AI Terminal
Finnair Oyj
Annual Report • Feb 19, 2024
3266_bfr_2024-02-19_51c63bae-a172-4713-a656-d88aeb3bb53f.pdf
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Taloudellinen tieto 2023
Sisältö
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös
Hallituksen
- 3 Katsaus vuoteen 2023
- 5 Hallituksen toimintakertomus
- 58 Tilinpäätös
- 105 Hallituksen esitys voitonjaosta
- 106 Tilintarkastuskertomus
Vuosi 2023 oli Finnairille monella tapaa erityinen. Saavutimme marraskuussa sadan vuoden iän ja olemme maailman kuudenneksi vanhin edelleen toimiva lentoyhtiö. Vielä merkittävämpi saavutus kuitenkin oli liiketoimintamme palauttaminen vuositasolla kannattavaksi koronapandemian ja Venäjän ilmatilan sulkeutumisen muodostaman kaksoiskriisin jälkeen.
Lennoillamme matkusti vuoden aikana 11 miljoonaa matkustajaa ja liikevaihtomme kasvoi 3,0 miljardiin euroon. Vertailukelpoinen liiketulos oli 184,0 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2022 oli 163,9 miljoonaa euroa tappiolla. Onnistuimme yhdessä koko Finnair-tiimin kanssa paitsi palauttamaan kannattavuutemme, myös saavuttamaan syksyllä 2022 tavoitteeksi asetetun 5 prosentin vertailukelpoisen liikevoittotason noin 12 kuukautta tavoiteaikataulua nopeammin.
Kapasiteettimme tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna oli vuonna 2023 noin 81 prosenttia pandemiaa edeltäneen vuoden 2019 tasosta, kun mukaan lasketaan koneiden ulosvuokraukset. Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä nousi 9,8 prosenttia vuodesta 2022 onnistuneen hinnoittelun sekä paremman matkustajakäyttöasteen myötä.
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Katsaus vuoteen 2023
Kiitos Finnairin käänteestä kuuluu koko sitoutuneelle henkilökunnallemme. Syksyllä 2022 alkanut kannattavuuden palauttamiseen tähtäävän strategian toteutus on edennyt järjestelmällisesti, ja olemme samalla onnistuneet hyödyntämään vahvana pysyneen matkustusmarkkinan tarjoamat mahdollisuudet. Suuntasimme verkostomme kannattavasti, saimme Airbus A330 -koneemme tuottavaan käyttöön yhteistyöllä oneworld-kumppaneiden kanssa ja onnistuimme kustannusten hallinnassa kasvaneesta inflaatiosta huolimatta. Samalla
vahvistamiseen, jotta pystyisimme paremmin hallitsemaan rahoitusvelkojamme, tukemaan kestävään kannattavaan kasvuun tähtäävän strategiamme toteuttamista ja varmistamaan kykymme toteuttaa investointeja tulevaisuudessa. Tahdon osoittaa lämpimät kiitokseni kaikille vanhoille ja uusille osakkeenomistajille, jotka osallistuivat osakeantiimme.
olemme tehostaneet myyntiämme ja lisänneet suorien myyntikanavien osuutta, optimoineet laivastoamme ja toteuttaneet satoja suuria ja pieniä hankkeita, jotka ovat tukeneet tuottojen kasvattamista ja kustannusten hallintaa. Jatkamme Finnairin kannattavuudesta huolehtimista myös tästä eteenpäin jatkuvan parantamisen keinoja hyödyntäen. Omistajien tuella on ollut oma, tärkeä merkityksensä Finnairin käänteen saavuttamisessa. Toteutimme marraskuussa 570 miljoonan euron merkintäoikeusannin, joka tähtäsi Finnairin taseen ja taloudellisen aseman ja kassavirran myötä aiempaa terveempi. Myös rahoituskulumme pienenivät. Asiakastyytyväisyytemme on pysynyt kansainvälisessä vertailussa hyvällä tasolla, ja nettosuositteluindeksimme koko vuodelta oli 35. Lentojen täsmällisyys ja luotettavuus ovat keskeisiä tekijöitä asiakastyytyväisyydessä. Jatkoimme vuoden 2023 aikana lentojen täsmällistä operointia tukevia kehityshankkeita. Toisin kuin monet muut lentoyhtiöt, olemme pystyneet operoimaan lähes kaikki lentomme ja välttämään peruutuksia. Luotettavuutemme olikin jälleen maailmanlaajuisesti mitattuna huippuluokkaa.
Onnistuneen osakeannin avulla olemme muun muassa maksaneet loput valtion myöntämästä 400 miljoonan euron pääomalainasta takaisin. Maksoimme myös ylimääräisen 120 miljoonan euron takaisinmaksuerän 600 miljoonan euron TyEL-lainastamme. Taseemme on näiden toimenpiteiden sekä vahvan koko vuoden tuloksen rahamäärään perustuvaksi. Kehitämme toiminnallisuutta. Jatkoimme vuoden 2023 aikana vastuullisuustyötämme keskittyen erityisesti
Jatkoimme investointeja asiakaskokemukseen. Uusitut matkustamot ovat nyt jo 23:ssa laajarunkokoneessa 25:stä. Aloitimme uuden, kesällä 2024 aukeavan Schengen-loungen rakennustyöt kotikentällämme Helsinki-Vantaalla. Finnair Plus -ohjelmassa alkaa uusi aikakausi maaliskuussa 2024, kun siirrymme käyttämään Avios-kanta-asiakasvaluuttaa, ohjelmaan tulee uusia etuja ja se muuttuu ostoihin käytettyyn jatkuvasti myös digitaalisten palveluidemme
lentojemme hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Olemme sitoutuneet asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet Science Based Targets Initiativen mukaisesti, ja tulemme jättämään päästövähennystavoitteemme Science Based Targets Initiativen validoitavaksi vuoden 2024 alkupuolella. Uusiutuvalla lentopolttoaineella tulee olemaan merkittävä rooli päästöjemme vähentämisessä, ja ostimme vuoden 2023 alkupuolella toistaiseksi suurimman kertaerän uusiutuvaa lentopolttoainetta. Uusiutuvan lentopolttoaineen osuus kokonaispolttoaineenkulutuksestamme on vielä hyvin pieni, noin 0,2 prosenttia, mutta sen osuus tulee nousemaan jatkossa.
Vuoden lopulla pääsimme juhlistamaan satavuotista matkaamme yhdessä sidosryhmiemme kanssa 11 maassa. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, kumppaneitamme, omistajiamme sekä kaikkia finnairilaisia yhteisestä matkasta. Turvallisuus, täsmällisyys, luotettavuus ja hyvä asiakaspalvelu ovat prioriteettimme myös nyt alkaneella uudella vuosisadalla.
Jaakko Schildt, Väliaikainen toimitusjohtaja
"Omistajien tuella on ollut oma, tärkeä merkityksensä Finnairin käänteen saavuttamisessa."
Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
| ja kassavirran myötä aiempaa terveempi. Myös |
|---|
| rahoituskulumme pienenivät. |
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen toimintakertomus
- 6 Liiketoimintamalli ja toimintaympäristö
- 9 Taloudellinen kehitys vuonna 2023
- 14 Rahoitusasema ja investoinnit
- 17 Laivasto
- 18 Strategian toteutus
- 22 Taloudellinen kehitys 2019–2023
- 23 Muu kuin taloudellinen kehitys 2023
- 38 Muutokset yhtiön johdossa
- 39 Osakkeet ja osakkeenomistajat
- 44 Riskienhallinta
- 46 Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät
- 49 Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet
- 51 Tulevaisuuden näkymät
- 52 Vaihtoehtoiset tunnusluvut
- 54 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys
- 56 Muut tunnusluvut
Katsaus
Hallituksen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Liiketoimintamalli ja toimintaympäristö
Finnair on Euroopan, Pohjois-Amerikan, Aasian ja Lähi-idän väliseen matkustaja- ja lentorahtiliikenteeseen erikoistunut verkostolentoyhtiö. Lisäksi se tarjoaa matkapalveluja Aurinkomatkat-tuotemerkin alla. Finnair tarjoaa suoria lentoja noin 40 maahan ja yli 100 kohteeseen.
Yhtiöllä on käytössään Finnair Plus -kantaasiakasohjelma, joka kannustaa asiakkaita sitoutumaan yhtiöön sekä tuottaa arvokasta asiakastietoa. Se on noin 4,5 miljoonalla jäsenellään yksi Suomen suurimmista.
Jäsenmäärä on kasvanut 7 prosenttia vuoden 2023 aikana. Ohjelmassa on tällä hetkellä yli 100 yhteistyökumppania. Keväällä 2024 Finnairin kanta-asiakasohjelma siirtyy uuteen aikakauteen kanta-asiakasvaluutan vaihtuessa Aviosiin, joka on useamman kumppanilentoyhtiön käyttämä kanta-asiakkaiden yhteisvaluutta. Avioksen myötä Finnairin kanta-asiakkaille avautuu entistä laajemmat mahdollisuudet hyödyntää ohjelmassa keräämiään etuja.
Finnairin liiketoiminta on luonteeltaan syklistä, ja pitkän aikavälin megatrendien lisäksi siihen vaikuttavat voimakkaasti vieressä kuvatut ulkoiset tekijät, joista useat ovat vaikuttaneet vahvasti Finnairin toimintaan erityisesti viimeisten
vuosien aikana. Lue lisää Finnairin verkkosivuilta.
Katsaus
Hallituksen
Vaikka pidemmät Aasian-lentoreitit kasvattivat kustannuksia merkittävästi, Aasian-liikenteen markkinahinnat pysyivät kuitenkin hyvällä tasolla vahvan kysynnän sekä globaalista työvoimapulasta ja pidempien lentojen operatiivisista haasteista johtuneen rajallisemman kapasiteetin takia. Euroopan sisäisten lentojen sekä Pohjois-Amerikan-liikenteen kysyntä oli samoin edelleen vahvaa kapasiteetin ollessa samanaikaisesti rajallisempaa. Näin ollen matkustajatuotot kasvoivat huomattavasti vertailukaudesta. Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen reittilentomarkkina tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 10,4 prosenttia (164,0) vuodesta 2022. Finnairin Aasian- ja Euroopan-kohteiden välisten suorien reittien markkina kasvoi 95,2 prosenttia (71,7) ja Finnairin Pohjois-Amerikanja Euroopan-kohteiden välisten suorien reittien markkina kasvoi 17,4 prosenttia (109,6).
Vuoden 2022 lopussa alkanut strateginen kumppanuus Qatar Airwaysin kanssa jatkui päivittäisillä lennoilla Helsingistä, Kööpenhaminasta ja Tukholmasta Qatar Airwaysin kotikentälle Dohaan. Qatar Airways ostaa kiinteän osuuden näiden Finnairin operoimien lentojen matkustaja- ja rahtikapasiteetista. Finnair tekee lisäksi tiiviimpää yhteistyötä muutamien muiden oneworld-kumppaniensa kanssa osallistumalla Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivaan Siberian Joint Business (SJB) -yhteishankkeeseen sekä Euroopan ja Pohjois-
| Amerikan välisessä liikenteessä toimivaan Atlantic |
|---|
| Joint Business (AJB) -yhteishankkeeseen. Finnair |
| osallistuu myös yhteishankkeeseen Helsingin ja |
| Shanghain välisellä reitillä sekä Euroopan- ja |
| Manner-Kiinan-reiteillä Juneyao Airin kanssa. |
| Aurinkomatkojen matkapakettien kysyntä oli koko |
| vuoden ajan vahvaa. Tämä näkyi kohonneina |
| matkojen hintoina, joilla pystyttiin kattamaan |
| lisääntyneitä lento- ja hotellikustannuksia. Myös |
| Aurinkomatkojen asiakastyytyväisyys oli erinomaisella |
| tasolla sitä mittaavan nettosuositteluindeksin oltua |
| 60 (60). Vahvan kysynnän myötä Aurinkomatkat |
| lisäsi kapasiteettia suosittuihin kohteisiin, kuten |
| Kreetalle, Rodokselle, Turkkiin ja Kanariansaarille, |
| vaikka Rodoksen maastopalot siirsivätkin kysyntää |
| kolmannen vuosineljänneksen aikana väliaikaisesti |
| muihin kohteisiin. Korkeammista myyntihinnoista |
| huolimatta myös ns. äkkilähtöjen kysyntä on ollut |
| vahvaa. Asiakkaat ovat lisäksi aikaistaneet matkojensa |
| varaamista ja vuoden 2024 matkojen myynti on hyvällä |
| tasolla. Kaupunkilomien kysyntä jatkoi vahvaa kasvua |
| ja niiden matkustajamäärät olivat ennätyksellisen |
| korkeita. Ukrainan sodalla tai Lähi-idän kriisillä ei |
| ole ollut merkittävää vaikutusta Aurinkomatkojen |
| kysyntään, mutta Tel Avivin kaupunkilomat on |
| toistaiseksi peruttu. |
Globaaleilla lentorahtimarkkinoilla kapasiteetti ylitti jo pandemiaa edeltävän tason, mutta lentorahtihinnat olivat siitä huolimatta yhä hieman koholla pandemiaa edeltävään tasoon verrattuna. Kasvava tarjonta,
heikentynyt kysyntä ja näin ollen laskevat hinnat johtivat kuitenkin ennätysvuotta 2022 selvästi alempaan Finnairin rahtiliikevaihtoon, vaikka rahdin heikentynyt kysyntä alkoikin tasaantua viimeisellä vuosineljänneksellä heijastuen positiivisesti rahtihintoihin.
Euron jälkeen merkittävin Finnairin kuluvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Se heikkeni euroon nähden 5,1 prosenttia vertailukaudesta. Lentopetrolin dollarihinta oli keskimäärin 19,5 prosenttia matalampi ja eurohinta 21,3 prosenttia matalampi kuin vuotta aiemmin. Finnairin suojauspolitiikan vuoksi polttoaineen markkinahinnan ja valuuttakurssien muutokset eivät kuitenkaan näy suoraan yhtiön tuloksessa, sillä yhtiö suojaa polttoainehankintojaan ja keskeisiä valuuttamääräisiä eriään. Polttoainesuojaustaso oli pandemian aikana varsin matala, mutta sitä on kuitenkin nostettu merkittävästi vuoden aikana ja päivitetyn riskienhallintapolitiikan myötä keskimääräinen suojausaste tulee hieman nousemaan vuoden 2024 aikana. Vuonna 2023 Finnairin polttoainekulut nousivat vertailukaudesta kapasiteettia vähemmän, koska polttoaineen hinta oli alle vuoden 2022 tasojen toisesta vuosineljänneksestä alkaen.
Toimintaympäristö vuonna 2023
Ulkoisista tekijöistä COVID-19-pandemian vaikutukset Finnairin toimintaan olivat jo lieviä vuoden 2023 aikana, vaikka esimerkiksi matkustus Kiinaan oli osittain pandemian jälkiseurauksena edelleen rajallista maan avauduttua matkustukselle vuoden alkupuolella. Sen sijaan EU-lentoyhtiöiltä sulkeutunut Venäjän ilmatila vaikutti negatiivisesti Finnairin Aasian-liikenteeseen myös katsauskaudella. Finnair on jatkanut lentämistä suurimpaan osaan Aasian-kohteistaan jopa 40 prosenttia pidemmistä lentoreiteistä huolimatta. Vuoden 2023 Aasian-liikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna oli kuitenkin vain 55 prosenttia vuoden 2019 kapasiteetista. Vastaavat luvut olivat Euroopan-liikenteessä 85 prosenttia ja Pohjois-Amerikan-liikenteessä 102 prosenttia.
Ukrainan sodalla oli myös muita vaikutuksia, sillä se johti energiakriisiin ja etenkin alkuvuodesta korkeisiin polttoainehintoihin sekä osittain siksi kiihtyvään inflaatioon. Myös korkotasot nousivat vuoden aikana, mikä lisäsi toimintaympäristön epävarmuutta, koska sen ja inflaation yhteisvaikutuksella olisi saattanut olla negatiivisia vaikutuksia kysyntään. Lisäksi Lähi-idän tilanne aiheutti vuoden loppupuolella toimintaympäristön epävarmuutta. Näistä tekijöistä huolimatta kysyntä pysyi koko vuonna vahvana kaikilla liikennealueilla.
"COVID-19-pandemian vaikutukset Finnairin toimintaan olivat jo lieviä vuoden 2023 aikana."
Katsaus vuoteen 2023 Tilinpäätös
Hallituksen
Hallituksen
Yhteiskunnallisen arvon luonti
- Mahdollistaa ihmisten, tavaroiden ja palveluiden turvallisen ja vapaan liikkumisen
- Lisätä ja vahvistaa kulttuurillista, sosiaalista ja kaupallista vuorovaikutusta
- Osallistua ja rohkaista poikkiteolliseen yhteistyöhön
- Taloudelliset kerrannaisvaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan
Kestävä kasvu
- Luoda suoria ja epäsuoria työpaikkoja (esim. turismi, kv-kauppa ja ulkomaiset investoinnit)
- Etsiä uusia ratkaisuja perinteisen liiketoimintamallimme ulkopuolelta tukemaan toimintamme ydintä
- Tuottaa lisäarvoa osakkeenomistajiemme sijoituksille
- Kasvava brändiarvo
Tyytyväinen ja osaava henkilöstö
- Tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet koko henkilöstölle
- Kehittää hyvää hallintomallia
- Taata turvallinen ja terveellinen työpaikka
- Työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien tukeminen ja kunnioittaminen
Ympäristövaikutukset
- Ilmapäästöt (CO2 ja muut kuin CO2 )
- Melupäästöt
- Nestemäinen jäte (jäänpoistonesteet)
- Materiaalijäte
Katsaus
Hallituksen
Taloudellinen kehitys vuonna 2023
eivät kerrytä tarjottuja henkilökilometrejä, joten ne parantavat yksikkötuottoja.
Matkustajatuotot
COVID-19-pandemian negatiivinen vaikutus vuonna 2023 näkyi vielä Aasianmatkustajaliikenneluvuissa erityisesti Kiinanmatkustuksen ollessa vähäistä. Vertailukauden
Liikevaihto
Finnairin kokonaisliikevaihto nousi vuotta aiemmasta COVID-19-vaikutusten rasittaessa vertailukautta. Toisaalta lentolippujen hinnat olivat katsauskaudella poikkeuksellisen korkealla tasolla vahvan kysynnän ja rajallisen markkinakapasiteetin siivittäminä.
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) nousi 9,8 prosenttia ja oli 8,27 senttiä (7,53). RASK nousi kohonneiden lentolippuhintojen sekä paremman matkustajakäyttöasteen myötä, huolimatta siitä, että katsauskauden rahtihinnat laskivat ja vertailukaudella lennettiin selvästi enemmän pelkkää rahtia kuljettaneita lentoja. Ne
| lukuja sen sijaan rasitti kysyntää selvästi |
|---|
| heikentänyt omikronmuunnos ja helmikuun 2022 |
| lopussa sulkeutunut Venäjän ilmatila. Vaikka |
| katsauskauden luvut paranivat vahvan kysynnän |
| myötä vertailukaudesta, Venäjän ilmatilan sulku |
| vaikutti kuitenkin negatiivisesti erityisesti Aasian |
| lukuihin. Matkustajatuotot liikevaihdolla mitattuna |
| kasvoivat 41,0 prosenttia ja matkustajaliikenteen |
| kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) |
Liikevaihto tuotteittain
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 2 411,6 | 1 710,7 | 41,0 |
| Lisämyynti | 147,8 | 123,2 | 20,0 |
| Rahti | 192,0 | 352,3 | -45,5 |
| Matkapalvelut | 237,1 | 170,3 | 39,2 |
| Yhteensä | 2 988,5 | 2 356,6 | 26,8 |
Katsaus
Hallituksen
mitattuna kasvoi 15,5 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajamäärä kasvoi 20,8 prosenttia ollen 10 983 300 matkustajaa. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 30,6 prosenttia ja matkustajakäyttöaste (PLF) nousi 8,8 prosenttiyksikköä 76,4 prosenttiin.
Raportoidut, etäisyyteen perustuvat liikenneluvut ovat isoympyräetäisyyteen (Great Circle distance) pohjautuvia lukuja, joten niissä ei huomioida Venäjän suljetusta ilmatilasta aiheutuneita pidempiä Aasian-lentoreittejä. Näin ollen ne eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen Venäjän ilmatilan sulkeutumista raportoitujen lukujen kanssa. Pidemmillä lentoreiteillä oikaistu kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna olisi katsauskauden aikana ollut noin 15 prosenttia raportoituja tarjottuja henkilökilometrejä suurempi.
Aasian-liikenteessä Finnair operoi jäljellä olevien pandemiavaikutusten sekä erityisesti suljetun Venäjän ilmatilan takia reittilentoja 55 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Reittilentoja operoitiin kuitenkin vuotta 2022 enemmän matkustuksen avauduttua Aasiaan. Kapasiteetti kasvoi 42,4 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit nousivat 74,6 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajakäyttöaste nousi 14,1 prosenttiyksikköä 76,5 prosenttiin.
Suljetun Venäjän ilmatilan myötä yhtiö on lisännyt Pohjois-Amerikan kapasiteettia, ja se kasvoi vuonna 2023 hieman vuoteen 2019 verrattuna.
Kapasiteetti pieneni vuodesta 2022 kuitenkin 38,3 prosenttia vuoden 2022 lokakuun lopulla lakkautettujen Tukholman-lentojen myötä. Myydyt henkilökilometrit laskivat vain 23,5 prosenttia. Näin ollen matkustajakäyttöaste nousi 14,0 prosenttiyksikköä 72,5 prosenttiin.
Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta 8,2 prosenttia. Myydyt henkilökilometrit nousivat 13,4 prosenttia vahvan kysynnän siivittämänä ja matkustajakäyttöaste nousi 3,6 prosenttiyksikköä 78,7 prosenttiin. Vuoden 2023 alusta alkaen Finnair on erottanut omaksi liikennealueekseen Lähi-idän, jonka luvut raportoitiin vielä vuoden 2022 aikana Euroopanluvuissa. Vertailukauden liikennelukuja on nyt oikaistu vastaavasti.
Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain
| Matkustajatuotot | ASK | RPK | PLF | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | Muutos | ||
| Liikennealue | Milj. euroa | Milj. euroa | Milj. km | Milj. km | Milj. km | Milj. km | % | %-yks. |
| Aasia | 763,2 | 425,0 | 12 752,0 | 8 953,1 | 9 755,9 | 5 586,0 | 76,5 | 14,1 |
| Pohjois-Amerikka | 214,9 | 244,3 | 4 162,9 | 6 743,3 | 3 019,7 | 3 946,2 | 72,5 | 14,0 |
| Eurooppa | 1 045,3 | 855,0 | 14 760,0 | 13 639,5 | 11 618,9 | 10 243,3 | 78,7 | 3,6 |
| Lähi-itä | 206,3 | 42,9 | 3 054,4 | 690,7 | 2 211,9 | 486,9 | 72,4 | 1,9 |
| Kotimaa | 172,7 | 128,2 | 1 425,3 | 1 271,8 | 1 019,8 | 894,4 | 71,5 | 1,2 |
| Reiteille kohdistumaton | 9,3 | 15,3 | ||||||
| Yhteensä | 2 411,6 | 1 710,7 | 36 154,5 | 31 298,4 | 27 626,4 | 21 156,8 | 76,4 | 8,8 |
| Finnair aloitti vuonna 2022 yhteistyön Qatar |
|---|
| Airwaysin kanssa. Finnairin operoimat lennot |
| Kööpenhaminan ja Tukholman sekä Dohan |
| välillä alkoivat marraskuun alusta ja lennot |
| Helsingin ja Dohan välillä joulukuun puolivälistä. |
| Edellä todetusti vuoden 2023 alusta alkaen |
| nämä päivittäiset lennot raportoidaan osana |
| uutta liikennealuetta Lähi-itää, johon sisältyvät |
| jo ennen Qatar Airways -yhteistyötä operoidut |
| lennot Dubaihin ja Israeliin. Lähi-idän-liikenteen |
| kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta 342,2 |
| prosenttia. Henkilökilometrit nousivat 354,3 |
| prosenttia. Näin ollen myös matkustajakäyttöaste |
| nousi 1,9 prosenttiyksikköä 72,4 prosenttiin. |
| Kotimaanliikenteen kapasiteetti kasvoi vertailu |
| kaudesta 12,1 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit |
| nousivat 14,0 prosenttia. Matkustajakäyttöaste |
nousi 1,2 prosenttiyksikköä 71,5 prosenttiin.
Liikevaihdon kehitys liikennealueittain
milj. euroa
Katsaus
Hallituksen
Lisämyynti
Lisämyynti, joka muodostuu muun muassa erilaisista palvelumaksuista ja lentokoneessa tapahtuvasta myynnistä, kasvoi 147,8 miljoonaan euroon (123,2). Istumapaikkojen ennakkovaraukset, lisämatkatavarat ja pluspisteliitännäinen myynti olivat suurimmat lisämyyntierät.
Rahti
Finnair operoi katsauskaudella vähemmän Aasianreittilentoja pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna ennen kaikkea suljetun Venäjän ilmatilan vuoksi, joten rahtivolyymit jäivät vuoden 2019 volyymeistä. Tarjotut rahtitonnikilometrit kuitenkin nousivat 12,6 prosenttia ja myydyt rahtitonnikilometrit 3,5 prosenttia vuodesta 2022. Lukujen nousu selittyy pääasiassa sillä, että Finnair raportoi operoimiensa Qatar Airways -yhteistyölentojen rahtiliikenneluvut, vaikka niihin liittyvä liikevaihto raportoidaan osana matkustajatuottoja. Vaikka kokonaisrahti- ja postitonnit nousivat 10,3 prosenttia, rahtiliikevaihto pieneni 45,5 prosenttia vertailukaudesta alempien rahtihintojen ja toisaalta Qatar Airways -liikevaihdon allokoinnin myötä.
Matkapalvelut
Matkapakettien positiiviseen taloudelliseen kehitykseen on vaikuttanut COVID-19-pandemian jälkeinen vahva kysyntä. Katsauskauden aikana
matkapaketteja tuotettiin vain ulkomaan kohteisiin kotimaanpakettien tuotannon loputtua jo aiemmin. Matkapalveluiden matkustajamäärä kasvoi 18,9 prosenttia vertailukaudesta ja kiintiötuotannon täyttöaste oli 95,9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi 39,2 prosenttia 237,1 miljoonaan euroon (170,3).
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muut tuotot pienenivät 20,2 prosenttia 117,0 miljoonaan euroon (146,7), koska Eurowings Discoverin kanssa sovittu, vuoden 2022 toisella neljänneksellä alkanut wet lease -järjestely päättyi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.
Vertailukelpoisen liiketuloksen toiminnalliset kulut
Finnairin vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut nousivat 9,5 prosenttia vertailukaudesta lähinnä kasvaneen kapasiteetin sekä pidentyneiden Aasianreittien myötä. Finnair jatkoi koko vuonna 2023 kustannustehostustoimiaan.
Yksikkökustannus tarjotuilla henkilökilometreillä (CASK) laski 3,7 prosenttia ja oli 7,76 senttiä (8,05). Ilman polttoainekustannuksia laskettu yksikkökustannus sen sijaan laski 2,1 prosenttia.
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut
- Matkustaja- ja maapalvelut, muutos 19 %
- Poistot, muutos 5 %
- Kiinteistö-, IT- ja muut kulut, muutos -9 %
Avainluvut – Liikevaihto ja kannattavuus
| 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | milj. euroa | 2 988,5 | 2 356,6 | 838,4 | 829,2 | 3 097,7 | |
| muutos edelliseen vuoteen | % | 26,8 | 181,1 | 1,1 | -73,2 | 9,2 | |
| Vertailukelpoinen liiketulos | milj. euroa | 184,0 | -163,9 | -468,9 | -595,3 | 162,8 | |
| Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta | % | 6,2 | -7,0 | -55,9 | -71,8 | 5,3 | |
| Liiketulos | milj. euroa | 191,4 | -200,6 | -454,4 | -464,5 | 160,0 | |
| Vertailukelpoinen EBITDA liikevaihdosta | % | 17,3 | 6,5 | -17,8 | -30,3 | 15,8 | |
| Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos (EPS)* |
euroa | 0,022 | -0,060 | -0,057 | -0,086 | 0,015 | |
| Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) |
senttiä/ASK | 8,27 | 7,53 | 6,93 | 6,41 | 6,56 | |
| Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield) |
senttiä/RPK | 8,73 | 8,09 | 8,13 | 6,48 | 6,44 | |
| Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) |
senttiä/ASK | 7,76 | 8,05 | 10,81 | 11,01 | 6,22 | |
| CASK ilman polttoainetta | senttiä/ASK | 5,27 | 5,38 | 9,06 | 9,21 | 4,76 | |
* Yhtiö toteutti marraskuussa 2023 merkintäoikeusannin, jonka vuoksi vuosien 2019–2022 osakekohtaisia tuloksia on oikaistu.
Katsaus
Hallituksen
Lasku vertailukaudesta johtui katsauskaudella enemmän operoidusta kapasiteetista, pelkkää rahtia kuljettavien lentojen suuremmasta osuudesta vertailukaudella sekä saavutetuista kustannussäästöistä.
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut ilman polttoainetta nousivat 10,4 prosenttia vertailukaudesta.
Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, kasvoivat vertailukaudesta pääasiassa kasvaneen kapasiteetin (ASK) sekä pidentyneiden Aasian-reittien takia. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) heikkeni 5,5 prosenttia muun muassa pidempien Aasian-reittien takia, vaikka pelkkää rahtia kuljettaneita lentoja, jotka eivät kerrytä tarjottuja henkilökilometrejä, lennettiin hyvin vähän katsauskaudella. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) sen sijaan parani 0,7 prosenttia vertailukaudesta parantuneen matkustajakäyttöasteen myötä.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut kasvoivat ennen kaikkea lisääntyneen kapasiteetin myötä ja Aasian-reittien pidennyttyä, mutta myös maksettujen kannustimien takia.
Matkustaja- ja maapalvelukulut (sisältäen muun muassa hotelleihin liittyvät valmismatkakulut) nousivat ennen kaikkea matkustajaliikenteen
kasvaneiden volyymien vuoksi. Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut kasvoivat markkinointiaktiviteettien ja toisaalta lisääntyneen myynnin takia.
Lentokaluston huoltokulut nousivat kasvaneen kapasiteetin ja pidentyneiden Aasian-reittien takia. Koska kapasiteetti on kasvanut ja lennot ovat pidentyneet Euroopan ja Aasian välillä, liikennöimismaksut kasvoivat vertailukaudesta, vaikka esimerkiksi Venäjän-ylilentorojalteja ei maksettu katsauskaudella lainkaan.
Kapasiteettivuokrat (sisältäen ostoliikenteen Norralta, lentokonevuokraukset (wet lease in) ja mahdolliset rahtikapasiteetin vuokrat) nousivat kasvaneen kapasiteetin myötä vertailukaudesta. Kiinteistö-, IT- ja muut kulut sen sijaan laskivat pääasiassa valuuttakurssivoittojen ja kustannussäästöjen ansiosta. Poistot kasvoivat vertailukaudesta muun muassa laajarunkokoneiden matkustamouudistukseen liittyvien poistojen takia.
Tulos
Euroopan sisällä ja Yhdysvaltoihin sekä lähes kaikkiin Aasian maihin pystyi matkustamaan vapaasti, joten COVID-19-pandemian vaikutukset Finnairin tulokseen olivat suhteellisen lieviä vuonna 2023. Vuoden 2022 helmikuussa suljetun Venäjän ilmatilan takia uudelleenreititetyt Aasianlennot olivat kuitenkin pidempiä, mikä nosti
Tulos
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate | 516,5 | 153,2 | >200 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -332,6 | -317,1 | -4,9 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | 184,0 | -163,9 | >200 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 7,5 | -36,6 | -120,3 |
| Liiketulos | 191,4 | -200,6 | 195,4 |
| Rahoitustuotot | 56,2 | 6,5 | >200 |
| Rahoituskulut | -142,2 | -137,9 | -3,1 |
| Kurssivoitot ja -tappiot | 13,7 | -38,8 | 135,3 |
| Tulos ennen veroja | 119,1 | -370,7 | 132,1 |
| Tuloverot | 135,2 | -105,4 | >200 |
| Kauden tulos | 254,3 | -476,2 | 153,4 |
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut | 498,1 | 447,1 | 11,4 |
| Polttoainekulut | 899,6 | 836,0 | 7,6 |
| Kapasiteettivuokrat | 107,2 | 102,5 | 4,6 |
| Lentokaluston huoltokulut | 207,2 | 183,6 | 12,8 |
| Liikennöimismaksut | 233,8 | 206,5 | 13,2 |
| Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut | 117,1 | 103,1 | 13,6 |
| Matkustaja- ja maapalvelut | 414,1 | 348,0 | 19,0 |
| Kiinteistö-, IT- ja muut kulut | 111,9 | 123,3 | -9,2 |
| Poistot | 332,6 | 317,1 | 4,9 |
| Yhteensä | 2 921,5 | 2 667,1 | 9,5 |
Katsaus
Hallituksen
esimerkiksi niiden henkilöstö-, polttoaine- sekä navigointikustannuksia.
Sekä vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) että vertailukelpoinen liiketulos paranivat vertailukaudesta ja vertailukelpoinen liiketulos kääntyi voitolliseksi liikevaihdon noustua toiminnallisia kuluja enemmän. Vertailukelpoinen liiketulos oli 6,2 prosenttia (-7,0) liikevaihdosta. Strategiapäivityksessään vuoden toisella neljänneksellä Finnair asetti itselleen uuden taloudellisen tavoitteen, joka on 6 prosentin vertailukelpoinen liikevoittomarginaali vuoden 2025 loppuun mennessä.
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset olivat yhteensä 7,1 miljoonaa euroa (-8,8) liittyen katsauskaudella heikentyneeseen Yhdysvaltain dollariin. Finnair teki katsauskaudella 13,7 miljoonan euron alaskirjauksen, joka liittyi lentokenttäalueella sijaitsevan huoltohallin ja sen maa-alueen vuokrasopimuksiin, kun vertailukaudella tehty A330-lentokoneiden alaskirjaus oli suurin vertailukelpoisuuteen vaikuttanut erä (-32,7). Vuonna 2023 muiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien eli suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten, myyntivoittojen tai -tappioiden ja uudelleenjärjestelykulujen arvo oli yhteensä 14,0 miljoonaa euroa (4,9). Ne muodostuivat enimmäkseen 13,3 miljoonan euron myyntivoitoista (6,6), jotka liittyivät lähinnä kuuden aiemmin vuokratun A321-lentokoneen ostosta saatuihin voittoihin.
Nettorahoituskulut aiheutuivat pääasiassa korkokuluista, jotka ylittivät korkotuottojen ja kurssivoittojen määrän. Ensimmäisen vuosineljänneksen verotuksellisista tappioista ei kirjattu laskennallista verosaamista niiden hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden takia ja tuloverokirjaukset liittyivät pääosin muihin laskennallisten verosaamisten muutoksiin. Ne selittyivät eräillä väliaikaisilla eroilla, joista ei ollut kirjattu laskennallista verosaamista tilikaudella 2022. Ne kirjattiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä laskennallisiin verosaamisiin, koska kyseisillä erillä ei ole verotuksellista vanhenemisaikaa ja yhtiön tulevaisuuden näkymät olivat parantuneet. Finnairin taloudellisten näkymien edelleen parantuessa yhtiö kirjasi toisella vuosineljänneksellä takaisin 99 miljoonaa euroa vuosien 2020 ja 2021 verotappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia, jotka alaskirjattiin vertailukaudella. Neljännellä vuosineljänneksellä yhtiö kirjasi takaisin loput 18 miljoonaa euroa vuosien 2020 ja 2021 verotappioihin liittyviä, alaskirjattuja laskennallisia verosaamisia sekä kirjasi myös vuoden 2022 verotappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia 28 miljoonaa euroa. Muut vuoden 2023 tuloverokirjaukset koostuivat käytetyistä verotuksellisista tappioista ja muista väliaikaisista eroista.
Kauden positiivinen tulos selittyi yhtiön parantuneen taloudellisen suorituskyvyn lisäksi yllä mainituilla laskennallisten verosaamisten kirjauksilla, jotka perustuivat parantuneisiin taloudellisiin näkymiin.
Hallituksen
Rahoitusasema ja investoinnit
Tase
Konsernin taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 3 698,0 miljoonaa euroa (4 133,0). Laivaston tasearvo nousi tehtyjen investointien, jotka muodostuivat pääosin aiemmin vuokrattujen yhdeksän kapearunkolentokoneen hankinnasta, ansiosta 158,2 miljoonalla eurolla poistoista huolimatta. Käyttöoikeuslaivaston arvo sen sijaan laski poistojen ja lentokonehankintojen takia 157,9 miljoonaa euroa.
Myyntiin liittyvät saamiset kasvoivat 154,4 miljoonaan euroon (134,9) pääasiassa parantuneen lentolippumyynnin ansiosta. Netotetut laskennalliset verosaamiset nousivat 234,0 miljoonaan euroon (80,6) pääosin siksi, että yhtiö takaisinkirjasi toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä yhteensä 117
miljoonaa euroa vuosien 2020 ja 2021 verotuksellisiin tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia ja kirjasi lisäksi neljännellä vuosineljänneksellä 28 miljoonan euron osuuden vuoden 2022 verotuksellisiin tappioihin liittyviä verosaamisia. Eläkesaamiset kasvoivat 128,0 miljoonaan euroon (120,0) pääasiassa vakuutusmatemaattisten voittojen ansiosta. Eläkevelvoitteet kasvoivat 0,8 miljoonaan euroon (0,7).
Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot kasvoivat 506,7 miljoonaan euroon (452,0). Muutos selittyi pääasiassa ostettuihin lentolippuihin liittyvän velan kasvulla 394,8 miljoonaan euroon (356,4) kasvaneen kapasiteetin ja kallistuneiden lentolippujen myötä.
Avainluvut – Pääomarakenne
| 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Omavaraisuusaste | % | 15,6 | 9,9 | 11,8 | 24,6 | 24,9 |
| Nettovelkaantumisaste | % | 192,8 | 266,4 | 321,8 | 153,2 | 64,3 |
| Korollinen nettovelka | Milj. euroa | 1 112,5 | 1 094,0 | 1 530,9 | 1 373,8 | 621,0 |
| Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA |
2,2 | 7,1 | -10,3 | -5,5 | 1,3 | |
| Bruttoinvestoinnit | Milj. euroa | 484,2 | 199,6 | 434,5 | 515,9 | 443,8 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) | % | 8,8 | -6,1 | -13,9 | -15,2 | 6,3 |
| Kassavarat liikevaihdosta | % | 30,9 | 64,7 | 151,0 | 99,3 | 30,8 |
Kassavarat
- Oikaistut korolliset velat
- Oma pääoma
- Nettovelkaantumisaste
- Omavaraisuusaste
Nettovelkaantumisaste
Katsaus
Hallituksen
Vuoden 2023 voitollinen tulos paransi osaltaan omaa pääomaa, joka oli joulukuun lopussa 577,0 miljoonaa euroa (410,7) eli 0,03 euroa osakkeelta (0,051 ). Katsauskauden aikana yhtiö lunasti 200 miljoonan euron hybridilainan ja maksoi siihen liittyvät korot, millä oli omaa pääomaa heikentävä vaikutus. Lisäksi Finnair toteutti 570 miljoonan euron suuruisen merkintäoikeusannin marraskuussa vahvistaakseen taloudellista asemaansa. Sillä oli vaikutusta myös oman pääoman rakenteeseen, sillä Suomen valtion myöntämä 400 miljoonan euron pääomalaina konvertoitiin omaksi pääomaksi valtion omistuksen suhteessa ja Finnair maksoi loppuosan pääomalainasta sekä kertyneet korot valtiolle
Kassavirta ja rahoitusasema
Pääomarakenne
| % | 31.12.2023 | 31.12.2022 |
|---|---|---|
| Omavaraisuusaste | 15,6 | 9,9 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing) | 192,8 | 266,4 |
Maksuvalmius ja nettovelka
| Milj. euroa | 31.12.2023 | 31.12.2022 | |
|---|---|---|---|
| Kassavarat | 922,0 | 1 524,4 | |
| Oikaistu korollinen velka | 2 034,5 | 2 618,4 | |
| Korollinen nettovelka | 1 112,5 | 1 094,0 |
| toisen 220 miljoonan euron lyhennyksen joulukuussa, | |||
|---|---|---|---|
| Yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli huomattavasti | 200 miljoonan euron hybridilainan lunastuksen 20 | ||
| parantuneen vertailukelpoisen käyttökatteen | miljoonan euron korkoineen syyskuussa sekä valtion | ||
| ansiosta vahva. Investointien nettorahavirta oli | myöntämän pääomalainan 81 miljoonan euron | ||
| negatiivinen laivastoinvestointien sekä muiden | loppuosan takaisinmaksun koko pääomalainan | ||
| lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutosten | 49 miljoonan euron korkoineen ja muine | ||
| (maturiteetti yli kolme kuukautta) takia. Rahoituksen | maksuineen marraskuussa. | ||
| nettorahavirta oli samoin negatiivinen lainojen | |||
| sekä lentokoneiden vuokrasopimusvelkojen | Omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa korkeampi | ||
| takaisinmaksujen takia. Lainojen takaisinmaksut | kuin vuoden 2022 lopussa lähinnä voitollisen | ||
| Rahavirta | |||
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 472,3 | 259,0 | |
takaisin merkintäoikeusannin jälkeen. Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat lentopetroli- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Joulukuun lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen 48,6 miljoonaa euroa (42,8), koska lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot vahvistivat omaa pääomaa.
1 Yhtiö toteutti merkintäoikeusannin marraskuussa 2023. Vertailukauden oma pääoma osakkeelta on tämän vuoksi oikaistu.
Katsaus
Hallituksen
miljoonalla eurolla TyEL-takaisinlainaansa ja lunasti 200 miljoonan euron hybridilainan korkoineen sekä osti itselleen aiemmin vuokraamiaan kapearunkolentokoneita yli 200 miljoonalla eurolla. Lisäksi Finnairilla on 200 miljoonan euron lyhytaikainen vakuudeton yritystodistusohjelma, joka oli katsauskauden lopussa käyttämätön. Korollisia vuokrasopimusvelkoja oli yhteensä 1 115,0 miljoonaan euroon (1 330,7). Investoinnit Vuoden 2023 bruttoinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 484,2 miljoonaa euroa (199,6), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon.
Kauden lopussa oikaistu korollinen velka oli vuoden 2022 loppua pienempi vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksun, heikentyneen Yhdysvaltain dollarin sekä lainojen takaisinmaksujen takia.
Investointien rahavirta (sisältää käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit, saadut alivuokramaksut, ennakkomaksut sekä muiden pitkäaikaisten varojen muutoksen) oli -403,3 miljoonaa euroa (-62,7).
Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli kolme kuukautta) oli -60,7 miljoonaa euroa (-12,8) ja myös se on osa koko investointien nettorahavirtaa, joka oli -464,0 miljoonaa euroa (-75,5).
Vuoden 2024 arvioitu investointien rahavirta, joka sisältää pelkät käyttöomaisuusinvestoinnit ja ennakkomaksut, liittyy pääosin laivastoon ja on -235 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta sisältää investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei vielä ole vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta.
Yhtiöllä on 42 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka muodostavat noin 38,0 prosenttia koko laivaston 1 828,0 miljoonan euron tasearvosta.2
kauden tuloksen sekä laskeneen korollisen velan ansiosta. Nettovelkaantumisaste (gearing) laski vuoden 2022 lopusta parantuneen oman pääoman takia.
Yhtiön maksuvalmius oli katsauskauden lopussa edelleen hyvä vahvan liiketoiminnan nettorahavirran sekä merkintäoikeusannin ansiosta, vaikka yhtiö maksoi 130 miljoonalla eurolla takaisin valtion myöntämän pääomalainan loppuosan koko pääomalainan korkoineen ja muine maksuineen, lyhensi vuoden 2023 aikana 320
2 Laivaston tasearvo käsittää käyttöoikeuslaivaston sekä tulevien lentokonetoimitusten ennakkomaksut.
Osakkeenomistajien voitonjakopolitiikka ja hallituksen esitys voitonjaosta
Finnairin osakkeenomistajien voitonjakopolitiikan mukaisesti tavoitteena on maksaa suhdannesyklin aikana keskimäärin kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina tai pääomanpalautuksena. Tällaisesta varojenjaosta päättäessään Finnair pyrkii ottamaan huomioon kulloisenkin tuloskehityksen ja tulevaisuudennäkymät, rahoitustilanteen sekä pääoma- ja investointitarpeet. Mahdolliset tulevat varojenjaot voidaan suorittaa kahdessa vuosittaisessa erässä.
Finnair asetti marraskuussa toteutetun 570 miljoonan euron merkintäoikeusannin yhteydessä tavoitteen, jonka mukaan se pyrkii palauttamaan varojenjakokykynsä vuodesta 2025 alkaen vuoden 2024 tilinpäätökseen perustuen.
Vuonna 2023 osakekohtainen tulos oli 0,022 euroa (-0,060). Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 473 123 719,36 euroa 31.12.2023. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2023 vahvistettavan tilinpäätöksen perusteella ei jaettaisi osinkoa.
Rahavirran muutos 2023
* Finnairin rahavarat eroavat kassavaroista siten, että rahavarat eivät sisällä muita lyhytaikaisia rahoitusvaroja (maturiteetti 3 kk).
Katsaus
Hallituksen
Finnairin operoima laivasto
Finnairin laivastoa hallinnoi konsernin emoyhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Vuoden lopussa Finnair operoi 55:ttä lentokonetta, joista 25 oli laajarunkokoneita ja 30 kapearunkokoneita. Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 12,5 vuotta.
Kuluneen vuoden aikana Finnair Aircraft Finance Oy osti yhteensä yhdeksän kapearunkokonetta, jotka olivat aikaisemmin vuokrattuina yhtiölle: helmikuussa yhden A320-lentokoneen, maaliskuussa yhden A320-lentokoneen ja yhden A321-lentokoneen, sekä joulukuussa kuusi A321 lentokonetta. Maaliskuussa Finnair palautti vuokranantajalle yhden A319-lentokoneen vuokrasopimuksen päätyttyä.
Laivastouudistus
Vuoden lopussa yhtiöllä oli seitsemäntoista vuosina 2015–2021 toimitettua Airbus A350
-lentokonetta ja kaksi A350-lentokonetta tilauksessa Airbusilta. Huhtikuussa yhtiö sopi lentokonevalmistajan kanssa yhden tilatun A350 lentokoneen toimituksen viivästyttämisestä. Näistä jäljellä olevista lentokoneista ensimmäinen toimitetaan tämänhetkisten sitoumusten mukaan Finnairille vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä ja toinen, viivästytetty lentokone vuoden 2026 toisella neljänneksellä.
Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 313,7 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat kaukoliikennelaivastoinvestoinnit.
Norran operoima laivasto (ostoliikennelaivasto)
Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Finance Oy:ltä.
Laivasto Finnairin operoima laivasto*
| Muutos | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2022 | Keski-ikä | ||||||
| 31.12.2023 | Istuimia | Kpl | verrattuna | Omat** | Vuokratut | 31.12.2023 | Tilaukset |
| Kapearunkolaivasto | |||||||
| Airbus A319 | 144 | 5 | -1 | 5 | 22,6 | ||
| Airbus A320 | 174 | 10 | 10 | 21,4 | |||
| Airbus A321 | 209 | 15 | 7 | 8 | 9,4 | ||
| Laajarunkolaivasto | |||||||
| Airbus A330 | 279/263 | 8 | 4 | 4 | 14,2 | ||
| Airbus A350 | 278/297/321/336 | 17 | 5 | 12 | 6,1 | 2 | |
| Yhteensä | 55 | -1 | 31 | 24 | 12,5 | 2 |
* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
** Sisältää JOLCO- (Japanese Operating Lease with Call Option)
ja ECA-rahoitetut (Export Credit Agency) lentokoneet.
Norran operoima laivasto*
| Muutos 31.12.2022 |
Keski-ikä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2023 | Istuimia | Kpl | verrattuna | Omat** | Vuokratut | 31.12.2023 | Tilaukset |
| ATR | 68–70 | 12 | 6 | 6 | 14,4 | ||
| Embraer E190 | 100 | 12 | 9 | 3 | 15,5 | ||
| Yhteensä | 24 | 0 | 15 | 9 | 15,0 | 0 |
* Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
Katsaus
Hallituksen
Finnair päivitti vuoden toisella neljänneksellä vuoteen 2025 ulottuvaa strategiaansa, koska yhtiö oli jo toteuttanut monia strategiakaudelle suunniteltuja toimia. Syyskuussa 2022 julkaistu strategia tähtäsi kannattavuuden palauttamiseen ja kilpailukykyisen lentoyhtiön ylläpitämiseen suljetusta Venäjän ilmatilasta riippumatta. Sen tavoitteena oli vähintään 5 prosentin vertailukelpoinen liikevoittotaso vuoden 2024 puolivälistä lähtien.
Strategiapäivityksessään toisella vuosineljänneksellä Finnair asetti itselleen uuden taloudellisen tavoitteen, joka on 6 prosentin vertailukelpoinen liikevoittomarginaali vuoden 2025 loppuun mennessä. Strategiateemat tämän saavuttamiseksi ovat:
- Asiakaslähtöinen kaupallinen ja operatiivinen laadukkuus
- Tasapainoinen kasvu optimoidulla laivastolla
- Jatkuva kustannustehokkuus kilpailukyvyn varmistamiseksi
- Yksi alan johtavista vastuullisuustoimijoista
- Kestävä tase
- Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen henkilöstön avulla
Marraskuussa Finnair toteutti 570 miljoonan euron merkintäoikeusannin. Osakeannista saadut bruttovarat käytettiin Finnairin taseen ja taloudellisen aseman vahvistamiseen, jotta yhtiö pystyisi paremmin hallitsemaan jäljellä
Strategian toteutus
olevia rahoitusvelkojaan, tukemaan kestävään kannattavaan kasvuun tähtäävän strategiansa toteuttamista ja varmistamaan kykynsä toteuttaa investointeja tulevaisuudessa.
Samassa yhteydessä yhtiö täydensi keskeisiä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteitaan. Aiemmin julkistetun 6 prosentin vertailukelpoisen liikevoittomarginaalitavoitteen lisäksi Finnair pyrkii saavuttamaan 1–2-kertaisen nettovelan suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen vuoden 2025 loppuun mennessä ja palauttamaan yhtiön varojenjakokyvyn vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi yhtiö piti voimassa hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2045 mennessä.
Finnairin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet perustuvat seuraaviin keskeisiin oletuksiin: yhtiön kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvaisi yli 15 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2025; yhtiön ylläpitoinvestoinnit olisivat 80–100 miljoonaa euroa vuosittain; yhtiö kykenisi hyödyntämään 190 miljoonan euron laskennalliset verosaamiset, jotka vähentäisivät maksettavan yhteisöveron määrää keskipitkällä aikavälillä; ja yhtiön kassavarojen suhde liikevaihdosta pysyisi 30 prosentissa ajan myötä.
Asiakaslähtöinen kaupallinen ja operatiivinen laadukkuus
Finnairin tavoitteena on olla moderni pohjoismainen lentoyhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden muokata
Katsaus
Hallituksen
matkaansa halutunlaiseksi sen jokaisessa vaiheessa ja on heille merkityksellinen myös muulloin kuin matkustaessa. Yhtiö on jo kasvattanut merkittävästi suoran jakelun osuutta, parantanut digitaalista myyntikyvykkyyttään sekä kehittänyt tuottojen optimointia ja kumppaneiden hyödyntämistä. Seuraava askel on prosessin sujuvoittaminen asiakkaan näkökulmasta, kun painotus on siirtynyt asiakaslähtöiseen ja dataa hyödyntävään myyntiin, jossa asiakassuhteita vahvistetaan tarjoamalla oikea tuote oikeaan aikaan ja asiakassitoutumista lisätään kohdennetummalla viestinnällä. Turvallisuus sekä erinomainen lentojen täsmällisyys ja säännöllisyys ovat edelleen operatiivisen laadukkuuden keskiössä, ja Finnair panostaa analytiikan ja datan hyödyntämiseen sujuvan ja oikea-aikaisen matkustuskokemuksen tarjoamiseksi.
Tuotteen ja palvelun laatu ovat Finnairille edelleen erottautumistekijä, ja laadukas, täsmällinen operatiivinen toiminta on tässä tärkeässä roolissa. Finnairin kaukoliikenteessä painottuu laadukas, erottuva matkustuskokemus, kun taas Euroopan sisäisessä liikenteessä keskeisiä ovat sujuvuus, yksinkertaisuus ja tehokkuus. Finnairin asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluindeksi oli edelleen hyvällä tasolla ollen 35 (40). Siihen on vaikuttanut asiakkaiden suosiossa olleen uusitun laajarunkokoneiden matkustamon lisäksi Finnairin hyvä 80,9 prosentin (79,0) saapumistäsmällisyys eurooppalaista ilmailujärjestelmää rasittaneista
Digitaalisella asioinnilla on keskeinen rooli Finnairin strategiassa ja sen merkitys tulee kasvamaan edelleen. Finnairin internet-sivujen (finnair. com) kävijämäärä laski vertailukaudesta, kun sivuilla rekisteröitiin keskimäärin 2,1 miljoonaa todennettua eri kävijää (2,3) kuukaudessa. Lasku johtui pääasiassa uudistetusta evästeiden suostumuskäytännöstä. Finnair-mobiilisovellusten käyttäjien määrä nousi vertailukaudesta 21,0 prosenttia 860 000:een, koska asiakkaat pystyivät tekemään paremmin muutoksia ja ostamaan enemmän lisäpalveluita suoraan sovelluksen kautta. Modernien myyntikanavien matkustajaosuus kokonaismatkustajamäärästä nousi 67,8 prosenttiin (66,5), koska NDC-jakelun (New Distribution Capability) osuus kasvoi kaikissa asiakassegmenteissä. Päivitetty strategia painottaa edelleen lentoyhtiökumppanuuksien yhteishankkeiden (Atlantic Joint Business eli AJB, Siberian Joint Business eli SJB ja yhteishanke Juneyao Airin kanssa) hyödyntämistä. Tässä korostuvat oneworldkumppanit, kuten American Airlines ja Alaska Airlines Pohjois-Amerikassa, Qatar Airways Lähi-idässä, Japan Airlines Japanin-reiteillä ja Qantas uusilla Australian ja Aasian yhdistävillä, Finnairin vuoden 2023 lopusta alkaen operoimilla reiteillä. Finnairin kumppanuudet tarjoavat Finnairin asiakkaiden käyttöön laajan globaalin verkoston ja toisaalta vahvistavat merkittävästi Finnairin jakeluvoimaa. 3 Finnair aloitti vuoden 2023 alusta raportoimaan
kapasiteettihaasteista huolimatta. Osoituksena Finnairin vahvasta asiakastyytyväisyydestä yhtiö valittiin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi jo 13. kerran peräkkäin Skytraxin asiakastutkimuksessa. Lisäksi asiakkaat äänestivät Finnairin viiden tähden lentoyhtiöksi Airline Passenger Experience Associationin (APEX) vuoden 2023 lentoyhtiöarvioinnissa.
Vuoden 2023 aikana yhtiö kertoi Finnair Plus -ohjelman uudistuksista, jotka tuovat jäsenille uusia etuja sekä uudenlaisia mahdollisuuksia kerätä ja käyttää kanta-asiakasvaluuttaa. Vuoden 2024 keväällä ohjelma muuttuu käytettyyn rahamäärään perustuvaksi. Ohjelman jäsenet keräävät jatkossa Avios-kanta-asiakasvaluuttaa. Avios on kanta-asiakasvaluutta, jota käyttävät Finnairin oneworld-kumppaneiden kantaasiakasohjelmat British Airways Executive Club, Qatar Airways Privilege Club ja Iberia Plus.
Yhtiö ilmoitti myös vuoden 2023 aikana investoivansa uusiin, suurempiin lounge-tiloihin Helsinki-Vantaan Schengen-puolella. Laajemmat lounge-tilat tulevat käyttöön vuoden 2024 toisella puoliskolla ja vastaavat kasvavien asiakasmäärien tarpeisiin. Lisäksi yhtiö ilmoitti uudistavansa koko 12 lentokonetta kattavan Embraer E190 -laivaston matkustamot. Uudistus toteutetaan vuosien 2024– 2025 aikana.
Avainluvut – Asiakaslähtöinen kaupallinen ja operatiivinen laadukkuus
| 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nettosuosittelutulos (NPS) | 35 | 40 | 38 | 48 | 38 | |
| Saapumistäsmällisyys | % | 80,9 | 79,0 | 82,3 | 90,2 | 79,3 |
| Matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa |
% | 67,8 | 66,5 | 71,5 | 51,2 | 40,8 |
| finnair.com-sivustolla kävijöiden kuukausikeskiarvo |
milj. | 2,1 | 2,3 | 1,1 | 1,1 | 2,0 |
| Finnair-mobiilisovelluksen aktiiviset käyttäjät |
tuhatta | 860,0 | 711,0 | 326,0 | 187,3 | 332,6 |
| Lisämyynti | milj. euroa | 147,8 | 123,2 | 44,1 | 62,3 | 176,2 |
suorien digitaalisten kanavien myyntiosuuden sijasta modernien myyntikanavien matkustaja- osuutta digitalisointiin keskittymisen myötä. Modernit myyntikanavat sisältävät sekä suorat että kaikki modernit, digitaaliset epäsuorat myyntikanavat.
Katsaus
Hallituksen
Tasapainoinen kasvu optimoidulla laivastolla
Venäjän ilmatilan sulun vuoksi Finnair menetti kotikenttänsä ainutlaatuisen maantieteellisen edun, sillä Venäjän ilmatilan kiertäminen pidentää lentoreittejä Helsingin ja Japanissa, Etelä-Koreassa sekä Kiinassa sijaitsevien keskeisten suurkaupunkien välillä jopa 40 prosenttia kohteesta riippuen. Finnair on siksi tasapainottanut verkostoaan painottaen länttä sekä Lähi-itää ja optimoinut Euroopan verkostoaan sekä liikenteen rakennetta tehokkuuden lisäämiseksi.
Vuoden toisella neljänneksellä julkistettujen, Qantasin kanssa solmittujen wet lease - ja dry lease -sopimusten sekä vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä alkaneen Qatar Airways -yhteistyön kautta Finnair pystyy hyödyntämään A330 laivastoaan tuottavasti Venäjän ilmatilan sulusta huolimatta, ja samalla säilyttää joustavuuden Aasian ja Euroopan välisten yhteyksien palauttamiseen.
Lentokoneiden nopeammat, standardoidut käännöt lentoasemilla, niiden käyttöasteen tehostaminen ja ulosvuokrauksesta palautuvat lentokoneet vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä sekä seuraava A350-toimitus vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä mahdollistavat Finnairille kasvun markkinan mukana ja kapasiteetin
Avainluvut – Yksi alan johtavista vastuullisuustoimijoista
| 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Polttoaineen kulutus | tonnia | 960 357 | 788 104 | 364 478 | 365 492 | 1 132 219 |
| CO2 päästöt | tonnia | 3 025 124 | 2 482 528 | 1 148 107 | 1 151 299 | 3 566 491 |
| CO2 päästöt | g/ASK | 83,7 | 79,3 | 94,9 | 89,0 | 75,6 |
| CO2 päästöt | g/RTK | 920,5 | 926,9 | 931,7 | 948,6 | 785,3 |
Avainluvut – Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen henkilöstön avulla
| 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstö, keskimäärin | 5 195 | 5 336 | 5 614 | 6 573 | 6 771 |
| Sairauspoissaolot, tavoite vähemmän kuin edellisenä vuonna |
% 4,6 |
5,4 | 2,3 | 3,8 | 4,6 |
| Henkilöstön vaihtuvuus | % 3,8 |
7,3 | 6,8 | 7,4 | 3,8 |
| Tapaturmataajuus (LTIF) | 5,5 | 6,8 | 5,6 | 4,4 | 9,6 |
lisäämisen kilpailukykyisellä kustannustasolla huolimatta lentokonemarkkinoilla vallitsevista kapasiteettirajoitteista.
Jatkuva kustannustehokkuus kilpailukyvyn varmistamiseksi
Kannattavan ja kilpailukykyisen toiminnan ylläpito edellyttää Finnairilta kustannustason jatkuvaa tarkkailua kustannusten nousun hillitsemiseksi. Yhtiö on kuitenkin siirtynyt ohjelmamuotoisista kustannussäästöistä kohti jatkuvaa kustannustehokkuuden parantamista varmistaakseen kilpailukykynsä ja mahdollisuuden investoida asiakaskokemukseen myös jatkossa.
Vuoden 2023 aikana Finnair on jatkanut olemassa olevien säästöhankkeiden edistämistä ja kehittänyt uusia hankkeita, jotka muun muassa hyödyntävät tekoälyn tuomia mahdollisuuksia. Lisäksi kuuden aiemmin vuokratun A321 lentokoneen hankinnalla loppuvuodesta 2023 on lähivuosina yli 20 miljoonan euron vuotuinen positiivinen vaikutus tulokseen ennen veroja sekä kassavirtaan. Myös 120 miljoonan euron ylimääräisellä TyEL-takaisinlainan takaisinmaksulla viimeisen vuosineljänneksen aikana on yhteensä noin 3 miljoonan euron positiivinen vaikutus tulokseen ennen veroja vuonna 2024 alempien nettokorkomenojen muodossa.
Yksi alan johtavista vastuullisuustoimijoista
Finnair on sitoutunut kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja systemaattisesti kaikilla merkittävillä vastuullisuuden osa-alueilla. Yhtiön tavoitteena on olla maailman vastuullisimpien lentoyhtiöiden joukossa. Tämän saavuttamiseksi yhtiö tekee jatkuvaa systemaattista työtä ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun edistämiseksi sekä tiivistä yhteistyötä kumppaneidensa ja koko toimitusketjunsa kanssa. Tehdäkseen vastuullisempia investointeja yhtiön pitää myös varmistaa, että sen liiketoiminnan taloudellinen kehitys tukee niitä.
Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä. Finnair sitoutui huhtikuussa 2022 tekemään yhteistyötä Science Based Targets -aloitteen (SBTi) kanssa saattaakseen päästötavoitteidensa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. SBTi edellyttää, että lentoyhtiöt irtautuvat hiilestä omalla toiminnallaan, joten se ei huomioi toimialan ulkopuolisia päästöhyvityksiä tai muita markkinapohjaisia mekanismeja, kuten päästökauppajärjestelmää. SBTi:n vaatimusten mukaisesti Finnair keskittyy vähentämään lentokoneidensa suoria päästöjä. Tämä edellyttää merkittäviä toimenpiteitä Finnairin lentokoneiden modernisoimiseksi, toiminnan tehostamiseksi
Katsaus
Hallituksen
ja uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön lisäämiseksi. Toimenpiteiden tarkka aikataulu ja laajuus tarkentuvat vuoden 2024 aikana, kun Finnair valmistautuu toimittamaan lyhyen aikavälin CO2-intensiteetin vähennystavoitteet SBTi:n validoitavaksi vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.
Sosiaalinen vastuu ja yhteiskuntavastuu ovat keskeinen osa yhtiön vastuullisuustyötä. Tämä tarkoittaa työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimista kaikissa olosuhteissa, ihmisoikeuksien, tasaarvon, syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden edistämistä työpaikoilla ja arvoketjuissa sekä esteettömien palvelujen tarjoamista.
Kestävä tase
Kestävän taseen rakentamisessa keskeistä on ylläpitää saavutettua toiminnan kannattavuutta. Tämä vahvistaa omaa pääomaa ja parantaa kassavirtaa, mikä mahdollistaa velkojen takaisinmaksun ja, yhdessä kustannustehokkuuden kanssa, kestävän taseen rakentamisen. Tämä strategiateema on myös sisäänrakennettu muihin strategiateemoihin.
Vuoden 2023 aikana Finnair otti monia askeleita kestävämmän ja kustannustehokkaamman taseen rakentamiseksi. Marraskuussa se toteutti 570 miljoonan euron merkintäetuoikeusannin
vahvistaakseen tasettaan ja taloudellista asemaansa. Finnair maksoi saaduilla varoilla takaisin valtion myöntämän pääomalainan loppuosan sekä kokonaiskorot ja muut maksut 130 miljoonalla eurolla sekä ylimääräisen 120 miljoonan euron maksuerän TyEL-takaisinlainasta aikataulutettujen, yhteensä 200 miljoonan euron maksuerien lisäksi. Yhtiö osti myös kuusi sille aiemmin vuokrattua A321-lentokonetta yli 200 miljoonalla eurolla. Lisäksi Finnair lunasti syyskuun alussa 200 miljoonan euron hybridilainan selvästi parantuneen kannattavuuden tukemana. Samasta syystä se kirjasi vuoden aikana myös yhteensä 145 miljoonaa euroa vuosien 2020–2022 verotuksellisiin tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia.
Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen henkilöstön avulla
Finnair ja sen henkilöstö ovat satavuotisen historiansa aikana osoittaneet huomattavaa kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja löytää uusia, ennen hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Tämä on korostunut erityisesti pandemian ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seuranneen Venäjän ilmatilan sulun muodostaman kaksoiskriisin aikana ja sen jälkeen. Yhtiö keskittyy jatkossa entistä enemmän tämän kulttuurisen
| vahvuuden vaalimiseen ja kehittämiseen sekä investoi henkilöstöönsä parantaakseen edelleen henkilöstön osaamista, työntekijä- ja asiakaskokemusta sekä liiketoiminnan tuloksia. |
|---|
Katsaus
Hallituksen
Taloudellinen kehitys 2019–2023
Liikevaihto
Matkustajamäärä
Tarjotut henkilökilometrit (ASK) ja myydyt henkilökilometrit (RPK)
-
Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Myydyt henkilökilometrit (RPK) Tarjotut henkilökilometrit (ASK) muutos-% Myydyt henkilökilometrit (RPK) muutos-%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
Kassavarat
Korolliset velat ja kassavarat
Investointien rahavirta ja liiketoiminnan nettorahavirta
Investointien rahavirta*
Liiketoiminnan nettorahavirta
* Sisältää käyttöomaisuuden sekä tytäryhtiöosakkeiden hankinnat ja myynnit.
Vertailukelpoinen liiketulos ja liiketulos
Vertailukelpoinen liiketulos*
Liiketulos
Vertailukelpoinen liiketulos* suhteessa liikevaihtoon
Taloudellinen tavoite: Vertailukelpoisen liiketuloksen tavoitetaso suhteessa liikevaihtoon on kuluvalle strategiakaudelle 6 % vuoden 2025 loppuun mennessä.
* Konsernin vertailukelpoinen liiketulos on liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä eli lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia valuuttakurssimuutoksia, suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksia, lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoittoja ja -tappioita, arvonalentumisia, etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutoksia ja uudelleenjärjestelykuluja.
Hallituksen
Vuosi 2023 erottuu merkittävänä vuotena Finnairin historiassa, kun yhtiö juhli satavuotista taivaltaan. Vuosi oli myös merkittävä siinä mielessä, että haasteellisen kaksoiskriisin jälkeen yhtiö onnistui palautumaan kannattavaksi. Ilmailun rooli nopeana ja maailmanlaajuisena yhteyksien mahdollistajana sekä taloudellisena ajurina muodostaa perustarpeen myös yhtiön seuraavalle 100 vuodelle. Finnair huomioi sitä ympäröivän yhteiskunnan kestävää kehitystä, ja selkeästi yhtiön suurin haaste onkin se, miten kestävämpi ilmailu konkretisoituu seuraavien vuosikymmenten aikana.
Finnair on aloittanut pitkän matkan osana energiamurrosta minimoidakseen fossiilienergian määrää. Siirtyminen puhtaampien energiamuotojen käyttämiseen lentämisessä vie kuitenkin useita vuosikymmeniä. Silti Finnair
asettaa jo tavoitteita tämän matkan varrelle. Yhtiö lisää vähitellen kestävien lentopolttoaineiden (SAF) tankkausmääriä, parantaa jatkuvasti lentämisen polttoainetehokkuutta ja seuraa tiiviisti uusien vety- ja hybridilentokoneiden kehitystä. Maailmanlaajuisesti uudet teknologiat etenevät kiihtyvällä vauhdilla, joten on olennaista tunnistaa ja valita optimaalinen polku kohti yhtiön tavoitetta lentää hiilineutraalisti vuonna 2045.
Vuonna 2023 Finnair suoritti kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin eurooppalaisten vastuullisuusraportointistandardien (ESRS) mukaisesti, jossa huomioitiin myös ESRS 2:ssa määritellyt raportointivaatimukset ja EFRAG:in mukainen arvoketjun implementointiohjeistus. Arviointiprosessi perustui yhtiön aiempiin olennaisuusarviointeihin, julkisiin ja sisäisiin lähteisiin,
| sisäisiin vaikutusten ja taloudellisten merkitysten |
|---|
| arviointeihin sekä työryhmäkokouksiin. Finnairin |
| Prosessi noudatti Finnairin hallituksen vahvistamia |
| sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita. |
| Analyysi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä ulkoisen |
| palveluntarjoajan kanssa. Työn tuloksena voidaan |
| todeta, että Finnairin olennaiset vastuullisuuteen |
| liittyvät aihealueet ovat (ei tärkeysjärjestyksessä): |
• Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt: Finnairin tavoitteina ovat hiilineutraali lentäminen vuoteen 2045 mennessä, toimintojen energiatehokkuuden aktiivinen parantaminen ja tieteeseen perustuvan tavoitteen asettaminen seuraavalle kymmenelle vuodelle vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.
Muu kuin taloudellinen kehitys 2023
- Biodiversiteetti: Yhtiön ilmastositoumuksiin liittyen yhtiö haluaa myös varmistaa, että kestäviä lentopolttoaineita tuotetaan niin, että luonnon ekosysteemi vahingoittuu mahdollisimman vähän.
- Yhteisövaikutus: Finnair lisää aktiivisesti positiivisia vaikutuksia ympärillään oleviin ihmisiin ja yhteisöihin.
- Työntekijäkokemus: Motivoitunut, monimuotoinen ja pätevä henkilöstö on Finnairin menestyksen ydin.
- Kuluttajakokemus: Kuluttajien matkakokemusten parantaminen ja heidän mielipiteidensä kuuleminen on Finnairin kestävyysstrategian keskeinen osa.
- Toimitusketjun hallinta: Yhtiö toteuttaa järjestelmällisiä toimenpiteitä toimitusketjussaan
Katsaus
Hallituksen
varmistaakseen vastuullisen hankinnan ja toiminnan, ottaen huomioon arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeudet.
- Liiketoimintakäytännöt: Eettiset, läpinäkyvät ja vahvat liiketoimintakäytännöt ovat olennainen osa yhtiön toimintaa ja noudattavat globaaleja standardeja.
- Lentokonemelu: Yhtiön tunnustaa lentomelun tärkeyden ja työskentelee aktiivisesti sen pienentämiseksi.
- Kiertotalous: Finnair soveltaa kiertotalouden periaatteita jätteiden minimoimiseksi ja resurssitehokkuuden maksimoimiseksi.
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ymmärtäminen ja niihin sopeutuminen ovat olennainen osa Finnairin pitkän aikavälin strategiaa.
Finnairin hallituksen nimeämä tarkastusvaliokuntaa varmistaa, että vastuullisuus integroidaan saumattomasti ydinliiketoiminnan strategiaan. Yhtiö on sitoutunut jatkuvasti kehittämään kaikkia yllä mainittuja merkittäviä vastuullisuuden aihealueita, sisältäen kattavat politiikat, vahvat hallintoprosessit, sidosryhmien osallistamisen ja läpinäkyvät viestinnän käytännöt. Yhtiö valmistautuu julkaiseman ensimmäisen kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisen
vastuullisuusraportin vuonna 2025 vuoden 2024 kehityksestä ja tilasta.
Pandemian vaikutukset Finnairin toimintaan olivat vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla hyvin lieviä, vaikka matkustuksen lisääntyminen Kiinaan pysyikin hitaana. Toisaalta Venäjän ilmatilan sulkeminen EU:n lentoyhtiöiltä vaikutti selvästi yhtiön Aasian-liikenteeseen vuoden 2023 aikana. Vuoden 2023 aikana kaksoiskriisin riskit ovat kuitenkin normalisoituneet ja vuotta voidaan pitää ensimmäisenä kohtuullisena verrokkivuotena tuleville vuosille.
Liiketoiminnan johtaminen
Finnair on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan kansainvälistä ja paikallista lainsäädäntöä sekä omia eettisiä toimintaperiaatteitaan (Code of Conduct) ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals).
Finnairin eettinen toimintaohje kattaa kaikki sen toiminta-alueet ja koko henkilöstön. Lisäksi erillisessä toimittajille suunnatussa eettisessä toimintaohjeessa (Supplier Code of Conduct) on käsitelty muun muassa yhtiön eettisen hankinnan periaatteet, ihmisoikeudet, lahjontaja korruptiopolitiikka, sekä ympäristövastuu. Yhtiö edellyttää, että sen toimittajat noudattavat eettisiä normeja, jotka ovat olennaisilta osiltaan samanlaisia kuin ne, joita Finnair noudattaa omassa toiminnassaan. Finnair pyrkii jatkuvasti integroimaan vastuullisuuden ja eettisen liiketoiminnan periaatteet yhä syvemmin kaikkiin liiketoimintaprosesseihinsa.
Finnair on tunnistanut arvoketjussaan ja lainsäädännössä tapahtuvan kehityksen, ja on aloittanut luomaan ihmisoikeuksiin liittyvää due dilligence -kehystä. Yhtiö on sitoutunut integroimaan tämän huolellisuustarkastelun liiketoimintaansa jatkuvana ja iteratiivisena ohjelmana. Sidosryhmien osallistaminen, erityisesti haavoittuvien ryhmien, on keskeinen osa tätä arviointia, jotta saadaan oikeita näkemyksiä niiltä, joihin yhtiön toiminta saattaa mahdollisesti vaikuttaa. Finnair näkee ihmisoikeuksien due dilligence -prosessin jatkuvana oppimismatkana, ei vain pelkkänä tarkastuslistana. Finnairin liiketoiminnan johtaminen on enemmän kuin vaatimustenmukaisuutta, sen tulee heijastaa aitoa sitoutumista rakentaa kestävää liiketoimintaa, joka kunnioittaa ja tukee ihmisoikeuksia kaikilla sen toiminta-alueilla.
Ihmisoikeudet, lahjonta ja korruptionvastaisuus
Finnair kunnioittaa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) peruskonventioita. Yhtiö on allekirjoittanut
Finnairin omat maatoiminnot (Scope 1 & 2) Helsinki-Vantalla ovat vuodesta 2023 alkaen hiilineutraaleja.
Verot ja muut ympäristömaksut
19 20 21 22 23 200 150 100 50 0 milj. euroa Välittömät verot Tilitettävät välilliset verot Lentolippuverot 52,4 48,5 85,8 181,0 121,1
- EU ETS -maksut
- Muut ympäristömaksut
Muut ympäristömaksut sisältävät melu- ja päästömaksut.
Katsaus
Hallituksen
Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteen, ja Global Compactin kymmenen periaatteen mukaisesti se pyrkii estämään ihmisoikeusloukkauksia, mukaan lukien pakotettua tai lapsityövoiman käyttöä, sekä omassa toiminnassaan että omassa arvoketjussaan. Yhtiö myös raportoi vuosittain toimintansa edistymisestä YK:n Communications of Progress -vaatimusten mukaisesti. Finnairin eettisissä toimintaohjeissa on korruption vastainen osa; lahjusten vastaanottaminen ja antaminen on ehdottomasti kielletty. Korruption ehkäisy on Finnairissa kaikkien vastuulla, mukaan lukien liiketoimintojen johtajat, vaatimustenmukaisuuden valvonta ja sisäinen tarkastus.
Yhtiön omaan operatiiviseen toimintaan liittyvien suorien ihmisoikeusriskien ei ole arvioitu olevan merkittävällä tasolla. Sen toimitusketjuun ja ulkoistettuihin toimintoihin ja palveluihin voi kuitenkin epäsuorasti näitä riskejä liittyä. Yhtiön monimuotoinen toimitusketju rakentuu sen reittiverkoston ympärille. Toimitusketjun muodostavat kansainvälisen ilmailuvaatimusten sääntelemät ja lentoyhtiöihin erikoistuneet tavarantoimittajat ja palveluntarjoajat sekä toimijat, jotka mahdollistavat Finnairin ydinliiketoiminnan turvallisen harjoittamisen.
Ihmiskauppaepäilyt ovat lentoliikenteessä todellinen huolenaihe, jonka estämiseksi Finnair tekee toimenpiteitä. Finnair on allekirjoittanut
IATA:n nykyajan orjuuden ja ihmiskaupan vastaisen päätöslauselman. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä hallitusten ja lentoasemien kanssa maissa, joissa se liikennöi, varmistaakseen, että kaikista sen lennoilla tapahtuneista mahdollisista salakuljetuksista ilmoitetaan ja niitä käsitellään asianmukaisesti. Lentohenkilökunnalle on annettu erityiset ohjeet menettelyistä, joita on noudatettava tapauksissa, joissa epäillään ihmiskauppaa. IATA:n ihmiskaupan verkkokoulutuspaketti on Finnairissa pakollinen koulutus kaikille lentohenkilökunnan jäsenille ja maa-agenteille. Finnair on sitoutunut lisäämään henkilöstönsä tietoisuutta tästä asiasta. ja maineeseen liittyviä vaikutuksia käytetään apukriteereinä vaikutusten arvioinnissa. Pääasiallinen järjestelmän hallintoperiaate on sitoutuminen kolmen puolustuslinjan malliin, jossa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan roolit ja vastuut jaetaan selkeästi. Puolustuslinjamalli varmistaa, että vastuunjaot on määritelty ja omaksuttu riskienhallinnan ja riskienvalvonnan välillä. Lisätietoja riskienhallinnasta löytyy hallituksen toimintakertomuksen Riskienhallintaluvusta.
Vastuullisuuteen liittyvä riskien hallinta
Finnairilla on käytössä systemaattisen Enterprise Risk Management (ERM) -kehys ja prosessi, joka perustuu COSO ERM -kehykseen. Prosessi ottaa huomioon kaikki mahdolliset liiketoiminnan riskit, mukaan lukien vastuullisuuteen liittyvät riskit, ja arvioi niiden mahdollisia merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Riskejä arvioitaessa pääkriteerinä on käytetty strategista vaikutusta. Taloudellisia
Finnairilla on käytössä Whistleblowing-kanava, nimeltään Finnair Ethics Helpline, jonka kautta sekä työntekijämme että yhteistyökumppanimme voivat raportoida eettisiin liiketoiminnan periaatteisiin liittyvistä huolenaiheista. Vuoden 2023 aikana Finnairin Ethics Helplinen kautta ei ilmoitettu yhtään merkittävää eettistä rikkomusta, eikä yhtiössä ollut vireillä yhtään vastaavaa tutkimusta. Vuoden 2023 aikana suoritetun kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin osana Finnair päivitti ympäristöön, sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuullisuuteen kuuluvat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Prosessin tuloksena yhtiöllä on niin sanottu pitkä ja lyhyt lista erilaisia vastuullisuuteen kuuluvia aiheita, joihin liittyy mahdollisuuksia ja riskejä ja joita hallitaan yhtiön riskienhallintakehyksen ja -prosessin mukaisesti. Näihin riskeihin liittyvää ulkoista raportointia tullaan kehittämään vuoden 2024 aikana.
Asiakkaat, oma henkilökunta ja muut sidosryhmät
Vuosi 2023 on ollut luonteeltaan vahvan kasvun ja ahkeran työntekemisen aikaa. Kehitysaskeleita
Työsuhteessa olevan henkilöstön määrä vuoden lopussa
Henkilöstön monimuotoisuus: Sukupuoli
Johtoryhmä 67 %
Katsaus
Hallituksen
on saavutettu niin sisäisten tiimien työskentelyssä kuin asiakkaille suuntautuvien palveluiden sisällössä ja saavutettavuudessa. Finnairin tärkeimpinä tavoitteina ovat edelleen toimintojen turvallisuuden varmistaminen kaikkina aikoina ja selkeiden prioriteettien ylläpitäminen.
Finnair on sitoutunut asiakaskokemuksen jatkuvaan parantamiseen ja soveltaa johdonmukaisesti asiaankuuluvia saavutettavuusstandardeja. Haasteellisesta toimintaympäristöstä huolimatta yhtiön asiakasmäärä kasvoi. Nettosuositteluindeksi (NPS) laski (35) edellisvuodesta (40). Laskusta huolimatta voidaan todeta, että Finnairin asiakkaat ovat tyytyväisiä tarjottuihin palveluihin ja lentojen hyvään saapumistäsmällisyyteen. Vuoden 2023 aikana tehtiin muutoksia muun muassa lentokenttäpalveluihin, lippuluokkiin ja matkatavarakäytäntöihin. Nämä strategiset hankkeet paransivat toiminnallista tehokkuutta ja täsmällisyyttä sekä tukivat taloudellisen suorituskyvyn parantamista ja ovat linjassa yhtiön strategisen suunnan kanssa.
Finnairin työntekijöiden hyvinvointi on yhtiön keskeinen kehityskohde. Yhtiö on sitoutunut henkilöstön terveyden ja turvallisuuden ylläpitämiseen, tarjoamaan heille oppimisja koulutusmahdollisuuksia sekä edistämään työpaikkakulttuuria, joka arvostaa tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja monimuotoisuutta. Finnair
on tunnistanut monimuotoisuuden keskeiseksi suorituskykynsä ajuriksi.
Finnairin palveluksessa oli vuonna 2023 keskimäärin 5 195 (5 336) henkilöä eli 2,7 prosenttia vähemmän kuin vertailukaudella. Työsuhteessa olevien määrä laski vuoden aikana 7 henkilöllä eli 0,1 prosentilla ja oli joulukuun lopussa 5 223 (5 230). Finnairiin palkattiin koko vuoden aikana yhteensä 571 uutta työntekijää pääasiassa Finnairin Kitcheniin, lentäjiksi ja matkustamotyöntekijöiksi. Henkilöstön vaihtuvuus viimeisen 12 kuukauden aikana oli 3,8 prosenttia (7,3). Vuonna 2023 töissä oli keskimäärin 4 818 (4 492) henkilöä.
Finnairin henkilöstöstä 85 prosenttia (87) vuonna 2023 oli kokoaikaisia ja vakinaisessa työsuhteessa oli 92 prosenttia (97). Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta (43). Henkilöstöstä 35 prosenttia (33) oli yli 50-vuotiaita ja 12 prosenttia (13) alle 30-vuotiaita. Vuoden 2023 lopussa Finnairin henkilöstöstä 55 prosenttia (56) oli naisia ja 45 prosenttia (44) miehiä. Finnairin hallituksen kahdeksasta jäsenestä neljä (3) on naisia. Finnair ei ylläpidä etniseen alkuperään perustuvia tilastoja.
Yritystasolla tapaturmataajuutta mittaava LTIF (Lost Time Incident Frequency) laski edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 5,5 (6,8). Myös sairauspoissaolojen määrä oli vertailukautta pienempi ja oli 4,6 prosenttia (5,4).
Suomessa työntekijöillä on lainsäädännöllinen oikeus järjestäytyä, ja Finnair arvostaa hyvää yhteistyötä eri työntekijäryhmiään edustavien ammattiliittojen kanssa. Vuonna 2023 neuvoteltiin seuraavat työehtosopimukset:
- Paltan ja Ilmailuliitto IAU:n välinen sopimus Finnairin Helsinki-Vantaan asiakas- ja maapalvelusta, rahti- ja teknisistä palveluista. Sopimus on voimassa 15.3.2025 saakka.
- Paltan ja Työväenliitto AKT:n välinen sopimus, joka koskee matkatoimistoja (Aurinkomatkat). Sopimus on voimassa 30.4.2025 asti.
- Finnairin ylempiä toimihenkilöitä koskeva sopimus Finnair Oyj:n ja Finnairin Insinöörit ja ylemmät FINTO ry:n välillä. Sopimus on voimassa 28.2.2026 asti.
- Lisäksi voimassa ovat seuraavat aiemmin neuvotellut työehtosopimukset:
- Paltan ja Suomen Liikelentäjäliitto ry:n (SLL) välillä Finnair Oyj:n suomalaisia lentäjiä koskeva sopimus neuvoteltiin vuonna 2021. Sopimus on voimassa 30.9.2024 asti
- Finnairin matkustamohenkilökuntaa koskeva sopimus, joka neuvoteltiin vuonna 2022 Finnairia edustavan Paltan ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n, välillä. Sopimus on voimassa 31.1.2025 asti.
Tapaturmataajuus (Lost Time Incident Frequency)
kpl/milj. tuntia
- Paltan ja Ammattiliitto Pron välinen sopimus, joka koskee Finnairin teknisiä toimihenkilöitä ja neuvoteltiin vuonna 2022. Sopimus on voimassa 31.1.2025 asti.
- Paltan ja Ammattiliitto Pron välinen sopimus, joka koskee Finnairin toimihenkilöitä ja neuvoteltiin vuonna 2022. Sopimus on voimassa 31.1.2025 asti.
Toimitusketju
Toimitusketjun vastuullisuus on erittäin tärkeää Finnairin toiminnassa, sillä Finnair käyttää enenevässä määrin kumppaneita ja
Katsaus
Hallituksen
palveluntarjoajia kansainvälisen reittiverkostonsa ylläpitämiseen ja laajentamiseen.
Vuonna 2023 yritys suoritti kattavan epäsuorien päästöjen, Scope 3 -seulonnan, jonka tuloksena viisi Scope 3:n 15:stä kategoriasta tunnistettiin merkittäväksi. Yhtiö jatkaa edelleen Scope 3 -päästölaskentaan liittyvää kehitystyötä ja raportoi nämä päästöt tarkemmin ensi vuoden toiminnasta.
Yhtiöllä on kehitteillä alihankintaketjun ympäristövaikutusten hallintaan liittyvä ohjelma, jonka tavoitteena on ymmärtää ja hallita sen toimitusketjun päästöjä. Ohjelma luo myös puitteet aktiivisesti jakaa ja kasvattaa tietoisuutta Finnairin Pohjoismaisista arvoista. Se ohjaa myös valitsemaan keskeiset kumppanit yhtiön n. 4 500 aktiivisen toimittajan joukosta, joiden kanssa tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia pyritään tavoitteellisesti parantamaan. Lisäksi tavoitteena on integroida vastuullisuus saumattomaksi osaksi yhtiön olemassa olevia hankintaprosesseja, esimerkiksi toimittajien valinnassa ja asiakassuhteiden rakentamisessa.
Tällä hetkellä yhtiön tavoitteisiin ei ole asetettu tavoitetasoa toimittajien ilmastotyölle tai muille ympäristötavoitteille. Sosiaalisia ja hallinnollisia näkökohtia käsitellään pääasiassa toimittajien eettisessä toimintaohjeessa (SCoC) ja itsearviointikyselylomakkeiden kautta.
Suoraan lentotoimintaan liittyvän toimitusketjun on toimittava kansainvälisten ilmailualan säädösten mukaan, ja näitä toimittajia valvotaan tiukasti. Kansainväliset lentoturvallisuusmääräykset esimerkiksi edellyttävät, että kaikki lentoaseman työntekijät tulee olla rekisteröity ja heidän tulee aina kantaa virallista henkilökorttia mukanaan. Tämä luo turvallisen pohjan sille, että suoraan lentotoimintaan liittyviin toimintoihin ei kohdistu merkittävää riskiä esimerkiksi pakkotyölle tai lasten oikeuksille.
Ympäristö
Finnair on tunnistanut ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja kiertotalouteen siirtymiseen liittyviä haasteita ja niiden keskinäisen riippuvuussuhteen. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi yhtiö on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita jokaiselle osa-alueelle ja kannustaa kaikkia sidosryhmiään tekemään yhteistyötä tällä alueella.
Ilmastoteot
Finnairin tavoitteena on lentää hiilidioksidineutraalisti vuoteen 2045 mennessä. Huhtikuussa 2022 yritys sitoutui yhteistyöhön Science Based Targets -aloitteen (SBTi) kanssa saadakseen ilmastotavoitteensa linjattua Pariisin sopimuksen mukaisiksi. SBTi edellyttää lentoyhtiöiltä päästöjen vähentämistä omien toimintojensa kautta, eikä se ota huomioon teollisuuden ulkopuolisia
| hiilidioksidipäästöjen kompensointeja tai muita | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| markkinaehtoisia mekanismeja, kuten EU:n | |||||||
| päästökauppajärjestelmää (EU ETS). SBTi:n | |||||||
| vaatimusten mukaisesti Finnair keskittyy nyt | |||||||
| ensisijaisesti vähentämään lentokoneidensa suoria | |||||||
| päästöjä. Tämä edellyttää merkittäviä toimenpiteitä | |||||||
| lentokoneiden modernisoinnissa, lentotoiminnan | |||||||
| tehostamisessa ja uusiutuvan lentopolttoaineen | |||||||
| (SAF) käytön lisäämisessä. Toimien tarkempaa | |||||||
| aikataulua ja laajuutta tullaan esittelemään vuoden | |||||||
| 2024 aikana, kun yhtiö valmistautuu jättämään | |||||||
| hakemuksen SBTi:lle seuraavan kymmenen vuoden | |||||||
| päästötehokkuuden vähennystavoitteesta vuoden | |||||||
| 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. | |||||||
| Nopeampien toimien osalta Finnair on sitoutunut | |||||||
| Helsinki-Vantaan alueella olevien omien | |||||||
| maatoimintojensa (Scope 1 ja 2) hiilineutraaliuteen | |||||||
| vuodesta 2023 lähtien. Toimenpiteisiin kuuluu | |||||||
| uusiutuvan dieselin ja polttoöljyn käyttö, | |||||||
| energiatehokkuuden parantaminen, puhdas sähkö | |||||||
| ja kaukolämpö sekä jäljelle jäävien päästöjen | |||||||
| kompensointi. Vuoden 2023 osalta yhtiö tulee | |||||||
| kompensoimaan 8 973 tonnia jäännöspäästöjä | |||||||
| samoilla projekteilla, joita Finnair tarjoaa | |||||||
| myös asiakkailleen kompensointiohjelmansa | |||||||
| kautta. Yksi vuoden 2023 aikana tehty | |||||||
| konkreettinen toimenpide oli lisäinvestointi 2 435 | |||||||
| aurinkopaneeliin, joilla yli kaksinkertaistetaan | |||||||
| Finnairin tuottaman aurinkoenergian määrä. | |||||||
| Investoinnin ansiosta aurinkoisena kesäpäivänä |
yhtiö voi tuottaa yli 1,1 MW huipputehon (MWp)
Finnairin lentojen päästötehokkuuden kehitys
Päästötehokkuus RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin
käyttö hyötykuorman painon mukaan.
Finnair vähensi 10 % oman liikematkustuksensa päästöjä käyttämällä uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF)
Katsaus
Hallituksen
päivän aikana. Tämä riittää kattamaan Finnairin rahtitoimintojen käyttämän kiinteistön, COOL Cargon, energiankulutuksen, jonka katolle suurin osa yhtiön aurinkopaneeleista on asennettu.
Uusiutuva lentopolttoaine (SAF) tulee olemaan lentoyhtiöiden merkittävin keino saavuttaa kohtuullisia päästövähennyksiä tällä vuosikymmenellä. Tämän vuoksi Finnair on yhdessä oneworld Alliance -liittouman kanssa asettanut yhteisen tavoitteen saavuttaa 10 prosentin SAF-taso kokonaiskerosiinin käytössä vuoteen 2030 mennessä, mikä on selvästi EU:n suunnitellun kuuden prosentin tavoitteen yläpuolella. Yritys työskentelee tällä hetkellä yksityiskohtaisen SAF-strategian parissa, joka implementoidaan käytäntöön vuoden 2024 aikana. Finnair hyödynsi omaa liikematkustuksen SAF-ohjelmaansa ja pienensi omia liikematkustuksen päästöjään 10 prosenttia ostamalla uusiutuvaa lentopolttoainetta näille matkoille.
Vuonna 2023 Finnair käytti noin 2 266 tonnia SAF:ia, mikä vastasi noin 0,2 prosenttia kokonaiskerosiininkulutuksesta. Tästä SAF:sta asiakkaamme osallistuivat 1 101 tonniin rahoittamiseen, Finnair osti vapaaehtoisesti 681 tonnia ja 483 tonnia tankattiin kansallisten mandaattien kautta. Kaiken kaikkiaan SAF:n käytön seurauksena hiilidioksidipäästöjä väheni noin 6 359 tonnia, ja asiakkaamme osuus tästä vähenemisestä oli 3 106 tonnia. Näissä luvuissa on huomioitu niin sanotut elinkaaripäästöt.
hiilidioksidipäästöt kasvoivat 21,8 prosenttia (116) ja olivat 3 027 569 tonnia (2 486 543). Tämä on silti 15,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.
Vuoden 2023 aikana Finnair jatkoi vahvaa tuloksellista työtä polttoainetehokkuuden parantamiseksi. Lentotoiminnan polttoainetehokkuus vuonna 2023 oli 292 g/ RTK (294) (ilman jyvitystä matkustajien ja rahdin kesken), eli se parani 0,7 prosenttia (0,5). Lentämisen hiilidioksidipäästöt on laskettu jyvittämällä ne matkustajien ja rahdin kesken IATA:n suositusten mukaisesti (katso tarkemmin vastuullisuusliite). Näin laskettuna vuoden 2023 matkustajiin kohdistuneet hiilidioksidipäästöt olivat 84,6 g CO2/RPK (85,6) ja rahtiin kohdentuvat päästöt 845,5 g CO2/RTK-rahti (856,2). Jyvitetyt päästötehokkuudet paranivat 1,2 prosenttia (4,1). Polttoainetehokkuuden paraneminen johtui pääsääntöisesti siitä, että lentokoneiden täyttöasteet nousivat 67,6 prosentista 76,4 prosenttiin, toisaalta lentämisen tehokkuutta heikensi pitkien Aasian-reittien lisääntynyt määrä.
Yhtiöllä on polttoainetehokkuuteen keskittyvä, yrityksen useita eri toimintoja edustava työryhmä, joka toimillaan säästi vuonna 2023 noin 1 760 tonnia (5 000) polttoainetta ja siten vähensi hiilidioksidipäästöjä noin 5 560 tonnia (15 750). Toimet sisälsivät uuden lennonaikaisen tarjoilukonseptin ja lentotoimintojen optimoinnin aiheuttamat painosäästöt sekä maatoimintojen
Yhteensä 2 435 aurinkopaneelia asennettiin rahti- ja lentokonehuoltohallin katoille
| Suurimmat riskit tällä aihealueella liittyvät |
|---|
| vihreän talouden transitioriskeihin ja yrityksen |
| kannattavuusstrategian vaikutuksiin. EU |
| on lähitulevaisuudessa implementoimassa |
| lainsäädännöllisiä uudistuksia (erityisesti Fit for |
| 55 -paketti), jotka lisäävät EU-lentoyhtiöiden |
| kustannuksia ja voivat aiheuttaa kilpailuetua |
| EU:n ulkopuolisille operaattoreille. Finnair käy |
| jatkuvaa ja avointa keskustelua sekä lainsäätäjien |
| että muiden sidosryhmien kanssa muutosten |
| asianmukaisesta toteuttamisesta. |
Energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöt
Finnairin kasvihuonekaasupäästöt koostuvat yli 85 prosenttisesti lentosuorituksiin liittyvistä päästöistä, sekä kerosiinin poltosta (Scope 1) että kerosiinin valmistukseen ja kuljetuksiin liittyvistä päästöistä (Scope 3). Tästä syystä yhtiön ilmastonmuutoksen hallintaan liittyvät toimenpiteet ja raportointi painottuvat vahvasti tähän toimintoon. SBTi:n mukaisesti Finnairin päästövähennystoimet tulevat sisältämään investointeja uudempiin lentokoneisiin, uusiutuvien lentopolttoaineiden lisääntyvää käyttöä ja operatiivisia tehokkuusparanemia.
Vuonna 2023 Finnairin liikenne myytyinä tonnikilometreinä (RTK) kasvoi 23 prosenttia (117) vuoteen 2022 verrattuna, ja yhtiö jatkoi lentojaan suurimpaan osaan Aasian-kohteitaan huolimatta siitä, että nämä reitit ovat jopa 40 prosenttia pidempiä kuin ennen Venäjän ilmatilan sulkeutumista. Siten myös lentämisen suorat
Katsaus
Hallituksen
| ennakoivasti lentokoneita ja lentokoneosia omissa |
|---|
| huoltotoiminnoissaan. Toisaalta Finnair pyrkii |
| kierrättämään jätteen, jonka syntyä ei voida |
| välttää. Jätteen määrä matkustajaa kohden |
| mitattuna Helsinki-Vantaan-kotikentällä kasvoi 11,5 |
| prosentilla 0,23 kiloon per matkustaja (0,20) alittaen |
| kuitenkin reilusti vuoden 2023 tavoitteen tuottaa |
| alle 0,29 kiloa jätettä per matkustaja. Kierrätysaste |
| Helsinki-Vantaan-kotikentällä parani 2,3 prosenttia |
| ja oli 26,7 prosenttia (26,1) ylittäen vuositavoitteen |
| 25,0 prosenttia. |
Vuonna 2023 Finnair otti käyttöön matkustamoja maahenkilökunnan työvaatteiden uudelleenkäyttöön liittyvän prosessin. Näin hyvälaatuisia työvaatteita ei hävitetä, vaan niille etsitään uusi käyttäjä. Heinäkuusta 2023 lähtien tämän prosessin ansiosta materiaalitarvetta henkilökunnan työvaatteisiin on saatu vähennettyä 10 prosenttia.
toimilla on myös positiivinen vaikutus lennoista syntyviin hiilidioksidipäästöihin.
Luonnon monimuotoisuus
Finnair ottaa toimintansa ympäristönäkökohdat huomioon sekä maassa että ilmassa. Ympäristökuormitusta vähentävien ilmastotoimien lisäksi sen ympäristöpolitiikkaan sisältyy myös luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja sen edistäminen eli biodiversiteettiajattelu.
Yrityksen satavuotisjuhlan kunniaksi Finnair yhteistyössä Airbusin kanssa sopi yhteistyöstä Lumimuutos-osuuskunnan kanssa Haarasuon turve-metsäekosysteemin ennallistamisessa Suomussalmella. Tämä 30 hehtaarin alue, joka on olennainen osa paikallisia yhteisöjä ja ekologista monimuotoisuutta, on elvytetty vastapainoksi historiallisen metsätalouden vaikutuksille. Haarasuon ennallistamisen keskiössä on kolme päämäärää: turvemaiden elvyttäminen, vieraslajien hallinta ja metsäekosysteemin kuntouttaminen. Tavoitteena on luoda biodiversiteettiä tukeva elinympäristö, odottaen alkuperäisen kasvi- ja eläinlajiston elpymistä vuoteen 2034 mennessä, edistäen samalla hiilidioksidin sitomista ja näin osallistuen ilmastonmuutoksen lieventämiseen. Lisäksi Haarasuon projekti on sosioekologisesti merkittävä. Se vahvistaa perinteisiä paikallisia käytäntöjä, kuten marjanpoimintaa ja metsästystä, sekä elvyttää vesielämää, kuten taimenkantoja.
optimoinnin heijastumat taloudellisempaan lentonopeuteen. Työryhmä on toiminut Finnairilla jo useamman vuoden ajan ja edellä mainituissa luvuissa ei ole huomioitu ryhmän aiempien vuosien saavutuksia.
Finnairin kiinteistöjen energiankulutus kasvoi 3,1 prosenttia vuonna 2023 (0,5). Sähkön kokonaiskulutus oli 22 268 MWh (22 266) ja lämmönkulutus 24 755 MWh (23 316). Kiinteistöjen energiatehokkuus oli 21,7 kWh/m3 (21,1) sisältäen sekä sähkön että lämmön kulutuksen.
Toinen esimerkki toimenpiteistä vähentää materiaalien tarvetta ja syntyvän jätteen määrää on optimoida lennolle kuormattavien aterioiden määrää. Finnair kannustaa matkustajia varaamaan lennon ateriansa ennakkoon, jotta vältetään tarpeetonta ylikuormausta. Yhtiö analysoi jatkuvasti ateriatietoja toimittaakseen optimaalisen määrän aterioita lennoille. Tämä työ on jo vähentänyt 9 000 käyttämättömän aterian valmistuksen, lastaamisen ja hävittämisen. Näillä kompostoidaan. Vuonna 2023 noin 73 prosenttia (74) jätteestä hyödynnettiin energiana ja noin 27 prosenttia (26) jätemateriaalista joko käytettiin uudelleen, kierrätettiin tai kompostoitiin. Yhtään Finnair on asettanut kaksi tavoitetta tehokkaan materiaalinkäytön osalta. Yhtäältä yhtiö vähentää kokonaisjätteen määrää per matkustaja esimerkiksi optimoimalla cateringtoimintojen materiaaliostoja ja huoltamalla
Sähkön käytön tehokkuus parani, mutta kulutuksen kasvu johtui kiinteistöjen määrän kasvusta. Lämmitysenergian lisääntynyt tarve selittyy edellistä vuotta kylmemmällä talvella. Kiinteistöjen energiankulutuksen markkinapohjaiset hiilidioksidipäästöt kasvoivat 3,3 prosenttia (25,0) ja olivat yhteensä 7 558 tonnia (7 339). Kasvu johtui sekä energian kulutuksen kasvusta, että energiayhtiöiden uudistuneesta käytännöstä ilmoittaa tarkempia tuotekohtaisia päästökertoimia. Finnair ei ole hyödyntänyt energian hankinnoissaan uusituvan energia alkuperäissertifikaatteja.
Kiertotalous
Finnair kehittää tuotteitaan ja palveluitaan jatkuvasti entistä kestävämmiksi. Yhtiön tavoitteena on ottaa käyttöön kiertotalouden periaatteet kaikissa toiminnoissaan vuoteen
2025 mennessä. Tämä auttaa Finnairia käyttämään materiaaleja tehokkaammin ja vähentämään niiden kulutusta. Suunnitelma kattaa seuraavat toimenpiteet: materiaalitarpeen vähentäminen, materiaalien uudelleenkäyttö mahdollisuuksien mukaan, jätteiden kierrätys, jätteiden hyödyntäminen muilla tavoin (esim. energiana) sekä jäljelle jäävän jätteen turvallinen hävittäminen.
Finnairin tuottaman jätteen kokonaismäärä Helsinki-Vantaan-kotikentällä nousi 20,7 prosenttia (101,2) eli noin 481 tonnia (925), ja vuoden kokonaismassa oli 2 320 tonnia (1 839). Jätteen määrän kasvu on suoraan yhteydessä lisääntyneeseen asiakkaiden määrän kasvuun. Suurin jätelaji on lentojen tarjoilusta syntyvä, ruokajätettä sisältävä sekajäte, eli kansainvälinen ruokajäte. Ruoka- ja juomajäte kansainvälisiltä lennoilta joudutaan viranomaismääräysten vuoksi polttamaan, kun muu tavallinen ruokajäte jätettä ei päätynyt kaatopaikalle.
Katsaus
Hallituksen
Finnair on asettanut nollatoleranssin laittomalle villieläinkaupalle, ja se on United for Wildlife -sertifioitu lentoyhtiö. Täten yhtiö on sitoutunut lisäämään eri sidosryhmien tietoisuutta tästä aiheesta. Lisäksi se on kieltänyt uhanalaisten eläinten metsästysmuistojen tai muistoesineiden kuljettamisen rahtiverkostossaan. Myöskään laboratorio-, koe- tai muut testieläimet eivät ole hyväksyttäviä kuljetettaviksi.
Säätelypalveluilla on merkittävä vaikutus sekä lentoliikenteeseen että matkapalveluihin. Biodiversiteetin paikallinen heikkeneminen voi viedä toimintaedellytyksiä turismilta, lisätä tartuntatautivaaraa ja heikentää luonnon vastustuskykyä muutoksille.
Lentomelu
Lentoyhtiön suurimmat ympäristövaikutukset ovat lentokoneiden moottoreiden päästöt ja lentoasemien lähialueilla esiintyvä lentokoneiden melu. Lentokoneiden tuottama melu on pääasiassa moottorimelua ja aerodynaamista melua. Moottorimelu on suurempaa lentoonlähdöissä, kun taas aerodynaaminen melu kasvaa lähestymisten aikana.
Finnair on pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena lennonjohdon kanssa parantanut melua ja päästöjä vähentävien liukulaskeutumisten osuutta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vuonna 2023 näiden liukulaskujen osuus Helsinki-Vantaalla oli
85,8 prosenttia, joten Finnair saavutti asettamansa tavoitteen ylläpitää vähintäänkin 85 prosentin taso.
EU-taksonomia
Taustaa
Osana kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaansa Euroopan unioni kehittää luokitusjärjestelmää ympäristön kannalta kestävän liiketoiminnan määrittämiseksi. Tämä luokitusjärjestelmä tunnetaan myös nimellä EU-taksonomia. EU-taksonomia-asetuksessa asetetaan kuusi ympäristötavoitetta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
EU-taksonomia kehittyy jatkuvasti, koska siihen on vaiheittain lisätty sekä uusia taloudellisia toimintoja että ympäristötavoitteita. Ensimmäinen taksonomia-asetuksen delegoitu säädös koskien ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista tuli voimaan 1. tammikuuta 2022. Asetuksen artikla 8 toi NFRD-direktiivin (direktiivi muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista) mukaisille yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille, kuten Finnairille, velvollisuuden
Hallituksen
raportoida taksonomiakelpoisuudestaan kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen, osalta koskien raportointivuotta 2021. Raportointivuonna 2022 yhteisöt olivat myös velvollisia arvioimaan taloudellisten toimintojensa taksonomian mukaisuutta kahden ensimmäisen tavoitteen osalta. Raportointivuodelle 2023 taloudellisten toimien listausta laajennettiin kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen osalta ja esiteltiin tiettyjen taloudellisten toimintojen osalta loput neljä ympäristötavoitetta. Vuodelta 2023 raportointivelvollisia yhteisöjä vaaditaan raportoimaan, mikä osuus niiden liikevaihdosta, pääomamenoista (CapEx) ja toimintamenoista (OpEx) on kahden ensimmäisen ympäristötavoitteiden osalta sekä taksonomiakelpoista että sen mukaista. Kyseiset indikaattorit määritellään EU-taksonomiassa, ja niiden määritelmät poikkeavat pääomamenojen ja toimintamenojen IFRS-määritelmistä. Neljän jälkimmäisen ympäristötavoitteen ja niihin kuuluvien taloudellisten toimintojen sekä toisaalta kahteen ensimmäiseen ympäristötavoitteeseen kuuluvien uusien taloudellisten toimintojen osalta tulee raportoida vain taksonomiakelpoisuus.
Finnair ja EU-taksonomia
Finnair on arvioinut taloudellisen toimintansa taksonomiakelpoisuutta vertaamalla liiketoimintaansa kuuluvia, NACE-
toimialaluokituksen mukaisia taloudellisia toimintoja vastaaviin EU-taksonomian sisältämiin toimintoihin ja niiden kriteeristöihin. Finnairin liiketoiminnan ydinosa-alueet muodostuvat matkustajaliikenteestä, lisämyynnistä, rahdista ja matkapalveluista. Näistä matkustajaliikenne (NACE H51.1, toimintonumero 6.19) sekä lentorahtitoiminta (NACE H51.21, toimintonumero 6.19) kuuluvat raportointivuodesta 2023 alkaen taksonomian ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien taloudellisten toimintojen luetteloon, joten Finnairin tulee raportoida taksonomiakelpoinen osuus näihin taloudellisiin toimintoihin liittyvästä liikevaihdostaan, pääomamenoistaan (CapEx) ja toimintamenoistaan (OpEx). Kyseisten toimintojen taksonomian mukaisuus raportoidaan vasta vuoden 2024 osalta. Muista Finnairin ydinliiketoiminnoista sen sijaan lisämyynti sekä matkapalvelut eivät kuulu edelleenkään taksonomian taloudellisten toimintojen luetteloon. Sama koskee Finnair Cargon tarjoamia maanteiden tavarankuljetuspalveluja (toimintonumero 6.6), sillä nämä palvelut on ulkoistettu kolmannelle osapuolelle ja niitä ei näin ollen pidetä taksonomiakelpoisina. Liikevaihto EU-taksonomian määritelmän mukainen liikevaihto on sama kuin Finnair-konsernin taloudellisen raportoinnin liikevaihto, joten liiketoiminnan muita tuottoja ei lasketa siihen mukaan. Uusien, kattavien taloudellisten toimintojen myötä Finnairin taksonomiakelpoisen liikevaihdon osuus koko liikevaihdosta on 87 prosenttia (0). Taksonomianmukaisen liikevaihdon osuus koko liikevaihdosta on 0 prosenttia (0), mutta tässä ei ole raportointivaatimusten takia huomioitu matkustajaliikenteen eikä lentorahdin mahdollista taksonomianmukaista osuutta. Pääomamenot (CapEx) EU-taksonomian määritelmän mukaiset pääomamenot tarkoittavat samaa kuin Finnairin raportoimat bruttoinvestoinnit. Taksonomiakelpoisten pääomamenojen osuus kokonaispääomamenoista kasvoi 83 prosenttiin (1) ja lähes kaikki niistä liittyivät yhtiön matkustajaliikenteessä ja lentorahtitoiminnassa operoimaan laivastoon. Muut taksonomiakelpoiset pääomamenot liittyivät kiinteistöihin ja niihin tehtyihin energiaratkaisuihin. Huolimatta yli 2 400 aurinkopaneelin (toimintonumero 4.1) asennuksesta Finnairin kokonaispääomamenoista taksonomian mukaisia oli 0 prosenttia (0), koska matkustajaliikenteen ja lentorahtitoiminnan taksonomian mukaisuutta ei vielä raportoida. Noin 1 miljoonan euron aurinkopaneeliinvestointi määriteltiin tässä tapauksessa taksonomian mukaiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan kriteeristön täyttäväksi pääomamenoksi, joka ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille ja täyttäisi myös
matkustajaliikenteen ja lentorahtitoiminnan vähimmäistason suojatoimet, vaikka Finnair ei ole tässä tapauksessa selvittänyt aurinkopaneelien valmistusolosuhteita suositusten mukaisesti.
Toimintamenot (OpEx)
EU-taksonomian määritelmän mukaiset toimintamenot tarkoittavat samaa kuin suorat tutkimus-, kehitys- ja kunnossapitokulut sekä lyhytaikaiset vuokrat. Taksonomiakelpoinen osuus Finnairin koko taksonomiaperusteisista toimintamenoista nousi 100 prosenttiin (5), koska melkein kaikki toimintamenot liittyivät Finnairin laivaston kunnossapitoon. Muut taksonomiakelpoiset toimintamenot liittyivät hankittujen ja omistettujen rakennusten (toimintonumero 7.7) huoltoon sekä lyhytaikaiseen vuokraukseen. Raportointivuoden 2023 aikana 0 prosenttia koko taksonomiaperusteisista toimintamenoista oli taksonomian mukaista (0), koska matkustajaliikenteen ja lentorahtitoiminnan taksonomian mukaisuutta ei vielä raportoida.
Finnair on taksonomiaraportointivaatimusten mukaisesti välttänyt kaksinkertaisen laskennan varmistamalla, että liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on allokoitu vain kerran taloudellisiin toimintoihin ja ympäristötavoitteista ainoastaan ilmastonmuutoksen hillintään. Tarkemmat taksonomialuvut on esitetty seuraavien sivujen taksonomiataulukoissa.
Finnair on viime vuosina modernisoinut voimakkaasti laajarunkolaivastoaan. Vuosina
Katsaus
Hallituksen
2015–2017 seitsemän A340-konetta poistettiin käytöstä Finnairin liikenteestä ja vuodesta 2015 lähtien Finnair on tuonut laivastoonsa 17 uutta modernia A350-konetta. Käytöstä poistetuista A340-koneista yksi myytiin kierrätettäväksi, kaksi palautettiin vuokranantajille elinkaarensa lopussa ja neljä myytiin takaisin Airbusille samaan aikaan, kun Finnair vahvisti käyttävänsä kahdeksan A350-koneen osto-option. Finnair vastaanottaa vielä kaksi A350-lentokonetta nykyaikataulun mukaan vuoden 2024 viimeisellä ja vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Tämä laajarunkokaluston uudistaminen on yhtiön historian suurin yksittäinen investointi. On kuitenkin vielä määrittelemättä, voidaanko tätä osittain ennen taksonomian voimaantuloa tehtyä investointia raportoida taksonomian mukaisina tunnuslukuina ja jos voidaan, millä tavalla se tulisi tehdä.
Finnair tavoittelee uusiutuvien lentopolttoaineiden (SAF) käytön lisäämistä yhdessä oneworldallianssin ja muiden sidosryhmien kanssa. Oneworld-allianssi on asettanut yhteiseksi päämääräkseen saavuttaa vuoteen 2030 mennessä SAF-tankkauksissa 10 prosentin tason, joka on reilusti yli EU:n ehdottaman viiden prosentin mandaatin. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja niin lainsäätäjien kuin eri teollisuussektoreiden kanssa. SAF:n käyttöönottoon liittyy vahvasti myös luonnon monimuotoisuuden suojelu (kuudes ympäristötavoite), jotta nopeasti kasvava kysyntä
ei johda esimerkiksi lisääntyvään maa-alan käyttöön ja siten luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Finnairin vuonna 2023 käyttämä 0,24 prosentin määrä SAF:ia ei täyttäisi tulevaa taksonomiassa mahdollisesti asetettavaa 5 prosentin vähimmäismäärää.
Matkapalveluiden osalta taksonomia kohdistuisi luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kehittämiseen, jos tämä taloudellinen toiminto sisällytettäisiin taksonomiaan. Majoituspalveluihin on tällä hetkellä luotu tekniset kriteerit, mutta kriteerien kehittämisen tarve matkapalveluiden järjestämiselle on edelleen päättämättä. Luonto ja sen monimuotoisuus nähdään merkittävänä vetovoimatekijänä Aurinkomatkojen liiketoiminnassa. Kohdeohjelmia suunniteltaessa Aurinkomatkat arvioi tarkasti ohjelmien mahdollisia vaikutuksia ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen. Toiminnassa pyritään välttämään esimerkiksi sellaisia vierailukohteita, joissa vieraileminen voi aiheuttaa biodiversiteetille merkittävää uhkaa tai haittaa.
Katsaus
Hallituksen
vuoteen 2023 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus
esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2023 koskevat tiedot
| Tilikausi 2023 | Vuosi | Merkittävän edistämisen kriteeri | "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) |
||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnat (1) | Koodi (2) | Liikevaihto (3) | Osuus liikevaihdosta, vuosi 2023 (4) |
muutoksen hillintä (5) maston Il |
muutokseen minen (6) maston sopeutu Il |
Vesi (7) | minen (8) mpäristön pilaantu Y |
Kiertotalous (9) | 0) muotoisuus (1 Biologinen moni |
muutoksen hillintä (11) maston Il |
muutokseen minen (12) maston sopeutu Il |
Vesi (13) | 4) minen (1 mpäristön pilaantu Y |
Kiertotalous (15) | muotoisuus (16) Biologinen moni |
mäistason met (17) suojatoi m Vähi |
poisten osuus liikevaihdosta, miakel mian mukaisten tai 2022 (18) Taksono taksono |
mahdollistava minta (19) Luokka toi |
minta (20) mätoi Luokka siirty |
| Milj. euroa |
% | K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | M | T | ||
| TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat | |||||||||||||||||||
| Ympäristön kannalta kestävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) |
0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
| Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat |
0 | ||||||||||||||||||
| KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
||||||||||||||
| Matkustajien ja tavaroiden lentokuljetukset | CCM 6.19 | 2 589 | 87 | KEL | E | E | E | E | E | ||||||||||
| Taksonomiakelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin taksonomian mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) |
2 589 | 87 | 0 | ||||||||||||||||
| Taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) |
2 589 | 87 | 0 | ||||||||||||||||
| EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| Ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto |
400 | 13 | |||||||||||||||||
| YHTEENSÄ | 2 988 | 100 % | |||||||||||||||||
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
| Katsaus | |
|---|---|
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2023 tiedot
| - mahdollistava mukaisten tai taksono muutokseen muutokseen poisten osuus minta (20) 0) muotoisuus (16) muutoksen muutoksen menoista, menoista, 4) muotoisuus (1 menot (3) minen (12) minen (8) mäistason minen (6) minen (1 Kiertotalous (15) met (17) Kiertotalous (9) vuosi 2022 (18) mian mpäristön mpäristön minta (19) Biologinen Biologinen mätoi vuosi N (4) hillintä (11) hillintä (5) Koodi (2) ma ma ma maston maston maston maston Taksono pilaantu pilaantu sopeutu sopeutu suojatoi Vesi (13) Luokka Luokka Vesi (7) Osuus miakel m pääo pääo Pääo moni moni siirty Vähi toi Taloudelliset toiminnat (1) Y Y Il Il Il Il Milj. K; E; K; E; K; E; K; E; K; E; K; E; % E/S E/S E/S E/S E/S E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T euroa TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla CCM 4.1 1 0 K E E E E E K N/A N/A K K K 0 M |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) 1 0 K E E E E E K N/A N/A K K K 0 toimintojen pääomamenot (A.1) |
||||||
| Josta mahdollistavat toiminnat 1 0 K E E E E E K N/A N/A K K K 0 M |
||||||
| Josta siirtymätoiminnat 0 0 |
||||||
| Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat |
||||||
| KEL; KEL; KEL; KEL; KEL; KEL; E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL |
||||||
| Matkustajien ja tavaroiden lentokuljetukset CCM 6.19 401 83 KEL E E E E E |
||||||
| Rakennusten hankinta ja omistus CCM 7.7 0 0 KEL E E E E E 0 |
||||||
| Energiatehokkaiden laitteiden asennus CCM 7.3 0 0 KEL E E E E E 0 |
||||||
| Taksonomiakelpoisten muttei ympäristön kannalta 401 83 0 kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) |
||||||
| Taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 402 83 0 |
||||||
| EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | ||||||
| Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot 82 17 |
||||||
| YHTEENSÄ 484 100 % |
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
Katsaus
Hallituksen
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2023 tiedot
| Tilikausi 2023 Vuosi |
Merkittävän edistämisen kriteeri | "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) |
|||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnat (1) | Koodi (2) | menot (3) minta Toi |
menoista, vuosi 2023 (4) minta Osuus toi |
muutoksen hillintä (5) maston Il |
muutokseen minen (6) maston sopeutu Il |
Vesi (7) | minen (8) mpäristön pilaantu Y |
Kiertotalous (9) | 0) muotoisuus (1 Biologinen moni |
muutoksen hillintä (11) maston Il |
muutokseen minen (12) maston sopeutu Il |
Vesi (13) | 4) minen (1 mpäristön pilaantu Y |
Kiertotalous (15) | muotoisuus (16) Biologinen moni |
mäistason met (17) suojatoi m Vähi |
- mukaisten tai taksono poisten osuus menoista, vuosi 2022 (18) mian Taksono minta miakel toi |
mahdollistava minta (19) Luokka toi |
minta (20) mätoi Luokka siirty |
| Milj. euroa |
% | K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K; E; E/S |
K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | M | T | ||
| TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat | |||||||||||||||||||
| Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) |
0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
| Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat |
|||||||||||||||||||
| KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
KEL; E/KEL |
||||||||||||||
| Matkustajien ja tavaroiden lentokuljetukset | CCM 6.19 |
310 | 97 | KEL | E | E | E | E | E | ||||||||||
| Rakennusten hankinta ja omistaminen | CCM 7.7 |
9 | 3 | KEL | E | E | E | E | E | 5 | |||||||||
| Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön kannalta 319 100 kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) |
5 | ||||||||||||||||||
| Taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 319 100 |
5 | ||||||||||||||||||
| EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot 1 |
0 | ||||||||||||||||||
| YHTEENSÄ | 319 | 100 % | |||||||||||||||||
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
| Katsaus | |
|---|---|
Hallituksen
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
| Rivi | Ydinenergiaan liittyvät toiminnot | |
|---|---|---|
| 1 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
EI |
| 2 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
EI |
| 3 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
EI |
| Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot | ||
| 4 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
EI |
| 5 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
EI |
| 6 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
EI |
| Katsaus | |
|---|---|
vuoteen 2023 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus
esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
| Katsaus vuoteen 2023 |
Hallituksen toimintakertomus |
Tilinpäätös | Hallituksen esitys voitonjaosta |
Tilintarkastuskertomus | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Toteuma | ||||||
| Aihealue | Tavoitteet ja mittarit | 2023 | 2022 | Keskeiset toimenpiteet raportointikaudella | ||
| Ympäristövastuu | (gCO2/RTK) | Hiilivapaa lentäminen vuoden 2045 loppuun mennessä | 921 | 928 | Raportointivuonna Finnair jatkoi polttoainetehokkuutta parantavaa poikkiorganisatorista työtä, jonka tuloksena CO2-päästöjä vähennettiin noin 8 600 tonnia. Yhtiö pyrkii lisäämään jatkuvasti SAFin käyttöä ja vuonna 2023 yli 0,2 % polttoaineenkulutuksesta oli SAFia vähentäen päästöjä noin 6 360 tonnia. |
|
| vaikutukset on normalisoitu. | Parannetaan lentojen operatiivista polttoainetehokkuutta 1 %:lla vuosittain. KPI:n pohjana tässä käytetään polttoainetehokkuusindeksiä (Fuel Efficiency Index, nFEI), missä verrataan eri vuosien reittiparien tehokkuuksia keskenään niin, että reitin pituus, tuulen ja hyötykuorman |
-0,7 | 0,0 | Polttoainetehokkuutta eniten parantavat toimet sisälsivät uuden lennonaikaisen tarjoilukonseptin ja lentotoimintojen optimoinnin aiheuttamat painosäästöt sekä maatoimintojen optimoinnin heijastumat taloudellisempaan lentonopeuteen. Toisaalta pidentyneiden Aasian-lentojen määrän kasvulla oli negatiivinen vaikutus tehokkuuteen. |
||
| matkustaja vuonna 2025 | Vähennämme ruokajätteen määrää, tavoite <0,25 kg/ | 0,21 | 0,20 | Jätteen määrän vähentämiseksi yhtiö on ottanut käyttöön useita parannuksia olemassa oleviin prosesseihin, kuten optimoinut lennoille lastattavien ruoka-annosten määrää ja edelleen vähentänyt ruokahävikkiä annosten valmistuksessa. |
||
| tavoite >27 %. | Parannamme jätteiden kierrätysastetta Helsinki-Vantaalla, | 27,0 | 26,1 | Finnair jatkoi järjestelmällistä työtä kierrätysasteen parantamiseksi muun muassa vaihtamalla kierrätyskelvottomat mukit kierrätettäviin sekä uudistamalla matkustamon kierrätysohjeistusta. |
||
| Sosiaalinen vastuu | Saapumistäsmällisyys (%) | 80,9 | 79,0 | Vuoden 2023 aikana tehtiin muutoksia muun muassa lentokenttäpalveluihin, | ||
| Asiakastyytyväisyys (NPS) nousee edellisvuodesta | 35 | 40 | lippuluokkiin ja matkatavarakäytäntöihin. Nämä hankkeet paransivat toiminnallista tehokkuutta ja täsmällisyyttä sekä taloudellista suorituskykyä. |
|||
| Työntekijätyytyväisyys (eNPS) nousee edellisvuodesta | -2 | -17 | Tuloksissa näkyy edelleen kriisivuosien taakka. Henkilöryhmien välistä | |||
| Sairauspoissaoloja vähemmän kuin edellisenä vuonna | 4,6 | 5,4 | vuoropuhelua on parannettu ja henkilöstön kuuntelua sekä osallistamista on parannettu pulssikyselyiden avulla. Osassa organisaatiota käynnistettiin |
|||
| Tapaturmataajuus (LTIF) alle 6,5 | 5,5 | 6,8 | monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja polarisaation vähentämiseen tähtäävä koulutus. |
|||
| Eettiset toimintatavat | Eettisten ohjeiden tuntemus WeTogether@Finnair -kyselyssä vähintään 4 asteikolla 1–5 |
4,1 | 3,9 | Henkilöstön jatkuvaa koulutusta eettisiin toimintatapoihin. |
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Finnairin johtoryhmässä ei tapahtunut henkilövaihdoksia.
Finnair tiedotti 23.5.2023, että se on nimittänyt Kaisa Aalto-Luodon Finnairin henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Aalto-Luoto aloitti tehtävässään lokakuussa 2023. Hän on toiminut aiemmin Sanoma Median henkilöstöjohtajana sekä Outotecin henkilöstöja viestintäjohtajana ja on tehnyt pitkän uran vaativissa henkilöstöhallinnon johtotehtävissä Outotecissä ja Mandatum Lifessa. Finnairin aiempi henkilöstöjohtaja Johanna Karppi jatkoi roolissaan lokakuuhun 2023 asti.
Finnair tiedotti 18.8.2023, että toimitusjohtaja Topi Manner on jättänyt irtisanomisilmoituksensa
Muutokset yhtiön johdossa
yhtiön palveluksesta siirtyäkseen Elisa Oyj:n toimitusjohtajaksi viimeistään 1.3.2024.
Finnair tiedotti tilikauden jälkeen 11.1.2024, että Turkka Kuusisto on nimitetty Finnairin toimitusjohtajaksi. Kuusisto aloittaa roolissaan viimeistään 11.7.2024. Kuusisto on toiminut vuodesta 2020 lähtien Posti Group Oyj:n toimitusjohtajana, ja sitä ennen vaativissa johtotehtävissä Posti Groupissa ja Lindorff Groupissa. Finnairin aiempi toimitusjohtaja Topi Manner jätti Finnairin 15.1.2024 siirtyäkseen seuraavaksi Elisa Oyj:n toimitusjohtajaksi. Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt toimii toimitusjohtajan sijaisena tammikuun 15. päivästä lähtien uuden toimitusjohtajan aloitukseen asti.
Katsaus
Hallituksen
Osakkeet ja osakepääoma
Finnair Oyj:n kaupparekisteriin 31.12.2023 merkitty osakemäärä oli 20 481 139 267 osaketta (1 407 401 265). Osakemäärän kasvu selittyy marraskuussa toteutetulla merkintäoikeusannilla. Finnair Oyj:n rekisteröity osakepääoma 75 442 904,30 euroa. Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä. Yhtiökokouksessa kullakin osakkeella on yksi ääni.
Osakkeen kurssikehitys ja vaihto
Finnair Oyj:n markkina-arvo oli joulukuun lopussa 815,1 miljoonaa euroa (546,4) ja päätöskurssi oli 0,04 euroa (0,07). Vuoden aikana Finnair Oyj:n
Osakkeet ja osakkeenomistajat
osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli 0,10 euroa, alin kurssi 0,03 euroa ja keskikurssi 0,06 euroa. Osakkeita vaihdettiin 1 831,4 miljoonaa kappaletta yhteensä 218,5 miljoonalla eurolla.
Osakkeenomistajat
Finnair Oyj:n osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi 3,7 prosenttia 123 036 osakkeenomistajaan vuonna 2023 (pois lukien hallintarekisteröidyt omistukset). Osakkeita omistavien suomalaisten kotitalouksien määrä nousi 116 549:stä 120 727:ään, mutta samalla kotitalouksien yhteenlaskettu omistusosuus laski 19,6 prosenttia. Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus vuoden 2023 lopussa oli 9,5 prosenttia (7,6).
Liputusilmoitukset
Vuonna 2023 ei annettu liputusilmoituksia.
| Finnair oyj:n suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2023 |
Osakkeet kpl | % | Muutokset 2023 | |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Suomen valtio, valtioneuvoston kanslia | 11 406 710 447 | 55,7 % | 10 620 040 761 |
| 2 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 582 778 300 | 2,8 % | 551 897 037 |
| 3 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 278 850 000 | 1,4 % | 264 000 000 |
| 4 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 197 450 500 | 1,0 % | 189 095 500 |
| 5 | Valtion Eläkerahasto | 179 500 000 | 0,9 % | 168 500 000 |
| 6 | Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Osake | 149 732 799 | 0,7 % | 149 732 799 |
| 7 | Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt | 72 900 000 | 0,4 % | 72 900 000 |
| 8 | Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi | 58 520 178 | 0,3 % | 58 520 178 |
| 9 | Nordea Bank ABP | 50 379 683 | 0,2 % | 50 379 683 |
| 10 | Finnair Oyj | 49 565 650 | 0,2 % | 49 166 347 |
| Hallintarekisteröidyt | 1 929 299 110 | 9,4 % | 1 823 622 849 | |
| Muut | 5 525 452 600 | 27,0 % | 5 075 882 848 | |
| Yhteensä | 20 481 139 267 | 100 % | 19 073 738 002 | |
Katsaus
Hallituksen
Valtion omistus
Vuoden 2023 lopussa Suomen valtio omisti 55,7 prosenttia Finnair Oyj:n osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä. Eduskunnan 20.6.1994 tekemän päätöksen mukaan valtion tulee omistaa Finnair Oyj:n osakkeista yli puolet. Omistuksen laskeminen tämän osuuden alle edellyttää eduskunnan päätöksen muuttamista.
Johdon osakkeenomistus
Vuoden lopussa Finnairin hallituksen jäsenet omistivat yhteensä 3 045 000 Finnair Oyj:n
osaketta. Toimitusjohtaja Topi Manner omisti 10 704 916 osaketta ja yhtiön johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja mukaan lukien, omistivat yhteensä 24 368 486 osaketta 31.12.2023, mikä edusti 0,12 prosenttia osakkeista ja niiden tuottamista äänistä.
Omat osakkeet
Finnairin hallussa oli 31.12.2022 yhteensä 399 303 omaa osaketta, mikä vastaa 0,03 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
| Finnair Oyj antoi 31.3.2023 vuoden 2023 | |
|---|---|
| varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän | |
| osakeantivaltuutuksen nojalla itselleen vastikkeetta | |
| 1 324 933 uutta osaketta. Näin ollen yhtiön hallussa | |
| oli yhteensä 1 724 236 omaa osaketta. | |
| Finnair luovutti 3.4.2023 yhteensä 1 324 933 omaa | |
| osakettaan kannustinpalkkiona FlySharen eli | |
| henkilöstön osakesäästöohjelman osallistujille. | |
| Tämän jälkeen yhtiön hallussa oli yhteensä 399 303 |
omaa osaketta.
Keskihinta
* Yhtiö toteutti marraskuussa 2023 merkintäoikeusannin, jonka vuoksi osakekurssia on oikaistu.
Finnairin osake 2019–2023*
Vertailu Nasdaq Helsinki -yleisindeksi
75
50
25
0
Bloomberg Europe Airline Index
Vertailu eurooppalaiset lentoyhtiöt
Finnair Oyj antoi 27.10.2023 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen myöntämän osakeantivaltuutuksen nojalla itselleen vastikkeetta 60 000 000 uutta osaketta 24.11.2023. Näin ollen yhtiöllä oli hallussaan yhteen 60 399 303 omaa osaketta.
Finnair Oyj luovutti 4.12.2023 10 833 653 yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta palkkiona uudelleenrakennuskannustinohjelman ajanjaksosta 1.7.2020–30.6.2023 sekä FlyShareosakesäästöohjelman säästökausista 2019–2020
Avainluvut – Osake
| 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma/ osake* |
euroa | 0,03 | 0,05 | 0,06 | 0,11 | 0,23 |
| Osingot tilikaudelta** | milj. euroa |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Osinko/osake* ** | euroa | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Osinko tuloksesta** | % | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Efektiivinen osinkotuotto** |
% | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake* |
euroa | 0,05 | 0,03 | -0,00 | -0,17 | 0,14 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) |
1,77 | -1,08 | -1,74 | -1,47 | 12,12 |
* Yhtiö toteutti marraskuussa 2023 merkintäoikeusannin, jonka vuoksi osakemäärään perustuvia tunnuslukuja on vuosien 2019–2022 osalta oikaistu.
** Tilikauden 2023 osinko on hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Katsaus
Hallituksen
vuoteen 2023 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus
esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
| Finnair Oyj:n omien osakkeiden hankinta, luovutus sekä |
|||
|---|---|---|---|
| osakepalautukset | Osakemäärä | Hinta euroa | Keskihinta euroa |
| 1.1.2019 | 649 008 | 4 254 968,65 | 6,556 |
| 2019 | 164 651 | 1 042 355,90 | 6,331 |
| 2019 | -261 346 | -1 501 496,17 | 5,745 |
| 2020 | -381 653 | -2 701 783,40 | 7,079 |
| 2021 | 1 800 000 | 1 144 440,00 | 0,636 |
| 2021 | -549 527 | -1 350 674,25 | 2,458 |
| 2022 | -1 021 830 | -649 074,54 | 0,635 |
| 2023 | 61 324 933 | 0,00 | 0,000 |
| 2023 | -12 158 586 | 0,00 | 0,000 |
| 31.12.2023 | 49 565 650 | 238 736,19 | 0,005 |
| Osakkeita, | Osakkeita, | Omistajia, | Omistajia, | Osakeomistuksen | Osakemäärä, | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeenomistajaryhmät 31.12.2023 | kpl | % | kpl | % | jakautuminen 31.12.2023 | kpl | % | Omistajia, kpl | % |
| Julkisyhteisöt | 12 661 801 568 | 61,8 | 10 | 0,0 | 1–500 | 4 158 330 | 0,0 | 27 043 | 22,0 |
| Kotitaloudet | 4 678 148 707 | 22,8 | 120 727 | 98,1 | 501–1 000 | 6 332 547 | 0,0 | 8 176 | 6,6 |
| Yritykset | 673 419 371 | 3,3 | 1 910 | 1,6 | 1 001–10 000 | 157 142 501 | 0,8 | 37 813 | 30,7 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 497 287 511 | 2,4 | 54 | 0,0 | 10 001–100 000 | 1 357 908 313 | 6,6 | 39 684 | 32,3 |
| Yhteisöt | 24 012 137 | 0,1 | 65 | 0,1 | 100 001–1 000 000 | 2 417 933 237 | 11,8 | 9 726 | 7,9 |
| Kotimaiset osakkeenomistajat, yhteensä | 18 534 669 294 | 90,5 | 122 766 | 99,8 | 1 000 001–10 000 000 | 1 186 410 766 | 5,8 | 561 | 0,5 |
| Hallintarekisteröidyt | 1 929 299 110 | 9,4 | 10 | 0,0 | 10 000 001–100 000 000 | 626 932 417 | 3,1 | 27 | 0,0 |
| Ulkomaiset | 17 170 863 | 0,1 | 270 | 0,2 | 100 000 001–1 000 00 000 | 1 388 311 599 | 6,8 | 5 | 0,0 |
| Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset, | 1 946 469 973 | 9,5 | 280 | 0,2 | 1 000 000 001– | 11 406 710 447 | 55,7 | 1 | 0,0 |
| yhteensä | Hallintarekisteröidyt | 1 929 299 110 | 9,4 | 10 | 0,0 | ||||
| Yhteensä | 20 481 139 267 | 100,0 | 123 046 | 100,0 | Yhteensä | 20 481 139 267 | 100,0 | 123 046 | 100,0 |
ja 2020–2021. Osakkeet luovutettiin Finnairin johtoryhmän jäsenille, jotka olivat osallistujina näissä ohjelmissa. Omien osakkeiden luovutus perustui ylimääräisen yhtiökokouksen 27.10.2023 antamaan valtuutukseen.
Tilikauden lopussa Finnairin hallussa oli 49 565 650 omaa osaketta, mikä vastaa 0,24 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
Osakassopimukset
Finnairin tiedossa ei ole yhtiön omistukseen tai äänivallan käyttöön liittyviä osakassopimuksia.
Määräysvallan vaihtumiseen liittyvät ehdot merkittävissä sopimuksissa
Joihinkin Finnairin rahoitussopimuksiin sisältyy ehto, jonka mukaan rahoittajalla on oikeus vaatia lainan ennenaikaista takaisinmaksua tai perua lainalupaus, mikäli joku muu kuin Suomen valtio hankkii osakkeiden enemmistön tai määräysvallan Finnairissa.
Katsaus
Hallituksen
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Finnairin hallitus päätti katsauskauden jälkeen helmikuussa 2024 uudesta osakepalkkioohjelmasta, jonka kausi käsittää vuodet 2024– 2026. Ohjelman osallistujilla on mahdollisuus ansaita Finnairin osakkeita pitkän aikavälin kannustinpalkkiona, jos hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet täyttyvät. Ohjelman perusteella mahdollisesti maksettavat osakepalkkiot maksetaan osallistujille keväällä 2027. Ohjelma koskee noin 75:ttä henkilöä. Ohjelmaa on kuvattu tarkemmin yhtiön julkaisemassa pörssitiedotteessa ja yhtiön internetsivuilla.
Voimassa olevat varsinaisen yhtiökokouksen antamat valtuutukset
Finnairin varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 23.3.2023.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutus koskee enintään 50 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 3,6 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta päätöspäivästä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään myös yhteensä enintään 250 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivuilla.
Ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset ja sen antamat valtuutukset
Finnair Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 27.10.2023 ilman kokouspaikkaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 11 §:n ja osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:n 3 momentin mukaisena etäkokouksena. Yhtiökokoukseen osallistui, joko ennakkoon äänestäneinä tai etäyhteyden välityksellä, edustettuna yhteensä 222 osakkeenomistajaa, jotka edustivat noin 61 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä. Yhtiökokous hyväksyi kaikki hallituksen yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään merkintäetuoikeusannista
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että hallitus valtuutetaan päättämään enintään 22 000 000 000 uuden osakkeen antamisesta. Valtuutuksen perusteella
Katsaus
Hallituksen
annettavat uudet osakkeet tarjotaan yhtiön osakkeenomistajille merkintäetuoikeuden perusteella merkittäväksi samassa suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita. Merkintäetuoikeuden perusteella merkitsemättä jääneitä osakkeita voidaan tarjota toissijaisesti merkittäväksi toisille osakkeenomistajille tai muille henkilöille. Hallitus on oikeutettu päättämään, kenelle merkitsemättä jääneitä osakkeita tarjotaan. Valtuutusta voidaan käyttää vain kerran, eikä se anna hallitukselle oikeutta toteuttaa useita osakeanteja. Hallitus päättää osakeannin kaikista muista ehdoista. Koska valtuutuksen mukainen merkintäetuoikeusanti toteutettiin marraskuussa 2023, valtuutus ei ole enää voimassa.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että hallitus valtuutetaan päättämään osakeannista.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden enimmäismäärä on 132 935 562 osaketta, mikä vastaa noin 0,6 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, mikäli yhtiökokouksen edellä merkintäetuoikeusantia varten antama osakeantivaltuutus käytetään kokonaisuudessaan. Valtuutus on kuitenkin rajoitettu 0,6 prosenttiin yhtiön merkintäetuoikeusannin jälkeisestä todellisesta osakkeiden kokonaismäärästä niin, että merkintäetuoikeusannin toteutuessa
valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden enimmäismäärä pienenee lähimpään sellaiseen kokonaislukuun, joka vastaa 0,6 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä merkintäetuoikeusannissa annettavien osakkeiden rekisteröimisen jälkeen. Hallitus päättää kaikista osakeannin ehdoista, mukaan lukien kenelle, mihin hintaan ja millä tavoin osakkeita annetaan valtuutuksen perusteella. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti voi tapahtua myös osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti) esimerkiksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi tai yhtiön kannustin- tai palkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Valtuutus on voimassa 23.9.2024 saakka, mikä vastaa 18 kuukauden ajanjaksoa 23.3.2023 pidetystä varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen, ja valtuutuksen tultua voimaan se kumosi 23.3.2023 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän osakeantivaltuutuksen. Valtuutus oli ehdollinen merkintäetuoikeusannin toteuttamiselle ja astui voimaan merkintäetuoikeusannissa annettujen uusien osakkeiden rekisteröimisestä alkaen.
Ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivuilla .
Katsaus
Hallituksen
vuoteen 2023 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus
esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
| sellaiseen | |||
|---|---|---|---|
| ttia | |||
| stä | |||
| osakkeiden | |||
| ä kaikista | |||
| enelle, | |||
| annetaan | |||
| kee | |||
| omien | |||
| oi tapahtua | |||
| oikeudesta | |||
| tiön | |||
| ndollisten | |||
| en | |||
| elyjen | |||
| ntiön | |||
| uttamiseksi. | |||
| a, mikä | |||
| 023 | |||
| ta alkaen, | |||
| si 23.3.2023 | |||
| vöntämän | |||
| dollinen | |||
| e in astui |
Riskienhallinta
Riskienhallinnan viitekehys ja periaatteet
Finnair toimii maailmanlaajuisessa erittäin kilpaillussa ympäristössä, joka on herkkä suhdannevaihteluille. Strategian toteuttamisessa Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia.
Riskienhallinta on erottamaton osa tehokkaita ja tulosta tuottavia johtamiskäytänteitä sen varmistamiseksi, että Finnair onnistuu saavuttamaan liiketoiminnalliset tavoitteensa. Kaikkeen päätöksentekoon liittyy epävarmuustekijöitä (mahdollisuuksia tai uhkia), jotka näin ollen ovat erottamaton osa päivittäistä liiketoiminnan johtamista.
Finnairin riskienhallinnan viitekehys on määritetty ja vakiinnutettu, jotta asetettuihin tavoitteisiin liittyvien riskien ja epävarmuuksien tunnistaminen, arvioiminen sekä hallinta varmistetaan. Viitekehys on suunniteltu siten, että se kattaa riskinäkymän yhtiön laajuisesti. Riskienhallinnan periaatteet voidaan tiivistää seuraavasti:
- Riskienhallinta ulottuu paitsi sisäiseen valvontaan niin myös strategian määrittämiseen, hallintoon ja suorituksen mittaamiseen
- Riskit hallitaan erottamattomana osana strategista ja operatiivista suunnittelua, päivittäistä päätöksentekoa ja operatiivisia prosesseja
- Hallinnon ensisijainen periaate on noudattaa kolmen puolustuslinjan mallia, jotta varmistetaan tehtävien eriyttäminen riskienhallinnan sekä tämän toiminnan valvomisen välillä
• Finnairin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuutta arvioidaan järjestelmällisesti.
Riskienhallinnan politiikka ja prosessi
Riskienhallinnan viitekehys ja periaatteet on määritelty hallituksen hyväksymässä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikassa (the Finnair Internal Control and Risk Management Policy). Politiikkaa täydentävät yksityiskohtaisemmat eri riskialueita koskevat politiikat. Esimerkkejä muista riskipolitiikoista ovat muun muassa varainhallinnan politiikka, hankintapolitiikka, tietoturvapolitiikka, tietosuojapolitiikka ja kilpailupolitiikka sekä talouspakotepolitiikka.
Finnairin riskienhallinnan viitekehys ja periaatteet huomioivat kansainvälisesti tunnustetut riskienhallinnan parhaat käytännöt (COSO ERM 2017 -viitekehys ja ISO 31000:2009 -riskienhallintastandardi).
Riskien tunnistamiseen ja arviointiin kuuluvat seuraavat vaiheet:
- tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavien ulkoisten ja sisäisten tapahtumien tunnistaminen
- riskien ja mahdollisuuksien eriyttäminen
- tunnistettujen riskien analysointi
- riskien integrointi (konsolidointi)
- riskien arviointi ja priorisointi niiden vaikutuksen ja todennäköisyyden perusteella.
Katsaus
Hallituksen
Riskienhallinnan politiikka ja prosessi
Ensimmäinen puolustuslinja
Liiketoimintayksiköt ja yhteiset toiminnot vastaavat tavoitteiden määrityksestä ja päivittäisen suorituksen johtamisesta. Liiketoimintayksiköt ja yhteiset toiminnot vastaavat riskeistä sekä näin ollen riskien tunnistamisesta ja arvioimisesta sekä riskitekijöiden huomioimisesta päätöksenteossaan. He hallitsevat riskejä muuan muassa määrittelemällä ja toimeenpanemalla kontrolleja. Siten ensimmäinen puolustuslinja vastaa päivittäisistä riskienhallinnan toimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta Finnairin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan viitekehysten mukaisesti. Osana ensimmäistä puolustuslinjaa Finnairin toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä on kokonaisvastuu asianmukaisen riskienhallinnan järjestämisestä.
Toinen puolustuslinja
Risk & Compliance -valvontatoiminto avustaa asiantuntemuksellaan riskien arvioinnissa ja riskienhallinnassa. Risk & Compliance -toiminnon vastuulla on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan viitekehysten kehittäminen ja ylläpitäminen sekä niissä määriteltyjen politiikkojen, sääntöjen, menettelytapojen ja avainkontrollien toimeenpanon seuranta. Risk & Compliance -toiminto raportoi hallituksen
tarkastusvaliokunnalle. Finnairin lentotoimintaluvan ja sovellettavien ilmailumääräysten vaatiman lakisääteisen turvallisuuden johtamisjärjestelmän vastuut ja valvonta määräytyvät ilmailuviranomaisen määräysten mukaisesti. Safety & Compliance -toiminto vastaa turvallisuuden johtamisjärjestelmän valvonnasta.
Kolmas puolustuslinja
Sisäinen tarkastus suorittaa tarkastuksia ja tuottaa yhtiön hallitukselle riippumatonta arviointia yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tehokkuudesta ja kypsyydestä.
Riskienhallintaprosessi
Katsaus
Hallituksen
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät
toteutuessa olla merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan. Geopoliittisilla jännitteillä voi olla haitallinen vaikutus globaaliin talousympäristöön sekä Finnairin reittiverkostoon ja kannattavuuteen. Ukrainan sota on vaikuttanut merkittävästi maailmankauppaan pakotteiden ja vastapakotteiden muodossa sekä, erityisesti siviili-ilmailuun liittyen, sulkenut ilmatiloja. Mahdollinen sodan eskaloituminen sekä Lähi-idän konfliktialueiden levottomuudet voivat vaikuttaa haitallisesti mm. lentomatkustuksen kysyntään, polttoaineen hintaan, lentoverkostoon ja ilmatilan käyttöön. Näiden negatiivinen vaikutus Finnairin liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan riippuu siitä, miten yhtiö kykenee sopeuttamaan reittiverkostoaan, kulujaan, liikevaihtoa kerryttäviä lähteitään sekä rahoitustaan uudessa toimintaympäristössä. Makrotaloudelliset tekijät ohjaavat edelleen keskeisesti lentoliikenteen kysyntää, sillä lentomatkustuksen ja makrotaloudellisten tekijöiden, kuten bruttokansantuotteen, kehityksen välillä on historiallisesti ollut vahva yhteys. Tämän seurauksena lentoliikenneala on erittäin altis maailmantalouden sykleille, ja se reagoi nopeasti ulkoisiin häiriöihin, kausiluonteiseen vaihteluun ja taloussuhdanteisiin, kuten globaaliksi laajentunut COVID-19-pandemia ja sota Ukrainassa ovat osoittaneet. COVID-19-pandemian seuraukset markkinoilla, joilla Finnair toimii, ovat vaikuttaneet haitallisesti Finnairin palvelujen kysyntään. Vaikka matkustusrajoituksia ei Kiinan avautumisen myötä juurikaan enää ole, niihin liittyvät epävarmuustekijät, erityisesti Aasiassa,
muodostavat riskin lentomatkustuksen kysynnän ja sitä kautta Finnairin liikevaihdon kehitykselle. COVID-19-pandemialla voi myös olla negatiivisia pitkän aikavälin vaikutuksia lentomatkustuksen kysyntään, jos se muuttaa matkustajien suhtautumista lentomatkoihin, tai jos se tai vastaavat tulevat terveysuhat lisäävät ihmisten kokemaa epävarmuutta. Virtuaalisten työkalujen ja etäkokousten yleistyminen vaikuttaa todennäköisesti liikematkustuksen elpymiseen.
Tekijät, joihin Finnair ei voi vaikuttaa, liittyvät Venäjän ilmatilan sulun kestoon sekä COVID-19 pandemiaan ja mahdollisiin uudelleenkiristyviin matkustusrajoituksiin, COVID-19-pandemiasta aiheutuneisiin resurssiongelmiin eurooppalaisessa ilmailujärjestelmässä sekä lentoliikenteen kysynnän elpymiseen. Myös lentoliikennealaa ja
Finnairin liiketoimintaan ja sen strategian toteuttamiseen kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin vähintään seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.
Geopoliittisella epävarmuudella, kauppasotien, terrorismin ja kyberhyökkäysten uhkalla sekä muilla mahdollisilla ulkoisilla häiriöillä voi niiden
Katsaus
Hallituksen
liiketoimintaa koskevat muut yleiset riskitekijät, kuten lentopetrolin hintavaihtelu ja sen heikentynyt tarjonta, yleinen lentomatkustuksen kysynnän vaihtelu, valuuttakurssien muutokset sekä sääntelyn ja verotuksen muutokset ovat tekijöitä, joihin Finnair ei voi vaikuttaa. Lentoliikenteen kysyntää ohjaavat yleisesti muut makrotaloudelliset tekijät, kuten yritysten tai kuluttajien luottamuksen heikentyminen, muutokset kulutustottumuksissa tai työllisyysasteessa, lainarahoituksen saatavuuden heikentyminen, korkojen nousu, vallitsevan korkean inflaation kiihtyminen, taantuma tai verotuksen muutokset, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti yksityiseen kulutukseen.
Liikevaihtoon ja liiketulokseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä, joihin Finnair voi osittain vaikuttaa, ovat operatiiviset kustannukset ja tuotannon määrä. COVID-19-pandemian valtavien vaikutusten vuoksi Finnair on toteuttanut mittavan 200 miljoonan euron kustannussäästöohjelman. Nykyiset inflaatiopaineet muodostavat riskin saavutetun kustannustason säilyttämiselle.
Polttoainekustannukset ovat Finnairin suurin muuttuva kuluerä, ja siksi polttoaineen hintakehitys vaikuttaa keskeisesti kannattavuuteen. Polttoaineen hintavaihtelu voi aiheuttaa korostunutta epävarmuutta Finnairin taloudellisessa tuloksessa ja rahavirroissa. Lentopetrolin hinta on historiallisesti vaihdellut
Katsaus
Hallituksen
myös riskiä laivaston ja muiden omaisuuserien arvonalentumiselle.
Jälleen kannattamattomaksi muuttuva toiminta ja pääomien ehtyminen voisivat vaikeuttaa uuden rahoituksen saamista entisin ehdoin, tai jopa estää uuden rahoituksen saamisen.
Finnairin olemassa olevien tai uusien kilpailijoiden kapasiteetin kasvu ja tuoteparannukset voivat vaikuttaa Finnairin palvelujen kysyntään ja tuottoon. Kilpailu toimialalla on intensiivistä ja markkinatilanne muuttuu jatkuvasti, kun uudet toimijat ja/tai allianssit laajentuvat, toimialan osapuolet konsolidoituvat ja lentoyhtiöt muodostavat markkinointiin tai toimintaan perustuvia alliansseja, jotka voivat saavuttaa kilpailuedun suhteessa Finnairin oneworldallianssiin tai yhteishankkeisiin. Lisäksi Finnairin kilpailijoiden toteuttamat kustannusrakenteen uudelleenjärjestelyt COVID-19-pandemian ja
paljon, ja hintavaihtelun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin muun muassa Ukrainan sodan vaikutusten takia. Finnairin kykyä siirtää lentopetrolikustannusten nousu asiakkailleen hinnankorotuksilla rajoittaa lentoliikennealan ankara kilpailu. Finnairin lentopetrolikustannukset ovat lisäksi alttiita valuuttariskille, koska lentopetrolin kansainvälinen hinnoitteluvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Lentopetrolin hintavaihtelun jäännösvaikutus määräytyy kulloinkin käytössä olevien suojausten perusteella. Polttoainekulujen nousu, häiriöt polttoaineen saatavuudessa ja tehottomat suojaustoimenpiteet suhteessa markkinahintojen muutoksiin voivat johtaa kustannusten nousuun, millä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin. Lentopetrolin hintamuutoksilta suojaavat johdannaiset voivat osoittautua tarpeettomiksi tai tehottomiksi ja ne voivat kasvattaa kustannuksia suhteessa vallitsevaan markkinahintaan. Volatiili markkina vaikuttaa suojausinstrumenttien hintaan ja saatavuuteen. Finnair hallitsee polttoainekustannuksista aiheutuvia riskejä voimassa olevan riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
suljetun Venäjän ilmatilan takia saattavat johtaa aiempaa kireämpään kilpailuun muun muassa entistä aggressiivisemman hinnoittelun kautta. Finnair pyrkii muiden lentoyhtiöiden tavoin jakelemaan palveluitaan yhä monipuolisemmin, joustavammin ja edullisemmin kustannuksin ottamalla käyttöön ja hyödyntämällä uusia jakeluteknologioita ja -kanavia, mukaan lukien siirtyminen kohti hinta- ja saatavuussegmentointia eri jakelukanavien välillä. Kyky hyödyntää Luonnonkatastrofit, pandemiat ja terveydelliset epidemiat sekä sääilmiöt, jotka vaikuttavat operatiivisiin kustannuksiin ja liikevaihtoon, altistavat Finnairin operatiivisten tappioiden riskeille. Epidemiat tai pandemiat, kuten COVID-19-pandemia on osoittanut, voivat vaikuttaa haitallisesti lentomatkustamisen kysyntään ja vaikuttaa merkittävästi Finnairin liiketoimintaan. Lisäksi ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonriskit, kuten lisääntyneet sään ääriilmiöt, esimerkiksi rankka lumisade, ilmakehän turbulenssit, maanjäristykset, hurrikaanit, taifuunit
COVID-19-pandemiarajoitusten kiristyminen uudelleen erityisesti Asiassa sekä Venäjän ilmatilan sulun pitkittyminen heikentäisivät yhtiön kannattavuutta, kassatilannetta ja omaa pääomaa. Heikentynyt kannattavuus kasvattaisi
| näiden teknologioiden tarjoamia kaupallisia |
|---|
| mahdollisuuksia riippuu muun muassa Finnairin |
| kumppaneista sovellusten kehittämisessä ja |
| toteuttamisessa sekä Finnairin kyvystä tuottaa |
| asiakkaiden tarpeita parhaiten vastaavia tuotteita |
| ja palveluita. Näin ollen uusien digitaalisten |
| ratkaisuiden ja kanavien käyttöönotto sisältää sekä |
| implementointiin että kaupalliseen menestykseen |
| liittyviä epävarmuustekijöitä. |
Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita sääntelyn suuntauksia, joiden tarkkoja vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/ tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyn suuntauksista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä sääntely, melumääräykset ja muu ympäristöperustainen sääntely sekä yksityisyyden suojaa ja kuluttajan suojaa koskeva sääntely.
tai raju ukonilma, voivat aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia Finnairille. Tällaiset sääolosuhteet voivat johtaa esimerkiksi lentojen peruuntumiseen, pidempiin odotusaikoihin, suurempaan polttoainekulutukseen sekä lentokoneiden jäänpoiston lisäkustannuksiin, mitkä voivat aiheuttaa lisäkustannuksia Finnairille ja siten vaikuttaa negatiivisesti Finnairin liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Lentoliikenteen muuttuvassa
liiketoimintaympäristössä on vaikea ennakoida COVID-19-pandemian sekä geopoliittisen tilanteen mahdollisten lisämuutosten vaikutuksia lentoyhtiöiden markkinoille pääsyn ja liikenneoikeuksien mahdollisuuksiin yleisellä tasolla. Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä protektionismi voi vaikuttaa epäsuotuisasti Finnairin strategian toteuttamisen edellyttämään markkinoille pääsyyn. Samalla on mahdollista, että matkustusyhteyksien tarve saattaa kasvaa joissakin maissa johtaen markkinoille pääsyyn ja liikenneoikeuksien kasvuun.
Yleiset työmarkkinajännitteet ovat Suomessa normaalia korkeammalla tasolla, mikä kasvattaa välillisten lakkojen ja muiden työtaistelutoimien riskiä. Lakot ja muut työtaistelutoimet Suomessa ja muualla voivat niiden ajoituksesta, kestosta ja laajuudesta riippuen vaikuttaa merkittävästi Finnairin toimintaan ja tulokseen.
Katsaus
Hallituksen
Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liiketulos ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä.
Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin muuttuvien kustannusten erä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden leasing-maksuista, lentokoneiden huoltovarauksista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä dollarikulueriä ovat esimerkiksi polttoainekulut ja lentokoneiden leasing-maksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta
Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet
tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Vuositasolla euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni, Etelä-Korean won, Ruotsin kruunu, Ison-Britannian punta ja Norjan kruunu.
Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Finnairin riskienhallintapolitiikan periaatteita päivitettiin vuoden 2023 viimeisen neljänneksen aikana. Aikaisemmin Finnair suojasi polttoainehankintojaan 12 kuukautta eteenpäin rullaavasti. Riskienhallintapolitiikan päivityksen jälkeen Finnair suojaa polttoainehankintojaan 18 kuukautta eteenpäin. Myös suojausasteita
| liikevoittoon (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) | 1 %-yksikön muutos | |
|---|---|---|
| Matkustajakäyttöaste (PLF, %) | 34 milj. euroa | |
| Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) | 24 milj. euroa | |
| Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) | 21 milj. euroa | |
| 10 %:n muutos | ||
| Polttoaineherkkyydet | 10 %:n muutos | suojaukset |
| (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) | ilman suojauksia | huomioon ottaen |
| Polttoaine | 77 milj. euroa | 49 milj. euroa |
| Polttoaineen suojaukset ja suojien keskihinnat | Suojattu polttoaine, | |
| (rullaavasti seuraavat 18 kk tilinpäätöspäivästä) | tonnia* | |
| Q1 2024 | 198 000 | |
| Q2 2024 | 183 000 | |
| Q3 2024 | 144 000 | Suojien keskihinta, USD/tonnia* ** |
| Q4 2024 | 87 000 | |
| Q1 2025 | - | |
| Q2 2025 | - |
* Perustuu suojattuun ajanjaksoon, ei suojauksen kassavirtaan
** Termiinihintojen ja ostettujen optioiden toteutuskurssin keskihinta.
Katsaus
Hallituksen
nostettiin maltillisesti läpi koko suojattavan aikahorisontin. Päivityksen myötä suojausasteen yläraja seuraaville kolmelle kuukaudelle on 93 prosenttia ja alaraja 68 prosenttia, keskiarvon ollessa noin 80 prosenttia. Finnairin riskienpolitiikan mukaisesti suojausaste on laskeva 18 kuukauden suojaushorisontin loppua kohden.
| Suojausaste liiketoiminnan | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Valuuttaherkkyydet USD ja JPY(rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä liiketoiminnan kassavirroille) |
kassavirroille | ||||
| Valuuttajakauma, % | 2023 | 2022 | (rullaavasti seuraavat 12 kk) | ||
| Myyntivaluutat | 10 %:n muutos ilman suojauksia |
10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen |
|||
| EUR | 59 | 58 | - | - | - |
| USD* | 9 | 8 | ks. alla | ks. alla | ks. alla |
| JPY | 4 | 4 | 12 milj. euroa | 5 milj. euroa | 51 % |
| KRW | 3 | 2 | - | - | - |
| SEK | 3 | 4 | - | - | - |
| GBP | 4 | 4 | - | - | - |
| NOK | 3 | 4 | - | - | - |
| Muut | 14 | 15 | - | - | - |
| Ostovaluutat | |||||
| EUR | 60 | 55 | - | - | - |
| USD* | 34 | 41 | 62 milj. euroa | 28 milj. euroa | 57 % |
| Muut | 6 | 5 | - | - | - |
* Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti.
Taseeseen liittyvän suojaaminen
valuuttamääräisen erän Finnairin taseeseen liittyy valuuttariskiä, kun taseeseen sisältyvien käyttöleasingvelkojen nykyarvo on kirjattu taseen käyttöoikeuslaivastoon. USD-määräisten velkojen muuntamisesta syntyneet realisoituneet valuuttakurssitappiot/ voitot vaikuttavat Finnairin nettotulokseen, ja tulevaisuudessa kurssivaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen, sen mukaan, mikä on tilinpäätöshetken USD-kurssi. Finnair on vähentänyt taseen valuuttapositiosta aiheutuvaa tuloksen volatiliteettia suojautumalla valuuttakurssimuutoksilta johdannaisilla ja sijoittamalla likviditeettiä osittain valuuttamääräisiin rahastosijoituksiin. Tuleva vuotuinen vaikutus tulokseen riippuu standardin piiriin kuuluvan sopimuskannan koosta, vuokraajasta ja suojausasteesta. Katsauskauden lopussa USD-määräisten korollisten velkojen (mukaan lukien IFRS 16) suojausaste oli noin 90 prosenttia.
Katsaus
Hallituksen
Tulevaisuuden näkymät
Ohjeistus 24.10.2023
Finnair toistaa aiemmin antamansa kapasiteettiohjeistuksen, jonka mukaan se arvioi lentävänsä vuoden 2023 aikana 80–85 prosentin kapasiteetilla vuoteen 2019 verrattuna tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna. Kapasiteettiarvio pitää sisällään myös koneiden ulosvuokraukset miehistöineen.
Finnair tarkentaa aiempaa ohjeistustaan koko vuoden 2023 liikevaihdosta ja arvioi nyt sen olevan 2,9–3,1 miljardia euroa.
Yhtiö tarkentaa myös aiempaa ohjeistustaan koko vuoden 2023 vertailukelpoisesta liiketuloksesta ja arvioi nyt sen olevan 160–200 miljoonan euron välillä. Yhtiön arvio vertailukelpoisesta
liiketuloksesta perustuu tämänhetkiseen
polttoainehintaan ja valuuttakurssiin. Finnairin toimintaympäristöön liittyvät erityiset riskit ovat normalisoituneet pandemian vaikutusten hälvettyä ja markkinoiden sopeuduttua Venäjän ilmatilan sulkuun. Riskit liittyen inflaation ja korkotason nousun vaikutuksista kysyntään ja kustannuksiin ovat kuitenkin edelleen koholla aiheuttaen toimintaympäristön epävarmuutta. Myös Lähi-idän vallitseva tilanne aiheuttaa toimintaympäristön epävarmuutta. Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2024. Riskit liittyen inflaation ja kohonneen korkotason nousun vaikutuksista kysyntään ja kustannuksiin ovat kuitenkin edelleen koholla aiheuttaen toimintaympäristön epävarmuutta. Myös kansainväliset konfliktit ja maailmanpoliittinen epävakaus aiheuttavat toimintaympäristön epävarmuutta. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa lentomatkustuksen ja -rahdin kysyntään.
Uusi ohjeistus 14.2.2024
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2023 tilinpäätöstiedotteen yhteydessä. Finnair suunnittelee lisäävänsä kokonaiskapasiteettiaan yli 10 prosentilla vuonna 2024. Kapasiteettiarvio pitää sisällään koneiden ulosvuokraukset miehistöineen. Kasvu painottuu Aasiaan ja Eurooppaan. Liikevaihdon odotetaan
kasvavan kapasiteetin kasvua jonkin verran hitaammin vuonna 2024.
Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen puolivuosikatsauksen yhteydessä heinäkuussa.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.
Katsaus
Hallituksen
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
| Vaihtoehtoiset tunnusluvut | Laskentakaava | Käyttötarkoitus |
|---|---|---|
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset + Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset + Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot + Arvonalentumiset + Uudelleenjärjestelykulut |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liiketuloksen laskennassa. |
| Vertailukelpoinen liiketulos | Liiketulos - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. |
| Vertailukelpoinen liiketulos, % liikevaihdosta | Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto x 100 | Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. |
| Vertailukelpoinen EBITDA | Vertailukelpoinen liiketulos + Poistot | Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä ilman pääomakuluja. |
| Vertailukelpoinen EBITDA, % liikevaihdosta | Vertailukelpoinen EBITDA / Liikevaihto x 100 | Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä ilman pääomakuluja. |
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma yhteensä / Oma pääoma ja velat yhteensä x 100 | Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin käyttämästä velkarahoituksesta omaisuutensa rahoittamiseksi. |
| Oikaistut korolliset velat | Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat + Valuutan- ja koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa ja veloissa |
Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa. |
| Kassavarat | Rahat ja pankkisaamiset + Muut rahoitusvarat | Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa. Kassavarat on sellaisten rahoitusvarojen kokonaismäärä, jotka voidaan käyttää konsernin tarpeisiin lyhyellä aikavälillä, ja siten antaa oikean kuvan konsernin todellisesta rahoitusasemasta. |
Finnair käyttää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä antaakseen vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnastaan sekä mahdollistaakseen paremman vertailtavuuden toimialan yhtiöiden välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja.
Hallituksen
| Vaihtoehtoiset tunnusluvut | Laskentakaava | Käyttötarkoitus |
|---|---|---|
| Korollinen nettovelka | Oikaistut korolliset velat - Kassavarat | Korollinen nettovelka antaa kuvan konsernin ulkoisen velkarahoituksen kokonaismäärästä. |
| Nettovelkaantumisaste, % | Korollinen nettovelka / Oma pääoma yhteensä x 100 | Nettovelkaantumisaste antaa kuvan Konsernin velkaantuneisuudesta. |
| Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk | Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk | Tunnusluku antaa tietoa konsernin velkaantuneisuudesta vertaamalla konsernin nettovelkoja kertyneeseen tuloon ennen korkoja, veroja ja poistoja. |
| Bruttoinvestoinnit | Lisäykset käyttöomaisuudessa + Uudet sopimukset käyttöoikeusomaisuudessa + Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot käyttöoikeusomaisuudessa |
Bruttoinvestoinnit antaa tietoa Konsernin taseeseen kirjatuista investoinneista ja leasingien muutoksista. |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % | (Tulos ennen veroja + Rahoituskulut + Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk) / (Oma pääoma yhteensä + Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo) |
Tunnusluku antaa tietoa sijoitetun pääoman tuoton seuraamiseen. |
| Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % | Kassavarat / Liikevaihto edelliset 12 kk x 100 | Tunnusluku antaa tietoa Konsernin maksuvalmiudesta kuvaamalla saatavilla olevia kassavaroja prosenttiosuutena liikevaihdosta. |
Katsaus
Hallituksen
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys
Omavaraisuusaste
| miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu | 31.12.2023 | 31.12.2022 |
|---|---|---|
| Oma pääoma yhteensä | 577,0 | 410,7 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 3 698,0 | 4 133,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 15,6 | 9,9 |
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien täsmäytys esitetään liitetiedossa 1.3.7 Vertailukelpoisesta
Bruttoinvestoinnit
| miljoonaa euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Lisäykset käyttöomaisuudessa | 409,4 | 125,8 |
| Uudet sopimukset käyttöoikeusomaisuudessa | 24,3 | 9,5 |
| Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot käyttöoikeusomaisuudessa | 50,5 | 64,3 |
| Bruttoinvestoinnit | 484,2 | 199,6 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien täsmäytys esitetään liitetiedossa 1.3.7 Vertailukelpoisesta | miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu | 31.12.2023 | 31.12.2022 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| liiketuloksesta oikaistut erät. | Vuokrasopimusvelat | 1 115,0 | 1 330,7 | ||
| Muut korolliset velat | 910,6 | 1 298,5 | |||
| miljoonaa euroa | 2023 | 2022 | Valuutan- ja koronvaihtosopimukset* | 8,9 | -10,7 |
| Liiketulos | 191,4 | -200,6 | Oikaistut korolliset velat | 2 034,5 | 2 618,4 |
| Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset |
-7,1 | 8,8 | Muut rahoitusvarat | -776,8 | -738,6 |
| Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset | -0,7 | -0,9 | Rahat ja pankkisaamiset | -145,1 | -785,8 |
| Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot | -13,3 | -6,6 | Kassavarat | -922,0 | -1 524,4 |
| Arvonalentumiset | 13,7 | 32,7 | Korollinen nettovelka | 1 112,5 | 1 094,0 |
| Uudelleenjärjestelykulut | -0,1 | 2,6 | Oma pääoma yhteensä | 577,0 | 410,7 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 192,8 | 266,4 | |||
| Vertailukelpoinen liiketulos | 184,0 | -163,9 | Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk | 516,5 | 153,2 |
| Poistot | 332,6 | 317,1 | Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk | 2,2 | 7,1 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 516,5 | 153,2 |
Nettovelkaantumisaste, korollinen nettovelka ja korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk
* Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa, joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitetiedossa 3.8 Johdannaiset, pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa.
Hallituksen
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk
| miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu | 31.12.2023 | 31.12.2022 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja, edelliset 12 kk | 119,1 | -370,7 |
| Rahoituskulut, edelliset 12 kk | 142,2 | 137,9 |
| Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk | -13,7 | 38,8 |
| Tuotto, edelliset 12 kk | 247,6 | -194,0 |
| Oma pääoma yhteensä | 577,0 | 410,7 |
| Vuokrasopimusvelat | 1 115,0 | 1 330,7 |
| Muut korolliset velat | 910,6 | 1 298,5 |
| Sijoitettu pääoma | 2 602,5 | 3 039,8 |
| Sijoitettu pääoma, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo | 2 821,2 | 3 162,2* |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % | 8,8 | -6,1 |
* Sijoitettu pääoma oli 3 284,6 miljoonaa euroa 31.12.2021.
Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk
| miljoona euroa, ellei toisin ilmoitettu | 31.12.2023 | 31.12.2022 |
|---|---|---|
| Muut rahoitusvarat | 776,8 | 738,6 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 145,1 | 785,8 |
| Kassavarat | 922,0 | 1 524,4 |
| Liikevaihto, edelliset 12 kk | 2 988,5 | 2 356,6 |
| Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % | 30,9 | 64,7 |
Katsaus
Hallituksen
vuoteen 2023 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus
esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Muut tunnusluvut
Liikevaihto ja kannattavuus Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK). Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield) henkilökilometreillä (RPK). Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista.
| Liikevaihto ja kannattavuus | Yksi alan johtavista vastuullisuustoimijoista | |||
|---|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton |
(Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen jälkeen) / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä |
Lentojen CO₂-päästöt | CO₂-päästöt lentopolttoaineen kulutuksesta | |
| Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu |
(Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen jälkeen) / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä kun otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus |
Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen henkilöstön avulla | ||
| Sairauspoissaolot | Sairauspoissaolotuntien määrä suhteessa suunniteltuihin työtunteihin |
|||
| Yksikkötuotto tarjotulta Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto henkilökilometriltä (RASK) tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK). |
Tapaturmataajuus (LTIF) | Työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden | ||
| Henkilöstön vaihtuvuus, | Omasta pyynnöstä lähteneiden työntekijöiden määrä edellisen | |||
| Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield) |
Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä henkilökilometreillä (RPK). |
edelliset 12 kk | 12 kuukauden aikana verrattuna aktiivisiin työsuhteisiin raportointipäivänä ja omasta pyynnöstä edellisen 12 kuukauden |
|
| Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) |
Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Liiketoiminnan muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista. |
Osake | aikana lähteneet työntekijät | |
| CASK ilman polttoainetta | (Vertailukelpoinen liiketulos - Liikevaihto - Polttoainekulut) / ASK x 100 | Oma pääoma/osake | Oma pääoma / Ulkona olevien osakkeiden määrä kauden lopussa | |
| Osinko tuloksesta, % | Osakekohtainen osinko / Osakekohtainen tulos (EPS) x 100 | |||
| Liikenne | Efektiivinen osinkotuotto, % | Osakekohtainen osinko / Osakkeen hinta tilikauden lopussa x 100 | ||
| Tarjotut henkilökilometrit (ASK) | Tarjottujen paikkojen lukumäärä × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä |
Liiketoiminnan rahavirta/osake | Liiketoiminnan nettorahavirta / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä |
|
| Myydyt henkilökilometrit (RPK) | Matkustajien lukumäärä ×isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä |
Hinta/voitto-suhde (P/E) | Osakkeen hinta tilikauden lopussa / Osakekohtainen tulos (EPS) | |
| Matkustajakäyttöaste (PLF) | Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä |
Liikenne
Asiakaslähtöinen kaupallinen ja operatiivinen laadukkuus
| Nettosuosittelutulos (NPS) | Nettosuosittelutulos perustuu kysymykseen: "Kun ajattelette tätä matkaa kokonaisuutena, miten todennäköisesti suosittelisitte Finnairia sukulaiselle, ystävälle tai kollegalle?" Skaala on 0-10: negatiivisten vastausten osuus (vastaukset 0-6) vähennetään suosittelijoiden osuudesta (vastaukset 9-10). Tulos on +100 ja -100 välillä. |
|---|---|
| Saapumistäsmällisyys | Alle 15 minuuttia myöhässä saapuneiden lentojen osuus |
| Matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa |
Matkustajien osuus kauden kokonaismatkustajamäärästä Finnairin omissa suorakanavissa ja moderneissa, digitaalisissa epäsuorissa kanavissa lähtöpäivään perustuen. Näitä kanavia ovat Finnair. com, Finnair-mobiilisovellus, New Distribution Capability (NDC) -ratkaisut, Finnairin puhelinkeskukset, Aurinkomatkojen myynti ja ryhmätyökalumyynti. |
Hallituksen
Tilinpäätös
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Tilinpäätös esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Miten lukea Finnairin tilinpäätöstä?
Finnair on pyrkinyt helpottamaan tilinpäätöksen lukemista ja parantamaan tilinpäätöksesta saatavaa kokonaiskuvaa. Liitetiedot on yhdistelty liiketoimintalähtöisiksi asiakokonaisuuksiksi ja laadintaperiaatteista sekä kriittisistä tilinpäätösarvioista ja epävarmuustekijöistä on kerrottu niitä koskevan liitetiedon yhteydessä. Lisäksi kiinnostavia lukuja ja muita kohokohtia on selostettu tähdellä merkityssä kehyksessä. Tilinpäätöksen eri osioihin on myös lisätty havainnollistavia kuvaajia lukujen hahmottamisen helpottamiseksi.
Liitetiedot on yhdistelty asiakokonaisuuksien mukaisiksi osioiksi, jotta tilinpäätös antaisi paremman kokonaiskuvan Finnair-konsernista ja sen liiketoiminnasta. Jokaisen osion sisällön alussa on kuvattu ja selitetty osion sisältöä. Selitykset tunnistaa -merkistä.
Laadintaperiaatteet on pyritty kuvaamaan sen liitetiedon yhteydessä, jota periaate lähinnä koskee. Laadintaperiaatteet on merkitty :lla.
Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty niitä koskevan liitetiedon yhteydessä, ja erotettu merkillä .
Aihepiiriin liittyvistä kohokohdista on kerrottu tähdellä merkityissä kehyksissä olennaisten asioiden esiin nostamiseksi.
Tilinpäätös
Tämä Taloudellinen tieto 2023 ei ole ESEF-asetuksen (European Single Electronic Format) mukainen xHTML-asiakirja. ESEF-sääntelyn mukainen Taloudellinen tieto 2023 on saatavilla osoitteesta https://investors.finnair.com/fi.
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
- Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
- Konsernin perustiedot
- Laatimisperusta
- Tuloslaskelman ja taseen esittäminen
- Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
- Muutokset laadintaperiaatteissa
1 Liiketulos
- Ilmastoliitännäiset seikat konsernitilinpäätöksessä
-
-
-
-
-
-
- - 1.3.1 Liiketoiminnan kulut valuutoissa
-
- - 1.3.8.1 Henkilöstökulut ja osakeperusteiset maksut
- 1.1 Segmentti-informaatio
- 1.2 Liiketoiminnan tuotot
- 1.2.1 Liikevaihto tuotteittain ja liikennealueittain
- 1.2.2 Liikevaihto valuutoissa
- 1.2.3 Myyntiin liittyvät saamiset
- 1.2.4 Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot
- 1.2.5 Liiketoiminnan muut tuotot
- 1.3 Liiketoiminnan kulut
- 1.3.2 Matkustaja- ja maapalvelut
- 1.3.3 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut
- 1.3.4 Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat
- 1.3.5 Muut velat
- 1.3.6 Varaukset
- 1.3.7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
- 1.3.8 Palkitseminen
- 1.3.8.2 Eläkkeet
- 2 Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
- 2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus
- 2.2 Vuokrasopimukset
- 2.3 Poistot ja arvonalentumiset
3 Pääomarakenne ja rahoituskulut
- 3.1 Rahoitustuotot ja -kulut
- 3.2 Rahoitusvarat
- 3.2.1 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
- 3.2.2 Rahavarat
- 3.3 Rahoitusvelat
- 3.4 Vastuusitoumukset
- 3.5 Rahoitusriskien hallinta
- 3.6 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
- 3.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus
- 3.8 Johdannaiset
- 3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot
4 Konsolidointi
- 4.1 Yleiset konsolidointiperiaatteet
- 4.2 Tytäryhtiöt
- 4.3 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
- 4.4 Osuudet yhteisyrityksissä
- 4.5 Lähipiiritapahtumat
5 Muut liitetiedot
- 5.1 Tuloverot
- 5.2 Riidat ja oikeudenkäynnit
- 5.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
- 6 Emoyhtiön tilinpäätös
- Hallituksen esitys osingonjaosta
- Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
| Milj. euroa | Liite | 2023 | 2022 | Milj. euroa Liite |
2023 | 2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1.1, 1.2 | 2 988,5 | 2 356,6 | Kauden tulos | 254,3 | -476,2 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 130,5 | 153,5 | Muut laajan tuloksen erät | |||
| Liiketoiminnan kulut | Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | |||||
| Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut | 1.3.8 | -498,1 | -449,6 | Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | -7,7 | -13,8 |
| Polttoainekulut | -898,9 | -835,1 | Verovaikutus | 4,2 | 0,1 | |
| Kapasiteettivuokrat | -107,2 | -102,5 | Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | |||
| Lentokaluston huoltokulut | -200,1 | -192,4 | Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio 1.3.8.2 |
11,6 | 49,9 | |
| Liikennöimismaksut | -233,8 | -206,5 | Verovaikutus | -2,3 | -10,0 | |
| Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut | -117,1 | -103,1 | Muut laajan tuloksen erät yhteensä | 5,8 | 26,2 | |
| Matkustaja- ja maapalvelut | 1.3.2 | -414,1 | -348,0 | Kauden laaja tulos | 260,0 | -450,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 2.3 | -346,2 | -349,8 | |||
| Kiinteistö-, IT- ja muut kulut | 1.3.3 | -112,1 | -123,7 | Jakautuminen | ||
| Liiketulos | 191,4 | -200,6 | Emoyhtiön omistajille | 260,0 | -450,0 | |
| Rahoitustuotot | 3.1 | 56,2 | 6,5 | |||
| Rahoituskulut | 3.1 | -142,2 | -137,9 | |||
| Kurssivoitot ja -tappiot | 3.1 | 13,7 | -38,8 | Liiketoiminta palautui kannattavaksi tilikauden 2023 aikana Tilikauden 2023 liiketulos kääntyi voitolliseksi tappiollisten vuosien jälkeen, mikä oli seurausta COVID-19 pandemian |
||
| Tulos ennen veroja | 119,1 | -370,7 | ja Venäjän ilmatilan sulkemisen negatiivisten vaikutusten lieventymisestä sekä yhtiön onnistuneesta strategian | |||
| Tuloverot | 5.1 | 135,2 | -105,4 | toteuttamisesta. Liiketoiminnan kannattavuutta paransivat erityisesti vahva matkustuskysyntä sekä lentolippuhintojen | ||
| Kauden tulos | 254,3 | -476,2 | poikkeuksellisen korkea taso. Tuloverot vaikuttivat positiivisesti kauden tulokseen, johtuen laskennallisten verosaamisten kirjaamisesta taseeseen. Laskennallisista veroista kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 5.1 Tuloverot. |
|||
| Jakautuminen | ||||||
| Emoyhtiön omistajille | 254,3 | -476,2 | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, euroa | ||||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | 3.9 | 0,022 | -0,060 | |||
| Laimennettu osakekohtainen tulos | 3.9 | 0,022 | -0,060 | |||
= Kohokohdat
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
- Konsernin tuloslaskelma
- Konsernin laaja tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Konsernin tase
| Milj. euroa | Liite | 2023 | 2022 | Milj. euroa | Liite | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| VARAT | OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||||
| Pitkäaikaiset varat | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||
| Laivasto | 2.1 | 1 053,0 | 894,8 | Osakepääoma | 75,4 | 75,4 | |
| Käyttöoikeuslaivasto | 2.2 | 775,0 | 932,9 | Muu oma pääoma | 501,5 | 335,2 | |
| Laivasto yhteensä | 1 828,0 | 1 827,6 | Oma pääoma yhteensä | 577,0 | 410,7 | ||
| Muu käyttöomaisuus | 2.1 | 141,8 | 150,1 | Pitkäaikaiset velat | |||
| Muu käyttöoikeusomaisuus | 2.2 | 140,4 | 145,4 | Vuokrasopimusvelat | 2.2, 3.3 | 951,0 | 1 128,0 |
| Muu käyttöomaisuus yhteensä | 282,2 | 295,5 | Muut korolliset velat | 3.3 | 790,2 | 1 058,4 | |
| Eläkesaamiset | 1.3.8.2 | 128,0 | 120,0 | Eläkevelvoitteet | 1.3.8.2 | 0,8 | 0,7 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 3,1 | 4,5 | Varaukset ja muut velat | 1.3.6 | 125,9 | 186,4 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 5.1 | 234,0 | 80,6 | Pitkäaikaiset velat yhteensä | 1 868,0 | 2 373,5 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 2 475,2 | 2 328,3 | Lyhytaikaiset velat | ||||
| Lyhytaikaiset varat | Vuokrasopimusvelat | 2.2, 3.3 | 164,0 | 202,7 | |||
| Myyntiin liittyvät saamiset | 1.2.3 | 154,4 | 134,9 | Muut korolliset velat | 3.3 | 120,3 | 240,1 |
| Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat | 1.3.4 | 134,6 | 122,0 | Varaukset | 1.3.6 | 28,1 | 71,7 |
| Johdannaisinstrumentit | 3.8 | 11,8 | 23,5 | Ostovelat | 107,0 | 90,3 | |
| Muut rahoitusvarat | 3.2.1 | 776,8 | 738,6 | Johdannaisinstrumentit | 3.8 | 43,4 | 36,7 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 3.2.2 | 145,1 | 785,8 | Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot | 1.2.4 | 506,7 | 452,0 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 222,8 | 1 804,8 | Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat | 1.3.8.1 | 116,5 | 111,2 | |
| Varat yhteensä | 3 698,0 | 4 133,0 | Muut velat | 1.3.5 | 167,1 | 144,4 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 253,1 | 1 348,9 | |||||
| Velat yhteensä | 3 121,0 | 3 722,4 | |||||
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 3 698,0 | 4 133,0 |
Finnair investoi laivastoon ja lyhensi korollista velkaa
Finnair osti tilikauden 2023 aikana yhdeksän aiemmin vuokralleottamaansa kapearunkolentokonetta, mikä näkyy omistetun laivaston arvon kasvuna ja käyttöoikeuslaivaston arvon pienemisenä. Vuokrasopimusten suunniteltua aikaisempi päättäminen näkyi myös vuokrasopimusvelkojen laskussa. Muiden korollisten velkojen lasku johtui pääosin TyEL-takaisinlainan lyhennyksistä. Pääomarakenteen muutoksista kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 3. Pääomarakenne ja rahoituskulut.
= Kohokohdat
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Tilinpäätös esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Konsernin rahavirtalaskelma
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tulos ennen veroja | 119,1 | -370,7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 346,2 | 349,8 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 72,3 | 170,2 |
| Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot | -13,3 | -6,6 |
| Varausten muutos | -21,4 | 45,2 |
| Työsuhde-etuudet | 8,9 | 12,7 |
| Muut oikaisut | 1,0 | 2,1 |
| Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua | -11,5 | 60,0 |
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | -30,2 | -86,9 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1,1 | -10,1 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 89,4 | 249,5 |
| Käyttöpääoman muutos | 58,1 | 152,5 |
| Maksetut rahoituskulut, netto | -98,7 | -96,1 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 472,3 | 259,0 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit laivastoon | -400,6 | -83,1 |
| Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen | -3,6 | -4,9 |
| Laivaston, muun käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynti | 0,4 | 25,5 |
| Saadut vuokrasopimus- ja korkomaksut | 0,4 | 0,4 |
| Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli 3 kk) | -60,7 | -12,8 |
| Muiden pitkäaikaisten varojen muutos | 0,0 | -0,7 |
| Investointien nettorahavirta | -464,0 | -75,5 |
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tulos ennen veroja | 119,1 | -370,7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 346,2 | 349,8 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 72,3 | 170,2 |
| Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot | -13,3 | -6,6 |
| Varausten muutos | -21,4 | 45,2 |
| Työsuhde-etuudet | 8,9 | 12,7 |
| Muut oikaisut | 1,0 | 2,1 |
| Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua | -11,5 | 60,0 |
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | -30,2 | -86,9 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1,1 | -10,1 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 89,4 | 249,5 |
| Käyttöpääoman muutos | 58,1 | 152,5 |
| Maksetut rahoituskulut, netto | -98,7 | -96,1 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 472,3 | 259,0 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit laivastoon | -400,6 | -83,1 |
| Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen | -3,6 | -4,9 |
| Laivaston, muun käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynti | 0,4 | 25,5 |
| Saadut vuokrasopimus- ja korkomaksut | 0,4 | 0,4 |
| Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli 3 kk) | -60,7 | -12,8 |
| Muiden pitkäaikaisten varojen muutos | 0,0 | -0,7 |
| Investointien nettorahavirta | -464,0 | -75,5 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen takaisinmaksut | -377,4 | -144,0 |
| Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut | -198,1 | -193,4 |
| Osakeanti** | 570,4 | - |
| Osakeantikulut | -2,1 | - |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan takaisinmaksut | -200,0 | - |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut | -20,4 | -20,5 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan nostot | - | 400,0 |
| Oman pääoman ehtoisen pääomalainan takaisinmaksut** | -400,0 | - |
| Oman pääoman ehtoisen pääomalainan korot ja kulut | -48,9 | - |
| Rahoituksen nettorahavirta | -676,4 | 42,1 |
| Rahavirtojen muutos | -668,1 | 225,6 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 1 375,6 | 1 150,0 |
| Rahavirtojen muutos | -668,1 | 225,6 |
| Rahavarat kauden lopussa* | 707,5 | 1 375,6 |
* Rahavarat
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Muut rahoitusvarat | 776,8 | 738,6 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 145,1 | 785,8 |
| Kassavarat | 922,0 | 1 524,4 |
| Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat (maturiteetti yli 3 kk) | -214,4 | -148,8 |
| Rahavarat | 707,5 | 1 375,6 |
** Suomen valtio maksoi osallistumisensa osakeantiin kuittaamalla koko merkintähinnan vastaavalla määrällä pääomalainan pääomaa. Osakeannin toteuttamisen jälkeen Finnair maksoi Suomen valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan. Kuittaus esitetään tarkemmin liitetiedoissa 3.3 Rahoitusvelat ja 3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot.
Rahoituksen rahavirtaan sisältyvien oman pääoman ja rahoitusvelkojen muutokset on esitetty liitetiedoissa 3.3 Rahoitusvelat ja 3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot.
Investoinnit laivastoon ja lainojen takaisinmaksut rasittivat yhtiön kassavirtaa
Tilikauden aikainen liiketoiminnan nettorahavirta kasvoi parantuneen kannattavuuden seurauksena. Investoinnit laivastoon liittyivät pääosin yhdeksään tilikauden aikana ostettuun vuokralentokoneeseen sekä laajarunkokoneiden matkustamouudistukseen. Rahoituksen nettorahavirtaa rasittivat vuokrasopimusvelkojen sekä lainojen, mukaanlukien oman pääoman ehtoisen pääoma- ja hybrilainan, takaisinmaksut. Pääomarakenteen muutoksista kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 3. Pääomarakenne ja rahoituskulut.
= Kohokohdat
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
| Milj. euroa | Osakepääoma | Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Oman pääoman ehtoinen hybridilaina |
Oman pääoman ehtoinen pääomalaina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2023 | 75,4 | 168,1 | 42,8 | 763,3 | -1 237,0 | 198,0 | 400,0 | 410,7 |
| Kauden tulos | - | 254,3 | - | 254,3 | ||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | - | - | -3,5 | - | - | - | - | -3,5 |
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/ tappio |
- | - | 9,3 | - | - | - | - | 9,3 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | - | - | 5,8 | - | - | 5,8 | ||
| Kauden laaja tulos | - | - | 5,8 | - | 254,3 | - | - | 260,0 |
| Osakeanti | - | - | - | 570,4 | - | - | - | 570,4 |
| Osakeantikulut | - | - | - | -9,5 | - | - | - | -9,5 |
| Oman pääoman ehtoisen pääomalainan takaisinmaksut | - | - | - | - | - | - | -400,0 | -400,0 |
| Oman pääoman ehtoisen pääomalainan korot ja kulut | - | - | - | - | -39,1 | - | - | -39,1 |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan takaisinmaksut | - | - | - | - | - | -200,0 | - | -200,0 |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut | - | - | - | - | -18,3 | 2,0 | - | -16,3 |
| Osakeperusteiset maksut | - | - | - | 0,7 | - | - | - | 0,7 |
| Oma pääoma 31.12.2023 | 75,4 | 168,1 | 48,6 | 1 325,0 | -1 040,2 | - | 577,0 |
| Muut sidotun rahasto ja muut Sijoitetun vapaan oman pääoman laajan tuloksen oman pääoman Milj. euroa Osakepääoma rahastot erät rahasto |
Oman pääoman Kertyneet ehtoinen voittovarat hybridilaina |
Oman pääoman ehtoinen |
Oma pääoma |
|---|---|---|---|
| pääomalaina | yhteensä | ||
| Oma pääoma 1.1.2022 75,4 168,1 16,6 762,0 |
-744,5 198,0 |
- | 475,7 |
| Kauden tulos - |
476,2 | - | 476,2 |
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos - - -13,7 - |
- | - - |
-13,7 |
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/ tappio - - 40,0 - |
- | - - |
40,0 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä - - 26,2 - |
- | 26,2 | |
| Kauden laaja tulos - - 26,2 - |
-476,2 | - - |
-450,0 |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan nostot - - - - |
- 290,0 |
- | 290,0 |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan konvertointi pääomalainaksi - - - - |
- -290,0 |
290,0 | - |
| Oman pääoman ehtoisen pääomalainan nostot - - - - |
- | - 110,0 |
110,0 |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut - - - - |
-16,4 | - - |
-16,4 |
| Osakeperusteiset maksut - - - 1,4 |
- | - - |
1,4 |
| Oma pääoma 31.12.2022 75,4 168,1 42,8 763,3 |
-1 237,0 198,0 |
400,0 | 410,7 |
Konsernin oma pääoma kehittyi positiivisesti huolimatta oman pääoman ehtoisten lainojen takaisinmaksusta Konsernin oma pääoma kasvoi edelliskaudesta osakeannista kertyneiden varojen sekä tilikauden aikaisen positiivisen tuloksen ansiosta. Oman pääoman kasvua puolestaan rajoitti oman pääoman ehtoisten pääoma- ja hybridilainojen takaisinmaksut.
= Kohokohdat
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Laatimisperusta
Finnair Oyj:n konsernitilinpäätös 2023 on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Tilikaudella käyttöön otettuja sekä tulevilla kausilla käyttöön otettavien laadintaperiaatteiden muutoksia on kuvattu alempana osioissa Muutokset laadintaperiaatteissa.
Konsernitilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuden periaatetta noudattaen. Finnairin hallitus on arvioinut yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa perustuen konsernin kykyyn täyttää velvoitteensa vähintään 12 kuukauden ajan tilinpäätöksen julkistamisesta.
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toimintavaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kussakin konserniyhtiössä tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten tase-erien arvostuksesta ja niihin liittyvien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Vuoden 2023 konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja käypään arvoon arvostettuja johdannaissopimuksia. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina pyöristettynä lähimpään sataantuhanteen euroon. Tämän vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua.
Tuloslaskelman ja taseen esittäminen
Finnair esittää tuloslaskelmallaan erän liiketulos, jota ei ole määritelty IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään liiketoiminnasta aiheutuvat kulut, kuten palkat, polttoainekulut, huoltokulut ja poistot. Kurssierot ja johdannaisten realisoituneet käypien arvojen muutokset sisältyvät liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin. Liiketulokseen ei sisällytetä rahoituseriin liittyviä tuottoja ja kuluja, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista tai tuloveroihin liittyviä eriä.
Taseen varat ja velat luokitellaan lyhytaikaisiksi, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa tai mikäli ne luokitellaan likvideiksi varoiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi eriksi. Muut varat ja velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi tai veloiksi. Taseen korollisiksi veloiksi luetaan lainat rahoituslaitoksilta, joukkovelkakirjalainat, lentokonerahoitusta varten otetut lainat (JOLCO- ja vientiluottotakauslainat), vuokravelat ja yritystodistukset. Korollisiksi varoiksi luetaan korolliset talletukset sekä sijoitukset yritys- ja sijoitustodistuksiin, joukkovelkakirjalainoihin ja lyhyen koron rahastoihin. Korollisten varojen ja velkojen erotuksena laskettavaan korolliseen nettovelkaan luetaan näiden lisäksi valuutan- ja koronvaihtosopimukset, joita käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen.
Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta harkinnan käyttöä laadintaperiaatteiden soveltamisessa, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa tarvitaan johdon harkintaa erityisesti silloin, kun IFRS-standardit sallivat vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.
IFRS-standardien soveltamisen yhteydessä joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Arviot ja olettamat pohjautuvat aikaisempaan kokemukseen ja johdon parhaaseen näkemykseen tulevaisuuden tapahtumista ja muista olettamuksista, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen perusteltuja. Arvioita ja olettamia arvioidaan jatkuvasti ja mahdolliset muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia muutetaan.
Vielä edellisellä tilikaudella vallinnut COVID-19-pandemiasta ja Venäjän ilmatilan sulusta johtunut liiketoimintaympäristön korostunut epävarmuus hälveni raportointikauden 2023 aikana, mikä oli seurausta COVID-19-pandemian lieventymisestä vastustuskyvyn kasvun seurauksena sekä Finnairin uudistetun strategian
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Miten Finnairin laadintaperiaatteita tulisi lukea?
Laadintaperiaatteiden paremman ymmärryksen saavuttamiseksi Finnair kuvaa laadintaperiaatteet siihen liittyvän liitetiedon yhteydessä. Yleinen laadintaperusta on kerrottu osana tätä tilinpäätöksen laadintaperiaatteita koskevaa liitetietoa, kun taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa. Laadintaperiaatteissa keskitytään kuvaamaan konsernin vallitsevasta IFRS-säännöstöstä muodostamat ja soveltamat laadintaperiaatteet, eikä standardin tekstiä ole toistettu, ellei Finnair ole katsonut sitä liitetiedon sisällön ymmärtämisen kannalta tärkeäksi. Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon yhteydessä mikäkin laadintaperiaate on esitetty ja mihin IFRS-standardiin periaate ensisijaisesti perustuu.
| Laadintaperiaate | Liitetieto | Nro | IFRS |
|---|---|---|---|
| Segmenttiraportointi | Segmentti-informaatio | 1.1 | IFRS 8 |
| Tuloutus, liiketoiminnan muut tuotot ja myyntisaamiset |
Liiketoiminnan tuotot | 1.2 | IFRS 15, IFRS 9, IFRS 7 |
| Varaukset ja ehdolliset velat | Varaukset | 1.3.6 | IAS 37 |
| Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut | Palkitseminen | 1.3.8 | IAS 19, IFRS 2 |
| Eläkkeet | Eläkkeet | 1.3.8.2 | IAS 19 |
| Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet |
Laivasto ja muu käyttöomaisuus | 2.1 IAS 16, IAS 36, IAS 38 | |
| Vuokrasopimukset | Vuokrasopimukset | 2.2 | IFRS 16 |
| Omaisuuserien arvonalentuminen | Poistot ja arvonalentumiset | 2.3 | IAS 36 |
| Korkotuotot ja -kulut | Rahoitustuotot ja -kulut | 3.1 IFRS 7, IFRS 9, IAS 32 | |
| Rahoitusvarat | Rahoitusvarat | 3.2 | IFRS 9, IFRS 7 |
| Rahat ja pankkisaamiset | Rahoitusvarat | 3.2 | IFRS 9, IFRS 7 |
| Rahoitusvelat | Rahoitusvelat | 3.3 | IFRS 9, IFRS 7 |
| Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta | Johdannaiset | 3.8 | IFRS 9, IFRS 7 |
| Oma pääoma, osinko ja omat osakkeet | Omaa pääomaa koskevat tiedot | 3.9 | IAS 32, IAS 33 |
| Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet | Tytäryhtiöt | 4.2 | IFRS 10 |
| Osakkuus- ja yhteisyritykset | Osuudet yhteisyrityksissä | 4.4 | IFRS 11, IAS 28 |
| Lähipiiritapahtumat | Lähipiiritapahtumat | 4.5 | IAS 24 |
| Tuloverot ja laskennalliset verot | Tuloverot | 5.1 | IAS 12 |
Konsernin perustiedot
Finnair-konserni harjoittaa maailmanlaajuisesti lentoliikennettä ja sitä tukevia palveluja. Konsernin emoyritys on Finnair Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja pääkonttorin rekisteröity osoite on Tietotie 9, Vantaa, Suomi . Emoyritys on listattuna NASDAQ OMX Helsingin pörssissä.
Finnair Oyj:n hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 julkistettavaksi 13.2.2024. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös varsinaisessa yhtiökokouksessa, joka pidetään tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen.
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
- Konsernin tuloslaskelma
- Konsernin laaja tuloslaskelma
- Konsernin tase
- Konsernin rahavirtalaskelma
- Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
onnistuneesta toteuttamisesta. Liiketoimintaympäristön normalisoitumisen seurauksena Finnairin johto on tilinpäätöksen 2023 laatimisen yhteydessä tarkastellut ainoastaan yhtä ennusteskenaariota erotuksena edellisellä tilikaudella laadittuihin useampiin skenaarioihin.
Finnairin johto on pyrkinyt tilinpäätöspäivän parhaimpaan tietämykseensä perustuen ottamaan liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit ja mahdollisuudet huomioon arvioissaan ja olettamuksissaan. Tilinpäätöshetkellä erityisesti riskit liittyen inflaation ja korkotason nousun vaikutuksista matkustajakysyntään ja liiketoimintakustannuksiin, Lähi-Idän konfliktin mahdollinen eskaloituminen sekä Suomen työmarkkinajännitteiden jonkin verran normaalia korkeampi taso aiheuttavat toimintaympäristön epävarmuutta. Tämän lisäksi polttoaineen hinnan ja valuuttakurssien vaihteluilla voi olla merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan.
Ilmastoliitännäisten vaikutusten arvioinnista kerrotaan tarkemmin seuraavassa kappaleessa Ilmastoliitännäiset seikat konsernitilinpäätöksessä.
Merkittävimmät yksittäisiin tilinpäätösosioihin liittyvät tunnistetut tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty sen liitetiedon ja erän yhteydessä, johon se lähinnä liittyy. Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon yhteydessä mikäkin epävarmuustekijä on esitetty.
| Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät | Liitetiedon numero | Liitetiedon nimi |
|---|---|---|
| Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä | 1.2 | Liiketoiminnan tuotot |
| Lentokaluston huoltovaraukset | 1.3.6 | Varaukset |
| Eläkevelvoitteet | 1.3.8.2 | Eläkkeet |
| Vuokrasopimukset | 2.2 | Vuokrasopimukset |
| Laivaston ja muun käyttöomaisuuden arvonalentumistestaus |
2.3 | Poistot ja arvonalentumiset |
| Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta | 3.8 | Johdannaiset |
| Laskennalliset verot | 5.1 | Tuloverot |
Ilmastoliitännäiset seikat konsernitilinpäätöksessä
Finnairin ympäristövastuun periaatteena on toiminnan jatkuva parantaminen ja Finnair on sitoutunut pitkän aikavälin tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraali lentäminen vuonna 2045. Finnairin ilmastoliitännäisistä tavoitteista kerrotaan tarkemmin Hallituksen toimintakertomuksessa ja Vastuullisuusliitteessä.
Finnair arvioi ilmastoliitännäisten kustannusten kasvavan merkittävästi seuraavan 1-5 vuoden aikana, johtuen päästövähennystavoitteista sekä tiukentuvasta ilmastolainsäädännöstä. Erityisesti Euroopan Unionin esittelemän ''Fit for 55'' - ilmastolakipaketin mukaisista lainsäädäntöaloitteista kolme ovat merkittäviä ilmailualan kannalta: päästökaupan uudistus (EU-ETS), kestävän lentopolttoaineen sekoituskiintiö (ReFuelEU Aviation) ja ehdotus kerosiiniveron käyttöönotosta (energiaverodirektiivi). Ilmaisten päästöoikeuksien jakamisen odotetaan loppuvan vuonna 2026. Alkuvaiheen vähimmäisvaatimus kestävän polttoaineen 2 prosentin sekoituskiintiöstä Euroopan Unionin alueella astuu voimaan vuonna 2025, tavoitteena kasvaa portaittain 70 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Voimaan tullessaan uuden lainsäädännön arvioidaan aiheuttavan korkeampia kustannuksia kallistuvien päästöoikeuksien, kasvavan uusiutuvan polttoaineen kulutuksen ja lentopolttoaineen mahdollisen verovapauden poistumisen johdosta. Silloin kun Finnair arvioi, että nämä kustannukset saadaan katettua lippuhintojen korotuksella, matkustajatuloihin lisätään vastaava oikaisu. Ympäristöliitännäisten seikkojen tulosvaikutus on huomioitu konsernitilinpäätöksessä käytetyissä johdon kannattavuus- ja kassavirtaennusteissa, jotka ovat myös osa tilinpäätöksen yhteydessä laadittua laskennallisten verosaamisten arvostusta.
Finnair arvioi ilmastoliitännäisten seikkojen vaikutuksen nykyisen laivastonsa arvioituun taloudelliseen käyttöikään vähäiseksi, sillä yhtiöllä ei tilinpäätöshetkellä ole tiedossa sääntelyä, joka suoraan estäisi tai rajoittaisi sen mahdollisuuksia operoida nykyistä laivastoa. Esimerkiksi odottamaton ja merkittävä päästökustannusten kasvu voisi toteutuessaan vaikuttaa laivaston uusimisen ajoitukseen tulevaisuudessa, mutta tätä ei pidetä tilinpäätöshetkellä todennäköisenä.
Muutokset laadintaperiaatteissa
Uudet ja päivitetyt IFRS-standardit sekä IFRIC-tulkinnat
IASB julkaisi toukokuussa 2023 muutoksen IAS 12 Tuloverot -standardiin, joka tarjoaa väliaikaisen pakollisen vapautuksen OECD:n julkistaman pilari 2 -mallin mukaisen laskennallisen lisäveron kirjaamisesta. Finnair on soveltanut poikkeusta vuoden 2023 konsernitilinpäätöksessä. Muutos edellyttää lisäksi, että yhteisöt julkistavat tiedot mahdollisista pilari 2 -mallin mukaisista verovaikutuksista. Näistä on kerrottu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 5.1. Tuloverot. Muut tilikaudella 2023 voimaan tulleet muutokset IFRS-standardeissa ja IFRICtulkinnoissa ovat käsittäneet lähinnä muutoksia tai tarkennuksia voimassaoleviin standardeihin, eikä niillä ole ollut olennaista vaikutusta Finnairin konsernitilinpäätökseen.
Tilinpäätöshetkellä tiedossa olevat julkaistut standardit, jotka ovat voimassa 1.1.2024 tai sen jälkeen, sisältävät pääosin muutoksia tai parannuksia nykyisiin standardeihin, joilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta Finnairin konsernitilinpäätökseen.
= Keskeiset tilinpäätösarviot
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Tilinpäätös esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
-
-
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
1 Liiketulos
Liiketulos –liitetietoon on koottu liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä liitetietoja sekä tuloksen että taseen näkökulmasta.
1.1 Segmentti-informaatio
Segmenttiraportointi
Toimintosegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin johtoryhmä. Raportoitavat segmentit perustuvat konsernin liiketoiminnalliseen segmenttijakoon. Konsernilla on yksi toimintosegmentti ja siten raportoitava segmentti: lentoliikenne.
Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä, minkä vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole.
Liikevaihdon tuotekohtainen ja maantieteellinen jakauma on esitetty liitetiedossa 1.2.1 Liikevaihto tuotteittain ja liikennealueittain. Jaottelu on tehty Finnairin lentokohteiden perusteella. Finnair lentää sekä kansainvälisiin että kotimaan kohteisiin, mutta sen omaisuus on lähes kokonaisuudessaan omistettu Suomessa. Finnairin laivasto muodostaa olennaisimman osan Finnairin pitkäaikaisista varoista (ks. liite 2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus). Finnairin operoiman laivaston omistaa ja vuokraa Finnairin suomalainen tytäryhtiö, ja sitä operoidaan joustavasti eri maantieteellisillä alueilla. Laivaston omistuksesta ja hallinnoinnista on kerrottu toimintakertomuksen Laivasto-osiossa.
Vielä edellisellä tilikaudella vallinneet COVID-19-pandemian ja Venäjän ilmatilan sulun negatiiviset vaikutukset hälvenivät raportointikauden 2023 aikana matkustusrajoitusten poistuttua ja Finnairin uudistetun strategian onnistuneen toteuttamisen seurauksena. Finnair kuljetti tilikauden aikana 11,0 miljoonaa matkustajaa (9,1), mikä oli 20,8 prosenttia enemmän vuoteen 2022 verrattuna.
1.2 Liiketoiminnan tuotot
Liiketoiminnan tuottojen liitetietoon on koottu liikevaihtoon liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta tuottojen kokonaiskuva sekä niiden vaikutus Finnairin tulokseen ja taseeseen olisi paremmin hahmotettavissa. Myyntisaamiset sekä lähinnä ennakkoon maksetuista lentolipuista ja matkapaketeista kertyneet siirtovelat on esitetty tuottojen yhteydessä, sillä ne ovat olennainen osa myynnin tuloutukseen liittyvää kokonaisuutta.
Tuloutus
Liikevaihtona esitetään myytyjen tuotteiden tai palveluiden saadun tai saatavan vastikkeen perusteella määritetty käypä arvo, josta on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot.
Matkustajatuotot koostuvat lentolippujen myynnistä, ja ne tuloutetaan sillä hetkellä, kun lento liikenneohjelman mukaisesti lennetään. Käyttämättä jääneiden lentolippujen tuloutus perustuu odotusarvoon tuotoista, joita vastaan sen ei tarvitse luovuttaa suoritetta, samassa suhteessa kuin asiakkaat käyttävät lentolippuja.
Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmässä myyntihinta allokoidaan lentolipulle ja pisteille. Finnairin kanta-asiakkaat voivat kerryttää Finnairilta tai yhteistyökumppaneilta ostetuista lennoista ja palveluista Finnair Plus -pisteitä, joilla asiakas voi ostaa niiden palveluja tai tuotteita. Asiakkaan kerryttämät pisteet arvostetaan käypään arvoon, ja kirjataan liikevaihdon vähennykseksi ja velaksi pisteitä kerryttävän tapahtuman (esimerkiksi lento on lennetty) tuloutushetkellä. Käyvän arvon määrityksessä otetaan huomioon pisteillä hankittavien palveluiden ja tuotteiden käypä arvo sekä pisteillä tehtyjen hankintojen kohdistuminen eri palvelu- ja tuoteryhmille. Lisäksi käyvän arvon määrityksessä huomioidaan pisteiden vanhentuminen. Velkaa puretaan, kun pisteitä käytetään tai ne vanhentuvat. Viivästyksistä tai peruutuksista johtuvat korvaukset ovat muuttuvaa kauppahintaa ja ne käsitellään liikevaihdon
oikaisueränä.
= Osion sisältö = Laadintaperiaatteet = Keskeiset tilinpäätösarviot
Lisämyyntituotot koostuvat lentolippuun liitännäisten palveluiden, kuten lisämatkatavaramaksuista ja istumapaikkojen ennakkovarauksista kertyvistä tuotoista sekä erilaisista palvelumaksuista ja lennolla tapahtuvasta tuotemyynnistä. Palvelu tuloutetaan, kun lento liikenneohjelman mukaisesti lennetään, koska niiden ei katsota muodostavan erillistä tuloutusstandardin alaista suoritevelvoitetta. Tuotemyynti tuloutetaan, kun tuote on siirtynyt asiakkaalle. Rahtituotot tuloutetaan silloin, kun rahti on sopimuksen mukaisesti kuljetettu perille ja luovutettu asiakkaalle. Matkapalveluiden myynti koostuu erillisiksi suoritevelvoitteiksi katsottavasta lennosta ja hotellista, jotka tuloutetaan palveluita luovutettaessa.
Myyntisaamiset
Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten luottoriskin kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella jokaisessa ikäluokassa. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä
Finnair Plus -velan arvostus ja tuloutus edellyttävät johdon arviota erityisesti pisteiden käyvästä arvosta ja tuloutuksen ajoituksesta liittyen pisteiden odotettavissa olevaan vanhenemiseen. Pisteen käypä arvo määritellään jakamalla piste ensin mahdollisille käyttökohteille historiallisen asiakaskäyttäytymisen mukaisesti, minkä jälkeen kullekin käyttökohteelle määritetään käypä arvo. Finnair Plus -velka muodostuu asiakkaiden ansaitsemasta pisteiden kokonaismäärästä vähennettynä pisteiden arvioidulla vanhenemisolettamalla. Nämä pisteet arvostetaan käypään arvoon yllä kuvatun mukaisesti, ja tulos kirjataan taseeseen velaksi.
1.2.1 Liikevaihto tuotteittain ja liikennealueittain
2023
| Pohjois | Kohdis | Osuus, % liikevaihdosta |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Lähi-itä | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | tuotteittain |
| Matkustajatuotot | 763,2 | 214,9 | 1 045,3 | 206,3 | 172,7 | 9,3 | 2 411,6 | 80,7 |
| Lisämyynti | 30,6 | 9,9 | 50,7 | 1,9 | 5,8 | 48,9 | 147,8 | 4,9 |
| Rahti | 133,6 | 28,5 | 26,5 | 1,4 | 0,4 | 1,6 | 192,0 | 6,4 |
| Matkapalvelut | 23,8 | 1,3 | 205,8 | 6,0 | 0,0 | 0,1 | 237,1 | 7,9 |
| Yhteensä | 951,3 | 254,6 | 1 328,3 | 215,6 | 178,9 | 59,9 | 2 988,5 | |
| Osuus, % liikevaihdosta liikennealueittain |
31,8 | 8,5 | 44,4 | 7,2 | 6,0 | 2,0 | ||
Liikevaihdon jako liikennealueittain on tehty Finnairin lentokohteiden perusteella. Vuoden 2023 alusta alkaen Finnair on erottanut omaksi liikennealueekseen Lähi-idän, jonka luvut raportoitiin vielä vuoden 2022 aikana Euroopan-luvuissa. Vertailukauden liikennelukuja on oikaistu vastaavasti.
Finnairin liikevaihto kasvoi vertailukaudesta johtuen pääosin matkustajatuottojen merkittävästä kasvusta. Matkustajatuotot nousivat vuotta aiemmasta COVID-19-vaikutusten vielä rasittaessa vertailukautta ja toisaalta lentolippujen hintojen oltua raportointikaudella poikkeuksellisen korkealla tasolla. Rahtipalvelujen liikevaihdon lasku johtui pääasiassa lentorahtihintojen laskusta.
Laajan asiakasmäärän ja liiketoiminnan luonteen vuoksi myynti millekään yksittäiselle asiakkaalle ei ole Finnairin liikevaihtoon suhteutettuna merkittävää.
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
- Konsernin tuloslaskelma
- Konsernin laaja tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Liiketulos
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
2022
1.2.2 Liikevaihto valuutoissa
| EUR 1 764,0 USD 282,1 JPY 128,4 GBP 109,4 SEK 100,6 KRW 93,6 NOK 82,9 Muut valuutat 427,5 Yhteensä 2 988,5 |
Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|
| 1 365,3 | |||
| 193,7 | |||
| 96,8 | |||
| 97,8 | |||
| 100,9 | |||
| 52,3 | |||
| 85,4 | |||
| 364,2 | |||
| 2 356,6 |
Valuuttoihin liittyvää suojauspolitiikkaa on kuvattu liitetiedossa 3.5 Rahoitusriskien hallinta.
1.2.3 Myyntiin liittyvät saamiset
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 94,1 | 89,4 |
| Myynnin siirtosaamiset | 60,3 | 45,5 |
| Yhteensä | 154,4 | 134,9 |
Suurin osa myynnin siirtosaamisista ovat sopimukseen perustuvia omaisuuseriä, joiden osalta Finnair on täyttänyt suoritevelvoitteen ennen maksun saamista asiakkaalta ja joita ei ole vielä kirjattu myyntisaamisiin. Sopimukseen perustuvat omaisuuserät sisältävät pääosin siirtosaamisia rahtimyynnistä ja saamisia lentoyhtiöiltä, jotka ovat mukana Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivassa Siberian Joint Business -yhteishankkeessa sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä toimivassa Atlantic Joint Business -yhteishankkeessa.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.
| 2023 | 2022 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myyntisaamisten ikäjakauma |
Myynti saamiset, milj. euroa |
Luotto tappion toden näköisyys, % |
Oletettu luotto tappio, milj. euroa |
Myynti saamiset, milj. euroa |
Luotto tappion toden näköisyys, % |
Oletettu luotto tappio, milj. euroa |
| Erääntymättömät | 93,7 | 0,6 % | 0,5 | 87,1 | 0,5 % | 0,4 |
| Erääntynyt alle 60 pv | 0,1 | 4,5 % | 0,0 | 0,2 | 19,7 % | 0,0 |
| Erääntynyt yli 60 pv | 0,4 | 3,7 % | 0,0 | 2,1 | 6,3 % | 0,1 |
| Yhteensä | 94,1 | 0,6 % | 0,6 | 89,4 | 0,7 % | 0,6 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | Milj. euroa | Aasia | Pohjois Amerikka |
Eurooppa | Lähi-itä | Kotimaa | Kohdis tamaton |
Yhteensä | Osuus, % liikevaihdosta tuotteittain |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Konsernin tase | Matkustajatuotot | 425,0 | 244,3 | 855,0 | 42,9 | 128,2 | 15,3 | 1 710,7 | 72,6 |
| Lisämyynti | 19,4 | 12,8 | 36,7 | 1,0 | 5,4 | 47,9 | 123,2 | 5,2 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma | Rahti | 224,7 | 82,6 | 46,3 | 2,4 | 0,4 | -4,1 | 352,3 | 15,0 |
| Matkapalvelut | 7,6 | 0,3 | 156,2 | 5,5 | 0,5 | 0,2 | 170,3 | 7,2 | |
| Laskelma konsernin oman | Yhteensä | 676,8 | 340,0 | 1 094,3 | 51,8 | 134,4 | 59,3 | 2 356,6 | |
| pääoman muutoksista | Osuus, % liikevaihdosta liikennealueittain |
28,7 | 14,4 | 46,4 | 2,2 | 5,7 | 2,5 | ||
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot |
Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita yhteensä 0,8 miljoonaa euroa (0,2). Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakaskannan hajaantuneisuuden vuoksi. Tilinpäätöspäivänä luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kokonaismäärää. Konserni ei ole vastaanottanut myyntisaamisiin kohdistuvia vakuuksia.
Myyntisaamiset valuutoittain
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| EUR | 51,4 | 52,6 |
| USD | 11,4 | 5,2 |
| KRW | 4,1 | 3,2 |
| NOK | 3,9 | 6,2 |
| JPY | 3,4 | 3,1 |
| GBP | 3,1 | 3,7 |
| SEK | 2,8 | 3,3 |
| Muut valuutat | 14,0 | 12,1 |
| Yhteensä | 94,1 | 89,4 |
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Ennakkoon saadut lentolipputulot | 394,8 | 356,4 |
| Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus | 66,7 | 51,3 |
| Saadut ennakot valmismatkatuotannosta | 32,5 | 27,9 |
| Muut erät | 12,8 | 16,4 |
| Yhteensä | 506,7 | 452,0 |
1.2.4 Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot Suurin osa myynnin siirtoveloista ja myynnistä saaduista ennakoista ovat sopimukseen perustuvia velkoja, joista maksut asiakkailta on saatu ennen kuin Finnair täyttää suoritevelvoitteen. Myynnistä saatuihin ennakkomaksuihin sisältyy ennakkoon maksettuja lentolippuja ja valmismatkoja, joiden lähtöpäivä on tulevaisuudessa. Finnair Plus -velka liittyy Finnairin kanta-asiakasohjelmaan, ja se vastaa kerrytettyjen käyttämättömien Finnair Plus -pisteiden käypää arvoa. Muut erät sisältävät pääosin lahjakorttivelkoja ja velkoja lentoyhtiöille, jotka ovat mukana Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivassa Siberian Joint Business -yhteishankkeessa sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä toimivassa Atlantic Joint Business -yhteishankkeessa. Finnair – Taloudellinen tieto 2023 66
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Tilinpäätös esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
1.2.5 Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muut tuotot vähenivät vertailukauteen verrattuna johtuen Eurowings Discoverin kanssa sovitun wet lease -järjestelyn päättymisestä tilikauden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana. Käyttöomaisuuden myyntivoitot koostuvat pääosin kahden A320 ja seitsemän A321 vuokrattuna olleen koneen ostosta.
1.3 Liiketoiminnan kulut
Liiketoiminnan kuluja käsittelevään liitetietoon on koottu liiketoiminnan kuluihin liittyvien tulos- ja taseerien liitetiedot, jotta sekä liiketoiminnan luonne että kulujen kokonaiskuva olisi paremmin hahmotettavissa. Huoltokuluihin olennaisesti liittyvät leasingkaluston huoltovaraukset on esitetty liiketoiminnan kulujen yhteydessä. Samoin olennaisesti kuluihin liittyvät siirtovelat, kuten polttoainehankintoihin ja liikennöimismaksuihin liittyvät velat, on esitetty tämän liitetiedon yhteydessä. Palkitseminen on käsitelty omana kokonaisuutenaan liitteen lopussa. Sen yhteydessä on käsitelty palkitsemisen erilaiset muodot, kuten osakeperusteiset maksut ja eläkkeet, näiden vaikutukset henkilöstökuluihin ja taseeseen, sekä johdon palkitseminen.
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vuokratuotot | 95,3 | 118,8 | IT-kulut | 67,2 | 63,9 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 13,4 | 6,8 | Kiinteistökulut | 21,9 | 20,6 |
| Muut tuotot | 21,8 | 27,9 | Muut kulut | 22,9 | 39,2 |
| Yhteensä | 130,5 | 153,5 | Yhteensä | 112,1 | 123,7 |
Finnair liiketoiminnan kulut kasvoivat vertailukaudesta lähinnä kasvaneen kapasiteetin sekä pidentyneiden Aasian-reittien myötä. Finnair jatkoi kustannustehostustoimiaan vuonna 2023.
1.3.1 Liiketoiminnan kulut valuutoissa
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| EUR | 1 774,4 | 1 490,1 |
| USD | 971,9 | 1 092,3 |
| Muut valuutat | 181,3 | 128,3 |
| Yhteensä | 2 927,5 | 2 710,6 |
Valuuttoihin liittyvää suojauspolitiikkaa on kuvattu liitetiedossa 3.5 Rahoitusriskien hallinta.
1.3.2 Matkustaja- ja maapalvelut
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Maapalvelukulut | 178,8 | 158,3 |
| Valmismatkatuotannon kulut | 115,4 | 88,9 |
| Catering-kulut | 57,3 | 45,0 |
| Muut matkustajapalvelut | 62,7 | 55,8 |
| Yhteensä | 414,1 | 348,0 |
1.3.3 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut muodostuvat pääosin kiinteistä kuluista.
Tilintarkastuspalkkiot
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,6 | 0,6 |
| Veroneuvonta | - | - |
| Muut palkkiot | 0,2 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,9 | 0,6 |
KPMG Oy Ab:n tilintarkastuspalkkioihin sisältyi palkkioita tilintarkastuksesta 614 tuhatta euroa (466) ja tilintarkastajan lausunnoista 9 tuhatta euroa (127). Muut kuin tilintarkastuspalvelut Finnair-konsernin yhtiöille olivat 239 tuhatta euroa (3).
1.3.4 Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Luottokorttimaksujen pidätykset | 57,0 | 57,0 |
| Vaihto-omaisuus | 32,2 | 31,1 |
| Lentokaluston huolto | 9,5 | 7,4 |
| Lentopolttoaineet | 9,3 | 6,6 |
| Kapasiteettivuokrasaamiset | 7,0 | 6,4 |
| Arvonlisäverosaamiset | 3,7 | 2,1 |
| Korot ja muut rahoituserät | 2,3 | 1,5 |
| Muut erät | 13,6 | 9,8 |
| Yhteensä | 134,6 | 122,0 |
Luottokorttimaksujen pidätykset liittyvät lentolippujen myynnistä kertyneihin käteisvaroihin, jotka ovat luottokorttimaksuvälittäjien hallussa.
1.3.5 Muut velat
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut | 50,4 | 50,9 |
| Matkustaja- ja maapalvelut | 38,1 | 34,8 |
| Lentokaluston huolto | 22,2 | 14,0 |
| Myynti-, markkinointi- ja jakelukuluihin liittyvät velat | 17,1 | 13,8 |
| Korot ja muut rahoituserät | 8,2 | 9,0 |
| Muut erät | 31,2 | 21,9 |
| Yhteensä | 167,1 | 144,4 |
= Osion sisältö
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
1.3.6 Varaukset
Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman vuoksi oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä.
Yleensä konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja niiden moottorit vuokrasopimuksessa sovitun huoltotason mukaisessa kunnossa. Mikäli lentokoneen tai moottorin kunto palautushetkellä poikkeaa sopimuksessa sovitusta palautuskunnosta, Finnairin tulee joko huoltaa kone, jotta se vastaa sovittua kuntoa, tai korvata kunnon ja palautusvelvoitteen erotus vuokranantajalle rahassa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi konserni on kirjannut rungon raskashuoltoon, moottoreiden performanssihuoltoihin, moottoreiden käyntiaikarajoitteisiin osiin, laskutelineisiin, varavirtalähteisiin ja muihin olennaisiin huoltokokonaisuuksiin liittyviä varauksia. Varaus määräytyy edellä mainituille huoltokomponenteille sopimuksessa määritellyn palautusvelvoitteen ja huoltokomponenttien tämänhetkisen kunnon erotuksena. Varausta kerrytetään lennettyjen lentotuntien suhteessa joko palautushetkeen tai seuraavaan huoltotapahtumaan ja vaikutus kirjataan lentokaluston huoltokuluihin. Varaus purkautuu, kun huolto tehdään tai kone palautetaan. Lentotunnille määritetty hinta riippuu arvioidusta huoltokustannustason kehityksestä. Arvioidut tulevat kassavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Huoltojen markkinahinnat määräytyvät pääsääntöisesti Yhdysvaltain dollareissa, minkä vuoksi varauksen määrä vaihtelee dollarin kurssimuutoksista johtuen.
Lentokoneen käytöstä tai vuokra-ajasta riippumattomia huoltotapahtumia, kuten koneen lopullinen tarkastus ja maalaus, pidetään väistämättöminä ylläpitokuluina, jotka toteutuvat, kun lentokone palautetaan vuokranantajalle. Sopimuksessa määritettyjen huoltovelvoitteiden täyttämiseksi Finnair kirjaa taseeseen vuokrasopimuksen alkamispäivänä huoltovarauksen, joka lasketaan osaksi käyttöoikeushyödykkeen hankintamenoa. Vastaavasti, lentokoneen käytöstä riippuvia kustannuksia ei lasketa osaksi käyttöoikeushyödykkeen arvoa, vaan ne kirjataan yllä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
Lentokaluston huoltovaraukset
Lentokaluston huoltovarauksen arvostus edellyttää johdon arviota erityisesti huoltotapahtumien ajoittumisen ja tulevaisuudessa toteutuvien huoltokustannusten arvostuksen osalta. Huoltokustannusten tulevaisuudessa toteutuva määrä ja ajoitus ovat riippuvaisia muun muassa tulevaisuuden lentosuunnitelmien toteutumisesta, huoltokustannustason markkinakehityksestä ja lentokoneen kunnosta huoltohetkellä.
| Lento | Lento | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | kaluston huoltovaraus |
Muut varaukset |
2023 | kaluston huoltovaraus |
Muut varaukset |
2022 |
| Varaus kauden alussa | 246,7 | 5,0 | 251,7 | 195,9 | 3,8 | 199,8 |
| Uudet varaukset | 49,1 | 1,2 | 50,3 | 56,1 | 4,8 | 60,9 |
| Käytetyt varaukset | -58,9 | -2,8 | -61,7 | -16,6 | -2,6 | -19,2 |
| Puretut varaukset | -2,3 | -0,6 | -2,9 | -3,1 | -1,0 | -4,2 |
| Käyttöoikeus omaisuuden palautusvaraukset |
-0,3 | - | -0,3 | -0,9 | - | -0,9 |
| Siirrot erien välillä | -90,8 | - | -90,8 | - | - | - |
| Diskonttauksesta johtuvat muutokset |
7,8 | - | 7,8 | 6,4 | - | 6,4 |
| Kurssierot | -7,1 | - | -7,1 | 8,8 | - | 8,8 |
| Yhteensä | 144,2 | 2,9 | 147,1 | 246,7 | 5,0 | 251,7 |
| Joista pitkäaikaista | 118,3 | 0,8 | 119,0 | 178,7 | 1,4 | 180,1 |
| Joista lyhytaikaista | 25,9 | 2,1 | 28,1 | 68,0 | 3,6 | 71,7 |
| Yhteensä | 144,2 | 2,9 | 147,1 | 246,7 | 5,0 | 251,7 |
Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2035 mennessä. Huoltovarauksista siirrettiin 90,8 miljoonaa euroa ostettujen vuokralentokoneiden hankintamenoa vastaan. Taseessa pitkäaikaiset varaukset ja muut velat 125,9 miljoonaa euroa (186,4) sisältää varausten lisäksi muita
pitkäaikaisia velkoja 6,9 miljoonaa euroa (6,3), jotka pääosin koostuvat saaduista vuokravakuuksista.
1.3.7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Finnair käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä raportoinnissaan konsernin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli Finnairin johtoryhmälle. Luvut ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja tunnuslukuja, joita Finnair käyttää kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja vaan niitä tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa.
Vertailukelpoiseen liiketulokseen ei sisällytetä pääsääntöisesti Yhdysvaltain dollareissa arvostettavien ja maksettavien lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia valuuttakurssimuutoksia eikä suojauslaskennan ulkopuolisten, suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaisten realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia. Nämä valuuttakurssi- ja käyvän arvon muutokset huomioidaan vertailukelpoisessa tuloksessa vasta kun ne realisoituvat. Näiden lisäksi vertailukelpoisessa liiketuloksessa ei huomioida lentokone- ja muiden transaktioiden voittoja ja tappioita, arvonalentumisia sekä uudelleenjärjestelykuluja.
| Milj. euroa | Liiketulos | 2023 Vertailukel poisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailu kelpoinen liiketulos |
Liiketulos | 2022 Vertailukel poisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailu kelpoinen liiketulos |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 988,5 | - | 2 988,5 | 2 356,6 | - | 2 356,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot |
130,5 | -13,5 | 117,0 | 153,5 | -6,8 | 146,7 |
| Liiketoiminnan kulut | ||||||
| Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut |
-498,1 | - | -498,1 | -449,6 | 2,5 | -447,1 |
| Polttoainekulut | -898,9 | -0,7 | -899,6 | -835,1 | -0,9 | -836,0 |
| Kapasiteettivuokrat | -107,2 | - | -107,2 | -102,5 | - | -102,5 |
| Lentokaluston huoltokulut |
-200,1 | -7,1 | -207,2 | -192,4 | 8,8 | -183,6 |
| Liikennöimismaksut | -233,8 | - | -233,8 | -206,5 | - | -206,5 |
| Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut |
-117,1 | - | -117,1 | -103,1 | - | -103,1 |
| Matkustaja- ja maapalvelut |
-414,1 | - | -414,1 | -348,0 | - | -348,0 |
| Kiinteistö-, IT- ja muut kulut |
-112,1 | 0,1 | -111,9 | -123,7 | 0,4 | -123,3 |
| EBITDA | - | 516,5 | - | 153,2 | ||
| Poistot ja arvonalentumiset |
-346,2 | 13,7 | -332,6 | -349,8 | 32,7 | -317,1 |
| Liiketulos | 191,4 | -7,5 | 184,0 | -200,6 | 36,6 | -163,9 |
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät 7,1 miljoonan euron voiton lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomasta valuuttakurssimuutoksesta, 13,5 miljoonan euron voiton pääosin yhdeksän vuokratun lentokoneen ostosta ja 13,7 miljoonan euron alaskirjauksen liittyen lentokenttäalueella sijaitsevan lentokoneiden huoltohallin ja sen maa-alueen vuokrasopimuksiin.
= Laadintaperiaatteet = Keskeiset tilinpäätösarviot
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
1.3.8 Palkitseminen
1.3.8.1 Henkilöstökulut ja osakeperusteiset maksut
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on useita osakkeen arvona maksettavaksi luokiteltavia osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä, joiden perusteella työntekijät suorittavat työtä konsernin osakkeita tai siitä johdettua palkkiota vastaan. Avainhenkilöille suunnatuista osakeperusteisista järjestelmistä aiheutuu kustannuksia vain, mikäli hallituksen palkkioiden maksamiselle asettamat tavoitteet saavutetaan. Työntekijöille suunnatussa osakesäästöjärjestelmässä palkkioiden maksamisen edellytyksenä on ainoastaan työsuhteen voimassaolo määrättynä aikana.
Ansaitut, tavoitteiden täyttymistä ja voimassa olevaa työsuhdetta edellyttävät osakeperusteiset palkkiot, jotka sitouttavat työntekijän useammaksi vuodeksi konserniin, jaksotetaan koko oikeuden syntymisjaksolle. Palkkiot kirjataan kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi osakeperusteiseksi liiketoimeksi, kun osakkeina tilitettävästä määrästä on vähennetty verot. Palkkiot perustuvat Finnairin osakkeen markkinahintaan niiden myöntämispäivänä ja kirjataan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja vastaavasti omaan pääomaan. Veroviranomaiselle työntekijän puolesta tilitettävä vero perustuu Finnairin osakkeen luovutushetken markkinahintaan ja se kirjataan oman pääoman vähennyksenä. Jos palkkio sisältää osuuden, joka maksetaan rahana, se kirjataan rahana maksettavana järjestelynä. Rahana maksettavan palkkion arvostus perustuu Finnairin osakkeen markkinahintaan tilinpäätöshetkellä, ja siitä aiheutuva kulu kirjataan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja velaksi maksuhetkeen saakka.
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet
Irtisanomisetuuksia maksetaan, kun konserni lopettaa henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisaikaa tai kun henkilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan, kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan nykyisten työntekijöiden työsuhteen yksityiskohtaisen, asianmukaisen suunnitelman mukaisesti ilman peräytymismahdollisuutta. Jos kyseessä on vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehty tarjous, irtisanomisetuus määritetään perustuen niiden henkilöiden lukumäärään, joiden odotetaan hyväksyvän tarjouksen. Ks. eläkkeisiin liittyvät laadintaperiaatteet liitetiedosta 1.3.8.2 Eläkkeet.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 348,6 | 297,3 |
| Maksupohjaiset järjestelyt | 61,7 | 55,4 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt | 8,3 | 11,4 |
| Eläkekulut yhteensä | 70,0 | 66,8 |
| Muut sosiaalikulut | 16,3 | 31,6 |
| Palkat, eläkkeet ja sosiaalikulut | 435,0 | 395,7 |
| Operatiiviseen henkilöstöön liittyvät kulut | 30,5 | 27,6 |
| Vuokrattu ja ulkoistettu miehistö | 26,0 | 19,0 |
| Muut henkilöstöön liittyvät kulut | 6,5 | 7,3 |
| Yhteensä | 498,1 | 449,6 |
Finnairin henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteästä peruspalkasta, lisistä, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista sekä luontois- ja muista työsuhde-eduista.
Pitkän aikavälin Rebuild-kannustinohjelmassa kaudelle 1.7.2020–30.6.2023 työntekijällä oli mahdollisuus ansaita 1–2 kuukauden peruspalkkaa vastaavan summan Finnairin hallituksen asettamien tavoitteiden toteutuessa tai ylittyessä. Suoritusmittarit olivat samat kuin johtoryhmälle perustetussa Rebuild-kannustimessa, josta kerrotaan tämän liitteen osiossa Osakeperusteiset maksut. Ohjelmaan olivat oikeutettuja ne henkilöstöryhmät, jotka olivat sopineet henkilöstökulujen säästöihin liittyvistä toimenpiteistä.
= Laadintaperiaatteet
Henkilöstölle on perustettu uusi pitkän aikavälin kannustinohjelma (Staff Incentive Plan) vuosille 2023–2025, joka laadittiin osana kustannussäästöohjelmaa vuonna 2022. Kannustinjärjestelmä palauttaa työntekijälle puolet henkilöstöryhmän tekemistä, yhden vuoden pysyvistä säästöistä Finnairin hallituksen asettaman kannustinjärjestelmän tavoitteen toteutuessa.
Konsernin lyhyen aikavälin ja edellä mainituista pitkän aikavälin kannustimista kirjattujen palkkioiden yhteismäärä ilman sosiaalikuluja vuonna 2023 oli 19,1 miljoonaa euroa (10,0). Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut sisältävät kertaluonteisia henkilöstöön liittyviä uudelleenjärjestelykuluja 2,5 miljoonaa euroa vertailukaudella, raportointikaudella näitä kuluja ei ollut.
Voittopalkkio (henkilöstörahasto)
Finnairilla on käytössä voittopalkkiojärjestelmä, johon ohjataan osa Finnairin voitosta. Rahastoon ohjattava voittopalkkioerä määräytyy hallituksen asettamien tavoitteiden pohjalta. Kaikki Finnairin työntekijät ovat oikeutettuja voittopalkkiojärjestelmään toimitusjohtajaa, muita johtoryhmän jäseniä ja osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevia henkilöitä lukuun ottamatta. Tilikausille 2021–2023 ei ole asetettu tavoitteita voittopalkkiojärjestelmälle.
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Lomapalkat | 72,4 | 66,8 |
| Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat | 44,1 | 44,4 |
| Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat yhteensä | 116,5 | 111,2 |
Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat sisältävät lähinnä ennakonpidätysvelat sekä lakisääteisiin henkilösivukuluihin ja henkilöstön palkitsemiseen liittyviä velkoja. Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy 1,5 miljoonaa euroa henkilöstön pitkän aikavälin kannustimesta, vertailukaudella pitkäaikaisia velkoja ei ollut. Lisäksi tilinpäätöksen varauksiin (ks. 1.3.6 Varaukset) sisältyy henkilöstön uudelleenjärjestelyihin liittyviä varauksia yhteensä 0,2 miljoonaa euroa (2,3).
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot
| Tuhatta euroa | Toimitusjohtaja Topi Manner Johtoryhmä |
Yhteensä 2023 |
Toimitusjohtaja Topi Manner Johtoryhmä |
Yhteensä 2022 |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteä palkka | 771 | 2 050 | 2 820 | 734 | 1 712 | 2 446 |
| Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot |
372 | 1 057 | 1 428 | - | - | - |
| Luontoisedut | 19 | 92 | 111 | 20 | 105 | 125 |
| Pitkän aikavälin kannustimet (osakepalkkiot) |
756 | 1 651 | 2 407 | 287 | 789 | 1 076 |
| Lakisääteinen eläke* | 189 | 519 | 708 | 124 | 298 | 421 |
| Maksupohjainen lisäeläke |
- | 32 | 32 | - | 20 | 20 |
| Yhteensä | 2 106 | 5 401 | 7 507 | 1 165 | 2 923 | 4 088 |
* Lakisääteinen eläke sisältää Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän Tyeliin liittyvät työnantajamaksut.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkkiot on esitetty suoriteperusteisina. Osakepalkkiot liittyvät johdon pitkän aikavälin osakesäästöohjelmiin, ja niiden kuluvaikutus jaksottuu IFRS 2:n mukaisesti oikeuden syntymisjaksolle aina osakkeiden luovutukseen asti. Tämän vuoksi suoriteperusteisesti esitetty osakepalkkio sisältää tilikaudelle kohdistuvan kuluvaikutuksen useista eri ohjelmista, riippumatta osakkeiden luovutushetkestä. Johdolle ei ole tarjottu muita pitkän aikavälin kannustimia kuin osakeperusteisia palkkioita.
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Vuoden 2020 aikana toteutetun osakeannin myötä EU-komissio asetti toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemiselle rajoitteita vuosille 2020–2022. Rajoitteet koskivat toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle maksettavia kannustinpalkkioita sekä heidän kiinteään palkitsemiseensa liittyviä muutoksia vuosina 2020–2022. Tämän seurauksena Finnairin hallitus päätti perua vuosien 2018–2020, 2019–2021 ja 2020–2022 pitkän aikavälin kannustinohjelmat sekä vuosien 2020–2022 lyhyen aikavälin kannustinohjelmat toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta. Peruuntuneiden kannustinohjelmien tilalle perustettiin uusi pitkän aikavälin osakeperusteinen Rebuildkannustinohjelma toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle kaudelle 7/2020-6/2023. Johtoryhmän yhden jäsenen lisäeläkejärjestelyt on hoidettu kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Kyseisen johtoryhmän jäsenen eläkeikä on 63 vuotta. Eläkejärjestely on maksupohjainen.
Konsernin johdon osakeperusteisista palkkioista on kerrottu tarkemmin myöhemmin tässä liitteessä ja erillisessä palkitsemisraportissa sekä yhtiön internet-sivuilla.
Hallituspalkkiot
| Hallitustyöskentelystä maksetut korvaukset, |
Yhteensä | Kokous | Yhteensä | ||
|---|---|---|---|---|---|
| euroa | 2023 | Vuosipalkkiot | palkkiot | Luontoisedut | 2022 |
| Hallitus | 445 830 | 282 300 | 156 600 | 6 930 | 416 222 |
| Alahuhta-Kasko Tiina | 45 300 | 30 300 | 15 000 | - | |
| Brewer Montie | 56 834 | 32 700 | 22 800 | 1 334 | |
| Erlund Jukka | 47 100 | 32 700 | 12 000 | 2 400 | |
| Jakosuo-Jansson Hannele | 50 896 | 32 700 | 15 000 | 3 196 | |
| Karvinen Jouko, 23.3.2023 asti |
21 150 | 15 750 | 5 400 | - | |
| Kjellberg Henrik | 53 100 | 30 300 | 22 800 | - | |
| Large Simon | 53 100 | 30 300 | 22 800 | - | |
| Pajumaa Minna, 24.3.2023 alkaen |
34 725 | 22 725 | 12 000 | - | |
| Strandberg Maija, 23.3.2023 asti |
11 175 | 7 575 | 3 600 | - | |
| Suvanto-Harsaae Sanna, 24.3.2023 alkaen |
72 450 | 47 250 | 25 200 | - |
Hallituspalkkiot on esitetty suoriteperusteisina. Hallitukselle maksetaan vuosipalkkion lisäksi kokouspalkkioita. Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja matkakustannusten korvaukseen Finnairin yleisen matkustussäännön mukaisesti. Lisäksi hallituksen jäsenillä ja heidän puolisoillaan on rajoitettu oikeus lentolippuetuun Finnairin henkilöstölippuohjesäännön hallituksen jäseniä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Lentoliput ovat hallituksen jäsenille Suomessa verotettavaa tuloa (ks. ylläolevasta taulukosta luontoisedut).
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on osakeperusteisia henkilöstön kannustinjärjestelmiä, joiden luonnetta ja vaikutuksia on kuvattu tässä liitetiedossa. Tarkemmat kuvaukset järjestelmistä on annettu palkitsemisraportissa.
Finnair Oyj:n osakepalkkiojärjestelmät
Hallituksen niin päättäessä Finnairilla käynnistyy vuosittain suoriteperusteinen, osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä rajoitetulle määrälle johtoa ja asiantuntijoita. Järjestelyn tarkoitus on kannustaa heitä työskentelemään pitkällä aikavälillä omistaja-arvoa lisäten ja sitouttaa heitä entisestään yhtiöön. Ohjelmien suunnittelussa on huomioitu valtion palkitsemisohjeet.
Vuosittain alkavat rullaavat ohjelmat pitävät sisällään kolmen vuoden ansaintajakson. Mahdollinen kannustinpalkkio toimitetaan osakkeina osallistujille yhdessä erässä ansaintajaksoa seuraavana vuonna, ja osakkeet ovat osallistujien vapaasti käytettävissä toimituksen jälkeen, pois lukien Rebuildosakepalkkiojärjestelmä, jossa ansaintajakso päättyi kesäkuussa 2023 ja ansaittu, vuoden 2023 osuus palkkiosta maksettiin vuoden loppupuoliskolla.
Johtoryhmän jäsenen odotetaan kerryttävän ja saavuttamisen jälkeen ylläpitävän kiinteän vuosipalkkansa määrää vastaavaa osakeomistusta niin kauan kuin hän on johtoryhmän jäsen. Maksettavat kokonaiskannustinpalkkiot (sisältävät sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustinpalkkiot) eivät minään vuonna voi ylittää 120 % henkilön vuosittaisesta peruspalkasta.
Mittareiden tavoitetasot ja maksimitasot perustuvat yhtiön hallituksen määrittämiin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Mittareita seurataan vuosineljänneksittäin. Tilikaudella ohjelman 2020–2022 tavoitteet jäivät toteutumatta. Vertailukaudella vuosia 2019–2021 koskevan ohjelman suoritusmittarit toteutuivat 54-prosenttisesti, tavoitetason ollessa 100 % ja maksimin 200 %.
Kokonaisuutena ohjelmista kirjattiin tilikaudelle 2023 kulua yhteensä 3,8 miljoonaa euroa (0,9). Arvio määrästä, joka odotetaan siirrettävän veroviranomaisille työntekijän verovelvoitteen täyttämiseksi, on 3,4 miljoonaa euroa (3,0). Osakepalkkioista aiheutuva kulu kirjataan henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyviin kuluihin ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, paitsi rahana maksettava osuus Rebuild-ohjelmasta työsuhde-etuuksiin liittyviin velkoihin.
Rebuild-osakepalkkiojärjestelmä 7/2020–6/2023
Vuonna 2020 Finnairin hallitus päätti uudesta osakeperusteisesta jälleenrakennuskannustimesta, Rebuildohjelmasta toimitusjohtajalle ja muulle johtoryhmälle. Ohjelma kattaa ansaintajakson 7/2020–6/2023 ja ohjelman on tarkoitus jäädä kertaluonteiseksi. Mahdollinen palkkio maksetaan rahan ja osakkeiden yhdistelmänä, mikäli hallituksen asettamat tavoitteet täyttyvät.
Mikäli toimitusjohtajan tai johtoryhmän osalta yhteenlaskettu muuttuva palkitseminen kaikista kannustinohjelmista ylittää 120 % peruspalkasta kyseisenä vuonna, siirtyy Rebuild-palkkion maksu ylittävältä osalta seuraavalle vuodelle niin, että minään yksittäisenä vuotena yhteenlasketut kannustinpalkkiot eivät ylitä 120 % peruspalkasta. Ohjelmasta aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisen ja kunkin osake-erän luovutuksen väliselle ajalle. Myöntämispäivä on ansaintajakson alussa, koska palkkioiden määrä mitataan ansaintajakson aikana osakkeina.
Rebuild-ohjelman palkkiomahdollisuudet määritettiin osakemääräisenä suhteessa osallistujien vuosittaiseen peruspalkkaan ohjelman alussa. Mikäli ohjelman suoritustavoitteet täyttyisivät tavoitetason mukaisesti, ohjelmassa mukana olevan toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen osakkeina maksettava kannustinpalkkio olisi yhteensä 180 % hänen vuosittaisesta peruspalkastaan. Vastaavasti, mikäli ohjelman suoritustavoitteet olisivat toteutuneet täysimääräisesti, osakkeina maksettava kannustinpalkkio olisi ollut yhteensä 360 % vuosittaisesta peruspalkasta. Ohjelman tavoitteet toteutuivat 69,5-prosenttisesti täysimääräisestä tavoitteesta.
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| LTI 2020–2022 | |||||||
| LTI 2021–2023 | |||||||
| LTI 2023–2025 | |||||||
| LTI Rebuild | |||||||
| 7/2020–6/2023* | |||||||
| Fly Share 2020 | |||||||
| Fly Share 2021 | |||||||
| Ansainta-/säästöjakso Rajoitusaika Osakkeiden luovutus |
Finnairin osakeperusteiset kannustinohjelmat
* Yhteenlasketut kannustinpalkkiot eivät minään vuonna saa ylittää 120 % vuotuisesta peruspalkasta, mahdollinen ylimenevä osuus siirtyy vuodelta 2023 seuraaville vuosille.
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Tilinpäätös esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Osakkeina määritellystä kokonaispalkkiosta vähennettiin ensin määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa palkkiosta maksettavaa veroa. Nettopalkkio maksettiin yhtiön hallituksen päättämässä suhteessa rahan ja osakkeiden yhdistelmänä. Vuoden 2023 aikana ennen osakkeiden luovutusta toteutetun merkintäoikeusannin yhteydessä Rebuild-ohjelman osakeallokaatiomäärää oikaistiin hallituksen päätöksen mukaisesti, jotta ohjelmien palkkiomahdollisuuksien arvo säilyisi.
Suoritusmittarit määritettiin sekä koko kolmen vuoden ansaintajaksolle että vuosittain kolmelle 12 kuukauden pituisille välijaksoille:
• 7/2020–6/2021: vertailukelpoinen EBITDA (paino 40 %), velkaantumisaste (paino 40 %), tapaturmataajuus (paino 10 %) ja polttoainetehokkuus (paino 10 %),
• 7/2021–6/2022: vertailukelpoinen EBIT (paino 60 %), liikevaihto (paino 20 %), henkilöstön lähtövaihtuvuus (paino 10 %) ja polttoainetehokkuus (paino 10 %) sekä
• 7/2022–6/2023: vertailukelpoinen EBITDA (paino 40 %), nettosuosittelutulos (NPS, paino 40 %), tapaturmataajuus (paino 10 %) ja henkilöstön lähtövaihtuvuus (paino 10 %).
Koko kolmen vuoden jaksolle suoritusmittarina oli operatiivinen kassavirta, joka toimi koko ohjelman kertoimena (0-2), mikä tarkoitti, että määritetty kynnystaso oli saavutettava, jotta ohjelman kautta voitiin ylipäätänsä maksaa palkkiota.
Muut pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmät
Käynnissä on kaksi osakepalkkio-ohjelmaa (2021–2023 sekä 2023–2025, jossa on kaksi ansaintakautta 2023– 2024 ja 2023–2025). Vuonna 2022 ei käynnistetty uutta ohjelmaa Ukrainan sodan aiheuttamien jatkuvien liiketoimintaympäristömuutosten takia.
Vuosittain alkavat, rullaavat ohjelmat pitävät sisällään kolmen vuoden ansaintajakson, poikkeuksen muodostaa 2023–2025 ohjelman kaksivuotinen ansaintajakso. Mahdollinen kannustinpalkkio toimitetaan osakkeina osallistujille yhdessä erässä ansaintajaksoa seuraavana vuonna, ja osakkeet ovat osallistujien vapaasti käytettävissä toimituksen jälkeen.
Ohjelmien palkkiomahdollisuudet määritetään osakemääräisenä suhteessa osallistujien vuosittaiseen peruspalkkaan kunkin ohjelman alussa, jolloin suoritusjakson aikaiset muutokset osakekurssissa vaikuttavat palkkiomahdollisuuden euromääräiseen arvoon. Mikäli ohjelman suoritustavoitteet täyttyvät tavoitetason mukaisesti, ohjelmassa mukana olevan toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen osakkeina maksettava kannustinpalkkio on 20 % hänen vuosittaisesta peruspalkastaan. Vastaavasti, mikäli ohjelman suoritustavoitteet toteutuvat täysimääräisesti, osakkeina maksettava kannustinpalkkio on 60 % vuosittaisesta peruspalkasta. Muiden avainhenkilöiden kannustinpalkkioiden enimmäistaso on 20–50 % henkilön vuosittaisesta peruspalkasta. Vuoden 2023 aikana toteutetun merkintäoikeusannin yhteydessä vuosia 2021–2023 ja 2023–2025 koskevien ohjelmien osakeallokaatiomääriä korjattiin 6,32-kertaisiksi, jotta ohjelmien palkkiomahdollisuuksien arvo säilyisi näissä meneillään olevissa ohjelmissa.
Yksittäiselle osallistujalle maksettavat kokonaiskannustinpalkkiot (sisältäen sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustinpalkkiot) eivät minään vuonna voi ylittää 120 % henkilön vuosittaisesta peruspalkasta. Kannustinpalkkiona maksettavien osakkeiden määrä on ilmaistu ennen veroja. Maksettavista osakkeista vähennetään määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa kannustinpalkkiosta maksettavaa ansiotuloveroa. Vuoden 2020 aikana toteutetun osakeannin myötä EU-komission asettamien rajoitteiden mukaisesti Finnairin hallitus päätti perua vuosien 2018–2020, 2019–2021 ja 2020–2022 pitkän aikavälin kannustinohjelmat toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta.
Ohjelmille määritetyt suoritusmittarit ovat:
• 2020–2022 ohjelma: osakekohtainen tulos (EPS, paino 50 %) sekä yksikkökustannus (CASK, paino 50 %) kiinteillä valuutoilla ja polttoaineen hinnalla,
• 2021–2023 ohjelma: osakekohtainen tulos (EPS, paino 45 %), yksikkökustannus (CASK, paino 45 %) kiinteillä valuutoilla ja polttoaineen hinnalla sekä polttoainetehokkuus (paino 10 %) sekä
• 2023–2025 ohjelma: liiketulos.
Ohjelmista aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka on kolme vuotta. Myöntämispäivä on ansaintajakson alussa, koska palkkioiden määrä mitataan ansaintajakson aikana osakkeina.
| Rebuild | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2020–2022 | 2020–2023 | 2021–2023 | 2023–2025 | Yhteensä | |
| Myöntämispäivä | 7.2.2020 | 9.10.2020 | 26.1.2021 | 23.1.2023 | |
| Myöntämispäivän käypä arvo, euroa* | 0,1759 | 0,0663 | 0,1049 | 0,0856 | |
| Järjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä tilikauden lopussa |
- | 6 | 52 | 66 | |
| Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut yhteensä (miljoonaa euroa) |
- | 1,8 | - | 2,0 | 3,8 |
| josta osakkeina toteutettavat (veroilla vähennettynä) |
- | 0,8 | - | 2,0 | 2,9 |
| josta rahana toteutettavat | - | 0,9 | - | - | 0,9 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka yhteensä |
- | 0,5 | - | - | 0,5 |
| Myönnetyt osakkeet, miljoonaa osaketta** | - | 66,5 | 38,5 | 96,6 | 201,6 |
* Myöntämispäivän käypä arvo 2020-2022 ohjelmassa on oikaistu tilikausilla 2020 ja 2023 toteutettuihin merkintäoikeusanteihin sisältyneillä ilmaiselementeillä ja muut ohjelmat on oikaistu tilikaudella 2023 toteutettuun merkintäoikeusantiin sisältyneellä ilmaiselementillä.
** Tilikaudella 2023 toteutetun merkintäoikeusannin yhteydessä 2020-2023 Rebuild, 2021–2023 ja 2023–2025 ohjelmien osakeallokaatiomääriä oikaistiin hallituksen päätöksen mukaisesti, jotta ohjelmien palkkiomahdollisuuksien arvo säilyisi näissä meneillään olevissa ohjelmissa. 2020–2022 ja 2021–2023 ohjelmat peruttiin toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta.
Henkilöstön FlyShare -osakesäästöohjelma
Finnairin henkilöstölle tarkoitetusta osakesäästöohjelmasta FlyShare on käynnissä viimeisen ohjelman säästökausi. Tilikaudella 2022 Finnairin hallitus päätti lakkauttaa uusien FlyShare-ohjelmien käynnistämisen osana säästöohjelmaa.
Ohjelmassa oli yhden vuoden säästöjakso, jota seurasi kahden vuoden rajoitusaika. Ohjelmassa työntekijälle tarjottiin mahdollisuus säästää osuus palkastaan ja sijoittaa se Finnairin osakkeisiin. Enimmäissäästön määrä oli 8 % ja vähimmäissäästön 2 % kunkin osallistujan kunkin kuukauden bruttopalkasta. Osakkeita ostettiin kertyneillä säästöillä markkinahintaan neljännesvuosittain Finnairin osavuosikatsausten julkistamispäivien jälkeen.
Ohjelma kestää kolme vuotta, ja Finnair antaa ohjelmaan osallistuneille työntekijöille yhden osakkeen kutakin kahta säästökaudella ostettua ja pidettyä osaketta kohden ohjelman päätyttyä. Nämä lisäosakkeet ovat saajalleen verotettavaa tuloa. Maksettavista osakkeista vähennetään määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa niistä maksettavaa ansiotuloveroa. Lisäosakkeiden vaikutus jaksotetaan kuluksi oikeuden syntymisjaksolle aina osakkeiden luovutukseen asti.
FlyShare-osakesäästöohjelmista kirjattiin tilikaudelle 2023 kulua yhteensä 0,7 miljoonaa euroa (0,9). Arvio määrästä, joka odotetaan siirrettävän veroviranomaisille työntekijän verovelvoitteen täyttämiseksi, on 0,3 miljoonaa euroa (0,9). Osakesäästöohjelmasta aiheutuva kulu kirjataan henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyviin kuluihin ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Tilinpäätös esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
1.3.8.2 Eläkkeet
Etuus- ja maksupohjaiset järjestelyt
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään. Etuuden määrä riippuu muun muassa iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Työsuoritukseen perustuvana menona henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyviin kuluihin kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Jos etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo on suurempi kuin rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo, näiden nettosumma esitetään konsernin taseessa eläkesaamisina.
Eläkevelvoitteet
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Mikä tahansa muutos näissä oletuksissa vaikuttaa eläkevelvoitteiden tasearvoon. Alla olevassa liitetiedossa on esitetty kuvaus olennaisimmista riskeistä ja herkkyysanalyysi vakuutusmatemaattisten olettamien muutosten vaikutuksista.
Kuvaus konsernin eläkejärjestelyistä
Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteinen työeläketurva on maksupohjainen järjestely. Konsernin ulkomaisilla myyntitoimistoilla ja tytäryhtiöillä on erilaisia, lähinnä maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Toimitusjohtajalla ei ole lisäeläke-etua. Yhdellä johtoryhmän jäsenellä on maksupohjainen vanhuuseläkettä koskeva lisäeläkejärjestely, joka on hoidettu eläkevakuutusyhtiössä. Tämän johtoryhmän jäsenen eläkeikä on 63 vuotta.
Konsernin kotimaisten yhtiöiden muu lisäeläketurva on järjestetty pääsääntöisesti Finnairin Eläkesäätiössä, jossa eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Lisäeläketurva kattaa vanhuusajan lisäeläketurvaa ja työkyvyttömyyseläketurvaa työeläkelain mukaisen eläketurvan ylittävältä osalta. Lisäeläketurvan mukainen perhe-eläketurva koskee rajatusti viimeistään 1.1.2005 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä eläkkeensaajia sekä aiemmin Finnair Oyj:n perhe-eläkesäännön mukaisia etuudensaajia, jotka siirtyivät eläkesäätiön vastuulle 31.12.2015. Eläkesäätiön vanhuuseläketurvan mukainen toimintapiiri on ollut muiden työntekijöiden osalta suljettuna 1.2.1992 lukien ja 1.1.2010 lukien liikennelentäjiltä. Liikennelentäjät, joiden työsuhde on alkanut 1.1.2010 ja 31.5.2021 välisenä aikana, ovat kuuluneet vain ammatillisen työkyvyttömyyseläketurvan piiriin, mikäli he eivät olleet siirtyneet työnantajan tarjoamaan korvaavaan työhön. Kokonaisuudessaan eläkesäätiön toimintapiiri on suljettu 31.5.2021.
Finnairiin vuonna 2015 ja sen jälkeen palkatuilla liikennelentäjien vanhuuseläketurva on maksuperusteinen ja järjestetty henkivakuutusyhtiössä. Lisäeläketurviin liittyy myös rajatusti vapaakirjaoikeus ja eläkesäätiön vapaakirjan nostoikä on sidottu vuonna 2017 voimaan tulleen työeläkelain mukaisen eläkeiän muutokseen tai työeläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläketurvan mukaiseen tapahtumaan. Eläkesäätiön etuusperusteisen lisäeläketurvan perusteena olevia ansioita tai maksettavia lisäeläkkeitä ei tarkisteta eläkeindeksin korotuksella vuodesta 2021 alkaen. Eläkesäätiön lisäeläkevastuu on suomalaisen lainsäädännön mukaisesti täysin katettu. Lisäksi noin 500:lla Finnairin liikennelentäjällä on eläkesäätiön etuusperusteisen vanhuuseläketurvan lisäksi oikeus 55 vuotta täytettyään erilliseen henkivakuutusyhtiössä järjestettyyn maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen, mikäli liikennelentäjä jatkaa työskentelyään liikennelentäjän tehtävässä yli 55 vuoden iän ja jää työstään
vanhuuseläkkeelle. = Laadintaperiaatteet = Keskeiset tilinpäätösarviot
Kuvaus olennaisimmista riskeistä
Varojen volatiilisuus: Järjestelyyn kuuluvista varoista osa on sijoitettu osakemarkkinoille, joihin lyhyen aikavälin tarkastelussa liittyy tuotto- ja volatiliteettiriski, mutta joiden odotetaan pitkällä aikavälillä tarjoavan yritysten liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjalainoja paremman tuoton. Eläkevelvoitteiden diskonttokorko perustuu kyseisten joukkovelkakirjalainojen korkoihin.
Muutokset joukkovelkakirjalainojen koroissa: Yritysten liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen korkojen lasku kasvattaa eläkevelvoitteen määrää sen vuoksi, että eläkevelvoitteet diskontataan nykyarvoonsa korolla, joka perustuu joukkovelkakirjalainojen korkoihin. Velvoitteen nousua netottaa osittain joukkovelkakirjoihin tehtyjen sijoitusten arvonnousu eläkevaroissa.
Eliniän odote: Merkittävin osa tarjotusta lisäeläketurvasta liittyy vanhuusiän eläkkeisiin, mistä johtuen eliniän odotuksen nousu johtaa eläkevelvoitteen kasvuun.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti | ||
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 3,8 | 6,2 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 4,4 | 5,3 |
| Järjestelyjen supistamiset | - | -0,1 |
| Henkilöstökuluihin sisältyvät eläkekulut yhteensä | 8,3 | 11,4 |
| Nettokorkomenot ja kurssierot | -4,4 | -0,6 |
| Tulosvaikutteiset kulut yhteensä | 3,8 | 10,8 |
| Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset etuuspohjaisista eläkkeistä |
||
| Kokemusperäiset oikaisut | -5,7 | 1,5 |
| Muutokset taloudellisissa vakuutusmatemaattisissa olettamissa | 15,2 | -86,4 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen nettotuotto | -21,1 | 34,9 |
| Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset yhteensä | -11,6 | -49,9 |
| Järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön määrä, eläkesäätiö | 3 893 | 4 258 |
| Järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön määrä, muut etuuspohjaiset järjestelyt | 51 | 53 |
Taseessa esitetyt erät
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | ||
|---|---|---|---|---|
| Eläke saamiset |
Eläke velvoitteet |
Eläke saamiset |
Eläke velvoitteet |
|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | -260,6 | -5,9 | -263,2 | -1,1 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | 388,5 | 5,1 | 383,3 | 0,5 |
| Eläkesaamiset (+) / eläkevelvoitteet (-) taseessa | 128,0 | -0,8 | 120,0 | -0,7 |
Eläkesaamiset ovat 128,0 miljoonaa euroa (120,0), josta 127,9 miljoonaa euroa (119,7) liittyy eläkesäätiön tarjoamiin eläke-etuuksiin ja 0,1 miljoonaa euroa (0,4) muihin lisäeläkejärjestelyihin. Eläkevelvoitteet 0,8 miljoonaa euroa (0,7) liittyvät muihin lisäeläkejärjestelyihin. Muutos tilikauden 2023 aikana johtuu pääosin diskonttokoron muutoksesta 3,01 prosenttiin (3,69 %), järjestelyyn kuuluvien varojen nettotuotosta ja kokemusperäisistä tarkistuksista.
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
EläkevelvoItteiden muutokset
Järjestelyyn kuuluvien varojen muutokset
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa | 383,7 | 441,4 |
| Hallintokulut | -0,5 | -0,5 |
| Järjestelyjen supistamiset | - | -0,4 |
| Korkotuotot ja kurssierot | 13,8 | 2,9 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset yhteensä | 13,3 | 2,0 |
| Varojen tuotto | 21,1 | -34,9 |
| Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset yhteensä | 21,1 | -34,9 |
| Kannatusmaksut | 0,1 | 0,0 |
| Maksetut etuudet | -24,6 | -24,8 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen arvo tilikauden lopussa | 393,7 | 383,7 |
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | % | 2023 | 2022 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvat velvoitteet kauden alussa | 264,4 | 361,2 | Diskonttokorko % 3,01 % |
||||
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 3,3 | 5,7 | Vuotuinen palkankorotusolettama % | 0,90 % | 0,60 % | ||
| Aikaisempaan työsuoritukseen perustuvat menot | 4,4 | 5,3 | Tulevat työeläkkeiden korotukset % | 0,00 % | 0,00 % | ||
| Järjestelyjen supistamiset | - | -0,5 | Arvioitu jäljellä oleva työaika vuosina | 8 | 8 | ||
| Korkokulut ja kurssierot | 9,4 | 2,3 | |||||
| Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset | 17,2 | 12,8 | Herkkyysanalyysi | ||||
| Muutokset vakuutusmatemaattisissa olettamissa | 15,2 | -86,4 | Herkkyysanalyysi kuvaa, kuinka paljon muutos vakuutusmatemaattisissa oletuksissa vaikuttaisi nettovelkaan. | ||||
| Kokemusperäiset tarkistukset | -5,7 | 1,5 | Herkkyysanalyysi kuvaa tietyn olettaman muutoksen vaikutusta silloin, kun muissa olettamissa ei tapahdu muutosta. Vaikutukset on laskettu käyttäen samoja laskentametodeita kuin taseen eläkevastuun laskennassa on käytetty. |
||||
| Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut uudelleenarvostukset yhteensä | 9,5 | -84,9 | |||||
| Maksetut etuudet | -24,6 | -24,8 | Herkkyysanalyysi tärkeimpien vakuutusmatemaattisten oletusten muutosten vaikutuksista | ||||
| Järjestelyyn kuuluvien velvotteiden nykyarvo | 266,5 | 264,4 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin
| % | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Pörssiosakkeet | 14,8 | 12,2 |
| Velkakirjat | 56,7 | 59,7 |
| Kiinteistöt | 25,2 | 24,2 |
| Muut | 3,3 | 3,9 |
| Yhteensä | 100,0 | 100,0 |
Eläkejärjestelyn varoihin sisältyy Finnair Oyj:n osakkeita käyvältä arvoltaan 0,9 miljoonaa euroa (0,6) sekä konsernin käytössä olevat rakennukset käyvältä arvoltaan 22,0 miljoonaa euroa (13,0).
Etuuspohjaiset järjestelyt: tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset
| Vakuutusmatemaattinen | Muutos | Vaikutuksen määrä olettaman kasvaessa, |
Vaikutuksen määrä olettaman pienentyessä, |
||
|---|---|---|---|---|---|
| oletus | olettamassa | milj. euroa | % | milj. euroa | % |
| Diskonttokorko % | 0,25 % | -5,2 | -2,0 % | 5,4 | 2,1 % |
| Vuotuinen palkankorotusolettama % |
0,25 % | 1,3 | 0,5 % | -1,3 | -0,5 % |
| Elinikäolettaman muutos | 1 vuosi | 5,6 | 2,1 % | - | - |
Eläkesäätiön tulee olla suomalaisen lainsäädännön mukaisesti täysin katettu. Finnair ennakoi, että se ei maksa kannatusmaksua eläkesäätiölle vuoden 2024 aikana. Eläkevelvoitteen duraatio on 8 vuotta. Duraatio on laskettu käyttämällä diskonttokorkokantaa 3,01 %.
| 2023 | 2022 |
|---|---|
| 14,8 | 12,2 |
| 56,7 | 59.7 |
| 25,2 | 24,2 |
| 3,3 | 3,9 |
| 100,0 | 100,0 |
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
2 Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset–ryhmään on koottu erityisesti lentokalustoon liittyvät liitetiedot. Konsernin operoimaan lentokalustoon liittyvät liitetiedot koskien omistettuja sekä erilaisin vuokrajärjestelyin vuokrattuja koneita on yhdistetty samaan ryhmään, jotta kokonaiskuva lentokalustosta olisi paremmin hahmotettavissa.
Finnairin omistama ja vuokraama käyttöomaisuus koostuu pääosin Finnairin ja Norran operoimista lentokoneista, joista omistettuja lentokoneita oli tilikauden 2023 lopussa 46 (37) ja vuokrattuja 33 (43). Tilikauden aikana Finnair osti kaksi A320 ja seitsemän A321 vuokrattuna ollutta konetta. Kaikki lentokoneet olivat tilinpäätöshetkellä operatiivisessa käytössä.
Laivasto Finnairin taseessa
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Muutos |
|---|---|---|---|
| Maksetut ennakot tulevasta laivastosta | 95,8 | 111,2 | -15,4 |
| Omistetut lentokoneet | 957,2 | 783,6 | 173,6 |
| Käyttöoikeuslaivasto | 775,0 | 932,9 | -157,9 |
| Laivasto yhteensä | 1 828,0 | 1 827,6 | 0,4 |
| Vuokrasopimusvelat laivastosta | 940,3 | 1 164,4 | -224,1 |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset laivastosta | |||
| Tilikauden poistot omistetuista lentokoneista | -139,5 | -120,9 | -18,6 |
| Tilikauden poistot käyttöoikeuslaivastosta | -156,9 | -156,0 | -0,9 |
| Arvonalennukset omistetuista lentokoneista | - | -32,7 | 32,7 |
= Osion sisältö = Laadintaperiaatteet
Laivasto
| Omat, 46 | Leasing, 33 | |
|---|---|---|
| Kapearunko, 54 | ||
| Laajarunko, 25 | ||
| A321 (15) A320 (10) A319 (5) E190 Norran operoima (12) ATR Norran operoima (12) A350 (17) A330 (8) |
2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus
Laivasto ja muu käyttöomaisuus on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Laivasto sisältää lentokoneita ja lentokoneiden ennakkomaksuja. Lentokoneiden hankintameno kohdistetaan erikseen koneen rungolle, matkustamokomponenteille, moottoreille ja huoltokomponenteille. Huoltokomponentteina käsitellään rungon raskashuollot, määräaikaishuollot, apuvoimalaitteiden huollot, laskeutumislaitteiston ja -siivekkeiden huollot sekä moottoreiden käyttöaikarajoitteisten osien huollot. Lentokoneen ja moottorin runko poistetaan lentokoneen taloudellisen vaikutusajan aikana. Huoltokomponentit poistetaan huoltojakson aikana. Matkustamokomponentit poistetaan niiden taloudellisen vaikutusajan aikana. Sekä omille että vuokratuille koneille tehdyt merkittävät uudistus- ja perusparannusinvestoinnit (modifikaatiot) kirjataan taseeseen erillisenä omaisuuseränä, ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan aikana, joka vuokrakoneilla voi korkeintaan olla vuokrakauden loppuun. Korvattujen osien kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Lentokoneiden ennakkomaksut kirjataan osaksi laivastoa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Ennakkomaksuihin liittyvät korkomenot aktivoidaan osaksi hankintamenoa siltä ajalta, kun Finnair rahoittaa niillä lentokoneen valmistusta. Lentokoneiden hankintaan liittyvien sitovien, US-dollarimääräisten ostosopimusten käyvän arvon muutoksiin liittyvät suojausvoitot tai -tappiot kirjataan ennakkomaksuina. Ennakkomaksut, realisoituneet valuuttasuojat ja aktivoidut korot siirretään osaksi lentokoneen hankintahintaa, kun lentokone toimitetaan ja se otetaan kaupalliseen käyttöön.
Muu käyttöomaisuus koostuu korjauskiertoisista koneen varaosista, muusta aineellisesta omaisuudesta sekä näiden ennakkomaksuista. Muu käyttöomaisuus poistetaan sen taloudellisen pitoajan aikana.
Aineeton omaisuus koostuu lähinnä tietokoneohjelmista ja liittymismaksuista. Liittymismaksuista ei tehdä poistoja. Hyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Taloudellinen vaikutusaika ja jäännösarvo
Laivaston ja muun käyttöomaisuuden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
- Uudet lentokoneet ja moottorit (lentokalusto) sekä lentokonesimulaattorit (muu kalusto) tasapoistoina seuraavasti: – Airbus A350-laivasto 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
- Airbus A320 ja Embraer-laivasto 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
- Airbus A330-laivasto 18 vuodessa 10 % jäännösarvoon
- Potkuriturpiinikoneet (ATR-laivasto) 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
- Rungon raskas- ja määräaikaishuollot, apuvoima- ja laskeutumislaitteiston huollot, työntövoiman kääntölaitteet sekä moottoreiden käyttöaikarajoitteiset osat tasapoistoina huoltojakson aikana
- Matkustamokomponentit 7–20 vuodessa
- Lentokaluston korjauskiertoiset varaosat ja komponentit 15 vuoden kuluessa 0 %:n jäännösarvoon
- Rakennukset 10–50 vuodessa hankintahetkestä 10 %:n jäännösarvoon
- Muut aineelliset hyödykkeet 3–15 vuodessa.
- Tietokoneohjelmat 3–8 vuodessa
Hyödykkeiden jäännösarvot ja arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja ja jäännösarvoja muutetaan vastaavasti.
Myytäväksi luokitellut omaisuuserät
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä, myyntiä voidaan pitää erittäin todennäköisenä ja sen odotetaan toteutuvan seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Myytäväksi luokitellut omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä ei enää poisteta.
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
- Konsernin tuloslaskelma
- Konsernin laaja tuloslaskelma
- Konsernin tase
- Konsernin rahavirtalaskelma
- Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Laivasto 2023
| Milj. euroa | Laivasto | Ennakot | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2023 | 1 828,1 | 111,2 | 1 939,3 |
| Lisäykset | 348,0 | 49,6 | 397,7 |
| Vähennykset | -44,6 | - | -44,6 |
| Lentokonehankintojen valuuttasuojaus | - | -10,2 | -10,2 |
| Siirrot erien välillä | -34,7 | -54,8 | -89,5 |
| Hankintameno 31.12.2023 | 2 096,8 | 95,8 | 2 192,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 | -1 044,5 | - | -1 044,5 |
| Vähennykset | 44,3 | - | 44,3 |
| Tilikauden poistot | -139,5 | - | -139,5 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 | -1 139,7 | - | -1 139,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2023 | 957,2 | 95,8 | 1 053,0 |
Käyttöomaisuuden lisäykset laivastoon tilikauden 2023 aikana liittyivät pääosin kahden vuokratun A320- ja seitsemän vuokratun A321-lentokoneen ostoon, Finnairin laajarunkokoneiden matkustamouudistukseen sekä lentokoneiden huoltoinvestointeihin. Lentokonehankintojen valuuttasuojauksesta on kerrottu liitteissä 3.5 Rahoitusriskien hallinta ja 3.8 Johdannaiset.
Laivasto 2022
| Milj. euroa | Laivasto | Ennakot | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2022 | 1 749,4 | 127,7 | 1 877,1 |
| Lisäykset | 69,1 | 12,2 | 81,2 |
| Vähennykset | -39,5 | - | -39,5 |
| Lentokonehankintojen valuuttasuojaus | - | 20,4 | 20,4 |
| Siirrot erien välillä | 49,2 | -49,2 | - |
| Hankintameno 31.12.2022 | 1 828,1 | 111,2 | 1 939,3 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022 | -930,8 | - | -930,8 |
| Vähennykset | 39,5 | - | 39,5 |
| Siirrot erien välillä | 0,4 | - | 0,4 |
| Tilikauden poistot | -120,9 | - | -120,9 |
| Arvonalentumiset | -32,7 | - | -32,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022 | -1 044,5 | - | -1 044,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 783,6 | 111,2 | 894,8 |
Muu käyttöomaisuus 2023
| Lentokaluston | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| korjaus | Rakennukset | |||||
| Milj. euroa | kiertoiset varaosat |
ja | maa-alueet Muu kalusto | Aineettomat hyödykkeet |
Ennakot Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2023 | 35,3 | 74,5 | 122,5 | 40,7 | 0,4 | 273,4 |
| Lisäykset | 3,6 | - | 2,5 | 0,3 | 0,8 | 7,3 |
| Vähennykset | -1,7 | - | -0,6 | -9,0 | - | -11,3 |
| Siirrot erien välillä | - | - | 0,1 | 0,1 | -0,1 | 0,0 |
| Hankintameno 31.12.2023 | 37,2 | 74,5 | 124,5 | 32,0 | 1,0 | 269,3 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalentumiset 1.1.2023 | -22,3 | -12,7 | -50,5 | -37,7 | - | -123,3 |
| Vähennykset | 1,4 | - | 0,6 | 9,0 | - | 11,0 |
| Tilikauden poistot | -3,1 | -1,8 | -9,4 | -1,0 | - | -15,3 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalentumiset 31.12.2023 | -24,1 | -14,5 | -59,3 | -29,7 | - | 127,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2023 | 13,2 | 60,1 | 65,2 | 2,3 | 1,0 | 141,8 |
Käyttöomaisuuteen sisältyvien korjauskiertoisten varaosien lisäksi Finnairin vaihto-omaisuuteen sisältyy kertakäyttöisiä lentokaluston varaosia 26,7 miljoonan euron arvosta (24,4).
Muu käyttöomaisuus 2022
| Lentokaluston | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| korjaus | Rakennukset | |||||
| kiertoiset | ja | Aineettomat | ||||
| Milj. euroa | varaosat | maa-alueet Muu kalusto | hyödykkeet | Ennakot Yhteensä | ||
| Hankintameno 1.1.2022 | 34,2 | 74,5 | 119,5 | 47,8 | 0,8 | 276,7 |
| Lisäykset | 2,3 | - | 4,4 | 0,2 | 0,4 | 7,2 |
| Vähennykset | -1,1 | - | -1,4 | -7,9 | - | -10,5 |
| Siirrot erien välillä | - | - | 0,1 | 0,6 | -0,8 | 0,0 |
| Siirrot myytävänä olevista omaisuuseristä |
0,0 | - | 0,1 | - | - | 0,0 |
| Hankintameno 31.12.2022 | 35,3 | 74,5 | 122,5 | 40,7 | 0,4 | 273,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022 |
-19,2 | -10,8 | -41,9 | -42,5 | - | -114,4 |
| Vähennykset | 1,0 | - | 0,9 | 7,9 | - | 9,8 |
| Siirrot myytävänä olevista omaisuuseristä |
0,3 | - | - | - | - | 0,3 |
| Tilikauden poistot | -4,5 | -1,8 | -9,5 | -3,1 | - | -18,9 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022 |
-22,3 | -12,7 | -50,5 | -37,7 | - | 123,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 12,9 | 61,8 | 72,0 | 3,0 | 0,4 | 150,1 |
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
| Konsernin tuloslaskelma | ||
|---|---|---|
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Aktivoidut vieraan pääoman kulut
| Milj. euroa | Lentokalusto | Ennakot | Yhteensä | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 8,3 | 8,8 | 4,5 | 2,7 | 12,8 | 11,5 |
| Lisäykset | - | - | 2,9 | 1,8 | 2,9 | 1,8 |
| Poistot | -0,5 | -0,5 | - | - | -0,5 | -0,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 7,8 | 8,3 | 7,4 | 4,5 | 15,3 | 12,8 |
Tilikaudella 2023 aktivoitiin aineellisiin hyödykkeisiin vieraan pääoman kuluja 2,9 miljoonaa euroa (1,8) liittyen Airbus A350 investointiohjelmaan. Finnair käyttää korkokustannuksen aktivoinnissa efektiivistä korkokantaa, joka vastaa investoinnin rahoittamiseen käytetyn lainan kustannuksia. Vuonna 2023 korkokannan keskiarvo oli 5,1 % (4,2 %). Pääomaprosentin laskentaan sisällytetään käyttöomaisuuden hankinnan rahoittamiseen käytetyt yleiset lainat.
Myytäväksi luokitellut omaisuuserät ja velat
Finnairilla ei ollut tilikauden 2023 lopussa myytävissä oleviin omaisuuseriin luokiteltua käyttöomaisuutta.
Pantattu omaisuus ja muut aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät rajoitukset
Finnairilla ei ole pantattua omaisuutta pankkilainojen vakuutena. Taseen käyttöomaisuudessa on kolme A350 lentokonetta, joiden hankinnan yhtiö on rahoittanut JOLCO-lainoilla ja yksi A350-lentokone, joissa juridinen omistusoikeus siirtyy Finnairille, kun lainat on maksettu. Näistä järjestelyistä on kerrottu lisää liitetiedossa 3.3. Rahoitusvelat.
Investointisitoumukset
Investointisitoumukset tilikauden lopussa olivat yhteensä 313,7 miljoonaa euroa (366,1) ja luku sisältää lentokonetilaukset, muut lentokoneisiin liittyvät investoinnit sekä huoltositoumuksia. Sitoumuksista 175,6 miljoonaa euroa ajoittuu seuraavan 12 kuukauden ajalle ja 138,1 miljoonaa euroa sitä seuraavan 1–5 vuoden ajalle. Investointisitoumusten summa vaihtelee lentokoneen tilaamisen ja toimittamisen välisenä aikana pääasiassa EUR/USD-valuuttakurssin ja lentokoneiden ostosopimuksiin sisältyvien eskalaatioehtojen takia. Yhtiön lopullinen vastuu määräytyy jokaisen lentokoneen kohdalla koneen toimitushetkellä.
Lyhytaikaisiin tai arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluksi tasapoistoina vuokra-ajan kuluessa tai muulla systemaattisella perusteella, mikäli muu peruste paremmin vastaa Finnairille hyödykkeen käytöstä koituvaa hyötyä.
Finnair kirjaa taseeseen sopimuksen alkamisajankohtana sekä käyttöoikeushyödykkeen että vuokrasopimusvelan. Taseeseen kirjattavan vuokrasopimusvelan arvo vastaa tulevien vuokramaksujen nykyarvoa. Finnairin lentokoneita koskevat vuokrasopimukset sisältävät tyypillisesti sellaisia muuttuvia vuokramaksuja, jotka riippuvat hintaindeksistä tai markkinakoroista. Muuttuvat vuokrat sisällytetään vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoon sopimuksen voimaantulopäivästä.
- Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää
- alkuperäisen arvostamishetken mukaisen vuokrasopimusvelan määrän;
- alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla;
- mahdolliset Finnairille sopimuksen alkuvaiheessa aiheutuvat välittömät kustannukset; ja
- arvion kustannuksista, joita Finnairille aiheutuu omaisuuden palauttamisesta vuokrasopimuksen ehtojen edellyttämään tilaan
Yleensä konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja niiden moottorit vuokrasopimuksessa sovitun huoltotason mukaisessa kunnossa. Mikäli lentokoneen tai moottorin kunto palautushetkellä poikkeaa sopimuksessa sovitusta palautuskunnosta, Finnairin tulee joko huoltaa kone, jotta se vastaa sovittua kuntoa, tai korvata kunnon ja palautusvelvoitteen erotus vuokranantajalle rahassa.
Koneiden huoltokustannukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään:
1) kustannukset, jotka aiheutuvat lentokoneen käytöstä / vuokra-ajan pituudesta riippumatta, ja
2) kustannukset, jotka riippuvat lentokoneen käytöstä / vuokra-ajan pituudesta
Lentokoneen käytöstä tai vuokra-ajasta riippumattomia huoltotapahtumia, kuten koneen lopullinen tarkastus ja maalaus, pidetään väistämättöminä ylläpitokuluina, jotka toteutuvat, kun lentokone palautetaan vuokranantajalle. Sopimuksessa määritettyjen huoltovelvoitteiden täyttämiseksi Finnair kirjaa taseeseen huoltovarauksen vuokrasopimuksen alkamispäivänä, joka lasketaan osaksi käyttöoikeushyödykkeen hankintamenoa.
Vastaavasti, lentokoneen käytöstä riippuvia kustannuksia ei lasketa osaksi käyttöoikeushyödykkeen arvoa. Finnair uudelleenarvostaa vuokrasopimusvelan arvon vuokrasopimusmuutoksen yhteydessä. Vuokrasopimusvelan määrää arvioidaan myös uudelleen, mikäli alkuperäisessä sopimuksessa määritelty vuokra-aika tai vuokramaksut (esim. lentokoneiden muuttuvien vuokramaksujen perusteena olevien indeksien tai korkojen muutos) muuttuvat, tai silloin kun arvio mahdollisen osto-option käyttämisen todennäköisyydestä muuttuu. Vuokravelan uudelleenarvioinnista syntynyt erotus kirjataan käyttöoikeusomaisuuserän oikaisuksi paitsi, jos omaisuuserän arvo alennetaan nollaan, jolloin jäljelle jäävä arvostus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käyttöoikeusomaisuuserien arvostuksessa otetaan huomioon kertyneet poistot ja arvonalentumiset. Käyttöoikeushyödyke poistetaan tasapoistoina sen taloudellisen pitoajan kuluessa, tai vuokrasopimuksen päättymispäivään mennessä, mikäli se on taloudellista pitoaikaa lyhyempi. Jos vuokrasopimus siirtää sopimuksen kohteena olevan hyödykkeen omistusoikeuden Finnairille vuokrasopimuksen loppuun mennessä, tai jos käyttöoikeuden hankintamenoa määriteltäessä Finnairin on ajateltu käyttävän osto-optiota, omaisuuserä poistetaan sen taloudellisen pitoajan aikana.
Finnairin lentokoneiden vuokrasopimukset sisältävät vuokrasopimuksen sisäisen koron, vaikka vuokrasopimuksissa sitä ei selkeästi määritettäisi. Lentokoneen käypä arvo ja jäännösarvo ovat saatavilla julkisesti kolmansilta osapuolilta, joten Finnair pystyy laskemaan implisiittisen koron kullekin lentokoneita koskevalle vuokrasopimukselleen. Vuokrasopimuksen sisäinen korko määritellään koroksi, jota käyttäen vuokrien ja takaamattoman jäännösarvon nykyarvo vastaa sopimuksen kohteena olevan omaisuuserän käyvän arvon ja vuokralle antajalle syntyneiden alkuvaiheen välittömien menojen yhteismäärää. Lentokoneiden vuokrasopimusten sisäinen korko määritetään kullekin sopimukselle erikseen. Muille vuokrasopimuksille sisäistä korkokantaa ei yleensä voida määrittää. Tällöin kullekin omaisuuserälle määritetään yrityksen lisäluoton korkoa vastaava korko, joka perustuu johdon arvioon.
Lentokoneiden vuokrasopimukset ovat yleensä US dollari -määräisiä, ja taseen vuokravastuu arvostetaan uudelleen jokaisen tilinpäätöspäivän spot-kurssiin. Vuokramaksut käsitellään vuokravelan lyhennyksinä ja korkokuluina.
Konserni vuokralleantajana
Konsernin ulkopuolelle vuokratut omaisuuserät käsitellään operatiivisina vuokrasopimuksina silloin, kun omistukselle ominaiset riskit ja edut eivät olennaisilta osin siirry vuokralleottajalle. Operatiivisin vuokrasopimuksin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin hyödykkeisiin ja niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Poistoajat vastaavat omassa käytössä olevien hyödykkeiden poistoaikoja. Eräät lentokoneiden vuokrasopimukset velvoittavat vuokralle ottajaa maksamaan tietyin väliajoin huoltoreservejä, jotka kerryttävät varoja lentokoneiden tulevia huoltoja varten. Huoltoja varten saadut ennakkomaksut kirjataan velaksi, joka purkautuu, kun huollot toteutuvat. Tilavuokrat ja lentokoneiden vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muihin tuottoihin. Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista siirtyy vuokralleottajalle, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Finnair kirjaa rahoitusleasingsopimuksella olevat
= Laadintaperiaatteet
2.2 Vuokrasopimukset
Konserni vuokralleottajana
Finnair arvioi pysyviä käyttöomaisuushyödykkeitä koskevien sopimusten kohdalla, onko sopimus IFRS 16 -standardissa määritelty vuokrasopimus, tai sisältääkö se sellaisen. Vuokrasopimukset, joiden järjestelyyn sisältyy yksilöitävissä oleva omaisuuserä ja jonka käyttöä Finnair voi hallita tietyn ajanjakson ajan korvausta vastaan, luokitellaan vuokrasopimuksiksi.
Vuokrakausi on sopimuksen mukainen ei-peruutettavissa oleva ajanjakso, jonka aikana Finnairilla on oikeus käyttää vuokrasopimuksen kohteena olevaa hyödykettä. Vuokrakauden pituutta määritettäessä otetaan huomioon: ajanjakso, johon kohdistuu mahdollisuus (optio) pidentää vuokra-aikaa, ja jonka Finnair arvioi kohtuudellisella varmuudella hyödyntävänsä; ja ajanjakso, johon kohdistuu mahdollisuus (optio) päättää vuokrakausi ennen sopimuksessa määritettyä päättymispäivää, jota Finnair kohtuudellisella varmuudella ei aio hyödyntää. Käyttöomaisuuteen luokiteltaviksi vuokrasopimuksiksi ei luokitella lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joissa vuokrakausi on 12 kuukautta tai vähemmän, ja jotka eivät sisällä osto-optiota. Finnair määrittelee sopimuksen vuokrakauden sen täytäntöönpanokelpoisena ajanjaksona. Siten sopimukset, joissa sopimuskausi ei ole sitova, ja Finnairilla on oikeus
irtisanoa sopimus ilman toisen osapuolen lupaa korkeintaan vähämerkityksellisin seuraamuksin, eikä ole muita merkkejä sopimuksen täytäntöönpanosta, luokitellaan lyhytaikaisiksi. Vuokrasopimuksiksi ei myöskään luokitella arvoltaan vähäisiä sopimuksia, jotka eivät ole Finnairin kannalta merkittäviä.
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Tilinpäätös esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
varat taseeseensa sopimuksen alkaessa määrään, joka vastaa sen nettosijoitusta vuokrasopimukseen ja on yhtä suuri kuin sen tulevaisuudessa saamien vuokrien ja takaamattoman jäännösarvon nykyarvot yhteensä.
Finnair edelleenvuokraa lentokoneita, muutamia rakennuksia sekä toisinaan myös pieniä määriä maahuolintalaitteita, jotka se luokittelee sopimusehtojen mukaisesti rahoitus- tai operatiiviseksi leasingsopimukseksi. Vuokrasopimus luokitellaan sen alkamispäivänä, ja se arvioidaan uudelleen vain, jos vuokrasopimusta muutetaan. Finnair kirjaa edelleenvuokraussopimuksen alkamispäivänä taseeseensa saamisen (nettoinvestointi), joka vastaa vuokrasopimusten nykyarvoa ja takaamatonta jäännösarvoa. Se osa käyttöoikeushyödykkeestä, joka vuokrataan edelleen, kirjataan pois Finnairin taseesta. Käyttöoikeusomaisuuden ja edelleenvuokraussaamisen (nettoinvestointi) välinen erotus kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tulosvaikutteisesti. Myöhemmin saadut vuokramaksut kirjataan vuokrasaamisen takaisinmaksuina ja korkotuottoina.
Myynti- ja takaisinvuokraus
Finnair harjoittaa ajoittain lentokoneiden myynti- ja takaisinvuokrausta. Toiminnasta, jossa Finnair myy ja sitten vuokraa takaisin lentokoneita, johtuva omaisuus arvostetaan suhteessa omaisuuserän aikaisempaan kirjanpitoarvoon, joka liittyy Finnairin säilyttämään käyttöoikeuteen. Näin ollen Finnair kirjaa vain sen voiton tai tappion määrän, joka liittyy ostajavuokranantajalle siirrettyihin oikeuksiin.
Vuokrasopimukset
Vuokramaksujen diskonttauksessa käytetyn korkokannan ja vuokra-ajan määrittely, arvio lentokonevuokrien palautushetken huoltovelvoitteesta sekä edelleenvuokraussopimusten luokittelu operatiivisiin ja rahoitusleasingsopimuksiin edellyttävät johdolta harkintaa laadintaperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa. Käyttöoikeusomaisuus sisältyy rahavirtaa tuottavaan yksikköön, joka on testattu arvonalentumisen varalta tilinpäätöspäivänä. Tästä on kerrottu lisää liitetiedossa 2.3.
Käyttöoikeusomaisuus 2023
| Rakennukset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Lentokalusto | ja maa-alueet | Muu kalusto | Yhteensä |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2023 | 932,9 | 114 | 31,4 | 1 078,20 |
| Uudet sopimukset | 0,2 | 18,6 | 5,5 | 24,3 |
| Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot | 45,0 | 9,0 | -3,5 | 50,5 |
| Vähennykset | -46,2 | - | - | -46,2 |
| Tilikauden poistot | -156,9 | -13,1 | -7,7 | -177,8 |
| Arvonalentumiset | - | -13,7 | - | -13,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2023 | 775,0 | 114,8 | 25,6 | 915,3 |
Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot johtuvat pääasiassa vuokrasopimusten indeksimuutoksista sekä toimitilojen ja autopaikkojen vuokrasopimusten muutoksista. Vähennykset liittyvät Finnairilla aiemmin vuokrattuna olleeseen kahteen A320-lentokoneeseen ja seitsemään A321-lentokoneeseen, joiden vuokrasopimukset päätettiin koneiden omaksi oston yhteydessä.
Käyttöoikeusomaisuus 2022
| Lentokalusto | ja maa-alueet | Muu kalusto | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1 025,3 | 123,0 | 33,4 | 1 181,7 |
| 0,0 | 0,5 | 9,0 | 9,5 |
| 63,5 | 3,8 | -3,0 | 64,3 |
| -156,0 | -13,3 | -8,0 | -177,3 |
| 932,9 | 114,0 | 31,4 | 1 078,2 |
| Rakennukset |
= Laadintaperiaatteet = Keskeiset tilinpäätösarviot
Vuokrasopimusvelat
| Rakennukset ja | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lentokalusto | maa-alueet | Muu kalusto | |||||
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | |
| alle vuoden | 143,2 | 183,0 | 14,8 | 12,2 | 6,0 | 7,4 | |
| 1–5 vuotta | 464,8 | 605,5 | 51,5 | 41,1 | 20,5 | 22,3 | |
| yli 5 vuotta | 332,3 | 375,9 | 81,9 | 80,8 | 0,0 | 2,5 | |
| Yhteensä | 940,3 | 1 164,4 | 148,2 | 134,1 | 26,6 | 32,2 |
Konserni on vuokrannut lentokoneita, toimitiloja ja muuta käyttöomaisuutta, joita vastaava velka on kirjattu taseeseen. Vuokrasopimukset sisältävät eritasoisia vuokrakauden pidennysehtoja sekä erilaisia indeksi- ja muita ehtoja. Tilikauden lopussa konserni operoi 33 vuokralentokonetta, joiden vuokrakaudet päättyvät eri aikoina.
Rahoitusleasingsaamiset, konserni vuokranantajana
| Rakennukset ja maa-alueet |
||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
| alle 12 kk | 0,3 | 0,3 |
| 13–24 kk | 0,3 | 0,3 |
| 25–36 kk | 0,0 | 0,3 |
| 37–48 kk | 0,0 | 0,0 |
| 49–60 kk | 0,0 | 0,0 |
| yli 60 kk | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,8 | 1,1 |
Konsernilla oli tilikaudella rahoitusleasingsaamisia lentokenttäalueella sijaitsevista rakennuksista ja maaalueista.
Vuokrasopimukset tuloslaskelmalla
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Käyttöoikeusomaisuuden poistot | -177,8 | -177,3 |
| Vuokrasopimusvelkojen korkokulut | -70,7 | -80,1 |
| Korkotuotto alivuokrasopimuksista | 0,0 | 0,1 |
| Valuuttakurssien muutokset | 37,0 | -76,1 |
| Vuokrasopimusvelan suojaustulos | -4,6 | 19,1 |
| Lyhytaikaiset lentokonevuokrat miehistöineen | -26,9 | -28,4 |
| Lyhytaikaiset toimitilavuokrat | -3,8 | -3,2 |
| Muuttuvat ostoliikenteen ja rahtikapasiteetin vuokrat | -80,3 | -74,0 |
| Yhteensä | -327,1 | -419,9 |
Liiketoiminnan kuluihin sisältyy kuluja taseen ulkopuolisista lyhytaikaisista vuokrasopimuksista ja kapasiteettiin perustuvista sopimuksista, jotka eivät ole konsernin kannalta merkittäviä tai eivät ole IFRS 16-mukaisia vuokrasopimuksia. Lyhytaikaiset lentokonevuokrat miehistöineen ja muuttuvat ostoliikenteen ja rahtikapasiteetin vuokrat sisältyvät tuloslaskelmalla kapasiteettivuokrien erään ja lyhytaikaiset toimitilavuokrat sisältyvät kiinteistö-, IT- ja muihin kuluihin. Voitot myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyistä on kirjattu tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin tuottoihin. Vuokrasopimuksista johtuva tilikauden aikainen kassavirtavaikutus oli -376,3 miljoonaa euroa (-376,7).
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Vuokriin liittyvät taseen ulkopuoliset vastuut, konserni vuokralleottajana
| Kiinteistöjen vuokrat | Muut vuokrat | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 |
| alle vuoden | 2,6 | 2,5 | 0,9 | 1,5 |
| 1–5 vuotta | 4,7 | 5,5 | 0,5 | 0,9 |
| yli 5 vuotta | 7,0 | 6,7 | - | - |
| Yhteensä | 14,3 | 14,7 | 1,5 | 2,4 |
Vuokriin liittyvät taseen ulkopuoliset vastuut sisältää lyhytaikaisia vuokrasopimuksia sekä muita vuokrasopimuksia, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen tai jotka eivät sisällä IFRS 16-standardin mukaista vuokrasopimusta. Näistä sopimuksista ei siten ole kirjattu käyttöoikeusomaisuutta eikä vuokravelkaa. Merkittävin erä kiinteistöjen vuokrissa on koekäyttöpaikan käyttöoikeus, joka on jätetty vuokravelan ulkopuolelle siitä syystä, että koekäyttöpaikka ei ole yksinomaan Finnairin käytössä. Muut vuokrat sisältävät IT-laitteiden vuokria, jotka eivät ole olennaisia.
Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät taseen ulkopuoliset saamiset, konserni vuokralleantajana
| Lentokalusto | Rakennukset ja maa-alueet |
||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | |
| alle 12 kk | 23,5 | 23,5 | 2,3 | 2,1 | |
| 13–24 kk | 23,5 | 23,5 | 2,2 | 2,1 | |
| 25–36 kk | 23,5 | 23,5 | 1,9 | 2,1 | |
| 37–48 kk | 11,3 | 23,5 | 1,9 | 2,1 | |
| 49–60 kk | 3,4 | 11,3 | 0,8 | 1,8 | |
| yli 60 kk | 0,4 | 3,8 | 0,0 | 2,5 | |
| Yhteensä | 85,6 | 109,0 | 9,1 | 12,7 |
Konserni on vuokrannut 15 omistamaansa lentokonetta sekä toimitiloja ei-purettavissa olevilla operatiivisilla vuokrasopimuksilla. Lisäksi Finnair on edelleenvuokrannut 9 vuokraamansa lentokonetta operatiivisilla vuokrasopimuksilla. Näissä sopimuksissa on eritasoisia uudistamis- ja muita indeksiehtoja.
2.3 Poistot ja arvonalentumiset
Poistot
Omaisuuserien poistot on määritetty niiden odotetun taloudellisen pitoajan tai huoltojakson pituuden sekä jäännösarvon perusteella. Kaikki omaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä. Poistot aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Poistot lopetetaan joko silloin, kun omaisuuserä siirretään myytävänä pidettäväksi tai omaisuuserä kirjataan pois taseesta. Omaisuuserien taloudelliset pitoajat ja jäännösarvot on esitetty liitetiedossa 2.1.
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | 1,0 | 3,1 |
| Poistot omistetuista lentokoneista | 139,5 | 120,9 |
| Poistot käyttöoikeuslaivastosta | 156,9 | 156,0 |
| Poistot muista aineellisista hyödykkeistä | 14,3 | 15,8 |
| Poistot muista käyttöoikeusomaisuuksista | 20,9 | 21,3 |
| Poistot yhteensä | 332,6 | 317,1 |
| Arvonalentumiset | 13,7 | 32,7 |
| Arvonalentumiset yhteensä | 13,7 | 32,7 |
| Yhteensä | 346,2 | 349,8 |
| Poistot ja arvonalentumiset tuloslaskelmalla | 346,2 | 349,8 |
Poistot ja arvonalentumiset sisältää sekä suunnitelman mukaiset poistot että kaudella kirjatut arvonalentumiset. Kauden aikaiset poistot omistetuista lentokoneista kasvoivat, mikä johtui pääosin kauden aikana ostetuista yhdeksästä lentokoneesta.
Finnair kirjasi tilikauden 2023 aikana 13,7 miljoonan euron suuruisen arvonalentumisen liittyen lentokenttäalueella sijaitsevan maa-alueen ja sillä olevan rakennuksen vuokrasopimuksiin. Alaskirjaus johtui vuokrakiinteistön matalasta käyttöasteesta Nordic Regional Airlines AB:n kanssa yhteistyössä toteutettujen operatiivisten toimintojen uudelleenjärjestelyn seurauksena. Finnairin konsernitaseella vuokrasopimusveloissa raportoitu kyseiseen kiinteistöön liittyvä vuokrasopimusvelka katsauskauden lopussa oli 13,4 miljoonaa euroa.
Arvonalentumistestaus
Arvonalentumistestaus
Finnair arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että laivaston, jonkin muun käyttöomaisuuserän tai muiden pitkäaikaisten varojen arvo olisi alentunut. Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää arvoa luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Arvonalentuminen kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään rahavirtaa tuottavalle yksikölle, ja arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla. Finnair on verkostolentoyhtiö, jolla on vahvasti integroitu laivasto, ja se luokittelee laivastonsa (mukaan lukien käyttöomaisuuslaivastonsa) ja muut läheisesti toisiinsa liittyvät varat kuuluvaksi yhteen rahavirtaa tuottavaan yksikköön. Myös aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen pitoaika luokitellaan sisältyvän kyseiseen rahavirtaa tuottavaan yksikköön. Hyödykkeet, jotka on poistettu käytöstä tai joita pidetään ainoastaan myyntitarkoituksessa, erotetaan rahavirtaa tuottavasta yksiköstä ja arvioidaan erikseen.
= Laadintaperiaatteet
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittäminen
Finnair käyttää kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittelyssä ensisijaisesti käyttöarvomenetelmää. Käyttöarvo määritetään käyttäen diskontattuihin rahavirtoihin perustuvaa menetelmää, jossa rahavirtaennusteet perustuvat hallituksen hyväksymään viimeisimpään strategiaan ja tästä johdettuun ennusteeseen seuraavan viiden vuoden ajalle. Viiden vuoden ennusteperiodin jälkeiset rahavirrat perustuvat yhtiön johdon määrittämään pitkän aikavälin kasvuodotukseen. Arvonalentumistestauksessa käytettävien laskelmien laatiminen vaatii merkittävää johdon harkintaa ja arvioiden käyttöä, mistä syystä arviot ja oletukset voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvista lopputulemista.
Finnair ei vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen laatimisen yhteydessä tekemässään arviossa ole tunnistanut viitteitä mahdollisesta kassavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumisesta. Finnairin johto on viitteiden arvioinnin lisäksi laatinut yhtiön sisäisen prosessin mukaisen vuosittaisen arvonalennustestauksen, joka ei osoittanut tarvetta arvonalentumiselle. Arvonalentumistestauksessa minkään yksittäisen keskeisen oletuksen mahdollinen muutos ei johtaisi arvonalentumiskirjauksen tekemiseen.
Aiemmalla, 31.12.2022 päättyneellä tilikaudella, Finnair piti COVID-19-pandemiaa ja Venäjän ilmatilan sulkua seuranneita taloudellisia ja liiketoiminnallisia negatiivisia vaikutuksia viitteinä mahdollisesta arvonalentumisesta ja laati arvonalennustestin, jonka perusteella kassavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä rahamäärä (2 059,2 miljoonaa euroa) ylitti omaisuuserien kirjanpitoarvon (1 635,0 miljoonaan euroa). Diskonttokorkona käytetty pääoman kustannus verojen jälkeen oli 8,5 % ja ennen veroja 9,9 %. Huomioidakseen liiketoimintaympäristön korostuneen epävarmuuden, Finnair sovelsi laskelmissa odotusarvomenetelmää, joka huomioi kolme eri ennusteskenaariota, joille kullekin johto oli erikseen määritellyt todennäköisyydet. Aiemmalla tilikaudella laaditusta arvonalennustestistä ja siinä käytetyistä oletuksista on kerrottu tarkemmin vuoden 2022 konsernitilinpäätöksessä.
= Keskeiset tilinpäätösarviot = Osion sisältö = Laadintaperiaatteet
3 Pääomarakenne ja rahoituskulut
3.1 Rahoitustuotot ja -kulut
Pääomarakenne ja rahoituskulut -ryhmään on koottu rahoitusvaroihin ja –velkoihin, sekä omaan pääomaan liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta kokonaiskuva konsernin rahoituksellisesta asemasta olisi paremmin hahmotettavissa. Liitetieto osakekohtaisesta tuloksesta on liitetty osaksi oman pääoman tietoja.
Korkotuotot ja -kulut
Korkotuotot ja -kulut kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Merkittävien investointien rahoittamisesta aiheutuvat korkokulut aktivoidaan osaksi omaisuuden hankintamenoa ja poistetaan taloudellisena pitoaikana.
Rahoitusvaroista kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.2 ja korollisista veloista kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.3.
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Korkotuotot vuokrasopimuksista | 0,0 | 0,1 |
| Tuotot tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoitusinstrumenteista | 38,0 | 3,7 |
| Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista | 14,7 | 2,7 |
| Muut korkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| Muut rahoitustuotot | 3,4 | 0,1 |
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 56,2 | 6,5 |
| Korkokulut vuokrasopimuksista | -70,7 | -80,1 |
| Muut rahoituskulut | -25,4 | -29,7 |
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista veloista | -46,0 | -28,1 |
| Rahoituskulut yhteensä | -142,2 | -137,9 |
| Kurssivoitot ja tappiot | 13,7 | -38,8 |
| Rahoituskulut, netto | -72,3 | -170,2 |
Konsernin suojauslaskennan tehokkuustestauksessa todettiin, että sekä rahavirran, että käyvän arvon suojaus on tehokasta. Näin ollen rahoituseriin ei sisälly tehottomuutta vuoden 2023 tilinpäätöshetkellä eikä myöskään vertailuvuonna 2022. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy käyvän arvon suojausinstrumenteistä ja suojattavasta riskistä johtuvista suojauskohteista yhtäläinen määrä voittoja ja tappioita.
Vuoden 2023 rahoituskuluihin kirjatut kurssivoitot ja tappiot koostuvat 1,1 miljoonan euron realisoituneista nettokurssitappioista ja 14,8 miljoonan euron realisoitumattoimista nettokurssivoitoista, jotka johtuivat pääasiassa Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta euroon nähden. Tilikaudella 2023 on aktivoitu A350-investointiohjelmaan liittyen yhteensä 3,0 miljoonaa euroa korkokuluja (1,8). Korkojen aktivoinnista on kerrottu liitetiedossa 2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus.
Muut rahoituskulut sisältävät muun muassa takauksiin liittyviä kuluja sekä veroihin liittyviä viivästysseuraamuksia ja veronkorotuksia.
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Tilinpäätös esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
-
- Pääomarakenne ja rahoituskulut
Hallituksen esitys osingonjaosta
3.2 Rahoitusvarat
Rahoitusvarat
Konsernissa rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9 "Rahoitusinstrumentit" – standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät varat kuten velkakirjasijoitukset ja rahamarkkinarahastot. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaikki ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja arvostetaan jokaisessa tilinpäätöksessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät, sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan Finnair-konsernissa hankintahintaan luotettavan käyvän arvon puuttuessa.
Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset kuten yritystodistukset ja talletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia ja lentokonevuokrien takuutalletuksia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten luottoriskin kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella jokaisessa ikääntymisluokassa. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Myyntisaamisten odotetuista luottotappiosta on kerrottu liitetiedossa 1.2.3. Myyntiin liittyvät saamiset.
Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin, kuten velkakirjasijoitukset ja rahamarkkinarahastoihin, sillä ne arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jolloin odotetut luottotappiot on jo otettu huomioon. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta, Finnair suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kriteerien toteutuessa arvonalentumista tulosvaikutteisesti.
Rahavarat
Taseen rahavarat koostuvat käteisvaroista ja lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta. Valuuttamääräiset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja.
= Laadintaperiaatteet
3.2.1 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Yritys- ja sijoitustodistukset ja joukkovelkakirjalainat | 53,4 | 47,8 |
| Lyhyen koron rahastot | 723,4 | 690,8 |
| Yhteensä | 776,8 | 738,6 |
| Vastapuolien luottoluokittelu | ||
| Parempi kuin A | ||
| A | - | 11,0 |
| BBB | 21,7 | 12,0 |
| BB | 3,9 | 2,0 |
| Luottoluokittelemattomat | 751,2 | 713,7 |
| Yhteensä | 776,8 | 738,6 |
Tilinpäätöshetkellä sijoitukset luottoluokittelemattomiin instrumentteihin sisälsivät pääosin sijoitukset rahamarkkinarahastoihin (EUR 723,4 miljoonaa euroa).
Konsernin rahavarojen sijoittamisesta ja rahoituspolitiikasta kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.5 Rahoitusriskien hallinta. Rahavarojen käyvät arvot ja IFRS-luokittelu on esitetty liitetiedossa 3.6 Rahavarojen- ja velkojen luokittelu.
3.2.2 Rahavarat
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitalletukset | 145,1 | 785,8 |
| Yhteensä | 145,1 | 785,8 |
Rahavarat sisältävät käteisvarat ja vaadittaessa nostettavia pankkitalletuksia. Valuuttamääräiset erät ja pankkitalletukset on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Rahavirtalaskelman liitetiedoissa on esitetty rahavarojen täsmäytys taseen lukuihin.
3.3 Rahoitusvelat
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen eriin luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiokulut on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Lainoista esitetään lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat. Valuuttamääräiset lainat arvostetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin ja kurssierot kirjataan rahoituseriin.
Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta kun yhtiö on täyttänyt sopimusperusteisen velvoitteensa.
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Konsernin korolliset velat laskivat tilikauden 2023 aikana. Merkittävimmät korollisiin velkoihin vaikuttavat rahoitusjärjestelyt vuoden 2023 aikana olivat 100 miljoonan euron ja 220 miljoonan euron TyEL takaisinlainan lyhennykset kesäkuussa ja joulukuussa 2023. Korottomat pitkäaikaiset velat sisältävät pääosin vuokra- ja huoltovarauksia liittyen lentokoneisiin, jotka on vuokrattu muille lentoyhtiöille.
JOLCO-lainat ja muut lainat sisältävät kolmen A350-lentokoneen hankintaa varten nostetut JOLCO-lainat (Japanese Operating lease with call option) sekä saadun vientiluottotakauksen yhdelle A350-lentokoneelle. Vientiluottotakaus on velkajärjestely koneen rahoittamiseksi. Finnairin kirjanpidossa JOLCO-rahoitus käsitellään lainana ja kone omistettuna. Korottomat velat sisältävät pääosin vuokra- ja huoltovarauksia liittyen lentokoneisiin, jotka on vuokrattu muille lentoyhtiöille.
Lyhytaikaiset korolliset velat
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen | 80,0 | 199,6 |
| JOLCO-lainat ja muut lainat | 40,4 | 40,4 |
| Vuokrasopimusvelat | 164,0 | 202,7 |
| Yhteensä | 284,3 | 442,7 |
JOLCO-lainat ja muut lainat sisältävät kolmen A350 koneiden hankintaa varten nostetut JOLCO-lainat (Japanese Operating lease with call option) ja vientiluottotakauksen yhdelle A350 koneelle. Finnairin kirjanpidossa JOLCO-rahoitus käsitellään lainana ja kone omistettuna.
| Käypä arvo | Kirjanpitoarvo | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Korolliset velat, miljoonaa euroa | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | |
| Vuokrasopimusvelat | 1115,0 | 1 330,7 | 1115,0 | 1 330,7 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 272,1 | 512,9 | 279,7 | 598,8 | |
| Joukkovelkakirjalainat | 371,9 | 298,0 | 381,3 | 397,9 | |
| JOLCO-lainat ja muut | 231,9 | 217,3 | 249,5 | 301,8 | |
| Yhteensä | 1 990,9 | 2 358,9 | 2 025,6 | 2 629,2 |
Velkojen käyvät arvot (poislukien vuokrasopimusvelat) on laskettu diskonttaamalla velkojen tulevat kassavirrat käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakorkoa ja yrityksen luottoriskipreemiota. Joukkovelkakirjojen käypä arvo on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivän noteerattua hintaa (97,2).
| Konsernin tuloslaskelma | Pitkäaikaiset velat | ||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | Lainat rahoituslaitoksilta, pitkäaikaiset | 199,8 | 399,2 |
| JOLCO-lainat ja muut lainat | 209,2 | 261,3 | |
| Konsernin tase | Joukkovelkakirjalainat | 381,3 | 397,9 |
| Vuokrasopimusvelat | 951,0 | 1 128,0 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma | Korolliset velat yhteensä | 1 741,3 | 2 186,4 |
| Korottomat velat | 6,9 | 6,3 | |
| Laskelma konsernin oman | Yhteensä | 1 748,1 | 2 192,7 |
| pääoman muutoksista |
| Lyhytaikaiset lainat |
Pitkäaikaiset lainat |
Lyhytaikaiset vuokra sopimusvelat |
Pitkäaikaiset vuokra sopimusvelat |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitukseen liittyvät bruttovelat, 1.1.2023 |
240,0 | 1 058,4 | 202,7 | 1 128,0 | 2 629,1 |
| Takaisinmaksut | -239,8 | -137,5 | -198,1 | - | -575,5 |
| Hankinnat | - | - | 3,1 | 73,1 | 76,1 |
| Luovutukset | - | - | - | -56,9 | -56,9 |
| Valuuttakurssioikaisut | - | -12,4 | -5,7 | -31,0 | -49,1 |
| Siirto lyhytaikaisiin velkoihin | 120,0 | -120,0 | 162,1 | -162,1 | 0,0 |
| Muut muutokset, joihin ei liity maksua |
0,1 | 1,7 | - | - | 1,8 |
| Rahoitukseen liittyvät bruttovelat, 31.12.2023 |
120,3 | 790,2 | 164,0 | 951,1 | 2 025,6 |
| Lyhytaikaiset lainat |
Pitkäaikaiset lainat |
Lyhytaikaiset vuokra sopimusvelat |
Pitkäaikaiset vuokra sopimusvelat |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitukseen liittyvät bruttovelat, 1.1.2022 |
441,7 | 986,2 | 176,9 | 1204,1 | 2 808,9 |
| Takaisinmaksut | -144,0 | - | -193,4 | - | -337,4 |
| Hankinnat | - | - | 3,9 | 69,2 | 73,1 |
| Luovutukset | - | - | - | -5,7 | -5,7 |
| Valuuttakurssioikaisut | - | 14,4 | 9,1 | 66,5 | 90,0 |
| Siirto lyhytaikaisiin velkoihin | -57,2 | 57,2 | 206,1 | -206,1 | 0,0 |
| Muut muutokset, joihin ei liity maksua |
-0,4 | 0,6 | - | - | 0,2 |
| Rahoitukseen liittyvät bruttovelat, 31.12.2022 |
240,0 | 1 058,4 | 202,7 | 1128,0 | 2 629,1 |
Rahoitusvelkojen erääntymisajat
| 31.12.2023 milj. euroa | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | Myöhemmin | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset | - | 23,4 | 11,7 | - | - | - | 35,1 |
| JOLCO-lainat ja muut, vaihtuvakorkoiset | 40,4 | 85,9 | 31,9 | 10,0 | 10,1 | 39,3 | 217,5 |
| Lainat rahoituslaitoksilta, vaihtuva korkoinen | 80,0 200,0 | - | - | - | - | 280,0 | |
| Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset | - 382,5 | - | - | - | - | 382,5 | |
| Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset | 127,6 | 131,9 | 101,8 | 89,7 | 68,5 | 329,0 | 848,5 |
| Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset | 36,4 | 36,4 | 35,9 | 37,7 | 35,0 | 85,2 | 266,5 |
| Korolliset rahoitusvelat yhteensä | 284,4 860,1 | 181,2 | 137,3 | 113,7 | 453,4 | 2 030,1 | |
| Maksut valuuttajohdannaisista | 872,4 | 2,3 | 2,7 | - | 1,7 | - | 879,1 |
| Saamiset valuuttajohdannaisista | -864,9 | - | - | - | - | - | -864,9 |
| Hyödykejohdannaiset | 15,8 | 1,5 | - | - | - | - | 17,4 |
| Ostovelat ja muut velat | 274,1 | - | - | - | - | - | 274,1 |
| Sopimuksiin perustuvat korkomaksut | 96,8 | 73,2 | 45,1 | 34,6 | 27,6 | 84,1 | 361,3 |
| Yhteensä | 678,5 937,2 229,1 | 171,9 142,9 | 537,5 | 2 697,0 |
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Tilinpäätös esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
| 2023 | 20222 |
|---|---|
| 80,0 | 199.6 |
| 40.4 | 40.4 |
| 164.0 | 202,7 |
| 284,3 | 442.7 |
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
on maksettu vuonna 2021 ja erääntyy vuonna 2025. Vastaavasti JOLCO-lainat eivät sisällä 3,1 miljoonan euron kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2016 ja erääntyy vuonna 2025 ja lainat rahoituslaitoksilta ei sisällä 0,3 miljoonaa euroa TyEL takaisinlainan järjestelypalkkiota, joka on maksettu 2022. Näin ollen, korollisten rahoitusvelkojen erääntymistaulukko poikkeaa tasearvosta yhteensä kulujaksotusten verran. Finnair on lyhentänyt TyEL-takaisinlainaansa 320 miljoonaa euroa vuoden 2023 aikana. TyEL-takaisinlainaa on jäljellä 280 miljoonaa euroa, ja sillä on takaisinmaksuaikataulu, jossa maksetaan 80 miljoonan euron ja 200 miljoonan euron lyhennykset. Ensimmäinen 80 miljoonan euron lyhennys maksetaan vuoden 2024 toisen kvartaalin aikana ja toinen 200 miljoonan euron lyhennys maksetaan vuoden 2025 toisen kvartaalin aikana.
Leasingvelkojen vähimmäisvuokrien kokonaismäärät, nykyarvot ja diskonttomäärät on esitetty liitetiedossa 2.2 Vuokrasopimukset.
Korolliset velat jakaantuvat valuutoittain seuraavasti:
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| EUR | 841,2 | 1 170,7 |
| USD | 1 149,2 | 1 418,7 |
| JPY | 35,1 | 39,6 |
| HKD | 0,1 | 0,1 |
| SGD | - | 0,0 |
| 2 025,6 | 2 629,1 |
Korollisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo oli 5,0 % (4,0 %).
Korollisten velkojen koronmääräytymisjakso
| Konsernin tuloslaskelma | Rahoitusvelkojen erääntymisajat | Korollisten velkojen koronmääräytymisjakso | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2022 milj. euroa | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | Myöhemmin | Yhteensä | 2023 | 2022 | ||
| Konsernin laaja tuloslaskelma | JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset | - | - | 26,0 | 13,0 | - | - | 39,0 | Enintään 6 kuukautta | 22,2 % | 23,6 % |
| JOLCO-lainat ja muut, vaihtuvakorkoiset | 40,4 | 41,8 | 89,0 | 33,0 | 10,3 | 51,2 | 265,8 | 6–12 kuukautta | 0,1 % | 3,9 % | |
| Konsernin tase | Lainat rahoituslaitoksilta, vaihtuva korkoinen |
200,0 200,0 200,0 | - | - | - | 600,0 | 1–5 vuotta | 43,9 % | 43,2 % | ||
| Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset | - | - 400,0 | - | - | - | 400,0 | Yli 5 vuotta | 33,8 % | 29,3 % | ||
| Konsernin rahavirtalaskelma | Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset | 144,4 | 148,0 | 150,0 | 104,6 | 86,3 | 353,7 | 987,0 | Yhteensä | 100,0 % | 100,0 % |
| Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset | 58,2 | 61,0 | 51,5 | 32,9 | 34,6 | 105,5 | 343,7 | ||||
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista |
Korolliset rahoitusvelat yhteensä | 443,1 450,8 916,5 183,6 | 131,2 | 510,4 | 2 635,5 | Rahoitusvelkojen erääntymisajat | |||||
| Maksut valuuttajohdannaisista | 809,4 | - | - | - | - | - | 809,4 | ||||
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Saamiset valuuttajohdannaisista | -792,1 | -8,7 | - | - | - | - | -800,8 | milj. euroa | ||
| Hyödykejohdannaiset | 4,4 | 0,2 | - | - | - | - 4,6 |
1 000 | ||||
| 1. Liiketulos |
Ostovelat ja muut velat | 234,7 | - | - | - | - | - | 234,7 | 860,1 | ||
| Sopimuksiin perustuvat korkomaksut | 121,4 | 98,9 | 69,5 | 39,9 | 29,8 | 92,8 | 452,3 | 800 | |||
| 2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset |
Yhteensä | 820,9 541,2 986,0 223,5 160,9 | 603,2 | 3 335,7 | 600 | ||||||
| 3. Pääomarakenne ja rahoituskulut |
453,4 | ||||||||||
| 4. Konsolidointi |
Konsernin vaihtuvakorkoiset lainat ja leasingsopimukset on sidottu 3 kuukauden viitekorkoihin. Rahoitusvelkojen erääntymistaulukko ei sisällä joukkovelkakirjalainasta tehtyä 1,2 miljoonan euron euron kulujaksotusta, joka |
400 284,4 |
|||||||||
| 5. Muut liitetiedot |
on maksettu vuonna 2021 ja erääntyy vuonna 2025. Vastaavasti JOLCO-lainat eivät sisällä 3,1 miljoonan euron | 181,2 137,3 |
Valtion tuki Finnairin rahoitusjärjestelyissä
Valtiontuki osakeannissa
Finnair julkisti 27.10.2023 noin 570 miljoonan euron kokoisen merkintäoikeusannin ehdot ja merkintäoikeusanti saatiin päätökseen 23.11.2023. Finnair toteutti osakeannin tarjoamalla yhtiön nykyisille osakkeenomistajille annettavien merkintäetuoikeuksien nojalla enintään 19 012 413 069 uutta osaketta merkittäväksi.
Suomen valtio sitoutui peruuttamattomasti merkitsemään suhteellisen osuutensa uusista osakkeista sille allokoitavien merkintäoikeuksien perusteella ehtojen mukaisesti. Suomen valtio maksoi osallistumisensa osakeantiin kuittaamalla koko merkintähinnan vastaavalla määrällä pääomalainan pääomaa. Summa kokonaisuudessaan oli noin 318,6 miljoonaa euroa. Osakeannin toteuttamisen jälkeen Finnair maksoi Suomen valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan eli 81,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnair maksoi valtiolle pääomalainaan liittyvät korot ja muut maksut eli yhteensä 48,9 miljoonaa euroa. Näin ollen pääomalaina on kokonaisuudessaan maksettu takaisin.
Valtiontuki TyEL-takaisinlainan uudelleenrahoituksessa
Euroopan komission kilpailuviranomainen antoi 20.6.2022 hyväksyntänsä Suomen valtion myöntämälle 540 miljoonan euron takauksen jatkamiselle koskien TyEL-takaisinlainaa. Ylläpitääkseen tarvittavaa kassaa vallitsevassa epävarmassa toimintaympäristössä yhtiö on sopinut muiden osapuolten kanssa, että jatkettujen takausten myötä laina-aikaa jatketaan vuoteen 2025 saakka ja takaisinmaksuaikataulua muutetaan siten, että yhtiö lyhentää lainaa kesäkuusta 2023 alkaen 100 miljoonaa euroa puolivuosittain, kuitenkin niin, että kaksi
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Tilinpäätös esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Hallituksen esitys osingonjaosta
3.4 Vastuusitoumukset
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset | 51,5 | 52,5 |
| Yhteensä | 51,5 | 52,5 |
3.5 Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnan periaatteet
Finnair-konsernin liiketoiminnan luonne altistaa yhtiön useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, luotto- ja likviditeettiriskeille sekä hyödykkeiden hintariskeille. Konsernin politiikkana on rajata näiden riskien aiheuttamaa epävarmuutta kassavirtaan, tulokseen, taseeseen ja omaan pääomaan. Rahoitusriskien hallinta perustuu rahoitusriskien ohjausryhmän valmistamaan ja hallituksen hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään kullekin eri riskityypille sallitut minimi- ja maksimitasot. Rahoituspolitiikan ja riskienhallinnan käytännön toteutus on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle.
Valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden hallinnassa yhtiö käyttää rahoituspolitiikan määrittelemissä rajoissa seuraavia johdannaisinstrumenttejä: termiinejä, swappeja ja optioita. Johdannaiset määritellään niiden tekohetkellä erittäin todennäköisten kassavirtojen suojauksiksi (rahavirtasuojaus), sitovien ostosopimusten suojauksiksi (kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojaus) tai taloudellisiksi johdannaisiksi, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä (taloudellinen suojaus). Finnair-konsernissa toteutetaan tulevan kassavirran suojauksena (rahavirtasuojaus) erittäin todennäköisten ennustettujen valuuttamääräisien myyntien ja kulujen valuuttasuojausta ja lentopetrolin hinta- ja valuuttariskin suojausta IFRS 9 -suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Käyvän arvon suojauksena on toteutettu korkosuojausta liikkeelle lasketulle joukkovelkakirjalainalle, sekä kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojauksena lentokoneinvestointien valuuttasuojausta.
Lentotoiminnan polttoaineiden hintariski
Polttoaineen hintariski tarkoittaa sitä kassavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu polttoaineen hintavaihtelusta.
Lentopetrolin hintariskin hallinnassa Finnair käyttää lentopetrolitermiinejä ja optioita. Lentopetrolijohdannaisten kohde-etuutena käytetään Jet Fuel CIF Cargoes NWE -indeksiä, sillä noin 64 prosenttia Finnairin polttoaineen ostosopimuksista pohjautuu kyseiseen hintaindeksiin. Finnair noudattaa lentopetrolisuojauksissaan aikahajauttamisen periaatetta. Finnair päivitti rahoituspolitiikkaansa joulukuussa 2023, ja suojaushorisontti pidennettiin 12 kuukaudesta 18 kuukauteen. Rahoituspolitiikan mukaan suojauksia tulee lisätä kunkin vuosineljänneksen aikana siten, että suojausaste on noin 70 prosentin ja 95 prosentin välillä tavoitetason ollessa 80 prosenttia ensimmäisen vuosineljänneksen osalta. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen suojausaste laskee jokaisella vuosineljänneksellä. Suojauksien jaksottamisella periodikohtainen petrolikulu ei hintojen laskiessa ole yhtä alhainen kuin spot-pohjainen hinta, mutta toisaalta spot-hintojen noustessa petrolikulu nousee hitaammin.
Polttoainesuojaukset käsitellään kirjanpidossa rahavirran suojauksena IFRS 9 -suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. IFRS 9 mukaan rahavirran suojaukseksi määriteltyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Omaan pääomaan kirjattu käyvän arvon muutos puretaan tulokseen samaan aikaan suojattavan erän kanssa. Vuoden 2023 aikana Finnair on suojannut polttoaineriskin kokonaan erottamatta sen riskikomponentteja, kuten raakaöljyn hintariski.
Suojatessaan polttoainehinnan riskiä, Finnair määrittää polttoainekulutuksen suojatuiksi eriksi kerroksittain. Kerroksilla tarkoitetaan eri vertailuhintojen mukaan laskettua polttoainekulutusta. Ensimmäinen kerros
viimeistä 100 miljoonan euron lyhennystä maksetaan kokonaisuudessaan 15.5.2025. TyEL-takaisinlainan ehtojen mukaisesti lainalla on oltava voimassa oleva takaus lainanantajalle. Takauksen TyEL-takaisinlainalle on antanut Suomen valtio ja liikepankki.
sisältää Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin mukaan laskettuja polttoaineostoja, ja muut kerrokset sisältävät muiden indeksien mukaan (etenkin Cargoes FOB Singapore) laskettuja polttoainekuluja. Kaikkien polttoainejohdannaisten kohde-etuutena käytetään Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksiä, ja nämä määritellään korrelaatiosuojiksi, kun suojaudutaan eri indeksien mukaan määräytyvien polttoaineostojen hinnanheilahtelulta. Näin ollen tämä voi aiheuttaa suojauksen tehottomuutta, jos Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin ja alla olevan polttoainekulutuksen vertailuhinnan välinen korrelaatio ei riitä suojausinstrumentin ja suojauskohteen käypien arvojen muutosten kumoutumiseen. Ylisuojauksen tai riittämättömän korrelaation aiheuttama tehottomuus kirjataan Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja lentokaluston huoltojen valuuttakurssimuutokset-erään.
Rahoitusriskien hallinnan päivitys
Finnair on vuoden 2023 aikana jatkanut normaaleja suojausoperaatioita. Vuoden 2023 aikana Finnair on nostanut suojausasteitaan tasaisesti korkeammille tasoille ja joulukuussa 2023 rahoituspolitiikkaa uudistettiin suojausasteiden ja suojaushorisontin osalta. Päivitetyssä rahoituspolitiikassa suojausasteiden minimi-, maksimija tavoitetasoja nostettiin viisi prosenttia. Lisäksi suojaushorisonttia pidennettiin 12 kuukaudesta 18 kuukauteen.
| Nimellismäärän ajoitus ja | Suojattu hinta | Nimellismäärä | Erääntymisaika | ||
|---|---|---|---|---|---|
| suojattu hinta | \$/tonni | (tonnit) | Vuoden aikana | 1–2 vuotta | |
| 31.12.2023 | |||||
| Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin mukaan laskettu polttoainekulutus |
892,1 | 655 264 | 626 264 | 29 000 | |
| Cargoes FOB Singapore-indeksin mukaan laskettu polttoainekulutus |
918,3 | 21 736 | 21 736 | - | |
| 31.12.2022 | |||||
| Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin mukaan laskettu polttoainekulutus |
1 042,9 | 358 000 | 338 000 | 20 000 | |
| Cargoes FOB Singapore-indeksin mukaan laskettu polttoainekulutus |
|||||
Erittäin todennäkoisia polttoaineostoja suojaavien instrumenttien suojattu keskihinta lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan suojaava, eli ostettu, instrumentti optioiden kaulusrakenteista. Kyseisellä menetelmällä laskettu suojattu hinta edustaa siis konsernin kannalta huonointa toteumaa. Paras mahdollinen suojattu hinta, joka lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan optioiden kaulusrakenteen myyty instrumentti, on 798,96 Yhdysvaltain dollaria tonnilta NWE-kulutuksen puolelta ja 809,38 dollaria SING-kulutuksen puolelta. Suojauslaskennan ulkopuoliset optiot eivät ole mukana kummassakaan laskelmassa.
Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut 73 prosenttia ennustetuista polttoaineostoistaan vuoden 2024 ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta ja 42 prosenttia toiselta vuosipuoliskolta. Tilikaudella 2023 lentotoiminnan polttoaineiden osuus suhteessa konsernin liikevaihtoon oli noin 30 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä ennuste vuodelle 2024 on noin 29 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä lentopetrolin markkinahinnan 10 prosentin nousu lisää – ilman suojaustoimintaa reittiliikenteen ennustetuilla lentomäärillä laskettua – vuosittaista petrolikulua arviolta 77 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – petrolin 10 prosentin nousu alentaa toiminnallista liikevoittoa noin 49 miljoonaa euroa.
Valuuttariski
Valuuttariski tarkoittaa sitä kassavirran, tuloksen ja taseen epävarmuutta, joka aiheutuu valuuttakurssimuutoksista.
Finnair-konsernin valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja myynneistä, lentokoneiden huoltomaksuista, ylilentomaksuista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Konsernin liikevaihdosta noin 59 prosenttia kertyy euroina.Tärkeimmät muut ulkomaiset liikevaihtovaluutat ovat Yhdysvaltain dollari (9 prosenttia liikevaihdosta), Japanin jeni (4 prosenttia) ja Englannin punta (4 prosenttia). Vieraiden valuuttojen osuus konsernin operatiivisista kustannuksista on noin 40 prosenttia. Tärkein ostovaluutta on Yhdysvaltain dollari, jonka osuus on noin 34 prosenttia kaikista operatiivisista kuluista. Merkittävin
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
dollarikulueriä on polttoainekulut. Suurimmat investoinnit, lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta, tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa.
Rahoituspolitiikka jakaa valuuttaposition kolmeen osaan; ennustettuun kassavirtaan, tase- ja investointipositioon.
Kassavirtapositio muodostuu pääasiassa dollarimääräisistä kuluista ja useissa eri valuutoissa tapahtuvista myyntituloista. Ennustetut polttoaineostot, lentokaluston huoltokulut ja liikennöimismaksut muodostavat samankaltaisten suojauskohteiden ryhmän, joka suojataan samalla suojausinstrumentilla. Kassavirran suojaamisen tarkoitus on vähentää kurssivaihteluiden aiheuttamaa volatiliteettia kassavirrassa ja operatiivisessa tuloksessa. Tämä toteutetaan suojaamalla porrastetusti kahta suurinta valuuttaa sekä hyödyntämällä monien valuuttojen portfolion hajautushyötyä. Suojaussopimukset ajoitetaan erääntymään samaan ajankohtaan operatiivisten kulujen rahavirtojen toteutumisen kanssa. Suojauslimiitit on asetettu vain kahdelle suurimmalle valuuttariskilähteelle, eli Japanin jenille (JPY) ja Yhdysvaltain dollarin korille (USD-kori, joka sisältää Yhdysvaltain ja Hong Kongin dollarit). Finnair päivitti rahoituspolitiikkaansa joulukuussa 2023, ja sekä Japanin jenin että Yhdysvaltain dollarin korin suojaushorisonttia pidennettiin 12 kuukaudesta 18 kuukauteen. Suojaushorisontti on jaettu kuuteen kolmen kuukauden periodiin. Rahoituspolitiikan mukaan suojauksia tulee lisätä kunkin vuosineljänneksen aikana siten, että suojausaste on noin 70 prosentin ja 95 prosentin välillä tavoitetason ollessa 80 prosenttia ensimmäisen vuosineljänneksen osalta. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen suojausaste laskee jokaisella vuosineljänneksellä.
Investointipositioon kuuluvat seuraavien neljän vuoden aikana toteutettavat valuuttamääräiset lentokoneinvestoinnit, joiden osalta on allekirjoitettu sitova hankintasopimus, sekä sovitut myynti ja takaisinvuokraus- transaktiot. Rahoituspolitiikan mukaan Finnair suojaa 50-100 % nettoinvestoinneista. Tulevat lentokoneinvestoinnin suojaukset toteutetaan IFRS 9 sitovan ostosopimuksen käyvän arvon suojauksena. Tasepositio muodostuu valuuttamääräisistä rahoitusvaroista ja -veloista sekä muista valuuttamääräisistä tase-eristä kuten varaukset, myyntisaamiset, ostovelat, vuokravelat ja myytävänä olevista omaisuuseristä.
Taseposition maksimisuojauaste on 100 % ja minimisuojausaste on 0 %.
Ennustettujen liiketoiminnan nettokassavirtojen osalta, Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut 57 prosenttia USD-korista ja 50 prosenttia Japanin jenistä seuraavalle 12 kuukaudelle. Tilinpäätöshetkellä – ilman suojaustoimintaa – dollarin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti 12 kuukauden liiketulokseen noin 62 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti noin 12 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – dollarin 10 prosentin vahvistuminen heikentää liiketulosta noin 29 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin heikentyminen huonontaaliike tulosta noin 5 miljoonalla eurolla. Edellä mainituissa luvuissa dollaririskiin on sisällytetty myyntivaluuttana Hongkongin dollari, jonka historiallinen korrelaatio dollarin kanssa on erittäin korkea.
Taseposition osalta suojausasteet olivat tilinpäätöshetkellä USD:n osalta 89 prosenttia ja jenin osalta 86 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä – ilman suojaustoimintaa – dollarin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti tulokseen 115 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti 4 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – dollarin 10 prosentin vahvistuminen heikentää tulosta 13 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin vahvistuminen huonontaa tulosta noin 0,6 miljoonaa euroa.
| Erääntymisaika | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellismäärän ajoitus milj. euroa 31.12.2023 |
Nimellismäärä (brutto) |
Vuoden aikana |
1–2 vuotta | 2–4 vuotta | ||
| USD | 1 179,8 | 923,4 | 114,0 | 142,5 | ||
| JPY | 103,1 | 103,1 | - | - |
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan.
| Tuloksen valuuttariski milj. euroa 31.12.2023 | JPY | USD-kori |
|---|---|---|
| Ennustetut liiketoiminnan nettokassavirrat, 12kk | 136,3 | -639,7 |
| Liiketoiminnan nettokassavirtojen suojat, 12kk | -69,8 | 373,2 |
| Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon | 152,09 | 1,09 |
| Liiketoiminnan rahavirtojen valuuttariskit suojauksen jälkeen, 12kk | 66,6 | -266,5 |
Erittäin todennäkoisia ennustettuja myyntejä ja ostoja suojaavien instrumenttien suojattu keskikurssi lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan suojaava, eli ostettu, instrumentti optioiden kaulusrakenteesta. Kyseisellä menetelmällä laskettu suojattu hinta edustaa siis konsernin kannalta huonointa toteumaa. Paras mahdollinen suojattu kurssi, joka lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan optioiden kaulusrakenteen myyty instrumentti, on 1,10 Yhdysvaltain dollarin puolelta ja 152,09 Japanin jenin puolelta.
| Taseen valuuttariski milj. euroa 31.12.2023 | JPY | USD |
|---|---|---|
| Nettotasepositio | -39,3 | -718,6 |
| Nettotaseposition suojat | 33,4 | 590,9 |
| Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon | 155,92 | 1,09 |
| Taseposition valuuttariskit suojauksen jälkeen | -5,9 | -127,7 |
| USD |
|---|
| -289,2 |
| 158,9 |
| 1,11 |
| -130,3 |
| Tuloksen valuuttariski milj. euroa 31.12.2022 | JPY | USD-kori |
|---|---|---|
| Ennustetut liiketoiminnan nettokassavirrat, 12KK | 83,4 | -707,1 |
| Liiketoiminnan nettokassavirtojen suojat, 12KK | -26,2 | 258,5 |
| Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon | 141,05 | 1,05 |
| Liiketoiminnan rahavirtojen valuuttariskit suojauksen jälkeen, 12KK | 57,1 | -448,7 |
| Taseen valuuttariski milj. euroa 31.12.2022 | JPY | USD |
|---|---|---|
| Nettotasepositio | -43,8 | -988,5 |
| Nettotaseposition suojat | 38,9 | 564,1 |
| Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon | 141,36 | 1,10 |
| Taseposition valuuttariskit suojauksen jälkeen | -4,9 | -424,5 |
| Investointiposition valuuttariski milj. euroa 31.12.2022 | USD |
|---|---|
| Nettoinvestointipositio | -320,8 |
| Nettoinvestointiposition suojat | 183,7 |
| Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon | 1,01 |
| Investointiposition valuuttariskit suojauksen jälkeen | -137,1 |
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Tilinpäätös esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Korkoriski
Korkoriski tarkoittaa sitä kassavirran, tuloksen ja taseen epävarmuutta, joka aiheutuu korkojen muutoksesta. Finnair-konsernissa korkoriskin mittarina käytetään korkosidonnaisuusaikaa. Korkosidonnaisuusajan muokkaamiseksi käytetään tarvittaessa korkojohdannaisia. Rahoituspolitiikan mukaisesti sijoitussalkun korkosidonnaisuusajan mandaatti on 0-12 kuukautta ja korollisten velkojen 36-72 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä sijoitussalkun korkosidonnaisuusaika oli noin 3 kuukautta ja korollisten velkojen ja korkojohdannaisten noin 57 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä korkojen yhden prosenttiyksikön nousu lisää vuotuista sijoitussalkun korkotuottoa noin 7,0 miljoonaa euroa ja lainasalkun korkokulua noin 3,7 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetken tilanne kuvaa hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta.
Tulevaisuudessa alkavat lentokoneiden leasingsopimukset altistavat yhtiön korkoriskille. Leasinghinnan yhtenä komponenttina on korkoelementti. Korko lukitaan leasingmaksujen alkaessa. Yhtiö voi tarvittaessa suojautua tätä vastaan rahavirran suojilla.
| Nimellismäärän ajoitus milj. euroa 31.12.2023 |
Erääntymisaika | |||
|---|---|---|---|---|
| Nimellismäärä (brutto) |
Vuoden aikana |
1–2 vuotta | 2–4 vuotta | |
| Koronvaihtosopimukset | 310,4 | 53,9 | 114,0 | 142,5 |
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan. Finnair ei ole tehnyt koronvaihtosopimuksia, joiden mukaan konserni maksaa kiinteää korkoa.
Luottoriski
Konserni altistuu vastapuoliriskille sijoittaessaan kassavarojaan ja käyttäessään johdannaisinstrumentteja. Luottoriskiä hallitaan tekemällä sopimuksia vakavaraisten koti- ja ulkomaisten pankkien, rahoituslaitosten ja välittäjien kanssa, rahoituspolitiikan sallimien vastapuoliriskirajojen puitteissa. Rahavaroja sijoitetaan myös rahamarkkinarahastoihin ja konservatiivisesti valittujen yritysten liikkeellelaskemiin velkakirjoihin ja yritystodistuksiin, yrityskohtaisten limiittien puitteissa. Riskit yksittäisten vastapuolien kohdalla eivät näin ollen ole merkittäviä. Konsernin käypään arvoon arvostettujen lainojen arvostus johtuu täysin valuutan ja koron, ei luottoriskin, muutoksista. Konsernin luottoriski aiheutuu liitteessä 3.2.1 eritellyistä lyhytaikaisista muista rahoitusvaroista, liitteessä 3.2.2 esitetyistä rahavaroista, liitteessä 1.2.3 eritellyistä myyntisaamisista sekä liitteessä 3.8 eritellyistä johdannaisista.
Likviditeettiriski
Finnair-konsernin tavoitteena on ylläpitää hyvää maksuvalmiutta. Maksuvalmius varmistetaan kassavaroilla, tililimiiteillä, likvideillä rahamarkkinasijoituksilla ja sitovilla lainalupauksilla. Konsernin pitkäaikaisten velkojen vastapuolet ovat vakavaraisia hyvämaineisia rahoituslaitoksia.
Ukrainan sota ei ole suoranaisesti vaikuttanut Finnairin likviditeettiriskin hallintaan. Finnair toteutti useita rahoitustoimia taseen vahvistamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi vuoden 2023 aikana. Näistä rahoitustoimista merkittävimmät olivat noin 558 miljoonan euron (nettovarat) merkintäoikeusannin järjestäminen, 400 miljoonan euron pääomalainan konvertointi ja takaisinmaksu, 200 miljoonan euron hybridilainan takaisinmaksu ja yhteensä 320 miljoonan euron TyEL-takaisinlainan lyhennykset.
Konsernin likvidit kassavarat olivat tilikauden 2023 päättyessä 922,0 miljoonaa euroa. Finnair Oyj:llä on kotimainen yritystodistusohjelma määrältään 200 miljoonaa euroa, joka ei ollut käytössä tilinpäätöshetkellä.
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata pääsy pääomamarkkinoille kaikkina aikoina huolimatta epävarmasta liiketoimintaympäristöstä ja lisäksi tukea tulevaisuuden liiketoiminnan kehitystä. Optimaalisen pääomarakenteen avulla pyritään myös pääomakustannuksen minimoimiseen ja sijoitetun pääoman tuoton maksimoimiseen. Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen, näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Vahvistaakseen tasettaan Finnair järjesti vuoden 2023 aikana noin 558 miljoonan euron (nettovarat) osakeannin, maksoi takaisin ja konvertoi osakkeiksi 400 miljoonan euron pääomalainan, maksoi takaisin 200 miljoonan euron hybridilainan ja lyhensi TyEL-takaisinlainaa yhteensä 320 miljoonaa euroa. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti oikaistulla nettovelkaantumisasteella (adjusted gearing), jota laskettaessa oikaistu korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Konsernin oikaistu nettovelkaantumisaste oli vuoden 2023 lopussa 193,2 prosenttia (266,4).
Käyvän arvon rahaston herkkyysanalyysi
Mikäli Jet fuel CIF NWE- hinta olisi ollut 10 prosenttia korkeampi, olisi rahaston saldo ollut 27,9 miljoonaa euroa (16,1) suurempi. Vastaavasti taas 10 prosenttia alempi Jet fuel CIF NWE-hinta olisi pienentänyt rahastoa 35,3 miljoonaa euroa (17,6). Yhdysvaltain dollarin osalta 10 prosenttia heikompi taso olisi heikentänyt käyvän arvon rahaston saldoa 35,9 miljoonaa euroa (25,4) ja 10 prosenttia vahvempi dollari olisi vaikuttanut positiivisesti 33,3 miljoonaa euroa (25,4). Japanin jenin osalta 10 prosenttia vahvempi taso olisi heikentänyt käyvän arvon rahaston saldoa 6,8 miljoonaa euroa (2,6) ja 10 prosenttia heikompi JPY olisi vaikuttanut positiivisesti 6,8 miljoonaa euroa (2,6). Korkojen muutoksella ei ole olennaista vaikutusta oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Oheisissa herkkyysluvuissa ei ole otettu huomioon laskennallisen verovelan (verosaamisen) muutosta.
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
3.6 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
| Käypä arvo yhteensä | 33,1 | 3,5 | 2 358,9 | 2 395,6 |
|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 33,1 | 3,5 | 2 863,8 | 2 900,5 |
| Ostovelat ja muut velat | - | - | 234,7 | 234,7 |
| Johdannaiset | 33,1 | 3,5 | - | 36,7 |
| Leasingvelat | - | - | 1 330,7 | 1 330,7 |
| Korolliset rahoitusvelat | - | - | 1 298,5 | 1 298,5 |
| Rahoitusvelat | ||||
| Käypä arvo yhteensä | 8,6 | 753,5 | 1 046,3 | 1 808,5 |
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 8,6 | 753,5 | 1 046,3 | 1 808,5 |
| Rahavarat | - | - | 785,8 | 785,8 |
Johdannaiset sisältävät valuutta- ja hyödykejohdannaisten lisäksi myös korkojohdannaiset (valuutanja koronvaihtosopimukset). Saamiset-erä sisältää pääasiassa vuokratun lentokaluston USD-määräisiä takuutalletuksia. Ostovelat ja muut velat sisältää ostovelat ja muut korolliset ja korottomat velat.
Johdannaiset arvostetaan käypään arvoon, josta kerrotaan tarkemmin käyvän arvon hierarkiataulukossa. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ovat joko rahastoja (käypien arvojen hierarkiataso 1) tai joukkovelkakirjoja-, tai yritystodistuksia (käypien arvojen hierarkiataso 2). Saamiset ovat pääosin lyhytaikaisia ja niiden kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä. Merkittävimmän erän jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien pitkäaikaisten lainojen osalta muodostavat TyEL takaisinlaina ja liikkeelle laskettu joukkovelkakirjalaina. Rahoitusvelkojen käypien arvojen erittely on esitetty liitetiedossa 3.3. Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostusperiaatteet on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
| Konsernin laaja tuloslaskelma | Milj. euroa | Suojaus laskennassa olevat |
Käypään arvoon tulosvaikuttei sesti kirjattavat |
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat |
Kirjanpitoarvo |
|---|---|---|---|---|---|
| Konsernin tase | 31.12.2023 | ||||
| Rahoitusvarat | |||||
| Konsernin rahavirtalaskelma | Saamiset | - | - | 2,6 | 2,6 |
| Muut rahoitusvarat | - | 776,8 | - | 776,8 | |
| Laskelma konsernin oman | Myyntisaamiset ja muut saamiset | - | - | 289,0 | 289,0 |
| pääoman muutoksista | Johdannaiset | 10,0 | 1,8 | - | 11,8 |
| Rahavarat | - | - | 145,1 | 145,1 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Kirjanpitoarvo yhteensä | 10,0 | 778,6 | 436,7 | 1 225,3 |
| 1. Liiketulos |
Käypä arvo yhteensä | 10,0 | 778,6 | 436,7 | 1 225,3 |
| 2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset |
Rahoitusvelat | ||||
| 3. Pääomarakenne ja rahoituskulut |
Korolliset rahoitusvelat | - | - | 910,6 | 910,6 |
| 4. Konsolidointi |
Leasingvelat | - | - | 1 115,0 | 1 115,0 |
| Johdannaiset | 34,4 | 8,9 | - | 43,4 | |
| 5. Muut liitetiedot |
Ostovelat ja muut velat | - | - | 274,1 | 274,1 |
| 6. Emoyhtiön tilinpäätös |
Kirjanpitoarvo yhteensä | 34,4 | 8,9 | 2 299,7 | 2 343,0 |
| Hallituksen esitys osingonjaosta | Käypä arvo yhteensä | 34,4 | 8,9 | 1 990,9 | 2 034,2 |
| Tilintarkastuskertomus | Milj. euroa | Suojaus laskennassa olevat |
Käypään arvoon tulosvaikuttei sesti kirjattavat |
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat |
Kirjanpitoarvo |
| 31.12.2022 | |||||
| Rahoitusvarat | |||||
| Saamiset | - | - | 3,7 | 3,7 | |
| Muut rahoitusvarat | - | 738,6 | - | 738,6 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | - | - | 256,9 | 256,9 | |
| Johdannaiset | 8,6 | 14,9 | - | 23,5 |
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
Käyvät arvot raportointikauden lopussa
| Milj. euroa | 2023 | Taso 1 | Taso 2 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat | |||
| Kaupankäyntiarvopaperit | 776,8 | 723,4 | 53,4 |
| Johdannaiset | |||
| Valuuttajohdannaiset | 2,3 | - | 2,3 |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,1 | - | 0,1 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 2,0 | - | 2,0 |
| Hyödykejohdannaiset | 9,5 | - | 9,5 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 7,9 | - | 7,9 |
| Yhteensä | 788,7 | 723,4 | 65,3 |
| Velat | |||
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat | |||
| Johdannaiset | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 8,9 | - | 8,9 |
| Valuuttajohdannaiset | 7,6 | - | 7,6 |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 1,5 | - | 1,5 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 6,1 | - | 6,1 |
| Hyödykejohdannaiset | 26,8 | - | 26,8 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 26,8 | - | 26,8 |
| Yhteensä | 43,4 | - | 43,4 |
Tilikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä. Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä osin vastapuolten toimittamiin vahvistuksiin, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
3.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Johdannaisvarat bruttomäärä | 11,8 | 23,5 |
| Taseessa esitetty rahoitusvarojen määrä | 11,8 | 23,5 |
| Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely | -11,8 | -21,2 |
| Johdannaisvarat netto | 0,0 | 2,3 |
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Johdannaisvarat bruttomäärä | 11,8 | 23,5 |
| Taseessa esitetty rahoitusvarojen määrä | 11,8 | 23,5 |
| Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely | -11,8 | -21,2 |
| Johdannaisvarat netto | 0,0 | 2,3 |
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
| Johdannaisvelat bruttomäärä | -43,4 | -36,7 |
| Taseessa esitetetyt rahoitusvelkojen määrä | -43,4 | -36,7 |
| Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely | 11,8 | 21,2 |
| Johdannaisvelat netto | -31,5 | -15,5 |
| Johdannaisvelat bruttomäärä | -43,4 | -36,7 |
|---|---|---|
| Taseessa esitetetyt rahoitusvelkojen määrä | -43,4 | -36,7 |
| Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely | 11,8 | 21,2 |
| Johdannaisvelat netto | -31,5 | -15,5 |
Yllä oleville rahoitusvaroille ja -veloille, jotka ovat toimeenpantavissa olevan yleisen netotusjärjestelyn tai vastaavan järjestelyn piirissä, jokainen sopimus konsernin ja vastapuolen välillä sallii rahoitusvarojen ja -velkojen netotuksen, kun molemmat osapuolet päättävät yhteisesti netotuksesta. Mikäli yhteistä päätöstä ei ole tehty, rahoitusvarat ja -velat toteutetaan bruttomääräisinä, mutta jokaisella yleisen netotusjärjestelyn tai vastaavan osapuolella on oikeus toteuttaa suoritukset nettomääräisinä, mikäli vastapuoli on ajautunut maksukyvyttömäksi. Riippuen jokaisesta sopimuksesta, osapuoli on maksukyvytön, mikäli se ei toteuta maksujaan eräpäivään mennessä, osapuoli ei kykene suoriutumaan sopimuksen velvoitteista (muista kuin maksuista), jos sopimusrikkomusta ei ole oikaistu 30 tai 60 päivään mennessä siitä kun huomautus rikkomuksesta on annettu osapuolelle tai osapuolen konkurssi.
3.8 Johdannaiset
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair-konserni käyttää valuutta-, korko-, osake- ja hyödykejohdannaisia pienentämään valuuttakurssi-, korko- ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat konsernin taseen eristä, valuuttamääräisistä ostosopimuksista, ennakoiduista valuuttamääräisistä ostoista ja myynneistä sekä tulevista lentopetroliostoista. Konserni ei tee johdannaissopimuksia keinottelutarkoituksiin.
Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä taseeseen niiden alkuperäiseen hankintamenoon (käypä arvo), jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat arvoihin, joilla instrumentti voitaisiin asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä ilman myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko ostaa tai myydä. Johdannaisten käyvät arvot määritetään seuraavasti:
Kaikkien johdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja, korkoja, volatiliteetteja ja hyödykehintanoteerauksia. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen Black-Scholes-optiohinnoittelumallia. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Koron - ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Korko-optioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Hyödyketermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Hyödykeoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Valuutan- ja koronvaihtosopimusten osalta yhtiö tekee luottoriskin oikaisun, sillä näiden instrumenttien maturiteetti on pitkä. Muiden johdannaisten osalta luottoriskin oikaisua ei tehdä, sillä lyhyistä maturiteeteista johtuen oikaisu ei olisi
materiaalinen. Luottoriskien hallinnasta on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.5.
Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti suojatun riskin luonteen kanssa. Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien kassavirtojen suojauksiksi, taseeseen merkittyjen varojen ja velkojen suojauksiksi, sitovien ostosopimusten suojauksiksi = Laadintaperiaatteet (rahavirtasuojaus tai käyvän arvon suojaus) tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joihin ei
sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus). Konsernilla ei ole käytössä ulkomaisen yksikön nettoinvestointien suojauksia eikä kytkettyjä johdannaisia.
Finnair-konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen taloudellisen suhteen ja suojausasteen, sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuutta tarkastelemalla suojaavan instrumentin historiallista ja tulevaa kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa ja -veloissa.
Finnair-konserni soveltaa IFRS-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa (rahavirtasuojaus). Näitä periaatteita sovelletaan polttoaineiden hinta- ja valuuttariskin, leasingmaksujen sekä erittäin todennäköisten valuuttamääräisten myyntien ja ostojen valuuttariskin suojauksessa. IFRS-suojauslaskennan käyvän arvon suojausta sovelletaan lentokoneostojen valuutta- ja korkosuojauksessa.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien ja suojauksiksi määriteltyjen johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon niiltä osin kun suojauslaskennan soveltamisen edellytykset ovat täyttyneet ja suojaus on tehokas. Käyvän arvon rahastoon kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu instrumentti erääntyy tai myydään, tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, muuta suojattu ennakoitu tapahtuma odotetaan toteutuvan, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tuloslaskelmaan. Suojauksen tehokkuutta testataan vuosineljänneksittäin. Suojausten tehokas osa kirjataan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon, josta se puretaan kohde-etuuden realisoituessa tuloslaskelmaan tai investointien osalta hankintamenoon.
Käyvän arvon suojausta toteutetaan Finnairissa lentokoneiden sitovien ostosopimusten sekä kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan suojaamiseen. Sitovat ostosopimukset käsitellään IFRS:n mukaan kiinteäehtoisena sitoumuksena, joiden valuuttakurssimuutos suojattavan riskin osalta kirjataan taseeseen omaisuuseräksi ja vastaava voitto tai tappio tulosvaikutteisesti. Samoin näitä ostoja suojaavien instrumenttien käypä arvo esitetään taseessa velkana tai saamisena ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Kiinteäkorkoista lainaa suojaavien koronvaihtosopimusten tehokkaaseen osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmassa rahoituskuluihin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman muihin rahoitustuottoihin tai kuluihin. Suojattujen kiinteäkorkoisten lainojen korkoriskistä johtuvat käyvän arvon muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa rahoituskuluihin.
Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, efektiivisen koron menetelmällä kirjattavan suojauskohteen kirjanpitoarvoon tehtävä oikaisu jaksotetaan tulosvaikutteisesti jäljellä olevalle juoksuajalle.
Valuuttamääräisten lainojen korko- ja valuuttariskin suojaamisessa Finnair-konserni käyttää valuutan- ja koronvaihtosopimuksia. Valuutan- ja koronvaihtosopimukset ovat suojauslaskennan ulkopuolella ja näin ollen käyvän arvon muutokset kirjataan taseen johdannaissaamisiin ja –velkoihin, sekä rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Lainan käyvän arvon muutokset kirjautuvat yhtäaikaisesti rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Valuutan- ja koronvaihtosopimusten realisoituneet valuuttakurssierot, sekä korkotuotot ja -kulut kirjataan yhtäaikaisesti lainasta syntyvää kurssieroa, korkotuottoja ja -kuluja vastaan rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Finnair-konserni käyttää lentopetroliswappeja (termiinejä) ja –optioita lentopetrolin hintariskin suojaamisessa. Lentopetrolin suojausinstrumenttien realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IFRSsuojauslaskennan soveltamisedellytykset. Omaan pääomaan kirjattujen johdannaisten kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun kassavirran ei enää odoteta toteutuvan ja IFRS-suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, esitetään omassa pääomassa raportoidut kertyneet voitot ja tappiot ja käyvän arvon muutokset vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erissä. Suojauslaskennan ulkopuolisten lentopetroliswappien (termiinien) ja optioiden käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman johdannaisten käyvän arvon muutokset - erään; realisoitu tulos esitetään polttoainekulut - erässä.
Termiinien ja optioiden puolelta, suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen suhde, koska odotetaan, että suojausinstrumentin ja suojauskohteen arvon muutokset ovat vastakkaisia yhteisen allaolevan tai suojatun riskin vuoksi. Tämä koskee kaikkia suojaussuhteita paitsi Cargoes FOB Singapore-kulusta, joka suojataan Jet Fuel CIF Cargoes NWE-perustuvien instrumenttien avulla (kuten esitetään liitetiedossa 3.5). Tässä tilanteessa kohde-etuutena oleva indeksi on erilainen, mutta suojauskohteen (SING) ja suojausinstrumentin (NWE) välinen historiallinen korrelaatio on 0.99. Näin ollen, tämä suojaussuhde määritellään suojausuhteeksi, jossa suojausinstrumentti taloudellisesti liittyy läheisesti kohde-etuutena olevaan instrumenttiin. Myös seuraavat tekijät voivat aiheuttaa polttoainejohdannaisten tehottomuutta: erot suojausinstrumentin ja suojauskohteen nimellismäärän ajoituksessa, merkittävät muutokset suojaussuhteen liittyvien sopimuspuolten luottoriskissä sekä muutokset suojauskohteen kokonaismäärässä, jotka voivat aiheuttaa ylisuojausta, esimerkiksi jos perusteena oleva polttoainekulutuksen ennuste
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
ei ole riittävästi tarkka. Koska konsernissa ei suojata 100 % polttoainekulutusta, ylisuojauksen riski on vähäinen. Finnair on soveltanut 1:1 suojausastetta suojauskohteille.
Finnair käyttää termiinejä ja optioita suojautuessaan valuuttamääräisten kassavirtojen aiheuttamat riskit. Valuuttamääräisten kassavirtojen suojat käsitellään kirjanpidossa IFRS 9-standardin mukaisesti rahavirtasuojauksina. Ennakoitujen rahavirtojen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IFRSsuojauslaskennan soveltamisedellytykset. Suojauslaskennan ulkopuolisten termiinien ja optioiden käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman johdannaisten käyvän arvon muutokset – erään. Suojausrahastoon kirjattu käyvän arvon muutos siirretään tulosvaikutteisiksi sillä kaudella, kun suojattu tapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon. Korkopisteet otetaan mukaan suojausinstrumentissa sekä suojaussuhteessa. Seuraavat tekijät voivat aiheuttaa tehottomuutta: erot suojausinstrumentin ja suojauskohteen nimellismäärän ajoituksessa, merkittävät muutokset suojaussuhteen liittyvien sopimuspuolten luottoriskissä sekä muutokset suojauskohteen kokonaismäärässä, jotka voivat aiheuttaa ylisuojausta, esimerkiksi jos perusteena oleva kassavirtaennuste ei ole riittävästi tarkka. Koska konsernissa ei suojata 100 % kassavirtoja, ylisuojauksen riski on vähäinen. Realisoituneiden JPY-määräisten myyntien suojien voitto tai tappio kirjataan liikevaihtoon, ja realisoituneiden USD-määräisten kulujen suojien voitto tai tappio kohdistetaan kuluihin suhteessa realisoituneisiin kuluihin. Muiden valuuttamääräisten rahavirtojen voitto tai tappio kirjataan muihin kuluihin. Suojaussuhteen suojausaste määritellään sekä suojausinstrumentin että suojattavan kohteen suhteellisen määrän mukaan. Suojautuessaan valuuttariskiltä Finnair yleensä soveltaa 1:1 suojausastetta suojauskohteille. Termiinien ja optioiden puolelta, suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen suhde, koska odotetaan, että suojausinstrumentin ja suojauskohteen arvon muutokset ovat vastakkaisia yhteisen alla olevan tai suojatun riskin vuoksi. Suojauslaskennan piiriin kuulumattomien korkojohdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Finnair-konsernin valuuttamääräisiä tase-eriä suojaavien termiinien käyvän arvon muutokset sekä realisoidut voitot ja tappiot kirjataan rahoituskuluihin. Myytävänä olevien omaisuuserien suojien käyvän
arvon muutokset kirjataan Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eriin.
Suojauksen kustannus
Konsernissa optiosopimuksen perusarvo ja aika-arvo erotetaan, ja vain option perusarvo määritetään suojausinstrumentiksi. Aika-arvo käsitellään suojauksen kustannuksena. Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana optioiden preemiot kirjataan omaan pääomaan sisältyvään suojauskustannuksen rahastoon. Aika-arvon käyvän arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen suojauskustannuksen rahastoon. Preemiot siirretään tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan kohteen realisoitumisen kanssa. Tilinpäätöshetkellä Finnairilla oli vain suojattuihin transaktioihin liittyviä preemioita suojauskustannusrahastossa.
Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
Finnair soveltaa IFRS 9-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa. Näitä periaatteita sovelletaan esimerkiksi polttoaineiden hinta- ja valuuttariskin sekä erittäin todennäköisten valuuttamääräisten myyntien ja ostojen valuuttariskin suojauksessa. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa vain, jos ennustetut kassavirrat voidaan määritellä erittäin todennäköisesti toteutuviksi. Ennustettujen kassavirtojen toteutuminen perustuu suurelta osin tehtyihin ennusteisiin ja johdon parhaaseen arvioihin ja olettamiin tilinpäätöshetkellä. Arviot ja olettamat pohjautuvat aikaisempaan kokemukseen ja johdon parhaaseen näkemykseen tulevaisuuden tapahtumista ja muista olettamuksista, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen perusteltuja. Arvioita ja olettamia arvioidaan jatkuvasti ja jos niissä tapahtuu muutoksia, johdon täytyy myös arvioida ovatko ennustetut kassavirrat enää todennäköisesti toteutuvia. Esimerkiksi jos ennustettu palautuminen ei toteudu tämänhetkisten ennusteiden mukaisesti, riskinä on että Finnair joutuu lopettamaan suojaussuhteita, koska suojauslaskennan ehdot eivät täyty IFRS-9 standardin mukaisesti. Tällöin suojaustulos kirjattaisiin tuloslaskelmalle käyvän arvon rahaston sijaan.
= Laadintaperiaatteet = Keskeiset tilinpäätösarviot
| 2023 | 2022 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Nimellis arvo |
Positiiviset käyvät arvot |
Negatiiviset käyvät arvot |
Käypä netto arvo |
Nimellis arvo |
Positiiviset käyvät arvot |
Negatiiviset käyvät arvot |
Käypä netto arvo |
| Valuuttajohdannaiset | ||||||||
| Polttoaineen valuuttasuojaus | ||||||||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, termiinit |
389,7 | 2,0 | -5,5 | -3,5 | 284,7 | 0,1 | -7,4 | -7,3 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, ostetut optiot |
53,3 | 0,0 | - | 0,0 | - | - | - | - |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, myydyt optiot |
48,9 | - | -0,6 | -0,6 | - | - | - | - |
| Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus |
158,9 | 0,1 | -1,5 | -1,4 | 183,7 | - | -11,6 | -11,6 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä |
650,7 | 2,1 | -7,6 | -5,5 | 468,4 | 0,1 | -19,0 | -18,9 |
| Taseen suojaus, termiinit | 321,8 | 0,2 | -0,1 | 0,2 | 337,7 | 0,4 | -0,7 | -0,3 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä |
321,8 | 0,2 | -0,1 | 0,2 | 337,7 | 0,4 | -0,7 | -0,3 |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä |
972,6 | 2,3 | -7,6 | -5,3 | 806,1 | 0,5 | -19,8 | -19,3 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||||||
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 422 000 | 5,3 | -14,9 | -9,6 209 000 | 3,4 | -6,0 | -2,5 | |
| Ostetut lentopetrolioptiot, tonnia |
255 000 | 2,6 | - | 2,6 149 000 | 4,9 | -0,2 | 4,8 | |
| Myydyt lentopetrolioptiot, tonnia |
255 000 | - | -12,0 | -12,0 149 000 | 0,2 | -7,9 | -7,8 | |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä |
- | 7,9 | -26,8 | -18,9 | - | 8,6 | -14,1 | -5,6 |
| Ostetut lentopetrolioptiot, tonnia |
187 000 | 1,6 | - | 1,6 149 000 | 0,9 | - | 0,9 | |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä |
- | 1,6 | - | 1,6 | - | 0,9 | - | 0,9 |
| Hyödykejohdannaiset yhteensä |
- | 9,5 | -26,8 | -17,4 | - | 9,5 | -14,1 | -4,6 |
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset |
310,4 | - | -8,9 | -8,9 | 253,1 | 13,5 | -2,8 | 10,7 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä |
310,4 | - | 8,9 | -8,9 | 253,1 | 13,5 | -2,8 | 10,7 |
| Korkojohdannaiset yhteensä | 310,4 | - | 8,9 | -8,9 | 253,1 | 13,5 | -2,8 | 10,7 |
| Johdannaiset yhteensä | - | 11,8 | -43,3 | -31,5 | - | 23,5 | -36,7 | -13,2 |
* Suojausinstrumenttien positiivinen (negatiivinen) käypä arvo 31.12.2023 esitetään taseessa lyhytaikaisissa varoissa johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset -erässä (lyhytaikaisissa veloissa Johdannaissopimuksiin perustuvat velat -erässä). Finnair on kuitenkin vuoden 2023 aikana palannut normaaleihin suojausoperaatioihin.
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Suojauskohteet suojaussuhteissa
| Suojaus kohde sisältävä taseen erä |
Tehottomuuden testauksessa käytetty suojauskohteen käyvän arvon muutos, edelliset 12 kuukautta |
Tehottomuuden testauksessa käytetty suojaus instrumentin käyvän arvon muutos, edelliset 12 kuukautta |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Varat | Velat | Varat | Velat | |||
| - | - | - | - | - | 145,6 | -9,7 |
| - Ennustetut myynnit - |
- | - | - | - | 24,6 | -0,9 |
| - Ennustetut myynnit - |
- | - | - | - | -8,4 | 2,3 |
| 1,4 | 1,4 | Pitkäai | 11,1 | -3,0 | ||
| Suojauskohteiden kirjanpitoarvo |
Suojauskohteiden kirjanpitoarvoon sisältyvät kertyneet käyvän arvon oikaisut |
kaiset varat |
Johdannaisvastapuolien luottoluokittelu
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Parempi kuin A | -3,9 | 0,7 |
| A | -20,9 | -11,9 |
| BBB | -6,7 | -2,0 |
| Yhteensä | -31,5 | -13,2 |
Tulosvaikutteisesti realisoituneet johdannaiset
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | |
|---|---|---|---|
| Polttoaineen suojaus | Polttoainekulut | 0,6 | 21,3 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus | Polttoainekulut | -7,2 | 8,4 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus | Lentokaluston huoltokulut | -0,8 | 0,4 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus | Liikennöimismaksut | -0,2 | 0,5 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus | Liikevaihto | 4,2 | 0,3 |
| Kulut suojauslaskennassa olevista eristä yhteensä | -3,3 | 31,0 | |
| Polttoaineen suojaus | Polttoainekulut | -6,1 | -3,2 |
| Taseen suojaus | Rahoituskulut | -8,4 | 16,6 |
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | Rahoituskulut | 3,7 | 5,5 |
| Kulut suojauslaskennan ulkopuolisista eristä | |||
| yhteensä | -10,8 | 18,9 |
3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot
Oma pääoma
Osakepääomaan on kirjattu osakkeiden nimellisarvo ennen 22.3.2007 rekisteröityä yhtiöjärjestyksen muutosta. Muihin sidotun oman pääoman rahastoihin on kirjattu emissiovoitot ja omien osakkeiden myyntivoitot ennen osakeyhtiölain muutosta vuonna 2006.
Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon on kirjattu osakeannista 2007 saadut varat transaktiokuluilla ja veroilla vähennettynä, sekä osakeperusteiset maksut IFRS 2:n mukaisesti.
Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon on kirjattu merkintäoikeusannista 2020 saadut varat transaktiokuluilla ja veroilla vähenettynä.
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset, sekä etuuspohjaisen eläkejärjestelyiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, suojauksen kustannukset ja muuntoerot.
Lunastettujen omien osakkeiden hankintameno ja transaktiomenot verojen jälkeen on vähennetty omasta pääomasta, kunnes ne mitätöidään ja lasketaan uudelleen liikkeelle. Omien osakkeiden myynnistä tai liikkeeseenlaskusta saatu vastike sisällytetään omaan pääomaan.
| Osakkeiden lukumäärä | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa | 1 407 001 962 | 1 405 980 132 |
| Merkintäoikeusanti | 19 012 413 069 | - |
| Osakepalkkiojärjestelmästä 2019–2021 myönnetyt osakkeet | - | 119 737 |
| Flyshare henkilöstön osakesäästöohjelmasta myönnetyt osakkeet | 1 487 760 | 902 093 |
| Johtoryhmän uudelleenrakennuskannustinohjelma | 10 670 826 | - |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | 20 431 573 617 1 407 001 962 | |
| Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet | 49 565 650 | 399 303 |
| Osakkeiden lukumäärä yhteensä tilikauden lopussa | 20 481 139 267 1 407 401 265 |
Finnair Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli vuosien 2022 ja 2023 lopussa 75 442 904,30 euroa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Vuoden 2023 aikana yhtiö myönsi 1,487,760 osaketta FlyShare-osakesäästöohjelman osallistujille, sekä 10,670,826 osaketta johtoryhmän uudelleenrakennuskannustinohjelman osallistujille.
= Laadintaperiaatteet
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
| D |
|---|
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Konsernin käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät
| kautta | 2022 | Laajan tuloslaskelman erä, johon luokittelun muutoksesta johtuva oikaisu sisältyy |
|---|---|---|
| Lentokaluston leasemaksut |
||
| Liikevaihto ja kulu erät* |
||
| 70,4 |
|---|
| 3,3 |
| -14,1 |
| 42.8 |
| Milj. euroa | 2023 | Siirretty tulosvaikut teisiksi |
Realisoitumat tomat voitot ja tappiot muun laajan tuloksen kautta |
2022 | Laajan tuloslaskelman erä, johon luokittelun muutoksesta johtuva oikaisu sisältyy |
|---|---|---|---|---|---|
| Polttoaineen hintasuojaus | -13,2 | -0,6 | -6,8 | -5,9 | Polttoainekulut |
| Polttoaineen valuuttasuojaus | - | - | - | - | Polttoainekulut |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus |
-3,5 | 3,9 | -0,1 | -7,3 | Lentokaluston leasemaksut |
| Tulevien leasemaksujen korkosuojaus |
-2,8 | 0,7 | - | -3,6 | Liikevaihto ja kulu erät* |
| Etuuspohjaisten eläkejärjes telyjen vakuutusmatemaat tiset voitot ja tappiot |
82,0 | - | 11,6 | 70,4 | |
| Suojauskustannusten rahasto |
-1,7 | - | -4,9 | 3,3 | |
| Verovaikutus | -12,2 | - | 1,9 | -14,1 | |
| Yhteensä | 48,6 | 4,1 | 1,7 | 42,8 |
*Ennustettujen valuuttamääräisten myyntien ja kulujen suojaukset (termiinit ja optiot) määritellään samankaltaisten suojauskohteiden ryhmän suojiksi. Realisoituneet voitot tai tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi liikevaihtoon ja kulu-eriin suhteessa realisoituneisiin kuluihin. Tulosvaikutteisiksi liikevaihtoon ja kulu-eriin siirretyt määrät esitellään "Tulosvaikutteisesti realisoituneet johdannaiset"- taulukossa liitetiedossa 3.8.
Käyvän arvon rahastoon kirjattujen arvostusten erääntymisajat
| Milj. euroa | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | Myöhemmin | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Polttoaineen hintasuojaus | -11,7 | -1,5 | - | - | - | - | -13,2 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus | -3,5 | - | - | - | - | - | -3,5 |
| Tulevien leasemaksujen korkosuojaus |
-0,7 | -0,7 | -0,7 | -0,7 | 0,0 | - | -2,8 |
| Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot |
82,0 | - | - | - | - | - | 82,0 |
| Suojauskustannusten rahasto | -1,7 | - | - | - | - | - | -1,7 |
| Verovaikutus | -12,9 | 0,5 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | - | -12,2 |
| Yhteensä | 51,5 | -1,8 | -0,6 | -0,6 | 0,0 | - | 48,6 |
Merkintäoikeusanti
Vuoden 2023 kolmannen kvartaalin aikana Finnair järjesti merkintäoikeusannin vahvistaakseen taloudellista asemaansa. Merkintäetuoikeusannin tavoitteena oli pienentää Finnairin rahoituskustannuksia, tukea kestävään kannattavaan kasvuun tähtäävän strategian toteuttamista ja varmistaa yhtiön kyky toteuttaa investointeja tulevaisuudessa. Merkintäetuoikeusannilla Finnair myös pyrki palauttamaan yhtiön varojenjakokyvyn. Merkintäoikeusannin lopullisen tuloksen mukaan osakeannissa merkittiin yhteensä 19 038 769 224 uutta osaketta, joka vastaa noin 100,14 prosenttia tarjoituista osakkeista, ja siten osakeanti oli ylimerkitty. Yhteensä 18 102 803 535 tarjottavaa osaketta merkittiin käyttäen merkintäoikeuksia. Jäljelle jääneet 909 609 534 tarjottavaa osaketta, jotka merkittiin ilman merkintäoikeuksia, on allokoitu osakeannin ehtojen mukaisesti toissijaisessa merkinnässä. Merkintähinta oli 0,03 euroa tarjottavalta osakkeelta. Osakeannin bruttovarat olivat noin 570,4 miljoonaa euroa, ja nettovarat olivat noin 558,2 miljoonaa euroa. Brutto- ja nettovaroihin sisältyy Suomen valtion 318,6 miljoonan euron suhteellinen merkintäosuus, jonka Suomen valtio maksoi kuittaamalla vastaavan määrän Suomen valtion Finnairille myöntämästä pääomalainasta osakeannin ehtojen mukaisesti.
| Konsernin tuloslaskelma | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| ------------------------- | -- | -- | -- | -- | -- |
Oman pääoman ehtoinen hybridilaina
Finnair nosti vuoden 2020 aikana 200 miljoonan euron hybridilainan, joka kirjattiin omaan pääomaan (omistajille kuuluvan pääoman jälkeen). Finnair lunasti hybridilainan täysimääräisesti vuoden 2023 kolmannen kvartaalin aikana.
Pääomalaina
Finnair nosti vuoden 2022 aikana 400 miljoonan euron pääomalainan, joka kirjattiin omaan pääomaan. Marraskuun 2023 aikana Finnairin toteuttamassa noin 558 miljoonan euron merkintäoikeusannissa Suomen valtio merkitsi uusia osakkeita täysimääräisesti sille allokoitujen merkintäoikeuksien perusteella. Suomen valtio maksoi osakkeiden merkinnän kuittaamalla merkintähinnan vastaavalla määrällä eli 318,6 miljoonalla eurolla pääomalainan pääomaa. Finnair maksoi 24.11.2023 Suomen valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan eli 81,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnair maksoi valtiolle pääomalainaan liittyvät korot ja muut maksut, jotka olivat yhteensä 48,9 miljoonaa euroa.
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Tilikauden tuloksesta oikaistaan tilikaudelle kohdistuvat oman pääoman ehtoisen lainan korot ja pääomalainan korot sekä muut kulut maksuhetkestä riippumatta, uuden lainan liikkeeseenlaskuun liittyvät transaktiokulut ja lainan takaisinmaksun yhteydessä maksettava preemio verovaikutukset huomioon otettuna. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Finnair ei ole myöntanyt optio-oikeuksia.
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos, milj. euroa | 254,3 | -476,2 |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot, milj. euroa | -13,7 | -20,5 |
| Pääomalainan korot ja muut kulut, milj. euroa | -32,9 | -15,9 |
| Verovaikutus | 9,3 | 7,3 |
| Oikaistu tilikauden tulos | 216,9 | -505,3 |
| Keskimääräinen painotettu ulkona olevien osakkeiden määrä, milj. kpl osakemäärä, milj. kpl |
9 640,7 | 8 380,5 |
| Laimentaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,022 | -0,060 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa | 0,022 | -0,060 |
| Omien osakkeiden vaikutus, euroa | 0,000 | 0,000 |
Osinko
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei makseta vuodelta 2023. Yhtiökokous päätti 23.3.2023 hallituksen esityksen mukaisesti, että vuodelta 2022 vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa.
Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat
| Milj. euroa | 2023 |
|---|---|
| Käyvän arvon rahasto | -14,7 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 1 344,4 |
| Edellisten tilikausien voitto | -1 008,0 |
| Tilikauden voitto/tappio | 231,5 |
| Voitonjakokelpoiset varat yhteensä | 473,1 |
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
4 Konsolidointi
Konsolidointi-otsikon alle on koottu yleinen laadintaperusta sekä konsernin yhdistelyyn liittyvät periaatteet ja niihin liittyvät liitetiedot. Konsolidointikokonaisuuteen sisältyy konsernirakenteen ja siihen liittyvän laskentaympäristön kokonaiskuvan hahmottamista helpottavat liitetiedot. Liitteissä annetaan tietoa omistusten luokittelusta ja yhdistelyperiaatteista samoin kuin olemassa olevista, hankituista ja myydyistä tytäryhtiöistä ja yhteisyrityksistä.
4.1 Yleiset konsolidointiperiaatteet
Yhdistely konsernitilinpäätökseen
Konsernitilinpäätökseen yhdistely ja yhdistelyssä käytetty menetelmä sekä omistuksen luokittelu taseessa riippuvat siitä, onko konsernilla yhtiössä määräysvalta, yhteinen määräysvalta, huomattava vaikutusvalta vai muu omistussuhde. Kun konsernilla on yhtiössä määräysvalta, yhdistellään tämä tytäryrityksenä konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 4.2 Tytäryhtiöt kerrottujen periaatteiden mukaisesti. Kun konsernilla on yhtiössä yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään yhtiö pääomaosuusmenetelmää käyttäen konsernitilinpäätökseen. Tähän liittyvästä laadintaperiaatteesta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 4.4 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Mikäli konsernilla ei ole omistamassaan yhtiössä määräys- tai huomattavaa vaikutusvaltaa, käsitellään omistusta myytävissä olevana rahoitusvarana liitetiedossa 3.2 Rahoitusvarat kerrottujen periaatteiden mukaisesti.
4.2 Tytäryhtiöt
Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet
Finnair Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Finnair Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöitä ovat ne yhtiöt, joissa Finnairilla on määräysvalta. Finnair katsoo sillä olevan määräysvalta, kun se on oikeutettu sijoituskohteen muuttuvaan tuottoon ja pystyy määräysvallallaan vaikuttamaan sen määrään. Pääsääntöisesti määräysvaltasuhde syntyy, kun Finnairilla on yli puolet yhtiön äänivallasta tai kun sillä muutoin on valta määrätä yhtiön liiketoiminnasta ja talouden periaatteista. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä, jonka mukaisesti hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Se määrä, jolla hankintahinta ylittää hankitun, käypään arvoon arvostetun nettovarallisuuden, kirjataan liikearvoksi.
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia laskentaperiaatteita.
Tytäryritykset
| Yrityksen nimi | Konsernin omistus % |
Yrityksen nimi | Konsernin omistus % |
|
|---|---|---|---|---|
| Finnair Cargo Oy, Suomi | 100,0 Amadeus Finland Oy, Suomi | 95,0 | ||
| Finnair Aircraft Finance Oy, Suomi | 100,0 | Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab, Suomi |
100,0 | |
| Finnair Technical Services Oy, Suomi | 100,0 Aurinko Oü, Viro | 100,0 | ||
| Finnair Engine Services Oy, Suomi | 100,0 Matkayhtymä Oy, Suomi | 100,0 | ||
| Finnair Kitchen Oy, Suomi | 100,0 FTS Financial Services Oy, Suomi | 100,0 | ||
| Kiinteistö Oy Lentokonehuolto, Suomi | 100,0 Finnair Business Services Oü, Viro | 100,0 | ||
| = Osion sisältö = Laadintaperiaatteet |
Northport Oy, Suomi | 100,0 |
4.3 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
Finnairilla ei ollut yrityshankintoja tai -myyntejä tilikausilla 2023 ja 2022.
4.4 Osuudet yhteisyrityksissä
Yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisen osapuolen kanssa ja merkittävät päätökset vaativat molempien osapuolien hyväksynnän, käsitellään luonteensa mukaisesti yhteisyrityksinä ja ne on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernilla ei ole yhteisiksi toiminnoiksi luokiteltuja yhteisjärjestelyjä, joissa konsernilla olisi oikeuksia osuuksiin yhteisyritysten omaisuudesta tai veloista ja jotka sen tulisi yhdistellä taseeseensa.
Konsernin osuus yhteisyrityksestä sisältää sen hankinnassa syntyneen liikearvon. Konsernin osuus hankintahetken jälkeisistä tuloksista on kirjattu tuloslaskelmaan. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon, ellei konserni ole sitoutunut yhteisyrityksen velvoitteiden täyttämiseen.
Konsernin ja yhteisyrityksen välisistä liiketoimista merkitään konsernitilinpäätökseen vain konsernin ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Jokaisen raportointikauden lopussa tarkistetaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentumistappio määritetään yhteisyrityksestä kerrytettävissä olevan rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja se merkitään tuloslaskelman erään osuus yhteisyritysten tuloksista.
Yhteisyritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia laskentaperiaatteita. Jos yhteisyrityksestä ei ole ollut käytössä vahvistettua tilinpäätöstä, on yhdistelyssä käytetty alustavia tilinpäätöslukuja tai viimeisintä saatua tietoa.
Tiedot konsernin yhteisyrityksistä
Nordic Regional Airlines AB (Norra) operoi pääsääntöisesti Finnairin ostoliikennettä. Omistajilla (Finnair 40 % ja Danish Air Transport 60 %) on yhteinen määräysvalta Norraan. Finnairin taseessa Norra on luokiteltu yhteisyritykseksi.
| Milj. euroa | Kotipaikka | Varat | Velat Liikevaihto | Voitto/ tappio |
Omistus osuus % |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2023 | Ruotsi | 110,7 | 110,4 | 84,0 | 0,5 | 40,00 |
| 31.12.2022 | Ruotsi | 133,9 | 134,2 | 77,1 | 0,5 | 40,00 |
Konsernin yhteisyritysten tulos tilikaudelta 2023 oli 0,5 (0,5) miljoonaa euroa, josta Finnairin osuus on 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. Osuudet yhteisyrityksissä konsernin taseessa olivat 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. Yhteisyritysten kanssa tehdyistä liiketoimista on kerrottu lisäksi liitetiedossa 4.5 Lähipiiritapahtumat.
4.5 Lähipiiritapahtumat
Finnair-konsernin lähipiiriin kuuluvat sen tytäryhtiöt, johto (hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä), heidän läheiset perheenjäsenensä ja heidän tai heidän läheisten perheenjäsentensä määräysvallassa olevat yhtiöt, osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset, Finnairin eläkesäätiö sekä Finnair-konsernin sairauskassa. Tytäryhtiöt on esitelty liitteessä 4.2 ja yhteisyritykset liitteessä 4.4. Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.
Finnairissa määräysvaltaa käyttävä Suomen valtio omistaa 55,7 % (55,9 %) Finnairin osakkeista. Suomen valtio osallistui tilikaudella 2023 toteutettuun merkintäoikeusantiin omistusosuutensa suhteessa kuittaamalla koko merkintähinnan 318,6 miljoonaa euroa vastaavalla määrällä pääomalainan pääomaa. Suomen valtion myöntämästä TyEL-takaisinlainaa koskevasta takauksesta ja raportointikauden aikana Suomen valtiolle
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
-
- Konsolidointi
Hallituksen esitys osingonjaosta
5 Muut liitetiedot
Muihin liitetietoihin on koottu kaikki liitetiedot, jotka eivät liity erityisesti mihinkään aikaisemmissa liitteissä käsiteltyihin asiakokonaisuuksiin.
5.1 Tuloverot
Tilikauden tulokseen sisältyvä tulovero koostuu konsernin kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien tuloverosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin.
Laskennalliset verot kirjataan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettua tulevien vuosien verokantaa käyttäen. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä ja poistoista, käyttöoikeusomaisuudesta, vuokrasopimusveloista sekä verotappioista. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan veroa vain, mikäli niistä tiedetään aiheutuvan veroseuraamuksia.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan (netotetaan), kun ne liittyvät saman veronsaajan perimiin veroihin ja ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään.
Laskennalliset verot
Laskennallisen verosaamisen kirjaaminen perustuu johdon ennusteisiin ja arvioihin siitä, tuleeko yhtiölle tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Laskennassa käytetyt arviot perustuvat viimeisimpään johdon ennusteeseen raportointipäivänä ja oletuksiin, jotka ovat yhdenmukaisia muualla tilinpäätöksessä käytettyjen oletusten kanssa. Finnairin toimintaympäristöön liittynyt epävarmuus on vähentynyt merkittävästi vuoden 2023 aikana parantuneen liiketoimintaympäristön ja uuden strategian onnistuneen toteuttamisen seurauksena. Tämä on johtanut matkustajaliikevaihdon ja kannattavuuden merkittävään kasvuun, minkä lisäksi myös Finnairin tulosnäkymä on parantunut. Vaikka Venäjän ilmatilan sulkemisen odotetaan vaikuttavan pidempään Finnairin Aasian-lentojen reitteihin ja toimintakustannuksiin, yhtiön johto arvioi toisen vuosineljänneksen aikana tehdyssä strategiapäivityksessä Finnairin saavuttavan 6 prosentin vertailukelpoisen liikevoittomarginaalitavoitteen vuoden 2025 loppuun mennessä. Liiketoimintaympäristön normalisoitumisen seurauksena Finnairin johto on tilinpäätöksen 2023 laatimisen yhteydessä tarkastellut ainoastaan yhtä ennusteskenaariota erotuksena edellisellä tilikaudella laadittuihin useampiin skenaarioihin. Tilikaudella 2022 tehtiin laskennallisen verosaamisen alaskirjaus vuosien 2020-2021 verotuksellisista tappioista ja laskennallinen verosaaminen vuoden 2022 tappiosta jätettiin kirjaamatta. Tilikaudella 2023 edellisellä tilikaudella tehty laskennallisen verosaamisen alaskirjaus kirjattiin kokonaan takaisin taseeseen ja suurin osa laskennallisesta verosaamisesta tilikauden 2022 tappiosta kirjattiin taseeseen. Finnair olettaa pystyvänsä käyttämään taseeseen kirjatut verotukselliset tappiot ennen 10 vuoden vanhentumisaikaa.
Globaali vähimmäisverosääntelymalli (pilari 2)
OECD julkaisi uuden globaalin vähimmäisverosääntelymallin (pilari 2) vuoden 2021 lopussa, ja joulukuussa 2022 tuli voimaan EU:n vähimmäisverodirektiivi (pilari 2). EU-direktiivillä on tarkoitus panna täytäntöön maailmanlaajuinen 15 prosentin vähimmäisverokanta monikansallisille konserneille ja suurille kotimaisille konserneille, ja sitä sovelletaan EU:ssa vuodesta 2024 alkaen. Siirtymäsäännösten noudattamisen ja hallinnollisen taakan helpottamiseksi OECD on ottanut käyttöön olettamasääntöihin perustuvia helpotuksia (Framework for Transitional Safe CbCR Safe Harbours), joita sovelletaan siirtymäkaudella, joka kattaa verovuodet 2024–2026.
Finnair on arvioinut konserniin kohdistuvaa pilari 2 -sääntelyn vaikutusta eikä se tämän hetkisen arvion mukaan odota olennaisia täydennysvero-oikaisuja siirtymäkauden 2024–2026 aikana. Finnair seuraa säädöspäivitysten kehittymistä, sillä OECD:n odotetaan julkaisevan yksityiskohtaisempia lisäohjeistuksia liittyen muun muassa ilmailualaan, pysyvien olettamasääntöjen (Safe Harbours) täytäntöönpanoon ja hyväksyttyihin kotimaisiin vähimmäisverojärjestelmiin. = Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet = Keskeiset tilinpäätösarviot takaisinmaksetusta pääomalainasta kerrotaan liitetiedossa 3.3 Rahoitusvelat. Kaikki liiketoimet Finnairin sekä muiden suomalaisten valtionyhtiöiden ja muun lähipiirin välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti ja ne vastaavat ehdoiltaan riippumattomien osapuolien kanssa tehtäviä liiketoimia. Lähipiiriyhteisöjen kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tavaroiden ja palvelujen myynnit | ||
| Yhteisyritys | 25,4 | 25,7 |
| Eläkesäätiö | 0,2 | 0,3 |
| Sairauskassa | 0,3 | 0,0 |
| Työsuhde-etuudet | ||
| Eläkesäätiö | 8,3 | 11,2 |
| Sairauskassa | 0,8 | 0,6 |
| Toimitusjohtaja ja johtoryhmä | 7,5 | 4,1 |
| Hallitus | 0,4 | 0,4 |
| Tavaroiden ja palvelujen ostot | ||
| Yhteisyritys | 84,7 | 78,2 |
| Eläkesäätiö | 1,6 | 2,0 |
| Rahoitustuotot | ||
| Eläkesäätiö | 4,4 | 0,6 |
| Saamiset | ||
| Yhteisyritys | 6,7 | 6,4 |
| Eläkesäätiö | 128,1 | 119,9 |
| Velat | ||
| Yhteisyritys | 4,6 | 4,3 |
| Eläkesäätiö | 25,6 | 13,0 |
| Sairauskassa | 0,1 | - |
Työsuhde-etuudet ja pitkäaikaiset saamiset eläkesäätiöltä liittyvät etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin Finnairin eläkesäätiössä. Näitä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 1.3.8.2. Johdon palkkiot on esitetty liitetiedossa 1.3.8. Johdolle ei ole myönnetty lainoja eikä johdon kanssa ole tehty muita liiketoimia. Lisätietoa yhteisyrityksestä löytyy liitetiedosta 4.4.
Finnairin eläkesäätiö
Finnairin eläkesäätiö on erillinen juridinen yksikkönsä, joka tarjoaa lähinnä etuuspohjaista lisäeläketurvaa Finnairin henkilöstölle ja hallinnoi säätiön varallisuutta. Säätiö omistaa Finnairin ulkona olevista osakkeista 0,1 % (0,1 %). Säätiön omistamat kiinteistöt on pääosin vuokrattu Finnairille. Vuonna 2023 ja 2022 Finnair ei maksanut eläkesäätiölle kannatusmaksuja. Eläkesaaminen tilikauden lopussa oli 127,9 miljoonaa euroa (119,7).
Finnair-konsernin sairauskassa
Finnair-konsernin sairauskassa on erillinen juridinen yksikkönsä, joka tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden hakeutua nopeasti parhaaseen mahdolliseen sairauden hoitoon korvaamalla siitä syntyviä kustannuksia. Kassan toimintapiirin muodostavat konserniyhtiöihin (osakkaisiin) työsuhteessa olevat henkilöt (jäsenet). Vakuutuskassan toiminta rahoitetaan osakkailta ja jäseniltä perittävillä vakuutusmaksuilla.
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
-
- Muut liitetiedot
Hallituksen esitys osingonjaosta
Mikäli ulkomaiset tytäryritykset maksaisivat osinkoina voittovaransa, aiheutuisi tästä 0,4 miljoonan euron (0,3) verovaikutus.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Konserni on arvioinut laskennallisten verosaamisten luonnetta ja luokittelua ja todennut niiden täyttävän IAS 12 -standardin mukaiset netottamisen kriteerit niiltä osin, kuin on kyse verosaamisista ja -veloista samalle veronsaajalle. Näiden osalta taseen laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.
| Konsernin tuloslaskelma | Tuloverot | Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana: | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Kirjattu tulos Kirjattu omaan |
|||||
| Konsernin laaja tuloslaskelma | Tilikauden verot | Milj. euroa | 2022 | laskelmaan | pääomaan | 2023 | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -0,1 | - | Laskennalliset verosaamiset | |||||
| Konsernin tase | Aiempia tilikausia koskevat oikaisut | - | - | Vahvistetut tappiot | 93,7 | 116,0 * | 9,8 * | 219,5 |
| Laskennalliset verot | 135,3 | -105,4 | Käyttöomaisuus** | 60,4 | -10,4 | - | 49,9 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma | Yhteensä | 135,2 | -105,4 | Vuokrasopimukset** | 279,2 | -53,1 | - | 226,0 |
| Johdannaisten arvostus käypään arvoon | - | - | 4,2 | 4,2 | ||||
| Laskelma konsernin oman | Tuloverojen täsmäytys Suomen yhteisöverokannan mukaiseen tuloveroon | Muut väliaikaiset erot | 16,9 | -6,1 | 6,4 | 17,3 | ||
| pääoman muutoksista | Milj. euroa | 2023 | 2022 | Yhteensä | 450,2 | 46,4 | 20,5 | 517,0 |
| Tulos ennen veroja | 119,1 | -370,7 | Netotettu laskennallisista veroveloista | -369,6 | 88,9 | -2,3 | -283,0 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Laskennalliset verosaamiset taseessa | 80,6 | 135,3 | 18,1 | 234,0 | |||
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 % | -23,8 | 74,1 | ||||||
| 1. Liiketulos |
Ulkomaisten tytäryritysten erilaiset verokannat | 0,1 | 0,1 | |||||
| 2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä |
Verovapaat tulot | 0,4 | 0,4 | Kirjattu tulos | Kirjattu omaan | |||
| vuokrasopimukset | Vähennyskelvottomat kulut | 3,2 | -3,9 | Milj. euroa | 2022 | laskelmaan | pääomaan | 2023 |
| 3. Pääomarakenne ja rahoituskulut |
Taseeseen merkitsemättömät verotukselliset tappiot | - | -33,9 | Laskennalliset verovelat | ||||
| 4. Konsolidointi |
Taseeseen merkitsemättömät väliaikaiset erot | -3,3 | -25,2 | Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | -24,0 | 0,8 | -2,3 | -25,5 |
| 5. Muut liitetiedot |
Laskennallisen veron alaskirjaus vuosien 2020-2021 tappioista | - | -117,0 | Käyttöomaisuus** | -109,2 | 32,8 | - | -76,4 |
| Taseeseen takaisinkirjatut verotukselliset tappiot vuosien 2020-2021 tappioista | 117,0 | - | Vuokrasopimukset** | -236,4 | 55,3 | - | -181,1 | |
| 6. Emoyhtiön tilinpäätös |
Taseeseen kirjatut väliaikaiset erot vuodelta 2022 | 13,9 | - | Yhteensä | -369,6 | 88,9 | -2,3 | -283,0 |
| Hallituksen esitys osingonjaosta | Taseeseen kirjatut verotukselliset tappiot vuoden 2022 tappiosta | 27,7 | - | Netotettu laskennallisista verosaamisista | 369,6 | -88,9 | 2,3 | 283,0 |
| Aiempia tilikausia koskevat oikaisut | 0,0 | 0,0 | Laskennalliset verovelat taseessa | |||||
| Tuloverot yhteensä | 135,2 | -105,4 | * Raportointikaudella tuloslaskelmaan kirjatun vahvistettuihin tappioihin liittyvän laskennallisen verosaamisen (145 miljoonaa | |||||
| Tilintarkastuskertomus | euroa) määrää netottaa raportointikauden verotettavaa tulosta vastaan kirjattu laskennallisen verosaamisen vähennys |
(29 miljoonaa euroa). Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin vahvistettuihin tappioihin liittyvä laskennallinen verosaaminen pääomalainan kuluista (9,8 miljoonaa euroa).
** Muutos IAS 12 -standardissa 1.1.2023 alkaen edellyttää sekä laskennallisen verosaamisen että laskennallisen verovelan kirjaamista vuokrasopimuksiin ja Finnairin kirjanpidossa omistettuina esitettäviin JOLCO-lainalla ja vientiluottotakauksella rahoitettuihin lentokoneisiin liittyen silloin kun väliaikaiset erot, jotka syntyvät omaisuuserän ja velan kirjaamisesta, ovat yhtä suuret. Vertailukausi on oikaistu vastaavasti. Muutoksella ei ole vaikutusta Finnairin konsernitaseeseen, koska laskennalliset verosaamiset ja -velat voidaan netottaa.
Finnairin verotettava tulos vuonna 2023 kääntyi voitolliseksi ja osa vuosien 2020–2021 verotuksellisista tappioista pystyttiin hyödyntämään. Finnairin johto seuraa jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee arvioinnissaan sekä positiivista että negatiivista näyttöä. Perustuen IAS 12:n mukaisiin kriteereihin ja johdon arvioihin Finnair-konsernin ennustetusta tuloksesta Finnair kirjasi tilikaudella 2023 kokonaan takaisin taseeseen 117 miljoonan euron laskennallisen verosaamisen, joka oli alaskirjattu tilikaudella 2022. Lisäksi siltä osin kuin positiivinen näyttö puolsi, osasta vuoden 2022 tappiosta kirjattiin laskennallista verosaamista 28 miljoonaa euroa. Johto arvioi tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä, että Finnairin uudistetun strategian onnistunut toteuttaminen ja palautunut kannattavuus sekä johdon ennuste tulevaisuuden verotettavasta tuloksesta antavat positiivista näyttöä yhtiön kyvystä hyödyntää käyttämättömät verotukselliset tappiot ja muut verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot.
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Tilinpäätös esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2022 aikana:
| Milj. euroa | 2021 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
2022 |
|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||
| Vahvistetut tappiot | 216,6 | -122,8 | - | 93,7 |
| Käyttöomaisuus** | 66,5 | -6,1 | - | 60,4 |
| Vuokrasopimukset** | 279,2 | - | - | 279,2 |
| Johdannaisten arvostus käypään arvoon | 0,9 | - | -0,9 | - |
| Muut väliaikaiset erot | 16,2 | -3,3 | 4,1 | 16,9 |
| Yhteensä | 579,2 | -132,3 | 3,2 | 450,2 |
| Netotettu laskennallisista veroveloista | -387,4 | 26,9 | -9,1 | -369,6 |
| Laskennalliset verosaamiset taseessa | 191,9 | -105,4 | -5,8 | 80,6 |
| Kirjattu tulos | Kirjattu omaan | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2021 | laskelmaan | pääomaan | 2022 |
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | -16,1 | 2,2 | -10,0 | -24,0 |
| Käyttöomaisuus** | -134,0 | 24,7 | - | -109,2 |
| Vuokrasopimukset** | -236,4 | 0,0 | - | -236,4 |
| Johdannaisten arvostus käypään arvoon | -0,9 | - | 0,9 | - |
| Yhteensä | -387,4 | 26,9 | -9,1 | -369,6 |
| Netotettu laskennallisista verosaamisista | 387,4 | -26,9 | 9,1 | 369,6 |
| Laskennalliset verovelat taseessa |
Finnair ei ole kirjannut laskennallisia verosaamisia alla olevassa taulukossa esitettyihin väliaikaisiin eroihin liittyen.
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset:
| 2023 | 2022 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Vanhene misvuosi |
Brutto määrä |
Vero vaikutus |
Vanhene misvuosi |
Brutto määrä |
Vero vaikutus |
| Verotukselliset tappiot | 2032 | 31,1 | 6,2 2030–2032 | 754,4 | 150,9 | |
| Vuokrasopimukset | - | - | - Ei vanhene | 64,1 | 12,8 | |
| Korkovähennysoikeuden rajoittamisen piirissä olevat korkokulut |
Ei vanhene | 73,1 | 14,6 Ei vanhene | 56,7 | 11,3 | |
| Johdannaisten arvostus käypään arvoon |
- | - | - Ei vanhene | 13,5 | 2,7 | |
| Muut väliaikaiset erot | - | - | - Ei vanhene | 5,4 | 1,1 | |
| Yhteensä | - | 104,2 | 20,8 | - | 894,1 | 178,8 |
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää, huomioiden myös Finnairilla käytettävissään olevat verosuunnittelumenetelmät liittyen kertyneisiin poistoeroihin kirjanpidon ja verotuksen välillä. Johdon arviointi tulevaisuudessa syntyvästä verotettavasta tuloksesta perustuu viimeisimpään tilinpäätöksen yhteydessä laadittuun hallituksen hyväksymään ennusteeseen. Vahvistettuihin tappioihin liittyvä lakisääteinen vanhentumisaika on 10 vuotta ja vastaavat taseeseen tällä hetkellä kirjatut laskennalliset verot vanhenevat vuosina 2030–2032.
5.2 Riidat ja oikeudenkäynnit
Finnair raportoi vain olennaisista riidoista ja oikeudenkäynneistä, tai sellaisista joihin se ei varautunut vakuutuksella. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 ei ollut vireillä kyseeseen tulevia riita-asioita.
5.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut tapahtumia, joilla olisi ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
6 Emoyhtiön tilinpäätös
Finnair Oyj:n tuloslaskelma
| Liite | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| 6.2 | 2 830,0 | 2 241,4 |
| 6.3 | 131,3 | 159,6 |
| 2 961,3 | 2 401,0 | |
| 1 423,9 | ||
| 308,6 | ||
| 6.6 | 10,9 | 13,1 |
| 6.7 | 1 045,0 | 972,6 |
| 2 973,0 | 2 718,2 | |
| -11,7 | -317,2 | |
| 6.8 | -41,6 | -44,0 |
| -53,3 | -361,1 | |
| 6.9 | 165,0 | 127,9 |
| 6.10 | 119,7 | -117,0 |
| 6.4 6.5 |
1 573,3 343,9 |
| Milj. euroa | Liite | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 6.2 | 2 830,0 | 2 241,4 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 6.3 | 131,3 | 159,6 |
| Liiketoiminnan tuotot yhteensä | 2 961,3 | 2 401,0 | |
| Materiaalit ja palvelut | 6.4 | 1 573,3 | 1 423,9 |
| Henkilöstökulut | 6.5 | 343,9 | 308,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6.6 | 10,9 | 13,1 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6.7 | 1 045,0 | 972,6 |
| Liiketoiminnan kulut yhteensä | 2 973,0 | 2 718,2 | |
| Liikevoitto/-tappio | -11,7 | -317,2 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6.8 | -41,6 | -44,0 |
| Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -53,3 | -361,1 | |
| Tilinpäätössiirrot | 6.9 | 165,0 | 127,9 |
| Tuloverot | 6.10 | 119,7 | -117,0 |
| Tilikauden voitto/tappio | 231,5 | -350,2 |
Finnair Oyj:n tase
| Milj. euroa | Liite | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 6.11 | 16,5 | 20,8 |
| Aineelliset hyödykkeet | 6.12 | 81,1 | 84,1 |
| Sijoitukset | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 649,4 | 649,4 | |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | 0,0 | 0,0 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 0,4 | 0,4 | |
| Laina- ja muut saamiset | 6.14 | 2,4 | 2,5 |
| Sijoitukset yhteensä | 6.13 | 652,2 | 652,3 |
| Laskennalliset verosaamiset | 6.15 | 237,1 | 104,0 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 986,9 | 861,1 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Lyhytaikaiset saamiset | 6.16 | 783,4 | 622,7 |
| Rahoitusarvopaperit | 6.17 | 776,8 | 738,6 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 6.18 | 144,3 | 784,7 |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 1 704,5 | 2 146,1 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 2 691,4 | 3 007,2 | |
| 75,4 | |||
| 24,7 | |||
| 772,9 | |||
| 147,7 | |||
| -9,9 | |||
| -698,7 | |||
| 400,0 | |||
| -350,2 | |||
| VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 75,4 Ylikurssirahasto 24,7 Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 344,4 Vararahasto 147,7 Käyvän arvon rahasto -14,7 Edellisten tilikausien voitto (tappio) -1 088,0 Pääomalaina - Tilikauden voitto (tappio) 231,5 Oma pääoma yhteensä 6.19 721,0 6.20 17,0 Pakolliset varaukset 6.21 143,7 6.22 587,7 6.23 1 222,0 1 809,6 |
361,9 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 18,2 | ||
| 235,8 | |||
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 1 004,3 | ||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 1 387,0 | ||
| Vieras pääoma yhteensä | 2 391,2 | ||
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 2 691,4 | 3 007,2 |
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
-
- Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Finnair Oyj:n rahoituslaskelma
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja | -53,3 | -361,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 10,9 | 13,1 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -98,0 | 49,6 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 41,6 | 44,0 |
| Käyttöpääoman muutos | 114,7 | 161,5 |
| Maksetut korko- ja muut rahoituskulut | -88,0 | -76,2 |
| Saadut korko- ja muut rahoitustuotot | 52,2 | 13,8 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -19,8 | -155,4 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -3,6 | -2,1 |
| Luovutustulot aineellisista hyödykkeistä | 0,0 | 0,0 |
| Laina- ja muiden saamisten muutos | -84,0 | 3,1 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 |
| Investointien nettorahavirta | -87,7 | 1,0 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen takaisinmaksut ja muutokset | -742,9 | -232,1 |
| Osakeanti* | 570,4 | - |
| Pääomalainan nosto | - | 400,0 |
| Pääomalainan takaisinmaksut* | -400,0 | - |
| Pääomalainan korot ja kulut | -48,9 | - |
| Saadut ja maksetut konserniavustukset | 126,6 | 244,3 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -494,8 | 412,2 |
| Rahavirtojen muutos | -602,3 | 257,9 |
| Rahavarojen muutos | ||
| Rahavarat tilikauden alussa | 1 523,4 | 1 265,5 |
| Rahavirtojen muutos | -602,3 | 257,9 |
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
|---|---|---|
| Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja | -53,3 | -361,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 10,9 | 13,1 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -98,0 | 49,6 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 41,6 | 44,0 |
| Käyttöpääoman muutos | 114,7 | 161,5 |
| Maksetut korko- ja muut rahoituskulut | -88,0 | -76,2 |
| Saadut korko- ja muut rahoitustuotot | 52,2 | 13,8 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -19,8 | -155,4 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -3,6 | -2,1 |
| Luovutustulot aineellisista hyödykkeistä | 0,0 | 0,0 |
| Laina- ja muiden saamisten muutos | -84,0 | 3,1 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 |
| Investointien nettorahavirta | -87,7 | 1,0 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen takaisinmaksut ja muutokset | -742,9 | -232,1 |
| Osakeanti* | 570,4 | - |
| Pääomalainan nosto | - | 400,0 |
| Pääomalainan takaisinmaksut* | -400,0 | - |
| Pääomalainan korot ja kulut | -48,9 | - |
| Saadut ja maksetut konserniavustukset | 126,6 | 244,3 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -494,8 | 412,2 |
| Rahavirtojen muutos | -602,3 | 257,9 |
| Rahavarojen muutos | ||
| Rahavarat tilikauden alussa | 1 523,4 | 1 265,5 |
| Rahavirtojen muutos | -602,3 | 257,9 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 921,1 | 1 523,4 |
* Suomen valtio maksoi osallistumisensa osakeantiin kuittaamalla koko merkintähinnan vastaavalla määrällä pääomalainan pääomaa. Summa kokonaisuudessaan oli 318,6 miljoonaa euroa ja osakeannissa saadut nettovarat olivat 251,8 miljoonaa euroa. Osakeannin toteuttamisen jälkeen Finnair maksoi Suomen valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan eli 81,4 miljoonaa euroa.
Finnair Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
6.1 Laadintaperiaatteet
Yleistä
Finnair Oyj on Finnair-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Finnair Oyj:n tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot ovat taseessa maksupäivän kurssiin. Myyntisaamisten ja ostovelkojen arvostamisesta syntyneet kurssierot on käsitelty liikevaihdon ja liiketoiminnan muiden kulujen oikaisuerinä. Muiden saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssierot on esitetty rahoituksen kurssieroissa.
Johdannaissopimukset
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair käyttää valuutta-, korko-, osake- ja hyödykejohdannaisia pienentämään valuuttakurssi-, korko- ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat konsernin taseen eristä, valuuttamääräisistä ostosopimuksista, ennakoidusta valuuttamääräisistä ostoista ja myynneistä sekä tulevista lentopetroliostoista. Tasepositio suojataan konsernitasolla, pois lukien Finnair Aircraft Finance joka suojaa oman positionsa. Konserniyhtiöiden yhteenlaskettu tasepositio eroaa konsernin raportoidusta tasepositiosta sisäisten erien määrän verran. Näin ollen tasepositio ja sen suojaukset esitetään konsernin tilinpäätöksessä liitteessä 3.5. Myös valuuttamääräistä kassavirtapositiota suojataan konsernitasolla, jotta voidaan hyötyä netotusvaikutuksesta. Se esitetään konsernin tilinpäätöksessä liitteessä 3.5. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin kirjanpitolain 5:2 a §:n mukaisesti.
Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä taseeseen niiden alkuperäiseen hankintamenoon (käypä arvo), jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat arvoihin, joilla instrumentti voitaisiin asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä ilman myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko ostaa tai myydä.
Kaikkien johdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja, korkoja, volatiliteetteja ja hyödykehintanoteerauksia. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen Black-Scholes-optiohinnoittelumallia. Koron - ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Korko-optioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Hyödyketermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Hyödykeoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja.
Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti alla olevan kohde-etuuden kanssa. Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien kassavirtojen suojauksiksi, sitovien ostosopimusten suojauksiksi (rahavirtasuojaus tai käyvän arvon suojaus) tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus). Yhtiöllä ei ole käytössä ulkomaisen yksikön nettoinvestointien suojauksia eikä kytkettyjä johdannaisia.
Finnair dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen taloudellisen suhteen ja suojausasteen, sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Yhtiö dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuutta tarkastelemalla suojaavan instrumentin historiallista ja tulevaa kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja -veloissa.
Finnair soveltaa IFRS-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa (rahavirtasuojaus). Tätä periaatetta sovelletaan valuuttamääräisten myyntien ja ostojen valuuttariskiin, polttoaineiden hintariskiin sekä sähkön hintariskiin.
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Rahoitusvarat ja -velat
Finnairin rahoitusvarat jaotellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon nimellisarvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat ja -velat esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset kuten yritystodistukset ja talletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia, siirtosaamisia ja lentokonevuokrien takuutalletuksia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon niiltä osin kun suojauslaskennan soveltamisen edellytykset ovat täyttyneet. Käyvän arvon rahastoon kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu instrumentti erääntyy tai myydään, tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tuloslaskelmaan. Tuloverot Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Yhtiön luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten luottoriskin kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappioosuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappioosuudella jokaisessa ikääntymisluokassa. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin, kuten velkakirjasijoitukset ja rahamarkkinarahastoihin, sillä ne arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jolloin odotetut luottotappiot on jo otettu huomioon. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta, Finnair suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kriteerien toteutuessa arvonalentumista tulosvaikutteisesti.
Pysyvät vastaavat ja poistot
- Rakennukset 10–50 vuodessa hankintahetkestä 10 %:n jäännösarvoon.
- Muut aineelliset hyödykkeet 3–15 vuodessa.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tietokoneohjelmiin liittyviä merkittäviä kehittämishankkeita lukuun ottamatta tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi. Lentokoneiden, järjestelmien ja liikennöinnin teknologian tutkimus- sekä kehittämistyö suoritetaan pääosin valmistajien toimesta.
Leasing
Lentokaluston leasingmaksut ovat merkittäviä. Vuosittaiset leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Sopimusten mukaiset tulevina vuosina erääntyvät lentokaluston leasingmaksut on esitetty taseen ulkopuolisina erinä liitetiedoissa.
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätöksissä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus, poistoero, esitetään taseen erässä tilinpäätössiirtojen kertymä ja sen muutos tuloslaskelmassa erässä tilinpäätössiirrot. Tilinpäätössiirrot sisältävät myös annetut ja saadut konserniavustukset.
Eläkejärjestelyt
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty pääosin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa ja lisäeläketurva Finnairin eläkesäätiössä ja osittain kotimaisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkesäätiö on lisäeläketurvan osalta suljettu vuonna 1992 lukuun ottamatta liikennelentäjiä. Finnairin eläkesäätiön eläkevastuu on katettu lisäeläketurvan osalta täysin. Eläkevastuita koskevia tietoja on esitetty liitetiedoissa.
Pakolliset varaukset
Taseen pakollisissa varauksissa ja tuloslaskelman kuluissa esitetään vastaisuudessa toteutuvia sopimusperusteisia tai muuten sitovia velvoitteita, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida.
Yhtiöllä on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja moottorit tietyssä huoltotasossa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi yhtiö on kirjannut varauksia perustuen huoltojakson lennettyihin tunteihin.
6.2 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Liikevaihto toimialoittain | ||
| 2 830,0 | 2 241,4 | |
| Matkustajatuotot | 2 511,9 | 1 786,0 |
| Lisäpalvelut | 126,4 | 103,0 |
| Rahti | 191,8 | 352,4 |
| Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain lentoreittien perusteella, % liikevaihdosta | ||
| Suomi | 6 % | 6 % |
| Eurooppa | 42 % | 45 % |
| Lähi-itä | 7 % | 2 % |
| Aasia | 33 % | 30 % |
| Pohjois-Amerikka | 9 % | 15 % |
| Kohdistamaton | 2 % | 3 % |
| Yhteensä | 100 % | 100 % |
Vuoden 2023 alusta alkaen Finnair on erottanut omaksi liikennealueekseen Lähi-idän, jonka luvut raportoitiin vielä vuoden 2022 aikana Euroopan-luvuissa. Vertailukauden liikennelukuja on oikaistu vastaavasti.
6.3 Liiketoiminnan muut tuotot
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Lentokoneiden vuokratuotot | 81,0 | 105,4 |
| Muut vuokratuotot | 24,4 | 22,0 |
| Muut tuotot | 25,9 | 32,1 |
| Yhteensä | 131,3 | 159,6 |
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
6.4 Materiaalit ja palvelut
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | ||
| Maaselvitys- ja cateringkulut | 280,1 | 220,8 |
| Polttoainekulut | 899,6 | 836,0 |
| Lentokaluston huoltokulut | 275,0 | 266,3 |
| Tietohallintokulut | 17,2 | 14,2 |
| Muut erät | 101,4 | 86,7 |
| Yhteensä | 1 573,3 | 1 423,9 |
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Lentokaluston leasingmaksut | 431,4 | 407,9 |
| Lentokapasiteetin muut vuokrat | 106,7 | 102,4 |
| Toimitila- ja muut vuokrat | 46,3 | 34,1 |
| Liikennöimismaksut | 233,8 | 206,5 |
| Myynti- ja markkinointikulut | 111,3 | 95,6 |
| Muut kulut | 115,4 | 126,2 |
| Yhteensä | 1 045,0 | 972,6 |
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | |||
|---|---|---|---|---|---|
| 6.5 Henkilöstökulut | Osinkotuotot | ||||
| Muilta | 0,0 | 0,0 | |||
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Yhteensä | 0,0 | 0,0 |
| Palkat ja palkkiot | 280,8 | 236,3 | |||
| Eläkekulut | 50,8 | 45,9 | Korkotuotot | ||
| Muut henkilösivukulut | 12,2 | 26,4 | Saman konsernin yrityksiltä | 16,3 | 8,9 |
| Yhteensä | 343,9 | 308,6 | Muilta | ||
| Nettotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä varoista | 36,3 | 3,7 | |||
| Johdon palkat ja palkkiot | Muut korkotuotot | 16,4 | 2,7 | ||
| Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa | 2,1 | 1,2 | Yhteensä | 69,0 | 15,3 |
| Hallitus | 0,4 | 0,4 | |||
| Korkokulut | |||||
| Henkilöstö keskimäärin | 3 801 | 3 979 | Saman konsernin yrityksille | -6,5 | |
| Muille | -57,5 | -54,8 | |||
| 6.6 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset | Yhteensä | -64,0 | -54,8 | ||
| Muut rahoitustuotot | |||||
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Muut rahoitustuotot | 3,3 | |
| Muista pitkävaikutteisista menoista | 6,3 | 8,5 | Yhteensä | 3,3 | |
| Rakennuksista | 1,2 | 1,2 | |||
| Muusta kalustosta | 3,4 | 3,3 | Muut rahoituskulut | ||
| Yhteensä | 10,9 | 13,1 | Osakkeiden uudelleenarvostus | - | 4,1 |
| Muut rahoituskulut | -32,3 | -28,1 | |||
| 6.7 Liiketoiminnan muut kulut | Yhteensä | -32,3 | -23,9 | ||
| Kurssierot | -17,6 | 19,5 | |||
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | |||
| Lentokaluston leasingmaksut | 431,4 | 407,9 | Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -41,6 | -44,0 |
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | |||
|---|---|---|---|---|---|
| 6.5 Henkilöstökulut | Osinkotuotot | ||||
| Muilta | 0,0 | 0,0 | |||
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Yhteensä | 0,0 | 0,0 |
| Palkat ja palkkiot | 280,8 | 236,3 | |||
| Eläkekulut | 50,8 | 45,9 | Korkotuotot | ||
| Muut henkilösivukulut | 12,2 | 26,4 | Saman konsernin yrityksiltä | 16,3 | 8,9 |
| Yhteensä | 343,9 | 308,6 | Muilta | ||
| Nettotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä varoista | 36,3 | 3,7 | |||
| Johdon palkat ja palkkiot | Muut korkotuotot | 16,4 | 2,7 | ||
| Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa | 2,1 | 1,2 | Yhteensä | 69,0 | 15,3 |
| Hallitus | 0,4 | 0,4 | |||
| Korkokulut | |||||
| Henkilöstö keskimäärin | 3 801 | 3 979 | Saman konsernin yrityksille | -6,5 | - |
| Muille | -57,5 | -54,8 | |||
| 6.6 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset | Yhteensä | -64,0 | -54,8 | ||
| Muut rahoitustuotot | |||||
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Muut rahoitustuotot | 3,3 | - |
| Muista pitkävaikutteisista menoista | 6,3 | 8,5 | Yhteensä | 3,3 | |
| Rakennuksista | 1,2 | 1,2 | |||
| Muusta kalustosta | 3,4 | 3,3 | Muut rahoituskulut | ||
| Yhteensä | 10,9 | 13,1 | Osakkeiden uudelleenarvostus | - | 4,1 |
| Muut rahoituskulut | -32,3 | -28,1 | |||
| 6.7 Liiketoiminnan muut kulut | Yhteensä | -32,3 | -23,9 | ||
| Kurssierot | -17,6 | 19,5 | |||
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | |||
| Lentokaluston leasingmaksut | 431,4 | 407,9 | Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -41,6 | -44,0 |
Tilintarkastuspalkkiot
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tilintarkastusyhteisö | KPMG | KPMG |
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,4 | 0,3 |
| Veroneuvonta | - | 0,0 |
| Muut palkkiot | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 0,7 | 0,5 |
6.8 Rahoitustuotot ja -kulut
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
| 2023 | 2022 |
|---|---|
| 280,1 | 220.8 |
| 899.6 | 836.0 |
| 275.0 | 266,3 |
| 17.2 | 14,2 |
| 101,4 | 86,7 |
| 1 573.3 | 1 423.9 |
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
6.9 Tilinpäätössiirrot
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Poistoeron muutos | 1,2 | 1,2 |
| Saadut konserniavustukset | 163,8 | 126,6 |
| Yhteensä | 165,0 | 127,9 |
Tilikaudella 2023 saaduista konserniavustuksista 121,9 miljoonaa euroa liittyi Finnair Aircraft Finance Oy:ltä, 18,6 miljoonaa euroa Oy Aurinkomatkat – Suntours Lth Ab:ltä, 9,2 miljoonaa euroa Finnair Kitchen Oy:ltä, 8,8 miljoonaa euroa Finnair Technical Services Oy:ltä, 2,9 miljoonaa euroa Finnair Cargo Oy:ltä, 1,7 miljoonaa euroa Amadeus Finland Oy:ltä, 0,4 miljoonaa euroa Finnair Engine Services Oy:ltä, 0,2 miljoonaa euroa Northport Oy:ltä ja 0,1 miljoonaa euroa FTS Financial Services Oy:ltä saatuihin konserniavustuksiin.
6.10 Tuloverot
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | -17,0 | - |
| Laskennallisten verojen muutos | 136,8 | -117,0 |
| Yhteensä | 119,7 | -117,0 |
6.11 Aineettomat hyödykkeet
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 1.1. | 79,1 | 84,9 |
| Lisäykset | 2,0 | 2,2 |
| Vähennykset | -9,2 | -7,9 |
| Hankintameno 31.12. | 71,9 | 79,1 |
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 1.1. | 79,1 | 84,9 |
| Lisäykset | 2,0 | 2,2 |
| Vähennykset | -9,2 | -7,9 |
| Hankintameno 31.12. | 71,9 | 79,1 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -58,4 | -57,7 |
| Vähennykset | 9,2 | 7,8 |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset | -6,2 | -8,4 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -55,4 | -58,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 16,5 | 20,8 |
| Aineettomat hyödykkeet 31.12. | 16,5 | 20,8 |
6.12 Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet 31.12.2023
| Muu | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Maa-alueet | Rakennukset | kalusto | Ennakot | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2023 | 0,7 | 54,2 | 60,2 | 0,3 | 115,4 |
| Lisäykset | - | - | 1,1 | 0,8 | 1,8 |
| Vähennykset | - | - | -0,4 | -0,2 | -0,6 |
| Hankintameno 31.12.2023 | 0,7 | 54,2 | 60,8 | 0,9 | 116,6 |
| Kertyneet poistot 1.1.2023 | - | -7,9 | -23,5 | - | -31,4 |
| Vähennykset | - | - | 0,3 | - | 0,3 |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset |
- | -1,2 | -3,3 | - | -4,5 |
| Kertyneet poistot 31.12.2023 | - | -9,1 | -26,4 | - | -35,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2023 | 0,7 | 45,1 | 34,3 | 0,9 | 81,1 |
| Koneiden ja laitteiden osuus pysyvien vastaavien kirjanpitoarvosta 31.12.2023 |
40,7 % |
Aineelliset hyödykkeet 31.12.2022
| Muu | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Maa-alueet | Rakennukset | kalusto | Ennakot | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2022 | 0,7 | 54,2 | 59,9 | 0,8 | 115,6 |
| Lisäykset | - | - | 0,3 | 0,3 | 0,7 |
| Vähennykset | - | - | -0,1 | -0,8 | -0,9 |
| Hankintameno 31.12.2022 | 0,7 | 54,2 | 60,2 | 0,3 | 115,4 |
| Kertyneet poistot 1.1.2022 | - | -6,7 | -20,2 | - | -26,9 |
| Vähennykset | - | - | 0,1 | - | 0,1 |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset |
- | -1,2 | -3,3 | - | -4,6 |
| Kertyneet poistot 31.12.2022 | - | -7,9 | -23,5 | - | -31,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2021 | 0,7 | 46,3 | 36,7 | 0,3 | 84,1 |
| Koneiden ja laitteiden osuus pysyvien |
vastaavien kirjanpitoarvosta 31.12.2022 41,4 %
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
| 2025 | 2022 |
|---|---|
| 1,2 | 1,2 |
| 163,8 | 126,6 |
| 165.0 | 127,9 |
| 2023 | 2022 |
|---|---|
| -17.0 | |
| 136,8 | -117.0 |
| 119,7 | -117,0 |
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
6.13 Sijoitukset
| Emoyhtiön | |
|---|---|
| Osakkuus- ja yhteisyritykset | omistus-% |
| Nordic Regional Airlines AB, Ruotsi | 40,00 |
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|---|---|
| Konserniyritykset | Muilta yrityksiltä | 2,4 | 2,5 | ||
| Hankintameno 1.1. | 649,4 | 653,6 | Yhteensä | 2,4 | 2,5 |
| Osakkeiden uudelleenarvostus | - | -4,1 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 649,4 | 649,4 | |||
| 6.15 Laskennalliset verosaamiset | |||||
| Osakkuus- ja yhteisyritykset | |||||
| Hankintameno 1.1. | 0,0 | 0,0 | Milj. euroa | 2023 | 2022 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,0 | 0,0 | Laskennalliset verosaamiset 1.1. | 104,0 | 220,0 |
| Tilikauden tuloksesta | -17,0 | - | |||
| Osuudet muissa yrityksissä | Jaksotuseroista | 4,6 | - | ||
| Hankintameno 1.1. | 0,4 | 0,4 | Johdannaisten arvostuksesta käypään arvoon | 3,7 | 0,9 |
| Lisäykset | -0,0 | 0,0 | Edellisillä kausilla kirjattujen verojen oikaisut | 141,9 | -117,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,4 | 0,4 | Laskennalliset verosaamiset 31.12. | 237,1 | 104,0 |
| Konserniyritykset | Emoyhtiön omistus-% |
Emoyhtiön omistus-% |
|
|---|---|---|---|
| Finnair Cargo Oy, Suomi | 100,00 Kiinteistö Oy Lentokonehuolto, Suomi | 100,00 | |
| Finnair Aircraft Finance Oy, Suomi | 100,00 Amadeus Finland Oy, Suomi | 95,00 | |
| Northport Oy, Suomi | 100,00 | Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab, Suomi |
100,00 |
| Finnair Technical Services Oy, Suomi | 100,00 FTS Financial Services Oy, Suomi | 100,00 | |
| Finnair Engine Services Oy, Suomi | 100,00 Finnair Business Services OÜ, Viro | 100,00 | |
| Finnair Kitchen Oy, Suomi | 100,00 |
6.14 Pitkäaikaiset laina- ja muut saamiset
Finnair Oyj:n verotettava tulos vuonna 2023 kääntyi voitolliseksi ja osa vuosien 2020–2021 verotuksellisista tappioista pystyttiin hyödyntämään. Finnairin johto seuraa jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee arvioinnissaan sekä positiivista että negatiivista näyttöä. Finnair kirjasi tilikaudella 2023 kokonaan takaisin taseeseen 117,0 miljoonan euron laskennallisen verosaamisen, joka oli alaskirjattu tilikaudella 2022. Lisäksi siltä osin kuin positiivinen näyttö puolsi, osasta vuoden 2022 tappiosta kirjattiin laskennallista verosaamista 26,0 miljoonaa euroa. Johto arvioi tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä, että Finnairin uudistetun strategian onnistunut toteuttaminen ja palautunut kannattavuus sekä johdon ennuste tulevaisuuden verotettavasta tuloksesta antavat positiivista näyttöä yhtiön kyvystä hyödyntää käyttämättömät verotukselliset tappiot ja muut verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot.
Finnair Oyj ei ole kirjannut 7,8 miljoonan euron laskennallista verosaamista 38,9 miljoonan euron osuudesta vahvistettua tilikauden 2022 verotuksellista tappiota, joka vanhenee vuonna 2032. Lisäksi on jätetty kirjaamatta 13,4 miljoonan euron laskennallinen verosaaminen liittyen korkovähennysoikeuden rajoittamisen piirissä oleviin 67,1 miljoonan euron korkokuluihin, joilla ei ole vanhenemisaikaa.
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
6.16 Lyhytaikaiset saamiset
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 22,4 | 18,4 |
| Konserniavustus | 163,8 | 126,6 |
| Siirtosaamiset | 2,7 | 2,8 |
| Muut saamiset | 334,6 | 245,6 |
| Yhteensä | 523,5 | 393,4 |
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | - | 0,0 |
| Siirtosaamiset | 6,7 | 6,5 |
| Yhteensä | 6,7 | 6,5 |
| Lyhytaikaiset saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 91,0 | 85,8 |
| Siirtosaamiset | 84,6 | 62,9 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | 11,5 | 9,6 |
| Muut saamiset | 66,1 | 64,6 |
| Yhteensä | 253,2 | 222,9 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 783,4 | 622,7 |
| Siirtosaamiset | 2023 | 2022 |
| Konserniavustukset | 163,8 | 126,6 |
| Myynnin jaksotukset | 55,8 | 41,4 |
| Työsuhde-etuuksiin liityvät saatavat ja ennakkomaksut | 2,2 | 0,9 |
| Muut ennakomaksut | 36,0 | 29,9 |
| Yhteensä | 257,8 | 198,8 |
6.17 Rahoitusarvopaperit
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset sijoitukset käypään arvoon | 776,8 | 738,6 |
Lyhytaikaiset sijoitukset käypään arvoon 776,8 738,6
6.18 Rahat ja pankkisaamiset
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Konsernin pankkitileillä olevat varat ja alle kolmen kuukauden talletukset | 144,3 | 784,7 |
6.19 Oma pääoma
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Vara rahasto |
Käyvän arvon rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kerty neet voitto varat |
Pää oma laina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1.2023 |
75,4 | 24,7 | 147,7 | -9,9 | 772,9 | -1 048,9 | 400,0 | 361,9 |
| Suojausinstrument tien käyvän arvon muutos |
- | - | - | -4,8 | - | - | - | -4,8 |
| Osakeanti | - | - | - | - | 570,4 | - | - | 570,4 |
| Osakeperusteiset maksut |
- | - | - | - | 1,1 | - | - | 1,1 |
| Pääomalainan takaisinmaksut |
- | - | - | - | - | - | -400,0 | -400,0 |
| Pääomalainan korot ja kulut |
- | - | - | - | - | -39,1 | - | -39,1 |
| Tilikauden tulos | - | - | - | - | - | 231,5 | - | 231,5 |
| Oma pääoma 31.12.2023 |
75,4 | 24,7 | 147,7 | -14,7 | 1 344,4 | -856,5 | 0,0 | 721,0 |
| Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Vara rahasto |
Käyvän arvon rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kerty neet voitto varat |
Pää oma laina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 75,4 | 24,7 | 147,7 | 3,7 | 772,4 | -698,7 | - | 77,4 |
| - | - | - | -13,6 | - | - | - | -13,6 |
| - | - | - | - | 0,6 | - | - | 0,6 |
| - | - | - | - | - | - | 400,0 | 400,0 |
| - | - | - | - | - | -350,2 | - | -350,2 |
| 75,4 | 24,7 | 147,7 | -9,9 | 772,9 | -1 048,9 | 400,0 | 361,9 |
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
asemaansa. Merkintäetuoikeusannin tavoitteena oli pienentää Finnairin rahoituskustannuksia, tukea kestävään kannattavaan kasvuun tähtäävän strategian toteuttamista ja varmistaa yhtiön kyky toteuttaa investointeja tulevaisuudessa. Merkintäetuoikeusannilla Finnair myös pyrki palauttamaan yhtiön varojenjakokyvyn. Merkintäoikeusannin lopullisen tuloksen mukaan osakeannissa merkittiin yhteensä 19 038 769 224 uutta osaketta, joka vastaa noin 100,14 prosenttia tarjoituista osakkeista, ja siten osakeanti oli ylimerkitty. Yhteensä 18 102 803 535 tarjottavaa osaketta merkittiin käyttäen merkintäoikeuksia. Jäljelle jääneet 909 609 534 tarjottavaa osaketta, jotka merkittiin ilman merkintäoikeuksia, on allokoitu osakeannin ehtojen mukaisesti toissijaisessa merkinnässä. Merkintähinta oli 0,03 euroa tarjottavalta osakkeelta. Osakeannin bruttovarat olivat noin 570,4 miljoonaa euroa, ja nettovarat olivat noin 558,2 miljoonaa euroa. Brutto- ja nettovaroihin sisältyy Suomen valtion 318,6 miljoonan euron suhteellinen merkintäosuus, jonka Suomen valtio maksoi kuittaamalla vastaavan määrän Suomen valtion Finnairille myöntämästä pääomalainasta osakeannin ehtojen mukaisesti.
6.20 Tilinpäätössiirtojen kertymä
| Konsernin tuloslaskelma | Jakokelpoiset varat | ||
|---|---|---|---|
| Konsernin laaja tuloslaskelma | Milj. euroa | 2023 | 2022 |
| Käyvän arvon rahasto | -14,7 | -9,9 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 1 344,4 | 772,9 | |
| Konsernin tase | Edellisten tilikausien voitto | -1 088,0 | -698,7 |
| Saatu kustannustuki | - | -6,0 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma | Tilikauden voitto/tappio | 231,5 | -350,2 |
| Yhteensä | 473,1 | -291,9 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista |
Vuoden 2023 kolmannen kvartaalin aikana Finnair järjesti merkintäoikeusannin vahvistaakseen taloudellista |
6.22 Pitkäaikainen vieras pääoma
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 200,0 | 400,0 |
| Joukkovelkakirjalainat | 382,5 | 400,0 |
| Hybridilaina | - | 200,0 |
| Muut velat | 5,2 | 4,3 |
| Yhteensä | 587,7 | 1 004,3 |
| Korollisten velkojen erääntymisajat | ||
| 1–5 vuotta | 582,5 | 800,0 |
| Myöhemmin | - | 200,0 |
| Yhteensä | 582,5 | 1 000,0 |
| noin 570,4 miljoonaa euroa, ja nettovarat olivat noin 558,2 miljoonaa euroa. Brutto- ja nettovaroihin sisältyy | Milj. euroa | 2023 | 2022 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Suomen valtion 318,6 miljoonan euron suhteellinen merkintäosuus, jonka Suomen valtio maksoi kuittaamalla | Lyhytaikaiset velat konserniyrityksille | ||||
| vastaavan määrän Suomen valtion Finnairille myöntämästä pääomalainasta osakeannin ehtojen mukaisesti. | Ostovelat | 114,8 | 51,1 | ||
| Osakkeisiin ja osinkoon liittyvät tiedot ovat konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.9. | Siirtovelat | 18,3 | 13,8 | ||
| Konsernipankkitilivelat | 166,3 | 371,7 | |||
| 6.20 Tilinpäätössiirtojen kertymä | Yhteensä | 299,4 | 436,6 | ||
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Lyhytaikaiset velat osakkuus- ja yhteisyrityksille | ||
| Kertynyt poistoero 1.1. | 18,2 | 19,5 | Ostovelat | 0,3 | 0,1 |
| Poistoeron muutos | -1,2 | -1,2 | Siirtovelat | 1,0 | 1,0 |
| Kertynyt poistoero 31.12. | 17,0 | 18,2 | Yhteensä | 1,3 | 1,1 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 17,0 | 18,2 | Lyhytaikaiset velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 80,0 | 200,0 | |||
| Ostovelat | 91,8 | 79,7 | |||
| 6.21 Pakolliset varaukset | Siirtovelat | 739,4 | 661,5 | ||
| Muut velat | 10,0 | 8,2 | |||
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Yhteensä | 921,2 | 949,3 |
| Varaukset 1.1. | 235,8 | 182,4 | |||
| Uudet varaukset | 58,5 | 67,0 | Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 1 222,0 | 1 387,0 |
| Varausten purku | -143,5 | -22,5 | |||
| Kurssierot | -7,1 | 8,8 | Siirtovelat | ||
| Varaukset 31.12. | 143,7 | 235,8 | Ennakkoon saadut lentolipputulot | 394,5 | 356,2 |
| Joista pitkäaikaista | 113,9 | 164,3 | Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut | 50,4 | 50,9 |
| Joista lyhytaikaista | 29,8 | 71,5 | Lomapalkkavelka | 60,9 | 56,0 |
| Yhteensä | 143,7 | 235,8 | Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat | 29,8 | 34,2 |
| Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus | 67,0 | 51,5 | |||
| Pakolliset varaukset sisältävät pääosin lentokoneiden huoltovarauksia. Lentokaluston pitkäaikaisen | Johdannaissopimuksiin perustuvat velat | 32,9 | 21,5 | ||
| huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2035 mennessä. | Jaksotetut muut ostolaskut | 94,7 | 78,0 | ||
| Muut erät | 28,5 | 27,9 | |||
| Yhteensä | 758,7 | 676,2 |
| noin 570,4 miljoonaa euroa, ja nettovarat olivat noin 558,2 miljoonaa euroa. Brutto- ja nettovaroihin sisältyy | Milj. euroa | 2023 | 2022 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Suomen valtion 318,6 miljoonan euron suhteellinen merkintäosuus, jonka Suomen valtio maksoi kuittaamalla | Lyhytaikaiset velat konserniyrityksille | ||||
| vastaavan määrän Suomen valtion Finnairille myöntämästä pääomalainasta osakeannin ehtojen mukaisesti. | Ostovelat | 114,8 | 51,1 | ||
| Osakkeisiin ja osinkoon liittyvät tiedot ovat konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.9. | Siirtovelat | 18,3 | 13,8 | ||
| Konsernipankkitilivelat | 166,3 | 371,7 | |||
| 6.20 Tilinpäätössiirtojen kertymä | Yhteensä | 299,4 | 436,6 | ||
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Lyhytaikaiset velat osakkuus- ja yhteisyrityksille | ||
| Kertynyt poistoero 1.1. | 18,2 | 19,5 | Ostovelat | 0,3 | 0,1 |
| Poistoeron muutos | -1,2 | -1,2 | Siirtovelat | 1,0 | 1,0 |
| Kertynyt poistoero 31.12. | 17,0 | 18,2 | Yhteensä | 1,3 | 1,1 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 17,0 | 18,2 | Lyhytaikaiset velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 80,0 | 200,0 | |||
| Ostovelat | 91,8 | 79,7 | |||
| 6.21 Pakolliset varaukset | Siirtovelat | 739,4 | 661,5 | ||
| Muut velat | 10,0 | 8,2 | |||
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Yhteensä | 921,2 | 949,3 |
| Varaukset 1.1. | 235,8 | 182,4 | |||
| Uudet varaukset | 58,5 | 67,0 | Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 1 222,0 | 1 387,0 |
| Varausten purku | -143,5 | -22,5 | |||
| Kurssierot | -7,1 | 8,8 | Siirtovelat | ||
| Varaukset 31.12. | 143,7 | 235,8 | Ennakkoon saadut lentolipputulot | 394,5 | 356,2 |
| Joista pitkäaikaista | 113,9 | 164,3 | Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut | 50,4 | 50,9 |
| Joista lyhytaikaista | 29,8 | 71,5 | Lomapalkkavelka | 60,9 | 56,0 |
| Yhteensä | 143,7 | 235,8 | Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat | 29,8 | 34,2 |
| Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus | 67,0 | 51,5 | |||
| Pakolliset varaukset sisältävät pääosin lentokoneiden huoltovarauksia. Lentokaluston pitkäaikaisen | Johdannaissopimuksiin perustuvat velat | 32,9 | 21,5 | ||
| huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2035 mennessä. | Jaksotetut muut ostolaskut | 94,7 | 78,0 | ||
| Muut erät | 28,5 | 27,9 | |||
| Yhteensä | 758,7 | 676,2 |
6.23 Lyhytaikainen vieras pääoma
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
6.24 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Takaukset ja vastuusitoumukset | ||
| Konserniyritysten puolesta | 51,5 | 52,5 |
| Yhteensä | 51,5 | 52,5 |
| Lentokoneiden vuokrasopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavan vuoden aikana | 412,9 | 379,9 |
| 1–5 vuoden kuluessa | 1 169,5 | 1 117,7 |
| Myöhemmin | 527,9 | 517,7 |
| Yhteensä | 2 110,3 | 2 015,3 |
| Emoyhtiö on vuokrannut lentokaluston 100 %:sesti omistamaltaan tytäryhtiöltä. | ||
| Muista vuokrasopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavan vuoden aikana | 16,2 | 26,3 |
| 1–5 vuoden kuluessa | 86,9 | 65,0 |
| Myöhemmin | 174,5 | 158,7 |
| Yhteensä | 277,6 | 250,0 |
| Eläkevastuut | ||
| Eläkesäätiön kokonaisvastuu | 301,4 | 321,3 |
| Lisäetuusosuutta katettu | -301,4 | -321,3 |
| Yhteensä | ||
| Pääomalaina | ||
| Pääomalainalle kertyneet korot | - | 9,1 |
| Pääomalainalle kertyneet muut kulut | - | 6,9 |
| Yhteensä | - | 16,0 |
Finnair on 22.6.2022 nostanut 290 miljoonaa euroa hybridilainaa, joka konvertoitiin pääomalainaksi 30.6.2022 valtioneuvoston päätöksellä. Jäljellä oleva 110 miljoonan euron nostettiin 2.9.2022. Finnair nosti tämän 400 miljoonan euron pääomalainan kokonaisuudessaan vuoden 2022 aikana. Nostettu pääomalaina kirjattiin konsernin emoyhtiön omaan pääomaan omana eränään.
Marraskuun 2023 aikana Finnairin toteuttamassa noin 558 miljoonan euron merkintäoikeusannissa Suomen valtio merkitsi uusia osakkeita täysimääräisesti sille allokoitujen merkintäoikeuksien perusteella. Suomen valtio maksoi osakkeiden merkinnän kuittaamalla merkintähinnan vastaavalla määrällä eli 318,6 miljoonalla eurolla pääomalainan pääomaa. Finnair maksoi 24.11.2023 Suomen valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan eli 81,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnair maksoi valtiolle pääomalainaan liittyvät korot ja muut maksut eli yhteensä 48,9 miljoonaa euroa.
6.25 Johdannaissopimukset
| 2023 | 2022 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Nimellis arvo |
Positiiviset käyvät arvot |
Negatiiviset käyvät arvot |
Käypä netto arvo |
Nimellis arvo |
Positiiviset käyvät arvot |
Negatiiviset käyvät arvot |
Käypä netto arvo |
|
| Valuuttajohdannaiset | |||||||||
| Polttoaineen valuuttasuojaus | |||||||||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, termiinit |
389,7 | 2,0 | -5,5 | -3,5 | 284,7 | 0,1 | -7,4 | -7,3 | |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, ostetut optiot |
53,3 | 0,0 | - | 0,0 | - | - | - | - | |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, myydyt optiot |
48,9 | - | -0,6 | -0,6 | - | - | - | - | |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä |
491,8 | 2,0 | -6,1 | -4,1 | 284,7 | 0,1 | -7,4 | -7,3 | |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä |
491,8 | 2,0 | -6,1 | -4,1 | 284,7 | 0,1 | -7,4 | -7,3 | |
| Hyödykejohdannaiset | |||||||||
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 422 000 | 5,3 | -14,9 | -9,6 209 000 | 3,4 | -6,0 | -2,5 | ||
| Ostetut lentopetrolioptiot, tonnia |
255 000 | 2,6 | - | 2,6 149 000 | 4,9 | -0,2 | 4,8 | ||
| Myydyt lentopetrolioptiot, tonnia |
255 000 | - | -12,0 | -12,0 149 000 | 0,2 | -7,9 | -7,8 | ||
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä |
7,9 | -26,8 | -18,9 | 8,6 | -14,1 | -5,6 | |||
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | |||||||||
| Ostetut lentopetrolioptiot, tonnia |
187 000 | 1,6 | - | 1,6 149 000 | 0,9 | - | 0,9 | ||
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä |
187 000 | 1,6 | - | 1,6 149 000 | 0,9 | - | 0,9 | ||
| Hyödykejohdannaiset yhteensä |
9,5 | -26,8 | -17,4 | 9,5 | -14,1 | -4,6 | |||
| Johdannaiset yhteensä* | 11,5 | -32,9 | -21,4 | 9,6 | -21,5 -12,0 |
* Suojausinstrumenttien positiivinen (negatiivinen) käypä arvo 31.12.2023 esitetään taseessa lyhytaikaisissa varoissa Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset -erässä (lyhytaikaisissa veloissa Johdannaissopimuksiin perustuvat velat -erässä).
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
6.26 Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista Käyvät arvot raportointikauden lopussa
| Milj. euroa | 2023 | Taso 1 | Taso 2 |
|---|---|---|---|
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat | |||
| Kaupankäyntiarvopaperit | 776,8 | 723,4 | 53,4 |
| Johdannaiset | |||
| Valuuttajohdannaiset | 2,0 | - | 2,0 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 2,0 | - | 2,0 |
| Hyödykejohdannaiset | 9,5 | - | 9,5 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 7,9 | - | 7,9 |
| Yhteensä | 788,3 | 723,4 | 64,9 |
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat | |||
| Johdannaiset | |||
| Valuuttajohdannaiset | 6,1 | - | 6,1 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 6,1 | - | 6,1 |
| Hyödykejohdannaiset | 26,8 | - | 26,8 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 26,8 | - | 26,8 |
| Yhteensä | 32,9 | - | 32,9 |
6.27 Lentotoiminnan polttoaineiden hintariski
Nimellismäärän ajoitus ja suojattu hinta
| Suojattu hinta \$/tonni |
Erääntymisaika | |||
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2023 | Nimellismäärä (tonnit) |
Vuoden aikana |
1–2 vuotta | |
| Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin mukaan laskettu polttoainekulutus |
892,1 | 655 264 | 626 264 | 29 000 |
| Cargoes FOB Singapore-indeksin mukaan laskettu polttoainekulutus |
918,3 | 21 736 | 21 736 | - |
Valuuttariski
Erääntymisaika
| Nimellismäärän ajoitus Milj. euroa 31.12.2023 |
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon |
Nimellismäärä (brutto) |
Vuoden aikana |
|---|---|---|---|
| USD | 1,1 | 422,1 | 422,1 |
| JPY | 152,1 | 69,8 | 69,8 |
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan.
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen
- Konsernin tuloslaskelma
- Konsernin laaja tuloslaskelma
- Konsernin tase
- Konsernin rahavirtalaskelma
- Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
- Hallituksen esitys osingonjaosta
- Tilintarkastuskertomus
Hallituksen esitys osingonjaosta
Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2023 olivat 473 123 719,36 euroa, josta tilikauden 2023 tulos on 231 458 763,52 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2023 perusteella osinkoa ei jaeta ja tilikauden tulos jätetään omaan pääomaan.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus
Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2024 Finnair Oyj:n hallitus
Sanna Suvanto-Harsaae Tiina Alahuhta-Kasko Montie Brewer
Jukka Erlund Hannele Jakosuo-Jansson Henrik Kjellberg
Simon Large Minna Pajumaa
Jaakko Schildt Finnair Oyj:n väliaikainen toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2024
KPMG Oy Ab Tilintarkastusyhteisö
Kirsi Jantunen KHT
Katsaus vuoteen 2023 Hallituksen toimintakertomus
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Hallituksen Hallituksen esitys voitonjaosta
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
- Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Finnair Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Finnair Oyj:n (y-tunnus 0108023-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että
— konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
— tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.3.3. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| Tilintarkastuksen kannalta |
|---|
| keskeiset seikat |
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa
Rahoitusasema ja rahoitusjärjestelyt (Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetiedot 3.3 ja 3.5)
Tilikauden päättyessä konsernin rahavarat olivat 708 milj. euroa ja korolliset velat 2 026 milj. euroa, joista 284 milj. euroa erääntyy vuoden 2024 aikana. Oma pääoma oli 577 milj. euroa.
Vahvistaakseen tasettaan Finnair toteutti tilikauden aikana edelleen useita rahoitusjärjestelyitä sisältäen mm. osakeannin, pääomalainan konvertoinnin ja takaisinmaksun, hybridi- ja eläkelainan takaisinmaksuja sekä useita lentokonelaivastoon liittyviä järjestelyitä.
Rahoitusasema ja rahoitusjärjestelyt ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen rahoitusjärjestelyiden merkittävästä vaikutuksesta konsernin rahoitusasemaan ja rahavirtoihin sekä näistä konsernitilinpäätöksessä annettavaan kuvaan.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n IFRS asiantuntijoita arvioidessamme rahoitusjärjestelyiden ehtoja, luokittelua ja kirjauskäytäntöjä suhteessa konsernin laadintaperiaatteisiin ja sovellettavaan tilinpäätösnormistoon.
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt yksittäisten rahoitustapahtumien kirjanpitokäsittelyn arviointia sekä oman pääoman muutosten vertaamista osakeannin ehtoihin ja siitä saatuihin varoihin.
Olemme myös täsmäyttäneet rahoituserien tilinpäätöshetken tasearvoja ulkopuolisiin vahvistuksiin.
Lisäksi arvioimme rahoitusjärjestelyistä ja rahoitusasemasta annettujen tietojen asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.
Katsaus vuoteen 2023
Hallituksen
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
niiden vanhentumista kertyviin johdon arvioimiin
verotettaviin tuloihin.
Verotettavista tuloista laadittuihin ennusteisiin liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvojen
merkittävyydestä johtuen verotuksellisista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten arvostus on
tilintarkastuksessa keskeinen seikka.
oletuksiin.
Olemme haastaneet tulevaisuudessa kertyvien verotettavien tulojen todennäköisyyttä, ajoittumista ja määrää ottaen huomioon positiivisen ja negatiivisen näytön merkityksen kokonaisarvioon sekä tarkastelleet näytön vakuuttavuutta.
Lisäksi olemme arvioineet laskennallisia verosaamisia koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.
| Konsernin tuloslaskelma | Tilintarkastuksen kannalta | Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin | Tilintarkastuksen kannalta | Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin |
|---|---|---|---|---|
| Konsernin laaja tuloslaskelma | keskeiset seikat | tilintarkastuksessa | keskeiset seikat | tilintarkastuksessa |
| Konsernin tase | Laivaston arvostus (Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 2) |
Ennakkoon saadut matkustajatuotot (Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 1.2.4) |
||
| Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman |
Laivastoon sisältyvien omistettujen lentokoneiden ja käyttöoikeuskoneiden tasearvo oli 1 828 milj. euroa muodostaen 49 % konsernitaseesta. Finnair osti tilikaudella yhdeksän aiemmin vuokraamaansa |
Arvioimme omistettujen ja vuokrattujen lentokoneiden taloudellista vaikutusaikaa, komponentteja ja jäännösarvoja koskevien oletusten kohtuullisuutta ja vertasimme näitä oletuksia lentokoneiden |
Matkustajatuottoihin liittyvän velan tasearvo oli 507 milj. euroa. Lentolipuista saadut ennakkomaksut esitetään konsernitaseessa velkana, kunnes lento on lennetty ja myynti kirjataan liikevaihdoksi. Käyttämättä jääneiden |
Muodostimme käsityksen matkustajatuottojen kirjaamisprosessista. Käytimme data-analyysityökaluja tulovirtojen ja tuloutukseen liittyvien riskien tunnistamiseen kohdistaaksemme tarkastuksemme |
| pääoman muutoksista | kapearunkokonetta. Lentokonelaivaston poistot tilikaudella olivat 296 milj. euroa. |
kirjanpitoarvoihin ja niihin liittyviin poistoihin tuloslaskelmassa. |
lentolippujen tuloutus perustuu asiakaskäyttäytymisen mukaiseen odotusarvoon lopullisesti käyttämättä |
keskeisimpiin riskeihin. Lisäksi käytimme data-analyysejä testatessamme ennakkoon saatuja lentolipputuloja. |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Lentokoneiden komponenttien arvioidun käyttöiän ja jäännösarvon, lentokoneiden arvonalentumisen ja |
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka ovat arvioineet |
jäävistä lipuista. Kanta-asiakasohjelmaan kertyneet pisteet arvostetaan käypään arvoon ja kirjataan liikevaihdon vähennykseksi ja velaksi pisteitä |
Arvioimme matkustajatuottojen jaksotukseen liittyviä kontrolleja ja testasimme niiden tehokkuutta. |
| 1. Liiketulos |
ostositoumuksiin mahdollisesti sisältyvien tappiollisten sopimusten olemassaolon arviointi edellyttää |
laskelmissa käytetyn mallin asianmukaisuutta ja testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme |
kerryttävän tapahtuman tuloutushetkellä tai pisteiden vanhentuessa. |
Testasimme käyttämättä jäävien lentolippujen |
| 2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset |
huomattavaa johdon harkintaa. Laivaston arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka tasearvojen merkittävyydestä ja tulevaisuuden kassavirtojen ennustamiseen liittyvästä johdon harkinnasta johtuen. |
haastaneet käytettyjä oletuksia, arvioineet niiden kohtuullisuutta ja verranneet oletuksia toimialan ulkoisiin markkinatietoihin, emoyhtiön hallituksen hyväksymään budjettiin ja omiin näkemyksiimme. Olemme myös arvioineet laivaston arvostuksesta esitettyjen liitetietojen asianmukaisuutta. |
Suuri määrä tapahtumia kulkee useiden tietojärjestelmien kautta myyntipäivästä liikevaihdon tuloutushetkeen asti. Kirjausprosessin monimutkaisuus lisää virheriskiä liikevaihdon määrän ja tuloutushetken määrittämisessä. Myyntitapahtumien suuresta määrästä ja |
tuloutuksessa käytetyn odotusarvoisen laskelman matemaattista oikeellisuutta ja laskelman syöttötietoja. Arvioimme myös kanta-asiakasohjelman tuloutuksessa käytettävien oletusten kohtuullisuutta. Olemme tarkastaneet otannalla liikevaihdoksi kirjattuja matkustajatuottoja ja velkana taseessa olevia käyttämättömiä lentolippuja. |
| 3. Pääomarakenne ja rahoituskulut |
||||
| 4. Konsolidointi |
||||
| 5. Muut liitetiedot |
||||
| 6. Emoyhtiön tilinpäätös |
Verotuksellisiin tappioihin liittyvien laskennallisten verosaamisten arvostus (Konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.1) |
myyntituottojen tuloutukseen liittyvästä manuaalisesta oikaisusta johtuen ennakkoon saadut matkustajatuotot |
||
| Hallituksen esitys osingonjaosta | on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. | |||
| Tilintarkastuskertomus | Pitkittyneen COVID-19 pandemian ja Ukrainan sodan seurauksena konsernin verotukselliset tappiot ovat yhteensä 1,3 miljardia euroa vuosilta 2020-2022. |
Olemme arvioineet tulevaisuudessa käytettävien verotuksellisten tappioiden tunnistamisessa sovelletun menetelmän asianmukaisuutta. Verotuksellisista tappioista kirjattavien laskennallisten verosaamisten arvon määrittämiseksi olemme arvioineet yhtiön ennustamisprosessia ja verranneet ennusteita edellisten vuosien toteumiin. Arvioimme ennusteissa käytettyjen keskeisten oletusten asianmukaisuutta ja vertasimme niitä pitkäaikaisten omaisuuserien arvonalentumistestauksessa käytettyihin oletuksiin. |
Lentokaluston huoltovaraus (Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 1.3.6) |
|
| Tilikaudella 2023 Finnair kirjasi taseeseen 126 milj. euroa vahvistettuihin tappioihin liittyviä verosaamisia. Taseeseen sisältyvän laskennallisen verosaamisen kokonaismäärä tappioista on 220 milj. euroa. |
Konsernin lentokonelaivasto koostuu omistetuista ja vuokratuista lentokoneista. Konserni on velvollinen palauttamaan vuokratut lentokoneet ja niiden moottorit vuokrasopimuksessa määritellyn huoltotason mukaisessa kunnossa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi on kirjattu runkojen raskashuoltoihin, moottoreiden performanssihuoltoihin, moottoreiden |
Muodostimme käsityksen vuokrasopimusten ehtojen analysointiin, rekisteröintiin ja huoltovarauksen laskentamallin muuttujien arviointiin liittyvästä |
||
| Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallisen verosaamisen arvostus perustuu ennen |
prosessista. Arvioimme käytetyn mallin asianmukaisuutta ja haastoimme johtoa käytettyjen keskeisten oletusten kuten huoltojen ennakoidun ajankohdan ja arvioitujen |
moottoreiden performanssihuoltoihin, moottoreiden käyntiaikarajoitteisiin osiin ja muihin materiaalisiin huoltoihin liittyviä varauksia 144 milj. euroa.
Lentokaluston huoltovarauksen arvostus edellyttää johdon harkintaa erityisesti huoltotapahtumien ajoittumisen ja tulevaisuudessa toteutuvien huoltokustannusten arvioinnin suhteen. Tulevat huoltokustannukset ja niiden ajoitus ovat riippuvaisia muun muassa lentosuunnitelmien toteutumisesta, huoltokustannusten markkinahintakehityksestä ja lentokoneen kunnosta huoltohetkellä.
Varauksen laskentamallin monimutkaisuudesta ja sen sisältämästä johdon harkinnasta johtuen lentokaluston huoltovaraus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
kuten huoltojen ennakoidun ajankohdan ja arvioitujen huoltokustannusten osalta.
Testasimme käyttöoikeuslaivaston vuokrasopimuksia otannalla arvioidaksemme palautusvelvoitteiden täyttymistä vuokrasopimuksen päättyessä.
Tarkastimme laskelmien syöttötietoja, matemaattista tarkkuutta ja laskimme huoltovarauksen uudelleen analysointityökalujen avulla.
Lisäksi arvioimme varauksen asianmukaisuutta vertaamalla aikaisempia arvioita toteutuneisiin huoltokustannuksiin.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: — Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
— Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. — Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
— Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. — Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
— Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.5.2020 alkaen yhtäjaksoisesti 4 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 13. helmikuuta 2024
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen KHT
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
-
- Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
Hallituksen esitys osingonjaosta
Yhteystiedot
House of Travel and Transportation Finnair Oyj Tietotie 9 A (Helsinki Airport) 01053 FINNAIR
Puh. +358,600,0 81881 (1,25 €/vastattu puhelu + pvm/mpm)
company.finnair.com investors.finnair.com
www.facebook.com/finnair www.facebook.com/finnairsuomi
www.twitter.com/Finnair www.twitter.com/FinnairSuomi
https://blog.finnair.com/en/ https://blog.finnair.com/
