Evli Oyj — Annual Report 2021

Feb 11, 2021

Tehtävänä asiakkaiden varallisuuden kasvattaminen vastuullisesti

EVLI PANKKI OYJ | VUOSIKERTOMUS 2020

Sisällys

LIIKETOIMINTAKATSAUS

VASTUULLISUUS

Liite: Task Force on Climate-related

Evli lyhyesti	3
Toimitusjohtajan katsaus	5
Vuoden 2020 kohokohdat	7
Liiketoimintamalli	9
Megatrendit ja strategia	10

Vastuullisuus strategian ytimessä ............................ 15 Vastuulliset tuotteet ja palvelut............................... 18 Vastuullinen hallinnointi ........................................... 23 Vastuullinen työnantaja ............................................ 26 Raportointikäytäntö.................................................. 31 GRI-indeksi................................................................ 33

Financial Disclosures -selvitys.................................. 38

TALOUS

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	43
Taloudellista kehitystä kuvaavat graafit	44
Hallituksen toimintakertomus	45
Osakkeet ja osakkeenomistajat	52
Tietoa osakkeenomistajille ja sijoittajille	55
Vakavaraisuus	56
Tunnuslukujen laskentakaavat	57
Tilinpäätös 1.1.-31.12.2020	58
Hallituksen voitonjakoehdotus
yhtiökokoukselle	125
Tilintarkastuskertomus	126

HALLINNOINTI

Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä	131
Palkitsemispolitiikka	140
Palkitsemisraportti	143
Hallitus	147
Johtoryhmä	148

Sijoittamiseen erikoistunut pankki

Evli on sijoittamiseen erikoistunut pankki, joka auttaa yhteisöjä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli tarjoaa laajan kirjon sijoittamiseen ja varallisuuden hoitoon liittyviä palveluita Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat sekä Neuvonanto- ja yritysasiakkaat liiketoimintaalueidensa kautta. Liiketoimintoja tukevat konsernitoiminnot.

Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat -segmentti sisältää perinteisen varainhoidon ja sijoitusrahastot sekä vaihtoehtoiset sijoitustuotteet ja pääomamarkkinapalvelut. Neuvonanto- ja yritysasiakkaat -segmenttiin kuuluvat Corporate Finance -neuvonanto, kannustinohjelmien suunnittelu ja hallinnointi sekä yrityksille tarjottava analyysipalvelu. Lisäksi Evli tarjoaa sijoitustoimintaa tukevia pankkipalveluita. Kattavan palvelukokonaisuutensa ansiosta Evli pystyy tarjoamaan asiakkailleen heidän erilaisia tarpeitaan vastaavia tuote- ja palveluratkaisuja.

Pääosa Evlin liikevaihdosta muodostuu Suomesta, mutta Pohjoismaat ja muut Euroopan maat ovat myös tärkeitä markkina-alueita.

Lue lisää: www.evli.com

Perustettu

1985

15

maassa omien toimipisteiden ja yhteistyökumppaneiden kautta

Suomen

4.

Myyntiä

Listautunut Nasdaq Helsingin päälistalle

2015

Hallinnoitu asiakasvarallisuus

14,1 mrd. €

suurin rahastoyhtiö

Henkilöstö

3 | 149

Myynti Evlin kautta Myynti yhteistyökumppanin kautta

Evlin toiminta on jaettu kahteen liiketoiminta-Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat • Tuote- ja palveluvalikoima

• Private Banking ja Evli Digital -varainhoitopalvelut
• Instituutiovarainhoito
• Rahastot ja vaihtoehtoiset sijoitustuotteet
• Pääomamarkkinapalvelut
• Suomen 4. suurin rahastoyhtiö. Markkinaosuus 6,6 %
• 160 sijoitusammattilaista Suomessa ja Ruotsissa
• Useaan otteeseen valittu Suomen parhaiden ja käytetyimpien yhteisövarainhoitajien joukkoon1)
• Suomen paras Private Banking2).

Markkinakohtainen asemointi heijastaa Evlin kilpailuetua

Suomi ja Ruotsi

Kokonaisvaltaiset varainhoito-, sijoitus- ja yrityspalvelut yksityishenkilöille, yrityksille ja instituutioille.

Kansainvälisesti

Pohjoismainen boutique-rahastotalo instituutionaalisille sijoittajille.

Neuvonanto- ja yritysasiakkaat

• Tuote- ja palveluvalikoima
• Corporate Finance: Yritys- ja pääomajärjestelypalvelut listatuille ja listaamattomille yrityksille
• Evli Alexander Incentives: Palkitsemisjärjestelmien ja kannustinohjelmien suunnittelu- ja hallinnointipalvelut
• Evli Research Partners: Analyysipalvelut pienille ja keskisuurille listatuille yrityksille
• 53 sijoitusammattilaista Suomessa ja Ruotsissa.

1)KANTAR SIFO Prospera External Asset Management Finland 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020 ja SFR Institutional Asset Management 2015, 2016, 2017, 2018, 2019 -tutkimukset. 2)KANTAR SIFO Prospera Private Banking 2019 ja 2020 Finland -tutkimukset.

alueeseen

Evli ylsi ennätykselliseen tulokseen poikkeuksellisessa markkinaympäristössä

Koronapandemian leimaaman vuoden 2020 kehitys oli pääomamarkkinoilla vuoristoratamaisen vaihtelevaa. Positiivisen alkuvuoden jälkeen pandemia suisti maaliskuussa markkinat pois raiteiltaan ja heikensi nopeasti sijoituspalveluyritysten tuloksentekomahdollisuuksia. Kevään ja kesän aikana markkinat toipuivat nopeasti ja etenkin osakkeiden kurssikehitys oli vahvaa. Näissä äärimmäisissä poikkeusolosuhteissa Evli onnistui sopeuttamaan toimintansa tilanteen vaatimuksiin ja ylsi hyvään tuloskehitykseen.

Pandemian maaliskuussa aiheuttaman voimakkaan kurssilaskun jälkeen osakemarkkinat elpyivät keväällä jopa yllättävän nopeasti. Positiivista markkinavirettä vahvistivat sekä valtioiden laajat talouden tukipaketit ja keskuspankkien sitoutuminen pitkäaikaiseen elvyttävään rahapolitiikkaan että koronatartuntojen väheneminen ja odotukset rokotteiden nopeasta saamisesta markkinoille. Loppuvuonna monien osakkeiden hinnat ylittivät jo pandemiaa edeltävän tason ja pääomia suuntautui runsaasti myös pieniin ja jopa listaamattomiin yrityksiin.

Varmistaaksemme toimintamme jatkumisen häiriöttömästi siirryimme Evlissä heti pandemian käynnistyessä hajautettuun työskentelymalliin ja hyvin nopeasti kokonaan etätyöskentelyyn. Edellisten vuosien mittavien tietojärjestelmäinvestointimme ja henkilökuntamme nopean tilanteeseen sopeutumisen ansiosta kykenimme myös tässä haastavassa tilanteessa hoitamaan tehokkaasti kaikki toimintomme ja pitämään aktiivisesti yhteyttä asiakkaisiimme.

Alkuvuoden kurssilaskun myötä hoidossamme ollut asiakasvarallisuus laski selvästi ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Muutamana aiempana vuonna voimakkaasti kasvaneelle kansainväliselle rahastomyynnillemme koronapandemian aiheuttamat rajoitukset olivat erityisen haasteellisia. Vuoden lopussa hallinnoimamme asiakasvarallisuus ylsi kuitenkin melkein viime vuoden tasolle ja oli 14,1 miljardia euroa. Koko vuoden nettopalkkiotuottomme kasvoivat edellisvuodesta ja olivat 76,8 miljoonaa euroa (72,2 milj. euroa). Kokonaisuudessaan konsernin liiketoiminnan tuotot nousivat ja olivat 79,7 miljoonaa euroa (75,8 milj. euroa). Konsernin liikevoitto nousi peräti 21 prosenttia 29,1 miljoonaan euroon (24,1 milj. euroa). Vallinneissa erittäin haastavissa markkinaolosuhteissa, tämä on mielestäni erinomainen saavutus.

Merkittävä konserniyhtiöitämme koskeva tapahtuma oli syksyllä toteutettu osakevaihto, jossa Evli Awards Management Oy ja Alexander Incentives Oy yhdistettiin Evli Alexander Incentives Oy:ksi. Uusi yhtiö palvelee asiakkaitamme koko kannustinohjelmien arvoketjussa suunnittelusta hallinnointiin ja realisointiin saakka.

Vastuullisuus strategiseksi painopistealueeksi

Vastuullisuus on jo vuosien ajan ollut tärkeä osa sekä salkunhoitoamme että sisäisiä toimintojamme, ja asiakkaidemme kiinnostus sijoituskohteiden vastuullisuutta kohtaan kasvaa jatkuvasti.

Korostaaksemme edelleen vastuullisuuden merkitystä toiminnassamme nostimme sen vuoden alussa yhdeksi strategiseksi painopistealueeksemme.

Meille on tärkeää, ettei vastuullisuus jää toiminnassamme pelkiksi kauniiksi periaatteiksi, vaan toteutuu konkreettisesti toimenpiteinä. Vuoden aikana julkaisimme rahastojemme uudistetut ESG-raportit, päivitimme vastuullisen sijoittamisen periaatteemme sekä ilmasto- ja omistajaohjausperiaatteemme ja laajensimme kriteereitä, joilla osake- ja korkorahastomme sulkevat pois sijoituksistaan vastuullisuuden näkökulmasta kiistanalaisia tuotteita tai palveluita tarjoavat yhtiöt.

Toimme vuoden aikana markkinoille myös uusia rahastoja, joissa vastuullisuus on keskeinen sijoituskohteiden valintakriteeri. Evli Green Corporate Bond on ensimmäinen vihreille joukkovelkakirjamarkkinoille yrityslainojen kautta sijoittava rahastomme. Lainojen kautta saadut varat tulee käyttää aidosti ilmastoa parantaviin kohteisiin. Loppuvuonna markkinoille tuomamme Evli Impact Forest Fund I sijoittaa globaalisti listaamattomiin metsärahastoihin ja pyrkii näin hillitsemään ilmastonmuutosta positiivisilla hiilivaikutuksilla. Rahaston hiilidioksidin poistovaikutusta seurataan ja siitä raportoidaan sijoittajille säännöllisesti.

Useat ulkopuolisilta tahoilta saamamme hyvät arviot kertovat meidän onnistuneen vastuullisuustyössämme. Ne myös kannustavat meitä kehittämään edelleen toimintamme vastuullisuutta kokonaisvaltaisesti ja kunnianhimoisesti.

Vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden ja indeksirahastojen suosio kasvaa edelleen

Pitkälle tulevaisuuteen jatkuvissa alhaisen korkotason olosuhteissa, joissa osakekurssit lisäksi ovat historiallisen korkealla tasolla, vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden painoarvo sijoitussalkuissa kasvaa sijoittajien tavoitellessa tuottoa sijoituksilleen. Perinteisen, pelkästään listatuista osakkeista ja korkopapereista muodostuvan allokaation sijaan ammattisijoittajien salkkuihin tulee yhä useammin mukaan myös inflaatiosuojaa ja kassavirtaa tarjoavia kiinteistöjä sekä korkeampaa tuottoa tarjoavia, mutta epälikvidejä pääomarahastoja. Tämä kehitys on nähtävissä kaikilla kehittyneillä pääomamarkkinoilla.

Vaihtoehtoiset sijoitustuotteet ovat yksi Evlin strategisista kasvualueista. Niiden avulla voimme parantaa asiakkaidemme salkkujen tuottopotentiaalia ja laajentaa niiden hajautusta. Viime vuosien aikana olemme systemaattisesti kasvattaneet vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin liittyvää osaamistamme ja kehittäneet uutta allokaatiomallia, joka mahdollistaa sijoitusten entistä laajemman hajautuksen eri tyyppisiin tuoton lähteisiin. Tämä asiakkaiden lähtökohdista yksilöllisesti räätälöitävä malli tarjoaa perinteistä allokaatiota pari prosenttiyksikköä korkeamman tuotto-odotuksen samalla riskitasolla. Vaihtoehtoisista tuotteista onkin tullut merkittävä omaisuusluokka monen asiakkaamme salkuissa.Markkinatilanteen ja entistä kokonaisvaltaisemman lähestymistapamme myötä vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden myyntimme kehittyi vuonna 2020 hyvin. Vuoden lopussa näihin tuotteisiin oli sijoitettuna jo yli miljardi euroa ja niiden osuus palkkiokertymästämme lähenteli neljännestä.

Toinen vuonna 2020 vahvana jatkunut sijoitusmarkkinoiden trendi oli passiivisten indeksirahastojen suosion kasvu. Kymmenessä vuodessa matalan palkkiotason passiivirahastoihin on globaalisti suuntautunut jo kolme triljoonaa dollaria johtuen ennen kaikkea siitä, etteivät aktiivisesti hoidetut osakerahastot ole kyenneet luomaan riittävästi lisäarvoa kulujensa jälkeen.

Kun nämä suuntaukset tulevina vuosina yhä voimistuvat, perinteisiin aktiivisesti hoidettuihin sijoituskohteisiin kohdentuva pääoma supistuu edelleen ja palkkiotasot laskevat. Tämä kehitys edellyttää sijoituspalveluyhtiöiltä kykyä uudistaa perusteellisesti palvelujaan ja sopeuttaa samalla kustannustasoaan, mikä hyvin todennäköisesti johtaa toimialamme konsolidaation jatkumiseen.

Meille on tärkeää, ettei vastuullisuus jää toiminnassamme pelkiksi kauniiksi periaatteiksi, vaan toteutuu konkreettisesti toimenpiteinä.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

Päättynyt vuosi oli meille kaikille erittäin vaikea monella tasolla. Tästä huolimatta pandemiasta oli Evlille, kuten monille muillekin organisaatioille, myös positiivisia seurauksia.

Henkilökuntamme sopeutui poikkeustilanteen edellyttämiin työskentelymalleihin niin hyvin, että tekemämme henkilöstökyselyn tulosten perusteella käynnistimme suunnitelmat etätyöskentelymahdollisuuksien lisäämiseksi myös normaalioloissa. Olemme nyt ottaneet pysyvään käyttöön niin sanotun flex-työskentelymallin, jossa henkilökunta saa tietyissä rajoissa valita, työskenteleekö toimistolla vai kotona. Toimistollamme ei monin paikoin enää ole henkilökohtaisia työpisteitä, vaan kaikki järjestelmät toimivat työskentelypaikan sijainnista riippumatta. Tämä merkitsee meille dramaattista toimitilatarpeen vähentymistä ja siten alhaisempia toimitilakustannuksia.

Kiitän lämpimästi asiakkaitamme ja osakkeenomistajiamme tuloksellisena jatkuneesta yhteistyöstä sekä henkilökuntaamme heidän joustavuudestaan ja erinomaisesta työpanoksestaan tänä äärimmäisen poikkeuksellisena vuonna.

Maunu Lehtimäki

toimitusjohtaja

VUODEN 2020 KOHOKOHDAT

Vastuullisuuden merkitys kasvoi entisestään

01/2020

Vastuullisuus strategiseksi fokusalueeksi

Evli panostaa entistä enemmän vastuullisuuteen ja sen aktiiviseen kehittämiseen ja nosti tästä syystä vastuullisuuden yhdeksi strategisista fokusalueistaan. Vaikka vastuullisuus on jo vuosien ajan ollut olennainen osa Evlin salkunhoitoa, päätös korostaa vastuullisuuden merkitystä entisestään.

Lue lisää: www.evli.com

03/2020

Paras rahastoyhtiö Ruotsissa

Morningstar valitsi Evli-Rahastoyhtiön Ruotsin parhaaksi rahastoyhtiöksi. Rahastoyhtiöiden sarjassa paremmuus ratkaistaan viiden vuoden riskikorjatun tuoton perusteella ottaen huomioon kaikki rahastoyhtiön vertailumaahan rekisteröidyt rahastot.

Lue lisää: www.evli.com

02/2020

Uusi globaali infrastruktuurirahasto

Evli toi helmikuussa markkinoille uuden globaalisti infrastruktuurihankkeisiin sijoittavan pääomarahaston, Evli Infrastructure I:n. Rahasto sijoittaa infrastruktuurikohteisiin, joihin kuuluvat mm. vesi- ja kaasuyhtiöt, yhteiskuntaa palveleva sosiaalinen infra, tietoliikenneyhtiöt, tiet ja satamat, energian tuotanto- ja jakeluyhtiöt sekä uusiutuva energia.

Lue lisää: www.evli.com

06/2020

Kymmenen vuotta YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden allekirjoittajana

Evli vietti kymmenettä vuottaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden eli PRI:n (Principles for Responsible Investment) allekirjoittajana. Evli allekirjoitti periaatteet kesäkuussa 2010 ja on siitä lähtien sitoutunut noudattamaan PRI:n kuutta periaatetta sekä raportoimaan vuosittain sijoitustensa vastuullisuudesta.

Lue lisää: www.evli.com

7 | 149

07/2020

Käytetyin yhteisövarainhoitaja Suomessa neljättä vuotta peräkkäin

Evli oli neljättä vuotta peräkkäin käytetyin yhteisövarainhoitaja Suomessa KANTAR SIFO Prosperan "External Asset Management 2020 Finland" -tutkimuksessa. Yhteensä 62 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yhteisöistä käyttää Evlin varainhoitopalveluita.

Lue lisää: www.evli.com

08/2020

Vastuullinen sijoittaminen saavutti korkeimman kansainvälisen vastuullisuusarvosanan

YK:n vastuullisen sijoittamisen kattojärjestö PRI myönsi kansainvälisessä vertailussa Evlille parhaan arvosanan (A+) strategian ja hallinnoinnin kategoriassa. Tätä arvosanaa pidetään usein vertailuarvion yleisarvosanana.

Lue lisää: www.evli.com

Vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden sijoitusvarallisuus

1,1 mrd. €

Evlin ensimmäinen vihreä yrityslainarahasto

08/2020

Evli toi elokuussa markkinoille uuden vihreisiin yrityslainoihin keskittyvän sijoitusrahaston, Evli Green Corporate Bondin. Rahasto sijoittaa vihreille joukkovelkakirjamarkkinoille yrityslainojen kautta.

Lue lisää: www.evli.com

09/2020

Evli laajensi rahastojakeluaan Alankomaihin

Evli-Rahastoyhtiö solmi syyskuussa The Cardinal Partners Global -yhtiön kanssa yhteistyösopimuksen Evlin rahastojen jälleenmyynnistä institutionaalisille sijoittajille Alankomaissa.

Lue lisää: www.evli.com

10/2020

Evlin rahastojen jälleenmyynti laajeni Itävaltaan

Evli-Rahastoyhtiö allekirjoitti lokakuussa Absolute Return Consultingin (ARC) kanssa yhteistyösopimuksen Evlin rahastojen jälleenmyynnistä institutionaalisille sijoittajille Itävallassa.

Lue lisää: www.evli.com

11/2020

Uusi metsärahasto laajensi Evlin tuotetarjoomaa entisestään

Evli toi marraskuussa markkinoille uuden globaalin metsärahaston, Evli Impact Forest Fund I:n. Rahasto sijoittaa globaalisti johtaviin listaamattomiin metsärahastoihin, jotka hoitavat ja kehittävät metsäomaisuutta.

Lue lisää: www.evli.com

LIIKETOIMINTAMALLI

Resurssit Lisäarvo ja vaikutukset Lisäarvoa vakaalla tuloskehityksellä

Liiketoiminta-alueet Liiketoimintaprosessit

Evlin kehittämät tuotteet ja palvelut

Pitkäjänteisyys ja tavoiteohjautuvuus

Strategia Lisätietoa strategiasta sivuilla 10-13.

Kattavat tukitoiminnot ja kontrollit mm. IT, taloushallinto, back-office, viestintä ja markkinointi, lakiasiat ja compliance

Visio Asiakkaiden mielestä yksinkertaisesti ainutlaatuinen tarjoamalla korkealuokkaista palvelua ja ylivoimaista asiakaskokemusta 24/7.

Yksilöllistä palvelua yhdistämällä perinteiset ja digitaaliset palvelumallit ja kanavat

Stewardship-ajattelu ja vastuullinen toiminta

Arvot Yrittäjähenkisyys, hyvät suhteet, jatkuva oppiminen, rehellisyys

Asiakkaat

• Asiakkaiden tarpeita ja tavoitteita vastaavat tuotteet ja palvelut
• Mahdollisuus räätälöidä palveluratkaisuja
• Asiantunteva ja ammattimainen palvelu
• Vastuullinen sijoitustoiminta.

Henkilöstö

• 261 sijoitusammattilaista
• Palkat ja palkkiot 24,6 miljoonaa euroa
• Eläkekulut 3,4 miljoonaa euroa
• Koulutuskulut 0,1 miljoonaa euroa.

Omistajat ja sijoittajat

• Osinkoehdotus 0,73 euroa/osake
• Oma pääoma/osake 3,86 euroa
• Vakaa tuotto
• Vastuullinen sijoituskohde.

Yhteiskunta

• Investointeja 0,9 miljoonaa euroa
• Maksetut verot 6,3 miljoonaa euroa
• Yhteistyötä, tukea ja sponsorointia korkeakoulujen, yrittäjien sekä urheilun ja kulttuurin parissa.

• Tuotteet ja palvelut

• 3 toimipistettä;

• Brändi
• Asiakassuhteet
• Sosiaalinen verkosto: yhteistyökumppanit, jakeluverkosto ja

Taloudelliset resurssit

• Tase 772,6 miljoonaa euroa
• Oma pääoma 95,4 miljoonaa euroa
• Hallinnoitu asiakasvarallisuus 14,1 miljardia euroa
• Liiketoiminnan tuotot 79,7 miljoonaa euroa.

Prosessit

• Tuotekehitys
• Myynnin prosessit
• Automaation, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen
• Henkilöstön johtaminen.

Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat Varainhoitopalvelut, rahastot, erilaiset

Missio Asiakkaiden varallisuuden kasvattaminen vastuullisesti heidän yksilöllisten tavoitteidensa mukaan.

Neuvonanto- ja yritysasiakkaat

Yritys- ja pääomajärjestelypalvelut, sekä kannustinohjelmien suunnittelu- ja hallinnointipalvelut ja pörssiyhtiöiden yritysanalyysiä eri kokoisille yrityksille.

Helsinki, Turku ja Tukholma • 7 sidonnaisasiamiestä • Yhteistyökumppaneiden ja omien toimipisteiden kautta jakelua 15 maassa.

Toimipisteet ja jakeluverkosto

Henkilöstö

• 261 sijoitusammattilaista.

• yhteiskuntasuhteet.

Tehtävänä hoitaa ja kasvattaa asiakkaiden varallisuutta vastuullisesti

Megatrendit luovat mahdollisuuksia Evlille

Finanssiala käy läpi suurta murrosta, jonka merkittävimmät ajurit ovat globalisaatio, digitalisaatio, lisääntynyt sääntely, yhteiskunnallinen murros ja vastuullisuus.

Sääntely- ja raportointivaatimukset ovat viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana lisääntyneet voimakkaasti finanssitoimialalla ja sama kehitys jatkuu. Kiristynyt sääntely parantaa kuluttajansuojaa ja palveluntarjoajien toimintamallien läpinäkyvyyttä asiakkaille. Samalla kiristyvän sääntelyn vaatimuksiin vastaaminen vaatii palveluntarjoajilta tietojärjestelmien kehittämistä ja henkilökunnan kouluttamista.

Tietojärjestelmien ja digitaalisten palveluiden kehittäminen mahdollistavat palveluiden tarjoamisen laajemmalle kohderyhmälle sekä laajemmalla maantieteellisellä alueella. Myös toimialarajat ylittävä kilpailu on lisääntynyt digitalisaation myötä. Asiakkaita voidaan palvella entistä kustannustehokkaammin ja yksilöllisemmin sekä tekoälyä ja robotiikkaa yhä laajemmin

Lisäarvon luonnin kannalta olennaista on Evlin kyky integroida vastuullisuus koko liiketoimintaansa.

ja monipuolisemmin hyödyntäen. Asiakkaat tahtovat sijoittaa ajasta ja paikasta riippumatta ja vaativat entistä yksilöllisempiä palveluratkaisuja, joissa teknologian mahdollistama vaivattomuus ja nopeus yhdistyvät saumattomasti henkilökohtaiseen palveluun.

Samalla finanssialaa haastaa kehittyneillä markkinoilla väestön ikääntyminen ja ikääntyvän väestönosan rajoitettu kyky hyödyntää digitaalisia palveluja. Eläkeiän elintason ja hyvinvoinnin turvaaminen kiinnostaa yhä suurempaa asiakassegmenttiä, joka tähän päästäkseen tarvitsee ja edellyttää yksilölliset tarpeet huomioon ottavia sijoituspalveluja.

Koska megatrendit lisäävät yhteiskunnan, asiakkaiden ja ympäristön kestävään kehitykseen liittyviä vaatimuksia, palveluntarjoajien on kehitettävä kestäviä tuote- ja palveluratkaisuja. Finanssitoimialalla asiakkaat vaativat vastuullisuusasioiden entistä parempaa huomioon ottamista sijoitustoiminnassa ja etsivät sijoitus- ja varainhoitoratkaisuja, joihin ympäristö- ja yhteiskuntavastuu sekä hyvät hallinnointitavat on integroitu.

Evlin tavoitteena on olla kasvava ja kannattava sijoittamiseen erikoistunut pankki, joka on johtava varainhoitaja Suomessa ja jonka kansainvälinen liiketoiminta on nykyistä laajempaa. Sen kasvun kulmakivet ovat ainutlaatuisen asiakaskokemuksen luominen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, vastuullisuuden integroiminen osaksi päivittäistä liiketoimintaa ja digitalisaation hyödyntäminen.

Ainutlaatuisen asiakaskokemuksen luominen

Evlin visiona on olla asiakkaiden mielestä yksinkertaisesti ainutlaatuinen tarjoamalla korkealuokkaista palvelua ja ylivoimaista asiakaskokemusta 24/7. Tuote- ja palveluratkaisujen kehittämisen tavoitteena on kyetä palvelemaan asiakkaita entistä joustavammin ja vastuullisemmin heidän yksilölliset tarpeensa ja tavoitteensa huomioon ottaen. Evlin tuote- ja palvelutarjooman kulmakivet ovat innovatiiviset instituutiotason tuotteet ja palvelut sekä vahva, arvoihin perustuva yrityskulttuuri. Evlin arvot, yrittäjähenkisyys, hyvät suhteet, rehellisyys ja jatkuva oppiminen, sekä eettiset periaatteet toimivat ohjenuorina asiakassuhteiden hoidossa.

Kansainvälistä kasvua tarkkaan valituilla rahastoilla

Evli on vakiinnuttanut asemansa johtavana varakkaiden yksityishenkilöiden ja instituutioiden varainhoitajana ja yhtenä suurimmista rahastotaloista Suomessa. Kotimarkkinoilla tavoitteena on vahvistaa entisestään asemaa johtavana varainhoitajana. Merkittävä markkina-asema pienellä kotimarkkinalla tekee kansainvälisestä kasvusta Evlille luonnollisen tavoitteen. Kansainvälisen myynnin kannalta Evlillä on erinomainen asema, sillä mielikuva korkealuokkaisesta pohjoismaisesta boutique-rahastotalosta herättää kiinnostusta ulkomaisten sijoittajien keskuudessa. Varsinkin Keski-Euroopassa Evli saa kilpailuetua pohjoismaisuuteen liitetyistä luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä. Lisäksi Evlin suuria kansainvälisiä rahastotaloja pienempi koko mahdollistaa ketteryyden ja henkilökohtaisemman palvelun. Evli hyödyntää kilpailuetuaan keskittymällä valittujen rahastojensa kansainvälisen myynnin kasvattamiseen institutionaalisille sijoittajille tarkkaan valittujen yhteistyökumppaneiden kautta.

Vaihtoehtoiset sijoitustuotteet tuotekehityksen keskiössä

Kansainvälisen kasvun ohella yksityishenkilöille ja instituutioille suunnatun tuote- ja palveluvalikoiman laajentaminen on tärkeä painopistealue Evlin strategiassa. Tuote- ja palveluvalikoimaa laajennetaan pääasiassa kehittämällä uusia vaihtoehtoisia sijoitustuotteita. Evli tarjoaa suomalaisille ja tulevaisuudessa kasvavassa määrin myös kansainvälisille sijoittajille useita vaihtoehtoisia sijoitustuotteita tavoitteenaan kasvattaa tästä omaisuusluokasta merkittävä liikevaihdon lähde.

Lisäksi yritysten omistaja-arvon kasvattamiseen keskittyvää palvelukokonaisuutta kehitetään jatkuvasti. Tähän palvelukokonaisuuteen kuuluvat yritysneuvonanto, yritysjärjestelyihin liittyvät palvelut, palkitsemisjärjestelmien ja kannustinohjelmien suunnittelu ja hallinnointipalvelut sekä yritysanalyysi. Tavoitteena on kasvattaa näiden palveluiden myyntiä Suomessa ja Ruotsissa.

Vastuullisuus kaiken tekemisen keskiössä

Evli nosti vastuullisuuden yhdeksi strategisista fokusalueistaan alkuvuonna 2020, mutta vastuullisuus on ollut osa Evlin sijoitustoimintaa jo pitkään. Lisäarvon luonnin kannalta olennaista on Evlin kyky integroida vastuullisuus koko liiketoimintaansa. Evlin merkittävimmällä toiminta-alueella, varainhoidossa, vastuullisuustekijät on integroitu systemaattiseksi osaksi sijoitustoimintaa ja salkunhoitoa. Evlin sijoitusrahastojen tekemissä sijoituksissa seurataan myös mahdollisia normirikkomuksia, ja varainhoidossa pyritään vaikuttamaan yhtiöihin sekä itsenäisesti että yhdessä muiden sijoittajien kanssa.

Evli etsii jatkuvasti uusia tapoja parantaa tuotteidensa ja palveluidensa vastuullisuutta entisestään. Lisää Evlin vastuullisuudesta ja vastuullisesta sijoitustoiminnasta sivulla 14-41.

Lisäarvoa digitalisaatiota hyödyntäen

Finanssialan liiketoimintaympäristön digitalisoituminen jatkuu, ja osana tätä muutosta digitaalisten sijoituspalveluratkaisujen kysyntä kasvaa voimakkaasti. Prosessien automatisoinnilla, ohjelmistorobotiikalla ja tekoälyn hyödyntämisellä on yhä suurempi merkitys sijoituspalvelualan päivittäisessä työssä, ja palveluiden sujuvuutta parantamalla ne vaikuttavat suoraan myös asiakaskokemukseen.

Kilpailukykynsä ylläpitämiseksi Evli panostaa vahvasti digitaalisten palveluiden kehittämiseen perinteisten palvelumalliensa rinnalle. Lisäksi yhtiö kasvattaa investointejaan toimintatapojensa automatisointiin, sillä digitalisoituvassa liiketoimintaympäristössä tehokkuuden parantaminen on sen menestyksen kannalta kriittistä.

Asiakkaiden varallisuuden POHJOISMAINEN JOHTAVA VARAINHOITAJA kasvattaminen vastuullisesti

KASVUTAVOITTEET

Oman pääoman tuotto Nettopalkkiotuotot

Toistuvien tuottojen suhde operatiivisiin kuluihin

Hallinnoitu asiakasvarallisuus

STRATEGIAN PAINOPISTEALUEET

Asiakkaat

Asiakaskunnan kasvattaminen kotimaassa ja kansainvälisesti

Asiakkaiden mielestä yksinkertaisesti ainutlaatuinen

Tarjooma

Yksityishenkilöille ja yhteisöille suunnatut vaihtoehtoiset sijoitustuotteet

Yritysasiakkaiden kokonaisvaltaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen

Vastuullisuus

Vastuulliset tuotteet ja palvelut

Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ja ympäristöön

Digitalisaatio

Uusia digitaalisia sijoitusratkaisuja ja palvelumalleja

Prosessien automaation, ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen

MEGATRENDIT

Globalisaatio

Strategian eteneminen

Strategian kulmakivet	Toteutuneet 2020	Tavoitteet 2021
Asiakkaat • Asiakaskunnan kasvattaminen kotimaassa ja kansainvälisesti • Asiakkaiden mielestä yksinkertaisesti ainutlaatuinen.	Asiakkaat • Rahastojen nettomerkinnät -1,1 miljardia euroa (2019: 0,9 mrd. euroa) • Hallinnoitu asiakasvarallisuus 14,1 miljardia euroa (2019: 14,3 mrd. euroa) • Kaksi uutta yhteistyömaata (Alankomaat ja Itävalta) • Suomen käytetyin instituutiovarainhoitaja1) ja Suomen paras Private Banking -palvelu2).	Asiakkaat • Syventää läsnäoloa nykymarkkinoilla ja laajentaa toimintaa uusille markkinoille yhteistyökumppaneiden kautta • Laajentaa asiakaspohjaa • Suomen paras ja käytetyin varainhoitaja.
Tarjooma • Yksityishenkilöille ja yhteisöille suunnatut vaihtoehtoiset sijoitustuotteet • Yritysasiakkaiden kokonaisvaltaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen.	Tarjooma • Vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden kokonaispääoma 1,1 miljardia euroa (2019: 0,9 mrd. euroa) • Uudet vaihtoehtorahastot: Evli Infrastructure Fund I Ky ja Evli Impact Forest Fund I • Uudet sijoitusrahastot: Evli Green Corporate Bond - ja Evli Osakefaktori Maailma • Kannustinohjelmien laajeneminen palkitsemisjärjestelmien suunnittelupalveluun.	Tarjooma • Laajentaa tuotetarjoomaa esittelemällä 2-3 uutta vaihtoehtorahastoa • Esitellä 1-2 uutta perinteistä sijoitusrahastoa.
Vastuullisuus • Vastuulliset tuotteet ja palvelut • Positiivinen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön.	Vastuullisuus • Uudet rahastojen ESG-raportit • Uudet vastuullisuusrahastot (muun muassa Evli Green Corporate Bond - ja Evli Osakefaktori Maailma -rahasto) • Systemaattinen vaikuttaminen yhtiöihin itsenäisesti ja yhteisvai kuttamisaloitteiden kautta • Liiketoiminta kehittyi suotuisasti ja osinko kasvoi 8 %.	Vastuullisuus • Syventää ESG-integraatiota salkunhoidossa • Julkaista uusia vastuullisuus- ja vaikuttamisrahastoja • Asettaa ilmastotavoitteet • Kehittää henkilökunnan monimuotoisuutta entisestään • Lisätä läpinäkyvyyttä sijoittajaviestinnässä.
Digitalisaatio • Uusia digitalisia sijoitusratkaisuja ja palvelumalleja • Prosessien automaation, ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen.	Digitalisaatio • My Evli -verkkopalvelun uusi versio • Laajan etätyömallin omaksuminen • Säilytysyhteisön muuttaminen Svenska Enskilda Bankeniin (SEB).	Digitalisaatio • My Evli -verkkopalvelun jatkokehitys ja uusi Evli Mobile • Kehittää sisäisiä toimintatapoja • Uudistaa rahastojulkaisujen toimintamalli • Edistää strategisia painopistealueita tukevia prosessikehityksiä.

1)KANTAR SIFO Prospera External Asset Management Finland 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020 -tutkimukset

2)KANFO Prospera Private Banking 2019 ja 2020 Finland -tutkimukset

Vastuullisuus

Vastuullisuus on Evlissä jo vuosien ajan ollut olennainen osa liiketoimintaa. Vuonna 2020 Evli nosti vastuullisuuden yhdeksi strategiseksi fokusalueekseen ja kehitti toimintaansa entistä aktiivisemmin. Vuoden aikana yhtiö julkaisi muun muassa uudistetut rahastojen ESG-raportit, päivitti vastuullisen sijoittamisen periaatteet sekä ilmasto- ja omistajaohjausperiaatteet ja laajensi poissulkemiskriteereitään. Myös toimiviin ja turvallisiin työskentelyolosuhteisiin sekä etänä että toimistolla panostettiin koronaviruksen tuomien muutosten myötä entistä enemmän.

Vastuullisuus strategian ytimessä

Vastuullisuuden perustana arvot ja läpinäkyvyys

Evlin liiketoiminta lähtee asiakkaista ja heidän tarpeidensa ymmärtämisestä. Yhtiön ensisijainen vastuu on asiakkaiden varallisuuden kasvattaminen vastuullisesti heidän yksilöllisten tavoitteidensa mukaan. Evlin asiakassuhteet ovat pitkäaikaisia ja perustuvat molemminpuoliseen luottamukseen sekä eettisesti kestävään liiketoimintaan. Evlin kehitys- ja liiketoimintamahdollisuudet ovat riippuvaisia paitsi asiakkaiden myös henkilöstön, omistajien, sijoittajien, yhteistyökumppaneiden ja yhteiskunnan luottamuksesta sitä kohtaan. Luottamuksen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi Evliltä vaaditaan aktiivisuutta, läpinäkyvyyttä, korkeaa etiikkaa ja kaikilta osin vastuullista toimintaa. Evlin vastuullisuuden perustana ovat sen arvot: yrittäjähenkisyys, hyvät suhteet, rehellisyys ja jatkuva oppiminen. Näihin arvoihin nojaavat myös yhtiön ja sen työntekijöiden noudattamat eettiset periaatteet, jotka toimivat ohjenuorana asiakas- ja sidosryhmäsuhteiden hoidossa.

Evli haluaa olla vastuullinen yhteiskunnan jäsen ja on sitoutunut omassa toiminnassaan ottamaan huomioon sekä sen välittömät että välilliset ympäristövaikutukset. Koska yritysvastuu on Evlissä osa jokapäiväistä liiketoimintaa, yritysvastuuraportti on osa vuosikertomusta. Vastuullisuusosio sisältää syventävää tietoa siitä, miten vastuullisuus on integroitu osaksi liiketoimintaa ja mitkä mittarit on arvioitu olennaisiksi mitattaessa Evlin vastuullisuutta.

Vastuullisuusraportin perustana sidosryhmien odotukset

(GRI 102-46: Raportin sisällön määrittely, GRI 102-47: Olennaiset näkökohdat, GRI 103- 1: Olennaiset aiheet ja niiden laskentaraja)

Evlissä vastuullisuus tarkoittaa laajasti taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää vastuullisuutta. Sidosryhmien kanssa käytävä jatkuva vuoropuhelu on Evlille erittäin tärkeää, koska sen pohjalta voidaan kehittää vastuullisia työskentelytapoja ja liiketoimintaa. Vuonna 2018 Evli toteutti ensimmäistä kertaa olennaisuusanalyysin tärkeimmille sidosryhmilleen, jotta sen vastuullisuusraportti ja tulevien vuosien vastuullisuustyön painopistealueet vastaisivat sidosryhmien odotuksia ja keskittyisivät yhtiölle olennaisiin aiheisiin. Vuonna 2020

Vastuullinen liiketoiminta tukee yrityksen arvonluontia

Vastuulliset tuotteet ja palvelut

• Vastuullinen markkinointi
• Asiakkaiden yksityisyydensuoja ja tietoturva
• Vastuullinen sijoittaminen

Vastuullinen hallinto

• Tuloskehitys
• Verot ja verojalanjälki
• Korruption, lahjonnan ja rahanpesun ehkäisy
• Suorat ympäristövaikutukset

Vastuullinen työnantaja

• Oikeudenmukaisuus: tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus
• Työterveys ja -hyvinvointi
• Koulutus ja kehittyminen
• Työnantajamielikuva

olennaiset aiheet arvioitiin uudelleen niiden ajankohtaisuuden ja oikean ryhmittelyn varmistamiseksi. Uudelleenarvioinnin perusteella olennaiset aiheet pysyivät ennallaan, mutta niiden ryhmittelyä muutettiin jakamalla ne kolmeen uuteen osa-alueeseen, perusta, olennaiset aiheet ja fokusalueet, jotka kattavat yhteensä yksitoista olennaisinta aihekokonaisuutta.

Olennaisuusanalyysissä on otettu huomioon esiin nousseiden asioiden merkitys sidosryhmille ja Evlin liiketoiminnalle. Tarkemmassa ryhmittelyssä otettiin huomioon myös Evlin mahdollisuus kehittää osa-alueita tehdäkseen liiketoiminnastaan entistä vastuullisempaa. Ryhmittelyn perustan muodostavat osa-alueet, jotka luovat perustan pankkitoiminnalle ja ovat suoraan sidoksissa sidosryhmien luottamukseen Evliä ja sen liiketoimintaa kohtaan. Ryhmittelyn keskellä ovat Evlille ja sidosryhmille olennaiset aiheet, jotka mahdollistavat vastuullisemman liiketoiminnan ja määräytyvät osittain lakien ja säädösten mukaan. Ryhmittelyn kärjessä ovat vastuullisuustyön fokusalueet, jotka Evli on määritellyt merkittäviksi varmistaakseen tulevaisuuden kilpailukykynsä ja luodakseen lisäarvoa sidosryhmilleen pitkällä aikavälillä.

Olennaisuusanalyysin tuloksena Evli on muun muassa tiedostanut, että sen vastuullisuuden kehittämisessä ja ympäristövaikutusten minimoinnissa suurin yksittäinen merkitys on Evlin sijoitustoiminnan vastuullisuudella sekä vastuullisuuden huomioon ottamisella tuote- ja palveluvalikoimassa.

Jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa

(GRI 102-40: Luettelo sidosryhmistä, GRI 102- 43: Sidosryhmätoiminnan periaatteet, GRI 102- 44: Sidosryhmien esille nostamat asiat ja huolenaiheet)

Evlin tärkeimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, henkilökunta, osakkeenomistajat, sijoittajat, viranomaiset, yhteistyökumppanit ja media. Aktiivinen ja avoin vuoropuhelu näiden sidosryhmien kanssa auttaa Evliä tunnistamaan, mitä toimintansa osaalueita sen tulisi priorisoida ja kehittää. Säännöllinen keskustelu eri sidosryhmien kanssa toimii perustana heidän näkemystensä ja tarpeidensa ymmärtämisessä. Vastaavasti on tärkeää kertoa sidosryhmille yhtiön tavoitteista, toimintaperiaatteista, arvoista ja liiketoimintaympäristön muutoksista. Näin luodaan liiketoimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä koskevaa yhteisymmärrystä ja luottamusta.

Olennaisuusanalyysin perustuva osa-alueiden ryhmittely

SIDOSRYHMÄT	SIDOSRYHMÄN ODOTUKSET	KANAVAT	EVLIN TOIMENPITEET 2020
Asiakkaat	• Kilpailukykyiset ja vastuulliset tuotteet ja palvelut • Hyödylliset lisäpalvelut ja neuvonanto • Luotettavuus ja tietosuoja • Tarpeita vastaavat palvelukanavat • Vastuullinen toiminta	• Kyselyt ja asiakaspalaute • Verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat • Asiakastapaamiset, tilaisuudet ja webinaarit • Sähköpostiviestit, uutiskirjeet ja puhelut	• Kaksi uutta rahastoa ja kaksi uutta vaihtoehtorahastoa tuotiin markkinoille • Vastuullisen sijoittamisen periaatteet, ilmasto- ja omistajaohjausperiaatteet päivitettiin • Rahastojen uudistetut ESG-raportit julkaistiin • Uudistettu My Evli -verkkopalvelu julkaistiin • Sisäisiä prosesseja kehitettiin toiminnan tehostamiseksi ja asiakaspalvelun parantamiseksi
Henkilökunta	• Oikeudenmukainen kohtelu ja avoin vuorovaikutus • Työpaikan pysyvyys ja kilpailukykyinen palkka • Mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen • Työterveys ja -hyvinvointi	• Intranet ja HR-henkilöstöjärjestelmä • Työterveyshuolto • Kehityskeskustelut ja koulutustilaisuudet • Henkilöstötyytyväisyyskysely ja muut sisäiset kyselyt • Henkilöstötilaisuudet	• Henkilökunnan ammattitaitoa kehitettiin • Esimiehille tarjottiin tukea esimiestyön kehittämisessä • Toimintaa kehitettiin henkilöstökyselyiden sekä esimiehille tehdyn 360-arvioinnin perusteella • Itsensä johtamiseen liittyviä tilaisuuksia järjestettiin • Rekrytointiprosessia ja trainee-ohjelmaa kehitettiin
Osakkeenomistajat ja sijoittajat	• Arvon luominen pitkällä aikavälillä • Tuloskehitys • Osakkeen hyvä tuotto • Vakavaraisuus • Vastuullinen toiminta	• Osavuosi- ja puolivuosikatsaukset, tilinpäätöstiedote, vuosikertomus • Selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä • Palkitsemispolitiikka ja -raportti • Pörssi- ja lehdistötiedotteet • Yhtiökokous, sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset • Verkkosivut	• Vuoden 2017 strategian toteuttamista jatkettiin • Toiminnan kehittämisellä tavoiteltiin pitkän aikavälin vakaata tuloskehitystä • Toiminnassa otettiin huomioon taloudellinen ja sosiaalinen vastuu sekä ympäristövastuu
Yhteistyökumppanit (sisältäen asiamiehet ja jakelijat)	• Reilu ja tasapuolinen kohtelu • Kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut • Luotettavuus ja vakavaraisuus • Kaksisuuntainen viestiminen	• Verkkosivut • Tapaamiset ja koulutukset • Sähköpostiviestit ja puhelut	• Tietoa ja koulutusta uusista tuotteista ja palveluista • Toiminnan kehittäminen saadun palautteen perusteella • Avoin viestintä ja jatkuva vuoropuhelu
Viranomaiset	• Määräystenmukaisuus ja kestävän kehityksen integrointi liiketoimintaan • Avoin, läpinäkyvä ja luotettava raportointi • Jatkuva vuoropuhelu	• Puhelimitse ja sähköisesti • Osallistuminen tapahtumiin ja koulutuksiin	• Liiketoimintaa kehitettiin vastaamaan toimintaympäristön muutoksia lait, määräykset ja säädökset huomioiden • Avoin viestintä ja jatkuva vuoropuhelu
Media ja toimittajat	• Ajankohtainen, luotettava ja avoin viestintä • Asiantuntemus	• Lehdistö- ja pörssitiedotteet • Toimittajatilaisuudet ja haastattelut • Verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat • Aamukatsaukset, uutiskirjeet, sähköpostiviestit ja puhelut	• Ajankohtaisista asioista tiedotettiin monikanavaisesti • Mediakyselyihin ja haastattelupyyntöihin vastattiin nopeasti • Median edustajia tavattiin säännöllisesti
Paikalliset yhteisöt	• Työllistämismahdollisuudet • Yhteistyö korkeakoulujen kanssa • Tuki yhteisöille ja yritysyhteistyö	• Tapaamiset, tilaisuudet ja webinaarit • Verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat	• Korkeakoulujen toimintaa tuettiin • Trainee-ohjelmaa jatkettiin ympärivuotisena • Tehtiin yhteistyötä yrittäjälähtöisten järjestöjen kanssa yrittäjyyden tukemiseksi • Tuettiin urheilu- ja kulttuuritoimintaa Suomessa

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

Vastuulliset tuotteet ja palvelut

Evlin keskeisenä tavoitteena on tarjota tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita ja tavoitteita. Tuotteiden ja palveluiden myynnissä olennaista on, että asiakas ymmärtää ostetun tuotteen tai palvelun ja siihen liittyvät riskit ja että tuote tai palvelu sopii hänen sijoitustavoitteisiinsa. Evlissä vastuullinen sijoittaminen merkitsee, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät on integroitu osaksi salkunhoitoa.

Vastuullisen markkinoinnin perustana rehellisyys, selkeys ja läpinäkyvyys

Evlin missiona on asiakkaiden varallisuuden kasvattaminen vastuullisesti heidän yksilöllisten tavoitteidensa mukaan. Visiona on olla asiakkaiden mielestä yksinkertaisesti ainutlaatuinen tarjoamalla korkealuokkaista palvelua ja ylivoimaista asiakaskokemusta 24/7. Mission ja vision saavuttamisessa asiakkaiden luottamus on keskeisessä roolissa. Luottamuksen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tuotteista ja palveluista kerrotaan rehellisesti ja voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi viestinnässä ja markkinoinnissa korostetaan vastuullisuutta olemalla läpinäkyvä, ammattimainen ja selkeä.

Evlin toiminnan perustana on stewardship-ajattelu , jossa asiakkaan etu on aina etusijalla. Stewardship-ajattelu tarkoittaa Evlissä, että asiakkaan varallisuutta hoidetaan samalla tavoin kuin se olisi omaa. Tällaisen toiminnan kulmakivenä on, että Evli tuntee asiakkaansa ja perehtyy heidän liiketoimintaansa ja taloudelliseen tilanteeseensa asiakkuuden edellyttämässä laajuudessa. Tämä mahdollistaa sen, että jokaiselle asiakkaalle voidaan tarjota hänen tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisia tuotteita ja palveluita. Lisäksi voidaan varmistaa, että asiakas todella ymmärtää tuotteen tai palvelun, jota hän on ostamassa.

Läpinäkyvät ja asiakkaiden etua ajavat tuotteet ja palvelut parantavat asiakastyytyväisyyttä. Evlissä asiakkaiden mielipiteitä seurataan keräämällä jatkuvasti palautetta Private Banking- ja instituutioasiakkailta. Mittaamalla asiakastyytyväisyyttä Evli haluaa tunnistaa asiakkaiden kannalta tärkeät asiat, kehittää niitä sekä reagoida nopeasti epäkohtiin. Asiakastyytyväisyyttä mitataan sähköisesti Private Banking - ja instituutioasiakastapaamisten jälkeen. Kyselyssä sekä asiakas että varainhoitaja arvioivat asiakastapaamisen onnistumista ja palvelukokemusta. Asiakastyytyväisyydestä raportoidaan yksikkötasolla viikoittain ja johtoryhmälle neljännesvuosittain. Omien asiakastyytyväisyysmittaustensa lisäksi Evli osallistuu vuosittain ulkoisten tahojen tekemiin tutkimuksiin.

Tulokset ja painopistealueet vuonna 2020

• Evlin asiakastyytyväisyys pysyi edellisen vuoden korkealla tasolla ja oli keskimäärin 4,6 (2019: 4,6) asteikolla 1-5.
• KANTAR SIFO Prosperan "External Asset Management 2020 Finland" -tutkimuksessa Evli oli neljättä vuotta peräkkäin Suomen käytetyin yhteisövarainhoitaja ja lisäksi Suomen toiseksi paras yhteisövarainhoitaja. Evli sai erityistä kiitosta muun muassa salkunhoidon osaamisesta, vastuullisesta sijoittamisesta, varainhoitotuloksista ja asiakasvastuullisten osaamisesta.
• KANTAR SIFO Prosperan "Private Banking 2020 Finland" -tutkimuksessa sijoittajat arvioivat Evlin Private Banking -palvelun toistamiseen Suomen parhaaksi.
• Asiakaskokemuksen parantamiseksi Evli jatkoi toimintansa tehostamista ja työtehtäviensä uudelleenorganisointia. Lisäksi Evli panosti järjestelmäuudistuksiin sekä uusiin tuotteisiin ja palveluihin.
• Koronaviruksen tuomien rajoitusten myötä Evli keskittyi aktiiviseen sähköiseen asiakasyhteydenpitoon ja webinaarien järjestämiseen.

Asiakkaiden tietosuoja luottamuksen perustana

(GRI 418-1: Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen häviämiseen liittyvien perusteltujen valitusten lukumäärä)

Evlin toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota tietosuojaan sekä pankkisalaisuuden ja asiakkaiden yksityisyyden suojan säilymiseen henkilötietojen käsittelyssä. Henkilötietoja käytetään asiakassuhteiden hoitamisessa, tuotteiden ja palveluiden tarjoamisessa, suoramarkkinoinnissa ja riskienhallinnassa. Evli on sitoutunut käsittelemään henkilötietoja lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Henkilötietoja käsitellään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) ja rahoitusalan erityislainsäädännön mukaisesti.

Henkilötietojen hallinnoimiseksi Evli-konsernissa on useita henkilörekisterejä, joista kustakin on laadittu erillinen tietosuojaseloste. Tietoturvaa parannetaan jatkuvasti, jotta se vastaa viranomaisten ja asiakkaiden sekä muuttuvan liiketoimintaympäristön vaatimuksia.

Tulokset ja painopistealueet vuonna 2020

• Evliin tulleet uudet henkilöt koulutettiin Evlin tietosuojaan ja digitaaliseen turvallisuuteen liittyen.
• Koko henkilökunnalle lähetettiin säännöllisesti sähköinen tietoturvakatsaus, jossa nostettiin esille Evlin toimialan ajankohtaisia tietoturva-asioita.

Vastuullinen sijoittaminen

Evli uskoo, että vastuullisuusasioiden huomioon ottaminen sijoituspäätöksissä, taloudellisten tunnuslukujen analysoinnin ohella kasvattaa ymmärrystä sijoituskohteesta sekä siihen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.

Vastuullinen sijoittaminen integroitu osa sijoitustoimintaa ja raportointia

Evlissä vastuullisuustekijät on integroitu varainhoidon sijoitustoimintaan, mikä tarkoittaa, että vastuullisuustekijöiden huomioon ottaminen on systemaattinen osa salkunhoitoa. Käytännössä tämä tapahtuu sisäisen, MSCI ESG Researchin tuottamaan vastuullisuustietoon perustuvan ESG1)-tietokannan avulla. ESG-tietokannasta salkunhoitajat saavat yhtiöihin liittyvät vastuullisuustiedot helposti käyttöönsä osake- ja korkosijoituksia tehdessään. Salkunhoitajat voivat hakea yhtiöistä esimerkiksi vastuullisuusarviot (ns. ESG-arvosanat), tiedot kiistanalaisten toimintojen osuudesta liikevaihdosta, mahdolliset ESG-rikkomukset sekä päästötietoja. Vuonna 2020 tietokantaan lisättiin myös ISS ESG:n vastuullisuusanalyysi mahdollisiin ESG-rikkomuksiin liittyen.

ESG-tietokantaa hyödynnetään myös raportoinnissa. Evli julkaisee kaikista osake- ja korkorahastoistaan julkiset ESG-raportit, joiden kautta kuka tahansa voi seurata Evlin tekemien sijoitusten vastuullisuutta. Vuonna 2020 Evli päivitti osake- ja korkorahastojensa ESG-raportteja merkittävästi tuoden raporteissa ESGja YK Global Compact -analyysien lisäksi esille muun muassa sijoitusten ESG-arvosanojen kehityksen, maineriskin, hiilijalanjäljen sekä yhtiökohtaisia ESG-tietoja kymmenestä suurimmasta omistuksesta.

Sijoituskohtainen ESG-analyysi on osa kaikkia sijoituksia myös vaihtoehtorahastoissa. Esimerkiksi Evli Private Equity I- ja II -rahastoissa sekä Evli Infrastructure I -rahastossa jokainen uusi rahasto analysoidaan samoilla ESG-kriteereillä, ja sijoituksia tehdään vain kriteerit täyttäviin rahastoihin. Rahastojen sijoituksia analysoidaan myös sijoituksen aikana samojen kriteerien mukaisesti, ja ESG-analyysin tiedot ovat läpinäkyvästi sijoittajien saatavilla.

1)ESG tulee englanninkielisistä sanoista Environmental, Social and Governance ja tarkoittaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä tekijöitä.

Vastuullisempia toimintatapoja vaikuttamisen avulla

Evli analysoi aktiivisia valintoja tekevät osake- ja yrityslainarahastot sekä varainhoidon suorat sijoitukset kolmen kuukauden välein selvittääkseen mahdolliset YK:n Global Compact -normirikkomukset ja varmistaakseen Evlin ilmastoperiaatteiden noudattamisen. YK:n Global Compact on kansainvälinen yritysvastuunormi, joka edellyttää yhtiöiltä ihmisoikeuksien noudattamista, korruption vastaisia toimia ja ympäristöasioiden huomioon ottamista. Tietoa normirikkomuksista saadaan MSCI:n ja ISS ESG:n tietokannoista sekä muista lähteistä, kuten esimerkiksi uutisista.

Jokainen normirikkomustapaus ja ilmastoperiaatteiden rikkomus käynnistää Evlissä ennalta määritellyn prosessin. Ensin tapaus käsitellään salkunhoitajan kanssa, minkä jälkeen Evlin vastuullisen sijoittamisen tiimi analysoi yhtiön tilanteen. Vastuullisen sijoittamisen tiimillä on kaksi vaihtoehtoa jatkotoimille:

• 1. Aloittaa vaikuttamistoimenpiteet
• 1. Myydä omistus pois

Vaikuttamistapaukset koskevat useimmiten ympäristöongelmia, ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia tai ilmastonmuutoksen hillitsemiseen johtavia toimia. Evli ei julkaise vaikutta-

Evlin toimintatapa

mistoimien kohteena olevien yhtiöiden nimiä, sillä se uskoo luottamuksellisesti yhtiön kanssa tapahtuvan vaikuttamisen olevan tehokkaampaa.

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

1. Vastuullisuustekijöiden analyysi ja ESG-arvosanojen laskeminen

Evli analysoi aktiivisia sijoituksiaan säännöllisesti ESG-tekijöiden eli ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallintotavan kannalta. Evlillä on sisäisessä tietokannassaan ESG-tietoja noin 13.900 yhtiöstä. Jokaiselle rahastolle ja suoralle osakesijoitukselle lasketaan ESG-arvosana, joka kuvastaa, kuinka hyvin yhtiöt ovat kokonaisuutena ottaneet huomioon vastuullisuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet. 67 % Evlin rahastoista on saavuttanut erittäin hyvän tai hyvän ESG-arvosanan.

4. Sijoitusten vastuullisuustekijöistä raportoidaan asiakkaille

Evlin vastuullinen sijoittaminen perustuu läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen, minkä takia se raportoi vastuullisuustekijöistä kattavasti asiakkailleen. Vastuullisuusraportointi koostuu julkisista rahastojen ESG-raporteista, asiakaskohtaisista salkkuraporteista sekä vastuullisen sijoittamisen toimintakertomuksesta.

2. YK:n Global Compact -periaatteiden seuranta, aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen

Evli seuraa sijoituskohteitaan säännöllisesti ja pyrkii vaikuttamaan niiden toimintatapoihin. Jos yhtiö rikkoo YK:n Global Compact -aloitteessa määriteltyjä ihmisoikeuksien, työelämän standardien, ympäristön tai korruption vastaisen toiminnan periaatteita, Evli pyrkii joko vaikuttamaan yhtiön toimintaan tai se suljetaan pois sijoituksista. Evli tekee myös yhteisvaikuttamista useiden sijoittajien kanssa tavoitteenaan muuttaa yhä useampien yhtiöiden toimintatapoja vastuullisemmiksi.

3. Yhtiöiden poissulkeminen sijoituskohteista

Kaikissa Evlin osake- ja korkorahastoissa sekä suorissa osakesijoituksissa noudatetaan yleisiä poissulkemisen periaatteita. Rahastoista poissuljetaan kiistanalaisia aseita valmistavat yhtiöt, tupakan valmistajat, aikuisviihteen tuottajat, kiistanalaista lainaamista harjoittavat yhtiöt sekä yhtiöt, jotka valmistavat turvetta energiantuotantoon. Lisäksi vältetään sijoittamista yhtiöihin, joiden liikevaihdosta yli 30 % tulee kivihiilen louhimisesta, sen käytöstä energiantuotannossa tai öljyhiekan kaivamisesta. Osassa rahastoja poissuljetaan yllä mainittujen toimialojen lisäksi yhtiöt, joiden liikevaihdosta yli 5 % tulee uhkapeleistä, alkoholin tai aseiden valmistamisesta tai fossiilisten polttoaineiden tai kivihiilen louhimisesta, poraamisesta ja kaivamisesta. Yleisiä poissulkemiskriteerejä pyritään noudattamaan myös Evlin pääomarahastoissa.

Tavoitteet 2020–2021

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

uusiminen

ESG-raporttien

Uusien vastuullisuusrahastojen julkaiseminen

ESG-integraation syventäminen salkunhoidossa

Ilmastotavoitteiden asettaminen

Tulokset ja painopistealueet vuonna 2020

• Vastuullisen sijoittamisen periaatteet sekä ilmasto- ja omistajaohjausperiaatteet päivitettiin. Päivitysten myötä kaikista Evlin aktiivisista osake- ja yrityslainarahastoista poissuljettiin uusina toimialoina tupakan valmistajat, aikuisviihteen tuottajat sekä kiistanalaista lainaamista harjoittavat yhtiöt (sisältäen niin sanotut pikavippiyhtiöt) viiden prosentin liikevaihtorajalla. Lisäksi ilmastoperiaatteisiin lisättiin vältettäviksi yhtiöt, joiden liikevaihdosta yli 30 prosenttia tulee öljyhiekan kaivamisesta.
• Vastuullisen sijoittamisen hallinnointimallia muutettiin ja Evliin perustettiin vastuullisen sijoittamisen johtoryhmä, joka koostuu toimitusjohtajan lisäksi johtajista laki- ja riskienhallintaosastolta, yksityis- ja instituutioasiakkaiden liiketoiminnoista, salkunhoidosta sekä vastuullisen sijoittamisen tiimistä. Vastuullisen sijoittamisen johtoryhmä päättää Evlin vastuullisen sijoittamisen periaatteista sekä käytännön toimintatavoista ja raportoi Evli Pankin johtoryhmälle.
• Rahastojen uudistetut ESG-raportit julkaistiin. Ilmastonmuutoksen merkityksen jatkaessa kasvuaan raportteihin lisättiin uusina tunnuslukuina ilmasto- ja maineriskejä kuvaavia mittareita. Uusista raporteista löytyy myös kunkin rahaston ESG-strategia sekä rahaston noudattamat vastuullisen sijoittamisen lähestymistavat ja poissulkemiset.
• Evli julkaisi myös ensimmäisen TCFD (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) -raportointikehikon mukaisen analyysin rahastoistaan. Lisätietoa TCFD-raportointikehikosta sivuilla 38-41.
• Elokuussa Evli toi markkinoille kaksi uutta sijoitusrahastoa, vihreisiin yrityslainoihin keskittyvän Evli Green Corporate

Bondin sekä Evli Osakefaktori Maailma -rahaston, jossa vastuullisuus on olennainen osa sijoituskohteiden valintaa.

• Marraskuussa Evli toi markkinoille uuden Evli Impact Forest Fund I -rahaston, joka pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta saamalla aikaan positiivisia hiilivaikutuksia. Rahasto sijoittaa globaalisti johtaviin listaamattomiin metsärahastoihin, jotka hoitavat ja kehittävät metsäomaisuutta.
• Vuoden aikana Evli osallistui 26:een yhtiökokoukseen. Osallistumisissa otettiin huomioon koronaviruspandemian tuomat rajoitustoimet, ja kokouksiin osallistuttiin tästä syystä suurimmaksi osaksi antamalla valtakirja äänestysohjeineen. Evlin edustajia osallistui muun muassa Talenomin, QT Groupin, Kojamon, Sanoman, Verkkokauppa.comin, Constin, Marimekon, Detection Technologyn, Eezyn, Adapteon, Fortumin, Goforen, Huhtamäen, Tokmannin, Caverionin, Ponssen, Glastonin, Terveystalon, Revenion, Konecranesin, Metsä Boardin, Asiakastiedon, Valmetin ja NoHo Partnersin yhtiökokouksiin. Yhtiökokoukset valittiin niiden esityslistan sisällön ja rahastoyhtiön vaikuttamismahdollisuuksien perusteella.
• Systemaattinen vaikuttaminen yhtiöihin jatkui. Evli oli yhteydessä yhdeksään yhtiöön ja poissulki kolme yhtiötä perustuen vahvaan epäilyyn kansainvälisten normien rikkomisesta.
• Itsenäisen vaikuttamisen ohella Evli allekirjoitti uusia ja jatkoi mukana oloa useissa yhteisvaikuttamisaloitteissa. Evli on ollut mukana mm. seuraavissa yhteisvaikuttamisaloitteissa: CDP:n sijoittajakirjeet (ilmastonmuutos, metsäkato, vesi), Climate Action 100+, PRI:n koordinoima vaikuttaminen kohdistuen öljy- ja kaasusektorin yhtiöihin, Investor Agenda Statement to Governments on Climate Change

ja Investor Statement on Deforestation and Forest Fires in Amazon. Lisäksi Evli liittyi vuoden 2020 aikana uuteen PRI:n yhteisvaikuttamisaloitteeseen "The Need for Biodiversity Metrics", CDP:n uuteen yhteisvaikuttamisaloitteeseen tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettamiseksi (niin sanotut Science Based Targets) sekä allekirjoitti yhteiskannanoton "A Sustainable Recovery from the Covid19 Pandemic". Evli liittyi jäseneksi myös Green Building Counciliin, jonka tavoitteena on edistää rakennettuun ympäristöön liittyvien kestävän kehityksen käytäntöjä.

• Kesäkuussa Evlille tuli täyteen 10 vuotta YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden PRI:n (Principles for Responsible Investment) allekirjoittajana. Allekirjoittajat ovat sitoutuneet noudattamaan PRI:n kuutta periaatetta sekä raportoimaan vuosittain sijoitustensa vastuullisuudesta.
• Evlin vastuullinen sijoittaminen menestyi hyvin ulkopuolisissa arvioinneissa. Institutionaalisille sijoittajille suunnatussa KANTAR Sifo Prospera -tutkimuksessa Evlin vastuullinen sijoittaminen arvioitiin parhaaksi neljättä vuotta peräkkäin. Tämän lisäksi YK:n vastuullisen sijoittamisen kattojärjestö PRI myönsi kansainvälisessä vertailussa Evlille parhaan arvosanan (A+) strategian ja hallinnoinnin kategoriassa.

Evlille on tärkeää jatkuvasti kehittää vastuullista sijoittamistaan sekä kuunnella asiakkailta ja muilta sidosryhmiltä tulevaa palautetta. Tulevien vuosien aikana tavoitteena on muun muassa uudistaa ESG-raportointia, syventää ESG-integraatiota salkunhoidossa, julkistaa uusia vastuullisuusrahastoja ja asettaa ilmastotavoitteet.

CASE

Evli toi elokuussa markkinoille uuden vihreisiin yrityslainoihin keskittyvän sijoitusrahaston, Evli Green Corporate Bondin. Rahasto on Evlin ensimmäinen vihreille joukkovelkakirjamarkkinoille yrityslainojen kautta sijoittava rahasto. Siinä missä monissa Green Bond -rahastoissa on mukana merkittävällä painotuksella myös esimerkiksi valtioiden ja valtiollisten toimijoiden liikkeeseen laskemia joukkolainoja, Evli Green Corporate Bond keskittyy vain vihreisiin yrityslainoihin, mikä on harvinaislaatuista koko Euroopan mittapuulla.

Evli Green Corporate Bond –

Aidosti vihreä yrityslainarahasto

Rahaston tavoitteena on tehdä sijoitukset kohteisiin, joiden odotetaan vaikuttavan positiivisesti ympäristöön tai yhteiskuntaan taikka YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. YK:n kestävän kehityksen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vuosittain noin 6,9 biljoonan dollarin arvosta infrastruktuuri-investointeja vuoteen 2030 mennessä. Tämä merkitsee todellisia pitkän aikavälin sijoitusmahdollisuuksia yrityslainasegmentissä, jonka nopeasta kasvusta Evli Green Corporate Bond -rahasto tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden päästä hyötymään.

Aidosti vihreiden yrityslainojen löytäminen vaatii kuitenkin tarkkaa analyysia ja paneutumista etenkin varojen käyttöön, mutta myös vihreää yrityslainaa koskevaan raportointiin sekä liikkeeseenlaskijan vastuullisuuteen laajemmin. Evli kiinnittää analyysissä huomiota paitsi vihreää yrityslainaa koskevaan dokumentaatioon myös yrityksen laajempiin strategisiin tavoitteisiin ja siihen, kuinka hyvin vihreä yrityslaina istuu liikkeeseenlaskijan muuhun toimintaan ESG-näkökulmasta tarkasteltuna. Näin pystytään tekemään kattava arvio siitä, voidaanko sijoituksen odottaa edistävän ympäristön tai yhteiskunnan kannalta suotuisaa kehitystä.

Lue lisää Evli Green Corporate Bond -rahastosta

Evlin toiminta perustuu aina hyvään hallintotapaan, lainsäädäntöön ja viranomaisohjeisiin. Lisäksi rehellisyys ja eettisyys nähdään yhtiössä kestävän liiketoiminnan perustoina.

Tuloskehitys taloudellisen vastuun keskiössä

(GRI 201-1: Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen)

Taloudellinen vastuu on Evlin toiminnan perusedellytys. Taloudellinen vastuu tarkoittaa kilpailukyvyn ylläpitämistä, vahvaa suoritustasoa sekä hyvää tuloskehitystä. Nämä tekijät mahdollistavat kannattavan kasvun ja luovat näin pitkällä aikavälillä lisäarvoa kaikille Evlin keskeisille sidosryhmille: asiakkaille, yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja osakkeenomistajille. Evli pyrkii parantamaan tuloskehitystään tehostamalla toimintaansa, innovoimalla uusia tuote- ja palveluratkaisuja sekä kehittämällä ydinprosessejaan. Taloudellisesti vahva yritys pystyy kantamaan vastuunsa ympäristöstä, huolehtimaan henkilöstöstään, vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja palvelemaan yhteiskuntaa.

Evlin tavoitteena on kasvattaa varainhoitopalveluidensa, rahastotuotteidensa ja vaihtoehtoisten sijoitustuotteidensa myyntiä Suomessa sekä valikoitujen rahastotuotteidensa myyntiä kansainvälisesti. Tavoitteena on myös tuoda markkinoille uusia tuote- ja palveluratkaisuja, jotka edesauttavat positiivista tuloskehitystä. Lisäksi tavoitteena on toiminnan tehostaminen palveluiden kilpailukyvyn ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa.

Evli pyrkii olemaan kiinnostava sijoituskohde sekä osinkotuottojen että arvonnousun näkökulmista. Yhtiö välttää turhia riskejä ja keskittyy maltilliseen ja pitkäjänteiseen kasvuun ja kehitykseen. Vastuullisella toiminnalla se luo pitkäaikaista lisäarvoa omistajilleen ja vastaa paremmin taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien megatrendien luomiin mahdollisuuksiin ja riskeihin.

Tulokset ja painopistealueet vuonna 2020

• Koronaviruspandemian tuomista haasteista huolimatta Evli-konsernin liiketoiminnan tuotot nousivat ja olivat 79,7 miljoonaa euroa (75,8 milj. euroa) ja liikevoitto kasvoi 21 prosenttia 29,1 miljoonaan euroon (24,1 milj. euroa). Muun muassa vaihtoehtoiset sijoitustuotteet sekä varainhoito ja rahastopalkkioiden kehitys vaikuttivat positiivisesti tuloskehitykseen.

• Vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden myynti kehittyi odotus ten mukaisesti ja yhteenlaskettu pääoma nousi 1,1 miljar diin euroon (0,9 mrd. euroa).
• Kansainvälinen myynti kärsi markkinoiden kurssivaihteluista ja laajojen matkustusrajoitusten myötä uusasiakashankinta Euroopassa oli haastavaa. Koko vuoden nettomerkinnät ulkomaisilta sijoittajilta jäivät negatiivisiksi ollen -471 miljoo naa euroa (590 milj. euroa).

-

-

• Evli jatkoi IT-investointejaan tavoitteenaan prosessien vir taviivaistaminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Vuoden aikana muun muassa My Evli -verkkopalvelun uusi versio jul kaistiin. Koronaviruksen tuomien etätyösuositusten myötä koko Evlin henkilökunta työskenteli maaliskuusta alkaen suu rimmaksi osaksi etänä. Etätyöstä huolimatta kaikki työtehtä vät pystyttiin hoitamaan ja asiakkaita palvelemaan heidän tarpeidensa mukaan. Tämä oli mahdollista aiempien vuosien IT-investointien ansiosta.
• Evli maksoi omistajilleen osinkoa 0,66 euroa osakkeelta (0,61 euroa), mikä oli kahdeksan prosenttia edellisvuotta enem män.

Verot maksetaan jokaisen toimintamaan lainsäädännön mukaan

(GRI 201-1: Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen)

Evlin pääkonttori sijaitsee Suomessa, minkä lisäksi yhtiöllä on sivuliikkeiden ja tytäryhtiöiden kautta toimintaa Ruotsissa ja Arabiemiraateissa. Evli maksaa veronsa paikallisen lainsää dännön mukaisesti jokaisessa toimintamaassaan. Evli on sitou tunut toiminnassaan varmistamaan, että se noudattaa kaikkia lakiin perustuvia velvoitteitaan, ilmoittaa kaikki tarvittavat tie dot asianomaisille veroviranomaisille sekä käy heidän kanssaan avointa keskustelua. Yhtiö pitää verosäännösten noudattamista tärkeänä osana yritysvastuutaan.

Tulokset ja painopistealueet vuonna 2020

• Evli maksoi veroja yhteensä 6,3 miljoonaa euroa (4,9 milj. euroa).

YHTEISKUNNALLINEN TULONJAKO, M€	2020	2019	2018
Korkokate	0,2	0,3	0,7
Palkkiotuotot ja -kulut, netto	76,8	72,2	67,1
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot	2,4	3,2	0,7
Liiketoiminnan muut tuotot	0,2	0,1	0,1
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	0,4	-0,6	2,6
Tuotot yhteensä	80,0	75,2	71,2
Henkilöstökulut	25,9	24,8	23,1
Muut hallintokulut	12,5	14,0	15,9
Poistot ja arvonalentumiset	5,7	3,5	2,1
Liiketoiminnan muut kulut	1,7	3,7	3,6
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista	0,1	0,1	0,0
Yhteiskunta
Verot	6,3	4,9	4,2
Henkilöstösivukulut	1,2	1,4	1,2
Eläkekulut	3,4	4,1	3,7
Emoyrityksen omistajille	21,3	17,3	16,0
Määräysvallattomien omistajien osuus	1,9	1,4	1,3
Tulojen jakautuminen	80,0	75,2	71,2

Korruption, lahjonnan ja rahanpesun tiukka linjaus

(GRI 205-2: Lahjonnan ja korruption vastaisten toimintaperiaatteiden ja menettelytapojen viestintä ja koulutus, GRI 205-3: Vahvistetut lahjontatapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet)

Evli ei hyväksy missään tilanteessa korruptiota, lahjontaa tai muuta lainvastaista toimintaa. Evlin eettiset periaatteet ohjaavat sen henkilökunnan toiminnan lainmukaisuutta ja eettisyyttä. Evlin työntekijät eivät esimerkiksi tarjoa, vaadi tai ota vastaan asiattomia lahjoja, matkoja tai maksuja. Lisäksi edustamisesta ja liikelahjoista on laadittu sisäinen ohjeistus.

Pankkina Evlillä on tärkeä tehtävä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä. Tätä varten sillä on selkeät, koko henkilökuntaa koskevat toimintaohjeet. Lakisääteisen velvollisuuden lisäksi rahanpesun estäminen on osa Evlin riskienhallintaa ja näin ollen tärkeä osa sen liiketoimintaa. Rahanpesun estäminen liittyy kiinteästi asiakkaan tuntemiseen. Ennen jokaisen uuden asiakkuuden avausta asiakkaaseen liittyvät tiedot käydään läpi lain määräämän ohjeistuksen mukaisesti. Kaikkien asiakasrajapinnassa toimivien henkilöiden on osallistuttava vuosittain rahanpesuun ja asiakkaan tuntemiseen liittyviin koulutuksiin.

Evli on mahdollistanut rikkomuksista ilmoittamisen niin sanotun whistleblowing-menettelyn mukaisesti. Jos työntekijä epäilee johonkin asiaan liittyvän epäeettistä tai lain, säännösten, viranomaisohjeiden tai Evli-konsernin sisäisten ohjeiden vastaista toimintaa, työntekijöiden käytössä on erillisen ohjeistuksen mukainen rikkomusten anonyymi ilmoittamismenettely.

Tulokset ja painopistealueet vuonna 2020

• Evlissä ei raportoitu yhtään yhtiön omaan toimintaan liittyvää korruptio-, lahjonta- tai rahanpesutapausta.
• Vuoden aikana toteutuneet koulutukset käsittelivät pääsääntöisesti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä.

Omalla toiminnalla pyritään edesauttamaan positiivisia ympäristötekoja

(GRI 302-1: Organisaation oma energiankulutus, GRI 302-4: Energiankulutuksen vähentäminen)

Evlin oma toiminta ei aiheuta merkittäviä välittömiä ympäristövaikutuksia. Yhtiön olennaisimmat ympäristövaikutukset syntyvät sijoitustoiminnan kautta. Yhtiö tiedostaa kuitenkin, että se voi omalla toiminnallaan edesauttaa positiivisia ympäristövaikutuksia muun muassa kehittämällä digitaalisia palveluitaan sekä vähentämällä lentomatkustamistaan ja sähkönkulutustaan.

Evlille on myös tärkeää lisätä asiakkaiden ja henkilökunnan ympäristötietoisuutta sekä tarjota tuotteita ja palveluita, joiden avulla pystytään vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia. Kehittämällä jatkuvasti sähköisiä asiointikanaviaan ja hyödyntämällä teknologian tarjoamia mahdollisuuksia Evli tarjoaa uusia, ympäristöä entistä vähemmän kuormittavia palvelumuotoja.

Kaikissa hankinnoissa Evli pyrkii ottamaan huomioon toimittajan vastuullisuuden. Sisäisissä hankinnoissa henkilökunnan tarpeisiin ja asiakastiloihin sekä liikelahjoissa, toimistotarvikkeissa ja -kalusteissa huomioidaan aina toimittajan ympäristövastuu. Tämän myötä muun muassa suuri osa liikelahjoista ostetaan kierrätysmateriaaleja käyttäviltä toimittajilta ja toimistokalusteiden hankinnassa materiaalien kestävyys on tärkeä valintakriteeri. Asiakastiloissa tarjoiltavat ruoat valmistetaan mahdollisuuksien mukaan lähi- ja luomutuotteista ja tarjoiluissa pyritään minimoimaan ruokahävikki.

Evlin Helsingissä sijaitsevalla pääkonttorilla on myönnetty maailman tunnetuimpiin kuuluva rakennusympäristöluokitus, LEED1) Gold -ympäristösertifikaatti. Evli on sitoutunut vähentämään toimitilojensa energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä sekä ottamaan huomioon jätteiden ja paperinkäytön ympäristövaikutukset. Tarpeetonta matkustamista vältetään suosimalla puhelin- ja videokokouksia. Lisäksi työntekijät pyrkivät jokapäiväisessä työssään pienentämään ekologista jalanjälkeään.

Tulokset ja painopistealueet vuonna 2020

• Evlin sähköisten kanaviensa (www.evli. com ja My Evli) kehittämistä jatkettiin, jotta muun muassa paperiraportointia pystytiin vähentämään.
• Evlin energiankulutus laski 46 prosenttia. Energiankulutukseen vaikuttava suuri tekijä oli koronaviruspandemian tuoma laaja etätyösuositus sekä Helsingin toimipisteen työtilojen pienentäminen. Lentomatkustaminen, sisältäen lennetyt kilometrit ja päästöt laski 73 prosenttia edellisvuodesta, pääsääntöisesti koronaviruspandemian tuomien matkustusrajoitusten myötä.

1) LEED=Leadership in Energy and Environmental Design.

VASTUULLISUUS

Vastuullinen työnantaja

Evlin menestys perustuu sen henkilöstön ammattitaitoon, kykyyn tuottaa uudenlaisia ratkaisuja ja lisäarvoa asiakkaille sekä palvella heitä asiantuntevasti. Evli näkee, että henkilöstön sitoutumista ja viihtyvyyttä vahvistetaan luomalla joustava, tehokkaasti toimiva ja tasapainoinen työyhteisö, jolle ominaisia piirteitä ovat innovatiivisuus sekä valmius muuttua ja aikaansaada muutosta.

Varmistaakseen, että sen asiakkaita palvelevat jatkossakin alan parhaat asiantuntijat, Evli kiinnittää erityistä huomioita henkilökunnan kehittämiseen ja motivointiin. Kilpailukykyisen palkan lisäksi henkilöstöetuihin kuuluvat muun muassa erikoislääkäritasoinen työterveyshuolto sekä monipuoliset ammatillisen osaamisen kehittämismahdollisuudet.

Suurin osa henkilökunnasta työskentelee Suomessa

(GRI 102-8: Tiedot henkilöstöstä ja työntekijöistä, GRI 401-1: Uusi palkattu henkilöstö ja henkilöstön vaihtuvuus)

Vuoden 2020 lopussa Evli-konsernissa työskenteli 261 henkilöä, mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Henkilökunnasta työskenteli Suomessa 94 prosenttia, Ruotsissa lähes kuusi prosenttia ja Arabiemiraateissa alle yksi prosenttia.

Vuoden 2020 aikana palkattiin 20 uutta henkilöä. Uusiin työntekijöihin ei lasketa kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita. Keskimääräinen henkilökunnan vaihtuvuus oli kahdeksan prosenttia.

HENKILÖSTÖTIETOA	2020	2019	2018
Henkilöstö (hlö)	261	249	254
Vakituiset	233	224	226
Määräaikaiset1)	24	25	24
Opinto- tai vanhempainvapaalla	4	3	4
Kokoaikaiset2)	240	237	243
Osa-aikaiset3)	21	12	11
Naisia/miehiä (%)	39/61	36/64	38/62
Keski-ikä	41,4	41,1	40,5
Palvelusaika keskimäärin	10,5	9,9	9,1
Keskimääräinen henkilökunnan vaihtuvuus (%)4)	8,0	8,5	8,3
Uudet palkatut henkilöt	20	16	15
Sairaspoissaolopäivät/hlö	1,2	2,2	2,9
Työpaikalla tapahtuneet työtapaturmat	0	0	0
Koulutuspäivät/hlö	1,0	2,1	3,7
Kehityskeskustelun piirissä oleva henkilöstö (%)	100	100	100

1)Sisältää harjoittelijat ja kesätyöntekijät

2)Sisältää vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat kokoaikaiset työntekijät.

3)Sisältää vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat osa-aikaiset.

4)Henkilöstön vaihtuvuuden laskukaavio: ((Työsuhteeseen tulleiden henkilöiden määrä 1.1.-31.12.

• Työsuhteesta lähteneiden henkilöiden määrä 1.1.-31.12.)/2)/Henkilöstön määrä 31.12.

Monimuotoinen työympäristö ja tasavertaiset mahdollisuudet

(GRI 405-1: Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus)

Oikeudenmukaisuus, joka kattaa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden, on olennainen osa Evlin vastuullisuutta. Työ näiden arvojen edistämiseksi systematisoitui Evlissä vuonna 2018, kun Evli Pankin hallitus hyväksyi Evli-konsernin monimuotoisuuspolitiikan ja vuoteen 2022 ulottuvat tavoitteet. Monimuotoisuuspolitiikassa määritellään yhtiön tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta koskevat periaatteet. Näiden periaatteiden mukaisesti yhtiö on sitoutunut luomaan syrjimättömän, avoimen ja hyvän työympäristön, jossa jokaista kohdellaan tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä tai uskonnosta riippumatta. Lisäksi on olennaista, että kaikki työntekijät kokevat saavansa yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ja edetä työurallaan. Hyvällä monimuotoisuuden johtamisella ja yhdenvertaisuustyöllä voidaan parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja sitoutumista sekä ottaa käyttöön työntekijöiden koko osaaminen. Monimuotoisuudella lisätään myös innovaatioita, työn tuottavuutta ja yrityksen kilpailukykyä.

Evlissä monimuotoisuus koskee kaikkia yhtiön liiketoimintoja ja se otetaan huomioon kaikessa henkilöstöjohtamisessa rekrytoinnista uralla etenemiseen ja kehittymiseen.

Koko konsernia koskevan monimuotoisuuspolitiikan lisäksi Evli Pankin hallituksen monimuotoisuuspolitiikan tavoitteena on varmistaa, että monimuotoisuus toteutuu mahdollisimman laajasti myös hallituksessa. Monimuotoisuudessa korostetaan muun muassa hallituksen jäsenten kokemusta eri toimialoilta sekä toisiaan täydentävää koulutusta ja osaamista. Hallituksen monimuotoisuuden kannalta huomioon otettavia tekijöitä ovat lisäksi ikä- ja sukupuolijakaumat sekä toimikauden pituus. Tavoitteena on, että molemmat sukupuolet olisivat edustettuina hallituksessa. Lisätietoa hallituksen monimuotoisuudesta sivulla 134.

EVLIN MONIMUOTOISUUS 2020

Tulokset ja painopistealueet vuonna 2020

• Evlin rekrytointiprosessia kehitettiin ja rekrytoinnissa panostettiin aiempaa enemmän monimuotoisuuteen muun muassa tekemällä eri tahojen kanssa yhteistyötä sijoitusalan tekemiseksi houkuttelevammaksi naisille.

Monimuotoisuustavoitteet vuodelle 2022

• Liiketoimintojen asiantuntijatehtävissä kumpaakin sukupuolta edustettuna vähintään 40 %.
• Liiketoimintojen ja hallinnon esimiesten keskuudessa on edustettuna kumpaakin sukupuolta vähintään 30 %.
• Hallituksessa ja johtoryhmässä molemmat sukupuolet riittävästi edustettuina. Kokoonpanon suunnittelussa huomioidaan aina jäsenten monipuolinen osaaminen, kokemus ja asiantuntemus tehokkaan työskentelyn varmistamiseksi.
• Rekrytoinneissa tehtävään valitaan aina parhaiten soveltuva henkilö.
• Trainee-ohjelmaan päässeiden joukossa tulee olla edustettuina molempia sukupuolia.

Työntekijöiden hyvinvoinnista pidetään huolta

(GRI 403-2: Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuolemantapaukset, GRI 401-3: Vanhempainvapaat)

Motivoituneet, sitoutuneet ja hyvinvoivat työntekijät ovat ratkaisevassa roolissa Evlin toiminnan, kehityksen ja tuloksentekokyvyn kannalta. Evlin tavoitteena on edesauttaa henkilökuntansa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja panostaa ennaltaehkäiseviin työhyvinvoinnin toimenpiteisiin. Yksi keskeisimmistä edellytyksistä sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille on työn ja vapaa-ajan tasapaino. Sitä tuetaan Evlissä joustavalla työkulttuurilla, mikä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta joustavaan työaikaan, etätyöhön ja lyhennettyyn työviikkoon. Lisäksi Evlissä on käytössä niin sanottu ikäjohtamisen malli, jolla huomioidaan ja tuetaan uran ja elämän eri vaiheissa olevia työntekijöitä.

Evlin henkilökunnalla on käytössään erikoislääkäritason työterveyshuolto, johon sisältyvät muun muassa erikoislääkärikäynnit, fysioterapia, tähystykset, röntgenit ja magneettikuvaukset sekä henkilökohtaiset rokotukset. Psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia tuetaan lisäksi tarjoamalla henkilökunnalle mahdollisuuksia osallistua erilaisiin liikunta- ja virkistystilaisuuksiin. Evlin toimintatapoihin kuuluu myös pitkien sairaslomien ennaltaehkäisy varhaisen tuen mallilla.

Työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia mitataan sekä laajalla ulkoisella henkilöstötutkimuksella että pienemmillä sisäisillä kyselyillä. Saatujen tulosten perusteella työhyvinvointia ja toimintatapoja kehitetään jatkuvasti.

Tulokset ja painopistealueet vuonna 2020

• Kolme prosenttia evliläisistä teki lyhennettyä työviikkoa ja oli samalla esimerkiksi osittaisella hoitovapaalla.
• Koronaviruspandemian myötä etätyön määrä Evlissä lisääntyi merkittävästi. Aiemmin henkilökunta oli työtehtävistä riippuen voinut tehdä etätöitä satunnaisesti. Päättyneenä vuonna suurin osa henkilökunnasta teki osittain tai kokonaan etätöitä maaliskuusta loppuvuoteen saakka. Edistääkseen työhyvinvointia tässä poikkeustilanteessa Evli järjesti muun muassa erilaisia webinaareja sekä jakoi tietoa hyvistä etätyökäytännöistä ja työergonomiasta.
• Koko henkilökunnalle lähetettiin Eezy Spiritin Innostavimmat työpaikat -kysely, johon vastasi 95 prosenttia henkilökunnasta. Tulosten perusteella henkilökunta oli tyytyväinen Evlin päätöksenteon tehokkuuteen ja yrityksen tapaan huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista. Lisäksi työntekijät kokivat Evlin kehittyneen viimeaikoina oikeaan suuntaan ja että yhtiön tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Toisaalta henkilökunta kaipasi enemmän tukea omaan kehittymiseen ja muutosjohtamiseen. Henkilöstötyytyväisyystulosten perusteella Evli palkittiin jälleen yhtenä Suomen innostavimmista työpaikoista.

Henkilökunnan kehittäminen mahdollistaa kilpailukyvyn nostamisen

(GRI 404-1: Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden, GRI 404-2: Henkilöstön osaamisen kehittämisen ohjelmat ja muutostilanteisiin liittyvä tuki)

Evlin ammattitaitoinen henkilöstö tukee osaamisellaan yhtiön strategian ja tavoitteiden toteutumista. Pysyäkseen toimialansa kehityksen kärjessä ja voidakseen tarjota asiakkailleen innova-

Henkilöstötyytyväisyystulosten perusteella Evli palkittiin jälleen yhtenä Suomen innostavimmista työpaikoista.

tiivisia ja markkinaan sopivia ratkaisuja Evli kehittää jatkuvasti työntekijöidensä ammattitaitoa. Lisäksi koulutuksilla ja osaamisen kehittämisellä pyritään lisäämään henkilökunnan motivoituneisuutta ja työn mielekkyyttä. Vuonna 2006 perustetun Evli Akatemian kautta järjestetään sekä sisäisiä että ulkoisia koulutustilaisuuksia henkilökunnan osaamisen kehittämiseksi sekä työterveyden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Koulutusmahdollisuuksien tarjoamisen lisäksi Evlissä kannustetaan työssä oppimiseen ja työnkiertoon. Työntekijöitä kannustetaan työnkiertoon muun muassa ilmoittamalla kaikki avoimet tehtävät yhtiön Intranetissä.

Hyvä esimiestyö koetaan tärkeäksi henkilökunnan kehittymisen ja viihtymisen edellytykseksi. Esimiehiä koulutetaan jatkuvasti, jotta he pystyvät tukemaan alaisiaan mahdollisimman hyvin ja kehittämään tiimiensä työtapoja. Esimiestyötä arvioidaan säännöllisesti ulkoisten tutkimusten avulla.

Tulokset ja painopistealueet vuonna 2020

• Koulutuspäiviä/hlö oli noin yksi. Koulutuspäivät sisältävät sekä sisäisesti järjestettyjä että ulkoisten tahojen koulutuksia.
• Neljä henkilöä siirtyi Evlissä sisäisen työnkierron kautta uusiin tehtäviin.
• Esimiestyöskentely nousi koronaviruspandemian ja laajan etätyösuosituksen myötä entistä tärkeämpään rooliin. Esimiestyön tueksi järjestettiin vuoden aikana kaksitoista Esimiesinfo-tilaisuutta. Niiden teemoja olivat muun muassa etätyön tukeminen ja työskentely koronaviruksen aiheuttamissa

poikkeusolosuhteissa, rekrytointi ja uudet työntekijät sekä esimiestyön 360-arviointi.

• Kaikki esimiehet osallistuivat Eezy Spiritin järjestämään esimiestyön 360-palautekyselyyn, jossa oma esimies, alaiset sekä kollegat arvioivat esimiehen työskentelyä. Kyselyn tavoitteena oli sekä kehittää jokaisen esimiehen työskentelyä että saada tietoa Evlin tulevien vuosien kannalta olennaisista esimiestyöskentelyn kehittämisalueista. Tulosten perusteella esimiehet saivat hyvää palautetta eritoten nopeasta päätöksentekokyvystä, tehtävien priorisoinnista ja hyvästä paineensietokyvystä. Kehitettävää Evlin esimiestyössä oli muun muassa tavoitteiden asettamisessa sekä rakentavan palautteen antamisessa.

Houkutteleva työnantaja

Finanssialalla kilpailu huippuosaajista on kovaa. Oikeiden työntekijöiden löytäminen ja palveluksessa pitäminen on ensiarvoisen tärkeää Evlin kaltaisessa vaativia asiantuntijapalveluita tarjoavassa yrityksessä. Evli uskoo, että tarjoamalla henkilökunnalleen hyvät oppimis- ja kehitysmahdollisuudet sekä panostamalla työhyvinvointiin ja työn ja vapaa-ajan tasapainoon se voi parhaiten houkutella uusia työntekijöitä ja sitouttaa heidät yritykseen.

Evli pyrkii rekrytoinnissaan löytämään ominaisuuksiltaan toimialalle ja Evlin yrityskulttuuriin sopivia henkilöitä, jotka ovat valmiita kehittymään tulevaisuuden huippuosaajiksi. Pääasiallinen tapa houkutella vastavalmistuneita tai opiskelunsa loppuvaiheessa olevia Evlin palvelukseen on yhtiön trainee-ohjelma.

Sen tavoitteena on löytää motivoituneita tulevaisuuden huippuosaajia sekä tuoda innovatiivisuutta ja uusia näkökulmia yhtiön toimintaan.

Trainee-ohjelman lisäksi Evli tukee oppilaitoksia sekä osallistuu erilaisiin messuihin ja rekrytointitapahtumiin Suomessa ja Ruotsissa. Tapahtumien tavoitteena on kasvattaa Evlin tunnettuutta potentiaalisten työntekijöiden keskuudessa.

Tulokset ja painopistealueet vuonna 2020

• Trainee-ohjelmaa toteutettiin ympärivuotisena koronaviruspandemiasta huolimatta. Vuoden aikana trainee-ohjelmaan haki yli 600 henkilöä, joista mukaan trainee ohjelmaan valittiin seitsemän henkilöä.
• Systemaattinen työ työnantajamielikuvan parantamiseksi aloitettiin. Evli kokee, että vahvempi työnantajamielikuva helpottaa sekä uusien lupaavien työntekijöiden saamista yritykseen että henkilökunnan pysymistä sen palveluksessa. Työnantajamielikuvan parantamiseksi aloitettiin muun muassa systemaattisempi sosiaalisten medioiden hyödyntäminen ja Evlin oman verkkosivun sisällön parantaminen.
• Evli teki yhteistyötä Women's Career Societyn kanssa tukeakseen naisopiskelijoita heidän urapolullaan.

CASE

Traineenä pääomasijoittamisen maailmassa

Evlin trainee-ohjelma tarjoaa opiskelun loppuvaiheessa oleville opiskelijoille tai vastavalmistuneille mahdollisuuden tutustua työhön erilaisissa sijoituspalvelualan tehtävissä. Syksyllä 2020 alkaneeseen trainee-ohjelmaan osallistuneen Tiia Sinisalon mukaan harjoittelu Evli Growth Partnersissa ja Evlissä tarjosi hänelle mahdollisuuden nopeaan ja syvälliseen oppimiseen lämpimässä työympäristössä ja huipputason ammattilaisten ympäröimänä.

"Kun hakeuduin Evlin trainee-ohjelmaan tammikuussa 2020, olin vakuuttunut siitä, että Evli sopii minulle erinomaisesti. Olin keskustellut Evlistä muiden opiskelijoiden ja työtovereideni kanssa, jotka olivat työskennelleet Evlissä joko harjoittelijoina tai vakituisessa työsuhteessa. Sain vaikutelman, että Evlin ihmiset ovat erittäin ammattitaitoisia ja vastaanottavia. Keskustelut vakuuttivat minut siitä, että harjoittelu Evlissä takaisi tehokkaan oppimiskäyrän ja erinomaisen kokemuksen. Päätin hakea työpaikkaa Evli Growth Partnersin tiimiin, koska se yhdisti kiinnostukseni pääomasijoittamiseen ja taustani liiketoiminnan kehittäjänä.

Harjoittelun aikana sain tilaisuuden tutustua Venture Capital -maailmaan osallistumalla koko sijoitusprosessiin sen alusta aina kohdeyritysten kanssa työskentelyyn asti. Yksi harjoitteluni positiivisimmista puolista oli se, että sain oppia paljon. Tiimini teki alusta alkaen hyvin selväksi, ettei vääriä tai typeriä kysymyksiä ole, ja heidän rohkaisemanaan esitinkin matkan varrella lukuisia kysymyksiä. Lisäksi monipuoliset ja haastavat tehtävät auttoivat minua ymmärtämään, missä olen erityisen hyvä ja missä minulla toisaalta on vielä parannettavaa. Kolmen kuukauden harjoittelujakson aikana osallistuin muun muassa kohdeyrityksen operatiivisen ryhmän ja Evli Growth Partnersin kanssa keskusteluihin siitä, pitäisikö meidän sijoittaa kyseiseen yritykseen vai ei, tein yritysanalyysejä ja osallistuin due diligence -prosesseihin. Tämän lisäksi osallistuin sijoittajana Artic15-e-tapahtumaan, jossa kerroin Evli Growth Partners -rahastosta aloittaville yrityksille sekä kuuntelin heidän "pitchaustaan" ja tarjouksiaan.

Erityisen hienoja kokemuksia minulle olivat myös Evlin ihmiset ja kulttuuri. Muut tiimit järjestivät toiminnoistaan lyhyitä esittelyjä, jotka helpottivat isomman kuvan hahmottamista sekä auttoivat ymmärtämään Evlin eri liiketoimintoja. Olen hyvin vaikuttunut Evlin tavoitteista parantaa toimintansa vastuullisuutta ja monimuotoisuutta muun muassa kannustamalla naisopiskelijoita hakeutumaan rahoitusalalle. Women's Career Societyn aktiivisena jäsenenä olin innoissani siitä, että Evli oli yksi yrityksistä, jotka osallistuivat järjestömme järjestämään työpajaan. Työpajan tarkoituksena oli tukea rekrytointiprosessia antamalla osallistujille vinkkejä työhaastatteluun valmistautumiseen.

Yhteenvetona voin todeta, että Evlin harjoitteluohjelma täytti odotukseni ja jopa ylitti ne. Harjoittelu Evlissä antaa opiskelijalle monipuolisia, haastavia ja motivoivia tehtäviä. Tiimissä kuin tiimissä harjoittelija voi oppia juuri niin nopeasti ja laajalti kuin hän itse toivoo. Kaiken kaikkiaan koin, että harjoittelujakso antoi minulle uskomattoman paljon uutta kokemusta ja että olin koko ajan osa tiimiä ja Evliä."

Tiia Sinisalo

Evlin syksyn 2020 Trainee-ohjelman osallistuja

Raportointikäytäntö

GRI 102-47: Olennaiset näkökohdat

Evlin liiketoiminnalla on taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia sekä suoraan oman toiminnan kautta että välillisesti sijoitustoiminnan kautta. Evlin vastuullisuuden kannalta olennaiset aiheet ja painopistealueet on esitelty s. 15-16.

GRI 102-48: Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa

Aiemmin raportoituihin tietoihin ei ole tehty olennaisia muutoksia.

GRI 102-49: Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa

Evli toteutti ensimmäisen GRI:n mukaisen vastuullisuusraporttinsa vuonna 2018. Vuoden 2020 raportin laajuus ja näkökohtien laskentarajat ovat pysyneet ennallaan ja raportin sisältö ja rakenne ovat vuoden 2019 raportin mukaiset.

GRI 102-50: Raportointijakso

Yritysvastuuraportti koskee tilikautta 1.1.- 31.12.2020.

GRI 102-51: Edellisen raportin päiväys

Evlin vuoden 2019 vuosikertomus, joka sisälsi Yritysvastuuraportin, julkaistiin 13.2.2020.

GRI 102-52: Raportointitiheys

Evlin vuosikertomus julkaistaan kalenterivuosittain. Vuosikertomus sisältää liiketoimintakatsauksen, yritysvastuuraportin, taloudellisen katsauksen ja tilinpäätöstiedot, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemispolitiikan ja -raportin.

GRI 102-53: Yhteystiedot lisätiedoille

Yhteystiedot lisätiedoille ovat Evlin vastuullisen sijoittamisen tiimi sekä markkinointi-, viestintä- ja sijoittajasuhteet -tiimi. Yhteystiedot ovat saatavilla osoitteesta: www.evli.com.

GRI 102-54: GRI-standardien mukainen raportoinnin kattavuus

Yritysvastuuraportin osana tehty GRI-raportti noudattaa soveltuvin osin GRI-aloitetta. Raporttiin on lisätty myös Evlin omiin olennaisiin vastuullisuuden aiheisiin liittyviä tietoja GRI-standardien raportointiperiaatteiden mukaisesti. GRI-sisältövertailussa (s. 33-37) luetellaan käytetyt GRI-indikaattorit sekä kerrotaan, mistä niihin liittyvää lisätietoa löytyy. GRI-raportin sisältävä yritysvastuuraportti täydentää Evlin talousraportointia ja käsittelee koko konsernin toimintaa, mikäli muuta ei mainita. GRI-raportti sisältää olennaisuusanalyysin perusteella tunnistetut sidosryhmien ja liiketoiminnan kannalta tärkeät tiedot ja tunnusluvut.

GRI 102-56: Raportoinnin varmennus

GRI-raportin sisältävä yritysvastuuraportti ei ole ulkoisen tarkastuksen kohteena.

GRI 103-1: Olennaiset aiheet ja niiden laskentaraja

VASTUULLISUUDEN TEEMAT	OLENNAISET VASTUULLISUUDEN AIHEET	MERKITTÄVYYS LIIKETOIMINNALLE JA SIDOSRYHMILLE	LASKENTARAJA
	Vastuullinen markkinointi	Olennainen aihe	Omat toiminnot
	Asiakkaiden yksityisuuden suoja ja tietoturva	Perusta	Omat toiminnot
Vastuulliset tuotteet ja palvelut	Vastuullinen sijoittaminen	Fokusalue	Omat toiminnot - Varainhoidon sijoitusten vastuullisuus
	Tuloskehitys	Fokusalue	Omat toiminnot
	Verot ja verojalanjälki	Perusta	Omat toiminnot
	Korruption, lahjonnan ja rahanpesun ehkäisy	Perusta	Omat toiminnot
Vastuullinen hallinto	Suorat ympäristövaikutukset	Olennainen aihe	Omat toiminnot (Helsingin toimipiste)
	Oikeudenmukaisuus: tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus	Fokusalue	Omat toiminnot
	Työterveys ja -hyvinvointi	Olennainen aihe	Omat toiminnot (Helsingin toimipiste)
Vastuullinen työnantaja	Koulutus ja kehittäminen	Olennainen aihe	Omat toiminnot (Helsingin toimipiste)
	Työnantajamielikuva	Fokusalue	Omat toiminnot

GRI 103-2: Johtamistavan ja sen osa-alueiden kuvaus

Evlissä jokainen liiketoimintayksikkö on vastuussa siitä, että vastuullisuuskysymykset otetaan huomioon jokapäiväisessä työssä. Vastuullisuuden käytännön toteuttamisesta vastaa koko henkilökunta. Vastuullisuuskysymyksissä ja etenkin vastuullisen sijoittamisen koordinoinnissa liiketoimintoja tukee Evlin vastuullisen sijoittamisen tiimi.

Evli uskoo pystyvänsä vaikuttamaan vastuullisuuteen parhaiten sijoitustoimintansa vastuullisuuden kautta. Tämän takia vastuullisen sijoittamisen kehitystyöhön on panostettu viime vuosina eniten. Vastuullisesta sijoittamisesta vastaa vastuullisen sijoittamisen tiimi, jota vetää Evlin vastuullisuusjohtaja. Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden toteutumista Evlissä valvoo vastuullisen sijoittamisen johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi johtajat laki- ja riskienhallintaosastolta, yksityis- ja instituutioasiakkaiden liiketoiminnoista, salkunhoidosta sekä vastuullisen sijoittamisen tiimistä. Vastuullisen sijoittamisen johtoryhmä päättää Evlin vastuullisen sijoittamisen periaatteista ja käytännön toimintatavoista sekä raportoi Evlin johtoryhmälle.

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

--------------------------------------
$102-27$

GRI-NUMERO	GRI-NIMI	SIJAINTI/SIVU	LISÄTIEDOT
YLEISET TIEDOT
Organisaation taustakuvaus
102-1	Raportoivan organisaation nimi	Tilinpäätös, s. 63
102-2	Toimialat, brändit, tuotteet ja palvelut	Evli lyhyesti, s. 3-4
102-3	Yhtiön pääkonttorin sijainti	Tilinpäätös, s. 63	Aleksanterinkatu 19 A, 00101 Helsinki
102-4	Toimintamaat	Evli lyhyesti, s. 3-4
102-5	Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto	Osakket ja osakkeenomistajat, s. 52-54, Tilinpäätös, s. 105-107
102-6	Markkina-alueet, toimialat	Evli lyhyesti, s. 3-4
102-7	Organisaation koko	Evli lyhyesti, s. 3-4, Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut, s. 43
102-8	Tiedot henkilöstöstä ja työntekijöistä	Vastuullisuus, s. 26-27
102-10	Merkittävät muutokset organisaatiossa ja toimitusketjussa	Tilinpäätös, s. 108
102-11	Varovaisuusperiaatteen soveltaminen	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta, s. 69-73
102-12	Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet ja aloitteet	Vastuullinen sijoittaminen, s. 21

Strategia ja analyysi

GRI-indeksi

102-14	Toimitusjohtajan katsaus	s. 5-6
102-15	Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Megatrendit ja strategia, s. 10-11

Liiketoiminnan eettisyys

102-16	Arvot ja liiketoimintaperiaatteet	Liiketoimintamalli, s. 9
102-17	Toiminnan eettisyyteen liittyvä neuvonanto ja väärinkäytösten	Vastuullisuus, s. 25
	ilmoittaminen

Hallinto

102-18	Hallintorakenne	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 131
102-19	Vastuunjako	Vastuullisuus, s. 32
102-20	Vastuuhenkilöt	Vastuullisuus, s. 32
102-22	Hallituksen kokoonpano	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 133-134
102-23	Hallituksen puheenjohtaja	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 133-134
102-24	Hallituksen valinta	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 132
102-26	Korkeimman hallintoelimen rooli tarkoituksen, arvojen ja strategian asettamisessa	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 132
102-27	Hallituksen yhteinen osaaminen	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 134-135
102-28	Hallituksen suorituksen arviointi	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 132
102-30	Riskienhallinnan tehokkuuden arviointi	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta, s. 69-73
102-35	Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen	Palkitsemispolitiikka, s. 140-142
102-36	Palkitsemisen määrittelyprosessi	Palkitsemispolitiikka, s. 140-142

GRI-NUMERO	GRI-NIMI	SIJAINTI/SIVU	LISÄTIEDOT
YLEISET TIEDOT
Sidosryhmävuorovaikutus
102-40	Luettelo sidosryhmistä	Vastuullisuus, s. 17
102-43	Sidosryhmätoiminnan periaatteet	Vastuullisuus, s. 16-17
102-44	Sidosryhmien esille nostamat asiat ja huolenaiheet	Vastuullisuus, s. 17
Raportointikäytäntö
102-45	Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yksiköt	Tilinpäätös, s. 63
102-46	Raportin sisällön määrittely	Vastuullisuus, s. 15-16
102-47	Olennaiset näkökohdat	Vastuullisuus, s. 15-16
102-48	Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa	Vastuullisuus, s. 31
102-49	Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa	Vastuullisuus, s. 31
102-50	Raportointijakso	Vastuullisuus, s. 31
102-51	Edellisen raportin päiväys	Vastuullisuus, s. 31
102-52	Raportointitiheys	Vastuullisuus, s. 31
102-53	Yhteystiedot lisätiedoille	Vastuullisuus, s. 31
102-54	GRI-standardien mukainenraportoinnin kattavuus	Vastuullisuus, s. 31
102-55	GRI-sisältötaulukko	GRI-sisältöindeksi, s. 33-37
102-56	Raportoinnin varmennus	Vastuullisuus, s. 31	Raporttia ei ole varmennettu

GRI-NUMERO	GRI-NIMI	SIJAINTI/SIVU	LISÄTIEDOT
OLENNAISET VASTUULLISUUDEN AIHEET Johtamistapa
103-1	Olennaiset aiheet ja niiden laskentaraja	Vastuullisuus, s. 16
103-2	Johtamistavan ja sen osa-alueiden kuvaus	Vastuullisuus, s. 32
Taloudellinen vastuu
Taloudelliset tulokset
201-1	Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen	TALOUDELLISEN LISÄARVON TUOTTAMINEN
		Yhteiskunnallinen tulonjako, M€	2020	2019	2018
		Korkokate	0,2	0,3	0,7
		Palkkiotuotot ja -kulut, netto	76,8	72,2	67,1
		Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot	2,4	3,2	0,7
		Liiketoiminnan muut tuotot	0,2	0,1	0,1
		Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	0,4	-0,6	2,6
		Tuotot yhteensä	80,0	75,2	71,2
		Henkilöstökulut	25,9	24,8	23,1
		Muut hallintokulut	12,5	14,0	15,9
		Poistot ja arvonalentumiset	5,7	3,5	2,1
		Liiketoiminnan muut kulut	1,7	3,7	3,6
		Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista	0,1	0,1	0,0
		Yhteiskunta
		Vero	6,3	4,9	4,2
		Henkilöstösivukulut	1,2	1,4	1,2
		Eläkekulut	3,4	4,1	3,7
		Emoyrityksen omistajille	21,3	17,3	16,0
		Määräysvallattomien omistajien osuus	1,9	1,4	1,3
		Tulojen jakautuminen	80,0	75,2	71,2
GRI-NUMERO	GRI-NIMI	SIJAINTI/SIVU	LISÄTIEDOT
Lahjonnan ja korruption vastaisuus
205-2	Lahjonnan ja korruption vastaisten toimintaperiaatteiden ja menettelytapojen viestintä ja koulutus	Vastuullisuus, s. 25
205-3	Vahvistetut lahjontatapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet	Vastuullisuus, s. 25
Ympärsitövastuu
Energia
302-1	Organisaation oma energian kulutus	Vastuullisuus, s. 25

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

302-4 Energiankulutuksen vähentäminen Vastuullisuus, s. 25

GRI-NUMERO	GRI-NIMI	SIJAINTI/SIVU	LISÄTIEDOT
OLENNAISET VASTUULLISUUDEN AIHEET
Sosiaalien vastuu
Työllistäminen
401-1 401-2	Uusi palkattu henkilöstö ja henkilöstön vaihtuvuus Kokoaikaisen henkilöstön henkilöstöedut, joita ei tarjota määräaikai selle tai osa-aikaiselle henkilöstölle	Vastuullisuus, s. 26	Kaikki henkilöstöedut tarjotaan koko henkilökun nalle, työsuhteesta riippumatta.
401-3	Vanheimpainvapaat		Henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuus lyhennet tyyn työaikaan ja työtehtävistä riippuen mahdolli suus joustavaan työaikaan.
Työterveys ja -turvallisuus
403-2	Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuolemantapaukset	Vastuullisuus, s. 26
Koulutus
404-1	Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden	Vastuullisuus, s. 26
404-2	Henkilöstön osaamisen kehittämisen ohjelmat ja muutostilanteisiin liittyvä tuki	Vastuullisuus, s. 28-29
404-3	Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä oleva henkilöstö	Vastuullisuus, s. 26	Evlin kehityskeskusteluprosessi kattaa kaikki vakituiset ja osa-aikaiset henkilöt, jotka eivät ole poissa esim. vanhempainvapaalla tai opintovapaal la. Määräaikaisten työntekijöiden kehityskeskuste lutarpeet arvioidaan tapauskohtaisesti.
Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet
405-1	Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus	Vastuullisuus, s. 27-28 Hallituksen monimuotoisuus; Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 135
Asiakkaiden yksityisyyden suoja
418-1	Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen häviämiseen liittyvien perusteltujen valitusten lukumäärä	Vastuullisuus, s. 19

EVLI PANKKI OYJ VUOSIKERTOMUS 2020 36 | 149

GRI-NUMERO	GRI-NIMI	SIJAINTI/SIVU	LISÄTIEDOT
OLENNAISET VASTUULLISUUDEN AIHEET
Sosiaalinen vastuu
Evlin omat olennaiset vastuullisuuden aiheet
Vastuullinen sijoittaminen
	Vaikuttaminen sijoituskohteiden ympäristöön, hallinnointiin ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa	Vastuullisuus, s. 21
Asiakastyytyväisyys
	Private Banking- ja instituutioasiakkaiden asiakastyytyväisyys (asteikoilla 1-5)	Vastuullisuus, s. 19
Verot ja verojalanjälki
	Kokonaisvero	Vastuullisuus, s. 24
Toiminnan suorat ympäristövaikutukset
	Lentomatkustamisen vähentäminen	Vastuullisuus, s. 25

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

LIITE

Task Force on Climate-related Financial Disclosures -selvitys

Evli on sitoutunut tukemaan Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportointikehikkoa ja julkaisi ensimmäisen TCFD-raportin vuonna 2020. Tähän liitteeseen on päivitetty tietoa Evlin ilmastoriskeistä ja -mahdollisuuksista sekä koottu tietoa Evlin ilmastotyön etenemisestä vuonna 2020.

Johdanto

Evli liittyi elokuussa 2019 TCFD:n julkiseksi tukijaksi tavoitteenaan kehittää omien ilmastoriskiensä raportointia. TCFD on kansainvälinen ilmastoriskien raportointikehikko, jonka tarkoituksena on parantaa ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia koskevaa raportointia tehden siitä selkeämpää, vertailukelpoisempaa ja johdonmukaisempaa.

Varainhoitajien ja muiden sijoittajien on tärkeää pystyä tunnistamaan ja arvioimaan ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia niin omaan toimintaansa kuin sijoitusyhtiöihinkin, sillä vähähiiliseen talouteen siirtyminen muuttaa yhtiöiden toimintaympäristöä, minkä lisäksi yhtiöt altistuvat ilmastonmuutoksen fysikaalisille vaikutuksille. Toisaalta ilmastonmuutos myös luo mahdollisuuksia niille yhtiöille, jotka tarjoavat ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai siihen sopeutumista edistäviä tuotteita ja palveluita.

TCFD:n suositusten mukainen raportti tarjoaa yhtiön sidosryhmille tietoa:

• 1. ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallinnoinnista (hallituksen ja johdon rooli)
• 1. ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien todellisista ja mahdollisista vaikutuksista yhtiön liiketoimintaan, strategiaan ja rahoitussuunnitteluun
• 1. yhtiön prosesseista ilmastoriskien määrittämiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi
• 1. ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointiin ja hallintaan käytettävistä mittareista ja tavoitteista.

Hallinnointi

Evlin hallitus ja johtoryhmä käsittelevät ilmastoon liittyviä asioita säännöllisesti osana laajempaa vastuullisuudesta käytävää keskustelua. Evlin vastuullisuusjohtaja osallistuu hallituksen ja johtoryhmän tapaamisiin säännöllisesti. Hallitus- ja johtoryhmätasolla tehtävän työn lisäksi Evlissä toimii vastuullisen sijoittamisen johtoryhmä, joka päättää vastuullisen sijoittamisen periaatteista ja käytännön toimintatavoista. Toimitusjohtajan lisäksi vastuullisen sijoittamisen johtoryhmään kuuluu johtajia laki- ja riskienhallintaosastolta, yksityis- ja instituutioasiakkaiden liiketoiminnoista, salkunhoidosta sekä vastuullisen sijoittamisen tiimistä.

Vastuullisuusjohtajan alaisuudessa työskentelevä vastuullisen sijoittamisen tiimi vastaa ESG-asioiden koordinoinnista ja kehittämisestä rahastoissa ja täyden valtakirjan salkunhoidossa sekä vastaa yhtiöihin kohdistuvasta vaikuttamisesta. Varainhoidon sijoitustoimintaa ohjaavat Evlin vastuullisen sijoittamisen periaatteet, joissa määritellään Evlin vastuullisen sijoittamisen toimintatavat. Lisäksi varainhoitoa koskevat Evlin ilmastoperiaatteet, joissa kuvataan Evlin toimintatapoja ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien vaikutusten huomioimiseksi sijoituksissa. Vastuullisen sijoittamisen tiimi seuraa YK:n Global Compact -periaatteiden sekä Evlin ilmastoperiaatteiden toteutumista, ja sillä on oikeus poissulkea yksittäisiä yhtiöitä sijoituskohteista.

Analysoidessaan mahdollisia sijoituskohteita ja tehdessään sijoituspäätöksiä Evlin salkunhoitajat ottavat huomioon myös ESG-näkökohdat, joihin ilmastokysymykset kuuluvat. Salkunhoitajat ovat vastuussa vastuullisen sijoittamisen periaatteiden toteuttamisesta ja ESG-integraatiosta salkunhoidossa.

Vastuullisen sijoittamisen hallinnointimalli

Vastuullisen sijoittamisen johtoryhmä

• Päättää vastuullisen sijoittamisen periaatteista ja käytännön toimintatavoista • Jäsenet: toimitusjohtaja, johtajia laki- ja riskienhallintaosastolta, yksityis- ja instituutioasiakkaiden liiketoiminnoista, salkunhoidosta sekä vastuullisen sijoittamisen tiimistä
• Säännölliset kokoukset neljännesvuosittain
• Raportoi Evlin johtoryhmälle.

Vastuullisen sijoittamisen tiimi

• Seuraa YK Global Compact -rikkomuksia ja ilmastoperiaatteita. Valtuutus poissulkea yksittäisiä yhtiöitä
• Vastuussa vaikuttamisesta
• Raportoi vastuullisen sijoittamisen johtoryhmälle.

Salkunhoitajat

• Seuraavat vastuullisuustekijöitä tehdessään yhtiöanalyysiä ja sijoituspäätöksiä
• Vastuussa vastuullisen sijoittamisen periaatteiden toteuttamisesta ja ESG-integraatiosta
• Raportoivat vastuullisen sijoittamisen tiimille yhtiöiden osalta, jotka rikkovat vastuullisen sijoittamisen periaatteita.

Strategia

Evlissä vastuullisuus on jo vuosien ajan ollut olennainen osa salkunhoitoa. Tammikuussa 2020 Evli nosti vastuullisuuden yhdeksi strategiseksi fokusalueeksi tuleville vuosille. Ilmastoon liittyen Evli tekee aktiivisesti työtä omien ilmastotavoitteiden asettamiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä on aina ollut Evlille tärkeä asia ja Evli haluaa omalta osaltaan luoda tuotteita, jotka vastaavat ilmastonmuutoksen haasteisiin ja asettavat Evlin toiminnalle konkreettiset tavoitteet.

Varainhoitajana Evlin merkittävimmät ilmastoriskit ja -mahdollisuudet liittyvät sijoitustoimintaan, sillä Evlin oma toiminta ei aiheuta merkittäviä välittömiä ympäristövaikutuksia. Evli on sitoutunut vähentämään toimitilojensa energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä sekä välttämään tarpeetonta matkustamista. Evlin strategia painottuu kuitenkin ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien sekä niiden vaikutusten huomioon ottamiseen Evlin tuotteissa ja sijoitusstrategioissa.

TCFD jakaa ilmastonmuutokseen liittyvät riskit vähähiiliseen talouteen siirtymisestä aiheutuviin riskeihin ja ilmastonmuutoksen fysikaalisiin vaikutuksiin liittyviin riskeihin. Siirtymäriskeillä tarkoitetaan taloudellisia riskejä, jotka aiheutuvat muutoksesta kohti vähähiilistä taloutta. Näihin lukeutuvat muun muassa politiikassa, sääntelyssä, teknologiassa ja markkinoilla tapahtuvien muutosten aiheuttamat riskit, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa sijoitusten markkina-arvoon ja tuottoon. Asiakkaiden ilmastostrategioiden kehittyessä Evlin tulee myös kyetä varmistamaan, että sen tuotteet ja palvelut vastaavat asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Sijoitukset yhtiöihin, joiden katsotaan edistävän ilmastonmuutosta, kasvattavat myös sijoitustoimintaan liittyvää maineriskiä.

Fysikaaliset riskit ovat puolestaan ilmastonmuutoksen fysikaalisista vaikutuksista johtuvia taloudellisia riskejä, jotka voivat olla seurausta yksittäisistä tapahtumista tai pitkän aikavälin muutoksista ilmastossa. Evlin sijoitustoiminnassa fysikaalinen riski voi realisoitua esimerkiksi kiinteistösijoituksissa, jotka ilmastonmuutoksen seurauksena saattavat kasvavissa määrin altistua esimerkiksi sään ääri-ilmiöille sekä meren pinnan nousun tai tulvien aiheuttamille vahingoille. Ilmastonmuutoksen fysikaaliset vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu ainoastaan kiinteistösijoituksiin, vaan ulottuvat myös muihin omaisuusluokkiin, kuten osake- ja yrityslainasijoituksiin. Näissä omaisuusluokissa esimerkiksi ulkomaisista raaka-aineista riippuvaiset teollisuudenalat voivat olla haavoittuvaisia lisääntyville sään ääri-ilmiöille.

Ilmastonmuutos tuo sijoittajille myös mahdollisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi sijoitukset yhtiöihin, jotka hyödyntävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyviä mahdollisuuksia. Tämän lisäksi ilmastonmuutos kasvattaa kestävien sijoituskohteiden, esimerkiksi vihreiden joukkovelkakirjojen markkinoita, mikä tarjoaa mahdollisuuksia uusien tuotteiden kehittämiselle. Evli järjesti esimerkiksi syksyllä 2019 ensimmäisen Green Note -muotoisen autocall-sertifikaatin liikkeeseenlaskun Suomessa. Liikkeeseenlaskulla kerätyillä varoilla rahoitetaan kestävää kehitystä tukevia hankkeita. Lisäksi vuonna 2020 Evli toi markkinoille uuden vihreisiin yrityslainoihin keskittyvän sijoitusrahaston, Evli Green Corporate Bondin, ja uuden metsärahaston, Evli Impact Forest Fund I:n, joka pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta saavuttamalla positiivisia hiilivaikutuksia. Vaihtoehtorahastoihin kuuluvan metsärahaston kohdalla Evlin saama tuottopalkkio on riippuvainen rahaston hiilidioksidin poistotavoitteen toteutumisesta.

Evli on selvittänyt sijoitusstrategiansa kestävyyttä laatimalla skenaarioanalyyseja muutamista sijoitussalkuistaan. Evli kokee kuitenkin edelleen, että sekä tarjolla olevien työkalujen että analyyseissa käytettävän tiedon laadun tulisi parantua, ennen kuin olisi mahdollista arvioida ja raportoida riittävällä tarkkuudella ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien potentiaalisista vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen liittyvissä skenaarioissa. sään.

Evlin ilmastoperiaatteet asettavat lähtökohdat ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten huomioon ottamiseen ja hallintaan sijoitustoiminnassa. Ilmastoriskien tunnistaminen ja arviointi perustuvat salkunhoitajien ja vastuullisen sijoittamisen tiimin tekemään analyysiin sijoituskohteista. Ilmastoriskien hallinnassa käytettäviin ilmastoperiaatteiden mukaisiin toimenpiteisiin kuuluvat sijoituskohteiden kasvihuonepäästöjen analysointi ja seuranta, vaikuttaminen ja poissulkeminen. Evli hyödyntää ilmastoperiaatteiden seurannassa ja muussa päivittäisessä vastuullisuustyössä ulkopuolisen palveluntarjoajan tietoja, jota myös yhtiön salkunhoitajat käyttävät sijoituspäätöksiä tehdes-

Evlin osake- ja korkorahastoissa olevien yhtiöiden päästöjä seurataan analysoimalla TCFD:n suositusten mukaisesti rahastojen salkkupainoilla painotettua hiili-intensiteettiä, joka mittaa salkun alttiutta hiili-intensiivisille yhtiöille. Päästötiedot muiden ESG-tietojen ohella on integroitu salkunhoitojärjestelmiin ja tätä kautta Evli pystyy myös seuraamaan ja arvioimaan ilmastoriskien kehitystä sijoituskohteissa. Evli on lisäksi poissulkenut turvetta energiantuotantoon tuottavat yhtiöt, ja välttää sijoituksia yhtiöihin, joiden liikevaihdosta merkittävä osa (vähintään 30 prosenttia) tulee kivihiilen louhimisesta tai sen käytöstä energiantuotannossa. Mikäli yhtiöllä on uskottava suunnitelma kivihiilen käytön vähentämiseksi, poissulkemisesta voidaan poiketa vastuullisen sijoittamisen tiimin päätöksellä. Vuonna 2020 ilmastoperiaatteita tiukennettiin ja öljyhiekan kaivaminen lisättiin poissuljettujen toimialojen joukkoon 30 prosentin liikevaih-

Evli näkee yhtiöihin kohdistuvan vaikuttamisen myös yhtenä keinona hallita ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja pyrkii omassa vaikuttamistyössään kannustamaan yhtiöitä TCFD:n mukaiseen raportointiin. Tämän lisäksi Evli on sitoutunut useisiin sijoittaja-aloitteisiin (lisätietoa sivulla 21), joiden tavoitteena on muun muassa vaikuttaa ilmastonmuutoksen kannalta riskialttiisiin yhti-

Evlin ilmastoperiaatteet

öihin sekä kannustaa eri maiden hallituksia kunnianhimoisempiin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näiden toimenpiteiden lisäksi Evli seuraa säännöllisesti ilmastonmuutosta koskevassa sääntelyssä tapahtuvia muutoksia.

Mittarit ja tavoitteet

Evli seuraa säännöllisesti osake- ja korkorahastojensa hiilijalanjäljen kehittymistä laskemalla rahastojen salkkupainoilla painotetun hiili-intensiteetin, eli analysoimalla kunkin sijoituksen tason 1 ja 2 päästöt1), suhteuttamalla ne yhtiön liikevaihtoon ja painottamalla kutakin sijoitusta sen suhteellisella osuudella salkussa. Rahaston saamaa hiili-intensiteettiä verrataan rahaston vertailuindeksin vastaavaan lukuun. Evli on jättänyt tason 31) päästöt pois analyysistä, koska yhtiöt eivät raportoi niistä vielä laajamittaisesti, mistä syystä ne perustuvat vielä suurelta osin arvioihin.

Vaikka hiilijalanjäljen seuraaminen auttaa hahmottamaan sijoitusten päästöprofiilia, se ei yksittäisenä mittarina ole täydellinen kuvaamaan portfolioon liittyviä päästöjä, eikä auta arvioimaan päästöjen tulevaa kehitystä tai päästövähennysmahdollisuuksia. Tämän takia Evli analysoi myös fossiilisia polttoainevarantoja omistavien yhtiöiden osuuden ja vertaa sitä rahaston vertailuindeksin vastaavaan lukuun. Lisäksi Evli tarkastelee myös yhtiöiden siirtymistä vähähiilisyyteen jakaen yhtiöt eri luokkiin yhtiöiden energiamurrokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien mukaisesti. Näin Evli pystyy tarkemmin arvioimaan mahdollisuuksia alentaa rahastojen hiilijalanjälkeä ja löytää yhtiöt, jotka ovat ilmastonmuutoksen kannalta riskialttiita. Evli tutkii säännöllisesti myös uusia työkaluja, joilla voitaisiin paremmin mitata sijoitusten varsinaisia vaikutuksia eri sidosryhmiin ja ympäristöön, vaikutukset ilmastonmuutokseen mukaan lukien.

Vastuullisen sijoittamisen tavoitteidensa mukaisesti Evli uudisti rahastojensa ESG-raportit vuonna 2020, ja ne ovat julkisesti kaikkien saatavilla Evlin verkkosivulla www.evli.com. Evlin tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää raportointia entistä enemmän tulevaisuuteen katsovaan suuntaan muun muassa skenaarioanalyysin avulla. Työn edistyessä Evli tutkii myös ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintaa koskevien tavoitteiden asettamista sijoituksilleen. Evli tekee parhaillaan selvitystä esimerkiksi siitä, milloin Evlin salkkujen olisi mahdollista saavuttaa hiilineutraalius.

1)Hiilijalanjälkilukujen laskennan määrittelee esimerkiksi kansainvälinen standardi GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol). GHGprotokolla jaottelee kasvihuonekaasupäästöt tasoihin 1-3. Tason 1 kasvihuonekaasupäästöillä viitataan toiminnan suoriin päästöihin, jotka ovat peräisin yhtiön omistamista tai hallitsemista lähteistä. Tason 2 kasvihuonepäästöt puolestaan viittaavat toiminnan epäsuoriin päästöihin, jotka syntyvät ostoenergian tuotannossa, ja taso 3 sisältää yhtiön hankkimiin tuotteisiin, ulkoistukseen, liikematkoihin jne. liittyvät epäsuorat päästöt.

torajoitteella.

MINTAKATSAUS LIIKETOI	Osakerahastot
VASTUULLISUUS
	Yrityslainarahastot
TALOUS
OINTI
HALLINN

	(t CO2e / USD milj.)	vertailuindeksiin (2)	osuus (3) (%)	vertailuindeksiin (2)	rahastolle (4)	vertailuindeksille (4)	Ratkaisut-luokkaan (5)
Osakerahastot
Evli Emerging Frontier	473,3		1,6 %		20,9 %
Evli Eurooppa	249,9	71,8 %	0,0 %	-8,3 %	98,5 %	99,7 %	7,9 %
Evli GEM	944,0	263,2 %	14,0 %	5,1 %	88,2 %	99,8 %	2,2 %
Evli Japani	113,5	51,0 %	0,0 %	-5,1 %	95,8 %	100,0 %	4,7 %
Evli Maailma	48,1	-65,5 %	0,0 %	-5,3 %	99,3 %	99,7 %	5,4 %
Evli Maailma X	48,3	-65,4 %	0,0 %	-5,3 %	98,7 %	99,7 %	5,2 %
Evli Osakefaktori Eurooppa	57,4	-60,5 %	0,2 %	-8,1 %	99,5 %	99,7 %	7,4 %
Evli Osakefaktori Maailma	44,0	-68,5 %	0,1 %	-5,2 %	99,5 %	99,7 %	5,7 %
Evli Osakefaktori USA	41,4	-69,1 %	0,0 %	-3,6 %	97,7 %	99,7 %	5,3 %
Evli Pohjois-Amerikka	78,4	-44,5 %	0,9 %	-3,1 %	98,2 %	99,7 %	4,0 %
Evli Pohjoismaat	55,4	-51,4 %	0,0 %	-1,9 %	93,5 %	99,8 %	11,4 %
Evli Ruotsi Osakeindeksi	34,8	0,0 %	0,0 %	0,0 %	99,6 %	100,0 %	2,6 %
Evli Ruotsi Pienyhtiöt	33,9	-47,4 %	0,0 %	-2,3 %	80,5 %	90,9 %	1,3 %
Evli Suomi Mix	185,5		0,0 %		67,7 %		6,5 %
Evli Suomi Pienyhtiöt	65,9	-41,0 %	0,0 %	0,0 %	43,8 %	62,1 %	9,0 %
Evli Suomi Select	352,9	29,8 %	0,0 %	0,0 %	81,1 %	88,0 %	1,9 %
Yrityslainarahastot
Evli Green Corporate Bond	178,6	-42,7 %	3,1 %	-9,4 %	86,6 %	96,0 %	11,1 %
Evli High Yield Yrityslaina	213,4	6,8 %	0,4 %	-4,1 %	66,5 %	83,7 %
Evli Investment Grade Yrityslaina	138,6	-28,3 %	2,1 %	-9,4 %	89,9 %	95,9 %	2,9 %
Evli Kehittyvät Markkinat Yrityslaina	820,1	3,3 %	10,9 %	-7,6 %	71,9 %	89,1 %	2,5 %
Evli Likvidi	263,6		2,2 %		53,8 %		3,3 %
Evli Lyhyt Yrityslaina	166,2		1,4 %		83,2 %		5,1 %
Evli Pohjoismaat Yrityslaina	189,2	24,5 %	0,0 %	-8,4 %	72,3 %	95,8 %	7,5 %
Evli Target Maturity Nordic Bond	189,4		0,0 %		52,5 %		5,4 %
Evli Yrityslaina	180,3	1,2 %	1,5 %	-7,5 %	82,9 %	93,4 %	3,0 %
Lähteet: Evli, MSCI ESG Research.

Fossiilisia varantoja omistavien yhtiöiden

Suhteessa

Datan kattavuus

Datan kattavuus

Rahaston sijoitukset MSCI:n vähähiilisyysluokittelussa

1) Hiilijalanjäljen mittarina käytetään salkkupainoilla painotettua hiili-intensiteettiä. Salkkupainoilla painotettu hiili-intensiteetti lasketaan jakamalla ensin yhtiökohtaiset tason 1 ja 2 kasvihuonekaasupäästöt yhtiön liikevaihdolla. Tämän jälkeen yhtiökohtaiset hiili-intensiteettiluvut painotetaan yhtiön osuudella rahastosta. Rahastokohtainen hiilijalanjälki saadaan laskemalla lopuksi yhteen yhtiöiden rahasto-osuudella painotetut hiili-intensiteettiluvut. Tason 1 kasvihuonekaasupäästöillä viitataan toiminnan suoriin päästöihin, jotka ovat peräisin yhtiön omistamista tai hallitsemista lähteistä. Tason 2 kasvihuonepäästöt puolestaan viittaavat toiminnan epäsuoriin päästöihin, jotka syntyvät ostoenergian tuotannossa. 2) Suhteessa vertailuindeksiin -luku kertoo miten rahasto vertautuu vertailuindeksin vastaaviin lukuihin. Kaikkien rahastojen vertailuindekseille ei ole mahdollista laskea vastaavia lukuja, jolloin kohta on tyhjä. 3) Fossiilisia varantoja omistavien yhtiöiden osuus kertoo kuinka suuri osuus rahaston yhtiöistä omistaa kivihiili-, kaasu- tai öljyvarantoja. Kivihiilivarannoilla viitataan tässä yhteydessä energiantuotannossa käytettävään kivihiileen (eng. thermal coal). 4) Tiedon kattavuus kertoo kuinka suuresta osasta rahaston/indeksin omistuksista (markkina-arvolla mitattuna) on saatavilla päästötiedon. Päästötiedon perustuu sekä yhtiöiden raportoimiin päästöihin tai muutoin julkisista lähteistä saatavissa

oleviin päästötietoihin (esim. CDP) että tiedon tarjoajan arvioon toteutuneista päästöistä.

Hiilijalanjälki (1)

Suhteessa

5) Kertoo, kuinka suuri osa rahaston sijoituksista on MSCI:n tekemässä vähähiilisyysluokittelussa luokiteltu Ratkaisut-luokkaan. Ratkaisut-luokassa olevilla yhtiöillä on MSCI:n analyysin mukaan mahdollisuus hyötyä vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden kasvun kautta.

Talous

Koronaviruksen leviäminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi heijastui Evlin toimintaan sekä taloudelliseen kehitykseen vuoden alkupuolella. Keväällä alkaneen elpymisen myötä Evlin toisen vuosipuoliskon liiketoiminnan kehitys kääntyi kuitenkin kohti parempaa ja varsinkin viimeisen vuosineljänneksen tuloskehitys oli erinomainen. Koko vuoden osalta liiketoiminnan tuotot kasvoivat viisi prosenttia 79,7 miljoonaan euroon ja liikevoitto 21 prosenttia 29,1 miljoonaan euroon. Evlin oman pääoman tuotto nousi 26,2 prosenttiin ja toistuvien tuottojen suhde operatiivisiin kustannuksiin oli 124 prosenttia.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	2020	2019	2018	2017	2016
Tuloslaskelman tunnusluvut
Liiketoiminnan tuotot, M€	79,7	75,8	68,5	71,4	60,0
Liikevoitto/-tappio, M€	29,1	24,1	18,9	21,3	11,1
Liikevoittomarginaali, %	36,5	31,8	27,6	29,8	18,5
Tilikauden voitto, M€	23,2	18,7	17,3	17,5	9,7
Kannattavuuden tunnusluvut
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	26,2	23,4	23,0	25,5	14,3
Koko pääoman tuotto-% (ROA)	2,7	2,1	1,9	2,0	1,4
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %	12,3	8,9	9,5	7,6	8,6
Konsernin vakavaraisuussuhde, %	15,2	15,1	16,2	15,0	15,3
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu, €	0,87	0,71	0,68	0,69	0,42
Laaja osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu, €	0,88	0,71	0,67	0,69	0,40
Osinko/osake, €	0,73*	0,66	0,61	0,52	0,40
Oma pääoma/osake, €	3,86	3,40	3,27	3,12	2,81
Osakkeen hinta päätöspäivänä, €	12,20	10,40	7,28	9,60	6,75
Muut tunnusluvut
Kulu-tuotto –suhde	0,63	0,68	0,7	0,7	0,8
Toistuvien tuottojen suhde operatiivisiin kuluihin, %	124	124	113,0	113,0	94,0
Henkilöstö tilikauden lopussa	261	249	254	240	244
Markkina-arvo, M€	294,1	248,6	172,5	224,9	157,4

Oman pääoman tuotto (%)

(2019: 23,4) 26,2

Toistuvien tuottojen suhde operatiivisiin kuluihin (%)

124

(2019: 124)

Osinko/osake (€)

(2019: 0,66) 0,73*

*Hallituksen osinkoehdotus.

Taloudellista kehitystä kuvaavat graafit

Liiketoiminnan tuotot (M€)

Liikevoitto (M€)

29,1

Oman pääoman tuotto (%)

Evli Pankki Oyj Northern Horizon Capital A/S Evli Alexander Incentives Oy

Osakekohtainen tulos* (€) ja osinko/osake (€)

2016 2017 2018 2019 2020

*Laimennettu IFRS. **Hallituksen osinkoehdotus. Toistuvien tuottojen suhde operatiivisiin kuluihin (%)

Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1.–31.12.2020

Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen sijoitusvuosi. Keväällä käynnistynyt koronaviruskriisi aiheutti ennennäkemättömän paniikkireaktion markkinoilla, johtaen pörssikurssien nopeaan romahdukseen. Samalla kansantaloudet maailmanlaajuisesti kääntyivät taantumaan tai pysähtyivät, yhteiskuntien sulkeutuessa koronarajoitusten myötä. Tilannetta ei helpottanut korkeana pysytelleet poliittiset riskit Brexitin, Yhdysvaltain presidentinvaalien sekä Kiinan ja USA:n kauppasodan myötä. Kesän kynnyksellä huolet koronaviruksen osalta kuitenkin hieman hälvenivät, ja vaikka huoli viruksen toisesta aallosta ylläpiti epävarmuutta markkinoilla, kääntyivät kurssit jälleen nopealle kasvu-uralle valtioiden ja keskuspankkien ennennäkemättömien elvytystoimien avustamana. Kasvu jatkui koko loppuvuoden, jonka seurauksena monet pörssit nousivat uusiin ennätyslukemiin vuoden lopulla.

Vuoden 2020 lopun ostopäällikköindeksien perusteella yrityssektorin luottamus kohosi selvästi koronaviruskriisin pohjalukemista ja yrityksillä on hyvät edellytykset tuloskasvuun. Epävarmuutta markkinoilla kuitenkin lisäsi Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkimainingit ja tulevat poliittiset linjaukset, sekä toisaalta koronaviruksen toisen aallon eteneminen ja rokotteiden toimivuus.

Vuosi 2020 osoittautui lopulta hyväksi sijoitusvuodeksi. Osakemarkkinoilla yhdysvaltalaiset osakkeet (S&P 500) nousivat 18,4 prosenttia ja suomalaiset osakkeet (OMX Helsinki CAP) 15,7 prosenttia. Sen sijaan eurooppalaiset osakkeet (Stoxx 600) laskivat 1,4 prosenttia. Myös korkopapereiden arvot kehittyivät positiivisesti. Korkeamman luottoluokituksen yrityslainojen arvot nousivat 2,7 prosenttia ja alemman luottoluokituksen high yield -lainojen arvot nousivat 1,7 prosenttia vuoden 2020 aikana. Samalla ajanjaksolla euroalueen valtionlainojen arvot nousivat viisi prosenttia. Euron kurssi vahvistui 8,9 prosenttia suhteessa dollariin.

Markkinoiden vahvan elpymisen myötä nettomerkinnät Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin kääntyivät haastavan alkuvuoden jälkeen positiivisiksi. Kaikkien Suomeen rekisteröityjen rahastojen nettomerkinnät olivat vuoden 2020 aikaan 1.222 miljoonaa euroa (2019: 376 milj. euroa).

Taloudellinen kehitys

Liikevaihdon ja tuloksen kehitys

Vuonna 2020 Evli-konsernin nettopalkkiotuotot olivat kuusi prosenttia vertailukautta korkeammat ollen 76,8 miljoonaa euroa (72,2 milj. euroa). Kasvua siivitti etenkin rahastoja varainhoitopalkkioiden positiivinen kehitys. Tarkastelujaksolle kohdistui 6,7 miljoonaa euroa tuottosidonnaisia palkkioita varainhoidosta tai rahastoista (1,1 milj. euroa). Koronaviruskriisin seurauksena neuvonantopalkkiot sen sijaan laskivat asiakastoimeksiantojen viivästyessä tai keskeytyessä.

Vuoden 2020 osalta arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot laskivat edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja olivat 2,4 miljoonaa euroa (3,2 milj. euroa). Taustalla oli markkinaromahduksen myötä tulokseen kohdistuneet merkittävät negatiiviset arvonmuutokset ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kokonaisuudessaan Evli-konsernin liiketoiminnan tuotot nousivat vuonna 2020 viisi prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja olivat 79,7 miljoonaa euroa (75,8 milj. euroa).

Vuoden 2020 kokonaiskustannukset sisältäen poistot olivat 50,6 miljoonaa euroa (51,7 milj. euroa). Konsernin henkilöstökulut olivat 30,5 miljoonaa euroa (30,4 milj. euroa) sisältäen arvion henkilöstölle kohdistuvista tulospalkkioista. Konsernin hallintokulut olivat 12,5 miljoonaa euroa (14,0 milj. euroa). Konsernin poistot ja arvonalentumiset olivat 5,7 miljoonaa euroa (3,6 milj. euroa). Poistojen kasvua selittää pääasiassa IFRS 16 mukainen vuokrakulujen siirtyminen osaksi poistoja. Vertailukaudella vuokrakulut esitettiin osana liiketoiminnan muita kuluja. Liiketoiminnan muut kulut olivat 1,7 miljoonaa euroa (3,7 milj. euroa). Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa). Evlin kulu/ tuotto-suhdeluku oli 0,63 (0,68).

Konsernin vuoden 2020 liikevoitto ylitti vertailukauden tason ja oli 29,1 miljoonaa euroa (24,1 milj. euroa). Liikevoittomarginaali oli 36,5 prosenttia (31,8 %). Vuoden 2020 tulos oli 23,2 miljoonaa euroa (18,7 milj. euroa). Konsernin annualisoitu oman pääoman tuotto oli 26,2 prosenttia (23,4 %).

Tase ja rahoitus

Evli-konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2020 lopussa 772,6 miljoonaa euroa (923,2 milj. euroa). Merkittävät muutokset taseen loppusummassa ovat päivätasolla vaihtelevan asiakasaktiviteetin laajuuden takia mahdollisia vuosineljännesten ja vuosien välillä. Konsernin oma pääoma oli vuoden lopussa 95,4 miljoonaa euroa (81,8 milj. euroa).

Evli soveltaa vakavaraisuuslaskennassa standardimenetelmää (luottoriskin oman pääoman vaade) ja perusmenetelmää (operatiivi-

Koronaviruskriisin myötä luottotappioiden todennäköisyys on kasvanut, minkä seurauksena Evli kasvatti vuoden aikana IFRS 9 mukaisesti luottotappiovaraustaan 0,1 miljoonaa euroa. Evlin luottokanta muodostuu pääasiassa vakuudellisista sijoituslainoista, joiden vakuusarvoja valvotaan päivittäin. Vuoden aikana realisoitui yksi luottotappio, suuruudel-

sen riskin oman pääoman vaade). Konsernin vakavaraisuussuhdeluku oli 15,2 prosenttia, joka ylittää selvästi viranomaisten asettaman 10,5 prosentin vaatimuksen. Koronaviruskriisin myötä viranomaiset kevensivät pankkien pääomavaateita, jonka johdosta Evlin vakavaraisuusvaade laski nykyiselle tasolle aiemmasta 11,5 prosentin tasosta. Konsernin oma minimitavoite vakavaraisuudelle on 13,0 prosenttia.

Konsernin varainhankinta yleisöltä ja luottolaitoksilta laski 26 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yhtiön luottokanta laski edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta neljä prosenttia 109,6 miljoonaan euroon (114,0 milj. euroa). Konsernin myöntämien lainojen suhde Evli Pankki Oyj:n yleisön talletuksiin oli 28,4 prosenttia. Konser-

Liiketoiminnat

taan 0,1 miljoonaa euroa.

nin likviditeetti on hyvä.

Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat

Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat -segmentti tarjoaa palveluita varakkaille ja vaurastuville yksityishenkilöille ja instituutioille. Kokonaisvaltaiseen tuote- ja palveluvalikoimaan kuuluvat varainhoitopalvelut, Evlin omat ja yhteistyökumppaneiden tarjoamat rahastotuotteet sekä erilaiset pääomamarkkinapalvelut ja vaihtoehtoiset sijoitustuotteet. Lisäksi segmentti pitää sisällään ydintoimintaa suoraan tukevan tuotannon ja toteutuksen.

Varainhoito

Koronaviruskriisin myötä varainhoidossa oleva varallisuus laski kevään aikana. Markkinoiden elpymisestä huolimatta täydenvaltakirjan varainhoidon piirissä oleva varallisuus jäi hieman vertailukaudesta. Vuoden lopussa Evlillä oli täydenvaltakirjan varainhoidossa 5,2 miljardia euroa (5,3 mrd. euroa), pitäen sisällään niin perinteisen kuin digitaalisenkin palvelukokonaisuuden.

Perinteiset sijoitusrahastot

Koronaviruskriisi heijastui negatiivisesti koko vuoden rahastomyyntiin asiakkaiden realisoidessa omistuksiaan keväällä ja vuoden lopulla. Lunastukset kohdistuivat pääasiassa lyhyen koron rahastoihin. Tammi-joulukuulta nettomerkinnät olivat yhteensä -1.071,5 miljoonaa euroa (958,1 milj. euroa). Evlin strategian mukainen tavoite on kasvattaa sijoitustuotteidensa kansainvälistä myyntiä. Koronaviruskriisi heijastui myös ulkomaalaisten sijoittajien käytökseen ja näkyi lunastuksina korkorahastoista, minkä lisäksi uusmyynti vaikeutui laajojen matkustusrajoitusten myötä. Vuonna 2020 nettomerkinnät ulkomaisilta sijoittajilta jäivät negatiivisiksi ollen -471 miljoonaa euroa (590 milj. euroa).

Evli-Rahastoyhtiön markkinaosuus laski Suomen Sijoitustutkimuksen tekemän Rahastoraportin mukaan 1,1 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta ollen joulukuun lopussa 6,6 prosenttia. Evlillä oli joulukuun lopussa 30 Suomeen rekisteröityä sijoitusrahastoa. Rahastoyhtiön hallinnoimien perinteisten sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma oli 8,7 miljardia euroa (9,6 mrd. euroa). Tästä noin 2,4 miljardia euroa oli sijoitettuna osakerahastoihin (2,5 mrd. euroa), 6,0 miljardia euroa korkorahastoihin (7,0 mrd. euroa) ja 0,2 miljardia euroa yhdistelmärahastoihin (0,1 mrd. euroa).

Vaihtoehtoiset sijoitustuotteet

Strategisesti tärkeiden vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden myynti sujui odotusten mukaisesti markkinatilanne huomioiden. Vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin kerättiin merkintöjä ja sijoitussitoumuksia tammi-joulukuussa yhteensä 206 miljoonaa euroa (258 milj. euroa). Keväällä Evli lanseerasi uuden Evli Infrastructure Fund I -rahaston, johon kerättiin vuoden aikana lähes 104 miljoonaa euroa. Rahasto keskittyy sijoituksissaan globaaleihin infrastruktuurihankkeisiin. Marraskuussa Evli toi markkinoille Evli Impact Forest Fund I -rahaston. Rahasto sijoittaa johtaviin listaamattomiin metsärahastoihin globaalisti, jotka hoitavat ja kehittävät metsäomaisuutta. Vuoden loppuun mennessä rahastoon oli kerätty 28 miljoonaa euroa.

Nettomyynti rahastoryhmittäin 1-12/2020 (M€)

Muut sijoitustuotteet

Kevään markkinamyllerryksen myötä Evlin välitystuotteiden osalta nähtiin kysyntäpiikki, joka kuitenkin tasoittui markkinoiden rauhoittuessa kesän ja syksyn aikana. Kumulatiivisesti tarkasteltuna välitystoiminnasta saadut palkkiot säilyivät lähes edellisvuoden vastaavalla tasolla.

Palkinnot

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Evlin instituutiovarainhoito sai tunnustusta riippumattomassa KANTAR SIFO Prosperan "External Asset Management 2020 Finland" -tutkimuksessa, jossa Evli oli neljättä vuotta peräkkäin käytetyin yhteisövarainhoitaja Suomessa. Lisäksi yhteisösijoittajat arvioivat Evlin Suomen toiseksi parhaaksi varainhoitajaksi ja Evlin brändin vahvimmaksi varainhoitopalveluissa. Myös muun muassa salkunhoidon osaamisessa ja vastuullisessa sijoittamisessa Evli sai parhaimmat arviot sijoittajilta.

Toisella vuosipuoliskolla Evli valittiin toistamiseen Suomen parhaaksi varainhoitajaksi KAN-TAR SIFO Prosperan "Private Banking 2020 Finland" -tutkimuksessa.

Evlin rahasto-osaaminen sai kansainvälistä tunnustusta ensimmäisellä vuosipuoliskolla, kun Morningstar valitsi Evlin parhaaksi rahastoyhtiöksi Ruotsissa. Rahastoyhtiöiden sarjassa paremmuus ratkaistaan viiden vuoden riskikorjatun tuoton perusteella, ja siinä otetaan huomioon rahastoyhtiön kaikki vertailumaahan rekisteröidyt rahastot.

Ranskan Lipper Fund Awards 2020:ssa Evli valittiin parhaaksi korkotaloksi pienistä rahastoyhtiöistä. Lisäksi Evli Lyhyt Yrityslaina B -rahasto palkittiin parhaana euromääräisenä lyhyenä yrityslainana sekä "Best Fund over 3 years" että "Best Fund over 5 years" -kategoriassa Euroopan, Pohjoismaiden, Saksan ja Ranskan Lipper Fund Awardseissa. Evli Pohjoismaat -osakerahasto palkittiin parhaana pohjoismaisena osakerahastona sekä "Best Fund over 5 years" että "Best Fund over 10 years" -kategoriassa Euroopan Lipper Fund Awardseissa. Lisäksi rahasto palkittiin parhaana pohjoismaisena osakerahastona "Best Fund over 5 years" -kategoriassa Saksan ja Ranskan Lipper Fund Awardseissa.

Tuloskehitys

Vuonna 2020 varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat -segmentin tulos kehittyi positiivisesti. Liiketoiminnan tuotot kasvoivat yhdeksän prosenttia edellisvuodesta ja olivat 67,1 miljoonaa euroa (61,6 milj. euroa). Tuottojen kehitykseen vaikutti positiivisesti etenkin vaihtoehtorahastojen hallinnointipalkkioiden kasvu sekä menestyksekkään sijoitustoiminnan myötä kohonneet tuottosidonnaiset palkkiot. Tarkastelujaksolle kohdistui 6,7 miljoonaa euroa tuottosidonnaisia palkkioita varainhoidosta tai rahastoista (1,1 milj. euroa).

Hallinnoitavan asiakasvarallisuuden kehitys

Hallinnoitavana olevat asiakasvarat koostuvat suorista sijoituksista sijoitusrahastoihin ja vaihtoehtorahastoihin, täyden valtakirjan varain-

AVAINLUVUT - VARAINHOITO- JA SIJOITTAJA-ASIAKKAAT -SEGMENTTI

M€	2020	2019	Muutos %
Liiketoiminnan tuotot	67,1	61,6	9 %
Liiketulos ennen konsernin allokointeja	33,5	28,3	18 %
Liiketulos	27,7	20,8	33 %
Henkilöstömäärä	160	154	-
Markkinaosuus, %*	6,6	7,7	-14 %
Nettomerkinnät**	-1.071	958,1	-

*Evli-Rahastoyhtiö Oy. Lähde: rahastoraportti, Suomen sijoitustutkimus **Nettomerkinnät Evlin perinteisiin sijoitusrahastoihin. Lähde: rahastoraportti, Suomen sijoitustutkimus

Sijoittaja-asiakkaiden palkkiokehitys

hoidosta sekä Evlin tytär- ja osakkuusyhtiöiden kautta hallinnoitavana olevasta varallisuudesta.

Hallinnoitavana olevat asiakasvarat laskivat jyrkästi maaliskuun markkinaromahduksen yhteydessä, mutta elpyivät kesän ja syksyn aikana. Positiivisen kehityksen myötä konsernin yhteenlaskettu hallinnoitava nettovarallisuus saavutti lähes vertailukauden ennätyksellisen tason ollen vuoden lopussa 14,1 miljardia euroa (14,3 mrd. euroa).

Vuoden lopulla täydenvaltakirjan varainhoidon piirissä oli 5,2 miljardia euroa (5,3 mrd. euroa). Vastaavasti Evlin perinteisissä sijoitusrahastoissa oli suoria sijoituksia vuoden päätteeksi yhteensä 6,1 miljardia euroa (6,7 mrd. euroa). Vaihtoehtorahastojen hallinnoitava varallisuus oli 1,1 miljardia euroa (0,9 mrd. euroa). Tytärja osakkuusyhtiöiden kautta hallinnoitu varallisuus kasvoi hieman vuoden takaisesta ja oli 1,7 miljardia euroa (1,4 mrd. euroa).

Neuvonanto- ja yritysasiakkaat

Neuvonanto- ja yritysasiakkaat -segmentti tarjoaa yritys- ja pääomajärjestelypalveluita, kuten yritysostoihin ja -myynteihin sekä listautumis- ja osakeanteihin liittyviä neuvonantopalveluita. Lisäksi segmentti tarjoaa kannustinjärjestelmien suunnittelu- ja hallinnointipalveluja ja yritysanalyysiä pörssiyhtiöille.

Yritys- ja pääomajärjestelyt

Koronaviruskriisi vaikutti merkittävästi yksikön liiketoimintaan johtaen neuvonantotoimeksiantojen viivästymiseen tai pysähtymiseen keväällä. Syksyn myötä yritysjärjestelymarkkina

Hallinnoidun asiakasvarallisuuden jakauma 31.12.2020 (mrd. €)

• Perinteiset sijoitusrahastot
• Vaihtoehtoiset sijoitustuotteet
• Northern Horizon Capital A/S
• Evli Alexander Incentives Oy

aktivoitui jälleen ja toimeksiantokanta kasvoi selvästi. Vuoden lopulla lisääntynyt epävarmuus kuitenkin johti projektien venymiseen vuodelle 2021. Vuoden lopulla yksikön toimeksiantokanta oli hyvällä tasolla. Koko vuoden osalta neuvonantopalkkioiden laskutus jäi selvästi edellisvuotta alhaisemmaksi ja oli 3,3 miljoonaa euroa (6,0 milj. euroa). Merkittävä liikevaihdon vaihtelu eri ajanjaksojen välillä on tyypillistä segmenttiin sisältyvälle yritys- ja pääomajärjestely -liiketoiminnalle.

Evli toimi vuonna 2020 neuvonantajana muun muassa seuraavissa toimeksiannoissa:

• Lifvis Ab:n neuvonantaja yhtiön menestyksekkäällä rahoituskierroksella
• Luci Intressenter AB:n neuvonantaja LightLab Sweden Ab:n julkisessa ostotarjouksessa.
• IM Röntgen yrityksen neuvonantaja koskien Capio:n myyntiä

Hallinnoitu nettomääräinen varallisuus 14,1 mrd. €

• Ruotsalaisen pörssilistatun Haldex:in neuvonantaja 1,3 miljardin kruunun jälleenrahoituksessa sisältäen 157 miljoonan kruunun osakeannin
• Listayhtiö Eltel:in neuvonantaja 150 miljoonan euron jälleenrahoituksessa
• Yksityisomistajien neuvonantaja lifescience yhtiö Larodan myynnissä Englantilaiselle Associated British Foods yhtiölle
• Suomalaisen M-Brain:in hallituksen neuvonantaja koskien yhtiön jälleenrahoitusta
• Pisla Oy:n omistajien neuvonantajana koskien yhtiön myyntiä Volati AB:lle
• Neuvonantajana Norvestorin ja Interan tukemalle PHM Groupille koskien lisähankintoja Ruotsissa.
• Nordic Capital:n neuvonantaja koskien Gina Tricot:n myyntiä Frankenius Equity:lle
• Agile Content:n neuvonantaja koskien julkista tarjousta Edgeware AB:sta

• Svefa Holding AB:n omistajien neuvonantaja koskien yhtiön myyntiä Broviken Gruppen:lle

Kannustinjärjestelmät

Kannustinliiketoiminta kasvoi yhä tärkeämmäksi strategiseksi kasvualueeksi Evlille syksyllä toteutetun yritysjärjestelyn myötä. Yritysjärjestelyssä Suomen johtava osakepohjaisten kannustinohjelmien suunnittelija Alexander Incentives Oy yhdistyi Evlin tytäryrityksen, Evli Awards Management Oy:n kanssa. Yhdistymisen myötä Evli tarjoaa kannustinohjelmien koko arvoketjun suunnittelusta, hallinnointiin ja toteutukseen. Evli on kyseisessä liiketoiminnassa Suomessa johtavassa asemassa listattujen yhtiöiden keskuudessa.

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

Evlin strategisena tavoitteena on laajentaa nykyistä kannustinjärjestelmiin liittyvää tuoteja palvelutarjontaa ulkomaille ja listaamattomille yhtiöille. Tarkastelukaudella painopiste oli erityisesti kansainvälisessä myynnissä. Yhtiö sai yhteensä kymmenkunta uutta pohjoismaista tai listaamatonta yritystä asiakkaakseen vuonna 2020.

Kannustinliiketoiminnan tarkastelukauden liikevaihto oli 5,9 miljoonaa euroa (4,6 milj. euroa). Liikevaihdon kasvuun vaikutti positiivisesti etenkin asiakasyhtiöiden lukumäärän kasvu edellisvuodesta, sekä koronaviruspandemian odotettua vähäisempi vaikutus tapahtumasidonnaisten palkkioiden määrään.

Tuloskehitys

Vuonna 2020 neuvonanto- ja yritysasiakkaat -segmentin liiketoiminnan tuotot laskivat yksitoista prosenttia edellisvuodesta ja olivat 9,7 miljoonaa euroa (10,9 milj. euroa).

Konsernitoiminnot

Konsernitoiminnot-segmentti sisältää liiketoimintoja palvelevat tukitoiminnot, kuten tietohallinnon, taloushallinnon, markkinoinnin,

Neuvonantopalkkioiden kehitys M€

viestinnän ja sijoittajasuhteet, lakiasiat, henkilöstöhallinnon ja sisäiset palvelut. Myös yhtiön toimintaa tukevat pankkipalvelut ja yhtiön oma sijoitustoiminta sekä konsernin valvontafunktiot; compliance, riskienvalvonta ja sisäinen tarkastus lukeutuvat konsernitoimintoihin.

Tuloskehitys

Vuonna 2020 konsernitoiminnot-segmentin liiketoiminnan tuotot laskivat edellisvuoteen verrattuna ollen 2,8 miljoonaa euroa (3,6 milj. euroa). Laskun taustalla oli markkinamyllerryksen myötä aiheutuneet realisoitumattomat tappiot oman taseen korkorahastosijoituksista.

Henkilöstö

Konsernin henkilöstömäärä oli joulukuun lopussa 261 (249). Määrä nousi viisi prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvun taustalla oli muun muassa yhdistyminen Alexander Incentives Oy:n kanssa. Henkilöstöstä noin 94 prosenttia työskenteli Suomessa ja kuusi prosenttia Suomen ulkopuolella.

Vastuullisuus

Evli on nostanut vastuullisuuden yhdeksi strategiseksi fokusalueeksi. Evlin merkittävimmällä osa-alueella, varainhoidossa, vastuullisuustekijät on integroitu sijoitustoimintaan, minkä myötä vastuullinen sijoittaminen on systemaattinen osa salkunhoitoa. Evlin sijoitusrahastojen

261 hlöä HENKILÖSTÖN JAKAUMA Maittain Segmenteittäin Suomi 94 % Ruotsi 6 % Arabiemiraatit 0,4 %

Konsernitoiminnot 18 %

AVAINLUVUT - NEUVONANTO- JA YRITYSASIAKKAAT -SEGMENTTI

M€	2020	2019	Muutos %
Liiketoiminnan tuotot	9,7	10,9	-11 %
Liiketulos ennen konsernin allokointeja	2,7	4,0	-33 %
Liiketulos	1,8	2,8	-37 %
Henkilöstömäärä	53	44	-

AVAINLUVUT - KONSERNITOIMINNOT -SEGMENTTI

M€	2020	2019	Muutos %
Liiketoiminnan tuotot	2,8	3,6	-21 %
Liiketulos ennen konsernin allokointeja	-6,7	-8,4	-20 %
Liiketulos	0,0	0,3	-95 %
Henkilöstömäärä	48	51	-

tekemiä sijoituksia seurataan myös mahdollisten normirikkomusten osalta, ja varainhoidossa tehdään yhtiöihin kohdistuvaa vaikuttamista itsenäisesti sekä yhdessä muiden sijoittajien kanssa.

Evlin menestyksekäs työ vastuullisen sijoittamisen osalta sai vuoden aikana jälleen erinomaisia arvioita ulkopuolisissa arvioinneissa. YK:n vastuullisen sijoittamisen kattojärjestö PRI myönsi kansainvälisessä vertailussa Evlille parhaan arvosanan (A+) strategian ja hallinnoinnin kategoriassa. Tämän lisäksi KANTAR SIFO Prosperan "External Asset Management 2020 Finland" -tutkimuksessa Evlin vastuullinen sijoittaminen arvioitiin parhaaksi Suomessa neljättä vuotta peräkkäin.

Lisätietoa vastuullisuuden ja vastuullisen sijoittamisen kehityksestä vuonna 2020 sivuilla 14-41.

Evlin osakkeet ja osakepääoma

Evli Pankki Oyj:n koko osakemäärä oli vuoden lopussa yhteensä 24.109.420 osaketta, joista A-sarjan osakkeita oli 14.635.264 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 9.474.156 kappaletta. Yhtiön hallussa oli 328.998 kappaletta B-sarjan osakkeita. Yhtiön osakepääoma oli vuoden lopussa 30.194.097,31 euroa. Osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia.

Julkisen kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsingissä oli joulukuun lopussa 9.474.156 kappaletta Evlin B-sarjan osaketta. Osakkeiden vaihto oli tammi-joulukuussa 24,7 miljoonaa euroa, ja kappalemääräisesti pörssissä vaihdettiin 2.465.545 Evlin osaketta. Osakkeen päätöskurssi vuoden lopussa oli 12,20 euroa. Osakkeen korkein hinta katsauskaudella oli 13,20 euroa ja alin 6,8 euroa. Evlin markkina-arvo oli vuoden lopussa 294,1 miljoonaa euroa. Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan, että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella. A-osakkeet on arvostettu B-osakkeen katsauskauden päätöskurssiin.

Lisätietoa suurimmista osakkeenomistajista, osakeomistajien jakaumasta ja omistuksen jakautumisesta omistajaryhmittäin sekä tiedot osakekohtaisista tunnusluvuista sivulla 52-54, Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Yhtiökokouksen päätökset

Evli Pankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 9.3.2020 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja vahvisti osingoksi hallituksen ehdotuksen mukaisesti 0,66 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 11.3.2020 oli merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osingonmaksupäiväksi vahvistettiin 18.3.2020. Lisäksi varsinainen yhtiökokous myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2019.

Yhtiökokous hyväksyi yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja päätti, että Evlin palveluksessa olevan palkkionsaajan muuttuvan palkkion osuus saa ylittää 100 prosenttia kunkin palkkionsaajan vuotuisen kiinteän palkkion kokonaismäärästä alla kuvattujen ehtojen mukaisesti. Muuttuvan palkkion osuus ei kuitenkaan saa ylittää 200 prosenttia palkkionsaajan vuotuisen kiinteän palkkion kokonaismäärästä. Yksilön lyhyen aikavälin (yhden vuoden ansaintakriteeri) muuttuvat palkkiot eivät voi ylittää 100 prosenttia yksilön vuotuisesta kiinteästä palkkiosta. Lyhyen aikavälin muuttuvat palkkiot ja pitkän aikavälin sitouttamisohjelman mukaisesti maksettavat palkkiot voivat kuitenkin yhdessä ylittää 100 prosenttia yksilön vuotuisesta kiinteästä palkkiosta. Lyhyen aikavälin muuttuvat palkkiot ja pitkän aikavälin sitouttamisohjelman perusteella maksettavat palkkiot eivät voi kuitenkaan yhdessä ylittää 200 prosenttia yksilön vuotuisesta kiinteästä palkkiosta. Muuttuvan palkkion enimmäismäärää sovelletaan noin 30 henkilön, eli toimivan johdon ja tiettyjen avainhenkilöiden, palkitsemiseen. Muuttuvaa palkkiota ei käytetä hallituksen palkitsemiseen. Muuttuvan palkkion enimmäismäärää sovelletaan toistaiseksi.

Yhtiökokous vahvisti yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi yhteensä kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Henrik Andersin, Fredrik Hacklin, Sari Helander, Robert Ingman, Mikael Lilius ja Teuvo Salminen. Hallituksen jäsenille maksettavan palkkion suuruus on 5.000,00 euroa kuukaudessa ja valiokuntien puheenjohtajille maksettavan palkkion suuruus 6.000,00 euroa kuukaudessa. Hallituksen puheenjohtajan palkkion suuruus on 7.500,00 euroa kuukaudessa.

Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jukka Paunonen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän kohtuullisen laskun mukaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien A- ja B-sarjan osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti:

Hankittavien omien A-sarjan osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 1.516.088 osaketta, ja hankittavien omien B-sarjan osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 874.055 osaketta, mikä määrä vastaa yhteensä noin kymmentä prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä yhtiökokouskutsun päivämääränä.

Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla.

Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä B-osakkeille muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan.

Hallitus päättää miten omia osakkeita hankitaan. Hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä B-osakkeille muodostuvaan hintaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.

Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät valtuutukset omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta.

Valtuutuksen nojalla annettavien tai luovutettavien osakkeiden määrä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 2.390.140 B-sarjan osaketta, mikä määrä vastaa noin kymmentä prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä yhtiökokouskutsun päivämääränä. Kuitenkin edellä mainitusta enimmäismäärästä enintään 239.014 osaketta voidaan antaa käytettäväksi yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelyiden osana, mikä määrä vastaa noin yhtä prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä yhtiökokouskutsun päivämääränä.

Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia osak-

Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät osakeantia ja optio-oikeuksien sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 asti.

Konsernirakenteen muutokset

Kesäkuussa Evli myi kolme prosenttia omistamistaan Evli Corporate Finance Ab:n osakkeista yhtiön työntekijöille. Transaktion jälkeen Evlin omistusosuus yhtiöstä on 56,5 prosenttia.

Elokuussa Evli osti 35 prosenttia Terra Nova Capital Advisors Ltd:n osakkeista yhtiön työntekijöiltä. Transaktion jälkeen Evlin omistusosuus yhtiöstä on 90 prosenttia.

Syyskuussa Evli Pankki Oyj ja Alexander Incentives Oy:n omistajat allekirjoittivat sopimuksen Evli Awards Management Oy:n ("EAM") ja Alexander Incentives Oy:n välisestä osakevaihdosta, jossa EAM sai omistukseensa 100 prosenttia Alexander Incentives Oy:n osakkeista. Vastikkeeksi EAM antoi uusia omia osakkeitaan siten, että vähemmistön osuus yhtiön osakkeista nousi 35 prosenttiin. Evli Pankin omistus yhtiöstä on 65 prosenttia.

Liiketoimintaympäristö

Sijoitusmarkkinoiden elpymisestä huolimatta Evlin liiketoimintaympäristöön liittyy paljon haasteita. Poliittinen epävarmuus Yhdysvalloissa sekä koronaviruksen toisen aallon mahdolliset seuraukset ja vaikutukset kansantalouksiin voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja sijoitusmarkkinoilla. Valtioiden ja keskuspankkien tukeman markkinoiden elpymisen myötä sijoittajien riskinottohalukkuus ja sijoituskiinnostus on kuitenkin kohonnut.

Kevään aikana koronaviruspandemia johti äkilliseen kurssien romahdukseen osake- ja velkakirjamarkkinoilla. Markkinat kuitenkin toipuivat nopeasti vahvan elvytyksen tukemana. Mikäli koronavirus pandemia pitkittyy, tämä voi näkyä myös vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden, muun muassa toimistokiinteistörahastojen, arvojen alentumisena. Toteutuessaan se saattaisi vaikeuttaa kyseisten tuotteiden myyntiä. Evlillä on entuudestaan vahva asema sekä instituutioiden että varakkaiden yksityishenkilöiden keskuudessa. Haasteellisesta markkinaympäristöstä huolimatta perusliiketoiminnan kasvun edellytykset yhtiön kotimarkkinoilla Suomessa ovat hyvät, etenkin laajentuneen tuotevalikoiman myötä.

Evli on strategiansa mukaisesti panostanut enenevässä määrin kansainvälisen myynnin ja vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden kehittämiseen. Nämä nähdään yhtiön kannalta merkittävinä kasvun lähteinä ja keinona hajauttaa yhtiön tulopohjaa entisestään. Panostuksia on tehty myös entistä paremman liiketoiminnan skaalautuvuuden saavuttamiseksi, jonka myötä yhtiölle kriittinen tunnusluku, toistuvien tuottojen suhde operatiivisiin kustannuksiin, on kehittynyt suotuisasti.

Kansainvälisen kasvun osalta yhtiön painopiste on pohjoismaiden ja Euroopan markkinoissa. Tuotesaatavuuden lisäksi kriittistä kansainvälisen kasvun onnistumiseksi on hallinnollisten prosessien ja rakenteiden virtaviivaistaminen ja muokkaaminen vastaamaan muilla markkinoilla

totuttuja standardeja. Kansainvälisen myynnin osalta Evli on erinomaisessa asemassa ja mielikuva korkealuokkaisesta pohjoismaisesta boutique-rahastotalosta herättää kiinnostusta ulkomaisten sijoittajien keskuudessa. Kansainvälisen kasvun osalta markkinaympäristö on kuitenkin koronaviruspandemian seurauksena poikkeuksellisen haasteellinen tällä hetkellä.

Toisena tärkeänä strategisena painopistealueena Evli näkee vaihtoehtoiset sijoitustuotteet. Yhtiön tahtotilana on kyetä tarjoamaan kokonaisvaltainen tuotetarjoama tyypillisistä, hyvin likvideistä korkorahastoista aina eksoottisempiin reaali- ja pääomarahastoihin asti. Evli on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tuonut markkinoille useampia uusia tuotteita ja tulee jatkossa laajentamaan tarjontaa entisestään uusiin omaisuusluokkiin. Suomen markkina on vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden osalta hyvin kilpailtu. Toimintaympäristön tuomista haasteista huolimatta Evlin tavoitteena on rakentaa vaihtoehtoisista sijoitustuotteista merkittävä liikevaihdon lähde kokonaisvaltaisen tarjoaman ja poikkeuksellisen osaamisen turvin.

Riskienvalvonta ja liiketoimintariskit

Evlin lähiajan riskeistä merkittävin on markkinakehityksen vaikutus yhtiön liiketoimintoihin. Arvopaperimarkkinoiden kehityksellä on suora vaikutus varainhoitoliiketoimintaan. Sen liikevaihto perustuu hallinnoitavien varojen kehitykseen, joka on altis markkinaheilahteluille. Markkinoiden yleisellä kehityksellä on vaikutusta myös välitystoimintaan. Corporate Finance -liiketoiminnassa mahdolliset muutokset sijoittajien ja yritysjohtajien markkinaluottamuksessa voivat johtaa projektien venymiseen tai keskeytymiseen.

Evlin pankki- ja sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä merkittävimpiä ovat likviditeetti-, markkina- ja korkoriskit. Näitä riskejä hallitaan Evli Pankin hallituksen asettamilla limiiteillä, joita valvotaan jatkuvasti. Yhtiön tekemien sijoitusten lähtökohta on, etteivät ne saa vaarantaa Evlin tulosta tai vakavaraisuutta. Evlin sijoitukset ovat erittäin hyvin hajautettuja, ja muun muassa riippuvuutta yksittäisestä yhtiöstä on rajattu rajoittamalla yhtiökohtaisten sijoitusten suuruutta. Hyvästä valvonnasta huolimatta sijoitustoimintaan sisältyy aina tietty riski, minkä vuoksi sijoitustoiminnasta saatavat tuotot saattavat vaihdella merkittävästi vuosineljänneksittäin.

Näkymät vuodelle 2021

Arvioimme vuoden 2021 liikevoiton olevan selvästi positiivinen.

Näkemystä tukevat korkea toistuvien tuottojen suhde operatiivisiin kustannuksiin, sekä vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden myynti, joka on tuonut uutta, vakaata liikevaihtoa.

Helsingissä 8. päivänä helmikuuta 2021

EVLI PANKKI OYJ

Hallitus

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

A-sarjan osake tuottaa kaksikymmentä (20) ääntä ja B-sarjan osake yhden (1) äänen yhtiökokouksessa. Osakesarjoilla on yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun voitonjakoon. Yhtiön B-sarjan osake on listattu Nasdaq Helsingin pörssilistalla kaupankäyntitunnuksella "EVLI" ja ISIN-koodilla FI4000170915.

Evli Pankilla on kaksi osakesarjaa, A- ja B-sarja.

Evlin koko osakemäärä oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 24.109.420 osaketta, joista A-sarjan osakkeita oli 14.635.264 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 9.474.156 kappaletta. Yhtiön hallussa oli 328.998 kappaletta B-sarjan osaketta. Yhtiön osakepääoma oli vuoden 2020 lopussa 30.194.097,31 euroa. Osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuoden aikana.

Kaupankäynti osakkeilla

Evlillä oli vuoden lopussa 9.474.156 kappaletta yhtiön B-osakkeita julkisen kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsingissä. Osakkeiden vaihto oli tammi-joulukuussa 24,7 miljoonaa euroa, ja kappalemääräisesti pörssissä vaihdettiin 2.465.545 Evlin osaketta. Osakkeen ylin hinta vuonna 2020 oli 13,20 euroa ja alin 6,80 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 12,20 euroa 31.12.2020. Evlin markkina-arvo oli 294,1 miljoonaa euroa 31.12.2020. Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen katsauskauden päätöskurssiin.

Osakkeenomistajat

Vuoden 2020 lopussa Evlillä oli arvo-osuusrekisterissä 5.172 (4.204) osakkeenomistajaa. Suomalaisten yritysten omistusosuus oli 55 prosenttia (54 %) ja suomalaisten yksityishenkilöiden omistusosuus 27 prosenttia (26 %). Loput 18 prosenttia (20 %) osakkeista omistivat rahoitus- ja vakuutuslaitokset, julkisyhteisöt, ei voittoa tavoittelevat yhteisöt sekä ulkomaiset sijoittajat.

Markkina-arvo, M€

Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin

Yritykset: 53,9 %

• Rahoitus- ja vakuutuslaitokset: 14,8 %
• Julkisyhteisöt: 0,8 %
• Kotitaloudet: 26,4 %
• Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt: 1,6 %
• Ulkomaiset omistajat: 0,4 %

Hallintarekisteröidyt: 2,1 %

Osakkeen äänimäärän jakauma omistajaryhmittäin

• Yritykset: 63,8 %
• Rahoitus- ja vakuutuslaitokset: 15,9 %

Julkisyhteisöt: 0,1 %

Kotitaloudet: 20,0 %

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt: 0,1 %

• Ulkomaiset omistajat: 0,0 %
• Hallintarekisteröidyt: 0,2 %

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2019	A-osakkeet	B-osakkeet	Osakkeita yhteensä	Osuus osakkeista, %	Osuus äänistä, %
1. Oy Scripo Ab	3.803.280	950.820	4.754.100	19,7	25,5
2. Prandium Oy Ab	3.803.280	950.820	4.754.100	19,7	25,5
3. Oy Fincorp Ab	2.319.780	420.991	2.740.771	11,4	15,5
4. Ingman Group Oy Ab	1.860.000	650.000	2.510.000	10,4	12,5
5. Lehtimäki Maunu	533.728	171.031	704.759	2,9	3,6
6. Hollfast John Erik	328.320	82.080	410.400	1,7	2,2
7. Tallberg Claes	369.756	32.588	402.344	1,7	2,5
8. Moomin Characters Oy Ltd	0	396.351	396.351	1,6	0,1
9. Evli Pankki Oyj	0	328.998	328.998	1,4	0,1
10. Svenska Litteratursällskapet i Finland	0	220.336	220.336	0,9	0,1

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUMA OMISTAJARYHMITTÄIN	Omistajien lukumäärä	Osuus omistajista, %	Osakkeiden lukumäärä	Osuus osakkeista, %	Äänten lukumäärä	Osuus äänistä, %
Yritykset	219	4,2	12.995.043	53,9	192.859.683	63,8
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	22	0,4	3.573.367	14,8	48.141.932	15,9
Julkisyhteisöt	2	0,0	182.288	0,8	182.288	0,1
Kotitaloudet	4.886	94,5	6.372.768	26,4	60.502.324	20,0
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	21	0,4	373.854	1,6	373.854	0,1
Ulkomaiset omistajat	22	0,4	103.672	0,4	119.355	0,0
Yhteensä	5.172	100,0	24.109.420	100,0	302.179.436	100,0
joista hallintarekisteröityjä	10		508.428	2,1	508.428	0,2
Liikkeeseenlaskettu määrä			24.109.420	100,0	302.179.436	100,0

OSAKEOMISTUKSEN	Omistajien	Osuus	Osakkeiden	Osuus	Äänten	Osuus
JAKAUMA SUURUUSLUOKITTAIN	lukumäärä	omistajista, %	lukumäärä	osakkeista, %	lukumäärä	äänistä, %
1-100	1.871	36,2	92.446	0,4	92.446	0,0
101-1.000	2.756	53,3	898.024	3,7	908.170	0,3
1.001-10.000	456	8,8	1.255.773	5,2	1.555.973	0,5
10.001-100.000	63	1,2	2.167.258	9,0	12.907.806	4,3
100.001-500.000	21	0,4	4.232.189	17,6	37.170.019	12,3
500.001-	5	0,1	15.463.730	64,1	249.545.022	82,6
Yhteensä	5.172	100,0	24.109.420	100,0	302.179.436	100,0
joista hallintarekisteröityjä	10		508.428	2,1	508.428	0,2
Liikkeeseenlaskettu määrä			24.109.420	100,0	302.179.436	100,0

Hallitukselle myönnetyt valtuudet

Evli Pankin yhtiökokous 9.3.2020 valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien A- ja B-sarjan osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Hankittavien omien A-sarjan osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 1.516.088 osaketta, ja hankittavien omien B-sarjan osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 874.055 osaketta. Ehdotettu osakemäärä vastaa yhteensä noin kymmentä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista yhtiökokouskutsun päivämääränä. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 saakka. Vuonna 2020 Evli ei hankkinut omia osakkeita.

Evlin A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 4 §:n nojalla. Yhtiö muunsi A-osakkeita B-osakkeiksi seuraavasti vuonna 2020:

• 145.224 kappaletta A-osakkeita B-osakkeiksi 24.4.2020. Muunnetut osakkeet tulivat julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingissä 27.4.2020.
• 375.387 kappaletta yhtiön hallussa olevia A-osakkeita B-osakkeiksi 11.9.2020. Muunnetut osakkeet tulivat julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingissä 14.9.2020.
• 5.000 kappaletta A-osakkeita B-osakkeiksi 18.12.2020. Muunnetut osakkeet tulivat julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingissä 21.12.2020.

OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET, HALLITUKSELLE ANNETUT VALTUUTUKSET JA OPTIO-OHJELMIIN PERUSTUVAT OPTIO-OIKEUDET

	Omassa hallussa olevien osakkeiden lukumäärä	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	Osake pääoma, M€	Ylikurssi rahasto, M€	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, M€
1.1.2019	375.387	23.313.533	30,2	1,8	18,3
Omien osakkeiden hankinta	0	0	0,0	0,0	0,0
Optio-oikeus merkinnät (optio-ohjelma 2014)	0	212.500	0,0	0,0	0,4
Tytäryhtiöosakkeiden osto	0	0	0,0	0,0	0,0
31.12.2019	375.387	23.526.033	30,2	1,8	18,7
Osakkeiden kokonaislukumäärä		23.901.420
1.1.2020	375.387	23.526.033	30,2	1,8	18,7
Omien osakkeiden hankinta	0	0	0,0	0,0	0,0
Optio-oikeus merkinnät (optio-ohjelma 2014)	-46.389	254.389	0,0	0,0	1,5
Tytäryhtiöosakkeiden osto	0	0	0,0	0,0	2,7
31.12.2020	328.998	23.780.422	30,2	1,8	22,8
Osakkeiden kokonaislukumäärä		24.109.420

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Evli konsernilla on voimassa vuosina 2017, 2018 ja 2019 perustetut osakepohjaiset kannustinjärjestelmät. Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat palkkiot maksetaan Evlin osakkeina. Lisätietoja kannustinjärjestelmistä löytyy Evlin verkkosivulta www.evli.com/ sijoittajat, konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.8. Henkilöstökulut sekä Palkitsemispolitiikasta, sivulta 140-142.

Johdon osakeomistus

Evli Pankki Oyj:n hallituksen jäsenten osakeomistus, sisältäen määräysvaltayhteisöjen omistukset, oli 31.12.2020 yhteensä 7.382.310 kappaletta, mikä on 30,6 prosenttia osakemäärästä ja 38,1 prosenttia äänimäärästä.

Evli Pankin toimitusjohtaja Maunu Lehtimäki omisti vuoden 2020 lopussa 704.759 kappaletta osakkeita, mikä on 2,9 prosenttia osakemäärästä ja 3,6 prosenttia äänimäärästä. Lisäksi hänelle on myönnetty 50.000 kappaletta Evlin osaketta 2019 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteissa. Vuoden lopussa muut konsernin johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 728.195 kappaletta osakkeita, mikä on 3,0 prosenttia osakemäärästä ja 2,4 prosenttia äänimäärästä. Johtoryhmälle on myönnetty 18.400 Evlin osaketta vuonna 2017 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa, 28.002 Evlin osaketta vuonna 2018 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa sekä 140.000 Evlin osaketta vuonna 2019 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa.

Tietoa osakkeenomistajille ja sijoittajille

Osakkeen perustiedot

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

nen yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista 2.3.2021 klo 16.00

• Varsinainen yhtiökokous, Helsinki 9.3.2021

• Vuosikertomus ja tilinpäätös tilikaudelta

• Viimeinen ilmoittautuminen ja äänestämi-

Evli Pankilla on kaksi osakesarjaa, A- ja B-sarjat. A-sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa kaksikymmentä (20) ääntä ja B-sarjan osake yhden (1) äänen. Osakesarjoilla on yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun voitonjakoon. Yhtiön B-sarjan osake on listattu Nasdaq Helsinki -pörssin päälistalla kaupankäyntitunnuksella "EVLI" ja ISIN-koodilla FI4000170915.

• A-osakkeita (31.12.2020): 14.635.264 • B-osakkeita (31.12.2020): 9.474.156

• Hiljainen jakso 17.3.-15.4.2021

Sijoittajan kalenteri 2021

2020, vko 7

• Tammi-maaliskuun 2021 osavuosikatsaus julkaistaan 15.4.2021
• Hiljainen jakso 15.6.-14.7.2021 • Tammi-kesäkuun 2021 puolivuosikatsaus
• julkaistaan 14.7.2021
• Hiljainen jakso 21.9.-20.10.2021
• Tammi-syyskuun 2021 osavuosikatsaus julkaistaan 20.10.2021.

Evlin taloudelliset raportit sekä pörssi- ja lehdistötiedotteet laaditaan suomeksi ja englanniksi. Evlin pörssi- ja lehdistötiedotteet voi tilata sähköpostiin osoitteessa www.evli.com/ sijoittajat.

Yhtiökokous

Evli Pankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 9.3.2020 klo 10.00 alkaen. Kokous järjestetään eduskunnan 15.9.2020 hyväksymän väliaikaisen lain (laki nro 677/2020 väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, jäljempänä "Väliaikaislaki") nojalla ilman osakkeenomistajien tai näiden asiamiesten läsnäoloa.

Yhtiökokouskutsu sekä hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkaistaan pörssitiedotteena ja Evlin verkkosivuilla (www.evli.com). Kutsussa mainitaan kokouksessa käsiteltävät asiat. Osakkeenomistajalla on oikeus saada varsinaiselle yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti yhtiön hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Päätösehdotus voidaan ottaa yhtiökokouksen asialistalle edellyttäen, että ehdotuksen tehneillä osakkeenomistajilla on Väliaikaislain tarkoittamalla tavalla omistuksessaan vähintään yksi sadasosa yhtiön kaikista osakkeista.

Ilmoittautuminen ja äänestäminen

Osakkeenomistajan, joka haluaa äänestää yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle 2.3.2021 kello 16.00 mennessä.

Lisätietoa ilmoittautumisesta osoitteessa www.evli.com/yhtiokokous.

Osingonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle maksettavaksi osinkoa enintään 0,73 euroa A- ja B-sarjan osakkeelta, eli yhteensä noin 17,4 miljoonaa euroa. Esitys on, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään osingon maksamisesta yhdessä tai useammassa erässä parhaaksi katsomanaan ajankohtana huomioiden voimassa olevat viranomaissuositukset.

Evlin sijoittajaviestintä

Evli sijoittajaviestinnän keskeinen kanava on yhtiön verkkosivut, joilla yhtiö julkaisee kaikki pörssi- ja lehdistötiedotteensa, osavuosikatsauksensa, tilinpäätöksensä, vuosikertomuksensa ja yhtiökokouskutsunsa. Sivuilta löytyvät myös tulosjulkistuksiin liittyvät sijoittaja- ja analyytikkoesitykset, sijoittajan kalenteri sekä etenkin osakkeenomistajille ja analyytikoille suunnattua tietoa yhtiön osakkeista, taloudellisesta kehityksestä, omistuksesta ja hallinnoinnista. www.evli.com/sijoittajat

Yhteystiedot

Juho Mikola

talousjohtaja juho.mikola@evli.com p. +358 40 717 8888

Mikaela Herrala

johtaja, markkinointi, viestintä ja sijoittajasuhteet mikaela.herrala@evli.com p. +358 50 544 5740

Varsinainen yhtiökokous

9.3.2021

Vakavaraisuus

VAKAVARAISUUS, VIIDEN VUODEN VERTAILU, M€	2020	2019	2018	2017	2016
Omat varat, ydinpääoma	54,5	48,6	48,8	43,0	45,7
Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset luotto- ja markkinariskistä	220,6	188,1	177,3	166,9	184,8
Operatiivisen riskin omien varojen vaatimus	11,1	10,7	9,9	9,6	9,0
Konsernin vakavaraisuussuhde, %	15,2	15,1	16,2	15,0	15,3
Evli Pankki Oyj:n vakavaraisuussuhde, %	18,7	19,1	18,8	20,4	20,7
Omien varojen ylijäämä	25,8	22,8	24,8	20,0	21,8
Omien varojen suhde omien varojen vähimmäisvaatimukseen	1,9	1,9	2,0	1,9	1,9

Vakavaraisuussuhde, %

OMAT VARAT, M€	2020	2019
Omiin varoihin kuuluu osakepääoma, rahastot ja tilikauden voitot. Näihin eriin ei liity erityisiä ehtoja.
Ensisijaisen pääoman yhteismäärä (CET1)
Osakepääoma	30,2	30,2
Rahastot yhteensä sekä kertyneet voittovarat	40,3	32,7
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,0	0,0
Vähennykset:
Aineettomat hyödykkeet	16,0	14,3
Muut vähennykset	0,0	0,0
Ensisijainen pääoma yhteensä	54,5	48,6

Lisäksi vakavaraisuusasetuksen (CRR) 431 artiklan vaatimusten mukaisia julkistamistietoja löytyy tilinpäätöksestä seuraavista kohdista:

• Vastuu joihin kodistuu vastapuoliriski: Riskiasemaa kuvaavat liitetiedot/ Luottoriski (vastapuoliriski)
• Luottoriskioikaisut: Riskiasemaa kuvaavat liitetiedot/ Luottoriski (standardimenetelmä) ja Luottoriskin vähentämistekniikat
• Ulkoisten luottoluokituslaitosten käyttö: Riskiasemaa kuvaavat liitetiedot/ Luottoriski (standardimenetelmä)
• Markkinariskit: Riskiasemaa kuvaavat liitetiedot/ Markkinariski
• Operatiivinen riski: Riskiasemaa kuvaavat liitetiedot/ Operatiivinen riski
• Kaupankäyntivarastoon kuulumattomiin osakkeisiin sisältyvät vastuut: Riskiasemaa kuvaavat liitetiedot/ Kaupankäyntivarastoon kuulumattomat osakkeet ja osuudet
• Riskienhallintatavoitteet ja -käytänteet: Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
• Kiinnitetty omaisuus: Muut liitetiedot/ Annetut vakuudet ja muut vastuusitoumukset
• Kaupankäyntivarastoon kuulumattomiin positioihin kohdistuva korkoriski: Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
• Palkitsemisjärjestelmä: Hallinnointi/ Palkitsemispolitiikka
• Velkaantuneisuus: Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
• Pääomavaatimukset, Sisäisen pääoman riittävyys: Riskienhallinta ja sisäinen valvonta.

OMIEN VAROJEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄ VASTUURYHMITTÄIN, M€

	Omien		Vastuuarvo
	varojen	Riski	luottoriskin
Vähimmäisvakavaraisuusvaatimus vastuuryhmittäin,	vähimmäis	painotettu	vähentämisen
luottoriskin standardimenetelmä:	määrä	arvo	jälkeen
Saamiset valtiolta ja keskuspankeilta	0,0	0,0	332,2
Saamiset aluehallinnoilta ja paikallisviranomaisilta	0,0	0,0	8,0
Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä	2,8	35,0	152,3
Sijoitusrahastosijoitukset	4,1	50,7	50,7
Kiinteistövakuudelliset saamiset	0,1	1,1	3,1
Saamiset yrityksiltä	2,5	30,9	34,5
Erät jotka viranomaisten määritysten mukaan sisältävät
korkean riskin	0,1	1,3	0,9
Muut erät	7,7	95,8	95,8
Yhteensä	17,2	214,8	677,6
Omien varojen vähimmäismäärä, markkinariski	0,5	5,8	0,0
Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen
ulkopuoliset sitoumukset yhteensä	17,7	220,6	677,6
Omien varojen vähimmäismäärä, operatiivinen riski	11,1	138,9	0,0
Yhteensä	28,8	359,6	677,6

Vakavaraisuus lasketaan Basel III -standardien mukaisesti. Termillä Basel III tarkoitetaan tilinpäätöksessä EU:n vakavaraisuusasetusta 575/2013 ja siihen liittyvää Euroopan valvontaviranomaisen ja kansallisten valvontaviranomaisten antamaa lisäsääntelyä.

Tunnuslukujen laskentakaavat

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

Tuotot	Korkokate + palkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuutta toiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot.		Osakekohtainen tulos (EPS)	Evli Pankki Oyj:n osakkeenomistajille luettava tilikauden tulos = verojen jälkeen
Nettoliikevaihto	Saadaan suoraan tuloslaskelmasta. Sisältää bruttotuotot, joista vähennetään korko- ja palkkiokulut.		Laaja osakekohtainen	Osakkeiden määrä tilikauden aikana keskimäärin Evli Pankki Oyj:n osakkeenomistajille luettava tilikauden laaja tulos verojen jälkeen
Liikevoitto tai -tappio	Saadaan suoraan tuloslaskelmasta.		tulos (EPS), laimennettu =	Osakkeiden määrä tilikauden aikana keskimäärin sisältäen osakepohjaisten kannustinohjelmien kautta myönnetyt osake
Tilikauden voitto	Saadaan suoraan tuloslaskelmasta.			ja optio-oikeudet
Oman pääoman tuotto (ROE), %	= Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus	x 100	Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu	Evli Pankki Oyj:n osakkeenomistajille luettava tilikauden tulos verojen jälkeen = Osakkeiden määrä tilikauden aikana keskimäärin sisältäen
	(vuoden alun ja lopun keskiarvo)			osakepohjaisten kannustinohjelmien kautta myönnetyt osake ja optio-oikeudet
Koko pääoman = tuotto (ROA), %	Tilikauden voitto/tappio Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo)	x 100	Konsernin vakavaraisuus suhdeluku (CET1), %	= Konsernin ydinpääoma (CET1) Riskipainotetut sitoumukset yhteensä	x 100
Omavaraisuusaste, %	= Oma pääoma Taseen loppusumma	x 100	Oma pääoma/osake	= Oma pääoma emoyrityksen omistajille Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
Kulu-tuotto-suhde =	Hallintokulut + poistot ja arvonalennukset + liiketoiminnan muut kulut Korkokate + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot		Toistuvien tuottojen suhde operatiivisiin kuluihin	= Aikaan sidottuihin sopimuksiin perustuvat tuotot* Liiketoiminnan operatiiviset kulut pl. tilikaudelta tehtävä varaus koskien henkilöstön kannustinpalkkioita
Liiketoiminnan tuotot per työntekijä	= Liiketoiminnan tuotot Henkilöstölukumäärä keskimäärin tilikaudella			*Varainhoito-, rahastosäästö-, kannustinohjelmien hallinnointi-, analyysi-, säilytys- ja asiakaskorkokatetuotot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2020

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

Sisältö

Konsernin laaja tuloslaskelma 59
Konsernin tase 60
Konsernin rahavirtalaskelma 61
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 62
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 63
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta 69
1. Konsernin tuloslaskelman liitetiedot74
1.1. Korkotuotot 74
1.2. Korkokulut 74
1.3. Palkkiotuotot 75
1.4. Palkkiokulut 76
1.5. Arvopaperi- ja valuuttakaupan nettotuotot 76
1.6. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 76
1.7. Liiketoiminnan muut tuotot 76
1.8. Henkilöstökulut 76
1.9. Muut hallintokulut 79
1.10. Liiketoiminnan muut kulut 79
1.11. Poistot ja arvonalentumiset 79
1.12. Odotettavissa olevat luottotappiot luotoista ja muista
saamisista sekä arvonalentumistappiot muista rahoitusvaroista 79
1.13. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 79
1.14. Tuloverot 80
1.15. Osakekohtainen tulos 80
2. Konsernin taseen liitetiedot 81
2.1. Käteiset varat 81
2.2. Saamiset luottolaitoksilta 81

2.3. Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä ..............................................81

2.4. Saamistodistukset 81
2.5. Osakkeet ja osuudet 82
2.6. Johdannaissopimukset 83
2.7. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo 84
2.8. Aineelliset hyödykkeet 87
2.9. Muut varat 88
2.10. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 88
2.11. Laskennalliset verosaamiset 88
2.12. Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 88
2.13. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 88
2.14. Yleiseen likkeeseenlasketut velkakirjat 88
2.15. Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät velat 89
2.16. Muut velat 89
2.17. Siirtovelat ja saadut ennakot 89
2.18. Laskennallinen verovelka 89
2.19. Oma pääoma 89

3. Taseen ulkopuoliset sitoumukset 90
3.1. Taseen ulkopuoliset sitoumukset 90

4. Segmentti-informaatio 90
4.1. Tuloslaskelma segmenteittäin 91
4.2. Maantieteellinen tuloslaskelma ja tase 91

5. IFRS 9 92
5.1. Luottoriskin merkittävän kasvun arviointi 92
5.2. Odotettujen luottotappioiden laskentamalli 92
5.3. IFRS 9 standardin mukaan arvostettavat erät, odotetut
luottotappiot 93

6. Riskiasemaa kuvaavat liitetiedot 94
6.1. Luottoriski (standardimenetelmä)94

6.2. Luottoriskin vähentämistekniikat 94
6.3. Luottoriski (vastapuoliriski) 95
6.4. Markkinariski 95
6.5. Operatiivinen riski 96
6.6. Kaupankäyntivarastoon kuulumattomat osakkeet ja osuudet 96

7. Muut liitetiedot .................................................................................97 7.1. Varojen ja velkojen maturiteettijakauma ........................................97 7.2. Koti- ja ulkomaan rahamääräiset omaisuus- ja velkaerät .............98 7.3. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot arvostustasoittain ...............99 7.4. Arvostustaso 3 instrumenttien analyysi ........................................101 7.5. Realisoitumaton voitto/tappio arvostustason 3 instrumenteissa ..........................................................102 7.6. Rahoitusinstrumenttien luokittelu ................................................102 7.7. Maksuvalmiusvaatimus (LCR) ........................................................103 7.8. Arvopaperilainaus ..........................................................................103 7.9. Rahoitusvarojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot ...........................103 7.10. Annetut vakuudet ........................................................................104 7.11. Tietoja hallinnoitavista varoista ..................................................104

8. Konsolidointi 105
Yleiset konsolidointiperiaatteet 106
8.1. Konsernirakenne 105
8.2. Osakkeet ja osuudet omistusyhteys-/osakkuusyrityksissä 107
8.3. Konsernirakenteen muutokset108
8.4. Lähipiiritapahtumat 108
8.5 Tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot 108

			9. Emoyhtiön tilinpäätös 109
--	--	--	------------------------------	--	--	--

Tilinpäätöksen luvut esitetään miljoonina euroina ellei toisin erikseen mainita.

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

(2019: 294)

Laadintaperiaate
Liikevoitto	Hallintokulut
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seu
raavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun nettoliikevaihdosta vähennetään työsuhde-etuuksista
aiheutuneet kulut, muut hallintokulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.	Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja
Tulos/osake
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tap	Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun

pio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, pois lukien konsernin kauden aikana hankkimat ja hallussa pitämät omat osakkeet. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa osakepohjaisten kannustinohjelmien myötä annettavien osakkeiden laimennusvaikutuksella.

	Liite	2020	2019
Korkotuotot	1.1.	2,8	3,6
Korkokulut	1.2.	-2,6	-3,2
KORKOKATE		0,2	0,3
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista yhteensä	1.6.	0,0	0,0
Palkkiotuotot	1.3.	79,9	74,1
Palkkiokulut	1.4.	-3,1	-1,9
Arvopaperikaupan ja valuuttakaupan nettotuotot	1.5.	2,4	3,2
Liiketoiminnan muut tuotot	1.7.	0,2	0,1
LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ		79,7	75,8

Liiketoiminnan tuotot per työntekijä, T€

	Liite	2020	2019
Hallintokulut
Henkilöstökulut	1.8.	-30,5	-30,4
Muut hallintokulut	1.9.	-12,5	-14,0
Arvonalentumiset liikearvosta	1.11.	0,0	0,0
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja
aineettomista hyödykkeistä	1.11.	-5,7	-3,6
Liiketoiminnan muut kulut	1.10.	-1,7	-3,7
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista	1.12.	-0,1	-0,1
Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot	1.12.	0,0	0,0
LIIKEVOITTO/ -TAPPIO		29,1	24,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta TULOS ENNEN VEROJA	1.13.	0,4 29,5	-0,6 23,5
Tuloverot	1.14.	-6,3	-4,9
TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO		23,2	18,7
Jakautuminen
Määräysvallattomien osuuksien omistajille		1,3	1,4
Emoyrityksen omistajille		21,9	17,3
TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO		23,2	18,7
MUUT LAAJAN TULOSLASKELMAN (IAS 1) MUKAISET ERÄT:
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot		0,2	0,0
Yhteensä		0,2	0,0
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		0,2	0,0
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		23,4	18,6
Jakautuminen
Määräysvallattomien osuuksien omistajille		1,3	1,4
Emoyrityksen omistajille		22,1	17,2
Osakekohtainen tulos (EPS)	1.15.	0,90	0,73
Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu	1.15.	0,87	0,71
Laaja osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu	1.15.	0,88	0,71

Konsernin tase, IFRS

VARAT	Liite	31.12.2020	31.12.2019
KÄTEISET VARAT	2.1.	331,6	305,7
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Saamiset luottolaitoksilta	2.2.	66,8	69,8
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	2.3.	109,6	114,0
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON ARVOSTETTAVAT RAHOITUSVARAT		176,4	183,8
Leasingkohteet		9,6	4,9
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	2.4.	37,2	36,1
Saamistodistukset	2.4.	9,8	227,6
Osakkeet ja osuudet	2.5.	57,3	31,5
Johdannaissopimukset	2.6.	52,2	59,6
KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT		156,3	354,8
Muut kuin rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet osakkuusyhtiöissä	8.2.	4,2	3,8
Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo	2.7.	16,0	14,3
Aineelliset hyödykkeet	2.8.	1,4	1,6
Muut varat	2.9.	73,7	50,4
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot	2.10.	3,3	3,6
Laskennalliset verosaamiset	2.11.	0,1	0,2
MUUT KUIN RAHOITUSVARAT		98,8	74,0
VARAT YHTEENSÄ		772,6	923,2

VELAT JA OMA PÄÄOMA	Liite	31.12.2020	31.12.2019
VELAT
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille	2.12.	0,7	1,9
Velat yleisölle ja julkisyhteisölle	2.13.	385,2	551,6
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	2.14.	131,1	148,6
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT
RAHOITUSVELAT		517,0	702,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat	2.15.	52,5	59,7
KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVELAT		52,5	59,7
Muut kuin rahoitusvelat
Muut velat	2.16.	84,4	58,0
Siirtovelat ja saadut ennakot	2.17.	23,3	21,7
Laskennallinen verovelka	2.18.	0,0	0,0
MUUT KUIN RAHOITUSVELAT		107,7	79,7
VELAT YHTEENSÄ		677,2	841,5
OMA PÄÄOMA	2.19.
Osakepääoma		30,2	30,2
Ylikurssirahasto		1,8	1,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		22,8	18,7
Muuntoero		0,2	0,0
Kertyneet voittovarat		37,4	29,4
Määräysvallattomien omistajien osuus		3,0	1,7
OMA PÄÄOMA		95,4	81,8
Oma pääoma emoyrityksen omistajille		92,4	80,1
Määräysvallattomien omistajien osuus		3,0	1,7
VELAT JA OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		772,6	923,2

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

Laadintaperiaate

Lisätiedot rahavirtalaskelmasta

Rahavirtalaskelmassa esitetään käteisten varojen ja niihin rinnastettujen varojen rahavirrat tilikauden aikana koko liiketoiminnan osalta. Rahavirtalaskelmassa on noudatettu liiketoiminnan epäsuoraa esittämistapaa, jossa liiketoiminnan maksuperusteiset tapahtumat esitetään lähtökohtaisesti bruttomääräisinä. Rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan, investointien ja rahoitustoiminnan rahavirtoihin.

Liiketoiminta

Liiketoiminnalla tarkoitetaan pääasiallista tuloa tuottavaa toimintaa. Rahavirta muodostuu pääsääntöisesti saaduista palkkioista ja koroista, sekä tavaroiden ja palveluiden toimittajille ja henkilökunnalle suoritetuista maksuista. Liiketoimintaan kuuluvien saamisten ja velkojen muutoksiin sisältyvät erät ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvia varoja ja velkoja kuten luottoja, talletuksia ja liikkeeseen laskettuja velkainstrumentteja. Avoimet kaupat ja kaupankäyntivaraston muutokset esitetään nettona.

Investointien rahavirta

Investointien rahavirta koostuu investoinneista aineettomiin oikeuksiin, kuten ohjelmistolisensseihin tai asiakassopimuksiin, sekä yrityskauppoihin liittyvistä maksuista.

Rahoitustoiminta

Rahoitustoiminnan tapahtumat pitää sisällään maksuja oman pääoman eristä osakkeenomistajille, osake-emissioita sekä leasing-velkojen maksuja.

Käteiset ja niihin rinnastettavat varat

Rahavarat pitävät sisällään käteisen sekä vaadittaessa maksettavat pankkisaamiset.

	2020	2019
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto	29,1	24,1
Oikaisut eriin joilla ei ole rahavirtavaikutusta	8,2	9,5
Maksetut tuloverot	-5,0	-5,2
Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta	32,3	28,5
Liiketoiminnan saamisten muutos yhteensä	170,5	-6,0
Liiketoiminnan velkojen muutos yhteensä	-158,4	64,8
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä	44,5	87,2
Investointien rahavirta
Muutos aineettomissa hyödykkeissä	-0,6	-5,7
Muutos aineellisissa hyödykkeissä	-0,2	-0,2
Investointien rahavirta yhteensä	-0,9	-5,9
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot emoyhtiön osakkeenomistajille	-15,3	-14,4
Maksetut osingot tytäryhtiöiden määräysvallattomille osakkeenomistajille	-1,0	-0,7
Rahoitusleasingvelkojen maksut	-2,0	-2,7
Käytetyt optio-oikeudet	1,5	0,4
Rahoituksen rahavirta yhteensä	-16,8	-17,4
Rahavarat tilikauden alussa	311,4	247,4
Rahavarat tilikauden lopussa	338,2	311,4
Muutos	26,8	64,0

Konsernin oman pääoman muutoslaskelma, IFRS

	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sij. vapaan pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 31.12.2018	30,2	1,8	18,3	26,0	76,3	1,1	77,4
Muuntoero				0,0	0,0		0,0
Kauden voitto / -tappio				17,2	17,2	1,4	18,7
Osingonjako/Pääoman palautus				-14,4	-14,4	-1,1	-15,5
Käytetyt osakeoptiot			0,4		0,4		0,4
Omien osakkeiden hankinta					0,0		0,0
Määräysvallattomien osuuksien hankinta					0,0		0,0
Muut muutokset*				0,6	0,6	0,2	0,8
Oma pääoma 31.12.2019	30,2	1,8	18,7	29,3	80,1	1,7	81,8
Muuntoero				0,4	0,4		0,4
Kauden voitto / -tappio				21,9	21,3	1,3	23,2
Osingonjako/Pääoman palautus				-15,3	-15,3	-1,0	-16,3
Käytetyt osakeoptiot			1,5		1,5		1,5
Omien osakkeiden hankinta					0,0		0,0
Määräysvallattomien osuuksien hankinta					0,0		0,0
Muut muutokset**			2,7	1,2	3,8	1,0	5,4
Oma pääoma 31.12.2020	30,2	1,8	22,8	37,5	92,4	3,0	95,4

Konsernin oma pääoma on eritelty tarkemmin liitetiedossa 2.19. Oma pääoma.

*Muut muutokset vuodelta 2019 pitää sisällään myönnetyistä osakeohjelmista aiheutuvan kulujaksotuksen, joka esitetään osana kertyneiden voittovarojen muutosta (0,6 M€). **Muut muutokset vuodelta 2020 pitää sisällään myönnetyistä osakeohjelmista aiheutuvan kulujaksotuksen, joka esitetään osana kertyneiden voittovarojen muutosta (1,2 M€). Evli Awards Management Oy ja Alexander Incentives Oy välinen osakevaihto ja sen vaikutukset omaan pääomaan esitetään muuna muutoksena kohdissa Sijoitetun vapaan pääoman rahasto (2,7 M€) sekä Määräysvallattomien omistajien osuus (1,0 M€).

Laadintaperiaate

Yrityksen perustiedot

pankki, jonka asiakkaita ovat yhteisöt, yritykset ja varakkaat sekä vaurastuvat yksityishenkilöt. Evli Pankki Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Evli-konsernin ("Evli" tai "yhtiö"). Evli palvelee asiakkaitaan kansainvälisissä ryhmissä kahdella liiketoiminta-alueella, Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat sekä Neuvonanto- ja yritysasiakkaat. Evlin tuote- ja palveluvalikoima sisältää sijoitusrahastoja, varainhoitoa ja pääomamarkkinapalveluita, vaihtoehtoisia sijoitustuotteita, sijoitustutkimusta, palkitsemisjärjestelmien ja kannustinohjelmien suunnittelu- ja hallinnointipalveluita ja yritysjärjestelypalveluita. Yhtiö tarjoaa myös asiakkaiden sijoitustoimintaa tukevia pankkipalveluita.

Evli Pankki Oyj on sijoittamiseen erikoistunut

Evlin pääkonttori sijaitsee Suomessa. Tämän lisäksi yhtiö toimii Ruotsissa Rahastoyhtiön sivuliikkeen sekä tytäryrityksensä Evli Corporate Finance AB:n kautta ja Arabiemiraateissa tytäryhtiönsä Terra Nova Ltd:n kautta.

Konsernin emoyritys on Evli Pankki Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Aleksanterinkatu 19 A, 00100 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta www.evli.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Aleksanterinkatu 19 A, 00100 Helsinki.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards (IFRS) mukaisesti ja tilinpäätöstä laadittaessa on sovellettu tilikauden 2020 lopussa voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. IFRS-standardien lisäksi konsernitilinpäätöksen laadinnassa on otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntö sekä viranomaismääräykset. Tilinpäätöksen luvut esitetään miljoonina euroina, ellei toisin erikseen mainita. Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaissopimuksia.

Luvut esitetään vuoden aikana osavuosikatsauksissa niin, että tuloslaskelman eriä verrataan vastaavaan kauteen edellisvuonna, kun taas taseen eriä verrataan edelliseen vuodenvaihteeseen, jos toisin ei mainita.

Laadintaperiaatteet koskevat vuotta 2020. Vastaavat vertailulukuja koskevat laadintaperiaatteet on esitetty vuoden 2019 tilinpäätöksessä. Lisätietoja: www.evli.com/sijoittajat

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Monetaariset varat ja velat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Arvostuksen yhteydessä syntyneet kurssierot sisältyvät valuuttatoiminnan nettotuottoihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muutoksista syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvarat ja -velat luokitellaan IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti. Luokittelu perustuu liiketoimintamalliin, ja kertyvien sopimusperusteisten kassavirtojen luonteeseen. Liiketoimintamalli heijastaa, millä tavoin ryhmä rahoitusvaroja hallinnoidaan liiketoimintayksikössä, jotta tietty taloudellinen tavoite saavutettaisiin. Luokitteluryhmät ovat seuraavat:

• Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

• Käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat
• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.

Rahoitusvara luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon, jos seuraavat kriteerit täyttyvät:

• liiketoimintamallin tavoitteena on kerätä sopimusperusteisia rahavirtoja
• sopimusperusteiset rahavirrat ovat ainoastaan pääoman ja korkojen maksuja (eli velkainstrumentti).

Rahoitusvara luokitellaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta, jos seuraavat kriteerit täyttyvät:

• liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimusperusteisia rahavirtoja että myydä niitä
• sopimusperusteiset rahavirrat ovat ainoastaan pääoman ja korkojen maksuja (eli velkainstrumentti).

Kaikki muut rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kuten oman pääoman ehtoiset instrumentit. Koskien muita kuin kaupankäyntivaraston osakkeita ja osuuksia, voi yhtiö tehdä instrumenttikohtaisesti päätöksen, mikäli instrumentti luokitellaan rahoitusvaraksi, joka kirjataan käypään arvoon laajan tuloksen kautta. Esimerkkinä tästä ovat noteeraamattomat osakkeet. Velkakirjasijoitukset, jotka muuten pitäisi luokitella ryhmään käypään arvoon laajan tuloksen kautta, voidaan kuitenkin luokitella käypään arvoon tulosvaikutteiseksi käyvän arvon optiota käyttäen, mikäli tällä luokittelulla voidaan poistaa kirjanpidollista epäsymmetriaa.

Evli soveltaa luokittelussa käyvän arvon optiota, ja arvostaa lähtökohtaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kaikki rahoitusinstrumentit, kuten osakkeet ja saamistodistukset.

Rahoitusvarojen uudelleenluokittelu tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että liiketoimintayksikön toimintamalli muuttuu oleellisesti. Aiemmin kirjattuja tuottoja ja tappioita ei muuteta jälkikäteen.

Luottoriskin muutokseen liittyvät arvostusmuutokset pitää raportoida omassa pääomassa IFRS 9 mukaan. Evli ei arvosta omia velkojaan käypään arvoon.

Rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tuloksen kautta.

Luokittelu tapahtuu rahoitusinstrumenttien alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvaroihin, jotka luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon, kirjataan hankinnan yhteydessä odotettuihin luottotappioihin perustuva arvonalentuminen.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin, tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat ja -velat kirjataan kauppapäivämäärän mukaan. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun velvoitteet on täytetty.

Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään nettomääräisenä taseessa vain silloin, kun netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa samanaikaisesti. Konsernin taseessa ei ole merkittäviä netotettuja eriä.

Konsernin rahoitusinstrumenttien arvonmääritysprosessin hyväksyy Evli Pankin hallitus. Arvonmääritykset perustuvat IFRS 9 ja IFRS 13 standardiin, sekä Finanssivalvonnan määräykseen 1/2013; Rahoitussektorin kirjanpito. Pankin taloushallinto yhdessä riskienvalvonnan kanssa hallinnoi konsernin arvostusprosessia, joka pitää sisällään muun muassa arvostushintojen tarkistamisen ja validoinnin, arvostuksissa käytettävien parametrien tarkastamisen sekä rahoitusinstrumenttien luokittelun standardin mukaisesti. Evli Pankin tarkastusvaliokunta tarkastaa ja esittää hyväksyttäväksi hallitukselle joka neljännesvuosi sellaisten osakkeiden ja osuuksien arvostamisen, joiden markkinahintaa ei ole saatavilla (arvostustason 3 instrumentit sekä osakkuusyhtiöiden arvostukset).

Rahoitusvarat

Oman pääoman ehtoiset sijoitukset ja johdannaiset

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Konsernin oman pääoman ehtoiset sijoitukset ja johdannaiset luokitellaan lähtökohtaisesti kaikki käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tähän ryhmään kuuluvat kaupankäyntivaraston osakkeet ja johdannaiset sekä konsernitoimintojen pidempiaikaiset rahasto- ja osakesijoitukset. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan arvopaperikaupan nettotuotoiksi tai kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Noteeraamattomien johdannaisten hinnoittelussa käytetään hyväksi yleisesti käytössä olevia johdannaishinnoittelumalleja, tai sitten hinta on saatu OTC-instrumentin osalta vasta-

Käypään arvoon laajan tuloksen kautta

Laajan tuloksen kautta kirjattavia oman pääoman ehtoisia sijoituksia ei ollut tilinpäätös-

Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten sekä päätöskurssien pohjalta. Tilanteissa, joissa hintanoteerauksia ei ole saatavilla toimivilta markkinoilta, on käypä arvo määritelty soveltaen yleisesti käytettyjä teoreettisia arvostusmenetelmiä.

kirjattavat rahoitusvarat

hetkellä konsernin taseessa.

Noteeraamattomien osakkeiden käypä arvo, arvioidaan ensisijaisesti käyttäen instrumentin substanssiarvoa tai tulevaisuuden näkymiin perustuvaa kassavirta-analyysiä. Mikäli yhtiön osakkeissa on tehty kauppaa, käytetään arvioinnissa hyväksi tätä hintatietoa. Mikäli noteeraamattoman sijoituksen hankintahinta alittaa teoreettisen arvostuksen, voidaan yksittäisissä tapauksissa harkinnanvaraisesti käyttää arvostusperiaatteena instrumentin hankintahintaa. Hankintahintaa voidaan käyttää, mikäli muuta riittävää tai riittävän tarkkaa informaatiota ei ole olemassa arvostuksen pohjaksi.

Pääoma- ja kiinteistörahaston arvostuksessa käytetään rahaston hallinnointiyhtiön viimeksi julkaisemaa arvostushintaa. Arvostushinta julkaistaan yleensä neljä kertaa vuodessa.

Velkakirjainstrumentit

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Konsernin sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinainstrumentteihin, luokitellaan lähtökohtaisesti kaikki käypään arvoon tulosvaikutteiseksi. Tähän ryhmään kuuluvat Treasury-yksikön sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin sekä muihin korkopapereihin, mukaan lukien likviditeettireservin erät, sekä kaupankäyntivaraston yrityslainasijoitukset. Joukkovelkakirjalainojen käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan arvopaperikaupan nettotuotoiksi tai -kuluiksi, sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Rahamarkkinainstrumenttien arvonmuutokset kirjataan korkotuotoiksi tai -kuluksi.

Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat

Konserni ei ole luokitellut velkakirjasijoituksia käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin.

Käypään arvoon arvostettavien korkopapereiden arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten sekä päätöskurssien pohjalta. Rahamarkkinainstrumenttien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla kassavirrat relevantilla korkokäyrällä, sekä korkoerolla,

Rahoitusvarojen jaottelu IFRS 9

joka oli voimassa instrumentin hankintapäivänä. Noteeraamattomien joukkovelkakirjalainojen osalta käytetään joko yksittäisen pankin tai toimijan antamaa hintanoteerausta, tai Evli laskee korkopaperin hinnan niin, että instrumentin tuottovaatimus vastaa saman riskitason ja samankaltaisten instrumenttien tuotto-

Tarkempaa tietoa käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen arvostamisesta, löytyy liitteestä 7.3.

Jaksotettuun hankintamenoon	Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta
arvostettavat; sovelletaan Saamiset yleisöltä; odotettujen luottotappioiden antolainaus	- Velkakirjaluotot yksityishenkilöt ja yhteisöt - Luotolliset tilit yksityishenkilöt ja yritykset
laskentaa
Käypään arvoon tuloksen kautta Kaupankäyntitarkoituksessa	- Noteeratut osakkeet ja osuudet
arvostettavat rahoitusvarat pidettävät rahoitusvarat	- Johdannaiset
	- Joukkovelkakirjalainat
Rahoitusvarat Muut käypään arvoon	- Noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet ja osuudet
tuloksen kautta arvostettavat	- Joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinainstrumentit
	- Sijoitusrahastot
	- Pääoma- ja kiinteistörahastot
Käypään arvoon laajan tuloksen Konserni ei ole luokitellut varoja tähän ryhmään
kautta arvostettavat
rahoitusvarat

vaatimusta.

puolelta.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat merkitään alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, lisättynä hankinnasta välittömästi aiheutuneilla menoilla. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Tämä tarkoittaa sitä korkokantaa, jolla rahoitusinstrumentin odotettavissa olevana juoksuaikana saatavaksi tai suoritettavaksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi rahoitusinstrumentin nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Kirjanpitoarvoa korjataan luottotappiovarauksella odotettujen

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat

Konsernin antolainaus, kuten velkakirjaluotot ja luotolliset tilit, saamiset luottolaitoksilta, sekä muut rahoitusvarat, luokitellaan ryhmään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat

rahoitusvarat

rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen arvonalentumiset

Rahoitusvarojen arvonalentumisessa käytetään odotetun luottotappion laskentaa, jossa tehdään luottotappiokirjauksia jo luotto-

luottotappioiden arvostusmallilla (kts. seuraava kohta Rahoitusvarojen arvonalentumiset).

jen myöntämisen yhteydessä ja raportointipäivinä. Arvonalentumismallissa, arvioidaan muutos luoton laadussa alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kolmivaiheisen mallin mukaan. Rahoitusvarat, joihin sovelletaan odotettujen luottotappioiden laskentaa, ovat jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, kuten myönnetyt luotot. Arvonalennukset koskevat myös taseen ulkopuolisia sitoumuksia, kuten käyttämättömiä luottolimiittejä. Arvonalentumista ei sovelleta käypään arvoon arvostettaviin rahoitusvaroihin, paitsi jos ne arvostetaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta. Yksinkertaistettu laskentamenettely on laadittu myynti- ja vuokrasaamisille.

Odotetut luottotappiot (Expected Credit Loss = ECL) lasketaan todennäköisyyksillä painotetulla kaavalla, joka on seuraava: Vastuu * PD (laiminlyönnin todennäköisyys) * LGD (tappio- % vastuusta, kun vakuuksien realisointi otetaan mukaan). ECL kuvastaa yrityksen omaa arviota siitä, kuinka paljon vähemmän lainasta odotetaan saatavan kassavirtoja, kuin mitä sopimuksen mukaan pitäisi saada. Tappion todennäköisyydet arvioidaan eri tilastollisin menetelmin, kuten tarkastelemalla omaa luottokantaa ja sen tappiohistoriaa, sekä laajempaa ryhmää, jossa luottoriskin odotetaan olevan samankaltainen. Laskelmassa tulee käyttää myös arvioita tulevasta markkinaympäristöstä ja sen kehityssuunnista.

Luottotappioiden arvostamiseen, käytetään IFRS 9 standardissa kolmivaiheisen mallin perustetta. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan todennäköisyys sille, että luotonottajalle tulee maksuvaikeuksia seuraavan 12 kuukauden aikana. Vaiheeseen 1 kuuluvat erät, joissa luottoriskin ei ole arvioitu kasvaneen oleellisesti alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, tai erän luottoriski arvioidaan alhaiseksi. Jos luotonottajan luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jälkeen, arvioidaan odotettu luottotappio koko sopimuksen voimassaoloajalta (vaihe 2). Vaiheessa 3 olevat varat ovat sellaisia arvoltaan alentuneita varoja, joissa on jo ilmennyt seikkoja, jotka tulevat vaikuttamaan tuleviin rahavirtoihin negatiivisesti, kuten vastapuolen maksukyvyttömyys.

Tilanteessa, jossa ostetaan jo arvoltaan alentuneita luottoja ja saamisia, sovelletaan heti mallia, jossa arvioidaan odotettu luottotappio koko juoksuajalle.

Tappiovaraus esitetään tuloslaskelmassa omalla rivillä. Rahoitusvarojen korkotuotto esitetään vaiheen 1 ja 2 rahoitusvarojen bruttomääräiselle pääomalle, vaiheen 3 erän nettomääräiselle pääomalle eli varausten jälkeen.

Vastapuolen luottoriskin arvioimiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi myöhästyneet maksusuoritukset ja sopimusrikkomukset, negatiiviset muutokset vastapuolen taloudellisessa asemassa ja luottoluokituksessa, sekä huomattavat muutokset makrotaloudellisissa tekijöissä, jotka suoraan vaikuttavat velallisen maksukykyyn.

Luotto merkitään järjestämättömäksi, jos koronmaksu tai lyhennys on ollut erääntyneenä yli 90 päivää, tai jos arvioidaan, että velallinen ei tule todennäköisesti suoriutumaan tulevista maksuvelvoitteistaan.

Arvonalentuminen kirjataan toteutuneeksi luottotappioksi, kun velallinen on konkurssimenettelyssä todettu varattomaksi, lopettanut toimintansa tai saaminen on joko vapaaehtoisessa tai lakisääteisessä velkajärjestelyssä annettu anteeksi.

Arvonalentumisista ja laskentamallista on lisätietoa liitetiedossa 5. IFRS 9, odotetut luottotappiot.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat arvostettuna jaksotettuun hankintamenoon

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon, lisättynä hankinnasta välittömästi aiheutuneilla menoilla. Rahoitusvelat, kuten yhtiön liikkeeseen laskemat velkakirjalainat, yleisön talletukset sekä muut rahoitusvelat, arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin velkoihin kuuluvat lyhyeksi myydyt osakkeet sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaisvelat, kuten asetetut optiot.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvelkojen käypä arvo on pääsääntöisesti määritetty toimivilla markkinoilla julkais-

Rahoitusvelkojen jaottelu IFRS 9

	Käypään arvoon tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvelat	- Johdannaissopimukset - Lyhyeksi myydyt osakkeet
Rahoitusvelat	Muut rahoitusvelat, jaksotettuun hankintamenoon	- Luottolaitosten talletukset - Talletukset yleisöltä - Liikkeeseen lasketut velkakirjat - Muut rahoitusvelat

tujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän myyntinoteerausten sekä päätöskurssien pohjalta. Tilanteissa, joissa hintanoteerauksia ei ole saatavilla toimivilta markkinoilta, on käypä arvo määritelty soveltaen yleisesti käytettyjä teoreettisia arvostusmenetelmiä.

Osakkeen lyhyeksi myynnin yhteydessä tapahtuvassa arvopaperilainauksessa, arvopaperit säilyvät alkuperäisen omistajan taseessa.

Rahoitusleasingsopimuksilla hankittujen omaisuuserien vastaava velka sisältyy osaksi muita velkoja.

Suojauslaskenta

Konserni ei sovella tilinpäätöksessä IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa.

IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen

Liiketoimintojen yhdistäminen toteutetaan aina käyttäen hankintamenomenetelmää. Hankittavat, yksilöitävissä olevat omaisuuserät sekä velat arvostetaan mahdollisia rajallisia poikkeuksia lukuun ottamatta hankintahetken käypiin arvoihin. Konserni huomioi määräysvallattomien omistajien osuuden hankitusta yhteisöstä hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai vaihtoehtoisesti perustuen määräysvallattomien omistajien suhteelliseen osuuteen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevista nettovaroista. Hankintaan liittyvät kulut kirjataan kuluksi syntymishetkellä.

Siltä osin kun hankintahinta ylittää hankittavan kohteen yksilöitävissä olevat varat, ylijäämä kirjataan liikearvoksi. Mikäli hankintahinta alittaa yksilöitävissä olevien varojen arvon, kirjataan erotus tulosvaikutteisesti. Tilanteessa, jossa osa kauppahinnan maksusta lykkääntyisi, tulevaisuudessa maksettavat määrät diskontataan niiden nykyarvoon kaupantekohetkellä. Käytetty diskonttokorko perustuu johdon arvioon konsernin vieraanpääoman kustannuksesta.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15 ohjeistus koskee kaikkia niitä asiakkailta perittäviä tuottoja, joita ei käsitellä muiden IFRS standardien, esimerkiksi IFRS 9, mukaisesti. Korko- ja osinkotuotot ovat myös esimerkkejä IFRS 15 ulkopuolelle jäävistä tuottoeristä. IFRS 15 mukaisesti konsernin myyntituotot kirjataan määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana.

Keskeiset asiakassopimuksiin perustuvat ja standardin piiriin kuuluvat tulovirrat on analysoitu mallin mukaista viisiportaista lähestymistapaa käyttäen. Kullekin tulovirralle on identifioitu asiakassopimus, johon virta perustuu sekä mahdolliset performanssikriteerit, joihin palkkio perustuu. Perittävä palkkio on tämän jälkeen kohdistettu kullekin performanssikriteerille ja tuloutusperiaatteet on rakennettu performanssikriteereiden täyttymisen ympärille. Standardin mukainen tuottojen jaottelu aikaan sidottuun ja tapahtumakohtaiseen tulouttamiseen on esitetty osana segmenttiraportointia.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernille on siirtynyt olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät muihin velkoihin.

IFRS 16 mukaisesti yhtiön toimitiloihin liittyvät vuokrasopimukset on käsitelty yllä kuvatulla tavalla. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

IFRS 16 Vuokrasopimukset on otettu käyttöön 1.1.2019 lukien. IFRS 16:n käyttöönoton yhteydessä kirjattiin vuokrasopimusvelkoja sopimuksista, jotka oli IAS 17:n Vuokrasopimukset mukaan luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi. Velat määritettiin jäljellä olevien vuokrien nykyarvona. Vuokrasopimusten tulevat kassavirrat on diskontattu tarkasteluhetkeen käyttäen yhtiön valitsemaa diskonttokorkoa. Yhtiö ei ole arvioinut vuokravastuun rahoittamiseen tarvittaville varoille erillistä korkokomponenttia johtuen yhtiön alhaisesta varainhankintakustannuksesta ja ylimääräisestä likviditeetistä. Taseeseen merkitty vastuu pienenee ajan kuluessa lineaarisesti.

Evli on käyttänyt muun muassa seuraavia standardin sallimia helpotuksia IFRS 16 -standardin käyttöönotossa:

• yhtenäinen diskonttokorko toisiaan vastaaville vuokravastuille
• lyhytaikaisia, alle 12 kuukautta kestäviä vuokrasopimuksia ei ole huomioitu
• harkinnanvaraisuus koskien tilanteita, joissa vuokrasopimuksiin sisältyy mahdolli-

nen optio vuokran jatkosta.

Evli on analysoinut sopimuskantansa huomioiden IFRS 16 -standardin. Analyysin perusteella IFRS 16 -standardi vaikuttaa ennen kaikkea

toimitiloja koskeviin vuokrasopimuksiin, jotka

dardin mukaisina operatiivisina vuokrasopimuksina. Tyypillisesti vuokrasopimukset ovat pituudeltaan kahdesta viiteen vuotta ja saattavat sisältää mahdollisen option sopimuskauden pidentämisestä. Eri toimitilojen osalta on neuvoteltu yksilölisiä sopimuksia, joissa ehdot saattavat poiketa toisistaan.

yhtiö on aikaisemmin käsitellyt IAS 17 -stan-

Standardin vaikutus konsernin muihin varoihin ja muihin velkoihin oli tilikauden lopussa 9,6 miljoonaa euroa. Vuokrasopimuksiin sisältyviä mahdollisia jatko-optioita ei ole huomioitu osana laskentaa johtuen niihin liittyvistä epävarmuustekijöistä.

Johdon harkintaa vaativat asiat

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden tekemistä. Lisäksi johdon on käytettävä harkintaa. Harkinta vaikuttaa laatimisperiaatteiden valintaan ja niiden soveltamiseen, raportoitavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määrään samoin kuin esitettäviin liitetietoihin. Harkinnassaan johto käyttää arvioita ja olettamuksia, jotka perustuvat aiempaan kokemukseen ja johdolla tilinpäätöshetkellä olevaan parhaaseen näkemykseen erityisesti sijoituspalvelumarkkinan tulevasta kehityksestä. Arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja seurataan jatkuvasti ja ne perustuvat toteutuneeseen kehitykseen ja eräisiin muihin tekijöihin, kuten odotuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden uskotaan olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella toteutuvan. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Evlissä merkittävimmät arviot koskevat liikearvojen arvonalentumistestauksia ja teoreettisesti arvostettavien rahoitusinstrumenttien arvostusperiaatteita. Näistä on kerrottu tarkemmin kyseisten liitetietojen kohdalla, otsikolla johdon harkinta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat

Tulevalle tilikaudelle ei ole odotettavissa merkittäviä standardimuutoksia, joilla olisi olennainen vaikutus konsernin tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin.

Vuokrasopimuksiin liittyvät velvoitteet 31.12.2019	4,9
Vähennetään (-): lyhytaikaiset vuokrasopimukset, joita ei kirjata velaksi	0,0
Vähennetään (-): arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset	0,0
Lisätään/Vähennetään (-): uudelleenarvioinnin perusteella vuokrasopimuksiksi katsottavat sopimukset	0,0
Lisätään/Vähennetään (-): jatkamis- ja päättämisoptioiden käsittelystä johtuvat oikaisut	0,0
Lisätään/Vähennetään(-): muuttuviin maksuihin vaikuttaviin indeksin tai hintatason muutoksiin liittyvät oikaisut	0,0
1.1.2020 kirjattu vuokrasopimusvelka	4,9
Lisäykset	6,8
Vähennykset	0,0

Poistot	-2,1
31.12.2020 taseen mukainen vuokrasopimusvelka	9,6
Josta:
Lyhytaikaisia vuokrasopimusvelkoja	2,2
Pitkäaikaisia vuokrasopimusvelkoja	7,3

VUOKRASOPIMUSVELKOJEN MÄÄRITTÄMINEN 2020

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

Evli toimii jatkuvasti muuttuvassa markkinaympäristössä, mikä altistaa yhtiön liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja yhtiön operatiivisesta toiminnasta johtuville riskeille.

Riskienhallinnalla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla pyritään järjestelmällisesti kartoittamaan, tunnistamaan, analysoimaan ja ennalta ehkäisemään riskejä. Riskienhallinnan tavoitteena on:

• varmistaa omien varojen riittävyys suhteessa riskipositioihin
• taloudellisen tuloksen ja arvostusten vaihtelun pysyminen vahvistetuissa tavoitteissa ja limiiteissä
• riskien oikea hinnoittelu kestävän kannattavuuden saavuttamiseksi.

Valvontatoimintojen organisointi

Evlin hallituksella on ensisijainen vastuu Evli-konsernin riskienhallinnasta. Hallitus vahvistaa riskienhallinnan periaatteet ja vastuut, konsernin riskilimiitit sekä muut yleisohjeet, joiden mukaan riskienhallinta ja sisäinen valvonta organisoidaan. Hallitus on myös asettanut tase- ja riskikomitean (Credalco), joka valmistelee hallitukselle riskinottoa koskevat esitykset. Tilikaudella 2020 Credalcon jäseninä toimivat Kristian Nybergh (puheenjohtaja), Juho Mikola, Kim Pessala ja Maunu Lehtimäki sekä asiantuntijajäseninä Mari Etholén, Bengt Wahlström ja Jan-Erik Eriksson.

Evli-konsernin riskienhallinta rakentuu kolmen puolustuslinjan periaatteelle:

1. Ensimmäinen puolustuslinja koostuu liiketoimintayksiköistä. Liiketoimintayksiköiden johtajat vastaavat siitä, että riskienhallinta on jokaisessa yksikössä riittävällä tasolla.

2. Toinen puolustuslinja koostuu Riskienvalvonta ja Compliance -toiminnoista. Riskienvalvontatoiminto valvoo päivittäistä liiketoimintaa ja liiketoimintayksiköille osoitettujen riskilimiittien noudattamista sekä riskinoton periaatteiden ja ohjeiden noudattamista. Riskienvalvontatoiminto raportoi havainnoistaan Credalcolle, johtoryhmälle ja yhtiön hallitukselle.

Compliance-toiminto vastaa sääntöjen noudattamisen varmistamisesta Evli-konsernin toiminnassa tukemalla toimivaa johtoa ja liiketoimintayksiköitä lainsäädännön, viranomaismääräysten ja sisäisten ohjeiden soveltamisessa sekä sääntöjen puutteellista noudattamista koskevien riskien tunnistamisessa, hallinnassa ja raportoinnissa.

1. Kolmannen puolustuslinjan muodostaa sisäinen tarkastus. Se on liiketoiminnoista riippumaton hallituksen ja ylimmän johdon tukitoiminto, joka on organisoitu hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuuteen. Sisäinen tarkastus arvioi Evli-konsernin sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta, toimintojen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä ohjeiden noudattamista tarkastuksin, jotka perustuvat Evli Pankin hallituksen tarkastusvaliokunnan vuosittain vahvistamaan sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmaan.

Lisätietoa Evlin valvontatoimintojen organisoinnista löytyy kohdasta Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sivulla 136-138.

Riskienhallinta ja suurimmat riskit

Evli toimii jatkuvasti muuttuvassa markkinaympäristössä, mikä altistaa yhtiön liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista tai yhtiön operatiivisesta toiminnasta johtuville riskeille.

Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan tai taloudelliseen tilaan ja siten yhtiön arvoon. Myös muut riskit, joista Evli ei tällä hetkellä ole tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, voivat muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

Evlissä riskit jaetaan kolmeen pääluokkaan:

• 1. Taloudelliset riskit: markkina-, luotto- ja likviditeettiriskit
• 1. Operatiiviset riskit: oikeudelliset-, compliance- ja tietoturvariskit
• 1. Strategiset riskit: uusien tuotteiden ja palveluiden käyttöönotto sekä toimintojen ulkoistaminen.

Taloudelliset riskit

Taloudellisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka johtuu yhtiön toimintaympäristöstä ja siinä mahdollisesti tapahtuvista markkinamuutoksista sekä yhtiön harjoittaman liiketoiminnan luonteesta. Taloudellisiin riskeihin kuuluu markkinariski, joka sisältää osake-, valuutta- ja korkoriskit, sekä likviditeetti- ja luottoriskit.

Evlillä on konservatiivinen riskinottohalukkuus suorille markkinariskeille, eikä markkinariskien ottamista pidetä varsinaisena tulonlähteenä Evlille. Evlin markkinariskistrategian mukaan markkinariskeillä ei saa olla merkittävää vaikutusta Evlin tulokseen normaalissa markkinatilanteessa, eivätkä markkinariskit saa missään tilanteessa vaarantaa Evlin jatkuvuutta tai kannattavuutta.

Osakeriskit

Osakeriskeillä tarkoitetaan Evlin kannattavuuden tai taseen markkina-arvon herkkyyttä osakemarkkinan yleisen hintatason muutokselle. Evlin suorat osakeriskit muodostuvat Corporate Finance -toiminnoista, välitysliiketoiminnan tilapäisistä positioista ja strategisista sijoituksista. Corporate Finance -toiminnoissa tai välitysliiketoiminnoissa ei ollut merkittävää osakepositiota 31.12.2020.

Suurin osa strategisista sijoituksista on pääomasijoitusrahastoja, joissa Evli on toiminut joko tuotekehittäjänä ja/tai jakelijana, siemensijoituksia Evli-Rahastoyhtiön rahastoihin, liiketoimintaan liittyviä suojauksia tai vaikeasti myytäviä, yrityskaupoissa saatuja osuuksia. Suorat osakeriskit on esitetty taulukossa 1.

Asiakkaiden lukuun sopimusten perusteella hallinnoitavat osakekannustinjärjestelyt on toteutettu hankkimalla kyseisten asiakasyhtiöiden osakkeita. Asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusjärjestelyiden vuoksi tämä ei aiheuta Evlille osakemarkkinariskiä. Markkinahintojen muutoksista syntyvää luotto- ja vastapuoliriskiä seurataan erikseen, ja tätä käsitellään kappaleessa Luottoriskit.

Sijoitussalkun ja kaupankäyntivaraston arvosta 5,1 prosenttia on arvostettu käyttämällä teoreettisia arvostusmenetelmiä, koska markkinahintaa ei ole ollut saatavilla. Tiedot sijoitusinstrumenttien arvostuksessa käytettävistä menetelmistä löytyvät tilinpäätösosion laadintaperiaatteista. Teoreettisin menetelmin arvostetut instrumentit on tilikauden aikana kokonaisuudessaan kirjattu tulosvaikutteisesti, koska teoreettisesti arvostettavien sopimusten erääntymisaika on lyhyt ja käytetyt laskentaparametrit perustuvat pääosin markkinoilta saatavaan informaatioon.

Suoran osakeriskin lisäksi Evlin liiketoimintaan liittyy epäsuoraa osakeriskiä, joka johtuu Evli-Rahastoyhtiön ja Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat -segmentin liiketoiminnasta. Osakemarkkinat vaikuttavat näissä liiketoiminnoissa hallinnoitavan pääoman allokaatioon, kokoon ja tuottoon.

Valuuttariski

Evlin Treasury-yksikkö hallinnoi taseen valuuttariskiä. Valuuttariskilimiitti on määritelty valuuttakohtaisesti ja kokonaisbruttomääräisesti. Bruttomääräinen kokonaisvaluuttapositio ei saa ylittää neljää miljoonaa euroa ilman Credalcon lupaa. Credalcon luvalla kokonaisvaluuttapositio voi olla maksimissaan kuusi miljoonaa euroa. Valuuttapositio per 31.12.2020 on avattu Riskiasemaa kuvaavien liitetietojen kappaleessa 6.4. Markkinariski.

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan Evlin kannattavuuden tai taseen nykyarvon herkkyyttä yleisen korkotason muutoksille. Korkoriskiä muodostuu pankin rahoitustoiminnan korkosijoituksista, kaupankäyntivarastosta, johdannaismarkkinatakauksesta sekä strategisista sijoituksista, jotka ovat siemensijoituksia Evli-Rahastoyhtiön korkorahastoihin. Korkoriskit on esitetty taulukossa 2.

Perusskenaariossa (A-skenaario) mitataan vaikutusta taseen nykyarvoon, mikäli korot muuttuvat yhden prosenttiyksikön lineaarisesti. Toisessa skenaariossa (B-skenaario), jota käytetään pankin rahoitustoiminnan korkosijoituksien mittaamisessa, mitataan korkokäyrän jyrkkyyden muutoksen vaikutusta taseen nykyarvoon. Toisessa skenaariossa lyhyet korot muuttuvat puolella prosenttiyksiköllä ja samaan aikaan yli vuoden korot muuttuvat päinvastaiseen suuntaan 0,25 prosenttiyksikköä. A- ja B-skenaarioiden tulosten summa muodostaa rahoitustoiminnan kokonaiskorkoherkkyyden. Rahoitustoiminnan korkoriski varat ja velat huomioon ottaen oli 1,4 miljoonaa euroa 31.12.2020. Muissa toiminnoissa korkoriskit eivät olleet merkittäviä.

Luottoriskit

Evlin luottoriskistrategian mukaan luottoriskien ottaminen ei ole Evlin ensisijainen tulonlähde, vaan seuraus muista liiketoiminnoista, eivätkä luottoriskit saa missään tilanteessa vaarantaa Evlin jatkuvuutta. Luottoriskiä muodostuu pankin rahoitustoiminnasta, kaupankäyntivarastosta ja kaupankäynnin vastapuoliriskistä.

Taulukko 1: Osakeriskit 31.12.2020, M€

Liiketoiminta	Markkina-arvo	Yleisen 20 % osakemarkkina muutoksen tulosvaikutus
Välitys	0,3	0,1
Strategiset sijoitukset	8,8	1,8
Corporate Finance	0	0

Taulukko 2: Korkoriskit 31.12.2020, M€

Liiketoiminta	Markkina-arvo	A-skenaario	B-Skenaario	Yhteensä
Varat - Rahoitustoiminta	583,3	-1,6	0,2	-1,8
Velat - Rahoitustoiminta	-539,3	0,4	0,1	0,5
Strategiset sijoitukset	0.1	0		0

Evlin rahoitustoiminnan luottoriski muodostuu luotonannosta asiakkaille, rahoitustoiminnan sijoituksista sekä valuutta-/korkosuojausten vastapuoliriskeistä. Luotonannon tarkoitus ei ole yksin olla ensisijainen tulonlähde, vaan sen painopiste on Evlin varainhoidon asiakkaissa, ja lainoilla tulee olla niitä vastaavat turvaavat vakuudet. Turvaavina vakuuksina pidetään muun muassa käteistä, likvidejä osakkeita, rahastoja, joukkovelkakirjalainoja ja strukturoituja sijoitustuotteita. Kaikki näistä tuotteista eivät ole vähennyskelpoisia Evlin käyttämässä luottoriskin standardimenetelmässä. Luotonannon keskittymäriski on rajoitettu siten, ettei yksittäisen asiakaskokonaisuuden antolainaus saa ylittää viittä miljoonaa euroa.

Loput Evlin pankkitoiminnan varoista sijoitetaan ensisijaisesti valtion ja muiden julkisen sektorin liikkeeseenlaskijoiden arvopapereihin sekä pankkeihin ja luottolaitoksiin, jotka toimivat Pohjoismaissa tai joilla on vähintään luottoluokitus A-. Sijoitukset luottolaitoksiin painottuvat Pohjoismaissa operoiviin luottolaitoksiin. Lisäksi Treasury-yksikkö voi sijoittaa varoja yritysten velkainstrumentteihin tai niihin sijoittaviin rahastoihin vakavaraisuus- ja likviditeettiasteen huomioon ottaen. Credalco rajoittaa Treasury-yksikön tekemien suorien yritysvelkainstrumenttien yhteismäärän. Vuoden 2020 lopussa kyseinen limiitti oli kymmenen miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Treasury-yksikkö voi sijoittaa Evlin korkorahastoihin. Suurin yhteen rahastoon tehtävä sijoitus saa hallituksen limiittien mukaan olla kymmenen miljoonaa euroa.

Pankkien välisiä OTC-johdannaisia sekä Evlin ja rahastojen välistä vastapuoliriskiä hoidetaan päivittäisellä vakuushallinnalla, jossa vakuutena käy ainoastaan käteinen. Pankkien välisiä OTC-johdannaisia käytetään suojaustarkoituksiin, kuten esimerkiksi valuutta- ja korkoriskin tai Evlin liikkeeseen laskemien strukturoitujen tuotteiden suojaamiseen. Rahoitustoiminnan limiitit on asetettu ottamalla huomioon muun muassa liikkeeseenlaskijan luottoluokitus ja maantieteellinen sijainti.

Välitystoiminnan luottoriskit olivat toimintavuoden aikana vähäisiä. Johdannaisten välitystoiminnan vastapuoliriskiä hallinnoidaan vakioiduissa ja vakioimattomissa johdannaissopimuksissa päivittäisellä vakuushallinnalla. Evli seuraa vastapuolten johdannaispositioiden kokoa ja tarvittaessa rajoittaa yksittäisen vastapuolen johdannaispositioiden kokoa. Credalco hyväksyy kaikki vastapuolet, joiden kanssa tehdään vakioimattomia johdannaissopimuksia. Johdannaisvälityksen vakuusvaateet markkinapaikoilta olivat 31.12.2020 yhteensä 15,1 miljoonaa euroa. Evli on asettanut markkinapaikoille vakuudeksi käteistä, ja asiakkaat ovat asettaneet asiakassalkkunsa vakuudeksi Evlille. Asiakkailla ei ollut merkittäviä vakuusvajeita vuoden vaihteessa. Osakevälityksen selvitystoiminnan riskit olivat toimintavuonna vähäiset. Erääntyneitä myyntisaatavia oli vähän, ja niitä seurataan määrämuotoisella prosessilla. Taulukossa 3 esitetään yhteenveto luottoriskeistä. Luottoriskipositio on lisäksi avattu Riskiasemaa kuvaavien liitetietojen kappaleissa 6.4 – 6.6.

Taulukko 3: Luottoriskit 31.12.2020, M€

	Markkina-arvo	Vakuudet		Vakuustyyppi
Rahoitustoiminta
Luotonanto	110,7			549,5 Asiakkaiden salkut
Sijoitustoiminta	94,7		0
Suomalaiset kuntatodistukset	8,0		0
Pankit (vähintään A-)	37,2		0
Pankit (ei luottoluokitusta)	0		0
Yrityslainat (suorat)	1,4		0
Yrityslainat (rahastot)	48,1		0
Pankkien väliset OTC johdannaiset	-25,5		0	Käteinen
Evlin ja rahastojen väliset OTC johdannaiset	10,6		52,6	Käteinen
Kaupankäyntivarasto	0		0

Likviditeettiriski

Kuten muissakin rahoitusriskeissä, myös likviditeettiriskeissä Evlin riskinottohalukkuus on konservatiivinen, eikä sen likviditeetti saa missään tilanteessa vaarantua. Yhtiön likviditeettiriskistrategian mukaan sillä tulee olla viranomaisvaateet ylittävää likviditeetin lisäpuskuria.

Evli Pankin hallitus vahvistaa limiitit sitoutuneen pääoman käyttöä varten. Limiittiesitykset valmistelee Credalco. Evlin on varainhankinnassaan aina varauduttava turvaamaan likviditeetti vastaamaan asetettuja limiittejä. Treasury-yksikkö vastaa likviditeettiriskin hallinnasta. Konsernin riskienvalvontayksikkö valvoo sekä raportoi Credalcolle ja ylimmälle johdolle esimerkiksi varojen ja velkojen maturiteettijakaumaa, pääoman käyttöä sekä likviditeettiä. Konsernin varat ja velat esitetään Muut liitetiedot kappaleessa 7.1. Varojen ja velkojen maturiteettijakauma.

Vuonna 2020 pääosan varainkäytöstä muodostivat antolainaus sekä Treasury-yksikön sijoitussalkku. Pääomia sitoivat myös selvitys- ja johdannaistoiminnan vakuudet.

Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio (LCR)) astui voimaan 1.10.2015. Vaatimus kuvastaa pankin likvidien varojen määrää suhteessa stressitilanteessa tapahtuviin nettoulosvirtauksiin 30 päivän ajanjaksolla. Nettoulosvirtauksiin kuuluvat talletusten ja muun rahoituksen ulosvirtaukset, ja niitä voidaan vähentää sisään tulevilla rahavirtauksilla, kuten 30 päivän sisällä erääntyvillä saatavilla.

Maksuvalmiusvaatimuksen astuttua voimaan suhdeluvun oli oltava vähintään 100 prosenttia. Evlin hallitus on erikseen asettanut suhdeluvun alarajaksi 110 prosenttia.

LCR-laskenta ja sen tulos avataan tarkemmin Muut liitetiedot kappaleessa 7.7 Maksuvalmiusvaatimus (LCR).

Lisäksi Evlin sisäisen likviditeetin hallintaprosessi (ILAAP) on kehitetty viranomaisvaatimusten mukaiseksi.

Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) kuvaa ensisijaisen oman pääoman suhdetta vastuiden kokonaismäärään. Vastuiden kokonaismäärään sisältyvät kaikki varojen vastuuarvot ja taseen niiden ulkopuolisten erien määrä, joita ei ole vähennetty määrittäessä omien varojen määrää. Taseen ulkopuoliset erät lasketaan mukaan luottovasta-arvokertoimiin, johdannaiset vastuuarvon mukaan. Evli-konsernin vähimmäisomavaraisuusaste oli 7,2 prosenttia 31.12.2020.

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan suoraa tai epäsuoraa taloudellista tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista; järjestelmistä, henkilöstöstä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sekä compliance- ja tietoturvariskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Operatiiviset riskit liittyvät täten esimerkiksi johtamisjärjestelmään, toimintaprosesseihin, tietojärjestelmiin, henkilöihin ja erilaisiin ulkoisiin tekijöihin tai uhkiin. Yksiköt vastaavat oman liiketoiminta-alueensa operatiivisten riskien hallinnasta. Riskienhallintastrategian mukaan kaikki oleelliset operatiiviset riskit on tunnistettava ja pienennettävä sille tasolle, etteivät ne vaaranna Evlin jatkuvuutta tai kannattavuutta.

Operatiivisten riskien tunnistamiseen, seurantaan ja ohjaamiseen kiinnitetään Evlissä jatkuvasti erityistä huomiota. Liiketoimintayksiköt toteuttavat säännöllistä itsearviointia koskien tuotteiden, palveluiden, henkilöiden, toimintaprosessien ja järjestelmien operatiivisia riskejä. Operatiivisten riskien tunnistamista, arviointia, valvontaa ja raportointia varten on laadittu erillinen, koko konsernin kattava operatiivisten riskien menettelytapaohje.

Operatiiviset riskit lisäävät vakavaraisuuslaskennassa minimipääomavaatimusta. Evli soveltaa vakavaraisuuslaskennassa operatiivisten riskien osalta niin sanottua perusmenetelmää (Basic Indicator Approach), jossa operatiivisten riskien pääomavaade perustuu kolmen edellisen vuoden bruttotuottojen keskiarvoon kerrottuna Baselin komitean asettamalla kertoimella (0,15). Vakavaraisuusvaatimuksen laskenta on avattu Riskiasemaa kuvaavien liitetietojen kappaleessa 6.8.

Oikeudelliset ja compliance-riskit

Lainsäädännön ja oikeuskäytännön nopeat muutokset luovat haasteita ohjeiden ja säädösten käytäntöön otossa. Usein muutokset vaativat paljon työtä ja aikaa. Ensisijainen vastuu Evli-yhtiöitä koskevien erityislakien ja viranomaismääräysten noudattamisesta on aina toiminnosta vastaavalla linjajohdolla. Lisäksi

konsernissa toimii Evlin hallituksen nimittämä Compliance Officer sekä Evlin johtoryhmän nimittämä Compliance-ohjausryhmä, jonka jäsenet edustavat eri liiketoimintoja.

Tietoturvariskit

Evlin toiminta perustuu suurelta osin tietotekniikan ja -liikenteen hyväksikäyttöön. Yhtiön kaikkien toimintojen keskeinen tavoite on eri muodoissa olevien tietojen tehokas, virheetön ja turvallinen käsittely. Evlissä käsitellään ja säilytetään runsaasti eri säädösten, ohjeiden ja sopimusten perusteella salassa pidettäviä tai muun syyn vuoksi erityissuojattavia tietoaineistoja. Tietojen luottamuksellisuus, oikeellisuus ja käytettävyys on turvattava toiminnan kaikissa vaiheissa. Informaatioriskin hallitsemiseksi yhtiön on huolehdittava tietojärjestelmien oikeasta ja luotettavasta toiminnasta ja kiinnitettävä erityistä huomiota tietokantoihin päivitettävän tiedon oikeellisuuteen ja käyttöoikeuksien hallintaan.

Tietoaineiston omistaja vastaa ensisijaisesti tiedon suojaamisesta Evlissä. Tiedon suojaaminen sisältää oikeellisuuden, käytettävyyden ja luottamuksellisuuden. Tietojärjestelmän järjestelmävastaava on taho, joka toteuttaa järjestelmän vaatimat tekniset ylläpitotehtävät. Evlissä järjestelmien ylläpidon järjestämisestä vastaa Evlin tietohallintoyksikkö. Tekninen ylläpito suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tietojärjestelmän omistajan ja pääkäyttäjän kanssa. Tietojärjestelmiin ja tietoturvallisuuteen liittyvien operatiivisten riskien hallintaa varten on laadittu erillinen tietoturvan ja menettelytavat kattava tietoturvapolitiikka.

Tietojärjestelmien väärinkäytöstä tai niihin kohdistuvasta häirinnästä ei syntynyt taloudellisia menetyksiä vuoden 2020 aikana. Normaalin omaisuudensuojan lisäksi Evlillä on kattava vakuutusturva vastuu- ja rikosvahinkojen varalta.

Strategiset riskit

Uudet tuotteet ja palvelut

Uusien tuotteiden ja palveluiden turvallinen käyttöönotto edellyttää ennen lopullista käyttöönottopäätöstä varmistuksen siitä, että kaikki tuotteen toteuttamiseen osallistuvat yksiköt tuntevat tehtävänsä ja ovat tuoneet liiketoiminnon tietoon mahdolliset markkinoille tuontiin liittyvät operatiiviset tai muut riskit. Erityisen huolellisesti on arvioitava riskien realisoitumisen välillisiä vaikutuksia koko konserniin. Evlissä on käytössä määrämuotoinen menettely uusien tuotteiden ja palveluiden hyväksymismenettelystä ja käyttöönotosta.

Toimintojen ulkoistaminen

Liiketoimintojen siirtäminen asiamiehen hoidettavaksi tai muu toimintojen ulkoistaminen ei vapauta Evliä vastuistaan ja velvollisuuksistaan. Evlissä on ohjeistus periaatteista, joita on noudatettava, kun Evlin liiketoimintoja siirretään konsernin ulkopuolisen tahon hoidettavaksi. Ohjeen avulla varmistetaan, että ulkoistettujen toimintojen operatiivisten riskien hallinta ja valvonta on järjestetty Finanssivalvonnan määräysten mukaisesti.

Jatkuvuuden hallinta

Evlin toimintaa voi uhata ulkoinen tai sisäinen fyysinen tai muu kriisi. Kriisitilanne edellyttää organisaatiolta:

• etukäteisvarautumista
• kriisijohtamisvalmiutta
• kriisitilanteen harjoittelua.

Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on kussakin toiminnossa jatkuvuussuunnitelma. Jatkuvuussuunnittelun tavoitteena on huolehtia siitä, että määriteltyjen uhkakuvien toteutuessa voidaan varmistaa Evlin asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus, suojella aineellista ja aineetonta omaisuutta, noudattaa lakeja ja muuta sääntelyä sekä säilyttää asetettu asiakaspalvelun ja sisäisen toiminnan taso ja sidosryhmien luottamus.

Osan jatkuvuussuunnitelmasta muodostavat järjestelmien toipumissuunnitelmat, jotka sisältävät ohjeet tietojärjestelmän toimintakuntoon saattamisesta vakavassa häiriötilanteessa, toiminnan jatkamisesta ja paluusta normaaliin toimintaan.

Lain mukaan jokaisella pankilla tulee olla elvytyssuunnitelma, jossa kuvataan toiminnan jatkuvuuden varmistavat toimenpiteet, mikäli pankin taloudellinen asema heikkenee. Evli on laatinut viranomaisvaatimusten mukaisen elvytyssuunnitelman.

Jatkuvuussuunnittelun koordinoinnista vastaa konsernin riskienvalvontayksikkö.

Riskienvalvonta ja raportointi

Konsernin riskienvalvontayksikkö on vastuussa koko konsernia kuvaavasta johdon riskiraportoinnista, johon sisältyy sekä numeerista että kirjallista raportointia. Konsernin riskienhallintaraportointi sisältää vähintään seuraavat asiat:

• 1. Päivittäinen raportti konsernin limiittien käyttöasteista liiketoimintojen johdolle
• 1. Kuukausittainen numeerinen ja sanallinen riskiraportti sekä yhteenveto asiakasriskeistä ja limiittien käyttöasteista Credalcolle
• 1. Vuosineljänneksittäinen numeerinen ja sanallinen yhteenveto riskeistä Evlin hallitukselle
• 1. Vuosittainen operatiivisen riskikartoituksen raportti toimivalle johdolle ja hallitukselle.

Tämän lisäksi sekä Compliance-toiminto että sisäinen tarkastus raportoivat säännöllisesti riskienhallintaan liittyvistä asioista ylimmälle johdolle.

Vakavaraisuuden hallinta

Vakavaraisuussääntelyn kokonaisuuden olennaiset osat ovat viranomaissääntelyn määrittelemä vakavaraisuusvaatimus ja sisäisen pääoman arviointimenettely (ICAAP). Vakavaraisuussääntelyn perustana on, että pankin omien varojen määrän, laadun ja kohdentumisen on oltava jatkuvasti riittävät kattamaan valvottavaan kohdistuvat olennaiset riskit. Pääomalla ei voi kuitenkaan korvata riskinkantokyvyn laadullisia puutteita. Riskinkantokykyyn kuuluvat laajasti ajatellen pääomien ja kannattavuuden ohella myös luotettava hallinto, hyvin järjestetty sisäinen valvonta ja riskienhallinta.

Evlin hallitus on asettanut tavoitteeksi vähintään 13,0 prosentin vakavaraisuusasteen ylläpitämisen. Vakavaraisuustavoitetta seurataan riskienvalvonnan kuukausiraportoinnin avulla hallituksessa, johtoryhmässä ja Credalcossa. Evlin sisäisiä vakavaraisuuden hallintalaskelmia päivitetään aina, kun johto näkee sen tarpeelliseksi. Päivitys tehdään kuitenkin osana strategista suunnittelua vähintään vuosittain budjettiprosessin yhteydessä.

Laadintaperiaate

Korkotuotot ja korkokulut

Korkotuotot ja -kulut lasketaan efektiivisen koron menetelmällä. Kirjattaessa rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta arvonalentumistappio koron kerryttämistä jatketaan alennetulle kirjanpitosaldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Jos maksun saaminen korosta on epätodennäköistä, se kirjataan arvonalentumistappioksi. Rahoitusvaroista saatavat korkotuotot kirjataan korkotuottoihin.

Konsernin tuloslaskelman liitetiedot

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi niille kausille, joiden aikana ne ovat syntyneet. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen, tai tarpeen vaatiessa sellaisen laskentakaavan mukaan, jonka tuloksena voidaan katsoa olevan riittävän lähellä efektiivisen koron mukaan laskettua summaa.

1.1. KORKOTUOTOT	2020	2019
Käypään arvoon tuloksen kautta arvostetut
Saamistodistukset	0,4	0,6
Johdannaissopimukset	0,0	0,0
Korkotuotot muista lainoista ja saamisista
Saamiset luottolaitoksilta	0,1	0,2
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	1,5	1,6
Muut korkotuotot	0,9	1,2
Korkotuotot yhteensä	2,8	3,6

1.2. KORKOKULUT	2020	2019
Käypään arvoon tuloksen kautta arvostetut
Johdannaissopimukset ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat	0,0	0,0
Korkokulut muista vieraan pääoman eristä
Velat yleisölle, julkisyhteisöille ja luottolaitoksille	-2,1	-2,0
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	-0,4	-0,5
Muut korkokulut	-0,2	-0,7
Korkokulut yhteensä	-2,6	-3,2

Tuloutusperiaatteet

palkkioon on syntynyt.

vasti arvioitavissa.

peruutusta.

Evli saa varainhoito- ja sijoittaja-asiakkailta hallinnointipalkkiotuottoja sijoitusrahastoista, sekä maksaa asiakkaille näihin liittyviä palkkionpalautuksia. Rahastopalkkioihin sisältyvät hallinnointipalkkiotuotot ja palkkionpalautukset kirjataan kuukausittain ja laskutetaan pääosin jälkikäteen yhden, kolmen, kuuden tai kahdentoista kuukauden jaksoissa. Nämä palkkiot lasketaan tyypillisesti rahastossa tai asiakassalkussa olevan pääoman tai alkuperäisen sijoitussitoumuksen sekä sovitun palkkioprosentin mukaisesti ajan kuluessa. Rahastoihin liittyvät mahdolliset kertaluonteiset palkkiot, kuten hankinta-, merkintä- tai lunastuspalkkiot kohdistetaan sille kuukaudelle, jolloin oikeus

Menestyksekkään sijoitustoiminnan myötä palkkiotuottoihin voi sisältyä tuottosidonnaisia palkkioita. Tuottosidonnaiset palkkiot voivat koostua sijoitus- ja erikoissijoitusrahastojen tuottosidonnaisista palkkioista, pääomarahastoista saaduista hallinnointiyhtiölle kuuluvista tuottosidonnaisista palkkioista (voitonjako-osuustuotoista) sekä varainhoitosalkkujen tuottosidonnaisista palkkioista. Sijoitusrahastojen tuottosidonnaiset palkkiot huomioidaan päivittäin rahastojen arvoissa ja laskutetaan jälkikäteen kuukausittain. Erikoissijoitusrahastojen tuottosidonnaiset palkkiot laskutetaan vuosineljänneksittäin. Varainhoitoon liittyvät asiakassalkkujen tuottoon sidotut palkkiot tuloutetaan vasta, kun lopullinen palkkiomäärä on luotetta-

Laadintaperiaate

Arvopaperivälityksen tapahtumat kirjataan kauppapäivämäärän mukaisesti.

Osakeindeksilainan liikkeeseenlaskusta saatu laskennallinen palkkio kirjataan välittömästi tulokseen. Koko palkkio on käytettävissä lainan liikkeeseenlaskupäivänä, ja palkkio kohdistuu lainan järjestelyyn ja liikkeeseenlaskuun. Laina esitetään taseessa jaksotettuun hankintamenoon ja lainan korko-osuus eli option arvo esitetään erillisenä velkaeränä kohdassa Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat. Lainan korkokulu määritetään efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Evlin yritys- ja neuvonantoliiketoiminta saa yritysneuvonantoon, eli Corporate Finance -toimintaan liittyviä kuukausi- ja onnistumispalkkioita. Kuukausipalkkiot kirjataan tuotoiksi ajan kuluessa ja muuttuvina vastikkeina käsiteltävät onnistumispalkkiot ovat sidoksissa hankkeiden toteutumiseen. Toimintaan liittyvät hankkeiden onnistumispalkkiotuotot kirjataan tuotoiksi sillä kaudella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti ja kun suoritevelvoite on täytetty. Hankkeesta syntyneet kulut kirjataan kuluksi välittömästi.

Evli saa lisäksi kannustinohjelmien suunnitteluun ja hallinnointiin liittyen palkkioita. Kannustinohjelmien suunnitteluun liittyvät palkkiot laskutetaan kuukausittain ja tuloutetaan sille kaudelle, jolloin laskutus on tapahtunut. Kannustinohjelmien hallinnoinnin osalta palkkiot laskutetaan vuosineljänneksittäin, puolivuosittain tai vuosittain. Palkkiot jaksotetaan sille ajanjaksolle tasaisesti, jolle tehty työ kohdistuu. Muut neuvonantopalkkiot, joita ovat muun muassa analyysipalvelut, tuloutetaan sille ajanjaksolle, jolle tehty työ on kohdistunut.

Johdon harkinta

Varainhoidon ja rahastojen palkkiotuottoihin kohdistuu oikaisueriä, joihin saattaa tietyissä tilanteissa sisältyä tulkinnanvaraisuutta muun muassa voimassaolon ajankohtaan ja laajuuteen liittyen. Tämä koskee tilanteita, joissa asiakkaiden kanssa on sovittu hinnan alennuksista käyttäen niin sanottuja palkkionpalautussopimuksia. Tästä syystä johto on käyttänyt harkintaa ja pyrkinyt arvioimaan mahdollisimman konservatiivisesti kyseisistä, tai mahdollisista tiedossa olevista, mutta järjestelmään kirjaamattomista sopimuksista aiheutuvaa palkkionpalautusvelkaa. Velka on kerrytetty kuukausittain ja huomioitu rahasto- ja varainhoitopalkkioita pienentävänä eränä.

1.3. PALKKIOTUOTOT	2020	2019
Luotonannoista	0,0	0,1
Maksuliikenteestä	0,0	0,0
Vakuutusten välityksestä	0,1	0,1
Neuvonantotehtävistä	10,1	11,6
Arvopaperinvälityksestä	9,2	9,6
Arvopapereiden liikkeellelaskusta	0,0	0,0
Rahastoista	47,6	44,9
Omaisuudenhoidosta	10,8	7,3
Säilytysmaksuista	0,3	0,4
Muusta toiminnasta	1,7	0,2
Palkkiotuotot yhteensä	79,9	74,1

Palkkiotuotot

*Muut pitää sisällään luotonannot, maksuliikenteen, vakuutusten välityksen, arvopapereiden liikkeellelaskun ja muun toiminnan.

Evli-konserni tarkastelee vuosittain hallinnointiyhtiölle kuuluvia vaihtoehtorahastojen tuottosidonnaisia palkkioita, niin sanottuja voitonjako-osuustuottoja, ja mallintaa niiden toteutumiseen liittyviä todennäköisyyksiä. Yhtiö huomioi vaihtoehtorahastojen tuottosidonnaisen palkkion vain siihen määrää asti, kun on todennäköistä, ettei kertyneiden kirjattujen tuottojen määrään jouduta myöhemmin tekemään merkittävää

1.4. PALKKIOKULUT	2020	2019
Pörssien kaupankäyntimaksuista	-1,8	-0,9
Muista	-1,3	-1,0
Palkkiokulut yhteensä	-3,1	-1,9

1.5. ARVOPAPERI- JA VALUUTTAKAUPAN NETTOTUOTOT	2020	2019
Arvopaperikaupan nettotuotot
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista	-0,2	0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista/-veloista	0,6	2,1
Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä	0,4	2,1

	Myyntivoitot ja -tappiot	Käyvän arvon muutokset	Yhteensä 2020	Yhteensä 2019
Arvopaperikaupan nettotuotot lajeittain
Saamistodistuksista	-0,2	-0,6	-0,9	-0,5
Osakkeista ja johdannaisista	0,2	1,1	1,3	2,6
Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä	-0,1	0,5	0,4	2,1
Valuuttatoiminnan nettotuotot	2,0	0,0	2,0	1,1
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot yhteensä	1,9	0,5	2,4	3,2

1.6. TUOTOT OMAN PÄÄOMAN EHTOISISTA SIJOITUKSISTA	2020	2019
Osinkotuotot käypään arvoon arvostettavista rahoitusvaroista	0,0	0,0
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitelluista sijoituksista saadut osinkotuotot	0,0	0,0
Omistusyhteysyrityksiltä saadut osinkotuotot	0,0	0,0
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista yhteensä	0,0	0,0

1.7. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT	2020	2019
Vuokratuotot	0,0	0,0
Omassa käytössä olevan omaisuuden luovutuksesta syntyneet myyntivoitot	0,0	0,0
Muut tuotot	0,2	0,1
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	0,2	0,1

1.8. HENKILÖSTÖKULUT

Laadintaperiaate

Evli-konsernin henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteästä palkasta ja palkkioista, vuosittain vahvistettavan palkitsemismallin mukaisesta muuttuvasta palkkiosta ja pitkäaikaisista kannustinohjelmista.

Palkitsemisessa kiinteiden palkkojen merkitys on yhtiössä suuri. Evli pyrkii tarjoamaan työntekijöilleen kilpailukykyisen palkkatason, jolla voidaan varmistaa osaavan henkilökunnan jatkaminen yhtiön palveluksessa. Muuttuviin palkkioihin perustuva palkitsemismalli kattaa koko konsernin henkilöstön. Palkitsemisen tavoitteena on tukea yhtiön strategian toteuttamista, edistää kilpailukykyä ja pitkän tähtäimen taloudellista menestystä.

Edellä mainittujen palkitsemistapojen lisäksi yhtiöllä on mahdollisuus luoda erillisiä pitkän aikavälin kannustinohjelmia. Evli konsernilla on kolme voimassa olevaa osakepohjaista kannustinjärjestelmää, osakeohjelmat 2017, 2018 ja 2019. 2017 ja 2018 ohjelmissa osakkeet myönnetään vastikkeetta tulevien kolmen vuoden aikana tasaerinä ohjelman jäsenille edellyttäen, että henkilöt ovat edelleen yrityksen palveluksessa. Myöntöhetken jälkeen seuraa vielä kolmen vuoden arviointijakso, jonka aikana yhtiöllä on oikeus periä osakkeet takaisin, mikäli siihen on aiheellinen syy, esimerkiksi irtisanoutumisen johdosta. Vastaavasti 2019 ohjelmassa osakkeet myönnetään vastikkeetta neljän vuoden kuluttua ohjelman käynnistymisestä edellyttäen, että henkilöt ovat edelleen yrityksen palveluksessa. Osakkeiden jakamisesta on päättänyt yhtiön hallitus. Lisätietoa osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä Palkitsemispolitiikkassa, s. 140-142 ja Palkitsemisraporttissa, s. 143-146.

Evli-konserni tarjoaa henkilökunnalle palkkiorahaston, jonka jäseniä ovat kaikki Evli-konserniin kuuluvien, Suomessa olevien yhtiöiden työntekijät. Rahaston hyödyntäminen on vapaaehtoista. Päätös palkkioiden rahastoinnista tehdään aina vuodeksi kerrallaan. Rahastoon sijoitettavista pääomista ei pidätetä henkilösivukuluja. Rahasto sijoittaa jäsenosuuspääomaansa henkilöstörahastolain edellyttämällä tavalla. Pääomaa sijoitetaan rahaston hallituksen yhdessä varainhoidon kanssa määrittelemän strategian mukaisesti.

Evli noudattaa työsuhteen päättyessä maksettavien korvausten maksamisessa voimassa olevan lainsäädännön mukaisia tavanomaisia työsuhteen päättymiseen liittyviä sopimuksia. Yhtiö ei ole tilikauden aikana maksanut uusille työntekijöille aloitusrahoja.

Evli-konsernin kaikki eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti, sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Evli-konserni rahoittaa kaikki eläkejärjestelynsä suorituksina eläkevakuutusyhtiöille. Suorituksissa huomioidaan eri maiden paikalliset säännökset ja käytännöt.

HENKILÖSTÖKULUT	2020	2019
Kiinteät palkat ja palkkiot	-24,6	-24,2
- joista muuttuvia palkkoja ja palkkioita	-4,8	-4,3
Henkilöstösivukulut	-1,2	-1,4
-joista muuttuviin palkkoihin ja palkkioihin liittyviä	-0,1	-0,2
Eläkekulut	-3,4	-4,1
-joista muuttuviin palkkoihin ja palkkioihin liittyviä	-0,3	-0,5
-maksupohjaiset eläkekulut	-3,4	-4,1
Myönnetyt osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiot	-1,3	-0,6
Yhteensä	-30,5	-30,4
	2020	2019
Henkilöstölukumäärät keskimäärin tilikaudella	251	258
Henkilöstö tilikauden lopussa	261	249
Henkilöstön jakauma segmenteittäin tilikauden lopussa
Neuvonanto ja yritysasiakkaat	53	44
Varainhoito ja sijoittaja-asiakkaat	160	154
Konserni-toiminnot	48	51
Yhteensä	261	249
Henkilöstön jakauma maittain tilikauden lopussa
Suomi	245	227
Ruotsi	15	21
Arabiemiraatit	1	1
Yhteensä	261	249

Yhteensä 261 hlöä

OSAKEPOHJAISET KANNUSTIMET

Ohjelma	Optio-ohjelma 2016	Osakekannustin järjestelmä 2017	Osakekannustin järjestelmä 2018	Osakekannustin järjestelmä 2019	Yhteensä
Tyyppi	Optio	Osake	Osake	Osake
Yhtiökokouspäivä	8.3.2016	-	-	-
Enimmäismäärä, kpl	233.000	233.000	233.000	350.000	1.049.000
Merkittäviä osakkeita per optio, kpl	1	-	-	-
Alkuperäinen merkintähinta, €	8,74	-	-	-
Osinko-oikaisu	Kyllä	-	-	-
Nykyinen merkintähinta, €	-	-	-	-
Alkuperäinen allokaatiopäivä	14.6.2016	30.9.2017	8.6.2018	14.6.2019
		30.9.2023	30.6.2023	30.6.2024
Vapautumispäivä	1.6.2020	30.9.2021 / 30.9.2022 / 30.9.2023	30.6.2021 / 30.6.2022 / 30.6.2023	30.6.2024
Erääntymispäivä	31.8.2020	-	-	-
Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia	4,2	6,0	5,1	5,0	5,1
Juoksuaikaa jäljellä, vuosia	0	2,7	2,5	3,5	2,3
Henkilöitä tilikauden päättyessä	0	10	16	15
Toteutustapa	Equity	Cash & Equity	Cash & Equity	Cash & Equity

*Optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähinta on aina vähintään 2,00 euroa.

Tilikauden tapahtumat 2020	Optio-ohjelma 2016	Osakekannustin järjestelmä 2017	Osakekannustin järjestelmä 2018	Osakekannustin järjestelmä 2019	Toteutushinta, painotettu, €	Yhteensä
1.1.2020
Kauden alussa ulkona olleet	208.000	225.400	68.673	350.000	6,99	852.073
Muutokset tilikaudella
Kaudella myönnetyt	0	0	68.673	0		68.673
Kaudella menetetyt	0	0	0	0		0
Kaudella mitätöidyt	0	0	0	0		0
Kaudella toteutetut	208.000	76.670	0	0	6,99	284.670
Merkintähinnan vaihdolla painotettu keskikurssi toteuttamisjakson aikana, €	-	-	-	-	6,99	-
Osakkeen keskikurssi toteuttamisjakson aikana, €*	-	-	-	-	9,13	-
Kaudella erääntyneet	0	0	0	0		0
31.12.2020
Kauden loppuun mennessä toteutetut, kpl	208.000	76.670	0	0	6,99	284.670
Kauden lopussa ulkona olevat	0	148.730	137.346	350.000	-	636.076

*Yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi ajalta, millä kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2020.

KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTELY

Osakeperusteisille kannustinjärjestelmille on myöntämishetkellä määritelty käypä arvo, joka kirjataan kuluksi kannustimien sitouttamisajalle. Tilikaudella myönnettyjen kannustimien arvostuksessa käytetyt keskeisimmät parametrit.

Arvostusparametrit tilikaudella myönnetyille kannustimille

8,62
12,20
1,49
440.427

Volatiliteetti on määritelty laskemalla osakkeen historiallinen volatiliteetti jäljellä olevaa voimassaoloaikaa vastaavalle ajanjaksolle käyttäen kuukausihavaintoja.

Osakepohjaisten kannustimien vaikutus tulokseen ja tauloudelliseen tilanteeseen tilikauden aikana

Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut,
osakkeina toteutettavat	1.314.863
Arvio tulevien palkkioiden rahana verottajalle
maksettavasta osuudesta 31.12.2020	3.880.064

1.9. MUUT HALLINTOKULUT	2020	2019
Toimistokulut	-1,3	-1,2
IT ja infokulut	-6,8	-6,7
Edustuskulut	-0,5	-0,9
Matkakulut	-0,3	-0,6
Autokulut	-0,1	-0,1
Muut henkilöstökulut	-0,5	-1,0
Markkinointikulut	-0,6	-0,7
Pankki-, ja säilytyskulut	-0,8	-1,2
Ulkopuoliset palvelut	-1,6	-1,6
Muut hallintokulut yhteensä	-12,4	-14,0

1.12. ODOTETTAVISSA OLEVAT LUOTTOTAPPIOT LUOTOISTA JA MUISTA SAAMISISTA SEKÄ ARVONALENTUMISTAPPIOT MUISTA

RAHOITUSVAROISTA	2020	2019
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Ryhmäkohtaiset odotettavissa olevat luottotappiot	-0,1	0,0
Sopimuskohtaiset odotettavissa olevat luottotappiot	0,0	-0,1
Takaukset ja muut taseen ulkopuoliset erät	0,0	0,0
Myyntisaamiset	0,0	0,0
Toteutuneet luottotappiot	-0,1	0,0
Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot	0,0	0,0
Arvonalentumistappiot yhteensä	-0,1	-0,1

1.13. OSUUS OSAKKUUSYHTIÖIDEN TULOKSESTA	2020	2019
Northern Horizon Capital A/S	0,4	-0,6

1.10. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 2020 2019 Viranomaismaksut -0,7 -0,7 Vuokrakulut -0,5 -2,8 Muut kulut -0,6 -0,2 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -1,7 -3,7

Johdon harkinta

1.11. POISTOT JA ARVONALENTUMISET 2020 2019 Poistot Sovelluksista ja ohjelmistoista -2,3 -2,0 Muista aineettomista hyödykkeistä -0,9 -1,1 Vuokrahuoneistojen perusparannusmenoista -0,1 -0,1 Rahoitusleasingillä hankituista koneista ja kalustosta -0,1 -0,2 Leasinghyödykkeistä -2,0 0,0 Koneista ja kalustosta -0,2 -0,2 Poistot ja arvonalennukset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä yhteensä -5,7 -3,6 Arvonalennukset Arvonalennukset liikearvosta 0,0 0,0 Evli ei ole osallisena osakkuusyritysten päivittäisessä liiketoiminnan johtamisessa vaan keskittyy vaikuttamaan enemmänkin strategisiin päätöksiin hallitustasolla. Evlin konsernitilinpäätöstä valmisteltaessa osakkuusyritysten tuloslaskelma ja tase eivät ole vielä tiedossa, minkä johdosta Evlin johto joutuu käyttämään harkintaa arvioidessaan tilikaudelle kohdistuvaa osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta. Arvio perustuu viimeisimpään tiedossa olevaan tuloskehitykseen, aiempaan kokemukseen mahdollisista viime hetken muutoksista sekä muihin mahdollisiin muutoksiin viittaaviin tekijöihin.

Edellisten tilikausien verot	-0,4	-0,1
Laskennalliset verot	0,1	0,1
Muut verot	0,0	0,0
Tuloverot yhteensä	-6,3	-4,9
Voimassaolevan verokannan mukaan laskettujen verojen vertailu tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin.
Tulos ennen veroja, suomalaiset yhtiöt	28,2	22,3
Tulos ennen veroja muut kuin suomalaiset yhtiöt	1,3	1,2
Tulos ennen veroja, yhteensä	29,5	23,5
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-5,9	4,7
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus	-0,2	0,0
Verovapaiden tulojen vaikutus	0,0	-0,2
Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	0,0	0,4
Edellisten tilikausien verot	-0,4	0,1
Muun laskennallisen veron muutos	0,1	-0,1

1.14. TULOVEROT

Laadintaperiaate

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja verotuksessa vahvistetuista tappioista. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

TULOVEROT 2020 2019 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -5,9 -4,9

Muut verot 0,0 0,0 Verot tuloslaskelmassa -6,5 4,9

1.15. OSAKEKOHTAINEN TULOS	2020	2019
Tilikauden voitto, josta Evli Pankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus	21,31	17,26
A-osakkeiden lukumäärän keskiarvo	14.898.070	15.244.899
B-osakkeiden lukumäärän keskiarvo	9.107.351	8.550.271
Osakekohtainen tulos (EPS)	0,90	0,73
Osakepohjaisten kannustinohjelmien osake-ja optio-oikeudet	636.076	852.073
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa, laimennettu	0,87	0,71
Tilikauden laajan tuloslaskelman voitto, josta Evli Pankki Oyj:n
osakkeenomistajien osuus	21,48	17,25
Laaja osakekohtainen tulos (EPS), euroa, laimennettu	0,88	0,71

Koska A- ja B-sarjan osakkeet oikeuttavat samaan osuuteen yhtiön tuloksesta, näitä ei esitetä erikseen.

Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu, 5 vuoden kehitys

Konsernin taseen liitetiedot

2.1. KÄTEISET VARAT	2020	2019
Keskuspankkisaamiset	331,5	305,5
Muut	0,1	0,2
Käteiset varat yhteensä	331,6	305,7

2.2. SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA	2020	2019
Vaadittaessa maksettavat
Kotimaisilta luottolaitoksilta	5,5	5,6
Ulkomaisilta luottolaitoksilta	1,2	0,1
Vaadittaessa maksettavat yhteensä	6,7	5,6
Muut kuin vaadittaessa maksettavat
Kotimaisilta luottolaitoksilta	24,0	19,4
Ulkomaisilta luottolaitoksilta	36,1	44,7
Muut kuin vaadittaessa maksettavat yhteensä	60,1	64,1
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä	66,8	69,8

2.3. SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ	2020	2019
Vaadittaessa maksettavat
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	0,0	0,4
Vaadittaessa maksettavat yhteensä	0,0	0,4
Muut kuin vaadittaessa maksettavat
Yritykset ja asuntoyhteisöt	27,0	25,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	0,9	0,7
Kotitaloudet	71,8	74,5
Ulkomaat	9,9	13,4
Muut kuin vaadittaessa maksettavat yhteensä	109,6	113,6
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä yhteensä	109,6	114,0

2.4. SAAMISTODISTUKSET			2020	2019
Julkisyhteisöjen liikkeellelaskemat	Julkisesti noteeratut	Muut	Yhteensä	Yhteensä
Kuntatodistukset	0,0	8,0	8,0	220,0
Julkisyhteisöjen liikkeelle laskemat yhteensä	0,0	8,0	8,0	220,0
Muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeellelaskemat
Käypään arvoon arvostettavat
Pankkien liikkeellelaskemat joukkovelkakirjat	37,2	0,4	37,5	37,5
Muut saamistodistukset	0,0	1,4	1,4	6,1
Muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeellelaskemat yhteensä	37,2	1,8	38,9	43,7
Saamistodistukset yhteensä	37,2	9,8	46,9	263,7

	2020	2019
Tase-eräkohtaiset saamistodistukset
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset
Julkisyhteisöiltä	0,0	0,0
Muut	37,2	36,1
Saamistodistukset
Julkisyhteisöiltä	8,0	220,0
Muilta	1,8	7,6
Yhteensä	46,9	263,7

Sijoitusten maajakauma	2020	2019
Suomi	30,6	247,2
Ruotsi	11,0	15,0
Ranska	0,0	1,4
Tanska	5,3	0,0

2.5. OSAKKEET JA OSUUDET

Tase-erä	Julkisesti noteeratut	Muut	Yhteensä
Osakkeet ja osuudet
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät	0,1	0,0	0,1
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	49,9	7,2	57,0
Osakkeet ja osuudet yhteensä	50,0	7,2	57,1

2019

	Julkisesti
Tase-erä	noteeratut	Muut	Yhteensä
Osakkeet ja osuudet
Myytävissä olevat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät	0,0	0,0	0,0
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat	24,9	6,5	31,4
Osakkeet ja osuudet yhteensä	24,9	6,5	31,4

Nettoriskipositio on kuvattu kappaleessa Markkinariski, Riskiasemaa kuvaavat liitetiedot.

2.6. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Laadintaperiaate

Konserni käsittelee johdannaissopimukset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit-standardin määräämällä tavalla. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Johdannaissopimuksien positiiviset arvonmuutokset merkitään taseen varoiksi ja negatiiviset arvonmuutokset veloiksi.

Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa ja johdannaissopimukset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Tähän ryhmään kuuluvien johdannaisten tilikauden aikaiset arvonmuutokset sekä realisoituneet voitot/tappiot esitetään tuloslaskelman kohdassa arvopaperikaupan nettotuotot.

Rahoitustoiminnan osakejohdannaiset suojaavat osakeindeksin tuottoon sidottujen liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen osakeriskiä.

Korkojohdannaiset suojaavat taseen velkojen korkoriskiä.

Valuuttajohdannaisiin kuuluu asiakkaita vastaan tehtyjä sitoumuksia ja näiden suojauksia, sekä tasetta suojaavia sopimuksia. Avoimen riskin osuus bruttomäärästä on pieni. Suurin osa sopimuksista on Ruotsin kruunumääräisiä (3.569 M€) ja Yhdysvaltain dollareita (475 M€).

Johdannaisriskien kokonaisvaikutukset

Kohde-etuuden nimellisarvoina, brutto					2020	2020
		Jäljellä oleva maturiteetti
				Käypä arvo
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	5–15 vuotta	(+/-)	VARAT	VELAT
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	2,1	100,7	2,2	0,0	1,0	1,0
Osakejohdannaiset
Termiinisopimukset	0,7	3,4	0,0	0,0	0,0	0,0
Ostetut optiot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Asetetut optiot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuuttajohdannaiset	4.555,2	32,1	0,0	0,1	51,1	51,0
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät yhteensä	4.558,0	136,1	2,2	0,1	52,2	52,0
Johdannaissopimukset yhteensä	4.558,0	136,1	2,2	0,1	52,2	52,0
Johdannaisriskien kokonaisvaikutukset
Kohde-etuuden nimellisarvoina, brutto					2019	2019
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	2,4	82,1	18,9	0,0	4,4	4,4
Osakejohdannaiset
Termiinisopimukset	3,4	4,1	0,0	0,0	0,2	0,2
Ostetut optiot	3,7	0,0	0,0	0,3	0,3	0,0

Asetetut optiot	3,7	0,0	0,0	-0,3	0,0	0,3
Valuuttajohdannaiset	5.745,5	11,4	0,0	-0,1	54,7	54,8
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät yhteensä	5.758,7	97,7	18,9	-0,1	59,6	59,7
Johdannaissopimukset yhteensä	5.758,7	97,7	18,9	-0,1	59,6	59,7

2.7. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET JA LIIKEARVO

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja. Yritysostojen yhteydessä hankittu liikearvo testataan vuosittain ja aina, kun jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutos osoittaa, että kirjattu arvo ei ehkä ole kerrytettävissä. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa

Laadintaperiaate

Liikearvo

tuottaville toiminnoille, tai jos kyseessä on tytäryritys, liikearvo sisältyy kyseisen tytäryrityksen hankintamenoon ja tytäryritys muodostaa rahavirtaa tuottavan yksikön. Jos rahavirtaa tuottavalle yksikölle kirjatun liikearvon määrä ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan arvonalennukseksi.

Liikearvon arvonalentumistestausta varten omaisuuserän kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty laskemalla omaisuuserille käyttöarvo. Käyttöarvolaskelmat perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin viiden vuoden kassavirroista.

Kassavirtamallissa arvioitavana ovat kunkin rahavirtaa tuottavan toiminnon operatiiviseen kassavirtaan vaikuttavat erät, pääasiassa tuotot ja kulut. Rahavirrat, jotka ulottuvat viiden vuoden ennustejakson jälkeiselle ajalle, on laskettu käyttäen niin sanottua loppuarvomenetelmää.

Kunkin omaisuuserän tuotot ja kulut on arvioitu perustuen johdon käsitykseen tulevaisuuden kehityksestä. Lähtökohtaisesti tuottojen odotetaan kasvavan maltillisesti (0-7 prosenttia) ja vastaavasti kulujen kasvavan muutaman prosentin vuosivauhtia.

Loppuarvomenetelmässä kasvun määrittelemisessä on käytetty johdon konservatiivista arviota kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Loppuarvon kasvutekijänä on vuoden 2020 testauksessa käytetty joko yhden tai kahden prosentin vuotuista kasvua riippuen testattavan toiminnon riskillisyydestä. Käyttöarvon laskemiseksi tulevat kassavirrat diskontataan nykyarvoon käyttäen diskonttokorkoa, joka heijastaa käsitystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserän erityisistä riskeistä. Testauksessa käytetty diskonttokorko oli yksitoista prosenttia.

Liikearvotestauksen yhteydessä arvioidaan myös testaukseen sisältyvä herkkyys kunkin lopputulokseen vaikuttavan muuttujan muutoksille. Arvonalentumistestauslaskelmille on tehty herkkyysanalyysejä käyttämällä ennusteita huonompia skenaarioita. Näiden skenaarioiden avulla tarkasteltiin käyttöarvon muutosta arvonmäärityksen perusoletuksia vaihtamalla. Herkkyysanalyyseissä muutettiin tulevia tulo- ja menokassavirtoja, diskonttauskorkoa ja loppuarvon kasvuvauhtia. Muun muassa seuraavia testauksia tehtiin:

• tulo-odotuksia viiden vuoden tarkastelujaksolle käytettiin 20 prosenttia alkuperäisiä olettamia alhaisempia tuotto-olettamia
• kustannuskehitys arvioitiin 30 prosenttia alkuperäisiä olettamia korkeammaksi
• loppuarvo-kasvuolettamana asetettiin tasolle 0 prosenttia
• Diskonttokorkoa kasvatettiin kolme prosenttia

Toteutettujen herkkyysanalyysien perusteella testattavista toiminnoista kerrytettävissä oleva rahamäärä ei muutu siten että tämä johtaisi tilanteeseen, jossa kirjanpitoarvo ylittäisi käyttöarvon.

Johdon harkinta

Liikearvon testaus perustuu liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevaisuudessa kerryttämiin nettorahavirtoihin, joita verrataan yksikön kirjanpitoarvoon. Testausta varten tehdään oletuksia, jotka koskevat muun muassa tuottojen kasvuvauhtia, toiminnasta aiheutuvia kustannuksia sekä diskonttokorkoa, jolla tulevat rahavirrat muutetaan nykyarvoon.

Laadintaperiaate

Aineettomat hyödykkeet

toina kuluksi tuloslaskelmaan sen tunnetun tai arvioi dun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineet tomiin hyödykkeisiin sisältyy ohjelmistolisenssejä ja muita aineettomia oikeuksia, joiden taloudellinen vai kutusaika on 3-5 vuotta.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viit teitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuse rästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain aina lii kearvon sekä keskeneräisten aineettomien hyödyk keiden osalta, riippumatta siitä, onko viitteitä arvon alentumisesta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyö

dykkeen hankintameno on määritettävissä luotetta

vasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä joh

tuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineeton hyödyke, jolla on rajalli

nen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa ja kirjataan tasapois

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuse rän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavir taa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näke mystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhtey dessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän talou dellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Arvonalen tumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajan kohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistap piota ei peruta missään tilanteessa.

Johdon harkinta

Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko viitteitä siitä, että jonkun omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	2020	2019
Liikearvo
Hankintameno 1.1.	5,0	5,9
Lisäykset/Vähennykset	4,3	2,0
Hankintameno 31.12.	9,3	7,9
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	0,0	-3,0
Tilikaudella kirjattu arvonalentuminen		0,0
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	0,0	-3,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	9,2	4,9

Sovellukset ja ohjelmistot	2020	2019
Hankintameno 1.1.	23,3	18,7
Lisäykset/Vähennykset	0,7	4,7
Hankintameno 31.12.	24,1	23,3
Kertyneet poistot 1.1.	-15,4	-13,6
Tilikauden poistot	-2,3	-1,8
Kertyneet poistot 31.12.	-17,7	-15,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	6,4	7,9
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	7,1	6,4
Lisäykset/Vähennykset	0,0	0,7
Hankintameno 31.12.	7,1	7,1
Kertyneet poistot 1.1.	-5,9	-4,8
Tilikauden poistot	-0,9	-1,0
Kertyneet poistot 31.12.	-6,7	-5,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,3	1,2
Olennaisimmat muut aineettomat hyödykkeet ovat asiakassuhteet.
Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12. yhteensä	16,0	14,3
Aineettomien hyödykkeiden tasearvo 31.12.	16,0	14,3

Liikearvon jakautuminen

• Kannustinohjelmien halinnointi 60 %
• Rahastosalkunhoito 5 %
• Yksityisvarainhoito 13 %
• Vaihtoehtoiset rahastot 22 %

KESKENERÄISET OHJELMISTOT TAI PROJEKTIT 2020 2019 Hankintameno 1.1. 0,1 2,0 Lisäykset/Vähennykset -0,1 -1,9 Hankintameno 31.12. 0,0 0,1 Kirjanpitoarvo 31.12. 0,0 0,1

2.8. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Laadintaperiaate

tyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennet-

• Koneet ja kalusto: 5 vuotta
• Atk-laitteet: 3 vuotta
• Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet: 3-5 vuotta
• Vuokrahuoneiston perusparannukset: vuokrasopimuksen kestoaika.

AINEELLISET HYÖDYKKEET	2020	2019
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	1,7	1,5
Lisäykset/Vähennykset	0,2	0,2
Hankintameno 31.12.	1,9	1,7
Kertyneet poistot 1.1.	-1,2	-0,9
Tilikauden poistot	-0,3	-0,2
Kertyneet poistot 31.12.	-1,4	-1,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,5	0,5

		2020	2019
	AINEELLISET HYÖDYKKEET	2020	2019
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutus
aika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvit	Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet
taessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn	Hankintameno 1.1.	3,7	3,5
odotuksissa tapahtuneita muutoksia.	Lisäykset/Vähennykset	0,1	0,1
	Hankintameno 31.12.	3,7	3,7
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lope	Kertyneet poistot 1.1.	-3,5	-3,3
tetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä ole	Tilikauden poistot	-0,1	-0,2
vat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot	Kertyneet poistot 31.12.	-3,6	-3,5
-standardin mukaisesti.	Kirjanpitoarvo 31.12.	0,2	0,2
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot	Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo 31.12. yhteensä	0,7	0,7
sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai -kuluihin.	Vuokrahuoneistojen perusparannukset
	Hankintameno 1.1.	1,4	1,4
	Hankintameno 31.12.	1,4	1,4
	Kertyneet poistot 1.1.	-1,1	-1,0
	Tilikauden poistot	-0,1	-0,1
	Kertyneet poistot 31.12.	-1,3	-1,1
	Kirjanpitoarvo 31.12.	0,1	0,3
	Muut aineelliset hyödykkeet
	Hankintameno 1.1.	0,6	0,6
	Hankintameno 31.12.	0,6	0,6
	Kirjanpitoarvo 31.12.	0,6	0,6
	Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12	1,4	1,6
	Aineellisten hyödykkeiden tasearvo 31.12.	1,4	1,6

2.9. MUUT VARAT	2020	2019
Arvopapereiden myyntisaamiset	0,2	2,1
Palkkiosaamiset	19,9	14,8
Arvopapereiden välityssaamiset	52,9	26,1
Muut saamiset	0,7	12,3
Muut varat yhteensä	73,7	55,3

2.10. SIIRTOSAAMISET JA MAKSETUT ENNAKOT	2020	2019
Korkosaamiset	0,4	0,4
Verosaamiset	0,5	1,5
Henkilösidonnaiset	0,1	0,1
Muut	2,4	1,6
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä	3,3	3,6

2.11. LASKENNALLISET VEROSAAMISET
-----------------------------------

Johdon harkinta

Laskennallisten verosaamisten merkintä taseeseen edellyttää harkintaa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vahvistetut tappiot voidaan hyödyntää. Laskennallisten verosaamisten arvon alentaminen voi olla välttämätöntä, jos tulevaisuuden verotettava tulo eroaa arvioidusta. Laskennallisia verosaamisia tarkastellaan vuosittain suhteessa konsernin kykyyn kerryttää tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa.

LASKENNALLISET VEROSAAMISET	2020	2019
Verosaamiset
Jaksotuseroista kirjatut verosaamiset*	0,0	0,1
Muut väliaikaiset verosaamiset
Vahvistetuista tappioista johtuvat	0,1	0,1
Laskennalliset verot yhteensä	0,1	0,2

*Jaksotuseroista kirjatut verosaamiset sisältävät käyttöomaisuuden poistojen jaksotuseron.

2.12. VELAT LUOTTOLAITOKSILLE JA KESKUSPANKEILLE	2020	2019
Luottolaitoksille
Vaadittaessa maksettavat	0,0	0,2
Muut kuin vaadittaessa maksettavat	0,7	1,7
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille yhteensä	0,7	1,9

2.13. VELAT YLEISÖLLE JA JULKISYHTEISÖLLE	2020	2019
Talletukset
Vaadittaessa maksettavat	385,1	551,5
Muut	0,1	0,1
Muut velat
Vaadittaessa maksettavat	0,0	0,0
Muut	0,0	0,0
Velat yleisölle ja julkisyhteisölle yhteensä	385,2	551,6

2.14. YLEISEEN LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT	2020	2019
Sijoitustodistukset	10,0	25,0
Joukkovelkakirjalainat	121,1	123,6
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat yhteensä	131,1	148,6
Muutokset yleiseen liikkeeseen lasketuissa joukkovelkakirjalainoissa
Liikkeeseenlaskut	31,7	49,5
Takaisinhankinnat	34,4	44,3

2.15. JOHDANNAISSOPIMUKSET JA MUUT KAUPANKÄYNTI-

TARKOITUKSESSA PIDETTÄVÄT VELAT	2020	2019
Johdannaissopimukset	52,0	59,7
Lyhyeksimyydyt osakkeet	0,4	0,0
Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät yhteensä	52,5	59,7

2.16. MUUT VELAT	2020	2019
Arvopapereiden välitysvelat	54,7	32,3
Arvopapereiden ostovelat	0,0	15,0
Leasingrahoitusvelka	0,2	0,2
Verovelka	0,0	0,1
Henkilösidonnaiset	0,7	0,7
Muut lyhytaikaiset velat	3,4	2,9
Vuokrasopimusvelka	9,6	4,9
- josta lyhytaikaisia vuokrasopimusvelkoja	2,2	2,2
- josta pitkäaikaisia vuokrasopimusvelkoja	7,3	2,7
Käteisasiakkaiden ennakkomaksut	14,0	0,9
Arvonlisäverovelka	1,8	0,9
Muut velat yhteensä	84,4	58,0

2.17. SIIRTOVELAT JA SAADUT ENNAKOT	2020	2019
Korkovelat	0,1	0,3
Verovelka	1,8	1,3
Henkilösidonnaiset	11,6	10,2
Muut siirtovelat	9,8	9,8
Siirtovelat ja saadut ennakot yhteensä	23,3	21,7

2.18. LASKENNALLINEN VEROVELKA	2020	2018
Jaksotuseroista kirjatut verovelat	0,0	0,0
Laskennallinen verovelka yhteensä	0,0	0,0

2.19. OMA PÄÄOMA

Laadintaperiaate

Oma pääoma

Emoyhtiön hankkimien omien osakkeiden hankinta-arvo on vähennetty omasta pääomasta. Kun tällaisia osakkeita myöhemmin myydään, kaikki saadut vastikkeet sisällytetään omaan pääomaan.

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahastoon on kirjattu ennen 1.9.2006 uusmerkinnässä osakkeista maksettu kirjanpidollinen vasta-arvon ylittävä määrä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu 1.9.2006 jälkeen omien osakkeiden luovutuksesta saadut korvaukset, optio-oikeuteen perustuvasta merkintäoikeudesta maksettu määrä ja omien osakkeiden lunastukset.

Luottolaitoksen hallussa olevat omat osakkeet

Yhtiö ei ole ostanut omia osakkeita tarkastelukauden aikana. Yhtiöllä oli 31.12.2020 hallussa 328.998 kappaletta omia B-osakkeita.

OMA PÄÄOMA	2020	2019
Osakepääoma	30,2	30,2
Ylikurssirahasto	1,8	1,8
Sidottu oma pääoma	32,0	32,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	22,8	18,7
Voittovarat 1.1.	29,3	25,9
Osingonjako	-15,3	-14,4
Muuntoero ja muut muutokset voittovaroissa	1,6	0,6
Voittovarat 31.12.	15,6	12,1
Tilikauden tulos	21,9	17,2
Osakkeenomistajille kohdistuva vapaa oma pääoma	60,4	48,1
Vähemmistön osuus omasta pääomasta	3,0	1,7
Oma pääoma	95,4	81,8

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

3.1. TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET	2020	2019
Asiakkaan puolesta kolmannen osapuolen hyväksi annetut sitoumukset*	5,4	6,9
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset	2,3	0,3
Takaukset muiden puolesta	0,0	0,5
Käyttämättömät luottojärjestelyt, asiakkaille myönnetyt	9,6	5,4

*Asiakkaan puolesta kolmannen osapuolen hyväksi annetut sitoumukset sisältävät johdannaispörsseissä olevat asiakkaiden puolesta annetut johdannaisvakuudet. Asiakkaat ovat kattaneet johdannaisvakuutensa Evlille täysimääräisesti. Muut asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset sisältävät asiakkaan puolesta taatut merkintäsitoumukset.

Segmentti-informaatio

Laadintaperiaate

Segmenttiraportointi

Segmentti-informaatio raportoidaan konsernin liiketoiminnallisten ja maantieteellisen segmenttijaottelun mukaisesti. Liiketoimintasegmentit koostuvat liiketoimintayksiköistä, joiden tuotteet ja palvelut sekä ansaintalogiikka ja kannattavuus poikkeavat toinen toisistaan. Myös eri liiketoimintasegmentteihin liittyvät liiketoimintariskit ovat erilaiset. Evlin liiketoiminta on jaettu asiakastyypin ja palveluiden perusteella kahteen segmenttiin, jotka ovat Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat -segmentti, sekä Neuvonanto- ja yritysasiakkaat -segmentti. Näiden ulkopuolelle jäävät toiminnot luokitellaan konsernitoiminnoiksi, joita edellä mainitut liiketoimintasegmentit hyödyntävät.

Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat -segmentti tarjoaa yksilöllisiä varainhoitopalveluja varakkaille ja vaurastuville yksityishenkilöille ja instituutioille. Tuote- ja palveluvalikoimaan kuuluvat varainhoitopalvelut, Evlin omat ja yhteistyökumppaneiden tarjoamat rahastotuotteet sekä erilaiset pääomamarkkinapalvelut ja vaihtoehtoiset sijoitustuotteet. Lisäksi segmentti pitää sisällään ydintoimintaa suoraan tukevan tuotannon ja toteutuksen.

Neuvonanto- ja yritysasiakkaat -segmentti tarjoaa yritys- ja pääomajärjestelypalveluita, kuten yritysostoihin ja -myynteihin, sekä listautumis- ja osakeanteihin liittyviä neuvonantopalveluita. Lisäksi segmentti tarjoaa kannustinjärjestelmien suunnittelu- ja hallinnointipalveluja sekä yritysanalyysiä pörssiyhtiöille.

Konsernitoiminnot-segmentti pitää sisällään liiketoimintoja palvelevat tukitoiminnot kuten tietohallinnon, taloushallinnon, konsernin markkinoinnin, viestinnän ja sijoittajasuhteet, lakiasiat, henkilöstöhallinnon ja sisäiset palvelut. Myös yhtiön toimintaa tukevat pankkipalvelut ja yhtiön oma sijoitustoiminta sekä konsernin valvontafunktiot; compliance, riskienvalvonta ja sisäinen tarkastus lukeutuvat konsernitoimintoihin.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu niin sanotulla arms-length-periaatteella käypään arvoon. Liiketoiminta-alueille on kohdistettu ne tuotot ja kulut, joiden katsotaan välittömästi kuuluvan tai olevan järkevällä perusteella kohdistettavissa liiketoiminta-alueelle. Ne tuotot ja kulut, joita ei ole kohdistettu liiketoiminta-alueisiin, sekä liiketoiminta-alueiden väliset konsernieliminoinnit esitetään konsernitoiminnoissa. Konsernin varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminnoittain ei seurata säännöllisesti, minkä johdosta sitä ei raportoida segmentti-informaation yhteydessä.

Liiketoimintasegmenttien ohella konserni käyttää maantieteellisiä toiminta-alueita seuratessaan liikevaihdon kehitystä. Näitä alueita ovat Suomi, Ruotsi ja muut maat.

4.1. TULOSLASKELMA SEGMENTEITTÄIN	2020				2019
	Varainhoito ja sijoittaja asiakkaat	Neuvonanto ja yritys asiakkaat	Konserni toiminnot	Kohdita mattomat	Konserni	Varainhoito ja sijoittaja asiakkaat	Neuvonanto ja yritys asiakkaat	Konserni toiminnot	Kohdista mattomat	Konserni
TUOTOT
Korkokate	0,0	0,0	0,2	0,0	0,2	0,0	0,0	0,3	0,0	0,3
Palkkiotuotot ja -kulut, netto	67,2	9,7	0,0	0,0	76,8	61,6	11,0	0,0	-0,3	72,2
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnon nettotuotot	-0,1	0,0	2,5	0,0	2,4	0,0	0,0	3,2	0,0	3,2
Liiketoiminnan muut tuotot	0,0	0,1	0,2	0,0	0,2	0,0	0,0	0,1	0,0	0,1
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta	67,1	9,7	2,8	0,0	79,7	61,6	10,9	3,6	-0,3	75,8
Tuotot toisilta segmenteiltä	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Tuotot yhteensä	67,1	9,7	2,8	0,0	79,7	61,6	10,9	3,6	-0,3	75,8
Palkkituottojen tulouttaminen
josta aikaan sidottuja	52,0	5,4	0,0	0,0	57,4	52,7	5,1	0,0	-0,3	57,5
tapahtumahetkellä tuloutettuja	15,2	4,3	0,0	0,0	19,4	8,9	5,8	0,0	0,0	14,7
TULOS
Segmentin operatiiviset kulut	-30,3	-6,6	-8,9	1,1	-44,7	-30,3	-6,6	-11,3	0,2	-48,0
Liiketoiminnan tulos ennen poistoja ja konserniallokointeja	36,9	3,1	-6,1	1,1	35,0	31,3	4,4	-7,8	-0,2	27,8
Poistot ja arvonalentumiset	-3,4	-0,4	-0,5	-1,5	-5,7	-3,0	-0,3	-0,5	0,3	-3,5
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista	0,0	0,0	-0,1	0,0	-0,1	0,0	0,0	-0,1	0,0	-0,1
Liiketoiminnan tulos ennen konserniallokointeja	33,5	2,7	-6,7	-0,4	29,1	28,3	4,0	-8,4	0,2	24,1
Yritystason kulut	-5,8	-0,9	6,7	0,0	0,0	-7,5	-1,2	8,7	0,0	0,0
Liikevoitto/ -tappio sisältäen konserniallokoinnit	27,7	1,8	0,0	-0,4	29,1	20,8	2,8	0,3	0,2	24,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	0,0	0,0	0,0	0,4	0,4	0,0	0,0	0,0	-0,6	-0,6
Tuloverot	-3,6	-0,7	-2,0	0,1	-6,3	-2,7	-0,8	-1,4	0,0	-4,9
Segmentin voitto/tappio	24,1	1,1	-2,0	0,1	23,2	18,2	2,0	-1,0	-0,5	18,7

Konsernin ylin johto ei seuraa säännöllisesti taseen varojen ja velkojen jakaantumista segmenteille. Tämän johdosta varoja ja velkoja ei esitetä segmenteille jaettuna. Yritystason kulut-kustannuserä pitää sisällään liiketoimintayksiköille kulloinkin voimassa olevilla allokaatioavaimilla kohdistettavia konsernin yleiseen hallintoon ja pankkitoimintaan liittyviä kustannuksia. Konsernitoiminnot-segmentti sisältää liiketoimintoja palvelevat tukitoiminnot kuten tietohallinnon, taloushallinnon, konsernin markkinoinnin, viestinnän ja sijoittajasuhteet, lakiasiat, henkilöstöhallinnon ja sisäiset palvelut. Myös yhtiön toimintaa tukevat pankkipalvelut ja yhtiön oma sijoitustoiminta sekä konsernin valvontafunktiot; compliance, riskienvalvonta ja sisäinen tarkastus lukeutuvat konsernitoimintoihin.

4.2. MAANTIETEELLINEN TULOSLASKELMA JA TASE	1.1.–31.12.2020			1.1.–31.12.2019
	Suomi	Ruotsi	Muut maat	Konserni	Suomi	Ruotsi	Muut maat	Konserni
TULOSLASKELMA
Liiketoiminnan tuotot	73,7	4,6	1,4	79,7	68,5	6,7	0,6	75,8
TASE
Varat	754,0	7,7	1,2	763,0	913,7	9,2	0,3	923,2

Laadintaperiaate

IFRS 9, Odotetut luottotappiot

din keskeiset osiot ovat luottoriskin merkittävän kasvun arviointi ja odotetun luottotappion laskentamalli, mukaan lukien luottojen ryhmittely laskentaa varten. Malliin sisältyy useita harkinnanvaraista syöttötietoa, jotka voivat vaikuttaa oleellisesti laskentamallin lopputuloksiin. Evlin laskentamallin tuottamat tulokset raportoidaan säännöllisesti Credalcoon, konsernin riskikomiteaan. Konsernin taloushallinto, yhteistyössä konsernin riskienvalvonnan ja treasuryn kanssa, arvioi luottoriskejä ja ylläpitää laskentamallia.

Odotettuihin tappioihin perustuvan IFRS 9 -standar-

Luottoriskin merkittävän kasvun arviointi

Keskeisessä osassa IFRS 9 -standardia on vastapuolten luottoriskien analyysi ja muutokset luottoriskeissä, jotka tapahtuvat luoton myöntämisen jälkeen. Rahoitusvarojen luottoriskit ovat Evlissä jatkuvan tarkkailun alla. Yhtiö seuraa erilaisia tekijöitä, sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia, joilla arvioidaan olevan merkitystä luottoriskin arvioinnissa. Huomioon otetaan myös arviot tulevista taloudellisista kehityssuunnista. Arvioinnissa otetaan huomioon tekijät, jotka ovat saatavilla ilman kohtuuttomia kustannuksia ja työpanoksia. Jos vastuun luottoriski on kasvanut oleellisesti luoton myöntämisen jälkeen, ja luottoriskiä ei ole arvioitu alhaiseksi, korotetaan vastuun riskitasoa vaiheeseen 2, jolloin arvioidaan vastuun tai luoton odotettu luottotappio koko juoksuajalle. Riskitasoa arvioidaan myös kokonaisille luottoryhmille erikseen. Seuraavat kriteerit ovat merkki siitä, että luottoriski on kasvanut merkittävästi:

• Saamisen maksusuoritukset ovat viivästyneet yli 30 päivää, muusta kuin teknisestä syystä johtuen

• Muutokset vastapuolen taloudellisessa asemassa, kuten luottokelpoisuuden ja taloudellisen aseman oleellinen huonontuminen, sekä maksuhäiriöt. Tiedot muutoksista vastapuolen taloudellisessa asemassa saadaan automaattisesti luottotietopalvelun kautta

• Vakuuksien arvon huomattava heikennys; vastapuoli ei kykene korjaamaan vakuusvajetta

• Luoton maksusuunnitelmaa ja ehtoja järjestelty uudelleen luottoriskin kohoamisen seurauksena
• Makrotaloudellisissa tekijöissä on tapahtunut merkittävä muutos huonompaan suuntaan, joilla on vaikutusta vastapuolen taloudelliseen asemaan
• Muut tekijät, joilla on huomattava vaikutus luottoriskiin tai vakuuksien arvoon.

Vaiheeseen 3 luokiteltavien luottojen tekijät

Tasolle 3 kirjataan yksittäiset luotot, joiden arvot ovat todennetusti alentuneet. Vastapuolella on ilmennyt yksi tai monta tapahtumaa, jotka tulevat vaikuttamaan tuleviin rahavirtoihin negatiivisesti. Ne voivat olla esimerkiksi jokin seuraavista:

• yrityksen konkurssi tai selvitystila, tai muut merkittävät taloudelliset vaikeudet
• maksusuoritukset (lyhennys tai korko) yli 90 päivää myöhässä
• vastapuoli todettu maksukyvyttömäksi.

Luottoriski pienentynyt luokittelumuutoksen jälkeen

Mikäli kaiken saatavalla olevan informaation perusteella arvioidaan, että luottoriski on pienentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun luoton riskitasoa on nostettu vaiheeseen 2, ja riski on samalla tasolla kuin luoton myöntämishetkellä, voidaan luoton riskitaso palauttaa takaisin vaiheeseen 1.

Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä antolainaukseen liittyviä varoja vaiheessa 2 yhteensä 1,9 miljoonaa euroa (seitsemän vastuuta).

Odotettujen luottotappioiden laskentamalli

Odotetut luottotappiot on todennäköisyyksillä painotettu arvio, seuraavien kassavirtojen välisestä erosta: vastuun sopimuksen mukaiset rahavirrat – rahavirrat, jotka pankki odottaa saavansa sopimuksesta.

Odotettu luottotappio (ECL)* = tappion todennäköisyys (PD=Probability of default) x LGD (kokonaistappio, kun vakuuksien realisointi otetaan huomioon) x vastuun pääoma

Vastuun laiminlyönnin todennäköisyys arvioidaan seuraavalle 12 kuukaudelle tai koko juoksuajalle (tason 2 ja 3 rahoitusvarat).

Pääomat, jotka otetaan mukaan laskentaan, ovat jaksotettuun hankintamenoon arvostettavia varoja:

• velkakirjaluotot ja luotolliset tilit (saamiset yleisöltä)
• saamiset luottolaitoksilta; määräaikaiset talletukset
• käyttämättömät luottojärjestelyt ja -limiitit, sekä takaukset
• myyntisaamiset.

Luottojen ryhmittely laskentaa varten

Koska ei ole tarkoituksenmukaista ja kustannuksiltaan kohtuullista tarkastella luottojen vastapuolia luottoriskin arvioinnissa yksilöllisesti, jaetaan luottokanta erilaisiin ryhmiin, jotka ovat luottoriskiltään, vastapuoliltaan, tuotetyypiltään, vakuustyypeiltään sekä juoksuajaltaan samankaltaisia. Ryhmittelyä tarkastellaan määräajoin, jotta mitään arviointivirhettä ei tule tilanteessa, jossa ryhmä ei ole luottoriskiltään enää homogeeninen. Tilinpäätöshetkellä, on konsernilla kuusi eri ryhmää antolainauksen laskentamallissa, joista suurin on varainhoitoasiakkaiden vakuudelliset sijoitusluotot (70 prosentin osuus kaikista luotoista).

Tappion todennäköisyyden määrittely

Tappion todennäköisyys (PD) kertoo todennäköisyyden, että lainanottaja ei suoriudu tulevista velvoitteistaan, joko seuraavien 12 kuukauden aikana, tai koko jäljellä olevana juoksuaikana.

Evlissä vaiheessa 1 määritetään tappion todennäköisyydet lähtökohtaisesti ryhmätasolla, jollei yksittäisen luoton PD eroa oleellisesti ryhmän PD arvosta, ja ei ole tarkoituksenmukaista määritellä luotolle omaa ryhmää. Myyntisaamisten erille on laadittu yksinkertaistettu malli, jossa määritellään PD sen mukaan, kuinka monta päivää myöhässä saaminen on, ja kuuluuko vastapuoli normaalin vai korkean riskin ryhmään. Kun tappion todennäköisyyttä määritellään vastapuolelle, vastapuolen vakuuksia ei oteta huomioon.

Ryhmätason PD-prosentin lähtökohdaksi on määritelty Evlissä kotitalous- ja yritysluottojen osalta järjestämättömien luottojen osuus kokonaisluottokannasta Suomessa. Koska Evlillä ei ole käytettävissä riittävän kattavaa omien luottojen tappiohistoriaa, käytetään hyväksi myös laajempaa vertailuryhmää, jossa luottoriskin odotetaan olevan samankaltainen. Tätä mallia perustellaan sillä, että yhtiön luottokanta koostuu valtaosaltaan kotimaisista kotitalous- ja yritysluotoista (91 prosenttia koko antolainauksen kannasta). Konsernin luottokanta arvioidaan valtaosaltaan matalariskisiksi, mikä heijastuu myös keskimääräisissä PD-arvoissa. Luotonanto kohdistuu ensisijaisesti omiin varainhoitoasiakkaisiin, joiden historiallinen luottoriski on ollut hyvin alhainen.

Kotitalous- ja yritysasiakkaiden osalta luottojen PD-prosentit olivat tilinpäätöshetkellä ensimmäisen vaiheen varoille 0,41-2,20 prosentin välillä.

*ECL=Expected credit losses

Jos luotto siirretään vaiheeseen 2, määritellään aina PD-arvo uudestaan yksilöllisesti. Siinä tapauksessa luoton tulevat kassavirrat arvioidaan koko luoton juoksuajalle, ja diskontataan nykyarvoon, jolloin saadaan arvio luoton kokonaistappiosta ennen vakuuksien realisointia. Vaiheen 2 PD-arvioinneissa käytetään myös hyväksi luottotietopalvelujen arviointeja. Vaiheeseen 2 siirrettyjen luottojen määrä kasvoi tilikauden aikana, ensisijaisesti koronakriisin takia.

PD-prosentti määritetään muiden yritysvastuiden, korkeiden riskin erien ja luottolaitossaatavien kohdalla tilastollisella tappioriskillä, joka on saatavilla luottoluokittain. Tilastolliset tiedot saadaan luottoluokituslaitoksilta.

PD-prosentti määritetään myös taseen ulkopuolisista sitoumuksista. Avointen käyttämättömien luottolimiittien käyttöasteeksi arvioidaan 50 prosenttia, jolloin limiitti tulee mukaan laskelmiin 50 prosentin painoarvolla verrattuna nostettuihin luottoihin. Myönnettyä takausta kohdellaan laskelmissa kuten normaalia nostettua luottoa.

Mikäli tulevaisuuteen liittyy huomattavaa epävarmuutta voimakkaasti alentuneisiin arvopapereiden hintoihin liittyen, bruttokansantuote- lukemiin (BKT), lisääntyneeseen työttömyyteen tai muihin yleistaloudellisiin tekijöihin, voidaan korottaa ryhmätason PD-lukemat vaiheessa 1. Koronatilanteesta johtuen, korotettiin maaliskuun lopulla kaikkien luottoryhmien tappio- todennäköisyyksiä, jolloin konsernin luottotappiovaraus myös kasvoi selvästi. Luottotappiovaraus oli vuodenvaihteessa kuitenkin suhteellisen maltillisella tasolla, 0,2 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa), johtuen konsernin valtaosaltaan matalariskisestä luottokannasta.

PD-lukemat ryhmätasolla päivitetään neljännesvuosittain, ja yksilölliset PD-lukemat välittömästi, kun arvioidaan että yksittäisen vastuun luottoriski on kasvanut oleellisesti, tai kun vastuun luottoriskin arvioidaan eroavan ryhmänsä luottoriskistä.

Kokonaistappion määrittely maksukyvyttömyystilanteessa

LGD (Loss Given Default) määrittää kokonaistappion, kun vakuuksien realisointi otetaan huomioon maksukyvyttömyystilanteessa. Pankin ECL laskelmassa arvioidaan mikä on tappio realisointitilanteessa, kun pahin skenaario toteutuu arvioidulla todennäköisyydellä. Kattaako siinä tilanteessa varat vakuuden realisoinnista luoton jäljellä olevan pääoman. Pahin skenaario on Evlin laskelmassa voimakas arvopapereiden tai kiinteistöjen kurssilasku, kuten pörssiromahdus vuonna 2008. Laskelmassa otetaan huomioon ryhmän luottojen vakuuksien keskimääräinen vakuusarvo, vakuustyyppi ja vakuuksien likviditeetti. Vakuuksille annetut vakuusarvot ovat konsernissa niin konservatiivisia, että tappioita ei toteudu velkakirjaluotoille kuin voimakkaan kurssilaskun seurauksena. LGD määritetään luotoille yleisesti ryhmätasolla. LGD:n yhden vuoden taso, saadaan arvioimalla todennäköisyys pahimman skenaarion toteutumisesta seuraavan 12 kuukauden aikana. Yksittäisille luotoille, voidaan määrittää yksilöllinen LGD, mikäli luoton vakuuksien määrä tai laatu eroaa oleellisesti ryhmän vakuuksista keskimäärin.

LGD arvot olivat tilinpäätöshetkellä antolainauksen osalta ryhmästä riippuen 5-30 prosentin välillä, ensimmäisen vaiheen mukaan arvostettaville varoille.

Oleellisimmat muuttuvat tekijät, jotka vaikuttavat laskentamalliin LGD:n osalta, ovat arvopapereiden hintojen toteutuneet ja ennakoidut muutokset, sekä arvioitu todennäköisyys skenaariolle, jossa asiakkaiden vakuudet eivät enää riitä kattamaan vastuun arvoa. Maaliskuun lopulla, johtuen koronakriisin aiheuttamasta markkina- epävarmuudesta, korotettiin laskentamallin LGD ennusteita.

5.3. IFRS 9 STANDARDIN MUKAAN ARVOSTETTAVAT ERÄT, ODOTETUT LUOTTOTAPPIOT

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sekä myyntisaamiset

Tase-erä	Määrä yhteensä	Vaihe 1 tase-erät	Vaihe 2 tase-erät	Vaihe 3 tase-erät	Odotettu luottotappio	Alkusaldo 1.1., luottotappio-varaus
Käteiset varat ja keskuspankkisaamiset	331,5	331,5	0,0	0,0	0,0	0,0
Saamiset luottolaitoksilta	66,8	66,8	0,0	0,0	0,0	0,0
Saamiset yleisöltä	109,6	107,7	1,9	0,0	0,2	0,1
Saamiset yleisöltä yritykset	31,3	29,8	1,5	0,0	0,1	0,0
Saamiset yleisöltä yksityishenkilöt	78,3	77,9	0,4	0,0	0,1	0,1
Saamiset yleisöltä muut	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Myyntisaamiset	2,2	2,2	0,1	0,0	0,0	0,0
Tase-erät yhteensä	510,1	508,1	2,0	0,0	0,2	0,1
Käyttämättömät luottojärjestelyt	9,6	9,5	0,2	0,0	0,0	0,0
Luottotappiovaraus yhteensä	0,2	0,1	0,1	0,0	0,2	0,1

Tilikauden aikana, on tehty antolainauksen osalta kahdeksan siirtoa vaiheesta 1 vaiheeseen 2, yhteensä 4,2 miljoonaa euroa, ja kolme siirtoa vaiheesta 2 takaisin vaiheeseen 1, yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Tilikaudella kirjattiin toteutuneeksi luottotappioksi vaiheeseen 3 kuulunut saaminen, yhteensä 0,1 miljoonaa euroa.

Pankilla ei ole yli 90 päivää myöhässä olevia lainojen maksusuorituksia. Odotettu luottotappio on kirjattu tuloslaskelmaan.

Riskiasemaa kuvaavat liitetiedot

6.1. LUOTTORISKI (STANDARDIMENETELMÄ)

Antolainaus, konsernin vastuut per maantieteellinen alue sekä ongelmaluotot

Vastuu ja kotimaa	Luottokanta	Keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti, vuosia	Erääntyneet yli 90 päivää	Arvon alentuneet
Yksityishenkilöt Suomi	71,8	1,5	0,0	0,0
Yritykset ja yhteisöt Suomi	27,9	2,0	0,0	0,0
Muut sektorit Suomi	0,0	0,0	0,0	0,0
Yksityishenkilöt EU maat	3,9	1,9	0,0	0,0
Yritykset ja yhteisöt EU maat	3,4	0,8	0,0	0,0
Yksityishenkilöt muut maat	2,6	1,3	0,0	0,0
Yhteensä	109,6	1,6	0,0	0,0

Luotto merkitään järjestämättömäksi jos koronmaksu tai lyhennys on ollut erääntyneenä yli 90 päivää, tai jos arvioidaan että velallinen ei tule todennäköisesti suoriutumaan tulevista maksuvelvoitteistaan. Lainakannassa ei ole järjestämättömiä luottoja, eikä yli 90 päivää myöhässä olevia luotonmaksuja- tai korkoja 31.12.2020. Yksi järjestämätön luotto erääntyi vuoden aikana, ja se kirjattiin toteutuneeksi luottotappioksi, määrä 0,1 miljoonaa euroa.

Luotonannon tavoitteena on tukea asiakassuhteita ja pankin pääliiketoimintaa. Luotonannosta saatava riskikorjattu tuotto on oltava myös riittävä.

Luotonanto on keskittynyt varainhoitoasiakkaisiin; kotimaisten yksityisasiakkaiden osuus luottokannasta on 65 prosenttia, ja ulkomaisten yksityisasiakkaiden osuus on kuusi prosenttia.

Vastuut riskipainoittain, luottoriskin standardimenetelmä

			Vastuuarvo
		Luottoriskin	luottoriskin	Riski
	Alkuperäinen	vähentämis	vähentämisen	painotettu
Riskipaino-%	vastuuarvo	tekniikat	jälkeen	arvo
0	340,2	0,0	340,2	0,0
20	140,3	-0,7	139,5	27,9
35	3,1	0,0	3,1	1,1
50	11,4	0,0	11,4	5,7
76	15,2	0,0	15,2	11,6
100	244,5	-77,3	165,9	165,9
150	0,9	0,0	0,9	1,3
Vastuut riskipainoittain yhteensä	755,6	-78,0	676,2	213,4
Vastuun arvonoikaisuriski (CVA)	1,4	0,0	1,4	1,4

Yhteensä	757,0	-78,0	677,6	214,8

Standardimenetelmässä käytettävät luottoluokituslaitokset ovat Standard & Poor's, Moody's sekä Fitch, joiden luottoluokituksia käytetään vastapuolen riskipainon määrittämiseen luottolaitosten ja yritysten osalta. Mikäli luottoluokitusta ei ole saatavilla, käytetään luottolaitossaamisten osalta luottolaitoksen sijaintivaltion mukaista luottoluokkaa.

Treasury-yksikön sijoitustoiminnan pääpaino on pohjoismaisten pankkien jvk-lainoissa joiden luottoluokitus on vähintään A, yrityslainoissa sekä lyhytaikaisissa sijoituksissa kuten kunta- ja yritystodistuksissa. 17 prosentilla velkakirja-sijoituksista on vakavaraisuuslaskennassa riskipaino 0 prosenttia, 65 prosentilla sijoituksista on riskipaino 20 prosenttia, 15 prosentilla sijoituksista on riskipano 50 prosenttia sekä 3 prosentilla sijoituksista on riskipaino 100 prosenttia. Korkosijoitusten yhteismäärä saamistodistuksiin oli vuodenvaihteessa 47 miljoonaa euroa, lisäksi sijoituksia oli korkorahastoihin 48 miljoonalla eurolla.

6.2. LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISTEKNIIKAT

Vakuuksien arvostamisessa noudatetaan Credalcon, konsernin riskikomitean vahvistamia vakuuskertoimia, jotka perustuvat muun muassa vakuuden realisoitavuuteen ja vakuuden arvon muutosherkkyyteen.

Tavoitteena on saada likvidejä vakuuksia, jotka ovat riskejä vähentäviä myös vakavaraisuuslaskennassa. Credalco päättää epälikvidien vakuuksien maksimimäärästä per asiakas.Vain erityisissä poikkeustilanteissa voidaan poiketa normaalista vakuuskäytännöstä.

Reaalivakuuksien päälajit, joita käytetään vakavaraisuuslaskennassa hyväksi:

• Asuinkiinteistövakuudet
• Rahatalletukset
• Evlin liikkeeseenlaskemat lainat.

Evli ei käytä hyväkseen vakavaraisuuslaskennassa päänettoutussopimuksia eikä vastaavia järjestelyjä.

Vastuut vakavaraisuuslaskelmassa, jotka on suojattu

hyväksytyllä vakuudella	2020	2019
Asuntoluotot	3,1	2,7
Muut luotot	26,4	35,4
OTC-johdannaisten vastapuoliriski	51,6	60,5

6.3. LUOTTORISKI (VASTAPUOLIRISKI)	2020	2019
OTC-johdannaissopimusten positiivinen käypä arvo tilinpäätöksessä	52,2	59,6
Sopimuksiin kuuluvat osake-, valuutta-, ja korkojohdannaiset
Vastapuoliriskiä vähentävät vakuudet vakavaraisuuslaskennassa	51,6	60,5
Vakuuksien vähentävän vaikutuksen jälkeen sopimusten
luottovasta-arvot	47,1	54,4

	Vakioidut pörssijohdannaiset		OTC johdannaiset
2020	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
Johdannaisvarat	0,0	0,0	2 301,7	52,2
Johdannaisvelat	0,0	0,0	2 394,7	-52,0

	Vakioidut pörssijohdannaiset			OTC johdannaiset
2019	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
Johdannaisvarat	0,0	0,0	2.916,3	59,6
Johdannaisvelat	0,0	0,0	2.959,0	59,7

6.4. MARKKINARISKI	2020	2019
Vähimmäisvakavaraisuusvaatimus, kaupankäyntivarasto
Positioriski	0,1	0,0
-josta oman pääoman ehtoiset instrumentit	0,1	0,0
-josta vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	0,0	0,0
Selvitysriski	0,0	0,0
Vähimmäisvakavaraisuusvaatimus koko toiminnan valuuttakurssiriskille	0,4	0,3
Yhteensä	0,5	0,3
Kaupankäyntivaraston nettopositiot, oman pääoman ehtoiset instrumentit:
Pitkät nettopositiot	0,1	0,0
Lyhyet nettopositiot	-0,4	0,0
Netto yhteensä	-0,3	0,0
Kaupankäyntivaraston nettopositiot, vieraan pääoman ehtoiset instrumentit:
Pitkät nettopositiot	0,4	0,0
Lyhyet nettopositiot	0,0	0,0
Netto yhteensä	0,4	0,0
Nettopositiot, valuutta:
Ruotsin kruunu	4,0	3,7
Yhdysvaltain dollari	-2,1	0,1
Tanskan kruunu	0,0	0,1
Iso-Britannian punta	-0,3	-0,1
Japanin jeni	0,0	0,0
Norjan kruunu	-0,1	0,1
Sveitsin frangi	0,0	-0,2
Muut valuuttapositiot	0,3	0,2
Yhteensä netto	1,8	4,0

6.5. OPERATIIVINEN RISKI

Vakavaraisuusvaatimuksen laskemiseen käytetty menetelmä on perusmenetelmä, joka perustuu tuottojen määrään konsernin kolmelta edelliseltä tilikaudelta. Oman pääoman vaatimus on 15 prosenttia keskimääräisistä tuotoista kolmelta edelliseltä tilikaudelta.

6.6. KAUPANKÄYNTIVARASTOON KUULUMATTOMAT OSAKKEET JA OSUUDET

Rahoitustoiminnan osakkeet ja osuudet luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sijoitusten arvo tilinpäätöksessä oli 57,2 miljoonaa euroa, mikä on sama kuin sijoitusten käypä arvo. Noteeratut osakkeet liittyvät osakesidonnaisiin kannustinjärjestelyihin, osakkeista ei aiheudu pankille markkinariskiä.

Sijoitusten tyypit	2020	2019
Pääomarahastot	0,9	0,6
Kiinteistörahastot	6,1	5,6
Noteeraamattomat osakkeet	0,3	0,4
Sijoitusrahastot (korko- ja osakerahastot)	49,9	25,0
Noteeratut osakkeet	0,0	0,0
Yhteensä	57,2	31,5

Pääomarahastot, kiinteistörahastot sekä sijoitusrahastot on arvostettu soveltaen rahastojen hallinnointiyhtiöiden viimeisintä tiedossa olevaa käypää arvoa.

Noteeraamattomien osakkeiden käypä arvo, arvioidaan ensisijaisesti käyttäen osakkeen substanssiarvoa tai tulevaisuuden näkymiin perustuvaa kassavirta-analyysiä. Jos parempaa arviota käyvästä arvosta ei ole, voidaan käyttää hankintahintaa.

7.1. VAROJEN JA VELKOJEN MATURITEETTIJAKAUMA

Saamistodistukset, lainat ja muut saamiset, johdannaiset sekä jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat ovat esitetty erääntymisen mukaisessa maturiteettiluokassa. Osakkeet ja osuudet ryhmä on esitetty maturiteettitaulukossa niin että kaupankäyntivaraston noteeratut osakkeet, ja sijoitusrahastot on arvioitu lyhimpään maturiteettiluokkaan. Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet on esitetty arvioidun realisointiajan mukaan, sekä pääoma- ja kiinteistörahastot rahaston odotetun lopetuspäivän mukaan.

				2020					2019
	alle 3 kk	3–12 kk		1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta		Yhteensä	alle 3 kk	3–12 kk	1–5 vuotta	5–10 vuotta	yli 10 vuotta	Yhteensä
Varat
Käteiset varat	331,6	0,0	0,0	0,0	0,0	331,6	305,7	0,0	0,0	0,0	0,0	305,7
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Saamiset luottolaitoksilta	66,8	0,0	0,0	0,0	0,0	66,8	69,8	0,0	0,0	0,0	0,0	69,8
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	4,9	22,7	81,2	0,7	0,0	109,6	8,7	26,9	72,4	6,1	0,0	114,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	0,0	15,7	21,5	0,0	0,0	37,2	13,0	18,0	5,0	0,0	0,0	36,1
Saamistodistukset	8,3	0,0	1,1	0,4	0,0	9,8	206,2	17,5	1,1	0,0	2,9	227,6
Osakkeet ja osuudet	50,6	0,8	3,3	2,5	0,1	57,3	25,0	1,6	2,7	2,1	0,2	31,5
Johdannaissopimukset	51,1	0,0	1,0	0,0	0,0	52,2	54,5	0,5	3,8	0,8	0,0	59,6
Kertyneet korot	0,3	0,1	0,0	0,0	0,0	0,4	0,2	0,1	0,0	0,0	0,0	0,3
Velat
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille	0,7	0,0	0,0	0,0	0,0	0,7	1,4	0,5	0,0	0,0	0,0	1,9
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	385,1	0,1	0,0	0,0	0,0	385,2	551,5	0,1	0,0	0,0	0,0	551,6
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	1,0	11,8	116,0	2,2	0,0	131,1	12,2	22,8	94,7	18,9	0,0	148,6
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	51,4	0,0	1,0	0,0	0,0	52,5	55,4	0,5	3,8	0,0	0,0	59,7
Kertyneet korot	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,1	0,3	0,0	0,0	0,0	0,0	0,3
Taseen ulkopuoliset sitoumukset	5,4	3,3	6,3	0,0	0,0	15,1	8,6	2,2	1,8	0,4	0,0	13,1
Vuokravastuut	0,6	1,7	6,0	1,4	0,0	9,6	0,5	1,6	2,7	0,0	0,0	4,9

7.2. KOTI- JA ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET OMAISUUS- JA VELKAERÄT

		2020			2019
Tase-erä	Kotimaan raha	Ulkomaan raha	Yhteensä	Kotimaan raha	Ulkomaan raha	Yhteensä
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Käteiset varat	331,6	0,0	331,6	305,7	0,0	305,7
Saamiset luottolaitoksilta	61,3	5,5	66,8	63,8	6,0	69,8
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	109,6	0,0	109,6	114,0	0,0	114,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	0,0	0,0	0,0	36,1	0,0	36,1
Saamistodistukset	46,6	0,4	46,9	226,2	1,4	227,6
Osakkeet ja osuudet	57,1	0,2	57,3	31,2	0,4	31,5
Johdannaissopimukset	51,9	0,2	52,2	57,8	1,8	59,6
Muut tase-erät	85,9	22,5	108,3	64,8	14,1	78,9
Yhteensä	743,9	28,7	772,6	899,6	23,7	923,2
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille	0,7	0,0	0,7	1,9	0,0	1,9
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	369,8	15,5	385,2	490,3	61,4	551,6
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	131,1	0,0	131,1	148,6	0,0	148,6
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	51,8	0,7	52,5	57,9	1,8	59,7
Muut velkaerät	85,4	22,3	107,7	65,3	14,4	79,8
Yhteensä	638,7	38,5	677,2	763,9	77,6	841,5

Merkittävimmät valuuttamääräiset erät ovat SEK (saatavat 20,2 M€, velat 24,5 M€), sekä USD (saatavat 3,7 M€, velat 7,0 M€). Valuuttariskiä suojaavat johdannaispositiot ei ole mukana luvuissa.

Johdon harkinta

Tilanteissa, joissa yksittäiselle rahoitusinstrumentille ei ole saatavissa ulkopuolista markkinahintaa arvostettaessa noteeraamattomia arvopapereita tai johdannaisia käypään arvoon, käytetään lähtökohtaisesti hintaa, joka lasketaan markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien kautta. Vaihtoehtoisesti käytetään substanssiarvoon perustuvaa arvostusta.

7.3. RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYVÄT ARVOT JAETTU ARVOSTUSTASOIHIN

	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Rahoitusvarat	2020	2020	2020	Yhteensä
Osakkeet ja osuudet kaupankäyntitarkoituksessa	0,1	0,0	0,0	0,1
Muut osakkeet ja osuudet	49,9	0,0	7,2	57,2
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	37,2	0,0	0,0	37,2
Saamistodistukset	0,3	8,3	1,2	9,8
Johdannaissopimukset	0,0	51,1	1,1	52,2
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	87,5	59,4	9,5	156,3
Rahoitusvelat
Osakkeet ja osuudet kaupankäyntitarkoituksessa	0,4	0,0	0,0	0,4
Johdannaissopimukset	0,0	50,9	1,1	52,0
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	0,4	50,9	1,1	52,5
Rahoitusvarat	2019	2019	2019	Yhteensä
Osakkeet ja osuudet kaupankäyntitarkoituksessa	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut osakkeet ja osuudet	25,0	0,0	6,5	31,5
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	36,1	0,0	0,0	36,1
Saamistodistukset	1,4	222,5	3,6	227,6
Johdannaissopimukset	0,0	54,4	5,2	59,6
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	62,5	276,9	15,4	354,8
Rahoitusvelat
Osakkeet ja osuudet kaupankäyntitarkoituksessa	0,0	0,0	0,0	0,0
Johdannaissopimukset	0,0	54,5	5,2	59,7
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	0,0	54,5	5,2	59,7

Taso 1

Käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla julkaistuihin hintanoteerauksiin.

Taso 2

Käyvät arvot määritelty arvostusmalleilla, joiden syöttötiedot ovat muita kuin tasolle 1 kuuluvia noteerattuja hintoja ja jotka ovat suorasti tai epäsuorasti havainnoitavissa omaisuuserälle tai velalle.

Taso 3

Käyvät arvot määritelty arvostusmalleilla, joissa on syöttötietoja jotka eivät ole havainnoitavissa omaisuuserälle tai velalle.

Ensimmäiseen arvostustasoon sisältyy noteeratut osakkeet ja osuudet, sijoitusrahastot, pörsseissä noteerattavat johdannaiset, sekä aktiivisilla julkisilla- ja OTC-markkinoilla noteeratut saamistodistukset.

Kolmannen arvostustason osakkeet ja osuudet ovat yleensä instrumentteja jotka eivät ole julkisesti noteerattuja, kuten pääoma- ja kiinteistörahastot, sekä noteeraamattomat osakkeet ja optiotodistukset.

Johdannaiset arvostusluokassa 2 ovat termiinejä joiden arvostus on laskettu käyttäen markkinoilla noteerattuja parametreja kuten korko ja valuuttakurssi.

Johdannaiset arvostusluokassa 3 ovat johdannaisia joiden arvostukset on laskettu käyttäen yleisesti käytössä olevia johdannaishinnoittelumalleja kuten Black-Scholes, tai arvostus on saatu OTC-instrumentin osalta vastapuolelta. Arvostukseen liittyy parametreja jotka eivät ole markkinoilla noteerattuja, kuten volatiliteetti.

Saamistodistusten arvostukset jotka on saatu markkinoilta jotka eivät ole täysin toimivia, kuuluvat arvostustasoon 2. Saamistodistusten arvostukset arvostustasolla 3 on sellaisia epälikvidien instrumenttien arvostuksia, jotka on saatu suoraan liikkeeseenlaskun järjestäjältä tai arvostus on laskettu Evlin toimesta.

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostukset on määriltety IFRS 13 mukaisesti. Rahoitusinstrumenttien arvostus perustuu lähtökohtaisesti markkinoilta saataviin julkisiin noteerauksiin. Noteeraamattomien instrumenttien osalta Evlin taloushallinto yhdessä riskienhallinnan kanssa arvioi ja luokittelee instrumentit.

Tason 2 arvostusmenetelmät, tarkempi kuvaus:

Rahoitusinstrumentti	Arvostusmenetelmä/syöttötiedot
Rahamarkkinapaperi, ei noteerattu	Korkoero Euribor-korkokäyrään, käytetty hankintapäivän korkoeroa jos instrumentin luottoriskissä ei ole tapahtunut oleellista muutosta.
Joukkovelkakirja, markkina ei täysin toimiva	Instrumentin ostonoteeraus (hintalähde Bloomberg).
Johdannaissopimukset: OTC termiinisopi mukset	Hinta laskettu käyttäen alla olevan instrumentin markkinahintaa, sekä korko- ja valuuttanoteerauksia.

Tason 3 arvostusmenetelmät, tarkempi kuvaus:

Rahoitusinstrumentti	Arvostusmenetelmä/syöttötiedot
Joukkovelkakirja, epälikvidit/ei noteeratut	Hintanoteeraus yksittäiseltä toimijalta, kuten liikkeeseenlas kun järjestäjältä. Noteeraamattoman korkopaperin hinta lasketaan Evlin toimesta niin että instrumentin tuottovaatimus vastaa saman riskitason ja samankaltaisten instrumenttien tuottovaatimusta.
Noteeraamaton osake	Arvio yhtiön arvosta laskettu yhtiön substanssiarvosta, tai käytetty tulevaisuuden näkymiin perustuvaa kassavirta-analyy sia. Mikäli osakkeessa on tehty kauppaa, voidaan hintatasoa käyttää arvioinnissa. Vaihtoehtoisesti käytetään osakkeen hankinta-arvoa arvostushintana, mikäli parempaa arviota osakkeen arvosta ei ole olemassa.
Noteeraamattomat optiot, warrantit ja optiotodistukset	Arvostus laskettu Evlissä yleisesti käytössä olevalla johdan nais-hinnoittelumallilla. Laskentamallin parametreja, jotka arvioidaan itse, ovat alla olevan instrumentin volatiliteetti ja osinko.
Pääoma- ja kiinteistörahastot	Rahaston hallinnointiyhtiön viimeisin julkaisema arvostushinta, julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Hintanoteeraus korjataan jos noteerauspäivän jälkeen on saatu sellaista informaatiota salkussa olevasta omistuksesta, joka vaikuttaa oleellisesti rahaston arvoon.

7.4. ARVOTUSTASO 3 INSTRUMENTTIEN ANALYYSI	2020	2019
Rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet kaupankäyntitarkoituksessa	0,0	0,0
Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet	0,3	0,4
Pääomarahastot ja kiinteistörahastot	7,0	6,1
Saamistodistukset	1,2	3,6
Noteeratut osakejohdannaiset	0,0	0,0
OTC (noteeraamattomat) osakejohdannaiset	1,1	5,2
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	9,5	15,4
Rahoitusvelat
Osakkeet ja osuudet kaupankäyntitarkoituksessa	0,0	0,0
Noteeratut osakejohdannaiset	0,0	0,0
OTC (noteeraamattomat) osakejohdannaiset	1,1	5,2
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	1,1	5,2

Muutokset vuoden aikana, kolmannen arvostustason instrumenteille:

Rahoitusvarat	2020	2019
Osakkeet ja osuudet kaupankäyntitarkoituksessa 31.12.2019	0,0	0,0
Ostot	0,0	0,0
Myynnit	0,0	0,0
Arvostusmuutokset	0,0	0,0
Osakkeet ja osuudet kaupankäyntitarkoituksessa 31.12.2020	0,0	0,0
Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 31.12.2019	0,4	0,4
Ostot	0,0	0,0
Myynnit	0,0	0,0
Arvostusmuutokset	-0,1	0,0
Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 31.12.2020	0,3	0,4
Pääomarahastot ja kiinteistörahastot 31.12.2019	6,1	5,7
Ostot	0,3	0,9
Myynnit	0,0	-0,8
Arvostusmuutokset	0,6	0,4
Pääomarahastot ja kiinteistörahastot 31.12.2020	7,0	6,1

	2020	2019
Saamistodistukset 31.12.2019	3,6	2,8
Ostot	0,1	2,2
Myynnit	-2,0	-0,7
Arvostusmuutokset	-0,6	-0,6
Saamistodistukset 31.12.2020	1,2	3,6
OTC (noteeraamattomat) osakejohdannaiset 31.12.2019	4,5	0,9
Ostot	0,0	0,0
Myynnit	-0,5	-0,3
Arvostusmuutokset	-2,9	4,5
OTC (noteeraamattomat) osakejohdannaiset 31.12.2020	1,1	5,2

Rahoitusvelat	2020	2019
Osakkeet ja osuudet kaupankäyntitarkoituksessa 31.12.2019	0,0	0,6
Ostot	0,0	0,0
Myynnit	0,0	-0,6
Arvostusmuutokset	0,0	0,0
Osakkeet ja osuudet kaupankäyntitarkoituksessa 31.12.2020	0,0	0,0
OTC (noteeraamattomat) osakejohdannaiset 31.12.2019	4,5	0,9
Ostot	0,0	0,0
Myynnit	-0,5	-0,3
Arvostusmuutokset	-2,9	4,5
OTC (noteeraamattomat) osakejohdannaiset 31.12.2020	1,1	5,2

Herkkyysanalyysi tason 3 instrumenteille; syöttötietojen muutosten vaikutus käypiin arvoihin

Johdannaissopimukset

Mikäli johdannaishinnoittelumalleissa tason 3 optioille käytettävää volatiliteettia muutetaan niin, että volatiliteettina käytetään julkisesti saatavaa historiallista kolmen kuukauden volatiliteettia, niin optioiden markkina-arvo muuttuisi yhteensä 0,0 miljoonaa euroa. Volatiliteetti on alla olevan instrumentin tuoton keskihajonta annetulla aikahorisontilla.

Osakkeet ja osuudet

Arvioitaessa noteeraamattomien instrumenttien käypiä arvoja, käytetään arvioita yhtiöiden tulevista kassavirroista ja kehityssuunnista. Pankki käyttää arvioissaan varovaisia arvioita, ja muiden realistisien vaihtoehtoisten skenaarioiden käyttö ei muuttaisi arvioituja käypiä arvoja merkittävästi. Kiinteistörahastojen osalta, liittyy kiinteistöjen arvonmääritykseen epävarmuustekijöitä jotka vaikuttavat rahaston arvoon. Kokonaisvaikutus käypään arvoon, osakkeet ja osuudet ryhmässä on alle -0,8 miljoonaa euroa.

Saamistodistukset

Noteeraamattomien velkakirjojen hinnoittelussa käytettävät tuottovaatimukset vastaavat vastaavien riskitasojen ja samankaltaisten instrumenttien tuottoja. Jos käytettyä diskonttokorkoa korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, käypä arvo alenee yhteensä vähemmän kuin 0,1 miljoonaa euroa.

7.5. REALISOITUMATON VOITTO/TAPPIO ARVOSTUSTASON 3 INSTRUMENTEISSA

	Realisoitumaton voitto/tappio
	2020	2019
Rahoitusvarat:
Osakkeet ja osuudet kaupankäyntitarkoituksessa	0,0	0,0
Muut osakkeet ja osuudet	0,9	0,0
Saamistodistukset	-1,2	-0,8
Johdannaissopimukset	1,0	4,6
Realisoitumaton voitto/tappio, rahoitusvarat	0,6	3,8
Rahoitusvelat:
Osakkeet ja osuudet kaupankäyntitarkoituksessa	0,0	0,0
Johdannaissopimukset	-1,0	-4,6
Realisoitumaton voitto/tappio, rahoitusvelat	-1,0	-4,6
Realisoitumaton voitto (tappio) yhteensä*, arvostustaso 3	-0,4	-0,8

*Realisoitumaton voitto (tappio) yhteensä on raportoitu arvopaperikaupan nettotuotoissa.

7.6. RAHOITUSINSTRUMENTTIEN LUOKITTELU

	2020
Varat	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettavat	Muut varat	Yhteensä
Käteiset varat	331,6				331,6
Saamiset luottolaitoksilta	66,8				66,8
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	109,6				109,6
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset		37,2			37,2
Saamistodistukset		9,8			9,8
Osakkeet ja osuudet		57,3			57,3
Johdannaissopimukset		52,2			52,2
Osakkeet ja osuudet osakkuusyhtiöissä				4,2	4,2
Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo				16,0	16,0
Aineelliset hyödykkeet				1,4	1,4
Muut varat				73,7	73,7
Leasingkohteet				9,6	9,6
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot				3,3	3,3
Laskennalliset verosaamiset				0,1	0,1
Yhteensä	507,9	156,3	0,0	108,3	772,6

	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat	arvostettavat	arvostettavat	Muut velat	Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille	0,7			0,7
Velat yleisölle ja julkisyhteisölle	385,2			385,2
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	131,1			131,1
Johdannaissopimukset ja muut kaupankäynti tarkoituksessa pidettävät velat		52,5		52,5
Muut velat			84,4	84,4
Siirtovelat ja saadut ennakot			23,3	23,3
Laskennallinen verovelka			0,0	0,0
Yhteensä	517,0	52,5	107,7	677,2

7.7. MAKSUVALMIUSVAATIMUS (LCR)
	2020
Maksuvalmiusvaatimukseen (LCR) liittyvät erät
Vaatimus 100 %

	Määrä/
	markkina-arvo	Painotettu arvo
Maksuvalmiuspuskuri
Talletukset keskuspankissa, vaadittaessa maksettavat	326,7	326,7
Suomalaiset kuntatodistukset, alle 1 vuosi	8,0	8,0
Maksuvalmiuspuskuri yhteensä	334,7	334,7

	Määrä/
	markkina-arvo	Sisäänvirtaus
Sisäänvirtaukset 30 päivän sisällä
Erääntyvät lainat, vähittäisasiakkaat	1,5	0,8
Maksut luottolaitoksilta	1,1	1,1
Sisäänvirtaukset yhteensä	2,6	1,8

	Määrä/
	markkina-arvo	Ulosvirtaus
Ulosvirtaukset 30 päivän sisällä
Vähittäistalletukset	197,0	23,7
Rahoitusalan asiakkaiden talletukset	74,5	74,5
Muiden asiakkaiden talletukset	38,2	14,4
Epäsuotuisan markkinaskenaarion vaikutus johdannaisiin, rahoitustoimiin ja muihin sopimuksiin	67,2	67,2
Luottojärjestelyt	9,6	1,5
Johdannaisista johtuvat ulosvirtaukset	0,0	0,0
Muut taseen ulkopuoliset velvoitteet ja ehdolliset rahoitusvelvoitteet	16,0	16,0
Muut velat	0,0	0,0
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	1,0	1,0
Ulosvirtaukset yhteensä	403,6	198,4
Likviditeetin nettoulosvirtaus		196,6
LCR % = Maksuvalmiuspuskuri / Nettoulosvirtaus		170,3 %

7.8. ARVOPAPERILAINAUS	2020	2019
Lainattujen osakkeiden markkina-arvo 31.12, sisään lainatut	2,8	0,0
Lainattujen osakkeiden markkina-arvo 31.12, ulos lainatut	0,0	0,0

7.9. RAHOITUSVAROJEN KÄYVÄT ARVOT JA KIRJANPITOARVOT	2020	2020
	Kirjanpito	Käypä
	arvo	arvo
Rahoitusvarat
Käteiset varat	331,6	331,6
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	37,2	37,2
Saamiset luottolaitoksilta	66,8	66,8
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	109,6	109,6
Saamistodistukset	9,8	9,8
Osakkeet ja osuudet	57,3	57,3
Johdannaissopimukset	52,2	52,2
Rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille	0,7	0,7
Velat yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	385,2	385,2
Yleiseen liikkkeeseen lasketut velkakirjat	131,1	129,8
Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat	52,5	52,5

Antolainauksen korko on sidottu euribor-korkoihin. Luottojen kirjanpitoarvon ei katsota eroavan oleellisesti käyvästä arvosta.

7.10. ANNETUT VAKUUDET

	Vakuussidonnaiset varat,	Vakuuskäyttöön sitomattomat varat,	josta käytettävissä
	käypä arvo	käypä arvo	vakuuksiin
VARAT	2020	2020	2020
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset	0,0	331,6	326,7
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	33,8	3,4	3,4
Saamiset luottolaitoksilta	60,1	6,7	6,7
Saamiset yleisöltä	0,0	109,6	0,0
Saamistodistukset	0,0	9,8	0,0
Osakkkeet ja osuudet	0,0	57,3	0,0
	93,9	518,2	336,7
Vakuuksien käyttötarkoitus
Markkinapaikkojen vakuudet, osake-ja johdannaiskauppa	10,0
OTC-kaupan vakuudet	47,3
Arvopaperilaina-vakuudet	2,8
Suomen Pankki, maksuvalmiuslimiitti	33,8
	93,9

7.11. TIETOJA HALLINNOITAVISTA

VAROISTA	2020	2019
Konsernin omaisuudenhoidon hallinnoimat varat 31.12.
Brutto	15.059,0	15.716,0
Netto	12.395,0	12.848,0
Valtakirjapohjaisella omaisuudenhoito sopimuksella hoidettavan varallisuuden määrä
Täyden valtakirjan omaisuudenhoito	5.024,0	5.121,0
Konsultatiivinen omaisuudenhoito	162,0	169,0
Yhteensä	5.186,0	5.290,0

Saatujen vakuussidonnais-

Saadut vakuudet	ten varojen käypä arvo
VELAT
Saatu käteinen, panttaussopimukset	53,3
VARAT	2019	2019	2019
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset	0,0	305,7	299,0
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	34,1	2,0	2,0
Saamiset luottolaitoksilta	64,1	5,6	5,6
Saamiset yleisöltä	0,0	114,0	0,0
Saamistodistukset	0,0	227,6	0,0
Osakkkeet ja osuudet	0,0	31,5	0,0
	98,2	686,6	306,7
Vakuuksien käyttötarkoitus
Markkinapaikkojen vakuudet, osake-ja johdannaiskauppa	12,0
OTC-kaupan vakuudet	52,1
Arvopaperilaina-vakuudet
Suomen Pankki, maksuvalmiuslimiitti	34,1
	98,2
Saadut vakuudet	Saatujen vakuussidonnais ten varojen käypä arvo
VELAT
Saatu käteinen, panttaussopimukset	65,4

EVALUATION CONT	11100117777

Konsolidointi

8.1.KONSERNIRAKENNE

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

Laadintaperiaate

Yleiset konsolidointiperiaatteet

päivänä, jona määräysvalta lakkaa.

Yhdistelty tilinpäätös kattaa Evli Pankki Oyj:n ja kaikki sen tytäryhtiöt, joihin emoyhtiöllä on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, kun konserni sai niissä määräysvallan. Vastaavasti yhdisteleminen lopetetaan

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankintamenetelmän mukaisesti ostetun yrityksen varat, velat, ehdolliset varat ja velvoitteet hankintahetkellä arvostetaan käypään arvoon. Aineettomat hyödykkeet, jotka eivät sisälly ostetun yrityksen taseeseen, esimerkiksi tavaramerkit, patentit tai asiakkuudet, tunnistetaan ja arvostetaan oston yhteydessä. Liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus hankinnan kohteesta ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Tytäryritykset

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomien osuuden omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien osuudenomistajien osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Laaja tulos kohdistetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen, ellei määräysvallattomilla omistajilla ole sitovaa velvollisuutta olla kattamatta tappiota sijoituksensa ylittävältä osalta.

Osakkuusyritykset

Konsernitilinpäätös käsittää osakkuusyritykset, joissa emoyhtiö omistaa suoraan tai epäsuorasti 20–50 prosenttia äänioikeutetuista osakkeista tai joissa sillä muutoin on huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistetään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin osuus osakkuusyrityksien tuloksista on esitetty omana rivinään tuloslaskelmassa.

Konsernin ulkopuoliset yhtiöt

Konsernitilinpäätökseen ei ole yhdistelty tytär- tai osakkuusyrityksiä, joissa konsernilla on osake-enemmistö, mutta joissa määräysvalta on kolmannella osapuolella. Tämän lisäksi konsernitilinpäätökseen ei ole yhdistelty asiakasyritysten kannustinohjelmien hallinnointiin liittyen omistettavia holding-yhtiöitä. Evlillä ei ole oikeutta kyseisten holding yhtiöiden muuttuvaan tuottoon, eikä Evli kanna riskiä yhtiöiden varoista tai veloista. Myöskään asiakkaiden puolesta hallinnoituja sijoitusrahastoja ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen, sillä konsernilla ei ole niissä määräysvaltaa.

Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan konsernin johto, joka käsittää hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä tytäryhtiöiden hallituksen jäsenet.

Transaktiot johdon ja yhtiön välillä ovat tyypillisiä Evlin ja asiakkaan välisiä transaktioita. Yhtiön velat johdolle pitävät sisällään johdon käteisvarat heidän Evlissä olevilla pankkitileillään. Vastaavasti saamiset koskevat mahdollisia markkinaehtoisia johdolle myönnettyjä lainoja. Yhtiön ja johdon välillä ei ole muista Evlin asiakkuuksista poikkeavia lainajärjestelyjä.

		Omistus -	Osuus
	Kotimaa	osuus, %	äänivallasta, %
Määräysvallattomien omistajien osuus
Evli Corporate Finance AB	Ruotsi	40,5	40,5
Terra Nova Capital Advisors Ltd	Yhdistyneet Arabitasavallat	10	10
Evli Research Partners Oy	Suomi	30	30
Evli Investment Solutions Oy	Suomi	15	15
EAI Residential Partners Oy	Suomi	25	25
Evli Private Equity Partners Oy	Suomi	20	20
Evli HC I GP Oy	Suomi	18	18
EGP General Partner Oy	Suomi	30	30
Evli Infrastructure Partners Oy	Suomi	18	18
Evli Alexander Incentives Oy	Suomi	35	35
Osakkuusyritykset
Northern Horizon Capital A/S	Tanska	50	45

Evli Pankki Oyj omistaa Northern Horizon Capital A/S:n osakekannasta 50 prosenttia, yhtiösopimuksessa sovitusti osakeomistus tuottaa 45 prosenttia äänivallasta. Huomioiden, että Evli Pankki Oyj:llä ei ole yhtiössä määräysvaltaa, yhdistellään Northern Horizon Capital A/S osakkuusyrityksenä Evli-konserniin pääomaosuusmenetelmää käyttäen.

Konsernitilinpäätöksessä kirjatut määräysvallattomien omistajien osuudet syntyvät Evli Corporate Finance AB:stä, Terra Nova Capital Advisors Ltd:stä, Evli Research Partners Oy:stä, Evli Investment Solutions Oy:stä, EAI Residential Partners Oy:stä, Evli Private Equity Partners Oy:stä, Evli HC I GP Oy:stä, EGP General Partner Oy:stä, Evli Infrastructure Partners Oy:stä ja Evli Alexander Incentives Oy:stä.

Taloudellinen menestys yhtiöissä, joissa määräysvallattomia omistajia

Yrityksen nimi	Evli Corporate Finance AB	Terra Nova Capital Advisors Ltd	Evli Research Partners Oy	Evli Investment Solutions Oy	EAI Residential Partners Oy	Evli Private Equity Partners Oy	Evli HC I GP Oy	EGP General Partner Oy	Evli Infrastructure Partners Oy	Evli Alexander Incentives Oy
		Arabi
Kotipaikka	Ruotsi	emiraatit	Suomi	Suomi	Suomi	Suomi	Suomi	Suomi	Suomi	Suomi
Varat	1,6	1,2	0,5	1,5	0,5	1,1	0,5	0,9	0,2	7,8
Velat	1,7	0,2	0,2	0,0	0,1	0,3	0,4	0,3	0,1	1,5
Tilikauden voitto/tappio	-0,2	1,0	0,2	1,4	0,3	0,7	0,0	0,6	-0,1	1,8
Määräysvallattomille omistajille kohdistuva voitto/tappio	-0,1	0,1	0,0	0,2	0,1	0,1	0,0	0,2	0,0	0,7
Määräysvallattomille omistajille maksettu osinko	0,5	0,0	0,1	0,2	0,1	0,0	0,0	0,2	0,0	0,1
Liiketoiminnan rahavirta	-1,5	-0,2	-0,3	-0,5	-0,3	-0,5	0,0	-0,6	0,0	-2,7
Investointien rahavirta	0,0	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	5,1
Rahoituksen rahavirta	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,5	0,0	0,0	0,0	-4,6
Rahavarojen nettomuutos	-1,0	0,0	-0,1	0,6	0,0	0,2	0,0	0,1	0,0	-1,1

8.2. OSAKKEET JA OSUUDET OMISTUSYHTEYS- / OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

Johdon harkinta

Osakkuusyhtiön arvoon kirjataan arvonalennus, mikäli yhtiön taloudellinen asema on merkittävästi huonontunut tai katsotaan, että yhtiön tulevaisuuden näkymät sisältävät merkittäviä riskitekijöitä, jotka toteutuessaan heikentävät osakkuusyhtiön taloudellista asemaa. Arvostus lasketaan teoreettisin menetelmin ja arvonalennus esitetään heikentämässä tuloslaskelman kohtaa "osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta".

Osakkeet ja osuudet omistusyhteys- / osakkuusyrityksissä	2020	2019
Tilikauden alussa	3,8	5,1
Osuus kauden tuloksesta	0,0	-0,5
Lisäykset	0,3	0,0
Vähennykset	0,0	-0,9
Tilikauden lopussa	4,2	3,8

Omistukset osakkuusyrityksissä

Yrityksen nimi	Northern Horizon Capital A/S
Kotipaikka	Tanska
Varat	8,3
Velat	1,0
Liikevaihto	6,2
Voitto/tappio	0,4
Voittoon tehtävä oikaisu	-0,2
Evlin osuus voitosta/tappiosta	0,0
Omistusosuus (%)	50,0

8.3.KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET

Evli myi kolme prosenttia omistamistaan Evli Corporate Finance Ab:n osakkeista yhtiön työntekijöille. Transaktion jälkeen Evlin omistusosuus yhtiöstä on 56,5 prosenttia.

Evli osti 35 prosenttia Terra Nova Capital Advisors Ltd:n osakkeista yhtiön työntekijöiltä. Transaktion jälkeen Evlin omistusosuus yhtiöstä on 90 prosenttia.

Evli Pankki Oyj ja Alexander Incentives Oy:n omistajat allekirjoittivat sopimuksen Evli Awards Management Oy:n ja Alexander Incentives Oy:n välisestä osakevaihdosta, jossa Evli Awards Management Oy sai omistukseensa 100 prosenttia Alexander Incentives Oy:n osakkeista. Vastikkeeksi Evli Awards Management Oy antoi uusia omia osakkeitaan siten, että vähemmistön osuus yhtiön osakkeista nousi 35 prosenttiin. Evli Pankin omistus yhtiöstä on 65 prosenttia.

ALEXANDER INCENTIVES OY:N HANKINTAHINTA

Apportti-maksu	4,6
Kokonaishankintahinta	4,6
Hankintahinnan kohdistuminen
Tunnistetut tase-erät yhteensä	0,3
Liikearvo	4,3
Kohdistuminen yhteensä	4,6

8.4. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Tytäryhtiöt	Osakkuus yritykset	Yrityksen johto
25,0	0,0	0,0
2,8	0,0	0,0
4,3	0,0	0,5
23,9	0,0	0,1

Lähipiirin omistamien osakkeiden lukumäärä: 14.246.829 kpl

Liiketapahtumat lähipiirin kanssa 2019

Myynnit	24,7	0,0	0,0
Ostot	2,2	0,0	0,0
Saamiset	10,7	0,0	0,5
Velat	26,7	0,0	0,4

Lähipiirin omistamien osakkeiden lukumäärä 14.057.857 kpl

8.5. TILINTARKASTUSYHTEISÖLLE MAKSETUT PALKKIOT

Tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot	2020	2019
Tilintarkastus - konserni
PricewaterhouseCoopers	0,2	0,2
Muut yhteisöt	0,0	0,0
Tilintarkastus - emoyhtiö
PricewaterhouseCoopers	0,1	0,1
Muut yhteisöt	0,0	0,0
Yhteensä	0,3	0,3
Muut kuin tilintarkastuspalvelut
Neuvontapalvelut - konserni
PricewaterhouseCoopers*	0,1	0,2
Muut yhteisöt	0,0	0,0
Neuvontapalvelut - emoyhtiö
PricewaterhouseCoopers	0,0	0,0
Muut yhteisöt	0,0	0,0
Yhteensä	0,1	0,2

*PricewaterhouseCoopers Oy:n Evli-konsernille myymät neuvontapalvelut tilikaudella 2020 käsittävät 55.840,50 euroa.

Emoyhtiön tuloslaskelma

	2,9	3,6
9.2.	-2,6	-3,2
	0,3	0,4
9.3.	10,2	10,7
9.4.	38,8	37,1
9.5.	-5,5	-4,2
9.6.	2,5	3,2
9.7.	3,5	4,5
	49,7	51,7
9.8.	-16,1	-18,5
9.9.	-8,9	-9,7
	-3,2	-3,1
	-3,0	-3,0
	-0,1	-0,1
	0,0	0,0
	18,4	17,2
	18,4	17,2
	-2,0	-1,4
	9.1. 9.10. 9.11. 9.12. 9.12. 9.13.

TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO 16,5 15,9

Emoyhtiön tase

	Liite	31.12.2020	31.12.2019
VARAT
Käteiset varat	9.14.	331,6	305,7
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	9.17.	37,2	36,1
Saamiset luottolaitoksilta	9.15.	61,2	66,2
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	9.16.	110,7	115,1
Saamistodistukset	9.17.	9,8	227,6
Osakkeet ja osuudet	9.18./9.19.	79,9	56,9
Johdannaissopimukset	9.20.	52,2	59,6
Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo	9.21.	6,9	9,8
Aineelliset hyödykkeet	9.22.	1,0	1,0
Muut varat	9.23.	59,1	45,6
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot	9.24.	1,3	1,2
Laskennalliset verosaamiset	9.25.	0,0	0,2
VARAT YHTEENSÄ		750,5	925,0

	Liite	31.12.2020	31.12.2019
VELAT JA OMA PÄÄOMA
VELAT
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille	9.26.	0,7	1,9
Velat yleisölle ja julkisyhteisölle	9.27.	407,6	577,0
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	9.28.	131,1	148,6
Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituk sessa pidettävät velat	9.29.	52,5	59,7
Muut velat	9.30.	73,4	52,4
Siirtovelat ja saadut ennakot	9.31.	9,0	8,5
Laskennalliset verovelat	9.32.	0,0	0,0
VELAT YHTEENSÄ		674,2	848,1
OMA PÄÄOMA	9.33.
Osakepääoma		30,2	30,2
Ylikurssirahasto		1,8	1,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		23,3	24,8
Edellisten tilikausien voitto (tappio)		4,6	4,3
Tilikauden voitto (tappio)		16,5	15,9
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		76,4	77,0
VELAT JA OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		750,5	925,0

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

	2020	2019
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto	18,4	17,2
Oikaisut eriin joilla ei ole rahavirtavaikutusa	3,1	4,9
Maksetut tuloverot	-1,3	-1,4
Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta	20,2	20,7
Liiketoiminnan saamisten muutos yhteensä	187,5	-5,9
Liiketoiminnan velkojen muutos yhteensä	-168,5	63,5
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä	39,2	78,3
Investointien rahavirta
Muutos aineettomissa hyödykkeissä	-0,1	-2,4
Muutos aineellisissa hyödykkeissä	-0,2	-0,1
Investointien rahavirta yhteensä	-0,3	-2,6
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-15,5	-14,4
Käytetyt optio-oikeudet	1,5	0,4
Rahoituksen rahavirta yhteensä	-14,1	-14,0
Rahavarat tilikauden alussa	307,8	246,0
Rahavarat tilikauden lopussa	332,6	307,8
Muutos	24,8	61,7

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Evli Pankki Oyj:n ("Evli" tai "yhtiö") kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Aleksanterinkatu 19 A, 00100 Helsinki.

Evlin tilinpäätös on laadittu ja esitetty luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöstä koskevan päätöksen ja Finanssivalvonnan määräysten mukaisesti. Lisäksi noudatetaan kirjanpitolakia ja osakeyhtiölain tilinpäätöstä koskevia säännöksiä, luottolaitostoiminnasta annetun lain 30 §:n 2 momentissa mainituin poikkeuksin.

Evlin erillistilinpäätöksen laadintaperiaatteet vastaavat alla esitettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta Evli-konsernin periaatteita.

Työsuhde-etuudet

Evli rahoittaa kaikki eläkejärjestelynsä suorituksina työeläkeyhtiöille.

Tuloverot

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa yhtiöllä on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Erillistilinpäätöksessä näiden sopimuksien perusteella maksettavat leasingvuokrat käsitellään vuokrakuluna. Rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuuserää ei myöskään sisällytetä taseeseen.

Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot

9.1. KORKOTUOTOT	2020	2019
Käypään arvoon tuloksen kautta arvostetut
Saamistodistukset	0,4	0,6
Korkotuotot muista lainoista ja saamisista
Saamiset luottolaitoksilta	0,1	0,2
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	1,6	1,6
Muut korkotuotot	0,9	1,2
Korkotuotot yhteensä	2,9	3,6

9.2. KORKOKULUT	2020	2019
Käypään arvoon tuloksen kautta arvostetut
Korkokulut muista vieraan pääoman eristä
Velat yleisölle, julkisyhteisöille ja luottolaitoksille	-2,1	-2,0
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	-0,4	-0,5
Muut korkokulut	-0,1	-0,7
Korkokulut yhteensä	-2,6	-3,2

9.3. TUOTOT OMAN PÄÄOMAN EHTOISISTA SIJOITUKSISTA	2020	2019
Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä	0,0	0,8
Osinkotuotot samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	10,2	9,9
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista yhteensä	10,2	10,7

9.4. PALKKIOTUOTOT	2020	2019
Luotonannoista	0,0	0,1
Neuvonantotehtävistä	1,0	1,4
Arvopaperinvälityksestä	9,2	9,6
Arvopapereiden liikkeellelaskusta	0,0	0,0
Rahastoista	17,8	15,5
Omaisuudenhoidosta	5,1	5,3
Säilytysmaksuista	3,9	5,0
Muusta toiminnasta	1,7	0,1
Palkkiotuotot yhteensä	38,8	37,1

9.5. PALKKIOKULUT	2020	2019
Pörssien kaupankäyntimaksuista	-1,8	-0,9
Muista	-3,7	-3,2
Palkkiokulut yhteensä	-5,5	-4,2

9.6. ARVOPAPERIKAUPAN JA VALUUTTATOIMINNAN NETTOTUOTOT		2019
Arvopaperikaupan nettotuotot
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista	-0,2	0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista/-veloista	0,6	2,1
Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä	0,4	2,1

	Myyntivoitot ja -tappiot	Käyvän arvon muutokset	Yhteensä	Yhteensä
Arvopaperikaupan nettotuotot lajeittain
Saamistodistuksista	-0,2	-0,6	-0,9	-0,5
Osakkeista ja johdannaisista	0,2	1,1	1,3	2,6
Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä	-0,1	0,5	0,4	2,1
Valuuttatoiminnan nettotuotot			2,0	1,1
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot yhteensä			2,5	3,2

9.7. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT	2020	2019
Muut tuotot	3,5	4,5
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	3,5	4,5

9.8. HENKILÖSTÖKULUT	2020		2019
Palkat	-13,8		-15,6
- joista voitonjakoa	-2,7	-3,1
Henkilöstösivukulut	-0,4		-0,5
- joista voitonjakoon liittyviä	0,0	-0,1
Eläkekulut	-1,8		-2,4
- joista voitonjakoon liittyviä	-0,2	-0,3
- maksupohjaiset eläkekulut	-1,8	-2,4
Yhteensä	-16,1		-18,5

	2020	2019
Henkilöstölukumäärät keskimäärin tilikaudella	146	158
Henkilöstö tilikauden lopussa	147	150
Henkilöstön jakauma segmenteittäin tilikauden lopussa
Neuvonanto- ja yritysasiakkaat	5	6
Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat	95	93
Konserni-toiminnot	47	51
Yhteensä	147	150

9.9. MUUT HALLINTOKULUT	2020	2019
Toimistokulut	-1,1	-1,0
IT ja infokulut	-5,5	-4,9
Edustuskulut	-0,2	-0,6
Matkakulut	-0,1	-0,2
Muut henkilöstökulut	-0,3	-0,7
Markkinointikulut	-0,5	-0,5
Pankki-, ja säilytyskulut	-0,6	-1,1
Ulkopuoliset palvelut	-0,5	-0,7
Muut hallintokulut yhteensä	-8,8	-9,7

9.10. POISTOT JA ARVONALENTUMISET	2020	2019
Poistot
Liikearvosta	-0,2	-0,2
Sovelluksista ja ohjelmistoista	-2,0	-1,7
Muista aineettomista hyödykkeistä	-0,8	-1,0
Koneista ja kalustosta	-0,2	-0,2
Poistot ja arvonalennukset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä yhteensä	-3,2	-2,9

9.11. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT	2020	2019
Viranomaismaksut	-0,4	-0,5
Vuokrakulut	-2,1	-2,2
Muut kulut	-0,6	-0,4
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-3,0	-3,0

9.12. ODOTETTAVISSA OLEVAT LUOTTOTAPPIOT LUOTOISTA JA MUISTA SAAMISISTA SEKÄ ARVONALENTUMISTAPPIOT MUISTA

RAHOITUSVAROISTA	2020	2019
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Ryhmäkohtaiset odotettavissa olevat luottotappiot	-0,1	0,0
Sopimuskohtaiset odotettavissa olevat luottotappiot	0,0	-0,1
Toteutuneet luottotappiot	-0,1	0,0
Arvonalentumistappiot yhteensä	-0,1	-0,1

9.13. TULOVEROT	2020	2019
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-1,7	-1,4
Edellisien tilikausien verot	-0,3	0,0
Tuloverot yhteensä	-2,0	-1,4

Emoyhtiön taseen liitetiedot

9.14. KÄTEISET VARAT	2020	2019
Keskuspankkisaamiset	331,5	305,5
Muut	0,1	0,2
Käteiset varat yhteensä	331,6	305,7

9.15. SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA	2020	2019
Vaadittaessa maksettavat
Kotimaisilta luottolaitoksilta	1,1	2,0
Ulkomaisilta luottolaitoksilta	0,0	0,1
Vaadittaessa maksettavat yhteensä	1,1	2,1
Muut kuin vaadittaessa maksettavat
Kotimaisilta luottolaitoksilta	24,0	19,4
Ulkomaisilta luottolaitoksilta	36,1	44,7
Muut kuin vaadittaessa maksettavat yhteensä	60,1	64,1
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä	61,2	66,2

9.16. SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ	2020	2019
Vaadittaessa maksettavat
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	0,0	0,4
Vaadittaessa maksettavat yhteensä	0,0	0,4
Muut kuin vaadittaessa maksettavat
Yritykset ja asuntoyhteisöt	27,0	25,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	0,9	0,7
Kotitaloudet	71,8	74,5
Ulkomaat	11,1	14,4
Muut kuin vaadittaessa maksettavat yhteensä	110,7	114,7
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä yhteensä	110,7	115,1

	Julkisesti
9.17. SAAMISTODISTUKSET	noteeratut	Muut	Yhteensä	Yhteensä
Julkisyhteisöjen liikkeelle laskemat
Kuntatodistukset	0,0	8,0	8,0	220,0
Julkisyhteisöjen liikkeelle laskemat yhteensä	0,0	8,0	8,0	220,0
Muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeellelaskemat
Pankkien liikkeellelaskemat joukkovelkakirjat	37,2	0,4	37,5	37,5
Muut saamistodistukset	0,0	1,4	1,4	6,1
Muiden kuin julkisyhteisöjen
liikkeellelaskemat yhteensä	37,2	1,8	38,9	43,7
Saamistodistukset yhteensä			46,9	263,7
Tase-eräkohtaiset saamistodistukset
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset
Muilta			37,2	36,1
Saamistodistukset
Julkisyhteisöiltä			8,0	220,0
Muilta			1,8	7,6
Yhteensä			46,9	263,7
Sijoitusten maajakauma
Suomi			30,6	247,2
Ruotsi			11,0	15,0
Ranska			0,0	1,4
Tanska			5,3	0,0

9.18. OSAKKEET JA OSUUDET

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon arvostettavat

	2020
	Julkisesti
Tase-erä	noteeratut	Muut	Yhteensä
Osakkeet ja osuudet
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät	0,1	0,0	0,1
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	49,9	7,2	57,0
Osakkeet ja osuudet yhteensä	50,0	7,2	57,1

		2019
	Julkisesti
Tase-erä	noteeratut	Muut	Yhteensä
Osakkeet ja osuudet
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät	0,0	0,0	0,0
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	24,9	6,5	31,4
Osakkeet ja osuudet yhteensä	24,9	6,5	31,4

Nettoriskipositio on kuvattu kohdassa Riskiasemaa kuvaavat liitetiedot, kappaleessa Markkinariskit.

9.19. OSAKKEET JA OSUUDET
OMISTUSYHTEYS- / OSAKKUUSYRITYKSISSÄ	2020	2019
Tilikauden alussa	4,4	4,4
Lisäykset/Vähennykset	0,0	0,0
Tilikauden lopussa	4,4	4,4
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä
Tilikauden alussa	21,2	21,2
Lisäykset/Alaskirjaukset	-2,7	0,0
Tilikauden lopussa	18,5	21,2

9.20. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdannaisriskien kokonaisvaikutukset					2020	2020
Kohde-etuuden nimellisarvoina, brutto	Jäljellä oleva maturiteetti
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	5–15 vuotta	Käypä arvo (+/-)	VARAT	VELAT
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	2,1	100,7	2,2	0,0	1,0	1,0
Osakejohdannaiset
Termiinisopimukset	0,7	3,4	0,0	0,0	0,0	0,0
Ostetut optiot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Asetetut optiot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuuttajohdannaiset	4 555,2	32,1	0,0	0,1	51,1	51,0
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät yhteensä	4 558,0	136,1	2,2	0,1	52,2	52,0
Johdannaissopimukset yhteensä	4 558,0	136,1	2,2	0,1	52,2	52,0

Rahoitustoiminnan osakejohdannaiset suojaavat osakeindeksin tuottoon sidottujen liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen osakeriskiä.

Korkojohdannaiset suojaavat taseen velkojen korkoriskiä.

Valuuttajohdannaisiin kuuluu asiakkaita vastaan tehtyjä sitoumuksia ja näiden suojauksia, sekä tasetta suojaavia sopimuksia. Avoimen riskin osuus bruttomäärästä on pieni. Suurin osa sopimuksista on Ruotsin kruunumääräisiä (3.569 M€) ja Yhdysvaltain dollareita (475 M€).

Johdannaisriskien kokonaisvaikutukset				2019	2019
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	2,4	82,1	18,9	0,0	4,4	4,4
Osakejohdannaiset
Termiinisopimukset	3,4	4,1	0,0	0,0	0,2	0,2
Ostetut optiot	3,7	0,0	0,0	0,3	0,3	0,0
Asetetut optiot	3,7	0,0	0,0	-0,3	0,0	0,3
Valuuttajohdannaiset	5.745,5	11,4	0,0	-0,1	54,7	54,8
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät yhteensä	5.758,7	97,7	18,9	-0,1	59,6	59,7
Johdannaissopimukset yhteensä	5.758,7	97,7	18,9	-0,1	59,6	59,7

9.21. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	2020	2019

Liikearvo
Hankintameno 1.1.	1,2	1,2
Lisäykset/Vähennykset	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	1,2	1,2
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-0,3	0,0
Tilikaudella kirjattu arvonalentuminen	0,0	-0,3
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	-0,5	-0,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,6	0,9

Keskeneräiset ohjelmistot tai projektit

Hankintameno 1.1.	0,1	2,0
Lisäykset/Vähennykset	-0,1	-1,9
Hankintameno 31.12.	0,0	0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,0	0,1

Sovellukset ja ohjelmistot

Hankintameno 1.1.	21,1	16,7
Lisäykset/Vähennykset	0,2	4,4
Hankintameno 31.12.	21,3	21,1
Kertyneet poistot 1.1.	-13,7	-12,0
Tilikauden poistot	-2,0	-1,7
Kertyneet poistot 31.12.	-15,7	-13,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	5,6	7,4

Vuokrahuoneistojen perusparannukset

Hankintameno 1.1.	1,4	1,4
Hankintameno 31.12.	1,4	1,4
Kertyneet poistot 1.1.	-1,1	-1,0
Tilikauden poistot	-0,1	-0,1
Kertyneet poistot 31.12.	-1,3	-1,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,1	0,3

	2020	2019
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	2,3	2,3
Hankintameno 31.12.	2,3	2,3
Kertyneet poistot 1.1.	-1,2	-0,3
Tilikauden poistot	-0,7	-0,9
Kertyneet poistot 31.12.	-1,9	1,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,4	1,1
Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12. yhteensä	6,9	9,8
Aineettomien hyödykkeiden tasearvo 31.12.	6,9	9,8

9.22. AINEELLISET HYÖDYKKEET	2020	2019
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	1,3	1,2
Lisäykset/Vähennykset	0,2	0,1
Hankintameno 31.12.	1,5	1,3
Kertyneet poistot 1.1.	-1,0	-0,8
Tilikauden poistot	0,0	-0,2
Vähennykset ja loppuunpoistettujen kertyneet poistot	-0,2	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	-1,2	-1,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,4	0,4
Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo 31.12. yhteensä	0,4	0,4
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	0,6	0,6
Hankintameno 31.12.	0,6	0,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,6	0,6
Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12	1,0	1,0
Aineellisien hyödykkeiden tasearvo 31.12.	1,0	1,0

9.23. MUUT VARAT	2020	2019
Arvopapereiden myyntisaamiset	0,2	2,1
Palkkiosaamiset	2,0	1,8
Arvopapereiden välityssaamiset	52,9	26,1
Muut saamiset	3,9	15,6
Muut varat yhteensä	59,1	45,6

9.24. SIIRTOSAAMISET JA MAKSETUT ENNAKOT	2020	2019
Korkosaamiset	0,4	0,4
Henkilösidonnaiset	0,0	0,1
Muut	0,8	0,8
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä	1,3	1,2

9.25. LASKENNALLISET VEROSAAMISET	2020	2019
Jaksotuseroista kirjatut verosaamiset*	0,0	0,1
Laskennallinen verosaaminen yhteensä	0,0	0,2

*Jaksotuseroista kirjatut verosaamiset sisältävät käyttöomaisuuden poistojen jaksotuseron.

9.26. VELAT LUOTTOLAITOKSILLE JA KESKUSPANKEILLE	2020	2019
Luottolaitoksille
Vaadittaessa maksettavat	0,0	0,2
Muut kuin vaadittaessa maksettavat	0,7	1,7
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille yhteensä	0,7	1,9

2020	2019
407,5	576,9
0,1	0,1
407,6	577,0

9.28. YLEISEEN LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT	2020	2019
Sijoitustodistukset	10,0	25,0
Joukkovelkakirjalainat	121,1	123,6
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat yhteensä	131,1	148,6
Muutokset yleiseen liikkeeseen lasketuissa joukkovelkakirjalainoissa
Liikkeeseenlaskut	31,7	49,5
Takaisinhankinnat	34,4	44,3

9.29. JOHDANNAISSOPIMUKSET JA MUUT KAUPANKÄYNTI-

TARKOITUKSESSA PIDETTÄVÄT VELAT	2020	2019
Johdannaissopimukset	52,0	59,7
Lyhyeksimyydyt osakkeet	0,4	0,0
Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät yhteensä	52,5	59,7

9.30. MUUT VELAT	2020	2019
Arvopapereiden välitysvelat	54,7	32,3
Arvopapereiden ostovelat	0,0	15,0
Verovelka	0,0	0.1
Henkilösidonnaiset	0,4	0,4
Muut lyhytaikaiset velat	3,9	3,4
Käteisasiakkaiden ennakkomaksut	14,0	0,9
Arvonlisäverovelka	0,4	0,3
Muut velat yhteensä	73,4	52,4

9.31. SIIRTOVELAT JA SAADUT ENNAKOT	2020	2019
Korkovelat	0,1	0,3
Verovelka	0,7	1,0
Henkilösidonnaiset	6,9	6,2
Muut siirtovelat	1,3	1,0
Siirtovelat ja saadut ennakot yhteensä	8,9	8,5

9.32. OMAN PÄÄOMAN ERÄT	2020	2019
Osakepääoma
Tilikauden alussa	30,2	30,2
Tilikauden lopussa	30,2	30,2
Ylikurssirahasto
Tilikauden alussa	1,8	1,8
Tilikauden lopussa	1,8	1,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Tilikauden alussa	24,8	24,4
Lisäykset/Vähennykset	-1,5	0,4
Tilikauden lopussa	23,3	24,8
Edellisten tilikausien voitto/tappio
Voittovarat 1.1.	20,1	18,6
Osingonjako	-15,5	-14,4
Muuntoerot	0,0	0,0
Voittovarat 31.12.	4,6	4,2
Tilikauden voitto/tappio	16,5	15,9

Luottolaitoksen hallussa olevat omat osakkeet

Yhtiö muunsi vuoden aikana hallussa olevat omat A-sarjan osakkeet B-sarjan osakkeiksi. Yhtiöllä oli 31.12.2020 hallussa 328.998 kappaletta omia B-sarjan osakkeita.

Osakepääoma emoyhtiö

Yhtiön osakkeet jakautuvat A- ja B-osakesarjoihin.
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeella on 20 ääntä ja B-osakkeella on yksi ääni.
A-sarjan osakkeiden lukumäärä	14.635.264 kpl
B-sarjan osakkeiden lukumäärä	9.474.156 kpl
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	24.109.420 kpl

9.33. LUOTTOLAITOKSEN RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN MATURITEETTIJAKAUMA

Saamistodistukset, lainat ja muut saamiset, johdannaiset sekä jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat ovat esitetty erääntymisen mukaisessa maturiteettiluokassa. Osakkeet ja osuudet ryhmä on esitetty maturiteettitaulukossa niin että kaupankäyntivaraston noteeratut osakkeet, ja sijoitusrahastot on arvioitu lyhimpään maturiteettiluokkaan. Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet on esitetty arvioidun realisointiajan mukaan, sekä pääoma- ja kiinteistörahastot rahaston odotetun lopetuspäivän mukaan.

	2020							2019
	alle 3 kk	3–12 kk		1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta		Yhteensä	alle 3 kk	3–12 kk	1–5 vuotta	5–10 vuotta	yli 10 vuotta	Yhteensä
Varat
Käteiset varat	331,6	0,0	0,0	0,0	0,0	331,6	305,7	0,0	0,0	0,0	0,0	305,7
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Saamiset luottolaitoksilta	61,2	0,0	0,0	0,0	0,0	61,2	66,2	0,0	0,0	0,0	0,0	66,2
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	4,9	23,9	81,2	0,7	0,0	110,7	8,7	27,9	72,4	6,1	0,0	115,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	0,0	15,7	21,5	0,0	0,0	37,2	13,0	18,0	5,0	0,0	0,0	36,1
Saamistodistukset	8,3	0,0	1,1	0,4	0,0	9,8	206,2	17,5	1,1	0,0	2,9	227,6
Osakkeet ja osuudet	50,5	0,8	3,3	2,4	0,1	57,1	24,9	1,6	2,7	2,1	0,1	31,4
Johdannaissopimukset	51,1	0,0	1,0	0,0	0,0	52,2	54,5	0,5	3,8	0,8	0,0	59,6
Kertyneet korot	0,3	0,1	0,0	0,0	0,0	0,4	0,2	0,1	0,0	0,0	0,0	0,4
Velat
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille	0,7	0,0	0,0	0,0	0,0	0,7	1,4	0,5	0,0	0,0	0,0	1,9
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	407,5	0,1	0,0	0,0	0,0	407,6	576,9	0,1	0,0	0,0	0,0	577,0
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	1,0	11,8	116,0	2,2	0,0	131,1	12,2	22,8	94,7	18,9	0,0	148,6
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	51,4	0,0	1,0	0,0	0,0	52,5	55,4	0,5	3,8	0,0	0,0	59,7
Kertyneet korot	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,1	0,3	0,0	0,0	0,0	0,0	0,3
Taseen ulkopuoliset sitoumukset	5,4	3,3	6,3	0,0	0,0	15,1	8,6	2,2	1,8	0,4	0,0	13,1

9.34. KOTI- JA ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET OMAISUUS- JA VELKAERÄT

	Kotimaan	Ulkomaan	2020	Kotimaan	Ulkomaan	2019
Tase-erä	raha	raha	yhteensä	raha	raha	yhteensä
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Käteiset varat	331,6	0,0	331,6	305,7	0,0	305,7
Saamiset luottolaitoksilta	56,9	4,2	61,2	61,9	4,3	66,2
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	109,6	1,2	110,7	114,0	1,1	115,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	0,0	0,0	0,0	36,1	0,0	36,1
Saamistodistukset	46,6	0,4	46,9	226,2	1,4	227,6
Osakkeet ja osuudet	56,9	0,2	57,1	31,0	0,4	31,4
Johdannaissopimukset	51,9	0,2	52,2	57,8	1,8	59,6
Muut tase-erät	69,9	21,0	90,9	71,3	12,0	83,3
Yhteensä	723,4	27,1	750,5	904,1	21,0	925,0
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille	0,7	0,0	0,7	1,9	0,0	1,9
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	388,4	19,2	407,6	512,3	64,7	577,0
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	131,1	0,0	131,1	148,6	0,0	148,6
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	51,8	0,7	52,5	57,9	1,8	59,7
Muut velkaerät	60,8	21,5	82,4	47,6	13,3	60,9
Yhteensä	632,7	41,4	674,2	768,2	79,8	848,1

Merkittävimmät valuuttamääräiset erät ovat SEK (saatavat 20,2 M€, velat 28,0 M€), sekä USD (saatavat 3,7 M€, velat 7,0 M€). Valuuttariskiä suojaavat johdannaispositiot ei ole mukana luvuissa.

9.35. ARVOPAPERILAINAUS	2020	2019
Lainattujen osakkeiden markkina-arvo 31.12, sisään lainatut	2,8	0,0
Lainattujen osakkeiden markkina-arvo 31.12, ulos lainatut	0,0	0,0

	Kirjanpito	Käypä
9.36. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN	arvo	arvo
KÄYVÄT ARVOT JA KIRJANPITOARVOT	2020	2020
Rahoitusvarat
Käteiset varat	331,6	331,6
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	37,2	37,2
Saamiset luottolaitoksilta	61,2	61,2
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	110,7	110,7
Saamistodistukset	9,8	9,8
Osakkeet ja osuudet	57,1	57,1
Johdannaissopimukset	52,2	52,2
Rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille	0,7	0,7
Velat yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	407,6	407,6
Yleiseen liikkkeeseen lasketut velkakirjat	131,1	129,8
Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitar koituksessa pidettävät velat	52,5	52,5

9.37. ANNETUT VAKUUDET

VARAT	Vakuussidonnaiset varat, käypä arvo 2020	Vakuuskäyttöön sitomattomat varat, käypä arvo 2020	josta käytettävissä vakuuksiin 2020
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset	0,0	331,6	326,7
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	33,8	3,4	3,4
Saamiset luottolaitoksilta	60,1	1,1	1,1
Saamiset yleisöltä	0,0	110,7	0,0
Saamistodistukset	0,0	9,8	0,0
Osakkkeet ja osuudet	0,0	57,1	0,0
	93,9	513,6	331,1
Vakuuksien käyttötarkoitus
Markkinapaikkojen vakuudet, osake-ja johdannaiskauppa	10,0
OTC-kaupan vakuudet	47,3
Arvopaperilaina-vakuudet	2,8
Suomen Pankki, maksuvalmiuslimiitti	33,8
	93,9

Saatujen vakuussidonnais Saadut vakuudet ten varojen käypä arvo
VELAT
Saatu käteinen, panttaussopimukset	53,3
VARAT	2019	2019	2019
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset	0,0	305,7	299,0
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	34,1	2,0	2,0
Saamiset luottolaitoksilta	64,1	2,1	2,1
Saamiset yleisöltä	0,0	115,1	0,0
Saamistodistukset	0,0	227,6	0,0
Osakkkeet ja osuudet	0,0	31,4	0,0
	98,2	683,9	303,1
Vakuuksien käyttötarkoitus
Markkinapaikkojen vakuudet, osake-ja johdannaiskauppa	12,0
OTC-kaupan vakuudet	52,1
Arvopaperilaina-vakuudet
Suomen Pankki, maksuvalmiuslimiitti	34,1
	98,2
Saadut vakuudet	Saatujen vakuussidonnais ten varojen käypä arvo
VELAT
Saatu käteinen, panttaussopimukset	65,4

9.38. KÄYTTÖLEASINGSOPIMUKSET	2020	2019
Vuokravastuut vuoden kuluessa	2,2	2,2
Vuokravastuut yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	6,0	2,7
Vuokravastuut, yli 5 vuotta	1,4	0,0
Leasingmaksut yhden vuoden kuluessa	0,1	0,0
Leasingmaksut yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,3	0,0

9.39. TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET ERITELTYINÄ	2020	2019
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset*	5,4	6,9
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset	2,3	0,3
Takaukset muiden puolesta	0,0	0,5
Käyttämättömät luottojärjestelyt, asiakkaille myönnetyt	9,6	5,4

*Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset sisältävät johdannaispörsseissä olevat asiakkaiden puolesta annetut johdannaisvakuudet. Asiakkaat ovat kattaneet johdannaisvakuutensa Evlille täysimääräisesti. Muut asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset sisältävät asiakkaan puolesta taatut merkintäsitoumukset.

PAKOLLISET ESEF TAKSONOMIAN TIEDOT

Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste	Evli Pankki Oyj
Yhteisön kotipaikka	Helsinki
Yhteisön oikeudellinen muoto	Julkinen osakeyhtiö
Kotivaltio	Suomi
Yhteisön rekisteröity osoite	Aleksanterinkatu 19 A, 00100 Helsinki
Pääasiallinen toimipaikka	Helsinki
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista	Evli Pankki Oyj on sijoittamiseen erikoistunut pankki, jonka asiakkaita ovat yhteisöt, yritykset ja varakkaat sekä vaurastuvat yksityishenkilöt. Evli Pankki Oyj ja sen tytäryhtiöt muodosta vat Evli-konsernin. Evli palvelee asiakkaitaan kansainvälisissä ryhmissä kahdella liiketoiminta-alueella, Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat sekä Neuvonanto- ja yritysasiakkaat. Evlin tuote- ja palveluvalikoima sisältää sijoitusrahastoja, varainhoitoa ja pääomamarkkinapalveluita, vaihtoeh toisia sijoitustuotteita, sijoitustutkimus
	ta, kannustinjärjestelmien hallinnointia
	ja yritysjärjestelypalveluita. Yhtiö
	tarjoaa myös asiakkaiden sijoitustoi
	mintaa tukevia pankkipalveluita.
Emoyrityksen nimi	Evli Pankki Oyj
Koko konsernin emoyrityksen nimi	Evli Pankki Oyj

Hallituksen voitonjakoehdotus yhtiökokoukselle

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2020 olivat yhteensä 44.341.920,73 euroa, josta voittovaroja oli 21.056.874,74 euroa ja jakokelpoisia varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa 23.285.045,99 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan enintään 0,73 euroa osaketta kohden. Esitystä vastaava osinko laskettuna tilinpäätöshetken osakemäärällä (pl. yhtiön hallussa olevat omat osakkeet) on yhteensä 17.359.708,06 euroa. Esitys on, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään osingon maksamisesta yhdessä tai useammassa erässä parhaaksi katsomanaan ajankohtana, huomioiden voimassa olevat viranomaissuositukset.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Ehdotettu osingonjako ei vaaranna yhtiön vakavaraisuutta tai maksuvalmiutta.

Helsingissä 8. helmikuuta 2021

Henrik Andersin Robert Ingman Fredrik Hacklin Sari Helander puheenjohtaja

Mikael Lilius Teuvo Salminen Maunu Lehtimäki toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 8.päivänä helmikuuta 2021

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Jukka Paunonen KHT

Tilintarkastuskertomus

Evli Pankki Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Evli Pankki Oyj:n (y-tunnus 0533755-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin laajan tuloslaskelman, konsernin taseen, konsernin rahavirtalaskelman, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

• emoyhtiön tuloslaskelman, emoyhtiön taseen, emoyhtiön rahavirtalaskelman ja emoyhtiön liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä

ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.5.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 3,5 miljoonaa euroa, joka on 0,46 prosenttia taseen
• Konsernitilinpäätöksen tarkastukseen sisältyi emoyhtiön lisäksi viisi merkittävää yhtiötä
• Käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Evli-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Määritellessämme lähestymistapaamme konsernitilinpäätöksen tilintarkastukselle, päätimme minkä tyyppistä tilintarkastustyötä meidän konsernin tarkastajina tulee suorittaa eri tytäryhtiöissä. Konserniyhtiöissä, joita pidimme merkittävinä joko yksittäisen taloudellisen merkittävyytensä tai niiden erityisluonteen takia, suoritettiin tilintarkastus. Näiden tilintarkastus kattoi valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Muiden konserniyhtiöiden osalta suoritettiin analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

yhteistyötahojen kanssa solmittujen sopimus-

Palkkiotuottojen laskenta tapahtuu sopimusja muiden lähtötietojen pohjalta järjestelmäperäisesti ja osittain manuaalisesti, jolloin niiden laskennan oikeellisuuteen sisältyy riskiä.

Palkkiotuottojen määrä konsernitilinpäätöksessä oli 79,9 miljoonaa euroa muodostaen merkittävän erän konsernin tuloslaskelmassa.

Edellä mainituista seikoista johtuen tuloutuksen oikeellisuus on keskeistä tilinpäätöksen

oikeellisuuden kannalta.

ten perusteella.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
	Palkkiotuottojen tuloutus
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.3	Olemme perehtyneet palkkiotuottoihin liit tyviin liiketoimintaprosesseihin ja IT-järjestel
Evli-konsernin hallinnoimat varat oikeutta vat hallinnointipalkkiotuottoihin asiakas- ja	miin sekä arvioineet kontrolliympäristöä.

Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut myös osakirjanpitojärjestelmien ja pääkirjanpidon tietojen vertaaminen toisiinsa sekä palkkiotuottojen aineistotarkastusta.

Olemme tarkastaneet tuloutettujen palkkioiden laskentamalleja ja käyneet läpi laskennassa sovellettuja parametreja otannalla valittuihin sopimuksiin.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	3,5 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 3,5 miljoonaa euroa)
Olennaisuuden määrittämi sessä käytetty vertailukohde	0,46 prosenttia taseen loppusummasta
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailu kohteeksi taseen loppusumman, koska käsityksemme mukaan tämä on asianmukainen vertailukohde arvi oitaessa konsernin suoriutumista sekä on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 0,46 prosenttia, joka on tilintarkas

Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi taseen loppusumman, koska käsityksemme mukaan tämä on asianmukainen vertailukohde arvioitaessa konsernin suoriutumista sekä on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 0,46 prosenttia, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Käypien arvojen määrittäminen perustuu Evli-konsernin tilinpäätöksen laadintaperi aatteissa kuvattuihin arvostusperiaatteisiin. Merkittävä määrä käypään arvoon arvoste tuista rahoitusvaroista ja -veloista (jäljem pänä "sijoitukset") koostuu hierarkiatason 2 ja 3 sijoituksista eli sijoituksista, joille ei ole saatavilla suoraa markkinanoteerausta. Näi den sijoitusten käyvät arvot perustuvat arvos tusmalleihin, joihin sisältyy johdon harkintaa. Sijoitukset ovat merkittävä erä Evli-konser nin tilinpäätöksessä, minkä johdosta näiden arvostus on määritelty tilintarkastuksen kan nalta keskeiseksi seikaksi.

sekä tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden noudattamista Evli-konsernissa. Tilinpäätöstarkastuksen yhteydessä olemme verranneet arvostusmallissa käytettyjä para metreja markkinahintoihin ja muihin hintaläh teisiin sekä arvioineet arvostusmallin tuloksia. Olemme lisäksi arvioineet sijoitusten liitetie tojen asianmukaisuutta.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellai sia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seik koja, joista olisi erikseen viestittävä kertomuk sessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpää töksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpää töksen laatimisesta siten, että konsernitilin päätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilin päätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja

Miten seikkaa on käsitelty

tilintarkastuksessa

Käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen arvostus

toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhtei-

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen

kannalta keskeinen seikka

siin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 13.3.2017 alkaen yhtäjaksoisesti neljän tilikauden ajan.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 8.2.2021

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Paunonen

KHT

Hallinnointi

Hallituksen työjärjestyksen ja lain mukaan sille kuuluvien tehtävien lisäksi Evli Pankki Oyj:n hallituksen työskentelyn painopistealueiksi nousivat vuonna 2020 vahvasti koronaviruspandemian vaikutukset Evlin liiketoimintaan sekä strategian eteneminen muuttuneessa toimintaympäristössä. Lisäksi hallitustyöskentelyssä keskityttiin yritysjärjestelyn kautta vahvistuneen kannustinjärjestelmä-liiketoiminnan strategian arviointiin sekä Evlin tuotetarjoomaan ja sen tulevaisuuden kehityssuuntiin.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Evli Pankki Oyj:n ("Evli" tai "yhtiö") hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalainsäädäntöön, markkinoiden väärinkäyttöasetukseen (MAR), Finanssivalvonnan määräyksiin ja Nasdaq Helsingin vahvistettuihin sääntöihin sekä muihin julkisen osakeyhtiön hallinnointiin liittyviin säädöksiin ja määräyksiin. Evlin yhtiöjärjestys, kaikki julkaistut toimintaperiaatteet sekä muuta tietoa yhtiön hallinnosta on saatavilla yhtiön verkkosivuilta www.evli.com/sijoittajat.

Lisäksi Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Koodi on kokonaisuudessaan nähtävissä Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Tämä arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7 luvun 7 §:ssä tarkoitettu selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu hallinnointikoodin mukaisesti ja hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä.

Evlin hallinnointirakenne

Evlin johtamisesta ja liiketoiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät Suomen osakeyhtiölain ja Evlin yhtiöjärjestyksen mukaan. Yhtiön operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa konsernin johtoryhmä. Johtoryhmä koostuu liiketoiminta-alueiden ja konsernitoimintojen johtajista, ja se avustaa toimitusjohtajaa konsernitason toimintaperiaatteiden ja menettelytapojen hyväksymisessä ja toimeenpanossa.

Evlin hallituksella on ensisijainen vastuu Evli-konsernin riskienhallinnasta. Hallitus vahvistaa riskienhallinnan periaatteet, vastuut, konsernin riskilimiitit sekä muut yleisohjeet, joiden mukaan riskienhallinta ja sisäinen valvonta organisoidaan.

Evli Pankki Oyj:n hallinnointirakenne

Yhtiökokous

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

kouksessa, jossa he osallistuvat yhtiön ohjaukseen ja valvontaan. Osallistumalla yhtiökokoukseen joko henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen kautta osakkeenomistaja voi käyttää ääni- ja kyselyoikeuttaan sekä osallistua yhtiön asioita koskevaan päätöksentekoon. Yhtiökokouksessa jokainen Evli Pankki Oyj:n A-osake oikeuttaa kahteenkymmeneen (20) ääneen ja jokainen B-osake yhteen (1) ääneen. Yhtiökokous kokoontuu sääntömääräisesti vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään tilinpäätöksen valmistuttua hallituksen määräämässä paikassa ja päättämänä päivänä ennen kesäkuun loppua.

Evlin ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiöko-

Osakeyhtiölaissa ja Evlin yhtiöjärjestyksessä on määritelty asiat, jotka on käsiteltävä yhtiökokouksessa. Tavanomaisesti yhtiökokouksessa käsitellään laissa ja yhtiöjärjestyksessä määriteltyjen asioiden lisäksi hallituksen kokoukselle esittämät asiat. Osakkeenomistajilla on myös oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluva asia käsiteltäväksi kokouksessa.

Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan aikaisintaan kolme (3) kuukautta ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu julkaistaan Evlin verkkosivuilla (www.evli.com) ja pörssitiedotteella. Hallitus voi lisäksi harkintansa mukaan ilmoittaa yhtiökokouksesta yhdessä tai useammassa sanomalehdessä. Yhtiökokouksessa esitettävät asiakirjat ja hallituksen päätösehdotukset yhtiökokoukselle asetetaan nähtäville Evlin verkkosivuille (www. evli.com) kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta.

Varsinainen yhtiökokous

Vuosittain järjestettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa esitetään tietoja yhtiön toiminnasta. Lisäksi yhtiökokous päättää seuraavista asioista:

• edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta
• yhtiön voitonjaosta
• vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ja hänen sijaiselleen
• hallituksen jäsenten valinnasta ja heille maksettavista palkkioista
• tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista.

Vuonna 2020 Evlin varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 9.3.2020. Yhtiökokoukseen osallistui henkilökohtaisesti tai lakimääräisen edustajan tai valtuutetun asiamiehen edustamana 83 osakkeenomistajaa. Edustettuna oli 69 prosenttia kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja yhtiön tilintarkastajan päävastuullinen tilintarkastaja olivat läsnä yhtiökokouksessa.

Ylimääräinen yhtiökokous

Hallitus voi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen katsoessaan sen tarpeelliseksi. Myös tilintarkastajalla sekä osakkeenomistajilla, jotka edustavat yli kymmentä prosenttia yhtiön osakkeista, on oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista käsittelemään heidän esittämäänsä asiaa. Vuonna 2020 ei pidetty ylimääräisiä yhtiökokouksia.

Hallitus

Evli Pankki Oyj:n yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen, joka käyttää yhtiökokousten välillä ylintä päätösvaltaa Evli-konsernissa. Hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien ja viranomaismääräysten mukaisesti noudattaen yhtiöjärjestystä ja yhtiökokouksen tekemiä päätöksiä.

Hallituksen tehtävät

Hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät ja kokouskäytännöt. Hallituksen tehtäviin kuuluvat:

• huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä
• varmistaa yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukainen järjestäminen
• käsitellä yhtiön ja konsernin toiminnan kannalta laajakantoisesti ja periaatteellisesti tärkeät asiat
• päättää Evli-konsernin liiketoimintastrategiasta sekä vahvistaa budjetti
• vahvistaa periaatteet, joiden mukaan Evli-konsernin riskienhallinta ja sisäinen valvonta järjestetään
• valita ja vapauttaa toimitusjohtaja ja johtoryhmään kuuluvat johtajat
• päättää toimitusjohtajan palkasta ja muista etuuksista
• vahvistaa konsernin henkilöstösuunnitelman tavoitteet ja valvoa niiden toteuttamista
• päättää konsernin palkitsemisjärjestelmän perusteet ja muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat.

Hyvän hallinnointitavan mukaisesti hallitus huolehtii myös siitä, että yhtiö vahvistaa toiminnassaan noudatettavat arvot. Hallitus arvioi vuosittain sisäisenä itsearviointina toimintaansa ja työskentelytapojaan.

Hallituksen kokoonpano

muun yhteiskunnan muutokset.

via periaatteita:

mialoilta.

kunnan alueilla.

sien mukaan.

Lisäksi hallinnointikoodin mukaisesti hallitukseen valituilla henkilöillä on oltava mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallitustehtävien hoitamiseen. Jokaisen hallitukseen ehdolla olevan jäsenen tulee vähintään kerran vuodessa antaa hallitukselle oma arvionsa riippumattomuudesta. Lisäksi yhtiö itse tekee arvion hallussaan olevien asiakirjojen ja tarvittaessa julkisten rekistereiden avulla arvioidakseen jokaisen nykyisen jäsenen riippumattomuuden Arvopaperimarkkinayhdistyksen vuonna 2020 antaman hallinnointikoodin tai muiden sovellettavien määräysten mukaisesti.

Varsinainen yhtiökokous valitsee Evlin hallitukseen neljästä kahdeksaan (4-8) jäsentä merkittävien osakkeenomistajien edustajista sekä ulkopuolisista, riippumattomista asiantuntijoista. Yhtiön pääomistajat valmistelevat ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta yhtiökokoukselle. Hallitusta valittaessa tavoitteena on varmistaa mahdollisimman monimuotoinen kokoonpano, joka tukee Evlin liiketoimintatavoitteita ja vastaa seuraa-

• Hallituksella on kokonaisuutena oltava riittävä osaaminen ja kokemus voidakseen hoitaa sille kuuluvat tehtävät huolellisesti ja tehokkaasti ottaen huomioon yhtiön toiminnan laatu ja laajuus sekä yhtiön strategiset tavoitteet ja liike-elämän ja

• Hallituksen jäsenillä tulisi olla toisiaan täydentävä koulutus ja osaaminen sekä kokemusta yhtiön kannalta tärkeiltä toi-

• Hallituksen jäsenillä tulisi olla kokemusta hallitustyöskentelystä ja johtotehtävistä elinkeinoelämässä tai muilla yhteis-

• Hallituksessa tulisi olla sekä miehiä että naisia mahdollisuuk-

• Hallituksen kokoonpanon tulisi olla monimuotoinen myös

ikäjakauman ja toimikauden pituuden suhteen.

Hallituksen jäsenet valitaan vuoden toimikaudeksi, joka alkaa yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Evli Pankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 9.3.2020 hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi (6). Hallitukseen valittiin uudelleen Henrik Andersin, Fredrik Hacklin, Sari Helander, Robert Ingman, Mikael Lilius ja Teuvo Salminen. Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Henrik Andersinin ja varapuheenjohtajaksi Mikael Liliuksen.

Vuonna 2020 hallitus kokoontui 18 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 95. Jäsenkohtainen osallistuminen kokouksiin ilmenee taulukosta 1. Evlin nykyinen hallitus koostuu sekä alan asiantuntijoista että yhtiön pääomistajista. Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia ovat Henrik Andersinia lukuun ottamatta kaikki hallituksen jäsenet. Henrik Andersinia ja Robert Ingmania lukuun ottamatta muut hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Määräysvaltayhtiöidensä osakkeenomistuksen perusteella Henrik Andersin ja Robert Ingman eivät ole riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen asettamat valiokunnat

Hallitus on asettanut vastuulleen kuuluvien tehtävien valmistelua varten tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnat. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset valiokuntien valmistelujen pohjalta. Valiokunnat raportoivat toiminnastaan säännöllisesti hallitukselle.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa yhtiön hallitusta varmistamaan, että yhtiöllä on sen koko toiminnan kattava ja riittävä sisäinen valvontajärjestelmä, huolehtia siitä, että yhtiön riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti sekä seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia. Valiokunnan tehtäviin kuuluu lisäksi:

• valvoa yhtiön taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta ja seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta
• valmistella yhtiökokoukselle tehtävä esitys tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista
• seurata, että yhtiön toiminta ja sisäinen valvonta on järjestetty lakien, määräysten sekä hyvän johtamis- ja hallinnointijärjestelmän edellyttämällä tavalla
• valvoa sisäisen tarkastuksen toimintaa ja tehokkuutta
• arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista yhtiölle.

Valiokuntaan kuuluu vähintään kaksi yhtiön johtoon kuulumatonta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joiden tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Valiokunnan kokoukseen osallistuvat varsinaisten jäsenten lisäksi tilintarkastajat, toimitusjohtaja, talousjohtaja ja sisäinen tarkastaja. Valiokunta kokoontuu säännöllisesti vuosineljänneksittäin.

Evlin tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat Teuvo Salminen (puheenjohtaja), Robert Ingman ja Sari Helander. Vuonna 2020 valiokunta kokoontui viisi kertaa. Tarkastusvaliokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. Jäsenkohtainen osallistuminen kokouksiin ilmenee taulukosta 1.

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön työehtoihin ja palkitsemiseen liittyvien asioiden valmistelussa. Lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluu avustaa hallitusta:

• johdon ja henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiin liittyvien asioiden valmistelussa
• palkitsemisjärjestelmän toimivuuden säännöllisen arvioinnin ja noudattamisen valvonnassa.

Lisäksi palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin.

Valiokuntaan kuuluu vähintään kaksi hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joista puheenjohtajana toimii riippumaton hallituksen jäsen. Evlin palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat Mikael Lilius (puheenjohtaja), Henrik Andersin ja Fredrik Hacklin. Vuonna 2020 valiokunta kokoontui viisi kertaa. Palkitsemisvaliokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. Jäsenkohtainen osallistuminen kokouksiin ilmenee taulukosta 1.

Hallituksen toiminta vuonna 2020

Hallituksen työjärjestyksen ja lain mukaan sille kuuluvien tehtävien lisäksi hallitustyöskentelyä väritti kevään 2020 aikana käynnistynyt koronaviruspandemia. Suomen tautitilanteen pahentuessa nopeasti vuoden toisella neljänneksellä hallitus kokoontui viikoittain arvioidakseen viruksen leviämisen vaikutuksia yhtiön toimintaan ja toimintaympäristöön. Pandemian ohella painopistealueena oli strategisten tavoitteiden seuranta ja arviointi. Hallitus tutustui sekä instituutio- että yksityisasiakassegmentteihin sekä tarkasteli vaihtoehtorahastojen tuotetarjoomaa. Lisäksi hallitus seurasi tietojärjestelmä- ja prosessikehitysprojektien edistymistä.

Yhtenä syksyn teemana oli yritysjärjestelyn kautta vahvistuneen kannustinliiketoiminnan kasvustrategia. Tämän ohella tarkastelussa oli Corporate Finance -liiketoiminnan kasvunäkymät ja tulevaisuuden suunnitelmat. Tarkastelun pohjalta strategisia linjauksia täsmennettiin ja työtä uusien aihioiden edistämiseksi päätettiin jatkaa. Vuoden loppua kohden painopiste kääntyi jälleen suurimpaan liiketoimintaan, varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaisiin. Hallitus tapasi muun muassa vaihtoehtorahastojen salkunhoitajia ja tutustui syvällisemmin Evlin tarjoamiin tuotteisiin. Myös strategiatyötä jatkettiin. Hallitus keskittyi strategisessa tarkastelussa erityisesti muuttuneen toimintaympäristön tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Keskusteluun keskiössä oli Evlin tuotetarjoama kokonaisuutena ja mahdolliset tulevat uudet tuotteet, sekä näiden viestintä.

	Taulukko 1: Evli Pankki Oyj:n hallituksen jäsenet vuonna 2020				Läsnäolo	Omistus yhtiössä1), osake lkm Läsnäolo
Nimi	Henkilötiedot	Läsnäolo hallituksen kokouksissa	tarkastus valiokunnan kokouksissa	palkitsemis valiokunnan kokouksissa	A-osake	B-osake	Riippumaton yhtiöstä	Riippumaton osakkeen omistajista
Henrik Andersin	Hallituksessa vuodesta 1985, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2006. s. 1960, kauppatieteiden maisteri. Valiokuntien jäsenyydet: Palkitsemisvaliokunta	18/18		5/5	3.803.280	950.820
Fredrik Hacklin	Hallituksessa vuodesta 2019 s. 1978, tekniikan tohtori, diplomi-insinööri. Valiokuntien jäsenyydet: Palkitsemisvaliokunta	17/18		5/5		2.150	√	√
Sari Helander	Hallituksessa vuodesta 2019 s. 1967, kauppatieteiden maisteri Valiokuntien jäsenyydet: Tarkastusvaliokunta	18/18	5/5			3.300	√	√
Robert Ingman	Hallituksessa vuodesta 2010 s. 1961, diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri. Valiokuntien jäsenyydet: Tarkastusvaliokunta	16/18	5/5		1.860.0002) 652.0002)		√
Mikael Lilius	Hallituksessa vuodesta 2010 s. 1949, diplomiekonomi. Valiokuntien jäsenyydet: Palkitsemisvaliokunta (pj)	17/18		5/5		40.760	√	√
Teuvo Salminen	Hallituksessa vuodesta 2010 s. 1954, kauppatieteiden maisteri Valiokuntien jäsenyydet: Tarkastusvaliokunta (pj)	17/18	5/5			70.000	√	√

1)Omistus 31.12.2020 sisältäen määräysvaltayritysten omistuksen. 2)Sisältää Ingman Group Oy Ab:n omistuksen.

Hallituksen monimuotoisuus

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet sisältyvät hallituksen monimuotoisuuspolitiikkaan, jonka hallitus hyväksyi 13.12.2017. Monimuotoisuus vahvistaa tavoitetta, että hallituksen osaamisprofiili kokonaisuutena tukee Evlin liiketoiminnan kehittämistä. Monimuotoisuus nähdään myös olennaisena menestystekijänä, joka mahdollistaa strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja asiakaslähtöisen toiminnan jatkuvan parantamisen.

Hallituksen monimuotoisuutta tarkastellaan eri näkökulmista. Evlin kannalta olennaisia tekijöitä ovat jäsenten toisiaan täydentävä ja monipuolinen osaaminen, kokemus eri toimialoilta ja johtamisesta sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallituksen monimuotoisuutta tukee jäsenten ikä- ja sukupuolijakauman huomioon ottaminen. Monimuotoisuuden toteutumista ja kehitystä sitä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan hallituksen vuosittaisessa itsearviointikeskustelussa.

Tilikauden 2020 päättyessä hallituksen jäsenet edustivat monipuolisesti kokemusta johto- ja hallitustehtävistä eri toimialoilta, ja heillä oli toisiaan täydentävä koulutustausta ja osaaminen. Lisäksi molemmat sukupuolet olivat edustettuna hallituksessa. Jäsenistä 17 prosenttia oli naisia ja 83 prosenttia miehiä. Hallituksen jäsenten syntymävuosien mediaaniluku oli 1961. Nuorimman ja vanhimman jäsenen ikäero oli 29 vuotta.

Yhtiön johtaminen

Evlin yhtiörakenne

Evlin liiketoiminta on organisoitu kahteen asiakaskeskeiseen segmenttiin: Varainhoito ja sijoittaja-asiakkaat sekä Neuvonanto- ja yritysasiakkaat. Näitä tukevat yhteiset konsernitoiminnot, jotka sisältävät tietohallinnon, taloushallinnon, markkinoinnin, viestinnän ja sijoittajasuhteet, lakiasiat ja compliance-toiminnon, henkilöstöhallinnon, sisäiset palvelut, riskienvalvonnan ja sisäisen tarkastuksen.

Yhtiön johtaminen

Evlin hallitus valitsee yhtiön toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Yhtiön operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa konsernin johtoryhmä.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvat konsernin liiketoiminnan johtaminen ja valvonta, hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja hallituksen päätösten toimeenpano. Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja siitä, että varainhoito on järjestetty luotettavasti.

Toimitusjohtajan toimisuhteessa noudatettava irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja hänelle irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 12 kuukauden palkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Yhtiön toimitusjohtajana toimii kauppatieteiden maisteri Maunu Lehtimäki (s. 1967). Toimitusjohtajalle maksettiin vuonna 2020 palkkaa ja luontaisetuja 343.440 euroa, tulospalkkiota 58.849 sekä lisäeläkettä 51.516 euroa eli yhteensä 453.805 euroa. Lisäksi toimitusjohtaja toteutti optio-ohjelmassa 2016 hänelle myönnetyn 40.000 osakkeen merkinnän, jonka yhteisarvo oli merkintäpäivän päätöskurssilla 372.000 euroa. Toimitusjohtajalle on myönnetty 50.000 Evlin osaketta vuonna 2019 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa osana kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Maunu Lehtimäen osakeomistus ilmenee taulukosta 2.

Johtoryhmä

Johtoryhmään kuuluu toimitusjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Yhtiön hallitus vahvistaa johtoryhmän jäsenet toimitusjohtajan ehdotuksesta.

Toimitusjohtaja kutsuu johtoryhmän koolle tarvittaessa ja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Pääsääntöisesti johtoryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Johtoryhmän tehtävänä on toimia toimitusjohtajan tukena strategian valmistelussa ja toteuttamisessa sekä konsernin toiminnan koordinoinnissa. Myös merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten asioiden valmistelu ja toimeenpano sekä sisäisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun varmistaminen kuuluvat johtoryhmän tehtäviin.

Johtoryhmän toiminta vuonna 2020

Vuonna 2020 Evli-konsernin johtoryhmä kokoontui keskimäärin kahdesti kuukaudessa. Koronaviruspandemian takia poikkeuksellinen vuosi heijastui myös johtoryhmätyöskentelyyn. Jatkuvan etätyön myötä nopeasti muuttuneet toimintatavat sekä pandemian vaikutus liiketoimintaan ohjasivat ryhmän työskentelyä koko kevään. Normaalien strategisten painopistealueiden, asiakaskunnan kasvattamisen, tuotetarjooman laajentamisen ja toiminnan tehostamisen, ohella ryhmä keskittyi varmistamaan yrityskulttuurin säilymisen etätyöympäristössä sekä jatkuvan yhteydenpidon asiakkaisiin.

Hallituksen sukupuolijakauma

Yhteensä 6 hlöä

Hallituksen ikäjakauma

Hallituksen koulutusjakauma

Lisätietoa

Hallitus esitelty s. 147 Johtoryhmä esitelty s. 148

Kevään vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta tuotetarjoomaa laajennettiin strategian mukaisesti muun muassa tuomalla markkinoille Evlin ensimmäinen infrastruktuurirahasto. Myös projektisalkkua edistettiin ja kehitysprojekteja vietiin maaliin luoden pohjaa tulevalle.

Kesän ja syksyn aikana markkinat rauhoittuivat ja johtoryhmän työskentely suuntautui vahvemmin kasvun tavoitteluun. Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat -segmentissä painopistealueiksi nousivat uusasiakashankinta sekä olemassa olevien tuotteiden menestyminen. Prosesseista muun muassa säilytystoiminnan ulkoistus oli myös johtoryhmän pöydällä. Projekti valmistui vuoden lopulla.

Neuvonanto- ja yritysasiakassegmentissä toteutettiin syksyllä yritysjärjestely Evlin kannustinohjelmiin keskittyvän tytäryrityksen sekä kannustinohjelmia suunnittelevan Alexander Incentives Oy:n välillä. Järjestelyn myötä Evli pystyy jatkossa tarjoamaan asiakkailleen koko palkitsemisen arvoketjun kannustinohjelmien suunnittelusta hallinnointiin ja varainhoitoon, mikä mahdollistaa aivan uudenlaisen kasvun sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla. Hallinnollisen ja strategisen työn ohella johtoryhmäläiset pyrkivät koronaviruksen sallimissa rajoissa osallistumaan niin asiakas- kuin muihinkin sidosryhmätapaamisiin mahdollisimman paljon.

Yhtiön riskienhallinta ja sisäinen valvonta

Yhtiön organisaatiorakenne, selkeät vastuut ja valtuudet sekä osaava henkilöstö mahdollistavat liiketoiminnan suunnittelun ja toteutuksen sekä valvonnan ja seurannan niin, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Riskienhallinnalla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla pyritään järjestelmällisesti kartoittamaan, tunnistamaan, analysoimaan ja ennalta ehkäisemään riskejä. Riskienhallinnan tavoitteena on:

• varmistaa omien varojen riittävyys suhteessa riskipositioihin
• säilyttää taloudellisen tuloksen ja arvostusten vaihtelu vahvistetuissa tavoitteissa ja limiiteissä
• hinnoitella riskit oikein kestävän kannattavuuden saavuttamiseksi

Taulukko 2: Evli-konsernin johtoryhmä vuonna 2020

		Omistus yhtiössä1), osake lkm
Nimi	Vastuualue	A-osake	B-osake
Maunu Lehtimäki2)
s. 1967, kauppatieteiden maisteri	Toimitusjohtaja	533.728	171.031
Mari Etholén3)
s. 1973, oikeustieteiden maisteri	Henkilöstö- ja lakiasiat	60.000	16.306
Panu Jousimies4)
s. 1969, kauppatieteiden maisteri	Tuotanto ja arvopaperikauppojen toteutus	59.691	114.249
Juho Mikola5)	Talous- ja konsernihallinto.
s. 1981, kauppatieteiden maisteri	Toimitusjohtajan sijainen	68.000	32.787
Esa Pensala6)
s. 1974, diplomi-insinööri	Yksityisasiakkuudet	142.000	35.500
Kim Pessala7)
s. 1969, kauppatieteiden maisteri	Instituutioasiakkuudet	12.331	92.331
Mikael Thunved4)
s. 1965, kauppatieteiden kandidaatti	Corporate Finance -liiketoiminta	-	95.000

1) Omistus 31.12.2020 sisältäen määräysvaltayhteisöjen osakkeet.

2) Myönnetty 50.000 Evlin osaketta vuonna 2019 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa.

3) 9.334 Evlin osaketta myönnetty vuonna 2018 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa ja 20.000 Evlin osaketta vuonna 2019 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa.

4) 20.000 Evlin osaketta myönnetty vuonna 2019 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa.

5) 18.400 Evlin osaketta myönnetty vuonna 2017 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa, 9.334 Evlin osaketta vuonna 2018 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa ja 30.000 Evlin osaketta vuonna 2019 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa. 6) 30.000 Evlin osaketta myönnetty vuonna 2019 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa.

7) 9.334 Evlin osaketta myönnetty vuonna 2018 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa ja 20.000 Evlin osaketta vuonna 2019 perustetun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteessa.

• tukea konsernin strategian ja tulonmuodostuksen häiriötöntä toteuttamista.

Riski on Evlissä määritelty tapahtumana tai tapahtumaketjuna, joka vaarantaa tulonmuodostuksen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

Evlin hallituksella on ensisijainen vastuu Evli-konsernin riskienhallinnasta. Hallitus vahvistaa riskienhallinnan periaatteet, vastuut, konsernin riskilimiitit ja muut yleisohjeet, joiden mukaan riskienhallinta ja sisäinen valvonta organisoidaan. Hallitus on myös asettanut tase- ja riskikomitean (Credalco), joka valmistelee hallitukselle riskinottoa koskevat esitykset. Riskienhallinnan yleisten periaatteiden lisäksi Evli-konsernin riskienhallinta rakentuu kolmen puolustuslinjan periaatteelle.

Ensimmäinen puolustuslinja – liiketoimintayksiköt

Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa, ja riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamisvastuu on näin ollen ensimmäisenä puolustuslinjana liiketoimintayksiköissä. Liiketoimintayksiköiden johtajat vastaavat siitä, että riskienhallinta on yksikössä riittävällä tasolla. Liiketoimintayksiköiden tehtävänä on:

• riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessien ja osaamisen rakentaminen
• riskien tunnistaminen ja analysoiminen
• riskienhallinnasta päättäminen erilaisten suojaustoimien avulla.

Toinen puolustuslinja – Riskienvalvonta ja Compliance

Toisen puolustuslinjan muodostavat riippumattomat Riskienvalvonta ja Compliance -toiminnot, joiden ensisijaisena tehtävänä on kehittää, ylläpitää ja valvoa yleisiä periaatteita ja riskienhallinnan kehystä.

Riskienvalvontatoiminto valvoo päivittäistä liiketoimintaa ja liiketoimintayksiköille osoitettujen riskilimiittien sekä riskinoton periaatteiden ja ohjeiden noudattamista. Riskienvalvonta raportoi kuukausittain hallitukselle ja johtoryhmälle Evli-konsernin kokonaisriskiaseman.

Compliance-toiminto vastaa sääntöjen noudattamisen varmistamisesta Evli-konsernin toiminnassa tukemalla toimivaa johtoa ja liiketoimintayksiköitä lainsäädännön, viranomaismääräysten ja sisäisten ohjeiden soveltamisessa sekä sääntöjen puutteellista noudattamista koskevien riskien tunnistamisessa, hallinnassa ja raportoinnissa erillisen Evlin hallituksen vahvistaman Compliance-politiikan ja monitorointisuunnitelman mukaisesti. Compliance-toiminto raportoi tarkastusvaliokunnan kautta säännöllisesti Evlin hallitukselle ja toimivalle johdolle.

Kolmas puolustuslinja – sisäinen tarkastus

Kolmannen puolustuslinjan muodostaa sisäinen tarkastus. Sisäinen tarkastus on liiketoiminnoista riippumaton hallituksen ja ylimmän johdon tukitoiminto, joka on organisoitu hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuuteen ja raportoi toimitusjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan kautta Evlin hallitukselle. Sisäinen tarkastus arvioi Evli-konsernin sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta, toimintojen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä ohjeiden noudattamista tarkastuksin, jotka perustuvat Evlin hallituksen tarkastusvaliokunnan vuosittain vahvistamaan sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmaan.

Sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen lisäksi sisäinen tarkastus noudattaa toiminnassaan myös kansainvälisesti hyväksyttyjä sisäisen tarkastuksen eettisiä sääntöjä, käyttäytymisnormeja ja

ammattistandardeja (The Institute of Internal Auditors) sekä vastaavaa tietojärjestelmätarkastusta koskevaa ohjeistusta (Information Systems Audit and Control Association).

Tilintarkastus

Osakkeenomistajat valitsevat vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiölle tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Tilintarkastajien tehtävänä on varmistaa, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säädösten mukaisesti siten, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä muut tarpeelliset tiedot yhtiön sidosryhmille.

Evlin tilintarkastajat tarkastavat osana vuosittaista tilintarkastustoimeksiantoa erillisyhtiöiden kirjanpidon ja hallinnon. Sisäisen valvonnan vaatimukset on otettu huomioon tilintarkastajien tilintarkastussuunnitelmissa. Tilintarkastajat antavat vuosittain kertomuksensa Evlin varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle vuosittaisen tilintarkastussuunnitelman pääkohdat sekä koko konsernia koskevan kirjallisen tilintarkastusraportin kunkin osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 9.3.2020 tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Jukka Paunonen. Pricewaterhouse-Coopers toimii Terra Nova Capital Advisors Ltd:tä lukuun ottamatta kaikkien tytäryhtiöiden tilintarkastajana. Terra Novan tilintarkastajana toimi RSM Dahman Auditors.

Tilitarkastusyhteisölle maksettiin vuonna 2020 palkkioita yhteensä 263.646,00 euroa. Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot olivat 207.805,50 euroa ja tilintarkastukseen liittymättömät muut palkkiot 55.840,50 euroa. Muihin palkkioihin sisältyi lähinnä lakija veroneuvontapalveluita.

Sisäpiirihallinto

Evlillä on sen hallituksen hyväksymä sisäpiiriohje, joka perustuu Markkinoiden väärinkäyttöasetukseen (MAR), NASDAQ Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeeseen sekä muihin asiaankuuluviin määräyksiin ja ohjeisiin. Muualla kuin Suomessa rekisteröidyissä konserniyhtiöissä noudatetaan näiden ohjeiden lisäksi yhtiön sijaintivaltion kansallista lainsäädäntöä ja viranomaisohjeistusta. Sisäpiiriohje on jaettu kaikille konserniin työ- tai palvelusuhteessa oleville henkilöille. Sisäpiiriohjeen määrittämien henkilöiden tulee noudattaa heitä koskevia sisäpiiritiedon käyttämistä ja kaupankäyntiä koskevia rajoituksia, kuten esimerkiksi suljetun ikkunan ajanjaksoa.

Evli ylläpitää luetteloa pysyvistä sisäpiiriläisistä, joihin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet. Tämän lisäksi yhtiö ylläpitää kulloinkin tarvittavaa luetteloa hanke- tai tapahtumakohtaisista sisäpiiriläisistä. Sisäpiiriluetteloita ylläpidetään Ticker-järjestelmässä ja Euroclear Finland Oy:n SIRE-palvelussa. Yhtiö on määritellyt, että ilmoitusvelvollisia liiketoimistaan Evlin osakkeella ja muilla siihen perustuvilla rahoitusvälineillä ovat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän lähipiirinsä. Luetteloa ilmoitusvelvollisista ylläpidetään Euroclear Finland Oy:n SIRE-palvelussa. Evli julkaisee pörssitiedotteella johtotehtävissään toimivien henkilöiden sekä heidän lähipiirinsä tekemät, Evlin osakkeisiin ja muihin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet markkinoiden väärinkäyttöasetuksen edellyttämällä tavalla.

Lain mukaan johtotehtävissä toimiva henkilö ei saa toteuttaa liiketoimia listayhtiön osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä 30 päivän pituisen ajanjakson aikana ennen listayhtiön tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen julkistamista. Evli soveltaa samanlaista 30 päivän pituista kaupankäyntirajoitusta myös niihin Evli-konsernin työntekijöihin, jotka osallistuvat osavuosikatsauksien ja tilinpäätöstiedotteiden laatimiseen tai julkaisemiseen ja jotka saavat tietoonsa konsernitasoista julkaisematonta taloudellista tietoa. Evlin sisäpiirivastaavana toimii yhtiön lakiasiainjohtaja. Evli arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia. Yhtiö pitää luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista osapuolista. Evlin lähipiiriin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiiriliiketoimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontakäytäntöjä. Lähipiiritoimet, jotka poikkeaisivat tavanomaisesta liiketoiminnasta, päättää hallitus. Yhtiön ja sen lähipiirin välisistä olennaisista ja merkittävistä liiketoimista raportoidaan vuosittain yhtiön konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Taloudellinen raportointi

Evli-konsernin taloudellisen raportoinnin valvonnasta vastaa hallitus. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta tässä työssä. Toi mitusjohtajan ja talousjohtajan tehtävänä on valvoa ja varmistaa, että kirjanpito ja taloudellinen raportointi ovat lain, konsernin laadintaperiaatteiden ja konsernin hallituksen antamien ohjei den ja määräysten mukaisia.

Konsernin kirjanpito ja tulosraportointi on keskitetty konser nin taloushallintoyksikön vastuulle. Konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimiva taloushallintoyksikkö tuottaa keskitetysti ulkoisen laskennan vaatimat tilinpäätöstiedot sekä sisäisen las kennan analyysit ja tulosraportit liiketoiminnan, erillisyhtiöiden sekä konsernin kannattavuuden seuraamiseksi. Tuloskehityk sestä raportoidaan kuukausittain sekä johtoryhmälle että halli tukselle erinäisten tulosraporttien muodossa. Pyrkimyksenä on havaita ja osoittaa niin menestystekijät kuin kehityskohteetkin hyvissä ajoin ja mahdollistaa niihin reagoiminen. Lisäksi rapor tointikäytäntöjen kautta seurataan tulosyksiköiden liiketoimin tasuunnitelmien toteutumista. Konsernin taloushallinto vastaa myös kunkin liiketoimintayksikön kehityksen seurannasta ja raportoinnista. Yksikön vastuulla on vähintään kuukausittainen, mutta liiketoimintayksiköstä riippuen jopa päivittäinen tulok sen, myynnin ja aktiivisuuden raportointi koko johtoryhmälle ja muille asianosaisille tahoille. Evli-konserni noudattaa EU:ssa käyttöön sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätöss tandardeja (International Financial Reporting Standards (IFRS)). Konserni laatii vuositilinpäätöksen lisäksi vuosineljänneksittäin julkaistavat osavuosikatsaukset (IAS 34). Taloudellista raportoin tia koskevia ohjeita ja laskentaperiaatteita sovelletaan kaikissa konserniyhtiöissä. Konserniyhtiöiden kirjanpito on samassa kirjanpitojärjestelmässä lukuun ottamatta pääomarahastojen hallinnointiyhtiöitä sekä konsernin tytäryhtiöitä Arabiemiraateissa.

Palkitsemispolitiikka

Tässä Evli Pankki Oyj:n ("Evli" tai "yhtiö") palkitsemispolitiikassa esitetään yleiset periaatteet sekä päätöksentekoprosessit hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiselle. Toimitusjohtajaa koskevat menettelytavat koskevat myös mahdollista toimitusjohtajan sijaista. Yhtiön palkitsemispolitiikan tavoitteena on tukea yhtiön strategian toteuttamista sekä edistää sen kilpailukykyä ja pitkän tähtäimen taloudellista menestystä. Lisäksi tavoitteena on myötävaikuttaa omistaja-arvon positiiviseen kehitykseen ja sitouttaa yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja pitkäjänteisesti yhtiön

Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkitsemispolitiikka on laadittu hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Yhtiön palkitsemispolitiikka esitellään Evlin varsinaisessa yhtiökokouksessa vähintään joka neljäs vuosi ja aina, kun siihen ehdotetaan merkittäviä muutoksia. Vuodesta 2021 alkaen palkitsemisraportti esitellään vuo-

Evli noudattaa kaikessa palkitsemisessaan siihen soveltuvaa finanssialan sääntelyä. Tämä palkitsemispolitiikka on laadittu ottaen huomioon sovellettava sääntely sekä Evli-konsernin yleinen koko henkilöstöä koskeva palkitsemismalli. Palkitsemispolitiikan tulee noudattaa koko Evlin henkilöstöön sovellettavia

Johdanto

tavoitteisiin.

EVLI PANKKI OYJ VUOSIKERTOMUS 2020 140 | 149

sittain Evlin varsinaisessa yhtiökokouksessa.

palkitsemisperiaatteita. Palkitsemispolitiikka perustuu seuraaviin pääperiaatteisiin:

• kilpailukykyisen kiinteän ansainnan tarjoaminen vakaan pohjan muodostamiseksi perustoimintojen ylläpitämiselle ja kehittämiselle
• lyhyen aikavälin kasvun ja strategisten tavoitteiden saavuttamisen edesauttaminen hallituksen vuosittain vahvistaman palkitsemismallin mukaisilla muuttuvilla palkkioilla
• pitkän aikavälin kannustinohjelmien käyttäminen yhtiön strategisen kehityksen ja johdon sitouttamisen tukemiseen.

Palkitsemisperiaatteiden mukaisesti yksilön muuttuvat palkkiot eivät voi ylittää 100 prosenttia yksilön vuotuisesta kiinteästä palkkiosta. Vastaavasti muuttuvat palkkiot ja pitkän aikavälin sitouttamisohjelmat eivät voi ylittää 200 prosenttia yksilön vuotuisesta kiinteästä palkkiosta.

Palkitsemisen päätöksentekojärjestys

Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee palkitsemispolitiikan ja hallitus hyväksyy sen esiteltäväksi yhtiökokoukselle. Palkitsemispolitiikan noudattamista, toimivuutta ja tuloksia seurataan palkitsemisvaliokunnassa ja hallituksessa. Yhtiön sisäinen tarkastus suorittaa vuosittain palkitsemista koskevan tarkastuksen.

Evli-konsernin toimielinten jäsenten palkitsemisesta päättää aina heidät toimeen nimittänyt toimielin.

Evlin yhtiökokous päättää yhtiön hallituksen jäsenten palkkioista. Palkkioita koskevan esityksen valmistelusta vastaavat yhtiön pääomistajat. Toimitusjohtajan ja hänen mahdollisen sijaisensa palkitsemisen periaatteet ja elementit vahvistaa Evlin hallitus tämän palkitsemispolitiikan mukaisesti. Hallituksen asettama palkitsemisvaliokunta valmistelee esitykset palkitsemiseen liittyvistä asioista hallituksen päätöksentekoa varten. Kaikki muutokset toimitusjohtajan palkkaan ja palkitsemiseen tai johtajasopimuksen ehtoihin tehdään palkitsemisvaliokunnan ehdotuksesta hallituksen päätöksellä tämän palkitsemispolitiikan mukaisesti.

Hallituksen palkitseminen

Hallituksen palkitsemisesta päättää yhtiökokous lähtökohtaisesti pääomistajien ehdotuksen perusteella. Päätöksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta on perustuttava yhtiökokoukselle esitettyyn ja voimassa olevaan palkitsemispolitiikkaan.

Hallituksen jäsenten palkkiot muodostuvat kiinteästä kuukausipalkkiosta ja mahdollisista kokouskohtaisista palkkiosta. Hallituksen puheenjohtajalle sekä hallituksen nimittämien valiokuntien puheenjohtajille voidaan maksaa korotettua palkkiota.

Tilanteissa, joissa hallituksen jäsen osallistuu hallitustyöskentelyn ulkopuolella projektiluontoisesti yhtiön toiminnan kehittämiseen, kyseisestä työstä voidaan hallituksen päätöksellä maksaa

PALKITSEMISEN ELEMENTTI TARKOITUS JA YHTEYS STRATEGIAAN KUVAUS

Kiinteä palkka	Tarkoituksena on rekrytoida ja sitouttaa kor keatasoisia osaajia yhtiön strategian toteut tamiseen.	Peruspalkkaan lasketaan mukaan verotettavia luontaisetuja (kuten matkapuhelin). Peruspalkan tasoa arvioitaessa voidaan ottaa huomioon useita tekijöitä, kuten markkinaolosuhteet, kilpailukyky, aiempi suoriutuminen ja yksilölliset taidot sekä kokemus tehtävistä yhtiössä ja liiketoiminnan johtamisesta. Peruspalkkaa tarkastellaan lähtökohtaisesti vuosittain.
Lyhyen aikavälin kannustimet (STI)	Tarkoituksena on kannustaa ja ohjata lyhyen aikavälin taloudellisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseen.	Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä perustuu yhden vuoden ansaintakriteereihin. Palkkiot maksetaan rahana ansaintajakson päättymisen jälkeen toteutuneiden tavoitteiden perusteella. Maksettavalla vuosittaisella kannustimella on enimmäismäärä. Lyhyen aikavälin kannustimet on sidottu yhtiön taloudelliseen menestykseen, toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamiseen sekä vakavaraisuuden varmistamiseen. Vuotuinen lyhyen aikavälin kannustin voi vastata enintään 100 prosenttia henkilön vuotuisesta kiinteästä palkasta.
Pitkän aikavälin kannustimet (LTI)	Tarkoituksena on kannustaa pitkän aikavälin omistaja-arvon kasvattamiseen ja sitouttaa yhtiöön.	Pitkän aikavälin kannustimilla palkitsemisesta päättää hallitus yhtiökokouksen myöntämissä rajoissa. Pitkän aikavälin kannustinohjelmat sisältävät lähtökohtaisesti vähintään kolmen vuoden ansaintajakson. Hallitus asettaa kannustimien perusteena mahdollisesti olevat tavoitteet ja mittarit sekä niiden painotukset. Pitkän aikavälin kannustinohjelmat voivat olla myös puhtaasti sitouttamisohjelmia, jos sen katsotaan tukevan yhtiön pitkän aikavälin strategian toteutumista. Ansaintajakson päätyttyä hallituksella on mahdollisuus arvioida myöntöperusteita lopullisen maksutason määrittämiseksi. Vuotuiset lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet voivat yhdessä vastata enintään 200 prosenttia henkilön vuotuisesta kiinteästä palkasta.
Eläke	Tarkoituksena on tarjota paikallisten markki nakäytäntöjen mukainen eläke.	Hallitus päättää eläkeiästä ja mahdollisen lisäeläkejärjestelmän myöntämisestä markkinakäytäntöjen mukaisesti.
Osakeomistus	Tarkoituksena on varmistaa toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien tavoitteiden vahva yhdistäminen pitkällä aikavälillä.	Hallitus päättää toimitusjohtajan osakeomistuksen pitkän aikavälin tavoitteesta.

HALLINNOINTI TALOUS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTAKATSAUS

erillinen kohtuullinen korvaus. Palkan ja palkkion lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan korvaus heille aiheutuneista matkakuluista. Lähtökohtaisesti hallituksen palkkio maksetaan rahana.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Evli-konsernin hallitus vahvistaa vuosittain toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet ja elementit voimassa olevan palkitsemispolitiikan puitteissa. Kaikki muutokset toimitusjohtajan palkkaan ja palkitsemiseen tehdään ainoastaan hallituksen hyväksynnällä.

Toimitusjohtajan palkitseminen muodostuu lähtökohtaisesti kiinteästä palkasta, muuttuvasta palkkiosta sekä pitkän aikavälin kannustimista ja sitouttamisohjelmista. Tämän lisäksi toimitusjohtajalle voidaan myöntää erillinen, kohtuullinen lisäeläkejärjestely tai muita mahdollisia etuja, joilla varmistetaan osaavan toimitusjohtajan sitoutuminen yhtiön kehitykseen.

Toimitusjohtajan muuttuvan palkkion suuruus ja suhteellinen osuus kiinteään palkkaan verrattuna noudattaa finanssialan sääntelyn mukaisia rajoja. Toimitusjohtajan muuttuvat palkkiot eivät voi ylittää 100 prosenttia hänen vuotuisesta kiinteästä palkkiostaan. Vastaavasti muuttuvat palkkiot ja pitkän aikavälin sitouttamisohjelmat eivät voi ylittää 200 prosenttia toimitusjohtajan vuotuisesta kiinteästä palkkiosta.

Muuttuva palkkio on sidottu yhtiön taloudelliseen menestykseen ja strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Yhtiö voi hallituksen päätöksellä päättää muuttuvan palkkion maksamatta jättämisestä joko osittain tai kokonaan, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Toimitusjohtajalle myönnettävistä pitkän aikavälin kannustimista ja sitouttamisohjelmista hallitus tekee päätökset tapauskohtai-

sesti. Tietyissä tilanteissa yhtiö on velvollinen lykkäämään muuttuvan palkkion maksamista. Tällöin yhtiö lykkää muuttuvan palkkion maksamista finanssialan sääntelyn mukaisesti. Lykkäyksen jälkeen maksettavan palkkion suuruus on riippuvainen yhtiön taloudellisesta kehityksestä lykkäysajanjakson aikana ja sen määrä voi olla jopa nolla. Yhtiö edellyttää, ettei toimitusjohtaja suojaudu henkilökohtaisilla toimillaan mahdollisilta tulevien muuttuvien palkkioiden määrään tai maksuajankohtaan liittyviltä riskeiltä. Tietyissä tilanteissa yhtiö voi myös periä takaisin jo maksettuja muuttuvia palkkioita.

Yhtiöllä on aina myös oikeus periä takaisin jo maksettu muuttuva palkkio, mikäli maksun jälkeen ilmenee, että palkkion saanut henkilö on toimillaan vaarantanut yhtiön taloudellisen aseman, rikkonut yhtiötä koskevaa sääntelyä, toiminut vastoin yhtiön toimintaperiaatteita ja menettelytapoja tai laiminlyönnillään myötävaikuttanut tällaiseen menettelyyn.

Toimitusjohtajalla on kulloinkin voimassa olevien markkinakäytäntöjen mukainen irtisanomisaika. Vastaavasti tilanteissa, joissa toimitusjohtaja irtisanotaan yhtiön puolesta, hän on oikeutettu kulloinkin voimassa olevien markkinakäytäntöjen mukaiseen irtisanomiskorvaukseen.

Edellä mainitut toimitusjohtajaa koskevat asiat soveltuvat myös mahdolliseen toimitusjohtajan sijaiseen.

Väliaikaista poikkeamista koskevat edellytykset

Yhtiön toimielimien palkitsemisen tulee lähtökohtaisesti perustua yhtiökokouksen hyväksymään palkitsemispolitiikkaan. Politiikan mukaisista periaatteista voidaan poiketa vain, mikäli yhtiön pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen ja strategian toteutumisen arvioidaan muutoin vaarantuvan. Mahdollisuus poiketa väliaikaisesti toimielinten palkitsemispolitiikasta on tarkoitettu sovellettavaksi vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa pörssiyhtiön keskeiset toimintaedellytykset olisivat toimielinten palkitsemispolitiikan yhtiökokouskäsittelyn jälkeen muuttuneet esimerkiksi toimitusjohtajan vaihdoksen, yritysjärjestelyiden, kuten fuusion tai ostotarjouksen seurauksena, eikä voimassa oleva toimielinten palkitsemispolitiikka olisi enää tarkoituksenmukainen näissä muuttuneissa olosuhteissa.

Poikkeaminen on mahdollista myös tilanteissa, joissa palkitsemispolitiikan mukainen toiminta ei olisi mahdollista finanssialan sääntelyn mukaisista palkitsemisrajoitteista johtuen. Jos palkitsemispolitiikasta poikkeamisen arvioidaan jatkuvan muutoin kuin väliaikaisesti, yhtiön on valmisteltava uusi palkitsemispolitiikka, joka käsitellään seuraavassa mahdollisessa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Jos poikkeamisen tarve ilmenee lähellä kyseistä yhtiökokousajankohtaa, yhtiökokouskutsua ja kokousmateriaalin esilläpitoa koskevat säännökset voivat johtaa siihen, ettei uutta palkitsemispolitiikkaa ehditä esittämään seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Tällöin palkitsemispolitiikka on esitettävä sille yhtiökokoukselle, jolle se ehditään asianmukaisesti valmistella.

Jos väliaikainen poikkeaminen palkitsemispolitiikasta koskee uuden toimitusjohtajan palkitsemista, tai politiikasta on poikettu yritysjärjestelyn tai muun vastaavan poikkeavan tilanteen takia, palkitsemista koskevat uudet ehdot ovat voimassa sovitun mukaisesti riippumatta väliaikaisen poikkeamisen kestosta. Poikettaessa politiikan mukaisista toimintatavoista ja periaatteista poikkeama dokumentoidaan ja raportoidaan sekä hallitukselle että osana palkitsemisraporttia vuotuisessa yhtiökokouksessa.

Palkitsemisraportti 2020

Evli Pankki Oyj ("Evli" tai "yhtiö") on julkaissut ensimmäisen vuoden 2020 hallinnointikoodin mukaisen palkitsemisraporttinsa 1.1.2020 alkaneelta tilikaudelta. Tässä palkitsemisraportissa kuvataan, miten Evli on toteuttanut palkitsemispolitiikkaansa vuonna 2020 ja esitellään hallituksen jäsenille ja konsernin toimitusjohtajalle tilikauden aikana maksetut palkkiot ja muut taloudelliset etuudet.

Evlin palkitsemisvaliokunta on tarkistanut palkitsemisraportin, ja hallitus on hyväksynyt sen. Osakkeenomistajat päättävät palkitsemisraportin hyväksymisestä neuvoa-antavalla äänestyksellä Evlin varsinaisessa yhtiökokouksessa 2021.

Yleiskatsaus palkitsemiseen vuonna 2020

Yhtiön toimielinten ja niiden jäsenten palkitseminen perustuu palkitsemispolitiikkaan, joka esitettiin neuvoa-antavaa päätöstä varten varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.3.2020. Palkitsemispolitiikka on voimassa vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, ellei hallitus päätä tuoda sitä aikaisempaan yhtiökokoukseen neuvoa-antavaa päätöstä varten.

Palkitsemista koskevassa päätöksenteossa on noudatettu palkitsemispolitiikassa määriteltyä päätöksentekoprosessia vuonna 2020. Palkitsemispolitiikasta ei tehty väliaikaisia poikkeuksia vuonna 2020. Hallitus ei myöskään havainnut sellaisia olosuhteita tai toimintoja, jotka olisivat johtaneet tarpeeseen soveltaa toimitusjohtajan muuttuviin palkkioihin vuonna 2020 sovellettavaa takaisinperintää. Koronaviruspandemiasta johtuneesta poikkeuksellisesta liiketoimintaympäristöstä huolimatta hallitus ei pitänyt tarpeellisena käyttää oikeuttaan muuttaa vuonna 2020 sovellettavia tuloskriteerejä.

Palkitsemispolitiikan mukaisesti palkitseminen on vuonna 2020 tukenut Evlin liiketoimintastrategiaa keskittymällä pitkäaikaisen kasvun ja omistaja-arvon luomiseen. Vaikka merkittävä osa toimitusjohtajan kokonaispalkkiosta on kiinteitä maksuja, tulospohjaisten komponenttien avulla pyritään edistämään tavoitteiden saavuttamista. Palkitsemista tasapainotetaan liiallisen riskinoton välttämiseksi. Palkitsemisvaliokunta on arvioinut toimitusjohtajan palkitsemista vuoden 2020 osalta varmistaakseen kilpailukykyisen ja oikeudenmukaisen kokonaispalkitsemismahdollisuuden verrattuna kilpailijoihin ja markkinoihin. Osakeomistuksen edistämiseksi yhtiössä otettiin käyttöön toimitusjohtajan osakeomistuksen ohjeet osakkeenomistajien ja ylimmän johdon etujen tukemiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.

Taloudellisen tuloksen ja palkkioiden kehitys

Taloudellisen tuloksen kehitys viiden vuoden ajalta

Evlin liiketoiminta on kehittynyt tasaisesti viiden viime vuoden aikana. Yhtiö on asettanut neljä keskeistä tulosindikaattoria, joiden se katsoo kuvaavan liiketoiminnan tuloksellisuutta hyvin. Indikaattorit ovat hallinnoitavat varat, toistuvien tuottojen suhde operatiivisiin kuluihin, oman pääoman tuotto ja nettopalkkiotuotot. Yhtiö on pystynyt tarjoamaan osakkeenomistajille vakaan tuoton, kuten osakekohtaisen osingon kehitys osoittaa.

Northern Horizon Capital A/S

Evli Alexander Incentives Oy

Palkitsemisen kehitys viiden vuoden aikana

	2016	2017	2018	2019	2020
Hallitus
Hallituksen puheenjohtaja, euroa	72.000	72.100	86.500	90.000	84.000
Muutos, %	-	0,1 %	20 %	4 %	-7 %
Valiokuntien puheenjohtajat (keskimäärin), euroa	52.400	52.400	70.834	72.000	67.200
Muutos, %	-	-	35 %	2 %	-7 %
Hallituksen muut jäsenet (keskimäärin), euroa	49.200	49.200	60.000	60.000	56.000
Muutos, %	-	-	22 %	-	-7 %
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtaja, euroa	431.840	422.673	440.109	488.1163)	446.6054)
Muutos, %	-	-2 %	4 %	11 %	-9 %
Työntekijöiden keskimääräinen palkka
Palkkakulut yhteensä, euroa	27.690.982	28.857.269	27.910.327	30.373.161	30.546.297
Henkilöstö vuoden lopussa	244	240	254	249	261
Työntekijöiden keskimääräinen palkka, euroa1)	113.488	120.239	109.883	121.981	122.676
Muutos, %	-	6 %	-9 %	11 %	1 %
Tuloskehitys
Yhtiön tuloskehitys2)	60.016.144	71.399.497	68.508.584	75.797.457	79.700.850
Muutos, %	-	19 %	-4 %	11 %	5 %

1)Keskimääräisen työntekijän palkkakehitys lasketaan henkilöstökuluista vähentämällä kokonaismäärästä muut henkilöstökulut

ja jakamalla erotus vuoden lopun henkilöstömäärällä.

2)Nettoliikevaihdon kehitys

3)Lisäksi toimitusjohtaja merkitsi optio-ohjelmassa 2014 hänelle myönnetyt 212.500 osaketta.

Merkinnän yhteisarvo oli merkintäpäivän päätöskurssilla 1.810.500 euroa. Bruttoansiotulo oli 1.388.800 euroa.

4)Lisäksi toimitusjohtaja merkitsi optio-ohjelmassa 2016 hänelle myönnetyt 40.000 osaketta. Merkinnän yhteisarvo oli merkintäpäivän päätöskurssilla 372.000 euroa. Bruttoansiotulo oli 93.732 euroa.

Hallituksen jäsenten palkitseminen vuonna 2020

Evli Pankki Oyj:n yhtiökokous päättää hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista. Varsinainen yhtiökokous 9.3.2020 päätti hallituksen puheenjohtajalle ja muille jäsenille maksettavista kokouspalkkioista seuraavasti:

• hallituksen puheenjohtaja 7.500 €/kk
• valiokuntien puheenjohtajat 6.000 €/kk
• jäsenet 5.000 €/kk

Hallitus on asettanut tarkastusvaliokunnan sekä palkitsemisvaliokunnan valmistelemaan hallitukselle kuuluvia asioita. Hallitus alensi keväällä koronakriisin myötä palkkioitaan neljän kuukauden ajaksi. Vuonna 2020 Evli-konsernin hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita yhteensä 386.000 euroa. Summa koostuu hallituksen ja valiokuntien työskentelyyn liittyvistä kokouspalkkioista. Vuonna 2020 hallituksen jäsenet eivät saaneet työstään palkkiona osakkeita tai osakeperusteisia oikeuksia eivätkä muita etuuksia.

Hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot, euroa

	2020
Henrik Andersin, hallituksen puheenjohtaja	84.000
Fredrik Hacklin, hallituksen jäsen	56.000
Sari Helander, hallituksen jäsen	56.000
Robert Ingman, hallituksen jäsen	56.000
Teuvo Salminen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	67.200
Mikael Lilius, hallituksen varapuheenjohtaja, palkitse misvaliokunnan puheenjohtaja	67.200
Yhteensä	386.400

Toimitusjohtajan palkitseminen

Evli-konsernin hallitus vahvistaa toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet ja elementit vuosittain. Toimitusjohtajan palkitseminen noudattaa Evlin voimassa olevaa palkitsemispolitiikkaa. Kaikki toimitusjohtajan palkan ja palkkioiden muutokset edellyttävät hallituksen hyväksynnän.

Tuloskriteerien soveltaminen vuonna 2020

Vuonna 2020 Evlillä oli voimassa toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinohjelma. Toimitusjohtajalle ei myönnetty pitkäaikaisia kannustimia vuonna 2020. Lyhyen aikavälin kannustimien tarkoituksena on kannustaa saavuttamaan liiketoimintastrategian mukaiset taloudelliset ja muut lyhyen aikavälin tavoitteet. Lyhyen aikavälin kannustinohjelman mukainen palkitseminen riippuu Evlin taloudellisesta tuloksesta ja strategisten tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus arvioi vuosittain pitkän ja lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tuloskriteerit. Hallitus päättää myös lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tulostavoitteista tilivuoden alussa.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän kriteerit 2020 Painotus

Evli-konsernin taloudellinen tulos	50 %
Konsernitason keskeiset suorituskykyindikaattorit (KPI)	30–50 %
Strategisten projektien loppuunsaattaminen	0–20 %

Vaikka vuoden 2020 liiketoimintaympäristö oli koronaviruspandemian takia poikkeuksellinen, ei tulostavoitteisiin tehty muutoksia, koska Evlin tulos kehittyi suhteellisen vahvasti haastavasta ympäristöstä huolimatta. Vuoden 2020 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän kriteerit olivat tavoitetasolla. Palkitsemispolitiikan mukaisesti lyhyen aikavälin kannustinohjelmien palkkiot olivat korkeintaan 100 prosenttia vuotuisista kiinteistä palkkioista, kun taas sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustinohjelmien palkkiot olivat korkeintaan 200 prosenttia vuotuisesta kiinteästä kokonaispalkkiosta. Vuoden 2020 aikana yhtiö maksoi toimitusjohtajalle tilikaudelle 2019 asetettujen tulostavoitteiden mukaiset palkkiot, jotka perustuivat vuoden 2019 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tulostavoitteisiin, ja vuosien 2016–2020 pitkän aikavälin sitouttamisohjelman mukaiset palkkiot.

Osakepohjaiset kannustimet

Osakepohjaisten sitouttamisohjelmien tarkoituksena on kannustaa johtajia ja avainhenkilöitä työskentelemään pitkäjänteisesti omistaja-arvon kasvattamiseksi ja sitoutumaan yhtiöön. Osakkeet maksetaan vähintään kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen edellyttäen, että henkilö on edelleen Evlin palveluksessa. Hallitus päättää vuosittain uusista ohjelmista palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen perusteella ja yhtiökokouksen antamissa rajoissa.

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden saada etukäteen määritelty määrä yhtiön osakkeita palkkiona Evlin palveluksessa pysymisestä. Evlin rajoitetut osakepalkkiojärjestelmät koostuvat vähintään kolmen vuoden pituisista ansaintajaksoista, joita aloitetaan vuosittain yhdestä kolmeen. Yleensä rajoitetun osakepalkkiojärjestelmän osakkeet luovutetaan osallistujille ansaintajakson jälkeen edellyttäen, että osallistujat ovat työskennelleet yhtiössä keskeytyksettä koko ohjelman ajan ainakin osakkeiden luovuttamiseen asti. Ansaintajaksoa seuraa lisäksi vuoden odotusaika finanssisektoria koskevan sääntelyn mukaisesti. Rajoitetuissa osakeohjelmissa palkkiot maksetaan osakkeiden ja käteisen yhdistelmänä. Käteisosuus on tarkoitettu kattamaan rajoitettuihin osakkeisiin liittyvät verot ja verotukseen liittyvät kulut.

Osakepohjaisten kannustimien maksuaikataulu

	Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä 2017			Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä 2018			Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä 2019
	I erä	II erä	III erä	I erä	II erä	III erä
Myöntämispäivä	5.9.2017	10.9.2018	14.6.2019	8.6.2018	Ei myönnetty	11.6.2020	14.6.2019
Maksu	23.9.2020	30.9.2021	30.9.2022	30.6.2021	30.6.2022	30.6.2023	30.6.2023
Ansainta	30.9.2021	30.9.2022	30.9.2023	30.6.2022	30.6.2023	30.6.2024	30.6.2024
Myönnetyt palkkio-osakkeet (brutto)

Maunu Lehtimäki,
toimitusjohtaja	-	-	-	-	-	-	50 000
Juho Mikola,
toimitusjohtajan sijainen	9 200	9 200	9 200	4 667	-	4 667	30 000

Yhteenveto toimitusjohtajalle vuonna 2020 maksetuista osakepohjaisista kannustimista

Ohjelma	Myönnetty	optiot	Merkintäaika
Optio-ohjelma 2016	19.8.2016	40.000	1.6.-31.8.2020

Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2020

Evlin toimitusjohtaja vuonna 2020 oli Maunu Lehtimäki. Toimitusjohtajalle maksettiin palkkaa ja luontoisetuja 343.440 euroa, tulospalkkioita 58.849 euroa ja lisäeläkettä 51.516 euroa, yhteensä 453.805 euroa. Lisäksi toimitusjohtaja merkitsi optio-ohjelmassa 2016 hänelle myönnetyt 40.000 osaketta hintaan 6,992 euroa osakkeelta. Merkinnän kokonaisarvo oli 372.000 euroa merkintäpäivän päätöskurssin perusteella.

Toimitusjohtajalla ei ole merkittäviä erillisiä luontoisetuja, ja hän kuuluu Evli-konsernin yhteisen palkitsemisjärjestelmän piiriin. Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika, joka sitoo molempia osapuolia. Toimitusjohtajalla on oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan, jos toimitusjohtajan työsopimus irtisanotaan yhtiön toimesta.

Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2020

TOIMITUSJOHTAJA, €	Peruspalkka	Lisäeläke	Maksetut vuotuiset kannustimet	Maksetut pitkäaikaiset sitoutumispalkkiot	Maksettu kokonaiskor vaus	Myönnetyt vuotuiset kannustimet	Myönnetty pitkäaikai set sitoutumispalkkiot	Myönnetty kokonaissumma
Toimitusjohtaja, Maunu Lehtimäki	343.4401)	51.516	58.8492)	93.7323)	547.537	144.422 4)	- *5)	144.422*6)

1)Sisältäen luontoisedut 2)

Ansaittu vuonna 2019.

3)Pitkäaikainen sitouttamisohjelma 2016–2020. 40.000 brutto-osaketta 15.7.2020 kurssiin 6,992 euroa.

4) Ansaittu 2020, maksetaan 2021.

5) Toimitusjohtajalle ei ole otettu käyttöön pitkän aikavälin sitouttamisohjelmaa vuonna 2020.

6) Vuodelta 2020 myönnetyt vuotuiset ja pitkäaikaiset sitouttamispalkkiot yhteensä

*Todellinen arvo riippuu yrityksen osakkeen kurssista palkkionmaksupäivänä. Tässä on käytetty suunnitelman käyttöönottohetken osakekurssia.

Maksetun korvauksen rakenne 2020

Toimitusjohtajan sijaisen palkitseminen vuonna 2020

TOIMITUSJOHTAJAN SIJAINEN, €	Peruspalkka	Lisäeläke	Maksetut vuotuiset kannustimet	Maksetut pitkäaikaiset sitoutumispalkkiot	Maksettu kokonaiskor vaus	Myönnetyt vuotuiset kannustimet	Myönnetyt pitkäaikai set sitoutumispalkkiot	Myönnetty kokonaissumma
Talousjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen, Juho Mikola	163.2001)	-	58.8492)	171.9533)	394.002	99.602 4)	-*5)	99.602*6)

1)Sisältäen luontoisedut

2) Ansaittu vuonna 2019.

3)Pitkäaikainen sitouttamisohjelma 2016–2020. 35.000 brutto-osaketta 15.7.2020 kurssiin 6,992 euroa.

4)Ansaittu 2020, maksetaan 2021.

5) Toimitusjohtajan sijaiselle ei ole otettu käyttöön pitkän aikavälin sitouttamisohjelmaa vuonna 2020.

6)Vuodelta 2020 myönnetyt vuotuiset ja pitkäaikaiset sitouttamispalkkiot yhteensä

*Todellinen arvo riippuu yrityksen osakkeen kurssista palkkionmaksupäivänä. Tässä on käytetty suunnitelman käyttöönottohetken osakekurssia.

Maksetun korvauksen rakenne 2020

Hallitus

Nykyisen hallituksen kokoonpano on päätetty Evli Pankki Oyj:n yhtiökokouksessa 9.3.2020.

Osakkeenomistukset 31.12.2020 Henrik Andersin, s. 1960 Kauppatieteiden maisteri

• Yksi Evli Pankin perustajista ja pääomistajista
• Nokian Panimo Oy:n ja Oy Scripo Ab:n hallituksen puheenjohtaja
• Evli Pankki Oyj:n hallituksessa vuodesta 1985, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2006. Evli Pankki Oyj:n toimitusjohtaja vuosina 1994– 2006
• Osakeomistus: Määräysvaltayrityksen Scripo Oy:n omistukset 3.803.280 A-osaketta ja 950.820 B-osaketta.

Fredrik Hacklin, s. 1978 Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri

• Professori Vlerick Business Schoolissa, dosentti ETH Zürichissä
• Toiminut aiemmin Booz Allen Hamiltonilla, Harvard University:llä ja Ericssonilla
• Neuvonut monikansallisia yrityksiä ja hallituksia yrittäjyydestä, strategiasta ja teknologian johtamisesta
• Evli Pankin hallituksessa vuodesta 2019
• Osakeomistus: 2.150 B-osaketta.

Sari Helander, s. 1967 Kauppatieteiden maisteri

• Partner, Greenstep Oy
• Toiminut aiemmin Greenstep Oy:n toimitusjohtajana. Sitä ennen Posti Group Oy:n johtajana (Logistiikkaratkaisut) ja talous- ja rahoitusjohtajana sekä Nokia Oyj:llä vastuualueena Business Reporting -toiminnot sekä controller ja talousjohdon tehtävät
• Enersense International Oyj:n hallituksen jäsen ja LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö:n hallintoneuvoston jäsen
• Evli Pankki Oyj:n hallituksessa vuodesta 2019
• Osakeomistus: 3.300 B-osaketta

Robert Ingman, s.1961 Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri

• Ingman Group Oy Ab:n, Ingman Finance Oy Ab:n, Ingman Development Oy Ab:n, Etteplan Oyj:n, Digia Oyj:n, Halti Oy:n ja Qt Group Oyj:n hallituksien puheenjohtaja
• Evli Pankki Oyj:n hallituksessa vuodesta 2010
• Osakeomistus: 1.860.000 A-osaketta ja 652.000 B-osaketta*

*Sisältää Ingman Group Oy Ab:n omistuksen

Mikael Lilius, s. 1949 Diplomiekonomi

• Viimeksi toiminut Senior Advisorina Fortum Oyj:ssä. Toimi vuosina 2000-2009 Fortum Oyj:n toimitusjohtajana ja sitä ennen useissa eri johtotehtävissä teollisuuden alalla
• Metso Outotec Oyj:n hallituksien puheenjohtaja
• Evli Pankki Oyj:n hallituksessa vuodesta 2010
• Osakeomistus: 40.760 B-osaketta

Teuvo Salminen, s. 1954 Kauppatieteiden maisteri, KHT

• Toimi useissa eri johtotehtävissä Pöyry Oyj:ssä vuosina 1985–2009
• Glaston Oyj:n ja T2H Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Cargotec Oyj:n ja 3Step It Group Oy:n hallituksien jäsen
• Evli Pankki Oyj:n hallituksessa vuodesta 2010
• Osakeomistus: 70.000 B-osaketta

Johtoryhmä

Osakkeenomistukset 31.12.2020

Maunu Lehtimäki, s. 1967 Kauppatieteiden maisteri

• Toimitusjohtaja
• Evli Pankki Oyj:n palveluksessa vuodesta 1996 • Osakeomistus: 533.728 A-osaketta ja 171.031 B-osaketta

Mari Etholén, s. 1973 Oikeustieteen maisteri

• Lakiasiat ja henkilöstöhallinto
• Evli Pankki Oyj:n palveluksessa vuodesta 2001
• Osakeomistus: 60.000 A-osaketta ja 16.306 B-osaketta

Panu Jousimies, s. 1969 Kauppatieteiden maisteri

• Tuotanto ja arvopaperikauppojen toteutus
• Evli Pankki Oyj:n palveluksessa vuodesta 1997
• Osakeomistus: 59.691 A-osaketta ja 114.249 B-osaketta

Juho Mikola, s. 1981 Kauppatieteiden maisteri

• Talous- ja konsernihallinto, toimitusjohtajan sijainen
• Evli Pankki Oyj:n palveluksessa vuodesta 2004 • Osakeomistus: 68.000 A-osaketta ja 32.787 B-osaketta

Esa Pensala, s. 1974 Diplomi-insinööri

• Yksityisasiakkuudet
• Evli Pankki Oyj:n palveluksessa vuodesta 2001
• Osakeomistus: 142.000 A-osaketta ja 35.500 B-osaketta

Kim Pessala, s. 1969 Kauppatieteiden maisteri

• Instituutioasiakkuudet
• Evli Pankki Oyj:n palveluksessa vuodesta 1995
• Osakeomistus: 12.331 A-osaketta ja 92.331 B-osaketta

Mikael Thunved, s. 1965 Kauppatieteiden kandidaatti

• Corporate Finance -liiketoiminta
• Evli Pankki Oyj:n palveluksessa vuodesta 2002
• Osakeomistus: Määräysvaltayrityksen omistukset 95.000 B-osaketta

Evli Pankki\_WM (suomeksi) Evli Research (suomeksi) Evli Fund Management Company (englanniksi)

Evli - Sijoittajan Pankki (suomeksi) Evli Fund Management Company (englanniksi) Evli Research (suomeksi)

Evli Bank Plc (suomeksi) Evli Fund Management Company (englanniksi)

www.evli.com

Evli Pankki Oyj I Aleksanterinkatu 19 A I PL 1081 I 00101 Helsinki I Puhelin (09) 476 690 I www.evli.com