Management Reports • Feb 27, 2023
Management Reports
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Ennätyskorkea tilauskanta 415 miljoonaa euroa – maatuulivoiman hankeportfolio kasvoi 8 000 MW:iin 2 | |
|---|---|
| Tunnuslukuja 4 | |
| Toimitusjohtaja Jussi Holopainen 5 | |
| Toimintaympäristö vuonna 2022 7 | |
| Taloudellinen tulos 7 | |
| Taloudellinen asema ja rahavirta 9 | |
| Segmenttikatsaukset 12 | |
| Konsernin henkilöstö 19 | |
| Hallinnointi 20 | |
| Osakkeet ja kaupankäynti 24 | |
| Lähipiiritapahtumat 26 | |
| Liiketoimintastrategia ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet 27 | |
| Tutkimus ja kehitystoiminta 28 | |
| Investoinnit ja yritysjärjestelyt 28 | |
| Markkinanäkymät 29 | |
| Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät 29 | |
| Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 32 | |
| Olennaiset tapahtumat katsauskauden jälkeen 32 | |
| Ehdotus varojen jakamisesta osakkeenomistajille 33 | |
| Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytyslaskelma 34 | |
| Lisätiedot 35 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma 36 | |
|---|---|
| Konsernin tase 37 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma 38 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 39 | |
| Konsernin tilinpäätöstiedotteen liitetiedot 40 | |
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 52 |
Tiedotteen luvut ovat tilintarkastamattomia.
Enersensen hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.1.2022–31.12.2022 tulos siirretään edellisten tilikausien voitto- ja tappiotilille ja tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osakkeenomistajille jaetaan varoja Yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta pääomanpalautuksena 0,10 euroa osaketta kohden, eli yhteensä 1 649 253,10 euroa. Pääomanpalautus maksetaan kahdessa erässä.
Ensimmäinen erä, 0,05 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka on pääomanpalautuksen ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 6.4.2023 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että pääomanpalautuksen ensimmäinen erä maksetaan 5.5.2023 alkaen.
Toinen erä, 0,05 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka on hallituksen myöhemmin päättämänä pääomanpalautuksen toisen erän täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää lokakuulle 2023 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan pääomanpalautuksen toisen erän täsmäytyspäivän ja maksupäivän. Pääomanpalautuksen toisen erän täsmäytyspäivän on suunniteltu olevan 1.11.2023 ja maksupäivän 8.11.2023 alkaen.
Tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei ehdotuksen mukaan jaeta osinkoa.
Enersensen vuoden 2023 liikevaihdon odotetaan olevan 280–310 miljoonaa euroa ja oikaistun käyttökatteen 12–18 miljoonaa euroa.
Enersensen liiketoimintaympäristön arvioidaan kehittyvän suotuisasti ja liikevaihdon odotetaan kasvavan. Olemme onnistuneet kiihdyttämään tuulivoiman hankekehitystämme ja oletamme, että sama kehitys jatkuu. Kannattavuuteen vaikuttavat mm. uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto sekä edelleen jatkuvat panostukset merituulivoimaliiketoiminnan kehittämiseen ja maatuulivoiman hankekehityksen kiihdyttäminen. Yhtiö haki vuoden 2022 lopussa 26 miljoonan euron vaihtovelkakirjarahoituksen näiden panostusten toteuttamiseksi.
Enersense International Oyj:n vuoden 2023 yhtiökokous on määrä pitää tiistaina 4.4.2023. Yhtiön hallitus kutsuu varsinaisen yhtiökokouksen koolle erikseen.
Enersensen ESEF-tilinpäätös ja toimintakertomus, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemisraportti vuodelta 2022 julkaistaan viikolla 10. Raportit ovat sen jälkeen luettavissa yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.enersense.fi/sijoittajalle/.
Suomenkielinen webcast median edustajille, sijoittajille ja analyytikoille pidetään 27.2.2023 klo 14.45 alkaen. Webcastia voi seurata täältä: www.enersense.videosync.fi/q4-2022-result.
| 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto (1 000 EUR) | 90 033 | 65 909 | 268 037 | 239 110 |
| Käyttökate (1 000 EUR) | 3 367 | 6 188 | 12 210 | 16 639 |
| Käyttökate % | 3,7 | 9,4 | 4,6 | 7,0 |
| Oikaistu käyttökate (1 000 EUR) | 4 350 | 7 525 | 13 654 | 19 231 |
| Oikaistu käyttökate % | 4,8 | 11,4 | 5,1 | 8,0 |
| Liikevoitto (1 000 EUR) | 1 095 | 4 047 | 3 479 | 6 834 |
| Liikevoitto % | 1,2 | 6,1 | 1,3 | 2,9 |
| Kauden tulos (1 000 EUR) | -668 | 3 349 | -2 429 | 3 973 |
| Omavaraisuusaste % | 28,8 | 35,6 | 28,8 | 35,6 |
| Nettovelkaantumisaste % | 19,0 | 3,6 | 19,0 | 3,6 |
| Oman pääoman tuotto % | -1,1 | 7,0 | -4,3 | 8,3 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton EUR | -0,04 | 0,26 | -0,11 | 0,35 |
| Osakekohtainen tulos, laimennettu EUR | -0,04 | 0,26 | -0,11 | 0,35 |
Vuotta 2022 leimasivat kiristynyt geopoliittinen tilanne, maailmantalouden epävarmuus sekä Eurooppaa kohdannut energiakriisi, jotka kaikki juontavat juurensa Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainassa aloittamaan aggressiiviseen hyökkäyssotaan. Tässä liiketoimintaympäristössä kulunut vuosi oli Enersenselle kaksijakoinen. Liikevaihtomme kasvoi 268 (239) miljoonaan euroon ja tilauskanta kasvoi merkittävästi, mutta kannattavuutta heikensivät muun muassa sodan kerrannaisvaikutukset, joita kasvanut volyymi ei pystynyt kompensoimaan.
Ennakoimme jo kesällä, että koko vuodesta tulee kannattavuusmielessä haastava, ja oikaistu käyttökate (EBITDA), vaikka ylittikin heinäkuussa antamamme päivitetyn ohjeistuksen, jäi 13,7 (19,2) miljoonaan euroon. Perusliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen on johdon työlistan kärjessä ja jatkamme aktiivisesti toimenpiteitämme kehityksen kääntämiseksi. Samaan aikaan voin ilokseni todeta, että panostukset kasvustrategiaamme ovat jo alkaneet heijastua saatuihin tilauksiin. Tilauskantamme kasvoi 42 prosenttia vuoden 2021 lopun tilanteeseen verrattuna ja nousi yhteensä 415 miljoonaan euroon.
Vahva tilauskanta antaa meille hyvät lähtökohdat alkaneelle vuodelle. Tänään julkistetussa taloudellisessa ohjeistuksessamme arvioimme liiketoimintaympäristömme kehittyvän suotuisasti ja vuoden 2023 liikevaihdon odotetaan olevan 280–310 miljoonaa euroa. Oikaistun käyttökatteen odotetaan olevan 12–18 miljoonaa euroa. Olemme onnistuneet kiihdyttämään tuulivoiman hankekehitystämme ja oletamme, että sama kehitys jatkuu. Kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto sekä edelleen jatkuvat panostukset merituulivoimaliiketoiminnan kehittämiseen ja maatuulivoiman hankekehityksen kiihdyttäminen. Kyseisten kehityshankkeiden odotetaan etenevän niin, etteivät ne enää vuonna 2024 rasita kannattavuuttamme, jolloin voimme odottaa käyttökatteen nousevan edelleen.
Harmiksemme Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston arvio Voimatel-yritysjärjestelystä johti siihen, että vetäydyimme kaupasta 15.2. Meidän mielestämme yritysjärjestely olisi ollut koko Suomen kriittisen tietoliikenne- ja verkkoinfrastruktuurin luomisen, kehittämisen ja ylläpitämisen kannalta hyvä ratkaisu. Kasvustrategiamme tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen yritysjärjestelyn toteutumatta jäämisellä ei ole vaikutusta. Strategian toteutus eteni vuonna 2022 usealla rintamalla.
Kolmannella vuosineljänneksellä tilauskantamme nousi ennätystasolle, kun siihen kirjattiin palvelusopimus liikkeen luovutuksessa Enersenselle siirtyneiden käyttö- ja kunnossapitopalveluiden tuottamisesta energiayhtiö Helenille. Lokakuussa hankimme suomalaisen sähköautojen pika- ja suurteholatausasemia valmistavan kasvuyrityksen Unified Chargersin, jonka ensimmäisestä merkittävästä Ruotsiin toimitettavasta raskaan liikenteen pikalatauskenttiä koskevasta tilauksesta kerroimme joulukuussa. Samoin joulukuussa kerroimme, että Enersense toimittaa tanskalaiselle Bladt Industriesille, joka on johtava eurooppalainen merituulivoimaloiden jalustatoimittaja, rakennekomponentit kolmen merituulivoimalan muuntoasemiin. Olemme noin vuoden panostaneet Enersense Offshoren ylösajoon ja jo tämä ensimmäinen, vuoden 2024 toiselle neljännekselle kestävä projekti työllistää Mäntyluodon tuotantotiloissamme parhaimmillaan noin 300 henkilöä. Kaikkien liiketoiminta-alueidemme perusliiketoimintaan liittyvät tilaukset ovat myös kehittyneet hyvin.
Vahvan perusliiketoiminnan lisäksi haluamme keskittyä hakemaan kasvua merituulivoimaloiden jalustoista, uusiutuvasta energiasta sekä päästöttömästä liikenteestä. Loppuvuoden aikana merituulivoima- ja sähköautojen latausinfraliiketoimintojen saamat tilaukset kertovat hienoista onnistumisista näillä tarkennetun kasvustrategiamme fokusalueilla. Tämän lisäksi olemme tänään raportoineet merkittävästä etenemisestä maatuulivoiman hankeportfolion kehittämisessä. Vuoden 2022 lopussa hankeportfolio oli jo noin 8 000 MW, kun se syyskuussa oli noin 3 000 MW. Kun laskemme mukaan myös aurinkovoiman hankekehitysportfoliomme, meillä on salkussamme yhteensä yli 8 000 MW:n uusiutuvan energian hankkeita, jotka antavat meille hyvän pohjan edetessämme määrätietoisesti kohti tavoitettamme rakentaa vuoteen 2027 mennessä 600 MW omaa maatuulivoiman ja 100 MW aurinkovoiman tuotantoa.
Omien hankkeidemme lisäksi olemme osaomistajana vihreän vedyn tuottajayhtiö P2X Solutionsissa, jonka Harjavallassa rakenteilla olevan Suomen ensimmäisen uusiutuvan vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitoksen peruskivi muurattiin tammikuussa 2023. Näemme vedyn merkityksen vihreässä siirtymässä hyvin merkittävänä niin sähkön varastoinnissa kuin päästöttömän raskaan liikenteen mahdollistamisessa, ja on hienoa olla tukemassa P2X:ää tämän kehityksen toteuttamisessa.
Olemme asettaneet itsellemme kunnianhimoiset taloudelliset tavoitteet 500 miljoonan euron liikevaihdosta ja 100 miljoonan euron kannattavuudesta (käyttökate, EBITDA) vuonna 2027. Kasvun toteuttaminen edellyttää myös pääomapanostuksia. Laskimme joulukuun alussa liikkeelle Enersensen ensimmäisen vaihtovelkakirjalainan, jolla keräsimme yhteensä 26 miljoonaa euroa käytettäväksi mm. investointeihin ja muuhun liiketoiminnan kehittämiseen. Olemme iloisia tuesta, jota sekä uudet että aiemmat sijoittajat osoittivat sijoituksillaan Enersenseen ja yhtiömme matkaan eurooppalaisen energiamurroksen mahdollistajana.
Meneillään oleva energiamurros on globaali ilmiö, joka muuttaa tulevaisuuden energiajärjestelmää kohti vähäpäästöisiä ja uusiutuvaan energiaan pohjautuvia ratkaisuja. Energiamurroksen vaikutukset eivät ainoastaan näy muutoksena energian tuotantotavoissa, vaan ne muokkaavat yhteiskuntaa tulevaisuudessa monella eri tavalla ja eri sektorit kytkeytyvät tiiviimmin toisiinsa. Vuonna 2022 Enersensen liiketoiminnan pitkän aikavälin kysyntää tukevat ajurit pysyivät ennallaan monista makrotalouteen ja yleisiin liiketoimintaan liittyvistä epävarmuustekijöistä huolimatta.
Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa kasvatti maailman geopoliittisia jännitteitä lisäten epävarmuutta ja vaikutti maailmantalouden kehittymiseen negatiivisesti. Tämä heijastui vuoden 2022 aikana myös Enersensen toimintaympäristöön. Tiettyjen materiaalien saatavuus heikentyi etenkin alkuvuoden aikana ja tarjonnan puutteesta seurasi voimakasta hintojen heilahtelua, mistä syystä osa asiakkaista siirsi joidenkin hankkeiden aloittamista myöhempään ajankohtaan. Sodan vaikutuksesta erityisesti sähkön ja polttoaineiden hinnat nousivat merkittävästi. Vaikka loppuvuodesta hinnoissa oli nähtävissä selvää laskua, ja osa raaka-aineiden hinnoista on palannut sotaa edeltävälle tasolle, inflaatio on Enersenselle relevanteilla markkinoilla edelleen selvästi koholla. Tämä näkyi erityisesti Baltian maissa, jossa voimakas palkkainflaatio nosti kustannuksia.
Lisääntynyt epävarmuus talouskehityksestä sekä korkean inflaation myötä nousseet korot vaikuttivat asiakkaiden investointiympäristöön negatiivisesti. Toisaalta sodan vaikutuksesta päästöttömien energiaratkaisujen omavaraisuutta lisätään Euroopassa, mikä mahdollisesti käynnistää merkittäviä hankkeita suunniteltua aiemmin. Kokonaisuutena yleinen markkinatilanne Enersensen liiketoimintaalueilla Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista huolimatta säilyi vuonna 2022 hyvänä. Rauhallisen kesän jälkeen koronatapaukset yleistyivät jälleen loppuvuonna, mutta niiden vaikutukset liiketoimintaan ovat olleet vähäiset.
Tilauskanta kasvoi 42 % ja oli vuoden 2022 lopussa 415 (291) miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi merkittävästi Smart Industry -segmentissä, jonka kolmannen vuosineljänneksen tilauskantaan kirjattiin 100 miljoonaa euroa energiayhtiö Helenin kanssa tehdystä, optiovuosineen yhteensä 200 miljoonan euron sopimuksesta. Tilauskannan kehitys oli vahvaa myös Power-segmentissä. Connectivity- ja International Operations -segmenteissä tilauskanta laski.
| MEUR | 31.12.2022 | 31.12.2021 | Muutos-% |
|---|---|---|---|
| Smart Industry | 172 | 56 | 207 |
| Power | 70 | 52 | 34 |
| Connectivity | 57 | 64 | -11 |
| International Operations | 116 | 120 | -3 |
| Konserni | 415 | 291 | 42 |
| EUR tuhatta | 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Smart Industry | 22 100 | 20 978 | 72 721 | 85 499 |
| Power | 18 051 | 13 795 | 60 998 | 49 143 |
| Connectivity | 13 963 | 13 189 | 47 230 | 45 318 |
| International Operations | 35 836 | 17 993 | 87 007 | 58 999 |
| Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät | 82 | -45 | 81 | 152 |
| Yhteensä | 90 033 | 65 909 | 268 037 | 239 110 |
| EUR tuhatta | 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Smart Industry | -817 | 6 635 | 268 | 15 388 |
| Power | 8 735 | -30 | 19 237 | 2 426 |
| Connectivity | 480 | 663 | 362 | 1 559 |
| International Operations | -3 142 | 302 | -3 930 | 1 672 |
| Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät | -1 889 | -1 382 | -3 726 | -4 405 |
| Yhteensä | 3 367 | 6 188 | 12 210 | 16 639 |
| EUR tuhatta | 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Kotimaiset kohteet | 53 056 | 41 791 | 178 319 | 177 229 |
| Kansainväliset kohteet | 36 976 | 24 119 | 89 717 | 61 881 |
| Yhteensä | 90 033 | 65 909 | 268 037 | 239 110 |
Konsernin liikevaihto kasvoi 36,6 % ja oli 90,0 (65,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi kaikissa segmenteissä. Erityisen vahvaa liikevaihdon kasvu oli International Operations -segmentissä.
Käyttökate (EBITDA) laski 45,6% ja oli 3,4 (6,2) miljoonaa euroa. Käyttökatemarginaali oli 3,7 (9,4) %. Käyttökate kasvoi merkittävästi Power-segmentissä, mutta heikkeni kaikissa muissa segmenteissä. Katsauskauden käyttökatetta paransi 7,5 miljoonan euron tuloutus ennakoitua nopeammin edistyneistä tuulivoimaprojekteista. Toisaalta käyttökatetta painaa -3,5 miljoonan euron tulosvaikutus eräistä projekteista, jotka painuivat tappiollisiksi pääosin Baltian korkeasta inflaatiosta johtuen. Muiden käynnissä olevien projektien osalta inflaatiokompensaatiosta on sovittu asiakkaiden kanssa ja uusissa sopimuksissa inflaatio on otettu huomioon. Lisäksi katsauskauden käyttökatetta rasittivat panostukset merituulivoimaan ja uuteen toiminnanohjausjärjestelmään, joiden vaikutus oli yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Vertailukauden käyttökatteeseen sisältyy Pori Offshore Construction Oy:n edullisesta yrityskaupasta johtuvan negatiivisen liikearvon tuloutus, joka oli yhteensä 7,3 miljoonaa euroa.
Oikaistu käyttökate laski 57,7 % ja oli 4,3 (7,5) miljoonaa euroa eli 4,8 (11,4) % liikevaihdosta. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien nettovaikutus oli yhteensä 1,0 miljoonaa euroa ja ne aiheutuivat pääosin kariutuneen Voimatel kaupan kilpailuviranomaisen selvitysprosessin kuluista, irtisanomisiin liittyvistä henkilöstökuluvarauksista ja Empower-Enersense -yhdistymisen viimeistelyyn liittyvistä prosessi-integraatiokuluista. Vertailukaudella merkittävimmät vertailukelpoisuuteen liittyvät erät olivat 1,6 miljoonaa euroa ja ne liittyivät uudelleenjärjestelykuluihin sekä digiyksikön lopettamiseen.
Liikevoitto laski 73,0 % ja oli 1,1 (4,0) miljoonaa euroa. Liikevoittomarginaali oli 1,2 (6,1) %.
Liikevaihto kasvoi 12,1 % ja oli 268,0 (239,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi muissa paitsi Smart Industry -segmentissä.
Käyttökate (EBITDA) laski 26,6 % ja oli 12,2 (16,6) miljoonaa euroa. Käyttökatemarginaali oli 4,6 (7,0) %. Käyttökate laski vertailuvuoteen verrattuna kaikissa muissa paitsi Power-segmentissä. Tilikauden käyttökate sisältää yhteensä 14,0 miljoonaa euroa tuulivoimaprojektien tuloutuksia, 4,2 miljoonaa euroa eriä, jotka muodostuvat Megatuuli Oy -yrityskaupan negatiivisen liikearvon tuloutuksesta, Suomi Teline Oy:n myyntivoitosta sekä muutoksesta Pori Offshore Constructions Oy:n yritysoston lisäkauppavelkaan. Käyttökatetta rasittivat panostukset merituulivoimaan ja uuteen toiminnanohjausjärjestelmään, joiden vaikutus tilikauden käyttökatteeseen oli yhteensä 6,1 miljoonaa euroa, yritysjärjestelyistä aiheutuneet kulut 1,2 miljoonaa euroa sekä neljännelle vuosineljännekselle kirjattu -3,5 miljoonan euron tulosvaikutus eräistä projekteista, jotka painuivat tappiollisiksi pääosin Baltian korkeasta inflaatiosta johtuen. Muiden käynnissä olevien projektien osalta inflaatiokompensaatiosta on sovittu asiakkaiden kanssa ja uusissa sopimuksissa inflaatio on otettu huomioon. Vuoden 2021 vertailuluku sisältää 2,0 miljoonaa euroa käyttöomaisuuden myyntivoittoja sekä Pori Offshore Constructions Oy:n edullisesta yrityskaupasta johtuvan negatiivisen liikearvon tuloutuksen, joka oli yhteensä 7,3 miljoonaa euroa.
Oikaistu käyttökate laski 29,0 % ja oli 13,7 (19,2) miljoonaa euroa eli 5,1 (8,0) % liikevaihdosta. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien nettovaikutus oli yhteensä 1,4 miljoonaa euroa ja ne aiheutuivat pääosin alkuvuodesta 2023 kariutuneen Voimatel kaupan kilpailuviranomaisen selvitysprosessin kuluista, irtisanomisiin liittyvistä henkilöstökuluvarauksista ja Empower-Enersense -yhdistymiseen liittyvistä prosessi-integraatiokuluista. Vertailukaudella merkittävimmät vertailukelpoisuuteen liittyvät erät olivat 2,6 miljoonaa euroa ja ne liittyivät uudelleenjärjestelykuluihin sekä digiyksikön lopettamiseen.
Liikevoitto laski 49,1 % ja oli 3,5 (6,8) miljoonaa euroa. Liikevoittomarginaali oli 1,3 (2,9) %.
Tietyt asiakkaat reagoivat maailmantalouden kasvavaan epävarmuuteen siirtämällä joidenkin hankkeiden aloittamista myöhempään ajankohtaan ja tiettyjen jo aloitettujen hankkeiden edistyminen hidastui. Geopoliittinen tilanne kerrannaisvaikutuksineen on johtanut myös materiaalikustannusten nousuun. Nämä maailmanmarkkinatilanteesta johtuvat seikat ovat osaltaan heikentäneet tilikauden kannattavuutta.
Koronapandemian vaikutukset Enersensen liiketoimintaan pienenivät kesää kohden, mutta sairauspoissaolot kääntyivät loppuvuonna taas nousuun. Koronapandemia on jossain määrin vaikuttanut yhtiön kannattavuuteen, joskin vaikutukset jäivät vuonna 2022 pieniksi.
Tarkemmat segmenttikohtaiset tiedot esitetään osiossa Segmenttikatsaukset.
Nettorahoituskulut olivat loka–joulukuussa -0,4 (-1,0) miljoonaa euroa.
Loka–joulukuun tulos ennen veroja oli 0,7 (3,0) ja katsauskauden tulos -0,7 (3,3) miljoonaa euroa.
Laimentamaton osakekohtainen tulos oli -0,04 (0,26) euroa.
Nettorahoituskulut olivat tammi–joulukuussa -3,1 (-3,3) miljoonaa euroa. Nettorahoituskuluihin sisältyy 0,5 miljoonaa euroa arvonalennuksia liittyen osakkuusyhtiö Yrittäjien Voima Oy:n Fennovoimasijoitukseen. Kokonaisvastuut Fennovoimaan liittyen voivat nousta yhteensä 1,2 miljoonaan euroon.
Tammi–joulukuun tulos ennen veroja oli 0,4 (3,5) ja katsauskauden tulos -2,4 (4,0) miljoonaa euroa.
Laimentamaton osakekohtainen tulos oli -0,11 (0,35) euroa.
Liiketoiminnan rahavirta loka–joulukuussa oli 1,7 (-2,9) miljoonaa euroa. Rahavirtaa kasvatti positiivinen muutos tuloksessa.
Investointien rahavirta loka–joulukuussa oli -0,8 (8,5) miljoonaa euroa.
Rahoituksen rahavirta loka–joulukuussa oli 21,9 (-3,8) miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirtaa kasvatti vuoden lopussa liikkeeseenlaskettu vaihtovelkakirjalaina.
Liiketoiminnan rahavirta oli tammi–joulukuussa 4,4 (-15,6) miljoonaa euroa.
Investointien rahavirta tammi–joulukuussa oli -8,4 (11,5) miljoonaa euroa, joka sisältää 10,4 miljoonan euron sijoituksen P2X Solutions Oy:öön.
Rahoituksen rahavirta tammi–joulukuussa oli 13,6 (15,5) miljoonaa euroa, joka sisältää mm. maksetut osingot ja lainojen takaisinmaksut sekä vuoden lopussa liikkeeseenlasketun vaihtovelkakirjalainan.
Konsernin rahavarat olivat katsauskauden lopussa 38,7 (29,2) miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat vertailukauteen verrattuna 9,5 miljoonaa euroa ja 22,9 miljoonaa euroa syyskuun 2022 lopun tilanteesta.
Konsernin taseen loppusumma vuoden 2022 lopussa oli 230,2 (146,7) miljoonaa euroa. Taseen kasvuun vaikuttivat pääosin tehdyt yritysostot.
Oma pääoma oli vuoden 2022 lopussa 62,6 (49,7) miljoonaa euroa. Velat olivat yhteensä 167,6 (97,0) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 28,8 (35,6) % ja nettovelkaantumisaste 19,0 (3,6) %. Oman pääoman tuotto katsauskaudella -4,3 (8,3) prosenttia.
Enersense julkisti 20.6. saaneensa päätökseen neuvottelut uudesta rahoituskokonaisuudesta, joka koostuu kahdesta senior-lainasta, rahoituslimiitistä sekä useasta pankkitakaus- ja laskurahoituslimiitistä. Rahoitusta käytetään toiminnan kehittämiseen sekä käyttöpääoman hallintaan.
Rahoituspaketissa sovittiin kahdesta yhteensä 10,5 miljoonan euron senior-lainasta, jotka erääntyvät vuonna 2026, sekä tarvittaessa nostettavissa olevasta 5 miljoonan euron sitovasta rahoituslimiitistä, jonka avulla yhtiö pystyy vähentämään kausivaihtelusta johtuvien käyttöpääoman muutoksien vaikutusta liiketoimintaansa.
Yhtiöllä on jatkossa käytössään myös yhteissummaltaan 44,2 miljoonan euron laskurahoituslimiitit, joista uusien limiittien kokonaissumma on yhteensä 5,5 miljoonaa euroa.
Neljännellä vuosineljänneksellä Enersense sopi muutoksista vaihtovelkakirjalainan käsittelystä suhteessa kovenantteihin rahoittajiensa kanssa. Vaihtovelkakirjalainasta sovittiin, että se tulkitaan etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevana lainana ja käsitellään omana pääomana oikaistua omaa pääomaa laskettaessa. Korolliset nettovelat/käyttökate -kovenantin yhteydessä vaihtovelkakirjalaina tulkitaan korottomana lainana. Lisäksi sovittiin, että omavaraisuusaste-kovenantin ohella sovelletaan minimilikviditeetti-kovenanttia, jota tarkastellaan mikäli korolliset nettovelat/ käyttökate -kovanatti ei täyty. Minimilikviditeetti -kovenantin raja-arvo on 15 miljoonaa euroa ja yhtiö raportoi sen toteutumista rahoittajille kuukausittain. Lisäksi Yhtiöllä on oikeus tehdä vuoden 2023 aikana enintään 5 miljoonan euron oikaisu minimilikviditeetti -kovenanttiin liittyen tiettyihin oikaisueriin. Yhtiö täyttää kovenantit 31.12.2022 ja johdon ennusteen mukaisesti ne tulevat täyttymään 12 kk tilinpäätöksestä.
Lisäksi takauslimiittejä nostettiin 5 miljoonalla eurolla kesäkuun lopun tilanteesta ja Enersensellä on tällä hetkellä käytössään yhteissummaltaan 45 miljoonan euron takauslimiitit.
Vuoden 2022 lopussa Enersensellä oli käytössään 8,4 miljoonaa euroa senior-lainoja.
Enersense International Oyj tarjosi 1.12.2022 valikoiduille ammattimaisille sijoittajille ja hyväksyttäville vastapuolille merkittäväksi 15.1.2027 erääntyviä senioristatuksisia vakuudettomia ehdollisesti vaihdettavia vaihtovelkakirjoja arviolta 20–30 miljoonan euron nimellisarvosta. Yhtiö tiedotti 2.12.2022 saaneensa päätökseen yhteensä 26 miljoonan euron vaihtovelkakirjanlainan tarjoamisen.
Enersensen 23.12.2022 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yllä mainitun vaihtovelkakirjalainan alkuperäisille merkitsijöille ja/tai niille, jotka ovat merkitsemisen jälkeen ostaneet velkakirjoja, jotta velkakirjat voidaan vaihtaa osakkeiksi velkakirjojen ehtojen mukaisesti.
Ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen yhtiön hallitus päätti ylimääräisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 260 osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaista osakkeisiin oikeuttavaa erityistä oikeutta. Erityiset oikeudet ovat sidottuja velkakirjoihin, eikä niitä voi irrottaa velkakirjoista.
Kuhunkin nimellisarvoltaan 100 000 euron suuruiseen velkakirjaan liittyy yksi erityinen oikeus. Kukin erityinen oikeus oikeuttaa 12 500 yhtiön uuteen osakkeeseen. Alkuperäinen osakekohtainen vaihtohinta on asetettu 8,00 euroon. Mikäli kaikki velkakirjat vaihdetaan yhtiön uusiin osakkeisiin alkuperäisellä vaihtohinnalla, yhtiön erityisten oikeuksien perusteella liikkeeseenlaskettavien uusien osakkeiden lukumäärä tulee olemaan enintään 3 250 000 osaketta, mikä edustaa noin 19,7 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä yhtiökokouksen päivämääränä (noin 16,5 prosenttia laimennusvaikutus huomioiden). Vaihtohintaa tullaan mahdollisesti oikaisemaan siten kuin ehdoissa on tarkemmin kuvattu. Mikäli vaihtohintaa oikaistaan ja velkakirjojen perusteella annettavaa osakkeiden määrää on siten tarve lisätä, annettavan osakkeiden määrän lisäyksestä tullaan päättämään erikseen osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla.
Osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet rekisteröitiin kaupparekisteriin 27.12.2022.
Smart Industry -segmentti palvelee asiakkaitaan heidän tuotantolaitostensa käyttövarmuuden parantamisessa ja kunnossapidon tehostamisessa. Segmentti kehittää digitaalisia ratkaisuja tuottavuuden parantamiseen ja tuottaa resurssi- ja urakointipalveluita sekä alihankintaketjun hallintapalveluita kotimaisten ja kansainvälisten teollisuushankkeiden tarpeisiin. Segmentti tarjoaa myös merituulivoimaratkaisuja. Segmentti jakautuu kahteen yksikköön, jotka ovat kunnossapito- ja käyttöpalveluihin ja alihankintaketjun hallintapalveluihin keskittyvä Smart Services sekä resurssi-, projekti- ja urakointipalveluihin keskittyvä Smart Operations.
| MEUR | 10–12/2022 | 10–12/2021 | Muutos-% | 1–12/2022 | 1–12/2021 | Muutos-% |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 22,1 | 21,0 | 5,4 | 72,7 | 85,5 | -14,9 |
| Käyttökate | -0,8 | 6,6 | n.a. | 0,3 | 15,4 | n.a. |
| Käyttökate-% | -3,7 | 31,6 | 0,4 | 18,0 | ||
| Tilauskanta | 172 | 56 | 207,1 | |||
| Henkilöstö (FTE) | 638 | 769 |
Maailmantalouden epävarmuudesta johtuen asiakkaat siirsivät edelleen hankkeiden aloittamista myöhempään ajankohtaan ja tiettyjen jo aloitettujen hankkeiden edistyminen hidastui. Rauhallisen kesän jälkeen koronatapaukset yleistyivät alkusyksystä, mutta tällä ei ollut merkittävää vaikutusta liiketoimintaan.
Smart Industry -segmentin liikevaihto kasvoi 5,4 % ja oli 22,1 (21,0) miljoonaa euroa. Liikkeen luovutuksella marraskuussa energiayhtiö Heleniltä siirtyneillä käyttö- ja kunnossapitopalveluilla saatiin onnistuneesti kompensoitua Olkiluoto 3 -projektin pienentyneitä volyymejä.
Smart Industry -segmentin käyttökate painui negatiiviseksi ja oli -0,8 (6,6) miljoonaa euroa. Smart Operations -yksikön katsauskauden operatiivista käyttökatetta rasittivat projektitoiminnalle tyypillinen kausiluonteisuus sekä tiettyjen hankkeiden siirtyminen, materiaalien kustannusinflaatio, Olkiluoto 3 projektin volyymien pieneneminen ja Enersense Offshoren integraatioon liittyvät ylösajokustannukset. Smart Services -yksikön kannattavuus kehittyi hyvin. Vuoden 2021 neljännen vuosineljänneksen käyttökatetta vahvisti Enersense Offshore Oy:n edullisesta yrityskaupasta johtuvan negatiivisen liikearvon tuloutus, joka oli yhteensä 7,3 miljoonaa euroa.
Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota aiheutti maailmantalouteen yleistä epävarmuutta, johon tietyt asiakkaat Smart Industry -segmentin alueella reagoivat siirtämällä projektien toteutusta myöhempään ajankohtaan. Myös tiettyjen jo aloitettujen hankkeiden eteneminen hidastui. Koronapandemia heijastui alkuvuonna Smart Industry -segmentin liiketoimintaan voimakkaammin, mutta vaikutus pienentyi kesää kohden. Rauhallisen kesän jälkeen koronatapaukset yleistyivät alkusyksystä, mutta tällä ei ollut merkittävää vaikutusta liiketoimintaan. Energiamurroksen luomat pitkän aikavälin ajurit ovat pysyneet ennallaan.
Smart Industry -segmentin liikevaihto laski 14,9 % ja oli 72,7 (85,5) miljoonaa euroa. Tiettyjen asiakasprojektien siirtyminen ja tiettyjen jo aloitettujen projektien hitaampi edistyminen painoivat liikevaihtoa. Smart Operations -yksikön liikevaihtoa painoivat myös erityisesti Olkiluoto 3 -projektin pienentyneet volyymit sekä projektiliiketoiminnalle tyypillinen kausiluonteisuus. Smart Services -yksikön liikevaihto kehittyi hyvin. Vertailukauden liikevaihtoon sisältyy Staff Leasing -liiketoiminta, joka myytiin vuoden 2021 kesäkuussa.
Smart Industry -segmentin käyttökate laski 98,3 % ja oli 0,3 (15,4) miljoonaa euroa. Käyttökatteen lasku edellisvuoteen verrattuna johtui Ukrainan sodan kerrannaisvaikutuksista, Olkiluodon ydinvoimalahankkeen volyymien pienenemisestä sekä osin Enersense Offshoren integraatioon liittyvistä ylösajokustannuksista. Vertailukauden käyttökatteessa on mukana Enersense Offshore Oy:n edullisesta yrityskaupasta johtuva 7,3 miljoonan euron negatiivisen liikearvon tuloutus.
Smart Industry -segmentin henkilöstön määrä oli keskimäärin 638 (769) henkilötyövuotta katsauskauden aikana. Henkilöstömäärän pienenemiseen on vaikuttanut erityisesti Olkiluoto 3 -projektin volyymien pienentyminen. Marraskuussa 2022 Smart Industry -segmenttiin siirtyi liikkeenluovutuksen yhteydessä energiayhtiö Heleniltä yli 250 henkilöä, jotka ehtivät vaikuttaa vain vähäisessä määrin koko vuoden keskiarvoon. Vuoden 2022 lopussa Smart Industry -segmentissä työskenteli 756 henkilöä.
Smart Industry -segmentin tilauskanta oli vuoden 2022 lopussa 172 (56) miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi 116 miljoonaa euroa eli 207,1 % vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilauskanta kasvoi kaikissa liiketoimintayksiköissä. Merkittävin kasvu tuli liikkeen luovutuksessa energiayhtiö Heleniltä siirtyneistä käyttö- ja kunnossapitopalveluista kolmannella vuosineljänneksellä. Neljännellä vuosineljänneksellä yhtiö sai myös ensimmäisen merituulivoimahankkeisiin liittyvän tilauksen. Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 16 miljoonaa euroa vuoden 2022 kolmannen vuosineljännekseen loppuun verrattuna.
Tilikauden aikana saatuja merkittäviä tilauksia olivat mm:
Tanskalaiselta Bladt Industries AS:ltä joulukuussa saatu tilaus (lehdistötiedote 23.12.2022) rakennekomponenteista kolmen merituulivoimalan muuntoasemiin. Projekti käynnistyi työkuvasuunnittelulla joulukuussa 2022 ja komponentit toimitetaan Bladt Industriesille Tanskaan useassa erässä vuoden 2023 neljännen vuosineljänneksen ja vuoden 2024 toisen vuosineljänneksen välisenä aikana.
Energiayhtiö Helenin kanssa elokuussa (pörssitiedote 31.8.2022) tehty sopimus laajasta 4 + 2 + 2 -vuoden strategisesta käyttö- ja kunnossapitotehtävien yhteistyöstä, jonka myötä Helen ostaa jatkossa käyttöja kunnossapitopalveluita muun muassa neljän voimalaitoksen, 15 lämpökeskuksen, kuuden jäähdytysja lämpöpumppulaitoksen sekä yli 1 500 kilometrin kaukolämpö- ja jäähdytysverkkojen sekä noin 60 kilometrin energiatunneleiden tarpeisiin pääkaupunkiseudulla. Hankinnan enimmäismäärä optioineen on 200 miljoonaa euroa. Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi järjestelyyn liittyvän liikkeen luovutuksen 11.10.2022 ja sopimus astui voimaan 1.11.2022. Sopimuksen arvo ilman optiovuosia on kirjattu Smart Industry -segmentin tilauskantaan.
Rauma Marine Constructionsin (RMC) kanssa heinäkuussa (lehdistötiedote 21.7.2022) solmittu uusi sopimus kahden uuden matkustaja-autolautan varustelutöistä Rauman telakalla. Sopimus kattaa TT-Line Companyn tilaamien laivojen vaativimpien teknisten tilojen, kuten pääkonehuoneen ja LNGtankkialueen teräs- ja putkistoasennukset sekä eristystyöt. Uusi sopimus on merkittävä kokonaisuus Enersensen Smart Works -liiketoiminnalle. Sopimuksen työllisyysvaikutus liiketoiminnalle on yli 150 henkilötyövuotta ja se vahvistaa Enersensen tilauskantaa aina vuoden 2024 loppuun asti.
Kesäkuussa (lehdistötiedote 22.6.2022) solmittu sopimus merituulivoimapalveluita myyvän ja vuokraavan norjalaisen Drammen Yardin kanssa neljän kaapelikarusellin valmistuksesta Norjaan. Karuselleja käytetään esimerkiksi merituulivoimaloiden sähkökaapeleiden valmistuksessa ja asennuksessa vaativissa offshore-olosuhteissa. Kaapelikelat valmistetaan Porin Mäntyluodossa ja toimitukset ajoittuvat touko-heinäkuulle 2023.
Nordec Oy:n kanssa huhtikuussa (lehdistötiedote 28.4.2022) solmittu sopimus koskien Helsingissä sijaitsevan Kruunuvuoren siltaprojektin työmaan teräsrakenteiden pintakäsittelytöitä sekä osaa hitsaustöistä. Nordec Oy toimii Kruunuvuoren sillan teräsrakenneurakoitsijana.
Power-segmentti auttaa asiakkaitaan toteuttamaan energiamurrosta energiasektorin koko elinkaaren kattavilla palveluilla. Näihin kuuluvat voimansiirtoverkkojen ja sähköasemien sekä tuulivoima- ja aurinkoenergiapuistojen hankekehitys, suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito. Lisäksi segmentti toimittaa ratkaisuja sähköisen liikenteen latausjärjestelmiin sekä sähkön varastointiin ja panostaa merkittävästi myös oman uusiutuvan energian tuotannon käynnistämiseen.
| MEUR | 10–12/2022 | 10–12/2021 | Muutos-% | 1–12/2022 | 1–12/2021 | Muutos-% |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 18,1 | 13,8 | 30,9 | 61,0 | 49,1 | 24,1 |
| Käyttökate | 8,7 | -0,0 | n.a. | 19,2 | 2,4 | 692,9 |
| Käyttökate-% | 48,4 | -0,2 | 31,5 | 4,9 | ||
| Tilauskanta | 70 | 52 | 34,4 | |||
| Henkilöstö (FTE) | 172 | 156 |
Power-segmentin kysyntä jatkui katsauskaudella vahvana. Koronan vaikutukset jäivät lieviksi.
Power-segmentin liikevaihto kasvoi 30,9 % ja oli 18,1 (13,8) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat liiketoiminnan volyymin kasvu sekä projektien hyvä eteneminen.
Power-segmentin käyttökate nousi katsauskaudella 8,7 (-0,0) miljoonaan euroon. Käyttökate sisältää n. 7,5 miljoonaa euroa tuloutusta ennakoitua nopeammin edistyneistä tuulivoimaprojekteista.
Power-segmentin liiketoiminnan kasvun ajurit ovat vahvat, mikä näkyi tilivuoden aikana hyvällä tasolla jatkuneena kysyntänä. Koronapandemian vaikutukset Power-segmentin toimintaympäristössä jäivät lieviksi.
Power-segmentin liikevaihto kasvoi 24,1 % ja oli 61,0 (49,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi liiketoiminnan volyymin noustessa erityisesti suurjännitteisen siirtoverkon hankkeissa.
Power-segmentin käyttökate nousi 692,9 % ja oli 19,2 (2,4) miljoonaan euroon. Käyttökatteen kasvuun vaikuttivat liikevaihdon kasvu, onnistunut projektien hallinta sekä tuulivoimaprojektien tuloutukset. Käyttökatteessa on tuulivoimahankkeisiin liittyvää tuloutusta yhteensä 14,0 miljoonaa euroa. Käyttökate sisältää myös edullisesta Megatuuli-yrityskaupasta johtuneen negatiivisen liikearvon tuloutuksen 2,1 miljoonaa euroa. Power-segmentin kannattavuus on ollut hyvä inflaation aiheuttamasta kustannusten noususta huolimatta, ja panostukset uusiutuvan energian hankkeisiin näkyvät parantuneena tuloksena.
Power-segmentin henkilöstön määrä oli keskimäärin 172 (156) henkilötyövuotta katsauskauden aikana.
Enersensen maatuulivoiman hankeportfolion kehitystä kiihdytettiin vuoden 2022 aikana. Vuoden lopussa hankeportfolio oli yhteensä noin 8 000 MW (9/2022: 3 000 MW), josta 1 500 MW kehitetään yhteistyössä Valoremin kanssa. Esiselvitysvaiheessa on jo noin 6 500 MW, ja lupa-, maankäyttö- ja YVA-vaiheessa 1 400 MW.
Enersensen tytäryhtiön Megatuuli Oy:n aiemmin hankekehittämiä ja rakennus- sekä käyttövaiheeseen edenneitä hankkeita on 350 MW, joista Enersenselle on tulossa kehityspalkkioita 3.2.2022 tiedotetun mukaisesti vuosien 2022–2025 aikana.
Enersensen aurinkoenergian hankekehitys on käynnistynyt vuoden 2022 aikana ja portfolion koko on noin 60 MW. Enersensen noin 8 000 MW:n uusiutuvan energian hankekehityssalkku mahdollistaa Enersensen oman energiantuotannon kehittämisen.
Power-segmentin kysyntä jatkui vahvana ja tilauskanta vahvistui odotetusti vuoteen 2021 verrattuna.
Power-segmentin tilauskanta oli vuoden 2022 lopussa 70 (52) miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi 18 miljoonaa euroa eli 34,4 % suhteessa vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan. Tilauskanta kasvoi 5 miljoonaa euroa vuoden 2022 kolmannen vuosineljänneksen lopusta.
Tilikauden aikana saatuja merkittäviä tilauksia olivat mm:
Ruotsalaiselta Drivmedelsteknikiltä joulukuussa (lehdistötiedote 22.12.2022) saatu tilaus neljästä järeästä pikalatauskentästä raskaan sähköautokaluston lataamiseen. Sopimus sisältää option viidennestä kentästä. Sopimuksen kokonaisarvo optio mukaan lukien on yli miljoona euroa. Latauskentät toimitetaan touko-kesäkuussa 2023. Tilaus on Enersensen syksyllä 2022 hankkiman suomalaisen sähköautojen pika- ja suurteholatausasemia valmistavan Unified Chargersin ensimmäinen merkittävä avaus kansainvälisillä markkinoilla.
Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa marraskuussa (lehdistötiedote 11.11.2022) voitettu Kirkkonummella sijaitsevan Framnäsin sähköaseman rakentamista koskeva urakka. Sähköaseman kojeisto toteutetaan ilmastoystävällisellä SF6-vapaalla teknologialla. Urakan arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa.
Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa lokakuussa (lehdistötiedote 17.10.2022) voitettu voimajohtourakka Oulun seudulla. Projektissa parannetaan siirtokapasiteettia Meri-Lapin alueella sekä mahdollistetaan tuulivoiman liittäminen verkkoon. Hanke työllistää Enersenseä arviolta reilun kahden vuoden ajan. Urakan arvo on noin 7 miljoonaa euroa.
Syyskuussa (lehdistötiedote 7.9.2022) sovittu pääurakointisopimus Fingridin Simojoen sähköaseman laajennusprojektiin. Projekti työllistää Enersenseä arviolta noin kahden vuoden ajan ja sen arvo on noin 12 miljoonaa euroa.
Kesäkuussa (lehdistötiedote 29.6.2022) voitettu Fingridin tarjouskilpailu koskien Valkeuden sähköaseman johtojärjestelyitä sekä ukkosjohdinvaihtoa Pirttikoski-Kokkosniva johdolla. Rakentamistyöt alkavat vuodenvaihteessa 2023 ja hanke on tarkoitus luovuttaa tilaajalle vuoden 2023 syksyllä.
Elenian kilpailutuksessa kesäkuussa (lehdistötiedote 17.6.2022) voitettu uusi sähkönsiirtoyhteyden rakentamisurakka. Uusi rakennettava voimajohto on pituudeltaan noin 24 kilometriä ja se mahdollistaa alueella tarvittavan tuulivoiman verkkoon liitynnän. Rakentamistyöt käynnistyivät syksyllä 2022 ja hanke on tarkoitus luovuttaa tilaajalle vuoden 2023 lopulla.
Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa toukokuussa (lehdistötiedote 17.5.2022) voitettu Suomen ja Pohjois-Ruotsin välisen uuden sähkönsiirtoyhteyden, Aurora Linen, Pyhänselkä-Herva osuutta koskevan urakka. Rakentamistyöt käynnistyivät syksyllä 2022 ja hanke on tarkoitus luovuttaa tilaajalle vuoden 2024 lopulla. Urakkasopimuksen arvo on noin 16 miljoonaa euroa.
Britannialaisen uusiutuvan energian yhtiön Low Carbonin kanssa huhtikuussa (lehdistötiedote 4.4.2022) solmittu sopimus Vöyrissä sijaitsevan Mörknässkogenin tuulivoimapuiston rakentamisesta. Mörknässkogenin tuulivoimapuisto koostuu viidestä voimalasta. Puiston rakentaminen alkoi kesällä 2022 ja hankkeen suunniteltu valmistumisaika on syksyllä 2023. Enersensen toimituslaajuuteen kuuluvat puiston teiden ja nostoalueiden rakentaminen sekä voimalaperustukset, puiston sisäverkko ja sähköasema avaimet käteen -periaatteella. Urakan arvo on noin 7 miljoonaa euroa.
S-ryhmän tuulivoimatuotannosta vastaavan Gigawatti Oy:n kanssa maaliskuussa (lehdistötiedote 17.3.2022) solmittu tuulipuistojen kunnossapito- ja viankorjauspalvelusopimus vuosille 2022–2027. Sopimuksen piirissä ovat puistojen voimajohdot, sähköasemat sekä sähkö- ja tietoliikenneverkko. Sryhmä on Suomen kolmanneksi suurin tuulisähköntuottaja, ja Gigawatti Oy:llä on yhteensä 271 MW tuulivoimaa. Sopimuksen myötä Enersensen kunnossapidossa on yli 1 600 MW eli puolet Suomen tuulivoimasta.
Fingridin voimajohtourakan voitto tammikuussa (lehdistötiedote 21.1.2022). Urakka koski Kuopion Savilahdessa toteutettavia johtojärjestelyjä, johon sisältyivät Fingridin ja Kuopion Sähköverkko Oy:n vanhojen voimajohtojen purkaminen ja uusien rakentaminen sekä uuden, innovatiivista muotoilua edustavan "Viäntö"-nimisen maisemapylvään rakentaminen. Hanke valmistui marraskuussa 2022.
Connectivity-segmentti palvelee asiakkaitaan toimittamalla mobiiliverkon ja kiinteän verkon palveluita sekä varmistamalla niiden toimivuuden. Segmentti on mukana tietoliikenneverkkojen kaikissa elinkaaren vaiheissa ja vastaa kiinteiden ja langattomien tietoliikenneverkkojen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta.
| MEUR | 10–12/2022 | 10–12/2021 | Muutos-% | 1–12/2022 | 1–12/2021 | Muutos-% |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 14,0 | 13,2 | 5,9 | 47,2 | 45,3 | 4,2 |
| Käyttökate | 0,5 | 0,7 | -27,7 | 0,4 | 1,6 | -76,8 |
| Käyttökate-% | 3,4 | 5,0 | 0,8 | 3,4 | ||
| Tilauskanta | 57 | 64 | -11 | |||
| Henkilöstö (FTE) | 347 | 345 |
Kevään ICT-alan lakon vaikutukset heijastuivat vielä osin neljännelle vuosineljännekselle, mutta kysyntä kiihtyi raportointijaksolla erityisesti kiinteiden valokuituyhteyksien (FTTH) rakentamisen hankkeissa.
Connectivity-segmentin liikevaihto kasvoi 5,9 % ja oli 14,0 (13,2) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat kevään ICT-alan lakon aiheuttaman jättämän kiinniotto sekä hyvin edenneet kiinteiden valokuituyhteyksien rakentamisen hankkeet (FTTH-hankkeet).
Connectivity-segmentin käyttökate laski 27,7 % ja oli 0,5 (0,7) miljoonaa euroa. Inflaatiosta johtuva työja materiaalikustannusten nousu, Venäjän hyökkäyssodasta johtuva materiaalipula sekä ICT-alan lakon vaikutukset nostivat Connectivity-segmentin kustannuksia. Lisäksi kannattavuutta painoivat Voimatelyrityskaupan valmisteluun liittyvät kustannukset.
Alkuvuoden toimintaan vaikutti ICT-alan lakko, jonka tuotantohäiriöt olivat merkittävät. Tilanne normalisoitui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kiinteiden valokuituyhteyksien (FTTH) rakentamisen hankkeiden kysyntä oli loppuvuonna vahvassa kasvussa.
Connectivity-segmentin liikevaihto kasvoi 4,2 % ja oli 47,2 (45,3) miljoonaa euroa.
Connectivity-segmentin käyttökate laski 76,8 % ja oli 0,4 (1,6) miljoonaa euroa. Inflaatiosta johtuva työja materiaalikustannusten nousu, materiaalipula ja pitkään kestänyt ICT-alan lakko heikensivät käyttökatetta. Lisäksi kannattavuutta painoivat Voimatel-yrityskaupan valmisteluun liittyvät kustannukset. Enersense ilmoitti helmikuussa 2023 vetäytyvänsä yrityskaupasta.
Asiakkaiden kanssa on käyty keskusteluja nousseiden kustannusten siirrosta myyntihintoihin, mutta täysimääräistä siirtoa asiakashintoihin ei ole pystytty tekemään. Hintojen nousun siirtäminen asiakashintoihin on keskeinen osa Connectivityn kannattavuuden parantamisohjelmaa. Lisäksi mittavat toimenpiteet sujuvan ja keskeytyksettömän tuotannon ja projektitoimitusten saavuttamiseksi jatkuvat.
Connectivity-segmentin henkilöstön määrä oli keskimäärin 347 (345) henkilötyövuotta katsauskauden aikana.
Connectivity-segmentin tilauskanta oli vuoden 2022 lopussa 57 (64) miljoonaa euroa. Tilauskanta laski 8 miljoonaa euroa eli 12,0 % verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan. Tilauskanta kasvoi 14 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2022 kolmannen vuosineljänneksen loppuun.
Liiketoiminnan luonteesta johtuen tilauskanta ei kasva tasaisesti, koska suurin osa myynnistä tulee pitkistä runkosopimuksista, jotka ovat voimassa useamman vuoden.
Tilikauden aikana kysyntä erityisesti kiinteän verkon valokuituyhteyksien (FTTH) hankkeissa piristyi. Yksi merkittävimmistä saaduista tilauksista oli suomalaisen teleoperaattorin ja digitaalisten palveluiden tarjoajan Elisan kanssa joulukuussa (pörssitiedote, sisäpiiritieto 9.12.2022) allekirjoitettu projektisopimus Elisan valokuituverkon rakentamisesta avaimet käteen -periaatteella. Projekti on yksi osa Elisan valokuituverkkojen tulevien vuosien rakentamisohjelmaa ja se ajoittuu vuosille 2023–2025. Enersense vastaa kokonaistoimituksesta, joka koostuu projektinjohdosta, verkon suunnittelusta ja rakentamisesta, materiaalilogistiikasta sekä liittymien toimittamisesta. Projektin arvo kokonaisuudessaan on noin 30 miljoonaa euroa.
International Operations -segmentti kattaa Enersensen kansainväliset toiminnot Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Baltian maissa.
| MEUR | 10–12/2022 | 10–12/2021 | Muutos-% | 1–12/2022 | 1–12/2021 | Muutos-% |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 35,8 | 18,0 | 99,2 | 87,0 | 59,0 | 47,5 |
| Käyttökate | -3,1 | 0,3 | n.a. | -3,9 | 1,7 | n.a. |
| Käyttökate-% | -8,8 | 1,7 | -4,5 | 2,8 | ||
| Tilauskanta | 116 | 120 | -2,9 | |||
| Henkilöstö (FTE) | 590 | 579 |
Geopoliittisen tilanteen johdosta käynnistynyt hintojen nousu jatkui Baltian maissa. Vuosi-inflaatio pysyi korkeana – lähes 20 % korkeampana kuin vuoden 2021 lopussa. Myös hankintaketjujen uudelleenjärjestely Venäjän pakotteiden vuoksi on tuonut haasteita toimintaympäristöön. Kohonneiden kustannusten lisäksi tämä on näkynyt mm. pitkittyneissä toimitusajoissa ja hankaloituneissa logistiikkajärjestelyissä. Kysyntä International Operations -segmentin liiketoiminta-alueilla säilyi kuitenkin vakaana. Koronan vaikutus liiketoimintaan oli vähäinen.
International Operations -segmentin liikevaihto kaksinkertaistui vuodentakaiseen verrattuna ja oli 35,8 (18,0) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat pääosin Liettuassa ja Virossa käynnissä olevat korkeajännitevoimalinjojen rakennusprojektit. Suurin osuus segmentin liikevaihdosta muodostuu kantaja jakeluverkkojen huolto- ja rakennusprojekteista Baltian maissa.
Käyttökate painui negatiiviseksi ja oli -3,1 (0,3) miljoonaa euroa. Neljännelle neljännekselle kirjattiin -3,5 miljoonan euron tulosvaikutus eräistä projekteista, jotka painuivat tappiollisiksi pääosin Baltian korkeasta inflaatiosta johtuen. Muiden käynnissä olevien projektien osalta inflaatiokompensaatiosta on sovittu asiakkaiden kanssa ja uusissa sopimuksissa inflaatio on otettu huomioon.
Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ja sen vaikutukset, kuten tiettyjen materiaalien heikentynyt saatavuus, hankintaketjujen uudelleenjärjestelyt ja korkea inflaatio, ovat heijastuneet katsauskaudella International Operations -segmentin toimintaympäristöön. Toisaalta liiketoiminnan kysynnän ajurit ovat pysyneet ennallaan, mikä on pitänyt myös lyhyen aikavälin kysynnän vahvana katsauskaudella. Liiketoiminnan kasvua rajoittaa pula resursseista.
International Operations -segmentin liikevaihto kasvoi 47,5 % ja oli 87,0 (59,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi Baltian maissa.
Käyttökate painui negatiiviseksi ja oli -3,9 (1,7) miljoonaa euroa. Käyttökatetta rasitti heikko alkuvuosi sekä neljännellä vuosineljänneksellä kirjattu -3,5 miljoonan euron tulosvaikutus eräistä projekteista, jotka painuivat tappiollisiksi pääosin Baltian korkeasta inflaatiosta johtuen. Muiden vanhojen projektien osalta inflaatiokompensaatiosta on sovittu asiakkaiden kanssa ja uusissa sopimuksissa inflaatio on otettu huomioon.
International Operations -segmentin henkilöstön määrä oli keskimäärin 590 (579) henkilötyövuotta katsauskauden aikana.
International Operations -segmentin tilauskanta oli vuoden 2022 lopussa 116 (120) miljoonaa euroa. Tilauskanta laski 4 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan ja 5 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2022 kolmanteen vuosineljännekseen. Saatujen tilausten määrä pysyi vakaana. Liiketoiminnan luonteesta johtuen tilauskanta ei kasva tasaisesti, koska suurin osa myynnistä tulee suurista runkosopimuksista ja pitkistä projekteista, jotka ovat voimassa useamman vuoden ajan.
Tilikauden aikana saatuja merkittäviä tilauksia olivat mm:
Enefit Connectin kanssa marraskuussa (lehdistötiedote 15.11.2022) solmitut kaksi jatkosopimusta koskien sähköverkkojen huoltoa. Sopimuksiin kuuluu sähkönjakeluverkkojen ylläpitoa, vianetsintää sekä Viron Pärnun ja Tartu-Jõgevan alueiden aurinkoenergiapuistojen yhdistämistä sähkönjakeluverkkoon. Työt alkoivat tammikuussa 2023, ja ne toteutetaan yhteistyössä sähköasennuksiin erikoistuneiden virolaisten yhtiöiden Clougruppin ja Terasteenusedin kanssa. Sopimusten kokonaisarvo on 10,1 miljoonaa euroa, josta Enersensen osuus on noin 5–6 miljoonaa euroa. Sopimukset päättyvät vuoden 2025 loppuun mennessä.
Latvialaisen kantaverkkoyhtiö AS Augstsprieguma tīkls:in (AST) kanssa lokakuussa (lehdistötiedote 5.10.2022) solmittu uusi sopimus sähköjärjestelmän synkronointi- ja inertialaitteiden asentamisesta kolmeen eri kohteeseen Latviassa. Toimeksianto toteutetaan Enersensen ja kansainvälisen energiayhtiön yhteenliittymänä. Enersensen tehtäviin kuuluvat synkronikondensaattoreiden suunnittelu ja rakentaminen, kulkuväylien rakentaminen, materiaalitoimitukset ja asennustyöt. Enersensen osuus sopimuksen arvosta on yli 15 miljoonaa euroa,
Siemens Energyn kanssa heinäkuussa (lehdistötiedote 14.7.2022) solmittu sopimus koskien Etelä-Saksassa rakenteilla olevan kauko-ohjattavan Leipheimin kaasuvoimalan pinnoitustöitä. Kaasuvoimala on suunniteltu otettavaksi käyttöön elokuussa 2023.
Ruotsin kantaverkko-operaattorin Svenska kraftnätin kanssa heinäkuussa (lehdistötiedote 5.7.2022) solmittu puitesopimus koskien kunnostus- ja uudistustöitä, jotka kattavat lähes 30 prosenttia Ruotsin kantaverkosta kahdeksan vuoden aikavälillä.
Enefit Connectin kanssa kesäkuussa (lehdistötiedote 23.6.2022) solmittu jatkosopimus koskien Viron suurimman verkko-operaattorin Elektrilevin sähköverkkojen huoltoa. Kaksivuotiseen sopimukseen kuuluu sähkönjakeluverkkojen ylläpitoa ja vianetsintää Saaremaan ja Hiiumaan alueella. Työt käynnistyivät heinäkuussa 2022. Sopimuksen arvo on noin 6,4 miljoonaa euroa.
Enersensen toiminnot keskittyvät pääasiassa Suomeen, Saksaan, Ranskaan, Isoon-Britanniaan sekä Baltian maihin. Konsernin palveluksessa oli katsauskaudella keskimäärin 1 836 (1 942) henkilöä.
Henkilöstömäärän pienentyminen aiheutui pääosin Smart Industry -segmentin volyymien laskusta Olkiluoto 3 -projektin valmistuessa, ja toisaalta liikkeenluovutuksen kautta Smart Industry -segmenttiin marraskuussa 2022 tulleet yli 250 henkilöä ehtivät vaikuttaa vain vähäisessä määrin koko vuoden keskiarvoon.
Vuoden 2022 lopussa Enersensen henkilöstömäärä oli 1 995.
| 1–12/2022 | 1–12/2021 | |
|---|---|---|
| Smart Industry | 638 | 769 |
| Power | 172 | 156 |
| Connectivity | 347 | 345 |
| International Operations | 590 | 579 |
| Muut | 90 | 93 |
| Konserni yhteensä | 1 836 | 1 942 |
Enersense International Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 4.4.2022. Yhtiökokous järjestettiin poikkeuksellista kokousmenettelyä noudattaen, eduskunnan COVID-19-pandemian leviämisen rajoittamiseksi hyväksymän väliaikaisen lain 375/2021 nojalla.
Varsinainen yhtiökokous vahvisti tilikauden 1.1.2021–31.12.2021 tilinpäätöksen, joka sisältää konsernitilinpäätöksen. Yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.2021–31.12.2021.
Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2021 vahvistetun taseen perusteella yhtiön voitonjakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,10 euroa osaketta kohden, eli yhteensä 1 599 606,00 euroa kutsuhetken osakemäärän mukaan laskettuna. Osinko päätettiin maksaa kahdessa erässä, toukokuussa ja marraskuussa 2022.
Yhtiökokous kannatti kaikkia yhtiökokoukselle tehtyjä ehdotuksia ja hyväksyi palkitsemisraportin sekä toimielinten palkitsemispolitiikan, jonka osalta päätös on osakeyhtiölain mukaisesti neuvoa-antava.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta tai kaikkien tai joidenkin edellä mainittujen yhdistelmistä yhdessä tai useammassa erässä.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta.
Lisätietoja hallituksen valtuutuksista tämän raportin osiossa Hallituksen valtuutukset.
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten lukumäärä on kuusi (6).
Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajana jatkaa tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Heli Tuuri. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio tarkastusvaliokunnan hyväksymän kohtuullisen laskun mukaan.
Lisätietoja varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä 4.4.2022 julkaistussa pörssitiedotteessa sekä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa
Vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti valita Jaakko Eskolan, Sirpa-Helena Sormusen, Herkko Plitin, Sari Helanderin, Päivi Jokisen ja Petri Suokaksen uudelleen hallituksen jäseniksi. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Heti yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi nimitystoimikunnan suosituksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen Jaakko Eskolan ja valitsi Sirpa-Helena Sormusen hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Lisäksi hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Sari Helanderin ja muiksi jäseniksi Päivi Jokisen ja Petri Suokaksen.
Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Herkko Plit ja muiksi jäseniksi Jaakko Eskola ja Sirpa-Helena Sormunen.
Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimityskunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot seuraavasti:
Lisäksi maksetaan kokouspalkkiot kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta seuraavasti:
Matkustuskustannukset korvataan yhtiön kulloinkin voimassa olevan matkakulujen korvaamista koskevan politiikan mukaisesti.
Enersense International Oyj piti ylimääräisen yhtiökokouksen 11.1.2022. Yhtiökokous järjestettiin poikkeuksellista kokousmenettelyä noudattaen, eduskunnan COVID-19-pandemian leviämisen rajoittamiseksi hyväksymän väliaikaisen lain (375/2021) nojalla.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 3. kohtaa, valtuuttaa hallituksen päättämään osakkeiden antamisesta suunnatun osakeannin toteuttamista varten Megatuuli Oy:n osakkeenomistajille heidän yrityskaupassa myymiensä Megatuuli Oy:n äänivaltaisten osakkeiden suhteessa, valtuuttaa yhtiön hallituksen ottamaan yhtiön omia osakkeita pantiksi ja luovuttamaan pantiksi otettuja osakkeita eteenpäin.
Lisätietoja hallituksen valtuutuksista tämän raportin osiossa Hallituksen valtuutukset.
Enersense International Oyj piti ylimääräisen yhtiökokouksen 10.11.2022 Porissa.
Ylimääräinen yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen 7. kohtaa ja hyväksyä MBÅ Invest Oy:n absorptiosulautumisen.
MBÅ Invest Oy:n osakkeenomistajat saavat sulautumisvastikkeena Enersensen uusia osakkeita nykyisten osakeomistustensa mukaisessa suhteessa. Sulautuminen kokonaisuutena ja sulautumisvastikkeena annettavien osakkeiden antaminen ovat ehdollisia ja tulevat voimaan sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröinnin yhteydessä. Sulautumisen suunniteltu täytäntöönpanopäivä on arviolta 1.4.2023.
Lisätietoja MBÅ Invest Oy:n sulautumisesta Enersense International Oyj:hin 23.9.2022 julkaistussa pörssitiedotteessa.
Ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta tai kaikkien tai joidenkin edellä mainittujen yhdistelmistä yhdessä tai useammassa erässä.
Lisätietoja hallituksen valtuutuksista tämän raportin osiossa Hallituksen valtuutukset.
Enersense International Oyj piti ylimääräisen yhtiökokouksen 23.12.2022 Helsingissä. Yhtiön osakkeenomistajilla oli mahdollisuus käyttää osakkeenomistajan oikeuksiaan myös äänestämällä ennakkoon tai asiamiehen välityksellä.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhtiön 26 miljoonan euron suuruisen 15.1.2027 erääntyvän senioristatuksisen vakuudettoman ehdollisesti vaihdettavan vaihtovelkakirjalainan alkuperäisille merkitsijöille ja/tai niille, jotka ovat merkitsemisen jälkeen ostaneet velkakirjoja, jotta velkakirjat voidaan vaihtaa osakkeiksi velkakirjojen ehtojen mukaisesti.
Lisätietoja hallituksen valtuutuksista tämän raportin osiossa Hallituksen valtuutukset.
Ylimääräisten yhtiökokousten päätökset ja kokousmateriaalit ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.enersense.fi/sijoittajalle/hallinnointi/yhtiokokous/.
Enersense International Oyj:n 11.1.2022 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla Megatuuli Oy -yrityskaupan toteuttamiseksi. Suunnatussa osakeannissa annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 675 000 kappaletta, joka vastaa noin 19,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista yhtiökokouksen päivämääränä ja 16,6 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista yrityskaupan toteutuessa. Hallitukselle annettiin oikeus päättää kaikista suunnatun osakeannin ehdoista.
Enersense International Oyj:n 4.4.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 1 599 600 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä varsinaisen yhtiökokouksen kutsuhetkellä. Hallitukselle annettiin oikeus päättää kaikista osakeannin ehdoista. Valtuutusta voidaan käyttää yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien investointien rahoittamiseksi, konsernin vakavaraisuuden ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi, kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi sekä omistuspohjan laajentamiseksi ja pääomarakenteen kehittämiseksi. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 saakka.
Enersense International Oyj:n 10.11.2022 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 500 000 yhtiön uutta ja/tai hallussa olevaa omaa osaketta (mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella annettavat osakkeet), mikä määrä vastaa noin 3,1 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä yhtiökokouksen kutsuhetkellä. Hallitukselle annettiin oikeus päättää kaikista osakeannin ehdoista. Valtuutusta voidaan käyttää yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien investointien rahoittamiseksi, konsernin vakavaraisuuden ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi, kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi sekä omistuspohjan laajentamiseksi ja pääomarakenteen kehittämiseksi. Valtuutus ei kumoa aikaisempia käyttämättömiä osakeantia koskevia valtuutuksia. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 saakka.
Enersensen 23.12.2022 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhtiön 26 miljoonan euron suuruisen 15.1.2027 erääntyvän senioristatuksisen vakuudettoman ehdollisesti vaihdettavan vaihtovelkakirjalainan alkuperäisille merkitsijöille ja/tai niille, jotka ovat merkitsemisen jälkeen ostaneet velkakirjoja, jotta velkakirjat voidaan vaihtaa osakkeiksi velkakirjojen ehtojen mukaisesti. Erityisten oikeuksien nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä on enintään 3 575 000 osaketta, mikä vastaa noin 21,7 prosenttia Yhtiön kaikista Osakkeista (noin 18,1 prosenttia laimennusvaikutus huomioon ottaen).
Enersense International Oyj:n 11.1.2022 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden pantiksi ottamisesta ja pantiksi otettujen osakkeiden eteenpäin luovuttamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella osakkeita voidaan ottaa enintään 668 750 kappaletta, kuitenkin enintään 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää, miten osakkeita otetaan pantiksi. Valtuutus on voimassa 29.6.2023 asti.
Enersense International Oyj:n 4.4.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella osakkeita voidaan hankkia ja/tai ottaa pantiksi enintään 799 800 kappaletta, mikä vastaa noin viittä (5) prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä varsinaisen yhtiökokouksen kutsuhetkellä. Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan ja/tai otetaan pantiksi. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 saakka. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta tilikauden aikana.
Enersense tiedotti 31.1.2022 toteuttaneensa suunnatun osakeannin ehdollisena Megatuuli Oy yrityskaupan toteutumiselle. Yrityskaupan toteutumisesta tiedotettiin 1.2.2022, jolloin yhteensä 2 598 331 uutta Enersensen osaketta annettiin vastikkeena osakekaupan myyjille ja merkittiin Megatuulen äänivaltaisten osakkeiden luovutusta vastaan. Osakeanti toteutettiin Enersensen hallituksen päätöksellä osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen Enersensen ylimääräisen yhtiökokouksen 11.1.2022 antaman valtuutuksen perusteella.
Enersense tiedotti 20.6.2022 allekirjoittaneensa sopimuksen, jonka mukaisesti se hankkii kriittiseen infrastruktuuriin ja energiapalveluihin erikoistuneen Voimatel Oy:n koko ulkona olevan osakekannan osakevaihdolla Voimatel Oy:n nykyiseltä omistajalta Osuuskunta KPY:ltä. Yrityskaupan toteutuminen edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää sekä tavanomaisten osakekauppaa koskevien ehtojen toteutumista. Kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä Enersense järjesti suunnatun osakeannin, jossa Enersensen hallitus päätti laskea liikkeelle varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2022 antaman valtuutuksen nojalla yhteensä enintään 297 297 uutta osaketta osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen Osuuskunta KPY:n merkittäväksi. Osakeanti toteutettiin 28.6.2022.
Enersense tiedotti 15.11.2022 toteuttaneensa yrityskaupan, jossa se hankki koko Unified Chargers Oy:n osakekannan. Kauppahinnan maksamiseksi Enersense antoi kaupan täytäntöönpanon yhteydessä järjestetyssä suunnatussa osakeannissa yhteensä 199 174 uutta Enersensen osaketta osakevaihdossa Unified Chargers Oy:n osakkeenomistajien merkittäväksi. Osakeanti toteutettiin Enersensen hallituksen päätöksellä osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen Enersensen ylimääräisen yhtiökokouksen 10.11.2022 antaman valtuutuksen perusteella.
Enersense ilmoitti 23.12.2022, että yhtiön hallitus on päättänyt 23.12.2022 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 260 osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaista yhtiön osakkeisiin oikeuttavaa erityistä oikeutta. Erityiset oikeudet annettiin maksutta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti) yhtiön 26 miljoonan euron suuruisen 15.1.2027 erääntyvän senioristatuksisen vakuudettoman ehdollisesti vaihdettavan vaihtovelkakirjalainan alkuperäisille merkitsijöille ja/tai niille, jotka ovat merkitsemisen jälkeen ostaneet velkakirjoja. Erityiset oikeudet ovat sidottuja velkakirjoihin, eikä niitä voi irrottaa velkakirjoista. Erityisten oikeuksien perusteella liikkeeseenlaskettavien uusien osakkeiden lukumäärä tulee olemaan enintään 3 250 000 osaketta, mikä edustaa noin 19,7 prosenttia osakkeiden tämänhetkisestä kokonaismäärästä (noin 16,5 prosenttia laimennusvaikutus huomioon ottaen).
| Rekisteröintipäivä | Tapahtuma | Korotus, kpl | Osakemäärä muutoksen jälkeen |
|---|---|---|---|
| 16.11.2022 | Suunnattu osakeanti: Unified Chargers | 199 174 | 16 492 531 |
| 28.6.2022 | Suunnattu osakeanti: Osuuskunta KPY | 297 297 | 16 293 357 |
| 1.2.2022 | Suunnattu osakeanti liittyen Megatuuli Oy:n osakekauppaan. | 2 598 331 | 15 996 060 |
Enersensen johtoryhmään kuuluivat vuoden 2022 lopussa
Johanna Nurkkala oli yhtiön lakiasiainjohtaja ja johtoryhmä jäsen 19.4.2022 asti.
Enersense International Oyj:n osakkeilla käydään kauppaa Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä pörssilistalla kaupankäyntitunnuksella ESENSE (ISIN-tunnus FI4000301585).
Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä 16 492 531 osaketta, joista kukin osake tuottaa yhden äänen. Yhtiön osakepääoma oli tilikauden päättyessä 80 000 euroa.
Vuoden 2022 lopussa Enersensen rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 6 844 (6 957). Kymmenen suurimman osakkeenomistajan osuus osakkeista 31.12.2022 oli 71,33 prosenttia. Hallintarekisteröityjen osuus oli 0,7 prosenttia. Lisätietoja Enersensen suurimmista omistajista yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.enersense.fi/osakemonitorit/suurimmat-osakkeenomistajat/.
Enersense International Oyj ja yhtiön toiseksi suurin omistaja MBÅ Invest Oy allekirjoittivat 23.9.2022 yhdistymissopimuksen MBÅ Invest Oy:n sulautumisesta Enersense International Oyj:hin. Sulautumisen tarkoituksena on lisätä omistuksen ja hallinnoinnin läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä yksinkertaistaa Enersensen omistusrakennetta. MBÅ Investin omistajiin kuuluu Enersensen johtohenkilöitä sekä yhtiön ulkopuolisia sijoittajia. Enersense International Oyj:n 10.11.2022 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti hyväksyä MBÅ Invest Oy:n absorptiosulautumisen Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin 23.9.2022 rekisteröidyn sulautumissuunnitelman mukaisesti muutoksitta. Sulautumisen arvioidaan toteutuvan arviolta 1.4.2023 mennessä.
MBÅ Invest Oy:n osuus Enersensen kaikista osakkeista 31.12.2022 oli 13,19 prosenttia.
Lisätietoja sulautumisesta pörssitiedotteessa Enersense International Oyj ja MBÅ Invest Oy ovat allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen MBÅ Invest Oy:n sulautumisesta Enersense International Oyj:hin sekä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.enersense.fi/sijoittajalle/hallinnointi/yhtiokokous/.
Enersense International Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet, mukaan lukien heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt, omistivat tilikauden lopussa yhteensä 464 945 osaketta, mikä on 2,8 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2022.
Lisäksi hallituksen jäsen Petri Suokas, toimitusjohtaja Jussi Holopainen ja johtoryhmän jäsen Jaakko Leivo omistivat tilikauden lopussa lähipiiriyhtiönsä MBÅ Invest Oy:n kautta yhteensä 2 176 072 osaketta, mikä on 13,19 prosenttia % osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2022. Lisätietoja hallituksen ja johdon omistuksista yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.enersense.fi/sijoittajalle/hallinnointi/.
Enersense vastaanotti katsauskaudella yhdeksän arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista liputusilmoitusta.
Kyösti Kakkosen määräysvaltayhtiön Joensuun Kauppa ja Kone Oy:n osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä laski 8,64 prosenttiin 1.2.2022.
MBÅ Invest Oy:n osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä laski 14,09 prosenttiin 1.2.2022.
Janne Vertasen ja tämän määräysvaltayhteisöjen osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä laski 8,57 prosenttiin 1.2.2022.
Tomi Hyttisen ja Tomi Hyttisen määräysvaltayhtiön Taloustieto Incrementum Oy:n osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä laski 4,77 prosenttiin 1.2.2022.
Verman Group Oy:n osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä laski 8,40 prosenttiin 1.2.2022.
Virala Oy Ab:n konserniin kuuluvan Nidoco Ab:n osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä nousi 23,88 prosenttiin 22.3.2022.
Virala Oy Ab:n konserniin kuuluvan Nidoco Ab:n osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä nousi 25,01 prosenttiin 16.6.2022.
Kyösti Kakkosen määräysvaltayhtiön Joensuun Kauppa ja Kone Oy:n osakeomistus Enersense International Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä laski 4,81 prosenttiin 31.8.2022.
Ensto Invest Oy:n osakeomistus Enersense International Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä nousi 5,22 prosenttiin 7.9.2022.
Yhtiöllä ei ole hallussa omia osakkeita.
Enersense International Oyj:n osakkeilla käydään kauppaa Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä pörssilistalla kaupankäyntitunnuksella ESENSE (ISIN-tunnus FI4000301585). Enersensen osakkeiden markkina-arvo 31.12.2022 oli 93,8 (91,6) miljoonaa euroa.
Osakkeiden päätöskurssi 31.12.2022 oli 5,69 (6,84) euroa. Osakkeiden kaupankäynnillä painotettu keskiarvo (VWAP) katsauskauden aikana oli 6,80 (8,63) euroa. Ylin noteeraus oli 8,22 (12,00) euroa ja alin 5,22 (5,96) euroa. Osakkeen hinta laski 7,9 prosenttia vuoden 2021 lopusta. Katsauskauden aikana Nasdaq Helsingin pörssissä käytiin kauppaa noin 5,7 miljoonalla Enersensen osakkeella, mikä vastaa
noin 38,8 miljoonan euron vaihtoa. Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto oli 22 579 osaketta, mikä vastaa noin 0,15 miljoonan euron päivittäistä keskivaihtoa.
Enersense International Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2022 kahdesta uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat kannustinjärjestelmät.
Osakepalkkiojärjestelmässä 2022—2025 on yksi ansaintajakso, tilikaudet 2022–2023. Järjestelmän palkkiot perustuvat yhtiön osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon tilikausilta 2022–2023, konsernin kumulatiiviseen euromääräiseen oikaistuun käyttökatteeseen tilikausilta 2022–2023 ja uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuteen liikevaihdosta. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 211 000 Enersense International Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettavan osuuden.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 40 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut Enersense International Oyj:n johtoryhmän jäsenet.
Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2022–2024 palkkio perustuu voimassa olevaan työ- tai johtajasopimukseen ja työ- tai toimisuhteen jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan 24–36 kuukauden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Järjestelmä on tarkoitettu vain erikseen nimetyille avainhenkilöille.
Vuosina 2022–2024 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän perusteella allokoitavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 10 000 Enersense International Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettavan osuuden.
Tilinpäätökseen mennessä tätä palkkiojärjestelmää ei ole otettu käyttöön.
Lisätietoja osakepalkkiojärjestelmistä 28.2.2022 julkaistussa pörssitiedotteessa.
Enersense International Oyj ja MBÅ Invest Oy allekirjoittivat 23.9.2022 yhdistymissopimuksen Enersensen toiseksi suurimman omistajan MBÅ Invest Oy:n sulautumisesta Enersense International Oyj:hin. Sulautuminen muodostaa Enersenselle lähipiiriliiketoimen, sillä MBÅ Invest on Enersensen huomattavaa vaikutusvaltaa käyttävä lähipiiriyhteisö. Lisäksi Enersensen hallituksen jäsen Petri Suokas, toimitusjohtaja Jussi Holopainen ja johtoryhmän jäsen Jaakko Leivo ovat MBÅ Investin osakkeenomistajia. Petri Suokas ja Jussi Holopainen toimivat myös MBÅ Investin hallituksen jäseninä.
Enersensen hallitus on arvioinut, että lähipiiriliiketoimi on yhtiön edun mukainen ja se toteutetaan tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Petri Suokas, Jussi Holopainen ja Jaakko Leivo eivät ole osallistuneet sulautumista koskevaan käsittelyyn tai päätöksentekoon Enersensen hallituksessa. Lähipiiriliiketoimea kannattavat kaikki Enersensen hallituksen jäsenet, jotka eivät ole lähipiirisuhteessa MBÅ Investiin tai päätettävään asiaan. Sulautumisen arvioidaan toteutuvan arviolta 1.4.2023 mennessä.
Enersensen joulukuussa 2021 tiedottama sopimus oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta vihreän vedyn tuottajayhtiöön P2X Solutions Oy:hyn toteutui helmikuussa 2022. Enersensen sijoituksen määräksi tarkentui noin 13 miljoonaa euroa, josta 31.12.2022 on maksettu 10,4 miljoonaa euroa. Sijoituksen toteutuksen yhteydessä Enersense merkitsi P2X:n uusia osakkeita siten, että sen omistusosuus P2X:stä on mahdollisten optioiden jälkeen noin 16,3 %. Enersensen hallituksen jäsen Herkko Plit on yksi P2X:n suurimmista osakkeenomistajista määräysvaltayhtiönsä kautta ja käyttää P2X:ssä yhteistä määräysvaltaa. P2X käsitellään konsernissa osakkuusyhtiönä. Omistusosuuden lisäksi Enersensellä on hallituspaikka P2X:ssä.
Lisätietoja Enersensen lähipiiriliiketoimista tilinpäätöstiedotteen liitetiedossa 9.
Enersense on keskeisesti toteuttamassa energiamurrosta kannattavalla ja kasvavalla liiketoiminnalla. Enersensen strategisena tavoitteena on laajentua arvoketjussa laaja-alaisesta energia-alan palveluyrityksestä päästöttömän energian tuottajaksi sekä keskeiseksi vihreän energian yhtiöksi. Enersensen strategiset painopistealueet vuosille 2023–2027 ovat seuraavat:
Enersense keskittyy kasvuun energiamurroksessa rakentamalla tuuli- ja aurinkovoimaliiketoimintaa, ottamalla vahvan jalansijan merituulivoimaloiden jalustamarkkinoilla sekä kasvamalla sähköisen liikenteen latausliiketoiminnassa. Myös mahdollisuuksia laajentua energian varastointiin tutkitaan.
Kaikkien liiketoimintojen jatkuva parantaminen varmistetaan asiakasarvon, kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi. Hankittujen liiketoimintojen onnistuneet integroinnit varmistetaan.
Enersense rakentaa parhaan osaamisen ja kyvykkyydet nykyisille ja uusille liiketoiminnoille, ja vahvistaa osaamista tunnistettujen alueiden osalta myös ulkopuolisella osaamisella.
Liiketoiminnalle rakennetaan vahva perusta kehittämällä ja jalkauttamalla yhteiset konserninlaajuiset johtamisperiaatteet, operatiivinen mallin ja digitaaliset prosessit.
Yhtiössä kehitetään ja otetaan käyttöön ympäristö-, sosiaalisia ja hallinnollisia (ESG) tavoitteita ja toimia liiketoiminnan ytimessä vastuullisuuden edistämiseksi sekä sääntelyn ja asiakkaiden vaatimusten täyttämiseksi. Enersensen tavoitteena on vuoden 2023 aikana laatia hiilitiekartta, jossa luodaan suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
| TAVOITE VUONNA 2027 | TILANNE VUONNA 2022 |
|---|---|
| Liikevaihto 500 miljoonaa euroa, josta • strategiset kasvuhankkeet 100 MEUR • oma energiantuotanto 100 MEUR • ydinliiketoiminta 300 MEUR. |
Konsernin liikevaihto 268 MEUR koostuu pääosin ydinliiketoiminnoista kertyneestä liikevaihdosta. |
| Käyttökate (EBITDA) 100 miljoonaa euroa, josta • strategiset kasvuhankkeet 35 MEUR • oma energiantuotanto 35 MEUR • ydinliiketoiminta 30 MEUR. |
Konsernin oikaistu käyttökate 13,7 MEUR koostuu pääosin ydinliiketoiminnoista kertyneestä käyttökatteesta. |
| Päästöttömien ja vähäpäästöisten projektien1) osuus liikevaihdosta 75–80 prosenttia. |
Päästöttömien ja vähäpäästöisten projektien osuus liikevaihdosta 66 prosenttia. |
| Oma energiantuotanto yhteensä 600–700 MW. | Toistaiseksi ei vielä omaa energiantuotantoa. Maatuulivoiman hankekehitysportfolio kasvoi 8 000 MW:iin (9/2022: 3 000 MW), mikä luo hyvän pohjan myös oman tuotannon kehittämiselle. |
| Osinkopolitiikka: Yhtiön tavoitteena on jakaa vähintään 30 % osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina. |
Hallitus ehdottaa 4.4.2023 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille jaetaan varoja pääomanpalautuksena 0,10 euroa osakkeelta. |
1) Enersensen laskema tunnusluku "Päästöttömien ja vähäpäästöisten projektien osuus liikevaihdosta" ottaa huomioon kaikki ne Enersensen liiketoiminnot, jotka yhtiö on määritellyt EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmässä luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Lisäksi tunnuslukuun lasketaan mukaan Enersensen sellaiset liiketoiminnot, jotka yhtiön arvion mukaan edistävät energiamurrosta ja kasvattavat asiakkaiden liiketoimintojen energiatehokkuutta, mutta eivät tämän hetken arvion mukaan ole luokitusjärjestelmäkelpoisia. Näitä ovat Enersensen ydinvoimaan ja mobiililiiketoimintaan liittyvät sekä LNGhankkeet. Analyysi yhtiön luokitusjärjestelmäkelpoisista ja luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoista esitetään vuoden 2022 toimintakertomuksessa, joka julkaistaan viikolla 10.
Konsernin kehitystoiminnan menot liittyvät tuotannollisen tehokkuuden parantamiseen, henkilöiden ja prosessien työskentely- ja toimintatapoja tehostamiseen ja yhtenäistämiseen sekä Unified Chargers Oy:n oston myötä tuotekehitykseen. Konsernissa ei ole ollut tutkimustoimintaa.
Kehitystoiminnan menot vuonna 2022 olivat 0,7 (0,3) miljoonaa euroa ja 0,3 (0,1) prosenttia liikevaihdosta. Kehitystoiminnan menoista kirjattiin tuloslaskelmaan kuluksi 0,2 (0,3) miljoonaa euroa ja kehitysmenoja aktivoitiin taseeseen 0,6 (0,0) miljoonaa euroa, josta yritysoston kautta 0,6 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 investoinnit käyttöomaisuuteen ilman vuokrasopimuksia olivat 1,6 (0,6) miljoonaa euroa ja kohdentuivat lähinnä koneisiin ja laitteisiin.
Vuoden aikana tehtiin kaksi yhtiön strategiaa tukevaa sijoitusta, joihin käytettiin yhteensä 11,2 (0,1) miljoonaa euroa.
Yhtiön joulukuussa 2021 tiedottama sopimus oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta vihreän vedyn tuottajayhtiöön P2X Solutions Oy:hyn toteutui helmikuussa 2022. P2X Solutionsin kautta Enersense on mukana raskaan liikenteen päästöjen vähentämisessä vedyn ja synteettisten polttoaineiden avulla sekä mahdollistamassa vihreän vedyn luomia sähkön varastointimahdollisuuksia. Kesällä 2022 Enersense hankki 10 prosentin omistusosuuden latausjärjestelmiä taloyhtiöille, yrityksille ja julkisiin tiloihin toimittavasta Parkkisähkö Oy:stä.
Investoinnit yritys- ja liiketoimintaostoihin olivat vuonna 2022 yhteensä 20,3 (1,6) miljoonaa euroa, josta 19,6 miljoonaa euroa toteutettiin osakevaihdolla. Ostettujen yritysten nettovarallisuus oli yhteensä 20,7 miljoonaa euroa ja ne kasvattivat Enersensen liikearvoa 1,7 miljoonalla eurolla 27,9 miljoonaan euroon.
Enersensen joulukuussa 2021 tiedottama maatuulivoimahankkeiden kehitysyhtiö Megatuuli Oy:n hankinta ja siihen liittyvä osakekauppa saatiin päätökseen helmikuussa 2022. Megatuulen hankinta jatkoi Enersensen laajentumista uusiutuvan energian tuotantoprojektien arvoketjussa. Enersensen ja energiayhtiö Helen Oy:n välinen liikkeen luovutus, jossa Helenin tietyt käyttö- ja kunnossapitopalvelut siirtyvät Enersenselle, toteutui lokakuussa 2022. Järjestelyn yhteydessä sovittu palvelusopimus, jonka
perusteella Helen ostaa kyseiset palvelut jatkossa Enersenseltä, astui voimaan 1.11.2022. Enersense tiedotti lokakuussa tarkentaneensa kasvustrategiansa fokusalueita ja nostavansa päästöttömän liikenteen maa-, meri- ja aurinkovoiman rinnalle. Samassa yhteydessä Enersense kertoi ostaneensa suomalaisen sähköautojen pika- ja suurteholatausasemia valmistavan kasvuyrityksen Unified Chargers Oy:n ja vahvistavansa näin jalansijaansa sähköisen liikenteen latausratkaisujen arvoketjussa. Yrityskauppa toteutui marraskuussa 2022.
Lisätietoja yrityshankinnoista ja konsernirakenteen muutoksista tilinpäätöstiedotteen liitetiedossa 2.
Smart Industry -segmentin markkinan odotetaan kehittyvän vuonna 2023 suotuisasti, ja tarjouskannan kasvu ennakoi kysynnän jatkuvan edelleen hyvänä. Uutta asiakaskuntaa haetaan päästöttömien ja vähäpäästöisten hankkeiden toteutusprojekteista sekä käyttö- ja kunnossapitokohteista. Palvelusopimusten taso on noussut merkittävästi, mikä luo hyvän pohjan tulevalle liiketoiminnalle. EU:n uusiutuvan energian strategia tukee merituulivoimamarkkinan kehitystä.
Power-segmentin liiketoimintaympäristön odotetaan kehittyvän suotuisasti ja palveluiden kysynnän pysyvän hyvällä tasolla vuonna 2023. Suomen kokonaismarkkinoiden kasvu jatkuu, ja tällä hetkellä markkinan koko on arviolta yli 500 miljoonaa euroa.
Connectivity-segmentin markkinan kasvua ohjaa tarve nopeammille yhteyksille kiinteissä valokuituverkoissa sekä mobiiliverkoissa. Kokonaismarkkina Suomessa on arviolta noin 280 miljoonaa euroa ja markkina on vahvassa kasvussa valokuituverkkojen rakentamisen myötä.
International Operations -segmentin liiketoimintaympäristön ja liiketoiminnan odotetaan paranevan maltillisesti vuonna 2023.
Enersense altistuu toiminnassaan erilaisille strategisille, operatiivisille ja taloudellisille riskeille sekä ulkopuolisille uhkille. Enersense pyrkii suojautumaan yllä mainittuja riskejä vastaan mm. säännöllisellä riskinarvioinnilla ja erityisesti strategian käsittelyn yhteydessä sekä päätettäessä konsernin kannalta merkittävistä liiketoimintahankkeista tai investoinneista.
Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu ja ylläpitää edelleen geopoliittisia jännitteitä ja epävarmuutta maailmantalouden kehittymisestä. Sodan vaikutuksesta merkittävästi kohonneiden sähkön, polttoaineiden ja tiettyjen raaka-aineiden hinnoissa on ollut havaittavissa tasaantumista, mutta inflaatio on Enersenselle relevanteilla markkinoilla edelleen selvästi koholla. Tämä näkyy erityisesti Baltian maissa, jossa voimakas palkkainflaatio nostaa kustannuksia. Geopoliittinen epävarmuus voi heijastua myös työvoiman saatavuuteen erityisesti Baltian ja muun
itäisen Euroopan alueelta. Sodan seurauksena syntyneistä energian saatavuusongelmista mahdollisesti seuraavilla energiakatkoilla voi lisäksi olla haitallinen vaikutus Enersensen liiketoimintaan.
Lisääntynyt epävarmuus talouskehityksestä sekä korkean inflaation myötä nousseet korot ovat vaikuttaneet asiakkaiden investointiympäristöön negatiivisesti. Tämä voi johtaa Enersensen sekä sen asiakkaiden taloudellisen aseman heikentymiseen esimerkiksi rahoituksen saatavuuden kautta, ja edelleen Enersensen palveluiden kysynnän heikentymiseen, myynnin odotettua hitaampaan kehitykseen sekä yhtiön palveluiden hintojen laskuun.
Koronatapausten liiketoimintavaikutukset olivat vuonna 2022 vähäiset. On kuitenkin mahdollista, että koronapandemia edelleen pitkittyy, koronapandemiasta tulee uusia aaltoja ja rajoituksia jälleen tiukennetaan.
Yhtiö toteuttaa kasvustrategiaansa kehittämällä strategista osaamistaan, palveluja ja/tai asiakkuuksia. Vaikka strategia on kilpailukykyinen, on mahdollista, että se ei toteudu suunnitelman mukaisesti. Enersense ei ehkä pysty toteuttamaan strategiaansa nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä osana energiamurrosta, ja investointien tuotto voi jäädä kustannuksia pienemmäksi. Yhtiö voi myös menettää mahdollisuuksia, epäonnistua muutoksen hallinnassa tai riittävän nopeassa uudelleenkoulutuksessa, eikä se välttämättä pysty vastaamaan riittävän ketterästi markkinoille tulevien uusien toimijoiden toimiin. Enersense voi epäonnistua keskeisten strategisten kehityshankkeidensa toteuttamisessa riittämättömien resurssien tai puutteellisen johtamisen, tiedonhallinnan, seurannan ja suunnittelun vuoksi. Enersensen strategian linjaus voi osoittautua vääräksi vallitseviin trendeihin tai markkinoiden nopeisiin muutoksiin nähden tai tavoitteiden suhteen liian vaatimattomaksi verrattuna energiamurroksen edellyttämiin palveluihin.
Yhtiö pyrkii nopeuttamaan strategisen osaamisen, palvelujen ja/tai asiakkuuksien kehittämistä yritysostojen avulla. Tässä on riskinä, että yhtiö ei välttämättä tunnista sopivia kohdeyrityksiä, jotka ovat ostettavissa suotuisin ehdoin. Enersenselle voi myös aiheutua merkittäviä hankinta-, uudelleenjärjestely- ja muita kuluja yritysostojen yhteydessä. Yritysjärjestelyissä on myös uusien liiketoimintojen integrointiin liittyviä riskejä, eikä ole varmuutta siitä, että arvioidut synergiaedut voidaan saavuttaa täysimääräisesti tai suunnitellun aikataulun mukaisesti suhteessa jo toteutuneisiin tai tuleviin yritysostoihin.
Lisäksi Enersensen kyky saattaa päätökseen yritysjärjestelyjä suunnitelmien mukaisesti ja saavuttaa niihin liittyviä synergiaetuja ja muita hyötyjä voi riippua yrityskaupalle asetetuista ehdoista, kuten viranomaisten ja etenkin kilpailuviranomaisten hyväksynnästä.
Yhtiön suorittaessa yritysostoja tai toimintojen laajentuessa uusiin maihin, on mahdollista, että kohdeyhtiöiden tai Enersensen ulkomaisten tytäryhtiöiden ja/tai sivuliikkeiden liikevaihto- ja tuottoodotukset eivät toteutuisi Enersensen odotusten mukaisesti. Lisäksi asiakkuuksissa, paikallisissa työvoimamarkkinoissa, poliittisissa olosuhteissa ja lainsäädännössä tapahtuvilla muutoksilla tai toimipisteissä tehtävillä muutoksilla voi olla haitallinen vaikutus Enersensen liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Enersensen asiakkaat ovat tyypillisesti rakennus- tai teollisuusprojektien omistajia, rakennuttajia, pääurakoitsijoita tai toimittajia, joiden kanssa Enersense yleensä toteuttaa hankkeen, palvelun tai puitesopimuksen. Yhtiö solmii usein hankekohtaisia projektisopimuksia, joiden kilpailutuksissa menestyminen on epävarmaa. Tämä vaikeuttaa luotettavien arvioiden luomista yhtiön liiketoiminnan tuloksesta sekä taloudellisesta asemasta tilauskantaa pidemmän aikavälin osalta. Vastaavasti puitesopimukset eivät takaa yhtiön menestystä puitesopimukseen kuuluvien yksittäisten toimitusten tarjouskilpailuissa. Myös kilpailun lisääntymisellä voi olla haitallinen vaikutus Enersensen tilauskannan kertymiseen ja siten liikevaihtoon sekä kannattavuuteen. Myös viranomaissääntelyn ja -rajoitteiden muutoksilla ja niihin liittyvällä epävarmuudella voi olla olennainen vaikutus erityisesti energialiiketoiminnan asiakaskentässä.
Vaikka Enersensen liiketoiminta-alueet tuottavat jatkuvasti liikevaihtoa muun muassa huolto- ja kunnossapitopalveluista, merkittävä osa Enersensen liikevaihdosta liittyy suoraan tai välillisesti merkittäviin pitkäaikaisiin rakennushankkeisiin tai muihin investointeihin. Enersensen liiketoiminnoille ovat tyypillisiä suuret kiinteähintaiset projektit, joiden kannattavuus edellyttää, että Enersense on onnistunut arvioimaan projektin sopimusriskit ja tuotantokustannukset riittävän tarkasti sekä onnistuu projektinhallinnassa, teknisessä toteutuksessa ja aikataulunhallinnassa. Yleinen taloudellinen epävarmuus voi heikentää asiakkaiden investointihalukkuutta ja vaikuttaa Enersensen tilauskannassa jo oleviin projekteihin, joiden osalta voi aiheutua viiveitä tai keskeytyksiä. Venäjän hyökkäyssodan myötä muuttuneet tavaravirrat voivat vaikeuttaa Enersensen projekti- ja palvelutuotantoaan varten tarvitsemien materiaalien hankintaa, ja yhtiö voi joutua neuvottelemaan sopimuksia uudelleen ja suostua hinnankorotuksiin nykyisissä ja/tai uusissa toimitussopimuksissa, jotta toimitukset voidaan varmistaa kilpailtaessa materiaalien muiden ostajien kanssa.
Enersensellä on muutamia suuria avainasiakkaita, joiden ostokäyttäytymisellä on huomattava merkitys liiketoiminnan tulokseen. Mikäli jokin suurimmista asiakkaista siirtäisi ostonsa Enersenseltä sen kilpailijoille tai muuttaisi voimakkaasti toimintamalliaan, tai jos yhtiölle merkittävä projekti päättyisi, keskeytyisi tai supistuisi ennakoimattomasti, olisivat yhtiön mahdollisuudet löytää korvaava asiakasvolyymi lyhyellä ajanjaksolla rajoitetut.
Ellei Enersense kykene rekrytoimaan, kouluttamaan ja motivoimaan pätevää henkilöstöä ja pitämään sitä palveluksessaan, se ei välttämättä pysty kilpailemaan tehokkaasti, eikä toteuttamaan täysimääräisesti strategiaansa.
Enersensen asiakkaat tarvitsevat yleensä takaukset esimerkiksi työlle, toimituksille ja takuuajoille. Tällaisten takauksien myöntäminen asiakkaalle on usein edellytys sille, että Enersense voi tehdä tarjouksen uudesta projektista. Takausjärjestelyt eivät kuitenkaan velvoita niiden myöntäjää, vaan myöntäjä päättää jokaisesta takauksesta erikseen. Esimerkiksi Enersensen mahdolliset aiemmat laiminlyönnit ja etenkin Enersensen maksukyvyn tai taloudellisen aseman heikentyminen voivat johtaa siihen, että Enersenselle ei myönnetä takuita, joita se tarvitsee uusien projektien toteuttamiseen. Tästä voi olla seurauksena Enersensen kyvyttömyys osallistua uusiin projekteihin.
Enersense-konsernin rahoitussopimuksessa on kovenanttiehtoja, jotka koskevat konsernin omavaraisuusastetta, korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen ja vähimmäislikviditeettiä. Kovenanttiehtojen rikkominen voi antaa rahoittajalle oikeuden vaatia lainojen nopeutettua tai välitöntä takaisinmaksua ja samanaikaisesti peruuttaa kaikki rahoittajaa sitovat mutta nostamattomat määrät sekä kaikki takausjärjestelyjen mukaiset määrät.
Enersense tekee yhteistyötä alihankkijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa projektiensa ja palvelujensa eri vaiheissa. Ulkoistaminen tai alihankinta sisältävät tyypillisesti materiaalitoimituksia ja aliurakointia (esim. yhdyskuntatekniikka) sekä sellaisia resursseja ja laitteita, joita Enersense ei tarjoa tai pysty tarjoamaan. Enersense voi epäonnistua alihankkijoiden arvioinnissa ja valinnassa. Alihankkijat eivät välttämättä pysty tekemään toimituksia ajoissa tai Enersensen odottaman tason, kustannusrakenteen tai laadun mukaisesti, tai niiden toiminta voi olla muuten puutteellista tai lainsäädännön tai määräysten vastaista. Enersensen alihankkijat saattavat myös lakata toimittamasta palveluja Enersenselle kyvyttömyyden tai haluttomuuden vuoksi, tai ne voivat nostaa hintoja merkittävästi. Enersenseen vaikuttavat häiriöt – kuten sopimusten viivästykset tai irtisanomiset tai alihankkijoiden kyvyttömyys toimittaa palveluja määrätyssä ajassa tai hyväksyttävin kustannuksin – voivat myös johtaa riitoihin asiakkaiden korvausvaatimuksista Enersensen mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen osalta.
Enersensen vahinko- ja jatkuvuusriskit liittyvät pääsääntöisesti henkilöihin, omaisuuteen sekä ITjärjestelmiin. Vaikka yhtiö on suojannut toimintaansa ja omaisuuttaan normaalein vakuutuksin, voi vahinkoriskien toteutuminen johtaa henkilö- ja omaisuusvahinkoihin tai liiketoiminnan keskeytymiseen. Lisäksi IT-järjestelmien luotettavuus ja toimintakyky ovat olennaisia Enersensen toimintojen jatkuvuudelle. Pitkittynyt keskeytys merkittävimmissä järjestelmissä voisi rajoittaa Enersensen mahdollisuutta toimia kannattavasti ja tehokkaasti. Myös kyberuhkat voivat aiheuttaa riskin Enersensen tietovaroille.
Konserniyhtiöillä on kesken olevia oikeudellisia riita-asioita ja erimielisyyksiä, joista osa on vireillä yleisissä tai hallinnollisissa tuomioistuimissa Suomessa tai ulkomailla. Riita-asiat liittyvät tyypillisesti Enersenseen kohdistettuihin vaatimuksiin koskien väitettyjä virheellisiä suorituksia, viivästyksiä tai asiakkaille aiheutuneita vahinkoja erityisesti projektitoiminnassa tai vastaavasti Enersensen toimittajiinsa tai asiakkaisiinsa kohdistamiin vaatimuksiin. Vaateiden, erimielisyyksien ja oikeusprosessien lopputulemaa on vaikea arvioida. Näillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta lyhyellä aikavälillä yhtiön toimintaan. Yhtiö on arvioinut riita-asioiden mahdollisia vaikutuksia ja tehnyt näihin arvioihin perustuvat varaukset.
Enersensen vuoden 2023 liikevaihdon odotetaan olevan 280–310 miljoonaa euroa ja oikaistun käyttökatteen 12–18 miljoonaa euroa.
Enersensen liiketoimintaympäristön arvioidaan kehittyvän suotuisasti ja liikevaihdon odotetaan kasvavan. Olemme onnistuneet kiihdyttämään tuulivoiman hankekehitystämme ja oletamme, että sama kehitys jatkuu. Kannattavuuteen vaikuttavat mm. uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto sekä edelleen jatkuvat panostukset merituulivoimaliiketoiminnan kehittämiseen ja maatuulivoiman hankekehityksen kiihdyttäminen. Yhtiö haki vuoden 2022 lopussa 26 miljoonan euron vaihtovelkakirjarahoituksen näiden panostusten toteuttamiseksi.
Enersense tiedotti 13.1.2023, että Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on päättänyt siirtää Enersense International Oyj:n Voimatel Oy:tä koskevan yrityskaupan jatkokäsittelyyn, joka voi voi kestää enintään 69 työpäivää. Virasto on ensimmäisen vaiheen selvityksissään kuullut kilpailijoita, asiakkaita ja tavarantoimittajia lausunto- ja selvityspyynnöin. KKV pitää tarpeellisena jatkaa yrityskaupan kilpailuvaikutusten selvittämistä.
Enersense tiedotti 17.1.2023 allekirjoittaneensa sopimuksen suomalaisen valokuituyhtiö Valoon valokuituverkon (FTTH = Fiber to the Home) rakentamisesta avaimet käteen -periaatteella. Sopimus on osa Valoon mittavia valokuituverkkojen rakentamishankkeita eri puolella Suomea. Neljälle vuodelle tehdyn sopimuksen arvo kokonaisuudessaan on noin 35 miljoonaa euroa ja se on kirjattu Enersensen Connectivity-segmentin vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskantaan. Projektin toteutus aloitetaan heti maarakennuskauden alkaessa 2023.
Enersense tiedotti 23.1.2023, että sen oikaistu käyttökate ylittää ohjeistuksen (positiivinen tulosvaroitus).
Enersense tiedotti 26.1.2023 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksesta, jonka mukaan toimikaudeksi, joka päättyy 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen Jaakko Eskola, Sirpa-Helena Sormunen, Sari Helander ja Petri Suokas, ja uusina jäseninä hallitukseen valitaan Anna Miettinen ja Carl Haglund. Hallituksen nykyisistä jäsenistä Herkko Plit ja Päivi Jokinen eivät enää jatka yhtiön hallituksen jäseninä.
Enersense tiedotti 15.2.2023, että se vetäytyy Voimatel Oy:tä koskevasta yritysjärjestelystä. Enersense kertoi saaneensa KKV:ltä tiedon, että kilpailuviranomaisen tekemien analyysien mukaan toimijoiden yhteenlaskettu markkinaosuus kasvaisi liian suureksi usealla markkinasegmentillä. KKV ei myöskään pitänyt asiakkaiden neuvotteluvoimaa eli ns. tasapainottavaa ostajavoimaa, vastoin Enersensen näkemyksiä, kilpailutilannetta riittävästi tasapainottavana tekijänä. Tästä syystä Enersensen hallitus arvioi yritysjärjestelyn mahdottomaksi toteutua halutussa muodossa ja päätti vetäytyä yritysjärjestelystä. Vetäytyminen tapahtui yhteisymmärryksessä Voimatelin omistajan Osuuskunta KPY:n kanssa.
Enersense kertoi 3.1.2023, että sen virolainen tytäryhtiö Enersense AS on allekirjoittanut sopimuksen Viron sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän AS Eleringin kanssa koskien Mustveen ja Paiden sähköasemien välisen 330 kV:n voimajohdon uudistamista sekä Mustveen ja Kantkylan sähköasemien välisen 110 kV voimajohdon rakentamista. Enersensen osuus sopimuksesta on noin 18,5 miljoonaa euroa, mikä on kirjattu Enersensen International Operations -liiketoiminta-alueen vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskantaan.
Enersense kertoi 24.1.2023 allekirjoittaneensa sopimuksen ruotsalaisen metallialan yrityksen Bolidenin kanssa Norjassa sijaitsevan Oddan tuotantolaitoksen laajassa kehittämisprojektissa. Ympäristökestävyyteen ja tuotantokapasiteetin nostoon keskittyvässä projektissa Smart Industry liiketoiminta-alueeseen kuuluva Enersense Works Oy vastaa yhden osa-alueen terästoimituksista, terästen asennuksista, laiteasennuksista sekä eristystöistä. Projekti käynnistyy alkuvuodesta 2023.
Enersensen hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.1.2022–31.12.2022 tulos siirretään edellisten tilikausien voitto- ja tappiotilille ja tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osakkeenomistajille jaetaan varoja Yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta pääomanpalautuksena 0,10 euroa osaketta kohden, eli yhteensä 1 649 253,10 euroa. Pääomanpalautus maksetaan kahdessa erässä.
Ensimmäinen erä, 0,05 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka on pääomanpalautuksen ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 6.4.2023 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että pääomanpalautuksen ensimmäinen erä maksetaan 5.5.2023 alkaen.
Toinen erä, 0,05 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka on hallituksen myöhemmin päättämänä pääomanpalautuksen toisen erän täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää lokakuulle 2023 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan pääomanpalautuksen toisen erän täsmäytyspäivän ja maksupäivän. Pääomanpalautuksen toisen erän täsmäytyspäivän on suunniteltu olevan 1.11.2023 ja maksupäivän 8.11.2023 alkaen.
Tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei ehdotuksen mukaan jaeta osinkoa.
| EUR tuhatta | 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Oikaistu käyttökate | ||||
| Liikevoitto | 1 095 | 4 047 | 3 479 | 6 834 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 2 272 | 2 141 | 8 731 | 9 806 |
| Käyttökate | 3 367 | 6 188 | 12 210 | 16 639 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot | 983 | 1 337 | 1 444 | 2 592 |
| Oikaistu käyttökate | 4 350 | 7 526 | 13 654 | 19 231 |
| EUR tuhatta | 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | ||||
| + Tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat erät | 983 | 1 355 | 1 444 | 2 814 |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot (-) / myyntitappiot (+) |
— | -18 | — | -222 |
| Oikaistuun käyttökatteeseen vaikuttavat poikkeavat erät yhteensä |
983 | 1 337 | 1 444 | 2 592 |
Enersense julkaisee tiettyjä yleisesti käytössä olevia, IFRS-tilinpäätöksestä johdettavissa olevia tunnuslukuja. Tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty tämän katsauksen osiossa Tunnuslukujen laskentaperiaatteet.
Tietyt varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät, joilla on merkittävä vaikutus kauden tuloslaskelmaan, on oikaistu vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, jos ne aiheutuvat:
Oikaistuilla tunnusluvuilla yritys pyrkii esittämään yhtiön strategian mukaisen liiketoiminnan kannattavuutta. Yhtiön keskeisenä strategisena tavoitteena on kannattava orgaaninen ja epäorgaaninen kasvu. Tämän takia yhtiö oikaisee tuloksestaan pois yhtiön strategiaan kuulumattomista yritysjärjestelyistä aiheutuvat transaktiokulut, merkittävät irtisanomiskustannukset ja rakenteelliset uudelleenjärjestelyt. Nämä ovat kaikki luonteeltaan kustannuksia, jotka aiheutuvat strategian ulkopuolisista tapahtumista. Irtisanomiskustannukset vaikuttavat palkkakuluihin ja muilta osin oikaisut vaikuttavat liiketoiminnan muihin kuluihin. Yhtiö ei ole oikaisut strategian mukaisten yrityshankintojen transaktiokustannuksia tai tuottoja, koska yritysostot ovat yhtiön strategian ydintä.
Tuloksesta oikaistaan pois myös yritysjärjestelyjen integraatiokulut, koska ne ovat luonteeltaan kertaluonteisia. Samoin käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ovat luonteeltaan kertaluonteisia.
Pori 27.2.2023 ENERSENSE INTERNATIONAL OYJ Hallitus
Jussi Holopainen, toimitusjohtaja Puhelin: +358 44 517 4543 Sähköposti: [email protected]
Mikko Jaskari, talousjohtaja Puhelin: +358 40 053 5337 Sähköposti: [email protected]om
Tommi Manninen, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Puhelin: +358 40 043 7515 Sähköposti: [email protected]
Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.enersense.fi
Lisätietoa Enersensen verkkosivuilta osoitteesta www.enersense.fi/sijoittajalle.
ENERSENSE INTERNATIONAL OYJ TAMMI–SYYSKUU 2022 (TILINTARKASTAMATON)
| EUR tuhatta | 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 90 033 | 65 909 | 268 037 | 239 110 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | 2 173 | 434 | 5 267 | 2 060 |
| Valmistus omaan käyttöön | — | -258 | -3 | -35 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 7 609 | 7 431 | 18 793 | 10 514 |
| Materiaalit ja palvelut | -57 668 | -34 605 | -152 815 | -115 011 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -29 377 | -25 670 | -97 733 | -97 898 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -2 272 | -2 141 | -8 731 | -9 806 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -9 346 | -7 089 | -29 147 | -22 196 |
| Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien osakkuusyhtiöiden tuloksesta |
-57 | 37 | -189 | 95 |
| Liikevoitto (-tappio) | 1 095 | 4 047 | 3 479 | 6 834 |
| Rahoitustuotot | 443 | -136 | 476 | 41 |
| Rahoituskulut | -870 | -911 | -3 577 | -3 334 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -427 | -1 047 | -3 101 | -3 294 |
| Voitto / tappio ennen veroja | 668 | 3 000 | 378 | 3 540 |
| Tuloverot | -1 336 | 349 | -2 807 | 433 |
| Tilikauden voitto / tappio | -668 | 3 349 | -2 429 | 3 973 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi |
||||
| Muuntoerot | -2 | 168 | 68 | 382 |
| Etuuspohjaisten työsuhteen jälkeisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen |
179 | -75 | 179 | -117 |
| Tilikauden muut laajat tuloksen erät verovaikutus huomioiden |
177 | 94 | 247 | 265 |
| Tilikauden laaja tulos | -491 | 3 443 | -2 182 | 4 238 |
| Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | -644 | 3 454 | -1 768 | 4 301 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta | -24 | -105 | -661 | -328 |
| Tilikauden voitto / tappio | -668 | 3 349 | -2 429 | 3 973 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | -467 | 3 547 | -1 521 | 4 566 |
| Määräysvallattomille omistajille | -24 | -105 | -661 | -328 |
| Tilikauden laaja tulos | -491 | 3 443 | -2 182 | 4 238 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, laimentamaton |
-0,04 | 0,26 | -0,11 | 0,35 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, laimennettu |
-0,04 | 0,26 | -0,11 | 0,35 |
| EUR tuhatta | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|---|
| Varat | ||
| Pitkäaikaiset varat | ||
| Liikearvo | 27 874 | 26 154 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 40 379 | 18 591 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 22 213 | 21 706 |
| Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset | 10 937 | 1 564 |
| Pitkäaikaiset sijoitukset ja saamiset | 6 890 | 3 919 |
| Laskennalliset verosaamiset | 1 338 | 1 096 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 109 631 | 73 032 |
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Vaihto-omaisuus | 13 124 | 6 513 |
| Myyntisaamiset | 33 696 | 21 501 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 9 | 48 |
| Muut saamiset | 35 003 | 16 449 |
| Rahavarat | 38 704 | 29 166 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 120 537 | 73 677 |
| Varat yhteensä | 230 168 | 146 709 |
| Oma pääoma ja velat | ||
| Oma pääoma | ||
| Osakepääoma | 80 | 80 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 64 010 | 43 794 |
| Muut rahastot | 313 | 313 |
| Muuntoerot | 84 | 17 |
| Kertyneet voittovarat | -500 | 95 |
| Tilikauden voitto (tappio) | -1 768 | 4 301 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 62 220 | 48 599 |
| Määräysvallattomat omistajat | 389 | 1 064 |
| Oma pääoma yhteensä | 62 609 | 49 664 |
| Velat | ||
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Lainat | 30 458 | 10 095 |
| Vuokrasopimusvelat | 10 738 | 12 825 |
| Muut velat | 550 | 2 206 |
| Laskennalliset verovelat | 6 630 | 1 469 |
| Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet | 381 | 545 |
| Varaukset | 543 | 852 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 49 300 | 27 992 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Lainat | 3 439 | 3 072 |
| Vuokrasopimusvelat | 5 968 | 4 427 |
| Saadut ennakot | 12 637 | 7 203 |
| Ostovelat | 36 271 | 14 758 |
| Verohallinnon maksujärjestely | — | 963 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 2 990 | 28 |
| Muut velat | 55 835 | 37 985 |
| Varaukset | 1 119 | 618 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 118 258 | 69 054 |
| Velat yhteensä | 167 559 | 97 046 |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 230 168 | 146 709 |
| EUR tuhatta | 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||
| Tilikauden voitto (tappio) | -668 | 3 349 | -2 429 | 3 973 |
| Oikaisut: | ||||
| Poistot ja arvonalentumiset | 2 272 | 2 141 | 8 731 | 9 806 |
| Voitot ja tappiot tytäryhtiöiden myynnistä | — | — | — | -1 760 |
| Voitot ja tappiot aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden | ||||
| myynnistä | -25 | -18 | -850 | -222 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta (tappiosta) | 57 | -37 | 189 | -95 |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot ja -kulut | 427 | 1 047 | 2 807 | 3 294 |
| Tuloverot | 1 336 | -349 | 2 660 | -433 |
| Muut oikaisut | 122 | -12 170 | -1 064 | -11 758 |
| Oikaisut yhteensä | 4 188 | -9 385 | 12 915 | -1 169 |
| Käyttöpääoman muutokset: | — | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | -21 468 | 368 | -32 342 | -4 829 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | 22 759 | 649 | 35 795 | -9 050 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -2 545 | 77 | -6 356 | -2 615 |
| Varausten muutos | — | 1 338 | — | — |
| Saadut korot | 23 | 13 | 52 | 43 |
| Maksetut korot | -330 | -260 | -1 205 | -1 379 |
| Muut rahoituserät | -119 | -591 | -1 919 | -1 957 |
| Tuloverot | -102 | 1 503 | -102 | 1 376 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 1 738 | -2 941 | 4 409 | -15 608 |
| Investointien rahavirrat | ||||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin |
-1 118 | -34 | -3 268 | -1 406 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 502 | 8 632 | 1 749 | 15 170 |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla |
— | -151 | — | -151 |
| Tytäryritysten myynti, vähennettynä myydyillä rahavaroilla | — | — | — | 281 |
| Lisäsijoitukset osakkuusyhtiöihin | -2 600 | -73 | -10 399 | -104 |
| Osakkuusyhtiöiden myynnit | 90 | — | 1 100 | — |
| Osakkuusyhtiöille annettujen lainojen nostot | — | 100 | — | 100 |
| Osakkuusyhtiöille annettujen lainojen takaisinmaksut | 80 | — | 566 | — |
| Saadut suoritukset pankin talletustileiltä | — | — | — | 600 |
| Maksut pankin talletustileille | 2 178 | — | 1 728 | -3 053 |
| Saadut osingot osakkuusyhtiöistä | 93 | — | 93 | 102 |
| Investointien nettorahavirta | -775 | 8 472 | -8 430 | 11 539 |
| Rahoituksen rahavirta | ||||
| Osakkeiden liikkeeseenlasku | — | — | 2 200 | 28 218 |
| Lainojen nostot | 25 854 | 2 964 | 26 460 | 14 964 |
| Lainojen takaisinmaksut | -1 258 | -5 032 | -3 466 | -22 898 |
| Maksetut varojenjako | -813 | — | -4 112 | — |
| Vähemmistöosuuksien hankinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla |
-163 | — | -192 | -257 |
| Sijoitukset osakkeisiin | — | — | -850 | — |
| Vuokrasopimusvelkojen maksut | -1 720 | -1 732 | -6 481 | -4 485 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 21 900 | -3 801 | 13 559 | 15 541 |
| — | — | |||
| Rahavarojen nettomuutos | 22 863 | 1 730 | 9 538 | 11 472 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 15 841 | 27 435 | 29 166 | 17 694 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutukset rahavaroihin | — | — | — | — |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 38 704 | 29 166 | 38 704 | 29 166 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EUR tuhatta | Osake pääoma |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muut rahastot |
Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä |
Määräys vallattomat osakkeen omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2022 |
80 | 43 794 | 313 | 17 | 4 394 | 48 599 | 1 064 | 49 664 |
| Tilikauden voitto/ tappio |
— | — | — | — | -1 768 | -1 768 | -661 | -2 429 |
| Muut laajan tuloksen erät |
— | — | — | — | — | — | — | — |
| Muuntoerot | — | — | — | 68 | — | 68 | — | 68 |
| Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen |
— | — | — | — | 179 | 179 | — | 179 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä |
68 | -1 588 | -1 521 | -661 | -2 182 | |||
| Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa: |
||||||||
| Osakeanti | — | 21 831 | — | — | — | 21 831 | — | 21 831 |
| Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa |
— | — | — | — | -327 | -327 | -14 | -341 |
| Vaihtovelkakirjalaina opo komponentti |
— | — | — | — | 2 563 | 2 563 | — | 2 563 |
| Henkilöstöanti | — | — | — | — | — | — | — | — |
| Osakeperusteiset maksut |
— | — | — | — | 88 | 88 | — | 88 |
| Varojenjako*) | — | -1 614 | — | — | -7 406 | -9 020 | — | -9 020 |
| Muut erät | — | — | — | — | 8 | 8 | — | 8 |
| Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä |
— | 20 216 | — | — | -5 074 | 15 142 | -14 | 15 128 |
| Oma pääoma 31.12.2022 |
80 | 64 010 | 313 | 84 | -2 268 | 62 220 | 389 | 62 609 |
*) Varojen jako emoyhtiön osakkeenomistajille oli 1,6 miljoonaa EUR ja Megatuuli Oy:n osakassopimuksen perusteella vähemmistöosakkaille maksettava oli 7,4 miljoonaa EUR.
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EUR tuhatta | Osake pääoma |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muut rahastot |
Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä |
Määräys vallattomat osakkeen omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2021 |
80 | 15 602 | 313 | -363 | 245 | 15 877 | 1 768 | 17 645 |
| Tilikauden voitto/ tappio |
— | — | — | — | 4 301 | 4 301 | -328 | 3 973 |
| Muut laajan tuloksen erät |
— | — | — | — | — | — | — | — |
| Muuntoerot | — | — | — | 382 | — | 382 | — | 382 |
| Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen |
— | — | — | — | -117 | -117 | — | -117 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä |
— | — | — | 382 | 4 184 | 4 566 | -328 | 4 238 |
| Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa: |
||||||||
| Osakeanti | — | 28 192 | — | — | — | 28 192 | — | 28 192 |
| Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa |
— | — | — | — | 18 | 18 | -377 | -359 |
| Henkilöstöanti | — | — | — | — | 150 | 150 | — | 150 |
| Muut erät | — | — | — | -2 | -203 | -203 | — | -203 |
| Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä |
— | 28 192 | — | -2 | -35 | 28 157 | -377 | 27 780 |
| Oma pääoma 31.12.2021 |
80 | 43 794 | 313 | 17 | 4 394 | 48 599 | 1 064 | 49 664 |
Tämä on IAS 34 -standardin mukainen tilinpäätöstiedote ja tilinpäätöstiedotteessa on noudatettu samoja tilinpäätöksen laadintaperiaatteita kuin vuoden 2021 tilinpäätöksessä. 1.1.2022 voimaan tulleilla IFRS-uudistuksilla ja vuosittaisilla parannuksilla ei ole merkittävää vaikutusta esitettyihin lukuihin. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta liiketoimintakatsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat keskeiset tiedot.
Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja tämän vaikutuksista konserniin ja inflaatioon sekä koronatilanteesta on kerrottu selostusosassa "Toimintaympäristö vuonna 2022".
Tilinpäätöstiedotteen taloustiedot ovat tilintarkastamattomia.
Enersense International Oyj hankki suunnatulla osakeannilla (18,5 miljoonaa euroa) koko osakekannan maatuulivoimahankkeiden kehitysyhtiö Megatuuli Oy:stä. Osakekaupan täytäntöönpano saatiin päätökseen 1.2.2022. Megatuuli Oy:n oston yhteydessä ei tullut IFRS 16:een liittyviä järjestelyjä. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on hankintahetkellä 22,9 miljoonaa euroa, sisältäen 22,8 miljoonaa euroa tuulivoimapuistohankkeita. Hankittujen varojen ja velkojen määrä ylitti hankintamenon. Koska vielä toisenkin tarkastelukerran jälkeen hankinnasta syntyi voittoa, se tuloutettiin välittömästi, koska IFRS 3:n mukaan negatiivista liikearvoa ei voida esittää taseessa. Jäännösarvona määritellyn
negatiivisen liikearvon tuloutus 2,1 miljoonaa euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Hankekantojen myynnistä kertyi tuottoa 14,0 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Hankintamenolaskelma on alustava.
Enersense International Oyj tiedotti 8.12.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen 13 miljoonan euron oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta vihreän vedyn tuottajayhtiöön P2X Solutions Oy:öön, jonka perusteella Enersensen omistusosuus P2X:stä on noin 16,3 prosenttia. Sopimuksen mukaisesti vuoden loppuun mennessä sijoituksesta on maksettu 10,4 miljoonaa euroa. Loput 2,6 miljoonaa euroa maksettiin tammikuussa 2023. P2X käsitellään konsernissa osakkuusyhtiönä. Omistusosuuden lisäksi Enersensellä on hallituspaikka P2X:ssä.
Enersense International Oyj tiedotti 20.6.2022 allekirjoittaneensa sopimuksen, jonka mukaisesti se hankkii kriittiseen infrastruktuuriin ja energiapalveluihin erikoistuneen Voimatel Oy:n koko ulkona olevan osakekannan osakevaihdolla. Enersense tiedotti 15.2.2023, että se vetäytyy Voimatel Oy:tä koskevasta yritysjärjestelystä. Vetäytyminen tapahtuu yhteisymmärryksessä Voimatelin omistajan Osuuskunta KPY:n kanssa.
Osakkuusyhtiö Yrittäjien Voima Oy:n omistusosuus on kirjattu alas, 0,5 miljoonaa euroa, Fennovoimaan liittyvien vastuiden takia. Lisäksi osakkuusyhtiö Suomi Teline Oy myytiin 14.9.2022. Myynnistä saatu tuotto 0,8 miljoonaa euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Pori Offshore Constructions Oy:n yritysoston lisäkauppavelkaa oikaistiin 1,3 miljoonaa euroa, joka kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Enersensen ja energiayhtiö Helen Oy:n välinen liikkeen luovutus, jossa Helenin tietyt käyttö- ja kunnossapitopalvelut siirtyvät Enersenselle, toteutui 11.10.2022. Järjestelyn yhteydessä sovittu palvelusopimus, jonka perusteella Helen ostaa kyseiset palvelut jatkossa Enersenseltä, astui voimaan 1.11.2022. Liikkeen luovutukseen käytettiin 0,7 miljoonaa euroa ja siitä ei syntynyt liikearvoa, eikä hankinnan yhteydessä tullut IFRS 16:een liittyviä järjestelyjä. Hankintamenolaskelma on alustava.
Enersense tiedotti 15.11.2022 toteuttaneensa yrityskaupan, jossa se hankki koko Unified Chargers Oy:n osakekannan. Kauppahinnan maksamiseksi (1,2 miljoonaa euroa) Enersense antoi kaupan täytäntöönpanon yhteydessä järjestetyssä suunnatussa osakeannissa yhteensä 199 174 uutta Enersensen osaketta osakevaihdossa Unified Chargers Oy:n osakkeenomistajien merkittäväksi. Unified Chargers Oy:n hankinnan yhteydessä ei tullut IFRS 16:een liittyviä järjestelyjä. Hankinta lisää konsernin liikearvoa 1,7 miljoonaa euroa. IFRS 3 -säännösten mukaisesti liikearvo ei poisteta ja sitä testataan vuosittain yhdessä muiden liikearvojen kanssa. Enersense odottaa saavansa synergiaetuja liiketoiminnan ollessa osana konsernia myynnillisesti sekä hankkeiden toteutuksessa. Hankintamenolaskelma on alustava.
Alla olevassa taulukossa vuoden 2022 sarakkeessa on esitetty Megatuuli Oy:n hankinnasta syntyneet rahavirrat:
| EUR tuhatta | 2022 |
|---|---|
| Maksettu kauppahinta | 0 |
| Hankitut rahavarat | 9 |
| Rahavirta | 9 |
Megatuuli Oy:stä hankitut nettovarat ja kaupasta syntynyt liikearvo on esitetty taulukossa alhaalla.
| EUR tuhatta | 2022 |
|---|---|
| Varat | |
| Pitkäaikaiset varat | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 22 868 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 58 |
| Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset | |
| Muut osakkeet | 2 400 |
| Myynti- ja muut saamiset | 704 |
| Laskennalliset verosaamiset | 0 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 26 030 |
| Lyhytaikaiset varat | |
| Vaihto-omaisuus | 0 |
| Myyntisaamiset | 207 |
| Muut saamiset | 61 |
| Rahavarat | 9 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 277 |
| Varat yhteensä | 26 307 |
| Velat | |
| Pitkäaikaiset velat | |
| Lainat | 123 |
| Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvat velvoitteet | 0 |
| Laskennalliset verovelat | 5 188 |
| Varaukset | 0 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 5 312 |
| Lyhytaikaiset velat | |
| Lainat | 150 |
| Saadut ennakot | 0 |
| Ostovelat | 192 |
| Muut velat | 137 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 0 |
| Varaukset | 0 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 479 |
| Velat yhteensä | 5 790 |
| Nettovarat | 20 516 |
| Määräysvallattomien omistajien osuudet | 0 |
| Kauppahinta | -18 397 |
| Positiivinen liikearvo | 0 |
| Negatiivinen liikearvo | -2 120 |
Alla olevassa taulukossa vuoden 2022 sarakkeessa on esitetty Unified Chargers Oy:n ja Helenin liiketoiminnan hankinnoista yhdistettynä syntyneet rahavirran määrät. Vertailukausi sisältää Enersense Offshore Oy:n hankintaan liittyvät vastaavat tiedot:
| EUR tuhatta | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Maksettu kauppahinta | -701 | 0 |
| Hankitut rahavarat | 5 | 15 |
| Rahavirta | -696 | 15 |
Unified Chargers Oy:stä ja Helenin liiketoiminnasta hankitut nettovarat ja kaupasta syntynyt liikearvo on esitetty taulukossa alhaalla. Vertailukausi sisältää Enersense Offshore Oy:n vastaavat luvut:
| EUR tuhatta | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Varat | ||
| Pitkäaikaiset varat | ||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 627 | 8 817 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 721 | 9 964 |
| Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset | 0 | 0 |
| Muut osakkeet | 0 | 0 |
| Myynti- ja muut saamiset | 0 | 0 |
| Laskennalliset verosaamiset | 0 | 0 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 1 348 | 18 781 |
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Vaihto-omaisuus | 255 | 382 |
| Myyntisaamiset | -41 | 318 |
| Muut saamiset | 4 | 291 |
| Rahavarat | 5 | 15 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 222 | 1 007 |
| Varat yhteensä | 1 570 | 19 788 |
| Velat | ||
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Lainat | 578 | 789 |
| Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvat velvoitteet | 0 | 0 |
| Laskennalliset verovelat | 0 | 1 750 |
| Varaukset | 0 | 119 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 578 | 2 658 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Lainat | 42 | 2 371 |
| Saadut ennakot | 0 | 1 446 |
| Ostovelat | 216 | 1 570 |
| Muut velat | 548 | 2 196 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 0 | 0 |
| Varaukset | 0 | 679 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 806 | 8 262 |
| Velat yhteensä | 1 384 | 10 920 |
| Nettovarat | 186 | 8 868 |
| Määräysvallattomien omistajien osuudet | 0 | |
| Kauppahinta | -1 906 | -1 583 |
| Positiivinen liikearvo | 1 720 | 0 |
| Negatiivinen liikearvo | 0 | -7 285 |
Alla olevassa taulukossa on yhteenveto muutoksista osakkuus- ja yhteisyritysten omistuksissa:
| EUR tuhatta | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 1 564 | 1 467 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 0 | 0 |
| Lisäykset | 10 399 | 104 |
| Vähennykset | -228 | 0 |
| Arvonalennukset | -516 | 0 |
| Osuus tilikauden tuloksesta | -282 | -7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 10 937 | 1 564 |
| EUR tuhatta | 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Smart Industry | 22 100 | 20 978 | 72 721 | 85 499 |
| Power | 18 051 | 13 795 | 60 998 | 49 143 |
| Connectivity | 13 963 | 13 189 | 47 230 | 45 318 |
| International Operations | 35 836 | 17 993 | 87 007 | 58 999 |
| Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät | 82 | -45 | 81 | 152 |
| Yhteensä | 90 033 | 65 909 | 268 037 | 239 110 |
| EUR tuhatta | 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 53 056 | 41 791 | 178 319 | 177 229 |
| Muut maat | 36 976 | 24 119 | 89 717 | 61 881 |
| Yhteensä | 90 033 | 65 909 | 268 037 | 239 110 |
| EUR tuhatta | 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Smart Industry | -817 | 6 635 | 268 | 15 388 |
| Power | 8 735 | -30 | 19 237 | 2 426 |
| Connectivity | 480 | 663 | 362 | 1 559 |
| International Operations | -3 142 | 302 | -3 930 | 1 672 |
| Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät | -1 889 | -1 382 | -3 726 | -4 405 |
| Yhteensä | 3 367 | 6 188 | 12 210 | 16 639 |
| EUR tuhatta | 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Käyttökate | 3 367 | 6 188 | 12 210 | 16 639 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -2 272 | -2 141 | -8 731 | -9 806 |
| Liikevoitto | 1 095 | 4 047 | 3 479 | 6 834 |
Enersense International Oyj:n hallitus päätti helmikuussa kahdesta uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat kannustinjärjestelmät.
Palkkiot maksetaan osittain Enersense International Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkioiden rahaosuuksilla pyritään kattamaan palkkioista osallistujille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Osakepalkkiojärjestelmässä 2022–2025 on yksi ansaintajakso: tilikaudet 2022–2023.
Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollista ansaita Enersense International Oyj:n osakkeita suoriutumisen perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä ansaintajakson päättymisen jälkeen vuosina 2024 ja 2025.
Järjestelmän palkkiot perustuvat yhtiön osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon tilikausilta 2022– 2023, konsernin kumulatiiviseen euromääräiseen oikaistuun käyttökatteeseen tilikausilta 2022–2023 ja uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuteen liikevaihdosta. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 211 000 Enersense International Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettavan osuuden.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 40 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut Enersense International Oyj:n johtoryhmän jäsenet.
Enersense International Oyj:n toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenen on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella nettopalkkiona saamistaan osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistuksen arvo yhtiössä vastaa yhteensä hänen edellisen vuoden vuosipalkkaansa ja muun johtoryhmän jäsenen osakeomistuksen arvo yhtiössä vastaa yhteensä puolta jäsenen edellisen vuoden vuosipalkasta. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.
Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2022–2024 palkkio perustuu voimassa olevaan työ- tai johtajasopimukseen ja työ- tai toimisuhteen jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan 24–36 kuukauden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Järjestelmä on tarkoitettu vain erikseen nimetyille avainhenkilöille.
Vuosina 2022–2024 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän perusteella allokoitavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 10 000 Enersense International Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettavan osuuden.
| Asiakas | Kehittämis | Aineettomat | Muut aineettomat |
Ennakkomaksut aineettomista |
Muut aineettomat hyödykkeet |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EUR tuhatta 2022 |
Liikearvo | suhteet | menot | oikeudet | hyödykkeet | hyödykkeistä | yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 26 154 | 9 647 | 2 848 | 193 | 10 538 | 122 | 23 348 |
| Liiketoimintojen yhdistämiset |
1 720 | — | 618 | 1 | 22 838 | 38 | 23 495 |
| Lisäykset | — | — | 16 | 2 | 36 | 1 | 55 |
| Vähennykset | — | — | — | -37 | -125 | -17 | -179 |
| Siirrot erien välillä | — | — | -147 | — | 147 | — | — |
| Valuuttakurssierot | — | — | — | — | — | — | — |
| Hankintameno 31.12. | 27 874 | 9 647 | 3 335 | 159 | 33 435 | 144 | 46 720 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
— | -1 371 | -1 721 | -92 | -1 572 | — | -4 757 |
| Poistot | — | -966 | -260 | -54 | -323 | — | -1 603 |
| Vähennykset | — | — | — | 37 | — | — | 37 |
| Siirrot erien välillä | — | — | — | — | — | — | — |
| Valuuttakurssierot | — | — | — | — | — | — | — |
| Arvonalentumiset | — | — | -5 | -14 | — | — | -18 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
— | -2 337 | -1 985 | -123 | -1 895 | — | -6 341 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 26 154 | 8 276 | 1 127 | 101 | 8 966 | 122 | 18 592 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 27 874 | 7 310 | 1 349 | 36 | 31 540 | 144 | 40 379 |
| EUR tuhatta | Liikearvo | Asiakas suhteet |
Kehittämis menot |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä |
Muut aineettomat hyödykkeet yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2021 | |||||||
| Hankintameno 1.1. | 26 531 | 9 660 | 2 119 | 127 | 2 213 | 737 | 14 856 |
| Liiketoimintojen yhdistämiset |
— | — | — | 67 | 8 750 | — | 8 817 |
| Lisäykset | — | — | 30 | 2 | — | 591 | 622 |
| Vähennykset | -222 | -13 | -291 | -1 | -425 | -215 | -945 |
| Siirrot erien välillä | — | — | 991 | — | — | -991 | — |
| Valuuttakurssierot | — | — | — | -2 | — | — | -2 |
| Hankintameno 31.12. | 26 154 | 9 647 | 2 848 | 193 | 10 538 | 122 | 23 349 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
— | -405 | -255 | -32 | -597 | — | -1 289 |
| Poistot | — | -966 | -694 | -61 | -963 | — | -2 684 |
| Vähennykset | — | — | 16 | 1 | — | — | 17 |
| Siirrot erien välillä | — | — | — | — | — | — | — |
| Valuuttakurssierot | — | — | — | — | — | — | — |
| Arvonalentumiset | — | — | -789 | — | -12 | — | -802 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
— | -1 371 | -1 721 | -92 | -1 572 | — | -4 757 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 26 376 | 9 255 | 1 864 | 95 | 1 616 | 737 | 13 567 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 26 154 | 8 276 | 1 127 | 101 | 8 966 | 122 | 18 592 |
Taseeseen kirjattiin katsauskauden aikana uutta vuokrasopimusvelkaa 6,5 miljoonaa euroa.
| Rakennukset ja |
Koneet ja | Muut aineelliset |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| EUR tuhatta | Maa-alueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | työt | Yhteensä |
| 2022 | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 359 | 14 910 | 16 580 | 273 | 102 | 32 225 |
| Liiketoimintojen yhdistämiset | — | 6 | 772 | — | — | 778 |
| Lisäykset | 5 | 3 300 | 4 131 | 112 | 1 736 | 9 285 |
| Yritysmyynnit | — | — | — | — | — | — |
| Vähennykset | -10 | -820 | -494 | -70 | -1 482 | -2 876 |
| Siirrot erien välillä | — | -5 | 5 | — | — | — |
| Valuuttakurssierot | — | — | — | — | — | — |
| Hankintameno 31.12. | 355 | 17 390 | 20 995 | 315 | 357 | 39 412 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
-17 | -5 004 | -5 418 | -80 | — | -10 519 |
| Poistot | -12 | -3 130 | -3 859 | -94 | — | -7 094 |
| Vähennykset | — | 106 | 260 | 64 | — | 431 |
| Arvonalentumiset | — | -8 | -9 | — | — | -16 |
| Siirrot erien välillä | — | — | — | — | — | — |
| Valuuttakurssierot | — | — | — | — | — | — |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-29 | -8 035 | -9 025 | -109 | — | -17 199 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 342 | 9 906 | 11 163 | 193 | 102 | 21 705 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 325 | 9 355 | 11 970 | 206 | 357 | 22 213 |
| Ennakkomaksut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rakennukset | Muut | ja | ||||
| EUR tuhatta | Maa-alueet | ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
aineelliset hyödykkeet |
keskeneräiset työt |
Yhteensä |
| 2021 | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 143 | 8 861 | 13 810 | 294 | 69 | 23 177 |
| Liiketoimintojen yhdistämiset | 3 763 | 3 763 | 2 014 | 308 | 116 | 9 964 |
| Lisäykset | 9 | 6 571 | 6 727 | 38 | 97 | 13 442 |
| Yritysmyynnit | — | — | -108 | -2 | — | -111 |
| Vähennykset | -3 556 | -4 295 | -5 863 | -366 | -180 | -14 261 |
| Siirrot erien välillä | — | 11 | — | — | — | 11 |
| Valuuttakurssierot | — | — | — | — | — | — |
| Hankintameno 31.12. | 359 | 14 910 | 16 580 | 273 | 102 | 32 225 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalentumiset 1.1. | -5 | -2 183 | -2 191 | -14 | — | -4 393 |
| Poistot | -12 | -2 814 | -3 285 | -119 | — | -6 230 |
| Vähennykset | — | — | 83 | 53 | — | 137 |
| Arvonalentumiset | — | -7 | -25 | — | — | -33 |
| Yritysmyyntien kertyneet poistot | — | — | — | — | — | — |
| Valuuttakurssierot | — | — | — | — | — | |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalentumiset 31.12. | -17 | -5 004 | -5 418 | -80 | — | -10 519 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 138 | 6 677 | 11 619 | 280 | 69 | 18 784 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 342 | 9 906 | 11 163 | 193 | 102 | 21 705 |
Enersense International Oyj toteutti vuoden 2022 katsauskaudella kaksi osakeantia.
Enersense International Oyj tiedotti 31.1.2022 Enersensen hallituksen päättäneen suunnatusta osakeannista maatuulivoimahankkeiden kehitysyhtiö Megatuuli Oy:n hankintaan liittyen sekä osakekaupan täytäntöönpanon aikataulusta ja vaikutuksista. Osakekaupan täytäntöönpano saatiin päätökseen 1.2.2022.
Yhteensä 2 598 331 uutta Enersensen osaketta (arvoltaan 18,5 miljoonaa euroa) osakekaupan täytäntöönpanossa annettiin vastikkeena osakekaupan myyjille ja merkittiin Megatuulen äänivaltaisten osakkeiden luovutusta vastaan. Uudet Enersensen osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 1.2.2022. Uusiin Enersensen osakkeisiin kohdistuvat vakuusjärjestely- ja luovutusrajoitukset, joiden kohteena on yhteensä 50 prosenttia Megatuulen omistajien vastikkeena saamista Enersensen osakkeista. Rajoitukset vapautuvat 24 kuukauden kuluttua osakekaupan toteutuksesta lukien.
Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Enersensen osakkeiden kokonaismäärä oli 15 996 060 osaketta 28.6.2022 saakka. Kaikilla osakkeilla on yhtäläiset äänioikeudet. Uudet osakkeet otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 3.2.2022 alkaen.
Lisäksi Enersense International Oyj tiedotti 20.6.2022 Enersensen hallituksen päättäneen 2,2 miljoonan euron suunnatusta osakeannista Osuuskunta KPY:lle.
Yhteensä 297 297 uutta Enersensen osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 28.6.2022. Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Enersensen osakkeiden kokonaismäärä on 16 293357 osaketta. Suunnatussa osakeannissa merkittäväksi suunnattujen uusien osakkeiden määrä vastaa noin 1,8 prosenttia Enersensen osakekannasta uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen. Osakkeet oikeuttavat Enersensen mahdollisesti jakamaan täyteen osinkoon ja muuhun varojenjakoon sekä tuottavat muut osakkeenomistajan oikeudet yhtiössä. Kaikilla osakkeilla on yhtäläiset oikeudet. Uudet osakkeet otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 29.6.2022 alkaen.
Enersense tiedotti 15.11.2022 toteuttaneensa yrityskaupan, jossa se hankki koko Unified Chargers Oy:n osakekannan. Kauppahinnan maksamiseksi Enersense antoi kaupan täytäntöönpanon yhteydessä järjestetyssä suunnatussa osakeannissa yhteensä 199 174 uutta Enersensen osaketta osakevaihdossa Unified Chargers Oy:n osakkeenomistajien merkittäväksi. Osakeanti toteutettiin Enersensen hallituksen päätöksellä osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen Enersensen ylimääräisen yhtiökokouksen 10.11.2022 antaman valtuutuksen perusteella.
Enersense International Oyj ja MBÅ Invest Oy allekirjoittivat 23.9.2022 yhdistymissopimuksen Enersensen toiseksi suurimman omistajan MBÅ Invest Oy:n sulautumisesta Enersense International Oyj:hin. Sulautumisen tarkoituksena on lisätä omistuksen ja hallinnoinnin läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä yksinkertaistaa Enersensen omistusrakennetta. MBÅ Investin omistajiin kuuluu Enersensen johtohenkilöitä sekä yhtiön ulkopuolisia sijoittajia.
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | |||
|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | Jaksotettuna hankinta menoon |
Käypään arvoon tulos vaikutteisesti |
Jaksotettuna hankinta menoon |
Käypään arvoon tulos vaikutteisesti |
| Pitkäaikaiset | ||||
| Sijoitukset | — | 2 251 | — | — |
| Lainasaamiset | — | — | 150 | — |
| Pantattu tili | 1 325 | — | 875 | — |
| Muut saamiset | 2 250 | — | 1 500 | — |
| Myyntisaamiset | 703 | — | 552 | — |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 4 278 | 2 251 | 3 077 | — |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Myyntisaamiset | 33 033 | — | 18 064 | — |
| Muut rahoitusvarat | 2 289 | — | 4 076 | — |
| Rahavarat | 38 704 | — | 29 166 | — |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 74 026 | — | 51 306 | — |
| Varat yhteensä | 78 304 | 2 251 | 54 383 | — |
| Rahoitusvelat, pitkäaikaiset velat | ||||
| Lainat | 30 458 | — | 10 095 | — |
| Ostovelat | 2 | — | 5 | — |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 30 460 | — | 10 099 | — |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Lainat | 3 439 | — | 3 072 | — |
| Ostovelat | 55 230 | — | 21 813 | — |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 58 670 | — | 24 885 | — |
| Velat yhteensä | 89 130 | — | 34 984 | — |
Enersense julkisti 20.6. saaneensa päätökseen neuvottelut uudesta rahoituskokonaisuudesta, joka koostuu kahdesta senior-lainasta, rahoituslimiitistä sekä useasta pankkitakaus- ja laskurahoituslimiitistä. Rahoitusta käytetään toiminnan kehittämiseen sekä käyttöpääoman hallintaan.
Rahoituspaketissa sovittiin kahdesta yhteensä 10,5 miljoonan euron senior-lainasta, jotka erääntyvät vuonna 2026, sekä tarvittaessa nostettavissa olevasta 5 miljoonan euron sitovasta rahoituslimiitistä, jonka avulla yhtiö pystyy vähentämään kausivaihtelusta johtuvien käyttöpääoman muutoksien vaikutusta liiketoimintaansa.
Yhtiöllä on jatkossa käytössään myös yhteissummaltaan 44,2 miljoonan euron laskurahoituslimiitit, joista uusien limiittien kokonaissumma on yhteensä 5,5 miljoonaa euroa.
Neljännellä vuosineljänneksellä Enersense sopi muutoksista vaihtovelkakirjalainan käsittelystä suhteessa kovenantteihin rahoittajiensa kanssa. Vaihtovelkakirjalainasta sovittiin, että se tulkitaan etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa oleva lainana ja käsitellään omana pääomana oikaistua omaa pääomaa laskettaessa. Korolliset nettovelat/käyttökate -kovenantin yhteydessä vaihtovelkakirjalaina tulkitaan korottomana lainana. Lisäksi sovittiin sovellettavan minimi likviditeetti kovenanttia omavaraisuusaste -kovenantin ohella. Minimi likviditeetti -kovenantin raja-arvo on 15 miljoonaa euroa ja yhtiö raportoi sen toteutumista rahoittajille kuukausittain. Lisäksi Yhtiöllä on oikeus tehdä vuoden 2023 aikana enintään 5 miljoonan euron oikaisu minimi likviditeetti -kovenanttiin liittyen tiettyihin oikaisueriin. Enersense täytti vakavaraisuuteen ja velanhoitokykyyn liittyvät kovenanttiehdot 31.12.2022 ja on vahvistanut kovenanttien arvot rahoittajille. Enersense arvioi täyttävänsä rahoitussopimuksensa kovenanttiehdot myös tilikauden 2023 aikana kaikkina mittausajankohtina.
Lisäksi takauslimiittejä nostettiin 5 miljoonalla eurolla kesäkuun lopun tilanteesta ja Enersensellä on tällä hetkellä käytössään yhteissummaltaan 45 miljoonan euron takauslimiitit.
Vuoden 2022 lopussa Ensersensellä oli käytössään 8,4 miljoonaa euroa senior-lainoja.
Enersense International Oyj tarjosi 1.12.2022 valikoiduille ammattimaisille sijoittajille ja hyväksyttäville vastapuolille merkittäväksi 15.1.2027 erääntyviä senioristatuksisia vakuudettomia ehdollisesti vaihdettavia vaihtovelkakirjoja arviolta 20–30 miljoonan euron nimellisarvosta. Yhtiö tiedotti 2.12.2022 saaneensa päätökseen yhteensä 26 miljoonan euron vaihtovelkakirjanlainan tarjoamisen.
Enersensen 23.12.2022 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yllä mainitun vaihtovelkakirjalainan alkuperäisille merkitsijöille ja/tai niille, jotka ovat merkitsemisen jälkeen ostaneet velkakirjoja, jotta velkakirjat voidaan vaihtaa osakkeiksi velkakirjojen ehtojen mukaisesti. Johdon määrittelemä vaihtovelkakirjalainan korosta ilman vaihto-oikeutta olisi 10,5 %.
Ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen yhtiön hallitus päätti ylimääräisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 260 osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaista osakkeisiin oikeuttavaa erityistä oikeutta. Erityiset oikeudet ovat sidottuja velkakirjoihin, eikä niitä voi irrottaa velkakirjoista.
Kuhunkin nimellisarvoltaan 100 000 euron suuruiseen velkakirjaan liittyy yksi erityinen oikeus. Kukin erityinen oikeus oikeuttaa 12 500 yhtiön uuteen osakkeeseen. Alkuperäinen osakekohtainen vaihtohinta on asetettu 8,00 euroon. Mikäli kaikki velkakirjat vaihdetaan yhtiön uusiin osakkeisiin alkuperäisellä vaihtohinnalla, yhtiön erityisten oikeuksien perusteella liikkeeseenlaskettavien uusien osakkeiden lukumäärä tulee olemaan enintään 3 250 000 osaketta, mikä edustaa noin 19,7 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä yhtiökokouksen päivämääränä (noin 16,5 prosenttia laimennusvaikutus huomioiden). Vaihtohintaa tullaan mahdollisesti oikaisemaan siten kuin ehdoissa on tarkemmin kuvattu. Mikäli vaihtohintaa oikaistaan ja velkakirjojen perusteella annettavaa osakkeiden määrää on siten tarve lisätä, annettavan osakkeiden määrän lisäyksestä tullaan päättämään erikseen osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla.
Osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet rekisteröitiin kaupparekisteriin 27.12.2022.
| Kovenanttiarvo 31.12.2022 | 31.12.2022 | Kovenanttiarvo 31.12.2021 | 31.12.2021 | |
|---|---|---|---|---|
| Rahoitussopimusten kovenantit | ||||
| Omavaraisuusaste 1) | >37,5 % | 39,3 % | >35,0% | 33,9 % |
| Korolliset velat / käyttökate 2) | <2,25 | -0,8 | <3,5 | 1,8 |
| Minimi kassavaade 3) | >15 MEUR | 38,7 |
1) Oikaistuun omaan pääomaan sisällytetään vaihtovelkakirjalaina
2) Vaihtovelkakirjalainaa ei lasketa korollisena velkana
3) Minimi kassavaadetta sovelletaan, kun yhtiö ei täytä korolliset nettovelat / käyttökate -kovenanttia
| EUR tuhatta | 10–12/2022 | 10–12/2021 | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Tavaroiden ja palvelujen myynti | -12 | — | 79 | 23 |
| Tavaroiden ja palvelujen ostot | -2 | 37 | 2 | 258 |
| Korkotuotot | — | — | — | — |
Enersense International Oyj tiedotti 8.12.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen 13–18 miljoonan euron oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta P2X Solutions Oy:öön ("P2X"). Sijoitus toteutui 14.2.2022 ja Enersensen sijoituksen määräksi tarkentui noin 13 miljoonaa euroa, josta 31.12.2022 on maksettu 10,4 miljoonaa euroa. Loput 2,6 miljoonaa euroa maksettiin tammikuussa 2023. Enersensen hallituksen jäsen Herkko Plit on ennen järjestelyä yksi P2X:n suurimmista osakkeenomistajista määräysvaltayhtiönsä kautta ja käyttää P2X:ssä yhteistä määräysvaltaa. Sijoituksen toteutuksen yhteydessä Enersense merkitsi P2X:n uusia osakkeita siten, että sen omistusosuus P2X:stä on mahdollisten optioiden jälkeen noin 16,3 %. Sijoituksen yhteydessä yhtiö ja P2X ovat sopineet lisäksi kumppanuusjärjestelystä, jossa yhtiöllä on tietyin sijoitussopimuksen mukaisten, muun muassa hinnoitteluun ja laatutasoon liittyvien, edellytysten täyttyessä ensisijaisen kumppanin asema P2X:n Harjavaltaan rakennettavan Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakennusvaiheen töissä sekä laitoksen valmistuttua sen kunnossapidon ja operoinnin tehtävissä. Yhteistyön arvon arvioidaan olevan noin 7–8 miljoonaa euroa ja se jakautuu pääosin vuosille 2023–2024 jatkuen kunnossapidon ja operoinnin osalta. Ensisijainen kumppanuus koskee mainittujen edellytysten täyttyessä myös P2X:n mahdollisia muita tulevia hankkeita, joiden osalta sopimus kumppanuudesta on solmittu kolmeksi vuodeksi.
| 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|
| 591 200 | 5 848 000 |
| 7 200 | 7 200 |
| 77 096 | 35 354 |
| 2 047 | 185 |
| — | 20 |
| 80 421 | 61 782 |
Enersense on pantannut tytäryhtiöidensä osakkeita lainojensa vakuudeksi. Urakka-, toimitus- ja pankkitakaukset ovat pääasiallisesti Enersensen asiakkailleen toimittamia takauksia projektien vakuudeksi.
Enersense tiedotti 15.2.2023, että se vetäytyy Voimatel Oy:tä koskevasta yritysjärjestelystä. Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) päätti 13.1.2023 siirtää yrityskaupan jatkokäsittelyyn, koska se piti tarpeellisena jatkaa yrityskaupan kilpailuvaikutusten selvittämistä. Jatkokäsittely voi kestää enintään 69 työpäivää.
Enersense on saanut KKV:ltä tiedon, että kilpailuviranomaisen tekemien analyysien mukaan toimijoiden yhteenlaskettu markkinaosuus kasvaisi liian suureksi usealla markkinasegmentillä. KKV ei myöskään pitänyt asiakkaiden neuvotteluvoimaa eli ns. tasapainottavaa ostajavoimaa, vastoin Enersensen näkemyksiä, kilpailutilannetta riittävästi tasapainottavana tekijänä.
Tästä syystä Enersensen hallitus on arvioinut yritysjärjestelyn mahdottomaksi toteutua halutussa muodossa ja päättänyt vetäytyä yritysjärjestelystä. Vetäytyminen tapahtuu yhteisymmärryksessä Voimatelin omistajan Osuuskunta KPY:n kanssa.
| Käyttökate (EBITDA) | = | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset |
|---|---|---|
| Käyttökate liikevaihdosta (%) | = | Käyttökate / liikevaihto x 100 |
| Oikaistu käyttökate | = | Käyttökate + vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
| Oikaistu käyttökate (%) | = | Oikaistu käyttökate / liikevaihto x 100 |
| Liikevoitto (EBIT) | = | Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – materiaalit ja palvelut – henkilöstökulut – liiketoiminnan muut kulut + osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta – poistot ja arvonalentumiset |
| Liikevoitto liikevaihdosta (%) | = | Liikevoitto / liikevaihto x 100 |
| Tilikauden voitto (tappio) liikevaihdosta (%) |
= | Tilikauden voitto (tappio) / liikevaihto x 100 |
| Omavaraisuusaste | = | Oma pääoma / (taseen loppusumma – saadut ennakot) x 100 |
| Nettovelkaantumisaste | = | (Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset) / oma pääoma x 100 |
| Oman pääoman tuotto (%) | = | Tilikauden voitto / oma pääoma keskimäärin tilikauden aikana x 100 |
| Osakekohtainen tulos (EUR) | = | Tilikauden tulos / osakkeiden määrä keskimäärin |
| Keskikurssi | = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto / Vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikaudella |
| Osakekannan markkina-arvo | = | (Osakkeiden lukumäärä – omat osakkeet) x tilinpäätöspäivän pörssikurssi |
| Osakevaihto | = | Tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä |
| Vaihtuvuus (%) | = | Osakevaihto (kpl) x 100 / Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kaudella keskimäärin |
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.