SISÄLTÖ

Etteplan on edelläkävijä tuotteistettujen insinöörityön tehokkuutta lisäävien

palvelujen tarjoajana.

Saavutuksemme ovat osaavien ja tehtävälleen omistautuneiden asiantuntijoidemme ansiota.

ETTEPLAN VUONNA 2012 3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4
ETTEPLAN LYHYESTI 6
ETTEPLAN 30 VUOTTA 8
ETTEPLANIN STRATEGIAKAUSI 2012-2013 10
JOHDON VUOSIKATSAUS 12
LIIKETOIMINTAKATSAUS 2012 16
VASTUULLISUUS 22
HENKILÖSTÖ 24
RISKIENHALLINTA 27
VUODEN 2012 PÖRSSITIEDOTTEET 30


TILINPÄÄTÖS 2012
Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2012 32
Konsernin laaja tuloslaskelma 36



Konsernitase 37 Konsernin rahavirtalaskelma 38 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 39 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 40
Tunnuslukujen laskentakaavat 72
Emoyhtiön tuloslaskelma 73 Emoyhtiön tase 74

Emoyhtiön rahavirtalaskelma 75 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 76

Osakkeet ja osakkeenomistajat 84
Hallituksen voitonjakoehdotus 86
Tilintarkastuskertomus 86

HALLINNOINTI

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 87
Hallitus 92
Johtoryhmä 93
SIJOITTAJATIETOA 94
TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE 95

ETTEPLAN VUONNA 2012

Konsernin liikevaihto kasvoi 12,6 % ja oli 134,5 (1-12/2011: 119,4) miljoonaa euroa.
Liikevoitto kasvoi 26,6 % ja oli 8,7 (6,9) miljoonaa euroa.
Katsauskauden voitto oli 5,6 (4,6) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan rahavirta kasvoi ja oli 11,3 (7,0) miljoonaa euroa.
Osakekohtainen tulos oli 0,29 (0,20) euroa.
Etteplan osti maaliskuussa teknisen tuoteinformaation ratkaisuihin keskittyneen hollantilaisen Tedopres International B.V.:n koko osakekannan.
Hallituksen osinkoehdotus on 0,15 euroa osakkeelta.

LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO 2008–2012

RAHAVIRTA 2008–2012 (MILJ. EUROA)

OSAKEKOHTAINEN TULOS (EUROA) JA OSINKO (EUROA/OSAKE) 2008-2012

SITOUTUNEEN PÄÄOMAN TUOTTO (ROCE) 2008-2012 (%)

AVAINLUVUT

(1 000 EUR)

	1-12/2012		1-12/2011
Liikevaihto	134 479		119 448
Tulos ennen rahoituseriä, veroja, poistoja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta (EBITDA)	11 154	8,3 %	8 478	7,1 %
Liikevoitto (EBIT)	8 715	6,5 %	6 885	5,8 %
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	0,29		0,20
Omavaraisuusaste, %	32,4		31,1
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %	20,4		17,6
Henkilöstö kauden lopussa	1 776		1 659

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Ratkaisuliiketoiminta ja Kiina ovat valttejamme

Vuonna 2012 määrätietoinen työmme yhtiön taloudellisen aseman vahvistamiseksi tuotti tuloksia. Liiketoiminnan rahavirta oli yhtiön historian paras. Parantuneen taloudellisen asemamme ansiosta meillä on mahdollisuus ottaa uusia askelia yhtiön kehittämiseksi.

Etteplanin liikevaihto ja liikevoitto paranivat selvästi alkuvuoden hyvän kysyntätilanteen siivittäminä. Etteplanin liikevaihdon kasvu hidastui kuitenkin loppuvuoden aikana heikentyneen markkinatilanteen vuoksi. Tuotteistettujen palveluratkaisujen myynti kasvoi edelleen vuonna 2012 ja samalla toimeksiantojemme keskimääräinen koko suureni.

Etteplanin teknisen tuoteinformaation tarjonta ja asema markkinoilla vahvistui merkittävästi hollantilaisen Tedopres International B.V.:n yritysoston myötä. Kuulumme nyt Euroopan suurimpiin ja edistyksellisimpiin yrityksiin, jotka tarjoavat teknisen tuoteinformaation ratkaisuja. Yritysoston jälkeen meillä on valmius parantaa esimerkiksi asiakkaidemme huoltoliiketoiminnan kustannustehokkuutta ja laatua merkittävästi. Meillä on nyt myös entistä paremmat mahdollisuudet tarjota suunnittelupalveluita Keski-Euroopassa toimiville yrityksille.

Markkinat ovat muuttuneet fi nanssikriisin jälkeen. Paluuta vuoden 2008 suunnittelupalveluiden kysyntätasolle ei ole Pohjoismaissa lähivuosina nähtävissä. Markkinoiden heilahtelut ovat olleet fi nanssikriisin jälkeen entistä nopeampia, mikä edellyttää toisenlaista suunnittelukapasiteetin johtamista kuin tasaisen kysynnän ja hitaiden muutosten aikana. Asiakasyrityksissämme pula osaavista insinööreistä vaihtui vuonna 2012 nopeasti rekrytoinnin pysähtymiseen. Vaatimukset kustannustehokkuuteen ja joustavuuteen kasvoivat entisestään. Tämä kehitys toi Etteplanille uusia liiketoimintamahdollisuuksia: pystyimme tukemaan asiakkaittemme liiketoimintaa tarjoamalla joustavuutta ja parantamalla asiakkaittemme tuotteiden kilpailukykyä. Tuotteistetuilla palveluratkaisuilla ja Etteplanin Kiinan yksiköllä oli tässä merkittävä rooli.

Panostuksemme yhtiömme ja ratkaisuliiketoimintamme kehittämiseen olivat vuonna 2012 merkittäviä. Yhtiön toiminnanohjausjärjestelmän uusiminen tukemaan palveluliiketoimintaa entistä paremmin käynnistettiin vuoden 2012 aikana ja uuden järjestelmän käyttöönotto aloitettiin alkuvuodesta 2013. Kehitämme henkilöstöjohtamistamme pitkäjänteisesti ja vuonna 2012 tehdyn henkilöstötutkimuksen parantuneet tulokset vahvistivat sen, että valitsemamme suunta on oikea. Tavoitteenamme on rekrytoida ja pitää parhaat osaajat Etteplanissa ja parantaa koko henkilöstömme mahdollisuuksia kehittyä alansa parhaina asiantuntijoina.

Etteplan on toiminut suunnittelutoimialan edelläkävijänä Suomessa 30 vuotta. Etteplanilla on hyvät mahdollisuudet toimia edelläkävijänä myös juhlavuonna 2013 ja onnistua liiketoiminnassaan kone- ja laitevalmistajien kohdatessa heikentyneessä markkinatilanteessa uusia säästövaatimuksia. Asiakaslupauksemme mukaisesti tarjoamme asiakkaillemme alan parhaimmat ja kustannustehokkaimmat suunnitteluratkaisut. Tämän lupauksen olemme lunastaneet useissa asiakasprojekteissa hyvin ja uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet tältä pohjalta kasvattaa liiketoimintaamme edelleen.

Uskon että nykyisessä markkinatilanteessa ratkaisuliiketoiminnalla on entistä paremmat onnistumisen edellytykset. Etteplanin palveluvalikoimaa on kehitetty useiden vuosien ajan määrätietoisesti siten, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme kustannustehokkuutta ja huippuosaamista. Yhtiömme tavoitteena on, että nämä kilpailuedut luovat sellaista uutta kysyntää ja toimeksiantoja, joita asiakkaat eivät hyvässä markkinatilanteessa aina ehdi harkita.

Merkittävin orgaanisen kasvun mahdollisuus vuonna 2013 on tekninen tuoteinformaatio. Vahva markkina-asema ja alan edistyksellisemmät menetelmät ja palveluratkaisut tarjoavat Etteplanille hyvän kilpailuaseman ja kasvupotentiaalin.

Olemme onnistuneet työssämme vuonna 2012 osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilöstömme avulla. Kiitän koko henkilökuntaa kuluneesta vuodesta. Etteplanin menestyksen ovat turvanneet pitkäaikaiset asiakkaamme. Kiitän asiakkaitamme siitä luottamuksesta, jota he ovat osoittaneet Etteplanille vuonna 2012. Osakkeenomistajia kiitän kiinnostuksesta yhtiötä kohtaan.

Juha Näkki toimitusjohtaja Asiakkaamme ovat luottaneet Etteplanin osaamiseen jo 30 vuotta. Mahdollisuutemme vastata asiakkaittemme haasteisiin ovat erinomaiset myös juhlavuotenamme.

Palvelumme kattavat kaikki tarpeet teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation alueella

Etteplan tarjoaa teknisiä suunnittelupalveluja ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuja globaalille asiakaskunnalle. Asiakkaat kääntyvät puoleemme, kun he tarvitsevat asiantuntemusta tuotekehitysprojekteissa, suurissa investointihankkeissa, suunnittelumenetelmien kehittämisessä tai kun he etsivät parhaimpia ratkaisuja teknisen tuoteinformaation tuottamiseen ja jakeluun. Yhä useammat asiakkaamme hyötyvät asiantuntemuksestamme Managed Service -palvelun avulla, jossa asiakas antaa Etteplanin hoidettavaksi joko kokonaisen projektin, prosessin tai prosessin osan.

Asiakkaamme panostavat laatuun ja kustannustehokkaisiin tuoteratkaisuihin

Etteplan on palvellut asiakkaita metsä-, kaivos-, energia-, ilmailu- ja puolustusvälineteollisuudessa sekä lääketieteen tekniikan alueella jo kolmen vuosikymmenen ajan. Asiakkaitamme ovat niin suuret globaalisti toimivat kone- ja laitevalmistajat kuin pienet ja keskisuuret yritykset, joiden tuotteet edustavat alansa huippua. Suuri osa asiakkuuksistamme on jatkunut jo yli 10 vuotta.

Smart way to smart products - lupaamme asiakkaillemme konkreettisia hyötyjä

Olemme asiakaslähtöisiä ja ennakoivia. Ymmärrämme asiakkaamme liiketoimintaa ja osaamme kääntää heidän haasteensa sopiviksi suunnitteluratkaisuiksi.
Tarjoamme kustannustehokkaita palveluratkaisuja.
Toimivat ja kustannustehokkaat palvelutuotteemme ja ratkaisumme lisäävät asiakkaittemme tuotteiden kilpailukykyä tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa.
Suunnittelemme kilpailukykyisiä tuotteita. Suunnitteluosaamisemme on monipuolista ja tietämyksemme suunnitteluprosesseista on perusteellista.

Tiesitkö että:

Etteplan on pisimpään Kiinassa toiminut Pohjoismainen insinööritoimisto ja palvellut yli 120 asiakasta vuodesta 2004 lähtien.
Etteplanin osaaminen mm. lujuuslaskennassa, akkuteknologioissa ja lääketieteen tekniikassa on maailman huippua.
Etteplanilla on lähes 700 teknistä osaamisaluetta.

Etteplan lyhyesti

Perustettu vuonna 1983
Henkilöstö 1 776, joista 1 094 Suomessa, 450 Ruotsissa, 85 Alankomaissa ja 147 Kiinassa
Liikevaihto 2012: 134,5 miljoonaa euroa
Toimipaikat: 22 Suomessa, 14 Ruotsissa, 1 Alankomaissa ja 2 Kiinassa,
Etteplan on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETT1V

ETTEPLAN 30 VUOTTA

Suunnittelutyön edelläkävijä

Etteplan on viitoittanut tietä suunnittelualalla jo 30 vuoden ajan. Yhtiö on ollut edelläkävijä niin suunnittelutyön ja -menetelmien kuin myös uusien liiketoimintamallien kehittämisessä: olemme ennakoineet asiakkaittemme tarpeita esimerkiksi perustamalla ensimmäisenä pohjoismaisena suunnittelualan yrityksenä toimiston Kiinaan. Toimialan ensimmäiset tuotteistetut palvelut tehostavat asiakkaittemme toimintaa ja heidän tuotteidensa kilpailukykyä. 30 vuodessa olemme kasvaneet pienestä hollolaisesta insinööritoimistosta globaaliksi suunnittelualan yritykseksi, jolla on huippuosaamista ja alan kilpailukykyisimmät palveluratkaisut.

1983 Etteplan perustetaan

Ensimmäinen tietokoneavusteinen ohjelma

Ulkoistus uutena liiketoimintamallina

1998Hollola Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu

2000 2001 Kompetenssin kasvattaminen yritysostoin Kansainvälistyminen ja listautuminen

2004 Toiminta Kiinassa käynnistyy

2009 Etteplan CORE Etteplan ITEM Etteplan INFO Etteplan STE

ratkaisuliiketoimintaan

Siirtyminen

2012 Insinöörityön uusimmat menetelmät ja ratkaisut

1983 Etteplan perustetaan

Yhtiön perustivat neljä suunnittelutoimiston vetäjää: Ensio Juotasniemi, Tero Elomaa, Tapani Mönkkönen ja Esko Poltto, joiden etunimien ensimmäisistä kirjaimista tuli yhtiön nimen alku Ette.

1985 Ensimmäinen tietokoneavusteinen ohjelma

Etteplanin ensimmäinen yhtiölaina tarvittiin tietokoneen hankintaan. Vuonna 1985 tietokone maksoi 320 000 markkaa (noin 54 000 euroa).

1998 Ulkoistus uutena liiketoimintamallina

Uusi liiketoimintamalli otettiin käyttöön vuonna 1998, kun Valmet ja Etteplan sopivat 30 suunnittelijan siirtymisestä Etteplanille. Kaikkiaan lähes 500 työntekijää on ulkoistusten kautta siirtynyt töihin Etteplanille.

2000 Kansainvälistyminen ja listautuminen

Etteplan listautui Helsingin Pörssin NM-listalle huhtikuussa 2000. Yhtiön kansainvälisten toimintojen osasto perustettiin pian listautumisen jälkeen.

2001 Kompetenssin kasvattaminen yritysostoin

Osaamispohjaa laajennettiin 2000-luvulla yritysostoin erityisesti Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiöstä tuli merkittävä kumppani mm. ilmailu- ja puolustusvälineteollisuudelle sekä lääketieteen tekniikan laitevalmistajille.

2004 Toiminta Kiinassa käynnistyy

Etteplan perusti ensimmäisenä pohjoismaisena suunnittelualan yrityksenä toimiston Kiinaan. Olemme palvelleet Kiinassa jo yli 120 asiakasta.

2009 Siirtyminen ratkaisuliiketoimintaan

Etteplan on siirtynyt vaiheittain vuodesta 2009 korkean lisäarvon palveluihin ja ratkaisuliiketoimintaan. Liiketoimintamallin muutos on edellytys kasvulle ja kannattavuudelle.

2012 Insinöörityön uusimmat menetelmät ja ratkaisut

Etteplan on alansa edelläkävijä edistyksellisten suunnittelumenetelmien ja palvelutuotteiden kehittämisessä. Palveluissa hyödynnetään uusimpia teknologioita ja työkaluja.

Strategian toteutus eteni

Etteplanin strategia on yhteensopiva toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten kanssa. Yhtiön strategia, jota on toteutettu vuodesta 2009 lähtien, on osoittautunut toimivaksi epävarmuuden lisääntyessä markkinoilla.

Asiakaskeskeisyys	Palveluratkaisut
Etteplanin koko palvelutarjonnan myyminen olemassa	Teollisuuden edelläkävijä innovatiivisten
oleville asiakkaille asiakkuuksien kasvattamiseksi	palvelutuotteiden ja -ratkaisujen kehittämisessä
Yksi Etteplan Yksi Etteplan Sisäisten synergioitten hyödyntäminen ja	Suunnittelu menetelmät Markkinajohtaja edistyksellisten

Keskittymällä yhtiön strategisiin teemoihin: asiakaskeskeisyys, palvelu ratkaisut, yksi Etteplan ja suunnittelumenetelmät, Etteplan varmistaa asemaansa asiakkaan ensisijaisena kumppanina ja suunnittelualan edellä kävijänä. Katsauskaudella saimme strategian toteutuksessa konkreettisia tuloksia.

kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen henkilöstölle

Visio:

Etteplan on jokaisen asiakkaan ensisijainen kumppani

suunnittelumenetelmien kehittämisessä

Arvot:

Asiakastyytyväisyys
Henkilöstön hyvinvointi
Ammattitaitoinen toimintatapa

Etteplanin strategian toteutuminen vuonna 2012

JOHDON VUOSIKATSAUS

Suunnittelutoimiala kehittyi suotuisasti alkuvuonna 2012, mutta kehitys hidastui loppuvuoden aikana. Finanssikriisin jälkeinen aika on ollut suunnittelutoimialalla Euroopassa entistä nopeampien muutosten ja epätasaisen kehityksen aikaa.

LARS-PETER SVANBERG, RUOTSI

Asiantuntija, Tekninen laskenta

Etteplanin teknisen laskennan osaamisalue keskittyy laskentaan, simulointiin ja analysointiin, joiden avulla varmistetaan asiakkaidemme tuotteiden toiminnallisuus ja turvallisuus. Vastuullani on suunnitella fysiikkaan perustuvia tietokonemalleja tuotesuunnittelua varten. Työni keskeinen tavoite on nopeuttaa tuotekehitysprosessia ideasta tuotantoon. Toimin tiiviissä yhteistyössä Etteplanin suunnittelijoiden kanssa ja autan heitä täyttämään asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset. Monimutkaisten fysiikkaan liittyvien ongelmien ratkaisu on intohimoni.

Tavoitteena toimialan parhaat ja kustannustehokkaimmat palveluratkaisut

TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KILPAILU

Suunnittelupalvelujen kysynnän syklit ovat lyhentyneet ja vaihtelu syklien sisällä kasvanut. Tämän vuoksi suunnittelupalvelujen kysynnän ennustettavuus on entistä haastavampaa. Kysyntä vaihtelee muun muassa siksi, että muutoksia tapahtuu eri maantieteellisten alueiden loppuasiakkaiden kysynnässä, Etteplanin asiakkaiden päätöksissä siirtää tuotantoa, tuotekehitystä ja teknistä suunnittelua kasvumarkkinoille sekä asiakkaiden päätöksissä tehdä työtä itse (insourcing) tai ulkoistaa sitä (outsourcing).

Kiinan markkinoiden merkittävimmät muutokset liittyvät työmarkkinoiden muutoksiin ja palvelujen hankintakulttuurin syntymiseen. Työlainsäädännön kiristymisestä oli merkkejä vuoden 2012 aikana. Kone- ja laitevalmistajat harkitsivat tarkemmin oman suunnitteluhenkilöstön palkkaamista, mikä avasi uusia mahdollisuuksia suunnittelutoimialan yrityksille. Uudenlaisen palvelukulttuurin kehittymisen taustalla on lisäksi Kiinassa toimivien kone- ja laitevalmistajien tavoite tuottaa länsimaalaista laatua globaaleille markkinoille.

Kasvava määrä teknistä suunnittelutyötä siirtyi vuoden 2012 aikana alempien työvoimakustannusten maihin Kiinaan ja Intiaan sekä Itä-Euroopaan. Kehityksen taustalla oli usein tuotannon siirtyminen kyseisiin maihin. Asiakkaat käynnistivät katsauskaudella myös omia suunnitteluyksiköitään alhaisen kustannustason maihin.

Kone- ja laitesuunnittelun kansainvälinen kilpailu kiristyi vuonna 2012. Globaalit koneja laitevalmistajat keskittivät hankintojaan ja edellyttivät toimittajiltaan globaaleja teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation palveluita. Keskittymiskehitys vauhdittui parin hitaamman vuoden jälkeen. Pohjoismaissa tehtiin useita merkittäviä suunnittelutoimialan yrityskauppoja. Etteplanin yritysostosstrategia on ennallaan: yritysostoissa keskitytään kasvattamaan kone- ja laitesuunnittelun osaamista ja hankkimaan uusia globaaleja asiakkaita.

RATKAISULIIKETOIMINTAAN SIIRTYMINEN

Etteplanin tavoitteena on tarjota toimialan parhaat ja kustannustehokkaimmat palveluratkaisut. Liiketoimintastrategia on laadittu tämän tavoitteen pohjalta. Liiketoimintastrategian mukaisesti yhtiö kasvattaa projektiliiketoiminnan ja palveluratkaisujen osuutta liikevaihdostaan. Tässä työssä saavutettiin vuonna 2012 useita onnistumisia. Samalla Etteplanin globaalit avainasiakkuudet kasvoivat edelleen orgaanista kasvua nopeammin. Etteplanin liiketoimintamallin

Uskomme,

että heikentynyt markkinatilanne luo uutta kysyntää Etteplanin palveluille, joiden avulla asiakas saavuttaa kustannussäästöjä ja pitää yllä korkeaa suunnittelutyön laatua.

muutos henkilövuokrausliiketoiminnasta ratkaisuliiketoimintaan eteni katsauskaudella useissa Etteplanin asiakkuuksissa. Kehitys oli kuitenkin epätasaista ja Ruotsissa muutos eteni odotettua hitaammin. Strategian toteutukseen saatiin uutta osaamista ja vauhtia vahvistamalla johtoa ja organisaatiorakennetta.

Etteplanin vahvuus on monipuolinen osaaminen kone- ja laitesuunnittelun eri alueilla. Lähes 2 000 asiantuntijan osaaminen on kartoitettu ja työn tulokset herättivät vuonna 2012 useiden asiakkaidemme mielenkiinnon. Osaamiskartoitusten ja osaamisenhallintajärjestelmän avulla voidaan suunnitella yhteistyötä ennakoivalla tavalla yhdessä asiakkaiden kanssa. Etteplanilla on kyvykkyyttä toimia virtuaalisesti hankkeissa, joissa työ on hajautettu useamman toimipisteen kesken (ns. multilokaatio-hankkeet). Näissä hankkeissa pystytään hyödyntämään koko yhtiön osaamista tehokkaasti ja saavuttamaan merkittävät säästöt matkakuluissa. Tästä toimintatavasta mainittakoon esimerkkinä lääketieteen tekniikan laitevalmistajille katsauskaudella tehdyt toimeksiannot. Offshoringtoimeksiannot Kiinasta ovat täyttäneet multilokaatio-hankkeiden kriteerit jo usean vuoden ajan. Etteplan on jatkossakin lähellä asiakastaan laajan toimipaikkaverkostonsa ansiosta. Etteplanin IT-infrastruktuuri on erittäin kehittynyt ja tarjoaa kaikki mahdollisuudet tehokkaalle virtuaalityöskentelylle. Multilokaatiohankkeiden edut realisoituvat parhaiten projektiliiketoiminnassa ja palveluratkaisuissa. Myös henkilövuokrausliiketoiminta on edelleen Etteplanille tärkeä tapa palvella asiakkaitaan. Parhaat hyödyt eivät tässä liiketoimintamallissa kuitenkaan aina toteudu asiakkaalle.

MARKKINAMUUTOSTEN JA LIIKETOIMINTASTRATEGIAN YHTEENSOPIVUUS

Etteplanilla on hyvät mahdollisuudet onnistua liiketoiminnassaan vuonna 2013, sillä kone- ja laitevalmistajat kohtaavat heikentyneessä markkinatilanteessa uusia säästövaatimuksia. Asiakkaat rekrytoivat varovaisesti Euroopassa, mikä tarjoaa Etteplanille uusia liiketoimintamahdollisuuksia joustavana kumppanina. Etteplanin liiketoimintamalli ja tuotteistetut palvelut lisäävät merkittävästi teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation kustannustehokkuutta. Etteplan uskoo, että heikentynyt markkinatilanne luo uutta kysyntää ja toimeksiantoja, joiden avulla asiakas voi saavuttaa kustannussäästöjä ja pitää yllä korkeaa suunnittelutyön laatua. Loppuvuonna 2012 ja alkuvuonna 2013 käynnistyneiden asiakasneuvottelujen perusteella myös Ruotsissa on syntynyt uutta kiinnostusta Etteplanin Kiinan palveluille asiakkaiden etsiessä uusia mahdollisuuksia lisätä toimintansa kustannustehokkuutta.

Etteplan jatkoi vuonna 2012 panostuksiaan yhtenäisten toimintatapojen kehittämiseksi. Yhteiset tietojärjestelmät tukevat tätä kehitystä. Koko konsernin toiminnanohjausjärjestelmä uusittiin vuonna 2012 ja uuden järjestelmän käyttöön siirryttiin vuoden 2013 alusta. Korkeamman lisäarvon palveluihin siirtyminen ja entistä suurempien palvelukokonaisuuksien tuottaminen edellyttää tehokasta projektiliiketoiminnan johtamista. Noin kaksi vuotta sitten käynnistetty projektiliiketoiminnan kehitystyö tuotti katsauskaudella hyviä tuloksia ja saavutetut taloudelliset hyödyt olivat merkittäviä.

Etteplan on ollut jo 30 vuotta edelläkävijä suunnittelualalla. Jatkamalla yhtiön liiketoimintastrategian toteutusta varmistamme, että pysymme insinöörityön menetelmien kehittämisen edelläkävijänä myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on myös kehittää valituilla osaamisalueilla huippuosaamista. Liiketoimintastrategian tavoitteena on luoda uutta rakenteellista pääomaa, jonka avulla varmistetaan kannattava kasvu ja yhtiön kyvykkyys integroida ostettuja yrityksiä nopeasti osaksi Etteplania. Liiketoimintastrategia ja sen toteutuksen eteneminen on esitetty vuosikertomuksen sivuilla 10-11.

KESTÄVÄ KEHITYS

Suuri määrä Etteplanin asiakastoimeksiannoista vuonna 2012 keskittyi kestävän kehityksen tuoteratkaisujen suunnitteluun. Valmistettavuus, käytettävyys ja kierrätettävyys ovat kone- ja laitevalmistajien keskeisiä tarpeita. Energian hinnan nousu vaikutti katsauskaudella suureen määrään toimeksiantoja, joissa keskityttiin ratkaisemaan esimerkiksi ajoneuvoissa käytettävien ilmastointijärjestelmien energiatehokkuutta. Muun muassa ilmastointijärjestelmien testaus liikkuvien työkoneiden hyteissä, tehdasympäristöjen energia-analyysit, materiaaliratkaisut ja voimanlähteiden suunnittelu ovat esimerkkejä päivittäisestä työstämme, jotka liittyvät cleantech-ratkaisuihin.

Etteplan Oyj hyväksyttiin joulukuussa 2012 OMX GES Sustainability Finland -indeksiin. Indeksin laskee NASDAQ OMX yhteistyössä GES Investment Servicesin kanssa. Kyseessä on vertailuindeksi, johon lukeutuu 40 kestävän kehityksen näkökulmasta parhaiten sijoittuvaa NASDAQ OMX Helsinki -pörssiin listautunutta yritystä.

KASVU, KANNATTAVUUS JA KASSAVIRTA

Etteplanin liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat vuonna 2012 selvästi edellisvuoteen verrattuna koko vuoden 2012 talousohjauksemme mukaisesti. Liikevaihto oli 134,5 (1-12/2011: 119,4) miljoonaa euroa ja liikevoitto 8,7 (6,9) miljoonaa euroa.

Etteplanin vuosittainen orgaanisen kasvun tavoite on vähintään 10 prosenttia. Vuonna 2012 orgaaninen kasvu oli 7,5 prosenttia. Kasvuun vaikutti alkuvuoden teknisten suunnittelu- ja tuoteinformaation palveluiden hyvä kysyntätilanne ja avainasiakkuuksien kasvu. Kasvua rajoitti Ruotsissa toista vuotta peräkkäin toimialan suuri vaihtuvuus ja henkilöstön saatavuus.

Liiketoiminnan rahavirta parani merkittävästi jo toisena peräkkäisenä vuonna ja oli 11,3 (1-12/2011: 7,0) miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana panostettiin edelleen myyntisaamisten tehostuneeseen käsittelyyn.

Vahvistunut taloudellinen asema varmistaa sen, että Etteplan on jatkossakin hyvä sijoituskohde ja vakaa merkittävä Pohjoismainen työnantaja. Vahvistuneen taloudellisen aseman turvin yhtiöllä on mahdollisuuksia kehittää toimintaansa edelleen.

JANNE SAARIMAA, SUOMI

Suunnitteluinsinööri, Laitossuunnittelu

Etteplan suunnittelee teollisuuslaitoksia asiakkaille ympäri maailmaa. Tehtäväni on luoda 2D- ja 3D-suunnitelmia voimalaitoksista ja niihin liittyvistä laitteista. 3D-malli auttaa suunnittelijoita visualisoimaan suunniteltavan tuotteen ja sen, kuinka se toimii käytännössä. Lopullinen tuote valmistetaan tai kootaan 2Dpiirustuksen pohjalta. Jokainen projekti on kooltaan ja tyypiltään omanlaisensa, mikä tekee työstäni kiinnostavaa ja vaihtelevaa. Palkitsevinta on nähdä kätteni tulos, valmis toimiva laitos.

LIIKETOIMINTAKATSAUS 2012

Yhtiö onnistui vuonna 2012 edelleen tavoitteessaan kasvattaa pitkäaikaisia asiakassuhteitaan. Avainasiakkuudet kasvoivat koko yhtiön orgaanista kasvua nopeammin. Globaalit koneja laitevalmistajat hakevat kumppaneita, joille keskitetään hankintoja. Etteplan menestyi edelleen laajan osaamisensa ja palvelutarjontansa ansiosta keskittämiskehityksessä. Yhtiön avainasiakkailla on vahva jalansija kehittyvillä markkinoilla, mikä edesauttoi Etteplanin liiketoiminnan kasvua.

MARIE HERSTEDT, RUOTSI Akkuasiantuntija, Akkuteknologiaryhmä

Työskentelen Etteplanin akkuteknologiaryhmässä, jolla on alan johtavaa asiantuntemusta energian varastointijärjestelmistä, kuten akuista. Tehtävämme on ratkaista asiakkaan akkujen ja voimanlähteiden käyttöikään, tehoon ja laatuun liittyviä ongelmia. Nautin kilpailukykyisten akkujen suunnittelusta ja monimutkaisten akkuihin liittyvien haasteiden ratkaisemisesta yhteistyössä asiakkaidemme ja kollegojeni kanssa. Arvostan työni tarjoamia ammatillisia kehittymismahdollisuuksia ja sitä, että saan tavata paljon uusia ihmisiä.

Avainasiakkuudet kasvoivat edelleen vuonna 2012

Yhtiön tavoitteena oli myös kasvattaa korkeamman lisäarvon palveluiden osuutta myynnistä. Myös tässä tavoitteessa onnistuttiin: tuotteistettujen palveluiden ja Managed Service -palveluiden osuus liikevaihdosta kasvoi. Tämän seurauksena myös keskimääräinen asiakastoimeksiantojen koko kasvoi. Etteplan jatkoi panostuksiaan teknisen tuoteinformaation menetelmiin ja laajensi toimintaansa Euroopassa hankkimalla Tedopres International B.V.:n maaliskuussa 2012. Yritysoston jälkeen Etteplan kuuluu Euroopan suurimpien yritysten joukkoon, joka tarjoaa teknisen tuoteinformaation ratkaisuja. Yhtiöllä on nyt toimialan monipuolisin ja edistyksellisin teknisen tuoteinformaation palvelukokonaisuus Euroopassa. Tedopresin palvelutarjonnan integrointi osaksi teknisen tuoteinformaation palveluvalikoimaa onnistui hyvin ja yhtiö sai useita uusia toimeksiantoja.

Offshoring Kiinasta vakiinnutti asemaansa osana Etteplanin palveluratkaisuja jo vuoden 2011 aikana. Kiinan yksiköiden palvelutarjonta monipuolistui vuonna 2012. Etteplan vahvisti asemaansa kone- ja laitevalmistajien teknologiansiirtokumppanina: yhtiö oli mukana siirtämässä usean asiakkaan tuotantoa tai alihankintaa Kiinaan.

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ

Kone- ja laitesuunnittelu on toimialana jälkisyklinen, ja syklin sisällä on vaihtelua Etteplanin asiakastoimialojen erilaisuuden vuoksi. Teknisten suunnittelu- ja tuoteinformaation palveluiden kysyntä säilyi keskimäärin hyvällä tasolla jälkisyklisyyden vuoksi koko alkuvuoden ajan, vaikka vientisektorin kasvu hidastui vähitellen. Teknologiateollisuuden yritysten tilauskannan arvo oli vuoden 2012 syyskuun lopussa 10 prosenttia alhaisempi kuin samaan aikaan vuonna 2011 (Teknologiateollisuus: Tilanne ja näkymät 4/2012). Ruotsissa teollisuuden viennin kasvu hidastui kesästä 2011 lähtien (The Swedish Federation of Consulting Engineers and Architects: Sector Review December 2012). Suunnittelupalvelujen kysyntä heikkeni vuoden 2012 jälkipuoliskolla maailmantalouden kasvun hidastumisen myötä. Loppuvuoden aikana teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation kysynnän kasvu taittui. Teknisten suunnittelu- ja tuoteinformaation palveluiden kysynnässä jäätiin edelleen selvästi fi nanssikriisiä edeltävän huippuvuoden 2008 kysyntätason alapuolelle.

Vaikka suunnittelupalveluiden kysyntä kokonaisuudessaan laski loppuvuodesta 2012, pitivät keskimäärin hyvää kysyntää yllä vuonna 2012 kaivosteollisuuden laitevalmistajat, energia- ja sähkönsiirtoteollisuuden asiakkaat, nosto- ja siirtolaitevalmistajat ja ilmailu- ja puolustusvälineteollisuuden laitevalmistajat. Paperiteollisuuden laitevalmistajien suunnittelupalvelukysyntä oli toisen perättäisen vuoden ajan matalalla tasolla. Investointiprojekteja

Etteplanin Kiinan yksiköillä oli merkittävä asema asiakkaittemme suunnittelutyön kustannustehokkuuden parantamisessa.

Etteplan nousi

hollantilaisen Tedopres-yrityskaupan myötä merkittäväksi toimijaksi Euroopassa.

käynnistyi hitaasti muun muassa raaka-aineiden epäedullisen hintakehityksen vuoksi, mikä vaikutti terästeollisuuden suunnittelupalveluiden matalaan kysyntään.

Ajoneuvo- ja kuljetusteollisuudelle tehtävien ilmastointiteknologian ja moottorin testaukseen ja optimointiin liittyvien asiantuntijapalveluiden kysyntä oli hyvällä tasolla, vaikka ajoneuvo- ja kuljetusteollisuuden kysyntä ei kokonaisuudessaan elpynyt vuoden 2011 alhaiselta tasolta. Kilpailu moottorin testaus- ja optimointipalveluissa Pohjoismaissa on verrattain pientä, koska kilpailijoita on vähän.

Taloudellinen epävarmuus heijastui lääketieteen tekniikan laitevalmistajien suunnittelupalveluiden kysyntään ja vaihteli laitevalmistajittain.

Vuoden 2012 aikana energian hinnan nousun vaikutus kone- ja laitesuunnitteluun näkyi selkeästi. Yhä useammat suunnittelutoimeksiannot liittyivät energiasäästöjen ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Edellisvuosien tapaan konepajateollisuuden yritykset jatkoivat siirtymistä kasvumarkkinoille, mikä vaikutti myös suunnittelupalvelujen kysynnän kasvamiseen alhaisen kustannustason maissa, kuten Kiinassa, Intiassa ja Itä-Euroopan maissa.

LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA KASSAVIRTA

Etteplanin liikevaihto kasvoi 12,6 prosenttia ja oli 134,5 (1-12/2011: 119,4) miljoonaa euroa. Merkittävin liikevaihdon kasvu tuli avainasiakkuuksista, jotka kasvoivat 12,9 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 7,5 prosenttia. Suunnittelutoimiala sisältää vuosittaisen kausivaihtelun. Kausivaihteluun vaikuttavat loma-ajat sekä tuotekehitys- ja investointiprojektien aloitusten ajoittuminen pääosin alkuvuoteen ja syksyyn. Tämän vuoksi kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto on pienin. Liikevaihdon kehittymiseen vaikutti vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä alkuvuotta heikompi suunnittelupalveluiden kysyntä sekä työpäivillä mitattuna lyhyt joulukuu.

Etteplanin liikevaihdosta yli viidennes muodostui Managed Service -tyyppisistä toimeksiannoista, jotka ovat joko projekti- tai palveluratkaisujen toimituksia. Suurin osa Etteplanin liiketoiminnasta pohjautui edelleen puitesopimuspohjaisiin toimeksiantoihin.

Liikevoitto kasvoi ja oli 8,7 (1-12/2011: 6,9) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli 6,5 (5,8) prosenttia. Liikevoittoon vaikutti positiivisesti siirtyminen korkeamman lisäarvon palveluihin. Näissä palveluissa suunnittelupalvelut ovat useimmiten jatkuvia palveluita, joissa suunnittelukapasiteetin käyttöaste on muuta liiketoimintaa korkeampi.

Etteplanin liiketoiminnan rahavirta parani merkittävästi vuonna 2012 ja oli yhtiön historian paras, 11,3 (7,0) miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana jatkettiin jo vuoden 2011 aikana käynnistettyjä toimenpiteitä myyntisaamisten tehostuneeksi käsittelyksi.

TEKNINEN SUUNNITTELU

Suomi

Etteplanin teknisten suunnittelupalvelujen hyvä kysyntä Suomessa perustuu yhtiön markkinajohtajuuteen ja pitkäaikaisiin asiakkuuksiin. Keskeisimmin kasvuun vaikuttivat alkuvuoden hyvä kysyntätilanne, avainasiakkaiden verrattain tasaisena jatkunut liiketoiminta ja Etteplanin läsnäolo kasvumarkkinoilla Kiinassa ja Venäjällä.

Palvelutuotteiden myynti kehittyi vuoden 2012 aikana suotuisasti. Toimeksiannot sisälsivät entistä suuremman määrän erilaisia palveluita ja teknisiä suunnittelualueita. Suurissa palvelukokonaisuuksissa kustannustehokkuus parani muun muassa siksi, että toteutuksessa käytettiin Etteplanin Kiinan yksiköitä. Vaikka kasvun painopiste on suunnittelupalveluissa kehittyvillä markkinoilla, lisäsi yhtiön Kiinan yksiköissä tehty työ myös Suomessa tehtävää työtä sekä toimitusten kokoa. Etteplanin merkittäviä asiakkuuksia olivat Suomessa vuonna 2012 muun muassa ABB, Cargotec Oyj, KONE Oyj, Konecranes Oyj, Outotec Oyj, Patria Oy ja Sandvik.

Vuonna 2012 Etteplan sai Konecranesin innovaatiopalkinnon yhtiön toimittajapäivillä. Tunnustus annettiin köysipyörän suunnittelun ja materiaalinkäytön uudistuksesta.

Etteplan osallistui vuonna 2012 lukuisiin tuotekehitysprojekteihin. Hyvä esimerkki uusista tuoteratkaisuista on Etteplanin ja Lamor Corporationin yhteistyössä kehittämä innovatiivinen keräinjärjestelmä öljyntorjuntaan. Maailman ensimmäinen mobiili öljyntorjuntajärjestelmä edustaa siirrettävyydeltään ja toiminnallisuudeltaan uudenlaista, öljynkeräimissä ennen näkemätöntä tasoa.

Suomessa henkilöstön saatavuus ei hidastanut merkittävästi liikevaihdon kasvua.

Ruotsi

Ruotsissa suunnittelupalvelujen kysyntä oli keskimäärin hyvällä tasolla koko alkuvuoden 2012. Etteplanin asiakkaiden suunnittelupalveluiden kysynnän muutokset käynnistyvät Ruotsissa yleensä aikaisemmin kuin konsernin muilla toimialueilla: suunnittelupalvelujen kysyntä pieneni Ruotsissa aiemmin kuin Suomessa ja talouden kasvu hidastui Suomea nopeammin loppuvuoden aikana.

MICK VAN SLIEDREGT, ALANKOMAAT

Projektipäällikkö, Tekninen dokumentointi ja julkaisuratkaisut

Yritysten tavat ja käytössä olevat menetelmät tuottaa ja jakaa teknistä tuoteinformaatiota ovat muuttuneet radikaalisti 25-vuotisen urani aikana. Minun tehtäväni on huolehtia, että asiakkaamme saavat parhaan mahdollisen hyödyn uusista visuaalisista ja interaktiivisista julkaisutekniikoista ja -työkaluista, kuten tabletista. On todella kiinnostavaa olla kehityksen kärjessä, se tekee työstäni vaihtelevaa ja haastavaa.

Ruotsissa suunnittelumarkkina on perinteisempi kuin Suomessa ja huomattava osa koko suunnittelutoimialasta toimii henkilövuokrausperiaatteella. Ensimmäiset uusiin palveluratkaisuihin pohjautuvat toimeksiannot tehtiin Ruotsissa loppuvuonna 2012.

Ruotsissa saatiin vuoden aikana huomattava määrä uusia tuotekehityshankkeita muun muassa lääketieteen tekniikan ja ilmailu- ja puolustusvälineteollisuuden laitevalmistajilta, energia- ja sähkönsiirtoteollisuudelta sekä kaivosteollisuuden laitevalmistajilta. Esimerkkinä tuotekehityshankkeista on Neodynamicsilta saatu toimeksianto, jossa Etteplan sai tehtäväksi suunnitella ja kehittää NeoDynamicsille tuotantovalmiin biopsia-laitteen, joka täyttää uusimmat lääketieteellisiä laitteita koskevat määräykset, mukaan luettuna CE-merkintään vaadittavan dokumentaation. Etteplanin erityisosaaminen viranomaisvaatimusten alueella tuotti vuonna 2012 useita konsultointihankkeita lääketieteen tekniikan laitevalmistajille.

Etteplan osallistui katsauskaudella sähkö- ja hybridiajoneuvojen tuotekehitykseen. Asiantuntijapalvelut sisälsivät moottoreiden ohjausjärjestelmien edistyksellisiä simulaatioita, testauksia ja analyysejä. Etteplan on yksi harvoista toimijoista Euroopassa, joka pystyy tarjoamaan vaativia ilmastointiratkaisuja mm. ajoneuvo- ja kuljetusteollisuudelle. Etteplanin testauslaitteiden käyttöaste Göteborgissa sijaitsevassa testauslaboratoriossa oli korkealla tasolla koko katsauskauden ajan.

Ruotsin liiketoimintaa rasitti lähes koko vuoden jatkunut henkilöstön suuri vaihtuvuus. Henkilöstön vaihtuvuus hidastui kuitenkin loppuvuoden aikana.

Kiina

Kiinan liiketoiminnan merkittävin kehitys liittyi markkinaympäristön muutoksiin. Vuoden 2012 aikana oli merkkejä työlainsäädännön kiristymisestä Kiinassa ja markkinat alkoivat avautua entistä nopeammin, mikä avasi uusia mahdollisuuksia palveluyrityksille. Suurin osa Kiinan liiketoiminnasta oli edelleen offshoringtoimintaa.

Etteplan sai Kiinassa uusia globaalisti toimivia asiakkaita, jotka hyödyntävät Kiinan ja muun Aasian kasvavien kotimarkkinoiden kasvumahdollisuuksia. Pitkään Kiinassa toimineena Etteplanin asiantuntemus paikallisista suunnittelu- ja tuotantovaatimuksista luo merkittävää lisäarvoa asiakkaille. Suurten asiakasyritysten lisäksi myös monet pienet ja keskisuuret yritykset tilasivat Etteplanin Kiinan toimistosta suunnittelupalveluja tavoitteenaan parantaa tuotekannattavuutta. Esimerkkinä voidaan mainita ruotsalainen hätä-, silmä- ja kasvosuihkuihin erikoistunut Krusman, jolle Etteplan suunnitteli tuotekomponentit.

TEKNINEN TUOTEINFORMAATIO

Etteplanin teknisen tuoteinformaation kysyntään vaikutti eniten vuoden 2012 maaliskuussa tehty yritysosto. Etteplan allekirjoitti maaliskuussa 2012 sopimuksen hollantilaisen Tedopres International B.V.:n koko osakekannan ostosta.

Teknisen tuoteinformaation kysynnän kehittyminen vuonna 2012 vastasi suunnittelupalvelujen kysynnän kehitystä. Tedopres International B.V:n yrityskaupan ansiosta laajentunut teknisen tuoteinformaation palvelutarjonta sai kiinnostuneen ja hyvän vastaanoton Etteplanin asiakkailta. Yrityskaupan myötä Etteplan nousi merkittäväksi toimijaksi Euroopassa monipuolisemman palvelukokonaisuuden ja markkinoiden edistyksellisimpien menetelmien ansiosta. Teknisen tuoteinformaation palveluratkaisujen myyntiprosessi on usein pitkä. Tämän vuoksi yritysoston vaikutus vuoden 2012 liikevaihdon kasvuun tuli suurimmaksi osaksi Tedopresin omasta liikevaihdosta.

Etteplanin panostukset teknisen tuoteinformaation myynnin kehittämiseen vuoden 2012 aikana olivat merkittäviä. Koko yhtiön teknisen tuoteinformaation palvelutarjonta on integroitu vuoden aikana: asiakas saa nyt samaa ja yhtenäistä palvelua kaikista Etteplanin toimipaikoista.

Suomi

Etteplanin teknisen tuoteinformaation asiakkuudet Suomessa koostuvat pitkistä asiakassuhteista, joissa tuotetaan jatkuvaa Managed Service -palvelua tai joissa toimeksiannot ovat kooltaan merkittäviä. Taajuusmuuttajien suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut Vacon Oyj siirsi merkittävän osan yhtiön teknisen tuoteinformaation tuotannosta ja kehittämisestä Etteplanille. Managed Service -palvelua tuotetaan Vaconille Etteplanin Suomen ja Kiinan yksiköistä. Palvelutuotannossa käytetään Tedopres-yritysostossa hankittuja menetelmiä ja ratkaisuja.

John Deere nimesi toukokuussa 2012 Etteplanin vuoden 2011 Partner-tason toimittajaksi John Deeren Achieving Excellence -ohjelmassa. Partner-taso on korkein Deere & Companyn toimittajilleen myöntämä luokitus. Etteplan toimittaa John Deeren Tampereen yksikköön teknisen tuoteinformaation palveluita.

Ruotsi

Teknisen tuoteinformaation osuus Ruotsin liiketoiminnasta on pienempi kuin Suomessa ja Alankomaissa. Laajentunut palvelutarjonta paransi Etteplanin asemaa merkittävästi Ruotsissa teknisen tuoteinformaation alueella.

Alankomaat

Etteplanin Alankomaissa sijaitseva teknisen tuoteinformaation ratkaisuihin erikoistunut tytäryhtiö, Tedopres, tarjoaa edistyksellisiä menetelmiä teknisen dokumentoinnin sisällön tuotantoon ja jakeluun. Yhtiön asiakkaat ovat Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa toimivia globaaleja ilmailu- ja puolustusvälineteollisuuden yrityksiä, lääketieteen tekniikan sekä kaivosteollisuuden laitevalmistajia ja kulutuselektroniikkaa valmistavia yrityksiä.

Alankomaissa saatiin vuonna 2012 useita merkittäviä uusia toimeksiantoja. Esimerkiksi globaalin Pohjois-Amerikkalaisen lentokonevalmistajan Gulfstream Aerospace Corporationin kanssa käynnistyi yhteistyö teknisen tuoteinformaation alueella. Gulfstream ottaa käyttöönsä Etteplanin ohjelmistotuotteet yhtiön teknisen tuoteinformaation korkean laadun varmistamiseksi.

Kiina

Etteplanin Kiinan yksiköistä tuotettujen palvelujen määrä osana teknisen tuoteinformaation palveluratkaisuja kasvoi vuonna 2012. Etteplanin Kiinan yksiköt saivat myös toimeksiantoja, joissa teknisen tuoteinformaation palveluja tuotettiin Etteplanin toimipaikkojen ulkopuolella muun muassa Australiassa.

VUOSI 2013

Suunnittelupalvelujen kysyntä on käynnistynyt vuonna 2013 viime vuotta hitaammin. Avainasiakkuuksissa taloustilanteen heikkeneminen ei ole näkynyt merkittävästi kysynnässä, vaikka kone- ja laitevalmistajien tilauskannat Pohjoismaissa ovat vuoden 2013 käynnistyessä alemmalla tasolla kuin vuonna 2012 samaan aikaan.

NÄKYMÄT

Markkinanäkymät

Etteplanin asiakkaiden tilauskantojen kehitys vaikuttaa nopeasti Etteplanin liikevaihdon kehittymiseen. Etteplanin keskeisten asiakkaiden tilauskannat olivat katsauskauden lopulla keskimäärin vertailukautta 2011 alhaisemmalla tasolla. Ennakoimme, että suunnittelupalvelujen kysyntä säilyy vuoden 2013 alussa vuoden 2012 lopun tasolla ja paranee loppuvuotta kohti.

Taloudellinen ohjaus

Odotamme koko vuoden 2013 liikevaihdon ja liikevoiton kasvavan vuoteen 2012 verrattuna. Liikevoiton kertyminen painottuu loppuvuoteen.

VIV ZHOU (周春慧), KIINA

Laatuinsinööri, Laadunvarmistus

Etteplan on toiminut Kiinassa vuodesta 2004. Olemme tunnettuja huippuluokan laadunvarmistusosaamisestamme. Minun tehtäväni laatuinsinöörinä on varmistaa, että asiakkaamme kiinalainen toimittaja täyttää asiakkaamme tuotteen laatuvaatimukset. Suoritan tarkastuksia ja auditointeja toimittajien tiloissa joka puolella Kiinaa. On todella palkitsevaa oppia jatkuvasti uutta asiakkaidemme tuotteista. Nautin siitä, että saan tehdä yhteistyötä erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.

VASTUULLISUUS

Asiakkaiden lisääntyneet tarpeet tuotteiden energiaja kustannustehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi tarjoavat Etteplanille runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia. Vastuullisuus omistajiamme, henkilöstöämme, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kohtaan on tärkeimpiä toimintaperiaatteitamme.

MIKKO KOIVISTO, SUOMI Projektipäällikkö, Toimituskohtainen suunnittelu

Moni Etteplanin asiakas valmistaa monimutkaisia teollisuuskoneita ja -laitteita, jotka räätälöidään loppuasiakkaan tarpeiden mukaan (Engineer-to-Order). Projekteissa tarvitaan usein Etteplanin eri suunnittelualueiden panosta, kuten lujuuslaskenta- ja mekaniikka- ja sähkösuunnitteluosaamista sekä yhteistyötä Etteplanin Kiinan suunnitteluyksikköjen kanssa. Minun tehtäväni on suunnitella toimituskohtainen suunnitteluprosessi yhteistyössä asiakkaan kanssa ja toimin sisäisesti projektin vastuullisena vetäjänä. Nautin yrityksemme kansainvälisestä ilmapiiristä ja hyvästä tiimihengestä.

Vastuullisuus on jokapäiväistä työtämme

Etteplan on sitoutunut kehittämään liiketoimintaansa pitkäjänteisesti ja noudattamaan eettisiä periaatteita ja hallintotapoja kaikissa maissa, jossa yhtiö toimii. Vastuullisuus toteutuu jokapäiväisessä työssä ja käsittää taloudesta, henkilöstöstä ja ympäristön hyvinvoinnista huolehtimisen pitkällä aikavälillä. Yhtiön liiketoimintaperiaatteet on koottu eettisiin toimintaohjeisiin verkkosivuillamme www.etteplan.com.

Etteplanin vastuullisuus toteutuu parhaiten yhtiön tarjoamissa palveluissa. Olemme sitoutuneet tarjoamaan asiakkaillemme alan laadukkaimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut. Asiakkaamme tavoittelevat enenevässä määrin tuotteen kilpailukyvyn parantamista sekä energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden lisäämistä. Etteplan on toteuttanut vuonna 2012 useita asiakasprojekteja, joissa asiakkaan haasteisiin on vastattu uuden suunnittelun ja materiaalivalintojen avulla.

TALOUDELLINEN VASTUULLISUUS

Taloudellinen vastuullisuus ja yhtiön taloudesta huolehtiminen ovat perusedellytyksiä kannattavalle ja pitkäjänteiselle liiketoiminnalle. Näin varmistamme työpaikkojen säilymisen ja yhtiön kehittymismahdollisuudet pitkälle tulevaisuuteen. Yhtiön ylin johto kantaa taloudellista vastuuta omistajilleen, henkilöstölleen, asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen. Yhtiö on vahvistanut taloudellista asemaansa määrätietoisesti ja taserakenne on parantunut näiden toimien tuloksena. Vahvistunut taloudellinen asema varmistaa, että yhtiö on jatkossakin vakaa työnantaja ja kykenee vastaamaan globaaliin kilpailuun kehittämällä toimintaansa.

SOSIAALINEN VASTUULLISUUS

Etteplan on merkittävä työllistäjä Suomessa ja Ruotsissa niin henkilöstön määrällä kuin toimipisteverkoston laajuudella mitattuna. Vuoden 2012 lopussa koko konsernin palveluksessa oli 1 776 asiantuntijaa, joista 1 094 työskenteli Etteplan sai tärkeän tunnustuksen vastuullisesta ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavasta toiminnastaan, kun yhtiö hyväksyttiin joulukuussa 2012 OMX GES Sustainability Finland-indeksiin. Indeksin laskee NASDAQ OMX yhteistyössä GES Investment Servicesin kanssa. Kyseessä on vertailuindeksi, johon kuuluu 40 kestävän kehityksen näkökulmasta parhaiten sijoittuvaa NASDAQ OMX Helsinki -pörssiin listautunutta yhtiötä. Indeksin arviointikriteerit perustuvat kansainvälisiin ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa koskeviin periaatteisiin.

Suomessa, 450 Ruotsissa, 85 Alankomaissa ja 147 Kiinassa. Henkilöstön ikäjakauma on tasainen.

Suomessa Etteplanilla on 22 toimipistettä eri puolilla maata ja noin 86 prosenttia asiantuntijoista työskentelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Koko konsernissa toimipisteitä on 39.

Etteplanin henkilöstöä ja henkilöstöjohtamista käsitellään tarkemmin Henkilöstö-osiossa sivuilla 24-26.

YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS

Etteplanin liiketoiminnasta syntyvä hiilijalanjälki rajoittuu perinteisen toimistotyön vaatimaan energiankulutukseen matkustuksen lisäksi. Aikaisempien vuosien tapaan pyrkimyksemme on edistää ympäristöystävällisiä toimintatapoja kaikin mahdollisin tavoin.

Ympäristövastuullisuus on tärkeä osa jokapäiväistä työtämme ja ilmenee parhaiten asiakkaillemme suunnittelemissa ratkaisuissa. Vuonna 2012 toteutimme useita projekteja, joiden ansiosta asiakkaamme onnistuivat kehittämään liiketoimintaansa uusien ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen avulla.

Esimerkkinä mainittakoon yhteistyö suomalaisen Lamor Corporationin kanssa, jolle Etteplan kehitti öljyntorjuntaan innovatiivisen öljynkeräinjärjestelmän. Järjestelmä mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan öljyn keräämisen katastrofi alueelta mobiilin keräinjärjestelmän avulla, joka on ainoa laatuaan maailmassa.

Etteplanin teknisen tuoteinformaation ratkaisut pienentävät teknisen dokumentaation määrää, millä on välitön ympäristövaikutus alentuneiden tuotantokustannusten lisäksi.

HENKILÖSTÖ

Yhtiön osaamisen hallinnan tietojärjestelmässä on tällä hetkellä lähes 700 osaamista, jotka liittyvät kone- ja laitesuunnittelun ja teknisen tuoteinformaation eri osa-alueisiin. Kattavan osaamisen ansiosta Etteplan kykenee suunnittelemaan asiakkaan koneita, laitteita, tuotteita ja tuotelinjoja alusta loppuun sekä tarjoamaan koneen tai laitteen koko elinkaaren ajalle suunnittelupalveluja. Henkilöstöllä on myös teknisen tuoteinformaation alueella huippuosaamista ja käytössään alan edistyksellisimmät menetelmät ja työkalut.

STJEPAN VUKUSIC, SUOMI Projektipäällikkö, Suunnitteluprosessikonsultointi

Etteplanilla on mittavaa osaamista monella teknisen suunnittelun alueella. Sovellamme osaamistamme asiakkaitten tuotekehitys- ja tilaustoimitusprosessien kehittämistyössä. Työhöni kuuluu sekä mekaniikkasuunnittelua että 3D CAD -prosessien ja -työkalujen kehittämistä. Laajasta eri teollisuuden alojen tuntemuksestani on etua, kun autan asiakkaitamme löytämään parhaat käytännöt omissa prosesseissaan. Tehtäväni ovat haasteellisia ja harvoin samanlaisia, minkä vuoksi jokainen työpäivä on erilainen. Jatkuva uuden oppiminen ja lisäarvon tuominen asiakkaiden prosesseihin on hienoa ja palkitsevaa.

Henkilöstöjohtaminen kehityskohteena

HENKILÖSTÖRAKENNE JA ASIANTUNTEMUS

Vuoden 2012 lopussa Etteplanin Suomen yksiköissä työskenteli 1 094, Ruotsissa 450, Kiinassa 147 ja Alankomaissa 85 työntekijää. 51 prosentilla on ammattikorkeakoulutasoinen insinööritutkinto ja 22 prosentilla ylempi korkeakoulututkinto, joka vastaa diplomi-insinöörin tutkintoa. Henkilöstön ikäjakauma oli tasainen. Etteplanin henkilöstön osaaminen on laaja-alaista ja edustaa eri suunnittelualueita.

Esittelemme vuosikertomuksen sivuilla seitsemän Etteplanin huippuosaajaa Suomesta, Ruotsista, Alankomaista ja Kiinasta. Asiantuntijoittemme erityisosaamista tarvitaan, kun globaalit asiakkaamme haluavat ympäristöystävällisiä, kustannustehokkaita ja viranomaisvaatimukset täyttäviä laadukkaita suunnitteluratkaisuja.

TYÖHYVINVOINTI

Viimeisten kolmen vuoden aikana Etteplanissa on tehty merkittäviä panostuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Vuosi 2012 oli toinen peräkkäinen vuosi, jolloin yhtiössä ei ollut yhtään uutta työkyvyttömyystapausta. Henkilöstötutkimuksen tulokset vuodelta 2012 kertovat, että työntekijöiden työhön käyttämä aika ja vapaa-aika ovat keskimäärin hyvässä tasapainossa. Työskentely asiantuntijaorganisaatiossa on järjestetty siten, että asiantuntijoiden on mahdollista löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä.

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN

Henkilöstöjohtamisen kehittämiskohteet määritellään yhtiössä sekä liiketoimintatavoitteiden että henkilöstötutkimuksen pohjalta. Vuoden 2011 henkilöstötutkimuksen pohjalta laadittiin kaikissa yksiköissä kehityssuunnitelma paikallisen tason kehittämiskohteista ja toteutusta seurattiin keskitetysti vuonna 2012.

Etteplanin henkilöstöjohtamisen käytäntöjä yhtenäistettiin edelleen vuoden 2012 aikana. Suorituksen johtaminen ja kehityskeskustelut toteutetaan vuosikellon mukaisesti ja Etteplanissa seurataan kuukausittain suorituksen johtamisen etenemistä. Henkilöstötutkimuksen perusteella suorituksen johtamisen alueella on tapahtunut vuoden 2011 jälkeen merkittävä parannus.

Tämän

vuosikertomuksen sivuilla esittelemme Etteplanin asiantuntijoita, jotka ovat alansa huippuosaajia.

HENKILÖSTÖN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA 2012

HENKILÖSTÖ

Vuonna 2012 pääpaino henkilöstöjohtamisessa oli henkilöstöprosessien kehittämisessä. Vuoden aikana saatiin valmiiksi muun muassa Etteplanin uramalli, jonka käytännön toteutus tehdään koko organisaatiossa vuoden 2013 aikana. Toimintavuoden aikana avattiin konsernin "työpaikka-portaali", joka lisää läpinäkyvyyttä yhtiön tarjoamiin kehittymismahdollisuuksiin. Tavoitteena on tukea työkiertoa aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Koulutus- ja kehittymismahdollisuuksien luomiseksi Etteplanissa perustettiin vuonna 2012 kompetenssiryhmiä, joiden jäsenet edustavat alansa parasta osaamista. Ryhmät ovat vastuussa osaamisalueen kehittämisestä ja toimivat sisäisinä kouluttajina.

HENKILÖSTÖN SAATAVUUS JA HENKILÖSTÖKULUT

Suomessa kilpailu osaavista insinööreistä kiristyi katsauskauden aikana. Etteplanissa onnistuttiin rekrytoinneissa verrattain hyvin, eikä työvoiman saatavuus ollut este liiketoiminnan kasvulle. Suomessa erittäin alhainen vaihtuvuus kertoo henkilöstön sitoutumisesta yhtiöön.

Ruotsissa henkilöstön vaihtuvuus rasitti edelleen liiketoimintaa. Vaihtuvuutta pyrittiin alentamaan monin eri tavoin ja henkilöstöjohtamisen kehittämisessä keskitytään edelleen vuonna 2013 toimenpiteisiin vaihtuvuuden alentamiseksi. Ruotsissa ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus oli merkittävä liiketoimintahaaste.

Palveluliiketoiminnassa kansallisilla palkkaratkaisuilla on keskeinen merkitys. Pohjoismaiset palkkaratkaisut eivät tukeneet vuonna 2012 kilpailukyvyn ylläpitoa haastavaksi muuttuneessa markkinatilanteessa. Työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset neuvoteltiin Etteplanissa syksyn aikana. Ruotsin palkkaratkaisu oli Suomen ratkaisua maltillisempi sopimisen ollessa ruotsalaisessa työmarkkinakulttuurissa aitoa paikallista sopimista.

Etteplan maksoi vuonna 2012 palkkoja ja henkilöstökuluja yhteensä 92,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut ovat yhtiön suurin kustannuserä.

HENKILÖSTÖRISKIT

Etteplanissa laaditaan vuosittain koko liiketoiminnan kattava riskikartoitus osana riskienhallinnan järjestelmää. Henkilöstöriskejä ja niihin varautumista tarkastellaan vuosittain. Henkilöstöriskejä on käsitelty tarkemmin riskienhallinnan kokonaisuudessa vuosikertomuksen sivuilla 29.

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN 2012

HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA 2012

KOULUTUSTAUSTA 2012

Ennakoiva riskienhallinta on osa päivittäistä toimintaamme

Riskienhallinta on Etteplanissa ennakoivaa ja olennainen osa johtamista ja päivittäistä toimintaa. Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa yhtiön asiakastoimeksiantojen täyttäminen, tuloskehitys, osingonmaksukyky, vastuullisten toimintatapojen toteutuminen ja liiketoiminnan jatkuvuus.

Riskienhallinta on olennainen osa Etteplanin liiketoiminnan ohjausta ja sisäisen valvonnan käytäntöjä. Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa, ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan. Hyvin hoidettu riskienhallinta varmistaa toimintamme jatkuvuuden.

Etteplanissa tehtiin vuonna 2011 koko liiketoiminnan kattava riskikartoitus ja luotiin uusi riskienhallintajärjestelmä. Keskitymme ennakoiviin toimenpiteisiin ja toimintamme turvaamiseen sekä liiketoiminnalle haitallisten vaikutusten rajaamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Kartoitamme ja arvioimme riskejä järjestelmällisesti ja tarvittaessa muutamme toimintaamme.

Vuonna 2012 keskityimme seuraamaan vuoden 2011 riskikartoituksessa havaittujen riskien muutosta sekä tunnistamaan uudet liiketoimintariskit.

RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET

Menettelytavat ja ohjeet

Etteplan-konsernin toimintaperiaatteena on hallita ja lieventää riskien vaikutusta. Hallitus ja johtoryhmä valvovat riskien ja riskikeskittymien kehitystä. Konsernin taloushallinto seuraa ja arvioi liiketoiminta- ja rahoitusriskejä sekä suojautuu niiltä yhteistyössä hallituksen, johtoryhmän ja suunnittelusta vastaavan johdon kanssa.

Organisaatio

Yhtiön toimitusjohtaja johtaa konsernin riskienhallintatyötä konsernin johtoryhmän ja riskienhallinnasta vastaavan johtoryhmän jäsenen avulla. Konsernin johtoryhmä seuraa liiketoimintayksiköiden merkittäviä riskejä ja valvoo konsernin riskienhallintajärjestelmien ja -käytäntöjen kehittämistä.

Pääasiallinen vastuu riskienhallinnasta on liiketoiminnasta vastaavilla johtajilla. Johtajat vastaavat oman liiketoiminta-alueensa riskienhallinnasta noudattaen konsernin ohjeita. Liiketoiminnan johtajat raportoivat konsernin johtoryhmälle merkittävistä riskeistä ja yleisestä riskitilanteesta osana kuukausiraportointiaan.

Hallitus valvoo riskienhallintaa ja hyväksyy yhtiön riskienhallintaperiaatteet. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti riskienhallinnan toimenpiteistä ja suurimmista konsernia koskevista riskeistä.

Toimintatavat

Etteplanin riskienhallinta muodostuu koordinoiduista toimintatavoista, joilla tunnistetaan, arvioidaan, käsitellään ja hallitaan konsernin merkittävimpiä riskialueita järjestelmällisesti ja ennakoivasti. Etteplan-konsernin liiketoiminnan riskit on jaettu viiteen kategoriaan ja riskejä seurataan tämän riskiluokittelun mukaan. Etteplanin liiketoiminnan riskeihin sisältyy sekä sisäisiä että ulkoisia riskejä.

Konserninlaajuinen, yhdenmukainen riskienhallintakartoitus tehdään vuosittain strategiaprosessin yhteydessä.

RISKIEN KUVAUS

Etteplan-konsernia koskevat riskit on luokiteltu viiteen riskiluokkaan: strategiset riskit, toiminnalliset riskit, henkilöstöriskit, tietotekniikka- ja turvallisuusriskit sekä taloudelliset riskit.

Yhtiön johdon arvioinnin mukaan liiketoiminnan suurimmat riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen sekä asiakkaiden liiketoiminnassa tapahtuviin ennakoimattomiin muutoksiin. Koska yhtiön liiketoiminta on riippuvainen ammattitaitoisesta henkilöstöstä, osaavien ammattilaisten saatavuus aiheuttaa merkittävän liiketoimintariskin.

Seuraavassa osiossa kuvataan Etteplanin liiketoiminnan tyypillisiä riskejä. Yhtiön toimintaan voi kuitenkin liittyä myös muita riskejä. Merkittävimmät tilikauden aikana havaitut riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa vuosikertomuksen 2012 sivuilla 32-35.

Strategiset riskit

Etteplanin strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan kehitykseen, liiketoimintaympäristöön, markkinoihin sekä fuusioihin ja yrityskauppoihin.

Talouden laskusuhdanne voi vaikuttaa negatiivisesti investointeihin ja sen seurauksena myös Etteplanin liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Konserni pyrkii vähentämään markkinariski- ja suhdanneherkkyyttään tasapainoisella tilauskannalla, joka muodostuu eri teollisuudenaloilla, markkinoilla ja maantieteellisillä alueilla toimivien asiakkaiden toimeksiannoista. Kilpailu suunnittelualalla on maailmanlaajuisesti kovaa. Laskusuhdanne johtaa ylikapasiteettiin ja sen seurauksena kilpailun kiristymiseen.

Etteplanin merkittävimmät strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan kehittämiseen ja yrityskauppoihin. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan noudattamalla yhtiön yritysostopolitiikkaa ja sen perusteella laadittuja menettelytapoja ja -malleja. Yritysostojen ohella orgaaninen kasvu on tärkeä osa Etteplanin liiketoiminnan kasvutavoitteita. Merkittävin riski tämän tavoitteen saavuttamisessa on tarvittavien osaavien ammattilaisten mahdollinen puute.

Vuonna 2012 Etteplanin strategian toteutus eteni edelleen hyvin ja korkeamman lisäarvon palveluiden osuus liiketoiminnasta kasvoi tasaisesti. Teknisten suunnittelu- ja tuoteinformaation palveluiden kysyntä oli keskimäärin hyvä lähes kaikilla Etteplanin keskeisillä asiakastoimialoilla ja toiminta pohjautui vahvaan markkina-asemaan.

Etteplanin strategiset riskit olivat vuonna 2012 edellisen vuoden tasolla. Yhtiön strategian hyvä vastaavuus markkinoiden kehitykseen pienensi riskiä, mutta kysynnän heikentyminen vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla kasvatti sitä.

Toiminnalliset riskit

Yhtiön toiminnallisia riskejä ovat mm. organisaatioon ja johtamiseen, myyntiin, toimeksiantoihin ja asiakasyhteistyöhön liittyvät riskit.

Etteplanin suurimmat toiminnalliset riskit liittyvät toimeksiantoihin ja henkilöstöön. Yhtiön toimeksiantoihin sisältyy riski siitä, että palveluissa tai suorituksissa on ammatillinen virhe, laiminlyönti tai muu tuottamus, joka aiheuttaa merkittävän taloudellisen tai muun vahingon. Toiminnallisten riskien hallitsemiseksi sovelletaan seuraavia toimintatapoja: johtamisjärjestelmien, menettelytapaohjeiden ja hyväksyttämismenettelyjen noudattaminen, henkilöstön koulutus sekä tarjousten ja sopimusten hallintaa koskevien ohjeiden noudattaminen erityisesti sopimusvastuun rajaamisessa.

Luokka	Esimerkkejä riskeistä	Esimerkkejä ehkäisevistä toimista	Vastuutaho
Strategiset riskit	Liiketoiminnan kehitykseen, liiketoimintaympäristöön ja markkinoihin sekä fuusioihin ja yrityskauppoihin liittyvät riskit	Strategia ja liiketoimintasuunnitelmat, laaja asiakaskun ta, hyvä henkilöstörakenne, fuusio-, ja yrityskauppakäy täntöjen, hallinnointiperiaatteiden, eettisten toimintaoh jeiden ja riskienhallintapolitiikan noudattaminen	Toimitusjohtaja, johtoryhmä, taloushallinto, henkilöstöhallinto ja viestintäorganisaatio
Toiminnalliset riskit	Organisaatioon ja johtamiseen, myyntiin, toimeksiantoihin ja asiakasyhteistyöhön liittyvät riskit	Johtamisjärjestelmien, myyntiprosessin, laatupolitiikan, avainasiakas- ja palvelun toimitusprosessien noudattami nen, konsernin vakuutukset	Liiketoimintajohto, laatuorganisaatio, henkilöstöhallinto ja taloushallinto
Henkilöstöriskit	Osaamisen hallintaan, resursseihin ja johtoon, henkilöstön vaihtuvuuteen, rekrytointeihin, toimeksiantojen miehitykseen, työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyvät riskit	Osaamisen hallintajärjestelmän käyttö, henkilöstötut kimukset, sisäinen koulutus, hyvä henkilöstöjohtaminen, perehdytys, eettisten toimintaohjeiden noudattaminen	Henkilöstöhallinto, liiketoimintajohto, koko henkilöstö
Tietotekniikka- ja turvallisuusriskit	Tietoturvaan, tietoliikenneverkkoihin ja järjestelmä häiriöihin, tietokoneviruksiin ja asiakkaan tietoliikenne yhteyksiin liittyvät riskit	IT-politiikan ja tietoturvaohjeiden noudattaminen ja toimittajasopimukset	IT-johtaja, liiketoimintajohto, koko henkilöstö
Taloudelliset riskit	Valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmius- sekä vastapuoli- ja luottoriskit	Maksu- ja luottopolitiikan ja konsernin rahoituspolitiikan noudattaminen, sisäinen valvonta	Talousjohtaja, taloushallinto, liiketoimintajohto

ETTEPLANIN RISKIKARTTA 2012

Riskienhallinnan avulla varmistamme, että Etteplanin toiminta on tehokasta ja tuloksellista.

Etteplan pyrkii rajoittamaan suunnittelupalveluille ominaisia vastuuriskejä standardisoiduilla sopimusehdoilla sekä vakuutuksilla, eikä toimeksiantoihin liity yleensä merkittävää vastuuriskiä. Toimeksiannot toteutetaan kiinteään hintaan, enimmäishintaan tai aikaveloitusperiaatteella. Kiinteään hintaan ja enimmäishintaan myydyissä toimeksiannoissa riskinä on se, että arviot asiantuntijoiden työmääristä ylittyvät epätarkkojen aika- ja kustannusarvioiden, työn viivästysten, palveluiden lisäyksiin tai muutoksiin liittyvien korvauskiistojen, inhimillisen virheen tai muiden odottamattomien seikkojen vuoksi. Näiden riskien välttämiseksi ja lieventämiseksi konsernissa on käytössä laadunhallinta- ja projektikatselmusjärjestelmät. Projektikatselmukset suoritetaan suurissa ja riskialttiiksi arvioiduissa toimeksiannoissa säännöllisesti. Keskeneräiset työt, muutos- tai lisätyöt sekä saatavat arvostetaan ja kirjataan kirjanpito- ja riskienhallintajärjestelmään.

Projektipäällikkö on avainasemassa toimeksiantojen riskienhallinnassa. Projektipäällikkö johtaa ja valvoo toimeksiantoa tarjouksen laadinnasta vastaanottohyväksyntään saakka. Projektipäälliköille annetaan lisäkoulutusta heidän toimintansa kannalta olennaisilla osa-alueilla. Konsernissa on käytössä sekä suurten että riskialttiiden toimeksiantojen valvontamekanismit. Tukitoiminnoissa työskentelee projektipäälliköiden työskentelyä tukevaa henkilökuntaa.

Asiakkaille toimitettavat asiantuntijapalvelut sisältävät vastuuriskejä. Näiden riskien vähentämiseksi toimeksiannoissa noudatetaan laadunhallinnan menetelmiä ja ammattivastuuta sopimuksissa on rajoitettu.

Yhtiöllä on konserninlaajuinen vastuuvakuutusohjelma. Vakuutukset eivät kuitenkaan kata koko vastuuriskiä.

Vuonna 2012 Etteplanin toiminnalliset riskit kasvoivat hieman. Tämän muutoksen aiheutti pääasiallisesti markkinanäkymien heikentyminen. Vuoden 2012 aikana tehdyt panostukset projektiliiketoiminnan kehitykseen ovat pienentäneet taloudellista riskiä.

Henkilöstöriskit

Yhtiön liiketoiminta on riippuvainen ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Osaavien ammattilaisten saatavuus on tärkeä tekijä kannattavuuden ja liiketoiminnan turvaamiseksi. Konserni ylläpitää henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia kehittämällä konserninlaajuisia henkilöstöhallintoprosesseja sekä panostamalla henkilöstön koulutukseen.

Etteplanin merkittävimmät henkilöstöriskit liittyvät henkilöstön osaamisen hallintaan, henkilöstön vaihtuvuuteen ja toimeksiantojen oikeanlaiseen miehitykseen. Näiden riskien toteutumista ennaltaehkäistään mm. säännöllisillä kehityskeskusteluilla, koko konsernin henkilöstön kattavalla henkilöstötietojärjestelmällä, järjestelmällisellä työterveyden ja työhyvinvoinnin seurannalla sekä sisäisillä käytännöillä ja ohjeilla.

Henkilöstöjohtamisen painopistealueet vuonna 2012 esitetään vuosikertomuksen 2012 sivulla 25.

Vuoden 2012 henkilöstöriskit säilyivät edellisvuoden tasolla. Taloudelliset riskit pienenivät parantuneen henkilöstöjohtamisen ansiosta. Heikentyneet markkinanäkymät vähentävät työvoiman liikkuvuutta ja pienentävät henkilöstön vaihtuvuutta. Tähän kehitykseen vaikuttaa kuitenkin mahdolliset henkilöstövähennykset.

Tietotekniikka- ja turvallisuusriskit

Etteplanin liiketoiminta on riippuvainen tieto- ja viestintäjärjestelmistä. Järjestelmähäiriöt ja järjestelmien käytön esteet ja rajoitukset voivat haitata konsernin toimintoja. Tietotekniikka- ja turvallisuusriskit liittyvät mm. tietoturvaan, tietoliikenneverkkoihin ja järjestelmähäiriöihin, tietokoneviruksiin ja asiakkaan tietoliikenneyhteyksiin.

Etteplan ennaltaehkäisee tietoturvaan liittyvien riskien toteutumista sisäisten käytäntöjen ja ohjeistusten sekä sisäisen valvonnan avulla. Järjestelmien ulkopuolisen häirinnän vaikutuksia rajoitetaan muun muassa tietojen varmuuskopioinnilla sekä palomuureilla, järjestelmien valvonnalla, virustentorjuntaohjelmilla ja käyttöoikeuksien hallinnalla.

Tietotekniikka- ja turvallisuusriskit olivat vuonna 2012 lähes edellisen vuoden tasolla.

Taloudelliset riskit

Etteplan-konsernin merkittävimmät taloudelliset riskit liittyvät liiketoiminnan rahoitukseen ja valuutta- ja translaatioriskeihin. Rahoitukseen liittyviä riskejä hallitaan Etteplanin hallituksen hyväksymän konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkoituksena on suojautua merkittäviltä taloudellisilta riskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoiminnalle tarpeeksi aikaa muuttaa toimintaansa muuttuvien olosuhteiden mukaan.

Rahoitusriskejä koskevat selvitykset on esitetty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa vuosikertomuksen 2012 sivuilla 47-51.

Etteplan ennaltaehkäisee taloudellisten riskien toteutumista sisäisten käytäntöjen ja ohjeistuksen sekä sisäisen valvonnan avulla.

Taloudelliset riskit säilyivät vuonna 2012 edellisen vuoden matalalla tasolla.

VUODEN 2012 PÖRSSITIEDOTTEET

TAMMIKUU

TOUKOKUU

16.1. Etteplan Oyj:n vuosikooste 2011 17.1. Muutos Etteplan Oyj:n hiljaisessa jaksossa 8.5. Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2012

10.5. Robert Berg nimitetty Etteplanin Solutions and Business Development –yksikön johtajaksi

HELMIKUU

14.2. Tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2011
14.2. Etteplan Oyj:n yhtiökokouskutsu
14.2. Etteplan Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys 2011 julkaistu
14.2. Selvitys Etteplan Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2011 julkaistu
24.2. Etteplan Oyj päivittää strategiansa ja uudistaa organisaationsa

ELOKUU

14.8. Osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2012

LOKAKUU

31.10. Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2012

MAALISKUU

2.3. Etteplan ostaa hollantilaisen Tedopres Internationalin
8.3. Etteplanin yrityskauppa Tedopres Internationalin ostosta toteutunut
9.3. Etteplanin vuosikertomus vuodelta 2011 julkaistu
15.3. Ilmoitus omistusosuuden muutoksesta (Ingman Group Oy Ab)
30.3. Etteplan Oyj:n toimitusjohtajan katsaus varsinaisessa yhtiökokouksessa
30.3. Etteplan Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
30.3. Etteplan Oyj:n hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä

MARRASKUU

26.11. Ilmoitus omistusosuuden muutoksesta (Ingman Group Oy Ab)

JOULUKUU

13.12. Etteplan Oyj:n taloudellinen informaatio vuonna 2013

HUHTIKUU

26.4. Kutsu Etteplan Oyj:n osavuosikatsauksen tiedotustilaisuuteen

Osa tiedotteiden sisältämästä tiedosta saattaa olla vanhentunutta.

Tilinpäätös 2012

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2012 32
Konsernin laaja tuloslaskelma 36
Konsernitase 37
Konsernin rahavirtalaskelma 38
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 39
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 40
Tunnuslukujen laskentakaavat 72
Emoyhtiön tuloslaskelma 73
Emoyhtiön tase 74
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 75
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 76
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 77
Osakkeet ja osakkeenomistajat 84
Hallituksen voitonjakoehdotus 86
Tilintarkastuskertomus 86
HALLINNOINTI
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 87
Hallitus 92
Johtoryhmä 93
SIJOITTAJATIETOA 94

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE 95

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Kone- ja laitesuunnittelu on toimialana jälkisyklinen, ja syklin sisällä on vaihtelua Ette planin asiakastoimialojen erilaisuuden vuoksi. Teknisten suunnittelu- ja tuoteinformaation palveluiden kysyntä säilyi keskimäärin hyvällä tasolla jälkisyklisyyden vuoksi koko alkuvuoden ajan, vaikka vientisektorin kasvu hidastui vähitellen. Teknologiateollisuuden yritysten tilauskannan arvo oli vuoden 2012 syyskuun lopussa 10 prosenttia alhaisempi kuin samaan aikaan vuonna 2011 (Teknologiateollisuus: Tilanne ja näkymät 4/2012). Ruotsissa teollisuuden viennin kasvu hidastui kesästä 2011 lähtien (The Swedish Federation of Consulting Engineers and Architects: Sector Review December 2012). Suunnittelupalvelujen kysynnän kasvu heikkeni vuoden 2012 jälkipuoliskolla maailmantalouden kasvun hidastumisen myötä. Loppuvuoden aikana teknisten suunnittelu- ja tuoteinformaation palveluiden kysynnän kasvu taittui. Teknisten suunnittelu- ja tuoteinformaation palveluiden kysynnässä jäätiin edelleen selvästi fi nanssikriisiä edeltävän huippuvuoden 2008 kysyntätason alapuolelle.

Vaikka suunnittelupalveluiden kysynnän kasvu kokonaisuudessaan hidastui loppuvuodesta 2012, pitivät keskimäärin hyvää kysyntää yllä vuonna 2012 kaivosteollisuuden laitevalmistajat, energia- ja sähkönsiirtoteollisuuden asiakkaat, nosto- ja siirtolaitevalmistajat ja ilmailu- ja puolustusvälineteollisuuden laitevalmistajat. Paperiteollisuuden laitevalmistajien suunnittelupalvelukysyntä oli toisen perättäisen vuoden ajan matalalla tasolla. Investointiprojekteja käynnistyi hitaasti muun muassa raaka-aineiden epäedullisen hintakehityksen vuoksi, mikä vaikutti terästeollisuuden suunnittelupalveluiden matalaan kysyntään.

Taloudellinen epävarmuus heijastui lääketieteen tekniikan laitevalmistajien suunnittelupalveluiden kysyntään ja vaihteli laitevalmistajittain.

Vuoden 2012 aikana energian hinnan nousun vaikutus kone- ja laitesuunnitteluun näkyi selvästi. Yhä useammat suunnittelutoimeksiannot liittyivät energiasäästöjen ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Kiinan markkinoiden merkittävimmät muutokset liittyvät työmarkkinoiden muutoksiin ja palvelujen hankintakulttuurin syntymiseen. Uudenlaisen palvelukulttuurin kehittymisen taustalla on kiristyvän työmarkkinasääntelyn lisäksi Kiinassa toimivien kone- ja laitevalmistajien tavoite tuottaa länsimaalaista laatua globaaleille markkinoille. Nämä muutokset luovat uutta kysyntää Kiinassa toimiville kone- ja laitesuunnittelun yrityksille.

Vuonna 2012 uusia investointihankkeita käynnistyi hitaasti. Venäjän investointihankkeet pitivät kuitenkin yllä verrattain hyvää suunnittelupalveluiden kysyntää.

LIIKETOIMINTAKATSAUS

Yhtiön avainasiakkuudet kasvoivat vuonna 2012 tavoitteen mukaisesti. Myynti avainasiakkaille kasvoi 12,9 prosenttia.

Liiketoimintamallin muutos, siirtyminen korkeamman lisäarvon palveluihin, kasvatti Managed Services- tyyppisten toimeksiantojen osuutta liikevaihdosta katsauskaudella. Managed Services -palveluiden osuus liiketoiminnasta kasvoi erityisesti Suomessa ja oli yli viidenneksen liikevaihdosta. Näissä palveluissa asiakkaat saavuttivat merkittäviä kustannussäästöjä ja Etteplanin suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli korkeampi kuin yhtiön liiketoiminnassa keskimäärin. Siirtyminen suunnittelutoimialaa leimaavasta resurssivuokrauksesta korkeamman lisäarvon palveluihin oli Etteplanin Ruotsin liiketoiminnassa odotettua hitaampaa. Ensimmäiset palvelutuotteisiin pohjautuvat toimeksiannot käynnistyivät Ruotsissa loppuvuoden aikana.

Maaliskuun alussa Etteplan jatkoi panostuksiaan teknisen tuoteinformaation menetelmiin ja laajensi toimintaansa Euroopassa hankkimalla Tedopres International B.V.:n. Etteplan kuuluu yritysoston jälkeen Euroopan suurimpiin ja edistyksellisimpiin teknisen tuoteinformaation yrityksiin. Nopeasti edennyt liiketoiminnan integraatio yhdessä kustannustehokkuutta lisäävien teknisen tuoteinformaation menetelmien kanssa vahvisti Etteplanin markkina-asemaa.

Vuoden 2012 jälkipuoliskolla Suomessa ja Kiinassa käynnistyi useita teknisen tuoteinformaation toimeksiantoja, joissa käytettiin Tedopresin teknisen tuoteinformaation menetelmiä.

Henkilöstön vaihtuvuus rasitti Ruotsin liiketoimintaa vuoden 2012 aikana.

LIIKEVAIHTO

Etteplanin liikevaihto kasvoi 12,6 prosenttia ja oli 134,5 (1-12/2011: 119,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu oli 7,5 prosenttia. Liikevaihdon paranemiseen vaikuttivat teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisten tuoteinformaation ratkaisujen hyvä kysyntä sekä Etteplanin vahva markkina-asema. Liikevaihdon kasvuun vaikutti lisäksi Etteplanin globaali asiakasrakenne. Asiakkaiden kasvumarkkinoille suunnattujen tuotteiden suunnittelupalvelujen liikevaihto kasvoi hyvin. Markkinoilla vallinnut epävarmuus vaikutti katsauskauden lopussa Etteplanin liikevaihdon kasvun hidastumiseen erityisesti Ruotsissa.

Etteplanin liiketoiminta sisältää kausivaihtelun. Kausivaihteluun vaikuttavat loma-ajat sekä asiakasyritysten tuotekehitys- ja investointiprojektien ajoittuminen pääosin alkuvuoteen ja syksyyn. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto on tyypillisesti muiden vuosineljännesten liikevaihtoa matalampi. Etteplanin kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto kehittyi normaaliin kausivaihteluun suhteutettuna tasaisesti. Neljäs vuosineljännes kehittyi kausivaihteluun suhteutettuna normaalia heikommin suunnittelupalvelujen kysynnän kasvun heikennyttyä loppuvuoden aikana.

TULOS

Liikevoitto kasvoi 26,6 prosenttia ja oli 8,7 (1-12/2011: 6,9) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikutti positiivisesti siirtyminen korkeamman lisäarvon palveluihin. Näissä palveluissa suunnittelupalvelut ovat useimmiten jatkuvia palveluita, joissa suunnittelukapasiteetin käyttöaste on muuta liiketoimintaa korkeampi. Liiketoiminnan kulut kasvoivat 11,2 prosenttia liiketoiminnan kasvun seurauksena. Liikevoittoprosentti parani edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna ja oli 6,5 (5,8) prosenttia. Tulos ennen rahoituseriä, veroja, poistoja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta (EBITDA) parani ja oli 11,2 (8,5) miljoonaa euroa. EBITDA kasvoi liikevoittoa enemmän Tedopres International B.V.:n yrityskauppaan liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistojen vuoksi.

Rahoituskulujen määrä oli 1,2 (1-12/2011: 0,9) miljoonaa euroa.

Tuloslaskelman verot olivat 25,9 (1-12/2011: 27,2) prosenttia laskettuna tuloksesta ennen veroja. Verojen määrä oli 2,0 (1,7) miljoonaa euroa.

Katsauskauden voitto ennen veroja oli 7,5 (1-12/2011: 6,3) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,29 (0,20) euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli 1,27 (1,04) euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 20,4 (17,6) prosenttia.

Katsauskauden voitto oli 5,6 (1-12/2011: 4,6) miljoonaa euroa.

RAHOITUSASEMA JA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Taseen loppusumma 31.12.2012 oli 76,4 (31.12.2011: 65,6) miljoonaa euroa. Liikearvo taseessa oli 39,9 (31.12.2011: 36,3) miljoonaa euroa. Liikearvon kasvu aiheutuu Tedopres International B.V.:n hankinnasta ja valuuttakurssien muutoksista. Tedopresin hankinnasta syntynyt liikearvon määrä on 2,7 miljoonaa euroa.

Konsernin rahavarat olivat 5,4 (31.12.2011: 3,0) miljoonaa euroa. Konsernin rahoitusvelat olivat katsauskauden lopussa 20,9 (31.12.2011: 20,2) miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten käyttämättömien luottolimiittien määrä on 12,3 (31.12.2011: 11,8) miljoonaa euroa.

Omavaraisuusaste oli 32,4 (31.12.2011: 31,1) prosenttia ja siihen vaikutti ensimmäisen neljänneksen aikana tehty yritysosto. Liiketoiminnan rahavirta oli yhtiön historian paras ja oli 11,3 (1-12/2011: 7,0) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 5,7 (1-12/2011: 3,8) miljoonaa euroa. Rahavirtaa paransivat tehostunut myyntisaamisten käsittely ja myynti.

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit katsauskaudella olivat 9,5 (1-12/2011: 3,2) miljoonaa euroa. Investoinnit koostuivat pääasiassa yritysostosta ja suunnitteluohjelmistojen lisenssimaksuista.

MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA

Toukokuun alussa Etteplan julkisti Robert Bergin nimityksen Etteplan-konsernin liiketoimintajohtajaksi (Senior Vice President, Solutions and Business Development) sekä Etteplan Oyj:n johtoryhmän jäseneksi 1.8.2012 alkaen. Robert Berg siirtyi Etteplaniin Laird Technologiesin liiketoimintajohtajan tehtävästä.

HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 756 (1-12/2011: 1 625) henkilöä ja katsauskauden lopussa 1 776 (31.12.2011: 1 659) henkilöä. Katsauskauden lopussa konsernin palveluksessa ulkomailla toimi 682 (31.12.2011: 640) henkilöä.

AVAINHENKILÖIDEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2011 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2011, 2012 ja 2013. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Järjestelmästä maksettavat palkkiot kaikilta ansaintajaksoilta 2011, 2012 ja 2013 vastaavat yhteensä enintään noin 810 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Ansaintajaksolla 2011 järjestelmän kohderyhmään kuului 16 henkilöä. Ansaintajakson 2011 ansaintakriteerit olivat Etteplan-konsernin liikevoitto (EBIT) ja liikevaihto. Etteplan Oyj:n hallitus päätti 14.2.2012 pidetyssä kokouksessa, että ansaintajaksolta 2011 ei luovuteta omia osakkeita.

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 14.2.2013 pidetyssä kokouksessa luovuttaa omia osakkeita varsinaisen yhtiökokouksen 30.03.2012 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella. Hallituksen päätöksen mukaisesti Etteplan Oyj luovuttaa 9 752 kappaletta yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville 17 työntekijälle ansaintajakson 2012 palkkiona 30.4.2013. Lisäksi maksetaan rahana maksettava osuus, joka kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Ansaintajakson 2012 ansaintakriteeri oli Etteplan-konsernin liikevoitto (EBIT).

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 30. maaliskuuta 2012 yhtiön toimitiloissa Vantaalla. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Tapio Hakakari, Heikki Hornborg, Robert Ingman, Pertti Nupponen, Satu Rautavalta ja Teuvo Rintamäki.

Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2011 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mika Kaarisalo. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 2 000 000 kappaletta. Omien osakkeiden hankinta voi tapahtua muussa kuin osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa eli hallituksella on mahdollisuus päättää myös suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta.

Valtuutus sisältää oikeuden päättää yhtiön osakkeiden hankkimisesta kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella samoin ehdoin ja hallituksen päättämästä hinnasta tai julkisessa kaupankäynnissä osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä siten, että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä on enintään kymmenen (10) prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omien osakkeiden vähimmäishankintahinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta ja enimmäishankintahinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana.

Mikäli osakkeita hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, osakkeet hankitaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Tällöin omien osakkeiden hankintaan tulee olla yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai käytettäväksi muissa rakennejärjestelyissä. Osakkeita voidaan käyttää myös henkilöstön kannustinohjelmien toteuttamiseen. Hankitut osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen.

Osakkeiden hankinta alentaa yhtiön vapaata omaa pääomaa.

Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 30.3.2012 ja päättyen 29.9.2013. Valtuutus korvaa aikaisemman vastaavan valtuutuksen. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutustaan.

OSINKO

Varsinainen yhtiökokous 30.3.2012 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2011 jaetaan osinkona 0,10 euroa osaketta kohti ja jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksettiin osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä oli merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 4.4.2012. Osinko maksettiin 13.4.2012.

OSAKKEET

Etteplanin osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Small cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä tunnuksella ETT1V.

Yhtiön osakepääoma 31.12.2012 oli 5 000 000,00 euroa ja koko osakemäärä 20 179 414 kappaletta. Katsauskaudella 1.1.-31.12.2012 ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa.Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2010 valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus on voimassa viisi (5) vuotta yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 24.3.2010 ja päättyen 24.3.2015. Valtuutus korvaa aikaisemman valtuutuksen. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutustaan.

Yhtiön hallussa 31.12.2012 oli 471 302 kappaletta omia osakkeita, joka vastaa 2,34 prosenttia koko osakekannasta ja äänimäärästä (31.12.2011: 471 302). Yhtiö ei ole hankkinut eikä luovuttanut tammi-joulukuussa 2012 omia osakkeita.

Etteplan Oyj:n osakkeita vaihdettiin katsauskauden aikana 3 157 555 kappaletta yhteensä 8,0 miljoonan euron arvosta. Osakkeen alin kurssi oli 2,20 euroa, ylin kurssi 2,93 euroa, keskikurssi 2,52 euroa ja päätöskurssi 2,68 euroa. Osakekannan markkina-arvo 31.12.2012 oli 52,8 miljoonaa euroa.

Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2012 osakkeita 1 596 320 kappaletta eli 7,91 prosenttia koko osakemäärästä.

LIPUTUKSET

Etteplan Oyj on tilikauden aikana julkaissut kaksi arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukaista ilmoitusta omistusosuuden muuttumisesta.

Ingman Group Oy Ab:n osuus Etteplan Oyj:n koko osake- ja äänimäärästä ylitti 15.3.2012 tehdyllä kaupalla 20 %.

Ingman Group Oy Ab:n osuus Etteplan Oyj:n koko osake- ja äänimäärästä ylitti 23.11.2012 tehdyillä kaupoilla 25 % tason.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Etteplanin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, toiminnallisille ja taloudellisille riskeille.

Etteplanissa tehtiin vuonna 2011 koko liiketoiminnan kattava riskikartoitus ja riskienhallintajärjestelmä.

Etteplanin riskienhallintakatsaus esitetään vuoden 2012 vuosikertomuksen sivuilla 27-29.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT KATSAUSKAUDELLA

Yleisen taloudellisen kehityksen aiheuttama epävarmuus kasvoi vuoden 2012 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen näkyi teknisten suunnitteluja tuoteinformaation palveluiden kysynnän heikkenemisenä.

Yhtiön liiketoiminta perustuu ammattitaitoiseen henkilöstöön. Osaavien ammattilaisten saatavuus on tärkeä tekijä kannattavan kasvun ja liiketoiminnan turvaamiseksi. Katsauskaudella ammattitaitoisen henkilöstön vaikeutunut saatavuus Ruotsissa oli kasvanut liiketoimintariski, joka toteutui ja rasitti liikevaihtoa ja liikevoittoa vuonna 2012.

ARVIO LÄHIAJAN TOIMINNAN RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ

Yleisen taloudellisen kehityksen aiheuttama epävarmuus on edelleen Etteplanin liiketoiminnan riski. Asiakkaiden liiketoiminnan mahdolliset ennakoimattomat muutokset aiheuttavat edelleen kasvaneen riskin Etteplanin liiketoiminnalle.

Yhtiön liiketoiminta perustuu ammattitaitoiseen henkilöstöön. Osaavien ammattilaisten saatavuus on tärkeä tekijä kannattavan kasvun ja liiketoiminnan turvaamiseksi. Yhtiö ennakoi riskin säilyvän Ruotsissa alkuvuonna 2013 edellisvuoden tasolla.

Liiketoiminnalliset riskit säilyvät vuoden 2012 lopun kohonneella tasolla alkuvuonna 2013.

NÄKYMÄT 2013 Markkinanäkymät

Taloudellinen ohjaus

Odotamme koko vuoden 2013 liikevaihdon ja liikevoiton kasvavan vuoteen 2012 verrattuna. Liikevoiton kertyminen painottuu loppuvuoteen.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS 2012

Konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on taseen 31.12.2012 mukaan 13 171 781,75 euroa.

Hallitus ehdottaa 27.3.2013 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,15 euroa osaketta kohti eli yhteensä enintään 3 026 912,10 euroa, ja loppuosa jätetään käyttämättömiin voittovaroihin. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Hallituksen ehdotuksen mukaisesti osingonmaksun täsmäytyspäivä on 3.4.2013 ja osingon maksupäivä 10.4.2013.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013

Etteplan Oyj:n vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous järjestetään keskiviikkona 27.3.2013 Vantaalla klo 13.00 alkaen. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä tiedotteena.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Etteplan Oyj julkistaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2012 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.com kohdassa Sijoittajat sekä vuosikertomuksen 2012 sivuilla 87-91.

Etteplan Oyj

Hallitus

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 EUR	Liite	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
LIIKEVAIHTO	7	134 479	119 448
Liiketoiminnan muut tuotot	9	512	347
Materiaalit ja palvelut	10	-10 935	-8 465
Henkilöstökulut	11	-92 696	-84 550
Liiketoiminnan muut kulut		-20 207	-18 302
Poistot	18,19	-2 439	-1 593
LIIKEVOITTO (EBIT)		8 715	6,5 % 6 885	5,8 %
Rahoitustuotot	13	180	304
Rahoituskulut	14	-1 226	-866
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta		-127	24
Voitto ennen veroja		7 542	6 347
Tuloverot	16	-1 957	-1 724
TILIKAUDEN VOITTO		5 585	4 623
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Ulkomaisen tytäryhtiön nettosijoituksen suojaus	4.1.1	-279	-148
Muuntoerot		1 039	-28
Käyvän arvon muutos myytävissä olevat sijoitukset		10	1
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		770	-175
Tilikauden laaja tulos yhteensä		6 355	4 448
TILIKAUDEN TULOKSEN JAKAUTUMINEN
Emoyhtiön omistajille		5 767	4 660
Määräysvallattomille omistajille		-182	-37
		5 585	4 623
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN
Emoyhtiön omistajille		6 533	4 500
Määräysvallattomille omistajille		-179	-52
		6 355	4 448
EMOYHTIÖN OSAKKEENOMISTAJILLE TILIKAUDEN
TULOKSESTA LASKETTU OSAKEKOHTAINEN TULOS
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	17	0,29	0,20
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR	17	0,29	0,20

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITASE

1 000 EUR	Liite	31.12.2012	31.12.2011
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	18	1 755	1 685
Liikearvo	20	39 930	36 331
Muut aineettomat hyödykkeet	19	6 546	1 394
Osuudet osakkuusyhtiöissä	21	83	331
Myytävissä olevat sijoitukset	22	604	593
Muut pitkäaikaiset saamiset		0	4
Laskennalliset verosaamiset	33	13	164
Pitkäaikaiset varat yhteensä		48 931	40 503
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	24	22 035	22 028
Rahavarat	25	5 402	3 023
Lyhytaikaiset varat yhteensä		27 438	25 051
VARAT YHTEENSÄ		76 369	65 554
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	26	5 000	5 000
Ylikurssirahasto	26	6 701	6 701
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	26	2 584	2 584
Omat osakkeet	26	-1 936	-1 958
Muuntoerot	26	661	-96
Muut rahastot	26	151	140
Kertyneet voittovarat	26	6 123	3 433
Tilikauden voitto	26	5 767	4 660
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		25 051	20 466
Määräysvallattomat omistajat		-373	-195
Oma pääoma yhteensä		24 678	20 271
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	33	1 179	237
Rahoitusvelat	28	13 243	13 429
Muut pitkäaikaiset velat	30	3 224	0
Pitkäaikaiset velat yhteensä		17 646	13 667
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	28	7 665	6 811
Ostovelat ja muut velat	31	25 380	24 337
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	32	1 000	467
Lyhytaikaiset velat yhteensä		34 045	31 615
Velat yhteensä		51 691	45 282
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		76 369	65 554

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 EUR	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011

LIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Asiakkailta saadut maksut	139 835	120 629
Maksut liiketoiminnan kuluista	-125 858	-110 548
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	13 977	10 081
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-1 044	-1 758
Saadut korot liiketoiminnasta	79	83
Maksetut välittömät verot	-1 674	-1 374
Liiketoiminnan rahavirta (A)	11 339	7 032
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 543	-245
Tytäryhtiöhankinnat	-4 615	-2 981
Osakkuusyhtiömyynnit	229	0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	23	22
Lainasaamisten vähennys	299	1
Luovutusvoitot muista sijoituksista	13	0
Investointien rahavirta (B)	-5 593	-3 203
Rahavirta investointien jälkeen (A+B)	5 745	3 829
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot	756	951
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-5 015	0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	4 000	10 147
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	0	-4 187
Hybridilainan takaisinmaksu	0	-10 000
Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut	-1 043	-811
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 971	-1 971
Rahoituksen rahavirta (C)	-3 273	-5 871
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)	2 472	-2 042
Rahavarat tilikauden alussa	3 023	5 017
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-93	48
Rahavarat tilikauden lopussa	5 402	3 023

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1 000 EUR	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Svop- rahasto	Muut rahastot	Omat osakkeet	Muunto- erot	Kertyneet voitto- varat	Yhteensä	Määräys- vallattomat osakkeet	Oma pääoma yhteensä

Oma pääoma 1.1.2011	5 000	6 701	2 584	10 139	-1 958	63	6 734	29 264	101	29 365
Laaja tulos
Tilikauden tulos	0	0	0	0	0	0	4 660	4 660	-37	4 623
Käyvän arvon muutos
myytävissä olevat rahoitusvarat	0	0	0	1	0	0	0	1	0	1
Ulkomaisen tytäryhtiön
nettosijoituksen suojaus	0	0	0	0	0	-148	0	-148	0	-148
Muuntoerot	0	0	0	0	0	-11	-3	-14	-14	-28
Tilikauden laaja tulos yhteensä	0	0	0	1	0	-159	4 657	4 500	-52	4 448
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	0	0	0	0	0	0	-1 971	-1 971	0	-1 971
Hybridilaina	0	0	0	-10 000	0	0	-713	-10 713	0	-10 713
Omistusosuuden muutokset	0	0	0	0	0	0	-614	-614	-244	-858
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä	0	0	0	-10 000	0	0	-3 298	-13 298	-244	-13 542
Oma pääoma 31.12.2011	5 000	6 701	2 584	140	-1 958	-96	8 093	20 466	-195	20 271

	Osake-	Ylikurssi-	Svop-	Muut	Omat	Muunto-	Kertyneet voitto-		Määräys- vallattomat	Oma pääoma
1 000 EUR	pääoma	rahasto	rahasto	rahastot	osakkeet	erot	varat	Yhteensä	osakkeet	yhteensä

Oma pääoma 1.1.2012	5 000	6 701	2 584	140	-1 958	-96	8 093	20 466	-195	20 271
Laaja tulos
Tilikauden tulos	0	0	0	0	0	0	5 767	5 767	-182	5 585
Käyvän arvon muutos
myytävissä olevat rahoitusvarat	0	0	0	10	0	0	0	10	0	10
Ulkomaisen tytäryhtiön
nettosijoituksen suojaus	0	0	0	0	0	-279	0	-279	0	-279
Muuntoerot	0	0	0	0	0	1 036	0	1 036	3	1 039
Tilikauden laaja tulos yhteensä	0	0	0	10	0	756	5 767	6 534	-179	6 355
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	0	0	0	0	0	0	-1 971	-1 971	0	-1 971
Osakepalkkiot	0	0	0	0	22	0	0	22	0	22
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä	0	0	0	0	22	0	-1 971	-1 948	0	-1 948
Oma pääoma 31.12.2012	5 000	6 701	2 584	150	-1 936	660	11 889	25 051	-374	24 678

1. YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Etteplan-konsernin emoyhtiö on Etteplan Oyj. Etteplan Oyj (yhtiö) on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Hollola. Etteplan on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETT1V.

Etteplan on teollisten laitteistojen suunnitteluun ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuihin ja palveluihin erikoistunut asiantuntijayritys. Etteplanin suunnitteluosaaminen ja palvelutuotteet kattavat asiakkaan tuotteiden elinkaaren kaikki vaiheet. Asiakkaamme ovat alansa johtavia globaaleja yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi ajoneuvo-, lentokone- ja puolustusvälineteollisuudessa, sähkön tuotannossa ja voimansiirrossa sekä materiaalinkäsittelyssä.

Etteplanilla on laaja osaaminen elektroniikan ja sulautettujen järjestelmien kehittämisessä, automaatio- ja sähkösuunnittelussa, mekaniikkasuunnittelussa ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuissa ja palveluissa.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internetsivuilta www.etteplan.com tai konsernin emoyhtiön päätoimipaikasta osoitteesta Terveystie 18, 15860 Hollola.

Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 14.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

2. YHTEENVETO MERKITTÄVISTÄ

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISTA

Seuraavassa esitetään tässä konsernitilinpäätöksessä sovelletut keskeiset laatimisperiaatteet. Niitä on noudatettu johdonmukaisesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei muuta mainita.

2.1 Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettaviksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Pääasiallisena arvostusperustana on alkuperäinen hankintameno, poikkeuksena maa-alueet ja myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka arvostetaan käypään arvoon.

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Liitetiedossa 3 kuvataan merkittävää harkintaa vaativat tai monimutkaiset alueet sekä alueet, joilla on tehty konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä oletuksia ja arvioita.

2.1.2 Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa

(a) Käyttöön otetut uudet standardit ja standardien muutokset

Tilikaudella ei ole tullut voimaan sellaisia IFRS-standardeja tai IFRIC-tulkintoja, joilla olisi olennainen vaikutus konsernille.

(b) Uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat, jotka on julkaistu mutta jotka eivät ole voimassa 1.1.2012 alkavalla tilikaudella eikä niitä ole otettu käyttöön ennenaikaisesti Useita uusia standardeja ja muutoksia standardeihin ja niiden tulkintaan, joita ei ole noudatettu konsernitilinpäätöstä laadittaessa, tulee voimaan 1.1.2012 jälkeen alkavilla tilikausilla. Näillä standardeilla ei ole oleellista vaikutusta konsernille, seuraavia lukuun ottamatta:

IFRS 13:n "Käyvän arvon määrittämisen" tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Käyvälle arvolle annetaan täsmällinen määritelmä ja määrätään yhdet käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. Tämän standardin käyttöönotto lisää liitetietoja myytävissä oleviksi luokitelluista rahoitusvaroista.

IFRS 9 "Rahoitusinstrumentit" käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista. Standardin kaksi osaa on julkaistu vuosina 2009 ja 2010, ja ne korvaavat rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista koskevat osuudet IAS 39:stä. IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat on luokiteltava kahteen arvostusryhmään: käypään arvoon kirjattavat ja jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat. Ryhmä määräytyy alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luokittelu riippuu liiketoimintamallista, jonka mukaan rahoitusvaroja hallinnoidaan, sekä instrumentin rahavirtojen ominaispiirteistä. Rahoitusvelkojen osalta standardi vastaa useimpia IAS 39:n mukaisia vaatimuksia. Tärkein muutos on, että jos rahoitusvelkoihin on sovellettu käyvän arvon optiota, yhteisön omasta luottoriskistä johtuva käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ei siis tuloslaskelmaan, paitsi jos tämä johtaa kirjanpidolliseen epäsymmetriaan. IFRS 9:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön aikaisintaan 1.1.2015.

2.2 Konsernitilinpäätöksen laatiminen

(a) Tytäryritykset

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset (erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt mukaan luettuina), joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Määräysvallan olemassaolo arvioidaan myös silloin, kun konsernilla on vähemmän kuin puolet äänivallasta mutta se pystyy määräämään sijoituskohteen talouden ja hallinnon periaatteista de facto -määräysvallan perusteella. De facto -määräysvalta voi syntyä esimerkiksi, kun konsernin äänivalta suhteutettuna muiden osakkeenomistajien äänivaltaan ja omistuksen hajaantumiseen on sellainen, että konsernilla on oikeus määrätä talouden ja hallinnan periaatteista.

Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.

Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.

Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut omistusosuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan IAS 39:n mukaisesti joko tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan.

Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan. Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

(b) Tytäryrityksistä omistettavien osuuksien muutokset,

jotka eivät johda määräysvallan muutokseen

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina – toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

(c) Luopuminen tytäryrityksistä

Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäänyt omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.

(d) Osakkuusyritykset

Osakkuusyrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20-50 prosenttia äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista.

Jos osakkuusyrityksestä omistettu osuus pienenee mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään tulosvaikutteiseksi.

Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä muun laajan tuloksen muutoksista kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyrityksestä, mahdolliset muut vakuudettomat saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta.

Jokaisen raportointikauden lopussa ratkaistaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentumistappio määritetään osakkuusyrityksestä kerrytettävissä olevan rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja se merkitään tuloslaskelmaan erän "osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta" yhteyteen.

Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisistä liiketoimista merkitään konsernitilinpäätökseen vain osakkuusyrityksen ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Laimennusvaikutuksesta johtuvat voitot tai tappiot osakkuusyrityssijoituksista merkitään tuloslaskelmaan.

2.3 Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin johtoryhmä. Luvut, joita ylin päätöksentekijä seuraa, eivät poikkea olennaisesti konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa esitettävistä luvuista. Tilikauden 2011 alussa tapahtuneiden organisaatiomuutosten jälkeen konsernin liiketoiminta tapahtuu yhdessä toimintasegmentissä.

2.4 Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

(a) Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ("toimintavaluutta"). Tytäryhtiöiden toimintavaluutat ovat samat kuin niiden kotivaluutat. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta.

(b) Liiketoimet ja saldot

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muutetaan toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kursseihin tai, jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kursseihin. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan. Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelman erissä "rahoitustuotot" tai "rahoituskulut". Myynnin valuuttakurssierot esitetään erässä "liikevaihto". Kaikki muut valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelman erässä "liiketoiminnan muut kulut".

Ulkomaanrahan määräisten, myytävissä oleviksi luokiteltujen monetaaristen arvopapereiden käyvän arvon muutokset jaotellaan arvopaperin jaksotetun hankintamenon muutoksista johtuviin valuuttakurssieroihin ja muihin kirjanpitoarvon muutoksiin. Jaksotetun hankintamenon muutoksiin liittyvät valuuttakurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti, ja muut kirjanpitoarvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Valuuttakurssierot ei-monetaarisista omaisuuseristä ja veloista, kuten myytävissä oleviksi luokitelluista osakkeista, sisällytetään muihin laajan tuloksen eriin.

(c) Konserniyritykset

Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten (joista mikään ei toimi hyperinfl aatiomaassa) tuloslaskelmat ja taseet muunnetaan esittämisvaluutan määräisiksi seuraavasti:

(a) kunkin esitettävän taseen varat ja velat muunnetaan kyseisen tilinpäätöspäivän kurssiin; (b) kunkin tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät muunnetaan kauden keskikursseihin (tai liiketoimien toteutumispäivien kursseihin, jos keskikurssia käyttämällä ei päästä kohtuullisen lähelle samaa tulosta); ja

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin pääsemiseksi tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.

Konsernin Ruotsin toimintoihin tehtyä nettosijoitusta suojataan saman valuutan määräisillä lainoilla, joiden kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

2.5 Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet, maa-alueita lukuun ottamatta, esitetään poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain, kun on todennäköistä, että konsernille koituu hyödykkeestä taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Uudella osalla korvatun osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Kaikki muut huolto- ja korjausmenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat.

Maa-alueet kirjataan käypiin arvoihin, jotka perustuvat riippumattomien arvioijien tekemiin arvioihin. Arvonmääritykset tehdään riittävän säännöllisesti, niin ettei uudelleenarvostetun omaisuuserän käypä arvo poikkea olennaisesti sen kirjanpitoarvosta. Maa-alueiden uudelleenarvostuksesta johtuvat kirjanpitoarvon lisäykset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa muissa rahastoissa. Vähennykset, jotka kumoavat samasta omaisuuserästä aiemmin kirjattuja arvonkorotuksia, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja vähennetään omasta pääomasta muista rahastoista, ja kaikki muut vähennykset merkitään tuloslaskelmaan.

Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muiden omaisuuserien hankintamenon tai uudelleenarvostukseen perustuvan arvon ja jäännösarvon välinen erotus jaksotetaan tasapoistoina hyödykkeiden arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle seuraavasti:

tietokoneet	3 vuotta
ajoneuvot	5 vuotta
toimistokalusteet	5 vuotta
huoneistojen perusparannukset	5-7 vuotta

Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvo alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi (kohta 2.7).

Myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon, ja ne merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai -kuluihin tuloslaskelmassa.

Kun uudelleenarvostettuja omaisuuseriä myydään, muihin rahastoihin sisältyvät määrät siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

2.6 Aineettomat hyödykkeet

(a) Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina, kun arvonalentumisesta on viitteitä. Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän liikearvon synnyttäneestä hankinnasta vallitsevan organisaatiorakenteen ja raportointitason huomioiden.

(b) Muut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät ohjelmistojen lisenssit, muut aineettomat oikeudet sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun asiakaskannan ja teknologian. Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Ne hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

ATK-ohjelmistot 3-7 vuotta muut aineettomat hyödykkeet 3-10 vuotta

(c) Tutkimus- ja kehitystoiminta

Etteplan osallistuu asiakkaidensa tutkimus- ja kehitystoimintaan. Asiakkaan tuotekehitykseen liittyvät tehtävät ovat Etteplanin päivittäistä liiketoimintaa ja tekijänoikeudet ovat asiakkaiden omaisuutta. Yhtiö ei tämän vuoksi seuraa tai kirjaa tutkimus- ja kehitysmenoja. Mikäli tällaisia kuluja syntyisi, ne kirjattaisiin kuluksi toteutuessaan.

2.7 Muiden kuin rahoitusvarojen arvonalentuminen

Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, esimerkiksi liikearvosta, samoin kuin ei-käyttövalmiista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappiona. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Rahoitusvaroihin kuulumattomia omaisuuseriä – liikearvoa lukuun ottamatta – joista on kirjattu arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisen tilikauden lopussa sitä silmällä pitäen, olisiko arvonalentuminen syytä peruuttaa.

Arvonalentumistestausten keskeiset oletukset on esitetty liitetietojen kohdassa 23 Arvonalentumistestaus. Olennaiset yritysten hankinnat ja niistä muodostuneet liikearvot on esitetty liitetietojen kohdassa 5 Yritysjärjestelyt.

2.8 Rahoitusvarat

2.8.1 Luokittelu

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu riippuu siitä, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat on hankittu. Johto päättää rahoitusvarojen luokittelusta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

(a) Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Konsernin lainoihin ja muihin saamisiin kuuluvat myös taseen "Myyntisaamiset ja muut saamiset" sekä "Rahavarat".

(b) Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne ovat pitkäaikaisia varoja, paitsi jos ne erääntyvät tai johto aikoo luopua niistä 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.

2.8.2 Kirjaaminen ja arvostaminen

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Myytävissä olevat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

"Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen" ryhmän käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa tai -kuluissa sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuottoina, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.

Sekä monetaaristen että ei-monetaaristen myytävissä oleviksi luokiteltujen arvopapereiden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

2.9 Rahoitusinstrumenttien netottaminen

Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja taseessa esitetään nettomäärä silloin, kun kirjattujen määrien vähentämiseen toisistaan on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus ja suoritus aiotaan toteuttaa nettomääräisesti tai omaisuuserä aiotaan realisoida ja velka suorittaa samanaikaisesti.

2.10 Rahoitusvarojen arvon alentuminen

(a) Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityt varat

Jokaisen raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvo on alentunut ja arvonalentumistappiota syntynyt vain, jos on objektiivista näyttöä arvon alentumisesta yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman ("tappion synnyttävä tapahtuma") seurauksena ja tappion synnyttävällä tapahtumalla (tai tapahtumilla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin.

Näyttöä arvonalentumisesta voivat olla esimerkiksi velallisen tai velallisryhmän merkittävät taloudelliset vaikeudet, koronmaksun tai lyhennysten laiminlyönnit, konkurssin tai muun taloudellisen uudelleenjärjestelyn todennäköisyys tai todettavissa oleva tieto, joka osoittaa arvioitujen vastaisten rahavirtojen määritettävissä olevaa vähentymistä. Näitä ovat esimerkiksi muutokset maksujen myöhästymisessä ja laiminlyöntien kanssa korreloiva velallisen heikentynyt taloudellinen tilanne.

Lainojen ja muiden saamisten ryhmän osalta tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena (ottamatta huomioon vielä toteutumattomia vastaisia luottotappioita). Omaisuuserän kirjanpitoarvoa pienennetään ja tappio merkitään konsernin tuloslaskelmaan. Jos lainan tai eräpäivään asti pidettävän sijoituksen korko on vaihtuva, arvonalentumisen määrittämisessä käyttävä diskonttauskorko on senhetkinen sopimukseen perustuva korko. Käytännön apukeinona arvonalentuminen voidaan määrittää instrumentin käyvän arvon perusteella käyttäen todettavissa olevaa markkinahintaa.

Jos arvonalentumistappion määrä vähentyy myöhemmällä kaudella ja vähennys pystytään objektiivisesti yhdistämään arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen toteutuneeseen tapahtumaan (kuten velallisen luottoluokituksen parantumiseen), konsernituloslaskelmaan merkitään aiemmin kirjatun arvonalentumistappion peruutus.

(b) Myytävissä oleviksi luokitellut varat

Jokaisen raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jos kyseessä ovat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, konserni käyttää edellä kohdassa (a) mainittuja kriteerejä. Jos kyseessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut oman pääoman ehtoiset sijoitukset, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alentumisen alle hankintamenon olevan myös näyttöä omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevista rahoitusvaroista, kertynyt tappio, joka määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla, poistetaan omasta pääomasta ja kirjataan tulosvaikutteisesti.

2.11 Myyntisaamiset

Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista. Jos saamisista odotetaan saatavan maksu vuoden kuluessa, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina varoina.

Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, arvon alentuminen huomioon ottaen.

2.12 Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokiteltujen erien maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien on enintään kolme kuukautta. Rahavarojen taseesta pois kirjaaminen tehdään silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun merkittävä osa riskeistä ja tuotoista on siirretty konsernin ulkopuolelle.

2.13 Osakepääoma

Etteplan Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakepääoma luokitellaan omaksi pääomaksi.

Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuina omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.

Jos jokin konserniin kuuluva yritys ostaa yhtiön osakkeita (omat osakkeet), niin maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot (verovaikutuksilla vähennettyinä) vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä verovaikutukset huomioon ottaen.

2.14 Ostovelat

Ostovelat ovat maksuvelvoitteita, jotka ovat syntyneet tavarantoimittajilta tai palveluntuottajilta tavanomaisessa liiketoiminnassa hankituista tavaroista tai palveluista. Ostovelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät maksettaviksi yhden vuoden kuluessa. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina velkoina.

Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

2.15 Lainat

Otetut lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun määrän (vähennettynä transaktiomenoilla) ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palkkio aktivoidaan maksuvalmiuspalveluista suoritettuna ennakkomaksuna ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle.

2.16 Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja laskennalliset verot

Konsernin tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät konserniyritysten tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutoksen. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen verotuksellisten arvojen ja niiden konsernitilinpäätöksen mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista täysimääräisinä velkamenetelmää käyttäen. Liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, eikä laskennallista veroa kirjata silloin, kun se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, leasingsopimuksista ja ulkomaisten tytäryhtiöiden varauksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivänä voimassa olevaa tai säädettyä verokantaa verokantojen muuttuessa.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, silloin kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

2.17 Työsuhde-etuudet

(a) Eläkevelvoitteet

Konserniin kuuluvilla yrityksillä on erilaisia eläkejärjestelyjä. Yleensä ne rahoitetaan vakuutusyhtiöille tai rahastoille suoritettavilla maksuilla, jotka perustuvat säännöllisesti tehtäviin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Konsernilla on sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan tehdään kiinteitä maksusuorituksia erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien nykyisen ja aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille työntekijöille. Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.

Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisessa järjestelyssä yleensä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu tavallisesti mm. iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat ja jota oikaistaan kirjaamattomilla takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti, paitsi jos eläkejärjestelyyn tehty muutos edellyttää työsuhteen jatkuvan tietyn ajan (vapaakirjautumiseen tarvittava ajanjakso). Tällöin takautuvasta työsuorituksesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi tasaerinä vapaakirjautumiseen tarvittavan ajanjakson kuluessa.

Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsin ja Alankomaiden yksiköissään. Näistä järjestelyistä ei ole saatavilla luotettavaa tietoa, jonka perusteella etuuspohjaista laskentaa voitaisiin harjoittaa. IAS 19 pykälän 30 mukaisesti näitä järjestelyjä käsitellään kuten maksupohjaisia järjestelyjä.

(b) Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan velaksi ja kuluksi silloin, kun henkilön työsuhde lopetetaan ennen normaalia eläkkeelle jäämistä tai kun työntekijälle maksetaan korvausta vapaaehtoisen irtisanoutumisen seurauksena. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan, kun yritys on todistettavasti sitoutunut päättämään työntekijän työsuhteen yksityiskohtaisen suunnitelman mukaisesti tai tehnyt työntekijälle korvausehdotuksen vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi. Yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä erääntyvät etuudet diskontataan nykyarvoon.

(c) Voitto-osuus ja bonusjärjestelyt

Bonus- ja voitto-osuusjärjestelyistä kirjattava velka ja kulu perustuvat kaavaan, jossa otetaan huomioon osakkeenomistajille kuuluva voitto tiettyjen oikaisujen jälkeen. Varaus kirjataan silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai aiemman käytännön perusteella on syntynyt tosiasiallinen velvoite.

(d) Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Osakepalkkiojärjestelmät käsitellään kirjanpidollisesti osittain osakkeina ja osittain rahana selvitettävinä järjestelyinä. Se osuus ansaitusta palkkiosta, jonka osallistujat saavat Etteplan Oyj:n osakkeina, käsitellään osakkeina selvitettävänä järjestelynä ja kirjataan omaan pääomaan, ja se osa ansaitusta palkkiosta, joka maksetaan rahana verojen ja muiden maksujen suorittamiseksi, kirjataan vieraaseen pääomaan. Taseen velka arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä.

Konserni on suojautunut myönnettyihin osakepalkkioihin liittyvästä palkkion myöntämishetken ja suorittamishetken välisen ajan osakekurssiriskiltä. Järjestelmän suojaus tapahtuu omien osakkeiden hankinnan muodossa.

2.18 Varaukset

Uudelleenjärjestelymenoja ja oikeudellisia vaateita varten kirjataan varauksia, kun: konsernilla on toteutuneiden tapahtumien seurauksena voimassaoleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, voimavarojen siirtyminen velvoitteen täyttämiseksi on todennäköistä ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Tulevista liiketoiminnan tappioista ei kirjata varauksia.

Jos samankaltaisia velvoitteita on useita, voimavarojen siirtymisen todennäköisyys määritetään tarkastelemalla velvoitteiden ryhmää yhtenä kokonaisuutena. Varaus kirjataan, vaikka voimavarojen siirtymisen todennäköisyys olisi pieni jokaisen samaan ryhmään kuuluvan yksittäisen erän osalta.

Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Nykyarvon laskennassa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseistä velvoitetta koskevista erityisriskeistä. Ajan kulumisesta johtuva varauksen lisäys kirjataan korkokuluksi.

2.19 Myynnin tulouttaminen

Liikevaihto sisältää tuotot suunnittelutoiminnasta ja projektiin kuuluvien materiaalien myynnin oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssierolla. Tuotot kirjataan, kun ne ovat luotettavasti määritettävissä, kun vastaisen taloudellisen hyödyn saaminen on todennäköistä ja kun tietyt edellytykset ovat täyttyneet jäljempänä kuvatulla tavalla.

(a) Tuotot palveluista

Pääsääntöisesti palvelut tuloutetaan, kun palvelu on tuotettu asiakkaalle.

(b) Tuotot materiaalien myynneistä

Materiaalien myynti tuloutetaan, kun omistamiselle tyypilliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tämä on materiaalien luovutusajankohta.

(c) Julkiset avustukset

Sellaiset saadut julkiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset julkiset avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.

(d) Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoksi ja kuluksi laskentahetken valmiusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusasteen määrittämisen perusteena on arvio projektin etenemisestä, jossa määritellään toteutuneiden kustannusten osuus hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Mikäli pitkäaikaishankkeen lopputulos ei ole luotettavasti arvioitavissa, kirjataan hankkeesta johtuvat menot kuluksi sille tilikaudelle, jolla ne ovat syntyneet. Vastaavasti hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan enintään niiden menoja vastaava määrä. Mikäli urakka on todennäköisesti tappiollinen, kokonaistappio kirjataan kuluksi välittömästi.

2.20 Korko- ja osinkotuotot

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos lainasaamisen tai muun saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla, ja kirjaamalla diskonttausvaikutuksen purkautuminen jatkossa korkotuotoksi. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.

Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajan oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

2.21 Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Sopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat merkitään kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otetut hyödykkeet merkitään vuokrasopimuksen alkaessa taseeseen vuokrauskohteen käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on pienempi.

Maksusuoritukset jaetaan velan vähennykseen ja rahoitusmenoon. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusmenoilla vähennettyinä muihin pitkäaikaisiin velkoihin. Korkokulu merkitään tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle otetuista hyödykkeistä tehdään poistot omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi niistä on lyhyempi.

2.22 Osingonjako

Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana osingot hyväksytään yhtiökokouksessa.

2.23 Poikkeukselliset erät

Poikkeukselliset erät esitetään tilinpäätöksessä erillisinä silloin, kun tämä auttaa ymmärtämään konsernin taloudellisen tuloksen muodostumista. Kyseessä ovat olennaiset tuotto- ja kuluerät, jotka esitetään erikseen, koska ne ovat luonteeltaan tai määrältään merkittäviä.

3. KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia.

3.1 Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Konsernissa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Niiden pohjalta tehtävät kirjanpidolliset arviot vastaavat lähtökohtaisesti vain harvoin tosiasiallisia tuloksia. Seuraavassa käsitellään arvioita ja oletuksia, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana.

(a) Käyvän arvon määrittäminen yrityshankinnan yhteydessä

Yritysten yhteenliittymissä aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu eri tekijöistä aiheutuva hankittujen hyödykkeiden arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Mahdolliset viitteet aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiselle käydään läpi vuosittain.

(b) Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta arvioidaan liitetiedossa 2.7 esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Liikearvojen tasearvot 31.12.2012 olivat 39 930 tuhatta euroa (2011: 36 331 tuhatta euroa). Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 23. Arvonalentumistestaus.

4. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

4.1 Rahoitusriskien osatekijät

Etteplan-konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskille sekä vastapuoli- ja luottoriskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan yhtiön tuloskehitys ja oma pääoma sekä varmistaa riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti. Rahoitusriskien hallinnassa käytetään erilaisia rahoitusinstrumentteja konsernin hallituksen antamien valtuuksien puitteissa. Etteplan-konserni käyttää vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofi ilia voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin taloushallintoon, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata konsernia rahoitusriskeiltä. Talousosasto vastaa keskitetysti myös konsernin varainhankinnasta ja tuottaa johdolle informaatiota konsernin sekä liiketoimintayksiköiden rahoituksellisesta tilanteesta.

4.1.1 Valuuttariski

Konserni altistuu useisiin valuuttoihin liittyvälle valuuttariskille. Valuuttariski koostuu valuuttamääräisinä suoritettavien kaupallisten transaktioiden transaktioriskistä sekä translaatioriskistä, joka syntyy taseen valuuttamääräisten erien muuntamisesta raportointivaluutan määräiseksi. Merkittävin valuuttariski liittyy Ruotsin kruunuun.

(a) Transaktioriski

Etteplan-konsernin liiketoiminnasta pääosa tapahtuu kunkin konserniyrityksen kohdemaan valuutassa, jolloin myyntituotot ja kulut ovat samassa valuutassa. Konsernilla ei ole katsauskaudella ollut merkittävää ulkomaanvaluutan määräisestä valuuttavirrasta syntyvää transaktioriskiä. Katsauskauden aikana konserni ei ole tehnyt suojaustoimenpiteitä transaktioriskin varalta.

(b) Translaatioriski

Konserni altistuu valuuttakurssivaihtelusta aiheutuvalle translaatioriskille muunnettaessa euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tase-eriä raportointivaluutan määräiseksi. Suurin riski liittyy Ruotsin kruunuissa kirjattuun liikearvoon. Ruotsin toimintoihin tehtyä nettosijoitusta suojataan kruunumääräisillä lainoilla.

Konsernin kruunumääräisistä lainoista on osoitettu 6 165 tuhannen euron (2011: 7 563 tuhannen euron) suuruinen osuus suojaamaan Ruotsissa sijaitseviin tytäryhtiöihin tehtyä nettosijoitusta. Kurssitappio 279 tuhatta euroa (2011: 148 tuhatta euroa), joka syntyy lainojen muuttamisesta euromääräiseksi raportointikauden päättymispäivänä, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ruotsin kruunuissa kirjatun liikearvon määrä 31.12.2012 oli 24 299 tuhatta euroa (2011: 23 755 tuhatta euroa).

Herkkyysanalyysi kohtuullisen ja mahdollisen Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen vaikutuksesta konsernin tulokseen ennen veroja sekä omaan pääomaan tilinpäätöshetkellä on esitetty alla olevassa taulukossa vertailutietoineen. Kurssimuutosten vaikutuksessa taseen käypiin arvoihin on huomioitu tilinpäätöshetkellä taseeseen sisältyvät vierasvaluuttamääräiset saatavat ja velat sekä nettosijoitukset tytäryhtiöihin. Analyysissä on oletettu valuuttakurssimuutoksen olevan +/-10 prosenttia tilinpäätöshetkestä, ja muiden tekijöiden pysyvän muuttumattomina.

	Vaikutus tulokseen		Vaikutus taseeseen
1 000 EUR	2012	2011	2012	2011
SEK +/-10 %	+/-130	+/-137	2 160	1 926

4.1.2 Korkoriski

Etteplan-konserni altistuu korkoriskille sekä tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin että markkinakorkojen muutosten aiheuttaman kassavirtariskin muodossa.

Konserni hallitsee korkoriskiä hajauttamalla lainasalkun eri viitekorkoihin liitettyihin lainoihin. Korollisten velkojen kokonaismäärä ilman rahoitusleasingvelkoja tilinpäätöshetkellä oli 19 183 tuhatta euroa. Lainojen korkojen vaihteluväli on 1,0-6,0 prosenttia.

Mikäli korkotaso nousisi yhden prosentin, yhtiön korkokulut kasvaisivat vuositasolla 67 tuhannella eurolla.

4.1.3 Rahoitus- ja maksuvalmiusriski

Etteplan-konserni pyrkii turvaamaan hyvän maksuvalmiuden kaikissa markkinaolosuhteissa tehokkaalla kassanhallinnalla ja sijoittamalla likvidejä varoja vain matalariskisiin helposti rahaksi realisoitaviin kohteisiin.

Lyhytaikaiseen rahoitukseen konserni käyttää cash-pool järjestelyihin sidottuja luottolimiittejä. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 12 983 tuhatta euroa sovittuja luottolimiittejä, joista käytössä oli 672 tuhatta euroa.

Konsernin jälleenrahoitusriskiä pyritään minimoimaan lainasalkun tasapainoisella erääntymisaikataululla, lainojen riittävän pitkällä maturiteetilla sekä käyttämällä rahoituksen lähteenä useita eri pankkeja.

Yhtiöllä on kahdenlaisia kovenantteja, jotka koskevat eri lainoja. 25 %:n ja 30 %:n omavaraisuusasteeseen sidotut kovenantit edellyttävät rikkoutuessaan luoton ehtojen (lähinnä koron) uudelleenneuvotteluun pankkien kanssa. Vuoden 2012 tilinpäätöksen lukujen perusteella nämä kovenantit eivät rikkoudu.

Korolliset velat/EBITDA (poislukien kertaluonteiset kulut) kovenantin rikkoutuminen vaikuttaa luottojen korkotasoon. 2,5 rajan rikkoutuminen nostaisi luottojen korkomarginaalia 0,2-0,4 prosenttia ja 3,5 rajan rikkoutuminen edellyttäisi luoton ehtojen (lähinnä koron) uudelleenneuvotteluun pankin kanssa. Vuoden 2012 tilinpäätöksen lukujen perusteella tämä kovenantti ei rikkoudu.

Tasapainottaakseen toimialalla tyypillisten pitkien maksuehtojen kassavaikutusta konserni myy osan suurimpien asiakkaidensa myyntisaamisista rahoituslaitokselle. Myytyihin myyntisaamisiin ei liity luottotappioriskiä ja kyseiset myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta.

4.1.4 Vastapuoli- ja luottoriski

Etteplan-konsernin pankkien kanssa tekemiin rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, ettei vastapuoli kykene täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteita. Operatiiviseen toimintaan liittyvä luottoriski syntyy asiakkaan kyvyttömyydestä suoriutua sopimusvelvoitteistaan.

Vastapuoliriskin minimoimiseksi konsernin merkittävät rahoitussopimukset on tehty hyvän luottoluokituksen omaavien johtavien pohjoismaisten pankkien kanssa.

Merkittävä osa konsernin liiketoiminnasta kohdistuu suuriin, kansainvälisesti toimiviin ja luottokelpoisiin yrityksiin. Suurimman yksittäisen asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta ei ylitä 10 prosenttia. Luottoriskiä pienentää myös asiakasyritysten jakautuminen usealle eri toimialalle.

Etteplan-konserni pyrkii varmistamaan, että tuotteita ja palveluja myydään vain asiakkaille, joilla on asianmukaiset luottotiedot. Luottoriskiä valvotaan konsernissa systemaattisesti ja erääntyneitä myyntisaatavia seurataan viikoittain. Lisääntyneen taloudellisen epävarmuuden vaikutuksia pyritään minimoimaan saatavakannan aktiivisella valvonnalla ja tehokkaalla perintäprosessilla.

Konserni kirjaa 50 prosentin luottotappiovarauksen yli 60 päivää erääntyneistä saatavista ja 100 prosentin luottotappiovarauksen yli 90 päivää erääntyneistä saatavista.

Konsernin luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on taseen saatavien kirjanpitoarvo.

4.2 Pääomariskin hallinta

Pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin kyky jatkuvaan toimintaan, jotta se pystyisi antamaan tuottoa omistajilleen ja hyötyä muille sidosryhmilleen. Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten alentamiseksi.

Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.

Pääomaa seurataan nettovelkaantumisasteen (net gearing) pohjalta samoin kuin muissa saman toimialan yrityksissä. Nettovelkaantumisaste lasketaan jakamalla nettovelat oman pääoman määrällä. Nettovelat lasketaan siten, että lainojen kokonaismäärästä vähennetään rahavarat.

Tyydyttävän joustavuuden varmistamiseksi tavoitteeksi on asetettu nettovelkaantumisasteen pitäminen välillä 20-100 %.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin nettovelkaantumisaste:

1 000 EUR	2012	2011
Velat yhteensä	20 908	20 240
Vähennetään rahavarat	-5 402	-3 023
Nettovelat	15 506	17 217
Oma pääoma yhteensä	24 678	20 271
Nettovelkaantumisaste	62,8 %	84,9 %

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

RAHOITUSINSTRUMENTIT RYHMITTÄIN

1 000 EUR	Liite	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat	Muut rahoitusvelat	Yhteensä

31.12.2012
Varat taseessa
Myytävissä olevat rahoitusvarat	22		604		604
Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuunottamatta ennakkomaksuja)	24	21 726			21 726
Rahavarat	25	5 402			5 402
Rahoitusvarat yhteensä		27 128	604	0	27 733
Velat taseessa
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	28			19 183	19 183
Rahoitusleasingvelat	29			1 725	1 725
Ostovelat ja muut velat
(sisältää tytäryhtiön hankintavelan, ei sisällä saatuja ennakoita)	31			28 358	28 358
Rahoitusvelat yhteensä		0	0	49 266	49 266

31.12.2011
Varat taseessa
Myytävissä olevat rahoitusvarat	22		593
					593
Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuunottamatta ennakkomaksuja)	24	21 796			21 796
Rahavarat	25	3 023			3 023
Rahoitusvarat yhteensä		24 819	593	0	25 412

Velat taseessa
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	28			18 441	18 441
Rahoitusleasingvelat Ostovelat ja muut velat (ei sisällä saatuja ennakoita)	29 31			1 798 23 935	1 798 23 935

RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

1 000 EUR	Kirjanpitoarvo	2012 Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	2011 Käypä arvo
Varat taseessa
Myytävissä olevat rahoitusvarat	604	604	593	593
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21 726	21 726	21 796	21 796
Rahavarat	5 402	5 402	3 023	3 023
Rahoitusvarat yhteensä	27 733	27 733	25 412	25 412

	Kirjanpitoarvo	2012 Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	2011 Käypä arvo
Velat taseessa
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	19 183	19 183	18 441	18 441
Rahoitusleasingvelat	1 725	1 725	1 798	1 798
Ostovelat ja muut velat	28 358	28 358	23 935	23 935
Rahoitusvelat yhteensä	49 266	49 266	44 174	44 174

RAHOITUSVELVOITTEIDEN ERÄÄNTYMISANALYYSI

31.12.2012	Alle 1 vuosi	1-5 vuotta
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	6 730	12 453
Rahoitusleasingvelat	935	790
Korkomaksut	396	483
Ostovelat ja muut velat	25 134	3 224

5. YRITYSJÄRJESTELYT

Etteplan Oyj hankki 8.3.2012 Bestissä, Alankomaissa sijaitsevan Tedopres International B.V.:n koko osakekannan. Vuonna 1974 perustettu Tedopres työllistää tällä hetkellä noin 85 työntekijää ja sillä on toimipisteet Bestissä, Alankomaissa sekä Austinissa, Yhdysvalloissa. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2011 noin kahdeksan miljoonaa euroa.

Tedopres International tuottaa edistyksellisiä menetelmiä teknisen tuoteinformaation sisällön tuotantoon ja jakeluun. Yhtiön asiakkaat ovat Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa toimivia globaaleja ilmailu- ja puolustusvälineteollisuuden yrityksiä, lääketieteen tekniikan sekä kaivosteollisuuden laitevalmistajia ja kulutuselektroniikkaa valmistavia yrityksiä.

Tedopres International on kehittänyt uraauurtavia kontrolloidun englannin kielen (Simplifi ed Technical English) ja kuvittamisen (Simplifi ed Technical Illustrations) palveluratkaisuja ja menetelmiä. Simplifi ed Technical English on alun perin kehitetty vastaamaan ilmailuteollisuuden tekniselle tuoteinformaatiolle asettamiin vaativiin tarpeisiin.

Kaupan jälkeen Etteplanin palveluratkaisut kattavat kaikki teknisen tuoteinformaation osa-alueet sisällöntuotannosta jakeluun. Yhdistettynä Etteplanin Kiinan offshoring-palveluun kokonaisuus on teknisen tuoteinformaation alueella ainutlaatuinen.

Hankinnasta syntyi 2,7 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu konsernin ja hankitun yhtiön toimintojen yhdistämisen tuottamaan synergia- ja mittakaavaetuun.

Kirjattu liikearvo ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto Tedopres International B.V.:stä maksetusta vastikkeesta sekä alustavat määrät hankinta-ajankohtana kirjatuista, hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista.

Luovutettu vastike:	1 000 EUR
Käteisvarat	4 660
Ehdollinen vastike	2 375
Kokonaishankintameno	7 035
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen alustavat käyvät arvot hankintahetkellä:
Aineelliset hyödykkeet	269
Aineettomat hyödykkeet	816
Tilauskanta (aineettomat hyödykkeet)	2 052
Teknologia (aineettomat hyödykkeet)	2 200
Myynti- ja muut saamiset	2 729
Rahavarat	38
Varat yhteensä	8 104
Pitkäaikaiset velat	934
Lyhytaikaiset velat	346
Laskennallinen verovelka	1 063
Ostovelat ja muut velat	1 424
Velat yhteensä	3 767

Nettovarallisuus 4 337

Liikearvon syntyminen hankinnassa:
Luovutettu vastike	7 035
Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	4 337
Liikearvo	2 699

Hankintaan liittyvät kulut, 209 tuhatta euroa, sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernituloslaskelmassa.

Konsernituloslaskelmaan 1.3.2012 lähtien sisältyvä, Tedopresin tuottama, liikevaihto oli 6 095 tuhatta euroa. Tedopres tuotti samalla ajanjaksolla voittoa 210 tuhatta euroa. Jos Tedopres olisi yhdistelty 1.1.2012 alkaen, konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto olisi ollut 135 662 tuhatta euroa ja voitto 5 570 tuhatta euroa.

Vuonna 2011 aiemmista yritysostoista Ruotsissa maksetut lopulliset lisäkauppahinnat, 27 tuhatta euroa, on kirjattu kokonaisuudessaan liikearvoksi. Vuonna 2008 hankittujen yhtiöiden varojen ja velkojen käyvät arvot eivät eronneet merkittävästi niiden kirjanpitoarvoista ennen hankintaa.

KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

6. SEGMENTTIRAPORTOINTI

Yhtiöllä on yksi raportoitava segmentti, joka toimii pääasiallisesti neljällä maantieteellisellä alueella; Suomessa, Ruotsissa, Kiinassa ja Alankomaissa. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään myyjän sijainnin mukaan ja niiden pitkäaikaiset varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Etteplan Kiinan toimintojen myynti tapahtuu pääasiassa muiden konserniyhtiöiden kautta ja sisältyy siten Suomen ja Ruotsin yksiköiden myyntiin alla olevassa taulukossa.

1 000 EUR	2012	2011
Tuotot
Suomi	78 812	70 468
Ruotsi	48 486	48 020
Kiina	1 087	960
Alankomaat	6 095	0
Yhteensä	134 479	119 448
Pitkäaikaiset varat *
Suomi	13 556	12 980
Ruotsi	25 033	24 206
Kiina	2 145	2 225
Alankomaat	7 497	0
Osuudet osakkuusyrityksissä	83	331
Yhteensä	48 314	39 742

* Konsernin muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusinstrumentit, laskennalliset verosaamiset ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin liittyvät varat.

Konsernin tuotot miltään yksittäiseltä asiakkaalta eivät ole 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta.

7. LIIKEVAIHTO

Tuotot palveluiden tuottamisesta	133 808	118 513
Tuotot tavaroiden myynnistä	671	935
Yhteensä	134 479	119 448

Liikevaihto sisältää tuotot suunnittelutoiminnasta ja projektiin kuuluvien materiaalien myynnin oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssierolla.

8. PITKÄAIKAISHANKKEET

Hankkeen tuloista tilikaudella tuotoiksi kirjattu määrä	885	1 507
Kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot tilikauden loppuun mennessä	1 780	1 704
Saadut ennakot	91	178

9. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 EUR	2012	2011
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	125	3
Muut tuotot	387	344
Yhteensä	512	347
10. MATERIAALIT JA PALVELUT

Materiaalit	1 832	2 084
Ulkopuoliset palvelut osakkuusyhtiöiltä	1 042	104
Ulkopuoliset palvelut	8 061	6 277
Yhteensä	10 935	8 465

11. HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖKULUT

Henkilöstö
Henkilömäärä kauden lopussa	1 776	1 659
Henkilömäärä keskimäärin	1 756	1 625
Henkilöstö ryhmittäin luokiteltuna
Suunnittelutoiminnan henkilöstö	1 712	1 604
Hallintohenkilöstö	64	55
Yhteensä
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	70 571	64 713
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	10 464	9 635
Muut kiinteät henkilösivukulut	11 661	10 203
Yhteensä	92 696	84 550

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa kohdassa Lähipiiritapahtumat.

Ruotsissa osa eläkejärjestelyistä on etuuspohjaisia järjestelyjä, jotka on vakuutettu vakuutusyhtiössä. Nämä järjestelyt ovat IAS 19 mukaisia usean työnantajan järjestelyjä, joista ei ole saatavissa riittävästi informaatiota, jotta ne voitaisiin käsitellä etuuspohjaisina järjestelyinä. IAS 19 pykälän 30 mukaisesti tällaiset järjestelyt käsitellään kuten maksupohjaiset järjestelyt. Vakuutusyhtiölle vuonna 2012 suoritetut maksut olivat yhteensä 985 tuhatta euroa (2011: 998 tuhatta euroa). Alankomaissa osa eläkejärjestelyistä on etuuspohjaisia järjestelyjä, jotka on vakuutettu vakuutusyhtiössä. Nämä järjestelyt ovat IAS 19 mukaisia usean työnantajan järjestelyjä, joista ei ole saatavissa riittävästi informaatiota, jotta ne voitaisiin käsitellä etuuspohjaisina järjestelyinä. IAS 19 pykälän 30 mukaisesti tällaiset järjestelyt käsitellään kuten maksupohjaiset järjestelyt. Vakuutusyhtiöllle vuonna 2012 suoritetut maksut olivat yhteensä 368 tuhatta euroa.

12. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

PriceWaterhouseCoopers:
Varsinainen tilintarkastus	56	59
Muut asiantuntijapalvelut	148	75
Muut tilintarkastajat:
Varsinainen tilintarkastus	53	0
Yhteensä	257	134

13. RAHOITUSTUOTOT

1 000 EUR	2012	2011
Osinkotuotot muilta	0	10
Osinkotuotot osakkuusyhtiöiltä	23	0
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	6	7
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	71	65
Realisoitumattomat voitot käypään arvoon, johdannaiset	0	55
Valuuttakurssivoitot	80	167
Yhteensä	180	304

14. RAHOITUSKULUT

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	0	25
Korkokulut lainoista	848	605
Leasing-korko	93	77
Valuuttakurssitappiot	191	86
Muut rahoituskulut	95	73
Yhteensä	1 226	866

15. TULOSLASKELMAAN KIRJATUT KURSSIEROT

Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot	12	14
Ostoihin ja kuluihin sisältyvät kurssierot	-10	-15
Valuuttakurssivoitot	80	167
Valuuttakurssitappiot	-191	-86
Yhteensä	-109	80

16. TULOVEROT

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-1 987	-1 424
Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut	0	-15
Laskennallisen verosaamisen muutos	-155	-312
Laskennallisen verovelan muutos	185	27
Yhteensä	-1 957	-1 724

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2012: 24,5 %, 2011: 26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

1 000 EUR	2012	2011
Kirjanpidon tulos ennen veroja	7 542	6 347
Verokulu
Matemaattinen vero kirjanpidon tuloksesta emoyhtiön verokannalla	-1 848	-1 650
Eroanalyysi (netto)
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutukset	-6	-2
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin	26	3
Vähennyskelvottomien erien verovaikutus yksikön verokannalla	-62	-108
Verovapaiden erien verovaikutus yksikön verokannalla	7	132
Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut	0	-15
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	43	16
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero	-163	-46
Muu veroero	46	-54
Verokulu	-1 957	-1 724

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verokulut (-) / tuotot (+) ovat seuraavat:

	Ennen veroja	2012 Verokulu/ -tuotto	Verojen jälkeen	Ennen veroja	2011 Verokulu/ -tuotto	Verojen jälkeen
Käyvän arvon muutos myytävissä olevat sijoitukset	14	-4	10	-2	0	-2
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin	0	0	0	0	3	3
Ulkomaisen tytäryhtiön nettosijoituksen suojaus	-279	0	-279	-148	0	-148
Muuntoerot	1 039	0	1 039	-28	0	-28
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	774	-4	770	-178	3	-175

17. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Mikäli laskentahetkellä yhtiön hallussa on omia osakkeita, on ne erää laskettaessa vähennetty.

Tilikauden voittoa laskettaessa on huomioitu suoraan omaan pääomaan kirjatut hybridilainan korot verovaikutuksella oikaistuna. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon osakepalkkioista aiheutuva laimennusvaikutus.

	2012	2011
Tilikauden voitto (1 000 EUR)	5 585	4 623
Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta (1 000 EUR)	182	37
Hybridilainan korot verovaikutuksella oikaistuna (1 000 EUR)	0	-713
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 EUR)	5 767	3 947
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo	19 708	19 708
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa per osake)	0,29	0,20
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo	19 708	19 708
Osakepalkkioista johtuva laimennus	0	0
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemista varten.	19 708	19 708
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa per osake)	0,29	0,20

KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

18. AINEELLISET HYÖDYKKEET

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2012	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rahoitus- leasing	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	19	9 274	4 207	312	13 813
Muuntoerot	0	89	13	0	102
Tytäryritysten hankinta	0	619	102	0	721
Lisäykset	0	289	563	26	878
Vähennykset	0	-56	0	0	-56
Hankintameno 31.12.	19	10 215	4 885	338	15 458
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 814	-3 065	-249	-12 128
Muuntoerot	0	-88	-5	0	-93
Yritysostojen kertyneet poistot	0	-437	-46	0	-483
Vähennysten kertyneet poistot	0	28	0	0	28
Tilikauden poisto	0	-290	-712	-25	-1 027
Kertyneet poistot 31.12.	0	-9 601	-3 828	-274	-13 703
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	19	614	1 057	64	1 755

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2011	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rahoitus- leasing	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	19	9 112	3 400	296	12 828
Muuntoerot	0	55	1	0	56
Lisäykset, konsernin sisäiset yritysjärjestelyt	0	448	0	0	448
Lisäykset	0	120	1 146	16	1 282
Siirrot erien välillä	0	0	-336	0	-336
Vähennykset	0	-461	-4	0	-465
Hankintameno 31.12.	19	9 274	4 207	312	13 813
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 423	-2 553	-227	-11 203
Muuntoerot	0	-37	0	0	-37
Konsernin sisäisten yritysjärjestelyjen kertyneet poistot	0	-433	0	0	-433
Vähennysten kertyneet poistot	0	433	0	0	433
Siirtojen kertyneet poistot	0	0	75	0	75
Tilikauden poisto	0	-354	-587	-22	-963
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 814	-3 065	-249	-12 128
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	19	460	1 142	63	1 685

KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

19. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2012	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat	Muut aineettomat hyödykkeet hyödykkeet rahoitusleasing	Ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 986	266	938	103	7 293
Muuntoerot	9	-1	6	0	14
Tytäryritysten hankinta	1 632	4 252	0	0	5 884
Lisäykset	397	0	312	887	1 596
Vähennykset	-7	0	0	0	-7
Siirrot erien välillä	95	0	0	-99	-4
Hankintameno 31.12.	8 112	4 517	1 256	891	14 776
Kertyneet poistot 1.1.	-5 466	-114	-319	0	-5 899
Muuntoerot	-28	5	-4	0	-27
Yritysostojen kertyneet poistot	-910	0	0	0	-910
Siirtojen kertyneet poistot	21	0	0	0	21
Tilikauden poisto	-503	-583	-329	0	-1 415
Kertyneet poistot 31.12.	-6 886	-692	-652	0	-8 230
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	1 226	3 825	604	891	6 546

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2011	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat	Muut aineettomat hyödykkeet hyödykkeet rahoitusleasing	Ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 866	247	0	4	6 117
Muuntoerot	25	19	0	0	44
Lisäykset	96	0	602	99	797
Vähennykset	-5	0	0	0	-5
Siirrot erien välillä	4	0	336	0	340
Hankintameno 31.12.	5 986	266	938	103	7 293
Kertyneet poistot 1.1.	-5 090	-60	0	0	-5 150
Muuntoerot	-21	-5	0	0	-26
Siirtojen kertyneet poistot	7	-4	-75	0	-72
Tilikauden poisto	-362	-45	-244	0	-651
Kertyneet poistot 31.12.	-5 466	-114	-319	0	-5 899
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	520	152	619	103	1 394

20. LIIKEARVO

LIIKEARVO 2012	Liikearvo	Konserni liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	734	35 597	36 331
Muuntoerot	14	886	900
Lisäykset	0	2 699	2 699
Hankintameno 31.12.	748	39 182	39 930
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	748	39 182	39 930

LIIKEARVO 2011	Liikearvo	Konserni liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	732	35 296	36 028
Muuntoerot	2	274	276
Lisäykset	0	27	27
Hankintameno 31.12.	734	35 597	36 331

Kirjanpitoarvo 31.12.2011	734	35 597	36 331

21. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

	2012	2011
Hankintameno 1.1.	307	18
Vähennykset	-120	0
Siirto saamisista	0	289
Hankintameno 31.12.	187	307

Pääomaosuusoikaisut 1.1.	24	0
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	-128	24
Pääomaosuusoikaisut 31.12.	-104	24

Kirjanpitoarvo 31.12.2012	83	331

Konsernin osakkuusyrityksen varat, velat, liikevaihto ja tulos tilikaudella 2012:

	Varat	Velat	Liikevaihto	Voitto (+) / Tappio (-)	Konsernin osuus
I3TEX AB	6 794	6 514	17 792	-558	33,3 %

22. MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET

	2012	2011
Hankintameno 1.1.	593	620
Käyvän arvon arvostus	14	-2
Vähennykset	-2	0
Arvonalentumiset	0	-25
Hankintameno 31.12.	604	593

Vuoden 2011 arvonalentumiset sisältää RA Holding Oy:n 19 %:n omistusosuuden arvonalentumisen.

Käyvän arvon hierarkia

Konserni määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:

Taso 1: Vastaavanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todennettavissa suoraan tai epäsuorasti.

Taso 3: Tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.

Taseeseen käypään arvoon kirjatut myytävissä olevat rahoitusvarat 31.12.2012

	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Listatut osakkeet	96	0	0	96
Toimitilat	0	480	0	480
Listaamattomat osakkeet	0	0	29	29
Yhteensä	96	480	29	604

Käypään arvoon kirjattujen rahoitusvarojen täsmäytys:

	Listatut Listaamattomat
	osakkeet	Toimitilat	osakkeet	Yhteensä
Alkusaldo 1.1.2012	82	480	31	593
Rahoitusvarojen myynti	0	0	-2	-2
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat tuotot/kulut	14	0	0	14
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	96	480	29	604

Listaamattomat osakkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan, jos niiden käypää arvoa ei voida määrittää luotettavasti eikä osakkeilla ole tarkoitus käydä aktiivisesti kauppaa toimivilla markkinoilla. Tällaisten osakkeiden tasearvot ovat pienet, eikä niillä ole olennaista merkitystä konsernitaseeseen. Myytävissä olevat sijoitukset luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi, sillä niitä ei odoteta realisoitavan tilinpäätöspäivää seuraavan kahdentoista kuukauden aikana, eikä niiden myyminen ole välttämätöntä käyttöpääoman hankkimiseksi.

Tilikaudella 2012 myytyihin sijoituksiin liittyvä luovutusvoitto, 11 tuhatta euroa, sisältyy liiketoiminnan muihin tuottoihin konsernin tuloslaskelmassa.

23. ARVONALENTUMISTESTAUS

Liikearvot on kohdistettu arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuen. Arvonalentumistestaus on tehty tilikauden 2012 viimeisellä vuosineljänneksellä vuoden 2013 budjetin laatimisen jälkeen ja ne perustuvat 30.9.2012 kirjattuun liikearvon määrään. Laskelmat perustuvat verojen jälkeiseen voittoon. Rahavirtalaskelmissa otetaan huomioon konsernin johdon hyväksymien budjettien mukaiset verojen jälkeiset rahavirrat seuraavan viiden vuoden ajalta. Rahavirtoja määritettäessä ennakoidaan tuotto- ja hintakehitystä, kustannuksia, käyttöpääomatarvetta sekä investointeja. Ennakoinnin perustana johto on käyttänyt aiempaa kehitystä sekä johdon oletuksia markkinoiden kehittymisestä.

KESKEISET OLETUKSET KÄYTTÖARVON MÄÄRITTELEMISEKSI:

Keskeiset oletukset	2012	2011
Kokonaiskasvu-% 1-5 vuoden ajalle	2-6 %	2-6 %
Kasvu-% 5 vuoden jälkeen	1,0 %	1,0 %
Diskonttokorko Suomi	6,5 %	6,9 %
Diskonttokorko Ruotsi	6,2 %	6,4 %
Diskonttokorko Kiina	8,3 %	8,2 %
Diskonttokorko Alankomaat	6,5 %	-

Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan rahavirtaa tuottavan yksikön sisältämään liikearvoon. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo. Päättyneen tilikauden aikana ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.

Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta. Diskonttauskorko perustuu sen maan riskittömään korkokantaan, jossa arvonalentumistestauksen kohteena oleva rahavirtaa tuottava yksikkö pääasiallisesti toimii. Diskonttauskorko on määritetty verotekijän huomioonottamisen jälkeen, koska tarkastelun kohteena olevat rahavirrat ovat myös verojen jälkeisiä.

Liikearvotestaus on tehty niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joihin kohdistuu liikearvoa. Liikearvo kohdistetaan alimmalle sellaiselle tasolle, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten, ja joka on enintään niin laaja kuin yksittäinen toimintasegmentti.

Vuonna 2011 arvonalentumistestaus on suoritettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille, joihin kohdistuu liikearvoa:

1 000 000 EUR	2011
Ruotsi	22,9
Suomi	10,8
Kiina	1,7
Yhteensä	35,3

Vuonna 2012 arvonalentumistestaus on suoritettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille, joihin kohdistuu liikearvoa:

1 000 000 EUR	2012
Ruotsi	25,1
Suomi	10,8
Kiina	1,8
Alankomaat	2,5
Yhteensä	40,2

HERKKYYSANALYYSI

Vuonna 2011 suoritetussa arvonalentumistestauksessa ylittävät kerrytettävissä olevat rahamäärät testattavien omaisuuserien kirjanpitoarvot seuraavasti:

1 000 000 EUR	2011
Ruotsi	35,6
Suomi	58,1
Kiina	1,8
Yhteensä	95,5

Vuonna 2012 suoritetussa arvonalentumistestauksessa ylittävät kerrytettävissä olevat rahamäärät testattavien omaisuuserien kirjanpitoarvot seuraavasti:

1 000 000 EUR	2012
Ruotsi	26,8
Suomi	122,6
Kiina	6,9
Alankomaat	12,7
Yhteensä	169,0

Arvonalentumistestauksen yhteydessä on suoritettu herkkyysanalyysejä seuraavien muuttujien osalta:

0-kasvu liikevaihdossa
kannattavuustason (EBIT) alentuminen neljällä prosenttiyksiköllä
diskonttauskorkokannan nousu neljällä prosenttiyksiköllä

Kannattavuustason alentuminen neljällä prosenttiyksiköllä johtaisi 7,5 miljoonan euron arvonalentumiskirjaukseen Ruotsin osalta. Johdon käsityksen mukaan odotettavissa olevat muutokset keskeisissä muuttujissa eivät johda arvonalentumisiin muissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä.

24. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

1 000 EUR	2012	2011
Myyntisaamiset	14 623	15 271
Arvonalentuminen	-133	-178
Muut saamiset	1 115	967
Siirtosaamiset	6 431	5 968
Yhteensä	22 035	22 028
Siirtosaamisten olennaisimmat erät
Lyhytaikaiset osatuloutussaamiset	95	316
Jaksotetut henkilöstökulut	203	0
Ennakolta maksetut toimitilavuokrat	280	197
Ennakolta maksetut leasingvuokrat	29	35
Muut siirtosaamiset myynneistä	4 735	4 572
Muut siirtosaamiset kuluista	1 089	848
Yhteensä	6 431	5 968
Myyntisaamisten ikäjakauma
Erääntymätön	10 905	11 455
Erääntynyt 1-90 pv	3 354	3 589
Erääntynyt 91-120 pv	209	58
Erääntynyt yli 120 pv	155	169
Yhteensä	14 623	15 271
Arvonalentumisten ikäjakauma
Erääntynyt 1-90 pv	0	-165
Erääntynyt 91-120 pv	-133	-13
Yhteensä	-133	-178
Myyntisaamisten arvonalentumista koskevan vähennystilin muutokset:
1.1.	-178	-40
Saamisten arvonalentumisten vähennys (+) / lisäys (-)	65	-138
31.12.	-113	-178
Saatavien jakauma valuutoittain
EUR	13 312	12 665
SEK	8 035	8 801
CNY	516	562
Muut valuutat	173	0
Yhteensä	22 035	22 028
25. RAHAVARAT
Rahat ja pankkisaamiset	5 402	3 023

Yhteensä 5 402 3 023

Rahavarat taseessa vastaavat konsernin rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja.

KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

26. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

OMA PÄÄOMA

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, omista osakkeista, muuntoeroista, muista rahastoista, voittovaroista ja määräysvallattomien omistajien osuudesta. Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksen. Muut rahastot sisältää käyvän arvon rahaston, joka käsittää myytävissä olevien rahoitusvarojen 151 tuhannen euron (2011: 140 tuhannen euron) kertyneet arvonmuutokset.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Etteplan Oyj:n kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2012 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 20 179 414 kappaletta. Katsauskaudella 1.1. - 31.12.2012 ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETT1V. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä enimmäisosakemäärää ole rajoitettu. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Yhtiön hallussa 31.12.2012 oli 471 302 (2011: 471 302) kappaletta omia osakkeita. Yhtiö ei ole hankkinut eikä luovuttanut omia osakkeita tilikaudella 2012.

Hallituksen valtuudet omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen sekä osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä on esitetty kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2012 jaetaan osinkoa 0,15 euroa osakkeelta.

27. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2011 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2011, 2012 ja 2013. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet.Järjestelmästä maksettavat palkkiot kaikilta ansaintajaksoilta 2011, 2012 ja 2013 vastaavat yhteensä enintään noin 810 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Osakkeina ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia maksuja sisältyy henkilöstökuluihin:	2012	2011
Osakkeina suoritettavat	22	0
Yhteensä	22	0

Rahana suoritettava osuus, verot ja veronluonteiset maksut	27	0
Yhteensä	27	0

28. LAINAT

1 000 EUR	2012	2011
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	12 453	12 145
Eläkelainat	0	312
Rahoitusleasingvelat	790	972
Yhteensä	13 243	13 429
Velkojen jakauma valuutoittain
EUR	8 823	6 796
SEK	4 406	6 622
CNY	14	11
Yhteensä	13 243	13 429
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	6 418	4 734
Eläkelainat	313	1 250
Rahoitusleasingvelat	935	826
Yhteensä	7 665	6 811
Velkojen jakauma valuutoittain
EUR	4 322	4 291
SEK	2 000	1 243
CNY	1 343	1 277
Yhteensä	7 665	6 811

29. RAHOITUSLEASINGVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT

1 000 EUR	2012	2011
Vähimmäisvuokrat
Alle yhden vuoden sisällä	986	892
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua	736	1 005
Yhteensä	1 722	1 897
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-71	-99
Rahoitusleasingvuokrien nykyarvo	1 651	1 798
Nykyarvon erääntyminen Alle yhden vuoden sisällä	935	826
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	716	972
Yhteensä	1 651	1 798

Rahoitusleasingvelkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo vuonna 2012 oli 5,0 % (2011: 5,3 %)

KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

30. MUUT PITKÄAIKAISET VELAT

1 000 EUR	2012	2011
Tytäryhtiön hankintavelka	2 600	0
Eläkevelat	608	0
Muut pitkäaikaiset velat	16	0
Yhteensä	3 224	0
Velkojen jakauma valuutoittain
EUR	3 224	0
Yhteensä	3 224	0
31. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
Saadut ennakot	155	225
Saadut ennakot, osatuloutus	91	178
Ostovelat osakkuusyhtiöille	122	0
Ostovelat muille	5 281	5 147
Siirtovelat	13 793	12 842
Verovelat	5 101	5 030
Muut velat	837	915
Yhteensä	25 380	24 337
Siirtovelkojen olennaisimmat erät
Korkovelat	55	85
Jaksotetut henkilöstökulut	12 865	12 042
Muut lyhytaikaiset siirtovelat kuluista	873	715
Yhteensä	13 793	12 842
Velkojen jakauma valuutoittain
EUR	16 857	15 987
SEK	8 213	8 051
CNY	285	298
Muut valuutat	24	1
Yhteensä	25 380	24 337
32. TILIKAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROVELAT
Tuloverovelka	1 000	467

33. LASKENNALLISET VEROT

LASKENNALLISET VEROT 2012

Laskennallisten verosaamisten erittely	1.1.2012	Muuntoero	Kirjattu tulos- laskelmaan	31.12.2012
Vahvistetut tappiot	136	3	-139	0
Muut jaksotuserot	28	0	-16	13
Yhteensä	164	3	-155	13

Laskennallisten verovelkojen erittely	1.1.2012	Muuntoero	Kirjattu tulos- laskelmaan	Yritys järjestelyt	31.12.2012
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	138	5	-20	0	123
Muut jaksotuserot	99	0	-161	1 117	1 055
Yhteensä	237	5	-181	1 117	1 179

LASKENNALLISET VEROT 2011

Laskennallisten verosaamisten erittely	1.1.2011	Kirjattu tulos- laskelmaan	31.12.2011
Vahvistetut tappiot	434	-298	136
Muut jaksotuserot	42	-14	28
Yhteensä	476	-312	164

Laskennallisten verovelkojen erittely	1.1.2011	Muuntoero	Kirjattu tulos- laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	31.12.2011
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	149	1	-12	0	138
Muut jaksotuserot	115	2	-15	-3	99
Yhteensä	264	3	-27	-3	237

Ruotsin yhteisöverokanta muuttui 26,3 prosentista 22 prosenttiin 1.1.2013. Ruotsin yksiköihin liittyvät laskennalliset verot 31.12.2012 on kirjattu uuden verokannan mukaisesti.

31.12.2012 konsernilla oli 1 663 tuhatta euroa (2011: 1 236 tuhatta euroa) vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Tappioilla ei ole eräpäivää.

KONSERNIN MUUT LIITETIEDOT

34. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 EUR	2012	2011
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Erääntyy alle vuoden kuluessa	1 774	1 619
Erääntyy 1-5 vuoden kuluttua	1 721	2 027
Yhteensä	3 495	3 646

35. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin luetaan konsernin osakkuusyritysten lisäksi henkilöt, joilla on konsernissa määräysvalta, yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta sekä konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt, joita ovat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja. Muina lähipiiriin kuuluvina yhtiöinä pidetään yhtiöitä, jotka ovat edellä mainittujen henkilöiden määräysvallassa tai yhteisessä määräysvallassa.

Lähipiiriliiketoimet on hinnoiteltu konsernin normaalien hinnoitteluperusteiden ja hankintaehtojen mukaisesti.

KONSERNIN EMO- JA TYTÄRYHTIÖSUHTEET 31.12.2012

Hollola, Suomi

Hollola, Suomi	100 %
Västerås, Ruotsi	100 %
Kunshan, Kiina	70 %
Tukholma, Ruotsi	100 %
Västerås, Ruotsi	100 %
Shanghai, Kiina	100 %
Best, Alankomaat	100 %
Best, Alankomaat	100 %
Best, Alankomaat	100 %
Austin, Yhdysvallat	100 %
Singapore	100 %
Best, Alankomaat	100 %

Göteborg, Ruotsi	33,3 %

Konserni on myynyt 24 prosentin osuutensa Teknogram Signal AB:stä joulukuussa 2012.

Ruotsissa liiketoiminta keskitetään Etteplan Industry AB:hen vaiheittain vuoden 2013 loppuun mennessä. Etteplan Stockholm AB:n omistus siirtyi Etteplan Oyj:lle 31.5.2012. Etteplan Stockholm AB:n liiketoiminta siirtyi Etteplan Industry AB:hen 1.11.2012. Yhtiörakenteen muutoksella ei ollut vaikutuksia konsernin talousraportoinnin sisältöön vuonna 2012. Yhtiörakenteen muutos vaikutti emoyhtiön 2012 taseeseen.

Seuraavat konserniyhtiöt on fuusioitu vuonna 2012:	Kotipaikka	Konserniyhtiö, johon fuusioitu
Cool Engineering AB	Göteborg, Ruotsi	Etteplan Industry AB
Etteplan Halmstad AB	Halmstad, Ruotsi	Etteplan Industry AB

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

1 000 EUR	2012	2011
Palveluiden myynnit lähipiiriin kuuluville:
Osakkuusyhtiöt	1 052	536
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	171	112
Yhteensä	1 223	648
Palveluiden ostot lähipiiriin kuuluvilta:
Osakkuusyhtiöt	1 042	104
Avainhenkilöt	11	66
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	331	404
Yhteensä	1 384	574
Saamiset lähipiiriin kuuluvilta:
Osakkuusyhtiöt	0	472
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	34	3
Yhteensä	34	475
Velat lähipiiriin kuuluville:
Osakkuusyhtiöt	122	62
Yhteensä	122	62

Johdon henkilöstöetuudet

Etteplan Oyj:n johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmän jäsenistä.

Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut

1 000 EUR	2012	2011
Hallituksen jäsenet
Heikki Hornborg, puheenjohtaja	53	82
Tapio Hakakari	31	44
Robert Ingman	28	42
Pertti Nupponen	25	38
Satu Rautavalta	25	40
Teuvo Rintamäki	25	40
	188 *)	286
Toimitusjohtaja sekä muu johtoryhmä
Juha Näkki (1.1.2012 alkaen)	353	-
Matti Hyytiäinen (31.12.2011 asti)	-	483
Muu johtoryhmä	884	899
Yhteensä	1 424	1 668

*) Hallituksen palkkiot vuosilta 2012 ja 2011 eivät ole vertailukelpoisia vuonna 2011 muuttuneen maksukäytännön takia. Vuonna 2011 hallituksen palkkiot on maksettu 20 kuukaudelta (1.4.2010-30.11.2011) ja vuonna 2012 12 kuukaudelta (1.1.-31.12.2012).

Yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkion.

KONSERNIN MUUT LIITETIEDOT

Optiot yrityksen johdolle Yrityksen johdolle ei ole vuoden 2012 aikana myönnetty osakeoptioita.

Johdon osakkeenomistus

1 000 kpl	Osakkeita 31.12.2012
Näkki Juha, toimitusjohtaja	10
Hornborg Heikki, hallituksen puheenjohtaja	1 088
Berg Robert, johtoryhmän jäsen	0
Gådin Per-Anders, johtoryhmän jäsen	6
Hakakari Tapio/Webstor Oy, hallituksen jäsen	423
Ingman Robert, hallituksen jäsen	30
Lamminen Veikko, johtoryhmän jäsen	1
Liedes Outi-Maria, johtoryhmän jäsen	2
Nupponen Pertti, hallituksen jäsen	2
Rautavalta Satu, hallituksen jäsen	2
Rintamäki Teuvo, hallituksen jäsen	41
Vatn Mikael, johtoryhmän jäsen	2
Yhteensä	1 607

36. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiön johdolla ei ole tiedossaan sellaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, joilla olisi olennainen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksessä esitettyihin lukuihin tai laskelmiin.

TUNNUSLUVUT

37. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

1 000 euroa, tilikausi 1.1.-31.12.	2012 IFRS	2011 IFRS	2010 IFRS
Liikevaihto	134 479	119 448	104 786
Liikevaihdon kasvu, %	12,6	14,0	6,2
Tulos enen rahoituseriä, veroja, poistoja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta (EBITDA)	11 154	8 478	7 548
% liikevaihdosta	8,3	7,1	7,2
Liikevoitto (EBIT)	8 715	6 885	6 054
% liikevaihdosta	6,5	5,8	5,8
Tulos ennen veroja ja määraysvallattomien omistajien osuutta	7 542	6 347	5 766
% liikevaihdosta	5,6	5,3	5,5
Tilikauden tulos	5 585	4 623	4 347
Oman pääoman tuotto, %	24,8	18,6	16,4
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %	20,4	17,6	17,0
Omavaraisuusaste, %	32,4	31,1	43,6
Bruttoinvestoinnit	9 508	3 221	2 538
% liikevaihdosta	7,1	2,7	2,4
Nettovelkaantumisaste, %	62,8	84,9	24,1
Henkilöstö keskimäärin	1 756	1 625	1 594
Henkilöstö kauden lopussa	1 776	1 659	1 569
Palkat ja palkkiot	70 571	64 713	56 049

38. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

Tilikausi 1.1.-31.12.	2012 IFRS	2011 IFRS	2010 IFRS

Osakekohtainen tulos, EUR	0,29	0,20	0,19
Osakekohtainen oma pääoma osakeantioikaistuna, EUR	1,27	1,04	1,48
Osakekohtainen osinko osakeantioikaistuna, EUR	0,15 *)	0,10	0,10
Osinko tuloksesta, %	52	50	53
Efektiivinen osinkotuotto, %	5,6	4,5	3,6
P/E-luku, EUR	9,2	11,2	14,4
Osakkeen antikorjattu kurssikehitys: alin kurssi	2,20	1,90	2,40
ylin kurssi	2,93	3,53	3,30
keskikurssi	2,52	2,79	2,86
Osakekannan markkina-arvo, 1 000 EUR	52 818	44 146	54 000
Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl	3 158	2 617	2 466
Osakkeiden vaihto, %	16	13	13
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettukeskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl)	19 708	19 708	19 709
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, (1 000 kpl)	19 708	19 708	19 709

*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuottoprosentti (ROE)

(tulos ennen veroja ja määräysvallattomien omistajien osuutta - verot ) x 100 (oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus) keskiarvo

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI), ennen veroja

(tulos ennen veroja ja määräysvallattomien omistajien osuutta + korkokulut ja muut rahoituskulut) x 100 (taseen loppusumma - korottomat velat) keskiarvo

Omavaraisuusaste (%)

(oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus) x 100 taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste (%)

(korollinen vieras pääoma - rahat ja pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit) x 100 oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus

Osakekohtainen tulos

(tulos ennen veroja ja määräysvallattomien omistajien osuutta - verot - määräysvallattomien omistajien osuus - hybridilainan korot verovaikutuksella oikaistuna) osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana

Osakekohtainen oma pääoma

oma pääoma

osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekohtainen osinko

tilikauden osinko osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana

Osinko tuloksesta (%)

osakekohtainen osinko x 100 osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto (%)

osakekohtainen osinko x 100

osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)

osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi osakekohtainen tulos

Osakkeen kurssikehitys

Kultakin tilikaudelta esitetään osakeantioikaistu alin ja ylin kurssi varsinaisessa kaupankäynnissä sekä tilikauden keskikurssi osakeantioikaistuna.

keskikurssi = osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto vaihdettujen osakkeiden lukumäärä tilikauden aikana

Osakekannan markkina-arvo

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosentteina

Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

1 000 EUR	Liite	1.1.-31.12.2012 FAS	1.1.-31.12.2011 FAS
LIIKEVAIHTO	1	6 795	5 534
Liiketoiminnan muut tuotot	2	11	61
Henkilöstökulut	3	-1 994	-2 383
Poistot ja arvonalentumiset	9,10	-213	-278
Liiketoiminnan muut kulut		-4 659	-3 397
LIIKEVOITTO/-TAPPIO		-60	-463
Rahoitustuotot ja -kulut	5,6	-979	-1 291
VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISERIÄ		-1 039	-1 754
Satunnaiset erät	7	6 000	5 000
VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		4 961	3 246
Tuloverot	8	-1 218	-805
TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO		3 743	2 441

EMOYHTIÖN TASE

1 000 EUR	Liite	31.12.2012 FAS	31.12.2011 FAS
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	9	1 081	347
Aineelliset hyödykkeet	10	27	32
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	11	50 779	40 638
Osuudet osakkuusyrityksissä	11	289	289
Muut sijoitukset	11	20	21
Sijoitukset yhteensä		51 087	40 948
Pysyvät vastaavat yhteensä		52 195	41 327
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset	12	29 162	16 230
Rahat ja pankkisaamiset	13	4 142	2 344
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		33 303	18 574
VASTAAVAA YHTEENSÄ		85 498	59 901
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	14	5 000	5 000
Ylikurssirahasto	14	6 701	6 701
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	14	2 584	2 584
Edellisten tilikausien voitto	14	6 844	6 374
Tilikauden voitto/tappio	14	3 743	2 441
Oma pääoma yhteensä		24 873	23 100
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	15	15 039	12 447
Lyhytaikainen vieras pääoma	16,17	45 586	24 354
Vieras pääoma yhteensä		60 625	36 801
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		85 498	59 901

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 EUR	1.1. - 31.12.2012	1.1. - 31.12.2011
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Asiakkailta saadut maksut	7 489	4 833
Maksut liiketoiminnan kuluista	-7 638	-5 973
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-149	-1 140
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-667	-1 540
Saadut osingot liiketoiminnasta	5	176
Saadut korot liiketoiminnasta	29	115
Maksetut välittömät verot	-792	-688
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-1 575	-3 077
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-774	-9
Tytäryhtiöhankinnat	-7 331	-3 675
Osakkuusyhtiöhankinnat	0	-271
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	-2	0
Lainasaamisten vähennys	0	1
Lyhytaikaisten sijoitusten muutos	-12 447	-1 345
Luovutusvoitot muista sijoituksista	13	0
Investointien rahavirta (B)	-20 541	-5 299
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0	341
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-4 737	0
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)	21 716	11 073
Pitkäaikaisten lainojen nostot	4 000	10 137
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	0	-4 187
Hybridilainan takaisinmaksu	0	-10 000
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 971	-1 971
Konserniavustus	5 000	2 000
Rahoituksen rahavirta (C)	24 008	7 393
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)	1 892	-983
Rahavarat tilikauden alussa	2 344	3 319
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-95	8
Rahavarat tilikauden lopussa	4 142	2 344

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

LAATIMISPERIAATTEET

Emoyhtiö Etteplan Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien säännösten (FAS) mukaisesti.

TULOUTUSPERIAATE

Emoyhtiön tuloutusperiaatteet vastaavat konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Etteplan Oyj:n liikevaihto koostuu Etteplan-konsernin sisäisistä ohjelmisto- ja hallintoveloituksista.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN MENOT

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS

Pysyvät vastaavat on aktivoitu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat omaisuuserän arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Maaalueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Muiden pysyvien vastaavien taloudelliset vaikutusajat ovat:

ohjelmistot	5 vuotta
tietokoneet	3 vuotta
ajoneuvot	5 vuotta
toimistokalusteet	5 vuotta
huoneistojen perusparannukset	5 vuotta

Huolto- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Merkittävät perusparannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tuloslaskelmassa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

TULOVEROT

Tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät yrityksen tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin tilinpäätöshetkellä voimassaolevan verokannan perusteella.

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ EMOYHTIÖSSÄ

Koneiden ja kaluston sekä muiden pitkävaikutteisten menojen hyllypoistot ovat yhteensä 10 tuhatta euroa, johon liittyvää laskennalllista verosaamista ei ole emoyhtiössä kirjattu taseeseen.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Emoyhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.

LEASINGSOPIMUKSET

Leasingsopimuksilla hankitun omaisuuden vuokrat merkitään kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1 000 EUR	2012	2011

1. Liikevaihto Suomi	6 795	5 534

Liikevaihto koostuu Etteplan-konsernin sisäisistä ohjelmisto- ja hallintoveloituksista.
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	11	0
Muut tuotot	0	61
Yhteensä	11	61

3. Henkilöstö ja henkilöstökulut Henkilöstö
Henkilömäärä kauden lopussa	26	27
Henkilömäärä keskimäärin	27	27
Henkilöstö ryhmittäin luokiteltuna
Hallintohenkilöstö	26	27
Yhteensä	26	27
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	1 663	2 124
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	285	228
Muut kiinteät henkilösivukulut	47	31
Yhteensä	1 994	2 383
4. Tilintarkastajan palkkiot
Varsinainen tilintarkastus	33	36
Muut asiantuntijapalvelut	14	50
Yhteensä	46	86

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1 000 EUR	2012	2011

5. Rahoitustuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä Osinkotuotot muilta	0 5	171 5
Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	10	94
Muut korko- ja rahoitustuotot muilta	19	21
Valuuttakurssivoitot	1	19
Yhteensä	35	310
6. Rahoituskulut
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	0	25
Korkokulut saman konsernin yrityksille	54	66
Korkokulut veloista muille	566	1 314
Valuuttakurssitappiot	375	159
Muut rahoituskulut	18	37
Yhteensä	1 013	1 601
7. Satunnaiset erät
Saadut konserniavustukset	6 000	5 000
8. Tuloverot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	1 218	804
Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut	0	1
Yhteensä	1 218	805

EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT

1 000 EUR

9. Aineettomat hyödykkeet, emoyhtiö

Aineettomat hyödykkeet 2012	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 727	379	103	3 209
Lisäykset	36	0	886	922
Siirrot erien välillä	99	0	-99	0
Hankintameno 31.12.	2 862	379	890	4 131
Kertyneet poistot 1.1.	-2 483	-379	0	-2 862
Tilikauden poisto	-189	0	0	-189
Kertyneet poistot 31.12.	-2 672	-379	0	-3 051
Kirjanpitoarvo 31.12.	190	0	890	1 081

Aineettomat hyödykkeet 2011	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 727	379	4	3 110
Lisäykset	5	0	99	104
Vähennykset	-5	0	0	-5
Hankintameno 31.12.	2 727	379	103	3 209
Kertyneet poistot 1.1.	-2 246	-360	0	-2 606
Tilikauden poisto	-237	-19	0	-256
Kertyneet poistot 31.12.	-2 483	-379	0	-2 862
Kirjanpitoarvo 31.12.	244	0	103	347

1 000 EUR

10. Aineelliset hyödykkeet, emoyhtiö

Aineelliset hyödykkeet 2012	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 046	51	1 097
Lisäykset	20	0	20
Hankintameno 31.12.	1 066	51	1 117
Kertyneet poistot 1.1.	-1 026	-39	-1 065
Tilikauden poisto	-18	-6	-24
Kertyneet poistot 31.12.	-1 044	-45	-1 089

Kirjanpitoarvo 31.12.	22	6	27

Aineelliset hyödykkeet 2011	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 046	51	1 097
Hankintameno 31.12.	1 046	51	1 097
Kertyneet poistot 1.1.	-1 011	-33	-1 044
Tilikauden poisto	-15	-6	-21
Kertyneet poistot 31.12.	-1 026	-39	-1 065
Kirjanpitoarvo 31.12.	20	12	32

11. Sijoitukset, emoyhtiö

Sijoitukset 2012	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus- yhtiöissä	Muut sijoitukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	40 638	289	21	40 948
Lisäykset	10 140	0	0	10 140
Vähennykset	0	0	-1	-1
Hankintameno 31.12.	50 778	289	20	51 087
Kirjanpitoarvo 31.12.	50 778	289	20	51 087

Sijoitukset 2011	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus- yhtiöissä	Muut sijoitukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	38 859	0	46	38 905
Lisäykset	1 779	0	0	1 779
Siirto saamisista	0	289	0	289
Arvonalentumiset	0	0	-25	-25
Hankintameno 31.12.	40 638	289	21	40 948
Kirjanpitoarvo 31.12.	40 638	289	21	40 948

1 000 EUR	2012	2011

12. Lyhytaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	580	982
Muut saamiset	1 227	1 034
Konsernitilisaamiset	20 918	8 471
Konserniavustussaamiset	6 000	5 000
Yhteensä	28 724	15 487
Myyntisaamiset	3	480
Muut saamiset	29	0
Lyhytaikaiset siirtosaamiset	405	263
Yhteensä	437	743
Siirtosaamisten olennaisimmat erät
Jaksotetut henkilöstökulut, lyhytaikaiset saamiset	41	0
Muut siirtosaamiset kuluista (muilta)	365	263
Yhteensä	405	263
13. Rahavarat
Rahat ja pankkisaamiset	4 142	2 344
Yhteensä	4 142	2 344

Rahavarat taseessa vastaavat rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja.

EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT

1 000 EUR	2012	2011

14. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
Osakepääoma 1.1. Osakepääoma 31.12.	5 000 5 000	5 000 5 000

Ylikurssirahasto 1.1.	6 701	6 701
Ylikurssirahasto 31.12.	6 701	6 701
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	2 584	2 584
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	2 584	2 584

Omat osakkeet 1.1.	-1 958	-1 958
Omat osakkeet 31.12.	-1 958	-1 958
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	10 773	10 302
Osingonjako	-1 971	-1 971
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	8 802	8 331
Tilikauden voitto	3 743	2 441
Oma pääoma yhteensä	24 873	23 100
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta	8 802	8 331
Omat osakkeet	-1 958	-1 958
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	2 584	2 584
Tilikauden voitto	3 743	2 441
Voitonjakokelpoiset varat 31.12.	13 171	11 399
Osakkeet, 1 000 kpl	2012	2011

Osakkeiden lukumäärä 1.1.	20 179	20 179
Osakkeet, yhteensä 31.12.	20 179	20 179

1 000 EUR	2012	2011
15. Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	12 439	12 134
Eläkelainat	0	313
Tytäryhtiön hankintavelka	2 600	0
Yhteensä	15 039	12 447
16. Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma muilta
Lainat rahoituslaitoksilta	3 445	2 957
Eläkelainat	313	1 250
Yhteensä	3 757	4 207
Lyhytaikainen vieras pääoma saman konsernin yrityksiltä
Konsernitilivelat	39 542	17 826
Yhteensä	39 542	17 826
17. Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma muille
Ostovelat	731	576
Muut velat	43	74
Siirtovelat	1 272	1 148
Yhteensä	2 045	1 798
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma saman konsernin yrityksille
Ostovelat	123	438
Muut velat	118	85
Yhteensä	241	523
Siirtovelkojen olennaisimmat erät
Korkovelat	47	75
Verovelat	765	364
Jaksotetut henkilöstökulut	460	709
Yhteensä	1 272	1 148
18. Vastuut ja vakuudet
Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet	2 308	1 777
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	1 102	1 030
Myöhemmin maksettavat	1 026	1 394
Yhteensä	4 436	4 201

Emoyhtiö on antanut 3 203 tuhannen euron takauksen Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd:n lainoista, joista on nostettu 2 133 tuhatta euroa. Emoyhtiö on antanut 543 tuhannen euron takauksen Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd.:n lainoista, joista on nostettu 174 tuhatta euroa.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

Etteplan Oyj:n kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2012 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 20 179 414 kappaletta. Katsauskaudella 1.1.-31.12.2012 ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

OSINKO

Varsinainen yhtiökokous 30.3.2012 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti tilikaudelta 2011 maksettavaksi osingoksi 0,10 euroa osaketta kohti eli yhteensä 1 970 811,20 euroa. Jäljelle jäävät voittovarat jätettiin vapaaseen omaan pääomaan. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 4.4.2012. Osinko maksettiin 13.4.2012.

VOIMASSAOLEVAT VALTUUDET

Valtuutus osakepääoman korottamiseen

Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen

Varsinainen yhtiökokous 30.3.2012 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 2 000 000 kappaletta. Omien osakkeiden hankinta voi tapahtua muussa kuin osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa eli hallituksella on mahdollisuus päättää myös suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 30.3.2012 ja päättyen 29.9.2013. Valtuutus korvaa aikaisemman vastaavan valtuutuksen. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutustaan.

Etteplan Oyj:n hallussa 31.12.2012 oli 471 302 kappaletta omia osakkeita, joka vastaa 2,34 prosenttia koko osakekannasta ja äänimäärästä. Yhtiö ei ole hankkinut eikä luovuttanut tammi-joulukuussa 2012 omia osakkeita.

OPTIO-OIKEUDET

Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa optio-ohjelmaa.

OSAKEPOHJAINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 14.2.2013 pidetyssä kokouksessa luovuttaa omia osakkeita varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2012 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella. Hallituksen päätöksen mukaisesti Etteplan Oyj luovuttaa 9 752 kappaletta yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville 17 työntekijälle ansaintajakson 2012 palkkiona 30.4.2013. Lisäksi maksetaan rahana maksettava osuus, joka kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Ansaintajakson 2012 ansaintakriteeri oli Etteplan-konsernin liikevoitto (EBIT).

OSAKKEEN NOTEERAUS

Etteplanin osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Small cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä (Industrials) tunnuksella ETT1V.

OMX GES SUSTAINABILITY FINLAND -INDEKSI

OSAKKEEN KURSSIKEHITYS JA VAIHTO

Etteplan Oyj:n osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 3 157 555 kappaletta yhteensä 8,0 miljoonan euron arvosta. Osakkeen alin kurssi oli 2,20 euroa, ylin kurssi 2,93 euroa, keskikurssi 2,52 euroa ja päätöskurssi 2,68 euroa. Koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2012 oli 52,8 miljoonaa euroa ja osakkeenomistajien määrä 1 862.

OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2012 lopussa yhtiöllä oli 1 862 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Hallintarekisterissä oli yhteensä 350 186 osaketta eli 1,74 prosenttia osakkeista. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2012 osakkeita 1 596 320 kappaletta eli 7,91 prosenttia koko osakepääomasta.

Etteplan Oyj on tilikauden aikana julkaissut kaksi arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukaista ilmoitusta omistusosuuden muuttumisesta.

Ingman Group Oy Ab:n osuus Etteplan Oyj:n koko osake- ja äänimäärästä ylitti 15.3.2012 tehdyllä kaupalla 20 %.

Ingman Group Oy Ab:n osuus Etteplan Oyj:n koko osake- ja äänimäärästä ylitti 23.11.2012 tehdyillä kaupoilla 25 % tason.

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2012

Nimi	Osakkeet, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
Ingman Group Oy Ab	5 050 000	25,03
Mönkkönen Tapani	4 152 100	20,58
Oy Fincorp Ab	2 153 700	10,67
Hornborg Heikki	1 088 320	5,39
Sijoitusrahasto Danske Suomi kasvuosake	926 635	4,59
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	821 328	4,07
Etteplan Oyj	471 302	2,34
Tuori Klaus	351 000	1,74
Tuori Aino	256 896	1,27
Hakakari Tapio/Webstor Oy	423 146	2,10
Kempe Anna	220 000	1,09
Mandatum Life	197 556	0,98
Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap	185 634	0,92
Tuori Kaius	173 370	0,86
Evli Pankki Oyj	154 395	0,77
Kempe Lasse	100 000	0,50
Kempe Pia	98 700	0,49
Nelimarkka Heikki Antero	72 600	0,36
Torén Håkan	68 800	0,34
Koskentausta Tuula	66 348	0,33
Muut osakkeenomistajat	3 147 584	15,60
Yhteensä	20 179 414	100,00
Hallintarekisteröidyt osakkeet	350 186	1,74

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUMA OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2012

			Hallintarekisteröidyt
Sektorin nimi	Osakkaat, kpl	Osakkeet, kpl	osakkeet, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
Koko kansantalous (kotimaiset sektorit)
Yritykset	116	8 252 338	13 421	40,96
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	12	1 479 240	255 401	8,60
Julkisyhteisöt	3	836 828	0	4,15
Kotitaloudet	1 707	9 133 119	0	45,26
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	8	41 576	0	0,21
Ulkomaat
Euroopan unioni	13	15 991	81 364	0,48
Muut maat ja kansainväliset järjestöt	3	70 136	0	0,35
Yhteensä	1 862	19 829 228	350 186	100,00

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUMA SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2012

Osakkeiden määrä, kpl	Osakkaat, kpl	Osuus osakkaista, %	Osakkeet, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
1-100	169	9,08	9 246	0,05
101-500	801	43,02	271 218	1,34
501-1 000	372	19,98	304 915	1,51
1 001-5 000	392	21,05	908 720	4,50
5 001-10 000	62	3,33	458 986	2,28
10 001-50 000	42	2,26	892 058	4,42
50 001-100 000	7	0,38	528 988	2,62
100 001-500 000	11	0,59	2 613 200	12,95
500 001-	6	0,32	14 192 083	70,33
Yhteensä	1 862	100,00	20 179 414	100,00

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2012 on 13,2 miljoonaa euroa, tilikauden voiton ollessa 3,7 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävänä olevista jakokelpoisista varoista jaetaan vuodelta 2012 osinkoa 0,15 euroa osaketta kohden, yhteensä 3,0 miljoonaa euroa. Osinkoa ei kuitenkaan makseta niille osakkeille, jotka ovat yhtiön hallussa osingonmaksun täsmäytyspäivänä 3.4.2013.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 10.4.2013.

Vantaalla, 14. päivänä helmikuuta 2013

Heikki Hornborg	Tapio Hakakari	Robert Ingman
hallituksen puheenjohtaja	hallituksen jäsen	hallituksen jäsen
Pertti Nupponen	Satu Rautavalta	Teuvo Rintamäki
hallituksen jäsen	hallituksen jäsen	hallituksen jäsen

TILINTARKASTUSKERTOMUS

ETTEPLAN OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Etteplan Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Turussa 28. päivänä helmikuuta 2013

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Mika Kaarisalo KHT

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu osana vuosikertomusta, ja se on saatavana myös erillisenä yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.etteplan.com. Etteplanin hallitus on käsitellyt tämän yhtiön hallinnointia koskevan lausunnon. Etteplan Oyj:n ulkopuolinen tilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että tämä selvitys on annettu, ja että taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen Etteplan Oyj:n tilinpäätöksen kanssa.

Yleiset hallinnointiperiaatteet

Etteplan Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä ja Etteplan Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö on julkisesti noteerattu pörssiyhtiö, johon sovelletaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Etteplan noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010 lukuun ottamatta suosituksia 24 (Tarkastusvaliokunnan perustaminen), 25 (Tarkastusvaliokunnan jäsenet), 26 (Tarkastusvaliokunnan jäsenten riippumattomuus) ja 27 (Tarkastusvaliokunnan tehtävät), sillä yhtiöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla www.cgfi nland.fi .

Yhtiön valvonta ja johto on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken.

YHTIÖKOKOUS

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Yhtiön on järjestettävä yksi varsinainen yhtiökokous vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Tarvittaessa järjestetään ylimääräinen yhtiökokous. Osakkeenomistaja voi käyttää yhtiökokouksessa puhe-, kysely- ja äänioikeuttaan. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat on määritelty Etteplanin yhtiöjärjestyksen 8 §:ssä ja osakeyhtiölain 5 luvun 3 §:ssä.

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella ja yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.com.

Yhtiökokoustietojen antaminen osakkeenomistajille

Hallitus kutsuu varsinaisen tai ylimääräisen yhtiökokouksen koolle yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.com julkaistavalla yhtiökokouskutsulla, jossa mainitaan kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallitus voi lisäksi harkintansa mukaan julkaista kutsun yhtiökokoukseen yhdessä suomenkielisessä hallituksen määräämässä valtakunnallisessa päivälehdessä. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan myös pörssitiedotteena.

Yhtiökokouskutsu sisältää ehdotuksen yhtiökokouksen asialistaksi. Yhtiökokouskutsu, yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat sekä päätösehdotukset yhtiökokoukselle asetetaan saataville yhtiön internetsivuille vähintään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Yhtiö ilmoittaa internetsivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia.

Yhtiökokouksen pöytäkirja asetetaan yhtiön internetsivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat pidetään yhtiön internetsivuilla vähintään kolmen kuukauden ajan yhtiökokouksesta.

Yhtiökokouksen järjestäminen

Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous pidetään yhtiön kotipaikassa taikka Lahden, Vantaan tai Helsingin kaupungissa siten kuin yhtiön hallitus määrää.

Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan tulee olla yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Etteplan Oyj:n osakasluetteloon. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan, joka aikoo osallistua yhtiökokoukseen, tulee pyytää omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon ja valtakirjojen antamista. Hallintarekisteröidyn osakkeen ilmoittaminen tilapäiselle osakasluettelolle katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.

Yhtiökokoukseen ilmoittaudutaan ennakkoon kokouskutsussa kerrotun määräajan puitteissa. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen tulee esittää valtuutuksestaan valtakirja. Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle antamistaan valtakirjoista samalla kun hän ilmoittautuu yhtiökokoukseen. Osakkeenomistajalla ja asiamiehellä voi olla kokouksessa mukanaan avustaja.

Hallituksen, toimitusjohtajan ja tilintarkastajan osallistuminen yhtiökokoukseen

Hallituksen puheenjohtajan ja riittävän määrän hallituksen ja sen valiokuntien jäseniä sekä toimitusjohtajan on oltava läsnä yhtiökokouksessa. Lisäksi tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Hallituksen jäsenehdokkaan osallistuminen yhtiökokoukseen

Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Osakassopimukset

Osakassopimus on osakkeenomistajien välinen sopimus yhtiön hallinnosta ja asioiden hoitamisesta. Osakassopimus voidaan tehdä yhtiön perustamisen yhteydessä tai sen toiminnan aikana. Osakassopimus on sitova osakkaiden kesken. Osakassopimus ei sido yhtiötä itseään, ellei yhtiötä ole otettu mukaan sopimukseen. Osakassopimuksen hyväksyy yhtiön puolesta yleensä yhtiön hallitus.

Etteplan ei ole tehnyt osakassopimusta eikä yhtiö ole tietoinen mahdollisista osakassopimuksista.

HALLITUS

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä hyväksyy merkittävät yrityksen strategiaa, investointeja, organisaatiota, johdon palkitsemisjärjestelmää ja rahoitusta koskevat päätökset.

Hallituksen työjärjestys

Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt osana yhtiön hallinnointia kirjallisen työjärjestyksen ohjaamaan työskentelyään. Hallituksen työjärjestys täydentää Suomen osakeyhtiölain säännöksiä ja yhtiön yhtiöjärjestystä. Hallituksen työjärjestys on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.com.

Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu niin usein kuin sen velvoitteiden asianmukainen täyttäminen vaatii.

Yhtiön hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana yhteensä 11 kertaa. Hallituksen jäsenten lisäksi yhtiön toimitusjohtaja osallistui hallituksen sihteerinä kokouksiin. Kaikki hallituksen jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin, joten läsnäoloprosentti kokouksissa oli 100 prosenttia.

Hallituksen toiminnan arviointi

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus määrittää arvioinnissa käytettävät kriteerit. Arviointi toteutetaan sisäisenä itsearviointina. Arvioinnin tulokset käsitellään hallituksessa.

Hallituksen kokoonpano

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Etteplan Oyj:n hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta laatii varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäseniksi. Jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa ja yhtiön internetsivuilla.

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Hallitus valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa vuoden toimikaudeksi kerrallaan.

Varsinainen yhtiökokous 30.3.2012 valitsi hallituksen jäseniksi uudelleen hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Tapio Hakakarin, Heikki Hornborgin, Robert Ingmanin, Pertti Nupposen, Satu Rautavallan sekä Teuvo Rintamäen.

Etteplan Oyj:n hallitus on valinnut järjestäytymiskokouksessaan 30.3.2012 yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Heikki Hornborgin ja varapuheenjohtajaksi Robert Ingmanin.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden ja ilmoittaa, ketkä heistä ovat riippumattomia yhtiöstä ja ketkä riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

Tapio Hakakari, Heikki Hornborg, Robert Ingman, Pertti Nupponen, Satu Rautavalta ja Teuvo Rintamäki ovat yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä.

Tapio Hakakari, Heikki Hornborg, Pertti Nupponen, Satu Rautavalta ja Teuvo Rintamäki ovat merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä.

Hallituksen jäsenistä ilmoitettavat tiedot

Hallituksen jäsenten henkilö- ja omistustiedot on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.com sekä vuosikertomuksen 2012 sivulla 92.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Etteplan Oyj:n hallitus on nimennyt keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus on vahvistanut valiokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet kirjallisessa työjärjestyksessä. Valiokunnan työjärjestys on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.com. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta raportoi säännöllisesti työstään hallitukselle.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja muun johdon nimitys- ja palkitsemisasioissa. Lisäksi valiokunta tekee varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi, kokoonpanoksi ja hallituksen jäsenten palkitsemiseksi. Valiokunta myös suosittaa, valmistelee ja esittää hallituksen hyväksyttäväksi toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen nimityksen, tämän palkan ja palkkiot sekä valmistelee ja antaa hallitukselle ja toimitusjohtajalle suosituksia johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvissä asioissa.

Valiokuntaan kuuluu kolme hallituksen jäsentä ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja esittää valiokunnan ehdotukset hallitukselle.

Vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Tapio Hakakari ja valiokunnan jäseninä Heikki Hornborg ja Robert Ingman. Kaikki valiokunnan jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia.

Hallituksen palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2012 aikana 3 kertaa. Palkitsemisvaliokunnan kaikki jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.

TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä valvoo hänen toimintaansa. Emoyhtiön toimitusjohtaja toimii samalla konsernijohtajana. Toimitusjohtaja vastaa päivittäisestä konsernin asioiden hoitamisesta hallituksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus, jonka hallitus on hyväksynyt.

Vuoden 2012 alusta yhtiön toimitusjohtajana on toiminut DI Juha Näkki. Hän ei ole hallituksen jäsen, mutta on osallistunut hallituksen kokouksiin hallituksen sihteerinä.

Juha Näkin henkilö- ja omistustiedot on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.com sekä vuosikertomuksen 2012 sivulla 93.

MUU JOHTO

Toimitusjohtaja nimeää operatiivisen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen johtoryhmän. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa ja kehittää ja valvoo kaikkia yhtiön johdon vastuulla olevia asioita, mukaan lukien konsernin ja liiketoimintayksiköiden strategioihin, yrityskauppoihin ja merkittäviin pääomamenoihin, divestointeihin, yhtiön imagoon, kuukausiraportointiin, osavuosikatsauksiin, sijoittajasuhteisiin ja henkilöstöpolitiikan pääperiaatteisiin liittyvät asiat. Hallitus hyväksyy johtoryhmän jäsenten nimityksen. Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle.

Etteplan Oyj:n johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Juha Näkin lisäksi Robert Berg, Senior Vice President, Solutions and Business Development, Per-Anders Gådin, Senior Vice President, Finance & IT, Veikko Lamminen, Senior Vice President, Operations Finland, Outi-Maria Liedes, Senior Vice President, Communications & Operational Development ja Mikael Vatn, Senior Vice President, Operations Sweden.

Johtoryhmän jäsenten henkilö- ja omistustiedot on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.com sekä vuosikertomuksen 2012 sivulla 93.

PALKITSEMINEN

Palkitsemisjärjestelmiin sovellettavat periaatteet

Palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä myötävaikuttaa omistaja-arvon suotuisaan kehitykseen. Palkitsemisjärjestelmät perustuvat ennalta määrättyihin ja mitattaviin suoritus- ja tuloskriteereihin.

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja ylimmän johdon palkitsemisasioissa sekä valmistella henkilökunnan palkitsemisjärjestelmiin liittyvät asiat.

Päätöksentekojärjestys

Yhtiökokous päättää hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä maksettavista palkkioista ja niiden määräytymisperusteista. Hallituksen palkitsemisen valmistelu on osoitettu hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtäväksi. Toimitusjohtajan palkitsemisesta ja hänelle maksettavista muista korvauksista päättää hallitus. Muun johdon palkitsemisesta päättää toimitusjohtaja yhdessä hallituksen kanssa.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenen palkkio on 600 euroa kokoukselta ja hallituksen puheenjohtajan palkkio on 1 200 euroa kokoukselta. Lisäksi yhtiön hallituksen jäsenen palkkio on 1 700 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajan 3 400 euroa kuukaudessa. Hallituksen jäsenille maksetaan päivärahat ja matkakustannusten korvaukset yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenen palkkio on 600 euroa kokoukselta ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan palkkio on 1 200 euroa kokoukselta. Lisäksi valiokunnan jäsenille maksetaan kokouksista päivärahat ja matkakustannusten korvaukset yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallitus- ja valiokuntapalkkioita ei makseta yhtiön omina osakkeina eivätkä hallituksen jäsenet kuulu Etteplan-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kohderyhmään.

Toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitseminen

Toimitusjohtajan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen ja muihin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä päätetään vuosittain. Lisäksi hänellä on auto- ja puhelinetu. Toimitusjohtaja kuuluu Etteplan-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kohderyhmään. Toimitusjohtajaan sovelletaan lain mukaista eläkeikää. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Toimitusjohtajan palkitsemisperiaatteissa ei ole tapahtunut muutoksia toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä 1.1.2012.

Johtoryhmän jäsenten palkitsemisjärjestelmä sisältää peruspalkan ja tulospalkkion, jonka ansaintakriteerit määritellään vuosittain. Vuonna 2012 ansaintakriteerinä olivat yhtiön liikevoitto, liiketoiminnan kassavirta ja strategiset tavoitteet. Tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävästä riippuen 50-100 prosenttia vuosipalkasta. Johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Johtoryhmän jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään kymmenen kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää neljän kuukauden irtisanomisajan palkan.

Toimitusjohtajan toimisuhdetta koskevat tiedot

Toimitusjohtaja Juha Näkin peruspalkka vuonna 2012 oli 213 901 euroa. Auto-, puhelinja sairauskuluvakuutusedun määrä vuonna 2012 oli 12 902 euroa. Toimitusjohtajalle on lisäksi suoriteperusteisesti maksettu vuonna 2012 vuodelta 2011 kertynyt bonus 125 698 euroa.

Avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuoden 2011 ansaintajaksolta ei hallituksen päätöksen mukaisesti luovutettu omia osakkeita vuonna 2012.

Vuonna 2012 toimitusjohtaja Juha Näkille ei maksettu maksuperusteista lisäeläkevakuutusta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2011 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Osakepohjainen kannustinjärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Etteplan Oyj:n osakkeita sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2011, 2012 ja 2013. Palkkioiden maksettava määrä on sidottu vuosittain asetettaviin tavoitteisiin. Yhtiön hallitus tekee osakepohjaista kannustinohjelmaa koskevat päätökset ansaintajaksoittain. Kunkin ansaintajakson alussa hallitus tarkistaa kohderyhmän ja määrittää enimmäiskappalemäärän ansaittavissa olevia osakkeita per henkilö. Järjestelmästä maksettavat palkkiot maksetaan kolmessa erässä, osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta maksettavat verot ja veroluonteiset maksut. Ansaintajaksoa seuraa pakollinen 2 vuoden sitouttamisjakso. Palkkiot vastaavat kolmen ansaintajakson aikana yhteensä enintään 810 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Mikäli avainhenkilön työsuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, osakkeet on palautettava yhtiölle vastikkeetta.

Vuonna 2011 järjestelmän kohderyhmään kuului 16 henkilöä. Ansaintajakson 2011 ansaintakriteerit olivat Etteplan-konsernin liikevoitto (EBIT) ja liikevaihto. Yhtiö ei luovuttanut osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville henkilöille yhtiön osakkeita ansaintajaksolta 2011.

Vuonna 2012 järjestelmän kohderyhmään kuului 17 henkilöä. Ansaintajakson 2012 ansaintakriteeri oli Etteplan-konsernin liikevoitto (EBIT). Etteplan Oyj:n hallitus päätti 14.2.2013 pidetyssä kokouksessa luovuttaa omia osakkeita varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2012 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella. Hallituksen päätöksen mukaisesti Etteplan Oyj luovuttaa 9 752 kappaletta yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville ansaintajakson 2012 palkkiona 30.4.2013. Lisäksi maksetaan rahana maksettava osuus, joka kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.com. Selvitystä päivitetään säännöllisesti.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Etteplan Oyj:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan. Tavoitteena on myös liiketoimintaan liittyvien riskien tunnistaminen, arvioiminen ja seuranta. Sisäisen tarkastuksen avulla tehostetaan hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista.

Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet

Yhtiön hallitus huolehtii siitä, että yhtiössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet, ja että yhtiössä seurataan valvonnan toimivuutta.

Riskienhallinnan järjestäminen

Konsernin toimintaperiaatteena on hallita ja lieventää riskien vaikutusta. Hallitus ja joh-

toryhmä valvovat riskien ja riskikeskittymien kehitystä. Konsernin taloushallinto seuraa ja arvioi liiketoiminta- ja rahoitusriskejä sekä suojautuu niiltä yhteistyössä hallituksen, johtoryhmän ja suunnittelusta vastaavan johdon kanssa.

Etteplan-konsernissa on tehty vuonna 2011 laaja riskikartoitus. Riskit ja riskienhallinta on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.com sekä vuosikertomuksen 2012 sivuilla 27-29.

Rahoitusriskejä koskevat selvitykset on esitetty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa vuosikertomuksen 2012 sivuilla 47-49.

Sisäinen tarkastus

Etteplan-konsernilla ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Hallitus voi palkata ulkopuolisia neuvonantajia suorittamaan valvontaympäristöön tai yhtiön toimintoihin liittyviä arviointeja.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus

Etteplan laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset EU:n hyväksymän kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS), arvopaperimarkkinalain sekä soveltuvin osin Finanssivalvonnan standardien ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Etteplanin hallituksen toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös laaditaan Suomen kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan lausuntojen ja yleisohjeiden mukaisesti.

Etteplan-konserni noudattaa konsernitason kirjanpitoperiaatteita ja -ohjeita, joita sovelletaan kaikkiin konserniyhtiöihin ja joiden mukaan konsernin taloudelliset raportit laaditaan. Yhdessä raportointikalenterin ja aikataulujen kanssa kirjanpitoperiaatteet ja -ohjeet muodostavat perustan oikea-aikaiselle ja täsmälliselle konsernitason raportoinnille. Kaikilta olennaisilta osiltaan Etteplanin toiminnot sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Kiinassa ja Hollannissa, ja kaikissa maissa on paikalliset kirjanpitoon ja taloudelliseen raportointiin liittyvät organisaatiot ja järjestelmät, joista tiedot raportoidaan konsernille. Alla kuvatut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät ja käytännöt on suunniteltu varmistamaan, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta.

Etteplanilla on käytössä konsernin tiedot yhdistelevä järjestelmä. Kirjanpitotiedot siirretään paikallisista kirjanpitojärjestelmistä joko automaattisesti tai käsin, ja niiden oikeellisuutta valvoo konsernin kirjanpitoryhmä. Yhteinen tilikartta muodostaa konserniraportoinnin perustan. Konsernin kirjanpidon, yhdistelytiedot ja julkaistavat taloudelliset raportit laatii keskitetty ryhmä.

Sisäisen valvonnan alainen taloudellinen raportointi

Sisäisen valvonnan asianmukainen järjestäminen ja valvonta ovat konsernin sisällä toimivan paikallisjohdon vastuulla. Etteplanin hallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet, jotka on laadittu listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 48 mukaisesti. Toimintaperiaatteet sisältävät riskienhallintaprosessin, riskien yhteenvedon, taloudellisen raportoinnin valvonnan tavoitteiden ja yhteisten valvontapisteiden sekä Etteplanin sisäisen valvonnan toimeenpanon ja seurannan vastuiden pääpiirteet.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäiset valvontatoimet maa- ja konsernitasolla ovat olleet yhtiön painopistealue vuonna 2009. Tämän jälkeen raportointiprosessit on katselmoitu ja päivitetty vuosittain. Etteplanin taloushallinto on analysoinut prosessiriskit ja määritellyt ulkoista taloudellista raportointiprosessia koskevat valvontatavoitteet. Prosessin olemassa olevat valvontapisteet on dokumentoitu. Nämä valvontapisteet sisältävät mm. tärkeimpien kirjanpitotehtävien täsmäytykset, valtuutukset, analyysit ja eriyttämisen. Työtä on johtanut konsernin talousjohtaja.

Vuosiaikataulunsa mukaan konsernin johtoryhmä pitää kuukausikokouksia, joissa analysoidaan myös yhtiön taloudellista suorituskykyä ja taloudellista raportointia. Ennen näitä kokouksia taloudelliset raportit on analysoitu liiketoimintaryhmätasolla epätarkkuuksien ja virheiden havaitsemiseksi. Konsernitason taloudelliset raportit toimitetaan Etteplanin hallitukselle kuukausittain. Lisäksi hallitus käsittelee ja hyväksyy osavuosikatsaukset sekä vuosittaisen tulosraportin ja tilinpäätöksen.

Etteplanilla ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Hallitus voi palkata ulkopuolisia neuvonantajia suorittamaan valvontaympäristöön tai yhtiön toimintoihin liittyviä arviointeja.

SISÄPIIRIHALLINTO

Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt yhtiön sisäpiirisäännöt. Säännöt perustuvat Suomen arvopaperimarkkinalakiin ja ovat Finanssivalvonnan standardien sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaan astuneiden ohjeiden mukaiset. Etteplan Oyj:n sisäpiiri koostuu Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesti ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistä, pysyvistä yrityskohtaisista sisäpiiriläisistä ja hankekohtaisista sisäpiiriläisistä.

Yhtiön lakimääräiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Näiden lisäksi Etteplanin julkiseen sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet.

Yhtiö ylläpitää pysyvää yrityskohtaista sisäpiiriä, johon kuuluvat mm. merkittävät liiketoiminnan johtajat, taloushallinto sekä ne työ- tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevät henkilöt, jotka saavat sisäpiirintietoa.

Hankekohtainen sisäpiirirekisteri perustetaan yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän päätöksellä.

Yhtiön sisäpiiriohjeen mukaan sisäpiiriläisten tulee ajoittaa yhtiön arvopapereilla tehtävä kaupankäynti ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto yhtiön osakkeen arvoon vaikuttavista asioista. Tämän vuoksi Etteplanin sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden kaupankäynti yhtiön arvopapereilla on aina kiellettyä 28 päivän ajan ennen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista mukaan lukien julkistamispäivä (ns. suljettu ikkuna). Muina aikoina eli osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista seuraavasta päivästä lähtien on voimassa ns. avoin ikkuna, jonka aikana pysyvien sisäpiiriläisten kaupankäynti on sallittua. Tällöinkin edellytetään, että henkilöllä ei ole hallussaan sisäpiirintietoa.

Etteplan Oyj:n julkisen sisäpiirin pidosta vastaa yhtiön talousjohtaja. Hän on vastuussa sisäpiirisääntöjen noudattamisesta ja ilmoitusvelvollisuuksien täyttämisestä. Yhtiön sisäpiirirekisterejä ylläpitää yhtiön päätoimipaikka, joka päivittää ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevat, julkiseen sisäpiirirekisteriin merkittävät tiedot Euroclear Finland Oy:lle.

Sisäpiiriläisten omistustiedot

Etteplan Oyj:n ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten omistustiedot löytyvät yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.etteplan.com. Sire-nähtävilläpitopaikka on Euroclear Finland Oy (aikaisemmin Suomen Arvopaperikeskus Oy), Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki.

TILINTARKASTUS

Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Etteplan Oyj:n tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastaja on velvollinen tarkastamaan yhtiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen oikeellisuuden sekä antamaan tekemästään tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle.

Konsernin tilintarkastuksesta laaditaan yhteenveto hallitukselle. Lisäksi konserniyhtiöiden tilintarkastajat raportoivat erikseen kunkin konserniyhtiön johdolle. Tilintarkastaja on läsnä hallituksen kokouksessa vähintään yhden kerran tilikauden aikana.

Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiön hallintoa ja tilejä tarkastamaan yhden varsinaisen tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokous valitsi vuonna 2012 varsinaiseksi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mika Kaarisalo. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastajan palkkiot ja tilintarkastukseen liittymättömät palvelut

Vuoden 2012 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Tilintarkastuksesta maksettujen palkkioiden yhteismäärä vuodelta 2012 oli 108 412 euroa (vuonna 2011 58 975 euroa). Lisäksi tilintarkastukseen liittymättömien palveluiden osalta maksettiin 148 238 euroa (vuonna 2011 74 996 euroa).

TIEDOTTAMINEN

Etteplan Oyj:n periaatteena on olla kaikessa viestinnässä avoin, totuudenmukainen ja nopea. Yhtiön sijoittajaviestinnän pääasiallisena tavoitteena on tuottaa markkinoille tietoa konsernin toiminnoista ja taloudellisesta tilanteesta. Tavoitteena on oikean ja yhdenmukaisen tiedon tuottaminen säännöllisesti ja tasapuolisesti kaikille sidosryhmille.

Hiljainen jakso

Etteplan Oyj noudattaa hiljaista jaksoa (ns. silent period) ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisajankohtaa. Hiljaisen jakson pituus on 28 päivää.

Sijoittajatiedon jakelu

Etteplan julkaisee kaiken sijoittajatietonsa internetsivuillaan osoitteessa www.etteplan.com. Taloudelliset tiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa ja tulostettavissa. Tiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

HALLITUS

PERTTI NUPPONEN s. 1961, KTT, DI

Heikki Hornborg Tapio Hakakari Robert Ingman Pertti Nupponen Satu Rautavalta Teuvo Rintamäki

HEIKKI HORNBORG s. 1949, DI

Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2008, hallituksen jäsen 1985-1991 sekä vuodesta 1997, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja vuosina 1985-1989 sekä 1997-2007, Lohja Caravans Oy:n tekninen johtaja sekä paikallisjohtaja 1991-1997, Wärtsilä Sanitec Oy:n tekninen johtaja 1989-1991 ja Kone Oy:n tuotantopäällikkö 1982-1985
Hallituksen puheenjohtaja: Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2008-2011
Hallituksen jäsen: Elinkeinoelämän Keskusliitto EK 2010-2012, Teknologiateollisuus ry 2011-, Vahterus Oy 2009-
Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012: 1 088 320, ei lähipiirin omistuksia

TAPIO HAKAKARI s. 1953, OTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2004, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Cargotec Oyj:n väliaikainen toimitusjohtaja 10/2012-2/2013, KONE Oyj:n johtaja, hallituksen sihteeri 1998-2006, KCI Konecranes Oyj:n hallintojohtaja 1994-1998 ja KONE Oyj:n palveluksessa 1983-1994
Hallituksen puheenjohtaja: Enfo Oyj 2007-, Esperi Care Oy 2006-2010
Hallituksen varapuheenjohtaja:Cargotec Oyj 2009- (hallituksen jäsen vuodesta 2005)
Hallituksen jäsen: Martela Oyj 2003-, Hollming Oy 2008-, Havator Holding Oy 2007-2010, Opteam Yhtiöt Oy 2011-
Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012: 200 000, lähipiirin omistus 223 146

ROBERT INGMAN s. 1961, DI, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2009, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä.

Arla Ingman Oy Ab:n toimitusjohtaja 2007-2011, Ingman Foods Oy Ab:n toimitusjohtaja 1997-2006 ja Oy Hj. Ingman Ab, Kotisaari-Ingman Oy Ab:n talousjohtaja 1986-1997
Hallituksen puheenjohtaja: Ingman Group Oy Ab 2008-, Ingman Finance Oy Ab 2009-, Ingman Ice Cream Oy Ab 2009-2011, Halti Oy 2012-
Hallituksen jäsen: Digia Oyj 2010-, Evli Pankki Oyj 2010-, M-Brain Oy 2011-
Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012: 30 000, lähipiirin omistus 2 000

SATU RAUTAVALTA s. 1970, KTM

(hallintarekisteröity)

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012: 2 000, lähipiirin omistus 37 794

Hallituksen jäsen vuodesta 2005. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. • Consolis SAS Group Vice President, Scandinavian and Eastern Branch 2010-2012, Consolis SAS Group Vice President, Scandinavian Branch 2006-2010, Consolis Oy Ab:n talous - ja rahoitusjohtaja 2002-2005, Sanitec Oyj Abp:n yrityssuunnittelujohtaja

Operatiivinen johtaja, Oy Orasel Ltd vuodesta 2010
Markkinointipäällikkö, Oy Orasel Ltd 2007-2010, itsenäinen konsultti 2004-2007, myyntisihteeri, markkinointikoordinaattori KCI Konecranes Oyj, Houston Texas ja Hyvinkää Suomi 1997-2003
Hallituksen jäsen: Movelift Oy 2003-, Oy Orasel Ltd 2011-

2000-2002 ja Sanitec Oyj Abp:n talousjohtaja 1998-1999

• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012: 2 000, lähipiirin omistus 504

TEUVO RINTAMÄKI s. 1955, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Neuvonantaja, itsenäinen sijoittaja vuodesta 2008
Konecranes Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja 1999-2007, Konecranesin Länsi-Euroopan alueen johtaja 1997-1999, Konecranes konsernin talousjohtaja 1994-1996, KONEen nosturidivisioonan talousjohtaja 1988-1994, R&M Materials Handling Inc. (Springfi eld Ohio, USA) varatoimitusjohtaja 1986-1988 ja useissa KONE Oy:n Suomen yksiköissä kontrolleri ja talouspäällikkö 1980-1986
Hallituksen jäsen: TM Voima Oy 2012-, TM Voima Service Oy 2012-
Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012: 41 128, lähipiirin omistus 1 700

JOHTORYHMÄ

Juha Näkki Robert Berg Per-Anders Gådin Veikko Lamminen Outi-Maria Liedes Mikael Vatn

JUHA NÄKKI s. 1973, DI Johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2012, johtoryhmän jäsen vuodesta 2008, laajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2006

Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2012
Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja 2005-2011, KONE Oyj:n laivahissiliiketoiminnan johtaja 2004-2005, Evac Oy:n myyntipäällikkö 2002-2004, Kvaerner Masa-Yardsin projektikoordinaattori ja systeemivastuusuunnittelija, LVI-suunnittelu 1999-2002
Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012: 9 726, ei lähipiirin omistuksia

ROBERT BERG s. 1969, DI

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2012

Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja vuodesta 2012
Laird Technologiesin liiketoimintajohtaja (Accounts and Business Development) 2008-2012, Laird Technologiesin johtaja (Mobile Antenna Systems SBU) 2007, Laird Technologiesin johtaja 2005-2006, Centurion Wireless Technologiesin myyntijohtaja 2003-2004, Allgon Mobile Communicationsin myyntijohtaja 2001-2002, Allgon Telecom K.K.:n toimitusjohtaja 1999-2000, Allgon Mobile Communicationsin RF-suunnittelun johtaja 1996-1998, Allgon Mobile Communicationsin RF-suunnittelja 1995-1996, IBM:n kehitysinsinööri 1994
Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012: 0, ei lähipiirin omistuksia

PER-ANDERS GÅDIN s. 1965, DI, BBA

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009

Etteplan Oyj:n talousjohtaja vuodesta 2009
Etteplan Industry AB:n talousjohtaja 2002-2008, Etteplan Industry AB:n johtaja 1999-2002 ja ABB:n projektipäällikkö 1993-1998
Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012: 6 490, ei lähipiirin omistuksia

VEIKKO LAMMINEN s. 1960, insinööri

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2012, laajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja vuodesta 2012
Etteplan Oyj:n liiketoimintayksikön johtaja 2009-2012, Etteplan Oyj:n aluejohtaja 2005-2008, Cimcorp Oy:n projektitoiminnan päällikkö 2003-2005, Cimcorp Oy:n suunnittelupäällikkö 1993-2003
Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012: 890, ei lähipiirin omistuksia

OUTI-MARIA LIEDES s. 1956, DI, MBA

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008

Etteplan Oyj:n viestinnästä ja operatiivisesta kehityksestä vastaava johtaja vuodesta 2012
Etteplan Oyj:n henkilöstö- ja viestintäjohtaja 2008-2012, itsenäinen konsultti 2007, Stockholm School of Economics Executive Education Finlandin toimitusjohtaja 2003–2006, KONE Oyj:n viestintäjohtaja 2002–2003 ja Partek Oyj:n viestintäjohtaja 2001–2002, instituutti LIFIM vt. toimitusjohtaja 2000 ja Opetusministeriön neuvotteleva virkamies 1999
Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012: 2 226, ei lähipiirin omistuksia

MIKAEL VATN s. 1967, insinööri

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2012

Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja vuodesta 2012
Etteplan Oyj:n Ruotsin liiketoiminnan johtaja 2011-2012, Securitas Direct Sverige AB:n toimitusjohtaja 2009-2010, EnergoRetean toimitusjohtaja ja liiketoimintayksikön johtaja 1998-2008, Alcatel Telecom AB:n projektipäällikkö 1997-1998, Ruotsin armeijan palveluksessa 1988-1997
Hallituksen jäsen: Tyréns AB 2009-
Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012: 2 000, ei lähipiirin omistuksia

SIJOITTAJATIETOA

ETTEPLAN SIJOITUSKOHTEENA

Etteplan on teollisten laitteistojen suunnitteluun ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuihin ja palveluihin erikoistunut asiantuntijayritys. Etteplanin suunnitteluosaaminen ja palvelutuotteet kattavat asiakkaan tuotteiden elinkaaren kaikki vaiheet. Asiakkaamme ovat alansa johtavia globaaleja yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi ajoneuvo-, lentokone- ja puolustusvälineteollisuudessa, sähköntuotannossa ja voimansiirrossa sekä materiaalinkäsittelyssä.

Etteplanin osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Small cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä (Industrials) tunnuksella ETT1V. Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2012 oli 20 179 414 kappaletta.

ETTEPLANIN SIJOITTAJASUHDEPOLITIIKKA

Etteplanin sijoittajasuhdetoiminnan tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Etteplanin strategiasta, toiminnoista, liiketoimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta niin, että Etteplanista sijoituskohteena muodostuu mahdollisimman oikea kuva. Saavuttaakseen tämän tavoitteen Etteplan julkaisee vuosittain kolme osavuosikatsausta, tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja pörssitiedotteita. Yhtiön verkkosivut toimivat kaiken mahdollisesti osakekurssiin vaikuttavan ajankohtaisen ja historiallisen tiedon arkistona.

TALOUDELLISEN INFORMAATION JULKAISEMINEN

Etteplan Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen saatavilla osoitteessa www.etteplan.com.

NÄKYMÄT

Tietoa Etteplanin näkymistä ja tilikauden tulosennusteesta julkaistaan tilinpäätöstiedotteessa (ja toistetaan vuosikertomuksessa) ja osavuosikatsauksissa. Hallitus hyväksyy näkymät. Etteplan ei julkaise kvartaalikohtaisia tulosennusteita.

MARKKINAENNUSTEET

Yhtiö tarkastaa pyydettäessä analyytikon laatiman analyysin tai raportin tietojen oikeellisuuden jo julkaistujen tietojen perusteella. Etteplan ei kommentoi tai ota vastuuta pääomamarkkinatahojen julkaisemista ennusteista tai odotuksista.

HILJAINEN JAKSO

Etteplan noudattaa 28 päivän pituista hiljaista jaksoa ennen tulostiedotteidensa julkistamista. Tänä aikana Etteplanin johtajat ja henkilöstö eivät ole tekemisissä sijoittajien, analyytikoiden tai tiedotusvälineiden edustajien kanssa tai kommentoi yhtiön näkymiä, tulosta tai ennusteita.

Jos jokin hiljaisen jakson aikainen tapahtuma kuitenkin vaatii välitöntä julkistusta, Etteplan julkistaa tiedon viipymättä tiedonantoa koskevien määräysten mukaisesti ja voi kommentoida kyseistä tapahtumaa.

SIJOITTAJAVIESTINNÄN YHTEYSHENKILÖT

Etteplanin sijoittajaviestinnästä vastaavat toimitusjohtaja Juha Näkki, viestintäjohtaja Outi-Maria Liedes ja talousjohtaja Per-Anders Gådin.

Ylimmän johdon tapaamispyynnöt voi osoittaa johdon assistentti Katariina Martikaiselle, puh. 010 307 2006 tai katariina.martikainen(at)etteplan.com.

ETTEPLANIA SEURAAVAT ANALYYTIKOT

Evli Pankki Oyj Antti Kansanen PL 1081 (Aleksanterinkatu 19 A) 00101 Helsinki Puh. (09) 4766 9149

Nordea Pankki Oyj Pasi Väisänen Aleksis Kiven katu 9, Helsinki 00020 Nordea Puh. (09) 1655 9943

Pohjola Pankki Oyj Niclas Catani PL 308 (Teollisuuskatu 1b) 00101 Helsinki Puh. 010 252 8780

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

YHTIÖKOKOUS

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 27.3.2013 alkaen klo 13.00 yhtiön toimitiloissa Vantaalla, osoitteessa Ensimmäinen savu, 01510 Vantaa.

Yhtiökokouskutsu julkaistaan Etteplan Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.com.

OSALLISTUMISOIKEUS

Oikeus osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 15.3.2013 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.

ILMOITTAUTUMINEN

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava 20.3.2013 kello 16.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen registration(at)etteplan.com tai puhelimitse numeroon 010 307 2006.

Ilmoittautua voi myös kirjallisesti osoitteella Etteplan Oyj, Yhtiökokous, Terveystie 18, 15860 Hollola. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa kokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiölle ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

OSINGONMAKSU

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2012 jaetaan osinkona 0,15 euroa osakkeelta. Mikäli yhtiökokous hyväksyy hallituksen ehdotuksen osingonjaosta, osinko maksetaan osakkaalle, joka on täsmäytyspäivänä 3.4.2013 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Hallituksen ehdottama osingon maksupäivä on 10.4.2013.

OSAKASREKISTERIN TIEDOT

Osakkeenomistajan tulee ilmoittaa arvo-osuustilinsä pitäjälle osoitteenmuutoksista, osingonmaksua varten ilmoitetun pankkitilin numeron muutoksista ja muista osakeomistukseen liittyvistä seikoista.

TALOUSINFORMAATIO 2013

Etteplan Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla heti julkistamisen jälkeen osoitteessa www.etteplan.com.

Sähköinen vuosikertomus on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus julkaistaan yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.com. Painetun vuosikertomuksen voi tilata konserniviestinnästä, puh. 010 307 2006 tai CorpComm(at)etteplan.com.

OSAVUOSIKATSAUKSET 2013

Etteplan Oyj julkaisee vuonna 2013 kolme osavuosikatsausta:

Osavuosikatsaus 1–3/2013	03.05.2013
Osavuosikatsaus 1–6/2013	15.08.2013
Osavuosikatsaus 1–9/2013	30.10.2013

ETTEPLAN OYJ

Terveystie 18 15860 HOLLOLA Puh 010 3070 Fax 010 307 1012

www.etteplan.com

AI assistant

Etteplan Oyj — Annual Report 2012

3264_10-k_2013-03-06_3bf7feba-69b6-4317-bfe8-0cbf31d93aa5.pdf

SISÄLTÖ

Etteplan on edelläkävijä tuotteistettujen insinöörityön tehokkuutta lisäävien

HALLINNOINTI

ETTEPLAN VUONNA 2012

OSAKEKOHTAINEN TULOS (EUROA) JA OSINKO (EUROA/OSAKE) 2008-2012

SITOUTUNEEN PÄÄOMAN TUOTTO (ROCE) 2008-2012 (%)

AVAINLUVUT

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Ratkaisuliiketoiminta ja Kiina ovat valttejamme

Palvelumme kattavat kaikki tarpeet teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation alueella

Asiakkaamme panostavat laatuun ja kustannustehokkaisiin tuoteratkaisuihin

Smart way to smart products - lupaamme asiakkaillemme konkreettisia hyötyjä

Tiesitkö että:

Etteplan lyhyesti

ETTEPLAN 30 VUOTTA

Suunnittelutyön edelläkävijä

Ulkoistus uutena liiketoimintamallina

2004 Toiminta Kiinassa käynnistyy

2012 Insinöörityön uusimmat menetelmät ja ratkaisut

1983 Etteplan perustetaan

1985 Ensimmäinen tietokoneavusteinen ohjelma

1998 Ulkoistus uutena liiketoimintamallina

2000 Kansainvälistyminen ja listautuminen

2001 Kompetenssin kasvattaminen yritysostoin

2004 Toiminta Kiinassa käynnistyy

2009 Siirtyminen ratkaisuliiketoimintaan

2012 Insinöörityön uusimmat menetelmät ja ratkaisut

Strategian toteutus eteni

Visio:

Arvot:

Etteplanin strategian toteutuminen vuonna 2012

JOHDON VUOSIKATSAUS

LARS-PETER SVANBERG, RUOTSI

Tavoitteena toimialan parhaat ja kustannustehokkaimmat palveluratkaisut

TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KILPAILU

RATKAISULIIKETOIMINTAAN SIIRTYMINEN

Uskomme,

MARKKINAMUUTOSTEN JA LIIKETOIMINTASTRATEGIAN YHTEENSOPIVUUS

KESTÄVÄ KEHITYS

KASVU, KANNATTAVUUS JA KASSAVIRTA

JANNE SAARIMAA, SUOMI

LIIKETOIMINTAKATSAUS 2012

MARIE HERSTEDT, RUOTSI Akkuasiantuntija, Akkuteknologiaryhmä

Avainasiakkuudet kasvoivat edelleen vuonna 2012

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ

Etteplanin Kiinan yksiköillä oli merkittävä asema asiakkaittemme suunnittelutyön kustannustehokkuuden parantamisessa.

Etteplan nousi

LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA KASSAVIRTA

TEKNINEN SUUNNITTELU

Suomi

Ruotsi

MICK VAN SLIEDREGT, ALANKOMAAT

Kiina

TEKNINEN TUOTEINFORMAATIO

Suomi

Ruotsi

Alankomaat

Kiina

VUOSI 2013

NÄKYMÄT

Markkinanäkymät

Taloudellinen ohjaus

VIV ZHOU (周春慧), KIINA

VASTUULLISUUS

MIKKO KOIVISTO, SUOMI Projektipäällikkö, Toimituskohtainen suunnittelu

Vastuullisuus on jokapäiväistä työtämme

TALOUDELLINEN VASTUULLISUUS

SOSIAALINEN VASTUULLISUUS

YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS

HENKILÖSTÖ

STJEPAN VUKUSIC, SUOMI Projektipäällikkö, Suunnitteluprosessikonsultointi

Henkilöstöjohtaminen kehityskohteena

HENKILÖSTÖRAKENNE JA ASIANTUNTEMUS

TYÖHYVINVOINTI

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN

Tämän

HENKILÖSTÖN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA 2012

Etteplan Oyj Annual Report 2012