Etteplan Oyj — Annual Report (ESEF) 2025

Mar 17, 2026

Etteplan Oyj

Etteplan Oyj Y-TUNNUS 0545456-2
Toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2025

Hallituksen toimintakertomus

2 Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2025

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Etteplanin liiketoimintaan vaikuttaa keskeisimmin globaali kone- ja metalliteollisuuden kehitys. Etteplanin asiakaskunnasta suurin osa on teollisuusyrityksiä, joiden toimintaympäristön kehitykseen vaikuttaa moni globaali megatrendi, kuten globaalin talouden rakenteelliset muutokset, kaupungistuminen, ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys. Edellä mainittujen megatrendien lisäksi suunnittelualaan vaikuttavat ja suunnittelupalvelujen kysyntää kasvattavat keskeisimmin kolme trendiä: digitalisaatio, jatkuvasti nopeutuva teknologinen kehitys sekä kasvava tarve osaajista. Erityisesti tekoälyn hyödyntäminen erilaisissa sovelluksissa kiihtyy. Nämä trendit luovat tarpeita älykkäille ja energiatehokkaille ratkaisuille kaikilla teollisuudenaloilla. Palveluiden hankinnan keskittyminen jatkuu asiakkaiden kysynnän muuttuessa entistä kansainvälisemmäksi, mikä tarjoaa globaalisti toimiville suunnittelualan yrityksille kasvumahdollisuuksia. Palveluiden ulkoistustrendin jatkuminen vaikuttaa positiivisesti toimialan kehitykseen. Tekoälyn hyödyntäminen lisää kiinnostusta myös ulkoistusratkaisuja kohtaan ja tuo Etteplanille kasvumahdollisuuksia. Kilpailu työntekijöistä on vallitsevassa markkinatilanteessa helpottunut, mutta kilpailu tiettyjen alojen erityisosaajista jatkuu edelleen.

KYSYNNÄN KEHITYS ASIAKASTOIMIALOITTAIN

Geopoliittiset ja kauppapoliittiset jännitteet vaikuttavat kysyntään kaikilla asiakastoimialoillamme. Puolustusvälineteollisuuden kysyntä oli hyvällä tasolla, ja energiateollisuuden kysyntä oli kohtuullisella tasolla. Kaivosteollisuuden kysyntä osoitti pieniä piristymisen merkkejä. Metsäteollisuuden kysyntä ja metalliteollisuuden kysyntä olivat heikolla tasolla. ICT ja elektroniikka -toimialan kysyntä pysyi edelleen heikolla tasolla. Ajoneuvoteollisuuden kysyntä heikkeni. Kemianteollisuuden kysyntä jatkui heikolla tasolla.

KYSYNNÄN KEHITYS ETTEPLANIN TOIMINTAMAISSA

Epävarmuus markkinoilla ja kauppapoliittiset jännitteet pitivät kysyntänäkymiämme heikkoina kaikissa toimintamaissamme Euroopassa. Erityisen haastava kysyntätilanne on ollut Suomessa ja Ruotsissa. Kiinassa markkinatilanne oli Eurooppaa parempi, mutta kauppasota lisäsi epävarmuutta myös Kiinassa. Kiinan sisäisellä markkinalla teknologiapalveluiden kysyntä säilyi edelleen hyvällä tasolla, sillä kysyntään vaikuttaa palveluiden ostamisen trendin vahvistuminen omien työntekijöiden palkkaamisen sijaan. Viimeisellä neljänneksellä Kiinan markkinoilla kysyntä osoitti hieman hidastumisen merkkejä.

TUNNUSLUKUJA

	1 000 EUR	2025	2024	2023
Liikevaihto		361 417	361 020	359 951
Liikevaihdon muutos, %		0,1	0,3	2,8
Liikevoitto (EBITA)		24 224	24 373	30 883
% liikevaihdosta		6,7	6,8	8,6
Liikevoitto (EBIT)		17 866	18 410	25 540
% liikevaihdosta		4,9	5,1	7,1
Tulos ennen veroja		13 402	13 594	20 805
% liikevaihdosta		3,7	3,8	5,8
Tilikauden tulos		10 573	10 396	16 647
Oman pääoman tuotto, %		8,8	9,0	15,1
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), %		8,3	9,4	13,3
Omavaraisuusaste, %		40,8	40,5	40,9
Bruttoinvestoinnit		28 696	29 216	21 077
% liikevaihdosta		7,9	8,1	5,9
Nettovelkaantumisaste, %		58,7	60,0	55,3
Henkilöstö keskimäärin		3 846	3 859	3 949
Henkilöstö kauden lopussa		3 777	3 803	3 902
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut		242 466	233 129	233 736

3 LIIKEVAIHTO

Markkinoiden epävarmuudesta, toimintaympäristön haasteista ja asiakkaiden hitaasta päätöksenteosta johtuva kysynnän heikkeneminen vaikutti liikevaihdon kertymiseen koko vuoden osalta. Vuoden aikana tehdyt yritysostot kasvattivat liikevaihtoa. Etteplanin liikevaihto kasvoi 0,1 prosenttia ja oli 361,4 (1-12/2024: 361,0) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto laski 0,5 prosenttia. Orgaanisesti liikevaihto laski 5,0 prosenttia. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna orgaanisesti liikevaihto laski 5,6 prosenttia. Liikevaihto avainasiakkuuksista laski 1,0 prosenttia. Etteplanin liiketoiminta sisältää kausivaihtelua. Kausivaihteluihin vaikuttavat työpäivien lukumäärä, loma-ajat sekä asiakasyritysten tuotekehitys- ja investointihankkeiden ajoittuminen pääosin kevääseen ja vuoden loppupuolelle. Ostettujen yritysten liikevaihto ei sisälly liikevaihdon orgaaniseen kasvuun yritysostoa seuraavan 12 kuukauden ajan. STRONGIT ApS sisältyy Etteplanin lukuihin 1.1.2024 lähtien, AFFRA AB 1.6.2024 lähtien, Novacon Powertrain GmbH 1.1.2025 lähtien ja Eltech Automation i Lund AB 1.9.2025 lähtien.

TULOS

Markkinoiden epävarmuudesta, toimintaympäristön haasteista ja asiakkaiden hitaasta päätöksenteosta johtuva kysynnän heikkeneminen sekä merkittävät kertaluonteiset erät rasittivat tulosta koko vuoden osalta. Liikevoitto (EBITA) laski 0,6 prosenttia ja oli 24,2 (24,4) miljoonaa euroa eli 6,7 (6,8) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto (EBIT) laski 3,0 prosenttia ja oli 17,9 (18,4) miljoonaa euroa eli 4,9 (5,1) prosenttia liikevaihdosta. Kertaluonteisten erien yhteisvaikutus liikevoittoon (EBITA) ja liikevoittoon (EBIT) oli -2,8 (-3,0) miljoonaa euroa. Ilman kertaluonteisia eriä liikevoitto (EBITA) olisi ollut 7,5 prosenttia. Kertaluonteiset erät koostuivat organisaation uudelleenjärjestelyihin ja sopeutustoimiin liittyvistä kuluista sekä meille poikkeuksellisen suurista luottotappioista. Rahoitustuottojen ja -kulujen yhteismäärä oli -4,5 (-4,8) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 13,4 (13,6) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat 21,1 (23,5) prosenttia laskettuna tuloksesta ennen veroja. Verojen määrä oli 2,8 (3,2) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 10,6 (10,4) miljoonaa euroa. Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,42 (0,41) euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli joulukuun lopussa 4,84 (4,67) euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 8,3 (9,4) prosenttia.

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA JA RAHOITUSASEMA

Liiketoiminnan rahavirta oli 32,0 (31,0) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 18,3 (9,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta kertyy vuosineljänneksittäin epätasaisesti liiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi. Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 30,4 (25,2) miljoonaa euroa. Konsernin korolliset velat olivat joulukuun lopussa 102,1 (95,9) miljoonaa euroa. Vuoden aikana toteutetut yrityskaupat vaikuttivat korollisten velkojen määrään. Yhtiö on antanut lainoja konserniin kuuluville yhtiöille. Lainojen yhteismäärä on 14,8 (19,8) miljoonaa euroa ja laina-aika on enintään 4 vuotta tai lainoille ei ole sovittu takaisinmaksuaikaa. Lainoja lyhennetään tasaosuuksin ja korko maksetaan kerran vuodessa. Lainojen korko on sidottu pääsääntöisesti kiinteään korkoon tai peruskorkoon 2,07–3,73 %. Lainat ovat vakuudettomia. Konsernin vuokrasopimusvelkojen osuus korollisista veloista oli 21,7 (19,2) miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten käyttämättömien luottolimiittien määrä oli 15,9 (16,1) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 31.12.2025 oli 304,0 (297,8) miljoonaa euroa. Liikearvo taseessa oli 126,7 (117,4) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa 40,8 (40,5) prosenttia.

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 28,7 (29,2) miljoonaa euroa ja koostuivat pääosin yrityskaupoista, vuokravelvoitteiden lisäyksestä ja laitehankinnoista.

4 HENKILÖSTÖ

Joulukuun 2025 lopussa Etteplanin henkilöstön määrä oli 3 777 (3 803) henkilöä. Henkilöstön määrä laski joulukuun 2024 loppuun verrattuna 0,7 prosentilla. Heikossa markkinatilanteessa olemme hidastaneet rekrytointeja ja joutuneet lisäämään lomautuksia Suomessa edeltävään vuosineljännekseen nähden. Joulukuun 2025 lopussa lomautettuna oli 168 (178) henkilöä. Tilikaudella 2025 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 3 846 (3 859) henkilöä. Suomen ulkopuolella konsernin palveluksessa työskentelevien lukumäärä oli joulukuun lopussa 1 995 (1 921) henkilöä. Suomen ulkopuolella konsernin palveluksessa työskentelevien osuus oli 53 (51) prosenttia henkilöstön kokonaismäärästä.

LIIKETOIMINTAKATSAUS

Heikko kysyntätilanne jatkui Euroopassa, ja kysynnässä esiintyi edelleen suurta vaihtelua asiakas- ja toimialakohtaisesti. Kiinassa markkinatilanne oli Eurooppaa parempi, mutta kauppasota lisäsi epävarmuutta myös siellä. Kiinan sisäisellä markkinalla teknologiapalveluiden kysyntä säilyi edelleen hyvällä tasolla, mihin vaikutti palveluiden ostamisen trendin vahvistuminen omien työntekijöiden palkkaamisen sijaan. Keskitymme jatkossa entistä voimakkaammin palvelemaan Kiinan sisäistä markkinaa. Kiinan markkinoille myytyjen tuntien määrä kasvoi 5,4 prosenttia. Jatkoimme strategiamme toteuttamista ja investointeja liiketoimintamme kehittämiseksi vuoden aikana vastataksemme toimialamme muutoksiin. Palveluntarjontamme kehittämistä erityisesti tekoälyyn liittyen jatkettiin edelleen, ja vuoden aikana toteutettiin useita tekoälyä hyödyntäviä asiakasprojekteja. Markkinaympäristö on muutoksessa, ja erityisesti tekoälyn merkitys kasvaa edelleen voimakkaasti. Tekoälyn hyödyntäminen on erittäin keskeisessä roolissa vuoden 2025 alusta alkaneella uudella strategiakaudellamme. Jatkoimme kasvustrategiamme toteuttamista yritysostoin hankkimalla vuoden aikana kaksi yhtiötä: tammikuussa liikenteen sähköistymiseen ja moottoriteknologian kehittämiseen keskittyvän saksalaisen tuotekehitysyhtiö Novacon Powertrain GmbH:n sekä syyskuussa automaation kokonaisratkaisuja tarjoavan ruotsalaisen Eltech Automation i Lund AB:n. Novacon Powertrainin luvut tulivat osaksi Etteplanin tuloslaskelmaa ja tasetta 1.1.2025 alkaen ja Eltech Automationin luvut 1.9.2025 alkaen.

Uusi strategiakausi alkoi 1.1.2025

Etteplanin uudistettu strategia ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet vuosille 2025–2027 astuivat voimaan 1.1.2025. Digitalisaatio, tekoälyn (AI) ja datan merkityksen kasvu, vastuullisuus ja kasvava tarve osaajista ovat keskeisiä trendejä, jotka vaikuttavat sekä Etteplanin että sen asiakkaiden toimintaan.Strategiapäivityksen keskeisenä tavoitteena on tuottaa entistä enemmän arvoa asiakkaillemme ja vauhdittaa asiakkaiden ja Etteplanin liiketoiminnan muutosta ja kehitystä. Strategiakauden 2025–2027 nimi on Transformation with AI, ja sen kolme keskeistä kulmakiveä ovat Trusted Partner, AI and Technology-Empowered Service Solutions ja Success with People. Päivitetyn strategian ytimessä ovat Etteplanin tekoälyä hyödyntävät palveluratkaisut, ja yhtiön tavoitteena on nostaa Etteplanin kehittämien tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta 35 prosenttiin vuoden 2027 loppuun mennessä. Palveluratkaisuihin integroidaan tekoälyä ja teknologioita, tehokkaita prosesseja, monipuolista osaamista ja maailmanluokan suunnittelumenetelmiä. Asiakkaidemme tarpeiden syvällisen ymmärtämisen perusteella tarjoamme skaalautuvia ratkaisuja, joissa yhdistyvät ihmiset ja teknologia ja jotka luovat konkreettista liiketoiminta-arvoa asiakkaillemme. Kehitämme myös datan hallintaan ja ylläpitoon liittyviä palveluita, jotka mahdollistavat tekoälyn tehokkaan käytön.

Vuoden aikana Etteplanin strategian toteutus eteni ja Etteplanin kehittämien tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta kehittyi positiivisesti ja oli joulukuun lopussa 5 prosenttia. Vauhdikkainta kasvu on ollut Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut -palvelualueella, jossa olemme voittaneet useita tekoälyä hyödyntäviä ulkoistuksia tekniseen viestintään liittyen. Lisäksi teknisen viestinnän jo olemassa olevissa asiakkuuksissa on onnistuttu enenevissä määrin hyödyntämään tekoälyä. Etteplanin tavoitteena on edelleen kasvattaa Johdettujen palvelujen (Managed Services) osuus liikevaihdosta 75 prosenttiin. Tekoälypohjaisten palveluratkaisujen liikevaihdon kehitys tukee tätä tavoitetta. Johdettujen palvelujen osuus oli 67 (65) prosenttia.

Haemme kasvua sekä orgaanisesti että yritysostoilla. Orgaanisen kasvun lähteitä ovat tekoälyä ja teknologioita hyödyntävät uudet palveluratkaisut, jotka tuottavat uudenlaista lisäarvoa asiakkaillemme. Myös nykyisiä palveluratkaisuja tehostetaan tekoälyn avulla. Kehitämme dataan liittyviä uusia palveluratkaisuja, jotka mahdollistavat tekoälyn tehokkaan käytön tuoteyrityksille ja prosessiteollisuuden yrityksille sekä tukevat niiden tiedonhallintaa ja ylläpitoa. Orgaanisen kasvun lähteitä ovat lisäksi globaali toimitusmallimme ja nearshoring- sekä offshoring-ratkaisuiden hyödyntäminen kilpailukyvyn varmistamiseksi kasvavassa globaalissa kilpailussa. 5

Epäorgaaninen kasvu syntyy yritysostoilla. Tavoitteenamme on tarjota kaikkien kolmen palvelualueemme palveluita kaikissa toimintamaissamme. Pyrimme kasvamaan nykyisissä toimintamaissamme yritysostoilla, joilla vahvistamme osaamistamme, laajennamme palveluntarjontaamme ja parannamme markkina-asemaamme valituilla markkinoilla ja/tai asiakassegmenteissä. Liikevaihtoa kertyi Suomen ulkopuolelta 199,0 (190,4) miljoonaa euroa eli 55 (53) prosenttia konsernin liikevaihdosta.

Etteplanin taloudelliset ja strategiset tavoitteet 1.1.2025 lähtien:

• Tekoälyn hyödyntäminen: Etteplanin kehittämien tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta 35 prosenttia vuoden 2027 loppuun mennessä
• Johdetut palvelut: Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta 75 prosenttia (Managed Services Index, MSI) vuoden 2027 loppuun mennessä
• Kasvu: Liikevaihto yli 500 miljoonaa euroa vuonna 2027
• Kannattavuus: Liikevoitto (EBITA) yli 10 prosenttia liikevaihdosta

YRITYSOSTOT

Etteplan ilmoitti 2. syyskuuta 2025 vahvistavansa asemaansa Ruotsissa ostamalla koko osakekannan ruotsalaisesta Eltech Automation i Lund AB:sta, jonka pääkonttori sijaitsee Lommassa, Skånessa. Yritys tarjoaa kattavia teollisen automaation kokonaisratkaisuja. Yrityskaupan myötä Etteplanin palveluntarjonta Ruotsissa laajenee kattamaan tuotantoratkaisut, ja Etteplan parantaa jalansijaansa erityisesti Etelä-Ruotsissa. 21 ammattilaista työllistävän yhtiön liikevaihto vuonna 2024 oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Eltech Automationin luvut tulivat osaksi Etteplanin tuloslaskelmaa ja tasetta 1.9.2025 alkaen.

Etteplan ilmoitti 16. tammikuuta 2025 vahvistavansa asemaansa Keski-Euroopassa ostamalla liikenteen sähköistymiseen ja moottoriteknologian kehittämiseen keskittyvän saksalaisen tuotekehitysyhtiö Novacon Powertrain GmbH:n koko osakekannan. Yritysosto tuo Etteplanille uuden tuotekehitysyksikön, jolla on vahvaa osaamista auto- ja junaliikenteen sähköistymisessä ja edistyksellisten voimansiirtolinjojen kehittämisessä. Noin 180 ammattilaista työllistävän yhtiön liikevaihto vuonna 2023 oli noin 18 miljoonaa euroa. Novacon Powertrainin luvut ovat osa Etteplanin tuloslaskelmaa ja tasetta 1.1.2025 alkaen.

Vuoden 2024 yritysostot:

Etteplan osti 27. toukokuuta 2024 ruotsalaisen testaukseen erikoistuneen konsulttiyhtiö AFFRA AB:n. Göteborgissa sijaitseva AFFRA on ajoneuvo- ja kuljetusteollisuuden tarvitsemaan ohjelmistotestaukseen ja erityisesti Hardware in the Loop (HIL) -testaukseen erikoistunut konsulttiyhtiö, jonka 23 testauksen, ohjelmistokehityksen ja sulautettujen ratkaisujen osaajaa siirtyivät heti Etteplanin palvelukseen.

Etteplan osti 8. tammikuuta 2024 tanskalaisen STRONGIT ApS:n, joka on tuotekehitysratkaisuihin keskittyvä teknologiapalveluyritys. STRONGIT toimittaa palveluitaan 13 oman osaavan asiantuntijan ja eri toimijoista koostuvan noin 70 henkilön verkoston kautta Kööpenhaminassa, Århusissa ja Gråstenissa, Tanskassa.

Lisäksi Etteplan osti kesäkuussa 2024 19,99 prosentin vähemmistöosuuden Bangladeshin suurimmasta ja globaalisti toimivasta IT-konsulttiyritys BJIT:stä, millä vahvistamme kustannuskilpailukykyämme tulevaisuudessa.

HALLINTO

Yhtiökokous

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 8. huhtikuuta 2025. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2024. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkona 0,22 euroa osakkeelta ja jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksettiin osakkaalle, joka oli täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 10.4.2025, ja osinko maksettiin 17.4.2025.

Yhtiökokous päätti hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi (6) henkilöä. Yhtiökokous päätti hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenten, hallituksen puheenjohtajan, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista.

Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Robert Ingman, Tomi Ristimäki, Sonja Sarasvuo ja Mikko Tepponen. Lisäksi yhtiökokous valitsi hallitukseen uusina jäseninä Outi Henrikssonin ja Katri Piirtolan.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kim Järvi. Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilikaudelle 2025 valittiin KPMG Oy Ab. 6

Etteplan Oyj:n hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessaan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Robert Ingmanin. Etteplan Oyj:n nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Mikko Tepponen sekä jäseniksi Robert Ingman ja Katri Piirtola. Etteplan Oyj:n tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Outi Henriksson sekä jäseniksi Sonja Sarasvuo ja Tomi Ristimäki.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä niin, että yhtiöjärjestykseen lisättiin pykälä kestävyysraportoinnin varmentajasta, yhtiökokouspykälää muutettiin ja lisättiin kestävyysraportoinnin varmentajan valitseminen yhtiökokouksen noudattamaan työjärjestykseen. Lisäksi yhtiöjärjestyksen pykälien numerointia päätettiin muuttaa vastaamaan näitä muutoksia.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous, joka pidettiin 8.4.2025, päätti valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 2 000 000 kappaletta. Omien osakkeiden hankinta voi tapahtua muussa kuin osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa, eli hallituksella on mahdollisuus päättää myös suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta. Valtuutus sisältää oikeuden päättää yhtiön osakkeiden hankkimisesta kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella samoin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai julkisessa kaupankäynnissä osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä siten, että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä on enintään kymmenen (10) prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Omien osakkeiden vähimmäishankintahinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta ja enimmäishankintahinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana. Mikäli osakkeita hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, osakkeet hankitaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Tällöin omien osakkeiden hankintaan tulee olla yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai käytettäväksi muissa rakennejärjestelyissä. Osakkeita voidaan käyttää myös henkilöstön kannustinohjelmien toteuttamiseen. Hankitut osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Osakkeiden hankinta alentaa yhtiön vapaata omaa pääomaa. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 8.4.2025 ja päättyen 7.10.2026. Valtuutus korvaa aikaisemman vastaavan valtuutuksen.Yhtiökokous, joka pidettiin 8.4.2025, päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajien osakeyhtiölain 9 luvun 3 §:n mukaisesta merkintäetuoikeudesta eli hallituksella on oikeus suunnata osakeanti tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen. Valtuutus sisältää myös oikeuden määrätä kaikista osakeannin, optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten oikeuden päättää merkintöjen hinnoista, merkintään oikeutetuista ja muista merkintäehdoista. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta voidaan poiketa edellyttäen, että tähän on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskaupan rahoittaminen, muu yhtiön liiketoiminnan kehittäminen tai pääomahuoltoon liittyvä järjestely taikka henkilöstön kannustaminen. Osakkeita annettaessa hallitus on oikeutettu päättämään, että osakkeita voidaan merkitä apporttiomaisuutta vastaan tai muutoin tietyin ehdoin. Valtuutus sisältää oikeuden päättää merkintähinnan merkitsemisestä osakepääoman ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston välillä. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 8.4.2025 ja päättyen 7.10.2026. Valtuutus korvaa aikaisemman vastaavan valtuutuksen.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Etteplan Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä Mid cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä tunnuksella ETTE. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon. Yhtiön osakepääoma 31.12.2025 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 25 350 793 kappaletta. Etteplan Oyj:n osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuun aikana 725 522 (1-12/2024: 429 697) kappaletta yhteensä 7,66 (5,34) miljoonan euron arvosta. Osakkeen alin kurssi oli 8,90 euroa, ylin kurssi 12,50 euroa, keskikurssi 10,55 euroa ja päätöskurssi 9,48 euroa. Osakekannan markkina-arvo 31.12.2025 oli 239,4 (252,5) miljoonaa euroa. Etteplanin osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2025 oli 3 557 (3 483). Etteplan ei ostanut omia osakkeita tammi-joulukuussa 2025. Joulukuun 2025 lopussa yhtiön hallussa oli 100 921 (100 921) kappaletta yhtiön omia osakkeita, mikä vastasi 0,4 prosenttia koko osakekannasta ja äänimäärästä.

7 Etteplan Oyj:n avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 20.4.2023 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille, ja ohjelma päättyi 31.12.2025. Järjestelmään kuului noin 35 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään 300 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt Etteplaniin ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistamiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä oli yksi ansaintajakso, joka kattoi kalenterivuodet 2023–2025. Järjestelmä oli linjassa Etteplanin strategian kanssa ja tuki yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Järjestelmän ansaintakriteerit olivat Etteplan-konsernin liikevaihdon kasvu ja osakekohtaisen tuloksen kehitys. Ansaintakriteerit eivät täyttyneet, ja näin ollen kannustinjärjestelmän perusteella ei makseta palkkioita. Etteplan tiedotti 16.12.2025 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön johdolle ja avainhenkilöille vuosille 2026–2028.

Osakeomistuksen jakaumat 31.12.2025

Suurimmat osakkeenomistajat

Nimi	Osakkeet, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
Ingman Group Oy Ab	16 760 000	66,11
Oy Fincorp Ab	2 717 599	10,72
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	985 593	3,89
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	343 618	1,36
Tuori Klaus Tapani	309 134	1,22
Tuori Aino Mirjami	298 275	1,18
Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö	262 000	1,03
Vas Invest Oy	194 035	0,77
Näkki Juha	107 739	0,42
Etteplan Oyj	100 921	0,40
Proprius Partners Micro Finland (Non-Ucits)	100 000	0,39
Erikoissijoitusrahasto Aktia Mikro Markka	83 853	0,33
Ingman Robert	65 000	0,26
Kylänpää Osmo Olavi	53 200	0,21
Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt	49 241	0,19
Kurra Jorma Juhani	46 496	0,18
Fondita Finland Micro Cap Investment Fund	42 082	0,17
Mäkelä Esa Tapio	40 285	0,16
Sijoitusrahasto Aktia Capital	34 200	0,13
Burmeister Dorrit Elisabeth	32 313	0,13
Muut osakkeenomistajat	2 725 209	10,75
Hallintarekisteröidyt yhteensä*	963 877	3,80
Yhteensä	25 350 793	100,00

* Sisältyy Muut osakkeenomistajat osakemäärään

8

Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin

Sektorin nimi	Osakkaat, kpl	Osakkeet, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
Yritykset	100	17 251 434	68,05
Rahastoyhtiöt	13	2 804 389	11,06
Yksityishenkilöt	3 395	2 407 491	9,50
Eläke- ja vakuutusyhtiöt	6	1 615 659	6,37
Muut	23	285 777	1,13
Säätiöt	12	22 166	0,09
Hallintarekisteröidyt	8	963 877	3,80
Yhteensä	3 557	25 350 793	100,00

Osakeomistuksen jakauma suuruusluokittain

Osakkeiden määrä, kpl	Osakkaat, kpl	Osuus osakkaista, %	Osakkeet, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
1–100	1 834	51,56	64 729	0,26
101–500	1 078	30,31	293 386	1,16
501–1 000	293	8,24	225 216	0,89
1 001–5 000	265	7,45	557 638	2,20
5 001–10 000	38	1,07	264 086	1,04
10 001–50 000	27	0,76	600 894	2,37
50 001–100 000	4	0,11	302 053	1,19
100 001– yli	10	0,28	22 078 914	87,09
Hallintarekisteröidyt	8	0,22	963 877	3,80
Yhteensä	3 557	100,00	25 350 793	100,00

Osakekohtaiset tunnusluvut

Tilikausi	2025	2024	2023
Osakekohtainen tulos, EUR	0,42	0,41	0,66
Osakekohtainen oma pääoma, EUR	4,84	4,67	4,55
Osakekohtainen osinko, EUR (Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle)	0,22	0,22	0,30
Osinko osakekohtaisesta tuloksesta, %	52	53	45
Efektiivinen osinkotuotto, %	2,3	2,2	2,2
P/E-luku, EUR	22,6	24,3	20,8
Osakkeen kurssikehitys: alin kurssi	8,90	9,86	12,40
ylin kurssi	12,50	14,35	18,65
keskikurssi	10,55	12,43	15,84
päätöskurssi	9,48	10,00	13,80
Osakekannan markkina-arvo, 1 000 EUR	239 369	252 499	346 380
Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl	726	430	384
Osakkeiden vaihto, %	3	2	2
Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana, 1 000 kpl	25 250	25 213	25 090
Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, 1 000 kpl	25 250	25 250	25 100

Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset

Vuoden lopussa Etteplan Oyj:n hallituksen jäsenet ja heidän määräysvaltayhteisönsä omistivat yhteensä 16 825 000 Etteplanin osaketta. Omistusten yhteenlaskettu osuus kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista ja äänistä oli 66,37 prosenttia.

9

Etteplan Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2025 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Etteplan Oyj:n osakkeita seuraavasti:

Hallituksen jäsen	Osakkeet, kpl
Robert Ingman, puheenjohtaja	16 825 000
Outi Henriksson	ei omistusta
Katri Piirtola	ei omistusta
Tomi Ristimäki	ei omistusta
Sonja Sarasvuo	ei omistusta
Mikko Tepponen	ei omistusta
Yhteensä	16 825 000

Etteplanin johtoryhmän ja heidän määräysvaltayhteisöjensä omistuksessa oli 141 085 osaketta, mikä oli 0,56 prosenttia osakemäärästä ja äänistä.

Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2025 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Etteplan Oyj:n osakkeita seuraavasti:

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Johtoryhmän jäsen	Osakkeet, kpl
Juha Näkki	107 739
Helena Kukkonen	2 956
Jukka Lahtinen	7 955
Riku Riikonen	ei omistusta
Harri Saikkonen	ei omistusta
Eric Tengstrand	1 467
Outi Torniainen	8 563
Minna Tornikoski	4 549
Mikael Vatn	7 856
Yhteensä	141 085

Tilikauden päättymisen jälkeen Etteplan käynnisti 10.2.2026 muutosneuvottelut Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut -palvelualueellaan Suomessa. Muutosneuvottelut koskivat palvelualueen koko henkilöstöä Suomessa, yhteensä 336 työntekijää. Muutosneuvottelut päättyivät 13.3.2026. Neuvottelujen seurauksena yhtiö on päättänyt irtisanoa enintään 28 työntekijää, ja irtisanomiset pyritään toimeenpanemaan 31.3.2026 mennessä. Lisäksi yhtiö lomauttaa 35 työntekijää toistaiseksi. Muutosneuvotteluiden tavoitteena oli sopeuttaa palvelualueen toimintaa vastaamaan heikentynyttä markkinatilannetta ja kysyntää sekä palvelualueen osaamispohjaa alan rakenteellisiin muutoksiin.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Etteplanin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, toiminnallisille ja taloudellisille riskeille. Yleisen taloudellisen kehityksen aiheuttamat epävarmuudet ovat edelleen Etteplanin liiketoiminnan riskejä. Asiakkaiden liiketoiminnan mahdolliset muutokset ja kustannussäästöt ovat merkittävä riski Etteplanin liiketoiminnalle. Yhtiön liiketoiminta ja kilpailukyky perustuvat ammattitaitoiseen henkilöstöön. Osaavien ammattilaisten rekrytointi ja sitoutuminen ovat tärkeitä tekijöitä kannattavan kasvun ja liiketoiminnan turvaamiseksi. Henkilöstön saatavuus erityisesti tietyillä asiantuntija-aloilla on edelleen liiketoimintariski. Kasvaneet geopoliittiset ja kauppapoliittiset jännitteet vaikeuttavat tulevaisuuden ennustamista ja lisäävät epävarmuutta markkinoilla, mikä vaikuttaa asiakkaidemme liiketoimintaan ja toimitusketjuihin, ja siten Etteplanin kysyntään. Lainsäädännöllä ja sen muutoksilla voi olla vaikutusta Etteplaniin. Etteplan kartoittaa liiketoiminnan riskit kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin sekä seuraa aktiivisesti kehitystä vuoden aikana. Kartoituksessa keskitytään erityisesti seuraamaan muutosta jo tunnistetuissa riskeissä, tunnistamaan uudet liiketoimintariskit sekä kehittämään ennakoivaa riskienhallintaa.Kartoituksen tuloksista kerrotaan tarkemmin Etteplanin Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025 -raportissa.

MARKKINANÄKYMÄT 2026

Etteplanin liiketoimintaan vaikuttaa keskeisimmin globaalin kone- ja metalliteollisuuden kehitys. Geopoliittisten ja kauppapoliittisten jännitteiden seurauksena markkinoiden epävarmuus on edelleen korkealla tasolla. Epävarmuus ja siitä johtuva heikko kulutuskysyntä näkyvät asiakkaidemme kustannussäästöinä ja uusien investointipäätösten hitautena. Hankkeita keskeytetään ja lykätään edelleen, mikä heikentää kysyntätilannettamme ja tekee markkinatilanteen ennakoinnista erittäin vaikeaa. Puolustus- ja energia-teollisuussegmenteissä kysyntä kehittyy yhä positiivisesti. Muilla asiakastoimialoillamme investoinnit ovat yleisesti alhaisella tasolla, ja kysyntätilanne jatkuu haastavana.

KESKEISET AINEETTOMAT VOIMAVARAT JA NIIDEN LISÄARVOA TUOTTAVAT OMINAISUUDET

Etteplanin liiketoiminta perustuu vahvasti aineettomiin voimavaroihin, jotka tuottavat merkittävää lisäarvoa asiakkaillemme ja tukevat yhtiön strategisia tavoitteita. Näitä voimavaroja ovat muun muassa osaaminen, teknologiat ja innovaatiot sekä vahva asiakassuhteiden hallinta.

Osaaminen ja henkilöstö: Etteplanin menestys perustuu korkeasti koulutettuun ja kokeneeseen henkilöstöön, joka tuo mukanaan syvällistä teknistä osaamista ja asiantuntemusta. Yhtiö panostaa jatkuvaan henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen, mikä varmistaa, että työntekijät pysyvät ajan tasalla uusimmista teknologioista ja menetelmistä.

Teknologiat ja innovaatiot: Etteplan hyödyntää laajasti uusimpia teknologioita ja innovaatioita palveluratkaisuissaan. Yhtiö kehittää jatkuvasti uusia teknologiapohjaisia palveluita, jotka parantavat asiakkaiden liiketoimintaprosesseja ja kilpailukykyä. Esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation hyödyntäminen ovat keskeisiä tekijöitä Etteplanin palveluissa.

Asiakassuhteet ja kumppanuudet: Vahvat ja pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat Etteplanin liiketoiminnan perusta. Yhtiö pyrkii syventämään kumppanuuksiaan asiakkaidensa kanssa ymmärtämällä heidän liiketoimintatarpeitaan ja tarjoamalla räätälöityjä ratkaisuja, jotka tuottavat konkreettista lisäarvoa.

Etteplanin liiketoiminta perustuu näiden aineettomien voimavarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen, mikä mahdollistaa yhtiön kasvun ja kilpailukyvyn säilyttämisen nopeasti muuttuvassa markkinaympäristössä.

TALOUDELLINEN OHJEISTUS VUODELLE 2026

Etteplan antaa ohjeistuksen liikevaihdolle ja liikevoitolle (EBIT) numeerisena vaihteluvälinä ja arvioi:

Vuoden 2026 liikevaihdon olevan 360-380 (2025: 361,4) miljoonaa euroa, ja vuoden 2026 liikevoiton (EBIT) olevan 19-25 (2025: 17,9) miljoonaa euroa.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on taseen 31.12.2025 mukaan 93 968 312,46 euroa. Hallitus ehdottaa 9.4.2026 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,22 euroa osaketta kohti eli yhteensä enintään 5 577 174,46 euroa, ja loppuosa jätetään voittovaroihin.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous järjestetään torstaina 9.4.2026. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä tiedotteena.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Etteplan julkistaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2025 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.etteplan.com.

EI-IFRS TUNNUSLUVUT

Etteplan esittää ei-IFRS-tunnuslukuja täydentääkseen IFRS-standardien mukaisesti laadittua konsernitilinpäätöstään. Näiden tunnuslukujen tarkoituksena on mitata kasvua ja kuvata yrityksen toiminnan taloudellista suorituskykyä. Tässä osiossa esitetään oleellisimmat konsernin käyttämät ei-IFRS-tunnusluvut. Kaikkien esitettävien tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty toimintakertomuksen loppupuolella.

Liikevoitto (EBITA) JA EBITA, %

Liikevoitto (EBITA) esitetään, koska se kuvaa konsernin operatiivista suoritustasoa paremmin kuin liikevoitto (EBIT). Siihen ei sisälly liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistoja. EBITA, % esittää liikevoitto (EBITA):n prosenttiosuutena liikevaihdosta.

Liikevoitto (EBITA):n täsmäytys liikevoittoon (EBIT)

1 000 EUR	2025	2024
Liikevoitto (EBIT)	17 866	18 410
Yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot	6 358	5 963
Liikevoitto (EBITA)	24 224	24 373

Orgaaninen ja epäorgaaninen kasvu sekä kasvu vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Orgaaninen (liikevaihdon) kasvu esitetään liikevaihdon kasvun lisäksi, koska se kuvaa konsernin liikevaihdon kasvua ilman viimeisen 12 kuukauden aikana toteutettujen yrityshankintojen vaikutusta ja näin ollen mahdollistaa paremman vertailtavuuden raportoitavien kausien välillä. Orgaaninen kasvu lasketaan vertaamalla vertailukausien liikevaihtoa lukuun ottamatta liikevaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana hankituista liiketoiminnoista. Epäorgaanisena kasvuna esitetään viimeisen 12 kuukauden aikana toteutettujen yrityshankintojen tuottama liikevaihdon kasvu.

Kasvu vertailukelpoisilla valuuttakursseilla (liikevaihdon) esitetään, koska se kuvaa konsernin liikevaihdon kasvua ilman valuuttakurssien muutosten vaikutusta ja näin ollen mahdollistaa paremman vertailtavuuden raportoitavien kausien välillä. Laskettaessa liikevaihdon kasvua vertailukelpoisilla valuuttakursseilla, raportointikauden liikevaihto lasketaan käyttäen vertailukauden valuuttakursseja. Luku esitetään sekä konsernin liikevaihdolle että orgaaniselle kasvulle.

Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta

Etteplan mittaa Johdettujen palvelujen osuutta liikevaihdosta, ns. MSI-indeksiä. Johdetut palvelut (Managed Services) ovat palvelukokonaisuuksia, esimerkiksi projekteja tai ulkoistusratkaisuja, joissa asiakas maksaa tuloksista resurssien sijaan. Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta (MSI-indeksi) esitetään, koska se kuvaa Etteplanin strategian edistymistä sekä selittää osaltaan kannattavuuden muutoksia.

Etteplan Oyj Hallitus 11

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

IFRS-tunnusluvut

Laimentamaton osakekohtainen tulos = (Emoyhtiön omistajille kuuluva Tilikauden voitto) x 100 / Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos = (Emoyhtiön omistajille kuuluva Tilikauden voitto laimennusvaikutuksella oikaistuna) x 100 / Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana laimennusvaikutuksella oikaistuna

Ei-IFRS-tunnusluvut

Liikevoitto (EBITA) = Liikevoitto (EBIT) + yrityshankintojen käyvän arvon arvostusten poistot

Orgaaninen kasvu = (Liikevaihto raportointivuonna - Liikevaihto vertailuvuonna - hankittujen yhtiöiden tuottama Liikevaihto raportointivuonna) x 100 / Liikevaihto vertailuvuonna

Liikevaihto avainasiakkailta, kasvu = (Liikevaihto avainasiakkailta raportointivuonna - Liikevaihto avainasiakkailta vertailuvuonna) x 100 / Liikevaihto avainasiakkailta vertailuvuonna

Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta = Liikevaihto Johdetuista palveluista x 100 / Liikevaihto

Oman pääoman tuottoprosentti (ROE), % = Tilikauden voitto x 100 / Oma pääoma yhteensä, keskiarvo

Sitoutuneen pääoman tuottoprosentti (ROCE), ennen veroja, % = (Voitto ennen veroja + Rahoituskulut) x 100 / (Oma pääoma ja velat yhteensä - korottomat velat), keskiarvo

Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma yhteensä x 100 / (Oma pääoma ja velat yhteensä - saadut ennakot)

Bruttoinvestoinnit = Kokonaisinvestoinnit pysyviin vastaaviin, mukaan luettuina yrityshankinnat ja taseeseen aktivoidut tuotekehityskustannukset

Nettovelkaantumisaste, % = (Korolliset velat - Rahavarat) x 100 / Oma pääoma yhteensä

Osakekohtainen oma pääoma = Oma pääoma yhteensä x 100 / Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekannan markkina-arvo = Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakekohtainen osinko = Tilikauden osinko / Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana

Osinko tuloksesta, % = Osakekohtainen osinko x 100 / Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, % = Osakekohtainen osinko x 100 / Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) = Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi / Osakekohtainen tulos

Osakkeen kurssikehitys = Kultakin tilikaudelta esitetään osakeantioikaistu alin ja ylin kurssi varsinaisessa kaupankäynnissä sekä tilikauden keskikurssi osakeantioikaistuna.

Keskikurssi = Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto / Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä tilikauden aikana

Osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosentteina = Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana.

12 Kestävyys- raporttti

TOC name: E-AR25-sus-main

1. Yleiset tiedot 14
2. Ympäristötiedot 33
3. Yhteiskunnalliset tiedot 54
4. Hallintotapatiedot 67

13

1. Yleiset tiedot

Sislun nimi: E-AR25-sus-välisislut

ESRS 2 Yleiset tiedot ............................................................ 15

Laatimisperusteet ............................................................................... 15

BP-1 – Kestävyysraportoinnin perusteet ........................................................ 15

BP-2 – Lisäilmoitukset erityistilanteissa .......................................................... 16

Hallinto .................................................................................................. 18

GOV-1 – Kestävyyden johtaminen Etteplanilla .............................................. 18

GOV-2 – Kestävyysasiat Etteplanin johdon käsittelyssä ............................. 19

GOV-3 – Kestävyys ja kannustinjärjestelmät ................................................. 20

GOV-4 – Lähestymistapamme kestävyyden due diligence -prosessiin .... 20

GOV-5 – Riskienhallinta kestävyysraportoinnissa ........................................20 Strategia ................................................................................................ 21
SBM-1 – Strategian, liiketoimintamallin ja arvoketjun yleiskuvaus ........... 21
SBM-2 – Sidosryhmien intressit ja näkemykset ............................................. 25
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategiassa ja liiketoimintamallissa ................................................................ 25
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ....................... 26
IRO-1 – Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi ................................................................................... 26
IRO-2 – ESRS:n ilmoitusvaatimukset, jotka sisältyvät kestävyysraporttiimme ....................................................................................... 27

14 Yleiset tiedot ESRS 2 Yleiset tiedot

Laatimis- perusteet

BP-1 – Kestävyysraportoinnin perusteet

MITEN LAADIMME KESTÄVYYSRAPORTTIMME (BP-1_01-06)
Etteplanin vuoden 2025 kestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti konsernitasolla, ja se noudattaa European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -standardeja, jotka on julkaissut Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG). 15 Raportointijakso kattaa 1.1.–31.12.2025, mikä on yhdenmukainen taloudellisen raportointimme kanssa. Raportti käsittelee olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koko arvoketjussa, mukaan lukien ylävirran toimittajat ja alavirran asiakkaat sekä yhteiskunnalliset sidosryhmät. Olennaiset mittarit ja tavoitteet on tunnistettu näiden tietojen tukemiseksi.

Menetelmät ja oletukset
Kun käytämme arvioita ja oletuksia, hyödynnämme parasta saatavilla olevaa dataa ja menetelmiä luotettavuuden varmistamiseksi. Täydennämme puuttuvaa arvoketjudataa arvioilla ja kehitämme jatkuvasti datankeruuta ja raportointiprosesseja parantaaksemme kattavuutta, tarkkuutta ja ESRS-vaatimusten mukaisuutta. Mahdolliset menetelmämuutokset aiempiin raportointikausiin verrattuna ilmoitetaan kunkin mittarin yhteydessä vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Tällä hetkellä hiilijalanjäljen laskenta ei täysin kata kaikkia toimintojamme datan rajoitteiden vuoksi. Tämä puute on ilmoitettu ESRS 2 BP 1_01(d):n mukaisesti. Laajennamme aktiivisesti kasvihuonekaasupäästöjen laskennan (GHG-laskenta) kattavuutta saavuttaaksemme täyden operatiivisen kattavuuden tuleville raportointikausille.

Arvoketjun kattavuus
Kestävyysraporttimme kattaa Etteplanin koko arvoketjun, mukaan lukien:
* Omat toiminnot
* Ylävirran toimittajat ja osakkeenomistajat
* Alavirran asiakkaat ja loppukäyttäjät
* Yhteiskunta laajemmin

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu sekä ylä- että alavirran toiminnoissa kaksoisolennaisuusanalyysin (Double Materiality Assessment, DMA) avulla. Kestävyysperiaatteet ja -aloitteet toteutetaan kaikissa toiminnoissamme ja ulotetaan keskeisiin kumppaneihin painottaen vastuullista hankintaa ja asiakasyhteistyötä. Hyödynnämme ylä- ja alamäen arvoketjun kumppaneilta saatavaa dataa silloin, kun sitä on saatavilla, ja täydennämme mittaristoa tarvittaessa arvioilla.

Etteplan ei ole käyttänyt ESRS:n tai EU:n sääntelyn sallimia poikkeuksia:
* Ei poikkeuksia liittyen immateriaalioikeuksiin, osaamiseen tai innovaatiotuloksiin (ESRS 1 kohta 7.7).
* Ei poikkeuksia koskien tulevia kehityksiä tai neuvottelun alla olevia asioita (Direktiivi 2013/34/ EU, artiklat 19a(3) ja 29a(3)).

Kaikki vaaditut tiedot on esitetty täysimääräisesti.

BP-2 – Lisäilmoitukset erityistilanteissa

ERITYISHUOMIOT KESTÄVYYS- RAPORTOINNISSAMME (BP-2_03-06)
Etteplanin kestävyysraportoinnissa osa mittareista perustuu arvioihin silloin, kun suoraa arvoketjudataa ei ole saatavilla, ja nämä arviot laaditaan tunnustettujen menetelmien mukaisesti läpinäkyvyyden ja luotettavuuden varmistamiseksi.

Epäsuorien lähteiden käyttö arvoketjudatassa
Kasvihuonekaasupäästöjen (GHG-päästöt) ja energiankulutuksen mittarit (E1-5 ja E1-6) sisältävät ylä- ja alavirran dataa, jota on arvioitu epäsuorista lähteistä, kuten toimialan keskiarvoista ja sijaisaineistoista (proxy datasets). E1-5:ssä käytettiin oletuksia, kun ensisijainen energiankulutusdata puuttui.

Arvioinnin perusteet
Kun ensisijaista dataa ei ollut saatavilla, käytettiin toissijaisia lähteitä, kuten toimialan keskiarvoja ja kulutusperusteisia päästökertoimia, jotka valittiin parhaiten kuvaamaan kyseisiä toimintoja.
* Ylävirran toiminnot: Arviot koskivat polttoaineeseen ja energiaan liittyviä toimintoja sekä jätteiden syntyä, ja niissä käytettiin varovaisia oletuksia aliarvioinnin välttämiseksi.
* Alavirran toiminnot: Tuotteen käytöstä ja elinkaaren lopusta aiheutuvien päästöjen osalta käytettiin asiantuntija-arvioihin perustuvia oletuksia huomioiden käyttöajat ja tuotteen elinkaari. Mukaan saatiin myös tarkempaa dataa työntekijöidemme työmatkoista perustuen teettämäämme tuoreeseen kyselyyn.

Etteplan kehittää parhaillaan prosesseja, joiden avulla voidaan lisätä ensisijaisen tiedon osuutta toimittajilta ja asiakkailta, ja tätä kautta vähentää arvioiden käyttöä tulevilla raportointikausilla.

Arvioitujen mittareiden tarkkuus
Arvioidun ylä- ja alavirran datan sisällyttäminen aiheuttaa kohtalaista epävarmuutta kasvihuonekaasupäästöjen mittareihin (E1-6). Päästötekijät perustuvat uusimpaan julkaistuun dataan ja ovat linjassa teknologioiden ja maantieteellisten alueiden kanssa, joten ne ovat kohtuullisen edustavia. Toimintadata , joka perustuu oletuksiin tai asiantuntija-arvioihin, voi heikentää tarkkuutta tietyissä kategorioissa, erityisesti alavirran käyttövaiheen ja elinkaaren loppuvaiheen skenaarioissa. Menetelmälliset valinnat ja ei-varmennettu data lisäävät tarkkuuden vaihtelua. Etteplan on sitoutunut parantamaan datan laatua ja vähentämään epäsuoriin lähteisiin tukeutumista.

Suunnitellut toimet tarkkuuden parantamiseksi
Kasvihuonekaasupäästöjen datan luotettavuuden parantamiseksi Etteplan aikoo:
* Parantaa toimittaja- ja asiakasdatan keruuta , jotta epäsuoriin lähteisiin tukeutuminen vähenee.
* Korvata kulutusperusteiset arviot tarkemmalla toimintadatalla aina, kun se on mahdollista.
* Vahvistaa sidosryhmäyhteistyötä , jotta datan jakaminen ja raportointiformaatit saadaan yhtenäisemmiksi.
* Kehittää sisäisiä raportointijärjestelmiä digitaalisten työkalujen ja automaation avulla, mukaan lukien työmatkadata ja liiketoimintayksikkötason tiedot. 16

Nämä toimet ovat osa vaiheittaista lähestymistapaa, joka on linjassa ESRS E1 -vaatimusten kanssa, ja niiden edistymistä seurataan vuosittain.

MITTAUSEPÄVARMUUDEN HALLINTA RAPORTOINNISSA (BP-2_07-09)
Etteplanin kestävyysraportoinnissa tietyt mittarit sisältävät mittausepävarmuutta erityisesti silloin, kun koko arvoketjun kattavaa dataa ei ole saatavilla. Näissä tapauksissa hyödynnetään vakiintuneita menetelmiä, jotta raportointi pysyy yhdenmukaisena ja läpinäkyvänä.

Mittareita, joihin liittyy suuri mittausepävarmuus
E1-raportoinnissa seuraavien osioiden mittareihin liittyy eniten epävarmuutta:
* Kasvihuonekaasupäästöt (GHG-päästöt) (E1-6) , erityisesti Scope 3 -kategoriat, koska ne perustuvat arvioituun toimintadataan ja toissijaisiin päästötekijöihin.
* Energian kulutus ja käyttö (E1-5) , joissa epäsuoria arvioita on tarvittu datan puutteiden paikkaamiseksi.

Ilmastoon liittyviin vaikutuksiin sidotut rahamäärät eivät ole korkean epävarmuuden piirissä.

Epävarmuuden lähteet
Mittausepävarmuus johtuu pääasiassa kahdesta tekijästä:
* Parametriepävarmuus: Toissijaisten päästötekijöiden ja arvioidun toimintadatan käyttö silloin, kun ensisijaista dataa ei ole ollut saatavilla. Kulutusperusteiset tekijät lisäävät epävarmuutta erityisesti ylävirran Scope 3 -kategorioissa.
* Skenaarioepävarmuus: Asiantuntija-arvioiden käyttö tiettyjen päästökategorioiden mallintamisessa, mukaan lukien varovaiset arviot aliarvioinnin välttämiseksi. Lisäksi vuoden 2025 kasvihuonekaasupäästöjen inventaarion (GHG-inventaario) toimintadata oli pääosin saatavilla tammi–lokakuulta, ja marras–joulukuun tiedot ekstrapoloitiin aiemman datan perusteella. Samankaltaisia haasteita oli energiankulutusdatan kanssa E1-5:n osalta.

Oletukset ja arviot
Energiankulutuksen osalta tehtiin arvioita silloin, kun ensisijaista dataa ei ollut saatavilla:
* Edellisen vuoden mitattua dataa käytettiin vertailuarvona tai mallinnettiin pinta-alan ja kansallisten keskiarvojen perusteella.
* Energianlähteiden jakauma arvioitiin paikallisten tai kansallisten keskiarvojen perusteella, kun tarkempaa tietoa ei ollut saatavilla.
* Loppuvuoden tiedot arvioitiin aiempien kuukausien perusteella raportointikauden täydentämiseksi.

Nämä arviot tehtiin, jotta raportointi olisi mahdollisimman edustavaa, mutta samalla tunnistetaan rajoitteet. Epävarmuuden arvioidaan olevan kohtalainen. Kasvihuonekaasupäästöjen (E1-6) osalta kategoriakohtaiset arviot ja oletukset on esitetty osiossa E1-6.

Jatkuva kehitys
Etteplan toteuttaa BP-2_06:ssa määriteltyjä toimenpiteitä epävarmuuden vähentämiseksi, kuten:
* Ensisijaisen datan keruun laajentaminen toimittajilta ja asiakkailta.
* Vertailu- ja kulutusperusteisten arvioiden korvaaminen todellisella toimintadatalla.
* Sisäisten järjestelmien ja digitaalisten työkalujen kehittäminen tarkemman raportoinnin mahdollistamiseksi.

Nämä parannukset ovat linjassa ESRS E1 -vaatimusten kanssa, ja niiden toteutumista seurataan vuosittain.

PÄIVITYKSET KESTÄVYYSRAPORTOINNIN VALMISTELUSSA JA ESITTÄMISESSÄ (BP-2_10-12)
Vuonna 2025 raportointiin tuotiin useita menetelmällisiä ja sisällöllisiä muutoksia verrattuna aiempaan raportointikauteen.

Menetelmälliset ja prosessiparannukset
Kaksoisolennaisuusanalyysin prosessia virtaviivaistettiin tehokkuuden ja integraation parantamiseksi. Keskeisiä päivityksiä olivat:
* Aiemmin tehtyjen analyysien, kuten ilmastoriskiskenaarioiden ja iIhmisoikeus- ja huolellisuusvelvoitteen (Human Rights Due Diligence, HRDD) tulosten sisällyttäminen.
* Tekoälytyökalujen käyttö taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa, ilmastoriski-analyysissä ja raportointiprosesseissa.
* EU:n delegoidun asetuksen (EU) 2025/4812 tuomien ns.”quick-fix”-helpotusten soveltaminen. Nämä muutokset vahvistavat yhteyttä kestävyysraportoinnin ja Etteplanin strategisten painopisteiden välillä.

Sisällölliset muutokset

Kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen seurauksena ESRS S2 – Arvoketjun työntekijät poistettiin olennaisista aiheista. Tämä heijastaa Etteplanin liiketoimintamallia teknologiapalveluyrityksenä, joka tekee vain rajallisesti hankintoja ja jolla ei ole lainkaan valmistustoimintaa. Uudistettu analyysi painotti entistä enemmän ilmastoon liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia, laajensi arvoketjun huomiointia ja tarjosi yksityiskohtaisempaa perustelua vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille (IRO).

Tietojen vertailukelpoisuus ja tarkistetut luvut

Olennaisten aiheiden muutosten vuoksi tietyt vuonna 2024 raportoidut tiedot – kuten ESRS S2 – eivät sisälly vuoden 2025 raportointiin. Näiden aiheiden vertailutietoja ei siksi ole esitetty, koska oikaisu ei olisi käytännössä mahdollista. Kaikkien edelleen olennaisten aiheiden osalta Etteplan varmistaa vertailukelpoisuuden raportointikausien välillä ESRS 1 -periaatteiden mukaisesti.

Vuonna 2024 ilmoitettuja lukuja ei ole tarkistettu vuonna 2025. Näin ollen aiemmin raportoitujen ja tarkistettujen vertailulukujen välisiä eroja ei ole esitetty.

17

Hallinto GOV-1 – Kestävyyden johtaminen Etteplanilla

HALLINTOELINTEN RAKENNE JA MONIMUOTOISUUS (GOV-1_01-07)

Etteplan noudattaa yhden hallintoelimen mallia (one-tier). Hallitus koostuu kokonaan jäsenistä, jotka eivät toimi yhtiössä johtotehtävissä, eikä hallituksessa ei ole yhtään johtoryhmän jäsentä. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat yhtiön päivittäisestä operatiivisesta johtamisesta, mutta he eivät kuulu hallitukseen.

Kuvaus	Määrä
Yhtiön johtotehtävissä toimivia hallituksen jäseniä:	0
Ei-johtotehtävissä toimivia hallituksen jäseniä:	6

Henkilöstön ja muiden työntekijöiden edustus

Henkilöstö tai muut työntekijät eivät ole suoraan edustettuina hallituksessa. Heidän näkökulmansa huomioidaan kuitenkin vakiintuneiden hallintokäytäntöjen kautta, kuten johtoryhmän raportoinnin ja henkilöstön osallistamismekanismien avulla.

Olennainen osaaminen ja kokemus

Hallituksen jäsenillä on laaja kokemus toimialoista ja markkinoista, jotka ovat olennaisia Etteplanin toiminnalle, kuten insinööripalveluista, digitaalisista ratkaisuista ja tuotekehityspalveluista. Jäsenten taustat kattavat strategisen johtamisen, talouden, teknologian ja kansainvälisen liiketoiminnan erityisesti Etteplanin keskeisillä markkinoilla: Suomessa, Ruotsissa, Kiinassa, Alankomaissa, Puolassa, Saksassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Tämä osaamisen moninaisuus tukee kestävyyteen liittyvien asioiden ja riskienhallinnan valvontaa. Hallitus hyödyntää myös ulkopuolisia asiantuntijoita ja koulutusta pitääkseen yllä ajantasaista kestävän kehityksen osaamista.

Sukupuolijakauma ja monimuotoisuus

Etteplan pitää monimuotoisuutta tärkeänä hyvän hallinnon edellytyksenä. Vuonna 2025 hallitus saavutti sukupuolten välisen tasapainon: 50 % naisia (3 jäsentä) ja 50 % miehiä (3 jäsentä). Yhtiö ottaa hallituksen jäseniä valitessaan huomioon myös monimuotoisuuden ammatillisissa taustoissa, toimialaosaamisessa ja kansainvälisessä kokemuksessa.

| Hallituksen sukupuolijakauma: | 50 % naisia / 50 % miehiä. |

Muita monimuotoisuuden ulottuvuuksia ovat esimerkiksi erilaiset koulutustaustat ja toisiaan täydentävät osaamisalueet.

Riippumattomuus

Hallituksen jäsenten riippumattomuus arvioidaan vuosittain. Vuonna 2025 valtaosa jäsenistä oli riippumattomia yhtiöstä, ja vähintään kaksi jäsentä oli riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti.

| Riippumattomien jäsenten osuus hallituksessa: | 66,7 % (4/6 jäsentä) |

KESTÄVYYDEN JOHTAMINEN ETTEPLANILLA (GOV-1_08-17)

Etteplanin hallintorakenne varmistaa vastuunjaon ja läpinäkyvyyden kestävyysaiheisiin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO) hallinnassa. Valvontavastuut on jaettu hallituksen, sen valiokuntien sekä johtotason toimielinten kesken.

Roolit ja vastuut

Hallituksella on ylin vastuu kestävyysasioiden valvonnasta mukaan lukien ESG-tavoitteiden ja kestävyysraportin hyväksyminen. Tarkastusvaliokunta seuraa kestävyysriskien integrointia taloudellisiin ja operatiivisiin valvontajärjestelmiin sekä raportointiprosessien oikeellisuutta. Johtoryhmä vastaa kestävyystavoitteiden toteutuksesta ja niiden strategisten painopisteiden mukaisuudesta. Se on organisaation korkein taso, joka vastaa olennaisten kestävyysasioiden hallintaan liittyvien politiikkojen toimeenpanosta. ESG-ohjausryhmä johtaa Etteplanin kestävyysohjelman operatiivista toteutusta, mukaan lukien tavoitteiden asettaminen, resurssien kohdentaminen, EU-taksonomiaraportointi ja olennaisten IRO-asioiden tunnistaminen. Vastuut on kirjattu hallituksen määräyksiin, valiokuntien työjärjestyksiin ja toimintaohjeisiin, mikä varmistaa selkeyden kaikilla hallinnon tasoilla.

Johtoryhmän rooli ja valvonta

ESG-ohjausryhmällä on keskeinen rooli Etteplanin kestävyysohjelman toteutuksessa, ja se raportoi johtoryhmälle. Johtoryhmä seuraa edistymistä, hyväksyy ESG-tavoitteet ja vie merkittävät asiat hallituksen ja tarkastusvaliokunnan käsittelyyn. Valvontaa toteutetaan säännöllisten raportointilinjojen, hallintokokousten ja ad hoc -päivitysten kautta, kun olennaisia muutoksia tapahtuu. Näin varmistetaan läpinäkyvyys ja strategisten prioriteettien mukaisuus.

Raportointilinjat ja integraatio

Selkeät raportointilinjat yhdistävät operatiivisen kestävyysjohtamisen strategiseen valvontaan:

ESG-ohjausryhmä → johtoryhmä → hallitus ja tarkastusvaliokunta

Kestävyyteen liittyvät valvonta- ja toimintatavat on integroitu Etteplanin laajempaan hallintokehykseen, mukaan lukien lakien ja määräysten noudattaminen, riskienhallinta ja operatiivinen suunnittelu. Tämä varmistaa päätöksenteon johdonmukaisuuden ja luotettavuuden.

Tavoitteiden asettaminen ja seuranta

Hallintoelimet asettavat ESG-tavoitteet kaksoisolennaisuusarvioinnin (DMA) pohjalta ja seuraavat edistymistä selkeiden, dokumentoitujen prosessien avulla. ESG-ohjausryhmä määrittelee tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Johtoryhmä hyväksyy tavoitteet ja varmistaa niiden strategianmukaisuuden. Hallitus vastaa ylimmästä valvonnasta, kun taas tarkastusvaliokunta varmistaa raportoinnin ja riskienhallinnan integroinnin. Edistymistä tarkastellaan säännöllisesti hallintokokouksissa ja ad hoc -päivityksissä.

18

Osaaminen ja asiantuntemus

Etteplan varmistaa, että hallintoelimillä on tarvittava kestävyysosaaminen vuosittaisilla itsearvioinneilla ja osaamisen kehittämisohjelmilla. Hallituksen jäsenillä on kokemusta teknologiasta, insinööripalveluista, riskienhallinnasta ja yrityksen hallinnointiperiaatteista (corporate governance) eli osaamista, mikä tukee Etteplanin olennaisia aiheita ja strategisia tavoitteita. Säännölliset ESG-päivitykset ja koulutustilaisuudet vahvistavat entisestään valvontakyvykkyyksiä.

GOV-2 – Kestävyysasiat Etteplanin johdon käsittelyssä

TIEDONKULKU JA KESTÄVYYSVALVONTA (GOV-2_01-03)

Etteplanin hallintoelimet saavat säännöllisesti päivityksiä olennaisista kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista (IRO), due diligence -prosessin toteutuksesta sekä siihen liittyvien politiikkojen, toimien, mittareiden ja tavoitteiden tehokkuudesta. Tietoa jaetaan esitysten ja kirjallisten katsauksien muodossa sekä aikataulutetuissa kokouksissa että ad hoc -tilanteissa, kun olennaisia muutoksia tapahtuu.

Kokousfrekvenssi ja vastuut

Hallintoelin	Käsittelyfrekvenssi (vuonna 2025)	Aihe
Hallitus	Kahdeksan kertaa	Ylin valvonta, käsitteli strategisia kestävyysasioita.
Tarkastusvaliokunta	Viisi kertaa	Käsitteli kestävyysraportointia ja kestävyysriskien integrointia sisäisiin valvontajärjestelmiin.
Johtoryhmä	Kuukausittain	Tarkasteli ESG-tavoitteita ja kestävyyshankkeiden etenemistä.
ESG-ohjausryhmä	Neljännesvuosittain ja tarvittaessa	Ohjasi kestävyysohjelman ja EU- taksonomiaraportoinnin toteutusta.
ESG-työryhmä	Ad hoc -perusteisesti	Tuki datan keruuta ja CSRD-raportoinnin valmistelua.

Integraatio strategiaan ja riskienhallintaan

Kestävyysnäkökulmat on sisällytetty Etteplanin strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon:

• Hallitus arvioi kestävyysvaikutuksia ja -vaihtoehtoja hyväksyessään merkittäviä transaktioita ja strategisia suunnitelmia.
• Tarkastusvaliokunta varmistaa, että kestävyysraportointi on linjassa strategisten tavoitteiden ja riskienhallintaprosessien kanssa.
• Johtoryhmä huolehtii siitä, että olennaiset IRO- asiat integroidaan operatiivisiin päätöksiin ja riskienhallintaan.
• ESG-ohjausryhmä seuraa edistymistä ja kohdentaa resursseja kestävyystoimenpiteiden toteuttamiseen.

Olennaiset käsitellyt aiheet

Vuonna 2025 hallintoelimet käsittelivät kaksoisolennaisuusanalyysin (Double Materiality Assessment, DMA) kautta tunnistettuja olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, kuten ilmastoriskejä ja -mahdollisuuksia, ihmisoikeuskysymyksiä sekä muita Etteplanin liiketoimintamallille ja arvoketjulle merkityksellisiä aiheita.# Aihealue Ala-aihe / tarkennus Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet IRO-tyyppi Arvoketjun vaihe Ympäristö E1 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillintä Etteplanin kasvihuonekaasupäästöt Todellinen negatiivinen vaikutus / taloudellinen riski Oma henkilöstö, toimittajat, asiakkaat Yhteiskunta S1 Oma henkilöstö Työolot Korkea psykososiaalinen kuormitus Todellinen negatiivinen vaikutus / taloudellinen riski Oma henkilöstö Sukupuolten tasa-arvon ja samanarvoisen työn palkkatasa-arvon varmistaminen Mahdollinen negatiivinen vaikutus / taloudellinen riski Oma henkilöstö Koulutuksen ja urakehitysmahdollisuuksien saatavuus Todellinen positiivinen vaikutus / taloudellinen mahdollisuus Oma henkilöstö Henkilöstön monimuotoisuus Todellinen positiivinen vaikutus / taloudellinen mahdollisuus Oma henkilöstö Hallinnointitapa G1 Liiketoimintakäytännöt Yrityskulttuuri Etteplanin vahva yrityskulttuuri Todellinen positiivinen vaikutus / taloudellinen mahdollisuus Oma henkilöstö Korruptio ja lahjonta Korruption ja lahjonnan riskit riittämättömän tietoisuuden/ valvonnan vuoksi Mahdollinen negatiivinen vaikutus / taloudellinen riski Oma henkilöstö, asiakkaat

Seuraavat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO) tunnistettiin ja käsiteltiin ESRS-vaatimusten mukaisesti. Nämä aiheet priorisoitiin niiden olennaisuuspisteiden ollessa 12 tai enemmän, ja ne huomioitiin strategisessa suunnittelussa, riskienhallinnassa ja kestävyysvalvonnassa.

19

GOV-3 – Kestävyys ja kannustinjärjestelmät

KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUORIUTUMISEEN LIITTYVÄT KANNUSTIMET JA PALKITSEMINEN (GOV-3_01-06)

Vuonna 2025 yhtiöllä ei ollut kannustinjärjestelmää, joka sisältäisi kestävän kehityksen tavoitteita. Vuoden aikana hallitus hyväksyi uuden kannustinjärjestelmän vuosille 2026–2028, jossa kestävän kehityksen tavoitteita sisällytetään osaksi suorituksen arviointia. Tämä tarkoittaa, että vuodesta 2026 alkaen kestävän kehityksen mittareita otetaan huomioon palkitsemiskäytännöissä. Vuonna 2025 muuttuvaan palkanosaan ei liittynyt kestävän kehityksen tavoitteita. Annamme lisätietoja, kunhan uusi palkitsemisjärjestelmä on käytössä.

GOV-4 – Lähestymistapamme kestävyyden due diligence -prosessiin

YLEISKATSAUS: DUE DILIGENCE -TIEDONANTO RAPORTISSA (GOV-4_01)

Seuraava taulukko osoittaa, missä Etteplanin due diligence -prosessia koskevat tiedot löytyvät tästä kestävyysraportista. Se kattaa ESRS:n edellyttämät ydinelementit, kuten hallinnon integroinnin, sidosryhmäyhteistyön, vaikutusten tunnistamisen ja arvioinnin, toteutetut toimenpiteet sekä vaikuttavuuden seurannan. Tämä kartoitus varmistaa läpinäkyvyyden ja auttaa sidosryhmiä navigoimaan raportissa.

Due diligence -ydinelementti	Relevantit kappaleet kestävyysraportissa	Vaikutukset ihmisiin / ympäristöön
a) Due diligence -prosessin integrointi hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	GOV-1 Kestävyyden johtaminen Etteplanilla; GOV-2 Kestävyysasiat Etteplanin johdon käsittelyssä; SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategiassa ja liiketoimintamallissa	Molemmat
b) Sidosryhmien osallistaminen due diligence -prosessin kaikissa vaiheissa	SBM-2 Sidosryhmien intressit ja näkemykset; GOV-2 Kestävyysasiat Etteplanin johdon käsittelyssä; IRO-1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi	Ihmiset
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategiassa ja liiketoimintamallissa; IRO-1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi; kestävyysasioiden asianmukainen huolellisuus.	Molemmat
d) Toimenpiteet haitallisten vaikutusten hallitsemiseksi	E1-3 Toimet ja resurssit ilmastonmuutokseen liittyvien politiikkojen osalta; S1-4 Toimenpiteet olennaisiin vaikutuksiin liittyen omaan henkilöstöön, lähestymistavat olennaisten riskien hallintaan ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä näiden toimenpiteiden vaikuttavuus.	Molemmat
e) Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta ja viestintä	Ihmisoikeus- ja huolellisuusvelvoiteprosessi (HRDD); ilmastoriskien arviointi ja päästöjen seuranta; ISO 14001 -sertifiointi; EU-taksonomian mukaisuuden tarkastukset; Code of Conduct -koulutusten suoritusasteet; ilmoituskanavat; tapausten seuranta ja ratkaisu	Molemmat

GOV-5 – Riskienhallinta kestävyysraportoinnissa

RISKIENHALLINTA JA LUOTETTAVA KESTÄVYYSRAPORTOINTI (GOV-5_01-05)

Etteplan soveltaa jäsenneltyjä riskienhallinta- ja sisäisen valvonnan prosesseja varmistaakseen kestävyysraportoinnin luotettavuuden. Nämä prosessit kattavat koko raportointisyklin tiedonkeruusta julkaisuun, ja ne ovat linjassa ISO 31000 -periaatteiden sekä yrityksen riskienhallintakehyksen (Enterprise Risk Management, ERM) kanssa.

Laajuus ja keskeiset osat

Kestävyysraportoinnin riskienhallinta sisältää:
* Määritellyt raportointiprosessit ja sisäiset valvontatoimet datan validointiin.
* Digitaaliset järjestelmät, jotka tukevat jäljitettävyyttä ja integraatiota.
* Säännölliset sisäiset auditoinnit ja ulkoinen varmennus valituille tiedonantovaatimuksille.

Seuraamme riskejä, jotka liittyvät:
* Datan saatavuuteen ja ajoitukseen koko arvoketjussa.
* Raportoidun datan kattavuuteen ja tarkkuuteen.
* Manuaaliseen tiedonkeruuseen ja CSRD-raportin laadintaan.
* Sääntelyn tulkintaan ja järjestelmäintegraatioon.

Nämä valvontatoimet varmistavat luotettavuuden ja läpinäkyvyyden CSRD-vaatimusten mukaisesti.

20

Riskienhallinnan tulosten integrointi ja raportointi

Kestävyysraportoinnin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tulokset integroidaan sisäisiin prosesseihin määritellyn omistajuuden, prosessiparannusten ja raportointisyklien aikana opittujen asioiden kautta. Työnkulkujen, dokumentaatiokäytäntöjen ja digitaalisten työkalujen kehittäminen vahvistaa datan laatua ja raportoinnin luotettavuutta tulevilla CSRD-raportointikausilla.

Olennaiset havainnot raportoidaan Etteplanin hallintorakenteen kautta: ESG-ohjausryhmä tarkastelee ja vie merkittävät asiat johtoryhmän ja tarkastusvaliokunnan käsittelyyn. Yhteenvetoja jaetaan jokaisen CSRD-raportointikauden jälkeen ja vuosittaisissa ERM-arvioinneissa, mikä varmistaa päätöksenteon ja vastuullisuuden kaikilla tasoilla.

Strategia

SBM-1 – Strategian, liiketoimintamallin ja arvoketjun yleiskuvaus

ETTEPLANIN LIIKETOIMINTA-ALUEET, MARKKINAT JA ASIAKKAAT ( SBM-1_01-02)

Etteplanin liiketoiminta on jaettu kolmeen palvelualueeseen:

1. Suunnitteluratkaisut: Koneiden, laitteiden ja tuotantolaitosten suunnittelu ja kehitys asiakkaille, mukaan lukien tuotekehitys, tehdassuunnittelu ja Engineering-to-Order-projektit. Tämä alue muodostaa merkittävän osan Etteplanin liiketoiminnasta ja liittyy olennaisiin vaikutuksiin resurssitehokkuudessa.
2. Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut: Tuotekehitys ja ohjelmistoratkaisut, jotka mahdollistavat digitalisaation, koneiden ja laitteiden yhdistettävyyden ja älykkyyden. Merkittävä rooli asiakkaiden kestävyystavoitteiden tukemisessa ja liikevaihdon osuudessa.
3. Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut: Teknisen dokumentaation ja tuotantolaitosten tiedonhallinnan tuottaminen ja hallinta, sekä painettuna että digitaalisessa muodossa. Palvelualueen nimi päivitettiin tammikuussa 2025 korostamaan datan kasvavaa merkitystä strategiassa.

Riskienarviointitapa

Etteplan käyttää jäsenneltyä lähestymistapaa kestävyysraportoinnin riskien arviointiin:
* Riskit tunnistetaan ja arvioidaan todennäköisyyden ja vaikutuksen perusteella ennalta määritellyillä kriteereillä.
* Priorisointi huomioi taloudelliset, sääntelyyn liittyvät ja maineeseen vaikuttavat tekijät.
* Kestävyysasiantuntija ylläpitää riskirekisteriä ESG-ohjausryhmän valvonnassa.
* Riskit tarkastetaan vuosittain ja päivitetään raportointisyklien yhteydessä.

Keskeiset riskit ja torjuntatoimet

Keskeisiä riskejä ovat:
* Arvoketjudatan rajallinen saatavuus.
* Syöttödatan ja arviointitulosten tarkkuus.
* Kattavuus aikapaineessa.
* Sääntelyn tulkinta ja järjestelmäintegraation haasteet.

Torjuntatoimet:
* Selkeän omistajuuden määrittäminen jokaiselle datapisteelle.
* Resurssien priorisointi olennaisiin osioihin.
* Todisteiden ja dokumentaation vaatiminen datan luotettavuuden varmistamiseksi.
* Monitasoiset sisäiset tarkastukset tarkkuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi.
* Digitaalisten työkalujen käyttö manuaalisten virheiden vähentämiseksi.

YLEISKATSAUS HENKILÖSTÖSTÄ JA LIIKEVAIHDOSTA (SBM-1_03-04, 06)

Etteplanin työntekijöiden kokonaismäärä on 3 777. Etteplanin 3 777 työntekijää jakautuvat seuraavasti:
* Suomi (47,18 %, 1 782)
* Skandinavia (18,45 %, 697)
* Keski-Eurooppa (23,83 %, 900)
* Kiina (10,51 %, 397)
* USA (0,03 %, 1)

Konsernin liikevaihto oli 361,4 milj. euroa.

21

Markkinat ja asiakasryhmät

Etteplan palvelee monipuolisesti eri toimialoja ja asiakasryhmiä useilla markkinoilla, pääasiassa teollisia tuoteyrityksiä ja omaisuutta hallinnoivia yrityksiä, jotka hakevat suunnittelu-, digitalisaatio- ja teknisen dokumentaation ratkaisuja. Keskeisiä toimialoja ja asiakasryhmiä ovat:

• Valmistava teollisuus: Teollisuuskoneet, automaatio ja tuotantojärjestelmät, joita tukevat suunnittelu-, kehitys- ja digitalisaatiopalvelut.
• Autoteollisuus: Sulautetut järjestelmät, ohjelmistokehitys ja tekninen dokumentaatio ajoneuvoille ja kuljetusratkaisuille, painottaen yhteyksiä ja turvallisuutta sekä suunnittelua autoteollisuudelle.
• Terveydenhuolto ja lääkinnälliset laitteet: Turvallisuuskriittiset järjestelmät ja vaatimustenmukaisuusdokumentaatio lääketeknologialle, varmistaen sääntelyvaatimusten täyttymisen.
• Ilmailu ja puolustus: Kehittynyt suunnittelu, sulautetut järjestelmät ja tekninen dokumentaatio tarkkuutta ja turvallisuutta vaativille toimialoille.
• Energia ja sähköntuotanto: Kestävät suunnitteluratkaisut ja tekninen tuki uusiutuvalle energialle, älykkäille sähköverkoille ja tehokkuuden optimoinnille.

Maantieteelliset markkinat: Etteplan toimii pääasiassa Euroopassa (Pohjoismaat, Keski-Eurooppa), kasvavassa määrin Aasiassa (Kiina) sekä jonkin verran Pohjois-Amerikassa.# KESTÄVYYSTAVOITTEET ETTEPLANIN LIIKETOIMINTAMALLISSA (SBM-1_21)

Etteplanin kestävyyteen liittyvät tavoitteet on täysin integroitu liiketoimintamalliin, ja ne koskevat kaikkia keskeisiä tuote- ja palveluryhmiä, asiakaskategorioita, maantieteellisiä markkinoita ja sidosryhmäsuhteita. Nämä tavoitteet heijastavat sitoutumistamme ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan, ja ne on sisällytetty kolmeen palvelualueeseemme:

• Suunnitteluratkaisut
• Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut
• Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut

Ympäristötavoitteet

Tavoitteenamme on vähentää Scope 1:n ja Scope 2:n mukaisia kasvihuonekaasupäästöjä 42 % vuoteen 2030 mennessä ja lisätä taksonomian mukaisten projektien osuutta. Nämä tavoitteet ovat erityisen merkityksellisiä Suunnitteluratkaisut- ja Ohjelmisto- ja sulatetut ratkaisut -palvelualueilla, jotka tukevat asiakkaita erityisesti teollisuuden, energian ja sähköntuotannon sekä autoteollisuuden aloilla, joilla resurssitehokkuus ja EU-taksonomian noudattaminen ovat keskeisiä. Ympäristötavoitteet koskevat kaikkia Etteplanin toimintoja. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä energiantoimittajien, toimittajien ja viranomaisten kanssa.

Sosiaaliset tavoitteet

Sosiaaliset tavoitteemme sisältävät sukupuolten palkkatasa-arvon, Etteplanin osallisuuden ja yhdenvertaisuuden indeksin parantamisen sekä naisten määrän lisäämisen yhtiössä. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia palvelualueita maailmanlaajuisesti, ja niitä tuetaan henkilöstön, johtoryhmien ja ulkoisten verkostojen, kuten yliopistojen ja STEM-organisaatioiden, kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Kestävyystavoite	Palvelualue	Toimialat / Asiakasryhmät	Maantieteellinen alue	Sidosryhmäsuhteet
Scope 1 & 2 mukaisten päästöjen vähentäminen 42 % vuoteen 2030 mennessä	Kaikki palvelualueet	Kaikki toimialat	Globaali	Energiantoimittajat, toimittajat, kiinteistöpäälliköt
Taksonomian mukaisten projektien osuuden kasvattaminen	Suunnitteluratkaisut	Valmistava teollisuus, energia & sähköntuotanto	Eurooppa	Viranomaiset, asiakkaat, toimialajärjestöt
Sukupuolten palkkatasa-arvon saavuttaminen	Kaikki palvelualueet	Sisäinen henkilöstö	Globaali	Henkilöstön edustajat, HR
Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden indeksi $\ge$ 4/5	Kaikki palvelualueet	Sisäinen henkilöstö	Globaali	Henkilöstön sitoutuminen, johto
Naisten määrän lisääminen yhtiössä	Suunnitteluratkaisut, Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut	Sisäinen henkilöstö	Globaali	Yliopistot, STEM- verkostot
100 %:n Code of Conduct -ohjeistuksen käyttöönotto	Kaikki palvelualueet	Sisäinen henkilöstö & asiakkaat	Globaali	Koulutuksen tarjoajat, compliance-vastaavat
Nolla korruptio- ja lahjontatapausta	Kaikki palvelualueet	Kaikki toimialat	Globaali	Korruptionvastaiset viranomaiset, liiketoi- mintakumppanit

Hallinnolliset tavoitteet

Tavoitteenamme on 100 %:n Code of Conduct -ohjeistuksen käyttöönotto ja nolla korruptio- tai lahjontatapausta kaikilla palvelualueillamme ja kaikissa asiakassuhteissamme maailmanlaajuisesti. Näitä tavoitteita edistetään koulutusohjelmien, vaatimustenmukaisuuden seurannan ja yhteistyössä korruptionvastaisten viranomaisten ja liiketoimintakumppaneiden kanssa.

Alla oleva taulukko havainnollistaa kestävyystavoitteiden kohdistumista palvelualueisiin, asiakasryhmiin, maantieteellisiin alueisiin ja sidosryhmäsuhteisiin.

22

Keskeiset markkinat ja asiakasryhmät

Etteplan toimii pääasiassa Euroopassa (Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa), kasvavassa määrin Aasiassa (Kiina) sekä jonkin verran Pohjois-Amerikassa. Nämä markkinat ovat keskeisiä kestävyyden tavoitteiden saavuttamisessa, mutta niihin liittyy haasteita, kuten:

• vaihtelevat sääntelyvaatimukset
• globaali toimittajayhteistyö.

KESTÄVYYDEN INTEGROINTI STRATEGIAAN JA ARVOKETJUUN (SBM-1_23, SBM-1_25-28)

Etteplanin liiketoimintamallin ja strategian kautta kestävyysaiheet integroituvat kaikkiin toimintoihin, varmistaen pitkän aikavälin resilienssin ja arvonluonnin. Alla on kuvattu strategiamme, arvoketjumme, panokset, tuotokset ja tulokset suhteessa kestävyyteen.

Strategiset elementit, jotka vaikuttavat kestävyyteen

Vuonna 2025 Etteplan lanseerasi uuden strategiansa, nimeltään Transformation with AI, joka merkitsi merkittävää muutosta aiempaan raportointikauteen yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja eettisiin toimintatapoihin kaikissa toiminnoissamme. Uusi strategia vahvistaa kestävyyden integrointia ja tuo mukaan tekoälypohjaiset palveluratkaisut sekä globaalit toimitusmallit. Keskeisiä elementtejä ovat:

Asiakkaiden kestävyyden tukeminen

Visiomme mukaisesti sitoudumme tarjoamaan ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaitamme parantamaan kestävyyttä tuottavuuden ja digitaalisen muutoksen rinnalla.

Tekoälypohjaiset innovaatiot ympäristövaikutusten vähentämiseksi

Hyödynnämme tekoälyä ja uusia teknologioita parantaaksemme resurssitehokkuutta, vähentääksemme päästöjä ja mahdollistamme kestävyyssääntelyn noudattamisen.

Globaali toimitus ja markkinoiden sopeutuminen

Laajentuminen Euroopassa ja Aasiassa varmistaa, että toimintamme on linjassa erilaisten sääntelykehysten ja kestävyyteen liittyvien odotusten kanssa.

Ihmiskeskeinen lähestymistapa

“Success with People” -periaatteemme korostaa sitoutumistamme monimuotoisuuteen,

Vahva hallinto ja eettiset standardit

Vahva hallinto tukee luotettavia kumppanuuksia ja rohkeaa ajattelua, jota vahvistavat korruptionvastaiset toimenpiteet ja Code of Conduct -ohjeistuksen täysimääräinen käyttöönotto. Nämä elementit ohjaavat resurssien kohdentamista, innovaatioprioriteetteja ja markkina-asemointia, tuoden kestävyyden osaksi Etteplanin pitkän aikavälin kasvustrategiaa.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Etteplanin liiketoimintamalli rakentuu kolmen palvelualueen ympärille:

• Suunnitteluratkaisut
• Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut
• Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut

Nämä palvelut auttavat asiakkaitamme parantamaan kestävyyttään, tuottavuuttaan ja digitaalista transformaatiotaan.

Palvelualue	ESRS-sektori	Toimialat / Asiakasryhmät	Yhteys tavoitteisiin	Puutteet / Haasteet
Suunnitteluratkaisut	Teollisuustuotteet ja -palvelut	Valmistava teollisuus, energia & sähköntuotanto	Tiivis yhteys päästövähennyksiin ja taksonomian- mukaisuuteen	Kiertotalouden periaatteiden integrointi
Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut	Teknologia	Autoteollisuus, terveydenhuolto, ilmailu	Tiivis yhteys päästövähennyksiin ja asiakkaiden kestävyys- tavoitteisiin	Kyberturvallisuus ja eettinen tekoäly
Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut	Teollisuustuotteet ja -palvelut – muut	Terveydenhuolto, ilmailu, autoteollisuus	Tiivis yhteys hallintoon ja compliance- tavoitteisiin	Dokumentaation ympäristöjalanjäljen pienentäminen

TUOTTEIDEN, PALVELUIDEN JA MARKKINOIDEN ARVIOINTI SUHTEESSA KESTÄVYYSTAVOITTEISIIN (SBM-1_22)

Etteplan on tehnyt kattavan arvioinnin merkittävistä tuotteistaan ja palveluistaan sekä keskeisistä markkinoistaan ja asiakasryhmistään suhteessa kestävyyteen liittyviin tavoitteisiinsa. Tämä arviointi varmistaa, että liiketoimintamme on linjassa ympäristö-, sosiaalisten ja hallinnollisten tavoitteidemme kanssa.

Arvioinnin laajuus

Arviointi kattaa ESRS-sektoreihin kartoitetut toiminnot:

• Teollisuustuotteet ja -palvelut.
• Teknologia

Nämä palvelualueet ovat merkittäviä, koska ne joko:

• muodostavat yli 10 % konsernin liikevaihdosta, tai
• liittyvät olennaisiin vaikutuksiin, kuten resurssitehokkuuteen, sääntelyn noudattamiseen ja asiakkaiden kestävyyssuorituskykyyn.

verrattuna.

Arvoketjun yleiskuvaus

Toimittajat	Etteplan	Asiakkaat
Toimittajat tarjoama IT- infrastruktuuri, ohjelmistotyökalut ja alihankitut suunnitteluresurssit sekä kumppanuudet teknologiatoimittajien ja yliopistojen kanssa.	Toimitamme suunnittelu-, ohjelmisto- ja teknisen viestinnän palveluita globaalien tiimien ja tekoälypohjaisten ratkaisujen avulla.	Asiakkaat integroivat ratkaisujamme tuotteisiinsa ja prosesseihinsa, parantaen kestävyyssuorituskykyään, vaatimustenmukaisuuttaan ja tehokkuuttaan.

23

Panokset

Panokset	Tuotokset
Osakkeenomistajat: Panoksiin kuuluu taloudellisen suorituskyvyn dataa ja strategisia painopisteitä, jotka kerätään raportoinnin, sijoittajatapaamisten ja hallintoprosessien kautta.	Nykyiset hyödyt
Toimittajat: Panoksiin kuuluu kapasiteetti, laatuvaatimukset ja kestävyyden käytännöt, jotka kerätään arviointien, sopimuksellisten vaatimusten ja yhteistyön kautta.	Asiakkaat: Tuki kestävyyden tavoitteiden saavuttamisessa ja ESG-vaatimusten täyttämisessä.
Sisäiset prosessit: Henkilöstön osaamista, teknologiaresursseja ja innovaatioprioriteetteja kehitetään strategisen suunnittelun ja jatkuvan parantamisen ohjelmien kautta.	Loppukäyttäjät ja yhteiskunta: Pääsy luotettaviin, kestäviin tuotteisiin, jotka vähentävät jätettä ja saastumista.
	Sijoittajat: Luottamus pitkän aikavälin arvonluontiin kestävyyteen perustuvien palveluiden kysynnän kautta.
	Työntekijät: Kasvumahdollisuuksia teknologiapainotteisessa, osallistavassa ympäristössä.
	Odotetut tulevat hyödyt
	Asiakkaat: Tekoälypohjaiset ratkaisut ennakoivaan kunnossapitoon, kiertotalouskäytäntöihin ja parempaan kestävyysraportointiin.
	Loppukäyttäjät ja yhteiskunta: Suuremmat ympäristöhyödyt päästöjen vähentämisen ja resurssitehokkuuden kautta.
	Sijoittajat: Lisäarvoa laajentumisen kautta kestävyyteen painottuvilla markkinoilla.
	Työntekijät: Jatkuva panostus osaamisen kehittämiseen ja tasa-arvoiseen, osallistavaan kulttuuriin.

Kestävyysnäkökohdat on sisällytetty koko arvoketjuun aina toimittajien sitoutumisesta eettisiin toimintatapoihin ja ratkaisuihin, jotka auttavat asiakkaita täyttämään sääntelyyn ja ympäristöön liittyvät tavoitteensa.

Panokset ja tuotokset

Etteplan kerää ja varmistaa panokset rakenteellisen sidosryhmäyhteistyön ja sisäisten prosessien avulla. Hallintokäytännöt – kuten datan validointi, luottamuksellisuusprotokollat ja vaatimuksenmukaisuuden tarkistukset – varmistavat panosten eheyden ja yhteyden kestävyyden tavoitteisiin.Etteplanin tuotokset sisältävät suunnittelu-, ohjelmisto- ja teknisen viestinnän ratkaisuja, jotka mahdollistavat asiakkaille heidän kestävyyden, tuottavuuden ja digitaalisen transformaation tavoitteidensa saavuttamista. Nämä tuotokset luovat tuloksia, jotka tuottavat hyötyjä koko arvoketjussa.

Asema arvoketjussa

Etteplan toimii teknologiapalveluiden tarjoajana teollisuuden arvoketjussa, erityisesti tuotteen elinkaaren suunnittelu-, kehitys- ja digitalisaatiovaiheissa.

Ylävirta
Toimittajat
Kumppanit
Asiakkaat
Loppukäyttäjät, yhteiskunta
Sijoittajat
Media
Opiskelijat
Yliopistot
Toimialajärjestöt
Viranomaiset
Kansalaisjärjestöt
Yritys
Osakkeenomistajat
Hallitus
Henkilöstö

Ylävirta: Toimittajilta saatavat panokset sisältävät IT-infrastruktuurin, ohjelmistotyökalut ja erikoistuneen suunnitteluosaamisen. Kumppanuudet teknologiatoimittajien ja yliopistojen kanssa tukevat innovaatioita ja osaamisen kehittämistä.

Yritys: Globaalisti toimitettavat suunnittelu-, ohjelmisto- ja teknisen viestinnän palvelut, joita ohjaavat digitalisaatio ja vihreä siirtymä.

Alavirta: Asiakkaat integroivat ratkaisumme omiin tuotteisiinsa ja prosesseihinsa, parantaen energiatehokkuuttaan, vähentäen ympäristövaikutuksiaan ja täyttäen sääntelyvaatimukset. Loppukäyttäjät ja yhteiskunta hyötyvät turvallisemmista ja kestävämmistä tuotteista. Kyberturvallisuus ja tietosuojaratkaisut ovat keskeisiä luottamuksen ja resilienssin varmistamiseksi koko arvoketjussa.

24

SBM-2 – Sidosryhmien intressit ja näkemykset

SIDOSRYHMIEN OSALLISTAMINEN KESTÄVYYSSTRATEGIAN MUOTOILUUN (SBM-2_01-07, SBM-2_12)

Etteplan tekee yhteistyötä laajan sidosryhmäjoukon kanssa koko arvoketjussaan. Näihin kuuluvat työntekijät, asiakkaat, osakkeenomistajat, sijoittajat, toimittajat ja liiketoimintakumppanit. Lisäksi sidosryhmiin kuuluvat oppilaitokset, opiskelijat, media, toimialajärjestöt, viranomaiset ja kansalaisjärjestöt.

Miten osallistamme sidosryhmiä

Ylläpidämme jatkuvaa vuoropuhelua kokousten, tapahtumien, kyselyjen, auditointien, palautekanavien, raportointimekanismien ja työryhmien kautta. Etteplan osallistuu aktiivisesti toimialajärjestöihin jakaakseen asiantuntemustaan ja edistääkseen parhaita käytäntöjä. Suomessa olemme Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n perustajajäsen ja noudatamme kansallisia työehtosopimuksia. Ruotsissa olemme jäsenenä Ruotsin konsultti- insinöörien ja arkkitehtien liitossa sekä SVEAT:ssa.

Sidosryhmien näkemysten hyödyntäminen osana toimintaa

Sidosryhmien näkemyksiä kerätään johdon haastattelujen, työpajojen, henkilöstökyselyjen ja kumppanien odotuksia koskevien selvitysten kautta. Nämä tiedot integroidaan Etteplanin kaksoisolennaisuusanalyysiin (DMA), jotta sidosryhmiemme näkemykset ohjaavat suunnitteluamme ja toimintaamme. Ottamalla mukaan sekä johdon että työntekijät luomme mukautuvan toimintakulttuurin, joka on linjassa sidosryhmiemme etujen kanssa.

Olennaisuusanalyysin yhteys strategiaan

Vuosina 2023–2024 Etteplan päivitti kestävyysohjelmansa (Sustainability Agenda) kattavan olennaisuusanalyysin avulla. Prosessiin sisältyi laadullista ja määrällistä tietoa sisäisiltä ja ulkoisilta sidosryhmiltä, ja siihen osallistuivat hallitus, johtoryhmä ja tarkastusvaliokunta. Jokainen ESRS-aihe arvioitiin kaksoisolennaisuusanalyysin (DMA) periaatteiden mukaisesti, huomioiden vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet – sekä positiiviset ja negatiiviset että todelliset ja potentiaaliset – lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tulokset ohjasivat vuoden 2025 päätöksenteon viitekehystä (Decision Making Framework), sisällyttäen sidosryhmien näkökulmat ja olennaiset kestävän kehityksen aiheet strategiseen suunnitteluun ja hallinnointiin.

Sidosryhmät tarjoavat arvokkaita näkemyksiä, jotka ohjaavat kestävyyteen liittyviä painopisteitämme ja toimenpiteitämme. Etteplan on sitoutunut vahvistamaan sidosryhmäyhteistyötä lisäämällä vuoropuhelua, parantamalla läpinäkyvyyttä ja syventämällä yhteistyötä. Proaktiivinen lähestymistapa varmistaa, että sidosryhmiemme odotukset ohjaavat kestävyysstrategiaamme ja tukevat pitkän aikavälin arvonluontiamme.

25

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategiassa ja liiketoimintamallissa

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN SISÄLLYTTÄMINEN STRATEGISEEN SUUNNITTELUUN (SBM-3_01-12)

Etteplanin kaksoisolennaisuusanalyysissä (DMA) tunnistettiin keskeiset ympäristöön, sosiaalisiin ja hallinnollisiin aiheisiin liittyvät vaikutukset koko toiminnassamme ja arvoketjussamme. Negatiivisia vaikutuksia ovat kasvihuonekaasupäästöt, jotka edistävät ilmastonmuutosta, korkea psykososiaalinen kuormitus, joka vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin, sekä mahdolliset riskit sukupuolten tasa- arvon ja samanarvoisen työn palkkatasa-arvon toteutumisessa. Myös hallintoon liittyviä näkökohtia, kuten korruptio- ja lahjontariskit, tunnistettiin. Positiivisia vaikutuksia ovat henkilöstön monimuotoisuuden edistäminen, koulutuksen ja urakehitysmahdollisuuksien tarjoaminen sekä eettisen liiketoiminnan edistäminen vahvan yrityskulttuurin kautta. Nämä vaikutukset kohdistuvat pääasiassa omiin toimintoihimme ja osittain toimittajiin ja asiakkaisiin.

Vaikutusten lisäksi analyysissä korostuivat myös riskit ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat Etteplanin toimintaan ja strategisiin painopisteisiin:

Keskeiset riskit: Ilmastosiirtymän riskit (sääntelymuutokset, markkinaodotukset), sosiaaliset riskit (psykososiaalinen kuormitus, sukupuolten tasa-arvo) ja hallinnolliset riskit (korruptio ja lahjonta).

Mahdollisuudet: Monimuotoisuuden ja koulutuksen hyödyntäminen innovaatioiden ja osaajien sitouttamisen edistämiseksi sekä yrityskulttuurin vahvistaminen sidosryhmien luottamuksen ja eettisen toiminnan ylläpitämiseksi.

Integrointi strategiaan ja liiketoimintamalliin

Vuonna 2024 Etteplan kehitti strategiaansa vuosille 2025–2027. Strategian nimi on Transformation with AI, ja siinä kestävyys on integroitu yhtiön ydintavoitteisiin. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO) huomioitiin systemaattisesti:

• Kontekstianalyysi: Toimintojen, suhteiden ja painopisteiden analysointi.
• Sidosryhmäyhteistyö: Kyselyt ja haastattelut henkilöstölle, asiakkaille ja johdolle.
• Arvoketjuanalyysi: Positiivisten ja negatiivisten vaikutusten arviointi koko toiminnassa ja toimitusketjuissa.
• Kaksoisolennaisuusanalyysi (DMA): Taloudellisen olennaisuuden ja vaikutusolennaisuuden arviointi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Uusi strategiamme heijastaa näitä havaintoja kolmen kulmakiven kautta:

1. Trusted Partner – Asiakasyhteistyön syventäminen kestävän kasvun edistämiseksi.
2. AI and Technology-Empowered Service Solutions – Tekoälyn hyödyntäminen skaalautuvien, resurssitehokkaiden palveluiden luomiseksi.
3. Success with People – Hyvinvoinnin, monimuotoisuuden ja osaamisen kehittämisen painottaminen.

Kestävyyden mittarit ja tavoitteet (päästövähennykset, monimuotoisuus, korruption ehkäisy) pysyvät samoina kuin vuonna 2024 ja ohjaavat päätöksentekoa jatkossakin.

Vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja taloudelliseen suorituskykyyn

Negatiivisia vaikutuksia ovat kasvihuonekaasupäästöt, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen, ja psykososiaalinen kuormitus, joka vaikuttaa henkilöstön terveyteen ja tuottavuuteen. Sukupuolten tasa-arvoon ja korruptioon liittyvät riskit voivat heikentää oikeudenmukaisuutta ja luottamusta. Positiivisia vaikutuksia ovat monimuotoisuus, osallisuus ja koulutusmahdollisuudet, jotka vahvistavat innovaatioita ja työllistettävyyttä. Nämä näkökohdat on integroitu strategiaamme ja operatiivisiin prosesseihimme negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi ja positiivisten vahvistamiseksi.

Yrityksen alhaisten operatiivisten päästöjen vuoksi päästökustannuksiin liittyvät taloudelliset vaikutukset pysyvät alhaisina. Ilmastoon liittyvä sääntely voi kuitenkin lisätä vaatimuksenmukaisuuskustannuksia (compliance-kustannukset) lyhyellä aikavälillä. Mahdollisuuksia ovat liikevaihdon kasvu tekoälypohjaisista ja ilmastonmuutokseen sopeutuvista ratkaisuista. Hallinnolliset riskit voivat johtaa taloudellisiin seuraamuksiin, jos hallinnollisia riskejä ei torjuta. Merkittäviä muutoksia tasearvoihin ei odoteta seuraavalla raportointikaudella.

Joustavuus ja aikahorisontit

Strategiamme vahvistaa joustavuuttamme seuraavien kautta:

• Strateginen integrointi: Kestävyyden sisällyttäminen suunnitteluun ja toimintoihin.
• Riskienhallinta: Työpajat ja arvioinnit koko arvoketjussa.
• Sääntely-yhteensopivuus: CSRD:n ja EU- taksonomian mukaisuus.
• Hallinto ja kulttuuri: Eettisten käytäntöjen ja sidosryhmäluottamuksen tukeminen.

Ympäristövaikutukset ovat merkittäviä lyhyellä aikavälillä (0–3 vuotta) ja kasvavat keskipitkällä (3–10 vuotta) ja pitkällä (>10 vuotta) aikavälillä. Sosiaaliset vaikutukset painottuvat pääosin lyhyelle ja keskipitkälle aikavälille, hallinnolliset riskit ovat jatkuvia. Positiiviset vaikutukset, kuten henkilöstön koulutus, tuottavat hyötyjä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Muutokset ja yhdenmukaisuus olennaisuusanalyysin kanssa

Edelliseen raportointikauteen verrattuna Etteplan virtaviivaisti olennaisuusarviointiaan, otti käyttöön tekoälypohjaisen talousanalyysin ja laajensi tietolähteitään (esim. ENCORE-luontoteemoissa). Sisällön muutokset heijastavat strategisia painopisteitä, ESRS-standardeja ja datapisteitä on ylipäänsä vähemmän, ja painotus on vahvemmin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja siihen liittyvissä mahdollisuuksissa. Kaikki tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sisältyvät ESRS:n ilmoitusvaatimuksiin. Erillisiä yrityskohtaisia lisäilmoituksia ei vaadita.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

IRO-1 – Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

LÄHESTYMISTAPAMME OLENNAISUUS- ARVIOINTIIN (IRO-1_01-15)

Etteplan soveltaa jäsenneltyä menetelmää olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO) tunnistamiseen ja arviointiin kaksoisolennaisuuden periaatteen mukaisesti.Prosessi yhdistää laadulliset ja määrälliset lähestymistavat, ja sitä tukee DMA-työkalu. Arviointi kattaa Etteplanin omat toiminnot sekä asiaankuuluvat arvoketjun ylä- ja alavirran vaiheet.

Menetelmän keskeiset vaiheet

Vaihe	Kuvaus
1. Ymmärryksen luominen	Analysoi nykytila, kartoita arvoketju ja osallista sidosryhmät haastattelujen, kyselyjen ja ulkoisten selvitysten avulla.
2. Tunnistaminen	Tunnista toteutuneet ja potentiaaliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koko toiminnassa ja arvoketjussa.
3. Arviointi	Arvioi jokainen kohde vaikutusolennaisuuden (vaikutukset ihmisiin/ ympäristöön) ja taloudellisen olennaisuuden perusteella.
4. Priorisointi	Aseta aiheet tärkeysjärjestykseen olennaisuusmatriisin avulla (vaikutus vs. taloudellinen olennaisuus).
5. Validointi	ESG-ohjausryhmän, johtoryhmän, tarkastusvaliokunnan ja hallituksen tarkistus ja hyväksyntä.

Oletukset:

• Olennaisuuskynnys: pisteytys $\geq 12$ joko vaikutusolennaisuuden tai taloudellisen olennaisuuden osalta
• Pisteytys huomioi lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymät
• Täydentävät lähteet: ENCORE, ilmastoriskiskenaariot, HRDD

Syöttöparametrit

Parametri	Kuvaus
Vaikutusolennaisuus	Vakavuus (laajuus, kattavuus, peruuttamattomuus), todennäköisyys
Taloudellinen olennaisuus	Taloudellisen vaikutuksen suuruus, todennäköisyys
Positiivinen vaikutus	Laajuus, kattavuus, toteutumisen todennäköisyys
Aikajänteet	Lyhyt (0–3 vuotta), Keskipitkä (3–10 vuotta), Pitkä ($>$10 vuotta)
Ulkoiset lähteet	ENCORE, ilmastoriskiskenaariot, HRDD

Sidosryhmien ja asiantuntijoiden panos

Prosessi sisältää konsultaatiota sisäisten sidosryhmien kanssa (johdon haastattelut, henkilöstökyselyt) sekä ulkoisten sidosryhmien kanssa (asiakas- ja kumppanivaatimusten tarkastelu). Ulkopuolista asiantuntemusta tarjoaa Greenstep Oy, ja sitä tukevat ENCORE ja ilmastoriskiskenaariot. Palaute ohjaa pisteytystä ja priorisointia.

Priorisointi ja seuranta

Aiheet asetetaan tärkeysjärjestykseen olennaisuusmatriisissa: ne, joiden pistemäärä on 12 tai enemmän, katsotaan olennaisiksi raportointia varten. Kaksoisolennaisuusanalyysi (DMA) päivitetään vuosittain ja tarkistetaan aina merkittävien muutosten yhteydessä (esim. sääntelypäivitykset, yritysostot). Ihmisoikeuksiin liittyviä vaikutuksia seurataan HRDD- prosessin kautta.

Hallinto ja sisäinen valvonta

Vaihe	Vastuullinen taho
Alustava tarkastelu	ESG ohjausryhmä
Yhteys strategiaan	Johtoryhmä
Lopullinen hyväksyntä	Tarkastusvaliokunta ja hallitus
Sisäinen valvonta	Dokumentointi, tehtävien eriyttäminen, määräaikaiset auditoinnit
Ulkoiset lähteet	ENCORE, ilmastoriski-skenaariot, HRDD

Integrointi ja parannukset

Vaikka DMA ja ERM käyttävät eri menetelmiä, kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistetut kestävyysriskit syötetään ERM- raportointiin ja ilmastoriskianalyyseihin. Kaksoisolennaisuusanalyysin kautta tunnistetut mahdollisuudet ohjaavat strategista suunnittelua ja investointipäätöksiä. Edelliseen kauteen verrattuna Etteplan tarkensi menetelmäänsä, laajensi kattavuutta arvoketjun vaikutuksiin, paransi sidosryhmäyhteistyötä ja vahvisti hallinnollista valvontaa.

IRO-2 – ESRS:n ilmoitusvaatimukset, jotka sisältyvät kestävyysraporttiimme

ESRS-STANDARDIEN MUKAISUUDEN VARMISTAMINEN (IRO-2_01-2, -13)

Etteplanin kestävyysraportti on laadittu täysin European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -standardien sekä kaksoisolennaisuusanalyysimme (DMA) tulosten mukaisesti. Tässä osiossa kuvataan, miten ilmoitusvaatimukset (Disclosure Requirements) on täytetty, ja miten olennaiset tiedot on määritetty.

ESRS-datapisteet ja ilmoitusvaatimusten kattavuus

Etteplan arvioi, perustuuko jokin ESRS-datapiste muuhun EU-lainsäädäntöön (kuten Sustainable Finance Disclosure Regulation SFDR, Taksonomia-asetus tai Vertailuarvoasetus), ja vahvistaa, että tällä raportointijaksolla nämä eivät päde.

Olennaisen tiedon määrittäminen

Etteplan tunnisti olennaiset tiedot vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista kaksivaikutteisen olennaisuusarvioinnin (Double Materiality Assessment, DMA) avulla ESRS-periaatteiden mukaisesti. Jokainen aihe pisteytettiin sekä vaikutusolennaisuuden että taloudellisen olennaisuuden osalta ennalta määritetyillä kriteereillä. Tällä raportointijaksolla Etteplan priorisoi aiheet, jotka luokiteltiin “kriittisiksi”, eli pistemäärä $\geq 12$ jommassakummassa ulottuvuudessa. Matalamman pistemäärän aiheet arvioitiin, mutta niitä ei priorisoitu kestävyysraportointiin.

Osana tätä prosessia Etteplan arvioi vaikutuksensa, riskinsä ja mahdollisuutensa, jotka liittyvät E2 Saastumiseen, E3 Vesi- ja merivaroihin, E4 Biodiversiteettiin sekä E5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen, perustuen parhaaseen saatavilla olevaan sisäiseen tietoon ja sidosryhmäyhteistyöhön.

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1	Viittaus pilariin 3 2	Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3	Viittaus EU:n ilmastolakiin 4	Olennainen aihe
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma	21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13	Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816 ( 5 ), liite II		Olennainen aihe
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus	21 kohdan e alakohta		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen aihe
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10			Olennainen aihe
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan	40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 ( 6 ) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot		Olennainen aihe
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan	40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Olennainen aihe
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan	40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 ( 7 ) 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II	Olennainen aihe
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan	40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II	Olennainen aihe
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä		14 kohta		Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	Olennainen aihe
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset	16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet	34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)	37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5			Olennainen aihe
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5			Olennainen aihe
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla	40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6			Olennainen aihe
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/ 2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti	53–55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/ 2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset	56 kohta			Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille	66 kohta				Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan	66 kohdan a alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski	66 kohdan c alakohta

67 kohdan c alakohta Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa

69 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1	Viittaus pilariin 3 2	Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3	Viittaus EU:n ilmastolakiin 4	Olennainen aihe
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa	28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat	9 kohta		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet	13 kohta		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys	14 kohta		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä	28 kohdan c alakohta		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna	29 kohta		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1
ESRS 2 – SBM-3 – E4	16 kohdan a alakohdan i alakohta		Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7
ESRS 2 – SBM-3 – E4	16 kohdan b alakohta		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10
ESRS 2 – SBM-3 – E4	16 kohdan c alakohta		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet	24 kohdan b alakohta		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet	24 kohdan c alakohta		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet	24 kohdan d alakohta		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte	37 kohdan d alakohta		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte	kohta 39		Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski	14 kohdan f alakohta		Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13		Olennainen aihe
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski	14 kohdan g alakohta		Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12		Olennainen aihe
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	20 kohta		Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11		Olennainen aihe
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt	21 kohta		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen aihe

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1	Viittaus pilariin 3 2	Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3	Viittaus EU:n ilmastolakiin 4	Olennainen aihe
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet	22 kohta		Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11		Olennainen aihe
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä	23 kohta		Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1		Olennainen aihe
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät	32 kohdan c alakohta		Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5		Olennainen aihe
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus	88 kohdan b ja c alakohta		Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Olennainen aihe
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä	88 kohdan e alakohta		Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3		Olennainen aihe
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero	97 kohdan a alakohta		Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Olennainen aihe
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka	97 kohdan b alakohta		Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8		Olennainen aihe
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset	103 kohdan a alakohta		Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7		Olennainen aihe
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	104 kohdan a alakohta		Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta	Olennainen aihe
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa	11 kohdan b alakohta		Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	17 kohta		Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	18 kohta		Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	19 kohta		Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt	19 kohta		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	36 kohta		Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1	Viittaus pilariin 3 2	Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3	Viittaus EU:n ilmastolakiin 4	Olennainen aihe
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	16 kohta		Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	17 kohta		Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	36 kohta		Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	kohta 16		Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD: n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	17 kohta		Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	35 kohta		Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus	10 kohdan b alakohta		Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15		Olennainen aihe
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu	10 kohdan d alakohta		Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6		Olennainen aihe
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjunnasta koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot	24 kohdan a alakohta		Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Olennainen aihe
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit	24 kohdan b alakohta		Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16		Olennainen aihe

1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (tiedonantovelvoiteasetus) (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).
2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (vakavaraisuusasetus) (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).
3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja
4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).
5 Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä vertailuarvoselvityksessä annettavan selostuksen osalta ( 6 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, annettu 30 päivänä marraskuuta 2022, täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/637 säädettyjen teknisten täytäntöönpanostandardien muuttamisesta ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 324,19.12.2022, s.( 7 ) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1818, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen vähimmäisvaatimusten osalta (EUVL L 406, 3.12.2020, s. 17)

32

1. Ympäristötiedot Raportointi EU-taksonomia-asetuksen mukaisesti ....... 34
   ESRS E1 – Ympäristötiedot .................................................. 40
   Hallinto .................................................................................................. 40
   ESRS 2 GOV-3 – Kestävyystavoitteiden kytkeminen kannustimiin ........... 40
   ESRS E1-1 – Miten aiomme vähentää päästöjä ja sopeutua ilmastonmuutokseen ...........................................................................................# 41 ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategiassamme ja liiketoimintamallissamme

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS 2 IRO-1 – Miten tunnistamme ja arvioimme olennaiset ilmastoon liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät politiikat

E1-3 – Toimet ja resurssit ilmastonmuutokseen liittyvien politiikkojen osalta

Mittarit ja tavoitteet

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

E1-5 – Yleiskuvaus energiankäytöstä ja energialähteistä

E1-6 – Yleiskuva kasvihuonekaasupäästöistä: Scope 1, 2, 3 ja kokonaispäästöt

33 Ympäristötiedot Raportointi EU-taksonomia-asetuksen mukaisesti

EU-taksonomia on yhtenäinen EU-laajuinen luokitusjärjestelmä, joka määrittelee, mitkä taloudelliset toiminnot voidaan katsoa ympäristön kannalta kestäviksi. EU-taksonomia määrittää ilmasto- ja ympäristötavoitteille yksityiskohtaiset tekniset kriteerit. Näiden kriteerien tarkoituksena on auttaa yrityksiä ja sijoittajia tunnistamaan toiminnot, jotka edistävät merkittävästi ympäristötavoitteita ilman, että ne aiheuttavat huomattavaa haittaa muille tavoitteille. Taksonomian päätavoitteena on ohjata investointeja kohti kestäviä hankkeita. Taksonomia perustuu EU-asetukseen, jossa asetetaan kuusi ympäristötavoitetta. Taloudellinen toiminta katsotaan ympäristön kannalta kestäväksi, jos se edistää olennaisesti vähintään yhtä näistä tavoitteista aiheuttamatta merkittävää haittaa muille. Nämä tavoitteet ovat:

34 Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Siirtyminen kiertotalouteen

Ympäristön saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

EU-TAKSONOMIAKELPOISUUS JA -MUKAISUUS

EU-taksonomiaraportoinnin ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan, mitkä yrityksen toiminnot vastaavat taksonomiassa kuvattuja taloudellisia toimintoja eli ovat taksonomiakelpoisia. Tämän jälkeen selvitetään taksonomiakelpoisten liiketoimintojen taksonomianmukainen osuus eli se osuus, joka täyttää taksonomia-asetuksessa määrätyt kriteerit siitä, millaista on ympäristön kannalta kestävä toiminta. Taloudellinen toiminta on taksonomianmukaista, kun seuraavat kolme kriteeriä täyttyvät:

1. Taloudellinen toiminta edistää olennaisesti vähintään yhtä kuudesta EU-taksonomiasetuksessa määritellystä ympäristötavoitteesta. Taksonomia-asetuksen mukaisesti Euroopan komissio on laatinut luettelon ympäristön kannalta kestävistä toimista ja määritellyt delegoiduilla asetuksilla tekniset arviointikriteerit (TSC) kullekin ympäristötavoitteen merkittävälle edistämiselle.
2. Taloudellinen toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille (DNSH- asiakkaidemme liiketoiminnan ja asiakkaillemme suunnittelemien ratkaisujen kehittäminen. Vuonna 2025 EU-taksonomian mukaisuus arvioitiin kaikille kuudelle ympäristötavoitteelle, kuten edellisvuonnakin. Vuoden 2025 EU-taksonomian raportointia varten arvioinnit rakennettiin edellisvuoden analyysille, ja sitä tarkennettiin edelleen. Arvioinnit tehtiin suunnittelualueiden lisäksi liiketoimintayksikkökohtaisesti. Toiminnot arvioitiin kunkin ympäristötavoitteen mukaisia teknisiä seulontakriteerejä (TSC) ja ei- merkittävää haittaa (DNSH) -kriteerejä vasten. Tarkemman tarkastelun seurauksena yksi aiemmin sopivaksi luokiteltu taloudellinen toiminta poistettiin taksonomian sopivien toimintojen luettelosta. Lisäksi sosiaalisten vähimmäissuojatoimien (MSS) arviointi päivitettiin vuoden 2025 ihmisoikeus- ja huolellisuusvelvoiteprosessi (HRDD) perusteella, varmistaen MSS-vaatimusten täyttymisen. Prosessin tarkoituksena oli määrittää taksonomiakelpoisuus ja -mukaisuus sekä koota näyttöä Etteplanin vaikutusten merkittävyydestä. Arvioinnin koordinoi työryhmä, johon kuuluivat kestävän kehityksen johtaja ja asiantuntija, taloushallinnon asiantuntija, palveluiden johtaja ja asiantuntija sekä ulkopuolinen konsultti. Kestävyyslainsäädännön jatkuvasti kehittyessä Etteplan seuraa aktiivisesti sääntelymuutoksia ja päivittää prosesjaan niiden mukaisesti. Yhtiö sitoutuu täyttämään tulevat raportointivaatimukset mahdollisimman tehokkaasti ja tarkasti. kriteerit). Tämä ehto varmistaa, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävä kehitys ei tapahdu biodiversiteetin suojelun tai saasteiden ehkäisyn kustannuksella.
3. Taloudellinen toiminta toteutetaan sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien mukaisesti (Minimum Social Safeguards eli MSS-kriteerit). Ympäristön kannalta kestävien hankkeiden tulisi kunnioittaa myös ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia ja täyttää sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien kriteerit. Nämä kriteerit viittaavat käytännössä tiettyihin kansainvälisiin sopimuksiin, joita yritysten tulee toiminnassaan noudattaa.

RAPORTOINTIVAATIMUKSET TILIKAUDELLE 2025

Etteplanissa EU-taksonomia nähdään keskeisenä työkaluna toiminnan kestävyyden osoittamiseksi, sillä merkittävä osa yrityksen liikevaihdosta liittyy taksonomian mukaisiin ja kelpoisiin toimintoihin. Strategisen tärkeyden ja vahvan kestävän kehityksen sitoumuksen vuoksi Etteplan jatkaa taksonomian raportointia vapaaehtoisesti. Vuoden 2025 taksonomiaraportoinnissa sovellamme delegoitua asetusta (EU) 2026/73.

LÄHESTYMISTAPAMME EU- TAKSONOMIARAPORTOINTIIN

Toimintamme luonteesta johtuen toimintamme suorat päästöt – ja siten oman toimintamme negatiiviset ilmastovaikutukset – ovat vähäisiä. Merkittävin potentiaalimme ympäristöön ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on

ETTEPLANIN TAKSONOMIA- KELPOISUUS JA TAKSONOMIA- MUKAISUUS

Etteplanilla on teknisten arviointikriteerien piiriin kuuluvaa taksonomiakelpoista toimintaa ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden osalta seuraavasti:

Tavoite	Toiminnon kuvaus
Ilmastonmuutoksen hillintä	9.1 Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi
	9.3 Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	8.2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
	9.2 Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi

Etteplanin taksonomikeloinen toiminta ilmastonmuutoksen hillintä 9.1 ja taksonomianmukainen toiminta 9.3 piirissä sisältää muun muassa sulautettujen järjestelmien kehityksen, testauspalveluiden, teknisen dokumentoinnin sekä osan mekaanisen suunnittelun toiminnoista, sähkö- ja automaatiosuunnittelusta sekä laitossuunnittelusta. Etteplanin taksonomianmukainen toiminta ilmastonmuutokseen sopeutuminen 8.2 ja 9.2 piirissä sisältää esimerkiksi testauspalveluita, laskenta- ja simulointipalveluita sekä teknisiä, sähkö- ja automaatiosuunnittelupalveluita. Nämä toimet koostuvat esimerkiksi tutkimuksesta, soveltavasta tutkimuksesta sekä sellaisten ratkaisujen, prosessien, tekniikoiden,

35 liiketoimintamallien kehittämisestä, mitkä tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tai ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen.

Muiden ympäristötavoitteiden osalta Etteplanilla on teknisten arviointikriteerien piiriin kuuluvaa taksonomiakelpoista toimintaa seuraavasti:

Tavoite	Toiminnon kuvaus
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu	4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen
Kiertotalouteen siirtyminen	4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen

Etteplanin taksonomiamukainen toiminta vesivarojen ja merten kestävän käytön ja suojelun osalta 4.1 sisältää IT-ohjelmistojen käyttöönotto- ja kehityspalveluja vesihuollon omaisuuden hallintaan. Etteplanin taksonomianmukainen toiminta kiertotalouteen siirtyminen 4.1 osalta sisältää käyttövarmuuden parantamiseen ja seurantaan tarvittavia digitaalisia ratkaisuja erilaisiin kiertotaloushankkeisiin.

SOSIAALISET VÄHIMMÄISTASON SUOJATOIMET

Sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet (MSS) ovat EU-taksonomiasetuksen keskeisiä elementtejä, jotka varmistavat, että ympäristön kannalta kestäviksi merkityt taloudelliset toiminnot täyttävät myös perustason sosiaaliset ja hallinnolliset standardit. Taksonomia sitoo MSS:n kautta vaatimuksensa “9.1 Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi“ poistettiin Etteplanin sopivien toimintojen luettelosta. Etteplan totesi, että sen elinkaariarviointipalvelut (LCA) eivät täysin vastaa tämän toiminnan kuvausta. Vaikka LCA-palveluilla on epäsuora yhteys ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ne eivät kuitenkaan suoraviivaisesti edistä tätä ympäristötavoitetta, minkä vuoksi Etteplan on päättänyt poistaa tämän taksonomiakelpoisista toiminnoista.

EU-TAKSONOMIAN KESKEISTEN TULOSINDIKAATTORIEN LAADINTAPERIAATTEET

Taksonomiakelpoinen ja taksonomianmukainen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on laskettu vain kerran, vaikka toiminto täyttäisi useamman taksonomiakategorian kriteerit. Etteplanin palvelutasolla määritelty laskentametodologia varmistaa, että kukin liikevaihto-, pääoma- tai toimintamenoerä kohdistuu vain yhteen taksonomiakategoriaan. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on myös ilmoitettava kunkin ympäristötavoitteen osalta, missä määrin taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän mukaista, kun on kyse useita ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista.Liikevaihto (Liikevaihtoindikaattori)

Taksonomiakelpoinen ja -mukainen liikevaihto on raportoitu suhteessa Etteplanin kokonaisliikevaihtoon, eli osoittaja sisältää taksonomiakelpoisten ja -mukaisten tuotteiden ja palveluiden arvioidun kansainvälisesti tunnustettuihin vastuullisen yritystoiminnan standardeihin. Etteplan täyttää taksonomian sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet, jotka kattavat ihmisoikeudet, korruption ja lahjonnan, verotuksen ja oikeudenmukaisen kilpailun. Etteplan toteutti vuosina 2024–2025 kattavan ihmisoikeus- ja huolellisuusvelvoiteprosessin kehityshankkeen. Tässä hankkeessa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuuluvat ihmisoikeusriskien koulutus ja ihmisoikeusriskien analyysi käsiteltiin perusteellisesti. Hanke noudatti YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP) sekä OECD:n ohjeiden monikansallisille yrityksille mukailemaa kuusivaiheista mallia, ja arviointi toteutettiin sekä prosessien olemassaolon että mahdollisiin rikkomuksiin puuttumisen näkökulmista. Kaikki Etteplanin maayhtiöt osallistuivat prosessiin. Lisäksi, Etteplan on sitoutunut toimimaan OECD:n monikansallisten yritysten ohjeiden, YK:n yrityksiin ja ihmisoikeuksiin liittyvien ohjaavien periaatteiden (UNGPs), kahdeksan ILO:n ydinsopimuksen mukaisesti sekä kansainvälisen ihmisoikeusjulistuksen periaatteiden mukaisesti.

MUUTOKSET EDELLISEEN RAPORTOINTIVUOTEEN VERRATTUNA

Tarkastelun yhteydessä ilmastonmuutokseen sopeutumisen alainen taloudellinen toiminta kokonaisliikevaihdon, ja nimittäjä sisältää Etteplanin vuoden 2025 tilinpäätöksessä raportoidun liikevaihdon. Taksonomianmukainen liikevaihto arvioitiin palveluittain, ja se edustaa vain myyntiä ulkopuolisille asiakkaille. Taksonomiamukaisten toimintojen osuus Etteplanin liikevaihdosta on 51,6 %.

Pääomamenot (CapExc-indikaattori)

Taksonomiakelpoiset ja –mukaiset pääomamenot on raportoitu suhteessa Etteplanin kaikkiin pääomamenoihin, eli osoittaja sisältää pääomamenot, jotka kohdistuvat taksonomianmukaisiin taloudellisiin toimintoihin. ja nimittäjä sisältää kokonaispääomamenot. 43,6 % pääomamenoista on taksonomiakelpoisia. Näitä toimia ovat esimerkiksi yrityskaupat, kiinteistöparannukset ja tutkimus- ja kehitysprojektien pääomamenot, sillä ne tukevat siirtymistä vähähiiliseen talouteen arvoketjussa.

Toimintamenot (OpEx-indikaattori)

EU-taksonomiassa käyttökulut (OpEx) koostuvat suorista pääomittamattomista kuluista, kuten tutkimus- ja kehityskuluista (T&K), lyhytaikaisista vuokrista, kunnossapidosta ja korjauksista sekä muista suoria menoja, jotka ovat tarpeen kiinteistöjen, kasvien ja laitteiden toimivuuden ylläpitämiseksi. Etteplanin arvion mukaan taksonomian määritelmän mukaisia taloudellisesti olennaisia käyttökuluja ei ollut raportointikaudella. Omnibus-paketti mahdollistaa yrityksille OpEx-indikaattorin raportoinnista vapautumisen, jos sen ei katsota olevan taloudellisesti olennainen. Tämän vuoksi Etteplan ei raportoi OpEx-indikaattoria vuodelta 2025.

36 Ympäristötoimintojen mukainen erittely taksonomian mukaisista toiminnoista 2025

	Yhteensä	Osuus luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista	Ympäristön kannalta kestävät luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat	Osuus ympäristön kannalta kestävistä luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoista	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus	Osuus mahdollistavista toiminnoista	Osuus siirtymätoiminnoista	Osuus toiminnoista joita ei selvitetty epäolennaisuuden periaatteella	Ympäristön kannalta kestävät luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat edellisvuonna	Osuus ympäristön kannalta kestävistä luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoista edellisvuonna
	tEUR	%	tEUR	%	%	%	%	%	%	%	%	%	%	tEUR	%
Liikevaihto	361 417	52 %	186 435,34	52 %	39,59 %	10,13 %	0,46 %	1,41 %	0 %	0 %	43,51 %	0 %	0 %	179 808,00	49,80 %
Pääomamenot	28 696,40	44 %	12 514,81	44 %	37,89 %	4,74 %	0,11 %	0,87 %	0,00 %	0,00 %	40,49 %	0 %	0 %	21 440,00	73,40 %
Toimintamenot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-

37 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2025 tiedot

2025 Taksonomian mukaiset toiminnat

Taksonomian mukaisten toimintojen erittely ympäristötavoitteittain

Luokka	Taksonomiakelpoiset toiminnat	Taloudelliset toiminnat	Koodi	Ympäristön kannalta kestävät luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat	Osuus ympäristön kannalta kestävistä luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoista	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus	Mahdollistava toiminta	Siirtymätoiminta	Osuus luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista	Taksonomia-kelpoisten taksonomian mukaisten osuus
					kEUR	%	%	%	%	%	%	%	%	%	%
Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi			CCM 9.1, CCA 9.2		148 912,82	41,2 %	41,2 %	2,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	E	41,2 %	100,0 %
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut			CCM 9.3		1 621,66	0,4 %	0,4 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	E	0,4 %	100,0 %
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi			CCA 8.2		29 172,37	8,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %		8,1 %	100,0 %
Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen			WAT 4.1, CE 4.1		6 728,50	1,9 %	0,0 %	0,0 %	0,5 %	1,4 %	0,0 %	0,0 %	E	1,9 %	100,0 %
Ympäristötavoitteittain laskettu taksonomiamukaisuuden summa						41,7 %	2,1 %	0,5 %	1,4 %	0,0 %	0,0 %
Yhteensä (Liikevaihdon KPI)					186 435,34	51,6 %	41,7 %	2,1 %	0,5 %	1,4 %	0,0 %	0,0 %		51,6 %	100,0 %

38 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot

2025 Taksonomian mukaiset toiminnat

Taksonomian mukaisten toimintojen erittely ympäristötavoitteittain

Luokka	Taksonomiakelpoiset toiminnat	Taloudelliset toiminnat	Koodi	Ympäristön kannalta kestävät luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat	Osuus ympäristön kannalta kestävistä luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoista	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus	Mahdollistava toiminta	Siirtymätoiminta	Osuus luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista	Taksonomia-kelpoisten taksonomian mukaisten osuus
					kEUR	%	%	%	%	%	%	%	%	%	%
Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi			CCM 9.1		11 234,17	39,1 %	37,5 %	1,6 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	E	39,1 %	100,0 %
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut			CCM 9.3		102,77	0,4 %	0,4 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	E	0,4 %	100,0 %
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi			CCA 8.2		896,94	3,1 %	0,0 %	3,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %		3,1 %	100,0 %
Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen			WAT 4.1, CE 4.1		280,94	1,0 %	0,0 %	0,0 %	0,1 %	0,9 %	0,0 %	0,0 %	E	1,0 %	100,0 %
Ympäristötavoitteittain laskettu taksonomiamukaisuuden summa						37,9 %	4,7 %	0,1 %	0,9 %	0,0 %	0,0 %
Yhteensä (Pääomamenojen KPI)					12 514,81	43,6 %	43,6 %								100,0 %

39 Ympäristötiedot ESRS E1 – Ympäristötiedot

Hallinto ESRS 2 GOV-3 – Kestävyystavoitteiden kytkeminen kannustimiin

ILMASTOON LIITTYVÄT NÄKÖKOHDAT HALLINTOELINTEN PALKITSEMISESSA (E1.GOV-3_01–03)

Raportointikauden aikana ilmastoon liittyviä näkökohtia ei sisällytetty Etteplanin hallintoelinten palkitsemiseen. Suoritusarvioinnit ja kannustinjärjestelmät eivät sisältäneet kasvihuonekaasupäästöjen (GHG-päästöt) vähennystavoitteita tai muita ilmastoon liittyviä mittareita, kuten ilmoitusvaatimus (Disclosure Requirement) E1-4 edellyttää. Seurauksena 0 % palkitsemisesta oli sidottu ilmastoon liittyviin suoritusindikaattoreihin.

40 ESRS E1-1 – Miten aiomme vähentää päästöjä ja sopeutua ilmastonmuutokseen

ILMASTOSIIRTYMÄSUUNNITELMAMME JA KESKEISET TOIMET (E1-1_01–15)

Etteplan on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillintään ja laatinut kattavan siirtymäsuunnitelman sovittaakseen strategiansa ja liiketoimintamallinsa kestävän talouden tavoitteisiin. Suunnitelma tukee Pariisin sopimuksen tavoitteita, kuten lämpenemisen rajoittamista 1,5 °C:een ja ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä Euroopan ilmastolain (asetus (EU) 2021/1119) mukaisesti.

Tavoitteet ja keskeiset toimet

Vuonna 2025 Etteplanilla ei ollut investointeja kivihiili-, öljy- tai kaasuliiketoimintaan. Yhtiö edistää vähähiilisiä hankinta- ja matkustuskäytäntöjä ja pyrkii kasvattamaan taksonomiakelpoisen ja taksonomian mukaisen liikevaihdon osuutta. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet ja tavoitteet on avattu kohdissa E1-4 ja E1-3. Etteplanin ilmastosiirtymäsuunnitelmassa tavoitteena on vähentää Scope 1-, 2- ja 3 -päästöjä 42 % vuoteen 2030 mennessä (perusvuosi 2022). Tavoite on linjassa SBTi-polun (Science-Based Targets initiative, SBTi) kanssa (1,5 °C). Tavoite vahvistettiin vuoden 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin (DMA) jälkeen. Keskeisiä hiilestä irtautumisen keinoja ovat toimistojen energiankulutuksen vähentäminen, vähähiilisen työmatkaliikenteen ja liikematkustamisen edistäminen sekä vähähiilisten hankintakäytäntöjen käyttöönotto. Suunnitellut toimenpiteet sisältävät LED-valaistukseen siirtymisen, automatisoidun ilmanvaihdon, biopohjaisten polttoaineiden käytön lennoilla sekä niiden toimittajien suosimisen, jotka ovat sitoutuneet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Etteplan laajentaa samalla palvelujaan energiatehokkaaseen suunnitteluun, resurssioptimointiin tähtäävään digitalisaatioon ja vähähiilisiin teknologioihin.

Taloudelliset resurssit

Toteutuksen vuosittainen käyttökustannus (OpEx) on maltillinen: 291–1 973 € sertifioidusta vihreästä energiasta ja noin 39 200 € vähähiilisestä liikematkustamisesta. Merkittäviä investointimenoja (CapEx) ei ole tällä hetkellä, mutta tilannetta seurataan. Taksonomian mukaisia toimintoja ovat muun muassa sulautetut palvelut, testauspalvelut, tekninen dokumentaatio ja mekaaninen suunnittelu.# Integrointi ja hallinto

Etteplanin laadullinen arviointi ei tunnistanut lukkiutuneita kasvihuonekaasupäästöjä keskeisistä varoista tai tuotteista, eikä tällaisiin päästöihin liittyviä siirtymäriskejä. Siirtymäsuunnitelma sisältää tavoitteet liikevaihdon, CapExin (investointimenot) ja OpExin (käyttökustannukset) linjaamiseksi EU- taksonomian kriteerien mukaisesti (komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139). Etteplan pyrkii kasvattamaan taksonomian mukaista liikevaihtoaan kestävyyteen keskittyvien palveluiden avulla. Etteplan ei ole poissuljettu EU:n Pariisi-linjaisista vertailuindekseistä ja täyttää sisällyttämiskriteerit (komission delegoitu asetus (EU) 2020/1818).

Siirtymäsuunnitelma on sisällytetty Etteplanin kokonaisstrategiaan ja taloudelliseen suunnitteluun; se on osa hallituksen hyväksymää strategiaa, pitkän aikavälin investointisuunnitelmia ja vuosittaista operatiivista suunnittelua. Hallinnosta vastaa ESG-ohjausryhmä, joka tarkistaa ja päivittää suunnitelmaa vuosittain. Suunnitelma hyväksyttiin virallisesti Etteplan- konsernin johdon toimesta 17.12.2024. Toteutuksen edistyminen sisältää Päästövähennysohjeen (Emission Reduction Guideline, 2025), joka muuntaa strategiset tavoitteet toimenpiteiksi Scope 1-, 2- ja 3 -luokissa. Parannetut kasvihuonekaasujen laskentamenetelmät varmistavat päästötietojen tarkkuuden.

ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ILMASTOON LIITTYVÄT RISKIT JA RESILIENSSIANALYYSI (E1.SBM-3_01–07)

Etteplan on tunnistanut sekä fyysiset riskit että siirtymäriskit olennaisiksi toiminnalleen, perustuen vuonna 2025 toteutettuun kattavaan ilmastoriskien ja resilienssin arviointiin. Fyysisiin riskeihin kuuluvat akuutit vaarat, kuten helleaallot, tulvat, myrskyt ja syklonit, sekä krooniset riskit, kuten lämpötilavaihtelut, vesistressi ja rannikkoeroosio. Siirtymäriskit johtuvat sääntelymuutoksista, teknologisista häiriöistä, markkinoiden muutoksista, maineeseen kohdistuvista paineista sekä kyberturvallisuushaavoittuvuuksista, jotka liittyvät digitaaliseen transformaatioon. Näitä riskejä arvioitiin sekä matalan päästötason (SSP1-2.6) että korkean päästötason (SSP5-8.5) skenaarioissa, ja niiden vakavuus arvioitiin korkeaksi kaikilla aikajänteillä (lyhyt, keskipitkä ja pitkä). 41

Resilienssianalyysi ja keskeiset havainnot

Resilienssianalyysi kattoi Etteplanin koko arvoketjun yleisellä tasolla, mukaan lukien omat toiminnot, ylävirran palveluostot ja alavirran palvelutoimitukset kahdeksassa toimintamaassa ja 93 toimistossa. Yhtään olennaista riskiä ei jätetty pois. Skenaarioanalyysissä sovellettiin kansainvälisesti tunnustettuja viitekehyksiä (IPCC SSP:t ja NGFS), käyttäen SSP1-2.6 ja SSP5-8.5 fyysisiin riskeihin sekä RCP 1.9 ja 2.6 siirtymäriskeihin. Aikajänteet olivat lyhyt (<1 vuosi), keskipitkä (1–5 vuotta) ja pitkä (>5 vuotta), linjassa liiketoiminnan suunnittelusyklien kanssa. Keskeisiä tarkasteltuja tekijöitä olivat politiikkaoletukset, makrotaloudelliset trendit, energiajakauma sekä teknologian käyttöönotto.

Resilienssianalyysi toteutettiin lokakuussa 2025 monialaisen työryhmän toimesta, ja sitä tukivat ulkoiset työkalut sekä asiantuntija-arviot. Analyysi oli laadullinen ja skenaariopohjainen sekä suunniteltu täyttämään CSRD- ja EU-taksonomiavaatimukset. Syötteinä käytettiin maakohtaista ilmastodataa, joka yhdistettiin toimistojen sijaintiin ja henkilöstöjakaumaan. Rajoitteisiin kuului paikkatietokoordinaattien puuttuminen, vaikka sijaintikohtaiset vaaraprofiilit otettiin huomioon.

Tulokset osoittavat, että vähäisten päästöjen skenaariossa siirtymäriskit ovat merkittäviä sääntelypaineen ja sidosryhmien odotusten vuoksi, mutta nämä riskit tarjoavat myös Etteplanille mahdollisuuksia laajentaa ilmastoystävällisiä palvelujaan. Suuren päästötason skenaariossa fyysiset riskit korostuvat, erityisesti akuutit vaarat, kun taas krooniset riskit vaativat syvempää integrointia pitkän aikavälin suunnitteluun. Etteplan osoittaa vahvaa operatiivista resilienssiä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä sekä strategista linjaa kohti Net Zero 2050 -tavoitteita.

Sopeutumiskyky ja tuleva integrointi

Etteplanin kyky sopeuttaa strategiaansa ja liiketoimintamalliaan ilmastonmuutokseen perustuu operatiiviseen joustavuuteen, digitaaliseen infrastruktuuriin sekä palvelupohjaiseen liiketoimintamalliin. Lyhyen aikavälin sopeutumiskykyä tukevat etätyökäytännöt ja IT-järjestelmien varautumisratkaisut. Keskipitkällä aikavälillä sopeutuminen painottuu palveluportfolion kehittämiseen kohti vähähiilistä suunnittelua ja kestävyyteen liittyvää konsultointia. Pitkällä aikavälillä sopeutuminen on linjassa Net Zero 2050 -tavoitteiden sekä Science Based Targets -aloitteen (SBTi) kanssa. Yhtiön ennakoiva lähestymistapa kestävyyteen tukee rahoituksen saatavuutta ja vahvistaa sen asemaa ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Etteplan suunnittelee integroivansa ilmastoriskianalyysin osaksi yrityksen kokonaisvaltaista riskienhallintajärjestelmää (Enterprise Risk Management, ERM) tulevilla raportointikierroksilla varmistaakseen, että ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat jatkossakin kiinteä osa strategista ja operatiivista päätöksentekoa.

Taulukko E1.SBM-3_01

Riskin tyyppi	Kuvaus	Esimerkkejä	Vakavuus	Aikajänne	Skenaario-konteksti
Fyysiset riskit	Akuutit ja krooniset ilmastouhat, jotka vaikuttavat toimintaan, työntekijöihin ja toimistoihin.	Akuutit: helleaallot, tulvat, myrskyt, syklonit Krooniset: lämpötilavaihtelut, vesistressi, rannikkoeroosio	Korkea	Lyhyt, keskipitkä, pitkä	SSP1-2.6 (vähäiset päästöt) SSP5-8.5 (suuret päästöt)
Siirtymäriskit	Riskit, jotka johtuvat sääntelyn, teknologian, markkinoiden ja maineen muutoksista.	Sääntely: päästöraportointi, vaatimustenmukaisuus Teknologia: innovaatiotarpeet Markkinat/maine: muuttuvat odotukset Kyberturvallisuus: liittyen digitaaliseen transformaatioon	Korkea	Lyhyt, keskipitkä, pitkä	Net Zero 2050 RCP 1.9

42

ESRS 2 IRO-1 – Miten tunnistamme ja arvioimme olennaiset ilmastoon liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

PROSESSIT ILMASTOON LIITTYVIEN OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMISEKSI JA ARVIOIMISEKSI (E1.IRO-1_01–20)

Etteplan tunnistaa ja arvioi olennaiset ilmastoon liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet jäsennellyn prosessin avulla, joka yhdistää kaksoisolennaisuusanalyysin (Double Materiality Assessment, DMA), ilmastoon liittyvien riskien arvioinnin ja resilienssianalyysin sekä kasvihuonekaasuinventaarion (GHG-inventaario) laskennan. Ilmastonmuutos vahvistettiin olennaiseksi aiheeksi kaksoisolennaisuusanalyysissä, jossa arvioitiin toteutuneet ja mahdolliset vaikutukset koko arvoketjussa. Kasvihuonekaasuinventaarion ja menetelmän yksityiskohdat on esitetty kohdassa ESRS E1-6.

Fyysiset riskit

Etteplan toteutti kattavan ilmastoriskien arvioinnin ja resilienssianalyysin tunnistaakseen fyysiset vaarat toiminnoissaan ja arvoketjussaan. Arvioituja vaaroja olivat lämpötilaan liittyvät riskit (lämpöstressi, helleaallot), veteen liittyvät riskit (tulvat, kuivuus, sademäärän vaihtelu), tuuleen liittyvät riskit (myrskyt, syklonit) ja kiinteään massaan liittyvät riskit (rannikkoeroosio, maanvyörymät). Vaarat kartoitettiin kahdeksassa toimintamaassa ja 93 toimistossa, painottaen erityisesti Suomea, Ruotsia, Puolaa ja Tanskaa. Altistumista ja herkkyyttä arvioitiin henkilöstön jakautumisen, vuokrattujen toimistojen sekä palvelutuotannon riippuvuuksien perusteella.

Skenaarioanalyysi perustui IPCC:n ja NGFS:n viitekehyksiin: fyysisissä riskeissä käytettiin polkuja SSP1-2.6 (vähäiset päästöt) ja SSP5-8.5 (suuret päästöt). Aikajänteet olivat lyhyt (< 1 vuosi), keskipitkä (1–5 vuotta) ja pitkä (> 5 vuotta), mitkä ovat linjassa liiketoiminnan suunnittelusyklien kanssa. SSP5-8.5-skenaariota painotettiin, jotta vakavat ja uskottavat riskit tulivat katetuiksi. Syötteisiin sisältyivät paikkatietoon perustuva vaarakartoitus ja taloudellisen altistumisen data, joita tuki Greenstepin ilmastoriskityökalu.

Siirtymäriskit ja -mahdollisuudet

Siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia arvioitiin RCP 1.9 ja RCP 2.6 -skenaarioiden avulla, jotka ovat linjassa Pariisin sopimuksen ja Net Zero 2050 -tavoitteiden kanssa. Tunnistetut riskit liittyvät 43 sääntelyn kiristymiseen, teknologiamuutoksiin, markkinakehitykseen ja maineeseen liittyviin paineisiin. Mahdollisuuksia ovat muun muassa resurssitehokkuus, vähähiiliset suunnittelupalvelut sekä ilmastoälykkäiden tuotteiden kehittäminen. Kartoitus kattoi Etteplanin palveluportfolion, digitaaliset alustat ja osaamispohjan ja tunnisti korkean herkkyyden erityisesti sääntely- ja innovaatiovetoisille muutoksille.

Aikajänteet ja skenaarioiden käyttö

Lyhyt aikaväli (< 1 vuosi) käsittelee välittömiä operatiivisia riskejä ja sääntelymuutoksia. Keskipitkä aikaväli (1–5 vuotta) kattaa kehittyvät siirtymäriskit ja teknologiamuutokset. Pitkä aikaväli (> 5 vuotta) keskittyy kroonisiin fyysisiin vaaroihin ja strategian yhdenmukaistamisessa Net Zero 2050 -tavoitteen kanssa. Skenaarioanalyysiä sovellettiin johdonmukaisesti kaikilla aikajänteillä, jotta kaikki epävarmuudet saatiin katettua.

Altistumisen ja herkkyyden arviointi

Omaisuuserät ja liiketoiminta-aktiviteetit seulottiin altistumisen tunnistamiseksi sekä fyysisille vaaroille että siirtymätapahtumille. Herkkyys oli suurinta alueilla, joissa riippuvuus infrastruktuurista on korkea, ja palvelualueilla, jotka vaativat nopeaa teknologista sopeutumista. Analyysissä otettiin huomioon vaarojen todennäköisyys, voimakkuus ja kesto sekä siirtymää ohjaavat tekijät, kuten politiikkatrendit ja sidosryhmien odotukset.

Yhteensopivuus taloudellisten oletusten kanssa

Käytetyt skenaariot (SSP1-2.6, SSP5-8.5, RCP 1.9, RCP 2.6) ovat yhteensopivia Etteplanin tilinpäätöksissä käytettyjen ilmastoon liittyvien oletusten kanssa, tukien pitkän aikavälin suunnittelua omaisuuserien resilienssille, pääoman kohdentamiselle ja strategisille investoinneille.Jatkuva kehittäminen Etteplan aikoo integroida ilmastoriskianalyysin osaksi yrityksen riskienhallintakehystä (Enterprise Risk Management, ERM) seuraavilla raportointikausilla varmistaakseen, että ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet pysyvät osana strategista ja operatiivista päätöksentekoa.

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja SIIHEN sopeutumiseen liittyvät politiikat

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA siihen SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT POLITIIKKAMME (E1.MDR-P_01–06, E1-2_01, E1.MDR-P_07–08)

Etteplan valmistelee parhaillaan erillistä ilmastopolitiikkaa (Climate Policy) hallitakseen ilmastonmuutokseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Vaikka politiikkaa ei ole vielä virallisesti hyväksytty, ilmastoon liittyviä asioita käsitellään olemassa olevien järjestelmien, strategisten suunnitelmien ja tukipolitiikkojen kautta, joihin kuuluvat:

• Etteplanin Kestävyysohjelma, joka linjaa yhtiön ilmastositoumukset ja strategisen suunnan.
• ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä, käytössä Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja laajasti organisaatiossa. Tavoitteet tarkistetaan vuosittain ja ovat johtoryhmän hyväksymiä.
• Yhdenmukaisuus YK:n Global Compactin kanssa, mikä vahvistaa sitoutumista ilmastotoimiin ja vastuulliseen liiketoimintaan.
• Ilmastosiirtymäsuunnitelma, joka toimii perustana tuleville päästöjen vähentämistoimille ja strategian linjaamiselle ilmastoneutraaliustavoitteisiin.
• Ilmastoriskien ja resilienssin analyysi (CRRA), joka tukee fyysisten ja siirtymäriskien ymmärrystä ja sopeutumissuunnittelua.

Seuraavat kestävyyteen liittyvät asiat käsitellään näiden viitekehysten avulla:

• Ilmastonmuutoksen hillintä: Kasvihuonekaasujen päästövähennykset ja siirtymäriskien hallinta siirtymäsuunnitelman, ISO 14001 -tavoitteiden ja vähähiilisen tuotekehityksen avulla.
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CRRA:n ohjaamana fyysiset riskit huomioidaan toimistojen vuokrauksessa, IT-järjestelmien jatkuvuudessa ja työntekijöiden turvallisuusprotokollissa.
• Energiatehokkuus: Operatiiviset parannukset, etätyökalut ja suunnitteluratkaisut, jotka on sisällytetty ISO 14001 -standardiin ja sisäisiin kestävän kehityksen ohjelmiin.
• Uusiutuvan energian käyttöönotto: Etusijalle asetetaan toimistot, joissa on uusiutuvan energian käyttö, sekä tuetaan sähköajoneuvojen infrastruktuuria ja työntekijöiden liikkumista edistäviä aloitteita.
• Muut toimet: Koulutukset, henkilöstön osallistaminen ilmastotoimiin sekä tarjonta asiakkaille, joka mahdollistaa siirtymän kohti kestävää toimintaa.

Etteplan on sitoutunut kehittämään ilmastoon liittyvää hallintoaan ja odottaa voivansa virallistaa ilmastopolitiikkansa myöhemmin. Siihen asti edellä mainitut toimet osoittavat ennakoivaa otetta ilmastovaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan.

E1-3 – Toimet ja resurssit ilmastonmuutokseen liittyvien politiikkojen osalta

TOIMENPITEET JA RESURSSIT ILMASTO- POLITIIKKOJEMME TOTEUTTAMISEKSI (E1.MDR-A_01–12, E1-3_01–08)

Etteplan on sitoutunut saavuttamaan ilmastotavoitteensa ja täyttämään Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -vaatimukset EU-sääntelyn mukaisesti. Ilmastosiirtymäsuunnitelma ohjaa hillintä- ja sopeutumistoimia, ja resursseja kohdennetaan määritetyille aikajänteille.

Keskeiset toimenpiteet koko toiminnoissa ja arvoketjussa

• Toimistojen energiankäyttö: Loisteputkivalojen korvaaminen LED-valoilla, vihreän energiatodistuksen omaavien vuokranantajien suosiminen, rakennusteknologian kehittäminen (automaattinen valaistus ja ilmanvaihto) sekä toimistotilojen jatkuva tehostaminen.
• Työntekijöiden työmatkat: Hybridityökulttuurin tukeminen, pyöräilyetujen tarjoaminen, julkisen liikenteen etujen tarjoaminen, yhteistyö vuokranantajien kanssa sähköautojen latauspisteistä.
• Liikematkustus: Hankintastrategian toteuttaminen, jolla varmistetaan, että 50 % lennoilla käytettävistä polttoaineista on biopohjaisia, sekä hotellien varausten ohjaaminen ympäristösertifioituun majoitukseen.
• Hankinnat (tavarat ja palvelut): Hiilijalanjäljen pienentämiseen sitoutuneiden toimittajien suosiminen, ympäristösertifioitujen tuotteiden edistäminen, toimittajakohtaisten päästötietojen pyytäminen sekä omien tuotteiden elinkaariarviointien laatiminen.

Resurssien kohdentaminen ja taloudellinen suunnittelu

Kohde	Tavoite / Käyttökohde	Aikataulu	Arvioidut kustannukset
Ajoneuvokanta	Kaikki käytössä olevat autot nollapäästöisiksi	vuoteen 2030 mennessä	Ei CapEx-investointeja
Toimistojen energia	100 % sertifioitua vihreää energiaa	vuoteen 2030 mennessä	Arvioitu OpEx: 291–1 973 €/vuosi (sertifioitu vihreä sähkö)
Liikkuminen ja hankinnat	Kohdennetaan resursseja vähähiilisiin hankintoihin ja liikkumistapoihin.	Jatkuva	Arvioitu OpEx: noin 39 200 € (vähähiilinen liikematkustus)

Merkittäviä investointimenoja (CapEx) ei tunnistettu; toimet ovat pääosin operatiivisia ja rahoitetaan näin ollen olemassa olevista budjeteista.

Hiilestä irtautumisen keinot

• Toimistojen energiankulutuksen vähentäminen LED-valaistuksen ja automaation avulla.
• Vähähiilisen työmatkaliikkumisen ja liikematkustuksen edistäminen.
• Toimittajayhteistyö vähähiilisten hankintojen edistämiseksi.

Luontopohjaiset ratkaisut eivät tällä hetkellä sisälly siirtymäsuunnitelman soveltamisalaan.

Odotetut ja arvioidut kasvihuonekaasujen vähennykset

Toimenpide	Arvioitu vähennys (tCO2e)
Siirtyminen sertifioituun vihreään sähköön	~229 tCO2e
Hybridityö ja vähähiilinen työmatkaliikkuminen	~1 106 tCO2e
Siirtyminen sähköajoneuvoihin	~62 tCO2e
Suunnitellut toimenpiteet: LED-valaistus	-37,8 tCO2e
Suunnitellut toimenpiteet: Biopolttoaineet lennoilla	-59,7 tCO2e
Suunnitellut toimenpiteet: Vähähiiliset tuotteet ja palvelut	-377,5 tCO2e

Nämä toimet tukevat etenemistä kohti Etteplanin tavoitetta vähentää Scope 1–3 -päästöjä 42 % vuoteen 2030 mennessä (perusvuosi 2022).

Integraatio strategiaan ja tilinpäätöksiin

Toimenpiteiden toteuttaminen riippuu resurssien saatavuudesta ja rahoituksen kustannuksesta. Käyttökustannukset liittyvät tavanomaisiin kululuokkiin, kuten energia- ja matkakustannuksiin, jotka esitetään tilinpäätöksessä. Vaikka merkittäviä investointimenoja (CapEx) ei ole tunnistettu, käyttökustannusten (OpEx) kohdennukset ovat yhdenmukaisia taksonomian KPI-mittareiden kanssa komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 mukaisesti. Toimet sisältyvät pitkän aikavälin investointistrategiaan ja vuosittaiseen operatiiviseen suunnitteluun ESG-ohjausryhmän vuosittain tarkistamina.

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja SIIHEN sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

TAVOITTEEMME ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SIIHEN SOPEUTUMISEEN (E1.MDR-T_01-13, E1-4-24)

Etteplan seuraa ilmastotoimiensa vaikuttavuutta mitattavien, ajallisesti rajattujen tavoitteiden avulla, jotka perustuvat yhtiön ilmastosiirtymäsuunnitelmaan. Vaikka yhtiön virallinen ilmastopolitiikka on vielä kehitteillä, siirtymäsuunnitelma toimii ohjaavana kehyksenä päästövähennystavoitteille, energiatehokkuuden parantamiselle ja globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisuudelle. Tavoitteet tarkistetaan vuosittain ESG-ohjausryhmässä ja päivitetään edistymisen ja prioriteettien mukaan. Sidosryhmien osallistuminen on keskeinen osa tavoitteiden asettamisprosessia, ja sitä tukevat kaksoisolennaisuusanalyysit, jotka on toteutettu vuosina 2023 ja 2025.

Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite

Etteplanin ilmastosiirtymäsuunnitelma asettaa tavoitteeksi vähentää Scope 1-, 2- ja 3-päästöjä 42 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta. Tavoite on yhdenmukainen Pariisin sopimuksen ja 1,5 °C:n mukaisen etenemispolun kanssa. Tavoitetta tukevia keskeisiä toimenpiteitä ovat toimistojen energiankulutuksen vähentäminen, vähähiilisen liikkumisen ja liikematkustamisen edistäminen sekä hankintakäytäntöjen kehittäminen. Strategian ytimessä ovat sertifioidun vihreän energian käyttö, rakennusteknologioiden optimointi ja parannettu tiedonkeruu.

Vuoden 2025 hiilijalanjälkilaskenta kattaa Etteplan Finland Oy:n, Etteplan Sweden AB:n ja Etteplan Oyj:n sekä Puolan, Saksan ja Alankomaiden toiminnot rajatulla datalla. Rajoitteet johtuvat yritysostojen integraatiosta ja järjestelmäharmonisoinnista. Lisätiedot kohdassa E1-6.

Perustuen kasvihuonekaasuinventaarioon, joka on tehty Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti käyttäen markkinaperusteista menetelmää. Perusvuosi heijastaa tuolloin saatavilla ollutta toimintadataa mukaan lukien merkittävät arvoketjun päästöt, kuten liikematkustus sekä ostetut tavarat ja palvelut. Energiankulutus on pysynyt johdonmukaisena vuosina 2023–2025 verrattuna vuoteen 2022, mikä tukee perusvuoden yleistä edustavuutta. Etteplan jatkaa kasvihuonekaasupäästöjen laskentansa laajuuden ja kattavuuden parantamista tarkkuuden ja täydellisyyden lisäämiseksi ajan myötä.

Etteplanin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden perusvuosi on edelleen 2022, koska tavoitteissa tai raportointirajoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alkuperäisen perusvuoden säilyttäminen tukee johdonmukaisuutta edistymisen seurannassa ajan kuluessa ja on linjassa ESRS-ohjeistuksen kanssa, joka suosittelee muutoksia vain olennaisten muutosten yhteydessä. Jos tavoitteissa tai raportointirajoissa tapahtuu tulevaisuudessa merkittäviä muutoksia, Etteplan ilmoittaa, miten uusi perusarvo vaikuttaa tarkistettuihin tavoitteisiin, niiden saavuttamiseen ja edistymisen esittämiseen. Kaikki uudet tavoitteet perustuvat tuoreeseen vuoteen, joka valitaan enintään kolmen vuoden ajalta ennen uuden tavoitekauden alkua, ESRS-vaatimusten mukaisesti.

Yhdenmukaisuus Science Based Targets -aloitteen kanssa

Tavoitteet ovat linjassa Science Based Targets -aloitteen (SBTi) kanssa ja yhteensopivia tavoitteen kanssa rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 °C:een. Ne on laadittu Greenhouse Gas -protokollan ja toimialakohtaisten hiilestä irtautumisen siirtymäpolkujen mukaisesti. Tavoitteita asettaessaan Etteplan huomioi kriittiset tulevaisuuden kehitykset mukaan lukien muutokset myyntivolyymeissä, asiakkaiden kehittyvät preferenssit, sääntelymuutokset ja uudet teknologiat. Näitä tekijöitä arvioitiin niiden mahdollisen vaikutuksen osalta sekä päästöihin että päästövähennysmahdollisuuksiin.Vertailuarvot, jotka ovat linjassa 1,5 °C:n polun kanssa, on laskettu Scope 1:lle ja 2:lle sekä erikseen Scope 3:lle, jotta vertailu tavoitekauden aikana on mahdollista. Tavoitteita ei ole ulkoisesti varmennettu.

Hiilineutraaliuden edistämiskeinot ja panokset

Etteplanin strategia keskittyy:
* Tilojen ja toimintojen energiatehokkuuden parantamiseen.
* Siirtymiseen uusiutuviin energialähteisiin.
* Liikematkustuksen päästöjen vähentämiseen.
* Toimittajien sitouttamiseen Scope 3 -päästöjen pienentämiseksi.

Skenaarioanalyysi ja sisäiset työpajat ohjasivat näiden keinojen priorisointia perustuen niiden päästövähennyspotentiaaliin ja kustannustehokkuuteen.

Taulukko E1-4_02-17 - Kasvihuonekaasupäästöt

Kategoria ja päästövähennys	Vertailuvuosi 2022 CO2 -eq	2030 tavoite CO2 -eq	%
Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennys	14 427,6	-6 059,6	42 %
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen	140,3	-58,9	42 %
- Ajoneuvojen sähköistäminen (M1)	-	-58,9	42 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen	632,4	-265,6	42 %
- Siirtyminen ydin- ja vihreään energiaan (M2)	-	-229,0	36 %
- Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen (M3)	-	-36,6	6 %
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen	13 654,9	-5 735,1	42 %
- Päästöihin perustuva ostettujen tuotteiden valinta (M4)	-	-241	2 %
- Päästöihin perustuva ostettujen tuotteiden valinta (M5)	-	-4 270	31 %
- Vähähiilisen liikematkustamisen edistäminen (M6)	-	-60	1 %
- Etätyön ja vihreän työmatkaliikkumisen edistäminen (M7)	-	-1 106	8 %

Johdonmukaisuus ja perusvuosi

Tavoitteet ovat bruttoarvoja (ilman poistumia, hyvityksiä ja vältettyjä päästöjä) ja yhdenmukaisia kasvihuonekaasuinventaarion rajojen kanssa. Tavoitteet eivät sisällä kasvihuonekaasujen poistumia, päästöhyvityksiä tai vältettyjä päästöjä, mikä on linjassa ESRS E1-6 -vaatimusten kanssa. Perusvuosi (2022) heijastaa kaikkia olennaisia päästölähteitä ja säilyy muuttumattomana vertailukelpoisuuden varmistamiseksi ajanjaksojen välillä. Etteplanin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden perusvuosi on 2022. Perusarvo sisältää kaikki olennaiset päästölähteet Etteplan Finland Oy:stä ja Etteplan Sweden AB:stä.

46

Näiden keinojen odotetaan yhdessä ja mitattavasti edistävän Etteplanin päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Määrälliset vaikutukset sisältävät:
* Energiatehokkuuden parantaminen: noin −36,6 tCO₂e
* Siirtyminen uusiutuvaan energiaan: noin −229 tCO₂e
* Liikematkustukseen liittyvät toimenpiteet: noin −59,7 tCO₂e
* Toimittajien sitouttaminen: noin −4 511 tCO₂e ostettujen tavaroiden ja palvelujen osalta.

Etteplan on huomioinut monipuolisen valikoiman ilmastoskenaarioita mukaan lukien skenaarion, joka on yhdenmukainen tavoitteen kanssa rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 °C:een. Lokakuussa 2024 järjestetty sisäinen työpaja toimi perustana keskeisten päästövähennystoimien tunnistamiselle energiankäytön, työmatkaliikkumisen, liikematkustamisen ja hankintojen osalta. Sisäisessä työpajassa kehitettiin kaksi skenaariopolkua:
* Työpajapolku (Workshop Pathway), joka perustuu työpajassa tunnistettuihin konkreettisiin toimenpiteisiin.
* Skenaariopolku (Scenario Pathway), johon lisättiin lisätoimia kuilun kaventamiseksi kohti 42 %:n vähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä ja yhdenmukaistamiseksi SBTi:n toimialat ylittävän polun kanssa.

Tämä skenaarioanalyysi mahdollisti merkittävien kehityssuuntien tunnistamisen ympäristöön, yhteiskuntaan, teknologiaan, markkinoihin ja politiikkaan liittyen. Se tuki myös päästövähennyskeinojen valintaa ja priorisointia niiden päästövähennyspotentiaalin ja kustannustehokkuuden perusteella varmistaen, että toimet ovat linjassa ilmastoneutraaliustavoitteiden kanssa. Molemmat skenaariopolut testattiin SSP1- 2.6 ja SSP5-8.5 -skenaarioita vasten fyysisten riskien osalta sekä RCP 1.9 ja RCP 2.6 -skenaarioita vasten siirtymäriskien osalta, mikä varmistaa mahdollisten tulevaisuuksien kattavuuden ja tukee toimenpiteiden priorisointia erilaisissa sääntely- ja fyysisten riskien olosuhteissa.

Data sisältää kokonaisenergiankulutuksen ja jaottelun lähteittäin (fossiilinen, uusiutuva, ydinvoima) sekä kunkin lähteen osuuden kokonaiskulutuksesta. Vuokrattujen ajoneuvojen polttoaineenkulutus on rajattu pois kattavan datan rajallisen saatavuuden vuoksi. Muuta Etteplanin toimintaan liittyvää suoraa polttoaineenkäyttöä ei katsota olennaisiksi vuoden 2025 raportissa. Sähkön sekä lämmitys- ja jäähdytysenergian jakamisessa uusiutuvien ja ei-uusiutuvien lähteiden välillä sovellettiin varovaista lähestymistapaa markkinaperusteisen Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen menetelmän mukaisesti. Uusiutuvista tai ydinvoimalähteistä peräisin oleva sähkö sisällytettiin vain, kun sopimusdokumentaatio vahvisti sen alkuperän. Kun ensisijaista dataa ei ollut saatavilla – erityisesti vuokratiloissa – oletettiin sähköksi verkon jäännösjakauma, joka luokiteltiin taulukossa fossiiliseksi energiaksi. Lämmityksen osalta käytettiin paikallisia tai maakohtaisia lämmöntuotannon jakaumia silloin, kun ensisijaista dataa ei ollut saatavilla.

E1-5 – Yleiskuvaus energiankäytöstä ja energialähteistä

TOIMISTOJEN ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN JAKAUMA (E1-5_01-9)

Seuraava osio antaa yleiskuvan Etteplanin energiankulutusprofiilista Pohjoismaissa ja valituissa Euroopan maissa sijaitsevissa toimistoissa. Kiinan, Tanskan ja USA:n toimistot on rajattu tämän arvioinnin ulkopuolelle.

Arviointiin sisältyvät toimistot liittyvät seuraaviin tytäryhtiöihin:
* Etteplan Finland Oy
* Etteplan Poland sp.z.o.o
* Etteplan Sweden AB
* Etteplan Germany GmbH
* Etteplan Deutschland GmbH
* Etteplan Defense GmbH
* Etteplan Engineering GmbH
* Etteplan B.V.
* Etteplan Netherlands B.V.

Taulukko: Energiankulutus ja energiajakauma

Energiankulutus ja energiajakauma	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Yksikkö
Fossiilinen energia, yhteensä	3 425,1	4 388,7	MWh
Fossiilisten lähteiden osuus kokonaiskulutuksesta (%)	53 %	69 %	%
Ydinlähteistä peräisin oleva kulutus (MWh)	370,4	84,0	MWh
Ydinlähteiden osuus kokonaiskulutuksesta (%)	6 %	1 %	%
Uusiutuvat polttoaineet (ml. biomassa, biokaasu, vety jne.) (MWh)	0	0	MWh
Ostettu/hankittu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys uusiutuvista (MWh)	0	0	MWh
Oman tuotannon polttoaineeton uusiutuva energia	2 628,2	1 846,3	MWh
Uusiutuva energia, yhteensä (MWh)	6 467,0	6 319,0	MWh
Uusiutuvien lähteiden osuus kokonaiskulutuksesta (%)	41 %	29 %	%
Energia, yhteensä (MWh)	181,2	175,0	MWh

Etteplan ei tällä hetkellä kuluta itse tuotettua polttoaineetonta uusiutuvaa energiaa, vaan tukeutuu ostettuihin uusiutuviin energialähteisiin. Tämä ei ole ollut olennaista kokonaisenergiankulutuksemme kannalta, eikä sitä ole sisällytetty nykyiseen raporttiin.

47

ENERGIANKULUTUS JA ENERGIANKÄYTÖN INTENSITEETTI KORKEAN ILMASTOVAIKUTUKSEN TOIMIALOILLA (E1-5_18-21)

Korkean ilmastovaikutuksen toimialoihin liittyvien toimintojen energiankäytön intensiteetti esitetään seuraavassa taulukossa. Perustuen vuoden 2025 taksonomiaraporttiin, vaikka Etteplanin toiminnot eivät ole suoraan määriteltyjä korkean ilmastovaikutuksen toiminnoiksi, 51,6% Etteplanin toiminnoista on mahdollistavia toimintoja korkean ilmastovaikutuksen toimialoille (taksonomiakelpoisia tai taksonomian mukaisia). Tätä prosenttilukua on sovellettu korkean ilmastovaikutuksen toimialojen kokonaisenergiankulutuksen laskennassa. Tarkemmat tiedot esitetään taksonomiaraportissa.

Etteplanilla on taksonomiakelpoisia toimintoja ilmastonmuutoksen hillinnässä TSC 9.1:n (markkinaa lähellä oleva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) sekä TSC 9.3:n (rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut) alla. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Etteplanilla on taksonomiakelpoisia toimintoja TSC 8.2:ssa (ohjelmointi, konsultointi ja niihin liittyvät palvelut) sekä TSC 9.2:ssa (markkinaa lähellä oleva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta). Muiden neljän ympäristötavoitteen osalta Etteplanilla on taksonomiakelpoisia toimintoja veden ja meriympäristön kestävän käytön ja suojelun sekä kiertotalouteen siirtymisen alla TSC 4.1:n (IT/OT-pohjaisten datalähtöisten ratkaisujen tarjoaminen) mukaisesti.

Taulukko: Energiatehokkuus suhteutettuna nettoliikevaihtoon.

Energiaintensiteetti liikevaihtoon suhteutettuna	Vertailu 2024	Raportointi-vuosi 2025	Muutos-% (N/N 1)
Energia korkean ilmastovaikutuksen toimialoilta	3 221,0	3 259,6	1 %
Energiaintensiteetti korkean ilmastovaikutuksen toimialoilta	17,9	17,5	-2 %
Liikevaihto (korkean ilmastovaikutuksen toimialat), joka käytetty intensiteetin laskentaan	179,8	186,4
Liikevaihto (muut)	181,2	175,0
Liikevaihto, yhteensä (Tilinpäätös)	361,0 M€	361,4 M€

Laskelma perustuu taksonomiaraportin 2025 mukaiseen 51,6 %:n osuuteen mahdollistavista toiminnoista (taksonomiakelpoiset tai -linjassa olevat). Toiminnot koostuvat pääosin konsultoinnista ja TKI-palveluista korkean ilmastovaikutuksen toimialoille.

E1-6 – Yleiskuva kasvihuonekaasupäästöistä: Scope 1, 2, 3 ja kokonais

PÄÄSTÖT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT SCOPE-LUOKITTAIN JA LASKENTAMENETELMITTÄIN (E1-6_01-13)

Etteplanin hiilijalanjälki vuodelta 2025 esitetään yhdessä perusvuoden (2022) ja edellisen vuoden (2024) kanssa vertailua varten. Vuonna 2025 markkinaperusteinen hiilijalanjälkemme oli 12 929,3 tCO₂e (15 697,0 vuonna 2024), mikä osoittaa laskua edelliseen vuoteen verrattuna. On tärkeää huomata, että laskennan rajaus, datankeruu ja menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Siksi vuosittaiset tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Etteplan pyrkii laajentamaan hiilijalanjäljen laskennan kattamaan kaikki konserniyhtiöt, jotta organisaation päästöistä saadaan täydellinen kuva. Etteplanilla ei ole Scope 1 kasvihuonekaasupäästöjä säädellyistä päästökauppajärjestelmistä. Tässä osiossa esitettyjä mittareita ei ole ulkoisesti varmennettu.

Vuonna 2025 Etteplan Oyj:n sekä Suomen ja Ruotsin toiminnot on huomioitu täysimääräisesti Scope 1–3:ssa. Puola, Saksa ja Alankomaat on sisällytetty täysimääräisesti Scope 1:een ja 2:een, kun taas Scope 3:n kattavuus näissä maissa rajoittuu työntekijöiden työmatkoihin sekä polttoaineeseen ja energiaan liittyviin toimintoihin.Sijoituskohteista, yhteisyrityksistä ja tietyistä tytäryhtiöistä ei ole tällä hetkellä saatavilla dataa, mutta se sisällytetään tuleviin raportointikausiin. Scope 3:n kategoriaa 2 (pääomahyödykkeet) ei arvioida erikseen. Aktiviteetteja ei tunnistettu kategorioissa 8 (ylävirran vuokrattu omaisuus), 10 (myytyjen tuotteiden prosessointi), 13 (alavirran vuokrattu omaisuus) ja 14 (franchising). Tunnistetut ylävirran vuokratut varat sisältyvät Scope 1–2 laskentaan. Kategoria 15 (sijoitukset) on toistaiseksi poissuljettu, mutta lisätään, kun laskennan rajaus laajenee.

Taulukko: E1-6 - Yhteenveto kasvihuonekaasupäästöistä: Scope 1, 2, 3 ja kokonaisuus

	Retrospektiivi	Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi	2022 tCO$_{2}$e	Vertailuvuosi 2024 tCO$_{2}$e	Raportointivuosi 2025 tCO$_{2}$e	Muutos % (N/N-1) 2025	2030 (2050) Vuosittainen %-tavoite/ Perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Bruttomääräiset Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO$_{2}$-ekv.)	140,3	362,3	415,3	15 %	- 42 % - 5,25 %
Osuus päästökauppajärjestelmän piirissä olevista Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöistä (%)	0,0	0,0	0,0	0,0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Bruttomääräiset sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO$_{2}$-ekv.)	N/A	781,9	795,8	2 %	- - 5,25 %
Bruttomääräiset markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO$_{2}$-ekv.)	632,4	1 094,6	1 564,6	43 %	- 42 % - 5,25 %
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kokonaisbruttomääräiset (Scope 3) kasvihuonekaasupäästöt (tCO$_{2}$-ekv.)	13 654,9	14 357,3	10 946,3	-23 %	- 42 % - 5,25 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut	9 908,7	8 545,6	6 235,9	-27 %	- -
2 Pääomahyödykkeet	N/A	N/A	N/A	N/A	- -
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot	194,0	374,9	345,3	-8 %	- -
4 Ylävirran kuljetus ja jakelu	N/A	14,8	3,4	-77 %	- -
5 Toiminnasta syntyvä jäte	42,4	243,7	3,8	-98 %	- -
6 Liikematkat	879,1	1 525,6	1 095,3	-28 %	- -
7 Työntekijöiden työmatkat	2 630,8	2 791,4	2 990,8	7 %	- -
8 Ylävirran vuokrattu omaisuus	N/A	N/A	N/A	N/A	- -
9 Alavirran kuljetukset	N/A	0,1	0,0	-100 %	- -
10 Myytyjen tuotteiden prosessointi	N/A	N/A	N/A	N/A	- -
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	N/A	743,2	271,7	-63 %	- -
12 Myytyjen tuotteiden loppukäsittely	N/A	0,9	0,05	-94 %	- -
13 Alavirran vuokrattu omaisuus	N/A	N/A	N/A	N/A	- -
14 Franchising	N/A	N/A	N/A	N/A	- -
15 Sijoitukset	N/A	N/A	N/A	N/A	- -
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO$_{2}$-ekv.)	N/A	15 476,4	12 157,4	-21 %	- - 5,25 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO$_{2}$-ekv.)	14 427,6	15 697,0	12 926,2	-18 %	- 42 % - 5,25 %

Taulukko: Kasvihuonekaasupäästöt Scope-luokittain ja maittain (E1-6_03)

Mittayksikkö: tonnia CO$_{2}$-ekv

	Suomi	Ruotsi	Puola*	Saksa*	Alankomaat*
Bruttomääräiset Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt	415,3	61,4	16,3	51,7	235,5
Bruttomääräiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteinen)	1 564,6	565,9	120,7	120,8	636,8
Bruttomääräiset Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt	10 946,3	7 213,6	2 554,4	78,2	882,1
Kokonaiskasvihuone- kaasupäästöt	12 926,2	7 840,8	2 691,4	250,7	1 754,3

* Vain Scope 3 -kategoriat 3 ja 7 sisällytetty.

MUUTOKSET RAPORTOINTIRAJAUKSISSA JA VUOSITTAINEN VERTAILTAVUUS (E1-6_14)

Etteplanin arvoketjun määritelmässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Koska kehitämme jatkuvasti datankeruuprosessejamme ja laskentamenetelmiämme, raportoidut hiilijalanjäljen laskentatulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Vuonna 2025 Scope 3:n kategoria 7 työntekijöiden työmatkat lisättiin Saksan, Puolan ja Alankomaiden toiminnoille. Perusvuoteen 2022 verrattuna neljä uutta Scope 3 kategoriaa on sisällytetty: ylävirran ja alavirran kuljetus, myytyjen tuotteiden elinkaaren loppuvaiheen käsittely sekä myytyjen tuotteiden käyttö. Lisäksi vuoden 2024 arvoketjun hiilijalanjälkilaskelma kattoi vain Suomen ja Ruotsin toiminnot. Nämä lisäykset vaikuttavat tulosten vertailtavuuteen. Tarkoituksemme on asteittain laajentaa laskenta kattamaan koko organisaatio ja tulevaisuudessa päivittää perusvuosi heijastamaan koko organisaation laajuus.

MENETELMÄT, OLETUKSET JA PÄÄSTÖKERTOIMET KASVIHUONEKAASUJEN LASKENNASSA (E1-6_15)

Etteplan laskee kasvihuonekaasupäästöt GHG-protokollan Corporate Standardin sekä GHG-protokollan Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standardin mukaisesti soveltaen operatiivisen määräysvallan lähestymistapaa. Koska laskennan rajaus sulkee tällä hetkellä pois joitakin tytäryhtiöitä ja yksiköitä puutteellisten järjestelmäintegraatioiden ja rajallisen datan saatavuuden vuoksi, laskentaa laajennetaan asteittain kattamaan koko organisaatio. Kun tämä on saavutettu, vertailutaso päivitetään heijastamaan koko organisaation hiilijalanjälkeä. Vuoden 2025 inventaariossa datankeruu kattoi tammi–lokakuun, marras–joulukuu ekstrapoloitiin. Primääridataa priorisoitiin aina kun mahdollista, ja se hankittiin sisäisistä ja ulkoisista järjestelmistä sekä osastokohtaisilla kyselyillä. Mikäli primääridataa ei ollut saatavilla, arviot perustuivat luotettaviin kirjallisuuslähteisiin. Päästökertoimet valittiin edustamaan Etteplanin toiminnan teknologisia ja maantieteellisiä ominaispiirteitä. Nämä kertoimet hankittiin tunnustetuista tietokannoista, kuten Tilastokeskus, DEFRA, EXIOBASE v.3.8.2, Association of Issuing Bodies (AIB), EU:n yhteinen tutkimuskeskus sekä VTT:n tekninen tutkimuskeskus.

Toimialakohtaisia lähestymistapoja sovellettiin:

• Scope 1: Vuokrattujen ajoneuvojen osalta käytettiin ensisijaisia päästötietoja aina kun niitä oli saatavilla. Muussa tapauksessa laskelmat perustuivat sopimuksen mukaiseen tai ajettuun kilometrimäärään hyödyntäen WLTP-spesifisiä tai yleisiä polttoainetyyppikohtaisia kertoimia. Sähköajoneuvojen päästöt kohdistettiin Scope 2:een.

50

• Scope 2: Laskennassa käytettiin ensisijaisia energiankulutustietoja aina, kun niitä oli saatavilla. Mikäli tällaisia tietoja ei ollut, hyödynnettiin toimistojen pinta-alaa ja keskimääräisiä kulutuslukuja neliömetriä kohden. Markkinaperusteisissa laskelmissa käytettiin maakohtaista jäännösseosta silloin, kun sertifioitua sähköä ei ollut saatavilla. Sijaintiperusteisissa laskelmissa sovellettiin maakohtaista keskimääräistä tuotantoseosta. Samankaltaisia periaatteita sovellettiin lämmitykseen: käytettiin sertifioituja lämpökertoimia, kun se oli mahdollista, ja muussa tapauksessa paikallisia kaukolämmön kertoimia. Laskentaa tukivat maakohtaiset työkalut, kuten Energiateollisuuden kaukolämpölaskuri Suomessa ja Energi företagen Swedenin Lokala miljövärden Ruotsissa.

• Scope 3: Kategoriakohtaiset menetelmät on kuvattu kohdassa E1 6_29.

MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT JA BIOGEENISET PÄÄSTÖT (E1-6_16-17)

Tällä hetkellä Etteplanin kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä merkittäviä tapahtumia tai olosuhteiden muutoksia ei ole tunnistettu arvoketjun yksiköiden raportointipäivien ja Etteplanin yleiskäyttöisten tilinpäätösten päivämäärien välillä. Vuonna 2025 Etteplan arvioi ensimmäistä kertaa biogeeniset CO$_{2}$-päästöt omissa toiminnoissaan (Scope 1). Nämä päästöt ovat peräisin yhtiön vuokraamien ajoneuvojen biopolttoaineista. kulutus, jota tukevat saatavilla olleet ja hankitut uusiutuvan energian sertifikaatit. Datan saatavuus oli haaste vuonna 2025. Primääridataa käytetyn energian tyypistä ei ollut saatavilla kaikista Etteplanin toimistoista, ja osa energiadatasta oli puutteellista. Etteplan on sitoutunut parantamaan energiankulutuksen ja siihen liittyvien sopimusperusteisten instrumenttien seurantaa ja raportointia varmistaakseen entistä kattavamman tiedonannon tulevilla raportointikausilla.

BIOGEENISET PÄÄSTÖT SCOPE 2 -ENERGIAN KÄYTÖSSÄ (E1-6_24)

Vuonna 2025 Etteplan arvioi ensimmäistä kertaa biogeeniset CO${2}$-päästönsä Scope 2 -energian käytössä. Nämä päästöt ovat peräisin biopolttoaineiden poltosta energiantuotannossa. Kun sertifioitua sähköä (uusiutuvaa tai ydinvoimaa) ei ollut käytössä, markkinaperusteiset biogeeniset päästöt laskettiin hyödyntäen maakohtaista jäännösverkkoseoksen polttoainejakaumaa. Kaukolämmön osalta arviot perustuivat sopimusperusteisiin polttoaineseoksiin tai, sertifioinnin puuttuessa, maakohtaisiin tai sijaintikohtaisiin polttoaineseoksiin. Lasketut biogeeniset päästöt Scope 2:ssa olivat 653,4 tCO${2}$e. On huomattava, että osa energiankulutusluvuista perustuu arvioihin, mikä tuo tiettyä epävarmuutta raportoituun tulokseen. Luotettava arviointi oli mahdollista vain niissä tapauksissa, joissa polttoainedataa oli saatavilla, mikä tarkoittaa, että raportoitu luku todennäköisesti aliarvioi todellisia päästöjä. Lasketut biogeeniset päästöt Scope 1:ssä olivat 1,2 tCO$_{2}$e. On huomattava, että osa energiankulutusdatasta perustuu arvioihin, mikä tuo tiettyä epävarmuutta tulokseen.

SOPIMUSPERUSTEISET INSTRUMENTIT JA SERTIFIOITU ENERGIA SCOPE 2 -PÄÄSTÖISSÄ (E1-6_18-23)

Vuonna 2025 noin 9 % Etteplanin Scope 2 -energiankulutuksesta koostui sertifioidusta energiasta, joka oli yhdistetty sopimusperusteisiin instrumentteihin, kuten alkuperätakuisiin tai muihin ostetun energian lähteen todentaviin sertifikaatteihin. Sertifioiduista energialähteistä uusiutuva sähkö muodosti suurimman osuuden (55 %), minkä jälkeen tulivat sertifioitu kaukolämpö (31 %) ja sertifioitu ydinenergia (14 %). Scope 2 -päästöt, jotka liittyvät näihin instrumentteihin, ovat marginaalisia, koska uusiutuvan energian (pois lukien biomassapohjaiset lähteet) ja ydinenergian tuotannon ei arvioida synnyttävän Scope 2 -päästöjä. On tärkeää huomata, että kaukolämmön tuotanto Pohjoismaissa painottaa jo vahvasti uusiutuvaa energiaa. Siksi sertifioidun uusiutuvan energian osuus antaa vain osittaisen kuvan todellisesta uusiutuvan energian käytöstä, sillä sertifioiduksi uusiutuvaksi energiaksi luetaan vain energian

SCOPE 3 -PÄÄSTÖT: TIETOJEN KATTAVUUS, POISSULKEMISET JA BIOGEENISET PÄÄSTÖT (E1-6_25-28)

Vuonna 2025 Etteplan jatkoi Scope 3 -päästöjen raportoinnin kehittämistä keskittyen ensisijaisesti Suomen ja Ruotsin toimintoihin ja osittaisella kattavuudella Saksan, Alankomaiden ja Puolan toimintoihin.Laskennan rajausta ja menetelmiä laajennetaan tulevina vuosina, jotta konsernin hiilijalanjälki voidaan raportoida kokonaisuudessaan.

Ensisijaisen päästödatan käyttö

Joidenkin Scope 3 -luokkien osalta arviointi tehtiin osittain hyödyntäen ensisijaista dataa, joka oli saatu arvoketjun toimijoilta. Ensisijaista päästödataa oli saatavilla kategorioissa 4 (ylävirran kuljetus ja jakelu) ja 6 (liikematkustus). Ensisijaisen päästödatan osuus Scope 3:n kokonaispäästöistä oli 2,2 % vuonna 2025.

Poissuljetut kategoriat

Scope 3 -kategoria 15 (sijoitukset) suljettiin laskennan rajauksen ulkopuolelle sijoituskohteiden luotettavan datan puutteen vuoksi. Lisäksi kategorioissa 8 (ylävirran vuokrattu omaisuus), 10 (myytyjen tuotteiden prosessointi), 13 (alavirran vuokrattu omaisuus) ja 14 (franchising) ei tunnistettu aktiviteetteja Suomen ja Ruotsin toiminnoissa. Nämä poissuljennat vaikuttavat kattavuuteen, mutta Etteplan aikoo asteittain laajentaa kattavuutta ja päivittää perusvuoden vastaavasti. 51

Sisällytetyt kategoriat

Suomen ja Ruotsin osalta Scope 3 -laskelmaan sisältyivät seuraavat kategoriat:
* Ostetut tavarat ja palvelut
* Pääomahyödykkeet (sisällytetty kategoriaan 1 taloudellisen datan rajoitusten vuoksi)
* Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot
* Ylävirran kuljetus ja jakelu
* Toiminnassa syntyvä jäte
* Liikematkat
* Työntekijöiden työmatkat
* Alavirran kuljetus ja jakelu
* Myytyjen tuotteiden käyttö
* Myytyjen tuotteiden elinkaaren loppuvaiheen käsittely

Saksan, Alankomaiden ja Puolan osalta Scope 3:n kattavuus rajoittui kategorioihin 3 (polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot) ja 7 (työntekijöiden työmatkat).

Biogeeniset päästöt arvoketjussa

Biomassan poltosta tai biohajoamisesta johtuvia biogeenisiä CO2-päästöjä Scope 3 -arvoketjun toiminnoissa ei arvioitu vuodelle 2025 luotettavan datan puutteen vuoksi. Etteplan selvittää vaihtoehtoja näiden päästöjen sisällyttämiseksi tulevaan raportointiin.

Etteplan Denmark A/S
Eltech Automation i Lund AB
BJIT Ltd. (investointi)
Ekkono Solutions AB (investointi)

Yleinen laskentatapa

Etteplan priorisoi ensisijaista dataa aina kun se on saatavilla, mukaan lukien arvoketjun toimijoilta saatu data. Toimintadata kerätään sisäisistä ja ulkoisista järjestelmistä sekä yksikkökohtaisista kyselyistä. Kun ensisijaista dataa ei ole saatavilla, arviot perustuvat luotettaviin kirjallisuuslähteisiin. Sovellamme keskimääräisiä päästökertoimia, jotka on valittu heijastamaan toiminnan teknologisia ja maantieteellisiä erityispiirteitä. Lähteitä ovat muun muassa DEFRA, EXIOBASE ja Association of Issuing Bodies (AIB).

Kategoriakohtaiset menetelmät

• Ostetut tavarat ja palvelut (Kategoria 1): Laskettu taloudellisen kuludatan ja maakohtaisten päästökertoimien avulla. Pääomahyödykkeet sisältyvät kategoriaan 1 taloudellisen datan rajoitteiden vuoksi.
• Liikematkat (Kategoria 6): Kilometrikorvaukset poimittiin taloudellisesta datasta ja muunnettiin arvioiduiksi etäisyyksiksi käyttäen verovapaita kilometrikorvausperusteita. Päästöt laskettiin keskimääräisillä kertoimilla. Ensisijaista dataa matkanjärjestäjiltä käytettiin aina, kun mahdollista kaksoislaskennan välttämiseksi.

RAPORTOINTIRAJAT JA LASKENTAMENETELMÄT SCOPE 3 -PÄÄSTÖILLE (E1-6_29)

Etteplanin Scope 3 -inventaario vuodelle 2025 tehtiin ensisijaisesti Suomen ja Ruotsin toimintojen osalta johtuen keskeneräisistä järjestelmäintegraatioista ja rajallisesta datan saatavuudesta muiden maiden osalta. Tarkoituksena on asteittain laajentaa laskenta kattamaan koko organisaatio ja päivittää perusvuosi vastaavasti.

Raportointirajat

Täysin sisällytetty 2025 Scope 3 -raportointiin:
* Etteplan Oyj (emoyhtiö)
* Etteplan Finland Oy
* Etteplan Sweden AB

Osittain sisällytetty (Scope 3 -kategoriat 3 ja 7):
* Etteplan Poland sp.z.o.o
* Etteplan Germany GmbH
* Etteplan Deutschland GmbH
* Etteplan Defense GmbH
* Etteplan Engineering GmbH
* Etteplan B.V.
* Etteplan Netherlands B.V.

Poissuljettu datarajoitteiden ja järjestelmäharmonisoinnin vuoksi:
* Etteplan Technology Center Ltd.
* Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd
* Etteplan USA Inc.

Kategoriakohtaiset menetelmät:

• Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot (Kategoria 3): Perustuu Scope 1:n ja 2:n energiankäyttöön, päästökertoimet luotettavista lähteistä, kuten Joint Research Centre, Institute for Energy and Transport.
• Ylävirran kuljetus (Kategoria 4): Ensisijainen data logistiikkaoperaattoreilta well-to-wheel-päästöistä liittyen testerien ja adapterien tuotantoon Suomessa.
• Jäte (Kategoria 5): Arvioitu käyttäen HSY:n keskimääräistä jätettä per henkilö ja toimiston käyttöasteita, sovellettu jätetyyppikohtaisia päästökertoimia. Arvio todennäköisesti yliarvioi päästöjä.
• Työntekijöiden työmatkat (Kategoria 7): Perustuu henkilöstökyselyyn (59 %:n vastausaste) kattaen työmatkustustavan ja toimistopäivät. Tulokset ekstrapoloitiin konsernitasolle. Merkittävä parannus verrattuna aiempiin vuosiin.
• Alavirran kuljetus (Kategoria 9): Sisältää yhden tietyn kuljetustapahtuman, jossa kuljetusmuoto ja etäisyys tunnetaan. Muut asiakkaan järjestämät kuljetukset eivät ole mukana, mikä todennäköisesti aliarvioi päästöjä.
• Myytyjen tuotteiden käyttö (Kategoria 11): Asiantuntija-arviot energiankulutuksesta tuotteen käytön aikana.
• Elinkaaren loppuvaiheen käsittely (Kategoria 12): Myytyjen tuotteiden rakennetut EoL-skenaariot soveltaen keskimääräisiä päästökertoimia jätteenkäsittelylle. 52

Taulukko: Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti ja liikevaihdon täsmäytys (E1-6_30-35)

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti liikevaihtoon suhteutettuna	Vertailu 2024	Raportointivuosi 2025	Muutos % (N/N-1)
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteinen) per liikevaihto (tCO2e/rahayksikkö)	42,6	33,7	-21%
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteinen) per liikevaihto (tCO2e/rahayksikkö)	43,5	35,8	-18%
Liikevaihto, jota käytetty kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin laskentaan	361,0 M€*	361,4 M€
Liikevaihto (muut)	-	-
* Liikevaihto, yhteensä (Tilinpäätös)	361,0 M€	361,4 M€

53

3. Yhteiskunnalliset tiedot

ESRS S1 – Oma henkilöstö ................................................................. 55

Strategia ................................................................................................ 55

ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien intressit ja näkemykset: miksi oma henkilöstö on tärkeä ........................................................................ 55

ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategiassa ja liiketoimintamallissa ................................................................ 56

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ........................ 58

S1-1 – Toimintaperiaatteet omaan henkilöstöön liittyen ............................. 58

S1-2 – Prosessit oman henkilöstön ja työntekijöiden edustajien kanssa käytävään vuoropuheluun vaikutuksista .......................................... 60

S1-3 – Henkilöstöön kohdistuvien vaikutusten käsittely ja kanavat huolten esiin tuomiseksi ..................................................................... 61

S1-4 – Toimenpiteet olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen omaan henkilöstöön .............................................. 61

Mittarit ja tavoitteet ........................................................................... 62

S1-5 – Tavoitteet olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan .............................................................................. 62

S1-6 – Työntekijäprofiili ja henkilöstön ominaispiirteet .............................. 63

S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit ................................................................... 65

S1-14 – Terveyden ja turvallisuuden mittarit ................................................. 65

S1-16 – Palkkaero ja kokonaispalkitseminen ................................................. 66

S1-17 – Ihmisoikeuksiin liittyvät vaikutukset, tapaukset ja valitukset ........................................................................................................... 66

54

Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S1 – Oma henkilöstö

Strategia

ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien intressit ja näkemykset: miksi oma henkilöstö on tärkeä

Etteplanin oma henkilöstö on yhtiön keskeinen sidosryhmä ja olennainen menestyksen ajuri. Ihmisemme muovaavat kykyämme tuottaa arvoa ja innovoida, minkä vuoksi henkilöstöön liittyvät aiheet ovat keskeisiä kestävyysohjelmassamme. Työntekijöiden sitoutuminen varmistetaan aloitteilla, kuten kaksoisolennaisuusanalyysi (Double Materiality Assessment, DMA), ihmisoikeus- ja huolellisuusvelvoiteprosessi (Human Rights Due Diligence, HRDD) ja jatkuva vuoropuhelu, jotta heidän intressinsä ja oikeutensa ohjaavat toimintaamme. Success with People säilyy Transformation with AI -strategiamme kulmakivenä, heijastaen jatkuvuuden, osaamisen ja hyvinvoinnin merkitystä liiketoimintamallissamme. Tässä osassa kuvataan, kuinka hallitsemme omaan henkilöstöömme liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ESRS-vaatimusten mukaisesti. 55

ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategiassa ja liiketoimintamallissa

HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET STRATEGIASSAMME (S1.SBM-3_01-S1.SBM-3_12)

Etteplan sisällyttää kaikki oman henkilöstönsä jäsenet, joihin yhtiö voi olennaisesti vaikuttaa, ESRS 2:n mukaisen raportointivelvoitteen piiriin. Tämä kattaa sekä sisäiset työntekijät että ulkoiset työntekijät, kuten vahvistettiin vuonna 2025 toteutetussa kaksoisolennaisuusanalyysissä (DMA), jossa tunnistettiin olennaisia vaikutuksia työoloihin, tasapuoliseen kohteluun, terveyteen ja turvallisuuteen, koulutukseen sekä monimuotoisuuteen.

Etteplanin henkilöstön jakauma

Etteplanin henkilöstöön kuuluvat sekä työsuhteiset työntekijät että muut kuin työsuhteiset työntekijät, joihin yrityksen toiminta voi olennaisesti vaikuttaa. Työsuhteisia työntekijöitä ovat henkilöt, joilla on suora työsuhde Etteplaniin, mukaan lukien vakituiset, määräaikaiset, kokoaikaiset ja osa-aikaiset työntekijät.# Muita kuin työsuhteisia työntekijöitä

Muita kuin työsuhteisia työntekijöitä ovat ulkoisen työvoiman jäsenet, jotka eivät ole Etteplanin suoraan työllistämiä. Ulkoinen työvoima koostuu B2B-työntekijöistä, joilla on B2B-sopimus ja jotka toimittavat työpanosta Etteplanille Puolassa; vuokratyöntekijöistä, jotka ovat henkilöstöpalveluyritysten työllistämiä; muista alihankkijoista, eli yksittäisistä toimeksisaajista; sekä harjoittelijoista, jotka työskentelevät palkattomissa harjoittelujaksoissa ilman suoraa työsuhdetta Etteplaniin.

Olennaiset negatiiviset vaikutukset Etteplanin omaan henkilöstöön

Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka on tunnistettu vuonna 2025 toteutetussa kaksoisolennaisuusanalyysissä (DMA), sisältävät sekä toteutuneet että mahdolliset vaikutukset.

Toteutuneita negatiivisia vaikutuksia on korkea psykososiaalinen kuormitus (projektivaatimukset, työn intensiteetti). Vaikka nämä tapaukset eivät ole systemaattisia, ne voivat vaikuttaa yksittäisten työntekijöiden hyvinvointiin. Etteplan hallitsee tätä riskiä ennaltaehkäisevin toimenpitein osana laatua, ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta koskevaa (QEHS) politiikkaansa. Toimenpiteisiin kuuluvat säännölliset työpaikkakyselyt, riskienarvioinnit sekä kohdennetut koulutusohjelmat, joiden tavoitteena on vähentää stressiä ja edistää terveellistä työympäristöä.

Mahdollisia negatiivisia vaikutuksia liittyy sukupuolten tasa-arvoon ja samanarvoisen työn palkkatasa-arvoon. Vaikka systemaattisia ongelmia ei ole havaittu, yksittäisiä palkkaeroja voi esiintyä esimerkiksi tehtäväkohtaisten palkkahaitarien, koulutuksen ja kokemuksen vuoksi. Näitä seurataan, ja Etteplan valmistelee EU:n palkkatasa-arvodirektiivin täytäntöönpanoa kaikissa toimintamaissaan.

Molempiin negatiivisiin vaikutuksiin pidetään olennaisina, koska niillä voi olla vaikutusta työntekijöiden terveyteen, turvallisuuteen ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Etteplan toteuttaa näitä vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä ja seuraa tilannetta sekä sitoutuu jatkuvaan kehittämiseen vähentääkseen näiden vaikutusten esiintymistä ja vakavuutta.

Olennaiset positiiviset vaikutukset

Etteplanin toiminnot, jotka johtavat olennaisiin positiivisiin vaikutuksiin omaan henkilöstöön liittyen, tunnistettiin vuonna 2025 toteutetussa kaksoisolennaisuusanalyysissä (DMA). Näihin kuuluvat pääsy koulutukseen ja urakehitysmahdollisuuksiin sekä aloitteet, jotka edistävät henkilöstön monimuotoisuutta. Molempia pidetään toteutuneina positiivisina vaikutuksina, koska ne edistävät suoraan työntekijöiden kasvua, osallisuutta ja pitkän aikavälin työllistettävyyttä.

Koulutus- ja urakehitysohjelmat ovat tarjolla kaikille työntekijöille (vakituisille, määräaikaisille, kokoaikaisille ja osa-aikaisille), ja ne tukevat jatkuvaa oppimista sekä ammatillista kehittymistä. Myös muut kuin työsuhteiset työntekijät, kuten harjoittelijat ja vuokratyöntekijät, hyötyvät rakenteellisesta perehdytyksestä sekä työterveys- ja työturvallisuuskäytännöistä, jotka edistävät integroitumista ja osaamisen kehittämistä heidän toimeksiantojensa aikana.

Etteplanin monimuotoisuusaloitteet edistävät osallistavaa työympäristöä ja varmistavat yhdenvertaiset mahdollisuudet sekä edustuksen kaikissa Etteplanin toimintamaissa. Nämä toimenpiteet vahvistavat henkilöstön sitoutumista ja tukevat myönteisen organisaatiokulttuurin rakentumista.

Olennaiset riskit ja mahdollisuudet Etteplanin toimintaan liittyvät

Olennaiset riskit ja mahdollisuudet omaan henkilöstöön liittyen tunnistettiin kaksoisolennaisuusanalyysissä (DMA) vuonna 2025.

Olennaisia riskejä on esimerkiksi psykososiaalinen kuormitus, joka voi johtaa työhyvinvoinnin heikkenemiseen, poissaoloihin ja tuottavuuden laskuun. Psykososiaalinen kuormitus voi liittyä projektien vaatimuksiin, työn intensiteettiin, aikataulupaineisiin ja jatkuvaan muutokseen. Nämä tekijät voivat vaikuttaa toiminnan jatkuvuuteen ja koko liiketoiminnan suorituskykyyn, ellei niitä hallita tehokkaasti.

Olennaisiin riskeihin kuuluu myös sukupuolten tasa-arvon ja samapalkkaisuuden varmistaminen samanarvoisesta työstä. Vaikka järjestelmätason ongelmia ei ole havaittu, yksittäiset palkkaerot voivat johtaa mainehaittoihin, sääntelyn noudattamatta jättämiseen sekä vaikeuksiin houkutella ja sitouttaa osaajia, ellei niihin puututa ennakoivasti.

Lisäriskejä ovat mahdollinen liiketoiminnan häiriintyminen korkean henkilöstön vaihtuvuuden, kriittisten taitojen puutteen sekä huipputeknologian osaajien houkutteluun ja sitouttamiseen liittyvien vaikeuksien vuoksi. Nämä riskit voivat vaikuttaa kasvuun, kannattavuuteen ja toiminnan kestävyyteen.

Mahdollisuuksia ovat parantunut liiketoiminnan suorituskyky ja vetovoima työmarkkinoilla koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen tehtävien 56 investointien, monimuotoisuuden edistämisen sekä oikeudenmukaisen palkkauksen ja oikeudenmukaisten työolosuhteiden varmistamisen kautta. Nämä aloitteet vahvistavat henkilöstön sitoutumista, johtajuuden kehittämistä ja pitkän aikavälin kilpailukykyä kaikissa Etteplanin toimintamaissa.

Siirtymäsuunnitelman vaikutukset

Etteplanin ilmastosiirtymäsuunnitelma sisältää toimenpiteitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja ilmastoneutraalin toiminnan saavuttamiseksi. Nämä toimenpiteet voivat johtaa muutoksiin työkäytännöissä, kuten etätyön lisäämiseen, vähähiilisen työmatkailun edistämiseen sekä toimistotilojen ja energiankäytön optimointiin. Mahdollisuuksia syntyy osaamisen kehittämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa esimerkiksi vähähiilisen hankinnan, kestävän tuotesuunnittelun ja digitalisaation alueilla.

Tässä vaiheessa Etteplanin siirtymäsuunnitelman kautta ei ole tunnistettu olennaisia vaikutuksia omaan henkilöstöön. Työpaikkojen menetyksiä tai uudelleenjärjestelyjä ei ole odotettavissa. Siirtymäsuunnitelma koskee tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin toimintoja, mutta laajentamista globaalisti suunnitellaan tulevaisuudessa.

Riskienhallinta kaikenlaiseen pakkotyöhön liittyen Etteplanin toiminnassa

Etteplan noudattaa nollatoleranssia ihmisoikeusloukkauksia kohtaan ja kunnioittaa täysin kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, mukaan lukien ILO:n yleissopimukset. Yhtiö kieltää ehdottomasti pakko- ja velvoitetyön, kuten on määritelty sen Code of Conduct -ohjeistuksessa, ja toteuttaa tätä sitoumusta vahvan HRDD- prosessinsa kautta. Prosessi noudattaa OECD:n ja YK:n ohjaavia periaatteita ja sisältää maakohtaisen ihmisoikeusriskien tunnistamisen kaikissa Etteplanin toimintamaissa. Osana HRDD-prosessia pakkotyön ja modernin orjuuden riskejä arvioidaan säännöllisesti ja integroidaan Etteplanin riskienhallintajärjestelmään.

Näiden arviointien perusteella Etteplanin omassa henkilöstössä ei ole tunnistettu toimintoja, joissa olisi merkittävä pakko- tai velvoitetyön riski. Lisäksi Etteplan ei ole tunnistanut maita tai maantieteellisiä alueita, joissa sen toiminta olisi merkittävässä riskissä tällaisten tapausten suhteen. Kiina on merkitty korkeamman riskin maaksi tietyissä ihmisoikeusaiheissa, mutta Etteplanin omassa toiminnassa ei ole havaittu toteutuneita tai mahdollisia pakko- tai velvoitetyön riskejä. Arvioinnit päivitetään ja tarkistetaan säännöllisesti jatkuvan vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi ja riskien minimoimiseksi.

Riskienhallinta lapsityöhön liittyen Etteplanin toiminnassa

Etteplan noudattaa nollatoleranssia ihmisoikeusloukkauksia kohtaan mukaan lukien lapsityö. Yhtiö kieltää lapsityön ehdottomasti Code of Conduct -ohjeistuksessaan ja varmistaa vaatimustenmukaisuuden kattavan HRDD- prosessinsa avulla. Prosessi noudattaa OECD:n ja YK:n ohjaavia periaatteita ja sisältää maakohtaiset ihmisoikeusriskien arvioinnit kaikissa Etteplanin toimintamaissa.

Näiden säännöllisten arviointien perusteella Etteplanin omassa henkilöstössä ei ole tunnistettu toimintoja, joissa olisi merkittävä riski lapsityölle. Tähän johtopäätökseen vaikuttaa myös Etteplanin liiketoiminnan luonne, joka keskittyy korkean tuottavuuden insinööri- ja teknologiapalveluihin, joissa vaaditaan erityisosaamista ja -pätevyyttä, minkä vuoksi lapsityön riski on lähtökohtaisesti hyvin pieni. Vaikka tietyissä maissa on havaittu korostuneita ihmisoikeushuolia, Etteplanin omassa toiminnassa ei ole havaittu toteutuneita tai mahdollisia riskejä lapsityöhön. Nämä arvioinnit tarkistetaan säännöllisesti ja integroidaan Etteplanin riskienhallintajärjestelmään.

Etteplan ei ole myöskään tunnistanut maita tai maantieteellisiä alueita, joissa olisi merkittävää riskiä lapsityölle. Tämä havainto perustuu yhtiön Code of Conduct -ohjeistukseen, HRDD-prosessiin ja maakohtaiseen riskikartoitukseen, jotka kaikki yhdessä vahvistavat, että Etteplanin toiminnan luonne minimoi lapsityön todennäköisyyden.

Henkilöstön riskitekijöiden ymmärtäminen erityisryhmissä ja -konteksteissa

Etteplan ei hyväksy syrjintää, vihamielisyyttä tai epäasiallista käytöstä millään perusteella. Kaikkia työntekijöitä arvioidaan heidän osaamisensa perusteella, ja kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä ja edetä urallaan. Etteplan on sitoutunut periaatteeseen ”sama palkka samasta työstä”. Tarvittaessa toteutetaan tarkoituksenmukaisia myönteisiä toimia, joilla tuetaan aliedustettuja tai heikommassa asemassa olevia ryhmiä.

Vuonna 2025 toteutetun kaksoisolennaisuusanalyysin (DMA) ja Etteplanin HRDD-prosessin perusteella yhtiö on muodostanut käsityksen työntekijöihin kohdistuvista mahdollisista riskeistä, jotka liittyvät heidän erityisiin ominaisuuksiinsa, työympäristöihinsä tai työtehtäviinsä. Näihin ryhmiin kuuluvat nuoret ammattilaiset, naiset miesvaltaisilla aloilla, henkilöt, joilla on vamma, sekä korkean kuormituksen teknisissä tehtävissä toimivat työntekijät. HRDD-työpajat ja maakohtaiset riskikartoitukset vahvistivat, että riskit liittyvät ensisijaisesti yhdenvertaisuuteen, psykososiaaliseen kuormitukseen ja vähemmistöryhmien epätasapainoisiin uramahdollisuuksiin.Tämä ymmärrys on sisällytetty Etteplanin henkilöstöjohtamisen käytäntöihin, ja sitä tukevat säännölliset kehitys- ja tavoitekeskustelut, järjestelmällinen työterveyden ja hyvinvoinnin seuranta, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallistamisen (DEI) koulutukset sekä sisäisten ohjeiden noudattaminen. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on ehkäistä syrjintää, lieventää psykososiaalisia riskejä ja edistää osallisuutta kaikissa Etteplanin toimintamaissa.

Olennaiset riskit ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat tiettyihin henkilöstöryhmiin

Vuonna 2025 toteutetun kaksoisolennaisuusanalyysin (DMA) ja HRDD-prosessin perusteella Etteplan on 57 tunnistanut olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät tiettyihin ryhmiin sen henkilöstössä. Toteutunut riski on korkea psykososiaalinen kuormitus, joka vaikuttaa erityisesti teknisissä rooleissa työskenteleviin ja vaativissa projekteissa mukana oleviin työntekijöihin. Mahdollinen riski on sukupuolten tasa-arvon ja palkkatasa-arvon varmistaminen samanarvoisessa työssä, mikä liittyy sukupuoliryhmiin ja tukee oikeudenmukaista kohtelua kaikissa tehtävissä. Olennaisia mahdollisuuksia ovat pääsy koulutukseen ja urakehitykseen, mikä on erityisen merkityksellistä nuorille ammattilaisille ja uransa alkuvaiheessa oleville työntekijöille, sekä henkilöstön monimuotoisuus, josta hyötyvät vähemmistöryhmät ja aliedustetut demografiset ryhmät. Nämä riskit ja mahdollisuudet eivät jakaudu tasaisesti koko henkilöstölle, vaan ne ovat ominaisia tietyille rooleille, demografisille ryhmille tai työskentelykonteksteille. Etteplan käsittelee näitä riskejä kohdennetuilla toimenpiteillä, kuten monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja osallistamisohjelmilla (DEI), urakehitysohjelmilla sekä järjestelmällisellä työterveyden ja -hyvinvoinnin seurannalla.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet S1-1 – Toimintaperiaatteet omaan henkilöstöön liittyen

YLEISKATSAUS HENKILÖSTÖÖN LIITTYVISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUKSESTA (S1.MDR-P_01-06, S1-1_01–13)

Kattava toimintaperiaatteiden kokonaisuus

Etteplan on luonut kattavan toimintaperiaatteiden kokonaisuuden hallitakseen olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät sen omaan henkilöstöön ESRS S1 -vaatimusten mukaisesti. Nämä politiikat käsittelevät olennaisia aiheita, jotka on tunnistettu olennaisuusarvioinnissa, kuten työolot, terveys ja turvallisuus (painottaen psykososiaalisten riskien hallintaa), yhdenvertainen kohtelu ja mahdollisuudet, koulutus ja osaamisen kehittäminen sekä henkilöstön monimuotoisuus. Globaali laatu-, ympäristö-, terveys- ja turvallisuuspolitiikka (QEHS Policy) muodostaa perustan työterveydelle ja -turvallisuudelle, ja sitä täydentävät maakohtaiset ohjeet ja toimintatavat paikallisen lainsäädännön noudattamiseksi. Tämä sisältää toimenpiteitä stressinhallintaan, työkuorman seurantaan ja turvallisten työolojen varmistamiseen.

Yhdenvertaisuus- ja syrjinnänvastaiset politiikkamme (Equal Opportunity & Non-Discrimination Policies) sekä monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koskeva politiikkamme (Diversity, Equity, and Inclusion, DEI Policy) edistävät yhdenvertaisia mahdollisuuksia, ehkäisevät syrjintää ja tukevat osallistavaa työpaikkakulttuuria. Sukupuolten tasa-arvoa ja palkkatasa-arvoa tuetaan rekrytointiohjeilla, palkkatasa-arvoanalyysillä ja urakehitysohjelmilla. Oppimista ja kehittämistä koskevat politiikat (Learning & Development Policies) varmistavat koulutuksen ja urakehitysmahdollisuuksien saatavuuden kaikille työntekijöille, painottaen jatkuvaa oppimista, tiedon jakamista ja ennakoivaa osaamisen kehittämistä.

Näiden politiikkojen toteutusta tuetaan pakollisilla koulutusohjelmilla (esim. Code of Conduct -koulutus), riskien arvioinneilla ja järjestelmällisillä prosesseilla, kuten henkilökohtaisilla kehitys- ja suorituskykysuunnitelmilla (Personal Development & Performance Plans, PDP), Etteplanin verkkokurssialustalla (ml. DEI-verkkokurssi) sekä työssä oppimisen mahdollisuuksilla. Hallinto ja valvonta varmistetaan selkeiden rakenteiden kautta, kuten työturvallisuusorganisaation ja Happy DEIs -ohjausryhmän avulla, jotka tarkastelevat säännöllisesti olennaisia aiheita ja edistävät kehityshankkeita. Vaikuttavuutta seurataan auditoinneilla, HR-katselmuksilla, sitoutumiskyselyillä ja vuosiraportoinnilla.

Sisällyttämällä nämä politiikat toimintaamme ja kulttuuriimme pyrimme hallitsemaan riskejä, parantamaan työntekijöidemme hyvinvointia ja luomaan mahdollisuuksia jatkuvaan kehitykseen varmistaen samalla yhdenmukaisuuden ESRS S1 -raportointivaatimuksiin. Politiikkamme koskevat kaikkia työntekijöitä maailmanlaajuisesti ja sisältävät erityistoimenpiteitä eri henkilöstöryhmille tarpeen mukaan. Esimerkiksi DEI-politiikka käsittelee sukupuolten tasa-arvoa ja palkkatasa-arvoa, mutta edistää myös monimuotoisuutta muun muassa iän ja kulttuuritaustan osalta. Maakohtaiset ohjeet täydentävät globaaleja politiikkoja paikallisen työlainsäädännön noudattamiseksi ja henkilöstöryhmien erityistarpeiden huomioimiseksi. Nämä politiikat varmistavat, että olennaiset aiheet, kuten yhdenvertainen kohtelu, monimuotoisuus ja koulutuksen saatavuus, hallitaan osallistavasti koko henkilöstön osalta sekä kohdennetuin toimin ryhmille, jotka voivat kohdata suurempia riskejä tai esteitä.

Taulukko S1-SBM-3. Yhteenveto vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät omaan henkilöstöön:	Sosiaaliset ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat
Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät omaan henkilöstöön
Työolot: Korkea psykososiaalinen kuormitus (Todellinen kielteinen vaikutus ja taloudellinen riski)	• Todellinen kielteinen vaikutus & olennainen riski (2025 DMA)
	• Vaikuttaa ensisijaisesti teknisiin rooleihin
	• Korkea työkuorma → stressi, uupuminen, heikentynyt hyvinvointi
	• Taloudellinen riski sairauspoissaoloista
	• Ratkaistaan QEHS-politiikan, työpaikkakyselyjen, riskienarviointien ja mielenterveysohjelmien avulla
Sukupuolten tasa-arvo ja palkkatasa-arvo: Tasa- arvon ja samapalkkaisuuden varmistaminen (Mahdolliset kielteiset vaikutukset ja taloudellinen riski)	• Mahdollinen kielteinen vaikutus & taloudellinen riski
	• DMA:ssa tunnistettu riski sukupuoliryhmiin liittyen
	• Samapalkkaisuus olennaista oikeudenmukaisuuden, luottamuksen ja vaatimuksenmukaisuuden kannalta
	• Palkkaerot → mainehaitta, heikentynyt sitoutuminen
	• Hallitaan jatkuvalla seurannalla ja EU:n palkkatasa-arvodirektiivin noudattamisella
Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Pääsy koulutus- ja urakehitysmahdollisuuksiin (Todellinen myönteinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus)	• Todellinen myönteinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus
	• Merkittävä mahdollisuus koko henkilöstölle, erityisesti uransa alkuvaiheessa oleville
	• Tukee kasvua, sitoutumista ja pitkän aikavälin työllistettävyyttä
	• Toteutetaan strukturoitujen koulutusohjelmien, urakehityskeskustelujen ja osaamisen kehittämishankkeiden, kuten uramallin, kautta
Monimuotoisuus: Henkilöstön monimuotoisuus (Todellinen myönteinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus)	• Todellinen myönteinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus
	• Parantaa innovatiivisuutta, päätöksentekoa ja resilienssiä
	• Tukee oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta
	• Edistetään DEI-ohjelmien, yhdenvertaisuuspolitiikan ja kohdennettujen rekrytointikäytäntöjen avulla

58

Ihmisoikeuksiin ja työelämän oikeuksiin liittyvät sitoumukset

Etteplan on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden sekä asiaankuuluvien ILO:n yleissopimusten mukaisesti. Nämä sitoumukset on sisällytetty Etteplanin globaaliin Code of Conduct -ohjeistukseen, joka koskee kaikkia työntekijöitä ja asettaa selkeät odotukset syrjimättömyydestä, reiluista työoloista, yhdistymisvapaudesta ja oikeudesta kollektiiviseen neuvotteluun. Maakohtaiset ohjeet täydentävät globaaleja sitoumuksia paikallisen työlainsäädännön noudattamiseksi.

Ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien kunnioittaminen on integroitu Etteplanin riskienhallintajärjestelmään (Enterprise Risk Management, ERM) ja ihmisoikeuksia koskeviin due diligence (HRDD) -prosesseihin. Henkilöstöön liittyviä riskejä, mukaan lukien työolot, yhdenvertainen kohtelu ja psykososiaalinen hyvinvointi, arvioidaan osana kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Ylläpidämme avointa vuoropuhelua työntekijöidemme kanssa ja tarjoamme luottamuksellisen whistleblowing-kanavan huolten esiin tuomiseen ilman pelkoa kostotoimista. Jatkuvaa parantamista toteutetaan seurannan, auditointien ja sitoutumiskyselyjen avulla.

Lähestymistapamme ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseen sisältää ennakoivan riskien tunnistamisen, ennaltaehkäisyn sekä korjaavat toimet tilanteissa, joissa vaikutuksia ilmenee. Ilmoitetut tapaukset käsitellään määriteltyjen menettelyjen mukaisesti, jotka varmistavat viivytyksettömän tutkinnan, oikeudenmukaisen ratkaisun sekä toimet, joilla palautetaan asianosaisten asema ja estetään toistuminen.

Ihmisoikeudet ja eettiset standardit

Etteplanin toimintaperiaatteet ovat yhdenmukaiset kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeus- ja työelämästandardien kanssa. Näihin kuuluvat muun muassa OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (International Bill of Human Rights), ILO:n julistus sekä YK:n ohjaavat periaatteet. Osallistumme aktiivisesti YK:n Global Compact -aloitteeseen ja integroimme sen periaatteet hallintoon, koulutukseen ja riskienhallintakäytäntöihin. Etteplanin Code of Conduct -ohjeistus kieltää nimenomaisesti lapsityön, ihmiskaupan ja kaikki pakko- tai velvoitetyön muodot mukaan lukien orjuuden. Nämä sitoumukset koskevat koko toimintaamme, ja niitä vahvistetaan Supplier Code of Conduct -ohjeistuksella, jota tukevat pakolliset koulutukset ja toimittajien perehdytysprosessit.# Code of Conduct -ohjeistus asettaa eettiset standardit kaikille Etteplanin työntekijöille ja kumppaneille, kun taas Supplier Code of Conduct -ohjeistus määrittelee vaatimukset toimittajille ja heidän alihankkijoilleen, varmistaen ihmisoikeuksien, ympäristöstandardien ja vastuullisen hankinnan noudattamisen.

Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi

Etteplanilla on työtapaturmien ehkäisyyn tarkoitettu hallintajärjestelmä, joka on integroitu osaksi laatua, ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta (QEHS) koskevaa politiikkaamme. Ennaltaehkäiseviin toimiin kuuluvat pakollinen työterveys- ja työturvallisuuskoulutus (Occupational Health and Safety, OHS eLearning-verkkokurssi), säännölliset riskienarvioinnit, jotka kattavat fyysiset ja psykososiaaliset vaarat, sekä yhteistyö työturvallisuusorganisaatioiden kanssa. Seuraamme aktiivisesti psykososiaalista kuormitusta kyselyjen ja stressinhallintaan liittyvien toimenpiteiden avulla. Jatkuvat auditoinnit varmistavat, että vaarat tunnistetaan ja korjaavia toimenpiteitä toteutetaan.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (DEI)

Etteplan noudattaa virallisia toimintaperiaatteita syrjinnän ja häirinnän poistamiseksi. Nämä periaatteet on kuvattu yhtiön Code of Conduct -ohjeistuksessa, ja niitä tukee monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta (DEI) koskeva politiikka. Politiikat kieltävät syrjinnän rodun, uskonnon, sukupuolen, iän, kansallisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, vamman tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.

DEI- politiikka sisältää erityisiä sitoumuksia osallisuuteen ja positiivisiin toimiin haavoittuvien ryhmien, kuten naisten, vammaisten ja monikulttuuritaustaisten työntekijöiden tukemiseksi. Toimenpiteisiin kuuluvat inklusiivinen rekrytointi, kumppanuudet (esim. Women in Tech Finland), mentorointiohjelmat, esteettömyyden parantaminen sekä koulutus tiedostamattomista ennakkoluuloista ja inklusiivisesta johtamisesta. Toteutusta tuetaan pakollisilla koulutuksilla, DEI-verkkokurssilla ja tietoisuutta lisäävillä aloitteilla. Työntekijät voivat tuoda huolensa esiin luottamuksellisesti esihenkilöiden, HR:n tai anonyymin kolmannen osapuolen whistleblowing- työkalun kautta. Jatkuva parantaminen varmistetaan palautemekanismien avulla, kuten FuturETTE-henkilöstökyselyillä, perehdytys- ja lähtöhaastatteluilla sekä vuosittaisella DEI- mittareiden raportoinnilla.

59

Taulukko S1-1. Yhteenveto politiikoista, joilla hallitaan Etteplanin omaan henkilöstöön liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia

Sosiaaliset ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat	Politiikat	Tavoite	Laajuus	Toteutus ja seuranta
Terveys ja turvallisuus: Korkea psykososiaalinen kuormitus (Todellinen kielteinen vaikutus ja taloudellinen riski)	Työterveys- ja työturvallisuus- politiikat	Turvalliset työolosuhteet, tapaturmien vähentäminen (mukaan lukien psykososiaaliset riskit)	Kaikki työntekijät maailman- laajuisesti	Turvallisuusauditoinnit, pakolliset koulutukset, riskienarvioinnit, tapaturmaraportointi
Sukupuolten tasa-arvo ja palkkatasa-arvo: Tasa-arvon ja samapalkkaisuuden varmistaminen (Mahdolliset kielteiset vaikutukset ja taloudellinen riski)	Yhdenvertaisuus- ja syrjinnän- vastaisuuspolitiikat	Varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet ja samapalkkaisuus	Kaikki työntekijät maailman- laajuisesti	Code of Conduct -koulutus, oikeudenmukainen rekrytointi, palkkatasa- arvoanalyysi, DEI- ohjelmat
Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Koulutus- ja urakehitys- mahdollisuudet (Todellinen myönteinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus)	Oppimisen ja kehittämisen politiikat	Edistää jatkuvaa oppimista ja osaamisen kasvua	Kaikki työntekijät maailman- laajuisesti	Henkilökohtaiset kehitys- ja suorituskyky- suunnitelmat (PDP), verkkokurssialusta, työssä oppiminen, järjestelmälliset ohjelmat
Monimuotoisuus: Henkilöstön monimuotoisuus (Todellinen myönteinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus)	Monimuotoi- suuden, yhden- vertaisuuden ja osallisuuden politiikka	Edistää monimuotoisuutta ja ehkäisee syrjintää	Kaikki työntekijät maailman- laajuisesti	DEI-koulutukset, työntekijävetoinen DEI- yhteisö, HR-integraatio, sitoutumiskyselyt

S1-2 – Prosessit oman henkilöstön ja työntekijöiden edustajien kanssa käytävään vuoropuheluun vaikutuksista

MITEN KÄYMME VUOROPUHELUA TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNTEKIJÄEDUSTAJIEN KANSSA HENKILÖSTÖÖN KOHDISTUVISTA VAIKUTUKSISTA (S1-2_01–07)

Etteplan käy vuoropuhelua henkilöstönsä ja heidän edustajiensa kanssa järjestelmällisten prosessien kautta, joiden tarkoituksena on tukea päätöksentekoa, hallita toteutuneita ja mahdollisia vaikutuksia sekä edistää inklusiivista työyhteisöä. Vuoropuhelu tapahtuu useilla tasoilla ja päätöksenteon eri vaiheissa, jotta työntekijöiden näkemykset muovaavat politiikkojamme, toimenpiteitämme ja kehityssuunnitelmiamme.

Miten vuoropuhelu toteutetaan ja mistä keskustellaan

Työntekijöiden näkemykset integroidaan lainsäädännön mukaisissa vuoropuhelutapaamisissa, joita pidetään neljännesvuosittain tai tarpeen mukaan, sekä eri kanavien kautta, kuten vuosittainen FuturETTE-henkilöstökysely, työterveys- ja työturvallisuus (OHS) -kokoukset ja kuukausittaiset Happy DEIs -tilaisuudet. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa terveys ja turvallisuus, psykososiaalinen kuormitus, monimuotoisuus, sukupuolten tasa-arvo ja palkkaläpinäkyvyys.

Lisäksi koulutus- ja urakehitysmahdollisuuksista sekä osaamisen kehittämisestä käytävää vuoropuhelua toteutetaan vuosittain osana työntekijöiden henkilökohtaista kehitys- ja suorituskykysuunnitelmaa (PDP) ja siihen liittyviä keskusteluja. Vuoropuhelun muodot vaihtelevat tiedon jakamisesta aktiiviseen osallistumiseen, ja kanavasta riippuen niiden tiheys on seuraava: vuoropuhelutapaamiset neljännesvuosittain, OHS-tapaamiset neljännesvuosittain tai vuosittain, DEI- kokoukset kuukausittain ja CEO Info Live -tilaisuudet neljännesvuosittain.

Hallinto ja vastuut

Operatiivinen vastuu on henkilöstöhallinnolla (HR), jota johtaa konsernin henkilöstöjohtaja (Senior Vice President, Human Resources), ja jota tukee konsernin markkinointi- ja viestintäjohtaja (Senior Vice President, Marketing and Communications). Toimitusjohtaja (CEO) varmistaa, että vuoropuhelun tulokset huomioidaan strategisessa päätöksenteossa. Prosessit koskevat kaikkia työntekijöitä työsuhteen muodosta riippumatta.

Vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden mittaaminen

Vaikuttavuutta arvioidaan globaalilla FuturETTE- kyselyllä (72 % vastausaste vuonna 2025), osallistumisella vuoropuhelutapaamisiin ja OHS- tapaamisiin, palautteella DEI-foorumeista sekä toimenpidesuunnitelmien etenemisellä. Etteplan hyödyntää myös osallisuuden ja yhdenvertaisuuden indeksiä (Equity & Inclusion Index) tunnistaakseen inklusiivisuuden puutteita ja toteuttaa toimenpiteitä, kuten kaikille avoimia verkkokursseja, palkkatasa-

60

arvoon liittyvää koulutusta, DEI-teemaisia Leadership Café -tilaisuuksia, monimuotoisuuden seurantaa ja ylläpitämällä anonyymiä whistleblowing- työkalua varmistaakseen, että haavoittuvien tai vähemmistöryhmien ääni tulee kuulluksi.

Sitoumukset ja standardit

Etteplanilla ei ole globaalia puitesopimusta, mutta vuoropuheluprosessit ovat linjassa kansainvälisten standardien ja sitoumusten, kuten YK:n Global Compact -periaatteiden ja asiaankuuluvien työelämän oikeuksia koskevien yleissopimusten kanssa.

S1-3 – Henkilöstöön kohdistuvien vaikutusten käsittely ja kanavat huolten esiin tuomiseksi

PROSESSIT KORJAAVIIN TOIMENPITEISIIN JA KANAVAT HUOLTEN ESIIN TUOMISEKSI (S1-3_01–09)

Etteplan on sitoutunut edistämään inklusiivista ja kunnioittavaa työkulttuuria, joka perustuu psykologiseen turvallisuuteen, keskinäiseen luottamukseen ja nollatoleranssiin syrjintää kohtaan. YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteen jäsenenä Etteplan sovittaa ihmisoikeuslähestymistapansa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaiseksi ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia mukaan lukien ne, jotka on määritelty kansainvälisessä ihmisoikeuksien julistuksessa sekä ILO:n periaatteissa.

Menettelytavat kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja korjaamiseksi

Jos Etteplan tunnistaa aiheuttaneensa tai myötävaikuttaneensa olennaiseen negatiiviseen vaikutukseen omaa henkilöstöänsä kohtaan, se tarjoaa tai osallistuu korjaaviin toimenpiteisiin Code of Conduct -ohjeistuksessa määriteltyjen järjestelmällisten menettelytapojen kautta. Menettelytapoihin voi kuulua korjaavat toimenpiteet, vuoropuhelu asianosaisten kanssa ja muut vaikutuksen kannalta tarkoituksenmukaiset toimenpiteet. Tehokkuutta arvioidaan ajantasaisen ratkaisun, toistuvuuden seurannan sekä vaikutuksen kohteena olleilta työntekijöiltä saadun palautteen perusteella. Ihmisoikeuksia koskeva due diligence (HRDD) -prosessi tukee korjaamista tunnistamalla riskejä ja integroimalla löydökset jatkuvaan kehittämiseen.

Kanavat huolten esiin tuomiseksi

Työntekijät voivat tuoda esiin huolia useiden kanavien kautta:

• Suora vuoropuhelu esihenkilöiden tai ylimmän johdon kanssa.
• Yhteistyö työntekijäedustajien kanssa paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
• Turvallinen, kolmannen osapuolen ylläpitämä whistleblowing-työkalu, joka mahdollistaa luottamuksellisen ja anonyymin huolten ilmoittamisen kaksisuuntaisella viestinnällä. Whistleblowing-työkalu on käytettävissä useilla kielillä ja niistä viestitään perehdytyksessä, intranetissä ja pakollisessa Code of Conduct -koulutuksessa. Digitaalisen pääsyn puuttuessa huolia voi nostaa myös puhelimitse tai kasvokkain.

Valitusten ja reklamaatioiden käsittely

Etteplan ylläpitää virallista valitusmekanismia työntekijöihinsä liittyvissä asioissa. Ilmoitukset arvioidaan tapauskohtaisesti ja eskaloidaan vakavuuden mukaan:

• HR-tason asiat: linjajohto tai HR käsittelee.
• Vakavat asiat: koulutettu henkilöstö tutkii.
• Merkittävät asiat: ylimmän johdon ohjaus.
• Kriisitilanteet: Tarkastusvaliokunta valvoo.

Prosessit takaavat luottamuksellisuuden, EU:n Whistleblowing-direktiivin noudattamisen ja suojan kostotoimia vastaan.Toimenpiteiden saatavuuden varmistaminen ja niiden tehokkuuden seuranta Whistleblowing-työkalu on käytettävissä yrityksen verkkosivuilla ja intranetissä, ja sen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Ilmoitukset luokitellaan vakavuuden mukaan ja niitä seurataan ennalta määriteltyjen eskalointipolkujen mukaisesti. Etteplan seuraa kaikkia tapauksia, toteutettuja toimenpiteitä ja niiden tuloksia tunnistaakseen trendejä ja parantaakseen ennaltaehkäiseviä toimia. Vaikuttavuus varmistetaan myös työntekijöiltä kerättävän palautteen ja compliance-tarkastusten avulla, mikä on linjassa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden periaate 31:n kanssa.

Kanavien tunnettuuden ja luottamuksen varmistaminen Etteplan varmistaa, että työntekijät tuntevat nämä kanavat ja luottavat niihin perehdytyksen, pakollisen Code of Conduct -verkkokurssin ja intranetin sisältöjen ansiosta. Koulutuksen suorittamista seurataan tietoisuuden varmistamiseksi. Luottamusta vahvistaa tiukka kostotoimien kielto, joka on dokumentoitu Etteplanin Code of Conduct -ohjeistuksessa ja viestitty koulutuksissa. Kaikki kostotoimet tutkitaan, ja niistä seuraa kurinpidollisia toimenpiteitä. Luottamusta kanaviin seurataan käyttödatalla, ratkaisujen seurannalla ja säännöllisellä palautteella.

S1-4 – Toimenpiteet olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen omaan henkilöstöön

TOIMENPITEET, TAVOITTEET JA VAIKUTTAVUUS (S1.MDR-A_01-12; S1-4_01–09)

Etteplan hallitsee henkilöstöönsä liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia järjestelmällisten toimintasuunnitelmien, hallintoprosessien ja jatkuvan kehittämisen kautta. Nämä toimet kattavat kaksoisolennaisuusanalyysissä (DMA) tunnistetut aiheet: terveys ja turvallisuus, sukupuolten tasa-arvo ja palkkatasa-arvo, koulutus ja osaamisen kehittäminen sekä henkilöstön monimuotoisuus. 61

Negatiivisten vaikutusten ehkäisy ja korjaaminen

Etteplan seuraa psykososiaalista kuormitusta kyselyillä, työterveyskyselyillä ja PDP-keskusteluilla, joita täydentävät joustavat työjärjestelyt ja maakohtaiset toimet, kuten automatisoitu työajan seurantaraportointi ja varhaisen puuttumisen mallit. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään globaalilla DEI- politiikalla, pakollisella verkkokurssilla, inklusiivisilla rekrytointiohjeilla ja palkkaläpinäkyvyyden prosesseilla. Todellisiin vaikutuksiin liittyvät korjaavat toimenpiteet sisältävät neuvonnan, työkuorman keventämisen sekä luottamuksellisen valitusten käsittelyn Code of Conduct -ohjeistuksen ja EU:n Whistleblowing-direktiivin mukaisesti.

Positiivisten vaikutusten ja mahdollisuuksien edistäminen

Lakisääteisten vaatimusten lisäksi Etteplan panostaa aloitteisiin, kuten Happy DEIs -ohjelmaan, joka edistää inklusiivisuutta, sekä tekoälyyn liittyviin oppimismahdollisuuksiin osaamisen ja työllistettävyyden parantamiseksi. Mahdollisuuksia edistetään tekoälykoulutuksen, inklusiivisen rekrytoinnin, johtajuusohjelmien ja kumppanuuksien (esim. Women in Tech Finland) kautta.

Vaikuttavuuden seuranta ja hallinto

Tehokkuutta seurataan KPI-mittareiden, FuturETTE:n kaltaisten henkilöstökyselyiden, sukupuolijakaumaa koskevien mittareiden sekä koulutusten suoritusasteiden avulla. Henkilöstöön liittyvät riskit integroidaan HRDD-prosessiin ja Etteplanin riskienhallintakehykseen, joita tukevat johtamiskoulutukset, strategiadialogi ja toimittajien hallinta. Omistautuneet HR-ammattilaiset, ESG-hallintorakenteet ja johtajuusohjelmat tarjoavat resursseja toimeenpanoon, ja toiminnot aikataulutetaan Etteplanin vuosikellon mukaisesti ESG- ja DEI-ohjausryhmien valvonnassa. 62

Taulukko S1-4. Toimenpiteet henkilöstövaikutuksiin, riskien ja mahdollisuuksien hallinta sekä toimien vaikuttavuus	Sosiaaliset ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat	Toimenpiteet
Terveys ja turvallisuus: Korkea psykososiaalinen kuormitus (Todellinen kielteinen vaikutus ja taloudellinen riski)		• Työkuorman seuranta (kyselyt, PDP-keskustelut) • Joustavat työjärjestelyt • Tukiohjelmat ja ennaltaehkäisy • Työterveyspalvelut • Esihenkilöiden koulutus stressin ehkäisyyn • Vuosittainen riskienarviointi • Suunnitteilla: psykososiaalisen turvallisuuden integrointi globaaleihin OHS-tavoitteisiin
Sukupuolten tasa-arvo ja palkkatasa-arvo: Tasa-arvon ja samapalkkaisuuden varmistaminen (Mahdolliset kielteiset vaikutukset ja taloudellinen riski)		• Osallistavan rekrytoinnin opas • DEI-politiikka ja DEI-verkkokurssi • Palkkatietojen läpinäkyvyyttä koskevat prosessit • Tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnitelma (Suomi) • Vuosittainen palkkaeroanalyysi • Rekrytointi- ja ylennyskäytäntöjen arviointi • Valmistautuminen EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivin voimaantuloon
Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Pääsy koulutus- ja urakehitysmahdollisuuksiin (Todellinen myönteinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus)		• Globaalit verkkokurssit (eLearning) • AI-oppimateriaalit • PDP-kehitystavoitteet • Uramallin hyödyntäminen • Competence Compassin käyttöönotto • Vaikuttavuutta seurataan PDP-keskustelujen, koulutusten osallistumisasteiden ja henkilöstöpalautteen avulla
Monimuotoisuus: Henkilöstön monimuotoisuus (Todellinen myönteinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus)		• Inklusiivisen rekrytoinnin opas • DEI-politiikka ja DEI-verkkokurssi • Happy DEIs -toiminta • Kumppanuudet (Women in Tech Finland) • Vaikuttavuutta seurataan DEI-mittareilla, sitoutumis- ja osallisuuspisteillä sekä tiimitason osallisuustavoitteilla

S1-5 – Tavoitteet olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

TAVOITTEET JA EDISTYMINEN (S1.MDR-T_01-13; S1-5_01–03)

Etteplan on asettanut globaalit tavoitteet omaan henkilöstöönsä liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan, jotka perustuvat vuonna 2025 laadittuun kaksoisolennaisuusanalyysiin (DMA) ja ovat linjassa yhtiön kestävyysohjelman kanssa. Nämä tavoitteet käsittelevät kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettuja kriittisiä aiheita:

Keskeiset tavoitteemme

• Terveys ja turvallisuus: Tavoitteena on nolla työtapaturmaa globaalisti ja juurruttaa turvallisuusajattelu osaksi palveluja. Psykososiaalista kuormitusta käsitellään erillisellä hallintaohjelmalla, joka käynnistyy vuonna 2026.
• Sukupuolten tasa-arvo ja palkkatasa-arvo: Sukupuolten välisen palkkaeron pienentäminen ja naisten osuuden lisääminen henkilöstössä, vertailukohtana STEM-alojen valmistuneiden prosenttiosuudet Etteplanin toimintamaissa.
• Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Varmistetaan, että 100 % työntekijöistä käy vuosittaisen henkilökohtaisen kehitys- ja suorituskykykeskustelun (PDP) sekä suorittaa Code of Conduct -koulutuksen.
• Monimuotoisuus: Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden indeksin (Equity & Inclusion Index) pistemäärän ylläpitäminen ja vahvistaminen sisäisessä FuturETTE- kyselyssä jatkaen pitkän aikavälin tavoitteen (4/5) ylittämistä vuoteen 2026 mennessä.

Tavoitteet ovat globaaleja, ja ne tarkistetaan vuosittain. Hallintoa valvoo ESG-ohjausryhmä, ja lopullinen vastuu on hallituksella.

Sitoutuminen ja jatkuva parantaminen

Henkilöstön edustajia kuultiin näiden tavoitteiden asettamisessa työterveys- ja työturvallisuus- tapaamisten, yhdenvertaisuuskeskustelujen ja PDP-palautekierrosten kautta. Suorituksen seuranta perustuu paikalliseen ja globaaliin palautteeseen, ja edistymistä seurataan kyselyillä, PDP-keskusteluilla ja säännöllisillä kokouksilla. Työntekijöiden palaute on muovannut prioriteetteja, kuten psykososiaalisen kuormituksen lisäämistä keskeiseksi painopistealueeksi ja koulutusohjelmien saavutettavuuden parantamista.

Taulukko S1–5 Tavoitteet vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	Sosiaaliset ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat	Tavoitteet
Terveys ja turvallisuus: Korkea psykososiaalinen kuormitus (Todellinen kielteinen vaikutus ja taloudellinen riski)		Nolla työtapaturmaa sekä nolla työpaikkahäirintä- ja epäasiallisen käytöksen tapausta. Parantaa psykososiaalista turvallisuutta.
Sukupuolten tasa-arvo ja palkkatasa-arvo: Tasa- arvon ja samapalkkaisuuden varmistaminen (Mahdolliset kielteiset vaikutukset ja taloudellinen riski)		Pienentää sukupuolten välistä palkkaeroa ja lisätä naisten osuutta henkilöstössä verrattuna STEM-tutkinnon suorittaneiden osuuksiin Etteplanin toimintamaissa.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Koulutus- ja urakehitysmahdollisuudet (odellinen myönteinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus)		100 %:n suoritusaste vuosittaisille PDP-keskusteluille ja Code of Conduct -koulutukselle kaikkien työntekijöiden osalta.
Monimuotoisuus: Henkilöstön monimuotoisuus (Todellinen myönteinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus)		Säilyttää ja vahvistaa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden indeksin pistemäärää FuturETTE-kyselyssä ja jatkaa pitkän aikavälin tavoitteen (4/5) ylittämistä vuoteen 2026 mennessä.

S1-6 – Työntekijäprofiili ja henkilöstön ominaispiirteet

TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ JA SUKUPUOLIJAKAUMA (S1-6_01-03)

Viereinen taulukko esittää yhteenvedon Etteplanin henkilöstörakenteesta raportointikautena. Taulukossa näkyvät työntekijöiden kokonaismäärä sekä sukupuolijakauma. Tämä tieto tukee yhtiön sitoutumista toiminnan läpinäkyvyyteen ja monimuotoisuuteen.# Taulukko S1-6_01 Henkilöstörakenne raportointikautena

Sukupuoli	Henkilöstömäärä (31.12.2025)	Henkilöstömäärä (31.12.2024)
Miehet	2 811	2 852
Naiset	966	949
Muu	0	2
Ei ilmoitettu	0	0
Yhteensä	3 777	3 803

Taulukko S1-6_04–05 Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma maittain

Maa	Naiset	Miehet	Muu*	Ei ilmoitettu	Yhteensä	%
Suomi	343 (350)	1 439 (1 532)	0	0	1 782 (1 882)	47,18 % (49,5 %)
Ruotsi	208 (202)	477 (504)	0 (2)	0	685 (708)	18,14 % (18,6 %)
Saksa	201 (164)	416 (313)	0	0	617 (477)	16,34 % (12,5 %)
Kiina	134 (136)	263 (261)	0	0	397 (397)	10,51 % (10,4 %)
Puola	59 (66)	109 (121)	0	0	168 (187)	4,45 % (4,9 %)
Alankomaat	20 (27)	95 (109)	0	0	115 (136)	3,04 % (3,6 %)
Tanska	1 (4)	11 (11)	0	0	12 (15)	0,32 % (0,4 %)
Yhdysvallat	0 (0)	1 (1)	0 (0)	0	1 (1)	0,03 % (0,03 %)
Yhteensä	966 (949)	2 811 (2 852)	0 (2)	0	3 777 (3 803)	100,00 % (100 %)

*Muu: ei-binäärinen / ei halua määritellä

TYÖNTEKIJÄT MAITTAIN JA KESKIMÄÄRÄINEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ (S1-6_04-06)

Yllä oleva taulukko esittää Etteplanin työntekijät, mukaan lukien työntekijämäärän niissä maissa, joissa Etteplanilla on vähintään 50 työntekijää ja jotka muodostavat vähintään 10 prosenttia yhtiön koko henkilöstöstä. Taulukossa ilmoitetaan myös maiden keskimääräinen henkilöstömäärä raportointikaudelta. Tämä selvitys tarjoaa selkeän kuvan henkilöstömme maantieteellisestä jakautumisesta ja korostaa keskeisiä markkinoita, joilla Etteplan toimii. Vertailun vuoksi mukana ovat myös vuoden 2024 luvut. 63

Taulukko S1-6_06 Keskimääräinen henkilöstömäärä 2025

Maa	2025 keskimääräinen henkilöstömäärä	%	2024 keskimääräinen henkilöstömäärä	%
Suomi	1 833	47,65 %	1 915	49,62 %
Ruotsi	692	17,99 %	728	18,86 %
Saksa	611	15,88 %	478	12,39 %
Kiina	389	10,11 %	380	9,85 %
Puola	180	4,68 %	190	4,92%
Alankomaat	127	3,30 %	150	3,89 %
Tanska	14	0,36 %	17	0,44 %
Yhdysvallat	1	0,03 %	1	0,03 %
Yhteensä	3 846	100 %	3 859	100 %

TYÖSUHTEEN MUODOT, VAIHTUVUUS JA SOPIMUSTYYPIT (S1-6_07-12)

Seuraava taulukot antavat yleiskuvan Etteplanin henkilöstön ominaispiirteistä raportointikaudella. Se sisältää tietoa työntekijöistä sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan, henkilöstön kokonaismäärän ja henkilötyövuosien (full-time equivalent, FTE) lukumäärän, työntekijöiden keskimääräisen määrän sekä työntekijöiden lähtövaihtuvuuden ja vaihtuvuusasteen. Tämä raportointikohde antaa tietoa henkilöstön vakaudesta ja työntekijöiden vaihtuvuudesta vuoden aikana. Vertailtavuuden vuoksi vuoden 2024 luvut on esitetty sulkeissa.

Taulukko S1-6_07 Työsopimustyypit ja sukupuolijakauma

Työntekijöiden määrä (31.12.2025)	Naiset	Miehet	Muu*	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Työntekijöiden määrä	966 (949)	2 811 (2 852)	0 (2)	0	3 777 (3 803)
Vakinaiset työntekijät	873 (855)	2 587 (2 633)	0 (2)	0	3 460 (3 490)
Määräaikaiset työntekijät	93 (94)	224 (219)	0	0	317 (313)
Vaihtelevalla työajalla työskentelevät työsuhteiset työntekijät	Ei sovellu	Ei sovellu	Ei sovellu	Ei sovellu	Ei sovellu
Kokoaikaiset työntekijät	779 (781)	2 616 (2 653)	0 (2)	0	3 395 (3 436)
Osa-aikaiset työntekijät	187 (168)	195 (199)	0	0	382 (367)

*Muu: ei-binäärinen / ei halua määritellä

Taulukko S1-6_09 Työsopimustyypit maittain

Työntekijöiden määrä (31.12.2025)	Suomi	Ruotsi	Saksa	Kiina	Puola	Alankomaat	Tanska	Yhdysvallat	Yhteensä
Työntekijöiden määrä	1 782 (1 882)	685 (708)	617 (477)	397 (397)	168 (187)	115 (136)	12 (15)	1 (1)	3 777 (3 803)
Vakinaiset työntekijät	1 737 (1 847)	676 (702)	608 (465)	151 (147)	168 (186)	107 (129)	12 (13)	1 (1)	3 460 (3 490)
Määräaikaiset työntekijät	45 (35)	9 (6)	9 (12)	246 (250)	0 (1)	8 (7)	0 (2)	0 (0)	317 (313)
Vaihtelevalla työajalla työskentelevät työsuhteiset työntekijät	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Kokoaikaiset työntekijät	1 643 (1 761)	654 (673)	466 (345)	391 (386)	156 (176)	73 (81)	11 (13)	1 (1)	3 395 (3 436)
Osa-aikaiset työntekijät	139 (121)	31 (35)	151 (132)	6 (11)	12 (11)	42 (55)	1 (2)	0 (0)	382 (367)

64 S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit

SUKUPUOLI- JA IKÄJAKAUMA YLIMMÄSSÄ JOHDOSSA JA KOKO HENKILÖSTÖSSÄ (S1-9_01-06)

Alla oleva taulukko esittää Etteplanin ylimmän johdon sukupuolijakauman sekä lukumäärinä että prosenttiosuuksina, samoin kuin henkilöstön ikäjakauman kolmessa kategoriassa: alle 30 vuotiaat, 30–50 vuotiaat ja yli 50 vuotiaat. Tämä raportointikohde antaa näkymän johtoryhmän monimuotoisuuteen ja henkilöstön yleiseen ikäprofiiliin. Tiedot perustuvat globaaliin HR- järjestelmään Sympaan tallennettuihin tietoihin.

Etteplanin globaali johtoryhmä (Management Group) koostuu yhdeksästä jäsenestä. Näistä kuusi on miehiä (55,6 %) ja kolme naisia (33,3 %). Tämä kokoonpano vastaa raportoinnissa käytettyä määritelmää ylimmästä johdosta.

Etteplanin keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2025 oli 3 846, mikä osoittaa vakaata kehitystä. Vuoden aikana 617 työntekijää lähti yhtiöstä sisältäen vapaaehtoiset lähdöt, irtisanomiset, eläkkeet, kuolemantapaukset ja muut syyt. Henkilöstön vaihtuvuusaste oli 16,0 % (16,5 %), laskettuna kaavalla: 617 lähtenyttä / 3 846 keskimääräinen henkilöstömäärä. Tämä prosenttiluku kattaa kaikki sopimustyypit ja antaa kokonaisvaltaisen kuvan henkilöstön vaihtuvuudesta.

MENETELMÄT JA TAUSTATIEDOT HENKILÖSTÖTIEDOILLE (S1-6_13-17)

Tämän raportin henkilöstötiedot on koottu Etteplanin globaalista HR järjestelmästä Sympasta, joka hallinnoi henkilöstöön liittyviä tietoja kaikissa toimintamaissamme koko työsuhteen elinkaaren ajan. Sympa sisältää henkilötiedot, työsuhdetiedot ja organisaatiotiedot ja tukee keskeisiä HR- prosesseja, kuten perehdytystä, suorituskyvyn kehittämistä ja osaamisen hallintaa. Pääjärjestelmänä se syöttää tietoja myös muihin alustoihin, kuten Active Directoryyn, ERP-järjestelmiin ja palkanlaskentajärjestelmiin.

Käytämme yhdenmukaisia menetelmiä ja määritelmiä kaikissa maissamme tietojen luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Henkilöstötietojen koostamisessa ei käytetä arvioita, kaikki luvut perustuvat Sympasta saatuihin todellisiin tietoihin.

Henkilöstömäärät raportoidaan henkilömäärinä (headcount), eikä niihin sovelleta henkilötyövuosi- muunnosta (FTE). Jokainen työsopimussuhteessa oleva henkilö lasketaan yhdeksi työntekijäksi työajan tai työsuhteen tyypistä riippumatta. Luvut raportoidaan ensisijaisesti henkilömäärinä raportointijakson lopussa. Mikäli tietyt raportointikehykset tai sidosryhmät sitä edellyttävät, esitetään myös raportointikauden keskimääräinen henkilöstömäärä. Molemmat menetelmät perustuvat globaalista HR- järjestelmästä saatuihin todellisiin tietoihin ilman arvioita.

Etteplanilla yleisin työsuhdemuoto on vakituinen työsuhde, joka alkaa tyypillisesti koeajalla paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Määräaikaisia sopimuksia käytetään ensisijaisesti tilapäisiin tarpeisiin, kuten sijaisuuksiin, projektikohtaisiin tehtäviin tai kausiluonteiseen työkuormaan. Lisäksi opiskelijoille ja vastavalmistuneille tarjotaan määräaikaisia harjoittelu- ja harjoittelijapaikkoja eri toiminnoissa. Työsuhdemuodot voivat vaihdella maittain paikallisten työmarkkinakäytäntöjen ja lainsäädännön mukaisesti. Etteplan varmistaa kaikissa toimipisteissään kansallisen työlainsäädännön ja työehtosopimusten noudattamisen. Nämä taustatiedot tukevat henkilöstödatan tulkintaa erityisesti määräaikaisten ja osa-aikaisten sopimusten osalta.

ESRS S1 6 standardin mukaisesti raportoitu henkilöstömäärä vastaa täysin Etteplanin tilinpäätöksessä esitettyä lukua. Molemmat perustuvat globaaliin HR-järjestelmään Sympaan tallennettuihin tietoihin ja kuvaavat henkilöstömäärää raportointikauden lopussa.

S1-14 – Terveyden ja turvallisuuden mittarit

TYÖTURVALLISUUDEN KATTAVUUS JA TAPATURMAT (S1-14_01-5)

Prosenttiosuus ihmisistä, jotka ovat terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän piirissä lakisääteisten vaatimusten ja/tai tunnustettujen standardien tai ohjeiden perusteella on 100 %. Vuonna 2025 Etteplanin omassa henkilöstössä tai Etteplanin toimipaikoilla työskentelevien muiden työntekijöiden keskuudessa ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta tapausta. Yhtiössä kirjattiin viisi työhön liittyvää tapaturmaa, mikä vastaa 0,86:n tapaturmataajuutta miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Nämä luvut heijastavat Etteplanin vahvaa sitoutumista turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön.

Taulukko S1 9 – Monimuotoisuuden mittarit

	2025 työntekijöiden lukumäärä	2025 työntekijöiden prosenttiosuus	2024 työntekijöiden lukumäärä	2024 työntekijöiden prosenttiosuus
Ylin johto	9	0,2 %	9	0,2 %
Alle 30-vuotiaat	580	15 %	613	16 %
30–50-vuotiaat	2 191	58 %	2 130	56 %
Yli 50-vuotiaat	1 006	27 %	1 060	28 %

65 S1-16 – Palkkaero ja kokonaispalkitseminen

SUKUPUOLTEN VÄLINEN PALKKAERO JA VUOSITTAINEN KOKONAISPALKKIO (S1-16_01-3)

Seuraavat taulukot esittää Etteplanin sukupuolten (naisten ja miesten) välisen palkkaeron ja vuosittaisen kokonaispalkkiosuhteen raportointikaudelta sekä tulkinnan kannalta olennaisen taustatiedon. Tämä raportointikohde lisää läpinäkyvyyttä palkkavertailussa ja palkitsemiskäytännöissä koko organisaatiossa. Tiedot kattavat kokoaikaiset työntekijät, jotka olivat voimassa olevassa työsuhteessa 31.12.2025. Tiedot on kerätty Etteplanin globaalista HR-järjestelmästä Sympasta sekä paikallisesta palkanlaskentadatasta.

Taulukko S1 16_01 Sukupuolten välinen palkkaero

Sukupuoli	2025 palkkaero	2024 palkkaero
Naiset	13 %	14 %
Miehet
Yhteensä

Maakohtaiset palkkaerot on painotettu henkilömäärän perusteella. Laskelmat eivät huomioi koulutusta, tehtävätasoa tai työn vaativuutta. Teknologia-alalla naisten osuus johtotehtävissä on yleisesti matalampi, mikä osaltaan selittää palkkaeroa. Yksi Etteplanin kestävyysohjelman keskeisistä tavoitteista on sukupuolten välisen palkkatasa-arvon saavuttaminen.

Taulukko S1-16_02 Vuosittainen kokonaispalkkiosuhde

Vuosittainen kokonaispalkkio	2025 suhdeluku	2024 suhdeluku
Toimitusjohtaja	11,1	11,8
Koko henkilöstön mediaani

Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku kuvaa eniten ansaitsevan henkilön vuosittaisen kokonaispalkkion suhdetta kaikkien muiden työntekijöiden mediaanipalkkioon (pois lukien eniten ansaitseva henkilö).# S1-17 – Ihmisoikeuksiin liittyvät vaikutukset, tapaukset ja valitukset

SYRJINTÄTAPAUKSET, VALITUKSET JA VAKAVAT IHMISOIKEUSKYSYMYKSET (S1-17_01-12)

Seuraava taulukko esittää raportointikaudelta Etteplanin omaan henkilöstöön liittyvät syrjintätapaukset, sisäisten ja ulkoisten kanavien kautta tehdyt valitukset sekä vakavat ihmisoikeuskysymykset. Taulukossa esitetään myös mahdolliset sakot, seuraamukset tai vahingonkorvaukset. Raportointikaudella ei esiintynyt yhtään tapausta, joka olisi johtanut sakkoihin, seuraamuksiin tai vahingonkorvauksiin. Etteplan ei tunnistanut yhtään vakavaa ihmisoikeusvaikutusta omaan henkilöstöönsä liittyen, ja kaikkien sakkojen, seuraamusten ja korvausten määrä oli nolla.

	2025	2024
Syrjintätapausten määrä (S1 17_02)	0	0
Henkilöstön käytössä olevien kanavien kautta huolenaiheiden esittämiseksi tehtyjen valitusten määrä (S1 17_03)	4	2
OECD:n monikansallisten yritysten kansallisille yhteyspisteille tehtyjen valitusten määrä (S1 17_04)	0	0
Sosiaalisiin ja ihmisoikeustekijöihin liittyvien rikkomusten seurauksena määrättyjen olennaisten sakkojen, rangaistusten ja vahingonkorvausten määrä (S1 17_05)	0	0
Vakavien ihmisoikeusongelmien ja -tapausten määrä, jotka liittyvät omaan henkilöstöön (S1 17_08)	0	0
Vakavien ihmisoikeusongelmien ja -tapausten määrä, jotka liittyvät omaan henkilöstöön ja joissa ei ole noudatettu YK:n ohjaavia periaatteita tai OECD:n monikansallisten yritysten ohjeita (S1 17_09)	0	0

66

4. Hallintotapatiedot

ESRS G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen ....................... 68

Hallinto .................................................................................................. 68

ESRS 2 GOV-1 – Hallintoelinten rooli kestävyysasioiden valvonnassa ........................................................................................................... 68

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ........................ 69

ESRS 2 IRO-1 – Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja hallintaan ......................................... 69

G1-1 – Liiketoimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri ......................................... 69

G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen .......................... 71

Mittarit ja tavoitteet ........................................................................... 72

G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset .................................... 72

67

Hallintotapatiedot

ESRS G1 – Liike- toiminnan harjoit- taminen

Hallinto

ESRS 2 GOV-1 – Hallintoelinten rooli kestävyysasioiden valvonnassa

HALLINTOELINTEN ROOLIT JA VASTUUT (G1.GOV-1_01–02)

Etteplan Oyj:n hallintorakenne koostuu yhtiökokouksesta, hallituksesta, toimitusjohtajasta ja johtoryhmästä. Nämä hallintoelimet yhdessä valvovat yhtiön liiketoimintaa varmistaen, että se on eettistä, sääntöjenmukaista ja vastuullista.

68

Etteplanin hallintoelinten roolit

Hallituksen tehtävänä on strateginen valvonta, riskienhallinta ja operatiivisen johdon valvonta. Hallitus hyväksyy ja seuraa liiketoiminnan eettisyyteen liittyviä politiikkoja mukaan lukien eettiset standardit, korruptionvastaiset toimenpiteet sekä lakien ja määräysten noudattaminen. Hallitus varmistaa myös tehokkaat sisäiset kontrollit ja hallintojärjestelmät. Tarkastusvaliokunta tukee hallitusta taloudellisen raportoinnin ja kirjanpitokäytänteiden läpinäkyvyyden ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta vastaa johtajavalinnoista ja palkitsemisesta sekä valmistelee ehdotuksia hallituksen kokoonpanosta huomioiden liiketoiminnan eettisyyden painopisteet. Toimitusjohtaja johtaa päivittäistä toimintaa hallituksen ohjeiden mukaisesti varmistaen lakien noudattamisen ja varojen luotettavan hallinnoinnin. Toimitusjohtaja osallistuu hallituksen ja valiokuntien työhön liiketoiminnan eettisen ohjauksen osalta. Johtoryhmä nimetään toimitusjohtajan toimesta ja hallitus hyväksyy sen. Johtoryhmä koordinoi strategisia ja operatiivisia asioita mukaan lukien kestävyys, yritysvastuu ja henkilöstöpolitiikka, sekä toimeenpanee liiketoiminnan eettisyyden käytännöt koko organisaatiossa.

Hallintoelinten asiantuntemus

Etteplanin hallintoelimet on koottu varmistamaan laaja ja toisiaan täydentävä asiantuntemus. Hallituksen jäsenet valitaan osaamisen, koulutustaustan ja kyvyn perusteella edistää strategisia painopisteitä kiinnittäen erityistä huomiota eettisiin liiketoimintakäytäntöihin, vaatimustenmukaisuuteen, kestävyyteen ja vastuulliseen johtamiseen. Sekä hallituksessa että johtoryhmässä on henkilöitä, joilla on relevanttia kokemusta liiketoiminnan eettisyyteen liittyvistä asioista, mikä varmistaa, että nämä näkökulmat integroidaan päätöksentekoon. Sukupuolten, ammatillisen taustan ja toimialaosaamisen moninaisuus vahvistaa hallintoa ja eettistä valvontaa.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS 2 IRO-1 – Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja hallintaan

OLENNAISUUSANALYYSI JA SIIHEN LIITTYVÄT POLITIIKAT (ESRS 2 IRO-1; G1.MDR-P_01-06)

Etteplan tunnistaa olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksoisolennaisuusarvioinnin (DMA) avulla, joka on viimeksi toteutettu vuonna 2025. Arvioinnin perusteella Etteplanin vahva yrityskulttuuri on olennainen todellinen positiivinen vaikutus ja siihen liittyy myös taloudellisia mahdollisuuksia. Samalla DMA tunnistaa korruption ja lahjonnan riskin – joka voi johtua puutteellisesta tietoisuudesta ja riittämättömistä sisäisen valvonnan menetelmistä – olennaiseksi mahdolliseksi negatiiviseksi vaikutukseksi, johon liittyy taloudellisia riskejä. Näiden aiheiden hallintaan Etteplan on luonut kattavan Code of Conduct -ohjeistuksen, joka toimii keskeisenä politiikkakehyksenä eettiselle liiketoiminnalle ja vastuulliselle yrityskulttuurille. Code of Conduct -ohjeistus koskee kaikkia työntekijöitä ja kumppaneita, ja se on integroitu perehdytykseen, koulutukseen ja Etteplanin päivittäiseen toimintaan.

Etteplanin Code of Conduct -ohjeistuksen keskeiset elementit

• Eettinen toiminta: Lakien noudattaminen, reilu kilpailu ja vastuullinen päätöksenteko.
• Korruptionvastaisuus: Nollatoleranssipolitiikka, jota tukevat koulutus, sisäiset kontrollit ja raportointikäytännöt.
• Yrityskulttuuri: Rehellisyyden, läpinäkyvyyden, osallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen.
• Whistleblowing: Väärinkäytösten ilmoittamiseen tarkoitetut turvalliset ja anonyymit kanavat, jotka suojaavat ilmoittajaa kostotoimilta.

Etteplanin Code of Conduct -ohjeistuksen hyväksyy hallitus, ja sen toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta vastaa toimitusjohtaja.

G1-1 – LIIKETOIMINTAPERIAATTEET JA YRITYSKULTTUURI

HALLINTORAKENNE JA KESTÄVYYSPOLITIIKAT (S G1-1_01–2, 08, 10-11, G1.MDR-P_01-06)

Yrityskulttuuri ja eettiset periaatteet

Etteplanin yrityskulttuuri perustuu Code of Conduct -ohjeistuksessa määriteltyihin periaatteisiin, jotka ohjaavat kaikkien työntekijöiden ja kumppaneiden

69

käsittelee luottamuksellisesti nimetty tiimi, johon kuuluvat konsernin henkilöstöjohtaja, konsernin talousjohtaja (CFO) ja Suomen HR-johtaja. Nämä henkilöt on koulutettu järjestelmän käyttöön, ja he ovat vastuussa jatkotoimista. Muita ilmoituskanavia ovat suora vuoropuhelu esihenkilöiden kanssa, eskalointi ylimmälle johdolle sekä yhteistyö työntekijäedustajien kanssa paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Yhtiö noudattaa tiukkaa kostotoimien kieltoa ja tarkistaa whistleblowing- prosessinsa säännöllisesti varmistaakseen sen toimivuuden.

Etteplanilla on määritelty prosessi whistleblowing- kanavan kautta tehtyjen ilmoitusten käsittelyyn. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti suojaten sekä ilmoittajaa että tutkinnan kohteena olevaa henkilöä. Etteplan soveltaa porrastettua menettelytapaa (tasot 1–4) ilmoitetun rikkomuksen vakavuuden perusteella, mikä varmistaa asianmukaisen käsittelyn ja eskaloinnin. Etteplan noudattaa tiukkaa kostotoimien kieltoa ja kouluttaa säännöllisesti työntekijöitä ilmoitusmenettelyistä ja eettisistä standardeista. Whistleblowing-prosessia tarkastellaan säännöllisesti hallintoelinten valvonnassa sen toimivuuden ja hyvän hallintotavan varmistamiseksi. Kaikki liiketoiminnan eettisyyteen liittyvät tapaukset, mukaan lukien korruptio ja lahjonta, tutkitaan viipymättä, itsenäisesti ja objektiivisesti. Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti, ja odotettua käyttäytymistä ja toimintaperiaatteita.

Code of Conduct -ohjeistus toimii käytännön ohjeena arjen päätöksenteossa ja heijastaa yhtiön eettisiä arvoja. Vahvan ja inklusiivisen kulttuurin edistämiseksi Etteplan käynnisti Happy DEIs -aloitteen vuonna 2022 painottaen monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta. Vuonna 2025 tämä formalisoitiin DEI- politiikaksi, joka on voimassa maailmanlaajuisesti ja ohjaa toimia, joilla varmistetaan, että kaikki työntekijät kokevat olevansa arvostettuja ja voimaantuneita.

Yrityskulttuuria tuetaan lisäksi:

• Pakollisilla verkkokursseilla mukaan lukien Code of Conduct -koulutus (uusitaan kahden vuoden välein) ja DEI-aiheiset moduulit.
• Supplier Code of Conduct -ohjeistuksella, joka laajentaa kulttuuriset toimintaperiaatteet toimitusketjuun ja painottaa ihmisoikeuksia sekä reiluja toimintatapoja.
• FuturETTE-henkilöstökyselyllä, joka toteutetaan säännöllisesti palautteen keräämiseksi ja kehitystoimien ohjaamiseksi. Kyselyn tulokset johtavat konkreettisiin kehitystoimiin koko organisaatiossa.

Etteplanin johto edistää yrityskulttuuria strategisilla aloitteilla, politiikkojen kehityksellä ja säännöllisellä viestinnällä. Toimitusjohtajalla ja johtoryhmillä on keskeinen rooli kulttuuriarvojen juurruttamisessa toimintaan ja päätöksentekoon. Etteplan näkee kulttuurin yhteisenä vastuuna: jokainen työntekijä vaikuttaa työympäristöön. Jatkuvaa kehitystä ohjaavat palaute, oppiminen ja yhteistyö.

Koulutus liiketoiminnan eettisyydestä

Etteplanin liiketoimintakäytäntöjä koskeva koulutuspolitiikka perustuu yhtiön Code of Conduct -ohjeistukseen.Koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille ja osa uusien työntekijöiden perehdytysprosessia. Lisäksi jokaisen työntekijän on suoritettava Code of Conduct -verkkokurssi kahden vuoden välein, jotta varmistetaan jatkuva tietoisuus ja toiminnan yhdenmukaisuus Etteplanin eettisten periaatteiden ja vastuullisuuskäytäntöjen kanssa. Code of Conduct -verkkokurssi kattaa keskeiset aiheet, kuten vastuullisen päätöksenteon, lahjonnan ehkäisyn ja odotukset heille, jotka toimivat vaikutusvaltaisissa rooleissa, edistäen vahvaa rehellisyyden ja sääntöjenmukaisuuden kulttuuria kaikilla organisaatiotasoilla.

Menettelytavat väärinkäytösten ilmoittamiseen

Etteplanilla on selkeät menettelytavat laittoman toiminnan tai Code of Conduct -ohjeistuksen rikkomusten tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen. Turvallinen ja anonyymi whistleblowing- kanava, jota hallinnoi kolmas osapuoli (Falcony) ja joka on EU:n Whistleblower-direktiivin (2019/1937) mukainen, on Etteplanin työntekijöiden käytettävissä intranetissä (ette) ja ulkoisten sidosryhmien käytettävissä yhtiön verkkosivuilla. Ilmoitukset korjaavat toimenpiteet toteutetaan viipymättä, kun väärinkäytös vahvistetaan. Ilmoittajia suojellaan, vaikka ilmoitus osoittautuisi aiheettomaksi, mikä kuvastaa Etteplanin sitoutumista eettiseen hallintoon. Nämä menettelytavat ylittävät EU:n Whistleblower- direktiivin lakisääteiset vaatimukset ja heijastavat Etteplanin sitoutumista eettiseen liiketoimintaan ja hyvään hallintoon.

Korruptio- ja lahjontariskille alttiit toiminnot

Etteplanin Code of Conduct -ohjeistus sisältää selkeät ohjeet korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi, ja ne koskevat kaikkia työntekijöitä ja kumppaneita. Osana liiketoiminnan eettisyyden riskien arviointia Etteplan on tarkastellut sisäisiä toimintojaan ja prosessejaan, eikä toistaiseksi ole tunnistettu erityisiä toimintoja, jotka olisivat korostuneessa riskissä korruptio- tai lahjontatapauksille. Tämä johtopäätös perustuu Etteplanin toiminnan luonteeseen, olemassa oleviin sisäisiin kontrolleihin ja aiempien arviointien riskimerkintöjen puuttumiseen. Yhtiö jatkaa mahdollisten riskialueiden seurantaa ja arviointia osana jatkuvaa compliance- ja hallintotyötään.

70 G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen

Liiketoimintakäytännöt ja etiikka (G1-3_01–08)

Etteplanilla on nollatoleranssi lahjontaa, korruptiota ja rahanpesua kohtaan, kuten on määritelty yhtiön Code of Conduct -ohjeistuksessa. Tapausten havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi Etteplanilla on luottamuksellinen whistleblowing-palvelu, joka on työntekijöiden, kumppaneiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien käytettävissä. Ilmoitukset käsitellään EU:n Whistleblowing-direktiivin (2019/1937) mukaisesti nimettyjen johtotason henkilöiden toimesta. Yhtiön riskienhallintajärjestelmä (ERM) varmistaa jatkuvan riskien tunnistamisen, arvioinnin ja priorisoinnin. Liiketoiminnan jatkuvuuden riskejä arvioidaan Business Impact Analysis -menettelyllä, ja kriittisiä riskejä hallitaan dokumentoiduilla palautumis- ja toipumisstrategioilla. Säännölliset auditoinnit ja harjoitukset validoivat ja kehittävät sisäistä valvontaa, ja opit integroidaan prosesseihin. Korruption- ja lahjonnanvastaiset politiikat viestitään pakollisen Code of Conduct -verkkokurssin kautta, joka sisältyy perehdytykseen ja jonka kaikki työntekijät, mukaan lukien hallinto-, johtamis- ja valvontaelinten jäsenet, suorittavat uudelleen kahden vuoden välein. Code of Conduct -ohjeistus on saatavilla Etteplanin intranetissä ja verkkosivuilla. Esihenkilöt vahvistavat Code of Conduct -ohjeistuksen noudattamista omalla esimerkillään, tiimikeskusteluilla ja ennakoivalla riskienhallinnalla. Koulutus kattaa lakien noudattamisen, reilun kilpailun, väärinkäytöksiin reagoinnin, tietosuojan, sisäpiiritiedon sekä nollatoleranssin lahjontaa ja korruptiota kohtaan. Koulutuksen avulla varmistetaan, että työntekijät osaavat soveltaa eettisiä periaatteita päivittäisessä työssään. Koulutusohjelma kattaa 100 % työntekijöistä, mukaan lukien kaikki riskitoiminnot ja hallinto-, johtamis- ja valvontaelinten jäsenet, varmistaen yhtenäisen ymmärryksen korruption- ja lahjonnanvastaisista periaatteista koko organisaatiossa. Whistleblowing-kanavan kautta tulleet tutkinnat suorittavat riippumattomat tutkijat, jotka toimivat erillään siitä hallintoketjusta, joka vastaa korruption tai lahjonnan ehkäisystä ja havaitsemisesta. Jos ilmoitus koskee tutkijaa itseään, hän jäävää itsensä välittömästi prosessista. Etteplan ylläpitää rakenteellista raportointiprosessia whistleblowing-tutkintojen tulosten toimittamiseksi hallinnollisille, johtamis- ja valvontaelimille. Tapaukset luokitellaan neljään vakavuustasoon: Taso 1 (kriisitason asiat, kuten liiketoiminnan jatkuvuuden riskit tai syytökset, jotka koskevat ylimmän johdon jäseniä) eskaloidaan hallituksen tarkastusvaliokuntaan, kun taas vähemmän vakavat tapaukset (esim. taso 4) käsittelee HR, tai ne delegoidaan johdolle. Johtoryhmä saa tiedon kaikista whistleblowing- tapauksista, mikä varmistaa valvonnan ja läpinäkyvyyden kaikilla tasoilla.

Taulukko G1.MDR-P_01-06 Liiketoimintaperiaatteita ja yrityskulttuuria koskevat politiikat

ESRS-standardi	Aihe	Osa-aihe	Osaosa-aihe	Aiheeseen liittyvä politiikka	Liittyvä tavoite
ESRS G1 Liiketoiminta- käytännöt	Yrityskulttuuri			Code of Conduct -ohjeistus	100 % henkilöstöstä suorittanut Code of Conduct -koulutuksen
	Korruptio ja lahjonta	Ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus		Code of Conduct -ohjeistus	Nolla raportoitua korruptio- ja lahjontatapausta

71 Mittarit ja tavoitteet G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset

TOIMENPITEET JA VAIKUTTAVUUS HALLINTOKÄYTÄNNÖISSÄ (G1.MDR-A_01-12, G1-4–03)

Etteplan hallitsee korruptioon ja lahjontaan liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kattavan hallintokehyksen avulla. Tämä sisältää nollatoleranssipolitiikan, pakollisen korruption- ja lahjonnanvastaisen koulutuksen, whistleblowing-työkalun sekä integraation riskienhallintajärjestelmään (ERM). Nämä toimenpiteet on sisällytetty Etteplanin Code of Conduct -ohjeistukseen, joka koskee kaikkia työntekijöitä ja kumppaneita ja kieltää nimenomaisesti lahjonnan ja korruption. Näiden periaatteiden laajentamiseksi toimitusketjuun Etteplan soveltaa Supplier Code of Conduct -ohjeistusta ja toimittajapolitiikkaa (Supplier Policy). Toimittajien kelpoisuusprosessi varmistaa, että toimittajat täyttävät eettiset standardit. Keskeiset toimenpiteet kattavat liiketoiminnan, toimittajien perehdytyksen, työntekijöiden koulutuksen ja sisäiset auditoinnit kaikissa toimipaikoissa maailmanlaajuisesti. Sidosryhmiin kuuluvat työntekijät, toimittajat, asiakkaat, kumppanit ja muut ulkoiset tahot. Seuraava taulukko esittelee keskeiset toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet, niiden odotetut tulokset sekä sen, miten ne tukevat Etteplanin korruptionvastaisia tavoitteita:

Keskeiset toimenpiteet, toteutetut ja suunnitellut

Keskeinen toimenpide	Kuvaus	Odotettu lopputulos	Politiikkatavoitteiden edistäminen
Code of Conduct -ohjeistuksen toimeenpano	Koskee kaikkia työntekijöitä ja kumppaneita	Selkeät eettiset standardit	Lahjonnan ja korruption ehkäisy
Pakollinen verkkokurssi (eLearning)	Kaikki työntekijät suorittavat kahden vuoden välein	Lisääntynyt tietoisuus ja noudattaminen	Korruptionvastaisen kulttuurin juurruttaminen
Supplier Code of Conduct -ohjeistus & kelpoisuusprosessi	Toimittajien eettinen seulonta	Eettinen toimitusketju	Hallinnon laajentaminen arvoketjuun
Whistleblowing-työkalu	Luottamuksellinen ilmoituskanava	Väärinkäytösten varhainen tunnistus	Mahdollistaa korjaavat toimet ja vastuullisuuden
ERM-riskienarvioinnit	Vuosittaiset korruptio-/ lahjontariskin arvioinnit	Riskien vähentäminen	Sisäisten kontrollien vahvistaminen
Sisäiset auditoinnit	Säännölliset auditoinnit, raportointi tarkastusvaliokunnalle	Hallinnon valvonta	Sääntelyn noudattamisen ja läpinäkyvyyden varmistaminen

Näiden toimenpiteiden aikajänteet on määritelty selkeästi: Code of Conduct -koulutus toistetaan kahden vuoden välein, toimittajien hyväksyntä on jatkuvaa, whistleblowing-tarkastukset ja ERM- riskienarvioinnit tehdään vuosittain, ja sisäisiä auditointeja toteutetaan neljännesvuosittain sekä vuosittain.

Aikahorisontit

Keskeinen toimenpide	Aikahorisontti
Code of Conduct -koulutus	Jatkuva; uusitaan kahden vuoden välein
Toimittajien hyväksyntäprosessi	Jatkuva
Whistleblowing- mekanismin tarkastukset	Vuosittain
ERM-riskienarvioinnit	Vuosittain
Sisäiset auditoinnit	Vuosittain

Etteplanin whistleblowing-palvelu mahdollistaa luottamuksellisen ilmoittamisen. Mikäli olennaisia vaikutuksia ilmenee, tutkintaa johtavat johtotason henkilöt, ja korjaavat toimenpiteet, kurinpidolliset toimet ja prosessiparannukset toteutetaan hallintoelinten valvonnassa. Ilmoitukset käsitellään EU:n Whistleblowing-direktiivin (2019/1937) mukaisesti. Edistymistä seurataan koulutusten suoritusasteilla, whistleblowing-tapausten arvioinneilla ja auditointien havainnoilla. Vuoden 2025 sisäisissä auditoinneissa ei havaittu merkittäviä noudattamisrikkomuksia.

Vahvistetut tapaukset ja oikeudelliset seuraamukset

Raportointikaudella ei ilmoitettu yhtään vahvistettua tapausta, joka olisi edellyttänyt korjaavia toimenpiteitä. Vuonna 2025 Etteplanilla ei todettu yhtään tuomiota, joka liittyisi lahjonnan tai korruption vastaisten lakien rikkomiseen yhtiön omassa toiminnassa tai sen arvoketjussa. Etteplanille määrättiin 0 euroa sakkoja tällaisista rikkomuksista. Etteplan noudattaa tiukkaa korruption- ja lahjonnanvastaista politiikkaa, jota tukevat säännöllinen henkilöstön kouluttaminen ja vaatimustenmukaisuuden seuranta. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on ehkäistä epäeettistä toimintaa ja varmistaa sovellettavien lakien noudattaminen kaikissa toiminnoissa ja koko arvoketjussa.

72 Koulutus ja ennaltaehkäisy

Korruption- ja lahjonnanvastainen koulutus on pakollinen työntekijöille, ja sitä päivitetään säännöllisesti. Koulutuksen suoritusasteita seurataan osana vaatimustenmukaisuuden seurantaa.

Taulukko G1-4-03.Korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvä koulutus Koulutuksen tiedot Oma henkilöstö: kaikki työntekijät sekä hallinto-, johtamis- ja valvontaelinten jäsenet. Koulutuksen kattavuus 100 % Etteplanin työntekijöistä mukaan lukien kaikki riskitoiminnot ja hallintoelimet. Koulutuksen saaneet Kaikki työntekijät sekä hallinto-, johtamis- ja valvontaelinten jäsenet. Toteutustapa ja kesto Verkkokurssi (eLearning): osa perehdytystä ja toistetaan kahden vuoden välein. Luokkahuonekoulutus Ei sovelleta. Tietokonepohjainen koulutus Pakollinen verkkokurssi Etteplanin intranetissä. Vapaaehtoinen tietokonepohjainen koulutus Ei sovelleta – koulutus on pakollinen. Toistuvuus Vaaditaan perehdytyksessä ja toistetaan joka toinen vuosi. Käsitellyt aiheet Lainsäädännön noudattaminen, reilu kilpailu, petoksiin reagointi, tietosuoja, lahjonta, lahjat. Korruption määritelmä Sisältyy Code of Conduct -ohjeistukseen ja -verkkokurssiin, kattaa vallan väärinkäytön yksityisen hyödyn saamiseksi. Politiikka Nollatoleranssipolitiikka määritelty Etteplanin Code of Conduct -ohjeistuksessa. Menettely epäilyn/ havaitsemisen yhteydessä Whistleblowing-prosessi porrastetuilla protokollilla ja luottamuksellisella käsittelyllä.

73

Tilinpäätös

74

Konsernitilinpäätös

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 76

KONSERNITASE 77

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 78

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 79

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 80

1. Yhtiön perustiedot 80
2. Yhteenveto merkittävistä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista 80
3. Segmenttitiedot 88
4. Myyntituotot asiakassopimuksista 89
5. Liiketoiminnan muut tuotot 90
6. Kertaluonteiset erät 90
7. Materiaalit ja palvelut 91
8. Henkilöstö ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 91
9. Liiketoiminnan muut kulut 94
10. Tilintarkastajan palkkiot 94
11. Rahoitustuotot 94
12. Rahoituskulut 94
13. Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot 94
14. Tuloverot 95
15. Osakekohtainen tulos 96
16. Liiketoimintojen yhdistäminen 97
17. Liikearvo ja arvonalentumistestaus 99
18. Aineettomat hyödykkeet 100
19. Aineelliset hyödykkeet 101
20. Käyttöoikeusomaisuuserät 101
21. Vaihto-omaisuus 102
22. Myyntisaamiset ja muut saamiset 102
23. Rahoitusriskien hallinta 102
24. Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin 106
25. Oma pääoma 107
26. Korolliset velat 108
27. Muut pitkäaikaiset velat 109
28. Ostovelat ja muut velat 109
29. Vakuudet ja vastuusitoumukset 109
30. Lähipiiritapahtumat 109
31. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 111

Emoyhtiön tilinpäätös 112

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus 124

Tilintarkastuskertomus 125

Kestävyysraportin varmennuskertomus 129

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Etteplan Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä 132

75

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

	1 000 EUR	Liite	2025	2024
Liikevaihto			4 361 417	361 020
Liiketoiminnan muut tuotot		5	1 176	749
Materiaalit ja palvelut		7	-45 702	-50 582
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut		8	-242 466	-233 129
Liiketoiminnan muut kulut		9	-37 955	-41 285
Poistot		18,19,20	-18 603	-18 363
Liikevoitto (EBIT)		17	8 866	18 410
Rahoitustuotot		11	354	1 069
Rahoituskulut		12	-4 818	-5 885
Voitto ennen veroja		13	402	13 594
Tuloverot		14	-2 830	-3 198
Tilikauden voitto			10 573	10 396
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		2	577	-1 318
Muut laajan tuloksen erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Käyvän arvon muutos, muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakesijoitukset		24	-3 414	-3
Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä		8	158	60
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		14	-679	-1 261
Tilikauden laaja tulos yhteensä			9 894	9 135

	1 000 EUR		2025	2024
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyhtiön omistajille			10 573	10 396
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille			9 894	9 135
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR		15	0,42	0,41
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR		15	0,42	0,41

76

KONSERNITASE

	1 000 EUR	Liite	2025	2024
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo		17	126 724	117 436
Aineettomat hyödykkeet		18	28 759	29 093
Aineelliset hyödykkeet		19	4 066	4 482
Käyttöoikeusomaisuuserät		20	21 594	19 110
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset		24	6 694	9 534
Muut pitkäaikaiset saamiset		24	-	916
Laskennalliset verosaamiset		14	1 203	263
Pitkäaikaiset varat yhteensä			189 040	180 834
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		21	636	658
Keskeneräiset työt		4	24 961	28 406
Myyntisaamiset ja muut saamiset		22	57 347	61 180
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset			1 619	1 432
Rahavarat		30	366	25 241
Lyhytaikaiset varat yhteensä			114 929	116 917
Varat yhteensä			303 970	297 751
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma		25	5 000	5 000
Ylikurssirahasto		25	6 701	6 701
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		25	26 073	26 073
Omat osakkeet		25	-1 719	-1 719
Muuntoerot		25	-5 656	-8 233
Muut rahastot		25	-3 343	70
Kertyneet voittovarat		25	95 087	89 910
Oma pääoma yhteensä			122 142	117 803
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat		14	10 045	9 583
Lainat rahoituslaitoksilta		26	40 855	49 473
Vuokrasopimusvelat		26	8 208	8 362
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet		8	4 623	4 905
Muut pitkäaikaiset velat		27	663	176
Pitkäaikaiset velat yhteensä			64 393	72 499
Lyhytaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta		26	39 527	27 187
Vuokrasopimusvelat		26	13 486	10 849
Saadut ennakot		4	4 702	6 660
Ostovelat ja muut velat		28	58 713	60 843
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat			1 006	1 910
Lyhytaikaiset velat yhteensä			117 434	107 449
Velat yhteensä			181 827	179 948
Oma pääoma ja velat yhteensä			303 970	297 751

77

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

	1 000 EUR	Liite	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta
Asiakkailta saadut maksut			371 946	367 806
Maksut liiketoiminnan kuluista			-329 776	-326 651
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja			42 170	41 155
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista		12	-4 687	-5 656
Saadut korot liiketoiminnasta		11	433	745
Maksetut välittömät verot		14	-5 911	-5 283
Liiketoiminnan rahavirta			32 005	30 961
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		18 ,19, 20	-881	-2 437
Tytäryhtiöhankinnat, hankintahetken rahavaroilla vähennettynä		16	-12 828	-12 550
Investoinnit muihin sijoituksiin		24	-98	-7 183
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot			83	234
Investointien rahavirta			-13 725	-21 935
Rahavirta investointien jälkeen			18 280	9 026

	1 000 EUR	2025	2024
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	26	32 521	37 956
Lainojen takaisinmaksut	26	-29 322	-26 978
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	20	-10 627	-10 644
Maksetut osingot	25	-5 555	-7 530
Rahoituksen rahavirta		-12 982	-7 196
Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-)		5 297	1 830
Rahavarat tilikauden alussa	25	241	23 442
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-172	-32
Rahavarat tilikauden lopussa		30 366	25 241

78

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1 000 EUR	Osakepääoma	Ylikurssi- rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muut rahastot	Omat osakkeet	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä Oma pääoma
1.1.2025	5 000	6 701	26 073	70	-1 719	-8 233	89 910	117 803
Tilikauden voitto	-	-	-	-	-	-	10 573	10 573
Käyvän arvon muutos, muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakesijoitukset	-	-	-	-	-	-3 414	-	-3 414
Muuntoerot	-	-	-	-	-	2 577	-	2 577
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	-	-	-	-	-	-	158	158
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-	-	-	-	-	-3 414	2 577	10 731
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-5 555	-5 555
Osakkeina maksettu osuus yrityshankinnoista	-	-	-	-	-	-	-	-
Oma pääoma 31.12.2025	5 000	6 701	26 073	-3 343	-1 719	-5 656	95 087	122 142

1 000 EUR	Osakepääoma	Ylikurssi- rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muut rahastot	Omat osakkeet	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä Oma pääoma
1.1.2024	5 000	6 701	23 966	73	-1 719	-6 915	86 984	114 091
Tilikauden voitto	-	-	-	-	-	-	10 396	10 396
Käyvän arvon muutos, muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakesijoitukset	-	-	-	-	-	-3	-	-3
Muuntoerot	-	-	-	-	-	-1 318	-	-1 318
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	-	-	-	-	-	-	60	60
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-	-	-	-	-	-1 318	10 456	9 135
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-7 530	-7 530
Osakkeina maksettu osuus yrityshankinnoista	-	-	2 107	-	-	-	-	2 107
Oma pääoma 31.12.2024	5 000	6 701	26 073	70	-1 719	-8 233	89 910	117 803

79

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Yhtiön perustiedot

Etteplan-konsernin emoyhtiö on Etteplan Oyj. Etteplan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Espoo, Suomi, ja sen rekisteröity osoite on Tekniikantie 4, 02150 Espoo, Suomi. Yhtiön päätoimipaikka sijaitsee myös osoitteessa Tekniikantie 4, 02150 Espoo, Suomi. Etteplanin osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä Nordic Mid Cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä tunnuksella ETTE. Etteplan Oyj:n palvelut kattavat ohjelmisto- ja sulautettujen järjestelmien ratkaisut, teollisuuden laite- ja laitossuunnittelun ratkaisut sekä teknisen viestinnän ja datan ratkaisut. Asiakkaitamme ovat maailman johtavat valmistavan teollisuuden yritykset. Palvelumme parantavat asiakkaidemme tuotteiden, palvelujen ja suunnitteluprosessien kilpailukykyä tuotteen koko elinkaaren ajan. Etteplanin innovatiivisen suunnittelukyvyn tuloksia on nähtävissä lukuisissa teollisuuden ratkaisuissa ja arjen tuotteissa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internetsivuilta www.etteplan.comtai konsernin emoyhtiön toimipaikasta osoitteesta Askonkatu 9 E, 15100 Lahti. Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 17.3.2026 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

2. Yhteenveto merkittävistä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Seuraavassa esitetään tässä konsernitilinpäätöksessä sovelletut keskeiset laatimisperiaatteet. Niitä on noudatettu johdonmukaisesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei muuta mainita.

2.1 Esittämisperusta

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olleita EU:n asetuksessa N:o 1606/2002 sovellettavaksi hyväksyttyjä IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot täyttävät myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimukset.

Pääasiallisena arvostusperustana on alkuperäinen hankintameno, lukuun ottamatta tiettyjä rahoitusvaroja ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon.

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä sekä johdon harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Liitetiedossa 2.2 esitetään ne tilinpäätöksen osa-alueet, jotka edellyttävät johdon merkittävää harkintaa sekä ne arvioihin ja oletuksiin liittyvät epävarmuuden lähteet, joilla on olennainen vaikutus konsernitilinpäätöksessä esitettäviin määriin.

Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansiksi euroiksi pyöristettyinä.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen

Tytäryrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla katsotaan olevan määräysvalta yrityksessä, kun se on osallisena yrityksessä ja altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu tähän tuottoon sekä pystyy vaikuttamaan tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa päätösvaltaa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, kun konserni saa niihin määräysvallan, ja yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

80

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Konserni soveltaa IFRS 3:n sallimaa hankintalaskelman tarkastelujaksoa, jonka aikana hankinta käsitellään alustavana.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin toimitusjohtaja. Ylin operatiivinen päätöksentekijä arvioi konsernin taloudellista tulosta ja tekee päätöksiä koskien konsernin taloudellista asemaa. Luvut, joita operatiivinen päätöksentekijä seuraa, eivät poikkea olennaisesti konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa esitettävistä luvuista.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”). Tytäryhtiöiden toimintavaluutta on sen taloudellisen ympäristön valuutta, jossa tytäryhtiö toimii. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muutetaan toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kursseihin tai, jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kursseihin. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin on kysymys nettosijoituksen suojauksesta, jolloin ne kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelman erissä ”Rahoitustuotot” tai ”Rahoituskulut”. Kaikki muut valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelman erässä ”Liiketoiminnan muut kulut”.

Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten tuloslaskelmat ja taseet muunnetaan esittämisvaluutan määräisiksi seuraavasti:
* kunkin esitettävän taseen varat ja velat muunnetaan kyseisen tilinpäätöspäivän kurssiin
* kunkin tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät muunnetaan kauden keskikursseihin (tai liiketoimien toteutumispäivien kursseihin, jos keskikurssia käyttämällä ei päästä kohtuullisen lähelle samaa tulosta),
* ja kaikki tästä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin pääsemiseksi tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.

Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa

Käyttöön otetut uudet standardit ja standardien muutokset

Uusilla standardeilla, standardien muutoksilla ja tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2025 alkaneella tilikaudella, ei ollut oleellista vaikutusta konsernille.

Uudet standardit ja tulkinnat, joita ei vielä ole otettu käyttöön

IASB on julkaissut uuden IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements -standardin, joka korvaa IAS 1 -standardin ja muuttaa tuloslaskelman esitystapaa, johdon määrittelemien tunnuslukujen (MPM) esittämisvaatimuksia sekä erittely- ja ryhmittelyperiaatteita. Standardi tulee voimaan 1.1.2027 alkavilla tilikausilla, ja aikaisempi soveltaminen on sallittua. Konserni arvioi IFRS 18:n käyttöönoton vaikutuksia raportointiin. Tällä hetkellä standardin ei odoteta aiheuttavan olennaisia muutoksia konsernin taloudelliseen asemaan tai tulokseen, mutta sen soveltaminen tulee muuttamaan tilinpäätöksen esitystapaa ja liitetietojen rakennetta. Arviointi jatkuu vuoden 2026 aikana. Muiden julkaistujen, mutta vielä voimaan tulevien standardien ja tulkintojen ei odoteta vaikuttavan olennaisesti konsernin tilinpäätökseen.

81

2.2 Arviot ja harkintaa vaativat ratkaisut

Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa sekä tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten tekemistä. Nämä arviot ja oletukset vaikuttavat varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin raportointipäivänä sekä tilikaudella kirjattaviin tuottoihin ja kuluihin. Toteutuneet tulokset voivat poiketa näistä arvioista. Arviot ja niitä koskevat oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointihetkellä, ja niitä tarkistetaan jatkuvasti. Arvioiden muutokset kirjataan ei-takautuvasti. Arviot heijastavat konsernin taloudelliseen toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä sekä todennäköisimpinä pidettyjä tulevaisuuden odotuksia.

Harkintaan perustuvat ratkaisut

Seuraavissa liitetiedoissa esitetään Etteplanin johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka liittyvät tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamiseen ja joilla on olennainen vaikutus konsernitilinpäätöksessä kirjattaviin määriin:

• Liitetieto 4 – tulouttaminen, ajan kuluessa vs. yhtenä ajankohtana: IFRS 15 -standardin soveltaminen edellyttää harkintaa määritettäessä, täyttyvätkö ajan kuluessa tulouttamisen edellytykset. Johto arvioi asiakkaan hyödyn syntymistä palvelun tuottamisen aikana, suoritevelvoitteiden lukumäärää, määräysvallan siirtymistä sekä sitä, onko konsernilla sopimukseen perustuva oikeus saada maksu myös sopimuksen keskeytyessä.
• Liitetieto 17 – rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) määrittäminen: Johto määrittää rahavirtaa tuottavat yksiköt (CGU:t) konsernin operatiivisen organisoinnin perusteella.
• Liitetieto 23 – factoring-järjestelyt: riskien ja hyötyjen siirtyminen: Myyntisaamisten siirtoon liittyy harkintaa arvioitaessa, siirtyvätkö siirrettyjen saamisten riskit ja hyödyt rahoituslaitokselle. Jos riskit ja hyödyt katsotaan siirtyneiksi, myyntisaamiset poistetaan taseesta.

Oletukset ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Seuraavissa liitetiedoissa esitetään tiedot tulevaisuutta koskevista oletuksista sekä arvioihin liittyvistä epävarmuustekijöistä 31.12.2025, jotka voivat aiheuttaa merkittävän riskin varojen tai velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana:

• Liitetieto 4 - täyttämisaste, kustannusarviot ja sopimusmuutokset: Ajan kuluessa tuloutettavien projektien tuloutus perustuu täyttämisasteeseen, joka määritetään toteutuneiden ja arvioitujen kokonaiskustannusten suhteena. Kokonaiskustannusten arviointi sisältää epävarmuutta, kuten lisätöiden ja sopimusmuutosten arvioitavuutta.
• Liitetieto 8 – eläkevelvoitteet, vakuutusmatemaattiset oletukset: Eläkevelvoitteiden laskennassa käytetään keskeisiä vakuutusmatemaattisia oletuksia, kuten diskonttokorkoa, palkkakehitystä ja eläke-etuuksien nousua. Pienilläkin muutoksilla oletuksissa voi olla olennainen vaikutus velvoitteen määrään.
• Liitetieto 16 – ehdolliset kauppahintavelat, velvoitteen synty, käyvän arvon määritys ja tulosvaikutukset: Ehdollisten kauppahintavelkojen määrä perustuu arvioihin hankitun yhtiön tulevasta suorituskyvystä. Arvioitaessa, syntyykö konsernille sopimusehtoihin perustuva velvoite maksaa lisäkauppahinta sekä miten suoritusperusteisia sopimusehtoja tulee tulkita, liittyy merkittävää arvioon perustuvaa epävarmuutta. Arvioitua velkaa tarkistetaan jokaisella raportointikaudella, ja muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
• Liitetieto 17 – arvonalentumistestaus, kassavirrat, diskonttokorot ja testauksen ajoitus: Arvonalentumistestaukseen liittyy merkittävää arvioihin perustuvaa epävarmuutta.Johto arvioi, onko olemassa viitteitä arvonalentumisesta, jolloin testaus suoritetaan vuosittaista aikataulua useammin. Arvonalentumistestauksessa arvioidaan tulevia kassavirtoja, diskonttokorkoja, kasvuoletuksia, kannattavuuden kehitystä ja investointitarpeita. Pienetkin muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa merkittäviin muutoksiin CGU:n kerrytettävissä olevassa rahamäärässä.

Liitetieto 20 ja 26 – leasing, vuokra-ajan, jatko-optioiden ja diskonttokoron arviointi: Vuokrasopimuksiin liittyy merkittävää arvioihin perustuvaa epävarmuutta. Vuokrasopimusvelkojen nykyarvo perustuu arvioihin tulevista vuokrista, sopimuskausista sekä konsernin lisäluoton korosta. Johto arvioi myös, onko jatko-optioiden käyttäminen kohtuullisen varmaa, mikä vaikuttaa määritettyyn vuokra-aikaan sekä käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelkojen suuruuteen. Arvioihin liittyy epävarmuutta, ja muutokset johdon oletuksissa voivat johtaa olennaisiin muutoksiin tase-erissä.

Liitetieto 23 - IFRS 9 -luottotappiot, ennakoiva tieto ja maksuhäiriöt: Odotettavissa olevien luottotappioiden arvio on riippuvainen ennakoivasta makrotaloustiedosta (esim. talouskasvuskenaariot), asiakkaiden maksuviiveiden kehityksestä sekä myyntisaamisten ikäanalyysistä.

Liitetieto 24 - noteeraamattomien sijoitusten käypä arvo: Noteeraamattomat osakesijoitukset arvostetaan diskontattuihin rahavirtoihin perustuviin malleihin, ja arviointiin liittyy epävarmuutta erityisesti kassavirtaennusteiden ja diskonttokoron suhteen.

82

2.3 Myynnin tulouttaminen

Etteplanin tulovirrat syntyvät pääasiassa kolmesta palvelualueesta:

• Suunnitteluratkaisut tarkoittaa asiakkaan koneen tai laitteen teknisten ominaisuuksien innovointia, suunnittelua ja laskentaa tuotekehitystarpeisiin sekä tuotteen valmistusta varten. Toimeksiannot ovat tyypillisesti uuden tuotteen tuotekehitystä, tuotantolaitosten suunnittelua tai toimitussuunnittelua, jossa tuote räätälöidään loppuasiakkaan vaatimusten ja markkina-alueen lainsäädännön mukaiseksi.
• Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut tarkoittaa tuotekehityspalveluja ja teknologiaratkaisuja, joilla koneita ja laitteita ohjataan ja jotka mahdollistavat niiden digitaalisen verkottumisen osaksi esineiden internetiä.
• Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut tarkoittaa tuotteen teknisten ominaisuuksien dokumentointia tuotteen käyttäjille tarkoitetuiksi manuaaleiksi tai oppaiksi sekä tuotetun sisällön hallintaa ja jakelua sähköisessä tai painetussa muodossa.

Liikevaihtona esitetään myyntituotot oikaistuna välillisillä veroilla ja alennuksilla. Myyntituottojen kirjaamisessa sovelletaan viisivaiheista mallia, jonka perusteella määritetään milloin ja mihin määrään myyntituotot kirjataan. Mallissa yksilöidään asiakassopimus, sopimuksen suoritevelvoitteet, määritetään transaktiohinnat, kohdistetaan transaktiohinnat suoritevelvoitteille sekä kirjataan myyntituotot.

Myyntituotot kirjataan, kun asiakkaan katsotaan saavan määräysvallan luvattuihin palveluihin tai tavaroihin joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Konserni kirjaa myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Asiakassopimuksiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia.

Konserni jaottelee tuottamansa palvelut niihin sovellettavien tulouttamisperiaatteiden perusteella seuraavasti:

1. Suunnittelu- ja konsultointiprojektit, joissa asiakassopimuksessa määritetty kiinteä tai tavoitehinta rajoittaa projektista tuloutettavaa määrää. Tämän tyyppiset projektit tuloutetaan ajan kuluessa täyttämisasteen mukaisesti, koska niihin liittyvien suoritevelvoitteiden täyttäminen synnyttää omaisuuserää, jolle Etteplanilla ei ole vaihtoehtoista käyttöä, ja konsernilla on oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä. Täyttämisasteen määrittämisen perusteena on toteutuneiden kustannusten osuus projektin arvioiduista kokonaiskustannuksista, koska se kuvaa parhaiten määräysvallan siirtymistä asiakkaalle. Mikäli sopimukseen sisältyy erotettavissa olevia erillisiä suoritevelvoitteita, ne tuloutetaan erikseen. Erillisten suoritevelvoitteiden käsitteleminen ei sisällä merkittävää harkintaa. Mikäli projektin lopputulos ei ole luotettavasti arvioitavissa, kirjataan projektista syntyneet menot kuluksi ja vastaavasti projektista saatavia myyntituottoja kirjataan enintään siitä syntyneitä menoja vastaava määrä. Mikäli projekti on todennäköisesti tappiollinen, kokonaistappio kirjataan kuluksi välittömästi. Projektiin liittyvät kannustimet, lisätyöt ja muutokset otetaan huomioon projektin tuloissa ja menoissa siihen määrään asti, joka on luotettavasti määritettävissä, tai josta on sovittu asiakkaan kanssa. Lisä- ja muutostyöt käsitellään erillisinä sopimuksina, mikäli ne muodostavat erillisen suoritevelvoitteen ja ovat hinnoiteltu erillismyyntihintoihin perustuen.

2. Suunnittelu- ja konsultointiprojektit, joissa kaikki syntyneet kustannukset voidaan laskuttaa ilman muita rajoituksia kuin sovittu laskutushinta. Nämä palvelut tuloutetaan ajan kuluessa sitä mukaa, kun palvelua tuotetaan. Suoritevelvoite näissä asiakassopimuksissa on tyypillisimmin työtunti ja sen katsotaan täyttyvän ajan kuluessa, sillä asiakas vastaanottaa ja kuluttaa hyödyn samanaikaisesti sitä mukaa, kun palvelua tuotetaan.

3. Järjestelyt, joissa asiakas ostaa lisenssin Etteplanin kehittämään ohjelmistoon sekä lisenssiin liittyvän ylläpidon. Myyntituotto itse lisenssistä kirjataan, kun asiakas saa oikeuden käyttää lisenssiä. Myyntituottoa lisenssiin liittyvästä ylläpidosta kirjataan ajan kuluessa sitä mukaa, kun ylläpitopalvelua tuotetaan.

Transaktiohinnat määräytyvät asiakassopimusten perusteella. Sopimuksissa määritetään kullekin erilliselle suoritevelvoitteelle hinta, joka vastaa pääosin suoritevelvoitteen erillismyyntihintaa. Muutokset asiakassopimuksiin sekä lisätyöt käsitellään pääasiassa erillisinä sopimuksina.

Konsernilla on pääsääntöisesti kaikissa asiakassopimuksissaan, kirjattu oikeus maksusuoritukseen tehdystä työstä, mikäli projekti keskeytetään. Kulut sellaisten palveluiden tuottamisesta, joiden määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle, mutta joita ei ole vielä laskutettu, aktivoidaan sopimukseen perustuvina omaisuuserinä taseen erään Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät. Sopimukseen perustuvat saamiset kirjataan myyntisaamisiin, kun ne laskutetaan – pääasiassa kuukausittain. Tyypillisin maksuehto on 30 päivää. Sopimukseen perustuvat velat eli asiakkailta ennakkoon saadut maksut palvelusta, josta määräysvalta ei vielä ole siirtynyt, kirjataan taseen erään Ennakkomaksut. Nämä erät kirjataan myyntituotoiksi, kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle.

83

Konserni käyttää IFRS 15 -standardiin sisältyvää käytännön apukeinoa ja jättää esittämättä raportointikauden lopussa täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistetun transaktiohinnan yhteenlasketun määrän ja täyttymisen ennakoidun ajankohdan, koska raportointikauden lopussa täyttämättä olevat suoritevelvoitteet ovat osa sopimuksia, joiden alkuperäinen odotettavissa oleva kestoaika on enintään vuosi tai joissa konsernilla on sopimukseen kirjattu laskutusoikeus tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä.

2.4 Julkiset avustukset

Sellaiset saadut julkiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin.

2.5 Kertaluonteiset erät

Kertaluonteiset erät esitetään tilinpäätöksessä erillisinä silloin, kun tämä auttaa ymmärtämään konsernin taloudellisen tuloksen muodostumista. Kyseessä ovat olennaiset tuotto- ja kuluerät, jotka esitetään erikseen, koska ne ovat luonteeltaan tai määrältään merkittäviä. Kertaluonteisia eriä voivat olla mm. yrityshankintoihin liittyvät kulut ja tuotot sekä tietyt uudelleenjärjestelykulut.

2.6 Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konserniin kuuluvilla yrityksillä on erilaisia eläkejärjestelyjä. Yleensä ne rahoitetaan vakuutusyhtiöille tai rahastoille suoritettavilla maksuilla, jotka perustuvat säännöllisesti tehtäviin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Konsernilla on sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä.

Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jossa tehdään kiinteitä maksusuorituksia ulkopuoliselle eläkevakuutuksia hallinnoivalle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen. Suoritetut maksut kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuneiksi kuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.

Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn eläkevastuun määrittää vuosittain riippumaton aktuaari. Etuuspohjaisessa järjestelyssä yleensä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu tavallisesti mm. iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernin vastuulla ovat järjestelyyn suoritettavien maksujen lisäksi myös eläkejärjestelyyn liittyvät vakuutusmatemaattiset riskit sekä sijoitusriskit.

Etuuspohjaisten järjestelyjen eläkekulut lasketaan käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi jakamalla ne henkilöstön arvioidulle palvelusajalle. Eläkevelvoitteen määrä on tulevaisuudessa arvion mukaan maksettavaksi tulevien eläkkeiden nykyarvo (liitetieto 8).

Konsernilla on Ruotsin ja Alankomaiden yksiköissään etuuspohjaisia, usean työnantajan järjestelyjä, joista ei ole saatavilla luotettavaa tietoa, jonka perusteella etuuspohjaista laskentaa voitaisiin harjoittaa. Näitä järjestelyjä käsitellään kuten maksupohjaisia järjestelyjä.# Bonusjärjestelyt

Bonusjärjestelyistä kirjattava velka ja kulu perustuvat kaavaan, jossa otetaan huomioon osakkeenomistajille kuuluva voitto tiettyjen oikaisujen jälkeen. Velka ja kulu kirjataan silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai aiemman käytännön perusteella syntynyt tosiasiallinen velvoite.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Osakepalkkiojärjestelmät käsitellään osittain osakkeina ja osittain rahana selvitettävinä järjestelyinä. Se osuus ansaitusta palkkiosta, jonka osallistujat saavat Etteplan Oyj:n osakkeina, käsitellään kokonaan osakkeina selvitettävänä järjestelynä ja kirjataan omaan pääomaan, ja se osa ansaitusta palkkiosta, joka maksetaan rahana verojen ja muiden maksujen suorittamiseksi, kirjataan vieraaseen pääomaan. Myönnettyjä osakkeita vastaan saatavan työsuorituksen käypä arvo kirjataan kuluksi. Kuluksi kirjattava kokonaismäärä perustuu myönnettävien osakkeiden käypään arvoon, jossa otetaan huomioon markkinaperusteiset ja oikeuden syntymiseen liittymättömät ehdot. Arvio siitä, kuinka moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus työsuoritukseen perustuvien ehtojen ja muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen perusteella, tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään tuloslaskelmaan, ja omaan pääomaan tehdään vastaava oikaisu.

2.7 Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja laskennalliset verot

Konsernin tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät konserniyritysten tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutoksen. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. 84

Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden ja yrityshankintojen käyvän arvon arvostusten (asiakaskannan ja kilpailukieltosopimusten) poistoista ja tytäryhtiöiden varauksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivänä voimassa olevaa tai säädettyä verokantaa verokantojen muuttuessa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

2.8 Korko- ja osinkotuotot

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla ja kirjaamalla diskonttausvaikutuksen purkautuminen jatkossa korkotuotoksi. Arvoltaan alentuneista saamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti. Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajan oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

2.9 Liikearvo ja arvonalentumistestaus

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun arvonalentumisesta on viitteitä. Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän liikearvon synnyttäneestä hankinnasta vallitsevan organisaatiorakenteen ja raportointitason huomioiden.

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä omaisuuserien arvon alentumisesta. Omaisuuseristä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika – kuten liikearvo ja ei-käyttövalmiit aineettomat hyödykkeet – ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Sekä poistettavien omaisuuseriä että omaisuuserä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, että omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää ei mahdollisesti saada kerrytetyksi. Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan tulosvaikutteisena arvonalentumistappiona. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä.

Muusta rahoitusvaroihin kuulumattomasta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjatut arvonalentumistappiot peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Arvonalentumistestausten keskeiset oletukset on esitetty liitetiedossa 17.

2.10 Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet koostuvat aineettomista oikeuksista, kehittämismenoista sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankituista asiakaskannasta ja kilpailukieltosopimuksista. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Ne hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

Omaisuuserä	Poistoaika (vuotta)
Aineettomat oikeudet	3–7
Kehittämismenot	3–5
Asiakaskanta	10
Kilpailukieltosopimukset	3

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa konsernin omaan omistukseensa hankkimia ohjelmistojen lisenssejä. 85

Kehittämismenot sisältävät sisäisesti tuotettujen ohjelmistojen aktivoidut kehittämismenot. Kehittämismenot, jotka välittömästi johtuvat yksilöitävissä olevien ja ainutlaatuisten, konsernin määräysvallassa olevien ohjelmistotuotteiden suunnittelusta ja testauksesta, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi seuraavien kriteerien täyttyessä:
* ohjelmistotuotteen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa niin, että se voidaan ottaa käyttöön
* johdolla on aikomus saattaa ohjelmistotuote valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se
* ohjelmistotuotetta pystytään käyttämään tai se pystytään myymään
* pystytään osoittamaan, miten ohjelmistotuote tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä
* käytettävissä on riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseen sekä ohjelmistotuotteen käyttämiseen tai myymiseen, ja
* ohjelmistotuotteesta kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti määritettävissä.

Osana ohjelmistotuotetta aktivoitavat välittömät menot sisältävät ohjelmiston kehittämisestä aiheutuvat henkilöstömenot sekä sellaiset yleismenot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamisesta käyttövalmiiksi. Muut kehittämismenot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla. Aktivoidut ohjelmistojen kehittämismenot kirjataan poistoina kuluiksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Merkittävät, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet, jotka eivät ole vielä valmiita käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tutkimustoiminnan menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti.

2.11 Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain, kun on todennäköistä, että konsernille koituu hyödykkeestä taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Uudella osalla korvatun osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Kaikki muut huolto- ja korjausmenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat.

Muiden omaisuuserien hankintamenon ja jäännösarvon välinen erotus jaksotetaan tasapoistoina hyödykkeiden arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle seuraavasti:

Omaisuuserä	Poistoaika (vuotta)
Rakennukset	50
Tietokoneet	3
Ajoneuvot	4–5
Toimistokalusteet	5–10
Toimitilojen perusparannukset	5–7

Maa-alueista ei tehdä poistoja. Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvo alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi (liitetieto 2.9). Myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon, ja ne merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin tuloslaskelmassa.## 2.12 Vuokrasopimukset

Konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääasiassa toimistotiloista, ajoneuvoista, tietokoneista, laitteista ja ohjelmistoista. Vuokrasopimukset tehdään yleensä 3-10 vuoden pituiseksi kiinteäksi ajanjaksoksi, mutta niihin voi sisältyä jäljempänä kuvattuja jatkamisoptioita. Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus vai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Sopimus on vuokrasopimus tai sisältää vuokrasopimuksen, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan määräajaksi vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksista kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava vuokrasopimusvelka, kun vuokralle otettu omaisuuserä on konsernin käytettävissä.

Vuokrasopimusvelat (ks. liitetieto 26) sisältävät seuraavien vuokrien nykyarvon:
* kiinteät maksut (mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut) vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla
* muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintatasoon
* määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella
* osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää tämän option
* sanktiot vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että vuokralle ottaja käyttää tämän option.

86 Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vastaisissa vuokramaksuissa on tapahtunut muutos indeksin tai hintatason muutoksen takia, tai jos konserni muuttaa arviotaan siitä, aikooko se käyttää osto-, jatko- vai päättämisoptiota. Kun vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen tällä tavalla, käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoon tehdään vastaava oikaisu.

Vuokrat diskontataan käyttäen joko vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos se on määritettävissä, tai konsernin lisäluoton korkoa. Pääasiassa konserni käyttää diskonttauskorkona lisäluoton korkoa. Vuokrasopimuksiin liittyvät korkokulut esitetään liitetiedossa 12.

Käyttöoikeusomaisuuserät (ks. liitetieto 20) arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää seuraavat erät:
* vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä
* ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saaduilla kannustimilla
* alkuvaiheen välittömät menot
* menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta.

Sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Sitä oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan poistot tasapoistoina sopimuksen alkamisajankohdasta lähtien joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhempi. Käyttöoikeusomaisuuserä testataan tarvittaessa arvonalentumisen varalta, ja mahdollinen arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni arvioi sopimuskohtaisesti, täyttyvätkö IFRS 16 -standardin arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevan käytännön apukeinon soveltamisen edellytykset. Mikäli vuokrattava omaisuuserä katsotaan arvoltaan vähäiseksi, konserni soveltaa käytännön apukeinoa ja kirjaa vuokramaksut kuluiksi tasaerinä. Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin kuuluu IT-laitteita ja toimistokalusteita (ks. liitetieto 9).

Useat konsernin toimitiloja koskevat vuokrasopimukset sisältävät jatkamisoptioita. Näitä ehtoja käytetään, jotta saadaan maksimoitua toiminnallinen joustavuus sopimusten hallinnoinnissa. Konsernin johto käyttää harkintaa määrittäessään vuokrasopimusten jatkamisoptioiden käyttöä. Konserni käyttää jatko-optioita siten, että vuokra-ajaksi tulee vähintään 18 kuukautta myös ei-peruutettavissa olevalta vuokra-ajaltaan alle 18 kuukauden mittaisten sopimusten osalta, ellei kyseistä sopimusta ole irtisanottu tai tehty erillistä päätöstä tulevan irtisanomisen ajankohdasta. Alkuperäiseltä ei-peruutettavissa olevalta vuokra-ajaltaan 18 kuukautta pidemmissä sopimuksissa jatko-optioita käytetään 18 kuukauteen asti, kun jäljellä oleva ei-peruutettavissa oleva vuokra-aika alittaa 18 kuukautta. Johto katsoo tämän käsittelytavan antavan mahdollisimman oikean kuvan konsernin vuokravelvoitteiden kokonaismäärästä. Mikäli jatko-optioita käytettäisiin 18 kuukauden sijaan 12 kuukauteen asti, konsernin toimitiloihin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat vähenisivät noin 1,2 miljoonaa euroa. Mikäli jatko-optioita käytettäisiin 24 kuukauteen asti, aiheutuisi siitä noin 1,6 miljoonan euron suuruinen lisäys mainittuihin tase-eriin.

2.13 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Hankintameno sisältää välittömät materiaalikulut, välittömät työsuorituksesta johtuvat menot sekä normaalin toiminta-asteen perusteella kohdistettavan osuuden muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut, myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot.

2.14 Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvaroihin ja -velkoihin sisältyvät tase-erät sekä niiden käypä arvo esitetään liitetiedossa 24.

Kirjaaminen

Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon, johon lisätään instrumentin hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jos on kyse muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusinstrumenteista. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusinstrumenteista johtuvat transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt olennaiset omistukseen liittyvät riskit ja edut. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemasta, eli sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

87

Luokittelu

Konsernin rahoitusinstrumentit luokitellaan seuraaviin arvostusryhmiin alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostamista varten:

Rahoitusvarojen luokittelu:
* jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin
* käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin
* tulosvaikutteisesti kirjattaviin.

Luokittelu riippuu rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista sekä niiden sopimusperusteisista rahavirtaominaisuuksista. Luokittelua muutetaan vain, jos erien hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli muuttuu.

Rahoitusvelkojen luokittelu:
* jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin, ja
* käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin.

Myöhempi arvostaminen

Käypään arvoon arvostettavista varoista ja veloista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan joko tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin kaikki oman pääoman ehtoiset sijoitukset on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi sijoituksiksi, sillä konsernin johto on tehnyt niiden osalta peruuttamattoman valinnan käyvän arvon muutosten esittämisestä muissa laajan tuloksen erissä. Näiden sijoitusten kertyneitä käyvän arvon muutoksia ei siirretä tulosvaikutteisiksi, kun sijoitus kirjataan pois taseesta. Ainoastaan sijoituksista saatavat osingot kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.

Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon, minkä jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon arvon alentuminen huomioon ottaen. Jos saamisista odotetaan saatavan maksu vuoden kuluessa, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina varoina. Odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan kohdassa 23.1.4 kuvatulla tavalla.

Rahoituslaitokselle factoring-järjestelyissä siirretyt myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta, koska konserni on siirtänyt olennaiset omistukseen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle näiden myyntisaamisten osalta.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokiteltujen erien maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien on enintään kolme kuukautta. Rahavarojen taseesta pois kirjaaminen tehdään silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun merkittävä osa riskeistä ja tuotoista on siirretty konsernin ulkopuolelle.

Ostovelat ja muut velat ovat maksuvelvoitteita, jotka ovat syntyneet tavarantoimittajilta tai palveluntuottajilta tavanomaisessa liiketoiminnassa hankituista tavaroista tai palveluista. Ne luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi paitsi, jos ne erääntyvät yli vuoden kuluttua raportointikauden päättymisestä.

Nostetut lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun määrän (vähennettynä transaktiomenoilla) ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa.

Arvon alentuminen

Jaksotettuun hankintamenoon liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ennakoivasti. Sovellettava menettely riippuu siitä, onko luottoriski lisääntynyt merkittävästi. Lisätietoja liitetiedossa 23.1.4.

3. Segmenttitiedot

Konsernin liiketoiminta jakautuu kolmeen palvelualueeseen: Suunnitteluratkaisut, Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut sekä Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut. Jokainen palvelualue muodostaa oman raportoitavan segmenttinsä. Segmenttien tuotot koostuvat pääasiassa palveluiden tuottamisesta.

Suunnitteluratkaisut tarkoittaa asiakkaan koneen tai laitteen teknisten ominaisuuksien innovointia, suunnittelua ja laskentaa tuotekehitystarpeisiin sekä tuotteen valmistusta varten.Toimeksiannot ovat tyypillisesti uuden tuotteen tuotekehitystä, tuotantolaitosten suunnittelua tai toimitussuunnittelua, jossa tuote räätälöidään loppuasiakkaan vaatimusten ja markkina-alueen lainsäädännön mukaiseksi.

88 Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut tarkoittaa tuotekehityspalveluja ja teknologiaratkaisuja, joilla koneita ja laitteita ohjataan ja jotka mahdollistavat niiden digitaalisen verkottumisen osaksi esineiden internetiä. Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut tarkoittaa tuotteen teknisten ominaisuuksien dokumentointia tuotteen käyttäjille tarkoitetuiksi manuaaleiksi tai oppaiksi sekä tuotetun sisällön hallintaa ja jakelua sähköisessä tai painetussa muodossa.

	2025	2024
	1 000 EUR	1 000 EUR
Segmentti	Suunnittelu-ratkaisut	Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut
Ulkoinen liikevaihto	204 679	83 276
Liikevoitto (EBITA)	14 993	5 579
Henkilöstö kauden lopussa	2 175	620

	2024	2023
	1 000 EUR	1 000 EUR
Segmentti	Suunnittelu-ratkaisut	Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut
Ulkoinen liikevaihto	192 796	97 356
Liikevoitto (EBITA)	13 421	7 866
Henkilöstö kauden lopussa	2 114	689

Yksikään asiakas ei edusta 10% tai enemmän liikevaihdosta.

Pitkäaikaiset varat varojen sijainnin mukaan

Segmenttien pitkäaikaiset varat esitetään varojen sijainnin mukaan jaoteltuna, koska konsernin ylin päätöksentekijä seuraa näitä eriä maatasolla. Segmenttien pitkäaikaiset varat eivät sisällä rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia.

	2025	2024
	1 000 EUR	1 000 EUR
Sijainti
Suomi	53 878	55 598
Skandinavia	59 366	57 009
Kiina	2 180	2 372
Keski-Eurooppa	65 718	56 058
Yhteensä	181 142	171 037

4. Myyntituotot asiakassopimuksista

Liikevaihdon jakautuminen

Alla olevat taulukot esittävät konsernin liikevaihdon jakautumisen maantieteellisesti sekä tuloutuksen ajankohdan perusteella. Maantieteellisten alueiden tuotot esitetään myyjän sijainnin mukaan. Yhtiön Kiinan toimintojen myynti tapahtuu sekä paikallisesti että muiden konserniyhtiöiden kautta ja sisältyy siksi osittain muiden alueiden liikevaihtoon.

	2025	2024
	1 000 EUR	1 000 EUR
Pääasiallinen maantieteellinen alue
Suomi	162 377	170 666
Skandinavia	94 837	99 858
Keski-Eurooppa	92 886	79 502
Kiina	11 317	10 994
Yhteensä	361 417	361 020

	2025	2024
Tuloutuksen ajoitus
Tuloutus yhtenä ajankohtana	2 360	4 248
Tuloutus ajan kuluessa	359 056	356 772
Yhteensä	361 417	361 020

89

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat

Konsernin tase sisältää seuraavat sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat, jotka liittyvät myyntituottoihin. Lisätietoa luottotappiovarauksen kirjaamisesta on liitetiedossa 23.1.4. Myyntisaamiset esitetään liitetiedossa 22.

	2025	2024
	1 000 EUR	1 000 EUR
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 1.1.	28 406	30 661
Yrityshankinnat	104	194
Lisäykset	350 295	360 402
Laskutus	-350 861	-363 190
Sopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja saatujen ennakoiden netottaminen	-2 957	388
Muut muutokset	-26	-49
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 31.12.	24 961	28 406
Sopimuksiin perustuvat velat (Saadut ennakot)
Saadut perustuvat velat 1.1.	6 660	5 818
Lisäykset	74 184	76 068
Kirjatut myyntituotot, jotka sisältyivät sopimuksiin perustuviin velkoihin kauden alussa	-73 025	-75 663
Sopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja saatujen ennakoiden netottaminen	-2 957	388
Muut muutokset	-159	49
Sopimuksiin perustuvat velat 31.12.	4 702	6 660

5. Liiketoiminnan muut tuotot

	2025	2024
	1 000 EUR	1 000 EUR
Yrityshankintoihin liittyvien ehdollisten vastikkeiden uudelleenarvostus	-	67
Vuokratuotot	55	93
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	25	55
Muut tuotot	1 095	534
Yhteensä	1 176	749

6. Kertaluonteiset erät

Erien, jotka ovat joko kokonsa tai luonteensa puolesta olennaisia ja jotka eivät ole toistuvia, katsotaan olevan kertaluonteisia. Konserni kirjaa nämä erät tuloslaskelmaansa asianmukaisille riveille eikä niitä vähennetä tuloslaskelman muista eristä. Alla olevassa taulukossa esitetään lisätietona kertaluonteisten erien määrä ja ne tuloslaskelman rivit, joihin kertaluonteisia eriä sisältyy. Kertaluonteiset erät liittyivät yrityshankintoihin sekä organisaation uudelleenjärjestelyihin.

	2025	2024
	1 000 EUR	1 000 EUR
Liikevaihto	-	-533
Liiketoiminnan muut tuotot	44	-
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut ja liiketoiminnan muut kulut	-2 824	-2 461
Liikevoitto (EBIT)	-2 781	-2 994
Tilikauden voitto	-2 781	-2 994

90

7. Materiaalit ja palvelut

	2025	2024
	1 000 EUR	1 000 EUR
Materiaalit	10 249	11 138
Ulkopuoliset palvelut	35 453	39 445
Yhteensä	45 702	50 582

8. Henkilöstö ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

Henkilöstö

	2025	2024
Kauden lopussa	3 777	3 803
Keskimäärin	3 846	3 859

Ryhmittäin luokiteltuna

	2025	2024
Suunnittelutoiminnan henkilöstö	3 566	3 588
Hallintohenkilöstö	211	215
Yhteensä	3 777	3 803

Erittely työsuhde-etuuksista aiheutuneista kuluista

	2025	2024
	1 000 EUR	1 000 EUR
Palkat ja palkkiot	194 214	189 076
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	22 230	21 843
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt	402	322
Muut kiinteät henkilösivukulut	25 620	21 888
Yhteensä	242 466	233 129

Tiedot hallituksen ja ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30.

Lähipiiritapahtumat. Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet

Ruotsissa ja Alankomaissa osa eläkejärjestelyistä on usean työnantajan etuuspohjaisia järjestelyjä, jotka on vakuutettu vakuutusyhtiössä. Näissä järjestelyissä erillisten, eri määräysvallan alla olevien yhteisöjen eläkemaksuina tuottamat varat kerätään yhteen tuottamaan etuja yhteisöjen työntekijöille. Riittävää tietoa yksittäisen työnantajayhteisön varoista ja vastuista vakuutusyhtiössä ei ole saatavilla. Tämän vuoksi järjestelyjä käsitellään kirjanpidossa kuten maksupohjaisia järjestelyjä. Etteplanin osuus järjestelyihin maksettavien suoritusten kokonaismäärästä ja niihin osallistuvasta henkilöstömäärästä on vähäinen. Vakuutusyhtiölle vuonna 2025 suoritetut maksut olivat Ruotsissa yhteensä 1 417 tuhatta euroa (1 404 tuhatta euroa) ja Alankomaissa 1 074 tuhatta euroa (1 233 tuhatta euroa). Seuraavan tilikauden maksusuoritusten ei odoteta muuttuvan olennaisesti tarkastelukauden tasosta.

Etteplan Germany GmbH:lla on etuuspohjainen eläkejärjestely. Järjestelyn kirjaaminen perustuu liitetiedossa 2.6 esitettyihin periaatteisiin. Järjestely on rahastoimaton ja sen keskimääräinen maturiteetti on 15 vuotta. Tilikaudella 2025 suoritetut maksut olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa). Järjestelyyn tilikaudella 2026 suoritettavien maksujen odotetaan olevan 0,3 miljoonaa euroa.

	2025	2024
Järjestelyyn liittyvä etuuspohjainen nettovelka	1 000 EUR	1 000 EUR
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	4 573	4 905
Varojen käypä arvo	-	-
Ali-/ylijäämä	-	-
Nettovelka (+) / nettosaaminen (-)	4 573	4 905

91

Etuuspohjaisen velvoitteen sekä järjestelyyn kuuluvien varojen muutokset

	2025	2024
	1 000 EUR	1 000 EUR
Velvoitteen nykyarvo 1.1.2025	4 905
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	9
Korkokulu tai -tuotto	162
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	-193
Kokemusperäiset voitot (-) ja tappiot (+)	-33
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta	-
Järjestelystä maksetut etuudet	-277
31.12.2025	4 573
Velvoitteen nykyarvo 1.1.2024		5 069
Kauden työsuoritukseen perustuva meno		14
Korkokulu tai -tuotto		162
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)		-47
Kokemusperäiset voitot (-) ja tappiot (+)		-39
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta		-
Järjestelystä maksetut etuudet		-254
31.12.2024		4 905

Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset

	31.12. 2025	31.12. 2024
Diskonttauskorko, %	3,8	3,4
Palkkojen nousu, %	2,0	2,0
Eläkkeiden nousu, %	2,0	2,0

Alla olevassa taulukossa esitetään herkkyysanalyysi merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista oletuksista. Kunkin herkkyysanalyysissa huomioidun oletuksen muutoksen vaikutus on laskettu erikseen, ja olettaen muiden vakuutusmatemaattisten oletusten pysyvän ennallaan. Todellisuudessa oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään.

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille

Oletuksen muutos	Muutoksen vaikutus velvoitteeseen 2025	Muutoksen vaikutus velvoitteeseen 2024
Diskonttauskoron 0,5 prosenttiyksikön lasku	kasvaa 5,19 prosenttia	kasvaa 5,53 prosenttia
Diskonttauskoron 0,5 prosenttiyksikön nousu	pienenee 4,78 prosenttia	pienenee 5,07 prosenttia
Palkkojen 0,5 prosenttiyksikön nousu	n.a.	n.a.
Etuuksien 0,5 prosenttiyksikön korotus	kasvaa 3,98 prosenttia	kasvaa 4,19 prosenttia

92

Osakeperusteiset maksut

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 20.4.2023 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille, ja ohjelma päättyi 31.12.2025. Järjestelmään kuului noin 35 avainhenkilöä mukaan lukien yhtiön johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään 300 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt Etteplaniin ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistamiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä oli yksi ansaintajakso, joka kattoi kalenterivuodet 2023–2025. Järjestelmä oli linjassa Etteplanin strategian kanssa ja tuki yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Järjestelmän ansaintakriteerit olivat Etteplan-konsernin liikevaihdon kasvu ja osakekohtaisen tuloksen kehitys. Ansaintakriteerit eivät täyttyneet, ja näin ollen kannustinjärjestelmän perusteella ei makseta palkkioita.# Ohjelma Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

Instrumentti	Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025
Maksimimäärä*	150 000
Alkuperäinen myöntämispäivä, pvm	16.5.2023
Arvioitu osakkeiden vapautuminen, pvm	30.4.2026
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3,0
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,3
Henkilöitä tilikauden päättyessä	26
Toteutustapa	Osakkeita ja käteistä

*Määrät esitetään nettomääräisinä. Lisäksi Etteplan maksaa mahdolliseen palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Maksettavan palkkion käteisosuus vastaa enintään osakkeiden arvoa.

Tilikauden tapahtumat 2025

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

	1.1.2025	Tilikauden muutokset	31.12.2025
Kauden alussa ulkona*	133 800	Kaudella myönnetyt*	16 000
		Kaudella menetetyt*
		Kaudella toteutetut*	117 800
Kauden lopussa ulkona*

*Määrät esitetään nettomääräisinä. Lisäksi Etteplan maksaa mahdolliseen palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Maksettavan palkkion käteisosuus vastaa enintään osakkeiden arvoa.

Tilikauden tapahtumat 2024

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

	1.1.2024	Tilikauden muutokset	31.12.2024
Kauden alussa ulkona*	140 500	Kaudella myönnetyt*	6 700
		Kaudella menetetyt*
		Kaudella toteutetut*	133 800
Kauden lopussa ulkona*

*Määrät esitetään nettomääräisinä. Lisäksi Etteplan maksaa mahdolliseen palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Maksettavan palkkion käteisosuus vastaa enintään osakkeiden arvoa.

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmällä 2023–2025 ei ole ollut vaikutusta tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuosina 2023–2025.

93

9. Liiketoiminnan muut kulut

(1 000 EUR)

	2025	2024
Ohjelmisto- ja tietoliikennekulut	12 822	13 031
Matkakulut	6 400	6 470
Toimitilakulut	3 098	3 412
Arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	2 127	2 018
Muut henkilöstökulut	4 737	6 555
Luottotappiovarauksen muutos	101	132
Käyttöomaisuuden luovutustappiot	25	127
Vakuutukset	708	611
Yrityshankintoihin liittyvät kulut	203	223
Lakipalvelut	274	489
Muut kulut	7 461	8 216
Yhteensä	37 955	41 285

10. Tilintarkastajan palkkiot

(1 000 EUR)

	2025	2024
Tilintarkastus, KPMG-verkosto	178	156
Tilintarkastajan lausunnot, KPMG Oy Ab	89	17
Muut asiantuntijapalvelut (veropalvelut), KPMG Oy Ab	44	78
Muut asiantuntijapalvelut (muut palvelut), KPMG-verkosto	-	19
Tilintarkastus, muut tilintarkastajat	131	122
Muut asiantuntijapalvelut, muut tilintarkastajat	41	93
Yhteensä	483	485

11. Rahoitustuotot

(1 000 EUR)

	2025	2024
Osinkotuotot sijoituksista	11	10
Korkotuotot sijoituksista	-82	36
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	422	737
Valuuttakurssivoitot	3	286
Yhteensä	354	1 069

12. Rahoituskulut

(1 000 EUR)

	2025	2024
Korkokulut lainoista	3 832	4 895
Korkokulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	55	162
Korkokulut liiketoimintojen yhdistämisistä	-	33
Korkokulut vuokrasopimuksista	595	402
Muut valuuttakurssitappiot	43	267
Muut rahoituskulut	294	126
Yhteensä	4 818	5 885

13. Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot

(1 000 EUR)

	2025	2024
Valuuttakurssivoitot rahoitustuotoissa	3 286
Valuuttakurssitappiot rahoituskuluissa	-43	-267
Yhteensä	-40	18 94

14. Tuloverot

Välittömät verot

(1 000 EUR)

	2025	2024
Tuloverot liiketoiminnasta	-4 304	-4 206
Edellisten tilikausien verot	-84	-339
Laskennalliset verot	1 559	1 346
Yhteensä	-2 830	-3 198

Verokannan täsmäytys

(1 000 EUR)

	2025	2024
Voitto ennen veroja	13 402	13 594
Vero laskettuna emoyhtiön verokannalla 20%	-2 680	-2 719
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eri verokantojen vaikutukset	-114	345
Vähennyskelvottomat menot	-67	-70
Verovapaat tulot	347	370
Edellisten tilikausien verot	-84	-339
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero	-230	-785
Tuloverot	-2 830	-3 198

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verokulut (-) / tuotot (+)

	2025			2024
	Ennen veroja	Verokulu /- tuotto	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Verokulu /- tuotto
Käyvän arvon muutos, muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakesijoitukset	-4 275	861	-3 414	-2	-1
Muuntoerot	2 577	-	2 577	-1 318	-
Laskennallinen vero etuuspohjaisen eläkevelan uudelleenmäärittelystä	226	-68	158	86	-26
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	-1 472	794	-679	-1 234	-27

Laskennalliset verosaamiset

(1 000 EUR)

	2025	1.1.	Muuntoero ja muut muutokset	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yrityshankinnat	31.12.
Vahvistetut tappiot	107	-	-	-	-	-	107
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusvelka	4 243	0	477	-	-	-	4 720
Käyttöoikeusomaisuuserä	-4 223	-	-477	-	-	-	-4 700
Vuokrasopimukset yhteensä	20	0	0	-	-	-	20
Osakepalkkiojärjestelmä	0	-	-	-	-	-	0
Muut jaksotuserot	135	15	63	863	-	-	1 076
Yhteensä	263	15	63	863	-	-	1 203 95

	2024	1.1.	Muuntoero ja muut muutokset	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yrityshankinnat	31.12.
Vahvistetut tappiot	107	-	-	-	-	-	107
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusvelka	4 488	0	-244	-	-	-	4 243
Käyttöoikeusomaisuuserä	-4 471	-	248	-	-	-	-4 223
Vuokrasopimukset yhteensä	17	0	4	-	-	-	20
Osakepalkkiojärjestelmä	0	-	-	-	-	-	0
Muut jaksotuserot	126	1	8	-	-	-	135
Yhteensä	250	1	11	-	-	-	263

Laskennalliset verovelat

(1 000 EUR)

	2025	1.1.	Muuntoero ja muut muutokset	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yrityshankinnat	31.12.
Vapaaehtoiset varaukset	2 003	116	-17	-	-	-	2 101
Yrityshankintojen käyvän arvon kohdistukset	6 441	48	-1 497	-	1 726	-	6 717
Muut jaksotuserot	1 139	0	19	69	-	-	1 228
Yhteensä	9 583	164	-1 496	69	1 726	-	10 045

	2024	1.1.	Muuntoero ja muut muutokset	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yrityshankinnat	31.12.
Vapaaehtoiset varaukset	1 926	-61	103	-	35	-	2 003
Yrityshankintojen käyvän arvon kohdistukset	6 438	-18	-1 360	-	1 380	-	6 441
Muut jaksotuserot	1 186	-	-74	27	-	-	1 139
Yhteensä	9 550	-78	-1 331	27	1 415	-	9 583

Tilikauden lopussa konsernilla oli 7 868 tuhatta euroa (7 306 tuhatta euroa) vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Tappiot ovat voimassa vähintään 5 vuotta.

96

15. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän palkkioina luovutettavat osakkeet jaetaan yhtiön omistamista osakkeista tai markkinoilta hankittavista yhtiön osakkeista, joten kannustinohjelmalla ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta.

	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 EUR)	10 573	10 396
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl) 1.1.	25 250	25 090
Uusien osakkeiden vaikutus	-	122
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl) 31.12.	25 250	25 213
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	0,42	0,41
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR/osake)	0,42	0,41

16. Liiketoimintojen yhdistäminen

Tilikauden 2025 yrityshankinnat

Novacon Powertrain GmbH (100 %)

Etteplan vahvisti asemaansa Keski-Euroopassa ja osti Novacon Powertrain GmbH:n 14.1.2025. Novacon Powertrain on sähköistymiseen ja moottoriteknologian kehitykseen keskittyvä tuotekehitysyhtiö. Yritysosto tuo Etteplanille uuden tuotekehitysyksikön, jolla on vahvaa osaamista auto- ja junaliikenteen sähköistymisessä ja edistyksellisten voimansiirtolinjojen kehittämisessä. Novacon Powertrain on kasvanut voimakkaasti tarjoamalla edistyksellistä teknologiaa johtavien autonvalmistajien muuttuviin tarpeisiin nopeasti kehittyvällä toimialalla. Noin 180 ammattilaista työllistävän yhtiön liikevaihto vuonna 2023 oli noin 18 miljoonaa euroa. Hankinnasta syntyi 6 670 tuhannen euron liikearvo, joka perustuu hankitun yhtiön henkilöstön tekniseen osaamiseen ja hankinnasta odotettaviin synergiahyötyihin. Hankintaan liittyvät kulut, 182 tuhatta euroa, sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernituloslaskelmassa.

Eltech Automation i Lund AB (100 %)

Etteplan vahvisti asemaansa Ruotsissa ja osti Eltech Automation i Lund AB:n 26.8.2025. Eltech Automation tarjoaa kattavia teollisen automaation kokonaisratkaisuja. Yrityskaupan myötä Etteplanin palveluntarjonta Ruotsissa laajenee kattamaan tuotantoratkaisut, ja Etteplan parantaa jalansijaansa erityisesti Etelä-Ruotsissa. Etelä-Ruotsista käsin tuotantoratkaisuja pystytään tarjoamaan entistä paremmin myös Tanskan markkinoille. Eltech Automation asiakaskunta painottuu elintarvike- ja pakkausteollisuuteen sekä koneteollisuuden valmistajiin. Eltech Automation on vuonna 1997 perustettu teollisuuden automaatioratkaisuja ja robotiikkapalveluita tarjoava yhtiö. Yhtiö tarjoaa vahvaa asiantuntemusta robotiikan, konenäön, automaation, mekaniikan, sähkösuunnittelun ja teollisen IT:n osa-alueilla. 21 ammattilaista työllistävän yhtiön liikevaihto vuonna 2024 oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Hankintaan liittyvät kulut, 21 tuhatta euroa, sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernituloslaskelmassa. Alustavasti hankinnasta syntyi 859 tuhannen euron liikearvo, joka perustuu hankitun yhtiön henkilöstön tekniseen osaamiseen ja hankinnasta odotettaviin synergiahyötyihin.

Hankinnat yhteensä

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenlaskettu erittely kauppahinnoista, hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista.

Luovutettu vastike: (1 000 EUR)
Käteisvastike	14 535
Ehdollinen vastike	472
Luovutettu vastike yhteensä	15 006
Varat ja velat
Aineelliset hyödykkeet	517
Aineettomat hyödykkeet	15
Asiakaskanta (aineettomat hyödykkeet)	5 712
Kilpailukieltosopimukset (aineettomat hyödykkeet)	269
Myynti- ja muut saamiset	3 790
Rahavarat	2 204
Varat yhteensä	12 507
Muut pitkäaikaiset velat	259
Lyhytaikaiset velat	3 047
Laskennallinen verovelka	1 725
Velat yhteensä	5 030
Nettovarallisuus	7 477
Liikearvon syntyminen hankinnassa:
Luovutettu vastike	15 006
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	-7 477
Liikearvo	7 529

Hankittujen yhtiöiden tuottama konsernituloslaskelmaan sisältyvä liikevaihto oli yhteensä 16 962 tuhatta euroa ja tilikauden voitto 1 183 tuhatta euroa.Jos kaikki yhtiöt olisi yhdistelty 1.1.2025 alkaen, konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto olisi ollut 362 003 tuhatta euroa ja tilikauden voitto 10 454 tuhatta euroa.

97

Tilikauden 2024 yrityshankinnat

STRONGIT ApS (100 %) Etteplan vahvisti asemaansa Tanskassa ja osti 8.1.2024 STRONGIT ApS:n, joka on tuotekehitysratkaisuihin keskittyvä teknologiapalveluyritys. STRONGIT toimittaa palveluitaan 13 oman osaavan asiantuntijan ja eri toimijoista koostuvan noin 70 henkilön verkoston kautta Kööpenhaminassa, Århusissa ja Gråstenissa, Tanskassa. Vuonna 2023 STRONGIT:n liikevaihto oli noin 13 miljoonaa euroa. Hankinnasta syntyi 7 517 tuhannen euron liikearvo, joka perustuu hankitun yhtiön henkilöstön tekniseen osaamiseen ja hankinnasta odotettaviin synergiahyötyihin. Hankintaan liittyvät kulut, 105 tuhatta euroa, sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernituloslaskelmassa.

AFFRA AB (100 %) Etteplan vahvisti asemaansa Ruotsissa hankkimalla 27.5.2024 Göteborgissa sijaitsevan AFFRA AB:n, joka on ajoneuvo- ja kuljetusteollisuuden tarvitsemaan ohjelmistotestaukseen ja erityisesti Hardware in the Loop (HIL) testaukseen erikoistunut konsulttiyhtiö. HIL-testauksen avulla ohjelmistojen ja laitteistojen kehityksenaikainen laadunvarmistus toteutetaan tehokkaasti ja turvallisesti. AFFRA:n 23 testauksen, ohjelmistokehityksen ja sulautettujen ratkaisujen osaajaa siirtyivät heti Etteplanin palvelukseen. Hankinnasta syntyi 758 tuhannen euron liikearvo, joka perustuu hankitun yhtiön henkilöstön tekniseen osaamiseen ja hankinnasta odotettaviin synergiahyötyihin. Hankintaan liittyvät kulut, 9 tuhatta euroa, sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernituloslaskelmassa.

Hankinnat yhteensä Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenlaskettu erittely kauppahinnoista, hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista.

Luovutettu vastike: 1 000 EUR
Käteisvastike	13 518
Suunnattu osakeanti	2 107
Luovutettu vastike yhteensä	15 625
Varat ja velat
Aineelliset hyödykkeet	37
Asiakaskanta (aineettomat hyödykkeet)	5 995
Kilpailukieltosopimukset (aineettomat hyödykkeet)	320
Myynti- ja muut saamiset	3 465
Rahavarat	1 216
Varat yhteensä	11 032
Muut pitkäaikaiset velat	16
Lyhytaikaiset velat	2 248
Laskennallinen verovelka	1 417
Velat yhteensä	3 681
Nettovarallisuus	7 351

Liikearvon syntyminen hankinnassa:
Luovutettu vastike	15 625
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	-7 351
Liikearvo	8 274

Hankittujen yhtiöiden tuottama, konsernituloslaskelmaan sisältyvä liikevaihto oli yhteensä 3 396 tuhatta euroa ja tilikauden voitto 457 tuhatta euroa. Jos kaikki yhtiöt olisi yhdistelty 1.1.2024 alkaen, konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto olisi ollut 361 931 tuhatta euroa ja tilikauden voitto 10 529 tuhatta euroa.

98

17. Liikearvo ja arvonalentumistestaus

1 000 EUR	2025	2024
Hankintameno 1.1.	117 436	109 737
Muuntoerot	1 752	-867
Tytäryritysten hankinta (liitetieto 16)	7 536	8 565
Kirjanpitoarvo 31.12.	126 724	117 436

Liikearvot on kohdistettu arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Konsernin johto on määritellyt rahavirtaa tuottaviksi yksiköiksi palvelualueet, joihin yhtiön operatiivinen toiminta on organisoitu. Arvonalentumistestaus suoritetaan tilikauden viimeisellä neljänneksellä sen jälkeen, kun seuraavan vuoden budjetti on laadittu. Testaus perustuu 30.9. kirjattuun liikearvon määrään, ja se päivitetään tarvittaessa vastaamaan 31.12. olevaa tilannetta. Nettorahavirtalaskelmissa otetaan ensimmäisen vuoden osalta huomioon budjettien mukaiset, verojen jälkeiset rahavirrat ja seuraavien viiden vuoden osalta muiden konsernin johdon hyväksymien laskelmien mukaiset, verojen jälkeiset rahavirrat. Lisäksi johto arvioi markkinakysyntää ja -ympäristöä ja vertaa arvioitaan ulkopuolisiin tietolähteisiin. Rahavirtoja määritettäessä ennakoidaan tuotto- ja hintakehitystä, kustannuksia, käyttöpääomatarvetta sekä investointeja. Ennakoinnin perustana johto käyttää sekä toteutunutta kehitystä että näkemystään markkinoiden tulevasta kehityksestä. Arvioitujen nettorahavirtojen diskonttauksessa käytettävä diskonttauskorko on määritetty verojen jälkeisen, keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta. Diskonttauskorko perustuu sen maan 30 vuoden valtionobligaation korkoon, missä arvonalentumistestauksen kohteena oleva rahavirtaa tuottava yksikkö pääasiallisesti toimii. Koroissa on huomioitu yleinen markkinariski sekä kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoimintariski. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo. Päättyneen tilikauden tai vertailukauden aikana ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.

99

Liikearvo 30.9. Meur

	2025	2024
Suunnitteluratkaisut	64,6	56,7
Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut	45,9	45,8
Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut	15,4	15,3
Yhteensä	125,9	117,8

Keskeiset oletukset käyttöarvon määrittelemiseksi

Kokonaiskasvu-% 2–5 vuoden ajalle	1,0 %	1,0 %
Kasvu-% 5 vuoden jälkeen	2,0 %	2,0 %
Diskonttokorko, ennen veroja
Suunnitteluratkaisut	9,8 %	11,0 %
Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut	10,3 %	12,0 %
Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut	9,6 %	11,2 %
Diskonttokorko, verojen jälkeen
Suunnitteluratkaisut	8,0 %	9,1 %
Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut	8,5 %	9,8 %
Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut	7,9 %	9,0 %

Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon seuraavasti (Meur):

Suunnitteluratkaisut	123,1	145,9
Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut	29,2	55,5
Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut	58,6	49,6
Yhteensä	210,9	250,9

Herkkyysanalyysi

Arvonalentumistestauksen yhteydessä on suoritettu herkkyysanalyysejä seuraavien muuttujien osalta:
* nollakasvu liikevaihdossa
* kannattavuuden (EBIT) heikkeneminen neljällä prosenttiyksiköllä
* diskonttauskoron nousu neljällä prosenttiyksiköllä

Herkkyysanalyysissä käytettyjen muuttujien toteutuminen ei johtaisi arvonalentumisiin rahavirtaa tuottavissa yksiköissä.

100

18. Aineettomat hyödykkeet

1 000 EUR	2025
	Aineettomat oikeudet	Kehittämismenot	Asiakaskanta ja kilpailukielto- sopimukset*	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	14 002	3 074	65 096	0	82 171
Muuntoerot	-107	-483	-376		-966
Tytäryritysten hankinta	15	-	5 987	-	6 002
Lisäykset	23	0	4	27	4 354
Hankintameno 31.12.	13 932	3 074	71 566	4	88 575
Kertyneet poistot 1.1.	-13 042	-2 997	-37 039	-	-53 078
Muuntoerot	108	-	-252	-	-145
Tilikauden poisto	-199	-36	-6 358	-	-6 593
Kertyneet poistot 31.12.	-13 133	-3 033	-43 650	-	-59 816
Kirjanpitoarvo 31.12.	799	40	27 916	4	28 759

1 000 EUR	2024
	Aineettomat oikeudet	Kehittämismenot	Asiakaskanta ja kilpailukielto- sopimukset*	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	13 951	3 116	58 953	266	76 285
Muuntoerot	46	-179	-	-133
Tytäryritysten hankinta	-	-	6 322	-	6 322
Lisäykset	27	-	-	-	27
Vähennykset	-34	-4	-	-	-38
Siirrot erien välillä	11	-39	-	-266	-293
Hankintameno 31.12.	14 002	3 074	65 096	0	82 171
Kertyneet poistot 1.1.	-12 603	-2 954	-31 165	-	-46 721
Muuntoerot	-46		89	-	43
Tilikauden poisto	-394	-43	-5 963	-	-6 400
Kertyneet poistot 31.12.	-13 042	-2 997	-37 039	-	-53 078
Kirjanpitoarvo 31.12.	959	77	28 057	0	29 093

*Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet 27 916 tuhatta euroa (28 057 tuhatta euroa) koostuvat hankituista asiakaskannoista 27 569 tuhatta euroa (27 727 tuhatta euroa) ja kilpailukieltosopimuksista 348 tuhatta euroa (330 tuhatta euroa).

101

19. Aineelliset hyödykkeet

1 000 EUR	2025
	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	19	19 077	3 814	22 910
Muuntoerot	-	5	-4	2
Tytäryritysten hankinta	-	35	-	35
Lisäykset	-	686	169	855
Vähennykset	-	-60	-22	-82
Hankintameno 31.12.	19	19 743	3 957	23 719
Kertyneet poistot 1.1.	-	-16 636	-1 792	-18 428
Muuntoerot	-	31	3	35
Tilikauden poisto	-	-942	-318	-1 260
Kertyneet poistot 31.12.	-	-17 547	-2 107	-19 653
Kirjanpitoarvo 31.12.	19	2 196	1 850	4 066

1 000 EUR	2024
	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	19	18 484	1 974	20 478
Muuntoerot	-	-3	1	-2
Tytäryritysten hankinta	-	1	1	2
Lisäykset	-	791	1 598	2 389
Vähennykset	-	-267	-1	-268
Siirrot erien välillä	-	72	240	312
Hankintameno 31.12.	19	19 077	3 814	22 910
Kertyneet poistot 1.1.	-	-15 471	-1 604	-17 075
Muuntoerot	-	-17	-2	-18
Tilikauden poisto	-	-1 148	-186	-1 334
Kertyneet poistot 31.12.	-	-16 636	-1 792	-18 428
Kirjanpitoarvo 31.12.	19	2 441	2 022	4 482

20. Käyttöoikeusomaisuuserät

1 000 EUR	2025
	Vuokratut ohjelmistot	Koneet ja kalusto	Toimitilat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	8 608	33 233	56 442	98 282
Muuntoerot	26	225	-	-251
Tytäryritysten hankinta	-	306	374	680
Lisäykset	201	3 033	10 328	13 562
Vähennykset	-	-135	-915	-1 050
Hankintameno 31.12.	8 835	36 661	66 230	111 726
Kertyneet poistot 1.1.	-8 078	-27 907	-43 188	-79 172
Muuntoerot	-24	-186	-	-211
Tilikauden poisto	-421	-3 590	-6 738	-10 750
Kertyneet poistot 31.12.	-8 523	-31 683	-49 926	-90 132
Kirjanpitoarvo 31.12.	311	4 979	16 304	21 594

1 000 EUR	2024
	Vuokratut ohjelmistot	Koneet ja kalusto	Toimitilat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	8 229	29 807	51 925	89 961
Muuntoerot	-14	-108	-	-122
Tytäryritysten hankinta	-	150	184	334
Lisäykset	392	3 834	7 350	11 576
Vähennykset	-	-450	-3 017	-3 467
Hankintameno 31.12.	8 608	33 233	56 442	98 282
Kertyneet poistot 1.1.	-7 544	-24 337	-36 759	-68 639
Muuntoerot	-547	-3 653	-6 429	-10 629
Tilikauden poisto	-547	-3 653	-6 429	-10 629
Kertyneet poistot 31.12.	-8 078	-27 907	-43 188	-79 172
Kirjanpitoarvo 31.12.	530	5 326	13 254	19 110

Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta vuonna 2025 oli yhteensä 13 725 tuhatta euroa (12 958 tuhat euroa).

101

21.Vaihto-omaisuus 1 000 EUR | 2025 | 2024
| :--- | :--- | :---
Vaihto-omaisuus tilikauden alussa | 658 | 806
Lisäykset/Vähennykset | -22 | -148
Yhteensä | 636 | 658

22. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1 000 EUR | 2025 | 2024
| :--- | :--- | :---
Myyntisaamiset | 50 846 | 54 818
Luottotappiovaraus | -81 | -195
Muut saamiset | 381 | 355
Siirtosaamiset | 6 201 | 6 202
Yhteensä | 57 347 | 61 180

Siirtosaamisten olennaisimmat erät 1 000 EUR | 2025 | 2024
| :--- | :--- | :---
Korkosaamiset | - | 82
Jaksotetut työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 236 | 310
Vuokraennakot | 633 | 733
Muut siirtosaamiset kuluista | 5 332 | 5 078
Yhteensä | 6 201 | 6 202

Saatavien jakauma valuutoittain 1 000 EUR | 2025 | 2024
| :--- | :--- | :---
EUR | 41 218 | 42 011
SEK | 11 028 | 12 005
CNY | 2 263 | 2 108
PLN | 437 | 358
DKK | 2 087 | 3 434
Muut valuutat | 313 | 1 263
Yhteensä | 57 347 | 61 180

23. Rahoitusriskien hallinta

Tämä liitetieto kuvaa konsernin altistumista rahoitusriskeille sekä rahoitusriskien toteutumisen mahdollisia vaikutuksia konsernin tulevaan taloudelliseen kehitykseen.

23.1 Rahoitusriskien osatekijät

Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskille sekä vastapuoli- ja luottoriskille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja oma pääoma sekä varmistaa riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin taloushallintoon, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata konsernia rahoitusriskeiltä. Talousosasto vastaa keskitetysti myös konsernin varainhankinnasta ja tuottaa johdolle informaatiota konsernin sekä liiketoimintayksiköiden rahoituksellisesta tilanteesta.

23.1.1 Valuuttariski

Valuuttariski koostuu valuuttamääräisinä suoritettavien kaupallisten transaktioiden transaktioriskistä sekä translaatioriskistä, joka syntyy taseen valuuttamääräisten erien muuntamisesta raportointivaluutan määräiseksi.

Transaktioriski

Konsernin liiketoiminnasta pääosa tapahtuu kunkin konserniyrityksen kohdemaan valuutassa, jolloin myyntituotot ja kulut ovat samassa valuutassa.

Translaatioriski

Konserni altistuu valuuttakurssivaihtelusta aiheutuvalle translaatioriskille muunnettaessa euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tase-eriä raportointivaluutan määräiseksi. Suurin riski liittyy Ruotsin kruunuissa kirjattuun liikearvoon. Ruotsin kruunuissa kirjatun liikearvon määrä tilinpäätöshetkellä oli 33 992 tuhatta euroa (31 265 tuhatta euroa). Herkkyysanalyysi kohtuullisten ja mahdollisten valuuttakurssimuutosten vaikutuksesta konsernin tilikauden voittoon sekä omaan pääomaan ja liikearvoon tilinpäätöshetkellä on esitetty alla olevassa taulukossa. Analyysissä on oletettu valuuttakurssimuutoksen olevan +/-10 prosenttia tilinpäätöshetkestä, ja muiden tekijöiden pysyvän muuttumattomina.

	2025			2024
1 000 EUR	Vaikutus tilikauden voittoon	Vaikutus muihin oman pääoman eriin	Vaikutus liikearvoon	Vaikutus tilikauden voittoon	Vaikutus muihin oman pääoman eriin
EUR/SEK 10 %:n nousu	-102	-855	-3 090	-296	-783
EUR/SEK 10 %:n lasku	125	1 044	3 777	362	957
EUR/PLN 10 %:n nousu	-63	-865	-411	-182	-792
EUR/PLN 10 %:n lasku	77	1 057	502	222	967
EUR/CNY 10 %:n nousu	-111	-490	-162	-83	-413
EUR/CNY 10 %:n lasku	136	599	198	101	505
EUR/DKK 10 %:n nousu	-72	-552	-965	-140	-543
EUR/DKK 10 %:n lasku	88	675	1 180	171	664

23.1.2 Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille sekä tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin että markkinakorkojen muutosten aiheuttaman kassavirtariskin muodossa. Korollisten velkojen kokonaismäärä ilman vuokrasopimusvelkoja oli tilinpäätöshetkellä 80 382 tuhatta euroa (76 661 tuhatta euroa). Lainojen korkojen vaihteluväli on 3,10 – 4,09 (3,68 – 4,19) prosenttia. Konsernilla on vain vaihtuvakorkoisia lainoja. Konsernin korkoriskiä seurataan laskemalla korkoprosenttien yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutus konsernin korkokuluihin seuraavien 12 kuukauden aikana. Korkoaseman herkkyys koronmuutoksille saadaan laskemalla kuinka paljon konsernin koko korkokäyrän yhtä suuri, yhden prosenttiyksikön suuruinen muutos muuttaisi korkokuluja vuositasolla. Tarkastelussa huomioidaan vain korolliset pankkilainat. Vuokrasopimusvelkoja ei huomioida. Tilinpäätöshetkellä konsernin korkoherkkyys yhden prosenttiyksikön suuruiselle koronnousulle oli noin 821 tuhatta euroa (238 tuhatta euroa).

23.1.3 Rahoitus- ja maksuvalmiusriski

Konserni pyrkii turvaamaan hyvän maksuvalmiuden kaikissa markkinaolosuhteissa tehokkaalla kassanhallinnalla. Lyhytaikaiseen rahoitukseen käytetään cash pool -järjestelyihin sidottuja luottolimiittejä. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 15 920 tuhatta euroa (16 082 tuhatta euroa) käytettävissä olevia luottolimiittejä. Limiittejä ei ollut käytössä tilikauden 2025 lopussa (ei käytössä). Jälleenrahoitusriskiä pyritään minimoimaan lainasalkun tasapainoisella erääntymisaikataululla, lainojen riittävän pitkällä maturiteetilla sekä käyttämällä rahoituksen lähteenä useita eri pankkeja. Lainarahoitusta lisätään tarpeen mukaan. Konsernilla on omavaraisuusasteeseen sekä nettovelat/ EBITDA-tunnuslukuun sidottuja lainakovenantteja, jotka koskevat pääosin kaikkia konsernin lainoja. Mikäli tilinpäätöshetkellä konsernin omavaraisuusaste alittaa 25 prosenttia tai nettovelat/EBITDA-tunnusluku ylittää tason 3,5, luotonantajalla on oikeus irtisanoa konsernin kaikki luotot kokonaisuudessaan välittömästi takaisinmaksettaviksi. Konserni testaa lainakovenantteja kvartaaleittain. Tilikausien 2024 ja 2025 osavuosikatsausten ja konsernitilinpäätösten lukujen perusteella kovenantit eivät rikkoutuneet, joten lainat on luokiteltu pitkäaikaisiksi siltä osin, kun ne erääntyvät yli vuoden kuluttua. Konserni uskoo täyttävänsä kovenanttiehdot seuraavat 12 kuukautta raportointipäivästä. Tasapainottaakseen toimialalla tyypillisten pitkien maksuehtojen kassavaikutusta konserni myy osan suurimpien asiakkaidensa myyntisaamisista rahoituslaitokselle. Myytyihin myyntisaamisiin ei liity luottotappioriskiä ja kyseiset myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta. Rahoitusvelkojen erääntymisanalyysi perustuu IFRS-standardien mukaisiin sopimuksen mukaisiin kassavirtoihin. Lainojen erääntymisanalyysi sisältää pääoman ja koron. Vuokrasopimusvelkojen erääntymisanalyysi perustuu diskonttaamattomiin tuleviin vuokramaksuihin.

Rahoitusvelkojen erääntymisanalyysi

1 000 EUR	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta
2025
Lainat	41 951	42 494	–
Vuokrasopimusvelat	10 021	11 708	1 219
Tytäryhtiöiden hankintavelat	–	638	–
Ostovelat ja muut velat	12 649	41	–
Yhteensä	64 621	54 881	1 219
2024
Lainat	29 216	51 690	–
Vuokrasopimusvelat	11 349	10 324	–
Tytäryhtiöiden hankintavelat	533	131	–
Ostovelat ja muut velat	13 758	176	–
Yhteensä	53 351	62 320	–

Tytäryhtiöiden hankintavelat koostuvat 31.12.2025 High Vision Engineering Sweden AB:n 138 tuhannen euron kauppahinnasta, joka maksetaan 30.4.2028 mennessä sekä Novacon Powertrain GmbH:n 500 tuhannen kauppahinnasta, joka maksetaan 30.4.2027 mennessä.

Rahoituksen rahavirran ja rahoitusvelkojen muutoksen täsmäytys

1 000 EUR	2025	2024
Korolliset velat 1.1.	95 872	86 583
Rahoituksen rahavirta	-7 927	334
Ei-rahamääräiset muutokset
Muutokset vuokrasopimuksissa	12 387	8 144
Yrityshankinnoissa vastattavaksi otetut lainat ja vuokrasopimukset	1 702	334
Muuntoerot ja muut muutokset*	42	476
Ei-rahamääräiset muutokset yhteensä	14 131	8 954
Korolliset velat 31.12.	102 075	95 872

* Tilikaudella 2024 LAE Engineering hankintaan liittyvä kauppahinta 500 tuhatta euroa oikaistiin korottomista veloista korollisiin velkoihin.

23.1.4 Vastapuoli- ja luottoriski

Rahoitusjärjestelyihin sisältyy riski siitä, ettei vastapuoli kykene täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteita. Vastapuoliriskin minimoimiseksi rahoitussopimukset on tehty hyvän luottoluokituksen omaavien, johtavien pohjoismaisten pankkien kanssa. Operatiiviseen toimintaan liittyvä luottoriski syntyy asiakkaan kyvyttömyydestä suoriutua sopimusvelvoitteistaan. Merkittävä osa konsernin liiketoiminnasta kohdistuu suuriin, kansainvälisesti toimiviin ja luottokelpoisiin yrityksiin. Luottoriskiä pienentää myös asiakasyritysten jakautuminen usealle eri toimialalle. Konserni pyrkii varmistamaan, että tuotteita ja palveluja myydään vain asiakkaille, joilla on asianmukaiset luottotiedot. Luottoriskiä valvotaan systemaattisesti, ja erääntyneitä myyntisaatavia seurataan viikoittain. Lisääntyneen taloudellisen epävarmuuden vaikutuksia pyritään minimoimaan saatavakannan aktiivisella valvonnalla ja tehokkaalla perintäprosessilla. Luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on taseen saatavien kirjanpitoarvo.

Luottotappiovaraus

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen IFRS 9:n sisältyvää yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan kaikista, myös erääntymättömistä, myyntisaamista ja keskeneräisistä töistä määritetään koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Alla oleva taulukko esittää luottotappiovarauksen muodostumisen. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset ja sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ryhmitellään yhteisten luottoriskipiirteiden sekä maksun viivästymisen perusteella. Arvioinnissa hyödynnetään lisäksi ennakoivaa informaatiota, kuten EU:n bruttokansantuotteen kasvuennusteita. Odotettavissa olevien luottotappioiden arvioidaan kokonaisuutena olevan epäolennaisia. Konsernin johto arvioi luottotappiot tapauskohtaisesti, huomioiden asiakkaan maksukäyttäytymisen, saatavien ikääntymisen sekä muut perintään vaikuttavat tekijät.Pääsääntöisesti yli 60 päivää erääntyneisiin saataviin sovelletaan 50 prosentin arvonalentumista ja yli 90 päivää erääntyneisiin 100 prosentin arvonalentumista, ellei tapauskohtainen arviointi anna perusteltua syytä poiketa näistä prosenttiosuuksista.

2025

	Erääntyneet	Eräänty-mättömät	1–30 pv	31–60 pv	61–90 pv	> 90 pv	Yhteensä
Odotettavissa oleva luottotappioaste	0,1 %	0,1 %	1,0 %	4,0 %	5,1 %
Myyntisaamiset	44 966	4 580	868	229	202	50 846
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	24 961	-	-	-	-	24 961
Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot	42	3	9	9	10	74
Tapauskohtainen luottotappiovaraus	7	7
Kirjattu luottotappiovaraus	81

2024

	Erääntyneet	Eräänty-mättömät	1–30 pv	31–60 pv	61–90 pv	> 90 pv	Yhteensä
Odotettavissa oleva luottotappioaste	0,1 %	0,1 %	1,5 %	5,5 %	6,5 %
Myyntisaamiset	47 363	5 360	1 053	202	840	54 818
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	28 406	-	-	-	-	28 406
Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot	60	6	16	11	55	147
Tapauskohtainen luottotappiovaraus	48	48
Kirjattu luottotappiovaraus	195

Odotettavissa olevien luottotappiovarausten muutokset (1 000 EUR)

	2025	2024
Kirjattu luottotappiovaraus 1.1.	-195	-85
Luottotappiovarausten nettovähennys (+) / lisäys (-)	114	-110
Kirjattu luottotappiovaraus 31.12.	-81	-195

Jos yksittäisistä myyntisaamisista tai sopimukseen perustuvista omaisuuseristä ei voida odottaa saatavan maksua, ne kirjataan pois taseesta. Maksua ei voida odottaa saatavan mm. tilanteissa, joissa velallinen ei pysty sitoutumaan takaisinmaksuohjelmaan.

23.2 Pääomariskin hallinta

Pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin kyky jatkuvaan toimintaan, jotta se pystyisi antamaan tuottoa omistajilleen ja hyötyä muille sidosryhmilleen. Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten alentamiseksi. Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä omaisuuttaan.

Pääomaa seurataan nettovelkaantumisasteen (net gearing) pohjalta samoin kuin muissa saman toimialan yrityksissä. Nettovelkaantumisaste lasketaan jakamalla nettovelat oman pääoman määrällä. Nettovelat lasketaan siten, että korollisten bruttovelkojen kokonaismäärästä vähennetään rahavarat. Tyydyttävän joustavuuden varmistamiseksi tavoitteeksi on asetettu nettovelkaantumisasteen pitäminen välillä 30–100 prosenttia.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin nettovelkaantumisaste: (1 000 EUR)

	2025	2024
Korolliset bruttovelat	102 011	95 872
Vähennetään rahavarat	-30 366	-25 241
Nettovelat	71 645	70 631
Oma pääoma yhteensä	122 142	117 803
Nettovelkaantumisaste	58,7 %	60,0 %

105

24. Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin

Rahoitusvarat

2025 (1 000 EUR)

	Liite	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	Kirjanpitoarvo yhteensä
Noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet	24	-	6 694	6 694
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22	51 146	-	51 146
Rahavarat		30 366	-	30 366
Rahoitusvarat 31.12.		81 512	6 694	88 207

Rahoitusvelat

2025 (1 000 EUR)

	Liite	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat	Kirjanpitoarvo yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	26	80 382	-	80 382
Vuokrasopimusvelat	26	21 694	-	21 694
Tytäryhtiöiden hankintavelat	16,27	-	638	638
Ostovelat ja muut velat	28	12 690	-	12 690
Rahoitusvelat 31.12.		114 765	638	115 403

Rahoitusvarat

2024 (1 000 EUR)

	Liite	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	Kirjanpitoarvo yhteensä
Noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet	24	-	9 534	9 534
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22	55 893	-	55 893
Rahavarat		25 241	-	25 241
Rahoitusvarat 31.12.		81 134	9 534	90 668

Rahoitusvelat

2024 (1 000 EUR)

	Liite	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat	Kirjanpitoarvo yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	26	76 161	-	76 161
Vuokrasopimusvelat	26	19 211	-	19 211
Tytäryhtiöiden hankintavelat	16,27	-	663	663
Ostovelat ja muut velat	28	13 803	-	13 803
Rahoitusvelat 31.12.		109 175	663	109 838

Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoja.

Käyvän arvon hierarkia

Seuraavissa taulukoissa esitetään käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit arvostusmenetelmän mukaan jaoteltuina. Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti:

Taso 1: Täysin samanlaisille varoille tai veloille noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on havainnoitavissa joko suoraan hintana tai epäsuorasti hinnoista johdettuina.
Taso 3: Muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon.

106

Käypään arvoon muiden laajan tulosten erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat (taso 3) koostuvat pääosin Ekkonon ja BJIT:n sijoituksista. Arvostusmenetelmä perustuu toteutuneisiin kauppoihin ja ulkopuoliseen arvioon. Tilikaudella 2025 sijoituksen käypään arvoon on kirjattu 4,2 miljoonan euron arvonalennus. Etteplanin omistus osakkeissa ei ole muuttunut tilikauden aikana.

2025 (1 000 EUR)

	Noteeratut osakkeet (Taso 1)	Toimitila-osakkeet (Taso 2)	Noteeraamat-tomat osakkeet ja lainasaamiset(Taso 3)	Yhteensä
Alkusaldo 1.1.	205	120	10 125	10 450
Sijoitukset osakkeisiin	-	-	98	98
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuotot/kulut	8	-	-4 244	-4 237
Muuntoerot	-	-	383	383
Kirjanpitoarvo 31.12.	213	120	6 361	6 694

2024 (1 000 EUR)

	Noteeratut osakkeet (Taso 1)	Toimitila-osakkeet (Taso 2)	Noteeraamat-tomat osakkeet ja lainasaamiset(Taso 3)	Yhteensä
Alkusaldo 1.1.	199	120	3 019	3 339
Sijoitukset osakkeisiin ¹	-	-	7 176	7 176
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuotot/kulut	6	-	-8	-2
Muuntoerot	-	-	-63	-63
Kirjanpitoarvo 31.12.	205	120	10 125	10 450

¹ Sijoitus BJIT:n osakkeisiin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Tytäryhtiöiden hankintavelka (Taso 3)	1 000 EUR	2025	2024
Alkusaldo 1.1.		-	100
Lisäykset		616	-
Arvostuksen muutos		-	83
Muuntoero		6	-
Maksusuoritus		-	-183
Kirjanpitoarvo 31.12.		622	-

Lisätietoa tytäryhtiöiden hankintavelasta esitetään liitetiedossa 16 Liiketoimintojen yhdistäminen.

25. Oma pääoma

Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, omista osakkeista, muuntoeroista, muista rahastoista sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahasto sisältää alkuperäiseen listautumiseen liittyvän emissiovoiton sekä rahastoanneissa kerättyjä varoja. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakeanneissa kerättyjä varoja, jotka on hallituksen päätöksellä päätetty kirjata Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojauksen. Ruotsin yhtiöön liittyvän nettosijoituksen suojauksen kokonaismäärä (149 tuhatta euroa) kirjataan tuloslaskelmaan, jos sijoituksesta luovutaan. Muut rahastot sisältää käyvän arvon rahaston, joka käsittää käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien sijoitusten 3 343 tuhannen euron (70 tuhannen euron) kertyneet arvonmuutokset. Kertyneet arvonmuutokset siirretään kertyneisiin voittovaroihin, jos sijoituksista luovutaan.

Osakkeet ja osakepääoma

Etteplan Oyj:llä on yksi osakelaji. Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseen laskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuina omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.

107

Etteplan Oyj:n kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma tilikauden lopussa oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 25 350 793 (25 350 793) kappaletta. Tilikaudella ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon. Osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETTE. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa, eikä enimmäisosakemäärää ole rajoitettu. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Jos jokin konserniin kuuluva yritys ostaa yhtiön osakkeita (omat osakkeet), maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot (verovaikutuksilla vähennettyinä) vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä verovaikutukset huomioon ottaen. Yhtiön hallussa tilinpäätöshetkellä oli 100 921 (100 921) kappaletta omia osakkeita. Hallituksen valtuudet omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen sekä osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä on esitetty hallituksen toimintakertomuksessa.

Päätetyt osingot, jotka on asianmukaisesti hyväksytty eivätkä ole enää yrityksen harkintavallassa, mutta joita ei ole jaettu raportointikauden päättymispäivään mennessä, kirjataan velaksi konsernitaseeseen. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 jaetaan osinkoa 0,22 euroa osakkeelta. Tilikaudelta 2024 osinkoa jaettiin 0,22 euroa osakkeelta.

26. Korolliset velat

Lainat rahoituslaitoksilta

Jakauma valuutoittain (1 000 EUR)

	2025	2024
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta
EUR	40 855	49 473
Yhteensä	40 855	49 473
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta
EUR	39 463	26 688
Yhteensä	39 463	26 688

Kovenanttiehtoisia lainoja on tilinpäätöshetkellä 80 075 tuhatta euroa (75 850 tuhatta euroa).## 27. Muut pitkäaikaiset velat

1 000 EUR	2025	2024
Tytäryhtiöiden hankintavelka	622	131
Muut pitkäaikaiset velat	41	45
Yhteensä	663	176

28. Ostovelat ja muut velat

1 000 EUR	2025	2024
Ostovelat	12 649	13 758
Siirtovelat	30 740	32 564
Verovelat	15 323	14 488
Tytäryhtiöiden hankintavelka	-	533
Yhteensä	58 713	61 343

Siirtovelkojen olennaisimmat erät

1 000 EUR	2025	2024
Korkovelat	705	451
Jaksotetut työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	27 368	29 309
Muut lyhytaikaiset siirtovelat	2 667	2 804
Yhteensä	30 740	32 564

Velkojen jakauma valuutoittain

1 000 EUR	2025	2024
EUR	41 226	43 871
SEK	13 277	12 502
CNY	1 176	1 301
PLN	1 596	1 735
DKK	1 390	1 802
Muut valuutat	48	133
Yhteensä	58 713	61 343

29. Vakuudet ja vastuusitoumukset

1 000 EUR	2025	2024
Yrityskiinnitykset	320	320
Pantatut osakkeet	120	120
Muut annetut vakuudet	798	1 007
Yhteensä	1 238	1 447

30. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin luetaan henkilöt, joilla on konsernissa määräysvalta, yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta sekä konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt. Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat henkilöitä, joilla on konsernin toiminnan suunnittelua, johtamista ja valvontaa koskevat välittömät tai välilliset valtuudet ja vastuu. Näihin kuuluvat myös konsernin hallituksen jäsenet (toimivaan johtoon kuuluvat ja muut). Konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat myös konsernin emoyhtiön, Ingman Group Oy Ab:n johtoon kuuluvat henkilöt. Ingman Group Oy Ab käyttää konsernissa lopullista määräysvaltaa, ja lähipiiriin kuuluu sen lisäksi myös Ingman Group Oy Ab:n konserniyritykset ja osakkuusyhtiöt. Edellä mainittujen henkilöiden puolisot ja huollettavat sekä heidän määräysvallassaan tai yhteisessä määräysvallassa olevat yhtiöt luetaan lähipiiriin. Lähipiiriliiketoimet on hinnoiteltu konsernin normaalien, markkinaehtoisten hinnoitteluperusteiden ja hankintaehtojen mukaisesti.

109

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet 31.12.2025

Yhtiö	Kotipaikka	Konsernin / Emoyhtiön omistusosuus
Etteplan Oyj	Espoo, Suomi
Etteplan Germany GmbH	Leverkusen, Saksa	100 % / 100 %
Etteplan Deutschland GmbH	Neukirchen-Vlyun, Saksa	100 % / 0 %
Etteplan Defense GmbH	Koblenz, Saksa	100 % / 0 %
Etteplan Finland Oy	Espoo, Suomi	100 % / 100 %
Etteplan Poland sp.z.o.o.	Wroclaw, Puola	100 % / 0 %
Etteplan Sweden AB	Västerås, Ruotsi	100 % / 100 %
Etteplan Technology Center Ltd.	Kunshan, Kiina	100 % / 0 %
Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd.	Shanghai, Kiina	100 % / 100 %
Etteplan B.V.	Eindhoven, Alankomaat	100 % / 100 %
Etteplan Netherlands B.V.	Eindhoven, Alankomaat	100 % / 0 %
Etteplan USA Inc.	Austin (TX), Yhdysvallat	100 % / 0 %
Etteplan Denmark A/S	Herlev, Tanska	100 % / 100 %
Etteplan Engineering GmbH*	Affalterbach, Saksa	100 % / 100 %
Eltech Automation i Lund AB	Lomma, Ruotsi	100 % / 100 %

• Yhtiön nimi oli aiemmin Novacon Powertrain GmbH. Nimi muuttui tilikauden aikana Etteplan Engineering GmbH:ksi.

Seuraavat konserniyhtiöt on fuusioitu vuonna 2025

Yhtiö	Kotipaikka	Yhtiö, johon fuusioitu
STRONGIT ApS	Gråsten, Tanska	Etteplan Denmark A/S
STRONGIT Kobenhavn ApS	Ballerub, Tanska	Etteplan Denmark A/S
MoTech GmbH	Stuttgart, Saksa	Etteplan Engineering GmbH
High Vision Engineering AB	Göteborg, Ruotsi	Etteplan Sweden AB
Syncore Technologies AB	Linköping, Ruotsi	Etteplan Sweden AB
AFFRA AB	Göteborg, Ruotsi	Etteplan Sweden AB

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat

1 000 EUR	2025	2024
Palveluiden myynnit ja ostot sekä niistä johtuvat saamiset ja velat
Palveluiden myynnit muille lähipiiriin kuuluville yhtiöille	36	36
Palveluiden ostot muilta lähipiiriin kuuluvilta yhtiöiltä	36	36

Johdon työsuhde-etuudet

Etteplan Oyj:n johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmän jäsenistä.

Johdolle maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut	1 000 EUR	2025	2024
Hallitus		365	348
Toimitusjohtaja		626	635
Muu johtoryhmä		1 958	2 010
Johdon työsuhde-etuudet yhteensä		2 949	2 992

Hallitukselle maksetut palkkiot

1 000 EUR	2025	2024
Hallituksen jäsenet
Robert Ingman, puheenjohtaja	99	92
Matti Huttunen, 8.4.2025 asti	16	49
Päivi Lindqvist, 8.4.2025 asti	16	51
Leena Saarinen, 9.4.2024 asti	-	11
Mikko Tepponen	53	47
Sonja Sarasvuo	52	48
Tomi Ristimäki	52	48
Outi Henriksson	40	-
Katri Piirtola	38	-
Yhteensä	365	348

110

Toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja muut etuudet

	Toimitusjohtaja Juha Näkki	Muu johtoryhmä
1 000 EUR	2025	2024
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	536	544
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	90	91
Johdon työsuhde-etuudet yhteensä	626	635

Yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkion.

31. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilikauden päättymisen jälkeen Etteplan käynnisti 10.2.2026 muutosneuvottelut Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut -palvelualueellaan Suomessa. Muutosneuvottelut koskivat palvelualueen koko henkilöstöä Suomessa, yhteensä 336 työntekijää. Muutosneuvottelut päättyivät 13.3.2026. Neuvottelujen seurauksena yhtiö on päättänyt irtisanoa enintään 28 työntekijää, ja irtisanomiset pyritään toimeenpanemaan 31.3.2026 mennessä. Lisäksi yhtiö lomauttaa 35 työntekijää toistaiseksi. Muutosneuvotteluiden tavoitteena oli sopeuttaa palvelualueen toimintaa vastaamaan heikentynyttä markkinatilannetta ja kysyntää sekä palvelualueen osaamispohjaa alan rakenteellisiin muutoksiin. Muutosneuvotteluista aiheutuvien kertaluonteisten kustannusten sekä tulevien kustannussäästöjen kokonaisvaikutusta ei ole mahdollista luotettavasti arvioida tilinpäätöksen laatimishetkellä.

111

Emoyhtiön tilinpäätös

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

EUR, tilikausi 1.1–31.12. (FAS)

Liite	2025	2024
Liikevaihto	17 705 767,32	17 901 657,36
Liiketoiminnan muut tuotot	2 257 064,00	-
Henkilöstökulut	-6 301 821,71	-6 675 409,92
Poistot ja arvonalentumiset	-245 741,36	-339 100,85
Liiketoiminnan muut kulut	-11 053 951,44	-10 583 540,39
Liikevoitto/-tappio	361 316,81	303 606,20
Rahoitustuotot ja -kulut	-3 889 904,34	11 772 048,54
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-3 528 587,53	12 075 654,74
Tilinpäätössiirrot	9 145 701,23	12 033 483,89
Tiliverot	-1 426 002,96	-1 698 172,34
Tilikauden voitto	4 191 110,74	22 410 966,29

112

EMOYHTIÖN TASE

EUR, tilikausi 1.1–31.12. (FAS)

Liite	2025	2024
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	10 119 000,83	319 269,64
Aineelliset hyödykkeet	87 956,71	125 724,06
Osuudet saman konsernin yrityksissä	192 683 240,46	174 560 995,97
Muut sijoitukset	1 597 169,99	2 044 879,17
Pitkäaikaiset saamiset	14 789 688,00	20 740 563,47
Pysyvät vastaavat yhteensä	209 277 055,99	197 791 432,31
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset	19 467 884,95	20 140 189,34
Rahat ja pankkisaamiset	19 615 870,72	13 439 829,10
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	39 083 755,67	33 580 018,44
Vastaavaa yhteensä	248 360 811,66	231 371 450,75

EUR, tilikausi 1.1–31.12. (FAS)

Liite	2025	2024
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma	5 000 000,00	5 000 000,00
Ylikurssirahasto	6 701 187,41	6 701 187,41
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	26 186 602,11	26 186 602,11
Omat osakkeet	-1 718 906,02	-1 718 906,02
Edellisten tilikausien voitto	65 309 505,63	48 453 511,18
Tilikauden voitto	4 191 110,74	22 410 966,29
Oma pääoma yhteensä	105 669 499,87	107 033 360,97
Tilinpäätössiirtojen kertymä	50 912,02	196 613,25
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	41 263 207,46	49 330 518,54
Lyhytaikainen vieras pääoma	101 377 192,31	74 810 957,99
Vieras pääoma yhteensä	142 640 399,77	124 141 476,53
Vastattavaa yhteensä	248 360 811,66	231 371 450,75

113

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

EUR, tilikausi 1.1–31.12. (FAS)

	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta
Asiakkailta saadut maksut	15 954 071,89	17 663 072,55
Maksut liiketoiminnan kuluista	-17 322 274,73	-17 098 647,44
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-1 368 202,84	564 425,11
Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista	-3 965 889,08	-5 394 403,09
Saadut osingot ja korot	1 972 509,93	16 540 529,64
Maksetut välittömät verot	-1 829 233,98	-2 408 075,00
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-5 190 815,97	9 302 476,66
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-7 705,20	102 300,77
Tytäryhtiöhankinnat	-14 737 244,49	-13 763 687,56
Investoinnit muihin sijoituksiin	-98 364,40	-
Tytäryhtiöille myönnetyt lainat	-50 000,00	-7 439 688,00
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut	2 200 000,00	1 485 000,00
Luovutusvoitot muista sijoituksista	-	1,00
Investointien rahavirta (B)	-12 693 314,09	-19 616 073,79

EUR, tilikausi 1.1–31.12. (FAS)

	2025	2024
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	32 564 571,74	38 000 000,00
Lainojen takaisinmaksut	-28 275 000,00	-26 650 972,44
Konsernitilivelkojen muutos	13 360 349,39	-10 219 021,56
Maksetut osingot	-5 554 971,84	-7 529 961,60
Konserniavustus	12 000 000,00	15 000 000,00
Rahoituksen rahavirta (C)	24 094 949,29	8 600 044,40
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)	6 210 819,23	-1 713 552,73
Rahavarat tilikauden alussa	13 439 829,10	14 893 172,87
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-34 777,61	260 208,96
Rahavarat tilikauden lopussa	19 615 870,72	13 439 829,10

114

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiö Etteplan Oyj:n tilinpäätös laaditaan Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien säännösten (FAS) mukaisesti. Etteplan Oyj:n liikevaihto koostuu konsernin sisäisistä ohjelmisto- ja hallintoveloituksista.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvät vastaavat aktivoidaan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla.Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat omaisuuserän arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Pysyvien vastaavien taloudelliset vaikutusajat ovat: ohjelmistot 5 vuotta, tietokoneet 3 vuotta, toimistokalusteet 5–10 vuotta, toimitilojen perusparannukset 5 vuotta, liikearvo 5–10 vuotta, sisäisesti kehitetyt ohjelmistot 3–5 vuotta. Huolto- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi. Merkittävät perusparannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Muut sijoitukset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Muiden sijoitusten arvonalentumiset kirjataan kuluksi rahoituskuluihin.

Tuloverot
Tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät yrityksen tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan tilinpäätöshetkellä voimassaolevalla verokannalla.

Eläkejärjestelyt
Emoyhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasingsopimukset
Leasingsopimuksilla hankitun omaisuuden vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa.

115

1. LIIKEVAIHTO

EUR	2025	2024
Suomi	17 705 767,32	17 901 657,36

Liikevaihto koostuu konsernin sisäisistä ohjelmisto- ja hallintoveloituksista.

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

EUR	2025	2024
Muut tuotot	257 064,00	-
Yhteensä	257 064,00	-

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

3. HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖKULUT

	2025	2024
Henkilöstö
Henkilömäärä kauden lopussa	66	68
Henkilömäärä keskimäärin	66	71
Henkilöstö ryhmittäin luokiteltuna
Hallintohenkilöstö	66	68
Yhteensä	66	68

EUR	2025	2024
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	5 312 564,87	5 653 432,59
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	849 646,19	907 453,46
Muut kiinteät henkilösivukulut	139 610,65	114 523,87
Yhteensä	6 301 821,71	6 675 409,92

Tiedot hallituksen ja ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat.

116

4. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

EUR	2025	2024
Tilintarkastus, KPMG Oy Ab	58 239,45	41 968,11
Tilintarkastajan lausunnot, KPMG Oy Ab	77 732,27	16 796,63
Muut asiantuntijapalvelut (veropalvelut), KPMG Oy Ab	44 083,00	78 428,31
Muut asiantuntijapalvelut (muut palvelut), KPMG Oy Ab	-	248,40
Yhteensä	180 054,72	137 441,45

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

EUR	2025	2024
Leasing- ja vuokrakulut	2 035 526,32	2 002 489,76
IT-kulut	4 986 791,93	5 034 854,82
Palvelut saman konsernin yrityksiltä	1 596 231,05	899 574,39
Tytäryhtiöosakkeiden luovutustappio	-	7 517,67
Liiketoiminnan muut kulut	2 435 402,14	2 639 103,75
Yhteensä	11 053 951,44	10 583 540,39

6. RAHOITUSTUOTOT

EUR	2025	2024
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	1 071 104,63	15 691 091,04
Osinko- ja korkotuotot muilta	285 270,04	688 123,98
Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	478 008,90	516 588,81
Valuuttakurssimuutokset	48 117,58	20 626,07
Yhteensä	1 882 501,15	16 916 429,90

7 RAHOITUSKULUT
| EUR | 2025 | 2024 |
| :--- | ---: | ---: |
| Pysyvien vastaavien sijoitusten arvonalentumiset | 1 486 740,16 | - |
| Korkokulut saman konsernin yrityksille | 950 580,05 | 1 468 440,07 |
| Korkokulut veloista muille | 3 211 544,91 | 3 861 814,05 |
| Valuuttakurssitappiot | 123 540,37 | -185 872,76 |
| Yhteensä | 5 772 405,49 | 5 144 381,36 |

117

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

EUR	2025	2024
Saadut konserniavustukset	9 000 000,00	12 000 000,00
Poistoeron muutos	145 701,23	33 483,89
Yhteensä	9 145 701,23	12 033 483,89

118

EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

2025 EUR

	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 847 924,29	153 010,00	2 499 728,53	8 500 662,82
Lisäykset	5 400,00	-	-	5 400,00
Hankintameno 31.12.	5 853 324,29	153 010,00	2 499 728,53	8 506 062,82
Kertyneet poistot 1.1.	-5 661 988,02	-153 010,00	-2 366 395,16	-8 181 393,18
Tilikauden poisto	-72 335,44	-	-133 333,37	-205 668,81
Kertyneet poistot 31.12.	-5 734 323,46	-153 010,00	-2 499 728,53	-8 387 061,99
Kirjanpitoarvo 31.12.	119 000,83	-	-	119 000,83

2024 EUR

	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 834 874,29	153 010,00	2 499 728,53	8 487 612,82
Lisäykset	13 050,00	-	-	13 050,00
Hankintameno 31.12.	5 847 924,29	153 010,00	2 499 728,53	8 500 662,82
Kertyneet poistot 1.1.	-5 575 842,87	-153 010,00	-2 162 774,86	-7 891 627,73
Tilikauden poisto	-86 145,15	-	-203 620,30	-289 765,45
Kertyneet poistot 31.12.	-5 661 988,02	-153 010,00	-2 366 395,16	-8 181 393,18
Kirjanpitoarvo 31.12.	185 936,27	-	133 333,37	319 269,64

119

11. AINEELLISET HYÖDYKKEET

2025 EUR

	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 437 476,44	74 711,74	1 512 188,18
Lisäykset	2 305,20	-	2 305,20
Hankintameno 31.12.	1 439 781,64	74 711,74	1 514 493,38
Kertyneet poistot 1.1.	-1 323 093,05	-63 371,07	-1 386 464,12
Tilikauden poisto	-36 424,24	-3 648,31	-40 072,55
Kertyneet poistot 31.12.	-1 359 517,29	-67 019,38	-1 426 536,67
Kirjanpitoarvo 31.12.	80 264,35	7 692,36	87 956,71

2024 EUR

	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 430 916,23	66 104,18	1 497 020,41
Lisäykset	6 560,21	8 607,56	15 167,77
Hankintameno 31.12.	1 437 476,44	74 711,74	1 512 188,18
Kertyneet poistot 1.1.	-1 276 859,40	-60 269,32	-1 337 128,72
Tilikauden poisto	-46 233,65	-3 101,75	-49 335,40
Kertyneet poistot 31.12.	-1 323 093,05	-63 371,07	-1 386 464,12
Kirjanpitoarvo 31.12.	114 383,39	11 340,67	125 724,06

12. SIJOITUKSET

2025 EUR

	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut sijoitukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	174 560 995,97	2 044 879,17	176 605 875,14
Lisäykset	15 237 244,49	98 364,40	15 335 608,89
Lainojen konversiot	2 885 000,00	940 666,58	3 825 666,58
Arvonalentuminen	-	-1 486 740,16	-1 486 740,16
Hankintameno 31.12.	192 683 240,46	1 597 169,99	194 280 410,45
Kirjanpitoarvo 31.12.	192 683 240,46	1 597 169,99	194 280 410,45

2024 EUR

	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut sijoitukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	158 690 119,73	2 052 397,84	160 742 517,57
Lisäykset	15 870 876,24	-	15 870 876,24
Vähennykset	-	-7 518,67	-7 518,67
Hankintameno 31.12.	174 560 995,97	2 044 879,17	176 605 875,14
Kirjanpitoarvo 31.12.	174 560 995,97	2 044 879,17	176 605 875,14

Listaus emoyhtiön omistusosuuksista konserniyhtiöissä esitetään konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 30 Lähipiiritapahtumat.

120

13. PITKÄAIKAISET SAAMISET

EUR	2025	2024
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	14 789 688,00	19 824 688,00
Lainasaamiset muilta	-	915 875,47
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	14 789 688,00	20 740 563,47

Yhtiö on antanut lainoja konserniin kuuluville yhtiöille. Lainojen yhteismäärä on 14 789 688 euroa. Laina-aika on enintään 4 vuotta tai lainoille ei ole sovittu takaisinmaksuaikaa. Lainoja lyhennetään tasaosuuksin ja korko maksetaan kerran vuodessa. Lainojen korko on sidottu pääsääntöisesti kiinteään korkoon tai peruskorkoon 2,07–3,73 %. Lainat ovat vakuudettomia.

14. LYHYTAIKAISET SAAMISET

EUR	2025	2024
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	4 098 272,78	3 004 821,36
Konserniavustussaamiset	9 000 000,00	12 000 000,00
Muut saamiset	2 757 918,46	1 899 042,84
Lyhytaikaiset saamiset muilta
Lyhytaikaiset siirtosaamiset	2 246 711,81	2 274 610,67
Verosaamiset	1 364 945,49	961 714,47
Muut saamiset	36,41	-
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	19 467 884,95	20 140 189,34
Siirtosaamisten olennaisimmat erät
IT-kulujen ennakkomaksut	2 020 146,04	2 015 887,65
Muut siirtosaamiset kuluista (muilta)	226 565,77	258 723,02
Yhteensä	2 246 711,81	2 274 610,67

121

15. RAHAVARAT

EUR	2025	2024
Rahat ja pankkisaamiset	19 615 870,72	13 439 829,10
Yhteensä	19 615 870,72	13 439 829,10

Rahavarat taseessa vastaavat rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja.

121

16. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

EUR | 2025 | 2024
| :--- | ---: | ---:
| Sidottu oma pääoma | |
| Osakepääoma 1.1. | 5 000 000,00 | 5 000 000,00
| Osakepääoma 31.12. | 5 000 000,00 | 5 000 000,00
| Ylikurssirahasto 1.1. | 6 701 187,41 | 6 701 187,41
| Ylikurssirahasto 31.12. | 6 701 187,41 | 6 701 187,41
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 11 701 187,41 | 11 701 187,41
| Vapaa oma pääoma | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 26 186 602,11 | 24 079 413,43
| Osakkeina maksettu osuus yrityshankinnoista | - | 2 107 188,68
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 26 186 602,11 | 26 186 602,11
| Omat osakkeet 1.1. | -1 718 906,02 | -1 718 906,02
| Omat osakkeet 31.12. | -1 718 906,02 | -1 718 906,02
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 70 864 477,47 | 55 983 472,78
| Osingonjako | -5 554 971,84 | -7 529 961,60
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 65 309 505,63 | 48 453 511,18
| Tilikauden voitto | 4 191 110,74 | 22 410 966,29
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 93 968 312,46 | 95 332 173,56
| Oma pääoma yhteensä | 105 669 499,87 | 107 033 360,97

EUR | 2025 | 2024
| :--- | ---: | ---:
| Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12. | |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 65 309 505,63 | 48 453 511,18
| Omat osakkeet | -1 718 906,02 | -1 718 906,02
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 26 186 602,11 | 26 186 602,11
| Tilikauden voitto | 4 191 110,74 | 22 410 966,29
| Jakokelpoiset varat 31.12. | 93 968 312,46 | 95 332 173,56
| Osakkeiden lukumäärä 1.1. | 25 350 793 | 25 200 793
| Osakkeina maksettu osuus yrityshankinnoista | - | 150 000
| Osakkeet, yhteensä 31.12. | 25 350 793 | 25 350 793

Osakkeita koskevia lisätietoja esitetään konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 25 Osakkeet ja osakepääoma.

1. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
   | EUR | 2025 | 2024 |
   | :--- | ---: | ---: |
   | Poistoero | 50 912,02 | 196 613,25 |
   | Yhteensä | 50 912,02 | 196 613,25 |

2. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
   | EUR | 2025 | 2024 |
   | :--- | ---: | ---: |
   | Lainat rahoituslaitoksilta | 40 625 000,00 | 49 200 000,00 |
   | Tytäryhtiöiden hankintavelka | 638 207,46 | 130 518,54 |
   | Yhteensä | 41 263 207,46 | 49 330 518,54 |

122

19.# LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

EUR	2025	2024
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma saman konsernin yrityksille
Ostovelat	253 593,02	108 633,94
Konsernitilivelat	57 356 350,43	43 996 001,04
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma muille
Ostovelat	1 287 847,64	1 234 752,54
Muut velat	350 827,18	392 726,23
Siirtovelat	2 614 002,30	2 428 844,24
Lainat rahoituslaitoksilta	39 514 571,74	26 650 000,00
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	101 377 192,31	74 810 957,99

Siirtovelkojen olennaisimmat erät

	2025	2024
Korkovelat	704 739,82	450 776,67
Jaksotetut henkilöstökulut	1 145 016,15	1 144 376,96
Muut siirtovelat kuluista	764 246,33	833 690,61
Yhteensä	2 614 002,30	2 428 844,24

20. VASTUUT JA VAKUUDET

EUR	2025	2024
Annetut vakuudet
Muut omasta puolesta annetut vakuudet	319 557,04	319 557,04
Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet	171 073,21	70 175,44
Rahoitusleasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	3 376 884,52	3 653 543,20
Myöhemmin maksettavat	3 498 578,78	3 855 551,42
Muista vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	479 956,48	450 858,58
Myöhemmin maksettavat	353 932,09	675 823,11
Luottolimiittisopimukset
Myönnetyn limiitin kokonaismäärä	10 310 215,77	10 181 691,25
Vastuut ja vakuudet yhteensä	18 510 197,88	19 207 200,04

Tytäryhtiöiden puolesta annetut lainatakaukset

Emoyhtiö on antanut 156 tuhannen euron takauksen Etteplan Poland sp.z.o.o.:n lainoista, joista on nostettu 0 euroa.

21 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernitilinpäätöksessä kuvatut tapahtumat eivät vaikuta suoraan emoyhtiöön. 123

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2025 on 93 968 312,46 euroa, tilikauden voiton ollessa 4 191 110,74 euroa. Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävänä olevista jakokelpoisista varoista jaetaan vuodelta 2025 osinkoa 0,22 euroa osaketta kohden, enintään 5 577 174,46 euroa. Osinkoa ei kuitenkaan makseta niille osakkeille, jotka ovat yhtiön hallussa osingonmaksun täsmäytyspäivänä 13.4.2026. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 20.4.2026.

Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat

Vahvistamme, että:

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta

toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja

toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Espoossa, 17. päivänä maaliskuuta 2026

Robert Ingman hallituksen puheenjohtaja

Outi Henriksson hallituksen jäsen

Katri Piirtola hallituksen jäsen

Tomi Ristimäki hallituksen jäsen

Sonja Sarasvuo hallituksen jäsen

Mikko Tepponen hallituksen jäsen

Juha Näkki toimitusjohtaja

124

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 17. päivänä maaliskuuta 2026

KPMG Oy Ab
Tilintarkastusyhteisö

Kim Järvi KHT

Tilintarkastuskertomus

Etteplan Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Etteplan Oyj:n (y-tunnus 0545456-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti, tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin. 125

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat	Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus – Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 17	Liikearvo, yhteensä 126,7 milj. euroa, on kasvanut tilikauden aikana 7,5 milj. euroa yrityshankintojen myötä muodostaen merkittävän osan konsernitaseen loppusummasta. Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta silloin kun arvonalentum–isesta on viitteitä, tai vähintään vuosittain. Arvonalentumistestaus tehdään vertaamalla omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Johto arvioi omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttämällä diskontattujen rahavirtojen mallia. Testauksen perustana oleviin kassavirtaennusteisiin liittyy merkittävä määrä johdon arvioita koskien erityisesti liikevaihdon kasvua, kannattavuutta ja diskonttauskorkoa. Tasearvon merkittävyydestä ja ennusteisiin liittyvästä merkittävästä johdon harkinnasta johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Myynnin tuloutus – Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 4	Myynnin tuloutus koostuu pääosin palveluiden tuottamisesta asiakkaille kokonaisliikevaihdon ollessa 361,4 milj. euroa. Myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta merkittävä seikka, johtuen liikevaihdon merkittävyydestä arvioitaessa liiketoiminnan laajuutta sekä kasvua ja kannattavuutta. Liikevaihdon raportointiin sisältyy riski virheellisestä tuloutusajankohdasta ja -määrästä johtuen johdon arvioista tuloutuksissa ja laskutuksen suuresta tapahtumamäärästä. Projektit, joiden sopimuksissa on määritetty kiinteä tai tavoitehinta tuloutetaan täyttämisasteen mukaisesti. Täyttämisaste määritetään toteutuneiden kustannusten suhteellisena osuutena johdon arvioimista kokonaiskustannuksista. Virheelliset kustannusennusteet johtavat väärään tuloutukseen.

126 Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennainen epävarmuus esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

127 Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 4.4.2017 alkaen yhtäjaksoisesti 9 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 17. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö

Kim Järvi
KHT

128 Kestävyysraportin varmennuskertomus

Etteplan Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Etteplan Oyj:n (y-tunnus 0545456-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU- taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Etteplan Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaisesta raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

129

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Etteplan Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten, siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä. Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
• Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä.
• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yhtiön suorittaman prosessin toteuttamista sekä kaksoisolennaisuusarvioinnista annettuja tietoja suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.

130

• Hankimme haastatteluilla käsityksen kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyvistä konsernin keskeisistä prosesseista.
• Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin konsernin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
• Arvioimme konsernikestävyysraportin olennaisia kestävyysseikkoja koskevien tietojen esittämistä suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 17. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB
Kestävyystarkastusyhteisö

Kim Järvi
KRT

131

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Etteplan Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Etteplan Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Etteplan Oyj:n (y-tunnus 0545456-2) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 7437006I5533R06JU690-2025-12-31-1-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4.artiklan vaatimusten mukaisesti, ja onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

132 Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Etteplan Oyj:n ESEF- tilinpäätökseen 7437006I5533R06JU690-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Etteplan Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 17.3.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 17. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö

Kim Järvi
KHT

133

Etteplan Oyj
Tekniikantie 4 D
02150 Espoo, Suomi
Puh. +358 10 3070
www.etteplan.com

Tiedot	AlkamisPäivä	LopettamisPäivä	Yksikkö
7437006I5533R06JU690	2025-01-01	2025-12-31
7437006I5533R06JU690	2024-01-01	2024-12-31
7437006I5533R06JU690	2025-12-31
7437006I5533R06JU690	2024-12-31
7437006I5533R06JU690	2023-12-31
7437006I5533R06JU690	2024-12-31	ifrs-full:IssuedCapitalMember
7437006I5533R06JU690	2025-01-01	2025-12-31	ifrs-full:IssuedCapitalMember
7437006I5533R06JU690	2025-12-31		ifrs-full:IssuedCapitalMember
7437006I5533R06JU690	2024-12-31		ifrs-full:SharePremiumMember
7437006I5533R06JU690	2025-01-01	2025-12-31	ifrs-full:SharePremiumMember
7437006I5533R06JU690	2025-12-31		ifrs-full:SharePremiumMember
7437006I5533R06JU690	2024-12-31		ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember
7437006I5533R06JU690	2025-01-01	2025-12-31	ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember
7437006I5533R06JU690	2025-12-31		ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember
7437006I5533R06JU690	2024-12-31		ifrs-full:OtherReservesMember
7437006I5533R06JU690	2025-01-01	2025-12-31	ifrs-full:OtherReservesMember
7437006I5533R06JU690	2025-12-31		ifrs-full:OtherReservesMember
7437006I5533R06JU690	2024-12-31		ifrs-full:TreasurySharesMember
7437006I5533R06JU690	2025-01-01	2025-12-31	ifrs-full:TreasurySharesMember
7437006I5533R06JU690	2025-12-31		ifrs-full:TreasurySharesMember
7437006I5533R06JU690	2024-12-31		ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember
7437006I5533R06JU690	2025-01-01	2025-12-31	ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember
7437006I5533R06JU690	2025-12-31		ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember
7437006I5533R06JU690	2024-12-31		ifrs-full:RetainedEarningsMember
7437006I5533R06JU690	2025-01-01	2025-12-31	ifrs-full:RetainedEarningsMember
7437006I5533R06JU690	2025-12-31		ifrs-full:RetainedEarningsMember
7437006I5533R06JU690	2023-12-31		ifrs-full:IssuedCapitalMember
7437006I5533R06JU690	2024-01-01	2024-12-31	ifrs-full:IssuedCapitalMember
7437006I5533R06JU690	2023-12-31		ifrs-full:SharePremiumMember
7437006I5533R06JU690	2024-01-01	2024-12-31	ifrs-full:SharePremiumMember
7437006I5533R06JU690	2023-12-31		ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember
7437006I5533R06JU690	2024-01-01	2024-12-31	ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember
7437006I5533R06JU690	2023-12-31		ifrs-full:OtherReservesMember
7437006I5533R06JU690	2024-01-01	2024-12-31	ifrs-full:OtherReservesMember
7437006I5533R06JU690	2023-12-31		ifrs-full:TreasurySharesMember
7437006I5533R06JU690	2024-01-01	2024-12-31	ifrs-full:TreasurySharesMember
7437006I5533R06JU690	2023-12-31		ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember
7437006I5533R06JU690	2024-01-01	2024-12-31	ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember
7437006I5533R06JU690	2023-12-31		ifrs-full:RetainedEarningsMember
7437006I5533R06JU690	2024-01-01	2024-12-31	ifrs-full:RetainedEarningsMember
			iso4217:EUR
			iso4217:EURxbrli:shares