Vähäinen/informatiivinen/tärkeä | Vähäinen/informatiivinen/tärkeä | Aiheet raportoinnin ulkopuolella | Aiheet raportoinnin piirissä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudellinen olennnaisuus | ||||||
| Ympäristö | Ilmastonmuutos E1 | Pilaantuminen E2, Vesivarat ja merten luonnonvarat E3 | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit E4, Resurssien käyttö ja kiertotalous E5 | |||
| Yhteiskunta | Oma työvoima S1 | Liiketoiminnan harjoittaminen G1, Arvoketjun työntekijät S2 | Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt S3 | Kuluttajat ja loppukäyttäjät S4 | ||
| Hallintotapa |
Kaikki arvioidut vaikutukset ja riskit on yhdistetty niihin liittyviin ESRS-standardeihin. Korkeimman pistemäärän saanut vaikutus tai riski aiheessa määrittää sijoituksen kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin matriisissa.
46
Tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
konsernin kannalta kriittiset aiheet ovat E1, E5, S1 ja S4 ja merkittävät aiheet ovat E4, S2 ja G1. Aiheita, jotka saivat kokonaisarvion ”vähäinen”, ”informatiivinen” tai ”tärkeä”, ei pidetä olennaisina tämän menetelmän mukaisesti, joten ne eivät kuulu raportoinnin piiriin. Aiheet E2, E3 ja S3 jäivät alle merkittävän ja kriittisen kynnyksen, joten niitä ei ole sisällytetty tähän raporttiin. Menetelmä ja pisteytys on esitetty kohdassa Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointimenetelmä.
Olennaiset aiheet ovat hyvin linjassa Fiskars- konsernin liiketoiminnan ja painopisteiden kanssa. E1, E4 ja E5 ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Kaikkia Fiskars-konserniin kuuluvia brändejä yhdistää korkealaatuisten, turvallisten ja pitkäikäisten tuotteiden kehittäminen ja tarjoaminen. Fiskars-konserni keskittyy laajentamaan kiertotaloustarjoomaansa, tutkimaan vaihtoehtoisia materiaaleja ja sisällyttämään kiertotalouden periaatteet suunnitteluvaiheeseen.
Fiskars- konsernin oman toiminnan vaikutusten minimointi on välttämätöntä. Tämä sisältää resurssi- ja energiatehokkuuden parantamisen ja päästöjen vähentämisen sekä biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten tarkastelun.
Olennaiset yhteiskuntaan liittyvät aiheet S1, S2 ja S4: globaalisti toimivana yrityksenä Fiskars-konserni vaikuttaa tai voi vaikuttaa omiin työntekijöihinsä, arvoketjun työntekijöihin sekä jakelemiensa tuotteiden kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Sekä arvoketjun alku- että loppupään toiminnot kattavat due diligence -näkökulmat ovat ratkaisevan tärkeitä. Kaiken kaikkiaan vastuullinen yrityskulttuuri (G1) ja läpinäkyvyyden varmistaminen ovat ratkaisevia tekijöitä hyvien sidosryhmäsuhteiden ja yhtiön maineen ylläpitämisessä.
Seuraavassa osiossa esitetään kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset osa-aihetasolla.
Olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Tässä osiossa esitetyissä taulukoissa luetellaan vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka on arvioitu olennaisiksi Fiskars-konsernin kannalta ja joita on käytetty raportoinnin laajuuden määrittämisessä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena. Kuten edellisen osion matriisista käy ilmi, seitsemän kymmenestä ESRS-aiheesta on Fiskars-konsernin kannalta olennaisia. Seuraavissa taulukoissa esitetään kukin olennainen aihe ja eritellään ne osa-alueet, joihin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät. Lisäksi taulukoissa ilmoitetaan, ovatko olennaiset vaikutukset kielteisiä vai myönteisiä ja ovatko olennaiset vaikutukset, riskit tai mahdollisuudet todellisia vai mahdollisia. Kukin vaikutus, riski ja mahdollisuus kuvataan lyhyesti.
Vaikutuksia on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti yrityksen oman toiminnan kautta sekä tärkeimpien liikesuhteiden tuloksena, ja tulokset esitetään myös taulukoissa. Tapauksissa, joissa vaikutukset johtuvat liikesuhteista, arvoketjuvaihe kuvaa, johtuvatko ne arvoketjun alku- vai loppupäästä. Kunkin vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden pistemäärä on myös ilmoitettu. Käytetyt aikahorisontit ovat lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli. Olennaisten vaikutusten odotettu aikahorisontti on keskipitkä aikaväli (1–5 vuotta) mutta myös lyhyt aikaväli, koska ne ovat jo toteutumassa.
Olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen, yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin ei tällä hetkellä ole tunnistettu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on kytketty Fiskars-konsernin riskienhallintaprosessiin, ja tarvittavat toimenpiteet riskien hillitsemiseksi on otettu käyttöön.# Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
E1. Ilmastonmuutos
| Osa-aihe | Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus | Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys |
|---|---|---|---|
| Energia | Todellinen kielteinen vaikutus: Energiaintensiiviset prosessit (raaka-aineet) | Alkupää, Oma toiminta | Kriittinen (5) |
| Energia | Todellinen kielteinen vaikutus: Energiaintensiiviset prosessit (oma tuotanto) | Alkupää, Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Mahdollinen taloudellinen riski: Häiriöt äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi | Alkupää, Oma toiminta, Loppupää | Merkittävä (4) |
| Ilmastonmuutoksen hillintä | Todellinen kielteinen vaikutus: Scope 3 -päästöt | Alkupää, Loppupää | Kriittinen (5) |
| Ilmastonmuutoksen hillintä | Todellinen kielteinen vaikutus: Scope 1 ja 2 -päästöt | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
Energiaintensiiviset prosessit raaka-aineiden tuotannossa (esim. teräs, alumiini, muovit, lasi). Fossiilisten polttoaineiden ja muiden ei- uudistuvien energialähteiden kulutus sekä omassa toiminnassa että arvoketjussa. Äärimmäisten sääolosuhteiden, kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja helleaaltojen, lisääntyminen tuo mukanaan kasvavia riskejä toimitusketjun ja oman valmistuksen häiriöille. Altistuminen riskille on merkittävä globaalin arvoketjun myötä. Merkittävät Scope 3 -päästöt. Suurin osa Scope 3 -päästöistä johtuu ostetuista tavaroista ja palveluista. Toinen merkittävä lähde on ylä- ja alavirran kuljetukset (globaalista arvoketjusta ja jakeluverkostostosta johtuen). Fyysisten tuotteiden valmistus näyttelee merkittävää roolia Scope 1 ja 2 -päästöissä, vaikka vähennyksiä onkin tehty.
E4. Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
| Osa-aihe | Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus | Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys |
|---|---|---|---|
| Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät | Todellinen kielteinen vaikutus: Biodiversiteettivaikutukset läpi arvoketjun | Alkupää, Oma toiminta, Loppupää | Merkittävä (4) |
| Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä | Todellinen kielteinen vaikutus: Riippuvuus ekosysteemipalveluista | Alkupää, Oma toiminta, Loppupää | Merkittävä (4) |
Biodiversiteettivaikutukset läpi arvoketjun. Kaikkia globaalin arvoketjun biodiversiteettivaikutuksia ei ole vielä tunnistettu, mutta koska Fiskars- konsernin liiketoiminta on riippuvainen ekosysteemipalveluista, voidaan olettaa, että vaikutuksia on olemassa. Fiskars-konsernin liiketoiminta on riippuvainen ekosysteemipalveluista. Vaikka erityiset biodiversiteettivaikutukset ovat vielä vasta osittain ymmärrettyjä, voidaan olettaa, että vaikutuksia on olemassa.
E5. Resurssien käyttö ja kiertotalous
| Osa-aihe | Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus | Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys |
|---|---|---|---|
| Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö | Todellinen kielteinen vaikutus: Resurssi-intensiivinen liiketoimintamalli | Alkupää, Oma toiminta | Kriittinen (5) |
| Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö | Mahdollinen taloudellinen riski: Kyky korvata tiettyjä raaka-aineita | Alkupää, Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset | Todellinen myönteinen vaikutus: Tuotteiden pitkäikäisyys | Oma toiminta, Loppupää | Kriittinen (5) |
| Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset | Todellinen myönteinen vaikutus: Kiertotalouden mukainen tuoteportfolio | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset | Todellinen taloudellinen riski: Kaupallisesti kannattavan kiertotalouden saavuttaminen | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset | Todellinen taloudellinen mahdollisuus: Korkealaatuiset ja pitkäikäiset tuotteet | Alkupää, Oma toiminta, Loppupää | Kriittinen (5) |
| Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset | Todellinen taloudellinen mahdollisuus: Tuottavuuden ja resurssitehokkuuden parantaminen | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset | Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus: Kasvava kiinnostus kiertotaloustuotteille ja -palveluille | Oma toiminta, Loppupää | Merkittävä (4) |
| Jäte | Todellinen kielteinen vaikutus: Jätteen syntyminen arvoketjussa | Alkupää | Merkittävä (4) |
Resurssi-intensiivinen liiketoimintamalli ja suuri uudistumattomien neitseellisten materiaalien kulutus. Kyky korvata raaka-aineita kannattavasti: vaihtoehtoisten materiaalien (esim. kierrätettyjen materiaalien) saatavuus ja hinta voivat muodostua haasteeksi korkean kysynnän vuoksi ja voivat aiheuttaa toimittajariippuvuuksia. Lisäksi vaihtoehtoiset materiaalit voivat vaikuttaa tuotteen laatuun. Tuotesuunnittelu ja elinkaaren hallinta, joka keskittyy pitkäikäisten design-tuotteiden tarjoamiseen. Investoinnit kiertotalouden mukaisen tuoteportfolion kasvattamiseksi. Kunnianhimoisten kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen kaupallisesti kannattavalla tavalla. Kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palveluiden kehitys tuo mukanaan kustannuksia sekä fyysisissä että online-kanavissa. Uusien kiertotalouspalveluiden skaalaaminen globaaleilla markkinoilla on haastavaa. Tuotteen pitkäikäisyys: korkealaatuiset ja pitkäikäiset tuotteet lisäävät arvoa käyttäjille ja vähentävät tuotteen elinkaaren ympäristövaikutuksia. Lisämahdollisuuksia tuotteen käyttöiän pidentämisessä syntyy esimerkiksi palveluiden kautta. Suunnittelu toiminnallisuuden ja kestävyyden kannalta on ratkaisevan tärkeää. Tuottavuuden ja resurssitehokkuuden edelleen parantaminen omassa valmistuksessa. Lisäkehitysmahdollisuuksia resurssitehokkuuden lisäämiseksi (materiaalien vähentäminen ja esimerkiksi pakkausmateriaalien painon vähentäminen). Kiertotalous on mahdollisuus muutoksen johtamisessa. Yhä useammat asiakkaat arvostavat kiertotaloden mukaisia tuotteita, ja monet kuluttajasegmentit suosivat korkealaatuisia, pitkäikäisiä ja kiertotalouden mukaisia tuotteita. Mahdollisuuksia liittyy huoltoon ja korjaukseen, kierrätykseen (esim. yhteistyöt) ja jälkimarkkinointiin (esim. palautusohjelmat). Jätteen syntyminen arvoketjussa raaka-ainetoimittajien ja valmiiden tuotteiden toimittajien toimesta, mukaan lukien vaaralliset jätteet, muun muassa teräksen valmistuksesta.
S1. Oma työvoima
| Osa-aihe | Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus | Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys |
|---|---|---|---|
| Työolot | Mahdollinen kielteinen vaikutus: Työterveys- ja turvallisuusriskit | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Työolot | Todellinen myönteinen vaikutus: Työterveys, -turvallisuus ja -hyvinvointi | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Työolot | Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus: Osaavien ammattilaisten houkuttelu ja yhtiössä pitäminen | Oma toiminta | Kriittinen (5) |
| Työolot | Todellinen taloudellinen mahdollisuus: Työterveys, -turvallisuus ja -hyvinvointi | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille | Todellinen myönteinen vaikutus: Reilu, tasapuolinen ja osallistava työpaikka | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
Työntekijöiden työterveys- ja turvallisuusriskit. Tapaturmariski koskee pääasiassa työntekijöitä, jotka työskentelevät tuotanto- ja jakelulaitoksissa. Oman henkilöstön terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Yhtiön hyvä maine vastuullisuustoimissa vaikuttaa myönteisesti kosaavien ammattilaisten houkutteluun. Mahdollisuuksia entisestään vahvistaa yrityksen imagoa vastuullisena toimijana parantamalla viestintää positiivisista toimista työntekijöiden houkuttelemisen ja sitouttamisen tueksi. Työntekijöiden työterveyteen, -turvallisuuteen ja -hyvinvointiin keskittyminen. Toimet kohti reilua, tasapuolista ja osallistavaa työpaikkaa, mukaan lukien tietoisuuden lisääminen, uusien verkostojen luominen ja konkreettiset toimintaperiaatteet, jotka tukevat myönteistä vaikutusta eri markkinoilla.
S2. Arvoketjun työntekijät
| Osa-aihe | Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus | Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys |
|---|---|---|---|
| Arvoketjun työntekijät | Mahdollinen taloudellinen riski: Ihmisoikeusriskit arvoketjussa | Alkupää | Merkittävä (4) |
Ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä on olemassa, sillä hankinta ulottuu myös alueille, joilla riskitaso on kohonnut. Mikäli ongelmia havaitaan, ne voivat merkittävästi vaikuttaa yhtiön maineeseen. Näiden riskien odotetaan kasvavan uusien vaatimusten ja odotusten myötä.
S4. Kuluttajat ja loppukäyttäjät
| Osa-aihe | Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus | Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys |
|---|---|---|---|
| Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus | Todellinen myönteinen vaikutus: Tuoteturvallisuus | Oma toiminta, Loppupää | Kriittinen (5) |
| Kuluttajien ja loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio | Mahdollinen myönteinen vaikutus: Kestävät, laadukkat tuotteet | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
Vahvojen turvallisuustoimenpiteiden integrointi edistää kuluttajien hyvinvointia vähentämällä onnettomuuksien, vammojen tai terveysongelmien riskiä, jotka voivat liittyvät joidenkin tuotteiden käyttöön. Kestävä ja korkealaatuinen muotoilu edistää kestävää kulutustapaa vähentämällä tarvetta vaihtaa tai korvata tuotteita.
Näiden toimien myötä yritys ei ole tunnistanut mitään olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin olennaisten oikaisujen tekemiseen näihin liittyviin tilinpäätöseriin. Tarkemmat tiedot riskienhallintaprosessista löytyvät Yleiset tiedot, Hallintoa käsittelevästä osiosta. Lisätietoja Fiskars-konsernin lähestymistavasta olennaisten aiheiden vaikutusten käsittelyyn löytyy ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintotapaa koskevien osioiden asiaankuuluvien aiheiden alta. Lisätietoja Fiskars-konsernin liiketoimintamallista ja arvoketjusta löytyy tämän ESRS 2 standardin kohdasta Liiketoimintamalli ja strategia.# G1. Liiketoiminnan harjoittaminen
Osa-aihe
Vastuullinen viestintä ja tuotemerkinnät
Mahdollisia riskejä syntyy, jos vastuullisia markkinointi- ja myyntikäytäntöjä ei noudateta, erityisesti viestinnässä ja tuotemerkinnöissä. On olennaista, että markkinointiväittämät voidaan todentaa varmennetulla tiedolla, sertifioinneilla ja tehokkaalla tuotetietojen hallinnalla.
- Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen: Oma toiminta, Loppupää
- Pisteytys: Merkittävä (4)
- Todellinen taloudellinen riski: Viestintä ja tuotemerkinnät
Yhtiön maine
Fiskars-konsernilla on vahva maine yhtenä suurimmista yrityksistä Suomessa ja Pohjoismaissa. Fiskars-konserni tunnetaan edelläkävijänä, ja on tärkeää korostaa konsernin arvoja ja sitoutumista kiertotalouteen.
- Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen: Oma toiminta, Loppupää
- Pisteytys: Kriittinen (5)
- Todellinen taloudellinen mahdollisuus: Yhtiön maine
Vastuullisten tuotteiden kysyntä
Kasvavat asiakasodotukset sekä vastuullisten tuotteiden kysyntä.
- Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen: Oma toiminta, Loppupää
- Pisteytys: Kriittinen (5)
- Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus: Vastuullisten tuotteiden kysyntä
Yrityskulttuuri
Vastuulliset politiikat ja liiketoimintakäytännöt, työntekijöiden ja toimittajien toimintaohjeet.
- Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen: Alkupää, Oma toiminta
- Pisteytys: Merkittävä (4)
- Todellinen myönteinen vaikutus: Yrityskulttuuri
Vastuullisuuteen liittyvä julkisuus
Vastuullisuuden kautta saatu julkisuus voi olla sekä mahdollisuus että riskitekijä, esimerkiksi vastuullisuussuorituksista viestintä ja kiistanalaiset asiat.
- Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen: Oma toiminta, Loppupää
- Pisteytys: Merkittävä (4)
- Mahdollinen taloudellinen riski sekä mahdollisuus: Vastuullisuuteen liittyvä julkisuus
Vastuullisuuden integrointi
Vastuullisuus integroituna liiketoimintastrategiaan ja johdon kannustimiin.
- Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen: Oma toiminta
- Pisteytys: Merkittävä (4)
- Todellinen taloudellinen mahdollisuus: Vastuullisuuden integrointi
Vahva yrityskulttuuri
Vastuullinen yrityskulttuuri, jonka työntekijät omaksuvat, tuo mainehyötyjä ja minimoi riskejä.
- Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen: Oma toiminta
- Pisteytys: Merkittävä (4)
- Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus: Vahva yrityskulttuuri
Tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointimenetelmä
Fiskars-konserni teki vaikutusten olennaisuusarvioinnin vuonna 2022. Osana vaikutusten olennaisuuden arviointia toteutettiin sidosryhmäkysely, jonka tuloksia hyödynnettiin Fiskars-konsernin kestävyyssitoumusten tarkistamisprosessissa. Vaikutusten arvioinnin lisäksi johtoryhmän keskustelussa tunnistettiin myös taloudellisesti olennaisia aiheita, jolloin näkökulma laajeni kaksinkertaisen olennaisuuden osatekijöihin.
Vuonna 2023 Fiskars-konserni teki perusteellisemman taloudellisen olennaisuuden arvioinnin, täydentääkseen vaikutusten olennaisuuden arvioinnin tuloksia ja täyttääkseen kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin vaatimukset.
Vaikutusten olennaisuus
Vaikutusten olennaisuusarviointi vuonna 2022 tehtiin, jotta Fiskars-konserni voisi päivittää käsityksensä olennaisista aiheista ja tärkeimmistä vaikutuksista talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan koko arvoketjussa. Olennaiset aiheet tunnistettiin ja priorisoitiin prosessissa, johon osallistui ulkoisia ja sisäisiä sidosryhmiä. GRI:n menetelmät olennaisten aiheiden määrittämiseen otettiin huomioon läpi prosessin.
Ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin nykytila työpöytätutkimuksena, johon sisältyi myös vertailututkimuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin olemassa olevaa aineistoa yhtiön kestävyysaloitteista ja -toimista, vaikutuksista ja riskeistä, liiketoiminnasta sekä strategiasta ja liiketoimintaympäristöstä. Lisäksi tarkasteltiin tulevia sääntelyvaatimuksia ja maailmanlaajuisia ajureita. Tämä ensimmäinen vaihe auttoi tunnistamaan Fiskars-konsernin kannalta olennaisia aiheita.
Toisessa vaiheessa tehtiin globaali sidosryhmäkysely verkossa sekä useita syvähaastatteluja. Sidosryhmät koostuivat sekä vaikutusten kohteena olevista sidosryhmistä että kestävyysselvityksen tulevista käyttäjistä. Kyselyllä kartoitettiin sidosryhmien näkemyksiä Fiskars-konsernin vastuullisuuden suorituskyvystä sekä olennaisimmista kestävyysaiheista ja ulkoisista ajureista. Kysely tehtiin englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, japaniksi ja kiinaksi. Kysymyksiin sisältyi aiheiden valinta ja pisteytys sekä kaksi avointa kysymystä.
Kysely jaettiin verkkokanavien ja sähköpostikutsujen kautta seuraaville sidosryhmille: kuluttajat, yritysasiakkaat, työntekijät tai potentiaaliset työntekijät, toimittajat, sijoittajat, kansalaisjärjestöt ja tiedotusvälineet. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa, ja tulokset analysoitiin kolmen maantieteellisen alueen (Amerikka, Aasian ja Tyynenmeren alue ja Eurooppa) mukaan, ja samalla otettiin huomioon sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien väliset erot. Kyselyn tulosten perusteella laadittiin alustavat luettelot ja matriisit olennaisista kestävyysaiheista. Fiskars-konserni sai 1 136 vastausta lähes 40 maasta. Suurin osa vastaajista edusti ulkoisia sidosryhmiä, joista kuluttajat olivat suurin ryhmä.
Verkkokyselyn lisäksi tehtiin viisi syvähaastattelua keskeisille sidosryhmille. Haastattelujen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä sidosryhmien tarpeista ja odotuksista Fiskars-konsernin vastuullisuuden suorituskyvyn ja tulevien painopisteiden osalta. Haastatteluissa edustettuina sidosryhminä olivat sijoittajat, hallituksen jäsenet, kansalaisjärjestöt ja yritysasiakkaat.
Kolmanteen vaiheeseen kuului vertailuanalyysi ja työkokous Fiskars-konsernin johtoryhmän edustajien kanssa. Kestävyyden vertailuanalyysilla täydennettiin sidosryhmätutkimuksen tuloksia ja kerättiin uusia näkökulmia. Erityisesti otettiin huomioon yhtiön kasvustrategia ja keskeiset markkinat Yhdysvallat ja Kiina. Vertailututkimukseen valittiin kaksi kilpailijaa molemmilta markkinoilta. Johtoryhmän jäsenten kanssa järjestettiin työkokous, jossa keskusteltiin kestävän kehityksen tilanteesta ja keskityttiin taloudellisesti olennaisiin kestävyysaiheisiin. Kyselyn ja sidosryhmähaastattelujen tuloksia käsiteltiin ja priorisoitiin sisäisessä työpajassa, johon osallistui keskeisiä asiantuntijoita yhtiön liiketoiminta-alueilta ja toiminnoista. Fiskars-konsernin johtoryhmä tarkasteli ja hyväksyi lopulliset tulokset ja priorisoidun listan olennaisista aiheista yhtiön hallintomallin mukaisesti. Myös Upright Projectin nettovaikutusten arviointia Fiskars-konsernista tarkasteltiin tässä yhteydessä.
Kaksinkertainen olennaisuus
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi vuonna 2023 alkoi työpöytätutkimuksella. Vaikutusten olennaisuuden arviointi, johon sisältyi myös sidosryhmien panos, tarkistettiin ja joitain puutteita tunnistettiin CSRD-vaatimuksiin nähden. Vaikutusten olennaisuuden arviointi päivitettiin, jotta se vastaisi näitä vaatimuksia. Näin varmistettiin, että vaikutusten olennaisuuden arviointi ja siihen liittyvä vaikutusten pisteytys olivat linjassa taloudellisen olennaisuuden arvioinnin lähestymistavan kanssa, jotta voitiin varmistaa luotettava kaksinkertaisen olennaisuuden raportointi.
Työpöytätutkimusta täydennettiin tunnistamalla toimialalle tyypillisiä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Tässä yhteydessä kerättiin näkemyksiä tärkeistä maailmanlaajuisista megatrendeistä ja vertailuarvoista sekä toimialan mahdollisista taloudellisesti olennaisista aiheista. Kaikki taloudellisen olennaisuuden arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot analysoitiin ja taustatiedoissa havaittiin puutteita.
Sisäisissä työkokouksissa keskusteltiin olennaisuuden analyysistä ja mahdollisista vaikutuksista. Yhdeksän sisäistä keskeistä päätöksentekijää liiketoiminta-alueilta ja keskeisistä toiminnoista otettiin mukaan arvioimaan kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia haastattelujen avulla. Näissä vaiheissa muodostettiin luettelo alustavista hypoteeseista mahdollisia olennaisia aiheita varten ja niitä tarkasteltiin mahdollisten puutteiden tunnistamiseksi.
Selvitysvaiheen perusteella tehtiin alustava olennaisuusanalyysi. Tämä sisälsi perustelut kestävyysaiheissa tunnistetuille liiketoimintariskeille ja -mahdollisuuksille. Tähän alustavaan taloudellisen olennaisuuden analyysiin sisältyivät kestävyysaiheisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet koko arvoketjussa, näiden riskien ja mahdollisuuksien taustatekijöiden perustelut sekä alustava analyysi vaikutusten todennäköisyydestä ja suuruudesta sekä odotettavissa olevista eroista lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Havaitut riskit ja mahdollisuudet ovat suurelta osin vaikutusten ohjaamia ja niistä riippuvaisia, sekä päinvastoin. Fiskars-konserni kohtaa sekä liiketoimintariskejä että -mahdollisuuksia liiketoimintamallinsa ja toimintansa tiettyjen vaikutusten vuoksi. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa yritys tunnisti esimerkiksi, että sillä voi olla vaikutusta suoriin tavarantoimittajiinsa kuuluvien arvoketjun työntekijöihin. Yritys kuitenkin totesi, että esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen liittyen toimittajilleen asettamien tiukkojen vaatimusten myötä, tämä vaikutus sai kokonaisuudessaan arvosanan 3 (tärkeä). Ihmisoikeusriskeihin liittyvä mahdollinen taloudellinen riski arvoketjussa sai arvosanan 4 (merkittävä), sillä yritys katsoo, että globaalissa toimitusketjussa tällaisia riskejä voi esiintyä epäsuorilla toimittajilla tai jopa arvoketjun alemmilla tasoilla, aiheuttaen mahdollisen taloudellisen riskin. Tällaiset riippuvuudet otettiin huomioon koko arvioinnin ajan.
Alustavaa analyysia käytettiin taloudellisen olennaisuuden työpajan valmisteluun ja toteuttamiseen. Työpajassa syvennyttiin taloudelliseen olennaisuuteen sekä arvioitiin ja pisteytettiin kestävyysaiheita. Painopiste oli edelleen riskeissä ja mahdollisuuksissa, joilla on olennainen vaikutus Fiskars-konsernin rahavirtoihin, kehitykseen, tulokseen, asemaan, pääomakustannuksiin tai rahoituksen saatavuuteen. Lopuksi tulokset validoitiin ja sovitettiin yhteen vaikutusten olennaisuuden kanssa.
51
52# Fiskars-konsernin johtoryhmä
Fiskars-konsernin johtoryhmä arvioi ja vahvisti arvioinnin tulokset, ja ne esiteltiin tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa käytettiin kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otettiin huomioon kaikki olennaiset aiheet. Tämä lähestymistapa sisältää toimintoja, liikesuhteita ja maantieteellisiä alueita, jotka voivat vaikuttaa haitallisiin vaikutuksiin, mutta niihin ei ole kiinnitetty erityistä huomiota.
Arviointiperusteet
Olennaisuuden pisteytyksessä käytettiin sekä vaikutusten että taloudellisen olennaisuuden osalta vaihteluväliä 1–5. Pisteytys perustuu yksityiskohtaisempiin arvioihin vakavuudesta tai taloudellisesta vaikutuksesta ja todennäköisyydestä (todellinen tai mahdollinen). Vaikutusten arvioinnin osalta tarkastelussa arvioitiin, aiheuttaako aihe kielteisiä vai myönteisiä vaikutuksia ihmisiin tai ympäristöön, todellisten ja mahdollisten vaikutusten vakavuutta (mittakaava, laaja-alaisuus, korjaamaton luonne) sekä sitä, ovatko vaikutukset todellisia vai mahdollisia. Pisteytysmenetelmässä vakavuus menee todennäköisyyden edelle. Tämä tarkoittaa, että aihe, jonka vakavuusaste on korkea, voi tulla olennainen, vaikka todennäköisyys olisi alhainen, mutta aihe, jonka todennäköisyys on korkea ja vakavuusaste alhainen, ei ole olennainen. Taloudellisen olennaisuuden osalta tarkastelussa arvioitiin se, onko aihe liiketoimintariski tai -mahdollisuus, sekä sen todennäköisyys ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten suuruus.
53 53 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys Loppupää
Oma toiminta
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointipisteytys on sovitettu CSRD:n vaateisiin
Vaikutuksen arviointi
- Aiheuttaako aihe kielteisiä vai myönteisiä vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön?
- Mikä on toteutuneiden ja mahdollisten vaikutusten vakavuus (laajuus, kattavuus, korjaamattomuus)?
- Pisteytys 1 (Erittäin matala) - 5 (Erittäin korkea).
- Ovatko vaikutukset todellisia vai mahdollisia?
- Jos mahdollisia, mikä on mahdollisten vaikutusten todennäköisyys?
- Pisteytys 1 (Erittäin epätodennäköinen) - 5 (Toteutunut).
Taloudellinen olennaisuus
- Onko aihe liiketoiminnalle riski vai mahdollisuus?
- Mikä on mahdollisten taloudellisten vaikutusten suuruus?
- Pisteytys 1 (Erittäin pieni) - 5 (Erittäin suuri).
- Mikä on todennäköisyys, että aihe aiheuttaa liiketoiminnalle riskin tai tarjoaa mahdollisuuden?
- Pisteytys 1 (Erittäin epätodennäköinen) - 5 (Toteutunut).
Olennaisuuden pisteytys
Olennaisuuden pisteytys on tehty käyttämällä 1-5 pisteytysasteikkoa sekä vaikutuksen että taloudellisen olennaisuuden osalta. Pisteytys perustuu tarkempiin arvioihin vakavuudesta tai taloudellisesta vaikutuksesta ja todennäköisyydestä (todellinen tai mahdollinen).
| Pisteytys | Taso |
|---|---|
| 1 | Vähäinen |
| 2 | Informatiivinen |
| 3 | Tärkeä |
| 4 | Merkittävä |
| 5 | Kriittinen |
Koko arvoketjun huomioiminen
Alkupää
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa on tunnistettava sekä vaikutukset, riskit että mahdollisuudet, jotka liittyvät suoraan omiin toimintoihin sekä arvoketjun ylä- että alapäähän, rajoittumatta sopimussuhteisiin.
Huomioidut aikavälit
Lyhyt aikaväli (Alle 1 vuosi)
Keskipitkä aikaväli (1-5 vuotta: arvioinnissa huomioon otettu lähtötaso)
Pitkä aikaväli (Yli 5 vuotta)
Muuttaisiko joidenkin vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien merkittävyys, kun niitä tarkastellaan lyhyen tai pitkän aikavälin näkökulmasta?
54 54 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
Näiden arviointien perusteella laskettiin pistemäärät (1–5) kullekin kestävän kehityksen osa-alueelle. Olennaisten osa-alueiden kynnysarvoiksi asetettiin ”merkittävä” (4) ja ”kriittinen” (5), eli kaikki osa-alueet, jotka saivat pistemäärän 4 tai 5, katsottiin Fiskars- konsernin kannalta olennaisiksi. Olennaiset aiheet määritettiin arvioitujen osa-alueiden mukaan. Tässä raportissa julkistettavien olennaisten tietojen määrittämiseksi Fiskars-konsernilla oli luettelo kaikista tiedonantovaatimuksista, ja ne yhdistettiin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksiin. Kartoitus aloitettiin aihealueista, joista siirryttiin osa-alueisiin, ja lopuksi tarkasteltiin kutakin tiedonantovaatimusta ja arvioitiin tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella, onko se olennainen vai ei. Tämän arvioinnin tuloksena Fiskars-konsernille muodostui luettelo olennaisista ESRS-tiedonantovaatimuksista. Näistä tiedonantovaatimuksista raportoidaan tässä kestävyysselvityksessä.
Aihealueet E2, E3 ja S3 jäivät merkittävän ja kriittisen kynnyksen alapuolelle, eikä niitä näin ollen sisällytetty tähän raporttiin. Aihealueet E2 Pilaantuminen ja E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, on arvioitu tässä osiossa kuvatun menetelmän mukaisesti. Lisäksi Fiskars- konsernilla on käytössä prosessi, jolla arvioidaan ja tunnistetaan toimipaikkakohtaisia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät näihin ympäristöaiheisiin. Jokainen tehdas ja jakelukeskus arvioi säännöllisesti toimintaansa liittyviä ympäristöriskejä. Tämä arviointi huomioi toiminnan luonteen, toimipaikoilla käytetyt raaka- aineet, ympäristövaikutukset, jätteet, päästöt ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Lisäksi jokainen toimipaikka, liiketoiminta-alue ja globaali toiminto kartoittaa liiketoimintaansa ja toimintaansa liittyvät toteutuneet ja potentiaaliset riskit ja mahdollisuudet. Arvioinneissa otetaan huomioon sekä arvoketjun alku- että loppupään kumppanit ja toiminnot, yrityksen oman toiminnan lisäksi. Nämä kuuluvat Fiskars-konsernin vuosittaiseen riskienhallintaprosessiin, jonka laajennuksena kaksinkertainen olennaisuus suoritetaan. Riskienhallintaprosessia on kuvattu tarkemmin kohdassa Hallinto , Yleiset tiedot -osion alla sekä hallituksen toimintakertomuksen kohdassa Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät .
Sidosryhmien osallistuminen / sidosryhmävuorovaikutus
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin aikana yhdeksän Fiskars-konsernin keskeistä päätöksentekijää osallistui olennaisuutta koskeviin haastatteluihin, joissa keskusteltiin liiketoiminnan riskeistä ja mahdollisuuksista. Haastateltavat edustivat olennaisuuden arvioinnin kannalta merkityksellisiä liiketoimintoja: taloushallinto, liiketoiminta-alueet, toimitusketju, riskit ja tarkastusvaliokunta. Lisäksi sisäiset keskeiset päätöksentekijät ja asiantuntijat osallistuivat työpajoihin, joissa käsiteltiin taloudellisen olennaisuuden arviointia. Fiskars-konsernin lähestymistapaa kuhunkin sidosryhmään ja sen vastausta sidosryhmien odotuksiin kuvataan tämän selvityksen Hallinto -osiossa.
55 55 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
Kestävyysselvitys
2. Ympäristöä koskevat tiedot
- EU-taksonomia (Sivu 57)
- ESRS E1 Ilmastonmuutos (Sivu 67)
- ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (Sivu 79)
- ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous (Sivu 85)
56 56 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
EU-taksonomia
Fiskars-konserni julkistaa tietoja komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2486 mukaisesti. Asetus täydentää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2020/852 (”EU:n kestävän toiminnan luokittelujärjestelmä”) ja muuttaa tietojen julkistamista koskevaa delegoitua säädöstä (EU) 2021/2178. EU on omaksunut aktiivisen roolin kestävän kehityksen mukaisen kasvun edistämisessä. EU:n määrittämät ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa kohdentamalla investointeja kestäviin hankkeisiin ja toimintoihin. Tämän tueksi EU on laatinut kestävälle taloudelliselle toiminnalle yhteistä luokitusjärjestelmää, jota kutsutaan EU-taksonomiaksi. EU-taksonomia sisältää luettelon ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toimista. Taksonomia- asetuksessa määritetään kuusi ympäristötavoitetta. Ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä (delegoitu asetus (EU) 2021/2139 ja delegoitu asetus (EU) 2023/2485, jolla muutetaan ilmastoa koskevaa delegoitua säädöstä) on teknisiä arviointikriteerejä taloudellisille toiminnoille, jotka edistävät merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemisen (CCM) ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen (CCA) tavoitteita.
EU-taksonomian raportointivaateet ovat laajentuneet vähitellen. Tammikuusta 2023 alkaen suurten eurooppalaisten yritysten on täytynyt antaa tietoja taksonomian mukaisista taloudellisista toiminnoistaan niiden taksonomiakelpoisten toimintojen lisäksi, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ympäristöä koskevassa delegoidussa säädöksessä (delegoitu asetus (EU) 2023/2486) on uusia EU- taksonomiakriteerejä taloudellisille toiminnoille, jotka edistävät merkittävästi yhtä tai useampaa muuta kuin ilmastoon liittyvää ympäristötavoitetta. Tammikuusta 2025 alkaen suuret yritykset Euroopassa raportoivat taksonomiakelpoisista ja -mukaisista toiminnoista niin ilmastoa kuin ympäristöä koskevien tavoitteiden osalta. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat asettaneet etusijalle sellaiset taloudelliset toiminnot, joilla voidaan parhaiten edistää taksonomiassa määriteltyjä ympäristötavoitteita. Ympäristöä koskevalla delegoidulla säädöksellä taksonomiaa on laajennettu ilmastoa pidemmälle, mutta monet taloudelliset toiminnot jäävät taksonomia-asetuksen ulkopuolelle. Vähittäiskauppa oli pääosin EU-taksonomian ulkopuolella ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen julkaisemiseen saakka. Vähittäiskaupan kannalta merkityksellisiä toimintoja, kuten varaosien tai käytettyjen tavaroiden myynti sekä korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus, on lisätty ympäristötavoitteeseen ”siirtyminen kiertotalouteen”. Jotkin olennaiset alat ja taloudelliset toiminnot jäävät kuitenkin taksonomian ulkopuolelle, sillä EU:n komissio on todennut, ettei ole ollut mahdollista laatia kriteerejä kaikille aloille, joiden toiminnoilla voisi olla merkittävä edistävä vaikutus. Taksonomiaa kehitetään vähitellen ajan myötä.# Kestävyysselvitys
EU-taksonomia
Fiskars-konsernin pääasiallista liiketoimintaa on kuluttajatuotteiden valmistus arkeen ja ulkoilmaelämään. Suurin osa Fiskars-konsernin taloudellisesta toiminnasta jää nykyisen EU- taksonomian ulkopuolelle.
Taksonomian arviointi
Fiskars-konserni on arvioinut taksonomia-kelpoisuuden sekä -mukaisuuden metsä-, kulttuuri-, valmistus-, palvelu- ja kiinteistötoimintojensa liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen osalta. Taksonomian nykyisessä laajuudessa Fiskars- konsernin merkittävimmät ympäristötavoitteet ovat siirtyminen kiertotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Kestävä kehitys on tärkeä osa Fiskars-konsernin kasvustrategiaa, ja yhtiö pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintaansa tällä alueella. Fiskars- konsernille kestävä kehitys on tilaisuus ryhtyä toimiin globaalien haasteiden ratkaisemiseksi ja luoda ratkaisuja, jotka tukevat kuluttajia ja asiakkaita heidän matkallaan kohti kestävämpää tulevaisuutta. Fiskars- konserni suunnittelee tuotteita, joissa on ajatonta, merkityksellistä ja funktionaalista kauneutta, ja yhtiö hyödyntää kiertotalouden periaatteita aktiivisesti. Konserni jatkaa uusien kestävän kehityksen mukaisten materiaalien kanssa tutkimusta sekä innovointia. Fiskars-konserni on ottanut käyttöön uusia palveluihin perustuvia liiketoimintamalleja (esim. Vintage-palvelu ja paistinpannujen huoltopalvelu), joiden avulla tuotteet voidaan pitää kierrossa mahdollisimman pitkään. Konserni on asettanut kunnianhimoiset tieteeseen perustuvat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja investoi toimintoihin, joiden avulla voidaan parantaa jatkuvasti tehokkuutta ja edistää kiertotaloutta. Lisätietoa Fiskars-konsernin ympäristövastuusta löytyy kunkin aihealueen standardien E1, E4 ja E5 alta.
Taloudellisen toiminnan taksonomianmukaisuuden arviointi
Taloudellisen toiminnan taksonomianmukaisuuden arviointi sisältää merkittävän edistämisen kriteerit, ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit ja vähimmäistason suojatoimien noudattamisen. Fiskars-konserni arvioi merkittävän edistämisen kriteerit yksittäisten toimintojen osalta, kun taas ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit ja vähimmäistason suojatoimet arvioidaan konsernitasolla. Tarvittaessa ”ei merkittävää haittaa” -kriteerejä arvioidaan myös toiminnan tasolla (esim. 1.3 Metsänhoito), sisäisiä aiheasiantuntijoita hyödyntäen kriteerien noudattamisen varmistamiseksi. Toiminnot, jotka täyttävät kaikki taksonomian kriteerit (merkittävä edistäminen, ”ei merkittävää haittaa” ja vähimmäistason suojatoimet), katsotaan taksonomian mukaisiksi.
Fiskars-konsernilla on käytössä globaalit johtamisprosessit ja -käytännöt ympäristöaiheissa, esimerkiksi päästöjen, jätteiden ja saasteiden osalta. Vuonna 2024, 89 prosenttia yhtiön tehtaista ja jakelukeskuksista on ISO 9001 -sertifioitu, ja 84 prosenttia on ISO 14001 sekä 45001 -sertifioituja. Tavoitteena on laajentaa sertifiointeja. Arvoketjun näkökulmasta konsernilla on erityisvaatimuksia, joihin toimittajien on sitouduttava. Nämä hallintaprosessit auttavat varmistamaan, että kielteiset ympäristövaikutukset minimoidaan.
Fiskars-konserni on tarkastellut asetuksessa (EU) 2020/852 säädettyjä sosiaalisia vähimmäistason suojatoimia ja EU:n kestävän rahoituksen foorumin loppuraporttia vähimmäistason suojatoimista. Vähimmäistason suojatoimet sisältävät ihmisoikeuksia, lahjontaa ja korruptiota, verotusta ja reilua kilpailua koskevat vähimmäiskriteerit. Fiskars- konserni on arvioinut toimintansa, käytäntönsä ja prosessinsa yhdenmukaisiksi asetettujen kriteerien kanssa. Fiskars-konsernilla on laajat politiikat edellä mainituille aiheille, ja vaatimukset ulottuvat myös konsernin liikekumppaneihin. Yhtiö on sitoutunut arvoihin, vapauksiin ja perusoikeuksiin, joita edistetään kansainvälisesti tunnustetuissa työ- ja ihmisoikeusnormeissa sekä verotusta ja lahjonnan ja korruption ehkäisemistä koskevissa ohjeissa. Lisätietoa ihmisoikeuksien edistämisestä, korruption torjunnasta ja lahjonnan ehkäisemisestä löytyy aihealueiden S1 ja G1 alta.
On useita syitä, miksi joitakin toimintoja ei Fiskars- konsernin arvioinnin perusteella katsota taksonomian mukaisiksi. Joidenkin toimintojen osalta tekniset arviointikriteerit eivät välttämättä ole täysin oleellisia tai johdonmukaisia kyseisen toiminnon kanssa, joten tavoite jää Fiskars-konsernin osalta taksonomiakelpoiseksi. Muita toimintoja, joita Fiskars- konserni pitää ympäristön kannalta kestävinä, ei vielä ole välttämättä mukana taksonomiassa. Fiskars-konserni odottaa taksonomiakelpoisuuden ja taksonomianmukaisuuden osuuden kasvavan, kun taksonomiaa kehitetään ja taksonomiaan kuuluvaa taloudellista toimintaa laajennetaan.
Liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen osuutta koskevat luvut on laskettu asiaankuuluvista erillisistä IFRS- raportoiduista tiliryhmistä. Kukin projekti ja aktiviteetti on arvioitu erikseen ja raportoitu yhden EU- taksonomian määrittelemän taloudellisen aktiviteetin alle. Näin ollen, kaksoislaskentaa ei osoittajan osalta synny (kuten tarkemmin seuraavissa osiossa kerrotaan).
Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen liikevaihto
Taksonomiakelpoisen liikevaihdon osuus on laskettu osana tuotteista ja palveluista (mukaan lukien aineettomat hyödykkeet) saatua nettoliikevaihtoa, joka liittyy taksonomiakelpoiseen taloudelliseen toimintaan (osoittaja), jaettuna Fiskars-konsernin nettoliikevaihdolla (nimittäjä).
Taksonomian mukaisen liikevaihdon osuus on laskettu osana tuotteista ja palveluista (mukaan lukien aineettomat hyödykkeet) saatua nettoliikevaihtoa, joka liittyy taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan (osoittaja), jaettuna Fiskars-konsernin nettoliikevaihdolla (nimittäjä).
Konsernin liikevaihtoa koskevat tiedot on esitetty tilinpäätöksen konsernin tuloslaskelmassa. Liikevaihdon erittelyt löytyvät kohdasta Tilinpäätös - Konsernitilinpäätöksen liitetiedot – 2 Taloudellinen suorituskyky – 2.1 Segmentti-informaatio .
Kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden ja palvelujen lisäksi Fiskars-konsernin toimintaan kuuluu museoita ja kulttuuritoimintaa, kiinteistötoimintaa ja metsänhoitoa. Niiden osuus koko liiketoiminnasta on kuitenkin pieni. Fiskars-konserni on tunnistanut joitakin taksonomiakelpoisia toimintoja seuraavien taloudellisten toimintojen mukaisesti:
- CCM (ilmastonmuutoksen hillintä) 1.3 Metsänhoito, CCM 7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen
- CCA (ilmastonmuutokseen sopeutuminen) 13.1 Kulttuuri- ja viihdetoiminta ja CCA 13.2 Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta (asetuksen (EU) 2021/2139 liite I).
Lisäksi taloudelliset toiminnot CE (kiertotalous) 1.2 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus, CE 5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus, CE 5.2 Varaosien myynti ja CE 5.4 Käytettyjen tavaroiden myynti on tunnistettu taksonomiakelpoiseksi asetuksen (EU) 2023/2486 liitteessä II.
Mainituista taksonomiakelpoisista toiminnoista CCM 1.3 Metsänhoito, CE 5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus, CE 5.2 Varaosien myynti, sekä CE 5.4 Käytettyjen tavaroiden myynti, on arvioitu myös taksonomian mukaiseksi.
CCM 1.3 Metsänhoito
Fiskars-konserni omistaa noin 14 000 hehtaaria FSC™- sertifioituja (FSC C109750) ja PEFC-sertifioituja (PEFC / 02-21-18) metsiä yhtiön omistaman Fiskarsin kylän alueella ja muualla Suomessa. Fiskars-konserni hoitaa näitä metsiä ja saa tuloja puun myynnistä (hakkuu). Metsien hiilivarasto on merkittävä. Luonnonvarakeskuksen tekemän arvioinnin mukaan puiden tämänhetkinen hiilivarasto on 2,2 miljoonaa CO 2 -ekvivalenttitonnia. Puiden, muun biomassan ja maaperän yhdistetty hiilivarasto on 5,7 miljoonaa CO 2 - ekvivalenttitonnia. Metsien tämänhetkinen vuotuinen hiilinielu on 18 000 CO 2 -ekvivalenttitonnia.
Fiskars- konsernin metsänhoito täyttää ja monilta osin ylittää Suomen laissa asetetut kriteerit. Yhtiö on arvioinut merkittävän edistämisen kriteerit ja täyttää vaaditut kriteerit. Fiskars-konsernin metsänhoitoa auditoidaan jatkuvasti muun muassa FSC-sertifiointivaatimusten perusteella. Metsänhoito on arvioitu taksonomian mukaiseksi.
CCM 7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen
Fiskars-konserni omistaa kiinteistöjä ja saa tuloja niiden vuokraamisesta. Suurin osa vuokrakiinteistöistä on kuitenkin suojelluissa rakennuksissa, joille ei ole hankittu energiatodistuksia. Energiatodistuksia ei tarvitse hankkia suojelluille rakennuksille. Energiatehokkuustoimia ei ole arvioitu perusteellisesti, joten Fiskars-konserni on arvioinut tämän toiminnan taksonomiakelpoiseksi, ei taksonomian mukaiseksi.
CCA 13.1 Kulttuuri- ja viihdetoiminta
Fiskars-konsernin brändeillä on vahva perintö, ja historiallisia ja kulttuurisia yhteyksiä vaalitaan esimerkiksi tarjoamalla luovia kokemuksia. Fiskars- konserni saa jonkin verran tuloja tästä toiminnasta. Designmuseo Iittalassa vierailijat voivat kokeilla maljakon lasinpuhallusta. The World of Wedgwood Isossa-Britanniassa tarjoaa luovia kokemuksia, kuten savipajoja, keramiikan maalausta, työpajoja ja muuta toimintaa. Iittala & Arabia Design Centre Helsingissä kutsuu vierailijoita luovaan toimintaan esimerkiksi työpajoissa, luennoilla ja tapahtumissa. Nämä toiminnot ovat vain taksonomiakelpoisia. Ne eivät ole taksonomian mukaisia, koska niillä ei ole yhteyttä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
CCA 13.2 Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta
Fiskars-konserni tekee yhteistyötä museoiden ja instituutioiden (esim. Helsingin Designmuseo) kanssa ja saa jonkin verran tuloja lipunmyynnistä ja opastetuista kierroksista. Vierailuja ja opastettuja kierroksia järjestetään myös Fiskars-konsernin tehtailla esimerkiksi Irlannissa (The House of Waterford), Isossa-Britanniassa (the World of Wedgwood) ja Sloveniassa (Rogaska). Nämä toiminnot ovat vain taksonomiakelpoisia. Ne eivät ole taksonomian mukaisia, koska niillä ei ole yhteyttä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.# CE 1.2 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
Valaisimet ovat osa Fiskars-konsernin, erityisesti Iittalan ja Georg Jensenin, tuotevalikoimaa. Lisäksi, Georg Jensen lanseerasi vuonna 2024 uutena tuotekategoriana kodinkoneita, kuten leivänpaahtimia ja vedenkeittimiä. Tämä taloudellinen toiminta on arvioitu taksonomiakelpoiseksi, ei taksonomian mukaiseksi.
CE 5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
Fiskars-konserni tarjoaa vanhojen paistinpannujen (Fiskars brändi) sekä korujen ja kellojen (Georg Jensen brändi) korjauspalveluja. Korjauspalvelut linkittyvät aktiviteettiin 5.1, joka käsittää korjaus-, ja kunnostuspalvelut tuotteille, jotka ovat olleet kuluttajien käytössä. Fiskarsin- brändin paistinpannujen elinkaari on esimerkiksi luonnostaan pitkä, mutta Fiskarsin huoltopalvelu pidentää näiden tuotteiden elinkaarta entisestään uudelleenpinnoituksella. Fiskarsin paistinpannujen huoltopalvelu pilotoitiin vuonna 2021. Ajan myötä paistinpannuissa käytetty pinnoite saattaa alkaa kulua pois. Uuden pannun ostamisen sijaan suomalaiset kuluttajat 59 59 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys ovat voineet tuoda vanhat pannunsa Fiskars- konsernin myymälöihin perusteellista puhdistusta ja uudelleenpinnoitusta varten. Fiskarsin pannuhuoltopalvelu palauttaa pannujen parhaat ominaisuudet ja säästää luonnonvaroja uuden pannun ostamiseen verrattuna. Vuoden 2023 raportointi kattoi vain taksonomiakelpoisuuden tämän toiminnan osalta. Vuonna 2024, palvelut arvioitiin kriteereitä vasten. Palvelut selvästi pidentävät tuotteiden elinkaarta ja näin ollen toiminta täyttää taksonomiakelpoisuuden vaatimukset. Tämä taloudellinen toiminta on arvioitu taksonomian mukaiseksi.
CE 5.2 Varaosien myynti
Fiskars-konserni myy varaosia, jotka auttavat pidentämään tuotteiden elinkaarta, erityisesti tietyille Fiskars-brändin tuotteille. Varaosia myydään esimerkiksi Fiskars-brändin puutarhatuotteille sekä Georg Jensenin kelloille. Tuotesuunnitteluun keskittyminen on konsernin kestävän kehityksen toimien ja kiertotalouden viitekehyksen ytimessä. Laatuun, pitkäikäisyyteen ja kiertotalouteen tähtäävä suunnittelu vähentää tuotannon aiheuttamaa luonnonvaroihin kohdistuvaa kuormitusta. Fiskars- konserni haluaa kannustaa kuluttajia pitämään tuotteista hyvää huolta, jotta ne pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään asianmukaisten ohjeiden ja varaosien avulla. Vuoden 2023 raportointi kattoi vain taksonomiakelpoisuuden tämän toiminnan osalta. Vuonna 2024 taloudellinen toiminta arvioitiin kriteereitä vasten. Toiminta täyttää merkittävän edistämisen kriteerit, sillä jokainen myyty varaosa korvaa olemassa olevan osan tuotteen toimivuuden palauttamiseksi tai parantamiseksi tapauksissa, joissa olemassa oleva osa on rikki. Näin ollen tämä taloudellinen toiminta on arvioitu taksonomian mukaiseksi.
CE 5.4 Käytettyjen tavaroiden myynti
Fiskars-konserni on perustanut Vintage-palvelun, jonka kautta kuluttajat voivat ostaa ja myydä käytettyjä Iittala-, Arabia- ja Rörstrand-astioita. Yhtiö mahdollistaa rakastettujen klassikoiden siirtymisen uusille omistajille, jolloin ne pysyvät käytössä pidempään. Vuonna 2019 lanseerattu Vintage-palvelu on tällä hetkellä saatavilla yhtiön omissa myymälöissä eri puolilla Suomea ja Ruotsia, ja laajennussuunnitelmia on tehty. Käytettyjen tuotteiden ostamiselle ja ajattoman muotoilun käyttöiän pidentämiselle on kuluttajien keskuudessa selvästi kysyntää ja suurta kiinnostusta. Vintage-palvelu mahdollistaa kestävän kulutuksen. Kuluttajat voivat löytää tuotteita, jotka eivät enää ole tuotannossa, ja täydentää astiakokoelmiaan. Jo kymmenet tuhannet käytetyt tuotteet ovat löytäneet uuden kodin palvelun kautta. Vuoden 2023 raportointi kattoi vain taksonomiakelpoisuuden tämän toiminnan osalta. Käytettyjen tuotteiden myynti tässä on vuonna 2024 on arvioitu taksonomian mukaiseksi.
Fiskars-konserni on tunnistanut edellä luetelluista taloudellisista toiminnoista vuodelta 2024 1,3 % taksonomiakelpoista liikevaihtoa, josta 0,8 % on taksonomian mukaista liikevaihtoa.
Taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset pääomamenot
Taksonomiakelpoisten pääomamenojen osuus on laskettu osana kaikkia pääomamenoja, jotka liittyvät omaisuuteen tai prosesseihin, joilla on yhteys taksonomiakelpoiseen taloudelliseen toimintaan. Taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten pääomamenojen osuus on laskettu osana kaikkia pääomamenoja, jotka liittyvät taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan. Lisäksi osoittaja sisältää yksittäisiä toimia, joiden avulla kohteena olevat toiminnot voivat muuttua vähähiilisiksi tai johtaa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Tämä koskee etenkin toimintaa 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus. Nimittäjä on koottu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Standardit on otettu käyttöön asetuksella (EC) No 1126/2008. Konsernin pääomamenojen lisäksi jakaja sisältää leasing omaisuuden lisäykset. Konsernin pääomamenoja koskevat tiedot on esitetty tilinpäätöksessä - konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa, osiossa 2.1 Segmentti-informaatio. Leasing-omaisuuden lisäykset on esitetty osiossa 3.3 Käyttöoikeusomaisuuserät (lisäykset).
Fiskars-konserni on asettanut kunnianhimoisia tieteeseen perustuvia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Näiden tavoitteiden mukaisesti konserni investoi energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Tunnistaakseen investoinnit, joilla on merkittävin vaikutus Fiskars-konsernin toimintoihin, ja varmistaakseen, että ne edustavat merkityksellistä 60 60 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys osuutta yhtiön kaikista pääomamenoista, Fiskars- konserni on päättänyt kerätä pääomamenoja koskevia tietoja pääasiassa yli 100 000 euron toiminnoista.
Fiskars-konserni on tunnistanut viisi taloudellista toimintoa, joiden osalta tietyt hankkeet on todettu taksonomiakelpoisiksi ja/tai -mukaiseksi (asetuksen (EU) 2021/2139 liite I mukaan). Toiminnot ovat seuraavat:
* CCM 4.16 Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö
* CCM 7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus
* CCM 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
* CCM 7.5 Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus
* CCM 7.6. Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus
CCM 4.16 Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö
Yrityksen tehtaalla Slupskissa, Puolassa, on investoitu lämpöpumppujen ja ilmakompressoreiden asennukseen lämmön talteenottoa varten, mikä vähentää päästöjä noin 280 tCO2 vuodessa. Investointi täyttää energiatehokkuusvaatimukset, jotka on asetettu toimeenpanoasetuksissa (komission asetus (EU) N:o 206/2012, komission asetus (EU) N:o 813/2013 ja komission asetus (EU) 2016/2281) direktiivin 2009/125/EY nojalla. Siitä huolimatta sillä on suurempi ilmastonlämpenemispotentiaali kuin merkittävälle edistämiselle asetettu kynnysarvo ilmastonmuutoksen hillinnässä. Näin ollen toimintaa pidetään taksonomiakelpoisena, mutta ei taksonomian mukaisena.
CCM 7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus
Vuonna 2024 Fiskars-konserni investoi vasta hankittuun jakelukeskukseen Hjørringissä, Tanskassa lämmityskustannusten ja energiankulutuksen vähentämiseksi sekä rakennusten käyttöiän pidentämiseksi. Peruskorjaus varmistaa rakenteiden eheyden ja säänkestävyyden sekä vahvistaa rakennuksia tulevaa kulumista vastaan. Lisäksi rakennuksen peruskorjaus täyttää EU-direktiivin 2010/31 rakennusten energiatehokkuudesta asetetut vaatimukset merkittäville korjauksille. Näin ollen tämä taloudellinen toiminta on arvioitu taksonomiakelpoiseksi sekä taksonomian mukaiseksi.
CCM 7.3. Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
Energiatehokkuuslaitteiden asennuksen, huollon ja korjauksen osalta Fiskars-konserni on tunnistanut laitekuluja, jotka liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen ja/tai päästöjen vähentämiseen tuotantotoiminnassa. Nämä menot kattavat projekteja, joissa korvataan olemassa olevia koneita useilla yrityksen omistamilla tehtailla, mukaan lukien uusi tuotantolinja PT Doultonin tehtaalla Indonesiassa, ja ruostumattoman teräksen pintakäsittelykoneet Sorsakosken tehtaalla Suomessa. Lisäksi yritys on toteuttanut energiaan liittyvän investoinnin Suomen Iittalan tehtaalla siirtyäkseen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Koska tämä taloudellinen toiminta kuuluu EU- taksonomiassa rakennus- ja kiinteistöalan toimintaan, tekniset arviointikriteerit liittyvät rakennusten energiatehokkuuteen. Kriteerit eivät ole olennaisia edellä mainittujen investointien kannalta. Edellä mainitut investoinnit on siten arvioitu taksonomiakelpoiseksi mutta ei taksonomian mukaiseksi. Yhtiö on kuitenkin jatkanut myös valaistusjärjestelmien korvaamista energiatehokkaammalla LED- valaistuksella. Vuonna 2022 nämä investoinnit arvioitiin taksonomiakelpoiseksi. Nämä investoinnit on arvioitu taksonomiakelpoisiksi ja taksonomian mukaisiksi jo vuodesta 2023. Näin ollen vastaavasti pääomamenot vuodelta 2024 LED-valaistukseen liittyen Southavenin jakelukeskuksella Yhdysvalloissa, on arvioitu taksonomian mukaiseksi.
CCM 7.5 Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus
Osana Iittalan lasitehtaan energiahanketta, sähköinfrastruktuurin uudistaminen katsottiin edellytykseksi sille, että sähköinen sulatus, ja tuotannon edelleen sähköistämisen hankkeet ovat mahdollisia toteuttaa. Toiminta arvioitiin taksonomiakelpoiseksi ja taksonomian mukaiseksi, sillä se täyttää merkittävän edistämisen kriteerit koskien joko rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmien, rakennusten energianhallintajärjestelmien, valaistuksen ohjausjärjestelmien tai energianhallintajärjestelmien asennusta, ylläpitoa tai korjausta.
CCM 7.6.# Uusiutuvan energian teknologioiden asennus, huolto ja korjaus
Fiskars-konserni jatkoi vuoden 2024 aikana investointeja aurinkosähköjärjestelmiin tuotantoyksiköissään. Aurinkopaneeliasennuksia on toteutettu useilla toimipaikoilla viime vuosina, ja viimeisin asennus tehtiin Slovenian tehtaalla. Yrityksen tavoitteena on jatkaa tätä toimintaa tulevina vuosina useiden suunnitelmissa olevien projektien myötä. Tämä toiminta on arvioitu taksonomiakelpoiseksi ja taksonomian mukaiseksi. Edellä luetelluista taloudellisista toiminnoista Fiskars-konserni on tunnistanut 4 % taksonomiakelpoisiksi ja niistä 3 % taksonomian mukaisiksi pääomamenoiksi vuodelle 2024.
Taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset toimintamenot
Toimintamenoja koskeva osoittaja sisältää suorat aktivoimattomat kulut, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehitykseen, rakennusten korjaustoimiin, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, kunnossapitoon ja korjauksiin sekä muihin suoriin kustannuksiin, jotka liittyvät Fiskars-konsernin aineellisen käyttöomaisuuden päivittäiseen huoltoon tai kolmanteen osapuoleen, jolle on ulkoistettu toiminnot, jotka ovat välttämättömiä kyseisen käyttöomaisuuden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan kannalta. Toimintamenoihin liittyvä osoittaja vastaa sitä osaa nimittäjään sisältyvistä kuluista, joka liittyy omaisuuteen tai prosesseihin, joilla on yhteys taksonomiakelpoiseen taloudelliseen toimintaan, mukaan lukien koulutus ja muut henkilöstöresurssien sopeutumistarpeet, sekä suoriin aktivoimattomiin kuluihin, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehitykseen.
Fiskars-konserni on tunnistanut näiltä osin toimintamenoja, jotka liittyvät taksonomiakelpoiseen liikevaihtoon seuraavista lähteistä: CCM 1.3 Metsänhoito, CCM 7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen ja CE 5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus. Nämä toimintakulut sisältävät henkilöstökulut, IT-kulut, vuokrat ja leasingmaksut sekä muut käyttökustannukset. Metsänhoidossa ne sisältävät myös puiden istuttamisesta aiheutuvat kulut. Fiskars-konsernin metsänhoito sekä korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus on arvioitu taksonomian mukaiseksi, joten myös siihen liittyvät toimintamenot arvioidaan taksonomian mukaisiksi. Rakennusten hankinnasta ja omistuksesta saatu liikevaihto arvioidaan taksonomiakelpoiseksi, joten toimintamenot arvioidaan myös taksonomiakelpoisiksi, mutta ei taksonomian mukaiseksi. Edellä luetelluista taloudellisista toiminnoista Fiskars-konserni on tunnistanut 6,6 % taksonomiakelpoisiksi toimintamenoiksi ja niistä 1,6 % taksonomian mukaisiksi vuodelle 2024.
Taksonomiataulukot seuraavilla sivuilla
Vuonna 2024 ja edellisenä vuonna 2023 raportoituja taloudellisia toimintoja koskien: mikäli taloudellinen toiminto on raportoitu vuonna 2023 taksonomiakelpoiseksi, mutta vuonna 2024 taksonomian mukaiseksi, liitteenä olevissa taulukoissa taloudelliset toiminnot voivat esiintyä sekä A.1. että A.2. -osioissa. Tämä mahdollistaa edellisen vuoden osalta raportoitujen taksonomiakelpoisten tai taksonomian mukaisten toimintojen osuuksien kohdistumisen oikein.
Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista
| Taksonomian mukaista tavoitteen mukaan | Taksonomia- kelpoista tavoitteen mukaan | |
|---|---|---|
| Osuus liikevaihdosta/ kokonaisliikevaihto | ||
| CCM | 0,2 % | 0,1 % |
| CCA | 0,0 % | 0,1 % |
| WTR | 0,0 % | 0,0 % |
| CE | 0,6 % | 0,2 % |
| PPC | 0,0 % | 0,0 % |
| BIO | 0,0 % | 0,0 % |
| Osuus pääomamenoista/ kokonaispääomamenot | ||
| CCM | 3,0 % | 0,9 % |
| CCA | 0,0 % | 0,0 % |
| WTR | 0,0 % | 0,0 % |
| CE | 0,0 % | 0,0 % |
| PPC | 0,0 % | 0,0 % |
| BIO | 0,0 % | 0,0 % |
| Osuus toimintamenoista/ toimintamenot yhteensä | ||
| CCM | 1,6 % | 5,0 % |
| CCA | 0,0 % | 0,0 % |
| WTR | 0,0 % | 0,0 % |
| CE | 0,0 % | 0,0 % |
| PPC | 0,0 % | 0,0 % |
| BIO | 0,0 % | 0,0 % |
- CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä
- CCA = ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- WTR = Vesivarat ja merten luonnonvarat
- CE = Kiertotalous
- PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
- BIO = Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
2. Ympäristöä koskevat tiedot
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Johdanto aiheeseen
Maapallon ilmasto muuttuu, mikä vaatii yrityksiltä ja yhteiskunnalta välittömiä toimia, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen tulevaisuudessa. Globaalin ilmastonmuutoksen vaikutukset talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan ovat jo nyt tuntuvia, ja tulevina vuosikymmeninä vaikutusten odotetaan voimistuvan. Tässä osiossa esitetään Fiskars-konsernin ilmastosiirtymäsuunnitelma ja tärkeimmät hiilestä irtautumisen keinot sekä investoinnit ja rahoitus kohdassa Toimet. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät tavoitteet ja mittarit ovat niitä koskevissa osioissa, jotka ovat Tavoitteet, Energiankulutus ja Kasvihuonekaasupäästöt. Taulukossa esitetään yhteenveto ilmastonmuutokseen liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka on tunnistettu kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin yhteydessä. Yleinen prosessi näiden tunnistamiseksi on kuvattu kohdassa Yleiset tiedot -osiossa kohdassa Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
| Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus | Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys |
|---|---|---|
| Kielteiset vaikutukset | ||
| Energiaintensiiviset prosessit (raaka-aineet) | Alkupää Oma toiminta | Kriittinen (5) |
| Energiaintensiiviset prosessit (oma tuotanto) | Alkupää Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Scope 3 -päästöt | Alkupää Loppupää | Kriittinen (5) |
| Scope 1 ja 2 -päästöt | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Riskit | ||
| Mahdollinen taloudellinen riski Häiriöt äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi | Alkupää Oma toiminta Loppupää | Merkittävä (4) |
Raaka- aineiden ja komponenttien toimittajat
Valmiiden tuotteiden toimittajat
Polttoaine ja energia
Kuljetus ja jakelu
Yrityksen toimitilat
Oma valmistus
Kuljetus ja jakelu
Yritys- asiakkaat
Loppukäyttäjät ja kuluttajat
Ilmastoresilienssi strategiassa
Ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa käytetään useita eri menetelmiä. Yhtiön tuotantoyksiköt ja jakelukeskukset arvioivat säännöllisesti ympäristöriskejä. Arvioinneissa otetaan huomioon operatiivinen toiminta ja ympäristötiedot, myös päästötiedot. Kukin toimipaikka, liiketoiminta- alue ja globaali toiminto kartoittaa todelliset ja mahdolliset riskit ja mahdollisuudet kaikissa toiminnoissaan, myös arvoketjun alku- ja loppupään toiminnoissa. Nämä arvioinnit ovat osa Fiskars-konsernin vuosittaista yritysriskien hallintaprosessia, ja kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi toimii sen jatkeena. Tarkempaa tietoa yritysriskien hallintaprosessista on esitetty Hallinto -osion kohdassa Yleiset tiedot ja hallituksen toimintakertomuksessa.
Ilmastoresilienssi strategiassa Vastuullisuuden ja strategian välinen yhteys on esitetty Yleiset tiedot -osion kohdassa Strategia. Ympäristöön liittyvät yhteydet ja vaikutukset otetaan huomioon osana päätöksentekoprosessia ja varmistetaan, että päätökset ovat linjassa yritykselle asetettujen ympäristötavoitteiden kanssa. Fiskars-konsernin ESG-strategia, ympäristöpolitiikka ja muut asiaan liittyvät politiikat tukevat päätöksentekoa olennaisissa aiheissa ja linjaavat keskeiset painopisteet, joita on painotettava. Ilmastoon liittyvät näkökohdat eivät tällä hetkellä ole osa hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten palkitsemista.
Fiskars-konserni on sisällyttänyt ilmastoresilienssin liiketoimintastrategiaansa noudattamalla maailmanlaajuisia ilmastotavoitteita sekä sitoutumalla ilmastotoimiin ja nettonollan saavuttamiseen yrityksenä vuoden 2049 loppuun mennessä. Yhtiö on mukana YK:n Business Ambition for the 1.5°C -aloitteessa, ja Science Based Targets initiative (SBTi) on hyväksynyt Fiskars-konsernin asettamat tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet. Koska Fiskars-konserni on valmistava yritys, sen tuotantostrategialla on ratkaiseva merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Strategia perustuu omien tehtaiden ja jakelukeskusten sekä huolellisesti valittujen toimittajien yhdistelmään. Tuotantotoimintaa on Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa, ja liiketoiminta-alueet arvioivat jatkuvasti ilmastoriskejään. Yksi esimerkki on Fiskars-konsernin Thaimaassa oleva oma tuotantoyksikkö, joka altistuu äärimmäisille sääilmiöille, kuten trooppisille sykloneille, tulville, maanvyöryille ja äärimmäiselle kuumuudelle. Fiskars-konsernilla on omia tuotantoyksiköitä (oma toiminta), joissa voi mahdollisesti tapahtua tulvia ja muita luonnonkatastrofeja. Niihin liittyvien riskien vähentämiseksi tehdään jatkuvia arviointeja ja riskinarviointeja ja ryhdytään tarvittaviin toimiin.
Fiskars-konsernin vuotuinen liikevaihto riippuu mukautuvasta liiketoimintamallista. Fiskars-konsernin tuotteiden kysyntään eri kategorioissa voivat vaikuttaa sekä kausivaihtelut että sääolosuhteet. Fiskars-liiketoiminta-alueelle vuoden alkupuolisko on tärkeä puutarhakategoriassa. Sääolosuhteet voivat vaikuttaa merkittävästi puutarhatyökalujen kysyntään.# Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Skenaarioanalyysi
Epäsuotuisa sää eli kylmä ja sateinen kevät voi heikentää näiden tuotteiden myyntiä, kun taas suotuisat olosuhteet voivat lisätä sitä. Talvikuukausina lumeton talvi voi vähentää lumityökalujen myyntiä ja päinvastoin. Vita-liiketoiminta-alueelle toinen vuosipuolisko ja etenkin viimeinen vuosineljännes ovat vuoden tärkeintä aikaa lahjasesongin vuoksi. Vaikeudet tuotteiden saatavuudessa, kysynnän heikkeneminen ja tuotanto- ja logistiikkakustannusten nousu tärkeiden sesonkien aikana saattavat vaikuttaa merkittävästi koko tilikauden liikevaihtoon ja tulokseen. Kysynnän kausiluonteisuus voi poiketa tyypillisestä vuodesta epävakaassa markkinatilanteessa. Fiskars-konserni pyrkii tasapainottamaan kausiluonteisuuden ja muuttuvien sääolojen vaikutusta laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman sekä laajan maantieteellisen kattavuuden avulla. Yhtiö voi ylläpitää varmuusvarastoja toimitusketjun häiriöiden varalta. Lisäksi yhtiö hallitsee hinta- ja saatavuusriskejä hajauttamalla hankintasopimuksia. Luontoon liittyvien vaaratekijöiden aiheuttamien omaisuusvahinkojen ja liiketoiminnan keskeytysten taloudellisia vaikutuksia hallitaan kattavilla vakuutuksilla. Tuotantoyksiköiden ja jakelukeskusten energiatehokkuuteen ja vähähiilisiin ratkaisuihin liittyviä prosessi-investointeja ja investointimahdollisuuksia arvioidaan osana Fiskars- konsernin taloussuunnittelua. Jos yritysostoja ja -myyntejä tehdään, ilmastoon ja muihin ESG- seikkoihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan erikseen taloussuunnittelun prosesseissa.
68
| | # Kestävyysselvitys
Kattavan etenemissuunnitelman laatimiseksi kaikki tuotantoyksiköt ja jakelukeskukset ovat osallistuneet vuoteen 2030 ulottuvan siirtymäsuunnitelman laatimiseen kartoittamalla nykyiset päästöt ja vähentämismahdollisuudet. Monialainen projektitiimi havaitsi myös riskit, jotka voivat haitata suunniteltua etenemissuunnitelmaa, ja työskenteli riskien vähentämistoimenpiteiden parissa. Keskeisiä riskejä ovat uusiutuvan energian saatavuus ja päästöjen vähentämiseen tähtäävä teknologinen kehitys. Fiskars-konsernin vuoteen 2030 ulottuva päästövähennyssuunnitelma perustuu saatavilla oleviin teknisiin ratkaisuihin, mutta yritys on arvioinut sekä tunnistanut kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumisia ja väistämättömiä päästöjä, siirtymässä kohti nettonollaa vuonna 2049. Nettonollan saavuttaminen vuonna 2049 edellyttää lisää teknistä kehitystä ja käyttöönottoa. Nämä teknologisen kehityksen vaatimukset nettonollan saavuttamiseksi, ovat tunnistettuja väistämättömiä kasvihuonekaasupäästöjä tai kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumia. Uusiutuvan energian osalta Fiskars-konserni seuraa tiiviisti uusiutuvan energian saatavuuden ja lainsäädännön maakohtaista kehitystä ja keskittyy riskimaihin, joissa Fiskars-konsernilla on tuotantoyksiköitä. Fiskars-konsernin siirtymäsuunnitelma on linjassa yhtiön yleisen liiketoimintastrategian ja taloussuunnittelun kanssa. Vastuullisuus on yhtiön strategian mahdollistaja, ja investointisuunnitelmia tarkastellaan johtoryhmissä sekä tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa. Nämä osapuolet ovat arvioineet ja hyväksyneet siirtymäsuunnitelman. Suunnitelman toteutumista seurataan Fiskars-konsernin yritysvastuun hallintamallin ( Yleiset tiedot , Hallinto ) avulla, ja suunnitelma on linjassa hallintomallin kanssa. Fiskars- konsernia ei ole suljettu EU:n Pariisiin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.
Kasvihuonekaasupäästöt ja energia omassa toiminnassa
Fiskars-konsernin ilmastoasioiden hallinta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja ohjeisiin, kuten ISO 14001 -standardiin. Suorituskyvyn jatkuva seuranta auttaa yhtiötä arvioimaan ympäristö- ja ilmastoasioiden hallintamenetelmiensä tehokkuutta. Fiskars-konserni seuraa aktiivisesti alan parhaita käytäntöjä, tekee sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14067:2018 -standardin (Kasvihuonekaasut – Tuotteiden hiilijalanjälki) mukaisesti sekä pyrkii jatkuvaan parantamiseen esimerkiksi ulkoisista suorituskykyluokituksista saadun palautteen perusteella. Fiskars-konserni vähentää ilmastonmuutos- vaikutuksiaan eri menetelmien yhdistelmällä. Se investoi tehtaisiinsa toiminnan tehostamiseksi, tunnistaa aktiivisesti energiatehokkuusmahdollisuuksia ja investoi uusiutuvaan energiaan. Lisäksi Fiskars-konserni etsii aktiivisesti mahdollisuuksia laajentaa uusiutuvan energian käyttöä muissa toimipaikoissaan. Yhtiön ilmastonmuutoksen hillitsemisen strategiaan kuuluu investoida toimenpiteisiin, joilla korvataan fossiilisia polttoaineita ja energialähteitä uusiutuvilla energialähteillä omissa tehtaissa ja jakelukeskuksissa. Lisäksi yhtiö on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta jatkuvien parannusten ja kohdennettujen investointien avulla. Fiskars-konserni ei saa tuottoja fossiilisten polttoaineiden käytön laajentamisesta eikä sillä ole toimintaa, joka edistää fossiilisten polttoaineiden käytön laajentamista. Joitakin kustannuksia liittyy edelleen esimerkiksi maakaasuun, mutta siirtymäsuunnitelmaan liittyvillä käynnissä olevilla hankkeilla pyritään minimoimaan yhtiön riippuvuus tästä polttoaineesta. Yhtiöllä on meneillään Iittalan tuotantoyksikön uunien uusimishanke, jonka mahdollistaa uusi sähköinfrastruktuuri. Iittalassa yritys korvaa vanhoja maakaasulla toimivia uuneja uusilla, tehokkaammilla uuneilla. Fiskars-konsernin ilmastosiirtymäsuunnitelma sisältää konkreettisen investointisuunnitelman siitä, miten saavutetaan tavoite vähentää yhtiön omien tuotanto- ja jakelukeskusten Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuodesta 2017. Fiskars-konsernilla on myös alustava suunnitelma vähentää omien tehtaidensa ja jakelukeskustensa kasvihuonekaasupäästöjä mahdollisimman lähelle nollaa. Nettonollatavoitteen ja hiilineutraalin tuotannon saavuttamisen lopulliseen työkalupakkiin kuuluvat arvoketjun ulkopuoliset lieventämistoimet, kuten hiilidioksidin poisto ja prosessien jäännöspäästöjen neutralointi. Vuonna 2024 Fiskars-konserni ei osallistunut kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen ilmakehästä omassa toiminnassaan tai arvoketjun alku- ja loppupäässä. Tärkeimpiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa teollisuuden energiatehokkuus, rakennusten energiatehokkuus, teollisuuden sähköistäminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Ensisijaisia tuotantoyksiköitä ovat lasi- ja keramiikkatehtaat. Ilmastosiirtymäsuunnitelma on riippuvainen investoinneista. Iittalan uudistushankkeen vuotuiset pääomamenot esitetään EU-taksonomian indikaattoreissa kohdassa CCM 7.3 Energiatehokkuus- laitteiden asennus, huolto ja korjaus . Vuonna 2024 tehtaan hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2017, mikä johtuu sekä investoinnista että muista tekijöistä. Fiskars-konserni ei julkista suunniteltuja kokonaisinvestointitarpeita vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi, koska niitä pidetään arkaluonteisina tietoina. Suunnitelmissa ei ole mukauttaa liittyviä taloudellisia toimintoja erityisesti komission delegoidussa asetuksessa 2021/2139 esitettyjen kriteerien mukaisiksi. Pääomamenojen osalta suoraa linkkiä EU-taksonomian indikaattoreiden ja siirtymäsuunnitelman välillä ei ole.
Vuonna 2024 Fiskars-konserni paransi energiatehokkuuttaan erilaisilla energiansäästöaloitteilla, mikä johti 1 280 MWh:n vähennykseen energiankulutuksessa. Näihin toimiin sisältyivät muun muassa hukkalämmön talteenotto ja investoinnit uudempiin, energiatehokkaampiin laitteisiin. Lisäksi yhtiö siirtyi yhdessä toimipaikassaan uusiutumattomista polttoaineista uusiutuviin vaihtoehtoihin trukkien polttoaineena. Kaiken kaikkiaan nämä toimet ovat vähentäneet vuotuisia päästöjä 642 CO2e-tonnilla.
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (oma toiminta)
| Perusvuosi 2017 | Kehitys vuosina 2017–2024 | Tavoitevuosi 2030 |
|---|---|---|
| tCO2-ekv. | Teollisuuden energiatehokkuus | -60 % |
| Rakennusten energiatehokkuus | ||
| Teollisuuden sähköistäminen | ||
| Uusiutuva energia |
Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjussa
Raaka-aineiden, komponenttien ja valmiiden tuotteiden hankinta muodostaa huomattavan osan Fiskars-konsernin arvoketjun päästöistä. Vähentääkseen näitä päästöjä Fiskars-konsernin on tehtävä yhteistyötä sellaisten toimittajien kanssa, jotka haluavat vähentää päästöjä Pariisin sopimuksen kunnianhimoisimpien tavoitteiden mukaisesti. Fiskars-konserni on sitoutunut siihen, että ostomääräisesti 60 prosentille sen raaka-aineista, komponenteista ja valmiista tuotteista on asetettu tieteeseen perustuvat tavoitteet vuoteen 2024 mennessä. Yhtiö on kutsunut toimittajiaan toimimaan ja tukee näitä sitoutumalla olemaan vuorovaikutuksessa niiden kanssa ja tarjoamalla suoraa paikallista tukea, opastavaa materiaalia ja päästöjen laskentatyökaluja. Vähentääkseen raaka-aineista aiheutuvia päästöjä Fiskars-konserni pyrkii kiertotaloustavoitteensa avulla lisäämään kierrätetyn sisällön osuutta tuotteissaan. Tämä vähentää päästöjä ja auttaa myös vastaamaan materiaalien niukkuuteen liittyviin haasteisiin. Yksi esimerkki on Fiskars-konsernin käyttämä päästöminimoitu ruostumaton teräs Fiskars All Steel -paistinpannujen valmistuksessa. Päästöminimoidun ruostumattoman teräksen hiilijalanjälki on 92 prosenttia pienempi verrattuna maailmanlaajuiseen keskiarvoon GHG-protokollan Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3* -luokkien mukaisesti.
* Nämä luvut eivät sisällä päästöjen kompensointia. Näiden laskelmien on tarkoitus olla ISO 14067:2018 -standardin (Kasvihuonekaasut – Tuotteiden hiilijalanjälki) mukaisia tietyin tunnistetuin yksinkertaistuksin. Laskelmat on tarkistanut WSP, joka on strategista neuvontaa tarjoava suunnittelu- ja konsultointiyritys.
Fiskars-konserni on sitoutunut vähentämään arvoketjun alkupään kuljetuksista ja jakelusta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 3) 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuodesta 2018. Yhtiö mittaa ja raportoi vuosittain saapuvien ja lähtevien kuljetusten ja jakelun arvoketjun alkupään päästöt. Yhtiö kerää kasvihuonekaasupäästöraportteja suoraan tärkeimmiltä logistiikkapalvelujen tarjoajiltaan, jotta se voi tunnistaa suurimmat päästölähteet ja kohdistaa päästöjen vähentämismahdollisuudet tehokkaammin. Fiskars-konserni on tehostanut logistiikkaansa parantamalla pakkaustehokkuutta ja vähentämällä toimitustiheyttä.
Tavoitteet
Fiskars-konserni on asettanut lyhyen aikavälin tavoitteet vuonna 2020, ja SBTi on vahvistanut tavoitteet. Fiskars-konserni on asettanut nämä tavoitteet vapaaehtoisesti. Tavoitteet sisältävät sekä omat että toimittajien päästöt kolmella tavoitteella:
-
Fiskars-konserni sitoutuu vähentämään oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1 ja 2) 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuodesta 2017. Scope 2 -päästöt lasketaan markkinaperusteisella menetelmällä, ja ne sisältävät GHG-protokollan standardin edellyttämät kasvihuonekaasupäästöt. Tavoite kattaa 100 prosenttia yhtiön Scope 1- ja Scope 2 -päästöistä.
-
Fiskars-konserni sitoutuu vähentämään arvoketjun alkupään kuljetus- ja jakelutoimintojensa kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 3) 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuodesta 2018. Tavoite sisältää GHG-prokollan standardin edellyttämät kasvihuonekaasupäästöt. Tavoite kattaa 100 prosenttia Scope 3 -päästöistä, jotka kuuluvat kategoriaan 4.# Kestävyysselvitys
Fiskars-konserni sitoutuu siihen, että ostomääräisesti 60 prosentilla sen tavaran- ja palveluntoimittajista on tieteeseen perustuvat tavoitteet vuoteen 2024 mennessä. Nykyisten lyhyen aikavälin tavoitteiden lisäksi Fiskars-konserni on asettanut pitkän aikavälin nettonollapäästötavoitteen. Yhtiö aikoo vähentää toimintojensa ja koko arvoketjun ilmastopäästöt nettonollaan vuoden 2049 loppuun mennessä. Nettonollapäästötavoite on toimitettu SBTi:n vahvistettavaksi. Fiskars-konserni on asettanut nämä tavoitteet vapaaehtoisesti. Fiskars-konsernin ilmastosiirtymäsuunnitelma ja asetetut tavoitteet ovat yhdenmukaisia Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen kanssa, jonka mukaan maapallon lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen esiteollisesta tasosta. Tämä vastaa BTi:n 1,5 asteen skenaarion kriteerejä. Fiskars-konserni ei ole julkaissut välitavoitteita päästövähennystavoitteille. Fiskars-konsernin ilmastosiirtymäsuunnitelma sisältää konkreettisen investointisuunnitelman päästötavoitteiden saavuttamiseksi, ja vähennystasoja seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, jotta yhtiö saavuttaa asetetut tavoitteet.
- Oman toimintamme päästöjä (Scope 1 ja 2) vähennetään 60 % vuoteen 2030 mennessä
- 2024: -54 %
- Vuonna 2030: -60 %
- Vertailuvuosi: 2017
- Kuljetus- ja jakelutoimintojen päästöjä (Scope 3) vähennetään 30 % vuoteen 2030 mennessä
- 2024: -44 %
- Vuonna 2030: -30 %
- Vertailuvuosi: 2018
- Ostomääräisesti 60 %:lla tavaran- ja palvelun- toimittajistamme on tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet vuoteen 2024 mennessä
- 2024: 64 %
- Target set 2020: 60 % in 2030
- Target set 2020: 73
- Target set 2020: 73
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
Energiankulutus
Energia on yksi Fiskars-konsernin tehtaiden tärkeimmistä hyödykkeistä, ja maakaasun merkitys on erityisen suuri lasi- ja keramiikkatehtaissa. Fiskars- konsernin Royal Copenhagenin tehdas Tanskassa on siirtynyt käyttämään sertifioitua biokaasua uuneissaan. Tällä hetkellä Fiskars-konserni käyttää uusiutuvaa sähköä Suomessa, Sloveniassa, Puolassa, Norjassa, Irlannissa ja Isossa-Britanniassa sekä tietyissä toimipisteissä Yhdysvalloissa ja Tanskassa. Vuonna 2024 81 prosenttia ostetusta sähköstä oli peräisin uusiutuvista lähteistä. Lisäksi Fiskars-konserni on investoinut aurinkopaneeleihin seuraavilla tehtaillaan: Royal Copenhagen, Thaimaa; Rogaška, Slovenia; ja Slupsk, Puola. Aurinkopaneeleihin on investoitu myös seuraavissa jakelukeskuksissa: Wall, New Jersey, Yhdysvallat; Sydney, Australia; ja Hämeenlinna, Suomi.
| 2024 | 2023 | 2022 | 2017 | |
|---|---|---|---|---|
| Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 37 | 137 | 150 | 964 |
| Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 152 845 | 156 758 | 201 007 | 213 005 |
| Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 953 | 570 | 979 | 1 626 |
| Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) | 18 911 | 15 318 | 20 857 | 94 206 |
| Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) | 172 746 | 172 783 | 222 993 | 309 801 |
| Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 73 % | 75 % | 78 % | 99 % |
| Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) | 197 | n.a. | n.a. | n.a. |
| Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 0,1 % | n.a. | n.a. | n.a. |
| Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, mukaan lukien biomassa (MWh) | 107 105 | 302 | 0 | 0 |
| Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) | 60 770 | 53 589 | 60 454 | 0 |
| Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) | 3 854 | 2 850 | 2 742 | 1 560 |
| Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) | 64 731 | 56 544 | 63 498 | 1 560 |
| Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 27 % | 25 % | 22 % | 1 % |
| Energian kokonaiskulutus (MWh) | 237 674 | 229 326 | 286 491 | 311 361 |
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
| 2024 | 2023 | 2022 | 2017 | |
|---|---|---|---|---|
| Kokonaisenergiankulutus toiminnasta suhteessa liikevaihtoon (MWh/milj. euroa) | 205 | 203 | 230 | 262 |
Liikevaihtoa koskevat tiedot on esitetty tilinpäätöksen konsernin tuloslaskelmassa. Liikevaihdosta löytyvät erittelyt kohdasta Tilinpäätös - Konsernitilinpäätöksen liitetiedot – 2 Taloudellinen suorituskyky – 2.1 Segmentti-informaatio.
Laatimisperiaatteet
Energiankulutus sisältää sekä suoran että epäsuoran energiankäytön Fiskars-konsernin tehtaissa ja jakelukeskuksissa. Suora energiankulutus sisältää uusiutumattomat polttoaineet, kuten maakaasun, kevyen polttoöljyn ja propaanin, sekä uusiutuvat energialähteet, kuten biokaasun, paikan päällä tuotetun aurinkoenergian ja geotermisen energian. Epäsuoralla energiankulutuksella tarkoitetaan kaikkea yhtiön toiminnassa käytettyä ostoenergiaa, kuten sähköä ja kaukolämpöä. Raportoidut tiedot on johdettu suorista mittauksista, jotka perustuvat ulkoisten palvelukumppaneiden toimittamiin mittarilukemiin ja laskuihin. Fiskars-konserni kerää tarvittavat uusiutuvan energian sertifikaatit ostettua uusiutuvaa energiaa varten.
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat (HCIS), joita käytetään energiankulutuksen intensiteetin määrittämiseen, on listattu seuraavasti. Lisäksi, vain vähäinen osa liikevaihdosta tulee toimialoilta, jotka on suljettu HCIS-luokituksen ulkopuolelle, joten Fiskars- konserni käytti energiankulutuksen intensiteetin määrittämiseen konsernin kokonaisliikevaihtoa.
- A1.7.0 Metsästys ja sitä palveleva toiminta
- A2 Metsätalous ja puunkorjuu
- C22.2.9 Muiden muovituotteiden valmistus
- C23.1.3 Onton lasin valmistus
- C23.1.9. Muu lasin valmistus ja muokkaus
- C23.4.1 Keraamisten talous- ja koriste- esineiden valmistus
- C25.7.1 Ruokailuvälineiden valmistus
- C25.7.3 Työkalujen valmistus
- C26.5.2 Kellojen valmistus
- C27.5.1 Sähköisten kodinkoneiden valmistus
- C27.9 Muiden sähkölaitteiden valmistus
- C32.1.1 Kolikoiden ja mitalien valmistus
- C32.1.2 Jalokivikorujen ja muiden kultasepäntuotteiden valmistus
- C32.1.3 Jäljitelmäkorujen ja muiden vastaavien tuotteiden valmistus
- C32.9.1 Luutien ja harjojen valmistus
- G46.3.7 Kahvin, teen, kaakaon ja mausteiden tukkukauppa
- G46.4.1 Tekstiilien tukkukauppa
- G46.4.3 Kodinkoneiden tukkukauppa
- G46.4.4 Posliini-, lasi- ja muiden taloustavaroiden tukkukauppa
- G46.4.7 Valaisimien tukkukauppa
- G46.4.8 Kellojen ja korujen tukkukauppa
- G46.4.9 Muiden taloustavaroiden tukkukauppa
- G47.5.1 Tekstiilien vähittäiskauppa
- G47.5.9 Valaisimien, ruokailuvälineiden, astioiden ja muiden taloustavaroiden vähittäiskauppa
- G47.7.7 Kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa
- G47.7.8 Muu uusien tavaroiden vähittäiskauppa
- G47.7.9 Käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppa
- G47.9.1 Erikoistumatonta vähittäiskauppaa koskevat välityspalvelut
- L68.2.0 Omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta
Kasvihuonekaasupäästöt
Vuonna 2020 Fiskars-konserni arvioi päästöjään koko arvoketjussaan ja määritti kasvihuonekaasupäästöluokat, joilla on suurin vaikutus. Arvioinnin perusteella suurin osa Fiskars- konsernin arvoketjun kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ostettujen tavaroiden ja palvelujen valmistuksessa (Scope 3, kategoria 1), tuotteiden valmistuksessa Fiskars-konsernin omissa tehtaissa (Scope 1 ja Scope 2) sekä Fiskars-konsernin tuotteiden kuljetuksissa ja jakelussa arvoketjun alkupäässä (Scope 3, kategoria 4). Vuonna 2024 Fiskars-konsernin kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna tuotantomäärien kasvun vuoksi. Vuoteen 2017 verrattuna Fiskars-konsernin päästöt vähenivät 54 prosenttia. Vähennysten taustalla ovat energiansäästötoimet ja uusiutuvaan energiaan tehdyt investoinnit. Fiskars-konserni ei osallistunut hiilidioksidin poisto- tai neutralointitoimiin raportointivuoden aikana.
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
| Takautuva Perusvuosi | 2024 | 2023 | 2022 | Tavoitevuodet 2030 | Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt | ||||||
| Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) | 42 807 | 30 496 | 31 207 | 40 068 | 34 790 | -5 % |
| Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasu- päästöjen prosenttiosuus (%) | 19 % | 15 % | 19 % | 17 % | ||
| Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt | ||||||
| Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) | 3 319 | 25 321 | 21 511 | 27 121 | ||
| Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) | 44 169 | 9 154 | 7 026 | 10 181 | 34 790 | -5 % |
| Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, 4, 5, 6 | ||||||
| Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) | 209 106 | 140 131 | 89 900 | 162 394 | - | - |
| 1 Ostetut tavarat ja palvelut | 6 162 988 | 101 576 | 64 755 | 127 656 | - | - |
| 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat | 5 100 | 5 763 | 4 914 | 6 302 | - | - |
| 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu | 26 000 | 14 489 | 12 752 | 8 221 | 14 780 | -6 % |
| 5 Toiminnassa muodostuva jäte | 318 | 210 | 1 266 | 394 | - | - |
| 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen | 5 000 | 2 691 | 2 229 | 1 414 | - | - |
| 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne | 9 700 | 7 649 | 3 984 | 4 486 | - | - |
| 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät | - | 3 835 | - | - | - | - |
| 11 Myytyjen tuotteiden käyttö | - | 3 918 | - | - | - | - |
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt | ||||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO 2 -ekv.) | 286 232 | 195 948 | 142 618 | 229 583 | - | - |
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO 2 -ekv.) | 296 082 | 179 781 | 128 133 | 212 643 | - | - |
- Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen osalta perusvuosi on 2017 ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen osalta 2018. Perusvuoden päästöt on laskettu GHG-protokollan mukaisesti ja SBTi:n vahvistamat.
- Fiskars-konserni on asettanut yhdistetyn lyhyen aikavälin tavoitteen Scope 1- ja Scope 2 -päästöille (markkinaperusteiset).# Virstanpylväs ja vuotuinen edistys verrattuna vertailuvuoteen raportoidaan yhdessä, koska erillisiä tavoitteita Scope 1- ja Scope 2 -päästöille ei ole asetettu. 3 Kaukolämmön Scope 2 -päästöt raportoidaan ainoastaan CO₂-päästöjen osalta. Muita kasvihuonekaasutyyppejä ei ole saatavilla, joten ne on jätetty laskennan ulkopuolelle. 4 Scope 3 -päästöt kategorioista 10 ja 14 eivät ole Fiskars-konsernin kannalta merkityksellisiä, joten niitä ei ole laskettu. Kategorioiden 2, 9, 12, 13 ja 15 vaikutukset ovat vähäisiä eivätkä sisälly päästölukuihin. 5 Scope 3 -kategorioiden 1, 4 ja 8 osalta raportointijakso on lokakuusta 2023 ja syyskuuhun 2024 raportointiaikarajoitusten vuoksi. Muiden Scope 3 -kategorioiden osalta raportointijakso on kalenterivuosi. 6 33 prosenttia Scope 3 -päästötiedoista on laskettu käyttämällä ensisijaisia tietolähteitä. 7 Fiskars-konserni päivitti laskentamenetelmänsä vuonna 2024 sisällyttämällä siihen myös raportointijakson aikana ostetut palvelut, ja siten Scope 3 -päästöt tästä kategoriasta ovat huomattavasti suuremmat kuin aiempina vuosina. 8 Vuoden 2023 raportointijaksolle raportoitu tuotantoketjun alkupään kuljetusten ja jakelun päästöluku on päivitetty, koska laskelmassa havaittiin virhe.
76 76 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 -ekv./milj.euroa) 169
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 -ekv./milj.euroa) 155
Liikevaihtoa koskevat tiedot on esitetty tilinpäätöksen konsernin tuloslaskelmassa. Liikevaihdun erittelyt löytyvät kohdasta Tilinpäätös - Konsernitilinpäätöksen liitetiedot – 2 Taloudellinen suorituskyky – 2.1 Segmentti-informaatio.
Kokonaiskasvihuonepäästöt liiketoiminta-alueittain
| Perusvuosi | 2024 | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) | |||
| Fiskars liiketoiminta-alue | 2 357 | 1 247 | 1 451 |
| Vita liiketoiminta-alue | 2 110 | 40 450 | 29 249 |
| Yhteensä | 2 110 | 41 697 | 30 700 |
| Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) | |||
| Fiskars liiketoiminta-alue | 3 | 15 273 | 8 807 |
| Vita liiketoiminta-alue | 7 480 | 11 079 | 19 046 |
| Yhteensä | 16 514 | 19 887 | 30 125 |
| Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) | |||
| Fiskars liiketoiminta-alue | 20 465 | 395 443 | 1 322 |
| Vita liiketoiminta-alue | 23 703 | 8 759 | 6 583 |
| Yhteensä | 8 859 | 9 154 | 7 905 |
3 Kaukolämmön Scope 2 -päästöt raportoidaan ainoastaan CO₂-päästöjen osalta. Muita kasvihuonekaasutyyppejä ei ole saatavilla, joten ne on jätetty laskennan ulkopuolelle. Biogeeniset päästöt, jotka eivät sisälly päästötaulukkoon, olivat 312 CO 2 e-tonnia. Nämä päästöt syntyvät yhdessä Fiskars-konsernin tehtaissa käytetystä biokaasusta sekä osasta kaukolämmön kulutusta omissa tehtaissa ja jakelukeskuksissa Suomessa ja Tanskassa.
77 77 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
Laatimisperiaatteet
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan GHG-protokollan mukaisesti, ja ne sisältävät kaikki Fiskars-konsernin omien tehtaiden ja jakelukeskusten suorat päästöt. Yksi Fiskars-konsernin tehtaista raportoi EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisesti, ja sen Scope 1 -päästöt lasketaan vastaavasti. Muiden Fiskars-konsernin toimipaikkojen Scope 1 -päästöt lasketaan kertomalla polttoaineen kulutus vastaavalla päästökertoimella. Polttoainekohtaiset päästökertoimet saadaan Tilastokeskuksesta.
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Scope 2 -päästöt raportoidaan GHG-protokollan mukaisesti, ja ne sisältävät epäsuorat päästöt, jotka syntyvät Fiskars-konsernin omien tehtaiden ja jakelukeskusten energiaostoista eli sähköstä tai lämmöstä. Päästöt lasketaan kertomalla sähkönkulutus (MWh) asianmukaisella päästökertoimella. Markkinaperusteiset päästöt lasketaan ensisijaisesti toimittajakohtaisten paikallisen verkon päästökertoimien avulla, jotka kerätään jokaisesta tuotantoyksiköstä ja jakelukeskuksesta. Yhtiö käyttää sopimusinstrumentteja, kuten uusiutuvan energian sertifikaatteja, markkinaperusteisten Scope 2 -päästöjen laskennassa. Raportointivuotena 26 prosenttia energiasta niputettiin näihin sopimusinstrumentteihin. Yritys käyttää CO 2 eq-päästökertoimia aina, kun se on mahdollista. Sijaintiperusteiset päästöt lasketaan käyttämällä Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) julkaisemia keskimääräisiä maakohtaisia päästökertoimia.
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Scope 3 -päästöt raportoidaan GHG-protokollan perusteella, jossa ne jaetaan 15 kategoriaan (C1–C15):
- C1 (Ostetut tavarat ja palvelut): Toimittajakohtaista menetelmää sovelletaan valmiiden tuotteiden toimittajien Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen arviointiin. Vuonna 2024 Fiskars-konserni keräsi tiedot 75 prosentilta lopputuotteiden toimittajistaan ostomääräisesti laskettuna. Keskiarvomenetelmää sovelletaan arvioitaessa syöttömateriaaleihin ja Fiskars-konsernin ostamiin palveluihin liittyviä päästöjä. Fiskars-konserni käyttää Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriön (Department of Environment, Food and Rural Affairs) ilmoittamia keskimääräisiä päästökertoimia.
- C3 (Polttoaineisiin ja energiaan liittyvä toiminta): Polttoaineisiin ja energiaan liittyvien toimintojen päästöjen laskemiseen käytetään keskiarvomenetelmää. Fiskars- konsernin omien tehtaiden ja jakelukeskusten vuotuinen energiankulutus kerrotaan Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriön ilmoittamilla polttoaine- ja energialajikohtaisilla päästökertoimilla. Tässä kategoriassa huomioidaan epäsuorat päästöt, jotka aiheutuvat polttoaineen hankinnasta, jalostuksesta sekä kuljetuksesta, mutta joita ei sisällutetä Scope 1 ja 2 -päästöihin, sekä siirto- ja jakeluhäviöt.
- C4 (Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu): Kuljetusten ja jakelun kasvihuonekaasupäästöt tuotantoketjun alkupäässä lasketaan ensisijaisesti joko Fiskars-konsernin logistiikkakumppaneiden toimittamien kasvihuonekaasupäästöraporttien perusteella tai etäisyyteen perustuvalla menetelmällä. Vuonna 2024 95 prosenttia Fiskars-konsernin kuljetusten päästöistä laskettiin jommallakummalla näistä menetelmistä. Loput 5 prosenttia kaikista vuotuisista kuljetusten päästöistä ekstrapoloitiin kustannusten perusteella.
- C5 (Toiminnassa muodostuva jäte): Fiskars-konsernin omissa tehtaissa ja jakelukeskuksissa syntyvän jätteen päästöjen laskemiseen käytetään keskiarvomenetelmää. Syntyneen jätteen määrä luokittain kerrotaan Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriön toimittamilla jätelajikohtaisilla päästökertoimilla.
- C6 (Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen): Raportoidut liikematkojen päästöt sisältävät kaikki yhtiön päätoimipaikoista lento- tai rautateitse tehdyt liikematkat. Päästöt on johdettu matkatoimistojen toimittamista kasvihuonekaasupäästöraporteista.
- C7 (Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne): Keskimääräisten tietojen menetelmää sovelletaan käyttämällä päivittäisten työmatkojen, liikennemuotojen, viikoittaisten työmatkapäivien lukumäärän, vuoden keskimääräisten työviikkojen lukumäärän ja Fiskars- konsernin henkilöstömäärän keskiarvoja.
- C8 (Vuokratut omaisuuserät): Keskimääräisten tietojen menetelmää sovelletaan käyttämällä vuokrattujen myymälöiden lukumäärää, arvioitua keskimääräistä lattiapinta-alaa myymälää kohti ja keskimääräisiä päästöjä neliömetriä kohti.
- C11 (Myytyjen tuotteiden käyttö): Keskimääräisten tietojen menetelmää sovelletaan käyttämällä myytyjen sähkölaitteiden lukumäärää ja niiden arvioitua käyttöikää sekä sähkönkulutusta.
C10 ja C14 eivät ole merkityksellisiä Fiskars-konsernille, joten niitä ei ole laskettu. Kategorioiden 2, 9, 12, 13 ja 15 vaikutukset ovat vähäisiä eivätkä sisälly päästölukuihin.
78 78 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
2. Ympäristöä koskevat tiedot ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Johdanto aiheeseen
Fiskars-konserni toimii maantieteellisesti useilla eri alueilla, ja yhtiöllä on eri toimipaikoissaan tärkeä rooli paikallisekosysteemien luontokriisiin käsittelemisessä. Luontoon liittyvien vaikutusten tunnistaminen ja lieventäminen on tärkeää sekä erilaisten luontotyyppien säilyttämiseksi että liiketoiminnan pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi, toimitusketjun vakauden turvaamiseksi ja sidosryhmien ja sääntelyelinten kasvavien odotusten täyttämiseksi. Fiskars-konserni edistää kestävämpää tulevaisuutta ennakoimalla ja lieventämällä vaikutuksiaan biologiseen monimuotoisuuteen. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa todettiin, että Fiskars-konsernin vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja yhtiön riippuvuus ekosysteemipalveluista ovat merkittäviä. Yhtiöllä on käytössä molempiin liittyviä lievennystoimia, mutta se tiedostaa myös, että sen pitää pyrkiä ymmärtämään vaikutuksia ja toiminta-alueilla tarvittavia toimia syvällisemmin.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
E4. Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
| Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus | Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys | Kielteiset vaikutukset | Todellinen kielteinen vaikutus |
|---|---|---|---|---|
| Biodiversiteetti vaikutukset läpi arvoketjun | Alkupää, Oma toiminta, Loppupää | Merkittävä (4) | Todellinen kielteinen vaikutus | |
| Riippuvuus ekosysteemipalveluista | Alkupää, Oma toiminta, Loppupää | Merkittävä (4) | ||
| Raaka- aineiden ja komponenttien toimittajat | ||||
| Valmiiden tuotteiden toimittajat | ||||
| Polttoaine ja energia | ||||
| Kuljetus ja jakelu | ||||
| Yrityksen toimitilat | ||||
| Oma valmistus | ||||
| Kuljetus ja jakelu | ||||
| Yritys- asiakkaat | ||||
| Loppukäyttäjät ja kuluttajat |
Menetelmät ja toimintaperiaatteet
Fiskars-konsernin ympäristöpolitiikassa esitetään periaatteet, joilla pyritään lieventämään konsernin kaikkien toimintojen ympäristövaikutuksia myös biologisen monimuotoisuuden osalta. Politiikassa sitoudutaan toimimaan biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi hoitamalla Fiskars-konsernin omistamia metsiä kestävästi ja tekemällä tarpeen mukaan hankeyhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Vuonna 2024, 84 prosenttia yhtiön toimipaikoista oli ISO 14001 -sertifioituja. Fiskars-konserni ei ole vielä asettanut määrällisiä tavoitteita biologista monimuotoisuutta koskeviin toimenpiteisiin tai biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen liittyen. Tarkoitus on jatkossa kehittää politiikkaa ja asettaa tavoitteita, joissa on sitouduttu monimuotoisuutta koskeviin olennaisiin aiheisiin, perustuen näihin selvityksiin. Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevia konsernitason toimia ja tavoitteita käsitellään tarkemmin kohdassa E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous.
Toimet
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet keskittyvät pääasiassa resurssien käyttöön ja kiertotalouteen, toimipaikkojen ympäristöön ja niissä sovellettaviin ohjelmiin sekä muihin paikallisesti toteutettaviin toimiin, esimerkiksi metsänhoitoon Suomessa. Yhtiö ei ole soveltanut lieventämishierarkiaa eikä käyttänyt biologisen monimuotoisuuden kompensaatioita. Tarvitaan lisää arviointeja, jotta voidaan paremmin ottaa huomioon paikallinen ja alkuperäiskansojen tietämys sekä luontolähtöiset ratkaisut luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemiin liittyvissä toimissa. Fiskars-konserni pyrkii syventämään organisaation tietopohjaa aiheesta. Työ alkoi ensimmäisellä konsernin laajuisella biologisen monimuotoisuuden arvioinnilla 2024 ja sitä jatketaan tulevina vuosina.
Yhtiön laajuinen biologisen monimuotoisuuden arviointi
Fiskars-konserni arvioi parhaillaan todellisia ja mahdollisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin sekä yhtiön omissa toimipaikoissa että arvoketjun alkupäässä. Yhtiö ei ole vielä suorittanut kokonaisvaltaista resilienssianalyysia, mutta tämä ensimmäinen arvio luo perustan sen toteuttamiselle. Yhtiö ei ole vielä sisällyttänyt arviointiin mukaan loppupään arvoketjua, sillä ensisijaisena tavoitteena oli priorisoida yhtiön omat olennaisimmat toiminnot, sekä keskeiset ensimmäisen tason tavarantoimittajat vankan perustan luomiseksi.
| Maa | Olennainen toimipaikka |
|---|---|
| Australia | Sydney (jakelukeskus) |
| Indonesia | PT Doulton (tuotanto) |
| Irlanti | Waterford (tuotanto) |
| Iso-Britannia | Barlaston (tuotanto) |
| Puola | Słupsk (tuotanto) |
| Slovenia | Rogaska (tuotanto) |
| Suomi | Billnäs (tuotanto) |
| Suomi | Fiskarsin Ruukki (kohde) |
| Suomi | Hämeenlinna (jakelukeskus) |
| Suomi | Iittala (tuotanto) |
| Suomi | Sorsakoski (tuotanto) |
| Tanska | Georg Jensen (hopeapaja) |
| Tanska | Hjørring (jakelukeskus) |
| Tanska | Lynge (jakelukeskus) |
| Tanska | Royal Copenhagen (tuotanto) |
| Thaimaa | Georg Jensen (tuotanto) |
| Thaimaa | Royal Copenhagen (tuotanto) |
| Yhdysvallat | Gerber (tuotanto) |
| Yhdysvallat | Southaven (jakelukeskus) |
Fiskars-konsernin olennaiset toimipaikat
80
80
Tilinpäätös
Tilintarkastus
kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
Osana tätä jatkuvaa arviointityötä Fiskars- konserni teki vuonna 2024 kattavan arvoketjun biodiversiteettiriskien, -vaikutusten ja -riippuvuuksien arvioinnin, jossa keskityttiin Fiskarsin omiin toimipaikkoihin ja keskeisiin toimittajiin. Apuna käytettiin WWF Biodiversity Risk Filter -työkalua (myohemmin riskisuodatusarvio), World Database for Key Biodiversity Areas -tietokantaa ja Natura 2000 -alustaa. Arviointi sisälsi kaikki Fiskars- konsernin kokonaan omistamat ja ylläpitämät tehtaat ja jakelukeskukset maailmanlaajuisesti sekä tärkeimmät toimittajat, joiden osuus ostomääräisesti konsernin valmiisiin tuotteisiin liittyvistä kuluista oli yli 75 prosenttia vuonna 2023. Arviointi sisälsi myös Fiskarsin Ruukin Suomessa. Yhtiön olennaiset toimipaikat näkyvät alla listattuna. Yhtiö ei julkaise listaa arvioinnissa mukana olleiden toimittajien osalta, sillä tätä pidetään arkaluonteisena tietona. Tarvittaessa mainitaan yksittäisiä toimipaikkoja.
Arviointi toteutettiin kolmessa vaiheessa, jotta ymmärrettäisiin, mitkä biodiversiteettiriskit voivat koskea Fiskars-konsernin toimipaikkoja, ja mitkä niistä kyseisten toimipaikkojen tulisi sisällyttää sijaintikohtaisiin arviointeihinsa:
- Työpöytätutkimus, jossa hyödynnettiin WWF Risk Filter -työkalua, World Database for Key Biodiversity -tietokantaa ja Natura 2000 -alustaa (erityisesti Euroopan toimipaikkojen osalta). Työkalujen osoittaman tarkan maantieteellisen sijainnin perusteella selvitettiin, sijaitseeko kohde biologisen monimuotoisuuden kannalta herkällä alueella tai herkkien paikallisten/alueellisten ekosysteemien läheisyydessä, kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvien mahdollisten uhkien läheisyydessä tai olosuhteisiin perustuvien fyysisten ja maineriskien läheisyydessä. Näiden tietojen avulla varmistetaan, että tulevissa toimipaikkakohtaisissa arvioinneissa huomioidaan alueen olennaiset riskit.
- Sidosryhmävuorovaikutus, jossa käytettiin paikkakohtaisia kyselylomakkeita. Kyselylomakkeilla kerättiin toimipaikkajohtajilta tietoa lähiympäristössä olevista, biologiselta monimuotoisuudeltaan herkistä alueista, elinympäristöjen häviämisestä ja rappeutumisesta, luonnonvarojen ja ekosysteemien riippuvuussuhteista sekä pilaantumisen vaikutuksesta lajeihin.
- Havaintojen analysointi. Analyysissa pyrittiin paikantamaan trendejä ja kehittyviä ongelmia kaikista toiminnoista. Havaintojen pohjalta oli mahdollista asettaa seuraavaksi tarvittavat toimet tärkeysjärjestykseen.
Rajaukset
Alkuvaiheen riskisuodatusarviointiin sisältyi monenlaisia biologista monimuotoisuutta koskevia aiheita. Näin yhtiön toimintaan liittyvistä todellisista olennaisista aiheista pystyttiin saamaan kattava käsitys. Havainnoista esitetään yhteenveto seuraavassa osiossa. Toisessa vaiheessa ei onnistuttu keräämään tietoa kaikista sijainneista, jonka vuoksi Fiskars- konserni sisällytti mukaan aiemmista ympäristö- ja biodiversiteettiarvioinneista saatuja tietoja. Ulkoisessa sidosryhmävuorovaikutuksessa keskityttiin ensimmäisen tason toimittajiin. Kaikki olennaiset toimipaikat arvioitiin, jotta saataisiin selville millaisia biologisen monimuotoisuuden riskejä ja vaikutuksia lähellä sijaitseviin herkkiin alueisiin liittyy. Lisäksi selvitettiin riskejä ja vaikutuksia liittyen riippuvuuteen ekosysteemipalveluista.
Biologisen monimuotoisuuden alustavan arvioinnin tulokset osoittavat, että seuraaviin vaiheisiin tulisi sisällyttää toimenpiteitä sijaintikohtaisten riskien ymmärryksen parantamiseksi, kuten riskisuodatusarviointeja, sekä kunkin toimipaikan osalta ekosysteemipalveluiden riippuvuuksien arvioimista. Jälkimmäinen on erityisen tärkeää, koska yhtiön ja toimittajien välillä tehdyt havainnot olivat rajallisia ekosysteemien keskinäisriippuvuuksien osalta biologisen monimuotoisuuden näkökulmasta. Nämä aiheet tulisi sisällyttää tuleviin ympäristöarviointeihin jatkuvan oppimisen ja haittojen lieventämisen varmistamiseksi. Selvityksen mahdollinen laajentaminen kattamaan myös arvoketjun loppupään toiminnot, kuten vähittäismyynnin ja yritysasiakkaat, arvioidaan vuonna 2025.
Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkät alueet
Arvioinnissa tunnistettiin toimipaikkoja lähimpänä sijaitsevat, biologisen monimuotoisuuden kannalta herkät alueet. Huomioon otettiin seuraavat näkökohdat: tiedot ekologisesta järjestelmästä (maanpäällinen, makea vesi, meri); se, onko alue suojeltu; biologisen monimuotoisuuden osatekijät uhanalaisia lajeja käsittelevän IUCN Red List -luettelon mukaan; sekä mahdollisten huolenaiheiden kannalta oleelliset tiedot.
81
81
Tilinpäätös
Tilintarkastus
kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
Arvioiduista toimipaikoista kolmetoista sijaitsee kahden kilometrin etäisyydellä suojellusta alueesta. Näistä neljä sijaitsee suoraan suojelualueella, mukaan lukien Fiskars-konsernin oma Royal Copenhagenin Thaimaan tehdas ja kolme toimittajien toimipaikkaa. Kyseiset alueet ovat Lower Central Basin Thaimaassa (noin 1 420 000 hehtaaria) ja Qingdao-Rizhaon rannikkokosteikko ja saaret Kiinassa (noin 8 760 hehtaaria). Ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että arvioitujen toimipaikkojen toiminnasta aiheutuisi merkittävää haittaa näille herkille alueille. Näin ollen päätellään, että riski on lieventynyt eikä lisätoimia tällä hetkellä tarvita.
Luontoon liittyvät riskit
Arvioinnissa todettiin, että riskit luokitellaan suuriksi tai erittäin suuriksi toimipaikkojen läheisyydessä sijaitsevilla alueilla. Riskit voidaan jakaa neljään teemaan:
- Biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvat paineet
- Ekosysteemipalvelut
- Maisemariskien lieventäminen
- Maineriskit
Kolme ensimmäistä ovat kaikki fyysisiä riskejä, jotka liittyvät siihen, että Fiskars-konserni on riippuvainen luonnosta. Niihin voivat vaikuttaa sekä luonnolliset että ihmisen aiheuttamat muutokset maa- ja merialueiden tilassa. Viimeisimpänä ovat maineriskit, jotka voivat olla seurausta Fiskars-konsernin todellisista tai koetuista vaikutuksista luontoon ja ihmisiin.# Tunnistetut luontoon liittyvät riskit eivät välttämättä merkitse suoraa riskiä Fiskars-konsernin tai minkään toimittajan toiminnalle. Ne kertovat nykyisestä tai mahdollisesti huolestuttavasta tilanteesta, jossa yritysten on noudatettava varovaisuutta, etteivät ne altistuisi tarpeettomille haitoille tai edesauttaisi biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen johtavia kielteisiä vaikutuksia.
Biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvat paineet
Maailmanlaajuisten arvioiden mukaan luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemiprosesseihin vaikuttavat eniten maaperän, makean veden ja meren käytön muutokset, puiden peittävyys, vieraslajit ja pilaantuminen. 1 Fiskars-konsernille puuston katoaminen ja pilaantuminen todettiin kriittisiksi, mikä tarkoittaa, että yhtiön arvoketjun toimipaikat ovat alueilla, joilla riskit ovat korkeat tai erittäin korkeat.
Puuston katoaminen
Puuston katoamisen osalta riski arvioitiin erittäin suureksi Etelä-Suomen Aluehallintoviraston alueella sijaitsevalla alueella, jossa Fiskars-konserni omistaa kestävästi hoidettuja metsiä. Metsäteollisuus on merkittävin puuston katoamisen aiheuttaja Suomessa. Fiskars-konserni hoitaa kuitenkin metsänomistajana metsiään kestävästi ja toimittaa vain FSC™-sertifioitua (FSC C109750) ja PEFC-sertifioitua (PEFC/02-21- 18) puuta. Kestävän metsänhoidon avulla yritys voi lisäksi edistää paikallisten metsien biologisen monimuotoisuuden suojelua, varjella monien lajien luonnollisia elinympäristöja ja hillitä puuston katoamisen riskejä. Nämä myönteiset vaikutukset todettiin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tärkeiksi, mutta ei olennaisiksi. Sen vuoksi aihetta ei käsitellä tässä raportissa lukuun ottamatta sen EU-taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta. Taksonomian mukaan 14 000 hehtaarin metsien yhteenlaskettu vuotuinen hiilinielu on 18 000 CO 2 e-tonnia.
Pilaantuminen
Arvoketjussa 90,9 prosenttia arvioiduista toimipaikoista sijaitsee pilaantumisvaarassa olevilla alueilla. Luku pitää sisällään myös Fiskars-konsernin omia keskeisiä toimipaikkoja. Suurimmat riskit liittyvät teräksen, alumiinin, keramiikan, lasin ja muovin valmistuksesta ja niihin liittyvistä raaka-aineiden talteenottoprosesseista mahdollisesti aiheutuviin ilman, veden ja maaperän epäpuhtauksiin. Fiskars-konsernin omia tuotantoyksiköitä hallinnoidaan ympäristöjärjestelmän mukaisesti, 84 prosenttia niistä on ISO 14001 -sertifioitu, ja kaikkien on noudatettava kansallisia vaatimuksia. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmään kuuluu riskinarviointeja, joissa tarkastellaan sekä sisäisiä että ulkoisia riskejä ja edellytetään tarvittaessa lieventämistoimia. Näin ollen mahdollisia ulkoisia riskejä, kuten tulipalovaaroja, tai toimipaikan omia vaikutuksia, kuten kemikaalivuotoja, lievennetään kaikissa toimipaikoissa vaaditulla ympäristöprosessilla. Lisäksi Fiskars- konserni vaatii toimittajia sitoutumaan toimittajien toimintaohjeissa esitettyihin ympäristövaatimuksiin. Toimittajille tehdään myös ulkoisia auditointeja toimittajien auditointiprosessin mukaisesti. Pilaantumista ei pidetä merkittävänä tai kriittisenä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa.
Ekosysteemipalvelut
Fiskars-konsernin ja sen toimittajien tuotantoprosessit ovat suoraan riippuvaisia luonnon raaka-aineiden ja ekosysteemipalvelujen saatavuudesta: raaka- aineiden suorien tuotantopanosten määrästä ja laadusta, geneettisistä materiaaleista, maaperän terveydestä, veden laadusta ja määrästä sekä ilmanlaadusta. Näiden tuotantopanosten ja/tai palvelujen väheneminen voi johtaa kustannusten nousuun, tuotannon keskeytymiseen tai jopa toimintakyvyttömyyteen. Arvioinnin mukaan suurimmat riskit ekosysteemipalveluista saatavien tuotantopanosten häiriintymiseen liitttyen kytkeytyvät veden niukkuuteen erityisesti Itä- ja Kaakkois-Aasiassa ja metsien tuottavuuteen Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Suurin riski on veden niukkuus Thaimaassa, erityisesti Fiskars-konsernin Royal Copenhagenin ja Georg Jensenin tehtaiden alueilla, mikä selittyy ilmastonmuutoksella, väestön kasvavilla tarpeilla ja vesivarojen epätarkoituksenmukaisella kehittämisellä. 2 Toimipaikkojen johdolle tehtyjen suorien kyselyjen perusteella veden tai puumateriaalien hankinnasta ei ole havaittu aiheutuvan merkittävää haittaa paikalliselle biologiselle monimuotoisuudelle. Esimerkiksi korkealaatuisen veden puute voisi kuitenkin häiritä tuotantoa ja vaikuttaa paikallisyhteisöihin. Aihe olisi sisällytettävä tulevaisuudessa sijaintikohtaisiin arviointeihin.
Maisemariskien lieventäminen
Luonnononnettomuudet, kuten maanvyörymät, tulipalot ja myrskyt, voivat häiritä tai keskeyttää hankkeita, toimintoja tai kokonaisia arvoketjuja. Joissain tapauksissa tällaiset tapahtumat voivat johtaa omaisuuden vakavaan vahingoittumiseen tai menettämiseen. Riskisuodatusarvioinnissa todettiin trooppiset syklonit, maanvyörymät, äärimmäinen kuumuus ja maastopalovaara suuriksi tai erittäin suuriksi riskeiksi niillä alueilla, joilla yhtiö toimii ja joilla yli 50 prosenttia arvioiduista toimittajista sijaitsee. Erityisen suuri trooppisten syklonien riski on Itä-Aasian toiminnoissa. Vaikka nämä riskit ovat vakavia, yksittäiset toimijat eivät pysty lieventämään niitä itsenäisesti. Havaitut riskit kuitenkin osoittavat, että toiminta on kiireellisesti suojattava mahdollisilta luontoon liittyviltä vaaroilta. Fiskars-konsernin omat tuotantoyksiköt ovat tarvittaessa osallistuneet paikallisiin aloitteisiin osana paikallisia riskinarviointeja ja prioriteetteja. Esimerkiksi Gerberin tehdas Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa tuki hanketta, jossa istutettiin paikalliskasveja kahden suojellun puron (Fanno ja Ball) ympärille eroosion minimoimiseksi. Lisäksi Georg Jensenin tehdas Chiang Maissa Thaimaassa on aiemmin tukenut paikallista yhteisöä rakentamalla yhdessä padon metsään lähelle aluetta, jossa monet Fiskars-konsernin työntekijät asuvat. Padon tarkoituksena oli vähentää maaperän eroosiota ja vuoroveden voimakkuutta sekä varastoida vettä rankkasateiden jäljiltä. Pato auttaa vähentämään mahdollisten maastopalojen vakavuutta, ja alueelta on myös kerätty kuivuneet lehden pois metsän kosteuden lisäämiseksi. Kerätyistä lehdistä on tehty lannoitetta.
Maineriskit
Maineriskeihin vaikuttavat sekä operatiiviset tekijät eli se, mitä yritys tekee, että olosuhdeperusteiset tekijät eli niiden paikkojen olosuhteet, joissa toiminta tapahtuu. Riskit voivat liittyä joko ympäristö- ja sosioekonomisiin tekijöihin (esim. suojelualueet ja ekosysteemien olosuhteet) tai maantieteellisellä alueella toimivien yritysten julkiseen valvontaan (esim. poliittiset tilanteet tai kansainvälisesti merkittävät kohteet). Fiskars-konsernin omistamista ja keskeisten toimittajien toimipaikoista vain yksi sai suuren riskin pistemäärän, kun kaikki arviointitekijät yhdistettiin: Fiskars-konsernin Royal Copenhagenin tehdas Saraburin maakunnassa Thaimaassa. Tulos täytti määritelmän ”suuri” vain niukasti ja se selittyy osittain sijainnilla: Lower Central Basin -alue on noin 1 420 000 hehtaarin kokoinen ja se on luokiteltu biodiversiteettikeskittymäksi. Ihmisen toiminta – asuinalueiden, kaupan ja teollisuuden kehittyminen – uhkaa vakavasti alueen biologista monimuotoisuutta. Riskiä ei kuitenkaan pidetä kriittisenä: alueeseen kuuluu koko Bangkokin kaupunki sekä sen esikaupunki- ja teollisuusalueet, ja tehdas on tehnyt jatkuvia ympäristöarviointeja, joissa ei ole havaittu merkittävää maineriskiä tai merkittävää haittaa alueelle. 2
Siirtymäriskit ja järjestelmäriskit
Arvioinnissa havaittujen fyysisten riskien ja maineriskien lisäksi Fiskars-konserni tiedostaa, että luontoon liittyvistä riskeistä voi aiheutua siirtymä- ja järjestelmäriskejä, vaikka arvioinnissa ei olisikaan havaittu yhtään riskiä. Siirtymä- ja järjestelmäriskejä ovat muun muassa:
- Sääntelyyn ja politiikkaan liittyvät riskit: Hallitukset ja kansainväliset toimielimet asettavat yhä tiukempia ympäristösäännöksiä, kuten luonnonvarojen käytön rajoituksia ja biologisen monimuotoisuuden suojelua koskevia vaatimuksia. Näiden sääntöjen noudattaminen voi nostaa toimintakustannuksia, pakottaa muuttamaan tuotesuunnittelua ja edellyttää merkittäviä investointeja ympäristöystävällisempään teknologiaan.
- Markkina- ja kuluttajariskit: Kuluttajien mieltymykset ja markkinavaatimukset ovat siirtymässä kohti ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita. Näihin odotuksiin vastaamatta jättäminen voi johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen ja periaatteessa markkinaosuuksien menetykseen.
- Ekosysteemien romahtamisriskit, jos luonnonjärjestelmät eivät enää toimi. Nämä liittyvät pitkälti tunnistettuihin fyysisiin riskeihin.
Riskit on sisällytetty Fiskars-konsernin yritysriskien hallintajärjestelmään arviointia ja lieventämistoimia varten.
Riippuvuudet ekosysteemipalveluista
Ekosysteemipalvelut ovat hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta. Fiskars-konserni valmistaa ja myy tuotteita, jotka on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, kullasta ja hopeasta, keramiikasta, lasista, muovista, puusta ja muista materiaaleista. Näin ollen turvallinen ja häiriötön arvoketju monessa eri tuoteryhmässä ja liiketoiminnassa on riippuvainen erilaisista ekosysteemipalveluista. Ekosysteemipalvelujen kansainvälisen luokituksen (CICES V5.1) perusteella on todettu, että seuraavat palvelut ovat erityisen merkityksellisiä joko suoraan Fiskars-konsernin omien toimintojen kannalta tai toimitusketjussa (esim.# Fiskars-konserni Kestävyysselvitys
2. Ympäristöä koskevat tiedot
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Johdanto aiheeseen
Fiskars-konsernille kestävä muotoilu ja kiertotalouden mukaisten ratkaisujen kehittäminen ovat avainasemassa kertakäyttökulttuurin torjunnassa sekä kestävässä kasvussa. Kiertotalouteen perustuvat liiketoimintamallit luovat sekä ylläpitävät arvoa varmistamalla, että tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään. Fiskars-konserni on asettanut kunnianhimoisen päätavoitteen ohjata toimintaansa kiertotalouden potentiaalin hyödyntämiseen.
Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi on kuvattu Yleiset tiedot -osion kohdassa Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset, jotka liittyvät erityisesti resurssien käyttöön ja kiertotalouteen, on esitetty tiivistetysti olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koskevassa taulukossa, ja niitä käsitellään tarkemmin tämän osion kohdassa Toimet.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
| Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus | Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys |
|---|---|---|
| Myönteiset vaikutukset | ||
| Todellinen myönteinen vaikutus Tuotteiden pitkäikäisyys | Oma toiminta, Loppupää | Kriittinen (5) |
| Todellinen myönteinen vaikutus Kiertotalouden mukainen tuoteportfolio | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Kielteiset vaikutukset | ||
| Todellinen kielteinen vaikutus Resurssi-intensiivinen liiketoimintamalli | Alkupää, Oma toiminta | Kriittinen (5) |
| Todellinen kielteinen vaikutus Jätteen syntyminen arvoketjussa | Alkupää | Merkittävä (4) |
| Mahdollisuudet | ||
| Todellinen taloudellinen mahdollisuus Korkealaatuiset ja pitkäikäiset tuotteet | Oma toiminta, Loppupää | Kriittinen (5) |
| Todellinen taloudellinen mahdollisuus Tuottavuuden ja resurssitehokkuuden parantaminen | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus Kasvava kiinnostus kiertotaloustuotteille ja -palveluille | Oma toiminta, Loppupää | Merkittävä (4) |
| Riskit | ||
| Todellinen taloudellinen riski Kaupallisesti kannattavan kiertotalouden saavuttaminen | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Todellinen taloudellinen riski Kyky korvata tiettyjä raaka-aineita | Alkupää, Oma toiminta, Loppupää | Merkittävä (4) |
Arvoketjun vaiheet:
* Raaka-aineiden ja komponenttien toimittajat
* Valmiiden tuotteiden toimittajat
* Polttoaine ja energia
* Kuljetus ja jakelu
* Yrityksen toimitilat
* Oma valmistus
* Kuljetus ja jakelu
* Yritys-asiakkaat
* Loppukäyttäjät ja kuluttajat
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa käytetään useita menetelmiä. Kukin tuotantopaikka ja jakelukeskus arvioi säännöllisesti toimintaansa liittyviä ympäristöriskejä. Tässä tarkastelussa otetaan huomioon toiminnan luonne, toimipaikoissa käytetyt raaka-aineet, ympäristövaikutukset, jätteet, päästöt ja toimintaympäristön muutokset. Lisäksi kukin toimipaikka, liiketoiminta-alue ja globaali toiminto kartoittaa toimialaansa ja toimintaansa liittyvät todelliset ja mahdolliset riskit ja mahdollisuudet. Arvioinnissa otetaan huomioon yrityksen oman toiminnan lisäksi myös arvoketjun alkupään ja loppupään kumppanit ja toiminnot. Nämä ovat osa Fiskars-konsernin vuosittaista yritysriskien hallintaprosessia, jonka jatkeena kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi toteutetaan. Yritysriskien hallintaprosessia kuvataan tarkemmin Yleiset tiedot -osion kohdassa Hallinto sekä hallituksen toimintakertomuksen osiossa Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät.
Yhtiön toimipaikoilta kerätään kuukausittain tietoja materiaalien käytöstä, energiankulutuksesta, päästöistä ja jätteestä, joten omaisuutta ja toimintaa seurataan sekä arvioidaan jatkuvasti. Fiskars-konserni pyrkii hallitsemaan ja minimoimaan jätettä koko arvoketjussaan, ja siksi tätä aihetta tarkastellaan myös osana toimittajien toimintaohjeiden noudattamiseen liittyviä auditointeja. Kuluttajia ja loppukäyttäjiä kuullaan ja heidän kanssaan ollaan vuorovaikutuksessa. Tähän liittyvä Fiskars-konsernin lähestymistapa ja prosessi on kuvattu kohdassa S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät.
Menetelmät ja toimintaperiaatteet
Resurssien tehokas käyttö ja kiertotalous ovat Fiskars-konsernille erittäin tärkeitä aihealueita. Yritys kokeilee jatkuvasti vaihtoehtoisia ja kierrätettyjä materiaaleja, ja etsii uusia tapoja pidentää tuotteidensa elinkaarta sekä tapoja vähentää jätevirtoja. Tuotesuunnitteluun keskittyminen on Fiskars-konsernin kestävän kehityksen toimien ja kiertotalouden viitekehyksen ytimessä. Tuotteiden suunnitteluun ja testaukseen kuuluvat materiaalivalinnat, käyttäjäystävällisyyden varmistaminen, kestävyyden tutkiminen sekä myös tuotteiden käyttöiän päättymiseen liittyvien vaihtoehtojen tarkastelu. Laatuun, pitkäikäisyyteen ja kiertotalouteen tähtäävä suunnittelu vähentää tuotannon aiheuttamaa luonnonvaroihin ja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvaa kuormitusta. Tämä on järkevää myös taloudellisesta näkökulmasta, koska resursseja käytetään tehokkaammin ja jätettä syntyy vähemmän. Fiskars-konserni myös kannustaa kuluttajia pitämään tuotteista hyvää huolta asianmukaisten ohjeiden ja palvelujen avulla, tuotteiden elinkaaren pidentämiseksi.
Fiskars-konsernin lähestymistapa kiertotalouteen voidaan tiivistää kahdella tavalla:
-
Suunnittelu kiertotalouden ja pitkäikäisyyden mukaisesti
Fiskars-konserni keskittyy tuotteiden suunnittelussa materiaaleihin ja kestävään laatuun. Yhtiö laajentaa jatkuvasti kierrätettyjen, uusiutuvien, uudelleenhyödynnettyjen ja kierrätettävien materiaalien käyttöä, pitäen edelleen myös tuotteiden korkean laadun ja kestävyyden tärkeinä kriteereinä. Fiskars-konserni suunnittelee tuotteita korjattaviksi ja tarjoaa myös varaosia aina, kun se on mahdollista. Palvelut, jotka auttavat pidentämään tuotteiden elinkaarta, ovat myös tärkeässä asemassa kestävän laadun takaamisessa. -
Resurssitehokkuus ja jätehuolto
Fiskars-konserni pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintansa tuottavuutta ja resurssitehokkuutta. Tähän kuuluvat uusien tekniikoiden käyttöönotto, jotta voidaan vähentää romua tuotantoprosesseissa, sekä materiaalien sisäinen kierto ja jätteiden ohjaaminen muualle kuin kaatopaikoille.
Fiskars-konsernin tärkeimmät toimintaperiaatteet resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi koostuvat Fiskars-konsernin ympäristöpolitiikasta, Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeista ja Fiskars-konsernin laatupolitiikasta. Lisäksi Fiskars-konsernilla on kiertotalouden edistämiseksi viitekehys, joka esitellään tämän osion kohdassa Toimet.
Fiskars-konserni valmistaa tuotteita omissa tuotantoyksiköissään sekä käyttää tarkkaan valittuja kumppaneita valmistamaan osan suunnittelemistaan tuotteita. Yhtiö harkitsee huolellisesti, miten sen tuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ja poistaa. Ympäristöpolitiikassa kuvataan ympäristöperiaatteet, joita kaikkien työntekijöiden ja muun Fiskars-konsernin alaisuudessa työskentelevän henkilöstön tulee noudattaa. Politiikassa korostetaan yrityksen tavoitetta, jonka mukaan sen toiminnoista (tuotantoyksiköt, jakelukeskukset, vähittäiskauppa ja toimistot) ei tulisi syntyä kaatopaikkajätettä.# Fiskars-konserni priorisoi jätteiden vähentämistoimia ja jätehuoltoa eurooppalaisen jätehierarkian mukaisesti.
Tärkein näkökohta on vähentää syntyvän jätteen määrää. Jos jätteen muodostumista ei voida estää, materiaaleja on käytettävä uudelleen tai kierrätettävä mahdollisimman paljon. Yrityksen omassa tuotannossa lisätään jätteen sisäistä uudelleenhyödyntämistä tuotteiden laadusta tinkimättä. Kaikissa toiminnoissa on tunnistettava jätteet, laadittava lajitteluohjeet ja lajiteltava ne asianmukaisesti. Oikeanlaisten ulkoisten kierrätyskumppaneiden löytäminen on tärkeää – nämä kumppanit varmistavat, että käytetään tehokkaimpia ja vastuullisimpia hävittämistekniikoita. Fiskars-konserni haluaa mieluummin hyödyntää jäljelle jäävän jätteen energian kuin lisätä kaatopaikkajätettä.
Fiskars-konserni varmistaa, että tarjotut tuotteet täyttävät kestävyyttä, toimivuutta, turvallisuutta, vastuullisuutta ja esteettistä laatua koskevat vaatimukset. Fiskars-konsernin laatupolitiikka määrittää lähestymistavan ja luo yhteiset puitteet laadunhallinnalle ja laatukäytännöistä tiedottamiselle. Kuluttajien ja asiakkaiden odotukset otetaan huomioon ja vahvistetaan uusien tuotteiden kehitysprosessissa.
Fiskars-konsernin ympäristöpolitiikassa kuvataan yhtiön lähestymistapa kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun, kestävien materiaalien hankintaan, kemikaalien käyttöön ja jätehuoltoon. Politiikan mukaan yhtiön ensisijaisena tavoitteena on luoda kestäviä tuotteita ja ajatonta muotoilua. Tähän lähestymistapaan kuuluu uusien materiaalien jatkuva tutkiminen ja keinojen löytäminen tuotannon jätevirtojen vähentämiseen. Yhtiö pyrkii korvaamaan tuotteiden neitseelliset fossiiliset raaka-aineet kierrätetyillä tai muilla kiertotalouden mukaisilla vaihtoehdoilla aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Pakkausmateriaaleissa yhtiö suosii uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöä ja vähentää muovipakkausten käyttöä.
Uusiutuvien resurssien osalta Fiskars-konserni pyrkii esimerkiksi käyttämään vain sertifioiduista kestävistä metsistä peräisin olevaa puuta ja puuvillapohjaisissa tuotteissa sertifioitua luomupuuvillaa. Fiskars-konserni ei käytä rajoitettuja tai uhanalaisia puulajeja.
Fiskars-konserni pyrkii pidentämään tuotteidensa elinkaarta entisestään suunnittelemalla ne siten, että ne voidaan myydä uudelleen ja korjata, sekä kehittämällä näitä tukevia uudelleenmyynti- ja korjausratkaisuja. Fiskars-konserni tutkii myös ratkaisuja tuotteiden käyttöiän loppupäähän, kuten kierrätys- ja takaisinottopalveluja.
Fiskars-konsernin ympäristöpolitiikassa todetaan, että yhtiö tutkii jatkuvasti vaihtoehtoisia raaka-aineita yhteistyössä tärkeimpien raaka-ainetoimittajien kanssa sekä kartoittaa mahdollisia uusia materiaalitoimittajia. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi koko arvoketjussa Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeissa linjataan Fiskarsin työ- ja ihmisoikeuksia, terveyttä ja turvallisuutta, ympäristöä, asianmukaista huolellisuutta sekä liiketoimintaetiikkaa ja rehellisyyttä koskevat standardit. Kaikkien raaka-aineiden, komponenttien ja pakkausten toimittajien on sitouduttava toimittajien toimintaohjeisiin, joissa esitetään niiden toimintaa koskevat yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvät vaatimukset. Metallien osalta Fiskars-konserni käyttää vain vastuullisia toimittajia, jotka noudattavat asianmukaisia standardeja ja konfliktimineraaleja koskevia säännöksiä.
Toimet
Vuonna 2024 Fiskars-konserni nopeutti siirtymistään kiertotalouteen painottamalla kierrätettyjen ja uusiutuvien materiaalien hyödyntämistä sekä parantamalla tuotteidensa korjattavuutta ja kierrätettävyyttä. Tässä osiossa avataan keskeiset toimet, joita on toteutettu vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi.
Kiertotalouden edistämisen viitekehys
Fiskars-konserni on perustanut poikkitoiminnallisen kiertotalouden työryhmän, joka tuo yhteen kestävän kehityksen ammattilaiset, liiketoiminnan ja tuotepäälliköt, tuotesuunnittelun, hankinnan ja yhtiön oman tuotannon. Työryhmä aloitti toimintansa vuonna 2023, ja vuoden 2024 aikana kiertotaloutta tutkittiin syvällisemmin ja työryhmän osallistujia lisättiin strategisemman työskentelytavan luomiseksi. Työryhmä on luonut Fiskars-konsernin kiertotalouden viitekehyksen ja kriteerit. Tiivis poikkitoiminnallinen yhteistyö on myös auttanut nopeuttamaan yhtiön siirtymistä kohti kiertotaloutta.
Fiskars-konsernin kiertotalouden viitekehyksessä keskitytään tuote- ja palvelumuotoiluun. Yhtiön tavoitteena on suunnitella tuotteita kiertotaloutta ja pitkäikäisyyttä silmällä pitäen ja varmistaa, että 87 87 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys kiertotaloutta koskevia periaatteita noudatetaan entistä paremmin, samalla tuotteiden korkea laatu säilyttäen.
Kehyksessä määritetään kolme vaihtoehtoa kiertotalouden mukaisille tuotteille:
-
Tuotteessa käytetyt materiaalit ovat kokonaan tai osittain kierrätettyjä ja/tai uusiutuvia. Materiaalin perusteella viitekehyksessä esitetään erityisiä kriteerejä ja kynnysarvoja (alan tutkimusten pohjalta), joita on noudatettava, jotta tuote täyttää tämän vaihtoehdon. Esimerkiksi teräksestä valmistetun tuotteen kierrätyspitoisuuden kynnysarvo voi olla korkeampi kuin puuvillatekstiilien kierrätyskuiduille asetettu kynnysarvo. Fiskars-konserni sisällyttää tähän vaihtoehtoon myös astioita, jotka sisältävät uudelleenhyödynnettyjä materiaaleja, kuten poltettua keraamista materiaalia.
-
Tuotesuunnittelu mahdollistaa korjaamisen Tuotteiden korjattavuus on tärkeä näkökulma tuotekategorioissa, joissa on kuluvia osia. Korjattavuusvaihtoehtojen huomioon ottaminen jo suunnitteluvaiheessa parantaa merkittävästi kykyä pidentää tuotteiden käyttöikää. Suunnittelunäkökulman lisäksi tämä vaihtoehto edellyttää, että korjausratkaisu on loppukäyttäjien saatavilla.
-
Tuote on täysin kierrätettävissä Kierrätettävyys on tärkeä osa kiertotaloutta sen jälkeen, kun kaikki muu on tehty sen eteen, että tuote pysyy käytössä mahdollisimman pitkään. Kierrätettävyys on monimutkainen aihe, etenkin kun tuotteita myydään maailmanlaajuisesti. Fiskars-konserni haluaa kannustaa kierrätettävyyden suunnitteluun, mutta tämä vaihtoehto edellyttää, että tuote täyttää myös muut kiertotalouden periaatteet: sen lisäksi, että tuote on kierrätettävissä, sen on täytettävä myös toinen kahdesta ensimmäisestä vaihtoehdosta. Näin Fiskars-konserni varmistaa, että kiertotalouden periaatteita noudatetaan riippumatta siitä, mitä loppukäyttäjä tekee tuotteen käyttöiän tullessa päätökseen.
Edellä mainittujen tuotevaihtoehtojen lisäksi Fiskars-konserni ottaa huomioon kiertotalouspalvelut, jotka auttavat pidentämään tuotteiden elinkaarta. Näihin palveluihin kuuluvat varaosat, Iittala Vintage -palvelu ja korjauspalvelut, kuten Fiskarsin pannuhuolto ja Georg Jensenin korujen ja kellojen korjauspalvelut.
Kiertotalouden viitekehys ei ole muuttumaton kokonaisuus, vaan sitä on tarkoitus päivittää tarpeen mukaan sellaisten uusien innovaatioiden ja teknologioiden myötä, jotka saattavat tiukentaa nykyisiä kynnysarvoja ja kriteerejä.
Fiskars-konsernin lähestymistapa kiertotalouteen lieventää joitakin paljon resursseja kuluttavan lineaarisen liiketoimintamallin kielteisiä vaikutuksia ja vastaa samalla kiertotalous- ja kestävien tuotteiden ja palvelujen kasvavaan kysyntään. Yhtiön kunnianhimoisten kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen kaupallisesti kannattavasti on kuitenkin edelleen riski. Tarvittavien raaka-aineiden, infrastruktuurin ja muuttuvien toimintatapojen turvaaminen edellyttää inhimillistä ja rahallista pääomaa.
Vaihtoehtoiset materiaalit
Fiskars-konserni tarvitsee huomattavan määrän resursseja toimintaansa. Ympäristövaikutusten vähentämiseksi yhtiö pyrkii löytämään ja varmistamaan vaihtoehtoisia materiaaleja neitseellisten tai fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi. Vuoden 2024 aikana Fiskars-konserni kiihdytti toimiaan näiltä osin, sitouttaen nykyisiä toimittajiaan hankkimaan vaihtoehtoisia materiaaleja, sekä löytämällä uusia toimittajia vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.
Vaikka tällä hetkellä voidaan hyödyntää useita uusia kiertotalouden mukaisia materiaaleja, uudet materiaalit voivat myös rajoittaa tuotteiden kestävyyttä, käytettävyyttä ja toimivuutta. Esimerkiksi oikean koostumuksen löytäminen kierrätysmuoveille ja muille materiaaleille voi olla monimutkaisempaa kuin neitseellisten yhtenäisten materiaalien kohdalla. Uudet materiaalikoostumukset eivät aina välttämättä ole riittävän vahvoja täyttämään Fiskars-konsernin standardeja toiminnallisuuden ja kestävyyden suhteen, ja näin ollen niitä ei aina voida hyödyntää. Tuotteen yleinen muotoilu ja käyttötarkoitus vaikuttavat uusien ja kiertotalouden mukaisten materiaalien käytön tasapainoon ja varmistavat laadun ja turvallisuuden.
Jätteen minimointi
Yrityksen omissa tehtaissa käytetään sisäistä kiertoa aina, kun se on mahdollista. Esimerkiksi Fiskars-konsernin tuotantoyksikkö PT Doulton Indonesiassa on vuodesta 2021 lähtien ollut edelläkävijä, joka on syöttänyt poltettua keraamista jätettä takaisin 88 88 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys tuotantoprosessiinsa. Aiemmin poltettu keraaminen jäte toimitettiin kaatopaikalle, mutta tämän innovaation ansiosta tuotantoyksikkö on pystynyt poistamaan kaatopaikkajätteen ja hyödyntämään materiaalin uudelleen omassa toiminnassaan. Tämä on synnyttänyt myös muissa tuotantoyksiköissä aiheeseen liittyviä kehityshankkeita. Resurssitehokkuuden parantaminen tällä tavoin ja keinojen löytäminen sen skaalaamiseksi tuovat yhtiölle hyviä mahdollisuuksia.
Fiskars-konserni tiedostaa, että sen arvoketjussa syntyvällä jätteellä on ympäristövaikutuksia sen oman toiminnan jätteen lisäksi. Yhtiö aikoo kerätä lisätietoja tästä asiasta kumppaneiltaan tulevina vuosina.
Kumppanuudet
Kiertotalouden mukainen toiminta edellyttää kumppanuuksia.# Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
Vertaisoppimista hyödyntääkseen ja uusia yhteistyömahdollisuuksia löytääkseen, Fiskars-konserni on liittynyt suomalaiseen kiertotalousverkostoon vuoden 2024 aikana. Verkosto tuo yhteen eri toimialoja ja tutkijoita. Lisäksi on välttämätöntä neuvotella ja varmistaa kumppanuuksia sellaisten toimittajien ja asiakkaiden kanssa, jotka jakavat Fiskars-konsernin arvot ja tavoitteet. Yhtiö on pyrkinyt löytämään toimittajia, jotka pystyvät vastaamaan Fiskars-konsernin kasvavaan vaihtoehtoisten materiaalien tarpeeseen ja erityisten tuotemallien vaatimuksiin, ja tämä on yksi niistä alueista, joihin yhtiö on panostanut vuonna 2024. Vahvojen kumppanuuksien ja asiakkaiden kanssa tehtävän yhteisen liiketoimintasuunnittelun avulla Fiskars-konserni voi myös auttaa asiakkaitaan saavuttamaan heidän vastuullisuustavoitteitaan ja vastaamaan heidän asiakaskysyntäänsä, kiertotalousratkaisuja tarjoamalla. Tämä voi myös tuoda mahdollisuuksia lisätä tietoisuutta ja jakaa kiertotaloutta koskevaa tietoa loppukäyttäjille.
Tavoitteet
Suurin osa liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista vuoteen 2030 mennessä
Fiskars-konsernin kiertotalouden mukaisen liikevaihdon tavoitteeseen perustuvaan seurantaan sisältyvät tuotteet ja palvelut ovat niitä, jotka on määritetty kiertotalouden mukaisiksi kohdissa Toimet ja Kiertotalouden edistämisen viitekehys esitettyjen määritelmien mukaisesti. Tavoite auttaa seuraamaan sellaisten politiikkojen ja toimien tehokkuutta, jotka liittyvät kiertotalouden tuotesuunnittelun ja kiertotalouden mukaisten materiaalien käytön lisäämiseen, neitseellisten raaka-aineiden minimointiin ja uusiutuvien resurssien kestävään hankintaan. Lisäksi tavoitteessa otetaan huomioon palvelut, jotka pidentävät tuotteiden elinkaarta. Fiskars-konserni on asettanut tämän tavoitteen vapaaehtoisesti, ja se sisältää sekä Fiskars-konsernin valmistamat että kumppaneiden toimesta valmistetut tuotteet. Fiskars- konsernin kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palvelujen osuus liikevaihdosta nousi 26 prosenttiin vuonna 2024 (14 % vuonna 2023).
Kaatopaikoille ei päädy jätettä vuoteen 2030 mennessä
Osana kertakäyttökulttuurin vastaista sitoumustaan ja kiertotalouden edistämistä Fiskars-konserni on asettanut tavoitteekseen varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki sen toiminnassa – myös tehtaat, jakelukeskukset, vähittäismyymälät ja toimistot – syntyvä jäte hyödynnetään tai kierrätetään eikä jätettä viedä kaatopaikalle. Tätä tavoitetta ohjataan tässä kuvattujen politiikkojen toteuttamisella, ja siihen vaikuttavat tässä E5 standardissa kuvatut toimet. Fiskars-konserni on asettanut tämän tavoitteen vapaaehtoisesti. Kaatopaikkajätteen määrä väheni 62 prosenttia verrattuna vuoteen 2023, ja 79 prosenttia verrattuna vuoteen 2017.
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Yrityksen tuotteiden valmistukseen käytettyjen materiaalien kokonaispaino (tonnia)¹ | 131 536 | 34 626 |
| Yrityksen tuotteiden valmistamiseen käytettyjen biologisten materiaalien prosenttiosuus (mukaan lukien pakkaukset)² | 5 037 | 6 288 |
| Yrityksen tuotteiden valmistukseen käytettyjen uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien paino (tonnia) | 7 242 | 2 770 |
| Yrityksen tuotteiden valmistukseen käytettyjen uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien prosenttiosuus³ | 23 % | 14 % |
¹ Tällä hetkellä Fiskars-konserni ei pysty raportoimaan niiden materiaalien kokonaispainoa, joita sen toimittajat käyttävät pakkausten, komponenttien tai valmiiden tuotteiden valmistukseen.
² Biologisia materiaaleja ovat biologisista lähteistä peräisin olevat materiaalit, kuten puu, pahvi ja paperi. Vuonna 2024 Fiskars-konserni ei hankkinut biopohjaisia muoveja.
³ Vuonna 2023 tuotteiden valmistuksessa käytettyjen toissijaisten uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttimateriaalien prosenttiosuus on päivitetty laskennassa havaitun virheen vuoksi.
Laatimisperiaatteet
Luvut edustavat Fiskars-konsernin tehtaiden raportoimia panosmateriaaleja raportointijaksolla lokakuu 2023–syyskuu 2024. Materiaaleihin kuuluvat merkittävimmät raaka-aineet, prosessimateriaalit, komponentit ja pakkausmateriaalit, jotka ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta. Tiedot ilmoitetaan painon mukaan, ja ne on johdettu pääasiassa ostoasiakirjoista. Tiettyjä arvioita on käytetty, jos tarkkoja tietoja ei ole ollut saatavilla. Luokat eivät ole päällekkäisiä, joten niitä ei lasketa kahteen kertaan. Kierrätysasteet perustuvat raaka-aineiden ja komponenttien toimittajien toimittamiin tietoihin.
Resurssien sisäänvirtaukset
Fiskars-konserni käyttää toiminnassaan erilaisia raaka-aineita tuotteidensa valmistukseen, ja keskeisiä materiaaleja ovat muun muassa lasin ja keramiikan valmistuksessa käytettävät epäorgaaniset aineet sekä teräs, alumiini ja muovi. Lisäksi yhtiö käyttää pakkausmateriaaleja primaari-, sekundääri- ja tertiääripakkauksiin, kuten pahvia, muovia ja puuta.
Resurssien ulosvirtaukset
Fiskars-konsernin kehys kiertotalouden mukaisille tuotteille ja palveluille on esitetty tämän E5 standardin Toimet -osion kohdassa Kiertotalouden edistämisen viitekehys . Tärkeimpiin tuoteryhmiin, joita Fiskars- konserni tuo markkinoille ja jotka on suunniteltu edellä mainittujen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, lukeutuvat korut, kattaus-, puutarha-, ruoanlaitto-, askartelu- ja sakset sekä sisustustuotteet. Tuotteiden, sovellettujen kiertotalouden periaatteiden ja keskeisten käytettyjen materiaalien lisäksi Fiskars- konserni tarjoaa palveluja, jotka auttavat pidentämään tuotteiden elinkaarta. Fiskars-konsernin tärkeimmät pakkausmateriaalit ovat kartonki, aaltopahvi, alumiini, metalli, paperi, muovi ja puu. Yhtiö kaiken kaikkiaan pyrkii vähentämään käytettyjen pakkausmateriaalien määrää ja muovin käyttöä. Fiskars-konserni kannustaa kuluttajia kierrättämään pakkaukset antamalla asianmukaiset kierrätysohjeet tuotepakkauksissa aina, kun se on mahdollista.
Kestävyys
Fiskars-konsernin ympäristöpolitiikan mukaan yhtiön ensisijaisena tavoitteena on luoda kestäviä tuotteita ja ajatonta muotoilua. Vahvuus ja kestävyys ovat tiettyjen tuotteiden turvallisuusvaatimuksia. Fiskars-konsernin laatupolitiikka takaa yhtenäisen lähestymistavan laatuvaatimusten osalta koko organisaatiossa. Fiskars-konsernin tuotteet tehdään käyttämällä kehittynyttä teknistä valmistusta ja edistyksellisiä materiaaleja. Tuotteet testataan perusteellisesti, jotta ne toimivat hyvin niissä toiminnoissa ja ympäristöissä, joita varten ne on luotu. Fiskars-konsernin valmistamien tuotteiden tiedetään kestävän niin kauan, että ne siirtyvät sukupolvelta toiselle. Fiskars-konserni pyrkii suunnittelemaan tuotteet niin, että ne kestävät mahdollisimman pitkään. Tuotteiden kestävyyden arvioinnissa voidaan käyttää toimialan keskiarvoja, jos niitä on saatavilla, mutta ei järjestelmällisesti, sillä ne eivät ole sovellettavissa monien tuotteiden osalta. Esimerkiksi astiat eivät menetä toimivuuttaan, ellei niitä pudoteta tai rikota jollakin tavalla. Näin ollen on vaikea määrittää tai käyttää toimialan keskiarvoja, koska tuotteita voidaan käyttää useiden sukupolvien ajan. Fiskars-konserni tekee laboratoriossaan laajoja laatutestejä tuotteiden kestävyyden arvioimiseksi. Fiskars-konserni tarjoaa laajennettuja takuita tai lisätakuita* useille tuotteille ja tuoteryhmille.
Tärkeimmät tuoteryhmät, jotka täyttävät kiertotalouden periaatteet
| Tuoteryhmä | Esimerkkejä tuotteista | Sovelletut kiertotalouden periaatteet | Päämateriaalit |
|---|---|---|---|
| Korut | Hopeiset ja kultaiset riipukset, korvakorut, rannerenkaat | Kierrätetty hopea ja kulta: yhtiö pyrkii korvaamaan kaikki käytetyt jalometallit kierrätetyillä vaihtoehdoilla. Kierrätetty kulta ja kierrätetty hopea korujen valmistuksessa | Hopea, kulta |
| Kataus | Lautaset, kupit, tarjoilukulhot | Tuotteissa hyödynnetään uudelleenhyödynnettyä, poltettua keraamista materiaalia. Kierrätyshopeiset tarjoiluastiat ovat korjattavissa. | Keramiikka, hopea |
| Puutarha | Oksasakset, raivaussakset, sahat, kirveet | Tuotteet on suunniteltu korjattaviksi. Moniin tuotteisiin tarjotaan varaosia. Kirveiden kaltaisissa tuotteissa käytetään kierrätysmateriaaleja, kuten kierrätysterästä. | Kierrätysteräs ja muovi |
| Ruoanlaitto | Paistinpannut, keittiöveitset ja muut keittiötyövälineet | Pannuissa ja kattiloissa käytetään kierrätysterästä. Tietyissä tuotteissa käytetty puu on FSC- sertifioitua. | Kierrätysteräs, sertifioitu puu |
| Askartelu ja sakset | Sakset, leikkurit | Osa askarteluvälineistä on suunniteltu korjattaviksi, ja niihin on saatavilla varaosia. Saksissa käytetään kierrätysmateriaaleja, kuten kierrätysterästä. | Kierrätysteräs ja muovi |
| Sisustus | Kynttilänjalat, tekstiilit, maljakot | Hopeaesineet on suunniteltu korjattaviksi. Teräsmaljakoiden kaltaisissa tuotteissa käytetään kierrätysterästä, ja sisustuskeramiikassa käytetään uudelleenhyödynnettyä keramiikkaa. Luetelluissa tekstiileissä käytetään GOTS- sertifioituja uusiutuvia kuituja. | Hopea, kierrätysteräs, keramiikka ja puuvilla |
Yhteenveto keskeisistä tuoteryhmistä, jotka on suunniteltu kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, sekä esimerkkejä kunkin tuoteryhmän tuotteista, sovelletuista kiertotalouden periaatteista ja käytetyistä keskeisistä materiaaleista. Esitetyn taulukon perusteella ei voida väittää, että kaikki kyseisiin tuoteryhmiin kuuluvat tuotteet on suunniteltu sovellettujen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.# Kestävyysselvitys
Muutamia esimerkkejä: Fiskars-brändi tarjoaa laajennetun 25 vuoden takuun tietyille tuotteille, kuten Norden- kirveille, PowerGear™ X -leikkuutyökaluille ja Classic-saksille. Yhdysvalloissa Fiskars-brändi tarjoaa laajennetun elinikäisen takuun loppukäyttäjänä toimivalle tuotteen alkuperäiselle ostajalle tai lahjansaajalle. Tämä laajennettu takuu on voimassa vähittäiskaupan ostopäivästä alkaen niin kauan kuin loppukäyttäjänä toimiva tuotteen alkuperäinen ostaja tai lahjansaaja omistaa tuotteen. * Takuutietoja koskevat täydelliset ehdot löytyvät brändien verkkosivustoilta. Rikkoutumistakuu ei vaikuta ostajan kuluttajalainsäädännön mukaisiin oikeuksiin. Jos esimerkiksi posliini tai kristalli rikkoutuu tai lohkeaa, jotkin brändit tarjoavat rikkoutumistakuun 12–24 kuukauden ajaksi ostopäivästä. Brändeistä rikkoutumistakuuta tarjoavat esimerkiksi Georg Jensen, Royal Copenhagen, Waterford ja Wedgwood.
Tuotteiden korjattavuus
Tuotteiden korjattavuudella on tärkeä rooli kestävien tuotteiden suunnittelussa. Tuotteiden suunnittelun lisäksi korjauspalvelujen luominen ja tarjoaminen on keskeistä, samoin kuin ohjeiden antaminen loppukäyttäjille tuotteiden hoidosta. Vuodesta 2021 lähtien Fiskars-brändi on tarjonnut pannun uudelleenpinnoituspalvelua, jonka avulla keraamisella pinnoitteella varustellut paistinpannut voidaan kunnostaa. Georg Jensen tarjoaa korujen ja kellojen korjauspalveluja. Fiskars-konserni pyrkii tarjoamaan varaosia tuotteisiin, joissa on kuluvia osia, kuten puutarha- tai maisemointityökaluihin. Useille tuotekategorioille kuten keittiöveitsille, saksille ja kirveille, on teroitusvälineitä tarjolla.
Kierrätettävyys
Tuotteiden ja materiaalien kierrätettävyys maailmanlaajuisesti on monimutkainen aihe, sillä kierrätysinfrastruktuuri ja käytettävissä olevat palvelut vaihtelevat alueellisesti. Maailmanlaajuisesti eniten kierrätettyjä materiaaleja ovat metallit, kuten alumiini ja teräs, ja jalometallit, kuten kulta ja hopea, sekä paperi, kartonki ja pahvi. Fiskars-konsernin valmistamien tuotteiden kierrätettävän sisällön (metallit ja jalometallit) aste vuonna 2024 oli noin 59 prosenttia. Pakkausten kierrätettävän sisällön (paperi, kartonki ja aaltopahvi) aste oli noin 80 prosenttia.
Laatimisperiaatteet
Tuotteiden ja pakkausten kierrätettävä sisältö
Tuotteet
Tuotteiden kierrätettävän sisällön aste on laskettu Fiskars-konsernin omissa tuotantoyksiköissä vuonna 2024 valmistetuista tuotteista kerättyjen tietojen perusteella. Luvut sisältävät Fiskars- konsernin tehtaiden raportoimat materiaalit, joita on käytetty lopputuotteiden valmistukseen. Tiedot on kerätty painojen mukaan. Ainoastaan tuotteissa käytetyn teräksen, alumiinin, messingin, kullan ja hopean määrät on jaettu Fiskars-konsernin tuotantoyksiköissä valmistettujen tuotteiden kokonaispainolla. Laskennassa käytetyt materiaalit ovat maailmanlaajuisesti laajalti kierrätettäviä, mikä ei tarkoita, etteivät muut Fiskars-konsernin käyttämät materiaalit olisi kierrätettäviä. Näiden materiaalien kierrätettävyys on keskeinen oletus, jota käytetään laskettaessa tuotteiden kierrätettävää sisältöä. Valmistuspaikkojen välisten erojen vuoksi laskentamenetelmät voivat vaihdella. Esimerkiksi, yksi toimipaikoista kerää pääasiassa tietoa ostetuista materiaaleista, ja tätä laskelmaa varten on käyttänyt oletusta materiaalikohtaisesti syntyvän jätteen määrästä, määrittääkseen valmistetuissa tuotteissa käytettyjen materiaalien määrän.
Pakkaukset
Pakkausten kierrätettävän sisällön osuus on laskettu käyttämällä yhtiön vuoden 2024 pakkausmateriaalien inventaariota. Materiaaleja ovat paperi, aaltopahvi ja kartonki. Näiden materiaalien kierrätettävyys on keskeinen oletus, jota käytetään laskettaessa pakkausten kierrätettävää sisältöä. Tiedot on ilmoitettu painon mukaan, ja inventaarion materiaalien paino on jaettu inventaarion pakkausmateriaalien kokonaispainolla vuoden 2024 aikana.
92
92
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
Kiinteä jäte yhteensä
| Tonnia | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2024 | 2023 | 2022 | 2017 | |
| Vaarallisen jätteen kokonaismäärä | 1 964 | 1 446 | 682 | 625 |
| Tavanomaisen jätteen kokonaismäärä | 9 666 | 9 341 | 10 802 | 17 872 |
| Syntyneen jätteen kokonaismäärä | 10 629 | 10 787 | 11 484 | 18 497 |
| Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä | 1 748 | 2 999 | 730 | 4 526 |
| Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus | 16 % | 28 % | 6 % | 24 % |
1 Fiskars-konsernin toiminnassa ei synny radioaktiivista jätettä.
Jäte
Jätettä syntyy koko Fiskars-konsernin arvoketjussa tuotteiden valmistuksesta pakkaamiseen. Suurin osa jätteestä on tuotantoromua, kuten metallia, savea ja lasia, jotka ovat keskeisiä jätevirtoja Fiskars-konsernin toimialalla. Lisäksi jätteeseen kuuluvat toiminnan yleinen jäte ja huoltotoimista syntyvä jäte.
Vaarallinen jäte
| Tonnia | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2024 | 2023 | 2022 | 2017 | |
| Valmistelu uudelleenkäyttöön | 0 | 7 | 4 | 1 |
| Kierrätys | 19 | 298 | 14 | 365 |
| Muut hyödyntämistoimet | 85 | 147 | 495 | 23 |
| Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä | 104 | 452 | 513 | 389 |
| Poltto | 121 | 47 | 35 | 142 |
| Kaatopaikalle sijoittaminen | 471 | 329 | 1 | 2 |
| Muu loppukäsittely | 267 | 618 | 133 | 92 |
| Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen määrä | 860 | 994 | 169 | 236 |
| Vaarallisen jätteen kokonaismäärä | 964 | 1 446 | 682 | 625 |
Tavanomainen jäte
| Tonnia | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2024 | 2023 | 2022 | 2017 | |
| Valmistelu uudelleenkäyttöön | 122 | 188 | 345 | 4 307 |
| Kierrätys | 7 334 | 6 610 | 9 230 | 8 547 |
| Muut hyödyntämistoimet | 1 322 | 538 | 666 | 728 |
| Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä | 8 777 | 7 336 | 10 241 | 13 582 |
| Poltto | 23 | 16 | 16 | 150 |
| Kaatopaikalle sijoittaminen | 340 | 1 784 | 351 | 3 953 |
| Muu loppukäsittely | 525 | 205 | 194 | 187 |
| Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen määrä | 888 | 2 005 | 561 | 4 290 |
| Vaarallisen jätteen kokonaismäärä | 9 666 | 9 341 | 10 802 | 18 497 |
Laatimisperiaatteet
Jätetiedot kerätään kuukausittain ulkoisilta jätteenkäsittelykumppaneilta saatujen laskujen perusteella. Kaikilla näillä kumppaneilla on tarvittavat luvat jätteiden käsittelyyn tai hävittämiseen. Ilmoitetut tiedot on saatu suorista mittauksista.
93
93
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
Kestävyysselvitys
-
Yhteiskunnalliset tiedot
-
ESRS S1 Oma työvoima 95
- ESRS S2 Arvoketjun työntekijät 104
- ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 108
94
94
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
3. Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1 Oma työvoima
Johdanto aiheeseen
Fiskars-konserni haluaa olla erityislaatuinen työpaikka. Päivittäiset hyvinvointia tukevat teot ovat yhtiön kasvun, menestyksen ja kukoistuksen elinehto, sillä niiden avulla kaikki yhtiössä oleva potentiaali pääsee käyttöön. Fiskarsilla ymmärretään, että jokainen työntekijä on ainutlaatuinen yksilö yksilöllisine tarpeineen. Siksi yhtiössä kannustetaan kaikkia ottamaan aktiivisesti henkilökohtaista vastuuta hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä. Fiskars- konsernin arvot ovat: luomme muutoksen, juhlimme arkea ja kasvamme myötätunnolla. Arvot näkyvät kaikissa yhtiön toimintaperiaatteissa ja siinä, miten työntekijöitä kohdellaan. Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa tunnistetut omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tiivistetty oheiseen taulukkoon. Analyysiprosessi on kuvattu Yleiset tiedot -osiossa kohdassa Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Myönteiset vaikutukset näkyvät laajasti kaikissa Fiskars-konsernin toiminnoissa ja koskevat kaikkia työntekijäryhmiä. Kielteiset vaikutukset puolestaan koskevat pääasiassa tehtaita ja jakelukeskuksia. Olennaiset mahdollisuudet koskevat kaikkia Fiskars-konsernin toimintoja.
| Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet | Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys |
|---|---|---|
| S1. Oma työvoima | ||
| Myönteiset vaikutukset | ||
| Todellinen myönteinen vaikutus | ||
| Työterveys, -turvallisuus ja –hyvinvointi | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Todellinen myönteinen vaikutus | ||
| Reilu, tasapuolinen ja osallistava työpaikka | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Kielteiset vaikutukset | ||
| Mahdollinen kielteinen vaikutus | ||
| Työterveys- ja turvallisuusriskit | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Mahdollisuudet | ||
| Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus | ||
| Osaavien ammattilaisten houkuttelu ja yhtiössä pitäminen | Oma toiminta | Kriittinen (5) |
| Todellinen taloudellinen mahdollisuus | ||
| Työterveys, -turvallisuus ja –hyvinvointi | Oma toiminta | Merkittävä (4) |
| Omat toiminnot | Loppupään toiminnot | Alkupään toiminnot | Raaka- aineiden ja komponenttien toimittajat | Valmiiden tuotteiden toimittajat | Polttoaine ja energia | Kuljetus ja jakelu | Yrityksen toimitilat | Kuljetus ja jakelu | Yritys- asiakkaat | Loppukäyttäjät ja kuluttajat |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
95
95
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
Fiskars-konsernin työntekijä on henkilö, joka on työsuhteessa Fiskars-konserniin kuuluvaan yritykseen. Työsuhde perustuu työntekijän ja Fiskars- konsernin väliseen kirjalliseen sopimukseen tai tarjoukseen, jonka mukaan työntekijä työskentelee yhtiön valvonnassa korvausta vastaan. Ulkopuoliset työntekijät (kuten vuokratyöntekijät, alihankkijat tai palveluntarjoajat) eivät ole Fiskars-konsernin palveluksessa, eikä yhtiön työsuhdepolitiikka koske heitä. Ulkopuolisten työntekijöiden työnantajien on kuitenkin noudatettava eettisiä normeja, jotka on kuvattu Fiskarsin toimittajien toimintaohjeissa. Fiskarsin johdon tulee soveltaa ulkopuolisten työntekijöiden valvomisessa samoja toimintatapoja kuin konsernin omien työntekijöiden kohdalla. Näitä ovat Fiskars-konsernin toimintaohjeessa kuvatut johtamisperiaatteet ja -ohjeet, eettisyyteen ja kestävyyteen liittyvät odotukset ja yhtiön arvojen mukainen käytös. Fiskars-konserni tiedostaa, että tuotanto- ja jakelutiloissa työskentelevillä työntekijöillä, erityisesti manuaalisia tehtäviä suorittavilla ja koneita käyttävillä työntekijöillä, on kohonnut tapaturmariski. Näihin työnkuviin kuuluu fyysistä työtä ja laitteiden käyttöä, eli tehtäviä, joiden työturvallisuushaasteet ovat lähtökohtaisesti suurempia kuin muussa työssä.# Fiskars-konserni
Fiskars-konserni tekee suoraa yhteistyötä tuotannon ja jakelun tiimien kanssa, jotta riskiryhmät ja heitä uhkaavat vaaratekijät voidaan tunnistaa. Työpaikkahavainnoinnin, työntekijäpalautteen ja turvallisuusauditointien avulla yritys on saanut selkeän käsityksen siitä, mitkä ryhmät ovat altteimpia vahingoille. Työntekijät, jotka työskentelevät fyysisesti vaativissa tehtävissä tai alueilla, joilla sääntelykehykset ja turvallisuusstandardit vaihtelevat, voivat olla suuremmassa vaarassa. Terveyteen ja -turvallisuuteen liittyvät riskit ovat täten korkeampia niillä Aasian, Yhdysvaltojen ja Euroopan alueilla, joilla Fiskars-konsernilla on tehtaita tai jakelukeskuksia. Keskittymällä näihin tekijöihin Fiskars-konsernilla on paremmat edellytykset hallita riskejä ja puuttua niihin räätälöidysti, kuhunkin tilanteeseen sopivimpia keinoja käyttäen. Terveyden ja turvallisuuden asettaminen etusijalle vaikuttaa työntekijöihin positiivisesti, vahvistaa yhtiön imagoa ja houkuttelee uusia osaajia. Fiskars-konsernin toimet oikeudenmukaisen, yhdenvertaisen ja osallistavan työpaikan luomiseksi vahvistavat myönteistä vaikutusta entisestään. Näitä toimenpiteitä on kuvattu kohdassa Monimuotoisuuden mittarit. Edellä kuvatut myönteiset vaikutukset koskevat kaikkea omaa työvoimaa pelkkien yksittäisten ryhmien sijaan.
Menetelmät ja toimintaperiaatteet
Fiskars-konserni on sitoutunut rakentamaan positiivista työympäristöä ja tukemaan työntekijöidensä fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Edistääkseen näitä tavoitteita yhtiö on ottanut käyttöön useita toimintatapoja, joilla se pyrkii puuttumaan omaan henkilöstöön liittyviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Nämä toimintapolitiikat ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla Fiskars-konsernin intranetissä tai fyysisesti tehtailla ja jakelukeskuksissa. Jotkut politiikat, kuten toimintaohje sekä terveys ja turvallisuus-, laatu-, tai ympäristöpolitiikka, opiskellaan verkkokoulutuksina. Työtehtävästä riippuen koulutukset ovat pakollisia joko kaikille tai ainoastaan tietyille työntekijäryhmille.
Fiskars-konsernin toimintaohjeissa kuvaillaan periaatteet, jotka ohjaavat yhtiön liiketoimintakäytäntöjä ja ilmentävät sen sitoutumista eettiseen ja vastuulliseen liiketoiminnan harjoittamiseen. Säännöt koskevat kaikkia Fiskars- konsernin palveluksessa olevia: työntekijöitä, esihenkilöitä, johtajia, toimihenkilöitä, hallituksen jäseniä, konsultteja ja muuta Fiskars-konsernin alaisuudessa työskentelevää henkilöstöä. Ne koskevat kaikkia Fiskars-konsernin yksiköitä maailmanlaajuisesti. Toimintaohjeen rikkomuskäytännössä määritellään, miten epäiltyjen sääntörikkomusten tutkinta suoritetaan. Yleinen prosessi on kuvattu kohdassa Valitusmekanismit ja huolenaiheiden ilmoittaminen.
Fiskars-konsernin työsuhdepolitiikassa kuvataan yhtiön keskeiset työsuhteeseen liittyvät periaatteet. Sillä varmistetaan, että työntekijät, esihenkilöt ja henkilöstöosastot koko organisaatiossa noudattavat yhdenmukaisia ohjeita oikeudenmukaisiin ja läpinäkyviin työsuhdekäytäntöihin liittyen. Politiikka sisältää kaikki työsuhteet Fiskars-konsernin yritysten ja työntekijöiden välillä ja pätee koko organisaatiossa 96 96 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys maailmanlaajuisesti. Politiikka kuvaa Fiskars-konsernin sitoutumista läpinäkyvään, avoimeen ja rehelliseen vuorovaikutukseen ja vuoropuheluun.
Politiikka kieltää syrjinnän muun muassa seuraavien ominaisuuksien perusteella:
- Sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti
- Ikä
- Rotu, mukaan lukien etninen alkuperä, kansallisuus tai ihonväri
- Alkuperämaa
- Fyysinen tai henkinen kyky
- Terveydentila
- Seksuaalinen suuntautuminen
- Koulutus ja työtausta
- Perinteet
- Siviilisääty
- Maantieteellinen sijainti
- Uskonnollinen tai poliittinen vakaumus
- Vanhemmuus, mukaan lukien raskaus, äitiys tai isyys
- Veteraanin asema
- Muut ominaisuudet, joita suojellaan sovellettavien lakien tai asetusten perusteella alueilla, joilla Fiskars-konserni toimii.
Fiskars-konsernin terveys- ja turvallisuuspolitiikassa kuvataan terveys- ja turvallisuusperiaatteet, joita kaikkien työntekijöiden, johtajien, toimihenkilöiden, hallituksen jäsenten, konsulttien ja muun Fiskars- konsernin alaisuudessa työskentelevän henkilöstön tulee noudattaa. Politiikka käsittää yrityksen työntekijöiden, urakoitsijoiden, vierailijoiden ja asiakkaiden terveyden ja turvallisuuden.
Politiikan tavoitteena on:
- Varmistaa kaikkien työntekijöiden turvallisuus
- Edistää luottamuksen kulttuuria
- Rakentaa Nolla onnettomuutta -turvallisuuskulttuuria
- Sitouttaa työntekijät ja kaikki yhtiön arvoketjun ihmiset ennakoivaan toimintaan
Fiskars-konsernin rekrytointi- ja resursointipolitiikalla varmistetaan oikeudenmukaiset, läpinäkyvät ja johdonmukaiset rekrytointi- ja valintaprosessit koko organisaatiossa. Politiikan tavoitteena on yhtenäinen hakijakokemus, joka on linjassa yrityksen tavoitteiden kanssa ja jossa noudatetaan tasavertaisuus- ja monimuotoisuusvaatimuksia. Politiikan avulla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikissa rekrytointikäytännöissä ja varmistetaan, että sovellettavia säännöksiä noudatetaan.
Fiskars-konsernin tietosuojapolitiikassa esitetään henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet. Se käsittelee henkilötietojen keräämistä, tallentamista, luovuttamista, käyttöä, säilyttämistä ja hävittämistä ja varmistaa, että yhtiössä noudatetaan maailmanlaajuisia tietosuojastandardeja. Politiikkaa sovelletaan kaikkeen tietojenkäsittelyyn, myös henkilötietojen keräämiseen, jakeluun, luovuttamiseen, tallentamiseen ja muuhun käyttöön. Politiikka on velvoittava koko Fiskars-konsernissa.
Fiskars-konsernin matkustuspolitiikka pyrkii edistämään työntekijöiden turvallisuutta tinkimättä kuitenkaan työhön liittyvien matkojen kustannustehokkuudesta. Se edistää vastuullisia ja turvallisia matkustuskäytäntöjä ja pyrkii pitämään turvallisuuden ja taloudellisen tehokkuuden tasapainossa.
Ihmisoikeuslausunnossaan Fiskars- konserni sitoutuu kunnioittamaan ihmisoikeuksia olennaisena osana vastuullista ja kestävää liiketoiminnan kasvua. Fiskarsin lähestymistapa ihmisoikeuksiin korostaa kunnioitusta ja tasa- arvoista kohtelua kaikkia niitä henkilöitä kohtaan, joiden kanssa yritys on tekemisissä. Lähestymistapa on kuvattu Fiskars-konsernin toimintaohjeissa, toimittajien toimintaohjeissa, työsuhdepolitiikassa, ihmisoikeuslausunnossa ja muissa asiaankuuluvissa toimintaperiaatteissa.
Fiskars-konsernin toimintaperiaatteiden ytimessä on kansainvälisesti tunnustettuihin ihmisoikeuksiin sitoutuminen sekä oman työvoiman että arvoketjun työntekijöiden osalta. Työntekijöiden perusoikeuksia, kuten yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja, on kunnioitettava kaikissa Fiskars-konsernin toiminnoissa. Fiskars-konserni on sitoutunut kaikenlaisen syrjinnän, pakkotyön, lapsityövoiman käytön sekä työhön ja ammattiin liittyvän syrjinnän kitkemiseen. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan kansainvälistä ihmisoikeusasiakirjaa, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista, OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia toimintaohjeita ja YK:n Global Compact -periaatteita. Yhtiö tukee näiden asiakirjojen edistämiä arvoja, vapauksia ja perusoikeuksia ja on sitoutunut jatkuvasti kouluttautumaan ihmisoikeuksiin liittyen ja seuraamaan niiden kehitystä. Fiskars-konserni ei hyväksy sellaisia työoloja ja kohtelua, jotka ovat perusihmisoikeuksien vastaisia 97 97 Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Kestävyysselvitys tai vaarantavat työntekijöiden turvallisuuden. Yhtiöllä on nollatoleranssi lapsityövoiman käytölle, ja se suojelee haavoittuvassa asemassa olevia työntekijöitä hyväksikäytöltä ja riistolta riippumatta työsopimuksesta tai maahanmuuttostatuksesta. Noudattamalla tässä kestävyysselvityksessä mainittuja politiikkoja, sitoumuksia ja due diligence -prosesseja Fiskars-konserni varmistaa, että myöskään sen toimitusketjussa ei käytetä pakkotyövoimaa tai lapsityövoimaa. Se, kuinka Fiskars-konserni toiminnassaan varmistaa ihmisoikeuksien toteutumisen on kuvattu tarkemmin kohdassa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava.
Yhteydenpito yhtiön omiin työntekijöihin
Yrityksen oman henkilöstön näkemysten kuunteleminen ja niihin vastaaminen on olennaisen tärkeää, jos haluaa rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen työntekijä kokee tulevansa arvostetuksi ja saavansa tukea. Fiskars-konserni osallistaa työntekijät työympäristönsä muokkaamiseen viestimällä johdonmukaisesti, keräämällä palautetta ja käynnistämällä erilaisia aloitteita. Vuorovaikutus on läsnä kaikessa päivittäisessä toiminnassa, ja työntekijöillä on selkeät väylät huolenaiheidensa ja ideoidensa jakamiseen ja palautteen antamiseen. Vuorovaikutus työntekijäneuvostojen ja työntekijöiden edustajien kanssa on säännöllistä ja perustuu sääntelyvaatimuksiin ja toimipaikan sijaintiin. Esimerkiksi kokouksia pidetään joka toinen kuukausi tai neljännesvuosittain. Henkilöstöosasto huolehtii, että vuorovaikutus ja yhteistyö oman henkilöstön kanssa toteutuu. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä (ylimmät johtajat) ovat puolestaan vastuussa vuorovaikutuksesta omissa organisaatioissaan.
Vuosittainen Our Voice -henkilöstökysely on olennainen osa yhtiön ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja parantaa vuoropuhelua koko yhtiössä. Sen tulosten pohjalta tehdään päätöksiä parannuskohteista ja mitataan edistymistä pitkällä aikavälillä. Vuonna 2024 henkilöstökyselyä yksinkertaistettiin, jotta työntekijöiden olisi helpompi vastata siihen ja esihenkilöiden olisi helpompi tulkita ja käsitellä tuloksia. Vuoden 2024 kysely tehtiin toukokuussa. Silloin sitoutumisen kokonaispistemäärä oli 73 ja toimistotyöntekijöiden sitoutumisen pistemäärä 65/100.# Kestävyysselvitys
Lisäksi, jotta työntekijöiden laajemmat huolenaiheet otettaisiin huomioon Fiskarsin päätöksissä, yhtiö tekee yhteistyötä ammattiliittojen ja työneuvostojen kanssa. Nämä kumppanuudet osoittavat, että yhtiö on sitoutunut oikeudenmukaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen päätöksenteossaan. Jatkuvaan liiketoimintaan liittyvistä aiheista jaetaan tietoa ja niistä käydään vuoropuhelua säännöllisesti järjestettävissä yleiskokouksissa ja paikkakuntakohtaisissa kokouksissa.
Prosessi kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
Fiskars-konserni on tunnistanut omaan työvoimaan kohdistuvan mahdollisen kielteisen vaikutuksen työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyen. Erityisesti työntekijät, jotka työskentelevät tuotanto- ja jakelutiloissa, tekevät manuaalista työtä ja käyttävät koneita, ovat vaarassa loukkaantua tai joutua tapaturmaan. Fiskars-konserni haluaa olla nollan tapaturman työpaikka. Tavoitteena on saavuttaa nolla poissaoloon johtanutta tapaturmaa (LTAF- tapaturmataajuus) vuoteen 2030 mennessä.
Terveys- ja turvallisuuspolitiikan, ISO 45001 -johtamisjärjestelmän ja muiden sisäisten menettelyjen noudattaminen varmistetaan terveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmän avulla. Terveys- ja turvallisuusprosessiin kuuluu säännöllisiä sisäisiä ja ulkoisia auditointeja, turvallisuuskävelyjä, riskinarviointeja, toimipaikkakohtaisia koulutustilaisuuksia sekä toimien ja suorituskyvyn seurantaa turvallisuustoimikunnassa. Johtamisjärjestelmä kattoi 100 prosenttia yhtiön toimipaikoista vuonna 2024. Samana vuonna 84 prosentilla yhtiön tuotantoyksiköistä ja jakelukeskuksista oli ISO 45001 -sertifikaatti, joka auttaa tunnistamaan riskejä ja ennaltaehkäisemään niitä.
Fiskars-konserni on edistänyt turvallisuuskulttuuria järjestämällä koko yhtiölle suunnatun turvallisuusviikon vuosittain viimeisen seitsemän vuoden ajan. Vuonna 2024 viikon teemana oli ”We Care: Building Safety Together”. Tapahtumassa tehtiin erilasiin turvallisuusaloitteisiin liittyviä ryhmätehtäviä. Tehtävien tavoitteena oli parantaa turvallisuutta ja järjestäytymistä kaikenlaisilla työpaikoilla.
Toimet
Fiskars-konserni on sitoutunut käsittelemään sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia ennaltaehkäisevästi. Yhtiö nostaa esiin aloitteita, jotka parantavat työntekijöiden hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta ja ylläpitävät samalla yhtiön vahvaa mainetta. Yhtiöllä on osoitetut resurssit työterveyden ja -turvallisuuden edistämiseksi varmistaakseen, että politiikkaa sekä jatkuvia turvallisuustoimenpiteitä noudatetaan. Politiikasta vastaa globaalilla tasolla työterveys- ja turvallisuuspäällikkö, joka varmistaa tarvittavat toimeenpanot paikallisten työterveys- ja turvallisuustiimien kautta jokaisessa toimintapaikassa. Jotta turvallisuustavoitteet olisivat realistisia ja toteuttamiskelpoisia ja vastaisivat moninaisiin tarpeisiin, niiden muokkaamiseen osallistuvat sekä työntekijät, urakoitsijat että johtajat.
Kaikki työntekijät saavat Fiskars-konsernin terveys- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää koulutusta osana perehdytystään ja osallistuvat aktiivisesti turvallisuusriskien ilmoittamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Heidät koulutetaan tehtäviensä suorittamiseen, ja heillä on valtuudet keskeyttää työ, jos he ovat huolissaan turvallisuudesta. Ennen käyttöönottoa uudet koneet tai työprosessit käyvät läpi riskiarvioinnin. Sen avulla voidaan tunnistaa mahdolliset uudet riskit, päivittää olemassa olevat riskiarviot ja arvioida käytössä olevien valvontatoimien tehokkuutta.
Työterveyden- ja turvallisuuden parantamiseksi kaikki vaaratilanteet tutkitaan ja analysoidaan. Jokaisen vaaratilanteen tai havaitun vaaratekijän jälkeen määritetään valvontahierarkian mukaiset toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän tehokkuutta seurataan maailmanlaajuisen nolla onnettomuutta -tavoitteen sekä turvallisuushavaintoja koskevan sisäisen tavoitteen avulla.
Fiskars-konsernin yrityskulttuurin pyrkii edistämään positiivista työyhteisöä, jossa arvostetaan osallisuutta ja yhteistyötä. Työ- ja yksityiselämän tasapainon tukemiseksi yhtiö tarjoaa urakehitysohjelmia, mentorointimahdollisuuksia ja vanhempainvapaita. Sitoutumista tuetaan panostamalla työvoimaan liittyviin aloitteisiin, esimerkiksi kohdentamalla rahoitusta turvalaitteisiin, mielenterveysohjelmiin ja DEI-koulutukseen (monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus). Teemoihin erikoistuneet osaajat, esimerkiksi DEI-johtajat ja terveys- ja turvallisuusvastaavat, tukevat näitä toimia entisestään.
Edellä kuvattujen toimien vaikutusta arvioidaan keskeisten suorituskykymittarien avulla. Sellaisia ovat muun muassa työntekijöiden sitoutumisen tulokset ja osallisuuden kokeminen, johdon monimuotoisuus, sekä työturvallisuusmittarit. Esimerkiksi kuukausittaiset turvallisuusraportit jaetaan sisäisille sidosryhmille, ja niitä käsitellään johtoryhmän kokouksissa sekä turvallisuuskomiteoissa arviointi- ja kehittämistoimenpiteitä varten. Poissaoloihin johtavat työtapaturmat vähenivät 19 prosenttia vuonna 2024 jatkuvien toimenpiteiden ansiosta. Koulutusohjelmien ja DEI-aloitteiden säännöllinen arviointi auttaa tunnistamaan kehityskohteita myös jatkossa.
Tavoitteet
Fiskars-konserni on sitoutunut edistämään työntekijöihinsä kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia. Osana koko yrityksen ESG-tavoitteita Fiskars on asettanut kaksi sosiaalisiin prioriteetteihin liittyvää tavoitetta.
Tapaturmataajuus (LTAF)
Fiskars-konsernin omissa tuotantoyksiköissä ja jakelukeskuksissa laski ja oli 2.5 vuonna 2024 (2023: 4.6). Vuoden aikana urakoitsijoiden LTAF oli 0 (2023: 0). Terveys- ja turvallisuustavoitteiden asettamisen prosessi perustuu jatkuvaan parantamiseen ja sitoutumiseen organisaation kaikilla tasoilla. Trendien ja parannuskohteiden tunnistamiseksi turvallisuustulostietoja, kuten LTAF-tietoja, läheltä piti -tilanteita ja vaaratilanneraportteja, tarkastellaan säännöllisesti. Turvallisuustavoite on linjassa alan parhaiden käytäntöjen ja maailmanlaajuisten turvallisuusstandardien kanssa. Paikallisissa tulosmittareissa ja globaaleissa tavoitteissa edistymistä seurataan tiiviisti paikallisten työterveys ja -turvallisuuskomiteoiden ja työturvallisuus ja -terveyspäällikön välillä, ja tavoitteita tarkistetaan ja tarkennetaan määräajoin, jotta voidaan mukautua muuttuviin olosuhteisiin ja edistää jatkuvaa parantamista.
| Tavoite | 2024 | Tavoite |
|---|---|---|
| Ei lainkaan poissaoloihin johtavia onnettomuuksia (LTAF) vuoteen 2030 mennessä | 2.5 | 0 |
Inklusiivisuuden kokemus
Fiskars-konsernin tavoite on olla inklusiivinen työpaikka. Siksi se pyrkii parantamaan työntekijöiden osallisuuden kokemusta ja edistämään oikeudenmukaista, avointa ja osallistavaa työpaikkakulttuuria. Tämän jatkuvan tavoitteen avulla Fiskars-konserni pyrkii sijoittumaan maailman parhaan 10 prosentin joukkoon yritysten inklusiivisuudessa mitattuna.
| Tavoite | 2024 | Tavoite |
|---|---|---|
| Inklusiivisuuden kokemus parhaan 10 %:n joukossa kansainvälisten yritysten vertailuryhmässä | 77 | 80* |
* Tämän hetkinen vertailutaso: 80 (kesäkuu 2024). Vertailuluku päivittyy kuuden kuukauden välein viimeisimpään dataan perustuen ja saattaa muuttua riippuen siitä, miten maailmanlaajuinen verrokkiluku kehittyy.
Fiskars-konserni haluaa luoda yhteenkuuluvuuden kulttuuria kaikkialla organisaatiossaan ja tehdä aktiivisesti töitä osallistavan toiminnan eteen. Tavoitteena on, että johtoryhmään kuuluu monipuolisesti erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Johtajat toimivat roolimalleina ja edistävät osallistavaa kulttuuria päivittäisessä työssään. Sisäinen tavoite on, että 25 prosenttia johtajista edustaisi eri kansallisuuksia vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2024 lopussa 16,4 prosenttia Fiskars-konsernin johtajista edusti eri kansallisuuksia. Fiskars-konsernissa johtajat määritellään esimiestehtävien ja palkkaluokan (F-luokka) mukaan. Mikäli palkkaluokka on F9 tai korkeampi, kyseinen henkilö määritellään johtajaksi. Lisäksi yhtiö seuraa ja raportoi aktiivisesti keskeisiä DEI-mittareita, jotka koskevat sukupuolten edustusta, ikäryhmien monimuotoisuutta ja kansallisuuksien moninaisuutta. Näitä mittareita analysoidaan keskeisiin markkinoihin, työntekijäryhmiin ja organisaatiotasoihin liittyen, myös Fiskars-konsernin johtoryhmän, johtajien ja henkilöstöpäälliköiden tasolla.
Työntekijöihin kohdistuvien myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä kehityskohteiden tunnistamiseen, Fiskars-konserni käyttää ensisijaisesti Our Voice -kyselystä saatua palautetta. Työntekijöiden sitoutuminen on keskeinen mittari, jota yritys seuraa kyselyn avulla ja jonka perusteella voi asettaa tavoitteita työpaikan osallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Viimeisimmässä Our Voice -kyselyssä toimistotyöntekijöiden sitoutumisaste oli 65 ja kaikkien työntekijöiden 73.
Fiskars-konsernin työntekijöiden ominaisuudet
Fiskars-konsernin henkilöstöosasto vastaa henkilöstötietojen keräämisestä, ylläpidosta ja raportoinnista. Henkilöstötietojen hallinnointiin kaikissa toimipaikoissa käytetään maailmanlaajuista HR-järjestelmää, jolla varmistetaan tiedon johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus. Henkilöstöön liittyvän raportoinnin tarkkuuden varmistamiseksi on käytössä standardoidut henkilöstöraportoinnin periaatteet ja jäsennelty tietojen validointiprosessi. Vuoden 2024 kestävyysselvityksessä raportoidut henkilöstötiedot sisältävät aktiiviset työntekijät, joilla on työsuhde Fiskars-konserniin. Ei-aktiiviset työntekijät, kuten opintovapaalla, pitkäaikaisella sairauslomalla tai vanhempainvapaalla olevat työntekijät, eivät sisälly raportoituihin lukuihin.# Yhteiskunnalliset tiedot
Työntekijöitä koskevat tiedot sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan
| Työsopimustyyppi | Naiset | Miehet | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 3 878 | 2 971 | 2 | 6 851 |
| Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 3 245 | 2 828 | 2 | 6 075 |
| Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 345 | 110 | 0 | 455 |
| Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 288 | 33 | 0 | 321 |
Työntekijöitä koskevat tiedot alueittain
| Sopimustyyppi | Eurooppa | Aasian ja Tyynenmeren alue | Pohjois-Amerikka | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 3 303 | 3 033 | 515 | 6 851 |
| Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 2 956 | 2 607 | 512 | 6 075 |
| Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 258 | 194 | 3 | 455 |
| Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) | 89 | 232 | 0 | 321 |
Ylimmän johdon sukupuolijakauma lukumäärinä ja prosenttiosuuksina
| Sukupuoli | Henkilömäärä | Prosentti |
|---|---|---|
| Miehet | 4 | 66,7 % |
| Naiset | 2 | 33,3 % |
| Yhteensä | 6 | 100,0 % |
Työntekijöiden määrä ja prosenttiosuus (henkilömäärä) ikäryhmittäin
| Ikäryhmä | Henkilömäärä | Jakauma |
|---|---|---|
| 1. Alle 30-vuotiaat | 1 033 | 15,1 % |
| 2. 30–50-vuotiaat | 3 764 | 54,9 % |
| 3. Yli 50-vuotiaat | 2 054 | 30,0 % |
| Yhteensä | 6 851 | 100,0 % |
Monimuotoisuuden mittarit Ylimpään johtoon kuuluu yhtiön toimitusjohtaja ja muut Fiskars-konsernin johtoryhmän jäsenet. Raportissa esitetään henkilömäärä, ja tiedot koskevat raportointijakson loppua (31. joulukuuta 2024). Näiden lukujen ja niiden laskentamenetelmien yksityiskohtaiset määritelmät on esitetty raportoinnin yhteydessä. Henkilöstö keskimäärin (FTE) sekä henkilöstömäärää koskevat tiedot on esitetty tilinpäätöksessä, konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa – 2 Taloudellinen kehitys – 2.4 Työsuhde-etuudet ja henkilöstö.
Yhtiön palveluksesta raportointijakson aikana lähteneiden työntekijöiden lukumäärä yhteensä
Vuoden 2024 raportointijakson aikana yhtiöstä lähti yhteensä 1 421 henkilöä. Työntekijöiden vaihtuvuus oli 20,7 %.
Työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan
| Sukupuoli | Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) |
|---|---|
| Naiset | 3 878 |
| Miehet | 2 971 |
| Muut | 2 |
| Yhteensä | 6 851 |
Työntekijöiden henkilömäärä maissa, joissa on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on vähintään 10 prosenttia sen työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä
| Maa | Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) |
|---|---|
| Thaimaa | 1 156 |
| Suomi | 1 042 |
| Indonesia | 804 |
Riittävä palkka
Fiskars-konserni maksaa riittävää palkkaa kaikissa toimintamaissa. Yritys seuraa Mercer-markkinatietoja sekä kilpailukyvyn että tason riittävyyden seuraamiseen. Fiskars-konserni on sitoutunut varmistamaan oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen palkan kaikille työntekijöilleen yhdistäen peruspalkan, kannustimet, edut ja ei-rahalliset palkkiot, kuten oppimis- ja urakehitysmahdollisuudet. Yritys tarjoaa kilpailukykyisen peruspalkan maantieteellisen sijainnin, työn vastuullisuuden, kokemuksen ja suorituskyvyn mukaan. Fiskars-konsernin pay-for-perform -periaate varmistaa, että poikkeuksellisesta suorituksesta palkitaan korkeammalla korvauksella. Palkkauksessa yhtiö asettaa etusijalle syrjimättömyyden ja korvaus määräytyy työn suorituksen ja vastuun perusteella sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Yritys seuraa säännöllisesti työmarkkinoita, osallistuu palkkatutkimuksiin ja sopeuttaa palkkarakenteitaan pysyäkseen kilpailukykyisenä. Vuonna 2024 monet työntekijät saivat suoritukseen perustuvia palkankorotuksia. Monet työntekijät kuuluvat vuotuisen tulosperusteisen lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tai muiden tulosperusteisten kannustinjärjestelmien, kuten myynti-, vähittäismyynti- tai tuotantosuunnitelmien, piiriin. Kannustimia tarjotaan vuosittaisilla tulosperusteisilla lyhyen aikavälin suunnitelmilla, jotka liittyvät sekä yksilön että yrityksen suoritukseen. Lisätietoja löytyy hallituksen toimintakertomuksesta ja palkitsemisraportista.
Työterveys ja turvallisuus (mittarit)
Fiskars-konsernilla on työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä, joka kattaa 100 prosenttia sen työntekijöistä, ja 84 prosenttia sen tehtaista ja jakelukeskuksista on ISO 45001 -sertifioitu.
1 Kirjattavien työtapaturmien määrä lasketaan rekisteröitävien työtapaturmien määränä miljoonaa työtuntia kohti. Työtuntien määrä perustuu yhtiön omien tehtaiden ja jakelukeskusten ilmoittamiin todellisiin työtunteihin. Näin ollen kirjattavien työtapaturmien suhdeluku lasketaan vain niiden osalta. Fiskars-konserni ei kerää eikä raportoi tietoja työhön liittyvistä sairaustapauksista lakisääteisten kieltojen vuoksi. Työperäisiä terveysongelmia koskevia tietoja ei raportoida yleisen tietosuoja-asetuksen rajoitusten vuoksi.
| 2024 | 2023 | 2022 | |
|---|---|---|---|
| Kaikki kirjattavat työhön liittyvät tapaturmat | 50 | 52 | 59 |
| Kirjattavien työtapaturmien esiintymistiheys (per miljoona työtuntia) | 4,9 | 8,5 | 7,4 |
| Työhön liittyvistä vammoista johtuvat kuolemantapaukset | 0 | 0 | 0 |
Laatimisperiaatteet
Tapaturmatiedot käsitellään ja konsolidoidaan yhtiötasolla. Näin varmistetaan, että Fiskars-konserni ottaa huomioon 100 prosenttia tapaturmista kaikissa toiminnoissa, mukaan lukien tehtaat, jakelukeskukset, vähittäismyyntipaikat ja toimistot. Fiskars-konserni käyttää turvallisuusraportointityökalua kaikkien tapaturmien, läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuushavaintojen keräämiseen. Työkalu on kaikkien Fiskars-konsernin työntekijöiden käytettävissä. Kirjattaviin työtapaturmiin kuuluvat kaikki työtapaturmat lukuun ottamatta ensiapua vaativia tapaturmia. Näihin tapaturmiin kuuluvat kaikki poissaoloon johtavat tapaturmat, rajoitettuun työskentelyyn johtavat tapaturmat tai siirretyn työn tai sairaanhoidon tapaukset. Työntekijä-, työterveys- ja turvallisuusmittareita ei jatkuvasti varmenneta ulkopuolisten kumppaneiden toimesta, mutta ne sisältyvät sisäisiin laatu-, ympäristö-, terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän auditointeihin.
Ansiotulomittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
Vuoden 2024 sukupuolten välinen palkkaero kaikille Fiskars-konsernin työntekijöille on 3,1 %. Tämä on laskettu naisten ja miesten keskimääräisten peruspalkkojen välisenä erona prosentteina miesten keskimääräisestä palkkatasosta. Vuotuinen kokonaispalkkiosuhde korkeimmin palkatun henkilön ja mediaanipalkan välillä on 18,7. Tämä on laskettu korkeimmin palkatun henkilön peruspalkan ja kaikkien työntekijöiden (pois lukien korkeimmin palkattu henkilö) mediaaniperuspalkan suhteena.
3. Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
Johdanto aiheeseen
Vuonna 2023 valmistunut kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi osoitti, että Fiskars-konsernin arvoketjun alkupäässä on mahdollisesti merkittävä taloudellinen riski tietyissä korkean riskin hankintamaissa. Mahdollisia riskejä liittyen siirtotyöläisten työolosuhteisiin, työaikoihin tai työoloihin voi esiintyä, koska osa hankintatoimesta tapahtuu kohonneen riskin maissa. Mahdollinen ihmisoikeusriski yhtiön liiketoiminnan mukaisessa arvoketjussa, voi aiheuttaa taloudellisen riskin, jos toimittajaa joudutaan vaihtamaan tai toiminta keskeytetään tilapäisesti. Nämä riskit todennäköisesti kasvavat tulevaisuudessa, kun uusia vaatimuksia ja odotuksia nousee esiin. Mahdollisesti haavoittuvassa asemassa olevia työntekijöitä, joihin ennalta ehkäisevät ja lieventävät toimenpiteet kohdistettaisiin ovat nuoret, naispuoliset ja raskaana olevat työntekijät tai maahanmuuttajat.
| Omat toiminnot | Loppupään toiminnot | Alkupään toiminnot |
|---|---|---|
Olennainen vaikutus, riskit ja mahdollisuudet
| S2. Arvoketjun työntekijät | Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus | Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys | Riskit | Mahdollinen taloudellinen riski | Ihmisoikeusriskit arvoketjussa |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Raaka- aineiden ja komponenttien toimittajat | Merkittävä (4) | |||||
| Valmiiden tuotteiden toimittajat | ||||||
| Polttoaine ja energia | ||||||
| Kuljetus ja jakelu | ||||||
| Yrityksen toimitilat | ||||||
| Oma valmistus | ||||||
| Kuljetus ja jakelu | ||||||
| Yritys- asiakkaat | ||||||
| Loppukäyttäjät ja kuluttajat |
Menetelmät ja toimintaperiaatteet
Fiskars-konserni noudattaa kaikkia asiaankuuluvaa työlainsäädäntöä ja -määräyksiä toimintamaissaan. Työntekijöiden perusoikeuksia, kuten yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja, on kunnioitettava kaikissa Fiskars-konsernin toiminnoissa. Yhtiön sitoutumista kansainvälisesti tunnustettuihin ihmisoikeuksiin käsitellään tarkemmin S1 Oma työvoima -osion kohdassa Menetelmät ja toimintaperiaatteet. Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeissa määritetään standardit, joita kaikkien toimittajien ja kumppaneiden on noudatettava, jotta ne voivat harjoittaa liiketoimintaa Fiskars-konsernin kanssa. Toimittajien toimintaohjeet on kuvattu kohdassa Liiketoiminnan harjoittaminen, Suhteet toimittajiin. Toimittajien toimintaohjeet pannaan täytäntöön vuorovaikutuksen avulla ja tekemällä toimittaja-auditointeja. Toimittajien toimintaohjeissa todetaan, että jos toimittaja ei täytä vaatimustenmukaista vähimmäistasoa, sille koituu liiketoiminnallisia seuraamuksia. Toimittajien toimintaohjeiden täytäntöönpanoprosessi kuvaa toimenpiteet, joihin ryhdytään, jos auditointi johtaa hylkäämiseen. Tällaiset tapaukset viedään hankintatoimen johdon käsiteltäväksi, jotta se voi tehdä päätöksen liiketoiminnallisista seurauksista tai liiketoiminnan lopettamisesta.# Fiskars-konsernin toimintaohjeen rikkomuskäytännössä määritetään, miten epäillyn rikkomuksen tutkinta suoritetaan. Käytäntö on EU:n whistleblower-direktiivin (2019/1937) mukainen, ja sitä sovelletaan kaikkiin Fiskars-konsernin työntekijöihin ja kaikkiin Fiskars-konsernin yrityksiin maailmanlaajuisesti. Lisäksi Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeissa täsmennetään, että jos toimittaja ei täytä vaatimustenmukaista vähimmäistasoa, Fiskars-konserni soveltaa liiketoiminnallisia seuraamuksia ja voi hylätä toimittajan.
Yhteydenpito arvoketjun työntekijöihin
Sidosryhmävuorovaikutus on olennainen osa Fiskars-konsernin due diligence -prosessia. Sidosryhmien, myös arvoketjun työntekijöiden, panos on tärkeä, kun tarkastellaan, kuinka eettisesti toimivan Fiskars-konsernin pitkän aikavälin tavoitteet ja sitoumukset toteutuvat ja ovat linjassa keskenään. Fiskars-konserni on vuorovaikutuksessa suorien toimittajien ja työntekijöiden kanssa järjestämällä vuosittaisia toimittajapäiviä, kyselyjä, koulutusta ja auditointiprosessin liittyvää ohjelmaa. Yhtiö edellyttää, että kaikki liikekumppanit ja niiden alihankkijat noudattavat samoja tai samankaltaisia periaatteita, kuin mitä sisältyy Fiskars-konsernin toimintaohjeeseen – esimerkiksi sidosryhmävuorovaikutusta koskien.
Toimittajien auditoinneissa auditoija haastattelee valittuja työntekijöitä toimittajan tiloissa tarkistaakseen, että toimittaja noudattaa vaatimuksia. Haastattelut vaikuttavat auditoinnin tulokseen, mikä puolestaan vaikuttaa Fiskars-konsernin liiketoimintapäätöksiin kyseisen toimittajan osalta. Auditointeja ja työntekijöiden haastatteluja tekee säännöllisesti joko yrityksen oma toimittajien vastuullisuusauditointeihin perehtynyt henkilö, tai kolmannen osapuolen auditoija. Ammattitaitoisten tarkastajien on valittava haastateltavat toimittajan riskikartoituksen, yritystyypin ja palkattujen työntekijöiden (mukaan lukien mahdollisesti haavoittuvassa asemassa olevat työntekijät) perusteella sekä havainnoimalla työntekijöitä paikan päällä.
Toimittajien toimintaohjeita koskevat raportit laaditaan kuukausittain auditoinneissa tehtyjen havaintojen ja johtopäätösten perusteella, ja niihin vaikuttavat myös haastatteluissa saadut tiedot. Raporteista saatu tieto jaetaan sisäisesti Fiskars-konsernin hankinnan- ja toimitusketjun johtoryhmälle päätöksenteon ja tarvittavien mukautustoimien tueksi. Löydökset otetaan huomioon myös, kun valmistellaan sisäisiä tarkastuksia ja yritysriskien hallintaprosesseja, jotka nekin tarjoavat lisätietoa Fiskars-konsernin johtoryhmän päätösten ja strategian tueksi.
Arvoketjun työntekijöitä koskevan vuorovaikutuksen tehokkuutta mitataan toimittajien toimintaohjeiden tavoitteilla, jotka tähtäävät tunnistettujen riskien vähentämiseen. Fiskars-konsernin Ethics & Compliance -ilmoituspalvelu ja muut puhelinpalvelut ovat toimittajien ja liikekumppaneiden käytettävissä huolenaiheista ilmoittamiseen.
Korjaaminen
Ihmisoikeusrikkomuksia voi nousta esiin esimerkiksi Ethics & Compliance -ilmoituspalvelun kautta tai toimittajien toimintaohjeiden auditoinnissa. Niiden korjaamisesta vastaa ja sitä hallinnoi lakiasiaintiimi, kuten kuvattu kohdassa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava. Jos auditoinneissa havaitaan vaatimustenvastaista toimintaa, Fiskars-konserni seuraa tilannetta tiiviisti varmistaakseen, että toimittaja on saavuttanut vaatimustenmukaisen vähimmäistason, ja kannustaa toimittajaa pyrkimään parempaan. Vaadittujen korjausten ja parannusten
105
105
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
toteutumista valvotaan seurantarkastuksissa, joihin sisällytetään tarvittaessa työntekijöiden haastatteluja. Väärinkäytöksistä voi ilmoittaa auditointitiimin sähköpostiin, kuten toimittajien toimintaohjeissa on ohjeistettu. Sähköpostista kerrotaan tarkemmin toimintaohjeiden versiossa, joka on esillä Fiskars- konsernin julkisella verkkosivustolla. Toimittajien on varmistettava, että raportointikanavista ilmoitetaan heidän työntekijöilleen. Fiskars-konsernin auditointitiimi tutkii kaikki esille tulleet huolenaiheet ja keskustelee havainnoista toimittajan kanssa. Toimittajan on avustettava tutkinnassa ja annettava käyttöön kaikki perustellusti vaaditut tiedot. Jos korjaavia toimenpiteitä tarvitaan, toimittaja laatii ja ilmoittaa Fiskars-konsernille toimeenpanosuunnitelman, jossa kuvataan tarvittavat toimenpiteet sekä aikaraja, jonka kuluessa rikkomus voidaan ratkaista tehokkaasti ja nopeasti. Arvoketjun työntekijöiden luottamusta ilmoituskanaviin arvioidaan säännöllisesi. Arviointi toteutetaan toimittajien toimintaohjeiden mukaisesti johdon arviointien yhteydessä sekä Fiskars-konsernin Ethics & Compliance -kanavan kautta. Raportointivuoden aikana toimittajien toimintaohjeiden sähköpostiin ei raportoitu yhtään väärinkäytöstä, eikä vuoden aikana tehdyissä auditoinneissa havaittu ihmisoikeusrikkomuksia.
Toimet
Tunnistettujen riskien hallitsemiseksi kaikkien Fiskars-konsernin toimittajien ja palveluntarjoajien on allekirjoitettava Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeet ennen liikesuhteen solmimista yhtiön kanssa, ja ne käyvät läpi toimittajien toimintaohjeiden arviointiohjelman. Uudet toimittajat tarkastetaan due diligence -prosessissa ennen toimittajaksi hyväksymistä ja auditoidaan toimittajien toimintaohjeiden mukaisesti ennen Fiskars-konsernin toimittajiksi hyväksymistä. Hankintatiimi ja erityisesti nimetty hankinnan vastuullisuuspäällikkö vastaavat toimien valvonnasta ja toimittajien toimintaohjeiden noudattamisesta.
Toimittajien suorituskykyä seurataan jatkuvasti toimittajien toimintaohjeiden (Supplier Code of Conduct, SCoC) auditointien avulla. Auditointien suunnittelusta, ylläpidosta ja päivittämisestä vastaa johtava auditoija. Auditoinnit järjestetään soveltamalla priorisointimenetelmää, jossa huomioidaan viimeisimmät auditointitulokset, maariski ja toimialariski. Auditoinnit tekee Fiskars-konsernin auditoija tai nimetty ulkopuolinen auditoija. Auditointikokonaistulos määräytyy nollatoleranssirikkomuksen ja auditoinnin pistemäärän yhteissummana. Fiskars- konserni soveltaa toimittajiin liiketoiminnallisia seuraamuksia viimeisimpien auditointitulosten perusteella. Kaikki nollatoleranssihavainnot johtavat hylättyyn auditointitulokseen kokonaispistemäärästä riippumatta. Auditointitulokset tarkistaa ja vahvistaa pääauditoija, ja vaatimustenvastaisuudet ja havainnot määritetään korjaussuunnitelmaa, toimittajan korjauksia ja mahdollisia jatkoauditointeja varten. Mahdolliset uudet toimittajat, joiden auditointitulos on hylätty, hylätään toimittajina.
Raportointivuonna 2024 suoritettiin yhteensä 81 auditointia yrityksen auditoijien ja kolmansien osapuolten auditoijien toimesta. Yhtään toimittajasuhdetta ei lopetettu nollatoleranssilöydösten vuoksi, mutta kaksi työpajaa järjestettiin toimittajien kanssa Aasiassa. Lisäksi yritys liittyi vuonna 2024 SEDEX- ja AMFORI-alustoille ja hyödynsi näiden resurssit toimittajahallinnassa.
Jotta voidaan varmistaa riittävät resurssit ja kapasiteetti ennen tuotannon käynnistämistä tai ennen uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa, suunnitellaan yhdessä toimittajien kanssa tuotantokapasiteetin kausittaista tarvetta sekä uusia toimitustapoja. Fiskars-konserni on sitoutunut tekemään yhteistyötä toimittajien ja arvoketjun työntekijöiden kanssa kunnianhimoisten tavoitteiden asettamiseksi ja parannusten seuraamiseksi.
Toimittajien toimintaohjeiden auditoijat julkaisevat materiaalia, järjestävät koulutuksia ja pitävät työpajoja sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille toimittajien toimintaohjeisiin ja niiden täytäntöönpanoon liittyen. Johtava auditoija vastaa näiden suunnittelusta, resurssien kohdentamisesta ja koordinoinnista. Auditoijat pyrkivät aktiivisesti osoittamaan toimittajille näiden mahdollisia kehityskohteita kaikkiin toimittajien toimintaohjeissa mainittuihin aiheisiin liittyen. Nimetty auditoija tukee toimittajaa tällaisissa kehitystilanteissa ja toimittajan sitä pyytäessä. Johtava auditoija seuraa toimintaa ja aloitteita käymällä vuoropuhelua toimittajien kanssa ja keräämällä tietoa vierailujen aikana tehdyistä työntekijöiden haastatteluista. Hän jakaa tiedot johtoryhmille säännöllisten päivitysten ja raporttien muodossa.
Ihmisoikeudet ja muut ESG:hen ja yritysvastuuseen liittyvät aiheet sisällytetään vuosittaiseen yritysriskien hallintaprosessiin. Näin varmistetaan,
106
106
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
että ihmisoikeuksiin liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan ja että valvontatoimenpiteet otetaan käyttöön. Vuonna 2024 riskinarviointityökalun ESG-riskiluettelo tarkistettiin ja päivitettiin niin, että riskityypit vastaavat Fiskars-konsernin nykyistä operatiivista ja strategista toimintaympäristöä.
Tavoitteet
Fiskars-konserni hallitsee riskejä ja edistää parannuksia asettamalla toimittajille vastuullisuustavoitteita vuosittain. Toimittajien toimintaohjeiden tuloksellisuutta mitataan keskeisillä suorituskykymittareilla, jotka kertovat, millainen prosenttiosuus vuotuisista menoista on kohdennettu alhaisen riskin toimittajiin (valmiiden tuotteiden toimittajat). Raportointivuoden aikana asetettiin kaksi suorituskykytavoitetta, joiden avulla seurataan toimintaa ja ohjataan toimia. Ensimmäinen suorituskykymittari koskee matalan riskin toimittajiin liittyviä valmiiden tuotteiden kustannuksia. Tavoitetaso on, että vuotuisista kokonaismenoista 80 prosenttia kohdistuu sellaisiin toimittajiin, jotka joko a) sijaitsevat matalan riskin maissa tai b) ovat saaneet matalan riskin tuloksen viimeisimmässä auditoinnissa. Matalaa riskiä huonompia tuloksia ovat ”keskisuuri riski”, ”suuri riski” tai ”hylätty”. Myös ”keskisuuri riski” on hyväksyttävä tulos, jos toimittaja toteuttaa parannustoimia, joiden toteutumista johtava auditoija seuraa tarkasti.# Kestävyysselvitys
3. Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Johdanto aiheeseen
Fiskars-konsernin päätavoite on turvallisten ja korkealaatuisten tuotteiden suunnittelu. Yhtiö teki vuonna 2023 tehtiin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin, jossa tunnistettiin myönteisiä vaikutuksia, taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyen. Nämä havainnot juontavat juurensa konsernin päätavoitteesta ja ovat olennaisia sitä kohti pyrittäessä. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet syntyvät pääasiassa omassa toiminnassa ja arvoketjun loppupäässä. Yhtiön liiketoimintamalli rakentuu kuluttajien ja loppukäyttäjien varaan. Mahdolliset kielteiset vaikutukset yrityksen tuotteiden tai palveluiden maineeseen voivat heikentää liiketoiminnan tulosta, kun taas luottamus tuotteisiin ja/tai palveluihin voi tuoda liiketoiminnalle hyötyjä, kuten myynnin kasvua tai tulevaisuuden kuluttajapohjan laajentumista. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetut riskit, vaikutukset ja mahdollisuudet liittyvät näin ollen suoraan yhtiön riippuvuuteen kuluttajista ja loppukäyttäjistä. Haitallisia vaikutuksia ja riskejä voi myös syntyä tuotteisiin liittyvistä asioista
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
S4. Kuluttajat ja loppukäyttäjät
| Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus | Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys |
|---|---|---|
| Myönteiset vaikutukset | ||
| Todellinen myönteinen vaikutus | ||
| Tuoteturvallisuus | Oma toiminta Loppupää | Kriittinen (5) |
| Mahdollinen myönteinen vaikutus | ||
| Kestävät, laadukkat tuotteet | Oma toiminta Loppupää | Merkittävä (4) |
| Mahdollisuudet | ||
| Todellinen taloudellinen mahdollisuus | ||
| Yhtiön maine | Oma toiminta Loppupää | Kriittinen (5) |
| Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus | ||
| Vastuullisten tuotteiden kysyntä | Oma toiminta Loppupää | Merkittävä (4) |
| Riskit | ||
| Todellinen taloudellinen riski | ||
| Viestintä ja tuotemerkinnät | Oma toiminta Loppupää | Kriittinen (5) |
Omat toiminnot
Loppupään toiminnot
Alkupään toiminnot
Raaka-aineiden ja komponenttien toimittajat
Valmiiden tuotteiden toimittajat
Polttoaine ja energia
Kuljetus ja jakelu
Yrityksen toimitilat
Oma valmistus
Kuljetus ja jakelu
Yritys-asiakkaat
Loppukäyttäjät ja kuluttajat
(kuten elintarvikekontaktituotteista). Vakavien vaikutusten todennäköisyyden katsotaan kuitenkin olevan pieni, koska huomio ja standardit kohdistuvat tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen, eikä tämä siten ole olennainen asia tässä yhteydessä. Riskien, vaikutusten ja mahdollisuuksien ei ole todettu koskevan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia kuluttaja- ja loppukäyttäjäryhmiä, vaan sovelletaan laajemmin.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa käydystä vuorovaikutuksesta johtuvat toimet huomioidaan Fiskars-konsernin molempien liiketoiminta-alueiden strategiasuunnittelussa ja liiketoimintamallien kehittämisessä. Fiskars-konsernin turvallisilla ja korkealaatuisilla tuotteilla voi olla kuluttajiin ja loppukäyttäjiin myönteinen ja hyvinvointia edistävä vaikutus, kun tuotteisiin liittyvien tapaturmien, vammojen ja terveysongelmien riski minimoidaan. Toinen myönteinen vaikutus syntyy kestävästä ja laadukkaasta suunnittelusta, joka edistää vastuullista kuluttamista vähentämällä tuotteiden vaihtotiheyttä. Arvioinnissa havaittiin taloudellinen riski, joka toteutuu, jos yhtiö ei kykene omaksumaan vastuullisia markkinointi- ja myyntikäytäntöjä. Siksi on olennaista esittää vain todenperäisiä väittämiä, hankkia tarvittavat sertifioinnit ja viestiä yhtiön vastuullisuustavoitteista tehokkaasti. Toisaalta kuluttajien kasvava kysyntä vastuullisia tuotteita kohtaan tarjoaa merkittävän mahdollisuuden, sillä Fiskarsin kestävä ja laadukas muotoilu tukee vastuullista kuluttamista.
Liiketoiminta-alueille jaetaan kuluttajatutkimuksen ja -vuorovaikutuksen pohjalta kerättyä tietoa, jonka avulla ne voivat kehittää tuote- ja markkinointistrategioita tuotekehitystä tehdessään. Kuluttajien ja loppukäyttäjien mieltymykset, näkemykset ja oikeudet otetaan huomioon strategisia liiketoimintapäätöksiä ja lieventäviä toimenpiteitä tehdessä. Niistä saadaan tietoa laadunhallintakatselmuksissa, joissa käsitellään asiakkaiden reklamaatioita, palautetta ja olennaisia trendejä. Havaintoja etsitään seuraamalla testauslaitoksia, tuoteorganisaatioita ja alan verkostoja. Tällä tavoin kuluttajien ja loppukäyttäjien tarpeet ja odotukset otetaan johdonmukaisesti huomioon tuotteiden laadun, turvallisuuden ja yleisen kuluttajakokemuksen parantamiseksi. Kaikki liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmat laaditaan kuluttajien näkemysten pohjalta. Mahdollisuuksien mukaan sekä tuotteita että markkinointimateriaaleja testataan kuluttajilla ennen lanseerausta.
Fiskars-konsernin brändit ovat läsnä yli sadassa maassa Euroopassa, Amerikassa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella. Yhtiö palvelee tukkuasiakkaita sekä kuluttajia ja loppukäyttäjiä suoraan omien myymälöidensä ja verkkokauppa-alustojensa kautta. Fiskars-konsernin asiakasprofiili on monipuolinen, eikä yhdenkään yksittäisen asiakkaan osuus kokonaisliikevaihdosta ole yli 5 prosenttia. Fiskars-konsernin tuotteiden käyttö vaikuttaa olennaisesti kaikkiin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Näihin kuuluvat muun muassa ensikertalaiset, palaavat kuluttajat, uskolliset kuluttajat ja kullekin brändille tyypilliset kuluttajasegmentit. Yhtiön vaikutusten arvioinnissa tunnistetut vaikutusten kohteena olevat ryhmät sisältyvät raportointiin. Mahdollisuuksien hyödyntämiseen tähtääviä toimia tukevat segmentointitiedot, kansalliset raportit sekä tutkimukset, jotka kartoittavat kuluttajien tuotekategorioihin kohdistamia tarpeita ja odotuksia.
Fiskars-konsernin kahden liiketoiminta-alueen, Fiskarsin ja Vitan, tuotevalikoiman luonteen vuoksi kuluttajien pitää voida luottaa konsernin tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan. Kaikki Fiskars-konsernin toiminnot on suunniteltu niin, että niissä noudatettavat käytännöt, ohjeet ja prosessit takaavat tietoturvan ja yksityisyyden suojan toteutumisen. Merkinnät ja tuotetiedot laaditaan vaatimustenmukaisuuden ja kuluttajien odotusten mukaisesti. Näin kuluttajat ja loppukäyttäjät saavat mahdollisuuden hankkia kestäviä, toimivia, turvallisia ja kauniita tuotteita, jotka vastaavat heidän odotuksiaan. Turvallisten ja korkealaatuisten tuotteiden tarjoaminen ihmisille on Fiskars-konsernin strategian ytimessä. Yhtiö pyrkii varmistamaan, että sen tuotteet täyttävät korkeimmat mahdolliset laatu- ja kestävyysvaatimukset. Riskinarviointi kuuluu olennaisesti jokaisen uuden tuotteen kehitysprosessiin. Sen avulla varmistetaan, että tuotteet ja pakkaukset ovat vaatimusten mukaisia. Huolta aiheuttavat aineet, jotka voivat vahingoittaa ympäristöä tai ihmisten terveyttä, pyritään tunnistamaan ja niiden käytön vähentämiseksi tai poistamiseksi suunnitellaan toimia. Asiakas- ja kuluttajapalautetta analysoidaan järjestelmällisesti ja sitä käytetään jatkuvaan parantamiseen. Asiakkaiden ja kuluttajien vaatimuksia ja odotuksia voi tunnistaa ja ymmärtää vain pysyttelemällä heidän lähellään.
Tuotteiden riskinarvioinnit ja vaatimustenmukaisuuden tarkastukset ovat olennainen osa hankinta- ja valmistusprosesseja. Niiden avulla varmistetaan turvallisuuden ja säännösten noudattaminen sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla. Arvioinnit myös vahvistavat yhtiön sitoutumista kuluttajien turvallisuuteen, edistävät strategiassa linjattujen laatustandardien noudattamista ja auttavat huomiomaan bränditekijät osana palvelulupausten arviointia.
Menetelmät ja toimintaperiaatteet
Fiskars-konsernille on ensisijaisen tärkeää tarjota tuotteita ja palveluja, jotka täyttävät tai ylittävät kuluttajien ja asiakkaiden odotukset. Fiskars-konsernin tavoitteena on innostaa kuluttajia, olla asiakkaiden ja kuluttajien luottokumppani ja taata, että sen tuotteet täyttävät heidän vaatimuksensa niin kestävyyden, toiminnallisuuden, turvallisuuden, vastuullisuuden kuin visuaalisen laadunkin suhteen. Yhtiö on syvällisesti sitoutunut laadukkuuteen, sillä Fiskarsin visiona on vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun positiivisesti ja tehdä arjesta ainutkertaista. Laatu on tämän vision ytimessä ja sitoutuminen toteutuu käytännössä lukuisten, koko yhtiön kattavien toimintaperiaatteiden kautta.
Fiskars-konsernin sitoumus ihmisoikeuksien noudattamiseen, joka on esitetty yksityiskohtaisesti kohdassa S1 Menetelmät ja toimintaperiaatteet , ulottuu arvoketjun loppupäähän, aina Fiskars-konsernin tuotteiden ja palvelujen kuluttajiin ja loppukäyttäjiin asti. Sitoutuneisuus on Fiskars-konsernin toimintaohjeiden ytimessä. Toimintaohjeissa esitetään eettiset periaatteet, joita yhtiön kaikkien työntekijöiden odotetaan noudattavan. Fiskars-konsernin laatupolitiikka sanallistaa yhtiön sitoutumista asiakkaisiinsa ja kuluttajiinsa, määrittelee sen lähestymistapoja ja tarjoaa yhteiset suuntaviivat laadunhallinnalle ja laatukäytännöistä tiedottamiselle. Politiikan avulla yhtiö voi aikaansaada myönteisiä vaikutuksia, lieventää mahdollisia riskejä ja hyödyntää yhtiön portfolion tarjoamia mahdollisuuksia. Sitä toteutetaan päivittäisessä työssä, ja sitä tukevat yhtiön arvot, strategiset painopisteet ja tarkoitus. Sitoutuminen laatuun toteutuu yhtiön sisäisen johtamisjärjestelmän avulla.# Vuorovaikutus asiakkaiden ja kuluttajien kanssa on ensisijainen keino tunnistaa ja ymmärtää heidän toiveensa, odotuksensa ja heihin liittyvät mahdolliset tai todelliset vaikutukset. Tämä tieto muunnetaan vaatimuksiksi, jotka pyritään saavuttamaan tai ylittämään erityisesti sitä varten suunniteltujen prosessien avulla. Fiskars-konsernin ympäristöpolitiikassa kuvataan yhtiön tuotekehityksen ja tuotannon kannalta olennaiset ympäristöperiaatteet. Politiikka tukee yrityksen sitoutumista vastuulliseen toimintaan ja luo puitteet mahdollisten tai todellisten ympäristövaikutusten hallinnalle ja riskien lieventämiselle. Politiikka lisää ympäristötietoisuutta yhtiön sisällä ja auttaa siten tekemään päätöksiä, joiden avulla yhtiön kunnianhimoiset tavoitteet – tarjota turvallisia ja kestäviä tuotteita ja kehittää kansainvälisiä kestävän tuote- ja pakkaussuunnittelun käytäntöjä – voivat toteutua. Fiskars-konsernin kierrätysmuoviohjeen tavoitteena on edistää kierrätysmuovin käyttöä vaarantamatta lopputuotteen kemiallista vaatimustenmukaisuutta. Ympäristöväittämien, kuten kierrätettyä sisältöä koskevien väittämien, käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ohjeessa määritetään kierrätysmuoveja koskevat erityisvaatimukset, jotta päätöksentekijät voivat lisätä kierrätysmuovien käyttöä. Fiskars-konsernin takaisinvetopolitiikka on suunniteltu Fiskars-konsernin ohjenuoraksi siinä tapauksessa, että markkinoilla ilmenee mahdollinen vaatimustenmukaisuuteen liittyvä ongelma. Sen tavoitteena on suojella asiakasta, varmistaa asiaankuuluvien tuoteturvallisuusmääräysten noudattaminen sekä tarjota nopea ja valvottu prosessi kuluttajien ja loppukäyttäjien turvallisuuden varmistamiseksi. Fiskars-konserni on täysin sitoutunut vastuulliseen markkinointiin ja viestintään. Fiskars-konsernin markkinointipolitiikassa määritetään perusperiaatteet kaikelle konsernin markkinointiviestinnälle. Markkinoinnin ja viestinnän avulla kerrotaan Fiskars- konsernin tuotteiden ja palveluiden hyödyistä ja vuorovaikutetaan kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa heille tärkeistä asioista. Politiikkaa sovelletaan kaikkiin markkinointitoimiin ja viestintämuotoihin, kuten televisio-, radio-, verkko- ja suoramarkkinointiin, ostajamarkkinointiin, pakkauksiin, tapahtumiin,
110
110
Tilinpäätös
Tilintarkastus
kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
yritysmyyntiin ja muuhun ammattimaiseen myynninedistämiseen ja viestintään. Politiikassa linjataan, että yritys on sitoutunut esittämään vain sellaisia väitteitä ja lausuntoja, jotka ovat laillisia, asianmukaisia, rehellisiä ja totuudenmukaisia, jotka eivät sisällä harhaanjohtavia seikkoja tai väitteitä, ja jotka kunnioittavat ihmisarvoa eivätkä lietso tai salli minkäänlaista syrjintää esimerkiksi rotuun, kansalliseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuen. Politiikka noudattaa ICC:n vastuullisen ympäristömarkkinointiviestinnän viitekehystä, jonka avulla varmistetaan, että kaikki markkinoinnissa esitetyt ympäristöväitteet ovat selkeitä ja asianmukaisesti vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuvia. Fiskars-konsernin tietosuojapolitiikassa ilmoitetaan, miten yritys käsittelee henkilötietoja. Fiskars-konserni on sitoutunut vastuulliseen ja ammattimaiseen vuorovaikutukseen kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa. Yhtiö pyrkii varmistamaan, että tietosuojaan liittyviä ihmisoikeusnäkökohtia kunnioitetaan ja koko organisaatiossa noudatetaan lakisääteisiä ja sopimuksiin perustuvia tietosuojavaatimuksia, kun on kyseessä ovat kuluttajat, loppukäyttäjät, asiakkaat ja muut vierailijat, jotka käyttävät yhtiön verkkosivustoja tai ovat yhteydessä yhtiöön muissa kanavissa. Fiskars-konsernin tarkoitus on olla muotoilun edelläkävijä ja tehdä arjesta ainutkertaista. Fiskars- konsernin toimintaohjeissa kuvataan, miten yhtiö edistää tätä tarkoitusta arvojensa tasolla, ylläpitää ikonisten brändiensä mainetta ja kasvattaa liiketoimintaa kestävästi ja rehellisesti. Toimintaohjeet edellyttävät, että kaikki työntekijät ja muut Fiskars- konsernin ohjauksen alaisina työskentelevät henkilöt raportoivat epäillyt rikkomukset omalle esihenkilölleen, henkilöstöosastolle, Legal & Compliance -toiminnolle tai anonyymisti Ethics & Compliance Helpline -palvelun kautta kirjallisesti tai puhelimitse. Fiskars-konsernin toimintaohjeen rikkomuskäytännössä linjataan, kuinka epäiltyjen käytännesääntöjen rikkomusten tutkinta ja mahdollinen korjaaminen toteutetaan EU:n whistleblower-direktiivin (2019/1937) mukaisesti. Tarkempi kuvaus löytyy kohdasta G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava .
Yhteydenpito kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
Vuorovaikutus Fiskars-konsernin tuotteiden ja palvelujen kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa on liiketoiminta-alueen vastuulla. Se toteutuu jatkuvana viestintänä, joka ohjaa päätöksentekoa tuotteen alkuvaiheen suunnittelusta uusien tuotteiden kehittämiseen, markkinointiin ja väittämiin sekä kuluttajapalveluviestintään. Jotkin prosessin vaiheet ovat pakollisia, toiset taas riippuvat tilannekohtaisista tarpeista. Näkemyksiä kartoittavaa vuorovaikutusta toteutetaan tarpeen mukaan – pääasiassa ennen suunnittelu- tai lieventämisvaihetta, 1 tai 2 kertaa kuukaudessa, tietosuojaa koskevien vaatimusten mukaisesti. Tutkimuksissa huomioidaan monipuolisesti kansallisuudet, mikä varmistaa erilaisten näkemysten kuulemisen ja tuottaa tietoa, jossa kuluttajien ja loppukäyttäjien keskinäiset hienovaraisetkin erot piirtyvät esiin. Askartelun tuotevalikoima sisältää lapsille suunnattuja tuotteita ja on segmentoitava oikein, jotta saadaan ymmärrystä turvallisuustoimiin ja tarvittavaan kestävyyteen liittyen. Kuluttajat ja loppukäyttäjät osallistetaan yleensä alkuvaiheen tuotekartoitukseen – henkilökohtaisesti tai edustajien välityksellä – käyttämällä apuna tutkimusfirmoja tai kyselytilaustyökaluja. Metodi valitaan sen perusteella, millaisia tutkimustavoitteita kehitystarpeeseen liittyy. Sidosryhmät osallistetaan kertomaan mielipiteensä kehittämishankkeessa, jotta kuluttajan ja loppukäyttäjän tuotekokemus olisi mahdollisimman turvallinen ja laadukas. Samalla pyritään selvittämään sidosryhmien odotuksia tuotteen ominaisuuksia kuten vastuullisuusväittämiä, merkintöjä tai muita ominaisuuksia kohtaan. Kuluttajien näkemykset voivat vaikuttaa suoraan tuotteen suunnitteluun, sillä niiden pohjalta lopullisen tuotteen ominaisuuksia saatetaan lisätä, muuttaa tai poistaa. Vuorovaikutuksessa saatu tieto analysoidaan, ja se vaikuttaa tuotekehityspäätöksiin ja viestintään uusien tuotteiden kehittämisvaiheissa. Tuoteturvallisuutta ja laatua koskevat päätökset ovat olennainen osa liiketoiminta-alueiden laatutoiminnoissa tapahtuvaa uusien tuotteiden kehitysprosessia. Päätökset tehdään alkuperäisestä tuotekartoituksesta tehdyn analyysin ja markkinavaatimusraporteista saatujen päätelmien ja oppien perusteella, minkä jälkeen ryhdytään mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Kuukausittainen asiakasvaateiden käsittely ja juurisyyanalyysi lisäävät
111
111
Tilinpäätös
Tilintarkastus
kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
jatkuvissa parannuksissa ja lieventämistoimissa tarvittavaa tietoa. Lisäksi Fiskars-konsernin I SO 9001-, 14001- ja 45001 -sertifiointeihin perustuvat vuotuiset johdon arvioinnit toimivat yhteenvetona ja pohjana tuotekehitystä koskevalle päätöksenteolle. Merkintä- ja muut vaatimustenmukaisuusvaatimukset otetaan huomioon uusien tuotteiden kehitysprosessissa, esimerkiksi Fiskars-konsernin markkinointipolitiikan mukaisissa markkinointi- ja viestintäpäätöksissä. Kuluttajilta ja sidosryhmiltä markkinatutkimusten kautta saatu palaute vaikuttaa viestintään, ja sen pohjalta pyritään varmistamaan, että tuoteväittämät ja viestintä ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Toinen tuotteiden markkinoinnissa huomioitu näkökohta on se, että tuotteen koko kuvissa on realistinen ja antaa oikean käsityksen tuotteista. Vuorovaikutuksen tehokkuuden mittarina käytetään korvausvaatimusten tavoitetasoa. Kun tuotetta on markkinoitu, kuluttajat ja loppukäyttäjät vuorovaikuttavat ja antavat palautetta Fiskars-konsernin sosiaalisen median kanavissa. Niiden kautta saadut kysymykset ja palaute ohjataan tuotteen omistavalle liiketoimintayksikölle tai kuluttajapalvelulle, jota johtaa globaali kuluttajapalvelujohtaja, joka hoitaa suoran yhteydenpidon kuluttajiin ja loppukäyttäjiin molempien liiketoiminta-alueiden osalta. Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ottaa yhteyttä yritykseen puhelimitse, sähköpostitse tai verkkosivujen kautta. Kaikki yhteydenotot rekisteröidään tapausten hallintajärjestelmään, josta yhteyden ottajalle annetaan vastaus, hoito-opas tai turvallisuusohjeet. Yhteenvedot toimitetaan myös liiketoimintayksiköille kuukausittain. Kuluttajapalvelun vuorovaikutusta kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa arvioidaan valituilla markkinoilla toteutettavassa pilottihankkeessa Net Promoter Score -kyselyllä, joka lähetetään kuluttajille heidän tiedustelunsa ratkaisemisen jälkeen.
Korjaaminen
Fiskars-konserni on sitoutunut noudattamaan liiketoiminnassaan eettisyyttä ja vastuullisuutta lakien ja määräysten mukaisesti sekä puuttumaan välittömästi Fiskars-konsernin toimintaohjeiden tai politiikkojen vastaisiin toimiin. Huolenaiheiden ja valitusten raportointikanavien varmistamiseksi kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan yhtiölle anonyymisti kirjoittamalla tai soittamalla Ethics & Compliance -palveluun tai soittamalla muihin aihetta koskeviin puhelinpalveluihin. Vuoden 2024 aikana kanavien kautta ei raportoitu yhtään kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevaa vakavaa ihmisoikeusrikkomusta tai tapausta. Prosessin yksityiskohdat, kuten kanavien tehokkuuden seuranta ja valvonta, on kuvattu kohdassa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava .# Kestävyysselvitys
Toimet
Lisäksi Fiskars-konsernin kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat tavoittaa Fiskars-konsernin kuluttajapalvelujen henkilökunnan puhelimitse, sähköpostitse ja verkkolomakkeella, jolloin asiantunteva kuluttajapalvelutiimi varmistaa, että kaikki kuluttajien ja loppukäyttäjien tiedustelut ja huolenaiheet käsitellään ja niihin vastataan asiaankuuluvan toiminnon avulla. Sosiaalisessa mediassa seurataan kuluttajien ja loppukäyttäjien yhteydenottoja, jotka ohjataan kuluttajapalvelun käsiteltäviksi. Fiskars- konsernin myymälöiden henkilökunta ottaa vastaan tiedusteluja ja huolenaiheita ja ohjaa ihmiset käyttämään asiaankuuluvaa toimintoa. Tuoteturvallisuusvaateista vastaavat liiketoiminta- alueet, jotka käsittelevät ja analysoivat kaikki vaateet korvausvaateille asetettujen erityistavoitteiden mukaisesti. Asiakaspalvelutiimi valvoo tapausten ratkaisuastetta ja ratkaisua ensimmäisen yhteydenoton perusteella, jotta voidaan varmistaa kuluttajan ja loppukäyttäjän kannalta optimaalinen tehokkuus. Tietosuoja on sisäänrakennettu ja oletusarvoinen osa kaikkea Fiskars-konsernin toimintaa. Fiskars- konsernin kuluttajien tietosuojakäytäntö on saatavilla yhtiön verkkosivustolla, ja siihen on linkki kaikilta brändisivustoilta. Käytännössä kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten Fiskars-konserni käsittelee ja suojaa kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilötietoja ja miten he voivat tuoda esiin mahdollisia huolenaiheita tai ilmoittaa rikkomuksista. Tehokkuutta mitataan avainmarkkinoilla muun muassa asiakaspalvelun Net Promoter Score -tutkimuksella, jos kuluttajat ottavat yhteyttä kuluttajapalveluun ymmärtääkseen tietosuojapolitiikkaa tai ilmaistakseen huolensa siitä.
Koska Fiskars-konsernin keskeisenä tavoitteena on olla muotoilun edelläkävijä, on ratkaisevan tärkeää suunnitella tuotteita, jotka ovat ajattoman kauniita, tarkoituksenmukaisia ja toimivia, ja edistää samalla innovointia ja kestävää kasvua. Tuotesuunnittelu ja elinkaaren hallinta toteutuvat Fiskars-konsernin prosesseissa kiertotalouden sekä uusien materiaalien ja innovaatioiden kautta. Kuluttajatutkimukset auttavat tarkentamaan strategiaa tulevaisuuden suunnittelua varten. Tutkimukset vaihtelevat brändeittäin, ja Consumer Insights -tiimit tekevät niitä tiettyihin tuotteisiin tai kokemuksiin keskittyen. Nykyisille kuluttajille ja loppukäyttäjille tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta tai osallistua haastatteluihin, joista koottuihin näkemyksiin liiketoiminta-alueiden tiimit voivat sitten reagoida. Fiskars-konserni pyrkii varmistamaan, että sen tuotteet ylittävät asiakkaiden odottamat korkeat kestävyys-, toimivuus-, turvallisuus- ja esteettiset laatuvaatimukset. Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät sekä Quality & Compliance -tiimit vastaavat siitä, että tuotteiden käyttöturvallisuuden ja korkealaatuisuuden varmistamisen olennaisia myönteisiä vaikutuksia hallitaan. Fiskars-konsernin tuotevalikoiman jatkuvan myönteisen vaikutuksen varmistamiseksi kerätään palautetta kuluttajatutkimuksista ja sisällytetään se ratkaisujen suunnitteluun ja viestintään, ja tunnistetut mahdollisuudet sisällytetään tulevaan strategiaan ja tuotekehitykseen. Pitkän tähtäimen suunnittelu ja yhteistyöt tukevat lisäksi tuotekehityksen, turvallisuusnäkökohtien ja vaatimustenmukaisuuden mahdollisuuksien tunnistamista. Riskinarviointi on olennainen osa uusien tuotteiden kehittämisprosessia, ja sillä varmistetaan turvallisuusvaatimusten noudattaminen sekä tuotteiden ja pakkausten laatu. Asiakas- ja kuluttajapalautetta analysoidaan järjestelmällisesti ja käytetään jatkuvaan parantamiseen. Fiskars-konsernin asiakkaita ja kuluttajia lähellä oleminen on ensisijainen tapa määrittää ja ymmärtää heidän vaatimuksiaan ja odotuksiaan. Kuluttajilta saadun palautteen ja toteutetun analyysin perusteella tietoja käytetään prosessien, uusien tuotesuunnittelumenetelmien, verkkosivuston tietojen ja tarjottujen palvelujen päivittämiseen, jotta voidaan varmistaa, että näkemykset sisällytetään yhtiön jatkuvaan parantamiseen. Vihreisiin väittämiin, merkintöihin ja vastuullisiin markkinointikäytäntöihin liittyvien riskien vähentäminen perustuu tuotetason vaatimustenmukaisuuteen ja hyviin markkinointikäytäntöihin. Fiskars-konsernin markkinointipolitiikassa määritetään kaiken markkinointiviestinnän perusperiaatteet, ja compliance- ja markkinointitiimit varmistavat yhdessä, että kaikki markkinointi ja viestintä noudattaa politiikan lisäksi asiaankuuluvia paikallisia lakeja ja määräyksiä. Liiketoiminta-alueen Compliance-tiimit seuraavat eri markkinoiden merkintä- ja markkinointivaatimuksia varmistaakseen, että tuote tuodaan markkinoille vaadittujen ja odotettujen tuotetietojen kanssa. Kaikki kuluttajien ja loppukäyttäjien yhteydenotot kuluttajapalveluun ohjataan takaisin liiketoiminta- alueille, jotta varmistetaan integrointi tuleviin kehityshankkeisiin.
Tavoitteet
Fiskars-konserni vastustaa kertakäyttökulttuuria ja kehittää kiertotalousratkaisuja, joiden ansiosta sen tuotteiden ja palvelujen tuottama ilo kestää entistä pidempään ja joiden avulla se vähentää maapallon kuormitusta. Tätä päämäärää tukee koko konsernin laajuinen kiertotaloustavoite, joka puolestaan antaa mahdollisuuden vastata kestävien ja vastuullisten tuotteiden kasvavaan kysyntään ja ylläpitää yrityksen vahvaa mainetta. Tavoite ja tulos on esitetty E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous -standardissa. Laadun, tuoteturvallisuuden ja merkintöjen vaatimustenmukaisuuden mittaamiseksi laadunhallintajärjestelmässä asetetaan laatua, vaatimustenmukaisuutta ja palvelutasoa koskevat tavoitteet, joita seurataan kuukausiraportoinnissa ja arvioidaan toimitusketjun johtoryhmän vuotuisissa johdon katselmuksissa. Fiskars-konserni ei julkista näitä tavoitteita, koska ne asetetaan ja niitä hallinnoidaan sisäisesti. Fiskars-konserni pyrkii varmistamaan, että sen tuotteet ylittävät asiakkaiden odottamat korkeat kestävyys-, toimivuus-, turvallisuus- ja esteettisen laadun vaatimukset. Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät sekä Quality & Compliance -tiimit vastaavat siitä, että tuotteiden käyttöturvallisuuden ja korkealaatuisuuden varmistamisella saadaan aikaan olennaisia myönteisiä vaikutuksia. Jotta Fiskars- konsernin tuotevalikoima synnyttäisi jatkossakin myönteisiä vaikutuksia, kuluttajatutkimuksista kerätään palautetta suunnittelun ja viestinnän tuoksi ja niiden kautta tunnistetut mahdollisuudet sisällytetään tulevaan strategiaan ja tuotekehitykseen. Pitkän tähtäimen analyysi ja yhteistyö auttavat tunnistamaan tuotekehityksen, turvallisuusnäkökohtien ja vaatimustenmukaisuuden mahdollisuuksia. Riskinarviointi on olennainen osa uusien tuotteiden kehittämisprosessia, ja sen avulla varmistetaan turvallisuusvaatimusten noudattaminen sekä tuotteiden ja pakkausten laatu. Asiakas- ja kuluttajapalautetta analysoidaan järjestelmällisesti ja käytetään jatkuvaan parantamiseen. Fiskars-konsernin asiakkaiden ja kuluttajien tiivis yhteydenpito on ensisijainen tapa tunnistaa ja ymmärtää heidän vaatimuksiaan ja odotuksiaan. Kuluttajilta saadun palautteen ja toteutetun näkemysanalyysin perusteella saatua tietoa käytetään prosessien, uusien tuotesuunnittelumenetelmien, verkkosivuston tietojen ja tarjottujen palvelujen päivittämiseen. Näin varmistetaan, että näkemykset sisällytetään yhtiön jatkuvaan parantamisen prosessiin. Vihreisiin väittämiin, tuotemerkintöihin ja vastuulliseen markkinointiin liittyvien riskien vähentäminen perustuu tuotetason vaatimustenmukaisuuteen ja hyviin markkinointikäytäntöihin. Fiskars- konsernin markkinointipolitiikassa määritetään kaiken markkinointiviestinnän perusperiaatteet, ja compliance- ja markkinointitiimit varmistavat yhdessä, että kaikki markkinointi ja viestintä noudattaa politiikan lisäksi asiaankuuluvia paikallisia lakeja ja määräyksiä. Liiketoiminta-alueen Compliance-tiimit seuraavat eri markkinoiden tuotemerkintä- ja markkinointivaatimuksia varmistaakseen, että tuote tuodaan markkinoille niin, että se sisältää kaikki tarvittavat ja toivotut tuotetiedot. Kaikki kuluttajien ja loppukäyttäjien yhteydenotot kuluttajapalveluun ohjataan liiketoiminta-alueille, jotta varmistetaan, että niistä saatu tieto tulee käyttöön tulevissa kehityshankkeissa.
Kestävyysselvitys 4. Hallintotapa- tiedot ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Johdanto aiheeseen
Tämä osio sisältää tietoja liiketoiminnan harjoittamisesta ja yrityskulttuurista, korjaavista toimenpiteistä ja väärinkäytöksistä ilmoittamisesta sekä toimittajasuhteiden hallinnasta.
Liiketoiminnan harjoittamisen toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Fiskars-konsernin tarkoituksena on luoda edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista yhtiön työntekijöille, asiakkaille, kuluttajille, liikekumppaneille ja muille sidosryhmille. Tämä saavutetaan toimimalla arvojen mukaisesti, vaalimalla Fiskars-konsernin mainetta ja ikonisia brändejä sekä kasvattamalla liiketoimintaa vastuullisesti ja rehellisesti. Varmistaakseen laki- ja sääntelyvaatimusten täyttymisen, Fiskars-konserni on ottanut käyttöön vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen tähtääviä ohjelmia, käytäntöjä ja prosesseja sekä esimerkiksi kaikille työntekijöille pakollisen toimintaohjekoulutuksen. Kaikkien Fiskars-
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet G1.# Liiketoiminnan harjoittaminen
Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus
| Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen | Pisteytys | Myönteiset vaikutukset | Todellinen myönteinen vaikutus |
|---|---|---|---|
| Alkupää | Merkittävä (4) | Mahdollisuudet | Todellinen taloudellinen mahdollisuus |
| Oma toiminta | Merkittävä (4) | Vastuullisuuden integrointi | Todellinen taloudellinen mahdollisuus |
| Oma toiminta | Merkittävä (4) | Vahva yrityskulttuuri | Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus |
| Oma toiminta | Merkittävä (4) | Riskit ja mahdollisuudet | Mahdollinen taloudellinen riski sekä mahdollisuus |
| Loppupää | Merkittävä (4) | Vastuullisuuteen liittyvä julkisuus | |
| Loppupään toiminnot | |||
| Omat toiminnot | |||
| Alkupään toiminnot | |||
| Raaka- aineiden ja komponenttien toimittajat | |||
| Valmiiden tuotteiden toimittajat | |||
| Polttoaine ja energia | |||
| Kuljetus ja jakelu | |||
| Yrityksen toimitilat | |||
| Oma valmistus | |||
| Kuljetus ja jakelu | |||
| Yritys- asiakkaat | |||
| Loppukäyttäjät ja kuluttajat |
116
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
Konsernin työntekijöiden, johtajien, hallituksen jäsenten, konsulttien sekä muiden konsernin ohjauksessa ja valvonnassa työskentelevien, sekä kaikkien Fiskars-konserniin kuuluvien yritysten tulee noudattaa toimintaohjetta ja suorittaa siihen liittyvä koulutus, silloinkin, kun toimintaohjeet ovat tiukempia kuin soveltuvat paikalliset lait ja määräykset. Fiskars-konsernin johtajilla ja esihenkilöillä on muita suurempi vastuu noudattaa toimintaperiaatteita ja tukea Fiskars-konsernin työntekijöitä toimimaan samoin selvittämällä ongelmatilanteita, toimimalla roolimalleina ja antamalla tarvittaessa lisätietoja. Fiskars-konserni edellyttää myös, että kaikki sen liikekumppanit ja asiakkaat sekä heidän alihankkijansa noudattavat tämän toimintaohjeiden mukaisia tai niitä vastaavia periaatteita. Lakiosasto (Legal & Compliance -toiminto) valvoo toimintaohjeiden noudattamista ja tukee tarvittaessa. Fiskars-konsernin yritysvastuun lähestymistavan toteuttamiseksi noudatetaan globaalisti yhtenäisiä toimintatapoja. Tehtävistä ja vastuista on lisätietoa tämän raportin hallintoa koskevassa osiossa.
Fiskars- konsernin toimintaperiaatteet, politiikat ja standardit kertovat yhtiön arvoista ja kulttuurista, selkeyttävät ja luovat rakennetta liiketoiminnan harjoittamiseen. Ne kuuluvat tärkeänä osana Fiskars-konsernin sisäiseen hallintoprosessiin. Fiskars-konserni uskoo arvoihin perustuvaan johtajuuteen, jossa henkilökohtaiset ja Fiskars- konsernin yhteiset näkemykset ovat linjassa. Yrityksen arvot ovat: luomme muutoksen, kasvamme myötätunnolla ja juhlimme arkea. Nykypäivänä organisaatiot ovat jatkuvassa muutoksessa. Työntekijöiden menestymisen tukemiseksi haastavassa ympäristössä, johtamistaitoja kehitetään jatkuvasti, mikä mahdollistaa vastaamisen liiketoiminnan tarpeisiin ja auttaa houkuttelemaan, tukemaa, inspiroimaan ja sitomaan lahjakkaita työntekijöitä.
Ihmisoikeuksien johtaminen
Fiskars-konserni ei hyväksy perusihmisoikeuksien vastaisia tai työntekijöiden turvallisuutta vaarantavia työoloja tai kohtelua. Fiskars-konsernilla on nollatoleranssi lapsityövoiman käytölle, ja yhtiö suojelee haavoittuvassa asemassa olevia työntekijöitä hyväksikäytöltä tai riistolta heidän työsopimuksestaan tai maahanmuuttostatuksestaan riippumatta. Fiskars-konserni huolehtii, että myöskään sen toimitusketjussa ei käytetä pakkotyövoimaa tai lapsityövoimaa, noudattamalla tässä kestävyysselvityksessä mainittuja politiikkoja, sitoumuksia ja due diligence -prosesseja.
Fiskars-konsernin hallitus on viime kädessä vastuussa siitä, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan koko yhtiössä. Toimitusjohtajan tehtävänä on valvoa näiden periaatteiden täytäntöönpanoa. Ihmisoikeusriskien tunnistamiseen, arviointiin, lieventämiseen, ennaltaehkäisyyn, seurantaan ja raportointiin liittyviä päivittäisiä toimintoja hallinnoivat yhtiön globaalit toiminnot ja liiketoiminta-alueet.
Sisäisen tarkastus tukee yhtiötä sen tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäisen tarkastuksen riippumattomuuden varmistamiseksi sisäisen tarkastuksen johtaja toimii hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuudessa, mutta raportoi toiminnallisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Ihmisoikeussitoumusten noudattaminen yhtiön omassa toiminnassa ja arvoketjussa on integroitu Fiskars-konsernin johtamisjärjestelmään, ja siitä viestitään ja sitä valvotaan Fiskars-konsernin oman ja toimittajien toimintaohjeiden avulla. Toimintaohjeisiin liittyvää koulutusta järjestetään säännöllisesti, samoin kuin monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koskevia koulutuksia (DEI-koulutuksia). Ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyvät seikat sisältyvät vuosittaiseen yritysriskien hallintaprosessiin. Näin voidaan varmistaa, että ihmisoikeuksiin liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan ja valvontatoimet määritetään.
Fiskars-konsernin toimintaohjeen rikkomuskäytännössä määritellään, miten epäiltyjen rikkomusten tutkinta suoritetaan ja miten mahdolliset korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Käytäntö ovat EU:n whistleblower-direktiivin (2019/1937) mukainen, ja sitä sovelletaan kaikkiin Fiskars-konsernin työntekijöihin ja kaikkiin Fiskars-konsernin yrityksiin maailmanlaajuisesti.
117
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Kestävyysselvitys
Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava
Fiskars-konserni on sitoutunut eettisiin liiketoimintatapoihin ja kaikkien sovellettavien lakien ja määräysten noudattamiseen, eikä se salli Fiskars-konsernin toimintaohjeiden tai sisäisten toimintaperiaatteiden rikkomuksia. Toimintaohje ja sisäiset periaatteet sisältävät ohjeet korruption ja lahjonnan torjumiseen ja toimintaohjeen rikkomuskäytäntöä sovelletaan vastaavasti.
Fiskars-konsernilla on käytössä toimintaohjeen rikkomuskäytäntö, jossa määritellään, miten epäillyn toimintaohjeen rikkomuksen tutkinta suoritetaan. Käytäntö on EU:n whistleblower- direktiivin (2019/1937) mukainen, ja sitä sovelletaan kaikkiin Fiskars-konsernin työntekijöihin ja kaikkiin Fiskars-konsernin yrityksiin maailmanlaajuisesti. Rikkomuskäytännössä määritetään, miten toimintaohjeiden epäillyistä rikkomuksista ilmoitetaan ja mitä pidetään käytännesääntöjen rikkomisena, sekä ilmoitusten luottamuksellisuus, kostotoimien kielto ja vastuuvapaus, tutkinnan kohteen oikeudet, ilkivaltaisten ilmoitusten seuraukset, ilmoituksen arviointi, tutkinnan periaatteet ja tutkinnan jälkeiset toimet, sekä tulosten raportointi.
Työntekijät voivat ilmoittaa epäillyistä rikkomuksista useiden eri kanavien kautta, kuten esihenkilönsä, henkilöstöhallinnon, Legal & Compliance -toiminnon sekä anonyymisti Ethics & Compliance -palvelun kautta. Anonyymin kirjallisen raportointikanavan lisäksi yhtiöllä on maakohtaisia anonyymeja puhelinpalveluja alueilla, joilla sillä on tuotantoyksiköitä, jakelukeskuksia tai merkittäviä toimittajia. Sekä Ethics & Compliance -palvelusta että eri puhelinpalveluista vastaa ulkoinen kumppani, NAVEX WhistleB, nimettömyyden varmistamiseksi. Nämä anonyymit kolmannen osapuolen kanavat ovat myös toimittajien ja liikekumppanien käytettävissä. Ilmoituksiin vastataan seitsemän päivän kuluessa niiden tekemisestä. Kaikki ilmoitetut tapaukset käsitellään luottamuksellisesti, ja Legal & Compliance -toiminto tutkii ne. Tapauksen perusteella tutkintaan voi osallistua myös Fiskars-konsernin muita asiaankuuluvia toimintoja, kuten henkilöstöhallinto.
Fiskars-konserni viestii kattavasti kaikille työntekijöille, myös hallinto-, johto ja valvontaelimille, ilmoituskanavista ja toimintaohjeiden epäiltyjen rikkomusten tutkintaperiaatteista verkossa ja järjestää toimintaohjeeseen liittyvää lähiopetusta. Tämä Fiskars-konsernin työntekijöille, myös toimistotyöntekijöille, operatiiviselle henkilöstölle ja vähittäiskaupan henkilöstölle pakollinen koulutus päivitetään joka toinen vuosi. Vuoden 2024 koulutuksen suoritusaste on 91,6 %. Jotta ilmoituskanavat ovat helposti käytettävissä, suora linkki anonyymiin Ethics & Compliance -palveluun on selkeästi näkyvillä yhtiön intranetin aloitussivulla. Lisäksi intranetissä on omat sivu, jossa annetaan yksityiskohtaista tietoa ilmoituskanavista ja niihin liittyvistä menettelyistä. Ilmoituskanavasta kertovia julisteita on esillä tuotantoyksiköissä ja jakelukeskuksissa, jotta ne tavoittavat työntekijät, jotka eivät säännöllisesti käytä tietokonetta. Julisteissa on QR-koodi anonyymiin Ethics & Compliance -palveluun ja paikallisiin maksuttomiin puhelinpalveluihin. Ilmoituskanavista on tietoa myös paikallisissa työntekijöiden käsikirjoissa. Ulkoisten sidosryhmien, kuten toimittajien ja liikekumppanien, ilmoituskanavat on julkaistu Fiskars-konsernin verkkosivustolla ja toimittajien toimintaohjeissa.
Kaikki raportoidut tapaukset – myös tutkintatoimet, johtopäätökset, mahdolliset seuraukset ja sovitut korjaavat toimenpiteet – toimitetaan neljännesvuosittain Fiskars Oyj:n eettiselle neuvostolle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Eettinen neuvosto tekee neljännesvuosittain seurantatarkastuksia asianmukaisen valvonnan ja ratkaisujen varmistamiseksi. Fiskars-konsernilla on nollatoleranssi kaikenlaiseen kostotoimintaan, joka kohdistuu henkilöihin, jotka ilmoittavat epäillyistä rikkomuksista vilpittömästi. Yritys turvaa koko prosessin ajan sekä ilmoittajan että tutkinnan kohteen luottamuksellisuuden Lähestymistavassa noudatetaan oikeussuojaa ja pidetään kiinni syyttömyysolettaman periaatteesta.
Ilmoitettujen tapausten kokonaismäärä
Vuonna 2024 Fiskars-konsernissa oli yhteensä 46 raportoitua väärinkäyttötapausta. Niistä 21 ilmoitettiin anonyymisti Ethics & Compliance -palvelun ja puhelinpalvelujen välityksellä, 8 johdon kautta, 11 HR-osaston kautta ja 6 Compliance- sähköpostiosoitteeseen.# Ilmoitetut tapaukset
Ilmoitetut tapaukset liittyivät johtamisen kysymyksiin, epäeettiseen käytökseen, työsuhde-etujen väärinkäyttöön, politiikkojen ja ohjeiden rikkomiseen, syrjintään, kiusaamiseen, ahdisteluun, eturistiriitoihin, terveyteen ja turvallisuuteen, petokseen, tietoturvaan, korruptioon ja lahjontaan sekä kilpailusäännöksiin.
Vuoden 2024 aikana tutkittiin, ratkaistiin ja vietiin päätökseen 30 tapausta ja 16 tapauksen tutkinta tai seuranta on vielä kesken. Yhteensä 32 tapausta saatiin päätökseen vuoden 2024 aikana. Niistä osa oli vanhempia tapauksia edelliseltä vuodelta. Toteennäyttämisaste vuonna 2024 oli 65 prosenttia, ja globaali raportointimäärä sataa työntekijää kohti oli 0,67.
Vuoden 2024 aikana Fiskars-konsernissa ei ollut yhtään merkittävää tapausta, jossa ihmisoikeuksia olisi rikottu. Vuoden 2024 aikana Fiskars-konsernilla oli 3 syrjintätapausta ja 2 häirintätapausta. Fiskars-konsernissa ei ollut vakavia ihmisoikeusrikkomuksia (esim. pakkotyötä, ihmiskauppaa tai lapsityövoiman käyttöä) tai merkittäviä lakien ja/tai asetusten rikkomuksia, jotka olisivat johtaneet sakkoihin tai muihin kuin rahamääräisiin seuraamuksiin.
Suhteet toimittajiin
Fiskars-konserni hankkii valmiita tuotteita eurooppalaisilta, pohjoisamerikkalaisilta ja aasialaisilta toimittajilta. Suurimmat hankintamaat ovat Kiina, Thaimaa ja Vietnam.
Fiskars-konsernin Procurement & Supply Management Policy kuvaa periaatteet, joita tulee noudattaa kaikessa Fiskars-konsernin hankinta- ja ostotoiminnassa maailmanlaajuisesti. Fiskars-konsernin hankinnan ja toimittajasuhteiden hallinnan tavoitteena on tuottaa lisäarvoa eettisellä ja kestävää kasvua tukevalla toiminnalla. Politiikassa asetetut vähimmäisvaatimukset koskevat kaikkia Fiskars-konsernin työntekijöitä ja organisaation ulkopuolisia toimijoita, jotka osallistuvat Fiskars-konsernin hankinta- ja ostoprosesseihin ja toimittajahallintaan.
Politiikka antaa hankintatoimelle mahdollisuuden hallita hankintariskiä ja sitoutua Fiskars-konsernin toimittajien kanssa etsimään parhaita toimitusratkaisuja, ylläpitämään laatua ja tunnistamaan kehitystarpeita, jotka hyödyttävät molempia sopimuskumppaneita. Kaikkien toimittajien ja kumppaneiden on noudatettava Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeita, jotta ne voivat harjoittaa liiketoimintaa Fiskars-konsernin kanssa.
Toimittajien toimintaohjeissa käsitellään tärkeitä aiheita, kuten vähimmäisvelvoitteita, jotka koskevat työ- ja ihmisoikeuksia, yleistä terveyttä ja turvallisuutta, ympäristötietoisuutta, asianmukaista huolellisuutta, liiketoimintaetiikkaa ja luotettavuutta, johtamisjärjestelmiä, sitoumuksia ja epäkohtien esille ottamista Ethics & Compliance -palveluun liittyvien käytäntöjen mukaisesti. Palvelu on avoin myös yhtiön ulkopuolisille henkilöille.
Toimittajan toimintaohjeisiin sisältyy työ- ja ihmisoikeuksia koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät muun muassa lapsityövoiman käyttöön, pakkotyöhön ja ihmiskauppaan. Jokaisen toimittajan on allekirjoitettava Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeet ja sitouduttava niihin ja niiden edellyttämään prosessiin, voidakseen harjoittaa liiketoimintaa yhtiön kanssa.
Toimittajien toimintaohjeeseen liittyvässä prosessissa kuvataan vuorovaikutusta, jota toteutetaan vierailuilla ja vuosittaisilla toimittajapäivillä sekä kyselyjen, koulutuksen ja auditointiohjelman kautta. Prosessissa on kuvattu myös toimintaohjeiden käyttöönotto ja valvonta (auditoinnit) sekä toimintatapa, mikäli auditointitulos on hylätty.
Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeiden lisäksi hankintatoimea ohjaa hankinta- ja ostokäytäntöjä koskeva politiikka (Fiskars Group Sourcing and Purchasing Policy), jossa on määritelty tavaroiden ja palvelujen ostamiseen liittyvät käytännöt ja johtaminen. Politiikan avulla varmistetaan, että Fiskars-konserni noudattaa ammattimaista, valvottua ja kestävää hankinta- ja ostoprosessia ulkoisten toimittajien tarjoamien palvelujen ja materiaalien osalta. Allekirjoittamalla Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeet toimittajat todistavat sitoutuvansa noudattamaan niissä esitettyjä vaatimuksia.
Vuoden 2024 aikana ostomääräisesti 76,4 prosenttia (2023: 20 %) yrityksen aktiivisista valmiiden tuotteiden toimittajista auditoitiin.
Fiskars-konsernin vastuullisen hankinnan toimintaperiaatteet
Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeissa esitetään periaatteet, joita yhtiön kaikkien toimittajien ja kumppaneiden on noudatettava, jotta ne voivat harjoittaa liiketoimintaa Fiskars-konsernin kanssa. Vuoden 2023 alussa julkistettiin uusi versio Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeista. Uusi versio on yhdenmukainen uusimman lainsäädännön ja Fiskars-konsernin päivitettyjen sitoumusten kanssa. Se kattaa tärkeitä aiheita, kuten työ- ja ihmisoikeudet, terveyden ja turvallisuuden, ympäristöasioita, asianmukaisen huolellisuuden, liiketoimintaetiikan ja luotettavuuden, johtamisjärjestelmät ja sitoumukset sekä Ethics & Compliance -kanavan.
Kaikessa Fiskars-konserniin liittyvässä hankinta- ja ostotoiminnassa on noudatettava maissa sovellettavia lakeja ja määräyksiä, jotta voidaan varmistaa molempia osapuolia hyödyttävä kumppanuus. Fiskars-konserni painottaa ajantasaista maksamista kaikkien kumppaniensa osalta. Tehokkaan toimittajalaskujen hallinnan helpottamiseksi yhtiö on ottanut käyttöön tarkasti jäsenneltyjä ja valvottuja sisäisiä prosesseja. Näihin prosesseihin kuuluvat laskujen vastaanotto, tarkastus, hyväksyntä ja maksu, ja niissä hyödynnetään kehittynyttä järjestelmäautomaatiota, jolla varmistetaan maksujen oikea-aikaisuus. Selkeät sisäiset ohjeet määrittävät laskujen tarkastuksen, hyväksynnän ja maksamisen jokaisen vaiheen, jotta sopimusehtojen mukaiset maksuehdot täyttyvät. Toimittajia kannustetaan toimittamaan laskut sähköisesti, jotta hyväksymisprosessia voidaan tehostaa ja manuaalisesta käsittelystä aiheutuvia viiveitä vähentää. Mahdollisista poikkeamista ilmoitetaan viipymättä toimittajille, jotta ne voidaan ratkaista nopeasti ja vältetään tarpeettomat maksuviiveet.
Fiskars-konsernin menojen hyväksymiskäytännössä määritetään roolit ja vastuut laskujen tarkastusta ja hyväksyntää varten. Fiskars-konsernin hankintapolitiikka ja luottopolitiikka sisältävät luettelon periaatteista, joita noudatetaan kaikissa hankinta- ja ostotoimissa. Politiikoissa määritetään Fiskars-konsernin tavoitellut maksuehdot, mukaan lukien huomautus, jossa täsmennetään, että on noudatettava paikallisia lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat enimmäismaksuehtoja toimittajien kanssa kyseisessä maassa.
| Tiedot | 2024 |
|---|---|
| Lahjonnan ja korruption vastaisen koulutuksen suoritusaste (%) | 80,2 |
| Korruptio- ja lahjontatapaukset | |
| Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen tuomioiden lukumäärä | 0 |
| Toimet, joita on toteutettu korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien menettelyjen ja normien rikkomiseen puuttumiseksi | 3 |
| Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen sakkojen suuruus (euroina) | 0 |
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
Fiskars-konserni on sitoutunut torjumaan kaikenlaisen lahjonnan tai korruption. Fiskars-konsernin lahjonnan ja korruption vastainen politiikka on otettu käyttöön vuonna 2016. Politiikka on viimeksi päivitetty sekä hyväksytty Fiskars-konsernin johtoryhmän puolesta vuonna 2023. Päivityksen tavoitteena oli vahvistaa yhtiön toimintatapoja lahjonnan ja korruption ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä antaa Fiskars-konsernin työntekijöille selkeät ohjeet hyväksyttävistä käytännöistä ja kielletyistä toimista.
Politiikka on käännetty kaikille Fiskars-konsernissa käytettäville 20 kielelle, jotta sen toimeenpano on tehokasta kaikissa toimipaikoissa. Lisäksi vuonna 2023 otettiin käyttöön kattava lahjonnan ja korruption vastainen verkkokoulutus, joka on myös saatavilla 20 kielellä. Koulutus on pakollinen kaikille toimistotyöntekijöille maailmanlaajuisesti, mukaan lukien myynnin, suoran ja epäsuoran hankinnan ja toimitusketjun työntekijät sekä hallinto- ja johtohenkilöstö. Koulutus on suunnattu kaikille toimistoympäristössä työskenteleville työntekijöille, koska mitään yksittäistä yksikköä ei ole arvioitu toista riskialttiimmaksi. Koulutuksen suoritusprosenttia seurataan kokonaisuutena, ei yksikkökohtaisesti.
Kestävyysselvitys
5. Luettelo muun EU-lainsäädännön tietopisteistä
ESRS 2 lisäys B: Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä
| Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste | Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen (1) | Viittaus pilariin 3 (2) | Viittaus vertailuarvo- asetukseen (3) | Viittaus EU:n ilmastolakiin (4) |
|---|---|---|---|---|
| Kappale ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 | Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816 ( 5 ), liite II | ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto | |
| ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto | ||
| ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 | ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto | ||
| ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoase tuksen (EU) 2022/2453 ( 6 ) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää |
Vuosi 2024 Kestävyysselvitys
| Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste | Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen (1) | Viittaus pilariin 3 (2) | Viittaus vertailuarvo- asetukseen (3) | Viittaus EU:n ilmastolakiin (4) | Kappale |
|---|---|---|---|---|---|
| ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä | 14 kohta | Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta | E1 Ilmastonmuutos, Toimet | ||
| ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset | 16 kohdan g alakohta | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta | Epäolennainen (todettu osiossa E1 Ilmastonmuutos, Toimet) | ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet |
| 34 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla | E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet | |
| ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) | 38 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5 | E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet | ||
| ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | 37 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 | E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet | ||
| ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla | 40–43 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 | E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet | ||
| ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt | 44 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta | E1 Ilmastonmuutos, Kasvihuonekaasupäästöt |
| ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti | 53–55 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta | E1 Ilmastonmuutos, Kasvihuonekaasupäästöt |
| ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset | 56 kohta | Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta | E1 Ilmastonmuutos, Kasvihuonekaasupäästöt | ||
| ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille | 66 kohta | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II | Vapaaehtoinen, jätetty pois 2024 | ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan | |
| 66 kohdan a alakohta | ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski | ||||
| 66 kohdan c alakohta | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski | Vapaaehtoinen, jätetty pois 2024 | |||
| ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain | 67 kohdan c alakohta | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus | Vapaaehtoinen, jätetty pois 2024 | ||
| ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa | 69 kohta | Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II | Vapaaehtoinen, jätetty pois 2024 | ||
| ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa | 28 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3 | Epäolennainen | ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat | |
| 9 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 | Epäolennainen | ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet | ||
| 13 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 | Epäolennainen | ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys | ||
| 14 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 | Epäolennainen | |||
| ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä | 28 kohdan c alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 | Epäolennainen | ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna | |
| 29 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 | Epäolennainen | |||
| ESRS 2 – IRO-1 – E4 | 16 kohdan a alakohdan i alakohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Toimet | ||
| ESRS 2 – IRO-1 – E4 | 16 kohdan b alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Toimet | ||
| ESRS 2 – IRO-1 – E4 | 16 kohdan c alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Toimet | ||
| ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet | 24 kohdan b alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Menetelmät ja toimintaperiaatteet | ||
| ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet | 24 kohdan c alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Menetelmät ja toimintaperiaatteet | ||
| ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet | 24 kohdan d alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Menetelmät ja toimintaperiaatteet | ||
| ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte | 37 kohdan d alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 | E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Resurssien ulosvirtaukset | ||
| ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte | kohta 39 | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 | E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Resurssien ulosvirtaukset | ||
| ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski | 14 kohdan f alakohta | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 | Epäolennainen | ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski | |
| 14 kohdan g alakohta | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 | Epäolennainen | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 | ||
| Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 | S1 Oma työvoima Menetelmät ja toimintaperiaatteet | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Suhteet toimittajiin | |||
| ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt | 21 kohta | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | S1 Oma työvoima Menetelmät ja toimintaperiaatteet | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Liiketoiminnan harjoittamisen toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri | |
| ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet | 22 kohta | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Liiketoiminnan harjoittamisen toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri | ||
| ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä | 23 kohta | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 | S1 Oma työvoima Menetelmät ja toimintaperiaatteet | S2 Arvoketjun työntekijät, Menetelmät ja toimintaperiaatteet | |
| ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät | 32 kohdan c alakohta | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava | ||
| ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus | 88 kohdan b ja c |
Tilinpäätös
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
riskiä koskevat laadulliset tiedot Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen (todettu osiossa E1 Ilmastonmuutos, Toimet) ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 ( 7 ) 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Epäolennainen ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta E1 Ilmastonmuutos, Toimet 122 122# Kestävyysselvitys
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
| Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste | Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen (1) | Viittaus pilariin 3 (2) # 4.5 Varaukset 171
5 Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit 172
5.1 Osakepääoma 173
5.2 Rahoitusriskien hallinta 174
5.3 Rahoitusvarat 176
5.4 Rahoitusvelat 178
5.5 Vuokrasopimusvelat 183
5.6 Johdannaiset 184
6 Muut liitetiedot 186
6.1 Tytäryhtiöt 187
6.2 Lähipiiritapahtumat 189
6.3 Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit 192
6.4 Vastuusitoumukset 194
6.5 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat 194
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 195
Emoyhtiön tuloslaskelma 195
Emoyhtiön tase 196
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 197
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 198
Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset 208
Tilintarkastuskertomus 210
Muut taloudelliset tiedot 220
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 220
Taloudelliset tunnusluvut 222
Viisivuotiskatsaus 222
Osakekohtaiset tunnusluvut 223
Tunnuslukujen laskentakaavat 224
Osakkeet 225
Osakkeenomistajat 226
131
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin tuloslaskelma
Milj. euroa | Liite | 2024 | 2023
------- | -------- | ----- | -----
Liikevaihto | 2.1 | 1 157,1 | 1 129,8
Hankinnan ja valmistuksen kulut | 2.3 | -640,0 | -618,5
Bruttokate | | 517,0 | 511,4
Liiketoiminnan muut tuotot | 2.2 | 5,7 | 28,9
Myynnin ja markkinoinnin kulut | 2.3 | -324,4 | -292,6
Hallinnon kulut | 2.3 | -132,1 | -124,5
Tutkimus- ja kehittämismenot | 2.3 | -18,8 | -19,8
Liiketoiminnan muut kulut | 2.3 | -10,3 | -4,5
Liiketulos (EBIT) | | 37,1 | 98,9
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos | 3.4 | 6,5 | 4,8
Muut rahoitustuotot ja -kulut | 2.6 | -25,2 | -24,0
Tulos ennen veroja | | 18,5 | 79,7
Tuloverot | 2.7 | 8,9 | -9,7
Tilikauden tulos | | 27,3 | 70,0
Jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajat | | 27,1 | 69,9
Määräysvallattomat omistajat | | 0,3 | 0,2
Tilikauden tulos | | 27,3 | 70,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos/osake, euroa (laimentamaton ja laimennettu) | 2.8 | 0,33 | 0,86
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. euroa | Liite | 2024 | 2023
------- | -------- | ----- | -----
Tilikauden tulos | | 27,3 | 70,0
Tilikauden muut laajan tuloksen erät:
Saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot | | 9,4 | -8,3
Rahavirran suojaukset | | -0,7 | -0,7
Ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) verojen jälkeen | 4.4 | 0,0 | -0,1
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | | 8,7 | -9,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä | | 36,0 | 61,0
Jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajat | | 35,5 | 60,9
Määräysvallattomat omistajat | | 0,5 | 0,0
Tilikauden laaja tulos yhteensä | | 36,0 | 61,0
132
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Konsernin tase
Milj. euroa | Liite | 31.12.2024 | 31.12.2023
------- | -------- | ----- | -----
VARAT | | |
PITKÄAIKAISET VARAT | | |
Liikearvo | 3.1 | 225,9 | 220,1
Muut aineettomat hyödykkeet | 3.1 | 378,3 | 371,7
Aineelliset hyödykkeet | 3.2 | 167,4 | 163,2
Käyttöoikeusomaisuuserät | 3.3 | 138,2 | 143,4
Biologiset hyödykkeet | 3.4 | 57,8 | 51,3
Sijoituskiinteistöt | 3.5 | 6,3 | 5,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 5.3 | 29,8 | 30,9
Muut sijoitukset | 5.3 | 3,5 | 3,5
Laskennalliset verosaamiset | 2.7 | 48,8 | 28,4
Muut pitkäaikaiset varat | 5.3 | 13,9 | 11,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä | | 1 069,8 | 1 028,8
LYHYTAIKAISET VARAT | | |
Vaihto-omaisuus | 4.1 | 330,7 | 364,0
Myyntisaamiset | 4.2 | 188,9 | 177,2
Muut saamiset | 4.2, 5.3 | 53,3 | 52,0
Tuloverosaamiset | | 7,6 | 4,2
Korolliset saamiset | | 0,0 | 1,4
Rahavarat | 5.3 | 60,8 | 127,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä | | 641,3 | 726,1
Varat yhteensä | | 1 711,1 | 1 754,9
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| OMA PÄÄOMA | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | 1 792,2 | 819,9 | |
| Määräysvallattomille omistajille kuuluva oma pääoma | 4,3 | 3,8 | |
| Oma pääoma yhteensä | 5.1 | 796,5 | 823,7 |
| PITKÄAIKAISET VELAT | |||
| Korolliset velat | 5.4 | 331,0 | 330,7 |
| Vuokrasopimusvelat | 5.5 | 113,9 | 117,4 |
| Laskennalliset verovelat | 2.7 | 36,9 | 38,8 |
| Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet | 4.4 | 12,3 | 12,1 |
| Varaukset | 4.5 | 3,5 | 3,3 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 4,4 | 4,1 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 502,1 | 506,4 | |
| LYHYTAIKAISET VELAT | |||
| Korolliset velat | 5.4 | 76,1 | 92,5 |
| Vuokrasopimusvelat | 5.5 | 33,6 | 33,3 |
| Ostovelat | 4.3 | 88,4 | 102,1 |
| Muut velat | 4.3 | 196,5 | 184,5 |
| Tuloverovelat | 14,4 | 6,7 | |
| Varaukset | 4.5 | 3,5 | 5,8 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 412,5 | 424,9 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 1 711,1 | 1 754,9 |
1 Vuoden 2023 avaava saldo oikaistu, lisätietoa oman pääoman laskelmassa.
133
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa | 2024 | 2023
------- | ----- | -----
Liiketoiminnan rahavirta | |
Tulos ennen veroja | 18,5 | 79,7
Oikaisut | |
Poistot ja arvonalentumiset | 82,5 | 66,0
Pitkäaikaisten varojen myynnistä ja romutuksesta syntyneet voitot ja tappiot | -1,0 | -0,4
Muut rahoituserät | 25,1 | 23,9
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos | -6,5 | -4,8
Varausten muutos ja muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | -1,8 | -27,9
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 116,7 | 136,6
Käyttöpääoman muutos | |
Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos | -14,1 | 1,2
Vaihto-omaisuuden muutos | 46,2 | 114,9
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos | -3,5 | -5,1
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 145,4 | 247,5
Saadut rahoitustuotot | 8,4 | 10,7
Maksetut rahoituskulut | -29,4 | -25,5
Maksetut verot | -12,1 | -11,9
Liiketoiminnan rahavirta (A) | 112,3 | 220,8
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit rahoitusvaroihin | -0,2 | |
| Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin | -52,5 | -50,8 |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustulot | 1,7 | 0,9 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen, hankituilla rahavaroilla vähennettynä | -121,3 | |
| Muut saadut osingot | 0,1 | 0,5 |
| Muu investointien rahavirta | 1,1 | 1,1 |
| Investointien rahavirta (B) | -49,5 | -169,8 |
Rahoitustoimintojen rahavirta | |
Omien osakkeiden hankinta | -0,6 | -0,4
Lyhytaikaisten saamisten muutos | 1,4 | 2,2
Pitkäaikaisten lainojen nostot | 0,0 | 198,8
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -0,2 | -0,4
Lyhytaikaisten lainojen muutos | -25,4 | -145,6
Vuokrasopimusvelkojen maksut | -40,6 | -30,8
Muiden rahoituserien rahavirta | 0,1 | 1,4
Maksetut osingot | -63,3 | -65,1
Rahoituksen rahavirta (C) | -128,6 | -40,0
Rahavarojen muutos (A+B+C) | -65,8 | 11,1
Rahavarat kauden alussa | 127,3 | 115,8
Kurssimuutosten vaikutus | -0,6 | 0,4
Rahavarat kauden lopussa | 60,8 | 127,3
134
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa | Osake- pääoma | Omat osakkeet | Muunto- erot | Käyvän arvon rahasto | Vak.mat. voitot ja tappiot | Kert. voitto- varat | Määräys- vallattomien omistajien osuus | Yhteensä
------- | -------- | ----- | ----- | ----- | ----- | ----- | ----- | -----
Alkava saldo 1.1.2023 | 77,5 | -6,7 | 18,1 | 0,1 | -0,1 | 742,7 | 4,1 | 835,6
Korjaus edellisiin tilikausiin ¹ | | | | | | -11,8 | | -11,8
Alkava saldo 1.1.2023 | 77,5 | -6,7 | 18,1 | 0,1 | -0,1 | 730,9 | 4,1 | 823,9
Muuntoerot | | | -8,2 | | | | | -8,3
Rahavirran suojaukset | | | | -0,7 | | | | -0,7
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) verojen jälkeen | | | | | -0,1 | | | -0,1
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen, yhteensä | | | -8,2 | -0,7 | -0,1 | 0,0 | | -9,1
Tilikauden tulos | | | | | | 69,9 | 0,2 | 70,0
Tilikauden laaja tulos yhteensä | | | -8,2 | -0,7 | -0,1 | 69,9 | 0,0 | 61,0
Omien osakkeiden hankinta ja luovutukset | | 2,2 | | | | | 0,4 | 2,6
Osakeperusteiset maksut | | 1,6 | | | | | 0,4 | 2,0
Maksetut osingot | | | | | | -64,6 | -0,3 | -65,0
Muut muutokset | | | | | | -0,8 | | -0,8
31.12.2023 | 77,5 | -3,0 | 9,9 | -0,6 | -0,1 | 736,2 | 3,8 | 823,7
Alkava saldo 1.1.2024 | 77,5 | -3,0 | 9,9 | -0,6 | -0,1 | 736,2 | 3,8 | 823,7
Muuntoerot | | | 9,1 | | | | 0,3 | 9,4
Rahavirran suojaukset | | | | -0,7 | | | | -0,7
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) verojen jälkeen | | | | | 0,0 | | | 0,0
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen, yhteensä | | | 9,1 | -0,7 | 0,0 | 0,3 | | 8,7
Tilikauden tulos | | | | | | 27,1 | 0,3 | 27,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä | | | 9,1 | -0,7 | 0,0 | 27,1 | 0,5 | 36,0
Omien osakkeiden hankinta ja luovutukset | | 0,8 | | | | | -0,6 | 0,2
Osakeperusteiset maksut | | 0,1 | | | | | 0,9 | 1,1
Maksetut osingot | | | | | | -66,3 | | -66,3
Muut muutokset | | | | | | 1,9 | | 1,9
31.12.2024 | 77,5 | -2,1 | 19,0 | -1,3 | -0,1 | 699,1 | 4,3 | 796,5
¹ Korjaus aikaisempiin tilikausiin IAS 8.43 ja 8.44 mukaisesti, korjaus liittyy varastohankintoihin Yhdysvaltojen markkinoilla. Lisäksi 1.1.2023 ostovelkojen saldoa on oikaistu 14,7 milj. euron lisäyksellä ja laskennallisia verosaamisia 2,9 milj. euron lisäyksellä.
Osingot
Hallitus on ehdottanut, että vuodelta 2024 jaettaisiin osinkoa 0,84 euroa/osake. Vuoden 2023 tuloksesta osinkoa jaettiin 0,82 euroa/osake.
Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.
135
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Konserni-
tilinpäätöksen liitetiedot
136
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1 Yleiset laadinta- periaatteet
1.1 Yhtiön perustiedot 138
1.2 Laatimisperusta 138
1.3 Konsolidointiperiaatteet 138
1.4 Ulkomaanvaluutan määräisten erien muuttaminen 138
1.5 Arvioiden käyttö 139
1.6 Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat 139
1.7 1.1.2025 sovellettavat uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat 139
137
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
1 Yleiset laadintaperiaatteet
1.1 Yhtiön perustiedot
Fiskars Oyj Abp ("Yhtiö" tai "emoyhtiö") on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Raasepori, Suomi. Yhtiön rekisteröity osoite on Keilaniementie 10, Espoo. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla. Fiskars Oyj Abp ja sen tytäryhtiöt yhdessä muodostavat Fiskars-konsernin ("Fiskars-konserni" tai "konserni"), joka valmistaa ja markkinoi brändättyjä kuluttajatuotteita maailmanlaajuisesti. Fiskars-konsernin varsinaiset raportointisegmentit ovat Vita, Fiskars ja Muut. Muut-segmentti sisältää konsernin kiinteistöyksikön, konsernitoiminnot ja yhteiset toiminnot. Lisäksi Fiskars-konserni raportoi konsernitason liikevaihdosta kolmelta maantieteelliseltä alueelta: Eurooppa, Amerikka ja Aasia-Tyynimeri. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Georg Jensen, Iittala, Gerber, Royal Copenhagen, Waterford, Wedgwood.# Fiskars Oyj Abp
Fiskars Oyj Abp:n hallitus on hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi 5. helmikuuta 2025. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.
1.2 Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2024 voimassa olevien Euroopan Unionin hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, biologisia hyödykkeitä sekä etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyviä varoja ja velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöksen luvut on esitetty miljoonina euroina yhdellä desimaalilla. Esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten erien summa saattaa erota esitetystä kokonaissummasta. Tarvittaessa vertailukauden tietoja on uudelleenluokiteltu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta kuluvan tilikauden lukujen kanssa.
1.3 Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Fiskars Oyj Abp:n sekä kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 % äänimäärästä) tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankinta- tai perustamishetkestä määräysvallan päättymiseen saakka. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomien omistajien osuus on esitetty konsernitaseen omassa pääomassa erillään emoyhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin, joissa Fiskars-konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Huomattava vaikutusvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Fiskars-konsernilla ei ole tällä hetkellä investointeja sellaisiin osakkuusyhtiöihin, joissa sillä on huomattava vaikutusvalta.
1.4 Ulkomaanvaluutan määräisten erien muuttaminen
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen
Fiskars-konserni yhtiöt raportoivat tilinpäätöksissään liiketoimintansa sen taloudellisen ympäristön valuutan mukaisesti, jossa ne pääasiallisesti toimivat ("toimintavaluutta"). Tämä konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta. Konsernitilinpäätöksessä konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu konsernin esittämisvaluuttaan raportointikauden keskikurssilla. Taseen erät on muunnettu raportointipäivän päättymispäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään konsernin omassa pääoman muuntoeroissa. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia suojaavien rahoitusinstrumenttien arvonmuutoksen tehokas osuus kirjataan vastaavalla tavalla. Kun tytäryrityksestä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.
Ulkomaanvaluutan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaanvaluutan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Raportointikauden päättymispäivänä taseen monetaariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseilla. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään rahoituserissä lukuun ottamatta myyntisaamisista ja ostoveloista syntyviä kurssieroja, jotka esitetään liikevoitossa. Ulkomaanvaluutan määräiset ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin, lukuun ottamatta käypiin arvoihin arvostettuja eriä, jotka arvostetaan käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja.
1.5 Arvioiden käyttö
Laatiessaan tilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätösstandardien mukaisesti, konsernin johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja kirjaamiseen. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä raportointikauden päättymispäivänä vallitsevissa olosuhteissa. Nämä arviot muodostavat perustan tilinpäätöksen eriä koskeville arvioille. Markkinoiden ja yleisen taloudellisen tilanteen kehitys saattavat vaikuttaa arvioiden pohjana oleviin muuttujiin ja toteutumat saattavat poiketa merkittävästi arvioista. Merkittävät laadintaperiaatteet sekä kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut on kuvattu kunkin liitetiedon yhteydessä.
1.6 Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat
Fiskars-konserni on soveltanut IASB:n julkaisemia uusia standardeja, standardimuutoksia ja tulkintoja, joita sovelletaan ensimmäistä kertaa 1. tammikuuta 2024 alkavilla raportointikausilla. Uusilla tai muuttuneilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ollut merkittävää vaikutusta Fiskars-konsernin tulokseen, taloudelliseen asemaan. IAS 7:n ja IFRS 7:n toimittajarahoitusjärjestelyjä koskevien muutosten vuoksi näistä järjestelyistä esitetään lisätietoja.
1.7 1.1.2025 sovellettavat uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat
IFRS 18 -standardin ‘Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot’ soveltaminen alkaa ensimmäisissä IFRS-tilinpäätöksissä tilikausilta, jotka alkavat 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen. Fiskars-konserni alkaa arvioida standardin vaikutusta tilinpäätökseensä vuoden 2025 aikana. Fiskars-konserni ei ole tunnistanut muita IASB:n julkaisemia uusia standardeja, standardimuutoksia tai tulkintoja, joita sovelletaan ensimmäistä kertaa 1. tammikuuta 2025 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, joilla odotetaan olevan merkittävää vaikutusta Fiskars-konsernin tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.
Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Tilinpäätös
2. Taloudellinen kehitys
2.1 Segmentti-informaatio
Laadintaperiaatteet
Fiskars-konsernin organisaatiorakenne muodostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta (Business Area, BA): Vita ja Fiskars. Vertailukauden tiedot on oikaistu vastaamaan nykyistä organisaatiorakennetta. Lisäksi Fiskars-konserni raportoi liikevaihdon kolmen maantieteellisen alueen osalta: Eurooppa, Amerikka ja Aasia-Tyynimeri. Fiskars-konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä, Fiskars-konsernin hallitus, seuraa säännöllisesti toiminnallisten segmenttien tulosta arvioidakseen liiketoimintayksiköitä ja päättääkseen resurssien kohdentamisesta. Liiketoimintasegmentit, Vita, Fiskars ja Muut, raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitetun sisäisen raportoinnin kanssa. Segmenttien suorituskykyä tarkastellaan segmenttien liikevoiton (EBIT) perusteella. Segmenttien laatimisperiaatteet ovat samat kuin tilinpäätöksen laadinnassa. Rahoituserät ja tuloverot käsitellään konsernitasolla, eikä niitä siten kohdisteta liiketoimintasegmenteille.
Liiketulos
Fiskars-konsernin liiketuloksen (EBIT) määritelmän mukaan, liiketulos on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos sisältää varsinaisten liiketoimintasegmenttien – Vita, Fiskars ja Muut -liiketulokset. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa omana rivinään liiketuloksen jälkeen.
Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet
Konsernin tuloslaskelmassa liikevaihto sisältää tavaroiden ja palveluiden myyntituotot, josta on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset, sanktiot ja ulkomaanvaluutan määräisten myyntisaamisten kurssierot. Palvelumyynnin osuus kokonaisliikevaihdosta ei ole merkittävä. Myyntituotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan, kun suoritevelvoite on täytetty. Suoritevelvoite on täytetty kun määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle tyypillisesti silloin, kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu asiakkaalle.
Toimintasegmentit
- Vita-liiketoiminta-alue: Tarjoaa premium- ja luksustuotteita kattaus-, lasi-, koru- ja sisustuskategorioissa. Sen brändejä ovat mm. Iittala, Georg Jensen, Royal Copenhagen, Moomin Arabia ja Wedgwood.
- Fiskars-liiketoiminta-alue: Koostuu puutarha-, kastelu- ja ulkoilukategorioista sekä askartelu- ja saksikategoriasta ja ruoanlaittokategoriasta. Brändeihin kuuluvat Fiskars ja Gerber.
- Muut-segmentti: Sisältää konsernin sijoitukset, kiinteistöyksikön, konsernitoiminnot ja yhteiset toiminnot.
Segmenttien välinen myynti ei ole merkittävää. Myynti on markkinaehtoista.# Kohdistamattomat erät
Tuloslaskelman kohdistamattomat erät sisältävät konsernitason tuottoja ja kuluja, kuten liikearvon ja tavaramerkkien arvonalentumisia, ja rahoitustuottoja ja -kuluja. Kohdistamattomat varat sisältävät pääasiassa konsernin hallintoon liittyviä eriä, verosaamisia, lainasaamisia, osakkeita ja osuuksia. Kohdistamattomat velat sisältävät pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja ja verovelkoja. Myös osa uudelleenjärjestelykustannuksista on kohdistamatonta.
Fiskars-konsernilla ei ole yksittäisiä asiakkaita joiden osuus konsernin liikevaihdosta ylittäisi 10 %.
141 141
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Liiketoimintasegmentit
2024
| Milj. euroa | Vita | Fiskars | Muut | Kohdistamattomat ja eliminoinnit | Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 605,1 | 547,2 | 4,8 | 1 157,1 | |
| Vertailukelpoinen EBIT | 47,6 | 77,3 | -13,4 | 111,4 | |
| EBIT:n vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1 | -60,9 | -13,0 | -0,4 | -74,3 | |
| EBIT | -13,3 | 64,2 | -13,8 | 37,1 | |
| Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos | 6,5 | 6,5 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | -25,2 | -25,2 | |||
| Tulos ennen veroja | 18,5 | ||||
| Tuloverot | 8,9 | 8,9 | |||
| Tilikauden tulos | 27,3 | ||||
| Investoinnit | 29,6 | 19,5 | 3,7 | 52,5 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 54,6 | 24,0 | 3,9 | 82,5 |
1Lisätietoa osiossa Muut taloudelliset tiedot
2023
| Milj. euroa | Vita | Fiskars | Muut | Kohdistamattomat ja eliminoinnit | Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 555,3 | 570,5 | 4,0 | 1 129,8 | |
| Vertailukelpoinen EBIT | 62,3 | 73,8 | -25,8 | 110,3 | |
| EBIT:n vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1 | -0,5 | -10,5 | -0,4 | -11,4 | |
| EBIT | 61,8 | 63,3 | -26,2 | 98,9 | |
| Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos | 4,8 | 4,8 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | -24,0 | -24,0 | |||
| Tulos ennen veroja | 79,7 | ||||
| Tuloverot | -9,7 | -9,7 | |||
| Tilikauden tulos | 70,0 | ||||
| Investoinnit | 26,8 | 20 | 4,0 | 50,8 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 37,6 | 24 | 4,5 | 66,0 |
1Lisätietoa osiossa Muut taloudelliset tiedot
143 143
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Liikevaihto markkina-alueittain
Laadintaperiaatteet
Fiskars-konserni raportoi konsernitason liikevaihdosta kolmen maantieteellisen alueen osalta: Eurooppa, Amerikka ja Aasia-Tyynimeri. Amerikassa Fiskarsin tuotemerkeillä myytävien tuotteiden jakelu, logistiikka ja kuluttajatottumukset ovat hyvin saman tyyppisiä eri liiketoimintayksiköissä. Eurooppa ja Aasia-Tyynimeri -alueella markkinat ja jakelu ovat eriytyneet, mutta asiakkaan kannalta liiketoimintayksiköt toimivat samassa ympäristössä.
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Eurooppa | 586,5 | 552,2 |
| Amerikka | 338,9 | 362,4 |
| Aasia-Tyynimeri | 230,5 | 211,3 |
| Muut1 | 1,1 | 3,9 |
| Yhteensä | 1 157,1 | 1 129,8 |
1Maantieteellisesti kohdistamattomat valuuttakurssierot.
Maantieteellinen lisäinformaatio
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Liikevaihto Suomesta | 102,0 | 105,9 |
| Liikevaihto Yhdysvalloista | 319,4 | 349,1 |
| Liikevaihto muista maista | 735,7 | 674,9 |
| Yhteensä | 1 157,1 | 1 129,8 |
Pitkäaikaiset varat maittain (poislukien laskennalliset verosaamiset)
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Varat Suomessa | 356,4 | 333,3 |
| Varat Yhdysvalloissa | 67,1 | 72,1 |
| Varat muissa maissa | 597,5 | 594,9 |
| Yhteensä | 1 021,0 | 1 000,4 |
2.2 Liiketoiminnan muut tuotot
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät muut kuin varsinaiseen tavara- ja palvelumyyntiin liittyvät tuotot, kuten käyttöomaisuuden myyntivoitot, vuokratuotot ja muut vastaavat tuotot, joita ei lueta liikevaihtoon.
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 1,8 | 0,9 |
| Korvaukset vakuutusyhtiöiltä | 0,0 | 0,2 |
| Vuokratuotot | 2,9 | 0,5 |
| Tuotto negatiivisesta liikearvosta Georg Jensenin hankintaan liittyen | -6,0 | 25,4 |
| Voitot johdannaisista | 5,9 | |
| Muut tuotot | 1,1 | 1,9 |
| Yhteensä | 5,7 | 28,9 |
144 144
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
2.3 Liiketoiminnan kulut
Toimintokohtaiset kulut kululajeittain
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 383,7 | 305,4 |
| Varaston muutos | 38,3 | 103,0 |
| Ulkopuoliset palvelut | 138,4 | 68,4 |
| Työsuhde-etuudet | 301,8 | 289,2 |
| Poistot | 82,5 | 66,0 |
| Muut kulut | 180,9 | 228,0 |
| Yhteensä | 1 125,6 | 1 059,9 |
Liiketoiminnan muut kulut
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muut kulut sisältävät käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksesta syntyvät tappiot sekä muut vastaavat kustannukset, jotka eivät luonteensa vuoksi kuulu muihin kulueriin.
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntitappiot | 0,0 | 0,1 |
| Käyttöomaisuuden romutustappiot | 0,8 | 0,3 |
| Tappiot johdannaisista | 3,9 | |
| Muut kulut | 5,6 | 4,0 |
| Yhteensä | 10,3 | 4,5 |
Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Rakennukset, aineelliset hyödykkeet | 6,0 | 5,1 |
| Koneet ja kalusto, aineelliset hyödykkeet | 18,0 | 15,9 |
| Kiinteistöt, käyttöoikeusomaisuuserät | 35,5 | 27,2 |
| Muut hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät | 2,2 | 2,1 |
| Aineettomat hyödykkeet | 20,3 | 15,1 |
| Sijoituskiinteistöt | 0,6 | 0,5 |
| Yhteensä | 82,5 | 66,0 |
Tilintarkastajien palkkiot
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 1,7 | 1,7 |
| Veroneuvonta | 0,1 | 0,0 |
| Muut palkkiot | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 1,9 | 1,8 |
Yhtiökokous on valinnut Ernst & Young Oy:n Fiskars-konsernin tilintarkastusyhteisöksi tilikausille 2024 ja 2023. Ernst & Young Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Fiskars-konsernin yhtiöille tilikaudella 2024 olivat yhteensä 0,2 miljoonaa euroa (2023: 0,1).
145 145
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
2.4 Työsuhde-etuudet ja henkilöstö
Työsuhde-etuudet
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 249,5 | 233,9 |
| Muut henkilösivukulut | 22,0 | 25,7 |
| Eläkekulut maksupohjaisista järjestelyistä | 19,0 | 17,7 |
| Eläkekulut etuuspohjaisista järjestelyistä | 1,3 | 1,6 |
| Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 4,3 | 1,8 |
| Irtisanomiskorvaukset | 3,1 | 6,2 |
| Osakeperusteiset maksut | 2,6 | 2,4 |
| Yhteensä | 301,8 | 289,2 |
Henkilöstö kauden lopussa
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Suomi | 1 042 | 1 078 |
| Slovenia | 526 | 767 |
| Tanska | 483 | 481 |
| Puola | 411 | 366 |
| Iso-Britannia | 330 | 318 |
| Muu Eurooppa | 510 | 514 |
| Thaimaa | 1 156 | 1 212 |
| Indonesia | 804 | 720 |
| Yhdysvallat | 506 | 531 |
| Muut | 1 082 | 1 175 |
| Yhteensä | 6 850 | 7 162 |
Henkilöstö (FTE) keskimäärin
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Välittömät | 2 722 | 2 588 |
| Välilliset | 3 724 | 3 544 |
| Yhteensä | 6 446 | 6 133 |
Fiskars-konserni käyttää seuraavia määritelmiä henkilöstömäärien raportoinnissa:
Henkilöstö kauden lopussa = palkkakirjanpidon mukaan aktiivisessa työsuhteessa oleva henkilöstö kauden lopussa
Henkilöstö (FTE) keskimäärin = tehdyn työtuntimäärän perustella kokopäiväiseksi muunnettu henkilömäärä kauden aikana
Välittömät = tuotannon työntekijät
Välilliset = muut kuin tuotannon työntekijät
146 146
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
2.5 Osakeperusteiset maksut
Kulut osakeperusteisista maksuista
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Tilikauden aikana kuluksi kirjattu | 2,6 | 2,4 |
| Kumulatiivinen kulu kirjattuna omaan pääomaan tilikauden päättyessä | 2,6 | 2,3 |
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät, maksetaan osakkeina ja/tai rahana
Joulukuussa 2020 hallitus hyväksyi kahden uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisen. Ohjelma sisältää suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ja ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän.
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakepalkkio-ohjelmista, joista kukin sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson sekä mahdollisen osakepalkkion maksamisen sen jälkeen. Hallitus päättää kunkin yksittäisen ansaintajakson alkamisesta erikseen, sekä siihen kuuluvat avainhenkilöt ja kullekin osallistujalle tulevat minimi-, tavoite- ja enimmäispalkkiot, sekä suorituskriteerit ja niihin liittyvät tavoitteet. Avainhenkilölle maksettavan palkkion määrä riippuu ennalta määritettyjen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkkiota ei makseta, jos tavoitteita ei saavuteta.
Toisella ansaintajaksolla 2022–2024 tulostavoitteet liittyvät yhtiön osakkeen kokonaistuottoon ja konsernin liikevoittoon (EBIT). Kolmannen 2023–2025 ja neljännen 2024–2026 ansaintajaksojen tavoitteet liittyvät yhtiön osakkeen kokonaistuottoon, konsernin liikevoittoon (EBIT) ja kiertotalouden mukaisien tuotteiden ja palveluiden edistämiseen.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakepalkkio-ohjelmista. Hallitus päättää kunkin yksittäisen ohjelman alkamisesta erikseen. Kukin ohjelma sisältää kokonaisuudessaan kolmen vuoden pituisen sitouttamisjakson, jonka kuluessa yhtiö voi luvata kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille avainhenkilöille. Yhtiö voi päättää soveltaa lyhyempää sitouttamisjaksoa tapauskohtaisesti tämän kolmen vuoden kokonaisperiodin sisällä. Luvattu osakepalkkio maksetaan valitulle avainhenkilölle sitouttamisjakson jälkeen. Nykyiset sitoutumisjaksot ovat vuosille 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026.
Jos asetetut tavoitteet saavutetaan molempien osakepalkkiojärjestelmien palkkiot maksetaan yhtiön osakkeina sen jälkeen, kun palkkiosta on vähennetty osakepalkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi vaadittava käteisosuus. Yhtiöllä on kuitenkin oikeus maksaa palkkio kokonaisuudessaan rahassa.
Suoriteperusteisen ja ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän perusteella avainhenkilöille suoritettavat osakkeet maksetaan lähtökohtaisesti yhtiön olemassa olevilla osakkeilla, joten kannustinjärjestelmillä ei odoteta olevan osakkeenomistajien omistusta laimentavaa vaikutusta.
Helmikuussa 2024 hallitus on päättänyt uusien vuodet 2024–2026 kattavien kausien alkamisesta suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ja ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän puitteissa, jotka ovat osa yhtiön avainhenkilöiden palkitsemisohjelmaa. Järjestelmien tavoitteena on tukea yhtiön strategian toteuttamista sekä yhtenäistää avainhenkilöiden ja yhtiön osakkeenomistajien tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi ja kannattavan kasvun edistämiseksi.# Tilinpäätös
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2021
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2021
| 2024–2026 Ansaintajakso | 2023–2025 Ansaintajakso | 2022–2024 Ansaintajakso | 2024–2026 Ansaintajakso | 2023–2025 Ansaintajakso | 2022–2024 Ansaintajakso | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä tilikauden lopussa, kpl | 428 660 | 218 154 | 187 298 | 41 000 | 36 748 | 16 000 |
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa | 16,42 | 16,27 | 18,25 | 16,42 | 16,27 | 18,25 |
| Osakkeen kurssin toteumaoletus ansaintajakson jälkeen | 14,94 | |||||
| Ansaintajakso alkaa | 1.1.2024 | 1.1.2023 | 1.1.2022 | 1.1.2024 | 1.1.2023 | 1.1.2022 |
| Ansaintajakso päättyy | 31.12.2026 | 31.12.2025 | 31.12.2024 | 31.12.2026 | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
| Järjestelmän piirissä henkilöitä | 59 | 35 | 28 | 24 | 13 | 18 |
Henkilöstön osakesäästöohjelma, "MyFiskars", maksetaan osakkeina ja rahana
Maaliskuussa 2023 Fiskars Oyj Abp:n hallitus päätti perustaa henkilöstön osakesäästöohjelman, ”MyFiskars”, Fiskars-konsernin työntekijöille. MyFiskars -ohjelman tarkoituksena on kutsua työntekijät hankkimaan ja omistamaan Fiskarsin osakkeita. Sen tavoitteena on luoda omistajuuden kulttuuria sekä vahvistaa entisestään työntekijöiden pitkäaikaista sitoutumista yhtiöön. MyFiskars-ohjelma koostuu vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava omistusjakso. Ohjelmaa tarjotaan Fiskars Groupin vakituiselle työntekijälle, joka on ollut työllistettynä kuukauden tai kauemmin ennen osallistumisjakson alkua. Työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta säästää vapaaehtoisesti osuus palkastaan ja sijoittaa nämä säästöt Fiskarsin osakkeisiin. Säästöillä hankitaan Fiskarsin osakkeita ohjelmaan osallistuville työntekijöille neljännesvuosittain yhtiön osavuosikatsausten julkistamispäivien jälkeen. Fiskars antaa ohjelmaan osallistuville työntekijöille palkkioksi sitoutumisesta yhden ilmaisen lisäosakkeen (brutto) kahta säästöillä hankittua säästöosaketta kohden. Palkkio-osakkeiden saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja hankittujen säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa omistusjakson päättymiseen asti. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson päättymisen jälkeen osakkeina tai osittain osakkeina ja rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja niissä maissa, joissa työnantajalla on ennakonpidätysvelvollisuus. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Säästöosakkeet ja lisäosakkeet ovat Fiskarsin tavallisia osakkeita, jotka oikeuttavat osallistujat osinkoihin. Osallistujilla on mahdollisuus valita haluavatko he vastaanottaa osingot rahana vai hankitaanko niillä lisää osakkeita seuraavana hankintapäivänä. Osingoilla ostetuilla osakkeilla on sama oikeus lisäosakkeisiin kuin säästöillä ostetuilla osakkeilla. Ensimmäinen säästökausi alkoi 1.7.2023 ja päättyi 30.6.2024. Omistusjakso alkoi ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta ja päättyy 30.6.2026. Fiskars Oyj Abp:n hallitus hyväksyi toisen henkilöstö osakesäästöohjelman maaliskuussa 2024. Ensimmäinen säästökausi alkoi 1.7.2024 ja päättyy 30.6.2025. Omistusjakso alkoi ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta ja päättyy 30.6.2027.
| 2024–2027 ohjelmakausi | 2023–2026 ohjelmakausi | |
|---|---|---|
| Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä tilikauden lopussa, kpl | 7 091 | 35 318 |
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa | 16,42 | 16,27 |
| Osakkeen kurssin toteumaoletus ansaintajakson jälkeen | 14,94 | |
| Ansaintajakso alkaa | 1.7.2024 | 1.7.2023 |
| Ansaintajakso päättyy | 30.6.2027 | 30.6.2026 |
| Järjestelmän piirissä henkilöitä | 538 | 683 |
Johdon omistusohjelma, maksetaan osakkeina ja rahana
Helmikuussa 2023 Fiskars Oyj Abp:n hallitus päätti omistusohjelmasta 2023, joka on suunnattu yhtiön toimitusjohtajalle, konsernin johtoryhmälle ja tietyille hallituksen päättämille avainhenkilöille. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa kohderyhmää sijoittamaan Fiskarsin osakkeisiin. Tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen kannustinjärjestelmä. Ohjelmassa kohderyhmällä on mahdollisuus saada ilmaisia lisäosakkeita sijoittamalla henkilökohtaisesti Fiskarsin osakkeisiin. Ohjelman palkkiot maksetaan kolmen vuoden sitouttamisjakson päättymisen jälkeen vuonna 2026. Lisäosakkeiden saamisen edellytyksenä on, että osallistuja hankkii osakkeita hallituksen asettamissa rajoissa. Jos osallistujan osakeomistusedellytys on täyttynyt ja osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön ei ole päättynyt maksupäivään mennessä, osallistuja saa palkkiona lisäosakkeita ilmaiseksi hallituksen päättämässä suhteessa. Suunnatussa osakeannissa, joka päättyi 3.3.2023, merkittiin yhteensä 156 401 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Hallitus päättää myöhemmin, maksetaanko lisäosakkeet uusina osakkeina vai yhtiön hallussa olevina osakkeina.
| 2023–2026 ohjelmakausi | |
|---|---|
| Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä tilikauden lopussa, kpl | 290 588 |
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa | 16,27 |
| Osakkeen kurssin toteumaoletus ansaintajakson jälkeen | 14,94 |
| Ansaintajakso alkaa | 1.4.2023 |
| Ansaintajakso päättyy | 31.3.2026 |
| Järjestelmän piirissä henkilöitä | 13 |
2.6 Rahoitustuotot ja -kulut
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | |
|---|---|---|---|
| Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja laajan tuloksen kautta kirjattavista sijoituksista | 0,1 | 0,6 | |
| Korkotuotot | 5,8 | 6,4 | |
| Muiden sijoitusten arvostus käypään arvoon tulosvaikutteisesti | 3,5 | ||
| Kurssivoitot ja hyödykevoitot | 34,7 | 43,9 | |
| Muut rahoitustuotot | 3,0 | 2,0 | |
| Rahoitustuotot yhteensä | 43,6 | 56,5 | |
| Korkokulut¹ | -26,5 | -23,3 | |
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista vuokrasopimusveloista | -5,0 | -4,2 | |
| Muiden sijoitusten arvostus käypään arvoon tulosvaikutteisesti | -1,9 | ||
| Kurssitappiot ja hyödyketappiot | -32,7 | -48,8 | |
| Muut rahoituskulut² | -2,7 | -4,1 | |
| Rahoituskulut yhteensä | -68,8 | -80,5 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -25,2 | -24,0 |
¹ Vertailuluku 2023 sisältää 2,2 milj. euroa korkokulua ennen eräpäivää lunastetusta joukkovelkakirjalainasta yrityshankintoihin liittyen
² Vertailuluku 2023 sisältää 1,1 milj. euroa kulua ennen eräpäivää lunastetusta joukkovelkakirjalainasta yrityshankintoihin liittyen
2.7 Tuloverot
Laadintaperiaatteet
Konsernin tuloverokulu koostuu verotettavaan tuloon perustuvista veroista sekä laskennallisista veroista. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan käyttäen tilinpäätöshetkellä hyväksyttyä tai käytännössä hyväksyttyä verokantaa. Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan varojen ja velkojen kirjanpidollisten ja verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista käyttäen tilinpäätöshetkellä hyväksyttyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja. Laskennallinen verovelka kirjataan täysimääräisesti veronalaisista väliaikaisista eroista. Laskennalliset verosaamiset kirjataan vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista, verotuksessa käyttämättömistä tappioista ja veronhyvityksistä siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa tai on veronalaisia väliaikaisia eroja joita vastaan verotuksessa käyttämättömät tappiot, veronhyvitykset sekä vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys arvioidaan kunkin raportointikauden päättyessä. Mikäli ei näytä todennäköiseltä, että verotettavaa tuloa kertyy riittävästi kattamaan laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen, laskennallisten verosaamisten määrää alennetaan. Vastaavasti, jos näyttää todennäköiseltä, että verotettavaa tuloa tulee kertymään riittävästi, laskennallisten verosaamisten alaskirjaus perutaan.
Tuloverot tuloslaskelmassa
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | |
|---|---|---|---|
| Verotettavaan tuloon perustuvat verot | -15,0 | -16,2 | |
| Laskennalliset verot | 23,9 | 6,5 | |
| Tuloverot yhteensä | 8,9 | -9,7 |
Verokulun täsmäytyslaskelma
Suomen voimassa olevan 20 % verokannan mukaan laskettujen verojen vertailu konsernin tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin.
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | |
|---|---|---|---|
| Tulos ennen veroja¹ | 18,5 | 79,7 | |
| Verot laskettuna Suomen voimassaolevalla verokannalla | -3,7 | -15,9 | |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus | 0,3 | -2,2 | |
| Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus | -0,3 | -0,4 | |
| Tulo aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista² | 13,5 | 2,6 | |
| Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta | -2,1 | 1,3 | |
| Verokantamuutosten vaikutus | 0,6 | 0,2 | |
| Tuloverot jakamattomista voittovaroista | -0,5 | 0,7 | |
| Verovapaan negtiivisen liikearvon vaikutus | -1,3 | 5,6 | |
| Muut erät | 2,4 | -1,4 | |
| Tuloverot yhteensä | 8,9 | -9,7 |
¹ 2023 tulos ennen veroja sisältää 25,4 milj. euron tuoton Georg Jensenin hankinnasta kirjattuun negatiiviseen liikearvoon liittyen. 2024 tulos ennen veroja sisältää 6,0 milj. euron kulun Georg Jensenin hankinnasta kirjattuun negatiiviseen liikearvoon liittyen.
² Tulo aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista sisältää verotuksellisiin tappioihin liittyvän laskennallisten verosaamisten uudelleenmäärittelyn Iso-Britanniassa 13,3 milj. euroa. Kirjaamista tukevat tulevien vuosien tulonodotukset Isossa-Britanniassa konsernin uudelleenjärjestelyn jälkeen.
Laskennalliset verot
Laskennalliset verosaamiset
Milj.# euroa 2024 2023
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | 14,1 | 16,6
Vuokrasopimusvelat | 28,4 | 28,4
Varaukset ja siirtovelat | 9,8 | 10,5
Vaihto-omaisuus | 8,7 | 9,5
Eläkevelvoitteet | 4,2 | 2,1
Käytettävissä olevat verotukselliset tappiot | 28,9 | 31,6
Muut väliaikaiset erot | 4,0 | 2,5
Yhteensä | 98,1 | 101,2
Netotettu laskennallisesta verovelasta | -47,1 | -72,7
Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 51,0 | 28,4
Laskennalliset verovelat
Milj. euroa | 2024 | 2023
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | 39,4 | 57,5
Käyttöoikeusomaisuuserät | 26,2 | 26,6
Käypään arvoon arvostetut sijoitukset | 10,1 | 8,9
Vaihto-omaisuus | 0,4 | 9,6
Jakamattomat voittovarat | 4,7 | 2,7
Muut väliaikaiset erot | 5,4 | 6,1
Yhteensä | 86,2 | 111,5
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta | -47,1 | -72,7
Laskennalliset verovelat yhteensä | 39,1 | 38,8
Laskennalliset verosaamiset (+) ja verovelat (-), netto | 11,9 | -10,4
Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata verotettavaan tuloon perustuvat verovelat verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja mikäli laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan.
Muutos laskennallisen verosaamisen ja -velan nettomäärässä
Milj. euroa | 2024 | 2023
Laskennalliset verosaamiset (+) ja -velat (-), netto 1.1. | -10,4 | -2,6
Kirjattu tuloslaskelmaan | 23,9 | 6,5
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin | 0,1 | -
Kirjattu omaan pääomaan | -3,1 | -
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä | -13,1 | -
Muuntoerot ja muut erät | 1,5 | -1,3
Laskennalliset verosaamiset (+) ja -velat (-), netto 31.12. | 11,9 | -10,4
Verotukselliset tappiot, veronhyvitykset ja väliaikaiset erot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista hyödyntämisen epävarmuuden takia:
Verotukselliset tappiot
Milj. euroa | 2024 | 2023
20 vuoden sisällä vanhentuvat | 39,0 | 35,8
Ei vanhene | 119,2 | 158,0
Yhteensä1 | 158,2 | 193,7
¹Vuonna 2023 35,5 milj. euroa liittyy hankittujen liiketoimintojen yhdistämiseen.
Veronhyvitykset
Milj. euroa | 2024 | 2023
Muut väliaikaiset erot | 2,4 | 2,2
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
2024
Milj. euroa | Brutto | Vero | Netto
Muuntoerot | 9,0 | - | 9,0
Rahavirran suojaukset | -0,7 | - | -0,7
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) | 0,0 | 0,0 | 0,0
Tilikauden laaja tulos yhteensä | 8,3 | 0,0 | 8,3
2023
Milj. euroa | Brutto | Vero | Netto
Muuntoerot | -8,3 | - | -8,3
Rahavirran suojaukset | -0,7 | - | -0,7
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) | -0,2 | 0,1 | -0,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä | -9,2 | 0,1 | -9,1
OECD:n Pilari 2 mallisäännösten soveltuminen
OECD:n Pilari 2 mallisäännökset koskevat Fiskars-konsernia. Tähän liittyvää lainsäädäntöä on tullut voimaan Suomessa, joka on Fiskars-konsernin emoyhtiön kotipaikka, sekä useissa muissa Fiskars-konsernin toimintamaissa. Lainsäädäntö koskee tilikausia, jotka alkoivat 1. tammikuuta 2024 tai tämän jälkeen. Konserni soveltaa IAS 12 standardin muutoksen mahdollistamaa helpotusta Pilari 2 lainsäädännön laskennallisten verojen kirjaamiseen ja julkistamiseen liittyen, ja kirjaa täydennysveron tilikauden verona sen syntyessä.
151 151
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Konserni on tehnyt arvioinnin Pilari 2 lainsäädännön mahdollisesta vaikutuksesta konsernin veroihin perustuen konserniyksiköiden taloudellisiin tietoihin vuodelta 2024. Arvioinnin perusteella safe harbor säännöt soveltuvat kaikilla lainkäyttöalueilla. Tämän vuoksi konserni ei ole kirjannut Pilari 2 täydennysveroa. Konserni jatkaa Pilari 2 lainsäädännön vaikutuksen arvioimista sen tulevaan taloudelliseen suorituskykyyn.
2.8 Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Fiskars-konsernilla ei ole avoimia optio-ohjelmia tai muita rahoitusinstrumentteja, joilla olisi laimennusvaikutuksia, joten laimennettu osakekohtainen tulos on sama kuin laimentamaton.
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa | 27,1 | 69,9 |
| Osakkeiden lukumäärä | 81 000 000 | 81 000 000 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo | 80 858 070 | 80 774 454 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, euroa (laimentamaton ja laimennettu) | 0,33 | 0,86 |
| Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, euroa (laimentamaton ja laimennettu) | 1,07 | 0,99 |
152 152
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
3. Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät
3.1 Aineettomat hyödykkeet
3.2 Aineelliset hyödykkeet
3.3 Käyttöoikeusomaisuuserät
3.4 Biologiset hyödykkeet
3.5 Sijoituskiinteistöt
153 153
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
3 Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät
3.1 Aineettomat hyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Omaisuuserien jäännösarvot sekä taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa.
Liikearvo
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen tai liiketoiminnan yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan sen mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vähintään vuosittain. Tätä varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne toteutuvat lukuun ottamatta tuotekehitysmenoja, jotka aktivoidaan IAS 38:n kriteerien täyttyessä. Aktivoidut tuotekehitysmenot, jotka sisältävät lähinnä välittömiä henkilöstökustannuksia ja ulkopuolisia palveluita, kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin. Vuonna 2024 konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat yhteensä 18,8 milj. euroa (2023: 19,8). Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–6 vuotta, jonka kuluessa ne kirjataan tasapoistoina kuluiksi.
Muut aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat mm. patenteista, aktivoiduista tuotekehityshankkeista, ohjelmistoista ja liiketoimintahankintojen yhteydessä hankituista tavaramerkeistä ja asiakassuhteista. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Tähän luokkaan kuuluvat aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Omaisuuserien jäännösarvot sekä taloudelliset vaikutusajat uudelleenarvioidaan vähintään jokaisen raportointikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat:
- Ohjelmistot: 3–10 vuotta
- Asiakassuhteet: 5–15 vuotta
- Muut: 3–10 vuotta
Niistä aineettomista hyödykkeistä, kuten liiketoimintahankintojen yhteydessä hankituista tavaramerkeistä tai brändeistä, joille ei ole määritettävissä taloudellista vaikutusaikaa, ei tehdä poistoja, vaan niiden tasearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumistestein.
154 154
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
2024
| Milj. euroa | Liikearvo | Tavaramerkit, patentit ja verkko- tunnukset | Ohjelmistot | Muut aineettomat hyödykkeet | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1. | 232,5 | 311,4 | 104,7 | 60,0 | 31,4 | 739,8 |
| Muuntoerot | 5,9 | 1,1 | 1,9 | 0,9 | -0,9 | 8,8 |
| Lisäykset | 0,3 | 5,6 | 0,4 | 19,8 | 26,1 | - |
| Vähennykset | -30,2 | -0,5 | -0,3 | - | -31,0 | - |
| Siirrot tase-erien välillä | 0,5 | 19,0 | 0,6 | -19,4 | 0,7 | - |
| Hankintamenot 31.12. | 238,4 | 313,2 | 100,9 | 61,4 | 30,7 | 744,6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 12,3 | 23,5 | 77,1 | 35,1 | - | 148,0 |
| Muuntoerot | 0,1 | -0,8 | 1,8 | 0,8 | - | 1,9 |
| Poistot | - | 0,7 | 16,6 | 3,1 | - | 20,3 |
| Vähennykset | -29,2 | -0,4 | - | - | - | -29,6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 12,4 | 23,4 | 66,2 | 38,4 | - | 140,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 225,9 | 289,9 | 34,6 | 23,0 | 30,7 | 604,2 |
155 155
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
2023
| Milj. euroa | Liikearvo | Tavaramerkit, patentit ja verkko- tunnukset | Ohjelmistot | Muut aineettomat hyödykkeet | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1. | 233,5 | 250,4 | 99,9 | 40,8 | 23,3 | 647,7 |
| Muuntoerot | -1,0 | -0,8 | -1,0 | -0,6 | -0,0 | -3,4 |
| Lisäykset | 0,2 | 1,8 | 0,3 | 22,2 | - | 24,5 |
| Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä | 61,6 | 1,8 | 20,0 | 2,2 | - | 85,7 |
| Vähennykset | -12,9 | -1,0 | - | 0,2 | - | -13,7 |
| Siirrot tase-erien välillä | 15,0 | 0,3 | -16,4 | -1,0 | - | - |
| Hankintamenot 31.12. | 232,5 | 311,4 | 104,7 | 60,0 | 31,4 | 739,8 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 12,2 | 22,4 | 79,0 | 34,3 | - | 147,9 |
| Muuntoerot | 0,2 | 0,4 | -1,1 | -0,4 | - | -1,0 |
| Poistot | - | 0,7 | 12,1 | 2,2 | - | 15,1 |
| Vähennykset | -12,9 | -1,1 | - | - | - | -14,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 12,3 | 23,5 | 77,1 | 35,1 | - | 148,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 220,1 | 287,9 | 27,6 | 24,8 | 31,4 | 591,8 |
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaus
Laadintaperiaatteet
Fiskars-konsernin liiketoiminta on jaettu rahavirtaa tuottaviin yksiköihin, jotka on määritetty vastaavasti kuin raportointisegmentit.# Rahavirtaa tuottaviin yksiköihin liittyvien omaisuuserien arvonalentuminen
Rahavirtaa tuottaviin yksiköihin liittyvien omaisuuserien arvoja tarkastellaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä arvonalentumisviitteiden havaitsemiseksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Mahdollisen arvonalentumistarpeen määrittämiseksi omaisuuserän kirjanpitoarvoa tai rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvoja verrataan siitä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko vastaisten rahavirtojen nykyarvo (käyttöarvo) tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Omaisuuserästä kirjataan arvonalentumistappio, kun sen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä aiemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan vain siinä tapauksessa, että omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen omaisuuserän kirjanpitoarvoon asti, joka olisi sen poistoilla vähennetty kirjanpitoarvo, jos siitä ei aikaisempina vuosina olisi kirjattu arvonalentumista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.
Liikearvo
Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. 31.12.2024 ja 31.12.2023 liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Vita | 223,9 | 217,6 |
| Fiskars | 1,9 | 2,5 |
| Yhteensä | 225,9 | 220,1 |
Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Ensisijaiset raportointisegmentit, jotka muodostavat rahavirtaa tuottavat yksiköt, ovat Vita ja Fiskars.
Rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvo määritellään tulevien viiden vuoden rahavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymiin strategiasuunnitelmiin vuosiksi 2025–2027 minkä jälkeen kassavirrat on ennustettu kahdeksi vuodeksi ennen terminaaliarvon laskentaa. Suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Diskonttokorkona käytetään Fiskars-konsernin määrittelemää pääomakustannuksen painotettua keskiarvoa verojen jälkeen (WACC). Diskonttokoron komponentit on päivitetty vastaamaan voimassaolevia markkinatekijöitä. Diskonttokoron osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, yrityskohtainen riskilisä, toimialakohtainen beta, vieraan pääoman kustannus ja velan ja oman pääoman suhde.
Arvonalentumistestausten perusteella mistään rahavirtaa tuottavasta yksiköstä ei kirjattu arvonalentumista 2024 tai 2023.
Tavaramerkit
Fiskars-konsernilla on kymmenen tavaramerkkiä, joiden yhteenlaskettu kirjanpitoarvo on 285,0 milj. euroa (2023: 287,2). Koska tavaramerkeistä saadut hyödyt eivät ole aikasidonnaisia, niistä ei tehdä poistoja, vaan ne testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ”relief from royalty” -menetelmää käyttäen. Poikkeuksen tähän muodostaa Hackman-tavaramerkki, jota on alettu poistamaan 2017 alkaen (poistoaika 20 vuotta). Tavaramerkkien kerryttämät rahavirrat määritellään tunnistamalla kunkin tavaramerkin kerryttämä liikevaihto. Tavaramerkin käyttöarvo määritellään viiden vuoden kassavirtalaskelmista, jotka perustuvat johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin. Viiden vuoden suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Georg Jensen tavaramerkki, joka hankittiin vuonna 2023, sisällytettiin arvonalennustestaukseen ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Arvonalentumistestausten perusteella tavaramerkeistä ei ole kirjattu arvonalentumista vuonna 2024 tai 2023.
Käytetyt keskeisimmät olettamukset arvonalennustestauksessa
| 2024 | 2023 | % | |
|---|---|---|---|
| Liikearvo | Tavaramerkit¹ | Liikearvo | |
| Myynnin keskimääräinen kasvu | 2,6 | 5,7 | 6,1 |
| Loppuarvojakson kasvuolettama jäännösarvoa laskettaessa | 1,0 | 1,0 | 1,0 |
| Diskonttokorko ennen veroja, keskiarvo | 7,1 | 8,7 | 7,7 |
¹Käytetty prosenttiyksikön korkeampaa riskipreemiota kuin liikearvon testauksessa.
Herkkyysanalyysi
Jokaisen rahavirtaa tuottavan yksikön arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Johto arvioi, ettei minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos johda arvonalennuksiin kerrytettävissä olevien rahamäärien ylittäessä huomattavasti testattujen omaisuuserien kirjanpitoarvot. Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvot parametrien muutosten jälkeen.
Jokaisen tavaramerkin arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Tietyt tavaramerkit ovat herkkiä tietyille keskeisille muuttujien mahdollisille muutoksille. Iiitala-tavaramerkki on herkkä mahdollisille muutoksille käytetyssä diskonttokorossa, terminaalikasvussa sekä käytetyssä rojaltiprosentissa. Waterford-tavaramerkki on herkkä käytetylle diskonttokorolle ja rojaltiprosentille ja Gingher-tavaramerkki käytetylle rojaltiprosentille.
Aineelliset hyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Omaisuuserien jäännösarvot sekä taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistoajat ovat seuraavat:
- Rakennukset: 20–40 vuotta
- Koneet ja kalusto: 3–10 vuotta
- Maa- ja vesialueet: ei poistoja
Voitot ja tappiot aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja käytöstä poistamisesta esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja liiketoiminnan muissa kuluissa.
2024
| Milj. euroa | Maa- ja vesialueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1. | 20,8 | 105,7 | 131,5 | 17,3 | 275,3 |
| Muuntoerot | 0,3 | 2,9 | 5,5 | 1,1 | 9,9 |
| Lisäykset | 1,9 | 7,4 | 17,2 | 26,5 | |
| Vähennykset | 0,0 | -0,1 | -5,7 | -0,2 | -6,0 |
| Siirrot tase-erien välillä | 2,2 | 7,8 | -12,2 | -2,2 | |
| Hankintamenot 31.12. | 21,1 | 112,7 | 146,5 | 23,2 | 303,5 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 37,1 | 75,7 | -0,6 | 112,2 | |
| Muuntoerot | 1,0 | 4,5 | 0,0 | 5,6 | |
| Poistot | 6,0 | 18,0 | 23,9 | ||
| Vähennykset | -0,1 | -5,4 | -5,5 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 44,0 | 92,8 | -0,6 | 136,1 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 21,1 | 68,7 | 53,7 | 23,8 | 167,4 |
2023
| Milj. euroa | Maa- ja vesialueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1. | 20,9 | 92,0 | 123,5 | 14,3 | 250,7 |
| Muuntoerot | -0,1 | 0,2 | -3,6 | 0,0 | -3,5 |
| Lisäykset | 4,1 | 8,6 | 13,3 | 25,9 | |
| Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä | 7,5 | 3,8 | 0,1 | 11,4 | |
| Vähennykset | 0,0 | -1,2 | -9,2 | 0,3 | -10,2 |
| Siirrot tase-erien välillä | 3,1 | 8,6 | -10,6 | 1,0 | |
| Hankintamenot 31.12. | 20,8 | 105,7 | 131,5 | 17,3 | 275,3 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 33,2 | 71,7 | -0,6 | 104,4 | |
| Muuntoerot | -0,2 | -3,1 | 0,0 | -3,3 | |
| Poistot | 5,1 | 15,9 | 21,0 | ||
| Vähennykset | -1,1 | -8,9 | -10,0 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 37,1 | 75,7 | -0,6 | 112,2 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 20,8 | 68,6 | 55,8 | 18,0 | 163,2 |
Käyttöoikeusomaisuuserät
Laadintaperiaatteet
Fiskars-konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus, tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Konserni soveltaa standardia johdonmukaisesti ominaispiirteiltään samankaltaisiin sopimuksiin pois lukien lyhytaikaiset vuokrasopimukset, tai sopimukset, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Konserni kirjaa vuokrasopimusvelan maksamattomista vuokramaksuista sekä käyttöoikeusomaisuuserän kuvastamaan oikeutta käyttää omaisuuserää.
Käyttöoikeusomaisuuserät
Fiskars-konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän sopimuksen alkamisajankohtana (eli päivänä, jolloin kohde-etuus on käytettävissä). Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon. Hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä mahdollisilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla sekä mahdollisilla konsernille syntyvillä alkuvaiheen välittömillä menoilla. Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla, ja oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleenarvoinnin perusteella.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoin vuokra-ajan kuluessa, yleensä seuraavasti:
- Kiinteistöt: 3–15 vuotta
- Muut hyödykkeet: 3–5 vuotta
Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ja arvoltaan vähäiset kohdeomaisuuserät
Konserni soveltaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvää helpotusta niihin sopimuksiin, joissa vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän alkamispäivästä ja joihin ei sisälly osto-optiota.Se soveltaa myös vähäarvoisiin omaisuuseriin liittyvää helpotusta niihin vuokrasopimuksiin, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Lyhytaikaisten ja vähäarvoisten omaisuuserien vuokrasopimusten vuokramaksut kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-aikana. Fiskars-konsernilla on vuokrasopimuksia liittyen toiminnoissa käytettäviin kiinteistöihin, koneisiin, kulkuneuvoihin ja muuhun kalustoon. Kiinteistöihin liittyvien vuokrasopimusten vuokra-aika on tyypillisesti 3–15 vuotta ja muiden sopimusten 3–5 vuotta. Useat vuokrasopimukset sisältävät jatko- ja irtisanomisoptioita sekä muuttuvia vuokramaksuja. Vuokrasopimusvelat on kuvattu liitetiedossa 5.5 Vuokrasopimusvelat.
| Milj. euroa | Kiinteistöt | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 139,2 | 4,2 | 143,4 |
| Muuntoerot | 2,8 | 0,0 | 2,9 |
| Lisäykset | 27,7 | 2,6 | 30,3 |
| Poistot | -35,5 | -2,2 | -37,7 |
| Vähennykset | -0,4 | -0,3 | -0,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 133,9 | 4,3 | 138,2 |
| Milj. euroa | Kiinteistöt | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 107,0 | 3,6 | 110,6 |
| Muuntoerot | -1,7 | 0,0 | -1,7 |
| Lisäykset | 46,5 | 2,6 | 49,1 |
| Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä | 21,1 | 0,3 | 21,4 |
| Poistot | -27,2 | -2,1 | -29,3 |
| Vähennykset | -6,6 | -0,1 | -6,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 139,2 | 4,2 | 143,4 |
160
160
Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Tilinpäätös
3.4 Biologiset hyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoonsa vähennettynä niiden myynnistä aiheutuvilla menoilla. Biologiset hyödykkeet koostuvat konsernin kasvavasta puustosta Suomessa. Käyvän arvon muutos, joka johtuu kasvusta ja puuston markkina-arvon muutoksesta, esitetään konsernin tuloslaskelmalla omana rivillään liikevoiton (EBIT) jälkeen. Puutavaran myynnistä aiheutuva myyntitulo esitetään konsernin tuloslaskelmassa liikevoittoon vaikuttavana eränä. Metsähyödykkeille ei ole olemassa toimivia markkinoita, joten biologisten hyödykkeiden arvostus konsernissa määritetään diskontattujen tulevaisuudessa odotettavissa olevien kassavirtojen perusteella. Rahavirrat perustuvat metsäsuunnitelmaan huomioiden metsänhoidon kustannukset ja hakkuutulot yhden kasvukierron osalta. Hakkuutulojen arvostamisessa Fiskars-konserni soveltaa Luonnonvarakeskuksen kantohintatilastoista laskettua kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa oikaistuna yrityskohtaisilla hintakomponenteilla. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3.
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Käypä arvo 1.1. | 51,3 | 46,5 |
| Kasvun aiheuttama lisäys | 2,4 | 2,7 |
| Hakkuiden aiheuttama vähennys | -1,3 | -1,3 |
| Käyvän arvon muutos | 5,4 | 3,5 |
| Käypä arvo taseessa 31.12. | 57,8 | 51,3 |
Fiskars-konsernilla on yhteensä noin 14 000 hehtaaria metsää, joista 11 000 hehtaaria on tuottavaa metsämaata jolla harjoitetaan metsätaloutta.
3.5 Sijoituskiinteistöt
Laadintaperiaatteet
Kiinteistöt, joita ei käytetä konsernin omassa toiminnassa tai joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi. Nämä kiinteistöt arvostetaan hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Sijoituskiinteistöistä kirjataan tasapoistot kohteesta riippuen 20–40 vuoden kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1. | 12,5 | 14,3 |
| Lisäykset | 0,2 | 0,0 |
| Vähennykset | -0,3 | -1,9 |
| Siirrot tase-erien välillä | 1,4 | 0,0 |
| Hankintamenot 31.12. | 13,8 | 12,5 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 7,2 | 8,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 0,6 | 0,5 |
| Vähennykset | -0,3 | -1,9 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 7,5 | 7,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6,3 | 5,3 |
Sijoituskiinteistöt koostuvat emoyhtiön Suomessa omistamista rakennuksista ja kaavoitetuista, mutta rakentamattomista omakotitalotonteista Fiskarsin Ruukin alueella.
Käypä arvo
Fiskarsin Ruukin alue on kulttuurisilta ja historiallisilta arvoiltaan ainutlaatuinen, eikä sille näin ollen ole saatavissa verrokkiin perustuvaa markkina-arvoa. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvo vuonna 2024 on 6,3 miljoonaa euroa (2023: 5,3) ja ne kaikki sijaitsevat Suomessa.
161
161
Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Tilinpäätös
4. Operatiiviset varat ja velat
- 4.1 Vaihto-omaisuus 163
- 4.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 164
- 4.3 Ostovelat ja muut velat 165
- 4.4 Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 165
- 4.5 Varaukset 171
162
162
Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Tilinpäätös
4 Operatiiviset varat ja velat
4.1 Vaihto-omaisuus
Laadintaperiaatteet
Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten sekä muiden kustannusten lisäksi osuus valmistuksen yleiskustannuksista normaalilla tuotantoasteella määritettynä. Nettorealisointiarvo on se summa, joka voidaan saada normaalissa liiketoiminnassa saadusta myynnistä vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamiseen ja myyntiin tarvittavilla menoilla. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla arvonalentumiskirjauksella vähennettynä.
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 32,5 | 35,2 |
| Keskeneräiset tuotteet | 24,1 | 20,5 |
| Valmiit tuotteet | 286,0 | 327,4 |
| Ennakkomaksut | 0,3 | 0,3 |
| Vaihto-omaisuuden bruttoarvo | 342,9 | 383,4 |
| Vaihto-omaisuuden arvonalennus | -12,2 | -19,4 |
| Yhteensä 31.12. | 330,7 | 364,0 |
Tilikauden aikana kirjattiin -7,2 (2023: -9,6) miljoonan euron muutos arvonalentumiskirjaukseen epäkurantin ja hitaasti kiertävän vaihto-omaisuuden osalta.
163
163
Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Tilinpäätös
4.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset
Laadintaperiaatteet
Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. IFRS 9-standardin yksinkertaistetun arvonalentumismallin mukaisesti, epävarmojen saatavien arvonalentumistappioita arvioidaan odotettavissa olevan luottotappiomallin mukaisesti. Sen mukaan luottotappiot arvostetaan määrään, joka vastaa myyntisaatavien koko elinkaaren odotettavissa olevia luottotappioita. Tätä varten myyntisaamiset on ryhmitelty ikäjakauman perusteella. Epävarmojen saamisten arvonalentumiskirjaus perustuu historiallisiin luottotappiomääriin, joita on oikaistu käytettävissä olevilla yleisillä ja yksittäisillä arvioilla. Mallissa käytetyt parametrit päivitetään säännöllisesti. Arvonalentumiset kirjataan kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli aiemmin kuluksi kirjatuista erästä saadaan myöhemmin suoritus, se kirjataan vähentämään liiketoiminnan muita kuluja.
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 188,9 | 177,2 |
| Johdannaiset | 5,8 | 8,1 |
| Muut saamiset | 20,2 | 8,3 |
| Siirtosaamiset | 27,4 | 35,6 |
| Yhteensä 31.12. | 242,2 | 229,3 |
Myyntisaamisten ikäjakauma
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät saamiset | 160,0 | 155,1 |
| 1–30 päivää erääntyneet | 25,8 | 16,4 |
| 31–60 päivää erääntyneet | 2,8 | 1,8 |
| 61–90 päivää erääntyneet | 1,7 | 4,4 |
| 91–120 päivää erääntyneet | 0,6 | 2,0 |
| Yli 120 päivää erääntyneet | 3,7 | 1,4 |
| Luottotappiovaraus 31.12. | -5,7 | -3,8 |
| Yhteensä 31.12. | 188,9 | 177,2 |
Myyntisaamisten maksuajat vaihtelevat, mutta ovat keskimäärin 45 päivää.
Myyntisaamiset valuutoittain
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Yhdysvaltain dollari (USD) | 56,0 | 55,5 |
| Euro (EUR) | 37,0 | 33,8 |
| Tanskan kruunu (DKK) | 31,2 | 23,4 |
| Ruotsin kruunu (SEK) | 13,9 | 17,7 |
| Norjan kruunu (NOK) | 9,5 | 10,5 |
| Japanin yeni (JPY) | 9,3 | 7,8 |
| Australian dollari (AUD) | 6,2 | 5,5 |
| Iso-Britannian punta (GBP) | 5,3 | 4,5 |
| Muut valuutat | 20,5 | 18,6 |
| Yhteensä 31.12. | 188,9 | 177,2 |
Myyntisaamiset jakautuvat maantieteellisesti laajalle alueelle. Konsernin suurimmat asiakkaat ovat vakaan luottoluokituksen saaneita jälleenmyyntiliikkeitä. Luottotappioriskin on arvioitu olevan kohtalainen. Suurin mahdollinen altistuminen luottotappioille vastaa myyntisaamisten kokonaismäärää. Luottoriskiä on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitetiedossa 5.2.
Myyntisaamisten luottotappiovarauksen muutos
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Varauksen määrä 1.1. | -3,8 | -4,9 |
| Muuntoerot | -0,1 | 0,1 |
| Lisäykset | -4,3 | -1,0 |
| Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä | -0,5 | |
| Vähennykset | 2,0 | 2,4 |
| Kirjatut arvonalentumistappiot | 0,4 | 0,3 |
| Epävarmojen saamisten palautuminen | 0,0 | -0,1 |
| Varauksen määrä 31.12. | -5,7 | -3,8 |
164
164
Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Tilinpäätös
4.3 Ostovelat ja muut velat
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Ostovelat¹ | 88,4 | 102,1 |
| Muut korottomat velat | 67,3 | 47,2 |
| Siirtovelat | ||
| Korot | 4,8 | 5,1 |
| Palkat ja sosiaalikulut | 33,2 | 34,7 |
| Velat asiakassopimuksista | 49,8 | 49,7 |
| Muut | 41,3 | 47,9 |
| Yhteensä 31.12. | 284,8 | 286,6 |
¹Vuoden 2023 avaava saldo oikaistu, lisätietoa oman pääoman laskelmassa.
Velat asiakassopimuksista sisältävät esimerkiksi annettuja alennuksia, hyvityksiä, kanta-asiakasohjelmahyvityksiä sekä muita liikevaihtoon vaikuttavia oikaisuja. Muut siirtovelat sisältävät muun muassa materiaalihankintoja sekä tarvikkeita.
Toimittajarahoitusjärjestelyt
Fiskars Groupilla on käytössään toimittajarahoitusjärjestely yhteistyöpankin kanssa. Järjestelyn puitteissa ohjelmaan osallistuvat toimittajat voivat saada laskujensa maksut ennakkoon pankilta, joka sitoutuu maksamaan Fiskars Groupin toimittajille heidän laskuistaan johtuvat saatavat. Fiskars Group maksaa nämä erät pankille alkuperäisen laskun eräpäivänä. Järjestelyn päätarkoituksena on parantaa Fiskars Groupin käyttöpääoman hallintaa ja tarjota toimittajille mahdollisuus vahvistaa maksuvalmiuttaan ennakkomaksun avulla. Fiskars Group esittää järjestelyn piiriin kuuluvat erät ostovelkoina, koska niiden luonne ja tarkoitus ovat samat kuin muilla ostoveloilla.
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Toimittajarahoitusjärjestelyyn liittyvät ostovelat | 7,6 | 4,5 |
| joista toimittajat ovat saaneet maksun rahoituspalveluntarjoajilta | 7,6 | 4,5 |
| Maksuehtojen vaihteluväli (päivinä) | 30–180 | 30–180 |
Toimittajarahoitusjärjestely mahdollistaa Fiskars Groupille ostovelkojen maksujen keskittämisen pankille sen sijaan, että maksut suoritettaisiin yksittäisille toimittajille.# Fiskars Groupin näkökulmasta järjestely ei merkittävästi pidennä maksuehtoja verrattuna normaalisti sovittuihin ehtoihin muiden toimittajien kanssa, jotka eivät osallistu ohjelmaan. Järjestelyn ansiosta rahavirrat ovat kuitenkin ennakoitavampia.
4.4 Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet
Laadintaperiaatteet
Konserniyhtiöillä on useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin niissä maissa, joissa yhtiöt toimivat. Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuusperusteisiksi järjestelyiksi. Maksuperusteisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Mikäli yksikkö ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta, konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä kriteerejä, ovat etuusperusteisia eläkejärjestelyjä. Pääosa konserniyhtiöiden eläkejärjestelyistä on luokiteltu maksuperusteisiksi ja niiden maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana maksuvelvollisuus on syntynyt. Etuusperusteisten järjestelyjen kustannukset lasketaan ja kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti, vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuen. Eläkemenot kirjataan kuluiksi kyseisten henkilöiden palvelusajalle. Eläkevelvoitteet määritetään ennustettujen eläkemaksujen diskontattuun nykyarvoon, vähennettynä eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen raportointikauden päättymispäivän käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten laskelmien oletusten muutokset voivat vaikuttaa esitettyihin eläkevelvoitteisiin ja eläkekuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten laskelmien oletusten muutokset voivat vaikuttaa esitettyihin eläkevelvoitteisiin ja eläkekuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suurin osa Fiskars-konsernin eläkejärjestelyistä on maksuperusteisia eläkejärjestelyjä. Vita-liiketoimintayksikössä on etuusperusteiset eläkejärjestelyt Indonesiassa, Japanissa ja Sloveniassa. Etuusperusteiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa ovat suljettuja etuusperusteisia eläkejärjestelyjä, joissa tulevat palkankorotukset eivät vaikuta velan määrään. Lisäksi konsernilla on Suomessa lisäeläkejärjestelyjä, jotka luokitellaan etuusperusteisiksi eläkejärjestelyiksi. Kukin järjestely noudattaa kyseisen maan paikallista säännöstöä ja käytäntöjä. Hyväksytyt aktuaarit ovat tehneet etuusperusteisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset laskelmat. 165 165 Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Tilinpäätös Tärkeimmät omalla vastuulla olevat järjestelyt ovat Yhdysvalloissa, Saksassa, Indonesiassa, Japanissa ja Sloveniassa. Järjestelyt Suomessa ovat paikallisten eläkevakuutusyhtiöiden hoidettavina. Konserni arvioi, että vuoden 2025 maksusuoritukset järjestelyihin ovat yhteensä 1,3 milj. euroa (2024: 1,5).
Etuusperusteisten eläkejärjestelyjen ominaispiirteet ja järjestelyihin liittyvät riskit
| Nettovelka | Milj. euroa | |
|---|---|---|
| 2024 | 2023 | |
| Suomi | 0,0 | 0,0 |
| Saksa | 0,7 | 0,8 |
| Thaimaa | 2,5 | 2,0 |
| Iso-Britannia | ||
| Yhdysvallat | 3,9 | 3,9 |
| Taiwan | 0,5 | 0,1 |
| Indonesia | 3,6 | 3,1 |
| Japani | 0,5 | 0,5 |
| Slovenia | 0,5 | 1,6 |
| Nettovelka yhteensä | 12,3 | 12,1 |
Kuvaus ja riskit
- Suomi: Suomen eläkejärjestelyissä on 16 etuihin oikeutettua jäsentä. Eläkejärjestelyt ovat rahastoituja, vakuutettuja ja suljettuja eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyn etuudet ovat vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke sekä hautausavustus. Eläkekorotukset perustuvat joko vakuutusyhtiöiden omiin indekseihin tai TyEL-indeksiin. Pääasialliset riskit ovat korkomuutokset, elinajanodotteen kasvu ja inflaatio.
- Saksa: Saksan eläkejärjestelyissä on 60 etuihin oikeutettua jäsentä. Järjestelyt ovat joko rahastoimattomia henkilökohtaisia eläkelupauksia tai rahastoimattomia, suljettuja eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyn etuudet ovat vanhuus-, työkyvyttömyys-, ja perhe-eläke. Mahdolliset eläkekorotukset perustuvat inflaatioon. Pääasialliset riskit ovat korkomuutokset, elinajanodotteen kasvu ja inflaatio.
- Thaimaa: Thaimaan eläkejärjestelyssä on 1 196 etuihin oikeutettua jäsentä. Thaimaan eläkejärjestely oikeuttaa erorahaan. Korotuksia ei ole. Pääasialliset riskit ovat korkoriski ja inflaatio.
- Iso-Britannia: Iso-Britannian eläkejärjestelyssä, joka on suljettu eläkerahasto, on 173 etuihin oikeutettua jäsentä. Järjestelyn ylijäämää, joka oli 1,6 (2023: 1,7) milj. GBP vuoden 2024 lopussa, ei ole kirjattu omaisuuserän rajoittamissäännösten takia. Saadut etuudet ovat vanhuus-, varhais- ja perhe-eläke sekä henkiturva. Korotukset perustuvat inflaatioon. Pääasialliset riskit ovat oman pääoman ehtoisten instrumenttien volatiliteetti, korkomuutokset, elinajanodotteen kasvu ja inflaatio. Iso-Britannian lainsäädäntö vaatii aktuaarilaskelmien suorittamista vähintään kolmen vuoden välein ja tavoittelemaan täysin rahoitettua pohjaa, joka varovaisesti arvioituna kuvastaa rahaston riskiasemaa, mukaan lukien Fiskars UK Limitedin rahastolle antaman kovenantin. Viimeisin aktuaarilaskelma suoritettiin tilanteesta 31.3.2017. 31.7.2017 alkaen yhtiö on sopinut järjestelyn toimitsijan kanssa järjestelyn maksuaikataulun muuttamisesta. Muutoksen tarkoitus on vähentää vuosittaisia maksuja nollaan puntaan vuodessa. 5.12.2017 yhtiö sai valmiiksi 14,5 miljoonan punnan hankinnan elinkorkosopimuksen ostolla taattuja Ison-Britannian järjestelyn velkoja. Ostopolitiikka varmistaa kassavirran, joka vastaa järjestelyn piirissä olevien jäsenten etuuksia ja on arvoltaan korkeampi kuin näiden jäsenten etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo. Rahaston hallinnointikulut vuoden 2017 lopussa on merkitty kuluiksi yhtiön tuloslaskelmassa. Järjestelyyn sovellettavien IAS 19 -sääntöjen mukaisesti ne on tasoitettu huomioimalla muut kattavat tulot, jotta saataisiin aikaan nollavaikutus yhtiön varoihin tällä kaudella.
- Yhdysvallat: Yhdysvaltojen eläkejärjestelyssä, joka on rahastoimaton eläkelupaus, on yksi etuihin oikeutettu jäsen. Eläkejärjestelyn etuudet ovat vanhuus- ja perhe-eläke. Järjestelyssä ei ole korotuksia. Pääasialliset riskit ovat korkomuutokset ja elinajanodotteen kasvu.
- Taiwan: Taiwanin eläkejärjestelyssä, joka on rahastoitu eläkelupaus, on 11 etuihin oikeutettua jäsentä. Eläkejärjestelyn etuus on vanhuuseläke. Järjestelyssä ei ole korotuksia. Pääasialliset riskit ovat omaisuuserien volatiliteetti, korkomuutokset ja inflaatio.
- Indonesia: Indonesian eläkejärjestelyssä on 708 etuihin oikeutettua jäsentä. Eläkejärjestely on rahastoimaton, ja sen etuuksia ovat eroraha, henkiturva ja työkyvyttömyyskorvaus. Korotuksia ei ole. Pääasialliset riskit ovat korkoriski ja inflaatio.
- Japani: Japanin eläkejärjestelyssä on 60 etuihin oikeutettua jäsentä. Eläkejärjestely on rahastoitu ja vakuutettu, ja sen etuuksia ovat vanhuuseläke, henkiturva ja eläköitymisraha. Korotuksia ei ole. Pääasialliset riskit ovat korkoriski, elinajanodotteen kasvu ja inflaatio.
- Slovenia: Slovenian eläkejärjestelyissä on 613 etuihin oikeutettua jäsentä. Järjestelyt ovat rahastoimattomia, ja niiden etuutena on eroraha. Korotuksia ei ole. Pääasialliset riskit ovat korkoriski ja inflaatio.
166 166 Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Tilinpäätös
Etuusperusteisen nettovelan muutos Milj. euroa
| Velvoitteen nykyarvo | Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | Yhteensä | Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2024 | 23,7 | -13,5 | 10,2 | 1,9 | 12,1 |
| Kauden työsuoritukseen perustuva meno | 0,6 | 0,6 | 0,6 | ||
| Korkokulu (+) tai -tuotto (-) | 1,1 | -0,6 | 0,5 | 0,1 | 0,6 |
| Hallinnolliset kulut | 0,2 | 0,2 | 0,2 | ||
| Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno sekä voitot ja tappiot velvoitteen täyttämisestä | |||||
| Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin (liite 2.4) | 1,6 | -0,4 | 1,2 | 0,1 | 1,3 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä, (tuotto -) ja (tappio +) | 0,1 | 0,1 | 0,1 | ||
| Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuva voitto (-) tai tappio (+) | 0,4 | 0,4 | 0,4 | ||
| Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) | -0,4 | -0,4 | -0,4 | ||
| Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
| Omaisuuserän enimmäismäärän muutos lukuun ottamatta korkokuluun sisältyvää määrää | -0,2 | -0,2 | -0,2 | ||
| Uudelleenmäärittämisestä johtuvat voitot (-) ja tappiot (+), jotka sisältyvät muihin laajan tuloksen eriin | -0,1 | 0,1 | 0,0 | -0,2 | -0,1 |
| Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä | |||||
| Muuntoerot | 0,8 | -0,5 | 0,3 | 0,1 | 0,4 |
| Työnantajan maksusuoritukset järjestelyyn | -1,1 | -1,1 | -1,1 | ||
| Maksetut etuudet | -1,9 | 1,9 | |||
| Muut muutokset | -0,3 | -0,3 | -0,3 | ||
| 31.12.2024 | 23,8 | -13,4 | 10,3 | 1,9 | 12,3 |
167 167 Tilintarkastus kertomus Muut taloudelliset tiedot Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Tilinpäätös
Etuusperusteisen nettovelan muutos Milj. euroa
| Velvoitteen nykyarvo | Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | Yhteensä | Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2023 | 22,8 | -13,8 | 8,9 | 1,9 | 10,8 |
| Kauden työsuoritukseen perustuva meno | 0,6 | 0,6 | 0,6 | ||
| Korkokulu (+) tai -tuotto (-) | 1,0 | -0,6 | 0,4 | 0,1 | 0,5 |
| Hallinnolliset kulut | 0,2 | 0,2 | 0,5 | ||
| Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno sekä voitot ja tappiot velvoitteen täyttämisestä | |||||
| Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin (liite 2.4) | 1,8 | -0,3 | 1,5 | 0,1 | 1,6 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä, (tuotto -) ja (tappio +) | -0,1 | -0,1 | -0,2 | ||
| Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuva voitto (-) tai tappio (+) | |||||
| Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) | 0,3 | 0,3 | 0,3 | ||
| Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) | 0,2 | 0,2 | 0,2 | ||
| Omaisuuserän enimmäismäärän muutos lukuun ottamatta korkokuluun sisältyvää määrää | -0,2 | -0,2 | -0,2 | ||
| Uudelleenmäärittämisestä johtuvat voitot (-) ja tappiot (+), jotka sisältyvät muihin laajan tuloksen eriin | 0,2 | -0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä | 1,3 | -0,1 | 1,2 | 1,2 | |
| Muuntoerot | -0,4 | 0,0 | -0,4 | -0,3 | |
| Työnantajan maksusuoritukset järjestelyyn | -1,2 | -1,2 | -1,2 | ||
| Maksetut etuudet | -2,0 | ||||
| Muut taloudelliset tiedot | |||||
| Kestävyysselvitys | |||||
| Hallituksen toimintakertomus | |||||
| Vuosi 2024 | |||||
| Tilinpäätös |
Varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin
| Milj. euroa | Noteeratut | Noteeraamattomat | Noteeratut | Noteeraamattomat |
|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman ehtoiset instrumentit | 0,1 | 0,0 | ||
| Joukkovelkakirjat | 0,6 | 0,5 | ||
| Vakuutussopimukset | 11,4 | 11,5 | ||
| Likvidit varat | 1,4 | 1,5 | ||
| Muut | 0,0 | |||
| Yhteensä | 2,0 | 11,4 | 2,0 | 11,5 |
Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset
| 31.12. % | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Diskonttokorko | ||
| Iso-Britannia | 5,35 | 5,80 |
| Yhdysvallat | 4,90 | 5,80 |
| Indonesia | 6,91 | 7,19 |
| Slovenia | 3,50 | 4,10 |
| Muut maat | 1,20–3,50 | 1,30–4,15 |
| Palkankorotusoletus | ||
| Iso-Britannia | n/a | n/a |
| Yhdysvallat | n/a | n/a |
| Indonesia | 5,00 | 5,00 |
| Slovenia | 3,25 | 2024: 5,60, 2025+: 3,75 |
| Muut maat | n/a / 2,00–3,00 | n/a / 2,00–4,00 |
| Eläkkeiden korotusoletus | ||
| Iso-Britannia | 3,15 | 3,10 |
| Yhdysvallat | ||
| Indonesia | 5,00 | 5,00 |
| Slovenia | ||
| Muut maat | n/a / 2,00–2,25 | n/a / 2,50–2,75 |
169
Tilintarkastuskertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Herkkyysanalyysi
Alla oleva herkkyysanalyysi on määritelty tilikauden lopussa tapahtuvien olettamien todennäköisen muutoksen pohjalta eikä se välttämättä edusta mahdollista olettamien todellista muutosta. Herkkyysanalyysi perustuu siihen, että tärkeimpiä olettamia muutetaan niin, että muut olettamat pysyvät yhtä aikaa samoina. Kaikkien muiden olettamien muuttaminen yhdessä yksittäisen olettaman kanssa ja niistä syntyvien määrien lineaarinen extrapolointi ei ole mahdollista. Herkkyysanalyysin laatimisessa ei ole muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen.
| Milj. euroa | Etuuspohjainen velvoite | Etuuspohjainen velvoite | ||
|---|---|---|---|---|
| Lisäys | Vähennys | Lisäys | Vähennys | |
| 2024 | 2024 | 2023 | 2023 | |
| Iso-Britannia | ||||
| Diskonttokorko (0,5 % muutos) | -0,5 | 0,5 | -0,6 | 0,6 |
| Palkankorotusoletus (0,5 % muutos) | n/a | n/a | n/a | n/a |
| Eläkkeiden korotusolettamus (0,5 % muutos) | 0,3 | -0,3 | 0,3 | -0,3 |
| Muut konserniyhtiöt yhteensä | ||||
| Diskonttokorko (0,5 % muutos) | -0,5 | 0,5 | -0,5 | 0,5 |
| Palkankorotusoletus (0,5 % muutos) | 0,4 | -0,3 | 0,4 | -0,3 |
| Eläkkeiden korotusolettamus (0,5 % muutos) | 0,0 | -0,0 | 0,0 | -0,0 |
Etuusperusteisen velvoitteen duraation painotettu keskiarvo: 9,0 (2023: 9,4)
Vaikka analyysi ei huomioi kaikkia järjestelyn kassavirtoja, se antaa likimääräisen arvion oletusten herkkyydestä.
170
Tilintarkastuskertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
4.5 Varaukset
Laadintaperiaatteet
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen suunnitelma on laadittu ja annettu niille, joita suunnitelma koskee ja kun on olemassa perusteltu odotus uudelleenjärjestelyn toteuttamisesta. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Konserni voi olla osallisena liiketoimintaan liittyvissä riita- ja oikeusprosesseissa. Tilinpäätöksessä varaudutaan näihin liittyviin kustannuksiin, kun niiden määrä on arvioitavissa luotettavasti ja niiden toteutuminen on todennäköistä. Muuten kyseiset ehdolliset velat esitetään liitetietona. Takuuvaraukset liittyvät myytyihin tuotteisiin ja niiden määrä arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti vastaamaan takuuvelvoitteiden täyttämiseksi tarvittavia arvioituja rahavirtoja. Muut varaukset sisältävät muun muassa lakikuluja ja arvioituja menoja, jotka liittyvät toimitilojen kunnostamiseen.
Varaukset
| Milj. euroa | Takuuvaraus | Uudelleenjärjestelyvaraus | Muut varaukset | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 2024 | ||||
| Varaukset 1.1. | 2,7 | 3,6 | 2,8 | 9,0 |
| Muuntoerot | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| Lisäykset | 0,2 | 0,5 | 1,1 | 1,8 |
| Käytetyt varaukset | -0,2 | -2,0 | -0,4 | -2,5 |
| Varausten peruutukset | -0,8 | -0,5 | -0,2 | -1,4 |
| Varaukset 31.12. | 2,0 | 1,6 | 3,4 | 7,0 |
| Milj. euroa | Takuuvaraus | Uudelleenjärjestelyvaraus | Muut varaukset | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 2023 | ||||
| Varaukset 1.1. | 2,9 | 0,2 | 2,3 | 5,5 |
| Muuntoerot | -0,1 | 0,0 | -0,0 | -0,1 |
| Lisäykset | 0,3 | 4,3 | 0,7 | 5,3 |
| Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä | 0,4 | 0,4 | ||
| Käytetyt varaukset | -0,0 | -0,8 | -0,5 | -1,3 |
| Varausten peruutukset | -0,4 | -0,2 | -0,1 | -0,7 |
| Varaukset 31.12. | 2,7 | 3,6 | 2,8 | 9,0 |
171
Tilintarkastuskertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
5 Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit
5.1 Osakepääoma
5.2 Rahoitusriskien hallinta
5.3 Rahoitusvarat
5.4 Rahoitusvelat
5.5 Vuokrasopimusvelat
5.6 Johdannaiset
172
Tilintarkastuskertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
5 Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit
5.1 Osakepääoma
| 2024 tuhatta kpl | 2023 tuhatta kpl | 2024 milj. euroa | 2023 milj. euroa | |
|---|---|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 81 000,0 | 81 000,0 | 77,5 | 77,5 |
| Osakepääoma 31.12. | 81 000,0 | 81 000,0 | 77,5 | 77,5 |
| Omat osakkeet 1.1. | 202,9 | 419,5 | 3,0 | 6,7 |
| Muutos | -61,0 | -216,6 | -0,9 | -3,7 |
| Omat osakkeet 31.12. | 141,9 | 202,9 | 2,1 | 3,0 |
| Osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä | Äänimäärä | Osakepääoma euroa |
| Osakkeet (1 ääni/osake) | 81 000 000 | 81 000 000 |
| Yhteensä | 81 000 000 | 81 000 000 |
Fiskars Oyj Abp:llä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
173
Tilintarkastuskertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
5.2 Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnasta vastaa konsernin rahoitusosasto hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.
Valuuttariskit
Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa muutosta tuloksen, kassavirran ja taseen arvossa ja kilpailuasemassa. Fiskars-konsernin transaktio- ja translaatiopositioita hallinnoidaan toisistaan erillisinä kokonaisuuksina.
Transaktioriski
Vieraan valuutan määräiset kassavirrat ovat alttiina transaktioriskille. Transaktioriskiaseman muodostavat vieraan valuutan määräiset kaupalliset saatavat ja velat ja rahoitussaatavat ja -velat. Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuuttakurssimuutosten vaikutuksia konsernin tulokseen ja kassavirtaan. Konserniyhtiöt vastaavat kaupallisten kassavirtojen valuuttariskien hallinnasta ja ne suojaavat kaupalliset kassavirtansa valuuttatermiinein konsernin rahoitusosaston kanssa. Nettoasema suojataan valuuttajohdannaisilla hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Merkittävimmät riskit liittyvät DKK:n, THB:n ja USD:n vahvistumiseen sekä SEK:n, AUD:n ja JPY:n heikentymiseen. Fiskars-konserni on alttiina tavarantoimittajiensa paikallisten valuuttojen kurssimuutoksille. Merkittävin näistä valuutoista on CNY. Fiskars-konserni ei sovella valuuttajohdannaisiin IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Valuuttajohdannaisista syntyvät voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Mikäli valuuttajohdannaisiin olisi sovellettu suojauslaskentaa, vuoden 2024 tulos ennen veroja olisi ollut 2,5 milj. euroa heikompi (2023: 0,8 suurempi).
Translaatioriski
Translaatioriskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan, rahavirtalaskelmaan ja taseeseen. Näillä muutoksilla saattaa olla vaikutusta tiettyihin tunnuslukuihin, kuten nettovelan ja viimeisen 12 kuukauden käyttökatteen (ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) suhteeseen, omavaraisuusasteeseen ja velkaantuneisuusasteeseen. Fiskars-konserni ei suojaa translaatioriskiä.
Korkoriski
Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen vaihteluista aiheutuvaa muutosta yhtiön kassavirroissa ja varojen ja velkojen arvossa. Korkoriskiä mitataan rahoitusvelkojen, lukuun ottamatta vuokrasopimusvelkoja, keskimääräisellä korkosidonnaisuusajalla. Keskimääräisen korkosidonnaisuusajan kuluessa korkojen muutokset heijastuvat velasta maksettaviin korkokuluihin. Riskiä kuvataan tarkastelujakson aikana syntyvällä muutoksella korkokuluissa, joka on seurausta yhden prosenttiyksikön pysyvästä korkotason muutoksesta. Mitä lyhyempi korkosidonnaisuusaika on, sitä heikompi on korkokulujen ennustettavuus. Korkoriskin hallinnassa voidaan käyttää johdannaisia, ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Tavoitteena on ylläpitää keskimääräinen korkosidonnaisuusaika rahoituspolitiikan mukaisesti 6–48 kuukauden rajojen puitteissa. Koronvaihtosopimuksia voidaan käsitellä kassavirran tai käyvän arvon suojina. Kassavirtaa suojaavat koronvaihtosopimukset netottavat vaihtuvakorkoisen velan korkovirtoja. Käypää arvoa suojaavat koronvaihtosopimukset pienentävät kiinteäkuponkisen joukkovelkakirjalainan arvonvaihtelun vaikutusta. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli voimassa pääomaltaan 165,00 miljoonaa euroa vastaava määrä koronvaihtosopimuksia (2023: 165,0 milj. euroa). Konsernin korollinen nettovelka lukuun ottamatta vuokrasopimusvelkoja oli tilikauden päättyessä 346,3 milj. euroa (2023: 295,8). Velasta 46 % (2023: 48 %) oli sidottu vaihtuviin korkoihin. Velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 22 kuukautta (2023: 28). Korkokulujen herkkyyttä markkinakorkojen muutokselle arvioidaan laskelmalla, jossa markkinakorkojen oletetaan muuttuvan pysyvästi yhdellä prosenttiyksiköllä ja nettovelan määrän pysyvän vuoden aikana muuttumattomana. Laskelman mukainen vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja olisi -1,3 milj. euroa vuonna 2024 (2023: -0,8).
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön rahoitusvarat ja rahoituksen lähteet ovat riittämättömiä kattamaan liiketoiminnan tarpeet tai niiden järjestäminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia.# 5.2 Liiketoiminnan riskit
Likviditeettiriski
Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalinen määrä likviditeettiä liiketoimintojen rahoittamiseksi kaikkina aikoina sekä samalla minimoida korkokulut. Likviditeetillä tarkoitetaan rahavarojen, Tilintarkastus kertomus, Muut taloudelliset tiedot, Kestävyysselvitys, Hallituksen toimintakertomus, Vuosi 2024, Tilinpäätös ja käyttämättöminä olevien sitovien luottolimiittien yhteismäärää. Tarvittavan likviditeetin määrää arvioidaan säännöllisesti.
Jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa jälleenrahoitusta ei ole saatavilla tai sen huomattavan korkea hinta muodostuu rahoituksen hankinnan esteeksi. Tavoitteena on minimoida jälleenrahoitusriskiä velkojen ja valmiusluottojen erääntymisajankohtia hajauttamalla.
Konsernilla on 250,0 milj. euron (2023: 250,0) sitovat valmiusluottolimiitit ja sitomattomia luottolimiittejä 51,7 milj. euroa (2023: 49,4). Lisäksi konsernilla on 400,0 milj. euron yritystodistusohjelma pohjoismaisten pankkien kanssa. Vuoden lopussa sitovista limiiteistä oli käytössä 0,0 milj. euroa (2023: 0,0), ja yritystodistusohjelmasta 75,2 milj. euroa (92,4).
Raaka-aineriski
Fiskars-konserni on alttiina tiettyjen hyödykkeiden hinnanvaihteluille. Konserni voi tarvittaessa käyttää johdannaisia suojautuakseen raaka-aineiden hintariskiltä. Ostohinnan suojaamiseksi konsernilla oli vuoden 2024 lopussa kulta- ja hopeajohdannaisia, joiden nimellisarvo oli 6,4 miljoonaa euroa (2023: 4,3). Hyödykejohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Luottoriski
Konsernin rahoitusosasto arvioi ja valvoo rahoituksen vastapuoliriskiä. Riskiä rajoitetaan toimimalla vain luottokelpoisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa määriteltyjen limiittien puitteissa. Asiakkaiden luottoriskiä valvoo myyntitoiminto. Konsernin asiakaskunta on laaja eikä suurimmankaan asiakkaan osuus ylitä 10 % saatavista.
Konsernin myyntisaamiset olivat tilinpäätöshetkellä 188,9 milj. euroa (177,2). Tilinpäätös sisältää myyntisaamisiin kohdistuvia luottotappiovarauksia yhteensä 5,7 milj. euroa (3,8).
Pääoman hallinta
Fiskars-konsernin pääomarakennetta eivät koske mitkään viralliset, ulkoiset pääomarakennevaatimukset (muut kuin mahdollinen paikallinen yhtiölainsäädäntö niissä maissa, joissa Fiskars-konsernin yhtiöillä on liiketoimintaa).
Konsernin pääomahallinnan tavoitteet ovat:
* varmistaa konsernin mahdollisuudet toiminnan rahoittamiseen ja yhtiön kyky huolehtia vastuistaan
* ylläpitää tasapainoista liiketoimintakokonaisuutta, joka on kannattava osakkeenomistajille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
* ylläpitää edellytyksiä investointimahdollisuuksien hyödyntämiseen
* ylläpitää yli 40 % omavaraisuusastetta
* ylläpitää nettovelan ja viimeisen 12 kuukauden käyttökatteen (ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) suhdelukuna enintään 2,5
Tilintarkastus kertomus, Muut taloudelliset tiedot, Kestävyysselvitys, Hallituksen toimintakertomus, Vuosi 2024, Tilinpäätös
5.3 Rahoitusvarat
Laadintaperiaatteet
Rahoitusvarat Fiskars-konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjattavat varat, ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Transaktiomenot sisältyvät rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarojen käyvän arvon luokittelu on esitetty liitetiedossa 5.4.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja laajaan tuloslaskemaan kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehto). Fiskars-konsernissa tähän ryhmään sisältyy sijoituksia noteerattuihin arvopapereihin sekä ne johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, sekä käypää arvoa suojaavat koronvaihtosopimukset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat varat arvostetaan käypään arvoon sekä alun perin kirjanpitoon merkittäessä, että sen jälkeen. Noteerattujen arvopapereiden käypä arvo perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan ja sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypien arvojen määrittämisperusteet on kuvattu liitetiedossa 5.6.
Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjattavat rahoitusvarat sisältävät noteerattuja osakkeita. Nämä rahoitusvarat arvostetaan sekä alun perin että myöhemmin käypään arvoonsa. Muutokset käyvässä arvossa kirjataan muun laajan tuloksen eriin.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Niitä ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokitella myytävissä oleviksi. Tähän ryhmään kuuluvat myynti- ja muut saamiset. Se sisältää myös vuokrasopimusten takaamiseksi tehdyt talletukset ja muut samankaltaiset erät, jotka on esitetty konsernitaseen rivillä Muut pitkäaikaiset varat. Myyntisaamiset ja muut saamiset on kuvattu liitetiedossa 4.2. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Luottotappiovarausten määrä arvioidaan yksittäisten erien riskin perusteella. Arvion perusteella saamisia oikaistaan vastaamaan todennäköistä arvoa. Lainat ja muut saamiset sisältyvät taseessa voimassaoloaikansa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin. Saatavat, jotka erääntyvät tai peritään korkeintaan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä luetaan lyhytaikaisiin varoihin.
Rahavarat
Taseen Rahavarat -erään sisältyvät käteisvarat, eli käteinen raha ja vaadittaessa maksettavat talletukset, sekä muut rahavarat. Muut rahavarat koostuvat erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Muihin rahavaroihin luettavien erien juoksuaika on hankinta-ajankohtana enintään kolme kuukautta. Luotollisten tilien velkasaldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin rahoitusvelkoihin. Rahavarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoonsa.
Tilintarkastus kertomus, Muut taloudelliset tiedot, Kestävyysselvitys, Hallituksen toimintakertomus, Vuosi 2024, Tilinpäätös
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | |||
|---|---|---|---|
| Taso 3 | Milj. euroa | ||
| 2024 | 2023 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 30,9 | 29,0 | |
| Vähennykset | -1,0 | -1,0 | |
| Käyvän arvon muutokset | -0,1 | 2,9 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 29,8 | 30,9 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomia rahastoja. Noteeraamattomien rahastojen käyvät arvot perustuvat rahastojen ilmoittamaan markkina-arvoon (taso 3). Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
| Muut sijoitukset ja muut pitkäaikaiset varat | |||
|---|---|---|---|
| Taso 3 | Milj. euroa | ||
| 2024 | 2023 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 14,5 | 9,8 | |
| Lisäykset | 2,8 | 1,0 | |
| Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä | 3,7 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 17,3 | 14,5 |
Muut sijoitukset koostuvat noteeratuista ja noteeraamattomista osakkeista sekä pitkäaikaisista saamisista. Noteeratut osakkeet on arvostettu markkina-arvoon (taso 1). Muut sijoitukset ja noteeraamattomat osakkeet esitetään käypään arvoon (taso 3). Noteeraamattomien osakkeiden käypä arvo on niiden hankintahinta.
| Rahavarat | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | ||
| 2024 | 2023 | |
| Kassa ja pankkitalletukset | 60,8 | 127,3 |
| Yhteensä 31.12. | 60,8 | 127,3 |
Tilintarkastus kertomus, Muut taloudelliset tiedot, Kestävyysselvitys, Hallituksen toimintakertomus, Vuosi 2024, Tilinpäätös
5.4 Rahoitusvelat
Laadintaperiaatteet
Rahoitusvelat ja vieraan pääoman menot Fiskars-konsernin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat (sisältäen johdannaisvelat) sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat. Rahoitusvelat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon, tai emittoidun vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan tapauksessa efektiivisen koron metodia käyttäen. Käyvän arvon suojaustransaktioita on voimassa pääomaltaan 60 milj. euron verran. Siltä osin kuin joukkovelkakirjalainen käypä arvo on suojattu, sen tasearvoa oikaistaan käyvän arvon muutosta vastaavalla määrällä. Johdannaisvelat arvostetaan käypään arvoon. Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin: jälkimmäisiin kuuluvat kaikki ne rahoitusvelat, joiden maksua konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Lainoihin ja lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot jaksotetaan lainasopimuksen odotetulle voimassaoloajalle. Georg Jensen A/S -yhtiöllä oli 40 milj. euron suuruinen joukkovelkakirjalaina. Joukkovelkakirjalaina lunastettiin kokonaisuudessaan etuajassa 26. lokakuuta 2023. Vuonna 2023 maksettiin lunastuspalkkio 1,1 miljoonaa euroa, korkokuluja 0,9 miljoonaa euroa sekä 1,3 milj. euron korkokulu seuraavaan koronmaksupäivään saakka.
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | ||
|---|---|---|
| 2024 | 2023 | |
| Milj. | ||
| ## Muut taloudelliset tiedot | ||
| ### Kestävyysselvitys | ||
| ### Hallituksen toimintakertomus | ||
| ## Vuosi 2024 | ||
| ### Tilinpäätös |
Velkojen muutokset
| Milj. euroa | 1.1. | Muutokset vuokrasopimus-veloissa | Rahavirta | Muuntoero | Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä | Muut | 31.12. |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | 330,7 | 0,3 | 331,0 | ||||
| Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5) | 117,4 | -0,1 | 0,0 | -3,4 | 113,9 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 92,5 | -16,3 | 76,1 | ||||
| Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5) | 33,3 | 29,8 | -41,1 | 3,2 | 8,5 | 33,6 | |
| Yhteensä | 573,9 | 29,7 | -57,4 | 3,2 | 5,4 | 554,7 |
2023
| Milj. euroa | 1.1. | Muutokset vuokrasopimus-veloissa | Rahavirta | Muuntoero | Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä | Muut | 31.12. |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | 130,4 | 198,5 | 1,7 | 330,7 | |||
| Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5) | 92,9 | 17,9 | -1,6 | 13,1 | -4,9 | 117,4 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 195,2 | -102,7 | 92,5 | ||||
| Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5) | 22,5 | 24,3 | -30,7 | -0,3 | 8,3 | 33,3 | |
| Yhteensä | 440,9 | 42,2 | 65,1 | -1,8 | 21,5 | 5,9 | 573,8 |
Velkojen erääntyminen
Konsernilla oli 31.12.2024 likviditeetin varmistamiseksi käyttämättömiä luottolimiittejä 250.0 milj. euroa (2023: 250.0). Valmiusluottosopimusten keskimääräinen erääntymisaika oli tilikauden päättyessä 3 vuotta (2023: 2). Pitkäaikaisten lainojen erääntymisjankohdat on esitetty allaolevassa taulukossa. Luottolimiittejä ja pitkäaikaisia lainoja koskeviin sopimuksiin sisältyy vakavaraisuuteen liittyvä ehto. Ehtoa testataan jokaisen vuosineljänneksen lopussa luottolimiittien ja pitkäaikaisten lainojen erääntymiseen asti. Ehdon rikkominen edellyttää vakavaraisuuden merkittävää heikkenemistä nykyisestä, eikä konsernilla ole viitteitä siitä, että sillä olisi vaikeuksia noudattaa tätä ehtoa. Liikkeeseen lasketulla joukkovelkakirjalainalla ei ole taloudellisia ehtoja, mutta tulevat kuponkimaksut on sidottu tiettyjen vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen.
2024
| Milj. euroa | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | Myöhemmin | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Emittoidut joukkovelkakirjalainat | 201,0 | 201,0 | |||||
| korot | 10,3 | 10,3 | 10,3 | 9,0 | 39,8 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 76,1 | 80,0 | 50,0 | 206,1 | |||
| korot | 8,0 | 5,3 | 5,3 | 2,1 | 2,1 | 22,8 | |
| Vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5) | 28,9 | 24,7 | 20,4 | 13,9 | 10,5 | 34,5 | 132,8 |
| korot | 4,4 | 3,3 | 2,3 | 1,6 | 1,2 | 1,8 | 14,7 |
| Ostovelat | 88,4 | 88,4 | |||||
| Johdannaisvelat | 5,5 | 5,5 | |||||
| Yhteensä 31.12. | 221,6 | 43,5 | 118,3 | 227,6 | 63,8 | 36,3 | 711,1 |
2023
| Milj. euroa | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | Myöhemmin | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Emittoidut joukkovelkakirjalainat | 200,5 | 200,5 | |||||
| korot | 10,3 | 10,3 | 10,3 | 10,3 | 9,0 | 50,0 | |
| Muut velat | 0,2 | 0,2 | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 92,4 | 80,0 | 50,0 | 222,4 | |||
| korot | 8,1 | 6,7 | 6,2 | 2,6 | 2,6 | 2,6 | 28,9 |
| Vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5) | 29,0 | 22,6 | 19,2 | 14,9 | 11,2 | 38,0 | 134,9 |
| korot | 4,3 | 3,3 | 2,5 | 1,8 | 1,3 | 2,6 | 15,9 |
| Ostovelat | 102,1 | 102,1 | |||||
| Johdannaisvelat | 2,3 | 2,3 | |||||
| Yhteensä 31.12. | 248,7 | 42,9 | 118,1 | 29,6 | 224,6 | 93,3 | 757,2 |
Valuuttaposition herkkyysanalyysi
IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi valuuttakursseista osoittaa, kuinka yksittäisten valuuttojen 10 %:n heikkeneminen vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja tai konsernin omaan pääomaan. Valuutan vahvistuminen 10 %:lla aiheuttaisi noin samansuuruisen vastakkaismerkkisen muutoksen. Analyysi tulosvaikutuksesta sisältää emoyhtiön vieraan valuutan määräiset sisäiset ja ulkoiset rahoituserät. Kaupalliset kassavirrat muodostuvat vieraan valuutan määräisistä konserniyhtiöiden arvioiduista ostoihin ja myynteihin liittyvistä vuosittaisista nettokassavirroista. Johdannaiset sisältävät kaupallisia virtoja suojaavat transaktiot. Muut rahoituserät sisältävät valuuttamääräiset lainat, talletukset ja sijoitukset. Valitut valuutat edustavat noin 90 % kaikista arvioiduista vuosittaisista nettomääräisistä valuuttavirroista. Oman pääoman herkkyysanalyysi kuvaa valuuttakurssimuutoksiin liittyvää valuuttamääräisen oman pääoman translaatioriskiä.
| Milj. euroa | Vaikutus tulokseen ennen veroja | Vaikutus omaan pääomaan |
|---|---|---|
| 2024 | 2024 | |
| Arvioidut kaupalliset kassavirrat | -2,2 | -1,2 |
| Johdannaiset | 1,4 | 0,8 |
| Muut rahoituserät | ||
| AUD | -2,5 | -2,2 |
| CAD | 0,1 | -1,2 |
| DKK | 3,3 | -0,7 |
| GBP | -1,0 | 5,6 |
| JPY | -2,2 | 3,4 |
| NOK | -1,9 | 1,8 |
| SEK | -3,2 | 2,4 |
| THB | 2,3 | -2,0 |
| USD | 2,0 | 6,4 |
| 2023 | 2023 | |
| Arvioidut kaupalliset kassavirrat | -2,5 | -1,4 |
| Johdannaiset | 1,0 | 1,5 |
| Muut rahoituserät | ||
| AUD | -2,2 | -1,2 |
| CAD | 0,1 | -1,2 |
| DKK | 3,3 | -0,7 |
| GBP | -1,0 | 5,6 |
| JPY | -2,2 | 3,4 |
| NOK | -1,9 | 1,8 |
| SEK | -3,2 | 2,4 |
| THB | 2,3 | -2,0 |
| USD | 2,0 | 6,4 |
Keskikorot ja korkokulujen herkkyysanalyysi
Korkokulujen herkkyyttä korkojen muutokselle on kuvattu simuloimalla yhden prosenttiyksikön pysyvä korkojen nousu tilinpäätöshetkellä. Konsernin korollinen nettovelka lukuunottamatta vuokrasopimusvelkoja oli tilinpäätöshetkellä 346,3 milj. euroa (2023: 295,8) ja korollisten velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 22 kuukautta (2023: 28). Yhden prosenttiyksikön korkojen nousun lisäys yhtiön vuotuisiin korkokuluihin olisi 1,3 milj. euroa (2023: 0,8) olettaen, että nettovelka pysyy muuttumattomana. Konsernin korolliset nettovelat poislukien vuokrasopimusvelat, valuuttajohdannaiset, lainojen keskikorot ja korkoherkkyys päävaluutoittain on esitetty seuraavassa taulukossa.
2024
| Milj. euroa | EUR | USD | GBP | JPY | DKK | SEK | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat ja talletukset | 398,5 | -18,3 | -2,2 | -12,0 | -2,3 | -3,0 | -14,5 | 346,3 |
| Valuuttajohdannaiset | -150,6 | 83,1 | 56,2 | -34,5 | 33,6 | 24,2 | -9,5 | 2,5 |
| Nettovelka ja valuuttajohdannaiset | 247,9 | 64,8 | 54,0 | -46,4 | 31,3 | 21,3 | -24,0 | 348,8 |
| Lainojen keskikorko (p.a.) | 4,5 % | |||||||
| Korkoherkkyys | 0,3 | 0,6 | 0,5 | -0,5 | 0,3 | 0,2 | -0,2 | 1,3 |
2023
| Milj. euroa | EUR | USD | GBP | CAD | AUD | JPY | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat ja talletukset | 356,1 | -10,2 | -0,5 | -4,3 | -11,9 | -4,2 | -29,3 | 295,8 |
| Valuuttajohdannaiset | -177,7 | 84,6 | 47,9 | 33,9 | -31,0 | 30,6 | 10,9 | -0,8 |
| Nettovelka ja valuuttajohdannaiset | 178,3 | 74,4 | 47,5 | 29,7 | -42,9 | 26,4 | -18,4 | 295,0 |
| Lainojen keskikorko (p.a.) | 5,0 % | |||||||
| Korkoherkkyys | -0,4 | 0,7 | 0,5 | 0,3 | -0,4 | 0,3 | -0,2 | 0,8 |
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen laskenta
Laadintaperiaatteet
Käyvän arvon luokittelu Hierarkiatasoon 1 kuuluvat rahoitusinstrumentit, joille on olemassa aktiivisilla markkinoilla julkisesti noteerattu hinta, tasoon 2 instrumentit, joiden arvonmäärityksessä on käytetty suoraan havainnoitavissa olevia markkinahintoja ja tasoon 3 instrumentit, joiden arvonmääritykseen suoria markkinahintoja ei ole käytettävissä. Taso 1 sisältää julkisesti noteeratut rahoitusinstrumentit, taso 2 korolliset velat lukuunottamatta julkisesti noteerattuja velkaemissioita ja johdannaiset, ja taso 3 sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin.
2024
| Milj. euroa | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset | 29,8 | 29,8 | ||
| Muut sijoitukset | 3,5 | 3,5 | ||
| Johdannaiset | 3,8 | 3,8 | ||
| Varat yhteensä | 3,8 | 33,3 | 0,0 | 37,0 |
| Johdannaisvelat | 5,5 | 5,5 | ||
| Korolliset velat | 208,2 | 208,2 | ||
| Velat yhteensä | 208,2 | 5,5 | 0,0 | 213,7 |
2023
| Milj. euroa | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
| :---------- | :----- | :----- | :----- | :------- |# Tilinpäätös 5.5 Vuokrasopimusvelat
Laadintaperiaatteet
Fiskars-konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus, tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Konserni soveltaa standardia johdonmukaisesti ominaispiirteiltään samankaltaisiin sopimuksiin pois lukien lyhytaikaiset vuokrasopimukset, ja sopimukset, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Konserni kirjaa vuokrasopimusvelan maksamattomista vuokramaksuista sekä käyttöoikeusomaisuuserän kuvastamaan oikeutta käyttää omaisuuserää.
Vuokrasopimusvelat
Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana Fiskars-konserni kirjaa vuokrasopimusvelaksi nykyarvon tulevista maksamattomista vuokramaksuista. Vuokramaksuihin sisältyvät kiinteät maksut vähennettyinä kannustimilla, muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta, ja määrät, jotka konsernin odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella. Mikäli sopimukseen sisältyy käyttöoikeusomaisuuserän ostoon liittyvä optio ja sitä tullaan todennäköisesti käyttämään, kirjataan toteutushinta osaksi vuokrasopimusvelkaa. Vuokrasopimusvelkaan kirjataan myös maksut vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvista sanktioista, jos konserni tulee todennäköisesti käyttämään sopimuksen päättämisoption. Muuttuvat maksut, jotka eivät ole indeksiin tai hintatasoon sidottuja, kirjataan kuluksi kaudelle, jolloin kustannus aiheutui.
Vuokrien nykyarvon määrittämiseen konserni käyttää sopimuksen alkamisajankohdan lisäluoton korkoa, koska vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole yleensä määriteltävissä. Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä, lisäämällä vuokrasopimusvelkaan korko ja vähentämällä maksetut vuokramaksut, sekä oikaistaan kuvastamaan uudelleenarvostuksia ja tehtyjä sopimusmuutoksia. Vuokrasopimusvelka uudelleenarvostetaan mikäli vuokrasopimukseen tulee muutoksia koskien vuokra-aikaa, vuokran määrää (esimerkiksi muutoksia tulevaisuuden maksuihin johtuen indeksistä tai hintatasosta, jota on käytetty vuokramaksujen määrittämiseen) tai osto-option toteutumista koskien.
Fiskars-konsernilla on useita vuokrasopimuksia liittyen toiminnoissa käytettäviin kiinteistöihin, koneisiin, kulkuneuvoihin ja muuhun kalustoon. Käyttöoikeusomaisuuserät on esitetty liitetiedossa 3.3 Käyttöoikeusomaisuuserät.
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1 | 150,8 | 115,5 |
| Muuntoerot | 3,2 | -1,8 |
| Lisäykset | 30,3 | 49,0 |
| Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä | 21,4 | |
| Tilikauden korot | 5,1 | 4,2 |
| Maksut | -41,1 | -30,7 |
| Vähennykset | -0,7 | -6,8 |
| Kirjanpitoarvo 31.12 | 147,6 | 150,8 |
| Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 33,6 | 33,3 |
| Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 113,9 | 117,4 |
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokramaksujen erääntyminen | ||
| Enintään vuoden kuluttua | 37,7 | 37,7 |
| Yli vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua | 86,4 | 85,8 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 38,1 | 43,3 |
| Tulevaisuuden vuokramaksut yhteensä | 162,3 | 166,7 |
Tilinpäätös 5.6 Johdannaiset
Laadintaperiaatteet
Johdannaiset ja suojauslaskenta
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Konserni ei sovella suojauslaskentaa valuuttajohdannaisiin. Valuuttajohdannaiset arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä alkuperäiseen hankintamenoon ja sen jälkeen kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat vallitseviin markkina-arvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkina-arvoista raportointikauden päättymispäivänä (käypien arvojen hierarkiataso 2). Käypien arvojen muutokset kirjataan rahoituseriin tuloslaskelmaan.
Fiskars-konserni soveltaa suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin (kassavirran suojaus ja käyvän arvon suojaus). Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, arvostetaan alunperin hankintamenoonsa ja sen jälkeen raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Siltä osin kuin kassavirran suojaustransaktiot ovat tehokkaita, kirjataan käyvän arvon muutos mukaanlukien laskennalliset veroerät omaan pääomaan laajan tuloslaskelman kautta. Tehoton osa kirjataan rahoituseriin tuloslaskelmaan. Käyvän arvon suojaustransaktioiden käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituseriin tuloslaskelmaan. Käyvät arvot perustuvat vallitseviin markkina-arvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkina-arvoista raportointikauden päättymispäivänä (käypien arvojen hierarkiataso 2).
Hyödykejohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituseriin.
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa: | ||
| Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset | 338,3 | 338,8 |
| Hyödykejohdannaiset | 6,4 | 4,3 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 18,6 | |
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | ||
| Koronvaihtosopimukset | 165,0 | 165,0 |
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa: | ||
| Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset | -1,4 | 1,3 |
| Hyödykejohdannaiset | -0,1 | 0,1 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | -0,9 | 1,1 |
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | ||
| Koronvaihtosopimukset | 0,7 | 1,2 |
Konsernin johdannaiset tehdään International Swaps and Derivatives Associationin Master Agreement -sopimusten (ISDA) tai vastaavien paikallisten sopimusten alla. Mikäli sopimusosapuoli on sopimuksessa määritellyn luottotapahtuman kohteena, on toisella sopimusosapuolella oikeus vaatia kaikkien avoimien johdannaisten ennenaikaista eräännyttämistä ja netottamista. Johdannaisinstrumenttien bruttomääräiset markkina-arvot ennenaikaisen eräännyttämisen ja netotuksen tapahtuessa esitetään seuraavassa taulukossa:
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa: | ||
| Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset | ||
| Saatavat | 1,4 | 2,7 |
| Velat | -2,8 | -1,4 |
| Netto | -1,4 | 1,3 |
| Hyödykejohdannaiset | ||
| Saatavat | 0,1 | 0,1 |
| Velat | -0,2 | 0,0 |
| Netto | -0,1 | 0,1 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | ||
| Saatavat | 0,3 | |
| Velat | -1,2 | |
| Netto | -0,9 | |
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa: | ||
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Saatavat | 2,0 | 2,0 |
| Velat | -1,3 | -0,9 |
| Netto | 0,7 | 1,2 |
| Johdannaisten erääntyminen 2024 | Milj. euroa | 2025 | 2026 | Myöhemmin | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta-termiinit ja valuutanvaihto-sopimukset | 338,3 | 338,3 | |||
| Koronvaihto-sopimukset | 55,0 | 25,0 | 85,0 | 165,0 | |
| Hyödyke- johdannaiset | 6,4 | 6,4 | |||
| Koron- ja valuutanvaihto-sopimukset | 18,6 | 18,6 | |||
| Yhteensä 31.12. | 399,7 | 25,0 | 103,6 | 528,3 |
| 2023 Milj. euroa | 2024 | 2025 | Myöhemmin | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Valuutta-termiinit ja valuutanvaihto-sopimukset | 338,8 | 338,8 | ||
| Koronvaihto-sopimukset | 55 | 110 | 165 | |
| Hyödyke-johdannaiset | 4,3 | 4,3 | ||
| Yhteensä 31.12. | 343,1 | 55 | 110 | 508,1 |
6 Muut liitetiedot
- 6.1 Tytäryhtiöt
- 6.2 Lähipiiritapahtumat
- 6.3 Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit
- 6.4 Vastuusitoumukset
- 6.5 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
6 Muut liitetiedot
6.1 Tytäryhtiöt
| Tytäryhtiöosakkeet | Kotipaikka | Osuus osakkeista % | Osuus ääni-vallasta % | Toiminnan pää-asiallinen luonne |
|---|---|---|---|---|
| Fiskars Americas Holding Oy Ab | Raasepori FI | 100,0 | 100,0 | H |
| Fiskars Brands, Inc. | Madison, WI US | 100,0 | 100,0 | P |
| Fiskars Canada, Inc. | Toronto CA | 100,0 | 100,0 | S |
| Consumer Brands (Hong Kong) Co., Limited | Hongkong HK | 1,0 | 1,0 | H |
| Fiskars Europe Holding Oy Ab | Raasepori FI | 100,0 | 100,0 | H |
| Consumer Brands (Hong Kong) Co., Limited | Hongkong HK | 99,0 | 99,0 | H |
| Fiskars (Thailand) Co.,Limited | Bangkok TH | 98,0 | 98,0 | H |
| Fiskars Trading (Shanghai) Co., Ltd | Shanghai CN | 100,0 | 100,0 | H |
| Fiskars Finland Oy Ab | Helsinki FI | 100,0 | 100,0 | P |
| Fiskars (Thailand) Co., Limited | Bangkok TH | 1,0 | 1,0 | H |
| Fiskars Sweden AB | Höganäs SE | 100,0 | 100,0 | S |
| Fiskars Estonia AS | Tallinna EE | 100,0 | 100,0 | S |
| Fiskars Benelux B.V. | Oosterhout NL | 100,0 | 100,0 | S |
| Iittala BV | Antwerpen BE | 0,5 | 0,5 | S |
| Iittala BV | Antwerpen BE | 99,5 | 99,5 | S |
| Fiskars Denmark A/S | Glostrup DK | 100,0 | 100,0 | P |
| Royal Copenhagen GmbH | Köln DE | 100,0 | 100,0 | D |
| Fiskars Japan Co., Ltd | Tokio JP | 100,0 | 100,0 | S |
| Royal Copenhagen Korea Co., Ltd | Soul KR | 100,0 | 100,0 | S |
| Fiskars Taiwan Limited | Taipei TW | 100,0 | 100,0 | S |
| Royal Copenhagen Thailand Ltd | Saraburi TH | 60,0 | 60,0 | P |
| Fiskars Hong Kong Limited | Hongkong HK | 100,0 | 100,0 | S |
| Georg Jensen Investment Aps | Frederiksberg DK | 100,0 | 100,0 | H |
| Georg Jensen A/S | Frederiksberg DK | 100,0 | 100,0 | P |
| Georg Jensen NUF | Kolsås NO | 100,0 | 100,0 | D |
| Georg Jensen Retail A/S | Frederiksberg DK | 100,0 | 100,0 | S |
| Georg Jensen Silver AB | Tukholma SE | 100,0 | 100,0 | S |
| Georg Jensen GmbH | Hampuri DE | 100,0 | 100,0 | S |
| Georg Jensen Ltd. | Lontoo GB | 100,0 | 100,0 | S |
| Georg Jensen PTY Ltd. | Frenchs Forest AU | 100,0 | 100,0 | S |
| Georg Jensen S.A.R.L. | Pariisi FR | 100,0 | 100,0 | D |
| Georg Jensen Japan Ltd. | Tokio JP | 100,0 | 100,0 | S |
| Georg Jensen Co. Ltd. | Chiangmai TH | 100,0 | 100,0 | P |
| Georg Jensen Taiwan Ltd. | Taipei TW | 100,0 | 100,0 | S |
| Georg Jensen Inc. | New York US | 100,0 | 100,0 | S |
| Georg Jensen HK Holding Ltd. | Hongkong HK | 100,0 | 100,0 | H |
| Georg Jensen China Ltd. | Hongkong HK | 100,0 | 100,0 | D |
| Georg Jensen HK Ltd. | Hongkong HK | 100,0 | 100,0 | S |
| Georg Jensen Beijing Trading Ltd. | Peking CN | 100,0 | 100,0 | S |
| Fiskars Deutschland GmbH | Herford DE | 100,0 | 100,0 | D |
| Fiskars France S.A.S. |
6.2 Related party transactions
Fiskars Group’s related parties include members of the Board of Directors and the Executive Group Management, other key management personnel, shareholders with control or significant influence over the company, and entities in which the aforementioned individuals or their family members have control or significant influence. In addition, Fiskars Group’s associated companies are considered related parties.
Fiskars Finland Oy Ab is a tenant of its associated company Koy Iittalan Lasimäki and has granted a capital loan to its associated company. The Group had no significant transactions, liabilities, or receivables with related parties during 2024.
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Vuokrat | 0.2 | 0.2 |
| Pääomalaina | 0.2 | 0.2 |
Board and Management Shareholdings 31.12.
Includes holdings in companies where individuals have control together with a family member.
| 2024 | 2023 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilö- kohtainen omistus | Määräysvalta- yhteisöjen omistus | Yhteensä | Henkilö- kohtainen omistus | Määräysvalta- yhteisöjen omistus | Yhteensä | |
| Ehrnrooth Paul | 11,430,961 | 11,430,961 | 11,430,961 | 11,430,961 | ||
| Fromond Louise | 601,135 | 10,567,417 | 11,168,552 | 601,135 | 10,567,417 | 11,168,552 |
| Goldin Julia | ||||||
| Lindahl Carl-Martin | ||||||
| Lixfeld Volker | ||||||
| Luomakoski Jyri | 4,000 | 4,000 | 4,000 | 4,000 | ||
| Sotamaa Ritva | 3,000 | 3,000 | ||||
| Ehrnrooth Albert | 855,372 | 13,480,534 | 14,335,906 | 855,372 | 13,478,534 | 14,333,906 |
| Susan Repo | ||||||
| Ahlström Nathalie | 137,311 | 137,311 | 116,213 | 116,213 | ||
| Bachler Christian7 | 25,393 | 25,393 | ||||
| Hedberg Johan1 | ||||||
| Holmberg Peter2 | 6,213 | 6,213 | ||||
| Hyyryläinen Tuomas3 | ||||||
| Jilinski Gennady4 | 6,206 | 6,206 | ||||
| Mindelöf Anna | 6,081 | 6,081 | 6,048 | 6,048 | ||
| Shaukat Aamir5 | 11,712 | 11,712 | ||||
| Siitonen Jussi | 84,070 | 84,070 | 77,367 | 77,367 | ||
| Hahn Steffen | 4,462 | 4,462 | ||||
| Zappa Charlene6 |
1 Member of the Executive Group Management until 12 September 2023
2 Member of the Executive Group Management from 3 October 2024
3 Member of the Executive Group Management until 31 May 2023
4 Member of the Executive Group Management until 31 January 2024
5 Member of the Executive Group Management from 10 July 2023
6 Member of the Executive Group Management until 12 September 2023
7 Member of the Executive Group Management from 1 November 2024
Board and management shareholdings represent a total of 45.7% of the company’s outstanding shares.
Board and Management Salaries and Remuneration
| 2024 | 2023 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | Lakisääteinen eläkemeno | Lisäeläkemeno | Palkat ja palkkiot | Lakisääteinen eläkemeno | Lisäeläkemeno | |
| Ehrnrooth Paul | 171.5 | 182.5 | ||||
| Luomakoski Jyri | 137.3 | 139.3 | ||||
| Fromond Louise | 91.5 | 93.8 | ||||
| Susan Repo | 67.0 | |||||
| Sotamaa Ritva | 21.5 | 89.0 | ||||
| Ehrnrooth Albert | 88.5 | 90.0 | ||||
| Ehrnrooth Alexander | 3.0 | 3.8 | ||||
| Lixfeld Volker | 87.8 | 94.8 | ||||
| Lindahl Carl-Martin | 85.8 | 94.8 | ||||
| Goldin Julia1 | 80.8 | 89.0 | ||||
| Ahlström Nathalie | 1,258.4 | 131.1 | 96.9 | 1,256.4 | 125.9 | 98.5 |
| Fiskars-konsernin johtoryhmä, poislukien toimitusjohtaja | 3,501.7 | 85.4 | 66.5 | 2,983.5 | 111.5 | 87.1 |
| Yhteensä | 5,594.6 | 216.5 | 163.4 | 5,116.9 | 237.4 | 185.6 |
1 Board member Julia Goldin acted as a consultant to the company in a separately defined assignment in 2023, for which she was paid market-based compensation of EUR 15,714.
Key personnel include Board members, the CEO, and the Executive Group Management. Figures are presented on an accrual basis.
The Executive Group Management participates in a long-term incentive program, the participants of which are selected annually by the Board. In 2024, one program is in effect, the Performance Share Plan 2021, which includes three ongoing vesting periods for 2022–2024, 2023–2025, and 2024–2026. The Board approves the performance criteria for each vesting period separately, and they are linked to the company's total shareholder return and cumulative comparable EBITA (vesting period 2021–2023), total shareholder return and cumulative operating profit (vesting period 2022–2024), and total shareholder return, cumulative operating profit, and a circular economy metric (vesting period 2023–2025) during the eligibility period. No remuneration is paid if targets are not met, or if the participant’s employment or service relationship ends before remuneration is paid. The expense recognized for the Executive Group Management for the financial year is included in the above-mentioned salaries and remuneration.
Executive Group Management members covered by Finland’s social security system have a collective supplementary pension insurance. The insurance includes an old-age pension at retirement age, a conditional right to free withdrawal, and death benefits. The pension amount is calculated based on insurance savings. The insurance premium is 20% for the CEO and 16%–20% for the Executive Group Management of the previous year's annual salary excluding bonuses.
The CEO’s remuneration consists of a fixed annual salary, an annual bonus program, and a long-term incentive program. The CEO participates in the ongoing share-based incentive program’s vesting periods 2022–2024, 2023–2025, and 2024–2026. The CEO’s employment agreement ends upon reaching the statutory retirement age. Both the company and the CEO have a six-month notice period. In case of termination by the company, in addition to the six months' notice period salary, an amount equivalent to one year's fixed salary will be paid.
On 7 February 2023, it was announced that the Board of Directors of Fiskars Oyj Abp had decided on a management share ownership program targeted at the company's CEO, the Group Executive Management, and certain key employees decided by the Board. In a directed share issue for consideration, a total of 156,401 company-held shares were subscribed. Further information on the incentive scheme is provided in note 2.5 Share-based payments.
As part of the program, the Board decided to offer market-based co-financing for the subscription of the company's shares by granting interest-bearing loans to the program participants. For the CEO and the CFO, the maximum loan amount was 50 percent, and for the rest of the target group, it was 75 percent of the share investment amount. The total amount of financing granted by the company was EUR 1,357,328.70 (2023: EUR 1,206,274.00). Financing taken in March 2023 must be repaid by 30 July 2027 at the latest, and financing taken in March 2024 must be repaid by 30 July 2028 at the latest. Interest must be paid on the unpaid loan principal from the drawdown date, at a rate of 12-month Euribor plus a 1.00 percent margin. Interest is due for payment every six months, on 1 October and 1 April, until the entire loan is repaid. Borrowers have committed to pledging the purchased company shares as collateral for the loan repayment, should the Board later decide to approve the pledge based on the authorization received from the general meeting.
6.3 Business acquisitions and divestments
Business acquisitions and divestments in 2024
No business acquisitions or divestments took place in 2024.
Business acquisitions and divestments in 2023
Georg Jensen acquisition
On 1 October 2023, Fiskars Group announced that it had completed the acquisition of the renowned Danish luxury lifestyle brand Georg Jensen by acquiring 100% of the shares in Georg Jensen Investment ApS. Georg Jensen's headquarters are located in Copenhagen, Denmark, and it has operations in over ten countries. In 2022, Georg Jensen employed 1,205 employees (FTE). In the calendar year 2022, Georg Jensen’s net sales were EUR 158.1 million and EBIT was EUR 14.9 million. The purchase price for the shares, excluding debt and cash (enterprise value), was EUR 155 million, and the final purchase price after customary post-closing adjustments was EUR 124.7 million. The transaction supports Fiskars Group's growth strategy by expanding the company’s portfolio of luxury home brands, which already included the iconic Royal Copenhagen, Waterford, and Wedgwood brands. Furthermore, bringing together the beloved Danish design brands Georg Jensen and Royal Copenhagen offers attractive commercial opportunities. Georg Jensen’s position in direct-to-consumer sales channels is strong, with over 50 percent of the brand’s sales coming from its own stores and e-commerce.# Fiskars-konserni
Fiskars-konserni näkee mahdollisuuksia laajentaa Georg Jensenin läsnäoloa erityisesti Kiinan markkinoilla. Kaupallinen erinomaisuus, suora kuluttajamyynti ja Kiina ovat kolme Fiskars-konsernin strategian kolmesta kasvuajurista. Kaupan odotetaan tuovan huomattavia kustannussynergioita esimerkiksi tukitoimintoihin ja hankintaan liittyen. Vuotuisten synergioiden odotetaan olevan noin 18 miljoonaa euroa, ja suurimman osan niistä odotetaan toteutuvan vuoden 2025 loppuun mennessä.
Päivitetyn hankintamenolaskelman perusteella Fiskars-konserni kirjasi 30. syyskuuta 2024 19,4 miljoonan euron negatiivisen liikearvon, kun alun perin kirjattu negatiivinen liikearvo oli 25,4 miljoonaa euroa. Suurimmat erät, jotka vaikuttivat hankintahintaa korkeampaan nettovarallisuuden käypään arvoon olivat tavaramerkin ja asiakaslistojen arvostukset sekä valmiiden tuotteiden varaston käyvän arvon korotus. Vuoden 2023 vuosikertomuksessa esitetty hankintamenolaskelma oli alustava¹ ja se on päivitetty 30. syyskuuta 2024. Alla olevat taulukot sisältävät yhteenvedon maksetusta vastikkeesta, alustavat käyvät arvot hankituista varoista ja veloista, kuten myös hankintapäivän rahavirtavaikutuksen. Hankitut nettovarat on määritetty Tanskan kruunuissa. Euroarvot on käännetty hankintahetken valuuttakursseilla. Hankintahinta on lopullinen eikä siihen sisälly ehdollisia vastikejärjestelyitä.
¹IFRS 3 -standardin mukaan oikaisut hankintamenolaskelmaan ovat mahdollisia vuoden yritysoston päätökseen saattamisen jälkeen, eli 30.9.2024 saakka.
192
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
| Milj. euroa | 1.10.2023 |
|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | |
| Aineettomat hyödykkeet | 85,9 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11,3 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 21,5 |
| Laskennalliset verosaamiset | 20,2 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 3,8 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 142,7 |
| Lyhytaikaiset varat | |
| Varastot | 108,5 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 24,9 |
| Rahat ja rahavarat | 3,3 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 136,5 |
| Varat yhteensä | 279,2 |
| Pitkäaikaiset velat | |
| Korolliset velat | 41,5 |
| Vuokrasopimusvelat | 13,2 |
| Laskennalliset verovelat | 33,0 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 1,5 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 89,1 |
| Milj. euroa | 1.10.2023 |
|---|---|
| Lyhytaikaiset velat | |
| Korolliset velat | 2,6 |
| Vuokrasopimusvelat | 8,2 |
| Ostovelat | 11,2 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 23,8 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 46,0 |
| Velat yhteensä | 135,1 |
| Nettovarat | 144,1 |
| Maksettu kauppahinta | 124,7 |
| Negatiivinen liikearvo | -19,4 |
| Hankintaan liittyvät rahavirrat: Milj. euroa | 1.10.2023 |
|---|---|
| Maksettu kauppahinta | 124,7 |
| Hankitut rahat ja rahavarat | -3,3 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen, hankituilla rahavaroilla vähennettynä | 121,3 |
Hankittu liiketoiminta on sisällytetty Fiskars-konsernin lukuihin 1. lokakuuta 2023 alkaen. Hankintahetken jälkeen hankittu liiketoiminta on tuottanut 53,8 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja 22,3 miljoonaa euroa EBITiä konsernille, sisältäen -13,7 miljoonan euron varaston käyvän arvon korotuksen purun ja -0,3 miljoonaa euroa aineellisten ja aineettomien omaisuuserien poistoja, jotka kirjattiin hankintahetkellä. Loka-joulukuun aikana hankittu liiketoiminta tuotti vertailukelpoista EBITiä 12,2 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut 1. tammikuuta 2023, johto arvioi että yhdistetty tuloslaskelma olisi näyttänyt 1 225,2 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja 43,5 miljoonaa euroa EBITiä raportointikaudella. Nämä pro forma luvut sisälsivät käyvän arvon oikaisut, jotka on määritetty 31. joulukuuta 2022 raportointikaudelle tammikuu-syyskuu 2023. Vertailukelpoinen EBIT tammi-joulukuussa olisi ollut 100,6 miljoonaa euroa. Hankintaan liittyvät kulut 5,6 miljoonaa euroa kirjattiin konsolidoituun tuloslaskelmaan myynnin ja hallinnon kuluihin vuonna 2023 ja ne raportoitiin vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä.
193
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
| 6.4 Vastuusitoumukset | Milj. euroa | |
|---|---|---|
| 2024 | 2023 | |
| Takaukset | 10,4 | 4,7 |
| Muut vastuut¹ | 0,4 | 1,8 |
| Toimittajarahoituksen enimmäismäärä | 18,3 | 16,3 |
| Yhteensä 31.12. | 29,1 | 22,8 |
¹Muut vastuut vähenivät 1,7 milj. Yhdysvaltain dollaria yksityiseen pääomasijoitusrahastoon liittyvän sijoitussitoumuksen purkautumisen myötä. Toimittajarahoitusjärjestelyn enimmäismäärästä oli käytössä 7,6 milj. euroa (2023: 4,5). Toimittajarahoitusjärjestelyt on kuvattu tarkemmin Tilinpäätöksen liitteessä 4.3.
Oikeudenkäynnit
Fiskars-konserni on osallisena joukossa oikeustoimia, vaateita ja muita käsittelyjä, joiden lopullista tulosta ei niiden luonteen vuoksi voida ennustaa. Tällä hetkellä tiedossa olevat seikat huomioon ottaen oikeustoimien lopputulosten ei odoteta vaikuttavan merkittävästi konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai vuoden 2025 tulosohjaukseen. On mahdollista, että myöhemmin saataville tulevien tietojen perusteella tilannetta on arvioitava uudelleen. Erityisesti Fiskarskonsernin vahvat ja tunnetut brändit ovat immateriaalioikeuksien loukkausten kohteena ja tästä syystä puolustustoimet ovat osa tavanomaista Fiskars-konsernin liiketoimintaa. Fiskars-konserni katsoo, että investoinnit täytäntöönpanotoimiin ovat välttämättömiä ainutlaatuisen designin, innovaatioidemme ja vahvojen brändiemme luoman kilpailuedun suojelemiseksi ja ylläpitämiseksi. Fiskars-konsernissa on meneillään verotarkastuksia tietyissä maissa. On mahdollista, että tarkastukset voivat johtaa verotuksen oikaisuun.
| 6.5 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat | |
|---|---|
| Raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät tilinpäätöksessä esitettävän tiedon oikaisemista tai lisätietojen esittämistä, ei ole tiedossa. |
194
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
| Emoyhtiön tuloslaskelma | Euroa | Liite | 2024 | 2023 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 90 318 121,84 | 96 948 766,51 | |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | 4 | -3 510 831,85 | -3 050 902,03 | |
| Bruttokate | 86 807 289,99 | 93 897 864,48 | ||
| Hallinnon kulut | 4,6 | -80 827 623,96 | -90 020 575,67 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 2 009 965,77 | 1 888 763,38 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -841 749,60 | ||
| Liikevoitto (-tappio) | 7 | 147 882,20 | 5 766 052,19 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | 1 698 677,08 | 677 071 160,47 | |
| Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 8 | 846 559,28 | 682 837 212,66 | |
| Tilinpäätössiirrot | 8 | 735 782,25 | ||
| Konserniavustus | 8 | -6 957 168,00 | 2 913 269,31 | |
| Tuloverot | 9 | -534 284,33 | -140 836,39 | |
| Tilikauden voitto (tappio) | 1 355 106,95 | 686 345 427,83 |
195
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön tase
| Euroa | Liite | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 62 773 255,22 | 57 831 351,48 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | ||
| Maa- ja vesialueet | 35 531 916,50 | 35 580 454,71 | |
| Rakennukset | 14 992 735,00 | 14 185 450,44 | |
| Koneet ja kalusto | 2 879 146,00 | 2 940 449,59 | |
| Keskeneräiset hankinnat | 4 061 658,44 | 3 865 746,26 | |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 57 465 455,94 | 56 572 101,00 | |
| Sijoitukset | 12 | ||
| Tytäryhtiöosakkeet | 795 174 887,25 | 640 174 887,25 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 17 421 323,78 | 17 521 437,72 | |
| Sijoitukset yhteensä | 812 596 211,03 | 657 696 324,97 | |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 932 834 922,19 | 772 099 777,45 | |
| 48 % | |||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | |||
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 13 | 19 251 131,00 | |
| Lainasaamiset muilta | 1 363 452,90 | 3 083 348,11 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 20 614 583,90 | 3 083 348,11 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 179 966,37 | 219 151,69 | |
| Saamiset tytäryhtiöiltä | 13 | 564 465 547,42 | 739 799 260,03 |
| Muut saamiset | 5 758 280,87 | 8 164 287,35 | |
| Siirtosaamiset | 14 | 9 357 349,42 | 8 936 620,58 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 579 761 144,08 | 757 119 319,65 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 15 | 35 952 830,43 | 85 271 443,64 |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 636 328 558,41 | 845 474 111,40 | |
| 52 % | |||
| Vastaavaa yhteensä | 1 569 163 480,60 | 1 617 573 888,85 | |
| 100 % |
| Euroa | Liite | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄOMA | 16 | ||
| Osakepääoma | 77 510 200,00 | 77 510 200,00 | |
| Arvonkorotusrahasto | 9 539 122,62 | 9 569 177,63 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 2 815 000,56 | 2 590 000,56 | |
| Käyvän arvon rahasto | -1 271 571,55 | -575 307,46 | |
| Omat osakkeet | -2 082 455,31 | -3 018 165,97 | |
| Muut rahastot | 3 204 313,18 | 3 204 313,18 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 788 397 633,52 | 169 915 143,48 | |
| Tilikauden voitto (tappio) | 1 355 106,95 | 686 345 427,83 | |
| Oma pääoma yhteensä | 879 467 349,97 | 945 540 789,25 | |
| 58 % | |||
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen | 17 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 130 024 427,03 | 130 118 569,64 | |
| Joukkovelkakirjalainat | 200 966 369,00 | 200 514 031,00 | |
| Velat konserniyrityksille | 2 398,36 | 2 398,36 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 330 993 194,39 | 330 634 999,00 | |
| Lyhytaikainen | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 75 175 882,75 | 92 459 324,42 | |
| Ostovelat | 6 691 726,60 | 11 830 998,56 | |
| Velat tytäryhtiöille | 18 | 238 262 735,16 | 201 243 567,76 |
| Verovelat | 380 000,00 | ||
| Muut velat | 26 644 784,39 | 22 623 593,93 | |
| Siirtovelat | 19 | 11 547 807,34 | 13 240 615,93 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 358 702 936,24 | 341 398 100,60 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 689 696 130,63 | 672 033 099,60 | |
| 42 % | |||
| Vastattavaa yhteensä | 1 569 163 480,60 | 1 617 573 888,85 | |
| 100 % |
196
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
| Milj. | | | | |#euroa 2024 2023
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 889 391,28 685 751 744,66
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 18 038 161,00 13 670 090,87
Tuotot sijoituksista -767 743,01 -542 835,89
Korkotuotot ja osingot -36 057 599,12 -707 637 105,11
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot -29 878 797,38 -24 512 239,30
Korko- ja muut rahoituskulut 62 980 088,05 55 397 986,20
Saamisten arvonalentumiset 1 613 399,59
Konserniavustukset 6 957 168,00 -2 913 269,31
Varausten muutos ja muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 32 739,16 100 774,23
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 24 806 807,57 19 315 146,35
Käyttöpääoman muutos
Korottomien lyhytaikaisten saamisten muutos 18 192 370,35 7 325 312,85
Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos 1 846 338,35 4 181 809,73
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 44 845 516,27 30 822 268,93
Saadut rahoitustuotot 32 314 575,09 14 112 329,42
Maksetut rahoituskulut -32 760 761,90 -26 345 235,24
Maksetut verot -135 641,98 627 679,49
Liiketoiminnan rahavirta (A) 44 263 687,48 19 217 042,60
Milj. euroa 2024 2023
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin -155 000 000,00
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin -24 291 371,74 -25 901 763,92
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot 1 155 640,00 551 291,31
Muiden sijoitusten luovutustulot 954 898,30 961 535,07
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos -19 238 817,12
Muut saadut osinkotuotot 148 054,92 690 143 159,85
Investointien rahavirta (B) -196 271 595,64 665 754 222,31
RAHOITUSTOIMINTOJEN RAHAVIRTA
Osakeanti 74 000,00 1 383 726,56
Omien osakkeiden osto -595 992,58 -399 891,01
Pitkäaikaisten lainojen nostot -132 013,30 198 610 116,72
Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 178 850,34 -516 164 449,41
Lyhytaikaisten saamisten muutos 159 510 415,73 -306 414 215,74
Maksetut osingot -63 259 234,55 -64 648 425,74
Saatu/maksettu konserniavustus 2 913 269,31 973 476,35
Rahoitustoimintojen rahavirta (C) 102 689 294,95 -686 659 662,27
Rahavarojen muutos (A+B+C) -49 318 613,21 -1 688 397,36
Rahavarat kauden alussa 85 271 443,64 86 959 841,00
Rahavarat kauden lopussa 35 952 830,43 85 271 443,64
197 197
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
198 198
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, FAS
Fiskars Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja -asetuksen ja muiden tilinpäätöksen laatimista koskevien säädösten mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Tilinpäätös esitetään euroissa. Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.
Ulkomaan rahan määräiset erät
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat valuuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttajohdannaiset on arvostettu käypään arvoon ja muutokset markkina-arvossa on huomioitu tuloslaskelmassa.
Liikevaihto
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja myyntiin liittyvät kurssierot. Myyntituotot tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu ostajalle. Rojaltituotot Fiskars Oyj Abp:n omistamista tavaramerkeistä kirjataan liikevaihtoon, samoin kuin vaihto-omaisuuteen luettavista arvopapereista saadut myyntituotot, osingot ja muut vastaavat tuotot kuten palvelutuotot.
Vuokrausjärjestelyt
Leasingvuokrat kirjataan tuloslaskelmaan laskutuksen mukaan. Jäljellä olevat leasingvastuut esitetään tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisina vastuina. Vuokratuotot, kun yhtiö toimii vuokranantajana, kirjataan liikevaihtoon.
Eläkejärjestelyt
Suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläkevastuu ja mahdollinen lisäeläketurva on järjestetty eläkevakuutuksin vakuutusyhtiöiden kautta.
Tuloverot
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta suomalaisten verosäännösten perusteella lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Emoyhtiössä ei kirjata laskennallisia veroja.
Rahoitusinstrumentit
Pitkäaikaiset lainat kirjataan alunperin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon, tai vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan tapauksessa efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Joukkovelkakirjalainan kirjanpitoarvoa oikaistaan käyvän arvon muutoksella siltä osin, kuin käypä arvo on suojattu. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttajohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa. Valuuttaohdannaiset arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä alkuperäiseen hankintamenoon ja sen jälkeen kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat vallitseviin markkina-arvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkina-arvoista raportointikauden päättymispäivänä. Käyvien arvojen muutokset kirjataan rahoituseriin. Suojauslaskentaa sovelletaan koronvaihtosopimuksiin (kassavirran suojaus ja käyvän arvon suojaus). Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, arvostetaan alunperin hankintamenoonsa ja sen jälkeen raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Siltä osin kuin kassavirran suojaustransaktiot ovat tehokkaita, kirjataan käyvän arvon muutos mukaan lukien laskennalliset veroerät omaan pääomaan laajan tuloslaskelman kautta. Tehoton osa kirjataan rahoituseriin tuloslaskelmaan. Käyvän arvon suojaustransaktioiden käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituseriin tuloslaskelmaan. Käyvät arvot perustuvat vallitseviin markkina-arvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkina-arvoista raportointikauden päättymispäivänä (käypien arvojen hierarkiataso 2). Hyödykejohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituseriin.
Pysyvät vastaavat
Pysyvät vastaavat arvostetaan hankinta- ja valmistuskustannuksiin ja ne on esitetty taseessa hankintahinnan ja kertyneiden suunnitelman mukaisten poistojen erotuksena. Eräiden maa-alueiden tasearvoihin sisältyy arvonkorotuksia.
199 199
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Arvonkorotukset perustuvat arvonkorotusajankohdan käypiin arvoihin. Tehtyjä arvonkorotuksia perutaan, mikäli maa-alueiden käypä arvo laskee. Myynnin yhteydessä realisoituneet arvonkorotukset siirretään kertyneisiin voittovaroihin. Pysyvästä vastaavista tehdään poistosuunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Poistojen perusteena olevat ohjeelliset pitoajat ovat:
* Aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta
* Rakennukset 20–40 vuotta
* Kuljetusvälineet 4 vuotta
* Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
* Maa- ja vesialueet Ei poistoja
Sijoitukset tytäryhtiöihin esitetään taseessa hankintamenon suuruisena tai nettorealisointiarvoon, mikäli sijoituksen arvo on huomattavasti ja pysyvästi laskenut. Arvonalennusta voidaan palauttaa alkuperäiseen hankintamenoon asti silloin, kun sijoituksen arvo on palautunut.
Saamiset
Saamiset kirjataan kirjanpitoarvon mukaisesti tai sitä alempaan todennäköiseen arvoonsa.
Pakolliset varaukset
Varauksina on taseessa ja tuloksessa esitetty sellaisia vastaisia menoja ja menetyksiä, joihin on sitouduttu tai joita pidetään muuten todennäköisinä.
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätössiirrot muodostuvat poistoeroista ja mahdollisista saaduista tai annetuista konserniavustuksista.
2. Liikevaihto
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Konsernipalveluveloitus | 60 680 668,13 | 67 113 014,87 |
| Rojaltituotot | 22 670 070,35 | 23 656 396,93 |
| Vuokratuotot | 3 890 217,56 | 3 747 989,08 |
| Muut | 3 077 165,80 | 2 431 365,63 |
| Yhteensä | 90 318 121,84 | 96 948 766,51 |
3. Liiketoiminnan muut tuotot
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 1 133 156,80 | 542 903,88 |
| Korvaukset vakuutusyhtiöiltä | 194 734,24 | |
| Muut tuotot | 876 808,97 | 1 151 125,26 |
| Yhteensä | 2 009 965,77 | 1 888 763,38 |
4. Liiketoiminnan kulut
Toimintokohtaiset kulut kululajeittain
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | -22 954,55 | -444,68 |
| Ulkopuoliset palvelut, operatiiviset | -481 904,13 | -266 269,81 |
| Työsuhde-etuudet | -18 883 622,85 | -21 531 380,14 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -18 038 161,00 | -13 670 090,87 |
| Tietoliikennekulut | -26 602 987,17 | -28 413 524,36 |
| Konsultointikulut | -9 545 816,96 | -19 511 417,08 |
| Ulkopuoliset palvelut | -3 372 925,58 | -2 363 446,31 |
| Muiden saamisten alaskirjaukset | -365 413,79 | |
| Käyttöomaisuuden luovutustappiot | -476 335,81 | |
| Muut | -7 390 083,57 | -7 314 904,45 |
| Yhteensä | -85 180 205,41 | -93 071 477,70 |
5. Tilintarkastajien palkkiot
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | -573 926,09 | -521 188,92 |
| Veroneuvonta | -17 330,00 | -27 635,00 |
| Muut palkkiot | -27 946,38 | -27 320,00 |
| Yhteensä | -619 202,47 | -576 143,92 |
200 200
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
6. Työsuhde-etuudet ja henkilöstö
Työsuhde-etuudet
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -15 730 482,71 | -18 176 958,85 |
| Eläkekulut | -2 856 565,40 | -2 789 949,63 |
| Henkilösivukulut | -296 574,74 | -564 471,66 |
| Yhteensä | -18 883 622,85 | -21 531 380,14 |
Johdon palkat ja palkkiot
| Tuhatta euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 1 488,0 | 1 480,8 |
| Hallituksen jäsenet | 834,5 | 877,0 |
| Yhteensä | 2 322,5 | 2 357,8 |
Henkilöstö
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Keskimäärin (FTE) | 192 | 185 |
| Kauden lopussa | 178 | 186 |
7.# Rahoitustuotot ja -kulut
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Kurssivoitot | 43 486 892,17 | 31 145 599,60 |
| Hyödykejohdannaisten voitot | 184 253,58 | |
| Rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä | ||
| Osinkotuotot | 690 000 000,00 | |
| Korkotuotot, lyhytaikaiset | 27 174 707,88 | 11 962 850,61 |
| Korkotuotot, pitkäaikaiset | 1 057 048,52 | |
| Rahoitustuotot muilta | ||
| Osinkotuotot | 148 054,92 | 143 159,85 |
| Korkotuotot, lyhytaikaiset | 4 535 040,36 | 5 002 710,70 |
| Korkotuotot, pitkäaikaiset | 66 612,11 | 49 291,06 |
| Muut rahoitustuotot | 2 899 936,25 | 479 092,89 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 79 552 545,79 | 738 782 704,71 |
| Rahoituskulut | ||
| Vaihto- omaisuusarvopapereiden luovutustappiot | -1 613 399,59 | |
| Kurssitappiot | -43 478 218,91 | -33 354 872,92 |
| Hyödykejohdannaisten tappiot | -287 616,57 | |
| Rahoituskulut saman konsernin yrityksille | ||
| Korkokulut | -5 347 624,46 | -6 790 625,56 |
| Rahoituskulut muille | ||
| Korkokulut, lyhytaikaiset | -9 120 450,85 | -11 768 815,96 |
| Korkokulut, pitkäaikaiset | -17 255 678,43 | -9 186 232,01 |
| Muut rahoituskulut | -750 879,90 | -610 997,79 |
| Rahoituskulut yhteensä | -77 853 868,71 | -61 711 544,24 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 1 698 677,08 | 677 071 160,47 |
8. Tilinpäätössiirrot
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Poistoeron muutos | 735 782,25 | |
| Saatu konserniavustus | 2 913 269,31 | |
| Annettu konserniavustus | -6 957 168,00 | |
| Yhteensä | -6 957 168,00 | 3 649 051,56 |
9. Tuloverot
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Tuloverot tilikaudelta | -534 284,33 | -157 118,56 |
| Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta | 16 282,17 | |
| Yhteensä | -534 284,33 | -140 836,39 |
10. Aineettomat hyödykkeet
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Hankintamenot | ||
| 1.1. | 107 878 727,98 | 98 336 442,44 |
| Lisäykset | 20 919 062,89 | 22 141 805,09 |
| Vähennykset | -29 177 407,78 | -12 612 119,55 |
| Siirrot tase-erien välillä | 788 897,22 | 12 600,00 |
| Hankintamenot 31.12. | 100 409 280,31 | 107 878 727,98 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot | ||
| 1.1. | -50 047 376,50 | 50 646 339,47 |
| Tilikauden poistot | -16 396 642,59 | 12 013 156,58 |
| Vähennykset | 28 807 994,00 | -12 612 119,55 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -37 636 025,09 | 50 047 376,50 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 62 773 255,22 | 57 831 351,48 |
201 201
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
11. Aineelliset hyödykkeet
2024
| Euroa | Maa- ja vesialueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot | |||||
| 1.1. | 26 011 277,08 | 40 617 822,51 | 7 158 375,22 | 3 865 746,26 | 77 653 221,07 |
| Lisäykset | 315 730,04 | 254 801,77 | 2 801 776,98 | 3 372 308,79 | |
| Vähennykset | -18 483,20 | -332 524,39 | -505 961,59 | -856 969,18 | |
| Siirrot tase-erien välillä | 1 816 967,58 | -2 605 864,80 | -788 897,22 | ||
| Hankintamenot 31.12. | 25 992 793,88 | 42 417 995,74 | 6 907 215,40 | 4 061 658,44 | 79 379 663,46 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | |||||
| 1.1. | -26 432 372,07 | -4 217 925,63 | -30 650 297,70 | ||
| Tilikauden poistot | -1 325 413,05 | -316 105,36 | -1 641 518,41 | ||
| Vähennykset | 332 524,38 | 505 961,59 | 838 485,97 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -27 425 260,74 | -4 028 069,40 | -31 453 330,14 | ||
| Arvonkorotukset | |||||
| 1.1. | 9 569 177,63 | 9 569 177,63 | |||
| Vähennykset | -30 055,01 | -30 055,01 | |||
| Arvonkorotukset 31.12. | 9 539 122,62 | 9 539 122,62 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 35 531 916,50 | 14 992 735,00 | 2 879 146,00 | 4 061 658,44 | 57 465 455,94 |
202
2 Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
2023
| Euroa | Maa- ja vesialueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot | |||||
| 1.1. | 26 016 805,58 | 42 510 387,25 | 7 290 755,02 | 984 207,35 | 76 802 155,20 |
| Lisäykset | 48 807,86 | 569 530,05 | 3 141 620,98 | 3 759 958,89 | |
| Vähennykset | -5 528,50 | -2 041 455,35 | -849 309,17 | -2 896 293,02 | |
| Siirrot tase-erien välillä | 100 082,75 | 147 399,32 | -260 082,07 | -12 600,00 | |
| Hankintamenot 31.12. | 26 011 277,08 | 40 617 822,51 | 7 158 375,22 | 3 865 746,26 | 77 653 221,07 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | |||||
| 1.1. | 27 140 588,72 | 4 742 367,60 | 31 882 956,32 | ||
| Tilikauden poistot | 1 333 170,71 | 323 763,58 | 1 656 934,29 | ||
| Vähennykset | -2 041 387,36 | -848 205,55 | -2 889 592,91 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 26 432 372,07 | 4 217 925,63 | 30 650 297,70 | ||
| Arvonkorotukset | |||||
| 1.1. | 9 570 932,94 | 9 570 932,94 | |||
| Vähennykset | -1 755,31 | -1 755,31 | |||
| Arvonkorotukset 31.12. | 9 569 177,63 | 9 569 177,63 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 35 580 454,71 | 14 185 450,44 | 2 940 449,59 | 3 865 746,26 | 56 572 101,00 |
203 203
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
12. Sijoitukset
2024
| Euroa | Tytäryhtiöosakkeet | Muut osakkeet ja osuudet | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot | |||
| 1.1. | 821 174 887,25 | 18 285 832,00 | 839 460 719,25 |
| Lisäykset | 155 000 000,00 | 155 000 000,00 | |
| Vähennykset | -954 898,30 | -954 898,30 | |
| Valuuttakurssaukset | 854 784,36 | 854 784,36 | |
| Hankintamenot 31.12. | 976 174 887,25 | 18 185 718,06 | 994 360 605,31 |
| Arvonalentumiset | |||
| 1.1. | -181 000 000,00 | -764 394,28 | -181 764 394,28 |
| Arvonalentumiset 31.12. | -181 000 000,00 | -764 394,28 | -181 764 394,28 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 795 174 887,25 | 17 421 323,78 | 812 596 211,03 |
2023
| Euroa | Tytäryhtiöosakkeet | Muut osakkeet ja osuudet | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot | |||
| 1.1. | 821 174 887,25 | 19 783 135,77 | 840 958 023,02 |
| Vähennykset | -966 998,12 | -966 998,12 | |
| Valuuttakurssaukset | -530 305,65 | -530 305,65 | |
| Hankintamenot 31.12. | 821 174 887,25 | 18 285 832,00 | 839 460 719,25 |
| Arvonalentumiset | |||
| 1.1. | -181 000 000,00 | -764 394,28 | -181 764 394,28 |
| Arvonalentumiset 31.12. | -181 000 000,00 | -764 394,28 | -181 764 394,28 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 640 174 887,25 | 17 521 437,72 | 657 696 324,97 |
204 204
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Tytäryhtiöosakkeet
| Osakemäärä | Kotipaikka | Osuus osakkeista % | Osuus äänivallasta % | Kirjanpitoarvo |
|---|---|---|---|---|
| Fiskars Americas Holding Oy Ab | 1 000 | Raasepori FI | 100,0 | 100,0 |
| Fiskars Europe Holding Oy Ab | 2 250 | Raasepori FI | 100,0 | 100,0 |
| Fiskars (Thailand) Co., Ltd. | 100 | Bangkok TH | 1,0 | 1,0 |
| Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy | 150 | Turku FI | 100,0 | 100,0 |
| Yhteensä 31.12.2024 |
13. Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset, pitkäaikaiset | 19 251 131,00 | |
| Myyntisaamiset | 52 530 760,76 | 66 613 844,77 |
| Lainasaamiset | 474 679 953,31 | 628 032 378,71 |
| Konsernitilisaamiset | 4 303 300,63 | 10 701 667,34 |
| Konserniavustussaamiset | 2 913 269,31 | |
| Siirtosaamiset | 6 494 480,34 | 3 879 596,84 |
| Muut saamiset | 26 457 052,38 | 27 658 503,06 |
| Yhteensä 31.12. | 583 716 678,42 | 739 799 260,03 |
14. Siirtosaamiset
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Korkosaamiset | 1 679 338,40 | 1 578 466,20 |
| Muut siirtosaamiset | 7 678 011,02 | 7 358 154,38 |
| Yhteensä 31.12. | 9 357 349,42 | 8 936 620,58 |
15. Rahat ja pankkisaamiset
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Pankkitalletukset | 35 952 830,43 | 85 271 443,64 |
| Yhteensä 31.12. | 35 952 830,43 | 85 271 443,64 |
205 205
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
16. Oma pääoma
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Osakepääoma | ||
| 1.1. | 77 510 200,00 | 77 510 200,00 |
| Osakepääoma 31.12. | 77 510 200,00 | 77 510 200,00 |
| Arvonkorotusrahasto | ||
| 1.1. | 9 569 177,63 | 9 570 932,94 |
| Vähennykset | -30 055,01 | -1 755,31 |
| Arvonkorotusrahasto 31.12. | 9 539 122,62 | 9 569 177,63 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | ||
| 1.1. | 2 590 000,56 | |
| Lisäykset | 225 000,00 | 2 590 000,56 |
| Käyvän arvon rahasto 31.12. | 2 815 000,56 | 2 590 000,56 |
| Käyvän arvon rahasto | ||
| 1.1. | -575 307,46 | 107 401,67 |
| Lisäykset | 123 785,00 | 242 180,61 |
| Vähennykset | -820 049,09 | -924 889,74 |
| Käyvän arvon rahasto 31.12. | -1 271 571,55 | -575 307,46 |
| Omat osakkeet | ||
| 1.1. | -3 018 165,97 | -6 740 357,32 |
| Lisäykset | -595 992,58 | -399 891,02 |
| Osakepalkkiot | 1 336 730,25 | 1 556 178,28 |
| Johdon omistusohjelma | 194 972,99 | 2 565 904,09 |
| Omat osakkeet yhteensä 31.12. | -2 082 455,31 | -3 018 165,97 |
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Muut rahastot | ||
| 1.1. | 3 204 313,18 | 3 204 313,18 |
| Muut rahastot 31.12. | 3 204 313,18 | 3 204 313,18 |
| Voittovarat | ||
| 1.1. | 856 260 571,31 | 238 685 651,59 |
| Osingonjako | -66 331 234,55 | -64 648 425,74 |
| Osakepalkkiot | -1 336 730,25 | -1 556 178,28 |
| Johdon omistusohjelma | -194 972,99 | -2 565 904,09 |
| Tilikauden tulos | 1 355 106,95 | 686 345 427,83 |
| Voittovarat 31.12. | 789 752 740,47 | 856 260 571,31 |
| Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. | 790 485 285,72 | 855 832 405,90 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12. | 879 467 349,97 | 945 540 789,25 |
17. Pitkäaikaiset velat
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa | 130 024 427,03 | 80 118 569,64 |
| yli 5 vuoden kuluessa | 50 000 000,00 | |
| Joukkovelkakirjalainat | 1 200 966 369,00 | 200 514 031,00 |
| Lainat rahoituslaitoksilta, yhteensä | 330 990 796,03 | 330 632 600,64 |
| Velat konserniyrityksille, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa | 2 398,36 | 2 398,36 |
| Velat konserniyrityksille, yhteensä | 2 398,36 | 2 398,36 |
| Pitkäaikaiset velat, yhteensä | 330 993 194,39 | 330 634 999,00 |
1 Joukkovelkakirjalainan nimellisarvo on 200 milj. euroa. Joukkovelakirjalainan keskeiset ehdot on esitetty konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 5.4.
18. Velat konserniyrityksille
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 51 183,59 | 34 550,66 |
| Konsernitilivelat | 124 063 430,62 | 141 025 284,61 |
| Konseniavustusvelat | 6 957 168,00 | |
| Siirtovelat | 98 826,66 | 125 314,72 |
| Muut velat | 107 092 126,29 | 60 058 417,77 |
| Yhteensä 31.12. | 238 262 735,16 | 201 243 567,76 |
206 206
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
19. Siirtovelat
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Korot | 4 337 336,25 | 4 633 740,48 |
| Palkat ja sosiaalikulut | 3 513 525,96 | 3 334 798,03 |
| Muut | 3 696 945,13 | 5 272 077,42 |
| Yhteensä 31.12. | 11 547 807,34 | 13 240 615,93 |
20. Leasingvastuut
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Seuraavan vuoden leasingmaksut | 3 230 538,93 | 3 281 194,71 |
| Myöhemmin suoritettavat leasingmaksut | 27 399 969,88 | 27 121 835,69 |
| Yhteensä 31.12. | 30 630 508,81 | 30 403 030,40 |
21. Vastuusitoumukset
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Omien sitoumusten vakuudeksi | 390 000,00 | 1 508 000,00 |
| Muut vastuut | 18 289 000,00 | |
| Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi | 10 378 000,00 | 4 711 000,00 |
| Yhteensä 31.12. | 29 057 000,00 | 6 219 000,00 |
Kiinteistöinvestointien alv-vastuu
Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosina 2015–2024 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö muuttuu tarkistuskauden aikana.
| Euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Tarkistusvastuu | 3 082 768,00 | 2 723 608,00 |
22.# Johdannaissopimukset
| Nimellisarvo, euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset | 338 302 482,30 | 338 777 316,16 |
| Koronvaihtosopimukset | 165 000 000,00 | 165 000 000,00 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 1 18 554 596,90 | |
| Hyödykejohdannaiset | 6 415 107,33 | 4 288 488,69 |
| Yhteensä 31.12. | 528 272 186,53 | 508 065 804,85 |
| Käypä arvo, euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset | -1 369 525,63 | 1 304 244,81 |
| Koronvaihtosopimukset | 684 289,98 | 1 152 722,94 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | -944 932,82 | |
| Hyödykejohdannaiset | -97 745,61 | 118 881,00 |
| Yhteensä 31.12. | -1 727 914,08 | 2 575 848,75 |
1 Koron- ja valuutanvaihtosopimus (cross currency swap) on kahden osapuolen välinen sopimus, jossa vaihdetaan sekä pääoma- että korkomaksuja eri valuutoissa.
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset
Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja käteisosingon maksamisesta
Fiskarsin tavoitteena on jakaa vakaata, ajan myötä kasvavaa osinkoa, joka maksetaan kaksi kertaa vuodessa. Emoyhtiön taseen perustella emoyhtiön jakokelpoinen pääoma tilikauden 2024 päättyessä oli 790,5 milj. euroa (2023: 855,8).
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,84 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisen erän 0,42 euroa osakkeelta osingon irtoamispäivä on 13.3.2025 ja se maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 14.3.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tämän erän osinko maksetaan 21.3.2025.
Toinen erä 0,42 euroa osakkeelta maksetaan syyskuussa 2025. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus päättää 9.9.2025 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingon irtoamispäivä olisi silloin 10.9.2025, osingon täsmäytyspäivä 11.9.2025 ja osingon maksupäivä viimeistään 18.9.2025.
Osinkoon oikeuttavien osakkeiden määrä oli tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivänä 80 813 490. Esityksen mukaan osinkoa jaettaisiin siis 67,9 milj. euroa (2023: 66,3 milj. euroa). Tämän jälkeen jakokelpoisiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jäisi 722,6 milj. euroa (2023: 789,5 milj. euroa).
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön ja konsernin varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta. Toimintakertomus antaa todenmukaisen selostuksen yhtiön sekä konsernin liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta, sekä kuvauksen merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset
Espoossa helmikuun 5. päivänä 2025
Albert Ehrnrooth
Paul Ehrnrooth
Louise Fromond
Julia Goldin
Carl-Martin Lindahl
Volker Lixfeld
Jyri Luomakoski
Susan Repo
Nathalie Ahlström
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Espoossa helmikuun 5. päivänä 2025
Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Kristina Sandin
KHT
Tilintarkastus kertomus
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus Fiskars Oyj Abp:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Fiskars Oyj Abp:n (y-tunnus 0214036-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti, tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa . Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3 .
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Tilinpäätös
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilintarkastus kertomus
| Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Liikevaihdon tulouttaminen | Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 2.1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteen mukaan myyntituotot tuloutetaan, kun tuotteen tai palvelun määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle. Myyntituottojen määrittämisessä otetaan huomioon asiakkaille myönnettävät alennukset ja hyvitykset. Jälkikäteen annettavien alennusten ja hyvitysten huomiointi oikeanmääräisenä edellyttää johdon arviointia tuloutushetkellä sekä kunkin raportointikauden päättyessä. Koska sopimusehtoja on paljon ja ne ovat erilaisia konsernin eri markkina-alueilla, johto käyttää harkintaa tuottojen kirjaamisessa, mikä voi johtaa tuottojen virheelliseen kirjaamiseen väärinkäytöksen tai virheen johdosta. Edellä mainitusta johtuen myyntituottojen kirjaaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. Tuottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet: - Arvioimme konsernin käyttämiä tuottojen kirjaamisen laskentaperiaatteita - sisältäen alennukset ja hyvitykset - sovellettaviin laskentastandardeihin nähden. - Arvioimme liikevaihdon tuloutusprosessia erityisesti kirjaamisen ajoituksen sekä alennusten ja hyvitysten laskennan osalta. - Suoritimme liikevaihdon tuloutukseen liittyen analyyttisiä ja transaktiotasoisia tarkastustoimenpiteitä ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän. - Analysoimme tilinpäätöspäivän jälkeiselle kaudelle kirjattuja hyvityslaskuja. - Arvioimme konsernin tuottoihin liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta. |
| Liikearvon arvostus | Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 3.2. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 225,9 miljoonaa euroa, joka on 13 % konsernin kokonaisvaroista ja 28 % konsernin omasta pääomasta. Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arvonalentumistestaukseen sisältyy merkittäviä johdon ennusteita ja harkintaa, ja koska liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia ovat mm. |
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 3.1. Konsernilla oli 31.12.2024 tilinpäätöshetkellä 69,9 miljoonaa euroa liikearvoa. Liikearvon arvostukseen sisältyy johdon merkittäviä arvioita ja harkintaa koskien tulevaisuuden ennusteita ja oletuksia. Konsernin liikearvo on olennaista koko tilinpäätöksen kannalta. Tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia, jotka vaikuttavat liikearvon arvostukseen, ovat mm. liiketoimintojen tuleva liikevaihto, käyttökate ja sen kehitys sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa. Muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen. Liikearvon arvostus oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Liikearvon arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
* Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.
* Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä.
* Vertasimme johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia hyväksyttyihin strategiasuunnitelmiin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.
* Tämän lisäksi vertasimme johdon arvonalentumis- testauksen lopputulemaa Fiskarsin markkina- arvoon.
* Arvioimme arvonalentumistestaukseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.
211
Tilinpäätös
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilintarkastus kertomus
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Tavaramerkkien arvostus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 3.2. Konsernilla on 10 tavaramerkkiä, joiden määrä tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 oli 285,0 miljoonaa euroa. Tämä on 17 % konsernin kokonaisvaroista ja 36 % konsernin omasta pääomasta. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit testataan mahdollisen arvonalentumisen osalta vähintään vuosittain. Tavaramerkkien arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin tavaramerkkien käyttöarvosta. Johto laatii tavaramerkkien arvonalentumistestit ”relief from royalty” -menetelmää käyttäen. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia ovat mm. tavaramerkkikohtaisen liikevaihdon kehitys sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.
Tavaramerkkien arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arvonalentumistestaukseen sisältyy merkittäviä johdon ennusteita ja harkintaa, ja koska tavaramerkkien määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Tavaramerkkien arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa tavaramerkkien arvon alentumiseen. Tavaramerkkien arvostus oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Tavaramerkkien arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
* Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.
* Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä.
* Vertasimme johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia hyväksyttyihin strategiasuunnitelmiin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.
* Arvioimme arvonalentumistestaukseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Vaihto-omaisuuden arvostus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen 4.1. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla arvonalentumiskirjauksella vähennettynä. Tilinpäätöspäivänä vaihto-omaisuuden kokonaismäärä ja siihen liittyvät epäkuranttius- varaukset olivat 342,9 miljoonaa euroa ja 12,2 miljoonaa euroa (netto 330,7 miljoonaa euroa).
Vaihto-omaisuuden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vaihto- omaisuuden kokonaismäärä ja siihen liittyvät varaukset ovat olennaisia tilinpäätöksen kannalta, ja koska vaihto-omaisuuden arvostus vaatii johdon arviota tulevasta myynnistä ja epäkuranttiusvarauksen tasosta.
Suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
* Arvioimme konsernin vaihto-omaisuuden kirjaamiseen liittyviä laskentaperiaatteita sovellettaviin laskentastandardeihin nähden.
* Arvioimme johdon laatimia analyysejä ja laskelmia, jotka liittyivät hitaasti kiertävään tai vanhentuneeseen varastoon ja varastossa olevien tuotteiden odotettuun kysyntään ja nettorealisointiarvoon.
* Arvioimme konsernin vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteista ja tasearvoista annettujen liitetietojen asianmukaisuutta.
212
Tilinpäätös
Muut taloudelliset tiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
* Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
* Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
* Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
* Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennainen epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
* Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.# Tilintarkastuskertomus
Konsernitilinpäätökseen ja muuhun informaatioon liittyvä tilintarkastuskertomus
Fiskars Oyj Abp:n yhtiökokoukselle
Lausuntomme tilinpäätöksestä
Olemme suorittaneet konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen. Tilinpäätös käsittää Fiskars Oyj Abp:n taseen 31.12.2024 ja siihen liittyvän tuloslaskelman, oman pääoman muutosta koskevan laskelman ja rahavirtalaskelman sekä liitetiedot samoin kuin konsernin laajan tuloslaskelman tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Vastuumme Fiskars Oyj Abp:n hallitukselle ja toimitusjohtajalle
Meidän tehtävämme on suorittaa konsernin tilintarkastus hankkiaksemme 213 213 Tilinpäätös Muut taloudelliset tiedot Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Tilintarkastus kertomus konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 13.3.2019 alkaen yhtäjaksoisesti kuusi vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Lausuntomme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Espoossa 5.2.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Kristina Sandin
KHT
214 214 Tilinpäätös Muut taloudelliset tiedot Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Tilintarkastus kertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Fiskars Oyj Abp:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Fiskars Oyj Abp:n (y-tunnus 0214036-5) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti (konsernikestävyysselvitys) tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU- taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Fiskars Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF- asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Fiskars Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien 215 215 Tilinpäätös Muut taloudelliset tiedot Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 Tilintarkastus kertomus sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Fiskars Oyj Abp:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
- konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
- sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan.# Riippumattoman tilintarkastajan raportti Fiskars Oyj:n kestävyysraportoinnin varmennuksesta
Lisäksi: Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat [konserni]kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
- Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä. Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.
- Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
- Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS- standardien vaatimukset olennaisilta osin:
- Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen dokumentaatioon.
- Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.
- Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Espoossa 5.2.2025
Ernst & Young Oy
kestävyystarkastusyhteisö
Kristina Sandin
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Fiskars Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Fiskars Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Fiskars Oyj:n (y-tunnus: 0214036-5) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös Fiskars-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF- tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu:
- laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
- merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti
- varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Fiskars Oyj:n ESEF- tilinpäätökseen Fiskars-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Fiskars Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on annettu 5.2.2025 päivätyllä tilintarkastus- kertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 17.2.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Kristina Sandin KHT
Muut taloudelliset tiedot
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Poikkeukselliset, tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat kuten liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalennukset, merkittävien liiketoimintojen lopettamiskulut, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, merkittävät tuotteiden takaisinvedot sekä sakot ja sakonluonteiset korvaukset käsitellään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Tuotot ja kulut on esitetty tuloslaskelmassa asiaankuuluvalla rivillä ja toiminnolla. Arvonalentumiset on esitetty konsernin tuloslaskelmassa asiaankuuluvan toiminnon poistoissa, tai liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisissa asiaankuuluvalla toiminnolla kun alaskirjaus koskee liikearvoa tai tavaramerkkejä. Alaskirjaukset on esitetty muissa liiketoiminnan kuluissa.
2024
Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääosin Georg Jensenin hankinnasta aiheutuneisiin kustannuksiin, sisältäen varaston käypään arvoon korottamisen purun, integrointikustannuksia sekä hankintamenolaskelman päivittämisen vuonna 2024, jonka lopputulemana vuonna 2023 kirjattu negatiivinen liikearvo pieneni. LIsäksi vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä tuli organisaatiomuutoksista. 24.10.2024 Fiskars-konserni ilmoitti suunnitelmistaan eriyttää kaksi liiketoiminta-aluettaan toiminnallisesti itsenäisiksi yhtiöiksi – saattaa loppuun ’brändit ensin’ -lähestymistavan. Uuden organisaation odotetaan tulevan voimaan 1. huhtikuuta 2025, ja oikeudellisen yksikkörakenteen odotetaan valmistuvan vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Uuden organisaation ja muiden Fiskars- konsernin käynnistämien yksinkertaistamistoimien odotetaan valmistuttuaan tuottavan noin 12 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt, joista suurin osa realisoituu vuonna 2025. Arvioidut transaktiokustannukset, jotka kirjataan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin, ovat noin 8 miljoonaa euroa ja ne kirjataan asteittain toimenpiteiden valmistuttua.
2023
30.3.2023 Fiskars-konserni ilmoitti, että se on aloittanut muutosneuvottelut koskien Iittalan lasitehdasta ja myymäläverkostoa Suomessa. Muutosneuvottelut saatiin päätökseen keväällä. Muutosneuvotteluiden piirissä oli 175 henkilöä Iittalan lasitehtaalla ja 26 henkilöä myymäläverkostossa.# Muut taloudelliset tiedot
Näihin muutoksiin liittyvät kertaluontoiset kustannukset ovat yhteensä noin 5 miljoonaa euroa ja ne kirjattiin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin vuoden 2023 aikana.
13.9.2023 Fiskars-konserni ilmoitti sen suunnitelmista yksinkertaistaa sen organisaatiorakennetta vauhdittaakseen transformaatiota ja lisätäkseen tehokkuutta. Suunnitellut organisaatiomuutokset odotettiin johtavan noin 400 työtehtävän nettovähennykseen globaalisti, joista suurin osa on globaalissa hankintaketjussa. Suunniteltujen muutosten arvioidaan johtavan noin 25 miljoonan euron vuotuisiin kustannussäästöihin, joista suurin osa toteutuisi vuoden 2024 aikana. Suunniteltuihin organisaatiomuutoksiin liittyvien kertaluontoisten kustannusten arvioitiin olevan yhteensä noin 6 miljoonaa euroa. Kustannukset kirjattiin vertailukelpoisiin eriin vuoden 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä.
1.10.2023 Fiskars-konserni ilmoitti että se on saattanut päätökseen Georg Jensenin hankinnan. Hankintaan liittyvät kustannukset on raportoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, ja ne sisältävät transaktiokuluja ja muita kuluja, kuten esimerkiksi varastojen käyvän arvon korotuksen purun. Lisätietoa yrityshankinnoista löytyy liitetiedosta 6.3.
Tilinpäätös Tilintarkastus kertomus Kestävyysselvitys Hallituksen toimintakertomus
Vuosi 2024
Muut taloudelliset tiedot
| Milj. euroa | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| EBIT | 37,1 | 98,9 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 82,5 | 66,0 |
| EBITDA | 119,6 | 164,9 |
EBIT:n vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
| 2024 | 2023 | |
|---|---|---|
| Organisaatiomuutokset | 18,5 | 12,3 |
| Liiketoiminta-alueiden eriyttäminen | 0,3 | |
| Georg Jensen yrityshankinta / Varaston käyvän arvon korotuksen purku | 41,1 | 13,7 |
| Georg Jensen yrityshankinta / Tuotto negatiivisesta liikearvosta | 6,0 | -25,4 |
| Georg Jensen yrityshankinta / Transaktiokustannukset | 0,1 | 5,6 |
| Georg Jensen yrityshankinta / Integraatiokustannukset | 3,4 | 1,6 |
| Kasteluliiketoiminnan myynti | 4,9 | 3,6 |
| EBIT:n vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä | 74,3 | 11,4 |
| Vertailukelpoinen EBIT | 111,4 | 110,3 |
| Poistot ja arvonalentumiset ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä | 82,0 | 65,5 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 193,5 | 175,8 |
EBIT ja vertailukelpoinen EBIT tuloslaskelman rivien mukaisesti
| Milj. euroa | Yhteensä | Vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavat erät ¹ | Ilman vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavia eriä | Yhteensä | Vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavat erät ¹ | Ilman vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavia eriä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2024 | 2024 | 2024 | 2023 | 2023 | 2023 | |
| Liikevaihto | 1 157,1 | 1 157,1 | 1 129,8 | 1 129,8 | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -640,0 | 47,1 | -593,0 | -618,5 | 17,3 | -601,2 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -324,4 | 8,3 | -316,1 | -292,6 | 13,9 | -278,7 |
| Hallinnon kulut | -132,1 | 7,9 | -124,2 | -124,5 | 1,8 | -122,7 |
| Tutkimus- ja kehittämismenot | -18,8 | 0,2 | -18,6 | -19,8 | 0,1 | -19,7 |
| Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut | -4,7 | 10,9 | 6,2 | 24,5 | -21,7 | 2,8 |
| EBIT | 37,1 | 74,4 | 111,4 | 98,9 | 11,4 | 110,3 |
¹ Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät 0,5 milj. euroa (0,5 milj. euroa) poistoihin liittyviä eriä vuonna 2024.
Vuosi 2024
Muut taloudelliset tiedot
Taloudelliset tunnusluvut
Viisivuotiskatsaus
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 157,1 | 1 129,8 | 1 248,4 | 1 254,3 | 1 116,2 |
| josta ulkomailla | 1 055,1 | 1 024,0 | 1 136,0 | 1 142,0 | 1 021,9 |
| % liikevaihdosta | 91,2 | 90,6 | 91,0 | 91,0 | 91,5 |
| vienti Suomesta | 20,2 | 21,2 | 20,4 | 24,2 | 20,1 |
| Liikevaihdon muutos, % | 2,4 | -9,5 | -0,5 | 12,4 | 2,4 |
| Bruttokate | 517,0 | 511,4 | 555,9 | 539,8 | 452,0 |
| % liikevaihdosta | 44,7 | 45,3 | 44,5 | 43,0 | 40,5 |
| EBIT | 37,1 | 98,9 | 134,7 | 142,8 | 98,0 |
| % liikevaihdosta | 3,2 | 8,7 | 10,8 | 11,4 | 8,8 |
| Vertailukelpoinen EBIT | 111,4 | 110,3 | 151,0 | 154,2 | 109,0 |
| Vertailukelpoinen EBIT-marginaali | 9,6 | 9,8 | 12,1 | 12,3 | 9,8 |
| EBITDA | 119,6 | 164,9 | 194,1 | 204,4 | 174,1 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 193,5 | 175,8 | 210,3 | 215,7 | 185,1 |
| Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos | 6,5 | 4,8 | 1,1 | 1,3 | 0,7 |
| Rahoitusnetto | -25,2 | -24,0 | -11,7 | 0,0 | -8,9 |
| % liikevaihdosta | -2,2 | -2,1 | -0,9 | 0,0 | -0,8 |
| Tulos ennen veroja | 18,5 | 79,7 | 124,1 | 144,1 | 89,8 |
| % liikevaihdosta | 1,6 | 7,1 | 9,9 | 11,5 | 8,0 |
| Tuloverot jatkuvasta toiminnasta | 8,9 | -9,7 | -25,0 | -56,5 | -21,3 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tilikauden tuloksesta | 27,1 | 69,9 | 98,2 | 86,6 | 67,6 |
| % liikevaihdosta | 2,3 | 6,2 | 7,9 | 6,9 | 6,1 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta | 0,3 | 0,2 | 0,9 | 0,9 | 0,8 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 301,8 | 289,2 | 289,0 | 293,7 | 262,9 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 82,5 | 66,0 | 59,4 | 61,6 | 76,1 |
| % liikevaihdosta | 7,1 | 5,8 | 4,8 | 4,9 | 6,8 |
Poistot ja arvonalentumiset, Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 20,3 | 15,1 | 13,8 | 14,0 | 28,7 |
Poistot ja arvonalentumiset, Aineelliset hyödykkeet ja sijoituskiinteistöt
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 24,5 | 21,6 | 20,7 | 22,5 | 22,8 |
Poistot, Käyttöoikeusomaisuuserät
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 37,7 | 29,3 | 24,9 | 25,1 | 24,7 |
Liiketoiminnan rahavirta
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 112,3 | 220,8 | -61,4 | 122,9 | 199,2 |
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 145,4 | 247,5 | -24,9 | 164,2 | 223,8 |
Vapaa rahavirta
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 81,7 | 184,9 | -100.7 | 93,3 | 173,1 |
Vapaa rahavirta/vertailukelpoinen tilikauden tulos
| % | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 94,8 | 231,0 | -90,0 | 97,4 | 176,9 |
Investoinnit (pl. liiketoimintojen yhdistämiset)
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 52,5 | 50,8 | 48,1 | 34,4 | 30,0 | |
| % liikevaihdosta | 4,5 | 4,5 | 3,9 | 2,7 | 2,7 |
Tutkimus- ja kehittämismenot
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 18,8 | 19,8 | 20,8 | 15,5 | 16,5 | |
| % liikevaihdosta | 1,6 | 1,8 | 1,7 | 1,2 | 1,5 |
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 792,2 | 819,9 | 831,6 | 812,1 | 757,8 |
Määräysvallattomien omistajien osuus
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 4,3 | 3,8 | 4,1 | 4,2 | 3,8 |
Oma pääoma yhteensä
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 796,5 | 823,7 | 835,6 | 816,3 | 761,6 |
Nettovelka
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 493,9 | 446,7 | 0,0 | 145,0 | 143,7 |
Nettovelka/vertailukelpoinen EBITDA suhdeluku
| 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2,55 | 2,54 | 1,55 | 0,67 | 0,78 |
Käyttöpääoma
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 281,2 | 304,2 | 0,0 | 164,5 | 134,2 |
Taseen loppusumma
| Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 711,1 | 1754,9 | 1 585,4 | 1 435,5 | 1 342,0 |
Sijoitetun pääoman tuotto
| % | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 3,7 | 8,7 | 12,1 | 15,3 | 9,9 |
Oman pääoman tuotto
| % | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 3,4 | 8,4 | 12,0 | 11,1 | 9,0 |
Omavaraisuusaste
| % | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 46,5 | 46,9 | 52,7 | 56,9 | 56,8 |
Nettovelkaantumisaste
| % | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| 62,0 | 54,2 | 38,9 | 17,7 | 18,9 |
Henkilöstö keskimäärin (FTE)
| 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|---|
| 6 446 | 6 133 | 6 273 | 6 081 | 6 104 |
Henkilöstö kauden lopussa
| 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|---|
| 6 850 | 7 162 | 6 595 | 6 690 | 6 411 | |
| josta ulkomailla | 5 808 | 6 084 | 5 423 | 5 579 | 5 348 |
Vuosi 2024
Muut taloudelliset tiedot
Osakekohtaiset tunnusluvut
| 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|
| Osakepääoma milj. euroa | 77,5 | 77,5 | 77,5 | 77,5 |
| Tulos/osake (laimennettu ja laimentamaton) euroa | 0,33 | 0,86 | 1,21 | 1,06 |
| Vertailukelpoinen tulos/ osake (laimennettu ja laimentamaton) euroa | 1,07 | 0,99 | 1,37 | 1,16 |
| Rahavirta/osake euroa | 1,39 | 2,68 | -0.79 | 1,51 |
| Osinko/osake euroa | 0,84 | 1 0,82 | 0.80 | 0,76 |
| Osingonjako milj. euroa | 67,9 | 1 66,3 | 64.5 | 61,9 |
| Oma pääoma/osake euroa | 9,8 | 10,15 | 10,32 | 9,97 |
| Osakkeen keskikurssi euroa | 16,30 | 16,33 | 18,51 | 18,55 |
| Osakkeen alin kurssi euroa | 14,00 | 13,62 | 14,04 | 14,46 |
| Osakkeen ylin kurssi euroa | 18,46 | 18,52 | 24,45 | 23,40 |
| Osakkeen kurssi 31.12. euroa | 14,94 | 17,86 | 15,38 | 23,00 |
| Osakekannan markkina-arvo milj. euroa | 1 208,0 | 1 443,0 | 1 239,3 | 1 873,8 |
| Osakkeiden määrä, 1 000 kpl Yhteensä | 81 000,0 | 81 000,0 | 81 000,0 | 81 905,2 |
| Omat osakkeet, 1 000 kpl Yhteensä | 141,9 | 202,9 | 419,5 | 433,7 |
| Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl Yhteensä | 3 102,1 | 5 962,2 | 9 724,6 | 8 016,4 |
| Hinta/voitto-suhde Osake | 44,6 | 20,6 | 12,7 | 21,7 |
| Osinko/tulos, % | 250,8 | 1 94,8 | 62,7 | 71,5 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 5,6 | 1 4,6 | 4,9 | 3,3 |
| Osakkeenomistajien määrä 31.12. | 32 625 | 33 776 | 32 602 | 30 080 |
¹ Hallituksen ehdotus. Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake ovat samat, koska yhtiöllä ei ole avoimia optio-ohjelmia.
Vuosi 2024
Muut taloudelliset tiedot
Tunnuslukujen laskentakaavat
IFRS:n määrittelemien taloudellisten tunnuslukujen lisäksi Fiskars-konserni julkaisee tiettyjä vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan paremmin operatiivista liiketoimintaa ja helpottamaan vertailua tilikausien välillä. Vertailukelpoisen EBIT:n ja vertailukelpoisen EBITDA:n täsmäytyslaskelma on esitetty osiossa Muu taloudellinen informaatio.
- Osakekannan markkina-arvo = Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu määrä kauden lopussa x osakkeen päätöskurssi kauden lopussa
- Hinta/voitto-suhde (P/E) = Osakkeen päätöskurssi kauden lopussa / Tulos/osake
- Osinko/tulos, % = (Tilikaudelta jaettu osinko x 100) / Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
- Osinko/osake = Tilikaudelta jaettu osinko / Ulkona olevien osakkeiden määrä kauden lopussa
- Efektiivinen osinkotuotto, % = Osinko/osake x 100 / Osakkeenantioikaistu kaupantekokurssi kauden lopussa
- Rahavirta/osake, euroa = (EBITDA +/- Ei kassavirtavaikutteiset oikaisut +/- Nettokäyttöpääoman muutos – Maksetut verot – Maksetut korot) / Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
- Vapaa rahavirta = (EBITDA +/- Ei kassavirtavaikutteiset oikaisut +/- Nettokäyttöpääoman muutos – Investoinnit pysyviin vastaaviin – Maksetut verot)
- Vapaa rahavirta / vertailukelpoinen tilikauden tulos, % = (EBITDA +/- Ei kassavirtavaikutteiset oikaisut +/- Nettokäyttöpääoman muutos – Investoinnit pysyviin vastaaviin – Maksetut verot) x 100 / Vertailukelpoinen tilikauden tulos
- Nettovelka/vertailukelpoinen EBITDA, suhdeluku = (Korolliset velat – Rahat ja pankkisaamiset) / Vertailukelpoinen EBITDA
- EBIT = Liiketulos (EBIT)
- Vertailukelpoinen EBIT = Liiketulos (EBIT) +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
- Vertailukelpoinen EBITDA = Liiketulos (EBIT) + poistot +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
- Sijoitetun pääoman tuotto-% = (Tilikauden tulos + verot + korko- ja muut rahoituskulut) x 100 / (Oma pääoma + korollinen vieras pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo))
- Oman pääoman tuotto-% = Tilikauden tulos x 100 / Oma pääoma yhteensä (kauden alun ja lopun keskiarvo)
- Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma yhteensä x 100 / Taseen loppusumma
- Nettovelkaantumisaste, % = (Korollinen vieras pääoma - rahat ja pankkisaamiset) x 100 / Oma pääoma yhteensä
- Tulos/osake (EPS) = Emoyhtiön# Muut taloudelliset tiedot
Osakkeet
Osakkeiden lukumäärä, äänimäärä ja osakepääoma
Fiskars Oyj Abp:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingin Large Cap -listalla. Yhtiöllä on yksi osakesarja FSKRS, ja jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläiset oikeudet. Osakkeiden kokonaismäärä vuoden 2024 lopussa oli 81 000 000 (2023: 81 000 000). Osakepääoma oli 77 510 200 euroa.
Osakkeen tiedot
| Markkina | Nasdaq Helsinki |
|---|---|
| ISIN | FI0009000400 |
| Kaupankäyntitunnus | FSKRS |
| Lista | Large Cap |
| Toimiala | 3000 Kulutustavarat |
| Ylätoimialaluokka | 3700 Kotitaloustarvikkeet |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 | 81 000 000 |
Omat osakkeet
Vuoden lopussa Fiskars Oyj Abp omisti 141 930 omaa osaketta. Tämä vastasi 0,2 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimääristä. Yhtiö on hankkinut osakkeet NASDAQ OMX Helsingistä yhtiökokouksen valtuuttamana.
Hallituksen valtuutukset
Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 4 000 000 osaketta. Varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen myös päättämään yhtiön hallussa olevien, omien osakkeiden luovuttamisesta (osakeanti) yhteensä enintään 4 000 000 kappaletta, yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta.
Osakkeiden lukumäärän muutokset 2020–2024
| Osakkeita yhteensä 31.12.2020 | Osakkeita yhteensä 31.12.2021 | Osakkeita yhteensä 31.12.2022 | Osakkeita yhteensä 31.12.2023 | Osakkeita yhteensä 31.12.2024 | Omat osakkeet 31.12.2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 81 905 242 | 81 905 242 | 81 000 000 | 81 000 000 | 81 000 000 | 141,930 |
Osakkeenomistajat
Fiskars Oyj Abp:llä oli 32 625 (2023: 33 776) osakkeenomistajaa tilikauden lopussa. Noin 1,7 % (2023: 1,6) osakepääomasta oli ulkomaisten osakkeenomistajien omistuksessa ja 4,0 % (2023: 3,4) hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien omistuksessa.
Johdon osakkeenomistus
Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja talousjohtajan sekä heidän, yhdessä perheenjäsenen kanssa, määräysvaltayhteisöjensä sekä vaikutusvalta- yhteisöjen omistusosuus yhtiön osakkeista oli 31.12.2024 yhteensä 38 209 034 (2023: 37 177 859) osaketta, mikä vastaa 47,2 % (2023: 45,9) yhtiön osakkeista ja äänistä. Yhtiöllä ei ollut optio-ohjelmia.
Osakkeenomistus sektoreittain 31.12.2024
| Omistuksia % | Osakkeiden luku- ja äänimäärä | % | |
|---|---|---|---|
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 38 | 13 867 778 | 17,12 |
| Kotitaloudet | 31 511 | 26 493 013 | 32,71 |
| Yritykset | 690 | 29 246 064 | 36,11 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 220 | 5 715 242 | 7,06 |
| Julkisyhteisöt | 7 | 4 322 193 | 5,34 |
| Suomen ulkopuolella | 159 | 1 355 710 | 1,67 |
| Yhteensä | 32 625 | 81 000 000 | 100,00 |
| joista hallintarekisteröidyt | 11 | 3 249 771 | 4,01 |
Osakemäärien jakautuminen 31.12.2024
| Osakkaiden määrä | Omistuksia % | Osakkeiden luku- ja äänimäärä | % | |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 19 046 | 58,38 | 733 405 | 0,91 |
| 101–500 | 9 341 | 28,63 | 2 338 485 | 2,89 |
| 501–1 000 | 2 055 | 6,30 | 1 562 505 | 1,93 |
| 1 001–5 000 | 1 734 | 5,32 | 3 713 980 | 4,59 |
| 5 001–10 000 | 200 | 0,61 | 1 398 629 | 1,73 |
| 10 001–50 000 | 158 | 0,48 | 3 229 070 | 3,99 |
| 50 001–100 000 | 29 | 0,09 | 1 888 069 | 2,33 |
| 100 001–500 000 | 38 | 0,12 | 8 474 089 | 10,46 |
| 500 001– | 24 | 0,07 | 57 661 768 | 71,19 |
| Yhteensä | 32 625 | 100,00 | 81 000 000 | 100,00 |
Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat
| Osakkeet | Osuus osakkeista ja äänistä % | |
|---|---|---|
| 1 | Virala Oy Ab | 12 772 500 |
| 2 | Turret Oy Ab | 11 430 961 |
| 3 | Holdix Oy Ab | 10 165 537 |
| 4 | Sophie Von Julins Stiftelse | 2 556 000 |
| 5 | Oy Julius Tallberg Ab | 2 554 350 |
| 6 | Gripenberg Gerda Margareta Lindsay Db | 1 991 000 |
| 7 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 1 659 326 |
| 8 | Greta Von Julin kuolinpesä | 1 560 000 |
| 9 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 447 277 |
| 10 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 1 198 290 |
| 11 | Ehrnrooth Albert Carl Göran | 855 372 |
| 12 | Lindsay von Julin & Co Ab | 750 000 |
| 13 | Hartwall Peter Johan | 748 450 |
| 14 | Therman Anna Maria Elisabeth | 722 436 |
| 15 | Fromond Lilli Sophie Louise | 601 135 |
| 16 | Fromond Anna Gabriell | 600 518 |
| 17 | von Limburg Stirum Mariana | 596 298 |
| 18 | Hisinger-Jägerskiöld Barbara Maria | 544 117 |
| 19 | Ehrnrooth Jacob | 526 929 |
| 20 | Nordea Nordic Small Cap Rahasto | 523 130 |
| 20 suurinta osakkeenomistajaa | 53 803 626 | 66,42 |
Fiskars-konserni lyhyesti
Edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista. Fiskars-konserni (FSKRS, Nasdaq Helsinki) on globaali yhtiö, jonka designvetoiset brändit ovat läsnä kodeissa, puutarhoissa ja ulkoillessa. Vuodesta 1649 lähtien olemme suunnitelleet ajattomia, toimivia ja kauniita tuotteita, edistäen samalla innovaatioita ja kestävää kasvua. Vuonna 2024 liikevaihtomme oli 1,2 miljardia euroa ja meillä oli lähes 7 000 työntekijää. Meillä on kaksi liiketoiminta-aluetta, Vita ja Fiskars.
Vita-liiketoiminta-alue tarjoaa premium- ja luksustuotteita kattaus-, lasi-, koru- ja sisustuskategorioissa. Sen tunnettuihin brändeihin kuuluvat muun muassa Georg Jensen, Royal Copenhagen, Wedgwood, Moomin Arabia, Iittala ja Waterford. Vuonna 2024 Vita-liiketoiminta-alueen raportoitu liikevaihto oli 605 miljoonaa euroa. Jo 50 % Vita-liiketoiminta-alueen liikevaihdosta tulee suorasta kuluttajamyynnistä, mihin kuuluu noin 500 myymälää ja noin 60 verkkokauppaa.
Fiskars-liiketoiminta-alue koostuu puutarha- ja ulkoilukategorioista, askartelu- ja saksikategoriasta sekä ruoanlaittokategoriasta. Brändeihin kuuluvat Fiskars ja Gerber. Vuonna 2024 Fiskars-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 547 miljoonaa euroa.
Lue lisää: fiskarsgroup.com/fi```markdown
[Document Title - Replace with Actual Title]
Consolidated Statements of Financial Position
As of December 31, 2024 and 2023
| Description | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| Retained Earnings | 743,700 | 743,700 |
| Noncontrolling Interests | 42 | 42 |
(Note: The provided input appears to be a snippet and not a complete 10-K. The table above is constructed based on the limited data. A full 10-K would have more comprehensive financial statements.)
Currency: EUR
Unit: Shares
```