Annual Report • Mar 11, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Exel Composites – Vuosikertomus
| Exel Composites yhtiönä 7 | |
|---|---|
| Exel Composites lyhyesti 7 | |
| Toimitusjohtajan katsaus 9 | |
| Vuosi 2009 neljännesvuosittain 10 | |
| Vuosi 2009 lyhyesti 12 | |
| Strategia, visio ja taloudelliset tavoitteet 14 | |
| Kooste tilikauden 2009 aikana | |
| julkaistuista pörssitiedotteista 16 | |
| Liiketoimintakatsaus 20 | |
| Exel Composites lyhyesti 21 | |
| Sovellukset ja markkinat 21 | |
| Henkilöstö, laatu, ympäristö ja turvallisuus 24 | |
| Hallinnointi 26 | |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 28 | |
| Hallitus 32 | |
| Johtoryhmä 34 | |
| Liiketoimintayksiköiden johtajat 35 | |
| Palkka- ja palkkioselvitys 36 | |
| Riskienhallinta 38 | |
| Tilinpäätös vuodelta 2009 40 | |
| Hallituksen toimintakertomus 42 | |
| Konsernitilinpäätös (IFRS) 46 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 50 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) 74 | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat 85 | |
| Voitonjakoehdotus 86 | |
| Tilintarkastuskertomus 87 | |
| Sanasto 88 |
Tietoja osakkeenomistajille ......................................................... 89
15
Innovatiivinen tuote- ja teknologiakehitys tuo Exel Compositesin asiakkaille kilpailuetua.
21
Exel Composites toimittaa tuotteita kymmenelle eri markkinasegmentille.
Integroitu riskienhallinta parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä.
EXEL COMPOSITES
Exel GmbH
Exel Composites on maailman suurin kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia seitsemässä maassa: Suomessa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Saksassa, Australiassa ja Kiinassa.
E xel composites on teknologiayhtiö, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittisia profiileja ja putkia teollisiin sovelluksiin. Konserni on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja ja se keskittyy toiminnassaan kasvaviin, kapeisiin markkinasektoreihin.
Liiketoiminnan perustana on itse kehitetty komposiittiteknologia, siihen perustuva tuotteisto ja valittujen markkinasegmenttien hallinta vahvalla laatu- ja tuotemerkki-imagolla. Jatkuva uusien sovelluskohteiden etsiminen ja tuotekehitys yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollistavat yrityksen kasvun. Exel keskittyy toiminnassaan valituille kapeille markkinasektoreille sekä kannattavaan kasvuun. Henkilöstön osaaminen ja korkea teknologian taso ovat avainasemassa Exelin toiminnassa.
Vuonna 2009 Exel Composites keskittyi teollisiin ydinliiketoimintoihinsa ja saattoi konsernin rakennemuutoksen päätökseen myymällä salibandyliiketoiminnan.
Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n listalla pienten yhtiöiden sarjassa.
exel composites keskittyy valituissa markkinasegmenteissä teollisuudelle suunnattuihin, vaativiin, asiakaskohtaisesti räätälöityihin komposiittiprofiilituotteisiin. Exelin tavoitteena on kasvaa toimialan keskimääräistä markkinakasvua nopeammin säilyttäen kuitenkin samalla hyvä kannattavuustaso. Yritysostoin voidaan vahvistaa Exelin osaamisalueita tai markkina-asemaa maailmanlaajuisesti tai paikallisesti.
exel composites on vaativien komposiittiprofiilien johtava maailmanlaajuinen toimittaja valituissa markkinasegmenteissä. Exelin tavoitteena on tuottaa merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajiensa sijoittamalle pääomalle. Exelin asiakkailleen tarjoama kokonaispalvelu, korkealaatuiset tuotteet ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet luovat pohjan yhtiön asiakkaiden luottamukselle. Näin toimimalla Exel Composites tarjoaa myös työntekijöilleen kiintoisan ja palkitsevan työympäristön.
" Tulemme olemaan aktiivisia myös tulevaisuudessa.
T alouskriisi vaikutti pultruusiomarkkinoihin edelleen vuonna 2009. Myynti pieneni miltei kaikilla maantieteellisillä alueilla. Exel ryhtyi voimakkaisiin toimenpiteisiin selättääkseen talouden hiljentymisen. Tärkein tavoite oli varjella yhtiön taloutta ja liiketoimintaa jatkuvuuden varmistamiseksi. Keskityimme entistä voimakkaammin teollisiin ydinliiketoimintoihimme, ja myimme Exel Sports Brandsin salibandyliiketoiminnan maaliskuussa 2009. Keskityimme edelleen myös kassavirran parantamiseen ja jatkoimme toimenpiteitä käyttöpääoman pienentämiseksi sekä investointien priorisoimiseksi. Exel Compositesin liiketoiminnan kassavirta oli vahva vuonna 2009 ja nettovelat pienenivät 14,6 miljoonalla eurolla 6,1 miljoonaan euroon. Velkaantumisaste parani 123,9 prosentista 23,7 prosenttiin. Ryhdyimme toimenpiteisiin kustannusten leikkaamiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi, minkä johdosta vuosittaiset kiinteät kustannukset pienenivät merkittävästi. Panostimme myös myyntiin liikevaihdon turvaamiseksi.
Osakekohtainen tulos yhteensä parani merkittävästi vuonna 2009 -0,25 eurosta 0,59 euroon. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos parani 0,50 (0,34) euroon ja lopetettujen toimintojen osakekohtainen tulos 0,06 (-0,59) euroon. Paraneminen johtui pääasiallisesti konsernin uudelleenjärjestelystä mukaan lukien Exel Sports Brandsin myynti sekä suotuisasta valuuttakurssikehityksestä. Sijoitetun pääoman tuotto parani 0,0 prosentista 20,9 prosenttiin.
Saavutettuaan suunnanmuutoksen Exel paransi kilpailuasemaansa moniin kilpailijoihin nähden. Konsernin strategia määriteltiin uudelleen tavoitteena kartoittaa tapoja, joiden avulla lamaa voidaan hyödyntää pitkällä tähtäimellä. Olemme priorisoineet segmenttimme ja luoneet aiempaa tiiviimmän liiketoimintaportfolion, joka perustuu tuleviin kasvunäkymiin, kannattavuuteen ja konsernin suhteelliseen vahvuuteen. Jatkossa panostamme entistä enemmän priorisoituihin segmentteihin. Myynnin ja teknisen myynnin tiimejä vahvistettiin tavoitteena aiempaakin aktiivisempi myyntityö.
Loppuvuonna oli nähtävillä pieniä merkkejä elpymisestä. Myynti muu teollisuus -markkinasegmenttiin, erityisesti puolustusvälineteollisuudelle, parani uusien tuotteiden myötä. Uusia innovatiivisia tuotteita kehitettiin myös rakennus- ja infrastruktuurisovelluksiin. Myös uudet energiamääräykset tarjoavat monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Lisäksi sähköteollisuudessa solmittiin uusia pitkäaikaisia sopimuksia.
Vuonna 2010 Exel saavuttaa merkittävän virstanpylvään, kun sen perustamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteena on ollut olla yksi maailman kannattavimmista pultruusioalan yrityksistä. On ollut erittäin mielenkiintoista olla toteuttamassa tätä kehitystä niiden kahden vuosikymmenen aikana, jotka olen ollut yhtiön palveluksessa. Exel Composites on ollut alan aktiivinen konsolidoija, ja siitä on tullut yksi johtavista pultruusioalan yrityksistä. Tulemme olemaan aktiivisia tällä rintamalla myös tulevaisuudessa.
Suhtaudumme maailmantalouteen varauksella, ja odotamme haasteellisen markkinatilanteen jatkuvan myös vuonna 2010. Keskitymme edelleen myyntiin ja uusien tuotteiden kehitykseen asiakkaiden kanssa. Taloudellinen epävarmuus edellyttää tarkkaa taloudenpitoa, minkä vuoksi keskitymme tuottavuuden parantamiseen ja kustannustehokkuuteen myös vuonna 2010.
Taloudellinen asemamme on tällä hetkellä vahva ja olemme valmiita hyödyntämään haasteellista liiketoimintaympäristöä ja kasvumahdollisuuksia markkinoiden elpyessä asteittain.
Haluan kiittää kaikkia exeliläisiä heidän työpanoksestaan, joustavuudestaan ja sitoutuneisuudestaan. Suuret kiitokset myös osakkeenomistajillemme, asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme luottamuksestanne kuluneen vuoden aikana.
maaliskuussa 2010 vesa korpimies, toimitusjohtaja
Q1 Q2
Maailmanlaajuisesta taloudellista tilanteesta johtuen Exel Composites ryhtyi toimenpiteisiin kiinteiden kustannusten leikkaamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Myynnin ja teknisen myynnin tiimejä vahvistettiin tavoitteena aiempaakin aktiivisempi myyntityö.
Exel Compositesin liikevaihto jatkuvista toiminnoista pieneni vuonna 2009 70,0 (84,9) miljoonaan euroon eli 17,6 prosenttia edellisvuodesta.
Konsernin liikevoitto jatkuvista toiminnoista pieneni vuonna 2009 8,0 miljoonaan euroon (sisältäen +1,2 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyvarausten purkamista sekä muita kertaluonteisia eriä) verrattuna edellisvuoden 8,6 miljoonaan euroon (sisältäen -0,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä).
Maaliskuussa 2009 Exel myi Exel Sports Brandsin salibandyliiketoiminnan Cape Nordic Oy:lle.
Huhtikuussa 2009 yhtiön nimi muutettiin Exel Composites Oyj:ksi suomeksi ja Exel Composites Plc:ksi englanniksi.
11.6.2009 Exel ilmoitti käynnistävänsä yt-neuvottelut Suomen yksiköissä. Neuvottelujen tuloksena päättyi 19 vakituista työsuhdetta.
7.7.2009 Exel ilmoitti, että Exel Sports Oy sulautuu emoyhtiöönsä Exel Composites Oyj:hin.
8.10.2009 yhtiö kertoi Exel Composites Australian toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenen Grant Pearcen irtisanoutumisesta.
29.11.2009 Exel ilmoitti, että Lasse Orre on nimitettty SVP Sales:iksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.2.2010 lähtien.
| KESKEISET TUNNUSLUVUT | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Liikevaihto, jatkuvat toiminnot, milj. euroa | 70,0 | 84,9 |
| Liikevoitto, jatkuvat toiminnot, milj. euroa | 8,0 | 8,6 |
| % liikevaihdosta | 11,4 | 10,1 |
| Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot, milj. euroa | 5,9 | 4,0 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 20,9 | 0,0 |
| Velkaantumisaste, % | 23,7 | 123,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 44,6 | 28,2 |
| Tulos/osake, euroa | 0,56 | -0,25 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 2,15 | 1,40 |
2009: 70,0 miljoonaa euroa
2009: 8,0 miljoonaa euroa 2008: 8,6 miljoonaa euroa
LIIKEVOITTO JATKUVISTA TOIMINNOISTA
Exel Compositesin visiona on olla vaativien komposiittiprofiilien johtava maailmanlaajuinen toimittaja. Hyvä kokonaispalvelu, korkealaatuiset tuotteet ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet ovat osa menestystä myös jatkossa.
Exel keskittyy valituissa markkinasegmenteissä teollisuudelle suunnattuihin, vaativiin, asiakaskohtaisesti räätälöityihin komposiittiprofiilituotteisiin. Exelin tavoitteena on kasvaa toimialan keskimääräistä markkinakasvua nopeammin säilyttäen kuitenkin samalla hyvä kannattavuustaso. Yritysostoin voidaan vahvistaa Exelin osaamisalueita tai markkina-asemaa maailmanlaajuisesti tai paikallisesti.
Strategiansa mukaisesti Exel keskittyy jatkuvatoimisiin tuotantomenetelmiin pultruusioon ja pull-windingiiin sekä laminointiin.
Globaalien komposiittiprofiilimarkkinoiden koko on noin miljardi euroa. Exel Composites on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja. Teollisuudenala on erittäin fragmentoitunut ja maailmassa on joitakin satoja valmistajia. Yritysten keskimääräinen koko on viidestä seitsemään miljoonaan euroon. Exel Composites on ollut yksi harvoja alan konsolidoijia vuosien varrella.
Kannattavaan kasvuun pyritään keskittymällä kannattaviin ja kasvumahdollisuuksia tarjoaviin OEM-asiakkaisiin valituissa markkinasegmenteissä. Tällä hetkellä Exel Composites toimittaa tuotteita seuraaville teollisuudenaloille ja markkinasegmenteille: kuljetusvälineteollisuus, rakentaminen ja infrastruktuuri, energiantuotanto, telekommunikaatio, paperiteollisuus, sähköteollisuus, puhdistus ja kunnossapito, urheilu- ja vapaa-aika, konerakennus sekä muu teollisuus.
Kannattavan kasvun perustana on myös Exel Compositesin tarjoama kokonaispalvelu, asiakaslähtöinen toimintatapa sekä läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa. Edistyksellisten ja korkealaatuisten tuotteiden lisäksi Exel Compositesin kokonaispalvelu muodostuu asiantuntevasta myynnistä ja asiakaspalvelusta, teknisestä tuesta ja pitkäaikaisista asiakaskumppanuuksista.
Kasvustrategian tavoitteiden saavuttamiseksi investoimme vahvasti tuote- ja teknologiakehitykseen sekä tekniseen myyntiin. Innovatiivisen tuote- ja teknologiakehityksen tavoitteena on tuottaa kilpailuetua Exel Compositesin asiakkaille. Investoinneilla haetaan Exel Compositesin markkina-aseman vahvistusta valituissa markkinasegmenteissä. Kannattava kasvu edellyttää tuottavuuden ja tehokkuuden jatkuvaa parantamista soveltamalla parhaita käytäntöjä sekä optimoimalla tuotantolaitosten toimintaa.
Exel Composites on vaativien komposiittiprofiilien johtava maailmanlaajuinen toimittaja valituissa markkinasegmenteissä. Exelin tavoitteena on tuottaa merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajiensa sijoittamalle pääomalle. Exel Compositesin asiakkailleen tarjoama kokonaispalvelu, korkealaatuiset tuotteet ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet luovat pohjan yhtiön asiakkaiden luottamukselle. Näin toimimalla Exel Composites tarjoaa myös työntekijöilleen kiintoisan ja palkitsevan työympäristön.
Exel-konsernin taloudelliset tavoitteet suhdannekierron aikana ovat:
kasvu: tavoitteena on, että Exel-konsernin keskimääräinen vuosittainen orgaaninen kasvu ylittää toimialan markkinoiden kasvuvauhdin. Kasvu yritysostojen kautta on osa Exel Compositesin strategiaa.
liikevoitto: Exel Compositesin tavoitteena on saavuttaa vähintään 10 prosentin liikevoitto nettomyynnistä.
osinkopolitiikka: Exel Composites pyrkii jakamaan vuosittain osinkona vähintään 40 prosenttia nettotuloksesta sikäli kun yhtiön kulloinenkin taloudellinen tilanne ja kasvumahdollisuudet sen sallivat.
Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukainen liputusilmoitus
9.2.2009 klo 14.30 Kutsu Exel Compositesin tiedotustilaisuuteen
13.2.2009 klo 9.50 Exel Composites Oyj:n tilinpäätöstiedote 2008
Exel Compositesin varsinainen yhtiökokous 2009 – hallituksen kokoonpano ja palkkiot
27.2.2009 klo 8.00 Kutsu Exel Composites Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen
12.3.2009 klo 13.30
Exel Composites Oyj:n sähköinen vuosikertomus vuodelta 2008 julkaistu
24.3.2009 klo 9.40 Exel Composites myy salibandyliiketoiminnan Cape Nordic Oy:lle
16.4.2009 klo 14.00 Exel Composites Oyj:n 16.4.2009 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
23.4.2009 klo 12.30 Exel Oyj:n uusi nimi, Exel Composites Oyj, merkitty kaupparekisteriin
ISO 9001 -sertifikaatti kattaa kaikki Exel-konsernin yhtiöt.
30.4.2009 klo 10.15 Kutsu Exel Compositesin tiedotustilaisuuteen
7.5.2009 klo 9.50 Exel Composites Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2009
11.6.2009 klo 12.00 Yt-neuvottelut käynnistetään Exel-konsernin Suomen yksiköissä
6.7.2009 klo 12.45 Ilmoitus Exel Composites Oyj:n osakkeenomistajille tytäryhtiösulautumisesta
23.7.2009 klo 11.00 Exel Composites Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2009
31.7.2009 klo 13.00 Exel-konsernin Suomen yksiköiden yt-neuvottelut päättyivät
8.10.2009 klo 10.00 Muutos Exel Composites Oyj:n johtoryhmässä
23.10.2009 klo 9.00 Kutsu Exel Compositesin tiedotustilaisuuteen
29.10.2009 klo 9.00 Exel Composites Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2009
29.10.2009 klo 9.10 Exel Composites Oyj:n yhtiökokous ja tulosjulkistukset vuonna 2010
29.10.2009 klo 10.45 Korjaus Exel Composites Oyj:n pörssi-ilmoitukseen koskien yhtiökokousta ja tulosjulkistuksia vuonna 2010
26.11.2009 klo 10.30 Exel Composites vahvistaa johtoryhmäänsä – Lasse Orre nimitetty SVP Sales:iksi
8.12.2009 klo 15.15 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukainen ilmoitus
Kaikki Exelin tuotteet suunnitellaan ja kehitetään läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa tavoitteena vastata heidän tarpeisiinsa ja jopa ylittää ne.
Exel on erikoistunut kestävien, kevyiden ja suorituskykyisten komposiittiprofiilien kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin. Lasi- ja hiilikuituisia sovelluksia on jo yli 1 000 ja ne kaikki ovat asiakaskohtaisen kehitystyön tulosta. Kehitystyö muiden materiaalien, kuten alumiinin, teräksen tai puun, korvaamiseksi komposiittimateriaaleilla on jatkuvaa ja uusia sovellusalueita löytyy koko ajan. Komposiittimateriaalien kiistattomat keveyteen ja jäykkyyteen perustuvat ominaisuudet tekevät niistä ylivoimaisia kestävyydeltään ja toimivuudeltaan. Exel Composites panostaa merkittävästi sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja yhteistyössä tärkeimpien yhteistyökumppanien kanssa tuotekehityksen strategisilla alueilla. Exelin tavoitteena on luoda ylivoimaista kilpailukykyä asiakkailleen.
Tuotteita toimitetaan kymmeneen markkinasegmenttiin. Markkinasegmentit ovat kuljetusvälineteollisuus, rakentaminen ja infrastruktuuri, energiantuotanto, telekommunikaatio, paperiteollisuus, sähköteollisuus, puhdistus ja kunnossapito, urheilu ja vapaaaika, konerakennus sekä muu teollisuus.
Konsernin rakennemuutos saatiin päätökseen keväällä 2009. Exel Sports Brandsin Outdoor-liiketoiminta myytiin ESB Sportsille kesäkuussa 2008. Jäljelle jäänyt salibandyliiketoiminta myytiin Cape Nordic Oy:lle maaliskuussa 2009. Molempiin liiketoimintakauppoihin sisältyi pitkäaikaiset lisenssisopimukset koskien Exel-tuotemerkin ja muiden, kuten Nordic WalkerTM -, ja Nordic BladerTM -tuotemerkkien käyttö valituissa markkinasegmenteissä.
Liiketoimintakaupat selkeyttivät Exel-konsernin rakennetta. Nyt konserni keskittyy ainoastaan teollisiin ydinliiketoimintoihin.
Exel Composites toimittaa ulko- ja sisäpuolisia runkokomponentteja juniin, raitiovaunuihin ja linja-autoihin. Ulkopuoliset rungonosat kiinnitetään tyypillisesti liimaamalla
bussien metallikehikoihin. Tuotteita ovat mm. erilaiset jäykistenurkkaprofiilit, helmaprofiilit ja tavaratilaluukkuprofiilit. Sisäpuolisia osia ovat mm. ilmastointi/lämmityskanavat, katto- ja seinäprofiilit ja hattuhyllyrakenteet. Myös rekka- ja perävaunuteollisuudelle toimitetaan lukuisia komposiittiprofiileja ja kylmäkuljetusvälineet ovat yksi tärkeimmistä komposiittisovellusalueista.
Vuonna 2009 kuorma-autosektori kärsi edelleen taloudellisesta taantumasta. Toisaalta juna- ja raitiovaunusektori oli aktiivinen. Linja-autojen ja junien sivupaneelien vaihtaminen komposiittisiin profiileihin jatkui edelleen, sillä komposiittien edut ovat osoittaneet ylivoimansa perinteisiin materiaaleihin, kuten alumiiniin, verrattuna. Kyseisissä sovelluksissa komposiittien pääasialliset edut ovat keveys, kestävyys ja erilaiset muotovaihtoehdot.
Kestävyys on ehdoton edellytys kaikissa rakentamiseen ja infrastruktuuriin liittyvissä sovelluksissa. Jo peruslasikuitulaminaattirakenteinen pultruusiolla valmistettu komposiittiprofiili on mekaanisilta ominaisuuksiltaan ylivoimainen muihin muovimateriaaleihin verrattuna. Hiilikuituvahvistetut profiilit ovat jopa yhtä kestäviä kuin metallit. Korroosionkestävyys, keveys ja sen mahdollistama helppo asennus sekä lämmön- ja sähköneristävyys ovat vain muutamia esimerkkejä komposiittiprofiilien eduista. Näiden ominaisuuksien yhdistäminen ja hyödyntäminen on johtanut erityisesti rakennusteollisuudessa laajaan valikoimaan erilaisia sovelluksia.
Segmenttiin kuuluvat mm. lentokenttätuotteet (lähestymisvalomastot, säämastot ja ILS-mastot), huolto- ja korjausrakentaminen (portaat, kaiteet ja kulkutasot), kaapelointijärjestelmät, geologiset stabilointijärjestelmät kaivos- ja maanrakennusteollisuudelle, satamien ritiläjärjestelmät, profiilit vedenkäsittely- ja puhdistuslaitoksiin sekä ikkuna- ja oviprofiilit.
Maailmanlaajuinen talouskriisi vaikutti merkittävästi lentokenttäinvestointeihin huolimatta julkisista tukitoimenpiteistä useissa maissa. Elokuussa 2009 Yhdysvaltain Liittovaltion Ilmailulaitos FAA hyväksyi Exel Compositesin rikkoutuvat ristikkomastot käytettäviksi hallinnoimiensa lentokenttien lähestymisvalomastoina. FAA:n hyväksynnän vaikutukset näkyvät vasta vuonna 2010.
Euroopan ikkuna- ja oviprofiilimarkkinoilla on paljon potentiaalia uusien energiamääräysten johdosta. Tulevaisuuden näkymät rautatie- ja tunnelisovelluksissa ovat myös hyvät, mutta sovellusten kehittäminen näihin sektoreihin vie paljon aikaa.
Exel Composites kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja vastatakseen globaalin energiasektorin vaatimuksiin.
Vuonna 2009 kehitettiin uusia tuotteita Kiinan ja Euroopan tuulienergiamarkkinoille johtavan tuulimyllyjen siipien valmistajan kanssa. Sekä eurooppalaisille että kiinalaiselle tuotantolaitoksille myönnettiin akkreditointi.
Maailman ensimmäinen komposiittinen, pultruusioteknologialla valmistettu syvänmeren profiiliprojekti, DELOS – Deep Ocean Environmental Long-term Observatory System – käynnistettiin Angolassa kertomusvuoden aikana. Kyseessä on järjestelmä, jolla British Petroleum tutkii syvänmeren elinoloja ja eläimiä. Projekti kestää yli 25 vuotta.
Exel Composites on mukana kaikissa merkittävimmissä energiateollisuuden segmenteissä ja sovelluksissa, missä komposiittimateriaalien käyttö mahdollistaa kustannustehokkaan energian talteenoton keveiden, mutta kestävien materiaalien avulla.
Telekommunikaatioteollisuudelle toimitettavia tuotteita ovat mm. antennisuojaprofiilit, putket sekä optisten kaapeleiden suojat. Vaikka tukimastojen antennien suojaamiseksi
ikkuna- ja oviprofiilimarkkinoilla on paljon potentiaalia uusien energiamääräysten johdosta. Euroopan
on useita eri vaihtoehtoja, on tehokkain ratkaisu pultruusioteknologialla valmistetut lasikuituiset komposiittiprofiilit ja -putket. Exel Composites on maailman markkinajohtaja tässä segmentissä valmistaen tarkkojen spesifikaatioiden mukaisia profiileja. Exelin edistyksellinen teknologia mahdollistaa hyvin ohutseinämäisten mutta kestävien ja jäykkien tuotteiden valmistuksen. Nämä ominaisuudet ovat antennisuojaprofiilien keskeisimmät vaatimukset. Lisäksi tuotteiden tulee läpäistä hyvin radioaaltoja ja kestää erinomaisesti erilaisia sääolosuhteita sekä UV-säteilyä.
Komposiittiset optisten kaapeleiden suojakuoret toimivat optisten kaapeleiden vahvikkeena tuotannon, asennuksen ja kaapeleiden käytön aikana.
Exel Compositesilla on yli 10 vuoden kokemus komposiittisista paperikonesovelluksista. Paperiteollisuudelle on kehitetty laaja valikoima tuotteita, kuten kaavinteriä ja viiranvaihtosalkoja. Uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti sekä kaavarointiin että muille sovellusalueille, joilla komposiittien erikoisominaisuuksia kuten lujuutta suhteutettuna painoon, hyvää kulumiskestoa, keveyttä tai korroosionkestoa voidaan hyödyntää.
Lasikuidusta valmistetuilla profiileilla on erinomaiset sähköneristämisominaisuudet. Lisäksi niiden erinomaiset mekaaniset ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa niin alhaisissa, muuttuvissa kuin korkeissakin lämpötiloissa. Exel Compositesilla on pitkä kokemus räätälöityjen ratkaisujen toimittamisesta tähän sektoriin.
Sähköteollisuuden tuotteita ovat mm. sähköeriste- ja epoksitangot, eristesidekiskot rautateille ja metroille, profiilit erilaisiin sähkölaitteisiin kuten muuntajiin, sähkögeneraattoreihin ja -moottoreihin sekä sähkökaapeleiden syöttötangot.
Exel Composites jatkaa kehitystyötään työkaluvarsien ja teleskooppisen tuoteperheen parissa tarjoten erittäin laajan valikoiman tuotteita erilaisiin sovelluksiin. Teollisuuslaitosten puhdistus ja kunnossapito on haasteellista erityisesti kohteissa, joiden saavuttaminen on vaikeaa tai ulottuvuus on ongelma. Koska terveys- ja turvallisuuskysymysten huomioonottaminen on välttämätöntä korkeanpaikan työskentelyssä, Exel tarjoaa kokonaisen tuoteperheen teleskooppeja, joiden avulla voidaan työskennellä turvallisesti maantasolta. Korkeanpaikan ikkunanpesussa käytetään jopa 22 metriin asti ulottuvia teleskooppeja. Exelin varsia käytetään myös testaus- ja mittauslaitteissa, teollisuusimuroinnissa sekä puutarhanhoidossa ja teollisuustyökaluissa.
Komposiittisia profiileja, putkia ja laminaatteja käytetään enenevässä määrin moniin urheilu- ja vapaa-ajan sovelluksiin kuten suksiin, maastohiihto-, kävely-, vaellus- ja rullaluistelusauvoihin, salibandymailoihin, lumilautoihin, rulla- ja vesilautoihin sekä jääkiekkomailoihin.
Sovelluksia löytyy monia myös vapaa-ajan sektorilta, missä komposiittiprofiileja käytetään mm. matkailuvaunujen katoksissa, teltoissa, kalastusvavoissa, jousiammuntatuotteissa, huonekaluissa sekä veneiden ja moottorikelkkojen komponenteissa.
Exelillä on yli 30 vuoden kokemus erittäin vaativien pultruusiolla valmistettujen komposiittiprofiilien suunnittelusta ja valmistamisesta koneteollisuuden eri aloille. Komposiittiprofiilien ylivoimaisia ominaisuuksia hyödynnetään yhä enemmän mm. tekstiilikoneissa, painokoneissa, roboteissa, manipulaattoreissa sekä pakkauskoneissa ja mittauslaitteissa.
Komposiittimateriaaleja voidaan käyttää monissa eri käyttökohteissa. Niiden erinomaiset ominaisuudet kuten korroosionkestävyys, keveys ja jäykkyys tekevät niistä ylivoimaisia perinteisiin materiaaleihin verrattuna. Exelillä on pitkä kokemus erilaisten tuotteiden kehittämisestä puolustusvälineteollisuudelle, jolle toimitetaan sekä asiakaskohtaisia että ei-asiakaskohtaisia tuotteita kuten sektorivarjoja, joita käytetään suurten, kiinteiden kohteiden suojaamiseen, miinanetsintälaitteita sekä teleskooppisia naamiotukia.
Tuotteistoon kuuluvat myös System 30:n lasikuituputket ja liitoskappaleet, joiden avulla voi rakentaa helposti mm. erilaisia kehikkoja ja muita kevytrakenteita. Kevyitä ja ruostumattomia osia voi käyttää sekä sisällä että ulkona, esimerkiksi autotalleissa, venepressujen tukirakenteina, marketeissa tai messuosastojen rakentamisessa. Lisäksi segmentti toimittaa erilaisia sovelluksia mm. maatalous- ja metsäsektoreille.
Korkealaatuisten tuotteiden valmistamisen perusedellytys on osaava henkilökunta. Exel Composites kiinnittää erityistä huomiota myös työn turvallisuuteen ja ympäristönäkökohtiin.
Henkilöstön osaaminen ja korkea teknologian taso ovat avainasemassa Exelin toiminnassa. Osaava henkilöstö on Exelin tärkein käyttövara ja olemassaolon, kasvun ja kehityksen edellytys. Johto huolehtii siitä, että osaaminen ja motivaatio kehittyvät. Henkilöstön kehittäminen onkin eräs keskeisimmistä Exelin henkilöstöpolitiikan kulmakivistä. Vuosittain pidettävien kehityskeskustelujen ja koulutuskartoitusten avulla selvitetään osaamistarpeita sekä tuetaan henkilökohtaista kehittymistä.
Exelille on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelma, joka painottaa esimiestoiminnan vastuuta tasa-arvokysymyksissä, tukee henkilöstön tasavertaista kehittymistä ja tehtäväkiertoa sekä perhevapaiden käyttöä. Rekrytoinnissa etusijalla on nykyinen henkilöstö. Palkkauspolitiikalla kannustetaan henkilöstöä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Koko Exel Compositesin henkilöstö on tulospalkkauksen piirissä. Toimihenkilöillä on kuukausipalkka sekä vuosibonus, joka on sidottu vuosittain sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen painottaen kasvua ja kannattavuutta. Työntekijät ovat myös tulospalkkauksen piirissä, mutta heille palkkio maksetaan tilikausittain työn tuottavuuden perusteella. Lisäksi yhtiön ylimmällä johdolla on pitkän tähtäimen kannustusjärjestelmä.
Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden 2009 lopussa 419 (472). Keskimäärin se oli kauden aikana 436 (526). Kotimaassa työskentelevän henkilöstön määrä oli 183 (208) ja ulkomailla 236 (264). Vähennys sekä kotimaassa että ulkomailla viime vuoteen verrattuna johtuu rationalisointitoimenpiteistä Suomen, Ison-Britannian ja Kiinan yksiköissä sekä Exel Sports Brandsin Outdoor- ja salibandyliiketoimintojen myynnistä.
Exel-konsernissa laatu, ympäristö ja turvallisuus ovat olennainen osa johtamista, jonka kehittäminen perustuu toimintapolitiikan pohjalta asetettuihin tavoitteisiin.
Exel-konsernilla on Bureau Veritas Certificationin myöntämä ISO 9001 -konsernisertifikaatti, joka kattaa kaikki konsernin yksiköt. Exel-konserni arvioi yksiköiden tehokkuutta yhtenäisillä arviointiperusteilla. Johto seuraa arviointiperusteita ja määrittelee korjaavat toimenpiteet.
Toiminnanohjausjärjestelmä on keskeinen osa laatujärjestelmää. Sillä on merkittävä rooli tiedonkulun hallinnassa liiketoimintaprosessien sisällä ja niiden välillä. Exel-konsernissa otettiin käyttöön yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä vuonna 2008. Järjestelmä on käytössä Suomessa, Belgiassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa, ja se otetaan käyttöön konsernin kaikissa yksiköissä vuoden 2011 loppuun mennessä.
Bureau Veritas Certification on myöntänyt Exel-konsernin Suomen yksiköille, Kivaran ja Mäntyharjun tehtaille, ISO 14001 -ympäristösertifikaatin. Sertifioidun ympäristönhallintajärjestelmän käytäntöjä noudatetaan myös konsernin ulkomaan yksiköissä.
Exel on tunnistanut tärkeät ympäristönäkökohdat ja riskit. Niiden ja lainsäädännöllisten vaatimusten pohjalta on rakennettu ympäristöohjelma. Ympäristönäkökohtia seurataan ja mitataan lähestulkoon kaikissa yksiköissä. Säännölliset auditoinnit ja seuranta ovat tärkeä osa arviointiprosessia tavoitteena jatkuva systemaattinen parantaminen.
Työsuojelu- ja työturvallisuusasiat ovat osa jokapäiväistä johtamista, ja niitä arvioidaan erilaisilla indikaattoreilla. Kaikissa yksiköissä on turvallisuusorganisaatio, jonka vastuut on määritelty.
Konserni kiinnittää edelleen erityistä huomiota kansallisten ja kansainvälisten lainsäädännöllisten vaatimusten täyttämiseen ja turvallisen ympäristön turvaamiseen työntekijöillemme ja naapurustolle kaikissa yksiköissämme.
Exelillä on merkittävä rooli erilaisissa teollisuusyhdistyksissä kuten EuCIA:ssa (European Composites Industry Association). Näin varmistamme sen, että hallussamme on viimeisin tieto ympäristöasioissa mukaan lukien ympäristöteknologian uutuudet ja uudet määräykset.
Exel Composites osallistuu aktiivisesti myös komposiittijätteen hyödyntämisprojekteihin eurooppalaisen ECRC-yhtiön osakkaana. Yhtiön tavoitteena on kehittää uusia sovellutuksia komposiittijätteen hyödyntämiseksi ja vaikuttaa eurooppalaiseen lainsäädäntöön osana Euroopan komposiittiteollisuutta.
E xel compositesin konsernihallinnoinnissa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalainsäädäntöä sekä muita julkisen osakeyhtiön hallinnointiin liittyviä viranomaismääräyksiä. Tässä kirjatut periaatteet täydentävät sovellettavaa lainsäädäntöä.
Lisäksi Exel Composites noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 51 mukaisesti. Koodi on saatavilla osoitteesta www.cgfinland.fi.
Exel Compositesin hallitus on käsitellyt tämän selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, ja se julkaistaan erillään hallituksen toimintakertomuksesta. Yhtiön tilintarkastaja Ernst & Young Oy on tarkastanut, että tämä selvitys on annettu, ja että sen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen yhtiön tilinpäätöksen kanssa.
Lisätietoja Exel Compositesin hallinnointikäytännöstä on saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.exelcomposites. com.
Exel Compositesin yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä. Hallitus valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarvittaessa varapuheenjohtajan.
Noudatettavan osakeyhtiölain, muun sovellettavan lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen lisäksi Exel Compositesin hallitus on vahvistanut kirjalliset menettelytapaohjeet hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöstä ja päätöksentekomenettelystä. Ne käydään läpi ja päivitetään vuosittain ensimmäisessä varsinaista yhtiökokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa. Hallituksen kokouksissa ovat läsnä toimitusjohtaja ja talousjohtaja, joka toimii kokousten sihteerinä.
Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa ja Yhtiön yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä. Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu vahvistaa Yhtiön strategia ja toimintokohtainen budjetti sekä päättää rahoitussopimuksista sekä taloudellisesti merkittävistä investoinneista tai omaisuuden ostoista ja myynneistä. Hallitus laatii osavuosikatsaukset ja tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen, nimittää Yhtiön toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palkkiosta. Hallitus seuraa Yhtiön taloudellista kehitystä Yhtiön johtoryhmän toimittaman informaation avulla. Riittävä informaatio koostuu hallituksen kokousten esityslistoista sisältäen asiaankuuluvat tiedot Yhtiön rakenteesta, toiminnasta ja markkinoista ja se toimitetaan hallituksen jäsenille viimeistään 7 päivää ennen kokousta.
Hallitus pitää vuosittain vähintään seitsemän tavallista kokousta:
järjestäytymiskokous
Nimeämisvaliokunta tarkastelee hallituksen toimintaa osana tehtäviään. Lisäksi hallitus arvioi itse järjestäytymistään, työmenetelmiään ja tehtävistään suoriutumista vuosittain.
Hallitus arvioi jäsenten riippumattomuuden ensimmäisessä kokouksessaan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 27 mukaan hallituksen tulee perustaa tarkastusvaliokunta, mikäli yhtiön liiketoiminta edellyttää, että hallitusta pienempi kokoonpano huolehtii taloudelliseen raportointiin ja valvontaan liittyvistä tehtävistä. Ottaen huomioon hallituksen pienen koon on Yhtiö päättänyt, että sillä ei ole pysyviä hallituksen valiokuntia. Hallinnointikoodin suosituksen 27 mukaisesti hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnan tehtävistä. Näihin tehtäviin kuuluvat muun muassa taloudellisen raportoinnin tarkastaminen ja valvonta, Yhtiön sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuuden valvominen, tilintarkastajan lausunnon tarkastaminen sekä tilintarkastajan valinnan valmistelu.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 28 mukaisesti hallitus voi perustaa nimeämisvaliokunnan avustamaan varsinaista yhtiökokousta hallituksen jäsenten valinnassa ja hallituksen palkkioiden määrittämisessä. Exel Compositesin osakkeenomistajat ovat pitäneet tärkeänä sitä, että varsinainen yhtiökokous perustaa osakkeenomistajien nimeämisvaliokunnan tekemään esityksen yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnasta sekä heidän palkkioistaan. Exel-konsernilla ei ole erityistä hallituksen jäsenten nimeämisjärjestystä.
Vuonna 2009 osakkeenomistajien nimeämisvaliokuntaan kuuluivat Tomas Billing (Nordstjernan AB) puheenjohtajana, Mikko Mursula (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen) ja Pertti Laine (Veikko Laine Oy) sekä hallituksen puheenjohtaja Peter Hofvenstam asiantuntijajäsenenä. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa vuonna 2009.
16.4.2009 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön hallitukseen uudelleen Peter Hofvenstamin, Göran Jönssonin, Vesa Kainun ja Heikki Mairinojan. Reima Kerttula valittiin hallituksen uudeksi jäseneksi. Peter Hofvenstam valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi.
Peter Hofvenstam on syntynyt vuonna 1965. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän toimii Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtajana.
Göran Jönsson on syntynyt vuonna 1947. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2008 toimestaan Exel Oyj:n toimitusjohtajana. Hän toimii nykyisin aktiivisesti hallitustyöskentelyn ja konsultoinnin parissa.
Vesa Kainu on syntynyt vuonna 1947. Hän on koulutukseltaan insinööri. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2007 toimestaan Metso Venturesin toimitusjohtajana. Hän toimii nykyisin aktiivisesti hallitustyöskentelyn ja konsultoinnin parissa.
Reima Kerttula on syntynyt vuonna 1955. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän toimii Tamfelt Oyj Abp:n toimitusjohtajana.
Heikki Mairinoja on syntynyt vuonna 1947. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja ekonomi. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2007 toimestaan Oy G.W. Sohlberg Ab:n toimitusjohtajana. Hän toimii nykyisin aktiivisesti hallitustyöskentelyn ja konsultoinnin parissa.
Vuonna 2009 Exelin hallitus suoritti hallinnointikoodin suosituksen 15 mukaisesti hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin suhteessa Yhtiöön. Vesa Kainu, Reima Kerttula ja Heikki Mairinoja ovat riippumattomia Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Peter Hofvenstam on riippumaton Yhtiöstä, mutta Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtajana hän ei ole riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Göran Jönsson on riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista, mutta hän ei ole riippumaton Yhtiöstä, sillä hän on yhtiön entinen toimitusjohtaja. Hallitus on listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä annetun riippumattomuussuosituksen mukainen.
Nykyisen hallituksen toimikausi päättyy vuoden 2010 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Lisätietoja hallituksesta (henkilökohtaiset tiedot, osakkeenomistus ja palkkiot) on esitetty kohdassa "Hallitus" tämän vuosikertomuksen sivulla 33 sekä Yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.exelcomposites.com.
Hallitus kokoontui 10 kertaa vuonna 2009. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 98 prosenttia.
Vuonna 2009 tärkeimmät käsitellyt asiat normaalin vuosittaisen työn lisäksi olivat toimenpiteet taloudellisen aseman turvaamiseksi ja vahvistamiseksi, keskittyminen komposiittisiin ydinliiketoimintoihin, myyntitoimintojen vahvistaminen sekä konsernin strategian uudelleenmäärittely tavoitteena kartoittaa keinoja, joiden avulla lamaa voidaan hyödyntää pitkällä tähtäimellä.
Toimitusjohtajan nimittää hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa Yhtiön juoksevaa hallintoa lakien ja määräysten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Koska hallituksen tehtäviin kuuluu toimitusjohtajan toiminnan valvonta, ei Exelin toimitusjohtajaa voida valita hallituksen puheenjohtajaksi. Toimitusjohtajan vastuulla on yllä mainittujen lakien ja määräysten ja hallituksen antamien päätösten lisäksi mm. varmistaa liiketoiminnan kasvu, akvisitiot ja muut strategiset projektit, omistaja-arvon kasvu, kannattavuus ja toiminnan tehokkuus sekä investoinnit hallituksen määrittelemissä rajoissa. Hallitus on ottanut käyttöön toimitusjohtajasopimuksen, minkä ohjeiden ja määräysten mukaan yhtiön juoksevaa hallintoa tulee hoitaa. Toimitusjohtajaa avustaa toimessaan Exel Compositesin johtoryhmä sekä muut hallituksen perustamat elimet.
Exelin toimitusjohtaja on Vesa Korpimies. Hän on syntynyt vuonna 1962. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.
Tietoa toimitusjohtajasta vuodelta 2009 (henkilötiedot ja osakeomistus) on esitetty kohdassa "Johtoryhmä" tämän vuosikertomuksen sivulla 34.
Exel Composites Oyj:n sisäisen valvonnan puitteet sekä sisäistä valvontaa koskevat tehtävät ja vastuut on määritelty hallituksen hyväksymässä sisäisen valvonnan politiikassa.
Exel Composites Oyj:n taloudellisen raportoinnin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan järjestelmän tarkoituksena on antaa riittävä varmuus taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta ja siitä, että tilinpäätös laaditaan sovellettavien lakien ja säädösten, yleisesti hyväksyttyjen laskentaperiaatteiden ja muiden pörssiyhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti.
Exel Composites on laatinut controllerin käsikirjan (laskentaja raportointisäännöt), jota päivitetään ja levitetään organisaatiossa säännöllisesti. Muita taloudellisen raportoinnin prosessiin liittyviä sisäisiä politiikkoja ja sääntöjä ovat muun muassa rahoituspolitiikka, eettinen toimintaohje sekä valtuutus- ja allekirjoituspolitiikka.
Konsernilaskenta ylläpitää yhteistä tilikarttaa, jota käytetään kaikissa yksiköissä. Yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) laajentamista on jatkettu vuonna 2009, mikä on auttanut edelleen yhtenäistämään prosesseja ja valvontaa. Tytäryhtiöt toimittavat lukunsa konsernin kirjapitojärjestelmään konsolidointia varten. Raportoidut luvut tarkastetaan sekä tytäryhtiöissä että konsernilaskennassa.
Exel Composites Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Yhtiön kirjanpidon ja raha-asioiden asianmukaisen valvonnan järjestäminen on viime kädessä hallituksen vastuulla. Hallituksen työjärjestyksen mukaan hallitus hoitaa tarkastusvaliokunnan tehtäviä. Näihin tehtäviin kuuluu kirjanpidon ja taloudellisen raportointiprosessin valvominen, tilinpäätöksen tarkastaminen, sisäisen valvonnan menettelyjen tarkistaminen sekä yhteydenpito yhtiön tilintarkastajiin. Toimitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallintaprosessien toteuttamisesta ja niiden operatiivisen tehokkuuden varmistamisesta. Toimitusjohtajan vastuulla on myös varmistaa, että yhtiön kirjanpitokäytännöt ovat lain mukaiset ja että talousasioita hoidetaan luotettavalla tavalla. Konsernijohto antaa yksiköiden toiminnoista vastaavien henkilöiden tehtäväksi vahvistaa tarkemmat sisäistä valvontaa koskevat toimintaperiaatteet ja menettelyt. Johdolle ja työntekijöille annetaan asianmukaiset valtuudet ja vastuut, mikä tehostaa taloudellisen raportoinnin sisäistä valvontaa.
Taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien määrittelemiseksi Exel Composites Oyj:ssä on vahvistettu luotettavan taloudellisen raportoinnin tavoitteet. Riskienarviointiprosessissa Exel Composites määrittelee ja analysoi taloudellisen raportoinnin tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit sekä ratkaisee tältä pohjalta, miten näitä riskejä on hallittava. Riskienarviointiprosessissa otetaan myös huomioon petoksesta johtuvien olennaisten virheiden mahdollisuus.
Riskienarviointiin liitetään valvontatoimenpiteitä, ja taloudellisen raportoinnin tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä torjutaan erityistoimilla. Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan valvontatoimenpiteillä, joita toteutetaan koko organisaatiossa sen kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa. Valvontatoimenpiteitä määriteltäessä ja valittaessa otetaan huomioon niiden kustannukset sekä se, miten tehokkaasti niillä pienennetään taloudellisen raportoinnin tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuvaa uhkaa. Exel Composites Oyj:n yhteiset valvontatoimet käsittävät monenlaisia toimenpiteitä, kuten hyväksyntiä, valtuutuksia, varmennuksia, täsmäytyksiä, toiminnan tuloksellisuuden arviointeja, varojen turvaamisen ja tehtävien eriyttämisen.
Taloudellisen raportoinnin osalta controllerin käsikirjassa vahvistetaan taloudellisen raportoinnin säännöt sekä konsernissa noudatettavat laskentasäännöt ja menettelyt. Konsernin controller-toiminto auttaa liiketoimintayksiköitä ja liiketoimintoja käynnistämään asianmukaiset valvontatoimenpiteet yhteistyössä liiketoimintojen controllerien kanssa. Konsernin controllertoiminnon vastuulla on myös varmistaa, että ulkoinen taloudellinen raportointi pitää paikkansa, tehdään oikeaan aikaan ja on sovellettavien säädösten mukaista.
Jatkuviin seurantatoimiin kuuluu muun muassa kuukausittaisten talousraporttien seuranta suhteessa budjettiin ja tavoitteisiin sekä liiketoimintasuunnitelmien, uusien suunnitelmien sekä sisäisten ja ulkoisten hankkeiden seuranta. Se, miten laajoja erilliset arviot ovat ja miten tiheään niitä tehdään, riippuu lähinnä riskiarviosta ja jatkuvien seurantatoimien tehokkuudesta. Tällaisia jatkuvia seurantatoimia ovat esimerkiksi liiketoimintayksikköjen itsearvioinnit valvonnan tehokkuudesta. Sisäisen valvonnan puutteet määritellään ja niistä ilmoitetaan ripeästi tahoille, jotka vastaavat korjaavien toimien toteuttamisesta, sekä tarvittaessa johdolle ja hallitukselle. Taloudellisten tavoitteiden ja liiketoiminnan muiden tavoitteiden toteutumista ja valvontaa seurataan konsernin laajuisen taloudellisen raportoinnin avulla sekä kunkin liiketoimintayksikön johdon säännöllisissä kokouksissa.
Exel Composites Oyj kehitti sisäistä valvontaansa vuonna 2009 muun muassa määrittelemällä ja analysoimalla taloudellisen raportoinnin tavoitteita uhkaavia taloudellisen raportoinnin
WWW Lisätietoja Exel Compositesin hallinnointikäytännöstä on saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.exelcomposites.com
riskejä. Liiketoimintayksikköjen kuukausitilinpäätösprosessissa ja konsernitason konsolidointiprosesseissa määriteltiin ja dokumentoitiin järjestelmällisesti riskejä, valvontatavoitteita ja yhteisiä valvontatoimia. Vuoden 2009 jälkipuolella konsernilaskenta ryhtyi arvioimaan valvonnan tehokkuutta eri liiketoimintayksiköissä varmistaakseen, että määritellyt yhteiset valvontatoimet pannaan täytäntöön.
Vuoden 2010 painopistealueisiin kuuluu taloudellisen raportoinnin prosessiin sisältyvien valvontatoimenpiteiden riittävyyden ja tehokkuuden operatiivinen seuranta. Exel Composites Oyj:n johto on määritellyt myös muita ydinprosesseja, joissa sisäisen valvonnan kehitystyö asetetaan etusijalle. Vuonna 2010 johto keskittyy myyntiprosessin riskinarviointeihin ja valvontatoimien määrittelyyn. Koko Exel Composites Oyj:ssä määritellään ja toteutetaan konsernin laajuisia yhteisiä valvontatoimia.
ylärivi vasemmalta: Peter Hofvenstam, Heikki Mairinoja ja Vesa Kainu alarivi vasemmalta: Göran Jönsson ja Reima Kerttula
Riippumaton yhtiöstä mutta ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista
Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista mutta ei-riippumaton yhtiöstä sillä hän on yhtiön entinen toimitusjohtaja.
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Exel Composites Australian toimitusjohtaja ja Exel Composites Oyj:n johtoryhmän jäsen Grant Pearce irtisanoutui yhtiön palveluksesta lokakuun alussa 2009.
Pertti Kainu Kiina
Tarmo Karhapää Suomi
Josef Lanzmaier Itävalta
Michael Lorenz Saksa
Eric Moussiaux Belgia
Grant Pearce Australia (lokakuuhun 2009 asti) Ken Slater Australia (maaliskuusta 2010 lähtien)
Richard Thomas Iso-Britannia
EXEL Composites on kansainvälinen teknologiayritys, jolla on tuotantolaitoksia seitsemässä maassa.
Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 7, "Palkitseminen", mukaisesti.
Yhtiökokous määrittelee hallituksen jäsenten palkkiot vuosittain. Vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päättämät kuukausija kokouspalkkiot hallituksen jäsenille vuodelle 2009 olivat: Hallituksen puheenjohtaja: 32 000 euron vuosipalkkion lisäksi 1 500 euron kokouspalkkio/kokous.
Muut hallituksen jäsenet: 14 000 euron vuosipalkkion lisäksi 1 000 euron kokouspalkkio/kokous.
Yllä mainittu kokouspalkkio maksettiin myös osallistumisesta valiokuntien kokouksiin sekä muista vastaavista hallitustyöskentelystä aiheutuvista tehtävistä.
Hallitus kokoontui 10 kertaa vuonna 2009. Hallituksen jäsenten palkkiot vuodelta 2009 on esitetty alla olevassa taulukossa (tuhatta euroa).
| Nimi | Asema | Hallituspalkat ja -palkkiot vuonna 2009 |
Hallituspalkat ja -palkkiot vuonna 2008 |
|---|---|---|---|
| Peter Hofvenstam | Puheenjohtaja | 46 | 48 |
| Göran Jönsson | Hallituksen jäsen | 23 | 20 |
| Vesa Kainu | Hallituksen jäsen | 25 | 26 |
| Heikki Marinoja | Hallituksen jäsen | 22 | 19 |
| Reima Kerttula 16.4.2009 alkaen |
Hallituksen jäsen | 18 | – |
| Kari Haavisto 16.4.2009 asti |
Hallituksen jäsen | 6 | 30 |
| Ove Mattsson 10.4.2008 asti |
Hallituksen puheenjohtaja | – | 15 |
| Esa Karppinen 10.4.2008 asti |
Hallituksen jäsen | – | 6 |
| yhteensä | 140 | 164 |
Lisäksi hallituksen jäsenille maksettiin korvausta matkakustannuksista ja muista hallitustyöskentelystä aiheutuvista kustannuksista Yhtiön vakiintuneen käytännön ja matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenille ei anneta palkkiona Exelin hallitustyöskentelystä optioita tai Yhtiön omia osakkeita.
Hallitus tekee päätöksen toimitusjohtajan palkitsemisesta ja työsuhteen muista ehdoista. Toimitusjohtajasopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 12 kuukauden palkkaa. Kuukausipalkan ja luontaisetujen lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu vuosibonukseen, jonka suuruus on korkeintaan 50 prosenttia vuosipalkasta sekä pitkäaikaiseen kannustusohjelmaan. Toimitusjohtajan eläke määräytyy lakisääteisen TyELeläkevakuutuksen mukaan, jossa etuudet määräytyvät suoraan etuudensaajan ansioiden mukaan. TyEL-eläkevakuutuksen mukaisesti toimitusjohtajan eläkeikä on 63–68 vuotta. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä eläkesopimusta.
Toimitusjohtaja tekee ehdotuksen muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta hallitukselle, joka päättää palkitsemisesta sekä johtoryhmän jäsenten työsuhteen pääasiallisista ehdoista.
Johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, etuuksista, pitkäaikaisesta kannustusohjelmasta sekä vuosibonuksesta, joka vuonna 2009 oli sidottu Exel Compositesin taloudellisiin tavoitteisiin. Hallitus tekee päätöksen bonuksen maksimimäärästä ja taloudellisista tavoitteista vuosittain. Vuonna 2009 toimitusjohtajan vuosibonus oli enintään 50 prosenttia vuosipalkasta. Muiden johtoryhmän jäsenten vuosibonus oli enintään 40 prosenttia kunkin jäsenen vuosipalkasta.
Johtoryhmän jäsenillä ei ole erillisiä eläkesopimuksia.
Vuonna 2007 Exel Oyj:n hallitus päätti yhtiön ylimmälle johdolle suunnatusta pitkäaikaisesta kannustusohjelmasta vuosille 2007–2009. Ohjelman tarkoitus on kannustaa ohjelmaan kuuluvia henkilöitä parantamaan Exelin pitkäaikaista kannattavuutta ja arvoa ja palkita heitä näiden tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelma koostuu kolmesta alaohjelmasta (yksi per vuosi vuosille 2007, 2008 ja 2009). Jokainen alaohjelma kestää kolme vuotta.
Osallistujat palkitaan jokaisessa alaohjelmassa jos hallituk-
sen määrittelemät taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää tulos/osake (EPS) sekä sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) -tunnuslukujen kasvua koskevat tavoitteet erikseen jokaiselle alaohjelmalle ennen alaohjelman alkamista. Hallitus päättää jokaisen alaohjelman palkitsemisen maksimimäärästä ja se voidaan antaa rahamääräisenä tai vastaavana määränä yhtiön osakkeita. Yhtiöllä on osakkeisiin omistuksenpidätysoikeus kahden vuoden ajan. Ohjelman kustannus kirjataan liiketoiminnan kuluihin ja ne lisätään tilinpäätökseen. Palkkiota maksettiin 0,5 miljoonaa euroa vuodelta 2009, ja se kirjattiin kuluksi tilikauden 2009 tuloslaskelmaan.
| Kiinteä vuosipalkka |
Etuudet | Vuosibonus | Osakeperusteinen palkitseminen |
Yhteensä 2009 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 219 | 12 | 95 | 170 | 495 |
| Johtoryhmä | 342 | 24 | 82 | 113 | 562 |
| yhteensä | 561 | 35 | 178 | 283 | 1 057 |
Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten osakeomistus on esitetty Exel Compositesin internetsivuilla osoitteessa www.exelcomposites.com.
E xel compositesin keskeinen lyhyen tähtäimen tavoite on parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä merkittävästi sekä varmistaa liiketoiminnan vaatimusten taloudellinen tilanne. Exelin riskienhallintakonseptin ensisijainen tehtävä on tukea näiden tavoitteiden toteutumista. Osana hallinnointikäytäntöä riskienhallinta on hallituksen systemaattinen väline, jolla se seuraa ja arvioi näiden tavoitteiden toteutumista sekä liiketoimintaa koskevia uhkia ja mahdollisuuksia.
Exelin riskienhallintakonseptin tehtävänä on myös auttaa sopeutumaan liiketoiminnassa ja riskiympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Riskit ovat seikkoja, jotka ovat uhka yrityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Niitä mitataan niiden vaikutuksilla sekä niiden toteutumisen todennäköisyydellä.
Liiketoimintayksiköt ja konsernitoiminnot tunnistavat ja arvioivat riskinsä.
Riskienhallinta on jatkuva prosessi, mikä on integroitu yhtiön strategiaprosessiin, operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen päätöksentekoon ja toimintojen seuraamiseen. Riskienhallinta on myös osa sisäistä valvontaa.
Exel harkitsee riskinottoa vasta arvioituaan huolellisesti riskiä mahdollisen tuoton kannalta. Riskienhallinnan tavoitteena on systemaattisesti tunnistaa ja arvioida riskejä ja hallita niitä kustannustehokkaasti seuraavasti:
täyttämällä sidosryhmien odotukset (omistajat, asiakkaat, henkilöstö, toimittajat ja lähiympäristöt)
varmistamalla kokonaisriskienhallinnan ja minimoimalla kokonaisriskit
Exel Compositesin hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Niitä arvioidaan vuosittain jotta varmistutaan siitä, että ne vastaavat olemassa olevaan tilanteeseen ja muutoksiin, jotka ovat tapahtuneet liiketoimintaympäristössä.
Liiketoimintaamme koskevat riskit voidaan jakaa strategisiin, operatiivisiin ja rahoitusriskeihin sekä vahinkoriskeihin. Ne voivat olla seurausta sekä organisaation sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Eräät erityisriskit voivat olla seurausta sekä ulkoisista että sisäisistä tekijöistä. Strategisia ja operatiivisia riskejä tarkastellaan yksikkö-, divisioona- ja konsernitasolla.
Strategisissa riskeissä Exel altistuu markkinatilanteelle erilaisissa teollisissa asiakassegmenteissä. Keskeisiä raaka-aineita, erityisesti hiilikuitua, tuottaa vain muutama toimittaja, ja tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä saattaa aiheuttaa pitkiä ajanjaksoja, jolloin raaka-aineesta on pulaa. Myös akvisitioihin liittyy riskejä, missä hyötyjen ja synergioiden toteutunut taso saattaa erota suunnitellusta.
Operatiivisessa liiketoiminnassa riskit tunnistetaan raaka-aineiden hintojen vaihtelussa sekä absoluuttisesti että suhteessa kilpaileviin materiaaleihin. Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden vähäisyys saattaa paikallisesti vaikuttaa liiketoiminnan laatuun ja tuottavuuteen. Itse kehitetyn teknologian suojaaminen on tärkeää ja riski immateriaalioikeuksien loukkauksille kasvaa, kun liiketoiminta laajenee globaalisti. Lisäksi toimittajien ja alihankkijoiden merkitys ja niihin liittyvät riskit ovat kasvaneet.
Rahoitusriskit koostuvat valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä sekä luotto- ja vastapuoliriskeistä. Valuutta- ja korkoriskejä hallinnoidaan erilaisilla suojausinstrumenteilla. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.
Valtaosa laskutuksesta ja ostoista tapahtuu euroissa. Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan, Australian dollarin tai Ruotsin kruunun kurssimuutokset saattavat vaikuttaa yhtiön tulokseen. Yhtiö pyrkii suojautumaan kurssimuutosriskeiltä käyttämällä osto- ja myyntisopimuksissa valuuttalausekkeita sekä suojausinstrumenttien avulla.
Exel Compositesin rahoituspolitiikka perustuu yhteistyöhön muutamien pankkien kanssa pitkäaikaisen lainapääoman saannin turvaamiseksi. Exel Compositesin likviditeetti perustuu pitkäaikaisiin rahoitussopimuksiin ja lyhytaikaisiin rahoitustuotteisiin kuten luottolimiitteihin ja luotollisiin tileihin. Korkoriskien hallitsemiseksi yhtiön lainat pyritään hajauttamaan vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Lisäksi yhtiö käyttää koronvaihtosopimuksia.
Exel Composites altistuu luottoriskeille lähinnä myyntisaatavista. Yhtiöllä on globaali asiakaskunta eikä merkittäviä riskikeskittymiä ole. Yleensä Exel Composites käyttää luottovakuutusta.
Vaaroilla tarkoitetaan työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä äkillisiä onnettomuuksia, henkilöstön turvallisuuden vaarantavia onnettomuuksia, ympäristöriskejä, tulipaloja ja muita onnettomuuksia, luonnonkatastrofeja ja turvallisuusriskejä. Exel Composites on varautunut näihin riskeihin laatimalla turvallisuusohjeita, sertifiointiperiaatteita, pelastautumissuunnitelmia ja turvallisuusohjeita. Riskien toteutuminen on otettu huomioon vakuutusperiaatteissa.
Vastuu sisäisestä valvonnasta kuuluu yhtiön hallitukselle.
Yhtiön johtoryhmä on vahvistanut riskienhallintaa koskevat ohjeet hallituksen hyväksymien periaatteiden pohjalta. Liiketoimintayksiköt vastaavat riskienhallinnan toteutuksesta ja riskien tunnistamisesta. Johtoryhmä valvoo riskien ja riskikeskittymien kehitystä.
Liiketoiminnasta aiheutuviin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskeihin on varauduttu asianmukaisin vakuutuksin.
E xel composites on teknologiayhtiö, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittisia profiileja ja putkia teollisiin sovelluksiin. Konserni on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja ja se keskittyy toiminnassaan kasvaviin, kapeisiin markkinasegmentteihin.
Liiketoiminnan perustana on itse kehitetty komposiittiteknologia, siihen perustuva laaja ja kilpailukykyinen tuotteisto ja valittujen markkinasegmenttien hallinta vahvalla laatu- ja tuotemerkki-imagolla. Jatkuva uusien sovelluskohteiden etsiminen ja tuotekehitys yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollistavat yrityksen kannattavan kasvun. Henkilöstön osaaminen ja korkea teknologian taso ovat avainasemassa Exel Compositesin toiminnassa.
Vuonna 2009 konsernin liikevaihto jatkuvista toiminnoista pieneni edellisvuoteen verrattuna ja oli 70,0 (84,9) miljoonaa euroa. Myynti pieneni lähestulkoon kaikilla maantieteellisillä alueilla vuonna 2009, ja tilausten määrä jäi alhaiseksi. Heikentynyt markkinatilanne vallitsi erityisesti koneenrakennus-, urheilu ja vapaa-aika-, paperiteollisuus- ja telekommunikaatiosovelluksissa. Myynti kehittyi suhteellisesti paremmin Euroopassa kuin Aasiassa, missä erityisesti Kiina kärsi kovasta kilpailusta.
Yhtiö ryhtyi toimenpiteisiin kiinteiden kustannusten pienentämiseksi, kannattavuuden parantamiseksi ja myynnin lisäämiseksi. Vaikka myynti pieneni, jatkuvien toimintojen liikevoiton osuus liikevaihdosta parani 11,4 (10,1) prosenttiin. Exel Compositesin liikevoitto jatkuvista toiminnoista pieneni kuitenkin vuonna 2009 8,0 miljoonaan euroon (sisältäen +1,2 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyvarausten purkamista sekä muita kertaluonteisia eriä) verrattuna edellisvuoden 8,6 miljoonaan euroon (sisältäen -0,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä).
Konsernin jatkuvien toimintojen nettorahoituskulut pienenivät 0,0 (3,0) miljoonaan euroon vuonna 2009. Pääsyyt nettorahoituskulujen pienentymiseen olivat laskeneet korot, pienentyneet velat ja suotuisat valuuttakurssit, erityisesti Australian dollari. Konsernin tulos ennen veroja jatkuvista toiminnoista oli 8,0 (5,6) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos verojen jälkeen 5,9 (4,0) miljoonaa euroa.
Exel Compositesin rationalisointiprojektin tavoitteena oli keskittyä ydinliiketoimintaan eli teollisiin sovelluksiin. Exel Sports Brandsin salibandyliiketoiminta myytiin. Liiketoimintakauppaan kuului myös lisenssisopimus tavoitteena varmistaa Exeltuotemerkin alla myytävien salibandytuotteiden olemassa olo ja jakelu. Lopetettujen toimintojen liikevoitto parani 1,1 (-9,0) miljoonaan euroon.
Osakekohtainen tulos parani konsernin mittavien säästö- ja rationalisointiprojektien ansiosta. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos parani 0,50 (0,34) euroon ja lopetettujen toimintojen osakekohtainen tulos 0,06 (-0,59) euroon. Laimennettu osakekohtainen tulos yhteensä parani -0,25 eurosta vuonna 2008 0,56 euroon vuonna 2009.
Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2009 parani 20,9 (0,0)
prosenttiin parantuneen käyttökatteen ja käyttöpääoman nopeamman kierron ansiosta.
Exel Composites keskittyi edelleen voimallisesti kassavirran ja taloudellisen aseman parantamiseen vuonna 2009. Käyttöpääoman pienentämiseksi ryhdyttiin lisätoimenpiteisiin. Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen ja oli 14,2 (11,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta ennen rahoitusta mutta investointien jälkeen parani 14,4 (9,4) miljoonaan euroon.
Korolliset nettovelat laskivat 14,6 miljoonalla eurolla 6,1 (20,7) miljoonaan euroon ja nettovelkaantumisaste parani 23,7 (123,9) prosenttiin.
Investoinnit rahoitettiin liiketoiminnasta kertyneellä rahavirralla. Tilikauden lopussa konsernin rahavarat olivat 12,6 (8,0) miljoonaa euroa.
Konsernin taseen loppusumma katsauskauden lopussa oli 57,3 (59,3) miljoonaa euroa.
Konsernin oma pääoma oli 25,6 (16,7) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 44,6 (28,2) prosenttia katsauskauden lopussa. Korollista vierasta pääomaa oli 18,7 (28,7) miljoonaa euroa, josta lyhytaikaisen vieraan pääoman osuus oli 2,3 (6,6) miljoonaa euroa.
Konserni ei maksanut osinkoa tilikauden aikana.
Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 1,4 (1,8) miljoonaa euroa.
Käyttöomaisuuden poistot tilikauden aikana olivat 3,0 (4,0 sisältäen 0,3 miljoonaa euroa arvonalentumiskirjauksia) miljoonaa euroa.
Exel-konsernin palveluksessa 31.12.2009 oli yhteensä 419 (472) henkilöä, joista 183 (208) kotimaassa ja 236 (264) ulkomailla. Keskimääräinen henkilöstömäärä katsauskauden aikana oli 436 (526). Henkilökunnan määrän pieneneminen sekä kotimaassa että ulkomailla johtuu rationalisointitoimenpiteistä Suomen, Ison-Britannian ja Kiinan yksiköissä sekä Exel Sports Brandsin Outdoor- ja salibandyliiketoimintojen myynnistä.
Exel-konsernin Suomen yksiköitä koskeneet yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut saatiin päätökseen 31.7.2009. Neuvottelujen tuloksena irtisanottavien vakinaisten työsuhteiden määrä täsmentyi 19:ksi. Työntekijöiden määräaikaisia työsuhteita päättyy lisäksi 7 ja toimihenkilöiden määräaikaisia työsuhteita 1. Myös sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden toimenkuvia, tehtäviä ja työsuhteen olennaisia ehtoja on muutettu vastaamaan uutta tilannetta.
Lisäksi Exel antoi koko Suomen henkilöstöä koskevan lomautusvaroituksen, joka mitoitettiin neuvotteluesityksen mukaisesti. Lomautusvaroitus on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka. Toimenpiteitä Exel Compositesin kustannusten sopeuttamiseksi alentuneeseen myyntiin on jatkettu myös konsernin ulkomailla sijaitsevissa yksiköissä.
Tuotekehitysmenot olivat 1,4 (1,4) miljoonaa euroa eli 2,0 (1,6) prosenttia liikevaihdosta. Keskeiset projektit liittyivät uusien tuotteiden ja asiakassovellusten, mm. kuljetusvälineprofiilien kehittämiseen sekä pääraaka-aineiden, polyesteri- ja epoksihartsit sekä lasi- ja hiilikuidut, ominaisuuksien testaamiseen ja kehittämiseen.
Exelin keskeinen lyhyen tähtäimen tavoite on parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä merkittävästi sekä varmistaa liiketoiminnan vaatimusten taloudellinen tilanne. Exel Compositesin yritysriskienhallintakonseptin ensisijainen tehtävä on tukea näiden tavoitteiden toteutumista. Osana hallinnointikäytäntöä riskienhallinta on hallituksen systemaattinen väline, jolla se seuraa ja arvioi näiden tavoitteiden toteutumista sekä liiketoimintaa koskevia uhkia ja mahdollisuuksia.
Riskit ovat seikkoja, jotka ovat uhka yrityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Niitä mitataan niiden vaikutuksilla sekä niiden toteutumisen todennäköisyydellä.
Exel Composites on jakanut riskit neljään ryhmään: strategiset, operatiiviset ja taloudelliset riskit sekä uhat. Strategisia ja operatiivisia riskejä tarkastellaan yksikkö-, divisioona- ja konsernitasolla. Strategisissa riskeissä Exel Composites altistuu markkinatilanteelle erilaisissa teollisissa asiakassegmenteissä. Liiketoimintamalli saattaa ajan mittaan muuttua mukaan lukien esimerkiksi toimitusketjun vertikaalinen integraatio. Keskeisiä raaka-aineita, erityisesti hiilikuitua, tuottaa vain muutama toimittaja, ja tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä saattaa aiheuttaa pitkiä ajanjaksoja, jolloin raaka-aineesta on pulaa. Myös akvisitioihin liittyy riskejä missä hyötyjen ja synergioiden toteutunut taso saattaa erota suunnitellusta.
Operatiivisessa liiketoiminnassa riskit tunnistetaan raaka-aineiden hintojen vaihtelussa sekä absoluuttisesti että suhteessa kilpaileviin materiaaleihin. Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden vähäisyys saattaa paikallisesti vaikuttaa liiketoiminnan laatuun ja tuottavuuteen. Itse kehitetyn teknologian suojaaminen on tärkeää ja riskit immateriaalioikeuksien loukkauksille kasvavat kun liiketoiminta laajenee globaalisti. Lisäksi toimittajien ja alihankkijoiden merkitys ja niihin liittyvät riskit ovat kasvaneet.
Riskienhallinta on jatkuva prosessi, mikä on integroitu yhtiön strategiaprosessiin, operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen päätöksentekoon ja toimintojen seuraamiseen. Riskienhallinta on myös osa sisäistä valvontaa.
Rahoitusriskit koostuvat valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä sekä luotto- ja vastapuoliriskeistä. Valuutta- ja korkoriskejä hallinnoidaan erilaisilla suojausinstrumenteilla. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.
Merkittävimmät lähiajan liiketoimintariskit vuonna 2010 koskevat yleistä taloudellista kehitystä ja erityisesti markkinakysyntää eräissä markkinasegmenteissä. Markkinat ovat edelleen erittäin haavoittuvaiset, ja vuosi 2010 näyttää edelleen haasteelliselta. Raaka-aine- ja energiakustannusten nousu ja muut hinnannousut saattavat vaikuttaa kannattavuuteen negatiivisesti. Valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti vahvistuvalla USA:n dollarilla ja hintakilpailulla saattaa myös olla negatiivinen tulosvaikutus. Pankkirahoituksen heikko saatavuus voi myös heikentää kysyntää Exel Compositesin markkinoilla ja näin kasvattaa luottotappioriskiä.. Myös rauhattomuus työmarkkinoilla saattaa vaikuttaa tavarantoimituksiin.
Konserni kiinnittää edelleen erityistä huomiota kansallisten ja kansainvälisten lainsäädännöllisten vaatimusten täyttämiseen ja turvallisen ympäristön turvaamiseen työntekijöillemme ja naapurustolle kaikissa yksiköissämme.
Exelillä on merkittävä rooli erilaisissa teollisuusyhdistyksissä kuten EuCIA:ssa (European Composites Industry Association). Näin varmistamme sen, että hallussamme on viimeisin tieto ympäristöasioissa mukaan lukien ympäristöteknologian uutuudet ja uudet määräykset.
Maaliskuussa 2009 Exel solmi sopimuksen Exel Sports Brandsin salibandyliiketoiminnan myynnistä Cape Nordic Oy:lle, joka on suomalainen urheiluun ja muotiin keskittynyt merkkitavaroiden jakelija. Cape Nordic osti liiketoimintakaupalla salibandyliiketoiminnan, siihen liittyvät varastot sekä tilauskannan. Kauppaan sisältyi myös pitkäaikainen lisenssisopimus, johon kuuluu Exeltuotemerkin ja muiden liiketoimintaan kuuluvien tuotemerkkien käyttö salibandyliiketoiminnassa. Salibandyliiketoiminnan Suomen ja Ruotsin työntekijät (9 Suomessa ja 5 Ruotsissa) siirtyivät Cape Nordicin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Salibandyliiketoiminnan myynnillä Exel Composites sai päätökseen konsernin rakennemuutoksen, mikä tähtäsi keskittymiseen teollisiin ydinliiketoimintoihin.
Konserni koostui vuodenvaihteessa Suomessa toimivasta emoyhtiöstä, Exel Composites Oyj:stä ja kuudesta ulkomaisesta tytäryhtiöstä: Saksassa toimivasta Exel GmbH:sta, Belgiassa toimivasta Exel Composites N.V:stä, Itävallassa toimivasta Exel Composites GmbH:sta, Exel Composites Australiasta Australiassa, Exel Composites Chinasta Kiinassa ja Exel Composites UK:sta Isossa-Britanniassa. Exel Composites Oyj omistaa kaikki yhtiöt sataprosenttisesti. Emoyhtiö omistaa myös Pro Stick Oy -nimisen tytäryhtiön. Kyseisellä yhtiöllä ei ollut liiketoimintaa kertomusvuonna.
Exel Composites Oyj:n ja Exel Sports Oy:n sulautuminen merkittiin kaupparekisteriin 31.12.2009. Exel Sports Oy:n varat ja velat siirtyivät selvitysmenettelyttä emoyhtiö Exel Composites Oyj:lle. Sulautumisessa ei suoritettu vastiketta, koska emoyhtiö omisti kaikki sulautuvan yhtiön osakkeet. Sulautuminen ei aiheuttanut muutosta Exel Composites Oyj:n yhtiöjärjestykseen. Sulautumisen syynä oli konsernirakenteen selkeyttäminen.
Exel Composites Australian toimitusjohtaja ja Exel Composites Oyj:n johtoryhmän jäsen Grant Pearce irtisanoutui yhtiön palveluksesta lokakuun alussa 2009.
Lasse Orre nimitettiin SVP Sales:iksi ja Exel Composites Oyj:n johtoryhmän jäseneksi 1.2.2010 alkaen.
Koko Exelin henkilöstö on tulospalkkauksen piirissä. Toimihenkilöillä on kuukausipalkka sekä vuosibonus, joka on sidottu vuosittain sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen painottaen kasvua ja kannattavuutta. Työntekijät ovat myös tulospalkkion piirissä, mutta heille palkkio maksetaan tilikausittain työn tuottavuuden perusteella.
Vuonna 2007 Exel Oyj:n hallitus päätti yhtiön ylimmälle johdolle suunnatusta pitkäaikaisesta kannustusohjelmasta. Ohjelman tarkoitus on kannustaa ohjelmaan kuuluvia henkilöitä parantamaan Exelin pitkäaikaista kannattavuutta ja arvoa ja palkita heitä näiden tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelma koostuu kolmesta alaohjelmasta (yksi per vuosi vuosille 2007, 2008 ja 2009). Jokainen alaohjelma kestää kolme vuotta.
Osallistujat palkitaan jokaisessa alaohjelmassa jos hallituksen määrittelemät taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää tulos/osake (EPS) sekä sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) -tunnuslukujen kasvua koskevat tavoitteet erikseen jokaiselle alaohjelmalle ennen alaohjelman alkamista. Hallitus päättää jokaisen alaohjelman palkitsemisen maksimimäärästä ja se voidaan antaa rahamääräisenä tai vastaavana määränä yhtiön osakkeita. Osallistujan tulee käyttää palkitseminen Exelin osakkeisiin ja sitoutumisaika on kaksi vuotta.
Ollakseen oikeutettu palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä, mikäli hallitus ei päätä toisin. Ohjelman kustannukset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. EPS- ja ROCE -tunnuslukujen kehittymisen myötä palkkiota maksettiin 0,5 miljoonaa euroa vuodelta 2009, ja se kirjattiin kuluksi tilikauden 2009 tuloslaskelmaan.
Exelin osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Perusteollisuus-toimialassa pienten yhtiöiden sarjassa.
Exel Composites Oyj:n 16.4.2009 pidetty varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen siitä, että tilikaudelta 2008 ei makseta osinkoa.
Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen 1 §:ää koskien yhtiön Toiminimeä ja Kotipaikkaa siten, että yhtiön uusi toiminimi on Exel Composites Oyj suomeksi ja Exel Composites Plc englanniksi. Lisäksi yhtiökokous muutti yhtiöjärjestyksen 10 §:ää koskien Kokouskutsua siten, että se vastaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksia.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 400 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutuksen nojalla hallituksella on myös oikeus antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia, vaihtovelkakirjalainoja ja/tai erityisiä oikeuksia. Valtuutukset ovat voimassa 16.4.2010 asti.
Exel Compositesilla ei ollut omia osakkeita katsauskauden aikana.
Yhtiön osakepääoma ei ole muuttunut tilikauden aikana ja osakemäärä on 11 896 843 kappaletta, jokainen kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan 0,18 euroa. Osakelajeja on yksi ja osakkeet ovat Suomen lain mukaisesti vapaita.
Vuonna 2009 yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 6,20 (12,20) euroa, alin kurssi 2,37 (2,41) euroa ja päätöskurssi 5,39 (2,72) euroa. Katsauskauden keskikurssi oli 4,08 (5,92) euroa.
Osakkeita vaihdettiin katsauskauden aikana 3 522 974 (1 654 322) kappaletta mikä vastaa 29,6 (13,9) prosenttia keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo katsauskauden päätöskurssilla oli 64,1 (32,6) milj. euroa.
31.12.2009 toimitusjohtaja ja hallitus omistivat joko suoraan tai epäsuoraan 0,6 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.
Exel Compositesin suurin omistaja on ruotsalainen sijoitusyhtiö Nordstjernan AB, jonka omistusosuus vuoden 2009 lopussa oli 29,4 prosenttia. Muita merkittäviä omistajia olivat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,8 %) ja Veikko Laine Oy (5,2 %). Yhtiöllä oli vuoden 2009 lopussa 1 785 osakkeenomistajaa (1 673 vuoden 2008 lopussa).
8.1.2009 Exel vastaanotti liputusilmoituksen, minkä mukaan Veikko Laine Oy:n osuus Exel Composites Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä oli ylittänyt kahdeskymmenesosan (1/20).
4.12.2009 Exel vastaanotti liputusilmoituksen, minkä mukaan Evli-konsernin osuus Exel Composites Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä oli ylittänyt kahdeskymmenesosan (1/20).
Exel Composites julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 2009. Sen laadinnassa on noudatettu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin kohtaa 51 sekä Suomen osakeyhtiölain § 2 kohtaa 6. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan erillään hallituksen toimintakertomuksesta. Lisätietoja Exelin hallito- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.exelcomposites.com.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 16.4.2009 Peter Hofvenstamin, Göran Jönssonin, Vesa Kainun ja Heikki Mairinojan jatkamaan hallituksessa. Reima Kerttula nimitettiin hallituksen uudeksi jäseneksi. Peter Hofvenstam valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi.
Vuonna 2009 hallitus kokoontui 10 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 98 prosenttia. Hallitukselle maksettiin palkkioita yhteensä 140 tuhatta euroa vuodelta 2009.
Hallitus on suorittanut hallinnointikoodin suosituksen 15 mukaisesti hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin suhteessa Yhtiöön. Vesa Kainu, Reima Kerttula ja Heikki Mairinoja ovat riippumattomia Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Peter Hofvenstam on riippumaton Yhtiöstä, mutta Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtajana hän ei ole riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Göran Jönsson on riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista, mutta hän ei ole riippumaton Yhtiöstä, sillä hän on yhtiön entinen toimitusjohtaja. Hallitus on listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä annetun riippumattomuussuosituksen mukainen.
Yhtiöllä on yhtiökokouksen valitsema nimeämisvaliokunta, joka tekee ehdotuksen yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja heidän palkkioistaan.
Nimeämisvaliokunta muodostuu hallituksen puheenjohtajasta sekä neljän suurimman osakkeenomistajan (1.11.2009 omistajaluettelon mukaan) valitsemista henkilöistä. Nimeämisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2009 Tomas Billing (Nordstjernan AB) puheenjohtajana, Mikko Mursula (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen) ja Pertti Laine (Veikko Laine Oy). Valiokunta kokoontui kaksi kertaa vuonna 2009.
Vuoden 2009 varsinainen yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n päävastuullisena tilintarkastajana KHT Eija Niemi-Nikkola yhtiön tilintarkastajaksi.
Tilintarkastajille maksettiin palkkiota 186 (188) tuhatta euroa vuonna 2009.
Kaikkia 31.12.2009 voimassa olleita IFRS-standardeja sekä niihin liittyviä SIC- ja IFRIC -tulkintoja, jotka koskevat Exel Compositesin liiketoimintaa, on sovellettu laadittaessa vuoden 2009 tilinpäätöstä ja vertailutietoja vuodelta 2008. IFRS-standardeilla, joihin Suomen osakeyhtiölaissa sekä siihen liittyvissä säädöksissä viitataan, tarkoitetaan standardeja ja niiden tulkintoja, jotka on otettu käyttöön EU:n säädöksessä (EC) No 1606/2002. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on laadittu myös Suomen kirjanpito- ja osakeyhtiölakien mukaisesti.
Exel Composites Oyj myi salibandyliiketoimintansa Cape Nordic Oy:lle maaliskuussa 2009. Liiketoimintakauppaan kuului pitkäaikainen lisenssisopimus, johon kuuluivat Exel-tuotemerkin ja muiden liiketoimintaan kuuluvien tuotemerkkien käyttö salibandyliiketoiminnassa. Exel irtisanoi lisenssisopimuksen Cape Nordicin kanssa tammikuussa 2010, ja solmi uuden, yllä mainittuja tuotemerkkejä koskevan lisenssisopimuksen EF Team Sports Oy:n kanssa, joka jatkoi salibandyliiketoimintaa ko. tuotemerkeillä 30.1.2010 alkaen. Sopimuksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta Exel-konsernin tulokseen.
Suhtaudumme maailmantalouteen varauksella, ja odotamme haasteellisen markkinatilanteen jatkuvan myös vuonna 2010. Exel Composites on valmis ryhtymään lisätoimenpiteisiin nopeasti, mutta myös hyödyntämään taloudellisen taantuman tuomia mahdollisuuksia. Huolimatta siitä, että markkinatilanne on haasteellinen lyhyellä tähtäimellä, ovat pitkän aikavälin kasvumahdollisuudet edelleen suotuisat.
Markkinoiden epävarmuuden ja heikon näkyvyyden vuoksi Exel ei anna tulosennustetta.
Exel Compositesin taloudellisiin tavoitteisiin kuuluu jakaa osinkoa vähintään 40 prosenttia tilikauden tuloksesta mikäli yrityksen kasvu ja taloudellinen tilanne eivät muuta edellytä.
Tilikauden lopussa Exel Composites Oyj:n voitonjakokelpoiset varat olivat 18 043 tuhatta euroa, josta tilikauden voitto on 3 417 tuhatta euroa.
Exelin hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2009 maksettaisiin osinkoa 0,25 (0,00) euroa osakkeelta.
Esitys perustuu hallituksen tekemään arvioon konsernin taloudellisesta tilanteesta ja kyvystä vastata sitoumuksiinsa sekä konsernin tulevaisuuden näkymiin ja investointitarpeisiin. Hallitus pitää esitystä osingonjaosta tasapainoisena ottaen huomioon tulevaisuuden näkymät, investointitarpeet ja konsernin olemassa olevat riskit.
Hallitus on päättänyt ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 7.4.2010. Mikäli yhtiökokous hyväksyy ehdotuksen, maksetaan osinko osakkaille 14.4.2010.
31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta
| 1000 EUR | Viite | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| jatkuvat toiminnot liikevaihto |
6 | 70 005 | 84 921 |
| Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden |
9 | 1 296 | 281 |
| varaston muutos | -1 030 | -1 621 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -27 400 | -32 955 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 11 | -17 994 | -20 650 |
| Poistot | 13 | -3 028 | -3 967 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 10,12 | -13 859 | -17 417 |
| liikevoitto | 7 990 | 8 593 | |
| Rahoitustuotot | 14 | 1 258 | 1 017 |
| Rahoituskulut | 15 | -1 277 | -4 020 |
| voitto ennen veroja | 7 970 | 5 590 | |
| Tuloverot | 16 | -2 025 | -1 554 |
| tilikauden voitto/tappio jatkuvista toiminnoista |
5 945 | 4 036 | |
| lopetetut toiminnot | |||
| Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista | 18 | 662 | -6,992 |
| tilikauden tulos | 6 607 | -2 956 | |
| muut laajan tuloslaskelman erät | |||
| Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot | 2 293 | -1 513 | |
| Muihin laajan tuloslaskelman eriin liittyvät verot |
0 | 0 | |
| tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 2 293 | -1 513 | |
| tilikauden laaja tulos yhteensä | 8 900 | -4 469 | |
| tilikauden tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 6 607 | -2 956 | |
| Vähemmistöosakkaille | 0 | 0 | |
| tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 8 900 | -4 469 | |
| Vähemmistöosakkaille | 0 | 0 | |
| tulos/osake, laimennettu ja laimentamaton, euroa | |||
| Jatkuvista toiminnoista (euroa/osake) | 19 | 0,50 | 0,34 |
| Lopetetuista toiminnoista (euroa/osake) | 19 | 0,06 | -0,59 |
| tulos/osake yhteensä, laimennettu ja laimentamaton, euroa | 19 | 0,56 | -0,25 |
31.12.2009
| 1 000 EUR | Viite | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 21 | 9 968 | 8 362 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 21 | 2 460 | 2 514 |
| Aineelliset hyödykkeet | 22 | 10 835 | 11 823 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 23 | 64 | 68 |
| Laskennalliset verosaamiset | 17 | 2 315 | 3 207 |
| pitkäaikaiset varat yhteensä | 25 642 | 25 975 | |
| lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 24 | 8 782 | 12 408 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 10 281 | 12 856 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 26 | 12 597 | 8 035 |
| lyhytaikaiset varat yhteensä | 31 661 | 33 300 | |
| varat yhteensä | 57 303 | 59 275 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| oma pääoma | 35 | ||
| Osakepääoma | 2 141 | 2 141 | |
| Muut rahastot | 37 | 5 | |
| Vapaan oman pääoman rahasto | 8 488 | 8 488 | |
| Muuntoerot | -100 | -2 393 | |
| Kertyneet voittovarat | 15 013 | 8 440 | |
| emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus |
25 580 | 16 680 | |
| Vähemmistöosuus oma pääoma yhteensä |
0 25 580 |
0 16 680 |
|
| pitkäaikaiset velat | |||
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 28, 33 | 16 346 | 22 057 |
| Pitkäaikaiset korottomat velat | 27 | 330 | 348 |
| Laskennallinen verovelka | 17 | 248 | 353 |
| pitkäaikaiset velat yhteensä | 16 923 | 22 758 | |
| lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat |
28 | 2 324 | 6 648 |
| Ostovelat ja muut velat | 27 | 11 014 | 12 968 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat lyhytaikaiset velat yhteensä |
27 | 1 462 14 799 |
220 19 836 |
| oma pääoma ja velat yhteensä | 57 303 | 59 275 | |
31.12.2009
| 1 000 EUR | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Muut rahastot |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muunto erot |
Kertyneet voitto varat |
Vähem mistö osuus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| oma pääoma 1.1.2008 | 2 141 | 8 488 | 5 | 0 | -880 | 13 780 | 0 | 23 533 |
| Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Osingonjako Muut erät oma pääoma 31.12.2008 |
2 141 | -8 488 | 5 | 8 488 8 488 |
-1 513 -2 393 |
-2 956 -2 379 -5 8 440 |
0 | -2 956 -1 513 -2 379 -5 16 680 |
| oma pääoma 1.1.2009 | 2 141 | 5 | 8 488 | -2 393 | 8 440 | 0 | 16 680 | |
| Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Osingonjako Muut erät |
33 | 2 293 | 6 607 -33 |
6 607 2 293 0 |
||||
| oma pääoma 31.12.2009 | 2 141 | 37 | 8 488 | -100 | 15 013 | 0 | 25 580 |
31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta
| 1 000 EUR | Viite | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Liiketo iminnan rahav irrat |
|||
| Tilikauden voitto | 6 607 | -2 956 | |
| Oikaisut tilikauden tulokseen | 37 | 4 829 | 6 182 |
| Käyttöpääoman muutos | 2 309 | 11 815 | |
| Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat | 13 745 | 15 041 | |
| Maksetut korot | -1 015 | -1 876 | |
| Saadut korot | 292 | 259 | |
| Muut rahoituserät | 770 | -763 | |
| Maksetut verot | 427 | -1 572 | |
| liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat | 14 219 | 11 089 | |
| Investo intien rahav irrat |
|||
| Myydyt liiketoiminnot | 1 225 | 25 | |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -1 440 | -1 765 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 410 | 90 | |
| investointien nettorahavirrat | 195 | -1 650 | |
| rahavirta ennen rahoitusta | 14 414 | 9 439 | |
| Pitkäaikaisten lainojen tuotot | 0 | 10 000 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -7 623 | -8 973 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut | -1 823 | -4 563 | |
| Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut | -406 | -390 | |
| Maksetut osingot | 0 | -2 379 | |
| rahoituksen nettorahavirrat | -9 852 | -6 305 | |
| rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos | 4 562 | 3 134 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 8 035 | 4 901 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 12 597 | 8 035 |
(Liitetiedoissa kaikki luvut ovat tuhansia euroja, ellei muuten ilmoiteta)
E xel composites oyj:n hallitus on kokouksessaan 18.2.2010 hyväksynyt tämän 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta olevan konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi.
Exel Composites Oyj on teknologiayhtiö, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittisia profiileja ja putkia teollisiin sovelluksiin. Konserni on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja ja se keskittyy toiminnassaan kasvaviin, kapeisiin markkinasegmentteihin.
Liiketoiminnan perustana on itse kehitetty komposiittiteknologia, siihen perustuva tuotteisto ja valittujen markkinasegmenttien hallinta vahvalla laatu- ja tuotemerkki-imagolla. Jatkuva uusien sovelluskohteiden etsiminen ja tuotekehitys yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollistavat yrityksen kannattavan kasvun. Henkilöstön osaaminen ja korkea teknologian taso ovat avainasemassa Exel Compositesin toiminnassa.
Yrityksen tehtaat sijaitsevat Suomessa, Saksassa, Belgiassa, Itävallassa, Isossa-Britanniassa, Australiassa ja Kiinassa. Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n listalla pienten yritysten sarjassa Perusteollisuus-toimialaluokassa. Yhtiön kotipaikka on Mäntyharju ja sen rekisteröity osoite on Uutelantie 24 B, 52700 Mäntyharju.
Tilinpäätös on laadittu historiallisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia listattuja osakkeita, lyhytaikaisia korkotalletuksia ja velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja kaikki arvot on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin ole ilmoitettu.
Exel Composites Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Exel Compositesin konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Exel Composites Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset vuosittain 31.12. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joiden äänimääristä Exel Composites Oyj:llä on joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia tai sillä muuten on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Tytäryritykset on yhdistelty siitä päivästä lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan, ja yhdisteleminen on lopetettu sinä päivänä, jona konsernin määräysvalta on lakannut. Tytäryritysten tilinpäätösten laatimisperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset laaditaan samalla raportointimenetelmällä kuin emoyhtiön tilinpäätös käyttäen yhtenäisiä kirjanpidon säännöksiä.
Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno määritetään perustuen hankittujen varojen hankintahetken käypään arvoon ja vastattavaksi otettuihin velkoihin ja ehdollisiin velkoihin lisättynä hankintaan liittyvillä välittömillä kuluilla. Liikearvona käsitellään hankintamenon osa, joka ylittää yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon.
Konsernin sisäisistä liiketapahtumista johtuvat tasearvot, tulot ja menot, realisoitumattomat voitot ja tappiot sekä sisäiset osingonjaot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä kokonaan.
Tappiot kohdistetaan vähemmistöosuuksille huolimatta siitä, että osuudesta näin ollen tulisi negatiivinen.
Mikäli konserni menettää tytäryhtiön määräysvallan,
Exel Composites on aloittavaa IFRS-tasetta laatiessaan soveltanut IFRS 1 -standardin sallimaa helpotusta koskien yritysten yhteenliittymiä. Aikaisemmin hankittujen tytäryhtiöiden varoja ja velkoja ei ole arvostettu takautuvasti käypään arvoon, vaan sisällytetty siirtymäajankohdan taseeseen aikaisemman tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Konsernilla ei ole osakkuuseikä yhteisyrityksiä.
Vähemmistöosuudet erotetaan omasta pääomasta ja esitetään taseessa omana eränään. Samoin se esitetään omana eränään myös konsernin tuloslaskelmassa. Vähemmistöosuuksille kohdentuva osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitaseeseen enintään sijoituksen määrään saakka ennen 1.1.2009. Konsernilla ei ollut vähemmistöosuuksia vuoden 2009 lopussa.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat samat kuin edellisvuonna seuraavin muutoksin:
Konserni on ottanut käyttöön seuraavat uudet IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat sekä niiden muutokset 1.1.2009 alkaen. Seuraavien standardien ja tulkintojen käyttöönoton arvioidaan vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen tai tulokseen seuraavasti:
IASB:n tammikuussa 2008 tekemä IFRS 2 -standardimuutos selventää oikeuden syntymisehtoja ja määrittelee peruutetun oikeuden käsittelyn. Lisäksi IASB teki muutoksen, mikä selventää konsernin käteisvaroina maksettavia osakeperusteisia liiketoimia. Konserni otti nämä muutokset käyttöön 1.1.2009. Niillä ei ollut vaikutusta konsernin taloudelliseen tilanteeseen tai tulokseen.
IFRS 3 (uudistettu) tuo muutoksia 1.1.2009 jälkeen tehtyihin liiketoimintojen yhdistämiseen liittyviin kirjauksiin. Muutokset vaikuttavat vähemmistöosuuksien arvostamiseen, hankintaan liittyvien kulujen kirjaamiseen, ehdollisen vastikkeen alkuperäiseen kirjaamiseen ja tämän jälkeiseen arvostamiseen sekä vaiheittain toteutuneisiin liiketoimintojen yhdistämisiin. Nämä muutokset vaikuttavat liikearvoon, hankinnan aikaisen tilikauden tulokseen sekä tulevien tilikausien tuloksiin.
IAS 27 (muutettu) edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Tämänkaltaiset liiketoiminnat eivät näin ollen enää synnytä liikearvoa, voittoa tai tappiota. Muutokset IFRS 3:ssa (uudistettu) ja IAS 27:ssä (muutettu) vaikuttavat tuleviin hankintoihin tai määräysvallan menettämiseen tytäryrityksissä sekä liiketoimiin vähemmistöosakkaiden kanssa.
Standardiin tehdyt muutokset edellyttävät lisätietojen esittämistä käyvän arvon esittämisestä ja likviditeettiriskistä. Käyvän arvon määrittäminen, joka liittyy eriin, jotka on kirjattu käypään arvoon syötteen lähteen mukaan käyttäen käyvän arvon kolmitasoista hierarkiaa luokittain kaikkien käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta. Lisäksi nyt vaaditaan alku- ja loppusumman välinen täsmäytys tason 3 käyvän arvon määrityksen osalta, samoin kuin käyvän arvon hierarkiatasojen välisten merkittävien siirtojen osalta. Tarkistuksilla selvennetään myös likviditeettiriskiä koskeviin tietoihin liittyviä vaatimuksia johdannaissopimusten ja likviditeetin hallinnassa käytettyjen varojen osalta. Käyvän arvon määrittämistä koskevat tiedot annetaan liitetiedossa 33. Tarkistukset eivät vaikuta merkittävästi likviditeettiriskiä koskeviin tietoihin, jotka esitetään liitetiedossa 30.
IFRS 8 korvaa standardin IAS 14 Segmenttiraportointi sen voimaantulopäivänä. Konsernin IFRS 8 -standardin mukaan määritellyt toimintasegmentit ovat samat kuin aiemmin standardin IAS 14 mukaisesti määritellyt toimintasegmentit. 1.1.2009 alkaen konsernilla on ainoastaan yksi toimintasegmentti.
Tarkistetussa standardissa erotellaan pääoman omistajamuutokset ja pääoman muut muutokset toisistaan. Pääoman muutoksia koskeva laskelma sisältää tietoja ainoastaan omistajien kanssa toteutetuista transaktioista, kun taas pääoman muut muutokset esitetään kunkin pääomakomponentin täsmäytyksessä. Lisäksi standardin myötä otetaan käyttöön laaja tuloslaskelma: siinä erät eli kirjatut tulot ja menot esitetään joko yhdessä laskelmassa tai kahdessa toisiinsa liittyvässä laskelmassa. Konserni on päättänyt laatia yhden laskelman.
Tarkistetun IAS 23 -standardin mukaan omaisuuserän hankintaan, rakentamiseen tai valmistamiseen suoranaisesti liittyvät vieraan pääoman menot on aktivoitava. Konserni on ottanut käyttöön tarkistetun IAS 23 -standardin ennakkoon sen siirtymäsäännösten mukaisesti. Vieraan pääoman menot aktivoidaan sellaisten omaisuuserien osalta, joiden alkamispäivä on 1.1.2009 tai sitä myöhäisempi. Vuonna 2009 konsernilla ei ollut tällaisia omaisuuseriä.
Muuttuneen standardin mukaan tietyt ehdot täyttävät lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit luokitellaan omaksi pääomaksi. Näiden standardien muutosten käyttöönotto ei aiheuttanut muutoksia konsernin taloudelliseen tilanteeseen tai tulokseen.
Tarkistuksella selvennetään, että yhteisön on sallittua nimetä suojatuksi eräksi osa rahoitusvälineen käyvän arvon muutoksista tai kassavirran muuttuvuudesta. Tähän sisältyy myös mahdollisuus nimetä inflaatio suojatuksi riskiksi tai osaksi erityisissä tilanteissa. Tarkistus ei vaikuta konsernin taloudelliseen asemaan tai tulokseen, sillä konserni ei ole tehnyt tällaisia suojauksia.
Tarkistetussa IFRIC 9 -tulkinnassa vaaditaan arvioimaan, onko kytketty johdannainen erotettava pääsopimuksesta, kun yhteisö siirtää hybridiomaisuuden pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien ryhmästä. IAS 39 -standardissa todetaan nyt, että ellei kytketyn johdannaisen arvoa voida määrittää luotettavasti, koko hybridi-instrumentti on pidettävä luokiteltuna käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Konsernilla ei ole kytkettyjä johdannaisia, joten tarkistukset eivät vaikuta sen taloudelliseen asemaan tai tulokseen.
Tulkinnan mukaan kanta-asiakasedut on jaettava järjestelyn eri osien kesken niiden käypien arvojen perusteella. Konsernilla ei ole kanta-asiakasohjelmia.
IFRIC 16 -tulkinta antaa ohjeistusta nettoinvestoinnin suojauslaskennan kirjaamiseen. Konserni ei käytä suojauslaskentaa, minkä vuoksi tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin taloudelliseen tilanteeseen tai tulokseen.
IASB julkaisi toukokuussa 2008 ja huhtikuussa 2009 useita muutoksia standardeihin pääasiallisena tavoitteena poistaa epäjohdonmukaisuuksia ja selventää sanamuotoja. Näiden muutosten käyttöönotto on otettu huomioon kirjanpitoa laadittaessa, mutta niillä ei ollut vaikutusta konsernin taloudelliseen tilanteeseen tai tulokseen:
IFRS 2 Osakeperusteiset maksut; IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot; IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot; IFRS 8 Toimintasegmentit; IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen; IAS 7 Rahavirtalaskelmat; IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet; IAS 10 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat; IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet; IAS 18 Tuotot; IAS 19 Työsuhde-etuudet; IAS 20 Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot; IAS 23 Vieraan pääoman menot; IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös; IAS 28 Osuudet osakkuusyrityksissä; IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä; IAS 34 Osavuosikatsaukset; IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen; IAS 38 Aineettomat hyödykkeet; IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen; IAS 40 Sijoituskiinteistöt; IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi; IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset.
Seuraavat standardit oli julkaistu, mutta ne eivät olleet astuneet voimaan konsernin tilinpäätöksen julkistamispäivänä:
Tulkinta on astunut voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Sen käyttöönotto aikaisemmin on sallittua. Se antaa ohjeistusta siihen, miten kirjanpidossa tulisi käsitellä sellainen omistajille jaettava osinko, joka jaetaan muina varoina kuin käteisvaroina. Standardilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, sillä konserni ei ole aiemmin jakanut omistajille muita kuin käteisvaroja.
Tilinpäätöksen laadinta saattaa edellyttää harkinnan, arvioiden ja olettamusten käyttöä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin raportointikauden päätyttyä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Arviot perustuvat tällöin johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista. Arvonalentumistestausten laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.
Konserni on solminut kaupallisia vuokrasopimuksia. Arvioituaan
näiden järjestelyjen ehdot konserni määrittänyt, että sille on siirtynyt kaikki omistukselle olennaiset riskit ja edut ja näin ollen se vastaa sopimuksista rahoitusleasingsopimuksina.
Alla arvioidaan sellaisia keskeisiä, tulevaisuutta ja muita epävarmuustekijöitä koskevia olettamuksia tilinpäätöspäivänä, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä olennaisia oikaisuja varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulevana tilikautena.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta kaikki pysyvät vastaavat raportointipäivänä. Liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, testataan vuosittain sekä silloin, kun viitteitä arvonalentumisesta on. Muut pysyvät vastaavat testataan arvonalentumisen varalta kun on viitteitä siitä, että kerrytettävissä oleva rahamäärä on kirjanpitoarvoa pienempi.
Kun tehdään käyvän arvon laskelmia, johdon on tehtävä arvioita tulevaisuudessa odotettavista varojen tai kassavirtaa tuottavien yksiköiden kassavirroista ja valittava soveltuva diskonttokorkokanta kassavirtojen nykyarvojen laskemiseksi. Tarkemmat yksityiskohdat, pääolettamusten herkkyysanalyysi mukaan lukien, on esitetty kohdassa 29.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan kaikista verotuksessa käyttämättömistä tappioista siinä määrin kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tulosta, jota voidaan käyttää tappioita vastaan. Johdon on tehtävä olennaisia tulevan verotettavan tulon tasoon ja ajoitukseen sekä verosuunnittelustrategiaan liittyviä arvioita ja olettamuksia laskennallisen verosaamisen määrittämiseksi. Tarkemmat yksityiskohdat on esitetty kohdassa 17.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kustannukset määritetään vakuutusmatemaattisten oletusten perusteella. Vakuutusmatemaattisessa arvioinnissa määritetään diskonttauskorot, varojen oletettu tuotto, tulevat palkankorotukset, kuolleisuusaste sekä eläkejärjestelyjen lisääntyminen tulevaisuudessa. Nämä olettamukset ovat epävarmoja, sillä ne ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.
Merkittävissä yritysten yhteenliittymissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvan arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeeseen liittyvistä rahavirroista.
Yritysten yhteenliittymät on kirjattu hankintamenetelmää (acquisition method) käyttäen. Hankintamenot määritetään laskemalla yhteen luovutettu vastike hankintapäivän käypään arvoon arvostettuna sekä mahdollinen vähemmistöosuus hankinnan kohteessa. Jokaisessa liiketoimintojen yhdistämisessä hankkijaosapuolen on arvostettava vähemmistöosuus hankinnan kohteessa joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Hankintaan liittyvät kulut kirjataan kuluiksi.
Kun konserni ostaa yrityksen, se arvioi siirtyneet rahoitusvarat ja -velat tehdäkseen asianmukaiset luokittelut ja määrittämiset sopimusehtojen, taloudellisten olosuhteiden ja muiden asiaankuuluvien hankinta-ajankohtana vallitsevien olosuhteiden mukaisesti.
Liikearvoksi kirjataan aluksi määrä, jolla luovutettu vastike ylittää yksilöitävissä olevan ostetun nettovarallisuuden ja siirtyneen nettovelan. Jos vastike on ostetun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypää arvoa pienempi, erotus kirjataan tuloslaskelmaan.
Liikearvo arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistestausta varten saatu liikearvo jaetaan konsernin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin.
Edellä kuvatuista vaatimuksista poikettiin seuraavasti: Yritysten yhteenliittymät kirjattiin hankintamenomenetelmää (purchase method) käyttäen. Omaisuuserän hankkimisesta välittömästi johtuneet transaktiomenot muodostivat osan hankintakustannuksia. Vähemmistöosuus määritettiin suhteellisena osuutena hankinnan kohteen yksilöitävissä olleista varoista.
Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä eikä yhteisyrityksiä.
Pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaavat määrät kertyvät omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Tämän ehdon katsotaan täyttyvän vain, jos myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan. Johdon täytyy olla sitoutunut myyntiin, jonka on voitava odottaa olevan kirjattavissa toteutuneena myyntinä vuoden kuluessa luokittelun tapahtumisesta.
Raportointijakson konsernituloslaskelmassa sekä edellisen vuoden vastaavan ajanjakson konsernituloslaskelmassa lopetettujen toimintojen tulot ja menot raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen tuloista ja menoista verojen jälkeisen voiton tasolle asti. Syntyvä voitto tai tappio (verojen jälkeen) raportoidaan erikseen tuloslaskelmassa.
Kun aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on luokiteltu myytävinä oleviksi, niihin ei tehdä poistoja eikä arvonalennuksia.
Tulot kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja tulot ovat määritettävissä luotettavasti. Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa.
Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Outdoor-liiketoimintakaupan tuotto käsitellään IFRS-standardin 8 mukaisesti perustuen toteutuvaan rahavirtaan. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Myytävien tuotteiden jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Kukin konsernin yksikkö määrittelee oman toimintavaluuttansa. Yksiköiden konsernitilinpäätökseen sisällytettävät luvut mitataan kunkin yksikön toimintavaluutassa. Konserni on päättänyt kirjata voitot tai tappiot, jotka johtuvat suorasta konsolidointimenetelmästä, jota konsernissa käytetään konsolidoinnin tekemiseen.
Itsenäisten ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu konsernin toimintavaluuttaan tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen ja varat ja velat tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntoerot, jotka syntyvät muuntamisesta, on kirjattu muun laajan tuloksen eränä omaan pääomaan. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan, kyseiseen ulkomaiseen yksikköön liittyvä muu laajan tuloksen erä kirjataan tuloslaskelmaan.
1.1.2005 jälkeen tehdyt ulkomaisten yksiköiden hankinnat ja niistä syntyvä liikearvo sekä kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on käsitelty ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapah-
tumahetkellä kunkin yksikön toimintavaluutassa toteutumispäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset varat ja velat on muunnettu takaisin toimintavaluutan raportointihetken kurssiin.
Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän kursseja. Muut ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon ulkomaan rahassa, muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkisaamisten kurssierot sisältyvät rahoituseriin.
Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alustavassa kirjauksessa niiden hankintahintaan. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden hankintahinnaksi katsotaan käypä arvo hankintahetkenä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisesti kertyneillä arvonalentumistappioilla. Sisäisesti tuotettuja aineettomia hyödykkeitä, pois luettuna taseeseen aktivoidut kehityskustannukset, ei aktivoida, vaan kustannukset näkyvät sen vuoden tilinpäätöksessä, jona ne syntyivät.
Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on joko rajallinen tai rajaton.
Aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, tehdään poistoja niiden taloudellisen vaikutusajan aikana ja niiden arvonalentumista arvioidaan aina kun on viitteitä siitä, että niiden arvo on voinut alentua.
Aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
| Kehitysmenot | 3–5 vuotta |
|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | 3–8 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 3–8 vuotta |
| Asiakassuhteet | 10 vuotta |
Aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton, ei tehdä poistoja, vaan niiden arvonalentumista arvioidaan vuosittain joko yksitellen tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla.
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Kehittämishankkeista aiheutuneet menot, jotka liittyvät uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnitteluun ja testaukseen, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muut kehittämismenot kirjataan suoraan kuluksi. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan kuluiksi tasapoistoina tuotteen kaupallisen tuotannon aloittamisajankohdasta alkaen niiden vaikutusaikana, kuitenkin enintään viiden vuoden aikana. Vuonna 2009 ei taseeseen ole merkitty kehitysmenoja.
Tietokoneohjelmistojen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät menot kirjataan yleensä suoraan kuluksi. Menot, jotka parantavat tai laajentavat tietokoneohjelmistojen suorituskykyä niin, että se tulee alkuperäistä tasoa korkeammaksi, käsitellään omaisuuserän parannuksena ja lisätään ohjelmiston alkuperäiseen hankintamenoon. Taseeseen merkityt tietokoneohjelmistojen kehittämismenot kirjataan kuluksi tasapoistoina taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Patenttien, tavaramerkkien ja lisenssien hankintamenot merkitään taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan kuluessa.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä, suunnitelman mukaisilla poistoilla ja saaduilla avustuksilla.
Poistot on laskettu tasapoistoina kunkin omaisuuserän hankintamenon määrään asti sen arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muilta osin poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin:
| Rakennukset | 5–20 vuotta |
|---|---|
| Koneet | 5–15 vuotta |
| Kalusto | 3–5 vuotta |
Jos hyödykkeen kirjanpitoarvo on suurempi kuin rahamäärä, joka siitä arvioidaan olevan kerrytettävissä, sen kirjanpitoarvo alennetaan välittömästi kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi.
Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi. Kooltaan merkittävien parannushankkeiden menot merkitään taseeseen, jos on todennäköistä, että niistä koituva taloudellinen hyöty ylittää omaisuudesta alun perin saataviksi arvioidut tuotot. Parannushankkeet poistetaan tasapoistoin hyödykkeiden jäljellä olevan taloudellisen pitoajan kuluessa.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" -standardin mukaisesti.
Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.
Julkiset avustukset kirjataan, kun on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja kun kaikki siihen liittyvät ehdot on täytetty. Kuluun liittyvät avustukset tuloutetaan vaikutusaikanaan samalla kaudella, jolle vastaava kulu kirjataan. Kun avustus liittyy hyödykkeeseen, se määritetään ennakkomaksuksi ja kirjataan tuloslaskelmaan kyseisen hyödykkeen odotetun taloudellisen vaikutusajan aikana yhtä suurissa vuosierissä.
Vieraan pääoman menot, jotka liittyvät suoranaisesti sellaisen omaisuuserän hankintaan, rakentamiseen tai valmistamiseen, jonka käyttö- tai myyntikuntoon saattamiseen kuluu vääjäämättä huomattavan pitkä aika, aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän menoja. Kaikki muut vieraan pääoman menot kirjataan sen jakson kuluiksi, jona ne syntyvät. Vieraan pääoman menot muodostuvat koroista ja muista menoista, joita yhteisölle aiheutuu varojen lainaamisesta. Konsernilla ei ollut varoja, joiden osalta vieraan pääoman menot olisi aktivoitu.
IAS 39 -standardissa rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, lainoiksi ja saamisiksi, eräpäivään saakka pidettäviksi sijoituksiksi, myytävissä oleviksi sijoituksiksi taikka tehokkaassa suojauksessa suojausinstrumenteiksi tarkoitetuiksi johdannaisiksi. Konserni luokittelee rahoitusvaransa niiden alustavan kirjaamisen yhteydessä.
Kaikki rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon, johon lisätään välittömät transaktiomenot sellaisten sijoitusten tapauksessa, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Konsernin rahoitusvaroihin sisältyy käteistä ja lyhytaikaisia talletuksia, myyntisaamisia ja muita saamisia, noteerattuja ja noteeraamattomia rahoitusvälineitä sekä rahoitusjohdannaisia.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmä on jaettu kahteen alaryhmään: kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määrätyt varat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiassa voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappio kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Arvonalentumisesta johtuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.
Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä sekä korollisia sijoituksia jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen vähennettynä arvonalentumistappiolla. Konsernilla ei ollut 31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneinä vuosina eräpäivään saakka pidettäviä sijoituksia.
"Myytävissä oleviin sijoituksiin" kuuluu osakkeita ja velkakirjoja. Myytävissä oleviksi luokitellut osakesijoitukset ovat niitä, joita ei ole luokiteltu pidettäväksi kaupankäyntitarkoituksissa eikä kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tähän luokkaan kuuluvat velkakirjat ovat velkakirjoja, joita on tarkoitus pitää toistaiseksi ja jotka voidaan myydä likviditeettitarpeiden vuoksi tai vastauksena markkinaolosuhteiden muutoksiin. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon, niin että toteutumattomat voitot tai tappiot kirjataan muuksi laajan tuloksen eräksi myytävissä olevaan varantoon, siihen asti kunnes sijoitus kirjataan pois taseesta. Tällöin kertynyt voitto tai tappio kirjataan liiketoiminnan muuksi tuotoksi tai määritellään arvonalentumiseksi. Kertynyt tappio kirjataan tuloslaskelmaan rahoitusmenoiksi ja poistetaan myytävissä olevasta varannosta.
Rahoitusomaisuuserä kirjataan pois taseesta, kun
Taseessa rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset koostuvat rahasta ja pankkisaamisista sekä lyhytaikaisista pankkitalletuksista, millä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi.
Rahat ja pankkisaamiset merkitään taseessa alkuperäiseen arvoonsa.
IAS 39 -standardissa rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi, lainoiksi taikka tehokkaassa suojauksessa suojausinstrumenteiksi tarkoitetuiksi johdannaisiksi. Konserni luokittelee rahoitusvelkansa niiden alustavan kirjaamisen yhteydessä. Kaikki rahoitusvelat arvostetaan alun perin käypään arvoon, johon lisätään lainojen tapauksessa välittömät transaktiokustannukset. Konsernin rahoitusvelkoihin kuuluu ostovelkoja ja muita korottomia velkoja, pankkitilien luottolimiittejä, anto- ja ottolainoja sekä rahoitusjohdannaisia.
Rahoitusleasingvelat merkitään kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmissä tilinpäätöksissä kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konserni ei sovella IAS 39 -standardin tarkoittamaa suojauslaskentaa. Siten kaikki arvonmuutokset johdannaissopimuksista kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernilla on korkojohdannaisia, joilla pitkäaikaisia rahoitusvelkoja on muutettu kiinteäkorkoisiksi sekä valuuttajohdannaisia. Johdannaiset on esitetty liitetietojen kohdassa 33. Johdannaiset merkitään taseen siirtovelkoihin ja siirtosaamisiin.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Ulkomaisen yhtiön omaan pääomaan kohdistuva suojaus kirjataan omaan pääomaan samalla tavoin kuin oman pääoman muuntoero.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo taikka sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi on suurempi. Se määritetään omaisuuseräkohtaisesti, paitsi jos omaisuuserän tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippuvaisia muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien tuottamista rahavirroista. Kun omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän, omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ja sen kirjanpitoarvoa alennetaan kerrytettävissä olevaan määrään.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
Jatkuvien toimintojen arvonalentumistappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan niihin menoluokkiin, jotka vastaavat alentuneen omaisuuserän toimintoa, paitsi kun kyse on aiemmin uudelleenarvostetusta omaisuudesta, jonka kohdalla uudelleenarvostus kirjattiin muuksi laajan tuloksen eräksi. Tässä tapauksessa myös arvonalentuminen kirjataan muuksi laajan tuloksen eräksi mahdollisen aiemman uudelleenarvostuksen määrään asti.
Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja olosuhteiden viitatessa siihen, että kirjanpitoarvo on saattanut alentua.
Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Rahoitusomaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta, joka johtuu yhdestä tai useammasta omaisuuserän alkuperäisen kirjauksen jälkeisestä tapahtumasta, on objektiivista näyttöä ja että kyseinen tappiotapahtuma on vaikuttanut arvioihin rahoitusomaisuuserän tulevista rahavirroista, jotka ovat luotettavasti arvioitavissa.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana määrään, joka vastaa pienempää seuraavista: vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai vähimmäisvuokrien nykyarvo. Jokainen leasingmaksu jaetaan lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä. Koron osuus maksuista merkitään kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.
Vuokrasopimukset, joissa merkittävä osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä säilyy vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat maksut merkitään tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.
Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taseessa. Niissä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotto kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan taseessa hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetulla keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, työsuorituksesta johtuvista välittömistä menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisista valmistuksen kiinteistä ja muuttuvista yleismenoista, mutta se ei sisällä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvona käytetään arvioitua myyntihintaa normaalissa liiketoiminnassa vähennettynä valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla.
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäisiä laskuja vastaavaan määrään.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen merkittävästi ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Kaikkien yli 90 päivän ikäisten myyntisaatavien kassavirta arvioidaan nollaksi. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeisiin tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Kantaosakkeet sisältyvät omaan pääomaan. Uudesta osakeannista välittömästi johtuvat menot lukuun ottamatta yritysfuusioita esitetään saatujen maksujen vähennyksenä omassa pääomassa.
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien veroihin liittyvät oikaisut ja laskennallisten verojen muutoksen.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaisesti kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Väliaikaisia eroja syntyy ensisijaisesti aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, hankittujen yritysten hankintahetken taseiden käypiin arvoihin arvostuksesta, eläkkeitä ja muita eläkkeelle jäämisen jälkeisiä etuuksia koskevista varauksista, myöhemmin vähennettävistä verotuksellisista tappioista ja lisäksi hankintojen yhteydessä nettovarallisuuden käyvän arvon ja verotuksellisen arvon välisistä eroista.
Laskennallisia verosaamisia on kirjattu siihen määrään asti kun tulevaisuudessa todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai pääkohdittain säädettyjä verokantoja.
Tulot, menot ja omaisuuserät kirjataan myyntiverottomina,
Konsernilla on eri maissa erilaisia eläkejärjestelmiä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Osa näistä järjestelyistä on etuuspohjaisia, jolloin niissä määritellään eläketurvaa koskevat etuudet, työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä maksettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät yleensä henkilöstön palvelusajan ja tietyn ajanjakson palkan perusteella. Eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiöille. Lisäksi konsernilla on maksupohjaisia järjestelmiä.
Etuuspohjaisissa järjestelmissä eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla ja oikaistuna vakuutusmatemaattisilla voitoilla ja tappioilla sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Eläkevastuun laskevat riippumattomat vakuutusmatemaatikot. Vastuu määritellään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method): eläkevastuu saadaan laskemalla arvioitujen kassavirtojen nykyarvo käyttäen korkona vastuuajaltaan vastaavien valtion velkasitoumusten korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle perustuen vuosittain tehtäviin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, tietyn vaihteluvälin ylittävältä osalta, kirjataan työntekijöiden jäljellä olevalle keskimääräiselle palvelusajalle.
Maksupohjaisissa järjestelmissä eläkemaksut suoritetaan vakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille kaudelle, jota veloitus koskee.
Konsernilla on yhtiön ylimmälle johdolle suunnattu pitkäaikainen kannustusohjelma, jonka tarkoituksena on kannustaa ohjelmaan kuuluvia henkilöitä parantamaan Exelin pitkäaikaista kannattavuutta ja arvoa ja palkita heitä näiden tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelma koostuu kolmesta alaohjelmasta (yksi per vuosi vuosille 2007, 2008 ja 2009). Jokainen alaohjelma kestää kolme vuotta.
Osallistujat palkitaan jokaisessa alaohjelmassa, jos hallituksen määrittelemät taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää tulos/osake (EPS) sekä sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) -tunnuslukujen kasvua koskevat tavoitteet erikseen jokaiselle alaohjelmalle ennen alaohjelman alkamista. Hallitus päättää jokaisen alaohjelman palkitsemisen maksimimäärästä ja se maksetaan rahamääräisenä. Osallistujan tulee käyttää palkitseminen Exelin osakkeiden hankkimiseen ja sitoutumisaika on kaksi vuotta. Alaohjelman kustannus kirjataan tuloslaskelmaan.
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena lakisääteinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti sekä edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Mikäli konserni odottaa varauksen tulevan katetuksi, saatava korvaus merkitään taseeseen erillisenä saatavana, mutta vain, jos korvauksen saaminen on käytännöllisesti katsoen varmaa.
Henkilöstön oikeus vuosilomaan ja pitkään palvelusaikaan perustuvaan lomaan merkitään kirjanpitoon oikeuden syntyessä. Kirjattava varaus vastaa velvoitetta, joka koskee raportointipäivään mennessä suoritettuun työhön perustuvaa vuosilomaa ja pitkään palvelusaikaan perustuvaa lomaa.
Konserni kirjaa tappiollisten sopimusten varalta varauksen, jos sopimuksen odotettavissa olevat hyödyt ovat pienemmät kuin sopimusten mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät kustannukset.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen ja virallisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.
Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle, jonka
aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon maksettavaksi.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa otetaan osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa huomioon laimentava vaikutus, joka olisi kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden muuttamisella osakkeiksi. Osakeoptioiden vaikutusta huomioitaessa lasketaan se osakemäärä, joka olisi ulkona oleviin osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien rahallisen arvon perusteella voitu hankkia markkinahintaan, ja näin saadaan määritetyksi vastikkeettomien osakkeiden määrä, joka lisätään ulkona oleviin osakkeisiin. Tilikauden tulosta ei oikaista, koska osakkeiden kokonaismäärä on lisätty vain niillä osakkeilla, jotka on oletettu lasketun liikkeelle vastikkeettomina.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon ja maantieteellisen aluejaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.
Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisen jaon mukaan tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.
Konsernilla on yksi liiketoimintasegmentti, Exel Composites, sillä Exel Sports Brands -liiketoiminta myytiin vuosina 2008 ja 2009. Myyty liiketoiminta esitetään lopetetuissa toiminnoissa.
Konsernin maantieteelliset alueet ovat pohjoismaat, muu Eurooppa ja muu maailma. Maantieteellisten alueiden osalta liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pohjoismaat | 13 672 | 16 709 |
| Muu Eurooppa | 45 397 | 54 467 |
| Muu maailma | 10 937 | 13 745 |
| yhteensä | 70 005 | 84 921 |
Suurimman asiakkaan liikevaihto vuonna 2009 oli 11 919 (15 062 vuonna 2008) tuhatta euroa.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pohjoismaat | 12 390 | 18 001 |
| Muu Eurooppa | 12 525 | 12 916 |
| Muu maailma | 15 665 | 14 347 |
| yhteensä | 40 580 | 45 265 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pohjoismaat | 903 | 1,058 |
| Muu Eurooppa | 388 | 503 |
| Muu maailma | 149 | 204 |
| yhteensä | 1 440 | 1 765 |
Konserni ei hankkinut liiketoimintoja vuosina 2008 eikä 2009.
Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja raportointivaluuttana ei ole euro, tuloslaskelmat on muunnettu konsernin toimintavaluuttaan tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen, kun taas varat ja velat on muunnettu raportointipäivän kurssiin. Raportointipäivän muuntokursseina on käytetty Euroopan keskuspankin julkaisemia tilinpäätöspäivän päätöskursseja. Keskimääräiset kurssit on laskettu Euroopan keskuspankin julkaisemien kuukausien keskikurssien keskiarvona. Käytetyt päävaluuttojen muuntokurssit ovat seuraavat:
| Maa | Valuutta | Keskikurssi 2009 |
Keskikurssi 2008 |
Tilinpäätöspäivän kurssi 2009 |
Tilinpäätöspäivän kurssi 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Australia | AUD | 1,77488 | 1,74160 | 1,60080 | 2,02740 |
| Iso-Britannia | GBP | 0,89105 | 0,79654 | 0,88810 | 0,95250 |
| Kiina | RMB | 9,51736 | 10,22471 | 9,83500 | 9,49560 |
| Ruotsi | SEK | 10,61996 | 9,61688 | 10,25200 | 10,87000 |
| USA | USD | 1,39327 | 1,47059 | 1,44060 | 1,39170 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot Muut liiketoiminnan tuotot |
72 1 022 |
6 250 |
| Nettovoitto pysyvien vastaavien myynnistä | 202 | 25 |
| yhteensä | 1 296 | 281 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vuokrakulut Muut liiketoiminnan kulut |
1 421 12 438 |
1 203 16 214 |
| yhteensä | 13 859 | 17 417 |
Konsernin tilintarkastuspalkkiot olivat 186 (188) tuhatta euroa. Muita tilintarkastusyhteisön suorittamia palveluja ostettiin 56 (166) tuhannella eurolla.
| 2009 | 2008 |
|---|---|
| 14 994 | 17 652 |
| -72 | 1 824 41 |
| 17 994 | 1 114 20 650 |
| 434 | 493 |
| 2 436 |
33 526 |
| 1 618 1 454 |
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 1 407 tuhatta euroa vuonna 2009 (1 361 tuhatta euroa vuonna 2008). Kulut sisältyvät tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin.
| Poistot käyttöomaisuuslajeittain 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 500 | 496 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset | 482 | 525 |
| Koneet ja laitteet | 2 039 | 2 665 |
| yhteensä | 3 021 | 3 686 |
| Arvonalennukset käyttöomaisuuslajeittain 1 000 EUR Aineettomat hyödykkeet |
0 | 0 |
| Liikearvo | 0 | 0 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset | 7 | 9 |
| Koneet ja laitteet | 0 | 273 |
| yhteensä | 7 | 281 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Korkotuotot lainoista ja saatavista | 288 | 395 |
| Osinkotuotot | 0 | 2 |
| Valuuttakurssivoitot | 962 | 539 |
| Tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos (johdannaisista) | 3 | 79 |
| Muut rahoitustuotot | 4 | 2 |
| rahoitustuotot yhteensä | 1 258 | 1 017 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Korkokulut veloista | 734 | 1 420 |
| Korkomenot rahoitusleasingsopimuksista | 44 | 0 |
| Valuuttakurssitappiot | 190 | 2 579 |
| Tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos (johdannaisista) | 304 | 0 |
| Muut rahoituskulut | 5 | 21 |
| rahoituskulut yhteensä | 1 277 | 4 020 |
Myynnin kurssierot (kurssitappio -36 tuhatta euroa) ja ostojen kurssierot (kurssivoitto 6 tuhatta euroa) on kirjattu tulosvaikutteisesti asianomaisille myynti- ja ostotileille.
Tilikauden kuluksi kirjattu tulovero koostui pääasiallisesti seuraavista osatekijöistä 31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneiltä vuosilta:
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -2 102 | -1 686 |
| Edellisten tilikausien verot | -3 | -111 |
| Laskennalliset verot | 80 | 243 |
| tuloslaskelmassa ilmoitetut tuloverot yhteensä | -2 025 | -1 554 |
Verokulun ja kirjanpidon tuloksen täsmäytyslaskelma kerrottuna Suomessa sovellettavalla verokannalla 31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneiltä vuosilta on seuraava:
| Kirjanpidon tulos ennen veroja jatkuvista toiminnoista | 7 970 | 5 590 |
|---|---|---|
| Kirjanpidon tulos ennen veroja lopetetuista toiminnoista | 1 083 | -9 325 |
| Kirjanpidon tulos ennen veroja | 9 053 | -3 735 |
| Suomen lakisääteisen verokannan 26 % mukaan laskettu vero | 2 354 | -971 |
| Suomen ja ulkomaiden verokantojen välinen ero | 322 | 274 |
| Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot | 154 | 81 |
| Muut | -384 | -163 |
| Tuloverot yhteensä | 2 446 | -779 |
| Efektiivinen verokanta | 27,0 | 20,9 |
| Laskennalliset verosaamiset, 1 000 EUR |
1.1.2009 | Kirjattu tulosvaikut teisesti |
Kirjattu pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2009 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 96 | -75 | 21 | ||
| Tappiot | 855 | -731 | 124 | ||
| Muut väliaikaiset erot | 3 166 | 16 | 3 182 | ||
| Netotettu laskennallisista veroveloista | -910 | -102 | -1 012 | ||
| laskennallinen verosaaminen | 3 207 | -892 | 2 315 |
| Laskennalliset verovelat, 1 000 EUR |
1.1.2009 | Kirjattu tuloslas kelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2009 |
|---|---|---|---|---|---|
| Kertyneet poistoerot | |||||
| Muut väliaikaiset erot | 1 263 | -3 | 1 260 | ||
| Netotettu laskennallisesta verosaatavasta | -910 | -102 | -1 012 | ||
| Laskennallinen verovelka netto | 353 | -105 | 248 |
| Laskennalliset verosaamiset, 1 000 EUR |
1.1.2008 | Kirjattu tuloslas kelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 402 | -306 | 96 | ||
| Tappiot | 1 007 | -152 | 855 | ||
| Muut väliaikaiset erot | 2 056 | 1 110 | 3 166 | ||
| Netotettu laskennallisista veroveloista | -944 | 34 | -910 | ||
| laskennallinen verosaaminen | 2 521 | 686 | 3 207 |
| Laskennalliset verovelat, 1 000 EUR |
1.1.2008 | Kirjattu tuloslas kelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Kertyneet poistoerot | |||||
| Muut väliaikaiset erot | 1 697 | -434 | 1 263 | ||
| Netotettu laskennallisesta verosaatavasta | -944 | 34 | -910 | ||
| Laskennallinen verovelka netto | 753 | 400 | 353 |
Konsernilla oli 31.12.2009 verotuksellisia nettotappioita 646 (4 702) tuhatta euroa, joista yhtiö on kirjannut laskennallista verosaamista 124 (855) tuhatta euroa, joilla voidaan tasata tulevien veronalaisten voittojen verotusta yhtiöissä, joissa tappiot syntyivät.
Konserni myi Sport-liiketoiminnan jäljellä olleen osan 30.3.2009. Ko. liiketoiminnan Outdoor-liiketoiminta myytiin jo 1.6.2008. Lopetetun Sport-liiketoiminnan tulos on seuraavanlainen:
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Lopetetut toiminnot | ||
| Tuotot | 2 112 | 10 298 |
| Kulut | -1 020 | -19 275 |
| Liikevoitto | 1 092 | -8 977 |
| Rahoituskulut | -9 | -348 |
| Voitto/tappio ennen veroja lopetetuista toiminnoista | 1 083 | -9 325 |
| Verot | -421 | 2 333 |
| Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista | 662 | -6 992 |
Lopetettujen toimintojen nettorahavirrat ovat seuraavat:
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Lopetetut toiminnot | ||
| rahavirrat | ||
| Liiketoiminnan rahavirta | -706 | -1 345 |
| Investointien rahavirta | 1 221 | 33 |
| Rahoituksen rahavirta Nettorahavirta |
-333 182 |
1 246 -66 |
Exel Sports Oy sulautui emoyhtiö Exel Composites Oyj:hin 31.12.2009.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Exelin osakkeilla ei ole laimennusvaikutusta.
| 2009 | 2008 | ||
|---|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 EUR), jatkuvat toiminnot |
5 945 | 4 036 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 EUR), lopetetut toiminnot |
662 | -6 992 | |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake), |
11 897 | 11 897 | |
| jatkuvat toiminnot | 0,50 | 0,34 | |
| Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake), lopetetut toiminnot |
0,06 | -0,59 | |
| Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake) | 0,56 | -0,25 |
16.4.2009 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hyväksyttiin hallituksen ehdotus siitä, että 31.12.2008 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.
Tilinpäätöshetken jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,25 euroa osakkeelta (summaa ei ole kirjattu velaksi 31.12.).
Konsernissa ei ole sisäisesti aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä.
| Liikearvo 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 12 466 | 13 731 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Kurssierot | 1 606 | -1 265 |
| Hankintameno 31.12. | 14 072 | 12 466 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -4 104 | -4 104 |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -4 104 | -4 104 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 8 362 | 9 627 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 9 968 | 8 362 |
| Aineettomat oikeudet, 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 106 | 4 617 |
| Lisäykset | 3 | 10 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 7 |
| Kurssierot | 666 | -528 |
| Hankintameno 31.12. | 4 775 | 4 106 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -2 331 | -2 174 |
| Poistot | -294 | -323 |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Kurssierot | -249 | 166 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -2 874 | -2 331 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 1 775 | 2 443 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 900 | 1 775 |
Kaikki aineettomat hyödykkeet ovat muita kuin sisäisesti aikaansaatuja.
| Muut pitkävaikutteiset menot, 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 942 | 2 276 |
| Lisäykset | 15 | 210 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Siirrot erien välillä | 13 | 456 |
| Muuntoerot | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 2 970 | 2 942 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -2 202 | -2 029 |
| Poistot | -206 | -173 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Muuntoerot | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -2 408 | -2 202 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 739 | 246 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 560 | 739 |
| Maa- ja vesialueet, 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 797 | 853 |
| Lisäykset | 0 | 8 |
| Vähennykset | -26 | 0 |
| Siirto erien välillä | -5 | 0 |
| Kurssierot | 13 | -63 |
| Hankintameno 31.12. | 779 | 797 |
| Arvonalennukset | -27 | -20 |
| Muuntoerot | 0 | -1 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 776 | 842 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 752 | 776 |
| Rakennukset ja rakennelmat, 1 000 EUR | ||
| Hankintameno 1.1. | 6 045 | 6 175 |
| Lisäykset | 8 | 0 |
| Vähennykset | -310 | -18 |
| Siirrot erien välillä | 119 | 0 |
| Kurssierot | 79 | -112 |
| Hankintameno 31.12. | 5 941 | 6 045 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -3 032 | -2 695 |
| Poistot | -322 | -365 |
| Vähennykset | 153 | 0 |
| Muuntoerot | -27 | 28 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 3 228 | -3 032 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 3 014 | 3 481 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 714 | 3 014 |
| Koneet ja kalusto, 1 000 EUR | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| -- | -- | ------------------------------ | -- | -- | -- |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Kurssierot Hankintameno 31.12. Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Poistot Arvonalentumiset Vähennykset Muuntoerot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. Kirjanpitoarvo 1.1. |
30 377 863 -109 81 548 31 761 -23 856 -2 033 0 104 -297 -26 082 6 519 |
29 912 901 -122 195 -509 30 377 -21 333 -2 632 -173 3 279 -23 856 8 577 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 31.12. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat, 1 000 EUR |
5 677 | 6 519 |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset Siirrot erien välillä Vähennykset Kurssierot Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12. |
636 501 -207 0 0 930 636 930 |
725 671 -718 0 -41 636 725 636 |
| Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet, 1 000 EUR | ||
| rakennukset Hankintameno 1.1. Lisäykset Hankintameno 31.12. Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12. |
1 677 0 1 677 -799 -160 -959 878 719 |
1 677 0 1 677 -639 -160 -799 1 038 878 |
| Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet, 1 000 EUR | ||
| koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Kurssierot Hankintameno 31.12 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Poistot Arvonalentumiset Vähennykset Kurssierot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12. |
1 760 50 0 0 1 810 -1 760 0 0 0 0 -1 766 0 44 |
1 760 0 0 0 1 760 -1 626 -33 -101 0 0 -1 760 133 0 |
Konsernilla ei ollut myytävänä olevia omaisuuseriä.
Pitkäaikaiset varat koostuvat pääasiassa liittymismaksuista ja puhelinosakkeista.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tasearvo 1.1. | 68 | 76 |
| Vähennykset | -8 | 0 |
| Käyvän arvon muutos | 3 | -8 |
| Tasearvo 31.12. | 64 | 68 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 4 322 | 6 417 |
| Keskeneräiset tuotteet | 550 | 797 |
| Valmiit tuotteet | 3 910 | 5 195 |
| vaihto-omaisuus yhteensä | 8 782 | 12 408 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 0,4 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (1,5 miljoonaa euroa vuonna 2008).
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 9 042 | 10 667 |
| Siirtosaamiset | 385 | 1 656 |
| Muut saamiset | 854 | 533 |
| saamiset yhteensä | 10 281 | 12 856 |
Vuoden 2009 aikana kirjattiin myyntisaamisista luottotappiota 143 tuhatta euroa (1 117 tuhatta euroa vuonna 2008) koostuen realisoituneista luottotappioista, yhteensä 37 tuhatta euroa (423 tuhatta euroa vuonna 2008), sekä luottotappiovarauksesta, yhteensä 105 tuhatta euroa (694 tuhatta euroa vuonna 2008), jossa on huomioitu kaikki erääntyneet yli 90 päivää vanhat myyntisaamiset.
31.12.2009 myyntisaamisten ikäjakautuma oli seuraava (luvut tuhansia euroja):
| Erääntyneiden ikäjakautuma | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | Erääntymättömät | < 30 pv | 30–60 pv | 61–90 pv | 91–180 pv | 181–365 pv | Yli 1 vuosi | |
| 2009 | 9 042 | 6 847 | 1 079 | 684 | 432 | 0 | 0 | 0 |
| 2008 | 10 667 | 8 021 | 1 835 | 689 | 123 | 0 | 0 | 0 |
Kaikki yli 90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset on poistettu ja tuloslaskelmaan on tehty vastaava varaus.
Rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitileistä, joiden määrä oli 12 597 (8 035) tuhatta euroa.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 4 954 | 5 777 |
| Siirtovelat | 6 754 | 5 646 |
| Ennakkomaksut | 0 | 27 |
| Muut korottomat velat | 768 | 1 739 |
| Pitkäaikaiset korottomat velat | 330 | 348 |
| yhteensä | 12 806 | 13 537 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat, 1000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tasearvot | Tasearvot | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 057 | 20 074 |
| Eläkelainat | 150 | 469 |
| Rahoitusleasingvelat | 1 139 | 1 515 |
| yhteensä | 16 346 | 22 057 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat, 1000 EUR | ||
| Lyhtyaikaiset lainat rahoituslaitoksilta | 103 | 1 496 |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus (lyhennykset) | 1 800 | 4 752 |
| Rahoitusleasingvelat | 420 | 401 |
| yhteensä | 2 324 | 6 648 |
| Pitkäaikaisten velkojen erääntyminen, 1000 EUR | ||
| 2009 | 4 752 | |
| 2010 | 1 800 | 4 314 |
| 2011 | 7 557 | 7 914 |
| 2012 | 714 | 714 |
| 2013 | 714 | 714 |
| 2014 | 714 | 0 |
| Myöhemmin | 5 357 | 6 418 |
| yhteensä | 16 857 | 24 826 |
| Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat, 1000 EUR | 2009 | 2008 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 455 | 444 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa | 473 | 879 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | ||
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 422 | 423 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa | 868 | 845 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0 | 0 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 62 | 101 |
| rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 1 559 | 1 916 |
Pitkäaikaisista veloista 10 000 tuhatta euroa (3 667 tuhatta euroa vuonna 2008) on koronvaihtosopimuksilla muutettu kiinteäkorkoisiksi.
Liiketoimintoja yhdistämällä saatu liikearvo on peräisin seuraavista liiketoimintayksiköistä:
| Liikearvon jakautuminen, 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Suomi | 135 | 135 |
| Saksa | 1 305 | 1 305 |
| Belgia | 209 | 209 |
| Itävalta | 688 | 688 |
| Pacific Composites | 7 632 | 6 026 |
| yhteensä | 9 968 | 8 362 |
A rvonalentumistestaus tehdään vuosittain liikearvolle ja rajattoman taloudellisen vaikutusajan omaaville aineettomille hyödykkeille. Exel-konsernilla ei ollut tilinpäätöshetkellä rajattoman vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä.
Seuraavat oletukset vaikuttavat käyttöarvolaskelmaan voimakkaimmin:
Konserni on kohdistanut liikearvot rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumista testataan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen taseen kirjanpitoarvoon. Kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvon avulla, joka muodostuu nykyhetkeen diskontatuista tulevaisuudessa saatavista rahavirroista. Rahavirtoja koskevat arviot perustuvat
K onserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisilta vaikutuksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, likviditeetti- ja varainhankintariski sekä luottoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä ja -optioita, valuuttalainoja, korko-optioita ja koronvaihto-sopimuksia.
Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Euron (EUR) lisäksi merkittävimmät valuutat ovat Australian dollari (AUD), Ison-Britannian omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja liiketoimintajohdon laatimille seuraavan viiden vuoden ennusteille. Tämän jälkeen pitkän aikavälin arviot perustuvat 3 prosentin vuosittaiseen kasvuun. Myyntikatetason on ennusteissa arvioitu säilyvän keskimäärin nykytasolla.
Diskonttokorot on määritetty liiketoimintayksikölle erikseen siten, että ne heijastavat eri liiketoimintojen riskin vaikutusta oman pääoman tuottovaatimukseen. Vieraan pääoman kustannus on määritelty olemassa olevan luottokannan mukaisesti. Pääoman keskimääräiskustannusta laskettaessa on huomioitu konsernin tavoitteellinen pääomarakenne sekä velkaisuuden vaikutus konsernin oman pääoman kustannukseen. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja vaihteli rahavirtaa tuottavasta yksiköstä riippuen 7,8–10,0 prosentin välillä.
Johto arvioi, että liikevaihto voi laskea 15 prosenttia ennen kuin syntyisi tilanne, jossa kerrytettävissä oleva kassavirta alittaisi vastaavat tasearvot.
Arvonalentumistestin perusteella kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät vastaavat tasearvot. Vuonna 2009 ei arvonalentumistappioita kirjattu.
punta (GBP), Yhdysvaltain dollari (USD) sekä Kiinan renminbi (RMB). Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytäryrityksiin. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on liiketoiminnan tuloksen ja oman pääoman suojaaminen valuuttakurssien vaihteluilta.
Laskutusvaluuttana käytetään vain joko yksikön toimintavaluuttaa tai yleisesti käytössä olevia valuuttoja. Tytäryhtiöiden valuuttavirrat suojataan yhtiökohtaisesti kunkin yhtiön perusvaluuttaa vastaan. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa omien valuuttariskiensä suojaamisesta.
Valuuttapositiota tarkastellaan nettomääräisenä valuutoittain pääsääntöisesti vuoden tähtäimellä. Valuuttavirtoja suojataan termiinisopimuksilla ja optiojärjestelyillä. Konsernin transaktiopositio on USD:ssa ja sen määrä oli 0,8 miljoonaa dollaria vuoden 2009 lopussa.
Konsernin oman pääoman positio päävaluutoissa oli seuraava:
| Nettosijoitus, 1 000 EUR | 31.12. 2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| AUD | 15 263 | 7 451 |
| GBP | 5 343 | 4 897 |
| RMB | 3 146 | 3 379 |
| USD | -1 514 | -1 844 |
| SEK | -95 | -115 |
Kaikkien muiden muuttujien ollessa vakioita altistuu konserni päävaluutoille seuraavasti:
| 31.12.2009 | AUD | GBP | RMB | USD | SEK | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kurssin vahvistuminen euroa vastaan Vaikutus tulokseen ennen veroja tuhansissa euroissa |
5 % | 5 % | 5 % | 5 % 40 |
5 % 0 |
|
| Vaikutus omaan pääomaan tuhansissa euroissa | -763 | -267 | -157 | 76 | 0 | |
| 31.12.2008 | AUD | GBP | RMB | USD | SEK | |
| Kurssin vahvistuminen euroa vastaan Vaikutus tulokseen ennen veroja tuhansissa euroissa |
5 % | 5 % | 5 % | 5 % 242 |
5 % | |
| Vaikutus omaan pääomaan tuhansissa euroissa | -373 | -245 | -169 | 92 | 6 |
Konsernin lainavaluutat ovat konserniyhtiöiden kotivaluutassa. Korollisten velkojen nimellisarvot jakaantuivat 31.12.2009 valuutoittain seuraavasti:
| Valuutta | Määrä 1 000 EUR | % |
|---|---|---|
| EUR | 18 566 | 99,5 |
| USD | 103 | 0,5 |
| yhteensä | 18 669 | 100,0 |
P itkäaikaiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia, mutta ne on osittain suojattu korkoriskiä vastaan muuttamalla koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli koronvaihtosopimuksia 10 000 tuhannen euron arvosta, joissa konserni maksaa 2,40–2,452 prosenttia kiinteää korkoa. Konserni ei käytä suojauslaskentaa koronvaihto- tai optiosopimuksissa.
Konsernin korkoriski liittyy lähinnä konsernin lainoihin. Yhden prosenttiyksikön muutos korkokannassa vaikuttaa vuoden 2009 lopun tilanteen mukaan 187 tuhatta euroa tulokseen (286 tuhatta euroa vuonna 2009).
Konserni pyrkii säilyttämään hyvän likviditeetin kaikissa olosuhteissa ja optimoimaan likvidien varojen käytön liiketoiminnan rahoittamisessa. Lisäksi tavoitteena on minimoida nettokorkokulut ja pankkikustannukset. Kassavaroja sijoitetaan vain kohteisiin, jotka voidaan realisoida nopeasti. Kassavarojen ja korkosijoitusten lisäksi konsernilla oli 31.12.2009 käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä 20 miljoonaa eroa, joista 6 miljoonaa euroa oli sidottu.
Talousosasto huolehtii siitä, että riittävä määrä erilaisia rahoituslähteitä on käytettävissä ja että ulkoisten lainojen erääntymisaikataulu on hallittu. Emoyhtiön talousosasto hoitaa keskitetysti konsernin varainhankinnan ja -hallinnan. Konsernin sisäiset velkasuhteet ovat pääasiassa suoraan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden välillä.
Likviditeetinhallinnan välineinä käytetään luotollisia konsernitilejä ja rahoituslimiittejä.
Alla oleva taulukko osoittaa konsernin vieraan pääoman maturiteetin diskonttaamattomin arvoin tilinpäätöspäivänä. Taulukko ei sisällä eläke- ja leasingvelvoitteita. Luvut ovat tuhansissa euroissa.
| 31.12.2009 | Vaadittaessa | Alle 3 kuukautta |
3–12 kuukautta |
1–5 vuotta | > 5 vuotta | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Korolliset velat Osto- ja muut lyhytaikaiset velat |
103 | 0 12 476 |
1 800 | 9 699 | 5 357 | 16 960 12 476 |
| 31.12.2008 | Vaadittaessa | Alle 3 kuukautta |
3–12 kuukautta |
1–5 vuotta | > 5 vuotta | Yhteensä |
| Korolliset velat | 26 322 |
Valtaosa konsernin liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin ja alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin. Laskujen maksuaika on pääsääntöisesti 14–60 päivää. Uusien asiakkaiden tausta selvitetään hankkimalla muun muassa luottotiedot. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja jakautunut maantieteellisesti konsernin eri toimintamaihin. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallinnoivat liiketoimintayksiköt. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.
Vastapuoliriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan. Johdannaisinstrumentteja ja kassavarojen sijoituksia tehdään vain luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa. Vuoden 2009 lopussa vastapuolina oli vain rahoituslaitoksia.
Konsernin maksimiriski on rahoitusvarojen määrä vuoden
lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma on esitetty kohdassa 25.
Konsernin pääomahallinnan tavoitteena on varmistaa että konsernin luottokelpoisuus ja terve pääomarakenne säilyvät liiketoiminnan tukemisen varmistamiseksi ja omistaja-arvon maksimoimiseksi.
Konserni tarkastelee pääomaansa nettovelkaantumisasteen avulla, joka lasketaan korollisten nettovelkojen prosentuaalisella osuudella omasta pääomasta. Konsernin tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 100 %. Konserni laskee nettovelkansa vähentämällä korollisista veloista likvidit varat.
Konserni pyrkii nopeuttamaan pääoman kiertoa tavoitteena kannattavuuden ja kassavirran parantaminen.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 18 669 | 28 706 |
| Likvidit varat | 12 597 | 8 035 |
| Korolliset nettovelat | 6 072 | 20 671 |
| Oma pääoma | 25 580 | 16 680 |
| Nettovelkaantumisaste % | 23,7 | 123,9 |
onsernilla on eri maissa etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä.
K Suomen merkittävin eläkejärjestelmä on TyEL, jossa etuudet määräytyvät suoraan etuudensaajan ansioiden mukaan. TyEL-eläkevakuutus on järjestetty pääosin eläkevakuu-
tusyhtiöiden kautta. Työkyvyttömyysosa Suomen TyEL-järjestelmässä on käsitelty kirjanpidossa etuuspohjaisena järjestelynä.
Ulkomaiset eläkejärjestelyt sisältävät sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaiset järjestelyt eivät ole merkittäviä.
| Tuloslaskelmaan merkityt erät, 1000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 1 618 | 1 842 |
| Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen muutokset | -72 | 41 |
| yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin | 1 546 | 1 883 |
| Taseessa esitetyn velan muutokset, 1000 EUR | ||
| Tilikauden alussa | 468 | 428 |
| Siirretty muihin siirtovelkoihin | -247 | 0 |
| Eläkekulut tuloslaskelmassa | -72 | 41 |
| tilikauden lopussa | 150 | 468 |
Konserni on purkanut Exel Sports Brandsin rakennemuutokseen liittyvän 0,9 miljoonan euron varauksen, mikä kattoi vuonna 2008 tehdyn rakennemuutoksen aiheuttamien arvioitujen jäljellä olevien kustannusten määrän vuonna 2009.
J ohdannaissopimukset kirjataan taseeseen käypään arvoon, joka määritellään arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin vaihtaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden välisessä kaupassa muutoin kuin selvitystilassa tai pakkohuutokau-
passa.
Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on arvioitu seuraavasti: Koronvaihtosopimukset arvostetaan tulevien kassavirtojen nykyarvoon kassavirtojen diskonttausmenetelmällä.
Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän termiinihintoihin.
Valuuttaoptiot arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan.
Rahalaitoslainat on diskontattu tilinpäätöspäivään laina-ajan riskitöntä korkokantaa lisättynä lainan korkomarginaalilla. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla yritys saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkellä.
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten samoin kuin osto- ja muiden korottomien velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät nettoarvot ja nimellisarvot:
| 1 000 EUR | 2009 Käypä arvo |
2009 Nimellisarvo |
2008 Käypä arvo |
2008 Nimellisarvo |
|---|---|---|---|---|
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 10 281 | 10 281 | 12 856 | 12 856 |
| Muut rahoitusvarat | 12 597 | 12 597 | 8 035 | 8 035 |
| Koronvaihtosopimukset | -224 | 10 000 | 46 | 13 310 |
| Ostetut korko-optiot | ||||
| Valuuttatermiinisopimukset | 3 | 341 | 33 | 1 770 |
| Ostetut valuuttaoptiot | ||||
| Myydyt valuuttaoptiot | ||||
| Myydyt valuutanvaihtosopimukset | ||||
| Ostetut valuutanvaihtosopimukset | ||||
| Rahalaitoslainat | 17 067 | 16 857 | 24 551 | 24 481 |
| Rahoitusleasingsopimukset | 868 | 927 | 1 268 | 1 323 |
| Lyhtyaikaiset limiitit | 103 | 103 | 1 496 | 1 496 |
| Ostovelat ja muut velat | 12 476 | 12 476 | 13 189 | 13 189 |
Johdannaisten käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa tai -kuluissa.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuu det |
||
| Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset |
2 783 12 500 |
2 783 12 500 |
| Muista vuo krasop imuksista aiheutuvat vastuut |
||
| Yhden vuoden kuluessa Vuotta pitemmän ajan, alle viiden vuoden kuluessa Yli viiden vuoden kuluttua |
516 1 328 |
492 1 756 |
| muut vastuut | 235 | 92 |
| 1 000 EUR | Osakkeiden lukumäärä (1000) |
Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2008 Osakeanti |
11 897 | 2 141 | 8 492 | 10 633 |
| 31.12.2008 Osakeanti |
11 897 | 2 141 | 5 | 2 146 |
| 31.12.2009 | 11 897 | 2 141 | 37 | 2 179 |
E xel composites oyj:n yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäispääoma on 1 750 000 euroa ja enimmäispääoma 7 000 000 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti 16.4.2009 yhtiön hallituksen päättämään enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti 16.4.2009 hallituksen
K onsernilla on yhtiön ylimmälle johdolle suunnattu pitkäaikainen kannustusohjelma. Ohjelman tarkoitus on kannustaa ohjelmaan kuuluvia henkilöitä parantamaan Exelin pitkäaikaista kannattavuutta ja arvoa ja palkita heitä näiden tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelma koostuu kolmesta alaohjelmasta (yksi per vuosi vuosille 2007, 2008 ja 2009). Jokainen alaohjelma kestää kolme vuotta.
Osallistujat palkitaan jokaisessa alaohjelmassa, jos hallituksen määrittelemät taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää tulos/osake (EPS) sekä sijoitetun pääoman tuotto päättämään enintään 2 400 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutuksen nojalla hallituksella on myös oikeus antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia, vaihtovelkakirjalainoja ja/tai erityisiä oikeuksia.
Valtuutukset ovat voimassa 16.4.2010 asti. Valtuutuksia ei ole käytetty vuoden aikana.
(ROCE) -tunnuslukujen kasvua koskevat tavoitteet erikseen jokaiselle alaohjelmalle ennen alaohjelman alkamista. Hallitus päättää jokaisen alaohjelman palkitsemisen maksimimäärästä ja se voidaan antaa rahamääräisenä tai vastaavana määränä yhtiön osakkeita. Yhtiöllä on osakkeisiin omistuksenpidätysoikeus kahden vuoden ajan. Ohjelman kustannus kirjataan liiketoiminnan kuluihin ja ne lisätään tilinpäätökseen. EPS- ja ROCE -tunnuslukujen kehittymisen myötä palkkiota maksettiin 0,5 miljoonaa euroa vuodelta 2009, ja se kirjattiin kuluksi tilikauden 2009 tuloslaskelmaan.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2009 olivat 18 043 tuhatta euroa.
| Oikaisut tilikauden tulokseen – erittely, 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Poistot ja arvonalentumiset ja romutukset | 3 028 | 3 968 |
| Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto | -217 | 0 |
| Verot | 2 446 | -779 |
| Rahoituskulut | 1 294 | 4 529 |
| Rahoitustuotot | -1 266 | -1 178 |
| Muut oikaisut | -456 | -358 |
| yhteensä | 4 829 | 6 182 |
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:
| Tytäryrityksen nimi | Rekisteröintimaa | Konsernin omistusosuus % |
|---|---|---|
| Exel GmbH | Saksa | 100 |
| Exel Composites N.V. | Belgia | 100 |
| Exel Composites GmbH | Itävalta | 100 |
| Exel USA, Inc. | USA | 100 |
| Exel Sports Sweden AB | Ruotsi | 100 |
| Exel Composites (Nanjing) Ltd | Kiina | 100 |
| Exel Composites (Australia) Pty Ltd | Australia | 100 |
| Pacific Composites Ltd | Australia | 100 |
| Pacific Composites (Europe) Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Fibreforce Composites Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Pacific Composites (Clacton) Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Pacific Composites Ltd | Uusi-Seelanti | 100 |
| Pro Stick Oy | Suomi | 100 |
Konsernin emoyhtiö on Exel Composites Oyj.
| Ylimmän johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut, 1000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 495 | 276 |
| Hallituksen jäsenet | 139 | 164 |
| Eläkekulut tuloslaskelmassa | 0 | 0 |
| yhteensä | 634 | 440 |
| Palkat ja palkkiot henkilöittäin: | 1 000 EUR |
|---|---|
| Toimitusjohtaja Vesa Korpimies | 495 |
| Hallituksen puheenjohtaja Peter Hofvenstam | 46 |
| Hallituksen jäsenet | |
| Kari Haavisto (16.4.2009 asti) | 6 |
| Göran Jönsson | 23 |
| Vesa Kainu | 25 |
| Reima Kerttula (16.4.2009 lähtien) | 18 |
| Heikki Mairinoja | 22 |
E xel composites oyj myi salibandyliiketoimintansa Cape Nordic Oy:lle maaliskuussa 2009. Liiketoimintakauppaan kuului pitkäaikainen lisenssisopimus, johon kuuluivat Exel-tuotemerkin ja muiden liiketoimintaan kuuluvien tuotemerkkien käyttö salibandyliiketoiminnassa. Exel irtisanoi lisenssisopimuksen Cape Nordicin kanssa tammikuussa
2010, ja solmi uuden, yllä mainittuja tuotemerkkejä koskevan lisenssisopimuksen EF Team Sports Oy:n kanssa, joka jatkoi salibandyliiketoimintaa ko. tuotemerkeillä 30.1.2010 alkaen. Sopimuksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta Exel-konsernin tulokseen.
| Viite | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | |
|---|---|---|---|
| liikevaihto | 1 | 37 393 | 46 143 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) | -358 | -1 254 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 150 | 242 | |
| Materiaalit ja palvelut | -13 456 | -20 501 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -316 | -700 | |
| Henkilöstökulut | 2 | -9 182 | -10 347 |
| Poistot ja arvonalentumiset | |||
| Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset | 3 | -3 282 | -1 434 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -7 142 | -11 167 |
| liikevoitto | 4 716 | 983 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5 | ||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 497 | -2 273 | |
| voitto ennen satunnaisia eriä | 5 213 | -1 290 | |
| Konserniavustus | 6 | 0 | -3 500 |
| voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 5 213 | -4 790 | |
| Välittömät verot | 7 | -1 796 | -158 |
| tilikauden voitto | 3 417 | -4 948 |
| Viite | 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| pysyvät vastaavat | 8 | ||
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Aineettomat oikeudet | 435 | 92 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 582 | 755 | |
| 1 017 | 847 | ||
| aineelliset hyödykkeet | |||
| Maa- ja vesialueet | 90 | 116 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 1 245 | 1 511 | |
| Koneet ja kalusto | 1 454 | 1 744 | |
| Keskeneräiset hankinnat | 923 | 630 | |
| 3 712 | 4 001 | ||
| sijoitukset | 9 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 25 419 | 21 031 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 53 | 61 | |
| pysyvät vastaavat yhteensä | 30 201 | 25 940 | |
| vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | |||
| Aineet ja tarvikkeet | 2 567 | 3 359 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 528 | 678 | |
| Valmiit tuotteet | 853 | 1 061 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | 10 | 3 948 | 5 098 |
| Myyntisaamiset | 4 319 | 3 827 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 162 | 8 662 | |
| Muut saamiset | 535 | 223 | |
| Siirtosaamiset | 699 | 1 912 | |
| 5 715 | 14 223 | ||
| Rahat ja pankkisaamiset | 5 778 | 3 496 | |
| vaihtuvat vastaavat yhteensä | 45 642 | 49 157 | |
| VASTATTAVAA oma pääoma |
11 | ||
| Osakepääoma | 2 141 | 2 141 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 8 488 | 8 488 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 6 138 | 11 086 | |
| Tilikauden voitto | 3 417 | -4 948 | |
| oma pääoma yhteensä | 20 184 | 16 767 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| pitkäaikainen vieras pääoma | 12 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 057 | 19 729 | |
| lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta |
13 | 1 800 | 4 752 |
| Saadut ennakot | 10 | 10 | |
| Ostovelat | 1 925 | 1 989 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 1 502 | 1 473 | |
| Muut velat | 1 131 | 1 143 | |
| Siirtovelat | 4 032 | 3 296 | |
| vieras pääoma yhteensä | 25 458 | 32 390 | |
| vastattavaa yhteensä | 45 642 | 49 157 |
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tilikauden voitto | 3 417 | -4 948 |
| Oikaisut tilikauden tulokseen | 3 487 | 12 286 |
| Käyttöpääoman muutos | 7 874 | 8 405 |
| Maksetut korot ja maksut | -927 | -2 472 |
| Saadut osingot | 57 | |
| Saadut korot | 3 552 | 920 |
| Verot | 1 063 | -746 |
| liiketoiminnan rahavirta | 18 523 | 13 445 |
| investointien rahavirta | ||
| Myydyt liiketoiminnot | 0 | 25 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -906 | -1 004 |
| Sijoitukset tytäryhtiöiden osakkeisiin | -8 303 | -5 663 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 410 | 30 |
| investointien rahavirta | -8 799 | -6 612 |
| kassavirta ennen rahoitusta | 9 724 | 6 833 |
| rahavirta | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 0 | 10 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -7 623 | -8 673 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut | 500 | -2 850 |
| Maksetut konserniavustukset | -500 | -3 000 |
| Maksetut osingot | 0 | -2 379 |
| rahoituksen rahavirta | -7 623 | -6 902 |
| rahavarojen muutos Rahavarat 1.1. |
2 101 3 496 |
-69 3 564 |
| Yhtiön fuusiossa saadut rahavarat | 180 | |
| rahavarat 31.12. | 5 778 | 3 496 |
| Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|
|---|---|---|
| markkina-alueittain | ||
| Pohjoismaat | 13 678 | 17 952 |
| Muu Eurooppa | 20 273 | 24 842 |
| Muu maailma | 3 442 | 3 349 |
| yhteensä | 37 393 | 46 143 |
| Johdon palkat ja palkkiot, 1 000 EUR Maksettu vuonna 2009 |
Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 284 | 226 |
| Hallituksen jäsenet | 140 | 164 |
| yhteensä | 424 | 390 |
| henkilöstön keskimääräinen luku tilikauden aikana | ||
| Toimihenkilöt | 69 | 77 |
| Työntekijät | 124 | 131 |
| yhteensä | 193 | 208 |
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella.
| Suunnitelman mukaiset poistoajat | Vuotta |
|---|---|
| Rakennukset | 5–20 |
| Koneet ja kalusto | 3–8 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 3–8 |
| Liikearvo | 10 |
| Aineettomat oikeudet | 3–5 |
Emoyhtiön liiketoimintojen ja Fiberspar Inc. Performance Productsin hankinnoista johtuvat liikearvot poistetaan 10 vuodessa, koska tulonodotusajat on arvioitu 10 vuodeksi. Emoyhtiön liiketoimintojen liikearvoista on tehty arvonalennuskirjauksia 496 tuhatta euroa (2007).
| Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset, 1 000 EUR | Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 25 | 44 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 201 | 147 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 236 | 243 |
| Koneet ja kalusto | 741 | 1 000 |
| Arvonalentumiset | 2 080 | 0 |
| yhteensä | 3 282 | 1 434 |
| Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|
|---|---|---|
| Vuokrat | 643 | 664 |
| Markkinointikulut | 186 | 312 |
| Muut kulut | 6 314 | 12 899 |
| yhteensä | 7 142 | 13 875 |
| Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|
|---|---|---|
| Tilintarkastuskulut | 46 | 37 |
| Verokonsultoinnit | 1 | 3 |
| Muut palkkiot | 6 | 51 |
| yhteensä | 53 | 91 |
| Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|
|---|---|---|
| muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 105 | 1 075 |
| Muilta | 1 229 | 318 |
| yhteensä | 1 335 | 1 394 |
| korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksillle | -27 | -8 |
| Muille | -811 | -3 666 |
| yhteensä | -838 | -3 674 |
| rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 497 | -2 273 |
| Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|
|---|---|---|
| Satunnaiset kulut/konserniavustus | 0 | 3 500 |
| Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -1 796 | 158 |
| Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|
|---|---|---|
| aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 1.1. | 643 | 637 |
| Lisäykset 1.1.–31.12. | 367 | 0 |
| Vähennykset 1.1.–31.12. | 0 | -1 |
| Siirto erien välillä | 0 | 7 |
| Hankintameno 31.12. | 1 010 | 643 |
| Kertyneet sumupoistot 1.1. | -550 | -506 |
| Sumupoistot 1.1.–31.12. | -25 | -44 |
| Vähennysten sumupoistot 1.1.–31.12. | 0 | 1 |
| Kertyneet sumupoistot 31.12. | -575 | -549 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 435 | 92 |
| pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 1.1. | 2 836 | 2 171 |
| Lisäykset 1.1.–31.12. | 28 | 672 |
| Vähennykset 1.1.–31.12. | 0 | 0 |
| Siirto erien välillä | 0 | -7 |
| Hankintameno 31.12. | 2 864 | 2 836 |
| Kertyneet sumupoistot 1.1. | -2 081 | -1 934 |
|---|---|---|
| Sumupoistot 1.1.–31.12. | -201 | -147 |
| Vähennysten sumupoistot 1.1.–31.12. | 0 | 0 |
| Kertyneet sumupoistot 31.12. | -2 282 | -2 081 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 582 | 755 |
| maa-alueet | ||
| Hankintameno 1.1. | 116 | 116 |
| Vähennykset 1.1.–31.12. | -26 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 90 | 116 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 90 | 116 |
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Hankintameno 1.1. | 4 284 | 4 284 |
| Lisäykset 1.1.–31.12. | 127 | 0 |
| Vähennykset 1.1.–31.12. | -310 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 4 101 | 4 284 |
| Kertyneet sumupoistot 1.1. | -2 773 | -2 530 |
| Sumupoistot 1.1.–31.12. | -236 | -243 |
| Vähennysten sumupoistot 1.1.–31.12. | 153 | 0 |
| Kertyneet sumupoistot 31.12. | -2 856 | -2 773 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 245 | 1 511 |
| koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.1. | 17 783 | 17 952 |
| Lisäykset 1.1.–31.12. | 453 | 384 |
| Vähennykset 1.1.–31.12. | -77 | -553 |
| Hankintameno 31.12. | 18 159 | 17 783 |
| Kertyneet sumupoistot 1.1. | -16 040 | -15 415 |
| Sumupoistot 1.1.–31.12. | -741 | -1 000 |
| Vähennysten sumupoistot 1.1.–31.12. | 75 | 375 |
| Kertyneet sumupoistot 31.12. | -16 706 | -16 040 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 454 | 1 744 |
| Tuotantokoneiden ja -laitteiden poistamaton hankintameno | 1 414 | 1 703 |
| osakkeet | ||
| Konserniyritykset | ||
| Hankintameno 1.1. | 21 031 | 15 833 |
| Lisäykset 1.1.–31.12. | 8 303 | 5 663 |
| Vähennykset 1.1.–31.12. | -3 916 | -465 |
| Hankintameno 31.12. | 25 419 | 21 031 |
| muut osakkeet ja osuudet | ||
| Hankintameno 1.1. | 61 | 61 |
| Vähennykset 1.1.–31.12. | -8 | |
| Hankintameno 31.12. | 53 | 61 |
| Tytäryhtiöosakkeet Yhtiön nimi |
Omistusosuus % |
|---|---|
| Exel GmbH, Saksa | 100 |
| Exel Composites N.V., Belgia | 100 |
| Exel Composites GmbH, Itävalta | 100 |
| Exel USA, Inc., USA | 100 |
| Exel Sports Sweden AB, Ruotsi | 100 |
| Exel Composites (Nanjing) Ltd, Kiina | 100 |
| Exel Composites (Australia) Pty Ltd, Australia | 100 |
| Pacific Composites Ltd, Australia | 100 |
| Pacific Composites (Europe) Ltd, Iso-Britannia | 100 |
| Fibreforce Composites Ltd, Iso-Britannia | 100 |
| Pacific Composites (Clacton) Ltd, Iso-Britannia | 100 |
| Pacific Composites Ltd, Uusi-Seelanti | 100 |
| Pro Stick Oy, Suomi | 100 |
| Lyhytaikaiset saamiset, 1 000 EUR | Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|---|---|---|
| saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 63 | 7 |
| Lainasaamiset | 100 | 5 820 |
| Siirtosaamiset | 0 | 2 834 |
| yhteensä | 162 | 8 662 |
| saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 4 319 | 3 827 |
| Muut saamiset | 535 | 223 |
| Siirtosaamiset | 699 | 1 912 |
| yhteensä | 5 553 | 5 962 |
| lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 715 | 14 623 |
Kumulatiivisistä hyllypoistoista 0,9 (1,3) miljoonaa euroa ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia 222 (371) tuhatta euroa.
| Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 2 141 | 2 141 |
| osakepääoma 31.12. | 2 141 | 2 141 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 0 | 8 488 |
| Siirto vapaan oman pääoman rahastoon | 0 | -8 488 |
| ylikurssirahasto 31.12. | 0 | 0 |
| Vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 8 488 | 0 |
| Siirto ylikurssirahastosta | 0 | 8 488 |
| vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 8 488 | 8 488 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 6 138 | 13 465 |
| Osingonjako | 0 | -2 379 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 6 138 | 11 086 |
| Tilikauden tulos | 3 417 | -4 948 |
| oma pääoma yhteensä | 20 184 | 16 767 |
| laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vapaan oman pääoman rahasto | 8 488 | 8 488 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 6 138 | 11 086 |
| Tilikauden tulos | 3 417 | -4 948 |
| yhteensä | 18 043 | 14 626 |
| Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
||
|---|---|---|---|
| Velat muille | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 057 | 19 729 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 15 057 | 19 729 | |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua | 5 357 | 6 071 |
| Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|---|---|
| 152 | 120 |
| 1 350 | 1 353 |
| 1 502 | 1 473 |
| 4 752 | |
| 10 | 10 |
| 1 925 | 1 989 |
| 1 131 | 1 143 |
| 4 032 | 3 296 |
| 8 898 | 11 190 |
| 10 400 | 12 661 |
| 2 312 | 2 144 |
| 1 720 | 1 152 |
| 4 032 | 3 296 |
| 1 800 |
Yhtiön pitkäaikaiset lainat ovat alttiita korkoriskille, minkä vuoksi yhtiö on sitonut osan lainoistaan kiinteään korkoon koronvaihtosopimuksilla, jotka päättyvät vuosina 2008–2014.
| 1 000 EUR | Nimellisarvo | Käypä arvo |
|---|---|---|
| Korkojohdannaiset (nettonykyarvo) Koronvaihtosopimukset |
10 000 | -224 |
| Valuuttatermiinisopimukset | 341 | 3 |
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys ja kiinteistökiinnitykset |
||
| Rahalaitoslainat Annetut kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin Annettu yrityskiinnitys |
16 857 2 783 12 500 |
24 480 2 783 12 500 |
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet | ||
| Luottolimiitin takaus | 103 | 196 |
| Eläkevastuut on katettu lakisääteisesti vakuutusyhtiön kautta. |
| Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|
|---|---|---|
| leasingvastuut Alkaneella tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat |
431 562 |
352 867 |
| Vuokravastuut Alkaneella tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat |
195 373 |
195 568 |
| Muut vastuut | 38 | 11 |
| Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2009 | % |
|---|---|
| Yksityiset yritykset | 20,8 |
| Rahoitus-ja vakuutuslaitokset | 24,1 |
| Julkisyhteisöt | 7,2 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 2,6 |
| Kotitaloudet | 15,1 |
| Ulkomaat | 29,5 |
| Joista hallintarekisteröityjä | 0,7 |
| Osakkeita | Osakkaiden lukumäärä |
Osuus osakkaista % |
Osakkeita yhteensä kpl |
Osuus osakkeista % |
|---|---|---|---|---|
| 1–1 000 | 1 475 | 82,63 | 468 311 | 3,94 |
| 1 001–10 000 | 246 | 13,78 | 752 403 | 6,32 |
| 10 001–50 000 | 34 | 1,91 | 775 808 | 6,52 |
| yli 50 000 | 30 | 1,68 | 9 900 321 | 83,22 |
| Osakkeenomistaja | Osakkeiden lukumäärä kpl |
Osuus osakkeista ja äänimäärästä % |
|---|---|---|
| Nordstjernan AB | 3 496 506 | 29,4 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 689 400 | 5,8 |
| Veikko Laine Oy | 618 896 | 5,2 |
| Ulkomarkkinat Oy | 504 427 | 4,2 |
| Fondita Nordic Micro Cap Sijoitusrahasto | 450 000 | 3,8 |
| Berling Capital Oy | 365 963 | 3,1 |
| OP-Suomi Pienyhtiöt | 351 085 | 3,0 |
| Sijoitusrahasto Carnegie Osake | 347 494 | 2,9 |
| Alfred Berg Finland Sijoitusrahasto | 323 724 | 2,7 |
| Danske Invest Suomi Kasvuosake Sijoitusrahasto | 299 213 | 2,5 |
| Hallintarekisteröidyt | 86 525 | 0,7 |
| Muut | 4 363 610 | 36,7 |
| yhteensä | 11 896 843 | 100,0 |
Exel Composites Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2009 yhteensä 73.300 osaketta. Nämä vastaavat 0,61 % yhtiön osakkeista ja 0,61 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla ei ole merkitsemättömiä optiotodistuksia.
Varsinainen yhtiökokous päätti 16.4.2009 valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään osakeannista16.4.2010 mennessä. Valtuutuksen nojalla voidaan antaa enintään 2 400 000 uutta osaketta sekä luovuttaa enintään 600 000 omaa osaketta. Valtuutusta ei käytetty tilikauden aikana.
| Osakkeen kurssikehitys (euroa) | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|
| Keskikurssi | 12,73 | 12,86 | 14,14 | 5,92 | 4,08 |
| Alin kurssi | 11,35 | 10,50 | 10,55 | 2,41 | 2,37 |
| Ylin kurssi | 14,80 | 15,13 | 17,45 | 12,20 | 6,20 |
| Kurssi kauden lopussa | 13,05 | 13,60 | 11,90 | 2,72 | 5,39 |
| Osakkeiden markkina-arvo, milj. euroa | 150,0 | 161,8 | 141,6 | 32,4 | 64,1 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys | |||||
| Vaihtomäärä, kpl | 4 114 242 | 5 172 938 | 4 907 765 | 1 653 992 | 3 522 974 |
| % kokonaismäärästä | 35,7 | 43,5 | 41,3 | 13,9 | 29,6 |
| Osakkeiden osakeantioikaistut lukumäärät | |||||
| Keskimäärin, kpl | 11 549 554 | 11 846 725 | 11 896 843 | 11 896 843 | 11 896 843 |
| Kauden lopussa, kpl | 11 498 900 | 11 896 843 | 11 896 843 | 11 896 843 | 11 896 843 |
Exel Oyj:n osake on noteerattu Helsingin Pörssin I-listalla 19.10.1998 lähtien 1.5.2000 asti. Exel Oyj:n osake on noteerattu Helsingin Pörssin päälistalla 2.5.2000 lähtien. Exel Oyj:n osake on splitattu 21.04.2005 alkaen.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
| Luvut 1000 euroa, ellei muuta ole mainittu |
2005 IFRS |
2006 IFRS |
2007 IFRS |
2008 IFRS** |
2009 IFRS** |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 91 288 | 112 395 | 113 489 | 94 925 | 70 005 |
| Liikevoitto | 12 388 | 386 | 4 780 | 8 593 | 7 990 |
| % liikevaihdosta | 13,6 | 0,3 | 4,2 | 10,1 | 11,4 |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | 12 046 | -681 | 2 420 | 5 590 | 7 970 |
| % liikevaihdosta | 13,2 | -0,6 | 2,1 | 6,6 | 11,4 |
| Tulos ennen varauksia ja veroja | 12 046 | -681 | 2 420 | 5 590 | 7 970 |
| % liikevaihdosta | 13,2 | -0,6 | 2,0 | 6,6 | 11,4 |
| Taseen loppusumma | 54 621 | 81 924 | 75 192 | 59 275 | 57 303 |
| Oman pääoman tuotto, % | 37,3 | -2,9 | 8,4 | -14,7 | 31,3 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 34,0 | 1,2 | 7,3 | 0,0 | 20,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 50,0 | 29,9 | 31,3 | 28,2 | 44,6 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 30,2 | 112,8 | 118,4 | 123,9 | 23,7 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 4 119 | 19 863 | 2 469 | 1 765 | 1 440 |
| % liikevaihdosta | 4,5 | 17,7 | 2,2 | 2,1 | 2,1 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 2 323 | 2 169 | 2 824 | 1 361 | 1 407 |
| % liikevaihdosta | 2,5 | 1,9 | 2,5 | 1,6 | 2,0 |
| Henkilöstö keskimäärin | 467 | 600 | 568 | 527 | 436 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 466 | 555 | 579 | 470 | 419 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Tulos/osake (EPS), euroa | 0,78 | -0,06 | 0,17 | 0,34 | 0,50 |
| Oikaistu tulos/osake (EPS), euroa* | 0,76 | -0,06 | 0,17 | 0,34 | 0,50 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 2,34 | 2,05 | 1,98 | 1,40 | 2,15 |
| Osinko/osake, euroa | 0,40 | 0,20 | 0,20 | 0,00 | 0,25 |
| Osinko/tulos, % | 53,0 | -322,70 | 118,40 | 0,00 | 50,00 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,07 | 1,47 | 1,68 | 0,00 | 4,64 |
| Hinta/voitto (P/E), % | 16,65 | -219,41 | 70,44 | 8,00 | 10,79 |
*Optio-oikeuksien laimennusvaikutuksella oikaistuna
** Luvut koskevat jatkuvia toimintoja
| tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - verot | |
|---|---|
| oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskiarvo) | x100 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | |
| tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut | |
| taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo) | x100 |
| Omavaraisuusaste, % | |
| oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä | x100 |
| taseen loppusumma - saadut ennakot | |
| Nettovelkaantumisaste, % | |
| korolliset nettovelat (= korolliset velat - likvidit varat) | |
| oma pääoma | x100 |
| Tulos/osake (EPS), euroa | |
| tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - verot +/- vähemmistöosuus | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | x100 |
| Oma pääoma/osake, euroa | |
| oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero laskennallisella verovelalla ja vähemmistöosuudella vähennettynä | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osinko/osake, euroa | |
| tilikauden osinko | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osinko/tulos, % | |
| osakekohtainen osinko | |
| osakekohtainen tulos (laskettu kuten tunnusluvussa tulos/osake) | x100 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | |
| osinko/osake x 100 | x100 |
| osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden lopussa | |
| Hinta/voitto (P/E), % | |
| osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden lopussa | x100 |
tulos/osake
Exel Composites Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 18 042 890,89 euroa, josta tilikauden voitto on 3 417 241,82 euroa.
| Hallitus ehdottaa, että voittovarat käytetään seuraavasti: | |
|---|---|
| • osakkaille jaetaan osinkona | 2 974 210,75 euroa |
| eli 0,25 euroa per osake | |
| • jätetään omaan pääomaan | 15 068 680,14 euroa |
| 18 042 890,89 euroa |
Vantaalla 18. päivänä helmikuuta 2010
Peter Hofvenstam Göran Jönsson Vesa Kainu puheenjohtaja
Reima Kerttula Heikki Mairinoja
Vesa Korpimies toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.
Vantaalla 18. päivänä helmikuuta 2010
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Eija Niemi-Nikkola KHT
Olemme tarkastaneet Exel Composites Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2009–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Vantaalla 18. päivänä helmikuuta 2010
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Eija Niemi-Nikkola KHT
Langattomien tietoverkkojen antennien (GSM, 2G, 3G, jne.) runkorakenne, jonka sisälle itse antenni sijoitetaan. Suojaa antennia sääolosuhteilta, toimii antennin runkorakenteena ja sallii radioaaltojen vapaan kulun profiilin läpi.
EuCIA on Euroopan komposiittiteollisuuden sateenvarjoorganisaatio. Sen pääasiallinen tehtävä on edustaa Euroopan kansallisia komposiittialan yhdistyksiä sekä erillisiä teollisia sektoriryhmiä kuten autoteollisuus tai sektoreita, jotka edistävät erilaisia tuoteryhmiä tai prosesseja.
Osa mittarilähestymislaitteistoa (ILS), jonka avulla lentokoneet pystyvät laskeutumaan huonon näkyvyyden vallitessa
Paperiradan ohjauksessa ja paperikoneiden telojen kunnossapidossa käytettävä tuote
Yleisnimi kaikille kahden tai useamman materiaalin yhdistelmille, joissa materiaalit toimivat yhdessä, mutta eivät ole liuenneet tai sulautuneet toisiinsa. Muovikomposiitit ovat yksi komposiittien tärkeimmistä alaryhmistä. Lujien kuitujen ja muoviaineen muodostamia komposiitteja kutsutaan lujitemuoveiksi. Se on erittäin kevyt ja erityisen luja materiaali. Komposiittia käytetään rakenteissa, joilta vaaditaan suurta lujuutta ja keveyttä. Tyypillisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi lentokoneiden ja veneiden rakenteet. Komposiitti kestää erittäin hyvin myös auringonvaloa, ultraviolettisäteilyä ja lämpötilan vaihteluja. Sillä on korkea iskunkestävyys ja se kestää erinomaisesti mekaanista rasitusta. Komposiitti on lisäksi kierrätyskelpoista.
Pultruusiomenetelmällä tuotettu, asiakaskohtaisesti suunniteltu komposiittinen tuoterakenne
Laminointimenetelmiin lukeutuva kuitulujitettujen tuotteiden valmistusmenetelmä, jossa muoviaineella kyllästetyt kuidut kelataan pyörivän muotin ympärille
Laminointimenetelmiin lukeutuva kuitulujitettujen tuotteiden valmistusmenetelmä, jossa lujitteet asetellaan käsin muottiin. Laminoitavat lujitteet voidaan kyllästää hartsilla etukäteen tai vasta muotissa.
Exelin itse kehittämä jatkuvatoiminen tuotantomenetelmä, jossa on yhdistetty pultruusio- ja kelausmenetelmät
Suulakeveto. Pultruusioprosessi on jatkuvatoiminen valmistusmenetelmä, jolla tuotetaan korkeatasoisia komposiittiprofiileja joiden mekaaniset ominaisuudet ovat toistettavissa. Pultruusiolla valmistetut tuotteet koostuvat pääasiassa kuiduista (hiili- tai lasikuidut tai aramidi) joko yksin tai yhdessä yhdistettynä sideaineeseen (polyesteri, vinyyliesteri, epoksi tai fenoli).
Pultruusioprosessissa jatkuvat kuidut impregnoidaan hartsilla. Sen jälkeen kuidut ohjataan ohjaimen läpi tavoitteena lujuuden suuntaaminen ja muodon antaminen. Tämän jälkeen hartsilla kostutetut lujitteet vedetään muottina toimivan, lämmitetyn suulakkeen läpi, jossa kappale saa muotonsa ja hartsi kovettuu. Kovettunut tuote voidaan joko katkaista määrämittaan tai toimittaa kelalla. Teknisesti kappaleen koolle ei ole olemassa ylärajaa, vaan määrämittana toimitettavien tuotteiden kokoa rajoittaa ainoastaan varastointiin ja kuljetukseen liittyvät seikat.
Pultruusioteknologian avulla tuotteita valmistava yritys
Kemianteollisuuden omaehtoinen, maailmanlaajuinen ympäristö- ja turvallisuusohjelma
Lähinnä lentokenttien lähestymisvalomastojen tukirakenteena käytettävä komposiittinen, Exelin patentoima tuote
Laminaattien valmistusmenetelmä, jossa avoimeen muottiin ruiskutetaan hartsia ja katkottuja lujitekuituja
Paperikoneen viiran vaihdossa käytettävä tankomainen komposiittiprofiili
Exel Composites Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 31.3.2010 klo 10.30 Kansallissalissa osoitteessa Aleksanterinkatu 44, Helsinki.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee olla rekisteröitynyt Suomen Arvopaperikeskuksen ylläpitämään Yhtiön osakasrekisteriin viimeistään 19.3.2010.
Ilmoittautuminen varsinaiseen yhtiökokoukseen alkaa 5.3.2010 ja päättyy 24.3.2010 klo 16.00.
Osakkeenomistaja voi ilmoittautua yhtiökokoukseen joko
Ilmoittautumisen yhteydessä osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan nimensä, henkilötunnuksensa tai yrityksen ytunnuksen, osoitteen, puhelinnumeron sekä mahdollisen henkilökohtaisen avustajan tai valtuutetun nimen, jolla on oikeus osallistua kokoukseen. Annettuja henkilökohtaisia tietoja käytetään ainoastaan varsinaiseen yhtiökokoukseen sekä siihen ilmoittautumiseen liittyvissä asioissa. Ilmoittautumisen tulee olla perillä yhtiössä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisen yhteydessä.
Hallitus on päättänyt ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2009 maksetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 7.4.2010 on merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 14.4.2010.
Osakkaan henkilö- ja osoitetietojen muutokset pyydämme ilmoittamaan siihen pankkiin, jossa arvo-osuustili on.
Exel Composites julkaisee seuraavat taloudelliset katsaukset vuonna 2010:
Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset sekä pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi, ja ne ovat saatavissa konsernin internetsivuilta osoitteessa www.exelcomposites.com. Pörssitiedotteista, vuosikertomuksista ja osavuosikatsauksista voi tilata sähköisen version ilmoittautumalla sähköpostilistalle yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.exelcomposites.com tai sähköpostitse osoitteella [email protected].
Uutelantie 24 B, PL 29 52701 Mäntyharju Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 202 [email protected]
kivaran tehdas
Muovilaaksontie 2 82110 Heinävaara Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 330 [email protected]
vantaan toimisto Mäkituvantie 5 01510 Vantaa Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 201 [email protected]
Alte Hünxer Strasse 139 46562 Voerde, Germany Puh. +49 281 16412 10 Fax +49 281 16412 20 [email protected]
Industriepark De Bruwaan 2 9700 Oudenaarde, Belgium Puh. +32 55 33 30 11 Fax +32 55 33 30 40 [email protected]
No 2120 Cheng Xin Da Dao Science Park, Jiangning Nanjing 211112, China Puh. +86 25 52 1216 4669 Fax +86 25 5216 4993 [email protected]
991 Mountain Highway Boronia, Victoria 3155, Australia Puh. +61 (9)3 8727 9600 Fax +61 (0)3 8727 9688 [email protected]
15 Ada Street, Coopers Plains Queensland 4108, Australia Puh. +61 (0)7 3274 1099 Fax +61 (0)7 3274 2041 [email protected]
Industriestrasse – West 8 8605 Kapfenberg, Austria Puh. +43 3863 33 180 Fax +43 3862 33 180 25 [email protected]
Fairoak Lane, Whitehouse Runcorn, Chesire WA7 3DU United Kingdom Puh. +44 1928 701 515 Fax +44 1928 713 572 [email protected]
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.