Finnair Oyj

Earnings Release • Oct 26, 2012

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2012

Heinä–syyskuun liikevaihto kasvoi 7,1 prosenttia vertailukaudesta 650,3 miljoonaan euroon ja toiminnallinen liiketulos nousi 48,9 miljoonaan euroon

Avainluvut	7-9 2012	7-9 2011	Muutos %	1-9 2012	1-9 2011	Muutos %	2011
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	650,3	607,2	7,1	1 836,5	1 680,3	9,3	2 257,7
Toiminnallinen liiketulos, EBIT, milj. euroa	48,9	27,6	77,2	38,6	-29,3	>200	-60,9
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta, %	7,5	4,5	3,0 %-yks	2,1	-1,8	3,9 %-yks	-2,7
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	71,1	10,6	>200	32,8	-57,7	156,8	-87,8
EBITDAR, milj. euroa	97,8	75,8	29,0	186,9	113,2	65,1	139,6
Tulos ennen veroja, milj. euroa	67,3	3,1	>200	15,6	-73,3	121,3	-111,5
Kauden tulos, milj. euroa	50,8	1,9	>200	10,6	-54,9	119,3	-87,5
Tase ja kassavirta
Omavaraisuusaste, %				33,3	33,1	0,2 %-yks	32,6
Nettovelkaantumisaste, gearing, %				25,9	41,9	-16,0 %-yks	43,3
Oikaistu nettovelkaantumisaste, adjusted gearing, %				90,1	101,4	-11,3 %-yks	108,4
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	7,4	121,0	-93,9	17,7	182,8	-90,3	203,9
Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE, 12 kk rullaava, %				1,0	-3,4	4,4 %-yks	-5,2
Oman pääoman tuotto, ROE, 12 kk rullaava, %				-1,1	-7,5	6,4 %-yks	-10,9
Liiketoiminnan nettorahavirta	44,5	-1,2	> 200	136,8	59,2	131,1	50,8
Osake
Osakkeen hinta vuosineljänneksen lopussa, euroa	2,07	2,94	-29,6	2,07	2,94	-29,6	2,30
Osakekohtainen tulos, EPS, euroa	0,43	0,00		0,08	-0,48	116,7	-0,75
Liikennesuorite,
yksikkökustannukset ja -tuotot
Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä	2 361	2 174	8,6	6 693	6 100	9,7	8 013
Tarjotut henkilökilometrit, ASK, milj. km	7 810	7 553	3,4	22 799	22 057	3,4	29 345
Myydyt henkilökilometrit, RPK, milj. km	6 352	5 849	8,6	17 871	16 305	9,6	21 498
Matkustajakäyttöaste, PLF, %	81,3	77,4	3,9 %-yks	78,4	73,9	4,5 %-yks	73,3
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä,
RASK, senttiä/ASK	6,93	6,43	7,8	6,52	6,00	8,7	6,03
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä,
yield, senttiä/RPK	7,54	7,38	2,3	7,33	7,17	2,2	7,24
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä,
CASK, senttiä/ASK	6,60	6,22	6,1	6,58	6,32	4,2	6,43
CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK	4,43	4,48	-1,1	4,51	4,59	-1,9	4,67
Tarjotut tonnikilometrit, ATK, milj. km	1 187	1 196	-0,7	3 511	3 420	2,7	4 571
Myydyt tonnikilometrit, RTK, milj. km	801	769	4,1	2 295	2 125	8,0	2 823
Kuljetetun rahdin ja postin määrä, tonnia	37 338	39 286	-5,0	112 084	107 852	3,9	145 883
Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä
tonnikilometriltä, senttiä/RTK	24,41	26,34	-7,3	25,12	26,66	-5,8	26,50
Kokonaiskäyttöaste, %	67,5	64,4	3,2 %-yks	65,4	62,1	3,2 %-yks	61,8
Lentojen lukumäärä, kpl	17 845	19 767	-9,7	54 011	60 631	-10,9	78 916
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin, hlöä				6 966	7 514	-7,3	7 467

* Toiminnallinen liiketulos: liiketulos ennen johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutoksia, kertaluonteisia eriä ja käyttöomaisuuden myyntivoittoja

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen:

"Toiminnallinen tuloksemme nousi kausiluonteisesti vahvimmalla kolmannella neljänneksellä 48,9 miljoonaan euroon, mikä on Finnairin kaikkien aikojen paras vuosineljännestulos. Kiitos tästä kuuluu koko Finnair-tiimille, joka on tehnyt päättäväisesti töitä Finnairin tuloskunnon parantamiseksi ja tulevaisuutemme rakentamiseksi.

Onnistuimme kasvattamaan myös liikevaihtoamme, käyttöasteemme oli hyvä, yksikkötuottomme paranivat ja etenimme merkittävästi kustannussäästöohjelmamme toteuttamisessa. Tulosparannus oli hyvä suoritus, kun

ottaa huomioon, että merkittävin kuluerämme eli polttoainekustannukset nousivat noin 25 prosentilla viime vuoden vastaavasta ajasta. Aiempaa aggressiivisemman hinnoittelumme ja reittiverkoston edelleen jatkuneen optimoinnin ansiosta koneemme olivat täydempiä kuin viime vuonna. Olemme myös jonkin verran hyötyneet siitä, että vaikea markkinatilanne on karsinut kilpailua joillakin reiteillämme.

Olemme edenneet 140 miljoonan euron rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmassamme hyvin ja saavuttaneet jo kolmannen vuosineljänneksen loppuun mennessä tavoitteemme alentaa kustannuksiamme 80 miljoonalla eurolla tämän vuoden loppuun mennessä. Kolmannella vuosineljänneksellä saimme päätökseen monet rakenteelliset muutokset, ja Embraer 190 -laivaston siirtäminen Flyben operoimaksi eteni suunnitelmien mukaan.

Vaikka tuloksemme oli kuluneella vuosineljänneksellä voitollinen, Finnair on vielä kaukana sille asetetusta pitkän aikavälin tuottotavoitteesta eli kuuden prosentin liikevoittomarginaalista. Olemme tulevina vuosina merkittävien laivastoinvestointien edessä, ja niiden rahoittamiseksi meidän on edelleen parannettava kannattavuuttamme. Siksi julkistimme tänään uuden tehostustavoitteen: pyrimme laskemaan kustannustasoamme pysyvästi vielä 60 miljoonalla eurolla vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusi säästöohjelma täydentää aikaisempaa 140 miljoonan euron ohjelmaa.

Neljäs vuosineljännes on perinteisesti liiketoiminnassamme kolmatta heikompi, ja tällä hetkellä näkyvyys loppuvuodelle on maailmantalouden epävarmuuden vuoksi heikko etenkin liikematkustuskysynnän osalta. Epävarmuuden vuoksi olemme kasvattaneet kapasiteettiamme maltillisesti, ja tarvittaessa pystymme sopeuttamaan toimintaamme edelleen. Pitkän aikavälin strategiamme on sen sijaan muuttumaton: uskomme Aasian kasvavan matkustustarpeen luovan meille jatkossakin uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Loppuvuoteen kohdistuvasta epävarmuudesta huolimatta uskomme, että yllämme tänä vuonna voitolliseen toiminnalliseen liiketulokseen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008."

Markkinaympäristö

Globaalissa lentoliikenteessä on meneillään rakennemuutos, jolle on tyypillistä markkinoiden vapautuminen, lisääntyvä kilpailu, ylikapasiteetti, konsolidoituminen, liittoumat sekä erikoistuminen. Alan tiukka kilpailutilanne näkyy useiden eurooppalaisten lentoyhtiöiden mittavina kustannussäästö- ja rakennemuutosohjelmina sekä konkursseina. Kapasiteetin kasvu markkinoilla on selvästi aikaisempaa kontrolloidumpaa, ja erilaiset kumppanuusjärjestelyt ovat lisääntymässä etenkin kansainvälisessä kaukoliikenteessä. Finnairin tavoitteena on hyödyntää murroksen mahdollisuudet ja vahvistaa asemaansa Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä sekä Euroopassa.

Lentoyhtiöiden suurimman yksittäisen kustannustekijän eli lentopetrolin hinta oli vuoden kolmannella neljänneksellä edelleen korkea, mikä luo merkittäviä kustannuspaineita lentoyhtiöille. Korkea polttoaineen hinta on toisaalta myös tervehdyttänyt toimialaa, kun taloudellisesti heikoimmat kilpailijat ovat poistuneet markkinoilta. Euron heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltojen dollariin nosti tyypillisesti dollareissa noteerattavien polttoaine-, leasing- ja liikennöintikulujen euromäärää entisestään. Samanaikaisesti globaalin lentoliikenteen kysynnän kasvu on hidastunut. Heikosta taloustilanteesta huolimatta matkustajaliikenne Euroopassa kasvoi edelleen vuoden kolmannella neljänneksellä, mikä yhdessä lentoyhtiöiden maltillisten kapasiteettilisäysten kanssa johti koneiden parantuneisiin käyttöasteisiin. Myös Aasian ja Euroopan välinen liikenne kasvoi vahvan kysynnän ansiosta. Euroopan epävarmat talousnäkymät, heikentynyt kuluttajakysyntä ja Aasian hidastuva kasvu lisäävät kuitenkin loppuvuoden kehityksen epävarmuutta.

Maailmantalouden epävarmuus näkyi katsauskaudella rahtiliikenteen kysynnän heikkenemisenä. Rahtikysynnän odotetaan pysyvän edellisvuoden tasolla viimeisellä vuosineljänneksellä, joka on perinteisesti rahtiliikenteen vahvin neljännes. Yksikkötuottoihin kohdistuu edelleen paineita euroalueen tuontikysynnän laskun ja lehtorahtiliikenteen ylikapasiteetin vuoksi.

Strategian toteutus ja kumppanuushankkeet

Finnairin visiona on olla pohjolan ykkönen sekä halutuin vaihtoehto Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Tavoitteena on lisäksi kaksinkertaistaa Aasian liikenteen tuotot vuosina 2010–2020. Osana kasvustrategiansa toteuttamista ja yhtiön rakennemuutosta Finnair keskittyy ydinliiketoimintaansa ja rakentaa ympärilleen aiempaa laajempaa kumppaniverkostoa. Tehokkaampi kapearunkolaivaston käyttö, joustavammat

reittivaihtoehdot sekä laajempi ja edullisempi syöttöliikenne Finnairin Aasian-lennoille tukisivat merkittävästi yhtiön Aasian markkinoihin perustuvaa kasvustrategiaa.

Finnair jatkoi katsauskaudella neuvotteluja kahdentoista Embraer 190 -koneensa liikenteen siirtämisestä Flyben operoitavaksi sopimuslentämisenä, ja sitova sopimus yhteistyöstä allekirjoitettiin lokakuussa. Lisäksi Finnair jatkoi kustannustasoaan alentavien toimien toteuttamista Euroopan lentämisessä: yhtiö aloitti syyskuussa yhteistoimintaneuvottelut alihankinnan käytöstä tietyillä reiteillä kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Finnair jatkaa kartoitustyötä Flybe-kumppanuuden ulkopuolelle jäävän Euroopan liikenteen tehostamiseksi.

Vuoden 2012 aikana Finnair on hakenut tehokkuutta ja joustoa laivaston käyttöön supistamalla kapearunkolaivastoa yhdeksällä koneella. Yhtiö operoi nyt vastaavanlaajuista liikennettä pienemmällä laivastolla kuin vuotta aiemmin, minkä ansiosta koneiden päiväkäyttö on noussut yli tunnilla yli yhdeksään tuntiin vuorokaudessa. Kysyntäpiikkien tai huoltojaksojen aikana Finnair voi lisäksi käyttää reittien operointiin yhteistyökumppanejaan.

Vuoden 2012 merkittävin panostus Aasian kasvustrategiassa oli uuden reitin avaaminen Kiinan Chongqingiin toukokuussa. Kyseessä on ensimmäinen suora reittiyhteys Chongqingista Eurooppaan, ja reitti on käynnistynyt hyvin ja odotuksia vastaavasti.

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman eteneminen

Finnair jatkoi elokuussa 2011 aloittamansa rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman toteuttamista. Ohjelman tavoitteena on alentaa Finnairin kuluja pysyvästi 140 miljoonalla eurolla vuoteen 2014 mennessä. Katsauskaudella saatiin päätökseen merkittävät tekniikkaa ja cateringia koskevat muutoshankkeet.

Finnair allekirjoitti heinäkuussa kymmenen vuoden sopimuksen lentokoneidensa moottori- ja laitehuoltopalvelujen hankkimisesta sveitsiläiseltä SR Technicsiltä. Sopimuksen seurauksena Finnair luopui vaiheittain heinä–syyskuussa omien moottorien korjaamisesta ja sopeutti laitehuoltoaan merkittävästi. Finnair säilyttää tietyt moottori- ja laitehuollon sujuvuuteen liittyvät toiminnot osana lentokoneiden päivittäisestä lentokelpoisuudesta huolehtivaa linjahuoltoaan.

Finnairin ja LSG Sky Chefs Groupin (LSG) 1.8.2012 solmiman viisivuotisen kumppanuussopimuksen mukaisesti vastuu ja päätösvalta Finnair Catering Oy:n operatiivisesta toiminnasta siirtyivät täysimääräisesti LSG:lle elokuun alussa. Kumppanuussopimuksen perusteella LSG:llä on oikeus ostaa Finnair Catering Oy:n osakekanta ennalta sovittuun hintaan sopimuskauden aikana.

Syyskuun loppuun mennessä toteutettujen rakennemuutos- ja kustannussäästötoimien ansiosta Finnair on saavuttanut vuodelle 2012 asetetun säästötavoitteen. Osa säästöistä toteutuu kuluvan vuoden viimeiseltä neljännekseltä alkaen. Säästötoimenpiteet näkyvät jo nyt osittain lentoliikenteen yksikkökustannusten, polttoaine pois lukien, laskuna. Finnairin uusi arvio vuoden 2012 loppuun mennessä saavutettavista kumulatiivisista, pysyvistä säästöistä on 90 milj. euroa.

Tällä hetkellä Finnair arvioi, että rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman suurimmat säästöt saavutetaan henkilöstö- ja huoltokustannuksista, joiden molempien osuus on noin neljännes 140 miljoonan euron kokonaistavoitteesta. Laivastokustannusten osuus on noin 10 prosenttia säästötavoitteesta, ja myynti- ja jakelukustannusten, cateringin ja maapalvelukustannusten kunkin osuus on vajaa 10 prosenttia tavoitteesta. Muiden kulujen, mukaan lukien IT, osuus on noin 15 prosenttia säästötavoitteesta.

Toistaiseksi merkittäviä säästöjä on saatu etenkin laivasto, myynti- ja jakelu- sekä catering-kuluissa, joiden yhteenlaskettu osuus jo saavutetuista säästöistä on yli 40 miljoonaa euroa. Eri säästökategorioiden saavutetuista säästöistä noin 16 miljoonaa euroa on saatu hankinnan tehostamisen kautta.

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman hyvästä etenemisestä huolimatta Finnair ei ole kaikissa säästökategorioissa edennyt tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö on vielä kaukana sille asetetusta pitkän aikavälin tuottotavoitteesta eli kuuden prosentin liikevoittomarginaalista. Lisäksi korkea polttoaineen hinta, kiristyvä kilpailu ja tulevien vuosien merkittävät laivastoinvestoinnit edellyttävät kannattavuuden selvää parantamista. Tämän vuoksi Finnair julkisti tänään uuden kustannussäästöohjelman, jonka tavoitteena on laskea kustannustasoa pysyvästi vielä 60 miljoonalla vuoden 2014 loppuun mennessä.

Taloudellinen kehitys

Taloudellinen kehitys heinä–syyskuussa 2012

Finnairin liikevaihto kasvoi matkustajaliikenteen kysynnän kasvun ja kapasiteetin lisäyksen ansiosta heinä– syyskuussa 7,1 prosenttia vuoden 2011 vertailujaksosta ja oli 650,3 miljoonaa euroa (607,2).

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman eteneminen näkyi katsauskauden toiminnallisissa kuluissa. Toiminnalliset kulut ilman polttoainekuluja laskivat 3,6 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti kasvoi samanaikaisesti 3,4 prosenttia. Polttoainekulut suojaukset ja päästökaupasta aiheutuvat kulut mukaan lukien nousivat 24,5 prosenttia 179,6 miljoonaan euroon (144,3), kun taas henkilöstökulut laskivat rakennemuutoksen yhteydessä toteutettujen henkilöstövähennysten vuoksi 11,5 prosenttia 97,7 miljoonaan euroon (110,4). Polttoainekulujen nousun vuoksi euromääräiset toiminnalliset kulut nousivat vertailukaudesta 3,3 prosenttia 603,5 miljoonaan euroon (584,2). Yhtiön toiminnallinen liiketulos eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta parani selvästi 48,9 miljoonaan euroon (27,6).

Finnairin tuloslaskelmaan sisältyy katsauskauden aikana tapahtunut mutta myöhemmin erääntyvien johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutos. Kyseessä on IFRS:n mukainen realisoimaton arvostustulos, jolla ei ole rahavirtavaikutusta ja jota ei lasketa mukaan toiminnalliseen liiketulokseen. Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos paransi liiketulosta 7,7 miljoonaa euroa (-15,3). Liiketulokseen vaikutti positiivisesti käyttöomaisuuden myyntivoitot 21,3 miljoonaa euroa (-1,7). Tästä 15,7 miljoonaa euroa liittyi Finnairin catering-järjestelyyn, kun Finnair IFRS:n mukaisesti tuloutti korvaukset, joita LSG Sky Chefs maksaa sille viisivuotisen sopimuskauden aikana vuosina 2012–2017 korvauksena Finnair Catering Oy:n määräysvallan siirtymisestä. Liiketulosta heikensivät pääasiassa tekniikan rakennemuutokseen liittyvät kertaluonteiset 6,8 miljoonan euron kulut (0,0). Liiketulos nousi ennätystasolle ja oli 71,1 miljoonaa euroa (10,6). Heinä–syyskuun tulos ennen veroja oli 67,3 miljoonaa euroa (3,1) ja tulos verojen jälkeen 50,8 miljoonaa euroa (1,9).

Lentoliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) nousi 7,8 prosenttia vertailukaudesta 6,93 eurosenttiin (6,43). Yksikkökustannukset tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) nousivat lähinnä polttoaineen hinnan nousun vuoksi 6,1 prosenttia 6,60 eurosenttiin (6,22). Yksikkökustannukset ilman polttoainetta (CASK excl. fuel) laskivat 1,1 prosenttia 4,43 eurosenttiin (4,48).

Taloudellinen kehitys tammi–syyskuussa 2012

Finnairin liikevaihto kasvoi tammi–syyskuussa 9,3 prosenttia tammi–syyskuuhun 2011 verrattuna ja oli 1 836,5 miljoonaa euroa (1 680,3). Toiminnalliset kulut ilman polttoainekuluja pysyivät vertailukauden tasolla ja olivat 1 306,2 miljoonaa euroa (1 313,4), kun kapasiteetti kasvoi samanaikaisesti 3,4 prosenttia. Euromääräiset toiminnalliset kulut nousivat 1 811,3 miljoonaan euroon (1 722,2) pääasiassa kasvaneiden polttoainekulujen vuoksi. Polttoainekulut suojaukset ja päästökaupasta aiheutuvat kulut mukaan lukien nousivat 23,6 prosenttia 505,1 miljoonaan euroon (408,8). Henkilöstökulut laskivat 3,3 prosenttia 326,5 miljoonaan euroon (337,6). Yhtiön toiminnallinen liiketulos parani selvästi vertailukaudesta ja oli 38,6 miljoonaa euroa (-29,3).

Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos heikensivät tammi–syyskuun liiketulosta 4,0 miljoonalla eurolla (-7,0). Käyttöomaisuuden myyntivoitot olivat 21,3 miljoonaa euroa (-3,0), ja pääasiassa rakennemuutokseen liittyvät kertaluonteiset erät olivat -23,1 miljoonaa euroa (- 18,4). Tammi–syyskuun liiketulos oli 32,8 miljoonaa euroa (-57,7) ja tulos ennen veroja 15,6 miljoonaa euroa (- 73,3). Kauden tulos oli 10,6 miljoonaa euroa (-54,9).

Lentoliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) nousi 8,7 prosenttia vertailukaudesta 6,52 eurosenttiin (6,00). Yksikkökustannukset tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) nousivat 4,2 prosenttia 6,58 eurosenttiin (6,32) ja yksikkökustannukset ilman polttoainetta laskivat 1,9 prosenttia 4,51 eurosenttiin (4,59).

Tase 30.9.2012

Konsernin taseen loppusumma oli 2 311,9 miljoonaa euroa 30.9.2012 (2 419,7 miljoonaa euroa 30.9.2011). Oma pääoma oli yhteensä 754,3 miljoonaa euroa (783,1) eli 5,90 euroa osakkeelta (6,13).

Omaan pääomaan sisältyy johdannaissopimusten suojauslaskentaan liittyvä käyvän arvon rahasto, jonka arvoon öljyn hinta- ja valuuttamuutokset vaikuttavat. Erän suuruus katsaushetkellä oli laskennallisten verojen jälkeen 21,3 miljoonaa euroa (19,9), ja se sisältää polttoaine- ja valuuttajohdannaiset sekä vähemmässä määrin muita eriä.

Kassavirta ja rahoitusasema tammi–syyskuussa

Liiketoiminnan nettorahavirta oli tammi–syyskuussa 136,8 miljoonaa euroa (59,2) ja investointien rahavirta oli -38,6 miljoonaa euroa (-0,6). Finnair maksoi kesäkuussa takaisin 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja laski katsauskaudella nettomääräisesti liikkeelle 50,8 miljoonalla eurolla yritystodistuksia. Yhteensä 200 miljoonan euron lyhytaikaisesta yritystodistusohjelmasta oli syyskuun lopussa käytössä 60,8 miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirta oli -129,2 miljoonaa euroa (-57,1). Rahoituskulut olivat 21,1 miljoonaa euroa (-22,4) ja rahoitustuotot 6,3 miljoonaa euroa (6,6).

Käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvät ennakkomaksut olivat tammi–syyskuussa 21,0 miljoonaa euroa (16,9). Katsauskauden päättyessä korollinen velka oli 598,0 miljoonaa euroa (738,4). Omavaraisuusaste oli 33,3 prosenttia (33,1) ja nettovelkaantumisaste (gearing) 25,9 prosenttia (41,9). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 90,1 prosenttia (101,4).

Konsernin rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 402,9 miljoonaa euroa (410,7). Taseen rahavarojen lisäksi yhtiöllä on työeläkeyhtiöltään noin 430 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka nostaminen edellyttää pankkitakausta. Yhtiöllä on myös reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 200 miljoonan euron syndikoitu luottolupaus, joka erääntyy kesäkuussa 2013.

Investoinnit

Tammi–syyskuun kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 17,7 miljoonaa euroa (182,8). Vertailukauden investoinneista 104 miljoonaa euroa liittyi Flybe Nordic järjestelyn yhteydessä ostettuihin ATR 72 -koneisiin. Koko vuoden 2012 investointien arvioidaan olevan 37 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuvat pääosin laivastoon.

Laivasto

Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Laivaston koko pieneni vuoden kolmannella neljänneksellä, kun Finnair luopui kahdesta Airbus 32S-sarjan koneesta niiden leasing-sopimusten päätyttyä.

Finnair tilasi vuonna 2010 viisi Airbus A321ER -lentokonetta, joilla korvataan lähivuosina neljä lomalennoilla käytettävää Boeing 757 -konetta. Ensimmäiset näistä koneista toimitetaan vuoden 2013 lopulla.

Lisäksi Finnair on vuonna 2005 tilannut Airbusilta 11 A350 XWB -konetta, joista osa tulee korvaamaan kaukoliikenteessä nyt käytössä olevia koneita. Tilaukseen liittyy kahdeksan lisäkoneen toimitusoptio. Koneiden toimitusten arvioidaan alkavan vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla. Finnair tutkii vaihtoehtoisia ratkaisuja minimoidakseen vaikutukset, joita toimitusten viivästymisellä mahdollisesti on.

Finnairin operoimien koneiden lisäksi sen taseessa ovat yhtiön omistamat ja muiden yhtiöiden operoimat yksitoista ATR 72 -konetta ja neljä Embraer 170 -konetta.

Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli syyskuun lopussa 8,4 vuotta ja muiden yhtiöiden operoiman laivaston 4,2 vuotta. Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa joustavasti laivastonsa kokoa kysyntätilanteen ja näkymien mukaisesti eripituisten vuokrasopimusten ansioista.

Finnairin operoima	Istuimia	Kpl	Omat	Vuokratut		Keski-	Muutos	Tilaukset	Lisä
laivasto 30.9.2012				(käyttö-	(rahoitus-	ikä	31.12.2011		optiot
				leasing)	leasing)		verrattuna
Euroopan liikenne
Airbus A319	123–138	9	7	2		11,2	-4
Airbus A320	159–165	10	6	4		10,1
Airbus A321	196	6	4	2		11,7		5
Embraer 170*	76	1	1			6,2	-4
Embraer 190	100	12	8	4		4,2
Kaukoliikenne
Airbus A330	297/271/263	8	4	1	3	2,9
Airbus A340	270/269	7	5	2		9,7
Airbus A350	na.							11	8
Lomaliikenne
Boeing B757	227	4	0	4		14,7
Yhteensä		57	35	19	3	8,4	-8	16	8

Finnairin omistama ja	Istuimia	Kpl	Omat	Vuokratut		Keski-	Muutos	Tilaukset	Lisä
muiden yhtiöiden operoima				(käyttö-	(rahoitus-	ikä	31.12.2011		optiot
laivasto 30.9.2012**				leasing)	leasing)		verrattuna
ATR 72	68–72	11	11			3,4		1
Embraer 170	76	4	4			6,3	+5
Yhteensä		15	15			4,2	-5	1	0

* Honeywellille vuokrattu Finnairin operoima E170-kone.

** Kaikki ATR-koneet ja kaksi E170-konetta on vuokrattu Flybe Nordicille ja kaksi E170-konetta konsernin ulkopuolisille tahoille.

Liiketoiminta-alueiden kehitys heinä–syyskuussa

Finnairin tilinpäätöksen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne, Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut.

Lentoliikenne

Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta sekä lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset toiminnot, Operatiiviset toiminnot, Asiakaspalvelutoiminnot ja Resurssienhallinta sekä tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Cargo Terminal Operations Oy, Finnair Flight Academy Oy sekä Finnair Aircraft Finance Oy.

Avainluvut	7-9 2012	7-9 2011	Muutos %	1-9 2012	1-9 2011	Muutos %	2011
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	599,2	545,9	9,8	1 644,7	1 474,1	11,6	1 970,5
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	55,4	14,4	>200	25,7	-38,5	166,8	-55,5
Liiketulos liikevaihdosta, %	9,2	2,6	6,6 %-yks	1,6	-2,6	4,2 %-yks	-2,8
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin				3 656	3 562	2,6	3 565

Lentoliikenteen liikevaihto kasvoi heinä–syyskuussa 9,8 prosenttia vertailukaudesta 599,2 miljoonaan euroon (545,9) ja kannattavuus parani selvästi.

Finnairin liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi heinä–syyskuussa 8,6 prosenttia ja kokonaiskapasiteetti 3,4 prosenttia vertailukaudesta. Koko liikenteen matkustajakäyttöaste nousi 3,9 prosenttiyksikköä 81,3 prosenttiin.

Aasian-liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi heinä–syyskuussa 6,4 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti kasvoi vastaavalla jaksolla 4,3 prosenttia. Aasian liikenteessä käyttöaste nousi 1,6 prosenttiyksikköä 81,9 prosenttiin. Euroopan liikenne kasvoi myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 9,2 prosenttia ja kotimaan liikenne 2,6 prosenttia vertailukaudesta. Käyttöasteet nousivat vastaavasti 6,9 prosenttiyksikköä ja 7,3 prosenttiyksikköä.

Heikosta taloustilanteesta huolimatta yleinen matkustuskysyntä kasvoi heinä–syyskuussa edelleen, ja lentoliikenteen yksikkötuotto kasvoi 7,8 prosenttia edellisvuodesta. Suurimpia myyntiyksiköitä olivat Japani, Kiina ja Suomi. Euroalueen talouden epävarmuus vähensi kuitenkin yritysten matkustusta kolmannella vuosineljänneksellä ja yritysmyynti laski 7,8 prosenttia edellisvuodesta, pääasiassa kotimaassa ja Kiinassa. . Globaalin yritysmyynnin osuus reittiliikenteen kokonaismyynnistä oli noin 20 prosenttia.

Finnairin markkinaosuus yhtiön operoimilla reittipareilla Aasian ja Euroopan välisessä reittiliikenteessä oli edellisvuoden tasolla eli 5,9 prosenttia (5,8). Suomen ja Euroopan välisessä reittiliikenteessä Finnairin markkinaosuus oli 41,2 prosenttia.

Lomaliikenteen kapasiteetti kasvoi heinä–syyskuussa 23,6 prosenttia vertailukaudesta, vaikka kesäkauden tarjontaa supistettiinkin suunnitellusta Suomen valmismatkamarkkinoiden ylikapasiteetin vuoksi. Lomaliikenteen matkustajakäyttöaste nousi 4,5 prosenttiyksikköä 93,6 prosenttiin. Finnairin tilauslennoilla oli heinä–syyskuussa noin 227 900 matkustajaa, mikä oli 30,8 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella.

Kohonneet polttoainekustannukset rasittivat rahtiliikenteen tulosta myös vuoden kolmannella neljänneksellä, ja lentorahtikysyntä väheni Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Finnairin rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste nousi vertailukaudesta 3,2 prosenttiyksikköä 67,5 prosenttiin, kun tarjotut tonnikilometrit laskivat 0,7 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit nousivat 4,1 prosenttia vertailukaudesta. Rahdin ja postin yksikkötuotot laskivat 7,3 prosenttia vertailukaudesta ja kuljetetun rahdin ja postin määrä laski 5,0 prosenttia. Finnair Cargo operoi erillisiä rahtilentoja kolmannen vuosineljänneksen aikana Hongkongiin, Souliin, Mumbaihin, New Yorkiin ja Frankfurtiin. Soulin rahtilennot lopetettiin heinäkuussa markkinatilanteen vuoksi, ja heikon kysyntäennusteen vuoksi Finnair Cargo keskeyttää myös Frankfurtin rahtilennot 27. lokakuuta. Erillisten rahtilentojen osuus koko rahtiliikenteestä on 19 prosenttia Finnair Cargon liikevaihdosta.

Finnairin lentojen saapumistäsmällisyys oli heinä–syyskuussa erinomainen. Reittilennoista 92,1 prosenttia (88,0) ja koko liikenteestä 91,9 prosenttia (87,2) saapui aikataulussa.

Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet

Reittiverkosto

Finnair lensi kesäkaudella Helsingistä Aasiaan ennätysmäärän eli 77 lentoa viikossa ja tarjosi nopeimmat yhteydet Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä yli 200 reittiparilla. Finnair lensi Helsingistä viikoittain yli 800 lentoa kotimaan kohteisiin ja muualle Eurooppaan.

Vuoden kolmannella neljänneksellä Finnair ei avannut uusia reittikohteita. Finnair kertoi elokuussa code share -yhteistyön tiivistämisestä Airberlinin kanssa talvikaudesta 2012–2013 alkaen.

Muut uudistukset ja palvelut

Finnair ja Booking.com allekirjoittivat syyskuussa vuoden mittaisen sopimuksen Finnairin internetsivuilla olevista hotelli- ja majoitusvarauspalveluista. Booking.comin haku kattaa yli 240 000 majoitusmahdollisuutta 173 maassa.

Lentomatkustajat äänestivät heinäkuussa Finnairin kolmatta vuotta peräkkäin Skytrax World Airline Award -äänestyksessä Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi. World Airline Awards™ on toimialan laajin ja arvostetuin kaupallisten lentoyhtiöiden luokittelu.

Lentotoimintapalvelut

Heinä–syyskuussa toteutuneiden tekniikan ja cateringin rakennejärjestelyjen jälkeen Lentotoimintapalvelutsegmentti koostuu pääasiassa lentokonehuollosta, maapalveluista sekä Finncatering Oy:n ja Finnair Travel Retail Oy:n toiminnoista. LSG Sky Chefsin alaisuuteen 1.8.2012 siirtynyt Finnair Catering Oy:n liiketoiminta on mukana segmentin luvuissa 31.7.2012 asti. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös valtaosa Finnairin kiinteistöomaisuudesta sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi ja ylläpito sekä toimitilapalvelut. Lentotoimintapalvelujen liiketoiminta on pääosin yhtiön sisäistä palvelutuotantoa. Liikevaihdosta noin neljännes on Finnairin ulkopuolista.

Avainluvut	7-9 2012	7-9 2011	Muutos %	1-9 2012	1-9 2011	Muutos %	2011
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	69,5	104,8	-33,7	245,9	320,1	-23,2	424,1
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	11,9	1,6	>200	4,4	-7,6	157,9	-16,5
Liiketulos liikevaihdosta, %	17,1	1,5	15,6 %-yks	1,8	-2,3	4,1 %-yks	-3,9
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin				2 142	2 662	-19,5	2 619

Lentotoimintapalvelujen liikevaihto laski vuoden kolmannella neljänneksellä selvästi vertailukaudesta moottorija laitehuoltotoiminnan ulkoistamisen vuoksi sekä Finnair Catering Oy:n toiminnan siirryttyä LSG:n operoitavaksi. Liiketoiminta-alueen toiminnallinen tulos oli tappiolla, ja erityisesti tekniikan rakennejärjestelyt syvensivät Finnair Tekniikan tappiota selvästi. Segmentin liiketulos nousi kannattavaksi LSG-järjestelystä kirjatun kertaluonteisen 15,7 milj. euron myyntivoiton vuoksi.

Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot)

Liiketoiminta-alueen muodostavat Aurinkomatkat ja sen Virossa toimiva tytäryritys sekä liikematkatoimistot Area, Suomen Matkatoimisto (SMT) ja SMT:n Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel. Amadeus Finland tuottaa matkailualan ohjelmistoja ja ratkaisuja. Aurinkomatkat palvelee vapaa-ajan matkustajia tarjoten valmismatkojen lisäksi asiakkaalle mm. räätälöityjä matkoja, lento- ja hotellipaketteja, pelkkiä lentoja, laivamatkoja, golf-, purjehdus- ja laskettelulomia sekä ryhmämatkoja.

Avainluvut	7-9 2012	7-9 2011	Muutos %	1-9 2012	1-9 2011	Muutos %	2011
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa	58,3	60,8	-4,1	211,5	233,1	-9,3	321,9
Liiketulos, EBIT, milj. euroa	3,8	-5,4	170,4	2,7	-11,6	123,3	-15,8
Liiketulos liikevaihdosta, %	6,5	-8,9	15,4 %-yks	1,3	-5,0	6,3 %-yks	-4,9
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin				873	988	-11,6	980

Matkapalvelujen liikevaihto oli heinä–syyskuussa 58,3 miljoonaa euroa (60,8) ja liiketulos 3,8 miljoonaa euroa (-5,4).

Alan toimijat, Aurinkomatkat mukaan lukien, supistivat kesäkauden tarjontaansa noin kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Viileä kesäsää lisäsi lomamatkojen myyntiä, ja myös talvikauden varausaste on nyt viimevuotista parempi. Aurinkomatkojen liiketulosta heikensivät katsauskaudella kertaluonteiset, Venäjänliiketoiminnan lopettamiseen liittyvät kulut. Aurinkomatkojen asiakastyytyväisyys oli hyvä.

Virossa toimivan Aurinko Oü:n liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. Yhtiön uutena toimitusjohtajana aloittaa Timo Vurmer marraskuussa 2012.

Kansainväliset verkkomatkatoimistot kasvattivat edelleen lentolippujen myyntiä Suomen markkinoilla. Liikematkustus väheni kesälomien jälkeen hieman vertailukaudesta, mutta Finnairin matkatoimistojen kehitys oli hieman liikematkatoimistojen keskimääräistä kehitystä parempi. Erityisesti Estravel onnistui kasvattamaan myyntiä ja kannattavuuttaan Baltian markkinoilla. Elokuussa SMTn uutena toimitusjohtajana aloitti Kirsi Paakkari.

Henkilöstö

Meneillään olevan rakennemuutoksen vuoksi Finnairin henkilöstömäärä pieneni heinä–syyskuussa ja yhtiön palveluksessa oli syyskuun lopussa keskimäärin 6 966 työntekijää (7 514). Henkilöstö jakautui liiketoimintaalueittain seuraavasti: Lentoliikenne 3 656 (3 562), lentotoimintapalvelut 2 142 (2 662) ja matkapalvelut 873 (988). Muissa toiminnoissa työskenteli 295 henkilöä (302). Henkilöstön määrä 30.9.2012 oli 6 495 (7 524).

Finnair ja sen matkustamohenkilökunta saivat elokuussa päätökseen Embraer 190 -lentämistä koskevaan Flybe-yhteistyöhön liittyneet yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen aikana matkustamohenkilökunnan vähentämistarve tarkentui noin sataan henkilötyövuoteen aiemmin ilmoitetusta 120 henkilötyövuodesta. Finnair aloitti uudet yhteistoimintaneuvottelut matkustamohenkilökunnan kanssa syyskuussa, ja ne liittyvät Finnairin suunnitelmiin käyttää yhteistyökumppanin henkilökuntaa tietyillä reiteillä ja lomalennoilla. Toteutuessaan suunnitelmat voisivat vähentää Finnairin Suomessa olevan matkustamohenkilökunnan tarvetta enimmillään noin sadan henkilön työpanoksen verran. Työvoiman vähennystarve hoidettaisiin lomautuksin.

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto

Finnairin markkina-arvo oli syyskuun 2012 lopussa 265,2 miljoonaa euroa (376,7) ja päätöskurssi 2,07 euroa (2,94). Finnairin osakkeen ylin kurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli tammi–syyskuussa 2,64 euroa (5,37), alin kurssi 1,67 euroa (2,60) ja keskikurssi 2,27 euroa (3,77). Osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingin pörssissä 10,4 miljoonaa (15,8) kappaletta yhteensä 23,7 miljoonalla eurolla (59,6).

Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 kappaletta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia (55,8), suorien ulkomaisten omistusten ja hallintarekisteröityjen osuus oli 11,9 prosenttia (12,8).

Finnairin hallussa oli 30.9.2012 yhteensä 410 187 kappaletta Finnairin osakkeita, joiden osuus yhtiön koko osakepääomasta oli 0,3 prosenttia. Omien osakkeiden omistusmäärässä ei tapahtunut muutosta katsauskaudella.

Yhteiskuntavastuu

Finnair julkaisi huhtikuussa vuosittaisen yhteiskuntavastuuraporttinsa, joka on laadittu globaalin raportointiohjeistuksen Global Reporting Initiativen (GRI) mukaisesti. Raportti sisältää taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun mittarit vuodelta 2011. Finnair on raportoinut ympäristövastuusta vuodesta 1997 lähtien ja oli vuonna 2008 oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä, joka alkoi raportoida GRI-ohjeistuksen mukaisesti. GRI on laajimmin tunnustettu kansainvälinen kestävän kehityksen raportointiohjeistus.

Merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Matkustaja- ja rahtiliikenteen varauskannan lyhyyden takia liiketoiminnan ennustaminen pitkällä aikavälillä on vaikeaa. Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Lisäksi tulokseen vaikuttavat Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin kurssivaihtelut. Polttoainekulut, lentokoneiden vuokramaksut sekä varaosahankinnat ovat dollarimääräisiä, ja jeni on vahvan Japanin-liiketoiminnan vuoksi Finnairin merkittävä tulovaluutta.

Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia. Syyskuun lopussa polttoainehankintojen suojausaste vuoden viimeiselle neljännekselle oli 75 prosenttia ja vuoden 2013 ensimmäiselle puoliskolle 69 prosenttia. Syyskuun lopussa seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 70 prosenttia.

Finnairin kumppanuushankkeiden toteutumiseen ja niiden kautta tavoiteltujen strategisten hyötyjen saavuttamiseen liittyy omat riskinsä. Myös rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmien toteutukseen liittyy riskejä.

Euroopan Unioni liitti lentoliikenteen osaksi hiilidioksidipäästökauppaa vuoden 2012 alussa. Päästökaupan alaisia ovat lentoliikenne EU:n sisällä sekä sieltä lähtevät tai sinne saapuvat lennot. Osa EU:n ulkopuolisista maista vastustaa EU:n päästökauppadirektiiviä ja on uhannut Eurooppaa erilaisilla sanktioilla, jotka saattavat vaikuttaa myös Finnairin Aasian-liikenteen kasvumahdollisuuksiin ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Päästökaupasta vastaavan komissaarin heinäkuisen ehdotuksen mukaan myös varsinaisten päästökauppaoikeuksien hinnat saattavat nousta, mikä vääristäisi kilpailutilannetta eurooppalaisten ja EU:n

ulkopuolisten lentoyhtiöiden välillä entisestään. Päästökaupasta suoraan aiheutuva lisäkustannus Finnairille vuonna 2012 on arviolta noin 5 miljoonaa euroa.

EU-tuomioistuin vahvisti 23.10.2012 vuonna 2009 tekemänsä päätöksen, jonka mukaan lentomatkustaja voi tietyin ehdoin saada korvausta, jos lento myöhästyy vähintään kolme tuntia. Oikeutta korvaukseen ei ole, jos viivästys johtuu olosuhteista, jotka eivät ole lentoyhtiön hallittavissa. EU-tuomioistuimen päätös voi nostaa lentomatkustajille maksettavien korvausten määrää, ja siten aiheuttaa lisäkustannuksia.

Finnairin toimintaan liittyy useita strategisia, taloudellisia ja operatiivisia riskejä. Riskejä ja riskienhallintaa on kuvattu kattavasti maaliskuussa 2012 julkaistussa Finnairin taloudellisessa katsauksessa.

Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet

Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua Aasian vapaa-ajan- ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien vuoksi.

Yhden prosenttiyksikön muutos matkustajakäyttöasteessa tai matkustajaliikenteen keskituotossa vaikuttaa konsernin liiketulokseen on noin 15 miljoonaa euroa. Matkustajareittiliikenteen yksikkökustannusten yhden prosenttiyksikön muutos vaikuttaa liiketulokseen noin 17 miljoonaa euroa.

Polttoainekustannukset ovat Finnairin liiketoiminnan suuri epävarmuustekijä: Polttoaineen maailmanmarkkinahinnan 10 prosentin muutos vaikuttaa Finnairin liiketulokseen vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa suojaukset huomioon ottaen. Euro-dollari-kurssien 10 prosentin muutos vaikuttaa suojaukset huomioon ottaen vuositasolla noin 22 miljoonaa euroa Finnairin liiketulokseen.

Muut tapahtumat heinä–syyskuussa

Finnair sopi katsauskaudella alustavasti ulkopuolisille lentoyhtiöille tehtävien moottorihuoltotoimintojen myymisestä yhdysvaltalaiselle GA Telesikselle. Kaupan toteutumisen ehtona on kuitenkin se, että GA Telesis ja työntekijöitä edustavat ammattijärjestöt pääsevät yhteisymmärrykseen uuden perustettavan yrityksen työsuhde-ehdoista. Mahdollisen kaupan myötä tarjoutuisi työtä 75 henkilölle, joiden työt muuten loppuisivat Finnairin ulkoistettua moottori- ja laitehuoltonsa SR Technicsille.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi syyskuussa, ettei toimitusjohtaja Mika Vehviläisen ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen välinen toiminta tammikuussa 2011 tehdyssä asuntokaupassa antanut aihetta oikeuslaitoksen jatkotoimiin ja teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Tapaus on nyt loppuun käsitelty.

Finnair valitsi syyskuussa IAE International Aero Engines AG:n moottoritoimittajaksi viiteen laajan toimintasäteen A321 Airbus -lentokoneeseen, jotka liittyvät Finnairin laivastoon syyskuusta 2013 alkaen.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Finnair ja Flybe allekirjoittivat 12.10.2012 sitovan sopimuksen Finnairin 12 Embraer 190 -koneen siirtämisestä Flybe Finland Oy:n operoitavaksi 28.10.2012 alkaen. Flybe operoi koneita sopimuslentämisenä, jolloin reittien kaupallinen kontrolli ja riski säilyvät Finnairilla. Yhteistyö mahdollistaa yli 25 prosentin säästöt sopimuksen vaikutuspiirissä olevista kuluista, kun säästöjen aikaansaamiseksi vaadittavat toimet on täysin toteutettu.

Finnair sijoittui lokakuussa listauksen kärkeen Carbon Disclosure Projectin (CDP) vuoden 2012 Pohjoismaiden raportissa ja pääsi ensimmäisenä lentoyhtiönä kautta aikojen CDP-raportin Leadership-indeksiin. CDP vastaa maailman ainoasta globaalista ilmastonmuutosraportointijärjestelmästä, ja sen tilaajina ovat 655 institutionaalista sijoittajaa eri puolilta maailmaa. Finnair on osallistunut CDP:hen vuodesta 2007 lähtien.

Finnair tiedotti uuden säästöohjelman aloittamisesta 26.10.2012 samanaikaisesti tämän osavuosikatsauksen julkistamisen kanssa. Ohjelman tavoitteena on laskea kustannustasoa pysyvästi 60 miljoonalla. Uusi ohjelma täydentää jo käynnissä olevaa 140 miljoonan euron rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmaa.

Vuoden 2012 näkymät

Ohjeistus 26.10.2012:

Finnair arvioi kausiluonteisesti ensimmäistä vuosipuoliskoa vahvemman toisen vuosipuoliskon toiminnallisen tuloksen olevan kannattavuudeltaan ensimmäistä vuosipuoliskoa parempi, minkä ansiosta vuoden 2012 toiminnallisen tuloksen odotetaan olevan voitollinen.

Maailman talouden näkymät ovat edelleen epävarmat, ja Finnair sopeuttaa tarvittaessa nykyrakenteista matkustajaliikennekapasiteettiaan kysyntää vastaavaksi. Finnair arvioi kapasiteetin kasvavan edellisvuodesta, mutta alle viisi prosenttia. Kasvu tulee pääasiassa Aasian-liikenteestä, jossa Finnair lisäsi kapasiteettiaan toukokuussa avaamalla uuden reitin Chongqingiin Kiinaan.

Finnairin polttoainekustannusten arvioidaan yhä olevan vuonna 2012 edellisvuotta selvästi korkeammat kapasiteetin lisäyksen ja polttoaineen korkean hinnan vuoksi.

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman 140 miljoonan euron kustannusleikkaustavoitteesta arvioidaan toteutuvan noin 90 miljoonan euron kokonaissäästöt vuoden 2012 loppuun mennessä. Finnair arvioi yksikkökustannuksen (CASK) ilman polttoainetta laskevan vuoden toisella puoliskolla edellisvuoden vertailukaudesta.

Aikaisempi 13.8.2012 annettu ohjeistus:

Finnair arvioi kausiluonteisesti ensimmäistä vuosipuoliskoa vahvemman toisen vuosipuoliskon toiminnallisen tuloksen olevan kannattavuudeltaan ensimmäistä vuosipuoliskoa parempi.

Maailman talouden näkymät ovat edelleen epävarmat, ja Finnair sopeuttaa tarvittaessa nykyrakenteista matkustajaliikennekapasiteettiaan kysyntää vastaavaksi. Finnair arvioi kapasiteetin kasvavan edellisvuodesta, mutta aikaisemmin arvioimaansa viittä prosenttia vähemmän. Kasvu tulee pääasiassa Aasian-liikenteestä, jossa Finnair lisäsi kapasiteettiaan toukokuussa avaamalla uuden reitin Chongqingiin Kiinaan.

Finnairin polttoainekustannusten arvioidaan olevan vuonna 2012 edellisvuotta selvästi korkeammat kapasiteetin lisäyksen ja polttoaineen korkean hinnan vuoksi.

Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman 140 miljoonan euron kustannusleikkaustavoitteesta arvioidaan toteutuvan noin 80 miljoonan euron kokonaissäästöt vuoden 2012 loppuun mennessä. Kustannussäästöjen toteutuminen painottuu vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Finnair arvioi yksikkökustannuksen (CASK) ilman polttoainetta laskevan vuoden toisella puoliskolla edellisvuoden vertailukaudesta.

Finnairin tilinpäätöstiedote vuodelta 2012 julkaistaan 8.2.2013.

FINNAIR OYJ Hallitus

Tiedotustilaisuudet

Finnair järjestää lehdistötilaisuuden 26.10.2012 klo 11.00 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 Helsinki-Vantaan lentoaseman Toimistotornissa, Lentäjäntie 3. Englanninkielinen puhelinkonferenssi pidetään klo 15.00 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua numerolla 0800 770 306, PIN-koodi on: 255856#

Finnair Oyj Viestintä 26.10.2012

Lisätietoja antavat:

Talousjohtaja Erno Hilden puhelin (09) 818 8550 erno.hilden@finnair.com

Sijoittajasuhde- ja talousviestintäjohtaja Mari Reponen puhelin (09) 818 4054 mari.reponen@finnair.com

IRO Kati Kaksonen talousviestintä ja sijoittajasuhteet puhelin (09) 818 2780 kati.kaksonen@finnair.com, investor.relations@finnair.com

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. euroa	7-9/2012	7-9/2011	Muutos %	1-9/2012	1-9/2011	Muutos %	1-12/2011
Liikevaihto	650,3	607,2	7,1	1 836,5	1 680,3	9,3	2 257,7
Valmistus omaan käyttöön	0,5	0,5	0,0	1,6	2,5	-36,0	3,1
Liiketoiminnan muut tuotot	1,6	4,1	-61,0	11,8	10,1	16,8	13,9
Käyttöomaisuuden myyntivoitot *)	21,3	-1,7	> 200 %	21,3	-3,0	> 200 %	-3,0
Liiketoiminnan tuotot	673,7	610,1	10,4	1 871,2	1 689,9	10,7	2 271,7
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstökulut	97,7	110,4	-11,5	326,5	337,6	-3,3	455,4
Polttoaineet	179,6	144,3	24,5	505,1	408,8	23,6	555,2
Lentokaluston leasemaksut	16,2	17,5	-7,4	51,4	52,3	-1,7	69,9
Muut vuokrat	27,6	36,2	-23,8	85,1	96,6	-11,9	128,0
Kaluston aineostot ja huolto	36,9	32,3	14,2	108,7	87,4	24,4	117,8
Liikennöimismaksut	61,6	55,5	11,0	174,0	155,9	11,6	211,6
Maaselvitys- ja cateringkulut	61,9	50,5	22,6	163,1	143,8	13,4	195,8
Valmismatkatuotannon kulut	16,8	27,8	-39,6	73,9	96,6	-23,5	131,2
Myynti ja markkinointikulut	18,8	21,7	-13,4	57,0	70,5	-19,1	93,3
Poistot	32,7	30,7	6,5	96,9	90,2	7,4	130,6
Muut kulut	53,7	57,3	-6,3	169,6	182,5	-7,1	246,8
Toiminnalliset kulut yhteensä	603,5	584,2	3,3	1 811,3	1 722,2	5,2	2 335,6
Toiminnallinen liikevoitto, EBIT	48,9	27,6	77,2	38,6	-29,3	> 200 %	-60,9
johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston
huoltovarausten arvon muutokset	7,7	-15,3	150,3	-4,0	-7,0	42,9	-2,4
Kertaluonteiset erät	-6,8	0,0	-	-23,1	-18,4	-25,5	-21,5
Kulut yhteensä	602,6	599,5	0,5	1 838,4	1 747,6	5,2	2 359,5
Liikevoitto, EBIT	71,1	10,6	> 200 %	32,8	-57,7	156,8	-87,8
Rahoitustuotot	1,4	2,3	-39,1	6,3	6,6	-4,5	9,0
Rahoituskulut	-5,5	-9,9	44,4	-21,1	-22,4	5,8	-30,6
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettyjen yhtiöiden	0,3	0,1	200,0	-2,4	0,2	<-200 %	-2,1
tuloksesta
Tulos ennen veroja	67,3	3,1	> 200 %	15,6	-73,3	121,3	-111,5
Välittömät verot	-16,5	-1,2	<-200 %	-5,0	18,4	-127,2	24,0
Kauden tulos	50,8	1,9	> 200 %	10,6	-54,9	119,3	-87,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta	50,7	1,7		10,3	-55,1		-87,7
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden tuloksesta	0,1	0,2		0,3	0,2		0,2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta kauden tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos Laimentamaton / laimennettu osakekohtainen tulos, euroa/osake	0,43	0,00		0,08	-0,48		-0,75

*) Ei sisälly toiminnalliseen liikevoittoon

KONSERNIN TASE

Milj. euroa	30.9.2012	30.9.2011	31.12.2011
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	27,8	34,3	32,3
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1 372,4	1 497,6	1 468,2
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset	11,3	15,9	13,7
Muut rahoitusvarat	30,4	24,0	32,1
Laskennalliset verosaamiset	75,6	78,0	75,2
Yhteensä	1 517,5	1 649,8	1 621,5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17,8	50,4	48,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset	323,0	308,8	283,3
Muut rahoitusvarat	354,5	357,6	353,8
Rahavarat	48,4	53,1	49,5
Yhteensä	743,7	769,9	735,5
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	50,7	0,0	0,0
Varat yhteensä	2 311,9	2 419,7	2 357,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	75,4	75,4	75,4
Muu oma pääoma	678,0	706,9	676,4
Yhteensä	753,4	782,3	751,8
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,9	0,8	0,7
Oma pääoma yhteensä	754,3	783,1	752,5
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	97,7	105,6	98,5
Rahoitusvelat	458,1	538,7	516,0
Eläkevelvoitteet	0,0	4,1	0,0
Varaukset	85,1	80,4	86,9
Yhteensä	640,9	728,8	701,4
Lyhytaikaiset velat
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	0,0	0,0	0,0
Varaukset	43,2	44,8	46,0
Rahoitusvelat	167,8	211,6	229,9
Ostovelat ja muut velat	703,1	651,4	627,2
Myytävänä oleviinomaisuuseriin liittyvät velat	2,6	-	-
Yhteensä	916,7	907,8	903,1
Velat yhteensä	1 557,6	1 636,6	1 604,5
Oma pääoma ja velat yhteensä	2 311,9	2 419,7	2 357,0

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	Os ake ää p om a	Yli kur ssi - rah ast o	Va ra- rah ast o	Kä än arv yv on rah ast o	Sij oite tun va paa n om an ää p om an rah ast o	Mu unt o t ero	Ed elli ste n tilik sie au n itto vo	Om an ää p om an eht oin en lain a	Yh tee ä ns	Mä ärä ys llat to va mie n ista j ien om osu us	Om a ää p om a hte sä y en
M ilj. Eu roa ää Om a 1 .1.2 01 2 a p om	4 75	20 4	14 7, 7	30 0	24 2 7,	-0, 2	11 1, 9	11 9, 4	75 1, 8	0, 7	75 2, 5
Os ing ot j sak ste ise t m aks ut a o ep eru	,	,		,			0, 0	0, 0	0, 0	0, 0	0, 0
Om ää eht ois lain kor ot an p om an en an							0, 0		0, 0	0, 0	0, 0
Om ist aj iin lii vä ää ät 30 .9.2 01 2 tty t o ma n p om an er	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	30 0 ,	24 7, 2	-0, 2	11 1, 9	119 4 ,	75 1, 8	0, 7	75 2, 5
Til ika ude ulo n t s							10 3 ,		10 3 ,	0, 2	10 5 ,
Laa jan tu lok ät sen er				-8, 7		0, 0			-8, 7	0, 0	-8, 7
Ka ude n la aja los tu	0, 0	0, 0	0, 0	-8, 7	0, 0	0, 0	10 3 ,	0, 0	1, 6	0, 2	1, 8
Om ää hte sä 30 .9.2 01 2 a p om a y en	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	21 3 ,	24 7, 2	-0, 2	12 2, 2	119 4 ,	75 3, 4	0, 9	75 4, 3
Mi lj. Eu roa	Os ake ää p o ma	Yli kur ssi rah ast o	Va ra- rah ast o	Kä än arv yv on rah ast o	Sij oite tun va paa n om an ää p om an rah ast o	Mu unt o t ero	Ed elli ste n tilik sie au n itto vo	Om an ää p om an eht oin en lain a	Yh ä tee ns	Mä ärä ys llat to va mie n ista j ien om osu us	Om a ää p om a sä hte en y
Om ää a 1 .1.2 01 1 a p om	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	35 2 ,	24 7, 2	0, 0	21 5, 2	11 9, 4	86 0, 5	0, 8	86 1, 3
Os ing ot j sak ise aks ste t m ut a o ep eru							0, 1	0, 0	0, 1	-0, 2	-0, 1
Om eht ois lain kor ää ot an p om an en an							-8, 0		-8, 0	0, 0	-8, 0
Om ist aj iin lii vä ää ät tty t o 30 .9.2 01 1 ma n p om an er	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	35 2 ,	24 7, 2	0, 0	20 7, 3	119 4 ,	85 2, 6	0, 6	85 3, 2
Til ika ude n t ulo s							-55 1 ,		-55 1 ,	0, 2	-54 9 ,
Laa jan lok ät tu sen er				-15 3 ,		0, 1			-15 2 ,	0, 0	-15 2 ,
Ka ude n la aja tu los	0, 0	0, 0	0, 0	-15 3 ,	0, 0	0, 1	-55 1 ,	0, 0	-70 3 ,	0, 2	-70 1 ,
ää sä Om hte 30 .9.2 01 1 a p om a y en	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	19 9 ,	24 7, 2	0, 1	15 2, 2	119 4 ,	78 2, 3	0, 8	78 3, 1

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa	1-9/2012	1-9/2011	1-12/2011
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto	10,6	-54,9	-87,5
Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa 1)	126,6	122,0	148,9
Korkokulut ja muut rahoituskulut	21,1	22,4	30,6
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	-5,8	-6,8	-8,9
Käyttöpääoman muutos	-5,5	-10,0	-15,3
Maksetut korot	-10,7	-14,1	-19,7
Maksetut rahoituskulut	-3,0	-4,8	-5,2
Saadut korot	3,5	4,0	5,6
Saadut rahoitustuotot	0,0	1,4	2,3
Maksetut verot	0,0	0,0	0,0
Liiketoiminnan nettorahavirta	136,8	59,2	50,8
Investointien rahavirrat
Yhteisyritysten hankinnat	-0,7	-8,3	-8,3
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-4,1	0,0	-5,3
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-27,9	-147,6	-145,0
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien korkosijoitusten nettomuutos	-18,3	105,5	70,8
Myytävissä olevien osakkeiden nettomuutos	0,0	0,0	0,2
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	10,6	60,1	60,1
Saadut osingot	0,1	0,1	0,1
Pitkäaikaisten saamisten muutos	1,7	-10,4	-9,4
Investointien nettorahavirta	-38,6	-0,6	-36,8
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	50,8	34,6	34,1
Lainojen takaisinmaksut ja muutokset	-180,0	-91,7	-87,6
Rahoituksen nettorahavirta	-129,2	-57,1	-53,5
Rahavirtojen muutos	-31,0	1,5	-39,5
Rahavarat tilikauden alussa	254,5	294,0	294
Rahavirtojen muutos	-31,0	1,5	-39,5
Rahavarat tilikauden lopussa	223,5	295,5	254,5
Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
1) Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa
Poistot	101,9	90,2	130,6
Työsuhde-etuudet	12,6	0,0	15,2
johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston
huoltovarausten arvon muutokset	4,0	7,1	2,4
Muut oikaisut 2)	8,1	24,7	0,7
Yhteensä	126,6	122,0	148,9
Muut rahoitusvarat	354,5	357,6	353,8
Rahavarat	48,4	53,1	49,5
Lyhytaikaiset rahavarat taseessa	402,9	410,7	403,3
Yli 3 kuukauden päästä erääntyvät	-154,2	-101,2	-135,9
Myytävissä olevat osakkeet	-25,2	-14,0	-12,9
Rahavirtalaskelman rahavarat yhteensä	223,5	295,5	254,5

2) Vuoden 2011 osalta on rahoitusleasingsopimuksiin liittyvät toteutuneet maksuerät siirrety liiketoiminnan rahavirrasta rahoituksen rahavirtaan.

KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

1. LAADINTAPERUSTA

Konsernin tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen IAS 34, Osavuosikatsaukset standardia.

2. LAADINTAPERIAATTEET

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2011 noudattamien periaatteiden kanssa.

Konsernin vuonna 2013 ja 2014 käyttöönotettavista IASB:n julkaisemista standardeista ja tulkinnoista tullaan selostamaan tilinpäätöksen 2012 laadintaperiaatteissa.

3. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen arvoihin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän tilinpäätöstiedotteen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2011.

4. SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin. Liiketoimintasegmentit ovat lentoliikenne, lentotoimintopalvelut ja matkapalvelut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään arvoon.

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa			1-9/2012
		Lentoliikenne Lentotoimintap	Matkapalvelut	Konserni	Kohdistamat	Konserni
		alvelut		eliminoinnit	tomat erät
Ulkoinen liikevaihto	1 546,9	79,3	210,3			1 836,5
Sisäinen liikevaihto	97,8	166,6	1,2	-265,6		0,0
Liikevaihto	1 644,7	245,9	211,5	-265,6	0,0	1 836,5
Liikevoitto	25,7	4,4	2,7		0,0	32,8
Osuus pääomaosuusmenetelmällä
yhdistettyjen yritysten tuloksesta					-2,4	-2,4
Rahoitustuotot					6,3	6,3
Rahoituskulut					-21,1	-21,1
Tuloverot					-5,0	-5,0
Määräysvallattomien omistajien osuus					-0,3	-0,3
Kauden tulos						10,3
Poistot	83,2	12,6	1,1	0,0	0,0	96,9

Liiketoimintasegmenttitiedot

Milj. euroa	1-9/2011
		Lentoliikenne Lentotoimintap	Matkapalvelut	Konserni	Kohdistamat	Konserni
		alvelut		eliminoinnit	tomat erät
Ulkoinen liikevaihto	1 365,1	83,0	232,2			1 680,3
Sisäinen liikevaihto	109,0	237,1	0,9	-347,0		0,0
Liikevaihto	1 474,1	320,1	233,1	-347,0	0,0	1 680,3
Liikevoitto	-38,5	-7,6	-11,6		0,0	-57,7
Osuus pääomaosuusmenetelmällä
yhdistettyjen yritysten tuloksesta					0,2	0,2
Rahoitustuotot					6,6	6,6
Rahoituskulut					-22,4	-22,4
Tuloverot					18,4	18,4
Määräysvallattomien omistajien osuus					-0,2	-0,2
Kauden tulos						-55,1
Poistot	76,2	13,0	1,0	0,0	0,0	90,2

Liikevaihto vuosineljänneksittäin
Milj. euroa	7-9/2012	7-9/2011	Muutos %	1-9/2012	1-9/2011	Muutos %	1-12/2011
Lentoliikenne	599,2	545,9	9,8	1644,7	1474,1	11,6	1 970,5
Lentotoimintapalvelut	69,5	104,8	-33,7	245,9	320,1	-23,2	424,1
Matkapalvelut	58,3	60,8	-4,1	211,5	233,1	-9,3	321,9
Konsernieliminoinnit	-76,7	-104,3	26,5	-265,6	-347,0	23,5	-458,8
Yhteensä	650,3	607,2	7,1	1 836,5	1 680,3	9,3	2 257,7

Liikevoitto

Milj. euroa	7-9/2012	7-9/2011	Muutos %	1-9/2012	1-9/2011	Muutos %	1-12/2011
Lentoliikenne	55,4	14,4	> 200 %	25,7	-38,5	166,8	-55,5
Lentotoimintapalvelut	11,9	1,6	> 200 %	4,4	-7,6	157,9	-16,5
Matkapalvelut	3,8	-5,4	170,4	2,7	-11,6	123,3	-15,8
Yhteensä	71,1	10,6	> 200 %	32,8	-57,7	156,8	-87,8

Vuoden 2011 kohdistamatomat erä on kohdistettu liiketoimintasegmenteille.

Henkilöstö keskimäärin segmenteittäin

	1-9/2012	1-9/2011	Muutos %	1-12/2011
Lentoliikenne	3 656	3 562	2,6	3 565
Lentotoimintapalvelut	2 142	2 662	-19,5	2 619
Matkapalvelut	873	988	-11,6	980
Muut toiminnot	295	302	-2,3	303
Yhteensä	6 966	7 514	-7,3	7 467

5. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2011 konsernin vuosikertomuksessa esitettävien tietojen kanssa. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

Johdannaiset	30.9.2012		30.9.2011		31.12.2011
	Nimellis- arvo	Käypä	Nimellis- arvo	Käypä	Nimellis- arvo	Käypä
		nettoarvo		nettoarvo		nettoarvo
Valuuttajohdannaiset, milj. euroa
Suojauslaskennassa olevat erät (termiinit):
Polttoaineen valuuttasuojaus	376,0	11,1	349,6	9,6	373,5	22,9
Lentokoneostojen suojaus
Käyvän arvon suojaus	306,2	20,4	320,5	14,8	330,0	25,2
Rahavirran suojaus	0,0
Leasemaksujen valuuttasuojaus	35,8	1,1	41,4	0,8	45,7	2,8
Suojauslaskennassa olevat yhteensä	718,0	32,6	711,5	25,2	749,2	50,9
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit)	150,0	2,8	181,1	2,9	187,2	8,7
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot)
Ostetut valuuttaoptiot	127,9	1,9	107,3	1,4	109,7	2,4
Asetetut valuuttaoptiot	132,5	-1,7	163,1	-1,6	162,5	-2,2
Taseen suojaus (termiinit)	51,5	1,2	83,9	1,2	78,8	3,6
Suojauslaskennan ulkopuolella yhteensä	461,9	4,2	535,4	3,9	538,2	12,5
Valuuttajohdannaiset yhteensä	1 179,9	36,8	1 246,9	29,1	1 287,4	63,4
Hyödykejohdannaiset, tonnia/MWh
Suojauslaskennassa olevat erät:
Lentopetrolitermiinit	513 410	10,5	547 950	22,1	537 400	21,1
Sähköjohdannaiset, MWh	15 768	0,0	111 684	0,1	113 223	-0,3
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Lentopetroli termiinit	1 900	0,0	7 350	0,9	13 400	-0,5
Optiot
Ostetut, lentopetroli	242 000	7,5	230 700	7,8	240 600	7,8
Asetetut, lentopetroli	352 000	-5,4	461 400	-12,5	481 200	-7,8
Sähköjohdannaiset, MWh	88 073	-0,5	37 911	0,0	26 352	-0,1
Yhteensä		12,1		18,4		20,2
Korkojohdannaiset, milj. euroa
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:	25,9	1,5	28,4	-1,1	27,0	0,2
Yhteensä	25,9	1,5	28,4	-1,1	27,0	0,2
Koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:	25,0	-1,2	25,0	-0,7	25,0	-0,8
Yhteensä	25,0	-1,2	25,0	-0,7	25,0	-0,8
Korko-optiot	7,7		8,4	-	8,3	-
Yhteensä	7,7	0,0	8,4	-	8,3	-

6. YRITYSHANKINNAT JA MYYNNIT

Raportointikaudella ei ole olllut hankintoja eikä myyntejä.

7. TULOVEROT

Tuloverot on merkitty tuloslaskelmaan käyttäen verokantaa, jota sovelletaan vuoden odotettuun kokonaistulokseen.

8. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Yhtiökokous 28.3.2012 päätti olla jakamatta osinkoa tilikaudelta 2011.

9. AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOS
Milj. euroa	30.9.2012	30.9.2011	31.12.2011
Kirjanpitoarvo kauden alussa	1 500,5	1 515,9	1 515,9
Käyttöomaisuusinvestoinnit	17,7	182,8	203,9
Ennakoiden muutos	14,5	-2,5	-12,9
Vähennykset ja siirrot	-30,6	-74,1	-75,8
Poistot	-101,9	-90,2	-130,6
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	1 400,2	1 531,9	1 500,5
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa	0,0	70,7	70,7
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa	20,7	0,0	0,0

10. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

Pääasiassa tekniikan vaihto- ja käyttöomaisuus sekä Finncatering Oy.

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	30.9.2012	30.9.2011	31.12.2011
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	20,7	-	-
Vaihto-omaisuus	26,6	-	-
Myyntisaamiset ja muut saamiset	3,4	-	-
Rahavarat	0,0	-	-
Yhteensä	50,7	-	-
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat	30.9.2012	30.9.2011	31.12.2011
Ostovelat ja muut velat	2,6	-	-
Yhteensä	2,6	-	-

11. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

Lainoja lyhennettiin lyhennysohjelman mukaisesti. Muut kirjanpidossa esitetyt lainojen nostot liittyvät vanhoihin vakuudellisiin lainoihin, joiden poikeuksellisesta sopimusrakenteesta johtuen nettolyhennys kirjataan bruttona sekä nostoksi että lyhennykseksi.

12. VASTUUSITOUMUKSET
Milj. euroa	30.9.2012	30.9.2011	31.12.2011
Muut omasta puolesta annetut vakuudet, pantit	646,8	701,4	757,7
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset	67,3	66,1	72,5
Muiden puolesta annetut takuut	3,3	1,8	1,8
Yhteensä	717,4	769,3	832,0

Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 30.9.2012 olivat 1.200,0 miljoonaa euroa (1.000,0)

13. VASTUUT
Milj. euroa	30.9.2012	30.9.2011	31.12.2011
Lentokaluston leasemaksuvastuut	176,7	224,8	228,7
Muut vastuut	262,0	273,6	290,6
Yhteensä	438,7	498,4	519,3

14. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat Milj. euroa	30.9.2012	30.9.2011	31.12.2011
Tavaroiden ja palvelujen myynnit
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset	13,9	0,5	5,1
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset	74,9	6,1	25,5
Saatavat ja velat
Saatavat osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä	4,6	0,1	4,4
Velat osakkuusyhtiöille ja yhteisyrityksille	8,2	4,0	4,1

15. LAAJAN TULOKSEN ERÄT

Laajassa tuloslaskelmassa esitetään aiemmin suoraan omaan pääomaan kirjatut suojauslaskennassa olevien erien realisoitumattomat

johdannaisten arvonmuutokset, joilla suojataan tulevaisuuden rahavirtoja sekä valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssierot.

Milj. euroa	7-9/2012	7-9/2011	Muutos %	1-9/2012	1-9/2011	Muutos %	1-12/2011
Kauden tulos	50,8		1,9 > 200 %	10,6	-54,9	119,3	-87,5
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	0,1	0,1	0,0	-0,1	0,2	-150,0	-0,2
Myytävissä olevien rahavarojen muutos verojen jälkeen	-0,4	-6,1	93,4	8,6	-8,8	197,7	-9,9
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos
verojen jälkeen	15,0		-12,8 > 200 %	-17,3	-6,6	-162,1	4,7
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	14,7	-18,8	178,2	-8,8	-15,2	42,1	-5,4
Kauden laaja tulos	65,5	-16,9	-	1,8	-70,1	-	-92,9
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden
laajasta tuloksesta	65,4	-17,1	-	1,7	-70,3	-	-93,1
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden
laajasta tuloksesta	0,1	0,2	-	0,1	0,2	-	0,2

16. TILIKAUDEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut muita merkittäviä tapahtumia kuin osavuosikatsauksessa selostettuja asioita.

17. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)

Oma pääoma / osake: Korolliset nettovelat:

Oma pääoma Korolliset velat - korolliset varat - pörssiosakkeet Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä

Velkaantumisaste, %: Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma + määräysvallattominen omistajien osuus Taseen loppusumma - saadut ennakot

Liikevoitto ilman myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon muutoksia, Tulos * 100 huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia ja kertaluonteisia eriä Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskiarvo)

Oma pääoma = emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Tulos / osake: Sijoitetun pääoman tuotto, %: ( ROCE )

Kauden voitto Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut *100

Korolliset nettovelat * 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus *100

Operatiivinen liikevoitto = Oman pääoman tuotto, %: ( ROE )