Annual Report • Mar 12, 2009
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Finnair-konsernin avainlukuja 2 | |
|---|---|
| Hallituksen toimintakertomus 4 | |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat 14 | |
| Taloudellinen kehitys 2006–2008 18 | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat 19 | |
| Tilinpäätös 1.1.–31.12.2008 21 | |
| Konsernin tuloslaskelma 22 | |
| Konsernitase 23 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma 24 | |
| Laskelma konsernin oman | |
| pääoman muutoksista 26 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 27 | |
| Hallituksen esitys osingonjaosta 79 | |
| Tilintarkastuskertomus 80 | |
| Hallintoperiaatteet 81 | |
| Riskienhallinta 84 | |
| Pörssitiedotteet 2008 87 | |
| Finnairista sijoitusanalyyseja julkaisevat | |
| pankkiiriliikkeet 89 | |
| Tietoa osakkeenomistajille 90 | |
| Yhteystiedot 92 | |
| TOIMINNAN AVAINLUVUT | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2008 | 2007 | 2006 | ||
| Liikevaihto | milj. euroa | 2 263 | 2 181 | 1 990 |
| Toiminnallinen liikevoitto, EBIT 1) | milj. euroa | 7 | 97 | 11 |
| Toiminnallinen liikevoitto 1) liikevaihdosta | % | 0,3 | 4,4 | 0,6 |
| Liiketulos, EBIT | milj. euroa | -52 | 142 | -11 |
| Tulos ennen veroja | milj. euroa | -56 | 139 | -15 |
| Lentotoiminnan yksikkötuotot | senttiä/RTK | 70,1 | 72,6 | 74,0 |
| Lentotoiminnan yksikkökulut | senttiä/ATK | 43,5 | 43,5 | 46,0 |
| Tulos/osake | euroa | -0,33 | 1,04 | -0,14 |
| Oma pääoma/osake | euroa | 6,04 | 7,70 | 6,14 |
| Bruttoinvestoinnit | milj. euroa | 233 | 326 | 252 |
| Korollinen nettovelka | milj. euroa | -90 | -222 | 43 |
| Omavaraisuusaste | % | 38,1 | 47,1 | 37,2 |
| Nettovelkaantumisaste (Gearing) | % | -11,6 | -22,5 | 7,1 |
| Oikaistu nettovelkaantumisaste | % | 63,2 | 35,1 | 112,8 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) | % | -2,5 | 14,2 | -0,1 |
| Henkilöstö, keskimäärin | 9 595 | 9 480 | 9 598 |
1) Ilman myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja kertaluonteisia eriä.
| Istuimia | Lukumäärä | Omat | Vuokratut | Keskim. ikä |
|---|---|---|---|---|
| 105–123 | 11 | 7 | 4 | 7,2 |
| 111–159 | 12 | 6 | 6 | 6,4 |
| 136–196 | 6 | 4 | 2 | 7,9 |
| 269 | 5 | 5 | 0 | 3,6 |
| 282 | 6 | 1 | 5 | 14,2 |
| 227 | 7 | 0 | 7 | 9,6 |
| 76 | 10 | 6 | 4 | 2,7 |
| 100 | 8 | 4 | 4 | 1,4 |
| 65 | 33 | 32 | 6,4 | |
| Finnai rIN LIIKENNETIETOJA 2004–2008 |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | 2004 | |||
| Lentotunteja | 232 389 | 228 487 | 211 813 | 202 070 | 196 795 | ||
| Lentokilometrejä | 1 000 | 155 300 | 147 094 | 133 890 | 125 410 | 121 027 | |
| Tarjottuja henkilökilometrejä | milj. | 29 101 | 26 878 | 23 846 | 23 038 | 21 907 | |
| Myytyjä henkilökilometrejä | milj. | 21 896 | 20 304 | 17 923 | 16 735 | 15 604 | |
| Matkustajakäyttöaste | % | 75,2 | 75,5 | 75,2 | 72,6 | 71,2 | |
| Tarjottuja tonnikilometrejä | milj. | 4 485 | 4 074 | 3 602 | 3 400 | 3 162 | |
| Myytyjä tonnikilometrejä | milj. | 2 545 | 2 365 | 2 100 | 1 940 | 1 791 | |
| Kokonaiskäyttöaste | % | 56,7 | 58,0 | 58,3 | 57,0 | 56,6 | |
| Matkustajia | 1 000 | 8 270 | 8 653 | 8 792 | 8 517 | 8 149 | |
| Rahtia ja postia | 1 000 kg | 102 144 | 98 684 | 93 807 | 90 242 | 86 245 | |
Vuonna 2008 Finnairin kannattavuus laski selvästi edellisvuodesta vahvasta volyymin kasvusta huolimatta. Toiminnallinen tulos jäi heikoksi. Keskeisimmät syyt olivat alkuvuoden aikana ennätyskorkealle kohonnut polttoaineen hinta ja loppuvuonna voimakkaasti laskenut keskituotto henkilökilometriltä.
Hinnankorotusyritykset keväällä notkauttivat Finnairin reittilentojen matkustajakäyttöastetta merkittävästi. Yritysmatkustuksen vähentyminen ja siirtyminen halvempiin hintaluokkiin murensivat lentolippujen keskituottoa nopeasti. Kustannusrakenteen sopeuttamiseen ei kyetty vastaavasti. Yleensä vahvat toinen ja kolmas vuosineljännes kärsivät näistä tekijöistä. Laskeva kannattavuuskehitys jatkui viimeisellä neljänneksellä ja vei toiminnallisen tuloksen selvästi tappiolle.
Lentoliikenteessä vuosi 2008 noudatteli yleisen talouskehityksen profiilia, joskin hieman etupainotteisesti. Alkuvuosi oli vielä vahvan kasvun aikaa, mutta kysyntäkehitys heikkeni sekä määrällisesti että rakenteeltaan loppuvuotta kohden.
Koko vuoden tarkastelussa eurooppalaisten lentoyhtiöiden (AEA) myydyt henkilökilometrit kasvoivat vain runsaan prosentin edellisvuodesta. Tarjonnan kasvu oli noin kolme prosenttia. Muutos alkuvuoden kasvuluvuista liikennesuoritteen ja kapasiteetin vähentymiseen loppuvuonna oli voimakas.
Finnairin liikenne kasvoi viime vuonna eurooppalaista keskitasoa selvästi voimakkaammin Aasian-panostusten vuoksi. Finnairin matkustajakäyttöaste pysyi kapasiteettilisäyksistä huolimatta kuitenkin lähes edellisvuoden tasolla.
Vuonna 2008 Finnair kuljetti Aasian-liikenteessä 1,3 miljoonaa matkustajaa. Aasian-liikenteen kasvu oli runsaat 16 prosenttia edellisvuodesta. Reittiliikenne kasvoi kokonaisuudessaan runsaat kuusi prosenttia ja lomalennot yli 12 prosenttia. Suoritteiden näkökulmasta Finnair on edelleen kasvuyhtiö.
Reittiliikenteen kapasiteettia on jo leikattu alkuperäisistä suunnitelmista lähes kymmenen prosenttia. Vuoden 2009 henkilökilometritarjonta on vähintään kolme prosenttia alle vuoden 2008 tason. Nykyisen kysyntäkehityksen jatkuessa kapasiteettileikkauksia jatketaan.
Lomaliikenteessä vuosi 2008 oli suhdannesyklin huippuvuosi. Hyvän kysynnän ansiosta Lomalentojen kapasiteettia lisättiin 10 prosenttia. Talvikaudeksi 2008/09 vuokrattiin Espanjasta laajarunkokone miehistöineen Thaimaan Phuketin suoria välilaskuttomia lentoja varten. Kun Aurinkomatkat pystyi myymään oman tuotantonsa lähes kokonaan esitehintaan ilman viime hetken alennuksia, ja vaikka öljyn hinta kiipesi ennätystasolle, liiketoiminta-alueen tulos nousi historian parhaaksi. Aurinkomatkojen oma valmismatkatuotanto, myynti ja markkinointi aloitettiin Venäjällä.
Syksyyn asti ennätyskorkealla pysynyt polttoaineen hinta nosti tehokkaasta suojauspolitiikasta huolimatta Finnairin polttoainekustannuksia noin 26 prosenttia. Huipputasosta alentunut kerosiinin hinta laskee polttoainekustannuksia viiveellä.
Lentorahtiliikenne Finnairin Aasian-lennoilla kasvoi kapasiteetin lisäyksen myötä viime vuoden syyskuuhun asti, jolloin keväällä alkanut maailmanlaajuinen rahtikysynnän lasku heijastui viimeisellä neljännek-
sellä myös Finnairin rahtikysyntään. Lentorahtiliikenteessä nähtiin vuoden lopussa noin 20 prosentin lasku.
Viime vuoden toukokuussa Finnairkonsernissa aloitettu 50 miljoonan euron tehostamisohjelma on edennyt suunnitelman mukaisesti. Osana ohjelmaa toteutettiin yt-neuvottelut toisen vuosipuoliskon aikana. Neuvottelujen tuloksena Finnair-konsernista on irtisanottu noin 120 henkilöä ja runsaat 3 000 henkilöä lomautetaan tämän vuoden aikana pääosin 2–3 viikoksi. Kannattavuuden heikentyminen ja kapasiteettileikkaukset edellyttävät uuden, vastaavan suuruisen ohjelman käynnistämistä mahdollisimman pian.
Finnairin laivastouudistus etenee suunnitelman mukaisesti. Viime vuonna hankittiin kaksi uutta kaukoliikenteen Airbus A340 -konetta. Tänä vuonna Finnairin laivastoon liittyy viisi uutta Airbus A330 -laajarunkokonetta, jotka korvaavat Boeing MD-11 -koneet seuraavan runsaan vuoden aikana. Ensi vuoden alkupuolella Finnairilla on yksi moderneimpia laivastoja maailmassa.
Laivaston investointiohjelman rahoittamiseksi järjestettiin joulukuussa 2007 nykyisille osakkeenomistajille suunnattu 248 miljoonan euron osakeanti. Lisäksi Finnairilla on varmistettuja luottolupauksia 300 miljoonan euron arvosta.
Vuoden 2007 vertailuluvut sisältävät heinäkuussa 2007 myydyn FlyNordicin talous- ja suoriteluvut kuuden ensimmäisen kuukauden osalta.
Vuonna 2008 liikevaihto nousi 3,8 prosenttia 2 262,6 miljoonaan euroon (2 180,5 milj.). Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu ilman FlyNordicia oli 5,7 prosenttia. Konsernin toiminnallinen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja johdannaisten käyvän arvon muutoksia laski edellisvuodesta noin 90 miljoonaa euroa 6,6 miljoonaan euroon (96,6 milj.). Oikaistu liikevoittomarginaali oli 0,3 prosenttia (4,4). Tulos ennen veroja oli -56,4 miljoonaa euroa (138,9 milj.). Johdannaisten käyvän arvon muutoksilla oli vuoden 2008 raportoituun tulokseen 57,4 miljoonaa euroa heikentävä vaikutus. Liiketoiminnan nettorahavirta laski viime vuonna 301,8 miljoonasta eurosta 120,2 miljoonaan euroon. Vuoden 2008 tulos osaketta kohden oli -0,33 euroa (1,04).
Vuonna 2008 Finnair kuljetti loma- ja reittiliikenteessä yhteensä 8,3 miljoonaa matkustajaa. Matkustajaliikenteen kapasiteettia lisättiin 8,3 prosenttia ja myytyjen henkilökilometrien määrä kasvoi 7,8 prosenttia, Aasian-liikenteen kysyntä nousi 16,5 prosenttia. Koko liikenteen matkustajakäyttöaste laski edellisvuodesta 0,3 prosenttia 75,2 prosenttiin. Kuljetetun rahdin määrä kasvoi edellisvuodesta 3,5 prosenttia.
Konsernin matkustajaliikenteen yhteenlasketut yksikkötuotot henkilökilometriltä laskivat 4,6 prosenttia. Tuotto matkustajaa kohden nousi 7,7 prosenttia. Rahtiliikenteen yksikkötuotot tonnikilometriltä nousivat 5,4 prosenttia. Matkustaja- ja rahtiliikenteen painotettu yksikkötuotto tonnikilometriltä laski 3,5 prosenttia.
Euromääräiset toimintakulut ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja johdannaisten käyvän arvon muutoksia nousivat viime vuonna 9,3 prosenttia. Lentotoiminnan yksikkökustannukset tarjottua tonnikilometriä kohden pysyivät
* ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja kertaluonteisia eriä
viime vuoden tasolla. Polttoainekustannukset nousivat viime vuonna 25,7 prosenttia. Polttoainekulut eliminoituina yksikkökustannukset laskivat 4,8 prosenttia. Vertailussa polttoainekuluiksi on huomioitu myös suojauslaskennan piiriin kuulumattomat, realisoituneet suojausvoitot ja -tappiot, jotka on kirjattu tuloslaskelman Muut kulut -erään.
Kaluston aineosto- ja huoltokulut nousivat viime vuonna 25,3 prosenttia. Kustannusten kasvun pääasiallisina syinä ovat Finnairin laivaston kasvun myötä lisääntyneet materiaali-, työkalu-, moottori- ja laitehankinnat. Kustannuksia ovat lisänneet myös joidenkin lentokoneiden takuuaikojen päättyminen sekä materiaali- ja alihankintahintojen yleinen nousu sekä huoltovaraukset ja vaihto-omaisuuden alaskirjaukset.
Valmismatkatuotantokulujen 15,2 prosentin nousuun vaikuttaa ennen muuta vuonna 2007 hankittujen pietarilaisen Calypso-matkatoimiston ja virolaisen Horizonmatkanjärjestäjän liiketoimintojen liittyminen osaksi Aurinkomatkoja. Myös volyymikasvu on nostanut kustannuksia.
Henkilöstökulut ovat kokonaisuutena pysyneet edellisvuoden tasolla. Palkkakustannukset ovat nousseet kuitenkin keskimäärin noin viisi prosenttia työntekijää kohden. Vastaavasti henkilökuluja ei ole kuormittanut tänä vuonna samassa määrin voitto- ja kannustinpalkkiovaraukset, joita vuonna 2007 tehtiin noin 30 miljoonaa euroa ja viime vuonna runsaat 11 miljoonaa euroa lähinnä laatu- ja täsmällisyysmittareihin perustuen.
Investoinnit vuonna 2008 olivat 232,8 miljoonaa euroa (326,3 milj. euroa). Investointeihin sisältyy kaksi Airbus A340 -laajarunkokonetta sekä kaksi Embraer 190 -konetta. Ennakkomaksut mukaan lukien lentokalusto- ja liitännäisinvestointien rahavirtavaikutus viime vuonna oli noin 160 miljoonaa euroa. Uusien lentokoneiden hankintaohjelman ja liitännäisinvestointien rahavirtavaikutus vuonna 2009 on runsaat 400 ja vuonna 2010 vähintään 300 miljoonaa euroa. Lopullinen investointien määrä riippuu siitä, mikä määrä lentokoneista hankitaan operatiivisella leasingsopimuksella.
Finnair neuvottelee operatiivisista leasingsopimuksista eri osapuolien kanssa vuoden 2009 aikana toimitettavien lentokoneiden myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelystä.
Vuoden lopussa taseen rahavarat olivat 392,1 miljoonaa euroa (540,1 milj.). Yhtiön kassa-asema on pidetty vahvana edessä olevien investointien vuoksi. Vuoden 2007 lopulla järjestetyn osakeannin lisäksi yhtiön rahoitusasemaa on vahvistettu luottojärjestelyillä.
Sovittujen, mutta toistaiseksi käyttämättömien luottolupausten määrä on yhteensä noin 300 miljoonaa euroa, joka sisältää lokakuussa saadun 60 miljoonan dollarin luottolupauksen Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB). Tämän lisäksi Finnairilla on Euroopan Investointipankilta 250 miljoonan euron luottolupaus ja työeläkeyhtiö Ilmariselta yli 400 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jotka molemmat edellyttävät pankkitakausta. Rahoituksellista joustoa saadaan myös 100 miljoonan euron yritystodistusohjelmalla.
Velkaantumisaste (gearing) vuoden lopussa oli -11,6 prosenttia (-22,5) eli yhtiö oli nettovelaton. Leasingvastuilla oikaistu nettovelkaantumisaste oli 63,2 prosenttia (35,1). Omavaraisuusaste oli 38,1 prosenttia (47,1).
Finnairin hallituksen hyväksymän rahoituksen riskienhallintapolitiikan mukaisesti yhtiö on suojannut reittiliikenteen lentopetroliostoista 75 prosenttia seuraavat kuusi kuukautta ja tämän jälkeen seuraavat 24 kuukautta alenevalla suojausasteella. Finnair Lomalennot hintasuojaa sovitun liikenneohjelman mukaista polttoaineen kulutusta suojauspolitiikan puitteissa. Polttoaineen hintasuojauksen instrumenttina käytetään pääosin lentopetrolin ja kaasuöljyn (gasoil) hintaan sidottuja johdannaisia.
IFRS-säännösten mukaisesti Finnairin tuloslaskelman Muut kulut -erään sisältyy myöhemmin erääntyvien johdannaisten käyvän arvon muutos vuosineljänneksen aikana. Kyseessä on IFRS-tilinpäätöskäytännön mukainen arvostustappio, joka ei ole realisoitunut eikä sillä ole rahavirtavaikutusta. Loka-joulukuussa johdannaisten käyvän arvon muutos oli -43,8 miljoonaa euroa, kun se tammi-joulukuussa oli -57,4 miljoonaa euroa.
Toiminnalliseen liikevoittoon sisältyy tammi-joulukuussa 62,8 miljoonaa euroa johdannaisten realisoituneita tuottoja, jotka ovat näkyneet pääosin tuloslaskelman polttoainerivillä ja osin Muut kulut -erässä. Luku sisältää sekä valuutta- että polttoainejohdannaiset.
Omaan pääomaan sisältyy vaihtelevana eränä suojausrahasto, jonka arvoon öljynhinnan- ja valuuttamuutokset vaikuttavat suoraan. Erän vaikutus tilinpäätöshetkellä oli -110,5 miljoonaa euroa, mikä sisältää valuutta- ja polttoainejohdannaiset sekä vähemmässä määrin muita rahoituseriä vähennettynä laskennallisilla veroilla. Kesäkuussa 2008 vastaava vaikutus oli noin 110 miljoonaa euroa, mikä osoittaa polttoaineen hintavolatiliteetin rajua vaikutusta suojauserien arvostukseen omassa pääomassa.
Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa euroon edellisvuoteen verrattuna on vaikuttanut Finnairin koko vuoden 2008 toiminnalliseen tulokseen positiivisesti. Valuuttasuojaukset huomioiden vaikutus on 37 miljoonaa euroa. Joulukuun lopussa seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 75 prosenttia.
27.3.2008 pidetyssä yhtiökokouksessa Finnair Oyj:n hallitukseen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti kestävälle kaudelle valittiin entisistä jäsenistä Christoffer Taxell hallituksen puheenjohtajaksi sekä jäseniksi Sigurdur Helgason, Satu Huber, Markku Hyvärinen, Kari Jordan, Ursula Ranin ja Veli Sundbäck. Lisäksi uutena jäsenenä valittiin Pekka Timonen.
Yhtiökokous valitsi varsinaisiksi tilintarkastajiksi KHT Jyri Heikkisen sekä KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, jossa yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Eero Suomela. Varatilintarkastajiksi valittiin KHT Tuomas Honkamäki ja KHT Timo Takalo.
Finnairin Reittiliikenteen johtaja, toimitusjohtajan sijainen Henrik Arle jäi eläkkeelle 31.12.2008. Samassa yhteydessä tehtiin muutoksia Finnair-konsernin organisaatiossa ja johtovastuissa.
Finnair-konsernin talousjohtaja Lasse Heinonen nimitettiin Finnairin toimitusjohtajan sijaiseksi 13.1.2009 alkaen. Heinonen jatkaa edelleen konsernin talousjohtajana. Talous- ja rahoitusyksiköiden lisäksi Lasse Heinoselle raportoivat myös Lentotoimintapalveluihin kuuluvat yksiköt; maapalveluja tuottava Northport Oy, Finnair Catering Oy, Finnair Tekniikka ja kiinteistöpalveluja tuottava Finnair Facilities Management Oy, sekä Finnair Cargo Oy ja Finnair Cargo Terminal Operations Oy ja lentokonelaivastoa hallinnoiva Finnair Aircraft Finance Oy.
1.1.2009 alkaen Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen johtaa Reittiliikenneorganisaatiota yhdessä liiketoimintayksikön johtoryhmän kanssa. Lentotoimintaryhmän johtaja Veikko Sievänen toimii lentotoimintaluvan tarkoittamana vastuullisena johtajana (accountable manager). Samalla Sievänen nimitettiin myös konsernin johtoryhmän jäseneksi. Teknisten vastuualueiden vastuullisena johtajana (accountable manager) toimii Finnair Tekniikan johtaja Kimmo Soini. Aiemmin Henrik Arlen alaisuudessa ollut operatiivinen riskienhallinta siirtyy toimitusjohtajan alaisuuteen.
Yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja Christer Haglund nimitettiin 1.3.2008 johtoryhmän jäseneksi.
Finnairin hallintoperiaatteita on kuvattu tarkemmin vuosikertomuksen Taloudellisessa katsauksessa.
Vuoden 2008 aikana Finnair-konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 9 595, mikä oli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Reittiliikenteessä työskenteli 4 254 ja lomaliikenteessä 464 henkilöä. Tekniikan, catering- ja maapalveluiden yhteenlaskettu henkilöstö oli 3 650 ja matkapalveluiden 1 078. Muissa toiminnoissa työskenteli 149 henkilöä.
Finnair-konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa ulkomailla noin 770 henkilöä, joista 270 työskenteli Finnairin matkustajaja rahtiliikenteen myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. 500 henkilöä on Baltian-maissa ja Venäjällä toimivien matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palveluksessa sekä oppaina Aurinkomatkojen lomakohteissa. Ulkomaan henkilöstö sisältyy konsernin henkilöstön kokonaismäärään.
Kokoaikaisia henkilöstöstä oli 94 prosenttia. Puolet osa-aikaisista oli osittaisella hoitovapaalla olevia työntekijöitä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskenteli 93 prosenttia. Määräaikaisiin työsuhteisiin lasketaan myös kausiapulaiset. Henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta painottuen 30–50 ikävuosiin. Yli 50-vuotiaita oli runsaat 20 prosenttia ja alle 30-vuotiaita joka kymmenes.
Henkilöstön keskimääräinen palvelusvuosien määrä oli 14. Kolmannes Finnairin henkilöstöstä on ollut konsernin palveluksessa yli 20 vuotta. Näistä lähes puolet on palvellut yli 30 vuotta.
Finnair-konsernin henkilöstössä on naisia ja miehiä yhtä paljon. Johtokuntaan kuuluvista kahdestatoista johtajasta kaksi on naisia. Finnair Oyj:n hallituksen kahdeksasta jäsenestä kaksi on naisia.
Finnairilla on voimassa olevat työehtosopimukset kuuden henkilöstöjärjestön kanssa kevääseen 2010. Ilmailualan Unionin ja Finnairin Teknisten kanssa neuvotellaan kevään 2009 aikana viimeisen sopimusvuoden palkkaratkaisusta.
Lentäjien työehtosopimus päättyi marraskuun 2008 lopussa ja neuvottelut uudesta sopimuksesta ovat olleet käynnissä jo syksystä lähtien. Finnairin lentäjiä edustava Suomen liikennelentäjien liitto (SLL) aloitti työtaistelun 24.1.2009 julistamalla ylityökiellon. Ilmoituksen mukaan työtaistelua jatketaan päivän mittaisilla lakoilla 25.2. alkaen. Suurimmat erimielisyydet työnantajan ja työntekijöiden välillä koskee eläkeetuja, liikkeenjohdon päätöksentekoa sekä työaikajärjestelyjä.
Kesäkuussa 2008 aloitettiin yt-neuvottelut, joiden tavoitteena oli saada aikaan 25 miljoonan euron säästöt henkilöstökuluissa, mikä vastaa noin viittä prosenttia henkilöstön kokonaiskustannuksista. Finnair Cargo Oy ja Finnair Cargo Terminal Operations Oy liittyivät prosessiin mukaan marraskuussa. Yt-prosessi saatiin päätökseen tämän vuoden tammikuussa koskien kaikkia muita henkilöstöryhmiä paitsi lentäjiä, joiden osalta ytneuvottelut ovat vielä kesken.
Yt-neuvottelujen alkaessa työvoiman vähennystarpeeksi arvioitiin 500 työpaikkaa. Irtisanomisia toteutuu kaikkiaan runsaat 120. Muut säästöt syntyvät pääosin 2–3 viikon lomautuksilla, jotka koskevat runsasta 3 000 henkilöä. Lisäksi henkilöstön määrä vähenee, kun noin 400 määräaikaista työsuhdetta päättyi vuodenvaihteessa tai päättyy kevään aikana.
Pääosin laatumittareihin perustuvaa kannustinpalkkioita vuodelta 2008 arvioidaan maksettavan henkilöstölle 11,2 miljoonaa euroa, mukaan lukien henkilöstösivukulut. Kannustimen toteutumiseen vaikutti yhtenä tekijänä täsmällisyyden merkittävä parantuminen. Konsernitulokseen perustuvien henkilöstön voittopalkkion ja avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän kriteerit eivät täyttyneet vuodelta 2008, eikä järjestelmien mukaisia kannustimia makseta.
Finnair-konsernin laivastoa hallinnoi Reittiliikenne-liiketoiminta-alueeseen kuuluva Finnair Aircraft Finance Oy. Joulukuun lopussa Finnair-konsernilla oli liikenteessä yhteensä 65 lentokonetta. Finnairin koko laivaston keski-ikä on 6,4 vuotta ja Euroopan-liikenteessä olevan kaluston noin viisi vuotta.
Euroopan- ja kotimaanliikenteen laivasto kasvoi viime vuonna kahdella satapaikkaisella Embraer 190 -koneella. Embraer-koneita on yhteensä 18 ja Airbus A320 -perheen koneita 29. Finnairin laajarunkolaivastoon liittyi viime vuonna kaksi Airbus A340 -konetta. Yksi Boeing MD-11 -kone poistui Finnairin laivastosta lokakuussa. Finnairilla on yhteensä 11 kaukoliikennekonetta.
Laajarunkokaluston uudistaminen jatkuu vuonna 2009 siten, että uusia Airbus A330-300 -kaukoliikennekoneita hankitaan viisi, vuonna 2010 vähintään kolme. Airbuskoneet korvaavat Finnairin laivastosta poistuvat kuusi Boeing MD-11 -konetta vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä. Jäljellä olevista yksi on Finnairin omistuksessa ja sen tulevasta myynnistä on sovittu Aeroflot Cargon kanssa. Muut viisi MD-11-konetta ovat vuokrattuja, ja niiden sopimukset päättyvät vuoden kuluessa.
Laivastouudistus harmonisoi Finnairin reittiliikennelaivastoa. Konetyyppien väheneminen tehostaa kustannusrakennetta yksinkertaistuvan miehistönkäytön ja huoltotoiminnan ansiosta.
Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä Finnairin laivastoon liittyy kaksi uutta satapaikkaista Embraer 190 -konetta. Toisaalta kolme pienempää 170-mallin konetta otetaan heikentyneen kysynnän vuoksi pois liikenteestä vuonna 2009, kaksi tammikuussa ja yksi vuosipuoliskon loppupuolella.
Finnair Lomalentojen käytössä olevien Boeing 757 -koneiden vuokrasopimukset ovat voimassa vuoteen 2010, minkä jälkeen niitä voidaan tarvittaessa jatkaa nykyehdoil-
la kahdesti aina kaksi vuotta kerrallaan. Yhtiö arvioi ennen mahdollista jatkopäätöstä, mikä on tehokkain tapa lomaliikenteen hoitamiseen.
Finnair ottaa ympäristönäkökohdat huomioon kaikessa toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Finnairin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioita esitellään tarkemmin vuosikertomuksessa ja Finnairin internetsivuilla.
EU hyväksyi viime vuonna mallin päästökaupan toteuttamiseksi lentoliikenteessä vuodesta 2012 alkaen. Päästökaupan laskentaperiaatteissa otetaan huomioon polttoaineen kulutus suhteessa tuotettuun suoritteeseen. Finnair pyrkii osana eurooppalaisten lentoyhtiöiden yhteisöä vaikuttamaan, että järjestelmästä tulisi maailmanlaajuinen eikä se vääristäisi toimialan kilpailua.
Finnair on uudistanut lentokalustoaan systemaattisesti vuodesta 1999 lähtien. Euroopan- ja kotimaanliikenteen Airbus A320 ja Embraer-koneperheet edustavat uusinta teknologiaa. Moderni laivasto on ekotehokas sekä hiilidioksidi- että melupäästöjen suhteen.
Finnairin ympäristöjohtajaksi nimitettiin helmikuussa 2008 KTM Kati Ihamäki, jonka tehtävänä on edistää Finnairin ympäristötavoitteiden toteutumista konsernin liiketoiminnassa niin, että Finnair kuuluu johtaviin lentoyhtiöihin ympäristötoiminnassa. Ympäristöjohtajan tehtäviin kuuluvat myös kestävän kehityksen -strategiaan ja päästökauppaan liittyvien hankkeiden koordinointi sekä ympäristöasioiden sisällyttäminen Finnairin kilpailustrategiaan. Elintärkeää yhteiskunta- ja ympäristövastuun hoidolle ovat toimivat sidosryhmäsuhteet sekä viestintä.
Finnair-konsernin tilinpäätöksen ensisijainen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Reittiliikenne, Lomaliikenne, Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut.
Liiketoiminta-alue vastaa reittimatkustajaliikenteen ja rahdin myynnistä, palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta ja lentokaluston hankintaan sekä rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Reittiliikenne vuokraa lomaliikenteelle sen tarvitsemat miehistöt ja lentokoneet. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat yksiköt ja yhtiöt ovat Finnair Reittiliikenne, Finnair Cargo Oy, Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä Finnair Aircraft Finance Oy.
Vuonna 2008 liiketoiminta-alueen liikevaihto nousi 3,0 prosenttia ja oli 1 735,7 milj. euroa (1 685,3 milj.). Toiminnallinen liiketappio oli 30,1 milj. euroa (liikevoitto 76,2 milj.).
Reittiliikenteen matkustajamäärä vuonna 2008 oli noin seitsemän miljoonaa. Reittiliikenteen myydyt henkilökilometrit kasvoivat 6,5 prosenttia samalla kun kapasiteettia lisättiin 7,9 prosenttia, mikä heikensi matkustajakäyttöastetta edellisvuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä 72 prosenttiin.
Vuonna 2008 matkustajareittiliikenteen yksikkötuotto laski 5,1 prosenttia. Viimeisellä neljänneksellä yksikkötuotto laski 11,7 prosenttia. Yksikkötuottojen alenemiseen vaikutti kysynnän siirtyminen halvempiin hintaluokkiin.
Rahtituotot ovat runsaat kymmenen prosenttia koko reittiliikenteen tuotoista. Rah-
Lentopetrolin markkinahinta (Jet Fuel NWE CIF Cargoes) 2004–2008
din yksikkötuotot reittiliikenteessä vuonna 2008 nousivat 2,4 prosenttia. Reittiliikenteessä kuljetettujen rahtikilojen määrä kasvoi seitsemän prosenttia. Aasian-liikenteessä kuljetetun rahdin määrä nousi edellisvuodesta 14 prosenttia.
Finnairin rahtiliiketoiminnan kannattavuus oli vuonna 2008 hyvä. Keskeisimpinä syinä tulosparannukseen olivat hyvänä pysynyt hintataso sekä toiminnan tehokkuuden parantuminen. Viimeisellä neljänneksellä rahtikysyntä kuitenkin heikkeni nopeasti, ja tilanteen arvioidaan jatkuvan maailmanlaajuisen taloustilanteen vuoksi myös kuluvana vuonna.
Kansainvälisessä matkustajareittiliikenteessä Finnair on kasvattanut markkinaosuuttaan pääkilpailijoihin verrattuna. Kotimaan liikenteessä Finnairin markkinaosuus on laskenut johtuen ensisijaisesti lyhyiden reittien leikkauksista kotimaan liikenteessä. Tämä on kuitenkin parantanut matkustajakäyttöastetta ja kannattavuutta.
Vuoden 2008 aikana reittiliikenteen lentojen saapumistäsmällisyys parani hieman edellisvuodesta 80,8 prosenttiin (80,4). Finnairin lentojen täsmällisyys oli viime vuoden alussa toimialan vertailussa heikko. Monilla toimilla täsmällisyys saatiin vuoden kuluessa jälleen erinomaiselle tasolle eurooppalaisten lentoyhtiöiden kärkiryhmään.
Virolaisen tytäryhtiön Aeron toiminta lopetettiin vuoden 2008 alussa ja kaikki seitsemän ATR 72 -potkuriturbiinikonetta on myyty. Samalla päättyi Finnairin potkuriliikenne, joka on jatkunut yhtäjaksoisena vuodesta 1924.
Liiketoiminta-alue koostuu Finnairin lomalentotoiminnasta ja Aurinkomatkat-valmismatkayhtiöstä, sen Virossa toimivasta tytäryhtiöstä Horizon Travelista ja Pietarissa toimivasta tytäryhtiöstä Calypsosta sekä Suomessa toimivasta nuorisomatkailuun keskittyvästä takeOFF-brandistä. Aurinkomatkat on Suomen suurin matkanjärjestäjä 37 prosentin markkinaosuudella. Finnair Lomalennoilla on vahva markkinajohtajuus lomamatkustukseen liittyvissä lennoissa, ja sen asiakkaina on kaikki Suomen suurimmat matkanjärjestäjät. Matkanjärjestäjät ostavat valmismatkatuotantoaan varten käyttöönsä haluamansa lentosarjat lomakohteisiin kesä- tai talviliikennekausiksi.
Vuosi 2008 oli lomamatkailun huippuvuosi. Suomesta tehtiin 989 000 valmismatkaa lentäen ulkomaille, mikä on 3,3 prosenttia edellisvuotista enemmän. Runsaat 23 prosenttia matkoista tehtiin Kanarialle. Thaimaan osuus on noussut kymmeneen prosenttiin. Finanssikriisin seurauksena valmismatkojen kysyntä heikkeni syksyllä selvästi Viron ja Venäjän markkinoilla.
Hyvän kysynnän ansiosta liiketoimintaalueen vuoden 2008 liikevaihto nousi 11,0 prosenttia 454,6 milj. euroon. Toiminnallinen liikevoitto nousi 10,3 prosenttia ja oli kaikkien aikojen paras 26,7 milj. euroa (24,2 milj. euroa), mikä vastaa 5,9 prosenttia liikevaihdosta. Tulosta rasittaa Aurinkomatkojen valmismatkatuotannon aloittamiskustannukset Venäjällä sekä ennätyskorkealle noussut lentopetrolin hinta.
Vuonna 2008 Finnair Lomalennoilla oli runsaat 1,3 miljoonaa matkustajaa, mikä on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Oman Boeing 757 -laivaston lisäksi Lomalennot vuokrasi Air Europalta 299-paikkaisen Airbus A330 -laajarunkokoneen miehistöineen Thaimaan Phuketin lentoja varten talvikaudeksi 2008/09. Talvikaudella Aasiaan lennetään yhteensä 14 viikkovuoroa, joista kuusi vuokrakapasiteetilla. Tarjottujen henkilökilometrien määrä kasvoi 9,7 prosenttia. Talvikauden kaukoliikenteen osuuden kasvaessa myydyissä henkilökilometreissä laskettu suorite nousi 12,4 prosenttia edellisvuodesta. Lomalentojen matkustajakäyttöaste parani siten 2,1 prosenttiyksikköä 88,1 prosenttiin.
Internetissä kuluttajille ennakkoon tapahtuva lisäpalveluiden, kuten halutun istumapaikan tai ateriakokonaisuuden myynti, sekä myynti lennoilla kasvoivat asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Finnair on sopinut matkanjärjestäjien kanssa tilauslennoille kiinteät hinnat ja varautuu polttoaineriskiin hintasuojauksilla konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti.
Aurinkomatkoille vuosi 2008 oli ennätysvuosi. Hyvä kysyntä ja Suomessa vallinnut huono kesäsää näkyivät liikevaihdon kasvuna, kun myynnissä ei jouduttu turvautumaan viime hetken alennuksiin. Myös talven 2008/09 matkojen myynti sujui hyvin. Aurinkomatkojen matkustajamäärä kasvoi viime vuodesta 3,7 prosenttia 345 000:een. Täyttöaste ja tulos nousivat ennätystasolle. Virossa Horizon kasvatti matkustajamääräänsä yli 17 prosenttia muiden matkanjärjestäjien supistaessa tarjontaansa, mutta sen tulos jäi Futura-lentoyhtiön konkurssin takia tappiolliseksi.
Vuoden alussa Aurinkomatkat osti Pietarista Calypso-nimisen matkatoimiston. Yhtiötä on käytetty alustana ja jakelukanavana oman valmismatkatuotannon käynnistämiseksi Venäjällä. Ensimmäisenä kesä-talvituotantokautena Aurinkomatkat tuotti Venäjällä runsaat 10 000 lentäen tehtyä valmismatkaa ulkomaille täyttöasteen noustessa vuoden lopussa jo 84 prosenttiin. Yhteistyökumppanina on Rossiya Airlines. Aurinkomatkojen asiakastyytyväisyys on Venäjällä hyvällä tasolla.
Liiketoiminta-alue koostuu lentokoneiden huoltopalveluista, maapalveluista sekä konsernin catering-toiminnoista. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös valtaosa konsernin kiinteistöomaisuudesta sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnoinnin ja ylläpidon sekä toimitilapalvelujen hankinta. Lentotoimintapalvelujen liiketoiminta koostuu pääosin konsernin sisäisestä palvelutuotannosta. Liiketoiminta-alueen liikevaihdosta 24 prosenttia muodostuu konsernin ulkopuolisesta liiketoiminnasta.
Vuonna 2008 Lentotoimintapalveluiden liikevaihto nousi 2,7 prosenttia 445,8 milj. euroon. Toiminnallinen liikevoitto nousi edellisvuodesta 34 prosenttia ja oli 13,8 milj. euroa (10,3 milj. euroa).
Catering-liiketoiminta on lentotoimintapalveluista kannattavinta. Toiminta jakautuu ateriavalmistukseen ja siihen liittyvään logistiikkaan sekä travel retail -toimintoihin, johon kuuluvat lennoilla tapahtuva myynti ennakkotilauspalveluineen ja lentoasemamyymälät Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Molemmat liiketoiminnan alueet kasvattivat liikevaihtoaan ja paransivat tulostaan. Catering-toiminnoissa on tehostettu tuotantoa samalla kun Finnair Catering sai uudet toimitilat viime vuoden alussa.
Finnair Tekniikan toiminnallinen liiketulos oli viime vuonna tappiollinen. Tulokseen kirjattiin Gemini Air Cargo -asiakkuusyhtiön konkurssista johtuen vajaat kolme miljoonaa euroa luottotappioita sekä varaston alaskirjauksia.
Finnair Tekniikan pitkän ajan toimintakyvylle ja kannattavuudelle on tärkeää, että yksiköllä on myös konsernin ulkopuolisia asiakkaita. Finnair Tekniikka teki alkuvuonna 2008 huoltosopimuksen Aerflotin kanssa vuoteen 2016 asti. Sopimuksen arvoksi arvioidaan noin 200 miljoonaa euroa.
Maapalveluja tuottava Northport Oy on edelleen tappiollinen. Maapalvelutoiminnan laatu on kuitenkin parantunut merkittävästi edellisestä vuodesta.
Liiketoiminta-alue koostuu konsernin matkatoimistoista; Areasta sekä Suomen Matkatoimistosta ja sen Baltian maissa toimivasta tytäryhtiöstä Estravelista sekä matkatoimistojärjestelmiä integroivasta ja matkailun varausjärjestelmää myyvästä Amadeus Finland Oy:sta.
Suomen Matkatoimisto (SMT) ja Area ovat Suomen johtavia matkatoimistoja ja Estravel, joka täytti elokuussa 20 vuotta, on Baltian johtavia matkatoimistoja. Yhtiöt menestyivät hyvin pohjoismaisessa liikematkustajien asiakastyytyväisyystutkimuksessa.
SMT:n lopetettua oma, elinkaaren loppuun tullut Etumatkat-kaupunkilomatuotantonsa liiketoiminta-alueen liikevaihto vuonna 2008 laski 5,3 prosenttia 77,9 milj. euroon (82,3 milj. euroa). Syksyllä taantuma näkyi liikematkustuksen merkittävänä supistumisena, mikä näkyi matkatoimistojen myynnissä ja tuloksessa. Toiminnallinen liikevoitto laski 2,1 milj. euroon (2,9 milj. euroa).
Matkatoimistojen jakelu siirtyy internetiin. Online-matkatoimistot ovat voittaneet markkinaosuutta, mutta Area on Suomen suurin perinteinen matkatoimisto verkossa. Lähes neljännes yhtiön myynnistä tulee verkon kautta. Automatisoinnin avulla haetaan tehokkuutta yritysten matkapalvelujen tuottamiseen.
SMT-konserniin kuuluva Estravel menestyy edelleen hyvin Baltiassa. Ensimmäisen kerran näillä markkinoilla matkustus väheni viime vuonna ja katteet supistuivat. Virossa yhtiön markkinaosuus on 40 prosenttia.
Matkapalveluihin kuuluva, matkanvaraus- ja tietojärjestelmäpalveluja matkatoimistoille tarjoava Amadeus Finland toi markkinoille monia uusia yritysten ja matkatoimistojen matkanhallintaan liittyviä palveluita. Hotellitarjontaa Amadeuksen varausjärjestelmässä lisättiin. Suomalaisten lentomatkustuksen volyymikasvu kasvatti yhtiön liikevaihtoa.
Finnairin reittiverkostoa on viime vuosina kehitetty palvelemaan Helsingin kautta kulkevaa Euroopan ja Aasian välistä liikennettä. Samalla suomalaisille tarjoutuu tehokkaat ja monipuoliset yhteydet maailmalle.
Finnairilla on 60 viikoittaista välilaskutonta reittilentoa kymmeneen Aasian-kohteeseen. Finnair aloitti kesäkuussa välilaskuttomat lennot Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin. Soulin-reittiä liikennöidään talvella neljästi viikossa. Muut Finnairin Aasian-kohteet ovat Bangkok, Delhi, Mumbai, Hongkong, Nagoya, Osaka, Peking, Shanghai ja Tokio. Kantonin-reitti lopetettiin lokakuun lopulla. Kantonin aluetta palvellaan päivittäisellä yhteydellä Hongkongiin.
Finnairin Aasian-verkostoon kytkeytyy 45 Euroopan- ja 13 kotimaan kohdetta. Samalla tarjotaan runsas valikoima suoria yhteyksiä Suomesta muualle Eurooppaan.
Finnair aloitti syyskuun alussa reittilennot Helsingistä Uralilla sijaitsevaan Jekaterinburgiin. Airbus A319 -koneilla kolmesti viikossa lennettävä reitti on Moskovan ja Pietarin jälkeen kolmas reittilentokohde Venäjällä. Finnair lentää reittiä yhteistyössä Ural Airlinesin kanssa. Kolmen tunnin lentoaika sekä jatkoyhteydet nopeilla vaihtoajoilla reitin molemmissa päissä tekevät reitistä erittäin kilpailukykyisen sekä Venäjällä, Pohjoismaissa että muualla Euroopassa.
Lomalentojen laivasto koostuu seitsemästä Boeing 757 -koneesta. Kasvaneen kysynnän tarpeisiin Finnair Lomalennot on vuokrannut kuluvaksi talvikaudeksi Airbus A330 -laajarunkokoneen, jolla lennetään välilaskuttomat lennot Thaimaan Phuketiin. Kesäkaudella Lomalennot lentää tilauslentoliikenteen lisäksi niin sanottuja lomareittejä muun muassa Bostoniin ja Torontoon.
Lokakuussa Finnair ja sen oneworld-allianssikumppani British Airways aloittivat yhteistyölennot Thaimaan Bangkokin ja Australian Sydneyn välillä. Joulukuussa puolestaan kerrottiin Brysselin-vuorojen määrän kasvattamisesta. Tammikuusta alkaen Brysseliin lennetään 25 kertaa viikossa. Uusi yöpyvä vuoro palvelee hyvin erityisesti liikematkustajia Brysselistä Helsinkiin.
Finnair aloittaa suorat lennot Turkin Istanbuliin maaliskuussa 2009. Lennot käynnistyvät kahdella viikoittaisella lennolla ja vuorojen määrä kaksinkertaistuu maaliskuun lopussa. Turkista on Istanbulin-reitin myötä hyvät yhteydet Helsingin kautta Skandinaviaan, Baltiaan ja Finnairin Aasianverkostoon sekä takaisin.
Joulukuussa tehdyn auditoinnin perusteella Skytrax luokitteli Finnairin neljän tähden yhtiöksi viisiportaisella asteikolla. Finnair oli aiemmin arvioitu kolmen tähden yhtiöksi. Skytrax on kansainvälinen tutkimusyritys, joka arvioi maailman kaupallisia lentoyhtiöitä ja niiden palveluita yksityiskohtaisesti.
Kesäkuun 2008 alussa lentoliikenteessä siirryttiin maailmanlaajuisesti sähköisen lentolipun eli e-lipun käyttöön kaikilla matkoilla. Finnair on ollut e-lipun käyttöönotossa kärkiyhtiöitä. E-lipun käyttö on taloudellisempaa kuin paperilippujen käyttö.
Finnairin kasvava kansainvälinen kysyntä on luonut tarpeen palvella yhä laajemmin paikallisilla kielillä eri markkinapaikoilla. Joulukuun lopussa Finnair avasi www-sivut myös espanjan, italian, ranskan, venäjän ja kiinan kielellä. Finnairin kielivalikoima palvelee noin 3,3 miljardia ihmistä. Finnair tarjoaa internetsivujen varauspalvelun nyt yhteensä 11 kielellä. Uusien kielten lisäksi www-sivut ovat suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, japaniksi, koreaksi ja saksaksi. Internetin välityksellä myydään nyt noin viidennes Finnairin lipuista ja osuuden odotetaan kasvavan.
Rahoitusmarkkinoiden kiristyminen on nostanut toteutuvaa rahoituskustannusta ennakoitua korkeammaksi. Rahoituksen saatavuus on vaikeutunut, mutta rahoituksen riittävyyttä ei kuitenkaan pidetä riskinä vuoden 2009 aikana.
Riskinä uusien koneiden hankinnassa on, että kysyntä laskee voimakkaammin kuin kapasiteettia voidaan mielekkäästi vähentää. Finnairin lomaliikenteen seitsemän Boeing 757 -koneen vuokrasopimukset päättyvät vuonna 2010, jolloin voidaan optimoida laivaston koko kysyntäennusteiden mukaiseksi.
Polttoainekustannukset ovat noin viidenneksen konsernin kokonaiskustannuksista ja öljyn hinnan viimeaikaisesta laskusta huolimatta yksi merkittävimmistä kustannusten epävarmuustekijöitä. Myös valuuttamuutokset muodostavat riskin. Finnair varautuu polttoaineen ja valuuttakurssien heilahteluja vastaan tekemällä optio- ja termiinisopimuksia. Myös suojausjärjestelyjen kustannusten nousu muodostaa riskin.
Finnairin yli 70 prosentin suojausaste seuraavan puolen vuoden aikana hidastaa öljyn hinnan laskun hyödyn siirtymistä yhtiön polttoainekustannuksiin. Finnairin suhteelliseen kustannuskilpailuasemaan vaikuttaa myös kilpailijoiden polttoaineen suojauspolitiikka. Keskeiset kilpailijat noudattavat suojauspolitiikassaan samantyyppisiä periaatteita kuin Finnair.
Maailmanlaajuisen laskusuhdanteen syveneminen saattaa laskea voimakkaasti kysyntää ja keskituottoja matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Varauskannan lyhyyden takia kyky ennustaa pitkälle tulevaisuuteen on heikko. Yhden prosenttiyksikön muutos matkustajakäyttöasteessa vaikuttaa noin 15 miljoonaa euroa konsernin liiketulokseen. Yhden prosentin muutos matkustajaliikenteen keskituotossa vaikuttaa niin ikään noin 15 miljoonaa euroa konsernin liiketulokseen.
Bruttokansantuotteen kehitys vaikuttaa lentoliikenteen matkustaja- ja rahtikysynnän kehitykseen. Kotimaisen kuluttajaluottamuksen heikentyminen saattaa vaikuttaa laskevasti lomaliikenteen ja reittiliikenteen vapaa-ajan matkojen kysyntään.
Vuosineljännesten tuloskehityksen tarkastelussa on syytä ottaa huomioon, että pääsiäinen, joka vähentää korkeahintaisempaa liikematkustusta, ajoittuu tänä vuonna toiselle vuosineljännekselle, kun se viime vuonna oli ensimmäisellä neljänneksellä. Kiinalainen uusi vuosi saattaa vaikuttaa Finnairin kysyntää heikentävästi kiinankielisillä matkustajamarkkinoilla.
Neuvottelut 30.11.2008 päättyneestä lentäjien työehtosopimuksesta ovat käynnissä ja tilanne aiheuttaa työtaisteluriskin. Finnairin liikenteen pysähtyminen aiheuttaa arviolta noin kolmen miljoonan euron päivittäiset tappiot. Lisäksi liikenteen häiriöiden luoma epävarmuus heijastuu kielteisesti myös lakkoa ympäröivien päivien kysyntään.
Alkaneesta vuodesta arvioidaan tulevan vaikea lentoyhtiöiden talouskehitykselle. Kehitys tulee muokkaamaan toimialan rakenteita konkurssien ja fuusioiden kautta. Finnair seuraa aktiivisesti toimialan uudelleenjärjestelyjä.
Finnair pitää kiinni Aasian-strategiastaan. Reittiliikenteen pitkän ajan tavoitteena on kasvaa Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä käyttäen Helsinkiä maantieteellisesti ja liikenteellisesti ihanteellisena koneenvaihtoasemana. Reittiverkoston laajentuminen tapahtuu oman kapasiteetin lisäyksen sekä yhteistyön laajentumisen kautta.
Finnairilla on varmistettuja luottolupauksia noin 300 miljoonan euron arvosta sekä pankkitakauksen edellyttämä 250 miljoonan euron luottolupaus Euroopan investointipankilta ja runsaan 400 miljoonan euron eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus. Finanssikriisi heijastuu Finnairin laivastouudistuksen rahoittamiseen ensisijaisesti vieraan pääoman kustannusten sekä leasingsopimusten hintatason kautta.
Finnairin polttoainekustannusten arvioidaan olevan kuluvana vuonna viimevuotista alemmat. Finnairin harjoittama suojauspolitiikka vaimentaa polttoaineen hinnanmuutoksia. Nykyisellä hintatasolla polttoainekulujen arvioidaan vuonna 2009 olevan yli 22 prosenttia Finnairin liikevaihdosta.
Maailmantalouden laskusuhdanteen arvioidaan heikentävän Finnairin kysyntää ja keskituottoja matkustaja- ja rahtiliikenteessä kaikilla markkinapaikoilla. Bruttokansantuote Euroopassa on kääntynyt laskuun. Aasian kansantalouksissa kasvuluvut ovat jääneet merkittävästi aiemmin ennustetuista.
Lomaliikenteessä näkyy talvimatkojen vahva ennakkomyynti vielä ensimmäisen neljänneksen ajan. Kuluttajien luottamuksen heikentyessä talouskehitykseen tulevan kesän lomamatkojen kysynnän arvioidaan olevan selvästi edellisvuotista heikompi ja ylitarjonnan painavan hintatasoa.
Finnair varautuu kapasiteettileikkauksiin koko reittiverkostossaan sekä kustannusten sopeuttamiseen kuluvan vuoden aikana. Vuonna 2009 Aasian-liikenteen sekä koko reittiliikenteen kapasiteetti laskee tähän mennessä tehtyjen päätösten perusteella noin kolme prosenttia.
Viime vuoden toukokuussa aloitettiin 50 miljoonan euron suuruinen kannattavuuden parantamisohjelma, jossa henkilöstökulusäästöjen osuus oli noin puolet. Tämän ohjelman arvioidaan toteutuvan täysimääräisesti vuonna 2009. Konsernissa käynnistetään kuitenkin uusi vastaavan suuruusluokan ohjelma, jonka säästö- ja tehostamiskohteita haetaan aktiivisesti.
Ensimmäisen vuosineljänneksen arvioidaan jäävän selvästi tappiolliseksi. Koko vuoden toiminnalliseen tulokseen vaikuttavat olennaisesti kysyntätilanne ja kustannuskehitys. Näkymä koko vuodelle on erittäin haastava.
Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä 31.12.2008 oli 128 136 115 osaketta. Yhtiökokouksessa kullakin osakkeella on yksi ääni. Rekisteröity osakepääoma 31.12.2008 oli 75 442 904,30 euroa.
Finnair Oyj:n osakkeet noteerataan NAS-DAQ OMX Helsingin pörssissä.
Finnairin osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa suhdannesyklin aikana keskimäärin vähintään kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina. Yhtiön kulloinenkin tuloskehitys ja näkymät sekä rahoitustilanne ja pääomatarpeet pyritään ottamaan huomioon.
Finnair Oyj:n hallitus hyväksyi 22.3.2007 konsernin avainhenkilöille tarkoitetun osakepalkkiojärjestelmän 2007–2009, joka on esitetty liitetiedossa numero 26. Järjestelmä ei vaikuta osakkeiden kokonaismäärään. Palkkion määrä on sidottu Finnair-konsernin taloudelliseen kehitykseen.
Finnair hankki 1.1.–17.3.2008 välisenä aikana 598 097 kappaletta omia osakkeita 22.3.2007 pidetyn yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella. Varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 myönsi hallitukselle uudet valtuudet vuoden ajaksi enintään 5 000 000 oman osakkeen hankkimiseen ja enintään 5 500 000 oman osakkeen luovuttamiseen. Valtuutuksen käsittämien osakkeiden osuus on vähemmän kuin viisi prosenttia yhtiön osakepääomasta. Valtuutuksen nojalla Finnair luovutti vuonna 2008 yhteensä 364 912 omaa osa-
*vuoden 2008 osinko on hallituksen esitys yhtiökokoukselle
% tuloksesta
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 2008 | 2007 | 2006 | |
|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake | euroa | -0,33 | 1,04 | -0,14 |
| Oma pääoma / osake | euroa | 6,04 | 7,70 | 6,14 |
| Osinko/osake | euroa | 0,0 | 0,25 | 0,10 |
| Osinko tuloksesta | % | 0,0 | 31,5 | -64,4 |
| Hinta/voittosuhde (P/E) | -14,82 | 7,79 | -88,05 | |
| P/CEPS | 5,0 | 2,5 | 12,5 | |
| Efektiivinen osinkotuotto | % | 0,0 | 3,1 | 0,8 |
| Osakemäärät ja pörssikehitys | 2008 | 2007 | 2006 | |
| Osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin | kpl | 127 969 796 | 98 032 358 | 96 690 131 |
| Osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin | ||||
| (ns. laimennusvaikutuksella) | kpl | 127 969 796 | 98 032 358 | 96 690 131 |
| Osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa | kpl | 127 969 796 | 98 032 358 | 97 782 880 |
| Osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa | ||||
| (ns. laimennusvaikutuksella) | kpl | 127 969 796 | 98 032 358 | 97 782 880 |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | kpl | 128 136 115 | 128 136 115 | 88 756 358 |
| Ylin kaupantekokurssi | euroa | 8,49 | 14,35 | 15,00 |
| Alin kaupantekokurssi | euroa | 3,5 | 7,51 | 10,01 |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12. | milj. euroa | 627 | 1 037 | 1 102 |
| Osakkeiden vaihto | kpl | 64 783 468 | 37 672 530 | 29 965 410 |
| Vaihto keskimääräisestä osakemäärästä | % | 50,55 | 29,40 | 33,76 |
| Finnair Oyj:n suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2008 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osuus osake | ||||
| Osakkeet | kannasta | Muutos | ||
| kpl | % | kpl | ||
| 1 | Suomen valtio / valtioneuvoston kanslia | 71 515 426 | 55,8 | 0 |
| 2 | Skagen Rahastot | 6 963 143 | 5,4 | 6 963 143 |
| 3 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 3 725 564 | 2,9 | 824 000 |
| 4 | Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi | 3 597 224 | 2,8 | 1 000 000 |
| 5 | Odin Norden | 2 790 418 | 2,2 | 0 |
| 6 | Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 2 400 000 | 1,9 | 0 |
| 7 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola | 2 276 444 | 1,8 | 0 |
| 8 | Valtion Eläkerahasto | 2 100 000 | 1,6 | 1 100 000 |
| 9 | Kuntien eläkevakuutus | 1 606 575 | 1,3 | 1 209 499 |
| 10 | OP Rahastot | 1 383 734 | 1,1 | -2 286 073 |
| 11 | Nordea Rahastot | 1 131 619 | 0,9 | -33 645 |
| 12 | Aktia Rahastot | 665 400 | 0,5 | 147 197 |
| 13 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera | 601 747 | 0,5 | 89 628 |
| 14 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 600 000 | 0,5 | 0 |
| 15 | Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 568 538 | 0,4 | 370 000 |
| 16 | Turun kaupunki | 387 434 | 0,3 | 387 434 |
| 17 | Finnair Oyj (omat osakkeet) | 387 429 | 0,3 | 235 526 |
| 18 | Gyllenberg Rahastot | 357 404 | 0,3 | 28 994 |
| 19 | Turun kaupungin vahinkorahasto | 295 907 | 0,2 | 13 326 |
| 20 | Finnair Oyj:n henkilöstörahasto | 230 982 | 0,2 | 151 344 |
| 21 | Norvestia Oyj | 227 387 | 0,2 | 60 776 |
| 22 | Pohjola Vakuutus Oy | 216 668 | 0,2 | 0 |
| 23 | Försäkringsaktiebolaget Pensions-Alandia | 189 299 | 0,1 | 66 799 |
| 24 | Finnairin eläkesäätiö | 136 842 | 0,1 | 0 |
| 25 | Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto | 121 700 | 0,1 | 121 700 |
| 26 | Sijoitusrahasto Arvo Finland Value | 120 000 | 0,1 | 120 000 |
| 27 | Ingman Finance Oy Ab | 120 000 | 0,1 | 120 000 |
| 28 | Aro Olavi Sakari | 110 000 | 0,1 | 110 000 |
| 29 | Neste Oil Eläkesäätiö | 105 826 | 0,1 | 0 |
| 30 | Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia | 100 000 | 0,1 | -705 495 |
| 31 | Kamprad Ingvar | 100 000 | 0,1 | 100 000 |
| 32 | ESR EQ Rahasto | 100 000 | 0,1 | -25 000 |
| Hallintarekisteröidyt | 14 999 663 | 11,7 | -9 852 222 1) | |
| Muut | 7 903 742 | 6,2 | ||
| Yhteensä | 128 136 115 | 100,0 | ||
1) 31.3.2008 FL Group myi kaikki suoraan ja välillisesti omistamansa Finnairin osakkeet 16 252 921 kpl.
| Osakkeita, kpl | Osakkeita, % | Omistajia, kpl | Omistajia % | |
|---|---|---|---|---|
| Julkisyhteisöt | 83 870 525 | 66 | 25 | 0 |
| Hallintarekisteröidyt | 14 999 663 | 12 | 9 | 0 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 10 467 526 | 8 | 39 | 0 |
| Ulkomaiset | 9 943 092 | 8 | 49 | 1 |
| Kotitaloudet | 6 422 209 | 5 | 9 236 | 94 |
| Yritykset | 1 846 499 | 1 | 360 | 4 |
| Yhteisöt | 566 376 | 0 | 58 | 1 |
| Arvo-osuuksiksi vaihtamatta | 20 225 | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 128 136 115 | 100 | 9 776 | 100 |
| Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2008 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden määrä | Omistajia | Osakkeita, % | Osakelukumäärä | Osakkeita, % |
| 1–200 | 5 230 | 53 | 461 067 | 0 |
| 201–1 000 | 3 068 | 31 | 1 517 391 | 1 |
| 1 001–10 000 | 1 312 | 13 | 3 495 696 | 3 |
| 10 001–100 000 | 125 | 1 | 2 709 363 | 2 |
| 100 001–1 000 000 | 21 | 0 | 5 442 563 | 4 |
| 1 000 001– | 11 | 0 | 99 490 147 | 78 |
| Hallintarekisteröidyt | 9 | 0 | 14 999 663 | 12 |
| Yhteistilillä | - | - | 20 225 | 0 |
| Yhteensä | 9 776 | 100 | 128 136 115 | 100 |
| Hinta, | Keskihinta, | |
|---|---|---|
| Määrä | euroa | euroa |
| 422 800 | 2 275 666,49 | 5,38 |
| -37 800 | -209 838,54 | 5,55 |
| 150 000 | 1 516 680,00 | 10,11 |
| -383 097 | -2 056 847,88 | 5,37 |
| 0 | 0,00 | 0 |
| 151 903 | 1 525 660,07 | 10,04 |
| 598 097 | 4 735 765,56 | 7,92 |
| -327 693 | -2 902 766,31 | 8,86 |
| -37 219 | -294 042,90 | 7,90 |
| 2 341 | 0,00 | 0,00 |
| 387 429 | 3 064 616,42 | 7,91 |
ketta osakepalkkiojärjestelmän 2007–2009 piiriin kuuluville henkilöille vuoden 2007 tuloksen perusteella maksettuina osakepalkkioina. Vuonna 2008 osakkeita osakejärjestelmän piiriin kuuluneilta palautui yhtiölle 2 341 kappaletta. Vuoden 2008 lopussa Finnairin hallussa oli 387 429 omaa osaketta eli 0,30 prosenttia vuoden viimeisen päivän osakemäärästä, kun tilivuoden alussa omia osakkeita yhtiöllä oli ollut 151 903 kpl.
Muita voimassa olevia valtuuksia kuten osakeantivaltuuksia tai vaihtovelkakirja- tai optio-oikeuksien liikkeellelaskuvaltuuksia hallituksella ei ole.
Tilikauden päättyessä 31.12.2008 Suomen valtio omisti 55,8 % yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä. Eduskunta päätti 20.6.1994, samalla kun annettiin suostumus valtionomistusosuuden laskemiseen Finnair Oyj:ssä alle kahden kolmasosan, että valtion tulee omistaa Finnair Oyj:n osakkeista yli puolet.
Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja omistivat 31.12.2008 yhteensä 78 480 osaketta, mikä on 0,06 % koko osakemäärästä ja äänivallasta.
Finnair Oyj:n osakkeen noteeraus NAS-DAQ OMX Helsingin pörssissä tilikauden viimeisenä päivänä oli 4,89 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli 626,6 miljoonaa euroa (1 036,6). Vuoden 2008 aikana Finnairin osakkeen ylin kaupantekokurssi oli 8,49 euroa (14,35), alin kurssi 3,50 euroa (7,51) ja keskikurssi 6,10 euroa (10,01).
Osakkeita välitettiin NASDAQ OMX Helsingin pörssissä tilikauden 2008 aikana 64,8 (37,7) milj. kappaletta vaihtoarvoltaan 395,2 (377,2) milj. euroa.
Finnair Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 458,7 milj. euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa vuodelta 2008 ei jaeta.
Finnair OYJ Hallitus
indeksit 31.12.2003 = 100
04 05 06 07 08 1.1 31.12
indeksit 31.12.2003 = 100 500 400 300 200 bloomberg europe airline index finnair oyj
04 05 06 07 08 1.1 31.12
| 2008 | 2007 | 2006 | ||
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | milj.euroa | 2 263 | 2 181 | 1 990 |
| - muutos | % | 3,8 | 9,6 | 6,3 |
| Toiminnallinen liikevoitto | milj.euroa | 7 | 97 | 11 |
| - suhteessa liikevaihtoon | % | 0,3 | 4,4 | 0,6 |
| Liikevoitto/-tappio | milj.euroa | -52 | 142 | -11 |
| - suhteessa liikevaihtoon | % | -2,3 | 6,5 | -0,5 |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | milj.euroa | -56 | 139 | -15 |
| - suhteessa liikevaihtoon | % | -2,5 | 6,4 | -0,7 |
| Tulos ennen veroja | milj.euroa | -56 | 139 | -15 |
| - suhteessa liikevaihtoon | % | -2,5 | 6,4 | -0,7 |
| Konsernitase | ||||
| Pitkäaikaiset varat | milj.euroa | 1 398 | 1 245 | 1 108 |
| Lyhytaikaiset varat | milj.euroa | 659 | 864 | 544 |
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat | milj.euroa | 19 | 35 | 8 |
| Varat yhteensä | milj.euroa | 2 076 | 2 144 | 1 660 |
| Oma pääoma ja vähemmistöosuus | milj.euroa | 773 | 987 | 601 |
| Velat yhteensä | milj.euroa | 1 303 | 1 157 | 1 059 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | milj.euroa | 2 076 | 2 144 | 1 660 |
| Bruttoinvestoinnit ilman ennakkoja | milj.euroa | 233 | 326 | 252 |
| Bruttoinvestoinnit liikevaihdosta | % | 10,3 | 15,0 | 12,7 |
| Oman pääoman tuotto | % | -4,8 | 12,9 | -2,0 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | -2,5 | 14,2 | -0,1 |
| Sijoitettu pääoma keskimäärin | milj.euroa | 1 190 | 1 122 | 938 |
| Osakepääoman korotus | milj.euroa | 0 | 0 | 0 |
| Osingot tilikaudelta 1) | milj.euroa | 0 | 32 | 9 |
| Tulos/osake | euroa, EUR | -0,33 | 1,04 | -0,14 |
| Optio-oikeuksien laimennusvaikutuksella oikaistu tulos / osake | euroa, EUR | -0,33 | 1,04 | -0,14 |
| Tulos / osake (tilikauden lopussa oleva osakemäärä) | euroa, EUR | -0,33 | 0,79 | -0,15 |
| Oma pääoma / osake | euroa, EUR | 6,04 | 7,70 | 6,14 |
| Osinko/osake 1) | euroa, EUR | 0,00 | 0,25 | 0,10 |
| Osinko tuloksesta | % | 0,0 | 31,5 | -64,4 |
| Efektiivinen osinkotuotto | % | 0,0 | 3,1 | 0,8 |
| P/CEPS Rahavirta/osake |
euroa, EUR | 5,2 0,9 |
2,5 3,2 |
12,5 1,0 |
| Hinta / voitto-suhde, P/E | -14,82 | 7,79 | -88,05 | |
| Omavaraisuusaste | % | 38,1 | 47,1 | 37,2 |
| Nettovelkaantumisaste | % | -11,6 | -22,5 | 7,1 |
| Oikaistu nettovelkaantumisaste | % | 63,2 | 35,1 | 112,8 |
| Korolliset velat | milj.euroa | 302 | 318 | 337 |
| Likvidit varat | milj.euroa | 392 | 540 | 294 |
| Korollinen nettovelka | milj.euroa | -90 | -222 | 43 |
| - suhteessa liikevaihtoon | % | -4,0 | -10,2 | 2,2 |
| Nettorahoitustuotot (+) / -kulut (-) | milj.euroa | -5 | -3 | -4 |
| - suhteessa liikevaihtoon | % | -0,2 | -0,1 | -0,2 |
| Nettokorot | milj.euroa | 2 | -5 | -3 |
| - suhteessa liikevaihtoon | % | 0,1 | -0,2 | -0,2 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | milj.euroa | 120 | 302 | 96 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta liikevaihdosta | % | 5,3 | 13,8 | 4,8 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin | kpl | 127 969 796 | 98 032 358 | 96 690 131 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin (ns. laimennusvaikutuksella) | kpl | 127 969 796 | 98 032 358 | 96 690 131 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa | kpl | 127 969 796 | 98 032 358 | 97 782 880 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa (ns. laimennusvaikutuksella ) | kpl | 127 969 796 | 98 032 358 | 97 782 880 |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | kpl | 128 136 115 | 128 136 115 | 88 756 358 |
| Henkilöstö, keskimäärin | 9 595 | 9 480 | 9 598 | |
Henkilöstön keskimääräisiä lukuja on oikaistu yksinomaan osa-aikaisessa palveluksessa olleiden henkilöiden osalta.
1) Tilikauden osinko on hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Hallituksen toimintakertomus 19
| EBITDAR | = | Liikevoitto + poistot + lentokaluston lease-maksut | |
|---|---|---|---|
| Toiminnallinen liikevoitto | = | Liikevoitto ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannais ten käyvän arvon muutoksia ja kertaluonteisia eriä |
|
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | = | Tilikauden tulos × 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus (kauden keskiarvo) |
|
| Sijoitettu pääoma | = | Taseen loppusumma – korottomat velat | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | = | Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut × 100 Sijoitettu pääoma (kauden keskiarvo) |
|
| Tulos / osake, (e) | = | Tilikauden tulos Osakeantioikaistu osakemäärä keskimäärin kauden aikana |
|
| Oma pääoma / osake, (e) | = | Oma pääoma Osakeantioikaistu osakemäärä kauden lopussa |
|
| Osinko tuloksesta, % | = | Osakekohtainen osinko × 100 Osakekohtainen tulos |
|
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = | Osakekohtainen osinko × 100 Osakeantikorjattu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä |
|
| P/CEPS | = | Pörssikurssi kauden lopussa Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta |
|
| Rahavirta / osake, (e) | = | Liiketoiminnan rahavirta Osakeantioikaistu osakemäärä keskimäärin kauden aikana |
|
| Hinta / voittosuhde, P/E | = | Pörssikurssi kauden lopussa Tulos/osake |
|
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma + vähemmistöosuus × 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot |
|
| Nettovelkaantumisaste, % | = | Korolliset velat – likvidit varat × 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus |
|
| Oikaistu nettovelkaantumisaste, % | = | Korolliset velat + 7 x vuosittaiset lentokoneiden lease-vuokrat – likvidit varat × 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus |
Taloudellinen katsaus
| Konsernin tuloslaskelma 22 | ||
|---|---|---|
| Konsernitase 23 | ||
| Konsernin rahavirtalaskelma 24 | ||
| Laskelma konsernin oman pääoman | ||
| muutoksista 26 | ||
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 27 | ||
| 1. Yrityksen perustiedot 27 | ||
| 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 27 | ||
| 3. Segmentti-informaatio 39 | ||
| 4. Hankitut liiketoiminnot 44 | ||
| 5. Myydyt ja myytäväksi luokitellut | ||
| pitkäaikaiset omaisuuserät 45 | ||
| 6. Valmistus omaan käyttöön 46 | ||
| 7. | Liiketoiminnan muut tuotot 46 | |
| 8. Materiaalit ja palvelut 46 | ||
| 9. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 47 | ||
| 10. Poistot ja arvonalentumiset 48 | ||
| 11. Liiketoiminnan muut kulut 48 | ||
| 12. Rahoitustuotot 49 | ||
| 13. Rahoituskulut 49 | ||
| 14. Tuloverot 50 | ||
| 15. Osakekohtainen tulos 50 | ||
| 16. Aineettomat hyödykkeet 51 | ||
| 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 52 | ||
| 18. Osuudet osakkuusyrityksissä 54 | ||
| 19. Saamiset, pitkäaikaiset 55 | ||
| 20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 56 |
|---|
| 21. Vaihto-omaisuus 58 |
| 22. Myyntisaamiset ja muut saamiset 58 |
| 23. Muut rahoitusvarat, lyhytaikaiset 59 |
| 24. Rahavarat 59 |
| 25. Omaa pääomaa koskevat tiedot 60 |
| 26. Osakeperusteiset maksut 62 |
| 27. Eläkevelvoitteet 63 |
| 28. Varaukset 65 |
| 29. Rahoitusvelat 66 |
| 30. Ostovelat ja muut velat 68 |
| 31. Rahoitusriskien hallinta 69 |
| luokittelu 71 |
| 33. Toimivat tytäryhtiöt 72 |
| 34. Muut vuokrasopimukset 72 |
| johdannaiset 73 |
| 36. Lähipiiritapahtumat 75 |
| 37. Riidat ja oikeudenkäynnit 75 |
| 38. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat 75 |
| 39. Emoyhtiön taloudellisia lukuja 76 |
| Hallituksen esitys osingonjaosta 79 |
| 1.1.2008– | 1.1.2007– | ||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 31.12.2008 | 31.12.2007 | Liite |
| Liikevaihto | 2 262,6 | 2 180,5 | 3 |
| Valmistus omaan käyttöön | 1,6 | 3,0 | 6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 27,1 | 52,8 | 7 |
| Materiaalit ja palvelut | -1 054,8 | -896,9 | 8 |
| Työsuhde-etuuksista aiheuvat kulut | -541,0 | -541,5 | 9 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -110,2 | -112,6 | 10 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -637,4 | -543,8 | 11 |
| Liikevoitto/tappio | -52,1 | 141,5 | |
| Rahoitustuotot | 22,1 | 17,2 | 12 |
| Rahoituskulut | -26,7 | -19,9 | 13 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,3 | 0,1 | 18 |
| Voitto / tappio ennen veroja | -56,4 | 138,9 | |
| Tuloverot | 14,6 | -36,8 | 14 |
| Tilikauden voitto / tappio | -41,8 | 102,1 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus | -42,0 | 101,6 | |
| Vähemmistölle kuuluva osuus | 0,2 | 0,5 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta | |||
| laskettu osakekohtainen tulos | |||
| Osakekohtainen tulos, euroa/osake | |||
| (laimennettu ja laimentamaton) | -0,33 | 1,04 | 15 |
Liitetiedot sivuilla 27–78 ovat olennainen osa tätä konsernitilinpäätöstä.
| Milj. euroa | 31.12.2008 | 31.12.2007 | Liite |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 48,1 | 46,6 | 16 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1 272,1 | 1 168,9 | 17 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 6,1 | 5,7 | 18 |
| Saamiset | 21,5 | 13,8 | 19 |
| Laskennalliset verosaamiset | 49,8 | 10,4 | 20 |
| 1 397,6 | 1 245,4 | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 35,1 | 36,1 | 21 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 231,8 | 287,3 | 22 |
| Muut rahoitusvarat | 373,8 | 518,6 | 23 |
| Rahavarat | 18,3 | 21,5 | 24 |
| 659,0 | 863,5 | ||
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät | 19,4 | 34,7 | 5 |
| Varat yhteensä | 2 076,0 | 2 143,6 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 75,4 | 75,4 | |
| Muu oma pääoma | 696,3 | 909,9 | |
| 771,7 | 985,3 | ||
| Vähemmistöosuus | 1,1 | 1,7 | |
| Oma pääoma yhteensä | 772,8 | 987,0 | 25 |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 120,6 | 144,5 | 20 |
| Rahoitusvelat | 261,1 | 269,6 | 29 |
| Eläkevelvoitteet | 6,1 | 15,8 | 27 |
| 387,8 | 429,9 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 1,5 | 8,2 | 14 |
| Varaukset | 61,5 | 53,6 | 28 |
| Rahoitusvelat | 48,5 | 54,5 | 29 |
| Ostovelat ja muut velat | 803,9 | 610,4 | 30 |
| 915,4 | 726,7 | ||
| Velat yhteensä | 1 303,2 | 1 156,6 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 2 076,0 | 2 143,6 |
Liitetiedot sivuilla 27–78 ovat olennainen osa tätä konsernitilinpäätöstä.
| 1.1.2008– | 1.1.2007– | |
|---|---|---|
| Milj.euroa | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tilikauden voitto / tappio | -41,8 | 102,1 |
| Liiketapahtumat, joihin ei liity maksutapahtumaa 1) | 117,2 | 100,0 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 26,7 | 19,9 |
| Korkotuotot | -18,9 | -11,9 |
| Muut rahoitustuotot 2) | -3,2 | -5,1 |
| Osinkotuotot | 0,0 | -0,2 |
| Verot | -14,6 | 36,8 |
| Käyttöpääoman muutokset: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | -2,7 | 2,4 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 1,0 | 2,4 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 39,8 | 86,4 |
| Maksetut korot | -13,1 | -14,6 |
| Maksetut rahoituskulut | -1,3 | -2,3 |
| Saadut korot | 15,4 | 9,6 |
| Saadut rahoitustuotot | 3,2 | 0,5 |
| Maksetut verot | 12,5 | -24,2 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 120,2 | 301,8 |
| Investointien rahavirta | ||
| Tytäryritysten luovutukset vähennettynä luovutushetken varoilla 3) | 0,0 | 0,6 |
| Tytäryrityksen hankinnat | -2,6 | -0,6 |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -12,7 | -15,4 |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -215,9 | -346,2 |
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien korkosijoitusten nettomuutos 4) | 183,1 | -205,6 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 69,0 | 65,2 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,2 |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | -7,8 | 1,7 |
| Investointien nettorahavirta | 13,1 | -500,1 |
| Rahoituksen rahavirrat | ||
| Lainojen nostot | 4,9 | 95,6 |
| Lainojen takaisinmaksut | -50,0 | -115,0 |
| Osakeanti | 0,0 | 244,9 |
| Omien osakkeiden hankinta | -4,7 | 0,0 |
| Maksetut osingot | -31,9 | -8,9 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -81,7 | 216,6 |
| Rahavirtojen muutos | 51,6 | 18,3 |
| Rahavarojen muutos | ||
| Rahavarat tilikauden alussa | 291,8 | 273,5 |
| Rahavirtojen muutos | 51,6 | 18,3 |
| Rahavarat tilikauden lopussa 5) | 343,4 | 291,8 |
Rahavirtalaskelma kuvastaa konsernin rahavarojen muutoksen tilikauden aikana. Rahavirtalaskelma on jaettu IAS 7 -standardin mukaisesti liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoihin.
| Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1) Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | ||||||||
| Milj. euroa | 2008 | 2007 | ||||||
| Poistot | 110,2 | 112,6 | ||||||
| Työsuhde-etuudet | -10,3 | 6,8 | ||||||
| Muut oikaisut | 17,3 | -19,4 | ||||||
| Yhteensä | 117,2 | 100,0 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tase-erä (lyhytaikaiset) | ||
| Muut rahoitusvarat | 373,8 | 518,6 |
| Rahavarat | 18,3 | 21,5 |
| Lyhytaikaiset rahavarat taseessa | 392,1 | 540,1 |
| Yli 3 kuukauden päästä erääntyvät | -39,6 | -222,7 |
| Myytävissä olevat osakkeet | -9,1 | -25,6 |
| Yhteensä | 343,4 | 291,8 |
Rahavirtalaskelman rahavarat pitävät sisällään käteisvarat ja pankkitalletukset sekä muut erittäin likvidit rahoitusvarat, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta. Tällaisia eriä ovat esim. sijoitus- ja yritystodistukset. Tase-erät eritelty liitetiedoissa 21 ja 22.
Liitetiedot sivuilla 27–78 ovat olennainen osa tätä konsernitilinpäätöstä.
| Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sijoitetun | |||||||||||
| Käyvän | vapaan | Edellisten | Vähem | Oma | |||||||
| Milj.euroa | Osake | pääoma Osakeanti | Ylikurssi rahasto |
Vara rahasto |
arvon rahasto |
pääoman rahasto |
tilikausien voitto |
Yhteensä | mistö osuus |
pääoma yhteensä |
|
| Oma pääoma 1.1.2007 | 75,4 | 0,0 | 20,4 | 147,7 | -21,1 | 0,0 | 377,5 | 599,9 | 1,6 | 601,5 | |
| Muuntoerot | -0,1 | -0,1 | -0,1 | ||||||||
| Osingonjako | -8,9 | -8,9 | -0,4 | -9,3 | |||||||
| Osakeanti | 244,9 | 0,0 | 244,9 | 244,9 | |||||||
| Rahavirran suojaukset | |||||||||||
| Suojausinstrumettien käyvän arvon muutos | 33,2 | 33,2 | 33,2 | ||||||||
| Suojausinstrumettien käyvän arvon | |||||||||||
| muutoksen verovaikutus (liite 20) | -8,6 | -8,6 | -8,6 | ||||||||
| Siirretty kulujen oikaisuksi (liite 25) | 11,5 | 11,5 | 11,5 | ||||||||
| Verot tulokseen kirjatuista eristä (liite 20) | -3,0 | -3,0 | -3,0 | ||||||||
| Siirretty taseeseen hankintamenon oikaisuksi | 13,3 | 13,3 | 13,3 | ||||||||
| Verot taseeseen kirjatuista eristä (liite 20) | -3,5 | -3,5 | -3,5 | ||||||||
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen | |||||||||||
| arvonmuutokset | 6,7 | 6,7 | 6,7 | ||||||||
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen | |||||||||||
| arvonmuutosten verovaikutus | -1,7 | -1,7 | -1,7 | ||||||||
| Tilikauden voitto | 101,6 | 101,6 | 0,5 | 102,1 | |||||||
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2007 | 75,4 | 0,0 | 20,4 | 147,7 | 26,8 | 244,9 | 470,1 | 985,3 | 1,7 | 987,0 | |
| Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sijoitetun | ||||||||||
| Osake | Ylikurssi | Vara | Käyvän arvon |
vapaan pääoman |
Edellisten tilikausien |
Vähem mistö |
Oma pääoma |
|||
| Milj.euroa | pääoma Osakeanti | rahasto | rahasto | rahasto | rahasto | voitto | Yhteensä | osuus | yhteensä | |
| Oma pääoma 1.1.2008 | 75,4 | 0,0 | 20,4 | 147,7 | 26,8 | 244,9 | 470,1 | 985,3 | 1,7 | 987,0 |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||||
| Osingonjako | -31,9 | -31,9 | -0,5 | -32,4 | ||||||
| Osakeanti | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||||
| Vähemmistömuutos | 0,0 | -0,3 | -0,3 | |||||||
| Omien osakkeiden hankinta | -4,7 | -4,7 | -4,7 | |||||||
| Rahavirran suojaukset | ||||||||||
| Suojausinstrumettien käyvän arvon muutos | -215,4 | -215,4 | -215,4 | |||||||
| Suojausinstrumettien käyvän arvon | ||||||||||
| muutoksen verovaikutus (liite 20) | 56,1 | 56,1 | 56,1 | |||||||
| Siirretty kulujen oikaisuksi (liite 25) | 51,7 | 51,7 | 51,7 | |||||||
| Verot tulokseen kirjatuista eristä (liite 20) | -13,4 | -13,4 | -13,4 | |||||||
| Siirretty taseeseen hankintamenon oikaisuksi | -3,4 | -3,4 | -3,4 | |||||||
| Verot taseeseen kirjatuista eristä (liite 20) | 0,9 | 0,9 | 0,9 | |||||||
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen | ||||||||||
| arvonmuutokset | -18,5 | -18,5 | -18,5 | |||||||
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen | ||||||||||
| arvonmuutosten verovaikutus | 4,8 | 4,8 | 4,8 | |||||||
| Luovutetut omat osakkeet / | ||||||||||
| Osakeperusteisten maksujen kustannus | 2,3 | 2,3 | 2,3 | |||||||
| Tilikauden voitto | -42,0 | -42,0 | 0,2 | -41,8 | ||||||
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2008 | 75,4 | 0,0 | 20,4 | 147,7 | -110,5 | 247,2 | 391,5 | 771,7 | 1,1 | 772,8 |
Liitetiedot sivuilla 27–78 ovat olennainen osa tätä konsernitilinpäätöstä.
Finnair-konserni harjoittaa maailmanlaajuisesti lentoliikennettä ja sitä tukevia palveluja. Konsernin liiketoiminnot jakautuvat reittiliikenteeseen, lomaliikenteeseen, lentotoimintapalveluihin sekä matkapalveluihin. Konsernin emoyritys on Finnair Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja pääkonttorin rekisteröity osoite on Tietotie 11 A, Vantaa. Emoyritys on listattuna Helsingin Arvopaperipörssissä. Finnair Oyj:n hallitus on kokouksessaan 4.2.2009 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös yhtiökokouksessa, joka pidetään tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty alla. Laatimisperiaatteita on noudatettu konsernitilinpäätöksessä esitettyinä kausina ellei toisin mainita.
Finnair Oyj:n konsernitilinpäätös vuodelta 2008 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2008 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Vuoden 2008 konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja, myytävissä olevia rahoitusvaroja ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina pyöristettynä lähimpään sataan tuhanteen euroon.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATI-MISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT".
Finnair Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Finnair Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joiden äänimäärästä emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai sillä on muuten oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia laskentaperiaatteita.
Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yleensä 20–50 % äänimäärästä tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa.
Osuudet osakkuusyrityksissä on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus hankintahetken jälkeisistä tuloksista on kirjattu tuloslaskelmaan. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyhtiön välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin osuus osakkuusyrityksestä sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia laskentaperiaatteita.
Vähemmistön osuus on esitetty taseessa erillään veloista ja emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluvasta omasta pääomasta omana eränään osana omaa pääomaa. Tuloslaskelmassa esitetään tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.
Konserni soveltaa vähemmistön kanssa tehtäviin transaktioihin samanlaista laskentaperiaatetta kuin omistajien kanssa. Vähemmistöosuuksien hankinnoissa hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan suoraan omaan pääomaan.
Kunkin tytäryhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät on arvostettu siihen valuuttaan, joka on kunkin tytäryhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja. Maksetut ja saadut ennakkomaksut ovat toimintavaluutan maksupäivän kurssin mukaisia. Ei-monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Liiketoiminnan kurssierot sisältyvät tuloslaskelman liikevoittoon ja ulkomaanrahan määräisten lainojen kurssierot sisältyvät rahoituseriin.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia ja taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista syntyvät oman pääoman erien kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, nämä kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä aiheutuvaa kokonaisvoittoa tai -tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet IFRS siirtymäpäivästä lähtien, esitetään konsernitilinpäätöstä laadittaessa omassa pääomassa erillisenä eränä.
Ulkomaisista hankinnoista syntynyt liikearvo käsitellään ulkomaan yksikön valuuttamääräisenä omaisuutena ja muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair-konserni käyttää valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisia pienentämään kurssi-, korko-, ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat sen taseen eristä, valuuttamääräisistä ostosopimuksista, ennakoiduista ostoista ja myynneistä ja tulevista lentopetroliostoista.
Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä kirjanpitoon alkuperäiseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa ja arvostetaan sen jälkeen käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti alla olevan kohde-etuuden kanssa. Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien kassavirtojen ja sitovien ostosopimusten suojauksiksi (rahavirtasuojaus tai käyvän arvon suojaus) tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus). Ulkomaisen yksikön nettoinvestointien suojauksia eikä kytkettyjä johdannaisia ollut käytössä.
Finnair-konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa ja -veloissa.
Finnair-konsernissa toteutetaan tulevien kassavirtojen suojauksena (rahavirtasuojaus) IAS 39 -suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti polttoaineiden hinta- ja valuuttariskin, sekä lease-maksujen että lentokoneostojen valuuttasuojausta.
Käyvän arvon suojausta toteutetaan Finnairissa uusien Airbus-koneiden sitovien ostosopimusten osalta. Nämä sitovat ostosopimukset käsitellään IAS 39:n mukaan kiinteäehtoisena sitoumuksena, joiden valuuttakurssimuutos suojattavan riskin osalta kirjataan taseeseen omaisuuseräksi ja vastaava voitto tai tappio tulosvaikutteisesti. Samoin näitä ostoja suojaavien instrumenttien käypä arvo esitetään taseessa velkana tai saamisena ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon niiltä osin kun suojauslaskennan soveltamisen edellytykset ovat täyttyneet. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu instrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Suojauksen tehokkuutta testataan vuosineljänneksittäin. Suojausten tehokas osa kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon, josta se puretaan kohde-etuuden realisoituessa tuloslaskelmaan tai investointien osalta hankintamenoon.
Valuuttamääräisten lainojen korko- ja valuuttariskin suojaamiseksi Finnair-konserni käyttää valuutan- ja koronvaihtosopimuksia. Suojauslaskennan ehdot täyttävien valuutanja koronvaihtosopimusten valuuttakurssiero kirjataan yhtäaikaisesti lainasta syntyvää kurssieroa vastaan, muu käyvän arvon muutos kirjataan tehokkaalta osaltaan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Korkotuotot ja -kulut kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Finnair-konserni solmii lentopetroliswappeja (termiinejä) ja -optioita tasatakseen tulevien lentopetroliostojen hintavaihteluita. Lentopetrolin suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IAS 39 -suojauslaskennan soveltamisedellytykset. Omaan pääomaan kirjattujen johdannaisten kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun kassavirran ei enää odoteta toteutuvan, esitetään omassa pääomassa raportoidut kertyneet voitot ja tappiot välittömästi tilikauden muissa tuotoissa ja kuluissa. Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset, niiltä osin kuin IAS 39 -suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, esitetään liikevoiton muissa tuotoissa ja kuluissa juoksuaikanaan.
Suojauslaskennan piiriin kuulumattomien liiketoimintojen rahavirtojen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman muihin liiketoiminnan kuluihin. Suojauslaskennan piiriin kuulumattomien korkojohdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolloin palvelu tuotetaan asiakkaalle. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- ja määräysvaltaa.
Reittiliikenteen ja lomaliikenteen myynti tuloutetaan sillä hetkellä, kun lentoliikenneohjelman mukaisesti lento lennetään. Lentotoimintapalvelujen myynti tuloutetaan silloin, kun palvelu on kokonaan suoritettu. Matkapalvelujen myynti tuloutetaan, kun palvelu on luovutettu. Myynnistä vähennetään oikaisuerinä mm. annetut alennukset ja välilliset verot.
Käyttämättä jääneiden lentolippujen tuloutus perustuu lipun vanhenemisaikaan.
Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla, ja diskonttausvaikutuksen purkautuminen kirjataan jatkossa korkotuotoksi. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.
Osinkotuotot kirjataan, kun yhtiölle on syntynyt laillinen oikeus osinkojen saamiseen.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.
Verokulu sisältää sekä kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron että laskennallisen veron. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan omaan pääomaan.
Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä säädettyjä verokantoja käyttäen.
Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä, poistoista, johdannaissopimusten uudelleenarvostuksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun se todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaan tuloon, jota vastaan vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Konsernin pääasiallinen toiminta tapahtuu Suomessa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu 26 % verokannalla. Ulkomaisten tytäryritysten tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu verokannoilla 0–26 %.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saatu yleinen avustus simulaattorikoulutukseen on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Julkiset avustukset, joita konserni voi saada esimerkiksi käyttöomaisuushankintoihin kirjataan alkuperäisen hankintamenon vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseeseen taloudellisen hyödyn ollessa yhtä vuotta pidempi hankintameno, joka sisältää välittömät hankinnasta aiheutuneet kustannukset. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Lentokoneet ja niiden moottorit sekä lentokonesimulaattorit poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Lentokoneiden hankintameno kohdistetaan koneen rungolle, moottoreille ja raskashuolloille ja näitä poistetaan erillisinä hyödykkeinä. Rakennuksista tehdään poistot joko taloudellisen pitoajan mukaisina tai menojäännöspoistoina ja muista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään poistot menojäännöspoistoina. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Muu kalusto pitää sisällään konttorikoneita, -kalusteita, autoja sekä lentokentällä käytössä olevia kuljetusajoneuvoja.
Poistot lasketaan omaisuuslajista riippuen seuraavilla periaatteilla:
käytettynä ostetut, kuusi vuotta vanhemmat, suihkukoneet 10 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
uudet potkuriturbiinikoneet 12 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
Hyödykkeiden jäännösarvot ja arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja ja jäännösarvoja muutetaan vastaavasti.
Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot (lähinnä lentokoneiden modifikaatiot) aktivoidaan taseeseen, jos on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Uudistus- ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin niiden odotetun taloudellisen pitoajan kuluessa. Uudella osalla korvatun osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja tappiot liiketoiminnan muihin kuluihin.
Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen taloudellisen hyödyn ollessa yhtä vuotta pidempi hankintamenon, joka sisältää välittömät hankinnasta aiheutuneet kustannukset. Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
| Liikearvo | arvonalennustestaus |
|---|---|
| Tietokoneohjelmat | 3–8 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet, | |
| niiden luonteesta riippuen | 3–10 vuotta |
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksen hankintahetken nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Vuosittainen arvonalentumistesti tehdään diskontattujen kassavirtojen perusteella. Tämä menetelmä perustuu odotettuihin kassavirtoihin, joita on päivitetty tuottojen kasvuvauhdilla ja pääoman kustannuksella. Jos jonkin liiketoiminnan tulevaisuudessa odotettava liiketoiminnan rahavirtojen nykyarvo on alhaisempi kuin liiketoiminnan liikearvoa sisältävä kirjanpitoarvo, arvonalentaminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan.
Lentokoneiden, järjestelmien ja liikennöinnin teknologian tutkimus- sekä kehittämistyö suoritetaan pääosin valmistajien toimesta. Markkinointiin ja asiakaspalveluun liittyvät tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu kuluiksi toteutumishetkellä, koska aktivointikriteerit eivät täyty. Kulut sisältyvät konsernin tuloslaskelmaan kustannuksen luonteen mukaiseen kuluerään.
Kehittämismenot kirjataan taseeseen aineettomaksi hyödykkeeksi, kun on todennäköistä, että kehityshanke tulee sekä kaupallisesti että teknisesti onnistumaan ja hankkeen menot voidaan luotettavasti arvioida. Konsernilla ei ole aktivoituja kehittämismenoja.
Tietokoneohjelmien ylläpitomenot sekä ohjelmistoprojektien tutkimusvaiheen menot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Ohjelmistoprojektien pienkehitysmenoja ei aktivoida vaan ne kirjataan myös kuluksi.
Hankitut ATK-ohjelmien käyttöoikeudet ja lisenssit esitetään aineettomien oikeuksien ryhmässä ja muilta osin muissa aineettomissa hyödykkeissä. Hankitut käyttöoikeudet ja lisenssit merkitään taseeseen hankintamenoon, johon luetaan lisenssin ja ohjelmiston käyttövalmiiksi saattamisen kustannukset. Aktivoidut kulut poistetaan 3–8 vuoden taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Muut aineettomat hyödykkeet, kuten esim. patentit, tavaramerkit ja lisenssit arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kirjatuilla poistoilla ja arvonalennuksilla. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina 3–10 vuodessa.
Myytävänä oleviksi varoiksi luokitellaan sellaiset pitkäaikaiset omaisuuserät tai sellaisten varojen ja niihin liittyvien velkojen ryhmät (luovutettavien erien ryhmät), jotka erittäin todennäköisesti myydään vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevat omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Rahoitusleasing-sopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen sopimuksen alkaessa varoiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Vastaava määrä kirjataan rahoitusvelaksi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät muihin pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasing-sopimuksella vuokratut omaisuuserät poistetaan joko taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasingajan kuluessa.
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokralle antajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi vuokraajan kuluessa.
Finnair-konsernin lentokoneiden muiden vuokrasopimusten mukaiset operatiiviset leasingvastuut on käsitelty vuokrakuluina tuloslaskelmassa. Sopimusten mukaiset tulevina vuosina erääntyvät leasingmaksut on esitetty liitetiedoissa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumista viitteitä: liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Myöskään myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääomanehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta. Jaksotettuun hankintahintaan IAS 39:n mukaisesti käsiteltävistä saamisista kerrytetään arvonalennuskirjauksen jälkeen korkotuottoa sillä korolla, jota on käytetty diskonttokorkona arvonalennuskirjausta laskettaessa.
Vaihto-omaisuutta ovat omaisuuserät, jotka on tarkoitettu myytäväksi tavanomaisessa liiketoiminnassa, ovat käsiteltävinä tuotantoprosessista myyntiä varten tai ovat tuotantoprosessissa kulutettavaksi tarkoitettuja raaka-aineita tai tarvikkeita.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään keskihintamenetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään kaikki ostomenot, valmistusmenot sekä muut menot, jotka ovat aiheutuneet vaihtoomaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä. Vaihto-omaisuuden valmistusmenoihin sisällytetään myös systemaattisesti kohdistettu osuus valmistuksen kiinteistä ja muuttuvista yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Myyntisaamisiin kirjataan yhtiön liiketoiminnan suoritteista suoriteperusteella saatavat varat. Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon.
Kun konsernilla on objektiivista näyttöä, että myyntisaamisten kertymiseen sisältyy epävarmuutta, niin ne arvostetaan alempaan todennäköiseen käypään arvoon. Julkiset taloudelliset vaikeudet, jotka osoittavat asiakkaan olevan menossa konkurssiin, merkittävät rahoitukselliset uudelleenjärjestelyt tai maksujen olennainen viivästyminen ovat esimerkkejä objektiivisesta näytöstä, jotka saattavat aiheuttaa myyntisaamisten arvostamisen todennäköiseen käypään arvoon. Arvonalentuminen myyntisaamisista kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Ulkomaan rahamääräiset myyntisaamiset arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Rahalainat arvostetaan alun perin käypään arvoon. Lainoista esitetään lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat. Valuuttamääräiset lainat arvostetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin ja kurssierot kirjataan rahoituseriin.
Konsernin kiinteäkorkoiset USD-määräiset lentokonerahoi-
tusvelat on suojattu pitkäaikaisilla valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla. Kiinteäkorkoiset johdannaissopimukset ja niitä vastaavat lainat muodostavat suojaussuhteen, kyseiset johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutos kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Vastaavasti suojaussuhteessa olevat lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Muut USD-määräiset lainat ja niitä vastaavat vaihtuvakorkoiset johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, ja käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Euromääräiset lainat ja joukkovelkakirjalainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Konsernissa rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat (kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät) rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset, sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmä sisältää kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti määritellyt varat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaikki ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja arvostetaan jokaisessa tilinpäätöksessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan (joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituksen eriin) sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kk sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaissopimuksiin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka erääntyvät määräpäivänä ja jotka konsernilla on aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ollut kyseiseen ryhmään kuuluvia varoja.
Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan sellaiset sijoitukset, joilla ei ole eräpäivää ja joiden myynnin ajankohtaa ei ole päätetty. Myytävissä olevat rahoitusvarat esitetään taseessa lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon, josta se puretaan tuloslaskelmaan myynnin yhteydessä.
Finnair-konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa mitään objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä lainoista ja muista saamisista tai eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan Finnair-konsernissa hankintahintaan luotettavan käyvän arvon puuttuessa.
Lainasaamiset ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Lainat ja muut saamiset sisältävät myyntisaamisia, siirtosaamisia, muita pitkäaikaisia saamisia ja lentokonevuokrien takuutalletuksia.
Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Rahoitusvelat kirjataan taseesta pois, kun yhtiö on täyttänyt sopimusperusteisen velvoitteensa.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta. Rahoitusleasing-sopimusten käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien leasingsopimusten korkoa. Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Taseen rahavarat koostuvat käteisvaroista ja lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta. Ulkomaan rahan määräiset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja.
Johdannaisinstrumentit arvostetaan taseessa käypään arvoon, joka määritetään arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä ilman myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko ostaa tai myydä. Johdannaisten käyvät arvot määritetään seuraavasti:
Kaikkien johdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja, korkoja, volatiliteetteja ja hyödykehintanoteerauksia. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Korko-optioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Hyödyketermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Optioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja.
Osakepääomaan on kirjattu osakkeiden nimellisarvo ennen 22.3.2007 rekisteröityä yhtiöjärjestyksen muutosta.
Ylikurssirahastoon on kirjattu vuosina 1997–2006 syntyneet emissiovoitot ja määrästä on vähennetty osakepääoman korotuksiin liittyvät transaktiokulut verovaikutuksella vähennettynä. Ylikurssirahastoon kirjataan lisäksi yhtiön osakeperusteisten maksujen kustannukset IFRS 2 -standardin mukaisessa käsittelyssä. Omien osakkeiden mahdolliset myyntivoitot verovaikutuksella vähennettynä on kirjattu ennen 1.9.2006 voimaantullutta uutta osakeyhtiölakia ylikurssirahastoon. Lainmuutoksen jälkeen tapahtuvat omien osakkeiden myyntivoitot verovaikutuksella vähennettynä kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu osakeannin 2007 emissiovoitto transaktiokuluilla vähennettynä.
Vararahastoon on kirjattu ennen vuotta 1997 syntyneet emissiovoitot.
Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla vähennettynä.
Edellisten tilikausien voittovarat sisältävät aikaisempien tilikausien tulokset, josta on vähennetty jaetut osingot ja omien osakkeiden hankinnat. Omien osakkeiden myynnin yhteydessä palautetaan edellisten tilikausien voittovaroihin alkuperäinen hankintameno tai sitä alempi myyntihinta. IAS 8 -standardin mukaisesti tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja virheiden muutokset kirjataan myös edellisten tilikausien tulokseen.
Osinkovelka yhtiön osakkeenomistajille kirjataan konsernitilinpäätökseen velaksi, kun yhtiökokous on päättänyt osingonjaosta.
Kun yhtiö tai sen tytäryhtiöt ovat hankkineet omia osakkeita, vähennetään yhtiön omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta lisättynä transaktiomenoilla verojen jälkeen kunnes omat osakkeet mitätöidään, myydään tai muuten luovutetaan. Omien osakkeiden myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei merkitä voittoa eikä tappiota tuloslaskelmaan, vaan saatu vastike on esitetty oman pääoman muutoksena.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä velvoitteet lasketaan käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteista tai 10 % varojen käyvästä arvosta. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttokorkona valtion velkasitoumusten korkoa. Velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia.
Konsernin ulkomaisilla myyntitoimistoilla ja tytäryhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Kaikki merkittävimmät eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläketurva on maksupohjainen järjestely. Emoyhtiön toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten, ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien eläkejärjestelyt ovat yksilöllisiä, sopimusten eläkeikä vaihtelee 60–65 vuoteen. Myös kyseiset eläkejärjestelyt ovat kaikki maksupohjaisia.
Muu eläketurva (vapaaehtoinen) on järjestetty Finnairin Oyj:n eläkesäätiössä, jossa eläkejärjestelmät ovat kokonaisuudessaan etuuspohjaisia. Niissä määritellään eläketurvaa koskevat etuudet, työkyvyttömyyskorvaukset, työsuhteen päättymisen jälkeiset terveydenhuoltoon ja henkivakuutukseen liittyvät etuudet sekä työsuhteen irtisanomisen yhteydessä maksetut etuudet.
Konsernin kaikki työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ovat maksupohjaisia.
Konsernilla on ollut tilikauden aikana osakepalkkiojärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmän osalta noudatetaan IFRS 2 -standardia.
Osakepalkkiojärjestelmässä 2007–2009 avainhenkilöille allokoidaan osakkeita ja järjestelmään kuuluvat saavat palkkion sekä yhtiön osakkeina että rahana, ja rahamäärä on 1,5 kertaa osakeosuus. Palkkio annetaan kolmelta vuoden pituiselta ansaintajaksolta ja sen mukaan kuin ansaintajaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää vuosittain asetettavat tavoitteet. Tavoitteet määritellään konsernin taloudellisen ja/tai toiminnallisen kehityksen perusteella. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan. Myönnettyjen osakkeiden myöntämispäivän mukainen käypä arvo kirjataan henkilöstökuluihin ja oman pääoman lisäykseksi tilikauden aikana sen mukaisesti kuin arvioidaan tavoitteiden toteutumisasteen mukaisesti. Rahapalkkio kirjataan osakkeiden kunkin ajankohdan käyvän arvon perusteella henkilöstökuluihin ja velaksi. Osavuosikatsauksissa jaksotetaan kuluvaikutus ao. kaudelle. Osakepalkkiojärjestelmää varten on omat osakkeet hankittu markkinoilta, joten niiden myöntäminen ei laimenna osakeomistusta.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varma. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvästä riskistä.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma sisältää vähintään seuraavat tiedot: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika.
Konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet tietyssä huoltotasossa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi konserni kirjaa raskashuoltovarauksia. Varauksen perusteena on huoltojakson lennetyt lentotunnit.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin. Liiketoimintasegmentit ovat reittiliikenne, lomaliikenne, lentotoimintapalvelut ja matkapalvelut.
Reittiliikenne-segmentti vastaa myynnistä, palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta ja lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Reittiliikenne vuokraa lomaliikenteelle sen tarvitsemat miehistöt. Vuonna 2008 liiketoimintasegmenttiin kuuluvat yksiköt olivat: Finnair Reittiliikenne, syöttöliikenneyhtiö Aero As, Finnair Cargo Oy ja Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä konsernin lentokalustoa hallinnoiva Finnair Aircraft Finance Oy.
Lomaliikenne-segmentti koostuu Finnairin lomalentotoiminnasta ja valmismatkayhtiöistä: Oy Aurinkomatkat-Suntours Ltd Ab, Matkayhtymä Oy, Calypso ja Ou Horizon Travel.
Lentotoimintapalvelut-segmentti koostuu lentokoneiden huoltopalveluista, maapalveluista ja konsernin catering-toiminnoista sekä Finnairin liiketoimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnoinnista ja toimitilapalveluista. Vuonna 2008 liiketoimintasegmenttiin kuuluvat yhtiöt olivat: Finnair Catering Oy, Finncatering Oy, Finnair Facilities Management Oy ja Northport Oy.
Matkapalvelut-segmentti koostuu konsernin koti- ja ulkomaisten matkatoimistojen toiminnasta sekä matkailun varausjärjestelmätoimittajan Amadeus Finlandin liiketoiminnasta. Vuonna 2008 muut liiketoimintasegmenttiin kuuluvat yhtiöt ovat olleet: Suomen Matkatoimisto Oy, A/S Estravel ja Matkatoimisto Oy Area.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko yritykselle yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.
Vaikka konsernin neljää liiketoiminnallista segmenttiä johdetaan Suomesta käsin, ne toimivat viidellä maantieteellisellä alueella: Suomi, Eurooppa, Aasia, Pohjois-Amerikka ja Muut.
Maantieteellisten segmenttien liikevaihto on esitetty myyntikohteen mukaisesti ja varat on esitetty varojen sijainnin mukaan.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdystä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Keskeisimmät johdon harkintaa vaativat erät ovat seuraavat: arvonalentumistestaus ja laskennalliset verot.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Arviot perustuvat budjetteihin ja ennusteisiin, joiden toteutumiseen saattaa liittyä epävarmuutta. Keskeiset epävarmuustekijät laskelmissa ovat USD/Euro-valuuttakurssi, yksikkötuotto ja ennakoidut myyntivolyymit. Lisätietoja arvonalentumistestauksesta on esitetty liitetiedoissa 16.
Erityisesti tappioista syntyneiden laskennallisten verojen hyödyntäminen edellyttää johdon arviota liiketoiminnan tulevasta kehityksestä. Lisätietoja laskennallisista veroista on esitetty liitetiedossa 20.
IASB on julkistanut sivuilla 35–38 luetellut standardit ja tulkinnat, jotka tulevat voimaan vuonna 2009 tai myöhemmin. Konserni on päättänyt olla soveltamatta näitä standardeja ja tulkintoja ennenaikaisesti ja ottaa ne käyttöön tulevina tilikausina.
muut piirteet tulee sisällyttää myöntämispäivän käypään arvoon eivätkä ne vaikuta siihen myönnettyjen etuuksien määrään, johon odotetaan syntyvän oikeus tai arvostukseen myöntämispäivän jälkeen. Muutos määrittelee myös sen, että kaikki peruutukset käsitellään samalla tavalla riippumatta siitä, onko tekijä yhtiö itse vai muu taho. Standardin muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
laskentaa, mutta tällä ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **
IASB julkaisi toukokuussa 2008 parannuksia 34 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRSs). Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni ottaa käyttöön vuonna 2009 ja joilla konsernin johto arvioi voivan olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:
• IAS 23 (muutos) Vieraan pääoman menot. Vieraan pääoman menojen määritelmää on muutettu siten, että korkokulut lasketaan käyttäen IAS 39:ssä määriteltyä efektiivisen koron menetelmää. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Kun IAS 39:n mukaisesti kirjanpidossa käsitelty tytäryhtiösijoitus luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5:n mukaisesti, IAS 39:n soveltamista jatketaan. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
poistoja pienempään poistoon, on perusteltu "vain harvoin jos koskaan". Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRS 1 (muutos), Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 (muutos), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. IFRS-tilinpäätöksen ensilaatijat saavat muutetun standardin mukaan käyttää erillistilinpäätöksissään joko käypää arvoa tai aiemman tilinpäätöskäytännön mukaista kirjanpitoarvoa oletushankintamenona määritellessään tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten alkuperäistä hankintamenoa. Muutoksen seurauksena IAS 27:stä myös poistetaan "hankintamenoon perustuvan kirjaamisen" määritelmä ja siihen lisätään vaatimus osinkojen esittämisestä tuottoina sijoittajayrityksen erillistilinpäätöksessä. Standardin muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, eivätkä konsernin tytäryhtiöt sovella IFRS-standardeja erillistilinpäätöksissään.
• IFRS 3 (uudistettu), Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistettu standardi edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla. Esimerkiksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon. Kaikki transaktiomenot kirjataan kuluksi. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **
Seuraavilla vuonna 2010 voimaan tulevilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen*:
• IFRIC 12, Service Concession Arrangements. Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä, joissa yksityinen taho osallistuu julkisten palveluiden kehittämiseen, rahoittamiseen, toteuttamiseen tai infrastruktuurin ylläpitoon.**
UUSIA JA UUDISTETTUJA STANDARDEJA SEKÄ TULKINTOJA, JOITA KONSERNI ON SOVELTANUT VUONNA 2008:
* Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisinä.
** Kyseistä standardia/tulkintaa ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.finnair.fi/konserni tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Tietotie 11 A, Vantaa. Täydellinen tilinpäätös sisältäen sekä konserni- että emoyhtiön tilinpäätöksen on saatavissa emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Tietotie 11 A, Vantaa.
Tämä tilinpäätös ei sisällä kaikkia kirjanpitolain mukaisia emoyhtiön tilinpäätöstietoja.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin. Liiketoimintasegmentit ovat reittiliikenne, lomaliikenne, lentotoimintopalvelut ja matkapalvelut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään arvoon. Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko yritykselle yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella. Konsernin maantieteelliset segmentit ovat Suomi, Eurooppa, Aasia, Pohjois-Amerikka ja Muut. Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään myyntikohteen mukaisesti ja varat, velat, poistot ja investoinnit sijainnin mukaan.
| Ensisijainen raportointimuoto – liiketoimintasegmenttikohtaiset tiedot 1.1.–31.12.2008 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Reitti liikenne |
Loma liikenne |
Lento toiminta palvelut |
Matka palvelut |
Konserni elimi noinnit |
Kohdista mattomat erät |
Konserni | ||
| Ulkoinen liikevaihto | 1 634,9 | 447,1 | 106,8 | 73,8 | 2 262,6 | ||||
| Sisäinen liikevaihto | 100,8 | 7,5 | 339,0 | 4,1 | -451,4 | 0,0 | |||
| Liikevaihto | 1 735,7 | 454,6 | 445,8 | 77,9 | -451,4 | 0,0 | 2 262,6 | ||
| Liikevoitto | -27,6 | 26,7 | 10,9 | 1,8 | -63,9 | -52,1 | |||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | 0,3 | 0,3 | |||||||
| Rahoitustuotot | 22,1 | 22,1 | |||||||
| Rahoituskulut | -26,7 | -26,7 | |||||||
| Tuloverot | 14,6 | 14,6 | |||||||
| Vähemmistöosuus | -0,2 | -0,2 | |||||||
| Kauden voitto | -42,0 | ||||||||
| Segmentin varat | 1 302,0 | 191,9 | 328,2 | 88,0 | -353,7 | 513,5 | 2 069,9 | ||
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 6,1 | 6,1 | |||||||
| Varat yhteensä | 1 302,0 | 191,9 | 328,2 | 88,0 | -353,7 | 519,6 | 2 076,0 | ||
| Segmentin velat | 860,2 | 122,8 | 113,4 | 34,1 | -261,5 | 434,2 | 1 303,2 | ||
| Muut erät | |||||||||
| Investoinnit | 196,1 | 0,5 | 34,2 | 0,7 | 0,0 | 1,3 | 232,8 | ||
| Poistot | 77,4 | 0,4 | 30,5 | 1,5 | 0,0 | 0,4 | 110,2 | ||
| Reitti | Loma | Lento toiminta |
Matka | Konserni elimi |
Kohdista mattomat |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | liikenne | liikenne | palvelut | palvelut | noinnit | erät | Konserni |
| Ulkoinen liikevaihto | 1 578,3 | 403,6 | 121,0 | 77,6 | 2 180,5 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 107,0 | 6,0 | 312,9 | 4,7 | -430,6 | 0,0 | |
| Liikevaihto | 1 685,3 | 409,6 | 433,9 | 82,3 | -430,6 | 0,0 | 2 180,5 |
| Liikevoitto | 79,2 | 24,2 | 16,9 | 2,9 | 18,3 | 141,5 | |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | 0,1 | 0,1 | |||||
| Rahoitustuotot | 17,2 | 17,2 | |||||
| Rahoituskulut | -19,9 | -19,9 | |||||
| Tuloverot | -36,8 | -36,8 | |||||
| Vähemmistöosuus | -0,5 | -0,5 | |||||
| Kauden voitto | 101,6 | ||||||
| Milj. euroa | Reitti liikenne |
Loma liikenne |
Lento toiminta palvelut |
Matka palvelut |
Konserni elimi noinnit |
Kohdista mattomat erät |
Konserni |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Segmentin varat | 1 314,9 | 148,8 | 283,7 | 83,2 | -244,8 | 552,1 | 2 137,9 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 5,7 | 5,7 | |||||
| Varat yhteensä | 1 314,9 | 148,8 | 283,7 | 83,2 | -244,8 | 557,8 | 2 143,6 |
| Segmentin velat | 652,4 | 70,7 | 82,8 | 37,3 | -151,3 | 464,7 | 1 156,6 |
| Muut erät | |||||||
| Investoinnit | 284,6 | 0,2 | 37,5 | 1,5 | 0,0 | 2,5 | 326,3 |
| Poistot | 81,7 | 0,4 | 26,0 | 1,6 | 0,0 | 2,9 | 112,6 |
| Henkilöstö (keskimäärin) segmenteittäin | ||
|---|---|---|
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
| 2008 | 2007 | |
| Reittiliikenne | 4 254 | 4 151 |
| Lomaliikenne | 464 | 372 |
| Lentotoimintapalvelut | 3 650 | 3 674 |
| Matkapalvelut | 1 078 | 1 129 |
| Muut toiminnot | 149 | 154 |
| Yhteensä | 9 595 | 9 480 |
| Henkilöstö vuoden lopussa | 9 617 | 9 657 |
| Toissijainen raportointimuoto – maantieteelliset segmentit | ||
|---|---|---|
| Liikevaihto konsernin ulkopuolelle myyntikohteittain | ||
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Suomi | 434,3 | 419,7 |
| Eurooppa | 965,8 | 992,8 |
| Aasia | 710,8 | 626,3 |
| Pohjois-Amerikka | 67,6 | 63,2 |
| Muut | 84,1 | 78,5 |
| Yhteensä | 2 262,6 | 2 180,5 |
| Segmentin varat sijaintimaan mukaan | ||
| 31.12. | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Suomi | 1 783,0 | 1 701,8 |
| Eurooppa | 77,7 | 83,5 |
| Aasia | 40,8 | 40,8 |
| Pohjois-Amerikka | 1,5 | 1,5 |
| Muut | 7,1 | 3,0 |
| Konsernieliminoinnit | -353,7 | -244,8 |
| Kohdistamattomat erät | 519,6 | 557,8 |
| Yhteensä | 2 076,0 | 2 143,6 |
| Segmentin velat sijaintimaan mukaan | ||
|---|---|---|
| 31.12. | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Suomi | 1 063,8 | 779,9 |
| Eurooppa | 32,5 | 32,9 |
| Aasia | 26,7 | 24,7 |
| Pohjois-Amerikka | 1,7 | 1,9 |
| Muut | 5,8 | 3,8 |
| Konsernieliminoinnit | -261,5 | -151,3 |
| Kohdistamattomat erät | 434,2 | 464,7 |
| Yhteensä | 1 303,2 | 1 156,6 |
| Investoinnit sijaintimaan mukaan | ||
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Suomi | 232,5 | 326,2 |
| Eurooppa | 0,3 | 0,1 |
| Aasia | 0,0 | 0,0 |
| Pohjois-Amerikka | 0,0 | 0,0 |
| Muut | 0,0 | 0,0 |
| Kohdistamattomat erät | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 232,8 | 326,3 |
| Konsernin tuloslaskelma | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.–31.3. | 1.4.–30.6. | 1.7.–30.9. | 1.10.–31.12. | 1.1.–31.3. | 1.4.–30.6. | 1.7.–30.9. | 1.10.–31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2008 | 2008 | 2008 | 2007 | 2007 | 2007 | 2007 |
| Liikevaihto | 576,5 | 546,1 | 559,7 | 580,3 | 528,5 | 538,1 | 545,2 | 568,7 |
| Valmistus omaan käyttöön | 0,1 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,8 | 0,5 | 1,1 | 0,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5,9 | 8,3 | 4,3 | 8,6 | 5,9 | 10,7 | 24,6 | 11,6 |
| Liiketoiminnan tuotot | 582,5 | 554,9 | 564,5 | 589,4 | 535,2 | 549,3 | 570,9 | 580,9 |
| Liiketoiminnan kulut | ||||||||
| Työsuhde-etuuksista aiheuvat kulut | 140,5 | 128,2 | 129,3 | 143,0 | 135,1 | 127,2 | 129,1 | 150,1 |
| Polttoaineet | 134,9 | 143,5 | 158,2 | 131,3 | 103,2 | 104,3 | 116,5 | 115,9 |
| Lentokaluston leasemaksut | 20,4 | 20,7 | 20,7 | 20,8 | 21,7 | 19,1 | 19,8 | 20,6 |
| Muut vuokrat | 18,0 | 17,2 | 13,3 | 20,8 | 17,2 | 15,3 | 16,0 | 15,3 |
| Kaluston aineostot ja huolto | 19,7 | 19,2 | 19,5 | 37,7 | 22,2 | 19,2 | 17,0 | 18,3 |
| Liikennöimismaksut | 43,6 | 47,1 | 48,6 | 49,2 | 43,7 | 44,4 | 46,0 | 42,9 |
| Maaselvitys- ja cateringkulut | 35,2 | 36,5 | 38,1 | 36,8 | 36,5 | 42,7 | 39,1 | 36,0 |
| Valmismatkatuotannon kulut | 44,6 | 25,5 | 27,4 | 41,4 | 35,8 | 23,0 | 25,0 | 36,8 |
| Myynti ja markkinointikulut | 27,1 | 24,9 | 24,0 | 27,9 | 19,4 | 27,1 | 19,1 | 26,4 |
| Poistot | 27,7 | 28,1 | 32,0 | 22,4 | 27,3 | 27,7 | 32,0 | 25,6 |
| Muut kulut | 58,7 | 43,3 | 78,2 | 118,2 | 59,4 | 62,2 | 51,4 | 62,2 |
| Yhteensä | 570,4 | 534,2 | 589,3 | 649,5 | 521,5 | 512,2 | 511,0 | 550,1 |
| 1.1.–31.3. | 1.4.–30.6. | 1.7.–30.9. | 1.10.–31.12. | 1.1.–31.3. | 1.4.–30.6. | 1.7.–30.9. | 1.10.–31.12. | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2008 | 2008 | 2008 | 2007 | 2007 | 2007 | 2007 |
| Liikevoitto, EBIT | 12,1 | 20,7 | -24,8 | -60,1 | 13,7 | 37,1 | 59,9 | 30,8 |
| Rahoitustuotot | 5,4 | 7,2 | 5,4 | 4,1 | 3,6 | 2,6 | 2,0 | 9,0 |
| Rahoituskulut | -9,9 | -8,8 | -2,9 | -5,1 | -3,9 | -5,4 | -6,0 | -4,6 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,3 | 0,0 | 0,1 | 0,0 | 0,0 |
| Tulos ennen veroja | 7,6 | 19,1 | -22,3 | -60,8 | 13,4 | 34,4 | 55,9 | 35,2 |
| Välittömät verot | -2,1 | -5,2 | 5,0 | 16,9 | -4,1 | -8,4 | -16,1 | -8,2 |
| Tilikauden tulos | 5,5 | 13,9 | -17,3 | -43,9 | 9,3 | 26,0 | 39,8 | 27,0 |
| Emoyhtiön omistajlle kuuluva osuus | 5,5 | 13,9 | -17,3 | -44,1 | 9,3 | 25,8 | 39,6 | 26,9 |
| Vähemmistölle kuuluva osuus | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,2 | 0,0 | 0,2 | 0,2 | 0,1 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos | ||||||||
| Laimentamaton osakekohtainen | ||||||||
| tulos, euroa/osake | 0,05 | 0,12 | -0,15 | -0,35 | 0,11 | 0,29 | 0,44 | 0,20 |
| Laimennettu osakekohtainen | ||||||||
| tulos, euroa/osake | 0,05 | 0,12 | -0,15 | -0,35 | 0,11 | 0,29 | 0,44 | 0,20 |
Vertailuvuoden luvut on muutettu vastaamaan päättyneen vuoden esittämistapaa.
| Konsernin tase | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.3. | 30.6. | 30.9. | 31.12. | 31.3. | 30.6. | 30.9. | 31.12. | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2008 | 2008 | 2008 | 2007 | 2007 | 2007 | 2007 | 2006 |
| VARAT | |||||||||
| Pitkäaikaiset varat | |||||||||
| Aineettomat | |||||||||
| käyttöomaisuushyödykkeet | 49,0 | 48,9 | 47,7 | 48,1 | 48,9 | 48,5 | 47,0 | 46,6 | 47,5 |
| Aineelliset | |||||||||
| käyttöomaisuushyödykkeet | 1 234,7 1 232,0 | 1 242,7 | 1 272,1 | 1 051,1 | 1 165,6 | 1 163,2 | 1 168,9 | 1 012,3 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 5,8 | 5,8 | 5,8 | 6,1 | 5,6 | 5,6 | 5,7 | 5,7 | 5,6 |
| Saamiset | 12,9 | 19,9 | 21,5 | 21,5 | 15,3 | 15,0 | 14,3 | 13,8 | 15,4 |
| Laskennalliset verosaamiset | 21,0 | 23,5 | 12,3 | 49,8 | 23,3 | 17,7 | 18,1 | 10,4 | 27,1 |
| 1 323,4 | 1 330,1 1 330,0 | 1 397,6 | 1 144,2 | 1 252,4 | 1 248,3 | 1 245,4 | 1 107,9 | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||||||||
| Vaihto-omaisuus | 40,1 | 38,3 | 37,6 | 35,1 | 40,3 | 40,4 | 39,8 | 36,1 | 38,5 |
| Myyntisaamiset ja | |||||||||
| muut saamiset | 367,6 | 477,8 | 358,5 | 231,8 | 286,3 | 264,0 | 307,6 | 287,3 | 211,8 |
| Muut rahoitusvarat | 443,6 | 418,5 | 357,7 | 373,8 | 192,6 | 225,7 | 231,8 | 518,6 | 268,6 |
| Rahavarat | 17,5 | 18,6 | 16,3 | 18,3 | 28,9 | 21,2 | 26,6 | 21,5 | 25,7 |
| 868,8 | 953,2 | 770,1 | 659,0 | 548,1 | 551,3 | 605,8 | 863,5 | 544,6 | |
| Myytävänä olevat | |||||||||
| pitkäaikaiset omaisuuserät | 32,8 | 16,2 | 35,3 | 19,4 | 7,6 | 26,2 | 11,2 | 34,7 | 7,6 |
| Varat yhteensä | 2 225,0 2 299,5 | 2 135,4 | 2 076,0 | 1 699,9 | 1 829,9 | 1 865,3 | 2 143,6 | 1 660,1 | |
| 31.3. 30.6. 30.9. 31.12. 31.3. 30.6. 30.9. 31.12. 31.12. Milj. euroa 2008 2008 2008 2008 2007 2007 2007 2007 2006 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 75,4 75,4 75,4 75,4 75,4 75,4 75,4 75,4 75,4 Muu oma pääoma 890,3 978,0 887,6 696,3 538,4 569,0 605,1 909,9 524,5 965,7 1 053,4 963,0 771,7 613,8 644,4 680,5 985,3 599,9 Vähemmistöosuus 1,1 0,8 0,8 1,1 1,2 1,4 1,6 1,7 1,6 Oma pääoma yhteensä 966,8 1 054,2 963,8 772,8 615,0 645,8 682,1 987,0 601,5 Pitkäaikaiset velat |
|---|
| Laskennalliset verovelat 150,1 176,3 149,1 120,6 116,2 117,5 118,7 144,5 115,7 |
| Rahoitusvelat 258,9 226,9 242,8 261,1 280,0 317,7 313,6 269,6 286,9 |
| Eläkevelvoitteet 14,0 12,2 2,2 6,1 8,4 6,8 11,8 15,8 7,0 |
| 423,0 415,4 394,1 387,8 404,6 442,0 444,1 429,9 409,6 |
| Lyhytaikaiset velat |
| Kauden verotettavaan tuloon |
| perustuvat velat 7,5 13,3 0,0 1,5 4,6 12,0 23,1 8,2 3,0 |
| Varaukset 53,8 54,3 53,3 61,5 57,1 59,1 56,5 53,6 55,7 |
| Rahoitusvelat 55,2 53,2 51,9 48,5 50,0 78,3 70,3 54,5 56,6 |
| Ostovelat ja muut velat 718,7 709,1 672,3 803,9 568,6 566,0 579,2 610,4 533,7 |
| Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin |
| omaisuuseriin liittyvät velat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 26,7 10,0 0,0 0,0 |
| 835,2 829,9 777,5 915,4 680,3 742,1 739,1 726,7 649,0 |
| Velat yhteensä 1 258,2 1 245,3 1 171,6 1 303,2 1 084,9 1 184,1 1 183,2 1 156,6 1 058,6 |
| Oma pääoma ja |
| velat yhteensä 2 225,0 2 299,5 2 135,4 2 076,0 1 699,9 1 829,9 1 865,3 2 143,6 1 660,1 |
| Liikevaihto vuosineljänneksittäin | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.–31.3. | 1.4.–30.6. | 1.7.–30.9. | 1.10.–31.12. | 1.1.–31.3. | 1.4.–30.6. | 1.7.–30.9. | 1.10.–31.12. |
| 2008 | 2008 | 2008 | 2008 | 2007 | 2007 | 2007 | 2007 |
| 423,2 | 438,9 | 447,4 | 426,2 | 391,2 | 434,0 | 432,6 | 427,5 |
| 139,3 | 84,8 | 93,7 | 136,8 | 116,6 | 83,1 | 90,1 | 119,8 |
| 109,9 | 111,5 | 108,6 | 115,8 | 110,8 | 99,8 | 109,9 | 113,4 |
| 21,1 | 20,6 | 18,3 | 17,9 | 20,7 | 22,4 | 19,0 | 20,2 |
| -117,0 | -109,7 | -108,3 | -116,4 | -110,8 | -101,2 | -106,4 | -112,2 |
| 576,5 | 546,1 | 559,7 | 580,3 | 528,5 | 538,1 | 545,2 | 568,7 |
| Liikevoitto ilman myyntivoittoja, johdannaisten käyvän | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| arvon muutoksia ja järjestelykuluja vuosineljänneksittäin | ||||||||
| 1.1.–31.3. | 1.4.–30.6. | 1.7.–30.9. | 1.10.–31.12. | 1.1.–31.3. | 1.4.–30.6. | 1.7.–30.9. | 1.10.–31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2008 | 2008 | 2008 | 2007 | 2007 | 2007 | 2007 |
| Reittiliikenne | -0,4 | 1,9 | -4,0 | -27,6 | -0,3 | 27,7 | 28,8 | 20,0 |
| Lomaliikenne | 11,1 | -2,5 | 6,0 | 12,1 | 5,6 | 1,1 | 7,8 | 9,7 |
| Lentotoimintapalvelut | 2,5 | 4,4 | 1,9 | 5,0 | 3,3 | 1,3 | 2,7 | 3,0 |
| Matkapalvelut | 0,4 | 1,4 | 1,3 | -1,0 | 1,3 | 1,2 | 1,3 | -0,9 |
| Kohdistamattomat erät | -2,5 | 0,0 | -2,4 | -1,0 | -4,1 | -4,1 | -1,4 | -7,4 |
| Yhteensä | 11,1 | 5,2 | 2,8 | -12,5 | 5,8 | 27,2 | 39,2 | 24,4 |
Finnair-konserniin kuuluva Oy Aurinkomatkat-Suntours Ltd Ab teki 23.10.2007 sopimuksen, jolla se osti osake-enemmistön kaikista kolmesta Calypso-yritysryhmään kuuluvasta venäläisestä yhtiöstä. Osakekannasta 80 % ja määräysvalta siirtyi tammikuussa 2008, jolloin yhtiö liitettiin osaksi konsernia. Käteisellä maksettu kauppahinta oli 2,5 miljoonaa euroa. Liikearvon, 2,5 miljoonaa euroa, syntyminen perustuu johdon arvion mukaan siihen, että yrityskaupalla Aurinkomatkat hakee tukevaa jalansijaa Venäjän kasvavilla matkailumarkkinoilla. Kauppa vahvistaa myös synergiaetuja Suomenlahden molemmin puolin. Yrityksen tilikauden 2008 tulos, -2,0 miljoonaa euroa, sisältyy konsernin vuoden 2008 tuloslaskelmaan. Yrityksen liikevaihto tilikaudelta 2008 5,3 miljoonaa euroa sisältyy täysimääräisenä konsernin liikevaihtoon. Yritys on ollut koko tilikauden konsernissa. Tilikauden 2008 aikana on Horizon Travel -osakkeista maksettu käteisellä 0,4 miljoonaa lisäkauppahintaa. Kauppahinnasta on syntynyt 0,4 miljoonan liikearvo.
| Hankittujen varojen ja vastaanotettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat: | |||
|---|---|---|---|
| Yhdistämisessä | Kirjanpitoarvot | ||
| kirjatut käyvät | ennen | ||
| Milj. euroa | arvot | yhdistämistä | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,1 | 0,1 | |
| Rahavarat | 0,3 | 0,3 | |
| Varat yhteensä | 0,4 | 0,4 | |
| Muut velat | -0,3 | -0,3 | |
| Nettovarat | 0,1 | 0,1 | |
| Vähemmistön osuus (20 %) | 0,0 | ||
| Ostetut nettovarat | 0,1 | ||
| Hankintameno | 2,9 | ||
| Liikearvo (liite 16) | 2,9 | ||
| Rahana maksettu kauppahinta | 2,9 | ||
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -0,3 | ||
| Rahavirtavaikutus | 2,6 | ||
Konsernilla oli tilikauden alussa optioita hankkia Norwegian Air Shuttle ASA:n osakkeita ja kasvattaa omistusosuuttaan Norwegian Air Shuttle ASA:ssa noin 10 prosenttiin. Optioita ei käytetty tilikauden 2008 loppuun mennessä, jolloin niiden käyttöoikeus päättyi. Sopimuksen perusteella Norwegian Air Shuttle ASA maksaa konsernille määrän, joka vastaa 50 prosenttia FlyNordicin tilauslentotoiminnan voitosta 30.6.2007 alkavalla ja 31.10.2008 päättyvällä jaksolla. Sopimuksen mukaan tämä summa tulee maksettavaksi 31.12.2008. Tilinpäätökseen 31.12.2008 ei ole kirjattu voitto-osuutta, koska Norwegian Air Shuttle ASA:n laskelmat olivat keskeneräiset.
| Myytyjen toimintojen nettovarat ja -velat | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Rahavarat | 0,0 | 1,7 |
| Aineettomat hyödykkeet | 0,0 | 1,9 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 0,0 | 2,7 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,0 | 31,4 |
| Ostovelat ja muut velat | 0,0 | -38,7 |
| Yhteensä | 0,0 | -1,0 |
| Luovutusvoitto | 0,0 | 19,7 |
| Vastike yhteensä | 0,0 | 18,7 |
| Maksetut rahavarat | 0,0 | 2,3 |
| Luovutetun tytäryhtiön rahavarat | 0,0 | -1,7 |
| Luovutusten nettorahavirta | 0,0 | 0,6 |
Reittiliikenne-segmentissä on luokiteltu myytävänä olevaksi yksi MD-11-lentokone, koska sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään omaisuuserän myynnistä liiketoiminnallisen käytön sijaan. Yhtiön johdossa on tehty päätös myynnistä, joka pyritään toteuttamaan vuoden 2009 aikana. Myytävä lentokone on myytävissä nykyisessä kunnossaan alan yleisin ja tavanomaisin ehdoin. Kyseisen lentokoneen ja moottorien poistot on lopetettu luokitteluhetkellä. Konsernin omistaman MD-11-koneen myynnistä on jo sovittu.
Reittiliikenne-segmentissä luokiteltiin vuonna 2007 myytävinä oleviksi yksi MD-11-lentokone, kuusi MD-80-lentokonetta ja kolme ATR-72-lentokonetta, koska niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tuli kertymään omaisuuserän myynnistä liiketoiminnallisen käytön sijaan ja kyseisten lentokoneiden ja moottorien poistot lopetettiin luokitteluhetkellä. Yhtiön johdossa oltiin tehty päätös myynnistä, joka toteutettiin kevään 2008 aikana suunnitellusti.
Lentokalustosta ei ole tilikaudella 2008 kirjattu arvonalennuksia (vuonna 2007 kirjattiin yhteensä 3,0 miljoonaa euroa), kun omaisuus arvostettiin myyntihintoihin myyntikuluilla vähennettynä. Arvonalennukset on esitetty tuloslaskelmassa poistojen ryhmässä.
| Myytävä olevien omaisuuserien kirjanpitoarvot | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
| Lentokalusto | 19,4 | 34,7 |
| Yhteensä | 19,4 | 34,7 |
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Laitevalmistukset | 0,9 | 1,2 |
| Raskashuollot | 0,7 | 1,8 |
| Yhteensä | 1,6 | 3,0 |
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitto | 6,1 | 10,7 |
| Myyntivoitto osakkeista | 0,1 | 0,0 |
| Tytäryritysten luovutukset | 0,0 | 22,7 |
| Vuokratulot | 4,0 | 4,4 |
| Muut | 16,9 | 15,0 |
| Yhteensä | 27,1 | 52,8 |
Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät frequent flyer -tuottoja 7,0 miljoonaa euroa (6,0) sekä tilikauden aikana kirjatut julkiset avustukset 1,7 miljoonaa euroa (1,6). Loppuosa muodostuu useista eristä, jotka eivät yksittäisinä ole merkittäviä.
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Materiaalit ja palvelut | ||
| Korjaamojen aineostot | 39,7 | 32,5 |
| Maaselvitys- ja catering-kulut | 146,6 | 154,3 |
| Lentotoiminnan polttoaineet | 567,9 | 439,9 |
| Valmismatkatoiminnan kulut | 138,9 | 120,6 |
| Lentokaluston korjaus ja huolto | 56,4 | 44,2 |
| Tietohallintopalvelut | 49,5 | 52,3 |
| Muut erät 1) | 55,8 | 53,1 |
| Yhteensä | 1 054,8 | 896,9 |
Liiketoiminnan muihin kuluihin ei sisälly tutkimus- ja tuotekehityskuluja.
1) Muodostuu useista eristä, jotka eivät yksittäisinä ole merkittäviä.
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Henkilöstökulut | ||
| Palkat ja palkkiot | 427,7 | 417,8 |
| Eläkekulut | 80,5 | 80,0 |
| Muut henkilösivukulut | 32,8 | 43,7 |
| Yhteensä | 541,0 | 541,5 |
Henkilöstökuluihin sisältyi tilikautena 2008 konsernin yt-neuvotteluissa sovittujen ratkaisujen toteuttamiseksi kertaluontoisena järjestelykuluna 2,4 miljoonan euron erä.
| Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot | ||
|---|---|---|
| Palkat ja | ||
| EUR | palkkiot | |
| Toimitusjohtaja | ||
| Jukka Hienonen | 1 061 534 | |
| Toimitusjohtajan sijainen | ||
| Henrik Arle | 636 020 | |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Christoffer Taxell | 67 187 | |
| Kari Jordan | 41 344 | |
| Satu Huber | 33 634 | |
| Markku Hyvärinen | 37 608 | |
| Veli Sundbäck | 36 600 | |
| Pekka Timonen | 26 127 | |
| Sigurdur Helgason | 40 542 | |
| Kalevi Alestalo | 10 400 | |
| Ursula Ranin | 39 011 | |
Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten osakeperusteisista palkkioista on kerrottu enemmän liitetiedossa 26.
Konsernissa on käytössä kullekin liiketoimintayksikölle erikseen määritelty tasapainoitettuun tuloskorttiin perustuva kannustinjärjestelmä, jonka piiriin kuuluu valtaosa Finnair-konsernin henkilöstöstä. Palkkioiden yhteismäärä vuonna 2008 oli 11,2 miljoonaa euroa (12,9).
Finnair-konsernilla on voittopalkkiojärjestelmä, joka mahdollistaa henkilöstön osallistumisen konsernin tuloksen ja sijoitetun pääoman tuoton perusteella maksettavaan voittopalkkioon. Voittopalkkio maksetaan henkilöstörahastolle, joka on sitoutunut sijoittamaan osan voittopalkkiosta Finnair Oyj:n osakkeisiin. Henkilösivukuluihin sisältyy 0,0 miljoonaa euroa voittopalkkiota (9,5).
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Henkilösivukulut | ||
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 74,7 | 73,8 |
| Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt, vapaaehtoinen | 5,3 | 5,7 |
| Muut etuuspohjaiset kulut | 0,5 | 0,5 |
| Muut henkilösivukulut | 32,8 | 43,7 |
| Yhteensä | 113,3 | 123,7 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien eläkejärjestelyt ovat yksilöllisiä, sopimusten eläkeikä vaihtelee 60–65 vuoteen. Kaikki johdon eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä | ||
| Rakennukset | 5,3 | 4,9 |
| Lentokalusto | 84,1 | 89,9 |
| Muu kalusto | 10,5 | 8,9 |
| 99,9 | 103,7 | |
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | ||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 10,3 | 8,9 |
| 10,3 | 8,9 | |
| Yhteensä | 110,2 | 112,6 |
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Lentokaluston leasemaksut | 82,6 | 81,2 |
| Rahtikapasiteetin vuokrat | 8,4 | 13,1 |
| Lentokapasiteetin muut vuokrat | 29,5 | 14,3 |
| Toimitila ja muut vuokrat | 31,4 | 36,4 |
| Liikennöimismaksut | 188,5 | 154,3 |
| Myynti- ja markkinointikulut | 103,9 | 92,0 |
| Tietohallintokulut ja paikanvarausmaksut | 33,0 | 35,7 |
| Muut erät 1) | 160,1 | 116,8 |
| Yhteensä | 637,4 | 543,8 |
1) Muodostuu useista eristä, jotka eivät yksittäisinä ole merkittäviä.
| Muihin eriin sisältyy tilintarkastuspalkkioita seuraavasti: | ||
|---|---|---|
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Tilintarkastuspalkkiot | ||
| PricewaterhouseCoopers Oy | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,2 | 0,2 |
| Veroneuvonta | 0,1 | 0,0 |
| Muut palkkiot | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,3 | 0,2 |
| Muut | 0,0 | 0,0 |
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Korkotuotot | ||
| Korkotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä varoista | 18,9 | 10,4 |
| Muut korkotuotot | 0,0 | 0,5 |
| 18,9 | 10,9 | |
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,2 |
| Muut rahoitustuotot | 0,3 | 0,0 |
| Kurssivoitot | 2,9 | 6,1 |
| Yhteensä | 22,1 | 17,2 |
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Korkokulut | ||
| Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusveloista | 1,4 | 1,9 |
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista | 12,4 | 14,2 |
| Rahoitusleasing-korot | 2,9 | 1,2 |
| 16,7 | 17,3 | |
| Kurssitappiot | 0,0 | 1,8 |
| Muut rahoituskulut | 10,0 | 0,8 |
| Yhteensä | 26,7 | 19,9 |
Konsernin suojauslaskennan tehokkuustestauksessa todettiin, että sekä rahavirran, että käyvän arvon suojaus on tehokasta. Näin ollen rahoituseriin ei sisälly tehottomuutta 2008 eikä myöskään vertailuvuonna 2007. Rahoitustuottoihin sisältyy käyvän arvon suojausinstrumenteistä ja suojattavasta riskistä johtuvista suojauskohteista yhtäläinen määrä voittoja ja tappioita.
| Tilikauden verot | ||
|---|---|---|
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 1,5 | 8,2 |
| Aiempia tilikausia koskevat oikaisut | -1,1 | 0,0 |
| Laskennalliset verot | -15,0 | 28,6 |
| Yhteensä | -14,6 | 36,8 |
| Konsernin tuloslaskelmaan sisältyvä verokulu poikkeaa | ||
| seuraavalla tavalla teoreettisesta summasta, joka | ||
| saadaan käyttämällä konsernin kotimaan verokantaa (26 %): | ||
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Voitto ennen veroja | -56,4 | 138,9 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 14,7 | -36,1 |
| Ulkomaisten tytäryritysten erilaiset verokannat | 0,0 | 0,0 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,1 | 0,0 |
| Verovapaat tulot | -0,1 | -0,8 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -0,4 | -0,3 |
| Tappioiden laskennallinen verosaaminen | 0,3 | 0,4 |
| Tuloverot yhteensä | 14,6 | -36,8 |
| Efektiivinen verokanta | 25,8 % | 26,5 % |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kaupankäynnillä painotettuun keskihintaan.
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | ||
|---|---|---|---|
| 2008 | 2007 | ||
| Tilikauden voitto | milj. euroa | -42,0 | 101,6 |
| Keskimääräinen painotettu osakemäärä | 1 000 kpl | 127 970 | 98 032 |
| Laimentamaton ja laimennettu osakekohtaisen tulos | euroa | -0,33 | 1,04 |
| Tilikauden tulos | milj. euroa | -42,0 | 101,6 |
| Keskimääräinen painotettu osakemäärä | 1 000 kpl | 127 970 | 98 032 |
Maksettu osinko on ollut 31,9 miljoonaa euroa (0,25 euroa osakkeelta) vuonna 2008 ja 8,9 miljoonaa euroa (0,10 euroa osakkeelta) vuonna 2007. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei makseta tilikaudelta 2008.
| Tilinpäätös 31.12.2007 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Liittymis | Tietokone | |||
| Milj. euroa | maksut | ohjelmat | Liikearvo | Yhteensä |
| Hankintamenot | ||||
| Hankintameno 1.1.2007 | 1,7 | 98,2 | 2,3 | 102,2 |
| Lisäykset | 0,4 | 15,7 | 16,1 | |
| Tytäryhtiöhankinnat | 0,3 | 0,3 | ||
| Vähennykset | -12,2 | -1,8 | -14,0 | |
| Siirrot erien välillä | 3,8 | 0,0 | 3,8 | |
| Hankintameno 31.12.2007 | 2,1 | 105,5 | 0,8 | 108,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 | 0,0 | -54,7 | -54,7 | |
| Poistot | -9,1 | 0,0 | -9,1 | |
| Vähennysten kertyneet suunnitelman mukaiset poistot | 2,0 | 2,0 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 | 0,0 | -61,8 | 0,0 | -61,8 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 2,1 | 43,7 | 0,8 | 46,6 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 1,7 | 43,5 | 2,3 | 47,5 |
| Liittymis | Tietokone | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | maksut | ohjelmat | Liikearvo | Yhteensä |
| Hankintamenot | ||||
| Hankintameno 1.1.2008 | 2,1 | 105,5 | 0,8 | 108,4 |
| Lisäykset | 0,1 | 12,6 | 12,7 | |
| Tytäryhtiöhankinnat | 2,9 | 2,9 | ||
| Vähennykset | -0,2 | -4,1 | 0,0 | -4,3 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Hankintameno 31.12.2008 | 2,0 | 114,0 | 3,7 | 119,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 | 0,0 | -61,8 | 0,0 | -61,8 |
| Poistot | -10,3 | 0,0 | -10,3 | |
| Vähennysten kertyneet suunnitelman mukaiset poistot | 0,5 | 0,5 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 | 0,0 | -71,6 | 0,0 | -71,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 2,0 | 42,4 | 3,7 | 48,1 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 2,1 | 43,7 | 0,8 | 46,6 |
FlyNordicin myynnin yhteydessä vuonna 2007 poistui FlyNordicin taseessa ollut 1,8 miljoonan euron liikearvo ja reittiliikenteelle kohdistettua liikearvoa jäi 0,5 miljoonaa euroa. Konsernin maksaessa vuonna 2008 lisäkauppahintaa Ou Horizon Travel yhtiöstä kirjattiin siitää yhteydessä 0,4 miljoonan euron liikearvo. Ou Horizon Travel kokonaisliikearvo on 0,7 miljoonaa euroa. Konsernin hankkiessa Calypso yhtiöiden osakkeita, kirjattiin hankinnan yhteydessä 2,5 miljoonan euron liikearvo. Arvonalentumistestauksen jälkeen todettiin, ettei arvonalentumistappiota tarvitse kirjata. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin budjetteihin ja ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Käytetty diskonttauskorko on 20,0 % (konsernin WACC 9,5 %). Keskeinen oletus budjeteille ja ennusteille on tuottojen ja kulujen 2 %:n kasvu.
Johdon näkemyksen mukaan arvonmäärittämisen herkimpänä muuttujana on käytettävissäoleva diskonttauskorko. Käytetty kasvuennuste 2 % on alle alan keskiarvon kyseisessä liiketoiminnassa. Kasvuennusteeseen perustuvan herkkyysanalyysiin perustuen jos kasvuvauhti olisi 0 %, ei konsernilla syntyisi siitäkään huolimatta arvonalentumiskirjaustarvetta.
Mikäli käytetty diskonttokorko kasvaisi 10 %, niin arvonalentumiskirjaustarve olisi 0,2 miljoonaa euroa.
Yhtiön johdon tekemien herkkyysanalyysien perusteella johdon näkemyksen mukaan nähtävissä olevilla perusteilla ei tulisi olemaan alaskirjaustarvetta liikearvosta.
| Tilinpäätös 31.12.2007 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Maa-alueet | Rakennukset | Lentokalusto | Muu kalusto | Ennakot | Yhteensä |
| Hankintamenot | ||||||
| Hankintameno 1.1.2007 | 1,7 | 187,7 | 1 629,7 | 241,8 | 72,9 | 2 133,8 |
| Lisäykset | 0,0 | 0,0 | 305,8 | 4,6 | 36,0 | 346,4 |
| Vähennykset | 0,0 | -3,6 | -86,6 | -4,5 | -0,2 | -94,9 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||
| Siirto myytäväksi luokitellusta | ||||||
| omaisuudesta | -353,3 | -353,3 | ||||
| Hankintameno 31.12.2007 | 1,7 | 184,1 | 1 495,6 | 241,9 | 108,7 | 2 032,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | 0,0 | -107,3 | -812,6 | -201,6 | 0,0 | -1 121,5 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalentumiset 1.1.2007 | -4,9 | -89,9 | -8,9 | -103,7 | ||
| Poistot | 318,6 | 318,6 | ||||
| Vähennysten kertyneet | ||||||
| suunnitelman mukaiset poistot | 1,0 | 39,1 | 3,4 | 43,5 | ||
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalentumiset 31.12.2007 | 0,0 | -111,2 | -544,8 | -207,1 | 0,0 | -863,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 1,7 | 72,9 | 950,8 | 34,8 | 108,7 | 1 168,9 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 1,7 | 80,4 | 817,1 | 40,2 | 72,9 | 1 012,3 |
| Tilinpäätös 31.12.2008 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Maa-alueet | Rakennukset | Lentokalusto | Muu kalusto | Ennakot | Yhteensä |
| Hankintamenot | ||||||
| Hankintameno 1.1.2008 | 1,7 | 184,1 | 1 495,6 | 241,9 | 108,7 | 2 032,0 |
| Lisäykset | 0,0 | 31,6 | 199,1 | 26,6 | 2,9 | 260,2 |
| Vähennykset | 0,0 | -6,8 | -156,5 | -0,9 | -7,5 | -171,7 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||
| Siirto myytäväksi luokitellusta | ||||||
| omaisuudesta | -93,4 | -93,4 | ||||
| Hankintameno 31.12.2008 | 1,7 | 208,9 | 1 444,8 | 267,6 | 104,1 | 2 027,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | ||||||
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalentumiset 1.1.2008 | 0,0 | -111,2 | -544,8 | -207,1 | 0,0 | -863,1 |
| Poistot | -5,3 | -84,1 | -10,5 | -99,9 | ||
| Kertyneet poistot myytäväksi | ||||||
| luokitellusta omaisuudesta | 74,0 | 74,0 | ||||
| Vähennysten kertyneet | ||||||
| suunnitelman mukaiset poistot | 6,8 | 126,8 | 0,4 | 134,0 | ||
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalentumiset 31.12.2008 | 0,0 | -109,7 | -428,1 | -217,2 | 0,0 | -755,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 1,7 | 99,2 | 1 016,7 | 50,4 | 104,1 | 1 272,1 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 1,7 | 72,9 | 950,8 | 34,8 | 108,7 | 1 168,9 |
Velkojen vakuudeksi pantattujen lentokoneiden kirjanpito-arvo vuonna 2008 on 243,8 miljoonaa euroa (324,4).
Muu kalusto pitää sisällään konttorikoneita, kalusteita, autoja ja lentokentällä käytössä olevia kuljetusajoneuvoja.
Poistoajan ja jäännösarvon muuttaminen rakennusten poistoissa vuonna 2007 vaikuttaa 0,8 miljoonaa euroa tulosta ennen veroja parantavasti. Tulosvaikutuksen odotetaan olevan samaa suuruusluokkaa vuonna 2009.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasing-sopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä:
| Tilinpäätös 31.12.2007 | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
| Hankintameno 31.12.2007 | 8,2 | 8,7 | 16,9 |
| Kertyneet poistot | -4,2 | -7,0 | -11,2 |
| Kirjanpitoarvo | 4,0 | 1,7 | 5,7 |
| Milj. euroa | 2008 | 2009–2012 | 2013– |
| Leasing-maksut | 4,9 | 6,7 | 0,5 |
| Diskonttaus | 0,7 | 1,2 | 0,2 |
| Nykyarvo | 4,2 | 5,5 | 0,3 |
| Tilinpäätös 31.12.2008 | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Rakennukset | Muu kalusto | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 8,2 | 8,7 | 16,9 |
| Lisäykset | 15,8 | 21,5 | 37,3 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 24,0 | 30,2 | 54,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 | -4,2 | -7,0 | -11,2 |
| Poistot | -1,5 | -4,4 | -5,9 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 | -5,7 | -11,4 | -17,1 |
| Kirjanpitoarvo | 18,3 | 18,8 | 37,1 |
| Milj. euroa | 2009 | 2010–2013 | 2014– |
| Leasing-maksut | 7,4 | 25,4 | 31,2 |
| Diskonttaus | 2,7 | 9,9 | 10,4 |
| Nykyarvo | 4,7 | 15,5 | 20,8 |
Rahoitusleasing-järjestelyissä olevat rakennukset poistetaan suunnitelman mukaan 6–21 vuodessa ja muu kalusto poistetaan suunnitelman mukaan 5 vuodessa. Tilikaudella eikä vertailukautena ole kirjattu rahoitusleasing-sopimuksista muuttuvia vuokria.
Konsernin osuus osakkuusyritysten (kaikki ovat julkisesti noteeraamattomia) tuloksesta, omaisuuseristä ja veloista on esitetty alla:
| Milj. euroa | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 5,7 | 5,6 |
| Osuus kauden tuloksesta | 0,3 | 0,1 |
| Lisäykset | 0,1 | 0,0 |
| Vähennykset | 0,0 | 0,0 |
| Tilikauden lopussa | 6,1 | 5,7 |
| Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilinpäätös 31.12.2007 | ||||||
| Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | Omistusosuus, % | |
| Suomen Jakelutiet Oy | Suomi | 0,8 | 0,1 | 0,3 | 0,1 | 47,50 |
| Toivelomat Oy | Suomi | 0,3 | 0,1 | 0,2 | 0,0 | 48,30 |
| Amadeus Estonia | Viro | 0,7 | 0,1 | 0,8 | 0,2 | 33,25 |
| Kiinteistö Oy Lentäjäntie 1 | Suomi | 35,5 | 27,4 | 1,3 | 0,0 | 28,33 |
| Kiinteistö Oy Lentäjäntie 3 | Suomi | 11,3 | 9,4 | 0,6 | 0,0 | 39,12 |
| Yhteensä | 48,6 | 37,1 | 3,2 | 0,3 | ||
| Tilinpäätös 31.12.2008 | ||||||
| Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | Omistusosuus, % | |
| Suomen Jakelutiet Oy | Suomi | 0,8 | 0,1 | 0,3 | 0,1 | 47,50 |
| Toivelomat Oy | Suomi | 0,3 | 0,1 | 0,3 | 0,0 | 48,30 |
| Amadeus Estonia | Viro | 0,7 | 0,1 | 0,8 | 0,1 | 33,25 |
| Finnish Aircraft Maintenance Oy | Suomi | 6,2 | 2,6 | 3,6 | 0,4 | 50,00 |
| Kiinteistö Oy Lentäjäntie 1 | Suomi | 32,2 | 24,3 | 1,4 | 0,0 | 28,33 |
| Kiinteistö Oy Lentäjäntie 3 | Suomi | 10,9 | 9,0 | 0,6 | 0,0 | 39,12 |
| Yhteensä | 51,1 | 36,2 | 7,0 | 0,6 |
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2008 ja 31.12.2007 ei sisälly liikearvoa.
Aurinkomatkojen osakkuusyritys Toivelomat toimii Finnair-konsernissa tukipalveluiden tuottajana kahdella sektorilla: konserniyritysten lähetyspalveluiden kuljetuksessa ja lentokentällä kenttäedustajana. Amadeus Finlandin omistus Amadeus Estoniassa takaa Virossa toimiville suomalaisyrityksille yhtenäiset tuotteet ja palvelut ja auttaa osaltaan kasvattamaan virolaisten matkatoimistojen ja suomalaisten matkapalvelutuottajien yhteistyötä. Amadeus Finlandin osakkuusyritys Suomen Jakelutiet tuottaa Suomen Hotellivarauksille varausjärjestelmän sekä matkatoimistoverkon palvelut kotimaan hotellimyyntiä varten. Finnair Oyj ja Finncomm Airlines ovat peustaneet tilikauden 2008 aikana Finnish Aircraft Maintenance Oy nimisen yhtiön, joka erikoistuu regional-luokan lentokoneiden huoltopalveluihin.
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Lainasaamiset | 0,2 | 0,2 |
| Muut saamiset | 21,3 | 13,6 |
| Yhteensä | 21,5 | 13,8 |
| Tilinpäätös 31.12.2007 | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Lainasaamiset | Muut saamiset | Yhteensä |
| Tilikauden alussa | 0,3 | 15,1 | 15,4 |
| Lisäykset | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Vähennykset | -0,1 | -1,5 | -1,6 |
| Tilikauden lopussa | 0,2 | 13,6 | 13,8 |
| Tilinpäätös 31.12.2008 | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Lainasaamiset | Muut saamiset | Yhteensä |
| Tilikauden alussa | 0,2 | 13,6 | 13,8 |
| Lisäykset | 0,0 | 7,7 | 7,7 |
| Vähennykset | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Tilikauden lopussa | 0,2 | 21,3 | 21,5 |
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta, siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumenttteihin liittyviä velvoitteitaan.
Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
Saamisten käyvät arvot on esitetty liitiedossa 32.
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana: | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kirjattu | Kirjattu | |||
| 1.1. | tulos | omaan | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2007 | laskelmaan | pääomaan | 2007 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||
| Työsuhde-etuudet | 5,5 | -1,4 | 0,0 | 4,1 |
| Vahvistetut tappiot | 4,5 | -4,5 | 0,0 | 0,0 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot | 1,9 | -1,4 | 0,0 | 0,5 |
| Rahoitusleasing | 1,5 | -0,4 | 0,0 | 1,1 |
| Tuloutus | 0,2 | 0,1 | 0,0 | 0,3 |
| Kiinteiden kulujen aktivointi | 0,4 | 0,0 | 0,0 | 0,4 |
| Raskashuoltojaksotukset | 5,4 | -2,8 | 0,0 | 2,6 |
| Osakeanti | 0,0 | 1,1 | 0,0 | 1,1 |
| Muut väliaikaiset erot | 7,7 | 0,0 | -7,4 | 0,3 |
| Yhteensä | 27,1 | -9,3 | -7,4 | 10,4 |
| Laskennalliset verosaamiset, jotka ovat | ||||
| hyödynnettävissä yli 12 kk:n kuluttua | 18,2 | 8,3 | ||
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Kertyneet poistoerot | 24,9 | 16,4 | 0,0 | 41,3 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 89,0 | 3,5 | 0,0 | 92,5 |
| Kiinteiden kulujen aktivointi | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| Tuloutus käypään arvoon | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Muut väliaikaiset erot | 1,7 | -0,6 | 0,0 | 1,1 |
| Johdannaisten arvostus käypään arvoon | 0,0 | 0,0 | 9,5 | 9,5 |
| Yhteensä | 115,7 | 19,3 | 9,5 | 144,5 |
| Laskennalliset verovelat, jotka ovat | ||||
| hyödynnettävissä yli 12 kk:n kuluttua | 8,3 | 133,8 | ||
Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu suomalaisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden jakamatta olevista voittovaroista, koska useimmissa tapauksissa nämä tulokset siirretään yhtiölle ilman veroseuraamuksia.
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana: | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kirjattu | Kirjattu | |||
| 1.1. | tulos | omaan | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | laskelmaan | pääomaan | 2008 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||
| Työsuhde-etuudet | 4,1 | -2,5 | 0,0 | 1,6 |
| Vahvistetut tappiot | 0,0 | 3,7 | 0,0 | 3,7 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot | 0,5 | -0,5 | 0,0 | 0,0 |
| Rahoitusleasing | 1,1 | 1,0 | 0,0 | 2,1 |
| Tuloutus | 0,3 | -0,1 | 0,0 | 0,2 |
| Kiinteiden kulujen aktivointi | 0,4 | -0,3 | 0,0 | 0,1 |
| Raskashuoltojaksotukset | 2,6 | 0,0 | 0,0 | 2,6 |
| Osakeanti | 1,1 | -1,1 | 0,0 | 0,0 |
| Muut väliaikaiset erot | 0,3 | 0,4 | 0,0 | 0,7 |
| Johdannaisten arvostus käypään arvoon | 0,0 | 0,0 | 38,8 | 38,8 |
| Yhteensä | 10,4 | 0,6 | 38,8 | 49,8 |
| Laskennalliset verosaamiset, jotka ovat | ||||
| hyödynettävissä yli 12 kk:n kuluttua | 8,3 | 7,3 | ||
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Kertyneet poistoerot | 41,3 | -18,1 | 0,0 | 23,2 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 92,5 | 3,8 | 0,0 | 96,3 |
| Kiinteiden kulujen aktivointi | 0,1 | -0,1 | 0,0 | 0,0 |
| Tuloutus käypään arvoon | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Muut väliaikaiset erot | 1,1 | 0,0 | 0,0 | 1,1 |
| Johdannaisten arvostus käypään arvoon | 9,5 | 0,0 | -9,5 | 0,0 |
| Yhteensä | 144,5 | -14,4 | -9,5 | 120,6 |
| Laskennalliset verovelat, jotka tulevat | ||||
| maksettavaksi yli 12 kk:n kuluttua | 133,8 | 119,5 | ||
Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu suomalaisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden jakamatta olevista voittovaroista, koska useimmissa tapauksissa nämä tulokset siirretään yhtiölle ilman veroseuraamuksia.
Mikäli ulkomaiset tytäryhtiöt jakaisivat kaikki voitonjakokelpoiset varat osinkoina emoyhtiölle, se aiheuttaisi 0,7 miljoonan euron verovaikutuksen (0,3).
Tappioiden laskennallinen verosaaminen perustuu yhtiön johdon laatimaan budjettiin pohjautuvan verotettavan tulon hyödyntämiseen seuraavien kolmen vuoden aikana.
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Aineet ja tarvikkeet | 33,6 | 33,8 |
| Keskeneräiset tuotteet | 1,5 | 2,3 |
| Yhteensä | 35,1 | 36,1 |
Tilikauden aikana on tuloutunut 0,2 miljoonaan euroa nettorealisointiarvon ja kirjanpitoarvon erotuksesta (-0,2). Ero on tuloutettu korjaamon aineostoihin, liite 8.
Nettorelisointiarvoon merkityn vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on 5,6 miljoonaa euroa. (6,3). Vaihto-omaisuutta ei ole pantattuna konsernin veloista.
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Myyntisaamiset | 89,6 | 126,6 |
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | 1,7 | 0,2 |
| Siirtosaamiset | 42,7 | 41,4 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | 57,9 | 75,6 |
| Muut saamiset | 39,9 | 43,5 |
| Yhteensä | 231,8 | 287,3 |
| Myyntisaamisten ikäjakauma | ||
| 31.12. | 31.12. | |
| 2008 | 2007 | |
| Erääntymättömät | 83,9 | 110,7 |
| Erääntynyt alle 60 pv | 5,5 | 10,5 |
| Erääntynyt yli 60 pv | 0,2 | 5,4 |
| Yhteensä | 89,6 | 126,6 |
Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 1,9 miljoonaa euroa (0,9).
Erääntymättömiin ja erääntyneisiin saamisten eriin ei sisälly mitään suuria luottoriskikeskittymiä hyvän asiakaskannan hajauttamisen johdosta.
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Talletukset, yritys- ja sijoitustodistukset sekä valtion joukkovelkakirjalainat | 364,7 | 493,0 |
| Noteeratut osakkeet | 6,2 | 22,6 |
| Noteeraamattomat osakkeet | 2,9 | 3,0 |
| Yhteensä | 373,8 | 518,6 |
| Vastapuolien luottoluokittelu | ||
| 31.12. | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Parempi kuin A | 219,4 | 410,4 |
| A | 4,9 | 0,0 |
| BBB | 4,9 | 6,0 |
| Luottoluokittelemattomat | 144,6 | 102,2 |
| Yhteensä | 373,8 | 518,6 |
Ulkomaiset noteeratut osakkeet on arvostettu tilinpäätöspäivän päätöskurssiin ja muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssilla.
Konsernin rahavarojen sijoittamisesta ja rahoituspolitiikasta kerrotaan tarkemmin liitteessä 31.
Rahavarojen käyvät arvot ja IFRS-luokittelu on esitetty liitetiedossa 32.
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Käteinen raha ja pankkitalletukset | 18,3 | 21,5 |
Rahavarat sisältävät käteisvarat ja vaadittaessa nostettavia pankkitalletuksia. Ulkomaan rahamääräiset rahat ja pankkitalletukset on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
| Rekisteröityjen | Sijoitetun vapaan | |||
|---|---|---|---|---|
| osakkeiden | Osakepääoma, | Ylikurssirahasto, | oman pääoman | |
| lukumäärä | euroa | euroa | rahasto, euroa | |
| 1.1.2007 | 88 756 358 | 75 442 904,30 | 20 407 351,01 | |
| Osakeanti | 39 379 757 | 244 880 581,34 | ||
| 31.12.2007 | 128 136 115 | 75 442 904,30 | 20 407 351,01 | 244 880 581,34 |
| Osakepalkkiojärjestelmän | ||||
| osakeosuudet ja varainsiirtoverot | 2 267 230,49 | |||
| 31.12.2008 | 128 136 115 | 75 442 904,30 | 20 407 351,01 | 247 147 811,83 |
| Omien | ||||
| osakkeiden | Hinta, | Keskihinta, | ||
| lukumäärä | euroa | euroa | ||
| 1.1.2008 | 151 903 | 1 525 660,07 | 10,04 | |
| Omien osakkeiden hankinta | 598 097 | 4 735 765,56 | 7,92 | |
| Omien osakkeiden luovutus | -364 912 | -3 196 809,21 | 8,76 | |
| Omien osakkeiden palautus yhtiölle | 2 341 | 0,00 | 0,00 | |
| 31.12.2008 | 387 429 | 3 064 616,42 | 7,91 |
Kaikki liikkeellelasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Finnair Oyj:n yhtiöjärjestyksessä ei ole lunastusvelvollisuuspykälää.
Osakeanti tilille kirjataan tilikauden päättyessä maksetut, mutta vielä rekisteröimättömien osakkeiden arvo.
Ylikurssirahasto sisältää vuosina 1997–2006 syntyneitä emissiovoittoja transaktiokuluilla vähennettynä sekä omien osakkeiden myyntivoittoja veroilla vähennettynä.
Vararahasto sisältää ennen 1997 tullutta osakeyhtiölain muutosta syntyneet emissiovoitot.
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muutamisesta syntyneet muuntoerot.
Sisältää osakeannin 29.11.–17.12.2007 emissiovoitton transaktiokuluilla vähennettynä sekä osakepalkitsemisjärjestelyyn liittyvät kirjaukset.
Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvät arvot, sekä myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutokset hankintahetkestä alkaen vähennettynä laskennallisilla veroilla.
| Käyvän arvon rahasto | ||
|---|---|---|
| 31.12. | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Polttoaineen hintasuojaus | -153,1 | 55,3 |
| Polttoaineeen valuuttasuojaus | 14,0 | -20,0 |
| Lease-maksujen suojaus | 2,2 | -3,9 |
| Sitovien lentokonesostosopimusten suojaus | -0,9 | -2,6 |
| Lainojen suojaus | 0,3 | 0,8 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -11,8 | 6,7 |
| Laskennallinen verosaaminen (verovelka) | 38,8 | -9,4 |
| Yhteensä | -110,5 | 26,8 |
| Oman pääoman käyvän arvon rahastoon kirjattujen arvostusten erääntymisajat | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | Myöhemmin | Yhteensä |
| Polttoaineen hintasuojaus | -87,0 | -57,2 | -8,9 | -153,1 | |||
| Polttoaineeen valuuttasuojaus | 7,0 | 6,3 | 0,7 | 14,0 | |||
| Lease-maksujen suojaus | 2,5 | -0,3 | 2,2 | ||||
| Sitovien lentokonesostosopimusten suojaus | -0,9 | -0,9 | |||||
| Lainojen suojaus | 0,2 | 0,1 | 0,3 | ||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 0,4 | -12,2 | -11,8 | ||||
| Laskennallinen verosaaminen (verovelka) | 20,2 | 13,3 | 2,2 | 0,0 | 0,0 | 3,2 | 38,8 |
| Yhteensä | -57,5 | -37,8 | -6,1 | 0,0 | 0,0 | -9,0 | -110,5 |
Käyvän arvon rahastosta on tilikauden 2008 aikana kirjattu tuloslaskelmaan kulujen vähennykseksi -51.7 miljoonaa euroa (11,5). Tästä -55,4 (8,1) miljoonaa euroa on polttoainekulujen ja 3,7 (3,4) miljoonaa euroa lentokoneiden leasekulujen oikaisuna. Lisäksi suojausrahastosta on kirjattu tilikauden 2008 taseeseen lentokaluston hankintamenon lisäykseksi 3,4 (13,3) miljoonaa euroa.
Finnair suojaa rahoituspolitiikkansa mukaisesti polttoaineostojaan enemmän kuin se IAS 39 -standardin tulkinnan mukaisesti saa kirjata käyvän arvon rahastoon. Tästä IAS 39 -suojauslaskennan ulkopuolisesta suojauksesta erääntyi ja kirjattiin tuloslaskelmaan tilikauden 2008 aikana liiketoiminnan muihin kuluihin -11,0 (1,3) miljoonaa euroa. Polttoainesuojauksen osuus oli -10.3 (-0.8) miljoonaa euroa ja valuuttasuojauksen -0,7 (2.1) miljoonaa euroa.
Mikäli Jet Fuel CIF NWE:n hinta olisi ollut 10 prosenttia korkeammalla tasolla, olisi rahaston saldo ollut 24 miljoonaa euroa parempi. Vastaavasti taas 10 prosenttia heikompi Jet Fuel CIF NWE:n hinta olisi pienentänyt rahastoa 24 miljoonaa euroa. Yhdysvaltain dollarin osalta 10 prosenttia heikompi taso olisi heikentänyt käyvän arvon rahaston saldoa 43,1 miljoonaa euroa ja 10 prosenttia vahvempi dollari olisi vaikuttanut positiivisesti 43,1 miljoonaa euroa. Korkojen muutoksella ei ole olennaista vaikutusta oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Oheisissa herkkyysluvuissa ei ole otettu huomioon laskennallisen verovelan (verosaamisen) muutosta.
Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Liitteessä 26 on lisätietoa osakepalkkiojärjestelmästä. Yhteensä konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno on 3,1 milj. euroa (1,5).
| Finnair Oyj:n voitonjakokelpoiset varat | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 31.12.2008 | |
| Voitto edellisiltä tilikausilta tilikauden lopussa | 218,7 | |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 250,4 | |
| Tilikauden tulos | -10,3 | |
| Voitonjakokelpoiset varat yhteensä | 458,7 | |
Osingonjaon osalta lisäksi huomioitava negatiivinen käyvän arvo rahasto -111,7 miljoonaa euroa.
Konsernilla on osakeperusteinen henkilöstön kannustinjärjestelmä.
Finnair Oyj:n osakepalkkiojärjestelmä 2007–2009 Finnair Oyj:n hallitus hyväksyi 22.3.2007 uuden osakepalkkiojärjestelmän vuosille 2007–2009. Osakepalkkiojärjestelmässä avainhenkilöillä on mahdollisuus saada palkkiona yhtiön osakkeita kolmelta vuoden pituiselta ansaintajaksolta sen mukaan kuin ansaintajaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu. Lisäksi rahana maksettava osuus on 1,5-kertainen osakkeiden arvoon verrattuna.
Hallitus päättää vuosittain kullekin ansaintajaksolle asetettavat tavoitteet. Tavoitteet määritellään Finnair-konsernin taloudellisen kehityksen perusteella. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan. Kolmivuotisella periodilla koko kolmen vuoden osakepalkkioiden tuotto yhteensä voi kuitenkin olla enintään kolmen vuoden bruttoansiota vastaava määrä.
Ansaintajaksolta 2007 palkkiomaksun kriteerit olivat: osakekohtainen tulos (EPS) 0,70–1,20 euroa ja sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 8–14 %. Tavoitteiden toteutumisen perusteella hallitus päätti maksaa ansaintajakson 2007 enimmäispalkkiosta 94,4 % ja ansaintajaksolta 2007 annettiin osakkeita yhteensä 364 912 kpl ja kirjattiin osakeperusteisia maksuja 9,0 miljoonaa euroa. Ansaintajaksolta 2008 maksetaan palkkiota, jos Finnair-konsernin EPS ylittää 0,50 euroa ja ROCE ylittää 8 %. Palkkio maksetaan täysimääräisenä, jos EPS on vähintään 1,10 euroa ja ROCE vähintään 14 %. Näiden arvojen välillä palkkio määräytyy lineaarisesti. Hallitus allokoi osakkeita ansaintajaksolle 2008 yhteensä 395 977 kpl. Kriteerit eivät täyttyneet, joten tilinpäätökseen 2008 ei ole kirjattu osakeperusteisia maksuja.
| Maksetut osakepalkkiot vuodelta 2007 | ||
|---|---|---|
| -------------------------------------- | -- | -- |
| Osakkeiden lkm | |
|---|---|
| Toimitusjohtaja | 27 308 |
| Toimitusjohtajan varamies | 15 604 |
| Muut johtoryhmän jäsenet (9) | 86 472 |
| Hallituksen jäsenet | 0 |
| Yhteensä maksettu | 364 912 |
| Osakkeiden lkm | |
|---|---|
| Toimitusjohtaja | 29 085 |
| Toimitusjohtajan varamies | 16 620 |
| Muut johtoryhmän jäsenet (9) | 99 720 |
| Hallituksen jäsenet | 0 |
| Yhteensä myönnetty | 395 977 |
Vuodelta 2008 ei makseta osakepalkkioita koska kriteerit eivät täyttyneet.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä velvoitteet lasketaan käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (project unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, rajamäärän ylittävältä osalta, kirjataan työntekijöiden keskimääräiselle palvelusajalle. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttokorkona valtion velkasitoumusten korkoa. Velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia.
Konsernin ulkomaisilla myyntitoimistoilla ja tytäryhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Kaikki merkittävimmät eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläketurva on maksupohjainen järjestely. Emoyhtiön toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien eläkejärjestelyt ovat yksilöllisiä, sopimusten eläkeikä vaihtelee 60–65 vuoteen. Myös kyseiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Konsernin kotimaisten yhtiöiden muu eläketurva (vapaaehtoinen) on pääsääntöisesti järjestetty Finnair Oyj:n eläkesäätiössä, jossa eläkejärjestelmät ovat etuuspohjaisia. Niissä määritellään eläketurvaa koskevat etuudet, työkyvyttömyyskorvaukset, työsuhteen päätymisen jälkeiset terveydenhuoltoon ja henkivakuutukseen liittyvät etuudet sekä työsuhteen irtisanomisen yhteydessä maksetut etuudet. Konsernin kaikki työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ovat maksupohjaisia.
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | |||
|---|---|---|---|
| --------------------------------- | -- | -- | -- |
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | ||||
| 2008 | 2007 | ||||
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 9,2 | 10,5 | |||
| Korkomenot | 18,3 | 16,8 | |||
| Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto | -21,3 | -21,4 | |||
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | -0,9 | -0,2 | |||
| Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin | 5,3 | 5,7 | |||
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli -44,7 miljoonaa euroa vuonna 2008 (15,8).
| Taseessa esitetyt erät | ||
|---|---|---|
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
| 2008 | 2007 | |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 324,2 | 352,9 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -339,7 | -389,5 |
| -15,5 | -36,6 | |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 0,0 | 0,0 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-) | 21,6 | 52,4 |
| Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 0,0 | 0,0 |
| Nettovelka | 6,1 | 15,8 |
| Esitetty varauksia | 0,0 | 0,0 |
| Taseessa esitetty nettovelka | 6,1 | 15,8 |
Taseen eläkevelka on vuonna 2008 6,1 miljoonaa euroa (15,8) eikä siihen liity eläkesäätiön ulkopuolisia eriä.
Eläkejärjestelyn varoihin sisältyy Finnair Oyj:n osakkeita käyvältään arvolta 0,7 miljoonaa euroa (1,1) sekä konsernin käytössä olevat rakennukset käyvältä arvoltaan 36,9 miljoonaa euroa (34,8).
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa | 389,5 | 392,6 |
| Varojen odotettu tuotto | 21,3 | 21,4 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) | -66,0 | -5,5 |
| Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut | 15,0 | -0,2 |
| Maksetut etuudet | -20,1 | -18,8 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa | 339,7 | 389,5 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin, | ||
| prosenttiosuutena järjestelyyn kuuluvien kaikkien varojen käyvästä arvoista | ||
| 31.12. | 31.12. | |
| 2008 | 2007 | |
| Pörssiosakkeet, % | 15,0 | 25,0 |
| Velkakirjat, % | 53,0 | 49,0 |
| Kiinteistöt, % | 20,0 | 14,0 |
| Muut, % | 12,0 | 12,0 |
| 100,0 | 100,0 | |
| Nettovelan täsmäytyslaskelma | ||
| 31.12. | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Tilikauden alussa | 15,8 | 10,0 |
| Kokonaiskulut, esitetty edellä | 5,3 | 5,7 |
| Maksetut kannatusmaksut | -15,0 | 0,1 |
| Tilikauden lopussa | 6,1 | 15,8 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt: tärkeimmät vakuutusmatemaattiset olettamukset | ||
| 31.12. | 31.12. | |
| 2008 | 2007 | |
| Diskonttokorko % | 5,25 | 5,20 |
| Varojen tuotto-odotus % | 6,0 | 5,6 |
| Vuotuinen, tuleva palkankorotusolettamus % | 3,5 | 4,5 |
| Tulevat työeläkkeiden korotukset % | 2,1 | 2,1 |
| Arvioitu jäljellä oleva työaika vuosina | 14 | 14 |
| 31.12. | 31.12. | |
| 2008 | 2007 | |
| Velvoitteen nykyarvo | 324,2 | 352,9 |
| Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo | -339,7 | -389,5 |
| Ylikate (-) / Alikate (+) | -15,5 | -36,6 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin varoihin | -66,0 | -5,5 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin | -16,4 | 12,7 |
| Uudelleen | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | järjestelyvaraus | Huoltovaraukset | Yhteensä |
| Varaus 1.1.2007 | 0,0 | 45,7 | 45,7 |
| Varausten lisäykset | 0,0 | 10,6 | 10,6 |
| Varausten käyttö | 0,0 | -2,7 | -2,7 |
| Varaus 31.12.2007 | 0,0 | 53,6 | 53,6 |
| Uudelleen | ||
|---|---|---|
| järjestelyvaraus | Huoltovaraukset | Yhteensä |
| 0,0 | 53,6 | 53,6 |
| 2,4 | 5,5 | 7,9 |
| 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| 2,4 | 59,1 | 61,5 |
Konserni on kirjannut tilikaudella 2008 kertaluonteisena henkilöstön järjestelykuluvarauksia 2,4 miljoonaa euroa (0,0).
Konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet tietyssä huoltotasossa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi konserni on kirjannut raskashuoltovarauksia. Varauksen perusteena on huoltojakson lennetyt lentotunnit.
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Korolliset velat | ||
| Pitkäaikaiset | ||
| Pankkilainat | -140,6 | -158,2 |
| Joukkovelkakirjalainat | -77,0 | -100,0 |
| Eläkelainat | 0,0 | 0,0 |
| Rahoitusleasingvelat | -36,3 | -5,8 |
| Yhteensä | -253,9 | -264,0 |
| Korottomat velat | ||
| Pitkäaikaiset | ||
| Eläkevastuut | -7,2 | -5,6 |
| Yhteensä | -261,1 | -269,6 |
| Korolliset velat | ||
| Lyhytaikaiset | ||
| Shekkitililuotot | -0,6 | -0,1 |
| Pankkilainat | -26,2 | -31,1 |
| Rahoitusleasingvelat | -4,7 | -4,2 |
| Muut lainat | -17,0 | -19,1 |
| Yhteensä | -48,5 | -54,5 |
| Rahoitusvelkojen erääntymisajat 31.12.2007 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | Myöhemmin | Yhteensä |
| Pankkilainat, kiinteäkorkoiset | -16,6 | -16,5 | -7,4 | -14,6 | -30,6 | -6,8 | -92,6 |
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset | -14,5 | -14,1 | -14,5 | -11,2 | -6,2 | -36,3 | -96,7 |
| Joukkovelkakirjalainat | -100,0 | -100,0 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | -4,2 | -2,0 | -1,6 | -1,1 | -0,8 | -0,3 | -10,0 |
| Muut lainat | -19,2 | -19,2 | |||||
| Korolliset rahoitusvelat yhteensä | -54,5 | -32,6 | -23,5 | -26,9 | -137,6 | -43,4 | -318,5 |
| Maksut valuuttajohdannaisista | -438,3 | -225,1 | -22,5 | -4,5 | -24,7 | -168,7 | -883,7 |
| Saamiset valuuttajohdannaisista | 407,1 | 216,1 | 21,9 | 4,4 | 23,9 | 162,8 | 836,1 |
| Hyödykejohdannaiset | 44,7 | 17,0 | 1,8 | 63,5 | |||
| Ostovelat ja muut velat | -619,2 | -619,2 | |||||
| Sopimuksiin perustuvat korkomaksut | -15,8 | -14,3 | -12,7 | -11,7 | -7,0 | -4,4 | -65,9 |
| Yhteensä | -676,1 | -38,8 | -35,0 | -38,7 | -145,3 | -53,7 | -987,7 |
| Rahoitusvelkojen erääntymisajat 31.12.2008 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | Myöhemmin | Yhteensä |
| Pankkilainat, kiinteäkorkoiset | -21,4 | -12,0 | -2,5 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -35,9 |
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset | -9,8 | -11,1 | -26,2 | -39,7 | -27,0 | -17,3 | -130,9 |
| Joukkovelkakirjalainat | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -77,0 | 0,0 | 0,0 | -77,0 |
| Rahoitusleasingvelat | -4,7 | -3,6 | -3,8 | -4,0 | -4,1 | -20,8 | -41,0 |
| Muut lainat | -17,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -17,6 |
| Korolliset rahoitusvelat yhteensä | -53,4 | -26,8 | -32,5 | -120,7 | -31,1 | -38,1 | -302,4 |
| Maksut valuuttajohdannaisista | -530,2 | -282,7 | -20,5 | -24,7 | -13,6 | -155,1 | -1 026,8 |
| Saamiset valuuttajohdannaisista | 537,3 | 294,3 | 20,9 | 25,3 | 14,1 | 158,1 | 1 050,0 |
| Hyödykejohdannaiset | -142,4 | -54,9 | -8,5 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -205,8 |
| Ostovelat ja muut velat | -1 014,7 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -1 014,7 |
| Sopimuksiin perustuvat korkomaksut | -10,6 | -8,5 | -7,5 | -4,4 | -1,7 | -1,5 | -34,2 |
| Yhteensä | -1 213,9 | -78,6 | -48,0 | -124,5 | -32,3 | -36,6 | -1 533,9 |
Pankkilainat sisältävät USD-määräisten lentokonerahoituslainojen lisäksi näitä suojaavat pitkäaikaiset valuutan- ja koronvaihtosopimukset. Konsernin vaihtuvakorkoiset lainat on sidottu 3:n tai 6:n kuukauden viitekorkoihin.
| Korolliset velat (ml. koron- ja valuutanvaihtosopimukset) | ||
|---|---|---|
| jakaantuvat valuutoittain seuraavasti: | ||
| 31.12. | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| EUR | 242,2 | 266,4 |
| USD | 60,2 | 52,1 |
| 302,4 | 318,5 | |
| Korollisten velkojen (sis. koron- ja valuutanvaihtosopimukset) | ||
|---|---|---|
| efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot | ||
| 2008 | 2007 | |
| 4,7 % | 5,4 % | |
| Rahoitusleasing-velat | ||
|---|---|---|
| 31.12. | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Enintään 1 vuosi | 7,4 | 4,9 |
| 1–5 vuotta | 25,4 | 6,7 |
| Yli 5 vuotta | 31,2 | 0,5 |
| Yhteensä | 64,0 | 12,1 |
| Tulevat rahoituskulut | 2,9 | 1,6 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Enintään 1 vuosi | 4,7 | 4,2 |
| 1–5 vuotta | 15,5 | 5,5 |
| Yli 5 vuotta | 20,8 | 0,3 |
| Yhteensä | 41,0 | 10,0 |
| Rahoitusleasing-velkojen kokonaismäärä | 41,0 | 10,0 |
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Saadut ennakot | 48,9 | 46,0 |
| Ostovelat | 82,1 | 91,8 |
| Siirtovelat | 426,2 | 380,1 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat velat | 226,7 | 44,8 |
| Muut velat | 20,0 | 47,7 |
| Yhteensä | 803,9 | 610,4 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät | ||
| 31.12. | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Ennakkoon myydyt lentokuljetukset | 172,5 | 155,0 |
| Lomapalkkavelka | 89,9 | 85,6 |
| Muut | 163,8 | 139,5 |
| Yhteensä | 426,2 | 380,1 |
Muut siirtovelat koostuvat useista eristä, jotka eivät yksittäisinä ole merkittäviä.
Finnair-konsernin liiketoiminnan luonne altistaa yhtiön valuutta-, korko-, luotto- ja likviditeettiriskeille sekä lentopetrolin hintariskeille. Konsernin politiikkana on rajata näiden riskien aiheuttamaa epävarmuutta kassavirtaan, tulokseen ja omaan pääomaan.
Rahoitusriskien hallinta perustuu rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään kullekin eri riskityypille sallitut minimija maksimitasot. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa ja valvoo rahoitusriskien ohjausryhmä. Rahoituspolitiikan ja riskienhallinnan käytännön toteutus on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle.
Yhtiö käyttää valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden hallinnoimisessa tilanteesta riippuen rahoituspolitiikkansa rajoissa seuraavia johdannaisinstrumenttejä: termiinejä, swappeja ja optioita. Johdannaiset määritellään niiden tekohetkellä tulevien kassavirtojen suojauksiksi (rahavirtasuojaus), sitovien ostosopimusten suojauksiksi (kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojaus) tai taloudellisiksi johdannaisiksi, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä (taloudellinen suojaus). Finnair-konsernissa toteutetaan tulevan kassavirran suojauksena (rahavirtasuojaus), IAS 39 -suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti, kiinteäkorkoisten valuuttalainojen suojausta, lease-maksujen ja lentokoneinvestointien valuuttasuojausta sekä lentopetrolin hinta- ja valuuttariskin suojausta. Lisäksi käytetään kiinteäehtoisen sitovan ostosopimuksen käyvän arvon suojausta lentokoneinvestoinneille.
Polttoaineen hintariski tarkoittaa sitä kassavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu polttoaineen hintavaihtelusta.
Finnair suojautuu lentopetrolin hintavaihtelulta gasoil- ja lentopetrolitermiinien ja -optioiden avulla. Lentopetrolijohdannaisten kohde-etuutena käytetään Jet Fuel CIF Cargoes NWE -indeksiä, sillä Pohjois- ja Länsi-Euroopan lentopetrolitoimitusten benchmark-hintaindeksiin pohjautuu noin 65 % Finnairin polttoaineen ostosopimuksista.
Reittiliikenne noudattaa lentopetrolisuojauksissaan aikahajauttamisen periaatetta. Rahoituspolitiikan mukainen suojaushorisontti on kolme vuotta. Rahoituspolitiikan mukaan suojauksia tulee lisätä kunkin vuosineljänneksen aikana siten, että Finnairin reittiliikenteen suojausaste on lähimmältä puolelta vuodelta yli 60 prosenttia ja tästä eteenpäin suojausaste laskee periodikohtaisesti. Suojauksien jaksottamisella periodikohtainen petrolikulu ei hintojen laskiessa ole yhtä alhainen kuin spot-pohjainen hinta, mutta toisaalta spot-hintojen noustessa petrolikulu nousee hitaammin.
Polttoainesuojaukset kirjataan Finnairissa kahdella eri tavalla. Ensimmäiset noin 40 prosenttiyksikköä kunkin ajanjakson ennustetusta polttoaineen kulutuksen suojauksesta käsitellään kirjanpidossa rahavirran suojauksena IAS 39 -suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Rahavirran suojaukseksi
IAS 39:n mukaan määriteltyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Omaan pääomaan kirjattu käyvän arvon muutos puretaan tulokseen samaan aikaan suojattavan erän kanssa. Suojauslaskennan ulkopuolisten suojausten – jotka eivät täytä IAS 39 -suojauslaskennan kriteerejä – käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin juoksuaikanaan.
Reittiliikenne oli tilinpäätöshetkellä suojannut polttoaineostoistaan 75 % vuoden 2009 ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta ja 54 % toiselta vuosipuoliskolta. Lomaliikenne on suojannut jäljellä olevasta talvilomakauden polttoaineostoistaan 60 % ja tulevista kesälomakauden ostoista 40 %. Lomaliikenteellä ei ole tilinpäätöshetkellä aiempien vuosien kaltaisia hintaklausuuleja matkanjärjestäjien kanssa.
Tilivuonna 2008 lentotoiminnan polttoaineiden osuus suhteessa konsernin liikevaihtoon oli 24,6 %. Tilinpäätöshetkellä ennuste vuodelle 2009 on yli 22 % liikevaihdosta. Tilinpäätöshetkellä lentopetrolin markkinahinnan 10 prosentin nousu lisää – ilman suojaustoimintaa reittiliikenteen ennustetuilla lentomäärillä laskettua – vuosittaista petrolikulua arviolta 33 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – petrolin 10 prosentin nousu alentaa toiminnallista liikevoittoa noin 14 miljoonaa euroa. Vuodenvaihteen positio kuvaa hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta.
Valuuttariski tarkoittaa sitä kassavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu valuuttakurssimuutoksista. Finnairkonsernin valuuttariski syntyy lähinnä polttoaine- ja lentokoneostoista ja lentokoneiden leasing-maksuista sekä valuuttamääräisistä myyntituotoista.
Rahoituspolitiikka jakaa valuuttaposition kahteen osaan, tulosvaikutteiseen positioon ja investointipositioon. Tulosvaikutteinen positio muodostuu dollarimääräisistä polttoainehankinnoista ja leasingmaksuista, useissa eri valuutoissa tapahtuvista myyntituloista sekä myös valuuttamääräisistä rahamarkkinainvestoinneista ja lainoista. Investointipositioon kuuluvat dollarimääräiset lentokoneinvestoinnit.
Finnair noudattaa valuuttasuojauksissaan aikahajauttamisen periaatetta. Rahoituspolitiikan mukainen suojaushorisontti on kaksi vuotta. Valuuttaposition suojausaste määritellään position kokonaisriskin alentumisena käyttäen valueat-risk-menetelmää. Rahoituspolitiikan mukaan suojauksia tulee lisätä tulosvaikutteiseen positioon kunkin vuosipuoliskon aikana siten, että suojausaste on lähimmältä puolelta vuodelta yli 60 prosenttia ja tästä eteenpäin suojausaste laskee periodikohtaisesti. Lisäksi Finnair suojaa kahden vuoden ylittävää riskiä polttoainehankintojen valuuttariskin osalta (IAS 39 -rahavirtasuojaus).
Investointipositioon kuuluvat kaikki valuuttamääräiset lentokoneinvestoinnit, joiden osalta on allekirjoitettu sitova hankintasopimus. Rahoituspolitiikan mukaan vähintään puolet omistetuiksi suunnitelluista investoinnista tulee suojata sitovan hankintasopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Tulevat investointiposition suojaukset toteutetaan IAS 39 -sitovan ostosopimuksen käyvän arvon suojauksena.
Konsernin liikevaihdosta noin 68 % kertyy euroina. Tärkeimmät muut ulkomaiset myyntivaluutat ovat Ruotsin kruunu, Japanin jeni, Kiinan yuan, Yhdysvaltain dollari ja Englannin punta.
Vieraiden valuuttojen osuus konsernin operatiivisista kustannuksista on noin kolmannes. Tärkein ostovaluutta on Yhdysvaltain dollari, jonka osuus on noin 27 % kaikista operatiivisista kuluista. Merkittäviä dollarikulueriä ovat lentokoneiden leasingmaksut ja polttoainekulut. Suurimmat investoinnit, lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta, tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa.
Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut tulosvaikutteisista eristä 80 % vuoden 2009 ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta ja 62 % toiselta vuosipuoliskolta. Tilinpäätöshetkellä dollarin kymmenen prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa – ilman suojaustoimintaa – negatiivisesti vuositulokseen noin 47 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioonottaen – dollarin kymmenen prosentin vahvistuminen heikentää tulosta noin 12 miljoonaa euroa. Edellä mainituissa herkkyysarvoissa dollaririskiin on sisällytetty myyntivaluuttoina olennaiset Kiinan yuan ja Hongkongin dollari, joiden historiallinen korrelaatio dollarin kanssa on erittäin korkea. Tilinpäätöshetken tilanne kuvaa hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta.
Korkoriski tarkoittaa sitä kassavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu korkojen muutoksesta.
Finnair-konsernissa korkoriskin mittarina käytetään korkosidonnaisuusaikaa. Korkosidonnaisuusajan muokkaamiseksi käytetään tarvittaessa korkojohdannaisia. Rahoituspolitiikan mukaisesti sijoitussalkun korkosidonnaisuusajan mandaatti on 0–12 kuukautta ja korollisten velkojen 0–24 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä sijoitussalkun korkosidonnaisuusaika oli 2 kuukautta ja korollisten velkojen 5 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä korkojen yhden prosenttiyksikön nousu lisää vuotuista sijoitussalkun korkotuottoa noin 3 miljoonaa euroa ja lainasalkun korkokulua hieman alle 2 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetken tilanne kuvaa hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta.
Konserni altistuu vastapuoliriskille sijoittaessaan kassavarojaan ja käyttäessään johdannaisinstrumentteja. Luottoriskiä hallitaan tekemällä rahoituspolitiikan sallimien vastapuoliriskirajojen puitteissa sopimuksia vakavaraisten koti- ja ulkomaisten pankkien, rahoituslaitosten ja välittäjien kanssa. Rahavaroja sijoitetaan myös konservatiivisesti valittujen yritysten liikkeellelaskemiin velkakirjoihin ja yritystodistuksiin yrityskohtaisien limiittien puitteissa. Riskit yksittäisen vastapuolien kohdalla eivät näin ollen ole merkittäviä. Konsernin käypään arvoon arvostettujen lainojen arvostus johtuu täysin valuutan ja koron, ei luottoriskin muutoksista. Konsernin suurin mahdollinen luottoriskin määrä on liitteessä 23 eritellyt muut rahoitusvarat, liitteessä 24 esitetyt rahavarat, sekä liitteessä 22 eritellyt myyntisaamiset.
Finnair-konsernin tavoitteena on ylläpitää hyvää maksuvalmiutta. Maksuvalmius varmistetaan kassavaroilla, tililimiiteillä, likvideillä rahamarkkinasijoituksilla ja sitovilla lainalupauksilla. Lentokonehankintojen osalta yhtiön politiikkana on varmistaa rahoitus esimerkiksi lainalupauksilla viimeistään kuusi kuukautta ennen toimitusta. Konsernin pitkäaikaisten velkojen vastapuolet ovat vakavaraisia hyvämaineisia rahoituslaitoksia.
Konsernin likvidit rahoitusvarat olivat tilikauden 2008 päättyessä 392 miljoonaa euroa. Finnair Oyj:llä on kotimainen yritystodistusohjelma määrältään 100 miljoonaa euroa, joka oli tilinpäätöshetkellä käyttämättä. Lisäksi Finnairilla on 200 miljoonan euron sitova luottolimiitti, 50 miljoonan euron nostamaton lentokonerahoituslimiitti sekä 60 miljoonan dollarin luottolupaus. 200 miljoonan euron luottolimiitti sisältää finanssikovenantin, joka perustuu oikaistuun nettovelkaantumisasteeseen (adjusted gearing). Oikaistun nettovelkaantumisasteen kovenanttitaso on 175 prosenttia, tilinpäätöshetkellä tunnusluku on 63,2 %. Hallituksen määrittelemä enimmäistaso on 140 prosenttia.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi. Finnairin osingonjakopolitiikan tavoitteena on maksaa suhdannesyklin aikana keskimäärin vähintään kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkona.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti oikaistulla nettovelkaantumisasteella (adjusted gearing), jota laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla. Konsernin oikaistu nettovelkaantumisaste oli vuoden 2008 lopussa 63,2 % (35,1).
| Milj. euroa | Suojauslas kennassa olevat |
Kaupankäynti tarkoituksessa pidettävät |
Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat |
Myytävissä olevat |
Lainat ja saamiset |
Jaksotettuun hankinta menoon |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2007 | |||||||
| Rahoitusvarat | |||||||
| Saamiset | 13,8 | 13,8 | |||||
| Muut rahoitusvarat | 493,0 | 493,0 | |||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 211,7 | 211,7 | |||||
| Noteeratut osakkeet | 22,6 | 22,6 | |||||
| Noteeraamattomat osakkeet | 3,0 | 3,0 | |||||
| Johdannaiset | 57,9 | 17,7 | 75,6 | ||||
| Rahavarat | 21,5 | 21,5 | |||||
| Yhteensä | 841,2 | ||||||
| Rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset rahoitusvelat | 15,9 | 268,9 | 285,6 | ||||
| Rahoitusleasing-velat | 10,0 | 10,0 | |||||
| Johdannaiset | 57,0 | 11,5 | 68,5 | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 640,6 | 640,6 | |||||
| Käypä arvo yhteensä | 1 004,7 | ||||||
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 1 003,9 | ||||||
| 31.12.2008 | |||||||
| Rahoitusvarat | |||||||
| Saamiset | 21,5 | 21,5 | |||||
| Muut rahoitusvarat | 370,9 | 370,9 | |||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 173,9 | 173,9 | |||||
| Johdannaiset | 21,3 | 36,6 | 57,9 | ||||
| Noteeraamattomat osakkeet | 2,9 | 2,9 | |||||
| Rahavarat | 18,3 | 18,3 | |||||
| Yhteensä | 645,4 | ||||||
| Rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset rahoitusvelat | 12,3 | 235,5 | 247,2 | ||||
| Rahoitusleasing-velat | 41,0 | 41,0 | |||||
| Johdannaiset | 165,0 | 75,3 | 240,3 | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 652,0 | 652,0 | |||||
| Käypä arvo yhteensä | 1 180,5 | ||||||
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 1 181,1 |
Verovelkoja ei ole otettu huomioon tässä liitetiedossa. Konsernin taseessa on laskennallisia verovelkoja 120,6 miljoonaa euroa (144,5). Johdannaiset sisältävät valuutta- ja hyödykejohdannaisten lisäksi myös korkojohdannaiset (valuutan- ja koronvaihtosopimukset), jotka sisältyvät muissa liitteissä pankkilainoihin. Saamiset erä sisältää pääasiassa vuokratun lentokaluston USD määräisiä takuutalletuksia. Ostovelat ja muut velat sisältää: ostovelat, siirtovelat, eläkevelvoitteet, sekä muut korolliset ja korottomat velat.
Rahoitusvarojen ja velkojen arvostusperiaatteet on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
| Milj. euroa | Konsernin omistus % |
|---|---|
| Finnair Cargo Oy, Helsinki | 100,00 |
| Finnair Cargo Terminal Operations Oy, Helsinki | 100,00 |
| Amadeus Finland Oy, Helsinki | 95,00 |
| Matkatoimisto Oy Area, Helsinki | 100,00 |
| A/S Estravel Ltd, Viro | 72,02 |
| Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab, Helsinki | 100,00 |
| OOO Aurinkomatkat, Venäjä | 100,00 |
| Calypso, Venäjä | 80,00 |
| Matkayhtymä Oy, Helsinki | 100,00 |
| Horizon Travel, Viro | 95,00 |
| FTS Financial Services Oy, Helsinki | 100,00 |
| Finnair Catering Oy, Helsinki | 100,00 |
| Finnair Facilities Management Oy, Helsinki | 100,00 |
| Finnair Aircraft Finance Oy, Helsinki | 100,00 |
| Finncatering Oy, Vantaa | 100,00 |
| Northport Oy, Helsinki | 100,00 |
| Suomen Matkatoimisto Oy, Helsinki | 100,00 |
| Konserni vuokralle ottajana | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrat konsernin ei-purettavissa olevista vuokrasopimuksista ovat seuraavat: | ||||||
| Lentokoneet | Rakennukset | Koneet ja kalusto | ||||
| 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 |
| alle vuoden | 76,1 | 75,3 | 11,7 | 12,9 | 7,5 | 6,5 |
| yli 1–enintään 2 vuotta | 54,8 | 68,5 | 10,8 | 11,1 | 5,9 | 5,5 |
| yli 2–enintään 3 vuotta | 49,0 | 49,9 | 10,4 | 10,9 | 19,9 | 22,6 |
| yli 3–enintään 4 vuotta | 40,5 | 45,2 | 9,4 | 9,5 | 0,1 | 0,1 |
| yli 4–enintään 5 vuotta | 24,4 | 37,0 | 8,7 | 8,7 | 0,0 | 0,0 |
| yli 5 vuotta | 41,1 | 48,9 | 82,8 | 89,9 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 285,9 | 324,8 | 133,8 | 143,0 | 33,4 | 34,7 |
Konserni on vuokrannut toimitiloja sekä lentokoneita ja muuta käyttöomaisuutta ei-purettavissa olevilla vuokrasopimuksilla. Näissä sopimuksissa on eritasoisia uudistamis- ja muita indeksiehtoja. Yhtiö on vuokrannut lentokoneita 32 kappaletta erimittaisilla vuokrasopimuksilla.
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Muut omasta puolesta annetut vakuudet, pantit | 273,4 | 263,1 |
| Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset | 63,7 | 64,0 |
| Muiden puolesta annetut takaukset | 4,3 | 3,5 |
| Yhteensä | 341,3 | 330,6 |
| Milj. euroa | Yhteensä | |
| Investointisitoumukset | 1 508,9 | |
Yllä esitetty investointisitoumukset sisältää yhtiön sitovat lentokonetilaukset ja se perustuu vuodenvaihteen hintoihin ja valuuttakursseihin. Sitovien tilausten kokonaisvastuun määrä vaihtelee lentokoneen tilaamisen ja toimittamisen välisenä aikana pääasiassa valuuttakurssivaihteluiden seurauksena, koska yhtiön kaikki lentokonetilaukset ovat Yhdysvaltain dollarimääräisiä, sekä lentokoneiden ostosopimuksiin sisältyvien eskalaatioehtojen takia. Tämän vuoksi tässä esitettyä kokonaisvastuun määrää ei tulisi pitää yhtiön enimmäis- tai vähimmäisvastuun määränä. Yhtiön lopullinen vastuu määräytyy jokaisen lentokoneen suhteen vasta toimitushetkellä.
| Johdannaiset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo | |
| Milj. euroa | 31.12.2008 | 31.12.2008 | 31.12.2007 | 31.12.2007 |
| Valuuttajohdannaiset | ||||
| Suojauslaskennassa olevat erät (termiinit): | ||||
| Polttoaineen valuuttasuojaus | 382,7 | 14,0 | 267,0 | -20,0 |
| Lentokonehankintojen suojaus | ||||
| Käyvän arvon suojaus | 425,8 | 26,4 | 373,5 | -14,3 |
| Rahavirran suojaus | 58,9 | 0,4 | 89,5 | -2,6 |
| Lease-maksujen suojaus | 48,4 | 2,2 | 56,3 | -3,9 |
| Yhteensä | 915,8 | 43,0 | 786,3 | -40,8 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät: | ||||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) | 74,4 | 3,2 | 2,7 | 0,0 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) | ||||
| Osto-optiot | 12,8 | 0,2 | 54,3 | 0,1 |
| Myyntioptiot | 18,8 | -0,1 | 64,5 | -0,6 |
| Taseen suojaus (termiinit) | 46,9 | -2,3 | 47,2 | -0,6 |
| Yhteensä | 152,9 | 1,0 | 168,7 | -1,1 |
| Yhteensä | 1 068,8 | 44,0 | 955,0 | -41,9 |
Suojauslaskennassa olevien valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan oman pääoman suojausrahastoon, josta se puretaan tulokseen suojattavaa erää vastaan. Tästä poikkeuksena ovat kiinteäehtoisena sitoumuksena käsiteltävät suojauslaskentaan kuuluvat lentokoneostot, joiden kirjaustapa käsitellään laadintaperiaatteissa. Suojauslaskennan ulkopuolisten tulevien kassavirtojen suojauksen käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman muihin kuluihin ja tasesuojausten käyvän arvon muutos kirjataan rahoituseriin.
| Nimellisarvo, | Käypä arvo, | Nimellisarvo, | Käypä arvo, | |
|---|---|---|---|---|
| tonnia | Milj. euroa | tonnia | Milj. euroa | |
| 31.12.2008 | 31.12.2008 | 31.12.2007 | 31.12.2007 | |
| Hyödykejohdannaiset | ||||
| Suojauslaskennassa olevat erät | ||||
| Lentopetrolitermiinit | 591 300 | -153,1 | 562 750 | 55,3 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät | ||||
| Lentopetroli termiinit | 71 700 | -27,6 | 11 100 | 0,6 |
| Gasoil termiinit | 17 000 | -5,5 | 21 900 | 2,7 |
| Jet differential termiinit | 340 500 | 6,9 | 395 000 | 1,1 |
| Optiot | ||||
| Osto-optiot, lentopetroli | 28 000 | 0,1 | 64 500 | 2,0 |
| Myyntioptiot, lentopetroli | 28 000 | -8,9 | 76 000 | -0,7 |
| Osto-optiot, gasoil | 47 000 | 0,0 | 48 500 | 3,1 |
| Myyntioptiot, gasoil | 63 500 | -17,6 | 86 500 | -0,5 |
| Yhteensä | -205,6 | 63,6 | ||
Suojauslaskennassa olevien hyödykejohdannaisten käyvän arvon muutos tehokkaalta osaltaan kirjataan oman pääoman suojausrahastoon, josta se puretaan erääntyessään tulokseen suojattavaa erää vastaan. Suojauslaskennan ulkopuolisten hyödykejohdannaisten käyvän arvon muutos sekä toteutuneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman muihin kuluihin. Jet differential on lentopetrolin ja gasoilin välinen hintaero.
| Johdannaiset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo | |
| Milj. euroa | 31.12.2008 | 31.12.2008 | 31.12.2007 | 31.12.2007 |
| Korkojohdannaiset | ||||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | ||||
| Suojauslaskennassa olevat erät | 16,7 | -7,3 | 26,9 | -13,6 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät | 11,7 | -6,3 | 15,4 | -10,1 |
| Yhteensä | 28,4 | -13,6 | 42,3 | -23,7 |
| Koronvaihtosopimukset | ||||
| Suojauslaskennassa olevat erät: | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät: | 20,0 | 0,1 | 20,0 | 1,0 |
| Yhteensä | 20,0 | 0,1 | 20,0 | 1,0 |
Konsernin kiinteäkorkoiset USD-määräiset lentokonerahoitusvelat on suojattu pitäaikaisilla valuuutan- ja koronvaihtosopimuksilla. Näiden kirjaustapaa käsitellään tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa.
| Johdannaiset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo | |
| Milj. euroa | 31.12.2008 | 31.12.2008 | 31.12.2007 | 31.12.2007 |
| Osakejohdannaiset | ||||
| Optiot | ||||
| Osto-optiot, osake | 0,0 | 0,0 | 16,1 | 8,4 |
| Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Tavaroiden ja palvelujen myynnit | ||
| Osakkuusyhtiöt | 0,0 | 0,0 |
| Johto | - | - |
| Tavaroiden ja palvelujen ostot | ||
| Osakkuusyhtiöt | 2,2 | 0,6 |
| Johto | - | - |
| Saatavat ja velat | ||
| Saatavat osakkuusyhtiöiltä | 1,5 | 0,0 |
| Velat osakkuusyhtiöille | 0,0 | 0,0 |
Lähipiirin kanssa toteutetut tavaroiden ja palvelujen myynnit vastaavat riippumattomien osapuolien kanssa tehtäviä liiketoimintoja.
Konsernitilinpäätös ei sisällä avoimia saamis- ja velkasaldoja johdon kanssa.
Tilikaudella eikä vertailutilikaudella ole kirjattu luottotappioita lähipiiritapahtumista.
Takaukset ja muut vastuut lähipiirin puolesta on esitetty liitetiedossa 35.
Johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 9. Johtoon kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja.
Tässä raportoidaan vain sellaiset riita-asiat, joiden intressi on vähintään 500 000 euroa ja joita ei ole katettu vakuutuksella. Tästä syystä aiemmin raportoitua noin 1 miljoonan euron kannetta Finnair Oyj:tä ja Finnair Cargo Oy:tä vastaan ei enää jatkossa raportoida, sillä tästä koituva mahdollinen vastuu on katettu vakuutuksella.
31.12.2008 olivat vireillä seuraavat riita-asiat:
Transpert Oy on esittänyt Finnairille noin 600 000 euron suuruisen vahingonkorvausvaateen alihankintasopimuksen päättämisen vuoksi. Finnair on kiistänyt vaateen. Asia on vireillä Helsingin käräjäoikeudessa.
North Ground Handling Oy on esittänyt Northport Oy:lle noin 940 000 euron suuruisen vahingonkorvausvaateen maapalvelusopimukseen liittyvän erimielisyyden vuoksi. Northport Oy on kiistänyt vaateen. Asia on vireillä välimiesoikeudessa.
Tilinpäätöksessä ei ole tehty varauksia liittyen riita-asioihin tai oikeudenkäynteihin.
Konserni on saanut päätökseen kesäkuussa aloitetut yt-neuvottelut, joiden tavoitteena oli saada aikaan 25 miljoonan euron säästöt henkilöstökuluissa, mikä vastaa noin viittä prosenttia henkilöstön kokonaiskustannuksista.
Lentäjien työehtosopimus päättyi marraskuun 2008 lopussa ja neuvottelut uudesta sopimuksesta ovat olleet käynnissä jo syksystä lähtien. Finnairin lentäjiä edustava Suomen liikennelentäjien liitto (SLL) aloitti työtaistelun 24.1.2009 julistamalla ylityökiellon. Ilmoituksen mukaan työtaistelua jatketaan päivän mittaisilla lakoilla 25.2. alkaen.
Alla esitetyt luvut eivät ole IFRS:n mukaisia lukuja.
| Finnai r OYJ:N TULOSLASKELMA |
||
|---|---|---|
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Liikevaihto | 1 869,0 | 1 788,8 |
| Valmistus omaan käyttöön | 1,6 | 1,2 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 17,1 | 13,8 |
| LIIKETOIMINNAN TUOTOT | 1 887,7 | 1 803,7 |
| LIIKETOIMINNAN KULUT | ||
| Materiaalit ja palvelut | 954,5 | 785,8 |
| Henkilöstökulut | 393,3 | 379,3 |
| Poistot | 25,8 | 24,3 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 710,2 | 592,0 |
| -2 083,8 | -1 781,3 | |
| LIIKEVOITTO/-TAPPIO | -196,1 | 22,4 |
| RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | 30,5 | -4,9 |
| VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ | -165,6 | 17,5 |
| Satunnaiset erät | 151,6 | -10,0 |
| VOITTO/TAPPIO ENNEN | ||
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | -14,0 | 7,5 |
| Välittömät verot | 3,7 | -6,5 |
| TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO | -10,3 | 1,0 |
| Finnai r OYJ:N TASE |
||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 31.12.2008 | 31.12.2007 | ||
| VASTAAVAA | ||||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 35,2 | 34,9 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 96,5 | 99,4 | ||
| Sijoitukset | ||||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 406,3 | 406,2 | ||
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 2,8 | 2,5 | ||
| Muut sijoitukset | 0,9 | 541,8 | 0,9 | 543,9 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | ||||
| Vaihto-omaisuus | 30,0 | 31,7 | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | 115,2 | 130,3 | ||
| Lyhytaikaiset saamiset | 741,4 | 613,8 | ||
| Rahoitusarvopaperit | 370,9 | 514,4 | ||
| Rahat ja pankkisaamiset | 9,0 | 1 266,5 | 10,8 | 1 300,9 |
| 1 808,3 | 1 844,8 | |||
| VASTATTAVAA | ||||
| OMA PÄÄOMA | ||||
| Osakepääoma | 75,4 | 75,4 | ||
| Ylikurssirahasto | 24,7 | 24,7 | ||
| Vararahasto | 147,7 | 147,7 | ||
| Käyvän arvon rahasto | -111,7 | 31,6 | ||
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 250,4 | 248,1 | ||
| Edellisten tilikausien voitto | 218,7 | 261,9 | ||
| Tilikauden voitto / tappio | -10,3 | 594,9 | 1,0 | 790,4 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | - | - | ||
| VIERAS PÄÄOMA | ||||
| Laskennallinen verovelka | 8,1 | 19,0 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 181,6 | 220,2 | ||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 1 023,7 | 1 213,4 | 815,2 | 1 054,4 |
| 1 808,3 | 1 844,8 | |||
| Finnai r OYJ:N RAHOITUSLASKELMA |
||
|---|---|---|
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
| Liiketoiminta | ||
| Liikevoitto/-tappio | -196,1 | 22,4 |
| Oikaisut liikevoittoon (poistot) | 25,8 | 24,3 |
| Nettokäyttöpääoman muutos | ||
| Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) | 1,6 | 2,9 |
| Lyhytaikaiset liikesaamiset, lisäys (-), vähennys (+) | 20,4 | -165,0 |
| Korottomat lyhytaikaiset velat, lisäys (+), vähennys (-) | -134,2 | 96,3 |
| Rahoitustuotot ja -kulut (netto) | 30,5 | -4,9 |
| Verot | 3,7 | -6,6 |
| Liiketoiminnan rahavirta | -248,3 | -30,6 |
| Investoinnit | ||
| Investoinnit lentokalustoon | -13,8 | -27,8 |
| Muut investoinnit | -14,7 | -16,2 |
| Ennakkomaksujen muutos | 0,0 | 0,0 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit yhteensä | -28,5 | -44,0 |
| Käyttöomaisuuden myyntituotot | 4,8 | 45,3 |
| Investointien rahavirta | -23,7 | 1,3 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | -272,0 | -29,3 |
| Rahoitus | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lisäys (+), vähennys (-) | -38,4 | -43,2 |
| Pitkäaikaisten liikesaamisten lisäys (-), vähennys (+) | 15,2 | 30,8 |
| Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+), vähennys (-) | 201,9 | 48,2 |
| Konserniavustukset | -10,0 | - |
| Oman pääoman lisäys (+), vähennys (-) | -10,1 | 248,1 |
| Osingonjako | -31,8 | -8,8 |
| Rahoituksen rahavirta | 126,8 | 275,1 |
| Laskelman mukainen likvidien varojen lisäys (+), vähennys (-) | -145,2 | 245,8 |
| Likvidit varat tilikauden alussa | 525,2 | 279,4 |
| Taseen mukainen likvidien varojen vähennys (-), lisäys (+) | -145,2 | 245,8 |
| Likvidit varat tilikauden lopussa | 379,9 | 525,2 |
Tilinpäätöksen 31.12.2008 mukaan Finnair Oyj:n jakokelpoiset voittovarat ovat 458 707 539,14 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei osinkoa jaeta ja tilikauden tappio siirretään edellisten tilikausien voittoon.
Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2009
Finnair Oyj:n hallitus
Christoffer Taxell
Kari Jordan
Satu Huber
Veli Sundbäck
Markku Hyvärinen Pekka Timonen
Jukka Hienonen Finnair Oyj:n toimitusjohtaja Sigurdur Helgason
Ursula Ranin
Olemme tarkastaneet Finnair Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Vastuuvapaus voidaan myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä, 13. helmikuuta 2009
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Eero Suomela KHT
Jyri Heikkinen KHT
Finnair noudattaa vuonna 2008 julkaistua Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Siitä poiketen Finnairilla ei ole hallituksen nimitysvaliokuntaa, vaan Finnairin varsinaisen yhtiökokouksen asettama osakkeenomistajien nimitysvaliokunta. Lisäksi Finnairin tarkastusvaliokunnan tehtäviin ei kuulu valmistella tilintarkastajien valintaa koskevaa päätösehdotusta.
Finnair-konserni koostuu Finnair Oyj -emoyhtiöstä ja 17 tytäryhtiöstä. Merkittävimmät alakonsernit ovat Suomen Matkatoimisto Oy ja Finnair Catering Oy. Muut merkittävät tytäryhtiöt ovat Matkatoimisto Oy Area, Oy Aurinkomatkat – Suntours Ltd Ab, Finnair Aircraft Finance Oy ja Finnair Cargo Oy sekä Northport Oy. Finnair-konsernin liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt jäsentyvät neljäksi liiketoiminta-alueeksi: Reittiliikenne, Lomaliikenne, Matkapalvelut ja Lentotoimintapalvelut.
Finnair Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous päättää muun muassa seuraavista asioista:
Finnair Oyj:n yhtiöjärjestyksessä ei ole lunastuslauseketta eikä äänileikkureita. Yhtiöllä on yksi osakesarja.
Finnair Oyj:n hallituksen muodostavat puheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään seitsemän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet valitsee yhtiökokous vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Finnair Oyj:n yhtiökokous valitsi 27.3.2008 hallituksen puheenjohtajaksi ministeri Christoffer Taxellin sekä jäseniksi MBA Sigurdur Helgasonin, Tradeka-yhtymän hallituksen puheenjohtaja Markku Hyvärisen, toimitusjohtaja Satu Huberin, toimitusjohtaja Kari Jordanin (varapuheenjohtaja), varatuomari, diplomiekonomi Ursula Raninin ja johtaja Veli Sundbäckin. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin ylijohtaja Pekka Timonen. Kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiön ulkopuolisia ja yhtiöstä riippumattomia. Pekka Timonen on Finnair Oyj:n suurimman omistajan, Suomen valtion palveluksessa. Hallituksen toimikausi päättyy yhtiökokouksen lopussa 26.3.2009.
Hallitus vastaa yhtiön toiminnasta ja taloudesta sekä päättää yhtiökokouksen koollekutsumisesta ja valmistelee yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat. Hallitus vastaa myös yhtiökokouksen päätösten täytäntöönpanosta.
Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja päättää hänen palkkansa ja työsuhteensa ehdot sekä nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sijaisen. Hallitus valitsee konsernin ylimpään johtoon kuuluvat ja päättää heidän työsuhde-ehdoistaan ottaen huomioon yhtiön hallintoperiaatteiden mukaiset henkilöstöstrategian suuntaviivat ja palkitsemisjärjestelmän. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito, budjetin seurantajärjestelmä, sisäinen tarkastus ja riskienhallinta on järjestetty yhtiön hallintoperiaatteiden mukaisesti.
Hallitus myös vastaa siitä, että hallintoperiaatteisiin kirjattu avoimuus ja oikeellisuus toteutuvat yhtiön tilinpäätöksestä annettavassa informaatiossa.
Yhtiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön toimitusjohtaja sekä toimitusjohtajan sijainen, kukin erikseen yksin, hallituksen jäsenet kaksi yhdessä ja ne henkilöt, joille hallitus on antanut oikeuden edustaa yhtiötä yhdessä hallituksen jäsenen tai toisen edustamiseen oikeutetun henkilön kanssa. Yhtiön prokuroista päättää hallitus.
Hallitus kokoontuu vuoden aikana keskimäärin 8–10 kertaa. Vuonna 2008 hallitus piti kymmenen kokousta. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 96,25.
Hallituksen kokouksen esittelijänä toimii Finnair Oyj:n toimitusjohtaja tai hänen toimeksiannostaan muu Finnair-konsernin johtajistoon kuuluva henkilö. Hallituksen sihteerinä toimii Finnair-konsernin lakiasiainjohtaja Sami Sarelius. Hallitus arvioi toimintatapojaan säännöllisesti.
Hallituksen työjärjestys on nähtävissä Finnair-konsernin internetsivuilla www.finnair.fi/konserni.
Hallitus on keskuudestaan valinnut palkka- ja nimitysvaliokunnan sekä tarkastusvaliokunnan. Palkka- ja nimitysvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell sekä hallituksen jäsenet Pekka Timonen, Kari Jordan ja Ursula Ranin. Esittelijänä toimii toimitusjohtaja Jukka Hienonen. Vuonna 2008 valiokunta kokoontui kolme kertaa.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana Markku Hyvärinen sekä jäseninä Sigurdur Helgason, Satu Huber ja Veli Sundbäck. Esittelijänä toimii toimitusjohtaja Jukka Hienonen. Vuonna 2008 valiokunta kokoontui kaksi kertaa.
Molempien valiokuntien sihteerinä toimii Finnair-konsernin lakiasiainjohtaja Sami Sarelius.
Valiokuntien työjärjestykset ovat nähtävissä Finnair-konsernin internetsivuilla www.finnair.fi/konserni.
Yhtiökokouksen päättämät kuukausi- ja kokouspalkkiot hallituksen jäsenille olivat vuonna 2008:
Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja päivärahaan ja matkakustannusten korvaukseen Finnair Oyj:n yleisen matkustussäännön mukaisesti. Lisäksi hallituksen jäsenillä on rajoitettu oikeus henkilöstölippujen käyttöön Finnair Oyj:n henkilöstölippuohjesäännön mukaisesti.
Finnair Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin vuodelta 2008 kuukausi- ja kokouspalkkioita yhteensä 335 452,79 euroa.
Finnair Oyj:llä on toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vuonna 2008 Finnair Oyj:n toimitusjohtajana toimi Jukka Hienonen ja toimitusjohtajan sijaisena Henrik Arle.
Henrik Arle jäi eläkkeelle 31.12.2008. Toimitusjohtajan sijaiseksi 13.1.2009 alkaen nimitettiin Finnair-konsernin talousjohtaja Lasse Heinonen.
Toimitusjohtaja Jukka Hienoselle maksettiin vuonna 2008 palkkaa 581 843,04 euroa ja luontaisetuja 38 598,51 euroa sekä osakepalkkiojärjestelmän mukaisia osakkeita ja rahaosuutta 441 092,47 euron arvosta vuoden 2007 tulokseen perustuen. Varatoimitusjohtaja Henrik Arlelle maksettiin vuonna 2008 palkkaa 373 101,68 euroa ja luontaisetuja 10 875 euroa sekä osakepalkkiojärjestelmän mukaisia osakkeita ja rahaosuutta 252 043,61 arvosta vuoden 2007 tulokseen perustuen.
Toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella on oikeus siirtyä eläkkeelle 60 vuoden ikäisenä. Täysimääräinen eläke on 60 prosenttia eläkepalkasta. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palvelussuhteessa noudatettava irtisanomisaika on 6 kuukautta ja heille irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 12 kuukauden palkkaa, mikäli työsuhde päätetään heistä riippumattomasta syystä.
Finnairin Reittiliikenteen johtaja Henrik Arle jäi eläkkeelle 31.12.2008. Samassa yhteydessä tehtiin muutoksia Finnair-konsernin organisaatiossa ja johtovastuissa.
Finnair-konsernin talousjohtaja Lasse Heinonen nimitettiin Finnairin toimitusjohtajan sijaiseksi 13.1.2009 alkaen. Heinonen jatkaa edelleen konsernin talousjohtajana. Talous- ja rahoitusyksiköiden lisäksi Lasse Heinoselle raportoivat myös Lentotoimintapalveluihin kuuluvat yksiköt maapalveluja tuottava Northport Oy, Finnair Catering Oy, Finnair Tekniikka sekä Finnairin rahtiyhtiöt, lentokonelaivastoa hallinnoiva Finnair Aircraft Finance Oy ja kiinteistöpalveluja tuottava Finnair Facilities Management Oy.
1.1.2009 alkaen Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen johtaa Reittiliikenneorganisaatiota yhdessä liiketoimintayksikön johtoryhmän kanssa. Lentotoimintaryhmän johtaja Veikko Sievänen toimii lentotoimintaluvan tarkoittamana vastuullisena johtajana (accountable manager). Samalla Sievänen nimitettiin myös konsernin johtoryhmän jäseneksi. Aiemmin Henrik Arlen alaisuudessa ollut operatiivinen riskienhallinta siirtyi toimitusjohtajan alaisuuteen.
Yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja Christer Haglund nimitettiin 1.3.2008 johtoryhmän jäseneksi.
Finnair Oyj:n johtoryhmä kokoontuu noin 20 kertaa vuodessa ja sen tehtäviin kuuluvat muun muassa konsernilaajuisten kehityshankkeiden sekä konsernitasoisten periaatteiden ja menettelytapojen käsittely. Lisäksi johtoryhmää informoidaan muun muassa konsernin ja toimialayhtiöiden liiketoimintasuunnitelmista, tuloskehityksestä ja Finnair Oyj:n hallituksessa käsiteltävistä asioista, joiden valmisteluun se myös osallistuu. Johtoryhmä toimii myös konsernin riskienhallinnan ohjausryhmänä.
Johtoryhmään kuuluvat: toimitusjohtaja Jukka Hienonen puheenjohtajana sekä jäseninä yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja Christer Haglund, talousjohtaja Lasse Heinonen, henkilöstöjohtaja Anssi Komulainen kaupallisen ryhmän johtaja Mika Perho, lentotoimintaryhmän johtaja Veikko Sievänen, Finnair Tekniikan johtaja Kimmo Soini sekä lomaliikenteen ja matkapalvelujen johtaja Kaisa Vikkula
Johtokunta kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa. Finnair-konsernin johtokuntaan kuuluvat johtoryhmän jäsenten lisäksi Northport Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hämäläinen, Finnair Catering Oy:n toimitusjohtaja Kristina Inkiläinen ja Finnair-rahtiyhtiöiden toimitusjohtaja Antero Lahtinen sekä henkilöstön edustajina Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY ry:n puheenjohtaja, purseri Mauri Koskenniemi, Finnairin ylemmät ry:n puheenjohtaja, purseri Tiina Sillankorva, Suomen Lentovirkailijat ry:n puheenjohtaja, järjestelmäasiantuntija Timo Kettunen ja Finnairin henkilöstörahaston asiamies Juhani Sinisalo.
Johtokuntaa informoidaan muun muassa konsernin liiketoimintasuunnitelmista ja tuloskehityksestä. Johtokunta valmistelee muun ohella henkilöstöön vaikuttavat merkittävät muutokset sekä hallituksessa hyväksyttävät lentokoneiden ja muun käyttöomaisuuden investoinnit ja hankkeet. Johtokunta päättää muun ohella sen hyväksyttäviin kuuluvat investoinnit ja hankkeet.
Merkittävimpien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet valitaan Finnair-konsernin johtoon kuuluvista henkilöistä sekä henkilöstöryhmien ehdottamista edustajista. Tytäryhtiöiden hallitusten tärkeimpiä tehtäviä ovat strategian laatiminen, toimintasuunnitelman ja budjetin vahvistaminen sekä investoinneista ja vastuusitoumuksista päättäminen Finnair Oyj:n hallituksen määrittelemien ohjeiden rajoissa.
Avainhenkilöiden palkitsemisjärjestelmään liittyvät kysymykset valmistellaan hallituksen palkka- ja nimitysvaliokunnassa. Päätökset tekee yhtiön hallitus. Johdon kannustinpalkkio määräytyy vuosittain yhtiön osakekohtaisen tuloksen, sijoitetun pääoman tuoton, yksikkökohtaisten laatu- ja prosessimittareiden sekä henkilökohtaisen suorituksen arvioinnin perusteella. Palkkion suuruus vastaa enimmillään neljän kuukauden rahapalkkaa.
Vuosien 2007–2009 osakepalkkiojärjestelmään kuuluu noin 70 konsernin avainhenkilöä. Osakepalkkiojärjestelmän palkitsevuus perustuu sijoitetun pääoman tuottoon ja osakekohtaiseen tulokseen, joiden tavoitetasot hallitus päättää vuosittain. Osakepalkkioihin liittyy myyntirajoituksia.
Yhtiössä on kaksi varsinaisen yhtiökokouksen valitsemaa tilintarkastajaa. Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.
Finnair Oyj:n vuoden 2008 varsinainen
yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajiksi KHT Jyri Heikkisen sekä KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, jossa yhtiön päävastuullisena tilintarkastajan toimii KHT Eero Suomela. Varatilintarkastajiksi valittiin KHT Tuomas Honkamäki ja KHT Timo Takalo. Finnair-konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastajina toimivat pääosin PricewaterhouseCoopers-tilintarkastusyhteisö tai näiden palveluksessa olevat tilintarkastajat.
Tilintarkastajille vuonna 2008 Suomessa ja ulkomailla maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat 188 000 euroa. Tilintarkastuksen oheispalveluja (mm. veroneuvonta) Finnair Oyj osti tilintarkastajilta 120 000 eurolla.
Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan hallitukselle vähintään kerran vuodessa ja antavat yhtiön osakkeenomistajille tilintarkastuskertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä.
Riskienhallinnan ohjausryhmänä toimiva Finnair Oyj:n johtoryhmä arvioi ja varmistaa konsernin riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien riittävyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta. Rahoitusriskien ohjausryhmä arvioi ja ennakoi rahoitusriskejä sekä ohjaa konsernin rahoituspolitiikan toteutumista.
Finnair Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet. Sisäinen tarkastus vastaa osakeyhtiölain mukaisen yhtiön johdon valvonta- ja tarkastusvelvollisuuden täyttämisestä.
Sisäisen tarkastustoiminnan avulla varmennetaan liiketapahtumien paikkansapitävyys, informaation oikeellisuus sisäisessä ja ulkoisessa laskennassa sekä varmistutaan kontrollien toimivuudesta, omaisuuden säilymisestä ja toimintojen tarkoituksenmukaisuudesta konsernin tavoitteiden mukaisesti. Sisäinen tarkastus osallistuu myös Finnair Oyj:n tytäryhtiöiden tilintarkastuksiin yhteistyössä ulkoisen tarkastuksen kanssa. Sisäisen tarkastustoiminnan painopistealueet määritellään konsernin riskienhallintastrategian mukaisesti.
Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla raportoinnilla. Raportointi sisältää toteutuneet tiedot ja ajantasaiset ennusteet rullaavalle 12 kuukauden jaksolle. Taloudellisen lisäarvon kertymistä seurataan kuukausittain sisäisessä raportoinnissa. Konsernin liikennesuoritteet julkistetaan kuukausittain pörssitiedotteella.
Liiketoiminnasta aiheutuviin omaisuus-, keskeytys-, vahinko- ja vastuuvahinkoriskeihin on varauduttu asianmukaisin vakuutuksin.
Finnair Oyj:ssä noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä, sen nojalla annettuja säännöksiä sekä yhtiöjärjestystä. Lisäksi Finnair Oyj noudattaa toiminnassaan vuonna 2008 julkaistua Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sekä sisäpiiriohjetta.
Finnair-konsernin sisäpiiriläiset jaetaan arvopaperimarkkinalain mukaan pysyvästi sisäpiiriin kuuluviin ja tilapäisesti sisäpiiriin kuuluviin.
Pysyvästi sisäpiiriin kuuluvat jaetaan edelleen julkiseen sisäpiirirekisteriin merkittyihin sekä ei-julkiseen yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkittyihin.
Tilapäisesti sisäpiiriin kuuluvia ovat henkilöt, jotka saavat jonkin tehtävän (hankkeen) toteuttamisen aikana sisäpiirintietoa. Heidät merkitään ei-julkiseen yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin, sen hankekohtaiseen osarekisteriin.
Finnair Oyj:n pysyvään, julkiseen sisäpiiriin luetaan Finnair Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan suorat alaiset sekä tilintarkastajat, mukaan lukien tilintarkastusyhteisön yhtiöstä päävastuullinen tarkastaja.
Pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiirin kuuluvat Finnairin johtokunnan työskentelyyn osallistuvat henkilöstön edustajat; Amadeus Finland Oy:n, Matkatoimisto Oy Arean, Suomen Matkatoimisto Oy:n, Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab:n, FTS Financial Services Oy:n, Finnair Facilities Management Oy:n ja Finnair Aircraft Finance Oy:n toimitusjohtajat; Finnairin toimitusjohtajan ja talousjohtajan sihteerit; Finnairin lakimiehet ja sisäiset tarkastajat; Finnairin talousviestinnästä vastaavat henkilöt sekä talous- ja rahoitusosaston johtajat ja apulaisjohtajat, rahoituspäälliköt, talouspäälliköt ja talousohjauksen ja valvonnan suunnittelupäällikkö; Finnairin kaupallisen ryhmän johtajat ja lomalentojen johtaja; työsuhdeasioiden ja HR-palvelujen osastonjohtajat sekä muut Finnairin toimitusjohtajan erikseen rekisteriin merkittäväksi määräämät henkilöt
Finnair Oyj:n hallitus on vahvistanut Finnair Oyj:n sisäpiiriohjeiston, joka sisältää ohjeet pysyville ja hankekohtaisille sisäpiiriläisille, sekä määritellyt yhtiön sisäpiirihallinnon organisaation ja menettelytavat. Yhtiön sisäpiiriohjeet on jaettu kaikille sisäpiiriläisille.
Sisäpiiriohjeen sisällöstä vastaa lakiasiainosasto. Sen noudattamista valvoo talous- ja rahoitusosasto. Yhtiössä on käytössä kaupankäyntirajoitus, joka koskee sisäpiiriläisten kaupankäyntiä yhtiön osakkeilla tai niihin oikeuttavilla arvopapereilla 30 vuorokautta ennen tulosjulkistusajankohtia.
Finnair Oyj:n sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat sekä heidän ajantasaiset osake- ja optio-omistustietonsa ovat nähtävillä Euroclear Finlandin toimitiloissa Helsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5C sekä Finnairin internetsivuilla osoitteessa www. finnair.fi/konserni.
Säännöllisesti päivitettävä Finnairin Corporate Governance -osio on nähtävillä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.finnair.fi/ sijoittaja. Finnair Oyj:n internetsivut julkaistaan suomeksi ja englanniksi sekä osin myös ruotsiksi. Vuosikatsaus 2008 julkaistaan painettuna ja sähköisenä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä taloudellinen katsaus suomeksi ja englanniksi. Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Riskienhallinta Finnairissa on osa konsernin johtamistoimintaa ja kohdistuu ensisijaisesti riskeihin, jotka uhkaavat konserninliiketoiminnan lyhyen ja pitkän ajan tavoitteita. Liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi Finnair on valmis ottamaan hallittuja ja harkittuja riskejä ottaen huomioon yhtiön riskinkantokyvyn. Lentoturvallisuusasioissa Finnairin tavoite on minimoida riskit.
Finnairissa riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia. Erityisesti strategisten ja merkittävien taloudellisten riskien osalta on varauduttu jatkuvuussuunnitelmilla riskien realisoitumisen varalta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat konsernin riskienhallintastrategiasta ja -periaatteista sekä strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että riskienhallinta on muilta osin asianmukaisesti järjestetty. Liiketoimintayksiköiden johtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat vastuualueidensa riskienhallinnasta.
Riskienhallinnan ohjausryhmänä toimii Finnair Oyj:n johtoryhmä, joka arvioi ja linjaa riskienhallintaa Finnair-konsernissa. Yhtiön sisäinen tarkastus koordinoi riskienhallinnan raportointia ja määritellyn toimintamallin noudattamista.
Finnair Oyj:n ansiolentoluvassa määritellyn laatujohtajan (Quality Manager) alaisuudessa toimii konsernin turvallisuus- ja operatiivinen riskienhallintaosasto, joka tarkastaa ja arvioi säännöllisesti yhtiön omia ja alihankkijoiden lentoturvallisuuteen vaikuttavia toimia.
Finnairin laatujärjestelmä on IOSA -sertifioitu*. IOSA -ohjelma on kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n vaatima lentoyhtiöiden operatiivisen johtamisen ja valvontajärjestelmien arviointimenetelmä. IOSAsertifioinnin perusteena olevassa auditoinnissa arvioidaan, täyttävätkö lentoyhtiön laatujärjestelmät IOSA:n sekä kansainvälisten ilmailumääräysten standardit.
Vahinkoriskienhallinta on jaettu pääasiassa kahteen osa-alueeseen: lento- ja yritysturvallisuuteen. Niiden kehittämistyötä koordinoivat lentoturvallisuusosasto ja yritysturvallisuusyksikkö.
Henkilö- ja tavaraliikenteen kysyntään ja hintatasoon ovat merkittävimmin vaikuttaneet markkina-alueen taloudellinen kehitys, talouden syklit ja alan kilpailu sekä erilaiset yllättävät tapahtumat, kuten terrorismi, luonnononnettomuudet ja epidemiat. Yhtiöllä on suunnitelmat toimintamenetelmistä erilaisten ulkoisten häiriötekijöiden lentoliikenteelle aiheuttamien operatiivisten vaikutusten minimoimiseksi.
Nykyinen kehitys osoittaa selvästi, että kilpailukyky lentoliikennesektorilla on riippuvainen siitä, kuinka joustavasti yhtiö kykenee reagoimaan ja sopeutumaan yllättäviin tapahtumiin, kysynnän muutoksiin ja jatkuvasti muuttuvaan kilpailuympäristöön.
Toiminnan joustavuuden kannalta kriittistä on kiinteiden kustannusten sopeuttaminen muuttuneisiin kysynnän vaihteluihin. Yhtiön nopea reagointikyky kapasiteetin, reittien ja kustannusten sopeuttamiseksi muuttunutta kysyntää sekä taloudellista ja turvallisuustilannetta vastaavaksi ovat välttämättömiä yhtiön kannattavuuden ylläpitämiseksi. Finnairissa on viime vuosien aikana toteutettu ja on meneillään useita hankkeita, joilla rakenteiden joustavuutta on lisätty.
Finnair hallitsee lentokoneiden kapasiteettiä ja omistamiseen liittyvää jäännösarvoriskiä siten, että vajaa puolet laivastoon kuuluvista koneista on hankittu eripituisilla operatiivisilla vuokrasopimuksilla. Koneiden vuokraaminen antaa joustavan mahdollisuuden kapasiteetin mitoittamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Lentoliikennetoiminta on herkkää sekä syklisille että kausittaisille muutoksille. Kilpailu toimialalla on voimakasta ja markkinatilanne muuttuu jatkuvasti, mikä on laskenut lentolippujen keskihintoja pitkällä aikavälillä. Lentoyhtiöt laskevat hintojaan kasvattaakseen volyymejä, saavuttaakseen riittävän kassavirran sekä ylläpitääkseen markkinaosuuksiaan.
Finnair tekee jatkuvasti markkinatilanneanalyysejä sekä seuraa aktiivisesti omaa varauskantaansa sekä kilpailijoiden hinnoittelu- ja tarjontamuutoksia. Finnair pystyy reagoimaan nopeasti markkinoilla tapahtuviin hinnoittelumuutoksiin hyödyntämällä kehittyneitä optimointijärjestelmiään. Finnair kasvaa markkinoilla, joilla se ei ole samalla tavalla tunnettu brändi kuin perinteisillä kotimarkkinoillaan. Tämä asettaa haastetta markkinointiviestinnälle Finnairin kilpailuetujen esiin tuomiseksi.
Yhden prosenttiyksikön muutos reittiliikenteen keskimääräisessä hintatasossa vaikuttaa konsernin liikevoittoon yli 15 miljoonaa euroa. Vastaavasti yhden prosenttiyksikön muutos reittiliikenteen käyttöasteessa vaikuttaa konsernin liikevoittoon yli 15 miljoonaa euroa.
Finnairin toiminnan perusta on korkeatasoinen lentoturvallisuuskulttuuri, jota ylläpidetään jatkuvalla ja pitkäjänteisellä lentoturvallisuustyöllä. Yhtiössä on laadittu operatiivinen turvallisuuspolitiikka, jonka toteutumisesta vastaa yhtiön ansiolentoluvan ja muiden toimilupien vastuullinen johtaja. Jokaisen työntekijän ja lentotoiminnan kanssa välittömästi tai välillisesti tekemisissä olevan alihankkijan on sitouduttava politiikan noudattamiseen.
Operatiivisessa päätöksenteossa lentoturvallisuudella on aina korkein prioriteetti suhteessa muihin päätöksentekoon vaikuttaviin tekijöihin. Lentoturvallisuus on kaikkeen toimintaan sisäänrakennettu mekanismi ja tapa toimia, jota edellytetään paitsi yhtiön omalta henkilöstöltä, myös alihankkijoilta.
Lentoturvallisuustyön keskeinen periaate on poikkeamien ei-rankaiseva raportointi ilmailulain ja yhtiön ohjeistuksen tarkoittamalla tavalla. Raportoinnin tarkoituksena on etsiä syitä, ei syyllisiä, sekä tunnistaa ennakoivasti tulevaisuuden riskejä. Yhtiö ei kuitenkaan hyväksy tahallista ohjeistuksen, menetelmien tai kuvattujen työtapojen vastaista toimintaa. Myös muun kuin operatiivisen päätöksenteon on tuettava yhtiön tavoitetta korkean lentoturvallisuustason saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Luotettavuus on olennainen edellytys menestyksekkäälle toiminnalle lentoliikenteessä. Lentoliikennetoiminta on kuitenkin altista erilaisille häiriötekijöille, kuten viivästymisille, poikkeuksellisille sääoloille ja lakoille. Lentoliikenteen viivästymiset vaikuttavat toiminnan ja palvelun laatuun sekä lisäävät kustannuksia.
Finnairissa panostetaan jatkuvasti operatiivisen toiminnan kokonaislaatuun ja oikeaaikaisuuteen. Liikenteenohjauskeskuksen eli Network Control Centerin (NCC) toiminta yhdistää kaikki lennon toteuttamisen kannalta kriittiset osapuolet, jolloin pystytään tekemään kokonaistilanteen kannalta tehokkaimmat ratkaisut. Finnair Tekniikan palvelujen täsmällisyys, monipuolinen osaaminen sekä teknisten toimintojen yksityiskohtainen sääntely varmistavat lentotoiminnan luotettavuutta.
Myös yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien osuus operatiivisessa toiminnassa on olennainen. Finnairissa valvotaan ulkopuolisten toimittajien laatua ennalta asetettujen standardien sekä lentotoiminnalle asetettujen säännösten puitteissa.
Finnair on yksi täsmällisimmistä verkostolentoyhtiöistä Euroopassa.
Aasian-liikenteeseen liittyvä, Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapahtuva matkustajien ja matkatavaroiden siirtyminen lennolta toiselle lisää lyhyellä aikavälillä lentojen myöhästymisriskiä johtuen lentoaseman tilarajoitteista. Uuden terminaalilaajennuksen valmistuminen syksyllä 2009 helpottaa tilannetta ratkaisevasti.
EU-alueella rekisteröity lentoyhtiö voi liikennöidä vapaasti koko Unionin alueella. Euroopan ulkopuolisten maiden ja Suomen väliset liikennesopimukset Suomi on muiden Euroopan maiden tapaan neuvotellut tähän asti kahdenkeskisesti.
Tulevaisuudessa Euroopan Unionin tasolla tapahtuva sääntely muuttaa Unioniin kuuluvien ja sen ulkopuolisten maiden väliset ilmailusopimukset neuvoteltaviksi Euroopan komission alaisuudessa. Jo tehdyt kahdenväliset liikennesopimukset jäävät voimaan myös uudessa tilanteessa.
Unioni on neuvotteluosapuolena yksittäistä maata vahvempi ja voi siten vahvistaa eurooppalaisten lentoyhtiöiden asemaa liikenneoikeuksista neuvoteltaessa. Joissakin tapauksissa tämä voi tosin vaikuttaa Finnairiin epäsuotuisasti ja heikentää yhtiön kilpailuasemaa suhteessa muihin eurooppalaisiin lentoyhtiöihin. Finnair pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti liikenneoikeuksien neuvottelujen osapuoliin etujensa turvaamiseksi.
Euroopan Unionin on päättänyt lentoliikenteen liittämisestä osaksi hiilidioksidipäästökauppaa vuodesta 2012 alkaen. Päästökaupan alaiseksi tulevat lentoliikenne EU:n sisällä sekä sieltä lähtevät tai sinne saapuvat lennot. Tällä on vaikutusta erityisesti mannertenvälisen lentoliikenteen kilpailutilanteeseen. Mikäli EU:n ulkopuoliset valtiot eivät liity osaksi päästökauppajärjestelmää, saavat lentoyhtiöt, joiden liikenteelliset keskukset ovat EU:n ulkopuolella, kilpailuetua. Yhtiöt pystyvät tarjoamaan markkinoille reititysvaihtoja, joita päästökauppa kuormittaa EU-lentoyhtiöitä vähemmän tai ei lainkaan. Myös mahdollisiin kauppasotiin on varauduttava, mikäli EU:n ulkopuoliset maat eivät hyväksy EU päästökaupan sääntöjä.
Finnair on panostanut ympäristöasioihin jo pitkään. Finnairissa toimitaan aktiivisesti ympäristökuormituksen vähentämiseksi seuraamalla toiminnan vaikutuksia energian kulutukseen, päästöihin, jätemääriin ja meluarvoihin. Finnair julkaisee vuosittain erillisen ympäristöraportin, joka sisältää toimenpiteet ja tunnusluvut ympäristötehokkuuden arvioimiseksi.
Yhtiö on nimittänyt ympäristöjohtajan, jonka tehtävänä on edistää Finnairin ympäristötavoitteiden toteutumista konsernin liiketoiminnassa niin, että Finnair kuuluu johtaviin lentoyhtiöihin ympäristötoiminnassa. Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö on tärkeää, jotta pysytään selvillä tulevasta lainsäädännöstä ja sidosryhmävaatimuksista.
Vahinkoriskien hallintaan sisältyvät muun muassa lento-, henkilö-, tieto-, omaisuus-, ympäristö-, vastuu- ja keskeytysriskien hallinta sekä vakuutustoiminta. Painopiste vahinkoriskien hallinnassa on riskien ennaltaehkäisyssä, mutta riskien mahdolliseen toteutumiseenkin on varauduttu suunnitelmilla, tehokkaalla tilannejohtovalmiudella ja vakuutuksin. Lentokoneet ja muu merkittävä käyttöomaisuus on kattavasti vakuutettu käypään arvoon. Ilmailuvastuuriskien vakuutusmäärät ylittävät lain vaatimat vähimmäistasot.
Työturvallisuuden hallinta on moniulotteista ja haasteellista, koska Finnair-konsernin toiminnot jakaantuvat monelle toimialalle. Työturvallisuusriskit ovat tunnetusti suuria juuri palvelun, elintarviketeollisuuden, raskaan konehuollon, varastoinnin ja kuljetuksen aloilla, joista Finnairin toiminnot pääosin muodostuvat.
Työturvallisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Finnairin tavoitteena on minimoida tapaturmien määrä. Työturvallisuuden kehittäminen on osa linjaorganisaation jokapäiväistä toimintaa ja jokaisen vastuulla.
Työturvallisuuden kehittämisen keinoina ovat työpaikkojen työturvallisuus- ja työterveysvaarojen tunnistaminen ja arviointi sekä tapaturmien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy. Kaikki ilmoitetut riskitilanteet ja tapaturmat tutkitaan ja otetaan opiksi turvallisempien työmenetelmien kehittämiseksi.
Toimintaa tukevan tietotekniikan monimuotoinen käyttö on lisääntynyt sekä tiedon saatavuuden merkitys korostunut. Järjestelmien haavoittuvuus sekä uudet kehittyvät globaalit uhat muodostavat riskitekijän verkottuneessa toimintaympäristössä. Tietoturvallisuutta ja tilannejohtovalmiuksia tietojärjestelmiin ja -liikenteeseen kohdistuvien vakavien häiriöiden varalle kehitetään jatkuvasti Finnairissa. Varautumisella on suoranainen vaikutus tietotekniikka- ja tietoturvallisuuskustannuksiin.
Tietojärjestelmäratkaisujen ja -ympäristön kehitystyö vaatii jatkuvaa panostusta. Tarkoin valittujen ulkopuolisten sopimuskumppaneiden valinta tietoteknisissä ratkaisuissa vähentää osaltaan teknologiariskiä.
Samalla konsernin tietojärjestelmäarkkitehtuurin, tietoteknisten hankintojen sekä strategioiden koordinointi on organisoitu keskitetysti konsernin tietohallinto-osastolle. Tämä tuo synergiahyötyjä sekä lisää kustannustehokkuutta.
Finnair-konsernin liiketoiminnan luonne altistaa yhtiön valuutta-, korko-, luottoja likviditeettiriskeille sekä lentopetrolin hintariskeille. Konsernin politiikkana on rajata näiden riskien vaikutusta kassavirtaan, tulokseen ja omaan pääomaan.
Rahoitusriskien hallinta perustuu Finnair Oyj:n hallituksen hyväksymään riskienhallintapolitiikkaan, jossa määritellään kullekin riskityypille sallitut minimi ja maksimitasot. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa ja valvoo rahoitusriskien ohjausryhmä. Rahoitusriskien hallinnan käytännön toteutus on keskitetty Finnair-konsernin rahoitusosastolle.
Yhtiö käyttää valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden hallinnoimisessa eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita.
Rahoitusriskit on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 31.
*IOSA = IATA Operational Safety Audit IATA = The International Air Transport Association
| 2.1.2008 | Finnair tekniikalle merkittävä sopimus Aeroflot Cargon kanssa |
|---|---|
| 4.1.2008 | Finnair-konsernin viimeiset ATR-potkuriturbiinikoneet myyty |
| 4.1.2008 | Finnair Oyj päätti omien osakkeiden hankinnasta |
| 8.1.2008 | Finnairin liikenne kasvoi viime vuonna 16,2 prosenttia |
| 4.2.2008 | Finnair jatkaa kaukoliikennelaivaston kasvattamista |
| 5.2.2008 | Finnair-konsernin tilinpäätös tilikaudelta 1.–31.12.2007, Hyvä tulorahoitus ja vahva tase helpottavat tulevia investointeja |
| 7.2.2008 | Vuosi alkoi jälleen Aasian-liikenteen kasvulla |
| 21.2.2008 | Finnair suunnittelee lentoja Jekaterinburgiin – Moskovaan ja Pietariin lisää vuoroja |
| 22.2.2008 | Finnair Lomalennot vuokraa Airbus A330-200 -koneen Thaimaan lomalentoja varten talvikaudeksi 2008/2009 |
| 25.2.2008 | Yhtiökokouskutsu |
| 28.2.2008 | Jaana Tammisto Suomen Matkatoimiston uudeksi toimitusjohtajaksi |
| 29.2.2008 | Finnair hankkii kolme Embraer-konetta lisää |
| 7.3.2008 | Nimityksiä Finnairin konserniviestinnässä |
| 10.3.2008 | Finnairin vuosikertomus 2007 on julkaistu |
| 10.3.2008 | Intia Finnairin kasvun veturina |
| 27.3.2008 | Tulosohjaus Finnairin yhtiökokouksessa: alkuvuoden toiminnallisen tuloksen arvioidaan pysyvän viime vuoden tasolla |
| 27.3.2008 | Finnairin vuoden 2008 varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellyt asiat |
| 31.3.2008 | Arvopaperimarkkinalain luku 2, 10§:n mukainen ilmoitus |
| 9.4.2008 | Mexicana oneworldiin |
| 10.4.2008 | Finnairin liikenne kasvaa Intian nosteessa |
| 11.4.2008 | Finnair on myynyt kuusi omistamaansa Boeing MD-80 -konetta |
| 25.4.2008 | Finnair ei hyväksy Alitalian saamia tukiaisia |
| 29.4.2008 | Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2008, Tuloskunto vahvana, edessä haastava maasto |
| 30.4.2008 | Finnair myi ja takaisinvuokrasi kaksi Embraer-suihkukonettaan |
| 8.5.2008 | Finnairin käyttöasteet alentuneet, keskihinnan parantuneet |
| 9.5.2008 | Omien osakkeiden luovutus |
| 22.5.2008 | Kallis öljy ja hidastunut kysynnän kasvu heikentävät Finnairin tulosta |
| 27.5.2008 | Arvopaperimarkkinalain 2. luvun 9. pykälän mukainen ilmoitus |
| 3.6.2008 | Finnairin lentäjien työehtosopimusneuvottelut päättyivät tuloksettomina |
| 10.6.2008 | Finnairin reittiliikenne kasvaa, mutta selvästi heikommalla käyttöasteella |
| 12.6.2008 | Finnair aloittaa yt-neuvottelut polttoainekriisin ja kysynnän laskun vuoksi |
|---|---|
| 19.6.2008 | Finnairin lentäjille väliaikainen sopimus |
| 1.7.2008 | Finnair lisää talvikaudella kaukoliikenneyhteyksiään |
| 8.7.2008 | Finnairin käyttöasteet laskivat |
| 7.8.2008 | Finnairin liikenne kasvoi 6,5 prosenttia |
| 8.8.2008 | Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2008, Toiminnallinen tulos heikkeni, toinen vuosipuolisko saattaa jäädä tappiolliseksi |
| 9.9.2008 | Finnairin matkustajakäyttöasteet paranivat |
| 12.9.2008 | Finnair avaa reitin Istanbuliin |
| 16.9.2008 | Finnairin yt-neuvotteluissa ei päästy sopuun säästöistä |
| 26.9.2008 | Finnair päivittäin Tokioon vuonna 2010 |
| 6.10.2008 | Lentokoneiden huoltoyritys sai kilpailuviranomaisen hyväksynnän |
| 9.10.2008 | Finnairin käyttöasteet nousivat, lippujen keskihinta laski |
| 9.10.2008 | Finnairin suorat lomalennot Thaimaahan toteutuvat |
| 31.10.2008 | Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2008, Heikko tulos kolmannelta neljännekseltä |
| 10.11.2008 | Finnairin Aasian-liikenne jatkaa kasvua |
| 20.11.2008 | Finnair Oyj:n osakkeenomistajien nimitysvaliokunta |
| 25.11.2008 | Finnair päivittää säästöohjelmaansa Rahdin osalta |
| 3.12.2008 | Finnair kantaa erikoisvastuuta Thaimaan-matkustajistaan |
| 9.12.2008 | Finnairin liikennetilastot julkaistaan tänään klo 14 |
| 9.12.2008 | Finnairin reittiliikenteen käyttöasteet nousivat, keskihinta laski edelleen |
| 9.12.2008 | Finnairin tulosjulkistukset ja yhtiökokous 2009 |
| 17.12.2008 | Finnair uudistaa reittiliikenneorganisaatiotaan |
ABN Amro, Lontoo Andrew Lobbenberg
Carnegie Investment Bank AB, Tukholma Erik Gustafsson
Danske Markets/Danske Bank, Helsinki Panu Laitinmäki
eQ Pankki, Helsinki Bengt Dahlström
Evli Pankki, Helsinki Tuomo Kangasaho
Exane/BNP Paribas, Lontoo Geoff van Klaveren
FIM Pankkiiriliike, Helsinki Jaakko Tyrväinen
Goldman Sachs, Lontoo Julia Winarso
Handelsbanken, Helsinki Pekka Mikkonen
Pohjola Pankki, Helsinki Jari Räisänen
SEB Enskilda, Helsinki Jutta Rahikainen
Standard & Poor's, Lontoo Virginie Vacca
UBS, Lontoo Tim Marshall
Finnair Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 26.3.2009 alkaen klo 15.00 Helsingin Messukeskuksessa, Messuaukio 1, kongressisiiven sisäänkäynti, sali C1. Yhtiökokoukseen on ilmoittauduttava viimeistään 24.3.2009 klo 16.00 mennessä. Ilmoittautua voi internetissä osoittessa www.finnair.fi/ yhtiokokous, kirjallisesti osoitteeseen Finnair Oyj, Osakerekisteri HEL-AAC/05, 01053 Finnair, faksilla numeroon (09) 818 1662, puhelimitse maanantaista perjantaihin klo 9.00–16.00 numeroon (09) 818 7637 tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Ilmoittautumiskirjeen, -faksin tai -sähköpostin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkitty viimeistään 16.3.2009 Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon tai hallintarekisteröidyn osakkeen omistajalla, joka on 16.3.2009 tilapäisesti merkitty osakasluetteloon osakeyhtiölain 4 luvun 2 pykälän tarkoittamalla tavalla. Osakkeenomistajalla, jonka osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, ei ole oikeutta osallistua yhtiökokoukseen
| 16.3.2009 | yhtiökokouksen täsmäytyspäivä |
|---|---|
| 24.3.2009 | viimeinen ilmoittautumispäivä |
| 26.3.2009 | klo 15.00 yhtiökokous |
Tilinpäätöksen 2008 mukaan Finnair Oyj:n jakokelpoiset voittovarat ovat 458,7 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei osinkoa jaeta ja että tilikauden tappio siirretään edellisten tilikausien voittoon.
Tilikaudelta 2009 julkaistaan osavuosikatsaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: 28.4.2009 klo 9.00 tammi–maaliskuu 2009 7.8.2009 klo 9.00 tammi–kesäkuu 2009 29.10.2009 klo 9.00 tammi–syyskuu 2009
Vuosikatsaus 2008 julkaistaan painettuna suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja taloudellinen katsaus 2008 suomeksi ja englanniksi.
Tilaukset: puhelin: (09) 818 4904, faksi: (09) 818 4401, sähköposti: [email protected]
Sähköinen vuosikatsaus 2008 julkaistaan internetissä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja sähköinen taloudellinen katsaus 2008 suomeksi ja englanniksi osoitteessa www.finnair.fi/konserni.
Osakkeenomistajia pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan osoitteenmuutokset oman arvo-osuustilinsä pitäjälle.
Finnair Oyj Helsinki-Vantaan lentoasema Tietotie 11 A 01053 Finnair Puhelinvaihde (09) 81 881 www.finnair.fi www.finnair.fi/konserni
Viestintäjohtaja Christer Haglund Puhelin (09) 818 4007 [email protected] Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Lasse Heinonen Puhelin (09) 818 4950 [email protected]
Johtaja, talousviestintä ja sijoittajasuhteet Taneli Hassinen Puhelin (09) 818 4976 [email protected] Sijoittajasuhdepalvelut Puhelin (09) 818 4951 fax (09) 818 4092 [email protected]
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.