Etteplan Oyj

Etteplan Oyj Etteplan Oyj Y-TUNNUS 0545456-2 Toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2024 Hallituksen toimintakertomus 2 2 2 Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2024 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etteplanin asiakaskunnasta suurin osa on teollisuusyrityksiä, joiden toimintaympäristön kehitykseen vaikuttaa monta globaalia megatrendiä. Esimerkiksi globaalin talouden rakenteelliset muutokset, kaupungistuminen, ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaikuttavat yritysten, kansantalouksien ja ihmisten elämään. Edellä mainittujen megatrendien lisäksi suunnittelualaan vaikuttavat ja suunnittelupalvelujen kysyntää kasvattavat keskeisimmin kolme trendiä: digitalisaatio, jatkuvasti nopeutuva teknologinen kehitys sekä kasvava tarve osaajista. Erityisesti tekoälyn hyödyntäminen erilaisissa sovelluksissa kiihtyy. Nämä trendit luovat tarpeita älykkäille ja energiatehokkaille ratkaisuille kaikilla teollisuudenaloilla. Palveluiden hankinnan keskittymiskehitys jatkuu asiakkaiden kysynnän muuttuessa entistä kansainvälisemmäksi, mikä tarjoaa globaalisti toimiville suunnittelualan yrityksille kasvumahdollisuuksia. Palveluiden ulkoistustrendin jatkuminen vaikuttaa positiivisesti toimialan kehitykseen ja tukee Etteplanin kasvua. Kilpailu työntekijöistä on vallitsevassa markkinatilanteessa helpottunut, mutta kilpailu tiettyjen alojen erityisosaajista jatkuu edelleen. KYSYNNÄN KEHITYS ASIAKASTOIMIALOITTAIN Geopoliittiset jännitteet vaikuttavat kysyntään kaikilla asiakastoimialoilla. Puolustusvälineteollisuuden kysyntä oli hyvällä tasolla ja energiateollisuuden kysyntä kohtuullisella tasolla. Metsäteollisuuden kysyntä sekä metalli- ja kaivosteollisuuden kysyntä olivat heikolla tasolla. ICT ja elektroniikka -toimialan kysyntä pysyi edelleen heikolla tasolla. Ajoneuvoteollisuuden kysyntä oli kohtuullisella tasolla. Kemianteollisuuden kysyntä jatkui heikolla tasolla. KYSYNNÄN KEHITYS ETTEPLANIN TOIMINTAMAISSA Geopoliittisten jännitteiden aiheuttama epävarmuus on vaikuttanut kysyntään kaikissa toimintamaissamme Euroopassa. Asiakkaidemme yleisesti laskusuunnassa olevat tilauskannat vaikuttavat investointihalukkuuteen ja pitävät kysyntätilannettamme edelleen vaatimattomalla tasolla vuoden 2025 alkaessa. Erityisen haastava kysyntätilanne on Suomessa ja Saksassa. Geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet epävarmuutta myös Kiinassa, minkä seurauksena länsimaiset investoinnit ovat alhaisella tasolla. Kiinan sisäinen markkina kehittyy kuitenkin edelleen suunnittelupalveluiden osalta positiivisesti. Kehitykseen vaikuttaa palveluiden ostamisen trendin vahvistuminen omien työntekijöiden palkkaamisen sijaan. TUNNUSLUKUJA 1 000 EUR 2024 2023 2022 Liikevaihto 361 020 359 951 350 170 Liikevaihdon muutos, % 0,3 2,8 16,7 Liikevoitto (EBITA) 24 373 30 883 33 915 % liikevaihdosta 6,8 8,6 9,7 Liikevoitto (EBIT) 18 410 25 540 28 622 % liikevaihdosta 5,1 7,1 8,2 Tulos ennen veroja 13 594 20 805 22 386 % liikevaihdosta 3,8 5,8 6,4 Tilikauden tulos 10 396 16 647 18 151 Oman pääoman tuotto, % 9,0 15,1 17,7 Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), % 9,4 13,3 15,9 Omavaraisuusaste, % 40,5 40,9 38,2 Bruttoinvestoinnit 29 216 21 077 40 940 % liikevaihdosta 8,1 5,9 11,7 Nettovelkaantumisaste, % 60,0 55,3 66,8 Henkilöstö keskimäärin 3 859 3 949 3 936 Henkilöstö kauden lopussa 3 803 3 902 3 929 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 233 129 233 736 227 823 3 3 LIIKEVAIHTO Markkinoiden epävarmuudesta, toimintaympäristön haasteista ja asiakkaiden hitaasta päätöksenteosta johtuva kysynnän heikkeneminen vaikutti liikevaihdon kertymiseen koko vuoden osalta. Vuoden aikana tehdyt yritysostot kasvattivat liikevaihtoa. Etteplanin liikevaihto kasvoi 0,3 prosenttia ja oli 361,0 (1-12/2023: 360,0) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto kasvoi 0,1 prosenttia. Orgaanisesti liikevaihto laski 4,7 prosenttia. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna orgaanisesti liikevaihto laski 4,9 prosenttia. Liikevaihto avainasiakkuuksista laski 8,5 prosenttia. Etteplanin liiketoiminta sisältää kausivaihtelua. Kausivaihteluihin vaikuttavat työpäivien lukumäärä, loma- ajat sekä asiakasyritysten tuotekehitys- ja investointihankkeiden ajoittuminen pääosin kevääseen ja vuoden loppupuolelle. Ostettujen yritysten liikevaihto ei sisälly liikevaihdon orgaaniseen kasvuun yritysostoa seuraavan 12 kuukauden ajan. LAE Engineering GmbH sisältyy Etteplanin lukuihin 1.7.2023 lähtien, High Vision Engineering Sweden AB 1.9.2023 lähtien, Strongit ApS 1.1.2024 lähtien ja AFFRA AB 1.6.2024 lähtien. TULOS Markkinoiden epävarmuudesta, toimintaympäristön haasteista ja asiakkaiden hitaasta päätöksenteosta johtuva kysynnän heikkeneminen sekä merkittävät kertaluonteiset erät rasittivat tulosta koko vuoden osalta. Liikevoitto (EBITA) laski 21,1 prosenttia ja oli 24,4 (30,9) miljoonaa euroa eli 6,8 (8,6) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto (EBIT) laski 27,9 prosenttia ja oli 18,4 (25,5) miljoonaa euroa eli 5,1 (7,1) prosenttia liikevaihdosta. Kertaluonteisten erien yhteisvaikutus liikevoittoon (EBITA) ja liikevoittoon (EBIT) oli -3,0 (-1,7) miljoonaa euroa. Ilman kertaluonteisia eriä liikevoitto (EBITA) olisi ollut 7,6 prosenttia. Kertaluonteiset erät koostuivat pääosin organisaation uudelleenjärjestelykuluista ja sopeutustoimista sekä Saksan Building Technology -liiketoiminnan lakkauttamiseen liittyvistä kuluista ja projektien alaskirjauksista. Rahoitustuottojen ja -kulujen yhteismäärä oli -4,8 (-4,7) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 13,6 (20,8) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat 23,5 (20,0) prosenttia laskettuna tuloksesta ennen veroja. Verojen määrä oli 3,2 (4,2) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 10,4 (16,6) miljoonaa euroa. Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,41 (0,66) euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli joulukuun lopussa 4,67 (4,55) euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 9,4 (13,3) prosenttia. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA JA RAHOITUSASEMA Liiketoiminnan rahavirta oli 31,0 (35,6) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 9,0 (28,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta kertyy vuosineljänneksittäin epätasaisesti liiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi. Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 25,2 (23,4) miljoonaa euroa. Konsernin korolliset velat olivat joulukuun lopussa 95,9 (86,6) miljoonaa euroa. Vuoden aikana toteutetut yrityskaupat vaikuttivat korollisten velkojen määrään. Vuokrasopimusvelkojen osuus korollisista veloista oli 19,2 (21,4) miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten käyttämättömien luottolimiittien määrä oli 16,1 (14,1) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 31.12.2024 oli 297,8 (284,6) miljoonaa euroa. Liikearvo taseessa oli 117,4 (109,7) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa 40,5 (40,9) prosenttia. INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 29,2 (21,1) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit koostuivat yrityskaupoista, BJIT:n vähemmistöosuuden hankinnasta, vuokravelvoitteiden lisäyksestä ja laitehankinnoista. HENKILÖSTÖ Joulukuun 2024 lopussa Etteplanin henkilöstön määrä oli 3 803 (3 902) henkilöä. Henkilöstön määrä laski vuoden 2023 loppuun verrattuna 2,5 prosenttia. Vaikeasti ennustettavassa markkinatilanteessa olemme hidastaneet rekrytointeja ja toteuttaneet lomautuksia katsauskauden aikana. Joulukuun 2024 lopussa lomautettuna oli 178 henkilöä Suomessa. 4 4 Tilikaudella 2024 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 3 859 (3 949) henkilöä. Suomen ulkopuolella konsernin palveluksessa työskenteli joulukuun lopussa 1 921 (1 965) henkilöä, joka on 51 (50) prosenttia henkilöstön kokonaismäärästä. LIIKETOIMINTAKATSAUS Haastava markkinatilanne jatkui koko vuoden 2024 ajan. Kysyntätilanne heikkeni edelleen vuoden viimeisellä neljänneksellä, minkä seurauksena liikevaihto avainasiakkuuksista laski koko vuoden tasolla 8,5 prosenttia. Siirsimme vuoden aikana myynnin painopistettä erityisesti puolustusvälinesektorille sekä energiateollisuuteen, joissa kysyntätilanne on ollut muita toimialoja parempi. Euroopassa jouduimme toteuttamaan sopeutustoimia operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi lähes kaikissa toimintamaissamme. Kiinassa markkinatilanne kehittyi positiivisesti vuoden toisella puoliskolla. Keskitymme jatkossa entistä voimakkaammin palvelemaan Kiinan sisäistä markkinaa. Kiinan markkinoille myytyjen tuntien määrä kasvoi 10,9 prosenttia. Kustannuskilpailukyvyn merkityksen kasvaessa globaalissa kilpailussa myös offshoring- ja nearshoring-ratkaisuillemme oli kasvavaa kysyntää ja voitimme useita offshoring- ja nearshoring-projekteja vuoden aikana. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta jatkoimme strategiamme toteutusta ja investointeja liiketoimintamme kehittämiseksi. Erityisesti kehitimme palveluntarjontaamme tekoälyyn liittyen ja toteutimme useita tekoälyä hyödyntäviä asiakasprojekteja, muun muassa Valmetille ja SFS:lle. Markkina ympärillämme on muutoksessa, ja erityisesti tekoälyn merkitys kasvaa edelleen voimakkaasti, joten tekoälyn hyödyntäminen on erittäin keskeisessä roolissa vuoden 2025 alusta alkaneella uudella strategiakaudella. Jatkoimme myös kasvustrategiamme toteuttamista ostamalla tammikuussa tanskalaisen Strongit ApS:n, joka on tuotekehitysratkaisuihin keskittyvä teknologiapalveluyritys, ja toukokuussa ruotsalaisen testaukseen erikoistuneen konsulttiyhtiö AFFRA AB:n. Lisäksi ostimme kesäkuussa 19,99 % vähemmistöosuuden Bangladeshin suurimmasta ja globaalisti toimivasta IT-konsulttiyritys BJIT:stä, millä vahvistamme kustannuskilpailukykyämme tulevaisuudessa. Julkaisimme Etteplanin uudistetun brändin ja arvot vuoden 2024 alussa. Yhtiö on kehittynyt ja muuttunut vuosien aikana perinteisestä suunnittelutoimistosta moderniksi teknologiapalveluyritykseksi. Uudistetun brändin avulla yhtiötä kehitetään vastaamaan yhtiön nykytilaa alansa johtavana maailmanlaajuisena teknologiapalveluyrityksenä. Vuoden 2024 loppuun päättyneen Increasing value for customers -strategiakauden tavoitteena on ollut tuottaa entistä enemmän arvoa asiakkaille ja tukea heitä kestävässä kehityksessä, digitalisaatiossa ja teollisuuden murroksessa. Aiempi strategiamme on osoittanut toimivuutensa, ja aikaisemmat tavoitteemme ovat ohjanneet meitä oikeaan suuntaan. Uutta strategiaa luodessamme olemme jatkokehittäneet aiempaa strategiaamme ja päivityksen yhteydessä säilyttäneet meille hyviksi osoittautuneita strategian elementtejä. Taloudelliset tavoitteet 2023–2024 ja niiden toteutuminen: Kasvu: liikevaihto yli 500 miljoonaa euroa Toteuma 2024: 361 miljoonaa euroa Toimintaympäristössä tapahtuneet yllättävät muutokset (pandemia, Ukrainan sota) heikensivät merkittävästi markkinatilannetta strategiakauden aikana Kansainvälinen kasvu: Suomen ulkopuolelta tulevan liikevaihdon osuus vähintään 55 prosenttia Toteuma 2024: 53 prosenttia Kansainvälistymistä tukivat useat yritysostot Johdetut palvelut: Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta 75 prosenttia (Managed Services Index, MSI) Toteuma 2024: 65 prosenttia MSI-indeksin kehitykseen vaikutti asiakkaiden toimitusprojekteihin liittyvän suunnittelun ja dokumentaation volyymin lasku Kannattavuus: liikevoitto (EBITA) yli 10 prosenttia liikevaihdosta Toteuma 2024: 6,8 prosenttia Vaikean markkinatilanteen ja sopeutustoimiin liittyvien kustannusten takia jäimme tavoitteesta selvästi vuonna 2024 Uusi strategiakausi alkoi 1.1.2025 Etteplanin hallitus hyväksyi joulukuussa 2024 yhtiön uudistetun strategian ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet vuosille 2025-2027, jotka astuivat voimaan 1.1.2025. Digitalisaatio, tekoälyn (AI) ja datan merkityksen kasvu, vastuullisuus ja kasvava tarve osaajista ovat keskeisiä trendejä, jotka vaikuttavat sekä Etteplanin että sen asiakkaiden toimintaan. Strategiapäivityksen keskeisenä tavoitteena on tuottaa entistä enemmän arvoa asiakkaillemme ja vauhdittaa asiakkaiden ja Etteplanin liiketoiminnan muutosta ja kehitystä. 5 5 Strategiakauden 2025-2027 nimi on “ Transformation with AI ” ja sen kolme keskeistä kulmakiveä ovat Trusted Partner, AI and Technology-Empowered Service Solutions ja Success with People . Päivitetyn strategian ytimessä ovat Etteplanin tekoälyä hyödyntävät palveluratkaisut, ja yhtiön tavoitteena on nostaa Etteplanin kehittämien tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta 35 prosenttiin vuoden 2027 loppuun mennessä. Palveluratkaisuihin integroidaan tekoälyä ja teknologioita, tehokkaita prosesseja, monipuolista osaamista ja maailmanluokan suunnittelumenetelmiä. Asiakkaidemme tarpeiden syvällisen ym- märtämisen perusteella tarjoamme skaalautuvia ratkaisuja, joissa yhdistyvät ihmiset ja teknologia ja jotka luovat konkreettista liiketoiminta-arvoa asiakkaillemme. Kehitämme datan hallintaan ja ylläpitoon liittyviä palveluita, jotka mahdollistavat tekoälyn tehokkaan käytön. Vuoden 2024 lopussa Etteplanin kehittämien tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta oli 2 prosenttia. Kasvua haemme sekä orgaanisesti että yritysostoilla. Orgaanisen kasvun lähteitä ovat tekoälyä ja teknologioita hyödyntävät uudet palveluratkaisut, jotka tuottavat uudenlaista lisäarvoa asiakkaillemme. Myös nykyisiä palveluratkaisuja tehostetaan tekoälyn avulla. Kehitämme dataan liittyviä uusia palveluratkaisuja, jotka mahdollistavat tekoälyn tehokkaan käytön tuoteyrityksille ja prosessiteollisuuden yrityksille sekä tukevat niiden tiedonhallintaa ja ylläpitoa. Kolmas orgaanisen kasvu lähde on globaali toimitusmallimme ja nearshoringin sekä offshoringin hyödyntäminen kilpailukyvyn varmistamiseksi kasvavassa globaalissa kilpailussa. Epäorgaaninen kasvu syntyy yritysostoilla. Tavoitteenamme on tarjota kaikkien kolmen palvelualueemme palveluita kaikissa toimintamaissamme. Pyrimme kasvamaan nykyisissä toimintamaissamme yritysostoilla, joilla vahvistamme osaamistamme, laajennamme palveluntarjontaamme ja parannamme markkina- asemaamme valituilla markkinoilla ja/tai asiakassegmenteissä. Etteplanin taloudelliset ja strategiset tavoitteet 1.1.2025 lähtien: Tekoälyn hyödyntäminen: Etteplanin kehittämien tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta 35 prosenttia vuoden 2027 loppuun mennessä Johdetut palvelut: Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta 75 prosenttia (Managed Services Index, MSI) vuoden 2027 loppuun mennessä Kasvu: liikevaihto yli 500 miljoonaa euroa vuonna 2027 Kannattavuus: Liikevoitto (EBITA) yli 10 prosenttia liikevaihdosta Yritysostot Etteplan osti 27. toukokuuta 2024 ruotsalaisen testaukseen erikoistuneen konsulttiyhtiö AFFRA AB:n. Göteborgissa sijaitseva AFFRA on ajoneuvo- ja kuljetusteollisuuden tarvitsemaan ohjelmistotestaukseen ja erityisesti Hardware in the Loop (HIL) -testaukseen erikoistunut konsulttiyhtiö, jonka 23 testauksen, ohjelmistokehityksen ja sulautettujen ratkaisujen osaajaa siirtyivät heti Etteplanin palvelukseen. Etteplan osti 8. tammikuuta 2024 tanskalaisen Strongit ApS:n, joka on tuotekehitysratkaisuihin keskittyvä teknologiapalveluyritys. Strongit toimittaa palveluitaan 13 oman osaavan asiantuntijan ja eri toimijoista koostuvan noin 70 henkilön verkoston kautta Kööpenhaminassa, Århusissa ja Gråstenissa, Tanskassa. Vuoden 2023 yritysostot: Etteplan osti syyskuussa 2023 ruotsalaisen High Vision Engineering Sweden AB:n, joka tarjoaa suunnittelupalveluita tuotekehityksen eri vaiheissa auto- ja valmistavalle teollisuudelle Länsi-Ruotsissa. Kaupan myötä 40 High Vision Engineeringin työntekijää siirtyi Etteplanin palvelukseen. Heinäkuussa 2023 Etteplan osti saksalaisen LAE Engineering GmbH:n, joka on sähkösuunnitteluun, voimalaitos-, rakennus- ja teollisuusautomaatioon, tiedonhallintajärjestelmiin ja teollisuuden IT-ratkaisuihin erikoistunut, noin 70 asiantuntijan suunnitteluyritys. LAE Engineering on nyt osa Suunnitteluratkaisut- palvelualuettamme. HALLINTO Yhtiökokous Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 9. huhtikuuta 2024. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2023 jaetaan osinkona 0,30 euroa osakkeelta ja jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksettiin osakkaalle, joka oli täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 11.4.2024, ja osinko maksettiin 18.4.2024. Yhtiökokous päätti hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi (6) henkilöä. Yhtiökokous päätti hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan 6 6 ehdotuksen mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenten, hallituksen puheenjohtajan, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Matti Huttunen, Robert Ingman, Päivi Lindqvist, Tomi Ristimäki, Sonja Sarasvuo ja Mikko Tepponen. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kim Järvi. Etteplan Oyj:n hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessaan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Robert Ingmanin. Etteplan Oyj:n nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Matti Huttunen sekä jäseniksi Robert Ingman ja Mikko Tepponen. Etteplan Oyj:n tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Päivi Lindqvist sekä jäseniksi Tomi Ristimäki ja Sonja Sarasvuo. Hallituksen valtuutukset Yhtiökokous, joka pidettiin 9.4.2024, päätti valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 2 000 000 kappaletta. Omien osakkeiden hankinta voi tapahtua muussa kuin osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa, eli hallituksella on mahdollisuus päättää myös suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta. Valtuutus sisältää oikeuden päättää yhtiön osakkeiden hankkimisesta kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella samoin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai julkisessa kaupankäynnissä osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä siten, että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä on enintään kymmenen (10) prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omien osakkeiden vähimmäishankintahinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta ja enimmäishankintahinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana. Mikäli osakkeita hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, osakkeet hankitaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Tällöin omien osakkeiden hankintaan tulee olla yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai käytettäväksi muissa rakennejärjestelyissä. Osakkeita voidaan käyttää myös henkilöstön kannustinohjelmien toteuttamiseen. Hankitut osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Osakkeiden hankinta alentaa yhtiön vapaata omaa pääomaa. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 9.4.2024 ja päättyen 8.10.2025. Valtuutus korvaa aikaisemman vastaavan valtuutuksen. Yhtiökokous, joka pidettiin 9.4.2024, päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 500 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajien osakeyhtiölain 9 luvun 3 §:n mukaisesta merkintäetuoikeudesta eli hallituksella on oikeus suunnata osakeanti tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen. Valtuutus sisältää myös oikeuden määrätä kaikista osakeannin, optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten oikeuden päättää merkintöjen hinnoista, merkintään oikeutetuista ja muista merkintäehdoista. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta voidaan poiketa edellyttäen, että tähän on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskaupan rahoittaminen, muu yhtiön liiketoiminnan kehittäminen tai pääomahuoltoon liittyvä järjestely taikka henkilöstön kannustaminen. Osakkeita annettaessa hallitus on oikeutettu päättämään, että osakkeita voidaan merkitä apporttiomaisuutta vastaan tai muutoin tietyin ehdoin. Valtuutus sisältää oikeuden päättää merkintähinnan merkitsemisestä osakepääoman ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston välillä. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 9.4.2024 ja päättyen 8.10.2025. Valtuutus korvaa aikaisemman vastaavan valtuutuksen. Osakkeet ja osakkeenomistajat Etteplan Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä Mid cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä tunnuksella ETTE. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon. Yhtiön osakepääoma 31.12.2024 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 25 350 793 kappaletta. Etteplan kertoi pörssitiedotteella 8.1.2024 ostaneensa Strongit ApS:n. Osana kaupan rahoitusta Etteplan Oyj:n hallitus teki 8.1.2024 pitämässään kokouksessaan kaupan toteutumiselle ehdollisen päätöksen suunnatusta osakeannista varsinaisen yhtiökokouksen 5.4.2023 hallitukselle antaman osakeantivaltuutuksen perusteella. Kaupan ehtojen mukaisesti kauppahinta maksettiin myyjille suunnatulla osakeannilla ja käteisvaroilla. Antipäätöksen ehtona ollut kauppakirja allekirjoitettiin 8.1.2024, ja samanaikaisesti myyjät 7 7 merkitsivät osana kauppasumman maksua 150 000 Etteplanin uutta osaketta. Osakkeista maksettava osake- kohtainen merkintähinta oli 14,048 euroa. Uudet osakkeet oikeuttavat osinkoon alkaen tilikaudelta 2024. Suunnatussa osakeannissa merkityt uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 26.4.2024, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään 10.5.2024 ja otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 10.5.2024. Etteplanin osakkeiden kokonaismäärä annin jälkeen on 25 350 793 kappaletta. Kaupankäynti uusilla osakkeilla on kuitenkin mahdollista vasta kolmen vuoden kuluttua, kun niitä koskeva, kaupan yhteydessä sovittu luovutusrajoitus on lakannut olemasta voimassa. Etteplan Oyj:n osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuun aikana 429 697 (1-12/2023: 383 929) kappaletta yhteensä 5,34 (6,08) miljoonan euron arvosta. Osakkeen alin kurssi oli 9,86 euroa, ylin kurssi 14,35 euroa, keskikurssi 12,43 euroa ja päätöskurssi 10,00 euroa. Osakekannan markkina-arvo 31.12.2024 oli 252,5 (346,38) miljoonaa euroa. Etteplanin osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2024 oli 3 483 (3 584). Etteplanilla ja Lago Kapital Oy:llä on Nasdaq Helsingin Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävän markkinatakaussopimus. Sen mukainen markkinatakaus alkoi 17.2.2020. Sopimuksen mukaan Lago Kapital Oy antaa Etteplan Oyj:n osakkeelle osto- ja myyntitarjouksen siten, että suurin sallittu osto- ja myyntitarjouksen välinen erotus on 4 prosenttia laskettuna ostotarjouksesta. Tarjoukset sisältävät vähintään 3 000 euroa vastaavan osakemäärän. Lago Kapital Oy sitoutuu antamaan Etteplan Oyj:n osakkeelle ostoja myyntitarjouksen Pörssin kaupankäyntijärjestelmässä jokaisena pörssipäivänä vähintään 85 prosenttia jatkuvan kaupankäynnin ajasta. Markkinatakauksen avulla pyritään lisäämään osakkeen likviditeettiä sekä pienentämään osakkeen hinnan volatiliteettiä, ja näin helpottamaan erityisesti yksityissijoittajien kaupankäyntiä. Etteplan ei ostanut omia osakkeita tammi-joulukuussa 2024. Joulukuun 2024 lopussa yhtiön hallussa oli 100 921 (31.12.2023: 100 921) kappaletta yhtiön omia osakkeita, mikä vastasi 0,4 prosenttia koko osakekannasta ja äänimäärästä. Etteplan Oyj:n avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025 Etteplan Oyj:n hallitus päätti 20.4.2023 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt Etteplaniin ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistamiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka kattaa kalenterivuodet 2023–2025. Järjestelmä on linjassa Etteplanin strategian kanssa ja tukee yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Osakeomistuksen jakaumat 31.12.2024 Suurimmat osakkeenomistajat Nimi Osakkeet, kpl Osuus osakkeista ja äänistä, % Ingman Group Oy Ab 16 670 000 65,76 Oy Fincorp Ab 2 621 234 10,34 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 985 593 3,89 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 343 618 1,36 Tuori Klaus Tapani 309 134 1,22 Tuori Aino Mirjami 298 275 1,18 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 262 000 1,03 Vas Invest Oy 194 035 0,77 Erikoissijoitusrahasto Aktia Mikro Markka 133 953 0,53 Op Fin Small Cap 109 436 0,43 Juha Näkki 107 739 0,42 Etteplan Oyj 100 921 0,40 Proprius Partners Micro Finland (Non-Ucits) 81 000 0,32 Robert Ingman 60 000 0,24 Kylänpää Osmo Olavi 53 200 0,21 Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt 49 241 0,19 Fondita Equity Spice Sijoitusrahasto 42 082 0,17 Kurra Jorma Juhani 41 841 0,17 Mäkelä Esa Tapio 40 285 0,16 Burmeister Dorrit Elisabeth 32 313 0,13 Muut osakkeenomistajat 2 814 893 11,10 Hallintarekisteröidyt yhteensä 1 016 587 4,01 Yhteensä 25 350 793 100,00 Järjestelmän ansaintakriteerit ovat Etteplan-konsernin liikevaihdon kasvu ja osakekohtaisen tuloksen kehitys. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana ansaintajakson päättymisen jälkeen. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Järjestelmään kuuluu noin 35 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 300 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Palkkioina mahdollisesti luovutettavat osakkeet jaetaan yhtiön omistamista osakkeista tai markkinoilta hankittavista yhtiön osakkeista. 8 8 Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin Sektorin nimi Osakkaat, kpl Osakkeet, kpl Osuus osakkeista ja äänistä, Yritykset 103 17 168 692 67,72 Rahastoyhtiöt 14 2 723 104 10,74 Yksityishenkilöt 3 318 2 404 066 9,48 Eläke- ja vakuutusyhtiöt 6 1 620 482 6,39 Muut 21 395 119 1,56 Säätiöt 13 22 743 0,09 Hallintarekisteröidyt 8 1 016 587 4,01 Yhteensä 3 483 25 350 793 100,00 Osakeomistuksen jakauma suuruusluokittain Osakkeiden määrä, kpl Osakkaat, kpl Osuus osakkaista, % Osakkeet, kpl Osuus osakkeista ja äänistä, % 1-100 1 744 50,07 61 036 0,24 101-500 1 082 31,07 296 393 1,17 501-1 000 292 8,38 225 085 0,89 1 001-5 000 277 7,95 583 154 2,30 5 001-10 000 39 1,12 281 368 1,11 10 001-50 000 26 0,75 557 032 2,20 50 001-100 000 3 0,09 194 200 0,77 100 001- yli 12 0,34 22 135 938 87,32 Hallintarekisteröidyt 8 0,23 1 016 587 4,01 Yhteensä 3 483 100,00 25 350 793 100,00 Osakekohtaiset tunnusluvut Tilikausi 2024 2023 2022 Osakekohtainen tulos, EUR 0,41 0,66 0,73 Osakekohtainen oma pääoma, EUR 4,67 4,55 4,25 Osakekohtainen osinko, EUR (Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle) 0,22 0,30 0,36 Osinko osakekohtaisesta tuloksesta, % 53 45 49 Efektiivinen osinkotuotto, % 2,2 2,2 2,5 P/E-luku, EUR 24,3 20,8 20,0 Osakkeen kurssikehitys: alin kurssi 9,86 12,40 11,65 ylin kurssi 14,35 18,65 18,75 keskikurssi 12,43 15,84 15,46 päätöskurssi 10,00 13,80 14,60 Osakekannan markkina-arvo, 1 000 EUR 252 499 346 380 365 610 Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl 430 384 518 Osakkeiden vaihto, % 2 2 2 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana, 1 000 kpl 25 213 25 090 25 032 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, 1 000 kpl 25 250 25 100 25 050 TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT 16.1.2025 Etteplan vahvistaa asemaansa Saksassa – ostaa liikenteen sähköistymiseen ja moottoriteknologian kehitykseen keskittyvän Novacon Powertrainin Etteplan vahvistaa asemaansa Keski-Euroopassa ostamalla liikenteen sähköistymiseen ja moottoriteknologian kehittämiseen keskittyvän saksalaisen tuotekehitysyhtiö Novacon Powertrain GmbH:n koko osakekannan. Yritysosto tuo Etteplanille uuden tuotekehitysyksikön, jolla on vahvaa osaamista auto- ja junaliikenteen sähköistymisessä ja edistyksellisten voimansiirtolinjojen kehittämisessä. Noin 180 ammattilaista työllistävän Novacon Powertrainin liikevaihto vuonna 2023 oli noin 18 miljoonaa euroa. Yrityskaupassa Novacon Powertrainin perustaja ja toimitusjohtaja Philipp Welz myy omistuksensa yhtiöstä Etteplanille ja jatkaa ostettavan liiketoiminnan johtajana. Käteisellä maksettavaa kauppahintaa ei julkisteta. 9 9 LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Etteplanin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, toiminnallisille ja taloudellisille riskeille. Yleisen taloudellisen kehityksen aiheuttamat epävarmuudet ovat edelleen Etteplanin liiketoiminnan riskejä. Asiakkaiden liiketoiminnan mahdolliset muutokset ovat merkittävä riski Etteplanin liiketoiminnalle. Yhtiön liiketoiminta perustuu ammattitaitoiseen henkilöstöön. Osaavien ammattilaisten saatavuus on tärkeä tekijä kannattavan kasvun ja liiketoiminnan turvaamiseksi. Henkilöstön saatavuus erityisesti tietyillä asiantuntija- aloilla on edelleen liiketoimintariski. Kasvaneet geopoliittiset jännitteet ja maailmanpolitiikan tilanne vaikeuttavat tulevaisuuden ennustamista ja lisäävät epävarmuutta markkinoilla, mikä vaikuttaa asiakkaidemme liiketoimintaan ja toimitusketjuihin, ja siten Etteplanin kysyntään. Lainsäädännöllä ja sääntöjen muutoksilla voi olla vaikutusta Etteplaniin. Ruotsissa lokakuussa 2024 voimaan tulleella työmarkkinoita koskevalla lakimuutoksella voi olla vaikutusta liiketoimintaamme. Etteplan kartoittaa liiketoiminnan riskit kerran vuodessa ja seuraa aktiivisesti kehitystä vuoden aikana. Kartoituksessa keskitytään erityisesti seuraamaan muutosta jo tunnistetuissa riskeissä, tunnistamaan uudet liiketoimintariskit sekä kehittämään ennakoivaa riskienhallintaa. Kartoituksen tuloksista kerrotaan Etteplanin Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024 -raportin yhteydessä. MARKKINANÄKYMÄT 2025 Etteplanin liiketoimintaan vaikuttaa keskeisimmin globaali kone- ja metalliteollisuuden kehitys. Geopoliittisten jännitteiden ja maailmanpolitiikan tilanteen myötä markkinoiden epävarmuus jatkuu edelleen. Yleisesti laskusuunnassa olevat tilauskannat vaikuttavat asiakkaidemme investointihalukkuuteen ja pitävät kysyntätilannettamme edelleen vaatimattomalla tasolla vuoden 2025 alkaessa. Puolustusvälineteollisuuteen liittyvät investoinnit jatkuvat hyvällä tasolla ja energiateollisuuden kohtuullisella tasolla, mutta vihreän siirtymän kiihdyttämiseen liittyvät investoinnit ovat hieman hidastuneet. Odotamme markkinatilanteen kuitenkin kääntyvän parempaan suuntaan vuoden 2025 aikana. KESKEISET AINEETTOMAT VOIMAVARAT JA NIIDEN LISÄARVOA TUOTTAVAT OMINAISUUDET Etteplanin liiketoiminta perustuu vahvasti aineettomiin voimavaroihin, jotka tuottavat merkittävää lisäarvoa asiakkaillemme ja tukevat yhtiön strategisia tavoitteita. Näitä voimavaroja ovat muun muassa osaaminen, teknologiat ja innovaatiot, sekä vahva asiakassuhteiden hallinta. Osaaminen ja henkilöstö: Etteplanin menestys perustuu korkeasti koulutettuun ja kokeneeseen henkilöstöön, joka tuo mukanaan syvällistä teknistä osaamista ja asiantuntemusta. Yhtiö panostaa jatkuvaan henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen, mikä varmistaa, että työntekijät pysyvät ajan tasalla uusimmista teknologioista ja menetelmistä. Teknologiat ja innovaatiot: Etteplan hyödyntää laajasti uusimpia teknologioita ja innovaatioita palveluratkaisuissaan. Yhtiö kehittää jatkuvasti uusia teknologiapohjaisia palveluita, jotka parantavat asiakkaiden liiketoimintaprosesseja ja kilpailukykyä. Esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation hyödyntäminen ovat keskeisiä tekijöitä Etteplanin palveluissa. Asiakassuhteet ja kumppanuudet: Vahvat ja pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat Etteplanin liiketoiminnan perusta. Yhtiö pyrkii syventämään kumppanuuksiaan asiakkaidensa kanssa ymmärtämällä heidän liiketoimintatarpeitaan ja tarjoamalla räätälöityjä ratkaisuja, jotka tuottavat konkreettista lisäarvoa. Etteplanin liiketoiminta perustuu näiden aineettomien voimavarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen, mikä mahdollistaa yhtiön kasvun ja kilpailukyvyn säilyttämisen nopeasti muuttuvassa markkinaympäristössä. TALOUDELLINEN OHJEISTUS VUODELLE 2025 Etteplan antaa ohjeistuksen liikevaihdolle ja liikevoitolle (EBIT) numeerisena vaihteluvälinä ja arvioi: Vuoden 2025 liikevaihdon olevan 365-400 (2024: 361,0) miljoonaa euroa, ja vuoden 2025 liikevoiton (EBIT) olevan 23-30 (2024: 18,4) miljoonaa euroa. HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS Konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on taseen 31.12.2024 mukaan 95 332 173,56 euroa. Hallitus ehdottaa 8.4.2025 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,22 euroa osaketta kohti eli yhteensä enintään 5 577 174,46 euroa, ja loppuosa jätetään voittovaroihin. 10 10 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous järjestetään tiistaina 8.4.2025. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä tiedotteena. SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Etteplan julkistaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2024 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.etteplan.com . EI-IFRS TUNNUSLUVUT Etteplan esittää ei-IFRS-tunnuslukuja täydentääkseen IFRS-standardien mukaisesti laadittua konsernitilin- päätöstään. Näiden tunnuslukujen tarkoituksena on mitata kasvua ja kuvata yrityksen toiminnan taloudellista suorituskykyä. Tässä osiossa esitetään oleellisimmat konsernin käyttämät ei-IFRS-tunnusluvut. Kaikkien esitettävien tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty toimintakertomuksen loppupuolella. Liikevoitto (EBITA) ja EBITA, % Liikevoitto (EBITA) esitetään, koska se kuvaa konsernin operatiivista suoritustasoa paremmin kuin liikevoitto (EBIT). Siihen ei sisälly liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistoja. EBITA, % esittää liikevoitto (EBITA):n prosenttiosuutena liikevaihdosta. Liikevoitto (EBITA):n täsmäytys liikevoittoon (EBIT) 1 000 EUR 2024 2023 Liikevoitto (EBIT) 18 410 25 540 Yrityshankintojen käyvän arvon arvostusten poistot 5 963 5 344 Liikevoitto (EBITA) 24 373 30 883 Orgaaninen ja epäorgaaninen kasvu sekä kasvu vertailukelpoisilla valuuttakursseilla Orgaaninen (liikevaihdon) kasvu esitetään liikevaihdon kasvun lisäksi, koska se kuvaa konsernin liikevaihdon kasvua ilman viimeisen 12 kuukauden aikana toteutettujen yrityshankintojen vaikutusta ja näin ollen mahdollistaa paremman vertailtavuuden raportoitavien kausien välillä. Orgaaninen kasvu lasketaan vertaamalla vertailukausien liikevaihtoa lukuun ottamatta liikevaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana hankituista liiketoiminnoista. Epäorgaanisena kasvuna esitetään viimeisen 12 kuukauden aikana toteutettujen yrityshankintojen tuottama liikevaihdon kasvu. Kasvu vertailukelpoisilla valuuttakursseilla (liikevaihdon) esitetään, koska se kuvaa konsernin liikevaihdon kasvua ilman valuuttakurssien muutosten vaikutusta ja näin ollen mahdollistaa paremman vertailtavuuden raportoitavien kausien välillä. Laskettaessa liikevaihdon kasvua vertailukelpoisilla valuuttakursseilla, raportointikauden liikevaihto lasketaan käyttäen vertailukauden valuuttakursseja. Luku esitetään sekä konsernin liikevaihdolle että orgaaniselle kasvulle. Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta Etteplan mittaa Johdettujen palvelujen osuutta liikevaihdosta, ns. MSI-indeksiä. Johdetut palvelut (Managed Services) ovat palvelukokonaisuuksia, esimerkiksi projekteja tai ulkoistusratkaisuja, joissa asiakas maksaa tuloksista resurssien sijaan. Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta (MSI-indeksi) esitetään, koska se kuvaa Etteplanin strategian edistymistä sekä selittää osaltaan kannattavuuden muutoksia. Etteplan Oyj Hallitus 11 11 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT IFRS-tunnusluvut Laimentamaton osakekohtainen tulos = (Emoyhtiön omistajille kuuluva Tilikauden voitto) x 100 Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos = (Emoyhtiön omistajille kuuluva Tilikauden voitto laimennusvaikutuksella oikaistuna) x 100 Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana laimennusvaikutuksella oikaistuna Ei-IFRS-tunnusluvut Liikevoitto (EBITA) = Liikevoitto (EBIT) + yrityshankintojen käyvän arvon arvostusten poistot Orgaaninen kasvu = (Liikevaihto raportointivuonna - Liikevaihto vertailuvuonna - hankittujen yhtiöiden tuottama Liikevaihto raportointivuonna) x 100 Liikevaihto vertailuvuonna Liikevaihto avainasiakkailta, kasvu = (Liikevaihto avainasiakkailta raportointivuonna - Liikevaihto avainasiakkailta vertailuvuonna) x 100 Liikevaihto avainasiakkailta vertailuvuonna Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta = Liikevaihto Johdetuista palveluista x 100 Liikevaihto Oman pääoman tuottoprosentti (ROE), % = Tilikauden voitto x 100 Oma pääoma yhteensä, keskiarvo Sitoutuneen pääoman tuottoprosentti (ROCE), ennen veroja, % = (Voitto ennen veroja + Rahoituskulut) x 100 (Oma pääoma ja velat yhteensä - korottomat velat), keskiarvo Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma yhteensä x 100 Oma pääoma ja velat yhteensä - saadut ennakot Bruttoinvestoinnit = Kokonaisinvestoinnit pysyviin vastaaviin, mukaan luettuina yrityshankinnat ja taseeseen aktivoidut tuotekehityskustannukset Nettovelkaantumisaste, % = (Korolliset velat - Rahavarat) x 100 Oma pääoma yhteensä Osakekohtainen oma pääoma = Oma pääoma yhteensä x 100 Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä Osakekannan markkina-arvo = Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Osakekohtainen osinko = Tilikauden osinko Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana Osinko tuloksesta, % = Osakekohtainen osinko x 100 Osakekohtainen tulos Efektiivinen osinkotuotto, % = Osakekohtainen osinko x 100 Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) = Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Osakekohtainen tulos Osakkeen kurssikehitys = Kultakin tilikaudelta esitetään osakeantioikaistu alin ja ylin kurssi varsinaisessa kaupankäynnissä sekä tilikauden keskikurssi osakeantioikaistuna. Keskikurssi = Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä tilikauden aikana Osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosentteina = Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana. 12 12 Kestävyys- raportti 13 13 Yleiset tiedot 14 Ympäristötiedot 36 Yhteiskunnalliset tiedot 64 Hallintotapatiedot 85 ESRS-sisältöindeksi 93 1. Yleiset tiedot 14 14 14 ESRS 2 Yleiset tiedot 15 Laatimisperusteet 15 Hallinto 17 Strategia 21 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 27 Yleiset tiedot ESRS 2 Yleiset tiedot Laatimis- perusteet BP-1 – KESTÄVYYSSELVITYSTEN YLEISET LAATIMISPERUSTEET Kestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -standardien mukaisesti, jotka on julkaissut Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG). Arvioimme riskit, vaikutukset ja mahdollisuudet koko arvoketjussa ylävirrasta alavirtaan sekä mittarit ja tavoitteet kestävyyden raportointiin. Poikkeuksena tästä on hiilijalanjälkilaskennassa poissuljetut yksiköt E1-6 sivulla 61. 15 15 Olemme tunnistaneet riskit, vaikutukset ja mahdollisuudet ylävirrasta alavirtaan. Olemme määrittäneet mittarit ja tavoitteet kestävyyden raportointiin. Mikään konsolidointiin sisältyvistä tytäryrityksistä ei ole vapautettu yksittäisestä tai konsolidoidusta kestävyysraportoinnista. Kestävyysraporttimme kattavat perusteellisesti koko arvoketjun mukaan lukien Etteplanin omat toiminnot, ylävirta, alavirta, loppukäyttäjät ja yhteiskunta. Etteplanin omat toiminnot: Kestävyystoimemme ovat perusteellisesti juurtuneet maihin, joissa toimimme. Pyrimme toteuttamaan ja ylläpitämään kestäviä käytäntöjä kaikissa toimipisteissämme varmistaaksemme, että toimintamme vaikuttaa myönteisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan. Ylävirta: Tämä segmentti käsittää toimittajamme ja osakkeenomistajamme. Olemme sitoutuneet varmistamaan, että toimittajamme noudattavat kestäviä käytäntöjä ja että osakkeenomistajamme ovat tietoisia kestävyysaloitteistamme ja niiden vaikutuksista. Alavirta: Tämä osa arvoketjua keskittyy asiakkaisiimme. Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme kanssa edistääksemme tuotteidemme ja palveluidemme kestävää käyttöä ja auttaaksemme heitä saavuttamaan omia kestävyystavoitteitaan. Loppukäyttäjät/Yhteiskunta: Kestävyystoimemme kohdistuvat yhteiskunnan hyvinvointiin. Edistämällä kestäviä käytäntöjä koko arvoketjussamme vaikutamme sekä palvelemiemme yhteisöjen että laajemman ympäristön hyvinvointiin. Etteplan ei ole käyttänyt vaihtoehtoa jättää pois tiettyä tietoa, joka liittyy immateriaalioikeuksiin, tietotaitoon tai innovaatioiden tuloksiin, eikä myöskään EU:n jäsenvaltioiden sallimaa vaihtoehtoa jättää ilmoittamatta tulevista kehityksistä tai neuvottelujen kohteena olevista asioista. BP-2 – TIETTYJÄ OLOSUHTEITA KOSKEVAT TIEDOT Etteplan ei ole poikennut keskipitkän tai pitkän aikavälin määritelmistä ESRS 1:n jaksossa 6.4 “Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmä”. Arvoketjun arviointi Kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) mittareihin (E1-6) sisältyy joitakin arvoketjun arviointeja. Jos ensisijaisia tietoja arvoketjusta ei ollut saatavilla päästöjen inventointiin (E1-6), käytettiin toissijaisia tietolähteitä päästökertoimille tai tehtiin muita tietojen arviointeja. Joissakin päästökategorioissa käytetyt toissijaiset tietolähteet sisältävät esimerkiksi alan keskiarvot ja kulutukseen perustuvat tekijät. Toissijaisista tietolähteistä saadut päästökertoimet valittiin edustamaan mahdollisimman tarkasti laskettuja toimintoja. Joissakin päästökategorioissa käytetyt kulutukseen perustuvat kertoimet lisäävät kuitenkin epävarmuutta. Ylävirran arvoketjun toimintoihin liittyen tehtiin arvioita toimintatiedoista joissakin päästökategorioissa (esim. osa kuljetuksista, työntekijöiden työmatkat ja toiminnasta syntyvä jäte), koska näiden toimintojen ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla. Pahimpia mahdollisia skenaarioita sovellettiin aina, kun se oli olennaista, jotta päästöjä ei aliarvioitaisi. Alavirran arvoketjun toimintojen osalta tehtiin tietojen arviointeja liittyen myytyjen tuotteiden käyttöön ja elinkaaren loppuun, missä asiantuntija- arvion mukaan tehtiin oletuksia esimerkiksi siitä, kuinka asiakkaat käyttävät tuotteita (esim. toimintatunnit ja oletettu tuotteen elinikä). GHG-päästöjen laskelmissa (E1-6) on joitakin epävarmuustekijöitä. Parametrien epävarmuus liittyy toissijaisista tietolähteistä saatuihin päästökertoimiin sekä arvioituihin toimintatietoihin, jos ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla. Parametrien tarkkuuden osalta arvioidaan, että edustavuus on pääosin hyvä, koska käytetyt kertoimet on saatu viimeisimmistä julkaistuista tiedoista, ja ne perustuvat samanlaisiin teknologioihin ja edustavat samaa maantieteellistä aluetta aina, kun mahdollista. Toimintatiedot perustuvat pääosin kirjanpitoon tai muuhun sisäiseen tai toimittajakohtaiseen raportointiin, mutta joitakin toimintatietoja piti arvioida. Menetelmävalinnat ja oletukset joissakin arvioiduissa päästökategorioissa saattavat johtaa alhaisempaan tarkkuuteen, koska käytettiin ei-varmennettuja tietoja, jotka perustuvat oletuksiin tai asiantuntija-arvioon (esim. alan asiantuntijan tekemä). Etteplan pyrkii jatkuvasti parantamaan kerättyjen tietojen tarkkuutta ja systemaattisia menetelmiä tiedonkeruussa (E1-6). Toimittaja- tai asiakaskohtaisten tiedonkeruumenetelmien parantamiseen panonstetaan, jotta käytettyjen toimintatietojen ja päästökertoimien tarkkuus paranee. Sidosryhmien sitouttamista parannetaan ja kulutukseen perustuvia tietoja pyritään korvaamaan tarkemmilla tiedoilla, jos mahdollista. Myös sisäistä tiedonkeruuta ja raportointia parannetaan (esimerkiksi työntekijöiden työmatkojen ja eri liiketoimintayksiköiden tietojen osalta), jotta tietojen oletusten tarvetta voidaan vähentää. ARVIOINNISSA KÄYTETYT LÄHTEET JA TULOSTEN EPÄVARMUUS ESRS E1:n mukaan kasvihuonekaasujen päästömittarit (E1-6) sekä energiankulutuksen ja -käytön mittarit (E1- 5) sisältävät joitakin mittausepävarmuuksia. Koska tiedon saatavuudessa on rajoituksia, kasvihuonekaasujen päästöjen laskelmiin (E1-6) liittyy sekä parametrien että skenaarioiden 16 16 epävarmuutta. Parametrien epävarmuus liittyy toissijaisista tietolähteistä saatuihin päästökertoimiin sekä arvioituihin toimintatietoihin, jos ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla. Toissijaisista tietolähteistä saadut päästökertoimet valittiin edustamaan mahdollisimman tarkasti laskettuja toimintoja. Joissakin päästökategorioissa käytetyt kulutukseen perustuvat tekijät lisäävät kuitenkin epävarmuutta. Skenaarioiden epävarmuus puolestaan liittyy asiantuntijaolettamuksiin, joita tehtiin joidenkin päästökategorioiden mallinnuksessa. Luotettavan tiedon puuttuessa käytettiin aina pahinta skenaariota, jotta päästöjä ei aliarvioitaisi. Lisäksi, koska vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaarion tietojen keräämisen aikataulu oli tiukka, toimintatietoja saatiin pääosin ajanjaksolta 1-10/2024, ja näin ollen loppuvuosi (11-12/2024) arvioitiin ekstrapoloimalla asiaankuuluvat tiedot kattamaan koko kalenterivuosi. Myös energiankulutuksen ja -käytön mittareissa (E1- 5) on joitakin epävarmuustekijöitä, koska ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla Etteplanin toimistojen käyttämän energian (sähkö ja lämmitys) tyypistä ja määrästä. Tietojen puute johtui osittain haasteista saada tätä tietoa vuokratiloista. Jos ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla, käytettiin joko edellisen vuoden tietoja, tai kulutus mallinnettiin pinta- alan perusteella kansallisten energiankulutuksen keskiarvojen avulla. Lisäksi, jos ensisijaisia tietoja käytetyn energian tyypistä ei ollut saatavilla, raportoitu energiasekoitus edustaa paikallisia tai kansallisia keskiarvoja energiantuotannolle. MUUTOKSET KESTÄVYYSTIETOJEN VALMISTELUSSA JA ESITTÄMISESSÄ Edelliseen raportointijaksoon verrattuna prosessi on muuttunut. Aiemmin meillä oli käytössä vain olennaisuusanalyysi, mutta nyt meillä on käytössä kaksoisolennaisuusanalyysi (DMA) raportointia varten, koska se täyttää nykyiset raportointistandardit. Kaksoisolennaisuusanalyysi tarjoaa yleiskuvan vaikutuksen ja taloudellisen olennaisuuden osalta. Lisäksi olemme perustaneet ESG-hallintomenettelyt, jotka tarkistetaan vuosittain. Aiemmat raportointijaksot on raportoitu Global Reporting Initiative (GRI) -standardien mukaisesti. Tämä on yhtiön ensimmäinen CSRD:n mukainen kestävyysraportti, joten muutoksia aiempiin raportteihin ei ole. Hallinto GOV-1 – HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN ROOLI Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Etteplan Oyj:n hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee ehdotuksen hallituksen jäsenistä yhtiökokoukselle. Hallituksen ehdottamat jäsenet ilmoitetaan kokouskutsussa ja yhtiön verkkosivuilla. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa tulee olla vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Hallitus valitaan vuodeksi kerrallaan. Etteplanin hallitus on määritellyt periaatteet hallituksen monimuotoisuudelle noudattaen vuoden 2025 hallinnointikoodia. Hallituksen kokoonpanossa pyritään varmistamaan, että jäsenillä on monipuolista osaamista eri toimialoilta ja että heidän osaamisprofiilinsa täydentävät toisiaan. Hallituksen jäsenen tulee olla tehtävän edellyttämällä tavalla pätevä ja koulutettu sekä pystyä käyttämään riittävästi aikaa tehtävään. Hallituksen kokoonpanossa pyritään varmistamaan laaja osaaminen yhtiön keskeisillä strategisilla painopistealueilla. Lisäksi pyritään varmistamaan, että hallituksessa on edustettuina eri sukupuolia. Hallituksemme koostuu tällä hetkellä kuudesta jäsenestä, jotka kaikki ovat yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomia jäseniä. Kaikki (100 %) hallituksen jäsenet (Robert Ingman, Matti Huttunen, Päivi Lindqvist, Tomi Ristimäki, Sonja Sarasvuo ja Mikko Tepponen) ovat yhtiöstä riippumattomia. Matti Huttunen, Päivi Lindqvist, Tomi Ristimäki ja Mikko Tepponen (67 %) ovat merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia. Robert Ingman ja Sonja Sarasvuo (33 %) eivät ole riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista johtuen heidän omistuksistaan lähipiirissä. Hallituksessa ei ole henkilöstön edustajia. Kuudesta jäsenestä neljä on miehiä (67 %) ja kaksi naisia (33 %), joten sukupuolijakauma on 2:1. Hallituksen vastuulla on yhtiön johtaminen ja yhtiön toiminnan asianmukainen järjestäminen sovellettavan lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön operatiivista johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä hyväksyy yhtiön strategiaan, investointeihin, organisaatioon, palkitsemis- ja palkkiojärjestelmiin sekä talouteen vaikuttavat tärkeät päätökset. Hallitus hyväksyy myös riskienhallinnan periaatteet ja varmistaa johtamisjärjestelmän asianmukaisen toiminnan. Hallituksen työjärjestys Osana yhtiön hallinnointia hallitus on hyväksynyt kirjallisen työjärjestyksen hallitustyön ohjaamiseksi. Hallituksen työjärjestys täydentää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Lisätietoa Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Yhtiön toimivaan johtoon kuuluvien jäsenten lukumäärä on nolla. Yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenien määrä on kuusi. Hallituksessa ei ole henkilöstön edustajia. Etteplan Oyj:n hallitus valittiin yhtiökokouksessa 9. huhtikuuta 2024 nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti. Hallituksen vastuulla on yhtiön johtaminen ja yhtiön toiminnan asianmukainen järjestäminen sovellettavan lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön operatiivista johtoa, 17 17 nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä hyväksyy yhtiön strategiaan, investointeihin, organisaatioon, palkitsemis- ja palkkiojärjestelmiin sekä talouteen vaikuttavat tärkeät päätökset. Hallitus hyväksyy myös riskienhallinnan periaatteet ja varmistaa johtamisjärjestelmän asianmukaisen toiminnan. Osana yrityshallintoa hallitus on hyväksynyt kirjallisen työjärjestyksen hallitustyön ohjaamiseksi. Hallituksen työjärjestys täydentää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Katso: Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Hallituksen vastuu vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta on jaettu useille avainhenkilöille ja toimielimille yhtiössä. Hallituksella on ylin vastuu hallinnosta ja strategisesta päätöksenteosta varmistaen, että sekä riskit että vaikutukset huomioidaan yhtiön pitkän aikavälin suuntaa valvottaessa. Tässä tehtävässä hallitusta tukevat eri valiokunnat, mukaan lukien tarkastusvaliokunta, joka on keskeisessä roolissa taloudellisten ja operatiivisten riskien seurannassa. Tarkastusvaliokunta varmistaa, että riskienhallinta on tehokasta ja että yhtiön taloudellinen eheys säilyy. Tämä elin työskentelee tiiviisti johdon kanssa arvioidakseen riskienhallintaprosessien tehokkuutta ja varmistaakseen niiden yhdenmukaisuuden laajempien hallinnointitavoitteiden kanssa. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat hallituksen ohjeiden täytäntöönpanosta, strategian muuntamisesta toiminnaksi ja päivittäisten toimintojen johtamisesta. He keskittyvät riskien tunnistamiseen ja käsittelyyn sekä mahdollisuuksien hyödyntämiseen yrityksen tavoitteiden mukaisesti. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintavastuut on integroitu organisaation toimintasääntöihin, hallituksen toimeksiantoihin ja niihin liittyviin käytäntöihin, mikä varmistaa, että näitä keskeisiä alueita käsitellään systemaattisesti kaikilla hallinnon tasoilla. Toimintasäännöt määrittelevät selkeästi avainhenkilöiden ja valiokuntien roolit ja vastuut organisaatiossa varmistaen, että jokaisella on erityinen tehtävä riskien ja mahdollisuuksien seurannassa ja hallinnassa. Hallituksen toimeksiannot, jotka ohjaavat hallintoelimen toimia, heijastavat sitoutumista organisaation riskienhallinnan ja mahdollisuuksien tunnistamisen valvontaan ja vastuuvelvollisuuteen. Nämä toimeksiannot määrittelevät hallituksen erityiset tehtävät mukaan lukien strategisten päätösten tarkastelu, riskinarviointi ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen, mikä sovittaa hallintoprosessit yrityksen yleisiin tavoitteisiin ja arvoihin. Lisäksi asiaankuuluvat politiikat tarjoavat puitteet päätöksenteolle koko organisaatiossa varmistaen, että kaikki sidosryhmät ymmärtävät roolinsa vaikutusten hallinnassa. Nämä politiikat kattavat laajan joukon asioita ympäristön kestävyydestä taloudelliseen riskienhallintaan, ja niiden tarkoituksena on varmistaa yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus lähestymistavassa riskeihin ja mahdollisuuksiin. Integroimalla nämä vastuut selkeästi virallisiin asiakirjoihin, kuten toimintasääntöihin ja hallituksen toimeksiantoihin, organisaatio vahvistaa sitoutumistaan tehokkaaseen hallintoon sekä haasteiden ja mahdollisuuksien ennakoivaan hallintaan. Johdolla on keskeinen rooli organisaation hallintoprosesseissa varmistaen riskien, vaikutusten ja mahdollisuuksien tehokkaan valvonnan. Tämä rooli sisältää jatkuvan valvontajärjestelmien suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan, mikä turvaa yrityksen toiminnot ja strategiset tavoitteet. Johto vastaa hallintokehysten luomisesta, joka edistää läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja sääntelyvaatimusten noudattamista. Riskienhallinnan osalta johto johtaa pyrkimyksiä tunnistaa, arvioida ja priorisoida mahdollisia riskejä eri liiketoiminta-alueilla. Näitä pyrkimyksiä tukevat järjestelmät, jotka antavat varhaisia varoituksia ja mahdollistavat nopean reagoinnin uhkiin. Johto huolehtii myös siitä, että organisaatio ylläpitää häiriönsietokykyä epävarmuuksissa tasapainottaen ennakoivan riskien lieventämisen ja strategisten kasvu- ja innovaatiomahdollisuuksien tunnistamisen. Lisäksi johdon tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan tehokkuutta. Nämä valvontajärjestelmät on suunniteltu varmistamaan taloudellisen raportoinnin eheys, operatiivinen tehokkuus ja sovellettavien lakien ja määräysten noudattaminen. Arvioimalla näitä valvontajärjestelmiä jatkuvasti johto varmistaa, että ne pysyvät reagoivina organisaation muuttuviin tarpeisiin ja ulkoisille muutoksille. Johtotason roolien valvonta: Hallitus vastaa toimitusjohtajan nimittämisestä ja tämän palkan ja palkkioiden päättämisestä sekä toimitusjohtajan ja muiden avainhenkilöiden nimittämisestä tai erottamisesta. Hallitus seuraa yhtiön taloudellista suorituskykyä, tarkistaa ja hyväksyy tilinpäätökset sekä arvioi johdon toimien yhdenmukaisuutta strategian ja budjetin kanssa. Valtuutettujen roolien ja valiokuntien valvonta: Hallitus valvoo tarkastusvaliokuntaa sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaa. Tarkastusvaliokunta varmistaa yhtiön taloudellisen läpinäkyvyyden, tarkkuuden ja sääntöjenmukaisuuden mukaan lukien sisäisten valvontajärjestelmien ja riskienhallinnan seuranta sekä valvoo kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valvoo johdon nimityksiä ja palkitsemista. Molemmat valiokunnat raportoivat säännöllisesti hallitukselle varmistaen yhdenmukaisuuden hallintokäytäntöjen ja strategisten tavoitteiden kanssa. 18 18 Raportointilinjat hallinto-, johtamis- ja valvontaelimille ovat selkeästi määritelty organisaation hallintorakenteessa. Hallitus ja sen valiokunnat toimivat korkeimpana valvontaelimenä ja saavat säännöllisesti raportteja ylimmältä johdolta avainalueista, kuten taloudellisesta suorituskyvystä, riskienhallinnasta ja strategisista aloitteista. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat suoraan hallitukselle varmistaen, että keskeinen tieto toiminnasta, vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista kulkee saumattomasti valvontaelimelle. Tämä raportointirakenne edistää läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja tehokasta päätöksentekoa. Erityiset valvontatoimet ja -menettelyt on integroitu yhtiön hallintorakenteeseen, ja ne ovat linjassa yhtiön toimintaprosessien kanssa. Integraatiota hallinnoivat yhtiön hallitus ja johtoryhmä varmistaen, että olennaiset sisäiset toiminnot, kuten rahoitus, sisäinen valvonta ja vastuullisuus, toimivat yhteistyössä keskeisten asioiden käsittelemiseksi. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa mahdollistaa saumattoman seurannan ja raportoinnin vahvistaen yhtiön sitoutumista riskienhallintaan ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen organisaation kaikilla tasoilla. Hallinto-, johto- ja valvontaelinten sekä ylimmän johdon rooli kestävyyteen liittyvissä asioissa on asettaa tavoitteita vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan jäsennellyn hallintoprosessin kautta. Hallitus on suoraan vastuussa siitä, että nämä tavoitteet ovat linjassa yhtiön strategisten tavoitteiden kanssa ja että ne otetaan asianmukaisesti huomioon kestävyyteen ja liiketoimintaan liittyvässä toiminnassa. Hallitus seuraa säännöllisesti edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa varmistaen, että tarvittavat valvontajärjestelmät ja -menettelyt ovat käytössä. Tämä valvonta perustuu hallituksen monipuoliseen asiantuntemukseen ja vuosittaisiin suoritusarviointeihin, jotka auttavat seuraamaan yhtiön ponnistelujen tehokkuutta riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa. Hallituksen toiminnan arviointi Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa ja työkäytäntöjään. Hallitus määrittelee arvioinnissa käytettävät kriteerit, ja arviointi toteutetaan sisäisenä itsearviointina. Arvioinnin tulokset käsitellään hallituksessa. Itsearviointikyselyssä on lausuntoja liittyen a) hallituksen kokouksiin, b) hallituksen käsittelemiin asioihin ja c) hallituksen jäsenenä toimimiseen. Hallituksen jäsenillä on osaamista ja kokemusta Etteplanin olennaisista aiheista, vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Kaksoisolennaisuusanalyysin laatimisen yhteydessä johtoryhmä sai intensiivistä koulutusta osallistumalla kolmannen osapuolen asiantuntijoiden pitämiin työpajoihin. GOV-2 – YRITYKSEN HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELIMILLE TOIMITETTAVAT TIEDOT JA NIIDEN KÄSITTELEMÄT KESTÄVYYSSEIKAT Vuoden 2023 lopussa asetetut konsernin kestävyystavoitteet tarkistetaan vuosittain Etteplanin ESG-ohjausryhmässä, joka koostuu kunkin liiketoiminta-alueen vastuullisuusasioista vastaavista jäsenistä. Tämä ryhmä edistää aloitteita ja projekteja koko organisaatiossa, asettaa tavoitteita, allokoi resursseja, tukee budjetointia ja hyväksyy EU:n taksonomiaraportoinnin. Heidän työtään tukee ESG- työryhmä, joka sisältää jäseniä kaikista Etteplanin organisaatioista ja joka avustaa eri tehtävissä, projektien loppuunsaattamisessa, organisoinnissa ja tiedonkeruussa. Sekä ESG-ohjausryhmä että ESG- työryhmä kokoontuu kuukausittain. Etteplanin hallitus on vastuussa kestävyystavoitteista ja strategisesta suunnasta sekä kestävyysraportin hyväksymisestä. Ulkoinen varmennus hoidetaan Etteplanin tilintarkastajan toimesta, kun taas tarkastusvaliokunta, joka kokoontuu noin viisi kertaa vuodessa, valvoo ja ohjaa kestävyysraportointiprosessia. Johtoryhmä vastaa kestävyysraportoinnista, kestävyystavoitteiden hyväksymisestä ja prosessin valvonnasta, jolla hallitaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Etteplanin hallinto-, johto- ja valvontaelimet ottavat huomioon vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet rakenteellisella ja yhteistyöhön perustuvalla lähestymistavalla. Hallitus vastaa kestävyystavoitteiden asettamisesta ja strategisesta suunnasta sekä kestävyysraportin hyväksymisestä. He varmistavat, että kestävyyteen liittyvät näkökohdat integroidaan kokonaisstrategiaan ja merkittäviin päätöksiin. Johtoryhmä vastaa kestävyysraportoinnista, kestävyystavoitteiden hyväksymisestä ja prosessin valvonnasta, jolla hallitaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Johtoryhmän kuukausittaisissa kokouksissa tarkistetaan ja varmistetaan, että kestävyys on keskeinen osa yhtiön toimintaa ja riskienhallintaprosesseja. Lisäksi ESG-ohjausryhmä, joka koostuu jäsenistä, jotka vastaavat kestävyydestä omilla liiketoiminta- alueillaan, tarkistaa yhtiön kestävyystavoitteet vuosittain. Tämä ryhmä edistää aloitteita ja projekteja, asettaa tavoitteita, allokoi resursseja, antaa budjettineuvoja ja hyväksyy EU:n taksonomiaraportoinnin. Heidän työtään tukee ESG- työryhmä, joka sisältää jäseniä kaikista Etteplanin organisaatioista ja joka avustaa eri tehtävissä, projektien loppuunsaattamisessa, organisoinnissa ja tiedonkeruussa. Sekä ESG-ohjausryhmä että ESG- työryhmä kokoontuvat kuukausittain varmistaakseen kestävyyteen liittyvien asioiden jatkuvan valvonnan ja edistymisen. 19 19 Etteplanin hallinto-, johto- ja valvontaelimet, mukaan lukien niiden asiaankuuluvat valiokunnat, saavat tietoa olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista jäsennellyn prosessin kautta. Hallitus, johtoryhmä ja tarkastusvaliokunta osallistuvat olennaisuusanalyysiprosessiin, jota tarkastellaan vuosittain. ESG-ohjausryhmä ja ESG- työryhmä kokoontuvat kuukausittain käsittelemään kestävyysasioita. Hallinto-, johto- ja valvontaelimet huomioivat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet valvoessaan Etteplanin strategiaa, päätöksiä merkittävistä liiketoimista ja riskienhallintaprosesseja. Tämä huomioiminen perustuu kattavaan olennaisuusanalyysiin, joka sisältää organisaation kontekstin ymmärtämisen, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin sekä niiden priorisoinnin olennaisuutensa perusteella. Analyysi sisältää sekä laadullisia että määrällistä panosta sisäisiltä ja ulkoisilta sidosryhmiltä mukaan lukien johtoryhmän haastattelut ja työpajat sekä työntekijäkyselyt. Raportointijaksolla hallinto-, johto- ja valvontaelinten käsittelemiin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin sisältyivät: Ilmastonmuutos (E1) Oma työvoima (S1) Arvoketjun työntekijät (S2) Liiketoiminnan harjoittaminen (G1) Näiden aiheiden priorisointi perustui niiden olennaisuuspisteisiin, ja ne vahvistettiin hallituksen, tarkastusvaliokunnan, johtoryhmän ja ESG- ohjausryhmän toimesta. GOV-3 - KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITUSKYVYN SISÄLLYTTÄMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMIIN Etteplanilla ei ole ollut käytössä kestävyyteen liittyvää kannustinjärjestelmää, mutta ylimmän johdon kannustinjärjestelmässä on mukana kestävyyselementti vuodelle 2025. GOV-4 - SELVITYS KESTÄVYYTTÄ KOSKEVASTA DUE DILIGENCE -PROSESSISTA Due diligence -prosessi on tiivistetty alla olevaan taulukkoon. Taulukko GOV-4. Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät. Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Kohdat kestävän kehityksen lausunnossa a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 20 20 GOV-5 - RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA KESTÄVYYSRAPORTOINNIN OSALTA Riskienhallinnan ja sisäisten valvontaprosessien laajuus Etteplanin kestävyysraportoinnissa noudattaa ISO 31000 -standardin periaatteita. Tämä sisältää olennaisten CSRD-riskien tunnistamisen, arvioinnin ja lieventämisen. RIskienhallinnan dokumentointi ja seuranta tapahtuu sisäisen riskien arviointityökalun avulla. Etteplanin riskien arviointi noudattaa ISO 31000 -standardin perusperiaatteita, joissa ensin kootaan riskinarviointitiimi, määritellään projektin laajuus, tunnistetaan riskit, arvioidaan ne ja osoitetaan lieventämistoimenpiteet sekä toimenpiteiden omistajat. Keskeiset tunnistetut riskit ovat 1) Tietojen saatavuus arvoketjun loppupäässä ja 2) Syöttötietojen ja/tai arviointitulosten tarkkuus . Keskeiset riskit viittaavat skenaarioon, jossa tiedot kerätään kiireellä tai virheellisistä lähteistä, mikä aiheuttaa epätarkkuuksia kestävyysraportissa. Näitä riskejä hallitaan esimerkiksi kohdentamalla resursseja CSRD-raportin keskeisiin osiin, nimeämällä näiden aiheiden omistajat ja varmistamalla, että jokaiselle tiedolle on saatavilla todiste raportin luotettavuuden varmistamiseksi. Kun riskinarvioinnin lieventämistoimenpiteet ja omistajuus on määritelty, valvontatoimenpiteet otetaan käyttöön. CSRD:n keskeisten riskien lieventämistoimenpiteet keskittyvät kestävyystietojen omistajuuteen ja keräämiseen. Tulevaisuuden raportoinnissa tämä huomioidaan edelleen sisäisissä toiminnoissa, kuten tältä vuodelta saadut kokemukset sekä raportointityökalujen ja -prosessien kehittäminen. Tämä on ensimmäinen vuosi CSRD-raportoinnissa ja siihen liittyvässä CSRD-prosessin riskinarvioinnissa. Sama riskinarviointityökalu ja -prosessi arvioidaan uudelleen tulevina vuosina ESG-ohjausryhmän toimesta. Säännöllinen raportointi kestävyysraportointiin liittyvien riskien arviointien ja sisäisten valvontatoimenpiteiden havainnoista on välttämätöntä läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden ylläpitämiseksi Etteplanissa. Nämä raportit valmistellaan systemaattisesti ja esitetään hallinnolle, johdolle ja keskeisille ulkoisille sidosryhmille CSRD- ja vuosiraporttien kautta. Raportit edistävät myös jatkuvan parantamisen kulttuuria kannustamalla palautteenantoon ja helpottamalla keskusteluja kestävyyshaasteiden strategisista ratkaisuista. Strategia SBM-1 – STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA ARVOKETJU Osa keskeisistä elementeistä Etteplanin yleisessä strategiassa, jotka voivat vaikuttaa kestävyysasioihin, ovat uusi brändimme, uudet arvomme ja visiomme, jotka nyt sisältävät kestävyysasiat. Pidämme kestävyyttä keskeisenä toimintaamme vaikuttavana megatrendinä digitalisaation ja ammattitaitoisten osaajien saatavuuden ohella. Etteplan tarjoaa laajan valikoiman palveluita, jotka on suunniteltu edistämään asiakkaidensa teollista ja teknologista kasvua. Yrityksen toiminta on jaettu kolmeen palvelualueeseen: Suunnitteluratkaisut (53 % konsernin liikevaihdosta), Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut (27 %) ja Teknisen viestinnän ratkaisut (20 %) (FY2024). Etteplanin ydinosaamista ovat ohjelmisto- ja sulautetut järjestelmät, kone-, laite- ja laitossuunnittelu sekä teknisen viestinnän ratkaisut. Digitalisaation, nopean teknologisen kehityksen ja vihreän siirtymän trendit muuttavat toimintaympäristöä ja suunnittelualaa luoden uusia kasvun ja kehityksen mahdollisuuksia. Etteplan palvelee monenlaisia teollisuudenaloja, mukaan lukien: Valmistus: Teollisuuskoneiden, automaation ja tuotantojärjestelmien valmistajien tukeminen tuotesuunnittelussa, kehityksessä ja digitalisaatiossa. Autoteollisuus: Sulautettujen järjestelmien, ohjelmistokehityksen ja teknisen dokumentaation tarjoaminen ajoneuvoihin ja kuljetusratkaisuihin keskittyen yhteyksiin ja turvallisuuteen. Terveydenhuolto ja lääkinnälliset laitteet: Turvallisuuskriittisten järjestelmien ja vaatimustenmukaisuusdokumentaation kehittäminen lääketeknologialle varmistamalla säädösten noudattamisen. Ilmailu ja puolustus: Edistyneiden suunnittelupalvelujen, sulautettujen järjestelmien ja teknisen dokumentaation tarjoaminen erittäin säännellyille toimialoille, jotka vaativat tarkkuutta ja turvallisuutta. Energia ja sähköntuotanto: Kestävien suunnitteluratkaisujen ja teknisen tuen tarjoaminen energiateollisuudelle erityisesti uusiutuvan energian, älyverkkojen ja tehokkuuden optimoinnin aloilla. Etteplanin asiakaskuntaan kuuluu globaaleja teollisuusyrityksiä, OEM-valmistajia (Original Equipment Manufacturers) ja teknologian uudistajia ympäri Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja Aasiaa. Etteplanilla on kestävyyteen liittyviä tavoitteita, jotka koskevat merkittäviä tuote- ja palveluryhmiä. 21 21 Etteplan on asettanut tavoitteekseen lisätä taksonomiakelpoisen ja taksonomiamukaisen liikevaihdon osuutta kokonaisliikevaihdostaan ja seurata kehitystä vuosittain. Muutokset Etteplanin palvelutarjonnassa liittyvät aina vahvasti asiakaskysyntään. Etteplan vastaa asiakkaiden kysyntään taksonomiakelpoisista ja taksonomiamukaisista asiantuntijapalveluista kysynnän perusteella. Etteplanin keskeisiä osaamisalueita ovat ohjelmistot ja sulautetut järjestelmät, koneiden, laitteiden ja laitosten suunnittelu sekä teknisen viestinnän ratkaisut. Digitalisaatio, teknologinen kehitys ja vihreä siirtymä muuttavat merkittävästi toimintaympäristöä ja suunnittelualaa tarjoten mahdollisuuksia kasvuun ja kehitykseen. Osa kestävyysstrategian osa-alueista juontaa juurensa ajatuksesta, että Etteplanin liiketoiminta perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Yhtiö auttaa asiakkaitaan optimoimaan, ennakoimaan ja modernisoimaan toimintaansa tehokkuuden parantamiseksi. Tarjottujen kestävien ratkaisujen tavoitteena on tuottaa arvoa samalla, kun minimoidaan ympäristövaikutukset, parannetaan energiankäytön tehokkuutta ja lisätään työntekijöiden tyytyväisyyttä ja turvallisuutta. Myös kyberturvallisuus ja tietosuojakysymykset ovat olennainen osa Etteplanin ratkaisuja, teknologioita ja digitaalista toimintaympäristöä. Työntekijöiden kokonaismäärä on 3 803 (31. joulukuuta 2024) Etteplanin 3 803 työntekijää ovat jakautuneet – Suomeen (49,5 %, 1 882), – Skandinaviaan (19 %, 723), – Keski-Eurooppaan (21 %, 800), – Kiinaan (10,4 %, 397), – Yhdysvaltoihin (0,1 %, 1). Konsernin liikevaihto oli 361,0 miljoonaa euroa (1-12/2024) Etteplanin liiketoimintamallin mukaan Etteplan tarjoaa asiantuntijapalveluita ja palveluratkaisuja johtaville valmistavan teollisuuden yrityksille maailmanlaajuisesti. Yhtiö toimii edistyneillä teknisillä aloilla yhteistyössä asiakkaidensa kanssa ja pyrkii olemaan jokaisen asiakkaansa ensisijainen valinta. Etteplan pyrkii parantamaan asiakkaidensa tuotteiden ja suunnitteluprosessien kilpailukykyä ja tehokkuutta niiden koko elinkaaren ajan. Etteplanin arvoketjuun kuuluvat toimittajat, osakkeenomistajat, Etteplan itse, asiakkaat, loppukäyttäjät ja yhteiskunta. Arvoketjun alkupään sidosryhmiin, erityisesti osakkeenomistajiin ja toimittajiin, liittyvien panosten kerääminen, kehittäminen ja turvaaminen edellyttää heidän etujensa ja arvojensa kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Osakkeenomistajat asettavat etusijalle yhtiön kannattavuuden ja brändikuvan kokonaisuudessaan pyrkien saamaan tietoa, joka heijastaa organisaation taloudellista hyvinvointia ja markkina-asemaa. Toisaalta toimittajia motivoivat lisääntyvät myyntimahdollisuudet ja referenssit, mikä kannustaa yhteistyöhön ja vahvaan kumppanuuteen yhtiön kanssa. Loppupään arvoketjun tuotokset ja tulokset sisältävät asiakkaita, ja painopiste on auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa luomalla kestäviä ratkaisuja, jotka parantavat heidän kilpailukykyään ja tukevat samalla ympäristö-, sosiaali- ja hallintotavoitteita (ESG). Loppukäyttäjät ja laajempi yhteiskunta hyötyvät kestävien tuotteiden helppokäyttöisyydestä ja luotettavuuden varmistamisesta, mikä ei ainoastaan vähennä tehtaiden tuottamaa jätettä ja saastuttamista, vaan myös takaa heidän valitsemiensa tuotteiden turvallisuuden. Tarjoamme asiantuntijapalveluita ja palveluratkaisuja maailman johtaville valmistajille. Toimimme erittäin kehittyneillä teknisillä aloilla tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa – tavoitteenamme on olla jokaisen asiakkaamme ensisijainen valinta. Parannamme heidän tuotteidensa ja suunnitteluprosessiensa kilpailukykyä ja tehokkuutta niiden koko elinkaaren ajan. Liiketoimintamme perustuu vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin. Autamme asiakkaitamme optimoimaan, ennakoimaan ja modernisoimaan toimintaansa tehokkuuden parantamiseksi. Kehittämämme kestävät ratkaisut tuottavat mahdollisimman paljon arvoa ja minimoivat haitalliset ympäristövaikutukset, parantavat energiankulutuksen tehokkuutta ja lisäävät työntekijöiden tyytyväisyyttä ja turvallisuutta. Otamme huomioon myös kyberturvallisuuden ja tietosuojakysymykset ratkaisuissamme, käyttämissämme teknologioissa ja koko digitaalisessa toimintaympäristössämme. 22 22 Etteplanin strategian ydin on luoda arvoa asiakkaillemme ja tuottaa merkityksellisiä tuloksia. Yhdistämällä teknologiat ja asiantuntemuksemme sekä viemällä palveluratkaisumme teolliseen mittakaavaan autamme asiakkaitamme saavuttamaan tavoitteensa, täyttämään ympäristövaatimukset ja minimoimaan kustannukset. Asiakkaidemme arvonluonnin lisäksi luomme arvoa myös ympäröivälle yhteiskunnalle ja yhteisöille, nyt ja tulevaisuudessa. SBM-2 – SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET Etteplanin keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat yhtiön henkilöstö, asiakkaat, osakkeenomistajat, sijoittajat, toimittajat ja yhteistyökumppanit (arvoketjun työntekijät). Lisäksi yhtiö pitää yhteyttä oppilaitoksiin, opiskelijoihin, mediaan, teollisuusjärjestöihin, viranomaisiin ja kansalaisjärjestöihin. Pyrimme käymään aktiivista ja avointa vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa. Pysymme tietoisina sidosryhmien odotuksista eri tavoin, kuten tapaamisten, tapahtumien, kyselyjen, auditointien, palautekanavien, raportointikanavien ja työryhmien kautta. Jatkuva vuoropuhelu on välttämätöntä, jotta voimme vastata sidosryhmien muuttuviin odotuksiin koskien toimintaamme. Etteplan osallistuu aktiivisesti teollisuusjärjestöjen toimintaan, välittää tietoa ja kehittää parhaita käytäntöjä. Suomessa Etteplan on Teknologiateollisuuden jäsen ja noudattaa kansallisia työehtosopimuksia. Ruotsissa yhtiö on Svenska Teknik & Designföretagenin ja SVEAT (Föreningen för Svensk Additiv Tillverkning):n jäsen. Sidosryhmävuorovaikutuksen tulokset otetaan huolellisesti huomioon johdon haastattelujen, työpajojen, työntekijäkyselyjen ja kumppaneiden odotusten selvittämisen kautta, mitkä kaikki integroidaan päätöksentekokehykseemme. Tämän lähestymistavan avulla voimme kerätä näkemyksiä eri sidosryhmiltä ja sisällyttää heidän tarpeensa suunnitteluumme ja toimintaamme. Sekä johdon että työntekijöiden osallistaminen tarjoaa erilaisia näkökulmia, jotka auttavat meitä linjaamaan aloitteemme sidosryhmien intressien mukaisesti edistäen reagoivaa organisaatiokulttuuria. Etteplan suoritti olennaisuusanalyysin vuosina 2023–2024 päivittääkseen kestävyysohjelmansa (olennaiset ESG-aiheet, -mittarit ja -tavoitteet), määrittääkseen olennaiset ESRS-aiheet CSRD- raportointia varten ja kehittääkseen ymmärrystä keskeisten sidosryhmien kiinnostuksen kohteista ja näkemyksistä koskien strategiaa ja liiketoimintamallia. Prosessi on sisältänyt sekä laadullista että määrällistä panosta sisäisiltä ja ulkoisilta sidosryhmiltä. Lisäksi hallitus, johtoryhmä ja tarkastusvaliokunta ovat olleet mukana prosessissa. Arvoketjuanalyysin, sidosryhmävuorovaikutuksen ja työpajan perusteella kutakin ESRS-aihetta (ESRS 1 AR 16:n mukaisesti) arvioitiin kahdensuuntaisen olennaisuuden periaatteen mukaan. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin positiivisina ja negatiivisina, todellisina ja mahdollisina pitkällä, keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä. 23 23 SBM-3 - OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA Etteplanin olennaisuusanalyysi korostaa keskeisiä vaikutuksia: G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, E1 Ilmastonmuutos, S1 Oma työvoima ja S2 Arvoketjun työntekijät. Aihekohtaisten ESRS-standardien kattamat kestävyysseikat Aihekohtaiset ESRS-standardit Aihe Osa-aihe Osaosa-aihe Aiheeseen liittyvät politiikat Mittarit ja tavoitteet, asetettu 2024 ESRS E1 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillintä Siirtymäsuunnitelma Päästövähennys-%, Scope 1 ja 2 – 42% vuoteen 2030 mennessä ESRS S1 Oma työvoima Työolot Asianmukainen palkka Code of Conduct Terveys ja turvallisuus Työterveys- ja turvallisuuspolitiikka Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä Code of Conduct Sukupuolten välinen palkkatasa- arvo Koulutus ja taitojen kehittäminen 100 % työntekijöistä käy vuosittain läpi PDP (Personal Development Plan) -keskustelun Monimuotoisuus Code of Conduct Naisten osuuden kasvattaminen yhtiössä ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Työolot Terveys ja turvallisuus Supplier Policy, Supplier Code of Conduct Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Koulutus ja taitojen kehittäminen Supplier Policy, Supplier Code of Conduct Monimuotoisuus Supplier Policy, Supplier Code of Conduct ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Yrityskulttuuri Code of Conduct 100 % työntekijöistä suorittanut Code of Conduct -koulutuksen Väärinkäytösten paljastajien suojelu Code of Conduct Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin mukaan lukien maksukäytännöt Supplier Policy, Supplier Code of Conduct Korruptio ja lahjonta Ehkäiseminen ja havaitseminen mukaan lukien koulutus Code of Conduct Nolla raportoitua tapausta koskien korruptiota ja lahjontaa Mittari asetettu 2024. Nykytilanne S1-6. Olennaisuuden arviointi paljasti riskejä ja mahdollisuuksia. Ilmastonmuutokseen liittyen (E1) riskeihin kuuluvat tarve ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, omien toimintojen kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset, arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt, vihreä siirtymä ja energiatehokkuuden merkitys omissa toiminnoissa. Sosiaalisen kestävyyden omat työntekijät (S1) kattaa terveyden ja turvallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan, koulutuksen ja taitojen kehittämisen sekä monimuotoisuuden. Arvoketjun työntekijät (S2) kattaa terveyden ja turvallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan sekä monimuotoisuuden. Hyvän hallintotavan (G1) aiheet liittyvät yrityskulttuuriin, väärinkäytösten paljastajien suojeluun, suhteisiin toimittajiin ja kumppaneihin mukaan lukien maksukäytännöt sekä korruptioon ja lahjontaan liittyviin kysymyksiin. Uuden liiketoimintastrategian kehittämisprosessi alkoi vuonna 2024. Osana uuden liiketoimintastrategian kehittämisprosessia tarkasteltiin kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia (IRO). Nämä aiheet sisällytettiin myös uuden strategian kehittämiseen. Johtoryhmällä oli kaksi työpajaa, joissa keskusteltiin IRO:sta koko arvoketjussa kestävyysohjelman kehittämiseksi. 24 24 Kestävyysohjelman prosessi sisälsi seuraavat vaiheet: Organisaation konteksti: Ymmärretään organisaation toiminta, liiketoimintasuhteet, strategia, visio, missio, toimiala, liiketoimintamalli, maantieteellinen sijainti ja työntekijöitä. Sidosryhmien kuuleminen: Kuullaan sidosryhmiä, jotka voivat vaikuttaa Etteplanin toimintaan tai joihin Etteplanin toiminta vaikuttaa. Tähän sisältyvät työntekijät (kyselyt), asiakkaat (kyselyt) ja ESG-hallintoon osallistuminen. Kuulemisprosessi sisälsi johdon haastattelut ja kyselyt sekä sidosryhmien kyselyt olennaisten aiheiden kartoittamiseksi. Arvoketjun vaikutukset: Arvioidaan yrityksen toiminnan vaikutuksia arvoketjuun mukaan lukien ostetut tavarat ja palvelut, kuljetus, jätteiden syntyminen, työntekijöiden työmatkat ja liikematkat. Tämä sisälsi myös positiivisten ja negatiivisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kaksoisolennaisuusanalyysi: Arvioidaan sekä taloudellinen olennaisuus (kestävyyteen liittyvien asioiden vaikutuksen yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn) että vaikutuksen olennaisuus (yrityksen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan). Arvioinnissa otettiin huomioon todelliset ja mahdolliset positiiviset ja negatiiviset vaikutukset eri aikahorisonteilla. Kestävyysmittarit ja -tavoitteet: Asetetaan mittarit ja tavoitteet kestävyysasioiden suorituskyvyn mittaamiseksi mukaan lukien päästöjen vähentäminen, hiilijalanjälki, työntekijöiden sitoutuminen, sukupuolten monimuotoisuus ja korruption vastaiset toimenpiteet. Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa ympäristöön kohdistuva vakavin vaikutus odotetaan tulevan pitkällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) olennaiset negatiiviset ja positiiviset vaikutukset voivat vaikuttaa toimistojen ja muiden tilojen sopeutumistarpeeseen. Emme pysty hallitsemaan asiakkaidemme kasvihuonekaasupäästöjä, voimme vain auttaa heitä hillitsemään niitä. Seurauksena on liiketoiminnan kasvu, kun autamme asiakkaita saavuttamaan heidän kasvihuonekaasupäästöihinsä ja muihin ympäristötavoitteisiinsa liittyvät tavoitteet. Keskipitkällä aikavälillä (1–5 vuotta) voi olla taloudellisia riskejä, jos toiminta ei ole ympäristöystävällistä. Lyhyellä aikavälillä (enintään yksi tilikausi) vaikutukset ovat vähäisiä, sillä oman toiminnan päästöt ovat yhtiön hiilijalanjälkilaskelman mukaan alhaiset. Tällä hetkellä vaikutukset johtuvat strategiasta ja liiketoimintamallista tai liittyvät niihin. Olennaisuusanalyysin perusteella vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet priorisoitiin olennaisuusmatriisin avulla. Tässä vaiheessa raportointia varten sovittiin priorisoitavan aiheita, joilla on ”Kriittinen” olennaisuuspistemäärä (taloudellinen tai vaikutusten olennaisuuspistemäärä ≥ 12). Vuoden 2024 kestävyysraportissa raportoidaan neljä olennaista ESRS-standardia: E1 Ilmastonmuutos, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät ja G1 Liiketoiminnan harjoittaminen. Arviointiprosessi sisälsi organisaation kontekstin ymmärtämisen, sidosryhmien sitouttamisen, arvoketjun vaikutusten arvioinnin ja kaksoisolennaisuusanalyysin (DMA). Aiheita E1, S1, S2 ja G1 pidettiin Etteplanin kannalta olennaisimpina. E1 (Ympäristövaikutukset - Ilmastonmuutos): Tämä aihe on kriittinen, koska ilmastonmuutos aiheuttaa olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia Etteplanille. Lyhyellä aikavälillä päästöt ja energiankulutus omasta toiminnasta ovat alhaisia hiilijalanjälkilaskelman mukaan. Pitkällä aikavälillä ei ole välittömiä vaikutuksia, mutta toimistojen ja tilojen sopeutumistarpeita voi ilmetä. Etteplan ei voi hallita asiakkaidensa kasvihuonekaasupäästöjä, mutta se voi auttaa heitä hillitsemään niitä. Lisäksi liiketoiminnan kasvu on mahdollista auttamalla asiakkaita saavuttamaan heidän kasvihuonekaasupäästö- ja muut ympäristötavoitteet. Etteplanin tavoitteena on vähentää päästöjä 42 % vuoden 2022 lähtötasosta, laajentaa hiilijalanjälkihankkeita maailmanlaajuisesti ja lisätä EU-taksonomian mukaisia projekteja. S1 (Sosiaaliset vaikutukset - Oma työvoima): Työntekijöiden sitoutuminen ja työolot ovat ratkaisevia Etteplanin tuottavuudelle ja työtyytyväisyydelle. Yhtiö on sitoutunut edistämään monimuotoisuutta työvoimassaan, seuraamaan sukupuolten palkkaeroja ja kehittämään osallisuusindeksiä työpaikan hyvinvoinnin mittaamiseksi ja parantamiseksi. Positiivisen työympäristön varmistaminen auttaa houkuttelemaan ja säilyttämään osaajia, mikä on elintärkeää yhtiön pitkän aikavälin menestykselle. S2 (Sosiaaliset vaikutukset - Arvoketjun työntekijät): Arvoketjun työntekijöiden hyvinvointi on olennainen huomioitava asia. Yhtiö keskittyy varmistamaan oikeudenmukaisen kohtelun, turvalliset työolosuhteet ja mahdollisuudet kaikille työntekijöille, jotka ovat mukana sen toiminnassa. Käsittelemällä näitä sosiaalisia vaikutuksia Etteplan voi vähentää työvoimakäytäntöihin liittyviä riskejä ja parantaa mainettaan vastuullisena yrityksenä. G1 (Hallinto - Liiketoiminnan harjoittaminen): Hallinto on keskeinen painopistealue Etteplanissa, ja siihen sisältyy korruption ja lahjonnan vastaisia toimia. Yhtiö varmistaa, että kaikki työntekijät saavat koulutusta eettisistä toimintaohjeista, 25 25 joka edistää syvällistä ymmärrystä liiketoiminnan etiikasta ja ylläpitää vahvaa yrityshallinnon kehystä. Tehokkaat hallintokäytännöt ovat olennaisia sidosryhmien luottamuksen rakentamisessa ja sääntelyvaatimusten noudattamisessa. Nämä aiheet valittiin niiden merkityksen perusteella Etteplanin toiminnalle ja niiden mahdolliselle vaikutukselle yhtiön kestävyyssuoritukseen. Arviointiprosessi sisälsi työpajoja, haastatteluja ja kyselyitä keskeisten sidosryhmien kanssa, ja tulokset vahvistettiin Etteplanin johdon toimesta. Alla olevat kohdat korostavat ilmastoriskeihin liittyviä mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia korostaen eettisten toimintaohjeiden (Code of Conduct: CoC) noudattamisen välttämättömyyttä näiden riskien lieventämiseksi. DMA:n ja ilmastoriskien arvioinnin perusteella CoC:n huomiotta jättäminen voisi johtaa useisiin konkreettisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin: Taloudellinen riski. Arvoketjun korruptio on riski. Tulevat säädökset voivat johtaa liiketoimintamahdollisuuksiin. Toimintakustannusten kasvu. Oman toiminnan päästöt ovat vähäiset yrityksen hiilijalanjälkilaskelman mukaan. Emme pysty hallitsemaan asiakkaidemme kasvihuonekaasupäästöjä, voimme vain auttaa heitä hillitsemään niitä. Oman toiminnan energiankulutus on vähäistä hiilijalanjälkilaskelman mukaan. Tietoisuus ilmastomukautuvista palveluista. Mahdolliset arvioidut taloudelliset vaikutukset olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista sisältävät uusien kykyjen houkuttelemisen tai menettämisen, jos emme tarjoa ympäristöystävällisiä ratkaisuja, joita asiakkaamme etsivät. Tämä voisi vaikuttaa heidän ostokäyttäytymiseensä. Lisäksi on mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa auttamalla asiakkaita saavuttamaan heidän kasvihuonekaasupäästö- ja muut ympäristötavoitteensa. Lyhyellä aikavälillä ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä saattaa kuitenkin olla vaikutuksia siihen, missä määrin toimistomme ja muut tilamme sopeutuvat muuttuviin vaatimuksiin. Etteplanin strategian ja liiketoimintamallin joustavuus olennaisten vaikutusten ja riskien käsittelemisessä sekä mahdollisuuksien hyödyntämisessä korostuu Maailman talousfoorumin riskiraportista ja Etteplanin johtoryhmän työpajan tuloksista saatujen tietojen perusteella. Näissä työpajoissa korostettiin useita lisämenetelmiä, joilla riskejä on otettu huomioon, mikä osoittaa ennakoivan lähestymistavan riskienhallinnan integroimiseksi yhtiön strategiseen viitekehykseen, kuten: Sidosryhmien osallistaminen: Osallistuminen eri sidosryhmien kanssa, mukaan lukien johdon haastattelut ja kyselyt, olennaisten aiheiden ja riskien kartoittamiseksi. Arvoketjuanalyysi: Yhtiön toiminnan vaikutusten arvioiminen arvoketjuun mukaan lukien ostetut tavarat ja palvelut, kuljetus, jätteiden tuottaminen, työntekijöiden työmatkat ja liikematkat. Kaksoisolennaisuusanalyysi: kaksoisolennaisuusanalyysin suorittaminen arvioimaan sekä taloudellista olennaisuutta (kestävyyskysymysten vaikutus yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn) että vaikutusten olennaisuutta (yhtiön vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan). Kilpailija-analyysi: Kilpailijoiden kestävyysohjelmien ja -tavoitteiden tarkastelu vertailun ja mahdollisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Sääntelyn noudattaminen: Mukautuminen EU:n eri säännöksiin mukaan lukien kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja EU:n taksonomiasäädös, jotta varmistetaan vaatimustenmukaisuus ja vähennetään sääntelyyn liittyviä riskejä. Edellinen raportointijakso sisälsi olennaisia vaikutuksia, jotka raportoitiin aiemmin vuodesta 2015 lähtien. Uutta kaksoisolennaisuusanalyysiä verrattaessa aiempaan olennaisuusarviointiin havaittiin, että ilmastonmuutos on edelleen keskeinen painopiste molemmissa arvioinneissa, mikä korostaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tärkeyttä. Energian kulutusta ja jätehuoltoa ei ole erikseen mainittu nykyisissä aiheissa, mutta ne sisältyvät todennäköisesti laajempaan tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten kategoriaan. Vedenkäyttö ja luonnon monimuotoisuus eivät ole esillä nykyisissä aiheissa, mikä viittaa mahdolliseen painopisteen siirtymiseen muihin ympäristöasioihin. Työntekijöiden hyvinvointi ja monimuotoisuus ja osallisuus ovat edelleen olennaisia, ja niihin on lisätty painotus kaikkien tasapuoliseen kohteluun ja mahdollisuuksiin. Yhteisöjen osallistumista ei ole erikseen mainittu nykyisissä aiheissa, mikä viittaa mahdolliseen painopisteen siirtymiseen omaan työvoimaan ja yrityskulttuuriin. Hyvä hallintotapa ja eettinen liiketoiminta ovat edelleen tärkeitä, erityisesti lahjonnan ja korruption torjunta sekä yhteistyö toimittajien ja kumppaneiden kanssa. Kaiken kaikkiaan nykyiset olennaiset aiheet heijastavat integroitua lähestymistapaa ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapojen näkökulmasta, jossa korostetaan voimakkaasti tuotteiden ja palveluiden vaikutuksia, yrityskulttuuria ja eettisiä liiketoimintakäytäntöjä. Meillä ei ole yhtiökohtaista tietoa, joka koskee ESRS:n (European Sustainability Reporting Standards) vaatimusten mukaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien julkistamista. 26 26 Vaikutusten, riskien ja mah- dollisuuksien hallinta IRO-1 - KUVAUS OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSEISTA Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen sisälsi työpajoja, haastatteluita, kyselyitä ja työpöytätyöskentelyä. Etteplan teki olennaisuusanalyysin vuosina 2023–2024 päivittääkseen kestävyysohjelmansa (olennaiset ESG-aiheet, -mittarit ja -tavoitteet) ja määrittääkseen olennaiset ESRS-aiheet CSRD-raportointia varten. Prosessiin on osallistunut niin sisäisiä kuin ulkoisia sidosryhmiä, joilta on saatu sekä laadullista että määrällistä panosta. Myös hallitus, johtoryhmä ja tarkastusvaliokunta olivat mukana prosessissa. Prosessi kaksoisolennaisuusanalyysivaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseksi, arvioimiseksi, priorisoimiseksi ja valvomiseksi aloitettiin työpajalla, jossa suoritettiin arvoketjuanalyysi. Työpajassa olivat mukana kaikki globaalin johtoryhmän jäsenet. Tavoitteena oli arvoketjun määrittäminen ja ESG-vaikutusten tunnistaminen arvoketjun eri vaiheissa. Työpajan jälkeen toteutettiin johtoryhmän jäsenten haastattelut. Toisessa työpajassa määriteltiin Etteplanin olennaiset kestävyysaiheet yhdessä mittareiden ja tavoitteiden kanssa. Kahdensuuntaisen olennaisuuden Excel-työkalua käytettiin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kartoitukseen. Sidosryhmien osallistamista kehitettiin edelleen globaalien henkilöstötutkimusten avulla. Olennaisuusanalyysi on jaettu viiteen vaiheeseen: Vaihe 1: Organisaation kontekstin ymmärtäminen Vaihe 2: Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen omissa toiminnoissa ja arvoketjussa Vaihe 3: Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi Vaihe 4: Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien priorisointi olennaisuusarvioinnin perusteella Vaihe 5: Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien validointi Kaksoisolennaisuusanalyysinarviointiprosessin aikana tunnistettiin ja käsiteltiin toimintaan, liiketoimintasuhteisiin ja maantieteellisiin alueisiin liittyviä riskejä tai muita tekijöitä. Näiden tunnistamiseksi haastateltiin globaalia johtoryhmää, ja kyselyn avulla tavoitettiin työntekijät maailmanlaajuisesti. Sekä haastatteluissa että kyselyssä käsiteltiin mahdollisia ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hallintoon liittyviä vaikutuksia, joita Etteplan saattaa aiheuttaa tai joihin se voi vaikuttaa. Prosessi koostui haastatteluista ja kyselyistä, joilla kartoitettiin ja tunnistettiin oman toiminnan vaikutuksia. Vaikutukset tunnistettiin haastattelemalla johtoryhmän jäseniä ja keräämällä tietoa työntekijöiltä globaalien kyselyjen avulla. Lisäksi Etteplan on hankkinut asiantuntemusta ulkoiselta konsultilta sekä suorittanut kestävyyteen liittyviä auditointeja. Saatuaan kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, Etteplan jakoi tiedot sisäisesti kaikille Etteplanin työntekijöille intranet-sivujen kautta sekä ulkoisella verkkosivustolla, jotta kaikki muut sidosryhmät pääsevät niihin käsiksi. Negatiivisten vaikutusten osalta prosessi ottaa huomioon sekä todelliset että mahdolliset vaikutukset. Todelliset negatiiviset vaikutukset arvioidaan niiden vakavuuden ja korjaamattoman luonteen perusteella, kun taas mahdolliset negatiiviset vaikutukset arvioidaan niiden vakavuuden, todennäköisyyden, laaja-alaisuuden, mittakaavan ja korjaamattoman luonteen perusteella. Tämä kattava arviointi varmistaa, että vakavimmat ja todennäköisimmät negatiiviset vaikutukset priorisoidaan raportointia varten. Raportoinnissa sovittiin priorisoitavan aiheet, joilla on ”Kriittinen” olennaisuuspistemäärä (taloudellinen tai vaikutusolennaisuuspistemäärä ≥ 12). Kestävyysasioiden katsotaan olevan olennaisia taloudellisesta näkökulmasta, jos ne aiheuttavat riskejä tai mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat (tai joiden kohtuudella voidaan odottaa vaikuttavan) yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen saatavuuteen tai pääoman kustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Riskit ja mahdollisuudet arvioitiin niiden todennäköisyyden ja mahdollisen suuruuden perusteella. Etteplanin toiminnan ja arvoketjun vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin kahdensuuntaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti johtoryhmän työpajan ja kyselyn avulla. Tämä periaate auttoi Etteplania arvioimaan sekä toiminnan taloudellisia että ei-taloudellisia vaikutuksia. Tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin, jotta ymmärrettäisiin niiden merkitys Etteplanin kestävyysohjelmaan. Tämä arviointi auttoi priorisoimaan tärkeimmät toiminta-alueet. Etteplan suoritti myös arvoketjuanalyysin tunnistaakseen positiiviset ja negatiiviset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koko arvoketjussa. Tulosten perusteella priorisoitiin toimenpiteet ja kehitettiin strategioita riskien lieventämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. 27 27 Todennäköisyys, laaja-alaisuus ja vaikutusten luonne tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien osalta arvioitiin pisteytysasteikolla 1–5 kussakin kategoriassa. Todennäköisyyden arviointi: Riskien ja mahdollisuuksien toteutumisen todennäköisyys arvioidaan asteikolla 0–5, jossa 0 = ”ei lainkaan” ja 5 = ”absoluuttinen/todellinen”. Suuruuden arviointi: Vaikutuksen suuruus arvioidaan vaikutuksen mittakaavan ja laaja-alaisuuden perusteella. Mittakaava arvioidaan asteikolla 0–5, jossa 0 = ”ei lainkaan” ja 5 = ”absoluuttinen”. Laaja- alaisuus arvioidaan asteikolla 0–5, jossa 0 = ”ei lainkaan” ja 5 = ”globaali/kokonaisvaltainen”. Vaikutusten luonne: Vaikutusten luonnetta tarkastellaan niiden vakavuuden, ja korjaamattomuuden perusteella sekä sen perusteella, ovatko ne todellisia vai mahdollisia. Todellisille vaikutuksille annetaan automaattisesti maksimiarvo 5 laskentakaavassa. Perustuen olennaisuusanalyysiin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet priorisoidaan olennaisuusmatriisin avulla. Aiheet, joilla on ”Kriittinen” olennaisuuspistemäärä (taloudellinen tai vaikutusolennaisuuspistemäärä ≥ 12), priorisoidaan raportointia varten. Priorisointiprosessissa tulokset normalisoidaan pisteytysasteikolle 0–15, ja olennaisuuden visualisoimiseksi käytetään värikoodausta. Päätöksentekoprosessi ja siihen liittyvät sisäiset valvontatoimenpiteet perustuivat olennaisuusarviointiin sekä vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka priorisoidaan olennaisuusmatriisin avulla. Olennaisuusanalyysin tulokset esiteltiin hyväksyttäväksi eri johtoryhmille mukaan lukien hallitus, tarkastusvaliokunta, johtoryhmä ja ESG- ohjausryhmä. Sisäisiin valvontatoimenpiteisiin kuuluvat ESG- ohjausryhmän ja ESG-työryhmän säännölliset kokoukset ja tarkastelut. Ryhmät kokoontuvat kuukausittain tarkastelemaan ja käsittelemään kestävyysasioita. Tarkastusvaliokunta valvoo ja ohjaa kestävyysraportointiprosessia. Johtoryhmä, joka kokoontuu kuukausittain, vastaa kestävyysraportoinnista, ESG-tavoitteiden hyväksymisestä ja prosessin valvonnasta olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Etteplanin vaikutusten ja riskien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessiin sisältyy useita näkökohtia, kuten Kontekstin ymmärtäminen: Analysoidaan Etteplanin strategiaa, visiota, missiota, liiketoimintamallia ja maantieteellistä sijaintia. Arvoketjuanalyysi: Järjestetään työpajoja ja kyselyitä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseksi koko arvoketjussa kahdensuuntaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti. Sidosryhmien osallistaminen: Osallistetaan sidosryhmiä haastattelujen ja kyselyiden avulla tiedon keräämiseksi olennaisista ESG-aiheista. Vaikutusten ja riskien tunnistaminen: Järjestetään työpajoja merkityksellisten ESG-aiheiden tunnistamiseksi ja kestävyysohjelman sopimiseksi. Vaikutusten ja riskien arviointi: Arvioidaan jokaista ESRS-aihetta kahdensuuntaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti kokonaisriskiprofiilin ymmärtämiseksi. Vaikutusten ja riskien priorisointi: Käytetään olennaisuusmatriisia priorisoimaan aiheita, joilla on ”kriittiset” olennaisuuspisteet. Tulosten validointi: Esitetään tulokset johtoryhmille hyväksyttäväksi. Tämä integroitu lähestymistapa varmistaa kattavan arvioinnin ja Etteplanin kokonaisriskiprofiilin hallinnan. Mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi on integroitu yleiseen johtamisprosessiin, jossa hallituksella, johtoryhmällä ja tarkastusvaliokunnalla on roolit prosessin aikana. Johtoryhmän osallistuminen voidaan tiivistää viiteen keskeiseen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa he osallistuivat organisaation kontekstin ymmärtämiseen analysoimalla olemassa olevaa olennaisuusanalyysiä, kestävyyden mittareita ja tavoitteita. Tämä vaihe sisälsi perustietojen keräämisen Etteplanista, kuten strategia, visio, missio, liiketoimintamalli, maantieteellinen sijainti ja henkilöstön määrä. Toisessa vaiheessa johtoryhmä osallistui työpajaan ja täytti kyselyn tunnistaakseen Etteplanin toiminnan ja arvoketjun vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kahdensuuntaisen olennaisuuden periaatetta hyödyntäen. Kolmannessa vaiheessa johtoryhmä auttoi arvioimaan tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia niiden olennaisuuden ymmärtämiseksi Etteplanin kestävyysohjelmalle. 28 28 Neljännessä vaiheessa he priorisoivat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet olennaisuusarviointiin perustuen keskittyäkseen Etteplanin kannalta kriittisimpiin alueisiin. Viimeisessä vaiheessa johtoryhmä validoi priorisoidut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet varmistaakseen, että ne ovat linjassa Etteplanin kestävyystavoitteiden ja sidosryhmien odotusten kanssa. Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessissa käytettyjen syöttöparametrien osalta noudatimme Maailman talousfoorumin riskiraporttia ja EU:n säännöksiä välttääksemme olettamuksia. Lisäksi arvioimme arvoketjua tekemättä mitään oletuksia. Osana kaksoisolennaisuusanalyysiä Etteplan on arvioinut vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan koskien E2 saastumista, E3 vesi- ja merivaroja, E4 biodiversiteettiä ja E5 resurssien käyttöä sekä kiertotaloutta. Tämä arviointi perustuu organisaation parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, ja sidosryhmät on otettu aktiivisesti mukaan prosessiin. IRO-2 – YRITYKSEN KESTÄVYYSSELVITYKSISSÄ HUOMIOON OTETUT ESRS-STANDARDIEN TIEDONANTOVAATIMUKSET Olemme listanneet kaikki datapisteet sisältöhakemistossa. Emme ole sisällyttäneet datapisteitä muusta EU-lainsäädännöstä. Luettelo ESRS-tiedonantovaatimuksista löytyy ESRS-sisältöindeksistä sivulla 93. Olennaisen vaikutuksen, riskien ja mahdollisuuksien osalta kerättävät tiedot on määritelty, ja raportoinnissa päätettiin priorisoida aiheet, joilla on ”Kriittinen” olennaisuuspistemäärä (taloudellinen tai vaikutusten olennaisuuspistemäärä ≥ 12). 29 29 Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1 Viittaus pilariin 3 2 Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3 Viittaus EU:n ilmastolakiin 4 Olennainen aihe ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 Komission delegoitu asetus (EU) 2020/ 1816 ( 5 ), liite II Olennainen aihe ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen aihe ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 Olennainen aihe ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 ( 6 ) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen aihe ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen aihe ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 ( 7) 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Olennainen aihe ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Olennainen aihe ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta Olennainen aihe 30 30 Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1 Viittaus pilariin 3 2 Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3 Viittaus EU:n ilmastolakiin 4 Olennainen aihe ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta Olennainen aihe ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla Olennainen aihe ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5 Olennainen aihe ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 Olennainen aihe ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 Olennainen aihe ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/ 2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta Olennainen aihe ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/ 2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta Olennainen aihe ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II 31 31 Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1 Viittaus pilariin 3 2 Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3 Viittaus EU:n ilmastolakiin 4 Olennainen aihe ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3 ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 32 32 Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1 Viittaus pilariin 3 2 Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3 Viittaus EU:n ilmastolakiin 4 Olennainen aihe ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39 Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 Olennainen aihe ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 Olennainen aihe ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Olennainen aihe ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen aihe ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 Olennainen aihe ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 Olennainen aihe ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 Olennainen aihe ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen aihe ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 Olennainen aihe 33 33 Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1 Viittaus pilariin 3 2 Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3 Viittaus EU:n ilmastolakiin 4 Olennainen aihe ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen aihe ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 Olennainen aihe ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 Olennainen aihe ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Olennainen aihe ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 Olennainen aihe ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Olennainen aihe ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 Olennainen aihe ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Olennainen aihe ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen aihe ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Olennainen aihe ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta 34 34 Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1 Viittaus pilariin 3 2 Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3 Viittaus EU:n ilmastolakiin 4 Olennainen aihe ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16 Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD: n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 Olennainen aihe ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 Olennainen aihe ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen aihe ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 Olennainen aihe 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (tiedonantovelvoiteasetus) (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1). 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (vakavaraisuusasetus) (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1). 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1). 5 Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä vertailuarvoselvityksessä annettavan selostuksen osalta t( 6 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, annettu 30 päivänä marraskuuta 2022, täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/637 säädettyjen teknisten täytäntöönpanostandardien muuttamisesta ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 324,19.12.2022, s.( 7 ) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1818, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen vähimmäisvaatimusten osalta (EUVL L 406, 3.12.2020, s. 17). 35 35 2. Ympäristö- tiedot 36 36 36 Raportointi EU-taksonomia-asetuksen mukaisesti 37 ESRS E1 Ilmastonmuutos 47 Hallinto 47 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 51 Mittarit ja tavoitteet 55 Ympäristötiedot Raportointi EU-takso- nomia- asetuksen mukaisesti EU-taksonomia eli luokittelujärjestelmä ympäristön kannalta kestävälle taloudelliselle toiminnalle on osa EU:n kestävän rahoituksen sääntelyä. EU- taksonomian päätavoitteena on ohjata investointeja kohti kestäviä hankkeita. EU-taksonomia perustuu taksonomia-asetukseen, jossa asetetaan kuusi ympäristötavoitetta. Taloudellista toimintaa, joka edistää mitä tahansa näistä tavoitteista vahingoittamatta muita, voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä. Nämä tavoitteet ovat: 1. ilmastonmuutoksen hillintä 2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen 37 37 3. vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu 4. siirtyminen kiertotalouteen 5. ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen 6. biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. EU-taksonomiakelpoisuus ja taksonomiamukaisuus EU-taksonomiaraportoinnin ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan, mitkä yrityksen toiminnot vastaavat taksonomiassa kuvattuja taloudellisia toimintoja eli ovat taksonomiakelpoisia. Tämän jälkeen selvitetään taksonomiakelpoisten liiketoimintojen taksonomianmukainen osuus eli se osuus, joka täyttää taksonomia-asetuksessa määrätyt kriteerit siitä, millaista on ympäristön kannalta kestävä toiminta. Taloudellinen toiminta on taksonomianmukaista, kun seuraavat kolme kriteeriä täyttyvät: 1. taloudellinen toiminta edistää merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitetta kuudesta (Technical Screening Criteria eli TSC-kriteerit) 2. taloudellinen toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille (Do No Significant Harm eli DNSH-kriteerit) 3. taloudellinen toiminta toteutetaan sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien mukaisesti (Minimum Social Safeguards eli MSS-kriteerit). Taksonomia-asetuksen mukaisesti Euroopan komissio on laatinut luettelon ympäristön kannalta kestävistä toimista ja määritellyt delegoiduilla asetuksilla tekniset arviointikriteerit (TSC) kullekin ympäristötavoitteen merkittävälle edistämiselle. Vahingon välttämisen periaatteen (DNSH) mukaan taloudellista toimintaa, joka aiheuttaa ympäristölle enemmän vahinkoa kuin hyötyä, ei voida pitää kestävänä. Ympäristön kannalta kestävien hankkeiden tulisi kunnioittaa myös ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia ja täyttää sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien kriteerit (MSS). Nämä kriteerit viittaavat käytännössä tiettyihin kansainvälisiin sopimuksiin, joita yritysten tulee toiminnassaan noudattaa. Raportointivaatimukset tilikaudelle 2024 Vuonna 2024 raportoidaan ensimmäistä kertaa kaikkien kuuden ympäristötavoitteen osalta sekä taksonomiakelpoisuus että taksonomianmukaisuus. Aiemmin taksonomiakelpoisuus ja -mukaisuus raportoitiin vain ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen osalta, ja muiden ympäristötavoitteiden osalta ainoastaan taksonomiakelpoisuus. Lähestymistapamme EU- taksonomiaraportointiin Toimintamme luonteesta johtuen toimintamme suorat päästöt – ja siten oman toimintamme negatiiviset ilmastovaikutukset – ovat vähäisiä. Merkittävin potentiaalimme ympäristöön ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on asiakkaidemme liiketoiminnan ja asiakkaillemme suunnittelemien ratkaisujen kehittäminen. Vuoden 2024 taksonomiaraportointiin palvelutarjontamme taksonomiakelpoisuus arvioitiin vuoden 2023 tehdyn analyysimme pohjalta. Vuoden 2024 taksonomiaraportointiin arvioitiin ensimmäistä kertaa taksonomian mukaisuus vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen ympäristötavoitteille. Arvioinnit tehtiin suunnittelualueiden lisäksi liiketoimintayksikkökohtaisesti. Siihen sisältyi taksonomiakelpoisten toimintojen tunnistaminen, kaikkien olennaisten liiketoimintojen teknisten seulontakriteerien (TSC) ja Ei merkittävää haittaa –kriteerien (DNSH) tarkistaminen kunkin ympäristötavoitteen osalta sekä sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien arviointi (MSS) yritystasolla. Prosessin tarkoituksena oli määritellä taksonomiakelpoisuus ja -mukaisuus sekä kerätä todisteita vaikutuksen merkittävyydestä. Arviointia koordinoi työryhmä, johon kuului vastuullisuudesta vastaava johtaja ja asiantuntija, taloushallinnon asiantuntija, palveluista ja toimintamallien kehittämisestä vastaava johtaja, yhteisyrityksistä ja partnereista vastaava johtaja sekä ulkopuolinen konsultti. Arvioimme edelleen tarvetta jatkaa Etteplanin asiakastoimeksiantojen ja taloudellisen suorituskyvyn seurannan kehitystä varmistaaksemme, että pystymme täyttämään lainsäädännön kehittyessä tulevat raportointivelvoitteet mahdollisimman tehokkaasti ja tarkasti. Etteplanin taksonomiakelpoisuus ja taksonomiamukaisuus Etteplanilla on teknisten arviointikriteerien piiriin kuuluvaa taksonomiakelpoista toimintaa ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden osalta seuraavasti: Ilmastonmuutoksen hillintä: 9.1 Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi 9.3 Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: 8.2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 38 38 9.1 Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 9.2 Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi Etteplanin taksonomiamukainen toiminta ilmastonmuutoksen hillitsemisen 9.1 ja 9.3 piirissä sisältää muun muassa sulautettujen palveluiden, testauspalveluiden, teknisen dokumentoinnin sekä osan mekaanisen suunnittelun toiminnoista, sähkö- ja automaatiosuunnittelusta sekä laitossuunnittelusta. Etteplanin taksonomiakelpoinen toiminta ilmastonmuutokseen sopeutumisen 8.2 ja taksonomiamukainen toiminta ilmastonmuutokseen sopeutumisen 9.1 ja 9.2 piirissä sisältää esimerkiksi pilvi- ja ohjelmistokehityspalveluita, ympäristövaikutusten konsultointia sekä teknisiä, sähkö- ja automaatiosuunnittelupalveluita. Nämä toimet koostuvat esimerkiksi tutkimuksesta, soveltavasta tutkimuksesta sekä sellaisten ratkaisujen, prosessien, tekniikoiden, liiketoimintamallien kehittämisestä, mitkä tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tai ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän taloudellisen aktiviteetin 8.2. Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta osalta arvioimme, että DNSH- kriteerit eivät kaikilta osin täyty. Muiden ympäristötavoitteiden osalta Etteplanilla on teknisten arviointikriteerien piiriin kuuluvaa taksonomiakelpoista toimintaa seuraavasti: Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu: 4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen Kiertotalouteen siirtyminen: 4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen Etteplanin taksonomiamukainen toiminta vesivarojen ja merten kestävän käytön ja suojelun osalta 4.1 sisältää IT-ohjelmistopalveluja vesihuollon omaisuuden hallintaan. Etteplanin taksonomianmukainen toiminta kiertotalouden osalta 4.1 sisältää IT-ohjelmistopalveluja sekä prosessiautomaatioratkaisuja erilaisiin kiertotaloushankkeisiin. Sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet Sosiaalisia vähimmäistason suojatoimia (MSS- kriteerit) tarkasteltiin konsernitasolla. Etteplan hyödynsi arvioinnissa tukenaan myös ulkoisia asiantuntijoita. Etteplan täyttää taksonomian sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet, jotka kattavat ihmisoikeudet, korruption ja lahjonnan, verotuksen ja oikeudenmukaisen kilpailun. Kutakin aihetta on tarkasteltu kaksiosaisesti: prosessien olemassaolon ja rikkomuksiin puuttumisen näkökulmasta. Ihmisoikeudet Etteplan on huomioinut eettisissä toimintaohjeissaan (Code of Conduct) ja toimittajien eettisissä toimintaohjeissaan (Supplier Code of Conduct) sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien periaatteet sisältäen OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevat toimintaohjeet, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimukset osalta ja on sitoutunut noudattamaan näitä periaatteita. Etteplan kehitti vuonna 2024 ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessia, jonka avulla tunnistetaan, estetään, lievennetään ja käsitellään kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien toimintaohjeiden mukaisesti. Korruptio ja lahjonta Etteplanin korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen liittyvät toimintaperiaatteet on kuvattu eettisissä toimintaohjeissa (Code of Conduct). Ehkäisevinä toimenpiteinä toteutetaan pakollinen verkkokurssikoulutus henkilöstölle sekä tarjotaan yrityksen sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille Whisleblowing-ilmoituskanava anonyymeille ilmoituksille. Anonyymien ilmoitusten käsittelyyn on luotu prosessi sekä nimetty vastuuhenkilöt ilmoitusten käsittelyyn. Etteplanin hankintaohjeistuksen mukaisesti hankinnat hyväksytään one-over-one-periatteen mukaisesti, ja hankintojen suuruuden mukaan hankinnalle vaaditaan useamman johtoryhmän jäsenen hyväksyntä. Verotus Etteplan maksaa veroja voitoistaan kaikissa toimintamaissaan. Etteplanilla ei ole erillistä verosuunnittelustrategiaa tai veropolitiikkaa, jonka sijaan yhtiön toimintaohjeeseen sisältyy laillisuuden periaate, joka koskee myös verotusta. Verotukseen liittyvät asiat ovat Etteplanilla konsernin talousjohtajan sekä toimintamaiden talousjohtajien vastuulla. Etteplan tekee avointa yhteistyötä veroviranomaisten kanssa. Oikeudenmukainen kilpailu Etteplanin oikeudenmukaiseen kilpailuun liittyvät toimintaperiaatteet on kuvattu eettisissä toimintaohjeissa, joissa on esitetty toimintaohjeet epäselvien tilanteiden varalle. Ehkäisevinä toimenpiteinä toteutetaan pakollinen verkkokurssikoulutus henkilöstölle sekä tarjotaan yrityksen sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille Whisleblowing-ilmoituskanava anonyymeille ilmoituksille. 39 39 Muutokset edelliseen raportointivuoteen verrattuna Taksonomiakelpoisten ja -mukaisten liiketoimintojen osuutta on uudelleentarkasteltu, ja sieltä on poistettu puolustukseen, ilmailuun, metsätalouteen, kemikaalien valmistukseen sekä kaivos- ja metalliteollisuuteen liittyviä taloudellisia aktiviteetteja. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän taloudellisen aktiviteetin 8.2. Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta osalta arvioimme, että DNSH-kriteerit eivät kaikilta osin täyty. EU-taksonomian keskeisten tulosindikaattorien laadintaperiaatteet Taksonomiakelpoinen ja taksonomianmukainen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on laskettu vain kerran, vaikka osa taksonomian piiriin kuuluvista toiminnoista kuuluisikin useampaan taksonomiakategoriaan. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on myös ilmoitettava kunkin ympäristötavoitteen osalta, missä määrin taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän mukaista, kun on kyse useita ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista. Liikevaihto (Liikevaihtoindikaattori) Taksonomiakelpoinen ja -mukainen liikevaihto on raportoitu suhteessa Etteplanin kokonaisliikevaihtoon, eli osoittaja sisältää taksonomiakelpoisten ja -mukaisten tuotteiden ja palveluiden arvioidun kokonaisliikevaihdon, ja nimittäjä sisältää Etteplanin vuoden 2024 tilinpäätöksessä raportoidun liikevaihdon. Taksonomianmukainen liikevaihto arvioitiin palveluittain, ja se edustaa vain myyntiä ulkopuolisille asiakkaille. Taksonomiamukaisten toimintojen osuus Etteplanin liikevaihdosta on 49,8 prosenttia. Pääomamenot (CapEx-indikaattori) Taksonomiakelpoiset ja –mukaiset pääomamenot on raportoitu suhteessa Etteplanin kaikkiin pääomamenoihin, eli osoittaja sisältää pääomamenot, jotka kohdistuvat taksonomianmukaisiin taloudellisiin toimintoihin. ja nimittäjä sisältää kokonaispääomamenot. 4,1 prosenttia pääomamenoista on taksonomiakelpoisia ja 73,4 prosenttia pääomamenoista on taksonomianmukaista. Näitä toimia ovat esimerkiksi yrityskaupat, kiinteistöparannukset ja tutkimus- ja kehitysprojektien pääomamenot, sillä ne tukevat siirtymistä vähähiiliseen talouteen arvoketjussa. Toimintamenot (OpEx-indikaattori) Taksonomia-asetuksen kuvaamat toimintamenot koostuvat esimerkiksi kehittämismenoista ja rakennusten energiatehokkuuden parannuksista. Taksonomiakelpoiset toimintamenot raportoidaan tietojen julkistamista koskevan delegoidun säädöksen määritelmien mukaisesti. Etteplanin johtoryhmä on todennut, että tieto toimintamenoista on taloudellisesti epäolennainen, koska raportointikauden aikana ei ole ollut merkittäviä toimintamenoja liiketoimintamalliimme liittyen. Etteplan ei raportoi taksonomia-asetuksen mukaisia toimintamenoja vuodelta 2024, joten taksonomiakelpoisten ja taksonomianmukaisten toimintamenojemme määrä on 0 prosenttia. 40 40 41 41 Liikevaihto - Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi (CCM 9.1, CCA 9.2) Osuus liikevaihdosta / Kokonaisliikevaihto Luokitusjärjesetelmän mukaista tavoitteen mukaan Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan CCM 44,6 % 44,6 % CCA 2,1 % 2,1 % WTR E/S E/S CE E/S E/S PPC E/S E/S BIO E/S E/S E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta 42 42 43 43 Pääomamenot (CapEx) - Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi (CCM 9.1, CCA 9.2) Osuus pääomamenoista / Kokonaispääomamenot Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan CCM 70,5 % 70,5 % CCA 1,3 % 1,3 % WTR E/S E/S CE E/S E/S PPC E/S E/S BIO E/S E/S E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta 44 44 45 45 Toimintamenot (OpEx) - Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi (CCM 9.1, CCA 9.2) Osuus toimintamenoista / Toimintamenot yhteensä Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan CCM N/A N/A CCA N/A N/A WTR E/S E/S CE E/S E/S PPC E/S E/S BIO E/S E/S E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot Ydinenergiaan liittyvät toiminnot Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 46 46 Ympäristötiedot ESRS E1 Ilmaston- muutos Hallinto ESRS 2 GOV-3 KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITUSKYVYN SISÄLLYTTÄMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMIIN Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei otettu huomioon Etteplanin hallinto-, johto- tai valvontaelinten palkitsemisessa, eikä heidän suoritustaan arvioitu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden perusteella (kuten on raportoitu tiedonantovaatimuksessa E1-4). Ilmastoon liittyviin näkökohtiin sidottujen palkkioiden osuus oli 0 %. Tunnistetut palkkiot eivät olleet sidottuja mihinkään ilmastoon liittyviin tekijöihin. Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei otettu huomioon hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten palkkioissa. 47 47 E1-1 – ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄ KOSKEVA SIIRTYMÄSUUNNITELMA Etteplan on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja on laatinut ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman, joka mukauttaa sen strategian ja liiketoimintamallin kestävään talouteen. Tämä suunnitelma noudattaa Pariisin sopimuksen tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5°C:een. Siirtymäsuunnitelma sisältää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja toimenpiteet, jotka on integroitu Etteplanin liiketoimintastrategiaan. Yhtiön tavoitteena on vähentää Scope 1–3 -päästöjään 42 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2022 tasoon. Toimenpiteet keskittyvät toimistojen energiankulutukseen, työntekijöiden työmatkoihin, liikematkustukseen sekä hankittuihin tavaroihin ja palveluihin. ESG-ohjausryhmä tarkastaa suunnitelman vuosittain ja päivittää sitä sen edistymisen perusteella. Vuonna 2024 Etteplan ei sijoittanut hiileen, öljyyn tai kaasuun liittyviin toimintoihin. Yhtiö edistää vähähiilistä hankintaa ja liikematkustusta. Tavoitteena on myös lisätä taksonomiakelpoisen ja taksonomian mukaisen liikevaihdon osuutta kokonaisliikevaihdostaan. Integroimalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet liiketoimintastrategiaansa, Etteplan on hyvin asemoitunut siirtymään kestävään talouteen ja täyttämään Euroopan ilmastolain vaatimukset. Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet ja -tavoitteet on kuvattu tarkemmin kohdissa E1-4 ja E1-3. Etteplan tiedostaa, että julkiset politiikat eivät ole vielä määrittäneet sektorikohtaisia päästövähennyspolkuja kaikille sektoreille. Siksi siirtymäsuunnitelmamme yhteensopivuuden ilmoittaminen ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5°C:een ymmärretään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteemme ilmoittamiseksi. Tämä tavoite on suhteutettu 1,5°C:n päästövähennyspolkuun, joka perustuu joko sektorikohtaiseen hiilidioksidipäästöjen vähennyspolkuun, mikäli se on saatavilla sektorillamme, tai koko talouden kattavaan skenaarioon ottaen huomioon sen rajoitukset. Etteplanin tavoitteena on vähentää Scope 1–3 -päästöjään 42 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2022 tasoon. Tämä tavoite on linjassa Science-Based Targets -aloitteen (SBTi) päästövähennyspolun kanssa ja perustuu vuonna 2023 tehtyyn kaksoisolennaisuusanalyysiin, jossa ilmastonmuutos tunnistettiin olennaiseksi aiheeksi. Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka kohdistuvat toimistojen energiankulutukseen, työntekijöiden työmatkoihin, liikematkustukseen sekä hankittuihin tavaroihin ja palveluihin. Nämä toimenpiteet tunnistettiin sisäisessä työpajassa lokakuussa 2024, ja ne on suunniteltu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä SBTi- päästövähennyspolun mukaisesti. Etteplanin siirtymäsuunnitelma osoittaa sitoutumisemme ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen ja maailmanlaajuiseen pyrkimykseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5°C:een. Integroimalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet liiketoimintastrategiaamme Etteplan on asemoitunut siirtymään kestävään talouteen ja täyttämään Euroopan ilmastolain vaatimukset. Etteplan on sitoutunut saavuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteensa ja toteuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet tiedonantovaatimusten E1-4 ja E1-3 mukaisesti. Siirtymäsuunnitelmamme sisältää tunnistetut hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinot ja suunnitellut keskeiset toimenpiteet mukaan lukien muutokset tuote- ja palveluportfoliossamme sekä uusien teknologioiden käyttöönoton toiminnassamme ja arvoketjussamme. Keskeiset tunnistetut hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinot sisältävät toimistojen energiankulutuksen vähentämisen, vähähiilisten kuljetusmuotojen edistämisen työntekijöiden työmatkoilla, vähähiilisen liikematkustuksen edistämisen ja vähähiilisen hankinnan edistämisen. Konkreettisiin toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi toimistojen valojen vaihtaminen LED-valoihin, hankintastrategian käyttöönoton, jotta 50 % kaikista liikematkojen lennoilla käytetyistä polttoaineista olisi biopohjaisia, ja hiilijalanjälkensä vähentämiseen sitoutuneiden toimittajien suosiminen. Lisäksi Etteplan suunnittelee ottavansa käyttöön uusia teknologioita, kuten LED-valojen automatisoinnin ja optimoidut ilmanvaihtojärjestelmät, toimistoissaan energiankulutuksen vähentämiseksi. Etteplan on arvioinut ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien tukemiseksi tarvittavat toimintamenot (OpEx) ja pääomamenot (CapEx). Vähäpäästöisten ajoneuvojen määrän lisääminen ei vaadi erityisiä pääomamenoja, mutta resursseja kohdennetaan varmistamaan, että kaikki yhtiön käytössä olevat autot olisivat nollapäästöisiä vuoteen 2030 mennessä. Toimistoissa käytetään jo osittain sertifioitua vihreää energiaa, ja sen käytön lisäyksestä aiheutuvat arvioidut toimintamenot vaihtelevat 291–1 973 euron välillä vuodessa. Toimistojen energiankulutuksen vähentäminen ei vaadi erityisiä pääomamenoja, mutta toimistotilan ja rakennustekniikan optimointi voi tuottaa kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. Vähähiilisen hankinnan (tuotteet ja palvelut) edistäminen ei vaadi erityisiä pääomamenoja, mutta resursseja kohdennetaan toteutuksen varmistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Vähähiilisen liikematkustuksen edistäminen aiheuttaa vuosittain arviolta 39 200 euron toimintamenot. Vähähiilisten kuljetusmuotojen edistäminen työntekijöiden työmatkoilla ei vaadi 48 48 erityisiä pääomamenoja, mutta resursseja kohdennetaan toteutuksen varmistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Etteplanin siirtymäsuunnitelma on linjassa EU:n taksonomiasääntelyn kanssa, joka edellyttää keskeisten tuloskykyindikaattorien (KPI) ilmoittamista taksonomian mukaisten pääomamenojen osalta. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät taksonomian mukaiset toiminnot sisältävät sulautetut palvelut, testauspalvelut, teknisen dokumentoinnin ja joitakin mekaniikkasuunnittelun toimintoja. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät taksonomian mukaiset toiminnot sisältävät pilvi- ja ohjelmistokehityspalvelut, ympäristövaikutusten konsultoinnin sekä sähkö- ja automaatiosuunnittelupalvelut. Olemme tehneet laadullisen arvioinnin Etteplanin keskeisten omaisuuserien ja tuotteiden mahdollisista lukkiutuneista kasvihuonekaasupäästöistä. Arvioinnin mukaan Etteplanin toimintaan Suomessa ja Ruotsissa ei liity tunnistettuja lukkiutuneita kasvihuonekaasupäästöjä tai energiaintensiivisiä omaisuuseriä tai tuotteita. Lisäksi ei ole suunniteltuja keskeisiä omaisuuseriä, jotka otettaisiin käyttöön tulevina vuosina ja jotka voisivat vaarantaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisen. Etteplanin nykyinen toiminta ja suunnitellut tulevat kehitykset eivät aiheuta riskiä yhtiön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteille. Tämä arviointi auttaa vähentämään siirtymäriskejä ja varmistamaan, että Etteplan pysyy ilmastotavoitteidensa mukaisella päästövähennyspolulla. Lukkiutuneiden päästöjen ja energiaintensiivisten omaisuuserien puuttuminen tarkoittaa, että Etteplan ei kohtaa merkittäviä haasteita kasvihuonekaasupäästöjen ja energiaintensiivisten omaisuuserien ja tuotteiden hallinnassa. Siirtymäsuunnitelmassa kuvataan Etteplanin tavoitteet ja suunnitelmat taloudellisten toimintojen mukauttamiseksi komission delegoidun asetuksen 2021/2139 mukaisiin kriteereihin. Suunnitelmassa korostetaan liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) mukauttamisen tärkeyttä EU:n taksonomiakriteereihin kestävän taloudellisen toiminnan varmistamiseksi. Etteplan on asettanut tavoitteeksi lisätä taksonomiakelpoisen ja taksonomian mukaisen liikevaihdon osuutta kokonaisliikevaihdostaan. Tätä tavoitetta seurataan vuosittain, ja muutokset yhtiön palvelutarjonnassa liittyvät vahvasti asiakaskysyntään. Yhtiö vastaa kysyntälähtöiseen tarpeeseen asiakkaiden taksonomiakelpoisista ja taksonomian mukaisista asiantuntijapalveluista. Pääomamenojen (CapEx) osalta suunnitelmassa todetaan, että ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien osalta ei ole määritelty erityisiä pääomamenoja. Sen sijaan tarvittavat resurssit kohdennetaan varmistamaan toimenpiteiden, kuten vähäpäästöisten ajoneuvojen määrän lisäämisen, sertifioidun vihreän energian käytön, toimistojen energiankulutuksen vähentämisen, vähähiilisen hankinnan edistämisen ja työntekijöiden työmatkojen vähähiilisten kuljetusmuotojen edistämisen, toteutus vuoteen 2030 mennessä. Etteplanin taksonomian mukaiset toiminnot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sisältävät sulautetut palvelut, testauspalvelut, teknisen dokumentoinnin ja joitakin mekaanisen suunnittelun toimintoja. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta yhtiön taksonomian mukaiset toiminnot sisältävät pilvi- ja ohjelmistokehityspalvelut, ympäristövaikutusten konsultoinnin sekä sähkö- ja automaatiosuunnittelupalvelut. Näihin toimenpiteisiin sisältyvät tutkimus, soveltava tutkimus ja tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, jotka pyrkivät vähentämään, välttämään tai poistamaan kasvihuonekaasupäästöjä ratkaisuissa, prosesseissa, teknologioissa ja liiketoimintamalleissa. Siirtymäsuunnitelmassa korostetaan myös sitä, ettei Etteplan ole sijoittanut hiileen, öljyyn tai kaasuun liittyviin taloudellisiin toimintoihin tilikauden 2024 aikana. Etteplanin siirtymäsuunnitelma on linjassa yhtiön kokonaisvaltaisen liiketoimintastrategian ja taloudellisen suunnittelun kanssa varmistaen, että kestävyystoimet on perusteellisesti sisällytetty yhtiön toimintaan, ja ne vaikuttavat myönteisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan. Etteplania ei ole suljettu pois EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen (Paris- aligned Benchmarks, PAB) ulkopuolelle, koska se täyttää kriteerit siihen kuulumiselle. Etteplan ei ole mukana toiminnoissa, jotka ovat ristiriidassa Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden kanssa, kuten voimakas riippuvuus fossiilisista polttoaineista tai uskottavan hiilidioksidipäästöjen vähentämisstrategian puuttuminen. Kestävyys on tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä megatrendeistä, jotka vaikuttavat Etteplanin toimintaan, ja siirtymäsuunnitelma on keskeinen osa yhtiön kestävyysohjelmaa. Päästövähennystavoitteet on hyväksytty johtoryhmässä ja hallituksessa, ja esitetty Etteplanin verkkosivuilla muiden ESG-tavoitteiden rinnalla. Yhtiön eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) on sisällytetty perehdytyskoulutukseen, ja kaikkien työntekijöiden kestävyystietämystä ja -ymmärrystä pyritään kehittämään kestävän lähestymistavan sisällyttämiseksi päivittäiseen toimintaan. Etteplanin kestävän kehityksen toimet ovat kohdistettu niihin maihin, joissa yhtiö toimii varmistaen, että toiminta vaikuttaa positiivisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan. Siirtymäsuunnitelman 49 49 osat ovat linjassa Etteplanin kokonaisvaltaisen liiketoimintastrategian ja taloudellisen suunnittelun kanssa. Siirtymäsuunnitelma ilmastonmuutoksen hillitsemisemiseksi on sisällytetty yhtiön hallituksen hyväksymään strategiaan, pitkän aikavälin investointisuunnitelmaan ja vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin vuosikellon toteuttamisen kautta. Nämä ovat myös osa kestävyysohjelmaa. ESG-ohjausryhmä tarkastaa siirtymäsuunnitelman sisällön vuosittain ja päivittää sen vastaamaan toteutuksen edistymistä. Hillitsemistoimien listaa päivitetään ja täydennetään tarvittaessa ilmastotavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Kestävään talouteen siirtymisen luomat mahdollisuudet ja riskit on tunnistettu ilmastoskenaariotyöpajassa, joka pidettiin joulukuussa 2022, sekä kaksoisolennaisuusanalyysissa. Tunnistetut siirtymäriskit liittyvät rahoituksen kustannuksiin ja saatavuuteen kestävyysvaatimusten vuoksi sekä riskeihin uusilla markkinoilla (esim. Aasian toiminnot ja rannikkoalueiden riskit). Siirtymämahdollisuuksia tunnistettiin myös, ja ne liittyvät vihreiden teknologioiden ja sähköistämisen liiketoimintamahdollisuuksiin. Etteplan on suorittanut seulontaprosessin tunnistaakseen ne omaisuuserät ja liiketoiminnot, jotka voivat altistua siirtymätapahtumille. Tunnistamalla nämä altistumat Etteplan pyrkii ymmärtämään paremmin siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia, mikä auttaa yhtiötä toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä sopeuttaakseen ja varmistaakseen toiminnan ja strategisen suunnittelun joustavuuden. Suunnitelma luotiin perusteellisella prosessilla, joka sisälsi projektin aloituskokouksen elokuussa 2024, sisäisen työpajan lokakuussa 2024 ja johtoryhmän päätökset kasvihuonekaasuihin liittyvistä aiheista marraskuussa 2024. Sisäinen kommentointijakso oli marras-joulukuussa 2024, ja siirtymäsuunnitelma hyväksyttiin virallisesti Etteplan konsernin johtoryhmän toimesta joulukuun lopussa 2024. Työpajassa tunnistetut keskeiset ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet sisältävät toimistojen energiankulutuksen vähentämisen, vähähiilisten kuljetusmuotojen edistämisen, vähähiilisen liikematkustuksen edistämisen ja vähähiilisen hankinnan edistämisen. Näiden toimenpiteiden vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin arvioitiin ja tuloksia analysoitiin suhteessa Etteplanin päästövähennystavoitteeseen, joka on 42 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2022 tasoon. Analyysi osoitti, että työpajapolussa tunnistetut toimenpiteet eivät riittäneet tavoitteen saavuttamiseksi, mikä johti skenaariopolun kehittämiseen, joka sisältää kunnianhimoisempia lisätoimenpiteitä. ESRS 2 SBM-3 – OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA Etteplan on tunnistanut neljä erilaista olennaista ilmastoon liittyvää riskiä. Alla on jaottelu näistä riskeistä ilmastoon liittyviin fyysisiin riskeihin ja ilmastoon liittyviin siirtymäriskeihin. Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit: Äärimmäiset sääolosuhteet, jotka johtavat vahinkoihin rannikkoalueilla ja Kiinassa. Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit: Kestävyysvaatimusten vaikutus rahoituksen kustannuksiin ja saatavuuteen. Noudattamiskustannukset. Riskit uusilla markkinoilla, kuten Aasian toiminnoissa ja rannikkoalueilla. Vaikka virallista resilienssianalyysiä ei ole vielä tehty, kattava ilmastoriskien arviointi suoritettiin joulukuussa 2022 ilmastoskenaariotyöpajan aikana. Työpajan tarkoituksena oli tunnistaa ja arvioida Etteplanin toimintaan liittyviä ilmastoriskejä ja -mahdollisuuksia. Arviointi sisälsi fyysisten ja siirtymään liittyvien ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamisen skenaarioanalyysin avulla, niiden mahdollisten vaikutusten arvioinnin sekä toimenpiteiden määrittelyn tunnistettujen haasteiden ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi tai sopeutumiseksi niihin. Tämä jäsennelty lähestymistapa kuvastaa Etteplanin sitoutumista ilmastoon liittyvien asioiden strategiseen ja ennakoivaan käsittelyyn. Skenaarioanalyysissä hyödynnettiin erilaisia ilmastoskenaarioita, joissa tarkasteltiin tulevia ilmasto-olosuhteita, kuten kasvihuonekaasupäästöjä, politiikkavasteita ja teknologian kehitystä. Tavoitteena oli tutkia mahdollisia tuloksia ja ymmärtää ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia Etteplanin toiminnan kannalta. Vaikutusten arviointi keskittyi tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien mahdollisten vaikutusten arviointiin ottaen huomioon niiden taloudelliset vaikutukset, merkityksen ja aikahorisontin. Taloudelliset vaikutukset luokiteltiin pieniksi (0–1 %), keskisuuriksi (3–5 %) tai suuriksi (10–20 %), kun taas aikahorisontti luokiteltiin lyhyen aikavälin (1–2 vuotta), keskipitkän aikavälin (3–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (10–20 vuotta) mukaan. Vaikutuksen suuruuden arvioinnin lisäksi arvioitiin todennäköisyyksiä (epätodennäköinen, todennäköinen tai mahdollinen), ja kokonaisvaikutus määritettiin vaikutuksen suuruuden ja todennäköisyyden yhdistelmänä. Arvioinnissa otettiin huomioon lämpötilaan, tuuleen, veteen ja kiinteään massaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Arvioinnin tulokset korostavat ilmastoon liittyvien vaikutusten ymmärtämisen tärkeyttä ja tarjoavat perustan tehokkaiden sopeutumis- ja hillitsemisstrategioiden kehittämiselle. 50 50 Ilmastoriskien arvioinnissa korostui se, miten tärkeää on mukauttaa Etteplanin strategia ja liiketoimintamalli ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tehokkaan riskienhallinnan keskeiset toimenpiteet sisältävät varasuunnitelmien kehittämisen, asiantuntemuksen edistämisen digitaalisten liiketoimintojen ylläpitämiseksi ja tulevien tuote- ja palveluinnovaatioiden varmistamisen. Nämä ovat kriittisiä ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien käsittelemiseksi sekä ennakoivien ja sopeutuvien ilmastostrategioiden vahvistamiseksi. Vaikutusten, riskien ja mah- dollisuuksien hallinta ESRS 2 IRO-1 – KUVAUS ILMASTOON LIITTYVIEN OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSEISTA Etteplan on arvioinut ilmastoon kohdistuvia kielteisiä vaikutuksiaan laskemalla kasvihuonekaasupäästönsä. Katso kohta E1-6. Etteplanin olennaisuusanalyysiprosessi on kuvattu luvussa ESRS 2 IRO 1, ja ilmastonmuutos on sisällytetty siihen. Etteplan on myös suorittanut ilmastoriskien arvioinnin. Ilmastoon liittyvien fyysisten riskien arvioinnissa on otettu huomioon useita eri ilmastoskenaarioita mukaan lukien 1,5°C (perustuen IPCC 2022 ilmastomalliin RCP 2.6) ja 3,7°C (perustuen IPCC 2022 ilmastomalliin RCP 8.5) lämpenemisskenaariot. Ilmastoriskien arviointi on keskittynyt yksinomaan Etteplanin omiin toimintoihin. Arviointi suoritettiin joulukuussa 2022 pidetyssä työpajassa. Ilmastoon liittyvät uhat ja riskit tunnistettiin ja arvioitiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Etteplanin ilmastoskenaariotyöpajassa tutkittiin ilmastoon liittyviä uhkia maittain ja mantereittain keskittyen alueisiin, joilla nämä voivat vaikuttaa liiketoimintaan (esim. rannikkoalueet ja Kiina). Ilmastoon liittyvien uhkien tunnistamisessa ja arvioinnissa käytettiin IPCC SSP5-8.5 korkean päästön ilmastoskenaarioita. Etteplan on käyttänyt ilmastoon liittyvää skenaarioanalyysiä tunnistaakseen ja arvioidakseen fyysisiä riskejä määritellyillä aikahorisonteilla: lyhyen aikavälin (1–2 vuotta), keskipitkän aikavälin (3–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (10–20 vuotta). Analyysissä otettiin huomioon useita ilmastoskenaarioita, jotka perustuvat IPCC 2022 ilmastomalleihin: 1,5°C lämpenemisskenaario (linjassa RCP 2.6:n kanssa) ja 3,7°C lämpenemisskenaario (linjassa RCP 8.5:n kanssa). Nämä skenaariot tarjoavat erilaisia mahdollisia ilmastotulevaisuuksia, mikä auttaa yritykstä arvioimaan se, miten erilaiset globaalin lämpötilan nousun tasot voivat vaikuttaa sen toimintaan. Arviointiprosessi, joka keskittyi Etteplanin omiin toimintoihin, toteutettiin joulukuussa 2022 pidetyssä työpajassa. Tämä systemaattinen lähestymistapa auttoi yritystä arvioimaan mahdollisia fyysisiä riskejä systemaattisesti ja sovittamaan suunnittelunsa eri aikahorisontteihin. Joulukuussa 2022 pidetyssä ilmastoskenaariotyöpajassa tunnistettiin ja arvioitiin systemaattisesti ilmastoon liittyviä siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia, jotka ovat merkityksellisiä sen toiminnalle. Prosessi sisälsi siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamisen skenaarioanalyysin avulla, jossa otettiin huomioon erilaiset mahdolliset tulevaisuuden olosuhteet, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Nämä tunnistetut riskit ja mahdollisuudet arvioitiin niiden mahdollisten vaikutusten, mukaan lukien taloudelliset vaikutukset, merkityksen ja aikahorisonttien perusteella. Tämän jälkeen määriteltiin erityisiä toimenpiteitä tunnistettujen haasteiden ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi tai sopeutumiseksi niihin varmistaen, että ne ovat linjassa Etteplanin strategisten prioriteettien kanssa. Tämä systemaattinen lähestymistapa tarjosi kattavan ymmärryksen siitä, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa Etteplanin toimintaan eri skenaarioissa. Arvioimalla näitä riskejä ja mahdollisuuksia Etteplan osoitti sitoutumisensa ilmastoon liittyvien siirtymien haasteiden ennakoivaan käsittelyyn. Etteplan on tunnistanut siirtymätapahtumia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin aikahorisonteilla ilmastoon liittyvien muutosten tehokkaaksi käsittelemiseksi ja sopeutumiseksi niihin. Lyhyellä aikavälillä (1–2 vuotta) siirtymätapahtumat keskittyvät teknologisiin edistysaskeliin, kuten vähäpäästöisten energialähteiden käyttöönottoon ja markkinadynamiikan muutoksiin mukaan lukien kuluttajien mieltymysten ja ostokäyttäytymisen muutokset. Keskipitkällä aikavälillä (3–5 vuotta) painopiste siirtyy uusiin politiikka- ja 51 51 lainsäädäntövaatimuksiin, kuten hiilihinnoitteluun ja kestävyysmääräyksiin sekä uusien vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Pitkällä aikavälillä (10–20 vuotta) siirtymätapahtumat sisältävät tuotteiden ja palveluiden jatkuvaa innovointia vastaamaan kehittyviin markkinavaatimuksiin ja parantamaan mainetta, jota ohjaa kasvava tietoisuus ilmastoon sopeutuvista palveluista. Nämä määritellyt aikahorisontit mahdollistavat Etteplanin strategisen suunnittelun ja toimenpiteiden toteuttamisen, jotka vähentävät riskejä ja hyödyntävät ilmastosiirtymätapahtumiin liittyviä mahdollisuuksia. Etteplan on arvioinut, missä määrin sen liiketoiminnot voivat altistua ja olla herkkiä tunnistetuille siirtymätapahtumille. Tämä arviointi otti huomioon näiden tapahtumien todennäköisyyden, suuruuden ja keston sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Näiden riskien ja mahdollisuuksien mahdollisia vaikutuksia analysoitiin ottaen huomioon niiden taloudelliset vaikutukset, merkitys ja aikahorisontit, jotka ovat merkityksellisiä Etteplanin liiketoiminnoille. Etteplanin siirtymätapahtumien tunnistaminen ja altistumisen arviointi on perustunut ilmastonmuutokseen liittyvään skenaarioanalyysiin. Tämä lähestymistapa varmistaa, että mahdollisten riskien ja mahdollisuuksien arviointi perustuu vankkoihin ja monipuolisiin ilmastoskenaarioihin, mikä auttaa yritystä ennakoimaan ja valmistautumaan erilaisiin mahdollisiin tulevaisuuden olosuhteisiin. Hyödyntämällä skenaarioanalyysiä Etteplan on saanut arvokkaita näkemyksiä siirtymätapahtumien, kuten sääntelymuutosten, markkinadynamiikan ja teknologisten edistysaskeleiden, mahdollisista vaikutuksista toimintoihin ja arvoketjuun. Tämä menetelmä tukee strategista päätöksentekoa ja parantaa yrityksen kykyä hallita ilmastoon liittyviä riskejä samalla, kun tunnistetaan innovaatio- ja kasvumahdollisuuksia. Suoritetun ilmastoriskien arvioinnin perusteella Etteplanilla ei ole omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka vaatisivat merkittäviä ponnisteluja tullakseen yhteensopiviksi ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa. Etteplan on hyödyntänyt ilmastoon liittyvää skenaarioanalyysiä tunnistaakseen ja arvioidakseen siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin aikahorisonteilla. Tämä lähestymistapa otti huomioon erilaiset mahdolliset ilmastoskenaariot, kuten sääntelymuutokset, teknologiset edistysaskeleet ja markkinamuutokset, jotka voivat vaikuttaa Etteplanin toimintoihin. Arvioimalla siirtymätapahtumia näillä määritellyillä aikahorisonteilla – lyhyen aikavälin (1–2 vuotta), keskipitkän aikavälin (3–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (10–20 vuotta) - Etteplan on pystynyt ennakoimaan ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia liiketoimintoihinsa. Analyysissä otettiin huomioon useita tekijöitä mukaan lukien näiden siirtymätapahtumien todennäköisyys, suuruus ja kesto sekä niiden taloudelliset vaikutukset, merkitys ja merkityksellisyys Etteplanin operatiiviselle strategialle. Vuonna 2024 olemme luoneet perustan ilmastoskenaarioanalyysin integroimiselle prosesseihimme. Osana jatkuvaa sitoutumistamme ilmastoon liittyvien arviointien parantamiseen suunnittelemme suorittavamme kattavamman ilmastoskenaarioanalyysin vuonna 2025. Tulevaisuudessa tämä tarjoaa meille mahdollisuuden arvioida ja selittää tarkemmin, miten ilmastoskenaariot ovat linjassa tilinpäätöksessämme tehtyjen kriittisten ilmastoon liittyvien oletusten kanssa. E1-2 – ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SIIHEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET Tietoja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvistä toimintaperiaatteista sekä ilmastonmuutokseen liittyvistä kestävyysasioista, jotka on käsitelty toimintaperiaatteissa, löytyy kohdasta E-1. Laadimme parhaillaan virallista ilmastopolitiikaa ja olemme jo osoittaneet sitoutumisemme ympäristö- ja ilmastovastuuseen eri toimilla, kuten liittymällä YK:n Global Compact -aloitteeseen ja luomalla oman kestävyysohjelmamme. Olemme myös ottaneet ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardin käyttöön Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa ja sitä noudatetaan koko Etteplan-organisaatiossa. ISO 14001:n mukaiset ympäristötavoitteet tarkastetaan ja hyväksytään vuosittain johtoryhmän toimesta jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Vuonna 2024 olemme jo laatineet siirtymä- suunnitelman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja laskeneet hiilijalanjälkemme. Työskentelemme aktiivisesti kehittääksemme ilmastopolitiikan, joka integroi ilmastonmuutoksen hillinnän entistä paremmin toimintaamme. Vaikka jatkamme lähestymistapamme edistämistä, olemme ylpeitä tähän mennessä saavutetusta edistyksestä ja olemme sitoutuneet edistämään ilmastoon liittyviä aloitteitamme lähitulevaisuudessa. E1-3 – ILMASTONMUUTOSTA KOSKEVIIN TOIMINTA- PERIAATTEISIIN LIITTYVÄT TOIMET JA RESURSSIT Olemme sitoutuneet valmistautumaan EU- säädösten mukaiseen pakolliseen yritysten kestävyysraportointiin (CSRD). Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelmamme sisältää useita ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä toimia ja resursseja, joille on asetettu eri aikahorisontit. 52 52 Toimistojen energiankulutus: Vaihdetaan loisteputkivalot LED-valoihin vuodesta 2025 alkaen. Suositaan vuodesta 2025 alkaen vuokranantajia, joilla on vihreän energian sertifikaatit. Pyritään optimoimaan rakennustekniikkaa (automaattiset LED-valot ja ilmanvaihtojärjestelmät) vuodesta 2025 alkaen. Optimoidaan edelleen vuonna 2023 aloitettu toimistotilan käyttö. Työntekijöiden työmatkat: Suositaan hybridityökulttuuria tarpeettoman matkustamisen välttämiseksi. Tarjotaan pyöräetuja työntekijöille. Keskustellaan vuokranantajien kanssa sähköautojen latauspisteiden asentamisesta vuodesta 2025 alkaen. Liikematkustus: Luodaan toimintamalli, jolla varmistetaan, että 50 % kaikista liikematkojen lennoilla käytetyistä polttoaineista on biopohjaisia vuoden 2025 aikana. Luodaan vuoden 2025 aikana liikematkustuspolitiikka, joka kannustaa varaamaan hotelleja, joilla on ekosertifikaatit. Hankitut tavarat ja palvelut: Suositaan yhä enemmän toimittajia, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään, ja edistetään ekosertifioitujen tuotteiden hankintaa vuodesta 2026 alkaen. Kysytään toimittajakohtaisia päästötietoja päästöinventaarion tarkkuuden parantamiseksi vuodesta 2025 alkaen. Parannetaan omien tuotteiden päästöjen seurantaa elinkaarianalyysin avulla vuodesta 2025 alkaen. Resurssien kohdentaminen: Tavoitteena on, että toimistoissa käytetty energia on sertifioitua vihreää energiaa vuoteen 2030 mennessä. Sijoitetaan toimistotilan ja rakennustekniikan optimointiin pitkän aikavälin säästöjen saavuttamiseksi. Tavoitteena on sijoittaa, että vähähiiliset hankintakäytännöt toteutuvat vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että laaditaan toimintamalli biopohjaisten polttoaineiden käytöstä liikematkojen lennoilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on lisätä vähäpäästöistä työmatkaliikennettä mukaan lukien pyöräilyedut, sähköautojen latauspisteet ja hybridityömahdollisuudet vuoteen 2030 mennessä. Taloudelliset resurssit: Arvioidut toimintamenot (OpEx) vähähiilisen liikematkustuksen edistämiseksi: 39 200 euroa vuodessa. Sertifioidun vihreän energian käytön lisäämisen kustannukset toimistoissa: 291–1 973 euroa vuodessa. Siirtymäsuunnitelma ei sisällä suunniteltuja pääomamenoja (CapEx) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, mutta mainitaan resurssien kohdentamisen toteutuksen varmistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Nämä toimet ja resurssit ovat osa Etteplanin laajempaa strategiaa saavuttaa ilmastoneutraalius ja noudattaa Pariisin sopimuksen tavoitetta rajoittaa globaalin lämpötilan nousu 1,5°C:een. Etteplanin siirtymäsuunnitelma hahmottelee tunnistetut hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinot ja suunnitellut keskeiset toimenpiteet mukaan lukien muutokset tuote- ja palveluportfoliossamme sekä uusien teknologioiden käyttöönotto toiminnassamme ja arvoketjussamme. Siirtymäsuunnitelma keskittyy ensisijaisesti teknologisiin ja operatiivisiin toimenpiteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, eikä se kata luontoon perustuvia ratkaisuja. Keskeiset tunnistetut hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinot sisältävät toimistojen energiankulutuksen vähentämisen, vähähiilisten kuljetusmuotojen edistämisen työntekijöiden työmatkoilla, vähähiilisen liikematkustuksen edistämisen ja vähähiilisen hankinnan edistämisen. Konkreettisiin toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi toimistojen valojen vaihtaminen LED-valoihin, toimintamallin toteuttaminen, jotta 50 % kaikista liikematkojen lennoilla käytetyistä polttoaineista olisi biopohjaisia, ja hiilijalanjälkensä vähentämiseen sitoutuneiden toimittajien suosiminen. Lisäksi Etteplan suunnittelee ottavansa käyttöön uusia teknologioita, kuten automatisoidut LED-valot ja optimoidut ilmanvaihtojärjestelmät toimistoissaan energiankulutuksen vähentämiseksi. Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien tuloksena Etteplan on vähentänyt toimistojensa energiankulutusta vaihtamalla loisteputkivalot LED-valoihin joissakin toimistoissa, mikä on myötävaikuttanut 229 tCO 2 e:n päästövähennykseen. Lisäksi olemme jatkuvasti edistäneet hybridityökulttuuria ja vähähiilisiä kuljetusmuotoja, mikä on johtanut 1 106 tCO 2 e:n vähennykseen. Lisäksi olemme toteuttaneet toimenpiteitä polttomoottoriautojen vaihtamiseksi sähköautoihin, mikä on johtanut 62 tCO 2 e:n vähennykseen. Odotettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten osalta sisäisessä työpajassa tunnistettujen toimenpiteiden ja lisäskenaariopolkujen toimenpiteiden odotetaan tuottavan merkittäviä päästövähennyksiä. Esimerkiksi toimistojen valojen vaihtamisen LED-valoihin odotetaan johtavan 37,8 tCO 2 e:n päästövähennykseen, hankintastrategian toteuttamisen, jolla varmistetaan, että 50 % kaikista liikematkojen lennoilla käytetyistä polttoaineista on biopohjaisia, odotetaan johtavan 53 53 59,7 tCO 2 e:n päästövähennykseen, vähähiilisten tuotteiden hankinnan odotetaan saavuttavan 32,1 tCO 2 e:n päästövähennyksen ja vähähiilisten palveluiden hankinnan odotetaan johtavan 345,4 tCO 2 e:n päästövähennykseen. Näiden toimenpiteiden odotetaan yhdessä myötävaikuttavan kokonaispäästövähennyksiimme auttaen meitä lähestymään tavoitettamme vähentää päästöjä 42 % vuoteen 2030 mennessä. Etteplanin siirtymäsuunnitelma selittää, missä määrin toimintasuunnitelman toteuttaminen riippuu resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta. Suunnitelmassa korostetaan, että siirtymäsuunnitelman onnistunut toteuttaminen on riippuvainen taloudellisten resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta. Jatkuva pääsy rahoitukseen kohtuullisin pääomakustannuksin on kriittistä suunnitelmassa hahmoteltujen toimien toteuttamiseksi. Tämä sisältää sopeutumisen kysynnän ja tarjonnan muutoksiin, niihin liittyvät yritysostot ja merkittävät tutkimus- ja kehitysinvestoinnit. Toimien toteuttamiseen tarvittavat merkittävät pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx) liittyvät tilinpäätöksen asiaankuuluviin eriin tai liitetietoihin. Esimerkiksi sertifioidun vihreän energian käytön lisäämisen arvioidut toimintamenot vaihtelevat 291–1 973 euron välillä vuodessa, ja vähähiilisen liikematkustuksen edistäminen vaatii vuodessa arviolta 39 200 euron toimintamenot. Komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 mukaiset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät taksonomian mukaiset toiminnot sisältävät sulautetut palvelut, testauspalvelut, teknisen dokumentoinnin ja joitakin mekaniikkasuunnittelun toimintoja. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta taksonomian mukaiset toiminnot sisältävät pilvi- ja ohjelmistokehityspalvelut, ympäristövaikutusten konsultoinnin sekä sähkö- ja automaatiosuunnittelupalvelut. Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien osalta ei ole määritelty erityisiä pääomakustannuksia. Sen sijaan tarvittavat resurssit kohdennetaan varmistamaan toimenpiteiden, kuten vähäpäästöisten ajoneuvojen määrän lisääminen, sertifioidun vihreän energian käyttö, toimistojen energiankulutuksen vähentäminen, vähähiilisen hankinnan edistäminen ja työntekijöiden työmatkojen vähähiilisten kuljetusmuotojen edistäminen, toteutus vuoteen 2030 mennessä. Etteplanin siirtymäsuunnitelma ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi hahmottelee useita keskeisiä toimia tavoitteidensa saavuttamiseksi. Nämä toimet kattavat laajan alueen mukaan lukien toiminnot, ylä- ja alavirran arvoketju, maantieteelliset alueet ja sidosryhmät. Toiminnot: Keskeiset toimet kohdistuvat erilaisiin toimintoihin Etteplanin toiminnassa mukaan lukien toimistojen energiankulutus, työntekijöiden työmatkat, liikematkustus sekä tavaroiden ja palveluiden hankinta. Ylä- ja alavirran arvoketju: Suunnitelma käsittelee sekä ylä- että alavirran arvoketjuja. Ylävirran toimet sisältävät vähähiilisen hankinnan edistämisen suosimalla toimittajia, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään, ja ekosertifioitujen tuotteiden hankinnan. Alavirran toimet sisältävät palveluiden käytön optimoinnin ja vähähiilisten kuljetusmuotojen edistämisen työntekijöiden työmatkoilla. Maantieteelliset alueet: Siirtymäsuunnitelman alkuvaiheessa keskitytään Etteplanin toimintoihin Suomessa ja Ruotsissa, ja tulevaisuudessa suunnitelmissa on sisällyttää globaaleja toimintoja. Vaikuttavat sidosryhmät: Keskeiset toimet vaikuttavat erilaisiin sidosryhmiin mukaan lukien työntekijät, toimittajat ja asiakkaat. Esimerkiksi etätyön edistäminen ja kannustimien tarjoaminen vähähiilisiin työmatkavaihtoehtoihin vaikuttavat suoraan työntekijöihin, kun taas vähähiiliset hankintakäytännöt vaikuttavat toimittajiin. Toteuttamalla nämä keskeiset toimet Etteplan pyrkii saavuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteensa ja myötävaikuttamaan maailmanlaajuiseen pyrkimykseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5°C:een. 54 54 Mittarit ja tavoitteet E1-4 – ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SIIHEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET Etteplan on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä selkeästi määritellyillä, mitattavilla ja ajallisesti sidotuilla tavoitteilla. Nämä tavoitteet käsittelevät olennaisia kestävyysasioita ja toimivat indikaattoreina edistymisestämme kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tällä hetkellä Etteplanilla ei ole virallista ilmastopolitiikkaa tai määriteltyjä politiikkatavoitteita. Sen sijaan tässä osiossa esitetyt tavoitteet ovat peräisin siirtymäsuunnitelmastamme, joka muodostaa perustan ilmastotoimillemme. Siirtymäsuunnitelma kuvastaa sitoutumistamme ilmastotoimiin ja tarjoaa toteutussuunnitelman keskeisten virstanpylväiden, kuten päästöjen vähentämisen, energiatehokkuuden parantamisen ja toimintojen linjaamisen globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, saavuttamiseen. Kun siirtymäsuunnitelmamme kehittyy ja kehitämme virallisen ilmastopolitiikan, tarkennamme näitä tavoitteita edelleen varmistaaksemme niiden yhdenmukaisuuden pitkän aikavälin politiikkatavoitteiden ja kestävän kehityksen viitekehysten kanssa. Etteplan on aktiivisesti ottanut sidosryhmät mukaan kunkin olennaisen kestävyysaiheen tavoiteasetantaprosessiin. Vuonna 2023 teimme kaksoisolennaisuusanalyysin, joka tunnisti ilmastonmuutoksen yhdeksi keskeisistä olennaisista aiheista. Kaksoisolennaisuusanalyysi osallisti erilaisia sidosryhmiä, jotta varmistuimme, että asetetut tavoitteet olivat kattavia ja linjassa kestävyystavoitteidemme kanssa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Etteplan on tunnistanut useita keskeisiä toimia, kuten toimistojen energiankulutuksen vähentämisen, vähähiilisten kulkumuotojen edistämisen, vähähiilisen liikematkustamisen edistämisen ja vähähiilisten hankintojen edistämisen. Yhtiö aikoo käyttää sertifioitua vihreää energiaa, optimoida rakennustekniikkaa ja parantaa sähkön ja lämmityksen kulutuksen tietojen keräämistä energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi Etteplan pyrkii edistämään hybridityökulttuuria, tarjoamaan pyöräilyetuja ja asentamaan latausasemia sähköajoneuvoille vähähiilisen liikenteen edistämiseksi. ESG-ohjausryhmän suosituksen perusteella konsernin johtoryhmä päätti teettää hiilijalanjälkilaskennan vuonna 2024 Etteplan Finland Oy:lle ja Etteplan Sweden AB:lle. Konsernin johto päätti myös laajentaa laskennan kattamaan Puolan, Saksan ja Alankomaat, mutta rajoitetulla tietomäärällä. Näissä kolmessa maassa laskenta Taulukko E1-4-1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Perusvuosi 2022 2030 tavoite Luokka- ja hiilenvähennys tavoitteet CO 2 -eq CO 2 -eq % Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt 14427,6 -6059,6 42 % Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt 140,3 -58,9 42 % - Ajoneuvojen sähköistys (M1) - -58,9 42 % Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt 632,4 -265,6 42 % - Uusiutuvan ja ydinenergian osuuden kasvattaminen (M2) - -229,0 36 % - Energiatehokkuuden parantaminen (M3) - -36,6 6 % Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt 13654,9 -5735,1 42 % - Päästöihin perustuva valintaprosessi ostetuille tuotteille (M4) - -241 2 % - Päästöihin perustuva valintaprosessi ostetuille palveluille (M5) - -4270 31 % - Vähähiilisen liikematkustuksen edistäminen (M6) - -60 1 % - Etätyön ja kestävän työmatkustuksen edistäminen (M7) - -1106 8 % perustuu työntekijöiden määrään, toimistojen määrään, toimistojen pinta-alaan (neliömetreinä), Etteplanin autoihin ja vuokra-autoihin sekä arvioihin keskimääräisestä energiankulutuksesta näissä maissa. Tällä hetkellä ei ole mahdollista saada laajempaa tietoa näistä maista, koska joidenkin hankittujen yhtiöiden integrointi ja prosessien ja järjestelmien harmonisointi on vielä kesken. Etteplan ei ole vielä asettanut päästövähennystavoitetta vuodelle 2050. 55 55 Etteplan on asettanut kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet Scope 1-, 2- ja 3 -päästöille, ja tavoitteena on vähentää näitä päästöjä 42 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta. Nämä tavoitteet ilmoitetaan erikseen kullekin päästölähteelle selkeyden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Yhdistetyt kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet kattavat kaikki kolme päästölähdettä (1, 2 ja 3), ja kunkin päästölähteen osuus on selkeästi määritelty. Scope 1 -päästöt sisältävät suorat päästöt omista tai hallittujen resurssien lähteistä, Scope 2 -päästöt kattavat epäsuorat päästöt ostetun sähkön, höyryn, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannosta, ja Scope 3 -päästöt kattavat kaikki muut epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yhtiön arvoketjussa. Kasvihuonekaasuinventaarion rajojen yhtenäisyyden varmistamiseksi Etteplan on suorittanut inventaarion, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat päästölähteet. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet ovat bruttotavoitteita, mikä tarkoittaa, että yhtiö ei sisällytä kasvihuonekaasujen poistoja, päästöhyvityksiä tai vältettyjä päästöjä tavoitteiden saavuttamiseksi. Etteplanin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden vertailuvuosi on 2022, ja vertailuarvo sisältää kaikki asiaankuuluvat päästölähteet Etteplan Finland Oy:n ja Etteplan Sweden AB:n toiminnoista. Kasvihuonekaasuinventaario suoritettiin Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti markkinaperusteista menetelmää käyttäen. Vertailuarvo laskettiin Etteplan Finland Oy:n ja Etteplan Sweden AB:n toiminnan perusteella, ja se kattaa kaikki saatavilla olevat tiedot kasvihuonekaasupäästöistä mukaan lukien merkittävät arvoketjun toiminnot, kuten liikematkustus (erityisesti lennot) ja ostettujen materiaalien ja palveluiden vaikutukset. Tämä lähestymistapa varmistaa, että vertailuarvo kuvastaa yhtiön toimintaa ja päästöihin vaikuttavia ulkoisia tekijöitä tarjoten perustan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden asettamiselle ja saavuttamiselle. Vuosina 2023 ja 2024 energiankulutus on pysynyt johdonmukaisena verrattuna vertailuvuoteen 2022. Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävä energiankulutuksen siirtymäsuunnitelma kattaa Etteplan Finland Oy:n ja Etteplan Sweden AB:n, sillä kasvihuonekaasuinventaario oli saatavilla näille tytäryhtiöille lokakuussa 2024. Etteplan suunnittelee kuitenkin kehittävänsä tulevaisuudessa konsernitasoisen kasvihuonekaasuinventaarion ja siirtymäsuunnitelman. Etteplanin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden vertailuvuosi on edelleen 2022, sillä tavoitteessa tai raportointirajauksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä lähestymistapa varmistaa johdonmukaisuuden edistymisen seurannassa ajan myötä, ja se on linjassa kestävyysraportointidirektiivin vaatimusten kanssa, joka edellyttää, että vertailuarvoa ja -vuotta tulisi muuttaa vain merkittävien muutosten tapahtuessa. Jos tulevaisuudessa tapahtuu merkittäviä muutoksia tavoitteessa tai raportointirajauksessa, Etteplan antaa yksityiskohtaisen selityksen siitä, miten uusi vertailuarvo vaikuttaa tavoitteeseen, sen saavuttamiseen ja edistymisen esittämiseen ajan myötä. Lisäksi kaikki uudet tavoitteet asetetaan CSRD-suosituksen mukaisesti valitsemalla viimeaikainen vertailuvuosi, joka on enintään kolme vuotta ennen tavoitekauden ensimmäistä raportointivuotta. Etteplanin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet perustuu SBTi:n (Science-based target initiative) sektorikohtaiseen polkuun, ja ne rajoittavat ilmaston lämpenemisen 1,5°C:een. Tavoitteet on asetettu Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti, joka tarjoaa kattavan ja tarkan kuvan yhtiön päästöistä. Tavoitteet on johdettu sektorikohtaisen hiilidioksidipäästöjen vähentämispolun avulla, ja taustalla olevat ilmasto- ja politiikkaskenaariot ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa, joka pyrkii rajoittamaan maailmanlaajuista lämpötilan nousua 1,5°C:een. Tavoitteita ei ole varmennettu ulkoisesti. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden asettamisen kriittisinä oletuksina Etteplan on ottanut huomioon tulevat kehitykset, kuten myyntimäärien muutokset, asiakaspreferenssien ja kysynnän muutokset, sääntelytekijät ja uudet teknologiat. Nämä tekijät on otettu huomioon arvioitaessa niiden mahdollista vaikutusta sekä kasvihuonekaasupäästöihin että päästöjen vähentämiseen. Etteplanin hiilidioksidipäästöjen vähentämisstrategia keskittyy kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamiseen koko sen toiminnassa ja arvoketjussa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi. Keskeisiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoja ovat energiatehokkuuden optimointi, siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin, liikematkustamisen päästöjen vähentäminen ja toimittajien sitouttaminen kestävien käytäntöjen omaksumiseen. Nämä toimenpiteet yhdessä edistävät Etteplanin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamista, joka on 42 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta. Vuokra-ajoneuvot: Lisätään vähäpäästöisten ajoneuvojen määrää yhtiön käytössä vaihtamalla polttomoottoriautot sähköautoihin. (Scope 1) Odotettu päästövähennys on 59 tCO 2 e. 56 56 Vähähiilisten kulkumuotojen edistäminen työntekijöiden työmatkoilla: Edistetään etätyötä ja pyritään tarjoamaan kannustimia kävelyyn, pyöräilyyn ja julkisen liikenteen käyttöön työmatkoilla. (Scope 3) Odotettu päästövähennys on 1 106 tCO 2 e. Etteplan on tarkastellut erilaisia ilmastoskenaarioita mukaan lukien skenaarion, joka on yhdenmukainen 1,5°C:n lämpenemisen rajoittamisen kanssa. Etteplan järjesti lokakuussa 2024 sisäisen työpajan, jossa keskusteltiin ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteistä. Työpajassa tunnistettiin keskeiset toimet, jotka kohdistuvat toimistojen energiankulutukseen, työntekijöiden työmatkoihin, liikematkustamiseen sekä hankittuihin tavaroihin ja palveluihin. Kaksi skenaariota luotiin arvioimaan näiden toimenpiteiden mahdollista vaikutusta: Työpajapolku: Tämä skenaario keskittyi työpajassa tunnistettuihin konkreettisiin toimiin. Havaittiin kuitenkin, että nämä toimet eivät riittäneet saavuttamaan 42 %:n päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Skenaariopolku: Tämä skenaario sisälsi lisätoimia aukon kuromiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi. Lisätoimet suunniteltiin lisäämään kunnianhimon tasoa ja varmistamaan yhdenmukaisuus Science-Based Targets initiative (SBTi) -aloitteen sektoreiden välisen polun kanssa lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteiden osalta. Näiden skenaarioiden analyysi auttoi Etteplania havaitsemaan asiaankuuluvia ympäristöön, yhteiskuntaan, teknologiaan, markkinoihin ja politiikkaan liittyviä kehityssuuntia sekä määrittämään hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinonsa. Toimet arvioitiin niiden päästövähennyspotentiaalin ja kustannusten perusteella varmistaen, että yhtiön strategia ja liiketoimintamalli ovat yhteensopivia ilmastoneutraaliuden saavuttamisen ja ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 1,5°C:een kanssa. E1-5 – ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ Katso taulukko E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, joka sisältää tiedot Etteplanin omiin toimintoihin liittyvästä energiankulutuksesta. Toimistojen energiankulutus: Vaihdetaan toimistoissa käytetty sähkö sertifioituun vihreään energiaan. (Scope 2) Odotettu päästövähennys on 229 tCO 2 e. Toimistojen energiankulutuksen vähentäminen: Vaihdetaan toimistojen valot LED-valoihin. (Scope 2) Odotettu päästövähennys on 37,8 tCO 2 e. Vähähiilisten hankintojen edistäminen (tuotteet): Suositaan toimittajia, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään, ja edistetään ekosertifioitujen tuotteiden hankintaa. (Scope 3) Odotettu päästövähennys on 241 tCO 2 e. Vähähiilisten hankintojen edistäminen (palvelut): Optimoidaan palveluiden käyttöä ja suositaan toimittajia, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään. (Scope 3) Odotettu päästövähennys on 4 270 tCO 2 e. Vähähiilisen liikematkustamisen edistäminen: Toteutetaan hankintastrategia, joka varmistaa, että 50 % kaikesta liikematkojen polttoaineesta on biopohjaista. (Scope 3) Odotettu päästövähennys on 60 tCO 2 e. Taulukko E1-5: Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Vertailuvuosi Vuosi 2024 Mittayksikkö Energiankulutus fossiilisista lähteistä (MWh) N/A 3 425,1 MWh Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) N/A 53 % % Energiankulutus ydinvoimasta (MWh) N/A 370,4 MWh Ydinvoiman osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) N/A 6 % % Enenrgiankulutus uusiutuvista lähteistä (MWh) N/A 2 628,2 MWh Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) N/A 41 % % Energian kokonaiskulutus (MWh) N/A 6 467,0 MWh Energiankulutus ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla N/A 3 221,0 MWh Energiaintensiteetti ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla N/A 17,91 MWh/M€ Ilmastovaikutuksiltaan merkittäviä aloja 49,8% oli mahdollistavaa toimintaa 2024 taksonomiaraportin mukaan. Enimmäkseen konsultointia ja tutkimus- ja kehittämistyötä. Katso tarkemmat tiedot aloista taulukon yläpuolelta. 57 57 Etteplan ei tällä hetkellä kuluta itse tuotettua uusiutuvaa energiaa, vaan se on riippuvainen ostetusta uusiutuvasta energiasta. Tämä ei ole ollut merkittävää kokonaisenergiankulutuksemme kannalta, eikä sitä ole sisällytetty nykyiseen raportointiin. Vuoden 2024 taksonomiaraportin perusteella, vaikka Etteplanin toiminnot eivät ole suoraan määriteltyjä korkean ilmastovaikutuksen sektorille, 49,8 % Etteplanin toiminnoista on mahdollistavaa toimintaa korkean ilmastovaikutuksen sektorille (taksonomiakelpoisia tai taksonomian mukaisia). Tarkempia tietoja löytyy taksonomiaraportistamme. (E1-6). Etteplanilla on teknisten arviointikriteerien (TSC) piiriin kuuluvaa taksonomiakelpoista toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi luokissa 9.1 Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi sekä 9.3 Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut. Taksonomiakelpoista toimintaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on luokissa 8.2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, 9.1 Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi sekä 9.2 Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi. Muiden ympäristötavoitteiden osalta Etteplanilla on teknisten arviointikriteerien piiriin kuuluvaa toimintaa vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun osalta luokassa 4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja –ohjelmistojen tarjoaminen sekä kiertotalouden siirtymisen osalta luokassa 4.1 Datavetoisten IT/OT- ratkaisujen tarjoaminen. Suomen ja Ruotsin tiedot perustuvat pääosin primääridataan. Sähkön osalta Saksa, Puola ja Alankomaat sekä seitsemän toimistoa Suomessa ja kaksi toimistoa Ruotsissa eivät pystyneet toimittamaan energiankulutustietoja. Puuttuvien kulutustietojen osalta käytettiin arvioita, jotka perustuivat toimistotilojen neliömetrimäärään ja keskimääräiseen energiankulutukseen 61,2 kWh/m 2 kulutuksen laskemiseksi. Lämmön osalta yhdeksän toimipaikkaa Suomessa ja kaikki toimipaikat Ruotsissa, Saksassa, Puolassa ja Alankomaissa laskettiin arvioiden perusteella, jotka perustuivat toimistotilojen neliömetrimäärään ja keskimääräiseen kulutukseen 99,9 kWh/m 2 lämmöntarpeen laskemiseksi. Energiankulutuksen jakautumisen osalta primääridataa käytettiin ensisijaisena lähteenä. Niiltä osin kuin tietoja puuttui, käytettiin maakohtaista jäännösjakaumaa. Ne toimipaikat, jotka eivät pystyneet toimittamaan kulutustietoja, arvioitiin siten jäännösjakauman perusteella. Jäännösjakaumaa käytettiin, koska kasvihuonekaasupäästölaskelmat perustuivat markkinaperusteiseen menetelmään. Lämmön osalta käytettiin maakohtaista lämmöntuotannon sekoitusta. Ulkoisia varmennuksia ei ole tehty. E1-6 – KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, SCOPE 2- JA SCOPE 3 - BRUTTOPÄÄSTÖT JA KOKONAISPÄÄSTÖT Katso taulukko E1-6 -1, joka sisältää tiedot bruttomääräisistä Scope 1-, 2- ja 3- sekä kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä. Huomattavaa on, että Puola, Saksa ja Alankomaat ovat Taulukko E1-6 - 1– Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Tonnia CO 2 -ekv Konserni- tilinpäätös Sijoituskohteet Suomi Ruotsi Puola Saksa Alankomaat Kasvihuonekaasujen Scope 1 –bruttopäästöt 362,3 362,3 N/A 41,7 9,4 31,7 194,7 84,8 Kasvihuonekaasujen Scope 2 –bruttopäästöt 1 094,6 1 094,6 N/A 363,2 87,2 84,0 447,9 112,3 Kasvihuonekaasujen Scope 3 –bruttopäästöt 14 240,1 N/A N/A 9 209,3 4 791,2 29,9 152,9 56,7 Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt 15 697,0 N/A N/A 9 614,2 4 887,7 145,7 795,6 253,8 mukana ensimmäistä kertaa, ja ne aiheuttivat kasvihuonepäästöjen kasvun. Ne on täysin huomioitu Scope 1- ja 2 -päästöissä. Scope 3:n osalta vain polttoaineisiin liittyvät toiminnot, ylävirran päästöt ja jakelu- ja kuljetustappiot on sisällytetty, koska ne voidaan johtaa Scope 1- ja Scope 2 -laskelmista. Sijoituskohteista, yhteisyrityksistä tai tietyistä tytäryhtiöistä ei ole saatavilla tietoja. Mittareita ei ole varmennettu ulkoisen tahon toimesta. Katso taulukot E1-6-02 ja E1-6-03, jotka sisältävät tiedot bruttomääräisistä Scope 1-, 2- ja 3- sekä kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä – Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt (GHG-protokolla). 58 58 Taulukko E1-6 – 2 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt Scope 3 -kategoria t CO 2 - ekv % kokonais- CO 2 -ekv Ostetut palvelut 8 141,2 52 % Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 2 791,4 18 % Myytyjen tuotteiden käyttö 743,2 6 % Liikematkat tieliikenteessä 819,7 5 % Lennot 419,5 3 % Ostetut tavarat 404,3 3 % Jätteet, sis. kuljetus 243,7 2 % Taulukko E1-6 – 3 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt Scope 3 -kategoria Ostetut tavarat 404,3 Ostetut palvelut 8 141,2 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot 374,9 Ylävirran kuljetukset 14,9 Toiminnassa muodostuva jäte 243,7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 494,4 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 2 791,4 Alavirran kuljetukset 0,1 Myytyjen tuotteiden käyttö 743,2 Myytyjen tuotteiden loppukäsittely 0,9 Kokonaispäästöt 14 209,0 59 59 Etteplanilla ei ole Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjä säännellyistä päästökauppajärjestelmistä, koska yritys ei tällä hetkellä osallistu tällaisiin järjestelmiin. Vuonna 2024 laskentaan lisättiin kolme uutta maata - Saksa, Puola ja Alankomaat - Scope 1 - ja 2 -päästöjen osalta. Scope 3:een lisättiin neljä uutta kategoriaa: ylä- ja alavirran kuljetus, myytyjen tuotteiden käytöstä poisto ja myytyjen tuotteiden käyttö. Nämä lisäykset vaikuttavat laskelmien vertailukelpoisuuteen: olemme kuitenkin myös sisällyttäneet laskelmat, jotka ovat vertailukelpoisia vuoden 2022 viitevuoteen. Nämä tulokset esitetään laskelmissa suluissa johdonmukaisuuden varmistamiseksi, koska perusvuotta ei voida muuttaa tässä vaiheessa. Tarkoituksena on vähitellen laajentaa laskentaa kattamaan koko organisaatio, ja tulevaisuudessa päivittää perusvuosi kattamaan koko organisaation laajuus. Päästölaskelmat noudattavat GHG-protokollan standardeja. Tiukan aikataulun vuoksi vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaarion tietojen keräämiseksi toimintatietoja voitiin saada ajanjaksolta 1–10/2024, ja siten loppuvuosi (11– 12/2024) arvioitiin ekstrapoloimalla asiaankuuluvat tiedot kattamaan koko kalenterivuosi. Myytyjen tuotteiden osalta (kuljetus, käytöstä poisto, käyttö) ei tarvittu ekstrapolointia. Scope 1:n ja 2:n osalta käytettiin arvioita (sopimuskilometrit tai kWh/m 2 ), eikä tarvittu ekstrapolointia. Vuokrattujen ajoneuvojen osalta Scope 1:ssä sopimuskilometrejä on osittain käytetty todellisten ajettujen kilometrien sijasta. Käytetyt päästökertoimet perustuvat ajoneuvojen erityisiin WLTP-kertoimiin. Kuljetustoimintojen ylävirran päästöjen (Scope 3) osalta on käytetty luotettavia lähteitä, kuten Tilastokeskuksen polttoaineluokittelua ja DEFRA-tietokantaa (Ison-Britannian hallituksen muuntokertoimet kasvihuonekaasujen raportointiin). Scope 2 on laskettu Etteplanin toimistojen ensisijaisen energiankulutustiedon perusteella, jos tieto on ollut saatavilla, ja primääridatan puuttuessa toimiston lattiapinta-alan perusteella käyttäen keskimääräisiä kulutuslukuja per neliömetri Motivan tietojen perusteella. Energiankulutuksen tyypin primääridatan puuttuessa on markkinapohjaisissa laskelmissa käytetty maakohtaista jäännössekoitusta (AIB) ja sijaintipohjaisissa laskelmissa keskimääräistä maakohtaista tuotantosekoitusta (AIB) energian jakelun ja päästökertoimien määrittämiseksi. Jos energian sekoituksen primääridata oli saatavilla, päästökertoimet mallinnettiin Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen ja lisensoitujen päästökertoimien tietojen perusteella. Jätteen (Scope 3) osalta, jos primääridataa ei ollut saatavilla, on käytetty HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) raportoimaa keskimääräistä jätteen määrää per henkilö sekä luotettavista lähteistä saatuja päästökertoimia, kuten Suomen ympäristökeskuksen antamia kertoimia. Laskelma yliarvioi päästöt, koska Etteplanilla ei ole primääridataa toimistoja käyttävien henkilöiden määrästä. Lisensoitujen päästökertoimien tietokantoja on käytetty myytyjen tuotteiden käytöstä poistamisen laskelmissa (EOL). Myytyjen tuotteiden käyttö sisältää sähkönkulutuksen asiakastiloissa, ja AIB:n Suomen jäännösverkkojakoa on käytetty päästökertoimena. Hankinnat perustuvat pääosin kulutustietoihin, ja päästökertoimet on saatu DEFRA-tietokannasta ja inflaatiokorjattu. Inflaatiokorjattuja DEFRA-kertoimia on käytetty myös muissa kulutuspohjaisissa laskelmissa liikematkoilla. Työmatkaliikenteen osalta pahin mahdollinen skenaario mallinnettiin Etteplanin henkilöstön määrän perusteella käyttäen henkilöajoneuvojen keskimääräisiä päästökertoimia. Työntekijöiden työmatkaliikenteen laskelmissa käytetyt lähteet sisältävät Traficomin (Liikenne- ja viestintävirasto), VTT LIPASTO:n (Teknologian tutkimuskeskuksen liikenteen energiankulutuksen ja päästöjen laskentajärjestelmä), HBEFA:n (The Handbook of Emission Factors for Road Transport) ja JRC:n (Joint Research Centre). Laskelma yliarvioi päästöt, koska Etteplanilla ei ole primääridataa toimistoja käyttävien henkilöiden määrästä. Laskelmat, jotka erottelevat CO 2 :n, CH4:n, N2O:n, HFC:t, PFC:t, SF6:n ja NF3:n, eivät sisältyneet vuoden 2024 kasvihuonekaasulaskelmiin. Tarkoituksenamme on sisällyttää nämä vuoden 2025 laskelmiin. Biogeeniset päästöt eivät sisältyneet vuoden 2024 kasvihuonekaasulaskelmiin. Tarkoituksenamme on sisällyttää nämä vuoden 2025 laskelmiin. Mittareita ei ole validoitu ulkopuolisen tahon toimesta. Tietoja merkittävien tapahtumien ja olosuhteiden muutosten vaikutuksista, jotka ovat kasvihuonekaasupäästöjen kannalta merkityksellisiä ja jotka tapahtuvat arvoketjumme yhteisöjen raportointipäivien ja Etteplanin yleiseen 60 60 käyttöön tarkoitetun tilinpäätöksen päiväyksen välisenä aikana, ei tällä hetkellä ole saatavilla. Työskentelemme parantaaksemme tällaisten tapahtumien seurantaa ja raportointia tulevia ilmoituksia varten. Biomassan poltosta tai biohajoamisesta aiheutuvat biogeeniset CO 2 -päästöt eivät sisälly vuoden 2024 Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöihin, koska niitä ei voitu laskea. Tutkimme mahdollisuutta sisällyttää nämä laskelmat vuoden 2025 raportointiin. Tietoja sijaintipohjaisten ja markkinapohjaisten menetelmien soveltamisesta Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen sekä tietoja käytettyjen sertifikaattien osuudesta ja tyypeistä ei tällä hetkellä ole saatavilla. Työskentelemme parantaaksemme näiden päästöjen ja sertifikaattien seurantaa ja raportointia tulevia ilmoituksia varten. Biomassan poltosta tai biohajoamisesta aiheutuvat biogeeniset CO 2 -päästöt eivät sisälly vuoden 2024 Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin, koska niitä ei voitu laskea. Tutkimme mahdollisuutta sisällyttää nämä laskelmat vuoden 2025 raportointiin. Tietoja siitä, missä määrin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt mitataan käyttämällä syötteitä yksikön ylä- ja alavirran arvoketjun erityisistä toiminnoista, ei tällä hetkellä ole saatavilla. Poissuljetut Scope 3 -kategoriat: Pääomahyödykkeet: Järjestelmällinen tiedonkeruujärjestelmä vaaditaan, ei historiallisia tietoja saatavilla. Ylävirran vuokrattu omaisuus: Järjestelmällinen tiedonkeruujärjestelmä vaaditaan, ei historiallisia tietoja saatavilla. Myytyjen tuotteiden prosessointi: Ei sovellettavissa. Alavirran ulospäin vuokrattu omaisuus: ei sovellettavissa. Franchising: Ei sovellettavissa. Sijoitukset: Järjestelmällinen tiedonkeruujärjestelmä vaaditaan, ei historiallisia tietoja saatavilla. Sisällytetyt Scope 3 -kategoriat: Ostetut tuotteet ja palvelut, polttoaine- ja energiatoiminnot, ylävirran kuljetus ja jakelu, toiminnassa syntyvä jäte, liikematkat, työntekijöiden työmatkat, alavirran kuljetus ja jakelu, myytyjen tuotteiden käyttö, myytyjen tuotteiden käytöstä poisto. Tietoja biomassan poltosta tai biohajoamisesta aiheutuvista biogeenisistä CO 2 -päästöistä sekä muiden kasvihuonekaasujen (kuten CH4 ja N2O) päästöistä ja biomassan elinkaaren päästöistä (esim. biomassan käsittelystä tai kuljetuksesta) ei tällä hetkellä ole saatavilla. Scope 3 -päästöt on laskettu yksinomaan Suomen ja Ruotsin toiminnoille, koska järjestelmien integrointi on keskeneräistä ja muiden maiden tietojen saatavuus on rajallista. Laskelmat perustuvat primääridataan järjestelmistä ja osastokyselyistä, ja päästökertoimet on hankittu luotettavista tietokannoista, kuten DEFRA, Motiva, EcoInvent ja LCA for experts. Hankintojen päästöt perustuvat taloudellisiin tietoihin ja hankintaraportteihin, kun taas jäte lasketaan arvioitujen henkilökohtaisten jätemäärien perusteella. Arvoketjun osalta ei ole ollut saatavilla primääridataa. Kuljetuspäästöt on osittain johdettu DHL-raporteista, ja joillekin kuljetusmuodoille on käytetty pahimman tapauksen arvioita. Poissuljetut yksiköt Seuraavat tytäryhtiöt ja yksiköt on jätetty pois tietojen rajoitusten ja käynnissä olevien järjestelmien harmonisointien vuoksi: Etteplan Oyj (Scope 1 ja 2 sisältyvät Etteplan Finlandin toimintoihin) Etteplan Technology Center Ltd Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd Etteplan USA Inc. Syncore Technologies AB Etteplan Denmark A/S High Vision Engineering AB STRONGIT ApS, STRONGIT Kobenhavn ApS AFFRA AB Poissulkemiset perustuvat johdon päätöksiin ja hankittujen yritysten tietojen saatavuuden puutteeseen. Erillisiä tytäryhtiöitä, operatiivisen valvonnan alaisia yrityksiä ja operatiivisen valvonnan ulkopuolella olevia yrityksiä ei ole sisällytetty laskelmiin. Laskentamenetelmä Scope 3 -päästöt lasketaan GHG-protokollan kategorisoinnin mukaisesti kattaen kategoriat 1, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 11 ja 12. Keskeiset kategoriat sisältävät: Hankinnat: Kulutuspohjaiset laskelmat DEFRA:n päästökertoimilla. Kuljetus (kategoriat 4, 9): Etäisyyspohjaiset laskelmat DHL:n tiedoilla ja pahimman tapauksen arvioilla. Liikematkustus (kategoria 6): CRM:n tiedot DEFRA:n, AIB:n ja hbefa:n kertoimilla. Työmatkat (kategoria7): Perustuu keskimääräisiin työmatkaetäisyyksiin ja pahimman tapauksen autokäyttöoletuksiin. Myytyjen tuotteiden käyttö (kategoria 11): Energian käyttöarviot 10 vuoden elinkaarelle ja 5 000 tunnin vuosittaiselle käyttöajalle käyttäen tuotteen loppukäyttömaan jäännössekoituksen päästökertoimia. 61 61 Taulukko E1-6 – 5– Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 –bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet Perusvuosi 2022 tCO 2 -eq 2024 t CO 2 -eq (suluissa vertailukelpoisella laskennalla 2024) % N / N-1 2025 2030 (2050) Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) 140,3 362,3 (51,1) +158 % / +217 % (-64 %) - 42 % 5,25 % Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 - kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) N/A N/A N/A Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) N/A 781,9 N/A - 42 % 5,25 % Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) 632,4 1 094,6 (450,3) +73 % / +67 % (-29 %) - 42 % 5,25 % Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) 13 654,9 14 357,3 (13 250,4) +5 % / +8 % (-3 %) - 42 % 5,25 % 1 Ostetut tavarat ja palvelut 9 908,7 8 545,6 (8 545,6) -14 % / -2 % (-14 %) 2 Tuotantohyödykkeet N/A N/A N/A 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin) 194,0 374,9 (135,3) +93 % / +83 % (-30 %) 4 Ylävirran kuljetukset ja jakelu N/A 14,8 N/A 5 Toiminnassa muodostuva jäte 42,4 243,7 (243,7) +474 % / -2 % (+474 %) 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 879,1 1 525,6 (1 525,6) +74 % / +3 % (+74 %) 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 2 630,8 2 630,8 (2 791,4) +6 % / +7 % (+6 %) 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät N/A N/A N/A 9 Alavirran kuljetukset N/A 0,1 N/A 10 Myytyjen tuotteiden jalostus N/A N/A N/A 11 Myytyjen tuotteiden käyttö N/A 743,2 N/A 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa N/A 0,9 N/A 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät N/A N/A N/A 14 Franchising N/A N/A N/A 15 Investoinnit N/A N/A N/A Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO 2 - ekv.) N/A 15 476,4 N/A - 42 % 5,25 % Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO 2 -ekv.) 14 427,6 15 697 (13 241,6) +9 % / +12 % (-8 %) - 42 % 5,25 % Tarkennus E1-6 s. 76. 62 62 Taulukko E1-6 - 6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 –bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt Kasvihuonekaasujen intensiteetti 2022 2024 % N / N-1 Alueperusteinen GHG- päästö per rahallinen yksikkö (tCO 2 eq/Milj. €) N/A 42,61 Markkinaperusteinen GHG-päästö per rahallinen yksikkö (tCO 2 eq/ Milj. €) 41,20 43,48 Liikevaihdon osuus merkittävien ilmastovaikutuksen toimialan toiminnoista 174,4 M€ (49,8 %) 179,8 M€ (49,8 %) Laskenta perustunut 2024 vuoden taksonomiaraporttiin 49,8 % mahdollistavaa toimintaa. (Kelpoinen/mukainen). Muu liikevaihto 175,8 M€ (50,2 %) 181,2M€ (50,2 %) Laskenta perustunut 2024 vuoden taksonomiaraporttiin 49,8 % mahdollistavaa toimintaa. (Kelpoinen/mukainen). Kokonaisliikevaihto 350,20 M€ 361,02 M€ E1-7 – PÄÄSTÖHYVITYKSILLÄ RAHOITETTAVAT KASVIHUONEKAASUJEN POISTOT JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN HILLINTÄHANKKEET Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet eivät ole olennaisia Etteplanille kaksoisolennaisuusanalyysin mukaan. Etteplan ei tällä hetkellä harjoita toimintoja, jotka liittyvät kasvihuonekaasujen poistamiseen tai kasvihuonekaasujen vähentämishankkeiden rahoittamiseen hiilidioksidipäästöjen kautta. Siksi tämän osion osalta ei ole sovellettavia ilmoituksia raportointijaksolle. Seuraamme jatkuvasti näiden toimintojen merkitystä toiminnallemme ja arvoketjullemme. E1-8 – SISÄINEN HIILIHINNOITTELU Sisäinen hiilihinnoittelu ei ole olennainen Etteplanille. Etteplan ei tällä hetkellä toteuta sisäistä hiilihinnoittelua osana toimintojaan tai päätöksentekoprosessejaan. Näin ollen tämän osion osalta ei ole sovellettavia raportointivaatimuksia raportointijaksolle. Olemme tietoisia sisäisen hiilihinnoittelun kasvavasta merkityksestä työkaluna hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja ilmastoon liittyvien riskien hallitsemiseen. Arvioimme sen soveltuvuutta toimintaamme osana jatkuvaa kestävyysstrategian kehittämistä. 63 63 3. Yhteis- kunnalliset tiedot 64 64 64 ESRS S1 Oma työvoima 65 Strategia 65 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 67 Mittarit ja tavoitteet 74 ESRS S2 Arvoketjun työntekijät 79 Strategia 79 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 80 Mittarit ja tavoitteet 84 Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S1 – Oma työvoima Strategia ESRS 2 SBM-2 – SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET Etteplanin henkilöstö on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä kestävyysohjelmaamme. Olemme edistäneet henkilöstön sitouttamista monin eri tavoin, kuten viestimällä intranetin kautta sekä DMA (kaksoisolennaisuusanalyysi) -kyselyn, ihmisoikeuksien due diligence (HRDD) -projektin ja haastattelujen avulla. Henkilöstömme DMA-prosessin kautta kerätyt näkemykset ovat olleet tärkeitä strategiamme suunnittelussa. ”Success with People” on kulmakivi sekä aikaisemmassa että nykyisessä strategiassamme ja korostaa jatkuvuuden ja osaavan henkilöstön merkitystä liiketoiminnallemme. Strategiamme ja liiketoimintamallimme sekä niiden vaikutukset henkilöstöömme on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2. 65 65 ESRS 2 SBM-3 – OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA Etteplanin työvoimaan kuuluvat sekä omat työntekijät eli työsuhteiset työntekijät että muut kuin työsuhteiset työntekijät. Työntekijät ovat henkilöitä, joilla on suora työsuhde Etteplanin kanssa. Muut kuin työsuhteiset työntekijät ovat ulkoinen työvoima, joka ei ole suoraan Etteplanin palveluksessa. Kaikki Etteplanin sekä sisäiseen että ulkoiseen työvoimaan kuuluvat sisältyvät tämän tiedonantovaatimuksen piiriin. Etteplanin työntekijöihin kuuluvat seuraavat työsuhteet: Vakituiset työntekijät Määräaikaiset työntekijät Kokoaikaiset työntekijät Osa-aikaiset työntekijät Seuraavat ulkoisen työvoiman tyypit sisältyvät muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin: B2B-työntekijät – henkilöt, joilla on B2B-sopimus ja jotka työskentelevät Etteplanille Puolassa Toimistotyöntekijät (agency workers) – Henkilöt, jotka ovat kolmansien osapuolten toimistojen palveluksessa ja työskentelevät Etteplanille Muut alihankkijat – Yksittäiset urakoitsijat, jotka työskentelevät Etteplanille lukuun ottamatta B2B- työntekijöitä ja toimistotyöntekijöitä Harjoittelijat – Opiskelijat, jotka ovat palkattomissa harjoittelu- tai työharjoittelupaikoissa ilman suoraa työsuhdetta Etteplanin kanssa Etteplanin liiketoiminnan luonne on erittäin ihmiskeskeinen ja riippuvainen henkilöstön asiantuntemuksesta, mikä on keskeinen painopiste myös vuoden 2025 alusta alkaneella strategiakaudella. Olennaiset riskit ja mahdollisuudet syntyvät vaikutuksista ja riippuvuuksista omasta työvoimasta sekä liiketoimintamallista ja strategiasta. Tämän ratkaisemiseksi Etteplanin ylin johto johtaa jäsenneltyä prosessia tunnistaakseen ja arvioidakseen henkilöstöön liittyviä merkittäviä riskejä, mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Tämä sisältää keskeisten sidosryhmien odotusten huomioimisen, henkilöstötietojen analysoinnin ja tunnistettujen vaikutusten yhdenmukaistamisen strategisten tavoitteiden kanssa. Nämä toimet varmistavat, että organisaatio on valmis vastaamaan sekä nykyisiin että tuleviin henkilöstöön liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, kuten seuraavassa taulukossa on esitetty. Lisäksi kaksoisolennaisuusanalyysiprosessi on kuvattu kokonaisuudessaan luvussa 1 Yleiset tiedot, osiossa Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta. Olennaiset negatiiviset vaikutukset liittyvät yksittäisiin tapauksiin, esimerkiksi olennainen vaikutus terveyteen ja turvallisuuteen. Etteplanin QEHS-politiikan mukaan ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten koulutukset, työpaikkakyselyt ja riskien arvioinnit, auttavat varmistamaan terveellisen ja turvallisen työympäristön. Suorittaessamme mahdollisesti vaarallista työtä teemme sen huolellisesti ja vastuullisesti ottaen huomioon kaikki ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden välisessä palkitsemisessa on havaittu negatiivinen todellinen vaikutus, joka saattaa ilmetä yksittäisinä tapauksina sukupuolten palkkaeroissa. Mahdollisia vaikuttavia tekijöitä voivat olla roolikohtaiset palkkahaarukat, koulutustaso tai työkokemuksen määrä, mutta tämä tarvitsee vielä lisätutkimusta. Insinööri- ja IT-alalla sukupuolten palkkaeroon vaikuttavat historialliset sektoritrendit, joissa miehet ovat hakeutuneet useammin STEM (tiede, tekniikka, suunnittelu, matematiikka) -koulutuksiin ja muodostaneet valtaosan alan osaajista. Tämä heijastuu johtamisrooleihin ja koko organisaatioon. Etteplanilla positiiviset vaikutukset syntyvät tehokkaan henkilöstöjohtamisen kautta mukaan lukien säännölliset suoritus- ja kehityskeskustelut, järjestelmällinen työterveyden ja hyvinvoinnin seuranta sekä sisäiset menettelytavat ja ohjeet. Nämä koskevat kaikkia Etteplanin työntekijöitä maailmanlaajuisesti. Terveyden ja turvallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan, monimuotoisuuden sekä koulutuksen ja taitojen kehittämisen tunnistettiin olevan merkittäviä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia Etteplanilla. Omaan työvoimaan liittyvät riskit voivat hidastaa yhtiön kasvua, jos ne toteutuvat. Osaavien ammattilaisten saatavuus auttaa varmistamaan yhtiön liiketoiminnan kehityksen, kasvun ja kannattavuuden. Merkittävimmät henkilöstöriskit liittyvät globaaliin kilpailuun teknologia-alan johtavista asiantuntijoista, eli kykyyn houkutella oikeaa osaamista ja edistää työntekijöiden sitoutumista. Etteplan ei ole tunnistanut mahdollisuuksia tai riskejä, jotka voivat syntyä yhtiön siirtymäsuunnitelmista, joilla pyritään vähentämään ympäristöön kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia ja saavuttamaan ympäristöystävällisemmät ja ilmastoneutraalit toiminnot. Etteplanilla on nollatoleranssi ihmisoikeusloukkauksille, eikä sillä ole toimintoja, joihin liittyy merkittävä riski pakkotyön käytölle. Etteplanin toiminnassa ei esiinny maita tai maantieteellisiä alueita, joissa pakkotyön käyttö omassa henkilöstössä olisi merkittävä riski. Etteplan kieltää ehdottomasti ihmiskaupan ja pakkotyön mukaan lukien orjuuden. Etteplanin toiminnassa ei myöskään ole maita tai maantieteellisiä alueita, joissa lapsityövoiman käyttöä tapahtuisi merkittävässä määrin. Etteplan kieltää 66 66 Taulukko S1-SBM-3. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät omaan henkilöstöön. Sosiaaliset ja ihmisoikeuskysymykset Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät omaan henkilöstöön Terveys ja turvallisuus (todelliset negatiiviset ja positiiviset vaikutukset) Etteplan noudattaa ISO 45001 -standardin periaatteita työterveys- ja työturvallisuushallintajärjestelmässään. Työskentelemme pääasiassa toimistoympäristössä, mutta asiakkaamme (ja siten myös osa työntekijöistämme) työskentelevät myös teollisuuslaitoksissa. Työterveys- ja työturvallisuushallintajärjestelmämme on hyvin kehittynyt ja tarjoaa erinomaisen kattavuuden sekä kansallisesti että globaalisti. Terveyttä ja turvallisuutta edistävät toimet voivat vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden yleiseen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä työkykyyn. Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (todelliset negatiiviset ja mahdolliset positiiviset vaikutukset, mahdolliset taloudelliset riskit ja mahdollisuudet) Etteplan on sitoutunut tasa-arvoon varmistaen oikeudenmukaisen kohtelun ja saman palkan sukupuolesta riippumatta. Sukupuolten välisen palkkatasa-arvon saavuttaminen on yksi Etteplanin kestävyystavoitteista. Varmistamalla tasa-arvon kohtelussa, palkkauksessa ja rekrytoinnissa Etteplan parantaa työntekijöidensä hyvinvointia ja luo mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja urakehitykseen. Tämä lähestymistapa varmistaa, että avainrooleihin valitaan pätevimmät ammattilaiset vahvistaen Etteplanin työnantajakuvaa sekä sen innovatiivisuutta, suorituskykyä ja kilpailukykyä. Koulutus ja taitojen kehittäminen (todellinen positiivinen vaikutus, mahdollinen negatiivinen vaikutus) Etteplan on sitoutunut huolehtimaan työntekijöidensä motivaation kehittämi- sestä. Kehityskeskustelut ja uramalli pyrkivät tukemaan työntekijöitä jatkuvasti kehittämään ammatillisia taitojaan uusilla työkaluilla ja tiedoilla sekä olemaan tyytyväisiä uraansa. Jos tasa-arvo ei toteudu työntekijöiden kohtelussa, palkkauksessa ja rekry- toinnissa, työhyvinvointi ja mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja urakehi- tykseen heikkenisivät samoin kuin Etteplanin työnantajakuva. Monimuotoisuus (todellinen positiivinen vaikutus) Etteplan on sitoutunut monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallistamiseen (DEI) sekä yhteishengen vahvistamiseen, jotta työntekijämme voivat tuntea itsensä kuulluiksi ja olla omia itsejään. Tämä vähentää riskejä, jotka heikentävät työntekijöiden ja heidän perheidensä elämänlaatua. Tämä voi vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden työkykyyn ja hyvinvointiin sekä parantaa Etteplanin työnantajakuvaa ja suorituskykyä. Asianmukainen palkka (Todelliset negatiiviset ja mahdolliset positiiviset vaikutukset) Etteplan noudattaa kaikkia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä varmistaakseen asianmukaiset työolosuhteet, ja kaikille työntekijöille maksetaan asianmukainen palkka kaikissa Etteplanin toimintamaissa. Tämä pienentää riskejämme jotka heikentävät työntekijöiden ja heidän perheidensä elämänlaatua. Tämä saattaa vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden työkykyyn ja hyvinvointiin ja parantaa Etteplanin työnantajakuvaa ja toimintaa. ehdottomasti lapsityövoiman käytön kaikissa muodoissaan. Etteplan ei hyväksy syrjintää, vihamielistä tai loukkaavaa käytöstä missään muodossa. Kaikkia nykyisiä ja potentiaalisia työntekijöitä arvioidaan heidän taitojensa perusteella, ja heillä on yhtäläiset mahdollisuudet työllistymiseen ja uralla etenemiseen. Yhtiö on sitoutunut tarjoamaan saman palkan samanarvoisesta työstä. Yhtiö voi toteuttaa toimia tarjotakseen tasavertaisemmat lähtökohdat aliedustetuille tai epäedullisessa asemassa oleville ryhmille. Ymmärrys Etteplanin omasta henkilöstöstä on kehittynyt tehokkaan henkilöstöjohtamisen kautta, mikä sisältää mm. säännölliset suoritus- ja kehityskeskustelut, järjestelmällisen työterveyden ja hyvinvoinnin seurannan sekä sisäisiä menettelyitä ja ohjeita. Olennaiset riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät tiettyihin ihmisryhmiin, sisältävät sukupuolten tasa-arvon ja samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan (sukupuoliryhmiin liittyen) ja monimuotoisuuden (vähemmistöryhmiin liittyen). Ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessimme on myös elintärkeä, kun pyrimme jatkuvasti kehittämään ymmärrystämme siitä, kuinka ihmiset, joilla on tiettyjä erityispiirteitä tai työskentelevät tietyissä olosuhteissa tai suorittavat tiettyjä toimintoja, voivat olla suuremmassa vaarassa joutua vahingon kohteeksi. Vaikutusten, riskien ja mah- dollisuuksien hallinta S1-1 – OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET Etteplanin eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) toimii yhtiön laajuisena politiikkana omaa henkilöstöämme koskien. Etteplan noudattaa kaikkia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja säädöksiä toimintamaissaan. Olemme kehittäneet useita sisäisiä politiikkoja ja yksityiskohtaisia vakiomenettelyjä varmistaaksemme, että vastuullisen toiminnan ja hyvän hallintotavan korkeimmat standardit toteutuvat organisaatiossamme. Samalla asetamme odotukset kumppaneillemme, kuten toimittajillemme ja asiakkaillemme, ja edistämme korkeita standardeja liiketoiminnalle, mikä on kaikkien sidosryhmiemme etujen mukaista. Joka toinen vuosi kaikki työntekijämme kertaavat eettiset toimintaohjeemme pakollisen verkkokurssin kautta, ja verkkokurssi on kaikkien Etteplanin sidosryhmien käytettävissä. Politiikkamme ja menettelytapamme kattavat koko oman henkilöstömme. Suomessa meillä on esimerkiksi tasa-arvo- ja 67 67 monimuotoisuussuunnitelma, joka päivitetään lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Etteplanin politiikat ja menettelytavat kattavat koko oman henkilöstömme, ja eettisten toimintaohjeiden toteuttamisesta vastaa Etteplanin toimitusjohtaja. Etteplanin eettiset toimintaohjeet toimivat yhtiön laajuisena ihmisoikeuspolitiikkana. Kannamme vastuumme siitä, ettemme loukkaa ihmisoikeuksia, ja ryhdymme toimiin näiden oikeuksien ylläpitämiseksi ja kunnioittamiseksi sekä mahdollisten rikkomusten käsittelemiseksi. Etteplan kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia mukaan lukien ne, jotka on esitetty kansainvälisessä ihmisoikeuksien julistuksessa ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Olemme sitoutuneet YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin ja osallistumme YK:n Global Compact -aloitteeseen. Etteplan on sitoutunut noudattamaan kaikkia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja säädöksiä niissä maissa, joissa toimimme ja tarjoamme palveluja. Kuten eettisissä toimintaohjeissamme todetaan, olemme kehittäneet useita sisäisiä politiikkoja ja yksityiskohtaisia toimintatapoja varmistaaksemme, että korkeimmat vastuullisen liiketoiminnan ja hyvän hallintotavan käytännöt toteutuvat koko organisaatiossa. Noudatamme työoikeuksia ja sopimuksia, emmekä missään olosuhteissa hyväksy uhkauksia, häirintää tai kielteisiä seurauksia työntekijöille, jotka pyrkivät järjestäytymään tai vaatimaan parempia työoloja. Etteplanin yleinen lähestymistapa omaan henkilöstöön liittyvässä vuorovaikutuksessa on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS2-SBM2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. Etteplan suorittaa säännöllisesti ihmisoikeuksien due diligence -prosessin tunnistaakseen, estääkseen ja lieventääkseen negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia sekä valmistautuakseen mahdollisiin korjaaviin toimiin. Etteplanin työterveys ja työturvallisuus on kytketty laatu- ja ympäristöpolitiikkaamme (QEHS). Lisäksi Etteplan on kehittänyt ja julkaissut kaikille työntekijöilleen pakollisen verkkokurssin työterveydestä ja -turvallisuudesta työpaikkatapaturmien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Politiikan mukaisesti viestimme ja teemme yhteistyötä työturvallisuusorganisaatiomme, kuten työsuojeluvaltuutettujen, kanssa. Noudatamme kansainvälisten turvallisuusstandardien periaatteita ja sovellamme asiaankuuluvia direktiivejä ja säädöksiä. Varmistamme esimerkiksi, että käytetyt laitteet, työkalut ja koneet täyttävät sovellettavien lakien, säädösten ja kansainvälisten koneturvallisuusstandardien vaatimukset. Etteplan on sitoutunut kohtelemaan ihmisiä kunnioittavasti riippumatta rodusta, uskonnosta, sukupuolesta, poliittisesta mielipiteistä, iästä, kansallisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, siviilisäädystä, toimintakyvyn rajoitteista tai muusta ominaisuudesta tai taustasta. Emme hyväksy syrjintää tai vihamielistä tai loukkaavaa käytöstä millään perusteella. Pyrimme tarjoamaan työpaikan, jossa ihmiset voivat tuntea olonsa mukavaksi, olla omia itsejään ja työskennellä ilman minkäänlaista häirintää tai kiusaamista, olipa se fyysistä, henkistä tai seksuaalista. Etteplan on myös sitoutunut monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallistamiseen (DEI), ja pyrimme jatkuvaan koulutukseen ja kehitykseen tällä alueella. Uudistettu brändimme liittyy vahvasti tasa- arvoon ja monimuotoisuuteen, aiheisiin, joiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Pyrimme olemaan mahdollisimman monimuotoisia. Tavoitteenamme on edistää osallistavaa kulttuuria, jossa yksilöt voivat olla omia itsejään samalla, kun kunnioittavat muita. Psykologinen turvallisuus ja keskinäinen luottamus ovat lähestymistapamme perusta. Jatkuvan kehityksen varmistamiseksi seuraamme tarkasti monimuotoisuutta mittausten avulla ja toteutamme strategioita puuttuaksemme ja korjataksemme mahdolliset puutteet tarvittaessa. Meillä on nollatoleranssi syrjinnälle, ja tarvittaessa ryhdymme korjaaviin toimiin viipymättä. Etteplanin työntekijät voivat aina puhua esihenkilölleen tai epäasiallisesta käytöksestä epäillyn henkilön esihenkilölle. Esihenkilön rooliin kuuluu käsitellä yrityksessä tapahtuvaa väärinkäyttöä tai epäasiallista käytöstä. Työntekijät voivat myös kääntyä henkilöstöosaston puoleen tai jättää viestin Whistleblowing-ilmoituskanavaamme. Ilmoituskanava tarjoaa mahdollisuuden nimettömyyteen samalla, kun se mahdollistaa viestinnän huolenaiheen esittäjän tai epäasiallista käytöstä raportoivan henkilön kanssa. Kaikki kanavaan jätetyt ilmoitukset käsitellään huolellisesti turvallisessa ja suojatussa ympäristössä. 68 68 Tulukko S1-1. Politiikat oman henkilöstön merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan. Sosiaaliset ja ihmisoikeuskysymykset Politiikat Terveys ja turvallisuus Etteplanin terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset kytkeytyvät laatu- ja ympäristöpolitiikkaamme. Lisätietoa löytyy Etteplanin QEHS-politiikasta (Quality Environment Health & Safety policy). Työterveydenhuolto on järjestetty toimintamaiden mukaan noudattaen paikallista lainsäädäntöä ja toimintakulttuuria. Jokaisessa maassa on henkilö, joka vastaa työterveydestä, sekä tarvittavat ulkoiset kumppanit. Etteplan edistää päihteetöntä työpaikkaa, jossa mahdolli-set päihteiden väärinkäyttö- ja riippuvuusongelmat käsitellään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Etteplanin alkoholi- ja huumausainepolitiikka koskee kaikkia työnte- kijöitä, urakoitsijoita ja tilapäistyöntekijöitä. Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä Etteplan on sitoutunut ihmisten tasa-arvoiseen kohteluun sukupuolesta riippumatta ja tarjoamaan saman palkan samanarvoisesta työstä. Koulutus ja taitojen kehittäminen Etteplan on sitoutunut huolehtimaan työntekijöidensä motivaation kehittämisestä. Ammatillisen kehityksen prosessimme ja uramallimme pyrkivät tukemaan työntekijöitämme jatkuvasti kehittämään ammatillisia taitojaan uu-silla työkaluilla ja tiedoilla sekä olemaan tyytyväisiä uraansa. Arvojemme ohjaamana pyrimme edistämään jatkuvan oppimisen kulttuuria ja kannustamaan kaikkia työntekijöitämme omaksumaan kasvun asenteen. Monimuotoisuus Etteplan on sitoutunut monimuotoisuuteen, tasa-arvoon ja osallisuuteen (DEI) sekä parantamaan työntekijöidensä yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisöönsä samalla, kun he voivat tuntea itsensä kuulluiksi ja olla omia itsejään. Asianmukainen palkka Etteplan noudattaa kaikkia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä varmistaakseen asianmukaiset työolosuhteet, ja kaikille työntekijöille maksetaan asianmukainen palkka kaikissa Etteplanin toimintamaissa. Lisätietoja eettisistä toimintaohjeistamme. S1-2 – PROSESSIT, JOTKA KOSKEVAT YHTEYDENPITOA VAIKUTUKSISTA OMIEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA HEIDÄN EDUSTAJIENSA KANSSA Etteplan ottaa oman henkilöstönsä näkökulmat huomioon ja käyttää niitä päätöksenteossaan ja toiminnassaan säännöllisesti, esimerkiksi työterveys- ja työturvallisuustoiminnan kautta. Etteplan toteuttaa vuosittaisen työntekijäkyselyn (FuturETTE), joka on yksi kanava suoraan työntekijöiden sitouttamiseen. Kysely lähetetään kaikille Etteplanin työntekijöille, ja siitä lähetetään säännöllisiä muistutuksia. Kun tulokset on kerätty, ne raportoidaan intranetissä (ette), jotta kaikki työntekijät voivat nähdä globaalit tulokset. Tiimitulokset käsitellään myös asiaankuuluvissa ryhmissä, ja ehdotetaan toimenpiteitä tulosten perusteella. Etteplan edistää avointa ja aktiivista vuoropuhelua oman henkilöstönsä kanssa. Kunnioitamme työntekijöidemme oikeutta yhdistymisvapauteen, ja vuorovaikutus tapahtuu sekä suoraan että valittujen edustajien kanssa paikallisella ja kansallisella tasolla. Tätä kautta voidaan antaa tietoa ja keskustella asioista, kuten yhtiön suorituskyvystä, toimintaympäristöstä, työsuhteen ehdoista sekä terveydestä ja turvallisuudesta. Etteplan kerää näkemyksiä ja palautetta työntekijöiltä eri kyselyillä, kuten vuosittaisella henkilöstökyselyllä (FuturETTE) sekä työsuhteen muutoksiin liittyvillä perehdytys- ja lähtökyselyillä, jotka raportoidaan neljännesvuosittain. FuturETTE toteutetaan globaalisti Etteplanilla, ja se antaa työntekijöille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja osallistua Etteplanin ja työpaikkamme tulevaan kehitykseen. FuturETTE-kyselyn vastauslinkki lähetetään kaikille työntekijöille, ja tulokset julkaistaan intranetissä ja käsitellään edelleen työpajoissa tiimitasolla. Muita viestintäkanavia työntekijöiden kanssa ovat esimerkiksi intranet ja yrityksen sisäinen sosiaalinen media, kokoukset ja tapahtumat sekä verkkokurssialustamme. Vuoropuhelu työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa tapahtuu globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Markkinointi- ja viestintäjohtajalla on operatiivinen vastuu sisäisestä viestinnästä varmistaakseen, että sitoutuminen tapahtuu ja että tulokset ohjaavat yrityksen lähestymistapaa. Henkilöstöjohtajalla on operatiivinen vastuu HR-viestinnästä varmistaakseen, että sitoutuminen tapahtuu ja että tulokset ohjaavat yrityksen lähestymistapaa. Toimitusjohtaja vastaa konsernin päivittäisestä johtamisesta hallituksen antamien sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Etteplan noudattaa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) suosituksia ja YK:n Global Compact -aloitetta sekä tarjoaa omat eettiset toimintaohjeet ja Whistleblowing-ilmoituskanavan varmistaakseen ihmisoikeuksien toteutumisen. Nämä viitekehykset asettavat standardit oman henkilöstön 69 69 ihmisoikeuksille ja tarjoavat Etteplanille mahdollisuuden saada näkemyksiä henkilöstöltään sisäisten kyselyiden ja raportointikanavien kautta. Etteplanin eettisten toimintaohjeiden perusteella kaikkien työntekijöiden on luettava ja ymmärrettävä eettiset periaatteet ja sovellettava niitä päivittäisessä työssään ja päätöksenteossaan. Kaikkien työntekijöiden tulee suorittaa eettisten toimintaohjeiden verkkokurssi, jos edellisestä suorittamisesta on kulunut kaksi vuotta tai enemmän. Etteplan arvioi oman henkilöstönsä sitoutumisen tehokkuutta henkilöstökyselyllä, jonka tarkoituksena on luoda vuoropuhelua kaikkien työntekijöiden kanssa ja kerätä näkemyksiä Etteplanin kehittämiseksi osallistavaksi työpaikaksi. Kysely toteutetaan säännöllisesti ja globaalisti Etteplanilla, ja johto ja esihenkilöt laativat toimintasuunnitelmia tulosten perusteella. Vuonna 2024 globaali vastausprosentti oli 77 %. Saadakseen näkemyksiä oman henkilöstönsä ihmisistä, jotka saattavat olla erityisen alttiita vaikutuksille ja/tai marginalisoituneita, Etteplanin henkilöstökysely lähetetään kaikille työntekijöille ja se kerää näkemyksiä osallisuudesta. Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden indeksi perustuu kyselyn kysymyksiin ja on osa kestävyysmittareita. Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden indeksi mittaa naisten prosenttiosuutta Etteplanilla suhteessa naisten määrään luonnontieteiden ja tekniikan tutkinnon suorittaneiden joukossa Etteplanin toimintamaissa. Lisäksi Whistleblowing- ilmoituskanava mahdollistaa kaikkien työntekijöiden ilmaista anonyymeja huolenaiheita, jotka koskevat vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin ja/tai marginalisoituneisiin työntekijöihin. S1-3 – PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI JA KANAVAT OMILLE TYÖN- TEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI Tavoitteenamme on edistää osallistavaa kulttuuria, jossa yksilöt voivat olla omia itsejään samalla, kun kunnioittavat muita. Psykologinen turvallisuus ja keskinäinen luottamus ovat lähestymistapamme perusta. Meillä on nollatoleranssi syrjinnälle ja ylläpidämme Whistleblowing-ilmoituskanavaa, joka on käytettävissä sekä sisäisesti intranetissä sekä ulkoisesti verkkosivuilla. Kaikki ilmoitukset käsitellään EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin mukaisesti globaalin henkilöstöjohtajan, globaalin talousjohtajan ja yhtiön Suomen henkilöstöjohtajan toimesta. Korjaaviin toimiin ryhdytään tarvittaessa viipymättä. Seuraavat kanavat ovat käytettävissä ja käytössä oman henkilöstömme huolenaiheiden tai tarpeiden esittämiseen ja niiden käsittelyyn: Etteplanin työntekijät voivat aina keskustella esihenkilöiden tai muiden esihenkilöiden kanssa mahdollisesta epäasiallisesta käytöksestä. He ovat valmiina käsittelemään yrityksessä ilmeneviä ongelmia tai ei-toivottua käytöstä. Työntekijät voivat ottaa yhteyttä Etteplanin globaaliin henkilöstöjohtajaan. Sosiaalisen median käytön tai julkisen keskustelun osalta työntekijät voivat ottaa yhteyttä Etteplanin markkinointi- ja viestintäjohtajaan. Työntekijät voivat ilmoittaa tapauksesta Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta. Etteplanin Whistleblowing-ilmoituskanava mahdollistaa huolenaiheiden esittämisen ja sääntöjenvastaisuuksien raportoinnin luottamuksellisesti kolmannen osapuolen alustan kautta. Työntekijät voivat myös ottaa suoraan yhteyttä Etteplanin globaaliin henkilöstöjohtajaan. Etteplanilla on prosessi tapausten tunnistamiseen, arviointiin ja tarvittaessa toimenpiteisiin ryhtymiseen. Kaikki ilmoitukset käsitellään tapauskohtaisesti. Korjaavat toimet HR-tasolla / Palvelupäällikkötasolla – Potentiaaliset ongelmat, usein HR-aiheiset, jotka vaativat johdon huomiota, mutta eivät välttämättä edellytä erityisoikeuksia tai ammattimaista tutkintaa. Ne delegoidaan usein johdolle, mutta voivat eskaloitua missä tahansa vaiheessa. Korjaavat toimet, luokiteltu vakaviksi ongelmiksi – Potentiaalinen ongelma, johon on varauduttu, kuten merkittävä varkaus. Järjestelmät on suunniteltu ja erityistä tutkintahenkilöstöä on koulutettu käsittelemään näitä ongelmia. Korjaavat toimet, luokiteltu merkittäviksi ongelmiksi – Nämä ongelmat ovat vakavia ja merkittäviä organisaatiolle, mutta eivät sisällä väitteitä ylimmän johdon väärinkäytöksistä. Näin ollen ylin johto ohjaa näitä tutkimuksia erityisellä huolella ja erityisoikeuksin. Korjaavat toimet, luokiteltu kriisitilanteiksi – Nämä ovat ongelmia, jotka voivat vaikuttaa liiketoiminnan jatkuvuuteen, olipa kyseessä taloudellinen tai maineeseen liittyvä vaikutus, tai ongelmia, jotka sisältävät väitteitä ylimmän johdon väärinkäytöksistä. Korjaavat toimenpiteet määritetään tapauskohtaisesti. Kaikki Whistleblowing-raportit käsitellään EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin mukaisesti. Ulkoisesti Whistleblowing-ilmoituskanava on saatavilla Etteplanin verkkosivuilla, ja sisäisesti kanavaa tarkastellaan vähintään joka toinen vuosi osana eettisten toimintaohjeiden verkkokurssia. Työkalua hallinnoi kolmas osapuoli, mikä varmistaa nimettömyyden ja asianmukaisen vasteajan. Reilun toiminnan ja vastuullisuuden varmistamiseksi työkalu on kolmen Etteplanin edustajan käytettävissä, jotka ovat vastuussa tapausten tarkistamisesta ja prosessien noudattamisesta vakavuuden mukaan. Olemme myös todenneet sekä sisäisesti eettisissä toimintaohjeissamme että verkkosivuillamme, 70 70 että meillä on nollatoleranssi minkäänlaista kostoa vastaan henkilöitä kohtaan, jotka esittävät huolenaiheitaan, raportoivat väärinkäytöksistä tai avustavat mahdollisten rikkomusten tutkimisessa. Varmistamme täydellisen luottamuksellisuuden kaikille, jotka raportoivat epäillyistä rikkomuksista. Mitään negatiivisia seurauksia tai rangaistusta ei synny kenellekään, joka raportoi epäillystä rikkomuksesta hyvässä uskossa, vaikka tämä väite myöhemmin todettaisiin perusteettomaksi. Lisätietoja Whistleblowing-ilmoituskanavasta ja prosessista löytyy ESRS G1:stä kohdasta G1-1 – Liiketoiminnan käytännöt ja yrityskulttuuri. S1-4 – TOIMIEN TOTEUTTAMINEN OMAAN TYÖVOIMAAN KOHDISTUVIEN OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SUHTEEN JA TOIMINTATAVAT OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVIEN OLENNAISTEN RISKIEN VÄHENTÄMISEKSI JA OLENNAISTEN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMISEKSI SEKÄ KYSEISTEN TOIMIEN VAIKUTTAVUUS Etteplan hallitsee aktiivisesti oman henkilöstönsä merkittäviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia keskittyen kriittisimpiin aiheisiin, kuten terveyteen ja turvallisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon ja saman- arvoisesta työstä maksettavaan samaan palkkaan, monimuotoisuuteen Etteplanin monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus ja osallistamisaloitteen (DEI) mukaisesti sekä koulutukseen ja taitojen kehittämiseen vuosittaisissa henkilökohtaisen kehityssuunnitelman (PDP) keskusteluissa. Raportointivuonna 2024 toteutettuja keskeisiä toimia olivat kestävyysohjelman kehittäminen, ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessin toteuttaminen, DEI-verkkokurssin ja muiden DEI-aiheiden luominen sekä työterveys- ja työ- turvallisuuspolitiikan (OHS) jatkuva toteuttaminen. Näiden aloitteiden laajuus kattaa kaikki työntekijät. HRDD-prosessi kehitettiin vuonna 2024, ja HRDD- prosessista johdetut toimet on toteutettu vuonna 2024, ja ne jatkuvat vuonna 2025 arvioimalla jatkuvasti toimien tehokkuutta ja viestintää. Tämä sisältää säännöllisiä koulutustilaisuuksia kaikille maapäälliköille sekä jatkuvaa viestintää. Suurin osa toimista tarkastetaan ja kehitetään jatkossa vuosittain. Etteplanin omaan henkilöstöön liittyvien negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi kaikkien työntekijöiden on luettava ja ymmärrettävä eettisissä toimintaohjeissa esitetyt periaatteet ja sovellettava niitä päivittäisessä työssään ja päätöksenteossaan. Nämä toimintaohjeet ovat myös osa jokaisen uuden työntekijän perehdytysohjelmaa. Eettisiin toimintaohjeisiin perustuva pakollinen verkkokurssi on myös osa uusien työntekijöiden perehdytystä, ja kaikkien työntekijöiden on suoritettava se kahden vuoden välein. Työntekijöiden on myös haettava ohjeita tai lisäselvityksiä tarvittaessa, raportoitava huolenaiheista tai väärinkäytöksistä, pidättäydyttävä kostotoimista ketään huolenaiheita esittävää kohtaan ja tehtävä yhteistyötä mahdollisissa tutkimuksissa. Esihenkilöillä on laajempi vastuu toimia esimerkkinä omilla toimillaan varmistaen, että paikallinen ohjeistus on linjassa tämän näiden toimintaohjeiden kanssa. Esihenkilön vastuulle kuuluu myös ryhtyä ennakoiviin toimiin vähentääkseen mahdollisia riskejä tiimeissään, keskustella säännöllisesti näistä toimintaohjeiden aiheista ja varmistaa, että työntekijät voivat esittää huolenaiheitaan. Toimintaohjeeseen sisältyy Whistleblowing- ilmoituskanava, jonka avulla Etteplanin työntekijät tai sidosryhmät voivat raportoida mahdollisista väärinkäytöksistä nimettömästi. Nämä toimet ehkäisevät ja lieventävät mahdollisia negatiivisia vaikutuksia omassa henkilöstössämme. Merkittävien vaikutusten ilmentyessä tarjotaan ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä. Moni- muotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen (DEI – Diversity, Equity, Inclusion) liittyviä sisäisiä tapauksia on ollut. Näissä tapauksissa Etteplan on noudattanut Whistleblowing-ilmiantoprosessia. Mittaamme myös Whistleblowing-ilmoituskanavan aktiivisuutta ja käsittelemme kaikki tapaukset sovitun ajan kuluessa. Aloitteet työntekijäetujen tarjoamiseksi perustuvat paikalliseen lainsäädäntöön ja markkinakäytäntöihin, ja niiden tarkoituksena on tuottaa positiivisia vaikutuksia työntekijöillemme. Lisäksi Happy DEIs on Etteplanin sisäinen, yhteisövetoinen aloite, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja osallistamisesta (DEI) Etteplanilla. Luomalla alustan avoimelle keskustelulle ja verkostoitumiselle, herättämällä kiinnostusta ja tarjoamalla mahdollisuuksia oppia lisää edistämme moni- muotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhdessä työpaikallamme. Toimien ja aloitteiden tehokkuutta oman henkilöstömme tulosten tuottamisessa seurataan ja arvioidaan vuosittaisissa PDP-keskusteluissa (Personal Development Plan). PDP-keskusteluiden laatua seurataan työntekijäkyselyllä. Kysely lähetetään työntekijöille, jotka ovat suorittaneet PDP-keskustelun, ja tuloksia seurataan neljännesvuosittain. Etteplan arvioi toimien ja aloitteiden tehokkuutta oman henkilöstönsä osalta henkilöstökyselyllä, jonka tarkoituksena on käydä vuoropuhelua kaikkien työntekijöiden kanssa ja kerätä näkemyksiä osallistavan työpaikan kehittämiseksi. Kysely toteutetaan säännöllisesti globaalisti Etteplanilla, ja johto ja esihenkilöt laativat toimintasuunnitelmia tulosten perusteella. Todellisten negatiivisten vaikutusten vuoksi tarvittavissa toimenpiteissä työntekijät voivat kääntyä esihenkilönsä tai henkilöstöosaston puoleen kaikissa kysymyksissään ja huolenaiheissaan tai jättää viestin Whistleblowing-ilmoituskanavan 71 71 kautta. Sama koskee myös mahdollisia negatiivisia vaikutuksia: työntekijät voivat joko kääntyä esihenkilöidensä tai muiden esihenkilöiden tai HR-edustajien puoleen tai jättää ilmoituksen Whistleblowing-ilmoituskanavaan mahdollisista huolenaiheista. Etteplan on tunnistanut henkilöstöönsä liittyvät keskeisimmät kestävyysaiheet: terveys ja turvallisuus (riskiksi tunnistettu), sukupuolten tasa- arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (riskiksi ja mahdollisuudeksi tunnistettu), koulutus ja taitojen kehittäminen (mahdollisuudeksi tunnistettu) sekä monimuotoisuus (mahdollisuudeksi tunnistettu). Olennaisten riskien syntymisen ehkäisemiseksi ja tehokkuuden seuraamiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet: Etteplanin QEHS-politiikan mukaisesti ennalta- ehkäisevät toimet, kuten koulutukset, työpaikka- kyselyt ja riskien arvioinnit, varmistavat terveellisen ja turvallisen työympäristön. Mahdollisesti vaarallisia työtehtäviä suoritetaan huolellisesti ja vastuullisesti ottaen huomioon kaikki ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat. Etteplanin palkitsemispolitiikka perustuu oikeudenmukaisiin palkkoihin, etuihin ja kannustimiin. Palkkojen tasa- arvoa seurataan vuosittain tehtävillä arvioinneilla. Mahdollisuuksia luodaan monin tavoin. Etteplanin uramalli on osallistava ja läpinäkyvä työkalu urakehityksen ja ammatillisen kasvun tukemiseksi. Tarjolla on myös koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia verkkokurssien ja muun Etteplanin tukeman koulutuksen kautta. Monimuotoisuus on yksi Etteplanin menestyksen avaintekijöistä, jota edistetään kannustamalla esihenkilöitä tarkastelemaan rekrytointia kansallisten rajojen yli. Naisten osuuden lisääminen Etteplanin henkilöstössä on myös yksi yhtiön tavoitteista. Olennaisten mahdollisuuksien tavoittelussa jatkuva oppiminen on keskeistä organisaatiollemme, joka perustuu asiantuntemukseen. Rakennamme yhdessä oppimiskulttuuria, ja yrityksenä meillä on erinomaiset mahdollisuudet tarjota oppimista työssä, kun otamme vastaan uusia tehtäviä ja projekteja asiakkailtamme. Haluamme olla asiakkaillemme edelläkävijöitä eri teknologioissa, avoimia uusille ratkaisuille ja ennakoivia ajattelutavassamme. Uskomme omaan vastuuseemme oppia, mutta myös tiedon jakamiseen keskenämme. Kehitämme johtajuutta ja johtajia Etteplanilla varmistaaksemme, että tämä on erinomainen työpaikka kaikille työntekijöillemme. Meillä on globaaleja ja paikallisia johtajayhteisöjä, verkostoja jakamiseen ja yhdessä oppimiseen sekä globaalia että paikallista koulutusta johtajille. Vuoteen 2023 saakka käytössä olleen Etteplanin johtajille suunnatun Global Leadership Development (E-LEAD) -ohjelman tavoitteena oli antaa johtajillemme nykyaikaisen johtamisen edellyttämiä taitoja ja työkaluja. Se auttoi myös varmistamaan, ettemme aiheuta tai edistä merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Ohjelman aikana osallistujat perehtyivät johtamisen perusperiaatteisiin, jotka ovat linjassa arvojemme kanssa, oppivat toisiltaan ja määrittelivät yhdessä, mitä johtajuus tarkoittaa liiketoiminnassamme. Keskeistä oli löytää oma tapa olla mahdollisimman aito ja vaikuttava johtaja. Ponnistelumme globaalin johtajuuden kehittämisessä jatkuivat vuonna 2024 ja keskittyivät arvoihin perustuvaan johtamiseen varmistaaksemme, että kaikki Etteplanin johtajat ovat valmiita johtamaan uusien arvojemme Forward Focus, Bold Thinking ja Smarter Together mukaisesti. Esittelimme myös uuden konseptin nimeltä ”Etteplan Values Boost” ja koulutimme perusteellisesti lähes 400 johtajaa ja avainhenkilöä kolmen viikon aikana vuonna 2024. Tämä mahdollisti johtajiemme yhdistää arvot omaan johtamiskäyttäytymiseensä ja muuttaa työskentely- ja vuorovaikutustapojaan tiimiensä kanssa. Markkinointi- ja viestintäjohtajan johtama vastuullisuutta edistävä ESG-ohjausryhmä toimii aloitteiden ja projektien puolestapuhujana laajemmassa organisaatiossa, tunnistaa ja arvioi merkittäviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, asettaa tavoitteet ja jakaa resursseja projektien hallintaan. ESG-ohjausryhmä antaa myös neuvoja tai suoraa panosta budjetointiin ja hyväksyy EU- taksonomiaraportoinnin. Merkittäviä vaikutuksia hallitaan vuosiraportoinnin, vuosittaisen merkittävien vaikutusten tarkastelun, kestävyysohjelman tavoitteiden ja tavoitteiden asettamisen sekä ESG- hallintomallin kautta. Etteplanin prosessi oman henkilöstön merkittävien riskien hallintaan on tällä hetkellä erillinen olemassa olevasta riskienhallintaprosessista, mutta nämä prosessit integroidaan seuraavalla raportointikaudella. 72 72 Taulukko S1-4. Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Sosiaaliset ja ihmisoikeuskysymykset Toimenpiteet Terveys ja turvallisuus (todelliset negatiiviset ja positiiviset vaikutukset, taloudellinen riski) Etteplan noudattaa terveys- ja turvallisuusjohtamista useilla tasoilla. Ylhäältä alaspäin terveys- ja turvallisuusriskit ovat osa yrityksen riskienarviointia, paikkakohtaista riskienarviointia ja tarvittaessa työtehtäväkohtaista riskienarviointia. Riskienarvioinnit sisältävät kunkin riskin tunnistamisen, arvioinnin, hallinnan ja lieventämistoimenpiteet. Terveys- ja turvallisuuskoulutus on pakollinen kaikille työntekijöille: Työturvallisuuden verkkokurssi. Työterveyshuolto on käytössä kaikissa Etteplanin maissa. EtteplanGO-hyvinvointihaaste järjestetään vuosittain HeiaHeia-sovelluksen kautta. Vuonna 2024 yli 120 globaalia tiimiä ja yli 1200 etteplanilaista osallistui tähän haasteeseen. HeiaHeia-sovellus on käytettävissä ympäri vuoden. Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (todelliset negatiiviset ja mahdolliset positiiviset vaikutukset, mahdollinen taloudellinen riski ja mahdollisuus) Etteplanin kestävän kehityksen mittarit ja tavoitteet on asetettu vuonna 2024 sukupuolten monimuotoisuustavoitteelle, josta raportoidaan vuosittain. Rekrytoijat käyttävät DEI-ohjeistusta rekrytoinnissa. Etteplan aloitti valmistautumisen EU:n palkka-avoimuusdirektiiviin vuoden 2024 aikana. Seuraamme sukupuolten palkkaeroa ja raportoimme julkisesti edistymisestämme vuodesta 2024 alkaen ja tavoitteenamme on myös lisätä naisten määrää yrityksessä vuosittain. Etteplan on Women in Tech Networkin jäsen, ja sen kautta on mahdollisuus osallistua ja järjestää erilaisia tapahtumia. Koulutus ja taitojen kehittäminen (todellinen positiivinen vaikutus, mahdollinen negatiivinen vaikutus, taloudellinen mahdollisuus) Etteplan julkaisee avoimia työpaikkoja Suomessa säännöllisesti sähköpostiviestinnän kautta. Etteplanin uramalli on systemaattinen tapa määritellä jokainen työtehtävä suhteessa muihin tehtäviin globaalissa organisaatiossamme, ja se kattaa kaikki toiminnot ja roolit maailmanlaajuisesti. Uramallia käytetään rekrytoinnissa, työkierron yhteydessä sekä vuosittaisissa PDP-keskusteluissa. PDP-keskustelut (kehityskeskustelut) ovat läpinäkyvä tapa osoittaa kehitysmahdollisuudet Etteplanilla. Kannustamme työntekijöitämme jatkokouluttautumaan ja tarjoamme sisäisiä koulutusohjelmia eri aiheista. Työntekijöillämme on pääsy erilaisiin verkkokursseihin perehdytyksen ja työsuhteen aikana, mikä mahdollistaa itsenäisen oppimisen oman ajankäytön ja tahdin mukaisesti. Merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työskentelemällä asiakastiimeissä eri projekteissa, mikä antaa asiantuntijoillemme kokemusta eri teknologioista ja toimialoista. Etteplan on asettanut kestävyysmittarit ja -tavoitteet työntekijöille Code of Conduct -koulutuksen suorittamiseksi. Tavoitteena on lisätä liiketoimintaetiikan ymmärrystä vaatimalla 100 %:lta henkilöstöstä Code of Conduct -koulutuksen suorittamista kahden vuoden välein. Monimuotoisuus (todellinen positiivinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus) Happy DEIs on Etteplanin aloite, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta ja ymmärrystä monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja osallisuudesta Etteplanilla. DEI-yhteisö julkaisee säännöllisesti artikkeleita työntekijöille Etteplanin intranetissä. Se järjestää myös neljännesvuosittain Happy Hour -tilaisuuden, jossa Etteplanin esihenkilöiden paneeli keskustelee DEI-aiheista. Tilaisuus on avoin kaikille työntekijöille. Etteplan on luonut kaikille työntekijöille saatavilla olevan verkkokurssin monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja osallisuudesta (DEI). Kurssi sisällytetään uusien työntekijöiden perehdytysmateriaaleihin. Etteplan edistää DEI:tä kannustamalla avoimeen keskusteluun ja verkostoitumiseen, herättämällä kiinnostusta ja tarjoamalla mahdollisuuksia oppia lisää. Etteplan mittaa ja parantaa jatkuvasti työhyvinvointia ja osallisuutta työpaikalla. Olemme asettaneet vuosittaiseksi tavoitteeksi 4/5 Etteplanin tasa-arvo- ja osallisuusindeksissä, joka mitataan henkilöstökyselyssä FuturETTE. Asianmukainen palkka (todellinen negatiivinen vaikutus ja mahdollinen positiivinen vaikutus) Etteplanin palkkio- ja palkitsemisjärjestelmät pyrkivät edistämään ja palkitsemaan arvopohjaista käytöstä, koreaa suorituskykyä ja erinomaisia tuloksia. Globaaleja palkkataulukkoja käytetään työntekijöiden johdonmukaiseen ja jäsenneltyyn palkitsemiseen. Etteplan on kehittänyt kestävän kehityksen mittarit ja -tavoitteet ympäristö-, sosiaali- ja hallintotekijöiden osalta, missä sukupuolten välinen palkkatasa-arvo on tavoitteena. 73 73 Negatiivisten vaikutusten lieventämistoimet pannaan täytäntöön eettisten toimintaohjeidemme (Code of Conduct) avulla, jota tukee kahden vuoden välein suoritettava pakollinen verkkokurssi, jotta kaikki työntekijämme ovat tietoisia noudattamistamme standardeista. Mittarit ja tavoitteet S1-5 – TAVOITTEET, JOTKA LIITTYVÄT OLENNAISTEN KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN HALLINTAAN, MYÖNTEISTEN VAIKUTUSTEN EDISTÄMISEEN SEKÄ OLENNAISTEN RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTAAN Etteplan on asettanut seuraavat tavoitteet omiin työntekijöihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi vuosina 2023-2024 suoritetun kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella: Etteplan on sitoutunut tasa-arvoiseen kohteluun ja mahdollisuuksiin kaikille, ja erityinen tavoite on asetettu sukupuolten välisen palkkatasa-arvon varmistamiseksi. Etteplan edistää tasa-arvoa ja osallisuutta omassa työvoimassaan, ja tavoitteena on saavuttaa vähintään arvo 4/5 Etteplanin tasa-arvo- ja osallisuusindeksissä, joka mitataan sisäisessä henkilöstökysely FuturETTE:ssä. Etteplan on sitoutunut edistämään työyhteisön monimuotoisuutta, ja tämän teeman erityistavoitteena on lisätä naisten määrää yrityksessä. Mittarina käytetään naisten osuutta Etteplanilla suhteessa naisten osuuteen luonnontieteiden ja tekniikan tutkinnon suorittaneista Etteplanin toimintamaissa. Etteplanin oma työvoima osallistui suoraan tavoitteiden asettamiseen ESG-kyselyiden ja haastatteluiden kautta. Ohjausryhmä päätti tavoitteista, minkä jälkeen johtoryhmä päätti olennaisista aiheista ja tavoitteista (ks. myös taulukko S1-5). ESG-ohjausryhmä vastaa kestävyysohjelman tavoitteiden asettamisesta, ja johtoryhmä ja hallitus hyväksyvät ne. Lisäksi ESG-ohjausryhmän jäsenet ja heidän edustajansa toimittavat tiedot ja seuraavat tuloksia, jotka tarkistetaan vuosittain. Työntekijöiden kokemusta mitataan useissa kyselyissä vuoden aikana (esim. henkilöstökysely FuturETTE). Tuloksia käytetään tunnistamaan oppeja tai parannuksia, joita johtoryhmän johdolla on tehtävä ja toteutettava joko globaalisti, paikallisesti tai yksilöllisesti. Koska ESG-tavoitteet olennaisista aiheista asetettiin vuonna 2024, tällä hetkellä ei ole tuloksia tarkistettavaksi. Johtoryhmä ja ESG-ohjausryhmä kuitenkin johtaa tavoitteiden ja mittareiden tarkastelua tunnistaen opit ja parannukset jatkon kannalta. Tavoitteiden soveltamisala koskee kaikkia Etteplanin työntekijöitä. Tavoitteita sovelletaan jatkuvasti. Jokainen tavoite tarkastetaan vuosittain kehityksen varmistamiseksi tai tulosten ylläpitämiseksi, vaikka tavoite saavutettaisiin. Etteplan asetti tavoitteet vuoden 2024 alussa valmistuneen kaksoisolennaisuusarvioinnin (DMA) tulosten sekä kansallisen, EU:n ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti. Nämä tavoitteet tukevat kestävyysaiheiden eteenpäinviemistä Etteplanilla, koska ne ovat kaksoisolennaisuusanalyysin määrittämiä kriittisimpiä olennaisia aiheita. Ne myös edistävät kestävän kehityksen laajempaa kontekstia luomalla standardin Etteplanille ja samalla muille alan ja yhteisön yrityksille. 74 74 Taulukko S1–5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan Sosiaaliset ja ihmisoikeuskysymykset Tavoitteet Terveys ja turvallisuus (todelliset negatiiviset ja positiiviset vaikutukset, taloudellinen riski) Globaalina tavoitteenamme terveys- ja turvallisuusasioissa on nolla työtapaturmaa. Etteplanin toimintamaat voivat myös asettaa maakohtaisia tavoitteita paikallisen kehityksen edistämiseksi. Esimerkiksi Suomen tavoitteet löytyvät Työsuojelukokouksen pöytäkirjasta Q4-2023, s. 12. Aiheeseen liittyvä politiikka: Eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct). Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (todelliset negatiiviset ja mahdolliset positiiviset vaikutukset, mahdollinen taloudellinen riski ja mahdollisuus) Etteplanin kestävyysmittarit ja -tavoitteet on asetettu naisten prosenttiosuudelle Etteplanilla suhteessa naisten osuuteen luonnontieteiden ja tekniikan tutkinnon suorittaneista Etteplanin toimintamaissa. Painotettu keskiarvo suhteutettuna Etteplanin kokoon eri toimintamaissa. Aiheeseen liittyvä politiikka: Eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct). Koulutus ja taitojen kehittäminen (todellinen positiivinen vaikutus, mahdollinen negatiivinen vaikutus) Vuonna 2024 Code of Conduct -koulutuksen suorittaneiden osuus on 100 %, kuten Etteplanin kestävyysmittareissa ja -tavoitteissa on asetettu. 100 % työntekijöistä käy vuosittain läpi PDP (Personal Development Plan) -keskustelun. Aiheeseen liittyvä politiikka: Eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct). Monimuotoisuus (todellinen positiivinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus) Etteplanin kestävyysmittareissa ja -tavoitteissa on asetettu vuosittaiseksi tavoitteeksi arvo 4/5 Etteplanin tasa-arvo- ja osallisuusindeksissä, joka mitataan vuosittaisessa henkilöstyökyselyssä FuturETTE. Aiheeseen liittyvä politiikka: Eeettiset toimintaohjeet (Code of Conduct). Asianmukainen palkka (todellinen negatiivinen vaikutus ja mahdollinen positiivinen vaikutus) Etteplan seuraa paikallista lainsäädäntöä asianmukaisen palkkaamisen perusteena. Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo on tavoite Etteplanin kestävän kehityksen mittareissa ja tavoitteissa ympäristö-, sosiaali- ja hallintotekijöiden osalta. S1-6 – YRITYKSEN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET Seuraavat tiedot edustavat kaikkien Etteplanin työntekijöiden ominaisuuksia. Etteplanin työntekijöiden ominaisuudet julkaistaan vuosikatsauksessa. Etteplanilta raportointijakson aikana lähteneiden työntekijöiden kokonaismäärä: 636. Lähteneiden työntekijöiden määrä sisältää työntekijät, jotka lähtevät vapaaehtoisesti tai irtisanomisen, eläkkeelle siirtymisen, palveluksessa tapahtuneen kuoleman tai muun syyn vuoksi. Työntekijöiden vaihtuvuus raportointijaksolla: 16,5 %. Työntekijöiden vaihtuvuusprosentti lasketaan kuluvan vuoden aikana lähteneistä työntekijöistä kaikilla sopimustyypeillä ja jakamalla se raportointi- vuoden keskimääräisellä henkilöstömäärällä. Lähteneiden työntekijöiden määrä sisältää työntekijät, jotka lähtevät vapaaehtoisesti tai irtisanomisen, eläkkeelle siirtymisen, palveluksessa tapahtuneen kuoleman tai muun syyn vuoksi. Tiedot kerätään sisäisesti globaalista HR- järjestelmä Sympasta. Sympa on työkalu Etteplanin henkilöstötietojen hallintaan koko työsuhteen elinkaaren ajan kaikissa toimintamaissa. Sympa koostuu henkilö-, työsuhde- ja organisaatiotiedoista. Sitä käytetään myös keskeisten HR-prosessien, kuten perehdytyksen, PDP-keskustelun ja osaamisen hallinnan työkaluna. Sympa on pääjärjestelmä, joka tarjoaa tietoa muihin järjestelmiin, kuten AD, ERP ja palkkajärjestelmiin. Tavoitteenamme on järjestäytynyt tietoympäristö yhtenäisillä menetelmillä ja oletuksilla kaikissa Etteplanin toimintamaissa varmistaaksemme luotettavat ja reaaliaikaiset tiedot raportointia varten. Tiedot on johdettu globaalista HR-järjestelmästä 31.12.2024. Mittareita ei ole varmennettu ulkoisen tahon toimesta. Työntekijämäärät raportoidaan henkilömäärinä, ja ne raportoidaan raportointijakson lopussa. Taulukko S1-6-1: Tiedot työntekijöiden lukumäärästä sukupuolen mukaan Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) Miehet 2 852 Naiset 949 Muut 2 Ei ilmoitettu 0 Yhteensä 3 803 Muut: Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli. Taulukko S1-6-2 Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain Maa Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) % Suomi 1 882 49,5 % Ruotsi 708 18,6 % Saksa 477 12,5 % Kiina 397 10,4 % Puola 187 4,9 % Alankomaat 136 3,6 % Tanska 15 0,4 % Yhdysvallat 1 0,0 % Yhteensä 3 803 100 % 75 75 Taulukko S1-6-3 Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan eriteltynä Tyypillisin työsuhdemuoto Etteplanilla on vakituinen työsuhde, johon sisältyy koeaika työsuhteen alussa paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Määräaikaisia työsuhteita käytetään pääasiassa sijaisuuksiin, esimerkiksi vakituisen työntekijän pidemmän poissaolon aikana. Projektipohjainen työ voi myös olla syy määräaikaiseen työsuhteeseen tai lisätyövoimaa tarvitaan tasapainottamaan tilapäistä Taulukko S1-6-4 Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin ja maittain eriteltynä Suomi Ruotsi Saksa Kiina Puola Alankomaat Tanska Yhdysvallat Yhteensä Työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 882 708 477 397 187 136 15 1 3 803 Vakituisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 847 702 465 147 186 129 13 1 3 490 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 35 6 12 250 1 7 2 0 313 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten määrä N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 761 673 345 386 176 81 13 1 3 436 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 121 35 132 11 11 55 2 0 367 Naiset Miehet Muut Ei ilmoitettu Yhteensä Työsuhteisten työntekijöiden määrä 949 2 852 2 0 3 803 Vakituisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 855 2 633 2 0 3 490 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 94 219 0 0 313 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä N/A N/A N/A N/A Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 781 2 653 2 0 3 436 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 168 199 0 0 367 Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli. tai kausiluonteista työmäärän kasvua. Pyrimme tarjoamaan opiskelijoille ja vastavalmistuneille määräaikaisia harjoittelu- ja työharjoittelupaikkoja eri puolilla yritystä. Työsuhdetyypit vaihtelevat maittain. Yhteistä kaikille maille on, että Etteplan noudattaa aina paikallisen lain tai muiden työehtosopimusten asettamia sääntöjä. 76 76 S1-9 – MONIMUOTOISUUDEN MITTARIT Tiedot kerätään sisäisesti globaalista HR- järjestelmästä Sympasta. Etteplanin johtoryhmä (eli ylin johto) koostuu yhdeksästä jäsenestä, joista kuusi on miehiä (67 %) ja kolme naisia (33 %). Taulukko S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit Työsuhteisten työntekijöiden määrä Prosenttiosuus (%) työntekijöistä Ylin johto 9 0,2 % Alle 30-vuotiaat 613 16 % 30–50-vuotiaat 2 130 56 % Yli 50-vuotiaat 1 060 28 % S1-10 – Asianmukainen PALKKA Etteplan noudattaa kaikkia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä varmistaakseen asianmukaiset työolosuhteet, ja kaikille työntekijöille Etteplanin toimintamaissa maksetaan asianmukainen palkka sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. S1-14 – TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT MITTARIT Prosenttiosuus ihmisistä, jotka ovat terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän piirissä lakisääteisten vaatimusten ja/tai tunnustettujen standardien tai ohjeiden perusteella: 100 %. Työperäisistä vammoista ja työperäisestä sairastumisesta johtuvien kuolemantapausten määrä: Nolla (0) tapausta, ei kuolemantapauksia vuonna 2024. Työperäisistä vammoista ja työperäisestä sairastumisesta johtuvien kuolemantapausten määrä muiden työntekijöiden osalta, jotka työskentelevät yrityksen toimipaikoilla: Nolla (0) tapausta, ei kuolemantapauksia vuonna 2024. Työperäisten tapaturmien määrä, jotka ovat rekisteröitävissä oman henkilöstön osalta: kuusi (6) tapausta. Työperäisten tapaturmien rekisteröintiaste oman henkilöstön osalta: 1,00 (miljoonaa työtuntia kohden). Työperäisten sairastumistapausten määrä työntekijöiden osalta: Nolla (0) tapausta. Työperäisistä tapaturmista, työperäisestä sairastumisesta ja sairastumisesta johtuvien kuolemantapausten vuoksi menetettyjen työpäivien määrä: 18 päivää. S1-16 – ANSIOTULOA KOSKEVAT MITTARIT (PALKKAERO JA KOKONAISANSIOT) Tiedot kerätään sisäisesti globaalista HR- järjestelmästä ja paikallisista palkkatiedoista. Taulukko S1-16-1 Nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden välinen palkkaero Sukupuoli Nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden välinen palkkaero Naiset 14 % Miehet Yhteensä Kokoaikaiset aktiiviset työntekijät 31.12.2024. Maan sukupuolten palkkaerot painotettuna henkilöstömäärän suhteessa. Palkkaerolaskelmissa ei otettu huomioon koulutuksen, tehtävätasojen tai työn vaativuuden vaikutusta. Teknologia- alalla naisia on johtotehtävissä vähän. Etteplanin kestävyysohjelman yhtenä tavoitteena on sukupuolten palkkatasa-arvo. Taulukko S1-16-2 Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku Vuotuinen kokonaispalkkio vuonna 2024 Vuotuinen kokonaispalkkasuhde Toimitusjohtaja 11,8 Työsuhteisten työntekijöiden vuotuinen mediaanikokonaisansio Kokoaikaiset aktiiviset työntekijät 31.12.2024. Korkeimmin palkatun henkilön vuotuinen kokonaispalkkio suhteessa kaikkien työntekijöiden mediaanivuosipalkkioon (pois lukien korkeimmin palkattu henkilö). 77 77 S1-17 – TAPAUKSET, VALITUKSET JA VAKAVAT IHMISOIKEUSVAIKUTUKSET Taulukko S1-17 - Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Määrä Syrjintätapausten määrä 0 Valitusten lukumäärä, jotka on tehty yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien kautta 2 Valitusten lukumäärä, jotka on tehty OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille 0 Ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä 0 Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä raportointikaudella 0 Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä, joissa on jätetty noudattamatta YK:n ohjaavia periaatteita yritysten ihmisoikeusvastuusta, työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita 0 Vakavia ihmisoikeusongelmia ja -tapauksia, jotka liittyvät omaan henkilöstöön, ei ole tapahtunut. Vakavista ihmisoikeusongelmista ja -tapauksista, jotka liittyvät omaan henkilöstöön, määrättyjen aineellisten sakkojen, rangaistusten ja korvausten määrä: Nolla (0) euroa. 78 78 ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Strategia SBM-2 SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET Katso lisätiedot: ESRS SBM 2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. Kuten ESRS 2 SMB-3:ssa mainittiin, vuonna 2024 aloitettiin uuden liiketoimintastrategian kehittämisprosessi. Osana uuden liiketoimintastrategian kehittämisprosessia tarkasteltiin kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Prosessissa tehtyjen havaintojen pohjalta nämä aiheet sisällytettiin strategian kehittämiseen. Yhteiskunnalliset tiedot 79 79 Johtoryhmällä oli kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ylä- ja alavirran arvoketjussa kestävyysohjelman kehittämiseksi. SBM-3 OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA Etteplanin omien toimintojen tai arvoketjun kautta merkittäville vaikutuksille alttiina oleviin arvoketjun työntekijöihin kuuluvat muun muassa toiminnan ylävirran arvoketjussa työskentelevät työntekijät, kuten liiketoimintaa tukevat ulkoiset konsultit. Muihin arvoketjun työntekijöihin kuuluvat he, jotka työskentelevät yrityksen alavirran arvoketjussa, sekä ulkoiset konsultit, jotka tukevat Etteplania asiakasprojekteissa. Olennaisuusanalyysin perusteella monimuotoisuus ja sukupuolten palkkaero tunnistettiin olennaisiksi aiheiksi, ja negatiivisten vaikutusten kohteeksi voisivat joutua esimerkiksi vähemmistöryhmät. Etteplanin arvoketjussa ei kuitenkaan ole tunnistettu merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Mitä tulee maantieteellisiin tai hyödykkeisiin liittyviin riskeihin, vaikka mineraalien hankintaan liittyviä riskejä on olemassa, niitä ei tunnistettu Etteplanin liiketoiminnan ja arvoketjun kannalta merkittäviksi oleellisiksi aiheiksi. Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat olennaisten negatiivisten vaikutusten terveys- ja turvallisuusasiat liittyvät tyypillisesti yksittäisiin tapauksiin. Sen sijaan monimuotoisuuteen, yhtäläisiin mahdollisuuksiin sekä koulutukseen ja kehitykseen liittyvät asiat voivat olla laajempia. Etteplanin toiminnot, jotka tuottavat positiivisia vaikutuksia ja arvoketjun työntekijäryhmät, joihin vaikutetaan tai voidaan vaikuttaa positiivisesti, sisältävät HRDD-prosessin suorittamisen ja toimittajapolitiikan ja eettisten toimintaohjeiden kehittämisen. Etteplan toimii esimerkkinä ja asettaa standardin, jonka mukaisesti kaikkien kumppaneiden odotetaan toimivan. Etteplan odottaa toimittajiensa ja asiakkaidensa noudattavan paikallisia ja kansainvälisiä lakeja sekä Etteplanin eettisiä toimintaohjeita. Etteplan työskentelee toimittajan kanssa kehittääkseen tarvittaessa sopivia parannustavoit- teita. Etteplanilla ei ole olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka johtuvat vaikutuksista ja riippuvuuksista arvoketjun työntekijöihin. Vaikutusten, riskien ja mah- dollisuuksien hallinta S2-1 ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIHIN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET Kahdensuuntaisen olennaisuusanalyysin kautta Etteplan on tunnistanut seuraavat olennaiset aiheet, jotka liittyvät arvoketjun työntekijöihin: Työolot: terveys ja turvallisuus Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä. Etteplanilla on olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi seuraavat politiikat, jotka liittyvät kaikkiin arvoketjun työntekijöihin. Kaikki politiikat ovat julkisesti saatavilla kaikille sidosryhmille esimerkiksi mahdollisesti vaikutusten kohteena oleville sidosryhmille ja sidosryhmille, jotka tarvitsevat apua niiden toteuttamisessa: Etteplanin eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) Eettisten toimintaohjeidemme (Code of Conduct) tarkoitus on läpinäkyvästi välittää yhteiset eettiset arvomme ja liiketoimintaperiaatteemme jokaiselle työntekijälle, sidosryhmälle ja kumppanille. Toimintaohjeet käsittelevät sekä työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta että sitoutumista tasa-arvoiseen palkkaan samanarvoisesta työstä sitoutuen olemaan kohtelematta huonosti tai syrjimättä. Etteplanin eettiset toimintaohjeet koskevat kaikkia Etteplanin yrityksiä ja jokaista työntekijää kaikilla toiminta- alueilla mukaan lukien asiakkaidemme tiloissa työskentelevät työntekijät. Se koskee myös kaikkia Etteplanin liiketoimintakumppaneita ja heidän työntekijöitään. Kaikkien Etteplanin liiketoimintakumppaneiden tulisi omaksua ja noudattaa eettisten toimintaohjeiden periaatteita. Asiakkaita, joista monet ovat asettaneet omat toimintaohjeensa, kannustetaan myös toimimaan näiden samojen standardien mukaisesti. Lisätietoja eettisistä toimintaohjeista löytyy osiosta G1-1. Toimittajien eettiset toimintaohjeet (Supplier Code of Conduct) Etteplanin toimittajien eettiset toimintaohjeet (Supplier Code of Conduct) on laillisesti sitova asiakirja, joka määrittelee Etteplanin sitoutumisen korkeimpiin eettisiin standardeihin sekä kansainvälisten ja kansallisten lakien noudattamiseen. Toimintaohjeet edellyttävät, että toimittajamme tutustuvat niihin ja noudattavat niitä. Nämä toimintaohjeet edellyttää toimittajilta sitoutumista tukemaan syrjinnän poistamista sekä asianmukaisten organisaatiorakenteiden ja terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien hallintaan. Etteplanin tavoitteena on varmistaa 80 80 hyvä tahto, korkea tuotteen ja palvelun laatu, oikeudenmukainen hinnoittelu sekä erinomainen myynnin jälkeinen palvelu kaikissa sopimuksissa. Toimittajapolitiikka Toimittajapolitiikka määrittelee Etteplanin sitoutumisen rakentaa älykkäämpi, tehokkaampi ja kestävämpi maailma monipuolisen asiantuntemuksen ja yhteistyön kautta. Korostamme korkealaatuisen, ajantasaisen ja kustannustehokkaan toimitusketjun hallinnan tärkeyttä. Etteplanin toimittajat ovat keskeinen osa missiotamme, ja odotamme heidän noudattavan toimittajien eettisiä toimintaohjeitamme varmistaen kestävyyden, laadun ja jatkuvan parantamisen heidän suorituskyvyssään. Suorituskykymittareihin sisältyy terveys- ja turvallisuusparannukset sekä viittaus toimittajien eettisiin toimintaohjeisiin. Etteplanilla on myös politiikka, joka liittyy tiettyyn arvoketjun työntekijäryhmään – mineraalien hankintaan liittyvät työntekijät: Etteplanin vastuullisen mineraalin hankinnan politiikka Etteplanin vastuullisen mineraalin hankinnan politiikka määrittelee sitoutumisemme ja vaatimuksemme sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullisiin toimintoihin konfliktimineraalien osalta. Osana yritysvastuutamme olemme sitoutuneet noudattamaan kaikkia sovellettavia lakeja mukaan lukien niin sanottuihin konfliktimineraaleihin, kuten tinaan, tantaaliin, volframiin, kultaan ja kobolttiin, liittyviä lakeja ja määräyksiä. Tässä politiikassa Etteplan pyrkii varmistamaan niiden ihmisten terveyden, turvallisuuden ja suojelun, jotka ovat tekemisissä tuotteidemme ja liiketoimintamme kanssa. Politiikka vaatii myös toimittajilta korkeita sosiaalisia, ympäristö- ja ihmisoikeusstandardeja. Toimitusjohtaja on vastuussa kaikkien näiden politiikkojen toteuttamisesta. Ihmisoikeuspolitiikan sitoumukset, jotka liittyvät arvoketjun työntekijöihin, ovat Etteplanin eettiset toimintaohjeet, toimittajien eettiset toimintaohjeet ja Etteplanin vastuullisen mineraalien hankinnan politiikka. Etteplanin yleinen lähestymistapa arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on, että se kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia mukaan lukien kansainvälisen ihmisoikeuksien julistuksen ja kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksen perusperiaatteita ja oikeuksia työssä. Etteplan on myös sitoutunut YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (UNGP) ja on jäsen YK:n Global Compact -aloitteessa. Erityisesti arvoketjun työntekijöihin liittyen Etteplan edellyttää toimittajiensa: Kunnioittavan kaikkia kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten mukaisia ihmisoikeuksia ja sitoutuvan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin. Kunnioittavan kaikkien työntekijöiden oikeutta muodostaa ja liittyä valitsemiinsa ammattiliittoihin ja neuvotella kollektiivisesti. Tukevan kaikenlaisen pakkotyön, lapsityövoiman sekä työhön ja ammattiin liittyvän syrjinnän poistamista. Kieltävän alle 15-vuotiaiden lapsien tai paikallisten lakien asettamaa kansallista vähimmäisikää nuorempien palkkaamisen, jos jälkimmäinen on korkeampi (ILO:n vähimmäisikää koskeva yleissopimus nro 138). Toimittajien on myös varmistettava, että nuorten eli vähimmäisiän ja 18 vuoden välissä olevien henkilöiden palkkaaminen ei vaaranna heidän koulutustaan, terveyttään, turvallisuuttaan tai henkistä kehitystään. Torjuvan korruptiota kaikissa sen muodoissa mukaan lukien kiristys ja lahjonta. Soveltavan samanlaisia vaatimuksia omissa toimitusketjuorganisaatioissaan. Noudattavan kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä, Etteplanin eettisten toimintaohjeiden vaatimuksia ja sopimusvelvoitteita Etteplania kohtaan. Perustavan asianmukaiset organisaatiorakenteet ja menettelyt terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien tehokkaaseen hallintaan. Varmistamaan, että kaikki työntekijät ovat riittävän tietoisia näistä riskeistä ja asianmukaisesti koulutettuja hallintatoimen- piteiden toteuttamiseen. Noudattavan sääntely- ja asiakasvaatimuksia aineiden ja konfliktimineraalien kieltämisestä ja rajoittamisesta. Toteuttavan politiikan konfliktimineraaleista ja suorittavan due diligence -tarkastuksen näiden mineraalien lähteiden selvittämiseksi. Kunnioittavan työehtosopimuksia, oikeudenmukaisia palkkoja ja etuja. Noudattavan sovellettavia lakeja työaikojen, vähimmäispalkkojen, ylityön, riittävien taukojen ja lepoajan, sairausloman ja vuosilomien sekä vanhempainvapaan ja pakollisten etujen (esim. sosiaaliturva) osalta ja pitävän asianmukaiset kirjanpidot näistä. Kilpailevan itsenäisesti, eettisesti ja kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä noudattaen mukaan lukien kilpailulainsäädäntö ja reilun kilpailun periaatteet. Ylläpitävän toiminnon väärinkäytösten ilmoittamiselle (Whistleblowing-ilmoituskanava) ja suojan kostotoimilta. Etteplan pyrkii käymään aktiivista ja avointa vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Jatkuva vuoropuhelu on tärkeää Etteplanin kyvylle vastata sidosryhmiemme muuttuviin odotuksiin toimintaamme kohtaan. Sidosryhmien – mukaan lukien arvoketjun työntekijät – näkemyksiä kuullaan eri keinoin, kuten kokouksien, tapahtumien, kyselyjen, auditointien, palautekanavien, raportointikanavien ja työryhmien välityksellä. Etteplanin lähestymistapa ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseen ja ehkäisemiseen sisältää Whistleblowing-ilmoituskanavan, joka antaa 81 81 jokaiselle mahdollisuuden kertoa huolenaiheista tai ilmoittaa sääntöjenvastaisesta toiminnasta luottamuksellisesti. Palvelun avulla huolenaiheesta tai sääntöjenvastaisesta toiminnasta voi tehdä ilmoituksen nimettömästi. Kaikki Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta raportoidut ilmoitukset käsitellään huolellisesti turvallisessa ympäristössä. Toimenpiteet korjaavien toimenpiteiden tarjoamiseksi tai mahdollistamiseksi on esitetty osioissa G1-1 ja G1-3. Politiikat, jotka käsittelevät ihmiskauppaa, pakkotyötä ja lapsityövoimaa, ovat Etteplanin eettiset toimintaohjeet ja toimittajien eettiset toimintaohjeet. Etteplanilla on toimittajien eettiset toimintaohjeet, jotka ovat saatavilla sekä sisäisesti että verkkosivuilla. Politiikat ovat yhdenmukaisia asiaankuuluvien kansainvälisesti tunnustettujen sopimusten, kuten Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP), Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden kanssa. Etteplanilla ei ole tapauksia, joissa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden, ILO:n julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden noudattamatta jättäminen liittyisi arvoketjun työntekijöihin. Prosessi mahdollisia tapauksia varten on kuvattu G-1 osiossa. S2-2 PROSESSIT, JOTKA KOSKEVAT YHTEYDENPITOA VAIKUTUKSISTA ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA Tieto arvoketjun työntekijöiltä edistää päätöksiä tai toimia, joiden tarkoituksena on hallita todellisia ja mahdollisia vaikutuksia valitsemalla toimittajat heidän teknisen kykynsä perusteella toimittaa tiettyjä raaka- aineita, komponentteja, järjestelmiä tai palveluja samalla, kun ne täyttävät kestävyyden, laadun, kustannusten ja toimituksen kriteerimme. Tarvittava pätevyys- ja auditointitaso määräytyy tuotteen tai palvelun kriittisyyden, käsittelymonimutkaisuuden, mahdollisen vastuun ja vuosittaisen kulutuksen perusteella. Kaikkien toimittajien on noudatettava Etteplanin toimittajapolitiikkaa ja läpäistävä tarvittavat pätevyys- ja auditointiprosessit tullakseen hyväksytyksi Etteplanin toimittajaksi. Toimittajien kanssa pidetään vuosittain palautekokouksia, ellei toisin sovita. Etteplan edellyttää toimittajiensa esimerkiksi: Noudattavan kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä, Etteplanin toimittajien eettisten toimin- taohjeiden vaatimuksia ja sopimusvelvoitteita Etteplania kohtaan. Perustavan asianmukaiset organisaatiorakenteet ja menettelyt terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien tehokkaaseen hallintaan. Varmistavan, että kaikki työntekijät ovat riittävän tietoisia näistä riskeistä ja asianmukaisesti koulutettuja hallintatoimenpiteiden toteuttamiseen. Ylläpitävän toiminnon väärinkäytösten ilmoittamiselle (whistleblowing-ilmoituskanava) ja suojan kostotoimilta. Etteplanin Whistleblowing-ilmoituskanava on käytettävissä kaikille - mukaan lukien arvoketjun työntekijöille - jotta he voivat ilmaista huolenaiheensa tai raportoida yhteistyöhön Etteplanin kanssa liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista. Kaikki Whistleblowing-ilmoituskanavaan jätetyt ilmoitukset vaikuttavat suoraan päätöksiin tai toimiin, joiden tarkoituksena on hallita todellisia ja mahdollisia vaikutuksia. Etteplanin yhteistyö arvoketjun työntekijöiden kanssa vaihtelee yhteistyön ja liiketoiminnan luonteen mukaan. Yhteistyötä tehdään suoraan arvoketjun työntekijöiden tai heidän laillisten edustajiensa tai luotettavien edustajien kanssa. Arvoketjun työntekijöiden näkökulma välittyy toimittajien valintaprosessin, auditointien tai yhteistyön kautta projekteissa ja päivittäisessä viestinnässä, esimerkiksi kokouksissa, tapahtumissa, kyselyissä, palautekanavissa, raportointikanavissa ja työryhmissä. Toimitusjohtaja ja maajohto ovat Etteplanin korkeimmat roolit, joilla on operatiivinen vastuu sen varmistamisesta, että toimeksianto toteutuu ja että toimeksiannon tulokset kerätään. Etteplan odottaa toimittajiensa kunnioittavan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia mukaan lukien ne, jotka on esitetty Kansainvälisessä ihmisoikeuksien julistuksessa ja ILO:n julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Etteplan vaatii toimittajiaan sitoutumaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Arvioimme yhteistyön tehokkuutta arvoketjun työntekijöiden kanssa seuraamalla toimittajien suorituskykyä jatkuvan parantamisen varmistamiseksi ja työskentelemällä yhdessä parannustavoitteiden saavuttamiseksi. Toimittajien odotetaan tekevän yhteistyötä Etteplanin kanssa parantaakseen jatkuvasti suorituskykyään ja prosessejaan. Etteplan voi säätää valvonnan tasoa toimittajan suorituskyvyn perusteella. Etteplan on arvioinut ihmisoikeusriskejä toimintamaissaan ymmärtääkseen haavoittuvia ja (tai) syrjäytyneitä ihmisryhmiä. Etteplan kehittää asianmukaisesti due diligence -prosessiaan saadakseen tietoa haavoittuvilta ja (tai) syrjäytyneiltä arvoketjun työntekijöiltä, jos tarpeen. S2-3 PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI JA KANAVAT ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI Yleinen lähestymistapa ja prosessit korjaustoimenpiteiden tarjoamiseksi tai niihin osallistumiseksi, kun Etteplan on tunnistanut merkittävän negatiivisen vaikutuksen arvoketjun työntekijöihin, sisältävät seuraavat: 82 82 Etteplanin Whistleblowing-ilmoituskanava mahdollistaa kenen tahansa – mukaan lukien arvoketjun työntekijät – ilmaista huolensa tai ilmoittaa sääntöjenvastaisesta toiminnasta luottamuksellisesti. Etteplan työskentelee myös toimittajiensa kanssa luodakseen tarvittaessa sopivia parannustavoitteita. Toimittajan suorituskyvyn perusteella Etteplan voi muuttaa valvonnan tasoa. Toimittajasta luovutaan, jos toimittaja suoriutuu jatkuvasti huonosti tai jos se ei paranna toimintaansa. Kun raaka-aineiden, komponenttien, järjestelmien tai palveluiden toimitukset ovat alkaneet, Etteplan voi seurata toimittajan suorituskykyä luodakseen jatkuvan parantamisen toimintamallin. Etteplanilla on erityisiä kanavia, joiden kautta arvoketjun työntekijät voivat ilmaista huolensa tai tarpeensa suoraan yritykselle ja saada ne käsiteltyä. Etteplanin Whistleblowing-ilmoituskanava on saatavilla Etteplanin verkkosivuilla. Arvoketjun työntekijät voivat myös ottaa suoraan yhteyttä Etteplanin henkilöstöosastoon. Etteplan tukee kanavien saatavuutta vaatimalla toimittajiltaan, että ne noudattavat Etteplanin eettisiä toimintaohjeita sekä toimittajien eettisiä toimintaohjeita. Toimittajien on tarjottava mekanismeja työntekijöidensä ja sidosryhmiensä huolenaiheiden tai valitusten esittämiseksi, ja asianmukaiset käytännöt on oltava paikoillaan tällaisiin tapauksiin puuttumiseksi. Arvio siitä, että arvoketjun työntekijät ovat tietoisia ja luottavat rakenteisiin tai prosesseihin, joiden avulla he voivat ilmaista huolenaiheensa tai tarpeensa ja saada ne käsitellyiksi, löytyy tarkemmin kohdasta G1-1. Lisätietoja arvoketjun työntekijöiden tietoisuudesta ja luottamuksesta näihin rakenteisiin tai prosesseihin löytyy osioista G1-1 ja G1-3. Eettisissä toimintaohjeissa määritellään, kuinka näitä työkaluja käyttävien henkilöiden suojaaminen kostotoimilta toteutetaan. Etteplanilla on määritelty prosessikuvaus kaikkien ilmoitusten käsittelyyn. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti sekä ilmiantajan että epäillyn henkilön osalta. Mahdolliset korjaavat toimenpiteet toteutetaan viipymättä. Etteplanilla on myös sisäiset Whistleblowing-protokollat, joissa on eri tasot (1-4) riippuen siitä, kuinka vakavaksi rikkomus katsotaan. Kaikki ilmoitukset käsitellään näiden protokollien mukaisesti. Etteplanilla on käytössä politiikat, jotka suojaavat ilmoittajia, jotka käyttävät kanavia huoliensa tai tarpeidensa ilmaisemiseen. Etteplanilla on nollatoleranssi minkäänlaista kostotoimintaa vastaan ilmoittajia kohtaan, jotka ilmaisevat huolensa, raportoivat väärinkäytöksistä tai avustavat mahdollisten rikkomusten tutkimisessa. Etteplan varmistaa täydellisen luottamuksellisuuden kaikille, jotka raportoivat epäillyistä rikkomuksista. Ketään, joka raportoi epäillystä rikkomuksesta hyvässä uskossa, ei rangaista eikä hänelle kosteta, vaikka väite myöhemmin osoittautuisi perusteettomaksi. Kaikki Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta tehdyt ilmoitukset käsitellään EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin mukaisesti globaalin henkilöstöjohtajan, globaalintalousjohtajan ja Suomen toimintojen henkilöstöjohtajan toimesta. Vain edellä mainituilla henkilöillä on pääsy Whistleblowing-ilmoituskanavaan ja kanavaan jätettyihin ilmoituksiin. S2-4 ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIHIN KOHDISTUVIIN OLENNAISIIN RISKEIHIN LIITTYVIIN TOIMIIN RYHTYMINEN JA LÄHESTYMISTAVAT ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIHIN KOHDISTUVIEN OLENNAISTEN RISKIEN HALLITSEMISEKSI JA OLENNAISTEN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMISEKSI SEKÄ KYSEISTEN TOIMIEN TEHOKKUUS Vuoden aikana toteutetut keskeiset toimet, jotka liittyvät olennaisiin aiheisiin, olivat: Olennaisten aiheiden tunnistaminen arvoketjun työntekijöihin liittyen osana kahdensuuntaista olennaisuusanalyysia Toimittajien eettisten toimintaohjeiden (Supplier Code of Conduct) valmistelu Ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi (Human Rights Due Diligence, HRDD) Toimenpiteiden toteuttaminen ei vaatinut merkittäviä käyttö- tai pääomamenoja. Tulevina vuosina Etteplan aikoo kehittää toimitusketjun hallintaansa luomalla toimittajien hyväksyntämallin (Supplier Qualification Program) ja seuraamalla uusien toimittajien eettisten toimintaohjeiden käyttöönottoa. Näiden keskeisten toimien pääasiallisina kohteina ovat arvoketjun työntekijät maailmanlaajuisesti. Tunnistetut olennaiset negatiiviset vaikutukset voivat ilmetä, jos Etteplanin toimittaja ei sitoudu Etteplanin eettisiin toimintaohjeisiin ja toimittajien eettisiin toimintaohjeisiin. Tämä aiheuttaa myös taloudellisen riskin. Suunnitellut toimenpiteet näiden negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi olivat erillisen toimittajien eettisten toimintaohjeiden valmistelu olemassa olevien eettisten toimintaohjeiden täydentämiseksi sekä Etteplanin toimittajilleen asettamien odotusten korostaminen. Lisäaloitteet tai prosessit, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa positiivisia vaikutuksia arvoketjun työntekijöille Etteplanilla vuonna 2024, sisälsivät mahdollisuuksien tutkimisen osallistua yhteisiin aloitteisiin, jotka liittyvät arvoketjun vaikutuksiin teollisuudessa, kuten Digitaliserings Konsulterna (Ruotsi) ja YK:n Global Compact (maailmanlaajuinen). Toimien tai aloitteiden tehokkuutta arvoketjun työntekijöiden tulosten saavuttamisessa seurataan ja arvioidaan kehittämällä lähitulevaisuudessa toimittajien hyväksyntämallia, jonka avulla voidaan luoda prosesseja, joiden avulla voidaan tunnistaa 83 83 tarvittavat toimenpiteet arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien todellisten ja negatiivisten vaikutusten vuoksi. Whistleblowing-ilmoituskanavan avulla Etteplan myös tunnistaa ja seuraa olennaisia vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin. Whistleblowing-prosessi osiossa G1-1 kuvaa toimenpiteet, jotka toteutetaan negatiivisten vaikutusten tapauksessa arvoketjun työntekijöihin. Vuonna 2024 Whistleblowing-ilmoituskanavaan ei tullut ilmoituksia, jotka liittyisivät arvoketjuun. Toimittajien hyväksyntämalli tarjoaa myös kanavan tehokkaampaan ja järjestelmällisempään viestintään arvoketjussa. Nykyinen toimittajapolitiikka ja toimittajien eettiset toimintaohjeet määrittelevät kuitenkin Etteplanin odotukset kumppaneilleen. Etteplan kehittää toimittajien hyväksyntämallia vuonna 2025 luodakseen prosesseja, joilla tunnistetaan tarvittavat toimenpiteet arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien todellisten ja negatiivisten vaikutusten hallitsemiseksi. Toimenpiteet, jotka on suunniteltu lieventämään olennaisia riskejä arvoketjun työntekijöihin liittyen, sisältävät olemassa olevan toimittajien hyväksyntämallin kehittämisen. Tämä antaa Etteplanille mahdollisuuden seurata toimittajien tietotasoa niistä standardeista, joita Etteplan odottaa kumppaneidensa noudattavan toimittajapolitiikan, toimittajien eettisten toimintaohjeiden sekä omien eettisten toimintaohjeidensa mukaisesti. Etteplan on myös integroinut arvoketjun työntekijät riskienhallintaprosesseihin ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteen (HRDD) kautta. Kuten S1-4:ssä on esitetty, HRDD-prosessi kehitettiin vuonna 2024, ja HRDD-prosessista johdetut toimenpiteet on toteutettu vuonna 2024 ja niitä jatketaan vuonna 2025. Kestävyysohjelmassa itsessään on joitakin aikahorisontteja tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta suurin osa toimenpiteiden kehittämisestä tarkastetaan vuosittain ja kehitetään sen mukaisesti. Toimenpiteet, jotka on suunniteltu hyödyntämään olennaisia mahdollisuuksia arvoketjun työntekijöihin liittyen, tarkastetaan ja kehitetään vuonna 2025. Hyvien hallintokäytäntöjen varmistaminen tapahtuu jatkamalla toimittajien hyväksyntämallin kehittämistä sekä toimittajapolitiikan, toimittajien eettisten toimintaohjeiden ja Etteplanin omien eettisten toimintaohjeiden noudattamisen valvontaa. Whistleblowing-ilmoituskanava on yksi tapa, jolla mahdolliset ongelmat voidaan paljastaa tarvittaessa. Vakavia ihmisoikeusongelmia tai -tapauksia ei ole ollut ylä- tai alavirran arvoketjussa. Olennaisten vaikutusten hallintaan osoitetut resurssit sisältävät ESG-ohjausryhmän, joka toimii aloitteiden ja projektien puolestapuhujana läpi organisaation. Se asettaa tavoitteet ja osoittaa resursseja projekteille. ESG-ohjausryhmä antaa myös neuvoja ja osallistuu budjetointiin. Sitä johtaa globaali markkinointi- ja viestintäjohtaja. Muihin resursseihin kuuluvat toimittajista vastaava päällikkö ja toimistohenkilöstö, jotka vastaavat toimittajasuhteista, sekä avainasiakaspäälliköt, jotka vastaavat asiakassuhteista. Mittarit ja tavoitteet S2-5 – OLENNAISTEN KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN HALLINTAAN, MYÖNTEISTEN VAIKUTUSTEN EDISTÄMISEEN JA OLENNAISTEN RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET Etteplanilla ei ole tavoitteita, jotka liittyvät sen vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin arvoketjun työntekijöiden osalta. Etteplan kehittää arvoketjun hallintaansa tulevaisuudessa. 84 84 4. Hallinto- tapatiedot 85 85 85 ESRS G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen 86 Hallintotapa 86 Vaikkutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 88 Mittarit ja tavoitteet 92 ESRS sisältöindeksi 93 Hallintotapatiedot ESRS G1 – Liiketoimin- nan harjoit- taminen Hallintotapa ESRS 2 GOV-1 – HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN ROOLI Yhtiön valvonta ja johto on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Toimitusjohtajan apuna yhtiön operatiivisessa johtamisessa ja yhtiön toimintojen ohjaamisessa toimii johtoryhmä. Yhtiökokous Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, joka on yhtiön ylin päättävä elin. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen. Yhtiön on järjestettävä yksi 86 86 varsinainen yhtiökokous vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous järjestetään tarvittaessa, mikäli hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joiden omistusosuus on vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista, sitä vaativat tietyn asian käsittelyä varten. Osakkeenomistaja voi käyttää yhtiökokouksessa puhe-, kysely- ja äänioikeuttaan. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat on määritelty Etteplanin yhtiöjärjestyksen 8 §:ssä ja osakeyhtiölain 5 luvun 3 §:ssä. Hallitus Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä hyväksyy merkittävät yrityksen strategiaa, investointeja, organisaatiota, johdon palkitsemisjärjestelmää ja rahoitusta koskevat päätökset. Hallitus hyväksyy myös riskienhallinnan periaatteet ja varmistaa johtamisjärjestelmän toimivuuden ja valvonnan. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu niin usein kuin sen velvoitteiden asianmukainen täyttäminen vaatii. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Etteplanin hallitus on määrittänyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 mukaisesti. Hallitus tunnistaa monimuotoisen ja laaja-alaisen hallituskokoonpanon tuomat edut niin yhtiölle kuin osakkeenomistajille. Hallituksen ja sen valiokuntien tehtävien onnistunut hoitaminen edellyttää monimuotoista kokoonpanoa, osaamista ja kokemusta. Monimuotoisuuden tulee tukea yhtiön jokaista kehitysvaihetta ja yhtiön liiketoiminnan kehitystä tulevaisuudessa. Hallituksen monimuotoisuutta tukevia periaatteita ovat muun muassa yhtiön toimialan tuntemus, hallituksen jäsenten riittävä ja monipuolinen sekä toisiaan täydentävä kokemus ja kattava kokemus eri toimialoilta. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta huomioi monimuotoisuutta koskevat periaatteet vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle tekemässään ehdotuksessa hallituksen kokoonpanoksi. Hallituksen jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että hallitus koostuu tarpeeksi monesta jäsenestä ja että jäsenillä on toisiaan täydentävät osaamisprofiilit. Hallituksen jäseneksi valittavalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys ja koulutustaso sekä mahdollisuus käyttää tehtävän hoitamiseen vaadittava määrä aikaa. Valinnoilla pyritään varmistamaan, että hallituksessa on laaja- alaista osaamista yhtiön keskeisillä strategisilla painopistealueilla nyt ja tulevaisuudessa. Hallituksessa on nais- ja miesjäseniä. Samoja periaatteita sovelletaan yhtiön johtoryhmän kokoonpanossa. Hallituksen valiokunnat Etteplan Oyj:n hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunnat eivät ole päättäviä eivätkä toimeenpanevia elimiä, vaan niiden rooli on avustaa hallitusta kunkin valiokunnan tehtäväaluetta koskevassa päätöksenteossa. Tarkastusvaliokunnan rooli on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Valiokuntaan kuuluu kolmesta neljään hallituksen jäsentä, ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa ennen yhtiön osa- tai puolivuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän nimitys- ja palkitsemisasioissa. Lisäksi valiokunta tekee varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi, kokoonpanoksi ja hallituksen jäsenten palkitsemiseksi. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee lisäksi yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin. Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja vastaa päivittäisestä konsernin asioiden hoitamisesta hallituksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin, mutta hän ei ole hallituksen jäsen. Toimitusjohtaja osallistuu myös hallituksen valiokuntien työskentelyyn. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä valvoo hänen toimintaansa. Muu johtoryhmä Toimitusjohtaja nimeää operatiivisen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen johtoryhmän. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa ja kehittää ja valvoo kaikkia yhtiön johdon vastuulla olevia asioita, mukaan lukien konsernin ja liiketoimintayksiköiden strategioihin, yrityskauppoihin ja merkittäviin pääomamenoihin, divestointeihin, yhtiön yrityskuvaan, kuukausiraportointiin, osa- ja puolivuosikatsauksiin, tilinpäätökseen, vastuullisuuteen, sijoittajasuhteisiin, kestävyysraportointiin ja henkilöstöpolitiikan pääperiaatteisiin liittyvät asiat. Hallitus hyväksyy johtoryhmän jäsenten nimitykset. Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle. 87 87 ESRS-standardi Aihe Osa-aihe Osaosa-aihe Aiheeseen liittyvä politiikka Tavoite ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Yrityskulttuuri Eettiset toimintaohjeet 100% henkilöstöstä käynyt eettisten toimintaohjeiden koulutuksen Väärinkäytösten paljastajien suojelu Eettiset toimintaohjeet Suhteet tavaran- ja palvelutoimittajiin mukaan lukien maksukäytännöt Toimittajapolitiikka, Toimittajien eettiset toimintaohjeet Korruptio ja lahjonta Ehkäiseminen ja havaitseminen mukaan lukien koulutus Eettiset toimintaohjeet Ei raportoituja korruptio- tai lahjontatapauksia Vaikutusten, riskien ja mah- dollisuuksien hallinta ESRS 2 IRO-1 – KUVAUS OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSEISTA Kaksoisolennaisuusanalyysin prosessi toteutettiin yhdistämällä johtoryhmän työpajoja, johdon haastatteluja, tarkastusvaliokunnan arviointi ja henkilöstökyselyjä. Kaksoisolennaisuusanalyysin toteuttamisessa Etteplan otti huomioon sijaintinsa, toimintansa ja toimialansa. Prosessin yksityiskohtainen kuvaus löytyy kohdasta ESRS 2 IRO-1. Kaksoisolennaisuusanalyysin avulla Etteplan on tunnistanut seuraavat hallintoon liittyvät olennaiset aiheet: Yrityskulttuuri Väärinkäytösten paljastajien suojelu Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin mukaan lukien maksukäytännöt Korruptio ja lahjonta Etteplanilla on käytössä taulukossa mainitut käytännöt hallita hallintoon liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Kaikkien hallintoon liittyvien olennaisten vaikutusten hallinnasta vastaava ylin henkilö on toimitusjohtaja. G1-1 – LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMINTAPERIAATTEET JA YRITYSKULTTUURI Etteplanin yrityskulttuuri pohjautuu Etteplanin eettisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct). Eettiset toimintaohjeet ovat kokoelma ohjeita, joiden tarkoituksena on selkeästi määritellä käyttäytymisemme ja yhteistyömmesisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Niiden tavoitteena on selventää ja tarjota käytännön ohjeita jokapäiväiseen työhön ja päätöksentekoon. Eettiset toimintaohjeemme ovat erinomainen työkalu yrityksen arvojen jakamiseen asiakkaillemme ja myös odotusten asettamiseen kumppaneidemme toiminnalle. Osana yrityskulttuurinsa edistämistä Etteplan esitteli vuonna 2022 Happy DEIs -aloitteen, joka on yhteistyöhanke työntekijöiden sitoutumisen, oppimisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. DEI tarkoittaa monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta, mikä heijastaa Etteplanin sitoutumista luoda osallistava työympäristö, joka houkuttelee ihmisiä erilaisista taustoista. Organisaatio tunnistaa, että hyvinvoivat työntekijät ovat tärkeä voimavara ja edistävät kilpailukykyä. Nämä henkilöt tuovat uusia näkökulmia ja innovatiivisia ideoita ratkaisuihimme luoden yhteisön, jossa jokaisen ääntä arvostetaan. 88 88 Yrityskulttuurinsa edistämiseksi Etteplan tarjoaa työntekijöilleen laajan valikoiman verkkokoulutusmateriaalia. Jotkut kursseista ovat pakollisia kaikille työntekijöille, ja esimerkiksi eettisten toimintaohjeiden verkkokurssi tulee suorittaa uudelleen joka toinen vuosi. Vuonna 2024 verkkokoulutustarjontaan lisättiin Happy DEIs -aloitteeseen liittyvä kurssi. Vuonna 2024 Etteplan julkaisi uudistetut arvot ja ne jalkautettiin koko organisaatioon yhteisissä työpajoissa ja intranetissa. Etteplan arvioi yrityskulttuuriaan henkilöstökyselyn avulla. Henkilöstökyselymme on nimeltään FuturETTE, ja se tehdään Etteplanilla säännöllisesti ja maailmanlaajuisesti. FuturETTE tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja osallistua työnpaikan ja Etteplanin tulevaan kehitykseen. Parannamme Etteplanin työkulttuuria jatkuvasti. Jokainen meistä vaikuttaa siihen, sillä olemmehan loppujen lopuksi toistemme työympäristö. Maailmanlaajuisessa organisaatiossamme toteutetaan joka vuosi lukuisia kehitystoimia henkilöstökyselyn palautteen perusteella. Etteplanilla on eettiset toimintaohjeet, jotka ovat kokoelma ohjeita ja periaatteita, jotka kuvaavat yrityksen normeja, käytäntöjä ja vastuita. Toimintaohjeet toimivat välineenä, jolla jaamme avoimesti yhteiset eettiset arvomme ja liiketoimintaperiaatteemme jokaiselle työntekijällemme, sidosryhmällemme ja kumppanillemme. Kaikkien Etteplanin työntekijöiden ja kumppaneiden odotetaan noudattavan Etteplanin eettisiä toimintaohjeita. Etteplanilla on anonyymi whistleblowing- ilmoituskanava, jonka kautta sekä Etteplanin työntekijät että ulkoiset sidosryhmät voivat nimettömästi ilmoittaa esimerkiksi mahdollisista eettisistä rikkomuksista, yhtiön sisäpiiriohjeiden rikkomuksista tai epäillyistä rahoitusmarkkinoiden sääntelyrikkomuksista, kuten markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) ja arvopaperimarkkinalain rikkomisesta. Ilmoituskanavan tarkoituksena on edistää hyvää hallintotapaa yhtiön päivittäisessä toiminnassa ja estää väärinkäytöksiä ja rikkomuksia. Ilmoituskanavan kautta tulevat ilmoitukset väärinkäytöksistä tai rikkomuksista tarkastetaan säännöllisesti samoin kuin itse ilmoitusprosessin tehokkuus. Etteplanin ilmoituskanavaan pääsee joko yhtiön kotisivuilta (ulkoiset sidosryhmät) tai intranetin kautta (työntekijät). Kaikki ilmoituskanavan kautta tehdyt ilmoitukset käsitellään huolellisesti ja luottamuksellisesti turvallisessa ympäristössä kolmannen osapuolen (Falcony) kautta. Kaikki ilmoitukset käsitellään globaalin henkilöstöjohtajan, globaalin talousjohtajan ja Suomen toimintojen henkilöstöjohtajan toimesta noudattamalla EU:n ilmoittajansuojeludirektiiviä, joka tunnetaan myös EU:n whistleblowing-direktiivinä. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. Etteplanilla on käytössä suojatoimet tapahtuvien epäkohtien ilmoittamiseen mukaan lukien ilmoittajansuojelu. Ilmoittajilla on useita kanavia, joiden kautta he voivat ilmoittaa epäiltyjä eettisiä rikkomuksia: Etteplanin työntekijät voivat aina keskustella oman esihenkilönsä kanssa. Etteplanin työntekijät ja Etteplanin kumppanit, asiakkaat ja muut ulkoiset sidosryhmät voivat ottaa yhteyttä Etteplanin henkilöstöhallintoon (esim. henkilöstöjohtaja). Sosiaalisen median käyttöön ja julkiseen keskusteluun liittyvissä asioissa Etteplanin työntekijät ja Etteplanin kumppanit, asiakkaat ja muut ulkoiset sidosryhmät voivat myös olla yhteydessä Etteplanin markkinointi- ja viestintäjohtajaan. Ilmoittajat voivat myös käyttää yhtiön ilmoituskanavaa ja ilmoittaa epäiltyjä eettisiä rikkomuksia jättämällä viestin kanavaan. Ilmoituskanava tarjoaa mahdollisuuden nimettömyyteen. Kaikki ilmoituskanavan kautta tulevat ilmoitukset käsitellään henkilöstöjohtajan, talousjohtajan ja Suomen toimintojen henkilöstöhallinnosta vastaavan johtajan toimesta noudattamalla EU:n ilmoittajansuojeludirektiiviä. Kaikki edellä mainitut henkilöt ovat saaneet koulutuksen kanavan käyttöön ja ilmoitusten käsittelyyn ilmoituskanavan palveluntarjoajalta. Etteplanilla on nollatoleranssi kaikenlaisia kostotoimenpiteitä vastaan niitä henkilöitä kohtaan, jotka ilmaisevat huolensa, ilmoittavat väärinkäytöksistä tai auttavat mahdollisten rikkomusten tutkinnassa. Etteplan takaa täydellisen luottamuksellisuuden kaikille, jotka ilmoittavat epäillyistä rikkomuksista. Ketään, joka ilmoittaa epäillystä rikkomuksesta hyvässä uskossa, ei rangaista tai kohdella epäoikeudenmukaisesti, vaikka väite myöhemmin osoittautuisi perusteettomaksi. Etteplan on sitoutunut tutkimaan kaikki liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tapaukset nopeasti, itsenäisesti ja objektiivisesti. Etteplanilla on määritelty prosessikuvaus kaikkien ilmoituskanavan kautta tulevien ilmoitusten käsittelyyn. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti sekä ilmoittajan että epäillyn henkilön osalta. Mahdolliset korjaavat toimenpiteet toteutetaan viipymättä. Etteplan on määritellyt prosessin ilmoituskanavan kautta tulevien ilmoitusten käsittelyyn. Etteplanilla on myös sisäiset ilmoitusprotokollat, joissa on eri tasot (1-4) riippuen siitä, kuinka vakavaksi rikkomus arvioidaan. Kaikki ilmoitukset käsitellään näiden protokollien mukaisesti. 89 89 Etteplanin eettiset toimintaohjeet ovat kaikkien työntekijöiden ja muiden sidosryhmien saatavilla yhtiön intranetissä ja virallisilla verkkosivuilla, missä kaikki voivat tutustua yhtiön eettisiin arvoihin ja liiketoimintaperiaatteisiin. Yhtiön eettiset toimintaohjeet ovat pakollinen verkkokurssi kaikille Etteplanilla. Se on aina osa uusien työntekijöiden perehdytyskursseja. Jokainen Etteplanin työntekijä suorittaa verkkokurssin uudelleen kahden vuoden välein. Etteplanin eettiset toimintaohjeet määrittelevät yrityskulttuuriamme ohjaavat yhteiset ohjeet, joista yksi aihe on korruptio ja lahjonta. Emme hyväksy lahjontaa tai korruptiota missään muodossa. Emme ole havainneet toimintoja, joissa olisi suurempi korruption tai lahjonnan riski. G1-2 – SUHTEET TOIMITTAJIIN Toimittajien laskut maksetaan Etteplanin vakiintuneiden maksukäytäntöjen mukaisesti, eli maksujen tarkistus- ja hyväksymisprosessin kautta. Etteplanilla ei ole vakiintunutta maksupolitiikkaa maksujen myöhästymisen estämiseksi. Samoja maksukäytäntöjä sovelletaan myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Etteplanin lähestymistapa toimittajasuhteisiin sisältää toimittajien eettiset toimintaohjeet, joiden tarkoituksena on Etteplanin sitoutuminen noudattamaan korkeimpia eettisiä standardeja sekä sovellettavia kansainvälisiä ja kansallisia lakeja. Etteplan pyrkii kaikissa sopimuksissaan molemminpuoliseen tyytyväisyyteen ja hyvään tahtoon, korkeaan tuotteen ja palvelun laatuun, oikeudenmukaiseen hinnoitteluun ja erinomaiseen myynnin jälkeiseen palveluun. Etteplan kohtelee kaikkia sidosryhmiään, mukaan lukien toimittajiaan, samalla tavalla kuin asiakkaitaan. Toimittajilta edellytetään ISO 9001- ja ISO 14001 -standardien mukaista tai vastaavaa, Etteplanin tunnistamaa laatu- ja ympäristönhallintajärjestelmää. Etteplan edellyttää myös toimittajiensa ja heidän alihankkijoidensa ottavan käyttöön energiatehokkaita ratkaisuja ja käytäntöjä tuotteiden ja palveluiden valmistuksessa ja toimittamisessa. Toimittajien odotetaan toteuttavan ISO 14001 -standardin mukaisesti ympäristöpolitiikkaa, jossa käsitellään toimia ja mittareita CO 2 -päästöjen vähentämiseksi, ja varmistavan, että kaikki niiden toiminnot ja prosessit noudattavat asiaankuuluvia standardeja, lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Etteplanin yritysvastuun periaatteet edellyttävät, että kaikki Etteplan-brändin alla myytävät tuotteet ja palvelut hankitaan kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja noudattavien käytäntöjen mukaisesti. Etteplan pyrkii varmistamaan, että ympäristö-, eettiset, sosiaaliset ja terveys- ja turvallisuuskysymykset sekä työvoimakäytännöt eivät ole erillisiä lisävaatimuksia, vaan ne sisällytetään kaikkiin hankintaprosesseihimme. Etteplan edellyttää toimittajiaan esimerkiksi: Noudattamaan kaikkia sovellettavia lakeja ja säädöksiä, Etteplanin eettisissä toimintaohjeissa asetettuja vaatimuksia sekä sopimusvelvoitteita. Perustamaan asianmukaiset organisaatiorakenteet ja menettelytavat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien tehokkaaseen hallintaan. Varmistamaan, että kaikki työntekijät ovat riittävän tietoisia näistä riskeistä ja saavat asianmukaista koulutusta hallintatoimenpiteiden toteuttamisessa. Perustamaan ilmoituskanavan ja suojan kostotoimenpiteitä vastaan. Kunnioittamaan kaikkia ihmisoikeuksia, jotka on vahvistettu kansainvälisissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa, ja sitoutumaan YK:n periaatteisiin liiketoiminnasta ja ihmisoikeuksista. Kunnioittamaan kaikkien työntekijöiden oikeutta muodostaa ja liittyä valitsemiinsa ammattiliittoihin ja neuvotella kollektiivisesti. Tukemaan kaikenlaisen pakkotyön, lapsityövoiman ja työhön ja ammattiin liittyvän syrjinnän poistamista. Perustamaan asianmukaiset organisaatiorakenteet ja menettelytavat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien tehokkaaseen hallintaan. Varmistamaan, että kaikki työntekijät ovat riittävän tietoisia näistä riskeistä ja että heidät on asianmukaisesti koulutettu valvontatoimenpiteiden toteuttamiseen. Luottamuksellisuus liiketoiminta-asioissa on edellytys liiketoiminnalle Etteplanin kanssa. Kaikkien kumppaneiden edellytetään ymmärtävän EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimukset. Kaikkien toimittajien on allekirjoitettava salassapitosopimus ensimmäisten Etteplanin kanssa käytävien keskustelujen yhteydessä. Lisäksi uusi salassapitosopimus on allekirjoitettava aina, kun olosuhteet sitä vaativat. Etteplan tekee yhteistyötä toimittajan kanssa asianmukaisten yhteistyötä parantavien tavoitteiden kehittämiseksi tarvittaessa. Etteplan voi muuttaa valvonnan tasoa toimittajan suorituskyvyn perusteella. Jos suorituskyky on toistuvasti huono tai jos toimittajan toiminta ei parane, toimittajaa ei enää käytetä. Kun raaka-aineiden, komponenttien, järjestelmien tai palvelujen toimitukset on aloitettu, Etteplan voi seurata toimittajan suoritusta luodakseen jatkuvan parantamisen kulttuuria. Sosiaaliset ja ympäristökriteerit otetaan huomioon toimittajien valinnassa. Etteplan valitsee toimittajat heidän teknisen kykynsä perusteella toimittaa tiettyjä raaka-aineita, komponentteja, järjestelmiä tai palveluita samalla, kun yhtiön kestävyys-, laatu-, kustannus- ja toimituskriteerit täyttyvät. Kaikkien toimittajien on noudatettava Etteplanin toimittajapolitiikkaa (Supplier Policy) ja läpäistävä tarvittavat pätevyys- ja auditointiprosessit tullakseen hyväksytyiksi Etteplanin toimittajiksi. Toimittajien odotetaan tekevän yhteistyötä Etteplanin kanssa parantaakseen jatkuvasti suorituskykyään ja toimintatapojaan. 90 90 Etteplan edellyttää toimittajiltaan Etteplanin toimittajien eettisten toimintaohjeiden (Supplier Code of Conduct) noudattamista kestävän, eettisen ja vastuullisen lähestymistavan varmistamiseksi. Etteplanin toimittajien eettisten toimintaohjeiden tarkoituksena on toimittajan sitoutuminen noudattamaan korkeimpia eettisiä standardeja sekä sovellettavia kansainvälisiä ja kansallisia lakeja. G1-3 – KORRUPTION JA LAHJONNAN EHKÄISEMINEN JA HAVAITSEMINEN Korruptio- ja lahjontasyytösten tai -tapausten estämiseksi Etteplanilla on kirjalliset säännöt ja periaatteet eli eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct), joissa kuvataan Etteplanin ja sen työntekijöiden normit, käytännöt ja vastuut. Eettiset toimintaohjeemme toimivat läpinäkyvänä tapana ilmaista ja välittää yhteiset eettiset arvomme ja liiketoimintaperiaatteemme jokaiselle työntekijälle, sidosryhmälle ja kumppanille. Etteplan ylläpitää whistleblowing-ilmoituskanavaa, jonka kautta Etteplanin kumppanit, asiakkaat ja muut ulkoiset sidosryhmät sekä Etteplanin työntekijät voivat ilmoittaa huolenaiheista, syytöksistä tai tapauksista, jotka liittyvät korruptioon ja lahjontaan sekä muuhun väärinkäytökseen ja mahdollisiin rikkomuksiin. Kaikki ilmoituskanavan kautta tehdyt ilmoitukset käsitellään globaalin henkilöstöjohtajan, globaalin talousjohtajan ja Suomen toimintojen henkilöstöjohtajan toimesta EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin mukaisesti. Etteplan on määritellyt prosessikuvauksen ja prosessin kaikkien ilmoituskanavan kautta tulevien ilmoitusten käsittelyyn. Etteplanilla on myös sisäiset ilmoitusprotokollat, joissa on eri tasot (1-4) riippuen siitä, kuinka vakavaksi rikkomus arvioidaan. Kaikki ilmoitukset käsitellään näiden protokollien mukaisesti. Tutkijat tai tutkintakomitea ovat erillään korruption tai lahjonnan ehkäisyyn ja havaitsemiseen osallistuvasta hallintoketjusta. Kaikki ilmoituskanavan kautta tehdyt ilmoitukset, mukaan lukien lahjonta- tai korruptiosyytökset, käsitellään globaalin henkilöstöjohtajan, globaalin talousjohtajan ja Suomen toimintojen henkilöstöjohtajan toimesta EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin mukaisesti. Tutkijat ovat erillään korruption tai lahjonnan ehkäisyyn ja havaitsemiseen osallistuvasta hallintoketjusta. Jos ilmoitus koskee yhtä tutkijoista, kyseinen tutkija vetäytyy välittömästi tutkinnasta. Etteplanilla on sisäiset ilmoitusprotokollat, joissa on eri tasot (1-4) sen mukaan, kuinka vakavaksi rikkomus arvioidaan. Taso 4 koskee usein henkilöstöasioita, ja taso 1 koskee kriisitilanteita, jotka voivat vaikuttaa liiketoiminnan jatkuvuuteen (taloudellinen tai maineeseen vaikuttava) tai johtavien henkilöiden väärinkäytöksiin liittyviä syytöksiä. Tason 4 asiat käsitellään usein henkilöstöhallinnon toimesta tai ne välitetään johdolle, tason 1 asiat käsittelee puolestaan hallituksen tarkastusvaliokunta. Kaikki ilmoitukset käsitellään näiden protokollien mukaisesti. Rikkomuksen vakavuudesta (tasosta) riippuen tulokset raportoidaan eri elimille. Konsernin johtoryhmä pidetään jatkuvasti ajan tasalla ilmoitusasioista. Politiikat saatetaan tiedoksi niille, joille ne ovat olennaisia, kuten Etteplanin eettiset toimintaohjeet, joka on pakollinen osa Etteplanin perehdytysohjelmaa. Kaikki uudet työntekijät tutustuvat yhtiön eettisiin arvoihin ja liiketoimintaperiaatteisiin eettisiä toimintaohjeita käsittelevän verkkokurssin kautta, mikä sisältää myös säännöt lahjonnasta ja korruptiosta. Verkkokurssi on pakollinen kaikille Etteplanin työntekijöille sekä hallinto-, johtamis- ja valvontaelinten jäsenille, ja se tulee suorittaa uudelleen joka toinen vuosi. Etteplanin intranet ette sisältää tietoa yhtiön eettisistä toimintaohjeista ja verkkokursseista. Jokaisella Etteplanin työntekijällä on pääsy tähän tietoon intranetissä. Jokaisen työntekijän täytyy ymmärtää eettisten toimintaohjeiden periaatteet ja soveltaa niitä päivittäisessä työssään ja päätöksenteossaan. Esihenkilöillä on laajempi vastuu toimia esimerkkinä omalla toiminnallaan ja varmistaa, että paikallinen ohjeistus on linjassa eettisten toimintaohjeiden kanssa. Johtajilla on laajempi vastuu toimia esimerkkinä omalla toiminnallaan ja varmistaa, että paikallinen ohjeistus on linjassa eettisten toimintaohjeiden kanssa, ryhtyä ennakoiviin toimenpiteisiin mahdollisten riskien vähentämiseksi yksikössään, keskustella säännöllisesti eettisten toimintaohjeiden aiheista ja varmistaa, että työntekijät voivat tuoda esiin mahdolliset huolenaiheensa. Koulutuksen korruption ja lahjonnan vastainen osio sisältää selityksiä eettisten toimintaohjeiden aiheista, kuten: Noudatamme lakeja ja säädöksiä, Tuemme reilua kilpailua, Suojelemme omaisuuttamme, Paljastamme eturistiriidat, Reagoimme välittömästi petoksiin, Suojelemme tietoja, Emme käytä sisäpiiritietoa väärin, Emme siedä lahjontaa tai korruptiota ja Emme anna tai hyväksy liiallisia lahjoja. Kaikki aiheet on esitetty Etteplanin eettisissä toimintaohjeissa. Verkkokurssi on pakollinen kaikille Etteplanin työntekijöille, ja sen vuoksi koulutus kattaa 100 prosenttia kaikista työntekijöistä mukaan lukien hallinto-, johtamis- ja valvontaelimet. 91 91 Taulukko G1-3. Korruption ja lahjonnan vastainen koulutus Kaikki työntekijät mukaan lukien esihenkilöt, hallinto-, johtamis- ja valvontaelimet Koulutuksen kattavuus Kaikki työntekijät saavat koulutuksen Yhteensä Kaikki työntekijät Koulutettavat yhteensä 100 % Koulutusmenetelmä ja koulutuksen kesto Sisäisestä järjestelmästä ettestä löytyvä verkkokurssi, osioiden suorittaminen kestää noin 45 minuuttia Luokkaopetus Vain verkossa Tietokoneavusteinen koulutus 100 % Vapaaehtoinen tietokoneavusteinen koulutus Ei vapaaehtoinen, eettisten toimintaohjeiden verkkokurssi Toistuvuus Joka toinen vuosi Kuinka usein on kouluttauduttava Joka toinen vuosi Käsitellyt aiheet Eettisten toimintaohjeiden aiheet, Korruption määritelmä, Toimintaperiaate, Menettelyt epäiltäessä/havaittaessa Mittarit ja tavoitteet G1-4 – KORRUPTIO- TAI LAHJONTATAPAUKSET Etteplanilla on eettiset toimintaohjeet, joita se käyttää hallitakseen olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Eettiset toimintaohjeet edellyttävät, että kaikki Etteplanin työntekijät ja kumppanit noudattavat niiden periaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi on olemassa toimittajien eettiset toimintaohjeet ja toimittajapolitiikka, jotka ovat julkisesti saatavilla kaikille toimittajille. Etteplan kehittää parhaillaan toimittajien hyväksyntämallia, joka tuottaisi mitattavia tuloksia hyväksytyistä toimittajista. Etteplanilla ei ole tuomioita korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta. Etteplanilla ei ole myöskään tuomioita korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta sen arvoketjussa. G1-6 – MAKSUKÄYTÄNNÖT Etteplanilla laskujen maksamiseen kuluva keskimääräinen aika siitä, kun sopimuksen tai lakisääteisen maksuehdon laskeminen alkaa, on yksi (1) päivä. Etteplanilla ei ole yhtenäistä luokittelujärjestelmää, joka määrittelisi toimittajien pääluokkien mukaiset vakiomaksuehdot päivien lukumääränä. Alihankkijoiden maksuehto on kuitenkin 14 päivää netto 31,5 prosentille alihankkijoista ja 30 päivää netto 45,5 prosentille alihankkijoista. 54,1 prosenttia alihankkijoiden laskuista maksettiin eräpäivänä, ja 74,0 prosenttia viimeistään 4 päivän kuluessa eräpäivästä. Alankomaissa ja Saksassa alihankkijoiden maksuehto on yleensä ”suoraan”, mikä tarkoittaa, että laskut maksetaan pääasiassa 4 päivän kuluessa eräpäivästä tarkastus- ja hyväksymisprosessin jälkeen. Kaikista maksuehdoista 29,5 prosenttia on 14 päivää netto ja 48,2 prosenttia 30 päivää netto. Prosenttiosuus maksuista, jotka ovat linjassa yleisten maksuehtojen kanssa: 60,5 prosenttia laskuista maksettiin eräpäivänä ja 87,2 prosenttia 5 päivän kuluessa eräpäivästä. Etteplanilla ei ole maksuviivästysten vuoksi vireillä olevia oikeudenkäyntejä. Alihankkijalaskujen maksamiseen kuluva keskimääräinen aika on laskettu kaikista tammi- lokakuussa 2024 maksetuista alihankkijalaskuista. 92 92 ESRS-sisältöindeksi Alla on lueteltu tämän vastuullisuusraportin tiedonantovaatimukset. Osio / ESRS Tiedonantovaatimus Sivu Yleiset tiedot ESRS 2 Yleiset tiedot BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet 15 BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 16 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 17 GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 19 GOV-3 - Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 20 GOV-4 - Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 20 GOV-5 - Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 21 SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 21 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 23 SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 24 IRO-1 - Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista 27 IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 29 MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet 24 MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit 24 MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit 24 MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla 24 Osio / ESRS Tiedonantovaatimus Sivu Ympäristötiedot ESRS E1 Ilmastonmuutos ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 47 E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 48 ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 50 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 51 E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 52 E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 52 E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 55 E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 57 E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 58 E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet 63 E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu 63 93 93 Osio / ESRS Tiedonantovaatimus Sivu Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S1 Oma työvoima ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 65 ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 66 S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 67 S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 69 S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 70 S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 71 S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 74 S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 75 S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit 77 S1-10 – Asianmukainen palkka 77 S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 77 S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 77 S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 78 Osio / ESRS Tiedonantovaatimus Sivu Yhteiskunnalliset tiedot ESRS S2 Arvoketjun työntekijät ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 79 ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 80 S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 80 S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa 82 S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 82 S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 83 S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 84 Hallintotapatiedot ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 86 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 88 G1-1– Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 88 G1-2 – Suhteet toimittajiin 90 G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 91 G1-4 – Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset 92 G1-6 – Maksukäytännöt 92 94 94 Tilinpäätös 95 95 95 Konsernitilinpäätös Konsernin laaja tuloslaskelma 97 Konsernitase 98 Konsernin rahavirtalaskelma 99 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 100 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 101 1. Yhtiön perustiedot 101 2. Yhteenveto merkittävistä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista 101 3. Segmenttitiedot 109 4. Myyntituotot asiakassopimuksista 110 5. Liiketoiminnan muut tuotot 111 6. Kertaluonteiset erät 111 7. Materiaalit ja palvelut 111 8. Henkilöstö ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 112 9. Liiketoiminnan muut kulut 115 10. Tilintarkastajan palkkiot 115 11. Rahoitustuotot 115 12. Rahoituskulut 115 13. Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot 115 14. Tuloverot 116 15. Osakekohtainen tulos 117 16. Liiketoimintojen yhdistäminen 117 17. Liikearvo ja arvonalentumistestaus 119 18. aineettomat hyödykkeet 120 19. Aineelliset hyödykkeet 121 20. Käyttöoikeusomaisuuserät 122 21. Vaihto-omaisuus 122 22. Myyntisaamiset ja muut saamiset 122 23. Rahoitusriskien hallinta 123 24. Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin 126 25. Oma pääoma 128 26. Korolliset velat 128 27. Muut pitkäaikaiset velat 129 28. Ostovelat ja muut velat 129 29. Vakuudet ja vastuusitoumukset 130 30. Lähipiiritapahtumat 130 31. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 131 Emoyhtiön tilinpäätös 132 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus 144 Tilintarkastuskertomus 145 Kestävyysraportin varmennuskertomus 149 Riippumattoman tilintarkastajan raportti Etteplan Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä 152 96 96 Konsernitilinpäätös Konsernin laaja tuloslaskelma 1 000 EUR Liite 2024 2023 Liikevaihto 4 361 020 359 951 Liiketoiminnan muut tuotot 5 749 1 742 Materiaalit ja palvelut 7 -50 582 -43 320 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 8 -233 129 -233 736 Liiketoiminnan muut kulut 9 -41 285 -40 259 Poistot 18, 19, 20 -18 363 -18 839 Liikevoitto (EBIT) 18 410 25 540 Rahoitustuotot 11 1 069 803 Rahoituskulut 12 -5 885 -5 537 Voitto ennen veroja 13 594 20 805 Tuloverot 14 -3 198 -4 158 Tilikauden voitto 10 396 16 647 Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot -1 318 787 Muut laajan tuloksen erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Käyvän arvon muutos, muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakesijoitukset 24 -3 -30 Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä 8 60 -157 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 14 -1 261 599 Tilikauden laaja tulos yhteensä 9 135 17 246 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 1 000 EUR Liite 2024 2023 Tilikauden voiton jakautuminen Emoyhtiön omistajille 10 396 16 647 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille 9 135 17 246 Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR 15 0,41 0,66 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR 15 0,41 0,66 97 97 Konsernitase 1 000 EUR Liite 2024 2023 Varat Pitkäaikaiset varat Liikearvo 17 117 436 109 737 Aineettomat hyödykkeet 18 29 093 29 565 Aineelliset hyödykkeet 19 4 482 3 402 Käyttöoikeusomaisuuserät 20 19 110 21 322 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset 24 9 534 2 376 Muut pitkäaikaiset saamiset 24 916 973 Laskennalliset verosaamiset 14 263 250 Pitkäaikaiset varat yhteensä 180 834 167 624 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 21 658 806 Keskeneräiset työt 4 28 406 30 662 Myyntisaamiset ja muut saamiset 22 61 180 61 148 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 1 432 933 Rahavarat 25 241 23 442 Lyhytaikaiset varat yhteensä 116 917 116 991 Varat yhteensä 297 751 284 615 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 1 000 EUR Liite 2024 2023 Oma pääoma ja velat Oma pääoma Osakepääoma 25 5 000 5 000 Ylikurssirahasto 25 6 701 6 701 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 25 26 073 23 966 Omat osakkeet 25 -1 719 -1 719 Muuntoerot 25 -8 233 -6 915 Muut rahastot 25 70 73 Kertyneet voittovarat 25 89 910 86 984 Oma pääoma yhteensä 117 803 114 091 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 14 9 583 9 550 Lainat rahoituslaitoksilta 26 49 473 40 167 Vuokrasopimusvelat 26 8 362 8 560 Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 8 4 905 5 069 Muut pitkäaikaiset velat 27 176 526 Pitkäaikaiset velat yhteensä 72 499 63 873 Lyhytaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta 26 27 187 25 012 Vuokrasopimusvelat 26 10 849 12 843 Saadut ennakot 4 6 660 5 818 Ostovelat ja muut velat 28 60 843 60 849 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 1 910 2 128 Lyhytaikaiset velat yhteensä 107 449 106 651 Velat yhteensä 179 948 170 524 Oma pääoma ja velat yhteensä 297 751 284 615 98 98 Konsernin rahavirtalaskelma 1 000 EUR Liite 2024 2023 Liiketoiminnan rahavirta Asiakkailta saadut maksut 367 806 366 970 Maksut liiketoiminnan kuluista -326 651 -322 517 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 41 155 44 454 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista 12 -5 656 -4 540 Saadut korot liiketoiminnasta 11 745 496 Maksetut välittömät verot 14 -5 283 -4 839 Liiketoiminnan rahavirta 30 961 35 571 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 18, 19, 20 -2 437 -2 067 Tytäryhtiöhankinnat, hankintahetken rahavaroilla vähennettynä 16 -12 550 -5 496 Investoinnit muihin sijoituksiin 24 -7 183 0 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 234 675 Investointien rahavirta -21 935 -6 888 Rahavirta investointien jälkeen 9 026 28 683 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 1 000 EUR Liite 2024 2023 Rahoituksen rahavirta Omien osakkeiden hankinta 0 -486 Lainojen nostot 26 37 956 28 583 Lainojen takaisinmaksut 26 -26 978 -32 332 Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset 20 -10 644 -11 576 Maksetut osingot 25 -7 530 -9 015 Rahoituksen rahavirta -7 196 -24 826 Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) 1 830 3 857 Rahavarat tilikauden alussa 23 442 19 564 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -32 21 Rahavarat tilikauden lopussa 25 241 23 442 99 99 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1 000 EUR Osakepääoma Ylikurssi- rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Omat osakkeet Muuntoerot Kertyneet voittovarat Yhteensä Oma pääoma 1.1.2024 5 000 6 701 23 966 73 -1 719 -6 915 86 984 114 091 Katsauskauden voitto 0 0 0 0 0 0 10 396 10 396 Käyvän arvon muutos, muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakesijoitukset 0 0 0 -3 0 0 0 -3 Muuntoerot 0 0 0 0 0 -1 318 0 -1 318 Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 0 0 0 0 0 0 60 60 Katsauskauden laaja tulos yhteensä 0 0 0 -3 0 -1 318 10 456 9 135 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako 0 0 0 0 0 0 -7 530 -7 530 Osakkeina maksettu osuus yrityshankinnoista 0 0 2 107 0 0 0 0 2 107 Oma pääoma 31.12.2024 5 000 6 701 26 073 70 -1 719 -8 233 89 910 117 803 1 000 EUR Osakepääoma Ylikurssi- rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Omat osakkeet Muuntoerot Kertyneet voittovarat Yhteensä Oma pääoma 1.1.2023 5 000 6 701 23 966 103 -1 059 -7 702 79 302 106 311 Katsauskauden voitto 0 0 0 0 0 0 16 647 16 647 Käyvän arvon muutos, muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakesijoitukset 0 0 0 -30 0 0 0 -30 Muuntoerot 0 0 0 0 0 787 0 787 Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 0 0 0 0 0 0 -157 -157 Katsauskauden laaja tulos yhteensä 0 0 0 -30 0 787 16 489 17 246 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako 0 0 0 0 0 0 -9 015 -9 015 Omien osakkeiden hankinta 0 0 0 0 -486 0 0 -486 Osakepalkkiot 0 0 0 0 -173 0 209 35 Oma pääoma 31.12.2023 5 000 6 701 23 966 73 -1 719 -6 915 86 984 114 091 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 100 100 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Yhtiön perustiedot Etteplan-konsernin emoyhtiö on Etteplan Oyj. Etteplan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Espoo, Suomi ja sen rekisteröity osoite on Tekniikantie 4, 02150 Espoo, Suomi. Yhtiön päätoimipaikka sijaitsee myös osoitteessa Tekniikantie 4, 02150 Espoo, Suomi. Etteplanin osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä Nordic Mid Cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä tunnuksella ETTE. Etteplan Oyj:n palvelut kattavat ohjelmisto- ja sulautettujen järjestelmien ratkaisut, teollisuuden laite- ja laitossuunnittelun ratkaisut sekä teknisen viestinnän ratkaisut. Asiakkaitamme ovat maailman johtavat valmistavan teollisuuden yritykset. Palvelumme parantavat asiakkaittemme tuotteiden, palvelujen ja suunnitteluprosessien kilpailukykyä tuotteen koko elinkaaren ajan. Etteplanin innovatiivisen suunnittelukyvyn tuloksia on nähtävissä lukuisissa teollisuuden ratkaisuissa ja arjen tuotteissa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internetsivuilta www.etteplan.comtai konsernin emoyhtiön toimipaikasta osoitteesta Askonkatu 9 E, 15100 Lahti. Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 13.3.2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. 2. Yhteenveto merkittävistä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista Seuraavassa esitetään tässä konsernitilinpäätöksessä sovelletut keskeiset laatimisperiaatteet. Niitä on noudatettu johdonmukaisesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei muuta mainita. 2.1 Esittämisperusta Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olleita EU:n asetuksessa N:o 1606/2002 sovellettavaksi hyväksyttyjä IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Pääasiallisena arvostusperustana on alkuperäinen hankintameno, poikkeuksena tietyt rahoitusvarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat, jotka arvostetaan käypään arvoon. IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Liitetiedossa 2.2 kuvataan merkittävää harkintaa vaativat tai monimutkaiset alueet sekä alueet, joilla on tehty konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä oletuksia ja arvioita. Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansiksi euroiksi pyöristettyinä. Konsernitilinpäätöksen laatiminen Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. 101 101 Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Konserni soveltaa IFRS 3:n sallimaa hankintalaskelman tarkastelujaksoa, jonka aikana hankinta käsitellään alustavana. Segmenttiraportointi Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin toimitusjohtaja. Ylin operatiivinen päätöksentekijä arvioi konsernin taloudellista tulosta ja tekee päätöksiä koskien konsernin taloudellista asemaa. Luvut, joita operatiivinen päätöksentekijä seuraa, eivät poikkea olennaisesti konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa esitettävistä luvuista. Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”). Tytäryhtiöiden toimintavaluutta on sen taloudellisen ympäristön valuutta, jossa tytäryhtiö toimii. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muutetaan toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kursseihin tai, jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kursseihin. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin on kysymys nettosijoituksen suojauksesta, jolloin ne kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelman erissä “Rahoitustuotot” tai ”Rahoituskulut”. Kaikki muut valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelman erässä ”Liiketoiminnan muut kulut”. Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten tuloslaskelmat ja taseet muunnetaan esittämisvaluutan määräisiksi seuraavasti: kunkin esitettävän taseen varat ja velat muunnetaan kyseisen tilinpäätöspäivän kurssiin kunkin tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät muunnetaan kauden keskikursseihin (tai liiketoimien toteutumispäivien kursseihin, jos keskikurssia käyttämällä ei päästä kohtuullisen lähelle samaa tulosta), ja kaikki tästä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin pääsemiseksi tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa Käyttöön otetut uudet standardit ja standardien muutokset Uusilla standardeilla, standardien muutoksilla ja tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2024 alkaneella tilikaudella ei ollut oleellista vaikutusta konsernille. Uudet standardit ja tulkinnat, joita ei vielä ole otettu käyttöön Uusilla standardeilla, standardien muutoksilla ja tulkinnoilla, jotka on julkaistu, mutta jotka tulevat voimaan myöhemmin kuin 1.1.2025 alkaneella tilikaudella ei odoteta olevan oleellista vaikutusta konsernille. 2.2 Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut Konsernitilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Toteumat voivat poiketa tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää johdolta tietyiltä osin harkintaa ja arvioita tilinpäätöksen laatimisperiaatteita valittaessa ja sovellettaessa. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia arvostamis-, kirjaamis- ja esittämistapoja. Tilinpäätökseen laadinnan yhteydessä tehdyt harkinnat ja arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Harkinnan ja arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt tulevaisuutta koskevat odotukset. Näitä ovat erityisesti konsernin taloudelliseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat myyntiin ja kustannustasoon. 102 102 Konsernissa seurataan näiden arvioiden ja olettamusten toteutumista. Mahdolliset olettamusten ja arvioiden muutosten vaikutukset kirjataan sillä kaudella, jonka aikana muutokset on todettu. Seuraavassa kuvataan osa-alueet, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana. Keskeiset kirjanpidolliset arviot Käyvän arvon määrittäminen yrityshankinnan yhteydessä Yrityshankinnoissa aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu eri tekijöistä aiheutuva hankittujen hyödykkeiden arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Mahdolliset viitteet aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiselle käydään läpi vuosittain. Arvonalentumistestaus Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta arvioidaan liitetiedossa 2.9 esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Liikearvojen tasearvot tilikauden lopussa olivat 117 436 tuhatta euroa (2023: 109 737 tuhatta euroa). Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 17 Liikearvo ja arvonalentumistestaus. Konsernin toiminnan luonteesta johtuen, toiminnan suorat päästöt ja siten negatiiviset ilmastovaikutukset ovat vähäisiä. Johto arvioi, että ilmastonmuutoksella ja siihen liittyvillä riskeillä ei ole vaikutusta konsernin omaisuuserien arvoon. Ehdolliset kauppahintavelat Yrityshankintaan liittyvän ehdollisen kauppahintavelan määrä on usein riippuvainen hankitun yhtiön taloudellisesta tuloksesta. Toteutunut taloudellinen tulos voi poiketa alkuperäisistä arvioista, mikä voi johtaa kirjatun ehdollisen kauppahintavelan tulosvaikutteiseen uudelleenarvostukseen. Tulouttaminen Ajan kuluessa kirjattavat tuotot perustuvat raportointikauden loppuun mennessä toteutuneen palvelun suhteelliseen osuuteen suoritettavasta kokonaispalvelusta. Täyttämisasteen määrittämisen perusteena on toteutuneiden kustannusten osuus hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut Tulouttaminen Ajan kuluessa kirjattavia tuottoja, kuluja ja täyttämisastetta koskevia ennusteita tarkistetaan olosuhteiden muuttuessa sekä raportointihetkellä. Arvioitujen tuottojen tai kulujen mahdollinen lisääntyminen tai vähentyminen esitetään tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikaisuun johtaneet olosuhteiden muutokset tulevat yrityksen johdon tietoon. 2.3 Myynnin tulouttaminen Etteplanin tulovirrat syntyvät pääasiassa kolmesta palvelualueesta: Suunnitteluratkaisut tarkoittaa asiakkaan koneen tai laitteen teknisten ominaisuuksien innovointia, suunnittelua ja laskentaa tuotekehitystarpeisiin sekä tuotteen valmistusta varten. Toimeksiannot ovat tyypillisesti uuden tuotteen tuotekehitystä, tuotantolaitosten suunnittelua tai toimitussuunnittelua, jossa tuote räätälöidään loppuasiakkaan vaatimusten ja markkina-alueen lainsäädännön mukaiseksi. Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut tarkoittaa tuotekehityspalveluja ja teknologiaratkaisuja, joilla koneita ja laitteita ohjataan ja jotka mahdollistavat niiden digitaalisen verkottumisen osaksi esineiden internetiä. Teknisen viestinnän ratkaisut tarkoittaa tuotteen teknisten ominaisuuksien dokumentointia tuotteen käyttäjille tarkoitetuiksi manuaaleiksi tai oppaiksi sekä tuotetun sisällön hallintaa ja jakelua sähköisessä tai painetussa muodossa. Liikevaihtona esitetään myyntituotot oikaistuna välillisillä veroilla ja alennuksilla. Myyntituottojen kirjaamisessa sovelletaan viisivaiheista mallia, jonka perusteella määritetään milloin ja mihin määrään myyntituotot kirjataan. Mallissa yksilöidään asiakassopimus, sopimuksen suoritevelvoitteet, määritetään transaktiohinnat, kohdistetaan transaktiohinnat suoritevelvoitteille sekä kirjataan myyntituotot. Myyntituotot 103 103 kirjataan, kun asiakkaan katsotaan saavan määräysvallan luvattuihin palveluihin tai tavaroihin; joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Konserni kirjaa myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Asiakassopimuksiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Konserni jaottelee tuottamansa palvelut niihin sovellettavien tulouttamisperiaatteiden perusteella seuraavasti: Suunnittelu- ja konsultointiprojektit, joissa asiakassopimuksessa määritetty kiinteä tai tavoitehinta rajoittaa projektista tuloutettavaa määrää. Tämän tyyppiset projektit tuloutetaan ajan kuluessa täyttämisasteen mukaisesti, koska niihin liittyvien suoritevelvoitteiden täyttäminen synnyttää omaisuuserää, jolle Etteplanilla ei ole vaihtoehtoista käyttöä, ja konsernilla on oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä. Täyttämisasteen määrittämisen perusteena on toteutuneiden kustannusten osuus projektin arvioiduista kokonaiskustannuksista, koska se kuvaa parhaiten määräysvallan siirtymistä asiakkaalle. Mikäli sopimukseen sisältyy erotettavissa olevia erillisiä suoritevelvoitteita, ne tuloutetaan erikseen. Erillisten suoritevelvoitteiden käsitteleminen ei sisällä merkittävää harkintaa. Mikäli projektin lopputulos ei ole luotettavasti arvioitavissa, kirjataan projektista syntyneet menot kuluksi ja vastaavasti projektista saatavia myyntituottoja kirjataan enintään siitä syntyneitä menoja vastaava määrä. Mikäli projekti on todennäköisesti tappiollinen, kokonaistappio kirjataan kuluksi välittömästi. Projektiin liittyvät kannustimet, lisätyöt ja muutokset otetaan huomioon projektin tuloissa ja menoissa siihen määrään asti, joka on luotettavasti määritettävissä, tai josta on sovittu asiakkaan kanssa. Lisä- ja muutostyöt käsitellään erillisinä sopimuksina, mikäli ne muodostavat erillisen suoritevelvoitteen ja ovat hinnoiteltu erillismyyntihintoihin perustuen. Suunnittelu- ja konsultointiprojektit, joissa kaikki syntyneet kustannukset voidaan laskuttaa ilman muita rajoituksia kuin sovittu laskutushinta. Nämä palvelut tuloutetaan ajan kuluessa, sitä mukaa kun palvelua tuotetaan. Suoritevelvoite näissä asiakassopimuksissa on tyypillisimmin työtunti ja sen katsotaan täyttyvän ajan kuluessa, sillä asiakas vastaanottaa ja kuluttaa hyödyn samanaikaisesti, sitä mukaa kun palvelua tuotetaan. Järjestelyt, joissa asiakas ostaa lisenssin Etteplanin kehittämään ohjelmistoon sekä lisenssiin liittyvän ylläpidon. Myyntituotto itse lisenssistä kirjataan, kun asiakas saa oikeuden käyttää lisenssiä. Myyntituottoa lisenssiin liittyvästä ylläpidosta kirjataan ajan kuluessa, sitä mukaa kun ylläpitopalvelua tuotetaan. Transaktiohinnat määräytyvät asiakassopimusten perusteella. Sopimuksissa määritetään kullekin erilliselle suoritevelvoitteelle hinta, joka vastaa pääosin suoritevelvoitteen erillismyyntihintaa. Muutokset asiakassopimuksiin sekä lisätyöt käsitellään pääasiassa erillisinä sopimuksina. Konsernilla on, pääsääntöisesti kaikissa asiakassopimuksissaan, kirjattu oikeus maksusuoritukseen tehdystä työstä, mikäli projekti keskeytetään. Kulut sellaisten palveluiden tuottamisesta, joiden määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle, mutta joita ei ole vielä laskutettu, aktivoidaan sopimukseen perustuvina omaisuuserinä taseen erään ”Keskeneräiset työt”. Sopimukseen perustuvat saamiset kirjataan myyntisaamisiin, kun ne laskutetaan – pääasiassa kuukausittain. Tyypillisin maksuehto on 30 päivää. Sopimukseen perustuvat velat eli asiakkailta ennakkoon saadut maksut palvelusta, josta määräysvalta ei vielä ole siirtynyt, kirjataan taseen erään ”Ennakkomaksut”. Nämä erät kirjataan myyntituotoiksi, kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Konserni käyttää IFRS 15 -standardiin sisältyvää käytännön apukeinoa ja jättää esittämättä raportointikauden lopussa täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistetun transaktiohinnan yhteenlasketun määrän ja täyttymisen ennakoidun ajankohdan, koska raportointikauden lopussa täyttämättä olevat suoritevelvoitteet ovat osa sopimuksia, joiden alkuperäinen odotettavissa oleva kestoaika on enintään vuosi tai joissa konsernilla on sopimukseen kirjattu laskutusoikeus tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä. 2.4 Julkiset avustukset Sellaiset saadut julkiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin. 2.5 Kertaluonteiset erät Kertaluonteiset erät esitetään tilinpäätöksessä erillisinä silloin, kun tämä auttaa ymmärtämään konsernin taloudellisen tuloksen muodostumista. Kyseessä ovat olennaiset tuotto- ja kuluerät, jotka esitetään erikseen, koska ne ovat luonteeltaan tai määrältään merkittäviä. Kertaluonteisia eriä voivat olla mm. yrityshankintoihin liittyvät kulut ja tuotot sekä tietyt uudelleenjärjestelykulut. 104 104 2.6 Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet Konserniin kuuluvilla yrityksillä on erilaisia eläkejärjestelyjä. Yleensä ne rahoitetaan vakuutusyhtiöille tai rahastoille suoritettavilla maksuilla, jotka perustuvat säännöllisesti tehtäviin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Konsernilla on sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jossa tehdään kiinteitä maksusuorituksia ulkopuoliselle eläkevakuutuksia hallinnoivalle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen. Suoritetut maksut kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuneiksi kuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn eläkevastuun määrittää vuosittain riippumaton aktuaari. Etuuspohjaisessa järjestelyssä yleensä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu tavallisesti mm. iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernin vastuulla ovat järjestelyyn suoritettavien maksujen lisäksi myös eläkejärjestelyyn liittyvät vakuutusmatemaattiset riskit sekä sijoitusriskit. Etuuspohjaisten järjestelyjen eläkekulut lasketaan käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi jakamalla ne henkilöstön arvioidulle palvelusajalle. Eläkevelvoitteen määrä on tulevaisuudessa arvion mukaan maksettavaksi tulevien eläkkeiden nykyarvo (liitetieto 8). Konsernilla on Ruotsin ja Alankomaiden yksiköissään etuuspohjaisia, usean työnantajan järjestelyjä, joista ei ole saatavilla luotettavaa tietoa, jonka perusteella etuuspohjaista laskentaa voitaisiin harjoittaa. Näitä järjestelyjä käsitellään kuten maksupohjaisia järjestelyjä. Bonusjärjestelyt Bonusjärjestelyistä kirjattava velka ja kulu perustuvat kaavaan, jossa otetaan huomioon osakkeenomistajille kuuluva voitto tiettyjen oikaisujen jälkeen. Velka ja kulu kirjataan silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai aiemman käytännön perusteella syntynyt tosiasiallinen velvoite. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät Osakepalkkiojärjestelmät käsitellään osittain osakkeina ja osittain rahana selvitettävinä järjestelyinä. Se osuus ansaitusta palkkiosta, jonka osallistujat saavat Etteplan Oyj:n osakkeina, käsitellään kokonaan osakkeina selvitettävänä järjestelynä ja kirjataan omaan pääomaan, ja se osa ansaitusta palkkiosta, joka maksetaan rahana verojen ja muiden maksujen suorittamiseksi, kirjataan vieraaseen pääomaan. Myönnettyjä osakkeita vastaan saatavan työsuorituksen käypä arvo kirjataan kuluksi. Kuluksi kirjattava kokonaismäärä perustuu myönnettävien osakkeiden käypään arvoon, jossa otetaan huomioon markkinaperusteiset ja oikeuden syntymiseen liittymättömät ehdot. Arvio siitä, kuinka moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus työsuoritukseen perustuvien ehtojen ja muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen perusteella, tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään tuloslaskelmaan, ja omaan pääomaan tehdään vastaava oikaisu. 2.7 Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja laskennalliset verot Konsernin tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät konserniyritysten tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutoksen. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden ja yrityshankintojen käyvän arvon arvostusten (asiakaskannan ja kilpailukieltosopimusten) poistoista ja ulkomaisten tytäryhtiöiden varauksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivänä voimassa olevaa tai säädettyä verokantaa verokantojen muuttuessa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä. 105 105 2.8 Korko- ja osinkotuotot Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla, ja kirjaamalla diskonttausvaikutuksen purkautuminen jatkossa korkotuotoksi. Arvoltaan alentuneista saamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti. Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajan oikeus maksun saamiseen on syntynyt. 2.9 Liikearvo ja arvonalentumistestaus Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun arvonalentumisesta on viitteitä. Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän liikearvon synnyttäneestä hankinnasta vallitsevan organisaatiorakenteen ja raportointitason huomioiden. Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton – esimerkiksi liikearvosta, samoin kuin ei-käyttövalmiista aineettomista hyödykkeistä – ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Sekä poistojen kohteena olevia omaisuuseriä että omaisuuseriä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan tulosvaikutteisena arvonalentumistappiona. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä. Muusta rahoitusvaroihin kuulumattomasta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjatut arvonalentumistappiot peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Arvonalentumistestausten keskeiset oletukset on esitetty liitetiedossa 17. 2.10 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet koostuvat aineettomista oikeuksista, kehittämismenoista sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankituista aineettomista hyödykkeistä - asiakaskanta ja kilpailukieltosopimukset. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Ne hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet 3–7 vuotta Kehittämismenot 3–5 vuotta Asiakaskanta 10 vuotta Kilpailukieltosopimukset 3 vuotta Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan jokaisen tilikauden lopussa, ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa konsernin omaan omistukseensa hankkimia ohjelmistojen lisenssejä. Kehittämismenot sisältävät sisäisesti tuotettujen ohjelmistojen aktivoidut kehittämismenot. Kehittämismenot, jotka välittömästi johtuvat yksilöitävissä olevien ja ainutlaatuisten, konsernin määräysvallassa olevien ohjelmistotuotteiden suunnittelusta ja testauksesta, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi seuraavien kriteerien täyttyessä: 106 106 ohjelmistotuotteen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa niin, että se voidaan ottaa käyttöön johdolla on aikomus saattaa ohjelmistotuote valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se ohjelmistotuotetta pystytään käyttämään tai se pystytään myymään pystytään osoittamaan, miten ohjelmistotuote tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä käytettävissä on riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseen sekä ohjelmistotuotteen käyttämiseen tai myymiseen, ja ohjelmistotuotteesta kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti määritettävissä. Osana ohjelmistotuotetta aktivoitavat välittömät menot sisältävät ohjelmiston kehittämisestä aiheutuvat henkilöstömenot sekä sellaiset yleismenot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamisesta käyttövalmiiksi. Muut kehittämismenot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla. Aktivoidut ohjelmistojen kehittämismenot kirjataan poistoina kuluiksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Merkittävät, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet, jotka eivät ole vielä valmiita käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tutkimustoiminnan menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti. 2.11 Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain, kun on todennäköistä, että konsernille koituu hyödykkeestä taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Uudella osalla korvatun osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Kaikki muut huolto- ja korjausmenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat. Muiden omaisuuserien hankintamenon ja jäännösarvon välinen erotus jaksotetaan tasapoistoina hyödykkeiden arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle seuraavasti: Rakennukset 50 vuotta Tietokoneet 3 vuotta Ajoneuvot 4–5 vuotta Toimistokalusteet 5–10 vuotta Huoneistojen perusparannukset 5–7 vuotta Maa-alueista ei tehdä poistoja. Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvo alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi (liitetieto 2.9). Myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon, ja ne merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai -kuluihin tuloslaskelmassa. 2.12 Vuokrasopimukset Konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääasiassa toimistotiloista, ajoneuvoista, tietokoneista, laitteista ja ohjelmistoista. Vuokrasopimukset tehdään yleensä 3-10 vuoden pituiseksi kiinteäksi ajanjaksoksi, mutta niihin voi sisältyä jäljempänä kuvattuja jatkamisoptioita. Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Sopimus on vuokrasopimus tai sisältää vuokrasopimuksen, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan määräajaksi vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksista kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava vuokrasopimusvelka, kun vuokralle otettu omaisuuserä on konsernin käytettävissä. Vuokrasopimusvelat (ks. liitetieto 26) sisältävät seuraavien vuokrien nykyarvon: kiinteät maksut (mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut) vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintatasoon määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää tämän option, ja sanktiot vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että vuokralle ottaja käyttää tämän option. Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vastaisissa vuokramaksuissa on tapahtunut muutos indeksin tai hintatason muutoksen takia, tai jos konserni muuttaa arviotaan siitä, aikooko se käyttää osto-, jatko- tai päättämisoptiota. Kun vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen tällä tavalla, käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoon tehdään vastaava oikaisu. 107 107 Vuokrat diskontataan käyttäen joko vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos se on määritettävissä, tai konsernin lisäluoton korkoa. Pääasiassa konserni käyttää diskonttauskorkona lisäluoton korkoa. Vuokrasopimuksiin liittyvät korkokulut esitetään liitetiedossa 12. Käyttöoikeusomaisuuserät (ks. liitetieto 20) arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää seuraavat erät: vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saaduilla kannustimilla alkuvaiheen välittömät menot, ja menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta. Sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Sitä oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan poistot tasapoistoina sopimuksen alkamisajankohdasta lähtien, joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa, sen mukaan kumpi näistä on lyhempi. Käyttöoikeusomaisuuserä testataan tarvittaessa arvonalentumisen varalta, ja mahdollinen arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserni käyttää IFRS 16 -standardiin sisältyvää käytännön apukeinoa ja kirjaa arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kuluiksi tasaerinä. Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin kuuluu IT-laitteita ja toimistokalusteita (ks. liitetieto 9). Useat konsernin toimitiloja koskevat vuokrasopimukset sisältävät jatkamisoptioita. Näitä ehtoja käytetään, jotta saadaan maksimoitua toiminnallinen joustavuus sopimusten hallinnoinnissa. Konsernin johto käyttää harkintaa määrittäessään vuokrasopimusten jatkamisoptioiden käyttöä. Konserni käyttää jatko-optioita siten, että vuokra-ajaksi tulee vähintään 18 kuukautta myös ei-peruutettavissa olevalta vuokra-ajaltaan alle 18 kuukauden mittaisten sopimusten osalta ellei kyseistä sopimusta ole irtisanottu tai tehty erillistä päätöstä tulevan irtisanomisen ajankohdasta. Alkuperäiseltä ei-peruutettavissa olevalta vuokra-ajaltaan 18 kuukautta pidemmissä sopimuksissa jatko-optioita käytetään 18 kuukauteen asti, kun jäljellä oleva ei-peruutettavissa oleva vuokra-aika alittaa 18 kuukautta. Johto katsoo tämän käsittelytavan antavan mahdollisimman oikean kuvan konsernin vuokravelvoitteiden kokonaismäärästä. Mikäli jatko-optioita käytettäisiin 18 kuukauden sijaan 12 kuukauteen asti, konsernin toimitiloihin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat vähenisivät n. 1,7 miljoonaa euroa. Mikäli jatko-optioita käytettäisiin 24 kuukauteen asti, aiheutuisi siitä 1,8 miljoonan euron suuruinen lisäys mainittuihin tase-eriin. 2.13 Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Hankintameno sisältää välittömät materiaalikulut, välittömät työsuorituksesta johtuvat menot sekä normaalin toiminta-asteen perusteella kohdistettavan osuuden muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut, myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot. 2.14 Rahoitusinstrumentit Rahoitusvaroihin ja -velkoihin sisältyvät tase-erät sekä niiden käypä arvo esitetään liitetiedossa 24. Kirjaaminen Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon, johon lisätään instrumentin hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jos on kyse muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusinstrumenteista. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusinstrumenteista johtuvat transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt olennaiset omistukseen liittyvät riskit ja edut. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemasta eli sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Luokittelu Konsernin rahoitusinstrumentit luokitellaan seuraaviin arvostusryhmiin alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostamista varten: 108 108 Rahoitusvarojen luokittelu: jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin, ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista sekä niiden sopimusperusteisista rahavirtaominaisuuksista. Luokittelua muutetaan vain, jos erien hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli muuttuu. Rahoitusvelkojen luokittelu: jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin, ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin. Myöhempi arvostaminen Käypään arvoon arvostettavista varoista ja veloista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan joko tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin kaikki oman pääoman ehtoiset sijoitukset on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi sijoituksiksi, sillä konsernin johto on tehnyt niiden osalta peruuttamattoman valinnan käyvän arvon muutoksien esittämisestä muissa laajan tuloksen erissä. Näiden sijoitusten kertyneitä käyvän arvon muutoksia ei siirretä tulosvaikutteisiksi, kun sijoitus kirjataan pois taseesta. Ainoastaan sijoituksista saatavat osingot kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen. Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon, minkä jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, arvon alentuminen huomioon ottaen. Jos saamisista odotetaan saatavan maksu vuoden kuluessa, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina varoina. Odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan kohdassa 23.1.4 kuvatulla tavalla. Rahoituslaitokselle factoring-järjestelyissä siirretyt myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta, koska konserni on siirtänyt olennaiset omistukseen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle näiden myyntisaamisten osalta. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokiteltujen erien maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien on enintään kolme kuukautta. Rahavarojen taseesta pois kirjaaminen tehdään silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun merkittävä osa riskeistä ja tuotoista on siirretty konsernin ulkopuolelle. Ostovelat ja muut velat ovat maksuvelvoitteita, jotka ovat syntyneet tavarantoimittajilta tai palveluntuottajilta tavanomaisessa liiketoiminnassa hankituista tavaroista tai palveluista. Ne luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi paitsi jos ne erääntyvät yli vuoden kuluttua raportointikauden päättymisestä. Nostetut lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun määrän (vähennettynä transaktiomenoilla) ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Arvon alentuminen Jaksotettuun hankintamenoon liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ennakoivasti. Sovellettava menettely riippuu siitä, onko luottoriski lisääntynyt merkittävästi. Lisätietoja liitetiedossa 23.1.4. 3. Segmenttitiedot Konsernin liiketoiminta jakautuu kolmeen palvelualueeseen - Suunnitteluratkaisut, Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut ja Teknisen viestinnän ratkaisut. Jokainen palvelualue muodostaa oman raportoitavan segmenttinsä. Segmenttien tuotot koostuvat pääasiassa palveluiden tuottamisesta. Suunnitteluratkaisut tarkoittaa asiakkaan koneen tai laitteen teknisten ominaisuuksien innovointia, suunnittelua ja laskentaa tuotekehitystarpeisiin sekä tuotteen valmistusta varten. Toimeksiannot ovat tyypillisesti uuden tuotteen tuotekehitystä, tuotantolaitosten suunnittelua tai toimitussuunnittelua, jossa tuote räätälöidään loppuasiakkaan vaatimusten ja markkina-alueen lainsäädännön mukaiseksi. Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut tarkoittaa tuotekehityspalveluja ja teknologiaratkaisuja, joilla koneita ja laitteita ohjataan ja jotka mahdollistavat niiden digitaalisen verkottumisen osaksi esineiden internetiä. 109 109 Teknisen viestinnän ratkaisut tarkoittaa tuotteen teknisten ominaisuuksien dokumentointia tuotteen käyttäjille tarkoitetuiksi manuaaleiksi tai oppaiksi sekä tuotetun sisällön hallintaa ja jakelua sähköisessä tai painetussa muodossa. 2024 1 000 EUR Suunnittelu-ratkaisut Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut Teknisen viestinnän ratkaisut Rapor-toitavat segmentit yhteensä Eliminoinnit ja muut Yhteensä Ulkoinen liikevaihto 192 796 97 356 70 492 360 645 375 361 020 Liikevoitto (EBITA) 13 421 7 866 4 296 25 582 -1 209 24 373 Henkilöstö kauden lopussa 2 114 689 841 3 644 159 3 803 2023 1 000 EUR Suunnittelu-ratkaisut Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut Teknisen viestinnän ratkaisut Rapor-toitavat segmentit yhteensä Eliminoinnit ja muut Yhteensä Ulkoinen liikevaihto 202 441 86 886 69 965 359 292 659 359 951 Liikevoitto (EBITA) 19 940 6 924 4 946 31 810 -926 30 883 Henkilöstö kauden lopussa 2 190 704 842 3 736 166 3 902 Yksikään asiakas ei edusta 10% tai enemmän liikevaihdosta. Pitkäaikaiset varat varojen sijainnin mukaan Segmenttien pitkäaikaiset varat esitetään varojen sijainnin mukaan jaoteltuna, koska konsernin ylin päätöksentekijä seuraa näitä eriä maatasolla. Segmenttien pitkäaikaiset varat eivät sisällä rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia. 1 000 EUR 2024 2023 Suomi 55 598 58 814 Skandinavia 57 009 45 554 Kiina 2 372 2 372 Keski-Eurooppa 56 058 58 258 Yhteensä 171 037 164 998 4. Myyntituotot asiakassopimuksista Liikevaihdon jakautuminen Alla olevat taulukot esittävät konsernin liikevaihdon jakautumisen maantieteellisesti sekä tuloutuksen ajankohdan perusteella. Maantieteellisten alueiden tuotot esitetään myyjän sijainnin mukaan. Yhtiön Kiinan toimintojen myynti tapahtuu sekä paikallisesti että muiden konserniyhtiöiden kautta ja sisältyy siksi osittain muiden alueiden liikevaihtoon. 1 000 EUR 2024 2023 Pääasiallinen maantieteellinen alue Suomi 170 666 182 320 Skandinavia 99 858 87 306 Keski-Eurooppa 79 502 80 222 Kiina 10 994 10 104 Yhteensä 361 020 359 951 Tuloutuksen ajoitus Tuloutus yhtenä ajankohtana 4 248 4 604 Tuloutus ajan kuluessa 356 772 355 347 Yhteensä 361 020 359 951 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat Konsernin tase sisältää seuraavat sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat, jotka liittyvät myyntituottoihin. Lisätietoa luottotappiovarauksen kirjaamisesta on liitetiedossa 23.1.4. Myyntisaamiset esitetään liitetiedossa 22. 110 110 1 000 EUR 2024 2023 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät (Keskeneräiset työt) Keskeneräiset työt 1.1. 30 661 30 181 Yrityshankinnat 194 2 255 Lisäykset 360 402 338 158 Laskutus -363 190 -344 044 Keskeneräisen työn ja saatujen ennakoiden netottaminen 388 4 139 Muut muutokset -49 -28 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 31.12. 28 406 30 661 Sopimuksiin perustuvat velat (Saadut ennakot) Saadut perustuvat velat 1.1. 5 818 2 856 Yrityshankinnat 0 1 306 Lisäykset 76 068 54 837 Kirjatut myyntituotot, jotka sisältyivät sopimuksiin perustuviin velkoihin kauden alussa -75 663 -57 411 Keskeneräisen työn ja saatujen ennakoiden netottaminen 388 4 139 Muut muutokset 49 91 Sopimuksiin perustuvat velat 31.12. 6 660 5 818 5. Liiketoiminnan muut tuotot 1 000 EUR 2024 2023 Yrityshankintoihin liittyvien ehdollisten vastikkeiden uudelleenarvostus 67 0 Vuokratuotot 93 124 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, aineelliset hyödykkeet 55 150 Muut tuotot 534 1 467 Yhteensä 749 1 742 6. Kertaluonteiset erät Erien, jotka ovat joko kokonsa tai luonteensa puolesta olennaisia ja jotka eivät ole toistuvia, katsotaan olevan kertaluonteisia. Konserni kirjaa nämä erät tuloslaskelmaansa asianmukaisille riveille eikä niitä vähennetä tuloslaskelman muista eristä. Alla olevassa taulukossa esitetään lisätietona kertaluonteisten erien määrä ja ne tuloslaskelman rivit, joihin kertaluonteisia eriä sisältyy. Kertaluonteiset erät liittyivät yrityshankintoihin sekä organisaation uudelleenjärjestelyihin. 1 000 EUR 2024 2023 Liikevaihto -533 0 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut ja liiketoiminnan muut kulut -2 461 -1 717 Liikevoitto (EBIT) -2 994 -1 717 Tilikauden voitto -2 994 -1 717 7. Materiaalit ja palvelut 1 000 EUR 2024 2023 Materiaalit 11 138 11 924 Ulkopuoliset palvelut 39 445 31 396 Yhteensä 50 582 43 320 111 111 8. Henkilöstö ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut Henkilöstö 2024 2023 Kauden lopussa 3 803 3 902 Keskimäärin 3 859 3 949 Ryhmittäin luokiteltuna Suunnittelutoiminnan henkilöstö 3 588 3 690 Hallintohenkilöstö 215 212 Yhteensä 3 803 3 902 Erittely työsuhde-etuuksista aiheutuneista kuluista Tiedot hallituksen ja ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30. Lähipiiritapahtumat. 1 000 EUR 2024 2023 Palkat ja palkkiot 189 076 189 820 Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt 21 843 20 949 Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt 322 244 Muut kiinteät henkilösivukulut 21 888 22 682 Yhteensä 233 129 233 696 Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet Ruotsissa ja Alankomaissa osa eläkejärjestelyistä on usean työnantajan etuuspohjaisia järjestelyjä, jotka on vakuutettu vakuutusyhtiössä. Näissä järjestelyissä erillisten, eri määräysvallan alla olevien yhteisöjen eläkemaksuina tuottamat varat kerätään yhteen tuottamaan etuja yhteisöjen työntekijöille. Riittävää tietoa yksittäisen työnantajayhteisön varoista ja vastuista vakuutusyhtiössä ei ole saatavilla. Tämän vuoksi järjestelyjä käsitellään kirjanpidossa kuten maksupohjaisia järjestelyjä. Etteplanin osuus järjestelyihin maksettavien suoritusten kokonaismäärästä ja niihin osallistuvasta henkilöstömäärästä on vähäinen. Vakuutusyhtiölle vuonna 2024 suoritetut maksut olivat Ruotsissa yhteensä 1 404 tuhatta euroa (2023: 1 083 tuhatta euroa) ja Alankomaissa 1 233 tuhatta euroa (2023: 961 tuhatta euroa). Seuraavan tilikauden maksusuoritusten ei odoteta muuttuvan olennaisesti tarkastelukauden tasosta. Vuonna 2022 Saksasta hankitussa Cognitas GmbH:ssa on etuuspohjainen eläkejärjestely, johon liittyvät eläkekulut lasketaan liitetiedossa 2.6 kuvatun etuuspohjaisen järjestelyn laatimisperiaatteen mukaisesti. Cognitas GmbH sulautui tilikauden 2023 aikana yhtiöön Etteplan Germany GmbH ja eläkejärjestely siirtyi siihen. Kyseessä on rahastoimaton järjestely. Järjestelyn keskimääräinen kesto on 15 vuotta. Tilikaudella 2024 suoritettu maksuja 0,3 miljoonaa euroa (2023: 0,3 miljoonaa euroa). Järjestelyyn tilikaudella 2025 suoritettavien maksujen odotetaan olevan 0,3 miljoonaa euroa. Järjestelyyn liittyvä etuuspohjainen nettovelka 1 000 EUR 2024 2023 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 4 905 5 069 Varojen käypä arvo 0 0 Ali-/ylijäämä 0 0 Nettovelka (+) / nettosaaminen (-) 4 905 5 069 Etuuspohjaisen velvoitteen sekä järjestelyyn kuuluvien varojen muutokset 1 000 EUR Velvoitteen nykyarvo 1.1.2024 5 069 Kauden työsuoritukseen perustuva meno 14 Korkokulu tai -tuotto 162 Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) -47 Kokemusperäiset voitot (-) ja tappiot (+) -39 Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta 0 Järjestelystä maksetut etuudet -254 31.12.2024 4 905 112 112 1 000 EUR Velvoitteen nykyarvo 1.1.2023 4 897 Kauden työsuoritukseen perustuva meno 14 Korkokulu tai -tuotto 176 Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) 214 Kokemusperäiset voitot (-) ja tappiot (+) 12 Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta 0 Järjestelystä maksetut etuudet -244 31.12.2023 5 069 Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12. 2024 2023 Diskonttauskorko, % 3,4 3,3 Palkkojen nousu, % 2,0 2,0 Eläkkeiden nousu, % 2,0 2,0 Alla olevassa taulukossa esitetään herkkyysanalyysi merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista oletuksista. Kunkin herkkyysanalyysissa huomioidun oletuksen muutoksen vaikutus on laskettu erikseen, ja olettaen muiden vakuutusmatemaattisten oletusten pysyvän ennallaan. Todellisuudessa oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille Muutoksen vaikutus velvoitteeseen Oletuksen muutos 2024 2023 Diskonttauskoron 0,5 prosenttiyksikön lasku kasvaa 5,53 prosenttia kasvaa 5,74 prosenttia Diskonttauskoron 0,5 prosenttiyksikön nousu pienenee 5,07 prosenttia pienenee 5,23 prosenttia Palkkojen 0,5 prosenttiyksikön nousu n.a. n.a. Etuuksien 0,5 prosenttiyksikön korotus kasvaa 4,19 prosenttia kasvaa 4,28 prosenttia Osakeperusteiset maksut Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025 Etteplan Oyj:n hallitus päätti 19.4.2023 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka kattaa kalenterivuodet 2023–2025. Ohjelmaan kuuluu noin 37 henkilöä mukaan lukien myös Etteplanin johtoryhmän jäsenet. Mahdollinen palkkio maksetaan osakkeina, minkä lisäksi Etteplan maksaa palkkioon liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkio vastaa yhteensä enintään 300 000 osaketta sisältäen myös käteisosuuden. Ansaintakriteereinä ovat konsernin liikevaihdon kasvu ja osakekohtaisen tuloksen kehitys. Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson jälkeen ansaintakriteerien ja palvelussuhteen ehtojen saavuttamisesta riippuen. Mahdollisina palkkioina maksettavat osakkeet siirretään yhtiön hallussa olevista osakkeista tai markkinoilta hankituista osakkeista. Ohjelma Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2020–2022 Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025 Yhteensä Instrumentti Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2020–2022 Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025 Yht/Ka Maksimimäärä 195 000 150 000 345 000 Alkuperäinen myöntämispäivä, pvm 5.2.2020 16.5.2023 Arvioitu osakkeiden vapautuminen, pvm 28.4.2023 30.4.2026 Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 2,4 3,0 2,7 Juoksuaikaa jäljellä, vuotta 0,0 1,3 0,7 Henkilöitä tilikauden päättyessä 0 32 Toteutustapa Osakkeita ja käteistä Osakkeita ja käteistä Määrät esitetään nettomääräisinä. Lisäksi Etteplan maksaa mahdolliseen palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Maksettavan palkkion käteisosuus vastaa enintään osakkeiden arvoa. 113 113 Tilikauden tapahtumat 2024 Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025 1.1.2024 Kauden alussa ulkona olleet 140 500 Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt 0 Kaudella menetetyt 6 700 Kaudella toteutetut 0 31.12.2024 Kauden lopussa ulkona olevat 133 800 Tilikauden tapahtumat 2023 Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2020–2022 Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025 Yhteensä 1.1.2023 Kauden alussa ulkona olleet 85 131 0 85 131 Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt 2 994 140 500 143 494 Kaudella menetetyt 0 0 Kaudella toteutetut 88 125 0 88 125 31.12.2023 Kauden lopussa ulkona olevat 0 140 500 140 500 Määrät esitetään nettomääräisinä. Lisäksi Etteplan maksaa mahdolliseen palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Maksettavan palkkion käteisosuus vastaa enintään osakkeiden arvoa. Käyvän arvon laskenta Osakeperusteisten kannustimien käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä, ja käypä arvo jaksotetaan ansaintajakson päättymiseen asti. Tilikauden 2023 aikana myönnettyjen osakeperusteisten kannustimien hinnoittelu määritettiin seuraavien parametrien perusteella: Kauden aikana myönnettyjen instrumenttien arvostusparametrit 2023 Instrumentti Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025 Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, EUR 16,45 Osakkeen kurssi 31.12.2023, EUR 13,80 Maturiteetti, vuotta 3 Riskitön korko, % 2,57 Odotetut osingot yhteensä juoksuajalla, EUR 1,47 Käypä arvo per osake, EUR 15,05 Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 1 000 EUR 2024 Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut 0 Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma 0 Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024 0 Arvio osakepalkkiojärjestelmään liittyvistä maksuista veroviranomaisille, 31.12.2024 0 Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 1 000 EUR 2023 Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut 2 819 Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma 1 040 Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2023 0 Arvio osakepalkkiojärjestelmään liittyvistä maksuista veroviranomaisille, 31.12.2023 0 114 114 9. Liiketoiminnan muut kulut 1 000 EUR 2024 2023 Ohjelmisto- ja tietoliikennekulut 13 031 13 177 Matkakulut 6 470 6 519 Toimitilakulut 3 412 2 128 Arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut 2 018 1 575 Muut henkilöstökulut 6 555 6 601 Luottotappiovarauksen muutos 132 232 Käyttöomaisuuden luovutustappiot 127 20 Vakuutukset 611 652 Yrityshankintoihin liittyvät kulut 223 104 Lisäkauppahintasuoritukset 0 197 Lakipalvelut 489 285 Muut kulut 8 216 8 767 Yhteensä 41 285 40 259 10. Tilintarkastajan palkkiot 1 000 EUR 2024 2023 Tilintarkastus, KPMG-verkosto 156 148 Tilintarkastajan lausunnot, KPMG Oy Ab 17 5 Muut asiantuntijapalvelut (veropalvelut), KPMG Oy Ab 78 43 Muut asiantuntijapalvelut (muut palvelut), KPMG-verkosto 19 9 Tilintarkastus, muut tilintarkastajat 122 202 Muut asiantuntijapalvelut, muut tilintarkastajat 93 0 Yhteensä 485 407 11. Rahoitustuotot 1 000 EUR 2024 2023 Osinkotuotot sijoituksista 10 11 Korkotuotot sijoituksista 36 46 Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 737 487 Valuuttakurssivoitot 286 259 Yhteensä 1 069 803 12. Rahoituskulut 1 000 EUR 2024 2023 Korkokulut lainoista 4 895 3 860 Korkokulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 162 176 Korkokulut liiketoimintojen yhdistämisistä 33 0 Korkokulut vuokrasopimuksista 402 695 Muut valuuttakurssitappiot 267 777 Muut rahoituskulut 126 205 Yhteensä 5 885 5 713 13. Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot 1 000 EUR 2024 2023 Valuuttakurssivoitot rahoitustuotoissa 286 259 Valuuttakurssitappiot rahoituskuluissa -267 -777 Yhteensä 18 -518 115 115 14. Tuloverot Välittömät verot 1 000 EUR 2024 2023 Tuloverot liiketoiminnasta -4 206 -4 581 Edellisten tilikausien verot -339 21 Laskennalliset verot 1 346 402 Yhteensä -3 198 -4 158 Verokannan täsmäytys 1 000 EUR 2024 2023 Voitto ennen veroja 13 594 20 805 Vero laskettuna emoyhtiön verokannalla 20 % -2 719 -4 161 Ulkomaisten tytäryhtiöiden eri verokantojen vaikutukset 345 -168 Vähennyskelvottomat menot -70 -458 Verovapaat tulot 370 926 Edellisten tilikausien verot -339 21 Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 0 122 Tilikauden tappioista kirjaamaton vero -785 -439 Tuloverot -3 198 -4 158 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verokulut (-) / tuotot (+) 2024 Ennen veroja Verokulu/-tuotto Verojen jälkeen Käyvän arvon muutos, muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakesijoitukset -2 -1 -3 Muuntoerot -1 318 0 -1 318 Laskennallinen vero etuuspohjaisen eläkevelan uudelleenmäärittelystä 86 -26 60 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -1 234 -27 -1 261 2023 Ennen veroja Verokulu/-tuotto Verojen jälkeen Käyvän arvon muutos, muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakesijoitukset -38 8 -30 Muuntoerot 787 0 787 Laskennallinen vero etuuspohjaisen eläkevelan uudelleenmäärittelystä -225 67 -157 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 524 75 599 Laskennalliset verot Laskennalliset verosaamiset 2024 1 000 EUR 1.1. Muuntoero ja muut muutokset Kirjattu tulos-laskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Yritys-hankinnat 31.12. Vahvistetut tappiot 107 0 0 0 0 107 Vuokrasopimukset Vuokrasopimusvelka 4 488 0 -244 0 0 4 243 Käyttöoikeusomaisuuserä -4 471 0 248 0 0 -4 223 Vuokrasopimukset yhteensä 17 0 4 0 0 20 Osakepalkkiojärjestelmä 0 0 0 0 0 0 Muut jaksotuserot 126 1 8 0 0 135 Yhteensä 250 1 11 0 0 263 116 116 Laskennalliset verosaamiset 2023 1 000 EUR 1.1. Muuntoero ja muut muutokset Kirjattu tulos-laskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Yritys-hankinnat 31.12. Vahvistetut tappiot 101 4 2 0 0 107 Vuokrasopimukset Vuokrasopimusvelka 4 316 0 171 0 0 4 488 Käyttöoikeusomaisuuserä -4 304 0 -167 0 0 -4 471 Vuokrasopimukset yhteensä 12 0 4 0 0 17 Osakepalkkiojärjestelmä 376 0 -376 0 0 0 Muut jaksotuserot 134 90 -97 0 0 126 Yhteensä 622 95 -467 0 0 250 Laskennalliset verovelat 2024 1 000 EUR 1.1. Muuntoero ja muut muutokset Kirjattu tulos-laskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Yritys-hankinnat 31.12. Vapaaehtoiset varaukset 1 926 103 103 0 35 2 003 Yrityshankintojen käyvän arvon kohdistukset 6 438 -18 -1 360 0 1 380 6 441 Muut jaksotuserot 1 186 0 -74 27 0 1 139 Yhteensä 9 550 -78 -1 331 27 1 415 9 583 Laskennalliset verovelat 2023 1 000 EUR 1.1. Muuntoero ja muut muutokset Kirjattu tulos-laskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Yritys-hankinnat 31.12. Vapaaehtoiset varaukset 1 656 13 257 0 0 1 926 Yrityshankintojen käyvän arvon kohdistukset 6 935 37 -1 219 0 686 6 438 Muut jaksotuserot 1 167 0 94 -75 0 1 186 Yhteensä 9 758 50 -869 -75 686 9 550 Tilikauden lopussa konsernilla oli 7 306 tuhatta euroa (2023: 3 697 tuhatta euroa) vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Tappiot ovat voimassa vähintään 5 vuotta. 15. Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän palkkioina luovutettavat osakkeet jaetaan yhtiön omistamista osakkeista tai markkinoilta hankittavista yhtiön osakkeista, joten kannustinohjelmalla ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta. 2024 2023 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 EUR) 10 396 16 647 Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl) 1.1. 25 090 25 032 Omien ostettujen osakkeiden vaikutus 0 -30 Omien luovutettujen osakkeiden vaikutus 0 88 Uusien osakkeiden vaikutus 122 0 Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl) 31.12. 25 213 25 090 Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake) 0,41 0,66 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR/osake) 0,41 0,66 16. Liiketoimintojen yhdistäminen Tilikauden 2024 yrityshankinnat STRONGIT ApS (100 %) Etteplan vahvisti asemaansa Tanskassa ja osti 8.1.2024 STRONGIT ApS:n, joka on tuotekehitysratkaisuihin keskittyvä teknologiapalveluyritys. Yritysosto on jatkoa Etteplanin strategiselle kasvumatkalle, sillä se täydentää osaamista ja laajentaa edelleen kansainvälistä toimintaa. STRONGIT on vuonna 2010 perustettu ohjelmisto- ja sulautettujen palveluiden tuotekehi-tykseen keskittyvä yritys. STRONGIT toimittaa palveluitaan 13 oman osaavan asiantuntijan ja eri toimijoista koostuvan noin 70 henkilön verkoston kautta Kööpenhaminassa, Århusissa ja Gråstenissa, Tanskassa. Vuonna 2023 STRONGIT:n liikevaihto oli noin 13 miljoonaa euroa. Hankinnasta syntyi 7 517 tuhannen euron liikearvo, joka perustuu hankitun yhtiön henkilöstön tekniseen osaamiseen ja hankinnasta odotettaviin synergiahyötyihin. Hankintaan liittyvät kulut, 105 tuhatta euroa, sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernituloslaskelmassa. 117 117 AFFRA AB (100 %) Etteplan vahvisti asemaansa Ruotsissa hankkimalla 27.5.2024 Göteborgissa sijaitsevan AFFRA AB:n, joka on ajoneuvo- ja kuljetusteollisuuden tarvitsemaan ohjelmistotestaukseen ja erityisesti Hardware in the Loop (HIL) testaukseen erikoistunut konsulttiyhtiö. HIL-testauksen avulla ohjelmistojen ja laitteistojen kehityksenaikainen laadunvarmistus toteutetaan tehokkaasti ja turvallisesti. AFFRA:n 23 testauksen, ohjelmistokehityksen ja sulautettujen ratkaisujen osaajaa siirtyivät heti Etteplanin palvelukseen. Hankinnasta syntyi 758 tuhannen euron liikearvo, joka perustuu hankitun yhtiön henkilöstön tekniseen osaamiseen ja hankinnasta odotettaviin synergiahyötyihin. Hankintaan liittyvät kulut, 9 tuhatta euroa, sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernituloslaskelmassa. Hankinnat yhteensä Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenlaskettu erittely kauppahinnoista, hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista. Luovutettu vastike: 1 000 EUR Käteisvastike 13 518 Suunnattu osakeanti 2 107 Luovutettu vastike yhteensä 15 625 Varat ja velat Aineelliset hyödykkeet 37 Asiakaskanta (aineettomat hyödykkeet) 5 995 Kilpailukieltosopimukset (aineettomat hyödykkeet) 320 Myynti- ja muut saamiset 3 465 Rahavarat 1 216 Varat yhteensä 11 032 Muut pitkäaikaiset velat 16 Lyhytaikaiset velat 2 248 Laskennallinen verovelka 1 417 Velat yhteensä 3 681 Nettovarallisuus 7 351 Liikearvon syntyminen hankinnassa: Luovutettu vastike 15 625 Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus -7 351 Liikearvo 8 274 Hankittujen yhtiöiden tuottama, konsernituloslaskelmaan sisältyvä liikevaihto oli yhteensä 3 396 tuhatta euroa ja tilikauden voitto 457 tuhatta euroa. Jos kaikki yhtiöt olisi yhdistelty 1.1.2024 alkaen, konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto olisi ollut 361 931 tuhatta euroa ja tilikauden voitto 10 529 tuhatta euroa. Tilikauden 2023 yrityshankinnat LAE Engineering GmbH (100 %) Etteplan osti 4.7.2023 saksalaisen LAE Engineering GmbH:n, joka on sähkösuunnitteluun, voimalaitos-, rakennus- ja teollisuusautomaatioon, tiedonhallintajärjestelmiin ja teollisuuden IT-ratkaisuihin erikoistunut, noin 70 asiantuntijan suunnitteluyritys. LAE Engineering on jatkossa osa Suunnitteluratkaisut-palvelualuetta. Hankinnasta syntyi 3 037 tuhannen euron liikearvo, joka perustuu hankitun yhtiön henkilöstön tekniseen osaamiseen ja hankinnasta odotettaviin synergiahyötyihin. Liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittely saatiin valmiiksi tilikaudella 2024. Tarkastelujakson aikana oikaistiin alustavia liiketoiminnan yhdistämisestä syntyneitä velkoja 150 tuhatta euroa, jonka seurauksena LAE Engineering liiketoimintojen yhdistämisestä syntyvä liikearvo lisääntyi tilikauden 2024 aikana 150 tuhatta euroa. Tarkastelujakson päätyttyä tilikauden 2024 aikana konsernituloslaskelmaan kirjattiin lisäksi 67 tuhannen euron voitto liittyen liiketoiminnan yhdistämisestä syntyneisiin velkoihin. Hankintaan liittyvät kulut, yhteensä 156 tuhatta euroa, sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernituloslaskelmassa. Näistä kuluista 79 tuhatta euroa kirjattiin tilikaudelle 2024 ja 77 tuhatta euroa tilikaudelle 2023. High Vision Engineering Sweden AB (100 %) Etteplan vahvisti asemaansa Ruotsissa ja osti 4.9.2023 ruotsalaisen High Vision Engineering Sweden AB:n. High Vision Engineering tarjoaa suunnittelupalveluita tuotekehityksen eri vaiheissa auto- ja valmistavalle teollisuudelle. Kaupan myötä 40 High Vision Engineeringin työntekijää siirtyi Etteplanin palvelukseen. Hankinnasta syntyi 1 258 tuhannen euron liikearvo, joka perustuu hankitun yhtiön henkilöstön tekniseen osaamiseen ja hankinnasta odotettaviin synergiahyötyihin. Liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpidonkäsittely saatiin valmiiksi tilikaudella 2024. Tarkastelujakson aikana oikaistiin alustavia liiketoiminnan yhdistämisestä syntyneitä velkoja 131 tuhatta euroa, jonka seurauksena High Vision Engineering liiketoimintojen yhdistymisestä syntyvä liikearvo lisääntyi tilikauden 2024 aikana 131 tuhatta euroa. Hankintaan liittyvät kulut, 27 tuhatta euroa, sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernituloslaskelmassa. 118 118 Hankinnat yhteensä Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenlaskettu erittely kauppahinnoista, hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista. Luovutettu vastike: 1 000 EUR Käteisvastike 8 086 Ehdollinen vastike 250 Luovutettu vastike yhteensä 8 336 Varat ja velat Aineelliset hyödykkeet 1 014 Aineettomat hyödykkeet 80 Asiakaskanta (aineettomat hyödykkeet) 2 167 Kilpailukieltosopimukset (aineettomat hyödykkeet) 160 Myynti- ja muut saamiset 4 850 Rahavarat 1 951 Varat yhteensä 10 222 Eläkevelat 154 Muut pitkäaikaiset velat 310 Lyhytaikaiset velat 5 030 Laskennallinen verovelka 686 Velat yhteensä 6 181 Nettovarallisuus 4 041 Liikearvon syntyminen hankinnassa: Luovutettu vastike 8 336 Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus -4 041 Liikearvo 4 295 Hankittujen yhtiöiden tuottama, konsernituloslaskelmaan sisältyvä liikevaihto oli yhteensä 6 608 tuhatta euroa ja tilikauden voitto 644 tuhatta euroa. Jos kaikki yhtiöt olisi yhdistelty 1.1.2023 alkaen, konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto olisi ollut 367 833 tuhatta euroa ja tilikauden voitto 15 525 tuhatta euroa. Tilikaudella 2023 tapahtuneet muutokset aiempiin hankintoihin liittyvissä ehdollisissa vastikkeita koskevissa veloissa Konsernituloslaskelmaan kirjattiin yhteensä 197 tuhannen euron kulu aiempien tilikausien hankintoihin liittyvien ehdollisten velkojen arvostuksen muutoksista. 17. Liikearvo ja arvonalentumistestaus 1 000 EUR 2024 2023 Hankintameno 1.1. 109 737 105 385 Muuntoerot -867 297 Tytäryritysten hankinta (liitetieto 16) 8 565 4 056 Kirjanpitoarvo 31.12. 117 436 109 737 Liikearvot on kohdistettu arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Konsernin johto on määritellyt rahavirtaa tuottaviksi yksiköiksi palvelualueet, joihin yhtiön operatiivinen toiminta on organisoitu. Arvonalentumistestaus on tehty tilikauden viimeisellä vuosineljänneksellä seuraavan vuoden budjetin laatimisen jälkeen, ja se perustuu 30.9. kirjattuun liikearvon määrään, mutta päivitetään tarvittaessa vastaamaan 31.12. tilannetta. Nettorahavirtalaskelmissa otetaan ensimmäisen vuoden osalta huomioon budjettien mukaiset, verojen jälkeiset rahavirrat ja seuraavien viiden vuoden osalta muiden konsernin johdon hyväksymien laskelmien mukaiset, verojen jälkeiset rahavirrat. Lisäksi johto arvioi markkinakysyntää ja -ympäristöä ja vertaa arvioitaan ulkopuolisiin tietolähteisiin. Rahavirtoja määritettäessä ennakoidaan tuotto- ja hintakehitystä, kustannuksia, käyttöpääomatarvetta sekä investointeja. Ennakoinnin perustana johto käyttää sekä toteutunutta kehitystä että näkemystään markkinoiden tulevasta kehityksestä. 119 119 Arvioitujen nettorahavirtojen diskonttauksessa käytettävä diskonttauskorko on määritetty verojen jälkeisen, keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta. Diskonttauskorko perustuu sen maan 30 vuoden valtionobligaation korkoon, missä arvonalentumistestauksen kohteena oleva rahavirtaa tuottava yksikkö pääasiallisesti toimii. Koroissa on huomioitu yleinen markkinariski sekä kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoimintariski. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo. Päättyneen tilikauden tai vertailukauden aikana ei ole kirjattu arvonalentumistappioita. Liikearvo 30.9. MEUR 2024 2023 Suunnitteluratkaisut 56,7 56,3 Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut 45,8 36,8 Teknisen viestinnän ratkaisut 15,3 15,3 Yhteensä 117,8 108,5 Keskeiset oletukset käyttöarvon määrittelemiseksi Kokonaiskasvu-% 2-5 vuoden ajalle 1,0 % 1,0 % Kasvu-% 5 vuoden jälkeen 2,0 % 2,0 % Diskonttokorko, ennen veroja Suunnitteluratkaisut 11,0 % 11,6 % Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut 12,0 % 12,6 % Teknisen viestinnän ratkaisut 11,2 % 11,8 % Diskonttokorko, verojen jälkeen Suunnitteluratkaisut 9,1 % 9,4 % Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut 9,8 % 10,4 % Teknisen viestinnän ratkaisut 9,0 % 9,5 % Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon seuraavasti (Meur): Suunnitteluratkaisut 145,9 127,1 Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut 55,5 55,6 Teknisen viestinnän ratkaisut 49,6 48,4 Yhteensä 250,9 231,1 Herkkyysanalyysi Arvonalentumistestauksen yhteydessä on suoritettu herkkyysanalyysejä seuraavien muuttujien osalta: nollakasvu liikevaihdossa kannattavuustason (EBIT) alentuminen neljällä prosenttiyksiköllä diskonttauskorkokannan nousu neljällä prosenttiyksiköllä Johdon käsityksen mukaan herkkyysanalyysissä käytettyjen muuttujien toteutuminen ei johtaisi arvonalentumisiin rahavirtaa tuottavissa yksiköissä. 18. aineettomat hyödykkeet 2024 1 000 EUR Aineettomat oikeudet Kehittämis-menot Asiakaskanta ja kilpailukielto- sopimukset Ennakkomaksut Yhteensä Hankintameno 1.1. 13 951 3 116 58 953 266 76 285 Muuntoerot 46 0 -179 0 -133 Tytäryritysten hankinta 0 0 6 322 0 6 322 Lisäykset 27 0 0 0 27 Vähennykset -34 -4 0 0 -38 Siirrot erien välillä 11 -39 0 -266 -293 Hankintameno 31.12. 14 002 3 074 65 096 0 82 171 Kertyneet poistot 1.1. -12 603 -2 954 -31 165 0 -46 721 Muuntoerot -46 0 89 0 43 Tilikauden poisto -394 -43 -5 963 0 -6 400 Kertyneet poistot 31.12. -13 042 -2 997 -37 039 0 -53 078 Kirjanpitoarvo 31.12. 959 77 28 057 0 29 093 120 120 2023 1 000 EUR Aineettomat oikeudet Kehittämis-menot Asiakaskanta ja kilpailukielto- sopimukset Ennakkomaksut Yhteensä Hankintameno 1.1. 13 175 3 060 56 374 89 72 698 Muuntoerot -94 0 247 0 153 Tytäryritysten hankinta 80 0 2 332 0 2 412 Lisäykset 703 11 0 266 980 Vähennykset -9 0 0 -45 -53 Siirrot erien välillä 96 45 0 -45 96 Hankintameno 31.12. 13 951 3 116 58 953 266 76 285 Kertyneet poistot 1.1. -12 004 -2 868 -25 753 0 -40 625 Muuntoerot 95 0 -68 0 26 Tilikauden poisto -693 -86 -5 344 0 -6 122 Kertyneet poistot 31.12. -12 603 -2 954 -31 165 0 -46 721 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 349 162 27 788 266 29 565 Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet 28 057 tuhatta euroa koostuvat hankituista asiakaskannoista 27 727 tuhatta euroa (2023: 27 478 tuhatta euroa) ja kilpailukieltosopimuksista 330 tuhatta euroa (2023: 309 tuhatta euroa). 19. Aineelliset hyödykkeet 2024 1 000 EUR Maa- ja vesialueet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 19 0 18 484 1 974 20 478 Muuntoerot 0 0 -3 1 -2 Tytäryritysten hankinta 0 0 0 1 1 Lisäykset 0 0 791 1 598 2 389 Vähennykset 0 0 -267 -1 -268 Siirrot erien välillä 0 0 72 240 312 Hankintameno 31.12. 19 0 19 077 3 814 22 910 Kertyneet poistot 1.1. 0 0 -15 471 -1 604 -17 075 Muuntoerot 0 0 -17 -2 -18 Tilikauden poisto 0 0 -1 148 -186 -1 334 Kertyneet poistot 31.12. 0 0 -16 636 -1 792 -18 428 Kirjanpitoarvo 31.12. 19 0 2 441 2 022 4 482 2023 1 000 EUR Maa- ja vesialueet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 19 495 17 417 1 834 19 766 Muuntoerot 0 0 -46 -4 -50 Tytäryritysten hankinta 0 0 249 0 249 Lisäykset 0 0 900 149 1 048 Vähennykset 0 -495 -33 -4 -532 Siirrot erien välillä 0 0 -4 0 -5 Hankintameno 31.12. 19 0 18 484 1 974 20 478 Kertyneet poistot 1.1. 0 -25 -14 303 -1 491 -15 819 Muuntoerot 0 0 53 2 55 Tilikauden poisto 0 -16 -1 221 -116 -1 352 Kertyneet poistot 31.12. 0 0 -15 471 -1 604 -17 075 Kirjanpitoarvo 31.12. 19 0 3 013 370 3 402 121 121 20. Käyttöoikeusomaisuuserät 2024 1 000 EUR Vuokratut ohjelmistot Koneet ja kalusto Toimitilat Yhteensä Hankintameno 1.1. 8 229 29 807 51 925 89 961 Muuntoerot -14 -108 0 -122 Tytäryritysten hankinta 0 150 184 334 Lisäykset 392 3 834 7 350 11 576 Vähennykset 0 -450 -3 017 -3 467 Hankintameno 31.12. 8 608 33 233 56 442 98 282 Kertyneet poistot 1.1. -7 544 -24 337 -36 759 -68 639 Muuntoerot 13 83 0 96 Tilikauden poisto -547 -3 653 -6 429 -10 629 Kertyneet poistot 31.12. -8 078 -27 907 -43 188 -79 172 Kirjanpitoarvo 31.12. 530 5 326 13 254 19 110 2023 1 000 EUR Vuokratut ohjelmistot Koneet ja kalusto Toimitilat Yhteensä Hankintameno 1.1. 7 698 26 011 45 059 78 768 Muuntoerot 1 25 0 26 Tytäryritysten hankinta 0 230 542 772 Lisäykset 530 3 663 7 367 11 560 Vähennykset 0 -123 -1 043 -1 165 Hankintameno 31.12. 8 229 29 807 51 925 89 961 Kertyneet poistot 1.1. -7 027 -20 690 -29 519 -57 236 Muuntoerot -2 -20 0 -22 Tilikauden poisto -515 -3 626 -7 240 -11 381 Kertyneet poistot 31.12. -7 544 -24 337 -36 759 -68 639 Kirjanpitoarvo 31.12. 686 5 470 15 166 21 322 Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta vuonna 2024 oli yhteensä 12 958 (2023: 13 351) tuhatta euroa. 21. Vaihto-omaisuus 1 000 EUR 2024 2023 Vaihto-omaisuus tilikauden alussa 806 635 Lisäykset/Vähennykset -148 172 Yhteensä 658 806 22. Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 000 EUR 2024 2023 Myyntisaamiset 54 818 55 115 Luottotappiovaraus -195 -85 Muut saamiset 355 498 Siirtosaamiset 6 202 5 620 Yhteensä 61 180 61 148 Siirtosaamisten olennaisimmat erät 1 000 EUR 2024 2023 Korkosaamiset 82 46 Jaksotetut työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 310 116 Vuokraennakot 733 713 Muut siirtosaamiset kuluista 5 078 4 745 Yhteensä 6 202 5 620 Saatavien jakauma valuutoittain 1 000 EUR 2024 2023 EUR 42 011 41 832 SEK 12 005 14 052 CNY 2 108 2 288 PLN 358 514 DKK 3 434 1 775 Muut valuutat 1 263 688 Yhteensä 61 180 61 148 122 122 23. Rahoitusriskien hallinta Tämä liitetieto kuvaa konsernin altistumista rahoitusriskeille sekä rahoitusriskien toteutumisen mahdollisia vaikutuksia konsernin tulevaan taloudelliseen kehitykseen. 23.1 Rahoitusriskien osatekijät Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskille sekä vastapuoli- ja luottoriskille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja oma pääoma sekä varmistaa riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin taloushallintoon, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata konsernia rahoitusriskeiltä. Talousosasto vastaa keskitetysti myös konsernin varainhankinnasta ja tuottaa johdolle informaatiota konsernin sekä liiketoimintayksiköiden rahoituksellisesta tilanteesta. 23.1.1 Valuuttariski Valuuttariski koostuu valuuttamääräisinä suoritettavien kaupallisten transaktioiden transaktioriskistä sekä translaatioriskistä, joka syntyy taseen valuuttamääräisten erien muuntamisesta raportointivaluutan määräiseksi. Transaktioriski Konsernin liiketoiminnasta pääosa tapahtuu kunkin konserniyrityksen kohdemaan valuutassa, jolloin myyntituotot ja kulut ovat samassa valuutassa. Translaatioriski Konserni altistuu valuuttakurssivaihtelusta aiheutuvalle translaatioriskille muunnettaessa euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tase-eriä raportointivaluutan määräiseksi. Suurin riski liittyy Ruotsin kruunuissa kirjattuun liikearvoon. Ruotsin kruunuissa kirjatun liikearvon määrä tilinpäätöshetkellä oli 31 265 tuhatta euroa (2023: 31 366 tuhatta euroa). Herkkyysanalyysi kohtuullisten ja mahdollisten valuuttakurssimuutosten vaikutuksesta konsernin tilikauden voittoon sekä omaan pääomaan ja liikearvoon tilinpäätöshetkellä on esitetty alla olevassa taulukossa. Analyysissä on oletettu valuuttakurssimuutoksen olevan +/-10 prosenttia tilinpäätöshetkestä, ja muiden tekijöiden pysyvän muuttumattomina. 2024 1 000 EUR Vaikutus tilikauden voittoon Vaikutus muihin oman pääoman eriin Vaikutus liikearvoon EUR/SEK 10 %:n nousu -296 -783 -2 842 EUR/SEK 10 %:n lasku 362 957 3 474 EUR/PLN 10 %:n nousu -182 -792 -406 EUR/PLN 10 %:n lasku 222 967 496 EUR/CNY 10 %:n nousu -83 -413 -176 EUR/CNY 10 %:n lasku 101 505 215 EUR/DKK 10 %:n nousu -140 -543 -967 EUR/DKK 10 %:n lasku 171 664 1 181 2023 1 000 EUR Vaikutus tilikauden voittoon Vaikutus muihin oman pääoman eriin Vaikutus liikearvoon EUR/SEK 10 %:n nousu -392 -1 060 -2 851 EUR/SEK 10 %:n lasku 479 1 295 3 485 EUR/PLN 10 %:n nousu -160 -600 -400 EUR/PLN 10 %:n lasku 196 733 489 EUR/CNY 10 %:n nousu 7 -317 -170 EUR/CNY 10 %:n lasku -9 388 207 EUR/DKK 10 %:n nousu -9 -150 -283 EUR/DKK 10 %:n lasku 11 183 346 23.1.2 Korkoriski Konserni altistuu korkoriskille sekä tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin että markkinakorkojen muutosten aiheuttaman kassavirtariskin muodossa. Korollisten velkojen kokonaismäärä ilman vuokrasopimusvelkoja oli tilinpäätöshetkellä 76 661 tuhatta euroa (2023: 65 180 tuhatta euroa). Lainojen korkojen vaihteluväli on 3,68 – 4,19 (2023: 4,17 – 5,39) prosenttia. Konsernilla on vain vaihtuvakorkoisia lainoja. Konsernin korkoriskiä seurataan laskemalla korkoprosenttien yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutus konsernin korkokuluihin seuraavien 12 kuukauden aikana. Korkoaseman herkkyys koronmuutoksille saadaan laskemalla paljonko konsernin koko korkokäyrän yhtä suuri, yhden prosenttiyksikön suuruinen 123 123 muutos muuttaisi korkokuluja vuositasolla. Tarkastelussa huomioidaan vain korolliset pankkilainat. Vuokrasopimusvelkoja ei huomioida. Tilinpäätöshetkellä konsernin korkoherkkyys yhden prosenttiyksikön suuruiselle koronnousulle oli noin 238 tuhatta euroa (2023: 550 tuhatta euroa). 23.1.3 Rahoitus- ja maksuvalmiusriski Konserni pyrkii turvaamaan hyvän maksuvalmiuden kaikissa markkinaolosuhteissa tehokkaalla kassanhallinnalla. Lyhytaikaiseen rahoitukseen käytetään cash pool -järjestelyihin sidottuja luottolimiittejä. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 16 082 tuhatta euroa (2023: 14 055 tuhatta euroa) käytettävissä olevia luottolimiittejä. Limiittejä ei ollut käytössä tilikauden 2024 lopussa (2023: ei käytössä). Jälleenrahoitusriskiä pyritään minimoimaan lainasalkun tasapainoisella erääntymisaikataululla, lainojen riittävän pitkällä maturiteetilla sekä käyttämällä rahoituksen lähteenä useita eri pankkeja. Lainarahoitusta lisätään tarpeen mukaan. Konsernilla on omavaraisuusasteeseen sekä nettovelat/ EBITDA-tunnuslukuun sidottuja lainakovenantteja, jotka koskevat pääosin kaikkia konsernin lainoja. Mikäli tilinpäätöshetkellä konsernin omavaraisuusaste alittaa 25 prosenttia tai nettovelat/EBITDA-tunnusluku ylittää tason 3,5, luotonantajalla on oikeus irtisanoa konsernin kaikki luotot kokonaisuudessaan välittömästi takaisinmaksettaviksi. Konserni testaa lainakovenantteja kvartaaleittain. Tilikausien 2023 ja 2024 osavuosikatsausten ja konsernitilinpäätösten lukujen perusteella kovenantit eivät rikkoutuneet, joten lainat on luokiteltu pitkäaikaisiksi siltä osin, kun ne erääntyvät yli vuoden kuluttua. Konserni uskoo noudattavansa kovenanttiehtoja seuraavat 12 kuukautta raportointipäivästä. Tasapainottaakseen toimialalla tyypillisten pitkien maksuehtojen kassavaikutusta konserni myy osan suurimpien asiakkaidensa myyntisaamisista rahoituslaitokselle. Myytyihin myyntisaamisiin ei liity luottotappioriskiä ja kyseiset myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta. Rahoitusvelkojen erääntymisanalyysi 2024 1 000 EUR Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Lainat 29 216 51 690 Vuokrasopimusvelat 11 349 8 362 Tytäryhtiöiden hankintavelat 533 131 Ostovelat ja muut velat 13 758 176 Yhteensä 54 856 60 359 2023 1 000 EUR Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Lainat 27 884 42 236 Vuokrasopimusvelat 12 843 8 560 Tytäryhtiöiden hankintavelat 100 500 Ostovelat ja muut velat 13 576 526 Yhteensä 54 403 51 823 Tytäryhtiöiden hankintavelat 31.12.2024 koostuvat LAE Engineering GmbH:n 533 tuhannen euron kauppahinnasta, joka maksetaan 4.9.2025, ja High Vision Engineering Sweden AB:n 131 tuhannen euron kauppahinnasta, joka maksetaan 30.4.2028 mennessä. 124 124 Rahoituksen rahavirran ja rahoitusvelkojen muutoksen täsmäytys 1 000 EUR 2024 2023 Korolliset velat 1.1. 86 583 90 583 Rahoituksen rahavirta 334 -15 325 Ei-rahamääräiset muutokset Muutokset vuokrasopimuksissa 8 144 10 206 Yrityshankinnoissa vastattavaksi otetut lainat ja vuokrasopimukset 334 772 Muuntoerot ja muut muutokset* 476 348 Ei-rahamääräiset muutokset yhteensä 8 954 11 325 Korolliset velat 31.12. 95 872 86 583 * Tilikaudella 2024 LAE Engineering hankintaan liittyvä kauppahinta 500 tuhatta euroa oikaistiin korottomista veloista korollisiin velkoihin. 23.1.4 Vastapuoli- ja luottoriski Rahoitusjärjestelyihin sisältyy riski siitä, ettei vastapuoli kykene täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteita. Vastapuoliriskin minimoimiseksi rahoitussopimukset on tehty hyvän luottoluokituksen omaavien, johtavien pohjoismaisten pankkien kanssa. Operatiiviseen toimintaan liittyvä luottoriski syntyy asiakkaan kyvyttömyydestä suoriutua sopimusvelvoitteistaan. Merkittävä osa konsernin liiketoiminnasta kohdistuu suuriin, kansainvälisesti toimiviin ja luottokelpoisiin yrityksiin. Luottoriskiä pienentää myös asiakasyritysten jakautuminen usealle eri toimialalle. Konserni pyrkii varmistamaan, että tuotteita ja palveluja myydään vain asiakkaille, joilla on asianmukaiset luottotiedot. Luottoriskiä valvotaan systemaattisesti, ja erääntyneitä myyntisaatavia seurataan viikoittain. Lisääntyneen taloudellisen epävarmuuden vaikutuksia pyritään minimoimaan saatavakannan aktiivisella valvonnalla ja tehokkaalla perintäprosessilla. Luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on taseen saatavien kirjanpitoarvo. Luottotappiovaraus Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen IFRS 9:n sisältyvää yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan kaikista, myös erääntymättömistä, myyntisaamista ja keskeneräisistä töistä määritetään koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Alla oleva taulukko kuvaa luottotappiovarauksen muodostumista. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset ja keskeneräiset työt ryhmitellään yhteisten luottoriskiominaisuuksien ja maksun viivästymisen perusteella. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämisessä käytetään myös ennakoivaa informaatiota ottamalla huomioon EU:n bruttokansantuotteen kasvuennuste. Tämän määrittelyn perusteella odotettavissa olevat luottotappiot eivät ole olennaisia. Konsernin johto arvioi odotettavissa olevia luottotappioita tapauskohtaisesti, pääsääntöisesti yli 60 päivää erääntyneistä saatavista kirjataan 50 prosentin ja yli 90 päivää erääntyneistä saatavista 100 prosentin arvonalentuminen. 2024 Erääntyneet 1 000 EUR Eräänty- mättömät 1–30 pv 31–60 pv 61–90 pv >90 pv Yhteensä Odotettavissa oleva luottotappioaste 0,1 % 0,1 % 1,5 % 5,5 % 6,5 % Myyntisaamiset 47 363 5 360 1 053 202 840 54 818 Keskeneräiset työt 28 406 0 0 0 0 28 406 Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot 60 6 16 11 55 147 Tapauskohtainen luottotappiovaraus 48 48 Kirjattu luottotappiovaraus 195 2023 Erääntyneet 1 000 EUR Eräänty- mättömät 1–30 pv 31–60 pv 61–90 pv >90 pv Yhteensä Odotettavissa oleva luottotappioaste 0,1 % 0,1 % 1,3 % 4,4 % 6,9 % Myyntisaamiset 47 618 5 361 1 120 79 937 55 115 Keskeneräiset työt 30 662 0 0 0 0 30 662 Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot 57 5 15 4 65 145 Tapauskohtainen luottotappiovaraus -59 -59 Kirjattu luottotappiovaraus 85 125 125 Odotettavissa olevien luottotappiovarausten muutokset 1 000 EUR 2024 2023 Kirjattu luottotappiovaraus 1.1. -85 -394 Luottotappiovarausten nettovähennys (+) / lisäys (-) -110 308 Kirjattu luottotappiovaraus 31.12. -195 -85 Jos yksittäisistä myyntisaamisista tai sopimukseen perustuvista omaisuuseristä ei voida odottaa saatavan maksua, ne kirjataan pois taseesta. Maksua ei voida odottaa saatavan mm. tilanteissa, joissa velallinen ei pysty sitoutumaan takaisinmaksuohjelmaan. 23.2 Pääomariskin hallinta Pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin kyky jatkuvaan toimintaan, jotta se pystyisi antamaan tuottoa omistajilleen ja hyötyä muille sidosryhmilleen. Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten alentamiseksi. Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä omaisuuttaan. Pääomaa seurataan nettovelkaantumisasteen (net gearing) pohjalta samoin kuin muissa saman toimialan yrityksissä. Nettovelkaantumisaste lasketaan jakamalla nettovelat oman pääoman määrällä. Nettovelat lasketaan siten, että korollisten bruttovelkojen kokonaismäärästä vähennetään rahavarat. Tyydyttävän joustavuuden varmistamiseksi tavoitteeksi on asetettu nettovelkaantumisasteen pitäminen välillä 30–100 prosenttia. Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin nettovelkaantumisaste: 1 000 EUR 2024 2023 Korolliset bruttovelat 95 872 86 582 Vähennetään rahavarat -25 241 -23 442 Nettovelat 70 631 63 140 Oma pääoma yhteensä 117 803 114 091 Nettovelkaantumisaste 60,0 % 55,3 % 24. Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin Rahoitusvarat 2024 1 000 EUR Liite Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat Kirjanpitoarvo yhteensä Noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet 24 9 534 9 534 Myyntisaamiset ja muut saamiset 22 55 893 55 893 Rahavarat 25 241 25 241 Rahoitusvarat 31.12. 81 134 9 534 90 668 Rahoitusvelat 2024 1 000 EUR Liite Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat Kirjanpitoarvo yhteensä Lainat rahoituslaitoksilta 26 76 161 76 161 Vuokrasopimusvelat 26 19 211 19 211 Tytäryhtiöiden hankintavelat 16, 27 663 663 Ostovelat ja muut velat 28 13 803 13 803 Rahoitusvelat 31.12. 109 175 663 109 838 Rahoitusvarat 2023 1 000 EUR Liite Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat Kirjanpitoarvo yhteensä Noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet 24 2 376 2 376 Myyntisaamiset ja muut saamiset 22 56 500 56 500 Rahavarat 23 442 23 442 Rahoitusvarat 31.12. 79 942 2 376 82 318 126 126 Rahoitusvelat 2023 1 000 EUR Liite Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat Kirjanpitoarvo yhteensä Lainat rahoituslaitoksilta 26 65 180 65 180 Vuokrasopimusvelat 26 21 404 21 404 Tytäryhtiöiden hankintavelat 16, 27 0 600 600 Ostovelat ja muut velat 28 13 602 13 602 Rahoitusvelat 31.12. 100 185 600 100 785 Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoja. Käyvän arvon hierarkia Seuraavissa taulukoissa esitetään käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit arvostusmenetelmän mukaan jaoteltuina. Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti: Taso 1: Täysin samanlaisille varoille tai veloille noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla. Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on havainnoitavissa joko suoraan hintana tai epäsuorasti hinnoista johdettuina. Taso 3: Muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon. Käypään arvoon muiden laajan tulosten erien kautta kirjattavat rahoitusvarat 2024 1 000 EUR Noteeratut osakkeet (Taso 1) Toimitila-osakkeet (Taso 2) Noteeraamat-tomat osakkeet ja lainasaamiset (Taso 3)1 Yhteensä Alkusaldo 1.1. 199 120 3 019 3 339 Sijoitukset osakkeisiin² 0 0 7 176 7 176 Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuotot/kulut 6 0 -8 -2 Muuntoerot 0 0 -63 -63 Kirjanpitoarvo 31.12. 205 120 10 125 10 450 ¹ Ekkono Solutions AB ja BJIT:n osalta arvostus perustuu ennustettuihin diskontattuihin kassavirtoihin (Value-In-Use). ² Sijoitus BJIT:n osakkeisiin. 2023 1 000 EUR Noteeratut osakkeet (Taso 1) Toimitila-osakkeet (Taso 2) Noteeraamat-tomat osakkeet ja lainasaamiset (Taso 3) Yhteensä Alkusaldo 1.1. 237 120 3 019 3 376 Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuotot/kulut -38 0 0 -38 Kirjanpitoarvo 31.12. 199 120 3 019 3 339 Noteeraamattomien osakkeiden ja lainasaamisten arvostusmenetelmä perustuu toteutuneisiin kauppoihin tai diskontattujen rahavirtojen nykyarvoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Tytäryhtiöiden hankintavelka (Taso 3) 1 000 EUR 2024 2023 Alkusaldo 1.1. 100 33 Lisäykset 0 100 Arvostuksen muutos 83 197 Maksusuoritus -183 -230 Kirjanpitoarvo 31.12. 0 100 Lisätietoa tytäryhtiöiden hankintavelasta esitetään liitetiedossa 16 Liiketoimintojen yhdistäminen. 127 127 25. Oma pääoma Oma pääoma Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, omista osakkeista, muuntoeroista, muista rahastoista sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahasto sisältää alkuperäiseen listautumiseen liittyvän emissiovoiton sekä rahastoanneissa kerättyjä varoja. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakeanneissa kerättyjä varoja, jotka on hallituksen päätöksellä päätetty kirjata Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojauksen. Ruotsin yhtiöön liittyvän nettosijoituksen suojauksen kokonaismäärä (149 tuhatta euroa) kirjataan tuloslaskelmaan, jos sijoituksesta luovutaan. Muut rahastot sisältää käyvän arvon rahaston, joka käsittää käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien sijoitusten 70 tuhannen euron (2023: 73 tuhannen euron) kertyneet arvonmuutokset. Kertyneet arvonmuutokset siirretään kertyneisiin voittovaroihin, jos sijoituksista luovutaan. Osakkeet ja osakepääoma Etteplan Oyj:llä on yksi osakelaji. Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseen laskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuina omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä. Etteplan Oyj:n kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma tilikauden lopussa oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 25 350 793 (2023: 25 200 793) kappaletta. Tilikaudella ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon. Osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETTE. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa, eikä enimmäisosakemäärää ole rajoitettu. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Jos jokin konserniin kuuluva yritys ostaa yhtiön osakkeita (omat osakkeet), maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot (verovaikutuksilla vähennettyinä) vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä verovaikutukset huomioon ottaen. Yhtiön hallussa tilinpäätöshetkellä oli 100 921 (2023: 100 921) kappaletta omia osakkeita. Hallituksen valtuudet omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen sekä osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä on esitetty hallituksen toimintakertomuksessa. Päätetyt osingot, jotka on asianmukaisesti hyväksytty eivätkä ole enää yrityksen harkintavallassa mutta joita ei ole jaettu raportointikauden päättymispäivään mennessä, kirjataan velaksi konsernitaseeseen. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,22 euroa osakkeelta. Tilikaudelta 2023 osinkoa jaettiin 0,30 euroa osakkeelta. 26. Korolliset velat Lainat rahoituslaitoksilta Jakauma valuutoittain 1 000 EUR 2024 2023 Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta EUR 49 473 40 167 Yhteensä 49 473 40 167 Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta EUR 26 688 24 719 CNY 0 293 Yhteensä 26 687 25 011 Kovenanttiehtoisia lainoja on tilinpäätöshetkellä 75 850 tuhatta euroa (2023: 64 500 tuhatta euroa). 128 128 Vuokrasopimusvelat Jakauma valuutoittain 1 000 EUR 2024 2023 Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat EUR 6 063 5 481 SEK 1 836 2 427 CNY 200 183 PLN 179 429 DKK 84 41 Yhteensä 8 362 8 560 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat EUR 8 640 10 587 SEK 1 681 1 622 CNY 201 260 PLN 211 300 DKK 116 75 Yhteensä 10 849 12 843 27. Muut pitkäaikaiset velat 1 000 EUR 2024 2023 Tytäryhtiöiden hankintavelka 131 500 Muut pitkäaikaiset velat 45 26 Yhteensä 176 526 28. Ostovelat ja muut velat 1 000 EUR 2024 2023 Ostovelat 13 758 13 576 Siirtovelat 32 564 32 053 Verovelat 14 488 15 112 Tytäryhtiöiden hankintavelka 533 100 Muut velat 0 8 Yhteensä 61 343 60 849 Siirtovelkojen olennaisimmat erät 1 000 EUR 2024 2023 Korkovelat 451 573 Jaksotetut työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 29 309 28 435 Muut lyhytaikaiset siirtovelat 2 804 3 045 Yhteensä 32 564 32 053 Velkojen jakauma valuutoittain 1 000 EUR 2024 2023 EUR 43 871 45 668 SEK 12 502 12 282 CNY 1 301 853 PLN 1 735 1 510 DKK 1 802 474 Muut valuutat 133 60 Yhteensä 61 343 60 849 129 129 29. Vakuudet ja vastuusitoumukset 1 000 EUR 2024 2023 Yrityskiinnitykset 320 320 Pantatut osakkeet 120 120 Muut annetut vakuudet 1 007 599 Yhteensä 1 447 1 039 30. Lähipiiritapahtumat Konsernin lähipiiriin luetaan henkilöt, joilla on konsernissa määräysvalta, yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta sekä konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt. Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat henkilöitä, joilla on konsernin toiminnan suunnittelua, johtamista ja valvontaa koskevat välittömät tai välilliset valtuudet ja vastuu, mukaan lukien konsernin hallituksen jäsenet (toimivaan johtoon kuuluvat ja muut). Konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat myös konsernin emoyhtiön, Ingman Group Oy Ab:n johtoon kuuluvat henkilöt. Ingman Group Oy Ab käyttää konsernissa lopullista määräysvaltaa, ja lähipiiriin kuuluu sen lisäksi myös Ingman Group Oy Ab:n konserniyritykset ja osakkuusyhtiöt. Edellä mainittujen henkilöiden puolisot ja huollettavat sekä heidän määräysvallassaan tai yhteisessä määräysvallassa olevat yhtiöt luetaan lähipiiriin. Lähipiiriliiketoimet on hinnoiteltu konsernin normaalien, markkinaehtoisten hinnoitteluperusteiden ja hankintaehtojen mukaisesti. Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet 31.12.2024 Yhtiö Kotipaikka Konsernin / Emoyhtiön omistusosuus Emoyhtiö Etteplan Oyj Espoo, Suomi Etteplan Germany GmbH Leverkusen, Saksa 100 % / 100 % Etteplan Deutschland GmbH Neukirchen-Vlyun, Saksa 100 % / 0 % Etteplan Defense GmbH Koblenz, Saksa 100 % / 0 % Etteplan Finland Oy Lahti, Suomi 100 % / 100 % Etteplan Poland sp.z.o.o. Wroclaw, Puola 100 % / 0 % Etteplan Sweden AB Västerås, Ruotsi 100 % / 100 % Etteplan Technology Center Ltd. Kunshan, Kiina 100 % / 0 % Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd. Shanghai, Kiina 100 % / 100 % Etteplan B.V. Eindhoven, Alankomaat 100 % / 100 % Etteplan Netherlands B.V. Eindhoven, Alankomaat 100 % / 0 % Etteplan USA Inc. Austin (TX), Yhdysvallat 100 % / 0 % Syncore technologies AB Linköping, Ruotsi 100 % / 100 % Etteplan Denmark A/S Herlev, Tanska 100 % / 100 % High Vision Engineering Sweden AB Göteborg, Ruotsi 100 % / 100 % STRONGIT ApS Gråsten, Tanska 100 % / 100 % STRONGIT Kobenhavn ApS Ballerub, Tanska 100 % / 0 % AFFRA AB Göteborg, Ruotsi 100 % / 100 % Seuraavat konserniyhtiöt on fuusioitu vuonna 2024: Yhtiö Kotipaikka Yhtiö, johon fuusioitu LAE Engineering GmbH Wiesloch, Saksa Etteplan Germany GmbH LAE Anlagenbau GmbH Wiesloch, Saksa Etteplan Germany GmbH 130 130 35. Key figures for shares Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat 1 000 EUR 2024 2023 Palveluiden myynnit ja ostot sekä niistä johtuvat saamiset ja velat Palveluiden myynnit muille lähipiiriin kuuluville yhtiöille 36 42 Palveluiden ostot muilta lähipiiriin kuuluvilta yhtiöiltä 36 37 Johdon työsuhde-etuudet Etteplan Oyj:n johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmän jäsenistä. Johdolle maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut 1 000 EUR 2024 2023 Hallitus 348 330 Toimitusjohtaja 635 1 679 Muu johtoryhmä 2 010 4 010 Yhteensä 2 992 6 019 Hallitukselle maksetut palkkiot 1 000 EUR 2024 2023 Hallituksen jäsenet Robert Ingman, puheenjohtaja 92 85 Matti Huttunen 49 45 Päivi Lindqvist 51 47 Leena Saarinen, 9.4.2024 asti 11 46 Mikko Tepponen 47 43 Sonja Sarasvuo 48 32 Tomi Ristimäki 48 32 Yhteensä 348 330 Toimitusjohtajalle ja muiden johtoryhmän jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja muut etuudet Toimitusjohtaja Juha Näkki Muu johtoryhmä 1 000 EUR 2024 2023 2024 2023 Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 544 669 1 685 2 201 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 91 112 324 419 Muut pitkäaikaiset etuudet 0 0 0 0 Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet 0 0 0 0 Osakeperusteiset maksut 0 898 0 1 390 Johdon työsuhde-etuudet yhteensä 635 1 679 2 010 4 010 Yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkion. 31. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Etteplan vahvisti asemaansa Keski-Euroopassa ja osti 14.1.2025 Novacon Powertrain GmbH:n, joka on sähköistymiseen ja moottoriteknologian kehitykseen keskittyvä tuotekehitysyhtiö. Yritysosto tuo Etteplanille uuden tuotekehitysyksikön, jolla on vahvaa osaamista auto- ja junaliikenteen sähköistymisessä ja edistyksellisten voimansiirtolinjojen kehittämisessä. Novacon Powertrain on kasvanut voimakkaasti tarjoamalla edistyksellistä teknologiaa johtavien autonvalmistajien muuttuviin tarpeisiin nopeasti kehittyvällä toimialalla. Noin 180 ammattilaista työllistävän yhtiön liikevaihto vuonna 2023 oli noin 18 miljoonaa euroa. Yrityshankinnan kirjanpitokäsittely on kesken, minkä vuoksi hankinnasta ei voida vielä esittää muita IFRS 3 -standardin vaatimia tietoja. 131 131 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma EUR, tilikausi 1.1.–31.12. (FAS) Liite 2024 2023 Liikevaihto 1 17 901 657,36 18 863 945,10 Liiketoiminnan muut tuotot 2 0,00 31 237,59 Henkilöstökulut 3 -6 675 409,92 -5 800 734,65 Poistot ja arvonalentumiset 10, 11 -339 100,85 -379 920,41 Liiketoiminnan muut kulut 5 -10 583 540,39 -10 034 910,33 Liikevoitto/-tappio 303 606,20 2 679 617,30 Rahoitustuotot ja -kulut 6, 7 11 772 048,54 12 580 472,23 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 12 075 654,74 15 260 089,53 Tilinpäätössiirrot 8 12 033 483,89 15 129 171,74 Tuloverot 9 -1 698 172,34 -2 660 574,27 Tilikauden voitto 22 410 966,29 27 728 687,00 132 132 Emoyhtiön tase EUR, 31.12. (FAS) Liite 2024 2023 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 10 319 269,64 595 985,09 Aineelliset hyödykkeet 11 125 724,06 159 891,69 Osuudet saman konsernin yrityksissä 12 174 560 995,97 158 690 119,73 Muut sijoitukset 12 2 044 879,17 2 052 397,84 Pitkäaikaiset saamiset 13 20 740 563,47 14 815 837,87 Pysyvät vastaavat yhteensä 197 791 432,31 176 314 232,22 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset 14 20 140 189,34 21 610 629,06 Rahat ja pankkisaamiset 15 13 439 829,10 14 893 172,87 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 33 580 018,44 36 503 801,93 Vastaavaa yhteensä 231 371 450,75 212 818 034,15 EUR, 31.12. (FAS) Liite 2024 2023 Oma pääoma ja velat Oma pääoma Osakepääoma 16 5 000 000,00 5 000 000,00 Ylikurssirahasto 16 6 701 187,41 6 701 187,41 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 16 26 186 602,11 24 079 413,43 Omat osakkeet 16 -1 718 906,02 -1 718 906,02 Edellisten tilikausien voitto 16 48 453 511,18 28 254 785,78 Tilikauden voitto 16 22 410 966,29 27 728 687,00 Oma pääoma yhteensä 107 033 360,97 90 045 167,60 Tilinpäätössiirtojen kertymä 17 196 613,25 230 097,14 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 18 49 330 518,54 39 850 000,00 Lyhytaikainen vieras pääoma 19 74 810 957,99 82 692 769,41 Vieras pääoma yhteensä 124 141 476,53 122 542 769,41 Vastattavaa yhteensä 231 371 450,75 212 818 034,15 133 133 Emoyhtiön rahavirtalaskelma EUR, tilikausi 1.1.–31.12. (FAS) 2024 2023 Liiketoiminnan rahavirta Asiakkailta saadut maksut 17 663 072,55 18 350 710,68 Maksut liiketoiminnan kuluista -17 098 647,44 -17 960 437,50 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 564 425,11 390 273,18 Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista -5 394 403,09 -3 519 476,10 Saadut osingot ja korot 16 540 529,64 16 296 386,74 Maksetut välittömät verot -2 408 075,00 -2 156 377,20 Liiketoiminnan rahavirta (A) 9 302 476,66 11 010 806,62 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 102 300,77 -75 121,14 Tytäryhtiöhankinnat -13 763 687,56 -1 773 276,20 Tytäryhtiöille myönnetyt lainat -7 439 688,00 -7 800 000,00 Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 1 485 000,00 635 000,00 Luovutusvoitot muista sijoituksista 1,00 0,00 Investointien rahavirta (B) -19 616 073,79 -9 013 397,34 EUR, tilikausi 1.1.–31.12. (FAS) 2024 2023 Rahoituksen rahavirta Omien osakkeiden hankinta 0,00 -486 226,17 Lainojen nostot 38 000 000,00 28 500 000,00 Lainojen takaisinmaksut -26 650 972,44 -31 131 563,44 Konsernitilivelkojen muutos -10 219 021,56 -1 124 657,45 Maksetut osingot -7 529 961,60 -9 015 028,92 Konserniavustus 15 000 000,00 15 000 000,00 Rahoituksen rahavirta (C) 8 600 044,40 1 742 524,02 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) -1 713 552,73 3 739 933,30 Rahavarat tilikauden alussa 14 893 172,87 11 241 985,24 Valuuttakurssien muutosten vaikutus 260 208,96 -88 745,67 Rahavarat tilikauden lopussa 13 439 829,10 14 893 172,87 134 134 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Emoyhtiö Etteplan Oyj:n tilinpäätös laaditaan Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien säännösten (FAS) mukaisesti. Etteplan Oyj:n liikevaihto koostuu konsernin sisäisistä ohjelmisto- ja hallintoveloituksista. Aktivoidut kehittämismenot Kehittämismenot, jotka välittömästi johtuvat yksilöitävissä olevien ja ainutlaatuisten, yhtiön määräysvallassa olevien ohjelmistotuotteiden suunnittelusta ja testauksesta, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi seuraavien kriteerien täyttyessä: ohjelmistotuotteen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa niin, että se voidaan ottaa käyttöön johdolla on aikomus saattaa ohjelmistotuote valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se ohjelmistotuotetta pystytään käyttämään tai se pystytään myymään pystytään osoittamaan, miten ohjelmistotuote tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä käytettävissä on riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseen ja ohjelmistotuotteen käyttämiseen tai myymiseen, ja ohjelmistotuotteesta kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti määritettävissä. Osana ohjelmistotuotetta aktivoitavat välittömät menot sisältävät ohjelmiston kehittämisestä aiheutuvat henkilöstömenot ja asianmukaisen osuuden siihen liittyvistä yleismenoista. Muut kehittämismenot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla. Aktivoidut ohjelmistojen kehittämismenot kirjataan poistoina kuluiksi niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat aktivoidaan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat omaisuuserän arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Pysyvien vastaavien taloudelliset vaikutusajat ovat: ohjelmistot 5 vuotta tietokoneet 3 vuotta toimistokalusteet 5–10 vuotta huoneistojen perusparannukset 5 vuotta liikearvo 5–10 vuotta sisäisesti kehitetyt ohjelmistot 3–5 vuotta Huolto- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi. Merkittävät perusparannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Tuloverot Tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät yrityksen tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan tilinpäätöshetkellä voimassaolevalla verokannalla. Eläkejärjestelyt Emoyhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Leasingsopimukset Leasingsopimuksilla hankitun omaisuuden vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa. 135 135 Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot 1. LIIKEVAIHTO EUR 2024 2023 Suomi 17 901 657,36 18 863 945,10 Liikevaihto koostuu konsernin sisäisistä ohjelmisto- ja hallintoveloituksista. 2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT EUR 2024 2023 Muut tuotot 0,00 31 237,59 Yhteensä 0,00 31 237,59 3. HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖKULUT 2024 2023 Henkilöstö Henkilömäärä kauden lopussa 68 71 Henkilömäärä keskimäärin 71 69 Henkilöstö ryhmittäin luokiteltuna Hallintohenkilöstö 68 71 Yhteensä 68 71 EUR 2024 2023 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 5 653 432,59 4 791 127,73 Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt 907 453,46 858 100,18 Muut kiinteät henkilösivukulut 114 523,87 151 506,74 Yhteensä 6 675 409,92 5 800 734,65 Tiedot hallituksen ja ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat . 136 136 4. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT EUR 2024 2023 Tilintarkastus, KPMG Oy Ab 41 968,11 57 077,19 Tilintarkastajan lausunnot, KPMG Oy Ab 16 796,63 5 177,72 Muut asiantuntijapalvelut (veropalvelut), KPMG Oy Ab 78 428,31 43 110,97 Muut asiantuntijapalvelut (muut palvelut), KPMG Oy Ab 248,40 8 606,25 Yhteensä 137 441,45 113 972,13 5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT EUR 2024 2023 Leasing- ja vuokrakulut 2 002 489,76 1 618 145,34 IT-kulut 5 034 854,82 5 366 373,02 Palvelut saman konsernin yrityksiltä 899 574,39 774 501,08 Tytäryhtiöosakkeiden luovutustappio 7 517,67 0,00 Liiketoiminnan muut kulut 2 639 103,75 2 275 890,89 Yhteensä 10 583 540,39 10 034 910,33 6. RAHOITUSTUOTOT EUR 2024 2023 Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä 15 691 091,04 15 773 375,58 Osinko- ja korkotuotot muilta 688 123,98 474 262,26 Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä 516 588,81 210 545,29 Valuuttakurssimuutokset 20 626,07 -52 227,00 Yhteensä 16 916 429,90 16 405 956,13 7. RAHOITUSKULUT EUR 2024 2023 Korkokulut saman konsernin yrityksille 1 468 440,07 932 433,24 Korkokulut veloista muille 3 861 814,05 2 826 417,06 Valuuttakurssitappiot -185 872,76 66 633,60 Yhteensä 5 144 381,36 3 825 483,90 137 137 8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT EUR 2024 2023 Saadut konserniavustukset 12 000 000,00 15 000 000,00 Poistoeron muutos 33 483,89 129 171,74 Yhteensä 12 033 483,89 15 129 171,74 9. TULOVEROT EUR 2024 2023 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 1 702 285,51 2 663 187,33 Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut -4 113,17 -2 613,06 Yhteensä 1 698 172,34 2 660 574,27 138 138 Emoyhtiön taseen liitetiedot 10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2024 EUR Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Liikearvo Yhteensä Hankintameno 1.1. 5 834 874,29 153 010,00 2 499 728,53 8 487 612,82 Lisäykset 13 050,00 0,00 0,00 13 050,00 Hankintameno 31.12. 5 847 924,29 153 010,00 2 499 728,53 8 500 662,82 Kertyneet poistot 1.1. -5 575 842,87 -153 010,00 -2 162 774,86 -7 891 627,73 Tilikauden poisto -86 145,15 0,00 -203 620,30 -289 765,45 Kertyneet poistot 31.12. -5 661 988,02 -153 010,00 -2 366 395,16 -8 181 393,18 Kirjanpitoarvo 31.12. 185 936,27 0,00 133 333,37 319 269,64 2023 EUR Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Liikearvo Yhteensä Hankintameno 1.1. 5 821 961,67 153 010,00 2 499 728,53 8 474 700,20 Lisäykset 12 912,62 0,00 0,00 12 912,62 Hankintameno 31.12. 5 834 874,29 153 010,00 2 499 728,53 8 487 612,82 Kertyneet poistot 1.1. -5 457 821,64 -153 010,00 -1 950 693,81 -7 561 525,45 Tilikauden poisto -118 021,23 0,00 -212 081,05 -330 102,28 Kertyneet poistot 31.12. -5 575 842,87 -153 010,00 -2 162 774,86 -7 891 627,73 Kirjanpitoarvo 31.12. 259 031,42 0,00 336 953,67 595 985,09 139 139 11. AINEELLISET HYÖDYKKEET 2024 EUR Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 1 430 916,23 66 104,18 1 497 020,41 Lisäykset 6 560,21 8 607,56 15 167,77 Hankintameno 31.12. 1 437 476,44 74 711,74 1 512 188,18 Kertyneet poistot 1.1. -1 276 859,40 -60 269,32 -1 337 128,72 Tilikauden poisto -46 233,65 -3 101,75 -49 335,40 Kertyneet poistot 31.12. -1 323 093,05 -63 371,07 -1 386 464,12 Kirjanpitoarvo 31.12. 114 383,39 11 340,67 125 724,06 2023 EUR Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 1 402 643,25 64 986,64 1 467 629,89 Lisäykset 28 272,98 1 117,54 29 390,52 Hankintameno 31.12. 1 430 916,23 66 104,18 1 497 020,41 Kertyneet poistot 1.1. -1 229 024,95 -58 285,64 -1 287 310,59 Tilikauden poisto -47 834,45 -1 983,68 -49 818,13 Kertyneet poistot 31.12. -1 276 859,40 -60 269,32 -1 337 128,72 Kirjanpitoarvo 31.12. 154 056,83 5 834,86 159 891,69 12. Sijoitukset 2024 EUR Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut sijoitukset Yhteensä Hankintameno 1.1. 158 690 119,73 2 052 397,84 160 742 517,57 Lisäykset 15 870 876,24 0,00 15 870 876,24 Vähennykset 0,00 -7 518,67 -7 518,67 Hankintameno 31.12. 174 560 995,97 2 044 879,17 176 605 875,14 Kirjanpitoarvo 31.12. 174 560 995,97 2 044 879,17 176 605 875,14 2023 EUR Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut sijoitukset Yhteensä Hankintameno 1.1. 156 916 843,53 2 052 397,84 158 969 241,37 Lisäykset 1 773 276,20 0,00 1 773 276,20 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12. 158 690 119,73 2 052 397,84 160 742 517,57 Kirjanpitoarvo 31.12. 158 690 119,73 2 052 397,84 160 742 517,57 Listaus emoyhtiön omistusosuuksista konserniyhtiöissä esitetään konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 30 Lähipiiritapahtumat . 140 140 13. PITKÄAIKAISET SAAMISET EUR 2024 2023 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 19 824 688,00 13 870 000,00 Lainasaamiset muilta 915 875,47 945 837,87 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 20 740 563,47 14 815 837,87 14. Lyhytaikaiset saamiset EUR 2024 2023 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 3 004 821,36 2 691 972,66 Konserniavustussaamiset 12 000 000,00 15 000 000,00 Muut saamiset 1 899 042,84 1 648 724,78 Lyhytaikaiset saamiset muilta Lyhytaikaiset siirtosaamiset 2 274 610,67 2 017 219,81 Verosaamiset 961 714,47 251 811,81 Muut saamiset 0,00 900,00 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 20 140 189,34 21 610 629,06 Siirtosaamisten olennaisimmat erät IT-kulujen ennakkomaksut 2 015 887,65 1 803 945,61 Muut siirtosaamiset kuluista (muilta) 258 723,02 213 274,20 Yhteensä 2 274 610,67 2 017 219,81 15. Rahavarat EUR 2024 2023 Rahat ja pankkisaamiset 13 439 829,10 14 893 172,87 Yhteensä 13 439 829,10 14 893 172,87 Rahavarat taseessa vastaavat rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja. 141 141 16. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot EUR 2024 2023 Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 5 000 000,00 5 000 000,00 Osakepääoma 31.12. 5 000 000,00 5 000 000,00 Ylikurssirahasto 1.1. 6 701 187,41 6 701 187,41 Ylikurssirahasto 31.12. 6 701 187,41 6 701 187,41 Sidottu oma pääoma yhteensä 11 701 187,41 11 701 187,41 Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 24 079 413,43 24 079 413,43 Osakkeina maksettu osuus yrityshankinnoista 2 107 188,68 0,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 26 186 602,11 24 079 413,43 Omat osakkeet 1.1. -1 718 906,02 -2 064 007,96 Lisäykset 0,00 -486 226,17 Osakepalkkiot 0,00 831 328,11 Omat osakkeet 31.12. -1 718 906,02 -1 718 906,02 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 55 983 472,78 37 061 267,81 Osingonjako -7 529 961,60 -9 015 028,92 Osakepalkkiot 0,00 208 546,89 Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 48 453 511,18 28 254 785,78 Tilikauden voitto 22 410 966,29 27 728 687,00 Vapaa oma pääoma yhteensä 95 332 173,56 78 343 980,19 Oma pääoma yhteensä 107 033 360,97 90 045 167,60 EUR 2024 2023 Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12. Voitto edellisiltä tilikausilta 48 453 511,18 28 254 785,78 Omat osakkeet -1 718 906,02 -1 718 906,02 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 26 186 602,11 24 079 413,43 Tilikauden voitto 22 410 966,29 27 728 687,00 Jakokelpoiset varat 31.12. 95 332 173,56 78 343 980,19 Osakkeiden lukumäärä 1.1. 25 200 793 25 200 793 Osakkeina maksettu osuus yrityshankinnoista 150 000 0 Osakkeet, yhteensä 31.12. 25 350 793 25 200 793 Osakkeita koskevia lisätietoja esitetään konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 25 Osakkeet ja osakepääoma . 17. Tilinpäätössiirtojen kertymä EUR 2024 2023 Poistoero 196 613,25 230 097,14 Yhteensä 196 613,25 230 097,14 18. Pitkäaikainen vieras pääoma EUR 2024 2023 Lainat rahoituslaitoksilta 49 200 000,00 39 850 000,00 Tytäryhtiöiden hankintavelka 130 518,54 0,00 Yhteensä 49 330 518,54 39 850 000,00 142 142 19. Lyhytaikainen vieras pääoma EUR 2024 2023 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma saman konsernin yrityksille Ostovelat 108 633,94 150 486,60 Muut velat 0,00 320,00 Konsernitilivelat 43 996 001,04 54 215 022,60 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma muille Ostovelat 1 234 752,54 913 752,82 Muut velat 392 726,23 522 012,27 Siirtovelat 2 428 844,24 2 240 202,68 Lainat rahoituslaitoksilta 26 650 000,00 24 650 972,44 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 74 810 957,99 82 692 769,41 Siirtovelkojen olennaisimmat erät Korkovelat 450 776,67 492 367,33 Jaksotetut henkilöstökulut 1 144 376,96 1 156 933,35 Muut siirtovelat kuluista 833 690,61 590 902,00 Yhteensä 2 428 844,24 2 240 202,68 20. Vastuut ja vakuudet EUR 2024 2023 Annetut vakuudet Muut omasta puolesta annetut vakuudet 319 557,04 319 557,04 Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet 70 175,44 69 132,39 Rahoitusleasingsopimuksista maksettavat määrät Seuraavalla tilikaudella maksettavat 3 653 543,20 3 722 463,69 Myöhemmin maksettavat 3 855 551,42 4 082 962,29 Muista vuokrasopimuksista maksettavat määrät Seuraavalla tilikaudella maksettavat 450 858,58 442 520,00 Myöhemmin maksettavat 675 823,11 1 103 690,00 Luottolimiittisopimukset Myönnetyn limiitin kokonaismäärä 10 181 691,25 8 253 064,17 Vastuut ja vakuudet yhteensä 19 207 200,04 17 993 389,58 Tytäryhtiöiden puolesta annetut lainatakaukset Emoyhtiö on antanut 154 tuhannen euron takauksen Etteplan Poland sp.z.o.o.:n lainoista, joista on nostettu 0 euroa. 21. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Etteplan vahvisti asemaansa Keski-Euroopassa ja osti 14.1.2025 Novacon Powertrain GmbH:n, joka on sähköistymiseen ja moottoriteknologian kehitykseen keskittyvä tuotekehitysyhtiö. Lisätietoja yrityshankinnasta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 31. 143 143 Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2024 on 95 332 173,56 euroa, tilikauden voiton ollessa 22 410 966,29 euroa. Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävänä olevista jakokelpoisista varoista jaetaan vuodelta 2024 osinkoa 0,22 euroa osaketta kohden, enintään 5 577 174,46 euroa. Osinkoa ei kuitenkaan makseta niille osakkeille, jotka ovat yhtiön hallussa osingonmaksun täsmäytyspäivä 10.4.2025. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 17.4.2025. Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat Vahvistamme, että: EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Espoossa, 13. päivänä maaliskuuta 2025 Robert Ingman Matti Huttunen Päivi Lindqvist hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen Mikko Tepponen Sonja Sarasvuo Tomi Ristimäki hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen Juha Näkki toimitusjohtaja 144 144 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta 2025 KPMG Oy Ab Kim Järvi KHT Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Etteplan Oyj:n yhtiökokoukselle Report on the Audit of the Financial Statements Tilintarkastuskertomus Etteplan Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Etteplan Oyj:n (y-tunnus 0545456-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelma ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti, tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa . Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Olennaisuus Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin. 145 145 Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa Liikearvon arvostus – Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 17 Liikearvo, yhteensä 117,4 milj. euroa, on kasvanut tilikauden aikana 7,7 milj. euroa yrityshankintojen myötä muodostaen merkittävän osan konsernitaseen loppusummasta. Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta silloin kun arvonalentumisesta on viitteitä, tai vähintään vuosittain. Arvonalentumistestaus tehdään vertaamalla omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Johto arvioi omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttämällä diskontattujen rahavirtojen mallia. Testauksen perustana oleviin kassavirtaennusteisiin liittyy merkittävä määrä johdon arvioita koskien erityisesti liikevaihdon kasvua, kannattavuutta ja diskonttauskorkoa. Tasearvon merkittävyydestä ja ennusteisiin liittyvästä merkittävästä johdon harkinnasta johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Olemme käyneet läpi johdon oletukset, joiden mukaan tulevien vuosien kassavirtaennusteet on laadittu. Olemme arvioineet diskonttokoron asianmukaisuutta, laskelmien teknistä oikeellisuutta sekä käytettyjä oletuksia suhteessa markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. Lisäksi olemme arvioineet liikearvon herkkyysanalyysien riittävyyttä sekä arvonalentumistestauslaskelmiin liittyvien muiden liitetietojen asianmukaista esittämistä tilinpäätöksessä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa Myynnin tuloutus – Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 4 Myynnin tuloutus koostuu pääosin palveluiden tuottamisesta asiakkaille kokonaisliikevaihdon ollessa 361,0 milj. euroa. Myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta merkittävä seikka, johtuen liikevaihdon merkittävyydestä arvioitaessa liiketoiminnan laajuutta sekä kasvua ja kannattavuutta. Liikevaihdon raportointiin sisältyy riski virheellisestä tuloutusajankohdasta ja -määrästä johtuen johdon arvioista tuloutuksissa ja laskutuksen suuresta tapahtumamäärästä. Projektit, joiden sopimuksissa on määritetty kiinteä tai tavoitehinta tuloutetaan valmistusasteen mukaisesti. Valmistusaste määritetään toteutuneiden kustannusten suhteellisena osuutena johdon arvioimista kokonaiskustannuksista. Virheelliset kustannusennusteet johtavat väärään tuloutukseen. Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutus- ja laskentakäytäntöjä suhteessa IFRS-standardien määrittelemiin periaatteisiin. Olemme testanneet keskeisten myynnin raportoinnin täydellisyyttä ja ajoitusta varmistavien sisäisten kontrollien tehokkuutta. Olemme myös arvioineet myynnin kannalta relevanttien tietojärjestelmien toiminnan tehokkuutta taloudellisen raportoinnin näkökulmasta. Valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien projektien kokonaistuottoarvioita on verrattu asiakassopimuksiin. Tämän lisäksi olemme analysoineet keskeneräisiin projekteihin kirjattuja tunteja johdon arvioimiin kokonaistuntimääriin. Olemme myös käyneet läpi kustannusennusteiden ja valmistusasteiden päivitysprosessia ja arvioineet sen asianmukaisuutta. Lisäksi olemme suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä myynnin täydellisyyden ja oikeellisuuden näkökulmasta sekä arvioineet johdon harkintaa vaativia muita tapahtumia. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja. 146 146 Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. 147 147 Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 4.4.2017 alkaen yhtäjaksoisesti 8 vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä 13. maaliskuuta 2025 KPMG OY AB Kim Järvi KHT 148 148 Kestävyysraportin varmennuskertomus Etteplan Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Etteplan Oyj:n (y-tunnus 0545456-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu 1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS); 2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU- taksonomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Etteplan Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus” . Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet . Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Muu seikka Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Etteplan Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernin kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa 149 149 laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Etteplan Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia; sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla. Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernin kestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: Haastattelimme yhtiön johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä. Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin. Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin. Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota. 150 150 Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun dokumentaatioon ja tausta-aineistoon. EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yhtiön johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta avainasemassa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset toiminnot on tunnistettu, hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU- taksonomiatiedot taustalaskemiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon. Arvioimme ESRS-kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista kestävyystietojen esittämisessä. Helsingissä 13. maaliskuuta 2025 KPMG OY AB Kestävyystarkastusyhteisö Kim Järvi KRT 151 151 152 152 Riippumattoman tilintarkastajan raportti Etteplan Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Etteplan Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Etteplan Oyj:n (y-tunnus 0545456-2) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 7437006I5533R06JU690-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi¬antostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. 153 153 Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. Lausunto Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Etteplan Oyj:n ESEF- tilinpäätökseen 7437006I5533R06JU690-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Etteplan Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 13.3.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Helsingissä 17. maaliskuuta 2025 KPMG OY AB Kim Järvi KHT Etteplan Oyj Tekniikantie 4 D 02150 Espoo, Suomi Puh. 010 3070 www.etteplan.com 7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-317437006I5533R06JU6902023-01-012023-12-317437006I5533R06JU6902024-12-317437006I5533R06JU6902023-12-317437006I5533R06JU6902022-12-317437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437006I5533R06JU6902023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares

AI Terminal

More from Etteplan Oyj

Talk to a Data Expert