Annual Report • Feb 11, 2015
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Hallituksen toimintakertomus
Taloudellisen vastuun tunnusluvut
Riskienhallinta ja suurimmat riskit Palkka- ja palkkioselvitys 2014
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2014
Tilinpäätös Laskentakaavat Tilintarkastuskertomus
Hallitus
HALLINNOINTI Johtamisperiaatteet
GRI-tunnusluvut
Yhteystiedot
* Vertailutiedot vuodelta 2013 on oikaistu huoltokulujen käsittelyyn liittyvän laskentaperiaatteen muutoksesta johtuen.
Tunnuslukujen laskentakaavat löytyvät sivulta 59.
Tuottojen ja kulujen valuuttajakauma vuonna 2014
** Ilman polttoainetta.
** Konsernin toiminnallinen liiketulos eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta.
10 %
Polttoaine 28 % Henkilöstö 15 % Maapalvelu- ja cateringkulut 11 % Liikennöimismaksut Muut kulut 9 % Muut vuokrat 7 % Poistot 6 % Huolto 5 % Lentokoneiden vuokrat 3 % Valmismatkatuotanto 3 % Myynti ja markkinointi 3 %
senttiä/tarjottu tuolikilometri
* Vertailutiedot vuodelta 2013 on oikaistu huoltokulujen käsittelyyn liittyvän laskentaperiaatteen muutoksesta johtuen. Tunnuslukujen laskentakaavat löytyvät sivulta 59.
Bruttoinvestoinnit Liiketoiminnan nettorahavirta
Korolliset velat Likvidit varat
Oman pääoman tuotto (ROE) Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Myydyt henkilökilometrit (RPK)
Omavaraisuusaste
Nettovelkaantumisaste Oikaistu nettovelkaantumisaste
Tarjotut tonnikilometrit (ATK) ja myydyt tonnikilometrit (RTK), reittiliikenteen rahti ja erilliset rahtilennot
Tarjotut tonnikilometrit (ATK) Myydyt tonnikilometrit (RTK)
FINNAIR TILINPÄÄTÖS 2014 3
Kasvu Finnairin päämarkkina-alueilla pysyi vuonna 2014 maltillisella tasolla markkinaympäristön voimakkaista muutoksista huolimatta. Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen markkina kasvoi tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna 6,7 prosenttia vuodesta 2013 ja Finnairin Aasian- ja Euroopan-kohteiden välinen markkina kasvoi noin 1,7 prosenttia. Finnairin markkinaosuus Euroopan-liikenteessä (Helsingin ja Finnairin Euroopan-kohteiden välillä) nousi selvästi 54,4 prosenttiin (51,1) ja laski Aasian-liikenteessä hieman 5,0 prosenttiin (5,4).*
Suomen talouden heikko tilanne heijastui matkustajaliikenteen kotimarkkinakysyntään läpi vuoden. Rahtiliikenteen volyymit Finnairin päämarkkina-alueilla kasvoivat, vaikka euroalueen heikko taloustilanne heikensi rahtikysyntää Euroopasta.
Valuuttakurssikehitys vaikutti epäsuotuisasti Finnairin tuottokehitykseen koko vuoden, mikä näkyi sekä matkustaja- että rahtiliikenteen heikentyneessä tuottokehityksessä. Keskimääräisillä valuuttakursseilla tarkasteltuna euro vahvistui selvästi suhteessa jeniin vuonna 2014 vuoteen 2013 verrattuna. Euro vahvistui myös suhteessa Ruotsin kruunuun ja Kiinan yuaniin, kun taas Korean won vahvistui suhteessa euroon. Keskimääräisessä dollari-eurokurssissa ei tapahtunut merkittävää muutosta vuoteen 2013 verrattuna. Toisella vuosipuoliskolla alkanut dollarin vahvistuminen suhteessa euroon laimentaa kuitenkin hyötyä, jota lentopetrolin syksyllä 2014 alkanut voimakas hinnan lasku tuo lentoyhtiöille. Finnairin liiketoiminnassa Yhdysvaltain dollari on merkittävä kuluvaluutta ja Japanin jeni merkittävä tulovaluutta.
Finnairin hallitus hyväksyi toukokuussa yhtiön strategiset tavoitteet osana Finnairin vuosittaista strategiatyötä. Finnairin strategisina tavoitteina on kaksinkertaistaa Aasian liikenteen tuotot vuoteen 2020 mennessä vuoden 2010 tasolta, kasvattaa Helsingin kautta kulkevaa lentoliikennettä Suomen maantieteellistä asemaa hyödyntäen sekä olla houkutteleva sijoituskohde ja tuottaa lisäarvoa omistajilleen. Finnairin hallituksen asettama pitkän aikavälin tuottotavoite yhtiölle on kuuden prosentin toiminnallinen liikevoitto, joka mahdollistaisi investoinnit kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen.
Finnair ja sen oneworld-allianssikumppanit Japan Airlines ja British Airways aloittivat Euroopan ja Japanin välistä lentoliikennettä koskevan yhteishankkeen 1.4.2014. Finnair oli jo aikaisemmin heinäkuussa 2013 liittynyt American Airlinesin, British Airwaysin ja Iberian Pohjois-Atlantin liikenteen yhteishankkeeseen. Nämä yhteishankkeet ovat käynnistyneet hyvin ja vastanneet odotuksia.
* Luvut Finnairin arvioita. Arviot perustuvat matkatoimistojen myyntimääristä kerättyyn MIDT-dataan sekä Finnairin arvioon lentoyhtiöiden lippumyynnistä omien kanavien, kuten internetin, kautta. Laskentapohjana ovat kohteet, eivät lentokentät. Lukuihin ei sisälly kausireittejä.
Finnair ja Flybe UK Ltd kertoivat marraskuussa, että Flybe UK Ltd:n omistamat Flybe Nordic AB:n osakkeet myydään uudelle enemmistöomistajalle tai Finnairille. Flybe Nordic omistaa kokonaan suomalaisen tytäryhtiönsä, alueellisen lentämisen operoinnista vastaavan Flybe Finland Oy:n osakekannan. Flybe Finland operoi noin kolmannesta Finnairin kapearunkolaivastosta ostoliikenteenä.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi tammikuussa 2015 kaupan, jossa Flybe UK Ltd:n 60 prosentin osuus Flybe Nordicin osakekannasta siirtyy StaffPoint Holding Oy:lle ja Oy G.W. Sohlberg Ab:lle. Kauppahinta oli yksi euro. Kaupan toteutumisen jälkeen StaffPointin omistusosuus yhteisyrityksestä on 45 prosenttia, GWS:n 15 prosenttia ja Finnairin 40 prosenttia. Flybe Finland ja sen hallitus kehittävät nyt yhdessä yhtiön liiketoimintamallia sekä alueellisen lentämisen tehokkuutta ja kannattavuutta.
Finnair kirjasi vuoden 2014 tilinpäätöksessään alas Flybe Finlandille myöntämänsä pääomalainan korkoineen, yhteensä 10,8 miljoonaa euroa, sekä yhteensä 11,3 miljoonaa euroa ennakkomaksusaatavia ja operatiivisia saatavia. Pääomalainan ja sen koron alaskirjaus näkyy rahoituskuluissa, ja ennakkomaksusaatavien ja operatiivisten saatavien alaskirjaus kertaluonteisissa erissä. Finnairilla on alaskirjausten jälkeen juoksevia ennakkomaksusaatavia ja operatiivisia saatavia Flybe Finlandilta, ja Finnair arvioi säännöllisesti Flybe-yhteistyöhön liittyvien erien arvostuksen oikeellisuutta.
Finnair myi helmikuun lopussa tytäryhtiönsä Finncatering Oy:n LSG Lufthansa Service Europa/Afrika GmbH:lle (LSG). Kaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta Finnairin vuoden 2014 liiketulokseen.
Lokakuun alussa toteutui Finnairin tytäryhtiön Finnair Travel Retailin Helsinki-Vantaan lentoaseman myymälöiden myynti World Duty Free Groupin suomalaiselle tytäryhtiölle World Duty Free Helsinki Oy:lle. Kauppa ei koskenut lentokoneissa tapahtuvaa myyntiä. Kaupalla oli 12,7 miljoonan euron positiivinen vaikutus Finnairin vuoden 2014 liiketulokseen.
Molemmat järjestelyt olivat osa Finnairin rakennemuutosta, jonka myötä Finnair keskittyy yhtiön ydinliiketoimintaan lentoliikenteeseen.
Finnair saavutti vuoden 2014 loppuun mennessä noin 217 miljoonan euron pysyvät, vuosittaiset säästöt vuoden 2010 yksikkökustannustasoon verrattuna, kun tavoitteena oli 200 miljoonaa euroa. Säästöt näkyvät täysimääräisesti Finnairin vuoden 2015 tuloksessa, ja niiden positiivinen vaikutus vuoden 2014 tulokseen oli noin 180 miljoonaa euroa. Saavutettuihin noin 217 miljoonan euron säästöihin sisältyy noin 15 miljoonaa euroa vuonna 2014 eri henkilöstöryhmien kanssa neuvoteltuja työehtosopimuksiin perustuvia säästöjä.
Yksikkökustannukset ilman polttoainetta ovat laskeneet 13,4 prosenttia vuoden 2010 tasolta
vuoden 2014 loppuun mennessä. Samanaikaisesti Finnair on pystynyt muuttamaan tuntuvan osan kiinteistä kustannuksista tuotantovolyymien mukaan joustaviksi muuttuviksi kustannuksiksi. Finnair noudattaa tiukkaa kustannuskuria kaikissa kulukategorioissaan myös jatkossa.
Finnair solmi toukokuussa 2014 paikallisen säästösopimuksen Finnairin Tekniikassa IAU:n sopimusalalla. Sopimuksella tavoitettiin Tekniikan IAU:n työehtosopimukselle asetetut välittömät säästötavoitteet ja sitouduttiin lisäksi tulevaisuuteen keskittyviin, tuottavuutta parantaviin toimenpiteisiin. Sopimuksen vastineeksi Finnair sitoutui 31.12.2015 ulottuvaan irtisanomissuojaan kyseisellä sopimusalalla. Finnair solmi säästösopimuksen myös IAU:n Helsinki Airportin työntekijöiden kanssa.
Finnair ja sen Ylemmät toimihenkilöt ja Insinöörit (FYT) saavuttivat toukokuussa neuvottelutuloksen työehtosopimuksen palkkaratkaisusta. Sopimuksella Finnair saavuttaa noin kuuden prosentin tehostumisen kautta realisoituvat säästöt FYT:n sopimusalalla. Keskeinen elementti säästöissä oli työajan pidentäminen.
Finnair ja Suomen liikennelentäjäliitto (SLL) sopivat 17 miljoonan euron pysyvistä, vuosittaisista säästöistä syyskuun alussa. Säästöistä noin 11 miljoonaa toteutuu porrastetusti kaksivuotisen sopimuskauden aikana, noin kolme miljoonaa euroa lähivuosina kasvun myötä ja noin kolme miljoonaa tulevaisuudessa uusien lentäjien työehtoihin ja eläkkeisiin liittyvien muutosten kautta. Vastineeksi säästöistä Finnair tarjosi lentäjille kahden vuoden irtisanomissuojan ja kertaluonteisen kannustinohjelman, jonka Finnairin hallitus hyväksyi lokakuussa.
Finnair ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys (SLSY) solmivat säästösopimuksen lokakuussa. Sopimuksen kokonaisarvo on 18 miljoonaa euroa pysyviä, vuosittaisia säästöjä. Säästöistä noin 75 prosenttia toteutuu 15.11.2016 päättyvällä työehtosopimuskaudella ja noin 25 prosenttia tulevaisuudessa uuden matkustamohenkilökunnan työehtomuutosten myötä. Vastineeksi säästöistä Finnair tarjosi matkustamohenkilökunnalle kahden vuoden irtisanomissuojan, ulkoistussuojan sekä määräaikaisen eläkekannustimen.
SLSY:n kanssa solmittu säästösopimus pitää sisällään Finnairin Hongkongin ja Singaporen reittien ulkoistusten riitauttamattomuuden ja arvioidun säästövaikutuksen. Finnair allekirjoitti syyskuussa sopimuksen norjalaisen miehistöpalveluyrityksen OSM Aviationin kanssa matkustamopalvelun ostosta alihankintana näille reiteille. Hongkongin ja Singaporen reiteillä työskentelevä henkilökunta palkataan OSM Aviationin Aasian toimipisteisiin. Alihankinta alkaa arviolta maaliskuussa 2015, mikäli OSM saa siihen mennessä henkilökunnalleen tarvittavat työluvat.
Tekniikan Teknisten (PRO) joulukuussa neuvottelema säästösopimus vahvistettiin tilikauden jälkeen tammikuussa. Vastineeksi sopimuksesta Finnair antoi Teknisille 30.6.2016 jatkuvan irtisanomissuojan. Sopimus tuottaa toteutuessaan miljoonaluokan säästöt lisien poistamisen ja työajan pidentämisen kautta.
Merkittävä osa vuonna 2014 sovituista säästöistä näkyy yhtiön tuloksessa vaiheittain vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Osan säästöistä toteutuminen on kytköksissä siihen, kuinka tehokkaasti Finnair pystyy hyödyntämään lisääntynyttä työaikaa toiminnassaan.
Vuoden 2014 liikevaihto laski 4,8 prosenttia vuodesta 2013 ja oli 2 284,5 miljoonaa euroa (2 400,3). Kapasiteetti laski 0,9 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat pääasiassa yksikkötuottojen voimakas lasku etenkin Aasian-liikenteessä, Aurinkomatkojen liikevaihdon supistuminen, lentotoimintapalveluiden rakennemuutoksesta johtunut ulkoisen liikevaihdon poistuminen, konsernin ulkopuolisten matkanjärjestäjien ostojen vähentyminen sekä rahdin heikko kehitys. Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta laskivat 2,2 prosenttia vertailuvuodesta ja olivat 1 678,8 miljoonaa euroa (1 717,3). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaukset ja päästökaupasta aiheutuvat kulut, laskivat 4,3 prosenttia vertailuvuodesta 660,4 miljoonaan euroon (689,9) polttoaineen markkinahinnan ja kapasiteetin laskun vuoksi. Henkilöstökulut laskivat vuonna 2014 toteutettujen henkilöstövähennysten vuoksi 9,6 prosenttia 344,5 miljoonaan euroon (381,3). Euromääräiset toiminnalliset kulut laskivat 2,8 prosenttia 2 339,2 miljoonaan euroon (2 407,2). Yhtiön toiminnallinen liiketulos, eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta, oli -36,5 miljoonaa euroa (11,9).
Finnairin tuloslaskelmaan sisältyy katsauskaudella tapahtunut, mutta myöhemmin erääntyvien, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutos. Kyseessä on IFRS:n mukainen realisoimaton arvostustulos, jolla ei ole rahavirtavaikutusta ja jota ei lasketa mukaan toiminnalliseen liiketulokseen. Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli -43,7 miljoonaa euroa (21,7). Kertaluonteisiin eriin sisältyi Finncatering Oy:n myyntiin, Finnair Travel Retailin myymälöiden myyntiin, laivaston myyntija takaisinvuokraussopimuksiin, Flybe Finlandiin liittyvien ennakkomaksusaatavien ja operatiivisten saatavien alaskirjaukseen sekä yhtiön rakennejärjestelyihin liittyviä eriä yhteensä 7,7 miljoonaa euroa (-25,7). Yhtiön liiketulos oli -72,5 miljoonaa euroa (7,9). Finnairin vuoden 2014 tulos ennen veroja oli -99,1 miljoonaa euroa (26,8) ja tulos verojen jälkeen oli -82,5 miljoonaa euroa (22,9).
Lentoliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 2,2 prosenttia vuodesta 2013 ja oli 6,10 eurosenttiä (6,24). Kiinteillä valuuttakursseilla laskettu matkustajaliikenteen yksikkötuotto laski 1,9 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) laski 1,6 prosenttia ja oli 6,37 eurosenttiä (6,47). Yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK, excl. fuel) laski kustannussäästöohjelman ansiosta 1,1 prosenttia ja oli 4,31 eurosenttiä (4,35).
Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 1 885,1 miljoonaa euroa (2 117,6 miljoonaa euroa 31.12.2013). Oma pääoma laski 514,3 miljoonaan euroon (678,0) eli 4,02 euroon osakkeelta (5,30). Oma pääoma laski tilikaudella tappiollisen tuloksen ja laajan tuloksen johdosta.
Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennan piirissä olevat öljy- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä IAS 19:n mukaiset, lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Vuoden 2014 lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen -87,4 miljoonaa euroa (-15,0), ja siihen vaikuttivat erityisesti suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset.
Finnairilla on vahva rahoitusasema, mikä tukee liiketoiminnan kehitystä ja tulevia investointeja. Vuonna 2014 yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli 24,2 miljoonaa euroa (142,4). Muutos johtuu pääasiassa yhtiön tappiollisesta tuloksesta. Investointien nettorahavirta oli 14,4 miljoonaa euroa (-19,3).
Omavaraisuusaste oli 27,7 prosenttia (32,6) ja nettovelkaantumisaste (gearing) 0,3 prosenttia (19,9). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 107,5 prosenttia (79,2). Vuoden päättyessä korollinen velka oli 427,6 miljoonaa euroa (593,0) ja korollinen nettovelka 1,4 miljoonaa euroa (134,2). Yhtiö maksoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä takaisin 107 miljoonan euron lentokonerahoituslainan, jolla oli rahoitettu neljää A330-lentokonetta. Näiden koneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimukset toteutuivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Yhtiön maksuvalmius säilyi katsauskaudella vahvana. Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 426,1 miljoonaa euroa (458,8). Taseen rahavarojen lisäksi yhtiöllä on työeläkeyhtiöltään noin 430 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka käyttäminen edellyttää pankkitakausta. Finnairilla on reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 180 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti, joka erääntyy heinäkuun 2016 lopussa.
Käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvät ennakkomaksut olivat 66,4 miljoonaa euroa (66,0).
Finnairilla on 200 miljoonan euron lyhytaikainen yritystodistusohjelma, josta oli joulukuun lopussa käytössä 28 miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirta oli -180,3 miljoonaa euroa (-47,4). Rahoituskulut olivat 26,9 miljoonaa euroa (19,7), ja niihin sisältyy Flybe Finlandille myönnetyn pääomalainan alaskirjaus korkoineen. Rahoitustuotot olivat 3,5 miljoonaa euroa (42,6). Vuoden 2013 rahoitustuottoihin sisältyy Norwegian Air Shuttle ASA:n osakkeiden myynnistä saatu voitto.
Vuonna 2014 kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 82,4 miljoonaa euroa (77,3), ja ne kohdistuivat kaukoliikennelaivaston business-luokan istuinten uudistukseen sekä muihin laivastoon ja moottoreihin tehtäviin perusparannuksiin. Vuoden 2015 investointien, ennakkomaksut mukaan lukien, arvioidaan olevan noin 480 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuvat pääosin laivastoon.
Luottomarkkinoiden tämänhetkinen hyvä tilanne ja Finnairin hyvä velkakapasiteetti mahdollistavat tulevien käyttöomaisuusinvestointien rahoituksen kilpailukykyisin ehdoin. Yhtiöllä on 35 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka vastaavat noin 62 prosenttia koko laivaston 0,8 miljardin euron tasearvosta. Tasearvoon sisältyy kolme rahoitusleasing-konetta.
Finnairin politiikka on omistaa noin puolet itse operoimastaan laivastosta. Laivaston rahoitukseen käytetään eri lähteitä ja instrumentteja mahdollisimman alhaisten rahoituskustannusten ja parhaan mahdollisen operatiivisen joustavuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.
Vuoden 2014 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutuivat neljän A330 -lentokoneen myynti- ja takaisinvuokraussopimukset joulukuussa 2013 solmittujen aiesopimusten mukaisesti. Joulukuussa 2014
Finnair solmi aiesopimuksen kolmen Embraer 190 -lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta GOAL German Operating Aircraft Leasing GmbH & Co:n kanssa sekä aiesopimuksen kuuden ATR 72 -lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta Doric Asset Finance GmbH & Co. KG:n kanssa. Järjestelyihin sisältyviä lentokoneita operoi Flybe Finland. Kaikkien yhdeksän lentokoneen myynti- ja takaisinvuokraussopimusten odotetaan toteutuvan maaliskuun 2015 loppuun mennessä, ja niiden toteuduttua Finnair jatkaa lentokoneiden edelleenvuokraamista Flybe Finlandille.
Lisäksi Finnair on solminut sopimuksen kahden ensimmäisen Airbus A350 XWB -lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta. Sopimuksen odotetaan toteutuvan ensimmäisten Airbus A350 XWB -lentokoneiden toimituksen yhteydessä syksyllä 2015.
Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Joulukuun 2014 lopussa Finnair operoi itse 45 lentokonetta, joista 15 on laajarunkokoneita ja 30 kapearunkokoneita. Vuoden viimeisellä neljänneksellä laivaston kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Finnairin laivastosta poistui suunnitelman mukaisesti kaksi B757-lentokonetta niiden vuokrakausien päätyttyä ja laivastoon tuli kaksi uutta A321 Sharklet -lentokonetta. Maaliskuusta 2014 lähtien yhtiö on operoinut kokonaisuudessaan Airbus-laivastolla.
Finnairin operoimien koneiden lisäksi sen taseessa on 22 muuta yhtiön omistamaa lentokonetta. Näitä koneita operoi Flybe Finland. Finnair myi joulukuussa kolme Embraer 170 -lentokonetta yhdysvaltalaiselle lentokoneiden leasing-yhtiö Infinity Aviation Capital LLC:lle toukokuussa 2014 solmitun aiesopimuksen mukaisesti. Finnairilla on myös kahdeksan vuokrattua lentokonetta, jotka se on edelleen vuokrannut muiden lentoyhtiöiden operoitaviksi.
Vuoden 2014 lopussa Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 10,2 vuotta ja Flybe Finlandin operoiman Finnair-laivaston keski-ikä 6,2 vuotta.
| Vuokratut | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Istuimia | Kpl Omat | (käyttö leasing) |
(rahoitus | leasing) Keski-ikä | Muutos 31.12.2013 verrattuna Tilaukset |
Lisä optiot |
|||
| Kapearunkolaivasto | |||||||||
| Airbus A319 | 138 | 9 | 7 | 2 | 13,4 | ||||
| Airbus A320 | 165 | 10 | 6 | 4 | 12,4 | ||||
| Airbus A321 | 209/196 | 11 | 4 | 7 | 8,1 | +2 | |||
| Boeing B757 | 227 | 0 | 0 | 0 | -2 | ||||
| Laajarunkolaivasto | |||||||||
| Airbus A330 | 297/271/263 | 8 | 0 | 5 | 3 | 5,2 | |||
| Airbus A340 | 270/269 | 7 | 5 | 2 | 12,0 | ||||
| Airbus A350 | 297 | 19 | |||||||
| Yhteensä | 45 | 22 | 20 | 3 | 10,2 | 0 | 19 | 0 |
| Vuokratut | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Istuimia | Kpl Omat | (käyttö leasing) |
(rahoitus | leasing) Keski-ikä | Muutos 31.12.2013 verrattuna Tilaukset |
Lisä optiot |
|||
| ATR 72 | 68–72 | 12 | 12 | 5,4 | |||||
| Embraer 170 | 76 | 2 | 2 | 8,8 | -3 | ||||
| Embraer 190 | 100 | 8 | 8 | 6,0 | |||||
| Yhteensä | 22 | 22 | 6,2 | -3 | 0 | 0 |
Finnair vahvisti joulukuussa 2014 Airbusille käyttävänsä kahdeksan Airbus A350 XWB -lentokoneoptiotaan, jotka sisältyivät alkuperäiseen vuonna 2006 allekirjoitettuun ja tämän jälkeen päivitettyyn A350-tilaukseen. Kaupan arvo on Airbusin listahinnoilla yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Optioiden vahvistamisen myötä Finnairin A350 XWB -lentokonetilausten määrä nousee 19:ään.
Airbus sai A350 XWB -lentokoneille tyyppihyväksynnän Euroopan lentoturvallisuusviranomaiselta EASA:lta syyskuussa 2014 ja USA:n ilmailuviranomaiselta FAA:lta marraskuussa 2014. Lentokonetyyppi otettiin onnistuneesti kaupalliseen käyttöön tammikuussa 2015 Finnairin oneworldallianssikumppanin Qatar Airwaysin reittiliikenteessä. Nykyisen toimitusaikataulun mukaan Finnair saa käyttöönsä neljä A350 XWB -lentokonetta vuoden 2015 toisella puoliskolla, seitsemän vuosina 2016–2017 ja kahdeksan vuosina 2018–2023. Finnair luopuu kaikista operoimistaan A340-lentokoneista vuoden 2017 loppuun mennessä, kun niitä korvaavat A350 XWB -lentokoneet on toimitettu ja otettu käyttöön Finnairin reittiliikenteessä.
Finnair myy vuosina 2016 ja 2017 neljä omistamaansa Airbus A340-300 -lentokonetta takaisin Airbusille. Finnairin ja Airbusin sopimus mahdollistaa sujuvan siirtymisen A340-laivastosta A350-laivastoon ja lieventää mahdollisia laivastouudistuksesta johtuvia toiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä ja A340-lentokoneisiin liittyvää jäännösarvoriskiä. Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa joustavasti laivastonsa kokoa kysyntätilanteen ja näkymien mukaisesti myös eripituisten vuokrasopimusten avulla.
Finnairin tilinpäätöksen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne ja Matkapalvelut. Vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Lentotoimintapalvelut-segmenttiä ei raportoida erikseen, vaan siihen sisältyneet toiminnot on raportoitu osana Lentoliikenne-segmenttiä. Segmentti-informaatio tilikaudelta 2013 on oikaistu vastaamaan muuttunutta rakennetta.
Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta sekä lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset toiminnot, Operatiiviset toiminnot ja Resurssienhallinta sekä tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Flight Academy Oy
sekä Finnair Aircraft Finance Oy. Vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien segmenttiin sisältyvät myös lentokonehuolto, Finnair Travel Retail Oy ja Finnairin kiinteistöomaisuuteen sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi, ylläpito ja toimitilapalvelut.
| Avainluvut | 2014 | 2013 | Muutos, % | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto ja tulos | |||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 2 167,7 | 2 271,9 | -4,6 | ||
| Toiminnallinen liiketulos, milj. euroa | -43,5 | 8,8 | <-200 | ||
| Liiketulos, EBIT, milj. euroa | -78,4 | 6,3 | <-200 | ||
| Liiketulos liikevaihdosta, % | -3,6 | 0,3 | -3,9 %-yks. | ||
| Henkilöstö | |||||
| Henkilöstö, keskimäärin | 4 232 | 4 834 | -12,5 | ||
| Liikennetiedot | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 |
| Matkustajat, tuhatta | 9 630 | 9 269 | 8 774 | 8 013 | 7 139 |
| Tarjotut henkilökilometrit, miljoonaa | 30 889 | 31 162 | 30 366 | 29 345 | 25 127 |
| Myydyt henkilökilometrit, miljoonaa | 24 772 | 24 776 | 23 563 | 21 498 | 19 222 |
| Matkustajaliikenteen käyttöaste, % | 80,2 | 79,5 | 77,6 | 73,3 | 76,5 |
| Rahtitonnit, 1 000 kg | 149 141 | 146 654 | 148 132 | 145 883 | 123 154 |
| Tarjotut tonnikilometrit, miljoonaa | 4 644 | 4 709 | 4 647 | 4 571 | 3 808 |
| Myydyt tonnikilometrit, miljoonaa | 3 130 | 3 107 | 3 029 | 2 824 | 2 471 |
| Kokonaiskäyttöaste*, % | 67,4 | 66,0 | 65,2 | 61,8 | 64,9 |
*Rahdin tarjotut rahtitonnikilometrit vuodelta 2013 on oikaistu laskennassa käyttöönotettujen tarkempien mittareiden vuoksi.
Lentoliikenteen liikevaihto vuonna 2014 laski 4,6 prosenttia 2 167,7 miljoonaan euroon (2 271,9). Liikevaihto jakaantui seuraavasti: matkustajaliikenteen tuotot muodostivat noin 75 prosenttia lentoliikenne-segmentin liikevaihdosta ja rahdin tuotot noin 11 prosenttia. Segmentin toiminnallinen liiketulos oli -43,5 miljoonaa euroa (8,8).
Finnair muutti talviliikennekauden 2014/2015 alusta liikennetietojen raportointikäytäntöä ja lakkasi raportoimasta lomaliikennettä erillisenä liikennealueena. Muutoksen taustalla on uudistunut toimintamalli, jossa Finnair on siirtynyt operoimaan aikaisempia lomalentoja reittilentoina. Muutoksen ansiosta asiakkailla on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet räätälöidä matkojaan ja samalla lomakohteiden myyntikanavien määrä kasvaa. Lokakuusta 2014 alkaen liikennetietojen raportointi on jakautunut matkustajaliikenteeseen, josta raportoidaan erikseen Aasian-, Euroopan, Pohjois-Atlantin ja Kotimaan liikenne, sekä rahtiliikenteeseen. Vuoden 2013 liikennetiedot on muutettu vastaamaan uutta raportointikäytäntöä.
Vuonna 2014 Finnairin kokonaiskapasiteetti laski 0,9 prosenttia vuodesta 2013, kun taas liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna pysyi samana kuin vuonna 2013. Koko liikenteen matkustajakäyttöaste nousi 0,7 prosenttiyksikköä 80,2 prosenttiin. Aasian-liikenteen kapasiteetti laski 2,0 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 0,3 prosenttia vertailukaudesta.
Aasian-liikenteen käyttöaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä 81,9 prosenttiin. Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 0,9 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 1,0 prosenttia. Euroopan-liikenteen käyttöaste nousi 0,1 prosenttiyksikköä 78,8 prosenttiin. Pohjois-Atlantinliikenteen kapasiteetti laski 6,2 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 7,5 prosenttia. Pohjois-Atlantin-liikenteen käyttöaste laski 1,2 prosenttiyksikköä 85,1 prosenttiin. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 4,1 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 6,6 prosenttia. Kotimaanliikenteen käyttöaste nousi 1,6 prosenttiyksikköä 66,4 prosenttiin.
Reittilennoilla mukana kuljetettava rahti (ns. belly-rahti) muodostaa merkittävän osan kaukoliikenteen tuotoista; vuonna 2014 tämän rahdin osuus kaukoliikenteen tuotoista oli noin 17 prosenttia. Kuljetetun rahdin määrä Finnairin reittiliikenteessä kasvoi 1,7 prosenttia vertailuvuodesta. Finnairin kokonaiskäyttöaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä vertailukaudesta ja oli 67,4 prosenttia. Tarjotut tonnikilometrit laskivat 1,4 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 0,7 prosenttia. Finnair Cargo operoi vuokraamallaan rahtikapasiteetilla lisäksi erillisiä rahtilentoja vuoden aikana Hanoihin, Hongkongiin ja Brysseliin sekä lisäksi Tokioon kapasiteettiyhteistyönä JAL Cargon kanssa. Erillisten rahtikapasiteettilentojen osuus kuljetetuista rahtitonneista oli noin 23 prosenttia.
Lentoliikenteen yksikkötuotto tarjotulta tuolikilometriltä (RASK) laski 2,2 prosenttia vuodesta 2013. Finnairin lentojen saapumistäsmällisyys oli vuonna 2014 hyvä. Lennoista 88,3 prosenttia (89,0)
saapui aikataulussa.
Finnair tarjoaa yhteydet Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä yli 200 reittiparilla ja lentää lisäksi Helsingistä viikoittain yli 800 lentoa kotimaan kohteisiin ja muualle Eurooppaan. Kesäkaudella 2014 Finnair lensi Aasiaan enimmillään 78 kertaa viikossa. Myös talvikaudella 2014/2015 lentoja Aasiaan on enimmillään 78 viikossa.
oneworld-allianssi, johon Finnair kuuluu, laajeni selvästi vuonna 2014. Brasilian johtava lentoyhtiö TAM Airlines ja American Airlinesin yhdysvaltalainen fuusiokumppani US Airways liittyivät allianssin jäseniksi maaliskuussa ja SriLankan Airlines toukokuussa. Finnairin asiakkaille uusien lentoyhtiöiden liittyminen oneworldiin ja sen jäsenten yhteishankkeisiin mahdollistaa paremmat yhteydet näiden lentoyhtiöiden kotimarkkinakohteisiin. Finnair aloitti näiden yhtiöiden sekä venäläisen S7 Airlinesin kanssa code share -yhteistyön vuoden 2014 aikana, ja laajensi Flyben kanssa tehtävää code share -yhteistyötä kattamaan kymmenen Ison-Britannian kohdetta.
US Airways liittyi myös Atlantin-yhteishankkeeseen, jossa ovat mukana American Airlines, British Airways, Iberia ja Finnair. Japan Airlines, British Airways ja Finnair aloittivat Euroopan ja Japanin välistä lentoliikennettä koskevan yhteishankkeen huhtikuun 2014 alussa.
Finnair avasi kesällä uudet reitit Nizhny Novgorodiin, Samaraan ja Kazaniin Venäjällä, mutta kaupallisista syistä reittien operointi on keskeytetty 1.2. ja 22.4.2015 välisenä aikana. Talvikaudella 2014–2015 Finnair avasi uudet reittilennot Miamiin, Phuketiin ja Krabiin.
Finnair julkisti lisäksi kesäkauden 2015 uudet reittikohteet (Dublin, Malta, Ateena, Split, Chicago ja Madeira) ja uudet reittikohteet talvikaudelle 2015/2016 (Ho Chi Minh City, Eilat, Lanzarote, Fuerteventura ja Madeira).
Finnair asensi vuoden 2014 aikana uudet, täysin makuuasentoon liukuvat istuimet suurimpaan osaan kaukoliikennelaivastoaan. Uudet business-luokan istuimet ovat olleet käytössä huhtikuun alusta Tokion ja New Yorkin reiteillä, toukokuun alusta Pekingin ja Soulin reiteillä ja kesäkuun alusta myös Hanoin, Hongkongin, Nagoyan, Osakan ja Shanghain lennoilla.
Finnair otti yhteistyössä Finavian kanssa toukokuussa käyttöön Helsinki-Vantaan lentoasemalla Bag Drop -automaatit, minkä ansiosta Finnairin asiakkailla on mahdollisuus jättää ruumassa kuljetettavat matkatavarat automaattiseen laukunluovutuspisteeseen heti lähtöselvityksen jälkeen. Automaattien käyttö laajeni vuonna 2014 myös Oulun ja Turun lentoasemille.
Finnair avasi elokuussa uuden Premium Loungen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tilat ovat Finnair Plus Platinum ja Gold -korttien haltijoiden sekä muiden oneworld-allianssiin kuuluvien lentoyhtiöiden vastaavien tasokorttien haltijoiden käytettävissä.
Finnair esitteli elokuussa uusien A350-lentokoneidensa matkustamosuunnitelmat ja kertoi useista tuoteuudistuksista kaukolennoilla ja Euroopan-liikenteessä. Tuoteuudistukset pohjautuvat Finnairin asiakkailta keräämiin palautteisiin. Syksyn aikana uudistettiin kaikkien kaukoliikennekoneiden viihdejärjestelmä ja lanseerattiin uusi mobiilisovellus sujuvoittamaan matkan eri vaiheita. Euroopanlentojen välipalatarjoilu vaihtui monipuoliseen, maksulliseen Sky Bistro -valikoimaan marraskuun alussa, ja kaukolentojen uusi Economy Comfort -tuote otettiin käyttöön joulukuun puolivälissä.
Joulukuun alussa oneworld-allianssin tasojäsenedut laajenivat, minkä seurauksena Finnair Plus -kanta-asiakasohjelman Platina ja Gold -tasojäsenet saavat matkatavaroita koskevia lisäetuja oneworld-yhtiöillä lentäessään.
Finnair kertoi lisäksi aloittavansa yhteistyön kotimaisten huippuravintoloiden kanssa. Finnairille suunnitellut Signature Menut ovat vuorotellen tarjolla Finnairin Helsingistä lähtevien kaukolentojen Business-luokassa tammikuun 2015 lopusta alkaen. Osana yhteistyötä Finnair saa ensi vuonna erikoismenun myös Airbus A350-koneiden tulon kunniaksi sekä jouluksi 2015.
Finnairin ja Marimekon designyhteistyö sai jatkoa joulukuussa, kun toisen Unikko-kuosisen Airbus 330 -lentokoneen lennot alkoivat.
Finnair sai toukokuussa neljän tähden Skytrax-luokituksen ainoana pohjoismaisena lentoyhtiönä. World Airline Star Rating -ohjelma on toimialan laajin ja arvostetuin kaupallisten lentoyhtiöiden luokittelu, jonka perusteena on puolueeton arvio kaikista lentoyhtiön tarjoamista palveluista.
Finnair nimettiin heinäkuussa Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi World Airline Awardeissa jo viidettä kertaa peräkkäin. Palkinto myönnetään Skytraxin puolueettoman kyselyn tulosten perusteella ja kyselyyn vastasi 18 miljoonaa matkustajaa yli 160 maasta. Samassa yhteydessä oneworld-allianssi, johon Finnair kuuluu, sai maailman parhaan lentoyhtiöallianssin maininnan jo toisena vuonna peräkkäin. Finnair on Pohjolan ainoa lentoyhtiö, jolla on Skytraxin neljän tähden luokitus.
Finnair nimettiin lokakuun alussa toistamiseen parhaaksi eurooppalaiseksi lentoyhtiöksi vuosittaisessa Aasian ja Tyynenmeren TTG Travel Awards -tilaisuudessa.
Liiketoiminta-alueen muodostavat Aurinkomatkat ja sen Virossa toimiva tytäryritys, liikematkatoimisto SMT ja sen Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel sekä Amadeus Finland, joka tuottaa matkailualan tietojärjestelmiä ja ratkaisuja. Aurinkomatkat palvelee vapaa-ajan matkustajia tarjoten valmismatkojen lisäksi asiakkaille muun muassa räätälöityjä matkoja, lento- ja hotellipaketteja, pelkkiä lentoja, laivamatkoja, golf-, purjehdus- ja laskettelulomia sekä ryhmämatkoja.
| Avainluvut | 2014 | 2013 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto ja tulos | |||
| Liikevaihto, milj. euroa | 216,7 | 251,7 | -13,9 |
| Toiminnallinen liiketulos, milj. euroa | 7,0 | 3,1 | 129,7 |
| Liiketulos, EBIT, milj. euroa | 5,9 | 1,6 | > 200 |
| Liiketulos liikevaihdosta, % | 2,7 | 0,6 | 2,1 %-yks. |
| Henkilöstö | |||
| Henkilöstö, keskimäärin | 645 | 751 | -14,1 |
Matkapalveluiden vuoden 2014 liikevaihto laski 13,9 prosenttia edellisvuodesta pääasiassa Aurinkomatkojen liikevaihdon supistumisen vuoksi ja oli 216,7 miljoonaa euroa (251,7). Matkapalveluiden toiminnallinen liiketulos nousi 7,0 miljoonaan euroon (3,1) sekä Aurinkomatkoissa että SMT:ssä vuoden 2014 aikana toteutettujen kustannussäästöjen ja toiminnan uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Suomen Matkatoimiston ja Arean integrointi SMT:ksi vietiin onnistuneesti päätökseen vuonna 2014, ja liikematkatoimistojen yhdistämisellä tavoitetut hyödyt saavutettiin täysimääräisesti.
Finnair-konserniin kuuluvat yhtiöt on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 1.3 Tytäryhtiöt. Finnair myi tytäryhtiönsä Finncatering Oy:n LSG Lufthansa Service Europa/Afrika GmbH:lle (LSG) 28.2.2014. Lisäksi Finnairin tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy ja Finnair Cargo Terminal Operations Oy sulautuivat toisiinsa, ja Finnairin tytäryhtiöiden Suomen Matkatoimiston ja Matkatoimisto Arean yhdistyminen toteutui lopullisesti vuonna 2014.
Finnair Oyj:n 27.3.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilikauden 2013 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Kokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, ettei vuodelta 2013 makseta osinkoa.
Finnair Oyj:n 27.3.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Klaus W. Heinemannin ja hallituksen jäseniksi Maija-Liisa Frimanin, Jussi Itävuoren, Harri Kermisen, Gunvor Kronmanin sekä uusina jäseninä Jaana Tuomisen ja Nigel Turnerin. Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Harri Kermisen.
Finnairin tilintarkastajana jatkoi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Mikko Nieminen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio kohtuullisen laskun mukaan.
Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden ostamisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutus koskee enintään 5 000 000 osaketta, ja se on voimassa 18 kuukautta päätöksestä eteenpäin. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 5 000 000 oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta päätöksestä eteenpäin.
Nimeämiseen oikeutetut yhtiön suurimmat osakkeenomistajat nimittivät 17.10.2014 Finnairin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikön Eero Heliövaaran (puheenjohtaja), KEVA:n salkunhoitajan Robin Backmanin ja Skagenrahastojen johtajan Per Wennbergin. Per Wennberg erosi toimikunnasta joulukuun alussa. Tämän jälkeen 1.9.2014 osakasluettelon mukaan yhtiön neljänneksi suurin osakkeenomistaja Ilmarinen nimitti toimikunnan jäseneksi 15.12.2014 alkaen toimitusjohtaja Harri Sailaksen. Toimikunnan neljäntenä jäsenenä toimii Finnairin hallituksen puheenjohtaja Klaus Heinemann.
Nimitystoimikunnan ehdotukset Finnair Oyj:n vuoden 2015 varsinaiselle yhtiökokoukselle koskien yhtiön hallituksen kokoonpanoa ja hallituksen palkitsemista julkaistiin pörssitiedotteella 29.1.2015.
Finnair noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 1.7.2013 voimaan tullutta sisäpiiriohjetta. Yhtiön hallitus on vahvistanut Finnairin sisäpiiriohjeen, joka sisältää ohjeet pysyville ja hankekohtaisille sisäpiiriläisille sekä yhtiön sisäpiirihallinnon organisaation ja menettelytavat. Yhtiön sisäpiiriohje on jaettu kaikille sisäpiiriläisille.
Selvitys Finnair Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkaistu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä dokumenttina 11.2.2015, ja se on saatavilla myös yhtiön internet-sivuilla.
Tuomo Meretniemi jätti tehtävänsä Aurinkomatkat Oy:n toimitusjohtajana 24.4.2014. Aurinkomatkat on Finnair-konserniin kuuluva matkanjärjestäjä. Finnair Travel Retail Oy:n toimitusjohtaja Timo Kousa nimitettiin 14.8.2014 Aurinkomatkojen toimitusjohtajaksi. Hän toimi Aurinkomatkojen väliaikaisena toimitusjohtajana huhtikuun 2014 lopusta lähtien Finnair Travel Retail Oy:n toimitusjohtajuuden ohella.
Riku Aho nimitettiin Finnair Aircraft Finance Oy:n ja sen tytäryhtiö Finnair ATR Financen toimitusjohtajaksi 1.7.2014 alkaen. Aho toimi aiemmin Finnair Aircraft Finance Oy:n apulaisjohtajana. Finnair Aircraft Finance Oy on kokonaan Finnair Oyj:n omistama tytäryhtiö, joka vastaa lentokaluston hankinnasta ja laivaston hallinnoinnista.
Heinäkuun alussa Finnairin uudeksi henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin Eija Hakakari, 53. Hakakari siirtyi Finnairiin Stora Enson Printing and Living -divisioonan henkilöstöjohtajan tehtävästä ja aloitti Finnairissa 1.10.2014. Hakakarin edeltäjä Manne Tiensuu jätti Finnairin 31.8.2014.
Finnairin hallitus nimitti syyskuussa Juha Järvisen, 38, Finnairin kaupallisen yksikön johtajaksi ja Finnairin johtoryhmän jäseneksi 1.11.2014 alkaen. Järvinen siirtyi tehtävään Finnair Cargon toimitusjohtajan paikalta. Järvisen edeltäjä Allister Paterson jätti Finnairin 31.12.2014.
Gregory Kaldahl, Resource Management -yksikön vetäjä ja Finnairin johtoryhmän jäsen, jätti Finnairin vuoden 2014 lopussa nelivuotisen kautensa jälkeen. Jukka Lahtinen on nimetty Resource Managementin väliaikaiseksi vetäjäksi, kunnes Kaldahlin seuraaja on valittu, ja hän raportoi tehtävässään toimitusjohtaja Pekka Vauramolle.
Finnairin henkilöstömäärä laski vuonna 2014 yhtiön rakennemuutoksen vuoksi. Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 5 172 (5 859) henkilöä eli 11,7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lentoliikenne-segmentissä työskenteli vuoden aikana keskimäärin 4 232 (4 834) henkilöä. Matkapalveluissa työskenteli keskimäärin 645 (751) henkilöä ja muissa toiminnoissa 295 (274) henkilöä. Työsuhteessa olevien määrä 31.12.2014 oli 4 981 (5 803). Aktiivisessa työsuhteessa oli 4 656 henkilöä.
Henkilöstöstä Suomen ulkopuolella työskenteli 676 henkilöä, ja heistä 198 työskenteli Finnairin matkustaja- ja rahtiliikenteen myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. 195 henkilöä oli Baltian maissa toimivien matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palveluksessa. Ulkomaiden luvuissa ei ole mukana 86 henkilöä, jotka toimivat oppaina Aurinkomatkojen lomakohteissa.
Konsernin kokoaikaisten työntekijöiden osuus oli 98 prosenttia, ja vakituisessa työsuhteessa työskenteli 97 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta. Henkilöstöstä 28 prosenttia on yli 50-vuotiaita ja neljä prosenttia alle 30-vuotiaita. Henkilöstön keskimääräinen palvelusvuosien määrä oli 17,4. Yli 20 vuotta Finnairin palveluksessa olleita oli 41 prosenttia henkilöstöstä ja yli 30 vuotta palvelleita 12 prosenttia. Finnair-konsernin henkilöstössä on naisia 57 prosenttia ja miehiä 43 prosenttia.
Finnair kävi vuonna 2014 laajat yhteistoimintaneuvottelut matkustamohenkilökunnan kanssa, yhtiön hallinnossa ja tukitoiminnoissa, Aurinkomatkoissa sekä Finnair Cargossa. Hallinnon ja tukitoimintojen neuvottelut koskivat operatiivisia ja kaupallisia toimintoja, taloushallintoa, henkilöstöhallintoa sekä viestintä, yhteiskuntavastuu ja suhteet -toimintoa. Neuvottelujen piirissä oli yli 2 000 työntekijää. Valtaosa neuvotteluista liittyi Finnairin rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman toteutukseen liittyneisiin hankkeisiin.
Arvioitu henkilöstön enimmäisvähennystarve oli yhteensä yli 700 työpaikkaa. Käydyt neuvottelut ja syntyneet säästösopimukset lopulta johtivat alle 120 henkilön vähennyksiin tukitoiminnoissa ja lomautuksiin Matkustamopalvelussa. Finnair tarjosi irtisanomilleen työntekijöille tukipaketin, johon sisältyi työvelvoitteettoman irtisanomisajan lisäksi uudelleen työllistymiseen tähtäävää valmennusta ja koulutustukea Finnairin Uraportti-palvelun avulla yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa.
Pääosin tulos- ja laatumittareihin perustuvia kannustinpalkkioita vuodelta 2014 arvioidaan maksettavan henkilöstölle noin viisi miljoonaa euroa henkilösivukulut mukaan lukien. Konsernitulokseen perustuvan henkilöstön voittopalkkion kriteerit eivät täyttyneet vuonna 2014.
Henkilöstön ja johdon palkitsemista käsitellään tarkemmin yhtiön 11.2.2015 julkaistussa vuoden 2014 Palkka- ja palkkioselvityksessä.
Finnairin kaupparekisteriin 31.12.2014 merkitty osakemäärä oli 128 136 115 osaketta ja rekisteröity osakepääoma 75 442 904,30 euroa. Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä. Yhtiökokouksessa kullakin osakkeella on yksi ääni.
Vuoden 2014 lopussa Suomen valtio omisti 55,8 prosenttia Finnairin osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä. Eduskunnan 20.6.1994 tekemän päätöksen mukaan valtion tulee omistaa Finnair Oyj:n osakkeista yli puolet, ja omistuksen laskeminen tämän osuuden alle edellyttää eduskunnan päätöstä.
Yhtiön hallituksen jäsenet eivät omistaneet lainkaan Finnairin osakkeita ja toimitusjohtaja omisti 52 173 osaketta 31.12.2014. Yhtiön johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja mukaan lukien, omistivat yhteensä 236 098 osaketta, mikä edustaa 0,18 prosenttia osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä.
Finnair ei hankkinut omia osakkeita vuonna 2014. Yhtiölle palautui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 27 092 yhtiön osaketta ja vuoden kolmannella neljänneksellä 6 772 osaketta Finnairin vuosien 2010–2012 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sääntöjen mukaisesti. Viimeisellä neljänneksellä omia osakkeita luovutettiin 940 kappaletta Finnairin henkilöstön osakesäästöohjelman FlySharen kannustinpalkkioina. Finnairin hallussa oli 31.12.2014 yhteensä 312 092 yhtiön osaketta (279 168), mikä vastaa 0,24 prosenttia yhtiön koko osakepääomasta.
Vuonna 2014 annettiin kaksi liputusilmoitusta. Skagen AS:n hallinnoimien rahastojen yhteenlaskettu omistus nousi 5.3.2014 tehtyjen osakekauppojen jälkeen 7 419 573 osakkeeseen, mikä vastasi 5,79 prosentin osuutta kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä (yli 5 prosenttia). Skagen AS:n hallinnoimat rahastot antoivat toisen liputusilmoituksen 26.11.2014, kun niiden osuus Finnair Oyj:n osakkeista ja äänistä oli tehtyjen osakekauppojen johdosta laskenut nollaan (alle 5 prosenttia).
| Aika | Osakemäärä | Hinta euroa | Keskihinta euroa |
|---|---|---|---|
| 2004 | 422 800 | 2 275 666,49 | 5,38 |
| 2005 | -37 800 | -209 838,54 | 5,55 |
| 2005 | 150 000 | 1 516 680,00 | 10,11 |
| 2006 | -383 097 | -2 056 847,88 | 5,37 |
| 2007 | 0 | 0,00 | 0,00 |
| 2008 | 235 526 | 1 538 956,35 | 6,53 |
| 2009 | 0 | 0,00 | 0,00 |
| 2010 | 22 758 | 114 719,52 | 5,04 |
| 2011 | 0 | 0,00 | 0,00 |
| 2012 | 0 | 0,00 | 0,00 |
| 2013 | 600 000 | 1 684 650,10 | 2,81 |
| 2013 | -731 019 | -4 055 744,86 | 5,55 |
| 2014 | 33 864 | 85 801,22 | 2,53 |
| 2014 | -940 | -2 334,40 | 2,48 |
| 31.12.2014 | 312 092 | 891 708,00 | 2,86 |
| Finnair Oyj:n suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2014 | Osakkeet kpl | % | Muutokset 2014 |
|---|---|---|---|
| 1 Suomen valtio / Valtioneuvoston kanslia | 71 515 426 | 55,8 | 0 |
| 2 KEVA | 6 150 875 | 4,8 | 865 233 |
| 3 Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö | 3 675 564 | 2,9 | 1 000 000 |
| 4 Nordea -sijoitusrahastot | 3 144 917 | 2,5 | 504 107 |
| 5 Tiiviste-Group Oy | 2 450 000 | 1,9 | 950 000 |
| 6 Varma Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö | 2 419 002 | 1,9 | 1 819 002 |
| 7 Valtion Eläkerahasto | 2 100 000 | 1,6 | 0 |
| 8 Kyöstilä Heikki | 1 330 000 | 1,0 | 1 330 000 |
| 9 Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö | 1 250 000 | 1,0 | -280 000 |
| 10 OP -sijoitusrahastot | 1 226 969 | 1,0 | 377 200 |
| 11 Etra Invest Oy | 1 000 000 | 0,8 | 0 |
| 12 Danske -sijoitusrahastot | 992 710 | 0,8 | 992 710 |
| 13 Finnair Oyj:n henkilöstörahasto | 910 000 | 0,7 | 208 065 |
| 14 Taaleritehdas Arvo Markka Osake -sijoitusrahasto | 900 000 | 0,7 | -100 000 |
| 15 SEB -sijoitusrahastot | 637 000 | 0,5 | 595 000 |
| Hallintarekisteröidyt | 9 423 437 | 7,4 | -592 435 |
| Muut | 19 010 215 | 14,8 | |
| Yhteensä | 128 136 115 | 100,0 | 0 |
| Osakeomistuksen jakautuminen | ||||
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2014 | Osakemäärä, kpl | % | Omistajia, kpl | % |
| 1–200 | 621 589 | 0,5 | 6 714 | 44,5 |
| 201–1 000 | 3 007 886 | 2,3 | 5 628 | 37,3 |
| 1 001 –10 000 | 6 767 696 | 5,3 | 2 483 | 16,5 |
| 10 001–100 000 | 5 322 461 | 4,2 | 214 | 1,4 |
| 100 001–1 000 000 | 9 933 416 | 7,8 | 26 | 0,2 |
| 1 000 001– | 93 040 867 | 72,6 | 9 | 0,1 |
| Hallintarekisteröidyt | 9 423 437 | 7,4 | 10 | 0,1 |
| Yhteistilillä | 18 763 | 0,0 | - | - |
| Yhteensä | 128 136 115 | 100,0 | 15 084 | 100,0 |
| 31.12.2014 | Osakkeita, kpl | % | Omistajia, kpl | % |
| Osakkeenomistajaryhmät | ||||
| Julkisyhteisöt | 87 925 194 | 68,6 | 16 | 0,1 |
| Kotitaloudet | 14 421 884 | 11,3 | 14 459 | 95,9 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 8 274 076 | 6,5 | 38 | 0,3 |
| Yritykset | 6 509 337 | 5,1 | 472 | 3,1 |
| Yhteisöt | 1 279 295 | 1,0 | 41 | 0,3 |
| Kotimaiset osakkeenomistajat, yhteensä | 118 409 786 | 92,4 | 15 026 | 99,6 |
| Hallintarekisteröidyt | 9 423 437 | 7,4 | 10 | 0,1 |
| Ulkomaiset | 284 129 | 0,2 | 48 | 0,3 |
| Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset, yhteensä | 9 707 566 | 7,6 | 58 | 0,4 |
| Arvo-osuuksiksi vaihtamatta | 18 763 | 0,0 | - | - |
| Yhteensä | 128 136 115 | 100 | 15 084 | 100,0 |
Finnairin tiedossa ei ole yhtiön omistukseen tai äänivallan käyttöön liittyviä osakassopimuksia.
Joihinkin Finnairin rahoitussopimuksiin sisältyy ehto, jonka mukaan rahoittajalla on oikeus vaatia lainan ennenaikaista takaisinmaksua tai peruuttaa lainalupaus, mikäli joku muu kuin Suomen valtio hankkii osakkeiden enemmistön tai määräysvallan Finnairissa.
Finnairin hallitus päätti maaliskuussa henkilöstön FlyShare-osakeohjelman uudesta säästökaudesta. Vuonna 2013 perustetun ohjelman tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä yhtiön osakkeenomistajiksi ja palkita heitä pitkällä aikavälillä osakkeen mahdollisen arvonnousun kautta, mikä vahvistaa henkilöstön sitoutumista yhtiön omistaja-arvon kehitykseen. Vuonna 2014 ohjelman toiseen vaiheeseen osallistui noin 700 finnairilaista eli 15 prosenttia kutsutuista. Osakesäästöohjelmaa on kuvattu tarkemmin yhtiön Palkka- ja palkkioselvityksessä ja yhtiön internet-sivuilla.
Finnairin hallitus hyväksyi lokakuussa kertaluonteisen, pitkän aikavälin kannustinohjelman Finnair-konsernin lentäjille. Ohjelma on osa Finnairin ja Suomen Liikennelentäjäliiton (SLL) solmimaa sopimusta, jossa sovittiin 17 miljoonan euron vuosittaisista, pysyvistä säästöistä lentäjien kuluissa. Ohjelma kattaa vuodet 2015–2018, ja sitä on kuvattu tarkemmin yhtiön Palkka- ja palkkioselvityksessä ja yhtiön internet-sivuilla.
Finnairin hallitus hyväksyi helmikuussa 2014 vuosia 2014–2016 koskevan suoritusperusteisen osakeohjelman Finnair-konsernin avainhenkilöille ja joulukuussa 2014 vuosia 2015–2017 koskevan suoritusperusteisen osakeohjelman Finnair-konsernin avainhenkilöille. Molemmat ohjelmat ovat osa Finnairin hallituksen vuonna 2013 hyväksymää pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää, joka koostuu vuosittain alkavista rullaavista ohjelmista. Osakeohjelmia on kuvattu tarkemmin 11.2. ja 17.12.2014 julkaistuissa pörssitiedotteissa.
Finnairin markkina-arvo oli joulukuun 2014 lopussa 317,8 miljoonaa euroa (354,9) ja päätöskurssi 2,48 euroa (2,77). Vuonna 2014 Finnairin osakkeen ylin kurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli 3,01 euroa (3,25), alin kurssi 2,30 euroa (2,40) ja keskikurssi 2,68 euroa (2,86). Osakkeita vaihdettiin 21,4 miljoonaa kappaletta (26,0) yhteensä 54,1 miljoonalla eurolla (74,2).
| Osakemäärät ja pörssikehitys | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin | kpl 128 136 115 128 136 115 128 136 115 128 136 115 128 136 115 | |||||
| Osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin (ns. laimennusvaikutuksella) |
kpl 128 136 115 128 136 115 128 136 115 128 136 115 128 136 115 | |||||
| Osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa |
kpl 128 136 115 128 136 115 128 136 115 128 136 115 128 136 115 | |||||
| Osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa (ns. laimennusvaikutuksella) |
kpl 128 136 115 128 136 115 128 136 115 128 136 115 128 136 115 | |||||
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | kpl 128 136 115 128 136 115 128 136 115 128 136 115 128 136 115 | |||||
| Ylin kaupantekokurssi | euroa | 3,01 | 3,25 | 2,64 | 5,37 | 5,72 |
| Alin kaupantekokurssi | euroa | 2,30 | 2,40 | 1,67 | 2,30 | 3,61 |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12. | milj. euroa | 318 | 355 | 305 | 295 | 646 |
| Osakkeiden vaihto | kpl | 21 417 047 | 26 024 070 | 19 668 495 | 21 422 076 | 27 299 521 |
| Vaihto keskimääräisestä osakemäärästä | % | 16,71 | 20,31 | 15,35 | 16,72 | 21,31 |
Vertailu European Airlines
Finnairin tavoitteena on maksaa suhdannesyklin aikana keskimäärin vähintään kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina. Vuonna 2014 kauden tulos osakkeelta (ennen hybridilainan korkoja) oli -0,65 (0,18) euroa ja osakekohtainen tulos oli -0,71 (0,11) euroa. Osingonmaksussa pyritään lisäksi ottamaan huomioon yhtiön kulloinenkin tuloskehitys ja näkymät sekä rahoitustilanne ja pääomatarpeet.
Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 149 223 743,79 euroa 31.12.2014. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön tulevat investointitarpeen huomioon ottaen vuodelta 2014 ei makseta osinkoa.
Vuonna 2014
Finnair tekee yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi ja mm. biopolttoaineiden hankintaketjujen kehittämiseksi ja kustannusten laskemiseksi niin, että biopolttoaineet voitaisiin ottaa laajempaan käyttöön. Yhtiön tavoitteena on vähentää CO2 -päästöjänsä 20 prosenttia lennettyä sataa tonnikilometriä kohden vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017 mennessä.
Osana tätä työtä Finnair lensi YK:n ilmastokokouksen yhteydessä 23.9.2014 Helsingistä New Yorkiin osittain käytetystä keitinrasvasta tehtyä biopolttoainetta käyttäen. Biopolttoaineen lähes kolminkertainen hinta normaaliin lentokerosiiniin verrattuna ja heikko saatavuus ovat esteenä sen laajemmalle kaupalliselle käytölle. Kuluvan vuoden aikana Finnair osallistui myös Liikenne- ja viestintäministeriön selvityshankkeeseen biopolttoaineen laajemmasta käyttöönotosta Helsinki-Vantaalla.
Finnair valittiin lokakuussa ainoana lentoyhtiönä Carbon Disclosure Project (CDP) -järjestön Climate Performance Leadership Index (CPLI) 2014 -indeksin A-luokkaan niiden toimien perusteella, joilla Finnair pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja ilmastonmuutokseen liittyviä liiketoimintariskejä. Indeksissä on mukana 187 pörssiyhtiötä, joiden katsotaan toimivan esimerkillisesti ilmastonmuutosta vastaan.
Osana ympäristöjärjestelmänsä IEnvA:n implementointia Finnair julkaisi lokakuussa päivitetyn Ympäristöpolitiikan.
Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA kertoi syyskuussa, että Finnair Cargo saa vuoden 2015 alkupuolella PHARMA-sertifioinnin ensimmäisten lentoyhtiöiden joukossa. Lääketeollisuuden tuotteet kuten rokotteet ja biotekniikkaan perustuvat lääkkeet kuuluvat herkimmin pilaantuvien lentorahtina kuljettavien tuotteiden joukkoon, ja Finnair Cargo on toinen maailman kahdesta ensimmäisestä lentoyhtiöstä, jotka osallistuvat IATA:n PHARMA-sertifiointiohjelmaan.
Finnairin, YK:n lastenjärjestö UNICEF:n ja matkailupalveluiden tietojärjestelmätoimittaja Amadeuksen yhteistyön ansiosta lentomatkustajilla on lokakuusta 2014 alkaen ollut mahdollisuus tehdä Finnairin internet-sivuilla lahjoitus UNICEF:lle lipunoston yhteydessä. Varat ohjataan UNICEFin Schools for Asia -kampanjaan, jolla tuetaan heikoimmassa asemassa olevien lasten koulunkäyntiä 11 Aasian maassa.
Finnair on raportoinut ympäristövastuusta vuodesta 1997, ja vuonna 2008 Finnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä, joka alkoi raportoida GRI-ohjeistuksen mukaisesti. YK:n ympäristöohjelman tuella muodostettu GRI on laajimmin tunnustettu kansainvälinen kestävän kehityksen raportointiohjeistus.
Finnairin vuoden 2014 vuosikertomus julkaistaan helmikuun 2015 lopussa, ja siinä raportoidaan GRI:n mukaisesti yhtiön taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä kerrotaan niiden strategisesta merkityksestä yhtiön liiketoiminnalle. Osana ilmestyvää raporttia Finnair raportoi myös YK:n Global compactin mukaisista tavoitteistaan. Vuoden 2013 vuosikertomus julkaistiin maaliskuussa 2014.
Lentoliikenne on globaalisti suhdanneherkkä toimiala, joka reagoi nopeasti myös ulkoisiin häiriöihin, kausivaihteluihin ja taloussuhdanteiden muutoksiin. Strategian toteuttamisessa Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallinnanprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Hyödyntääkseen arvon luomisen mahdollisuuksia Finnair on myös valmis ottamaan hallittuja riskejä riskinkantokykynsä rajoissa.
Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.
Polttoaineen hinnan poikkeukselliset vaihtelut ja viimeaikaisen hinnanlaskun mahdollinen siirtyminen lentolippujen hintoihin tai johtaminen kapasiteetin kasvuun Finnairin päämarkkina-alueilla muodostavat riskin Finnairin tuottokehitykselle samoin kuin hidastuvasta tai olemattomasta talouskasvusta johtuva lentomatkojen tai rahtikysynnän heikkeneminen Finnairin päämarkkina-alueilla.
Lentoyhtiöalliansseja tiiviimpien yhteenliittymien, esimerkiksi yhteishankkeiden, merkityksen arvioidaan edelleen kasvavan, ja mahdollisten uusien yhteistyöhankkeiden ulkopuolelle jääminen saattaa vaikuttaa heikentävästi Finnairin kilpailuasemaan.
Finnairin kumppanuushankkeiden ja ulkoistushankkeiden kautta tavoiteltujen strategisten hyötyjen ja säästöjen saavuttamiseen liittyy riskejä. Esimerkiksi laatu- ja saatavuusongelmilla ja/tai kumppanuuksien ja toimittajien odottamattomilla lisäkustannuksilla voi olla haitallinen vaikutus Finnairin tuotteeseen, maineeseen ja kannattavuuteen tai toimittajat voivat myös saada neuvotteluvoimaa suhteessa Finnairiin.
Seuraavan sukupolven Airbus A350 XWB -lentokoneiden käyttöön liittyy uuteen teknologiaan ja käyttöönottoprosesseihin liittyviä riskejä.
Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita EU- ja kansainvälisen tason sääntelyhankkeita, joiden vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyhankkeista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä kansainvälinen sääntely, melumääräykset sekä muu ympäristöperustainen sääntely, EU:n yksityisyyden suojaa koskeva sääntely sekä EU-tuomioistuimen lokakuussa 2012 antama päätös lentomatkustajien oikeuksista. Lisäksi ei-taloudellisen tiedon (vastuullisuus) raportoinnin sääntely ja muut sidosryhmävaatimukset ovat selvästi lisääntyneet.
Ehdotettu muutos kotimaiseen eläkejärjestelmään lakisääteisen eläkeiän osalta kasvattaisi toteutuessaan Finnairin eläkevastuita, mikäli yhtiön lisäeläkejärjestelmää ei pystytä muuttamaan eläkeuudistusta vastaavalla tavalla.
Finnair on tehnyt kuluneen vuoden aikana yksityiskohtaisempaa kartoitusta konfliktialueiden ilmatilan käytöstä ja täsmentänyt suunnitelmiaan mahdollisten liikennöintiin vaikuttavien häiriötilanteiden ja ilmatilankäyttörajoitusten varalta. Finnairin riskienhallintaa ja toimintaan liittyviä riskejä kuvataan tarkemmin yhtiön internet-sivuilla www.finnairgroup.com.
Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua myös Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti.
Yhden prosenttiyksikön muutos matkustajakäyttöasteessa tai matkustajaliikenteen keskituotossa vaikuttaa konsernin liiketulokseen noin 15 miljoonaa euroa. Matkustajareittiliikenteen yksikkökustannusten yhden prosenttiyksikön muutos vaikuttaa liiketulokseen noin 17 miljoonaa euroa.
Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Polttoaineen maailmanmarkkinahinnan 10 prosentin muutos vaikuttaa Finnairin liiketulokseen vuositasolla (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) noin 16 miljoonaa euroa suojaukset huomioon ottaen. Ilman suojausta 10 prosentin muutos vaikuttaisi liiketulokseen vuositasolla noin 43 miljoonaa euroa.
Finnairin valuuttariski syntyy lähinnä polttoaine- ja lentokoneostoista, lentokoneiden leasingmaksuista sekä valuuttamääräisistä myyntituotoista. Vuonna 2014 konsernin liikevaihdosta noin 58 prosenttia kertyi euroina. Tärkeimmät muut ulkomaiset myyntivaluutat olivat Japanin jeni (noin 9 prosentin osuus liikevaihdosta), Kiinan yuan (noin 7 prosenttia) ja Ruotsin kruunu (noin 5 prosenttia). Konsernin operatiivisista kustannuksista maksettiin vieraissa valuutoissa noin 48 prosenttia. Tärkein ostovaluutta oli Yhdysvaltojen dollari, jonka osuus oli noin 41 prosenttia
kaikista operatiivisista kuluista. Merkittäviä dollarikulueriä ovat lentokoneiden leasing-maksut ja polttoainekulut sekä liikennöimismaksut. Suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa.
Euro-dollari-kurssin 10 prosentin muutos vaikuttaa suojaukset huomioon ottaen vuositasolla (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) noin 12 miljoonaa euroa Finnairin liiketulokseen. Ilman suojausta 10 prosentin muutos vaikuttaisi liiketulokseen vuositasolla noin 66 miljoonaa euroa. Herkkyyslaskelmassa oletetaan Kiinan yuanin ja Hongkongin dollarin korreloivan edelleen vahvasti Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa. Euro-jeni-kurssin 10 prosentin muutos vaikuttaa suojaukset huomioon ottaen vuositasolla (seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) noin 6 miljoonaa euroa Finnairin liiketulokseen. Ilman suojausta 10 prosentin muutos vaikuttaisi liiketulokseen vuositasolla noin 17 miljoonaa euroa.
Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia. Joulukuun lopussa polttoainehankintojen suojausaste vuoden 2015 ensimmäiselle vuosipuoliskolle oli 75 prosenttia ja koko vuodelle 64 prosenttia. Seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 82 prosenttia ja suojausaste jenille 73 prosenttia.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi tammikuussa 2015 kaupan, jossa Flybe UK Ltd:n 60 prosentin osuus Flybe Nordic AB:n osakekannasta siirtyy StaffPoint Holding Oy:lle ja Oy G.W. Sohlberg Ab:lle. Kauppahinta oli yksi euro. Flybe Nordic omistaa kokonaan suomalaisen tytäryhtiönsä, alueellisen lentämisen operoinnista vastaavan Flybe Finland Oy:n osakekannan. Flybe Finland operoi noin kolmannesta Finnairin kapearunkolaivastosta ostoliikenteenä. Kaupan toteutumisen jälkeen StaffPointin omistusosuus Flybe Nordicista on 45 prosenttia, GWS:n 15 prosenttia ja Finnairin 40 prosenttia.
Nimitystoimikunnan ehdotukset Finnair Oyj:n vuoden 2015 varsinaiselle yhtiökokoukselle koskien yhtiön hallituksen kokoonpanoa ja hallituksen palkitsemista julkaistiin pörssitiedotteella 29.1.2015.
Finnair sertifioitiin tammikuussa IATA (International Air Transport Association) Environmental Assessment (IEnVA) -ohjelman toiseen vaiheeseen Euroopan ensimmäisenä lentoyhtiönä. Kyseessä on järjestelmä, joka on suunniteltu lentoyhtiöiden ympäristöasioiden hallinnan riippumatonta arviointia ja parantamista varten. Finnair on toinen kahdesta ohjelman toiseen vaiheeseen sertifioidusta lentoyhtiöstä. Osana ohjelmaa Finnair on asettanut toiminnalleen seuraavat ympäristötavoitteet:
Finnair uudisti Finnair Plus -kanta-asiakasohjelmaansa tammikuussa ja poisti Finnair Plus -jäseniltään polttoainelisämaksut Euroopan, Tel Avivin ja Dubain Classic -lentopalkinnoista. Matkustajat maksavat lennoistaan verot ja muut viranomaismaksut.
Tammikuussa 2015 FlightStats nimesi Finnair täsmällisimmäksi eurooppalaiseksi lentoyhtiöksi vuonna 2014. oneworld-allianssi oli samassa tutkimuksessa täsmällisin lentoyhtiöallianssi.
Matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin liittyy Finnairin päämarkkina-alueilla edelleen epävarmuutta. Finnair arvioi, että sen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvaa vuonna 2015 noin 3 prosenttia ja liikevaihto pysyy vuoden 2014 tasolla. Finnair arvioi lisäksi, että vuonna 2015 sen yksikkökustannukset ilman polttoainetta laskevat vuoden 2014 tasosta.
Lentopetrolin alentunut hinta ja päätökseen viedyn kustannussäästöohjelman täysimääräinen vaikutus tukevat Finnairin taloudellista kehitystä vuonna 2015.
FINNAIR OYJ Hallitus
| TULOSLASKELMA | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | milj. euroa | 2 284 | 2 400 | 2 449 | 2 258 | 2 023 |
| muutos | % | -4,8 | -2,0 | 8,5 | 11,6 | 10,1 |
| Toiminnallinen liiketulos | milj. euroa | -36 | 12 | 43 | -61 | -5 |
| suhteessa liikevaihtoon | % | -1,6 | 0,5 | 1,8 | -2,7 | -0,2 |
| Liiketulos | milj. euroa | -72 | 8 | 34 | -88 | -13 |
| suhteessa liikevaihtoon | % | -3,2 | 0,3 | 1,4 | -3,9 | -0,7 |
| Nettorahoitustuotot (+)/-kulut (-) | milj. euroa | -23 | 23 | -18 | -22 | -20 |
| suhteessa liikevaihtoon | % | -1,0 | 1,0 | -0,7 | -1,0 | -1,0 |
| Nettokorkokulut | milj. euroa | -9 | -10 | -13 | -14 | -16 |
| suhteessa liikevaihtoon | % | -0,4 | -0,4 | -0,5 | -0,6 | -0,8 |
| Tulos ennen veroja | milj. euroa | -99 | 27 | 15 | -111 | -33 |
| suhteessa liikevaihtoon | % | -4,3 | 1,1 | 0,6 | -4,9 | -1,6 |
| TASE | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | |
| Pitkäaikaiset varat | milj. euroa | 964 | 1 341 | 1 501 | 1 621 | 1 514 |
| Lyhytaikaiset varat | milj. euroa | 799 | 759 | 699 | 736 | 827 |
| Myytävänä olevat omaisuuserät | milj. euroa | 122 | 18 | 32 | 0 | 71 |
| Varat yhteensä | milj. euroa | 1 885 | 2 118 | 2 231 | 2 357 | 2 412 |
| Oma pääoma ja määräysvallattomien omistajien osuus |
milj. euroa | 514 | 678 | 775 | 747 | 853 |
| Velat yhteensä | milj. euroa | 1 371 | 1 440 | 1 456 | 1 610 | 1 558 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | milj. euroa | 1 885 | 2 118 | 2 231 | 2 357 | 2 412 |
| Bruttoinvestoinnit ilman ennakkoja | milj. euroa | 82 | 77 | 41 | 204 | 183 |
| suhteessa liikevaihtoon | % | 3,6 | 3,2 | 1,7 | 9,0 | 9,1 |
| Sijoitettu pääoma keskimäärin | milj. euroa | 1 106 | 1 295 | 1 413 | 1 550 | 1 636 |
| Osingot tilikaudelta* | milj. euroa | 0 | 0 | 13 | 0 | 0 |
| Korolliset velat | milj. euroa | 428 | 593 | 569 | 729 | 765 |
| Likvidit varat | milj. euroa | 426 | 459 | 430 | 403 | 527 |
| Korollinen nettovelka | milj. euroa | 1 | 134 | 138 | 326 | 238 |
| suhteessa liikevaihtoon | % | 0,1 | 5,6 | 5,6 | 14,4 | 11,7 |
| TUNNUSLUVUT | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos |
euroa | -0,71 | 0,11 | 0,01 | -0,75 | -0,24 |
| Oma pääoma/osake | euroa | 4,02 | 5,30 | 6,06 | 5,89 | 6,67 |
| Osinko/osake* | euroa | 0,00 | 0,00 | 0,10 | 0,00 | 0,00 |
| Osinko tuloksesta* | % | 0,0 | 0,0 | 121,2 | 0,0 | 0,0 |
| Efektiivinen osinkotuotto | % | 0,0 | 0,0 | 4,2 | 0,0 | 0,0 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake | euroa | 0,19 | 1,12 | 1,21 | 0,40 | 0,59 |
| Hinta/voitto-suhde, P/E | -3,47 | 25,02 | 174,96 | -3,07 | -21,09 | |
| Omavaraisuusaste | % | 27,7 | 32,6 | 35,4 | 32,6 | 36,2 |
| Nettovelkaantumisaste | % | 0,3 | 19,9 | 18,0 | 43,3 | 27,8 |
| Oikaistu nettovelkaantumisaste | % | 107,5 | 79,2 | 77,8 | 108,4 | 79,6 |
| Oman pääoman tuotto | % | -13,8 | 3,2 | 1,4 | -10,9 | -2,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | -6,5 | 3,6 | 2,8 | -5,2 | -0,4 |
| RAHAVIRTA | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | milj. euroa | 24 | 142 | 155 | 51 | 76 |
| suhteessa liikevaihtoon | % | 1,1 | 5,9 | 6,3 | 2,2 | 3,7 |
| HENKILÖSTÖ | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | |
| Henkilöstö, keskimäärin | 5 172 | 5 859 | 6 784 | 7 467 | 7 578 |
* Tilikauden 2014 osinko on hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Vertailutiedot vuodelta 2013 on oikaistu huoltokulujen käsittelyyn liittyvän laskentaperiaatteen muutoksesta johtuen. Lisäksi taseen vertailutietoihin on vaikuttanut laskennallisten verojen netotus. Katso lisätietoja liitteistä 4.2 Aineelliset hyödykkeet, 6.1 Tuloverot ja 6.5 Laskentaperiaatteen muutos.
Finnair on pyrkinyt helpottamaan tilinpäätöksen lukemista ja parantamaan tilinpäätöksesta saatavaa kokonaiskuvaa yhdistelemällä liitetiedot liiketoimintalähtöisiksi asiakokonaisuuksiksi sekä kertomalla laadintaperiaatteista, kriittisistä tilinpäätösarvioista ja epävaruustekijöistä niitä koskevan liitetiedon yhteydessä.
Liitetiedot on yhdistelty asiakokonaisuuksien mukaisiksi osioiksi, jotta tilinpäätös antaisi paremman kokonaiskuvan Finnair-konsernista ja sen liiketoiminnasta. Jokaisen osion sisällön alussa on kuvattu ja selitetty osion sisältöä. Selitykset tunnistaa -merkistä.
Laadintaperiaatteet on pyritty kuvaamaan sen liitetiedon yhteydessä, jota periaate lähinnä koskee. Laadintaperiaatteet on merkitty :llä
Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty niitä koskevan liitetiedon yhteydessä, ja erotettu merkillä .
Konsernin tuloslaskelma 18 Konsernin laaja tuloslaskelma 18 Konsernin tase 19 Konsernin rahavirtalaskelma 20 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 21 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 22
2 Segmentit ja tuotot 26 2.1 Segmentti-informaatio 26 2.2 Liiketoiminnan tuotot 27 2.2.1 Liikevaihto valuutoissa 27 2.2.2 Liiketoiminnan muut tuotot 27 2.2.3 Myynti- ja muut saamiset 27 2.2.4 Myynnin siirtovelat 28
3 Liiketoiminnan kulut 28 3.1 Toiminnalliset kulut valuutoissa 28 3.2 Vuokrakulut 28 3.3 Muut kulut 29 3.4 Kuluihin liittyvät siirto- ja muut velat 29 3.5 Vaihto-omaisuus 29 3.6 Varaukset 29 3.7 Toiminnallisesta tuloksesta oikaistut erät 29 3.8 Palkitseminen 30 3.8.1 Henkilöstökulut ja osakeperusteiset maksut 30 3.8.2 Eläkkeet 33
4 Lentokalusto ja muut aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä leasingjärjestelyt 35 4.1 Aineettomat hyödykkeet 35 4.2 Aineelliset hyödykkeet 36 4.3 Poistot ja arvonalentumiset 37 4.4 Vuokrasopimukset 37
rahoituskulut 39 5.1 Rahoitustuotot ja -kulut 39 5.2 Rahoitusvarat 39 5.2.1 Pitkäaikaiset laina- ja muut saamiset 39 5.2.2 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat 40 5.2.3 Rahavarat 40 5.3 Rahoitusvelat 40 5.4 Vastuusitoumukset 41 5.5 Rahoitusriskien hallinta 41 5.6 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 43 5.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus 45 5.8 Johdannaiset 45 5.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot 46
7 Emoyhtiön tilinpäätös 51
Tunnuslukujen laskentakaavat 59 Hallituksen esitys osingonjaosta 59 Tilintarkastuskertomus 60 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 61
| Milj. euroa | Liite | 2014 | 2013 Oikaistu |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2.1, 2.2.1 | 2 284,5 | 2 400,3 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2.2.2 | 18,3 | 18,8 |
| Liiketoiminnan kulut | |||
| Henkilöstökulut | 3.8 | -344,5 | -381,3 |
| Polttoainekulut | -660,4 | -689,9 | |
| Lentokaluston leasemaksut | 3.2 | -78,8 | -57,5 |
| Muut vuokrat | 3.2 | -159,7 | -152,0 |
| Lentokaluston huoltokulut | -119,4 | -125,8 | |
| Liikennöimismaksut | -230,9 | -222,3 | |
| Maaselvitys- ja cateringkulut | -251,8 | -257,3 | |
| Valmismatkatuotannon kulut | -76,7 | -89,4 | |
| Myynti- ja markkinointikulut | -65,3 | -72,9 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4.3 | -134,3 | -140,7 |
| Muut kulut | 3.3 | -217,4 | -218,1 |
| Toiminnallinen liiketulos | -36,5 | 11,9 | |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja lentokaluston huoltojen valuuttakurssimuutokset |
3.7 | -43,7 | 21,7 |
| Kertaluonteiset erät | 3.7 | 7,7 | -25,7 |
| Liiketulos | -72,5 | 7,9 | |
| Rahoitustuotot | 5.1 | 3,5 | 42,6 |
| Rahoituskulut | 5.1 | -26,9 | -19,7 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista | 1.6 | -3,2 | -4,0 |
| Tulos ennen veroja | -99,1 | 26,8 | |
| Tuloverot | 6.1 | 16,5 | -3,9 |
| Tilikauden tulos | -82,5 | 22,9 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | -82,7 | 22,6 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,2 | 0,3 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos | |||
| Osakekohtainen tulos, euroa (laimennettu ja laimentamaton) | -0,71 | 0,11 | |
| Tilikauden tulos/osake, euroa | -0,65 | 0,18 |
| Milj. euroa | Liite | 2014 | 2013 Oikaistu |
|---|---|---|---|
| Tilikauden tulos | -82,5 | 22,9 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | |||
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos | 5.9 | 0,0 | -13,8 |
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | 5.9 | -87,0 | -5,3 |
| Muuntoerot | 5.9 | 0,4 | 0,0 |
| Verovaikutus | 17,4 | 4,4 | |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | |||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | 3.8.2 | -4,1 | 0,4 |
| Verovaikutus | 0,8 | -0,6 | |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | -72,4 | -15,0 | |
| Tilikauden laaja tulos | -154,9 | 7,9 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | -155,1 | 7,7 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,2 | 0,3 |
Vertailutiedot vuodelta 2013 on oikaistu huoltokulujen käsittelyyn liittyvän laskentaperiaatteen muutoksesta johtuen. Katso lisätietoja liitteistä 4.2 Aineelliset hyödykkeet ja 6.5 Laskentaperiaatteen muutos.
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2014 | 31.12.2013 Oikaistu |
1.1.2013 Oikaistu |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 4.1 | 18,4 | 19,3 | 25,5 |
| Aineelliset hyödykkeet | 4.2 | 897,8 | 1 292,6 | 1 328,7 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 1.6 | 4,9 | 8,2 | 12,3 |
| Laina- ja muut saamiset | 5.2.1 | 9,2 | 20,5 | 22,7 |
| Laskennalliset verosaamiset | 6.1 | 33,8 | 0,0 | 0,0 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 964,1 | 1 340,6 | 1 389,2 | |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto-omaisuus | 3.5 | 14,7 | 19,9 | 17,1 |
| Myynti- ja muut saamiset | 2.2.3 | 194,0 | 237,1 | 217,5 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | 5.8 | 163,7 | 43,6 | 33,6 |
| Muut rahoitusvarat | 5.2.2 | 332,8 | 335,9 | 363,5 |
| Rahavarat | 5.2.3 | 93,4 | 122,9 | 67,0 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 798,6 | 759,4 | 698,7 | |
| Myytävänä olevat omaisuuserät | 1.5 | 122,4 | 17,7 | 31,9 |
| Varat yhteensä | 1 885,1 | 2 117,6 | 2 119,8 |
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2014 | 31.12.2013 Oikaistu |
1.1.2013 Oikaistu |
|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
||||
| Osakepääoma | 5.9 | 75,4 | 75,4 | 75,4 |
| Muu oma pääoma | 5.9 | 438,3 | 601,9 | 673,4 |
| Yhteensä | 513,7 | 677,3 | 748,8 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 0,6 | 0,7 | 0,9 | |
| Oma pääoma yhteensä | 514,3 | 678,0 | 749,7 | |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Laskennalliset verovelat | 6.1 | 0,0 | 3,4 | 5,7 |
| Korolliset velat | 5.3 | 337,7 | 385,5 | 394,7 |
| Eläkevelvoitteet | 3.8.2 | 25,3 | 10,6 | 3,6 |
| Varaukset | 3.6 | 52,1 | 69,3 | 82,3 |
| Muut velat | 5.3 | 22,1 | 25,4 | 18,8 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 437,3 | 494,1 | 505,1 | |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Varaukset | 3.6 | 44,2 | 40,5 | 38,2 |
| Korolliset velat | 5.3 | 89,9 | 207,5 | 174,2 |
| Ostovelat | 56,2 | 61,6 | 70,3 | |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat velat | 5.8 | 198,5 | 29,1 | 18,5 |
| Myynnin siirtovelat | 2.2.4 | 327,9 | 340,8 | 288,0 |
| Työsuhde-etuuksiin liittyvät siirto- ja muut velat |
3.8 | 79,7 | 94,7 | 104,3 |
| Muihin kuluihin liittyvät siirto- ja muut velat | 3.4 | 137,1 | 169,0 | 169,3 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 933,4 | 943,2 | 862,8 | |
| Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat |
1.5 | 0,0 | 2,3 | 2,2 |
| Velat yhteensä | 1 370,7 | 1 439,6 | 1 370,1 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 1 885,1 | 2 117,6 | 2 119,8 |
Vertailutiedot vuodelta 2013 on oikaistu huoltokulujen käsittelyyn liittyvän laskentaperiaatteen muutoksesta johtuen. Lisäksi taseen vertailutietoihin on vaikuttanut laskennallisten verojen netotus. Katso lisätietoja liitteistä 4.2 Aineelliset hyödykkeet, 6.1 Tuloverot ja 6.5 Laskentaperiaatteen muutos.
| Milj.euroa | 2014 | 2013 Oikaistu |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tilikauden tulos | -82,5 | 22,9 |
| Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua 1) | 141,9 | 115,9 |
| Muut oikaisut tilikauden tuloksesta | ||
| Rahoitustuotot | -3,5 | -42,6 |
| Rahoituskulut | 26,9 | 19,7 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista | 3,2 | 4,0 |
| Tuloverot | -16,5 | 3,9 |
| Käyttöpääoman muutos | -33,2 | 35,8 |
| Maksetut korkokulut | -14,1 | -12,1 |
| Maksetut muut rahoituskulut | -4,5 | -3,8 |
| Saadut korkotuotot | 6,7 | 1,4 |
| Maksetut tuloverot | -0,2 | -2,7 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 24,2 | 142,4 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -4,3 | -2,3 |
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -142,1 | -96,4 |
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien korkosijoitusten nettomuutos 2) | -109,5 | 14,6 |
| Myytävissä olevien osakkeiden nettomuutos | 0,0 | 53,7 |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden ja tytäryhtiöosakkeiden myynti | 267,6 | 8,9 |
| Saadut osingot | 0,0 | 1,2 |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | 2,6 | 1,0 |
| Investointien nettorahavirta | 14,4 | -19,3 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 0,0 | 150,0 |
| Lainojen takaisinmaksut ja muutokset | -169,4 | -115,0 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksut | 0,0 | -52,4 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut | -10,7 | -15,4 |
| Omien osakkeiden osto | 0,0 | -1,7 |
| Maksetut osingot | -0,2 | -13,0 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -180,3 | -47,4 |
| Rahavirtojen muutos | -141,8 | 75,7 |
| Rahavarojen muutos | ||
| Rahavarat tilikauden alussa | 331,8 | 256,1 |
| Rahavirtojen muutos | -141,8 | 75,7 |
| Rahavarat tilikauden lopussa 3) | 190,1 | 331,8 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Poistot | 135,7 | 140,7 |
| Työsuhde-etuudet | 11,4 | 7,3 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset | 34,9 | -21,7 |
| Muut oikaisut | -40,1 | -10,5 |
| Yhteensä | 141,9 | 115,9 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Muut rahoitusvarat | 332,8 | 335,9 |
| Rahavarat | 93,4 | 122,9 |
| Lyhytaikaiset rahavarat taseessa | 426,1 | 458,8 |
| Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvät | -236,0 | -126,5 |
| Myytävissä olevat osakkeet | 0,0 | -0,4 |
| Yhteensä | 190,1 | 331,8 |
Rahavirtalaskelman rahavarat sisältävät käteisvarat ja pankkitalletukset sekä muut erittäin likvidit rahoitusvarat, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta. Tällaisia eriä ovat esim. sijoitus- ja yritystodistukset. Tase-erät on eritelty liitetiedoissa 5.2.2 Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat ja 5.2.3 Rahavarat.
Vertailutiedot vuodelta 2013 on oikaistu huoltokulujen käsittelyyn liittyvän laskentaperiaatteen muutoksesta johtuen. Katso lisätietoja liitteistä 4.2 Aineelliset hyödykkeet ja 6.5 Laskentaperiaatteen muutos.
| Muut sidotun oman pääoman |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan |
Sijoitetun vapaan oman pääoman |
Edellisten tilikausien |
Oman pääoman ehtoinen |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma |
Määräys vallattomien omistajien |
Oma pääoma |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Osakepääoma | rahastot | tuloksen erät | rahasto | voitto | laina | pääoma | osuus | yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2014 | 75,4 | 168,1 | -15,0 | 247,3 | 82,5 | 118,9 | 677,3 | 0,7 | 678,0 |
| Tilikauden tulos | -82,7 | -82,7 | 0,2 | -82,5 | |||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | -69,6 | -69,6 | -69,6 | ||||||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | -3,3 | -3,3 | -3,3 | ||||||
| Muuntoerot | 0,4 | 0,4 | 0,4 | ||||||
| Tilikauden laaja tulos | 0,0 | 0,0 | -72,4 | 0,0 | -82,7 | 0,0 | -155,1 | 0,2 | -154,9 |
| Osingot | 0,0 | -0,2 | -0,2 | ||||||
| Osakeperusteiset maksut | 0,1 | 0,1 | 0,1 | ||||||
| Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut | -8,6 | -8,6 | -8,6 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2014 | 75,4 | 168,1 | -87,4 | 247,4 | -8,8 | 118,9 | 513,7 | 0,6 | 514,3 |
| Muut sidotun oman |
Käyvän arvon rahasto ja |
Sijoitetun vapaan |
Edellisten | Oman pääoman | Emoyhtiön omistajille |
Määräys vallattomien |
Oma | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Osakepääoma | pääoman rahastot |
muut laajan tuloksen erät |
oman pääoman rahasto |
tilikausien voitto |
ehtoinen laina |
kuuluva oma pääoma |
omistajien osuus |
pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 31.12.2012 | 75,4 | 168,1 | 0,0 | 247,1 | 112,6 | 171,1 | 774,3 | 0,9 | 775,2 |
| Laadintaperiaatteen muutos | -25,6 | -25,6 | -25,6 | ||||||
| Oma pääoma 1.1.2013 | 75,4 | 168,1 | 0,0 | 247,1 | 87,0 | 171,1 | 748,7 | 0,9 | 749,6 |
| Tilikauden tulos | 22,6 | 22,6 | 0,3 | 22,9 | |||||
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos | -10,4 | -10,4 | -10,4 | ||||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | -4,2 | -4,2 | -4,2 | ||||||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | -0,2 | -0,2 | -0,2 | ||||||
| Tilikauden laaja tulos | 0,0 | 0,0 | -15,0 | 0,0 | 22,6 | 0,0 | 7,7 | 0,3 | 7,9 |
| Osingot | -12,7 | -12,7 | -0,5 | -13,2 | |||||
| Omien osakkeiden osto | -1,7 | -1,7 | -1,7 | ||||||
| Osakeperusteiset maksut | 1,9 | -0,3 | 1,5 | 1,5 | |||||
| Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksut | -52,1 | -52,1 | -52,1 | ||||||
| Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut | -14,1 | -14,1 | -14,1 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2013 | 75,4 | 168,1 | -15,0 | 247,3 | 82,5 | 118,9 | 677,3 | 0,7 | 678,0 |
Tilikauden 2014 ja 2013 lopun oman pääoman ehtoinen laina sisältää vuonna 2012 liikkeelle lasketun 120 miljoonan euron hybridilainan, joka kulujen jälkeen on arvoltaan 118,9 miljoonaa euroa. Hybridilainoissa ei tapahtunut tilikaudella 2014 muutoksia. Hybridilainan pienentyminen 2013 52,1 miljoonalla eurolla johtui aikaisemman vuonna 2009 liikkeelle lasketun lainan jäljellä olevan osuuden takaisinmaksusta. Lisätietoa hybridilainan vaikutuksista löytyy liitetiedossa 5.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot. Vertailutiedot vuodelta 2013 on oikaistu huoltokulujen käsittelyyn liittyvän laskentaperiaatteen muutoksesta johtuen. Katso lisätietoja liitteistä 4.2 Aineelliset hyödykkeet ja 6.5 Laskentaperiaatteen muutos.
Konsolidointi-otsikon alle on koottu yleinen laadintaperusta sekä konsernin yhdistelyyn liittyvät periaatteet ja niihin liittyvät liitetiedot. Konsolidointikokonaisuuteen sisältyy konsernirakenteen ja siihen liittyvän laskentaympäristön kokonaiskuvan hahmottamista helpottavat liitetiedot, kuten tiedot olemassa olevista, hankituista ja myydyistä tytäryhtiöistä, osakkuusyhtiöistä ja yhteisyrityksistä, sekä myytävänä olevista pitkäaikaisista omaisuuseristä.
Laskentaperiaatteiden ymmärrettävyyden lisäämiseksi Finnair kuvaa laadintaperiaatteet relevantin liitetiedon yhteydessä. Yleiset konsolidointiperiaatteet on kerrottu osana tätä laadintaperiaatteita koskevaa liitetietoa, kun taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana tätä kyseistä liitetietoa. Laadintaperiaatteissa keskitytään kuvaamaan konsernin valitsemat laskentaperiaatteet olemassa olevan viitekehyksen perusteella. Varsinaisen standardin tekstiä ei ole toistettu muutoin kuin jos Finnair on nähnyt sen liitetiedon sisällön ymmärryksen kannalta tärkeäksi. Alla olevassa taulukossa on kerrottu, minkä liitetiedon yhteydessä mikäkin laadintaperiaate on esitetty, ja mihin IFRS-standardiin periaate ensisijaisesti perustuu.
| Laadintaperiaate | Liitetieto | Nro | IFRS |
|---|---|---|---|
| Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet | Tytäryhtiöt | 1.3 | IFRS 10 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus ja liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa |
Tytäryhtiöt | 1.3 | IFRS 10 |
| Myytäväksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja velat |
Myytäväksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja velat |
1.5 | IFRS 5 |
| Osakkuus- ja yhteisyritykset | Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 1.6 | IFRS 11 |
| Segmenttiraportointi | Segmentti-informaatio | 2.1 | IFRS 8 |
| Tuloutus, liiketoiminnan muut tuotot ja myyntisaamiset |
Liiketoiminnan tuotot | 2.2 | IAS 18, IAS 39, IFRS 7 |
| Vaihto-omaisuus | Vaihto-omaisuus | 3.5 | IAS 2 |
| Varaukset | Varaukset | 3.6 | IAS 37 |
| Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut Palkitseminen | 3.8 | IAS 19, IFRS 2 | |
| Eläkkeet | Eläkkeet | 3.8.2 | IAS 19 |
| Aineettomat hyödykkeet | Aineettomat hyödykkeet | 4.1 | IAS 38 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | Aineelliset hyödykkeet | 4.2 | IAS 16 |
| Poistot ja arvonalentumiset sekä arvonalentumistestaus |
Aineettomat hyödykkeet, Aineelliset hyödykkeet |
4.1, 4.2 | IAS 16, IAS 36, IAS 38 |
| Rahoitusleasing- ja muut vuokrasopimukset | Vuokrasopimukset | 4.4 | IAS 17 |
| Korko- ja osinkotuotot | Rahoitustuotot ja -kulut | 5.1 | IAS 18, IAS 39 |
| Rahoitusvarat ja rahavarat | Rahoitusvarat | 5.2 | IAS 39, IFRS 7 |
| Rahoitusvelat | Rahoitusvelat | 5.3 | IAS 39, IFRS 7 |
| Ehdolliset velat | Vastuusitoumukset | 5.4 | IAS 37 |
| Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta | Johdannaiset | 5.8 | IAS 39, IFRS 7 |
| Oma pääoma, osinko ja omat osakkeet | Omaa pääomaa koskevat tiedot | 5.9 | IAS 32, IAS 33 |
| Tuloverot ja laskennalliset verot | Tuloverot | 6.1 | IAS 12 |
Finnair-konserni harjoittaa maailmanlaajuisesti lentoliikennettä ja sitä tukevia palveluja. Konsernin liiketoiminnot jakautuvat lentoliikenteeseen ja matkapalveluihin. Konsernin emoyritys on Finnair Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja pääkonttorin rekisteröity osoite on Tietotie 9, Vantaa. Emoyritys on listattuna NASDAQ OMX Helsingin pörssissä. Finnair Oyj:n hallitus on kokouksessaan 10.2.2015 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä, muuttaa tai hylätä tilinpäätös varsinaisessa yhtiökokouksessa, joka pidetään tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen.
Finnair Oyj:n konsernitilinpäätös vuodelta 2014 on laadittu Euroopan Unionissa hyväksyttyjen ja 31.12.2014 voimassa olleiden kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja IFRIC-tulkintojen mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Vuoden 2014 konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja, myytävissä olevia rahoitusvaroja ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina pyöristettynä lähimpään sataan tuhanteen euroon. Tästä johtuen yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään liiketoiminnasta aiheutuvat kulut, kuten materiaalikulutus, huoltokulut, lentokaluston vuokrakulut ja muut vuokrakulut, palkat ja muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Liiketulokseen ei sisällytetä rahoituseriin liittyviä tuottoja ja kuluja, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista ja tuloveroihin liittyviä eriä.
Tuloslaskelmassa esitetään liiketuloksen ohella toiminnallinen liiketulos, jonka katsotaan antavan vertailukelpoisemman kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Toiminnalliseen liiketulokseen ei lasketa mukaan omaisuuden myyntivoittoja tai -tappioita, huoltovarauksen valuuttakurssimuutoksista johtuvia vaikutuksia, johdannaisten realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ja kertaluonteisia eriä.
Taseen varat ja velat luokitellaan lyhytaikaisiksi, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa tai mikäli ne luokitellaan likvideiksi varoiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi eriksi. Muut varat ja velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi tai veloiksi.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 1.2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät.
Konserni muutti tilikauden 2014 alusta omien lentokoneidensa moottoreihin liittyvää laskentakäytäntöä. Muutoksen johdosta tietyt moottoreiden peruskorjaukset aktivoidaan ja poistetaan huoltojakson aikana. Aikaisemmin vastaavat huoltokustannukset kirjattiin kuluksi niiden toteutumishetkellä. Vertailukaudet on muutettu vastaamaan uutta laskentakäytäntöä. Laadintaperiaatteen muutoksesta on kerrottu tarkemmin aineellisia hyödykkeitä koskevan liitetiedon 4.2 sekä laadintaperiaatteen muutosta käsittelevän liitetiedon 6.5 yhteydessä.
= Osion sisältö
Konserni on ottanut käyttöön seuraavat standardit 1.1.2014 alkaen:
Uusilla standardeilla IFRS 10, 11, 12 ei ole vaikutusta aikaisempiin tytäryhtiöiden, osakkuus- ja yhteisyritysten yhdistelyperiaatteisiin ja menetelmiin. Yhteisyrityksenä käsitelty yhtiö yhdistellään edelleen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Muissa IFRS-standardeissa tapahtuneilla muutoksilla tai uusilla standarditulkinnoilla ei ollut vaikutusta Finnairin tilinpäätökseen.
Tuleviin tilikausiin vaikuttavien uusien standardien osalta Finnair arvioi tuloutusta koskevan standardin IFRS 15 ja rahoitusinstrumentteja koskevan standardin IFRS 9 vaikutuksia tilinpäätökseensä. Mikäli EU hyväksyy standardit, on tuloutusta koskeva standardi voimassa tilikaudesta 2017 ja rahoitusinstrumentteja koskeva standardi tilikaudesta 2018 lähtien. Muilla jo julkaistuilla, tilikaudella 2015 tai myöhemmin voimaan tulevilla muutoksilla, tulkinnoilla tai uusilla standardeilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta Finnairin tilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätökseen yhdistely ja yhdistelyssä käytetty menetelmä sekä omistuksen luokittelu taseessa riippuvat siitä, onko konsernilla yhtiössä määräysvalta, yhteinen määräysvalta, huomattava vaikutusvalta vai muu omistussuhde. Kun konsernilla on yhtiössä määräysvalta, yhdistellään tämä tytäryrityksenä konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 1.3 Tytäryhtiöt kerrottujen periaatteiden mukaisesti. Kun konsernilla on yhtiössä yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään yhtiö pääomaosuusmenetelmää käyttäen konsernitilinpäätökseen. Tähän liittyvästä laadintaperiaatteesta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 1.6 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Mikäli konsernilla ei ole omistamassaan yhtiössä määräys- tai huomattavaa vaikutusvaltaa, käsitellään omistusta myytävissä olevana rahoitusvarana liitetiedossa 5.2 Rahoitusvarat kerrottujen periaatteiden mukaisesti.
Kunkin tytäryhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät on arvostettu siihen valuuttaan, joka on tytäryhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kussakin konserniyhtiössä tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttämällä tilikauden keskimääräistä kurssia. Taseet muunnetaan euroiksi käyttämällä tilikauden päätöskurssia. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista syntyvät oman pääoman erien muuntoerot kirjataan laajaan tulokseen. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, nämä kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä aiheutuvaa kokonaisvoittoa tai -tappiota.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Tunnistetut kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty sen liitetiedon ja erän yhteydessä, johon se lähinnä liittyy. Allaolevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon yhteydessä mikäkin epävarmuustekijä on esitetty.
| Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät | Liitetiedon numero | Liitetiedon nimi |
|---|---|---|
| Arvonalentumistestaus | 4.1, 4.2 | Aineettomat hyödykkeet, Aineelliset hyödykkeet |
| Vuokrasopimusten luokittelu | 4.4 | Vuokrasopimukset |
| Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä | 2.2 | Liiketoiminnan tuotot |
| Laskennalliset verot | 6.1 | Tuloverot |
| Eläkevelvoitteet | 3.8.2 | Eläkkeet |
Finnair Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Finnair Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joiden äänimäärästä konserni omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia, tai joissa sillä muutoin on valta määrätä yhtiön liiketoiminnasta ja talouden periaatteista. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä, jonka mukaisesti hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Se määrä, jolla hankintahinta ylittää hankitun, käypään arvoon arvostetun nettovarallisuuden, kirjataan liikearvoksi.
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia laskentaperiaatteita.
Määräysvallattomien omistajien osuus on esitetty taseessa osana omaa pääomaa erillään emoyhtiön omistajille kuuluvasta osuudesta. Jokaisen hankinnan osalta määräysvallattomien omistajien osuus voidaan kirjata joko käypään arvoon tai suhteellisena osuutena hankitun kohteen nettovarallisuudesta. Hankinnan jälkeen määräysvallattomien omistajien osuus on hankinnassa määritetty osuus lisättynä kyseisille omistajille kuuluvalla osuudella oman pääoman muutoksista. Tapahtumat määräysvallattomien omistajien kanssa käsitellään kuten omistajien kanssa tehdyt.
= Kriittiset tilinpäätösarviot = Laadintaperiaatteet
| Yrityksen nimi | Konsernin | omistus % Yrityksen nimi | Konsernin omistus % |
|---|---|---|---|
| Lentoliikenne | Matkapalvelut | ||
| Finnair Cargo Oy, Suomi | 100,0 Amadeus Finland Oy, Suomi | 95,0 | |
| Finnair Aircraft Finance Oy, Suomi | 100,0 Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab, Suomi | 100,0 | |
| Finnair ATR Finance Oy, Suomi | 100,0 Toivelomat Oy, Suomi | 100,0 | |
| Northport Oy, Suomi | 100,0 Aurinko Oü, Viro | 100,0 | |
| Balticport Oü, Viro | 100,0 OOO Aurinkomatkat, Venäjä | 100,0 | |
| Finnair Technical Services Oy, Suomi | 100,0 Matkayhtymä Oy, Suomi | 100,0 | |
| Finnair Engine Services Oy, Suomi | 100,0 OOO Aurinko, Venäjä | 100,0 | |
| Finnair Flight Academy Oy, Suomi | 100,0 SMT Oy, Suomi | 100,0 | |
| Finnair Travel Retail Oy, Suomi | 100,0 A/S Estravel Ltd, Viro | 71,3 | |
| LSG Sky Chefs Finland Oy, Suomi* | 100,0 Estravel Vilnius UAB, Liettua | 71,3 | |
| Kiinteistö Oy Air Cargo Center 1, Suomi | 100,0 Norvista Travel Ltd, Kanada | 100,0 | |
| Kiinteistö Oy LEKO 8, Suomi | 100,0 Muut toiminnot | ||
| IC Finnair Ltd, Iso-Britannia** | 100,0 FTS Financial Services Oy, Suomi | 100,0 | |
| A/S Aero Airlines, Viro | 100,0 Backoffice Services Estonia Oü, Viro | 100,0 |
* Tehdyn yhteistyösopimuksen ehtojen ja sopimukseen sisältyvän, koska tahansa käyttettävän osto-option takia konsernilla ei ole yhtiössä määräysvaltaa.
** IC Finnair Ltd on Guernsayn saarilla toimiva jälleenvakuutustoimintaa harjoittava captive-yhtiö, jonka tulos verotetaan Suomessa.
Tilikausien 2014 ja 2013 aikana Finnair ei hankkinut uusia tytäryrityksiä tai liiketoimintoja.
Tilikauden 2014 aikana konserni myi tytäryhtiönsä Finnair Travel Retail Oy:n myymäläliiketoiminnan World Duty Free Groupille. Kaupasta aiheutui noin 12,7 miljoonan euron suuruinen kertaluonteisiin eriin sisältyvä myyntivoitto. Lisäksi Finnair myi tytäryhtiö Finncatering Oy:n LSG Lufthansa Service Europa/Afrika GmbH:lle. Kaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta Finnairin tilinpäätökseen.
Tilikauden 2013 aikana Finnair-konserni ei myynyt liiketoimintoja.
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen, ja sen odotetaan toteutuvan seuraavan 12 kuukauden aikana.
Välittömästi ennen luokittelua myytäväksi luokitellut omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan, myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Myytävänä olevat omaisuuserät koostuvat pääasiassa E190 ja ATR 72 -lentokoneista sekä tekniikan varastorakennuksista. Näiden myynnin odotetaan tapahtuvan tilikauden 2015 alkupuolella. Lisäksi myytävissä oleviin eriin sekä 2013 että 2014 sisältyy tekniikan käyttö- ja vaihto-omaisuutta. Vertailuvuonna myytävänä oleviin eriin sisältyi myös tilikaudella 2014 myyty tytäryhtiö Finncatering Oy.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | 119,8 | 9,8 |
| Vaihto-omaisuus | 2,6 | 5,4 |
| Myynti- ja muut saamiset | 0,0 | 2,5 |
| Yhteensä | 122,4 | 17,7 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Osto- ja muut velat | 0,0 | 2,3 |
| Yhteensä | 0,0 | 2,3 |
= Laadintaperiaatteet
Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yleensä 20–50 prosenttia äänimäärästä tai joissa konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisen osapuolen kanssa ja joissa merkittävät päätökset vaativat molempien osapuolien hyväksynnän, käsitellään luonteensa mukaisesti yhteisyrityksinä. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernilla ei ole yhteisiksi toiminnoiksi luokiteltuja yhteisjärjestelyjä, joissa konsernilla olisi oikeuksia osuuksiin yhteisyritysten omaisuudesta tai veloista, ja jotka sen tulisi yhdistellä taseeseensa.
Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksestä sisältää sen hankinnassa syntyneen liikearvon. Konsernin osuus hankintahetken jälkeisistä tuloksista on kirjattu tuloslaskelmaan. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon, ellei konserni ole sitoutunut yrityksen velvoitteiden täyttämiseen.
Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä liiketoimista merkitään konsernitilinpäätökseen vain konsernin ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Jokaisen raportointikauden lopussa tarkistetaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentumistappio määritetään osakkuusyrityksestä kerrytettävissä olevan rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja merkitään tuloslaskelman erään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista.
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia laskentaperiaatteita. Jos osakkuus- tai yhteisyrityksestä ei ole ollut käytössä vahvistettua tilinpäätöstä, on yhdistelyssä käytetty alustavia tilinpäätöslukuja tai viimeisintä saatua tietoa.
Konsernin osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksesta, omaisuuseristä ja veloista on esitetty seuraavissa taulukoissa.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 8,2 | 12,3 |
| Osuus kauden tuloksesta | -3,2 | -4,0 |
| Tilikauden lopussa | 4,9 | 8,2 |
Finnair on myös antanut Flybe Finland Oy:n (osa Flybe Nordic -konsernia) puolesta 2,0 miljoonan euron takauksen Nordea Pankki Suomi Oyj:lle (2,0). Takaus on tilikauden 2015 alussa päättynyt.
Osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tehdyistä liiketoimista on kerrottu lisäksi liitetiedossa 6.2 Lähipiiritapahtumat.
| Milj. euroa | Kotipaikka | Varat | Velat Liikevaihto | Voitto/ tappio |
Omistus osuus % |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Amadeus Estonia | Viro | 0,8 | 0,3 | 0,9 | 0,3 | 33,25 |
| Nordic Global Airlines Oy | Suomi | 10,7 | 10,6 | 42,2 | -2,9 | 40,00 |
| Flybe Nordic Ab* | Ruotsi | 40,2 | 52,6 | 293,8 | -1,0 | 40,00 |
| Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 1 | Suomi | 25,6 | 19,3 | 1,5 | 0,0 | 28,33 |
| Yhteensä | 77,2 | 82,8 | 338,4 | -3,5 |
* Esitetyt luvut perustuvat Flybe Nordic Ab:n operatiivisesta toiminnasta vastaavan tytäryhtiön Flybe Finland Oy:n viralliseen tilinpäätökseen 31.3.2014 päättyneeltä tilikaudelta.
| Milj. euroa | Kotipaikka | Varat | Velat Liikevaihto | Voitto/ tappio |
Omistus osuus % |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Amadeus Estonia | Viro | 0,7 | 0,3 | 1,2 | 0,4 | 33,25 |
| Nordic Global Airlines Oy | Suomi | 8,0 | 5,0 | 27,7 | 0,0 | 40,00 |
| Flybe Nordic Ab* | Ruotsi | 43,6 | 54,6 | 236,1 | -15,8 | 40,00 |
| Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 1 | Suomi | 26,5 | 20,2 | 1,5 | 0,0 | 28,33 |
| Yhteensä | 78,7 | 80,1 | 266,5 | -15,5 |
* Esitetyt luvut perustuvat Flybe Nordic Ab:n operatiivisen toiminnan harjoittamisesta vastaavan tytäryhtiön Flybe Finland Oy:n viralliseen tilinpäätökseen 31.3.2013 päättyneeltä tilikaudelta.
Finnair-konsernin omistamat osakkuus- ja yhteisyritykset ovat noteeraamattomia yhtiöitä, eikä mikään niistä ole Finnairin kokonaisuuteen nähden olennainen. Finnair on kirjannut yhteisyrityksensä Flybe Nordic Ab:n tilikaudelle 2014 arvioitujen jatkuvien toimintojen tappioiden perusteella sijoituksen arvon nollaan, minkä johdosta Flybe Finlandista kirjatut tappiot tilikaudelle 2014 ovat yhteensä -2,1 miljoonaa euroa (-4,1). Mikäli Finnair olisi kirjannut osuuden sijoituksensa ylittävistä tappioista, olisi tappioista aiheutunut arviolta -1,5 miljoonan euron lisävaikutus. Osakkuusyhtiöiden yhteenlaskettu jatkuvien toimintojen laajan tuloksen mukainen tappio oli -2,5 miljoonaa euroa, josta Finnairin osuus on -1,0 miljoonaa euroa.
Flybe Nordic on Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva alueellinen lentoyhtiö, joka operoi Finnairin ostoliikennettä sekä omaa riskiliikennettä. Tilikaudella 2014 ja 2013 Flybe Nordic on ollut Finnair Oyj:n ja Flybe UK:n omistama yhtiö, jossa omistajilla on yhteinen määräysvalta. Tilikauden 2014 lopulla Flybe UK ilmoitti irtautuvansa Flybe Nordic Ab:sta, ja myyvänsä yhteisyrityksen osakkeet joko Finnairille tai sen osoittamalle taholle. Tilinpäätöshetkellä Flybe Nordic Ab oli edelleen Finnairin ja Flybe UK:n yhteisyritys. Tilikauden 2015 alussa Finnair solmi StaffPoint Holding Oy:n ja Oy G.W. Sohlberg Ab:n kanssa aiesopimuksen, jonka mukaan Flybe UK Ltd:n 60 %:n osuus Flybe Nordicin osakekannasta siirtyisi StaffPointille ja GWS:lle. Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan tammikuussa 2015. Flybe Nordicin omistuspohjan muutoksella ei ole vaikutusta järjestelyn luonteeseen, ja yrityksen toiminta jatkuu yhteisen määräysvallan alaisena myös uudessa omistusrakenteessa.
Flybe Nordicin toiminta on ollut tappiollista ja sijoituksen arvo on Finnairissa alaskirjattu. Finnair pyrkii uuden omistajan kanssa järjestelemään toiminnan uudelleen tavalla, joka mahdollistaa alueellisen lentämisen kehittämisen taloudellisesti järkevällä tavalla. Flybe Finlandin toiminnan uudelleenjärjestelytarpeesta johtuen Finnair on lisäksi arvioinut Flybe Nordic-konsernilta olevien saamistensa arvostusta. Arvion perusteella Finnair on alaskirjannut konsernille annetun pääomalainasaamisen ja kertyneet korot, yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Vaikutus tästä on esitetty rahoituserissä. Lisäksi Finnair on alaskirjannut operatiivisia saamisia konsernin operatiivista toimintaa harjoittavalta Flybe Finland Oy:ltä yhteensä 11,3 miljoonaa euroa. Vaikutus on raportoitu tuloslaskelman kertaluonteisissa erissä.
Osakkuusyrityksistä Nordic Global Airlines Oy on Finnair Cargo Oy:n yhdessä Ilmarisen ja Neff Capital Managementin kanssa omistama rahtilentoihin erikoistunut lentoyhtiö. Amadeus Estonia on Amadeus Finlandin omistama osakkuusyhtiö, joka tarjoaa lähinnä Virossa matkatoimistoille tietoteknisiä ratkaisuja. Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 1 on lentokenttäalueella sijaitseva Finavian ja Finnairin eläkesäätiön kanssa yhteisesti omistettu kiinteistö.
Segmentit ja tuotot –liitetietoon on koottu segmentti-informaatiota sekä myyntiin ja liiketoiminnan muihin tuottoihin liittyviä liitetietoja sekä tuloksen että taseen näkökulmasta.
Toimintosegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin hallitus. Raportoitavat segmentit perustuvat konsernin liiketoiminnalliseen segmenttijakoon.
Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin. Konsernissa viime vuosina tehtyjen rakennemuutosten seurauksena Lentotoimintapalveluiden toiminnan luonne ja laajuus ovat muuttuneet, minkä seurauksena hallitus päätti liiketoimintasegmenttijaon muutoksesta tilikauden 2014 alussa. Sen seurauksena Lentotoimintapalvelut-segmenttiä ei raportoida enää erikseen, vaan siihen sisältyneet toiminnot raportoidaan osana Lentoliikenne-segmenttiä. Muutoksen jälkeen Finnairin raportoitavat segmentit ovat Lentoliikenne ja Matkapalvelut. Segmentti-informaatio tilikaudelta 2013 on oikaistu vastaamaan muuttunutta rakennetta.
Lentoliikenne vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta ja lentokaluston hankintaan, huoltoon ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Segmentti vastaa myös Finnairin omistamien kiinteistöjen hallinnoinnista. LSG Lufthansa Service Europa/Afrika GmbH:lle myyty Finncatering Oy sisältyy segmentin lukuihin 28.2.2014 asti ja World Duty Free Helsinki Oy:lle myydyt Finnair Travel Retailin myymälätoiminnot 1.10.2014 asti.
Matkapalvelut koostuu konsernin matkatoimistojen toiminnasta ja valmismatkatoiminnasta sekä matkailualan ohjelmistoliiketoiminnasta.
Segmentteihin kuuluvat yksiköt on eritelty liitetiedossa 1.3 Tytäryhtiöt.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Liikevoittoon sisältymättömiä eriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernihallinnon henkilöstömäärä on esitetty erikseen, mutta sen kustannukset on kohdistettu segmenteille.
| Milj. euroa | Lento liikenne |
Matka palvelut |
Elimi noinnit |
Muut toiminnot |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Ulkoinen liikevaihto | 2 070,7 | 213,8 | 2 284,5 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 97,0 | 3,0 | -100,0 | 0,0 | |
| Liikevaihto | 2 167,7 | 216,7 | -100,0 | 2 284,5 | |
| Toiminnallinen liiketulos | -43,5 | 7,0 | -36,5 | ||
| Liiketulos | -78,4 | 5,9 | -72,5 | ||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista | -3,2 | ||||
| Rahoitustuotot | 3,5 | ||||
| Rahoituskulut | -26,9 | ||||
| Tuloverot | 16,5 | ||||
| Määräysvallattomien omistajien osuus | -0,2 | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | -82,7 | ||||
| Poistot ja arvonalentumiset | 132,9 | 1,4 | 134,3 | ||
| Henkilöstö keskimäärin | 4 232 | 645 | 295 | 5 172 | |
| Henkilöstö vuoden lopussa | 4 050 | 600 | 331 | 4 981 | |
| Milj. euroa | Lento liikenne |
Matka palvelut |
Elimi noinnit |
Muut toiminnot |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Ulkoinen liikevaihto | 2 149,4 | 251,0 | 2 400,3 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 122,5 | 0,7 | -123,2 | 0,0 | |
| Liikevaihto | 2 271,9 | 251,7 | -123,2 | 2 400,3 | |
| Toiminnallinen liiketulos | 8,8 | 3,1 | 11,9 | ||
| Liiketulos | 6,3 | 1,6 | 7,9 | ||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista | -4,0 | ||||
| Rahoitustuotot | 42,6 | ||||
| Rahoituskulut | -19,7 | ||||
| Tuloverot | -3,9 | ||||
| Määräysvallattomien omistajien osuus | -0,3 | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | 22,6 | ||||
| Poistot ja arvonalentumiset | 139,3 | 1,5 | 140,7 | ||
| Henkilöstö keskimäärin | 4 834 | 751 | 274 | 5 859 | |
| Henkilöstö vuoden lopussa | 4 783 | 730 | 290 | 5 803 |
Liiketoiminnan tuottojen liitetietoon on koottu liikevaihtoon ja muihin tuottoihin liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta tuottojen kokonaiskuva sekä niiden vaikutus Finnairin tulokseen ja taseeseen olisi paremmin hahmotettavissa. Myyntisaamiset sekä lähinnä ennakkoon maksetuista lentolipuista ja matkapaketeista kertyneet siirtovelat on esitetty tuottojen yhteydessä, sillä ne ovat olennainen osa myynnin tuloutukseen liittyvää kokonaisuutta.
Liikevaihtona esitetään myytyjen tuotteiden tai palveluiden saadun tai saatavan vastikkeen perusteella määritetty käypä arvo, josta on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot.
Lentoliikenteen myynti tuloutetaan sillä hetkellä, kun lento liikenneohjelman mukaisesti lennetään. Käyttämättä jääneet lentoliput tuloutetaan, kun lippu on vanhentunut eikä Finnairilla ole velvollisuutta palauttaa lipusta saatua vastiketta asiakkaalle.
Lentoliikenteen liikevaihtoa vähennetään Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmästä aiheutuvilla kustannuksilla. Finnairin kantaasiakkaat voivat kerryttää Finnairilta ostetuista lennoista ja palveluista Finnair Plus -pisteitä, joilla asiakas voi ostaa Finnairin tai yhteistyökumppaneiden palveluja tai tuotteita. Asiakkaan kerryttämät pisteet arvostetaan IFRIC 13:n mukaisesti käypään arvoon, ja kirjataan liikevaihdon vähennykseksi ja velaksi pisteitä kerryttävän tapahtuman (esimerkiksi lento on lennetty) tuloutushetkellä. Käyvän arvon määrityksessä otetaan huomioon pisteillä hankittavien palveluiden ja tuotteiden käypä arvo sekä pisteillä tehtyjen hankintojen kohdistuminen eri palvelu- ja tuoteryhmille. Lisäksi käyvän arvon määrityksessä huomioidaan pisteiden vanhentuminen. Velkaa puretaan, kun pisteitä käytetään palvelun tai tuotteen ostamiseen.
Lentokoneissa tapahtuva tuotemyynti (Travel Retail) tuloutetaan, kun tuote on siirtynyt asiakkaalle. Huoltopalveluja myydään uudelleenjärjestelyjen seurauksena enää vähäisissä määrin konsernin ulkopuolelle, ja ne tuloutetaan silloin, kun palvelu on kokonaan suoritettu.
Matkapalveluihin liittyvä myynti tuloutetaan, kun palvelu on luovutettu. Matkapaketit tuloutetaan lähtöpäivän perusteella, ja välitysmyynti tuloutetaan myyntihetkellä. Välitysmyynnissä tuottoihin kirjataan ainoastaan komission osuus.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saatu avustus ammatilliseen koulutukseen on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Käyttöomaisuushankintoihin liittyvät julkiset avustukset kirjataan alkuperäisen hankintamenon vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Myyntisaamiset arvostetaan käypään arvoon. Kun konsernilla on objektiivista näyttöä, että erääntyneitä myyntisaamisia ei kaikilta osin pystytä perimään, kirjataan luottotappiovaraus. Taloudelliset vaikeudet, jotka osoittavat asiakkaan olevan menossa konkurssiin, merkittävät rahoitukselliset uudelleenjärjestelyt tai maksujen olennainen viivästyminen ovat esimerkkejä objektiivisesta näytöstä, jotka saattavat aiheuttaa myyntisaamisten arvonalentumisen. Myyntisaamisten arvonalentuminen kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Finnair Plus -velan arvostus ja tuloutusajankohta edellyttävät johdon arviota erityisesti pisteiden käyvän arvon ja pisteiden vanhenemisen määrittelyn osalta. Pisteen markkina-arvo määritellään jakamalla piste ensin mahdollisille käyttökohteille historiallisen asiakaskäyttäytymisen mukaisesti, eli samassa suhteessa kun pisteitä on käytetty kuhunkin käyttökohteeseen. Kullekin käyttökohteelle on pyritty arvioimaan markkina-arvoa parhaiten vastaava hinta. Finnair Plus -velka muodostuu kanta-asiakkaiden jäsentileillä olevasta pistemäärästä vähennettynä pisteiden arvioidulla vanhenemisolettamalla. Näin saatu kokonaispistemäärä kerrotaan yllä kuvatun mukaisesti lasketulla pistekohtaisella arvolla, jolloin saadaan tilinpäätöksessä esitettävä Finnair Plus -velka.
= Osion sisältö = Laadintaperiaatteet = Kriittiset tilinpäätösarviot
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| EUR | 1 313,2 | 1 389,7 |
| JPY | 211,6 | 230,4 |
| CNY | 152,1 | 135,3 |
| SEK | 106,2 | 115,0 |
| USD | 64,1 | 83,4 |
| Muut valuutat | 437,3 | 446,6 |
| Yhteensä | 2 284,5 | 2 400,3 |
Valuuttoihin liittyvää suojauspolitiikkaa on kuvattu liitetiedossa 5.5 Rahoitusriskien hallinta.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 11,7 | 10,6 |
| Muut tuotot | 6,6 | 8,2 |
| Yhteensä | 18,3 | 18,8 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 108,6 | 123,2 |
| Siirto- ja muut saamiset yhteensä | 85,4 | 113,9 |
| Myynnin siirto- ja muut saamiset | 33,0 | 12,0 |
| Vuokrajaksotukset | 7,2 | 10,0 |
| Arvonlisäverosaamiset | 6,1 | 0,5 |
| Korot ja muut rahoituserät | 3,0 | 9,8 |
| Muut erät | 36,2 | 81,6 |
| Yhteensä | 194,0 | 237,1 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.
| Myyntisaamisten ikäjakauma | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 96,2 | 112,6 |
| Erääntynyt alle 60 pv | 3,5 | 5,1 |
| Erääntynyt yli 60 pv | 8,9 | 5,5 |
| Yhteensä | 108,6 | 123,2 |
Tilikauden 2014 lopussa Finnair kirjasi alas 11,3 miljoonaa euroa saamisia Flybe Finland Oy:ltä yhtiön uudelleenjärjestelytarpeesta johtuen. Flybe Finland Oy on osa Flybe Nordic AB -konsernia, joka on Finnairin yhteisyritys. Lisätietoa yhteisyrityksestä löytyy liitteissä 1.6 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja 6.2 Lähipiiritapahtumat. Konserni on kirjannut tilikauden aikana lisäksi muita luottotappioita myyntisaamisista yhteensä 1,1 miljoonaa euroa (0,8). Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakaskannan hajautumisen johdosta. Tilinpäätöspäivänä luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kokonaismäärää. Konserni ei ole vastaanottanut vakuuksia.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| EUR | 72,1 | 60,6 |
| USD | 3,2 | 15,8 |
| JPY | 4,0 | 8,3 |
| CNY | 5,8 | 5,5 |
| SEK | 3,2 | 5,1 |
| Muut valuutat | 20,4 | 27,8 |
| Yhteensä | 108,6 | 123,2 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Ennakkoon saadut lentolipputulot | 252,3 | 255,6 |
| Saadut ennakot valmismatkatuotannosta | 27,1 | 32,7 |
| Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus | 29,6 | 32,2 |
| Muut myynnin siirtovelat | 18,9 | 20,3 |
| Yhteensä | 327,9 | 340,8 |
Myynnin siirtovelkoihin sisältyy ennakkoon maksettuja lentolippuja ja valmismatkoja, joiden lähtöpäivä on tulevaisuudessa. Finnair Plus -velka liittyy Finnairin kanta-asiakasohjelmaan, ja vastaa kerrytettyjen käyttämättömien Finnair Plus -pisteiden käypää arvoa.
Muut myynnin siirtovelat koostuvat useista eristä, jotka eivät yksittäisinä ole merkittäviä.
Liiketoiminnan kuluja käsittelevään liitetietoon on koottu liiketoiminnan kuluihin liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta sekä liiketoiminnan luonne että kulujen kokonaiskuva olisivat paremmin hahmotettavissa. Huoltokuluihin olennaisesti liittyvä vaihto-omaisuus sekä leasingkaluston huoltovaraukset on esitetty liiketoiminnan kulujen yhteydessä. Samoin olennaisesti kuluihin liittyvät siirtovelat, kuten polttoainehankintoihin ja liikennöimismaksuihin liittyvät velat, on esitetty tämän liitetiedon yhteydessä. Palkitseminen on käsitelty omana kokonaisuutenaan liitteen lopussa. Sen yhteydessä on käsitelty palkitsemisen erilaiset muodot, kuten osakeperusteiset maksut ja eläkkeet sekä näiden tasevaikutukset, samoin kuin johdon palkitseminen.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| EUR | 1 219,2 | 1 283,2 |
| USD | 954,7 | 983,9 |
| JPY | 29,6 | 31,6 |
| SEK | 19,9 | 13,2 |
| CNY | 17,8 | 15,9 |
| Muut valuutat | 98,0 | 79,5 |
| Yhteensä | 2 339,2 | 2 407,2 |
Valuuttoihin liittyvää suojauspolitiikkaa on kuvattu liitetiedossa 5.5 Rahoitusriskien hallinta.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lentokaluston leasemaksut | 78,8 | 57,5 |
| Rahtikapasiteetin vuokrat | 25,2 | 18,7 |
| Lentokapasiteetin muut vuokrat | 96,7 | 93,2 |
| Toimitila- ja muut vuokrat | 37,8 | 40,1 |
| Yhteensä | 238,4 | 209,5 |
Lentokaluston leasemaksujen kasvu johtuu pääosin aikaisemmin omistettujen A330-lentokoneiden myynnistä ja takaisinvuokrauksesta, sekä uusien Airbus A321 Sharklet -lentokoneiden vuokrasopimuksista. Kasvua on toisaalta netottanut viimeisten laivastossa olleiden Boeing 757 -lentokoneiden vuokrasopimusten päättyminen tilikauden 2014 alkupuolella.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tietohallintokulut ja paikanvarausmaksut | 82,1 | 82,3 |
| Muut erät | 135,3 | 135,8 |
| Yhteensä | 217,4 | 218,1 |
Muut erät koostuvat useista eristä, jotka eivät yksittäisinä ole merkittäviä.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| PricewaterhouseCoopers Oy | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,2 | 0,2 |
| Veroneuvonta | 0,1 | 0,1 |
| Muut palkkiot | 0,2 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,4 | 0,4 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut | 79,1 | 78,3 |
| Lentokaluston huoltokulut | 6,8 | 11,9 |
| Valmismatkatuotannon kulut | 6,6 | 10,3 |
| Muut siirtovelat | 44,6 | 68,6 |
| Yhteensä | 137,1 | 169,0 |
Muut siirtovelat koostuvat useista eristä, jotka eivät yksittäisinä ole merkittäviä.
Konsernin vaihto-omaisuutta ovat lentokoneissa käytettävät varaosat sekä keskeneräinen työ liittyen lentokoneiden huoltamiseen. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään keskihintamenetelmää käyttäen.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 14,7 | 19,8 |
| Keskeneräiset tuotteet | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 14,7 | 19,9 |
Vaihto-omaisuudesta kirjattiin tilikaudella 2014 kulutusta lentokaluston huoltokuluihin 12,9 miljoonaa euroa (33,6) sisältäen alaskirjauksen 2,2 miljoonaa euroa (0,1). Vaihto-omaisuudesta on siirretty myytävänä oleviin omaisuuseriin 0,8 miljoonaa euroa (1,3).
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma sisältää vähintään seuraavat tiedot: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika.
Konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja moottorit tietyn huoltotason mukaisessa kunnossa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi konserni on kirjannut rungon raskashuoltoon, moottoreiden performanssihuoltoihin ja moottoreiden käyntiaikarajoitteisiin osiin liittyviä varauksia. Varauksen perusteena on huoltojakson lennetyt lentotunnit.
| Lento kaluston |
Muut | Lento kaluston |
Muut | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | huoltovaraus | varaukset | 2014 | huoltovaraus | varaukset | 2013 |
| Varaus kauden alussa | 92,4 | 17,4 | 109,8 | 109,7 | 10,8 | 120,5 |
| Uudet varaukset | 25,5 | 20,3 | 45,8 | 20,2 | 17,4 | 37,6 |
| Varausten purku | -44,2 | -23,9 | -68,1 | -33,1 | -10,8 | -43,9 |
| Kurssierot | 8,8 | 8,8 | -4,5 | -4,5 | ||
| Yhteensä | 82,5 | 13,8 | 96,3 | 92,4 | 17,4 | 109,8 |
| Joista pitkäaikaista | 52,1 | 52,1 | 69,3 | 69,3 | ||
| Joista lyhytaikaista | 30,4 | 13,8 | 44,2 | 23,1 | 17,4 | 40,5 |
| Yhteensä | 82,5 | 13,8 | 96,3 | 92,4 | 17,4 | 109,8 |
Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2020 mennessä. Muut varaukset sisältää rakennejärjestelyihin liittyviä eriä.
Toiminnalliseen tulokseen ei sisälly kertaluonteisia eriä eikä muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Kertaluonteiset erät sisältävät käyttöomaisuuden, liiketoimintojen ja tytäryritysten myyntivoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelyihin liittyviä henkilöstö- ja muita kuluja. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi katsotaan Finnair-konsernissa suojauslaskennan ulkopuolisten tulosvaikutteisesti käsiteltävien johdannaisten käyvän arvon muutokset sekä valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutokset.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset | -34,9 | 17,2 |
| Valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutokset | -8,8 | 4,5 |
| Kertaluonteiset erät | 7,7 | -25,7 |
| Yhteensä | -36,0 | -4,0 |
= Laadintaperiaatteet
Konsernilla on useita osakkeen arvona maksettavaksi luokiteltavia osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä, joiden perusteella työntekijät suorittavat työtä konsernin osakkeita tai siitä johdettua palkkiota vastaan. Avainhenkilöille ja lentäjille suunnatuista osakeperusteisista järjestelmistä aiheutuu kustannuksia vain, mikäli hallituksen palkkioiden maksamiselle asettamat tavoitteet saavutetaan. Työntekijöille suunnatussa osakesäästöjärjestelmässä palkkioiden maksamisen edellytyksenä on ainoastaan työsuhteen voimassaolo määrättynä aikana.
Ansaitut, tavoitteiden täyttymistä ja voimassaolevaa työsuhdetta edellyttävät osakeperusteiset palkkiot, jotka sitouttavat työntekijän useammaksi vuodeksi konserniin, jaksotetaan koko oikeuden syntymisjaksolle. Se osuus etuudesta, jonka osallistuja saa osakkeina, kirjataan osakkeina maksettavaksi. Osuus, joka maksetaan rahana tai jolla osallistujat maksavat etuuteen liittyvät verot ja muut maksut, kirjataan rahana maksettavana järjestelynä. Osakkeina maksettavat palkkiot perustuvat Finnairin osakkeen markkinahintaan niiden myöntämispäivänä ja kirjataan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja vastaavasti omaan pääomaan. Rahana maksettavan palkkion arvostus perustuu Finnairin osakkeen markkinahintaan tilinpäätöshetkellä, ja siitä aiheutuva kulu kirjataan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja velaksi maksuhetkeen saakka.
Irtisanomisetuuksia maksetaan, kun konserni lopettaa henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisaikaa tai kun henkilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan, kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan nykyisten työntekijöiden työsuhteen yksityiskohtaisen, asianmukaisen suunnitelman mukaisesti ilman peräytymismahdollisuutta. Jos kyseessä on vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehty tarjous, irtisanomisetuus määritetään perustuen niiden henkilöiden lukumäärään, joiden odotetaan hyväksyvän tarjouksen.
Ks. Eläkkeisiin liittyvät laadintaperiaatteet liitetiedosta 3.8.2 Eläkkeet
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 275,3 | 304,4 |
| Eläkekulut | 54,6 | 58,6 |
| Maksupohjaiset järjestelyt | 44,3 | 51,1 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt | 10,3 | 7,5 |
| Muut henkilöstökulut | 14,6 | 20,9 |
| Valmistus omaan käyttöön, käyttöomaisuuteen aktivoidut palkat | 0,0 | -2,5 |
| Yhteensä | 344,5 | 381,3 |
| Henkilöstökuluihin liittyvät kertaluonteiset erät | 7,0 | 17,9 |
| Tuloslaskelman henkilöstökulut yhteensä | 351,5 | 399,3 |
Finnairin henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteästä peruspalkasta, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista sekä luontais- ja muista työsuhde-eduista. Konsernin lyhyen aikavälin kannustimista kirjattujen palkkioiden yhteismäärä vuonna 2014 oli 4,6 miljoonaa euroa (5,1). Henkilöstökulujen lisäksi tuloslaskelman kertaluonteisiin eriin sisältyi henkilöstöön liittyviä uudelleenjärjestelykuluja yhteensä 7,0 miljoonaa euroa (17,9), jotka liittyvät konsernin YT-neuvotteluissa sovittujen ratkaisujen toteuttamiseen. Tuloslaskelman henkilöstökulut kertaluonteiset erät mukaan lukien olivat yhteensä 351,5 miljoonaa euroa (399,3).
Finnairilla on käytössä henkilöstön omistama ja hallitsema henkilöstörahasto, johon ohjataan osa Finnairin voitosta. Voittopalkkioerä määräytyy hallituksen asettamien tavoitteiden pohjalta. Finnairin avainhenkilöstön pitkän aikavälin kannustinohjelman piiriin (LTI) kuuluvat henkilöt eivät kuulu henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on sitoutunut sijoittamaan osan voittopalkkiosta Finnair Oyj:n osakkeisiin. Tilikausilta 2014 ja 2013 ei ole kirjattu voittopalkkiota, koska tavoitteet eivät täyttyneet.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lomapalkat | 61,5 | 66,4 |
| Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat | 18,2 | 28,3 |
| Työsuhde-etuuksiin liittyvät siirto- ja muut velat yhteensä | 79,7 | 94,7 |
Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat siirto- ja muut velat sisältävät lähinnä ennakonpidätysvelat sekä lakisääteisiin henkilösivukuluihin liittyviä velkoja. Lisäksi tilinpäätöksen lyhytaikaisten varauksien ryhmään sisältyy henkilöstön uudelleenjärjestelyihin liittyviä varauksia yhteensä 8,7 miljoonaa euroa (15,7).
| Tuhatta euroa | Toimitus johtaja Pekka Vauramo |
Johto ryhmä |
Yhteensä 2014 |
Toimitus johtaja Pekka Vauramo |
Toimitus johtajan sijainen Ville Iho |
Toimitus johtaja Mika Vehviläi nen *** |
Johto ryhmä **** |
Yhteensä 2013 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteä palkka | 639 | 1 614 | 2 253 | 361 | 225 | 178 | 1 620 | 2 384 |
| Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot* |
194 | 260 | 454 | 64 | 30 | 0 | 180 | 274 |
| Luontaisedut | 4 | 66 | 70 | 0 | 13 | 7 | 60 | 80 |
| Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet |
0 | 392 | 392 | 0 | 0 | 0 | 502 | 502 |
| Osakepalkkiot | 46 | 120 | 166 | 0 | 33 | 4 | 206 | 242 |
| Lakisääteinen eläke** | 134 | 322 | 456 | 62 | 49 | 48 | 340 | 499 |
| Etuuspohjainen lisäeläke | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 53 | 53 |
| Maksupohjainen lisäeläke | 0 | 122 | 122 | 0 | 22 | -245 | 95 | -128 |
| Yhteensä | 1 016 | 2 897 | 3 913 | 487 | 371 | -9 | 3 057 | 3 907 |
* Tilikauden 2014 lyhytaikaisten kannustimien määrät perustuvat arvioihin, sillä tavoitteiden lopullista arviointia ei vielä tilinpäätöspäivänä ole tehty. 2013 kannustimet toteutuivat 10 tuhatta euroa arviota suurempina. Erotus on raportoitu suoriteperusteen mukaisesti osana 2014 palkkioita.
** Lakisääteinen eläke sisältää Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmään Tyeliin liittyvät työnantajamaksut.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkkiot on esitetty suoriteperusteisina. Osakepalkkiot vuonna 2014 ja 2013 sisältävät kuluja osakepalkkiojärjestelmästä 2010-2012. Kuluvaikutus jaksottuu IFRS 2:n mukaisesti oikeuden syntymisajanjaksolle 2010-2016, aina osakkeiden luovutuskiellon päättymiseen asti. Osakepalkkiojärjestelmän 2010-2012 mukaisesti ansaitut osakkeet luovutettiin tilikaudella 2013. Lisäksi tilikauden 2014 osakepalkkioihin sisältyy kulua sekä 2013-2015 että 2014-2016 LTI-osakepalkkiojärjestelmistä. Johdolle ei ole tarjottu muita pitkän aikavälin kannustimia kuin osakeperusteisia palkkioita.
Toimitusjohtajan eläköityminen määräytyy eläköitymishetkellä voimassa olevan lakisääteisen eläkeiän mukaan, ja on tällä hetkellä 63 vuotta. Johtoryhmän jäsenten maksupohjaiset lisäeläkejärjestelyt on hoidettu kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä ja eläkeikä on 63 vuotta. Kaikki nykyiset järjestelyt ovat maksupohjaisia, eikä uusissa johtajasopimuksissa ole lainkaan oikeutta lisäeläkejärjestelyihin. Aikaisemmin johtoryhmään kuuluneiden henkilöiden etuuspohjaiset järjestelyt päättyivät tilikauden 2014 aikana.
Konsernin osakeperusteisista palkkiojärjestelmistä on kerrottu tarkemmin myöhemmin tässä liitteessä ja erillisessä Palkka- ja palkkioselvityksessä. Palkka- ja palkkioselvityksessä on kerrottu myös johdon palkitsemisen perusteista sekä johdolle maksetuista palkkioista.
| Hallitustyöskentelystä maksetut korvaukset, euroa |
Yhteensä 2014 |
Vuosipalkkiot | Kokouspalkkiot | Luontaisedut | Yhteensä 2013 |
|---|---|---|---|---|---|
| Hallitus yhteensä | 358 227 | 243 600 | 92 400 | 22 227 | 382 410 |
| Friman Maija-Liisa | 47 266 | 30 000 | 7 800 | 9 466 | |
| Heinemann Klaus | 72 000 | 61 200 | 10 800 | 0 | |
| Itävuori Jussi | 60 361 | 30 000 | 24 000 | 6 361 | |
| Kerminen Harri | 43 466 | 32 400 | 9 600 | 1 466 | |
| Kronman Gunvor | 40 138 | 30 000 | 6 600 | 3 538 | |
| Tuominen Jaana 27.3.2014 alkaen | 27 300 | 22 500 | 4 800 | 0 | |
| Turner Nigel 27.3.2014 alkaen | 50 295 | 22 500 | 26 400 | 1 395 | |
| Karhapää Merja 27.3.2014 asti | 9 300 | 7 500 | 1 800 | 0 | |
| Kuosmanen Antti 27.3.2014 asti | 8 100 | 7 500 | 600 | 0 |
Hallitukselle maksetaan vuosipalkkion lisäksi kokouspalkkioita. Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja päivärahaan ja matkakustannusten korvaukseen Finnairin yleisen matkustussäännön mukaisesti. Lisäksi hallituksen jäsenillä ja heidän puolisoillaan on rajoitettu oikeus lentolippuetuun Finnairin henkilöstölippuohjesäännön hallituksen jäseniä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistuksen mukaan hallituksen jäsenillä ja heidän puolisoillaan on kalenterivuoden aikana oikeus neljään edestakaiseen tai kahdeksaan yhdensuuntaiseen Economy- tai Business-luokan lentomatkaan Finnairilla. Lentolippujen hinta on nolla euroa, mutta hallituksen jäseniltä ja heidän puolisoiltaan veloitetaan niistä kaikki maakohtaiset verot ja matkustajamaksut. Lentoliput ovat hallituksen jäsenille Suomessa verotettavaa tuloa (luontaisedut).
Konsernilla on osakeperusteisia henkilöstön kannustinjärjestelmiä, joiden luonnetta ja vaikutuksia on kuvattu alla. Tarkemmat kuvaukset järjestelmistä on annettu Palkka- ja palkkioselvityksessä.
Finnairin avainhenkilöille suunnattu osakepalkkiojärjestelmä (LTI) on suoritusperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä. LTI jakautuu neljä-kuusivuotisiin osakeohjelmiin, jotka käynnistyvät vuosittain hallituksen niin päättäessä. Ensimmäinen ohjelma käynnistyi tilikaudella 2013, ja käynnissä on kaksi ohjelmaa (2013–2015 ja 2014–2016). Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä työskentelemään pitkän aikavälin omistaja-arvon kasvattamiseksi. Järjestelmä on Suomen valtion palkitsemisohjeen mukainen.
Jokainen ohjelma pitää sisällään kolmen vuoden ansaintajakson, jota seuraavana rajoitusaikana osallistuja ei voi myydä tai siirtää kannustinpalkkiona saamiaan osakkeita. Rajoitusaika Finnairin johtoryhmän jäsenillä on kolme vuotta ja muilla osallistujilla yksi vuosi. Lisäksi toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten on kerrytettävä osakeohjelmasta saaduilla osakepalkkioilla - ja sen saavuttamisen jälkeen ylläpidettävä - yhtiössä kiinteän vuosipalkkansa määrää vastaava osakeomistus niin kauan kuin osakeohjelmaan kuuluva on johtoryhmän jäsen.
Mahdollinen kannustinpalkkio myönnetään Finnairin osakkeina. Ansaitut osakkeet maksetaan johtoryhmän jäsenille kolmessa erässä (50 %, 30 % ja 20 %) ansaintajaksoa seuraavien kolmen vuoden aikana. Muille osallistujille ansaitut osakkeet maksetaan kahdessa 50 %:n erässä ansaintajaksoa seuraavien kahden vuoden aikana. Siirtyminen aiemmasta kiinteästä kolmen vuoden pituisesta ohjelmasta vuosittain alkavaan rullaavaan ohjelmarakenteeseen aiheuttaa sen, että uusi järjestelmä toimii kokonaisuudessaan palkkio-osakkeiden osalta vasta vuonna 2018. Tästä syystä järjestelmään on lisätty kertaluonteinen siirtymäkauden lisäohjelma, joka täydentää vuosien 2016 ja 2017 palkkio-osakkeita, jos lisäohjelman erillinen tavoite saavutetaan. Vuosina 2014 ja 2015 johdolle ei makseta lainkaan palkkio-osakkeita.
Mikäli ohjelman suoritustavoitteet täyttyvät tavoitetason mukaisesti, ohjelmassa mukana olevan toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen osakkeina maksettava kannustinpalkkio on 30 % vuosittaisesta peruspalkasta. Vastaavasti, mikäli ohjelman suoritustavoitteet toteutuvat enimmäistasolla, osakkeina maksettava kannustinpalkkio on 60 % vuosittaisesta peruspalkasta. Muiden avainhenkilöiden kannustinpalkkioiden tavoitetaso vastaa 20–25 % ja maksimitaso vastaavasti 40–50 % henkilön vaativuusluokan mukaisesta vuosittaisesta keskimääräisestä peruspalkasta.
Ohjelman sääntöjen mukaan yksittäiselle osallistujalle tämän osakeohjelman perusteella myönnettyjen osakkeiden arvo ei minään vuonna saa ylittää 60 %:ia henkilön vuosittaisesta peruspalkasta. Kannustinpalkkiona maksettavien osakkeiden määrä on ilmaistu ennen veroja. Maksettavia osakkeita vähennetään määrällä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa kannustinpalkkiosta maksettavaa ansiotuloveroa ja varainsiirtoveroa.
LTI 2013–2015:n suoritusmittarit ovat yhtiön liiketulosprosentin kasvu suhteessa vertailuryhmään ja yksikkökustannusten aleneminen Euroopan-liikenteessä. Näiden mittarien painoarvot ovat 60 % ja 40 %. Ohjelmaa täydentävän elementin suoritusmittarina on toiminnallinen liiketulosprosentti. LTI 2014–2016:n suoritusmittarit ovat Finnairin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE, painoarvo 50 %) ja osakkeen kokonaistuotto (TSR). Mittareiden tavoitetasot ja maksimitasot perustuvat yhtiön hallituksen määrittämiin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Mittareita seurataan vuosineljänneksittäin.
Ohjelmasta aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle (4-6 vuotta). Ohjelmien palkkioiden määrä mitataan ansaintajakson aikana rahassa, ja ansaintajakson jälkeen myöntämispäivänä euromääräinen palkkio muunnetaan osakkeiksi. Sen vuoksi osakepalkkioista aiheutuva kulu kirjataan velaksi kokonaisuudessaan aina ansaintajakson päättymiseen eli osakkeiden myöntämispäivään asti, ja velka jaetaan myömtämispäivänä osakkeissa ja rahassa maksettaviin osuuksiin. Osakkeina maksettava osuus siirretään omaan pääomaan myöntämispäivänä. Tilikaudella 2014 ohjelmista kirjattiin yhteensä 0,4 miljoonan euron vaikutus tilikauden tulokseen. Tilikaudella 2013 mittareiden tavoitetasot eivät toteutuneet eikä 2013–2015 ohjelmasta aiheutunut tilikauden 2013 tulokseen tai taseeseen vaikutusta.
| 2013–2015 ohjelma |
2014–2016 ohjelma |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| Maksimiansainta, miljoonaa euroa | 3,9 | 2,7 | 6,6 |
| Maksimiansainta, miljoonaa osaketta (30.12.2014 kurssilla) | 1,6 | 1,1 | 2,7 |
| Tavoitetason ansainta, miljoonaa euroa | 1,9 | 1,4 | 3,3 |
| Tavoitetason ansainta, miljoonaa osaketta (30.12.2014 kurssilla) | 0,8 | 0,6 | 1,3 |
| Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut yhteensä (miljoonaa euroa) |
0,3 | 0,0 | 0,4 |
| josta osakkeina toteutettavat (kirjataan velaksi myöntämispäivään asti) |
0,2 | 0,0 | 0,2 |
| josta rahana toteutettavat | 0,2 | 0,0 | 0,2 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka yhteensä | 0,3 | 0,0 | 0,4 |
| Myönnetyt osakkeet | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Finnairin henkilöstölle tarkoitettu osakesäästöohjelma FlyShare käynnistyy vuosittain hallituksen niin päättäessä. Ensimmäinen ohjelma käynnistyi tilikaudella 2013, ja voimassa on tällä hetkellä kaksi ohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä ryhtymään yhtiön osakkeenomistajiksi ja siten vahvistaa Finnairin työntekijöiden sitoutumista yhtiön omistaja-arvon kehitykseen sekä palkita heitä pitkällä aikavälillä.
Ohjelma koostuu rullaavista, vuoden mittaisista säästökausista ja niitä seuraavista noin kahden vuoden mittaisista omistusjaksoista. Ohjelmassa työntekijälle tarjotaan mahdollisuus säästää osuus palkastaan ja sijoittaa se Finnairin osakkeisiin. Enimmäissäästön määrä on 8 % ja vähimmäissäästön 2 % kunkin osallistujan kunkin kuukauden bruttopalkasta, kuitenkin enintään 8 000 euroa vuodessa per osallistuja. Osakkeita ostetaan kertyneillä säästöillä markkinahintaan neljännesvuosittain Finnairin osavuosikatsausten julkistamispäivien jälkeen. Ostetuille osakkeille säästökauden aikana maksetut osingot käytetään automaattisesti Finnairin osakkeiden ostamiseen seuraavana osingonmaksun jälkeisenä osakkeiden ostopäivänä.
Kahden vuoden omistusjakson jälkeen Finnair antaa ohjelmaan osallistuneille työntekijöille yhden osakkeen kutakin kahta ostettua säästöosaketta kohden. Nämä lisäosakkeet ovat saajalleen verotettavaa tuloa. Ensimmäisen säästökauden 2013–2014 lisäosakkeet luovutetaan helmikuussa 2016 ja toisen säästökauden 2014–2015 lisäosakkeet helmikuussa 2017. Lisäosakkeiden vaikutus jaksotetaan kuluksi oikeuden syntymisjaksolle aina osakkeiden luovutukseen asti. Lisäksi Finnair antaa kaikille ohjelmaan ensimmäistä kertaa osallistuville 20 bonusosaketta ensimmäisen kolmen säästökuukauden jälkeen. Vaikutus kirjataan kuluksi luovutushetkellä.
Voimassa olevien ohjelmien kaikkien säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 4,0 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 1,6 miljoonaa osaketta laskettuna osakkeen päätöskurssilla 30.12.2014, 2,48 euroa per osake.
| tuhatta euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tilikauden kulut FlyShare-ohjelmasta, yhteensä | 370 | 76 |
| Osakeperusteiset maksut, osakkeina toteutettavat | 191 | 69 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka | 179 | 7 |
Finnairin hallitus hyväksyi osana Suomen Lentäjäliiton (SLL) kanssa solmittua säästösopimusta lentäjille suunnatun kannustinjärjestelmän. Ohjelma hyväksyttiin tilikaudella 2014, ja se kattaa vuodet 2015–2018. Palkkion toteutumisen edellytyksenä on Finnairin ja SLL:n välisessä säästösopimuksessa määriteltyjen säästöjen toteutuminen sovitun aikataulun mukaisesti vuosina 2015–2018. Lisäksi yhtiön osakekurssin tulee olla ohjelman päättyessä vähintään 4 euroa. Jos nämä edellytykset täyttyvät, lentäjillä on oikeus rahapalkkioon, joka perustuu osakkeen kurssiin. Palkkion arvo 4 euron osakekurssitasolla on yhteensä 12 miljoonaa euroa. Vastaavasti 8 euron osakekurssia vastaava ansainta on 24 miljoonaa euroa, mikä on myös ohjelman maksimiansaintataso. Finnair on suojautunut 4 euron osakekurssitason ylittävältä kustannusvaikutukselta markkinaehtoisella osto-optiolla.
Ohjelma luokitellaan käteisvaroina maksettavaksi osakeperusteiseksi liiketoimeksi. Ohjelman kuluvaikutus jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle myöntämispäivästä lähtien (2014–2018), ja sitä vastaava velka arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä. Finnairin osakkeen päätöskurssi tilinpäätöshetkellä (2,48 euroa) oli alle minimitason (4 euroa), eikä ohjelmasta aiheutunut tilinpäätökseen kuluvaikutusta.
Finnair Oyj:n hallitus hyväksyi 4.2.2010 osakepohjaisen palkkiojärjestelmän vuosille 2010–2012. Palkkiojärjestelmässä avainhenkilöillä oli mahdollisuus saada yhtiön osakkeita ja rahaa kolmelta vuoden pituiselta ansaintajaksolta sen mukaan kuin ansaintajaksolle asetetut taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Ohjelmassa oli kaksi osa-aluetta, joilla oli samat tavoitteet.
Hallitus päätti vuosittain kullekin ansaintajaksolle asetettavat taloudelliset tavoitteet. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määräsi sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta ja Finnairin osakkeiden hankintaan perustuvasta kannustimesta maksettiin. Kolmivuotisella periodilla osakepalkkion tuotto yhteensä ei saanut ylittää kolmen vuoden bruttoansiota vastaavaa määrää.
Mikäli osakepalkkiojärjestelmään kuuluva avainhenkilö hankki vuosien 2010–2012 aikana Finnair Oyj:n osakkeita, hänelle maksettiin hankintoja seuraavan vuoden keväällä rahamääräinen ostokannustin. Kannustin vastasi tavoitteiden toteutumisprosentin mukaista osuutta avainhenkilön hankkimien osakkeiden arvosta. Summaan lisättiin määrä, joka useimmissa tapauksissa vastaa avainhenkilölle kannustimesta aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Ansaintavuonna huomioon otettavien osakehankintojen määrä sai olla korkeintaan puolet avainhenkilön osakepalkkioallokaatiosta eli siitä osakemäärästä, minkä avainhenkilö voi enintään saada osakepalkkiona kyseiseltä vuodelta. Palkkion suuruus määräytyi seuraavasti: avainhenkilön hankkimat osakkeet (kpl) x yhtiön osakekurssi maksuhetkellä x tavoitteiden toteutumaprosentti x 2,5.
Osakkeet ansaittiin vuosittain 2010–2012. Pitkän aikavälin kannustinpalkkio kolmen vuoden aikajaksolta toteutui keskimäärin 43-prosenttisesti. Osakkeet maksettiin 2013 keväällä, ja osakkeita luovutettiin yhteensä 708 679 kpl. Samalla maksettiin verojen maksuun tarkoitettu rahapalkkio, joka oli 1,5 kertaa osakkeiden arvo niiden maksuhetkellä. Osakkeiden maksun jälkeen ne ovat kolme vuotta luovutuskiellossa. Kokonaisuutena ohjelmasta maksettu summa oli määrältään 5 297 346 euroa, josta 1 795 580 euroa vastaava summa maksettiin osakkeina, 2 693 370 rahapalkkiona veroja varten, sekä 808 396 osakkeiden hankintaan liittyvänä kannustimena. Tilikaudella 2014 Finnairille palautui tästä 34 000 kappaletta osakkeita, ja niiden arvo oli noin 86 000 euroa.
Osakkeista aiheutunut kuluvaikutus on jaksotettu oikeuden syntymisjaksolle vuosille 2010–2015 osakepalkkioita koskevan standardin IFRS 2 mukaisesti. Tilikauden 2014 tulokseen ohjelmasta kirjattu kuluvaikutus oli 0,2 miljoonaa euroa (0,9 miljoonaa).
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään. Etuuden määrä riippuu mm. iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Työsuoritukseen perustuvana menona henkilöstökuluihin kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite.
Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Mikä tahansa muutos näissä oletuksissa vaikuttaa eläkevelvoitteiden tasearvoon. Alla olevassa liitetiedossa on esitetty kuvaus olennaisimmista riskeistä,sekä herkkyysanalyysi vakuutusmatemaattisten olettamien muutosten vaikutuksista.
Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteinen työeläketurva on maksupohjainen järjestely. Konsernin ulkomaisilla myyntitoimistoilla ja tytäryhtiöillä on erilaisia maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä. Viidellä johtoryhmään 2014 kuuluneella jäsenellä on maksupohjainen vanhuuseläkettä koskeva lisäeläkejärjestely, joka on hoidettu eläkevakuutusyhtiössä. Sopimusten eläkeikä on 63 vuotta. Kahta edellisillä tilikausilla johtoryhmään kuulunutta jäsentä koskenut etuuspohjainen lisäeläkejärjestely päättyi vuoden 2014 aikana. Konsernin kotimaisten yhtiöiden muu lisäeläketurva (vapaaehtoinen) on järjestetty Finnair Oyj:n eläkesäätiössä, jossa eläkejärjestelmät ovat etuuspohjaisia. Lisäeläketurva kattaa sekä vanhuusajan lisäeläkkeen että työkyvyttömyyskorvaukset ja lesken eläkkeen. Eläketurva koskee lähinnä lentävää henkilökuntaa, ja säätiö on muiden kuin lentäjien osalta suljettu. Eläkesäätiö on suomalaisen lainsäädännön mukaisesti täysin katettu.
Varojen volatiilisuus: Järjestelyyn kuuluvista varoista osa on sijoitettu osakemarkkinoille, joihin lyhyen aikavälin tarkastelussa liittyy tuotto- ja volatiliteettiriski, mutta joiden odotetaan pitkällä aikavälillä tarjoavan yritysten liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjalainoja paremman tuoton. Eläkevelvoitteiden diskonttokorko perustuu kyseisten joukkovelkakirjalainojen korkoihin.
Muutokset joukkovelkakirjalainojen koroissa: Yritysten liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen korkojen lasku kasvattaa eläkevelvoitteen määrää sen vuoksi, että eläkevelvoitteet diskontataan nykyarvoonsa korolla, joka perustuu joukkovelkakirjalainojen korkoihin. Velvoitteen nousua netottaa osittain joukkovelkakirjoihin tehtyjen sijoitusten arvonnousu eläkevaroissa.
Eliniän odote: Merkittävin osa tarjotusta lisäeläketurvasta liittyy vanhuusiän eläkkeisiin, mistä johtuen eliniän odotuksen nousu johtaa eläkevelvoitteen kasvuun.
Inflaatioriski: Eläkevelvoitteiden määrä on sidottu inflaatioon, minkä vuoksi korkeampi inflaatio johtaa velvoitteen määrän kasvuun. Koska kaikkien järjestelyyn kuuluvien varojen arvo ei nouse inflaation myötä, inflaatio todennäköisesti alentaa järjestelyn vakavaraisuutta.
= Laadintaperiaatteet
= Kriittiset tilinpäätösarviot
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti | ||
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 8,8 | 8,0 |
| Aikaisempaan työsuoritukseen perustuvat menot | 1,7 | -0,4 |
| Järjestelyjen supistamiset | -0,2 | 0,0 |
| Työsuoritukseen perustuvat menot yhteensä | 10,3 | 7,6 |
| Nettokorkomenot | 0,3 | -0,1 |
| Tuloslaskelman eläke- ja korkokulut yhteensä | 10,7 | 7,5 |
| Laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset etuuspohjaisista eläkkeistä | ||
| Kokemusperäiset oikaisut | -24,4 | 16,5 |
| Muutokset taloudellisissa vakuutusmatemaattisissa olettamissa | 50,5 | 0,2 |
| Muutokset demografisissa vakuutusmatemaattisissa olettamissa | 0,0 | -0,8 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen nettotuotto | -22,0 | -16,3 |
| Laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset yhteensä | 4,1 | -0,4 |
| Järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön määrä, eläkesäätiö | 4 502 | 5 048 |
| Johdon etuuspohjaisen lisäeläkevakuutuksen piirissä olevat henkilöt | 0 | 2 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 436,0 | 406,9 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -410,7 | -396,3 |
| Nettovelka | 25,3 | 10,6 |
Vuoden 2014 nettovelasta 25,3 miljoonaa euroa (10,5) liittyy eläkesäätiön tarjoamiin eläke-etuuksiin ja 0,0 miljoonaa euroa (0,1) johdon etuuspohjaisiin lisäeläkkeisiin. Tilikaudella 2014 eläkevastuun kasvua lisäsi diskonttokoron lasku 3,25 %:sta 2,1 %:iin. Diskonttokoron vaikutusta toisaalta netottivat pitkän ajan palkankorotusolettaman lasku 3 %:sta 2,1 %:iin, muutokset eläkekannassa sekä sijoitustuotot.
Eläkejärjestelyn varoihin sisältyy Finnair Oyj:n osakkeita käyvältä arvoltaan 0,3 miljoonaa euroa (0,4) sekä konsernin käytössä olevat rakennukset käyvältä arvoltaan 3,3 miljoonaa euroa (36,2).
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvat velvoitteet tilikauden alussa | 406,9 | 392,5 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 8,8 | 8,0 |
| Aikaisempaan työsuoritukseen perustuvat menot | 1,7 | -0,4 |
| Järjestelyjen supistamiset | 0,3 | 0,0 |
| Korkokulu | 12,9 | 12,4 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset yhteensä | 23,7 | 19,9 |
| Muutokset vakuutusmatemaattisissa olettamissa | 50,5 | -0,6 |
| Kokemusperäiset tarkistukset | -24,4 | 16,5 |
| Laajan tuloksen erien kautta kirjatut uudelleenarvostukset yhteensä | 26,1 | 15,9 |
| Maksetut etuudet | -20,7 | -21,5 |
| Järjestelyyn kuuluvien velvotteiden nykyarvo | 436,0 | 406,9 |
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Diskonttokorko | 2,10 % | 3,25 % |
| Inflaatio | 2,00 % | 2,00 % |
| Vuotuinen palkankorotusolettama | 2,10 % | 3,00 % |
| Tulevat työeläkkeiden korotukset | 2,10 % | 2,10 % |
| Arvioitu jäljellä oleva työaika vuosina | 11 | 13 |
Herkkyysanalyysi kuvaa, kuinka paljon muutos vakuutusmatemaattisissa oletuksissa vaikuttaisi nettovelkaan. Herkkyysanalyysi kuvaa tietyn olettaman muutoksen vaikutusta silloin, kun muissa olettamissa ei tapahdu muutosta. Vaikutukset on laskettu käyttäen samoja laskentametodeita kuin taseen nettomääräisen eläkevastuun laskennassa on käytetty.
| Vakuutusmatemaattinen oletus | Muutos olettamassa |
Vaikutuksen määrä olettaman kasvaessa, Milj. euroa |
% | Vaikutuksen määrä olettaman pienentyessä, Milj. euroa |
% |
|---|---|---|---|---|---|
| Diskonttokorko | 0,25 % | -15,3 | -3,51 | 16,2 | 3,72 |
| Vuotuinen palkankorotusolettama | 0,25 % | 4,5 | 1,03 | -4,5 | -1,02 |
| Tulevat eläkkeiden korotukset | 0,25 % | 11,5 | 2,64 | -11,2 | -2,58 |
| Elinikäolettaman muutos | 1 vuosi | 13,3 | 3,05 | -12,9 | -2,96 |
Eläkesäätiön tulee olla suomalaisen lainsäädännön mukaisesti täysin katettu. Ennustetut maksut ohjelmasta seuraaville viidelle vuodelle ovat n. 37 miljoonaa euroa. Tulevien maksujen määrän ennustamista vaikeuttaa se, että ne riippuvat voimakkaasti sijoitustoiminnan tuottojen kehityksestä.
Eläkevelvoitteen duraatio on 14,89 vuotta. Duraatio on laskettu käyttämällä diskonttokorkokantaa 2,10 %.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa | 396,3 | 388,8 |
| Korkotuotto | 12,6 | 12,5 |
| Järjestelyjen supistamiset | 0,5 | 0,0 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset yhteensä | 13,1 | 12,5 |
| Varojen tuotto | 22,0 | 16,3 |
| Laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset yhteensä | 22,0 | 16,3 |
| Kannatusmaksut | 0,0 | 0,2 |
| Maksetut etuudet | -20,7 | -21,5 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen arvo tilikauden lopussa | 410,7 | 396,3 |
| % | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Pörssiosakkeet | 19,5 | 22,0 |
| Velkakirjat | 53,4 | 50,0 |
| Kiinteistöt | 18,8 | 17,0 |
| Muut | 8,3 | 11,0 |
| Yhteensä | 100,0 | 100,0 |
Lentokalusto ja muut aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä leasingjärjestelyt -ryhmään on koottu erityisesti lentokalustoon liittyvät liitetiedot. Konsernin operoimaan lentokalustoon liittyvät liitetiedot koskien omistettuja sekä erilaisin vuokrajärjestelyin vuokrattuja koneita on yhdistetty samaan ryhmään, jotta kokonaiskuva lentokalustosta olisi paremmin hahmotettavissa.
Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo perustuu poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappiolla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta.
Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy tietokoneohjelmia, vuokrahuoneistojen perusparannusmenoja ja liittymismaksuja. Merkittävät tietokoneohjelmiin liittyvät kehittämishankkeet merkitään taseeseen, kun on todennäköistä, että ne tuottavat taloudellista hyötyä yli vuoden pituisella ajanjaksolla. Hankitut IT-ohjelmien käyttöoikeudet ja lisenssit merkitään tietokoneohjelmien hankintamenoon, johon luetaan kustannukset lisenssin ja ohjelmiston saattamisesta käyttövalmiiksi. Tietokoneohjelmien ylläpitomenot sekä pienkehitysmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Tietokoneohjelmat ja muut aineettomat hyödykkeet poistetaan 3–10 vuoden taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta liittymismaksuja, joista ei tehdä poistoja.
Tietokoneohjelmiin liittyviä merkittäviä kehittämishankkeita lukuun ottamatta tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi. Lentokoneiden, järjestelmien ja liikennöinnin teknologian tutkimus- sekä kehittämistyö suoritetaan pääosin valmistajien toimesta.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin, kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.
Arvonalentumistestaus tehdään vuosittain liikearvolle ja muille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, sillä niille ei tehdä poistoja.
| Milj. euroa | Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 1,2 | 94,2 | 95,5 |
| Lisäykset | 4,3 | 4,3 | |
| Vähennykset | -3,3 | -3,3 | |
| Siirrot erien välillä | 0,7 | 0,7 | |
| Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin | -0,2 | -0,2 | |
| Hankintameno 31.12.2014 | 1,2 | 95,8 | 97,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | 0,0 | -76,2 | -76,2 |
| Vähennykset | 3,3 | 3,3 | |
| Tilikauden poistot | -5,7 | -5,7 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | 0,0 | -78,6 | -78,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 1,2 | 17,1 | 18,4 |
| Milj. euroa | Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2013 | 1,2 | 97,6 | 98,8 |
| Lisäykset | 1,5 | 1,5 | |
| Vähennykset | -5,3 | -5,3 | |
| Siirrot erien välillä | 0,5 | 0,5 | |
| Hankintameno 31.12.2013 | 1,2 | 94,2 | 95,5 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 | 0,0 | -73,4 | -73,4 |
| Vähennykset | 5,3 | 5,3 | |
| Tilikauden poistot | -8,1 | -8,1 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 | 0,0 | -76,2 | -76,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 1,2 | 18,0 | 19,3 |
Liikearvosta kohdistuu lentoliikennesegmentille 0,5 miljoonaa euroa ja matkapalvelut-segmentille 0,7 miljoonaa euroa. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuen molemmissa segmenteissä. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin seuraavalle vuodelle ja sen jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 2 %:n kasvutekijää. Testauksen perusteella ei ilmennyt arvonalentumistarvetta.
Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Aineelliset hyödykkeet sisältävät pääasiallisesti lentokoneita. Lentokoneiden hankintameno kohdistetaan koneen ja moottoreiden rungolle ja huoltokomponenteille. Huoltokomponentteina käsitellään rungon raskashuollot, moottorin performanssihuollot ja moottorin käyttöaikarajoitteiset osat. Lentokoneen ja moottorin runko poistetaan niille määritellyn taloudellisen vaikutusajan aikana. Huoltokomponentit poistetaan huoltojakson aikana. Sekä omille että vuokratuille koneille tehdyt merkittävät uudistus- ja perusparannusinvestoinnit (modifikaatiot) kirjataan taseeseen erillisenä omaisuuseränä, ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan aikana, joka vuokrakoneilla voi korkeintaan olla vuokrakauden loppuun. Korvattujen osien kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Lentokoneen korjauskiertoiset varaosat aktivoidaan ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan aikana.
Lentokoneiden ennakkomaksut kirjataan aineellisiin hyödykkeisiin. Ennakkomaksuihin liittyvät korkomenot aktivoidaan osaksi hankintamenoa siltä ajalta, kun Finnair rahoittaa lentokoneen rakennustyötä. Ennakkomaksut ja aktivoidut korot siirretään osaksi lentokoneen hankintahintaa, kun lentokone toimitetaan ja se otetaan kaupalliseen käyttöön.
Aineellisten hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
• Lentokoneet ja moottorit (lentokalusto) sekä lentokonesimulaattorit (muu kalusto) tasapoistoina seuraavasti:
Hyödykkeiden jäännösarvot ja arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja ja jäännösarvoja muutetaan vastaavasti.
Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät kertaluonteisiin eriin.
Aineellisten hyödykkeiden laadintaperiaatetta on lentokoneen huoltokomponenttien osalta muutettu tilikauden 2014 alussa. Muutoksen johdosta myös moottoreiden huoltokomponentit (performanssihuollot ja käyttöaikairajoitteiset osat) käsitellään omina käyttöomaisuusyksiköinä ja niiden kustannukset aktivoidaan huollon yhteydessä, ja poistetaan huoltojakson aikana. Aikaisemmin ainoastaan raskashuollot aktivoitiin, ja moottorin huoltokomponentit kirjattiin kuluksi sillä kaudella kun huolto tapahtui. Vertailutiedot on oikaistu vastaamaan muuttunutta käytäntöä.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin, kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Kerrytettävissä oleva määrä lasketaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa oleviin arvioituihin tuleviin diskontattuihin nettorahavirtoihin. Arvonalentumistappio perutaan enintään hyödykkeen kirjanpitoarvoon ennen arvonalentumiskirjausta, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina tai myyntihintoina myynnin kuluilla vähennettyinä. Käyttöarvolaskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Arviot perustuvat budjetteihin ja ennusteisiin, joiden toteutumiseen saattaa liittyä epävarmuutta. Keskeiset epävarmuustekijät laskelmissa ovat USD/Euro sekä JPY/Euro –valuuttakurssit, yksikkötuotto, ennakoidut myyntivolyymit ja lentopetrolin hinta.
= Kriittiset tilinpäätösarviot
| Milj. euroa | Maa alueet |
Raken nukset |
Lento | kalusto Muu kalusto | Ennakot | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 0,7 | 148,1 | 2 052,2 | 75,7 | 66,0 | 2 342,7 |
| Lisäykset | 56,2 | 1,0 | 86,3 | 143,4 | ||
| Vähennykset | -361,3 | -5,5 | -366,8 | |||
| Lentokonehankintojen valuuttasuojaus | -64,1 | -64,1 | ||||
| Siirrot erien välillä | 19,7 | 1,2 | -21,8 | -0,9 | ||
| Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin | -10,3 | -146,6 | -156,9 | |||
| Hankintameno 31.12.2014 | 0,7 | 137,8 | 1 620,2 | 72,4 | 66,4 | 1 897,5 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | -112,3 | -888,0 | -49,8 | -1050,1 | ||
| Vähennykset | 132,9 | 5,4 | 138,3 | |||
| Tilikauden poistot | -1,2 | -123,2 | -4,1 | -128,6 | ||
| Poistot kertaluonteisissa erissä | -1,2 | -0,2 | -1,4 | |||
| Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin | 5,2 | 37,0 | 42,1 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | -108,4 | -842,6 | -48,8 | -999,7 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 0,7 | 29,4 | 777,6 | 23,6 | 66,4 | 897,8 |
| Milj. euroa | Maa alueet |
Raken nukset |
Lento | kalusto Muu kalusto | Ennakot | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2013 | 0,7 | 148,0 | 1 987,3 | 84,3 | 32,7 | 2 253,0 |
| Laadintaperiaatteen muutos | 35,3 | 35,3 | ||||
| Lisäykset | 0,1 | 33,5 | 2,2 | 26,7 | 62,5 | |
| Vähennykset | -1,8 | -12,7 | -14,5 | |||
| Lentokonehankintojen valuuttasuojaus | 11,2 | 11,2 | ||||
| Siirrot erien välillä | 3,4 | 1,9 | -4,7 | 0,6 | ||
| Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin | -5,6 | -5,6 | ||||
| Hankintameno 31.12.2013 | 0,7 | 148,1 | 2 052,2 | 75,7 | 66,0 | 2 342,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 | -110,5 | -729,7 | -50,2 | -890,4 | ||
| Laadintaperiaatteen muutos | -33,9 | -33,9 | ||||
| Vähennykset | 1,7 | 6,3 | 8,0 | |||
| Tilikauden poistot | -1,8 | -126,1 | -4,7 | -132,6 | ||
| Poistot kertaluonteisissa erissä | -1,2 | -1,2 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 | -112,3 | -888,0 | -49,8 | -1 050,1 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 0,7 | 35,8 | 1 164,2 | 25,9 | 66,0 | 1 292,6 |
Laadintaperiaatteen muutoksesta johtuen tilikaudella 2013 lentokaluston hankintamenoon on aktivoitu moottorihuoltokuluja 35,3 miljoonaa euroa, kun kertyneet poistot ovat samalla kasvaneet 33,9 miljoonaa euroa ja tilikauden poistot 18,6 miljoonaa euroa. Laadintaperiaatteen muutoksesta on kerrottu myös liitetiedossa 6.5 Laskentaperiaatteen muutos. Tilikaudella 2014 lentokaluston pienentyminen johtuu A330-lentokoneiden myynnistä ja takaisinvuokrauksesta sekä myytävänä oleviin omaisuuseriin siirretyistä E190 ja ATR72 -lentokoneista, joiden myynnin odotetaan tapahtuvan tilikauden 2015 alkupuolella.
Velkojen vakuudeksi pantattujen lentokoneiden kirjanpitoarvo on 314,8 miljoonaa euroa (599,7). = Laadintaperiaatteet
Tilikaudella 2014 aktivoitiin aineellisten hyödykkeiden ennakkomaksuihin vieraan pääoman kuluja 1,9 miljoonaa euroa liittyen Airbus A350 -investointiohjelmaan. Käytetty korkokanta 5,0 % vastaa investoinnin rahoittamiseen käytetyn lainan kustannuksia.
Lentokalustoon on tilinpäätöshetkellä tehty sekä markkina-arvoon pohjautuva että käyttöarvoon perustuva arvonalentumistestaus. Käyttöarvoon perustuva testaus ei aiheuttanut arvonalentamistarvetta.
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin, jotka perustuvat yhtiön omiin arvioihin. Näissä laskelmissa käytetään johdon parhaaseen arvioon perustuvia, ennen veroja määritettyjä tulos- ja rahavirtaennusteita vuodelle 2015. Vuosille 2016–2020 käytetään oheisiin keskeisiin oletuksiin ja yhtiön vallitsevaan laivastosuunnitelmaan perustuvaa tulosennustetta. Käyttöarvolaskelman jäännösarvona käytetään lentokoneiden ennustettuja arvoja vuonna 2020. Lentokoneiden ennustetut käyvät arvot ovat kahden riippumattoman ulkopuolisen ammattiarvioitsijan tuottamia.
Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset oletukset ovat seuraavat: WACC ennen veroja 8,0 %, EUR/USD 1,24 ja inflaatio 1,0 %.
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Lentopetroli, USD/tonni, suojaamaton | 720 | 720 | 720 |
| RASK muutos, % | 1,0 % | 1,0 % | 1,0 % |
Käyttöarvolaskelma on herkkä kaikille olennaisille parametrimuutoksille. Herkimmät erät ovat RASK (tuotot tarjottua penkkikilometriä kohden), lentopetrolin hinta ja EUR/USD-valuuttakurssi. Koko tarkastelujaksolla tapahtuva RASK:n aleneminen 2 prosentilla ja vastaavasti polttoaineen keskihinnan 6 prosentin nousu pienentää kerrytettävissä olevaa rahamäärää niin paljon, että tasearvo on rahamäärän kanssa yhteneväinen. Dollarin vahvistuminen 4 prosentilla nostaisi lentokaluston nykyisen markkina-arvon euromääräisenä tasearvon yläpuolelle. Koko tarkastelujaksolla tapahtuva jenin aleneminen 23 prosentilla pienentää kerrytettävissä olevaa rahamäärää niin paljon, että tasearvo on rahamäärän kanssa yhteneväinen.
Tilikauden lopussa investointisitoumukset olivat yhteensä 1 950 miljoonaa euroa (974) sisältäen sitovat lentokonetilaukset. Kokonaisvastuun määrä vaihtelee lentokoneen tilaamisen ja toimittamisen välisenä aikana pääasiassa EUR/USD-valuuttakurssin ja lentokoneiden ostosopimuksiin sisältyvien eskalaatioehtojen takia. Yhtiön lopullinen vastuu määräytyy jokaisen lentokoneen suhteen vasta toimitushetkellä.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Rakennukset | 1,2 | 1,8 |
| Lentokalusto | 123,2 | 126,1 |
| Muu kalusto | 4,1 | 4,7 |
| Poistot aineellisista hyödykkeistä | 128,6 | 132,6 |
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | 5,7 | 8,1 |
| Yhteensä | 134,3 | 140,7 |
Kertaluonteisiin eriin sisältyy 1,2 miljoonaa euroa (0,0) lentokalustoon ja 0,2 miljoonaa euroa (1,2) muuhun kalustoon liittyviä poistoja. Lentokaluston poisto tilikaudella 2013 on kasvanut 18,6 miljoonaa euroa johtuen moottorihuoltoon liittyvästä laadintaperiaatteen muutoksesta.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne aktivoidaan taseeseen sopimuksen alkaessa varoiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Vastaava määrä kirjataan rahoitusvelaksi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravelvoitteet rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusmenon korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut omaisuuserät poistetaan joko taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokralle antajalle, luokitellaan käyttöleasingsopimuksiksi, joiden vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin ulkopuolelle vuokratut hyödykkeet käsitellään käyttöleasingsopimuksina, kun omistukselle ominaiset riskit ja edut eivät ole olennaisilta osin siirtyneet vuokralle ottajalle. Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin hyödykkeisiin ja niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Poistoajat vastaavat omassa käytössä olevia hyödykkeitä. Eräät lentokoneiden vuokrasopimukset velvoittavat vuokralle ottajaa maksamaan tietyin väliajoin ylimääräistä vuokraa tai huoltoreservejä kerryttämään varoja lentokoneiden käyttöön liittyviä huoltoja varten. Yhtiön velvollisuus osallistua tällaisten huoltojen maksamiseen kirjataan velaksi. Yhtiö osallistuu huoltojen maksamiseen vuokralaisen todistettua, että suoritetut huollot täyttävät niille asetetut vaatimukset. Nämä maksut vähennetään velasta. Tilavuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja lentokoneiden vuokratuotot liikevaihtoon.
Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa.
Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy käyttöleasingsopimus, kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välinen erotus tuloutetaan välittömästi, kun myyntihinta perustuu käypään arvoon. Muussa tapauksessa myyntivoitto tai -tappio kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin lentoliikennesegmenttiin kuuluvien vuokrasopimusten luokitteleminen rahoitusleasing- ja muihin vuokrasopimuksiin edellyttää johdolta harkintaa laadintaperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa. Ne tapaukset, joissa yhtiön johdon mukaan olennaiset riskit ja edut ovat yhtiöllä, käsitellään rahoitusleasing-sopimuksina. Ne tapaukset, joissa riskit ja edut ovat jääneet vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina.
= Laadintaperiaatteet = Kriittiset tilinpäätösarviot
| Milj. euroa | Rakennukset | Lentokalusto | Muu kalusto | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno | 4,2 | 197,2 | 8,4 | 209,8 |
| Kertyneet poistot | -0,4 | -57,9 | -4,1 | -62,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 3,7 | 139,3 | 4,3 | 147,3 |
| Hankintameno | 6,5 | 197,2 | 22,8 | 226,6 |
| Kertyneet poistot | -2,4 | -45,8 | -18,3 | -66,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 4,0 | 151,4 | 4,6 | 160,0 |
Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin. Tilikaudella 2013 lentokaluston kertyneet poistot ovat kasvaneet 5,7 miljoonaa euroa moottorihuoltoon liittyvän laadintaperiaatteen muutoksen vuoksi. Lisätietoa löytyy liitteistä 4.2 Aineelliset hyödykkeet ja 6.5 Laskentaperiaatteen muutos.
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä |
Tulevat rahoituskulut | Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2014 | 2013 | 2014 | 2013 | 2014 | 2013 |
| alle vuoden | 17,5 | 19,8 | 2,1 | 2,9 | 15,4 | 16,9 |
| 1–5 vuotta | 70,3 | 79,8 | 6,0 | 9,0 | 64,3 | 70,8 |
| Yli 5 vuotta | 49,5 | 75,1 | 8,3 | 10,8 | 41,2 | 64,3 |
| Yhteensä | 137,4 | 174,8 | 16,4 | 22,8 | 121,0 | 152,0 |
| Lentokoneet | Toimitilat | Muu kalusto | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2014 | 2013 | 2014 | 2013 | 2014 | 2013 |
| alle vuoden | 89,5 | 53,6 | 20,2 | 19,1 | 6,3 | 6,8 |
| 1–2 vuotta | 75,9 | 45,9 | 19,4 | 18,3 | 1,7 | 5,7 |
| 2–3 vuotta | 64,6 | 35,1 | 19,1 | 17,8 | 0,8 | 1,2 |
| 3–4 vuotta | 57,4 | 24,9 | 18,7 | 17,8 | 0,2 | 0,4 |
| 4–5 vuotta | 55,7 | 19,2 | 18,2 | 17,6 | 0,0 | 0,0 |
| yli 5 vuotta | 292,7 | 80,5 | 141,8 | 140,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 635,8 | 259,2 | 237,5 | 230,7 | 8,9 | 14,1 |
Konserni on vuokrannut lentokoneita, toimitiloja ja muuta käyttöomaisuutta ei-purettavissa olevilla vuokrasopimuksilla. Näissä sopimuksissa on eritasoisia uudistamis- ja muita indeksiehtoja. Yhtiö on vuokrannut 28 lentokonetta erimittaisilla vuokrasopimuksilla. Lentokoneiden vuokrien kasvu johtuu pääosin aiemmin omistettujen A330-lentokoneiden myynnistä ja takaisinvuokrauksesta sekä uusien Airbus A321 Sharklet -lentokoneiden vuokrasopimuksista.
| Lentokoneet | Toimitilat | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2014 | 2013 | 2014 | 2013 | |
| alle vuoden | 52,5 | 57,8 | 5,2 | 3,5 | |
| 1–2 vuotta | 41,9 | 56,7 | 5,4 | 3,4 | |
| 2–3 vuotta | 33,1 | 46,1 | 5,5 | 3,3 | |
| 3–4 vuotta | 8,6 | 37,3 | 5,5 | 3,3 | |
| 4–5 vuotta | 3,7 | 12,8 | 5,5 | 3,3 | |
| yli 5 vuotta | 0,2 | 8,4 | 43,6 | 36,4 | |
| Yhteensä | 140,0 | 219,1 | 70,8 | 53,2 |
Konserni on vuokrannut lentokoneita ja toimitiloja ei-purettavissa olevilla vuokrasopimuksilla. Näissä sopimuksissa on eritasoisia uudistamis- ja muita indeksiehtoja. Yhtiö on vuokrannut 30 lentokonetta erimittaisilla vuokrasopimuksilla. Lentokoneiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten lasku johtuu tilikauden 2014 aikana myytyjen lentokoneiden vuokrasopimusten päättymisestä.
Pääomarakenne ja rahoituskulut -ryhmään on koottu rahoitusvaroihin ja -velkoihin sekä omaan pääomaan liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta kokonaiskuva konsernin rahoituksellisesta asemasta olisi paremmin hahmotettavissa. Liitetieto osakekohtaisesta tuloksesta on liitetty osaksi oman pääoman tietoja.
Korkotuotot ja kulut kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Merkittävien investointien rahoittamisesta aiheutuvat korkokulut aktivoidaan osaksi omaisuuden hankintamenoa ja poistetaan taloudellisena pitoaikana.
Korkokulujen aktivoinnista on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 4.2 Aineelliset hyödykkeet. Rahoitusvaroista kerrotaan tarkemmin liitteessä 5.2 ja korollisista veloista kerrotaan tarkemmin liitteessä 5.3.
Osinkotuotot kirjataan, kun yhtiölle on syntynyt laillinen oikeus osinkojen saamiseen.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Korkotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä varoista | 2,6 | 2,6 |
| Muut korkotuotot | 0,0 | 1,7 |
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,1 |
| Muut rahoitustuotot | 0,9 | 36,7 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 3,5 | 41,1 |
| Rahoituskulut, netto | -23,4 | 22,9 |
|---|---|---|
| Rahoituskulut yhteensä | -26,9 | -18,2 |
| Suojatusta korkoriskistä johtuva käypää arvoa koskeva oikaisu joukkovelkakirjan kirjanpitoarvoon |
-5,8 | -1,2 |
| Koronvaihtosopimukset käyvän arvon suojaukset | 5,8 | 1,2 |
| Muut rahoituskulut | -14,8 | -2,8 |
| Kurssivoitot ja -tappiot | -0,6 | -1,2 |
| Rahoitusleasing-korot | -2,5 | -2,5 |
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista | -9,0 | -11,7 |
Konsernin suojauslaskennan tehokkuustestauksessa todettiin, että sekä rahavirran että käyvän arvon suojaus on tehokasta. Näin ollen rahoituseriin ei sisälly tehottomuutta 2014 eikä myöskään vertailuvuonna 2013. Rahoitustuottoihin sisältyy käyvän arvon suojausinstrumenteistä ja suojattavasta riskistä johtuvista suojauskohteista yhtäläinen määrä voittoja ja tappioita.
Tilikaudella 2014 on aktivoitu A350-investointiohjelmaan liittyen yhteensä 1,9 miljoonaa euroa korkokuluja (0,0). Vuoden 2014 muihin rahoituskuluihin sisältyy yhteisyritys Flybe Nordic-konsernille myönnetyn 10,8 miljoonan euron pääomalainan (sisältäen korot) alaskirjaus. Vuoden 2013 muihin rahoitustuottoihin sisältyy Norwegian Air Shuttle ASA:n osakkeiden myyntivoitto 34 miljoonaa euroa. Lisätietoa Flybe Nordicista löytyy liitetiedoissa 1.6 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sekä 6.2 Lähipiiritapahtumat, ja korkojen aktivoinnista liitetiedossa 4.2 Aineelliset hyödykkeet.
Konsernissa rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" – standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat (kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät) rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset, sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältää kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat sekä varat, jotka on hankintahetkellä kirjattu tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaikki ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja arvostetaan jokaisessa tilinpäätöksessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaissopimuksiin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka erääntyvät määräpäivänä ja jotka konsernilla on aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ollut kyseiseen ryhmään kuuluvia varoja.
Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan sellaiset sijoitukset joilla ei ole eräpäivää ja joiden myynnin ajankohtaa ei ole päätetty. Myytävissä olevat rahoitusvarat esitetään taseessa lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos kirjataan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon, josta se puretaan tuloslaskelmaan myynnin yhteydessä.
Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan Finnair-konsernissa hankintahintaan luotettavan käyvän arvon puuttuessa.
Lainasaamiset ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Lainat ja muut saamiset sisältävät myyntisaamisia, siirtosaamisia, muita pitkäaikaisia saamisia ja lentokonevuokrien takuutalletuksia.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Jokaisen raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvo on alentunut ja arvonalentumistappiota syntynyt vain, jos on objektiivista näyttöä arvon alentumisesta yhden tai useamman omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman ("tappion synnyttävä tapahtuma") seurauksena ja tappion synnyttävällä tapahtumalla (tai tapahtumilla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin.
Jos saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla, ja diskonttausvaikutuksen purkautuminen kirjataan jatkossa korkotuotoksi. Tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.
Taseen rahavarat koostuvat käteisvaroista ja lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta. Ulkomaanrahan määräiset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 0,3 | 10,2 |
| Muut saamiset | 8,9 | 10,3 |
| Yhteensä | 9,2 | 20,5 |
Lainasaamiset ovat pienentyneet 9,9 miljoonaa euroa johtuen Finnairin yhteisyritykseltä, Flybe Nordic -konsernilta olleen pääomalainasaamisen alaskirjauksesta. Katso lisätietoa aiheesta liitteistä 1.6 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sekä 6.2 Lähipiiritapahtumat.
Muut saamiset ovat pääosin vuokravakuuksia lentokaluston operatiivisista käyttöleasingsopimuksista. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä ilman vakuuksien käypää arvoa, siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 5.6 Rahoitusvarojen ja velkojen luokittelu.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Yritys- ja sijoitustodistukset ja joukkovelkakirjalainat | 287,9 | 255,4 |
| Lyhyen koron rahastot | 35,5 | 35,0 |
| Talletukset, yli 3 kuukauden päästä erääntyvät | 9,4 | 45,1 |
| Noteeraamattomat osakkeet | 0,0 | 0,4 |
| Yhteensä | 332,8 | 335,9 |
| Vastapuolien luottoluokittelu | ||
| Parempi kuin A | 26,6 | 89,7 |
| A | 134,0 | 81,3 |
| BBB | 49,0 | 63,7 |
| BB | 10,0 | 10,0 |
| Luottoluokittelemattomat | 113.3 | 91,3 |
| Yhteensä | 332,8 | 335,9 |
Konsernin rahavarojen sijoittamisesta ja rahoituspolitiikasta kerrotaan tarkemmin liitteessä 5.5 Rahoitusriskien hallinta. Rahavarojen käyvät arvot ja IFRS-luokittelu on esitetty liitetiedossa 5.6 Rahoitusvarojen- ja velkojen luokittelu. Noteeraamattomat osakkeet siirrettiin tilikauden 2014 aikana ryhmään pitkäaikaiset ja muut saamiset (liitetieto 5.2.1)
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitalletukset | 63,1 | 57,8 |
| Talletukset, alle 3 kuukauden päästä erääntyvät | 30,2 | 65,1 |
| Yhteensä | 93,4 | 122,9 |
Rahavarat sisältävät käteisvarat ja vaadittaessa nostettavia pankkitalletuksia. Valuuttamääräiset erät ja pankkitalletukset on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Rahavirtalaskelman liitetiedoissa on esitetty rahavarojen täsmäytys taseen lukuihin.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiokulut on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Lainoista esitetään lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat. Valuuttamääräiset lainat arvostetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin ja kurssierot kirjataan rahoituseriin.
Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Rahoitusvelat kirjataan taseesta pois kun yhtiö on täyttänyt sopimusperusteisen velvoitteensa.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Pankkilainat | 76,8 | 114,1 |
| Joukkovelkakirjalainat | 155,3 | 150,6 |
| Rahoitusleasingvelat | 105,6 | 120,8 |
| Korolliset velat yhteensä | 337,7 | 385,5 |
| Korottomat velat | 22,1 | 25,4 |
| Yhteensä | 359,8 | 410,9 |
Korottomat velat sisältävät pääosin vuokra- ja huoltovarauksia liittyen lentokoneisiin, jotka on vuokrattu muille lentoyhtiöille.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Pankkilainat | 39,7 | 139,6 |
| Yritystodistukset | 28,0 | 44,5 |
| Rahoitusleasingvelat | 15,4 | 14,8 |
| Muut lainat | 6,8 | 8,6 |
| Yhteensä | 89,9 | 207,5 |
| 31.12.2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 Myöhemmin | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat, kiinteäkorkoiset | 23,5 | 23,8 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 47,3 |
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset | 16,2 | 15,2 | 12,7 | 10,3 | 14,8 | 0,0 | 69,2 |
| Joukkovelkakirjalainat | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 150,0 | 0,0 | 0,0 | 150,0 |
| Yritystodistukset | 28,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 28,0 |
| Rahoitusleasingvelat | 15,4 | 15,3 | 15,9 | 16,4 | 16,7 | 41,2 | 121,0 |
| Muut lainat | 6,8 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 6,8 |
| Korolliset rahoitusvelat yhteensä | 89,9 | 54,3 | 28,6 | 176,7 | 31,5 | 41,2 | 422,2 |
| Maksut valuuttajohdannaisista | 914,9 | 291,5 | 214,4 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 1 420,8 |
| Saamiset valuuttajohdannaisista | -1 010,4 | -323,2 | -247,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -1 580,7 |
| Hyödykejohdannaiset | 152,2 | 38,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 190,4 |
| Korkojohdannaiset | 2,5 | 0,0 | 0,6 | -5,8 | 0,0 | 0,0 | -2,7 |
| Osakejohdannaiset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,6 | 0,0 | -0,6 |
| Ostovelat ja muut velat | 600,8 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 600,8 |
| Sopimuksiin perustuvat korkomaksut | 9,4 | 6,8 | 6,1 | 6,1 | 0,1 | 0,0 | 28,5 |
| Yhteensä | 759,4 | 67,5 | 2,7 | 176,9 | 31,0 | 41,2 | 1 078,7 |
| 31.12.2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 Myöhemmin | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat, kiinteäkorkoiset | 8,5 | 48,3 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 56,8 |
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset | 131,1 | 14,7 | 14,7 | 12,2 | 9,8 | 14,4 | 196,9 |
| Joukkovelkakirjalainat | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 151,2 | 0,0 | 151,2 |
| Yritystodistukset | 44,5 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 44,5 |
| Rahoitusleasingvelat | 14,8 | 14,8 | 15,4 | 16,1 | 16,7 | 57,7 | 135,6 |
| Muut lainat | 8,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 8,6 |
| Korolliset rahoitusvelat yhteensä | 207,5 | 77,8 | 30,1 | 28,3 | 177,7 | 72,1 | 593,6 |
| Maksut valuuttajohdannaisista | 844,1 | 273,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 1 117,2 |
| Saamiset valuuttajohdannaisista | -843,0 | -274,3 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -1 117,3 |
| Hyödykejohdannaiset | -10,1 | -4,3 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -14,4 |
| Korkojohdannaiset | 0,0 | 0,5 | 0,0 | -0,2 | -1,2 | 0,0 | -0,9 |
| Ostovelat ja muut velat | 696,9 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 696,9 |
| Sopimuksiin perustuvat korkomaksut | 13,5 | 8,6 | 7,3 | 6,2 | 6,1 | 0,0 | 41,7 |
| Yhteensä | 908,9 | 81,4 | 37,4 | 34,3 | 182,6 | 72,1 | 1 316,7 |
Osan pankkilainoista vakuutena on pankkitakauksia, jotka erääntyvät aiemmin kuin varsinainen laina. Näitä lainoja on merkitty lyhennyksiin 18 miljoonaa euroa vuodelle 2015 ja 19,5 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Pankkilainat sisältävät myös yhden pitkäaikaisen valuutan- ja koronvaihtosopimuksen ja yhden koronvaihtosopimuksen, jotka suojaavat kahta lainaa. Konsernin vaihtuvakorkoiset lainat on sidottu kolmen tai kuuden kuukauden viitekorkoihin. Vuonna 2018 erääntyvä joukkovelkakirjalaina ei sisällä käyvän arvon kirjausta 5,8 miljoonaa euroa ja 0,5 miljoonan euron kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2013.
Rahoitusleasingvelkojen vähimmäisvuokrien kokonaismäärät, nykyarvot ja diskonttomäärät on esitetty liitetiedossa 4.4 Vuokrasopimukset.
Korolliset velat (ml. koron- ja valuutanvaihtosopimukset) jakaantuvat valuutoittain seuraavasti:
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| EUR | 407,3 | 564,6 |
| USD | 20,2 | 29,0 |
| Yhteensä | 427,6 | 593,6 |
Korollisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo oli 3,3 % (3,1 %).
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Enintään 6 kuukautta | 87,7 % | 64,2 % |
| 6–12 kuukautta | 0,0 % | 0,0 % |
| 1–5 vuotta | 11,3 % | 35,0 % |
| Yli 5 vuotta | 1,0 % | 0,8 % |
| Yhteensä | 100,0 % | 100,0 % |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Muut omasta puolesta annetut vakuudet, pantit | 181,1 | 503,7 |
| Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset | 72,8 | 67,6 |
| Muiden puolesta annetut takaukset | 2,2 | 2,3 |
| Yhteensä | 256,1 | 573,5 |
Finnair-konsernin liiketoiminnan luonne altistaa yhtiön useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, luotto- ja likviditeettiriskeille sekä hyödykkeiden hintariskeille. Konsernin politiikkana on rajata näiden riskien aiheuttamaa epävarmuutta kassavirtaan, tulokseen ja omaan pääomaan.
Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään kullekin eri riskityypille sallitut minimi- ja maksimitasot. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa ja valvoo rahoitusriskien ohjausryhmä. Rahoituspolitiikan ja riskienhallinnan käytännön toteutus on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle.
Valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden sekä sähkön hintariskin hallinnassa yhtiö käyttää rahoituspolitiikan määrittelemissä rajoissa seuraavia johdannaisinstrumentteja: termiinejä, swappeja ja optioita. Johdannaiset määritellään niiden tekohetkellä tulevien kassavirtojen suojauksiksi (rahavirtasuojaus), sitovien ostosopimusten suojauksiksi (kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojaus) tai taloudellisiksi johdannaisiksi, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä (taloudellinen suojaus). Finnair-konsernissa toteutetaan tulevan kassavirran suojauksena (rahavirtasuojaus) leasemaksujen valuuttasuojausta, korkosuojausta liikkeelle lasketulle joukkovelkakirjalainalle (käyvän arvon suojaus), lentopetrolin hinta- ja valuuttariskin suojausta ja sähkön hintariskin suojausta sekä kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojauksena lentokoneinvestointien valuuttasuojausta IAS 39 -suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti.
Polttoaineen hintariski tarkoittaa sitä kassavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu polttoaineen hintavaihtelusta.
Lentopetrolin hintariskin hallinnassa Finnair käyttää lentopetrolitermiinejä ja optioita. Lentopetrolijohdannaisten kohde-etuutena käytetään Jet Fuel CIF Cargoes NWE -indeksiä, koska yli 60 prosenttia Finnairin polttoaineen ostosopimuksista pohjautuu Pohjois- ja Länsi-Euroopan lentopetrolitoimitusten hintaindeksiin.
Reittilentojen osalta – joka muodostaa noin 95 prosenttia riskistä – Finnair noudattaa lentopetrolisuojauksissaan aikahajauttamisen periaatetta. Rahoituspolitiikan mukainen suojaushorisontti on kaksi vuotta. Rahoituspolitiikan mukaan suojauksia tulee lisätä kunkin vuosineljänneksen aikana siten, että suojausaste on lähimmältä puolelta vuodelta yli 60 prosenttia ja laskee tästä eteenpäin periodikohtaisesti. Suojauksien jaksottamisella periodikohtainen petrolikulu ei hintojen laskiessa ole yhtä alhainen kuin spot-pohjainen hinta, mutta toisaalta spot-hintojen noustessa petrolikulu nousee hitaammin. Tilauslentoliikenteen osalta Finnair suojaa lentopetrolin hintariskiä oman politiikan mukaisesti, kulutetusta polttoaineesta suojataan vähintään 60 prosenttia.
Polttoainesuojaukset kirjataan Finnairissa kahdella eri tavalla. Ensimmäiset noin 40 prosenttiyksikköä kunkin ajanjakson ennustetusta polttoaineen kulutuksen suojauksesta käsitellään kirjanpidossa rahavirran suojauksena IAS 39 -suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Rahavirran suojaukseksi IAS 39:n mukaan määriteltyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Omaan pääomaan kirjattu käyvän arvon muutos puretaan tulokseen samaan aikaan suojattavan erän kanssa. Suojauslaskennan ulkopuolisten suojausten – jotka eivät täytä IAS 39 -suojauslaskennan kriteerejä – käyvän arvon muutokset kirjataan johdannaisten käyvän arvon muutoksiin juoksuaikanaan.
Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut polttoaineostoistaan 75 prosenttia vuoden 2015 ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta ja 54 prosenttia toiselta vuosipuoliskolta. Tilikaudella 2014 lentotoiminnan polttoaineiden osuus suhteessa konsernin liikevaihtoon oli reilu neljännes. Tilinpäätöshetkellä ennuste vuodelle 2015 on saman suuruinen, runsas neljännes. Tilinpäätöshetkellä lentopetrolin markkinahinnan 10 prosentin nousu lisää – ilman suojaustoimintaa reittiliikenteen ennustetuilla lentomäärillä laskettuna – vuosittaista petrolikulua arviolta 43 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – petrolin 10 prosentin nousu alentaa toiminnallista liikevoittoa noin 16 miljoonaa euroa. Vuodenvaihteen positio kuvaa hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta vallitsevassa hintaympäristössä.
Sähkön osuus konsernin kuluista on alle prosentin, mutta johtuen korkeasta volatiliteetista hintariskiä suojataan. Finnairkonserni suojaa sähköhankintojaan noudattaen aikahajautuksen periaatetta. Suojaushorisontti on kuusi vuotta.
Sähkösuojaukset kirjataan rahavirran suojauksina. Rahavirran suojaukseksi IAS 39:n mukaan määriteltyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Omaan pääomaan kirjattu käyvän arvon muutos puretaan tulokseen samaan aikaan suojattavan erän kanssa. Suojauslaskennan ulkopuolisten suojausten – jotka eivät täytä IAS 39 -suojauslaskennan kriteerejä – käyvän arvon muutokset kirjataan johdannaisten käyvän arvon muutoksiin juoksuaikanaan.
Valuuttariski tarkoittaa sitä kassavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu valuuttakurssimuutoksista.
Finnair-konsernin valuuttariski syntyy lähinnä polttoaine- ja lentokoneostoista, lentokoneiden leasingmaksuista sekä valuuttamääräisistä myyntituotoista. Konsernin liikevaihdosta hieman vajaa 60 prosenttia kertyy euroina. Tärkeimmät muut ulkomaiset myyntivaluutat ovat Japanin jeni (9 %, prosenttiosuus liikevaihdosta), Kiinan yuan (7 %), Ruotsin kruunu (5 %) ja Yhdysvaltain dollari (3 %). Vieraiden valuuttojen osuus konsernin operatiivisista kustannuksista on noin puolet. Tärkein ostovaluutta on Yhdysvaltain dollari, jonka osuus on noin 40 prosenttia kaikista operatiivisista kuluista. Merkittäviä dollarikulueriä ovat lentokoneiden leasingmaksut ja polttoainekulut. Suurimmat investoinnit, lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta, tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa.
Rahoituspolitiikka jakaa valuuttaposition kahteen osaan, tulosvaikutteiseen positioon ja investointipositioon.
Tulosvaikutteinen positio muodostuu pääasiassa dollarimääräisistä hankinnoista ja useissa eri valuutoissa tapahtuvista myyntituloista. Tulosvaikutteisen position suojaamisen tarkoitus on vähentää kurssivaihteluiden aiheuttamaa volatiliteettiä kassavirrassa ja operatiivisessa tuloksessa. Tämä toteutetaan suojaamalla rullaavasti kahta suurimpaa valuuttaa sekä hyödyntämällä monien valuuttojen portfolion hajautushyötyä. Suojauslimiitit on asetettu vain kahdelle suurimalle valuutalle, eli Yhdysvaltain dollarille (USD) ja Japanin jenille (JPY). Näiden kahden valuutan suojaushorisontti on kaksi vuotta, joka on jaettu neljään kuuden kuukauden periodiin. Aikahajauttamisen hyödyntämiseksi lähimmän kuuden kuukauden minimisuojausaste on 60 % laskien aina viimeisen neljännen kuuden kuukauden periodin 0 %:iin. Myös pienempiä valuuttavirtoja voidaan suojata, vaikka politiikka ei sitä vaadi. Tässä tapauksessa sovelletaan myös osittain rullaavaa suojausstrategiaa, mutta suojilla ei ole minimisuojausastetta.
Investointipositioon kuuluvat kaikki valuuttamääräiset lentokoneinvestoinnit, joiden osalta on allekirjoitettu sitova hankintasopimus. Rahoituspolitiikan mukaan vähintään puolet omistetuiksi suunnitelluista investoinneista tulee suojata sitovan hankintasopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Tulevat investointiposition suojaukset toteutetaan IAS 39:n sitovan ostosopimuksen käyvän arvon suojauksena.
Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut tulosvaikutteisesta USD-korista 82 prosenttia ja 73 prosenttia JPY-korista seuraavalle 12 kuukaudelle. Tilinpäätöshetkellä – ilman suojaustoimintaa – dollarin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti vuositulokseen noin 65,5 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti 16,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – dollarin 10 prosentin vahvistuminen heikentää tulosta noin 12 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin heikentyminen huonontaa tulosta 6 miljoonalla eurolla. Edellä mainituissa luvuissa dollaririskiin on sisällytetty myyntivaluuttoina olennaiset Kiinan yuan ja Hongkongin dollari, joiden historiallinen korrelaatio dollarin kanssa on erittäin korkea. Tilinpäätöshetken tilanne kuvaa hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta.
Korkoriski tarkoittaa sitä kassavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu korkojen muutoksesta.
Finnair-konsernissa korkoriskin mittarina käytetään korkosidonnaisuusaikaa. Korkosidonnaisuusajan muokkaamiseksi käytetään tarvittaessa korkojohdannaisia. Rahoituspolitiikan mukaisesti sijoitussalkun korkosidonnaisuusajan mandaatti on 0–12 kuukautta ja korollisten velkojen 0–24 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä sijoitussalkun korkosidonnaisuusaika oli kolme kuukautta ja korollisten velkojen noin kolme kuukautta. Tilinpäätöshetkellä korkojen yhden prosenttiyksikön nousu lisää vuotuista sijoitussalkun korkotuottoa noin 3,0 miljoona euroa ja lainasalkun korkokulua noin 3,1 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetken tilanne kuvaa hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta.
Kiinteäkorkoiset lainat altistavat konsernin käyvän arvon korkoriskille. Konsernissa sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa elokuussa 2013 liikkeeseen lasketun 150 miljoonan euron kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan käyvän arvon korkoriskiltä suojautumiseen.
Tulevaisuudessa alkavat lentokoneiden leasingsopimukset altistavat yhtiön korkoriskille. Leasinghinnan yhtenä komponenttina on korkoelementti. Korko lukitaan leasingmaksujen alkaessa. Yhtiö suojautuu tätä vastaan rahavirran suojilla.
Konserni altistuu vastapuoliriskille sijoittaessaan kassavarojaan ja käyttäessään johdannaisinstrumentteja. Luottoriskiä hallitaan tekemällä rahoituspolitiikan sallimien vastapuoliriskirajojen puitteissa sopimuksia vakavaraisten koti- ja ulkomaisten pankkien, rahoituslaitosten ja välittäjien kanssa. Rahavaroja sijoitetaan myös konservatiivisesti valittujen yritysten liikkeellelaskemiin velkakirjoihin ja yritystodistuksiin yrityskohtaisten limiittien puitteissa. Riskit yksittäisten vastapuolien kohdalla eivät näin ollen ole merkittäviä. Konsernin käypään arvoon arvostettujen lainojen arvostus johtuu täysin valuutan ja koron, ei luottoriskin muutoksista. Konsernin suurin mahdollinen luottoriskin määrä on liitteessä 5.2.2 eritellyt lyhytaikaiset muut rahoitusvarat, liitteessä 5.2.3 esitetyt rahavarat sekä liitteessä 2.2.3 eritellyt myyntisaamiset.
Finnair-konsernin tavoitteena on ylläpitää hyvää maksuvalmiutta. Maksuvalmius varmistetaan kassavaroilla, tililimiiteillä, likvideillä rahamarkkinasijoituksilla ja sitovilla lainalupauksilla. Lentokonehankintojen osalta yhtiön politiikkana on varmistaa rahoitus esimerkiksi lainalupauksilla viimeistään kuusi kuukautta ennen toimitusta. Konsernin pitkäaikaisten velkojen vastapuolet ovat vakavaraisia hyvämaineisia rahoituslaitoksia.
Konsernin likvidit rahoitusvarat olivat tilikauden 2014 päättyessä 426,1 miljoonaa euroa. Finnair Oyj:llä on kotimainen yritystodistusohjelma määrältään 200 miljoonaa euroa, josta oli tilinpäätöshetkellä käytössä 28 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnairilla on käyttämätön 180 miljoonan euron sitova luottolimiitti. Luottolimiitti sisältää finanssikovenantin, joka perustuu oikaistuun nettovelkaantumisasteeseen (adjusted gearing). Oikaistun nettovelkaantumisasteen kovenanttitaso on 175 prosenttia, tilinpäätöshetkellä tunnusluku on 107,5 prosenttia. Hallituksen määrittelemä enimmäistaso on 140 prosenttia.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi. Finnairin osingonjakopolitiikan tavoitteena on maksaa suhdannesyklin aikana keskimäärin vähintään kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkona.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti oikaistulla nettovelkaantumisasteella (adjusted gearing), jota laskettaessa oikaistu korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Konsernin oikaistu nettovelkaantumisaste oli vuoden 2014 lopussa 107,5 prosenttia (79,2).
Mikäli Jet fuel CIF NWE- hinta olisi ollut 10 prosenttia korkeampi, olisi rahaston saldo ollut 26,7 miljoonaa euroa (40,5) suurempi. Vastaavasti taas 10 prosenttia alempi Jet fuel CIF NWE-hinta olisi pienentänyt rahastoa 26,7 miljoonaa euroa (40,5). Yhdysvaltain dollarin osalta 10 prosenttia heikompi taso olisi heikentänyt käyvän arvon rahaston saldoa 53,2 miljoonaa euroa (42,6) ja 10 prosenttia vahvempi dollari olisi vaikuttanut positiivisesti 53,2 miljoonaa euroa (42,6). Jos tulevien leasien korkosuojien alla oleva 10 vuoden USD swap-korko olisi 10 prosenttia korkeampi, olisi rahaston saldo 3,7 miljoonaa euroa (0,0) suurempi ja 10 prosentin heikentyminen pienentäisi rahastoa 3,7 miljoonalla eurolla. Sähkösuojaukset olivat tehottomia vuoden 2014 lopussa, jonka vuoksi niiden arvostuksella ei ole vaikutusta käyvän arvon rahaston saldoon (0,0). Korkojen muutoksella ei ole olennaista vaikutusta oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Oheisissa herkkyysluvuissa ei ole otettu huomioon laskennallisen verosaamisen ja -velan muutosta.
| Suojaus laskennassa |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti |
Myytävissä | Lainat ja | Jaksotettuun hankintamenoon |
Kirjan | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | olevat | kirjattavat | olevat | saamiset | arvostettavat | pitoarvo |
| 31.12.2014 | ||||||
| Rahoitusvarat | ||||||
| Saamiset | 0,4 | 8,7 | 9,2 | |||
| Muut rahoitusvarat | 323,4 | 9,4 | 332,8 | |||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 194,0 | 194,0 | ||||
| Johdannaiset | 126,1 | 37,6 | 163,7 | |||
| Rahavarat | 93,4 | 93,4 | ||||
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 126,1 | 361,0 | 0,4 | 305,6 | 793,0 | |
| Käypä arvo yhteensä | 126,1 | 361,0 | 0,4 | 305,6 | 793,0 | |
| Rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset rahoitusvelat | 306,6 | 306,6 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 121,0 | 121,0 | ||||
| Johdannaiset | 147,2 | 51,9 | 199,1 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 22,1 | 600,8 | 623,0 | |||
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 147,2 | 51,9 | 22,1 | 1 028,4 | 1 249,7 | |
| Käypä arvo yhteensä | 147,2 | 51,9 | 22,1 | 1 028,8 | 1 250,1 |
| Suojaus laskennassa |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti |
Myytävissä | Lainat ja | Jaksotettuun hankintamenoon |
Kirjan | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | olevat | kirjattavat | olevat | saamiset | arvostettavat | pitoarvo |
| 31.12.2013 | ||||||
| Rahoitusvarat | ||||||
| Saamiset | 20,5 | 20,5 | ||||
| Muut rahoitusvarat | 290,4 | 45,0 | 335,5 | |||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 236,2 | 236,2 | ||||
| Johdannaiset | 18,2 | 26,8 | 45,0 | |||
| Noteeraamattomat osakkeet | 0,4 | 0,4 | ||||
| Rahavarat | 122,9 | 122,9 | ||||
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 18,2 | 317,2 | 0,4 | 424,6 | 760,4 | |
| Käypä arvo yhteensä | 18,2 | 317,2 | 0,4 | 424,6 | 760,4 | |
| Rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset rahoitusvelat | 457,4 | 457,4 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 135,6 | 135,6 | ||||
| Johdannaiset | 21,6 | 7,9 | 29,5 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 36,0 | 774,9 | 810,9 | |||
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 21,6 | 7,9 | 36,0 | 1 367,9 | 1 433,4 | |
| Käypä arvo yhteensä | 21,6 | 7,9 | 36,0 | 1 372,7 | 1 438,2 |
Verovelkoja ei ole otettu huomioon tässä liitetiedossa. Konsernin taseessa on laskennallisia verovelkoja 0,0 miljoonaa euroa (3,4). Johdannaiset sisältävät valuutta- ja hyödykejohdannaisten lisäksi myös korkojohdannaiset (valuutan- ja koronvaihtosopimukset), jotka sisältyvät muissa liitteissä pankkilainoihin. Saamiset-erä sisältää pääasiassa vuokratun lentokaluston USD-määräisiä takuutalletuksia. Ostovelat ja muut velat sisältää ostovelat, siirtovelat, eläkevelvoitteet sekä muut korolliset ja korottomat velat.
Johdannaiset arvostetaan käypään arvoon, josta tarkemmin käyvän arvon hierarkia taulukossa. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ovat joko rahastoja (käypien arvojen hierarkiataso 1) ja joukkovelkakirjoja tai yritystodistuksia (käypien arvojen hierarkiataso 2). Lainat ja saamiset ovat lyhytaikaisia ja niiden kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien lainojen lyhytaikaisten velkojen osuus on 89 miljoonaa euroa ja niiden kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien pitkäaikaisten lainojen osalta merkittävin erä on liikkeelle laskettu joukkovelkakirjalaina. Liikkeelle laskettu joukkovelkakirjalaina noteerattiin 31.12.2014 arvolla 103,9, joka selittää käyvän arvon ja kirjanpitoarvon eron (käypien arvojen hierarkiataso 1). Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostusperiaatteet on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
| Milj, euroa | 31.12.2014 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
|---|---|---|---|---|
| Varat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||||
| Kaupankäyntiarvopaperit | 323,4 | 35,5 | 287,9 | |
| Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| Korkojohdannaiset | 8,2 | 8,2 | ||
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 5,9 | 5,9 | ||
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 2,3 | 2,3 | ||
| Valuuttajohdannaiset | 154,6 | 154,6 | ||
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 66,3 | 66,3 | ||
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 50,9 | 50,9 | ||
| Hyödykejohdannaiset | 0,2 | 0,2 | ||
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 0,0 | 0,0 | ||
| Osakejohdannaiset | 0,7 | 0,7 | ||
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,7 | 0,7 | ||
| Yhteensä | 487,1 | 35,5 | 451,6 | 0,0 |
| Velat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | ||||
| Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| Korkojohdannaiset | 5,5 | 5,5 | ||
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,1 | 0,1 | ||
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 4,8 | 4,8 | ||
| Valuuttajohdannaiset | 3,0 | 3,0 | ||
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,0 | 0,0 | ||
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 0,0 | 0,0 | ||
| Hyödykejohdannaiset | 190,5 | 190,5 | ||
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 142,3 | 142,3 | ||
| Osakejohdannaiset | 0,1 | 0,1 | ||
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,1 | 0,1 | ||
| Yhteensä | 199,1 | 199,1 |
Tilikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä osin vastapuolten toimittamiin vahvistuksiin, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.
Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty IFRS 7 -standardin vaatimusten mukaisesti koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat |
||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Kaupankäynti arvopaperit |
Kaupankäynti johdannaiset |
Myynnissä olevat osakesijoitukset |
Yhteensä |
| Alkusaldo | - | 2,3 | - | 2,3 |
| Voitot ja tappiot yhteensä tuloslaskelmassa | - | -0,3 | - | -0,3 |
| Laajassa tuloksessa | - | - | - | - |
| Ostot (ja myynnit) | - | - | - | - |
| Toteutukset (ja liikkeellelaskut) | - | 4,1 | - | 4,1 |
| Siirrot tasolle 3 ja pois sieltä | - | -6,1 | - | -6,1 |
| Loppusaldo | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista kaudelle kirjatut voitot ja tappiot yhteensä |
||||
| Liiketoiminnan muissa kuluissa | -0,3 | -0,3 |
Tilikauden aikana kaikki tason 3 rahoitusvarat tai -velat siirrettiin tasolle 2. Siirron syynä on johdannaisten todettavissa olevien arvostusmenetelmien markkinapohjaisen tiedon täsmentyminen.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Johdannaisvarat bruttomäärä | 163,7 | 46,1 |
| Netotettu taseessa | 0,0 | 0,0 |
| Taseessa esitetty määrä | 163,7 | 46,1 |
| Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely | -63,5 | -30,7 |
| Johdannaisvarat netto | 100,2 | 15,4 |
| Johdannaisvelat bruttomäärä | 199,1 | 30,7 |
| Netotettu taseessa | 0,0 | 0,0 |
| Taseessa esitetty määrä | 199,1 | 30,7 |
| Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely | -63,5 | -30,7 |
| Johdannaisvelat netto | 135,6 | 0,0 |
Yllä oleville rahoitusvaroille ja -veloille, jotka ovat toimeenpantavissa olevan yleisen netotusjärjestelyn tai vastaavan järjestelyn piirissä, jokainen sopimus konsernin ja vastapuolen välillä sallii rahoitusvarojen ja -velkojen netotuksen, kun molemmat osapuolet päättävät yhteisesti netotuksesta. Mikäli yhteistä päätöstä ei ole tehty, rahoitusvarat ja -velat toteutetaan bruttomääräisinä, mutta jokaisella yleisen netotusjärjestelyn tai vastaavan osapuolella on oikeus toteuttaa suoritukset nettomääräisinä, mikäli vastapuoli on ajautunut maksukyvyttömäksi. Riippuen jokaisesta sopimuksesta, osapuoli on maksukyvytön, mikäli se ei toteuta maksujaan eräpäivään mennessä, osapuoli ei kykene suoriutumaan sopimuksen velvoitteista (muista kuin maksuista), jos sopimusrikkomusta ei ole oikaistu 30 tai 60 päivän kuluessa siitä kun huomautus rikkomuksesta on annettu osapuolelle tai osapuoli on konkurssissa.
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair-konserni käyttää valuutta-, korko-, osake- ja hyödykejohdannaisia pienentämään valuuttakurssi-, korko- ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat konsernin taseen eristä, valuuttamääräisistä ostosopimuksista, ennakoiduista valuuttamääräisistä ostoista ja myynneistä sekä tulevista lentopetroliostoista.
Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä taseeseen niiden alkuperäiseen hankintamenoon (käypä arvo), jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat arvoihin, joilla instrumentti voitaisiin asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä ilman myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko ostaa tai myydä. Johdannaisten käyvät arvot määritetään seuraavasti:
Kaikkien johdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja, korkoja, volatiliteetteja ja hyödykehintanoteerauksia. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Koron - ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Korko-optioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Hyödyketermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Hyödykeoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Osakeoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja.
Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti alla olevan kohde-etuuden kanssa. Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien kassavirtojen suojauksiksi, sitovien ostosopimusten suojauksiksi (rahavirtasuojaus tai käyvän arvon suojaus) tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus). Ulkomaisen yksikön nettoinvestointien suojauksia eikä kytkettyjä johdannaisia ollut käytössä.
Finnair-konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuutta tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa ja -veloissa.
Finnair-konserni soveltaa IFRS-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen (rahavirtasuojaus), polttoaineiden hinta- ja valuuttariskin, sähkön hintariskin sekä leasingmaksujen ja lentokoneostojen valuutta- ja korkosuojauksessa.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon niiltä osin kun suojauslaskennan soveltamisen edellytykset ovat täyttyneet. Käyvän arvon rahastoon kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu instrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Leasingmaksujen korkosuojien osalta kertynyt voitto tai tappio jaksotetaan omasta pääomasta tuloslaskelmaan koko leasingkaudelle. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.Suojauksen tehokkuutta testataan vuosineljänneksittäin. Suojausten tehokas osa kirjataan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon, josta se puretaan kohde-etuuden realisoituessa tuloslaskelmaan tai investointien osalta hankintamenoon.
Käyvän arvon suojausta toteutetaan Finnairissa lentokoneiden sitovien ostosopimusten, kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan ja lentäjien kanssa sovitun kannustinohjelman suojaamiseen. Sitovat ostosopimukset käsitellään IFRS:n mukaan kiinteäehtoisina sitoumuksina, joiden valuuttakurssimuutos suojattavan riskin osalta kirjataan taseeseen omaisuuseräksi ja vastaava voitto tai tappio tulosvaikutteisesti. Samoin näitä ostoja suojaavien instrumenttien käypä arvo esitetään taseessa velkana tai saamisena ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Lentäjien kanssa lokakuussa 2014 sovitun kertaluonteisen kannustinohjelman toteutumiseen vaikuttaa Finnairin osakekurssi ohjelman päättyessä. Finnair-konserni on suojannut 12 miljoonan euron ylittävän osuuden tämän järjestelyn mahdollisista kustannusvaikutuksista osakeoptioilla. Suojiin sovelletaan käyvän arvon suojausta. Optioiden realisoitumaton arvostustulos esitetään taseessa velkana ja saamisena ja tuloslaskelmassa realisoitumaton ja realisoitunut arvostustulos kirjataan henkilöstökuluihin. Vastaavasti kannustinohjelma käsitellään IFRS:n mukaan kiinteäehtoisena sitoumuksena, jonka realisoitunut ja realisoitumaton arvonmuutos kirjataan tuloslaskelmassa henkilöstökuluihin ja esitetään taseessa velkana tai saamisena.
Kiinteäkorkoista lainaa suojaavien koronvaihtosopimusten tehokkaaseen osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmassa rahoituskuluihin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman muihin rahoitustuottoihin ja kuluihin. Suojattujen kiinteäkorkoisten lainojen korkoriskistä johtuvat käyvän arvon muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa rahoituskuluihin.
Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, efektiivisen koron menetelmällä kirjattavan suojauskohteen kirjanpitoarvoon tehtävä oikaisu jaksotetaan tulosvaikutteisesti jäljellä olevalle juoksuajalle.
Valuuttamääräisten lainojen korko- ja valuuttariskin suojaamisessa Finnair-konserni käyttää valuutan- ja koronvaihtosopimuksia. Suojauslaskennan ehdot täyttävien valuutan- ja koronvaihtosopimusten valuuttakurssiero kirjataan yhtäaikaisesti lainasta syntyvää kurssieroa vastaan. Muu käyvän arvon muutos kirjataan tehokkaalta osaltaan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon. Korkotuotot ja -kulut kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Finnair-konserni käyttää lentopetroliswappeja (termiinejä) ja –optioita lentopetrolin hintariskin suojaamisessa. Lentopetrolin suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IFRS-suojauslaskennan soveltamisedellytykset. Omaan pääomaan kirjattujen johdannaisten kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun kassavirran ei enää odoteta toteutuvan ja IFRS-suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, esitetään omassa pääomassa raportoidut kertyneet voitot ja tappiot ja käyvän arvon muutokset johdannaisten käyvän arvon muutokset -erässä juoksuaikanaan.
Finnair-konserni käyttää sähköjohdannaissopimuksia suojautuessaan sähkön hintariskiltä. Sähkösuojaukset kirjataan rahavirran suojauksina. Rahavirran suojaukseksi IFRS:n mukaan määriteltyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon. Kirjattu käyvän arvon muutos puretaan tulokseen samaan aikaan suojattavan erän kanssa. Suojauslaskennan ulkopuolisten suojausten käyvän arvon muutokset (jotka eivät täytä IFRS-suojauslaskennan kriteerejä) kirjataan tuloslaskelman johdannaisten käyvän arvon muutoksiin juoksuaikanaan.
Suojauslaskennan piiriin kuulumattomien liiketoimintojen rahavirtojen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman johdannaisten käyvän arvon muutokset -erään. Suojauslaskennan piiriin kuulumattomien korkojohdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
| 2014 | 2013 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Käyvät arvot | Käyvät arvot | |||||||
| Milj. euroa | Nimellis arvo |
Positii viset |
Negatii viset |
Netto | Nimellis arvo |
Positii viset |
Negatii viset |
Netto |
| Valuuttajohdannaiset | ||||||||
| Polttoaineen valuuttasuojaus | 385,4 | 35,9 | 0,0 | 35,9 | 370,5 | 0,0 | -17,1 | -17,0 |
| Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus | 657,6 | 66,3 | 0,0 | 66,3 | 244,1 | 4,4 | -2,3 | 2,2 |
| Leasemaksujen suojaus | 146,6 | 15,0 | 0,0 | 15,0 | 58,3 | 0,1 | -1,7 | -1,6 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 1 189,6 | 117,1 | 0,0 | 117,1 | 672,9 | 4,5 | -21,0 | -16,4 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, termiinit | 370,4 | 29,5 | -0,1 | 29,5 | 407,9 | 7,3 | -4,9 | 2,4 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, ostetut optiot | 110,2 | 7,1 | 0,0 | 7,1 | 149,8 | 16,1 | 0,0 | 16,1 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, myydyt optiot | 178,0 | 0,0 | -3,0 | -3,0 | 169,5 | 0,0 | -0,8 | -0,8 |
| Taseen suojaus, termiinit | 13,7 | 0,9 | 0,0 | 0,9 | 20,4 | 0,0 | -1,2 | -1,2 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 672,2 | 37,5 | -3,0 | 34,5 | 747,5 | 23,4 | -6,9 | 16,5 |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä | 1 861,8 | 154,6 | -3,0 151,6 1 420,4 | 27,9 | -27,8 | 0,1 | ||
| Hyödykejohdannaiset | ||||||||
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 534 700 | 0,0 | -142,3 -142,3 563 550 | 12,5 | -0,7 | 11,8 | ||
| Sähköjohdannaiset, MWh | 30 220 | 0,0 | -0,1 | 0,0 | 17 568 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 0,0 -142,3 -142,3 | 12,5 | -0,7 | 11,8 | ||||
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 33 500 | 0,0 | -8,6 | -8,6 | 18 000 | 0,8 | 0,0 | 0,8 |
| Ostetut lentopetrolioptiot, tonnia | 162 500 | 0,1 | 0,0 | 0,1 201 000 | 3,4 | 0,0 | 3,4 | |
| Myydyt lentopetrolioptiot, tonnia | 171 500 | 0,0 | -39,3 | -39,3 201 000 | 0,0 | -1,1 | -1,1 | |
| Sähköjohdannaiset, MWh | 46 904 | 0,0 | -0,3 | -0,3 | 71 100 | 0,1 | -0,6 | -0,5 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 0,1 | -48,2 | -48,1 | 4,3 | -1,6 | 2,6 | ||
| Hyödykejohdannaiset yhteensä | 0,2 -190,5 -190,4 | 16,8 | -2,3 | 14,4 | ||||
| Korkojohdannaiset | ||||||||
| Koronvaihtosopimukset | 150,0 | 5,9 | -0,1 | 5,8 | 150,0 | 1,2 | 0,0 | 1,2 |
| Ostetut korko-optiot | 123,5 | 2,3 | 0,0 | 2,3 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Myydyt korko-optiot | 123,5 | 0,0 | -4,8 | -4,8 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 397,1 | 8,2 | -4,8 | 3,4 | 150,0 | 1,2 | 0,0 | 1,2 |
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 11,6 | 0,0 | -0,6 | -0,6 | 17,3 | 0,2 | 0,0 | 0,2 |
| Koronvaihtosopimukset | 25,0 | 0,0 | -0,1 | -0,1 | 25,0 | 0,0 | -0,5 | -0,5 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 36,6 | 0,0 | -0,7 | -0,7 | 42,3 | 0,2 | -0,5 | -0,3 |
| Korkojohdannaiset yhteensä | 433,7 | 8,2 | -5,5 | 2,7 | 192,3 | 1,4 | -0,5 | 0,9 |
| Osakejohdannaiset | ||||||||
| Ostetut osakeoptiot | 3,0 | 0,7 | 0,0 | 0,7 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Myydyt osakeoptiot | 3,0 | 0,0 | -0,1 | -0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 6,0 | 0,7 | -0,1 | 0,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Osakejohdannaiset yhteensä | 6,0 | 0,7 | -0,1 | 0,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Johdannaiset yhteensä* | 163,7 -199,1 | -35,4 | 46,1 | -30,7 | 15,4 |
Johdannaisvastapuolien luottoluokittelu
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Parempi kuin A | 34,4 | 11,6 |
| A | -53,1 | 2,9 |
| BBB | -16,7 | 0,9 |
| BB | - | - |
| Luottoluokittelemattomat | - | - |
| Yhteensä | -35,4 | 15,5 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 | |
|---|---|---|---|
| Polttoaineen suojaus | Polttoainekulut | 15,0 | 3,4 |
| Leasemaksujen suojaus | Lentokaluston leasemaksut | -1,2 | 0,3 |
| Sähköjohdannaiset | Muut kulut | 0,0 | 0,2 |
| Kulut suojauslaskennassa olevista eristä yhteensä | 13,8 | 3,9 | |
| Polttoaineen suojaus | Polttoainekulut | 3,8 | 0,6 |
| Liiketoiminnan kassavirran suojaus | Muut kulut | -15,4 | -18,8 |
| Sähköjohdannaiset | Muut kulut | 0,4 | 0,0 |
| Kulut suojauslaskennan ulkopuolisista eristä yhteensä | -11,3 | -18,2 | |
| Yhteensä | 2,6 | -14,3 |
Osakepääomaan on kirjattu osakkeiden nimellisarvo ennen 22.3.2007 rekisteröityä yhtiöjärjestyksen muutosta. Muihin sidotun oman pääoman rahastoihin on kirjattu emissiovoitot ja omien osakkeiden myyntivoitot ennen osakeyhtiölain muutosta vuonna 2006.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu osakeannissa 2007 saadut varat transaktiokuluilla ja veroilla vähennettynä sekä osakeperusteiset maksut IFRS 2:n mukaisesti.
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset sekä etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset ja muuntoerot.
Lunastettujen omien osakkeiden hankintameno ja transaktiomenot verojen jälkeen on vähennetty omasta pääomasta, kunnes ne mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeelle. Omien osakkeiden myynnistä tai liikkeeseenlaskusta saatu vastike sisällytetään omaan pääomaan. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei vähennetä jakokelpoisista varoista ennen yhtiökokouksen päätöstä.
Omaan pääomaan kirjataan oman pääoman ehtoinen laina, joka on vakuudeton ja muita velkasitoumuksia heikommassa etuoikeusasemassa. Lainan velkakirjan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta. Korkokulut kirjataan maksuperusteisesti edellisten tilikausien tulokseen verovaikutuksella oikaistuna. Osakekohtaisen tuloksen laskennassa oman pääoman ehtoisen lainan korkokulut sisällytetään tilikauden tulokseen.
* Johdannaissopimusten positiivinen/negatiivinen käypä arvo 31.12.2014 esitetään taseessa saamisena ja velkana.
= Laadintaperiaatteet
| Osakkeiden lukumäärä | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa | 127 856 947 | 127 725 928 |
| Omien osakkeiden osto | 0 | -600 000 |
| Osakepalkkiojärjestelmästä 2010–2012 myönnetyt osakkeet | 0 | 708 679 |
| Osakepalkkiojärjestelmästä 2010–2012 palautetut osakkeet | -33 864 | 0 |
| FlyShare henkilöstön osakesäästöohjelmista myönnetyt osakkeet | 940 | 22 340 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | 127 824 023 | 127 856 947 |
| Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet | 312 092 | 279 168 |
| Osakkeiden lukumäärä yhteensä tilikauden lopussa | 128 136 115 | 128 136 115 |
Finnair Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli vuosien 2013 ja 2014 lopussa 75 442 904,30 euroa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Vuoden 2014 aikana yhtiön haltuun palautui 33 864 osaketta muutamalta osakepalkkiojärjestelmään 2010–2012 osallistujalta heidän työsuhteensa päättyessä.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Polttoaineen hintasuojaus | -142,3 | 11,8 |
| Polttoaineen valuuttasuojaus | 35,9 | -17,0 |
| Leasemaksujen suojaus | 15,0 | -1,6 |
| Tulevien leasemaksujen korkosuojaus | -2,5 | 0,0 |
| Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | -15,5 | -11,5 |
| Muuntoerot | 0,1 | -0,3 |
| Verovaikutus | 21,9 | 3,7 |
| Yhteensä | -87,4 | -15,0 |
| Milj. euroa | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 Myöhemmin | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Polttoaineen hintasuojaus | -104,2 | -38,1 | -142,3 | |||
| Polttoaineen valuuttasuojaus | 27,7 | 8,1 | 35,9 | |||
| Leasemaksujen suojaus | 8,5 | 6,5 | 15,0 | |||
| Tulevien leasemaksujen korkosuojaus | -2,5 | -2,5 | ||||
| Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot |
-15,5 | -15,5 | ||||
| Muuntoerot | 0,1 | 0,1 | ||||
| Verovaikutus | 17,2 | 4,7 | 21,9 | |||
| Yhteensä | -68,8 | -18,8 | 0,1 | -87,4 |
Omaan pääomaan sisältyy vuonna 2012 nostettua hybridilainaa 120 miljoonaa euroa. Lainan korko on kiinteä 8,875 prosenttia vuodessa ensimmäiset neljä vuotta ja sen jälkeen vaihtuva ja vähintään 11,875 prosenttia vuodessa. Finnairilla on oikeus viivästyttää hybridilainan koronmaksu, mikäli se ei maksa osinkoa tai muuta hyvitystä osakepääomalle. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa ne neljän vuoden kuluttua liikkeeseen laskusta. Hybridilaina on vakuudeton ja muita velkasitoumuksia heikommassa etuoikeusasemassa. Hybridilainan velkakirjan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kaupankäynnillä painotettuun keskihintaan.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos, milj. euroa | -82,7 | 22,6 |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot, milj. euroa | -8,5 | -8,5 |
| Keskimääräinen painotettu osakemäärä, milj. kpl | 127,8 | 128,1 |
| Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos, euroa | -0,71 | 0,11 |
| Omien osakkeiden vaikutus | 0,00 | 0,00 |
| Tilikauden tulos/osake, euroa* | -0,65 | 0,18 |
* ilman oman pääoman ehtoisen hybridilainan korkokulujen vaikutusta verojen jälkeen
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2014 ei makseta osinkoa. Yhtiökokous päätti 27.3.2014, että vuodelta 2013 ei maksettu osinkoa. Yhtiökokous päätti 27.3.2013 jakaa osinkoa 0,10 euroa osaketta kohti. Kokonaisosingon määrä oli 12,7 miljoonaa euroa ja se perustui rekisteröityjen osakkeiden määrään 3.4.2013. Osingot maksettiin 10.4.2013.
| Milj. euroa | 31.12.2014 | |
|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta tilikauden lopussa | 37,7 | |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 250,5 | |
| Käyvän arvon rahasto | -85,2 | |
| Tilikauden tulos | -53,8 | |
| Yhteensä | 149,2 |
Konsernin tuloslaskelman verokulu poikkeaa Suomen nimellisen verokannan 20,0 % (24,5 %) mukaan lasketusta verosta seuraavasti:
Muihin liitetietoihin on koottu kaikki liitetiedot, jotka eivät liity erityisesti mihinkään aikaisemmissa liitteissä käsiteltyihin asiakokonaisuuksiin.
Tilikauden tulokseen sisältyvä tulovero koostuu konsernin kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien tuloverosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin.
Laskennalliset verot kirjataan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettua tulevien vuosien verokantaa käyttäen. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä, poistoista, johdannaissopimusten uudelleenarvostuksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotappioista. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan veroa vain, mikäli niistä tiedetään aiheutuvan veroseuraamuksia.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan (netotetaan), kun ne liittyvät saman veronsaajan perimiin veroihin, ja ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään.
Tappioista johtuvien laskennallisten verojen hyödyntäminen edellyttää johdon arviota liiketoiminnan tulevasta kehityksestä.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -0,2 | -0,2 |
| Aiempia tilikausia koskevat oikaisut | -0,5 | -0,8 |
| Laskennalliset verot | 17,3 | -2,9 |
| Yhteensä | 16,5 | -3,9 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | -99,1 | 26,8 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 19,8 | -6,6 |
| Verokantamuutoksen vaikutus | 0,0 | 3,7 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | -0,6 | -1,0 |
| Verovapaat tulot | 0,5 | 0,4 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -2,6 | -0,5 |
| Aiempia tilikausia koskevat oikaisut | -0,5 | 0,1 |
| Tuloverot yhteensä | 16,5 | -3,9 |
| Efektiivinen verokanta | -16,7 % | 14,5 % |
Tuloslaskelman mukainen verokanta oli -16,7 % (14,5 %). Verokantaan 2014 vaikutti Flybe Nordic -konsernin lainasaamisesta ja siihen liittyvistä korkosaamisista tehty 10,8 miljoonan euron alaskirjaus. Siitä aiheutunut verovaikutus -2,1 miljoonaa euroa sisältyy vähennyskelvottomiin kuluihin. Lisätietoa alaskirjauksesta löytyy liitetiedosta 1.6 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä sekä 6.2 Lähipiiritapahtumat.
Suomen tuloverokanta laski tilikauden 2014 alussa 24,5 %:sta 20 %:iin. Verokantamuutos vaikutti positiivisesti jo vuoden 2013 tuloslaskelman veroihin laskennallisten verojen uudelleenarvostamisen myötä, mikä aiheutti vertailukaudelle 4,5 miljoonan eron positiivisen kertaluonteisen vaikutuksen. Vertailukauden verot on oikaistu lentokoneen moottoreiden laskentakäytännön muutoksesta johtuen (ks. tarkemmin liite 6.5).
Konserni on arvioinut laskennallisten verosaamisten luonnetta ja luokittelua, ja todennut niiden täyttävän IAS 12:n mukaiset netottamisen kriteerit niiltä osin, kuin on kyse verosaamisista ja -veloista samalle veronsaajalle. Näiden osalta taseen laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu, ja vertailukaudet on oikaistu vastaavasti.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana:
| Milj. euroa | 2013 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
2014 |
|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||
| Vahvistetut tappiot | 58,6 | 1,6 | 2,1 | 62,3 |
| Työsuhde-etuudet | 2,2 | 2,1 | 0,8 | 5,1 |
| Rahoitusleasing | 0,6 | -0,6 | 0,0 | |
| Kiinteiden kulujen aktivointi | 1,0 | -1,0 | 0,0 | |
| Omien lentokoneiden moottorihuoltojen laskentaperiaatteen muutos 2014 |
3,4 | -3,4 | 0,0 | |
| Muut väliaikaiset erot | 2,1 | 0,5 | 2,7 | |
| Johdannaisten arvostus käypään arvoon | 1,3 | 17,4 | 18,7 | |
| Yhteensä | 69,2 | -0,7 | 20,3 | 88,8 |
| Netotettu laskennallisesta verovelasta | -69,2 | -55,0 | ||
| Laskennalliset verosaamiset, netto | 0,0 | 33,8 | ||
| Laskennalliset verosaamiset, jotka ovat hyödynnettävissä yli 12 kk:n kuluttua |
0,6 | 0,6 |
| Milj. euroa | 2013 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
2014 |
|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Käyttöomaisuus | 68,4 | -16,6 | 51,8 | |
| Rahoitusleasing | 2,8 | -0,6 | 2,2 | |
| Muut väliaikaiset erot | 1,3 | -0,3 | 1,0 | |
| Yhteensä | 72,6 | -17,5 | 55,0 | |
| Netotettu laskennallisesta verosaamisesta | -69,2 | -55,0 | ||
| Laskennalliset verovelat, netto | 3,4 | 0,0 | ||
| Laskennalliset verovelat, joiden odotetaan realisoituvan yli 12 kk:n kuluttua |
69,6 | 52,8 |
Vahvistetut tappiot vanhenevat aikaisintaan 5–10 vuoden kuluttua.
Mikäli ulkomaiset tytäryritykset maksaisivat osinkoina voittovaransa, aiheutuisi tästä 0,4 miljoonan euron (0,4) verovaikutus.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2013 aikana:
| Milj. euroa | 2012 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
2013 |
|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||
| Vahvistetut tappiot | 69,6 | -12,4 | 1,5 | 58,6 |
| Työsuhde-etuudet | 0,0 | -0,6 | 2,7 | 2,2 |
| Rahoitusleasing | 0,9 | -0,3 | 0,6 | |
| Kiinteiden kulujen aktivointi | 1,1 | -0,1 | 1,0 | |
| Omien lentokoneiden moottorihuoltojen laskentaperiaatteen muutos 2014 |
8,3 | -4,9 | 3,4 | |
| Leasingkoneiden raskashuolto- ja moottoreiden huoltovarauksen laskentaperiaatteen muutos 2009/2010 |
1,0 | -1,0 | 0,0 | |
| Finnair Plus laskentaperiaatteen muutos 2009 | 1,5 | -1,5 | 0,0 | |
| Muut väliaikaiset erot | 3,4 | -1,3 | 2,1 | |
| Johdannaisten arvostus käypään arvoon | 0,1 | 1,2 | 1,3 | |
| Yhteensä | 85,9 | -22,2 | 5,4 | 69,2 |
| Netotettu laskennallisesta verovelasta | -85,9 | -69,2 | ||
| Laskennalliset verosaamiset, netto | 0,0 | 0,0 | ||
| Laskennalliset verosaamiset, jotka ovat | ||||
| hyödynnettävissä yli 12 kk:n kuluttua | 8,5 | 0,6 |
| Milj. euroa | 2012 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
2013 |
|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Käyttöomaisuus | 83,9 | -15,5 | 68,4 | |
| Työsuhde-etuudet | -0,9 | -2,4 | 3,3 | 0,0 |
| Muut väliaikaiset erot | 5,6 | -1,5 | 4,1 | |
| Johdannaisten arvostus käypään arvoon | 3,0 | -3,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 91,6 | -19,3 | 0,3 | 72,6 |
| Netotettu laskennallisesta verosaamisesta | -85,9 | -69,2 | ||
| Laskennalliset verovelat, netto | 5,7 | 3,4 | ||
| Laskennalliset verovelat, joiden odotetaan | ||||
| realisoituvan yli 12 kk:n kuluttua | 88,6 | 69,6 |
Finnair-konsernin lähipiiriin kuuluvat sen tytäryhtiöt, johto, osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset sekä Finnairin eläkesäätiö. Tytäryhtiöt on esitelty liitteessä 1.3 ja osakkuus- ja yhteisyritykset liitteessä 1.6. Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.
Suomen valtio omistaa 55,8 % (55,8 %) Finnairin osakkeista. Kaikki liiketoimet Finnairin ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti.
Osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tavaroiden ja palvelujen myynnit | ||
| Osakkuusyhtiöt | 1,4 | 4,7 |
| Yhteisyritykset | 59,9 | 60,8 |
| Eläkesäätiö | 0,1 | |
| Tavaroiden ja palvelujen ostot | ||
| Osakkuusyhtiöt | 20,8 | 20,3 |
| Yhteisyritykset | 228,3 | 85,5 |
| Eläkesäätiö | 4,6 | |
| Rahoituskulut | ||
| Yhteisyritykset | 10,8 | |
| Saamiset | ||
| Pitkäaikaiset saamiset yhteisyrityksiltä | 9,9 | |
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyhtiöiltä | 1,5 | 3,1 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteisyrityksiltä | 7,3 | 32,9 |
| Velat | ||
| Pitkäaikaiset velat yhteisyrityksille | 8,2 | 9,7 |
| Pitkäaikaiset velat eläkesäätiölle | 25,3 | 10,5 |
| Lyhytaikaiset velat osakkuusyhtiöille | 4,7 | 3,5 |
| Lyhytaikaiset velat yhteisyrityksille | 3,4 | |
| Vastuusitoumukset | ||
| Yhteisyritysten puolesta annetut takaukset | 2,0 | 2,0 |
Lähipiirin kanssa toteutetut transaktiot tehdään markkinaehtoisesti, ja vastaavat ehdoiltaan riippumattomien osapuolien kanssa tehtäviä liiketoimia. Johdon palkkiot on esitetty liitetiedossa 3.8. Johdolle ei ole myönnetty lainoja eikä johdon kanssa ole tehty muita liiketoimia. Tilikaudella 2014 Finnair on kirjannut alas 10,8 miljoonaa euroa (pääomalaina ja korko) ja 11,3 miljoonaa euroa (ennakkomaksu- ja muut operatiiviset saamiset) liittyen yhteisyritys Flybe Nordic -konserniin.
Finnairin eläkesäätiö on erillinen juridinen yksikkönsä, joka tarjoaa lähinnä etuuspohjaista lisäeläketurvaa Finnairin henkilöstölle, ja hallinnoi säätiön varallisuutta. Säätiö omistaa Finnairin ulkona olevista osakkeista n. 0,1 % (0,1 %). Säätiön omistamat kiinteistöt on pääosin vuokrattu Finnairille. Vuonna 2014 ja 2013 Finnair ei maksanut eläkesäätiölle kannatusmaksuja. Eläkevastuu tilikauden lopussa oli 25,3 miljoonaa euroa (10,5).
Finnair raportoi vain sellaiset riita-asiat, joiden intressi on vähintään 400 000 euroa ja joita ei ole katettu vakuutuksella. 31.12.2014 ei ollut vireillä kyseeseen tulevia riita-asioita.
Tilikauden 2015 alussa Finnair solmi StaffPoint Holding Oy:n ja Oy G.W. Sohlberg Ab:n kanssa aiesopimuksen, jonka mukaan Flybe UK Ltd:n 60 %:n osuus Flybe Nordicin osakekannasta siirtyisi StaffPointille ja GWS:lle. Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan tammikuussa 2015. Katso lisätietoja liitteestä 1.6 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.
Finnair on muuttanut lentokoneidensa moottoreiden huoltokustannusten laskentakäytäntöä. Vuoden 2014 alusta lähtien Finnair aktivoi moottoreiden performanssihuollon ja käyttöaikarajoitteisten osien huoltojen kustannukset taseeseen ja tekee huoltokuluista poistot moottoreiden huoltojakson aikana. Aikaisemmin huoltokustannukset on kirjattu kuluksi niiden syntymishetkellä.
Laskentakäytännön muutos pienentää huoltokustannuksiin liittyvää volatiliteettia, mikä parantaa tuloksen ennustettavuutta ja vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Muutos myös parantaa vertailukelpoisuutta muihin lentoyhtiöihin nähden, koska muutettu laskentakäytäntö vastaa kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n tekemän tutkimuksen perusteella alan yleistä käytäntöä. Laskentakäytännön muutos kohdistuu kokonaisuudessaan Lentoliikenne-segmenttiin.
Lisäksi konserni on arvioinut laskennallisten verosaamisten ja -velkojen luonnetta ja luokittelua, ja todennut niiden täyttävän IAS 12:n mukaiset netottamisen kriteerit niiltä osin kuin kyse on verosaamisista ja -veloista samalle veronsaajalle. Näiden osalta taseen laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu, ja vertailukaudet on oikaistu vastaavasti. Lisätietoa laskennallisten verojen netottamisesta löytyy liitetiedosta 6.1 Tuloverot.
| Milj. euroa | Raportoitu | Muutos | Oikaistu |
|---|---|---|---|
| Lentokaluston huoltokulut | -161,2 | 35,3 | -125,8 |
| Poistot | -122,1 | -18,6 | -140,7 |
| Toiminnallinen liiketulos, EBIT | -4,8 | 16,7 | 11,9 |
| Tuloverot | 1,0 | -4,9 | -3,9 |
| Kauden tulos | 11,0 | 11,9 | 22,9 |
| 1.1.2013 | 31.12.2013 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Raportoitu | Muutos | Oikaistu | Raportoitu | Muutos | Oikaistu |
| Aineelliset hyödykkeet | 1 362,6 | -33,9 | 1 328,7 | 1 309,8 | -17,2 | 1 292,6 |
| Laskennalliset verosaamiset | 77,6 | -77,6 | 0,0 | 65,8 | -65,8 | 0,0 |
| Vaikutus varoihin | -111,5 | -83,0 | ||||
| Oma pääoma | 775,3 | -25,6 | 749,7 | 691,8 | -13,8 | 678,0 |
| Laskennalliset verovelat | 91,6 | -85,9 | 5,7 | 72,6 | -69,2 | 3,4 |
| Vaikutus omaan pääomaan ja velkoihin | -111,5 | -83,0 |
| Milj. euroa | Liite | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 1 972,7 | 2 012,7 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 44,5 | 37,6 |
| Liiketoiminnan tuotot yhteensä | 2 017,1 | 2 050,3 | |
| Materiaalit ja palvelut | 4 | 1 107,6 | 1 125,9 |
| Henkilöstökulut | 5 | 261,7 | 272,9 |
| Poistot | 6 | 5,3 | 8,1 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | 809,1 | 718,4 |
| Liiketoiminnan kulut yhteensä | 2 183,7 | 2 125,3 | |
| Liiketulos | -166,6 | -75,0 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 8 | -32,1 | 30,2 |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | -198,7 | -44,8 | |
| Satunnaiset erät | 9 | 136,0 | 103,6 |
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -62,7 | 58,8 | |
| Tilinpäätössiirrot | 10 | 0,2 | 0,2 |
| Tuloverot | 11 | -8,7 | 21,3 |
| Tilikauden tulos | -53,8 | 37,7 |
| Milj. euroa | Liite | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 12 | 12,7 | 12,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 13 | 41,2 | 39,7 |
| Sijoitukset | 14 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 449,1 | 449,1 | |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 4,7 | 15,4 | |
| Muut sijoitukset | 0,4 | 0,4 | |
| Laina- ja muut saamiset | 15 | 12,0 | 24,7 |
| Laskennalliset verosaamiset | 16 | 73,2 | 44,2 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 593,2 | 585,5 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Lyhytaikaiset saamiset | 17 | 741,7 | 915,0 |
| Rahoitusarvopaperit | 18 | 332,8 | 335,5 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 19 | 88,7 | 118,2 |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 1 163,1 | 1 368,7 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 1 756,3 | 1 954,1 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 20 | ||
| Osakepääoma | 75,4 | 75,4 | |
| Ylikurssirahasto | 24,7 | 24,7 | |
| Vararahasto | 147,7 | 147,7 | |
| Käyvän arvon rahasto | -85,2 | -4,2 | |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 250,5 | 250,5 | |
| Edellisten tilikausien tulos | 37,7 | 0,0 | |
| Tilikauden tulos | -53,8 | 37,7 | |
| Oma pääoma yhteensä | 397,1 | 531,9 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 21 | 8,9 | 9,1 |
| Pakolliset varaukset | 22 | 87,2 | 94,0 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 23 | 304,9 | 322,3 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 24 | 958,3 | 996,8 |
| Vieras pääoma yhteensä | 1 263,2 | 1 319,1 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 1 756,3 | 1 954,1 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tilikauden tulos ennen satunnaisia eriä | -198,7 | -44,8 |
| Poistot | 5,3 | 8,1 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | 42,2 | -39,7 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 32,1 | -30,2 |
| Käyttöpääoman muutos | -21,1 | -18,9 |
| Maksetut korko- ja muut rahoituskulut | -23,5 | -26,6 |
| Saadut korko- ja muut rahoitustuotot | 16,6 | 12,0 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -147,2 | -140,0 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -7,5 | -3,6 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 0,3 | 0,0 |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 0,0 | 54,1 |
| Saadut osingot | 0,0 | 5,1 |
| Laina- ja muiden saamisten muutos | 53,2 | 26,4 |
| Investointien nettorahavirta | 46,0 | 82,0 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 0,0 | 150,0 |
| Lainojen takaisinmaksut ja muutokset | -34,6 | -71,1 |
| Hybridilainan takaisinmaksut | 0,0 | -52,4 |
| Saadut konserniavustukset | 103,6 | 74,8 |
| Omien osakkeiden osto | 0,0 | -1,7 |
| Maksetut osingot | 0,0 | -12,7 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 69,0 | 87,0 |
| Rahavirtojen muutos | -32,2 | 28,9 |
| Rahavarojen muutos | ||
| Rahavarat tilikauden alussa | 453,6 | 424,7 |
| Rahavirtojen muutos Rahavarat tilikauden lopussa |
-32,2 421,5 |
28,9 453,6 |
Finnair Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot ovat taseessa maksupäivän kurssiin. Myyntisaamisten ja ostovelkojen arvostamisesta syntyneet kurssierot on käsitelty liikevaihdon ja liiketoiminnan muiden kulujen oikaisuerinä. Muiden saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssierot on esitetty rahoituksen kurssieroissa.
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair käyttää valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisia pienentämään riskejä, jotka johtuvat yhtiön valuuttamääräisistä ostosopimuksista, ennakoiduista ostoista ja myynneistä ja tulevista lentopetroliostoista. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin kirjanpitolain 5:2 a §:n mukaisesti. Johdannaissopimuksiin ja suojauslaskentaan liittyviä laadintaperiaatteita kuvataan tarkemmin konsernin laadintaperiaatteissa kohdassa 5.8 Johdannaiset.
Finnairin rahoitusvarat jaotellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat (kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät) rahoitusvarat ja -velat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon nimellisarvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat ja -velat esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa.
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko olemassa mitään objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä lainoista ja muista saamisista tai eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Muut rahoitusvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon. Muut rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia, siirtosaamisia ja muita pitkäaikaisia saamisia kuten lainasaamisia, muita osakkeita ja osuuksia sekä lentokonevuokrien takuutalletuksia. Muut rahoitusvelat sisältävät ostovelkoja ja siirtovelkoja.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Pysyvien vastaavien tasearvot perustuvat alkuperäisiin suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyihin hankintamenoihin. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat seuraaviin omaisuuden odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
Tietokoneohjelmiin liittyviä merkittäviä kehittämishankkeita lukuun ottamatta tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi. Lentokoneiden, järjestelmien ja liikennöinnin teknologian tutkimus- sekä kehittämistyö suoritetaan pääosin valmistajien toimesta.
Lentokaluston leasingmaksut ovat merkittävät. Vuosittaiset leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Sopimusten mukaiset tulevina vuosina erääntyvät lentokaluston leasingmaksut on esitetty taseen ulkopuolisina erinä liitetiedoissa.
Satunnaiset erät sisältävät varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tuotot ja kulut kuten konserniavustukset.
Tilinpäätöksissä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus, poistoero, esitetään taseen erässä tilinpäätössiirtojen kertymä ja sen muutos tuloslaskelmassa erässä tilinpäätössiirrot.
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos.
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty pääosin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa ja lisäeläketurva Finnairin eläkesäätiössä ja osittain kotimaisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkesäätiö on lisäeläketurvan osalta suljettu vuonna 1992 lukuun ottamatta liikennelentäjiä. Finnairin eläkesäätiön eläkevastuu on katettu lisäeläketurvan osalta täysin. Eläkevastuita koskevia tietoja on esitetty liitetiedossa 25 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut.
Taseen pakollisissa varauksissa ja tuloslaskelman kuluissa esitetään vastaisuudessa toteutuvia sopimusperusteisia tai muuten sitovia velvoitteita, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida.
Yhtiöllä on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja moottorit tietyssä huoltotasossa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi yhtiö on kirjannut varauksia perustuen huoltojakson lennettyihin tunteihin.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Liikevaihto toimialoittain | ||
| Lentoliikenne | 1 972,7 | 2 012,7 |
| Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain lentoreittien perusteella, % liikevaihdosta |
||
| Suomi | 18 % | 17 % |
| Eurooppa | 39 % | 38 % |
| Muut | 43 % | 45 % |
| Yhteensä | 100 % | 100 % |
| Liiketulos liiketoiminta-alueittain | ||
| Lentoliikenne | -166,6 | -75,0 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 35,7 | 28,5 |
| Muut tuotot | 8,8 | 9,1 |
| Yhteensä | 44,5 | 37,6 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Maaselvitys- ja cateringkulut | 182,7 | 179,3 |
| Polttoainekulut | 643,0 | 667,4 |
| Lentokaluston huoltokulut | 190,8 | 183,5 |
| Tietohallintokulut | 46,0 | 48,0 |
| Muut erät | 45,0 | 47,7 |
| Yhteensä | 1 107,6 | 1 125,9 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 213,7 | 220,0 |
| Eläkekulut | 35,6 | 36,4 |
| Muut henkilösivukulut | 12,5 | 16,5 |
| Yhteensä | 261,7 | 272,9 |
| Johdon palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa | 1,0 | 0,9 |
| Hallitus | 0,4 | 0,4 |
| Henkilöstö keskimäärin | ||
| Lentoliikenne | 3 396 | 3 436 |
| Muut toiminnot | 157 | 139 |
| Yhteensä | 3 554 | 3 575 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Muista pitkävaikutteisista menoista | 3,5 | 5,4 |
| Rakennuksista | 0,9 | 0,8 |
| Muusta kalustosta | 0,9 | 1,8 |
| Yhteensä | 5,3 | 8,1 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lentokaluston leasemaksut | 240,0 | 238,9 |
| Lentokapasiteetin muut vuokrat | 96,7 | 93,0 |
| Toimitila- ja muut vuokrat | 33,6 | 30,3 |
| Liikennöimismaksut | 225,3 | 218,3 |
| Myynti- ja markkinointikulut | 54,5 | 59,5 |
| Muut kulut | 159,0 | 78,4 |
| Yhteensä | 809,1 | 718,4 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 0,0 | 4,0 |
| Muilta | 0,0 | 1,1 |
| Yhteensä | 0,0 | 5,1 |
| Korkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 9,9 | 10,6 |
| Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | 0,0 | 0,6 |
| Muilta | 2,0 | 2,0 |
| Yhteensä | 12,0 | 13,3 |
| Muut rahoitustuotot ja fuusiovoitot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 0,0 | 8,4 |
| Muilta | 0,0 | 1,1 |
| Yhteensä | 0,0 | 9,4 |
| Myyntivoitot osakkeista | 0,0 | 35,2 |
| Korkokulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | -1,3 | -1,6 |
| Muille | -19,4 | -20,1 |
| Yhteensä | -20,7 | -21,6 |
| Muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | 0,0 | -6,1 |
| Muille | -23,1 | -2,9 |
| Yhteensä | -23,1 | -9,0 |
| Kurssierot | -0,2 | -2,2 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -32,1 | 30,2 |
Muut rahoituskulut sisältää Finnair Oyj:n yhteisyrityksen Flybe Nordic Ab -konsernin pääomalaina- ja korkosaamisen (10,8) ja osakesijoituksen alaskirjauksen (10,7).
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Saadut konserniavustukset | 136,0 | 103,6 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Poistoeron muutos | 0,2 | 0,2 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -16,9 | -15,5 |
| Tuloverot satunnaisista eristä | 27,2 | 25,4 |
| Laskennallisten verojen muutos | -19,0 | 11,5 |
| Yhteensä | -8,7 | 21,3 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 1.1. | 42,6 | 39,1 |
| Lisäykset | 4,1 | 0,4 |
| Fuusion vaikutus | 0,0 | 5,0 |
| Vähennykset | -0,3 | -1,8 |
| Hankintameno 31.12. | 46,5 | 42,6 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -30,6 | -25,9 |
| Vähennykset | 0,2 | 1,8 |
| Fuusion vaikutus | 0,0 | -1,1 |
| Tilikauden poistot | -3,5 | -5,4 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -33,9 | -30,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 12,7 | 12,0 |
| 51,0 51,0 -19,3 |
8,3 1,0 -1,0 8,3 -5,2 |
4,1 2,3 6,5 0,0 |
64,1 3,3 -1,0 66,5 |
|---|---|---|---|
| -24,5 | |||
| 0,8 | 0,8 | ||
| -0,9 | -0,8 | -1,7 | |
| -20,2 | -5,2 | 0,0 | -25,3 |
| 30,8 | 3,2 | 6,5 | 41,2 |
| 2,8 |
| Milj. euroa | Maa-alueet | Rakennukset | Muu kalusto | Ennakot | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2013 | 0,0 | 0,0 | 8,5 | 0,0 | 8,5 |
| Lisäykset | 2,1 | 1,1 | 3,2 | ||
| Fuusion vaikutus | 0,7 | 51,0 | 3,0 | 3,0 | 57,8 |
| Vähennykset | -5,3 | -5,3 | |||
| Hankintameno 31.12.2013 | 0,7 | 51,0 | 8,3 | 4,1 | 64,1 |
| Kertyneet poistot 1.1.2013 | 0,0 | 0,0 | -6,5 | 0,0 | -6,5 |
| Vähennykset | 4,3 | 4,3 | |||
| Fuusion vaikutus | -18,4 | -2,3 | -20,7 | ||
| Poistot | -0,8 | -0,8 | -1,6 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2013 | 0,0 | -19,3 | -5,2 | 0,0 | -24,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 0,7 | 31,7 | 3,1 | 4,1 | 39,7 |
| Koneiden ja laitteiden osuus pysyvien vastaavien kirjanpitoarvosta 31.12.2013 |
3,0 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Konserniyritykset | ||
| Hankintameno 1.1. | 449,1 | 489,7 |
| Fuusion vaikutus | -40,6 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 449,1 | 449,1 |
| Osakkuus- ja yhteisyritykset | ||
| Hankintameno 1.1. | 15,4 | 13,1 |
| Fuusion vaikutus | 2,2 | |
| Osakkeiden arvonalentuminen | -10,7 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 4,7 | 15,4 |
| Osuudet muissa yrityksissä | ||
| Hankintameno 1.1. | 0,4 | 0,7 |
| Vähennykset | -0,4 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,4 | 0,4 |
| Osakkuus- ja yhteisyritykset | Emoyhtiön omistus-% |
|
|---|---|---|
| Suomen Ilmailuopisto Oy, Suomi | 49,5 | |
| Flybe Nordic, Ruotsi | 40,0 | |
| Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 1, Suomi | 28,3 |
| Konserniyritykset | Emoyhtiön omistus-% |
Emoyhtiön omistus-% |
|
|---|---|---|---|
| Finnair Cargo Oy, Suomi | 100,0 Kiinteistö Oy LEKO 8, Suomi | 100,0 | |
| Finnair Aircraft Finance Oy, Suomi | 100,0 IC Finnair Ltd, Iso-Britannia** | 100,0 | |
| Northport Oy, Suomi | 100,0 A/S Aero Airlines, Viro | 100,0 | |
| Finnair Technical Services Oy, Suomi | 100,0 Amadeus Finland Oy, Suomi | 95,0 | |
| Finnair Engine Services Oy, Suomi | 100,0 Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab, Suomi | 100,0 | |
| Finnair Flight Academy Oy, Suomi | 100,0 SMT Oy, Suomi | 100,0 | |
| Finnair Travel Retail Oy, Suomi | 100,0 Norvista Travel Ltd, Kanada | 100,0 | |
| LSG Sky Chefs Finland Oy, Suomi* | 100,0 FTS Financial Services Oy, Suomi | 100,0 | |
| Kiinteistö Oy Air Cargo Center 1, Suomi | 100,0 Backoffice Services Estonia Oü, Viro | 100,0 | |
* Tehdyn yhteistyösopimuksen ehtojen ja sopimukseen sisältyvän, koska tahansa käytettävän osto-option takia konsernilla ei ole yhtiössä määräysvaltaa.
** IC Finnair Ltd on Guernsayn saarilla toimiva jälleenvakuutustoimintaa harjoittava captive-yhtiö, jonka tulos verotetaan Suomessa.
Finnair Cargo Terminal Operations Oy sulautui Finnair Cargo Oy:öön 31.3.2014.
Finland Travel Bureau Oy sulautui SMT Oy:öön 30.9.2014.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Konserniyrityksiltä | 11,6 | 14,5 |
| Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | 0,0 | 9,9 |
| Muilta yrityksiltä | 0,4 | 0,2 |
| Yhteensä | 12,0 | 24,7 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset 1.1. | 44,2 | 66,2 |
| Tilikauden tuloksesta | -10,3 | -9,8 |
| Jaksotuseroista | 19,0 | -13,1 |
| Johdannaisten arvostuksesta käypään arvoon | 20,2 | 1,1 |
| Laskennalliset verosaamiset 31.12. | 73,2 | 44,2 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 43,5 | 33,7 |
| Siirtosaamiset | 140,0 | 106,2 |
| Muut saamiset | 329,3 | 379,9 |
| Yhteensä | 512,8 | 519,8 |
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 4,2 | 0,0 |
| Siirtosaamiset | 0,0 | 206,6 |
| Yhteensä | 4,2 | 206,6 |
| Lyhytaikaiset saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 91,4 | 109,1 |
| Siirtosaamiset | 105,7 | 69,1 |
| Muut saamiset | 27,5 | 10,3 |
| Yhteensä | 224,6 | 188,5 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 741,7 | 915,0 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset sijoitukset käypään arvoon | 332,8 | 335,5 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Konsernin pankkitileillä olevat varat ja alle kolmen kuukauden talletukset | 88,7 | 118,2 |
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Vara rahasto |
Käyvän arvon rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Edellisten tilikausien tulos |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 75,4 | 24,7 | 147,7 | -4,2 | 250,5 | 37,7 | 531,9 |
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos |
-80,9 | ||||||
| Osakeperusteiset maksut | -0,1 | ||||||
| Tilikauden tulos | -53,8 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2014 | 75,4 | 24,7 | 147,7 | -85,2 | 250,5 | -16,1 | 397,1 |
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Vara rahasto |
Käyvän arvon rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Edellisten tilikausien tulos |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1.2013 | 75,4 | 24,7 | 147,7 | 9,3 | 250,4 | 12,7 | 520,3 |
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos |
-13,6 | -13,6 | |||||
| Omien osakkeiden osto | -1,7 | -1,7 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | 1,9 | 1,9 | |||||
| Osingot | -12,7 | -12,7 | |||||
| Tilikauden tulos | 37,7 | 37,7 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2013 | 75,4 | 24,7 | 147,7 | -4,2 | 250,5 | 37,7 | 531,9 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Käyvän arvon rahasto | -85,2 | -4,2 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 250,5 | 250,5 |
| Edellisten tilikausien tulos | 37,7 | 0,0 |
| Tilikauden tulos | -53,8 | 37,7 |
| Yhteensä | 149,2 | 284,0 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Kertynyt poistoero 1.1. | 9,1 | 0,0 |
| Fuusion vaikutus | 0,0 | 9,3 |
| Poistoeron muutos | -0,2 | -0,2 |
| Kertynyt poistoero 31.12. | 8,9 | 9,1 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | 94,0 | 109,7 |
| Uudet varaukset | 31,4 | 21,9 |
| Varausten purku | -47,2 | -33,1 |
| Kurssierot | 8,8 | -4,5 |
| Varaukset 31.12. | 87,2 | 94,0 |
| Joista pitkäaikaista | 53,2 | 69,3 |
| Joista lyhytaikaista | 33,9 | 24,8 |
| Yhteensä | 87,2 | 94,0 |
Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2020 mennessä.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lainat konserniyrityksiltä | 1,0 | 1,0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 23,8 | 48,2 |
| Joukkovelkakirjalainat | 155,8 | 151,2 |
| Oman pääoman ehtoinen hybridilaina | 120,0 | 120,0 |
| Muut velat | 4,3 | 1,8 |
| Yhteensä | 304,9 | 322,3 |
| Korollisten velkojen erääntymisajat | ||
| 2015 | 24,5 | |
| 2016 | 23,8 | |
| 2017 | 0,0 | |
| 2018 | 150,0 | |
| 2019 | 0,0 | |
| 2020 ja myöhemmin | 120,0 | |
| Yhteensä | 318,3 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset velat konserniyrityksille | ||
| Ostovelat | 42,8 | 25,7 |
| Siirtovelat | 15,8 | 24,5 |
| Muut velat | 133,1 | 138,9 |
| Yhteensä | 191,7 | 189,1 |
| Lyhytaikaiset velat osakkuus- ja yhteisyrityksille | ||
| Ostovelat | 0,3 | 0,0 |
| Siirtovelat | 3,1 | 164,3 |
| Yhteensä | 3,4 | 164,3 |
| Lyhytaikaiset velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 24,5 | 10,5 |
| Yritystodistukset | 28,0 | 44,5 |
| Ostovelat | 49,1 | 52,8 |
| Siirtovelat | 648,2 | 514,2 |
| Muut velat | 13,3 | 21,5 |
| Yhteensä | 763,1 | 643,4 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 958,3 | 996,8 |
| Siirtovelat | ||
| Ennakkoon saadut lentolipputulot | 252,3 | 255,6 |
| Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut | 63,9 | 248,9 |
| Lomapalkat | 50,7 | 52,3 |
| Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus | 29,6 | 32,2 |
| Johdannaiset | 193,7 | 23,9 |
| Muut erät | 76,8 | 90,1 |
| Yhteensä | 667,1 | 703,0 |
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Takaukset ja vastuusitoumukset | ||
| Konserniyritysten puolesta | 253,9 | 571,3 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta | 2,0 | 2,0 |
| Muiden yritysten puolesta | 0,2 | 0,3 |
| Yhteensä | 256,1 | 573,5 |
| Lentokoneiden vuokrasopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavan vuoden aikana | 227,7 | 223,6 |
| 1–5 vuoden kuluessa | 1 047,6 | 658,3 |
| Myöhemmin | 259,1 | 139,9 |
| Yhteensä | 1 534,4 | 1 021,7 |
Emoyhtiö on vuokrannut lentokaluston kokonaan omistamaltaan tytäryhtiöltä.
| Milj. euroa | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Muista vuokrasopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavan vuoden aikana | 27,8 | 27,5 |
| 1–5 vuoden kuluessa | 83,9 | 80,9 |
| Myöhemmin | 141,8 | 140,0 |
| Yhteensä | 253,5 | 248,4 |
| Eläkevastuut | ||
| Eläkesäätiön kokonaisvastuu | 328,8 | 317,8 |
| Lakisääteistä osuutta katettu | - | - |
| Lisäetuusosuutta katettu | -328,8 | -317,8 |
| Eläkesäätiön vastuusta kattamatta | 0,0 | 0,0 |
| Vastuu yhtiön suoraan maksamista eläkkeistä | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,0 | 0,0 |
| 31.12.2014 | 31.12.2013 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo |
| Valuuttajohdannaiset | ||||
| Polttoaineen valuuttasuojaus | 385,4 | 35,9 | 370,5 | -17,0 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 385,4 | 35,9 | 370,5 | -17,0 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, termiinit | 370,4 | 29,5 | 407,9 | 2,4 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, ostetut optiot |
110,2 | 7,1 | 149,8 | 16,1 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, myydyt optiot |
178,0 | -3,0 | 169,5 | -0,8 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 658,5 | 33,6 | 727,2 | 17,7 |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä | 1 043,9 | 69,5 | 1 097,7 | 0,7 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 534 700 | -142,3 | 563 550 | 11,8 |
| Sähköjohdannaiset, MWh | 30 220 | 0,0 | 17 568 | 0,0 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | -142,3 | 11,8 | ||
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 33 500 | -8,6 | 18 000 | 0,8 |
| Ostetut lentopetrolioptiot, tonnia | 162 500 | 0,1 | 201 000 | 3,4 |
| Myydyt lentopetrolioptiot, tonnia | 171 500 | -39,3 | 201 000 | -1,1 |
| Sähköjohdannaiset, MWh | 46 904 | -0,3 | 71 100 | -0,5 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | -48,1 | 2,6 | ||
| Hyödykejohdannaiset yhteensä | -190,4 | 14,4 | ||
| Korkojohdannaiset | ||||
| Koronvaihtosopimukset | 150,0 | 5,8 | 150,0 | 1,2 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 150,0 | 5,8 | 150,0 | 1,2 |
| Koronvaihtosopimukset | 25,0 | -0,1 | 25,0 | -0,5 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 25,0 | -0,1 | 25,0 | -0,5 |
| Korkojohdannaiset yhteensä | 175,0 | 5,8 | 175,0 | 0,7 |
| Osakejohdannaiset | ||||
| Ostetut osakeoptiot | 3,0 | 0,7 | ||
| Myydyt osakeoptiot | 3,0 | -0,1 | ||
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 6,0 | 0,6 | 0,0 | 0,0 |
| Osakejohdannaiset yhteensä | 6,0 | 0,6 | 0,0 | 0,0 |
| Johdannaiset yhteensä | -114,5 | 15,8 |
Liiketulos ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia, huoltovarausten valuuttakurssimuutoksia ja kertaluonteisia eriä
Kertaluonteiset erät: Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, rakennejärjestelyihin liittyvät ja muut kertaluonteiset erät
Toiminnallinen EBITDAR: Toiminnallinen liiketulos + poistot + lentokaluston leasemaksut
Oma pääoma: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus
Bruttoinvestoinnit: Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ilman ennakkomaksuja
Sijoitettu pääoma keskimäärin: Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)
Korollinen nettovelka: Korolliset velat - muut lyhytaikaiset rahoitusvarat - rahavarat
Osakekohtainen tulos: Tilikauden tulos - oman pääoman ehtoisen lainan korkokulut verojen jälkeen Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä
Oma pääoma/osake: Oma pääoma Osakeantioikaistu osakemäärä tilikauden lopussa
Osinko tuloksesta, %: Osinko/osake x 100 Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto, %: Osinko/osake x 100 Osakkeen hinta tilikauden lopussa
Liiketoiminnan rahavirta/osake: Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä
Hinta/voitto-suhde (P/E): Osakkeen hinta tilikauden lopussa Tulos/osake
Omavaraisuusaste, %: Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %:
Korollinen nettovelka x 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus
Oikaistu nettovelkaantumisaste, %: Korollinen nettovelka + 7 x lentokaluston leasemaksut x 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus
Oman pääoman tuotto (ROE), %: Tilikauden tulos x 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %: Tulos ennen veroja + rahoituskulut x 100 Sijoitettu pääoma keskimäärin
Tarjotut henkilökilometrit (ASK): Tarjottujen paikkojen lukumäärä x lennetyt kilometrit
Myydyt henkilökilometrit (RPK): Matkustajien lukumäärä x lennetyt kilometrit
Matkustajakäyttöaste, %: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
Tarjotut tonnikilometrit (ATK): Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotut tonnit x lennetyt kilometrit
Myydyt tonnikilometrit (RTK): Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa x lennetyt kilometrit
Kokonaiskäyttöaste, %: Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnikilometreistä
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä, RASK: Lentoliikenteen tuotot + rahtitilaveloitus + belly-rahtitoiminnan toiminnallinen tulos
Tarjotut henkilökilometrit
Yksikkökustannukset tarjotulta henkilökilometriltä, CASK: Lentoliikenteen kulut - muut lentotoiminnan tuotot lentotoiminnan tukipalveluiden toiminnallinen tulos
Tarjotut henkilökilometrit
Yksikkökustannukset ilman polttoainetta tarjotulta henkilökilometriltä, CASK excl. fuel: Lentoliikenteen kulut - muut lentotoiminnan tuotot lentotoiminnan tukipalveluiden toiminnallinen tulos polttoainekulut
Tarjotut henkilökilometrit
Tilinpäätöksen 31.12.2014 mukaan Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat ovat 149 223 743,79 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei osinkoa jaeta ja tilikauden tulos siirretään edellisten tilikausien voittovaroihin.
Helsingissä 10. päivänä helmikuuta 2015
Finnair Oyj:n hallitus
Klaus Heinemann Harri Kerminen
Maija-Liisa Friman Jussi Itävuori Gunvor Kronman
Jaana Tuominen Nigel Turner
Pekka Vauramo Finnair Oyj:n toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 10. päivänä helmikuuta 2015
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Mikko Nieminen KHT
Olemme tilintarkastaneet Finnair Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 10. päivänä helmikuuta 2015
KHT-yhteisö
Mikko Nieminen KHT
| Tasekirja | paperimuodossa | |
|---|---|---|
| Päivä- ja pääkirja | sähköisessä muodossa | |
| Reskontraerittelyt | sähköisessä muodossa | |
| Pankkitositteet | paperitositteina ja sähköisessä muodossa | tositelajit 42, 43, 68, 69, 70 ja YI |
| Myyntilaskut | paperitositteina ja sähköisessä muodossa | tositelajit 30, 31, 40, 41, XV, XW, YJ ja YW |
| Lentolipputositteet | sähköisessä muodossa | tositelajit SC, SE, SF, SH, SI, SJ, SM, SN, SO, SR,SS ja ST |
| Ostolaskut | paperitositteina ja sähköisessä muodossa | tositelajit 63, 64, 66, 67, YA, YM, YN, YP, YT, YU ja YX |
| Palkkatositteet | paperitositteina ja sähköisessä muodossa | tositelajit XQ ja YV |
| Matka- ja kululaskut | sähköisessä muodossa | tositelaji YQ |
| Rahoitustositteet | paperitositteina ja sähköisessä muodossa | tositelajit XK ja XM |
| Käyttöomaisuustositteet | paperitositteina ja sähköisessä muodossa | tositelajit AA ja AF |
| Finnair Plus tositteet | sähköisessä muodossa | tositelaji XY |
| Muistiotositteet | paperitositteina ja sähköisessä muodossa | tositelajit 10, 11, 13, 14, 16, 17, 18, 19, 20, 23, 24, XX ja YY |
| Clearing-tositteet | sähköisessä muodossa | tositelajit 22 ja SU |
Riskienhallinta ja suurimmat riskit Palkka- ja palkkioselvitys 2014
Hallitus Johtoryhmä GRI-tunnusluvut
GRI
Säännökset 2 Hallintoelimet 2 Yhtiökokous 3 Osakkeenomistajien nimitystoimikunta 3 Hallitus 4 Hallituksen valiokunnat 5 Yhtiön johtaminen 7 Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet 9 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleinen kuvaus 9 Valvontaympäristö 9 Riskien arviointi 9 Valvontatoimenpiteet 10 Tiedotus ja viestintä 10 Seuranta ja kehittäminen 11 Sisäinen tarkastus 11 Compliance 11
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu vuonna 2010 julkaistun Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti. Selvityksessä kuvataan Finnairin hallintoelimet ja -hallinnointiperiaatteet. Finnair noudattaa hallinnointikoodia ilman poikkeuksia.
Suomalaisten listayhtiöiden hallinnointia koskevat pääasialliset normit ovat Suomen osakeyhtiölaki, arvopaperimarkkinalaki, Finanssivalvonnan ohjeet ja määräykset, Nasdaq Helsingin antamat listayhtiöitä koskevat säännöt ja ohjeet sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi. Finnair noudattaa kaikkia edellä mainittuja normeja. Finnairin hallinnointia ohjaavat lisäksi sen yhtiöjärjestys ja yhtiön määrittelemät periaatteet, politiikat ja ohjeet.
Finnairin yhtiöjärjestys, kaikki julkaistut toimintapolitiikat sekä muuta tietoa yhtiön hallinnosta on saatavana yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.finnairgroup.com. Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Tämä selvitys on Finnairin hallituksen hyväksymä, ja se on laadittu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Finnairin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvityksen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvistä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.
Finnairin hallintoelimiä ovat osakeyhtiölain ja Finnairin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallintoelinten tehtäviä ja vastuita on kuvattu alla.
Yhtiökokous on Finnairin ylin toimielin. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen toukokuun loppua.
Yhtiökokouksen toimivalta on määritelty osakeyhtiölaissa sekä Finnairin yhtiöjärjestyksessä. Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain seuraavista asioista:
Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle julkistamalla yhtiökokouskutsun aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin aina vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Yhtiökokouskutsu julkistetaan pörssitiedotteena ja yhtiön internet-sivuilla.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on niillä Finnairin osakkeenomistajilla, jotka on merkitty osakkeenomistajiksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiön erikseen ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Jos hallintarekisteröity osakkeenomistaja haluaa osallistua yhtiökokoukseen, hänen on rekisteröidyttävä tilapäisesti osakasluetteloon. Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen, osakkeenomistajan on lisäksi ilmoittauduttava kokoukseen kokouskutsussa määritellyllä tavalla.
Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen esityslistalle, mikäli hän pyytää tätä kirjallisesti hallitukselta Finnairin internet-sivuilla ilmoitettuun päivään mennessä.
Yhtiökokouksen pöytäkirja liitteineen sekä mahdolliset äänestystulokset asetetaan osakkeenomistajien nähtäville yhtiön internet-sivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.
Finnairin varsinainen yhtiökokous 2014 pidettiin Helsingissä 27.3. Yhtiökokoukseen osallistui henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamana yhteensä 251 osakkeenomistajaa. Edustettuna oli 63 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänivallasta. Hallituksen jäsenet yhtä lukuun ottamatta ja hallituksen jäsenehdokkaat olivat läsnä yhtiökokouksessa, samoin kuin Finnairin johtoryhmä ja tilintarkastajat.
Finnairin varsinainen yhtiökokous 2013 päätti pysyvän osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustamisesta. Nimitystoimikunta perustettiin toimimaan toistaiseksi kunnes yhtiökokous toisin päättää. Aikaisemmin vuodesta 2008 lähtien nimitystoimikunta on perustettu yhtiökokouksissa aina vuodeksi kerrallaan.
Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta, ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi ja ehdotus hallituksen jäseniksi. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita. Toimikunnan tulee toimittaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä.
Nimitystoimikunta koostuu neljästä jäsenestä, jotka nimitetään vuosittain. Yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Yhtiön kulloinenkin hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimeämiseen oikeutetut yhtiön suurimmat osakkeenomistajat määräytyvät vuosittain yhtiön osakasluetteloon syyskuun ensimmäisenä arkipäivänä rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella. Osakasluetteloa ylläpitää Euroclear Finland Oy. Jos osakkeenomistaja päättää olla käyttämättä tätä oikeuttaan, siirtyy oikeus seuraavaksi suurimmalle osakkeenomistajalle.
Finnair ei maksa nimitystoimikunnan jäsenille palkkioita heidän osallistumisestaan toimikunnan työhön. Jäsenillä on kuitenkin oikeus kulukorvaukseen yhtiön matkustussäännön mukaan. Lisäksi yhtiö vastaa toimikunnan tehtävässään käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden kustannuksista.
Vuonna 2013 perustetun nimitystoimikunnan muodostivat syyskuun 2013 ensimmäisen arkipäivän suurimpien omistajien eli Suomen valtion, Kevan ja Skagen Global Verdipapirfondin edustajat sekä Finnairin hallituksen puheenjohtaja:
Toimikunta kokoontui kolme kertaa, ja kaikki jäsenet olivat paikalla kaikissa kokouksissa. Nimitystoimikunta antoi 31.1.2014 Finnairin hallitukselle ehdotuksen 27.3.2014 pidettyä varsinaista yhtiökokousta varten.
Vuonna 2014 nimitystoimikunnan muodostivat syyskuun 2014 ensimmäisen arkipäivän suurimpien omistajien eli Suomen valtion, Kevan ja Skagen Global Verdipapirfondin edustajat sekä Finnairin hallituksen puheenjohtaja. Skagen-rahastojen luovuttua osakeomistuksestaan Finnair Oyj:ssä marraskuussa niiden nimeämä toimikunnan jäsen erosi tehtävästään, ja uuden jäsenen nimeämisoikeus siirtyi Ilmariselle, joka syyskuun ensimmäisenä arkipäivänä omisti neljänneksi eniten Finnair Oyj:n osakkeita. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäseninä toimivat:
Toimikunta kokoontui kaksi kertaa, ja kaikki jäsenet olivat paikalla kaikissa kokouksissa. Nimitystoimikunta antoi 29.1.2015 Finnairin hallitukselle ehdotuksen 25.3.2015 pidettävää varsinaista yhtiökokousta varten. Ehdotukset ovat nähtävillä Finnairin internet-sivuilla.
Finnairin hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet valitsee yhtiön varsinainen yhtiökokous. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljästä seitsemään jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitusten jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Osakeyhtiölain mukaan hallitus edustaa yhtiön kaikkia osakkeenomistajia, ja sen on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Lain mukaan hallitus on vastuussa osakkeenomistajille yhtiön asianmukaisesta hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä.
Hallituksen vastuu yhtiön hallinnosta kohdistuu erityisesti yhtiön sisäisten valvontajärjestelmien tehokkuuden varmistamiseen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteitä on kuvattu jäljempänä tässä raportissa. Finnairilla on useita hallituksen vahvistamia sisäistä valvontaa ohjaavia ja tehostavia toimintapolitiikkoja. Näitä politiikkoja päivitetään säännöllisesti ja muutokset viestitään henkilöstölle.
Lakisääteisten tehtävien lisäksi hallituksen päätettäväksi kuuluvat hallituksen työjärjestykseen kirjatut asiat. Hallitus asettaa yhtiön strategiset tavoitteet ja valvoo niiden täytäntöönpanoa. Lisäksi hallitus hyväksyy muut strategisesti tärkeät hankkeet, investoinnit, omaisuuden luovutukset ja rahalliset sitoumukset, liiketoiminta- ja rahoitussuunnitelmat, merkittävät kumppanuudet sekä muut merkittävät sopimukset. Hallitus arvioi johdon suoriutumista tehtävistään ja nimittää ja erottaa
toimitusjohtajan ja muut ylimmän johdon jäsenet sekä päättää heidän palkitsemisestaan. Hallitus osallistuu lisäksi johdon seuraajasuunnitteluun. Hallitus päättää yhtiön henkilöstöpolitiikan ja palkitsemisen pääperiaatteista ja arvioi niitä säännöllisesti. Hallituksen työjärjestys on kokonaisuudessaan saatavilla Finnairin internet-sivuilla.
Hallitus arvioi työskentelyään vuosittain, ja käytti vuonna 2014 tähän myös ulkopuolista asiantuntijaa. Vuonna 2014 valittuun hallitukseen kuuluu neljä miestä ja kolme naista.
Finnairin 27.3.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Klaus Heinemannin ja muiksi jäseniksi Maija-Liisa Frimanin, Jussi Itävuoren, Harri Kermisen, Gunvor Kronmanin, Jaana Tuomisen ja Nigel Turnerin. Hallitus valitsi Harri Kermisen varapuheenjohtajakseen.
Jäsenten erilaiset taustat liike-elämässä ja muilla yhteiskunnan alueilla tuovat hallituksen keskusteluihin laaja-alaista kokemusta ja erilaisia näkemyksiä. Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden ja todennut, että kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Vuonna 2014 hallitus kokoontui yhdeksän kertaa (seitsemän kokousta varsinaisen yhtiökokouksen 2014 valitsemalla kokoonpanolla ja kaksi kokousta varsinaisen yhtiökokouksen 2013 valitsemalla kokoonpanolla). Lisäksi hallitus teki päätöksiä kokoontumatta (per capsulam) kuusi kertaa. Seuraavan sivun taulukossa on esitetty tarkemmat tiedot osallistumisesta kokouksiin:
| Nimi | Henkilötiedot kokouksiin vuonna 2014 |
Osallistuminen hallituksen Osallistuminen valiokunnan kokouksiin vuonna 2014 |
||
|---|---|---|---|---|
| Tarkastusv. Palkitsemis- ja nimitysv. | ||||
| Klaus W. Heinemann |
Hallituksen jäsen 27.3.2013 alkaen Hallituksen jäsen 28.3.2012 alkaen s. 1951, ekonomi Päätoimi: Hallitusammattilainen Valiokuntien jäsenyydet: Tarkastusvalio kunta 27.3.2014 asti |
9/9 | 1/1 | |
| Harri Kerminen |
Hallituksen jäsen 24.3.2011 alkaen Hallituksen varapuheenjohtaja 28.3.2012 alkaen s. 1951, DI, MBA Päätoimi: Hallitusammattilainen Valiokuntien jäsenyydet: Tarkastusvalio kunta ja palkitsemis- ja nimitysvaliokunta |
9/9 | 6/6 | 4/5 |
| Maija-Liisa Friman |
Hallituksen jäsen 28.3.2012 alkaen s.1952, DI Päätoimi: Hallitusammattilainen Valiokuntien jäsenyydet: Tarkastusva liokunta (pj.) |
9/9 | 6/6 | |
| Jussi Itävuori |
Hallituksen jäsen 28.3.2012 alkaen s.1955, ekonomi Päätoimi: senior partner, RJI Partners Limited. Valiokuntien jäsenyydet: Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta (pj.) |
9/9 | 5/5 | |
| Gunvor Kronman |
Hallituksen jäsen 28.3.2012 alkaen s.1963, FM Päätoimi: Hanasaaren suomalais-ruot salaisen kulttuurikeskuksen toimitus johtaja Valiokuntien jäsenyydet: Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta |
8/9 | 5/5 | |
| Jaana Tuominen |
Hallituksen jäsen 27.3.2014 alkaen s. 1960, DI Päätoimi: Paulig Oy:n konserni- ja toimi tusjohtaja Valiokuntien jäsenyydet: Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta |
7/7 | 3/3 | |
| Nigel Turner |
Hallituksen jäsen 27.3.2014 alkaen s. 1958, BA (Hon.) Päätoimi: - Valiokuntien jäsenyydet: Tarkastusva- liokunta |
7/7 | 5/5 | |
| Hallituksen jäsenenä vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka | ||||
| Merja Karhapää |
Hallituksen jäsen 27.3.2014 asti s.1962, OTK, PG IPR Diploma Päätoimi: Sanoma Oyj:n lakiasiainjohtaja Valiokuntien jäsenyydet: Tarkastusva liokunta |
2/2 | 1/1 | |
| Antti Kuosmanen |
Hallituksen jäsen 27.3.2014 asti s. 1950, LuK, FM Päätoimi: Suurlähettiläs |
0/2 | 1/2 |
Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa vuonna 2014. Lisäksi hallitus teki päätöksiä kokoontumatta kuusi kertaa. Säännönmukaisten tehtäviensä lisäksi hallitus mm.:
Hallitus delegoi osan tehtävistään tarkastusvaliokunnalle ja palkitsemis- ja nimitysvaliokunnalle. Hallitus nimittää keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja puheenjohtajat. Kummassakin valiokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä.
Kumpikin valiokunta kokoontuu säännöllisesti työjärjestyksensä mukaan. Valiokuntien tehtäviä ja niiden toimintaa vuoden aikana on kuvattu alla kunkin valiokunnan osiossa. Valiokunnat raportoivat työstään hallitukselle säännöllisesti, mutta niillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus nimenomaisesti ole delegoinut tehtäviään valiokunnalle. Valiokuntien työjärjestykset ovat kokonaisuudessaan nähtävillä Finnairin internet-sivuilla.
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta asianmukaisen hallinnoinnin varmistamistehtävässä erityisesti liittyen yhtiön kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja tilintarkastajien työn arviointiin. Tarkastusvaliokunta käsittelee johdon ja tarkastuksen esiin tuomia sisäisen valvonnan heikkouksia ja kehitysalueita ja raportoi niistä hallitukselle. Tarkastusvaliokunta varmistaa, että johto ryhtyy toimiin esiin tulleiden epäkohtien tai heikkouksien korjaamiseksi.
Hallinnointikoodin mukaan tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava valiokunnan tehtävien suorittamiseen riittävä pätevyys.
Lisätietoja hallituksen jäsenistä on Finnairin internet-sivuilla.
Valiokuntien jäsenyydet: Palkitsemis- valiokunta
Vuoden 2014 yhtiökokouksen jälkeen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Maija-Liisa Friman (pj.), Harri Kerminen ja Nigel Turner. Valiokunnan jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.
Vuonna 2014 tarkastusvaliokunta kokoontui kuusi kertaa (kerran vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen valitseman hallituksen kokoonpanolla ja viisi vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen valitseman hallituksen kokoonpanolla). Jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. Kokouksiin osallistuivat myös Finnairin toimitusjohtaja, talousjohtaja ja sisäisen tarkastuksen sekä riskienhallinnan johtaja ja tilintarkastaja. Finnairin lakiasiainjohtaja toimi tarkastusvaliokunnan sihteerinä. Tarkastusvaliokunta piti myös suljettuja tilaisuuksia sekä tilaisuuksia, joihin osallistuivat yhtiön sisäiset ja ulkoiset tarkastajat ilman yhtiön johtoa. Valiokunta suoritti myös vuosittaisen itsearvioinnin.
Tarkastusvaliokunta käsitteli vuonna 2014 säännönmukaisten tehtäviensä lisäksi valitsemiaan erityisteemoja, joita olivat työn tuottavuus, Atlantin ja Japanin liikenteen yhteishankkeet, rahoitusriskien hallinta, tietoturva, sisäisten kontrollien kehittämishanke, lentokonerahoitus sekä kumppanuuksien hallinta.
Lisäksi tarkastusvaliokunta:
Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon palkitsemiseen, suorituksen arviointiin, nimityksiin sekä seuraajasuunnitteluun liittyvissä asioissa. Valiokunta avustaa hallitusta myös koko konsernin palkitsemisperiaatteiden ja muiden henkilöstöpolitiikkojen valmistelussa ja arvioinnissa.
Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta valmistelee seuraavia asioita hallituksen päätettäväksi
Valiokunnan työjärjestys on kokonaisuudessaan nähtävillä Finnairin internet-sivuilla.
Vuoden 2014 yhtiökokouksen jälkeen palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäseninä toimivat Jussi Itävuori (pj.), Harri Kerminen, Gunvor Kronman ja Jaana Tuominen. Kaikki valiokunnan jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.
Vuonna 2014 palkitsemis- ja nimitysvaliokunta kokoontui viisi kertaa (kaksi vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen valitseman hallituksen kokoonpanolla ja kolme vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen valitseman hallituksen kokoonpanolla). Jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 90. Kokouksiin osallistuivat myös Finnairin toimitusjohtaja ja Finnairin henkilöstöjohtaja. Finnairin lakiasiainjohtaja toimi palkitsemisvaliokunnan sihteerinä.
Valiokunta mm.:
Finnairilla on kaksi liiketoiminta-aluetta, jotka ovat Lentoliikenne ja Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot). Yhtiön taloudellinen segmenttiraportointi noudattaa tätä jakoa. Finnairin konsernihallintoon kuuluvat yhteiset toiminnot ovat talous ja liiketoiminnan kehittäminen, henkilöstöhallinto, viestintä ja yhteiskuntavastuu, lakiasiat ja sisäinen tarkastus.
Finnairin hallitus nimittää yhtiölle toimitusjohtajan, jonka tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallituksen antamiin ohjeisiin kuuluvat erityisesti Finnairin strategian toteuttaminen, rakennemuutosten edistäminen ja kannattavuuden parantaminen. Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana.
Hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja asettaa hänen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteensa. Toimisuhteen keskeiset ehdot, palkitseminen ja edut mukaan lukien, on kuvattu Finnairin palkka- ja palkkioselvityksessä ja yhtiön internet-sivuilla.
Finnairin toimitusjohtaja on Pekka Vauramo, s. 1957, DI.
Johtoryhmän puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja ja siihen kuuluvat Finnairin liiketoiminnasta, taloudesta ja liiketoiminnan kehityksestä, henkilöstöstä, viestinnästä ja yhteiskuntavastuusta sekä lakiasioista vastaavat johtajat. Johtoryhmän jäsenten vastuita ja osakeomistusta Finnairissa on kuvattu tarkemmin yhtiön internet-sivuilla. Johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja palkkauksesta päättää yhtiön hallitus.
Johtoryhmän tehtäviin kuuluvat mm. koko yhtiötä koskevat kehityshankkeet, toimintaa ohjaavien periaatteiden ja menettelytapojen määrittely sekä yhtiön hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu. Johtoryhmä toimii myös Finnairin riskienhallinnan ohjausryhmänä.
Vuonna 2014 Finnairin johtoryhmä kokoontui keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Johtoryhmä keskittyi Finnair-konsernin strategian arviointiin, kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, konsernin taloudelliseen tilanteeseen, tuoteuudistukseen ja tuottojen lisäykseen, riskienhallintaan, tietotekniikan muutosohjelmaan ja siihen liittyviin investointeihin, ulkoistuksiin, toimittajanhallintaan, seuraaja- ja kykykartoitukseen sekä osaamisen kehittämiseen. Johtoryhmä työskenteli myös reittikannattavuuden, toiminnan laadun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Lisäksi johtoryhmä käsitteli lähes viikoittain työehtosopimusneuvotteluja ja yhtiön kannattavuus- ja tuottavuusparannusohjelmia.
Finnairilla on viisi johtoryhmän alaisuudessa toimivaa ohjausryhmää. Ryhmien toimivaltuudet on johdettu johtoryhmän valtuuksista, jotka puolestaan asettaa yhtiön hallitus hyväksymisvaltuuksien, politiikkojen ja ohjeiden avulla.
Liikenteen suunnittelu- ja ohjausryhmä (LSOR) vastaa mm. Finnairin matkustaja- ja rahtiliikenteen laivasto- ja verkostostrategiasta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin liikenteen suunnittelusta. LSOR kokoontuu kerran kuukaudessa ja sen puheenjohtajana toimii resurssienhallinnasta vastaava johtaja.
Prosessi- ja IT-ohjausryhmä päättää IT-järjestelmien ja -prosessien kehityshankkeista ja niiden tärkeysjärjestyksestä sekä asettaa niille budjetit ja tavoitteet. Ohjausryhmä kokoontuu joka toinen kuukausi ja sen puheenjohtajana toimii talousjohtaja.
Hankinnan ohjausryhmä vastaa Finnairin hankintaperiaatteista (Procurement Policy) ja hankintakategorioista sekä niihin liittyvistä hankkeista. Se myös hyväksyy merkittävät toimitussopimukset (pl. IT-sopimukset). Ohjausryhmä kokoontuu vähintään neljästi vuodessa ja sen puheenjohtajana toimii talousjohtaja.
Brändi- ja tuoteohjausryhmä vastaa strategisesta brändinhallinnasta ja lentotuotetta koskevista päätöksistä. Se päättää mm. brändin kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä, Finnairin palveluidentiteetistä ja Finnairin yritysilmeestä. Ohjausryhmä kokoontuu joka toinen kuukausi ja sen puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.
Lisäksi Finnairilla on Riskienhallinnan ohjausryhmä, joka muodostuu johtoryhmän jäsenistä. Riskienhallinnan ohjausryhmä vastaa konsernin strategisten riskien arvioinnista ja riskienhallintatoimenpiteiden painopistealueiden valinnasta ja arvioi konsernin riskienhallintapolitiikan asianmukaisuutta ja ajantasaisuutta sekä sitä missä määrin ulkoisten kumppanien tulee sitoutua siinä määriteltyihin periaatteisiin. Lisäksi se katselmoi ja hyväksyy konsernin riskiraportointiin, riskikäsitteistöön ja riskimalliin tehtävät muutokset. Ohjausryhmä kokoontuu joka toinen kuukausi ja sen puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.
Finnairin johtokunta on ensisijaisesti viestintä- ja yhteistyöfoorumi, jonka kautta henkilöstö voi osallistua yhtiön hallintoon, erityisesti henkilöstöä koskevissa asioissa. Johtokuntatyön päätavoitteena on parantaa johdon ja henkilöstöryhmien välistä viestintää ja lisätä yhteisymmärrystä yhtiön strategisten hankkeiden toteuttamisessa. Tavoitteena on lisäksi jakaa tietoa ja keskustella henkilöstöön vaikuttavista suunnitelmista ja hankkeista. Johtokunta keskustelee myös yhtiön taloudellisesta tilanteesta, operatiivisen toiminnan laadusta, asiakastyytyväisyydestä sekä merkittävistä kehityshankkeista. Johtokunta muodostuu johtoryhmän jäsenistä, eräistä muista ylimmän johdon edustajista sekä kaikkien henkilöstöryhmien edustajista.
Vuonna 2014 johtokunta kokoontui seitsemän kertaa.
Merkittävimpien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet valitaan Finnair-konsernin johtoon kuuluvista henkilöistä sekä eräissä yhtiöissä myös henkilöstöryhmien ehdottamista edustajista. Tytäryhtiöiden hallitusten tärkeimpiä tehtäviä ovat strategian laatiminen, toimintasuunnitelman ja budjetin vahvistaminen sekä investoinneista ja vastuusitoumuksista päättäminen Finnair Oyj:n hallituksen määrittelemien valtuuksien rajoissa.
Finnairin tytäryhtiöt on esitetty tilinpäätöksen 2014 liitetiedossa 1.3 Tytäryhtiöt.
Finnair on osakkaana Flybe Finland Oy:n omistavassa Flybe Nordic AB:ssa (omistusosuus 40 prosenttia) ja Nordic Global Airlines Oy:ssä (omistusosuus 40 prosenttia). Flybe Finland on suomalainen alueelliseen lentämiseen erikoistunut lentoyhtiö, joka operoi ATR-potkuriturbiinikoneita sekä Embraer 170 ja 190 -lentokoneita. Sen reittiverkosto on osittain yhteensovitettu Finnairin Euroopan lentojen ja kaukolentojen kanssa. Nordic Global Airlines on suomalainen rahtilentoyhtiö, jonka päätoimipaikka on Suomessa. Nordic Global Airlines myy rahtikapasiteettia pääasiassa Finnair Cargo Oy:lle. Finnairin vaikutustavalta näissä yhtiöissä perustuu osakeomistukseen ja sopimusjärjestelyihin.
Finnair on antanut tiettyjä tärkeitä operatiivisia palveluja maailmanluokan palveluntarjoajien hoidettavaksi. LSG Sky Chefs Finland Oy vastaa Finnairin aiemmasta catering-toiminnasta Helsinki-Vantaan lentokentällä, ja toimii Finnairin catering-palveluiden toimittajana. Sopimus on monivuotinen. Sopimuksen tarkoituksena on turvata Finnairille korkealaatuiset palvelut, kustannussäästöt ja muita etuja. Muita vastaavia pitkäkestoisia sopimuksia on tehty maapalveluissa Swissport Finland Oy:n kanssa ja moottori- ja laitehuollossa sveitsiläisen SR Technicsin kanssa. Kustannussäästöjen lisäksi näihin sopimuksiin sisältyy palvelutasovaatimukset, jotka on asetettu vähintään samalle tasolle kuin millä ne olivat Finnairin vastatessa itse kyseisistä palveluista.
Kaikkien Finnairin kumppaneiden odotetaan toimivan Finnairin toimintaperiaatteiden ja hankintatoimen periaatteiden (Supplier Code of Conduct) mukaisesti. Finnairilla on oikeus tarkastaa yhteistyökumppaneidensa hallintoa ja turvallisuuskäytäntöjä tämän varmistamiseksi.
Finnairin toimintaperiaatteet ja hankintatoimen periaatteet löytyvät Finnairin internet-sivuilta.
Finnairin taloudelliseen raportointiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmän tavoitteena on antaa hallitukselle, johdolle ja muille keskeisille sidosryhmille riittävä varmuus siitä, että yhtiön taloudellinen ja operatiivinen raportointi on luotettavaa ja oikein, ja että lakeja, säännöksiä ja yhtiön sisäisiä politiikoita noudatetaan. Järjestelmä perustuu Finnairin riskienhallintajärjestelmään, joka puolestaan on yhdenmukainen COSO ERM -viitekehyksen ja ISO 31000:2009 -riskienhallintastandardin periaatteiden kanssa.
Finnairin eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) ja johtamisjärjestelmä muodostavat pohjan yhtiön valvontaympäristölle ja valvontatoimien tuntemiselle ja toteuttamiselle koko organisaatiossa. Finnairin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet on kirjattu konsernin riskienhallintapolitiikkaan. Muita keskeisiä taloudellisen raportoinnin valvontaa tukevia ohjausvälineitä ovat muun muassa tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, rahoituspolitiikka, hankintapolitiikka, luottopolitiikka ja tiedonantopolitiikka.
Finnairin hallituksella on kokonaisvastuu yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Hallitus on delegoinut tehokkaan valvontaympäristön ja taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen liittyvien valvontatoimenpiteiden käytännön toteutuksen toimitusjohtajalle. Talousjohtaja on vastuussa taloudellisen raportoinnin kontrolliympäristöstä ja toimii raportointiriskien omistajana. Päävastuu taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvistä päivittäisistä valvonta- ja riskienhallintatoimista on liiketoimintayksiköiden ja yhteisten toimintojen linjaorganisaatioilla.
Roolit sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmän käytännön toteuttamisesssa
| Kolme puolustuslinjaa | ||||
|---|---|---|---|---|
| Ensimmäinen puolustuslinja |
Liiketoiminta-alueet ja tukitoiminnot Taloudelliseen raportointiin liittyvät riskienhallinta- ja valvontatoimenpiteet osana jokapäiväisiä johtamiskäytäntöjä. |
|||
| Tilintarkastus | Toinen puolustuslinja |
Konsernitason seuranta Sisäisen valvontaympäristön ja riskienhallinnan järjestelmän seuranta ja jatkuva kehittäminen. |
||
| Operatiivinen taso | ||||
| Kolmas puolustuslinja |
Sisäinen tarkastus Sisäisen valvontaympäristön, päivittäisten valvontatoimenpiteiden sekä koko riskienhallinnan järjestelmän kypsyyden arviointi |
|||
| Kokonaisvastuu | Finnairin hallitus Kohtuullinen varmuus Finnairin strategisten, operatiivisten sekä raportoinnin oikeellisuutta ja vaatimuksenmukaisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisesta. |
|||
| Sisäinen tarkastus arvioi valvontaympäristöä sekä suunniteltujen valvonta- ja riskienhallintatoi mien tilaa ja vaikuttavuutta. Jotta sisäisen tarkastuksen riippumattomuus voidaan taata, se raportoi suoraan Finnairin hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja toimii hallinnollisesti toimitusjohtajan alai suudessa. Hallituksen nimittämä tarkastusvaliokunta valvoo taloudellista raportointiprosessia sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmän kypsyystasoa. Tässä kuvatut roolit ja vastuut ovat osakeyhtiölain ja listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisia. Yllä olevassa kuvassa esitetään yhteenveto lueteltujen sidosryhmien rooleista sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmän käytännön toteuttamisessa. |
||||
| Riskien arviointi | ||||
| Finnairin taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien arvioinnin tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja priorisoida merkittävimmät uhat sisäisen ja ulkoisen raportoinnin luotettavuudelle konsernin, raportointisegmenttien, yksiköiden, toimintojen ja prosessien tasolla. Liiketoimintojen business controllerit, financial controllerit sekä talouspalvelukeskuksen henkilöstö toteuttavat jatkuvaa taloudellisen raportoinnin prosesseihin liittyvää riskien arviointia osana päivittäistä ja viikoittaista työtään. |
Osana sisäisten kontrollien kehityshanketta Finnair on tunnistanut ne prosessit, joilla on merkittävä vaikutus taloudelliseen raportointiin. Lisäksi taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen ja oikeellisuuteen vaikuttavat riskit on arvioitu koordinoidusti. Osana tätä prosessia otetaan huomioon sisäisessä ja ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.
Finnairissa on laadittu taloudellisen raportoinnin ohjeistus, jota tulee noudattaa koko organisaatiossa. Ohjeet sisältävät tiedot raportoitavista tiedoista ja raportointiaikatauluista, ja niiden tavoitteena on lisätä taloudellisen raportointiprosessin seurattavuutta sekä varmistaa, että taloudellinen raportointi täyttää IFRS:n vaatimukset ja muut soveltuvat vaatimukset.
Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan valvontatoimenpiteillä, joiden tarkoituksena on tuoda riittävä varmuus siitä, että osavuosikatsausten ja tilinpäätösten tiedot ovat oikein ja että ne on laadittu lakien, kirjanpitostandardien ja muiden listayhtiöitä koskevien säännösten mukaisesti. Valvontatoimenpiteet ovat:
Osana sisäisen valvonnan kehittämistä vuonna 2013 Finnairissa käytiin läpi raportointiin liittyvät valvontavastuut ja ne päivitettiin vastaamaan organisaatiossa tapahtuneita muutoksia. Näitä rooleja on kuvattu alla olevassa matriisissa:
| Rooli | Kuvaus |
|---|---|
| Valvontaympäristön omistaja – Talousjohtaja |
Päävastuu taloudellisen raportoinnin valvontaympäristön operatiivisesta hallinnasta |
| Prosessin valvonnan omistaja – Prosessien omistajat |
Vastuu prosessissa suoritettavista valvontatoimenpiteistä |
| Valvonnan suorittaja | Vastuu kontrollitoimenpiteiden suorittamisesta ja seurannasta määriteltyjen sääntöjen mukaisesti |
| Sisäinen tarkastus | Vastuu prosessien ja raportoinnin tarkastamisesta vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaisesti |
Valvonnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan liittyvät tärkeimmät osa-alueet ja roolit on esitetty seuraavassa kaaviossa:
Viestintäjärjestelmän avulla Finnairin henkilöstö pystyy jakamaan riskienhallinta- ja valvontatoimiin liittyviä tietoja organisaation kaikilla tasoilla. Järjestelmän tavoitteena on tarjota henkilöstön käyttöön riittävät ja ajantasaiset tiedot kirjanpidosta ja raportoinnista sekä niihin liittyvistä valvontatoimista. Valvontavaatimuksiin liittyvistä asioista tiedotetaan yhteisissä politiikoissa, erityisissä ohjeissa ja prosessitason menettelyiden kuvauksissa.
Talousjohtaja vastaa, sijoittajasuhdeyksikön avustuksella, taloudellisen informaation julkaisemisesta ja listayhtiön tiedonantovelvollisuusvaatimusten täyttämisestä. Sijoittajasuhdeyksikkö vastaa sijoittajaviestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta sekä päivittäisestä yhteydenpidosta sijoittajien ja analyytikoiden kanssa.
Finnairin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmää seurataan sekä jatkuvasti että kausittaisesti, jotta sen asianmukaisuudesta ja tehokkuudesta voidaan saavuttaa riittävä varmuus. Jatkuva seuranta on sisällytetty osaksi normaalia päivittäistä liiketoimintaa ja on yhtiön johdon, liiketoimintasegmenttien ja yhteisten toimintojen vastuulla.
Riskien ja kontrollitoimenpiteiden arviointia toteutettiin suunnitellun vuosikalenterin mukaisesti. Erityistä huomiota kohdistettiin kriittisiin prosesseihin, joiden rooleissa ja vastuissa oli tapahtunut muutoksia. Lisäksi sisäinen tarkastus ja tilintarkastajat suorittivat tarkastuksia määriteltyjen valvontatoimenpiteiden osalta vuosittaisen tarkastussuunnitelman puitteissa.
Valvontaympäristön kontrollit päivitettiin oman arvioinnin sekä tarkastushavaintojen perusteella. Käytössä oleva valvontamalli ulotettiin useampiin avainprosesseihin, jotka tukevat osaltaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamista. Erityistä huomiota kohdistettiin prosessialueille, joiden rooleissa ja vastuissa oli tapahtunut muutoksia.
Valvontaympäristön kontrolleja tullaan kehittämään sekä itsenäisesti kontrollivastuullisten toimesta että sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien tarkastushavaintojen perusteella. Vuoden 2015 loppuun mennessä kaikkiin avainprosesseihin on suoritettu tarkastustoimenpiteitä.
Finnairin hallitus on perustanut sisäisen tarkastustoiminnon, ja hallituksen tarkastusvaliokunta määrittää sisäisen tarkastuksen vastuut osana valvontatoimintaansa.
Finnairin sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tuottaa riippumattomia ja objektiivisia varmistus- ja konsultointipalveluita, joilla pyritään luomaan lisäarvoa ja parantamaan organisaation toimintaa. Järjestelmällisellä ja kurinalaisella riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien arvioinnilla sisäinen tarkastus auttaa organisaatiota hallitsemaan sellaisten tekijöiden vaikutusta, jotka uhkaavat liiketoimintatavoitteiden saavuttamista.
Sisäisen tarkastuksen painopistealueet vuonna 2014 valittiin Finnairin strategian, johdon toteuttaman riskien arvioinnin tuloksien sekä sisäisissä prosesseissa tapahtuneiden muutosten pohjalta. Erityiset huomion kohteet vuonna 2014 liittyivät myyntistrategian toteutukseen sekä liiketoiminnan palautumiskykyyn häiriötilanteiden tapauksessa. Finnairin sisäinen tarkastus osallistui vuonna 2014 asiantuntijana hankesuunnitteluun, joka tähtää hallinto-, riski ja vaatimustenmukaisuuden johtamismallin ja sitä tukevan tietojärjestelmän kehittämiseen. Lisäksi se asiantuntijan roolissaan tuki konsernin riskinottohalukkuuden määrittelyä ja dokumentointia.
Hallituksen tarkastusvaliokunta hyväksyi joulukuussa 2014 sisäisen tarkastuksen painopistealueet vuodelle 2015. Tarkastustoiminnot kiinnittävät edelleen erityishuomiota myyntistrategian toteutukseen, ja keskittyvät sen lisäksi strategisesti tärkeiden kumppanuuksien ja ohjelmien tarkastamiseen sekä tiedon oikeellisuuden tarkastamiseen. Sisäinen tarkastus osallistuu asiantuntijana avainprosessien kontrollien kehittämiseen tähtäävään projektiin, sekä jatkaa osallistumistaan asiantuntijaroolissa hallinto-, riski- ja vaatimustenmukaisuuden johtamismallin kehittämisessä.
Finnair on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan kansainvälistä ja paikallista lainsäädäntöä sekä eettisiä toimintaperiaatteita vuonna 2012 hyväksytyn eettisen toimintaohjeen (Code of Conduct) mukaisesti. Yhtiön lakiasiainjohtajan vastuualueelle kuuluva compliance-toiminto tukee liiketoimintoja ja konsernihallinnon muita toimintoja lainsäädännön tunnistamiseen ja noudattamiseen liittyvien toimintatapojen kehittämisessä. Compliance-toiminnon keskeisiä tehtäviä ovat säännösten noudattamisen varmistaminen kaikessa toiminnassa, Finnairin compliance-ohjelman ylläpitäminen ja jatkuva kehittäminen sekä eettisen yrityskulttuurin edistäminen.
Johdanto 2 Finnairin kokonaispalkitseminen 2 Muuttuvat palkanosat 3 Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot 3 Pitkän aikavälin kannustinpalkkiot 4 Johdon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys 6 Hallituksen palkkiot vuonna 2014 6 Johdon palkitseminen vuonna 2014 7 Lisäeläkkeet 7 Työsuhteen päättyminen ja erokorvaus 7 Muut edut 7
Finnairin palkka- ja palkkioselvitys kuvaa yhtiön palkitsemiskäytäntöjä sekä ylimmän johdon eli hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemista vuonna 2014. Lisätietoja saa myös yhtiön internet-sivuilta www.finnairgroup.com. Olemme laatineet tämän palkka- ja palkkioselvityksen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaiseman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 47 mukaisesti, ja se kattaa myös muita keskeisiä palkitsemisen osa-alueita, joiden arvelemme kiinnostavan lukijaa.
Finnairin tavoitteena on rekrytoida, motivoida ja kehittää kaikkia työntekijöitään, jotta he voivat toteuttaa menestyksellisesti yhtiön strategiaa. Kannustava, oikeudenmukainen, kilpailukykyinen ja läpinäkyvä kokonaispalkitseminen vaikuttaa merkittävästi yhtiön kykyyn onnistua näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Palkitsemisen on oltava kustannuksiltaan kilpailukykyistä. Lentoliikenteen kilpailutilanteen ja Finnairin strategian toteuttamisen kannalta on keskeistä, että kaikkien henkilöstöryhmien työvoimakustannukset olisivat markkinatasoisia.
Palkitsemisessa ja palkkiorakenteissa otetaan huomioon eri palkitsemismuotojen vaikuttavuus ja kustannukset. Finnairin palkitsemiskäytännöt noudattavat paikallisia lakeja, määräyksiä ja käytäntöjä. Finnairin eri työntekijäryhmien kokonaispalkitsemista verrataan vuosittain jokaisessa toimintamaassa paikallisiin palkkoihin vastaavissa tehtävissä.
Toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten sekä ylempien toimihenkilöiden, insinöörien ja ulkomaan toimipisteiden henkilökunnan palkka- ja palkkiorakenne on seuraava:
I. Kiinteä palkitseminen: peruspalkka II. Muuttuva palkanosa: lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet, joissa palkitseminen on sidottu yhtiön ja henkilön suoritukseen III. Työsuhde-edut: luontaisedut ja muut henkilöstöedut
Muiden kuin edellä mainittujen henkilöstöryhmien palkka- ja palkkiorakenne sekä palkan lisät on määritelty pääosin suomalaisissa työehtosopimuksissa. Suomen ulkopuolella Finnair noudattaa kunkin paikallisen maan palkkakäytäntöjä ja työehtosopimuksia. Finnairissa noudatettavat työehtosopimukset ovat nähtävillä yhtiön internetsivuilla www.finnairgroup.com
Koko henkilöstön työsuhde-etuihin kuuluvat muun muassa yhtiön politiikan mukainen lentolippuetu ja Suomessa myös sairauskassa. Lisäksi tietyillä työntekijäryhmillä on auto- ja matkapuhelinetu yhtiön politiikan mukaisesti.
Finnair pyrkii kehittämään työn palkitsevuutta ja kiinnostavuutta tarjoamalla taloudellisten etuuksien lisäksi mahdollisuuksia työssä kehittymiseen ja tehtäväkiertoon yhtiön sisällä. Finnair kehittää järjestelmällisesti henkilöstön osaamista ja pyrkii luomaan mahdollisuudet urakiertoon työntekijän kykyjen kehittyessä. Työntekijät viihtyvät hyvin Finnairissa - työurat ovat keskimäärin pitkiä ja vaihtuvuus vähäistä. Vuoden 2014 koko henkilöstön keskimääräinen palvelusvuosien pituus Finnairissa oli 17,4 vuotta.
Finnairin suurimpien suomalaisten työntekijäryhmien kuukausiansiot 2014*
| Mediaani** | |||
|---|---|---|---|
| Henkilöstöryhmä | 2014 | 2013 | |
| Johtoryhmä | 18 486 | 18 998 | |
| Lentäjät (SLL) | 10 216 | 10 469 | |
| Johtotehtävissä olevat | 8 517 | 9 004 | |
| Ylemmät toimihenkilöt (FYT) | 5 253 | 5 333 | |
| Insinöörit (FIRY) | 5 154 | 5 305 | |
| Tekniset toimihenkilöt (FT) | 5 116 | 4 877 | |
| Tekniset palvelut, Ilmailualan Unioni (IAU) | 4 777 | 4 577 | |
| Matkustamohenkilökunta (SLSY) | 4 207 | 4 152 | |
| Maapalvelutyöntekijät (IAU) | 3 911 | 3 825 | |
| Lentoalan toimihenkilöt (SLV) | 3 551 | 3 486 |
* Laskennallinen kuukausiansio: verotettavat bruttoansiot jaettuna 12 kuukaudella. Laskelmissa ovat mukana ainoastaan koko vuodelta palkkaa saaneet työntekijät. Matkustamohenkilökunnan tilapäisten lomautus ten vaikutus on eliminoitu luvuista. Laskelmissa ei ole mukana verottomia etuja tai muita verottomia kompensaatiomuotoja kuten päivärahoja.
Esimiehinä toimivat lentäjät eivät ole mukana luvuissa. Pitkän aikavälin kannustimet eivät ole luvuissa mukana.
** Mediaaniansiot kuvaavat kunkin ryhmän keskipalkkaa, eli puolet ryhmän työntekijöistä ansaitsee tätä enemmän ja puolet tätä vähemmän.
Keskimääräiset palvelusvuodet suurimmissa suomalaisissa työntekijäryhmissä 31.12.2014
| Henkilöstöryhmä | Keskimääräiset palvelusvuodet |
|---|---|
| Johtoryhmä | 6,3 |
| Lentäjät (SLL) | 14,5 |
| Johtotehtävissä olevat | 15,7 |
| Ylemmät toimihenkilöt (FYT) | 16,6 |
| Insinöörit (FIRY) | 21,7 |
| Tekniset toimihenkilöt (FT) | 26,4 |
| Tekniset palvelut, Ilmailualan Unioni (IAU) | 19,9 |
| Matkustamohenkilökunta (SLSY) | 20,7 |
| Maapalvelutyöntekijät (IAU) | 18,7 |
| Lentoalan toimihenkilöt (SLV) | 21,9 |
| Suurimpien suomalaisten työntekijäryhmien keskiarvo | 19,2 |
Muuttuvat palkanosat määräytyvät yhtiön menestyksen ja henkilön suorituksen mukaisesti.
Finnair käyttää toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten sekä ylempien toimihenkilöiden, insinöörien ja ulkomaan toimipisteiden henkilökunnan palkkatason määrittelyssä pohjana vaativuusluokittelua (job grading).
Vaativuusluokka perustuu tehtävän merkittävyyteen ja vastuuseen organisaatiossa, ei hierarkkiseen raportointisuhteeseen. Vaativuusluokka on sidoksissa tehtävään. Henkilön vaihtaessa tehtävästä toiseen hänen tehtävänsä vaativuusluokka voi muuttua. Vaativuusluokka mahdollistaa palkitsemisen yhdenmukaisuuden sekä yhtiön sisällä että ulkoiseen markkinaan nähden.
Muuttuvat palkanosat määräytyvät yhtiön menestyksen ja henkilön suorituksen mukaisesti. Lyhyen ja pitkän aikavälin muuttuvan palkitsemisen tavoitteena on joustava ja kannustava palkitseminen, joka määräytyy yhtiön menestyksen ja henkilön oman suorituksen mukaisesti. Lisäksi pitkän aikavälin kannustimilla pyritään sitouttamaan henkilöstöä ja johtoa sekä yhdenmukaistamaan heidän etunsa yhtiön osakkeenomistajien edun kanssa. Suorituksen tavoitetason asettaa Finnairin hallitus.
Finnair hyödyntää johtamisessa suoritukseen perustuvaa lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmää. Järjestelmä sisältää toisiaan seuraavina vaiheina tavoitteiden asettamisen, suoritusarvioinnin ja kehityskeskustelun. Lyhyen aikavälin muuttuvan palkanosan tavoitetaso on tehtäväluokasta riippuen 2,5–30 prosenttia peruspalkasta. Mikäli henkilö ylittää hänelle asetetut tavoitteet merkittävästi, voi kannustinpalkkio olla maksimissaan 5–60 prosenttia vuositason peruspalkasta. Kannustinjärjestelmä seuraa yhtiön budjettikautta, joka on kuusi kuukautta, ja palkkiot maksetaan puolivuosittain. Palkkio lasketaan kyseisen jakson aikana maksetusta peruspalkasta.
Yhtiön toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten kannustinpalkkio määräytyy hallituksen puolivuosittain asettamien tavoitteiden perusteella, ja kunkin johtajan tavoitteet perustuvat hallituksen kyseiselle kaudelle määrittelemiin koko Finnairia koskeviin tavoitteisiin ja johtajan vastuulla olevan liiketoiminta-alueen tavoitteisiin. Tavoitteet perustuvat pääasiallisesti taloudellisiin tekijöihin, mutta myös operatiiviseen toimintaan ja laatuun liittyviin mittareihin kuten esimerkiksi asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen.
Johtoryhmällä kannustinpalkkion tavoitetaso oli 20 prosenttia ja maksimitaso 40 prosenttia peruspalkasta vuonna 2014. Toimitusjohtajalla tavoite- ja maksimitasot olivat 30 ja 60 prosenttia.
Valtion palkitsemisohjeen, eli Talouspoliittisen ministerivaliokunnan 13.8.2012 yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkitsemisesta antaman kannanoton, mukaisesti yksittäisen henkilön lyhyen aikavälin kannustinpalkkio ei minään vuonna voi ylittää 60 prosenttia henkilön vuosittaisesta peruspalkasta.
Finnairilla on käytössä henkilöstön omistama ja hallitsema henkilöstörahasto, johon ohjataan osa Finnairin voitosta. Voittopalkkioerä määräytyy hallituksen asettamien tavoitteiden pohjalta. Finnairin toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet eivät kuulu henkilöstörahastoon. Henkilöstörahastoon eivät myöskään kuulu suoritusperusteisen osakeohjelman piiriin kuuluvat henkilöt. Vuonna 2014 henkilöstörahaston tavoitteet eivät täyttyneet.
Finnairin hallitus päätti 27.3.2013 suunnata osakesäästöohjelma FlySharen Finnairin henkilöstölle. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä ryhtymään yhtiön osakkeenomistajiksi ja siten vahvistaa Finnairin työntekijöiden sitoutumista yhtiön omistaja-arvon kehitykseen sekä palkita heitä pitkällä aikavälillä.
Ohjelma koostuu rullaavista, vuoden mittaisista säästökausista ja niitä seuraavista noin kahden vuoden mittaisista omistusjaksoista. Ohjelman ensimmäiselle säästökaudelle, joka alkoi 1.7.2013, ilmoittautui noin 20 prosenttia kutsutuista, toisin sanoen yli tuhat Finnairin työntekijää. Toinen säästökausi alkoi 1.7.2014 ja mukaan ilmoittautui 15 prosenttia kutsutuista eli noin 700 henkilöä. Uusista säästökausista päättää yhtiön hallitus vuosittain.
Ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista. Ohjelmassa työntekijälle tarjotaan mahdollisuus säästää osuus palkastaan ja sijoittaa se Finnairin osakkeisiin. Enimmäissäästön määrä on 8 prosenttia ja vähimmäissäästön 2 prosenttia kunkin osallistujan kunkin kuukauden bruttopalkasta, kuitenkin enintään 8 000 euroa vuodessa per osallistuja. Osakkeita ostetaan kertyneillä säästöillä markkinahintaan neljännesvuosittain Finnairin osavuosikatsausten julkistamispäivien jälkeen. Ostetuille osakkeille säästökauden aikana maksetut osingot käytetään automaattisesti Finnairin osakkeiden ostamiseen seuraavana osingonmaksun jälkeisenä osakkeiden ostopäivänä.
Kahden vuoden omistusjakson jälkeen Finnair antaa ohjelmaan osallistuneille työntekijöille yhden osakkeen kutakin kahta ostettua säästöosaketta kohden. Nämä lisäosakkeet ovat saajalleen verotettavaa tuloa. Ensimmäisen säästökauden 2013–2014 lisäosakkeet luovutetaan helmikuussa 2016 ja toisen säästökauden 2014–2015 lisäosakkeet helmikuussa 2017. Lisäksi Finnair antaa kaikille ohjelmaan ensimmäistä kertaa osallistuville 20 bonusosaketta ensimmäisen kolmen säästökuukauden jälkeen.
Finnairin hallitus päätti 7.2.2013 suunnata yhtiön avainhenkilöille uuden suoritusperusteisen, osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Järjestelmä korvasi aiemman, vuoden 2012 lopussa päättyneen ohjelman. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä työskentelemään pitkän aikavälin omistaja-arvon kasvattamiseksi. Järjestelmä on valtion palkitsemisohjeen mukainen.
Kannustinjärjestelmä koostuu vuosittain alkavista rullaavista ohjelmista, joissa osallistujilla on mahdollisuus ansaita Finnairin osakkeita pitkän aikavälin kannustinpalkkiona, jos hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet täyttyvät. Jokaisen uuden ohjelman aloittaminen edellyttää erillistä hyväksyntää Finnairin hallitukselta.
Jokainen ohjelma pitää sisällään kolmen vuoden ansaintajakson, jota seuraa rajoitusaika, jonka aikana osallistuja ei voi myydä tai siirtää kannustinpalkkiona saamiaan osakkeita. Rajoitusaika on kolme vuotta Finnairin johtoryhmän jäsenillä ja yksi vuosi muilla osallistujilla. Lisäksi johtoryhmän jäsenten on kerrytettävä - ja saavuttamisen jälkeen ylläpidettävä - kiinteän vuosipalkkansa määrää vastaavaa osakeomistusta niin kauan kuin osakeohjelmaan kuuluva on johtoryhmän jäsen.
Mahdollinen kannustinpalkkio myönnetään Finnairin osakkeina. Ansaitut osakkeet maksetaan johtoryhmän jäsenille kolmessa erässä (50, 30 ja 20 prosenttia) ansaintajaksoa seuraavien kolmen vuoden aikana. Muille osallistujille ansaitut osakkeet maksetaan kahdessa 50 prosentin erässä ansaintajaksoa seuraavien kahden vuoden aikana.
Siirtyminen aiemmasta kiinteästä, kolmen vuoden pituisesta ohjelmasta vuosittain alkavaan rullaavaan ohjelmarakenteeseen aiheuttaa sen, että uusi järjestelmä toimii kokonaisuudessaan palkkioosakkeiden osalta vasta vuonna 2018. Tästä syystä järjestelmään on lisätty kertaluonteinen siirtymäkauden lisäohjelma, joka täydentää vuosien 2016 ja 2017 palkkio-osakkeita, mikäli lisäohjelman erillinen tavoite saavutetaan. Vuosina 2014 ja 2015 johdolle ei makseta lainkaan palkkio-osakkeita.
Mikäli ohjelman suoritustavoitteet täyttyvät tavoitetason mukaisesti, ohjelmassa mukana olevan toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen osakkeina maksettava kannustinpalkkio on 30 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Vastaavasti, mikäli ohjelman suoritustavoitteet toteutuvat enimmäistasolla, osakkeina maksettava kannustinpalkkio on 60 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Muiden avainhenkilöiden kannustinpalkkioiden tavoitetaso on 20–25 prosenttia ja maksimitaso vastaavasti 40–50 prosenttia henkilön vaativuusluokan mukaisesta vuosittaisesta, keskimääräisestä peruspalkasta. Ohjelman sääntöjen mukaan yksittäiselle osallistujalle tämän osakeohjelman perusteella myönnettyjen osakkeiden arvo ei minään vuonna saa ylittää 60 prosenttia henkilön vuosittaisesta peruspalkasta.
Kannustinpalkkiona maksettavien osakkeiden määrä on ilmaistu ennen veroja. Maksettavia osakkeita vähennetään määrällä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa kannustinpalkkiosta maksettavaa ansiotuloveroa ja varainsiirtoveroa.
Henkilö ei ole oikeutettu palkkioon, mikäli hän irtisanoutuu tai hänet irtisanotaan ennen osakkeiden maksuhetkeä. Lisäksi hallitus on oikeutettu niin halutessaan perimään takaisin jo luovutetut osakkeet, mikäli osakeohjelmaan kuuluvan henkilön työsuhde päättyy rajoitusaikana.
Hallitus on lisäksi oikeutettu painavasta syystä muuttamaan tai perumaan palkkion tai siirtämään sen maksua. Lisäksi hallitus on oikeutettu poistamaan henkilön ohjelmasta, mikäli henkilö on syyllistynyt merkittävään rikkeeseen tai toiminut tavalla, joka on yhtiölle haitallista tai yhtiön intressien vastaista.
Finnairin hallitus päätti vuosia 2013–2015 koskevasta osakeohjelmasta 7.2.2013. Ohjelmaa koskevat yllä kuvatut järjestelmän yleiset säännöt. 2013–2015 ohjelmaan oikeutettuja osallistujia oli noin 40.
Osakeohjelman 2013–2015 suoritusmittarit ovat yhtiön liiketulosprosentin kasvu suhteessa vertailuryhmään ja yksikkökustannusten aleneminen Euroopan liikenteessä. Näiden mittarien painoarvot ovat 60 ja 40 prosenttia. Ohjelmaa täydentävän siirtymäkauden ohjelman suoritusmittarina on toiminnallinen liiketulosprosentti.
Mittareiden tavoitetasot ja maksimitasot perustuvat yhtiön hallituksen määrittämiin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Mittareita seurataan vuosineljänneksittäin.
Finnairin hallitus päätti vuosia 2014–2016 koskevasta osakeohjelmasta 10.2.2014. Ohjelmaa koskevat yllä kuvatut järjestelmän yleiset säännöt. 2014–2016 ohjelmaan oikeutettuja osallistujia oli 31.12.2014 yhtiössä noin 50.
Osakeohjelman 2014–2016 suoritusmittarit ovat sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) sekä osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR). Näiden mittarien painoarvot ovat 50 ja 50 prosenttia.
Mittareiden tavoitetasot ja maksimitasot perustuvat yhtiön hallituksen määrittämiin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Mittareita seurataan vuosineljänneksittäin.
Finnairin hallitus päätti vuosia 2015–2017 koskevasta osakeohjelmasta 16.12.2014. Ohjelmaa koskevat yllä kuvatut järjestelmän yleiset säännöt. 2015–2017 ohjelmaan oikeutettuja osallistujia on yhtiössä noin 60.
Osakeohjelman 2015–2017 suoritusmittarit ovat sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) sekä osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR). Näiden mittarien painoarvot ovat 50 ja 50 prosenttia.
Mittareiden tavoitetasot ja maksimitasot perustuvat yhtiön hallituksen määrittämiin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Mittareita seurataan vuosineljänneksittäin.
Finnairin hallitus päätti 13.10.2014 suunnata yhtiön lentäjille pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän. Ohjelma on osa Finnairin ja Suomen Liikennelentäjäliiton (SLL) solmimaa sopimusta, jossa sovittiin 17 miljoonan euron vuosittaisista, pysyvistä säästöistä lentäjien kuluissa. Säästösopimuksen ehtona oli lentäjien kannustinjärjestelmän toteutuminen.
Ohjelma kattaa vuodet 2015–2018 ja palkkion toteutumisen edellytyksenä on Finnairin ja SLL:n välisessä säästösopimuksessa määriteltyjen säästöjen toteutuminen sovitun aikataulun mukaisesti vuosina 2015–2018. Lisäksi yhtiön osakekurssin tulee olla ohjelman päättyessä vähintään 4 euroa. Jos nämä edellytykset täyttyvät, lentäjillä on oikeus rahapalkkioon, joka perustuu osakkeen kurssiin. Palkkion arvo 4 euron osakekurssitasolla on yhteensä 12 miljoonaa euroa. Vastaavasti 8 euron osakekurssia vastaava ansainta on 24 miljoonaa euroa, mikä on myös ohjelman maksimiansaintataso. Koko neljän vuoden jaksolle laskettuna yksittäisen lentäjän ansaintamahdollisuus vuositasolla on 5–10 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta.
Ohjelmaan oikeutettuja lentäjiä on yhtiössä noin 700. Rahapalkkio maksetaan lentäjille keväällä 2019, mikäli edellä mainitut maksamisen edellytykset täyttyvät.
Hallituksen palkkiot: Finnairin osakkeenomistajien nimitystoimikunta antaa vuosittain ehdotuksensa hallituksen palkkioiksi, joista lopullisesti päättää Finnairin varsinainen yhtiökokous.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitseminen: Finnairin hallitus päättää toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmään kuuluvien henkilöiden palkasta, palkitsemisjärjestelmistä ja niihin liittyvistä tavoitteista yhtiön hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan valmistelun pohjalta. Palkitsemisessa on otettu huomioon valtion palkitsemisohjeet.
Finnairin hallituksen ja sen valiokuntien jäsenten palkkiot sekä muut taloudelliset edut päättää vuosittain varsinainen yhtiökokous. Hallituksen jäsenten valintaa ja heidän palkitsemistaan valmistelee suurimpien osakkeenomistajien edustajien muodostama nimitystoimikunta. Hallituksen ja sen valiokuntien jäsenten palkkiot maksetaan rahakorvauksina.
Hallituksen jäsenet eivät ole yhtiön osakeohjelman eivätkä kannustinpalkkiojärjestelmän piirissä. Vuoden 2014 yhtiökokouksen päättämät vuosi- ja kokouspalkkiot hallituksen jäsenille ovat:
| Vuosi palkkiot* |
Hallituksen kokoukset |
Valiokunnan kokoukset |
Kokous palkkiot |
Kokous palkkiot yhteensä |
Vero tettavat etuudet** |
Yhteensä | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Jäsenet 1.1.–31.12.2014 | ||||||||||||||
| Klaus Heinemann (pj) |
61 200,00 | 9/9 | 1/6 | 1 200,00 | 10 800,00 | 0,00 | 72 000,00 | |||||||
| Harri Kerminen (varapj.) |
32 400,00 | 9/9 | 10/11 | 600,00 | 9 600,00 | 1 465,72 | 43 465,72 | |||||||
| Maija-Liisa Friman |
30 000,00 | 9/9 | 6/6 | 600,00 | 7 800,00 | 9 466,19 | 47 266,19 | |||||||
| Gunvor Kronman |
30 000,00 | 8/9 | 5/5 | 600,00 | 6 600,00 | 3 538,39 | 40 138,39 | |||||||
| Jussi Itävuori | 30 000,00 | 9/9 | 5/5 | 2 400,00 | 24 000,00 | 6 361,26 | 60 361,26 | |||||||
| Jäsenet 27.3.–31.12.2014 | ||||||||||||||
| Jaana Tuominen |
22 500,00 | 7/7 | 3/3 | 600,00 | 4 800,00 | 0,00 | 27 300,00 | |||||||
| Nigel Turner | 22 500,00 | 7/7 | 5/5 | 2 400,00 | 26 400,00 | 1 395,40 | 50 295,40 | |||||||
| Jäsenet 1.1.–27.3.2014 | ||||||||||||||
| Merja Karhapää |
7 500,00 | 2/2 | 1/1 | 600,00 | 1 800,00 | 0,00 | 9 300,00 | |||||||
| Antti Kuosmanen |
7 500,00 | 0/2 | 1/2 | 600,00 | 600,00 | 0,00 | 8 100,00 |
Hallituksen kokouspalkkiot on esitetty yllä maksuperusteisesti.
* Hallituksen palkkio on ilmaistu vuositasolla, mutta palkkio maksetaan kuukausittaisina erinä.
** Verotettavia etuuksia ovat yhtiön henkilöstöliput, joita hallituksen jäsenillä ja heidän puolisoillaan on mahdollisuus käyttää.
Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja päivärahaan ja matkakustannusten korvaukseen Finnairin yleisen matkustussäännön mukaisesti. Lisäksi hallituksen jäsenillä on oikeus henkilöstölippujen käyttöön Finnairin reittilennoilla erillisen hallituksen lippuohjesäännön mukaisesti. Ohjeistuksen mukaan hallituksen jäsenillä ja heidän puolisoillaan on kalenterivuoden aikana oikeus neljään edestakaiseen tai kahdeksaan yhdensuuntaiseen Economy- tai Business-luokan lentomatkaan Finnairilla. Lentolippujen hinta on nolla euroa mutta hallituksen jäseniltä ja heidän puolisoiltaan veloitetaan niistä kaikki maakohtaiset verot ja matkustajamaksut. Lentoliput ovat hallituksen jäsenille Suomessa verotettavaa tuloa.
Finnairin hallituksen palkkiot ovat olleet muuttumattomat vuodesta 2008 lähtien.
Finnair Oyj:n toimitusjohtajana toimi vuonna 2014 Pekka Vauramo. Johtoryhmässä oli vuonna 2014 toimitusjohtajan lisäksi seitsemän henkilöä. Henkilöstöjohtaja Manne Tiensuu ja kaupallinen johtaja Allister Paterson erosivat johtoryhmästä vuoden 2014 aikana. Heidän tilallaan aloittivat 1.10.2014 henkilöstöjohtaja Eija Hakakari ja 1.11.2014 kaupallinen johtaja Juha Järvinen. Lisäksi Greg Kaldahl jätti Finnairin 31.12.2014. Johtoryhmän jäsen maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2014 on esitetty sivulla 8.
Vuodelta 2014 johdolle ei tullut maksettavaksi lainkaan pitkän aikavälin kannustimia. Johtoryhmän lyhyen aikavälin kannustimet laskivat vuodesta 2013 merkittävästi yhtiön tappiollisen tuloskehityksen vuoksi.
Johdolle ja muille avainhenkilöille keväällä 2013 maksetut pitkän aikavälin kannustimet perustuvat kolmen vuoden ohjelmaan, joka alkoi vuonna 2010 ja päättyi vuonna 2012. Ohjelmasta on kerrottu tarkemmin vuosien 2011 ja 2012 palkka- ja palkkioselvityksissä sekä vuosien 2010, 2011 ja 2012 tilinpäätösten liitetiedossa 26. Osakeperusteiset maksut. Hallitus hyväksyi ohjelman 4.2.2010 ja sen ehdoissa otettiin huomioon tuolloin voimassa ollut valtion palkitsemisohje. Pitkän aikavälin kannustinpalkkio kolmen vuoden aikajaksolta toteutui 43-prosenttisesti maksimiin nähden. Palkkiona maksetut osakkeet ovat luovutuskiellossa vuoden 2015 loppuun saakka. Lisäksi osakkeet, joista on maksettu ostokannustimia vuosina 2011 ja 2013, olivat luovutuskiellossa vuoden 2013 loppuun saakka.
Toimitusjohtaja Pekka Vauramolle kertyy eläkettä ja hänen eläkeikänsä määräytyy työntekijän eläkelain mukaisesti. Toimitusjohtaja Vauramolla ei ole lisäeläke-etuutta.
Johtoryhmälle kertyy eläkettä työntekijän eläkelain mukaisesti. Lisäksi yhtiöllä on lisäeläkejärjestelmä, jonka piiriin osa johtoryhmän jäsenistä kuuluu.
Johtoryhmän jäsenten eläkejärjestelyt ovat verolakien tarkoittamia ryhmäeläkevakuutuksia. Kaikki johdon lisäeläkkeitä koskevat sopimukset ovat maksuperusteisia ja lisäeläkejärjestelmän piirissä on neljä johtoryhmän jäsentä. Lisäeläkemaksun suuruus on 10 prosenttia vuoden TyEl -ansioista. Lisäeläkkeessä on vapaakirjaoikeus, ja eläkeikä on 63 vuotta. Finnairin johtoryhmässä ei ole henkilöitä, joilla olisi etuusperusteinen lisäeläkejärjestely.
1.1.2013 jälkeen tehtyihin uusiin toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sopimuksiin ei sisälly lisäeläke-etuuksia.
Pekka Vauramon toimitusjohtajasopimuksen mukaan molemmat sopijaosapuolet ovat oikeutettuja irtisanomaan toimitusjohtajasopimuksen ilman erityisiä perusteita. Irtisanomisaika on sekä yhtiön että toimitusjohtajan puolelta kuusi kuukautta. Yhtiön päättäessä sopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kahdentoista kuukauden kokonaispalkkaa (peruspalkka + työsuhde-etujen verotusarvo) vastaava erokorvaus irtisanomisajan palkan lisäksi. Korvausta ei suoriteta, jos toimitusjohtaja irtisanoutuu tai siirtyy eläkkeelle.
Johtoryhmän jäsenten toimisopimusten mukaan molemmilla osapuolilla on mahdollisuus irtisanoa sopimus ilman erityisiä perusteita. Irtisanomisaika on molemminpuolisesti enintään 6 kuukautta. Yhtiön päättäessä työsuhteen johtajalle maksetaan enintään 12 kuukauden peruspalkkaa vastaava erokorvaus irtisanomisajan palkan lisäksi. Korvausta ei suoriteta, jos työsopimus puretaan tai jos johtaja irtisanoo itse työsopimuksen tai siirtyy eläkkeelle.
Toimitusjohtaja Pekka Vauramolla on henkivakuutus, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, matkavakuutus, johdon vastuuvakuutus sekä sairaskuluvakuutus. Henkivakuutuksen korvaussumma on aluksi 20 prosenttia vuosipalkasta ja nousee vuosittain. Korvaussumma ei kuitenkaan voi ylittää 500 000 euroa. Lisäksi toimitusjohtajalla on matkapuhelinetu yhtiön politiikan mukaisesti.
Johtoryhmän jäsenillä on vapaa-ajan tapaturmavakuutus, matkavakuutus, johdon vastuuvakuutus sekä oikeus sairaskuluvakuutukseen. Lisäksi johtoryhmän jäsenillä on auto- ja matkapuhelinetu yhtiön politiikan mukaisesti.
Johdon palkitsemista, yhtiön pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää sekä eläkemaksuja on kuvattu lisäksi tilinpäätöksen liitetiedossa 3.8 Palkitseminen.
| Maksetut palkat ja palkkiot, euroa vuodessa | Toimitusjohtaja 2014 | Toimitusjohtajat 2013 | Johtoryhmä 20141) | Johtoryhmä 20131) | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pekka Vauramo | Mika Vehviläinen (Toimitusjohtaja 28.2.2013 asti) |
Ville Iho (Toimitusjohtajan sijainen 27.1.-31.5.2013)2) |
Pekka Vauramo (Toimitusjohtaja 1.6.2013 alkaen) |
||||
| Peruspalkka3) | |||||||
| Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä on hallituksen päättämä kuukausittain maksettava peruspalkka. |
Yhteensä, euroa | 638 600 | 178 039 | 225 040 | 360 500 | 1 614 461 | 1 620 049 |
| Luontaisetuudet | |||||||
| Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten työsuhde-etuja on kuvattu sivulla 7. |
Autoetu, verotusarvo |
0 | 1 890 | 12 540 | 0 | 60 999 | 58 080 |
| Puhelinetu, verotusarvo |
240 | 40 | 240 | 140 | 1 720 | 2 240 | |
| Asuntoetu, verotusarvo |
0 | 4 699 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Muut verotettavat etuudet8) |
3 695 | - | - | - | 2 916 | - | |
| Yhteensä, euroa | 3 935 | 6 629 | 12 780 | 140 | 65 635 | 60 320 | |
| Lyhyen aikavälin kannustimet4) | |||||||
| Periaatteita on kuvattu sivuilla 2–3. | Tavoitepalkkio, % | 30 % | 20 % | 20 % | 30 % | 20 % | 20 % |
| Maksettu palkkio, % peruspalkasta5) |
18 % | 53 % | 19 % | 0 % | 10 % | 18 % | |
| Yhteensä, euroa | 117 508 | 94 382 | 43 299 | 0 | 163 104 | 289 699 | |
| Pitkän aikavälin kannustimet | |||||||
| Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2010–2012 | |||||||
| Kolmevuotinen osakeohjelma, jonka periaatteita on kuvattu sivulla 5. |
Osakepalkkio, rahaosuus |
0 | 0 | 102 850 | 0 | 0 | 640 910 |
| Osakepalkkio, osakeosuus euroissa6) |
0 | 0 | 68 567 | 0 | 0 | 427 273 | |
| Ostokannustin euroissa7) |
0 | 150 147 | 49 572 | 0 | 0 | 265 766 | |
| Yhteensä, euroa | 0 | 150 147 | 220 989 | 0 | 0 | 1 333 949 | |
| Maksetut palkat ja palkkiot yhteensä | 760 042 | 429 197 | 502 108 | 360 640 | 1 843 200 | 3 304 017 |
1) Ei sisällä toimitusjohtajan sijaisena toimineen Ville Ihon palkkoja ja palkkioita vuodelta 2013. Sisältää palkat ja palkkiot siltä ajalta kun henkilö on toiminut johtoryhmän jäsenenä.
2) Ville Ihon palkat ja palkkiot koko vuodelta 2013.
3) Peruspalkka sisältää myös lomarahan
4) Ansaintajakso 2013 maksettujen palkkioiden osalta oli 1.7.2012–30.6.2013 ja 2014 maksettujen palkkioiden osalta 1.7.2013–30.6.2014.
5) Maksetut lyhyen aikavälin kannustimet verrattuna maksettuihin peruspalkkoihin.
6) Arvo maksuhetken osakekurssin (EUR 2,5337) mukaan.
7) Maksetun ostokannustimen ansaintajakso on edellinen vuosi.
8) Muut verotettavat etuudet sisältävät mm. sairaskuluvakuutukset sekä yhtiön henkilöstöliput.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.