AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Finnair Oyj

Interim / Quarterly Report Aug 10, 2012

3266_10-q_2012-08-10_a9badbf4-bc05-4897-969a-e74b29378308.pdf

Interim / Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2012

Huhti–kesäkuun liikevaihto kasvoi 10,2 prosenttia vertailukaudesta 594,4 miljoonan euroon ja toiminnallinen liiketulos oli 14,7 miljoonaa euroa

Avainluvut 4-6
2012
4-6
2011
Muutos
%
1-6
2012
1-6
2011
Muutos
%
2011
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa 594,4 539,4 10,2 1 186,2 1 073,1 10,5 2 257,7
Toiminnallinen liiketulos, EBIT, milj. euroa 14,7 -13,8 >200 -10,3 -56,9 81,9 -60,9
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta, % 2,5 -2,6 5,1 %-yks -0,9 -5,3 4,4 %-yks -2,7
Liiketulos, EBIT, milj. euroa -18,1 -25,2 28,2 -38,3 -68,3 43,9 -87,8
EBITDAR, milj. euroa 64,2 33,8 89,9 89,1 37,4 138,2 139,6
Tulos ennen veroja, milj. euroa -25,5 -30,2 15,6 -51,7 -76,4 32,3 -111,5
Kauden tulos, milj. euroa -19,8 -23,0 13,9 -40,2 -56,8 29,2 -87,5
Tase ja kassavirta
Omavaraisuusaste, % 29,2 32,9 -3,7 %-yks 32,6
Nettovelkaantumisaste, gearing, % 35,5 24,0 11,5 %-yks 43,3
Oikaistu nettovelkaantumisaste, adjusted gearing, % 107,5 78,7 28,8 %-yks 108,4
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 2,9 30,9 -90,6 10,3 61,8 -83,3 203,9
Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE, 12 kk rullaava, % -3,1 -3,4 0,3 %-yks -5,2
Oman pääoman tuotto, ROE, 12 kk rullaava, % -7,8 -7,9 0,1 %-yks -10,9
Liiketoiminnan nettorahavirta 100,2 94,5 6,0 92,3 60,6 52,3 50,8
Osake
Osakkeen hinta vuosineljänneksen lopussa, euroa 1,75 3,57 -51,0 1,75 3,57 -51,0 2,30
Osakekohtainen tulos, EPS, euroa -0,17 -0,20 15,0 -0,35 -0,48 27,1 -0,75
Liikennesuorite,
yksikkökustannukset ja -tuotot
Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä 2 256 2 040 10,6 4 332 3 925 10,4 8 013
Tarjotut henkilökilometrit, ASK, milj. km 7 346 7 151 2,7 14 989 14 505 3,3 29 345
Myydyt henkilökilometrit, RPK, milj. km 5 694 5 117 11,3 11 519 10 456 10,2 21 498
Matkustajakäyttöaste, PLF, % 77,5 71,6 5,9 %-yks 76,9 72,1 4,8 %-yks 73,3
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä,
RASK, senttiä/ASK 6,60 6,02 9,7 6,32 5,78 9,2 6,03
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä,
yield, senttiä/RPK 7,52 7,36 2,2 7,22 7,06 2,2 7,24
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä,
CASK, senttiä/ASK 6,66 6,38 4,5 6,59 6,38 3,2 6,43
CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK 4,64 4,63 0,2 4,55 4,66 -2,3 4,67
Tarjotut tonnikilometrit, ATK, milj. km 1 130 1 092 3,5 2 325 2 224 4,5 4 571
Myydyt tonnikilometrit, RTK, milj. km 740 668 10,7 1 494 1 356 10,2 2 823
Kuljetetun rahdin ja postin määrä, tonnia 36 854 34 119 8,0 74 746 68 566 9,0 145 883
Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä
tonnikilometriltä, senttiä/RTK 25,48 27,43 -7,1 25,48 26,85 -5,1 27,00
Kokonaiskäyttöaste, % 65,5 61,2 4,3 %-yks 64,3 61,0 3,3 %-yks 61,8
Lentojen lukumäärä, kpl 17 820 20 362 -12,5 36 166 40 864 -11,5 78 916
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin, hlöä 7 157 7 519 -4,8 7 467

* Toiminnallinen liiketulos: liiketulos ennen johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutoksia, kertaluonteisia eriä ja käyttöomaisuuden myyntivoittoja

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen:

"Olen ilahtunut Finnairin liikevaihdon yli kymmenen prosentin kasvusta vuoden toisella neljänneksellä vuoden 2011 vertailukauteen nähden. Liikevaihtomme kipusi lähes 600 miljoonaan euroon kapasiteetin kasvun, matkustajaliikenteen kasvaneen kysynnän ja positiivisesti kehittyneiden koneiden käyttöasteiden ansiosta. Toiminnallinen liiketuloksemme nousi toisella vuosineljänneksellä 14,7 miljoonaan euroon, mihin olemme vaikeassa kilpailutilanteessa tyytyväisiä - etenkin, kun otetaan huomioon polttoaineen toisella

vuosineljännekselläkin korkeana pysynyt hinta. Huolimatta öljyn maailmanmarkkinahinnan väliaikaisesta laskusta olivat polttoainekulumme katsauskaudella 19,9 prosenttia vertailukautta korkeammat. Tulos heijastaa paitsi kysynnän kasvua myös rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmamme onnistunutta etenemistä: olemme ottaneet selviä askeleita eteenpäin, vaikka pääosa kustannussäästöistä onkin vielä toteutusvaiheessa. Jatkamme kilpailukykymme kehittämistä määrätietoisesti ja asettamiemme tavoitteiden mukaisesti kartoittamalla uusia säästötoimia ja etsimällä mahdollisuuksia liikevaihtomme lisäkasvuun. Työ tulevaisuutemme turvaamiseksi jatkuu.

Menestyäksemme meidän on aivan välttämätöntä tehostaa toimintaamme tuntuvasti. Tänä vuonna usea eurooppalainen lentoyhtiö on ajautunut konkurssiin, mikä on selvä osoitus alamme tämän hetken haasteista. Me aiomme kuitenkin selvitä haasteista voittajina, ja Finnair etenee muutoksissaan sen mukaisesti.

Saimme kesäkuussa päätökseen Finnairin oman moottori- ja laitehuoltotoiminnan lopettamiseen liittyneet yhteistoimintaneuvottelut, ja solmimme katsauskauden jälkeen heinäkuussa monivuotisen palveluiden ostosopimuksen sveitsiläisen SR Technicsin kanssa. Sopimus astuu voimaan asteittain kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Catering-liiketoimintamme myynti saksalaiselle LSG Sky Chefs Groupille kariutui toukokuussa, mutta jatkoimme kuitenkin neuvotteluja LSG:n kanssa ja julkistimme elokuun alussa kumppanuussopimuksen, jonka perusteella määräysvalta Finnair Catering Oy:ssä siirtyy LSG:lle. SR Technicsin ja LSG:n kanssa solmittujen sopimusten myötä olemme edenneet merkittävästi rakennemuutoksessamme ja ottaneet askeleen kohti lentoliiketoimintaan keskittynyttä yhtiötä. Näiden järjestelyjen säästövaikutukset näkyvät vaiheittain tuloksessamme kuluvan vuoden kolmannesta neljänneksestä alkaen.

Kevään ja kesän aikana olemme etsineet keinoja parantaa Euroopan liikenteemme kannattavuutta muun muassa kumppanuusratkaisujen avulla. Ilmoitimme toukokuussa suunnitelmistamme siirtää kahdentoista Embraer 190 -koneen liikenne Flyben operoitavaksi. Tämä edustaa noin kolmannesta Euroopan liikenteestämme. Suunniteltu liikkeenluovutus on tarkoitus toteuttaa lokakuussa, ja se tuo meille selviä säästöjä lähivuosina. Samassa yhteydessä teimme Finnairin lentäjien kanssa sopimuksen, joka myös tehostaa toimintaamme.

Flybe-kumppanuuden lisäksi olemme kartoittaneet yhteistyömahdollisuuksia Euroopan Airbus-liikenteemme ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä kartoitustyö jatkuu ja tavoitteemme on löytää ratkaisut, jotka olisivat yhtiön kokonaisedun mukaisia ja edistäisivät toimintaamme verkostoyhtiönä.

Kuluneella vuosineljänneksellä avasimme uuden reitin Chongqingiin, ja sen ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet suunnitelmiemme mukaisesti. Olemme myös tuoneet markkinoille uusia lisämaksullisia palveluita. Vaikka näistä palveluista saatava tulovirta on vielä pieni, on niiden liikkeellelähtö kuitenkin ollut lupaava.

Uskon, että positiivinen kehityksemme jatkuu vuoden toisella puoliskolla, mikäli liikenne kehittyy arvioidemme mukaisesti ja kustannussäästöohjelmamme etenee tavoitteiden mukaisesti. Vaikka maailmantalouden, ja erityisesti Euroopan, kehitykseen liittyykin paljon epävarmuutta, odotamme syklisesti ensimmäistä puoliskoa vahvemman toisen vuosipuoliskon toiminnallisen tuloksen olevan kannattavuudeltaan ensimmäistä vuosipuoliskoa parempi."

Markkinaympäristö

Globaalissa lentoliikenteessä on menossa samanlainen rakennemuutos, jonka useat muut toimialat ovat kohdanneet jo aikaisemmin. Tälle murrokselle ovat tyypillisiä markkinoiden vapautuminen, lisääntyvä kilpailu, ylikapasiteetti, konsolidoituminen, liittoumat sekä erikoistuminen. Toimialan globaalin konsolidoitumisen arvioidaan jatkuvan. Alan tiukka kilpailutilanne näkyy useiden eurooppalaisten lentoyhtiöiden mittavina kustannussäästö- ja rakennemuutosohjelmina sekä konkursseina. Finnairin tavoitteena on hyödyntää murroksen mahdollisuudet ja vahvistaa asemaansa Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä sekä Euroopassa.

Globaali lentoliikenne kasvoi huhti–kesäkuussa vuoden 2011 vertailukaudesta. Kysyntä kehittyi odotuksia paremmin etenkin Euroopassa, missä liikenteen hyvään kehitykseen vaikuttivat osaltaan myös maltilliset kapasiteetin lisäykset sekä kapasiteetin osittainen poistuminen kilpailuympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Myös Finnair hyötyi katsauskaudella kapasiteetin vähenemisestä tietyillä Helsingistä Eurooppaan suuntautuvilla reiteillä. Aasian ja Euroopan välinen liikenne kasvoi Aasian talouskasvun ansiosta. Toisaalta useat eurooppalaiset lentoyhtiöt avasivat uusia reittejä Keski-Euroopasta Kiinaan, mikä kiristi kilpailua.

Lentoyhtiöiden suurimman yksittäisen kustannustekijän lentopetrolin hinta oli huhti–kesäkuussa edelleen erittäin korkea. Maailmantalouden sekä euroalueen epävarmuus näkyi koko toimialalla sekä liikematkustuksen vähentymisenä että rahtiliikenteen alhaisina volyymeina. Euroopan sisäisessä liikenteessä liikematkustuskysynnän laskun korvasi osittain matkustuksen kasvu muissa hintaluokissa. Rahtiliikenteen kysyntä heikkeni.

Suomen valmismatkamarkkinoilla oli ylikapasiteettia edelleen myös vuoden toisella neljänneksellä huolimatta siitä, että alan toimijat supistivat kesätarjontaansa suunnitellusta. Vertailukaudella valmismatkatoimintaa haittasivat arabikevään vaikutukset lomamatkailuun.

Strategian toteutus ja kumppanuushankkeet

Finnairin visiona on olla pohjolan ykkönen sekä halutuin vaihtoehto Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Tavoitteena on lisäksi kaksinkertaistaa Aasian liikenteen tuotot vuosina 2010–2020. Osana kasvustrategiansa toteuttamista ja yhtiön rakennemuutosta Finnair keskittyy jatkossa ydinliiketoimintaansa ja rakentaa ympärilleen aiempaa laajempaa kumppaniverkostoa.

Finnair avasi toukokuussa uuden reitin Länsi-Kiinassa sijaitsevaan Chongqingiin. Chongqing on yksi Kiinan suurimmista ja nopeimmin kasvavista kaupungeista, ja sen alueella on runsaasti muun muassa elektroniikkaja autoteollisuutta, mikä tekee alueesta kiinnostavan liikematkustus- ja rahtikohteen. Kyseessä on ensimmäinen suora reittiyhteys Chongqingista Eurooppaan. Finnair lentää kesällä ennätysmäärän lentoja Aasiaan siitä huolimatta, että se joutui peruuttamaan joitakin vuoroja huoltoviivästysten ja Venäjän ylilentolupien puutteen vuoksi.

Finnair tiedotti helmikuussa aloittaneensa yhteistyökartoituksen tavoitteenaan löytää kustannustehokkaita vaihtoehtoja Finnairin Euroopan liikenteeseen ja yhtiön aseman vahvistamiseen Euroopassa, erityisesti Pohjoismaissa. Tehokkaampi kapearunkolaivaston käyttö, joustavammat reittivaihtoehdot sekä laajempi ja edullisempi syöttöliikenne Finnairin Aasian-lennoille tukisivat merkittävästi yhtiön Aasian markkinoihin perustuvaa kasvustrategiaa.

Osana näitä suunnitelmia Finnair ja Flybe allekirjoittivat toukokuussa aiesopimuksen, jonka toteutuessa Flybe operoisi lokakuusta 2012 alkaen Finnairin kahdentoista koneen Embraer 190 -laivastoa sopimuslentämisenä Finnairin puolesta. Embraer 190 -koneiden liikenne vastaa noin kolmannesta Finnairin Euroopan liikenteestä. Sitovan sopimuksen allekirjoittaminen vaatii Finnairin ja sen matkustamohenkilökunnan välisten yhteistoimintaneuvottelujen päättymistä. Finnairin lentäjien kanssa liikkeenluovutukseen ja säästöihin liittyvät neuvottelut saatiin päätökseen jo kesäkuussa.

Finnair jatkoi toisella vuosineljänneksellä kartoitustyötä myös Flybe-kumppanuuden ulkopuolelle jäävän Euroopan liikenteen tehostamiseksi. Sopivaa kumppanuusratkaisua ei löytynyt alkuperäisen tavoiteaikataulumme puitteissa, vaan voimakkaasti muuttuva kilpailukenttä, lukuisat konkurssit ja haasteellinen markkinatilanne ovat vaikeuttaneet oikeanlaisen ratkaisun löytymistä. Finnair on kuitenkin sitoutunut löytämään ratkaisun alentaakseen Euroopan liikenteen kustannustasoa merkittävästi, ja hakee eri vaihtoehtoja mahdollisten yhteistyökumppanien sekä oman henkilöstönsä kanssa.

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman eteneminen

Finnair jatkoi vuoden 2012 toisella neljänneksellä elokuussa 2011 aloittamansa rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman toteuttamista. Ohjelman tavoitteena on alentaa Finnairin kuluja pysyvästi 140 miljoonalla eurolla vuoteen 2014 mennessä.

Finnair allekirjoitti huhtikuussa aiesopimuksen lentokoneidensa moottori- ja laitehuoltopalvelujen hankkimisesta sveitsiläiseltä SR Technicsiltä, ja lopullinen kymmenen vuoden yhteistyösopimus allekirjoitettiin heinäkuussa. Moottori- ja laitehuoltopalveluiden ulkoistamisen seurauksena Finnair luopuu omasta moottorikorjaamosta ja sopeuttaa laitehuoltoa. Finnair säilyttää tietyt moottori- ja laitehuollon sujuvuuteen liittyvät toiminnot osana lentokoneiden päivittäisestä lentokelpoisuudesta huolehtivaa linjahuoltoaan.

Finnairin catering-toimintojen myynti LSG Sky Chefs Groupille kariutui toukokuussa LSG:n emoyhtiön Lufthansan hallituksen asettaman investointikiellon vuoksi. Aiesopimus kaupasta oli allekirjoitettu

maaliskuussa. Myynnin kariuduttua osapuolet jatkoivat yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista, ja Finnair solmi elokuussa LSG:n kanssa kumppanuussopimuksen.

Finnair jatkoi huhti–kesäkuussa toimintansa tehostamista eri puolilla konsernia. Finnair muun muassa siirtyi käyttämään lähtöselvitysautomaatteja economy-luokan lähtöselvityksessä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Yhtiö jatkoi myös lentoaikataulujen ja verkoston optimointia.

Katsauskaudella julkistetun Euroopan-liikennettä koskevan Flybe-aiesopimuksen odotetaan toteutuessaan myötävaikuttavan kustannussäästöjen syntymiseen.

Finnair arvioi, että rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman suurimmat säästöt saavutetaan henkilöstö- ja huoltokustannuksista, joiden molempien osuus on noin neljännes 140 miljoonan euron kokonaistavoitteesta. Myynti- ja jakelukustannusten osuus on noin 15 prosenttia ja tietotekniikka-, laivasto- sekä maapalvelukustannusten osuus yhteensä noin 30 prosenttia kokonaissäästötavoitteesta.

Kustannussäästöohjelma on edennyt suunnitelman mukaisesti, ja Finnair arvioi saavuttavansa 80 miljoonan euron kokonaissäästöt vuoden 2012 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että loput 60 miljoonaa euroa säästötavoitteesta toteutuu vuoden 2013 aikana.

Taloudellinen kehitys

Taloudellinen kehitys huhti–kesäkuussa 2012

Finnairin liikevaihto kasvoi kapasiteetin lisäyksen ja matkustajaliikenteen kysynnän kasvun ansiosta huhti– kesäkuussa 10,2 prosenttia vuoden 2011 vertailujaksosta ja oli 594,4 miljoonaa euroa (539,4).

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman eteneminen näkyi katsauskaudella kapasiteetin kasvua hitaampana kustannusten nousuna. Toiminnalliset kulut ilman polttoainekuluja nousivat toisella vuosineljänneksellä 0,6 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti kasvoi samanaikaisesti 2,7 prosenttia. Polttoainekulut suojaukset ja päästökaupasta aiheutuvat kulut mukaan lukien nousivat vertailukaudesta 19,9 prosenttia 157,9 miljoonaan euroon (131,7). Henkilöstökulut olivat 113,9 miljoonaa euroa (110,4). Euromääräiset toiminnalliset kulut yhteensä nousivat vertailukaudesta 5,2 prosenttia 586,1 miljoonaan euroon (557,2). Yhtiön toiminnallinen liiketulos eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta parani polttoainekulujen selvästä noususta huolimatta ja oli 14,7 miljoonaa euroa (-13,8). Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa euroon ei vaikuttanut toiminnalliseen tulokseen merkittävästi polttoaineostojen suojausten ansiosta.

Finnairin tuloslaskelmaan sisältyy katsauskauden aikana tapahtunut mutta myöhemmin erääntyvien johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutos. Kyseessä on IFRS -tilinpäätöskäytännön mukainen realisoimaton arvostustulos, jolla ei ole rahavirtavaikutusta ja jota ei lasketa mukaan toiminnalliseen liiketulokseen. Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos heikensivät toisen vuosineljänneksen liiketulosta 20,9 miljoonaa euroa (-11,3). Liiketulosta heikensivät myös rakennemuutokseen liittyvät kertaluonteiset 11,9 miljoonan euron (0,0) kulut, minkä seurauksena liiketulos oli 18,1 miljoonaa euroa tappiollinen (-25,2). Huhti–kesäkuun tulos ennen veroja oli -25,5 miljoonaa euroa (-30,2) ja tulos verojen jälkeen -19,8 miljoonaa euroa (-23,0).

Vuoden toisella neljänneksellä yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) nousi 9,7 prosenttia vertailukaudesta 6,60 eurosenttiin (6,02). Yksikkökustannukset tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) nousivat lähinnä polttoaineen hinnan nousun seurauksena 4,5 prosenttia 6,66 eurosenttiin (6,38). Yksikkökustannukset ilman polttoainetta nousivat 0,2 prosenttia 4,64 eurosenttiin (4,63), ja tältä osin kustannusten kasvu johtui pääasiassa vertailukauden poikkeuksellisen matalista liikennöimismaksuista.

Taloudellinen kehitys tammi–kesäkuussa 2012

Vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla yhtiön liikevaihto kasvoi 10,5 prosenttia tammi-kesäkuuhun 2011 verrattuna ja oli 1 186,2 miljoonaa euroa (1 073,1). Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman eteneminen näkyi myös ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin toiminnalliset kulut ilman polttoainekuluja nousivat 1,0 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti kasvoi samanaikaisesti 3,3 prosenttia. Euromääräiset toiminnalliset kulut olivat tammi–kesäkuussa 1 207,8 miljoonaa euroa (1 138,0). Polttoainekulut suojaukset ja

päästökaupasta aiheutuvat kulut mukaan lukien nousivat vertailujaksosta 23,1 prosenttia 325,5 miljoonaan euroon (264,5). Henkilöstökulut pysyivät vertailukauden tasolla ja olivat 228,8 miljoonaa euroa (227,2). Yhtiön toiminnallinen liiketulos parani selvästi vertailukaudesta ja oli -10,3 miljoonaa euroa (-56,9). Valuuttakurssimuutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta toiminnalliseen tulokseen ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos heikensivät tammi–kesäkuun liiketulosta 11,7 miljoonalla eurolla, kun erän positiivinen tulosvaikutus oli vertailukaudella 8,3 miljoonaa euroa. Rakennemuutokseen liittyvät kertaluonteiset erät pienensivät liiketulosta 16,3 miljoonalla eurolla (-18,4). Ensimmäisen vuosipuoliskon liiketulos oli -38,3 miljoonaa euroa (-68,3) ja tulos ennen veroja -51,7 miljoonaa euroa (-76,4). Koko kauden tulos jäi 40,2 miljoonaa euroa tappiolliseksi (-56,8).

Tammi–kesäkuussa yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) nousi 9,2 prosenttia vertailukaudesta 6,32 eurosenttiin (5,78). Yksikkökustannukset tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) nousivat 3,2 prosenttia 6,59 eurosenttiin (6,38) ja yksikkökustannukset ilman polttoainetta laskivat 2,3 prosenttia 4,55 eurosenttiin (4,66).

Tase 30.6.2012

Konsernin taseen loppusumma oli 2 387,0 miljoonaa euroa 30.6.2012 (2 475,5 miljoonaa euroa 30.6.2011). Oma pääoma oli yhteensä 684,7 miljoonaa euroa (800,1) eli 5,35 euroa osakkeelta (6,26).

Omaan pääomaan sisältyy johdannaissopimusten suojauslaskentaan liittyvä käyvän arvon rahasto, jonka arvoon öljyn hinta- ja valuuttamuutokset vaikuttavat. Erän suuruus katsaushetkellä oli laskennallisten verojen jälkeen 6,6 miljoonaa euroa (38,9), ja se sisältää polttoaine- ja valuuttajohdannaiset sekä vähemmässä määrin muita eriä.

Kassavirta ja rahoitusasema tammi–kesäkuussa

Liiketoiminnan nettorahavirta oli tammi–kesäkuussa 92,3 miljoonaa euroa (60,6) ja investointien rahavirta oli 35,4 miljoonaa euroa (89,6). Finnair maksoi kesäkuussa takaisin 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja laski tammi–kesäkuussa liikkeelle 85,6 miljoonalla eurolla yritystodistuksia. Yhteensä 200 miljoonan euron lyhytaikaisesta yritystodistusohjelmasta oli kesäkuun lopussa käytössä 95,6 miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirta oli -69,5 miljoonaa euroa (-36,1). Rahoituskulut olivat 15,6 miljoonaa euroa (-12,5) ja rahoitustuotot 4,9 miljoonaa euroa (4,3).

Käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvät ennakkomaksut olivat tammi–kesäkuussa 3,5 miljoonaa euroa (31,1). Katsauskauden päättyessä korollinen velka oli 673,6 miljoonaa euroa (723,3). Omavaraisuusaste oli 29,2 prosenttia (32,9) ja nettovelkaantumisaste (gearing) 35,5 prosenttia (24,0). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 107,5 prosenttia (78,7).

Konsernin likvidit varat olivat tilinpäätöshetkellä 430,5 miljoonaa euroa (531,2). Taseen rahavarojen lisäksi yhtiöllä on työeläkeyhtiöltään noin 380 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka nostaminen edellyttää pankkitakausta. Yhtiöllä on myös reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 200 miljoonan euron syndikoitu luottolupaus, joka erääntyy kesäkuussa 2013.

Investoinnit

Tammi–kesäkuun kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja kohdistuivat pääosin vuoden ensimmäiselle neljännekselle ja olivat 10,3 miljoonaa euroa (61,8). Koko vuoden 2012 investointien arvioidaan olevan noin 40 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuvat pääosin laivastoon.

Laivasto

Finnairin laivastossa, jota hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy, ei tapahtunut muutoksia vuoden toisella neljänneksellä. Syksyllä 2012 Finnair aikoo luopua kahdesta Airbus 32S -sarjan koneesta niiden leasing-sopimusten päättyessä.

Finnair on vuonna 2010 tilannut viisi Airbus A321ER -lentokonetta, joilla korvataan lähivuosina neljä lomalennoilla käytettävää Boeing 757 -konetta. Ensimmäinen kone toimitetaan vuoden 2013 lopulla.

Lisäksi Finnair on vuonna 2005 tilannut Airbusilta 11 A350 XWB -konetta, joista osa tulee korvaamaan kaukoliikenteessä nyt käytössä olevia koneita. Tilaukseen liittyy kahdeksan lisäkoneen toimitusoptio. Koneiden toimitusten arvioidaan alkavan vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla. Finnair tutkii vaihtoehtoisia ratkaisuja minimoidakseen vaikutukset, joita toimitusten viivästymisellä mahdollisesti on.

Finnairin itse operoimien koneiden lisäksi yhtiön taseessa on sen omistamat ja muiden yhtiöiden operoimat yksitoista ATR 72 -konetta ja neljä Embraer 170 -konetta.

Finnairin itse operoiman laivaston keski-ikä oli kesäkuun lopussa 8,2 vuotta ja muiden yhtiöiden operoiman laivaston 4,0 vuotta. Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa joustavasti laivastonsa kokoa kysyntätilanteen ja näkymien mukaisesti eripituisten vuokrasopimusten ansioista.

Finnairin operoima Istuimia Kpl Omat Vuokratut Keski- Muutos Tilaukset Lisä
laivasto 30.6.2012 (käyttö- (rahoitus- ikä 31.12.2011 optiot
leasing) leasing) verrattuna
Euroopan liikenne
Airbus A319 123–138 11 7 4 10,5 -2
Airbus A320 159–165 10 6 4 9,6
Airbus A321 196 6 4 2 11,2 5
Embraer 170* 76 1 1 5,9 -4
Embraer 190 100 12 8 4 4,1
Kaukoliikenne
Airbus A330 297/271/263 8 4 1 3 2,4
Airbus A340 270/269 7 5 2 9,2
Airbus A350 na. 11 8
Lomaliikenne
Boeing B757 227 4 0 4 14,2
Yhteensä 59 35 21 3 8,2 -6 16 8
Finnairin omistama ja Istuimia Kpl Omat Vuokratut Keski- Muutos Tilaukset Lisä
muiden yhtiöiden operoima (käyttö- (rahoitus- ikä 31.12.2011 optiot
laivasto 30.6.2012** leasing) leasing) verrattuna
ATR 72 68–72 11 11 3,2 1
Embraer 170
76 4 4 6,5 +5
Yhteensä 15 15 4,2 -5 1 0

* Honeywellille vuokrattu Finnairin operoima E170-kone.

** Kaikki ATR-koneet ja kaksi E170-konetta on vuokrattu Flybe Nordicille ja kaksi E170-konetta konsernin ulkopuolisille tahoille.

Liiketoiminta-alueiden kehitys huhti–kesäkuussa

Finnairin tilinpäätöksen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne, Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut.

Lentoliikenne

Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta sekä lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset toiminnot, Operatiiviset toiminnot, Asiakaspalvelutoiminnot ja Resurssienhallinta sekä tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Cargo Terminal Operations Oy, Finnair Flight Academy Oy sekä Finnair Aircraft Finance Oy.

Avainluvut 4-6
2012
4-6
2011
Muutos
%
1-6
2012
1-6
2011
Muutos
%
2011
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa 535,6 475,9 12,5 1 045,5 928,2 12,6 1 970,5
Liiketulos, EBIT, milj. euroa -8,3 -26,3 68,4 -29,8 -52,9 43,7 -55,5
Liiketulos liikevaihdosta, % -1,5 -5,5 4,0 %-yks -2,9 -5,7 2,8 %-yks -2,8
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin 3 619 3 547 2,0 3 565

Finnairin liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi huhti–kesäkuussa 11,3 prosenttia ja kokonaiskapasiteetti 2,7 prosenttia vertailukaudesta. Koko liikenteen matkustajakäyttöaste nousi 5,9 prosenttiyksikköä 77,5 prosenttiin.

Aasian-liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi huhti–kesäkuussa 11,6 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti kasvoi vastaavalla jaksolla 7,5 prosenttia. Lisäkapasiteetista huolimatta käyttöaste nousi 2,8 prosenttiyksikköä 75,4 prosenttiin. Vertailukaudella kysyntään ja käyttöasteeseen vaikuttivat heikentävästi Japanin maanjäristys ja tsunami. Japanin luonnonkatastrofi näkyi vertailukaudella myös Euroopan syöttöliikenteessä.

Myös kotimaan ja Euroopan liikenne kasvoivat toisella vuosineljänneksellä sekä myydyillä henkilökilometreillä että matkustajakäyttöasteella mitattuna. Euroopan liikenne kasvoi myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 11,9 prosenttia ja kotimaan liikenne 3,6 prosenttia vertailukaudesta. Käyttöasteet nousivat vastaavasti 10,0 prosenttiyksikköä ja 13,7 prosenttiyksikköä.

Yritysmyynti kasvoi huhti–kesäkuussa 2,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvu painottui kotimaan ulkopuoliseen myyntiin, joka kasvoi 6,0 prosenttia vertailukaudesta. Vahvimmin yritysmyynti kasvoi Singaporessa, Koreassa ja Japanissa. Globaalin yritysmyynnin osuus reittiliikenteen kokonaismyynnistä oli noin 23,5 prosenttia.

Finnairin markkinaosuus yhtiön operoimilla reittipareilla Euroopan ja Aasian välisessä reittiliikenteessä oli edellisvuoden tasolla eli kuusi prosenttia. Suomesta lähtevistä lennoista Finnairin osuus oli noin 40 prosenttia, matkustajista noin 53 prosenttia.

Lomaliikenteen kapasiteetti kasvoi huhti–kesäkuussa 10,2 prosenttia vertailukaudesta, vaikka tarjontaa supistettiinkin suunnitellusta Suomen valmismatkamarkkinoiden ylikapasiteetin vuoksi. Lomaliikenteen matkustajakäyttöaste nousi 2,7 prosenttiyksikköä 85,1 prosenttiin. Finnairin tilauslennoilla oli huhti–kesäkuussa noin 186 300 matkustajaa, mikä oli 19,0 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella.

Kohonneet polttoainekustannukset rasittivat toisen vuosineljänneksen rahtiliikenteen tulosta, ja globaali lentorahtikysyntä väheni Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Tästä kysynnän laskusta huolimatta Finnairin rahtiliikenne kasvoi toisella vuosineljänneksellä 9,5 prosenttia vertailukaudesta, kun tarjottu rahtikapasiteetti kasvoi 6,1 prosenttia. Tämä positiivinen volyymikehitys paransi rahtiliikenteen kokonaiskäyttöastetta, joka oli 69,3 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Rahdin ja postin yksikkötuotot laskivat 6,0 prosenttia vertailukaudesta. Kuljetetun rahdin ja postin määrä kasvoi 8,0 prosenttia. Finnair Cargo operoi erillisiä rahtilentoja toisen vuosineljänneksen aikana Hongkongiin, Souliin, Mumbaihin, New Yorkiin ja Frankfurtiin. Soulin rahtilennot keskeytettiin toistaiseksi 9. heinäkuuta alkaen markkinatilanteen vuoksi.

Finnairin lentojen saapumistäsmällisyys oli huhti–kesäkuussa hyvä. Reittilennoista 88,5 prosenttia (86,6) ja koko liikenteestä 88,3 prosenttia (86,1) saapui aikataulussa.

Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet

Reittiverkosto

Finnair sopeutti kaukoliikenteen ohjelmaansa kesäkuussa 2012 tiettyjen laajarunkokoneiden raskashuoltoaikataulujen viivästyksen sekä Venäjän ylilentolupien rajallisen määrän vuoksi. Finnair lentää kesän aikana Helsingistä Aasiaan ennätysmäärän eli 77 lentoa viikossa ja tarjoaa nopeimmat yhteydet Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä yli 200 reittiparilla. Finnair lentää lisäksi kesällä Helsingistä viikoittain yli 800 lentoa kotimaan kohteisiin ja muualle Eurooppaan. Uusia reittikohteita vuoden toisella neljänneksellä olivat ympärivuotinen Kiinan kohde Chongqing sekä uusi eurooppalainen kesäkohde Dubrovnik.

Finnair solmi huhtikuussa code share -sopimuksen portugalilaisen TAP Portugalin kanssa. Yhteistyö koskee Portugalin ja Suomen välisiä lentoja. Lisäksi oneworld tiedotti kesäkuussa SriLankan Airlinesin liittyvän allianssin jäseneksi vuoden 2013 lopulla.

Muut uudistukset ja palvelut

Finnair lisäsi toukokuussa matkustajien käytössä olevien itsepalveluautomaattien ja baggage drop -tiskien käyttöä ja luopui samalla erillisistä economy-luokan lähtöselvitystiskeistä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Matkustajilla on lisäksi mahdollisuus lähtöselvityksen tekemiseen internetissä tai matkapuhelimella ennen koneen lähtöä. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa asiakkaiden matkaanlähtöä ja vähentää odotusaikaa kentällä.

Lentotoimintapalvelut

Liiketoiminta-alue koostuu lentokoneiden huoltopalveluista, maapalveluista sekä yhtiön catering-toiminnoista. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös valtaosa Finnairin kiinteistöomaisuudesta sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi ja ylläpito sekä toimitilapalvelujen hankinta. Lentotoimintapalvelujen liiketoiminta on pääosin yhtiön sisäistä palvelutuotantoa. Liikevaihdosta noin neljännes on Finnairin ulkopuolista.

Avainluvut 4-6
2012
4-6
2011
Muutos
%
1-6
2012
1-6
2011
Muutos
%
2011
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa 82,6 100,8 -18,1 176,4 215,3 -18,1 424,1
Liiketulos, EBIT, milj. euroa -10,3 7,5 >-200 -7,4 -9,2 19,6 -16,5
Liiketulos liikevaihdosta, % -12,5 7,4 -19,9 %-yks -4,2 -4,3 0,1 %-yks -3,9
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin 2 337 2 673 -12,6 2 619

Finnairin catering-toimintojen liikevaihto nousi kasvaneiden volyymien ansiosta huhti–kesäkuussa ja kannattavuus parani toteutettujen tehostamistoimien vuoksi. Tekniikan liikevaihto laski huhti–kesäkuussa, kun toiminnassa valmistauduttiin huhtikuussa tiedotetun mukaisesti moottori- ja laitehuoltotoiminnan ulkoistamiseen SR Technisille. Finnair tekniikan huoltotoiminta oli tappiollista koko ensimmäisen vuosipuoliskon.

Finnairin catering-toiminta sekä moottori- ja laitehuoltotoiminta on kirjattu vuoden alusta alkaen taseessa myytävinä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin.

Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot)

Liiketoiminta-alueen muodostavat Aurinkomatkat ja sen Virossa toimiva tytäryritys sekä liikematkatoimistot Area ja Suomen Matkatoimisto (SMT) ja SMT:n Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel. Amadeus Finland tuottaa matkailualan ohjelmistoja ja ratkaisuja. Aurinkomatkat palvelee vapaa-ajan matkustajia tarjoten valmismatkojen lisäksi asiakkaalle mm. räätälöityjä matkoja, lento- ja hotellipaketteja, pelkkiä lentoja, laivamatkoja, golf-, purjehdus- ja laskettelulomia sekä ryhmämatkoja.

Avainluvut 4-6
2012
4-6
2011
Muutos
%
1-6
2012
1-6
2011
Muutos
%
2011
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa 52,4 65,7 -20,2 153,2 172,3 -11,1 321,9
Liiketulos, EBIT, milj. euroa 0,5 -6,4 -107,8 -1,1 -6,2 82,3 -15,8
Liiketulos liikevaihdosta, % 1,0 -9,7 10,7 %-yks -0,7 -3,6 2,9 %-yks -4,9
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin 899 1 004 -10,5 980

Matkapalveluiden liiketulos oli huhti–kesäkuussa 0,5 miljoonaa euroa (-6,4). Suomen valmismatkamarkkinoiden toimijat, Aurinkomatkat mukaan lukien, supistivat tarjontaansa kesälle 2012 noin 10 prosenttia suunnitellusta, mutta alalla oli edelleen ylitarjontaa vuonna 2011 tapahtuneen tarjonnan voimakkaan kasvun vuoksi. Ylitarjonnan vuoksi matkojen hinnat pysyivät alhaisina, ja Aurinkomatkojen myynti oli edellisvuotta pienempi. Alkukesän heikon sään takia loppukesän matkojen myynti oli kuitenkin vilkasta. Aurinkomatkojen asiakastyytyväisyys säilyi hyvänä.

Aurinkomatkat sulki huhtikuussa Venäjällä sijaitsevat myyntipisteensä ja avasi kesäkuun lopussa venäjänkielisen verkkokaupan. Virossa toimivan Aurinko Oü:n liikevaihto oli lähes edellisvuoden tasolla. Yhtiö kasvatti Suomesta lähtevien Aurinkomatkojen myyntiä virolaisille asiakkaille.

Kansainväliset verkkomatkatoimistot kasvattivat edelleen lentolippujen myyntiä Suomen markkinoilla. Suomessa toimivien liikematkatoimistojen myynti supistui alkuvuonna hieman edellisestä vuodesta, mutta Finnairin matkatoimistojen kehitys oli hieman liikematkatoimistojen keskimääräistä kehitystä parempi.

Henkilöstö

Käynnissä olevan rakennemuutoksen vuoksi Finnairin henkilöstömäärä pieneni tammi–kesäkuussa ja yhtiön palveluksessa oli kesäkuun lopussa keskimäärin 7 157 työntekijää (7 519). Henkilöstö jakautui liiketoimintaalueittain seuraavasti: Lentoliikenne 3 619 (3 547), lentotoimintapalvelut 2 337 (2 673) ja matkapalvelut 899 (1 004). Muissa toiminnoissa työskenteli 302 henkilöä (295). Henkilöstön määrä 30.6.2012 oli 7 240 (7 795).

Finnair kävi katsauskaudella yhteistoimintaneuvottelut tekniikan henkilöstön kanssa moottori- ja laitehuollon ulkoistamiseen liittyen, ja niiden seurauksena tekniikasta vähennetään enintään 280 työpaikkaa. Irtisanomiset toteutetaan 15.9.2012 alkaen. Finnair tarjoaa irtisanottaville työntekijöille ylimääräisen tukipaketin, johon sisältyy sekä rahallinen korvaus että uudelleen työllistymiseen tähtäävää "työstä työhön" -tukea Finnairin Uraportti-palvelun avulla.

Finnairin ja matkustamopalveluhenkilöstön kesäkuussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen elokuun alussa. Neuvottelut liittyivät Finnairin aikomukseen siirtää Embraer 190 -lentäminen Flybe Nordicin operoitavaksi. Neuvottelujen aikana matkustamohenkilökunnan vähentämistarve tarkentui noin sataan henkilöön aiemmin ilmoitetusta 120 henkilöstä.

Finnair ja Suomen Liikennelentäjäliitto saivat kesäkuussa päätökseen Embraer 190 -lentämistä koskevaa liikkeenluovutusta sekä säästötoimenpiteitä koskevat neuvottelut. Sopimuksen mukaan Embraer-koneiden lentäjät jäävät Finnairin palvelukseen liikkeenluovutuksen yhteydessä, ja heidät vuokrataan voimassa olevin työehdoin väliaikaisesti Flybelle. Flyben operoimissa koneissa toimivilla lentäjillä on tulevaisuudessa oikeus palata vaiheittain takaisin Finnairille ja kouluttautua Airbus-lentäjiksi Finnairin kasvavaan Aasian liikenteeseen.

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto

Finnairin markkina-arvo oli kesäkuun 2012 lopussa 224,2 miljoonaa euroa (457,4) ja päätöskurssi 1,75 euroa (3,57). Finnairin osakkeen ylin kurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli tammi–kesäkuussa 2,64 euroa (5,37), alin kurssi 1,67 euroa (3,22) ja keskikurssi 2,34 euroa (4,09). Osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingin pörssissä 8,3 miljoonaa (11,3) kappaletta arvoltaan 19,4 miljoonaa euroa (46,1).

Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 kappaletta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia (55,8), suorien ulkomaisten omistusten ja hallintarekisteröityjen osuus oli 11,9 prosenttia (14,3).

Finnairin hallussa oli 30.6.2012 yhteensä 410 187 kappaletta Finnairin osakkeita, joiden osuus yhtiön koko osakepääomasta oli 0,3 prosenttia. Omien osakkeiden omistusmäärässä ei tapahtunut muutosta katsauskaudella.

Yhteiskuntavastuu

Finnair julkaisi huhtikuussa vuosittaisen yhteiskuntavastuuraporttinsa. Raportti on laadittu globaalin raportointiohjeistuksen Global Reporting Initiativen (GRI) mukaisesti, ja se sisältää taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun mittarit vuodelta 2011. Raportin teemoina ovat ilmailun vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen, Finnairin toimenpiteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi sekä rakennemuutoksen vaikutukset henkilöstöön.

Finnair on raportoinut ympäristövastuusta vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2008 Finnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä, joka alkoi raportoida GRI-ohjeistuksen mukaisesti. YK:n ympäristöohjelman tuella muodostettu GRI on laajimmin tunnustettu kansainvälinen kestävän kehityksen raportointiohjeistus.

Merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Matkustaja- ja rahtiliikenteen varauskannan lyhyyden takia liiketoiminnan ennustaminen pitkällä aikavälillä on vaikeaa. Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti polttoaineen markkinahinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat henkilöstökustannusten ohella suurimpia kulueriä. Lisäksi tulokseen vaikuttavat Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin kurssivaihtelut. Polttoainekulut, lentokoneiden vuokramaksut sekä varaosahankinnat ovat dollarimääräisiä, ja jeni on vahvan Japanin-liiketoiminnan vuoksi Finnairin merkittävä tulovaluutta. Kesäkuun lopussa seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 69 prosenttia.

Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Finnairin kumppanuushankkeiden toteutumiseen ja niiden kautta tavoiteltujen strategisten hyötyjen saavuttamiseen liittyy omat riskinsä. Myös rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman toteutukseen ja aikatauluun liittyy riskejä.

Euroopan Unioni liitti lentoliikenteen osaksi hiilidioksidipäästökauppaa vuoden 2012 alussa. Päästökaupan alaisia ovat lentoliikenne EU:n sisällä sekä sieltä lähtevät tai sinne saapuvat lennot. Osa EU:n ulkopuolisista maista vastustaa EU:n päästökauppadirektiiviä ja on uhannut Eurooppaa erilaisilla sanktioilla, jotka saattavat vaikuttaa myös Finnairin Aasian-liikenteen kasvumahdollisuuksiin ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Päästökaupasta vastaavan komissaarin heinäkuisen ehdotuksen mukaan myös varsinaisten päästökauppaoikeuksien hinnat saattavat nousta, mikä vääristäisi kilpailutilannetta eurooppalaisten ja EU:n ulkopuolisten lentoyhtiöiden välillä entisestään. Päästökaupasta suoraan aiheutuva lisäkustannus Finnairille vuonna 2012 on arviolta noin 5 miljoonaa euroa.

Finnairin toimintaan liittyy useita strategisia, taloudellisia ja operatiivisia riskejä. Riskejä ja riskienhallintaa on kuvattu kattavasti maaliskuussa 2012 julkaistussa Finnairin taloudellisessa katsauksessa.

Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet

Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua Aasian vapaa-ajan- ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien vuoksi.

Yhden prosenttiyksikön muutos matkustajakäyttöasteessa tai matkustajaliikenteen keskituotossa vaikuttaa konsernin liiketulokseen on noin 15 miljoonaa euroa. Matkustajareittiliikenteen yksikkökustannusten yhden prosenttiyksikön muutos vaikuttaa liiketulokseen noin 17 miljoonaa euroa.

Polttoainekustannukset ovat suuri epävarmuustekijä Finnairin liiketoiminnassa: Polttoaineen maailmanmarkkinahinnan 10 prosentin muutos vaikuttaa Finnairin liiketulokseen vuositasolla noin 12 miljoonaa euroa suojaukset huomioon ottaen. Euro-dollari-kurssien 10 prosentin muutos vaikuttaa suojaukset huomioon ottaen vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa Finnairin liiketulokseen.

Muut tapahtumat katsauskaudella

Kesäkuussa tehtyjen omistusjärjestelyjen yhteydessä Finnair luopui suorasta omistuksestaan Finnish Aircraft Maintenancessa (FAM) ja omistaa nyt välillisesti yhtiöstä 40 prosenttia Flybe Nordic -omistuksensa kautta. FAM huoltaa pääasiassa Flybe Finlandin operoimia ATR-potkurikoneita. Omistusmuutoksilla ei ole vaikutuksia Finnish Aircraft Maintenancen operatiiviseen toimintaan eikä sillä ole oleellista vaikutusta Finnairin tulokseen.

Poliisi tiedotti kesäkuussa toimitusjohtaja Vehviläisen ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen välisen, tammikuussa 2011 tehdyn asuntokaupan esitutkinnan valmistuneen ja epäillyn lahjustapauksen etenevän syyteharkintaan valtakunnansyyttäjänvirastoon. Päätös syytteiden nostamisesta tai nostamatta jättämisestä tehtäneen valtakunnansyyttäjänviraston mukaan arviolta elo–syyskuun vaihteessa.

NASDAQ OMX Helsinki Oy:n kurinpitolautakunta antoi kesäkuussa Finnairille varoituksen, jossa se totesi, että Finnairin olisi Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaan pitänyt raportoida tarkemmin johdon palkitsemista vuosina 2009–2011.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Finnair tiedotti heinäkuussa käyvänsä keskusteluja yhdysvaltalaisen GA Telesiksen kanssa mahdollisuudesta myydä osa Finnairin moottorihuollosta GA Telesikselle. Mahdollisen kaupan myötä tarjoutuisi työtä 75 henkilölle, joiden työt muuten loppuisivat Finnairin ulkoistaessa moottori- ja laitehuoltopalvelunsa SR Technicisille.

Lentomatkustajat äänestivät heinäkuussa Finnairin kolmatta vuotta peräkkäin Skytrax World Airline Award -äänestyksessä Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi. World Airline Awards™ on toimialan laajin ja arvostetuin kaupallisten lentoyhtiöiden luokittelu

Finnair ja LSG Sky Chefs Group (LSG) solmivat 1.8.2012 viisivuotisen kumppanuussopimuksen, jonka perusteella vastuu ja päätösvalta Finnair Catering Oy:n operatiivisesta toiminnasta siirtyivät täysimääräisesti LSG:lle. Finnair arvioi saavuttavansa järjestelyn ansiosta noin 9 miljoonan euron pysyvät vuosittaiset säästöt, joiden arvioidaan toteutuvan täysimääräisenä kolmannen sopimusvuoden alusta lähtien. Säästöt ovat osa aikaisemmin tiedotettua 140 miljoonan euron säästöohjelmaa. Lisäksi LSG maksaa korvauksena määräysvallan siirtymisestä Finnairille kolme miljoonaa euroa vuodessa sopimuskauden aikana, minkä Finnair tulouttaa IFRS:n mukaisesti täysimääräisesti vuoden 2012 tulokseensa. Kumppanuussopimuksen perusteella LSG:llä on oikeus ostaa Finnair Catering Oy:n osakekanta ennalta sovittuun hintaan sopimuskauden aikana. Mikäli LSG käyttää osto-oikeuttaan, pienentävät jo maksetut erät Finnair Catering Oy:stä maksettavaa kauppahintaa.

IFRS:n mukaisesti catering-järjestelyä käsitellään kirjanpidossa yrityskauppana, minkä vuoksi Finnair ei 1.8.2012 lähtien konsolidoi yhtiötä konsernitilinpäätökseensä. Tiedotetun catering-järjestelyn sekä Finnairin oman moottori- ja laitehuollon lopettamisen jälkeen Finnairin Lentotoimintapalvelut-raportointisegmentti koostuu Finncatering Oy:n ja Finnair Travel Retail Oy:n toiminnoista, tekniikan linjahuollosta sekä Finnair Facilities Management Oy:n toiminnasta. Muutokset raportoinnissa näkyvät osittain vuoden 2012 kolmannelta vuosineljännekseltä alkaen ja täysimääräisesti 2012 viimeiseltä neljännekseltä alkaen.

Vuoden 2012 näkymät

Finnair arvioi kausiluonteisesti ensimmäistä vuosipuoliskoa vahvemman toisen vuosipuoliskon toiminnallisen tuloksen olevan kannattavuudeltaan ensimmäistä vuosipuoliskoa parempi.

Maailman talouden näkymät ovat edelleen epävarmat, ja Finnair sopeuttaa tarvittaessa nykyrakenteista matkustajaliikennekapasiteettiaan kysyntää vastaavaksi. Finnair arvioi kapasiteetin kasvavan edellisvuodesta, mutta aikaisemmin arvioimaansa viittä prosenttia vähemmän. Kasvu tulee pääasiassa Aasian-liikenteestä, jossa Finnair lisäsi kapasiteettiaan toukokuussa avaamalla uuden reitin Chongqingiin Kiinaan.

Finnairin polttoainekustannusten arvioidaan olevan vuonna 2012 edellisvuotta selvästi korkeammat kapasiteetin lisäyksen ja polttoaineen korkean hinnan vuoksi.

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman 140 miljoonan euron kustannusleikkaustavoitteesta arvioidaan toteutuvan noin 80 miljoonan euron kokonaissäästöt vuoden 2012 loppuun mennessä. Kustannussäästöjen toteutuminen painottuu vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Finnair arvioi yksikkökustannuksen (CASK) ilman polttoainetta laskevan vuoden toisella puoliskolla edellisvuoden vertailukaudesta.

FINNAIR OYJ Hallitus

Tiedotustilaisuudet

Finnair järjestää lehdistötilaisuuden 10.8.2012 klo 11.00 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 Helsinki-Vantaan lentoaseman Toimistotornissa, Lentäjäntie 3. Englanninkielinen puhelinkonferenssi pidetään klo 15.30 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua numerolla 0800 770 306, PIN-koodi on: 255856#

Finnair Oyj Viestintä 10.8.2012

Lisätietoja antavat:

Talousjohtaja Erno Hilden puhelin (09) 818 8550 [email protected]

Sijoittajasuhde- ja talousviestintäjohtaja Mari Reponen puhelin (09) 818 4054 [email protected]

IRO Kati Kaksonen talousviestintä ja sijoittajasuhteet puhelin (09) 818 2780 [email protected], [email protected]

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Mil
j. e
uro
a
4-6
/20
12
4-6
/20
11
Mu
s %
uto
1-6
/20
12
1-6
/20
11
Mu
s %
uto
1-1
2/2
01
1
Lii
kev
aih
to
59
4,
4
53
9,
4
10
2
,
1 1
86
2
,
1 0
73
1
,
10
5
,
2 2
57
7
,
Va
lmi
stu

ttö
ön
s o
ma
an
y
0,
1
0,
7
-85
7
,
1,
1
2,
0
-45
0
,
3,
1
Liik
imi
eto
uut
tu
oto
t
nn
an
m
6,
3
3,
3
90
9
,
10
2
,
6,
0
70
0
,
13
9
,
*)

ttö
ais
de
tivo
itot
y
om
uu
n m
yyn
0,
0
-0,
1
10
0,
0
0,
0
-1,
3
10
0,
0
-3,
0
Lii
ket
oim
inn
tu
oto
t
an
60
0,
8
54
3,
3
10
6
,
1 1
97
5
,
1 0
79
8
,
10
9
,
2 2
71
7
,
Lii
ket
oim
inn
ku
lut
an
He
nki
lös
tök
ulu
t
11
3,
9
11
0,
4
3,
2
22
8,
8
22
7,
2
0,
7
45
5,
4
Po
ltto
ain
t
ee
157
9
,
13
1,
7
19
9
,
32
5,
5
26
4,
5
23
1
,
2
55
5,
Le
kal
le
ksu
nto
ust
t
on
ase
ma
17
2
,
18
1
,
-5,
0
35
2
,
34
8
,
1,
1
69
9
,
Mu
kra
ut v
t
uo
26
6
,
31
3
,
-15
0
,
57
5
,
60
4
,
-4,
8
12
8,
0
Ka
lus
ai
ot j
a h
lto
ton
ost
ne
uo
31
4
,
24
9
,
26
1
,
71
8
,
55
1
,
30
3
,
11
7,
8
Liik

imi
aks
ut
en
sm
58
7
,
49
8
,
17
9
,
11
2,
4
10
0,
4
12
0
,
21
1,
6
Ma
lvit
ja
eri
kul
cat
ut
ase
ys-
ng
52
0
,
48
6
,
0
7,
10
1,
2
93
3
,
8,
5
19
8
5,
Va
lmi
atk
ku
lut
atu
ota
sm
nn
on
17
6
,
26
9
,
-34
6
,
57
1
,
68
8
,
-17
0
,
13
1,
2
My
ti ja
ark
kin
oin
tiku
lut
yn
m
19
9
,
27
1
,
-26
6
,
38
2
,
48
8
,
-21
7
,
93
3
,
Po
isto
t
32
3
,
29
5
,
9,
5
64
2
,
59
5
,
7,
9
13
0,
6
Mu
ut
kul
ut
58
6
,
58
9
,
-0,
5
11
5,
9
12
5,
2
-7,
4
24
6,
8
To
im
inn
all
ise
t k
ulu
hte

t y
en
58
6,
1
55
2
7,
5,
2
1 2
07
8
,
1 1
38
0
,
6,
1
2 3
35
6
,
To
im
inn
all
ine
n l
iik
oit
to,
EB
IT
ev
14
7
,
-13
8
,
> 2
00
%
-10
3
,
-56
9
,
81
9
,
-60
9
,
jo
hd
iste
n k
n ja
luu
iste
n le
kal
äyv
än
tta

ärä
nto
ust
an
na
ar
vo
va
on
-20
9
-11
3
-11
7
8,
3
-2,
4
hu
olto
oks
ste
uut
et
va
rau
n a
rvo
n m
, , -85
0
,
, <-2
00
%
Ke
luo
ise
rät
rta
nte
t e
-11
9
,
0,
0
- -16
3
,
-18
4
,
11
4
,
-21
5
,

Ku
lut
hte
y
en
61
8,
9
56
8,
5
8,
9
1 2
35
8
,
11
48
1
,
7,
6
2 3
59
5
,
Lii
kev
oit
EB
IT
to,
-18
1
,
-25
2
,
28
2
,
-38
3
,
-68
3
,
43
9
,
-87
8
,
Ra
ho
itus
tuo
tot
3,
1
1,
2
15
8,
3
4,
9
4,
3
14
0
,
9,
0
Ra
ho
itus
kul
ut
-9,
1
-6,
2
-46
8
,
-15
6
,
-12
5
,
-24
8
,
-30
6
,
Os
ää
lmä
llä
hd
iste
jen
htiö
ide
ulo
kse
ete
tty
n t
sta
uu
s p
om
ao
su
usm
en
y
y
-1,
4
0,
0
- -2,
7
0,
1
<-2
00
%
-2,
1
Tu
los
j
en
ne
n v
ero
a
-25
5
,
-30
2
,
15
6
,
-51
7
,
-76
4
,
32
3
,
-11
1,
5

littö

t v
t
ero
5,
7
7,
2
-20
8
,
11
5
,
19
6
,
-41
3
,
24
0
,
Ka
ud
los
tu
en
-19
8
,
-23
0
,
13
9
,
-40
2
,
-56
8
,
29
2
,
-87
5
,
Em
htiö
mis
taj
ille
ku
ulu
s k
de
ulo
kse
n t
sta
oy
n o
va
os
uu
au
-19
9
,
-23
1
,
-40
4
,
-56
9
,
-87
7
,

ärä
alla
mie
mis
taj
ien
s k
de
ulo
kse
tto
n t
sta
ysv
n o
os
uu
au
0,
1
0,
1
0,
2
0,
1
0,
2
hti
ön
ist
aj
ille
Em
ku
ulu
sta
ka
ud
tu
lok
sta
la
sk
ett
oy
om
va
en
se
u
ak
ek
oh
tai
ulo
n t
os
ne
s
/ l
/os
La
ime
aim
kek
oh
tai
ulo
ake
nta
ton
net
tu
n t
ma
en
osa
ne
s,
eu
roa
-0,
17
-0,
20
-0,
35
-0,
48
-0,
75

*) Ei sisälly toiminnalliseen liikevoittoon

KONSERNIN TASE

Milj. euroa 30.6.2012 30.6.2011 31.12.2011
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 29,9 36,1 32,3
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 375,3 1 421,6 1 468,2
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset 9,4 9,0 13,7
Muut rahoitusvarat 32,5 12,9 32,1
Laskennalliset verosaamiset 90,1 77,4 75,2
Yhteensä 1 537,2 1 557,0 1 621,5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 18,5 50,7 48,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset 317,4 309,3 283,3
Muut rahoitusvarat 364,4 427,8 353,8
Rahavarat 62,7 103,4 49,5
Yhteensä 763,0 891,2 735,5
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 86,8 27,3 0,0
Varat yhteensä 2 387,0 2 475,5 2 357,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 75,4 75,4 75,4
Muu oma pääoma 608,5 724,0 676,4
Yhteensä 683,9 799,4 751,8
Määräysvallattomien omistajien osuus 0,8 0,7 0,7
Oma pääoma yhteensä 684,7 800,1 752,5
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 91,4 108,1 98,5
Rahoitusvelat 482,2 523,3 516,0
Eläkevelvoitteet 0,0 2,5 0,0
Varaukset 90,6 73,2 86,9
Yhteensä 664,2 707,1 701,4
Lyhytaikaiset velat
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 0,0 0,0 0,0
Varaukset 42,7 42,4 46,0
Rahoitusvelat 205,7 212,0 229,9
Ostovelat ja muut velat 773,4 713,9 627,2
Myytävänä oleviinomaisuuseriin liittyvät velat 16,3 - -
Yhteensä 1 038,1 968,3 903,1
Velat yhteensä 1 702,3 1 675,4 1 604,5
Oma pääoma ja velat yhteensä 2 387,0 2 475,5 2 357,0

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Os
ak
ää
ep

om
a
Yli
i- rah
ku
rss
ast
o
Va
ra-
rah
ast
o

än
yv
arv
on
rah
ast
o
Sij
oit
etu
n
va
p
aa
n
om
an
Mu
to
un
t
ero
Ed
elli
ste
n tilik
sie
au
n
itto
vo
Om
an
ää
p
om
an
eh
toi
ne
n
lain
Yh
ä
tee
ns

ärä
y
s
llat
to
va
mie
n
ista
ien
Om
a
ä
äo
p
ma
hte
ä
y
en
s
ilj.
M
Eu
roa
ää
p
om
an
rah
ast
o
a j
om
os
uu
s
Om
ä
äo
1.
1.2
01
2
a p
ma
75
4
,
20
4
,
14
7,
7
30
0
,
24
7,
2
-0,
2
11
1,
9
11
9,
4
75
1,
8
0,
7
75
2,
5
Os
ing
j
kep
ise
ak
ot
ste
t m
sut
a o
sa
eru
0,
0
0,
0
0,
0
0,
0
0,
0
Om
ää
eh
toi
n la
ina
n k
t
an
p
om
an
se
oro
-4,
1
-4,
1
0,
0
-4,
1
Om
ist
aj
iin
lii

ä
äo
rät
30
.6.
20
12
tty
t o
ma
n p
ma
n e
75
4
,
20
4
,
14
7,
7
30
0
,
24
7,
2
-0,
2
10
7,
8
11
9,
4
74
7,
7
0,
7
74
8,
4
Til
ika
ud
los
tu
en
-40
4
,
-40
4
,
0,
1
-40
3
,
La
aj
lok
rät
tu
an
se
n e
-23
4
,
0,
0
-23
4
,
0,
0
-23
4
,
Ka
ud
la
aj
ulo
a t
en
s
0,
0
0,
0
0,
0
-23
4
,
0,
0
0,
0
-40
4
,
0,
0
-63
8
,
0,
1
-63
7
,
Om
ä
äo
hte
ä 3
0.6
.20
12
a p
ma
y
en
s
75
4
,
20
4
,
14
7,
7
6,
6
24
7,
2
-0,
2
67
4
,
11
9,
4
68
3,
9
0,
8
68
4,
7
Os
ak
ää
ep
o
Yli
ku
i
rss
Va
ra-
rah

än
yv
arv
Sij
oit
etu
n
Mu
to
un
Ed
elli
ste
n tilik
Om
an
Yh
tee
ä
ns

ärä
s
y
Om
a
ma rah
ast
o
ast
o
on va
p
aa
n
t
ero
sie
au
n
ää
p
om
an
llat
to
va
ä
äo
p
ma
rah
ast
o
om
an
itto
vo
eh
toi
ne
n
mie
n
hte
ä
y
en
s
ää
p
om
an
lain
a
ista
j
ien
om
Mi
lj.
Eu
roa
rah
ast
o
os
s
uu
Om
ä
äo
1.
1.2
01
1
a p
ma
75
4
,
20
4
,
14
7,
7
35
2
,
24
7,
2
0,
0
21
5,
2
11
9,
4
86
0,
5
0,
8
86
1,
3
Os
ing
ot
j
kep
ste
ise
t m
ak
sut
a o
sa
eru
0,
1
0,
0
0,
1
-0,
2
-0,
1
Om
ää
eh
toi
n la
ina
n k
t
an
p
om
an
se
oro
-8,
0
-8,
0
0,
0
-8,
0

ä
äo
rät
Om
ist
aj
iin
lii
tty
t o
30
.6.
20
11
ma
n p
ma
n e
75
4
,
20
4
,
14
7,
7
35
2
,
24
7,
2
0,
0
20
7,
3
11
9,
4
85
2,
6
0,
6
85
3,
2
Til
ika
ud
los
tu
en
-56
9
,
-56
9
,
0,
1
-56
8
,
La
aj
lok
rät
tu
an
se
n e
3,
7
0,
0
3,
7
0,
0
3,
7
Ka
ud
la
aj
ulo
a t
en
s
0,
0
0,
0
0,
0
3,
7
0,
0
0,
0
-56
9
,
0,
0
-53
2
,
0,
1
-53
1
,

Oma pääoma yhteensä 30.6.2011 75,4 20,4 147,7 38,9 247,2 0,0 150,4 119,4 799,4 0,7 800,1

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa 1-6/2012 1-6/2011 1-12/2011
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto -38,9 -56,8 -87,5
Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa 1) 98,4 71,0 148,9
Korkokulut ja muut rahoituskulut 15,4 12,5 30,6
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot -4,4 -4,2 -8,9
Osinkotuotot 0,0 -0,1 0,0
Käyttöpääoman muutos 31,9 46,6 -15,3
Maksetut korot -7,2 -9,2 -19,7
Maksetut rahoituskulut -5,2 -1,8 -5,2
Saadut korot 2,3 2,3 5,6
Saadut rahoitustuotot 0,0 0,3 2,3
Maksetut verot 0,0 0,0 0,0
Liiketoiminnan nettorahavirta 92,3 60,6 50,8
Investointien rahavirrat
Yhteisyritysten hankinnat 0,0 -1,2 -8,3
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -3,4 -1,1 -5,3
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -3,6 -58,4 -145,0
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien korkosijoitusten nettomuutos 42,7 105,8 70,8
Myytävissä olevien osakkeiden nettomuutos 0,0 0,2 0,2
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 0,0 43,5 60,1
Saadut osingot 0,1 0,1 0,1
Pitkäaikaisten saamisten muutos -0,4 0,7 -9,4
Investointien nettorahavirta 35,4 89,6 -36,8
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot -100,0 0,3 34,1
Lainojen takaisinmaksut ja muutokset 30,5 -36,4 -87,6
Rahoituksen nettorahavirta -69,5 -36,1 -53,5
Rahavirtojen muutos 58,2 114,1 -39,5
Rahavarat tilikauden alussa 254,5 294,0 294
Rahavirtojen muutos 58,2 114,1 -39,5
Rahavarat tilikauden lopussa 312,7 408,1 254,5
Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
1) Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa
Poistot 64,2 59,5 130,6
Työsuhde-etuudet 12,5 0,0 15,2
johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston
huoltovarausten arvon muutokset 11,7 -3,1 2,4
Muut oikaisut 2) 10,0 14,6 0,7
Yhteensä 98,4 71,0 148,9
Muut rahoitusvarat 364,4 427,8 353,8
Rahavarat 66,1 103,4 49,5
Lyhytaikaiset rahavarat taseessa 430,5 531,2 403,3
Yli 3 kuukauden päästä erääntyvät -93,2 -100,9 -135,9
Myytävissä olevat osakkeet -24,6 -22,2 -12,9
Rahavirtalaskelman rahavarat yhteensä 312,7 408,1 254,5

2) Vuoden 2011 osalta on rahoitusleasingsopimuksiin liittyvät toteutuneet maksuerät siirretty liiketoiminnan rahavirrasta

rahoituksen rahavirtaan

1. LAADINTAPERUSTA

Konsernin tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen IAS 34, Osavuosikatsaukset standardia.

2. LAADINTAPERIAATTEET

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2011 noudattamien periaatteiden kanssa.

Konsernin vuonna 2013 ja 2014 käyttöönotettavista IASB:n julkaisemista standardeista ja tulkinnoista tullaan selostamaan tilinpäätöksen 2012 laadintaperiaatteissa.

3. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen arvoihin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän tilinpäätöstiedotteen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2011.

4. SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin. Liiketoimintasegmentit ovat lentoliikenne, lentotoimintopalvelut ja matkapalvelut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään arvoon.

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa 1-6/2012
Lentoliikenne Lentotoimintap Matkapalvelut Konserni Kohdistamat Konserni
alvelut eliminoinnit tomat erät
Ulkoinen liikevaihto 971,2 62,5 152,5 1 186,2
Sisäinen liikevaihto 74,3 113,9 0,7 -188,9 0,0
Liikevaihto 1 045,5 176,4 153,2 -188,9 0,0 1 186,2
Liikevoitto -29,8 -7,4 -1,1 0,0 -38,3
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettyjen
yritysten tuloksesta -2,7 -2,7
Rahoitustuotot 4,9 4,9
Rahoituskulut -15,6 -15,6
Tuloverot 11,5 11,5
Määräysvallattomien omistajien osuus -0,2 -0,2
Kauden tulos -40,4
Poistot 55,3 8,1 0,8 0,0 0,0 64,2

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa 1-6/2011
Lentoliikenne Lentotoimintap Matkapalvelut Konserni Kohdistamat Konserni
alvelut eliminoinnit tomat erät
Ulkoinen liikevaihto 846,6 54,9 171,6 1 073,1
Sisäinen liikevaihto 81,6 160,4 0,7 -242,7 0,0
Liikevaihto 928,2 215,3 172,3 -242,7 0,0 1 073,1
Liikevoitto -52,9 -9,2 -6,2 0,0 -68,3
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettyjen
yritysten tuloksesta 0,1 0,1
Rahoitustuotot 4,3 4,3
Rahoituskulut -12,5 -12,5
Tuloverot 19,6 19,6
Määräysvallattomien omistajien osuus -0,1 -0,1
Kauden tulos -56,9
Poistot 49,9 8,9 0,7 0,0 0,0 59,5

Liikevaihto vuosineljänneksittäin

Mil
j. e
uro
a
/20
4-6
12
/20
4-6
11
Mu
uto
s %
/20
1-6
12
/20
1-6
11
Mu
uto
s %
2/2
1-1
01
1
Le
nto
liik
en
ne
53
5,
6
47
5,
9
12
5
,
10
45
5
,
92
8,
2
12
6
,
1 9
70
5
,
Le
toi
min
alv
elu
nto
tap
t
82
6
,
10
0,
8
-18
1
,
17
6,
4
21
3
5,
-18
1
,
42
4,
1
Ma
tka
lve
lut
pa
52
4
,
65
7
,
-20
2
,
15
3,
2
17
2,
3
-11
1
,
32
1,
9
Ko
rni
elim
ino
inn
it
nse
-76
2
,
-10
3,
0
26
0
,
-18
8,
9
-24
2,
7
22
2
,
-45
8,
8
ä
Yh
tee
ns
59
4,
4
53
9,
4
10
2
,
1 1
86
2
,
1 0
73
1
,
10
5
,
2 2
57
7
,

Liikevoitto

Mil
j. e
uro
a
/20
4-6
12
/20
4-6
11
Mu
uto
s %
/20
1-6
12
/20
1-6
11
Mu
uto
s %
2/2
1-1
01
1
Le
liik
nto
en
ne
-8,
3
-26
3
,
68
4
,
-29
8
,
-52
9
,
43
7
,
-55
5
,
Le
toi
min
alv
elu
nto
tap
t
-10
3
,
7,
5
<-2
00
%
4
-7,
-9,
2
19
6
,
-16
5
,
Ma
tka
lve
lut
pa
0,
5
-6,
4
10
7,
8
-1,
1
-6,
2
82
3
,
-15
8
,
Yh
ä
tee
ns
-18
1
,
-25
2
,
28
2
,
-38
3
,
-68
3
,
43
9
,
-87
8
,

Vuoden 2011 kohdistamatomat erä on kohdistettu liiketoimintasegmenteille

Henkilöstö keskimäärin segmenteittäin

/20
1-6
12
/20
1-6
11
Mu
uto
s %
2/2
1-1
01
1
Le
liik
nto
en
ne
3 6
19
3 5
47
2,
0
3 5
65
Le
toi
min
alv
elu
nto
tap
t
2 3
37
2 6
73
-12
6
,
2 6
19
Ma
tka
lve
lut
pa
89
9
1 0
04
-10
5
,
98
0
Mu
oim
inn
ut t
ot
30
2
29
5
2,
4
30
3
ä
Yh
tee
ns
7 1
57
7 5
19
-4,
8
7 4
67

5. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2011 konsernin vuosikertomuksessa esitettävien tietojen kanssa. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

Nimellis
Käypä
Nimellis
Käypä
Nimellis
Käypä
arvo
nettoarvo
arvo
nettoarvo
arvo
nettoarvo
Valuuttajohdannaiset, milj. euroa
Suojauslaskennassa olevat erät (termiinit):
Polttoaineen valuuttasuojaus
360,1
8,6
291,6
-9,1
373,5
22,9
Lentokoneostojen suojaus
Käyvän arvon suojaus
320,0
14,3
295,5
2,2
330,0
25,2
Rahavirran suojaus
0,0
Leasemaksujen valuuttasuojaus
44,8
1,0
40,9
-2,1
45,7
2,8
Suojauslaskennassa olevat yhteensä
724,9
23,9
628,0
-9,0
749,2
50,9
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit)
165,4
3,1
173,1
-1,3
187,2
8,7
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot)
137,3
2,8
Ostetut valuuttaoptiot
40,7
1,4
109,7
2,4
Asetetut valuuttaoptiot
181,3
0,1
6,8
-0,1
162,5
-2,2
Taseen suojaus (termiinit)
69,2
0,7
89,4
-2,0
78,8
3,6
Suojauslaskennan ulkopuolella yhteensä
553,2
6,7
310,0
-2,0
538,2
12,5
Valuuttajohdannaiset yhteensä
1 278,1
30,6
938,0
-11,0
1 287,4
63,4
Hyödykejohdannaiset, tonnia/MWh
Suojauslaskennassa olevat erät:
Lentopetrolitermiinit
518 100
40,1
530 550
95,7
537 400
21,1
Sähköjohdannaiset, MWh
109 226
-0,2
118 462
0,8
113 223
-0,3
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Lentopetroli termiinit
12 700
0,4
60 350
12,2
13 400
-0,5
Jet differential termiinit
3 500
0,0
Optiot
Ostetut, lentopetroli
228 000
10,9
132 000
15,0
240 600
7,8
Asetetut, lentopetroli
408 000
-3,4
264 000
-6,6
481 200
-7,8
Sähköjohdannaiset, MWh
31 947
-0,3
32 456
0,0
26 352
-0,1
Yhteensä
47,5
117,1
20,2
Johdannaiset 30.6.2012 30.6.2011
31.12.2011
Korkojohdannaiset, milj. euroa
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
27,2
0,3
30,6
-1,1
27,0
0,2
Yhteensä
27,2
0,3
30,6
-1,1
27,0
0,2
Koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
25,0
-0,9
25,0
0,3
25,0
-0,8
Yhteensä
25,0
-0,9
25,0
-0,3
25,0
-0,8
Korko-optiot
7,7
-
-
8,3
-
Yhteensä
7,7
0
-
-
8,3
-

6. YRITYSHANKINNAT JA MYYNNIT

Raportointikaudella ei ole olllut hankintoja eikä myyntejä.

7. TULOVEROT

Tuloverot on merkitty tuloslaskelmaan käyttäen verokantaa, jota sovelletaan vuoden odotettuun kokonaistulokseen.

8. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Yhtiökokous 28.3.2012 päätti olla jakamatta osinkoa tilikaudelta 2011.

9. AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOS

Milj. euroa 30.6.2012 30.6.2011 31.12.2011
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1 500,5 1 515,9 1 515,9
Käyttöomaisuusinvestoinnit 10,3 61,8 203,9
Ennakoiden muutos -3,0 11,6 -12,9
Vähennykset ja siirrot -38,4 -44,8 -75,8
Poistot -64,2 -59,5 -130,6
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 1 405,2 1 485,0 1 500,5
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa 0,0 70,7 70,7
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa 39,6 27,3 0,0

10. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

Osavuosikatsauksessa selostetut Catering- ja moottorihuoltotoiminnot

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät 30.6.2012 30.6.2011 31.12.2011
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 39,6 27,3 -
Vaihto-omaisuus 33,3 - -
Myyntisaamiset ja muut saamiset 10,5 - -
Rahavarat 3,4 - -
Yhteensä 86,8 27,3 -
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat 30.6.2012 30.6.2011 31.12.2011
Ostovelat ja muut velat 16,3 - -
Yhteensä 16,3 - -

11. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

Lainoja lyhennettiin lyhennysohjelman mukaisesti. Muut kirjanpidossa esitetyt lainojen nostot liittyvät vanhoihin vakuudellisiin lainoihin, joiden poikeuksellisesta sopimusrakenteesta johtuen nettolyhennys kirjataan bruttona sekä nostoksi että lyhennykseksi.

12. VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa 30.6.2012 30.6.2011 31.12.2011
Muut omasta puolesta annetut vakuudet, pantit 679,1 685,8 757,7
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset 64,9 65,9 72,5
Muiden puolesta annetut takuut 3,5 2,2 1,8
Yhteensä 747,5 753,9 832,0

Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 30.6.2012 olivat 1.000,0 miljoonaa euroa (1.000,0)

13. VASTUUT
Milj. euroa 30.6.2012 30.6.2011 31.12.2011
Lentokaluston leasemaksuvastuut 197,9 237,3 228,7
Muut vastuut 282,9 246,3 290,6
Yhteensä 480,8 483,6 519,3

14. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat Milj. euroa 30.6.2012 30.6.2011 31.12.2011
Tavaroiden ja palvelujen myynnit
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 8,4 0,2 5,1
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 53,2 0,8 25,5
Saatavat ja velat
Saatavat osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä 0,3 0,1 4,4
Velat osakkuusyhtiöille ja yhteisyrityksille 4,4 0,1 4,1

15. LAAJAN TULOKSEN ERÄT

Laajassa tuloslaskelmassa esitetään aiemmin suoraan omaan pääomaan kirjatut suojauslaskennassa olevien erien realisoitumattomat johdannaisten arvonmuutokset, joilla suojataan tulevaisuuden rahavirtoja sekä valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssierot.

Milj. euroa 4-6/2012 4-6/2011 Muutos % 1-6/2012 1-6/2011 Muutos % 1-12/2011
Kauden tulos -18,6 -23,1 19,5 -39,1 -56,9 31,3 -87,5
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot 0,1 0,2 -50,0 0,1 0,1 0,0 -0,2
Myytävissä olevien rahavarojen muutos verojen
jälkeen 0,1 -1,1 109,1 9,0 -2,7 > 200 % -9,9
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos
verojen jälkeen -34,6 -25,6 -35,2 -32,4 6,4 <-200 % 4,7
Muut laajan tuloksen erät yhteensä -34,4 -26,5 -29,8 -23,3 3,8 <-200 % -5,4
Kauden laaja tulos -53,0 -49,6 - -62,4 -53,1 - -92,9
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden
laajasta tuloksesta -53,1 -49,7 - -62,5 -53,2 - -93,1
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden
laajasta tuloksesta 0,1 0,1 - 0,1 0,1 - 0,2

16. TILIKAUDEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut muita merkittäviä tapahtumia kuin osavuosikatsauksessa selostettuja asioita.

17. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Kauden voitto Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut *100 Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)

Oma pääoma / osake: Korolliset nettovelat:

Oma pääoma Korolliset velat - korolliset varat - pörssiosakkeet Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä

Oma pääoma + määräysvallattominen omistajien osuus Taseen loppusumma - saadut ennakot

Liikevoitto ilman myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon muutoksia, Tulos * 100 huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia ja kertaluonteisia eriä Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskiarvo)

Oma pääoma = emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Tulos / osake: Sijoitetun pääoman tuotto, %: ( ROCE )

Velkaantumisaste, %: Omavaraisuusaste, %:

Korolliset nettovelat * 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus *100

Operatiivinen liikevoitto = Oman pääoman tuotto, %: ( ROE )

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.