Etteplan Oyj — Annual Report 2009

Mar 10, 2010

Sisällys

Etteplan vuonna 2009 4 Visio, Strategia, Arvot 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Toimintaympäristö 8 Liiketoimintakatsaus 10 Henkilöstö 15 Hallituksen toimintakertomus 1.1. - 31.12.2009 16 Tietoa osakkeenomistajille 20

Tilinpäätös 2009 21

Konsernin laaja tuloslaskelma	22
Konsernitase	23
Konsernin rahavirtalaskelma	24
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	25
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	26
Tunnuslukujen laskentakaavat	45
Emoyhtiön tuloslaskelma	46
Emoyhtiön tase	46
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	47
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	47
Osakkeet ja osakkeenomistajat	53
Hallituksen voitonjakoehdotus	56
Tilintarkastuskertomus	56
Yhtiön hallinnointi	57

Hallitus 1.1.2010 62 Johtoryhmä 1.1.2010 63 Yhteystiedot

SISÄLLYS

Etteplan vuonna 2009

E tteplan Oyj:n liikevaihto jatkuvista toiminnoista oli 98,7 (1–12/2008: 134,2) miljoonaa euroa vuonna 2009. Liikevoitto jatkuvista toiminnoista oli -3,6 (13,8) miljoonaa euroa. Vuosi 2009 oli Etteplanille sopeutumisen ja kehittymisen vuosi. Vuoden aikana Etteplan toteutti koko konsernia koskevia sopeuttamistoimenpiteitä, päivitti strategiaansa tuleville vuosille 2010-2012, uudisti konsernirakennettaan sekä liiketoimintojaan.

MARKKINAOSUUS VAHVISTUI HAASTAVILLA MARKKINOILLA

Teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation markkinat olivat haastavat koko vuoden 2009. Palveluiden kysynnän lasku pysähtyi vuoden aikana

Avainluvut jatkuvista toiminnoista

milj. euroa	2009	2008	muutos %
Liikevaihto	98,7	134,2	-26,5 %
Liikevoitto	-3,6	13,8	-126,1 %
Tulos/osake, euroa	-0,17	0,45	-137,5 %
Bruttoinvestoinnit	4,8	12,1	-60,6 %
Nettovelkaantumisaste %	20,8	54,6
Henkilöstö keskimäärin	1 765	1 763	0,1 %

Liikevaihto 2005–2009 (milj. euroa) Liikevoitto 2005–2009 (milj. euroa)

ja vakiintui tavallista alhaisemmalle tasolle. Asiakkaiden jatkaessa suunnittelupalveluiden keskittämistä Etteplan onnistui kasvattamaan markkinaosuuttaan useissa asiakkuuksissa.

PALVELUALUEITA UUDISTETTIIN

Vuoden 2009 aikana Etteplan kehitti ja tehosti toiminta- ja palveluperiaatteitaan, jotta koko konsernin osaaminen pystytään tarjoamaan entistäkin tehokkaammin asiakkaiden käyttöön.

Etteplanissa toteutettiin onnistuneesti koko konsernia koskeneet sopeuttamistoimenpiteet palvelu- ja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä suunnitelukapasiteetin sopeuttamiseksi vallitsevaan markkinatilanteeseen. Yhtiö jatkoi panostuksiaan globaalin toimitusmallin kehittämiseksi, jonka tuomasta joustavuudesta ja kustannustehokkuudesta useat Etteplanin asiakkaat ovat jo hyötyneet. Vuonna 2009 Etteplan päivitti strategiaansa tuleville vuosille parantaakseen nykyistä vahvaa markkina-asemaansa ja varmistaakseen strategiakaudella 2010–2012 keskimäärin vähintään 10 prosentin orgaanisen vuosittaisen kasvun. Samalla konsernirakennetta uudistettiin vastaamaan ja tukemaan päivitettyä strategiaa.

Nettovelkaantumisaste % Osingot 2005–2009 (euroa/osake)

E tteplan on jokaisen asiakkaan ensisijainen kumppani.

Strategia

E

tteplanin asiakaskunta muodostuu eri alojen johtavista globaaleista teollisuusyrityksistä. Etteplanin tavoitteena on tarjota koko yhtiön osaaminen tehokkaasti nykyisten ja uusien asiakkaiden käyttöön. Etteplan hakee kilpailuetua monipuolisesta insinöörisuunnittelualueiden huippuosaamisesta, tehokkaasta suunnitteluprosessien johtamiskyvykkyydestä ja asiakaslähtöisestä toimintatavasta.

Etteplan palvelee asiakkaitaan tuottamalla teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation ratkaisuja asiakkaiden tuotteiden elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. Etteplanin palvelutarjonta on jaettu kahdeksi palvelukokonaisuudeksi, joita kuvaa arvolupaus: Smart way to smart products.

OPEROINTIPALVELUT – SMART WAY

Operointipalvelujen tarkoituksena on nostaa asiakkaiden teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation hallinnan tehokkuutta sekä vapauttaa asiakasorganisaation resurssit sen omaan ydinliiketoimintaan.

ASIANTUNTIJAPALVELUT – SMART PRODUCTS

Asiantuntijapalvelujen tarkoituksena on parantaa asiakkaiden tuotteiden kilpailukykyä tarjoamalla alan parasta kehitystä ja kokemusta edustava tekninen erikoisosaaminen joustavasti.

STRATEGIAN FOKUSALUEET

Etteplan kehittää toimintatapojaan kolmella osa-alueella: asiakaskeskeisyydessä, palveluratkaisujen tuotteistuksessa ja toimintatapojen yhtenäistämisessä.

KASVU

Etteplan Oyj:n orgaanisen kasvun lähteinä toimivat vahvat asiakkuudet ja uudet palveluratkaisut. Yritysostoissa keskeisenä tavoitteena on keskittyä jatkossakin osaamispääoman ja asiakkuuksien määrän kasvattamiseen. Yhtiö pyrkii parantamaan nykyistä vahvaa markkina-asemaansa ja varmistamaan vähintään 10 prosentin keskimääräisen vuosittaisen orgaanisen kasvun.

tteplan on palvelualtis, hyvin hoidettu, innostuneiden ammattilaisten yritys, jonka toiminnan arvoja ovat:

• asiakastyytyväisyys,
• henkilöstön hyvinvointi ja
• ammattitaitoinen toimintatapa.

Hyvä osakkeenomistaja,

Vuosi 2009 oli Etteplanille vastakohtien vuosi. Yhtäältä onnistuimme vahvistamaan markkinaosuuttamme useissa asiakkuuksissa sekä pitämään liiketoiminnan rahavirran positiivisena. Toisaalta kansainvälisen talouden voimakas heikkeneminen ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus heikensivät asiakkaidemme tuotteiden kysyntää. Suunnittelupalveluiden kysyntä laski huomattavasti ja erityisen voimakas kysynnän lasku koettiin Ruotsin autoteollisuuden asiakkuuksissa.

Kysynnän heiketessä vuoden 2009 alussa aloitimme välittömästi toimenpiteet suunnittelukapasiteetin sovittamiseksi vallitsevaan markkinatilanteeseen. Suomessa pääosa suunnittelukapasiteetin vähennyksistä toteutettiin lomautuksin. Ruotsissa vallitseva työmarkkinalainsäädäntö on jäykkä, ja siksi jouduimme irtisanomaan henkilökuntaa kapasiteetin sovittamiseksi markkinatilanteeseen.

Ruotsin autoteollisuus ajautui kriisiin, ja se tarkoitti meille äkillistä kysynnän ehtymistä. Lisäksi autoteollisuusasiakkaat vaativat merkittäviä alennuksia palveluiden hintoihin sekä heikennyksiä maksuehtoihin. Teimme erillisen selvityksen autoteollisuuden liiketoimintapotentiaalista ja sen pohjalta yhtiön hallitus päätti vetäytyä autoteollisuuden perussuunnittelusta. Tämän päätöksen toteutimme myymällä syyskuussa 2009 enemmistöosuuden Etteplan Tech AB:sta yhtiön toimivalle johdolle.

Ruotsin toimintojen uudelleenjärjestelyjen ja kapasiteetin sovittamisen kustannusvaikutukset olivat merkittävät, ja siksi yhtiömme kannattavuus ja tase heikkenivät. Yhtiön hallitus päätti vahvistaa yhtiön pääomarakennetta laskemalla liikkeelle 10 miljoonan euron hybridilainan. Lainan vastaanotto oli positiivinen ja laina merkittiin täysimääräisesti. Oli ilahduttavaa havaita, että sijoittajat luottavat yhtiöön.

Hankkeet kustannusten alentamiseksi sekä nettokäyttöpääoman pienentämiseksi onnistuivat. Yhtiömme koko vuoden rahavirta oli positiivinen ja investointien jälkeen jopa parempi kuin vuonna 2008. Olosuhteet huomioiden onnistuimme kassavirran hallinnassa erinomaisesti.

Tarkensimme yhtiömme strategiaa loppusyksystä. Arvolupaus Smart way to smart products kiteyttää yhtiömme lupauksen eli suunnittelemme älykkäällä tavalla asiakkaillemme älykkäitä tuotteita. Älykäs tapa kuvaa kustannustehokkaita operointipalveluitamme ja älykkäitä koneita ja laitteita syntyy asiantuntijapalvelujemme tuloksena. Päivitetyn strategiansa mukaisesti Etteplanin palvelutarjonta jaettiin kahdeksi palvelukokonaisuudeksi: operointipalvelut ja asiantuntijapalvelut. Vuoden 2010 alussa palvelurakennetta kehitettiin edelleen perustamalla kolmas palvelualue Etteplan Enterprise Solutions, joka keskittyy valittuihin Etteplanin globaaleihin avainasiakkaisiin.

Asiakkaidemme liiketoimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Kiristynyt kilpailu ja kysynnän painopisteen siirtyminen useilla toimialoilla Aasiaan on johtanut kiihtyvällä tahdilla asiakkaidemme uusiin päätöksiin tuotantorakenteiden ja toimintatatapojen uusimisesta. Etteplanin palvelut ovat tänään tunnustettuja asiakkaidemme toimintatapojen uudistamisen mahdollistajia. Etteplanilla on uusia tuoteratkaisuja muuttuneisiin tarpeisiin sekä tehokas tapa tuottaa teknistä suunnittelua ja tuoteinformaatiota Aasiassa.

Valmistaudumme siihen, että kysyntätilanne elpyy vuonna 2010, mutta samalla kysynnän vaihtelut ovat todennäköisesti aikaisempaa voimakkaammat. Joustavan suunnittelukapasititeetin tuottaminen tulee olemaan olennaista tuloksellisen toiminnan aikaansaamiseksi.

Kiitän Etteplanin henkilökuntaa siitä sitoutumisesta, jolla koko henkilöstömme osallistuu yhtiömme kehittämiseen. Kiitän myös asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä sekä osakkeenomistajiamme luottamuksesta yhtiöömme.

Matti Hyytiäinen toimitusjohtaja

Toimintaympäristö

Kone- ja laitesuunnittelun liiketoimintaympäristö muuttui vuoden 2009 aikana voimakkaasti rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden heijastuessa Etteplanin asiakkaiden liiketoimintaan. Kone- ja laitesuunnittelupalveluiden kysyntä reagoi nopeasti asiakkaiden investointiprojektien lykkäyksiin ja heikentyneisiin tilauskantoihin. Suunnittelupalveluiden kysynnässä heikentyneet tilauskannat näkyivät toimitussuunnittelun osalta heti alkuvuodesta 2009. Käynnissä olevien investointiprojektien ja tuotekehityshankkeiden osalta teknisten suunnittelupalveluiden kysyntä heikkeni hitaammin asiakkaiden jatkaessa käynnissä olevia investointiprojektejaan ja tuotekehityspanostuksiaan vaikeutuneesta markkinatilanteesta huolimatta. Kysyntätilanne vaihteli toimialoittain ja heikkeni useimmilla Etteplanin asiakkaiden toimialoilla. Erityisen voimakas kysynnän lasku koettiin Ruotsin autoteollisuudessa. Energia- ja voimansiirtosektorilla etenkin tuulivoimahankkeisiin liittyvä teknisen suunnittelun kysyntä puolestaan säilyi hyvällä tasolla koko vuoden.

Heikentynyt markkinatilanne synnytti teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation toimialalle ylikapasiteettia. Muutos oli nopea varsinkin, kun vuosi 2008 oli teknisen suunnittelun kysynnän huippuvuosi ja osaajista oli pulaa. Suunnittelutoimialan yritykset ovat purkaneet ylikapasiteettia vuonna 2009 lähinnä henkilöstövähennyksin.

Suunnittelutoimiala on rakenteeltaan edelleen pirstaloitunut ja alalla on runsaasti pieniä paikallisia toimijoita. Toimialalla meneillään ollut konsolidoitumiskehitys hidastui vuonna 2009. Asiakkaat jatkoivat kuitenkin hankintojensa keskittämistä, minkä seurauksena toimialan rakenne hitaasti muuttuu.

Asiakkaidemme liiketoimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Kiristynyt kilpailu ja kysynnän painopisteen siirtyminen useilla toimialoilla Aasiaan on johtanut kasvavassa määrin asiakkaidemme päätöksiin tuotantorakenteiden ja toimintatapojen uusimisesta. Näiden liiketoimintaympäristön muutosten seurauksena teknisille suunnittelupalveluille on syntymässä uutta kysyntää Aasiassa.

Asiakkaamme kehittävät liiketoimintaansa keskittymällä ydinliiketoimintaansa ja yhdenmukaistamalla toimintatapojaan. Teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation palveluille tästä seuraa vaatimus tarjota säästömahdollisuuksia, joustoja ja ajasta ja paikasta riippumattomia palveluita sekä korkeat tietoturvallisuusvaatimukset täyttäviä toimintatapoja.

Suhdannevaihtelut ohjaavat kone- ja laitesuunnittelun kysyntää lyhyellä aikavälillä. Pidemmän aikavälin keskeisiä kysyntää ohjaavia tekijöitä ovat teknologiakehitys, tuotteiden lyhentyneet elinkaaret, kasvava tiedonhallinnan tarve koneissa ja laitteissa sekä ekotehokkuuden lisääminen.

Teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation palveluiden kysyntätilanteen kehitys vuonna 2010 riippuu kone- ja laitevalmistajien investointi- ja tuotekehitysprojektien aloituksista sekä muutoksista tilauskannoissa. Nämä heijastuvat nopeasti suunnittelupalveluiden esto t ja tuote e itysproje t e a o tu sista muutoksista Nämä

Etteplan palvelee asiakkaitaan tuottamalla teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation ratkaisuja asiakkaiden tuotteiden elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. Palvelualueet sisältävät operointi- ja asiantuntijapalveluiden lisäksi uuden Enterprise Solutions -palvelualueen.

Teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation toimitusmalli

E tteplanin palvelutarjonta jaettiin vuonna 2009 kahteen palvelualueeseen: operointipalveluihin ja asiantuntijapalveluihin. Vuoden 2010 alussa palvelurakennetta kehitettiin edelleen perustamalla kolmas uusi palvelualue Etteplan Enterprise Solutions.

Etteplanin asiakkaita ovat kone- ja laitevalmistajat. Asiakkaiden toimialat kattavat muun muassa:

• energia- ja voimansiirtoteollisuuden
• ilmailu- ja puolustusvälineteollisuuden
• hissien, liukuportaiden, nostureiden ja kuljettimien valmistamisen ja metsäteollisuuden laitevalmistajat
• lääketieteen tekniikan laitevalmistajat
• teräs- ja metsäteollisuuden.

OPEROINTIPALVELUT

Operointipalvelujen tarkoituksena on nostaa asiakkaiden teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation hallinnan tehokkuutta sekä vapauttaa asiakasorganisaation resurssit sen omaan ydinliiketoimintaan. Palvelut pohjautuvat Etteplanin pitkään kokemukseen ja asiakasreferensseihin suunnitteluprosessien kehittämisestä ja johtamisesta.

Operointipalveluihin kuuluvat tuotteistetut teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation ulkoistuspalvelut, projektitoimitukset ja suunnittelukapasiteetin tarjonta.

Operointipalveluissa yhdistyvät kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi kustannustehokas suunnitteluprosessi, suunnitteluresurssit ja koko Etteplanin monipuolinen eri teknisten suunnittelualojen ja teknisen tuoteinformaation osaaminen. Palvelu sisältää tuotteen tai koko tuotelinjan tuotteiden toimitussuunnitteluprosessin sekä teknisen tuoteinformaation. Tuotteistetun palvelumallin sisältö räätälöidään asiakaskohtaisesti. Palvelumallin avulla asiakasyritykset voivat fokusoida toimintansa strategisesti keskeisiin toimintoihin ja antaa Etteplanin vastata päivittäisestä jatkuvasta suunnittelutoiminnasta joustavasti. Tehokkaat suunnitteluprosessit ja globaali toimitusmalli tarjoavat asiakkaille merkittäviä suunnittelukustannusten säästöjä.

Toimintavuoden aikana operointipalveluissa panostettiin uusien palveluratkaisujen tuotteistamiseen. Uusien palveluratkaisujen tavoitteena on tarjota asiakkaille entistä parempi palvelujen lisäarvo yhdistettynä suunnittelukustannusten säästöihin. Uusien palveluratkaisujen markkinointi ja myynti käynnistyi vuoden 2010 alussa.

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Asiantuntijapalvelujen tarkoituksena on parantaa asiakkaiden tuotteiden kilpailukykyä tarjoamalla alan parasta kehitystä ja kokemusta edustava tekninen erikoisosaaminen joustavasti.

Asiantuntijapalvelut tarjoavat kone- ja laitesuunnittelun konsultointi-, vaativuusmäärittely-, suunnittelu-, laskenta- ja testauspalveluita. Asiantuntijapalvelut tukevat asiakkaita vaativissa tuotekehityshankkeissa, joiden tavoitteena on lisätä tuoteinnovaatioprosessin tehokkuutta, parantaa koneiden ja laitteiden käytettävyyttä ja valmistuksen kustannustehokkuutta. Palvelut kattavat sekä uusien tuotteiden kehittämiseen että vanhojen tuotteiden modernisaatioon liittyviä suunnittelupalveluja. Kone- ja laitesuunnitteluun liittyvien asiantuntijapalvelujen lisäksi Etteplan tarjoaa teollisen infrastruktuurin suunnittelupalveluja, joihin sisältyvät muun muassa tehdassuunnittelupalvelut.

PITKÄJÄNTEISTÄ YHTEISTYÖTÄ ABB:N KANSSA SUOMESSA

30 vuoden kokemuksellaan ABB palvelee tuulivoima-asiakkaitaan prosessin joka vaiheessa. Yhtiön syvällinen asiantuntemus, vuosien kokemus ja läpikotainen ymmärrys sekä tuuliturbiinien sovelluksista että voimajärjestelmistä on tehnyt ABB:stä johtavan tuotteiden ja palveluiden toimittajan tuulivoimateollisuudelle.

ABB on vuodesta 2004 asti käyttänyt Suomessa Etteplanin suunnittelijoita tuulivoimakomponenttien tuotekehitysprojekteihin.

Etteplanin suunnittelijat ovat osallistuneet lukuisiin ABB:n tuulivoiman tuotekehitysprojekteihin Suomessa. Ala kehittyy nopeasti ja komponenttien kysyntä on koko ajan kasvamassa. Asiakkaiden haasteisiin on pystyttävä vastaamaan nopeasti, joten suunnittelutyön määrä on koko ajan lisääntynyt.

ABB on ostanut Suomessa Etteplanilta osaamista muun muassa mekaniikka-, sähkö- ja ohjelmistosuunnitteluun. Monipuolista osaamista edustavat tekijät ovat olleet mukana useissa kehityshankkeissa ABB:n omien suunnittelijoiden rinnalla.

Yhteistyö on tuonut suunnittelutyöhön joustavuutta ja nopeutta. Etteplanilta hankkimiensa suunnittelijoiden ansiosta ABB on pystynyt joustavasti kohdentamaan suunnitteluvoimaa juuri oikeisiin projekteihin. ABB:n mukaan ulkopuolisten osaajien käyttö on ollut välttämätön kasvun edellytys.

Asiakas kiittää Etteplanin väen erinomaista palveluasennetta. Sen ansiosta yhteistyö on sujunut vaivattomasti. Tärkeä peruste yhteistyökumppanin valinnassa ovat sopivat ihmiset, jotka tuntevat alan ja joiden kanssa yhteistyö sujuu helposti. Tietysti myös kustannustehokkuus on tärkeää.

ETTEPLAN OSALLISTUU EUROOPAN RAIDE LIIKENTEEN HALLINTA-JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEEN

European Rail Traffi c Management system (ERTMS) on osa Euroopan standardisointia ja sen tarkoituksena on saavuttaa hyvin toimiva rajat ylittävä junaliikenne Euroopassa. Yksi standardisoinnin teknisistä alueista on signaaliturvajärjestelmä. Järjestelmä mahdollistaa junien jouhevan kulkemisen sekä estää yhteentörmäykset ja radalta suistumiset. Uutta raideliikenteen hallintajärjestelmää on noudatettava kaikissa Euroopan maissa. Etteplanilla on monipuolista kokemusta tältä alalta.

Vuonna 2009 Etteplan perusti organisaation, jonka päätehtävänä on koota oikeanlaista osaamista tukemaan toimittajia, rautateiden hallinnoijia, rautateiden operaattoreita sekä Euroopan standardisointiviranomaisia. Etteplanin ERTMS osaamista omaavat suunnittelijat saivat toimeksiannon osallistua projektiin vuonna 2009. Suunnittelijat työskentelivät ERTMS:n liittyen eri toimeksiannoissa

• Bombardierille (toimittaja)
• Banverketille (Ruotsin rautateiden hallinnoija)
• SJ:lle, statens järnvägar (Ruotsin rautateiden operaattori)
• EEIG ERTMS käyttäjäryhmälle tukien Euroopan standardisointiviranomaisia.

Toimeksiantoihin kuului useita eri osaalueita kuten kannattavuusselvityksiä, spesifi kaatioita, suunnittelua, riskianalyyseja ja -katsauksia. Sisäistä ERTMS-koulutusta järjestettiin, jotta parannamme mahdollisuuksiamme saada jatkossa lisää ERTMS:n kehitykseen liittyviä toimeksiantoja, kuten ERTMS laitteiston asennuksia ja dokumentointia.

Osallistuttuaan vuoden ajan erilaisiin ERTMS-projekteihin Etteplan on saavuttanut maineen yhtiönä, joka pystyy tarjoamaan erikoisosaamista ERTMS-projekteissa. Vuoden aikana Etteplan solmi myös puitesopimuksen Banverketin kanssa konsultointiavusta ERTMS:ään liittyen.

Asiantuntijapalveluihin kuuluvat

• koneiden ja laitteiden energiatehokkaat ratkaisut
• testauspalvelut
• lääketeollisuuden laitevalmistajien innovaatio- ja tuotekehityspalvelut
• koneiden ja laitteiden vaativuusmäärittelyt ja laskentapalvelut
• ilmailu- ja puolustusvälineteollisuuden tuotekehityspalvelut
• sulautettujen järjestelmien suunnittelu
• teollisen infrastruktuurin suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät palvelut.

Toimintavuoden aikana asiantuntijapalveluissa keskityttiin sisäisten synergiaetujen hyödyntämiseen. Etteplan on toiminut aiemmin hajautetun toimintamallin mukaisesti. Katsauskaudella panostettiin yli yksikkörajojen tarjottavien laajempien asiantuntijapalvelukokonaisuuksien kokoamiseen paremman lisäarvon tarjoamiseksi asiakkaille.

ENTERPRISE SOLUTIONS -PALVELUT

Uusi Etteplan Enterprise Solutions -yksikkö keskittyy valittuihin Etteplanin

sisältäen esimerkiksi nopean uuden tuotteen innovoinnin, tuotteen systeemisuunnittelun ja teknisen suunnittelun, komponenttien määrittelyn asiakkaan hankintaprosessia vastaavaksi sekä toimitussuunnitteluprosessin. Etteplan Enterprise Solutions -yksikön tehtävä on laatia palvelukokonaisuuksia, jotka kattavat asiakaskohtaisesti räätälöidyn globaalin palvelujen toimituksen. Etteplanilla on ennestään kattava joukko asiakasprojekteja näiltä eri osa-alueilta. Vuonna 2010 keskitytään näiden palvelujen integrointiin parempien asiakashyötyjen saavuttamiseksi.

globaaleihin avainasiakkaisiin. Sen tavoitteena on parantaa asiakkaiden toiminnan kilpailukykyä tarjoamalla kokonaisvaltaisia kansainväliseen liiketoimintaympäristöön soveltuvia teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation asiantuntija- ja operointipalveluratkaisuja.

Asiakkaat keskittyvät entistäkin tehokkaammin oman liiketoimintansa ydinalueisiin. Tuotanto viedään lähelle loppukäyttäjiä, ja se sisältää kohdemarkkinoille lokalisoitujen tuotteiden kokoonpanon. Toiminnan kustannustehokkuutta pyritään kasvattamaan jatkuvasti ja alihankintaverkostoa johdetaan tehokkaasti. Tähän liiketoimintaympäristön muutokseen Etteplan Enterprise Solutions tuo palveluratkaisuja, joiden avulla saatetaan uusia tuotteita markkinoille kustannustehokkaasti kattaen koko tuotteen innovaatio- ja suunnitteluketjun lokalisoinnin loppumarkkinoiden olosuhteisiin sopiviksi. Palvelut kattavat koko Ette planin palveluvalikoiman

Liiketoiminnan kehitys 2009

E tteplanin konsernirakennetta ja palvelumallia kehitettiin toimintavuoden aikana voimakkaasti. Muutoksilla tavoitellaan parempaa toiminta- ja palvelurakennetta, joka vastaa entistä tehokkaammin asiakkaiden tarpeisiin. Muutoksia toteutettiin myös nopeasti muuttuneiden markkinaolosuhteiden ja alalle syntyneen ylikapasiteetin vuoksi. Katsauskaudella panostettiin liiketoimintarakenteen järjestelyjen ja toiminnan sopeuttamisen lisäksi uusien palveluratkaisujen kehittämiseen ja toimintaprosessien yhtenäistämiseen valituilla suunnittelualoilla. Kiinan liiketoiminnan kehitystä jatkettiin katsauskaudella. Suunnittelutoiminnan volyymi kasvoi Kiinassa ja asiakkailta saatiin hyvää palautetta kustannustehokkaasta teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation palvelumallista.

KONSERNIRAKENNE MUUTTUI

Ruotsin liiketoimintaa järjesteltiin toimintavuoden aikana uudelleen. Konsernirakenteen muutokset saatiin onnistuneesti päätökseen vuoden 2009 loppuun mennessä. Toimintavuoden aikana autoteollisuudessa tapahtui merkittäviä muutoksia, joiden vuoksi Etteplan päätti keskittyä tarjoamaan autoteollisuuden asiakkaille erikoisosaamista vaativia testaus- ja analyysipalveluja ja vetäytyä autoteollisuuden perussuunnittelusta. Etteplan myi vuoden kolmannella neljänneksellä enemmistöosuuden Etteplan Tech AB:sta. Kaupan vaikutukset liikearvoon, liikevaihtoon, kannattavuuteen ja henkilöstömäärään on esitetty vuosikertomuksen tilinpäätösosiossa. Etteplan keskittyy jatkossa palvelemaan autoteollisuuden asiakkaita omalla erikoisosaamisellaan sekä jatkamalla yhteistyötä Etteplan Tech AB:n kanssa.

Liiketoiminnan järjestelyjen osana Ruotsin henkilöstömäärää sopeutettiin vastaamaan markkinoiden kysyntää. Etteplan Tech AB:n kaupan ja sopeuttamistoimenpiteiden jälkeen Ruotsissa työskentelee 550 työntekijää. Konsernirakenteen muutosten jälkeen Etteplan keskittyy Ruotsissa teollisuuden kone- ja laitesuunnitteluun tavoitteenaan toiminnan kasvattaminen erityisesti teknisen tuoteinformaation ja sulautettujen järjestelmien palvelualueilla. Ruotsi on konsernin toiminnan kannalta tärkeä markkina-alue. Etteplanin asiakkuudet sisältävät Ruotsissa muutoksen jälkeen muun muassa energia- ja voimansiirtoteollisuuden, ilmailu- ja puolustusvälineteollisuutta, junien valmistajan, lääketieteen tekniikan laitevalmistajia, teräs- ja metalliteollisuutta sekä kaivosteollisuuden laitevalmistajia.

Osana konsernirakenteen kehittämistä Etteplan myi viimeisellä vuosineljäneksellä enemmistöosuuden Italian liiketoiminnasta yhtiön toimivalle johdolle. Italiassa työskentelee 16 henkilöä.

Konsernirakenteen muutosten lisäksi Etteplan organisoi liiketoimintaansa uudelleen siten, että organisaatiorakenne tukee Etteplanin strategisia tavoitteita ja strategian toteuttamista entistä tehokkaammin. Liiketoiminnan järjestelyjen ja organisaatiorakenteen muutosten tavoitteena on hyödyntää koko konsernin asiantuntijoita entistä tehokkaammin maa- ja organisaatiorajojen yli siten, että markkinakysynnän muutosten aiheuttamia kustannusvaikutuksia hallitaan paremmin.

SUUNNITTELUPALVELUJEN KYSYNTÄ LASKI

Kone- ja laitesuunnittelun asiakkaiden tilauskannat kääntyivät laskuun useilla asiakastoimialoilla vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Lasku pysähtyi kolmannella vuosineljänneksellä päätyen noin 25 prosenttia vuotta 2008 alhaisemmalle tasolle.

Suunnittelupalvelujen kysynnän heikentymisestä huolimatta erilaisilla ekotehokkuuden parantamiseen ja vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöön liittyvillä suunnittelupalveluilla oli kysyntää tasaisesti koko vuoden ajan. Etteplanilla on tarjota monipuolisia suunnittelu- ja testauspalveluja sekä päästöjen verifi ointiin liittyviä palveluja. Etteplan osallistui vuoden aikana mm. sähköauton kehittämiseen, päästöjen todentamiseen, biopohjaisten voimalaitosten suunnitteluun ja tuulivoiman hyväksikäyttöön liittyviin voimala- ja laitesuunnitteluprojekteihin.

Etteplanin asiakaskannassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2009. Etteplanin asiakassuhteet ovat luonteeltaan pitkäaikaisia. Vakiintunutta yhteistyötä asiakkaiden kanssa jatkettiin ja suunnittelusopimuksia uusittiin. Pääosa asiakaskannasta muodostuu alojensa johtavista kone- ja laitevalmistuksen globaaleista yhtiöistä. Etteplan liikevaihdosta noin kolme neljäsosaa muodostui noin 30 suurimman asiakkaan toimeksiannoista.

GLOBAALIA SUUNNITTELU - YHTEISTYÖTÄ LAROX OYJ:N KANSSA

Laroxin ja Etteplanin välinen yhteistyö on ollut menestyksekäs ja hedelmällinen useiden vuosien ajan. Vuoden 2009 aikana globaalia multilokaatiosuunnittelupalvelumallia toteutettiin ja kehitettiin edelleen Larox Oyj:n kanssa.

Tehtävänä oli aloittaa Laroxin globaalin suunnittelun tukeminen Etteplanin Kiinan suunnittelupalveluilla. Etteplanin Kiinan mekaniikka- ja automaatiosuunnittelupalveluita sekä tuoteinformaatiopalveluita kehitettiin tukemaan Laroxia, joiden ansiosta yritys sai entistä kustannus tehokkaampia suunnittelupalveluja.

Etteplanin ja Laroxin välille kehitettiin uusia prosesseja suunnitteluprojektien luomiseksi ja toteuttamiseksi useisiin paikkoihin (Larox Suomi, Larox Kiina, Etteplan Suomi, Etteplan Kiina). Etteplan on järjestänyt Euroopassa työskentelevät insinöörit osaamisalueittain, kuten mekaniikka, sähkö, automaatio ja tuoteinformaatio. He työskentelevät yhdessä Etteplanin Kiinan työntekijöiden kanssa siirtäen osaamista, kehittäen sisäistä viestintää ja toteuttaen laadun hallintajärjestelmiä. Joukko Etteplanin Kiinanyksikön insinöörejä tuottaa mekaniikka-, sähkö- ja automaatiosuunnittelupalveluita sekä tuoteinformaatiota Laroxin globaaliin toimituksiin mukaan lukien Larox Kiina.

Uuden globaalin multilokaatioyhteistyömallin avulla Larox on pystynyt parantamaan suunnittelun joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Tämä on auttanut molempia yhtiöitä kehittämään edelleen globaaleja prosesseja sekä sisäistä yhteistyötä konsernissa ja strategisten partnereiden kanssa. Etteplan Kiinan uusi suunnittelutiimi on myös mahdollistanut Larox Kiinan oikea-aikaisen suunnitteluavun saatavuuden.

"Eurooppalaista laatua… Sovitussa laajuudessa… Sovitussa ajassa… Sovitussa hinnassa…" olivat Laroxin Vice President Louis Manien asettamat avaintavoitteet globaalille multilokaatioyhteistyölle vuonna 2008. Etteplanin ja Laroxin yhteiset ponnistelut alkoivat kantaa hedelmää vuonna 2009 ja vuonna 2010 laajuutta ja suunnittelutunteja tullaan edelleen kehittämään.

TAVOITE PÄÄSTÖT TÖ-MYYDESTÄ VAUHDITTAA VIHREÄN TEKNOLOGIAN KEHITTYMISTÄ

Volvo Cars vauhdittaa yhdessä Etteplanin kanssa sähköauton kehitystä. Sähköauton tavoitteena on olla täysin päästötön ("Zero Emission"). Projektin nimi on Volvo C30 PEV (Pure Electric Vehicle), ja auto perustuu Volvo C30 -malliin. Sähköauto vastaa tilavuudeltaan, toiminnoiltaan ja turvallisuudellaan normaalia C30-mallia. Sähköauto ladataan latauspistokkeen avulla, joka on sijoitettu huomiota herättämättömästi säleikön taakse. Etteplanilla on keskeinen rooli auton teknisissä ratkaisuissa, jotka ovat erittäin tarkoin määriteltyjä ja ratkaisevia, jotta kuluttajille voidaan tarjota kiinnostava auto.

Kuluttajille on tärkeää, että sähköauto ei ole pelkästään ympäristöystävällinen vaan myös hyvä ajaa ja omistaa. Tämän aikaansaamiseksi Volvon sähköauton tulee olla yhtä mukava, turvallinen ja omata sama suorituskyky kuin perinteisiä ratkaisuja käyttävien autojen. Perusajo-ominaisuudet ovat samantasoisia tai parempia kuin 1,6 litraisessa bensiinimoottorisessa autossa. Auton huippunopeus on sähköisesti kontrolloitu ja on 130 km/h ja se kiihtyy 0–100 km/h 10,5 sekunnissa.

Toimintasäde ja latausaika ovat kaikille sähköautoille tyypillisiä ja tärkeitä ominaisuuksia. Kaikki mikä kuluttaa sähköä lyhentää auton toimintasädettä. Tämä tarkoittaa, että sähköautossa energian optimointi on tärkeämpää kuin perinteisessä autossa. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia teknologisia ratkaisuja. Tässä Etteplanin huippuosaaminen moottoreiden, vetoakseleiden ja ilmastoinnin kanssa korostuu. Etteplanin vastuualueisiin ovat pääasiassa kuuluneet moottorin/vetoakselin asennus, turvallisuusjärjestelmät, alipainejarru ja osallistuminen uuden törmäysjärjestelmän rakenteen suunnitteluun. Etteplan on myös vastannut turvajärjestelmän akun jäähdyttämisestä, joka on erittäin tärkeä akun toimivuuden ja kestävyyden kannalta. Myös sisätilojen ilmastointi sekä moottorin/vetoakselin jäähdytys ovat kuuluneet Etteplanin vastuualueisiin.

Mielenkiintoinen innovaatio on, että auton jarruttaessa syntyvä energia otetaan talteen akkuun, mikä lisää kilometrimäärää ja tunnetta ympäristöystävällisestä autosta. Auto tulee pientuotantoon vuonna 2011.

Etteplan on tällä hetkellä mukana useissa sähköautoprojekteissa.

MARKKINAOSUUDET KASVOIVAT

Etteplanin asiakkaat vähentävät kumppaniensa määrää ja keskittävät teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation hankintoja yrityksille, jotka pystyvät tarjoamaan laajemman kokonaisuuden palveluja. Useat teolliset asiakkaat keskittivät suunnittelupalvelujensa hankintaa Etteplanille. Tämän vuoksi Etteplanin markkinaosuudet kasvoivat toimintavuoden aikana, vaikka kysyntä laski ja ylikapasiteetin purku sekä liiketoiminnan järjestelyt vaikuttivat negatiivisesti yhtiön liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Etteplan uusi puitesopimuksia asiakkaidensa kanssa sekä sai huomattavan määrän uusia sopimuksia. Etteplan teki katsauskaudella sopimuksia muun muassa Westinghouse Electric Sweden AB:n, Bombardier Transportation Sweden AB:n, Saab AB:n, Vattenfall AB:n, Sandvikin, Ovakon, Metso Oyj:n, Rautaruukki Oyj:n, Banverketin ja lukuisten muiden merkittävien teollisten ja liikelaitosasiakkaiden kanssa. Muita merkittäviä asiakkaita olivat vuonna 2009 muun muassa KONE Oyj, Larox Oyj, Nokian Renkaat Oyj ja Winwind Oy.

Etteplanilla on hyvät toimintaedellytykset Venäjällä markkinoiden elpyessä. Joulukuussa 2009 Etteplanille myönnettiin Venäjän Self Regulating Organizations -suunnittelulupa, ja se koskee koko Venäjää.

Fokus 2010

Vuoden 2010 aikana Etteplan keskittyy tarjoamaan asiakkailleen uusia palveluratkaisuja sekä kasvattamaan uusien ratkaisujen osuutta myynnistään. Painopiste on asiakkaiden liiketoiminnan tukemisessa globaaleilla teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation kokonaisratkaisuilla. Niiden avulla yhtiö pyrkii kasvamaan orgaanisesti.

Strategian toteutusta jatketaan valituilla teema-alueilla: asiakaskeskeisyys, uudet palveluratkaisut ja yksi Etteplan. Asiakaskeskeisyyden tavoitteena on kehittää palvelu- ja myyntikulttuuria sekä tarjota koko Etteplanin osaaminen nykyisille ja uusille asiakkaille. Palveluratkaisuilla pyritään siirtämään liiketoiminnan fokus tehokkaasti resurssimyynnistä ratkaisumyyntiin. Yksi Etteplan – teema sisältää sisäisten toimintatapojen ja niitä tukevien tietojärjestelmien kehittämisen.

Yhtiöllä on vuoden 2010 käynnistyessä hyvät asiakkuudet, parantunut markkina-asema, uudet tuoteratkaisut sekä entistä tehokkaampi palvelu- ja konsernirakenne.

Henkilöstö

Henkilöstö on asiantuntijuuteen pohjautuvan liiketoiminnan keskeisin menestystekijä. Etteplanin henkilöstö koostuu korkeasti koulutetuista eri teknisten alojen osaajista. Olennainen osa osaamisesta koostuu teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation prosessien ja asiakkaidemme tuotelinjojen tuntemuksesta. Monipuolista osaamista hyödynnettiin katsauskaudella suuressa määrässä vaativia ja monipuolisia toimeksiantoja.

Katsauskausi oli haasteellinen henkilöstölle markkinatilanteen muuttuessa voimakkaasti. Edellisen vuoden osaavan henkilöstön puute muuttui katsauskaudella nopeasti suunnittelukapasiteetin ylitarjonnaksi päämarkkinoillamme Pohjoismaissa. Markkinatilanteen edellyttämät henkilöstövähennykset toteutettiin pääasiassa lomautuksin Suomessa. Ruotsissa toiminnan sopeuttaminen vaati työsuhteiden päättämistä Ruotsin lainsäädännön vuoksi. Vaativasta tilanteesta huolimatta henkilöstömme on työskennellyt esimerkillisellä tavalla ja suunnittelutyön laatu on pysynyt vakaana. Sairauspoissaolojen määrä on pysynyt katsauskaudella Etteplanin vakiintuneella alhaisella tasolla.

Etteplanin koko henkilöstö on sisällytetty sähköisiin henkilötietojärjestelmiin katsauskaudella. Tietojärjestelmien avulla tieto yhtiön henkilöstörakenteesta ja sen muutoksista kuten vaihtuvuudesta, kehityskeskustelujen etenemisestä ovat koko ajan ajantasaisesti esimiesten ja henkilöstöhallinnon käytettävissä. Tietojärjestelmää täydennetään koko henkilöstön osaamisprofi ileilla. Vuoden 2009 aikana saatiin valmiiksi Etteplanin teknisen osaamisen rakenne ja rakenteen mukaiset tehtäväalueiden kuvaukset ensimmäistä kertaa yhdenmukaisella tavalla koko konsernin osalta esitettyinä.

Käytyjen kehityskeskustelujen määrää seurataan Etteplanissa vuosittain ja tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa keskustelu käydään kaikkien työntekijöiden kanssa vuosittain. Käytyjen keskustelujen määrä on kasvanut tasaisesti ja tällä hetkellä konsernissa kehityskeskustelut käydään noin 80 prosenttisesti. Myös kehityskeskustelun laatuun on panostettu. Esimiehet ovat osallistuneet kehityskeskusteluvalmennukseen ja menettelytapoja on kehitetty.

Etteplanilla on toimistoja Suomessa 28 ja Ruotsissa 15 paikkakunnalla. Hajautetun toimintarakenteen vuoksi koko henkilöstö tavoitetaan tehokkaimmin sähköisillä työkaluilla. Katsauskaudella panostettiin sähköisten koulutusmateriaalien kehitykseen. Koulutusaineistojen käyttöönotto aloitettiin loppuvuodesta 2009 ja uusien koulutuskokonaisuuksien julkaisua jatketaan 2010. Koulutusten läpikäyntiä seurataan sähköisellä raportoinnilla.

HENKILÖSTÖN RAKENNE

Katsauskauden lopussa yhtiössä työskenteli 1 544 henkilöä, joista 571 oli ulkomailla. Kiinassa Etteplanin Shanghain toimipisteessä ja Kunshanissa olevassa yhteisyrityksessä työskentelee yhteensä 125 työntekijää. Henkilöstön määrä pieneni 244 työntekijällä Etteplanin myydessä enemmistöosuuden konsernin ruotsalaisesta tytäryhtiöstä Etteplan Tech AB:sta. Henkilöstön ikäjakaumassa eri ikäryhmät ovat tasaisesti edustettuina.

HENRI LAINE Engineering Manager, Etteplan Oyj, Vantaa, Suomi

Kulunut vuosi toi mukanaan muutoksia työnkuvaani. Viime vuosina olen työskennellyt asiakkaan tuotekehitysprojekteissa mekaniikan pääsuunnittelijana. Tehtäviini on kuulunut muun muassa tuuliturbiinien taajuusmuuttajien suunnittelu.

Vuoden 2009 aikana työni luonne muuttui entistä enemmän asiakasyhteyksien hoitamiseksi ja suunnitteluprojektien koordinoinniksi. Suunnittelutyötä tehtiin kolmessa eri paikassa mukaanlukien omat toimitilamme. Informaation kulkuun täytyy panostaa ja siihen työhön olenkin nyt keskittynyt. Työnkuvan muutos on ollut minulle oikein mieluisaa.

Meidän tiimimme kannalta koko vuosi oli hyvä. Työtä riitti tasaisesti ja mekaniikkasuunnittelijoita tarvittiin joukkoomme jopa lisää vuoden aikana.

GUMP CHEN IT & Security; Software designer, Etteplan Vataple Technology Centre, Kiina.

Vuosi 2009 oli haastava, mutta samalla myös erittäin antoisa. Vastasin merkittävästä tietoturvaprojektista, joka onnistui erittäin hyvin. Meillä on nyt käytössämme tiukimmatkin tietoturvallisuusvaatimukset täyttävä järjestelmä, jota luonnollisesti myös päivitetään jatkuvasti vastaamaan uusia haasteita.

Vuoden aikana sain paljon vastuuta ja mahdollisuuksia tarttua uusiin haasteisiin. Tämä on ollut voimakkaan kehityksen vuosi ja töitä on ollut paljon. Teemme kaikkemme, jotta olisimme ensi vuonna jälleen entistäkin kilpailukykyisempi ja houkuttelevampi vaihtoehto asiakkaillemme.

Ikäjakauma 31.12.2009 Henkilöstömäärä keskimäärin*

*) jatkuvista toiminnoista

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2009

LIIKETOIMINTA

Etteplanin asiakkaiden heikentyneet tilauskannat heijastuivat suunnittelupalveluiden kysyntään koko vuoden ajan. Kysyntä heikkeni nopeasti ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana ja vakiintui kolmannella vuosineljänneksellä noin neljänneksen edellistä vuotta alhaisemmalle tasolle, jolla se säilyi loppuvuoden ajan. Kysynnän lasku käynnistyi vuoden ensimmäisellä kvartaalilla metsäteollisuuden laitevalmistajien suunnittelupalveluiden kysynnän heikkenemisellä ja laajeni katsauskaudella kattamaan Etteplanin useimmat asiakastoimialat. Poikkeuksena oli energia- ja voimansiirtosektori, jossa suunnittelupalveluiden kysyntä jatkui vakaalla tasolla koko katsauskauden ajan.

Etteplan solmi katsauskaudella tasaisesti puitesopimuksia sekä nykyisten että uusien asiakkaiden kanssa. Etteplanin asiakkaat jatkoivat suunnittelupalveluiden keskittämistä ja tämä näkyi Etteplanissa parantuneina markkinaosuuksina.

Katsauskaudella Etteplan uusi konsernirakennettaan ja toimintatapojaan sekä sopeutti toimintaansa vastaamaan alentunutta kysyntätilannetta.

Konsernirakenteen uusiminen koski pääasiassa Ruotsin liiketoimintoja. Etteplan myi enemmistöosuuden ruotsalaisesta tytäryhtiöstä Etteplan Tech AB:sta ja omistaa kaupan jälkeen 19,9 % yhtiöstä. Kaupan mukana Etteplan vetäytyi autoteollisuuden perussuunnittelusta.

Italian liiketoiminnan osake-enemmistö myytiin toimivalle johdolle. Yhtiössä työskentelee 16 työntekijää. Etteplan jatkaa yhtiön vähemmistöosakkaana 19,0 % omistusosuudella.

Etteplan Oyj julkisti katsauskaudella päivitetyn strategiansa. Päivitetyn vuosille 2010- 2012 laaditun strategian tuloksena Etteplan uusi toiminta- ja palveluperiaatteitaan.

Yhtiö pyrkii parantamaan päivitetyn strategiansa avulla nykyistä vahvaa markkinaasemaansa. Vahvan pohjan kasvulle luovat nykyiset Etteplanin hyvät asiakkuudet.

Etteplan palvelee asiakkaitaan tuottamalla teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation ratkaisuja asiakkaiden tuotteiden elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. Päivitetyssä strategiassa Etteplanin palvelutarjonta on jaettu kahdeksi palvelukokonaisuudeksi, operointipalvelut ja asiantuntijapalvelut.

Toimintatapojen uusimiseen kuului kustannustehokkaan teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation toimitusmallien kehittäminen. Etteplan sai vuoden aikana useita uusia toimeksiantoja, joissa työ toteutetaan Kiinan yksiköissä. Toimitusmallit tarjoavat asiakkaille merkittäviä teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation kustannussäästöjä.

Henkilöstövähennysten määrä kasvoi nopeasti vuoden ensimmäisen puoliskon aikana ja oli noin 250 työntekijää Suomessa ja noin 100 työntekijää Ruotsissa jatkuvissa toiminnoissa. Suomessa vähennykset toteutettiin pääosin lomautuksina ja Ruotsissa irtisanomisina. Henkilöstövähennysten määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden jälkipuoliskolla.

LIIKEVAIHTO

Vuonna 2009 Etteplanin liikevaihto jatkuvista toiminnoista oli 98,7 (1-12/2008: 134,2) miljoonaa euroa.

TULOS

Liikevoitto jatkuvista toiminnoista ilman kertaluonteisia kuluja oli 0,1 (1-12/2008: 13,8) miljoonaa euroa. Liikevoitto jatkuvista toiminnoista oli -3,6 (13,8) miljoonaa euroa. Liikevoitto jatkuvista toiminnoista sisältää 3,7 miljoonaa euroa liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluja.

Tilivuoden voitto jatkuvista toiminnoista ennen veroja oli -4,3 (1-12/2008: 12,8) miljoonaa euroa. Verojen määrä oli -1,0 (3,8) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot ovat 23,5 (29,2) % laskettuna tuloksesta ennen veroja.

Tilivuoden voitto jatkuvista toiminnoista oli -3,3 (1-12/2008: 9,0) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli -0,17 (0,45) euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli 1,20 (1,37) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli -8,6 (31,8) %.

Tilikauden voitto lopetetuista liiketoiminnoista oli -11,1 (1-12/2008: -1,0) miljoonaa euroa. Tähän sisältyy 7,1 miljoonan euron liikearvon alaskirjaus, joka ei vaikuta kassavirtaan.

Tilikauden voitto oli -14,4 (8,0) miljoonaa euroa.

UUSI JOHTORYHMÄ

Osana strategiaprosessiaan Etteplan julkisti katsauskaudella uuden liiketoimintarakenteensa. Muutoksen tavoitteena on parantaa organisaation tehokkuutta ja yksinkertaistaa rakennetta. Uusi organisaatio astui voimaan 1.1.2010. Etteplan-konsernin johtoryhmän muodostavat 1.1.2010 alkaen toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen, liiketoiminnan kehitysjohtaja Pia Björk, liiketoimintajohtaja Etteplan Technology Niclas Gräns, talousjohtaja Per-Anders Gådin, henkilöstö- ja viestintäjohtaja Outi-Maria Liedes ja liiketoimintajohtaja Etteplan Engineering Juha Näkki.

RAHOITUSASEMA JA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Taseen loppusumma 31.12.2009 oli 61,7 (31.12.2008: 78,9) miljoonaa euroa. Liikearvo taseessa oli 31,2 (31.12.2008: 33,2) miljoonaa euroa. Liikearvoon sisältyy vuonna 2008 ostettujen yritysten 3,7 miljoonan euron arvioitu lisäkauppahinta. Konsernin rahavarat olivat 6,7 (31.12.2008: 1,9) miljoonaa euroa. Konsernin rahoitusvelat olivat kauden lopussa 11,6 (31.12.2008: 16,6) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 38,5 (31.12.2008: 34,2) %. Liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja ja rahoituseriä oli positiivinen 2,1 (1-12/2008: 9,2) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 0,1 (1-12/2008: -0,1) miljoonaa euroa.

Etteplan Oyj laski marraskuussa liikkeeseen 10 miljoonan euron suuruisen hybridilainan (oman pääomanehtoinen joukkovelkakirjalaina). Lainan kuponkikorko on 9,50 % vuodessa. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin kahden vuoden kuluttua. Laina myytiin rajoitetulle joukolle sijoittajia. Lainalla vahvistettiin yhtiön pääomarakennetta ja järjestely mahdollistaa yhtiön toiminnan laajentamisen muun muassa yritysostoin.

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 4,8 (1- 12/2008: 12,1) miljoonaa euroa. Investoinnit koostuivat pääasiassa vuonna 2008 ostettujen yritysten lisäkauppahinnasta, joka maksetaan vuosina 2010 ja 2011.

HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli kauden aikana keskimäärin 1 765 (1-12/2008: 1 763) henkilöä ja vuoden lopussa 1 544 (31.12.2008: 1 749) henkilöä. Konsernin palveluksessa ulkomailla toimi 571 (31.12.2008: 676) henkilöä kauden lopussa.

AVAINHENKILÖIDEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2008 Etteplan-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Järjestelmän kohderyhmään kuului 37 henkilöä vuonna 2008 ja 39 henkilöä vuonna 2009. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 720 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa.

Etteplan Oyj:n hallitus on 11.2.2009 pidetyssä kokouksessa päättänyt luovuttaa omia osakkeita varsinaisen yhtiökokouksen 28.3.2008 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella. Valtuutus uusittiin yhtiökokouksessa 26.3.2009.

Hallituksen päätöksen mukaisesti Etteplan Oyj on 30.4.2009 luovuttanut 41 177 kappaletta yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville 36 työntekijälle ansaintajakson 2008 palkkiona. Luovutettujen osakkeiden osakekohtainen luovutushinta oli 2,89 euroa, joka oli Etteplan Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärällä painotettu keskikurssi 30.4.2009. Luovutettujen osakkeiden luovutushinta oli kokonaisuudessaan 119 001,53 euroa. Lisäksi järjestelmästä maksettiin rahaosuus ja varainsiirtovero, jotka olivat yhteensä 180 723,97 euroa. Vuonna 2008 ansaitut palkkiot maksettiin 30.4.2009. Luovutettuja osakkeita on palautunut yhtiölle takaisin 890 kappaletta.

Varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2009 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella Etteplan Oyj:n hallitus on 10.2.2010 pidetyssä kokouksessa päättänyt, että omia osakkeita ei luovuteta ansaintajaksolta 2009.

ARVIO TOIMINNAN RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ

Etteplanin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, toiminnallisille ja taloudellisille riskeille. Yksityiskohtainen analyysi riskeistä on Etteplanin vuoden 2009 vuosikertomuksessa.

ULKOISET RISKIT

Katsauskauden aikana yleinen taloudellinen kehitys ja ennakoimattomat muutokset asiakkaiden tilauskannoissa aiheuttivat edelleen merkittävän riskin. Asiakkaisiin liittyvät riskit ovat edelleen kasvanut riski Etteplanin liiketoiminnalle.

SISÄISET RISKIT

Etteplanin sisäisissä riskeissä ei ole tapahtunut muutoksia aikaisemmin tehtyihin arvioihin verrattuna.

Rahoitusriskejä koskevat selvitykset on esitetty tarkemmin tilinpäätöstiedotteen liitetiedoissa.

Liikearvonalentumiskirjaukseen ei katsauskaudella tehdyn kirjauksen lisäksi ole tämänhetkisen testauksen perusteella aihetta.

YHTIÖKOKOUS

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 26. maaliskuuta 2009 Lahdessa. Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Tapio Hakakari, Heikki Hornborg, Tapani Mönkkönen, Pertti Nupponen ja Matti Virtaala. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Robert Ingman. Järjestäytymiskokouksessaan 26.3.2009 hallitus valitsi Heikki Hornborgin puheenjohtajaksi ja Tapani Mönkkösen varapuheenjohtajaksi.

Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2008 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mika Kaarisalo. Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 2 000 000 kappaletta. Omien osakkeiden hankinta voi tapahtua muussa kuin osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa eli hallituksella on mahdollisuus päättää myös suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta.

Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 26.3.2009 ja päättyen 26.9.2010. Valtuutus korvaa aikaisemman valtuutuksen.

OSINKO

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti tilikaudelta 2008 maksettavaksi osingoksi 0,08 euroa osaketta kohti eli yhteensä 1 573 586,30 euroa. Jäljelle jäävät voittovarat jätettiin vapaaseen omaan pääomaan. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 31.3.2009. Osinko maksettiin 7.4.2009.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta lisäosingon maksamisesta yhtiön taloudellisen tilanteen sen salliessa, kuitenkin enintään 0,07 euroa osakkeelta eli yhteensä enintään 1 376 888,00 euroa. Valtuutus oli voimassa 31.12.2009 saakka. Etteplan Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 28.10.2009, että lisäosinkoa ei makseta vuonna 2009.

OSAKKEET, KURSSIKEHITYS JA OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA

Etteplan Oyj (ETT1V) on pohjoismainen NAS-DAQ OMX Teollisuustuotteet ja –palvelut -sektoriin kuuluva Small cap -yhtiö.

Yhtiön osakepääoma 31.12.2009 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 20 179 414 kappaletta. Katsauskaudella ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Etteplan Oyj:n osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 2 604 232 kpl yhteensä 7,6 miljoonan euron arvosta. Osakkeen alin kurssi oli 2,58 euroa, ylin kurssi 3,40 euroa, keskikurssi 2,94 euroa ja päätöskurssi 2,77 euroa. Koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2009 oli 54,6 miljoonaa euroa ja osakkeenomistajien määrä 1 907.

Yhtiön hallussa 31.12.2009 oli 469 298 kappaletta omia osakkeita. Yhtiö on hankkinut tammi-joulukuussa 2009 omia osakkeita 10 409 kappaletta. Yhtiö on luovuttanut 40 287 kappaletta omia osakkeita tammijoulukuussa 2009.

LIPUTUKSET

Myytyjen termiinien erääntymisen johdosta Evli Pankki Oyj:n osuus Etteplan Oyj:n äänimäärästä ja osakepääomasta alitti 18.12.2009 5 %.

Oy Fincorp Ab:n termiinisopimukset erääntyivät 18.12.2009. Yhtiön omistusosuus Etteplan Oyj:sta ylittää 10 %.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT

Peter Jahn (45) nimitettiin Etteplan-konsernin liiketoimintajohtajaksi, (Vice President, Enterprise Solutions) 8.2.2010 alkaen. Jahn on Etteplan Oyj:n johtoryhmän jäsen ja raportoi toimitusjohtaja Matti Hyytiäiselle.

Peter Jahn siirtyi Etteplaniin Intertek Group Plc:n Commercial & Electrical -divisioonan Euroopan myyntijohtajan tehtävistä. Jahn vastasi tässä tehtävässä koko Intertek-konsernin avainasiakkuuksista Euroopassa pääkonttoriaan pitävien asiakkaiden osalta. Jahnilla on syvällinen tuotekehitys- ja suunnitteluprosessien tuntemus eri toimialoilta, kuten konepajateollisuudesta, kulutuselektroniikasta, lääketeollisuuden laitevalmistajista ja telekommunikaatiosta.

Uusi Enterprise Solutions -yksikkö keskittyy Etteplanin globaaleihin avainasiakkaisiin tavoitteenaan parantaa asiakkaiden toiminnan kilpailukykyä tarjoamalla kokonaisvaltaisia kansainväliseen liiketoimintaympäristöön soveltuvia teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation asiantuntija- ja operointipalveluratkaisuja.

NÄKYMÄT 2010

Etteplanin asiakkaiden investointiprojektien ja tuotekehitysprojektien aloitukset sekä muutokset tilauskannoissa heijastuvat nopeasti teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation palvelujen kysyntään sekä Etteplanin liikevaihdon kehitykseen.

Vuoden 2010 liikevaihdon arvioidaan olevan vuoden 2009 tasolla. Vuonna 2009 tehdyt uudelleenjärjestelyt parantavat yhtiön kannattavuutta ja liikevoiton arvioidaan olevan positiivinen. Liikevaihto- ja liikevoittoarviot perustuvat Etteplanin tämänhetkisiin markkinanäkymiin. Arviossa ei ole huomioitu mahdollisia yrityskauppoja vuonna 2010.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS 2009

Konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on taseen 31.12.2009 mukaan 9 331 564,08 euroa.

Hallitus ehdottaa 24.3.2010 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,04 euroa osaketta kohti, ja loppuosa jätetään käyttämättömiin voittovaroihin. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Hallituksen ehdotuksen mukaisesti osingonmaksun täsmäytyspäivä on 29.3.2010 ja osingon maksupäivä 7.4.2010.

YHTIÖKOKOUS 2010

Etteplan Oyj:n vuoden 2010 yhtiökokous järjestetään 24.3.2010 Vantaalla klo 13.00 alkaen. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä tiedotteena.

Etteplan Oyj Hallitus

Tietoa osakkeenomistajille

YHTIÖKOKOUS

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 24.3.2010 alkaen klo 13.00 Vantaalla. Oikeus osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on perjantaina 12.3.2010 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n (Suomen Arvopaperikeskus Oy) pitämään osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle 19.3.2010 kello 16.00 mennessä, joko kirjallisesti osoitteeseen Etteplan Oyj, Yhtiökokous, Terveystie 18, 15860 Hollola, puhelimitse numeroon 010 307 2006 tai sähköpostitse osoitteeseen registration@ etteplan.com. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus tai y-tunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan nimi. Osakkeenomistajien Etteplan Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.

Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Yhtiökokouksessa mahdollisesti käytettävät yksilöidyt ja päivätyt valtakirjat on toimitettava yhtiölle tarkastettavaksi em. osoitteeseen ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Yhtiökokousasiakirjat ovat saatavilla Etteplan Oyj:n internet-sivuilla osoitteessa www. etteplan.fi .

OSINGONMAKSU

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2009 jaetaan osinkona 0,04 euroa osakkeelta. Mikäli yhtiökokous hyväksyy hallituksen ehdotuksen osingonjaosta, osinko maksetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 29.3.2010 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Hallituksen ehdottama osingon maksupäivä on 7.4.2010.

OSAKKEEN PERUSTIEDOT

Etteplanin osake on 2.10.2006 alkaen noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Small cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut toimialaryhmässä tunnuksella ETT1V. Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2009 oli 20 179 414 kappaletta. Osake listattiin aiemmin Helsingin Pörssin päälistalla.

TALOUDELLINEN INFORMAATIO

Etteplan Oyj julkaisee vuonna 2010 kolme osavuosikatsausta seuraavasti: Osavuosikatsaus 1–3/2010 06.05.2010 Osavuosikatsaus 1–6/2010 12.08.2010 Osavuosikatsaus 1–9/2010 10.11.2010

Osavuosikatsaukset ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa ja tulostettavissa osoitteessa www.etteplan.fi . Katsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

VUOSIKERTOMUKSET

Vuosikertomus, osavuosikatsaukset, pörssitiedotteet ja muuta tietoa Etteplan Oyj:stä on saatavilla osoitteesta www.etteplan.fi .

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa arvo-osuustiliä pitävälle taholle (pankki tai pankkiiriliike).

Tilinpäätös 2009

Konsernin laaja tuloslaskelma	22
Konsernitase	23
Konsernin rahavirtalaskelma	24
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	25
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	26
Yrityksen perustiedot & konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	26
Rahoitusriskien hallinta	30
Lopetetut liiketoiminnot	32
Hankitut liiketoiminnot	33
Konsernin tuloslaskelman liitetiedot	34
Konsernitaseen liitetiedot	36
Konsernin muut liitetiedot	42
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	44
Osakekohtaiset tunnusluvut	44
Tunnuslukujen laskentakaavat	45
Emoyhtiön tuloslaskelma	46
Emoyhtiön tase	46
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	47
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	47
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot	48
Emoyhtiön taseen liitetiedot	49
Emoyhtiön vastuut ja vakuudet	52
Osakkeet ja osakkeenomistajat	53
Hallituksen voitonjakoehdotus	56
Tilintarkastuskertomus	56

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 EUR	LIITE	1.1.-31.12.2009	1.1.-31.12.2008
JATKUVAT TOIMINNOT
Liikevaihto	5	98 700	134 215
Liiketoiminnan muut tuotot	7	392	947
Materiaalit ja palvelut	8	-8 077	-11 314
Henkilöstökulut	9	-75 851	-87 745
Liiketoiminnan muut kulut		-17 155	-20 626
Poistot	16,17	-1 596	-1 720
Liikevoitto		-3 587	-3,6 % 13 757	10,2 %
Rahoitustuotot	11	341	169
Rahoituskulut	12	-925	-1 129
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta		-134	0
Voitto ennen veroja		-4 304	12 797
Tuloverot	14	1 017	-3 752
Tilikauden voitto jatkuvista liiketoiminnoista		-3 287	9 045
LOPETETUT TOIMINNOT
Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista	3	-11 067	-1 030
Tilikauden voitto		-14 354	8 015
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Muuntoerot		1 245	-4 365
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		1 245	-4 365
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-13 109	3 650
TILIKAUDEN TULOKSEN JAKAUTUMINEN
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto		-14 403	7 997
Vähemmistölle kuuluva voitto		49 -14 354	18 8 015
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto		-13 164	3 632
Vähemmistölle kuuluva voitto		55	18
		-13 109	3 650
EMOYHTIÖN OSAKKEENOMISTAJILLE TILIKAUDEN
VOITOSTA LASKETTU OSAKEKOHTAINEN TULOS
Jatkuvat toiminnot
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	15	-0,17	0,45
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR	15	-0,17	0,45
Lopetetut toiminnot
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	15	-0,56	-0,05
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR	15	-0,56	-0,05

Konsernitase

VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet 16 1 458 2 485 Liikearvo 18, 21 31 184 33 207 Muut aineettomat hyödykkeet 17 1 042 1 558 Osuudet osakkuusyhtiöissä 19 0 17 Myytävissä olevat sijoitukset 20 691 411 Muut pitkäaikaiset saamiset 3 551 Laskennalliset verosaamiset 31 950 191 Pitkäaikaiset varat yhteensä 35 329 38 421 Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset 22 18 645 37 242 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 23 1 079 1 338 Rahavarat 24 6 650 1 879 Lyhytaikaiset varat yhteensä 26 375 40 459 VARAT YHTEENSÄ 61 704 78 880 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 25 5 000 5 000 Ylikurssirahasto 25 6 701 6 701 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 25 2 590 2 474 Omat osakkeet 25 -1 949 -2 025 Muuntoerot 25 -2 534 -5 188 Muut rahastot 25 10 000 0 Kertyneet voittovarat 25 18 148 11 962 Tilikauden voitto -14 403 7 997 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma, yhteensä 23 554 26 921 Vähemmistön osuus 135 79 Oma pääoma yhteensä 23 689 27 000 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 31 150 1 537 Rahoitusvelat 27 7 626 9 981 Pitkäaikaiset velat yhteensä 7 776 11 517 Lyhytaikaiset velat Rahoitusvelat 27 3 959 6 635 Ostovelat ja muut velat 29 24 401 33 425 Varaukset 32 1 435 0 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 30 445 303 Lyhytaikaiset velat yhteensä 30 239 40 363 Velat yhteensä 38 016 51 880 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 61 704 78 880	1 000 EUR	LIITE	31.12.2009	31.12.2008

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 EUR	1.1.-31.12.2009	1.1.-31.12.2008
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Asiakkailta saadut maksut	129 302	158 974
Maksut liiketoiminnan kuluista	-126 232	-143 861
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	3 070	15 113
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-632	-1 131
Saadut korot liiketoiminnasta	197	228
Maksetut välittömät verot	-557	-5 055
Liiketoiminnan rahavirta (A)	2 078	9 155
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-139	-1 774
Tytäryhtiömyynnit	93	0
Tytäryhtiöhankinnat	-966	-7 582
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	30	60
Lainasaamisten lisäys	-977	0
Luovutusvoitot muista sijoituksista	3	47
Investointien rahavirta (B)	-1 956	-9 249
Rahavirta investointien jälkeen (A + B)	122	-94
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Omien osakkeiden hankkiminen	-44	-2 523
Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	0 -3 251	3 437 0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	2 528	2 544
Hybridilainan nosto	10 000	0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 112	-4 007
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 574	-4 225
Rahoituksen rahavirta (C)	4 547	-4 774
Rahavarojen muutos (A + B + C) lisäys (+) / vähennys (-)	4 669	-4 868
Rahavarat kauden alussa	1 879	7 243
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	102	-496
Rahavarat kauden lopussa	6 650	1 879

1 000 EUR	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	SVOP rahasto	Omat osakkeet	Muunto erot	Muut rahastot	Kertyneet voitto varat	Yhteensä	Vähemmistö osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2008	5 000	6 701	2 601	-962	-823	0	16 187	28 704	597	29 301
Osingonjako							-4 225	-4 225		-4 225
Omien osakkeiden hankinta				-2 523				-2 523		-2 523
Omien osakkeiden luovutus			-127	1 401				1 274		1 274
Osakepalkkiot				59				59		59
Omistusosuuden muutokset								0	-536	-536
Tilikauden laaja tulos					-4 365		7 997	3 632	18	3 650
Oma pääoma 31.12.2008	5 000	6 701	2 474	-2 025	-5 188	0	19 959	26 921	79	27 000

1 000 EUR	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	SVOP rahasto	Omat osakkeet	Muunto erot	Muut rahastot	Kertyneet voitto varat	Yhteensä	Vähemmistö osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2009	5 000	6 701	2 474	-2 025	-5 188	0	19 959	26 921	79	27 000
Osingonjako							-1 574	-1 574		-1 574
Omien osakkeiden hankinta				-44				-44		-44
Osakepalkkiot			116	120			-179	57		57
Hybridilaina						10 000	-59	9 941		9 941
Muuntoeron muutos								0	6	6
Omistusosuuden muutokset					1 410		0	1 410		1 410
Kauden laaja tulos					1 245		-14 403	-13 159	49	-13 109
Oma pääoma 31.12.2009	5 000	6 701	2 590	-1 949	-2 534	10 000	3 745	23 554	135	23 689

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Etteplan-konsernin emoyhtiö on Etteplan Oyj. Etteplan Oyj (yhtiö) on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Hollola. Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Etteplan Oyj ja sen tytäryhtiöt tuottavat korkealaatuisia teollisuustekniikan suunnittelupalveluja. Konsernin päämarkkina-alue on Eurooppa. Ydinasiakkaittemme osalta palvelu on maailmanlaajuista.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.etteplan. fi tai konsernin emoyhtiön päätoimipaikasta osoitteesta Terveystie 18, 15860 Hollola.

Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10.2.2010 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. LAATIMISPERIAATTEET Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassa olevia kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IAS ja IFRS) sekä International Financial Reporting Interpretations Committeen (SIC ja IFRIC) tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.

Seuraavilla vuonna 2009 voimaantulleilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernin toiminnan tulokseen tai taseasemaan:

• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu)
• IFRS 2 Osakeperusteiset maksut
• IAS 23 Vieraan pääoman menot (uudistettu)
• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Seuraavat standardit ja tulkinnat on julkaistu, ja ne ovat voimassa 1.1.2010 alkavalla tilikaudella. Niillä ei yhtiön johdon näkemyksen mukaan ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen ja taseasemaan:

• IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille
• IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (uudistettu)
• IAS 38 Aineettomat hyödykkeet (muutos)
• IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset
• omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (muutos) – IFRS 2 Käteisvaroina maksettavat osakepe-
• rusteiset liiketoimet konsernissa

Julkaistua standardia IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (uudistettu) ei ole otettu käyttöön vuonna 2009. Standardin käyttöönotto tapahtuu tilikauden alussa 1.1.2010 ja se tulee muuttamaan tuosta tilikaudesta alkaen uusia yrityshankintoja koskevaa laskentaa. Standardin mukaan yrityskauppoja, jotka on tehty ennen tämän standardin käyttöönottoa, ei korjata takautuvasti, eikä siten standardin käyttöönotolla tule olemaan vaikutusta tilikauden 2009 tulokseen tai taseasemaan.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa IFRSstandardien mukaisesti, joutuu yrityksen johto tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkamääriin taseessa sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Arviot perustuvat johdon tämän hetken parhaaseen käsitykseen ja siksi on mahdollista, että toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen Etteplan Oyj:n ja konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot, joista on eliminoitu kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako. Tytäryritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu Etteplan Oyj:n laatimisperiaatteiden mukaisiksi. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Etteplan Oyj:llä on yksi osakkuusyritys.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä.

Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt on sisällytetty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Hankintamenoon sisältyy luovutetut varat ja hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot arvostettuna hankintahetken mukaiseen käypään arvoon. Hankitun liiketoiminnan identifi oitavissa olevat varat ja velat on arvostettu käypään arvoon. Hankintamenon osa, joka ylittää hankitun liiketoiminnan nettovarojen käyvän arvon, on kirjattu taseeseen liikearvona. Mikäli hankittujen nettovarojen käypä arvo on suurempi kuin hankintameno, on erotus kirjattu tuloslaskelmaan.

Tilikauden aikana myydyt tytäryhtiöt on raportoitu myyntihetkeen asti konsernitilinpäätöksen lopetetuissa toiminnoissa, jos ne ovat kokonaisia liiketoiminta- tai maantieteellisiä alueita. Lopetettuihin toimintoihin sisällytetään tällöin kaikki tuotot, kulut, kurssierot ja tappiot jos kirjanpitoarvo on korkeampi kuin myyntihinta.

Konsernitilinpäätöksessä on erotettu vähemmistöosuus tytäryhtiöiden vähemmistölle. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelmassa ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseen omassa pääomassa. Lisäkauppahinnat on kirjattu vaikuttamaan liikearvoon.

Osakkuusyritys on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin johtoryhmä.

Etteplan tuottaa palveluja asiakkaidensa tuotteiden elinkaaren kaikkiin vaiheisiin tuotekehityksestä tuotteen ylläpitoon. Tämän vuoksi Etteplan uudisti toimintaansa vuonna 2008 siten, että palvelut tuotetaan avainasiakkaittain eikä suunnitteluvaiheittain. Organisoinnin seurauksena siirryttiin nykyistä toimintaa kuvaavaan yhteen segmenttiin.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiassa toimii. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toimintaympäristön valuutta ja esittämisvaluutta. Yhtiöiden valuuttamääräiset liiketapahtumat on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat valuuttamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista aiheutuneet kurssierot kirjataan vastaaviin tuloslaskelman eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitustapahtumien kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja –kuluihin.

Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden taseen erät on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ja tuloslaskelmien erät käyttäen liiketoimen tapahtumakuukauden keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien synnyttämät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.

Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseeseen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska sillä ei katsota olevan taloudellista pitoaikaa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ovat:

Tietokoneet	3 vuotta
Ajoneuvot	5 vuotta
Toimistokalusteet	5 vuotta
Huoneistojen perusparannukset	5/7 vuotta

Huolto- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Merkittävät perusparannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tuloslaskelmassa. Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksissä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja –tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitelluilla vuokrasopimuksilla vuokrattu omaisuus on aktivoitu konsernitaseeseen käyttöomaisuushyödykkeisiin vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokravelvoitteet on esitetty pitkä- ja lyhytaikaisissa veloissa. Rahoitusleasing aiheuttaa tilikausilla aktivoiduista hyödykkeistä tehtävän poiston ja korkokulun. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Mikäli hyödykkeen omistusoikeus ei siirry konsernille vuokrakauden päättyessä, poistot kirjataan vuokra-ajan tai sitä lyhyemmän taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Aineettomat hyödykkeet Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen 1.1.2004 toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina, kun arvonalentumisesta on viitteitä. Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän liikearvon synnyttäneestä hankinnasta.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet sisältävät ohjelmistojen lisenssit ja aineettomat oikeudet. Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon. Ne hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

ATK-ohjelmistot 3–7 vuotta

Arvonalentumiset

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina, kun arvonalentumisesta on viitteitä. Jos liikearvon alentumiselle on viitteitä, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo kuuluu. Rahavirtaa tuottava yksikkö on pienin mahdollinen itsenäisesti rahavirtaa tuottava omaisuuserien ryhmä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuden käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoon. Arvonalentumisetestausten keskeiset oletukset on esitetty liitetietojen kohdassa 21. Arvonalentumistestaus. Olennaiset yritysten hankinnat ja niistä muodostuneet liikearvot on esitetty liitetietojen kohdassa 4. Hankitut liiketoimet.

Varat, joista kirjataan poistoja, testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on olemassa viitteitä arvonalentumisesta. Taseeseen kirjattujen rahoitusvarojen osalta arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä arvonalentumisesta. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten rahavirtojen nykyarvo.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Sopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat merkitään kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Vuokrattujen hyödykkeiden vuokrasopimuksen alkamisajankohdan hyödykkeen käypä arvo kirjataan vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi. Mikäli käypää arvoa ei voida määrittää, lasketaan arvo vähimmäisvuokrien nykyarvona. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona joko vuokrasopimuksen sisäistä korkoa tai mikäli sen määrittäminen ei ole mahdollista, käytetään johdon määrittämää lisäluoton korkoa. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.

Lopetetut toiminnot

Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja

1. se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö

2. se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai

3. se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa.

Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Saamiset

Saamiset merkitään taseeseen hankintahintaan tai sitä alempaan käypään arvoon. Saamiset arvioidaan säännöllisesti perintäkelpoisuuden ja saatavilla olevien vakuuksien suhteen. Mikäli myyntisaamisesta todetaan luottotappio, kirjataan luottotappio tuloslaskelman erään liiketoiminnan muut kulut.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihto sisältää tuotot suunnittelutoiminnasta ja projektiin kuuluvien materiaalien myynnin oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssierolla.

Tuotot palveluista

Pääsääntöisesti palvelut tuloutetaan, kun palvelu on tuotettu asiakkaalle.

Tuotot materiaalien myynneistä

Materiaalien myynti tuloutetaan, kun omistamiselle tyypilliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tämä on materiaalien luovutusajankohta.

Julkiset avustukset

Sellaiset saadut julkiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset julkiset avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi laskentahetken valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusasteen määrittämisen perusteena on arvio projektin etenemisestä, jossa määritellään toteutuneiden kustannusten osuus hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Mikäli pitkäaikaishankkeen lopputulos ei ole luotettavasti arvioitavissa, kirjataan hankkeesta johtuvat menot kuluksi sille tilikaudelle, jolla ne ovat syntyneet. Vastaavasti hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan enintään niiden menoja vastaava määrä. Todennäköisesti tappiollisen urakan kokonaistappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Korot ja osingot

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun osakkeenomistajan oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni maksaa kiinteitä maksuja erilliselle vakuutusyhtiölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sinä tilikautena, johon ne kohdistuvat.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan velaksi ja kuluksi silloin, kun henkilön työsuhde lopetetaan ennen normaalia eläkkeelle jäämistä tai kun työntekijälle maksetaan korvausta vapaaehtoisen irtisanoutumisen seurauksena. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan, kun yritys on todistettavasti sitoutunut päättämään työntekijän työsuhteen yksityiskohtaisen suunnitelman mukaisesti tai tehnyt työntekijälle korvausehdotuksen vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi. Yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä erääntyvät etuudet diskontataan nykyarvoon.

Voitto-osuus ja bonusjärjestelyt

Bonus- ja voitto-osuusjärjestelyistä kirjattava velka ja kulu perustuvat kaavaan, jossa otetaan huomioon osakkeenomistajille kuuluva voitto tiettyjen oikaisujen jälkeen. Varaus kirjataan silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai aiemman käytännön perusteella on syntynyt tosiasiallinen velvoite.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Etteplan Oyj:n hallitus päätti vuonna 2008 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän käyttöön ottamisesta ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille. Järjestelmä alkoi vuoden 2008 alusta ja sen piiriin kuului vuonna 2008 37 henkilöä ja vuonna 2009 39 henkilöä. Osakepohjainen kannustinjärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Etteplan Oyj:n osakkeita sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Palkkioiden maksettava määrä on sidottu vuosittain asetettaviin tavoitteisiin. Kunkin ansaintajakson alussa hallitus tarkistaa kohderyhmän ja määrittää enimmäiskappalemäärän ansaittavissa olevia osakkeita per henkilö. Järjestelmästä maksettavat palkkiot maksetaan kolmessa erässä yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta maksettavat verot ja veroluonteiset maksut. Ansaintajaksoa seuraa pakollinen 2 vuoden omistusjakso. Palkkiot vastaavat kolmen ansaintajakson aikana yhteensä enintään 720 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa.

Mikäli työsuhde päättyy ansainta- tai omistusjakson aikana, on osakkeet tarjottava yhtiölle vastikkeetta.

Osakepalkkiojärjestelmät käsitellään kirjanpidollisesti osittain osakkeina ja osittain rahana selvitettävinä järjestelyinä. Se osuus ansaitusta palkkiosta, jonka osallistujat saavat Etteplan Oyj:n osakkeina käsitellään osakkeina selvitettävänä järjestelynä ja kirjataan omaan pääomaan ja se osa ansaitusta palkkiosta, joka maksetaan rahana verojen ja muiden maksujen suorittamiseksi kirjataan vieraaseen pääomaan. Taseen velka arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä.

Konserni on suojautunut myönnettyihin osakepalkkioihin liittyvästä palkkion myöntämishetken ja suorittamishetken välisen ajan osakekurssiriskiltä. Järjestelmän suojaus tapahtuu omien osakkeiden hankinnan muodossa.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät konserniyritysten tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verot ja laskennallisten verojen muutoksen. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verot on kirjattu kaikista kirjanpidon ja verotuksen väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, leasingsopimuksista ja ulkomaisten tytäryhtiöiden varauksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivänä voimassa olevaa tai säädettyä verokantaa verokantojen muuttuessa.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan voidaan väliaikainen ero hyödyntää.

Oma pääoma

Omaan pääomaan kuuluvat osakepääoma, ylikurssirahasto, sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ja muut eri maiden lakien mukaiset pääoman erät. Kun Etteplan Oyj hankkii omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Etteplan Oyj:llä on yksi osakelaji.

Hybridilaina

Hybridilaina on oman pääoman instrumentti, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa, mutta paremmassa asemassa muihin oman pääoman instumentteihin nähden. Laina on vakuudeton ja takaamaton. Laina on pysyvä eikä sillä ole ennalta määrättyä takaisinmaksupäivää. Yhtiö päättää lainan takaisinmaksusta. Lainasta maksetaan korkoa jos yhtiökokouksessa päätetään jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, yhtiö päättää koron maksamisesta erikseen. Maksamattomat korot kertyvät. Hybridilainan haltijoilla ei ole yhtiössä määräysvaltaa eikä äänioikeutta yhtiökokouksessa.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Myytävissä olevat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja, jotka erääntyvät 12 kuukauden sisällä. Ne on arvostettu käypään arvoon toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Muut saamiset ovat rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä niitä pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät taseessa Myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään. Mikäli saaminen erääntyy viimeistään 12 kuukauden kuluessa, merkitään erä lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat varoja, joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne esitetään lyhytaikaisissa varoissa. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat osakkeista, jotka arvostetaan hankintahintaan, koska käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä eikä osakkeilla ole tarkoitus käydä aktiivisesti kauppaa toimivilla markkinoilla.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokiteltujen erien maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien on enintään kolme kuukautta. Rahavarojen taseesta pois kirjaaminen tehdään silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun merkittävä osa riskeistä ja tuotoista on siirretty konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ovat velkoja johdannaissopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Muut rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisia korko- ja valuuttariskeiltä suojautumiseen. Koronvaihtosopimuksia käytetään suojaamaan konsernia markkinakorkojen muutoksilta. Valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan valuuttamääräisiä saamisia ja velkoja. Konsernissa ei sovelleta tällä hetkellä IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tarkempi erittely löytyy liitetietojen kohdasta 33.

Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisista arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.

Liikevoitto

Liikevoitto on tuloslaskelman erä, joka saadaan, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot. Liikevoittoon sisällytetään ne kurssierot, jotka syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulos voi poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.

Keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpäätöshetkellä tehtyihin arvioihin liittyvät epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana ovat:

Käyvän arvon määrittäminen

Yritysten yhteenliittymissä aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu eri tekijöistä aiheutuva hankittujen hyödykkeiden arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Mahdolliset viitteet aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiselle käydään läpi vuosittain.

Asiakassopimukset ja -suhteet yrityshankinnan yhteydessä

Yrityshankinnan kohteena olevilla yrityksillä on pääsääntöisesti rajoitettu määrä merkittäviä asiakassuhteita ja -sopimuksia. Näitä asiakassopimuksia ja -suhteita ei johdon käsityksen mukaan voida pääsääntöisesti pitää taseeseen merkittävänä omaisuuseränä, koska asiakassopimukset ovat luonteeltaan ei-sitovia raamisopimuksia eivätkä siten erikseen erotettavissa tai erikseen myytävissä. Asiakassuhteiden ja -sopimusten osalta tulee lisäksi huomioida, että ne ovat toistaiseksi voimassaolevia eikä niille voida luotettavasti määritellä todennäköistä taloudellista vaikutusaikaa.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta arvioidaan edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Liikearvojen tasearvot 31.12.2009 ovat 31 184 tuhatta euroa (2008: 33 207 tuhatta euroa). Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydessä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 21. Arvonalentumistestaus.

2. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Etteplan-konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskille sekä vastapuoli- ja luottoriskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan yhtiön tuloskehitys ja oma pääoma sekä varmistaa riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti. Rahoitusriskien hallinnassa käytetään erilaisia rahoitusinstrumentteja konsernin hallituksen antamien valtuuksien puitteissa. Etteplan-konserni käyttää vain sellaisia instrumentteja, joiden markkinaarvoa ja riskiprofi ilia voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata.

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitustoimintoon, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata konsernin rahoitusriskit. Rahoitustoiminto vastaa keskitetysti myös konsernin varainhankinnasta ja tuottaa johdolle informaatiota konsernin sekä liiketoimintayksiköiden rahoituksellisesta tilanteesta.

Valuuttariski

Konserni altistuu eri valuuttojen välisille valuuttariskeille, joita syntyy valuuttamääräisinä suoritettavista kaupallisista transaktioista sekä taseen valuuttamääräisten erien muuntamisesta raportointivaluutan määräiseksi. Merkittävimmät valuuttariskit liittyvät Ruotsin kruunuun.

Transaktioriski

Etteplan-konsernin liiketoiminnasta pääosa tapahtuu kunkin konserniyrityksen kohdemaan valuutassa. Konsernilla ei ole katsauskaudella ollut merkittävää ulkomaanvaluutan määräisestä valuuttavirrasta syntyvää transaktioriskiä. Katsauskauden aikana konserni ei ole tehnyt suojaustoimenpiteitä transaktioriskin varalta.

Translaatioriski

Konserni altistuu valuuttakurssivaihtelusta aiheutuvalle translaatioriskille muunnettaessa euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden taseeriä raportointivaluutan määräiseksi. Konserni ei ole suojautunut näiden yhtiöiden omaan pääomaan liittyvältä valuuttariskiltä katsauskaudella.

Korkoriski

Etteplan-konserni altistuu korkoriskille sekä tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin että markkinakorkojen muutosten aiheuttaman kassavirtariskin muodossa.

Konserni hallitsee korkoriskiä hajauttamalla lainasalkun kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin sekä korkojohdannaissopimuksilla. Korollisten velkojen kokonaismäärä tilinpäätöshetkellä oli 10 762 tuhatta euroa, josta 4 062 tuhatta euroa oli kiinteäkorkoisia lainoja ja 4 500 tuhatta euroa katettu sopimuksella, jonka koron vaihteluväli on 3,56–4,45 %.

Rahoitus- ja maksuvalmiusriski

Etteplan-konserni pyrkii turvaamaan hyvän maksuvalmiuden kaikissa markkinaolosuhteissa tehokkaalla kassanhallinnalla ja sijoittamalla likvidejä varoja vain matalariskisiin helposti rahaksi realisoitaviin kohteisiin.

Lyhytaikaiseen rahoitukseen konserni käyttää cash-pool järjestelyihin sidottuja luottolimiittejä. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 18 000 tuhatta euroa sovittuja luottolimiittejä, joista käytössä oli 207 tuhatta euroa.

Konsernin jälleenrahoitusriskiä pyritään minimoimaan lainasalkun tasapainoisella erääntymisaikataululla, lainojen riittävän pitkällä maturiteetilla sekä käyttämällä rahoituksen lähteenä useita eri pankkeja.

Yhtiöllä on kahdenlaisia kovenantteja, jotka koskevat eri lainoja. 25 %:n omavaraisuusasteeseen sidottu kovenantti edellyttää rikkoutuessaan luoton ehtojen (lähinnä koron) uudelleenneuvotteluun pankin kanssa. Vuoden 2009 tilinpäätöksen lukujen perusteella tämä kovenantti ei rikkoudu.

Korolliset velat/EBITDA (poislukien kertaluonteiset kulut) kovenantin rikkoutuminen vaikuttaa luottojen korkotasoon. 2,5 rajan rikkoutuminen nostaisi luottojen korkomarginaalia 0,2 % - 0,4 % ja 3,5 rajan rikkoutuminen edellyttäisi luoton ehtojen (lähinnä koron) uudelleenneuvotteluun pankin kanssa. Vuoden 2009 tilinpäätöksen lukujen perusteella alempi 2,5:n raja ylittyi (ei kuitenkaan ylempi 3,5:n) johtaen 0,4 %:n koron nousuun 2,2 miljoonan euron arvoisessa lainassa.

Vastapuoli- ja luottoriski

Etteplan-konsernin pankkien kanssa tekemiin rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, ettei vastapuoli kykene täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteita. Operatiiviseen toimintaan liittyvä luottoriski syntyy asiakkaan kyvyttömyydestä suoriutua sopimusvelvoitteistaan.

Vastapuoliriskin minimoimiseksi konsernin merkittävät rahoitussopimukset on tehty hyvän luottoluokituksen omaavien johtavien pohjoismaisten pankkien kanssa.

Merkittävä osa konsernin liiketoiminnasta kohdistuu suuriin, kansainvälisesti toimiviin ja luottokelpoisiin yrityksiin. Suurimman yksittäisen asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta ei ylitä 10 prosenttia. Luottoriskiä pienentää myös asiakasyritysten jakautuminen usealle eri toimialalle.

Etteplan-konserni pyrkii varmistamaan, että tuotteita ja palveluja myydään vain asiakkaille, joilla on asianmukaiset luottotiedot. Luottoriskiä valvotaan konsernissa systemaattisesti ja erääntyneitä myyntisaatavia seurataan kuukausittain. Lisääntyneen taloudellisen epävarmuuden vaikutuksia pyritään minimoimaan saatavakannan aktiivisella valvonnalla ja tehokkaalla perintäprosessilla.

Pääomariskin hallinta

Pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin kyky jatkuvaan toimintaan, jotta se pystyisi antamaan tuottoa omistajilleen ja hyötyä muille sidosryhmilleen. Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten alentamiseksi.

Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita taikka myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.

Pääomaa seurataan nettovelkaantumisasteen (net gearing) pohjalta samoin kuin muissa saman toimialan yrityksissä. Nettovelkaantumisaste lasketaan jakamalla nettovelat oman pääoman määrällä. Nettovelat lasketaan siten, että lainojen kokonaismäärästä vähennetään rahavarat.

Tyydyttävän joustavuuden varmistamiseksi tavoitteeksi on asetettu nettovelkaantumisasteen pitäminen välillä 20–100 %.

Oheisessa taulukossa on esitetty konsernin nettovelkaantumisaste:

	2009	2008
Velat yhteensä	11 585	16 615
Vähennetään rahavarat	-6 650	-1 879
Nettovelat	4 935	14 736
Oma pääoma yhteensä	23 689	27 000
Nettovelkaantumisaste	20,8 % 54,6 %

RAHOITUSINSTRUMENTIT RYHMITTÄIN

			Käypään arvoon
1 000 EUR	Liite	Lainat ja muut saamiset	tulosvaikutteisesti kirjattavat	Myytävissä olevat	Muut rahoitusvelat	Yhteensä
31.12.2009
Varat taseessa
Myytävissä olevat rahoitusvarat	20			691		691
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22, 23	18 629				18 629
Rahavarat	24	6 650				6 650
Rahoitusvarat yhteensä		25 279	0	691	0	25 970
Velat taseessa
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	27				10 969	10 969
Rahoitusleasingvelat	28				615	615
Johdannaiset jotka eivät täytä suojauslaskennan
perusteita* Ostovelat ja muut velat	33 29, 30		146		24 538	146 24 538
Rahoitusvelat yhteensä		0	146	0	36 122	36 268
31.12.2008
Varat taseessa
Myytävissä olevat rahoitusvarat	20			411		411
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22, 23	38 256				38 256
Rahavarat	24	1 879				1 879
Rahoitusvarat yhteensä		40 135	0	411	0	40 546
Velat taseessa
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	27				15 718	15 718
Rahoitusleasingvelat	28				896	896
Johdannaiset jotka eivät täytä suojauslaskennan perusteita*	33		103			103
Ostovelat ja muut velat	29, 30				33 001	33 001
Rahoitusvelat yhteensä		0	103	0	49 615	49 718

Rahoitusvarojen ja velkojen käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea niiden tasearvoista.

* IFRS 7:n mukainen käyvän arvon taso 2; arvostusmenetelmien avulla määritelty arvostus.

RAHOITUSVELVOITTEIDEN ERÄÄNTYMISANALYYSI

31.12.2009	ALLE 1 VUOSI	1–5 VUOTTA
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	3 542	7 427
Rahoitusleasingvelat	416	199
Korkomaksut	185	172
Johdannaiset	146	0
Ostovelat ja muut velat	24 255	0

3. LOPETETUT LIIKETOIMINNOT

Lopetettuina liiketoimintoina on käsitelty pääasiassa autoteollisuudelle suunnittelupalveluita tuottavan Etteplan Tech AB:n enemmistöosuuden myynti 18.9.2009 Ruotsissa sekä Italian liiketoiminnan enemmistöosuuden myynti 11.12.2009. Molemmat myynnit on käsitelty lopetettuina toimintoina myyntihetkestä lähtien.

Myytyjen yksiköiden toimintojen tulos, niiden luovutuksesta johtuvat tappiot sekä osuus rahavirroista olivat seuraavat:

1 000 EUR	2009	2008
TULOSLASKELMA
Tuotot	15 322	26 716
Kulut	-18 724	-28 368
Tulos ennen veroja	-3 401	-1 652
Verot	442	622
Tulos verojen jälkeen	-2 960	-1 030
Luovutustappio ennen veroja	-8 234	0
Verot	127	0
Luovutustappio verojen jälkeen	-8 107	0
Tappio lopetetuista toiminnoista yhteensä	-11 067	-1 030
RAHAVIRTALASKELMA
Liiketoiminnan rahavirta	-2 484	-117
Investointien rahavirta	1 275	-119
Rahoituksen rahavirta	1 080	-559
Rahavarojen muutos	-129	-795
LOPETETTUJEN LIIKETOIMINTOJEN VAIKUTUS KONSERNIN TALOUDELLISEEN ASEMAAN
Varat
Aineelliset hyödykkeet	74	0
Muut aineettomat hyödykkeet	7 155	0
Saamiset	3 751	0
Rahavarat	-131	0
Varat yhteensä	10 849	0
Velat
Rahoitusvelat	233	0
Ostovelat ja muut velat	3 282	0
Velat yhteensä	3 515	0

4. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Vuoden 2009 aikana ei toteutettu yritysostoja, mutta aiemmista yritysostoista kirjattiin lisäkauppahintoja, koska niiden toteutuminen oli johdon arvion mukaan todennäköistä ja lisäkauppahinta pystyttiin arvioimaan luotettavasti. Vuonna 2008 hankittujen yhtiöiden varojen ja velkojen käyvät arvot eivät eronneet merkittävästi niiden kirjanpitoarvoista ennen hankintaa.

HANKITTU NETTOVARALLISUUS JA LIIKEARVO JAKAUTUVAT SEURAAVASTI:
2009	2008
	8 747
	1 274
3 699
3 699	10 020
	2 626
3 699	7 395

HANKINNAN SEURAUKSENA SYNTYNEET OMAISUUS- JA VELKAERÄT OVAT SEURAAVAT:

Vähemmistöosuus	541
Rahavarat	1 185
Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet	100
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	193
Myyntisaamiset	2 394
Muut saamiset	562
Lyhytaikaiset velat	-2 349
Nettovarallisuus	2 626
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	2 626
Maksettu käteiskauppahinta	8 747
Hankitun tytäryhtiön rahavarat	1 185
Hankintaan liittyvä rahavaikutus	7 562

5. LIIKEVAIHTO

Liikevaihto sisältää tuotot suunnittelutoiminnasta ja projektiin kuuluvien materiaalien myynnin oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssierolla.

1 000 EUR	2009	2008
6. PITKÄAIKAISHANKKEET
Hankkeen tuloista tilikaudella tuotoiksi kirjattu määrä	830	1 290
Kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot tilikauden loppuun mennessä	1 152	968
Saadut ennakot	796	623
7. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Hallinnolliset palvelut	117	684
Saadut avustukset	129	80
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	99	10
Muut tuotot	47	173
Liiketoiminnan muut tuotot	392	947
8. MATERIAALIT JA PALVELUT
Materiaalit	2 107	3 267
Ulkopuoliset palvelut osakkuusyhtiöiltä	327	29
Ulkopuoliset palvelut	5 643	8 018
Materiaalit ja palvelut	8 077	11 314
9. HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖKULUT
Henkilöstö
Henkilömäärä kauden lopussa	1 544	1 749
Henkilömäärä keskimäärin	1 765	1 763
Henkilöstö ryhmittäin luokiteltuna
Suunnittelutoiminnan henkilöstö	1 487	1 654
Hallintohenkilöstö	57	95
Henkilömäärä ryhmiteltynä	1 544	1 749
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	56 774	68 235
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	8 366	9 034
Osakkeina toteutettavat osakeperusteiset palkkiot	57	59
Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset palkkiot	131	50
Muut kiinteät henkilösivukulut	10 524	10 367
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	75 851	87 745
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa kohdassa Lähipiiritapahtumat.
10. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
Varsinainen tilintarkastus	77	79
Muut asiantuntijapalvelut	52	47
Yhteensä	129	126
11. RAHOITUSTUOTOT
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	19	4
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	146	140
Valuuttakurssivoitot	176	25
Rahoitustuotot	341	169
12. RAHOITUSKULUT
Korkokulut lainoista	596	757
Leasing-korko	39	72
Luovutustappiot konserniyhtiöistä	144	16
Valuuttakurssitappiot	55	85
Realisoitumattomat tappiot käypään arvoon, johdannaiset	43	103
Muut rahoituskulut	48	97
Rahoituskulut	925	1 129

Konsernin tuloslaskelman liitetiedot

1 000 EUR	2009	2008
13. TULOSLASKELMAAN KIRJATUT KURSSIEROT
Ostoihin ja kuluihin sisältyvät kurssierot	3	0
Valuuttakurssivoitot	176	28
Valuuttakurssitappiot	-55	-89
Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot yhteensä	125	-61
14. VEROT
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-580	-3 352
Aikaisempien tilikausien verot	5	-14
Laskennallisen verosaamisen muutos	916	0
Laskennallisen verovelan muutos	676	-386
Tuloverot	1 017	-3 752
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2009: 26 %, 2008: 26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
Kirjanpidon tulos ennen veroja	-4 304	12 797
Verokulu
Matemaattinen vero kirjanpidon tuloksesta emoyhtiön verokannalla	1 119	-3 327
Eroanalyysi (netto)
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutukset	-11	112
Vähennyskelvottomien erien verovaikutus yksikön verokannalla	2 709	276
Verovapaiden erien verovaikutus yksikön verokannalla	-267	-175
Aikaisempien tilikausien verot	-4	14
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero	76	2
Verokannan muutoksen vaikutus tilikauden alun laskennallisiin veroihin (netto)	-53	0
Konsernitasolla tilikauden tappioista kirjatut verot	0	3
Muu veroero	-313	-657
Verokulu	-1 017	-3 752

15. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Mikäli laskentahetkellä yhtiön hallussa on omia osakkeita, on ne erää laskettaessa vähennetty. Tilikauden voittoa laskettaessa on huomioitu suoraan omaan pääomaan kirjatut hybridilainan korot verovaikutuksella oikaistuna.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon osakepalkkioista aiheutuva laimennusvaikutus.

JATKUVAT TOIMINNOT	2009	2008
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista (1 000 EUR)	-3 287	9 045
Vähemmistön osuus tuloksesta	49	18
Hybridilainan korot verovaikutuksella oikaistuna	-59	0
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista (1 000 EUR)	-3 296	9 063
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo	19 659	19 950
Laimentamaton osakekohtainen tulos (€ per osake)	-0,17	0,45
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo	19 659	19 950
Osakepalkkioista johtuva laimennus	25	39
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemista varten	19 684	19 989
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (€ per osake)	-0,17	0,45
LOPETETUT TOIMINNOT	2009	2008
Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista (1 000 EUR)	-11 067	-1 030
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo	19 659	19 950
Laimentamaton osakekohtainen tulos (€ per osake)	-0,56	-0,05
Tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemista varten (1 000 EUR)	-11 067	-1 030
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemista varten	19 684	19 989
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (€ per osake)	-0,56	-0,05

1 000 EUR

16. AINEELLISET HYÖDYKKEET

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2009
	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rahoitusleasing	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	19	10 555	2 331	268	13 173
Muuntoerot	0	234	0	0	234
Lisäykset	0	55	251	26	332
Tytäryritysten myynti	0	-1 162	0	0	-1 162
Vähennykset	0	-1 322	0	0	-1 322
Hankintameno 31.12.	19	8 360	2 581	294	11 255
Kertyneet poistot 1.1.	0	-9 080	-1 454	-156	-10 689
Muuntoerot	0	-209	0	0	-209
Vähennysten kertyneet poistot	0	1 144	0	-7	1 137
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0	1 088	0	0	1 088
Tilikauden poisto	0	-559	-535	-30	-1 124
Kertyneet poistot 31.12.	0	-7 616	-1 988	-193	-9 796
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	19	744	594	101	1 458

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2008

	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rahoitusleasing	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	19	9 543	1 574	198	11 334
Muuntoerot	0	-447	0	0	-447
Tytäryritysten hankinta	0	630	0	4	634
Lisäykset	0	878	757	67	1 701
Vähennykset	0	-49	0	0	-49
Hankintameno 31.12.	19	10 555	2 331	268	13 173
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 380	-868	-135	-9 383
Muuntoerot	0	441	0	0	441
Yritysostojen kertyneet poistot	0	-409	0	0	-409
Tilikauden poisto	0	-732	-586	-21	-1 338
Kertyneet poistot 31.12.	0	-9 080	-1 454	-156	-10 688
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	19	1 475	878	112	2 485

17. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2009

	Aineettomat oikeudet	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 789	50	5 839
Muuntoerot	8	0	8
Lisäykset	50	8	58
Tytäryritysten myynti	-331	0	-331
Vähennykset	-2	0	-2
Siirrot erien välillä	58	-58	0
Hankintameno 31.12.	5 573	0	5 573
Kertyneet poistot 1.1.	-4 279	0	-4 279
Muuntoerot	-7	0	-7
Yritysmyyntien kertyneet poistot	307	0	307
Vähennysten kertyneet poistot	7	0	7
Tilikauden poisto	-558	0	-558
Kertyneet poistot 31.12.	-4 531	0	-4 531
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	1 042	0	1 042

1 000 EUR

Aineettomat oikeudet	Ennakkomaksut	Yhteensä
5 199	30	5 229
-83	0	-83
651	50	701
-8	0	-8
30	-30	0
5 789	50	5 839
-3 770	0	-3 770
37	0	37
-547	0	-547
-4 279	0	-4 279
1 509	50	1 559

18. LIIKEARVO

LIIKEARVO 2009
	Liikearvo	Konserniliikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	670	32 537	33 207
Muuntoerot	18	1 422	1 440
Lisäykset	0	3 699	3 699
Tytäryritysten myynti	0	-7 162	-7 162
Hankintameno 31.12.	688	30 496	31 184

Kirjanpitoarvo 31.12.2009 688 30 496 31 184

Liikearvo	Konserniliikearvo	Yhteensä
676	28 751	29 427
-5	-3 015	-3 020
0	1 421	1 421
0	5 380	5 380
670	32 537	33 207

Kirjanpitoarvo 31.12.2008	670	32 537	33 207
19. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ		2009	2008
Hankintameno 1.1.		17	0

Lisäykset	0	17
Siirto lainasaamisista	117	0
Hankintameno 31.12	134	17
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	-134	0
Pääomaosuusoikaisut 31.12.	-134	0
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	0	17

20. MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET	2009	2008
Hankintameno 1.1.	411	409
Tytäryritysten hankinta	0	50
Tytäryritysten myynti	-1	0
Vähennykset	-1	-48
Siirrot erien välillä*	281	0
Hankintameno 31.12.	691	411

*) siirrot erien välillä sisältää tytäryhtiöosakkeista siirretyn 18.9.2009 myydyn Etteplan Tech AB:n vähemmistöosuuden 19,9 % sekä 11.12.2009 myydyn Italian toiminnot omistavan Etteplan RA Oy:n vähemmistöosuuden 19 %. Vähemmistöosuudet on arvostettu omistusosuuden mukaisesta osuudesta yhtiöiden omiin pääomiin.

Myytävissä olevat sijoitukset, jotka koostuvat pääasiassa noteeraamattomista oman pääoman ehtoisista arvopapereista, arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan, sillä osakkeilla ei ole tarkoitus käydä aktiivisesti kauppaa toimivilla markkinoilla. Osakkeiden tasearvot ovat pienet eikä niillä ole olennaista merkitystä konsernitaseeseen. Myytävissä olevat sijoitukset luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi, sillä niitä ei odoteta realisoitavan tilinpäätöspäivää seuraavan kahdentoista kuukauden aikana, eikä niiden myyminen ole välttämätöntä käyttöpääoman hankkimiseksi.

21. ARVONALENTUMISTESTAUS

Liikearvot on kohdistettu arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuen. Laskelmat perustuvat verojen jälkeiseen voittoon. Rahavirtalaskelmissa otetaan huomioon konsernin johdon hyväksymien budjettien mukaiset verojen jälkeiset rahavirrat seuraavan viiden vuoden ajalta. Rahavirtoja määriteltäessä ennakoidaan tuotto- ja hintakehitystä, kustannuksia, käyttöpääomatarvetta sekä investointeja. Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on käyttänyt aiempaa kehitystä sekä johdon oletuksia markkinoiden kehittymisestä.

KESKEISET OLETUKSET KÄYTTÖARVON MÄÄRITTELEMISEKSI:
Keskeiset oletukset	2009	2008
Kasvu % 2-5 vuoden ajalle	3-5 %	3-5 %
Kasvu % 5 vuoden jälkeen	1 %	1 %
Diskonttokorko	8,0 %	8,5 %

Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan liikearvon sisältävän rahaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo. Päättyneen tilikauden aikana ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.

Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta. Diskonttauskorko on määritetty verotekijän huomioonottamisen jälkeen, koska tarkastelun kohteena olevat rahavirrat ovat myös verojen jälkeisiä.

Arvonalentumistestaus on suoritettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille, joihin kohdistuu liikearvoa:

1 000 000 EUR	2009	2008
Etteplanin Ruotsin toiminnot	20,3	24,0
Plant Engineering Suomi	5,5	3,8
Tekninen informaatio	5,4	5,4
Yhteensä	31,2	33,2

HERKKYYSANALYYSIT

Suoritetussa arvonalentumistestauksessa ylittävät kerrytettävissä olevat rahamäärät testattavien omaisuuserien kirjanpitoarvot seuraavasti:

1 000 000 EUR	2009	2008
Etteplanin Ruotsin toiminnot	16,5	25,2
Plant Engineering Suomi	10,3	21,1
Tekninen informaatio	3,6	13,6
Yhteensä	30,4	59,9

Arvonalentumistestauksen yhteydessä on suoritettu herkkyysanalyysejä seuraavien muuttujien osalta, jotka yksittäisinä tekijöinä eivät johtaneet arvonalentumisiin:

• 0-kasvu liikevaihdossa

• kannattavuustason (EBIT) alentuminen kolmella prosenttiyksiköllä

• diskonttauskorkokannan nousu neljällä prosenttiyksiköllä

Johdon käsityksen mukaan odotettavissa olevat muutokset keskeisissä muutoksissa eivät johda arvonalentumisiin. Mikäli kuitenkin samanaikaisesti realisoituisi esimerkiksi liikevaihdon 0-kasvu sekä kannattavuustason alentuminen kolmella prosenttiyksiköllä, johtaisi tämä 3,0 miljoonan euron arvonalentumiskirjaukseen Etteplanin Ruotsin toimintojen osalta.

1 000 EUR	2009	2008
22. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
Myyntisaamiset	13 298	26 823
Arvonalentuminen	-657	-491
Muut omistusyhteysyrityssaamiset	0	343
Muut saamiset	1 019	3 348
Siirtosaamiset	4 986	7 221
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18 645	37 242
Siirtosaamisten olennaisimmat erät
Lyhytaikaiset osatuloutussaamiset	449	643
Jaksotetut henkilöstökulut	137	84
Ennakolta maksetut toimitilavuokrat	240	275
Ennakolta maksetut leasingvuokrat	15	34
Muut siirtosaamiset myynneistä	3 305	5 619
Muut siirtosaamiset kuluista	840	565
Siirtosaamiset yhteensä	4 986	7 221
Saatavien ikäjakauma
Erääntymätön	10 482	21 255
Erääntynyt 1-90 pv	2 084	5 093
Erääntynyt 91-120 pv	61	367
Erääntynyt yli 120 pv	670	108
Saatavien ikäjakauma	13 298	26 823

Konsernitaseen liitetiedot

1 000 EUR	2009	2008
Arvonalentumisten ikäjakauma
Erääntymätön	-227	-150
Erääntynyt 1-90 pv	-43	-206
Erääntynyt 91-120 pv	0	-69
Erääntynyt yli 120 pv	-388	-66
Arvonalentumisten ikäjakauma	-657	-491
Myyntisaamisten arvonalentumista koskevan vähennystilin muutokset
1.1.	-491	-43
Saamisten arvonalentumisten lisäys	-166	-448
31.12.	-657	-491
Saatavien jakauma valuutoittain
EUR	8 649	16 176
SEK	9 785	20 580
CNY	212	486
Yhteensä	18 645	37 242
23. TILIKAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROSAAMISET
Tuloverosaaminen	1 079	1 338
24. RAHAVARAT
Rahat ja pankkisaamiset	6 650	1 879
Rahavarat	6 650	1 879

Rahavarat taseessa vastaavat rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja.

25. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

OMA PÄÄOMA

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, omista osakkeista, muuntoeroista, muista rahastoista, voittovaroista ja vähemmistöosuudesta. Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Muut rahastot sisältävät oman pääoman ehtoisen hybridilainan.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Etteplan Oyj:n kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2009 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 20 179 414 kappaletta. Katsauskaudella 1.1. - 31.12.2009 ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETT1V. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä enimmäisosakemäärää ole rajoitettu. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Yhtiön hallussa 31.12.2009 oli 469 298 (2008: 499 176) kappaletta omia osakkeita. Yhtiö on hankkinut tammi-joulukuussa 2009 omia osakkeita 10 409 kappaletta.Tilikaudella 2009 luovutettiin maksutta yhtiön hallussa olleista omista osakkeista 40 287 kappaletta osana osakeperusteista kannustinohjelmaa.

Hallituksen valtuudet omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen sekä osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä on esitetty kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,04 euroa osakkeelta.

26. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2008 avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Palkkio suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuus on tarkoitettu kattamaan osakkeina suoritettavasta palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Järjestelmän perusteella ansaittuja osakkeita ei saa luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää niille asetetun sitouttamisjakson aikana. Sitouttamisjakso on kaksi vuotta ja alkaa palkkion maksamisesta. Järjestelmän kohderyhmään kuului 37 henkiöä vuonna 2008 ja 39 henkilöä vuonna 2009. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 720 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa.

Kannustinjärjestelmän ensimmäinen ansaintajakso oli tilikausi 2008. Sovellettavat ansaintakriteerit olivat konsernin liikevaihto (painoarvo 50 %) ja liikevoitto (50 %).

Etteplan Oyj:n hallitus on 11.2.2009 pidetyssä kokouksessa päättänyt luovuttaa omia osakkeita varsinaisen yhtiökokouksen 28.3.2008 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella. Valtuutus uusittiin yhtiökokouksessa 26.3.2009.

Hallituksen päätöksen mukaisesti Etteplan Oyj on 30.4.2009 luovuttanut 41 177 kappaletta yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville 36 työntekijälle ansaintajakson 2008 palkkiona. Luovutettujen osakkeiden osakekohtainen luovutushinta oli 2,89 euroa, joka oli Etteplan Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärällä painotettu keskikurssi 30.4.2009. Luovutettujen osakkeiden luovutushinta oli kokonaisuudessaan 119 001,53 euroa. Lisäksi järjestelmässä maksettiin rahaosuus ja varainsiirtovero, jotka olivat yhteensä 180 723,97 euroa. Vuonna 2008 ansaitut palkkiot maksettiin 30.4.2009. Luovutettuja osakkeita on palautunut yhtiölle takaisin 890 kappaletta.

Kannustinjärjestelmän toinen ansaintajakso oli tilikausi 2009. Sovellettavat ansaintakriteerit olivat konsernin liiketoiminnan rahavirta (painoarvo 50 %) ja liikevoitto (50 %). Varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2009 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella Etteplan Oyj:n hallitus on 10.2.2010 pidetyssä kokouksessa päättänyt, että omia osakkeita ei luovuteta ansaintajaksolta 2009.

KUSTANNUKSIIN: 1 000 EUR	2009	2008
Osakkeina suoritetut	116	0
Osakkeina suoritettavat	-59	59
	57	59
Rahana suoritettu osuus, verot ja veronluonteiset maksut	181	0
Rahana suoritettava osuus, verot ja veronluonteiset maksut	-50	50
	131	168
27.LAINAT
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	4 614	6 751
Eläkelainat	2 813	2 799
Rahoitusleasingvelat	199	430
Yhteensä	7 626	9 981
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 v. kuluttua
Eläkelainat	0	681
Yhteensä	0	681
Velkojen jakauma valuutoittain
EUR	7 626	9 300
SEK	0	681
Yhteensä	7 626	9 981
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	2 086	2 106
Shekkitililimiitti	207	3 437
Eläkelainat	1 250	625
Rahoitusleasingvelat	416	466
Yhteensä	3 959	6 635
Velkojen jakauma valuutoittain
EUR	3 542	6 635
SEK	416	0
Yhteensä	3 959	6 635
28. RAHOITUSLEASINGVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT
Vähimmäisvuokrat Alle yhden vuoden sisällä	434	496
Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua	203	442
Vähimmäisvuokrat	637	939
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-21	-42
Nykyarvo	616	897
Nykyarvon erääntyminen
Alle yhden vuoden sisällä	416	466
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	199	430
Rahoitusleasingvuokrien nykyarvo	616	897
Rahoitusleasingvelkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo vuonna 2009 oli 5,1 % (2008: 5,0 %)
29. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
Saadut ennakot	162	624
Ostovelat osakkuusyhtiöille	92	29
Ostovelat muille	3 998	3 739
Johdannaiset	146	103
Siirtovelat	15 827	17 858
Muut velat	4 175	11 072
Ostovelat ja muut velat	24 401	33 425

Konsernitaseen liitetiedot

1 000 EUR	2009	2008
Siirtovelkojen olennaisimmat erät
Korkovelat	112	32
Jaksotetut henkilöstökulut	11 443	16 327
Muut lyhytaikaiset siirtovelat kuluista	4 272	1 499
Yhteensä	15 827	17 858
Velkojen jakauma valuutoittain
EUR	13 732	18 261
SEK	10 561	15 140
CNY	107	24
Yhteensä	24 401	33 425
30. TILIKAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROVELAT
Tuloverovelka	445	303

31. LASKENNALLISET VEROT

LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT 2009

Laskennallisten verosaamisten erittely

	1.1.2009	Muuntoero	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu lopetettuihin toimintoihin	Kirjattu omaan pääomaan	Yritys järjestelyt	31.12.2009
Vahvistetut tappiot	0	19	666	0	0	-132	553
Muut jaksotuserot	191	11	250	127	21	-202	398
Yhteensä	191	30	916	127	21	-334	950

Laskennallisten verovelkojen erittely

	1.1.2009	Muuntoero	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu lopetettuihin toimintoihin	Kirjattu omaan pääomaan	Yritys järjestelyt	31.12.2009
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	1 447	74	-614	-39	0	-746	122
Muut jaksotuserot	90	3	-62	0	0	-2	29
Yhteensä	1 537	77	-676	-39	0	-748	150

LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT 2008 Laskennallisten verosaamisten erittely

	1.1.2008	Muuntoero	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu lopetettuihin toimintoihin	Kirjattu omaan pääomaan	Yritys järjestelyt	31.12.2008
Muut jaksotuserot	34	0	0	0	0	156	191
Yhteensä	34	0	0	0	0	156	191

Laskennallisten verovelkojen erittely

	1.1.2008	Muuntoero	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu lopetettuihin toimintoihin	Kirjattu omaan pääomaan	Yritys järjestelyt	31.12.2008
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	1 034	43	320	-51	0	100	1 447
Muut jaksotuserot	477	-147	65	0	0	-304	90
Yhteensä	1 511	-104	385	-51	0	-204	1 537

32. VARAUKSET
2009	1.1.2009	Varausten lisäykset	31.12.2009
Varaukset
Varaus tappiollisista tilauksista/ sopimuksista johtuen	0	187	187
Uudelleenjärjestelyvaraus	0	1 198	1 198
Muut varaukset	0	50	50
Yhteensä	0	1 435	1 435

Varauksiin sisältyvät arvioidut projektiin liittyvät kustannukset 187 tuhatta euroa, sekä Ruotsin toimintojen uudelleenjärjestelyvarauksia 1 198 tuhatta euroa.

Konsernin muut liitetiedot

1 000 EUR	2009	2008
33. JOHDANNAISET
Valuutanvaihtosopimukset
Käypä arvo	-6	0
Nimellisarvo	1 317	0
Koronvaihtosopimukset
Käypä arvo	1	0
Nimellisarvo	4 500	5 786
Korko-optiosopimukset
Käypä arvo	-141	-103
Nimellisarvo	8 679	8 670
34. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
1 000 EUR	2009	2008
Omasta puolesta annetut vakuudet
Muut annetut vakuudet	55	427
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Erääntyy alle vuoden kuluessa	983	1 158
Erääntyy 1-5 vuoden kuluttua	1 107	1 909
Kaikki yhteensä	2 145	3 494

35. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.

Lähipiiritapahtumina on esitetty ne liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiriliiketoimet on hinnoiteltu konsernin normaalien hinnoitteluperusteiden ja hankintaehtojen mukaisesti.

KONSERNIN EMO- JA TYTÄRYRITYSSUHTEET 31.12.2009

Yritys	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus
Emoyritys Etteplan Oyj	Hollola, Suomi
Etteplan EC Oy	Hollola, Suomi	100 %
Etteplan EE Oy	Pori, Suomi	100 %
Etteplan EI Oy	Pori, Suomi	100 %
Etteplan LI Oy	Hollola, Suomi	100 %
Etteplan KL OY	Jyväskylä, Suomi	100 %
Etteplan Metals Processing Oy	Hollola, Suomi	100 %
Etteplan Design Center Oy	Hyvinkää, Suomi	100 %
Etteplan Production Lines Oy	Hollola, Suomi	100 %
Etteplan ED Oy	Hyvinkää, Suomi	100 %
Etteplan Technical Information Oy	Tampere, Suomi	100 %
LCA Engineering Oy	Kouvola, Suomi	100 %
Eteco Oy	Lempäälä, Suomi	100 %
Etteplan Industry AB	Västerås, Ruotsi	100 %
Etteplan Sweden Holding AB	Göteborg, Ruotsi	100 %
Etteplan AB	Göteborg, Ruotsi	100 %
Aerospace Engineering Sweden AB	Göteborg, Ruotsi	100 %
Lutab AB	Tukholma, Ruotsi	100 %
Cool Engineering AB	Göteborg, Ruotsi	100 %
Etteplan IT AB	Västerås, Ruotsi	70 %
Innovation Team Sweden AB	Halmstad, Ruotsi	91 %
Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd.	Shanghai, Kiina	100 %
Etteplan Holdings B.V	Amsterdam, Hollanti	100 %
Osakkuusyhtiöt

Etteplan Vataple Technology Centre Ltd Kunshan, Kiina 40 %

Konsernin muut liitetiedot

LÄHIPIIRIN KANSSA TOTEUTUIVAT SEURAAVAT LIIKETAPAHTUMAT
1 000 EUR	2009	2008
Palveluiden myynnit lähipiiriin kuuluville
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	7	53
Yhteensä	7	53
Palveluiden ostot lähipiiriin kuuluvilta
Osakkuusyhtiöt	256	231
Avainhenkilöt	95	96
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	344	285
Yhteensä	440	612
Saamiset lähipiiriin kuuluvilta
Osakkuusyhtiöt	0	343
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	0	2
Yhteensä	0	345
Velat lähipiiriin kuuluville
Osakkuusyhtiöt	92	29
Yhteensä	92	29
JOHDON HENKILÖSTÖETUUDET
Etteplan Oyj:n johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmän jäsenistä.
Maksetut palkat, palkkiot ja luontaisedut
Hallituksen jäsenet
Heikki Hornborg, puheenjohtaja	232	497
Tapani Mönkkönen, varapuheenjohtaja	26	21
Matti Virtaala	26	15
Tapio Hakakari	26	17
Pertti Nupponen	25	17
Robert Ingman	0	0
	335	567
Toimitusjohtaja sekä muu johtoryhmä
Matti Hyytiäinen	328	333
Muu johtoryhmä	1 065	1 313
Maksetut palkat, palkkiot ja luontaisedut yhteensä	1 728	2 213
Yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkion.
Optiot yrityksen johdolle
Yrityksen johdolle ei ole vuoden 2009 aikana myönnetty osakeoptioita.

JOHDON OSAKKEENOMISTUS

1 000 kpl	Osakkeita 31.12.2009
Hyytiäinen Matti, toimitusjohtaja	25
Hornborg Heikki, hallituksen puheenjohtaja	1 143
Mönkkönen Tapani, hallituksen varapuheenjohtaja	4 076
Hakakari Tapio, hallituksen jäsen	306
Ingman Robert, hallituksen jäsen	20
Nupponen Pertti, hallituksen jäsen	2
Virtaala Matti, hallituksen jäsen	0
Andersson Tom, johtoryhmän jäsen	57
Björk Pia, johtoryhmän jäsen	2
Gådin Per-Anders, johtoryhmän jäsen	5
Koivunen Risto, johtoryhmän jäsen	2
Liedes Outi-Maria, johtoryhmän jäsen	2
Näkki Juha, johtoryhmän jäsen	2
Yhteensä	5 642

36. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiön johdolla ei ole tiedossaan sellaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, joilla olisi olennainen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksessä esitettyihin lukuihin tai laskelmiin.

Tunnusluvut

37. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2009 2008 2007 1 000 euroa, tilikausi 1.1.-31.12. IFRS IFRS IFRS Liikevaihto 98 700 134 215 109 341 Liikevaihdon kasvu, % -26,5 22,7 12,0 Liikevoitto -3 587 13 757 10 653 % liikevaihdosta -3,6 10,3 9,7 Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta -4 170 12 797 10 348 % liikevaihdosta -4,2 9,5 9,5 Tilikauden tulos -3 287 9 045 7 582 Oman pääoman tuotto, % -13,0 32,1 29,6 Sijoitetun pääoman tuotto, % ) -8,6 31,8 27,8 Omavaraisuusaste, % 38,5 34,2 40,7 Bruttoinvestoinnit 4 763 12 082 13 197 % liikevaihdosta 4,8 9,0 12,1 Nettovelkaantumisaste, % 20,8 54,6 25,7 Henkilöstö keskimäärin 1 765 1 763 1 642 Henkilöstö kauden lopussa 1 544 1 749 1 742 Palkat ja palkkiot 56 962 68 344 58 376 ) Sijoitetun pääoman tuotto laskettu tuloksesta ennen veroja 38. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2009 2008 2007 Tilikausi 1.1.-31.12. IFRS IFRS IFRS Osakekohtainen tulos, EUR -0,17 0,45 0,36 Osakekohtainen oma pääoma osakeantioikaistuna, EUR 1,20 1,37 1,43
	Osakekohtainen osinko osakeantioikaistuna, EUR	0,04*)	0,08	0,21
Osinko tuloksesta, % -24 % 18 % 58 %
Efektiivinen osinkotuotto, % 1,4 % 5,4 % 4,5 %
P/E-luku, EUR -16,5 6,9 11,8
Osakkeen antikorjattu kurssikehitys: alin kurssi 2,58 2,30 3,40
ylin kurssi 3,40 5,35 6,82
keskikurssi 2,94 4,16 4,76
Osakekannan markkina-arvo, (1 000 EUR) 54 597 55 105 94 843
Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl) 2 604 8 192 6 199
Osakkeiden vaihto, % 13 % 41 % 31 %
19 659 19 950 20 014
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, (1 000 kpl) 19 710 19 684 19 965	Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl)

*) hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Oman pääoman tuottoprosentti (ROE)

(tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta – verot ) x 100 (oma pääoma + vähemmistöosuus) keskiarvo

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI), ennen veroja

(tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta + korkokulut ja muut rahoituskulut) x 100 (taseen loppusumma – korottomat velat) keskiarvo

Nettovelkaantumisaste (%)

(korollinen vieras pääoma – rahat ja pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit) x 100 oma pääoma + vähemmistöosuus

Omavaraisuusaste (%)

(oma pääoma + vähemmistöosuus) x 100 taseen loppusumma – saadut ennakot

Osakekohtainen tulos

(tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta – verot – vähemmistöosuus – hybridilainan korot verovaikutuksella oikaistuna) osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana

Osakekohtainen oma pääoma

oma pääoma

osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekohtainen osinko

tilikauden osinko

osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana

Osinko tuloksesta (%)

osakekohtainen osinko x 100 osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto (%)

osakekohtainen osinko x 100 osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)

osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi osakekohtainen tulos

Osakkeen kurssikehitys

Kultakin tilikaudelta esitetään osakeantioikaistu alin ja ylin kurssi varsinaisessa kaupankäynnissä sekä tilikauden keskikurssi osakeantioikaistuna.

keskikurssi = osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto

vaihdettujen osakkeiden lukumäärä tilikauden aikana

Osakekannan markkina-arvo

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosentteina

Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana.

Emoyhtiön tuloslaskelma

1 000 EUR		1.1.-31.12.2009	1.1.-31.12.2008
	Liite	FAS	FAS
Liikevaihto	1	46 492	55 476
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 818	1 152
Materiaalit ja palvelut	3	-23 817	-23 208
Henkilöstökulut	4	-14 803	-19 585
Poistot ja arvonalentumiset	11,12	-836	-825
Liiketoiminnan muut kulut		-8 403	-8 987
Liikevoitto		452	4 022
Rahoitustuotot ja -kulut	6,7	-6 510	2 749
Voitto ennen satunnaiseriä		-6 059	6 771
Satunnaiset erät	8	0	750
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-6 059	7 521
Tilinpäätössiirrot	9	10	-37
Tuloverot	10	-1	-1 075
Tilikauden voitto		-6 050	6 408

Emoyhtiön tase

1 000 EUR		31.12.2009	31.12.2008
	Liite	FAS	FAS
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	11	1 000	1 503
Aineelliset hyödykkeet	12	499	746
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	13	38 429	44 117
Muut sijoitukset	13	303	21
Sijoitukset yhteensä		38 732	44 138
Pysyvät vastaavat yhteensä		40 231	46 387
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset	14	21 309	36 626
Rahat ja pankkisaamiset	15	4 431	33
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		25 740	36 659
VASTAAVAA YHTEENSÄ		65 972	83 047
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	16	5 000	5 000
Ylikurssirahasto	16	6 701	6 701
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	16	2 590	2 474
Edellisten tilikausien voitto	16	12 791	8 001
Tilikauden voitto	16	-6 050	6 408
Oma pääoma yhteensä		21 033	28 583
Tilinpäätössiirtojen kertymä	17	164	174
Pakolliset varaukset	21	237	0
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	18	17 427	8 575
Lyhytaikainen vieras pääoma	19,20	27 111	45 715
Vieras pääoma yhteensä		44 538	54 290
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		65 972	83 047

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

1 000 EUR	1.1. - 31.12.2009	1.1. - 31.12.2008
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	56 388	52 240
Maksut liiketoiminnan kuluista	-70 028	-42 771
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-13 640	9 469
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-618	-888
Saadut osingot liiketoiminnasta	5 487	2 469
Saadut korot liiketoiminnasta	152	246
Maksetut välittömät verot	2	-1 354
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-8 617	9 943
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-90	-1 054
Tytäryhtiöhankinnat	-599	-5 972
Tytäryhtiömyynnit	7	15
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	9	53
Myönnetyt lainat	-977	-604
Lyhytaikaisten sijoitusten muutos	8 093	0
Luovutusvoitot muista sijoituksista	1	0
Investointien rahavirta (B)	6 444	-7 563
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Omien osakkeiden hankkiminen	6	-2 523
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0	3 437
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 453	0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	12 500	2 500
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 023	-2 086
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 574	-4 225
Konserniavustus	1 115	0
Rahoituksen rahavirta (C)	6 571	-2 896
Rahavarojen muutos (A + B + C) lisäys (+) / vähennys (-)	4 398	-516
Rahavarat tilikauden alussa	33	549
Rahavarat tilikauden lopussa	4 431	33

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

LAATIMISPERIAATTEET

Emoyhtiö Etteplan Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien säännösten (FAS) mukaisesti.

TULOUTUSPERIAATE JA PITKÄAIKAISHANKKEET

Liikevaihto sisältää tuotot suunnittelutoiminnasta ja projektiin kuuluvien tarvikkeiden myynnin. Emoyhtiön tuloutusperiaatteet ja pitkäaikaishankkeiden laskentaperiaatteet vastaavat konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN MENOT

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

KÄYTTÖOMAISUUDEN ARVOSTUS

Käyttöomaisuus on aktivoitu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat omaisuuserän arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä ei katsota olevan taloudellista pitoaikaa. Muiden aineellisten hyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ovat:

Ohjelmistot	5 vuotta
Tietokoneet	3 vuotta
Ajoneuvot	5 vuotta
Toimistokalusteet	5 vuotta
Huoneistojen perusparannukset	5 vuotta

Huolto- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Merkittävät perusparannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tuloslaskelmassa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

TULOVEROT

Tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät yrityksen tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verot. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin voimassaolevan verokannan perusteella.

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ EMOYHTIÖSSÄ

Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu poistoerosta. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidon poistojen kertynyt poistoero pitkävaikutteisista menoista on 164 tuhatta euroa, johon liittyvää laskennallista verovelkaa 43 tuhatta euroa, ei ole emoyhtiössä kirjattu taseeseen. Koneiden ja kaluston hyllypoistot ovat yhteensä 27 tuhatta euroa, johon liittyvää laskennalllista verosaamista ei ole emoyhtiössä kirjattu taseeseen.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Emoyhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.

LEASINGSOPIMUKSET

Leasingsopimuksilla hankitun omaisuuden vuokrat merkitään kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot

1 000 EUR 1. LIIKEVAIHTO	2009	2008
Suomi	46 492	55 476
Liikevaihto koostuu suunnittelutoiminnasta.
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Vakuutuskorvaukset	0	21
Hallinnolliset palvelut	117	0
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	6	1
Muut tuotot	1 695	1 129
Liiketoiminnan muut tuotot	1 818	1 152
3. MATERIAALIT JA PALVELUT
Materiaalit	59	53
Ulkopuoliset palvelut	23 758	23 156
Materiaalit ja palvelut	23 817	23 208
4. HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstö
Henkilömäärä kauden lopussa	326	367
Henkilömäärä keskimäärin	347	369
Henkilöstö ryhmittäin luokiteltuna
Suunnittelutoiminnan henkilöstö	301	340
Hallintohenkilöstö	25	27
Henkilömäärä ryhmiteltynä	326
		367
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	12 196	15 869
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	2 024	2 703
Muut kiinteät henkilösivukulut	582	1 013
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	14 803	19 585
5. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
Varsinainen tilintarkastus	29	49
Muut asiantuntijapalvelut	41	7
Yhteensä	70	56
6. RAHOITUSTUOTOT
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	3 669	4 013
Muilta	18	7
Osinkotuotot yhteensä	3 687	4 020
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	72	228
Muilta	79	18
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	151	246
Valuuttakurssivoitot	71	0
Rahoitustuotot	3 910	4 266
7. RAHOITUSKULUT Korkokulut saman konsernin yrityksille	77	113
Korkokulut veloista muille	617	688
Luovutustappiot konserniyhtiöistä	9 166	0
Saamisten arvonalentumiset	488	0
Valuuttakurssitappiot	23	80
Muut rahoituskulut	49	635
Rahoituskulut	10 420	1 517
8. SATUNNAISET ERÄT
Saadut konserniavustukset	0	750
9. TILINPÄÄTÖSSIIRROT
Poistoeron muutos	10	-37
10. VEROT
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	0	1 075
Aikaisempien tilikausien verot	1	0
Tuloverot	1	1 075

1 000 EUR

11. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, EMOYHTIÖ

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2009
	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 248	379	50	4 677
Lisäykset	33	0	8	41
Siirrot erien välillä	58	0	-58	0
Hankintameno 31.12.	4 339	379	0	4 718
Kertyneet poistot 1.1.	-2 965	-208	0	-3 174
Tilikauden poisto	-469	-76	0	-545
Kertyneet poistot 31.12.	-3 434	-284	0	-3 718
Kirjanpitoarvo 31.12.	905	95	0	1 000

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2008

	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 726	379	30	4 140
Lisäykset	495	0	50	545
Vähennykset	-8	0	0	-8
Siirrot erien välillä	30	0	-30	0
Hankintameno 31.12.	4 248	379	50	4 677
Kertyneet poistot 1.1.	-2 523	-133	0	-2 656
Tilikauden poisto	-442	-76	0	-518
Kertyneet poistot 31.12.	-2 965	-208	0	-3 174
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 283	171	50	1 503

12. AINEELLISET HYÖDYKKEET, EMOYHTIÖ

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2009
	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 997	171	4 168
Lisäykset	22	26	48
Vähennykset	-4	0	-4
Hankintameno 31.12.	4 015	197	4 212
Kertyneet poistot 1.1.	-3 325	-97	-3 422
Tilikauden poisto	-261	-30	-291
Kertyneet poistot 31.12.	-3 586	-127	-3 713
Kirjanpitoarvo 31.12.	430	70	499

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2008
	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 596	112	3 707
Lisäykset	450	59	509
Vähennykset	-48	0	-48
Hankintameno 31.12.	3 997	171	4 168
Kertyneet poistot 1.1.	-3 039	-76	-3 115
Tilikauden poisto	-286	-21	-307
Kertyneet poistot 31.12.	-3 325	-97	-3 422
Kirjanpitoarvo 31.12.	673	74	746

Emoyhtiön taseen liitetiedot

1 000 EUR

13. SIJOITUKSET, EMOYHTIÖ

SIJOITUKSET 2009
	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	44 117	21	44 138
Lisäykset	3 783	0	3 783
Vähennykset	-9 188	0	-9 188
Siirrot erien välillä	-281	281	0
Hankintameno 31.12.	38 429	303	38 732
Kirjanpitoarvo 31.12.	38 429	303	38 732

SIJOITUKSET 2008
	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	37 467	21	37 488
Lisäykset	7 245	0	7 245
Vähennykset	-595	0	-595
Hankintameno 31.12.	44 117	21	44 138
Kirjanpitoarvo 31.12.	44 117	21	44 138

1 000 EUR	2009	2008
14. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	485	465
Osinkosaamiset	0	1 800
Muut saamiset	1 401	1 374
Konsernitilisaamiset	11 726	19 798
Konserniavustussaamiset	0	1 115
Yhteensä	13 611	24 552
Muilta
Myyntisaamiset	5 952	8 472
Luottotappiot	-59	0
Muut omistusyhteysyrityssaamiset	117	3
Muut saamiset	504	2 819
Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta)	1 183	780
Yhteensä	7 696	12 074
Siirtosaamisten olennaisimmat erät
Lyhytaikaiset osatuloutussaamiset (muilta)	231	0
Jaksotetut henkilöstökulut, lyhytaikaiset saamiset	30	0
Ennakolta maksetut toimitilavuokrat	17	16
Muut siirtosaamiset myynneistä (muilta)	314	496
Muut siirtosaamiset kuluista (muilta)	591	264
Yhteensä	1 183	776
15. RAHAVARAT
Rahat ja pankkisaamiset	4 431	33
Rahavarat	4 431	33

Rahavarat taseessa vastaavat rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja.

Emoyhtiön taseen liitetiedot

1 000 EUR	2009	2008
16. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Osakepääoma 1.1.	5 000	5 000
Osakepääoma 31.12.	5 000	5 000
Ylikurssirahasto 1.1.	6 701	6 701
Ylikurssirahasto 31.12.	6 701	6 701
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	2 474	2 601
Osakeanti	117	0
Vähennykset	0	-127
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	2 590	2 474
Omat osakkeet 1.1.	-2 084	-962
Lisäykset	-44	-2 523
Vähennykset	178	1 401
Omat osakkeet 31.12.	-1 949	-2 084
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	16 493	14 309
Osingonjako	-1 574	-4 225
Voitot osakeperusteisista maksuista	-179	0
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	14 740	10 085
Tilikauden voitto	-6 050	6 408
Oma pääoma yhteensä	21 033	28 583
LASKELMA VOITONJAKOKELPOISISTA VAROISTA 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta	14 740	10 085
Omat osakkeet	-1 949	-2 084
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	2 590	2 474
Tilikauden voitto	-6 050	6 408
Voitonjakokelpoiset varat 31.12.	9 331	16 882
OSAKKEET, 1 000 KPL
Osakkeiden lukumäärä 1.1.	20 179	20 179
Osakkeiden lukumäärä 31.12.	20 179	20 179
17. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero	164	174
18. PITKÄAIKAISET VELAT
Lainat rahoituslaitoksilta	4 614	6 700
Eläkelainat	2 813	1 875
Hybridilaina Yhteensä	10 000 17 427	0 8 575
19. LYHYTAIKAISET VELAT
Muille
Lainat rahoituslaitoksilta	2 086	2 086
Shekkitililimiitti	207	3 437
Eläkelainat	1 250	625
Yhteensä	3 543	6 148
Saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelat	9 284	8 507
Yhteensä	9 284	8 507

Emoyhtiön taseen liitetiedot

1 000 EUR
	2009	2008
20. OSTOVELAT JA MUU LYHYTAIKAINEN KOROTON VIERAS PÄÄOMA
Muille
Saadut ennakot	56	190
Ostovelat	884	711
Muut velat	1 068	442
Siirtovelat	6 222	4 741
Yhteensä	8 230	6 084
Saman konsernin yrityksille
Ostovelat	154	24 941
Muut velat	5 900	35
Yhteensä	6 054	24 976
Siirtovelkojen olennaisimmat erät
Korkovelat	110	15
Jaksotetut henkilöstökulut	2 713	4 102
Muut siirtovelat kuluista	3 399	625
Yhteensä	6 222	4 740

21. PAKOLLISET VARAUKSET
1 000 EUR	1.1.2009	Varausten lisäykset	31.12.2009
Varaukset
Varaus tappiollisista tilauksista/sopimuksista johtuen	0	187	187
Muut varaukset	0	50	50
Yhteensä	0	237	237

Varauksiin sisältyvät arvioidut projektiin liittyvät kustannukset 187 tuhatta euroa. Pakollisista varauksista kirjaamattomat laskennalliset verot ovat yhteensä 62 tuhatta euroa.

1 000 EUR	2009	2008
22. VASTUUT JA VAKUUDET
Muut annetut vakuudet	55	57
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	717	791
Myöhemmin maksettavat	579	793
Yhteensä	1 350	1 642

Osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

Etteplan Oyj:n kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2009 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 20 179 414 kappaletta. Katsauskaudella 1.1.– 31.12.2009 ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

OSINKO

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti tilikaudelta 2008 maksettavaksi osingoksi 0,08 euroa osaketta kohti eli yhteensä 1 573 586,30 euroa. Jäljelle jäävät voittovarat jätettiin vapaaseen omaan pääomaan. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 31.3.2009. Osinko maksettiin 7.4.2009.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta lisäosingon maksamisesta yhtiön taloudellisen tilanteen sen salliessa, kuitenkin enintään 0,07 euroa osakkeelta eli yhteensä enintään 1 376 888,00 euroa. Valtuutus oli voimassa 31.12.2009 saakka. Etteplan Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 28.10.2009, että lisäosinkoa ei makseta vuonna 2009.

VOIMASSAOLEVAT VALTUUDET

Valtuutus osakepääoman korottamiseen Varsinainen yhtiökokous 28.3.2008 valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus on voimassa kolme (3) vuotta yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 28.3.2008 ja päättyen 28.3.2011. Valtuutus korvaa aikaisemman valtuutuksen. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutustaan.

Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen

Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 2 000 000 kappaletta. Omien osakkeiden hankinta voi tapahtua muussa kuin osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa eli hallituksella on mahdollisuus päättää myös suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 26.3.2009 ja päättyen 26.9.2010. Valtuutus korvaa aikaisemman valtuutuksen. Valtuutus on edelleen voimassa niiltä osin kun valtuutusta ei ole käytetty.

Yhtiön hallussa 31.12.2009 oli 469 298 kappaletta omia osakkeita. Yhtiö on hankkinut tammi-joulukuussa 2009 omia osakkeita 10 409 kappaletta. Yhtiö on luovuttanut katsauskaudella 40 287 kappaletta omia osakkeita.

OPTIO-OIKEUDET

Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa optio-ohjelmaa.

OSAKEPOHJAINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2008 Etteplan-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Järjestelmän kohderyhmään kuului 37 henkilöä vuonna 2008 ja 39 henkilöä vuonna 2009. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 720 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa.

Etteplan Oyj:n hallitus on 11.2.2009 pidetyssä kokouksessa päättänyt luovuttaa omia osakkeita varsinaisen yhtiökokouksen 28.3.2008 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella. Valtuutus uusittiin yhtiökokouksessa 26.3.2009.

Hallituksen päätöksen mukaisesti Etteplan Oyj on 30.4.2009 luovuttanut 41 177 kappaletta yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville 36 työntekijälle ansaintajakson 2008 palkkiona. Luovutettujen osakkeiden osakekohtainen luovutushinta oli 2,89 euroa, joka oli Etteplan Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärällä painotettu keskikurssi 30.4.2009. Luovutettujen osakkeiden luovutushinta oli kokonaisuudessaan 119 001,53 euroa. Lisäksi järjestelmästä maksettiin rahaosuus ja varainsiirtovero, jotka olivat yhteensä 180 723,97 euroa. Vuonna 2008 ansaitut palkkiot maksettiin 30.4.2009. Luovutettuja osakkeita on palautunut yhtiölle takaisin 890 kappaletta.

Varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2009 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella Etteplan Oyj:n hallitus on 10.2.2010 pidetyssä kokouksessa päättänyt, että omia osakkeita ei luovuteta ansaintajaksolta 2009.

OSAKKEEN NOTEERAUS

Etteplan Oyj (ETT1V) on pohjoismainen NAS-DAQ OMX Teollisuustuotteet ja –palvelut –sektoriin kuuluva Small cap -yhtiö.

OSAKKEEN KURSSIKEHITYS JA VAIHTO

Etteplan Oyj:n osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 2 604 232 kpl yhteensä 7,6 milj. euron arvosta. Osakkeen alin kurssi oli 2,58 euroa, ylin kurssi 3,40 euroa, keskikurssi 2,94 euroa ja päätöskurssi 2,77 euroa. Koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2009 oli 54,6 milj. euroa ja osakkeenomistajien määrä 1 907.

OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2009 lopussa yhtiöllä oli 1 907 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Hallintarekisterissä oli yhteensä 781 768 osaketta eli 3,87 prosenttia osakkeista. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2009 osakkeita 5 572 451 kappaletta eli 27,61 % koko osakepääomasta.

Etteplan Oyj on tilikauden aikana julkaissut kaksi arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaista ilmoitusta omistusosuuden muuttumisesta.

Myytyjen termiinien erääntymisen johdosta Evli Pankki Oyj:n osuus Etteplan Oyj:n äänimäärästä ja osakepääomasta alitti 18.12.2009 5 %.

Oy Fincorp Ab:n termiinisopimukset erääntyivät 18.12.2009. Yhtiön omistusosuus Etteplan Oyj:sta ylittää 10 %.

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2009

Nimi	Osakkeet, kpl	% osuus osakkeista ja äänistä
Mönkkönen Tapani	4 075 600	20,20
Ingman Group Oy Ab	3 500 000	17,34
Oy Fincorp Ab	2 147 474	10,64
Hornborg Heikki	1 143 220	5,67
Varma Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö	608 328	3,01
Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland	501 699	2,49
Etteplan Oyj	469 298	2,33
Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond	417 180	2,07
Tuori Klaus	351 000	1,74
Nordea Pankki Suomi Oyj	346 412	1,72
Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap	331 090	1,64
Hakakari Tapio/Webstor Oy	306 180	1,52
Sijoitusrahasto Aktia Capital	298 200	1,48
Svenska Handelsbanken AB (Publ), Filialverksamheten i Finland	277 628	1,38
Tuori Aino	256 896	1,27
Kempe Anna	249 343	1,24
Aiff Ulf	220 546	1,09
Evli Pankki Oyj	201 200	1,00
Tuori Kaius	178 370	0,88
Sijoitusrahasto Alfred Berg Optimal	170 421	0,84
Muut osakkeenomistajat	4 129 329	20,46
Yhteensä	20 179 414	100,00
Hallintarekisteröidyt osakkeet	781 768	3,87

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUMA SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2009

Osakkeiden määrä kpl	Osakkaat kpl	Osuus osakkaista %	Osakkeet kpl	Osuus % osakkeista ja äänimäärästä
1-100	131	6,87	8 394	0,04
101-500	837	43,89	282 976	1,40
501-1 000	407	21,34	332 467	1,65
1 001-5 000	398	20,87	906 907	4,49
5 001-10 000	61	3,20	461 626	2,29
10 001-50 000	38	1,99	770 595	3,82
50 001-100 000	8	0,42	612 688	3,04
100 001-500 000	21	1,10	4 827 440	23,92
500 001-	6	0,32	11 976 321	59,35
Yhteensä	1 907	100,00	20 179 414	100,00

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUMA OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2009

Sektorin nimi	Osakkaat kpl	Osakkeet kpl	Hallintarekisteröidyt osakkeet kpl	Osuus % osakkeista ja äänimäärästä
Koko kansantalous (kotim. sektorit)
Yritykset	118	6 688 771	5 684	33,18
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	17	1 971 438	776 084	13,62
Julkisyhteisöt	6	1 042 533	0	5,17
Kotitaloudet	1 734	9 141 488	0	45,30
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	9	42 206	0	0,21
Ulkomaat
Euroopan unioni	16	54 716	0	0,27
Muut maat ja kansainväliset järjestöt	7	456 494	0	2,26
Yhteensä	1 907	19 397 646	781 768	100,00

OSAKKEEN KURSSIKEHITYS 2006–2009

OSAKKEEN VAIHTO JA MARKKINA-ARVO 2009

Hallituksen voitonjakoehdotus

moyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2009 on 9,33 milj. euroa, tilikauden tappion ollessa 6,0 milj. euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävänä olevista jakokelpoisista varoista jaetaan vuodelta 2009 osinkoa 0,04 euroa osaketta kohden, yhteensä 0,81 milj. euroa.

E Osinkoa ei kuitenkaan makseta niille osakkeille, jotka ovat yhtiön hallussa osingonjaon täsmäytyspävänä 29.3.2010. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 7.4.2010.

Vantaalla, 10. päivänä helmikuuta 2010

Tapio Hakakari Pertti Nupponen Robert Ingman

Heikki Hornborg Tapani Mönkkönen Matti Virtaala hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen

hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Tilintarkastuskertomus

ETTEPLAN OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tarkastaneet Etteplan Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Turussa 26. päivänä helmikuuta 2010

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Mika Kaarisalo KHT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

S elvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 51 mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu osana vuosikertomusta, ja se on saatavana myös erillisenä yhtiön Internet-sivuilta osoitteessa www.etteplan.fi /sijoittajatietoa. Etteplanin hallitus on käsitellyt tämän yhtiön hallinnointia koskevan lausunnon. Etteplan Oyj:n ulkopuolinen tilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että tämä selvitys on annettu ja että taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen Etteplan Oyj:n tilinpäätöksen kanssa.

YLEISET HALLINNOINTIPERIAATTEET

Etteplan Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Etteplan Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö on julkisesti noteerattu pörssiyhtiö, johon sovelletaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 22. lokakuuta 2008 julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) muilta osin paitsi tarkastusvaliokunnan osalta (suositukset 24–27), sillä yhtiöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa.

Yhtiön valvonta ja johto on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken.

YHTIÖKOKOUS

Etteplanin ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät oikeuttaan valvoa ja ohjata yhtiön toimintaa. Yhtiön on järjestettävä yksi varsinainen yhtiökokous tilikauden aikana kesäkuun loppuun mennessä. Tarvittaessa järjestetään ylimääräinen yhtiökokous.

Osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa puhe- ja äänioikeuttaan. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat on määritelty Etteplanin yhtiöjärjestyksen 8 §:ssä ja osakeyhtiölain 5 luvun 3 §:ssä.

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella ja yhtiön Internet-sivuilla.

Vuonna 2009 varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2009 Lahden Sibeliustalossa.

Yhtiökokoustietojen antaminen osakkeenomistajille

Hallitus kutsuu varsinaisen tai ylimääräisen yhtiökokouksen koolle yhdessä suomenkielisessä hallituksen määräämässä valtakunnallisessa päivälehdessä julkaistavalla yhtiökokouskutsulla, jossa mainitaan kokouksessa käsiteltävät asiat. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan myös pörssitiedotteena sekä asetetaan nähtäville yhtiön Internet-sivuille.

Yhtiökokoukseen osallistuminen

Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan tulee olla yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Etteplan Oyj:n osakasluetteloon. Hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan, joka aikoo osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa siitä arvo-osuusrekisterinhaltijalleen hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta ja noudattaa pankilta saatuja ohjeita. Yhtiökokoukseen ilmoittaudutaan ennakkoon kokouskutsussa kerrotun määräajan puitteissa. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen tulee esittää valtuutuksestaan valtakirja. Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle antamistaan valtakirjoista samalla, kun hän ilmoittautuu yhtiökokoukseen. Osakkeenomistajalla ja asiamiehellä voi olla kokouksessa mukanaan avustaja.

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja tilintarkastajan osallistuminen yhtiökokoukseen

Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja riittävän määrän hallituksen jäseniä on oltava läsnä yhtiökokouksessa. Lisäksi tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Hallituksen jäsenehdokkaan osallistuminen yhtiökokoukseen

Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

HALLITUS

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä hyväksyy merkittävät yrityksen strategiaa, investointeja, organisaatiota, johdon palkitsemisjärjestelmää ja rahoitusta koskevat päätökset. Hallitus vastaa yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisista järjestelyistä sekä siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Hallituksen työjärjestys

Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt osana yhtiön hallinnointia kirjallisen työjärjestyksen ohjaamaan työskentelyään. Hallituksen työjärjestys täydentää Suomen osakeyhtiölain säännöksiä ja yhtiön yhtiöjärjestystä. Osakkeenomistajat voivat työjärjestyksen perusteella arvioida yhtiön hallituksen toimintaa.

Hallituksen kokoukset ja toiminnan arviointi

Yhtiön hallitus kokoontui vuoden 2009 aikana yhteensä 17 kertaa. Hallituksen jäsenten lisäksi yhtiön toimitusjohtaja osallistui hallituksen kokouksiin. Keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 94,8 %. Hallitus kokoontuu niin usein kun sen velvoitteiden asianmukainen täyttäminen vaatii.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus määrittää arvioinnissa käytettävät kriteerit. Arviointi toteutetaan sisäisenä itsearviointina. Toiminnan arvioinnin tulokset käsitellään hallituksessa.

Hallituksen kokoonpano

Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta laatii yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäseniksi. Hallituksen jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa ja yhtiön Internetsivuilla.

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Hallitus valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 valitsi hallituksen jäseniksi Tapio Hakakarin, Heikki Hornborgin, Robert Ingmanin, Tapani Mönkkösen, Pertti Nupposen ja Matti Virtaalan. Heistä Tapio Hakakari, Robert Ingman, Pertti Nupponen ja Matti Virtaala ovat yhtiöstä riippumattomia jäseniä. Etteplan Oyj:n hallitus on valinnut järjestäytymiskokouksessaan 26.3.2009 yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Heikki Hornborgin ja varapuheenjohtajaksi Tapani Mönkkösen. Hallituksen jäsenten henkilötiedot, osakeomistus, keskeinen työkokemus ja tärkeimmät samanaikaiset luottamustehtävät on esitetty yhtiön Internet-sivuilla.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Etteplan Oyj:n hallitus on keskuudestaan nimennyt nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus on vahvistanut valiokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet kirjallisessa työjärjestyksessä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta raportoi työstään säännöllisesti hallitukselle.

Valiokunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Tapio Hakakari ja valiokunnan jäseniksi Heikki Hornborg ja Robert Ingman. Heistä Tapio Hakakari ja Robert Ingman ovat yhtiöstä riippumattomia jäseniä. Hallituksen palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2009 aikana 2 kertaa. Palkitsemisvaliokunnan kaikki jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.

TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä valvoo hänen toimintaansa. Emoyhtiön toimitusjohtaja toimii samalla konserninjohtajana. Toimitusjohtaja vastaa päivittäisestä konsernin asioiden hoitamisesta hallituksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Vuoden 2008 alusta alkaen yhtiön toimitusjohtajana on ollut Matti Hyytiäinen. Hän ei ole hallituksen jäsen, mutta osallistuu hallituksen kokouksiin. Toimitusjohtajan henkilötiedot, osakeomistus, keskeinen työkokemus ja tärkeimmät samanaikaiset luottamustehtävät on esitetty yhtiön Internet-sivuilla.

Toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus.

MUU JOHTO

Toimitusjohtaja nimeää operatiivisen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen johtoryhmän. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa ja kehittää ja valvoo kaikkia yhtiön johdon vastuulla olevia asioita, mukaan lukien konsernin ja liiketoimintayksiköiden strategioihin, yrityskauppoihin ja merkittäviin pääomamenoihin, disinvestointeihin, yhtiön imagoon, kuukausiraportointiin, osavuosikatsauksiin, sijoittajasuhteisiin ja henkilöstöpolitiikan pääperiaatteisiin liittyvät asiat. Hallitus hyväksyy johtoryhmän jäsenten nimityksen.

58 ETTEPLAN OYJ | VUOSIKERTOMUS 2009

Konsernin johtoryhmän jäsenet 1.1.2010 alkaen ovat toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen, liiketoiminnan kehitysjohtaja Pia Björk, liiketoimintajohtaja Niclas Gräns, talousjohtaja Per-Anders Gådin, henkilöstö- ja viestintäjohtaja Outi-Maria Liedes ja liiketoimintajohtaja Juha Näkki. Johtoryhmän jäsenten henkilötiedot, osakeomistus, keskeinen työkokemus ja tärkeimmät samanaikaiset luottamustehtävät on esitetty yhtiön Internet-sivuilla.

Liiketoimintajohtaja Peter Jahn on nimitetty johtoryhmän jäseneksi 8.2.2010 alkaen. Peter Jahnin henkilötiedot, osakeomistus, keskeinen työkokemus ja tärkeimmät samanaikaiset luottamustehtävät on esitetty yhtiön Internet-sivuilla.

PALKITSEMINEN Hallituksen jäsenten palkitseminen

Vuoden 2009 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenen palkkio on 600 euroa kokoukselta ja hallituksen puheenjohtajan palkkio on 1 200 euroa kokoukselta. Lisäksi yhtiön hallituksen jäsenen palkkio on 1 300 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajan 2 600 euroa kuukaudessa.

Toimitusjohtajan palkat ja muut edut

Toimitusjohtajan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen ja muihin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Toimitusjohtaja Matti Hyytiäisen peruspalkka vuonna 2009 oli 239 912 euroa. Rahapalkan lisäksi hänellä on auto- ja puhelinetu, joiden määrä vuonna 2009 oli 16 020 euroa. Toimitusjohtajalle on lisäksi suoriteperusteisesti maksettu 43 702 euroa bonusta vuonna 2009.

Matti Hyytiäinen kuuluu Etteplan-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustusjärjestelmän kohderyhmään. Vuodelta 2008 kertynyt ja huhtikuussa 2009 maksettu vuoden 2008 palkkio oli yhteensä 4 451 Etteplan Oyj:n osaketta lisättynä rahapalkkiolla järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.

Vuonna 2009 toimitusjohtajalle maksettiin maksuperusteista lisäeläkevakuutusta 9 500 euroa. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtoryhmän palkat ja palkkiot

Johtoryhmän jäsenten palkitsemisjärjestelmä sisältää peruspalkan ja tulospalkkion, joka perustuu yhtiön tulokseen ja oman vastuualueen tulokseen. Tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, jonka toinen ansaintajakso päättyi katsauskaudella.

Johtoryhmän palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön toimitusjohtaja yhdessä yhtiön hallituksen kanssa. Yhtiön hallitus tekee osakepohjaista kannustinohjelmaa koskevat päätökset ansaintajaksoittain vuosina 2008, 2009 ja 2010.

Johtoryhmän jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIEN-HALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS Sisäisen valvonta

Etteplan Oyj:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan. Tavoitteena on myös liiketoimintaan liittyvien riskien tunnistaminen, arvioiminen ja seuranta.

Riskienhallinta

Konsernin toimintaperiaatteena on hallita ja pienentää riskien vaikutusta. Hallitus ja johtoryhmä valvovat riskien ja riskikeskittymien kehitystä. Konsernin taloushallinto seuraa ja arvioi liiketoiminta- ja rahoitusriskejä sekä suojautuu niiltä yhteistyössä hallituksen, johtoryhmän ja suunnittelusta vastaavan johdon kanssa.

Etteplan-konsernin liiketoimintaan liittyvät riskit on jaettu ulkoisiin ja sisäisiin riskeihin ja riskejä seurataan tämän riskiluokittelun mukaan.

Ulkoiset riskit

Ulkoisiin riskeihin kuuluvat yleiseen talouskehitykseen liittyvä riski sekä asiakkaiden tilauskannassa tapahtuvat ennakoimattomat muutokset, jotka on luokiteltu yhtiön liiketoiminnan suurimmaksi riskiksi.

Sisäiset riskit

Sisäisiin riskeihin kuuluvat strategiset ja toiminnalliset riskit sekä rahoitusriskit.

Etteplanin merkittävimmät strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan kehittämiseen ja yrityskauppoihin. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan noudattamalla yhtiön yritysostopolitiikkaa ja sen perusteella laadittuja menettelytapoja ja -malleja. Yritysostojen ohella orgaaninen kasvu on tärkeä osa Etteplanin liiketoiminnan kasvutavoitteita.

Etteplanin suurimmat toiminnalliset riskit liittyvät toimeksiantoihin ja henkilöstöön. Yhtiön toimeksiantoihin sisältyy riski siitä, että palveluissa tai suorituksissa on ammatillinen virhe, laiminlyönti tai muu tuottamus, joka aiheuttaa merkittävän taloudellisen tai muun vahingon. Toiminnallisten riskien hallitsemiseksi sovelletaan seuraavia toimintatapoja: laatujärjestelmien, menettelytapaohjeiden sekä hyväksyttämismenettelyjen noudattaminen, henkilöstön koulutus ja tarjousten ja sopimusten hallintaa koskevien ohjeiden noudattaminen erityisesti sopimusvastuun rajaamisessa. Yhtiöllä on konserninlaajuinen vastuuvakuutusohjelma. Vakuutukset eivät kuitenkaan kata kaikkea vastuuriskiä. Yhtiön liiketoiminta perustuu ammattitaitoiseen henkilöstöön. Osaavien ammattilaisten saatavuus on tärkeä tekijä kannattavan kasvun ja liiketoiminnan turvaamiseksi.

Rahoitusriskejä koskevat selvitykset on esitetty tarkemmin tilinpäätöstiedotteen liitetiedoissa.

Sisäinen tarkastus

Etteplan-konsernin sisäinen tarkastus toimii hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuudessa ja toimii konsernin taloushallinnon osana. Sisäistä valvontaa tukee laatujärjestelmä. Konsernin sisäinen valvonta on järjestetty mm. kuukausittaisen raportoinnin kautta, jolloin verrataan toteutumaa budjetoituun suunnitelmaan ja edellisvuoden toteutumaan. Operatiivinen tuloslaskelma täsmäytetään kirjanpitoon ja osavuosikatsauksiin.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus

Etteplan laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset EU:n hyväksymän kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS), arvopaperimarkkinalain sekä soveltuvin osin Finanssivalvonnan standardien ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Etteplanin hallituksen toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös laaditaan Suomen kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan lausuntojen ja yleisohjeiden mukaisesti.

Etteplan-konserni noudattaa konsernitason kirjanpitoperiaatteita ja -ohjeita, joita sovelletaan kaikkiin konserniyhtiöihin ja joiden mukaan konsernin taloudelliset raportit laaditaan. Yhdessä raportointikalenterin ja aikataulujen kanssa kirjanpitoperiaatteet ja -ohjeet muodostavat perustan oikea-aikaiselle ja täsmälliselle konsernitason raportoinnille. Kaikilta olennaisilta osiltaan Etteplanin toiminnot sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, ja molemmissa maissa on paikalliset kirjanpitoon ja taloudelliseen raportointiin liittyvät organisaatiot ja järjestelmät, joista tiedot raportoidaan konsernille. Alla kuvatut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät ja käytännöt on suunniteltu varmistamaan, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta.

Etteplanilla on käytössä konsernin tiedot yhdistelevä järjestelmä. Kirjanpitotiedot siirretään paikallisista kirjanpitojärjestelmistä joko automaattisesti tai käsin, ja niiden oikeellisuutta valvoo konsernin kirjanpitoryhmä. Yhteinen tilikartta muodostaa konserniraportoinnin perustan. Konsernin kirjanpidon, yhdistelytiedot ja julkaistavat taloudelliset raportit laatii keskitetty ryhmä.

Sisäisen valvonnan alainen taloudellinen raportointi

Sisäisen valvonnan asianmukainen järjestäminen ja valvonta ovat konsernin sisällä toimivan paikallisjohdon vastuulla. Etteplanin hallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet, jotka on laadittu listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 45 mukaisesti. Toimintaperiaatteet sisältävät riskienhallintaprosessin, riskien yhteenvedon, taloudellisen raportoinnin valvonnan tavoitteiden ja yhteisten valvontapisteiden sekä Etteplanin sisäisen valvonnan toimeenpanon ja seurannan vastuiden pääpiirteet.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäiset valvontatoimet maa- ja konsernitasolla ovat olleet yhtiön painopistealue vuonna 2009. Etteplanin taloushallinto on analysoinut prosessiriskit ja määritellyt ulkoista taloudellista raportointiprosessia koskevat valvontatavoitteet. Prosessin olemassa olevat valvontapisteet on dokumentoitu. Nämä valvontapisteet sisältävät mm. tärkeimpien kirjanpitotehtävien täsmäytykset, valtuutukset, analyysit ja eriyttämisen. Työtä on johtanut konsernin talousjohtaja.

Vuosiaikataulunsa mukaan konsernin johtoryhmä pitää kuukausikokouksia, joissa analysoidaan myös yhtiön taloudellista suorituskykyä ja taloudellista raportointia. Ennen näitä kokouksia taloudelliset raportit on analysoitu liiketoimintaryhmätasolla epätarkkuuksien ja virheiden havaitsemiseksi. Konsernitason taloudelliset raportit toimitetaan Etteplanin hallitukselle kuukausittain. Lisäksi hallitus käsittelee ja hyväksyy osavuosikatsaukset sekä vuosittaisen tulosraportin ja tilinpäätöksen.

Etteplanilla ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Hallitus voi palkata ulkopuolisia neuvonantajia suorittamaan valvontaympäristöön tai yhtiön toimintoihin liittyviä arviointeja.

SISÄPIIRIHALLINTO

Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt yhtiön sisäpiirisäännöt. Säännöt perustuvat Suomen arvopaperimarkkinalakiin ja ovat Rahoitustarkastuksen standardien sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaan astuneiden ohjeiden mukaiset.

Etteplan Oyj:n sisäpiiri koostuu Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesti ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistä, pysyvistä yrityskohtaisista sisäpiiriläisistä ja hankekohtaisista sisäpiiriläisistä.

Yhtiön lakimääräiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Näiden lisäksi Etteplanin julkiseen sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet.

Yhtiö ylläpitää pysyvää yrityskohtaista sisäpiiriä, johon kuuluvat mm. merkittävät liiketoiminnan johtajat, taloushallinto sekä ne työ- tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevät henkilöt, jotka saavat sisäpiirintietoa.

Hankekohtainen sisäpiirirekisteri perustetaan yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän päätöksellä.

Yhtiön sisäpiiriohjeen mukaan sisäpiiriläisten tulee ajoittaa yhtiön arvopapereilla tehtävä kaupankäynti ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto yhtiön osakkeen arvoon vaikuttavista asioista. Tämän vuoksi Etteplanin julkiseen ja pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat henkilöt saavat käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla ainoastaan kuusi (6) viikkoa tulosjulkistuksen jälkeen edellyttäen, ettei henkilö kuulu hankekohtaiseen sisäpiiriin.

Etteplan Oyj:n julkisen sisäpiirin pidosta vastaa yhtiön talousjohtaja. Hän on vastuussa sisäpiirisääntöjen noudattamisesta ja ilmoitusvelvollisuuksien täyttämisestä. Yhtiön sisäpiirirekisterejä ylläpitää yhtiön päätoimipaikka, joka päivittää ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevat julkiseen sisäpiirirekisteriin merkittävät tiedot Euroclear Finland Oy:lle.

Sisäpiiriläisten omistustiedot

Etteplan Oyj:n ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten omistustiedot ovat Euroclear Finland Oy:n NetSire-palvelussa. Sire-nähtävilläpitopaikka on Euroclear Finland Oy (aikaisemmin Suomen Arvopaperikeskus Oy), Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki. Yhtiön Internet-sivuilla on linkki NetSire-palveluun.

TILINTARKASTUS

Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Etteplan Oyj:n tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastaja on velvollinen tarkastamaan yhtiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen oikeellisuuden sekä antamaan tekemästään tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle.

Konsernin tilintarkastuksesta laaditaan yhteenveto hallitukselle. Lisäksi konserniyhtiöiden tilintarkastajat raportoivat erikseen kunkin konserniyhtiön johdolle. Tilintarkastajat ovat läsnä hallituksen kokouksessa vähintään yhden kerran tilikauden aikana.

Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiön hallintoa ja tilejä tarkastamaan yhden varsinaisen tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokous valitsi vuonna 2009 varsinaiseksi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mika Kaarisalo. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastus on kilpailutettu vuoden 2009 alussa ja hallituksen ehdotus tilintarkastajaksi sisältyy yhtiökokouskutsuun.

Tilintarkastajan palkkiot ja tilintarkastukseen liittymättömät palvelut

Tilintarkastuksesta maksettujen palkkioiden yhteismäärä vuodelta 2009 oli 84 968 euroa (vuonna 2008 95 285 euroa). Lisäksi tilintarkastukseen liittymättömien palveluiden osalta maksettiin 58 926 euroa (vuonna 2008 47 253 euroa).

TIEDOTTAMINEN

Etteplan Oyj:n periaatteena on olla kaikessa viestinnässä avoin, totuudenmukainen ja nopea. Yhtiön sijoittajaviestinnän pääasiallisena tavoitteena on tuottaa markkinoille tietoa konsernin toiminnoista ja taloudellisesta tilanteesta. Tavoitteena on oikean ja yhdenmukaisen tiedon tuottaminen säännöllisesti ja tasapuolisesti kaikille sidosryhmille.

Hiljainen jakso

Etteplan Oyj noudattaa hiljaista jaksoa (ns. silent period) ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisajankohtaa. Hiljaisen jakson pituus on kaksi viikkoa.

Sijoittajatiedon jakelu

Etteplan julkaisee kaiken sijoittajatietonsa internet-sivuillaan osoitteessa www.etteplan.fi . Taloudelliset tiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa ja tulostettavissa. Tiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

Hallitus 1.1.2010

Kuvassa ylhäällä vasemmalta Tapio Hakakari, Tapani Mönkkönen ja Robert Ingman. Alhaalla vasemmalta Pertti Nupponen, Heikki Hornborg ja Matti Virtaala.

HEIKKI HORNBORG s.1949, DI

• Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2008
• Hallituksen jäsen 1985–1991 sekä vuodesta 1997
• Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja vuosina 1985–1989 sekä 1997– 2007, Lohja Caravans Oy:n tekninen johtaja sekä paikallisjohtaja 1991–1997, Wärtsilä Sanitec Oy:n tekninen johtaja 1989–1991 ja Kone Oy:n tuotantopäällikkö 1982–1985
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n hallituksen jäsen
• 31.12.2009 1 143 220 Etteplan Oyj:n osaketta

TAPANI MÖNKKÖNEN s.1946, insinööri, teollisuusneuvos

• Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2008
• Hallituksen puheenjohtaja 1997–2007
• Hallituksen jäsen vuodesta 1983
• Etteplan Oy:n toimitusjohtaja 1991–1997 ja Laitesuunnittelu Oy:n toimitusjohtaja 1972–1988
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Logister Oy:n, Länsihydro Oy:n, Movelift Oy:n, Nostolift Oy:n, Nostorent Oy:n sekä Satanosto Oy:n hallituksen puheenjohtaja
• 31.12.2009 4 075 600 Etteplan Oyj:n osaketta

TAPIO HAKAKARI s. 1953, OTM

• Hallituksen jäsen vuodesta 2004
• Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajatahosta
• KONE Oyj:n johtaja, hallituksen sihteeri 1998–2006, KCI Konecranes Oyj:n hallintojohtaja 1994–1998 ja KONE Oyj:n palveluksessa 1983–1994
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Enfo Oyj:n ja Esperi Care Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Cargotec Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä Martela Oyj:n, Sofi a Pankki Oyj:n, Hollming Oy:n ja Havator Holding Oy:n hallituksen jäsen
• 31.12.2009 200 000 Etteplan Oyj:n osaketta
• Webstor Oy:n (määräysvalta yksin) omistus 31.12.2009 106 180 Etteplan Oyj:n osaketta

ROBERT INGMAN s.1961, DI, KTM

• Hallituksen jäsen vuodesta 2009
• Riippumaton yhtiöstä
• Toimitusjohtaja, Arla Ingman Oy Ab vuodesta 2007
• Ingman Foods Oy Ab:n toimitusjohtaja 1997–2006 ja Oy Hj. Ingman Ab, Kotisaari-Ingman Oy Ab:n talousjohtaja 1986-1997
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Ingman Group Oy Ab:n hallituksen puheenjohtaja
• 31.12.2009 20 000 Etteplan Oyj:n osaketta

PERTTI NUPPONEN s. 1961, KTT, DI

• Hallituksen jäsen vuodesta 2005
• Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajatahosta
• Consolis SAS Group Vice President, Scandinavian Branch vuodesta 2006
• Consolis Oy Ab:n talous ja rahoitusjohtaja 2002–2005, Sanitec Oyj Abp:n yrityssuunnittelujohtaja 2000–2002 ja Sanitec Oyj Abp:n talousjohtaja 1998–1999
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Spaencom A/S, Tanska, hallituksen puheenjohtaja
• 31.12.2009 2 000 Etteplan Oyj:n osaketta

MATTI VIRTAALA s. 1951, DI, teollisuusneuvos

• Hallituksen jäsen vuodesta 2002
• Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajatahosta
• Abloy Oy:n toimitusjohtaja 1989–2008
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Tulikivi Oyj:n ja Arctia Shipping Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Turvatiimi Oyj:n ja Metro-Auto Group Oy:n hallituksen jäsen
• 31.12.2009 0 Etteplan Oyj:n osaketta

Kuvassa ylhäällä vasemmalta Per-Anders Gådin, Juha Näkki ja Niclas Gräns. Alhaalla vasemmalta Pia Björk, Matti Hyytiäinen ja Outi-Maria Liedes. Kuvasta puuttuu Peter Jahn (johtoryhmän jäsen 8.2.2010 alkaen).

MATTI HYYTIÄINEN s. 1960, KTM

• Johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2008
• Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2008
• KONE Oyj:n johtaja, liukuporrasliiketoiminta 2002–2007, Perlos Oyj:n johtaja 2001–2002, KONE Kiina, toimitusjohtaja 1996–2000 ja KONE Indonesia, toimitusjohtaja 1994–1996
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Prewise Group Oy:n hallituksen jäsen
• 31.12.2009 25 451 Etteplan Oyj:n osaketta

PIA BJÖRK s. 1957, KTM

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2002
• Etteplan Oyj:n liiketoiminnan kehitysjohtaja vuodesta 2009
• Etteplan Oyj:n talous- ja yrityssuunnittelujohtaja vuodesta 2005, Etteplan Oyj:n yrityssuunnittelujohtaja vuodesta 2002, Uponorkonsernin strategisen suunnittelun ja ympäristöasioiden johtaja 2000–2001 ja Uponor-konsernin talousjohtaja 1996–1999
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Ekokem Oy Ab:n hallituksen jäsen
• 31.12.2009 2 226 Etteplan Oyj:n osaketta

NICLAS GRÄNS s. 1967, DI

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2010
• Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja vuodesta 2010
• Etteplan, Energy and other Industries, johtaja 2009, Etteplan Industry AB:n johtaja 2005–2008, ProTang AB:n johtaja 2000– 2004 ja ABB, myyntijohtaja ja yksikön johtaja 1992–2000
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: ei samanaikaisia luottamustehtäviä
• 31.12.2009 890 Etteplan Oyj:n osaketta

PER-ANDERS GÅDIN s. 1965, DI, BBA

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009
• Etteplan Oyj:n talousjohtaja vuodesta 2009
• Etteplan Industry AB:n talousjohtaja 2002–2008, Etteplan Industry AB:n johtaja 1999–2002 ja ABB:n projektipäällikkö 1993–1998
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: ei samanaikaisia luottamustehtäviä

• 31.12.2009 – 5 490 Etteplan Oyj:n osaketta

OUTI-MARIA LIEDES s. 1956, DI, MBA

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008
• Etteplan Oyj:n henkilöstö- ja viestintäjohtaja vuodesta 2008
• Itsenäinen konsultti 2007, Stockholm School of Economics Executive Education Finlandin toimitusjohtaja 2003-2006, KONE Oyj:n viestintäjohtaja 2002–2003 ja Partek Oyj:n viestintäjohtaja 2001–2002
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: ei samanaikaisia luottamustehtäviä
• 31.12.2009 2 226 Etteplan Oyj:n osaketta

JUHA NÄKKI s. 1973, DI

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008
• Laajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2006
• Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja vuodesta 2005
• KONE Oyj:n laivahissiliiketoiminnan johtaja 2004–2005, Evac Oy:n myyntipäällikkö 2002–2004
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: ei samanaikaisia luottamustehtäviä
• 31.12.2009 2 226 Etteplan Oyj:n osaketta

JOHTORYHMÄN JÄSEN 8.2.2010 ALKAEN

PETER JAHN s. 1964

• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2010
• Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja vuodesta 2010
• Intertek Plc, Commercial & Electrical, suurasiakasmyyntijohtaja EMEA 2009-2010, Intertek Plc, Commercial & Electrical, Suomen yksikön päällikkö 2007-2008, Intertek Semko AB:n aluepäällikkö 2006, Jahn Technologies Ky:n toimitusjohtaja
• Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: ei samanaikaisia luottamustehtäviä
• 31.12.2009 0 Etteplan Oyj:n osaketta

SUOMI

etunimi.sukunimi@etteplan.com www.etteplan.fi

Imatra Lappeentie 12 55100 IMATRA Puh. 010 307 1060 Fax 010 307 1061

Joensuu Teollisuuskatu 13 80100 JOENSUU Puh. 010 307 1070 Fax 010 307 1071 Jyväskylä Konttisentie 8 40800 VAAJAKOSKI Puh. 010 307 1080 Fax 010 307 1081 Järvenpää Emalikatu 10 A 04440 JÄRVENPÄÄ Puh. 010 307 1090 Fax 010 307 1091

Kokkola Isokatu 11 B 67100 KOKKOLA Puh. 010 307 1110 Fax 010 307 1111

Karlstad Gjuterigatan 28 SE-652 21 KARLSTAD Puh. +46 54 852 600 Fax +46 54 854 770

Linköping Diskettgatan 11C SE-583 35 LINKÖPING Puh. +46 13 233 780 Fax +46 13 233 799

Linköping Nya Tanneforsvägen 96 SE-582 42 LINKÖPING Puh. +46 13 474 4500 Fax +46 13 147 150

Malmö Skeppsgatan 19 SE-211 19 MALMÖ Puh. +46 40 668 0800 Fax +46 40 668 0801

Hollola

Terveystie 18 15860 HOLLOLA Puh. 010 307 1010 Fax 010 307 1012

Hyvinkää

PL 1300 (Myllykatu 3, ovi 25) 05801 HYVINKÄÄ Puh. 010 307 1030 Fax 010 307 1031

Hyvinkää PL 1300 (Koneenkatu 12) 05801 HYVINKÄÄ Puh. 010 307 1020 Fax 010 307 1021

Hämeenlinna Wetterhoffi nkatu 4 A 13100 HÄMEENLINNA Puh. 010 307 1050 Fax 010 307 1051

Iisalmi

Ahmolantie 6 74510 PELTOSALMI Puh. 010 307 1310

RUOTSI

etunimi.sukunimi@etteplan.com www.etteplan.se

Borlänge

Forskargatan 3 (Teknikdalen) SE- 781 70 BORLÄNGE Puh. +46 243 254 000 Fax +46 243 135 30

Eskilstuna Munktellstorget 2 SE-630 05 ESKILSTUNA Puh. +46 706 894 631

Gävle Södra Kungsgatan 57 SE-802 55 GÄVLE Puh. +46 26 149 560 Fax +46 26 615 720

Jönköping

Herkulesvägen 6A SE-553 03 JÖNKÖPING Puh. +46 36 348 700 Fax +46 36 348 729

KIINA

Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd.

Suite 808, 8th fl oor, No. 1555, Lian Hua Road Min Hang District Shanghai 200233 P.R. CHINA Puh. +86 21 6480 4828 Fax +86 21 6480 6435 etunimi.sukunimi@etteplan.com.cn

Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd Europe & America Industrial Park Shipai, Kunshan Jiangsu 215312 P.R. CHINA Puh. + 86 512 5768 9999 etunimi.sukunimi@etteplan.com

Kotka William Ruthin katu 1 48600 KOTKA Puh. 010 307 1120 Fax 010 307 1121

Kouvola PL 28 (Savonkatu 23) 45101 KOUVOLA Puh. 010 307 1130 Fax 010 307 1131

LCA Engineering Oy PL 28 (Savonkatu 23) 45101 KOUVOLA Puh. 010 307 1320 Fax 010 307 1321

Kuopio Haapaniementie 10 70100 KUOPIO Puh. 010 307 1140 Fax 010 307 1141

Lappeenranta Valtakatu 2 53600 LAPPEENRANTA Puh. 010 307 1150 Fax 010 307 1151

Lempäälä Pirkkalantie 1 37550 Lempäälä Puh. (03) 3123 0400 Fax (03) 3123 0450

Savilahdenkatu 10 A 28 Puh. 010 307 1160 Fax 010 307 1161

Oulu Kiilakiventie 1 90250 OULU Puh. 010 307 1170 Fax 010 307 1171

Pori Palokunnantie 12 28360 PORI

Västerås P.O. Box 1089 (Iggebygatan 12) SE-721 27 VÄSTERÅS Puh. +46 21 171 000

SE-113 30 STOCKHOLM Puh. +46 8 562 989 20 Örebro

Radiatorvägen 11 SE-702 27 ÖREBRO

Puh. +46 19 264 610 Fax +46 19 264 611

Raisio Puh. 010 307 1200

Vantaa PL 216

Varkaus Wredenkatu 2 a 78250 VARKAUS Puh. 010 307 1300 Fax 010 307 1301

(Ensimmäinen savu) 01511 VANTAA Puh. 010 307 1290 Fax 010 307 1292

Savonlinna Lypsyniemenkatu 5 57200 SAVONLINNA Puh. 010 307 1220 Fax 010 307 1221

PL 52 (Patamäenkatu 7) 33901 TAMPERE Puh. 010 307 1240 Fax 010 307 1241

Tornio Hallituskatu 6 95400 TORNIO

Rydönnotko 1 20360 TURKU Puh. 010 307 1250 Fax 010 307 1251

Cool Engineering AB Göteborg

Aröds Industriväg 60 SE-422 43 HISINGS BACKA Puh. +46 31 744 9080 Fax +46 31 744 9089 etunimi.sukunimi@cool-engineering.se www.cool-engineering.se

Innovation Team AB Halmstad

Sperlingsgatan 5 SE-302 48 HALMSTAD Puh. +46 35 174 700 Fax +46 35 174 750 etunimi.sukunimi@innovationteam.se www.innovationteam.se

LUTAB AB

Tukholma Gävlegatan 22 SE-113 30 STOCKHOLM Puh. +46 8 674 1200 Fax +46 8 674 1201 etunimi.sukunimi@lutab.se www.lutab.se

Edustusto

Etteplan Oyj Liteinij pr. d. 22 191028 St. Petersburg RUSSIA Puh. +358 10 307 2169 Fax +358 10 307 1061

Kålsängsgränd 10D, 3tr SE-753 19 UPPSALA Puh. +46 18 640 660 Fax +46 18 141 105

Tukholma Gävlegatan 22

Uppsala

Norrköping Sankt Persgatan 19 SE-601 86 NORRKÖPING

Puh. +46 11 218 300 Fax +46 11 218 329

Tuijussuontie 10 21280 RAISIO Fax 010 307 1201

Puh. 010 307 1180 Fax 010 307 1181

Fax 010 307 1191

Raahe Rantakatu 8 C 92100 RAAHE Puh. 010 307 1190

Fax +46 21 414 585

Fax +46 8 726 7807

Mikkeli 50100 MIKKELI

Tampere

Puh. 010 307 1260 Fax 010 307 1261

Turku