Earnings Release • Jul 20, 2017
Earnings Release
Open in ViewerOpens in native device viewer
20.7.2017
*** Investointien nettorahavirta sisältää yhteensä toisella neljänneksellä 91 miljoonaa euroa sijoituksia rahamarkkinarahastoihin ja muihin rahoitusvaroihin, jotka erääntyvät yli kolmen kuukauden päästä. Vuoden alkupuoliskolla nämä sijoitukset pienenivät nettomääräisesti 95 miljoonalla eurolla. Sijoitukset ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa.
Matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin Finnairin päämarkkina-alueilla liittyy edelleen epävarmuutta. Finnair arvioi, että laivaston uusimisen ja uusien lentokoneiden käyttöönoton myötä sen kapasiteetti kasvaa 8– 10 prosenttia vuonna 2017 viime vuoteen verrattuna. Kasvu painottuu voimakkaasti vuoden jälkipuoliskoon. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan kapasiteetin kasvua hitaammin, koska markkinoiden kokonaiskapasiteetti kasvaa Finnairin keskeisillä markkinoilla.
Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa koko vuoden toiminnallisen tuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen puolivuosikatsauksen yhteydessä heinäkuussa.
Matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin Finnairin päämarkkina-alueilla liittyy edelleen epävarmuutta. Finnair arvioi edelleen, että laivaston uusimisen ja uusien lentokoneiden käyttöönoton myötä sen kapasiteetti kasvaa 8–10 prosenttia vuonna 2017 viime vuoteen verrattuna. Kasvu painottuu voimakkaasti vuoden jälkipuoliskoon. Vuoden liikevaihdon arvioidaan kasvavan jokseenkin yhdenmukaisesti kapasiteetin kanssa.
Finnair arvioi, että jos polttoaineen hinta ja valuuttakurssit säilyvät nykytasollaan, sen vertailukelpoinen liiketulos vuonna 2017 suunnilleen kaksinkertaistuu edellisvuotisesta (2016: 55 milj. euroa).
Finnairin kasvu on nyt hyvässä nosteessa: Avaamme uusia reittejä, lisäämme kapasiteettia avainreiteillemme ja rekrytoimme uusia finnairilaisia. Nettosuositteluindeksillä mitattu asiakastyytyväisyys on huipputasollaan. Olemme tuoneet asiakkaillemme muun muassa wifi-yhteyden koko laajarunkolaivastoon sekä uudet kätevät lennonaikaiset maksuratkaisut koko laivastoomme. Käynnistimme myös uuden kuljetuspalvelun, jonka avulla asiakas voi ostaa kerralla koko matkan ovelta ovelle lentolippuun yhdistettynä. Myynti- ja markkinointipanostuksemme valituilla kohdemarkkinoilla tuovat hyviä tuloksia ja tukevat markkinaosuutemme kasvua strategisesti tärkeillä reiteillä. Myös markkinatilanne toisella vuosineljänneksellä kehittyi suotuisasti, ja kasvumme sai näin onnistuneen ajoituksen myötä lentävän lähdön. Ensi talvikautena kasvammekin suunnitelmiemme mukaan nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.
Toisella vuosineljänneksellä Finnairilla lensi ennätysmäärä matkustajia. Tämä näkyi myös liikevaihdossamme, joka kasvoi kaksinumeroista vauhtia. Myynti kasvoi erityisesti meille keskeisten Aasian ja Euroopan lentojen vahvan kysynnän ansiosta ja täyttöasteemme paranivat. Erityisesti on syytä mainita Japanin, Korean ja Kiinanmyyntimme suotuisa kehitys.
Sekä yritysmyynti että ryhmämatkojen toteutumisaste ovat olleet selvästi vahvempia kuin viime vuonna. Uudet kohteemme, kuten San Francisco, ovat myyneet hyvin, samoin Tokion lisävuorot. Myös Euroopan kohdevalikoiman kasvu ja kapasiteetti vastasi hyvin niin aasialaisten kuin suomalaisten matkustajienkin tarpeita. Suomalaisten matkustus onkin vilkastunut vuotta aiemmasta, samoin liikenne Yhdysvalloista Pohjoismaihin ja Venäjälle uusien parantuneiden yhteyksiemme ansiosta.
Vahvan kysynnän myötä matkustajakäyttöaste nousi tuntuvasti toisella neljänneksellä ja matkalippujen hinnat pitivät hyvin pintansa. Ilahduttavaa oli myös se, että matkustajakohtainen lisämyynti jatkoi kasvuaan ja rahdin odotettu nousukäänne toteutui. Myönteinen kehitys näkyi myös tuloksessamme: toisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen liiketuloksemme oli lähes 35 miljoonaa euroa parempi kuin viime vuoden niukasti positiivinen tulos. Tuloksemme onkin nyt ollut jatkuvalla nousu-uralla jo kohta kolme vuotta. Erityisen ilahduttavaa on myös se, että asiakastyytyväisyytemme on edelleen kehittynyt positiivisesti: Finnairin nettosuositteluindeksi NPS oli neljänneksen aikana 48 eli kaikkien aikojen korkein. Panostamme palvelukehitykseen ja matkustajan koko polun sujuvoittamiseen, jotta voimme tarjota asiakkaillemme ainutlaatuisen pohjoismaisen kokemuksen.
Mukavasti sujunut alkuvuosi antaa meille hyvän pohjan rakentaa tulevaisuuden Finnairia. Loppuvuonna kapasiteettimme kasvaa noin 15 prosentin vuosivauhdilla. Kolmas neljännes on toiminnassamme kausiluonteisesti vahvin, ja markkinatilanne näyttää lupaavalta. Siksi odotamme, että koko vuoden vertailukelpoinen liiketulos suunnilleen kaksinkertaistuu edellisvuotisesta.
Liikenne Finnairin päämarkkina-alueilla kasvoi edelleen vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen reittilentomarkkina tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna kasvoi 6,0 prosenttia. Finnairin Aasian- ja Euroopan-kohteiden välisten suorien reittien markkina kasvoi 5,6 prosenttia vertailukaudesta. Finnairin markkinaosuus laski hieman Euroopan-liikenteessä ja nousi hieman Eurooppa– Aasia-liikenteessä 5,6 prosenttiin (5,5).*
Neljänneksen aikana keskeistä Aasian ja Euroopan välisen markkinakapasiteetin ja kysynnän tasapainon paraneminen. .Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivan Siberian Joint Business -yhteishankkeen markkinaosuus kasvoi toisella vuosineljänneksellä, ja kysyntä oli voimakasta erityisesti Japanin päässä. Liikevaihto kasvoi sekä volyymikasvun että positiivisen hintakehityksen ansiosta. Atlantic Joint Business yhteishankkeen markkinatilanne pysyi haastavana Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisen liikenteen ylikapasiteetin ja hintakilpailun takia. Finnair avasi kesäkuussa uuden kausireitin Helsingin ja San Franciscon välille.
Suomessa toimivien matkanjärjestäjien valmismatkatarjonta suhteutui asiakaskysyntään selkeästi paremmin kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Valmismatkoissa kysyntä kohdistui erityisesti Kreikkaan, Kroatiaan ja Manner-Espanjaan; sen sijaan Turkin tarjonta supistui.
Lentorahtimarkkina on vertailujakson jälkeen kääntynyt kasvuun, erityisesti Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä. Markkinakapasiteetti on edelleen kasvussa, mutta tarjonta ja kysyntä ovat aiempaa paremmin tasapainossa, joten rahtikäyttöasteet ja yksikkötuotot ovat nousseet.
Lentopetrolin dollarihinta oli toisella vuosineljänneksellä 11,0 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Euron jälkeen Finnairin merkittävin kuluvaluutta Yhdysvaltain dollari vahvistui euroon nähden 2,6 prosenttia vertailujaksosta. Merkittävimmistä tulovaluutoista Japanin jeni oli 0,3 prosenttia heikompi euroon nähden kuin vuotta aiemmin. Kiinan yuan heikkeni 2,3 prosenttia vertailujaksosta. Finnair suojaa polttoainehankintojaan sekä keskeisiä valuuttamääräisiä eriään, minkä vuoksi kurssimuutokset eivät välity sellaisenaan sen tulokseen.
* Perustuu ulkopuolisiin lähteisiin (kapasiteetit SRS Analyzerin tietoihin ja markkinaosuudet DDS:n matkustajamääräarvioihin huhti−toukokuulta). Laskentapohjana ovat Finnairin ympärivuotiset kohdekaupungit.
Finnairin vuoden 2017 toisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 11,2 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 633,4 miljoonaa euroa (569,6). Positiivisen markkinakehityksen ja kapasiteetin 6,8 prosentin kasvun myötä niin matkustajatuotot, lisämyynti, rahtiliikevaihto kuin matkapalveluliikevaihtokin kasvoivat selvästi vertailukaudesta. Matkatoimistoliikevaihto supistui vertailukauden jälkeen nollaan, koska SMT myytiin marraskuussa 2016. Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) nousi 4,1 prosenttia vertailukaudesta ja oli 6,96 eurosenttiä, kun matkustajakäyttöaste nousi 6,3 prosenttiyksikköä ja oli 83,7 prosenttia.
| Liikevaihto tuotteittain | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 4–6/2017 | 4–6/2016 | Muutos, % |
| Matkustajatuotot | 509,2 | 458,3 | 11,1 |
| Lisämyynti | 36,2 | 30,3 | 19,6 |
| Rahti | 49,4 | 42,6 | 16,1 |
| Matkapalvelut | 38,5 | 34,1 | 12,9 |
| Matkatoimistot | 4,4 | -100,0 | |
| Yhteensä | 633,4 | 569,6 | 11,2 |
| Lipputuotot | ASK | RPK | PLF | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikennealue | Milj. euroa | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | % | Muutos, %-yks. |
|
| Aasia | 211,2 | 21,4 | 4 317,0 | 6,1 | 3 721,5 | 19,7 | 86,2 | 9,8 | |
| Pohjois-Amerikka | 29,9 | 4,1 | 646,9 | -3,7 | 552,1 | 4,1 | 85,3 | 6,4 | |
| Eurooppa | 231,3 | 13,3 | 3 771,6 | 10,5 | 3 106,1 | 14,5 | 82,4 | 2,9 | |
| Kotimaa | 40,3 | 1,6 | 359,2 | 0,6 | 236,2 | -0,7 | 65,8 | -0,9 | |
| Reiteille | |||||||||
| kohdistumaton | -3,5 | -129,6 | |||||||
| Yhteensä | 509,2 | 11,1 | 9 094,8 | 6,8 | 7 616,0 | 15,5 | 83,7 | 6,3 |
Matkustajatuotot (M€) Tarjotut matkustajakilometrit (ASK)
Matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi toisella vuosineljänneksellä kokonaisuutena 6,8 prosenttia. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 15,5 prosenttia, kun matkustajakäyttöaste nousi voimakkaasti erityisesti Aasian liikenteessä.
Aasian-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 6,1 prosenttia vertailukaudesta. Kapasiteettia kasvatti A350-koneiden käyttöönotto Aasian reiteillä ja vuorojen lisäykset Tokion ja Hongkongin reiteillä kesäkauden alussa. Samaan aikaan kapasiteettia supisti Chongqingin liikennöinnin keskeytys 11.1.–2.5.2017 lentäjien A350-tyyppikoulutusten vuoksi. Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste nousi peräti 9,8 prosenttiyksikköä 86,2 prosenttiin. Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti supistui vuotta aiemmasta 3,7 prosenttia, sillä Miamin reitin operointi keskeytettiin viime vuodesta poiketen toukokuussa kesän ajaksi. Kesäkuun alussa avattiin sen sijaan uusi kausireitti San Franciscoon syyskuun loppuun saakka. Pohjois-Amerikan liikenteen myydyt henkilökilometrit kasvoivat 4,1 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste nousi 6,4 prosenttiyksikköä 85,3 prosenttiin.
Euroopan-liikenteen tarjotut matkustajakilometrit kasvoivat 10,5 prosenttia ja myydyt matkustajakilometrit kasvoivat 14,5 prosenttia, kun matkustajakäyttöaste nousi 2,9 prosenttiyksikköä 82,4 prosenttiin. Kotimaan liikennealueella muutokset olivat maltillisia: kapasiteetti kasvoi 0,6 prosenttia ja liikenne supistui 0,7 prosenttia, kun matkustajakäyttöaste laski 0,9 prosenttiyksikköä 65,8 prosenttiin.
Lisämyynti kasvoi 19,6 prosenttia vertailukaudesta ja oli 36,2 miljoonaa euroa eli 11,8 euroa matkustajaa kohti. Erityisesti kasvoivat istumapaikkojen ennakkovaraukset ja lisämatkatavarojen myynti. Tarjotut rahtitonnikilometrit supistuivat 2,0 prosenttia, kun taas myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 8,3 prosenttia rahtikäyttöasteen paranemisen myötä. Rahdin keskimääräiset yksikkötuotot nousivat vuodentakaisesta 7,3 prosenttia. Rahtiliikevaihto kasvoi 16,1 prosenttia vertailukaudesta ja oli 49,4 miljoonaa euroa.
Finnairin matkapalvelujen (Aurinkomatkat) huhti–kesäkuun matkustajamäärä kasvoi vertailukaudesta 7,9 prosenttia ja kiintiötuotannon täyttöaste oli 99 %. Liikevaihto kasvoi 12,9 prosenttia vertailukaudesta ja oli 38,5 miljoonaa euroa (34,1). Matkatoimistojen liikevaihdon supistuminen nollaan vertailukauden jälkeen johtuu SMT:n myynnistä marraskuussa 2016.
Finnairin toiminnalliset kulut kasvoivat toisella neljänneksellä 5,2 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 614,6 miljoonaa euroa (584,3). Yksikkökustannus (CASK) laski 1,6 prosenttia ja oli 6,55 eurosenttiä (6,65). Ilman polttoainekustannuksia laskettu valuuttakurssioikaistu yksikkökustannus kasvoi 3,1 prosenttia.
Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 9,2 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 500,2 miljoonaa euroa (458,0). Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suojausten jälkeen kasvatti kustannuksia*. Lentävän henkilöstön laajamittaiset koulutukset ja rekrytoinnit jatkuivat, mikä kohotti edelleen kustannustasoa etupainoisesti. Laivaston kasvu ja uudistuminen kasvattivat poistoja.
Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, pienenivät 9,4 prosenttia vertailukaudesta 114,4 miljoonaan euroon (126,4). Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) parani 2,4 prosenttia erityisesti taloudellisempien A350-koneiden käyttöönoton myötä. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen paranemisen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) parani 8,1 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 14,9 prosenttia 106,9 miljoonaan euroon (93,0), kun keskimääräinen henkilöstömäärä kasvoi 14,3 prosenttia erityisesti siksi, että LSG Finlandin henkilöstö siirtyi Finnair Kitcheniin huhtikuussa.
Lentokoneiden leasemaksut kasvoivat laivaston kasvun takia, kun taas vertailukaudella runsaasti käytetyt wet lease -järjestelyt vähentyivät kauden aikana olennaisesti. Huoltokulujen 12,1 miljoonan euron kasvu selittyy osittain laivaston kasvulla sekä huolto-ohjelman mukaisilla vertailukautta suuremmilla kustannuksilla. Muut kulut supistuivat 1,5 miljoonaa euroa. IFRS 9:n käyttöönoton myötä valuuttasuojausten vaikutukset kohdistetaan vuoden 2017 alusta asianomaisille kuluriveille (polttoainekulut, lentokaluston leasemaksut, huoltokulut ja liikennöimismaksut).
Aiemmin ilmoitettu 20 miljoonan euron tehokkuusparannusohjelma toteutui täysimääräisesti ja aikataulussa. Tämän jälkeen kustannusten hallinta jatkuu ohjelmamuotoisen kustannustehostamisen sijaan osana normaalia prosessien parantamista.
Yhtiön vertailukelpoinen EBITDAR kasvoi 46,9 miljoonaa euroa 103,2 miljoonaan euroon (56,3). Vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta parani 34,4 miljoonaa euroa ja oli 37,5 miljoonaa euroa (3,2).
Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli 2,6 miljoonaa euroa (0,0). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 48,9 miljoonaa euroa (-2,9) ja liittyivät pääasiassa huhtikuussa toteutettuun A350-koneen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyyn sekä Airbusille aiemman sopimuksen mukaisesti palautettuja A340-koneita koskeviin kertakuluihin. Liiketulos oli 89,1 miljoonaa euroa (0,2), tulos ennen veroja 83,4 miljoonaa euroa (-1,3) ja tulos verojen jälkeen 66,8 miljoonaa euroa (-1,1).
* Rahoitusinstrumentit-standardin käyttöönoton myötä dollarimääräisten huoltokulujen ja liikennöimismaksujen valuuttasuojaustulokset kohdistetaan tilikauden 2017 alusta asianmukaisiin kuluryhmiin. Aiemmin ne kirjattiin muihin kuluihin. Vertailukauden tietoja ei ole oikaistu vastaamaan uutta käytäntöä.
Finnairin vuoden 2017 alkupuoliskon liikevaihto kasvoi 7,4 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 1 187,7 miljoonaa euroa (1 106,0). Kaikki jatkuvien liiketoimintojen liikevaihdon erät kasvoivat vertailukaudesta ja absoluuttisesti eniten kasvoivat matkustajatuotot. Matkatoimistoliikevaihto supistui vertailukauden jälkeen nollaan, koska SMT myytiin marraskuussa 2016. Yksikkötuotto (RASK) nousi 3,7 prosenttia vertailukaudesta ja oli 6,90 eurosenttiä (6,65) pääasiassa käyttöasteen paranemisen ansiosta.
| Milj. euroa | 1–6/2017 | 1–6/2016 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 931,8 | 862,3 | 8,1 |
| Lisämyynti | 70,0 | 60,0 | 16,8 |
| Rahti | 88,6 | 82,2 | 7,8 |
| Matkapalvelut | 97,3 | 93,2 | 4,4 |
| Matkatoimistot | 0,0 | 8,4 | -100,0 |
| Yhteensä | 1 187,7 | 1 106,0 | 7,4 |
| Lipputuotot | ASK | RPK | PLF | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikennealue | Muutos, | ||||||||
| Milj. euroa | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | % | %-yks. | ||
| Aasia | 387,5 | 14,4 | 8 328,5 | 2,9 | 7 234,5 | 12,4 | 86,9 | 7,3 | |
| Pohjois-Amerikka | 52,7 | -3,3 | 1 253,1 | -3,9 | 1 026,5 | -1,2 | 81,9 | 2,3 | |
| Eurooppa | 397,7 | 8,9 | 6 762,3 | 5,5 | 5 372,2 | 8,7 | 79,4 | 2,4 | |
| Kotimaa | 92,5 | 4,7 | 878,6 | 6,5 | 599,9 | 4,8 | 68,3 | -1,1 | |
| Reiteille | |||||||||
| kohdistumaton | 1,4 | -91,2 | |||||||
| Yhteensä | 931,8 | 8,1 | 17 222,5 | 3,5 | 14 233,1 | 9,6 | 82,6 | 4,5 |
Matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla kokonaisuutena 3,5 prosenttia – ensimmäisellä neljänneksellä 0,1 ja toisella 6,8 prosenttia. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 9,6 prosenttia, kun matkustajakäyttöaste (PLF) nousi erityisesti Aasian liikenteessä. Tarjotut henkilökilometrit kasvoivat vuodentakaisesta muilla liikennealueilla paitsi Pohjois-Amerikassa, jossa Miamin reitin liikennöinti keskeytettiin kesäkaudeksi lentäjien A350-koulutuksiin liittyvien resurssirajoitteiden takia ja New Yorkin reittiä operoitiin alkuvuonna aiempaa pienemmällä miehistöineen vuokratulla lentokoneella.
Myydyt matkustajakilometrit
Aasian-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 2,9 prosenttia vertailukaudesta. Kapasiteettia kasvatti A350-koneiden käyttöönotto Aasian reiteillä, mutta sitä supistivat Chongqingin liikennöinnin keskeytys 11.1.– 2.5.2017 lentäjien A350-tyyppikoulutusten vuoksi sekä vuoden alun useat yksittäisten lentojen peruutukset pilottivajeen takia. Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste nousi peräti 7,3 prosenttiyksikköä 86,9 prosenttiin. Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti supistui vuotta aiemmasta 3,9 prosenttia. Pohjois-Amerikan liikenteen myydyt henkilökilometrit supistuivat 1,2 prosenttia ja matkustajakäyttöaste nousi 2,3 prosenttiyksikköä 81,9 prosenttiin.
Euroopan-liikenteessä tarjotut matkustajakilometrit kasvoivat 5,5 prosenttia ja myydyt matkustajakilometrit kasvoivat 8,7 prosenttia, kun matkustajakäyttöaste nousi 2,4 prosenttiyksikköä 79,4 prosenttiin. Kotimaanliikenteessä kapasiteetti kasvoi 6,5 prosenttia ja liikenne kasvoi 4,8 prosenttia, kun lentäminen Pohjois-Suomeen lisääntyi keskitalven voimakkaasti kasvaneen Pohjois-Suomen turismikysynnän myötä. Matkustajakäyttöaste laski 1,1 prosenttiyksikköä 68,3 prosenttiin. Helsinki-Vantaan toimijoiden työtaistelut maaliskuussa vaikuttivat suoraan Finnairin Euroopan ja kotimaan liikenteeseen.
Lisämyynti kasvoi 16,8 prosenttia vertailukaudesta ja oli 70,0 miljoonaa euroa eli 12,3 euroa matkustajaa kohti. Erityisesti kasvoivat istumapaikkojen ennakkovaraukset. Tarjotut rahtitonnikilometrit vähenivät 1,4 prosenttia, mutta myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 2,9 prosenttia rahtikäyttöasteen paranemisen myötä. Rahdin keskimääräiset yksikkötuotot nousivat vuodentakaisesta 4,7 prosenttia. Rahtiliikevaihto kasvoi 7,8 prosenttia vertailukaudesta ja oli 88,6 miljoonaa euroa.
Matkapalveluliiketoiminnan (Aurinkomatkat) liikevaihto kasvoi 4,4 prosenttia vertailukaudesta ja oli 97,3 miljoonaa euroa. Matkatoimistojen liikevaihdon supistuminen nollaan vertailukauden jälkeen johtuu SMT:n myynnistä marraskuussa 2016.
Finnairin toiminnalliset kulut kasvoivat vuoden alkupuoliskolla 3,5 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 198,2 miljoonaa euroa (1 158,1). Yksikkökustannus (CASK) kasvoi 0,1 prosenttia ja oli 6,73 eurosenttiä (6,72). Ilman polttokustannuksia laskettu valuuttakurssioikaistu yksikkökustannus kasvoi 2,2 prosenttia.
| Leasing, huoltokulut, poistot ja arvonalentumiset |
|---|
| Henkilöstö |
| Muut kulut |
| Liikennöimismaksut |
| Maaselvitys- ja cateringkulut |
| Muut vuokrat |
| Valmismatkatuotannon kulut |
| Myynti- ja markkinointikulut |
Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 6,8 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 972,2 miljoonaa euroa (910,2). Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suojausten jälkeen kasvatti kustannuksia*. Lentävän henkilöstön laajamittaiset koulutukset ja rekrytoinnit jatkuivat, mikä kohotti edelleen kustannustasoa etupainoisesti. Laivaston kasvu ja uudistuminen kasvattivat poistoja ja leasemaksuja.
Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, pienenivät 8,9 prosenttia vertailukaudesta 226,0 miljoonaan euroon (247,9). Polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) parani 2,9 prosenttia erityisesti taloudellisempien A350-koneiden käyttöönoton myötä. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen paranemisen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) parani 6,7 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat prosenttia 6,8 prosenttia 197,4 miljoonaan euroon (184,8) pääasiassa henkilöstömäärän kasvun takia.
Leasemaksujen, poistojen ja huoltokulujen kasvu selittyy lähinnä laivaston kasvulla. Muut kulut kasvoivat 10,8 miljoonaa euroa 142,5 miljoonaan euroon. Muiden kulujen kasvu johtui suurelta osin siksi, että niihin sisältyi vertailukaudella merkittävä valuuttasuojausvoitto (9,0 milj. euroa). IFRS 9:n käyttöönoton myötä valuuttasuojausten vaikutukset kohdistetaan vuoden 2017 alusta alkaen asianomaisille kuluriveille (polttoainekulut, lentokaluston leasemaksut, huoltokulut ja liikennöimismaksut).
Yhtiön vertailukelpoinen EBITDAR kasvoi 60,7 miljoonaa euroa 153,3 miljoonaan euroon (92,7). Vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta parani 40,7 miljoonaa euroa ja oli 28,5 miljoonaa euroa (-12,2).
Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli 6,1 miljoonaa euroa (4,3). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 44,4 miljoonaa euroa (-9,6), joka sisälsi erityisesti yhden A350-laajarunkokoneen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelystä aiheutuneen myyntivoiton sekä Airbusille palautettaviin A340-koneisiin liittyviä kertakuluja. Liiketulos oli 79,1 miljoonaa euroa (-17,4), tulos ennen veroja 73,5 miljoonaa euroa (-20,0) ja tulos verojen jälkeen 58,8 miljoonaa euroa (-16,1).
* Rahoitusinstrumentit-standardin käyttöönoton myötä dollarimääräisten huoltokulujen ja liikennöimismaksujen valuuttasuojaustulokset kohdistetaan tilikauden 2017 alusta lähtien asianmukaisiin kuluryhmiin. Aiemmin ne kirjattiin muihin kuluihin. Vertailukauden tietoja ei ole oikaistu vastaamaan uutta käytäntöä.
Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 2 753,5 miljoonaa euroa (31.12.2016: 2 528,7). Pysyvät vastaavat kasvoivat 184 miljoonaa euroa pääasiassa lentokoneinvestointien myötä, vaihtuvat vastaavat kasvoivat 150 miljoonaa euroa rahavarojen ja saatavien kasvun myötä. Myytävänä olevat omaisuuserät vähenivät 109 miljoonaa euroa, kun kolme A340-konetta palautettiin Airbusille aikaisemman sopimuksen mukaisesti. Pitkäaikaiset velat kasvoivat 59 miljoonaa euroa lähinnä ennenaikaisesti uudelleenrahoitetun vakuudettoman senior-joukkovelkakirjan avulla. Lyhytaikaiset velat kasvoivat pääasiassa saatujen ennakkomaksujen vahvan kasvun myötä. Oma pääoma oli 856,7 miljoonaa euroa (31.12.2016: 857,0) eli 6,71 euroa osakkeelta (31.12.2016: 6,73).
Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat lentopetroli- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä IAS 19:n mukaiset, lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Kesäkuun 2017 lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen 3,0 miljoonaa euroa (31.12.2016: 33,9), ja siihen vaikuttivat erityisesti edellä mainittujen johdannaisten käyvän arvon muutokset.
Finnairilla on vahva rahoitusasema, mikä tukee liiketoiminnan kehitystä ja tulevia investointeja. Vuoden 2017 alkupuoliskolla yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli 186,1 miljoonaa euroa (130,0). Rahavirtaa vahvisti edellisvuodesta pääasiassa vertailukelpoisen liiketuloksen kasvu. Investointien nettorahavirta oli 8,6 miljoonaa euroa (-396,3), mikä muodostui erityisesti lentokoneinvestoinneista ja -divestoinneista sekä osana konsernin maksuvalmiuden hallintaa käytettyjen yli kolmen kuukauden rahamarkkinasijoitusten erääntymisestä.
Omavaraisuusaste 30.6.2017 oli 31,1 prosenttia (31.12.2016: 33,9) ja nettovelkaantumisaste (gearing) negatiivinen -23,1 prosenttia (31.12.2016: -11,2). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 74,1 prosenttia (31.12.2016: 78,3). Kesäkuun lopussa oikaistu korollinen velka oli 781,4 miljoonaa euroa (31.12.2016: 701,5) ja korollinen nettovelka negatiivinen -198,3 miljoonaa euroa (31.12.2016: -95,8).
Yhtiön maksuvalmius oli katsauskaudella vahva. Konsernin rahavarat olivat kauden lopussa 979,7 miljoonaa euroa (31.12.2016: 797,3). Taseen rahavarojen lisäksi yhtiöllä on työeläkeyhtiöltään noin 430 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka käyttäminen edellyttää pankkitakausta. Finnairilla on reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 175 miljoonan euron vakuudeton syndikoitu luottolimiitti. Järjestely on voimassa kolme vuotta kesäkuusta 2016 ja se sisältää kaksi vuoden pituista jatkooptiota. Finnair laski maaliskuussa liikkeeseen 200 miljoonan euron vakuudettoman seniorjoukkovelkakirjalainan ja lunasti aikaisempaa vastaavaa joukkovelkakirjalainaansa 85 miljoonalla eurolla.
Finnairilla on 200 miljoonan euron lyhytaikainen vakuudeton yritystodistusohjelma, joka oli katsauskauden lopussa käyttämätön. Rahoituksen nettorahavirta oli tammi–kesäkuussa 78,6 miljoonaa euroa (341,8). Rahoitustuotot jäivät 0,1 miljoonaan euroon (1,0) negatiivisen korkoympäristön takia ja rahoituskulut olivat -5,7 miljoonaa euroa (-3,6).
Vuoden 2017 alkupuoliskon kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 330,8 miljoonaa euroa (319,1), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon. Investointien (käyttöomaisuusinvestoinnit) rahavirta oli -241,7 miljoonaa euroa mukaan lukien ennakkomaksut.
Vuoden 2017 investointien rahavirran arvioidaan olevan noin 420 miljoonaa euroa ja nettomääräisesti noin 264 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon huhtikuussa 2017 toimitetusta A350-lentokoneesta solmittu myynti- ja takaisinvuokraussopimus. Investointien rahavirta sisältää investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei ole vielä vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta.
Finnair lisää vuosien 2017–2018 aikana istuimia nykyisiin Airbus-kapearunkokoneisiinsa tehostamalla säilytysja teknisiä tiloja koneiden etu- ja takaosassa. Investointi koskee 23 Airbus-kapearunkokonetta.
Laivastoinvestointien ohella Finnair rakennuttaa modernia rahtiterminaalia, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2017. Lisäksi Finnair asentaa vuosina 2016–2018 langattoman internetyhteyden valtaosaan yhtiön nykyisistä laaja- ja kapearunkokoneista. Koko Finnairin laajarunkolaivastossa langaton WiFi-verkkoyhteys jo on.
Luottomarkkinoiden tämänhetkinen suotuisa tilanne ja Finnairin hyvä velkakapasiteetti mahdollistavat tulevien käyttöomaisuusinvestointien rahoituksen kilpailukykyisin ehdoin. Yhtiöllä on 35 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka muodostavat noin 62 prosenttia koko laivaston 1 121 miljoonan euron tasearvosta.
Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Kesäkuun 2017 lopussa Finnair operoi itse 52 lentokonetta, joista 19 ooli laajarunkokoneita ja 33 kapearunkokoneita. Koneista 25 oli Finnair Aircraft Finance Oy:n omistamia, 20 vuokrattu operatiivisella vuokrasopimuksella ja 7 hankittu rahoitusleasing-sopimuksella.
Kesäkuun 2017 lopussa Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 9,1 vuotta.
| Finnairin operoima laivasto 30.06.2017* |
Istuimia | Kpl | Muutos 31.12.2016 verrattuna |
Omat** | Vuokratut (Käyttö- leasing) |
(Rahoitus- leasing) |
Keski- ikä 30.6.2017 |
Tilaukset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kapearunkolaivasto | ||||||||
| Airbus A319 | 138 | 8 | -1 | 7 | 1 | 16.1 | ||
| Airbus A320 | 165 | 10 | 7 | 1 | 2 | 14.9 | ||
| Airbus A321 | 209/196 | 15 | 4 | 4 | 9 | 2 | 7.8 | |
| Laajarunkolaivasto | ||||||||
| Airbus A330 | 289/263 | 8 | 5 | 3 | 7.7 | |||
| Airbus A340 | 263/257 | 1 | -3 | 1 | 8.9 | |||
| Airbus A350 | 297/336 | 10 | 3 | 6 | 4 | 0.9 | 9 | |
| Yhteensä | 52 | 3 | 25 | 20 | 7 | 9.1 | 10 |
* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
** Sisältää JOLCO-rahoitetut (Japanese Operating Lease with Call Option) A350-koneet.
*** A340-koneilla ei ole operoitu kaupallista liikennettä tammikuun jälkeen.
Finnair on tilannut Airbus S.A.S:ltä yhteensä 19 Airbus A350 XWB -lentokonetta, joista kolme toimitettiin vuonna 2015 ja neljä vuonna 2016. Tällä hetkellä todennäköisen toimitusaikataulun mukaan Finnair saa neljä A350 konetta myös vuoden 2017 aikana ja loput kahdeksan vuosina 2018–2023. Toisen vuosineljänneksen loppuun mennessä Finnair oli vastaanottanut kolme vuoden 2017 aikana toimitettavista koneista. Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 1 248 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat kaukoliikennelaivastoinvestoinnit.
Finnair on luopunut A340-koneidensa käytöstä, kun niitä korvaavat A350-koneet on toimitettu ja otettu käyttöön Finnairin reittiliikenteessä. Finnair on sopinut myyvänsä neljä jo operoinnista poistunutta Airbus A340-300 konettaan takaisin Airbusille.
Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa joustavasti laivastonsa kokoa kysyntätilanteen ja näkymien mukaisesti myös eri aikoihin päättyvien vuokrasopimusten avulla.
Vuonna 2017 aikana Finnair lisää kapearunkolaivastoonsa nykyisen suunnitelman mukaisesti seitsemän uutta vuokrattua Airbus A321-lentokonetta. Toisen vuosineljänneksen loppuun mennessä Finnair oli vastaanottanut neljä näistä koneista.
Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Financelta.
| Norran operoima laivasto 30.6.2017* |
Istuimia | Kpl | Muutos 31.12.2016 |
Omat** | Vuokratut (Käyttö- |
Keski- ikä |
Tilaukset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| verrattuna | leasing) | 30.6.2017 | |||||
| ATR | 68-72 | 12 | 6 | 6 | 7.9 | ||
| Embraer E190 | 100 | 12 | 9 | 3 | 9.0 | ||
| Yhteensä | 24 | 0 | 15 | 9 | 8.5 |
* Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
** Finnair Aircraft Financen omistamiin koneisiin sisältyvät JOLCO-rahoitetut E190-koneet.
Finnair on erikoistunut Aasian ja Euroopan väliseen liikenteeseen, Aasiassa sillä on 18 kohdetta ja Euroopassa lähes sata. Finnair lentää Helsingistä viikoittain yli 1 000 lentoa kotimaan kohteisiin ja muualle Eurooppaan. Viikoittaisia lentoja Aasiaan oli talvikaudella 2016/2017 enimmillään 78 viikossa ja nykyisellä kesäkaudella 87.
Finnair on osa oneworld-allianssia ja se tekee myös syvempää yhteistyötä muutamien oneworld-kumppaniensa kanssa osallistumalla Siberian Joint Business- ja Atlantic Joint Business -yhteishankkeisiin. Yhteishankkeet ovat sopimuksia muun muassa kyseisten reittialueiden lentojen tuottojen jakamisesta sekä hintojen ja kapasiteetin määrittelystä.
Finnair lisäsi kapasiteettiaan Helsingistä Lappiin talvikaudeksi 2016/2017 noin 10 prosenttia ja suunnittelee seuraavalle talvikaudelle vielä suurempaa lisäystä. Kesäkaudelle 2017 Finnair lisäsi vuoroja Tokioon ja Hongkongiin sekä avasi uudet reitit Helsingistä San Franciscoon, Alicanteen, Ibizalle, Korfulle, Menorcalle ja Reykjavikiin.
Talvikaudeksi 2017/2018 Finnair avaa monta uutta vapaa-ajan matkailuun painottuvaa reittilentoa. Tällaisia ovat muun muassa Havanna, Puerto Vallarta ja Goa sekä suorat lennot Lappiin Lontoosta, Pariisista, Frankfurtista ja Zürichistä.
Finnair lanseerasi kesäkuussa uuden, omatoimimatkailun ja valmismatkan parhaat puolet yhdistävän Finnair Holidays -tuotteen. Sen avulla asiakas itse räätälöi mieleisekseen valitsemalla sopivat Finnair- tai oneworldlennot, laadukkaan hotellin ja matkaa täydentävät elämykset ammattilaisten kokoamasta laajasta valikoimasta. Finnair Holidays –matkan voi koota ja ostaa Finnairin nettisivujen kautta (https://holidays.finnair.com).
Finnair tarjoaa ensimmäisenä lentoyhtiönä maailmassa mahdollisuuden kiinalaisten asiakkaiden suosimaan Alipay-maksamiseen lennoillaan ja on testannut maksutapaa Shanghain-reitillä 27. tammikuuta alkaen. Kokemukset olivat positiivisia, ja Alipay-järjestelmä on otettu käyttöön kaikilla Kiinan-reiteillä. Lisäksi kaikilla lennoilla käytetty myyntijärjestelmä vaihdettiin kesäkuussa uuteen SkyPay-järjestelmään, joka nopeuttaa lennonaikaista ostamista ja mahdollistaa asiakkaille muun muassa lähimaksun.
Koko Finnairin laajarunkolaivastossa on nyt langaton WiFi-verkkoyhteys. Uusissa A350-koneissa palvelu on tehdasasennettuna, ja koko A330-laivaston asennukset valmistuivat toisella vuosineljänneksellä. Airbuskapearunkokoneiden WiFi-asennukset alkavat tämän vuoden aikana ja kestävät noin vuoden.
Finnair testaa digitaalisia suomenkielisiä sanoma- ja aikakauslehtiä kaukolennoillaan kesän aikana. Asiakkaat voivat lukea lehtiä pdf-muodossa maksutta Finnairin Nordic Sky -portaalista, johon pääsee omalla päätelaitteella maksamatta internet-yhteydestä..
Finnairin keskuskentän Helsinki-Vantaan laajennustyöt etenevät ja 2. terminaalin lisäsiipi on otettu käyttöön. Finnair on palkannut kentälle lisää asiakaspalvelijoita kasvavia asiakasvirtoja varten. Myös non-Schengenalueen Finnair-loungea uudistettiin ja palveluntarjoaja vaihtui keskikesällä Fazeriksi.
Finnair Kitchenin integraatio osaksi Finnair-konsernia huhtikuusta on edennyt suunnitelmien mukaan. Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi Finnair tarjoilee tulevalla talvikaudella kaukolentomatkustajilleen business-luokassa juhlamenua. Turistiluokassa tarjoillaan Suomen maailmankuulua koulutusjärjestelmää juhlistava peruskoululaisten kanssa yhteistyössä valittu kouluruokamenu.
Tammikuussa ilmestyneessä OAG:n Punctuality League -julkaisussa Finnairin saapumistäsmällisyys vuonna 2016 (84,12 %) todettiin maailman 16. korkeimmaksi. Niin ikään tammikuussa FlightStats nimesi oneworldallianssin täsmällisimmäksi lentoyhtiöallianssiksi vuonna 2016.
Finnair nimettiin maaliskuussa TTG China Travel Awards -tilaisuudessa toista vuotta peräkkäin parhaaksi eurooppalaiseksi lentoyhtiöksi Kiinassa. Palkinto perustui TTG:n julkaisujen lukijoiden äänestykseen.
Saksalainen ESG-rating-yhtiö oekom Research AG päivitti keväällä analyysinsa Finnairin vastuullisuudesta. Finnairin ESG-rating on C+ eli 69:stä liikenne- ja logistiikka-alan yhtiöstä koostuneen vertailuryhmän korkein. Finnair myös Prime-luokituksensa, joka kertoo Finnairin arvopaperien sopivuudesta vastuullisten sijoittajien sijoituskohteeksi.
Aurinkomatkat nimettiin maaliskuussa jälleen Suomen vastuullisimmaksi matkanjärjestäjäksi Sustainable Brand -indeksissä, joka on Pohjoismaiden suurin kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen keskittyvä bränditutkimus. Tutkimus tehdään vuosittain haastattelemalla kuluttajia neljässä Pohjoismaassa ja Alankomaissa. Kysely pohjautuu YK:n Global Compact -aloitteen 10 periaatteeseen.
Skytrax World Airline Awards nimesi kesäkuussa Finnairin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi jo kahdeksatta kertaa peräkkäin. Palkinto myönnetään Skytraxin puolueettoman kyselyn perusteella, joka toteutettiin elokuun 2016 ja toukokuun 2017 välisenä aikana 105 maassa. Kysely kattaa yli 40 kriteeriä, joita ovat muun muassa lähtöselvitys, istuinten mukavuus, matkustamon puhtaus ja palvelu.
Finnairin palveluksessa oli vuoden 2017 tammi-kesäkuussa keskimäärin 5 254 (4 847) henkilöä eli 8,4 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Mikäli jätetään huomioimatta LSG Finlandin henkilöstön siirtyminen Finnair Kitchen Oy:n palvelukseen huhtikuussa 2017 ja liiketoimintakaupan yhteydessä 50 huoltotyöntekijän siirtyminen Norralta Finnairin palvelukseen toukokuussa 2016, jatkuvien toimintojen henkilöstön määrä oli 5,0 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella.
Työsuhteessa olevien määrä 30.6.2017 oli 5 753 (30.6.2016: 5 012, 31.12.2016: 4 838). Katsauskaudella (1- 6/2017) henkilöstömäärä kasvoi 915:lla. Muutos johtuu LSG Finlandin henkilöstön (n. 500 henkeä) siirtymisestä Finnair Kitchen Oy:n palvelukseen, ja lisäksi erityisesti matkustamohenkilökunnan ja lentäjien määrän kasvusta.
Finnairia edustavan Paltan sekä toimisto-, asiakaspalvelu- ja teknistä henkilökuntaa edustavien FINTOn, PROn ja IAU:n kanssa sovitut valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen raamin mukaiset työehdot ovat astuneet voimaan. Työehtosopimus uusittiin matkustamohenkilökuntaa edustavan SLSY:n kanssa syksyllä 2016 ja lentäjiä edustavan SLL:n kanssa helmikuussa 2017.
* Henkilöstön laskentaperiaatetta on muutettu vuoden 2017 alusta siten, että peruskoulutuksessa olevia henkilöitä ei lasketa mukaan henkilöstöön.
Huhti–kesäkuussa 2017 Finnair ei käyttänyt yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseen eikä luovuttamiseen. Vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Finnair luovutti omia osakkeita sekä henkilöstön osakesäästöohjelman Fly Sharen kannustinpalkkiona että yhtiön vuosien 2014– 2016 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sääntöjen mukaisesti yhteensä 348 257 osaketta.
Finnairin hallussa oli 30.6.2017 yhteensä 440 707 osaketta (31.12.2016: 788 964), mikä vastaa 0,34 prosenttia yhtiön koko osakepääomasta.
Finnairin markkina-arvo oli kesäkuun 2017 lopussa 821,4 miljoonaa euroa (31.12.2016: 516,4) ja päätöskurssi 6,41 (31.12.2016: 4,03); markkina-arvo kasvoi 59 %. Tammi–kesäkuussa 2017 Finnairin osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsingissä oli 6,60 euroa, alin kurssi 3,98 euroa ja keskikurssi 4,85 euroa. Osakkeita vaihdettiin 12,2 miljoonaa kappaletta yhteensä 59,0 miljoonalla eurolla.
Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 osaketta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia. Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus oli 10,4 % (31.12.2016: 8,9 %).
Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu ovat olennainen osa Finnairin strategiaa ja liiketoimintaa. Finnair haluaa olla vastuullinen maailmankansalainen sekä vastata sidosryhmiensä tarpeisiin myös vastuullisuuden näkökulmasta. Finnair tekee yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa muun muassa lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi ja biopolttoaineiden käytön edistämiseksi ja vastuullisuuden huomioimiseksi hankintaketjussa. Finnairin yhteiskuntavastuu heijastuu niin sen strategiaan, visioon kuin arvoihinkin, jotka ovat välittäminen, yksinkertaistaminen ja rohkeus.
Finnair uudisti vuonna 2016 kestävän kehityksen strategiansa, joka tiivistyy kolmeen teemaan: puhtaammin, välittäen ja yhdessä. Sen avulla kestävä kehitys sulautetaan entistä syvemmin koko strategiaan, brändiin ja tuotekehitykseen. Ohjelman toimenpiteillä pyritään osaltaan edistämään vastuullisuuden lisäksi kustannusten ja riskien hallintaa sekä tuottamaan lisäarvoa. Vuonna 2017 Finnair päivitti myös vastuullisuuspolitiikkansa.
Finnair sitoutui toukokuussa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanoon allekirjoittamalla valtioneuvoston kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Sitoumuksellaan yritykset ja yhteisöt lupaavat edistää kestävää kehitystä työssään ja toiminnassaan. Finnairin sitoumuksen teema on "yhdenvertaisuutta maassa ja ilmassa", ja sen kautta Finnair sitoutuu erityisesti korostamaan omassa toiminnassaan yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumista, edistämään yhdenvertaisuutta asiakasprosesseissa sekä edistämään monimuotoisuutta eri ammattiryhmissä.
Finnairin pitkän aikavälin ympäristötavoitteena oli vähentää itse operoimassaan liikenteessä myytyihin tonnikilometreihin (Revenue Tonne Kilometers, RTK) suhteutettuja hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017 mennessä. Tavoite saavutettiin lähes täysimääräisesti, sillä vuotuiset suhteelliset hiilidioksidipäästöt vähenivät jakson aikana 19,4 prosenttia. Saavutus perustuu suurelta osin uusien lentokoneiden hankintaan sekä matkustaja- ja rahtikäyttöasteen paranemiseen. Lisäksi polttoaineen käyttöä on tehostettu jakson aikana muun muassa modernisoimalla olemassa olevaa kalustoa ja kehittämällä prosesseja. Finnair on sitoutunut alan yhteisiin tavoitteisiin hiilineutraalista kasvusta vuodesta 2020 eteenpäin sekä päästöjen puolittamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
Aurinkomatkat aloitti vuodenvaihteessa Reilun matkailun yhdistyksen kanssa yhteistyön, jonka tavoitteena on kouluttaa Aurinkomatkojen koko henkilökunta kesään mennessä siten, että vastuullisen matkailun keskeiset periaatteet, ongelmakohdat ja kehittämistavat tulevat tutuiksi ja hyviä käytäntöjä voidaan ottaa käyttöön. Koulutuksen aiheita ovat muun muassa luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutokset, ihmisoikeuksiin ja lastenoikeuksiin liittyvät haasteet, paikallisväestön, kulttuurin ja talouden tukeminen matkakohteissa sekä eettinen matkailuyritystoiminta.
Finnairin GRI-raportointikehikon mukainen vastuullisuusraportti julkaistiin helmikuussa vuosikertomuksen osana. Vastuullisuuden tunnusluvut on esitetty tämän puolivuosikatsauksen taulukko-osan ensimmäisessä taulukossa "Avainluvut".
Lentoliikenne on globaalisti suhdanneherkkä toimiala, joka reagoi nopeasti ulkoisiin häiriöihin, kausivaihteluihin ja taloussuhdanteisiin. Strategian toteuttamisessa Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallinnan prosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Hyödyntääkseen arvon luomisen mahdollisuuksia Finnair on valmis ottamaan myös hallittuja riskejä riskinkantokykynsä rajoissa.
Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.
Polttoaineen hinnan poikkeukselliset vaihtelut ja hintamuutosten mahdollinen siirtyminen lentolippujen hintoihin tai vaikutukset kapasiteetin kasvuun Finnairin päämarkkina-alueilla muodostavat riskin Finnairin tuottokehitykselle. Myös valuuttakurssien äkilliset, epäedulliset muutokset ja heikentyvä kysyntä voivat vaikuttaa liikevaihdon kehitykseen.
Nykyisten tai uusien kilpailijoiden mahdolliset kapasiteetin lisäykset ja tuoteparannukset voivat vaikuttaa Finnairin palveluiden kysyntään ja tuottoon. Lisäksi lentoyhtiöalliansseja tiiviimpien yhteenliittymien ja yhteishankkeiden arvioidaan edelleen kehittyvän.
Finnairin digitaalisella transformaatiolla ja uusilla palveluilla tavoitellun liikevaihdon kasvun sekä tehokkuusparannusten sekä Finnairin strategian toteutukseen ja laivastouudistukseen liittyy riskejä. Finnairin kapasiteetin kasvuohjelma ja sen resursointi aiheuttaa lisäksi kustannuspainetta ja operatiivisia haasteita lyhyellä aikavälillä.
Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita EU- ja kansainvälisen tason sääntelyhankkeita, joiden vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyhankkeista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä kansainvälinen sääntely, melumääräykset sekä muu ympäristöperustainen sääntely, EU:n yksityisyyden suojaa koskeva sääntely sekä EU-tuomioistuimen antamat päätökset lentomatkustajien oikeuksista. Lisäksi ei-taloudellisen tiedon, kuten vastuullisuusraportoinnin sääntely ja muut sidosryhmävaatimukset ovat selvästi lisääntyneet.
Geopoliittisella epävarmuudella, kasvavalla terrorismin uhalla ja mahdollisilla muilla ulkoisilla häiriötekijöillä saattaa niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus lentomatkustuskysyntään ja yhtiön liiketoimintaan. Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä protektionismi voi myös haitata Finnairin kasvuohjelman mukaista markkinoille pääsyä.
Helsinki-Vantaan lentoaseman vuoteen 2020 jatkuvan laajennuksen rakennustyöt saattavat aiheuttaa häiriöitä liikenteeseen. Finnair tekee tiivistä yhteistyötä Finavian kanssa minimoidakseen laajennustöistä aiheutuvan haitan. Laajennustyö mahdollistaa lentoaseman matkustajamäärän kasvattamisen 20 miljoonaan vuodessa sekä Finnairin kasvustrategian toteuttamisen.
Finnairin riskienhallintaa ja toimintaan liittyviä riskejä kuvataan tarkemmin yhtiön internet-sivuilla https://investors.finnair.com/fi/governance/risk-management.
Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua myös Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti.
Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden leasing-maksuista. lentokoneiden huoltovarauksista, ylilentomaksuista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä dollarikulueriä ovat polttoainekulut ja lentokoneiden leasing-maksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Japanin jeni, Kiinan yuan ja Ruotsin kruunu.
Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia.
| Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon | |
|---|---|
| (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) | 1 %(-yksikön) muutos |
| Matkustajakäyttöaste (PLF, %) | 23 milj. euroa |
| Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) | 21 milj. euroa |
| Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) | 22 milj. euroa |
| Polttoaineherkkyydet | 10 %:n muutos ilman |
10 %:n muutos suojaukset |
Suojausasteet | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) | suojauksia | huomioon ottaen |
H2/2017 | H1/2018 | ||||
| Polttoaine | 42 milj. euroa |
20 milj. euroa | 76 % | 61 % | ||||
| Valuuttajakauma % |
4–6 2017 |
4–6 2016 |
1–6/ 2017 |
1–6/ 2016 |
2016 | Valuuttaherkkyydet USD ja JPY (rullaavasti seur.12 kk tilinpäätöspäivästä liiketoiminnan kassavirroille) |
Suojausaste liiketoiminnan kassavirroille (rullaavasti seur.12 kk) |
|
| Myyntivaluutat | 10 %:n muutos ilman suojauksia |
10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen |
||||||
| EUR | 54 | 63 | 58 | 63 | 56 | - | - | |
| USD* | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | ks. alla | ks. alla | ks. alla |
| JPY | 10 | 8 | 8 | 8 | 9 | 19 milj. euroa | 9 milj. euroa | 67 % |
| CNY | 7 | 6 | 6 | 6 | 7 | - | - | |
| KRW | 4 | 3 | 3 | 3 | 3 | - | - | |
| SEK | 4 | 5 | 5 | 5 | 5 | - | - | |
| Muut | 17 | 11 | 16 | 11 | 16 | - | - | |
| Ostovaluutat | ||||||||
| EUR | 57 | 53 | 52 | 57 | 54 | - | - | |
| USD* | 36 | 40 | 41 | 36 | 38 | 51 milj. euroa | 16 milj. euroa | 71 % |
| Muut | 7 | 7 | 7 | 7 | 8 |
* Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD-, CNY- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Kiinan yuanin ja Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa aiempaan tapaan.
Finnairin vuoden 2017 taloudellisten katsausten julkaisupäivät ovat seuraavat:
Osavuosikatsaus 1.1.–31.9.2017 25.10.2017
FINNAIR OYJ Hallitus
Finnair järjestää 20.7.2017 tulosjulkistukseen liittyvän lehdistötilaisuuden klo 11.00 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9. Englanninkielinen puhelinkonferenssi ja webcast analyytikoille pidetään klo 14.30 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon 09 7479 0404 (Suomi), 0200 883 464 (Ruotsi), 0800 279 7204 (Iso-Britannia) tai +44 (0)330 336 9412 (muut maat). Vahvistuskoodi on 750402. Ilmoittaudu webcastiin osoitteessa:
https://slideassist.webcasts.com/starthere.jsp?ei=1154164&tp\_key=c3de9cad8c
Talousjohtaja Pekka Vähähyyppä, puhelin (09) 818 8550, [email protected] Talousviestintäpäällikkö Ilkka Korhonen, puhelin (09) 818 4705, [email protected]
| Avainluvut | 4-6/2017 | 4-6/2016 | Muutos % | 1-6/2017 | 1-6/2016 | Muutos % | 2016 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto ja tulos | |||||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 633,4 | 569,6 | 11,2 | 1 187,7 | 1 106,0 | 7,4 | 2 316,8 |
| Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa | 37,5 | 3,2 | > 200 % | 28,5 | -12,2 | > 200 % | 55,2 |
| Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta, % | 5,9 | 0,6 | 5,4 %-yks. | 2,4 | -1,1 | 3,5 %-yks. | 2,4 |
| Liiketulos, milj. euroa | 89,1 | 0,2 | > 200 % | 79,1 | -17,4 | > 200 % | 116,2 |
| Vertailukelpoinen EBITDAR, milj. euroa | 103,2 | 56,3 | 83,3 | 153,3 | 92,7 | 65,4 | 270,4 |
| Kauden tulos, milj. euroa | 66,8 | -1,1 | > 200 % | 58,8 | -16,1 | > 200 % | 85,1 |
| Tase ja kassavirta | |||||||
| Omavaraisuusaste, % | 31,1 | 29,6 | 1,5 %-yks. | 33,9 | |||
| Nettovelkaantumisaste, % | -23,1 | -20,2 | -3,0 %-yks. | -11,2 | |||
| Oikaistu nettovelkaantumisaste, % | 74,1 | 82,1 | -8,0 %-yks. | 78,3 | |||
| Korollinen nettovelka, milj. euroa | -198,3 | -150,2 | -32,0 | -95,8 | |||
| Oikaistu nettovelka, milj. euroa | 635,1 | 611,7 | 3,8 | 670,6 | |||
| Oikaistu nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDAR, | |||||||
| edelliset 12 kk | 1,9 | 2,3 | -0,4%-yks. | 2,5 | |||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 297,5 | 208,0 | 43,0 | 330,8 | 319,1 | 3,7 | 518,9 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % | 13,7 | 10,0 | 3,7 %-yks. | 8,9 | |||
| Oman pääoman tuotto (ROE), edelliset 12 kk, % | 20,0 | 13,8 | 6,2 %-yks. | 10,7 | |||
| Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa | 162,2 | 119,6 | 35,6 | 186,1 | 130,0 | 43,1 | 219,7 |
| Osake | |||||||
| Osakkeen hinta vuosineljänneksen lopussa, euroa | 6,41 | 4,18 | 53,3 | 4,03 | |||
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,50 | -0,04 | > 200 % | 0,41 | -0,19 | > 200 % | 0,55 |
| Liikennesuoritteet ja vastuullisuuden tunnusluvut | |||||||
| Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä | 3 070 | 2 779 | 10,5 | 5 674 | 5 280 | 7,5 | 10 867 |
| Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km | 9 095 | 8 513 | 6,8 | 17 223 | 16 633 | 3,5 | 33 914 |
| Myydyt henkilökilometrit (RPK), milj. km | 7 616 | 6 591 | 15,5 | 14 233 | 12 992 | 9,6 | 27 065 |
| Matkustajakäyttöaste, % | 83,7 | 77,4 | 6,3 %-yks. | 82,6 | 78,1 | 4,5 %-yks. | 79,8 |
| Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), | |||||||
| senttiä/ASK | 6,96 | 6,69 | 4,1 | 6,90 | 6,65 | 3,7 | 6,83 |
| RASK kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK | 6,97 | 6,69 | 4,1 | 6,88 | 6,65 | 3,4 | 6,83 |
| Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield), | |||||||
| senttiä/RPK | 6,69 | 6,95 | -3,8 | 6,55 | 6,64 | -1,4 | 6,71 |
| Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK), | |||||||
| senttiä/ASK | 6,55 | 6,65 | -1,6 | 6,73 | 6,72 | 0,1 | 6,67 |
| CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK | 5,29 | 5,17 | 2,4 | 5,42 | 5,23 | 3,6 | 5,22 |
| CASK ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK |
5,33 | 5,17 | 5,35 | 5,23 | |||
| 11,79 | 10,89 | 3,1 | 12,34 | 11,35 | 2,2 | 5,22 11,55 |
|
| Matkustajakohtainen lisämyynti | 8,2 | 8,7 | |||||
| Tarjotut rahtitonnikilometrit (rahti ATK), milj. km* | 360 | 368 | -2,0 | 680 | 690 | -1,4 | 1 385 |
| Myydyt rahtitonnikilometrit (rahti RTK), milj. km | 247 | 228 | 8,3 | 439 | 427 | 2,9 | 873 |
| Kuljetetun rahdin ja postin määrä, tonnia Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä |
40 324 | 38 047 | 6,0 | 72 311 | 70 977 | 1,9 | 144 596 |
| rahtitonnikilometriltä, senttiä/rahti RTK | 20,00 | 18,65 | 7,3 | 20,16 | 19,25 | 4,7 | 19,90 |
| Kokonaiskäyttöaste, % | 68,7 | 64,8 | 3,9 %-yks. | 66,8 | 64,8 | 2,0 %-yks. | 65,6 |
| Lentojen lukumäärä, kpl | 29 001 | 28 251 | 2,7 | 56 269 | 55 172 | 2,0 | 110 198 |
| Saapumistäsmällisyys, % | 86,7 | 91,1 | -4,3 %-yks. | 84,7 | 86,5 | -1,8 %-yks. | 85,3 |
| Polttoaineen kulutus, tonnia | 227 877 | 218 545 | 4,3 | 435 028 | 432 864 | 0,5 | 874 148 |
| Polttoaineen kulutus, tonnia/ASK | 0,0251 | 0,0257 | -2,4 | 0,0253 | 0,0260 | -2,9 | 0,0258 |
| Polttoaineen kulutus, tonnia/RTK | 0,2455 | 0,2672 | -8,1 | 0,2541 | 0,2724 | -6,7 | 0,2653 |
| CO2 päästöt, tonnia |
717 811 | 688 415 | 1 370 339 | 1 363 522 | 2 753 567 | ||
| CO2 päästöt, tonnia/ASK |
0,0789 | 0,0809 | 4,3 | 0,0796 | 0,0820 | 0,5 | 0,0812 |
| CO2 | -2,4 | -2,9 | |||||
| päästöt, tonnia/RTK Asiakastyytyväisyys asteikolla |
0,7733 | 0,8418 | -8,1 | 0,8003 | 0,8581 | -6,7 | 0,8358 |
| 1 (erittäin huono) - 10 (erittäin hyvä) | 8,2 | 8,2 | 0,0 | 8,2 | 8,1 | 1,2 | 8,1 |
| Henkilöstö | |||||||
| Henkilöstö, keskimäärin, hlöä** | 5 643 | 4 937 | 14,3 | 5 254 | 4 847 | 8,4 | 4 908 |
* Finnair on tarkistanut reittiliikenteen rahtikapasiteetin (tarjotut rahtitonnikilometrit) laskentamenetelmäänsä kesäkuusta 2017 lähtien. Muutoksia on kuvattu tarkemmin liitteessä 18. Tunnusluvun laskentakaavan muutos.
** Henkilöstön laskentaperiaatetta on muutettu vuoden 2017 alusta siten, että peruskoulutuksessa olevia henkilöitä ei lasketa mukaan henkilöstöön.
| Edelliset | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 4-6/2017 | 4-6/2016 | Muutos % | 1-6/2017 | 1-6/2016 | Muutos % | 2016 | 12 kk |
| Liikevaihto | 633,4 | 569,6 | 11,2 | 1 187,7 | 1 106,0 | 7,4 | 2 316,8 | 2 398,5 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 18,8 | 17,9 | 5,1 | 39,0 | 40,0 | -2,4 | 75,5 | 74,5 |
| Liiketoiminnan kulut | ||||||||
| Henkilöstökulut | -106,9 | -93,0 | 14,9 | -197,4 | -184,8 | 6,8 | -362,5 | -375,1 |
| Polttoainekulut | -114,4 | -126,4 | -9,4 | -226,0 | -247,9 | -8,9 | -491,5 | -469,6 |
| Muut vuokrat | -38,7 | -37,2 | 4,0 | -83,0 | -79,2 | 4,8 | -167,4 | -171,2 |
| Lentokaluston huoltokulut | -49,7 | -37,6 | 32,1 | -85,3 | -74,2 | 14,9 | -147,3 | -158,4 |
| Liikennöimismaksut | -68,5 | -66,4 | 3,2 | -126,7 | -127,4 | -0,6 | -262,8 | -262,1 |
| Maaselvitys- ja cateringkulut | -59,8 | -62,3 | -3,9 | -126,7 | -127,4 | -0,5 | -258,9 | -258,3 |
| Valmismatkatuotannon kulut | -17,9 | -15,6 | 14,7 | -46,4 | -42,4 | 9,5 | -87,8 | -91,8 |
| Myynti- ja markkinointikulut | -21,9 | -20,1 | 9,0 | -39,4 | -38,2 | 3,2 | -76,9 | -78,1 |
| Muut kulut | -71,3 | -72,8 | -2,1 | -142,5 | -131,6 | 8,2 | -266,6 | -277,5 |
| Vertailukelpoinen EBITDAR | 103,2 | 56,3 | 83,3 | 153,3 | 92,7 | 65,4 | 270,4 | 331,1 |
| Lentokaluston leasemaksut | -35,2 | -26,9 | 31,0 | -65,3 | -55,7 | 17,2 | -109,5 | -119,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -30,4 | -26,2 | 15,9 | -59,5 | -49,1 | 21,1 | -105,8 | -116,2 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | 37,5 | 3,2 | > 200 % | 28,5 | -12,2 | > 200 % | 55,2 | 95,9 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja | ||||||||
| lentokaluston huoltojen | ||||||||
| valuuttakurssimuutokset | 2,6 | 0,0 | > 200 % | 6,1 | 4,3 | 40,6 | 32,0 | 33,8 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 48,9 | -2,9 | > 200 % | 44,4 | -9,6 | > 200 % | 29,0 | 83,1 |
| Liiketulos | 89,1 | 0,2 | > 200 % | 79,1 | -17,4 | > 200 % | 116,2 | 212,7 |
| Rahoitustuotot | 0,1 | 0,4 | -83,7 | 0,1 | 1,0 | -93,5 | 1,0 | 0,1 |
| Rahoituskulut | -5,7 | -1,9 | -196,7 | -5,7 | -3,6 | -56,8 | -11,5 | -13,6 |
| Tulos ennen veroja | 83,4 | -1,3 | > 200 % | 73,5 | -20,0 | > 200 % | 105,8 | 199,3 |
| Tuloverot | -16,7 | 0,2 | <-200 % | -14,7 | 3,9 | <-200 % | -20,6 | -39,2 |
| Kauden tulos | 66,8 | -1,1 | > 200 % | 58,8 | -16,1 | > 200 % | 85,1 | 160,0 |
| Jakautuminen | ||||||||
| Emoyhtiön omistajille | 66,8 | -1,1 | > 200 % | 58,8 | -16,1 | > 200 % | 85,1 | 160,0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva | ||||||||
| osakekohtainen tulos, euroa | ||||||||
| (laimentamaton ja laimennettu) | 0,50 | -0,04 | > 200 % | 0,41 | -0,19 | > 200 % | 0,55 | 1,15 |
| Edelliset | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 4-6/2017 | 4-6/2016 | Muutos % | 1-6/2017 | 1-6/2016 | Muutos % | 2016 | 12 kk |
| Kauden tulos | 66,8 | -1,1 | > 200 % | 58,8 | -16,1 | > 200 % | 85,1 | 160,0 |
| Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi |
||||||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | -43,8 | 64,5 | <-200 % | -91,2 | 71,7 | <-200 % | 145,2 | -17,7 |
| Verovaikutus | 8,7 | -12,9 | > 200 % | 18,2 | -14,3 | > 200 % | -29,0 | 3,5 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | ||||||||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden | ||||||||
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | 9,2 | -16,8 | > 200 % | 33,7 | -23,1 | > 200 % | -18,1 | 38,8 |
| Verovaikutus | -1,8 | 3,4 | <-200 % | -6,7 | 4,6 | <-200 % | 3,6 | -7,8 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | -27,7 | 38,2 | <-200 % | -46,1 | 38,9 | <-200 % | 101,7 | 16,8 |
| Kauden laaja tulos | 39,1 | 37,1 | 5,4 | 12,7 | 22,7 | -44,1 | 186,9 | 176,9 |
| Jakautuminen | ||||||||
| Emoyhtiön omistajille | 39,1 | 37,1 | 5,4 | 12,7 | 22,7 | -44,1 | 186,9 | 176,9 |
| Milj. euroa | 30.6.2017 | 30.6.2016 | 31.12.2016 | |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | O | 14,6 | 9,2 | 12,4 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | O | 1 349,0 | 1 139,0 | 1 166,5 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | O | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
| Laina- ja muut saamiset | O | 6,2 | 8,5 | 7,4 |
| Laskennalliset verosaamiset | O | 3,9 | ||
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 1 372,3 | 1 163,1 | 1 188,7 | |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto-omaisuus | O | 15,8 | 13,4 | 14,9 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | O | 332,5 | 249,9 | 211,9 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | O/IA* | 22,3 | 100,3 | 176,6 |
| Muut rahoitusvarat | IA | 862,5 | 574,6 | 727,9 |
| Rahat ja pankkisaamiset | IA | 117,1 | 307,0 | 69,4 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 350,3 | 1 245,3 | 1 200,7 | |
| Myytävänä olevat omaisuuserät | O | 30,8 | 109,2 | 139,3 |
| Varat yhteensä | 2 753,5 | 2 517,6 | 2 528,7 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | E | 75,4 | 75,4 | 75,4 |
| Muu oma pääoma | E | 781,3 | 669,5 | 781,6 |
| Oma pääoma yhteensä | 856,7 | 744,9 | 857,0 | |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Laskennalliset verovelat | O | 35,7 | 32,7 | |
| Korolliset velat | IL | 692,0 | 597,6 | 617,3 |
| Eläkevelvoitteet | O | 4,7 | 34,5 | 31,9 |
| Varaukset | O | 71,7 | 57,4 | 63,6 |
| Muut velat | O | 4,8 | 4,8 | 4,9 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 808,9 | 694,3 | 750,4 | |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Varaukset | O | 15,6 | 25,9 | 22,2 |
| Korolliset velat | IL | 83,1 | 135,0 | 100,4 |
| Ostovelat | O | 92,0 | 103,4 | 94,4 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat velat | O/IL* | 65,1 | 80,7 | 25,2 |
| Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot | O | 598,3 | 514,2 | 424,6 |
| Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat | O | 104,9 | 88,6 | 93,4 |
| Muut velat | O | 128,9 | 123,6 | 161,1 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 087,8 | 1 071,4 | 921,3 | |
| Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat | O | 7,0 | ||
| Velat yhteensä | 1 896,7 | 1 772,7 | 1 671,7 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 2 753,5 | 2 517,6 | 2 528,7 |
Finnair raportoi korollisen velan, nettovelan ja oikaistun nettovelkaantumisasteen antaakseen yleiskuvan Finnairin taloudellisesta asemasta. Niillä tase-erillä, jotka sisältyvät korolliseen nettovelkaan, on merkintä "IA" tai "IL". Sijoitetun pääoman laskentaan sisältyvillä erillä on merkintä "E" tai "IL". Muilla erillä on merkintä "O".
| Taseen lisätietoja: Korollinen nettovelka ja oikaistu nettovelkaantumisaste | 30.6.2017 | 30.6.2016 | 31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Korolliset velat | 775,0 | 732,6 | 717,7 |
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset * | 6,4 | -1,1 | -16,1 |
| Oikaistut korolliset velat | 781,4 | 731,4 | 701,5 |
| Muut rahoitusvarat | -862,5 | -574,6 | -727,9 |
| Rahat ja pankkisaamiset | -117,1 | -307,0 | -69,4 |
| Korollinen nettovelka | -198,3 | -150,2 | -95,8 |
| Lentokaluston leasemaksut edellisiltä 12 kuukaudelta * 7 | 833,3 | 761,9 | 766,4 |
| Oikaistu korollinen nettovelka | 635,1 | 611,7 | 670,6 |
| Oma pääoma yhteensä | 856,7 | 744,9 | 857,0 |
| Oikaistu nettovelkaantumisaste, % | 74,1 % | 82,1 % | 78,3 % |
* Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa, joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitteessä 5, pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa.
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Edellisten tilikausien voitto |
Oman pääoman ehtoinen laina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12.2016 | 75,4 | 168,1 | 33,9 | 248,6 | 132,8 | 198,2 | 857,0 |
| Laadintaperiaatteen muutos | 15,2 | -16,1 | -0,9 | ||||
| Oma pääoma 1.1.2017 | 75,4 | 168,1 | 49,0 | 248,6 | 116,6 | 198,2 | 856,1 |
| Kauden tulos | 58,8 | 58,8 | |||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten järjestelyiden |
-73,0 | -73,0 | |||||
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | 26,9 | 26,9 | |||||
| Kauden laaja tulos | 0,0 | 0,0 | -46,1 | 0,0 | 58,8 | 0,0 | 12,7 |
| Osingot | -12,8 | -12,8 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | 0,7 | 0,7 | |||||
| Oma pääoma 30.6.2017 | 75,4 | 168,1 | 3,0 | 249,4 | 162,6 | 198,2 | 856,7 |
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Edellisten tilikausien voitto |
Oman pääoman ehtoinen laina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2016 | 75,4 | 168,1 | -67,9 | 248,1 | 67,6 | 236,2 | 727,5 |
| Kauden tulos | -16,1 | -16,1 | |||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten järjestelyiden |
57,4 | 57,4 | |||||
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | -18,5 | -18,5 | |||||
| Kauden laaja tulos | 0,0 | 0,0 | 38,9 | 0,0 | -16,1 | 0,0 | 22,7 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut | -1,4 | -1,4 | |||||
| Omien osakkeiden osto | -4,3 | -4,3 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | 0,4 | 0,4 | |||||
| Oma pääoma 30.6.2016 | 75,4 | 168,1 | -29,0 | 248,4 | 45,8 | 236,2 | 744,9 |
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 4-6/2017 | 4-6/2016 | 1-6/2017 | 1-6/2016 | 2016 | 12 kk |
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||||
| Kauden tulos | 66,8 | -1,1 | 58,8 | -16,1 | 85,1 | 160,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 30,4 | 24,7 | 59,5 | 52,7 | 102,9 | 109,8 |
| Muut oikaisut kauden tuloksesta | ||||||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5,6 | 1,5 | 5,6 | 2,6 | 10,5 | 13,5 |
| Tuloverot | 16,7 | -0,2 | 14,7 | -3,9 | 20,6 | 39,2 |
| EBITDA (Käyttökate) | 119,5 | 24,9 | 138,6 | 35,2 | 219,2 | 322,5 |
| Lentokone- ja muiden transaktioiden voitot ja tappiot | -49,4 | 2,6 | -44,9 | 8,8 | -30,4 | -84,1 |
| Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua * | 22,3 | 2,1 | 15,3 | -4,1 | -19,6 | -0,1 |
| Käyttöpääoman muutos | 80,3 | 89,0 | 85,8 | 90,6 | 55,5 | 50,7 |
| Maksetut rahoituskulut, netto | -10,5 | 0,8 | -8,8 | -0,5 | -5,0 | -13,3 |
| Maksetut tuloverot | 0,2 | |||||
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 162,2 | 119,6 | 186,1 | 130,0 | 219,7 | 275,7 |
| Investointien rahavirta | ||||||
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | 2,2 | -2,0 | -1,9 | -4,6 | -10,3 | -7,5 |
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -208,6 | -194,8 | -246,5 | -311,7 | -475,7 | -410,4 |
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin | 6,7 | 6,7 | 6,7 | |||
| Käyttöomaisuushyödykkeiden ja tytäryhtiöosakkeiden myynti | 155,2 | 2,1 | 155,6 | 17,1 | 153,2 | 291,7 |
| Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien korkosijoitusten nettomuutos | -91,3 | 45,3 | 94,7 | -97,8 | -168,4 | 24,1 |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | -0,7 | 0,4 | 0,0 | 0,7 | 1,6 | 0,8 |
| Investointien nettorahavirta | -136,5 | -149,0 | 8,6 | -396,3 | -499,6 | -94,6 |
| Rahoituksen rahavirta | ||||||
| Lainojen nostot | 241,7 | 199,3 | 377,4 | 377,4 | 199,3 | |
| Lainojen takaisinmaksut ja muutokset | -12,0 | -16,6 | -107,9 | -29,6 | -115,1 | -193,5 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksut | -38,3 | -38,3 | ||||
| Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut | -1,7 | -1,7 | -19,1 | -17,4 | ||
| Omien osakkeiden osto | -4,3 | -4,3 | ||||
| Maksetut osingot Rahoituksen nettorahavirta |
-12,8 -24,8 |
223,4 | -12,8 78,6 |
341,8 | 200,5 | -12,8 -62,7 |
| Rahavirtojen muutos | 0,9 | 194,0 | 273,2 | 75,6 | -79,3 | 118,3 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 650,8 | 339,3 | 378,4 | 457,7 | 457,7 | 533,3 |
| Rahavirtojen muutos | 0,9 | 194,0 | 273,2 | 75,6 | -79,3 | 118,3 |
| Rahavarat kauden lopussa ** | 651,6 | 533,3 | 651,6 | 533,3 | 378,4 | 651,6 |
| Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot | ||||||
| * Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua | ||||||
| Työsuhde-etuudet | 4,2 | 3,8 | 7,0 | 7,3 | 15,1 | 14,8 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset | 1,7 | -1,8 | 0,3 | -3,1 | -34,0 | -30,6 |
| Muut oikaisut | 16,4 | 0,1 | 8,0 | -8,3 | -0,6 | 15,7 |
| Yhteensä | 22,3 | 2,1 | 15,3 | -4,1 | -19,6 | -0,1 |
| ** Rahavarat | ||||||
| Muut rahoitusvarat | 862,5 | 574,6 | 862,5 | 574,6 | 727,9 | 862,5 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 117,1 | 307,0 | 117,1 | 307,0 | 69,4 | 117,1 |
| Rahavarat taseessa | 979,7 | 881,6 | 979,7 | 881,6 | 797,3 | 979,7 |
| Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvät | -328,1 | -348,3 | -328,1 | -348,3 | -418,9 | -328,1 |
| Yhteensä | 651,6 | 533,3 | 651,6 | 533,3 | 378,4 | 651,6 |
Konsernin puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.
Finnair otti käyttöön IFRS 9 standardin 1.1.2017. Rahoitusinstrumenttistandardi astuu voimaan pakollisena 1.1.2018, mutta EU antoi IFRS 9:lle hyväksynnän 22.11.2016 ja näin ollen aikaisempi soveltaminen on mahdollista. Käyttöönotosta aiheutuvat muutokset laadintaperiaatteisiin on kerrottu liitteessä 17 Muutokset laadintaperiaatteissa. Muutoin noudatetut laadintaperiaatteet vastaavat konsernin tilinpäätöksessä 2016 julkaistuja periaatteita.
Tiedotteen luvut ovat pyöristämättömiä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
Puolivuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen arvoihin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty vuositilinpäätöksessä 2016.
Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä, minkä vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole.
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 4-6/2017, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 211,2 | 29,9 | 231,3 | 40,3 | -3,5 | 509,2 | 80,4 |
| Lisämyynti | 7,8 | 1,4 | 10,9 | 1,0 | 15,2 | 36,2 | 5,7 |
| Rahti | 36,9 | 3,1 | 7,5 | 0,6 | 1,4 | 49,4 | 7,8 |
| Matkapalvelut | 0,5 | 0,0 | 38,7 | 0,1 | -0,8 | 38,5 | 6,1 |
| Yhteensä | 256,4 | 34,4 | 288,4 | 42,0 | 12,3 | 633,4 | |
| Osuus % | 40,5 | 5,4 | 45,5 | 6,6 | 1,9 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 4-6/2016, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 173,9 | 28,8 | 204,2 | 39,7 | 11,8 | 458,3 | 80,5 |
| Lisämyynti | 5,5 | 1,2 | 9,0 | 0,7 | 13,9 | 30,3 | 5,3 |
| Rahti | 33,0 | 3,0 | 4,0 | 0,8 | 1,7 | 42,6 | 7,5 |
| Matkapalvelut | 0,1 | 0,0 | 34,0 | 0,2 | -0,3 | 34,1 | 6,0 |
| Matkatoimistot | 4,4 | 4,4 | 0,8 | ||||
| Yhteensä | 212,5 | 33,0 | 251,2 | 41,4 | 31,5 | 569,6 | |
| Osuus % | 37,3 | 5,8 | 44,1 | 7,3 | 5,5 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-6/2017, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 387,5 | 52,7 | 397,7 | 92,5 | 1,4 | 931,8 | 78,5 |
| Lisämyynti | 16,5 | 2,3 | 18,9 | 2,2 | 30,1 | 70,0 | 5,9 |
| Rahti | 66,0 | 5,4 | 13,0 | 1,3 | 2,9 | 88,6 | 7,5 |
| Matkapalvelut | 22,5 | 7,1 | 68,1 | 0,1 | -0,5 | 97,3 | 8,2 |
| Yhteensä | 492,5 | 67,5 | 497,7 | 96,2 | 33,8 | 1 187,7 | |
| Osuus % | 41,5 | 5,7 | 41,9 | 8,1 | 2,8 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-6/2016, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 338,8 | 54,5 | 365,1 | 88,4 | 15,5 | 862,3 | 78,0 |
| Lisämyynti | 12,4 | 2,2 | 16,3 | 1,8 | 27,2 | 60,0 | 5,4 |
| Rahti | 63,2 | 5,6 | 7,9 | 1,8 | 3,6 | 82,2 | 7,4 |
| Matkapalvelut | 23,1 | 7,9 | 61,7 | 0,3 | 0,2 | 93,2 | 8,4 |
| Matkatoimistot | 8,4 | 8,4 | 0,8 | ||||
| Yhteensä | 437,7 | 70,2 | 451,0 | 92,3 | 54,9 | 1 106,0 | |
| Osuus % | 39,6 | 6,3 | 40,8 | 8,3 | 5,0 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2016, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 739,5 | 115,7 | 761,0 | 165,1 | 34,9 | 1 816,1 | 78,4 |
| Lisämyynti | 27,5 | 4,6 | 35,8 | 3,5 | 54,1 | 125,5 | 5,4 |
| Rahti | 134,5 | 11,1 | 15,8 | 4,0 | 8,4 | 173,8 | 7,5 |
| Matkapalvelut | 35,5 | 11,4 | 139,2 | 0,5 | 1,0 | 187,5 | 8,1 |
| Matkatoimistot | 13,8 | 13,8 | 0,6 | ||||
| Yhteensä | 937,0 | 142,7 | 951,8 | 173,0 | 112,2 | 2 316,8 | |
| Osuus % | 40,4 | 6,2 | 41,1 | 7,5 | 4,8 |
| PLF, % | 4-6/2017 | 4-6/2016 | Muutos % | 1-6/2017 | 1-6/2016 | Muutos % | 2016 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aasia | 86,2 | 76,4 | 9,8 %-yks. | 86,9 | 79,6 | 7,3 %-yks. | 81,8 |
| Pohjois-Amerikka | 85,3 | 78,9 | 6,4 %-yks. | 81,9 | 79,6 | 2,3 %-yks. | 79,5 |
| Eurooppa | 82,4 | 79,5 | 2,9 %-yks. | 79,4 | 77,1 | 2,4 %-yks. | 78,6 |
| Kotimaa | 65,8 | 66,7 | -0,9 %-yks. | 68,3 | 69,4 | -1,1 %-yks. | 69,1 |
| Yhteensä | 83,7 | 77,4 | 6,3 %-yks. | 82,6 | 78,1 | 4,5 %-yks. | 79,8 |
| ASK, milj. km | 4-6/2017 | 4-6/2016 | Muutos % | 1-6/2017 | 1-6/2016 | Muutos % | 2016 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aasia | 4 317,0 | 4 070,1 | 6,1 | 8 328,5 | 8 091,6 | 2,9 | 16 434,2 |
| Pohjois-Amerikka | 646,9 | 671,9 | -3,7 | 1 253,1 | 1 304,4 | -3,9 | 2 692,7 |
| Eurooppa | 3 771,6 | 3 413,6 | 10,5 | 6 762,3 | 6 412,2 | 5,5 | 13 247,9 |
| Kotimaa | 359,2 | 356,9 | 0,6 | 878,6 | 825,1 | 6,5 | 1 539,4 |
| Yhteensä | 9 094,8 | 8 512,5 | 6,8 | 17 222,5 | 16 633,2 | 3,5 | 33 914,2 |
| RPK, milj. km | 4-6/2017 | 4-6/2016 | Muutos % | 1-6/2017 | 1-6/2016 | Muutos % | 2016 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aasia | 3 721,5 | 3 109,6 | 19,7 | 7 234,5 | 6 438,0 | 12,4 | 13 446,8 |
| Pohjois-Amerikka | 552,1 | 530,2 | 4,1 | 1 026,5 | 1 038,9 | -1,2 | 2 140,7 |
| Eurooppa | 3 106,1 | 2 713,7 | 14,5 | 5 372,2 | 4 942,5 | 8,7 | 10 413,8 |
| Kotimaa | 236,2 | 237,9 | -0,7 | 599,9 | 572,4 | 4,8 | 1 064,0 |
| Yhteensä | 7 616,0 | 6 591,3 | 15,5 | 14 233,1 | 12 991,7 | 9,6 | 27 065,3 |
Lentokonetransaktioiden voitot ja tappiot, Muiden transaktioiden voitot ja tappiot ja Uudelleenjärjestelykulut. Transaktioiden voitot ja tappiot sisältävät myyntivoitot ja -tappiot sekä muut erät, joiden voidaan katsoa liittyvän suoraan omaisuuden myyntiin. Esimerkiksi alaskirjaus, joka voi tapahtua, kun erä on luokiteltu myytävissä oleviksi omaisuuseriksi IFRS 5:n mukaisesti, raportoidaan transaktioiden voittoina ja tappioina. Uudelleenjärjestelykulut sisältävät irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet ja muut kulut, jotka liittyvät suoraan toimintojen uudelleenjärjestelyihin.
| Milj. euroa | 4-6/2017 | 4-6/2016 | Muutos % | 1-6/2017 | 1-6/2016 | Muutos % | 2016 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat |
|||||||
| valuuttakurssimuutokset | 4,3 | -1,8 | > 200 % | 6,4 | 1,2 | > 200 % | -2,0 |
| Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon |
|||||||
| muutokset | -1,7 | 1,8 | <-200 % | -0,3 | 3,1 | <-200 % | 34,0 |
| Johdannaisten käyvän | |||||||
| arvon muutokset ja | |||||||
| lentokaluston huoltojen | |||||||
| valuuttakurssimuutokset | 2,6 | 0,0 | > 200 % | 6,1 | 4,3 | 40,6 | 32,0 |
| Lentokonetransaktioiden | |||||||
| voitot ja tappiot | 47,6 | -2,3 | > 200 % | 42,6 | -8,2 | > 200 % | 26,6 |
| Muiden transaktioiden | |||||||
| voitot ja tappiot | 1,8 | -0,3 | > 200 % | 2,2 | -0,6 | > 200 % | 3,8 |
| Uudelleenjärjestelykulut | -0,5 | -0,3 | -43,4 | -0,5 | -0,8 | 43,4 | -1,4 |
| Vertailukelpoisuuteen | |||||||
| vaikuttavat erät | 48,9 | -2,9 | > 200 % | 44,4 | -9,6 | > 200 % | 29,0 |
Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2016 tilinpäätöksessä esitettävien tietojen kanssa. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.
| Johdannaiset, Milj. euroa | 30.6.2017 | 30.6.2016 | 31.12.2016 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | ||
| arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo | ||
| Valuuttajohdannaiset | |||||||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) | 386,2 | -3,7 | |||||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) | |||||||
| Ostetut optiot | 147,2 | 4,2 | |||||
| Myydyt optiot | 157,8 | -2,2 | |||||
| Polttoaineen valuuttasuojaus | 300,1 | 4,5 | 307,3 | 16,5 | |||
| Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus | 320,9 | -15,0 | 351,3 | 54,5 | 377,1 | 74,6 | |
| Leasemaksujen valuuttasuojaus | 135,6 | -4,1 | 164,4 | 7,9 | 172,4 | 9,6 | |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 1 147,7 | -20,9 | 815,7 | 66,9 | 856,8 | 100,7 | |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) | 230,5 | -2,7 | 157,4 | 3,3 | |||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) | |||||||
| Ostetut optiot | 179,8 | 1,2 | 173,2 | 5,9 | |||
| Myydyt optiot | 291,5 | -12,2 | 245,4 | -2,4 | |||
| Myytävänä olevien omaisuuserien suojaus | 103,1 | 0,5 | 123,7 | -7,3 | |||
| Taseen suojaus (termiinit) | 128,9 | -1,1 | 223,9 | -1,7 | 118,3 | 1,5 | |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 232,0 | -0,6 | 925,6 | -15,3 | 818,0 | 0,9 | |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä | 1 379,7 | -21,5 | 1 741,3 | 51,6 | 1 674,8 | 101,6 | |
| Hyödykejohdannaiset | |||||||
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 753 000 | -18,7 | 622 000 | -40,6 | 650 000 | 18,9 | |
| Optiot | |||||||
| Ostetut optiot, lentopetroli, tonnia | 217 000 | 1,7 | |||||
| Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia | 217 000 | -4,6 | |||||
| Sähköjohdannaiset, MWh | 6 626 | 0,0 | 13 141 | -0,1 | 13 140 | 0,0 | |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | -21,6 | -40,6 | 18,9 | ||||
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 12 000 | -0,6 | 24 000 | 0,6 | |||
| Optiot | |||||||
| Ostetut optiot, lentopetroli, tonnia | 213 000 | 6,1 | 236 000 | 13,3 | |||
| Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia | 145 000 | -0,1 | 426 000 | -5,7 | 472 000 | -4,4 | |
| Sähköjohdannaiset, MWh | 13 252 | -0,1 | |||||
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | -0,1 | -0,3 | 9,4 | ||||
| Hyödykejohdannaiset yhteensä | -21,7 | -41,0 | 28,4 | ||||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | |||||||
| Koronvaihtosopimukset | 64,9 | 1,1 | 150,0 | 5,0 | 150,0 | 3,6 | |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 64,9 | 1,1 | 150,0 | 5,0 | 150,0 | 3,6 | |
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 260,7 | -6,4 | 289,5 | 1,1 | 291,8 | 16,1 | |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 260,7 | -6,4 | 289,5 | 1,1 | 291,8 | 16,1 | |
| Korkojohdannaiset yhteensä | 325,6 | -5,3 | 439,5 | 6,1 | 441,8 | 19,8 | |
| Osakejohdannaiset | |||||||
| Osakeoptiot | |||||||
| Ostetut optiot | 3,0 | 7,2 | 3,0 | 2,6 | 3,0 | 1,8 | |
| Myydyt optiot | 3,0 | -1,5 | 3,0 | -0,4 | 3,0 | -0,2 | |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 6,0 | 5,7 | 6,0 | 2,2 | 6,0 | 1,6 | |
| Osakejohdannaiset yhteensä | 6,0 | 5,7 | 6,0 | 2,2 | 6,0 | 1,6 | |
| Johdannaiset yhteensä | -42,8 | 19,1 | 151,4 |
| Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista | |||
|---|---|---|---|
| Käyvät arvot raportointikauden lopussa, Milj. euroa | 30.6.2017 | Taso 1 | Taso 2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | |||
| Kaupankäyntiarvopaperit | 862,5 | 721,6 | 141,0 |
| Kaupankäyntijohdannaiset | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 1,1 | 1,1 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 1,1 | 1,1 | |
| Valuuttajohdannaiset | 10,4 | 10,4 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 9,7 | 9,7 | |
| Hyödykejohdannaiset | 3,6 | 3,6 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 3,6 | 3,6 | |
| Osakejohdannaiset | 7,2 | 7,2 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 7,2 | 7,2 | |
| Yhteensä | 884,9 | 721,6 | 163,3 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | |||
| Kaupankäyntijohdannaiset | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 6,4 | 6,4 | |
| Valuuttajohdannaiset | 31,9 | 31,9 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 15,0 | 15,0 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 15,5 | 15,5 | |
| Hyödykejohdannaiset | 25,3 | 25,3 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 25,2 | 25,2 | |
| Osakejohdannaiset | 1,5 | 1,5 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 1,5 | 1,5 | |
| Yhteensä | 65,1 | 0,0 | 65,1 |
Raportointikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty IFRS 7 standardin vaatimusten mukaisesti koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.
Tilikauden toisella neljänneksellä Finnair otti lentojensa aterioiden valmistuksen ja kehittämisen takaisin osaksi omaa toimintaansa, kun Finnair ja LSG Sky Chefs sopivat 21.4.2017 LSG Sky Chefs Finland Oy:n siirtymisestä takaisin Finnairin hallintaan. Samalla yhtiön nimi muutettiin Finnair Kitchen Oy:ksi. Transaktiolla ei ollut olennaista vaikutusta Finnairin tulokseen. Tilikauden ensimmäisellä neljänneksellä ei ollut yrityshankintoja tai myyntejä.
Efektiivinen verokanta 1-6/2017 tilikaudella oli 20,0 % (-19,5 %).
Yhtiökokous päätti 16.3.2017, että vuodelta 2016 maksetaan 0,10 euron osinko osakkeelta, yhteensä 12,8 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 4.4.2017.
Yhtiökokous päätti 17.3.2016, että vuodelta 2015 ei maksettu osinkoa.
| Milj. euroa | 30.6.2017 | 30.6.2016 | 31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 1,178.8 | 821.0 | 821.0 |
| Lisäykset | 330.8 | 319.1 | 518.9 |
| Ennakoiden muutos | -88.0 | 40.6 | 80.4 |
| Lentokonehankintojen valuuttasuojaus | 89.6 | 26.5 | 6.4 |
| Vähennykset ja siirrot | -88.0 | -8.1 | -139.9 |
| Poistot | -59.5 | -49.1 | -105.8 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyvät poistot | -1.7 | -2.2 | |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 1,363.7 | 1,148.3 | 1,178.8 |
| Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa | 139.3 | 123.0 | 123.0 |
| Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa | 30.8 | 102.7 | 139.3 |
Myytävänä olevat omaisuuserät koostuvat pääasiassa lentokoneista. Myytävissä oleviin omaisuuseriin tilikauden 2016 päättyessä sisältyneistä neljästä Airbus A340 -lentokoneista on myyty Airbusille kolme Q2 2017 aikana ja myytävissä oleviin omaisuuseriin jäi yksi Airbus A340 lentokone, jonka myynnin Airbusille odotetaan tapahtuvan 2017 aikana. Nämä laajarunkolentokoneet on korvattu tai korvataan uusilla A350 lentokoneilla. Myytävissä oleviin omaisuuseriin tilikauden 2016 päättyessä sisältynyt ATR 72-lentokone luokiteltiin uudelleen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tehdyn myyntisopimuksen purkauduttua.
| Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät | 30.6.2017 | 30.6.2016 | 31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | 30.8 | 102.7 | 139.3 |
| Vaihto-omaisuus | 0.0 | 1.4 | 0.0 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 5.1 | ||
| Yhteensä | 30.8 | 109.2 | 139.3 |
| Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat | 30.6.2017 | 30.6.2016 | 31.12.2016 |
| Ostovelat ja muut velat | 7.0 | ||
| Yhteensä | 0.0 | 7.0 | 0.0 |
Tilikauden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä Finnair laski liikkeelle 200 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalaina erääntyy 29.3.2022, sen kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 2,250 prosenttia ja emissiokurssi oli 99,925 prosenttia. Joukkovelkakirjalaina on lunastettavissa ennen erääntymispäivää. Lisäksi Finnair toteutti nimellisarvoltaan 85.082.000 euron takaisinoston sen 29.8.2018 erääntyvästä 150 miljoonan euron vakuudettomasta joukkovelkakirjalainastaan. Lainaosuuksien takaisinostohinta oli 107,096 prosenttia.
Tilikauden 2017 toisella neljänneksellä lainoja lyhennettiin lyhennysohjelman mukaisesti.
Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 30.6.2017 olivat 1 248 miljoonaa euroa (31.12.2016: 1 601).
| Milj. euroa | 30.6.2017 | 30.6.2016 | 31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Lentokaluston vuokravastuut | 1 367,3 | 941,4 | 1 069,9 |
| Muut vuokravastuut | 264,7 | 297,8 | 290,0 |
| Yhteensä | 1 632,0 | 1 239,2 | 1 359,8 |
| Milj. euroa | 1-6/2017 | 1-6/2016 | 2016 |
|---|---|---|---|
| Tavaroiden ja palvelujen myynnit | |||
| Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset | 22,0 | 21,6 | 42,9 |
| Eläkesäätiö | 0,1 | ||
| Tavaroiden ja palvelujen ostot | |||
| Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset | 52,9 | 57,4 | 106,8 |
| Eläkesäätiö | 1,6 | 0,8 | 3,2 |
| Saamiset | |||
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä | 8,3 | 9,1 | 9,3 |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat eläkesäätiölle | 2,4 | 32,2 | 29,7 |
| Lyhytaikaiset velat osakkuusyhtiöille ja yhteisyrityksille | 0,1 | 0,2 |
Tilikauden jälkeen ei ole ollut olennaisia raportoitavia tapahtumia.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
Finnair otti käyttöön IFRS 9 standardin 1.1.2017. Rahoitusinstrumenttistandardi astuu voimaan pakollisena 1.1.2018, mutta EU antoi IFRS 9:lle hyväksynnän 22.11.2016 ja näin ollen aikaisempi soveltaminen on mahdollista.
IFRS 9 standardi korvaa kokonaisuudessaan IAS 39 standardin. IFRS 9 standardin tuomat muutokset koskevat rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista, niiden arvonalentumisen määrittämistä sekä suojauslaskennan soveltamisen periaatteita. Uudet suojauslaskentasäännöt ovat tuoneet suojauslaskennan lähemmäs konsernin riskienhallinnan käytäntöjä. IFRS 9 on mahdollistanut suojauslaskennan soveltamisen useampiin suojaussuhteisiin kuin IAS 39:ssä. Muutos on vähentänyt konsernin liiketuloksen vaihtelua, sillä realisoitumattomat käyvän arvon muutokset suuremmasta osasta johdannaisista kirjataan liiketuloksen asemesta muihin laajan tuloksen eriin. Luokitteluun ja rahoitusomaisuuserien arvon alentumisen malliin liittyvät muutokset eivät vaikuttaneet konserniin merkittävällä tavalla. Tärkeimmät Finnairin tilinpäätökseen vaikuttaneet muutokset kuvataan yksityiskohtaisemmin jäljempänä.
Uuden arvonalentumismallin mukaan arvonalentumisvaraukset on kirjattava odotettujen luottotappioiden perusteella, eikä realisoituneiden tappioiden perusteella kuten IAS 39 vaatii. Finnairin kannalta uusi arvonalentumismalli koskee myyntisaamisia ja niiden luottotappioiden aikaisempaa kirjaamista. Konsernin luottopositio ei ole muuttunut ISA 39 ja IFRS 9 välillä.
Myyntisaamisten luottoriski – IFRS 9 standardin mukaan Finnair voi soveltaa myyntisaamisten luottoriskin kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella. Luottotappiovaraukseen liittyvä oikaisu kertyneiden voittovarojen avaavaan taseeseen oli 1,2 miljoona euroa vuoden 2017 alussa. Sen jälkeen odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Vuosittain tuloslaskelmaan kirjattujen luottotappioiden määrä odotetaan olevan vähäinen liiketoiminnan luonteen takia; lentoliput ja muut Finnairin tarjoamat palvelut yleensä maksetaan ennen kuin palvelu suoritetaan.
Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin, koska ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jossa odotetut luottotappiot jo otetaan huomioon, sekä IAS 39:n että IFRS 9:n mukaan. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta, Finnair suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kriteerien mukaisesti arvonalentumista tulosvaikutteisesti.
Uuteen liiketoimintamalliin perustuvaan rahoitusvarojen luokitteluun sisältyy kolme eri luokkaa: jaksotettu hankintameno (korvaa Finnairin aikaisemmin käyttämiä "Lainat ja saamiset" ja "Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset"-luokkia), käypään arvoon tulosvaikutteisesti (korvaa "Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät") sekä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (korvaa "Myytävissä olevat rahoitusvarat").
Finnairin laatiman analyysin mukaan IFRS 9 standardin käyttöönotolla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin rahoitusvarojen kirjaamiseen tai arvostamiseen. Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset kuten yritystodistukset ja talletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Kaikki muut rahoitusvarana olevat sijoitukset kuten velkakirjasijoitukset ja rahamarkkinarahastot kirjataan käypään arvoon. Kaikki rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat luokitellaan kahteen eriin luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon (korvaa Finnairin aikaisemmin käyttämiä "Lainat ja saamiset" ja "Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat"-luokkia) ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Konsernin velat ovat pääasiallisesti luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon; ainoa poikkeus on johdannaisvelat. IFRS 9 standardin käyttöönotolla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin rahoitusvelkojen luokitteluun tai arvostamiseen.
IFRS 9:n mukainen suojauslaskentamalli yksinkertaistaa suojauslaskennan soveltamista ja tuo suojauslaskennan lähemmäs konsernin riskienhallinnan strategioita.
Tärkeimpiä Finnair-konsernin suojauslaskentaan vaikuttavia muutoksia ovat seuraavat:
Riskikomponentit – IFRS 9:n mukaan johdannaiset, jotka suojaavat hintariskin ei-rahoituksellisia erikseen yksilöitävissä olevia ja luotettavasti määritettäviä komponentteja, voidaan määrittää suojausinstrumenteiksi ainoastaan tätä riskikomponenttia varten. IAS 39:n mukaan muita kuin rahoituksellisia komponentteja ei voitu määrittää suojauskohteiksi. Konserni käyttää lentopetrolioptioita ja -swappeja. Tulevaisuudessa konsernilla on mahdollisuus käyttää kaasuöljy- ja Brent-raakaöljyinstrumentteja suojautuessaan lentopetrolihinnan muutoksia vastaan. Tässä tapauksessa Finnair saa soveltaa suojauslaskentaa IFRS 9:n mukaisesti. IAS 39:n mukaan tämä ei ollut mahdollista.
Suojauskustannus – IFRS 9 standardin mukaan konserni saa jättää optioiden aika-arvon suojaussuhteen ulkopuolelle ja käsitellä sen kirjanpidossa suojauskustannuksena. Aika-arvon käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja suojauskohteen luonteesta riippuen siirretään tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolle perustana oleva transaktio vaikuttaa konsernituloslaskelmaan tai aktivoidaan suojauskohteen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. IAS 39:n mukaisesti Finnair ei soveltanut suojauslaskentaa, kun optiot käytettiin tulevien kassavirtojen suojausta varten, ja kaikki optioiden realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjattiin operatiivisen tuloksen erään "Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja lentokaluston huoltojen valuuttakurssimuutokset". Finnair voi käyttää optioita valuutta- ja lentopetrolihintariskien suojausta varten, ja mahdollisuus soveltaa suojauslaskentaa optioihin vähentää konsernituloslaskelman suojaussuhteiden ulkopuolisina johdannaisina kirjattujen johdannaisten käyvän arvon muutoksia.
Suojauksen tehokkuus - IAS 39:n mukainen retrospektiivinen tehokkuustestaus ja tehokkuusvaatimus 80-125%:ia poistuvat IFRS 9:n myötä. Finnairin käyttämien suojausten tehottomuus oli vähäinen tai sitä ei ollut lainkaan. Konserni odottaa, että tehottomuuden määrä tulee myös IFRS 9:n mukaisissa suojaussuhteissa olemaan vähäinen.
IFRS 9:n mukaan suojauksen tehokkuuden arvioiminen on tulevaisuuteen suuntautuva, ja standardissa ei esitetä määriteltyä suojauslaskennan soveltamisten tehokkuuskriteeristöä. IAS 39:n mukaan suojausten tehokkuutta tuli testata sekä prospektiivisesti että retrospektiivisesti, ja suojauslaskentaa sai soveltaa vain, jos suojauksen tehokkuus oli 80 - 125 prosentin tasolla. IFRS 9:n mukaan suojauksen tehokkuus on määritelty, siinä määrin missä käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset kumoavat suojauskohteen käyvän arvon muutokset tai siihen liittyvät rahavirtojen muutokset.
IFRS 9-standardissa määritellään kolme suojauksen tehokkuuden vaatimusta suojauslaskennan soveltamista varten. Ensimmäinen vaatimus edellyttää taloudellista suhdetta suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä. Näin ollen on odotettava, että yhteisen perustana olevan instrumentin tai suojatun riskin takia suojausinstrumentin ja suojauskohteen arvon muutokset ovat vastakkaisia. Standardi myös vaati, että luottoriskin vaikutus ei dominoi taloudellisesta suhteesta aiheuttavia arvonmuutoksia. Kolmanneksi suojaussuhteen suojausaste tulee olla sama kuin suojausaste, jonka syntyy siitä suojauskohteen määrästä, jota yhteisö tosiasiallisesti suojaa, ja siitä suojausinstrumentin määrästä, jota yhteisö tosiasiallisesti käyttää suojauskohteen kyseisen määrän suojaamiseen. IFRS 9 edellyttää samaa suojausastetta kuin mitä tosiasiallisesti käytetään riskienhallinnassa. Tämä muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta konsernituloslaskelmaan.
Finnair-konserni soveltaa IFRS 9:n suojauslaskentaa ei-takautuvasti. Näin ollen konsernin tulokseen ei tule siirtymiseen liittyvää oikaisemista.
Kertyneiden voittovarojen oikaisu - Kertyneiden voittovarojen avaava saldo oikaistiin vastaamaan IFRS 9:n mukaisesti suojauslaskentaan lisättyjen lentopetrolisuojien (optiot ja swapit) sekä operatiivisten kassavirtojen suojien (optiot ja swapit) osuutta. Tuloslaskelmalta käyvän arvon rahastoon tiettyjen siirtyneiden johdannaisten vuoksi omassa pääomassa olevat kertyneet voittovarat ovat vähentyneet 19 miljoonalla eurolla (15 miljoonalla eurolla verojen vähentämisen jälkeen).
Ensimmäisenä soveltamispäivänä 1.1.2017 konsernin rahoitusinstrumentteja, ottaen huomioon luokittelumuutokset, olivat seuraavat:
| Luokitteluryhmä | Kirjanpitoarvo, 1. tammikuuta 2017 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Alkuperäi | ||||||
| Alkuperäinen (IAS 39) | Uusi (IFRS 9) | Uusi, milj. euroa |
nen, milj. euroa |
Erotus | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Lainat ja muut saamiset | Lainat ja saamiset | Jaksotettu hankintameno | 7,4 | 7,4 | - | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | - | |||||
| Rahat ja pankkisaamiset | Lainat ja saamiset | Jaksotettu hankintameno | 69,4 | 69,4 | - | |
| Yritys- ja sijoitustodistukset ja | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | Käypään arvoon | ||||
| joukkovelkakirjalainat | kirjattavat rahoitusvarat | tulosvaikutteisesti | 261,2 | 261,2 | - | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | Käypään arvoon | |||||
| Lyhyen koron rahastot | kirjattavat rahoitusvarat | tulosvaikutteisesti | 466,6 | 466,6 | - | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | Lainat ja saamiset | Jaksotettu hankintameno | 211,9 | 211,9 | - | |
| Johdannaiset | Hedge accounting items | Hedge accounting items | 158,5 | 133,2 | 25,3 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | Käypään arvoon | |||||
| Johdannaiset | kirjattavat rahoitusvarat | tulosvaikutteisesti | 18,0 | 43,3 | -25,3 | |
| Pitkäaikaiset velat | - | |||||
| Jaksotettuun hankintamenoon | ||||||
| Korolliset velat | arvostettavat rahoitusvelat | Jaksotettu hankintameno | 499,6 | 499,6 | - | |
| Jaksotettuun hankintamenoon | ||||||
| Rahoitusleasingvelat | arvostettavat rahoitusvelat | Jaksotettu hankintameno | 117,6 | 117,6 | - | |
| Ostovelat ja muut velat | Lainat ja saamiset | Jaksotettu hankintameno | 4,9 | 4,9 | - | |
| Lyhytaikaiset velat | ||||||
| - | ||||||
| Korolliset velat | Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat |
Jaksotettu hankintameno | 78,5 | 78,5 | - | |
| Jaksotettuun hankintamenoon | ||||||
| Rahoitusleasingvelat | arvostettavat rahoitusvelat | Jaksotettu hankintameno | 22,0 | 22,0 | - | |
| Johdannaiset | Hedge accounting items | Hedge accounting items | 14,7 | 8,4 | 6,3 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | Käypään arvoon | |||||
| Johdannaiset | kirjattavat rahoitusvelat | tulosvaikutteisesti | 10,5 | 16,8 | -6,3 | |
| Jaksotettuun hankintamenoon | ||||||
| Ostovelat ja muut velat | arvostettavat rahoitusvelat | Jaksotettu hankintameno | 773,5 | 773,5 | - |
Ensimmäisenä soveltamispäivänä 1.1.2017 konsernin johdannaisia, ottaen huomioon muutokset suojauslaskennan piiriin kuulumisessa, olivat seuraavat:
| Kirjanpitoarvo, | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1. tammikuuta 2017 | ||||
| Alkuperäi | ||||
| Uusi, milj. euroa |
nen, milj. euroa |
|||
| Valuuttajohdannaiset | ||||
| Polttoaineen valuuttasuojaus | 16,5 | 16,5 | ||
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 16,5 | 16,5 | ||
| Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus | 74,6 | 74,6 | ||
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 74,6 | 74,6 | ||
| Leasemaksujen valuuttasuojaus | 9,6 | 9,6 | ||
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 9,6 | 9,6 | ||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) | 3,3 | 3,3 | ||
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 3,3 | |||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) | 3,5 | 3,5 | ||
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 3,5 | |||
| Myytävänä olevien omaisuuserien suojaus | -7,3 | -7,3 | ||
| Taseen suojaus (termiinit) | 1,5 | 1,5 | ||
| Hyödykejohdannaiset | ||||
| Lentopetrolitermiinit | 19,5 | 19,5 | ||
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 19,5 | 18,9 | ||
| Lentopetrolioptiot | 8,9 | 8,9 | ||
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 11,6 | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | ||||
| Koronvaihtosopimukset | 3,6 | 3,6 | ||
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 3,6 | 3,6 | ||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 16,1 | 16,1 | ||
| Osakejohdannaiset | ||||
| Osakeoptiot | 1,6 | 1,6 | ||
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 1,6 | 1,6 | ||
| Johdannaiset yhteensä | 151,4 | 151,4 | ||
| -Rahavirran suojauslaskennassa olevat erät yhteensä* | 64,0 | 45,0 | ||
| -Käyvän arvon suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 79,9 | 79,9 |
*IFRS 9:n soveltamiseen liittyvällä rahavirran suojauslaskennassa olevien erien kirjanpitoarvon muutoksella oikaistiin kertyneiden voittovarojen avaava saldo ensimmäisenä soveltamispäivänä.
Finnair on tarkistanut reittiliikenteen rahtikapasiteetin (tarjotut rahtitonnikilometrit) laskentamenetelmäänsä kesäkuusta 2017 lähtien. Uusi laskenta perustuu aikaisempien konetyyppi- ja liikennealuekohtaisten vakioiden sijaan kullakin lennolla myytävissä olevaan todelliseen rahtikapasiteettiin, joka riippuu myös sääolosuhteista ja muusta koneessa olevasta painolastista.
| Avainluvut Kvartaalikohtaiset tunnusluvut |
Oikaistu 1-3/2017 |
Raportoitu 1-3/2017 |
|---|---|---|
| Tarjotut rahtitonnikilometrit | ||
| (rahti ATK), milj. km | 320 | 336 |
| Avainluvut | Oikaistu | Raportoitu | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kvartaalikohtaiset tunnusluvut | 10-12/2016 | 7-9/2016 | 4-6/2016 | 1-3/2016 | 10-12/2016 | 7-9/2016 | 4-6/2016 | 1-3/2016 |
| Tarjotut rahtitonnikilometrit (rahti ATK), milj. km |
327 | 368 | 368 | 322 | 352 | 386 | 371 | 354 |
| Avainluvut | Oikaistu | Raportoitu | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kumulatiiviset tunnusluvut | 2016 | 1-9/2016 | 1-6/2016 | 1-3/2016 | 2016 | 1-9/2016 | 1-6/2016 | 1-3/2016 |
| Tarjotut rahtitonnikilometrit | ||||||||
| (rahti ATK), milj. km | 1 385 | 1 057 | 690 | 322 | 1 464 | 1 112 | 725 | 354 |
Liiketulos ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia, huoltovarausten valuuttakurssimuutoksia ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät: Lentokone- ja muiden transaktioiden voitot ja tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut
Vertailukelpoinen EBITDAR:
Vertailukelpoinen liiketulos + poistot ja arvonalentumiset + lentokaluston leasemaksut
EBITDA: Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset
Oma pääoma: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus
Bruttoinvestoinnit: Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ilman ennakkomaksuja
Edelliset 12 kk: Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta
Rahavarat: Rahat ja pankkisaamiset + muut rahoitusvarat
Oikaistut korolliset velat:
Korolliset velat + valuutan- ja koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa ja veloissa
Korollinen nettovelka: Oikaistut korolliset velat - rahavarat
Korollinen nettovelka + lentokaluston leasemaksut, edelliset 12 kk x 7
Sijoitettu pääoma keskimäärin:
Oma pääoma + korolliset velat (raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo)
Kauden tulos - oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen jälkeen Kauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä
Oma pääoma/osake:
Oma pääoma Osakeantioikaistu osakemäärä kauden lopussa
Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus Taseen loppusumma ൈ 100
Korollinen nettovelka Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuusൈ 100
Oikaistu nettovelkaantumisaste, %:
Oikaistu nettovelka
Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuusൈ 100
Puolivuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.
Oman pääoman tuotto (ROE), %: Kauden tulos, edelliset 12 kk Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskimäärin) ൈ 100
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %: Tulos ennen veroja, edelliset 12 kk + rahoituskulut, edelliset 12 kk Sijoitettu pääoma keskimäärin ൈ 100
Tarjotut henkilökilometrit (ASK): Tarjottujen paikkojen lukumäärä × lennetyt kilometrit
Myydyt henkilökilometrit (RPK): Matkustajien lukumäärä × lennetyt kilometrit
Matkustajakäyttöaste, %: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
Tarjotut tonnikilometrit (rahti ATK): Rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä × lennetyt kilometrit
Myydyt tonnikilometrit (rahti RTK): Kuljetetun rahti- ja postitonnien määrä × lennetyt kilometrit
Kokonaiskäyttöaste, %: Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnikilometreistä
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK): Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK).
Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkötuotoista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK):
Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Liiketoiminnan muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista.
Yksikkökustannus (CASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkökustannuksista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield):
Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä henkilökilometreillä (RPK).
Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä tonnikilometriltä: Rahtiliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä tonnikilometreillä (RTK).
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.