VUOSIKERTOMUS 2010

Smart way to smart products

Etteplan Oyj

Etteplan on teollisten laitteistojen suunnitteluun ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuihin ja palveluihin erikoistunut asiantuntijayritys. Asiakkaamme ovat alansa johtavia globaaleja yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi ajoneuvo-, lentokone- ja puolustusvälineteollisuudessa, sähkön tuotannossa ja voimansiirrossa sekä materiaalinkäsittelyssä.

Etteplanilla on laaja osaaminen elektroniikan ja sulautettujen järjestelmien kehittämisestä, automaatio- ja sähkösuunnittelusta, mekaniikkasuunnittelusta ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuista ja palveluista.

Etteplanin vahvuus on osaava henkilökunta, joka toimii lähellä asiakasta tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa ja pystyy näin luomaan pitkäaikaisia asiakassuhteita. Kehitämme globaalisti ratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin.

Vuonna 2010 Etteplanin liikevaihto oli 104,8 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on tällä hetkellä noin 1 600 työntekijää. Etteplan on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETT1V. ■

Tuotteen elinkaari

Etteplanin suunnittelualueet

JÄRJESTELMÄT JA TUOTTEET

Smart way to smart products

Sisällys

Etteplan vuonna 2010	4
Johdon vuosikatsaus	6
Toimitusjohtajan katsaus	8
Liiketoimintakatsaus	10
Henkilöstö	14
Vastuullisuus	16
Tietoa osakkeenomistajille	17
Sijoittajatietoa	18

TILINPÄÄTÖS 2010	19
Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2010	21
Konsernin laaja tuloslaskelma	24
Konsernitase	25
Konsernin rahavirtalaskelma	26
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	27
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	28
Tunnuslukujen laskentakaavat	52
Emoyhtiön tuloslaskelma	53
Emoyhtiön tase	53
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	54
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	54
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	55
Osakkeet ja osakkeenomistajat	60
Hallituksen voitonjakoehdotus	62
Tilintarkastuskertomus	62

Hallinnointi	63
Hallitus	68
Johtoryhmä	69

Etteplan vuonna 2010

• Teknisten suunnittelupalveluiden ja tuoteinformaation kysyntä elpyi.
• Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani merkittävästi.
• Sopeuttamistoimet kevensivät kustannusrakennetta.
• Liiketoiminnan rahavirta oli positiivinen, mutta alhaisella tasolla.
• Hallituksen osinkoehdotus on 0,10 euroa/osake.

Avainluvut jatkuvista toiminnoista

(milj. euroa)
	2010	2009
Liikevaihto	104,8	98,7
Liikevoitto	6,1	-3,6
Tulos/osake, euroa	0,19	-0,17
Liiketoiminnan rahavirta	1,5	2,1
Rahavirta investointien jälkeen	-0,6	0,1
Bruttoinvestoinnit	2,5	4,8
Nettovelkaantumisaste %	24,1	20,8
Henkilöstö keskimäärin	1 594	1 765

Liikevaihto ja liikevoitto 2006–2010 (milj. euroa)

Osakekohtainen tulos 2006–2010 (euroa)

rahavirta 2006–2010 (milj.euroa)

Osingot 2006–2010 (euroa/osake)

*) hallituksen ehdotus

Smart way to smart products

Visio

Strategia

arvot

tavoitteet

KASVUSTRATEGIA

Etteplanin asiakaskunta muodostuu eri alojen johtavista globaaleista teollisuusyrityksistä. Etteplanin tavoitteena on tarjota koko yhtiön osaaminen tehokkaasti nykyisten ja uusien asiakkaiden käyttöön. Etteplan hakee kilpailuetua monipuolisesta insinöörisuunnittelualueiden huippuosaamisesta, tehokkaasta suunnitteluprosessien johtamiskyvykkyydestä ja asiakaslähtöisestä toimintatavasta.

Etteplan Oyj:n orgaanisen kasvun lähteinä toimivat vahvat asiakkuudet ja uudet palveluratkaisut. Yritysostoissa keskeisenä tavoitteena on keskittyä jatkossakin osaamispääoman ja asiakkuuksien määrän kasvattamiseen. Yhtiö pyrkii parantamaan nykyistä vahvaa markkina-asemaansa ja varmistamaan vähintään 10 prosentin keskimääräisen vuosittaisen orgaanisen kasvun.

Johdon vuosikatsaus

Vuoden 2010 tulokset olivat verrattain tyydyttäviä taloustilanteessa, jossa kysyntä oli kasvusta huolimatta alhaisella tasolla huippuvuosiin verrattuna. Vuoden 2009 ja 2010 aikana tehtyjen toiminnan sopeuttamisen ja strategisten kehityshankkeiden toteuttamisen ansiosta toimintamme joustavuus on parantunut ja kykenemme tukemaan asiakkaitamme kustannustehokkailla palveluratkaisuilla entistäkin paremmin.

Kysyntä ja sitä ohjaavat tekijät

Vuosi 2010 oli teknisten suunnittelupalvelujen kysynnän elpymisen aikaa. Tekniset suunnittelupalvelut on suhdanneherkkä toimiala, jonka kasvu on voimakkaasti riippuvainen teollisuuden kehityksestä. Suhdanneherkkyyden taustalla on teollisuusyritysten oman toiminnan joustavuuden kasvattaminen palveluyritysten avulla. Etteplan jatkoi vuonna 2010 globaalin toimintamallinsa kehittämistä vastatakseen tehokkaasti lisääntyviin joustotarpeisiin. Kysynnän muutokset ovat aiempaa suurempia ja muutosten syklit ovat lyhentyneet.

Vaikka suunnittelupalveluiden kysynnässä tapahtui vuoden 2010 aikana heilahtelua ja palveluiden määrä oli kasvusta huolimatta verrattain alhaisella tasolla, eivät kysyntää ohjaavat tekijät ole muuttuneet. Teknologian siirto lähemmäs kohdemarkkinoita, vaade kustannustehokkuuden lisäämisestä, lisääntynyt älykkyys ja ekotehokkuus koneissa ja laitteissa sekä väestön ikääntyminen ovat edelleen trendejä, joiden vuoksi kone- ja laitesuunnittelu on kasvava toimiala.

Strategia

Vuoden 2010 aikana olemme tarkastelleet strategiaamme ja tavoitteitamme. Johtopäätöstemme mukaan aiempi analyysimme markkinoiden ja talouden kehityksestä ei ole muuttunut. Asiakkaamme edellyttävät edelleen meiltä uusia ratkaisuja, joilla koneiden ja laitteiden elinkaari optimoidaan ja samalla suunnittelupalvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Koneiden ja laitteiden käyttöön liittyvä ympäristön kuormittavuus, kierrätettävyys, valmistettavuus ja koko elinkaaren hallinta ovat alueita, joilla tuotekehitysosaaminen ja kustannustehokkaat suunnittelun ja teknisen tuoteinformaation palvelut ovat välttämättömyys. Johtopäätöksemme mukaisesti puhdas suunnittelukapasiteetin vuokraus ei tuo asiakkaillemme täysimääräisesti näitä hyötyjä, vaikka suunnittelukapasiteetin vuokraus on osa palvelujemme toimitusmallia jatkossakin.

Koneen ja laitteen tuotekehitysvaihe määrittää suuren joukon käytettävyyteen ja elinkaaren optimointiin liittyviä asioita. Etteplanille on kumuloitunut tuhansista tuotekehityshankkeista osaamista, jonka tuotteistamista asiakkaidemme käyttöön jatkamme strategiamme mukaisesti myös käynnistyneen toimintavuoden aikana.

Jatkamme operointipalveluiden kehittämistä ja tuotteistamista osaksi asiakkaamme tilaus-toimitusprosessia siten, että teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation ratkaisuissa saavutetaan säästöjä. Tavoitteenamme on kasvattaa tuotteistettujen operointipalvelujen osuutta koko liikevaihdostamme. Operointipalveluissa asiakas saa palveluistamme kustannushyödyn ja palvelun tuottaminen on meille jatkuvaa liiketoimintaa. Operointipalveluissa vahvuutemme on asiakkaan tuotelinjojen tuntemus ja kyvykkyys parantaa suunnitteluprosesseja.

Menestyminen operointipalvelujen toteuttamisessa ja tuotekehi-

tysprojektien toimittamisessa edellyttää meiltä kasvavaa panostamista riittävän projektinjohtamiskyvykkyyden varmistamiseksi. Yksi osoitus kasvavista panostuksista on alkuvuonna 2011 perustettu uusi projektitoimisto ja resursointifunktio.

Visiomme mukaisesti haluamme olla jokaisen asiakkaamme ensisijainen kumppani. Strategiateema-aluetta "asiakaskeskeisyys" kehitimme perustamalla vuoden 2010 alussa myyntiorganisaation sekä kehittämällä myyntiprosessiamme ja asiakkuuksien hallintaa. Odotamme näiden investointien parantavan markkina-asemaamme edelleen vuonna 2011. Vuoden 2010 aikana myyntimme 30 suurimmalle asiakkaalle kasvoi liikevaihtomme kasvua nopeammin.

Kilpailukyky ja hinnoittelu

Hinnoitteluvoima puhtaisiin yksikköhintoihin perustuvassa henkilöstövuokrausliiketoiminnassa supistuu. Kansainvälinen deflatorinen kierre näkyy myös suunnittelutyössä. Nykyisessä toimintaympäristössä menestyminen edellyttää kykyä tuottaa ajasta ja paikasta riippumatonta laajaalaista palvelua entistä edullisimmilla kokonaishinnoilla. Olemme olleet menestyksekkäitä vuonna 2010 tuottamalla asiakkaillemme esimerkiksi 24/5 palveluita teknisen tuoteinformaation alueella hyödyntämällä Kiinan yksiköitämme.

Offshoring-toiminnon sisältävä globaali toimintamalli on edellytys kilpailukyvyn parantamiseksi. Asiakkaamme hyötyivät toimintavuoden aikana offshoring-toiminnasta edullisen hinnan ohella myös lokalisointipalveluina ja onnistuneena teknologian siirtona. Otimme merkittäviä kehitysaskelia vuonna 2010 vahvistamalla Kiinan yksiköitämme ja lisäämällä omistusosuuttamme niissä.

Joustavuus

Etteplan on keskittynyt strategiakaudella osaamisensa ja suunnittelukapasiteettinsa tehokkaampaan käyttöön. Vuoden 2009 taantuma ja epäyhtenäisesti alkuvuoden 2010 aikana elpynyt kysyntä oli haaste suunnittelukapasiteetin tehokkaalle hyödyntämiselle. Sopeuttamistoimista ja kehitystyöstä huolimatta käyttöaste ei ollut vielä riittävän hyvällä tasolla. Joustavuuden lisääminen sekä toimeksiantojemme tehokas resursointi osaavaa henkilöstöämme käyttäen on meille keskeinen kehitysalue koko strategiakauden 2010–2012 ajan. Olemme siirtäneet määrätietoisesti suunnittelijoitamme asiakkaiden toimipisteistä omiin tiloihimme aina kun se on mahdollista. Tämä parantaa joustavuuttamme.

Suunnittelupalvelujen kysynnän kasvu ja tehostunut myyntimme parantavat suunnittelukapasiteetin käyttöastettamme. Riskinä on kuitenkin suhdanneherkän suunnittelualan ylikuumeneminen. Etteplanin tavoitteena on toteuttaa määrätietoisesti strategiaansa, jonka mukaisesti yhtiö keskittyy vaativien suunnittelupalveluiden tuottamiseen Pohjoismaissa ja perussuunnittelun määrää kasvatetaan Kiinan yksiköissä. Erityisesti Ruotsissa koimme vuoden jälkipuoliskolla kasvavaa kilpailua suunnitteluresursseista. Kilpailu resursseista voi johtaa työmarkkinoiden ylikuumenemiseen ja seuraavassa kysynnän tasaantumisvaiheessa kalliiseen ylikapasiteettiin. Tätä kehitystä pyrimme välttämään. Offshoring-toimintamme avulla varmistamme sekä oman että asiakkaidemme liiketoiminnan jouston. Levittäytymisemme edullisemman suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation maihin ja kasvavien markkinoiden äärelle auttaa meitä ylläpitämään työllisyyttä myös Pohjoismaissa.

Tiivistimme toimintarakennettamme edelleen vuoden 2011 alussa. Asiantuntija- ja operointipalveluissamme ovat toisistaan poikkeavat toimitusmallit ja toimintalogiikka. Palveluita tuotetaan kuitenkin samalla suunnitteluhenkilöstöllä organisaatiorajat ylittäen. Tämän vuoksi yhdistimme suunnittelupalvelujemme tuotannon yhdeksi kokonaisuudeksi. Uusi rakenne luo joustavuutta ja vastaa paremmin laskutusasteen parantamisen tarpeisiin.

Kasvu, kannattavuus ja kassavirta

Etteplan on kasvanut 2000-luvulla orgaanisen kasvun ohella teollisuusyritysten suunnitteluyksiköiden ulkoistusten ja yritysostojen avulla. Vuosien 2009 ja 2010 aikana Etteplanin vahva historiallinen kasvu pysähtyi maailmantalouden taantumasta johtuen. Vuoden 2010 aikana lähes kaikki Etteplanin asiakastoimialat elpyivät, mutta kysyntätilanne oli kuitenkin edelleen historiallisesti vaatimattomalla tasolla. Etteplan on asemoitunut hyvin teknisten suunnittelupalveluiden kysynnän kasvuun ja kykenemme kasvattamaan suunnittelukapasiteettiamme ilman mainittavaa kiinteiden kulujen lisäystä.

Orgaaninen kasvutavoitteemme on edelleen keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Parantuneessa markkinatilanteessa ja vahvistuneen markkina-asemamme vuoksi tavoite on realistinen.

Etteplan paransi kannattavuuttaan vuoden 2010 aikana. Tavoitteenamme on parantaa kannattavuuttamme edelleen. Mahdollisuutemme parantamiseen ovat vallitsevassa markkinatilanteessa hyvät.

Kannattava orgaaninen kasvu, kassavirran vahvistaminen ja näistä seuraava taserakenteen paraneminen ovat vuoden 2011 tavoitteita. Toteutuessaan nämä tavoitteet parantavat yhtiön asemaa toimialan keskittymiskehityksessä. ■

Etteplan osallistuu Euroopan raideliikenteen hallintajärjestelmän kehittämiseen, jonka tarkoituksena on saavuttaa hyvin toimiva rajat ylittävä junaliikenne Euroopassa.

Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen kertoo, että maailmantalouden elpyminen vuonna 2010 näkyi kysynnän parantumisena kaikilla keskeisillä asiakastoimialoillamme. Kysyntä jäi kuitenkin merkittävästi alle vuoden 2008 huipputason.

Arvoisa osakkeenomistaja,

Vuoden 2010 käynnistyessä oli suunnittelupalvelujen kysynnän pohja ohitettu. Kysyntä elpyi lähes kaikilla keskeisillä asiakastoimialoillamme vuoden 2010 aikana, mutta jäi samalla kauas vuoden 2008 huippukysynnästä. Ennakoimme, että jatkossa suunnittelualalla kysynnän muutokset ovat entistä suurempia ja tapahtuvat entistä nopeammin. Meidän tehtävämme on olla monipuolinen kone- ja laitesuunnittelun huippuosaaja, joka samalla toimii asiakkaan kustannustehokkaana puskurina maailmantalouden muutosten ja niistä seuraavien kysyntätilanteiden vaihdellessa.

Keskeistä toimialalla menestymisessä on toimia kumppanina, jolle voidaan luotettavasti keskittää kasvava määrä teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation palveluja siten, että asiakkaidemme oma globaali toimitusketju yksinkertaistuu ja tehostuu. Etteplan panosti vuoden 2010 aikana toimintansa kehittämiseen muun muassa siten, että globaali 24/5 palvelu on mahdollinen.

Olen verrattain tyytyväinen saavuttamaamme tulokseen, joka on seurausta suotuisasti kehittyneistä asiakkuuksista ja vuonna 2009 käynnistetyistä sopeuttamistoimistamme. Olen erityisen tyytyväinen siitä, että kasvanut määrä asiakkaitamme otti Kiina-offshoring toimintamallimme käyttöön ja saavutti sillä omassa liiketoiminnassaan kustannussäästöjä. Jotta kykenemme kantamaan yhteiskuntavastuumme myös Pohjoismaissa työllistämällä täällä osaavaa insinöörikuntaa vaativissa asiakastoimeksiannoissa, edellyttää se asiakkaiden mukana levittäytymistä edullisimpien tuotantoalueiden maihin. Asiakaskuntamme käyttäytymisen muutos sekä osaavien insinöörien saatavuus Euroopassa selittävät perussuunnittelun siirtymistä alemman kustannustason maihin.

Jatkoimme vuonna 2010 kehitysohjelmiemme toteuttamista kilpailukykymme varmistamiseksi. Myyntiorganisaation perustaminen, ICT-järjestelmähankkeiden vieminen eteenpäin ja organisaatiorakenteen tiivistäminen entistä integroidummaksi kokonaisuudeksi ovat viimeaikaisia panostuksiamme, joita jatkamme myös vuoden 2011 aikana.

Tämänhetkiset kone- ja laitevalmistajien näkymät ovat myönteiset, mikä mahdollistaa suunnittelupalvelujen kysynnän paranemisen. Maailmantalouden epävarmana jatkuva tilanne edellyttää kuitenkin vuonna 2011 valppautta, ketteryyttä ja tarvittaessa nopeaa päätöksentekokyvykkyyttä.

Strategiamme mukaisesti kasvumme perustuu yritysostoihin ja orgaaniseen kasvuun. Vuonna 2011 painotamme orgaanista kasvua, johon meillä on hyvät mahdollisuudet asiakaskuntamme kehittyvien tarpeiden vuoksi.

Jatkamme panostuksiamme toimintamallimme kehittämiseen, jotta voimme olla asiakkaidemme ensisijainen kumppani. Hyvät kumppanuudet ovat olleet ja tulevat olemaan kannattavan kasvumme edellytys ja perustamme luoda osakkeenomistajillemme arvoa. Asiantuntijaliiketoiminnassa kumppanuuden toteutumisesta vastaa osaava henkilöstömme.

Matti Hyytiäinen

toimitusjohtaja

Asiantuntijapalvelut – Smart products

Asiantuntijapalvelujen tarkoituksena on parantaa asiakkaiden tuotteiden kilpailukykyä tarjoamalla alan parasta kehitystä ja kokemusta edustava tekninen erikoisosaaminen joustavasti.

Asiantuntijapalvelut tukevat asiakkaita vaativissa tuotekehityshankkeissa, joiden tavoitteena on lisätä tuoteinnovaatioprosessin tehokkuutta, parantaa koneiden ja laitteiden käytettävyyttä ja valmistuksen kustannustehokkuutta. Palvelut kattavat sekä uusien tuotteiden kehittämiseen että vanhojen tuotteiden modernisaatioon liittyviä suunnittelupalveluja. Kone- ja laitesuunnitteluun liittyvien asiantuntijapalvelujen lisäksi Etteplan tarjoaa teollisen infrastruktuurin suunnittelupalveluja, joihin sisältyvät muun muassa tehdassuunnittelupalvelut. Asiantuntijapalveluihin kuuluvat myös erikoisosaamista vaativat testaus- ja analyysipalvelut, joilla Etteplan palvelee junia, liikkuvia työkoneita, moottoreita ja autoja valmistavia asiakkaita. Näitä palveluja tuotetaan energiatehokkuuden lisäämiseksi ja päästöjen hallinnan parantamiseksi.

Palvelualueet

• koneiden ja laitteiden energiatehokkaat ratkaisut
• testaus- ja analyysipalvelut
• lääketieteellisen tekniikan innovaatio- ja tuotekehityspalvelut
• koneiden ja laitteiden vaativuusmäärittelyt ja laskentapalvelut
• ilmailu- ja puolustusvälineteollisuuden tuotekehityspalvelut
• sulautettujen järjestelmien suunnittelu
• teollisen infrastruktuurin suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät palvelut

Kannattavuuden vahvistamisen vuosi

Etteplanin tuotteiden ja palveluiden kysyntä kääntyi taantuman jälkeiseen uuteen kasvuun vuoden 2010 aikana. Taantuman aikana vuonna 2009 liiketoimintaa sopeutettiin vastaamaan heikentynyttä kysyntää ja vuonna 2010 liiketoiminnan tavoitteena oli keskittyminen Etteplanin kannattavuuden parantamiseen ja vahvan markkina-aseman säilyttämiseen.

Etteplanin liiketoiminta jaettiin toimintavuoden aikana kahteen palvelualueeseen: asiantuntija- ja operointipalveluihin. Palvelualuejako sai asiakkailta vuoden aikana hyvää palautetta ja Etteplan jatkoi katsauskaudella palvelutuotteiden tuotteistamista tämän jaon mukaisesti.

Etteplanin keskeisiä asiakastoimialoja ovat:

• teollisuuden koneet ja komponentit
• lääketieteellinen tekniikka
• teräs- ja metsäteollisuus
• energia ja voimansiirto
• ilmailu ja puolustusvälineteollisuus
• ajoneuvo- ja kuljetusteollisuus
• cleantech

Suunnittelutoimialalla taantuman aikana vuonna 2009 hidastunut keskittymiskehitys vauhdittui uudelleen Ruotsissa, ja alalle syntyi uusia entistä suurempia toimijoita. Keskittymiskehityksestä huolimatta suunnittelutoimiala on edelleen pirstaloitunut ja kilpailu usein paikallista. Etteplan oli edelleen Suomessa kone- ja laitesuunnittelun sekä teknisen tuoteinformaation markkinajohtaja ja Ruotsissa viiden suurimman kone- ja laitesuunnittelua tarjoavan yrityksen joukossa.

Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Etteplanin liikevaihto kääntyi toisen kvartaalin aikana lievään kasvuun, ja kasvu jatkui toisella vuosipuoliskolla. Liikevaihto kasvoi vuoden aikana ja oli 104,8 (1–12/2009: 98,7) miljoonaa euroa. Suunnittelupalvelujen kysyntä vilkastui nopeasti asiakkaiden tilauskantojen kasvaessa. Kasvanut kysyntä realisoitui suunnittelutoimeksiannoiksi ja liikevaihdoksi kone- ja laitevalmistajien tilauskannan ja myynnin kehittymistä vastaavalla tavalla.

Liikevoittomme ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomia omaisuuseriä parani ja liikevoitto oli 6,1 (1–12/2009: -3,6) miljoonaa euroa. Parantunut tulos oli seurausta suunnittelupalvelujen kysynnän kääntymisestä kasvuun sekä kapasiteetin ja kustannusrakenteemme sopeuttamisesta huippuvuodesta 2008 alentuneeseen kysyntätilanteeseen. Parantuneeseen liikevoittoon vaikutti lisäksi taantuman aikana vuonna 2009 vahvistunut markkina-asemamme.

Asiantuntijapalveluiden kysyntä kasvoi

Toimintaympäristö

Käänne markkinatilanteen kehityksessä tapahtui 2010 alussa. Vuoden 2009 ajan tasaisesti heikentynyt asiantuntijapalveluiden kysyntä kääntyi kasvuun 2010 alussa ja parani koko vuoden ajan. Vuoden lopussa kysyntä oli kuitenkin edelleen merkittävästi vuotta 2008 alhaisemmalla tasolla. Asiakkaiden parantuneet tilauskannat näkyivät Etteplanin toiminnassa nopeasti kasvavana tarjouspyyntöjen määränä. Asiakastoimialat kehittyivät asiantuntijapalvelujen alueella epäyhtenäisesti, mutta vuoden jälkipuolella kaikilla asiakastoimialoilla suunnittelupalveluiden kysyntä oli kääntynyt kasvuun. Voimakkainta asiantuntijapalvelujen kysynnän kasvu oli ekotehokkuuden parantamiseen liittyvissä tehtävissä ja infrastruktuurihankkeissa.

Etteplanin asiantuntijapalveluja tuotetaan pääosin Ruotsin yksiköistä kaikille Etteplanin asiakkaille. Ruotsin talouden ja teollisuusyritysten kasvu oli Suomea voimakkaampaa Ruotsin vientiteollisuuden menestyessä vuonna 2010 edellistä vuotta merkittävästi paremmin. Vahvistunut Ruotsin kruunu ei vaikuttanut kysyntään heikentävästi, koska vientiin tarkoitetun koneen tai laitteen kilpailukyky kokonaisuudessaan on valuuttakurssia merkittävämpi asia. Etteplan tukee asiakkaitaan monipuolisesti asiantuntijapalveluissa vaikuttamalla suunnitteluratkaisuillaan muun muassa koneen kokonaistaloudellisuuteen ja ekotehokkuuteen.

Liiketoimintakatsaus

Asiantuntijapalvelut eriytettiin vuoden 2010 alussa omaksi palvelukokonaisuudekseen. Katsauskaudella Etteplan oli mukana monipuolisella suunnittelupanoksella erilaisissa tuotekehitysprojekteissa. Lääketieteellisen tekniikan alueella Etteplan vahvisti asemaansa ja sai useita uusia asiakkuuksia ja toimeksiantoja Tukholman alueella. Aiemmin Etteplanin lääketieteellisen tekniikan asiakkuudet ovat painottuneet Etelä-Ruotsiin, Suomeen ja Tanskaan. Energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät analyysi- ja testauspalvelut menestyivät katsauskaudella erittäin hyvin. Päästöjen hallinta oli moottori- ja ajoneuvovalmistajille keskeinen kehittämisalue. Analyysi- ja testauspalveluja tarjoava yksikkö oli vuoden aikana mukana myös huipputason ilmastointijärjestelmiä vaativien hankkeiden toteuttamisessa. Katsauskaudella Etteplan vahvisti toimintamalliaan ja suunnittelukapasiteettiaan sulautettujen järjestelmien alueella. Energia- ja voimansiirtosektorin toimeksiantojen määrä oli hyvällä tasolla tuulienergiahankkeita lukuun ottamatta. Niiden määrä ja kokonaisvolyymi pieneni merkittävästi. Ilmailu- ja puolustusvälineteollisuuden toimeksiantojen määrä oli alkuvuonna vähäinen, mutta kasvoi vuoden loppua kohti. Tehdassuunnitteluhankkeiden määrä kasvoi katsauskaudella, mutta hankkeet olivat kooltaan edellisvuosia pienempiä.

Etteplan kasvatti palvelutarjontaansa perustamalla joulukuussa 2010 innovaatioryhmän uusimman akku-, patteri- ja energiatehokkuuden ympärille. Kohdeasiakkaina ovat sähkö- ja hybridiauto- ja muut ajoneuvovalmistajat sekä heidän alihankkijansa, akku- ja patterivalmistajat sekä koko kone- ja laiteteollisuus yleisesti. Palvelukonsepti käsittää muun muassa seuraavat osaamisalueet: sähkö- ja hybridiautojen akkujärjestelmät, suurvoima-akustot, polttokennot, akkujen mallinnus ja simulointi, vika-analyysit ja tehdasauditoinnit. Uutta osaamista voidaan hyödyntää laajasti Etteplanin asiakastoimeksiannoissa vuoden 2011 aikana.

Merkittävimpiä toimeksiantoja vuoden aikana olivat muun muassa mittausjärjestelmän (SW ja HW) toimitus Parker Hannifinin testilaitteistoon, uuden ilmastointijärjestelmän kehittäminen Volvon henkilöautoihin, ja Ericssonin kokoonpanolinjan suunnittelu Viroon. Etteplan oli mukana useissa tehdassuunnitteluprojekteissa joissa toimeksiantajina olivat muun muassa Nokian Renkaat Oyj, Andritz Oy, Metso Power, Rautaruukki Raahe, Outokumpu Oyj ja BDX Industri AB.

Fokus 2011

Asiantuntijapalveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan vuoden 2011 käynnistyessä. Etteplanin tavoitteena on kasvaa orgaanisesti ja samalla vahvistaa kaikilla palvelualueillaan markkina-asemaansa näissä palveluissa vuoden 2011 aikana. Kasvualueita ovat muun muassa lääketieteellisen tekniikan suunnittelupalvelut ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät asiantuntijapalvelut. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, orgaaniseen kasvuun panostaminen ja offshoring-toiminnan osuuden kasvattaminen palvelukokonaisuuksissa ovat vuoden 2011 tavoitteita.

Asiantuntijapalveluiden orgaanisen kasvun mahdollisuudet ovat vuonna 2011 positiiviset.

Operointipalveluilla uutta kysyntää

Toimintaympäristö

Operointipalvelujen kysyntätilanteen kehittyminen noudatti pääpiirteissään asiantuntijapalvelujen kysynnän kehittymistä vuoden 2010 aikana. Operointipalveluissa merkittävimpiä kysynnän kasvualueita olivat paperikoneiden laitevalmistajat ja kaivosteollisuuden laitevalmistajat. Operointipalveluissa suunnittelun ja teknisen tuoteinformaation palvelujen kysyntä oli kuitenkin vielä alhaisella tasolla huippuvuoteen 2008 verrattuna.

Asiantuntija- ja operointipalvelut kehittyvät laskusuhdanteessa eri syklisesti asiakkaiden jatkaessa tuotekehitysprojektejaan (asiantuntijapalvelut) usein huolimatta siitä, että tilauskannat pienenevät. Pienestä vaihe-erosta huolimatta liiketoiminnan kehittyminen asiantuntija- ja operointipalveluissa noudattaa asiakkaidemme tilauskantojen ja liikevaihdon kehittymistä.

Operointipalvelut – Smart way

Operointipalvelujen tarkoituksena on nostaa asiakkaiden teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation tehokkuutta sekä vapauttaa asiakasorganisaation resurssit sen omaan ydinliiketoimintaan. Palvelut pohjautuvat Etteplanin pitkään kokemukseen ja asiakasreferensseihin suunnitteluprosessien kehittämisestä ja johtamisesta. Operointipalveluihin kuuluvat tuotteistetut suunnittelun ja teknisen tuoteinformaation ulkoistuspalvelut, projektitoimitukset ja suunnittelukapasiteetin tarjonta.

Operointipalveluissa yhdistyvät kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi kustannustehokas suunnitteluprosessi, suunnitteluresurssit ja koko Etteplanin monipuolinen eri teknisten suunnittelualojen ja teknisen tuoteinformaation osaaminen. Lisäksi Etteplanin Kiinan yksiköissä tuotetut teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation operointipalvelut tarjoavat asiakkaillemme merkittäviä toiminnan joustoja ja kustannustehokkaan toimintatavan. Teknisiä suunnittelu- ja tuoteinformaatiopalveluita tuotetaan Kiinan yksiköistä Eurooppaan asiakkaillemme. Etteplan tukee myös tehokkaasti Aasiaan toimintaansa siirtävien asiakkaidensa teknologiansiirtoa monipuolisilla teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation ratkaisuilla ja lokalisointipalveluilla.

Palvelutuotteet

• Etteplan LEAN Älykäs tapa hallita ja kehittää tilaus-toimitus -prosessia.
• Etteplan EASY Älykäs tapa hallita ja toteuttaa toistuvia teknisiä suunnittelutehtäviä.
• Etteplan INFO Älykäs tapa luoda, hallita ja jakaa teknistä tuotedokumentaatiota.
• Etteplan CORE Älykäs tapa alentaa tuotekustannuksia.
• Etteplan CSC Helppo pääsy Kiinan toimitusketjuun.

Liiketoimintakatsaus

Operointipalvelut hyötyivät edelleen vuoden aikana asiakkaiden suunnittelu- ja teknisen tuoteinformaatiopalvelujen keskittämispäätöksistä Etteplanille. Tämä kehitys näkyi erityisesti Suomessa, jossa Etteplan on markkinajohtaja. Etteplan toimittaa operointipalveluita asiakkailleen kaikista maista, joissa sillä on toimintaa. Suomessa kone- ja laitevalmistajat olivat kasvavassa määrin kiinnostuneita operointipalvelukokonaisuuksista, joissa tilaus-toimitusprosessin valitut vaiheet ulkoistetaan. Ruotsissa henkilöstövuokraus on perinteinen toimintamalli, jonka mukaisesti suuri osa suunnittelualasta vielä toimii.

Operointipalvelujen kehittyminen toimintavuoden aikana pohjasi katsauskaudella pitkiin Etteplanin vakiintuneisiin asiakassuhteisiin. Näihin kuuluvat muun muassa ABB Oy, Konecranes Oyj, Metson eri yksiköt, KONE Oyj ja Outotec Oyj.

Operointipalvelujen kehitys oli myönteistä pk-sektorin yrityksissä. Etteplanilla on useita merkittäviä keskisuurten yritysten asiakkuuksia, jotka vahvistuivat yritysten laajentaessa kansainvälistä liiketoimintaansa. Etteplan pystyy tukemaan asiakkaitaan monipuolisesti offshoringliiketoimintansa, lokalisointipalvelujensa ja teknologian siirtoa tukevien palvelujensa ansiosta. Tämä näkyi kasvaneena määränä toimeksiantoja pk-sektorilla. Esimerkkejä merkittävistä asiakkuuksista olivat The Switch ja Normet Oy.

Vuoden 2010 alussa osaksi operointipalveluja perustettiin myyntiorganisaatio, johon Etteplanin uudet tuotepäälliköt kuuluvat. Tuotemyynti käynnistyi hyvin, ja yhtiö sai useita uusia palvelutuotteiden pilottihankkeita. Operointipalveluissa panostettiin myynnin kehittämiseen myös valmennusohjelmilla sekä prosessi- ja tietojärjestelmäkehityksellä.

Fokus 2011

Operointipalveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan alkuvuonna 2011. Kasvualueita ovat muun muassa metsäteollisuuden laitevalmistajat, kaivostellisuuden laitevalmistajat sekä muut liikkuvien työkoneiden valmistajat.

Etteplan jatkaa palveluidensa tuotteistamista ja panostuksiaan tuotemyyntiin vuonna 2011. Tavoitteena on kasvattaa tuotemyynnin osuutta kokonaisliikevaihdosta.

Operointipalveluilla on hyvät mahdollisuudet kasvaa orgaanisesti vuonna 2011.

Katsauskaudella solmittiin uusia kumppanuuksia

Sjöland & Thyselius (S&T)

Asiantuntijapalvelujen toimintaa vahvistettiin ilmailu- ja puolustusvälineteollisuudelle tarjottavien tuotekehityspalveluiden osalta tekemällä yhteistyösopimus Sjöland & Thyselius Holding AB:n kanssa. Kesällä 2010 solmitun yhteistyösopimuksen avulla yhtiöt keskittyivät katsauskaudella yhdessä uusiutuvien energialähteiden käyttöä kehittävien kone- ja laitevalmistajien, ilmailu-, avaruus- ja puolustusvälineteollisuuden sekä ajoneuvo- ja junavalmistuksen yritysten korkean teknologian tuotekehityspalveluihin.

Yhteistyö tarjoaa asiakkaille kokonaisuuden, jossa yhdistyvät monipuolinen eri teknisten suunnittelualueiden huippuosaaminen ja S&T:n STARCS-tuulitunnelin tarjoamat mittaus-, laskenta- ja testauspalvelut. Esimerkkejä mahdollisista suunnittelukohteista ovat lentokoneiden moottoreiden ilmanoton optimointi, tuulivoimaloiden tuuliturbiinien suunnittelu ja junien aerodynaaminen muotoilu. Yhteistyö käynnistyi vuonna 2010 hyvin ja esimerkkinä yhteistyöstä olivat Ruotsin Materiel Defence Administrationille (FMV) toteutetut hankkeet.

Intertek

Etteplan solmi vuonna 2010 Intertek Inc:n Suomen ja Kiinan yksiköiden kanssa yhteistyösopimukset. Yhteistyön tarkoituksena on tuottaa palvelukokonaisuus, jolla tuetaan asiakkaiden toimintaa uusilla markkinoilla tehokkaasti.

Globaalit kone- ja laitevalmistajat laajentavat toimintaansa uusille markkinoille uusina tuotelanseerauksina ja tuotannon siirtoina lähemmäs uusia kohdemarkkinoita. Toiminnan laajentaminen edellyttää tuotteiden ja tuotannon suunnittelua ja laitevalmistusta kohdemaan viranomaismääräysten ja standardien mukaisesti. Suunnittelun pohjaksi tarvitaan ajantasainen ja virheetön tieto usein nopeastikin muuttuvista viranomaisvaatimuksista ja standardeista. Intertek pystyy tuottamaan nämä tiedot Etteplanin asiakasprojekteihin mahdollistaen korkean teknisen suunnittelutyön ja tuoteinformaation hallinnan laadun ja ajansäästön.

Ensimmäiset yhteiset hankkeet käynnistyivät loppuvuoden aikana.

Offshoring

Strategian mukaisia toimia jatkettiin globaalin toimitusprosessimme vahvistamiseksi. Etteplan kasvatti omistusosuuttaan Kiinassa Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd:ssä heinäkuun alussa 70 prosenttiin. Toimintamme perustuu lähellä asiakasta olevaan korkeatasoiseen suunnittelupalveluun yhdistettynä kustannustehokkaaseen Etteplanin Kiinan yksiköiden käyttöön.

Etteplanin offshoring-palvelu on osa operointipalveluita. Asiakkaiden kiinnostus Etteplanin offshoring-palveluja kohtaan kasvoi katsauskaudella, ja offshoring-asiakkaiden määrä oli katsauskaudella noin 60.

Asiakkaidemme liiketoimintaympäristö jatkoi muutostaan nopeasti. Kiristynyt kilpailu ja kysynnän painopisteen siirtyminen useilla toimialoilla Aasiaan johti kiihtyvällä tahdilla asiakkaidemme uusiin päätöksiin tuotantorakenteiden ja toimintatapojen uusimisesta. Samalla asiakkaamme keskittyivät entistäkin voimakkaammin ydinliiketoimintaansa. Tähän toimintaympäristön muutokseen Etteplan toi uusia palveluratkaisuja. Teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation operointipalvelut ja asiantuntijapalvelut tarjosivat asiakkaillemme merkittäviä toiminnan joustoja ja kustannustehokkaita toimintatapoja. Toteutimme katsauskaudella myös tuotannon siirtämiseen liittyviä lokalisointipalveluja asiakkaillemme, joilla jo on tuotantoa Aasian markkinoilla tai jotka ovat tehneet päätöksen siirtää tuotantoaan sinne. Saimme useilta asiakkailtamme hyvää palautetta globaalista toimitusmallistamme, joka laajentaa yhteistyömme kattamaan kasvavia teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation kokonaisuuksia.

Uusimpana palveluratkaisunaan Etteplan tarjoaa asiakkailleen loppuvuodesta 2010 käynnistyneen palvelun, Etteplan CSC:n, joka yhdistää suunnittelun, materiaalin ja komponenttien hankinnan Kiinasta yhdeksi kokonaisuudeksi. Palvelu on suunnattu erityisesti pk-sektorille, joille omien Kiinan alihankintasuhteiden ja laadukkaan suunnittelun ja lokalisointipalvelun yhdistäminen on haaste. Etteplan toteutti vuoden 2010 lopussa ensimmäisen uuden tähän palvelutuotteeseen liittyvän hankkeen.

Enterprise Solutions

Enterprise Solutions -yksikkö perustettiin vuoden aikana tukemaan Etteplanin nimettyjä globaaleja avainasiakkuuksia. Yksikön tavoitteena on parantaa asiakkaiden toiminnan kilpailukykyä tarjoamalla kokonaisvaltaisia kansainväliseen liiketoimintaympäristöön soveltuvia teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation asiantuntija- ja operointipalveluratkaisuja. Uuden Enterprise Solutions -yksikön perustamisella jatkoimme investointejamme asiakkaidemme globaalin liiketoiminnan tukemiseen.

Yksikkö saavutti tuloksia muun muassa laajentamalla asiakkuuksiamme kattamaan offshoring-palvelun sekä sopimalla uusia puitesopimuksia ja laajentamalla vanhojen puitesopimustemme sisältöjä.

Näkymät 2011

Tämänhetkiset kone- ja laitevalmistajien markkinanäkymät ovat myönteiset. Etteplanin asiakkaiden tilauskantojen kehitys vaikuttaa nopeasti Etteplanin liikevaihdon kehittymiseen.

Odotamme vuoden 2011 liikevaihdon ja liikevoiton kasvavan vuoteen 2010 verrattuna.

Arviossa ei ole huomioitu mahdollisia yrityskauppoja vuonna 2011.

Vuosikymmenien aikana Etteplanille on kertynyt asiakkaiden luottamus ja merkittävää erikoisosaamista kone- ja laitesuunnittelun eri osa-alueilta.

■ henkil öst ö

Etteplanin menestys perustuu osaaviin asiantuntijoihin

Vuoden 2010 aikana Etteplanin henkilöstöön vaikutti voimakkaasti ulkoisen toimintaympäristön kehitys. Suomessa lomautuksia oli käynnissä alkuvuoden aikana vielä noin 200 ja Ruotsissa toteutettiin loput vuoden 2009 aikana päätetyistä henkilöstövähennyksistä. Syklisessä palveluliiketoiminnassa henkilöstövaikutusten hallinta on vaativaa ja se oli laajuudeltaan merkittävä tehtävä Etteplanissa toimintavuoden aikana. Osaavan henkilöstön ylläpito on asiantuntijuuteen pohjautuvan liiketoiminnan keskeisin menestystekijä.

Toimintaympäristö

Henkilöstön vaihtuvuus oli vuonna 2010 koko yhtiössä maltillisella tasolla, mutta maakohtaiset erot olivat merkittäviä. Suomessa henkilöstön vaihtuvuus säilyi alhaisella tasolla, mutta Ruotsissa se kasvoi odotetusti markkinoiden elpyessä ja suunnittelutoimialan yritysten käydessä näkyvää rekrytointikampanjointia. Ruotsin Suomea jäykempi työlainsäädäntö on saanut suunnittelualan yritykset hakemaan joustoa toiminnalleen muun muassa suunnittelualan lisääntyneellä sisäisellä alihankinnalla. Samalla yhteistyö henkilövuokraustoimistojen ja suunnitteluyritysten kesken on toimialalla lisääntynyt. Etteplan keskittyi rekrytoimaan osaavaa henkilökuntaa tarjoamalla pysyviä työsuhteita. Samanaikaisesti perussuunnittelua ja teknisen tuoteinformaation työtä pyrittiin siirtämään Kiinan yksiköihin. Tällä järjestelyllä pyrittiin hallitsemaan Ruotsin työmarkkinoiden jäykkyyden kustannusvaikutuksia työintensiivisessä liiketoiminnassa. Samanaikaisesti tarjosimme henkilöstölle mahdollisuuksia pitkäjänteiseen työhön.

Etteplanin Ruotsissa toteuttama rekrytointikampanja oli menestyksellinen ja vuoden keskivaiheilla syntynyt pula osaavista suunnittelijoista kurottiin syksyllä umpeen. Suomessa Etteplan tunnetaan markkinajohtajana. Tämän vuoksi saamme runsaasti avoimia työhakemuksia.

Kiinassa Etteplan rekrytoi ja kouluttaa yliopistoista valmistuvia nuoria insinöörejä. Etteplanin tarjoama eurooppalainen tekninen lisäkoulutus ja englanninkielinen työskentely-ympäristö ovat merkittäviä etuja, joiden ansiosta Etteplan on kilpailukykyinen työnantaja. Etteplanilla on Kiinassa hyvät rekrytointikanavat ja yhtiö kykenee rekrytoimaan ja kouluttamaan kokonaisia suunnittelutiimejä kerrallaan.

Koska Suomessa oli vuoden käynnistyessä suuri määrä lomautettuja, toteutettiin Suomessa vuoden aikana työhyvinvointiselvitys ja käynnistettiin toimenpiteet riskiryhmien tilanteen parantamiseksi. Alkuvuonna 2011 valmistunut riskiryhmien seurantatutkimus osoitti työhyvinvoinnin parantuneen jo jonkin verran riskiryhmissä. Toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi jatketaan vuonna 2011. Sairauspoissaolot säilyivät vuonna 2010 koko Etteplanissa alhaisella tasolla.

Organisaatiorakenteen kehitys

Vuoden 2010 aikana täsmennettiin johtamisrakennetta ja toimintatapaa. Näitä tukivat vuoden alussa toteutettu organisaatiomuutos ja siitä vuoden aikana seuranneet esimieskunnan uudet nimitykset. Organisaatiorakenteen muutos oli vaiheittainen askel kohti uutta integroitua toimintatapaa. Vuoden 2011 alussa yhtiö tiedotti seuraavasta strategian toteuttamista tukevasta askeleesta, jolla toimintaa integroidaan entistä tiiviimmin. Etteplanin suunnittelupalvelut jaettiin vuonna 2010 kahdeksi

Etteplan toteutti vuonna 2010 syksyllä menestyksekkään rekrytointikampanjan Ruotsissa.

palvelualuekokonaisuudeksi asiantuntijapalvelut ja operointipalvelut. Palvelualuejako sai asiakkailta hyvän vastaanoton ja vuoden 2010 aikana suunnittelupalveluja tuotteistettiin tämän palvelujaon mukaisesti. Palvelualuejako säilyy, mutta koska palveluja tuotetaan palvelualuejaosta huolimatta yhtiön koko osaamista ja asiantuntijajoukkoa hyödyntäen, yhdistettiin Etteplan Engineering ja Etteplan Technology -divisioonat yhdeksi kokonaisuudeksi, Etteplan Operations. Yhdistämisellä tavoitellaan entistä parempaa nykyiset yksikkö- ja maarajat ylittävää yhteistyötä.

Kehityshankkeet

Etteplanissa jatkettiin alkuvuoden aikana strategian jalkautusta sähköisen koulutuksen avulla. Strategian teema-alueista julkaistiin e-learning modulit, ja sähköinen keskustelufoorumi, joilla tuettiin strategiatyötä. Etteplanissa käynnistettiin toimintavuoden aikana myös laaja johdolle ja esimieskunnalle tarkoitettu myyntivalmennus.

Keväällä 2010 Etteplanissa julkaistiin uusi koko konsernin yhteinen intranet. Uusi yhteinen intranet korvasi aikaisemmat maakohtaiset intranetit. Uuden intranetin tavoitteena on viestiä entistä tehokkaammin henkilöstölle koko konsernia koskevista asioista sekä tukea strategian toteutusta toimimalla koko yhtiön yhteisenä sähköisenä liiketoimintaalustana.

Hajautetussa toimintaympäristössä sähköisten järjestelmien kehitys on liiketoiminnan onnistumisen kannalta keskeistä. Toimintavuoden aikana jatkettiin henkilöstön sisällyttämistä maittain koko konsernin yhteiseen henkilöstötietojärjestelmään, sähköisen kompetenssien hallintajärjestelmän toteuttamista ja koulutusta henkilöstölle ja esimiehille. Yhtiössä otettiin lisäksi käyttöön yhteinen resurssienhallintajärjestelmä.

Käytyjen kehityskeskustelujen määrän seurantaa jatkettiin. Määrä kääntyi lievään laskuun ja oli lähes 80 prosenttia.

Henkilöstön rakenne

Katsauskauden lopussa yhtiössä työskenteli 1 569 työntekijää, joista 608 oli ulkomailla. Ruotsin osuus koko henkilöstömäärästä on 474 ja Kiinan 134. Henkilöstön ikäjakaumassa eri ikäryhmät ovat tasaisesti edustettuina. ■

Henkilöstömäärä keskimäärin ikäjakauma 31.12.2010

Etteplan haluaa olla kilpailukykyinen työnantaja kaikissa toimintamaissaan.

Vastuullisuus

Ympäristövastuu

Etteplanin tavoitteena on tukea toiminnallaan kestävää kehitystä ja yhteiskuntavastuuta monipuolisesti. Etteplan tuottaa kestäviä ratkaisuja asiakkailleen ja kestävän kehityksen ja ympäristön huomioon ottava toiminta on luonnollinen osa Etteplanin liiketoimintaa. Asiakkaiden koneiden ja laitteiden käyttöön liittyvä ympäristön kuormittavuuden pienentäminen, kierrätettävyyden varmistaminen, valmistettavuuden tehokkuus ja koko elinkaaren hallinta ovat alueita, joilla Etteplanin tekniset suunnitteluratkaisut vaikuttavat globaalisti ympäristöömme. Kehittämällä ja suunnittelemalla entistä energiatehokkaampia tuotteita asiakkailleen Etteplan tukee asiakkaidensa mahdollisuuksia kestävään toimintatapaan.

Ekotehokkuuden lisääminen kone- ja laitesuunnittelussa on yksi keskeisistä toimintaa ohjaavista tekijöistä. Etteplan kehittää jatkuvasti toimintamallejaan ja palveluitaan sekä pyrkii sovittamaan niihin kestävän kehityksen ja ympäristön näkökulmat. Etteplanilla on useita palveluita, jotka keskittyvät kestävään kehitykseen ja ympäristöteknologiaan. Näihin kuuluvat muun muassa uusiutuvan energian jakeluun, energiatehokkuuteen, päästöjen hallintaan ja jätteiden käsittelyyn liittyvät palvelut. Etteplanin sähköiset teknisen tuoteinformaation jakelujärjestelmät mahdollistavat nopean ja turvallisen tiedon välityksen ilman ympäristöä kuormittavaa asiakirjojen tulostusta, kopiointia ja kuljetusta.

Sertifioidut hallintajärjestelmät, ISO 9001 ja ISO 14001 muodostavat perustan kestävän kehityksen mukaisten toimintaperiaatteiden seurannalle ja implementoinnille.

Sosiaalinen vastuu

Etteplan on merkittävä suomalainen työnantaja, joka on kasvanut 27 vuodessa pienestä insinööritoimistosta kansainväliseksi noin 1 600 insinööriä työllistäväksi yhtiöksi. Henkilöstörakennetta, henkilöstön kehittämistä ja työhyvinvointia koskevat tiedot esitetään vuosikertomuksen sivuilla 14 ja 15.

Asiakastyössään Etteplan painottaa ammattimaista toimintatapaa, aitoa kumppanuutta sekä asiakkaidensa luottamuksellisen tiedon salassapitoa ja korkeaa tietoturvallisuuden tasoa.

Taloudellinen vastuu

Etteplanissa taloudellisella vastuulla tarkoitetaan kannattavaa liiketoimintaa. Tämän avulla yhtiö pystyy parantamaan asiakkaidensa liiketoimintaa, kasvattamaan osakkeenomistajan sijoituksen arvoa ja tarjoamaan henkilöstölleen pysyviä työpaikkoja. Etteplan saavutti vuonna 2010 tärkeät taloudelliset tavoitteensa parantaa liikevoittoaan ja säilyttää samalla positiivinen kassavirta. Yksi keskeisin syy liikevoiton parantumiseen oli vuonna 2009 käynnistetty kiinteiden kulujen säästöohjelma, jota jatkettiin vuonna 2010.

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 31.3.2011 alkaen klo 13.00 yhtiön toimitiloissa Vantaalla, osoitteessa Ensimmäinen savu, 01510 Vantaa.

Yhtiökokouskutsu julkaistaan Etteplan Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.etteplan.fi.

Osallistumisoikeus

Oikeus osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on viimeistään 21.3.2011 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.

Ilmoittautuminen

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava 25.3.2011 kello 16.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen registration(at)etteplan.com tai puhelimitse numeroon 010 307 2006. Ilmoittautua voi myös kirjallisesti osoitteella Etteplan Oyj, Yhtiökokous, Terveystie 18, 15860 Hollola. Kirjeellä ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa kokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiölle ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2010 jaetaan osinkona 0,10 euroa osakkeelta. Mikäli yhtiökokous hyväksyy hallituksen ehdotuksen osingonjaosta, osinko maksetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 5.4.2011 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Hallituksen ehdottama osingon maksupäivä on 12.4.2011.

Osakasrekisterin tiedot

Osakkeenomistajan tulee ilmoittaa arvo-osuustilinsä pitäjälle osoitteenmuutoksista, osingonmaksua varten ilmoitetun pankkitilin numeron muutoksista sekä muista osakeomistukseen liittyvistä seikoista.

Talousinformaatio 2011

Etteplan Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa ja tulostettavissa osoitteessa www.etteplan.fi.

Sähköinen vuosikertomus on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus julkaistaan yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.etteplan. fi. Painetun vuosikertomuksen voi tilata konserniviestinnästä, puh. 010 307 3423 tai CorpComm(at)etteplan.com.

Osavuosikatsaukset 2011

Etteplan Oyj julkaisee vuonna 2011 kolme osavuosikatsausta seuraavasti:

Osavuosikatsaus 1–3/2011	05.05.2011
Osavuosikatsaus 1–6/2011	11.08.2011
Osavuosikatsaus 1–9/2011	07.11.2011

Sijoittajatietoa

Etteplan sijoituskohteena

Etteplanilla on laaja osaaminen elektroniikan ja sulautettujen järjestelmien kehittämisessä, automaatio- ja sähkösuunnittelussa, mekaniikkasuunnittelussa ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuissa ja palveluissa.

Etteplanin osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Small cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä tunnuksella ETT1V. Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2010 oli 20 179 414 kappaletta.

Etteplanin sijoittajasuhdepolitiikka

Etteplanin sijoittajasuhdetoimintojen tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Etteplanin strategiasta, toiminnoista, liiketoimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta, siten, että Etteplanista sijoituskohteena muodostuu mahdollisimman oikea kuva. Saavuttaakseen tämän tavoitteen Etteplan julkaisee kolme osavuosikatsausta, tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja pörssitiedotteita. Yhtiön verkkosivut toimivat kaiken osakekurssiin vaikuttavan ajankohtaisen ja historiallisen tiedon arkistona.

Taloudellisen informaation julkaiseminen

Näkymät

Tietoa Etteplanin näkymistä ja tilikauden tulosennusteesta julkaistaan tilinpäätöstiedotteessa (ja toistetaan vuosikertomuksessa) ja osavuosikatsauksissa. Hallitus hyväksyy näkymät. Etteplan ei julkaise kvartaalikohtaisia tulosennusteita.

Markkinaennusteet

Yhtiö tarkastaa pyydettäessä analyytikon laatiman analyysin tai raportin tietojen oikeellisuuden jo julkaistujen tietojen perusteella. Etteplan ei kommentoi tai ota vastuuta pääomamarkkinatahojen julkaisemista ennusteista tai odotuksista.

Hiljainen jakso

Etteplan soveltaa kahden viikon pituista hiljaista jaksoa tulosjulkistuksensa edellä. Yhtiön edustajat eivät tänä aikana tapaa sijoittajia tai analyytikoita eivätkä kommentoi yhtiön taloudellista tilaa.

Sijoittajaviestinnän yhteyshenkilöt

Etteplanin sijoittajaviestinnästä vastaavat toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen, talousjohtaja Per-Anders Gådin ja henkilöstö- ja viestintäjohtaja Outi-Maria Liedes.

Ylimmän johdon tapaamispyynnöt voi osoittaa johdon assistentti Katariina Martikaiselle, puh. 010 307 2006 tai katariina.martikainen(at) etteplan.com.

Etteplania seuraavat analyytikot

Swedbank AB

Petri Karhunkoski PL 1107 (Mannerheimintie 14 B) 00101 Helsinki Puh. 020 746 9158

Evli Pankki Oyj

Antti Kansanen PL 1081 (Aleksanterinkatu 19 A) 00101 Helsinki Puh. 09 4766 9149

Nordea Pankki Oyj

Pasi Väisänen Aleksis Kiven katu 9, Helsinki 00020 Nordea Puh. 09 1655 9943

Pohjola Pankki Oyj

Henri Parkkinen PL 308 (Teollisuuskatu 1b) 00101 Helsinki Puh. 010 252 4409

TILINPÄÄTÖS 2010	19
Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2010	21
Konsernin laaja tuloslaskelma	24
Konsernitase	25
Konsernin rahavirtalaskelma	26
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	27
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	28
Yrityksen perustiedot & konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	28
Rahoitusriskien hallinta	32
Lopetetut liiketoiminnot	36
Hankitut liiketoiminnot	37
Konsernin tuloslaskelman liitetiedot	38
Konsernitaseen liitetiedot	41
Konsernin muut liitetiedot	49
Tunnusluvut	51
Tunnuslukujen laskentakaavat	52
Emoyhtiön tuloslaskelma	53
Emoyhtiön tase	53
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	54
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	54
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot	55
Emoyhtiön taseen liitetiedot	56
Osakkeet ja osakkeenomistajat	60
Hallituksen voitonjakoehdotus	62
Tilintarkastuskertomus	62

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2010

Liiketoiminta

Suunnittelupalveluiden kysyntä kääntyi kasvuun vuoden 2010 alussa. Kasvu oli alkuvuoden aikana epäyhtenäistä Etteplanin eri asiakastoimialoilla. Toisen vuosipuoliskon aikana suunnittelupalveluiden kysyntä kehittyi yhtenäisesti ja kasvoi kaikilla keskeisillä asiakastoimialoilla. Voimakkainta kysynnän parantuminen oli metsäteollisuuden laitevalmistajien ja kaivosteollisuuden laitevalmistajien keskuudessa. Kysynnän kasvusta huolimatta suunnittelupalveluiden kysyntä oli vielä matalalla tasolla huippuvuoteen 2008 verrattuna.

Yhtiön suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli vuoden aikana tyydyttävällä tasolla. Etteplan sopeutti toimintaansa vuoden 2009 aikana vastaamaan alentunutta kysyntätilannetta. Sopeuttamistoimet paransivat vuonna 2010 yhtiön toiminnan kustannustehokkuutta. Vuoden 2010 lopussa yhtiöllä oli kuitenkin käyttämätöntä suunnittelukapasiteettia, joka mahdollistaa orgaanisen kasvun vuonna 2011 kiinteitä kuluja merkittävästi lisäämättä.

Lomautuksina toteutettujen henkilöstövähennysten määrä Suomessa pieneni katsauskaudella alkuvuoden noin 200 työntekijästä alle 50 työntekijään. Ruotsissa käynnistettiin rekrytointi toisella vuosipuoliskolla. Ruotsissa uuden työvoiman hidas saatavuus hidasti orgaanista kasvua toisen vuosipuoliskon aikana.

Etteplan kasvatti omistusosuuttaan Kunshanissa Kiinassa sijaitsevassa Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd:ssä (EVTC) 40 prosentista 70 prosenttiin 1.7.2010. Etteplanin Kiina offshoring –palvelun asema vakiintui osaksi Etteplanin palveluja vuonna 2010. Kiinasta toimitettiin teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation palveluja lähes 60 asiakkaalle vuoden aikana.

Yhtiö uudisti Suomessa yhtiörakennettaan vuoden 2010 aikana. Liiketoiminta keskitettiin Suomessa Etteplan Design Center Oy:öön. Konsernihallinnon yksiköt jatkavat toimintaansa emoyhtiö Etteplan Oyj:ssä.

Liikevaihto

Vuonna 2010 Etteplanin liikevaihto jatkuvista toiminnoista oli 104,8 (1-12/2009: 98,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdon paraneminen johtui suunnittelupalveluiden kysyntätilanteen vahvistumisesta ja Etteplanin hyvästä markkina-asemasta.

Tulos

Liikevoitto jatkuvista toiminnoista oli 6,1 (1-12/2009: -3,6) miljoonaa euroa. Suunnittelupalveluiden parantunut kysyntätilanne, liiketoiminnan uudelleenjärjestelyt sekä säästötoimet vaikuttivat liikevoiton parantumiseen.

Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista ennen veroja oli 5,8 (1–12/2009: -4,3) miljoonaa euroa. Verojen määrä oli 1,4 (-1,0) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot ovat 24,6 (23,5) % laskettuna tuloksesta ennen veroja.

Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista oli 4,3 (1-12/2009: -3,3) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,19 (-0,17) euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli 1,48 (1,20) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 17,0 (-8,6) %.

Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista oli 0,1 (1-12/2009: -11,1) miljoonaa euroa.

Tilikauden voitto oli 4,4 (1–12/2009: -14,4) miljoonaa euroa.

Rahoitusasema ja liiketoiminnan rahavirta

Taseen loppusumma 31.12.2010 oli 67,7 (31.12.2009: 61,7) miljoonaa euroa. Liikearvo taseessa oli 36,0 (31.12.2009: 31,2) miljoonaa euroa. Liikearvon kasvu johtui valuuttakurssien muutoksista ja omistusosuuden lisäämisestä EVTC:ssä. Konsernin rahavarat olivat 5,0 (31.12.2009: 6,7) miljoonaa euroa. Konsernin rahoitusvelat olivat kauden lopussa 12,1 (31.12.2009: 11,6) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 43,6 (31.12.2009: 38,5) %. Liiketoiminnan rahavirta oli 1,5 (1-12/2009: 2,1) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli -0,6 (1-12/2009: 0,1) miljoonaa euroa.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 2,5 (1-12/2009: 4,8) miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli kauden aikana keskimäärin 1 594 (1-12/2009: 1 765) henkilöä ja vuoden lopussa 1 569 (31.12.2009: 1 544) henkilöä. Konsernin palveluksessa ulkomailla toimi 608 (31.12.2009: 571) henkilöä kauden lopussa.

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2008 Etteplan-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Järjestelmän kohderyhmään kuului 37 henkilöä vuonna 2008, 39 henkilöä vuonna 2009 ja 33 henkilöä vuonna 2010.

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 11.2.2009 pidetyssä kokouksessa luovuttaa varsinaisen yhtiökokouksen 28.3.2008 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 41 177 kappaletta avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluvalle 36 työntekijälle ansaintajakson 2008 palkkiona.

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 10.2.2010 pidetyssä kokouksessa, että omia osakkeita ei luovuteta ansaintajaksolta 2009.

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 14.2.2011 pidetyssä kokouksessa, että ansaintajaksolta 2010 ei luovuteta omia osakkeita.

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Etteplanin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, toiminnallisille ja taloudellisille riskeille. Kuvaus riskeistä löytyy Etteplanin vuoden 2010 vuosikertomuksesta sivulta 65. Yksityiskohtainen analyysi rahoitusriskeistä on Etteplanin vuoden 2010 vuosikertomuksessa sivulla 32.

Ulkoiset riskit

Katsauskauden aikana yleinen taloudellinen kehitys ja ennakoimattomat muutokset asiakkaiden liiketoiminnoissa aiheuttivat edelleen riskin.

Sisäiset riskit

Etteplanin sisäisissä riskeissä ei ole tapahtunut muutoksia aikaisemmin julkaistuihin arvioihin verrattuna.

Varsinainen yhtiökokous

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 24. maaliskuuta 2010 yhtiön toimitiloissa Vantaalla. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Tapio Hakakari, Heikki Hornborg, Robert Ingman ja Pertti Nupponen sekä uusina jäseninä hallitukseen valittiin Satu Rautavalta ja Teuvo Rintamäki.

Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mika Kaarisalo. Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Valtuutus on voimassa viisi (5) vuotta yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 24.3.2010 ja päättyen 24.3.2015. Valtuutus korvaa aikaisemman valtuutuksen. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta vuonna 2010.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 2 000 000 kappaletta. Omien osakkeiden hankinta voi tapahtua muussa kuin osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa eli hallituksella on mahdollisuus päättää myös suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta.

Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 24.3.2010 ja päättyen 24.9.2011. Valtuutus korvaa aikaisemman valtuutuksen. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta vuonna 2010.

Yhtiökokous muutti yhtiöjärjestyksen 9. pykälän ja uusi sisältö on seuraava:

"9 § Kutsu yhtiökokoukseen

Kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhtiön internetsivuilla aikaisintaan kaksi (2) kalenterikuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Hallitus voi lisäksi harkintansa mukaan julkaista kutsun yhtiökokoukseen yhdessä suomenkielisessä hallituksen määräämässä valtakunnallisessa päivälehdessä."

Osinko

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2010 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2009 jaetaan osinkona 0,04 euroa osaketta kohti. Jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksettiin osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä oli merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 29.3.2010. Osinko maksettiin 7.4.2010.

Osakkeet, kurssikehitys ja omien osakkeiden hankinta

Etteplan Oyj (ETT1V) on pohjoismainen NASDAQ OMX Teollisuustuotteet ja -palvelut -sektoriin kuuluva Small cap -yhtiö.

Yhtiön osakepääoma 31.12.2010 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 20 179 414 kappaletta. Katsauskaudella ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Etteplan Oyj:n osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 2 466 130 kpl yhteensä 7,1 miljoonan euron arvosta. Osakkeen alin kurssi oli 2,40 euroa, ylin kurssi 3,30 euroa, keskikurssi 2,86 euroa ja päätöskurssi 2,74 euroa. Koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2010 oli 54,0 miljoonaa euroa ja osakkeenomistajien määrä 1 873.

Yhtiön hallussa 31.12.2010 oli 471 302 kappaletta omia osakkeita. Yhtiö ei ole hankkinut tammi-joulukuussa 2010 omia osakkeita, mutta yhtiölle on palautunut osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä 2 004 osaketta. Yhtiö ei ole luovuttanut tammi-joulukuussa 2010 omia osakkeita.

Katsauskauden jälkeiset merkittävät tapahtumat

Etteplanin toimintarakennetta tiivistettiin vastaamaan entistä tehokkaammin markkinaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Liiketoiminta organisoitiin 1.2.2011 alkaen siten, että suunnittelupalvelujen tuottaminen yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi, Etteplan Operations.

Etteplanin suunnittelupalvelut sisältävät edelleen kaksi palvelualuetta: asiantuntijapalvelut ja operointipalvelut. Asiantuntijapalvelujen tarkoituksena on parantaa asiakkaiden tuotteiden kilpailukykyä tarjoamalla alan parasta kehitystä ja kokemusta edustava tekninen erikoisosaaminen joustavasti. Operointipalvelujen tarkoituksena on nostaa asiakkaiden teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation tehokkuutta sekä vapauttaa asiakasorganisaation resurssit sen omaan ydinliiketoimintaan. Palvelualuejako on saanut asiakkailta hyvän vastaanoton ja jatkaa palvelujen tarjoamista ja tuotteistamista tämän jaon mukaisesti.

Etteplan Oyj:n johtoryhmään kuuluvat 1.2.2011 alkaen toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen; johtaja Niclas Gräns, Kumppanuusverkosto; talousjohtaja Per-Anders Gådin; liiketoimintajohtaja Peter Jahn, Etteplan Enterprise Solutions; henkilöstö- ja viestintäjohtaja Outi-Maria Liedes ja liiketoimintajohtaja Juha Näkki, Etteplan Operations.

Kehitysjohtaja Pia Björkin kanssa sovittiin, että hän päätti työskentelynsä yhtiön palveluksessa kehitysyksikön toiminnan päättyessä 31.1.2011.

Näkymät

Tämänhetkiset kone- ja laitevalmistajien markkinanäkymät ovat myönteiset. Etteplanin asiakkaiden tilauskantojen kehitys vaikuttaa nopeasti Etteplanin liikevaihdon kehittymiseen.

Odotamme vuoden 2011 liikevaihdon ja liikevoiton kasvavan vuoteen 2010 verrattuna.

Arviossa ei ole huomioitu mahdollisia yrityskauppoja vuonna 2011.

Hallituksen voitonjakoehdotus 2010

Konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on taseen 31.12.2010 mukaan 10 928 531,54 euroa.

Hallitus ehdottaa 31.3.2011 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,10 euroa osaketta kohti eli yhteensä enintään 2 017 941,40 euroa, ja loppuosa jätetään käyttämättömiin voittovaroihin. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Hallituksen ehdotuksen mukaisesti osingonmaksun täsmäytyspäivä on 5.4.2011 ja osingon maksupäivä 12.4.2011.

Varsinainen yhtiökokous 2011

Etteplan Oyj:n vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous järjestetään 31.3.2011 Vantaalla klo 13.00 alkaen. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä tiedotteena.

Etteplan Oyj Hallitus

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 EUR	Liite	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto	6	104 786	98 700
Liiketoiminnan muut tuotot	8	1 161	392
Materiaalit ja palvelut	9	-9 847	-8 077
Henkilöstökulut	10	-73 368	-75 851
Liiketoiminnan muut kulut		-15 185	-17 155
Poistot	17,18	-1 494	-1 596
Liikevoitto/tappio		6 054	5,8 % -3 587	-3,6 %
Rahoitustuotot	12	761	341
Rahoituskulut	13	-758	-925
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta		-291	-134
Voitto/tappio ennen veroja		5 766	-4 304
Tuloverot	15	-1 420	1 017
Tilikauden voitto/tappio jatkuvista liiketoiminnoista		4 347	-3 287

Lopetetut toiminnot
Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista	3	102	-11 067
Tilikauden voitto/tappio		4 448	-14 354

Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot		2 620	1 245
Käyvän arvon muutos myytävissä olevat sijoitukset		139	0
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		2 759	1 245
Tilikauden laaja tulos yhteensä		7 208	-13 109
Tilikau den tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		4 422	-14 403
Määräysvallattomille omistajille		27	49
		4 448	-14 354

Tilikau den laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		7 159	-13 164
Määräysvallattomille omistajille		49	55
		7 208	-13 109
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikau den tuloksesta laskettu	osakekohtainen	tulos

Jatkuvat toiminnot
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	16	0,19	-0,17
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR	16	0,19	-0,17

Lopetetut toiminnot
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	16	0,01	-0,56
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR	16	0,01	-0,56

Konsernitase

1 000 EUR	Liite	31.12.2010	31.12.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	17	1 625	1 458
Liikearvo	19	36 028	31 184
Muut aineettomat hyödykkeet	18	967	1 042
Osuudet osakkuusyhtiöissä	20	18	0
Myytävissä olevat sijoitukset	21	620	691
Muut pitkäaikaiset saamiset		4	3
Laskennalliset verosaamiset	32	476	950
Pitkäaikaiset varat yhteensä		39 738	35 329

Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	23	22 894	18 645
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	24	4	1 079
Rahavarat	25	5 018	6 650
Lyhytaikaiset varat yhteensä		27 916	26 375
VARAT YHTEENSÄ		67 653	61 704
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	26	5 000	5 000
Ylikurssirahasto	26	6 701	6 701
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	26	2 584	2 590
Omat osakkeet	26	-1 958	-1 949
Muuntoerot		63	-2 534
Muut rahastot		10 139	10 000
Kertyneet voittovarat		2 312	18 148
Tilikauden voitto/tappio		4 422	-14 403
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		29 264	23 554
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus		101	135
Oma pääoma yhteensä		29 365	23 689

Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	32	264	150
Rahoitusvelat	28	6 780	7 626
Pitkäaikaiset velat yhteensä		7 044	7 776
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	28	5 322	3 959
Ostovelat ja muut velat	30	25 085	24 401
Varaukset	33	106	1 435
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	31	731	445
Lyhytaikaiset velat yhteensä		31 244	30 239
Velat yhteensä		38 288	38 016
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		67 653	61 704

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 EUR	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirta
Asiakkailta saadut maksut	102 248	129 302
Maksut liiketoiminnan kuluista	-99 027	-126 232
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	3 221	3 070
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-1 582	-632
Saadut korot liiketoiminnasta	32	197
Maksetut välittömät verot	-166	-557
Liiketoiminnan rahavirta (A)	1 505	2 078
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-768	-139
Tytäryhtiömyynnit	0	93
Tytäryhtiöhankinnat	-2 320	-966
Osakkuusyhtiöhankinnat	-113	0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	27	30
Lainasaamisten lisäys	0	-977
Lainasaamisten vähennys	1 065	0
Luovutusvoitot muista sijoituksista	2	3
Investointien rahavirta (B)	-2 107	-1 956

Rahavirta investointien jälkeen (A+B)	-602	122
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankkiminen	0	-44
Lyhytaikaisten lainojen nostot	513	0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-207	-3 251
Pitkäaikaisten lainojen nostot	2 165	2 528
Hybridilainan nosto	0	10 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 336	-3 112
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-788	-1 574
Rahoituksen rahavirta (C)	-1 653	4 547
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)	-2 255	4 669

Rahavarat tilikauden alussa	6 650	1 879
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	622	102
Rahavarat tilikauden lopussa	5 017	6 650

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

1 000 EUR	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Svop rahasto	Omat osakkeet	Muunto erot	Muut rahastot	Kertyneet voitto varat	Yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2009	5 000	6 701	2 474	-2 025	-5 188	0	19 959	26 921	79	27 000
Osingonjako							-1 574	-1 574		-1 574
Omien osakkeiden hankinta				-44				-44		-44
Osakepalkkiot			116	120			-179	57		57
Hybridilaina						10 000	-59	9 941		9 941
Muuntoeron muutos								0	6	6
Omistusosuuden muutokset					1 410			1 410		1 410
Kauden laaja tulos					1 245		-14 403	-13 159	49	-13 109
Oma pääoma 31.12.2009	5 000	6 701	2 590	-1 949	-2 534	10 000	3 745	23 554	135	23 689

1 000 EUR	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Svop rahasto	Omat osakkeet	Muunto erot	Muut rahastot	Kertyneet voitto varat	Yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2010	5 000	6 701	2 590	-1 949	-2 534	10 000	3 745	23 554	135	23 689
Osingonjako							-788	-788		-788
Omien osakkeiden hankinta				-9				-9		-9
Osakepalkkiot			-6				10	4		4
Hybridilaina							-654	-654		-654
Käyvän arvon muutos myytävissä olevat sijoitukset						139		139		139
Omistusosuuden muutokset									-83	-83
Kauden laaja tulos					2 597		4 422	7 018	49	7 068
Oma pääoma 31.12.2010	5 000	6 701	2 584	-1 958	63	10 139	6 734	29 264	101	29 365

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Etteplan-konsernin emoyhtiö on Etteplan Oyj. Etteplan Oyj (yhtiö) on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Hollola. Etteplan on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETT1V.

Etteplan on teollisten laitteistojen suunnitteluun ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuihin ja palveluihin erikoistunut asiantuntijayritys. Yhtiön asiakkaat ovat alansa johtavia globaaleja yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi ajoneuvo-, lentokone- ja puolustusvälineteollisuudessa, sähkön tuotannossa ja voimansiirrossa sekä materiaalinkäsittelyssä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internetsivuilta www.etteplan.fi tai konsernin emoyhtiön päätoimipaikasta osoitteesta Terveystie 18, 15860 Hollola.

Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 14.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IAS ja IFRS) sekä International Financial Reporting Interpretations Committeen (SIC ja IFRIC) tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2009 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2010 alkaen.

IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (uudistettu)

Uudistettu standardi on otettu käyttöön tilikauden 2010 alussa, ja se on muuttanut 1.1.2010 alkaen uusia yrityshankintoja koskevaa laskentaa. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirjataan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkin veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai niiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Standardin mukaan yrityskauppoja, jotka on tehty ennen tämän standardin käyttöönottoa, ei korjata takautuvasti. Standardin käyttöönotolla ei ole vaikutusta tilikauden 2009 tulokseen tai taseasemaan.

Uudistettua standardia on sovellettu hankintaan, jossa konserni sai määräysvallan Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd:ssä 1.7.2010. Hankinta on toteutettu vaiheittain. Uudistetun standardin mukaan liikearvo määritetään vain hankintaajankohdan tilanteessa, ei aiemmissa vaiheissa. Aiemmin omistettu osuus on arvostettu käypään arvoon 1.7.2010 ja tästä syntynyt voitto on kirjattu tulosvaikutteisesti. Määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo on määritetty suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (uudistettu)

Uudistetun standardin mukaan määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneiden liiketoimien vaikutukset on kirjattava omaan pääomaan, jos määräysvalta ei muutu, eikä näistä liiketoimista synny enää liikearvoa tai voittoja ja tappioita. Voitto tai tappio sekä kaikki muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen.

Uudistettua standardia on sovellettu hankintaan, jossa konserni sai määräysvallan Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd:ssä 1.7.2010. Määräysvallattomille omistajille kohdistettu osuus hankitun yrityksen tuloksesta oli negatiivinen.

Seuraavilla vuonna 2010 voimaan tulleilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernin toiminnan tulokseen tai taseasemaan: - IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt

IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset
IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset
IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille
IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta
IFRIC 9 ja IAS 39 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä (muutos)
IAS 39 Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (muutos)
IFRS 8 Toimintasegmentit (muutos)
IAS 7 Rahavirtalaskelma (muutos)
IAS 17 Vuokrasopimukset (muutos)
IAS 18 Tulouttaminen (muutos)
IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen (muutos)
IAS 38 Aineettomat hyödykkeet (muutos)
IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (muutos)
IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot (muutos)
IFRS 2 Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa (muutos).

Seuraavat standardit ja tulkinnat on julkaistu, ja ne ovat voimassa 1.1.2011 alkavalla tilikaudella. Niillä ei yhtiön johdon näkemyksen mukaan ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen ja taseasemaan.

IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (uudistettu)
IAS 32 Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (muutos)
IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla
IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (muutos).

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa IFRS-standardien mukaisesti, joutuu yrityksen johto tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkamääriin taseessa sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Arviot perustuvat johdon tämän hetken parhaaseen käsitykseen ja siksi on mahdollista, että toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan, ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen Etteplan Oyj:n ja konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot, joista on eliminoitu kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako. Tytäryritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu Etteplan Oyj:n laatimisperiaatteiden mukaisiksi. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Yhtiö on kasvattanut omistusosuuttaan Kunshanissa sijaitsevassa Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd:ssä (EVTC) 40 prosentista 70 prosenttiin 1.7.2010. Tästä lähtien EVTC on konsolidoitu konsernitilinpäätökseen tytäryhtiönä.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä.

Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Identifioitavissa olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseen omassa pääomassa.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsitellään kuten konsernin omistajien kanssa toteutuneita. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan. Kun määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi. Jos omistusosuus osakkuusyrityksessä vähenee, mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus aiemmin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään asianmukaisissa tapauksissa tulosvaikutteiseksi.

Tilikauden aikana myydyt tytäryhtiöt raportoidaan myyntihetkeen asti konsernitilinpäätöksen lopetetuissa toiminnoissa, jos ne ovat kokonaisia liiketoiminta- tai maantieteellisiä alueita. Lopetettuihin toimintoihin sisällytetään tällöin kaikki tuotot, kulut, kurssierot ja tappiot, jos kirjanpitoarvo on korkeampi kuin myyntihinta.

Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen 30.6.2010 saakka. Yhtiö on hankkinut 24 prosentin osuuden Teknogram Signal AB:sta 29.10.2010. Osakkuusyhtiötä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikaudella 2010, koska sillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen.

Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin johtoryhmä. Luvut, joita ylin päätöksentekijä seuraa, eivät poikkea olennaisesti konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa esitettävistä luvuista.

Etteplanin liiketoiminta tapahtuu kahdessa toimintasegmentissä; Engineering ja Technology, joiden pitkän aikavälin taloudellinen tulos on samankaltainen. Segmenteillä on samankaltaiset taloudelliset ominaispiirteet, samankaltainen tuotteiden, palveluiden ja tuotantoprosessien luonne, samankaltainen asiakaskunta sekä samankaltaiset palveluiden tuottamisessa käytettävät menetelmät. Tämän vuoksi ne raportoidaan yhtenä segmenttinä IFRS 8.12 mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiassa toimii. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toimintaympäristön valuutta ja esittämisvaluutta. Yhtiöiden valuuttamääräiset liiketapahtumat on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtuman toteutumispäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat valuuttamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista aiheutuneet kurssierot kirjataan vastaaviin tuloslaskelman eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitustapahtumien kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden taseen erät on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ja tuloslaskelmien erät käyttäen tilikauden keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyneet ja hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseeseen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä ei katsota olevan taloudellista pitoaikaa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ovat: tietokoneet 3 vuotta

ajoneuvot	5 vuotta
toimistokalusteet	5 vuotta
huoneistojen perusparannukset	5/7 vuotta

Huolto- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Merkittävät perusparannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tuloslaskelmassa. Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksissä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitelluilla vuokrasopimuksilla vuokrattu omaisuus on aktivoitu konsernitaseeseen käyttöomaisuushyödykkeisiin vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokravelvoitteet on esitetty pitkä- ja lyhytaikaisissa veloissa. Rahoitusleasing aiheuttaa tilikausilla aktivoiduista hyödykkeistä tehtävän poiston ja korkokulun. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Mikäli hyödykkeen omistusoikeus ei siirry konsernille vuokrakauden päättyessä, poistot kirjataan vuokra-ajan tai sitä lyhyemmän taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Aineettomat hyödykkeet Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen 1.1.2004 toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina, kun arvonalentumisesta on viitteitä. Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän liikearvon synnyttäneestä hankinnasta vallitsevan organisaation ja raportointitason huomioiden.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet sisältävät ohjelmistojen lisenssit, muut aineettomat oikeudet sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun tilauskannan ja teknologian. Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet on kirjattu hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Ne hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

ATK-ohjelmistot 3–7 vuotta muut aineettomat hyödykkeet 3–7 vuotta

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Etteplan osallistuu asiakkaidensa tutkimus- ja kehitystoimintaan. Asiakkaan tuotekehitykseen liittyvät tehtävät ovat Etteplanin päivittäistä liiketoimintaa ja tekijänoikeudet ovat asiakkaiden omaisuutta. Yhtiö ei tämän vuoksi seuraa tai kirjaa tutkimus- ja kehitysmenoja.

Arvonalentumiset

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina, kun arvonalentumisesta on viitteitä. Jos liikearvon alentumiselle on viitteitä, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo kuuluu. Rahavirtaa tuottava yksikkö on pienin mahdollinen itsenäisesti rahavirtaa tuottava omaisuuserien ryhmä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuden käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoon. Arvonalentumistestausten keskeiset oletukset on esitetty liitetietojen kohdassa 22. Arvonalentumistestaus. Olennaiset yritysten hankinnat ja niistä muodostuneet liikearvot on esitetty liitetietojen kohdassa 4. Hankitut liiketoiminnot.

Varat, joista kirjataan poistoja, testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on olemassa viitteitä arvonalentumisesta. Taseeseen kirjattujen rahoitusvarojen osalta arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä arvonalentumisesta. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten rahavirtojen nykyarvo.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Sopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat merkitään kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Vuokrattujen hyödykkeiden vuokrasopimuksen alkamisajankohdan hyödykkeen käypä arvo kirjataan vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi. Mikäli käypää arvoa ei voida määrittää, lasketaan arvo vähimmäisvuokrien nykyarvona. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona joko vuokrasopimuksen sisäistä korkoa tai mikäli sen määrittäminen ei ole mahdollista, käytetään johdon määrittämää lisäluoton korkoa. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.

Lopetetut toiminnot ja myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja A. se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö

B. se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toimintaalueesta, tai

C. se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Lopetettujen toimintojen tulos sekä myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Saamiset

Saamiset merkitään taseeseen hankintahintaan tai sitä alempaan käypään arvoon. Saamiset arvioidaan säännöllisesti perintäkelpoisuuden ja saatavilla olevien vakuuksien suhteen. Mikäli myyntisaamisesta todetaan luottotappio, kirjataan luottotappio tuloslaskelman erään liiketoiminnan muut kulut.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihto sisältää tuotot suunnittelutoiminnasta ja projektiin kuuluvien materiaalien myynnin oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssierolla.

Tuotot palveluista

Pääsääntöisesti palvelut tuloutetaan, kun palvelu on tuotettu asiakkaalle.

Tuotot materiaalien myynneistä

Materiaalien myynti tuloutetaan, kun omistamiselle tyypilliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tämä on materiaalien luovutusajankohta.

Julkiset avustukset

Sellaiset saadut julkiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset julkiset avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi laskentahetken valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusasteen määrittämisen perusteena on arvio projektin etenemisestä, jossa määritellään toteutuneiden kustannusten osuus hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Mikäli pitkäaikaishankkeen lopputulos ei ole luotettavasti arvioitavissa, kirjataan hankkeesta johtuvat menot kuluksi sille tilikaudelle, jolla ne ovat syntyneet. Vastaavasti hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan enintään niiden menoja vastaava määrä. Todennäköisesti tappiollisen urakan kokonaistappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Korot ja osingot

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun osakkeenomistajan oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni maksaa kiinteitä maksuja erilliselle vakuutusyhtiölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sinä tilikautena, johon ne kohdistuvat.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan velaksi ja kuluksi silloin, kun henkilön työsuhde lopetetaan ennen normaalia eläkkeelle jäämistä tai kun työntekijälle maksetaan korvausta vapaaehtoisen irtisanoutumisen seurauksena. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan, kun yritys on todistettavasti sitoutunut päättämään työntekijän työsuhteen yksityiskohtaisen suunnitelman mukaisesti tai tehnyt työntekijälle korvausehdotuksen vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi. Yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä erääntyvät etuudet diskontataan nykyarvoon.

Voitto-osuus ja bonusjärjestelyt

Bonus- ja voitto-osuusjärjestelyistä kirjattava velka ja kulu perustuvat kaavaan, jossa otetaan huomioon osakkeenomistajille kuuluva voitto tiettyjen oikaisujen jälkeen. Varaus kirjataan silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai aiemman käytännön perusteella on syntynyt tosiasiallinen velvoite.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Etteplan Oyj:n hallitus päätti vuonna 2008 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän käyttöön ottamisesta ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille. Järjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Osakepohjainen kannustinjärjestelmä tarjosi kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Etteplan Oyj:n osakkeita sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Osakepalkkiojärjestelmät käsitellään kirjanpidollisesti osittain osakkeina ja osittain rahana selvitettävinä järjestelyinä. Se osuus ansaitusta palkkiosta, jonka osallistujat saavat Etteplan Oyj:n osakkeina, käsitellään osakkeina selvitettävänä järjestelynä ja kirjataan omaan pääomaan, ja se osa ansaitusta palkkiosta, joka maksetaan rahana verojen ja muiden maksujen suorittamiseksi, kirjataan vieraaseen pääomaan. Taseen velka arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä.

Konserni on suojautunut myönnettyihin osakepalkkioihin liittyvästä palkkion myöntämishetken ja suorittamishetken välisen ajan osakekurssiriskiltä. Järjestelmän suojaus tapahtuu omien osakkeiden hankinnan muodossa.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät konserniyritysten tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutoksen. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verot on kirjattu kaikista kirjanpidon ja verotuksen väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, leasingsopimuksista ja ulkomaisten tytäryhtiöiden varauksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivänä voimassaolevaa tai säädettyä verokantaa verokantojen muuttuessa.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan voidaan väliaikainen ero hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantava oikeus kuitata verovelkoja verosaamisia vastaan ja mikäli laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan.

Oma pääoma

Omaan pääomaan kuuluvat osakepääoma, ylikurssirahasto, sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ja muut eri maiden lakien mukaiset pääoman erät. Kun Etteplan Oyj hankkii omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Etteplan Oyj:llä on yksi osakelaji.

Hybridilaina

Yhtiö laski marraskuussa 2009 liikkeeseen 10 miljoonan euron suuruisen hybridilainan. Hybridilaina on oman pääoman instrumentti, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa, mutta paremmassa asemassa muihin oman pääoman instumentteihin nähden. Laina on vakuudeton ja takaamaton. Laina on pysyvä eikä sillä ole ennalta määrättyä takaisinmaksupäivää. Yhtiö päättää lainan takaisinmaksusta. Lainan kuponkikorko on 9,5 % vuodessa. Lainasta maksetaan korkoa, jos yhtiökokouksessa päätetään jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, yhtiö päättää koron maksamisesta erikseen. Maksamattomat korot kertyvät. Hybridilainan haltijoilla ei ole yhtiössä määräysvaltaa eikä äänioikeutta yhtiökokouksessa.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Myytävissä olevat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja, jotka erääntyvät 12 kuukauden sisällä. Ne on arvostettu käypään arvoon toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Muut saamiset ovat rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä niitä pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät taseessa Myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään. Mikäli saaminen erääntyy viimeistään 12 kuukauden kuluessa, merkitään erä lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat varoja, jotka ovat nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne esitetään lyhytaikaisissa varoissa. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat osakkeista, jotka ovat arvostettu käypään

arvoon tai milloin käypä arvo ei ole luotettavasti määriteltävissä, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokiteltujen erien maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien on enintään kolme kuukautta. Rahavarojen taseesta pois kirjaaminen tehdään silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun merkittävä osa riskeistä ja tuotoista on siirretty konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien velkojen käypään arvoon.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ovat velkoja johdannaissopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Muut rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisia korko- ja valuuttariskeiltä suojautumiseen. Koronvaihtosopimuksia käytetään suojaamaan konsernia markkinakorkojen muutoksilta. Valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan valuuttamääräisiä saamisia ja velkoja. Konsernissa ei sovelleta tällä hetkellä IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tarkempi erittely löytyy liitetietojen kohdasta 2.

Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisista arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.

Liikevoitto/tappio

Liikevoitto/tappio on tuloslaskelman erä, joka saadaan, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot. Liikevoittoon/tappioon sisällytetään ne kurssierot, jotka syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulos voi poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.

Keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpäätöshetkellä tehtyihin arvioihin liittyvät epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana ovat:

Käyvän arvon määrittäminen

Yritysten yhteenliittymissä aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu eri tekijöistä aiheutuva hankittujen hyödykkeiden arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Mahdolliset viitteet aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiselle käydään läpi vuosittain.

Asiakassopimukset ja -suhteet

yrityshankinnan yhteydessä

Yrityshankinnan kohteena olevilla yrityksillä on pääsääntöisesti rajoitettu määrä merkittäviä asiakassuhteita ja -sopimuksia. Näitä asiakassopimuksia ja -suhteita ei johdon käsityksen mukaan voida pääsääntöisesti pitää taseeseen merkittävänä omaisuuseränä, koska asiakassopimukset ovat luonteeltaan ei-sitovia raamisopimuksia eivätkä siten erikseen erotettavissa tai erikseen myytävissä. Asiakassuhteiden ja -sopimusten osalta tulee lisäksi huomioida, että ne ovat toistaiseksi voimassaolevia eikä niille voida luotettavasti määritellä todennäköistä taloudellista vaikutusaikaa.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta arvioidaan edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Liikearvojen tasearvot 31.12.2010 ovat 36 028 tuhatta euroa (31 184 tuhatta euroa). Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydessä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 22. Arvonalentumistestaus.

2. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Etteplan-konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskille sekä vastapuoli- ja luottoriskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan yhtiön tuloskehitys ja oma pääoma sekä varmistaa riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti. Rahoitusriskien hallinnassa käytetään erilaisia rahoitusinstrumentteja konsernin hallituksen antamien valtuuksien puitteissa. Etteplan-konserni käyttää vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata.

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitustoimintoon, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata konsernin rahoitusriskit. Rahoitustoiminto vastaa keskitetysti myös konsernin varainhankinnasta ja tuottaa johdolle informaatiota konsernin sekä liiketoimintayksiköiden rahoituksellisesta tilanteesta.

Valuuttariski

Konserni altistuu eri valuuttojen välisille valuuttariskeille, joita syntyy valuuttamääräisinä suoritettavista kaupallisista transaktioista sekä taseen valuuttamääräisten erien muuntamisesta raportointivaluutan määräiseksi. Merkittävimmät valuuttariskit liittyvät Ruotsin kruunuun.

Transaktioriski

Etteplan-konsernin liiketoiminnasta pääosa tapahtuu kunkin konserniyrityksen kohdemaan valuutassa, jolloin myyntituotot ja kulut ovat samassa valuutassa. Konsernilla ei ole katsauskaudella ollut merkittävää ulkomaanvaluutan määräisestä valuuttavirrasta syntyvää transaktioriskiä. Katsauskauden aikana konserni ei ole tehnyt suojaustoimenpiteitä transaktioriskin varalta.

Translaatioriski

Konserni altistuu valuuttakurssivaihtelusta ai-

heutuvalle translaatioriskille muunnettaessa euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tase-eriä raportointivaluutan määräiseksi. Suurin riski liittyy Ruotsin kruunuissa kirjattuun liikearvoon. Yhtiö otti tarkastelukaudella uusia kruunumääräisiä lainoja tasapainottaakseen liikearvon translaatioriskiä.

Ruotsin kruunuissa kirjatun liikearvon määrä 31.12.2010 oli 23 587 tuhatta euroa (2009: 20 378 tuhatta euroa).

Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi valuuttakurssien transaktioriskistä eli kohtuullisen ja mahdollisen valuuttakurssimuutoksen vaikutuksesta konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan 31.12.2010 ja vertailuhetkellä on esitetty päävaluuttapareissa taulukossa "Herkkyysanalyysi päävaluutoissa". Kurssimuutosten vaikutuksessa taseen käypiin arvoihin on huomioitu tilinpäätöshetkellä taseeseen sisältyvät vierasvaluuttamääräiset saatavat ja velat sekä valuuttajohdannaissopimukset sekä nettosijoitukset tytäryhtiöihin. Analyysissä on oletettu valuuttakurssimuutoksen olevan +/-10 prosenttia tilinpäätöshetkestä ja muiden tekijöiden pysyvän muuttumattomina.

Herkkyysanalyysi päävaluutoissa

			Vaikutus tulokseen Vaikutus taseeseen
EUR 1 000	2010	2009	2010	2009
SEK +/- 10%	+/- 101 +/- 784		2 145	1 864

Korkoriski

Etteplan-konserni altistuu korkoriskille sekä taseerien arvonmuutosten eli hintariskin että markkinakorkojen muutosten aiheuttaman kassavirtariskin muodossa.

Konserni hallitsee korkoriskiä hajauttamalla lainasalkun kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin sekä korkojohdannaissopimuksilla. Korollisten velkojen kokonaismäärä ilman rahoitusleasingvelkoja tilinpäätöshetkellä oli 11 235 tuhatta euroa, josta 4 062 tuhatta euroa oli kiinteäkorkoisia lainoja ja 3 214 tuhatta euroa katettu sopimuksella, jonka koron vaihteluväli on 3,56–4,45 prosenttia.

Mikäli korkotaso nousisi 1 prosenttia, yhtiön korkokulut kasvaisivat 74 tuhannella eurolla vuositasolla.

Rahoitus- ja maksuvalmiusriski

Etteplan-konserni pyrkii turvaamaan hyvän maksuvalmiuden kaikissa markkinaolosuhteissa tehokkaalla kassanhallinnalla ja sijoittamalla likvidejä varoja vain matalariskisiin helposti rahaksi realisoitaviin kohteisiin.

Lyhytaikaiseen rahoitukseen konserni käyttää cash-pool järjestelyihin sidottuja luottolimiittejä. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 16 000 tuhatta euroa sovittuja luottolimiittejä, joista käytössä oli 0 euroa.

Konsernin jälleenrahoitusriskiä pyritään minimoimaan lainasalkun tasapainoisella erääntymisaikataululla, lainojen riittävän pitkällä maturiteetilla sekä käyttämällä rahoituksen lähteenä useita eri pankkeja.

Yhtiöllä on kahdenlaisia kovenantteja, jotka koskevat eri lainoja. 25 %:n omavaraisuusasteeseen sidottu kovenantti edellyttää rikkoutuessaan luoton ehtojen (lähinnä koron) uudelleenneuvotteluun pankin kanssa. Vuoden 2010 tilinpäätöksen lukujen perusteella tämä kovenantti ei rikkoudu.

Korolliset velat/EBITDA (poislukien kertaluonteiset kulut) kovenantin rikkoutuminen vaikuttaa luottojen korkotasoon. 2,5 rajan rikkoutuminen nostaisi luottojen korkomarginaalia 0,2 %–0,4 % ja 3,5 rajan rikkoutuminen edellyttäisi luoton ehtojen (lähinnä koron) uudelleenneuvotteluun pankin kanssa. Vuoden 2010 tilinpäätöksen lukujen perusteella tämä kovenantti ei rikkoudu.

Vastapuoli- ja luottoriski

Etteplan-konsernin pankkien kanssa tekemiin rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, ettei vastapuoli kykene täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteita. Operatiiviseen toimintaan liittyvä luottoriski syntyy asiakkaan kyvyttömyydestä suoriutua sopimusvelvoitteistaan.

Vastapuoliriskin minimoimiseksi konsernin merkittävät rahoitussopimukset on tehty hyvän luottoluokituksen omaavien johtavien pohjoismaisten pankkien kanssa.

Merkittävä osa konsernin liiketoiminnasta kohdistuu suuriin, kansainvälisesti toimiviin ja luottokelpoisiin yrityksiin. Suurimman yksittäisen asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta ei ylitä 10 prosenttia. Luottoriskiä pienentää myös asiakasyritysten jakautuminen usealle eri toimialalle.

Etteplan-konserni pyrkii varmistamaan, että tuotteita ja palveluja myydään vain asiakkaille, joilla on asianmukaiset luottotiedot. Luottoriskiä valvotaan konsernissa systemaattisesti ja erääntyneitä myyntisaatavia seurataan viikoittain. Lisääntyneen taloudellisen epävarmuuden vaikutuksia pyritään minimoimaan saatavakannan aktiivisella valvonnalla ja tehokkaalla perintäprosessilla.

Konsernin luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on taseen saatavien kirjanpitoarvo.

Pääomariskin hallinta

Pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin kyky jatkuvaan toimintaan, jotta se pystyisi antamaan tuottoa omistajilleen ja hyötyä muille sidosryhmilleen. Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten alentamiseksi.

Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita taikka myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.

Pääomaa seurataan nettovelkaantumisasteen (net gearing) pohjalta samoin kuin muissa saman toimialan yrityksissä. Nettovelkaantumisaste lasketaan jakamalla nettovelat oman pääoman määrällä. Nettovelat lasketaan siten, että lainojen kokonaismäärästä vähennetään rahavarat.

Tyydyttävän joustavuuden varmistamiseksi tavoitteeksi on asetettu nettovelkaantumisasteen pitäminen välillä 20–100 %.

Oheisessa taulukossa on esitetty konsernin nettovelkaantumisaste:

1 000 EUR	2010	2009
Velat yhteensä	12 102	11 585
Vähennetään rahavarat	-5 018	-6 650
Nettovelat	7 084	4 935
Oma pääoma yhteensä	29 365	23 689
Nettovelkaantumisaste	24,1 %	20,8 %

Rahoitusinstrumentit ryhmittäin

1 000 EUR	Liite	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Myytävissä olevat	Muut rahoitusvelat	Yhteensä
31.12.2010

Varat taseessa
Myytävissä olevat rahoitusvarat	21			620		620
Myyntisaamiset ja muut saamiset	23,24	22 898				22 898
Rahavarat	25	5 018				5 018
Rahoitusvarat yhteensä		27 916	0	620	0	28 536

Velat taseessa
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	28				11 235	11 235
Rahoitusleasingvelat	29				867	867
Johdannaiset jotka eivät täytä suojauslaskennan perusteita*			55			55
Ostovelat ja muut velat (sisältää tuloverovelat, ei sisällä saatuja ennakoita)	30,31				25 477	25 477
Rahoitusvelat yhteensä		0	55	0	37 579	37 634
31.12.2009

Varat taseessa
Myytävissä olevat rahoitusvarat	21			691		691
Myyntisaamiset ja muut saamiset	23,24	18 629				18 629
Rahavarat	25	6 650				6 650
Rahoitusvarat yhteensä		25 279	0	691	0	25 970

Velat taseessa
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	28				10 969	10 969
Rahoitusleasingvelat	29				615	615
Johdannaiset jotka eivät täytä suojauslaskennan perusteita*			146			146
Ostovelat ja muut velat (sisältää tuloverovelat, ei sisällä saatuja ennakoita)	30,31				24 538	24 538
Rahoitusvelat yhteensä		0	146	0	36 122	36 268

*IFRS 7:n mukainen käyvän arvon taso 2; Muut arvonmääritystekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todennettavissa suoraan tai epäsuorasti.

rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät	arvot
		Kirjanpitoarvo	Käypä arvo		Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
		31.12.2010	31.12.2010		31.12.2009	31.12.2009
Varat taseessa
Myytävissä olevat rahoitusvarat		620	620		691	691
Myyntisaamiset ja muut saamiset		22 898	22 898		18 629	18 629
Rahavarat		5 018	5 018		6 650	6 650
Rahoitusvarat yhteensä		28 536	28 536		25 970	25 970

		Kirjanpitoarvo	Käypä arvo		Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
		31.12.2010	31.12.2010		31.12.2009	31.12.2009
Velat taseessa
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)		11 235	11 235		10 969	10 969
Rahoitusleasingvelat		867	867		615	615
Ostovelat ja muut velat		25 477	25 477		24 538	24 538
Rahoitusvelat yhteensä		37 579	37 579		36 122	36 122

	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo		Nimellisarvo Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
	31.12.2010	31.12.2010	31.12.2010	31.12.2009	31.12.2009	31.12.2009

Johdannaiset jotka eivät täytä suojauslaskennan perusteita taseessa
Valuutanvaihtosopimukset	0	0	0	1 317	-6	-6
Koronvaihtosopimukset	0	0	0	4 500	1	1
Korko-optiosopimukset	8 679	-55	-55	8 679	-141	-141
Johdannaiset yhteensä	8 679	-55	-55	14 496	-146	-146

Rahoitusvelvoitteiden erääntymisanalyysi

31.12.2010 Alle 1 vuosi	1–5 vuotta
Lainat (lukuunottamatta 4 869 rahoitusleasingvelkoja)	6 366
Rahoitusleasingvelat 453	416
Korkomaksut 185	140
Johdannaiset 55	0
Ostovelat ja muut velat 25 030	0

3. Lopetetut liiketoiminnot

Lopetettuina liiketoimintoina on käsitelty pääasiassa autoteollisuudelle suunnittelupalveluita tuottavan Etteplan Tech AB:n enemmistöosuuden myynti 18.9.2009 Ruotsissa sekä Italian liiketoiminnan enemmistöosuuden myynti 11.12.2009. Molemmat myynnit on käsitelty lopetettuina toimintoina myyntihetkestä lähtien.

Myytyjen yksiköiden toimintojen tulos, niiden luovutuksesta johtuvat tappiot sekä osuus rahavirroista olivat seuraavat:

1 000 EUR	2010	2009
Tuloslaskelma

Tuotot	522	15 322
Kulut	-294	-18 724
Tulos ennen veroja	228	-3 401
Verot	-126	442
Tulos verojen jälkeen	102	-2 960
Luovutustappio ennen veroja	0	-8 234
Verot	0	127
Luovutustappio verojen jälkeen	0	-8 107
Tappio lopetetuista toiminnoista yhteensä	0	-11 067
Rahavirtalaskelma

Liiketoiminnan rahavirta	0	-2 484
Investointien rahavirta	0	1 275
Rahoituksen rahavirta	0	1 080
Rahavarojen muutos	0	-129
Lopetettujen liiketoimintojen vaikutus konsernin talou delliseen asemaan

Varat
Aineelliset hyödykkeet	0	74
Muut aineettomat hyödykkeet	0	7 155
Saamiset	0	3 751
Rahavarat	0	-131
Varat yhteensä	0	10 849
Velat
Rahoitusvelat	0	233
Ostovelat ja muut velat	0	3 282
Velat yhteensä	0	3 515

4. Hankitut liiketoiminnot

Etteplan Oyj kasvatti omistustaan Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd:sta (EVTC) 40 prosentista 70 prosenttiin 1.7.2010. Yhtiö käytti 8.4.2008 voimaan tulleen sopimuksen mukaista optio-oikeuttaan ostaa EVTC:n osake-enemmistö. Etteplanin Kunshanin ja Shanghain yksiköissä tuotetut teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation operointipalvelut ja asiantuntijapalvelut tarjoavat yhtiön asiakkaille merkittäviä toiminnan joustoja ja kustannustehokkaita toimintatapoja. Palvelutarjonta kattaa myös tuotannon siirtämiseen liittyviä lokalisointipalveluja asiakkaille, joilla on jo tuotantoa Aasian markkinoilla tai jotka ovat tehneet päätöksen siirtää tuotantoaan sinne. Kiinan yksiköistä palveluita tuotetaan yli 20 asiakkaalle Eurooppaan ja Aasiaan. Kiinan yksiköissä työskentelee noin 125 työntekijää. Vataple Group Ltd jatkaa EVTC:n vähemmistöosakkaana ja osallistuu yhtiön pitkäjänteiseen kehittämiseen. Vataple Groupin vastuulla on erityisesti henkilöstön rekrytointi sekä viranomaisyhteyksien hoito Kiinassa.

Hankinnasta syntyi 1 644 tuhannen euron liikearvo, joka perustuu konsernin ja hankitun yhtiön toimintojen yhdistämisen tuottamaan mittakaavaetuun. Suurin osa hankitun yksikön myynnistä tapahtuu muiden konserniyhtiöiden kautta.

Kirjattu liikearvo ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto EVTC: sta maksetusta vastikkeesta ja hankintaajankohtana kirjatuista hankituista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista sekä määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta-ajankohdan käyvästä arvosta.

Luovutettu vastike :
Käteisvarat	1 004
Muuntoerot	-57
Kokonaishankintameno	947

Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvät arvot hankintahetkellä olivat :
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	194
Aineettomat hyödykkeet	102
Tilauskanta (aineettomat hyödykkeet)	40
Teknologia (aineettomat hyödykkeet)	207
Myynti- ja muut saamiset	354
Rahavarat	389
Varat yhteensä	1 286

Pitkäaikaiset velat	11
Lyhytaikaiset velat	705
Ostovelat ja muut velat	848
Velat yhteensä	1 564

Nettovarallisuus	-278

Liikearvon syntyminen hankinnassa :
Luovutettu vastike	1 004
Muuntoerot	-57
Määräysvallattomien omistajien osuus perustuen suhteelliseen osuuteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta	-83
Aiempi omistusosuus käypään arvoon arvostettuna	503
Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	278
Liikearvo	1 644

Hankintaan liittyvät menot 10 tuhatta euroa sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin vuoden 2010 konsernituloslaskelmassa. Konserni kirjasi 493 tuhannen euron voiton EVTC:sta ennen liiketoimintojen yhdistämistä omistamansa 40 %:n osuuden arvostamisesta käypään arvoon. Erä

sisältyy vuoden 2010 tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin. EVTC:n liikevaihto, joka sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 1.7.2010 lähtien, oli 136 tuhatta euroa. Se tuotti samalta ajanjaksolta tappiota 91 tuhatta euroa.

Jos EVTC olisi yhdistelty 1.1.2010 alkaen, konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto olisi ollut 104 937 tuhatta ja voitto 4 494 tuhatta euroa.

Vuonna 2010 aiemmista yritysostoista maksettiin sekä kirjattiin uusia lisäkauppahintoja, koska niiden toteutuminen oli johdon arvion mukaan todennäköistä ja lisäkauppahinta pystyttiin arvioimaan luotettavasti. Vuonna 2008 hankittujen yhtiöiden varojen ja velkojen käyvät arvot eivät eronneet merkittävästi niiden kirjanpitoarvoista ennen hankintaa.

Sekä vuonna 2010 että 2009 kirjatut ja maksetut lisäkauppahinnat liittyvät Suomessa ja Ruotsissa tehtyihin hankintoihin.

Lisäkauppahinnat sekä niihin liittyvä liikearvo jakautuvat seuraavasti :
1 000 EUR	2010	2009
Kauppahinta
Kirjattu lisäkauppahinta	284	3 699
Kokonaiskauppahinta	284	3 699
Liikearvo	284	3 699

Konsernin tuloslaskelman liitetiedot

1 000 EUR	2010	2009
5. Segmenttiraportointi
Yhtiöllä on yksi raportoitava segmentti, joka toimii pääasiallisesti kolmella maantieteellisellä alueella; Suomessa, Ruotsissa ja Kiinassa. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään myyjän sijainnin mukaan ja niiden pitkäaikaiset varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Etteplan Kiinan toimintojen myynti tapahtuu pääasiassa muiden konserniyhtiöiden kautta ja sisältyy siten Suomen ja Ruotsin yksiköiden myyntiin alla olevassa taulukossa.
Tuotot
Suomi	57 952	54 681
Ruotsi	46 256	42 559
Kiina	578	1 460
Yhteensä	104 786	98 700

Pitkäaikaiset varat *
Suomi	12 688	13 061
Ruotsi	23 753	20 593
Kiina	2 179	31
Osuudet osakkuusyrityksissä	18	0
Yhteensä	38 638	33 684

* Konsernin muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusinstrumentit, laskennalliset verosaamiset ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin liittyvät varat. Konsernin tuotot miltään yksittäiseltä asiakkaalta eivät ole 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta.

6. Liikevaihto
Tuotot palveluiden tuottamisesta	104 114	97 430
Tuotot tavaroiden myynnistä	672	1 270
Liikevaihto	104 786	98 700

Liikevaihto sisältää tuotot suunnittelutoiminnasta ja projektiin kuuluvien materiaalien myynnin oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssierolla.

7. Pitkäaikaishankkeet
Hankkeen tuloista tilikaudella tuotoiksi kirjattu määrä	2 536	830
Kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot tilikauden loppuun mennessä	1 026	1 152
Saadut ennakot	163	41

8. Liiketoiminnan muut tuotot
Hallinnolliset palvelut	0	117
Saadut avustukset	0	129
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	26	99
Realisoitumattomat voitot käypään arvoon, EVTC aiemmin omistettu osuus	493	0
Muut tuotot	642	47
Liiketoiminnan muut tuotot	1 161	392

9. Materiaalit ja palvelut
Materiaalit	2 210	2 107
Ulkopuoliset palvelut osakkuusyhtiöiltä	239	327
Ulkopuoliset palvelut	7 398	5 643
Materiaalit ja palvelut	9 847	8 077

Konsernin tuloslaskelman liitetiedot

1 000 EUR	2010	2009
10. Henkilöstö ja henkilöstökulut
Henkilöstö
Henkilömäärä kauden lopussa	1 569	1 544
Henkilömäärä keskimäärin	1 594	1 765
Henkilöstö ryhmittäin luokiteltuna
Suunnittelutoiminnan henkilöstö	1 508	1 487
Hallintohenkilöstö	61	57
Henkilömäärä ryhmiteltynä	1 569	1 544
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	56 049	56 774
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	8 433	8 366
Osakkeina toteutettavat osakeperusteiset palkkiot	0	57
Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset palkkiot	0	131
Muut kiinteät henkilösivukulut	8 886	10 524
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	73 368	75 851
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa kohdassa Lähipiiritapahtumat.
11. Tilintarkastajan palkkiot
Varsinainen tilintarkastus	67	77
Muut asiantuntijapalvelut	75	52
Yhteensä	142	129
12. Rahoitustuotot
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	6	19
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	69	146
Realisoitumattomat voitot käypään arvoon, johdannaiset	91	0
Valuuttakurssivoitot	596	176
Rahoitustuotot	761	341
13. Rahoituskulut
Korkokulut lainoista	430	596
Leasing-korko	36	39
Luovutustappiot konserniyhtiöistä	10	144
Valuuttakurssitappiot	228	55
Realisoitumattomat tappiot käypään arvoon, johdannaiset	0	43
Muut rahoituskulut	54	48
Rahoituskulut	758	925
14. Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot
Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot	41	0
Ostoihin ja kuluihin sisältyvät kurssierot	-43	3
Valuuttakurssivoitot	596	176
Valuuttakurssitappiot	-228	-55
Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot yhteensä	366	125

Konsernin tuloslaskelman liitetiedot

1 000 EUR	2010	2009
15. Verot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-1 009	-580
Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut	-8	5
Laskennallisen verosaamisen muutos	-406	916
Laskennallisen verovelan muutos	3	676
Tuloverot	-1 420	1 017
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2010: 26%, 2009: 26%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.
Kirjanpidon tulos ennen veroja	5 766	-4 304
Verokulu
Matemaattinen vero kirjanpidon tuloksesta emoyhtiön verokannalla	-1 499	1 119
Eroanalyysi (netto)
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutukset	17	-11
Vähennyskelvottomien erien verovaikutus yksikön verokannalla	-128	307
Verovapaiden erien verovaikutus yksikön verokannalla	155	-267
Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut	-8	-4
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero	-28	76
Verokannan muutoksen vaikutus tilikauden alun laskennallisiin veroihin (netto)	0	-53
Muu veroero	71	-150
Verokulu	-1 420	1 017

16. Osakekohtainen tulos

aiheutuva laimennusvaikutus.

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Mikäli laskentahetkellä yhtiön hallussa on omia osakkeita, on ne erää laskettaessa vähennetty. Tilikauden voittoa laskettaessa on huomioitu suoraan omaan pääomaan kirjatut hybridilainan korot verovaikutuksella oikaistuna. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon osakepalkkioista

Jatkuvat toiminnot	2010	2009

Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista (1 000 EUR)	4 347	-3 287
Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta	27	49
Hybridilainan korot verovaikutuksella oikaistuna	-654	-59
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista (1 000 EUR)	3 720	-3 296
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo	19 709	19 659
Laimentamaton osakekohtainen tulos (€ per osake)	0,19	-0,17
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo	19 709	19 659
Osakepalkkioista johtuva laimennus	0	25
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemista varten	19 709	19 684
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (€ per osake)	0,19	-0,17

Lopetetut toiminnot	2010	2009
Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista (1 000 EUR)	102	-11 067
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo	19 709	19 659
Laimentamaton osakekohtainen tulos (€ per osake)	0,01	-0,56

Tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemista varten (1 000 EUR)	102	-11 067
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemista varten	19 709	19 684

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (€ per osake)	0,01	-0,56

17. Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyö dykkeet 2010
	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rahoitusleasing	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	19	8 360	2 581	294	11 255
Muuntoerot	0	308	0	0	308
Tytäryritysten hankinta	0	347	0	0	347
Lisäykset	0	100	819	2	921
Tytäryritysten myynti	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	-3	0	0	-3
Hankintameno 31.12	19	9 112	3 400	296	12 828

Kertyneet poistot 1.1.	0	-7 616	-1 988	-193	-9 796
Muuntoerot	0	-286	0	0	-286
Yritysostojen kertyneet poistot	0	-152	0	0	-152
Vähennysten kertyneet poistot	0	1	0	-7	-6
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0	0	0	0	0
Tilikauden poisto	0	-370	-566	-26	-962
Kertyneet poistot 31.12	0	-8 423	-2 553	-227	-11 203

Kirjanpitoarvo 31.12.2010	19	689	847	69	1 625

Aineelliset hyödykkeet 2009

	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rahoitusleasing	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	19	10 555	2 331	268	13 173
Muuntoerot	0	234	0	0	234
Lisäykset	0	55	251	26	332
Tytäryritysten myynti	0	-1 162	0	0	-1 162
Vähennykset	0	-1 322	0	0	-1 322
Hankintameno 31.12	19	8 360	2 581	294	11 255

Kertyneet poistot 1.1.	0	-9 080	-1 454	-156	-10 689
Muuntoerot	0	-209	0	0	-209
Vähennysten kertyneet poistot	0	1 144	0	-7	1 137
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0	1 088	0	0	1 088
Tilikauden poisto	0	-559	-535	-30	-1 124
Kertyneet poistot 31.12	0	-7 616	-1 988	-193	-9 796

Kirjanpitoarvo 31.12.2009	19	744	594	101	1 458
18. Aineettomat hyö dykkeet

Aineettomat hyödykkeet 2010

	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 573	0	0	5 573
Muuntoerot	37	0	0	37
Tytäryritysten hankinta	155	247	0	402
Lisäykset	101	0	4	105
Tytäryritysten myynti	0	0	0	0
Vähennykset	-1	0	0	-1
Siirrot erien välillä	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.	5 866	247	4	6 117

Kertyneet poistot 1.1.	-4 531	0	0	-4 531
Muuntoerot	-34	-1	0	-35
Yritysostojen kertyneet poistot	-53	0	0	-53
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0	0	0	0
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poisto	-473	-59	0	-532
Kertyneet poistot 31.12.	-5 090	-60	0	-5 150
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	776	186	4	967

Aineettomat hyö dykkeet 2009
	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 789	0	50	5 839
Muuntoerot	8	0	0	8
Lisäykset	50	0	8	58
Tytäryritysten myynti	-331	0	0	-331
Vähennykset	-2	0	0	-2
Siirrot erien välillä	58	0	-58	0
Hankintameno 31.12.	5 573	0	0	5 573

Kertyneet poistot 1.1.	-4 279	0	0	-4 279
Muuntoerot	-7	0	0	-7
Yritysmyyntien kertyneet poistot	307	0	0	307
Vähennysten kertyneet poistot	7	0	0	7
Tilikauden poisto	-558	0	0	-558
Kertyneet poistot 31.12.	-4 531	0	0	-4 531

Kirjanpitoarvo 31.12.2009	1 042	0	0	1 042

19. Liikearvo

Liikearvo 2010
	Liikearvo	Konserniliikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	688	30 496	31 184
Muuntoerot	44	2 881	2 926
Lisäykset	0	1 928	1 928
Tytäryritysten myynti	0	-10	-10
Hankintameno 31.12.	732	35 296	36 028

Kirjanpitoarvo 31.12.2010	732	35 296	36 028

Liikearvo 2009
	Liikearvo	Konserniliikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	670	32 537	33 207
Muuntoerot	18	1 422	1 440
Lisäykset	0	3 699	3 699
Tytäryritysten myynti	0	-7 162	-7 162
Hankintameno 31.12.	688	30 496	31 184

Kirjanpitoarvo 31.12.2009	30 496	31 184

20. Osuu det osakkuusyhtiöissä	2010	2009
Hankintameno 1.1.	134	17
Muuntoerot	-117	0
Lisäykset	122	0
Siirto lainasaamisista	-121	117
Hankintameno 31.12.	18	134

Pääomaosuusoikaisut 1.1.	-134	0
Muuntoerot	425	0
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	-291	-134
Pääomaosuusoikaisut 31.12.	0	-134

Kirjanpitoarvo kauden lopussa	18	0

Konsernin osuus osakkuusyrityksen tuloksesta sekä yhteenlasketuista varoista ja veloista tilikaudella 2009:

	Varat	Velat	Liikevaihto	Voitto (+) / Tappio (-)	Konsernin osuus
Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd	619	1 359	420	-805	40 %

Konserni on kirjannut osuutensa osakkuusyhtiön tappioista kokonaisuudessaan 30.6.2010 saakka, jonka jälkeen yhtiö on yhdistelty konsernitilinpäätökseen tytäryhtiönä. Vuonna 2009 osakkuusyrityksen tappiosta oli kirjattu 134 tuhatta euroa ja jätetty kirjaamatta sijoituksen kirjanpitoarvon ylittävä osuus 188 tuhatta euroa, koska konsernilla ei ollut sitoumuksia osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen kirjanpitoarvo on kirjattu nollaksi vuoden 2009 tilinpäätöksessä.

21. Myytävissä olevat sijoitukset	2010	2009
Hankintameno 1.1.	691	411
Käyvän arvon arvostus	188	0
Tytäryritysten myynti	0	-1
Vähennykset	-3	-1
Arvonalentumiset	-257	0
Siirrot erien välillä	0	281
Hankintameno 31.12.	620	691

Arvonalentumiset sisältää tytäryhtiöosakkeista vuonna 2009 siirretyn, 18.9.2009 myydyn, Etteplan Tech AB:n määräysvallattomien omistajien osuuden 19,9 % alaskirjauksen. Vuoden 2009 Siirrot erien välillä sisältää Etteplan Tech AB:n määräysvallattomien omistajien osuuden lisäksi 11.12.2009 myydyn Italian toiminnot omistavan Etteplan RA Oy:n määräysvallattomien omistajien osuuden 19%. Määräysvallattomien omistajien osuudet on arvostettu omistusosuuden mukaisesta osuudesta yhtiöiden omiin pääomiin.

Käyvän arvon hierarkia

Konserni määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:

Taso 1: Vastaavanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todennettavissa suoraan tai epäsuorasti.

Taso 3: Tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.

Taseeseen käypään arvoon kirjatut myytävissä olevat rahoitusvarat 31.12.2010

	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Listatut osakkeet	84	0	0	84
Toimitilat	0	480	0	480
Listaamattomat osakkeet	0	0	56	56
Yhteensä	84	480	56	620

Käypään arvoon kirjattujen rahoitusvarojen täsmäytys:

	Listatut osakkeet	Toimitilat	Listaamattomat osakkeet	Yhteensä
Alkusaldo 1.1.2010	18	369	303	691
Tuloslaskelman kautta kirjattavat arvonalentumiset	0	0	-257	-257
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat tuotot	72	111	6	188
Siirrot erien välillä	-6	0	6	0
Myynnit	-1	0	-2	-3
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	84	480	56	620

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon arvostus on otettu käyttöön vuonna 2010.

Listaamattomat osakkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan, jos niiden käypää arvoa ei voida määrittää luotettavasti eikä osakkeilla ei ole tarkoitus käydä aktiivisesti kauppaa toimivilla markkinoilla. Tällaisten osakkeiden tasearvot ovat pienet eikä niillä ole olennaista merkitystä konsernitaseeseen. Myytävissä olevat sijoitukset luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi, sillä niitä ei odoteta realisoitavan tilinpäätöspäivää seuraavan kahdentoista kuukauden aikana, eikä niiden myyminen ole välttämätöntä käyttöpääoman hankkimiseksi.

22. Arvonalentumistestaus

Liikearvot on kohdistettu arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuen. Arvonalentumistestaus on tehty tilikauden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä vuoden 2011 budjetin laatimisen jälkeen ja ne perustuvat 30.9.2010 kirjattuun liikearvon määrään. Laskelmat perustuvat verojen jälkeiseen voittoon. Rahavirtalaskelmissa otetaan huomioon konsernin johdon hyväksymien budjettien mukaiset verojen jälkeiset rahavirrat seuraavan viiden vuoden ajalta. Rahavirtoja määriteltäessä ennakoidaan tuotto- ja hintakehitystä, kustannuksia, käyttöpääomatarvetta sekä investointeja. Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on käyttänyt aiempaa kehitystä sekä johdon oletuksia markkinoiden kehittymisestä.

Keskeiset oletukset käyttöarvon määrittelemiseksi :
Keskeiset oletukset	2010	2009
Kasvu-% 2–5 vuoden ajalle	4–5 %	3–5 %
Kasvu-% 5 vuoden jälkeen	1 %	1 %
Diskonttokorko Suomi ja Ruotsi	7,9 %	8,0 %
Diskonttokorko Kiina	8,2 %	-

Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan liikearvon sisältävän rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo. Päättyneen tilikauden aikana ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.

Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta. Diskonttauskorko perustuu sen maan riskittömään korkokantaan, jossa arvonalentumistestauksen kohteena oleva rahavirtaa tuottava yksikkö pääasiallisesti toimii. Diskonttauskorko on määritetty verotekijän huomioonottamisen jälkeen, koska tarkastelun kohteena olevat rahavirrat ovat myös verojen jälkeisiä.

Liikearvotestaus on tehty niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joihin kohdistuu liikearvoa. Liikearvo kohdistetaan alimmalle sellaiselle tasolle, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten ja joka on enintään niin laaja kuin yksittäinen toimintasegmentti. Tilikauden alussa toteutettujen organisaatiomuutosten takia entinen rahavirtaa tuottava yksikkö Etteplan Ruotsin toiminnot on jaettu uusiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin Engineering Ruotsi ja Technology Ruotsi. Vuonna 2010 konserni hankki määräysvallan Etteplan Vataple Technology Centre Ltd:sta, minkä vuoksi liikearvoa on vuonna 2010 kohdistettu myös Kiinan toiminnoille.

Vuonna 2009 arvonalentumistestaus on suoritettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille, joihin kohdistuu liikearvoa:

1 000 000 EUR	2009
Etteplanin Ruotsin toiminnot	20,3
Plant Engineering Suomi	5,5
Tekninen tuoteinformaatio	5,4
Yhteensä	31,2

Vuonna 2010 arvonalentumistestaus on suoritettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille, joihin kohdistuu liikearvoa:

1 000 000 EUR	2010
Engineering Ruotsi	15,9
Technology Ruotsi	7,0
Plant Engineering Suomi	5,2
Tekninen tuoteinformaatio	5,4
Kiinan toiminnot	1,7
Yhteensä	35,2

Herkkyysanalyysit

Vuonna 2009 suoritetussa arvonalentumistestauksessa ylittävät kerrytettävissä olevat rahamäärät testattavien omaisuuserien kirjanpitoarvot seuraavasti:

1 000 000 EUR	2009
Etteplanin Ruotsin toiminnot	16,5
Plant engineering Suomi	10,3
Tekninen tuoteinformaatio	3,6
Yhteensä	30,4

Vuonna 2010 suoritetussa arvonalentumistestauksessa ylittävät kerrytettävissä olevat rahamäärät testattavien omaisuuserien kirjanpitoarvot seuraavasti:

1 000 000 EUR	2010
Engineering Ruotsi	12,1
Technology Ruotsi	6,3
Plant Engineering Suomi	18,7
Tekninen tuoteinformaatio	3,5
Kiinan toiminnot	1,8
Yhteensä	42,4

Arvonalentumistestauksen yhteydessä on suoritettu herkkyysanalyysejä seuraavien muuttujien osalta, jotka yksittäisinä tekijöinä eivät johtaneet arvonalentumisiin:

• 0-kasvu liikevaihdossa

kannattavuustason (EBIT) alentuminen kolmella prosenttiyksiköllä
diskonttauskorkokannan nousu neljällä prosenttiyksiköllä

Johdon käsityksen mukaan odotettavissa olevat muutokset keskeisissä muuttujissa eivät johda arvonalentumisiin. Mikäli kuitenkin samanaikaisesti realisoituisi esimerkiksi liikevaihdon 0-kasvu sekä kannattavuustason alentuminen kolmella prosenttiyksiköllä, johtaisi tämä 7,0 M€:n arvonalentumiskirjaukseen Technology Ruotsin osalta.

1 000 EUR	2010	2009
23. Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset	16 305	13 298
Arvonalentuminen	-40	-657
Muut saamiset	658	1 019
Siirtosaamiset	5 970	4 986
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22 894	18 645

Siirtosaamisten olennaisimmat erät
Lyhytaikaiset osatuloutussaamiset	131	449
Jaksotetut henkilöstökulut	3	137
Ennakolta maksetut toimitilavuokrat	233	240
Ennakolta maksetut leasingvuokrat	42	15
Muut siirtosaamiset myynneistä	4 752	3 305
Muut siirtosaamiset kuluista	810	840
Siirtosaamiset yhteensä	5 970	4 986

Saatavien ikäjakauma
Erääntymätön	13 993	10 482
Erääntynyt 1–90 pv	2 227	2 084
Erääntynyt 91–120 pv	36	61
Erääntynyt yli 120 pv	49	670
Saatavien ikäjakauma	16 305	13 298

Arvonalentumisten ikäjakauma
Erääntymätön	0	-227
Erääntynyt 1–90 pv	0	-43
Erääntynyt 91–120 pv	-20	0
Erääntynyt yli 120 pv	-20	-388
Arvonalentumisten ikäjakauma	-40	-657

Myyntisaamisten arvonalentumista koskevan vähennystilin muutokset:
1.1.	-657	-491
Saamisten arvonalentumisten vähennys (+) / lisäys (-)	617	-166
31.12.	-40	-657

Saatavien jakauma valuutoittain
EUR	12 264	8 649
SEK	10 253	9 785
CNY	377	212
Yhteensä	22 894	18 645
24. Tilikau den verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
Tuloverosaaminen	4	1 079

25. Rahavarat
Rahat ja pankkisaamiset	5 018	6 650
Rahavarat	5 018	6 650

Rahavarat taseessa vastaavat rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja.

26. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, omista osakkeista, muuntoeroista, muista rahastoista, voittovaroista ja määräysvallattomien omistajien osuudesta. Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Muut rahastot sisältävät 10 000 tuhannen euron (2009: 10 000 tuhannen euron) oman pääoman ehtoisen hybridilainan sekä käyvän arvon rahaston, joka käsittää myytävissä olevien rahoitusvarojen 139 tuhannen euron (2009: 0) kertyneet arvonmuutokset.

Osakkeet ja osakepääoma

Etteplan Oyj:n kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2010 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 20 179 414 kappaletta. Katsauskaudella 1.1.–31.12.2010 ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETT1V. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä enimmäisosakemäärää ole rajoitettu. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Yhtiön hallussa 31.12.2010 oli 471 302 (2009: 469 298) kappaletta omia osakkeita. Yhtiö ei ole hankkinut eikä luovuttanut omia osakkeita tilikaudella 2010. Osakeperusteisesta kannustinohjelmasta palautui omia osakkeita yhtiölle 2 004 kappaletta.

Hallituksen valtuudet omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen sekä osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä on esitetty kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,10 euroa osakkeelta.

27. Osakeperusteiset maksut

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2008 avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Palkkio suoritettiin osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuus oli tarkoitettu kattamaan osakkeina suoritettavasta palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Järjestelmän perusteella ansaittuja osakkeita ei saanut luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää niille asetetun sitouttamisjakson aikana. Sitouttamisjakso oli kaksi vuotta ja alkoi palkkion maksamisesta. Järjestelmän kohderyhmään kuului 37 henkilöä vuonna 2008, 39 henkilöä vuonna 2009 ja 33 henkilöä vuonna 2010. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään noin 720 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa. Mikäli työsuhde päättyi ansainta- tai omistusjakson aikana, oli osakkeet tarjottava yhtiölle vastikkeetta.

Kannustinjärjestelmän ensimmäinen ansaintajakso oli tilikausi 2008. Sovellettavat ansaintakriteerit olivat konsernin liikevaihto (painoarvo 50 %) ja liikevoitto (50 %).

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 11.2.2009 pidetyssä kokouksessa luovuttaa omia osakkeita varsinaisen yhtiökokouksen 28.3.2008 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella. Valtuutus uusittiin yhtiökokouksessa 26.3.2009.

Hallituksen päätöksen mukaisesti Etteplan Oyj luovutti 41 177 kappaletta yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville 36 työntekijälle ansaintajakson 2008 palkkiona 30.4.2009. Luovutettujen osakkeiden osakekohtainen luovutushinta oli 2,89 euroa, joka oli Etteplan Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärällä painotettu keskikurssi 30.4.2009. Luovutettujen osakkeiden luovutushinta oli kokonaisuudessaan 119 001,53 euroa. Lisäksi järjestelmässä maksettiin rahaosuus ja varainsiirtovero, jotka olivat yhteensä 180 723,97 euroa. Vuonna 2008 ansaitut palkkiot maksettiin 30.4.2009. Luovutettuja osakkeita palautui yhtiölle takaisin 890 kappaletta.

Kannustinjärjestelmän toinen ansaintajakso oli tilikausi 2009. Sovellettavat ansaintakriteerit olivat konsernin liiketoiminnan rahavirta (painoarvo 50 %) ja liikevoitto (50 %). Etteplan Oyj:n hallitus päätti 10.2.2010 pidetyssä kokouksessa, että omia osakkeita ei luovuteta ansaintajaksolta 2009.

Kannustinjärjestelmän kolmas ansaintajakso oli tilikausi 2010. Sovellettavat ansaintakriteerit olivat konsernin liiketoiminnan rahavirta (painoarvo 50 %) ja liikevoitto (50 %). Etteplan Oyj:n hallitus on 14.2.2011 pidetyssä kokouksessa päättänyt, että omia osakkeita ei luovuteta ansaintajaksolta 2010.

Osakkeina ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia maksuja sisältyy työsuh de etuuksista johtuviin kustannuksiin :	2010	2009
Osakkeina suoritetut	0	116
Osakkeina suoritettavat	0	-59
Yhteensä	0	57

Rahana suoritettu osuus, verot ja veronluonteiset maksut	0	181
Rahana suoritettava osuus, verot ja veronluonteiset maksut	0	-50
Yhteensä	0	131

1 000 EUR	2010	2009
28. Lainat
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	4 804	4 614
Eläkelainat	1 562	2 813
Rahoitusleasingvelat	414	199
Yhteensä	6 780	7 626

1 000 EUR	2010	2009
Velkojen jakauma valuutoittain
EUR	4 444	7 626
SEK	2 336	0
Yhteensä	6 780	7 626

Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	3 619	2 086
Shekkitililimiitti	0	207
Eläkelainat	1 250	1 250
Rahoitusleasingvelat	453	416
Yhteensä	5 322	3 959

Velkojen jakauma valuutoittain
EUR	4 237	3 542
SEK	65	416
CNY	1020	0
Yhteensä	5 322	3 959

29. Rahoitusleasin gvelkojen erääntymisajat
Vähimmäisvuokrat
Alle yhden vuoden sisällä	477	434
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua	424	203
Vähimmäisvuokrat	901	637
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-37	-21
Nykyarvo	864	616

Nykyarvon erääntyminen
Alle yhden vuoden sisällä	452	416
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	412	199
Rahoitusleasingvuokrien nykyarvo	864	616
Rahoitusleasingvelkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo vuonna 2010 oli 4,5 % (2009: 5,1 %)
30. Ostovelat ja muut velat
Saadut ennakot	121	121
Saadut ennakot, osatuloutus	163	41
Ostovelat osakkuusyhtiöille	0	92
Ostovelat muille	6 106	3 998
Johdannaiset	55	146
Siirtovelat	13 034	15 827
Verovelat	4 782	3 138
Muut velat	824	1 037
Ostovelat ja muut velat	25 085	24 401

Siirtovelkojen olennaisimmat erät
Korkovelat	42	112
Jaksotetut henkilöstökulut	10 412	11 443
Muut lyhytaikaiset siirtovelat kuluista	2 580	4 272
Yhteensä	13 034	15 827

Velkojen jakauma valuutoittain
EUR	15 491	13 732
SEK	9 502	10 561
CNY	89	107
Muut valuutat	3	0
Yhteensä	25 085	24 401

31. Tilikau den verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
Tuloverovelka	731	445

32. Laskennalliset verot

Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2010

Laskennallisten verosaamisten erittely

	1.1.2010	Muuntoero	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu lopetettuihin toimintoihin	Kirjattu omaan pääomaan	Yritys järjestelyt	31.12.2010
Vahvistetut tappiot	553	57	-176	0	0	0	434
Muut jaksotuserot	398	-0	-230	-126	0	0	42
Yhteensä	950	57	-406	-126	0	0	476

Laskennallisten verovelkojen erittely

	1.1.2010	Muuntoero	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yritys järjestelyt	31.12.2010
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	122	14	13	0	0	149
Muut jaksotuserot	29	-9	-16	49	62	115
Yhteensä	150	5	-3	49	62	264

Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2009

Laskennallisten verosaamisten erittely

	1.1.2009	Muuntoero	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu lopetettuihin toimintoihin	Kirjattu omaan pääomaan	Yritys järjestelyt	31.12.2009
Vahvistetut tappiot	0	19	666	0	0	-132	553
Muut jaksotuserot	191	11	250	127	21	-202	398
Yhteensä	191	30	916	127	21	-334	950

Laskennallisten verovelkojen erittely

	1.1.2009	Muuntoero	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu lopetettuihin toimintoihin	Yritys järjestelyt	31.12.2009
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	1 447	74	-614	-39	-746	122
Muut jaksotuserot	90	3	-62	0	-2	29
Yhteensä	1 537	77	-676	-39	-748	150

Konserni on kirjannut 434 tuhannen euron (2009: 553 tuhannen euron) verosaamisen vahvistetuista tappioista vuoden 2009 tappiollisuudesta huolimatta, koska verosaaminen tullaan johdon näkemyksen mukaan käyttämään sen vanhenemisajan puitteissa. Yhtiön johto arvioi, että vahvistetut tappiot käytetään kokonaan tilikaudella 2011.

Konsernilla oli 31.12.2010 1 453 tuhatta euroa (2009: 1 233 tuhatta euroa) vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Tappioilla ei ole eräpäivää.

33. Varaukset
2010	Takuuvaraus	Uudelleen järjestely varaus	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2010	187	1 198	50	1 435
Käytetyt varaukset	-74	-258	0	-332
Käyttämättömien varausten peruutukset	-113	-834	-50	-997
Varausten lisäykset	0	0	0	0
Varaukset 31.12.2010	0	106	0	106

Varauksiin sisältyy Ruotsin toimintojen uudelleenjärjestelyvarauksia 106 tuhatta euroa (2009: 1 198 tuhatta euroa). Varaus liittyy vuokrasopimukseen, joka päättyy toukokuussa 2013.

Konsernin muut liitetiedot

1 000 EUR	2010	2009
34. Vakuu det ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta annetut vakuudet
Muut annetut vakuudet	34	55
Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet	2 133	0
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Erääntyy alle vuoden kuluessa	1 197	983
Erääntyy 1-5 vuoden kuluttua	1 489	1 107

Kaikki yhteensä	4 853	2 145

35. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.

Lähipiiritapahtumina on esitetty ne liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiriliiketoimet on hinnoiteltu konsernin normaalien hinnoitteluperusteiden ja hankintaehtojen mukaisesti.

Konsernin emo - ja tytäryrityssuhteet 31.12.2010
Yritys	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus
Emoyritys Etteplan Oyj	Hollola, Suomi
Etteplan Design Center Oy	Hollola, Suomi	100 %
Etteplan Industry AB	Västerås, Ruotsi	100 %
Lutab AB	Tukholma, Ruotsi	100 %
Etteplan Sweden Holding AB	Göteborg, Ruotsi	100 %
Etteplan AB	Göteborg, Ruotsi	100 %
Cool Engineering AB	Göteborg, Ruotsi	100 %
Etteplan IT AB	Västerås, Ruotsi	70 %
Innovation Team Sweden AB	Halmstad, Ruotsi	91 %
Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd.	Shanghai, Kiina	100 %
Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd.	Kunshan, Kiina	70 %

Osakkuusyhtiöt

Teknogram Signal AB (29.10.2010 alkaen) Hedemora, Ruotsi 24 %

Yhtiö uusi yhtiörakennettaan 1.4.2010 alkaen Suomessa ja liiketoiminnan keskittäminen Etteplan Design Center Oy:öön saatiin päätökseen 1.7.2010. Ruotsissa liiketoiminta keskitetään neljään yhtiöön vaiheittain vuoden 2011 aikana. Konsernihallinnon yksiköt jatkavat toimintaansa emoyhtiö Etteplan Oyj:ssä. Yhtiörakenteen muutoksella ei ole vaikutuksia talousraportoinnin sisältöön vuonna 2010. Yhtiörakenteen muutos vaikuttaa emoyhtiön taseeseen.

Seuraavat konserniyhtiöt on fuusioitu 30.6.2010:	Kotipaikka	Konserniyhtiö, johon fuusioitu
Etteplan EC Oy	Hollola, Suomi	Etteplan Design Center Oy
Etteplan EE Oy	Pori, Suomi	Etteplan Design Center Oy
Etteplan EI Oy	Pori, Suomi	Etteplan Design Center Oy
Etteplan LI Oy	Hollola, Suomi	Etteplan Design Center Oy
Etteplan KL Oy	Jyväskylä, Suomi	Etteplan Design Center Oy
Etteplan Metals Processing Oy	Hollola, Suomi	Etteplan Design Center Oy
Etteplan Production Lines Oy	Hollola, Suomi	Etteplan Design Center Oy
Etteplan ED Oy	Hyvinkää, Suomi	Etteplan Design Center Oy
Etteplan Technical Information Oy	Tampere, Suomi	Etteplan Design Center Oy
LCA Engineering Oy	Kouvola, Suomi	Etteplan Design Center Oy
Eteco Oy	Lempäälä, Suomi	Etteplan Design Center Oy
Aerospace Engineering Sweden AB	Göteborg, Ruotsi	Etteplan Sweden Holding AB

Amsterdamissa, Alankomaissa sijaitseva Etteplan Holdings B.V on likvidoitu 30.6.2010.

Konsernin muut liitetiedot

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat :
1 000 EUR	2010	2009
Palveluiden myynnit lähipiiriin kuuluville:
Osakkuusyhtiöt	399	0
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	54	7
Yhteensä	454	7
Palveluiden ostot lähipiiriin kuuluvilta:
Osakkuusyhtiöt	287	256
Avainhenkilöt	81	95
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	311	344
Yhteensä	679	695
Saamiset lähipiiriin kuuluvilta:
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	15	0
Yhteensä	15	0
Velat lähipiiriin kuuluville:
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	0	92
Yhteensä	0	92

Joh don henkilöstöetuu det

Etteplan Oyj:n johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmän jäsenistä.

Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut 1 000 EUR 2010 2009 Hallituksen jäsenet Heikki Hornborg, puheenjohtaja 39 232 Tapani Mönkkönen, varapuheenjohtaja 24.3.2010 asti 20 26 Matti Virtaala 24.3.2010 asti 20 26 Tapio Hakakari 20 26 Pertti Nupponen 19 25 Robert Ingman 20 0 Satu Rautavalta 24.3.2010 alkaen 0 0 Teuvo Rintamäki 24.3.2010 alkaen 0 0 137 335 Toimitusjohtaja sekä muu johtoryhmä Matti Hyytiäinen 300 328 Muu johtoryhmä 892 1 065 Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut yhteensä 1 329 1 728

Yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkion.

Optiot yrityksen johdolle

Yrityksen johdolle ei ole vuoden 2010 aikana myönnetty osakeoptioita.

Joh don osakkeenomistus
1 000 kpl	Osakkeita 31.12.2010
Hyytiäinen Matti, toimitusjohtaja	25
Hornborg Heikki, hallituksen puheenjohtaja	1 088
Hakakari Tapio, hallituksen jäsen	200
Ingman Robert, hallituksen jäsen	20
Nupponen Pertti, hallituksen jäsen	2
Rautavalta Satu, hallituksen jäsen 24.3.2010 alkaen	2
Rintamäki Teuvo, hallituksen jäsen 24.3.2010 alkaen	27
Björk Pia, johtoryhmän jäsen 31.1.2011 asti	2
Gräns Niclas, johtoryhmän jäsen	1
Gådin Per-Anders, johtoryhmän jäsen	5
Jahn Peter, johtoryhmän jäsen	0
Liedes Outi-Maria, johtoryhmän jäsen	2
Näkki Juha, johtoryhmän jäsen	2
Yhteensä	1 376

36. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Yhtiön johdolla ei ole tiedossaan sellaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, joilla olisi olennainen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksessä esitettyihin lukuihin tai laskelmiin.

Tunnusluvut

37. Talou dellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	2010	2009	2008
1 000 euroa, tilikausi 1.1.–31.12.	IFRS	IFRS	IFRS
Liikevaihto	104 786	98 700	134 215
Liikevaihdon kasvu, %	6,2	-26,5	22,7
Liikevoitto	6 054	-3 587	13 757
% liikevaihdosta	5,8	-3,6	10,3
Tulos ennen veroja ja määraysvallattomien omistajien osuutta	6 057	-4 170	12 797
% liikevaihdosta	5,8	-4,2	9,5
Tilikauden tulos	4 347	-3 287	9 045
Oman pääoman tuotto, %	16,4	-13,0	32,1
Sijoitetun pääoman tuotto, % *)	17,0	-8,6	31,8
Omavaraisuusaste, %	43,6	38,5	34,2
Bruttoinvestoinnit	2 538	4 763	12 082
% liikevaihdosta	2,4	4,8	9,0
Nettovelkaantumisaste, %	24,1	20,8	54,6
Henkilöstö keskimäärin	1 594	1 765	1 763
Henkilöstö kauden lopussa	1 569	1 544	1 749
Palkat ja palkkiot	56 049	56 962	68 344

*) Sijoitetun pääoman tuotto laskettu tuloksesta ennen veroja

38. Osakekohtaiset tunnusluvut
	2010	2009	2008
Tilikausi 1.1.–31.12.	IFRS	IFRS	IFRS
Osakekohtainen tulos, EUR	0,19	-0,17	0,45
Osakekohtainen oma pääoma osakeantioikaistuna, EUR	1,48	1,20	1,37
Osakekohtainen osinko osakeantioikaistuna, EUR	0,10*)	0,04	0,08
Osinko tuloksesta, %	53	-24	18
Efektiivinen osinkotuotto, %	3,6	1,4	5,4
P/E-luku, EUR	14,4	-16,5	6,9
Osakkeen antikorjattu kurssikehitys: alin kurssi	2,40	2,58	2,30
ylin kurssi	3,30	3,40	5,35
keskikurssi	2,86	2,94	4,16
Osakekannan markkina-arvo, 1 000 EUR	54 000	54 597	55 105
Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl)	2 466	2 604	8 192
Osakkeiden vaihto, %	13	13	41
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu
keskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl)	19 709	19 659	19 950
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa, (1 000 kpl)	19 709	19 710	19 684

*) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuottoprosentti (ROE)

(tulos ennen veroja ja määräysvallattomien omistajien osuutta – verot ) x 100 (oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus) keskiarvo

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI), ennen veroja

(tulos ennen veroja ja määräysvallattomien omistajien osuutta + korkokulut ja muut rahoituskulut) x 100 (taseen loppusumma - korottomat velat) keskiarvo

Nettovelkaantumisaste (%)

(korollinen vieras pääoma – rahat ja pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit) x 100 oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus

Omavaraisuusaste (%)

(oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus) x 100 taseen loppusumma - saadut ennakot

Osakekohtainen tulos

(tulos ennen veroja ja määräysvallattomien omistajien osuutta - verot - määräysvallattomien omistajien osuus - hybridilainan korot verovaikutuksella oikaistuna) osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana

Osakekohtainen oma pääoma

oma pääoma osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekohtainen osinko

tilikauden osinko osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana

Osinko tuloksesta (%)

osakekohtainen osinko x 100 osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto (%)

osakekohtainen osinko x 100 osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)

osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi osakekohtainen tulos

Osakkeen kurssikehitys

Kultakin tilikaudelta esitetään osakeantioikaistu alin ja ylin kurssi varsinaisessa kaupankäynnissä sekä tilikauden keskikurssi osakeantioikaistuna.

keskikurssi = osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto vaihdettujen osakkeiden lukumäärä tilikauden aikana

Osakekannan markkina-arvo

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosentteina

Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana.

Emoyhtiön tuloslaskelma

1 000 EUR		1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
	Liite	FAS	FAS
Liikevaihto	1	12 655	46 492
Liiketoiminnan muut tuotot	2	3 136	1 818
Materiaalit ja palvelut	3	-6 850	-23 817
Henkilöstökulut	4	-5 491	-14 803
Poistot ja arvonalentumiset	11,12	-450	-836
Liiketoiminnan muut kulut		-3 019	-8 403
Liikevoitto/-tappio		-18	452
Rahoitustuotot ja -kulut	6,7	578	-6 510
Voitto ennen satunnaiseriä		560	-6 059
Satunnaiset erät	8	2 000	0
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		2 560	-6 059
Tilinpäätössiirrot	9	130	10
Tuloverot	10	-300	-1
Tilikauden voitto/-tappio		2 390	-6 050

Emoyhtiön tase

1 000 EUR	Liite	1.1.–31.12.2010 FAS	1.1.–31.12.2009 FAS
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	11	505	1 000
Aineelliset hyödykkeet	12	53	499
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	13	38 859	38 429
Muut sijoitukset	13	46	303
Sijoitukset yhteensä		38 905	38 732
Pysyvät vastaavat yhteensä		39 463	40 231
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset	14	11 725	21 309
Rahat ja pankkisaamiset	15	3 319	4 431
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		15 044	25 740
VASTAAVAA YHTEENSÄ		54 508	65 972

VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	16	5 000	5 000
Ylikurssirahasto	16	6 701	6 701
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	16	2 584	2 590
Edellisten tilikausien voitto	16	5 954	12 791
Tilikauden voitto/tappio	16	2 390	-6 050
Oma pääoma yhteensä		22 630	21 033

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	17	0	164
PAKOLLISET VARAUKSET	21	0	237
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	18	16 366	17 427
Lyhytaikainen vieras pääoma	19,20	15 512	27 111
Vieras pääoma yhteensä		31 878	44 538
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		54 508	65 972

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

1 000 EUR	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	8 506	56 388
Maksut liiketoiminnan kuluista	-9 184	-70 028
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-678	-13 640
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-1 429	-618
Saadut osingot liiketoiminnasta	1 477	5 487
Saadut korot liiketoiminnasta	84	152
Maksetut välittömät verot	-2	2
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-548	-8 617

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-55	-90
Tytäryhtiöhankinnat	-1 700	-599
Tytäryhtiömyynnit	0	7
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	5	9
Myönnetyt lainat	0	-977
Lainasaamisten vähennys	1 065	0
Lyhytaikaisten sijoitusten muutos	4 599	8 093
Luovutusvoitot muista sijoituksista	0	1
Investointien rahavirta (B)	3 914	6 444

Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankkiminen	0	6
Lyhytaikaisten lainojen nostot	513	0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 738	-2 453
Pitkäaikaisten lainojen nostot	2 176	12 500
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 336	-3 023
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-788	-1 574
Konserniavustus	0	1 115
Rahoituksen rahavirta (C)	-4 173	6 571

Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)	-807	4 398

Rahavarat tilikauden alussa	4 431	33
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	370
Yritysjärjestelyiden rahavarat	-675
Rahavarat tilikauden lopussa	3 319	4 431

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

LAATIMISPERIAATTEET

Emoyhtiö Etteplan Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien säännösten (FAS) mukaisesti.

TULOUTUSPERIAATE JA PITKÄAIKAISHANKKEET

Liikevaihto sisältää tuotot suunnittelutoiminnasta ja projektiin kuuluvien tarvikkeiden myynnin 31.3.2010 asti. Emoyhtiön tuloutusperiaatteet ja pitkäaikaishankkeiden laskentaperiaatteet vastaavat konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Emoyhtiön liiketoiminta on siirretty 1.4.2010 lähtien Etteplan Design Center Oy:lle. Konsernihallinnon yksiköt jatkavat toimintaansa emoyhtiössä. Muutos yhtiörakenteessa heikentää emoyhtiön tilikauden 2010 lukujen vertailtavuutta aiempiin tilikausiin erityisesti liikevaihdon osalta.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN MENOT

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS

Pysyvät vastaavat on aktivoitu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat omaisuuserän arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä ei katsota olevan taloudellista pitoaikaa. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ovat:

ohjelmistot	5 vuotta
tietokoneet	3 vuotta
ajoneuvot	5 vuotta
toimistokalusteet	5 vuotta
huoneistojen perusparannukset	5 vuotta

Huolto- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Merkittävät perusparannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tuloslaskelmassa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

TULOVEROT

Tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät yrityksen tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin voimassaolevan verokannan perusteella.

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ EMOYHTIÖSSÄ

Koneiden ja kaluston sekä muiden pitkävaikutteisten menojen hyllypoistot ovat yhteensä 96 tuhatta euroa, johon liittyvää laskennalllista verosaamista ei ole emoyhtiössä kirjattu taseeseen.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Emoyhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.

LEASINGSOPIMUKSET

Leasingsopimuksilla hankitun omaisuuden vuokrat merkitään kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot

1 000 EUR	2010	2009
1. Liikevaihto
Suomi	12 655	46 492
Liikevaihto koostuu suunnittelutoiminnasta.
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Vakuutuskorvaukset	0	0
Hallinnolliset palvelut	0	117
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	5	6
Muut tuotot	3 131	1 695
Liiketoiminnan muut tuotot	3 136	1 818
3. Materiaalit ja palvelut
Materiaalit	23	59
Ulkopuoliset palvelut	6 827	23 758
Materiaalit ja palvelut	6 850	23 817

4. Henkilöstö ja henkilöstökulut Henkilöstö
Henkilömäärä kauden lopussa	27	326
Henkilömäärä keskimäärin	100	347
Henkilöstö ryhmittäin luokiteltuna
Suunnittelutoiminnan henkilöstö	0	301
Hallintohenkilöstö	27	25
Henkilömäärä ryhmiteltynä	27	326
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	4 620	12 196
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	658	2 024
Muut kiinteät henkilösivukulut	213	582
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	5 491	14 803
5. Tilintarkastajan palkkiot
Varsinainen tilintarkastus	35	29
Muut asiantuntijapalvelut	33	41
Yhteensä	68	70
6. Rahoitustuotot
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1 472	3 669
Muilta	5	18
Osinkotuotot yhteensä	1 477	3 687
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	117	72
Muilta	523	79
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	640	151
Valuuttakurssivoitot	515	71
Rahoitustuotot	2 632	3 910

7. Rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille	81	77
Korkokulut veloista muille Luovutustappiot konserniyhtiöstä	1 303 85	617 9 166
Saamisten arvonalentumiset	257	488
Valuuttakurssitappiot	287	23
Muut rahoituskulut	41	49
Rahoituskulut	2 054	10 420

8. Satunnaiset erät Saadut konserniavustukset	2 000	0

9. Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos	130	10
10. Verot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	298	0
Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut	2	1
Tuloverot	300	1

11. Aineettomat hyödykkeet, emoyhtiö

Aineettomat hyö dykkeet 2010
	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 339	379	0	4 718
Lisäykset	41	0	4	45
Siirrot erien välillä	-1 653	0	0	-1 653
Hankintameno 31.12.	2 727	379	4	3 110

Kertyneet poistot 1.1.	-3 434	-284	0	-3 718
Kertyneet poistot siirrot erien välillä	1 536	0	0	1 536
Tilikauden poisto	-348	-76	0	-423
Kertyneet poistot 31.12.	-2 246	-360	0	-2 606

Kirjanpitoarvo 31.12.	481	19	4	505

Aineettomat hyödykkeet 2009

	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 248	379	50	4 677
Lisäykset	33	0	8	41
Siirrot erien välillä	58	0	-58	0
Hankintameno 31.12.	4 339	379	0	4 718

Kertyneet poistot 1.1.	-2 965	-208	0	-3 174
Tilikauden poisto	-469	-76	0	-545
Kertyneet poistot 31.12.	-3 434	-284	0	-3 718

Kirjanpitoarvo 31.12.	905	95	0	1 000

12. Aineelliset hyödykkeet, emoyhtiö

Aineelliset	hyö	dykkeet	2010

	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 015	197	4 212
Siirrot erien välillä	-2 969	-146	-3 115
Lisäykset	0	0	0
Vähennykset	0	0	0
Hankintameno 31.12.	1 046	51	1 097

Kertyneet poistot 1.1.	-3 586	-127	-3 713
Kertyneet poistot, siirrot erien välillä	2 595	100	2 695
Tilikauden poisto	-20	-6	-26
Kertyneet poistot 31.12.	-1 011	-33	-1 044

Kirjanpitoarvo 31.12.	35	18	53

Kirjanpitoarvo 31.12.
-----------------------	--

Aineelliset hyö dykkeet 2009
	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 997	171	4 168
Lisäykset	22	26	48
Vähennykset	-4	0	-4
Hankintameno 31.12.	4 015	197	4 212

Kertyneet poistot 1.1.	-3 325	-97	-3 422
Tilikauden poisto	-261	-30	-291
Kertyneet poistot 31.12.	-3 586	-127	-3 713

Kirjanpitoarvo 31.12.	430	70	499

13. Sijoitukset, emoyhtiö

Sijoitukset 2010
	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	38 429	303	38 732
Lisäykset	450	0	450
Vähennykset	-20	0	-20
Arvonalentumiset	0	-257	-257
Hankintameno 31.12.	38 859	46	38 905

Kirjanpitoarvo 31.12.	38 859	46	38 905

Sijoitukset 2009
	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	44 117	21	44 138
Lisäykset	3 783	0	3 783
Vähennykset	-9 188	0	-9 188
Siirrot erien välillä	-281	281	0
Hankintameno 31.12.	38 429	303	38 732

Kirjanpitoarvo 31.12.	38 429	303	38 732

1 000 EUR	2010	2009
14. Myyntisaamiset ja muut saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	911	485
Osinkosaamiset	0	0
Muut saamiset	808	1 401
Konsernitilisaamiset	7 126	11 726
Konserniavustussaamiset	2 000	0
Yhteensä	10 845	13 611

Muilta
Myyntisaamiset	8	5 952
Luottotappiot	0	-59
Saamiset osakkuusyhtiöiltä	0	117
Muut saamiset	19	504
Lyhytaikaiset siirtosaamiset	854	1 183
Yhteensä	881	7 696
Siirtosaamisten olennaisimmat erät
Lyhytaikaiset osatuloutussaamiset (muilta)	0	231
Jaksotetut henkilöstökulut, lyhytaikaiset saamiset	3	30
Ennakolta maksetut toimitilavuokrat	0	17
Muut siirtosaamiset myynneistä (muilta)	556	314
Muut siirtosaamiset kuluista (muilta)	295	591
Yhteensä	854	1 183
15. Rahavarat
Rahat ja pankkisaamiset	3 319	4 431
Rahavarat	3 319	4 431

Rahavarat taseessa vastaavat rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja.

1 000 EUR	2010	2009
16. Omaa pääomaa koskevat liitetie dot

Osakepääoma 1.1.	5 000	5 000
Osakepääoma 31.12.	5 000	5 000

Ylikurssirahasto 1.1.	6 701	6 701
Ylikurssirahasto 31.12.	6 701	6 701

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	2 590	2 474
Osakeanti	-6	117
Vähennykset	0	0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	2 584	2 590

Omat osakkeet 1.1.	-1 949	-2 084
Lisäykset	0	-44
Vähennykset	0	178
Muut muutokset	-9	0
Omat osakkeet 31.12.	-1 958	-1 949

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	8 691	16 493
Osingonjako	-788	-1 574
Voitot osakeperusteisista maksuista	10	-179
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	7 912	14 740

Tilikauden voitto	2 390	-6 050

Oma pääoma yhteensä	22 630	21 033

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta	7 912	14 740
Omat osakkeet	-1 958	-1 949
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	2 584	2 590
Tilikauden voitto	2 390	-6 050
Voitonjakokelpoiset varat 31.12.	10 928	9 331


Osakkeet 1 000 kpl	2010	2009
Osakkeiden lukumäärä 1.1.	20 179	20 179
Osakkeet, yhteensä 31.12.	20 179	20 179

17. Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero	0	164

1 000 EUR	2010	2009
18. Pitkäaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	4 804	4 614
Eläkelainat	1 562	2 813
Hybridilaina	10 000	10 000
Yhteensä	16 366	17 427

19. Lyhytaikaiset velat
Muille
Lainat rahoituslaitoksilta	2 599	2 086
Shekkitililimiitti	0	207
Eläkelainat	1 250	1 250
Yhteensä	3 849	3 543

Saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelat	6 754	9 284
Yhteensä	6 754	9 284

1 000 EUR		2010	2009
20. Ostovelat ja muu lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Muille
Saadut ennakot		0	56
Ostovelat		870	884
Muut velat		102	1 068
Siirtovelat		3 219	6 222
Yhteensä		4 191	8 230

Saman konsernin yrityksille
Ostovelat		137	154
Muut velat		581	5 900
Yhteensä		718	6 054

Siirtovelkojen olennaisimmat erät
Korkovelat		118	110
Verovelat		298	0
Jaksotetut henkilöstökulut		888	2 713
Muut siirtovelat kuluista		1 915	3 399
Yhteensä		3 219	6 222

21. Pakolliset varaukset
2010	1.1.2010	Varausten vähennykset	31.12.2010
Varaukset
Varaus tappiollisista tilauksista/sopimuksista johtuen	187	-187	0
Muut varaukset	50	-50	0
Yhteensä	237	-237	0

1 000 EUR	2010	2009
22. Vastuut ja vakuu det
Muut annetut vakuudet	28	55
Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet	2 133	0

Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	790	717
Myöhemmin maksettavat	1 052	579
Yhteensä	4 004	1 350

Emoyhtiö on antanut 1 587 tuhannen euron takauksen Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd:n lainasta, josta on nostettu 1 020 tuhatta euroa. Emoyhtiö on antanut 227 tuhannen euron takauksen Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd.:n lainasta, jota ei ole nostettu.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma ja osakkeet

Osinko

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti tilikaudelta 2009 maksettavaksi osingoksi 0,04 euroa osaketta kohti eli yhteensä 788 351,20 euroa. Jäljelle jäävät voittovarat jätettiin vapaaseen omaan pääomaan. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 29.3.2010. Osinko maksettiin 7.4.2010.

Voimassaolevat valtuudet

Valtuutus osakepääoman korottamiseen

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2010 valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus on voimassa viisi (5) vuotta yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 24.3.2010 ja päättyen 24.3.2015. Valtuutus korvaa aikaisemman valtuutuksen. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutustaan.

Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2010 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 2 000 000 kappaletta. Omien osakkeiden hankinta voi tapahtua muussa kuin osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa eli hallituksella on mahdollisuus päättää myös suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 24.3.2010 ja päättyen 24.9.2011. Valtuutus korvaa aikaisemman valtuutuksen. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutustaan.

Etteplan Oyj:n hallussa 31.12.2010 oli 471 302 kappaletta omia osakkeita. Yhtiö ei ole hankkinut tammi-joulukuussa 2010 omia osakkeita, mutta yhtiölle on katsauskaudella palautunut osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä 2 004 osaketta. Yhtiö ei ole luovuttanut tammi-joulukuussa 2010 omia osakkeita.

Optio-oikeudet

Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa optio-ohjelmaa.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2008 Etteplan-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Järjestelmän kohderyhmään kuului 37 henkilöä vuonna 2008, 39 henkilöä vuonna 2009 ja 33 henkilöä vuonna 2010.

Etteplan Oyj:n hallitus on 11.2.2009 pidetyssä kokouksessa päättänyt luovuttaa omia osakkeita varsinaisen yhtiökokouksen 28.3.2008 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella. Valtuutus uusittiin yhtiökokouksessa 26.3.2009.

Hallituksen päätöksen mukaisesti Etteplan Oyj on 30.4.2009 luovuttanut 41 177 kappaletta yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville 36 työntekijälle ansaintajakson 2008 palkkiona. Luovutettujen osakkeiden osakekohtainen luovutushinta oli 2,89 euroa, joka oli Etteplan Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärällä painotettu keskikurssi 30.4.2009. Luovutettujen osakkeiden luovutushinta oli kokonaisuudessaan 119 001,53 euroa. Lisäksi järjestelmästä maksettiin rahaosuus ja varainsiirtovero, jotka olivat yhteensä 180 723,97 euroa. Vuonna 2008 ansaitut palkkiot maksettiin 30.4.2009. Ansaintajaksolta 2008 luovutettuja osakkeita on palautunut yhtiölle takaisin 890 kappaletta.

Etteplan Oyj:n hallitus on 10.2.2010 pidetyssä kokouksessa päättänyt, että omia osakkeita ei luovuteta ansaintajaksolta 2009.

Etteplan Oyj:n hallitus on 14.2.2011 pidetyssä kokouksessa päättänyt, että ansaintajaksolta 2010 ei luovuteta omia osakkeita.

Osakkeen noteeraus

Etteplan Oyj (ETT1V) on pohjoismainen NASDAQ OMX Teollisuustuotteet ja -palvelut -sektoriin kuuluva Small cap -yhtiö.

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto

Etteplan Oyj:n osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 2 466 130 kpl yhteensä 7,1 milj. euron arvosta. Osakkeen alin kurssi oli 2,40 euroa, ylin kurssi 3,30 euroa, keskikurssi 2,86 euroa ja päätöskurssi 2,74 euroa. Koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2010 oli 54,0 milj. euroa ja osakkeenomistajien määrä 1 873.

Osakkeenomistajat

Vuoden 2010 lopussa yhtiöllä oli 1 873 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Hallintarekisterissä oli yhteensä 566 031 osaketta eli 2,81 prosenttia osakkeista. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2010 osakkeita 1 491 079 kappaletta eli 7,39 prosenttia koko osakepääomasta.

Etteplan Oyj ei ole tilikauden aikana julkaissut yhtään arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaista ilmoitusta omistusosuuden muuttumisesta. ■

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2010

Nimi	Osakkeet , kpl	% osuus osakkeista ja äänistä
Mönkkönen Tapani	4 075 600	20,20
Ingman Group Oy Ab	3 700 000	18,34
Fincorp Ab	2 207 080	10,94
Hornborg Heikki	1 088 320	5,39
Varma Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö	821 328	4,07
Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland	501 699	2,49
Etteplan Oyj	471 302	2,34
Tuori Klaus	351 000	1,74
Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap	331 090	1,64
Hakakari Tapio/Webstor Oy	326 180	1,62
Sijoitusrahasto Aktia Capital	298 200	1,48
Evli Pankki Oyj	267 895	1,33
Tuori Aino	256 896	1,27
Kempe Anna	220 000	1,09
Svenska Handelsbanken AB (Publ), Filialverksamheten i Finland	207 628	1,03
Nordea Pankki Suomi Oyj	206 946	1,03
Tuori Kaius	177 370	0,88
Sijoitusrahasto Alfred Berg Optimal	170 421	0,84
Lisboa de Castro Palacios Hietala M	150 544	0,75
Merimieseläkekassa	126 610	0,63
Muut osakkeenomistajat	4 223 305	20,93
Yhteensä	20 179 414	100,00

Hallintarekisteröidyt osakkeet	566 031	2,81

Osakeomistuksen jakauma suuruusluokittain 31.12.2010

				% osuus
Osakkei den määrä , kpl	Osakkaat , kpl	Osuus osakkaista , %	Osakkeet , kpl	osakkeista ja äänistä
1–100	130	6,94	7 814	0,04
101–500	791	42,23	272 083	1,35
501–1 000	394	21,04	324 280	1,61
1 001–5 000	412	22,00	980 174	4,86
5 001–10 000	70	3,74	528 694	2,62
10 001–50 000	41	2,19	896 683	4,44
50 001–100 000	10	0,53	773 598	3,83
100 001–500 000	19	1,01	4 002 061	19,83
500 001–	6	0,32	12 394 027	61,42
Yhteensä	1 873	100,00	20 179 414	100,00

Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin 31.12.2010

Sektorin nimi	Osakkaat , kpl	Osakkeet , kpl	Hallintarekisteröi dyt osakkeet , kpl	% osuus osakkeista ja äänistä
Koko kansantalous (kotimaiset sektorit)
Yritykset	128	7 126 761	7 695	35,36
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	19	1 754 194	558 336	11,46
Julkisyhteisöt	9	1 250 308	0	6,20
Kotitaloudet	1 686	9 114 042	0	45,17
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	10	89 206	0	0,44
Ulkomaat
Euroopan unioni	16	201 120	0	1,00
Muut maat ja kansainväliset järjestö	5	77 752	0	0,39
Yhteensä	1 873	19 613 383	566 031	100,00

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2010 on 10,9 miljoonaa euroa, tilikauden voiton ollessa 2,4 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävänä olevista jakokelpoisista varoista jaetaan tilikaudelta 2010 osinkoa 0,10 euroa osaketta kohden, yhteensä 2,0 miljoonaa euroa.

Osinkoa ei kuitenkaan makseta niille osakkeille, jotka ovat yhtiön hallussa osingonjaon täsmäytyspäivänä 5.4.2011. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 12.4.2011.

Vantaalla, 14. päivänä helmikuuta 2011

Heikki Hornborg Tapio Hakakari Robert Ingman hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen

hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Pertti Nupponen Satu Rautavalta Teuvo Rintamäki

Tilintarkastuskertomus

Etteplan Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Etteplan Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Turussa 28. päivänä helmikuuta 2011

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Mika Kaarisalo KHT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu osana vuosikertomusta, ja se on saatavana myös erillisenä yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.etteplan.fi. Etteplanin hallitus on käsitellyt tämän yhtiön hallinnointia koskevan lausunnon. Etteplan Oyj:n ulkopuolinen tilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että tämä selvitys on annettu ja että taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen Etteplan Oyj:n tilinpäätöksen kanssa.

Yleiset hallinnointiperiaatteet

Etteplan Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Etteplan Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö on julkisesti noteerattu pörssiyhtiö, johon sovelletaan NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15. kesäkuuta 2010 julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) muilta osin paitsi tarkastusvaliokunnan osalta (suositukset 24–27), sillä yhtiöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa.

Yhtiön valvonta ja johto on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken.

YHTIÖKOKOUS

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Yhtiön on järjestettävä yksi varsinainen yhtiökokous vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Tarvittaessa järjestetään ylimääräinen yhtiökokous. Osakkeenomistaja voi käyttää yhtiökokouksessa puhe-, kysely- ja äänioikeuttaan. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat on määritelty Etteplanin yhtiöjärjestyksen 8 §:ssä ja osakeyhtiölain 5. luvun 3 §:ssä.

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella ja yhtiön internetsivuilla osoitteessa www. etteplan.fi.

Yhtiökokoustietojen antaminen osakkeenomistajille

Hallitus kutsuu varsinaisen tai ylimääräisen yhtiökokouksen koolle yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi julkaistavalla yhtiökokouskutsulla, jossa mainitaan kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallitus voi lisäksi harkintansa mukaan julkaista kutsun yhtiökokoukseen yhdessä suomenkielisessä hallituksen määräämässä valtakunnallisessa päivälehdessä. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan myös pörssitiedotteena.

Yhtiökokouskutsu sisältää ehdotuksen yhtiökokouksen asialistaksi. Yhtiökokouskutsu, yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat sekä päätösehdotukset yhtiökokoukselle asetetaan yhtiön internetsivuille vähintään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Yhtiö ilmoittaa internetsivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia.

Yhtiökokouksen pöytäkirja asetetaan yhtiön internetsivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat pidetään yhtiön internetsivuilla vähintään kolmen kuukauden ajan yhtiökokouksesta.

Yhtiökokouksen järjestäminen

Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous pidetään yhtiön kotipaikassa taikka Lahden, Vantaan tai Helsingin kaupungissa siten kuin yhtiön hallitus määrää.

Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan tulee olla yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Etteplan Oyj:n osakasluetteloon. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan, joka aikoo osallistua yhtiökokoukseen, tulee pyytää omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon ja valtakirjojen antamista. Hallintarekisteröidyn osakkeen ilmoittaminen tilapäiselle osakasluettelolle katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.

Yhtiökokoukseen ilmoittaudutaan ennakkoon kokouskutsussa kerrotun määräajan puitteissa. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen tulee esittää valtuutuksestaan valtakirja. Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle antamistaan valtakirjoista samalla, kun hän ilmoittautuu yhtiökokoukseen. Osakkeenomistajalla ja asiamiehellä voi olla kokouksessa mukanaan avustaja.

Hallituksen, toimitusjohtajan ja tilintarkastajan osallistuminen yhtiökokoukseen

Hallituksen puheenjohtajan ja riittävän määrän hallituksen jäseniä ja sen valiokuntien jäseniä sekä toimitusjohtajan on oltava läsnä yhtiökokouksessa. Lisäksi tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Hallituksen jäsenehdokkaan osallistuminen yhtiökokoukseen

Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Osakassopimukset

Osakassopimus on osakkeenomistajien välinen sopimus yhtiön hallinnosta ja asioiden hoitamisesta. Osakassopimus voidaan tehdä yhtiön perustamisen yhteydessä tai sen toiminnan aikana. Osakassopimus on sitova osakkaiden kesken. Osakassopimus ei sido yhtiötä itseään, ellei yhtiötä ole otettu mukaan sopimukseen. Osakassopimuksen hyväksyy yhtiön puolesta yleensä yhtiön hallitus.

Etteplan ei ole tehnyt osakassopimusta eikä yhtiö ole tietoinen mahdollisista osakassopimuksista.

HALLITUS

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus ■

ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä hyväksyy merkittävät yrityksen strategiaa, investointeja, organisaatiota, johdon palkitsemisjärjestelmää ja rahoitusta koskevat päätökset.

Hallituksen työjärjestys

Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt osana yhtiön hallinnointia kirjallisen työjärjestyksen ohjaamaan työskentelyään. Hallituksen työjärjestys täydentää Suomen osakeyhtiölain säännöksiä ja yhtiön yhtiöjärjestystä.

Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu niin usein kun sen velvoitteiden asianmukainen täyttäminen vaatii. Yhtiön hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana yhteensä kahdeksan kertaa. Hallituksen jäsenten lisäksi yhtiön toimitusjohtaja osallistui hallituksen sihteerinä kokouksiin. Keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 95,8 %.

Hallituksen toiminnan arviointi

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus määrittää arvioinnissa käytettävät kriteerit. Arviointi toteutetaan sisäisenä itsearviointina. Toiminnan arvioinnin tulokset käsitellään hallituksessa.

Hallituksen kokoonpano

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Etteplan Oyj:n hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta laatii varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäseniksi. Hallituksen jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa ja yhtiön internetsivuilla.

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Hallitus valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa vuoden toimikaudeksi kerrallaan.

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2010 valitsi hallituksen jäseniksi uudelleen hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Tapio Hakakarin, Heikki Hornborgin, Robert Ingmanin ja Pertti Nupposen sekä uusina jäseninä hallitukseen valittiin Satu Rautavalta ja Teuvo Rintamäki.

Etteplan Oyj:n hallitus on valinnut järjestäytymiskokouksessaan 24.3.2010 yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Heikki Hornborgin.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden ja ilmoittaa, ketkä heistä ovat riippumattomia yhtiöstä ja ketkä riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

Tapio Hakakari, Robert Ingman, Pertti Nupponen, Satu Rautavalta ja Teuvo Rintamäki ovat yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä.

Tapio Hakakari, Heikki Hornborg, Pertti Nupponen, Satu Rautavalta ja Teuvo Rintamäki ovat merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä.

Hallituksen jäsenistä ilmoitettavat tiedot

Hallituksen jäsenten henkilö- ja omistustiedot on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi sekä vuosikertomuksen 2010 sivulla 68.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Etteplan Oyj:n hallitus on keskuudestaan nimennyt nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus on vahvistanut valiokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet kirjallisessa työjärjestyksessä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta raportoi säännöllisesti työstään hallitukselle.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja muun johdon nimitys- ja palkitsemisasioissa. Lisäksi valiokunta tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi, kokoonpanoksi sekä hallituksen jäsenten palkitsemiseksi. Valiokunta myös suosittaa, valmistelee ja esittää hallituksen hyväksyttäväksi toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen nimityksen, tämän palkan ja palkkiot sekä valmistelee ja antaa hallitukselle ja toimitusjohtajalle suosituksia johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvissä asioissa.

Valiokuntaan kuuluu kolme hallituksen jäsentä ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja esittää valiokunnan ehdotukset hallitukselle.

Vuoden 2010 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Tapio Hakakari ja valiokunnan jäseninä Heikki Hornborg ja Robert Ingman. Heistä Tapio Hakakari ja Robert Ingman ovat yhtiöstä riippumattomia jäseniä.

Hallituksen palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2010 aikana kolme kertaa. Palkitsemisvaliokunnan kaikki jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.

TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä valvoo hänen toimintaansa. Emoyhtiön toimitusjohtaja toimii samalla konserninjohtajana. Toimitusjohtaja vastaa päivittäisestä konsernin asioiden hoitamisesta hallituksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus, jonka hallitus on hyväksynyt.

Vuoden 2008 alusta alkaen yhtiön toimitusjohtajana on ollut Matti Hyytiäinen. Hän ei ole hallituksen jäsen, mutta osallistuu hallituksen sihteerinä kokouksiin. Matti Hyytiäisen henkilö- ja omistustiedot on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi sekä vuosikertomuksen 2010 sivulla 69.

MUU JOHTO

Toimitusjohtaja nimeää operatiivisen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen johtoryhmän. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa ja kehittää ja valvoo kaikkia yhtiön johdon vastuulla olevia asioita, mukaan lukien konsernin ja liiketoimintayksiköiden strategioihin, yrityskauppoihin ja merkittäviin pääomamenoihin, divestointeihin, yhtiön imagoon, kuukausiraportointiin, osavuosikatsauksiin, sijoittajasuhteisiin ja henkilöstöpolitiikan pääperiaatteisiin liittyvät asiat. Hallitus hyväksyy johtoryhmän jäsenten nimityksen.

Konsernin johtoryhmän jäseniä vuonna 2010 ovat olleet toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen, liiketoiminnan kehitysjohtaja Pia Björk, liiketoimintajohtaja Niclas Gräns, talousjohtaja Per-Anders Gådin, liiketoimintajohtaja Peter Jahn, henkilöstö- ja viestintäjohtaja Outi-Maria Liedes ja liiketoimintajohtaja Juha Näkki.

Etteplan Oyj:n johtoryhmään kuuluvat 1.2.2011 alkaen toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen, liiketoimintajohtaja Niclas Gräns, talousjohtaja Per-Anders Gådin, liiketoimintajohtaja Peter Jahn, henkilöstö- ja viestintäjohtaja Outi-Maria Liedes ja liiketoimintajohtaja Juha Näkki.

■

Johtoryhmän jäsenten henkilö- ja omistustiedot on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi sekä vuosikertomuksen 2010 sivulla 69.

PALKITSEMINEN

Palkitsemisjärjestelmiin sovellettavat periaatteet

Palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä myötävaikuttaa omistaja-arvon suotuisaan kehitykseen. Palkitsemisjärjestelmät perustuvat ennalta määrättyihin ja mitattaviin suoritus- ja tuloskriteereihin.

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja ylimmän johdon palkitsemisasioissa sekä valmistella henkilökunnan palkitsemisjärjestelmiin liittyvät asiat.

Päätöksentekojärjestys

Yhtiökokous päättää hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä maksettavista palkkioista ja niiden määräytymisperusteista. Hallituksen palkitsemisen valmistelu on osoitettu hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtäväksi. Toimitusjohtajan palkitsemisesta ja hänelle maksettavista muista korvauksista päättää hallitus. Muun johdon palkitsemisesta päättää toimitusjohtaja yhdessä hallituksen kanssa.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Vuoden 2010 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenen palkkio on 600 euroa kokoukselta ja hallituksen puheenjohtajan palkkio on 1 200 euroa kokoukselta. Lisäksi yhtiön hallituksen jäsenen palkkio on 1 300 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajan 2 600 euroa kuukaudessa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan päivärahat ja matkakustannusten korvaukset yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenille ei makseta erillistä palkkiota. Valiokunnan jäsenille maksetaan kokouksista päivärahat ja matkakustannusten korvaukset yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallitus- ja valiokuntapalkkioita ei makseta yhtiön omina osakkeina eivätkä hallituksen jäsenet kuulu Etteplan-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kohderyhmään.

Toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitseminen

Toimitusjohtajan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen ja muihin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä päätetään vuosittain. Lisäksi hänellä on auto- ja puhelinetu. Matti Hyytiäinen kuuluu Etteplan-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kohderyhmään. Toimitusjohtajaan sovelletaan lain mukaista eläkeikää. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtoryhmän jäsenten palkitsemisjärjestelmä sisältää peruspalkan ja tulospalkkion, jonka ansaintakriteerit määritellään vuosittain. Vuonna 2010 ansaintakriteereinä olivat yhtiön ja oman vastuualueen tulos. Tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävästä riippuen 25–100 prosenttia vuosipalkasta. Johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Johtoryhmän jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään kymmenen kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää neljän kuukauden irtisanomisajan palkan.

Toimitusjohtajan toimisuhdetta koskevat tiedot

Toimitusjohtaja Matti Hyytiäisen peruspalkka vuonna 2010 oli 255 417

euroa. Auto- ja puhelinedun määrä vuonna 2010 oli 15 840 euroa. Toimitusjohtajalle on lisäksi suoriteperusteisesti maksettu 28 600 euroa bonusta vuonna 2010.

Avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmästä vuodelta 2008 kertynyt ja huhtikuussa 2009 maksettu vuoden 2008 palkkio oli yhteensä 4 451 Etteplan Oyj:n osaketta lisättynä rahapalkkiolla järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Ansaintajaksoilta 2009 ja 2010 ei hallituksen päätöksen mukaisesti luovutettu omia osakkeita.

Vuonna 2010 toimitusjohtajalle ei maksettu maksuperusteista lisäeläkevakuutusta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Etteplan Oyj:n hallitus päätti vuonna 2008 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän käyttöön ottamisesta ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille. Järjestelmä alkoi vuoden 2008 alusta ja sen piiriin kuului vuonna 2008 37 henkilöä, vuonna 2009 39 henkilöä ja vuonna 2010 33 henkilöä. Osakepohjainen kannustinjärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Etteplan Oyj:n osakkeita sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Palkkioiden maksettava määrä on sidottu vuosittain asetettaviin tavoitteisiin. Yhtiön hallitus tekee osakepohjaista kannustinohjelmaa koskevat päätökset ansaintajaksoittain. Kunkin ansaintajakson alussa hallitus tarkistaa kohderyhmän ja määrittää enimmäiskappalemäärän ansaittavissa olevia osakkeita per henkilö. Järjestelmästä maksettavat palkkiot maksetaan kolmessa erässä yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta maksettavat verot ja veroluonteiset maksut. Ansaintajaksoa seuraa pakollinen kahden vuoden omistusjakso. Palkkiot vastaavat kolmen ansaintajakson aikana yhteensä enintään 720 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa.

Mikäli työsuhde päättyy ansainta- tai omistusjakson aikana, on osakkeet palautettava yhtiölle vastikkeetta.

Etteplan Oyj luovutti 30.4.2009 osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville 36 työntekijälle 41 177 kappaletta yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta ansaintajakson 2008 palkkiona. Yhtiö ei luovuttanut osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville henkilöille yhtiön osakkeita ansaintajaksoilta 2009 ja 2010.

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi. Selvitystä päivitetään säännöllisesti.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Etteplan Oyj:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan sekä informaatio on luotettavaa. Tavoitteena on myös liiketoimintaan liittyvien riskien tunnistaminen, arvioiminen ja seuranta. Sisäisen tarkastuksen avulla tehostetaan hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista.

Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet

Yhtiön hallitus huolehtii siitä, että yhtiössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että yhtiössä seurataan valvonnan toimivuutta.

Riskienhallinnan järjestäminen

Konsernin toimintaperiaatteena on hallita ja pienentää riskien vaikutusta. Hallitus ja johtoryhmä valvovat riskien ja riskikeskittymien kehitystä. Konsernin taloushallinto seuraa ja arvioi liiketoiminta- ja rahoitusriskejä sekä suojautuu niiltä yhteistyössä hallituksen, johtoryhmän ja suunnittelusta vastaavan johdon kanssa.

Etteplan-konsernin liiketoimintaan liittyvät riskit on jaettu ulkoisiin ja sisäisiin riskeihin ja riskejä seurataan tämän riskiluokittelun mukaan.

Ulkoiset riskit

Ulkoisiin riskeihin kuuluvat yleiseen talouskehitykseen liittyvä riski sekä asiakkaiden tilauskannassa tapahtuvat ennakoimattomat muutokset, jotka on luokiteltu yhtiön liiketoiminnan suurimmaksi riskiksi.

Sisäiset riskit

Sisäisiin riskeihin kuuluvat strategiset ja toiminnalliset riskit sekä rahoitusriskit.

Etteplanin merkittävimmät strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan kehittämiseen ja yrityskauppoihin. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan noudattamalla yhtiön yritysostopolitiikkaa ja sen perusteella laadittuja menettelytapoja ja -malleja. Yritysostojen ohella orgaaninen kasvu on tärkeä osa Etteplanin liiketoiminnan kasvutavoitteita.

Etteplanin suurimmat toiminnalliset riskit liittyvät toimeksiantoihin ja henkilöstöön. Yhtiön toimeksiantoihin sisältyy riski siitä, että palveluissa tai suorituksissa on ammatillinen virhe, laiminlyönti tai muu tuottamus, joka aiheuttaa merkittävän taloudellisen tai muun vahingon. Toiminnallisten riskien hallitsemiseksi sovelletaan seuraavia toimintatapoja: laatujärjestelmien, menettelytapaohjeiden sekä hyväksyttämismenettelyjen noudattaminen, henkilöstön koulutus ja tarjousten ja sopimusten hallintaa koskevien ohjeiden noudattaminen erityisesti sopimusvastuun rajaamisessa. Yhtiöllä on konserninlaajuinen vastuuvakuutusohjelma. Vakuutukset eivät kuitenkaan kata kaikkea vastuuriskiä. Yhtiön liiketoiminta perustuu ammattitaitoiseen henkilöstöön. Osaavien ammattilaisten saatavuus on tärkeä tekijä kannattavan kasvun ja liiketoiminnan turvaamiseksi.

Rahoitusriskejä koskevat selvitykset on esitetty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa vuosikertomuksen 2010 sivulla 32.

Sisäinen tarkastus

Etteplan-konsernilla ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Hallitus voi palkata ulkopuolisia neuvonantajia suorittamaan valvontaympäristöön tai yhtiön toimintoihin liittyviä arviointeja.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus

Etteplan laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset EU:n hyväksymän kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS), arvopaperimarkkinalain sekä soveltuvin osin Finanssivalvonnan standardien ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Etteplanin hallituksen toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös laaditaan Suomen kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan lausuntojen ja yleisohjeiden mukaisesti.

Etteplan-konserni noudattaa konsernitason kirjanpitoperiaatteita ja -ohjeita, joita sovelletaan kaikkiin konserniyhtiöihin ja joiden mukaan konsernin taloudelliset raportit laaditaan. Yhdessä raportointikalenterin ja aikataulujen kanssa kirjanpitoperiaatteet ja -ohjeet muodostavat perustan oikea-aikaiselle ja täsmälliselle konsernitason raportoinnille. Kaikilta olennaisilta osiltaan Etteplanin toiminnot sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, ja molemmissa maissa on paikalliset kirjanpitoon ja taloudelliseen raportointiin liittyvät organisaatiot ja järjestelmät, joista tiedot raportoidaan konsernille. Alla kuvatut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät ja käytännöt on suunniteltu varmistamaan, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta.

Etteplanilla on käytössä konsernin tiedot yhdistelevä järjestelmä. Kirjanpitotiedot siirretään paikallisista kirjanpitojärjestelmistä joko automaattisesti tai käsin, ja niiden oikeellisuutta valvoo konsernin kirjanpitoryhmä. Yhteinen tilikartta muodostaa konserniraportoinnin perustan. Konsernin kirjanpidon, yhdistelytiedot ja julkaistavat taloudelliset raportit laatii keskitetty ryhmä.

Sisäisen valvonnan alainen taloudellinen raportointi

Sisäisen valvonnan asianmukainen järjestäminen ja valvonta ovat konsernin sisällä toimivan paikallisjohdon vastuulla. Etteplanin hallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet, jotka on laadittu listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 48 mukaisesti. Toimintaperiaatteet sisältävät riskienhallintaprosessin, riskien yhteenvedon, taloudellisen raportoinnin valvonnan tavoitteiden ja yhteisten valvontapisteiden sekä Etteplanin sisäisen valvonnan toimeenpanon ja seurannan vastuiden pääpiirteet.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäiset valvontatoimet maa- ja konsernitasolla ovat olleet yhtiön painopistealue vuonna 2009. Etteplanin taloushallinto on analysoinut prosessiriskit ja määritellyt ulkoista taloudellista raportointiprosessia koskevat valvontatavoitteet. Prosessin olemassa olevat valvontapisteet on dokumentoitu. Nämä valvontapisteet sisältävät mm. tärkeimpien kirjanpitotehtävien täsmäytykset, valtuutukset, analyysit ja eriyttämisen. Työtä on johtanut konsernin talousjohtaja.

Vuosiaikataulunsa mukaan konsernin johtoryhmä pitää kuukausikokouksia, joissa analysoidaan myös yhtiön taloudellista suorituskykyä ja taloudellista raportointia. Ennen näitä kokouksia taloudelliset raportit on analysoitu liiketoimintaryhmätasolla epätarkkuuksien ja virheiden havaitsemiseksi. Konsernitason taloudelliset raportit toimitetaan Etteplanin hallitukselle kuukausittain. Lisäksi hallitus käsittelee ja hyväksyy osavuosikatsaukset sekä vuosittaisen tulosraportin ja tilinpäätöksen.

Etteplanilla ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Hallitus voi palkata ulkopuolisia neuvonantajia suorittamaan valvontaympäristöön tai yhtiön toimintoihin liittyviä arviointeja.

SISÄPIIRIHALLINTO

Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt yhtiön sisäpiirisäännöt. Säännöt perustuvat Suomen arvopaperimarkkinalakiin ja ovat Finanssivalvonnan standardien sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaan astuneiden ohjeiden mukaiset. Etteplan Oyj:n sisäpiiri koostuu Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesti ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistä, pysyvistä yrityskohtaisista sisäpiiriläisistä ja hankekohtaisista sisäpiiriläisistä.

Yhtiön lakimääräiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Näiden lisäksi Etteplanin julkiseen sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet.

Yhtiö ylläpitää pysyvää yrityskohtaista sisäpiiriä, johon kuuluvat mm. merkittävät liiketoiminnan johtajat, taloushallinto sekä ne työ- tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevät henkilöt, jotka saavat sisäpiirin tietoa.

Hankekohtainen sisäpiirirekisteri perustetaan yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän päätöksellä.

Yhtiön sisäpiiriohjeen mukaan sisäpiiriläisten tulee ajoittaa yhtiön arvopapereilla tehtävä kaupankäynti ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto yhtiön osakkeen arvoon vaikuttavista asioista. Tämän vuoksi Etteplanin julkiseen ja pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat henkilöt saavat käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla ainoastaan kuusi (6) viikkoa tulosjulkistuksen jälkeen edellyttäen, ettei henkilö kuulu hankekohtaiseen sisäpiiriin.

Etteplan Oyj:n julkisen sisäpiirin pidosta vastaa yhtiön talousjohtaja. Hän on vastuussa sisäpiirisääntöjen noudattamisesta ja ilmoitusvelvollisuuksien täyttämisestä. Yhtiön sisäpiirirekisterejä ylläpitää yhtiön päätoimipaikka, joka päivittää ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevat julkiseen sisäpiirirekisteriin merkittävät tiedot Euroclear Finland Oy:lle.

Sisäpiiriläisten omistustiedot

Etteplan Oyj:n ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten omistustiedot löytyvät yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.etteplan.fi. Sire-nähtävilläpitopaikka on Euroclear Finland Oy (aikaisemmin Suomen Arvopaperikeskus Oy), Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki.

TILINTARKASTUS

Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Etteplan Oyj:n tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastaja on velvollinen tarkastamaan yhtiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen oikeellisuuden sekä antamaan tekemästään tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle.

Konsernin tilintarkastuksesta laaditaan yhteenveto hallitukselle. Lisäksi konserniyhtiöiden tilintarkastajat raportoivat erikseen kunkin konserniyhtiön johdolle. Tilintarkastaja on läsnä hallituksen kokouksessa vähintään yhden kerran tilikauden aikana.

Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiön hallintoa ja tilejä tarkastamaan yhden varsinaisen tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokous valitsi vuonna 2010 varsinaiseksi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mika Kaarisalo. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastus on kilpailutettu vuoden 2009 alussa.

Tilintarkastajan palkkiot ja tilintarkastukseen liittymättömät palvelut

Vuoden 2010 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti tilintarkastajan palkkio maksetaan tilintarkastajan laskun mukaan hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Tilintarkastuksesta maksettujen palkkioiden yhteismäärä vuodelta 2010 oli 67 032 euroa (vuonna 2009 76 861 euroa). Lisäksi tilintarkastukseen liittymättömien palveluiden osalta maksettiin 74 527 euroa (vuonna 2009 52 469 euroa).

TIEDOTTAMINEN

Etteplan Oyj:n periaatteena on olla kaikessa viestinnässä avoin, totuudenmukainen ja nopea. Yhtiön sijoittajaviestinnän pääasiallisena tavoitteena on tuottaa markkinoille tietoa konsernin toiminnoista ja taloudellisesta tilanteesta. Tavoitteena on oikean ja yhdenmukaisen tiedon tuottaminen säännöllisesti ja tasapuolisesti kaikille sidosryhmille.

Hiljainen jakso

Etteplan Oyj noudattaa hiljaista jaksoa (ns. silent period) ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisajankohtaa. Hiljaisen jakson pituus on kaksi viikkoa.

Sijoittajatiedon jakelu

Etteplan julkaisee kaiken sijoittajatietonsa internetsivuillaan osoitteessa www.etteplan.fi. Taloudelliset tiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa ja tulostettavissa. Tiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi. ■

Hallitus

ROBERT INGMAN

HEIKKI HORNBORG s. 1949, DI

• Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2008, hallituksen jäsen 1985–1991 sekä vuodesta 1997, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.
• Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja vuosina 1985–1989 sekä 1997–2007, Lohja Caravans Oy:n tekninen johtaja sekä paikallisjohtaja 1991–1997, Wärtsilä Sanitec Oy:n tekninen johtaja 1989–1991 ja Kone Oy:n tuotantopäällikkö 1982–1985
• Hallituksen puheenjohtaja: Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2008–
• Hallituksen jäsen: Elinkeinoelämän Keskusliitto EK 2010–, Teknologiateollisuus ry 2011–
• 31.12.2010 1 088 320 Etteplan Oyj:n osaketta

TAPIO HAKAKARI s. 1953, OTM

• Hallituksen jäsen vuodesta 2004, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
• KONE Oyj:n johtaja, hallituksen sihteeri 1998–2006, KCI Konecranes Oyj:n hallintojohtaja 1994–1998 ja KONE Oyj:n palveluksessa 1983–1994
• Hallituksen puheenjohtaja: Enfo Oyj 2007–, Esperi Care Oy 2006–2010
• Hallituksen varapuheenjohtaja: Cargotec Oyj 2009– (hallituksen jäsen vuodesta 2005)
• Hallituksen jäsen: Martela Oyj 2003–, Hollming Oy 2008–, Havator Holding Oy 2007–2010, Suomen Autoteollisuus Oy 2005–2009
• 31.12.2010 200 000 Etteplan Oyj:n osaketta
• Webstor Oy:n (määräysvalta yksin) omistus 31.12.2010 126 180 Etteplan Oyj:n osaketta

ROBERT INGMAN s. 1961, DI, KTM

• Hallituksen jäsen vuodesta 2009, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä.
• Toimitusjohtaja, Arla Ingman Oy Ab vuodesta 2007
• Ingman Foods Oy Ab:n toimitusjohtaja 1997–2006 ja Oy Hj. Ingman Ab, Kotisaari-Ingman Oy Ab:n talousjohtaja 1986–1997
• Hallituksen puheenjohtaja: Ingman Group Oy Ab 2008–
• Hallituksen jäsen: Digia Oyj 2010–, Evli Pankki Oyj 2010–
• 31.12.2010 20 000 Etteplan Oyj:n osaketta

PERTTI NUPPONEN s. 1961, KTT, DI

• Hallituksen jäsen vuodesta 2005. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
• Consolis SAS Group Vice President, Scandinavian and Eastern Branch vuodesta 2010
• Consolis SAS Group Vice President, Scandinavian Branch 2006– 2010, Consolis Oy Ab:n talous - ja rahoitusjohtaja 2002–2005, Sanitec Oyj Abp:n yrityssuunnittelujohtaja 2000–2002 ja Sanitec Oyj Abp:n talousjohtaja 1998–1999
• Hallituksen puheenjohtaja: Spaencom A/S, Tanska 2008–
• 31.12.2010 2 000 Etteplan Oyj:n osaketta

SATU RAUTAVALTA s. 1970, KTM

• Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
• Operatiivinen johtaja, Oy Orasel Ltd vuodesta 2010
• Markkinointipäällikkö, Oy Orasel Ltd 2007-2010, itsenäinen konsultti 2004–2007, myyntisihteeri, markkinointikoordinaattori KCI Konecranes Oyj, Houston Texas ja Hyvinkää Suomi 1997–2003
• Hallituksen jäsen: Movelift Oy 2003–

• 31.12.2010 – 2 000 Etteplan Oyj:n osaketta

TEUVO RINTAMÄKI s. 1955, KTM

• Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
• Neuvonantaja, itsenäinen sijoittaja vuodesta 2008
• Konecranes Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja 1999–2007, Konecranesin Länsi-Euroopan alueen johtaja 1997-1999, Konecranes konsernin talousjohtaja 1994–1996, KONEen nosturidivisioonan talousjohtaja 1988–1994, R&M Materials Handling Inc. (Springfield Ohio, USA) varatoimitusjohtaja 1986–1988 ja useissa KONE Oy:n Suomen yksiköissä kontrolleri ja talouspäällikkö 1980-1986
• Ei muita keskeisiä luottamustehtäviä.
• 31.12.2010 27 128 Etteplan Oyj:n osaketta

Johtoryhmä

MATTI HYYTIÄINEN s. 1960, KTM

• Johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2008
• Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2008
• KONE Oyj:n johtaja, liukuporrasliiketoiminta 2002–2007, Perlos Oyj:n johtaja 2001–2002, KONE Kiina, toimitusjohtaja 1996–2000 ja KONE Indonesia, toimitusjohtaja 1994–1996
• Hallituksen jäsen: PKC Group Oyj 2010–, Prewise Group Oy 2004–
• 31.12.2010 25 451 Etteplan Oyj:n osaketta

NICLAS GRÄNS s. 1967, DI

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2010
• Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja vuodesta 2010
• Etteplan, Energy and other Industries, johtaja 2009, Etteplan Industry AB:n johtaja 2005–2008, ProTang AB:n johtaja 2000–2004 ja ABB, myyntijohtaja ja yksikön johtaja 1992–2000
• Ei keskeisiä luottamustehtäviä
• 31.12.2010 890 Etteplan Oyj:n osaketta

PER-ANDERS GÅDIN s. 1965, DI, BBA

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009
• Etteplan Oyj:n talousjohtaja vuodesta 2009
• Etteplan Industry AB:n talousjohtaja 2002–2008, Etteplan Industry AB:n johtaja 1999–2002 ja ABB:n projektipäällikkö 1993–1998
• Ei keskeisiä luottamustehtäviä
• 31.12.2010 5 490 Etteplan Oyj:n osaketta

PETER JAHN s. 1964, ylioppilas

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2010
• Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja vuodesta 2010
• Intertek Plc, Commercial & Electrical, suurasiakasmyyntijohtaja EMEA 2009–2010, Intertek Plc, Commercial & Electrical, Suomen yksikön päällikkö 2007–2008, Intertek Semko AB:n aluepäällikkö 2006, Jahn Technologies Ky:n toimitusjohtaja, Intertek Semko AB:n myyntiedustaja 2003–2006, Elektrobit Oyj:n avainasiakaspäällikkö 2002–2003 ja Siemens AG, IC Training Institute, München, myynnin tuen päällikkö 2000–2002
• Ei keskeisiä luottamustehtäviä
• 31.12.2010 0 Etteplan Oyj:n osaketta

OUTI-MARIA LIEDES s. 1956, DI, MBA

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008
• Etteplan Oyj:n henkilöstö- ja viestintäjohtaja vuodesta 2008
• Itsenäinen konsultti 2007, Stockholm School of Economics Executive Education Finlandin toimitusjohtaja 2003–2006, KONE Oyj:n viestintäjohtaja 2002–2003 ja Partek Oyj:n viestintäjohtaja 2001–2002
• Ei keskeisiä luottamustehtäviä
• 31.12.2010 2 226 Etteplan Oyj:n osaketta

JUHA NÄKKI s. 1973, DI

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008, laajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2006
• Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja vuodesta 2005
• KONE Oyj:n laivahissiliiketoiminnan johtaja 2004–2005, Evac Oy:n myyntipäällikkö 2002–2004, Kvaerner Masa-Yardsin projektikoordinaattori, LVI-suunnittelu ja systeemivastuusuunnittelija 1999–2002
• Ei keskeisiä luottamustehtäviä
• 31.12.2010 2 226 Etteplan Oyj:n osaketta

Smart way to smart products

AI assistant

Etteplan Oyj — Annual Report 2010

3264_10-k_2011-03-09_0ec6ebb0-b520-4f64-aa3f-66260ed043b8.pdf

VUOSIKERTOMUS 2010

Etteplan Oyj

Tuotteen elinkaari

Etteplanin suunnittelualueet

JÄRJESTELMÄT JA TUOTTEET

Smart way to smart products

Sisällys

Etteplan vuonna 2010

Avainluvut jatkuvista toiminnoista

Liikevaihto ja liikevoitto 2006–2010 (milj. euroa)

Osakekohtainen tulos 2006–2010 (euroa)

rahavirta 2006–2010 (milj.euroa)

Osingot 2006–2010 (euroa/osake)

Smart way to smart products

Visio

KASVUSTRATEGIA

Johdon vuosikatsaus

Kysyntä ja sitä ohjaavat tekijät

Strategia

Kilpailukyky ja hinnoittelu

Joustavuus

Kasvu, kannattavuus ja kassavirta

Arvoisa osakkeenomistaja,

Matti Hyytiäinen

Asiantuntijapalvelut – Smart products

Palvelualueet

Kannattavuuden vahvistamisen vuosi

Etteplanin keskeisiä asiakastoimialoja ovat:

Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Asiantuntijapalveluiden kysyntä kasvoi

Toimintaympäristö

Liiketoimintakatsaus

Fokus 2011

Operointipalveluilla uutta kysyntää

Toimintaympäristö

Operointipalvelut – Smart way

Palvelutuotteet

Liiketoimintakatsaus

Fokus 2011

Katsauskaudella solmittiin uusia kumppanuuksia

Sjöland & Thyselius (S&T)

Intertek

Offshoring

Enterprise Solutions

Näkymät 2011

■ henkil öst ö

Etteplanin menestys perustuu osaaviin asiantuntijoihin

Toimintaympäristö

Organisaatiorakenteen kehitys

Kehityshankkeet

Henkilöstön rakenne

Henkilöstömäärä keskimäärin ikäjakauma 31.12.2010

Vastuullisuus

Ympäristövastuu

Sosiaalinen vastuu

Taloudellinen vastuu

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Osallistumisoikeus

Ilmoittautuminen

Osingonmaksu

Osakasrekisterin tiedot

Talousinformaatio 2011

Osavuosikatsaukset 2011

Sijoittajatietoa

Etteplan sijoituskohteena

Etteplanin sijoittajasuhdepolitiikka

Taloudellisen informaation julkaiseminen

Näkymät

Markkinaennusteet

Hiljainen jakso

Sijoittajaviestinnän yhteyshenkilöt

Etteplania seuraavat analyytikot

Swedbank AB

Evli Pankki Oyj

Nordea Pankki Oyj

Pohjola Pankki Oyj

Etteplan Oyj Annual Report 2010