AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Enersense International Oyj

Interim / Quarterly Report Aug 4, 2022

3314_ir_2022-08-04_c91a6095-cb48-4ca9-a665-c40054626cfd.pdf

Interim / Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Haasteellinen liiketoimintaympäristö painoi alkuvuoden tulosta –
Yhtiö valmistautuu vihreään siirtymään merkittävin investoinnein 2
Tunnuslukuja 3
Toimitusjohtaja Jussi Holopainen 4
Taloudellinen tulos 6
Taloudellinen asema ja kassavirta 7
Segmenttikatsaukset 8
Tammi–kesäkuun 2022 pääkohdat 12
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 13
Toimintaympäristö 13
Markkinatilanne 14
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät 15
Yhtiökokoukset 2022 16
Osakkeet ja osakkeenomistajat 18
Konsernin henkilöstö 21
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytyslaskelma 22
Lisätiedot 23
Konsernin laaja tuloslaskelma 24
Konsernin tase 25
Konsernin rahavirtalaskelma 26
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 27
Konsernin osavuosikatsauksen liitetiedot 29
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 38

ENERSENSE INTERNATIONAL OYJ TAMMI–KESÄKUUN 2022 PUOLIVUOSIKATSAUS (TILINTARKASTAMATON) 4.8.2022 KLO 12.30

Haasteellinen liiketoimintaympäristö painoi alkuvuoden tulosta – Yhtiö valmistautuu vihreään siirtymään merkittävin investoinnein

HUHTI–KESÄKUU 2022

  • Liikevaihto 59,8 (61,6) miljoonaa euroa, laskua 2,9 %
  • Käyttökate -0,6 (5,8) miljoonaa euroa, käyttökatemarginaali -1,0 (9,4) %
  • Liikevoitto -2,8 (3,0) miljoonaa euroa, liikevoittomarginaali -4,6 (4,9) %
  • Oikaistu käyttökate -0,4 (4,8) miljoonaa euroa eli -0,7 (7,8) % liikevaihdosta

TAMMI–KESÄKUU 2022

  • Liikevaihto 113,6 (114,9) miljoonaa euroa, laskua 1,1 %
  • Käyttökate 4,8 (7,5) miljoonaa euroa, käyttökatemarginaali 4,2 (6,5) %
  • Liikevoitto 0,5 (2,4) miljoonaa euroa, liikevoittomarginaali 0,4 (2,1) %
  • Tilauskanta ensimmäisen vuosipuoliskon lopussa 295,4 (301,0) miljoonaa euroa
  • Oikaistu käyttökate 5,0 (7,4) miljoonaa euroa eli 4,4 (6,4) % liikevaihdosta

OHJEISTUS TILIKAUDELLE 2022

Enersense tiedotti 27.7.2022 laskevansa taloudellista ohjeistustaan vuodelle 2022 käyttökatteen osalta. Yhtiön uuden taloudellisen ohjeistuksen mukaan liikevaihdon ennakoidaan olevan 245–265 miljoonaa euroa ja oikaistun käyttökatteen 6–12 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Yhtiön kannattavuutta loppuvuoden osalta painavat Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, kiihtynyt inflaatio, materiaalien saatavuusongelmat, koronaviruspandemia, ICT-alan lakko sekä näistä johtuvat viivästyneet projektien aloitukset.

Tunnuslukuja

4–6/2022 4–6/2021 1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Liikevaihto (1000 EUR) 59 827 61 621 113 614 114 929 239 110
Käyttökate (1000 EUR) -614 5 822 4 797 7 504 16 639
Käyttökate % -1,0 9,4 4,2 6,5 7,0
Oikaistu käyttökate (1000 EUR) -431 4 816 5 048 7 381 19 231
Oikaistu käyttökate % -0,7 7,8 4,4 6,4 8,0
Liikevoitto (1000 EUR) -2 772 3 017 455 2 399 6 834
Liikevoitto % -4,6 4,9 0,4 2,1 2,9
Kauden tulos (1000 EUR) -4 133 1 922 -2 930 591 3 973
Omavaraisuusaste % 40,2 34,4 40,2 34,4 35,6
Nettovelkaantumisaste % 32,7 -15,6 32,7 -15,6 3,6
Oman pääoman tuotto % -6,3 5,0 -5,2 1,8 8,3
Osakekohtainen tulos, laimentamaton EUR -0,28 0,16 -0,18 0,06 0,35
Osakekohtainen tulos, laimennettu EUR -0,28 0,16 -0,19 0,06 0,35

ENERSENSE INTERNATIONAL OYJ | TAMMI–KESÄKUU 2022 3

LASKUA 81 % î

MEUR

MEUR

-0,4

5,0

Toimitusjohtaja Jussi Holopainen

Vuoden 2022 ensimmäinen vuosipuolisko oli monella tavalla poikkeuksellinen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen vaikutukset viivästyttivät kevään projektien käynnistämistä, ja myös voimakas inflaatio ja materiaalien saatavuusongelmat ovat olleet haasteena laajalti ympäri maailmaa. Samaan aikaan yhtiö on investoinut merkittävästi vihreään siirtymään, jonka tarve on kasvanut nopeasti.

Venäjän hyökkäyssodan myötä Euroopan energiaomavaraisuus lisääntyy tuntuvasti ja irtaantuminen Venäjän öljy-, kaasu-, ja kivihiilituotannosta on vauhdissa monella sektorilla. Tämä avaa samalla meille paljon uusia mahdollisuuksia toteuttaa päästöttömiä energiaratkaisuja laajalla palveluvalikoimallamme, joka on täydentynyt entisestään tänäkin vuonna toteutettujen yritysjärjestelyiden myötä.

Maailmantilanteesta johtuen ennakoimme jo Q1-liiketoimintakatsauksessamme, että toinen kvartaali tulee olemaan kannattavuuden osalta vuoden heikoin neljännes. Myös kevään ICT-alan lakolla oli vaikutusta erityisesti Connectivity-liiketoimintaamme. Lisäksi Smart Industry -liiketoiminnassa näkyy Olkiluodon ydinvoimalahankkeen valmistuminen ja siitä johtuva volyymien lasku. Power-segmentin alkuvuosi on sujunut ennustettua paremmin inflaation aiheuttamasta kustannusten noususta huolimatta, ja panostukset uusiutuvan energian hankkeisiin näkyvät parantuneena tuloksena.

Hankalissa olosuhteissa onnistuimme vuoden ensimmäisellä puoliskolla kuitenkin välttävästi. Saavutimme 113,6 (114,9) miljoonan euron liikevaihdon ja 5,0 (7,4) miljoonan euron oikaistun käyttökatteen. Liikevoittomme oli 0,5 (2,4) miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali 0,4 (2,1) prosenttia. Oikaistuun käyttökatteeseen sisältyy 2,4 miljoonan euron panostukset merituulivoimaan ja uuteen toiminnanohjausjärjestelmään.

Maailmantalouden synkentyessä annoimme katsauskauden jälkeen 27.7. uuden taloudellisen ohjeistuksen. Oikaistun käyttökatteen ennakoidaan olevan 6–12 miljoonaa vuodelle 2022 (aiemmin 15– 20 miljoonaa) ja liikevaihdon ennakoidaan olevan aiemman ohjeistuksen mukaisesti 245–265 miljoonaa euroa. Tilauskantamme on pysynyt hyvällä tasolla, mutta globaalit haasteet painavat yhtiön tuloskehitystä loppuvuodestakin. Alkuvuoden aikana saimme kasvaneen inflaation aiheuttaman kustannuspaineen neuvoteltua uusiin sopimuksiin ja osaan tilauskannan sopimuksista.

Toukokuussa Enersense järjesti historiansa ensimmäisen Pääomamarkkinapäivän, jonka yhteydessä julkaisimme uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteemme ja kuvasimme yhtiön muuttunutta liiketoimintamallia. Uudet taloudelliset tavoitteet kuvaavat selkeämmin yhtiön liiketoimintamallia aiemmin toteutettujen yritysjärjestelyiden ja arvoketjulaajentumisen jälkeen (merituulivoimaan erikoistunut Enersense Offshore Oy, maatuulivoiman hankekehittäjä Megatuuli Oy sekä sijoitus Suomen ensimmäiseen vihreän vedyn tuotantoyhtiöön P2X Solutionsiin).

Arvoketjulaajentuminen projektien suunnittelijasta, toteuttajasta, kunnossapitäjästä ja huoltajasta myös keskeiseksi päästöttömän energian tuottajaksi, omistajaksi ja hankekehittäjäksi mahdollistaa meille jatkossa kannattavamman ja tasaisemman liiketoiminnan sekä pienentää projektiriskejä. Näistä lähtökohdista tavoittelemme vuoteen 2027 mennessä 500 miljoonan euron liikevaihtoa sekä 100 miljoonan euron kannattavuutta.

Kesäkuussa allekirjoitimme merkittävän sopimuksen, jolla hankimme kriittiseen infrastruktuuriin ja energiapalveluihin erikoistuneen Voimatel Oy:n osakevaihdolla Osuuskunta KPY:ltä. Lisäksi KPY teki 2,2 miljoonan euron lisäsijoituksen Enersenseen allekirjoituksen yhteydessä. Osakekaupan toteutuminen edellyttää vielä Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.

Voimatelin hankinnan toteutuminen tekee Enersensestä jatkossa entistä kyvykkäämmän tieto- ja energiaverkkoratkaisujen toteuttajan sekä kriittisestä infrastruktuurista ja huoltovarmuudesta vastaavan kumppanin.

Myös energiapalvelut kuten esimerkiksi sähköisen liikenteen latauspalvelut ja aurinkoenergia saavat kaupan toteutuessa tarjonnassamme tuntuvaa lisävahvistusta. Enersense näkee aurinkovoiman kasvumahdollisuudet hyvinä, ja aurinkovoimahankkeet tukevat rooliamme päästöttömien energiahankkeiden toteuttamisessa hyvin. Keväällä tiedotimme, että selvitämme oman 20 megawatin aurinkovoimalan rakentamista Porin Mäntyluotoon samalle tontille, jossa Enersense Offshore Oy toimii.

Voimatel-kaupan toteutumisen jälkeen Enersensen liikevaihto olisi noin 370 miljoonaa euroa, ja yhtiö työllistäisi noin 3 000 ihmistä. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on jatkossakin aivan keskeinen tekijä Enersensen kasvun ja kehittymisen mahdollistajana. Uskomme, että tulevaisuudessakin pystymme mahdollistamaan henkilöstöllemme mielenkiintoisia urapolkuja ja varmistamaan, että ymmärryksemme ja osaamisemme pysyy korkealla kansainvälisellä tasolla.

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin

EUR tuhatta 4–6/2022 4–6/2021 1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Smart Industry 18 703 23 469 35 306 45 780 85 499
Power 14 043 11 980 28 391 22 818 49 143
Connectivity 10 244 11 385 19 592 19 848 45 318
International Operations 16 837 14 757 30 327 26 382 58 999
Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat
erät
1 31 -2 102 152
Yhteensä 59 827 61 621 113 614 114 929 239 110

Liikevaihto kohdealueittain

EUR tuhatta 4–6/2022 4–6/2021 1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Kotimaiset kohteet 41 600 48 176 81 504 87 094 177 229
Kansainväliset kohteet 18 227 13 455 32 110 27 835 61 881
Yhteensä 59 827 61 621 113 614 114 929 239 110

HUHTI–KESÄKUU 2022

Liikevaihto oli 59,8 (61,6) miljoonaa euroa eli 1,8 miljoonaa euroa vähemmän vastaavaan ajankohtaan vuonna 2021, josta laskua on tapahtunut 2,9 prosenttia.

Käyttökate oli -0,6 (5,8) miljoonaa euroa. Käyttökate heikkeni johtuen haastavasta markkinatilanteesta sekä yhtiön ennusteen mukaisesti panostuksista merituulivoimaan ja uuteen toiminnanohjausjärjestelmään. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien nettovaikutus oli yhteensä 0,2 miljoonaa euroa. Oikaistu käyttökate oli -0,4 (4,8) miljoonaa euroa. Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen liittyvät erät liittyivät vertailukaudella uudelleenjärjestelykuluihin sekä digiyksikön lopettamiseen.

Liikevoitto oli -2,8 (3,0) miljoonaa euroa.

TAMMI–KESÄKUU 2022

Liikevaihto oli 113,6 (114,9) miljoonaa euroa eli 1,3 miljoonaa euroa vähemmän verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2021, josta laskua on tapahtunut 1,1 prosenttia.

Käyttökate oli 4,8 (7,5) miljoonaa euroa. Käyttökatteen heikkeneminen vertailukauteen johtui markkinatilanteesta aiheutuneesta heikosta toisesta vuosineljänneksestä sekä yhtiön ennusteen mukaisesti panostuksista merituulivoimaan ja uuteen toiminnanohjausjärjestelmään, joiden vaikutus alkuvuoden käyttökatteeseen oli 2,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Smart industry-segmentin toiminnan volyymeihin vaikutti Olkiluodon ydinvoimalahankkeen valmistuminen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien nettovaikutus oli yhteensä 0,3 miljoonaa euroa. Oikaistu käyttökate oli 5,0 (7,4) miljoonaa euroa. Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen liittyvät erät liittyivät vertailukaudella uudelleenjärjestelykuluihin sekä digiyksikön lopettamiseen.

Liikevoitto oli 0,5 (2,4) miljoonaa euroa. Megatuuli Oy:n edullisesta yrityskaupasta johtuvan negatiivisen liikearvon tuloutus oli 2,1 miljoonaa euroa.

TILAUSKANTA

Tilauskanta oli vuoden 2022 toisen neljänneksen lopussa 295,4 (301,0) miljoonaa euroa.

Segmenttikohtaiset luvut on esitelty kohdassa "Segmenttikatsaukset".

Taloudellinen asema ja kassavirta

TULOS ENNEN VEROJA, KATSAUSKAUDEN TULOS JA OSAKEKOHTAINEN TULOS

Tammi–kesäkuussa tulos ennen veroja oli -1,4 (0,6) ja katsauskauden tulos -2,9 (0,6) miljoonaa euroa. Laimentamaton osakekohtainen tulos oli -0,18 (0,06) euroa. Nettorahoituskulut olivat tammi– kesäkuussa -1,9 (-1,8) miljoonaa euroa ja niihin sisältyi 0,5 miljoonaa euroa arvonalennuksia liittyen osakkuusyhtiö Yrittäjien Voima Oy:n Fennovoima-sijoitukseen. Kokonaisvastuut Fennovoimaan liittyen voivat nousta yhteensä 1,2 miljoonaan euroon.

KASSAVIRTA JA RAHOITUS

Liiketoiminnan rahavirta huhti–kesäkuussa oli -3,5 miljoonaa euroa. Jakson liiketoiminnan rahavirtaan vaikutti ICT-alan lakosta johtuva myyntisaamisten ja muiden saamisten kasvu.

Liiketoiminnan rahavirta tammi–kesäkuussa oli -8,2 miljoonaa euroa. Jakson liiketoiminnan rahavirtaan vaikutti ICT-alan lakosta johtuva myyntisaamisten ja muiden saamisten kasvu.

Investointien rahavirta huhti–kesäkuussa oli 1,1 miljoonaa euroa, joka koostui pääasiassa Megatuulen oston yhteydessä tulleiden osakkuusyhtiöiden myynneistä.

Investointien rahavirta tammi–kesäkuussa oli -7,4 miljoonaa euroa, joka sisältää sijoitukset P2X Solutions Oy:öön.

Rahoituksen rahavirta huhti–kesäkuussa oli -3,8 miljoonaa euroa, joka sisältää 28.6.2022 toteutetulla osakeannilla kerätyt varat, lainojen lyhennykset sekä maksetut osingot.

Enersense julkisti 20.6. saaneensa päätökseen neuvottelut toimintansa rahoituksesta. Yhtiön uusi rahoituskokonaisuus koostuu kahdesta senior-lainasta, rahoituslimiitistä sekä useasta pankkitakaus- ja laskurahoituslimiitistä.

Rahoitusta käytetään toiminnan kehittämiseen sekä käyttöpääoman hallintaan. Uusi rahoitussopimus sisältää konsernin omavaraisuusastetta sekä korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen mittaavat rahoituskovenantit. Kovenanttien ensimmäinen mittausajankohta oli 30.6.2022 ja niitä tarkastellaan neljännesvuosittain.

Enersensellä on käytössään 9,6 miljoonan euron senior-lainat, jotka erääntyvät vuonna 2026. Enersensellä on jatkossa myös tarvittaessa nostettavissa oleva 5 miljoonan euron sitova rahoituslimiitti, jonka avulla yhtiö pystyy vähentämään kausivaihtelusta johtuvien käyttöpääoman muutoksien vaikutusta liiketoimintaansa.

Enersense on korvannut osan aiemmista pankkitakauslimiiteistään osana uutta rahoitusta neuvotelluilla uusilla pankkitakauslimiiteillä. Enersensellä on jatkossa käytössään yhteissummaltaan 40 miljoonan euron takauslimiitit. Osana uutta rahoitusta sovittujen uusien takauslimiittien yhteissumma on 20,0 miljoonaa euroa.

Yhtiöllä on myös jatkossa käytössään yhteissummaltaan 44,2 miljoonan euron laskurahoituslimiitit, joista uusien limiittien kokonaissumma on yhteensä 5,5 miljoonaa euroa.

Segmenttikatsaukset

SMART INDUSTRY

Smart Industry -segmentti palvelee asiakkaitaan heidän tuotantolaitostensa käyttövarmuuden parantamisessa ja kunnossapidon tehostamisessa. Segmentti kehittää digitaalisia ratkaisuja tuottavuuden parantamiseen ja tuottaa resurssi- ja urakointipalveluita sekä alihankintaketjun hallintapalveluita kotimaisten ja kansainvälisten teollisuushankkeiden tarpeisiin. Segmentti jakautuu kahteen yksikköön, jotka ovat kunnossapito- ja käyttöpalveluihin ja alihankintaketjun hallintapalveluihin keskittyvä Smart Services sekä resurssi-, projekti- ja urakointipalveluihin keskittyvä Smart Operations.

Huhti–kesäkuu 2022

Smart Industry -segmentin tulos kehittyi katsauskaudella ennakoitua heikommin. Segmentin liikevaihto oli 18,7 (23,5) miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku edellisvuoteen verrattuna aiheutui osin Staff Leasing -liiketoiminnan myynnistä viime vuoden kesäkuun lopussa. Smart Operations -yksikön ennakoitua matalampi liikevaihto johtui käynnissä olevien projektien arvioitua pienemmästä volyymista. Smart Services -yksikön liiketoiminta eteni vuoden toisella neljänneksellä suunnitellun mukaisesti. Riski koronan liiketoimintavaikutuksista on pienentynyt merkittävästi katsauskaudella kaikilla liiketoiminta-alueilla, mutta tilanne saattaa heikentyä toisella vuosipuoliskolla.

Smart Industry -segmentin käyttökate oli -0,1 (5,1) miljoonaa euroa. Segmentin käyttökate kehittyi katsauskaudella ennakoitua heikommin. Käyttökatteen lasku edellisvuoteen verrattuna johtui maailmantilanteen vaikutuksesta, konsernin kustannusrakenteen ja Olkiluodon ydinvoimalahankkeen volyymien muutoksesta, vertailukaudella tapahtuneesta Värväämö-liiketoiminnan myynnistä sekä osin Enersense Offshore Oy:n integraatioon liittyvistä ylösajokustannuksista, jotka vaikuttavat suunnitellusti koko tilikauden. Lisäksi Smart Operations -yksikön ennakoitua pienempi volyymi vaikutti käyttökatteeseen heikentävästi. Enersense Offshore Oy raportoidaan osana Smart Operations liiketoimintaa. Smart Services -yksikön kannattavuus oli katsauskaudella ennakoitua parempi.

Tammi–kesäkuu 2022

Smart Industry -segmentin tulos kehittyi katsauskaudella ennakoitua heikommin. Segmentin liikevaihto oli 35,3 (45,8) miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku edellisvuoteen verrattuna aiheutui osin Staff Leasing -liiketoiminnan myynnistä viime vuoden kesäkuun lopussa. Smart Operations -yksikön ennakoitua matalampi liikevaihto johtui käynnissä olevien projektien arvioitua pienemmästä volyymista. Smart Services -yksikön liiketoiminta eteni vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla suunnitellun mukaisesti. Riski koronan liiketoimintavaikutuksista on pienentynyt merkittävästi katsauskaudella kaikilla liiketoimintaalueilla, mutta tilanne saattaa heikentyä toisella vuosipuoliskolla.

Smart Industry -segmentin käyttökate oli -1,1 (6,6) miljoonaa euroa. Segmentin käyttökate kehittyi katsauskaudella ennakoitua heikommin. Käyttökatteen lasku edellisvuoteen verrattuna johtui maailmantilanteen vaikutuksesta, konsernin kustannusrakenteen ja Olkiluodon ydinvoimalahankkeen volyymien muutoksesta, vertailukaudella tapahtuneesta Värväämö-liiketoiminnan myynnistä sekä osin Enersense Offshore Oy:n integraatioon liittyvistä ylösajokustannuksista, jotka vaikuttavat suunnitellusti koko tilikauden. Lisäksi Smart Operations -yksikön ennakoitua pienempi volyymi vaikutti käyttökatteeseen heikentävästi. Enersense Offshore Oy raportoidaan osana Smart Operations liiketoimintaa. Smart Services -yksikön kannattavuus oli katsauskaudella ennakoitua parempi.

Smart Industry -segmentin henkilöstön määrä oli keskimäärin 624 henkilötyövuotta katsauskauden aikana.

Tilauskanta

Smart Industry -segmentin tilauskanta oli vuoden 2022 toisen neljänneksen lopussa 51,0 (58,0) miljoonaa euroa. Tilauskanta laski 7,0 miljoonaa euroa suhteessa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Edellisen kvartaalin lopun tilanteeseen verrattuna tilauskanta laski 8,0 miljoonaa euroa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut raaka-aineiden hinnannousua ja toimitusaikojen pidentymistä, mikä saattaa jatkossakin vaikuttaa mahdollisten tilausten ajankohtaan.

POWER

Power-segmentti auttaa asiakkaitaan toteuttamaan energiamurrosta energiasektorin koko elinkaaren kattavilla palveluilla. Näihin kuuluvat voimansiirtoverkkojen ja sähköasemien sekä tuulivoimapuistojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito. Lisäksi segmentti toimittaa ratkaisuja sähköisen liikenteen latausjärjestelmiin sekä sähkön varastointiin.

Huhti–kesäkuu 2022

Power-segmentin liikevaihto oli 14,0 (12,0) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui liiketoiminnan volyymin kasvusta ja projektien hyvästä etenemästä. Segmentin kysyntä jatkui katsauskaudella vahvana, ja tilauskanta vahvistui odotetusti raportointijaksolla. Koronan vaikutukset jäivät katsauskaudella lieviksi.

Power-segmentin käyttökate oli 0,6 (0,9) miljoonaa euroa. Käyttökatteen muutos johtui inflaation aiheuttamasta kustannusten noususta. Segmentissä lisättiin myös suunnitellusti resursseja tuuli- ja aurinkovoiman kehitykseen.

Tammi–kesäkuu 2022

Power-segmentin liikevaihto oli 28,4 (22,8) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu aiheutui liiketoiminnan volyymin kasvusta ja projektien hyvästä etenemästä. Segmentin kysyntä jatkui katsauskaudella vahvana. Koronan vaikutukset jäivät katsauskaudella vähäisiksi.

Power-segmentin käyttökate oli 9,4 (1,4) miljoonaa euroa. Käyttökatteen muutos johtui liikevaihdon kasvusta, onnistuneesta projektien hallinnasta ja Megatuuli-yrityskaupasta. Power-segmentin alkuvuosi on sujunut ennustettua paremmin inflaation aiheuttamasta kustannusten noususta huolimatta, ja panostukset uusiutuvan energian hankkeisiin näkyvät parantuneena tuloksena.

Power-segmentin henkilöstön määrä oli keskimäärin 171 henkilötyövuotta katsauskauden aikana.

Tilauskanta

Power-segmentin tilauskanta oli vuoden 2022 toisen neljänneksen lopussa 65,9 (41,3) miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi 24,7 miljoonaa euroa suhteessa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Edellisen kvartaalin lopun tilanteeseen verrattuna tilauskanta kasvoi 15,6 miljoonaa euroa. Tilauskannan odotetaan kehittyvän suotuisasti tulevina kuukausina kysynnän säilyessä vahvana.

CONNECTIVITY

Connectivity-segmentti palvelee asiakkaitaan toimittamalla mobiiliverkon ja kiinteän verkon palveluita sekä varmistamalla niiden toimivuuden. Segmentti on mukana tietoliikenneverkkojen kaikissa elinkaaren vaiheissa ja vastaa kiinteiden ja langattomien tietoliikenneverkkojen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta.

Huhti–kesäkuu 2022

Connectivity-segmentin liikevaihto oli 10,2 (11,4) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski vertailukaudesta pääasiassa ICT-alan lakon ja materiaalipuutteiden takia. Myös koronatapaukset lisäsivät poissaoloja katsauskaudella.

Connectivity-segmentin käyttökate oli -0,5 (0,5) miljoonaa euroa. Inflaatiosta johtuva työ- ja materiaalikustannusten nousu, Venäjän hyökkäyssodasta johtuva materiaalipula sekä kuusi viikkoa kestänyt ICT-alan lakko heikensivät Connectivityn käyttökatetta merkittävästi.

Tammi–kesäkuu 2022

Connectivity-segmentin liikevaihto oli 19,6 (19,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski vertailukaudesta ICTalan lakon ja materiaalipuutteiden takia. Koronatapaukset lisäsivät poissaoloja katsauskaudella.

Connectivity-segmentin käyttökate oli -1,2 (0,1) miljoonaa euroa. Inflaatiosta johtuva työ- ja materiaalikustannusten nousu, materiaalipula ja pitkään kestänyt ICT-alan lakko heikensivät käyttökatetta merkittävästi. Asiakkaiden kanssa on käyty keskusteluja nousseiden kustannusten siirrosta myyntihintoihin, mutta täysimääräistä siirtoa asiakashintoihin ei pystytä tekemään. Connectivityn kannattavuuden parantamisohjelman muut toimenpiteet jatkuvat, ja toimintojen tehostaminen etenee suunnitellun mukaisesti.

Connectivity-segmentin henkilöstön määrä oli keskimäärin 347 henkilötyövuotta katsauskauden aikana.

Tilauskanta

Connectivity-segmentin tilauskanta oli vuoden 2022 toisen neljänneksen lopussa 56,3 (87,3) miljoonaa euroa. Tilauskanta laski 31,0 miljoonaa euroa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Edellisen kvartaalin lopun tilanteeseen verrattuna tilauskanta laski 6,6 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan luonteesta johtuen tilauskanta ei kasva tasaisesti, koska suurin osa myynnistä tulee pitkistä runkosopimuksista, jotka ovat voimassa useamman vuoden.

INTERNATIONAL OPERATIONS

International Operations -segmentti kattaa Enersensen kansainväliset toiminnot Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Baltian maissa.

Huhti–kesäkuu 2022

International Operations - segmentin liikevaihto oli 16,8 (14,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi tasaisesti verrattuna vuoden ensimmäiseen neljännekseen, mikä johtui hyvästä tilauskannasta ja kausivaihtelusta Baltian maissa. Suurin osuus liikevaihdosta tehtiin kanta- ja jakeluverkkojen huoltoja rakennusprojekteissa Baltian maissa.

Palveluiden kysyntä Baltiassa kasvoi ja muissa maissa kysyntä säilyi vakaana. Koronan vaikutus liiketoimintaan oli katsauskaudella vähäinen, mutta töiden suunnittelu oli normaalia haastavampaa koronatestivaatimuksien ja työntekijöiden odottamattomien karanteenien takia.

Käyttökate oli -0,1 (0,7) miljoonaa euroa. Haasteena katsauskaudella on ollut materiaalien ja muiden kustannusten voimakas nousu Baltian maissa korkean inflaation takia.

Tammi–kesäkuu 2022

International Operations -segmentin liikevaihto oli 30,3 (26,4) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu oli pääosin seurausta Viron ja Liettuan korkeajännitevoimalinjojen rakennusprojekteista. Segmentin liikevaihto on kehittynyt positiivisesti, ja suurin osuus liikevaihdosta tehtiin kanta- ja jakeluverkkojen huolto- ja rakennusprojekteissa Baltian maissa. Ranskan Industry-yksikössä liikevaihto pieneni, Saksassa ja Isossa-Britanniassa liikevaihto kasvoi. Palveluiden kysyntä oli suurta ja liikevaihdon kasvua rajoitti pääosin resurssien puute.

International Operations –segmentin henkilöstön määrä oli keskimäärin 578 henkilötyövuotta katsauskauden aikana.

Käyttökate oli -1,0 (1,0) miljoonaa euroa. Alhainen käyttökate vuoden alussa on tavanomaista kausivaihtelun takia Baltian maissa. Sen lisäksi tulokseen vaikuttivat negatiivisesti korkeasta (yli 20 %) inflaatiosta johtuva kustannusten nousu Baltian maissa sekä useiden projektien viivästyminen haastavasta markkinatilanteesta johtuen. Segmentin haasteena on myös kovan kysynnän aiheuttama pula osaavista työntekijöistä.

Tilauskanta

International Operations -segmentin tilauskanta oli vuoden 2022 toisen neljänneksen lopussa ennätyskorkealla 122,1 (114,5) miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi 7,7 miljoonaa euroa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Edelliseen kvartaalin lopun tilanteeseen verrattuna tilauskanta kasvoi 6,8 miljoonaa euroa. International Operations -segmentti on uusinut vanhoja sopimuksiaan ja solminut uusia sopimuksia useasta pitkäaikaisesta rakennusprojektista Baltiassa. Tämän vuoden kapasiteetti on lähes loppuunmyyty. Liiketoiminnan luonteesta johtuen tilauskanta ei kasva tasaisesti, koska suurin osa myynnistä tulee isoista runkosopimuksista ja pitkistä projekteista, jotka ovat voimassa useamman vuoden ajan.

Tammi–kesäkuun 2022 pääkohdat

3.1. Enersense täsmensi P2X:ään tehdyn sijoitus- ja yhteistyöjärjestelyn toteutumisen aikataulua. Ennakkoehtojen arvioitiin täyttyvän tammikuun 2022 lopussa, ja järjestelyn toteutuvan helmikuun 2022 aikana.

10.1. Enersense tiedotti Megatuuli-kaupan etenevän: kaupan ennakkoehtoon liittyvä esisopimus Megatuulen keskeisen hankekehityskumppanin kanssa on solmittu.

11.1. Enersensen ylimääräinen yhtiökokous päätti Megatuuli Oy:n yrityskaupan toteuttamiseksi hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 3. kohtaa, valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 675 000 uuden osakkeen antamisesta suunnatun osakeannin toteuttamista varten, ja ehdollisena yrityskaupan toteutumiselle, valtuuttaa yhtiön hallituksen ottamaan enintään 668 750 kappaletta yhtiön omia osakkeita pantiksi ja luovuttamaan pantiksi otettuja osakkeita eteenpäin.

17.1. Enersensen osakkeenomistajien nimitystoimikunta toimitti ehdotuksensa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2022.

19.1. Enersense tiedotti, että konsernin lakiasiainjohtaja ja johtoryhmän jäsen Johanna Nurkkala siirtyy pois yhtiön palveluksesta huhtikuussa 2022.

31.1. Enersense tiedotti, että P2X:ään tehdyn sijoitus- ja yhteistyöjärjestelyn edetessä Enersensen sijoituksen määrä on vahvistunut ja on järjestelyn toteutuessa 13 miljoonaa euroa.

31.1. Enersensen hallitus päätti 2 598 331 uuden Enersensen osakkeen suunnatusta osakeannista Megatuuli-yrityskauppaan liittyen. Osakkeet suunnattiin Megatuulen myyjille ja osakeannin toteutus oli ehdollinen yrityskaupan täytäntöönpanolle.

1.2. Yhtiö toteutti Megatuulen hankinnan, ja Enersensen uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin.

3.2. Enersense tiedotti, että sen tytäryhtiön Megatuuli Oy:n yhteistyökumppaninsa kanssa kehittämä tuulipuistokokonaisuus etenee ja Megatuuli on sopinut kehitysyhteistyösopimukseen perustuvasta vuosien 2022–2025 aikana erissä maksettavasta palkkiosta.

14.2. Enersense toteutti sijoituksen P2X Solutions Oy:öön.

28.2. Enersensen hallitus päätti konsernin avainhenkilöiden kannustinjärjestelmistä.

28.3. Sami Takila nimitettiin Enersensen lakiasiainjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.

4.4. Enersensen hallitus valitsi varsinaisen yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan Jaakko Eskolan hallituksen puheenjohtajaksi ja Sirpa-Helena Sormusen hallituksen varapuheenjohtajaksi. Lisäksi hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Sari Helanderin ja muiksi jäseniksi Päivi Jokisen ja Petri Suokaksen sekä palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Herkko Plitin ja muiksi jäseniksi Jaakko Eskolan ja Sirpa-Helena Sormusen.

3.5. Enersense päivitti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa.

20.6. Enersense tiedotti ostavansa kriittiseen infrastruktuuriin ja energiapalveluihin erikoistuneen Voimatel Oy:n osakevaihdolla ja toteuttaa lisäksi suunnatun osakeannin Osuuskunta KPY:lle.

20.6. Enersense sai päätökseen neuvottelut aiempaa laajemmasta rahoituskokonaisuudesta.

28.6. Enersensen Osuuskunta KPY:lle suunnatun osakeannin uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Enersense tiedotti 27.7.2022 laskevansa taloudellista ohjeistustaan vuodelle 2022 käyttökatteen osalta ja antoi ennakkotietoja toisen vuosineljänneksen taloudellisesta kehityksestä. Yhtiön uuden taloudellisen ohjeistuksen mukaan liikevaihdon ennakoidaan olevan 245–265 miljoonaa euroa ja oikaistun käyttökatteen 6–12 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Toimintaympäristö

Meneillään oleva energiamurros on globaali ilmiö, joka tulee muuttamaan energiantuotantoa ja siirtämään sitä pois fossiilisista vaihtoehdoista kohti uusiutuvia energialähteitä. Energiamurroksen vaikutukset eivät ainoastaan näy muutoksena energiantuotantotavoissa, vaan se tulee muokkaamaan yhteiskuntaa monella eri tavalla ja vaikuttamaan moneen eri talouden osa-alueeseen.

Kun energiantuotannossa siirrytään kohti uusiutuvia energialähteitä, muutokset tulevat näkymään erityisesti energiantuotannon maantieteellisenä hajautuksena. Tämä tulee vaatimaan mittavia investointeja voimansiirtoverkkoihin, sähköasemiin ja energian varastointiin. Uusiutuvat energiamuodot käyttävät usein luonnonilmiöitä – esimerkiksi vesivoimaa, tuulivoimaa ja aurinkovoimaa – energianlähteinä, minkä vuoksi energiantuotanto tulee tulevaisuudessa sääolosuhteitten mukaan olemaan epätasaisempaa kuin esimerkiksi fossiilisesti tuotetulla energialla.

Energiamurros tulee jatkossa vaatimaan myös enemmän ajantasaista ja nopeampaa tiedonsiirtoa, mikä puolestaan tulee vaatimaan investointeja tietoliikenneverkkoihin. Yhteiskunnan tietoverkkoinfrastruktuuri on myös keskeisessä roolissa tuottavan teollisuuden uudistamisessa tehokkaampaan ja kestävämpään suuntaan sekä sen kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Energiamurrosta ja teollisuuden uudistamista tukee EU- ja valtiotason energiatehokkuus- ja päästötavoitteet.

Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan ja maailmantalouden epävarmuudella sekä kasvun heikentymisellä on ollut vaikutuksia Enersensen liiketoimintaan. Enersense on pystynyt toimimaan tässä ympäristössä välttävästi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan tulee painamaan yhtiön kannattavuutta loppuvuoden osalta. Pyrimme löytämään ratkaisuja, joilla selviämme jatkossakin haastavassa maailmanmarkkinatilanteessa.

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajana Enersense on jo pitkään ollut keskeisessä roolissa mahdollistamassa vihreää siirtymää. Venäjän hyökkäyssodan myötä irtaantuminen Venäjän öljy-, kaasu- ja kivihiilituotannosta saa uutta vauhtia. Energiaomavaraisuus ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla etenevät nyt ja lähivuosina nopeasti.

Edelleen leviävällä koronapandemialla voi olla sekä suoria että välillisiä vaikutuksia Enersensen liiketoimintaan. Vaikutukset tulevat suoraan ja epäsuorasti koko yhteiskunnan kokeman epävarmuuden kautta. Koronapandemian vaikutukset Enersenselle ovat olleet pääasiassa projektien viivästymisiä, keskeytymisiä tai siirtymisiä, matkustusrajoituksista johtuvia viiveitä ja haasteita erityisesti ulkomailla toteutettavissa projekteissa, ulkomailta tulevien materiaalihankintojen ja alihankinnan estymistä tai viivästymistä, sekä yhtiön oman tai alihankintaketjun henkilöstön sairastumisista tai karanteeneista johtuvia haasteita.

Koronapandemian täysiä vaikutuksia maailmantalouteen, Enersensen toiminta-alueen talouksien tilanteeseen sekä Enersensen liiketoimintaan ja sen asiakkaisiin (mukaan lukien vaikutusten ajoitusta, kestoa ja laajuutta) on vaikea ennustaa etenkin siksi, että pandemiatilanne ja siihen perustuvat julkishallinnon päätökset ja toimenpiteet muuttuvat nopeasti.

Enersense pyrkii varmistamaan henkilöstönsä terveyden ja turvallisuuden monenlaisilla toimenpiteillä, mukaan lukien matkustamisen rajoittaminen ja etätyöskentely mahdollisuuksien mukaan, ja koronapandemiatilannetta seurataan tarkasti Enersensen perustaman koronatyöryhmän toimesta.

Markkinatilanne

Enersensen kokonaismarkkina Suomessa on arviomme mukaan noin 4 miljardia euroa. Tilauskantamme oli vuoden 2022 toisen neljänneksen lopussa 295,4 (301,0) miljoonaa euroa ja se jaksottuu vuosille 2022–2023.

SMART INDUSTRY

Smart Industry -segmentin markkinan odotetaan kasvavan suotuisasti. Uutta asiakaskuntaa haetaan päästöttömien ja vähäpäästöisten hankkeiden toteutusprojekteista. Olemassa olevat palvelusopimukset jatkuvat normaalilla tasolla. Tarjouskannan kasvu ennakoi kysynnän jatkuvan edelleen hyvänä. Suomessa kokonaismarkkinan koko on arviomme mukaan noin 2 miljardia euroa.

Enersense Offshore Oy:n yritysjärjestelyn myötä Enersense on mukana offshore-toimialassa ja erityisesti merituulivoimamarkkinassa. Merituulivoimamarkkinan arvioidaan olevan Itämeren alueella noin 3 miljardia. EU:n avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian strategian mukaan tavoite on nostaa merituulivoiman teho nykyisestä 12 gigawatista 300 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lähes 800 miljardin euron investoinnit.

Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan aiheutunut materiaalien hintojen nousu on vaikuttanut osittain joidenkin hankkeiden siirtymiseen myöhempään ajankohtaan. Vastaavasti päästöttömien energiaratkaisujen omavaraisuutta tullaan lisäämään Euroopassa ja tämä tulee mahdollisesti käynnistämään isompia energiahankkeita suunniteltua aiemmin.

POWER

Power-segmentin liiketoimintaympäristön odotetaan kehittyvän suotuisasti ja palveluiden kysynnän pysyvän hyvällä tasolla vuonna 2022. Kannattavuuden parantaminen ja toiminnan vakauttaminen on onnistunut hyvin. Suomen kokonaismarkkinoiden kasvu jatkuu, ja tällä hetkellä markkinan koko on arviolta yli 500 miljoonaa euroa. Enersense allekirjoitti 20.6.2022 sopimuksen, jolla se ostaa kriittiseen infrastruktuuriin ja energiapalveluihin erikoistuneen Voimatel Oy:n osakekannan osakevaihdolla. Kaupan toteutuminen edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää sekä tavanomaisten kauppaa koskevien ehtojen toteutumista.

CONNECTIVITY

Connectivity-segmentin markkinan maltillista ja vakaata kasvua ohjaa tarve nopeammille yhteyksille kiinteissä verkoissa sekä mobiiliverkoissa. Kokonaismarkkina Suomessa on arviolta noin 280 miljoonaa euroa. Enersense allekirjoitti 20.6.2022 sopimuksen, jolla se ostaa kriittiseen infrastruktuuriin ja energiapalveluihin erikoistuneen Voimatel Oy:n osakekannan osakevaihdolla. Kaupan toteutuminen edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää sekä tavanomaisten kauppaa koskevien ehtojen toteutumista.

INTERNATIONAL OPERATIONS

International Operations –segmentin liiketoimintaympäristön odotetaan kehittyvän maltillisesti. Olemassa olevat palvelusopimukset jatkuvat normaalilla tasolla, vaikka uusien projektien hinnannousun takia asiakkaiden budjetit ovat äärimmäisen tiukat. Saksassa ennakoidaan maltillista kasvua. Isossa-Britanniassa ja Ranskassa liiketoiminnan kehittäminen jatkuu ja kummassakin maassa odotetaan lähivuosina ydinenergia-alalla tarjouskannan nopeaa kasvua.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Enersense altistuu toiminnassaan erilaisille strategisille, operatiivisille ja taloudellisille riskeille sekä ulkopuolisille uhkille.

Maailmantalouden epävarmuudella ja epäsuotuisilla muutoksilla maailmanpolitiikassa, mukaan lukien Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siihen liittyvät toimenpiteet, voi olla haitallinen vaikutus muun muassa Enersensen asiakkaiden investointikykyyn ja -halukkuuteen tai rahoituksen saatavuuteen ja siten myös Enersensen palveluiden kysyntään. Maailmantalouden kasvun heikentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti Enersensen liiketoimintaan sekä sen tilauskannassa jo oleviin projekteihin, joiden osalta voi aiheutua viiveitä tai keskeytyksiä. Myös viranomaissääntelyn ja -rajoitteiden muutoksilla ja niihin liittyvällä epävarmuudella voi olla olennainen vaikutus erityisesti energialiiketoiminnan asiakaskentässä.

Osa Enersensen liiketoiminnassa käytettävien materiaalien hinnoista on erityisesti maailmantalouden epävarmuuden ja sodan johdosta altis muutoksille minkä lisäksi tiettyjen materiaalien, kuten teräksen, saatavuus on heikentynyt. Edelleen erityisesti Baltian maissa palkkatason ennustetaan nousevan tulevina vuosina voimakkaasti. Mikäli Enersense ei kykene suojautumaan hinta- ja palkkamuutoksia vastaan esimerkiksi solmimalla kiinteähintaisia hankintasopimuksia tai siirtämällä kustannusnousun asiakkailleen, voi riskin realisoitumisella olla olennainen vaikutus projektien kannattavuuteen ja Enersensen taloudelliseen asemaan. Edelleen mikäli Enersense ei kykene hankkimaan projekti- ja palvelutuotantoaan varten tarvittavia materiaaleja, voi tällä olla olennainen vaikutus sen kannattavuuteen.

Edelleen leviävällä koronapandemialla voi olla sekä suoria että välillisiä vaikutuksia Enersensen liiketoimintaan. Vaikutukset tulevat suoraan ja epäsuorasti koko yhteiskunnan kokeman epävarmuuden kautta. Koronapandemia voi jatkuessaan yhä vaikuttaa teollisuuden hankepäätöksiin ja hankkeiden toimintaketjuihin sekä viivästyttää aloituspäätöksiä tai meneillään olevia projekteja. Lisäksi koronapandemia voi vaikuttaa työntekijöiden halukkuuteen ja mahdollisuuteen matkustaa, mikä korostaa myös työntekijöiden saatavuuteen liittyvää riskiä. Vastaavasti Enersensen asiakkaiden heikompi luottamus talouteen ja asiakkaiden vähentynyt taloudellinen aktiivisuus voivat vaikuttaa tulevaisuudessa negatiivisesti Enersensen liikevaihtoon, rahavirtoihin ja maksuvalmiuteen. Mikäli koronapandemia pitkittyy tai rajoituksia tiukennetaan entisestään, Enersensen asiakkaiden taloudellisen aseman heikentyminen voi johtaa Enersensen palveluiden kysynnän heikentymiseen, myynnin odotettua hitaampaan kehitykseen sekä sen palveluiden hintojen laskuun.

Enersensellä on muutamia isoja avainasiakkaita, joiden ostokäyttäytymisellä on huomattava merkitys liiketoiminnan tulokseen. Mikäli jokin suurimmista asiakkaista siirtäisi ostonsa Enersenseltä sen kilpailijoille tai muuttaisi voimakkaasti toimintamalliaan, tai jos yhtiölle merkittävä projekti päättyisi, keskeytyisi tai supistuisi ennakoimattomasti, olisivat yhtiön mahdollisuudet löytää korvaava asiakasvolyymi lyhyellä ajanjaksolla rajoitetut.

Lisäksi Enersensen liiketoiminnoille ovat tyypillisiä suuret kiinteähintaiset projektit, joiden kannattavuus edellyttää, että Enersense on onnistunut arvioimaan projektin sopimusriskit ja tuotantokustannukset riittävän tarkasti sekä onnistuu projektinhallinnassa, teknisessä toteutuksessa sekä aikataulunhallinnassa. Yhtiö solmii usein hankekohtaisia projektisopimuksia, joiden kilpailutuksissa menestyminen on epävarmaa. Tämä vaikeuttaa luotettavien arvioiden luomista yhtiön liiketoiminnan tuloksesta sekä taloudellisesta asemasta tilauskantaa pidemmän aikavälin osalta. Myös kilpailun lisääntymisellä voi olla haitallinen vaikutus Enersensen tilauskannan kertymiseen ja siten liikevaihtoon sekä kannattavuuteen.

Ellei Enersense kykene rekrytoimaan, kouluttamaan ja motivoimaan pätevää henkilöstöä ja pitämään sitä palveluksessaan, se ei välttämättä pysty kilpailemaan tehokkaasti, eikä toteuttamaan täysimääräisesti strategiaansa.

Enersensen vahinko- ja jatkuvuusriskit liittyvät pääsääntöisesti henkilöihin, omaisuuteen sekä ITjärjestelmiin. Vaikka yhtiö on suojannut toimintaansa ja omaisuuttaan normaalein vakuutuksin, voi vahinkoriskien toteutuminen johtaa henkilö- ja omaisuusvahinkoihin tai liiketoiminnan keskeytymiseen. Lisäksi IT-järjestelmien luotettavuus ja toimintakyky ovat olennaisia Enersensen toimintojen jatkuvuudelle. Pitkittynyt keskeytys merkittävimmissä järjestelmissä voisi rajoittaa Enersensen

mahdollisuutta toimia kannattavasti ja tehokkaasti. Myös kyberuhkat voivat aiheuttaa riskin Enersensen tietovaroille.

Konserniyhtiöillä on kesken olevia oikeudellisia riita-asioita ja erimielisyyksiä, joista osa on vireillä yleisissä tai hallinnollisissa tuomioistuimissa Suomessa tai ulkomailla. Riita-asiat liittyvät tyypillisesti Enersenseen kohdistettuihin vaatimuksiin koskien väitettyjä virheellisiä suorituksia, viivästyksiä tai asiakkaille aiheutuneita vahinkoja erityisesti projektitoiminnassa tai vastaavasti Enersensen toimittajiinsa tai asiakkaisiinsa kohdistamiin vaatimuksiin. Vaateiden, erimielisyyksien ja oikeusprosessien lopputulemaa on vaikea arvioida. Näillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta lyhyellä aikavälillä yhtiön toimintaan. Yhtiö on arvioinut riita-asioiden mahdollisia vaikutuksia ja tehnyt näihin arvioihin perustuvat varaukset.

Yhtiön suorittaessa yritysostoja tai toimintojen laajentuessa uusiin maihin, on mahdollista, että kohdeyhtiöiden tai Enersensen ulkomaisten tytäryhtiöiden ja/tai sivupisteiden liikevaihto- ja tuottoodotukset eivät toteutuisi Enersensen odotusten mukaisesti. Lisäksi asiakkuuksissa, paikallisissa työvoimamarkkinoissa, poliittisissa olosuhteissa ja lainsäädännössä tapahtuvilla muutoksilla tai toimipisteissä tehtävillä muutoksilla voi olla haitallinen vaikutus Enersensen liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Enersensen tiedotti 1.2.2022 saaneensa päätöksen maatuulivoiman hankekehitysyhtiö Megatuuli Oy:n osakekaupan. Megatuuli Oy:n harjoittaman hankekehitysliiketoiminnan ja siihen liittyvien tuottojen tyypillisimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä ovat hankkeiden hyväksyttävyys sekä erityisesti kaavoitusprosesseihin ja lupamenettelyihin liittyvät valitukset, joista saattaa aiheutua viivästyksiä kehitysprojektien läpimenoon tai ne saattavat jäädä kokonaan toteutumatta. Megatuulen toiminta painottuu lisäksi tuulivoimaprojektien alkuvaiheen kehitystyöhön ja kehityshankkeiden toteutukseen. Niihin liittyvät tuloutukset ja niiden aikataulu ovat riippuvaisia tietyistä keskeisistä yhteistyökumppaneista ja kyseisten kumppaneiden kanssa solmittujen sopimusten jatkuvuudesta, mikä edellyttää muun muassa sitä, että Megatuuli kykenee noudattamaan kyseisiin sopimuksiin sisältyviä velvoitteita.

Enersense-konsernin rahoitussopimus sisältää konsernin omavaraisuusastetta sekä korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen mittaavat rahoituskovenantit. Mikäli yhtiö ei pysty toteuttamaan kovenanttiehtoja, rahoittajilla on oikeus muuttaa rahoitussopimuksen ehtoja tai ääritapauksessa irtisanoa rahoitussopimus. Muita Enersensen rahoitus-, luotto-, maksuvalmius-, valuutta ja korkoriskejä on kuvattu tarkemmin Enersensen tilikauden 2021 toimintakertomuksessa, eikä kyseisissä riskeissä ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Yhtiökokoukset 2022

YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

Enersense International Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 11.1.2022 Helsingissä. Yhtiön osakkeenomistajilla ja heidän asiamiehillään oli mahdollisuus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää oikeuksiaan ainoastaan äänestämällä ennakkoon sekä esittämällä vastaehdotuksia ja kysymyksiä ennakkoon. Kokoukseen ei ollut mahdollista osallistua paikan päällä. Yhtiökokous järjestettiin poikkeuksellista kokousmenettelyä noudattaen, eduskunnan koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi hyväksymän väliaikaisen lain (375/2021) nojalla.

Enersense tiedotti 20.12.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen suomalaisen maatuulivoimahankkeiden kehitysyhtiön Megatuuli Oy:n osakekannan hankkimisesta. Yrityskaupan toteuttamiseksi ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti (a) muuttaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 3. kohtaa, (b) valtuuttaa hallituksen päättämään osakkeiden antamisesta suunnatun osakeannin toteuttamista varten, ja ehdollisena yrityskaupan toteutumiselle, (c) valtuuttaa yhtiön hallituksen ottamaan yhtiön omia osakkeita pantiksi ja luovuttamaan pantiksi otettuja osakkeita eteenpäin.

Osakeantia koskevan valtuutuksen nojalla annettavat osakkeet suunnattiin Megatuuli Oy:n osakkeenomistajille heidän yrityskaupassa myymiensä Megatuuli Oy:n äänivaltaisten osakkeiden suhteessa. Annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 675 000 kappaletta, joka

vastasi noin 19,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista yhtiökokouksen hetkellä. Hallitukselle annettiin oikeus päättää edellä mainitun valtuutuksen rajoissa kaikista suunnatun osakeannin ehdoista.

Valtuutus oli voimassa yhtiön vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, eikä sitä voi käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin yrityskaupan toteuttamiseen.

Omien osakkeiden pantiksi ottamista ja pantiksi otettujen osakkeiden eteenpäin luovuttamista koskevan valtuutuksen perusteella hallitus voi ottaa omia osakkeita pantiksi enintään 668 750 kappaletta, kuitenkin enintään 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan ottaa pantiksi muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa (suunnattu pantiksi ottaminen). Hallitus päättää, miten osakkeita otetaan pantiksi.

Lisäksi valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää enintään 668 750 yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta panttausjärjestelyn mahdolliseen täytäntöönpanoon liittyen. Hallitus valtuutetaan päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan. Hallitus voi päättää pantattujen omien osakkeiden luovuttamisesta muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajalla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita. Osakkeita voidaan luovuttaa hallituksen päättämällä tavalla ja laajuudessa. Hallituksella on myös oikeus päättää pantattujen omien osakkeiden myymisestä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista pantattujen omien osakkeiden luovuttamisen ehdoista.

Valtuutus on voimassa 29.6.2023 asti, eikä sitä voi käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin edellä kuvatun suunnatun osakeannin kautta annettavien osakkeiden pantiksi ottamiseen ja pantiksi otettujen osakkeiden eteenpäin luovuttamiseen.

Enersense tiedotti 31.1.2022 toteuttaneensa suunnatun osakeannin ehdollisena Megatuuli-yrityskaupan toteutumiselle. Edelleen Enersense tiedotti 1.2.2022 toteuttaneensa Megatuuli-yrityskaupan.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Enersense International Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 4.4.2022 yhtiön pääkonttorilla Porissa. Yhtiön osakkeenomistajilla ja heidän asiamiehillään oli mahdollisuus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää oikeuksiaan ainoastaan äänestämällä ennakkoon sekä esittämällä vastaehdotuksia ja kysymyksiä ennakkoon. Kokoukseen ei ollut mahdollista osallistua paikan päällä. Yhtiökokous järjestettiin poikkeuksellista kokousmenettelyä noudattaen, eduskunnan koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi hyväksymän väliaikaisen lain (375/2021) nojalla.

Yhtiökokouksessa vahvistettiin tilinpäätös tilikaudelta 2021. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2021 vahvistetun taseen perusteella yhtiön voitonjakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,10 euroa osaketta kohden. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä, 0,05 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 6.4.2022 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon ja osingon ensimmäinen erä maksetaan 6.5.2022. Toinen erä, 0,05 euroa osakkeelta, maksetaan marraskuussa 2022. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on hallituksen myöhemmin päättämänä osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus päättää lokakuulle pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingonmaksun täsmäytyspäivän on suunniteltu olevan 1.11.2022 ja osingon maksupäivän aikaisintaan 8.11.2022.

Lisäksi varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin myöntää vastuuvapaus hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi lisäksi toimielinten palkitsemisraportin 2021 sekä palkitsemispolitiikan neuvoa-antavilla päätöksillä.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi jäsentä ja valittiin Jaakko Eskola, Sirpa-Helena Sormunen, Herkko Plit, Petri Suokas, Sari Helander ja Päivi Jokinen uudelle toimikaudelle. Yhtiökokouksen jälkeen järjestetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi Jaakko Eskolan hallituksen puheenjohtajaksi ja Sirpa-Helena Sormusen hallituksen varapuheenjohtajaksi. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Sari Helander ja muiksi jäseniksi Päivi Jokinen ja Petri Suokas. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Herkko Plit ja muiksi jäseniksi Jaakko Eskola ja Sirpa-Helena Sormunen.

Lisäksi yhtiökokouksessa päätettiin, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 40 000 euron suuruinen vuosipalkkio, hallituksen varapuheenjohtajalle 30 000 euron suuruinen vuosipalkkio ja muille jäsenille 25 000 euron suuruinen vuosipalkkio. Lisäksi hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajille päätettiin maksaa 1 000 euron suuruiset kokouspalkkiot ja muille hallituksen ja valiokuntien jäsenille 500 euron suuruiset kokouspalkkiot.

Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Heli Tuuri. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio tarkastusvaliokunnan hyväksymän kohtuullisen laskun mukaisesti.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta tai kaikkien tai joidenkin edellä mainittujen yhdistelmistä yhdessä tai useammassa erässä seuraavin ehdoin:

Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 1 599 600 yhtiön uutta ja/tai hallussa olevaa omaa osaketta (mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella annettavat osakkeet), mikä määrä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä varsinaisen yhtiökokouksen hetkellä. Hallitukselle annetaan oikeus päättää edellä mainitun valtuutuksen rajoissa kaikista osakeannin sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Hallitus valtuutetaan päättämään merkintähinnan merkitsemisestä joko osakepääoman korotukseksi tai kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua myös suunnatusti osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen, jos tähän on osakeyhtiölain mukainen yhtiön kannalta painava taloudellinen syy (suunnattu antaminen). Valtuutusta voidaan tällöin käyttää yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien investointien rahoittamiseksi, konsernin vakavaraisuuden ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi, kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi sekä omistuspohjan laajentamiseksi ja pääomarakenteen kehittämiseksi. Yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttamiseen annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 239 940 yhtiön uutta ja/tai hallussa olevaa osaketta.

Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät osakeantia sekä optio-oikeuksien ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta seuraavin ehdoin:

Osakkeita voidaan hankkia ja/tai ottaa pantiksi enintään 799 800 kappaletta, mikä vastaa noin viittä prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä varsinaisen yhtiökokouksen hetkellä. Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Omia osakkeita voidaan hankkia ja/tai ottaa pantiksi muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa (suunnattu hankkiminen ja/tai pantiksi ottaminen). Osakkeiden hankinta ja/tai pantiksi ottaminen alentaa yhtiön vapaata omaa pääomaa. Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan ja/tai otetaan pantiksi. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 asti.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ

Enersense International Oyj:n osakkeilla käydään kauppaa Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä pörssilistalla kaupankäyntitunnuksella ESENSE (ISIN-tunnus FI4000301585). Yhtiöllä oli katsauskauden päättyessä 16 293 357 osaketta, joista kukin osake tuottaa yhden äänen. Yhtiön osakepääoma oli katsauskauden päättyessä 80 000 euroa. Yhtiöllä ei ole hallussa omia osakkeita.

Osakekohtaiset tunnusluvut

30.6.2022 30.6.2021 31.12.2021
Osakekannan markkina-arvo EUR 123 829 513 200 139 336 382 91 640 466
Osakkeenomistajia kauden lopussa*) 6 870 6 281 6 957
Kurssi kauden lopussa EUR 7,60 10,40 6,84
Keskikurssi EUR 7,22 8,63
Ylin kurssi EUR 8,22 12,00 12,00
Alin kurssi EUR 5,22 6,60 5,96
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, laimentamaton 16 293 357 13 397 729 13 397 729
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, laimennettu 16 147 558 13 397 729 13 397 729
Osakkeiden lukumäärä kaudella keskimäärin, laimentamaton 15 612 554 10 874 110 12 130 679
Osakkeiden lukumäärä kaudella keskimäärin, laimennettu 15 515 355 10 874 110 12 130 679
Osakevaihto, kpl 3 504 053 4 309 109 9 568 586
Vaihtuvuus % 21,5 32,2 78,8

*) Lähde Euroclear Finland Oy

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Yhtiökokouksen hallitukselle antamia osakeantivaltuutuksia sekä omien osakkeiden hankkimista ja/tai pantiksi ottamista koskevaa valtuutusta on käsitelty aiemmin kohdassa "Yhtiökokoukset".

OSAKEANNIT JA OSAKEPOHJAISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Enersense tiedotti 20.12.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen, jonka mukaisesti se hankki maatuulivoimahankkeiden kehitysyhtiö Megatuuli Oy:n osakekannan. Enersensen hallitus päätti 31.1.2022 ylimääräisen yhtiökokouksen 11.1.2022 myöntämän valtuutuksen nojalla Megatuuli-yrityskauppaan liittyen yhteensä 2 598 331 uuden Enersensen osakkeen suunnatusta osakeannista Megatuulen myyjille. Osakeanti oli ehdollinen yrityskaupan täytäntöönpanon toteutumiselle. Enersense tiedotti 1.2.2022 erillisellä pörssitiedotteella toteuttaneensa yrityskaupan.

Uusiin osakkeisiin kohdistuvat vakuusjärjestely ja luovutusrajoitukset, joiden kohteena on yhteensä 50 prosenttia Megatuulen omistajien vastikkeena saamista Enersensen osakkeista. Rajoitukset vapautuvat 24 kuukauden kuluttua yrityskaupan toteutuksesta lukien. Uusien osakkeiden merkinnän ja rekisteröinnin jälkeen Ensersensen osakkeiden kokonaismäärä oli 15 996 060, ja uusien osakkeiden määrä vastasi noin 16,24 prosenttia Enersensen osakekannasta uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen.

Megatuuli Oy:n yrityskaupan kauppaehtojen mukaisesti Megatuulen vähemmistöomistajille on maksettu 2,5 miljoonaa euroa osinkoa.

Lisätietoa osakeannista on esitetty yllä mainittuina päivinä julkaistuissa tiedotteissa.

Enersensen hallitus päätti 28.2.2022 kahdesta uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Osakepalkkiojärjestelmässä 2022–2025 on yksi ansaintajakso, tilikaudet 2022– 2023. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä ansaintajakson päättymisen jälkeen vuosina 2024 ja 2025.

Järjestelmän palkkiot perustuvat yhtiön osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon tilikausilta 2022– 2023, konsernin kumulatiiviseen euromääräiseen oikaistuun käyttökatteeseen tilikausilta 2022–2023 ja uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuteen liikevaihdosta. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 211 000 Enersensen osakkeen arvoa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 40 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut Enersensen johtoryhmän jäsenet.

Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2022–2024 palkkio perustuu voimassa olevaan työ- tai johtajasopimukseen ja työ- tai toimisuhteen jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan 24–36 kuukauden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Järjestelmä on tarkoitettu vain erikseen

nimetyille avainhenkilöille. Vuosina 2022–2024 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän perusteella allokoitavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 10 000 Enersensen osakkeen arvoa.

Lisätietoa osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä on esitetty yhtiön 28.2.2022 julkaisemassa pörssitiedotteessa.

Enersense International Oyj tiedotti 20.6.2022 Enersensen hallituksen päättäneen 2,2 miljoonan euron suunnatusta osakeannista Osuuskunta KPY:lle. Yhteensä 297 297 uutta Enersensen osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 28.6.2022. Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Enersensen osakkeiden kokonaismäärä on 16 293357 osaketta. Uudet osakkeet otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 29.6.2022 alkaen.

Suunnattua osakeantia on kuvattu Enersensen 20.6.2022 julkaisemassa pörssitiedotteessa.

LIPUTUSILMOITUKSET

Enersense vastaanotti katsauskaudella seitsemän arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista liputusilmoitusta.

  1. Kyösti Kakkoselta: Ilmoituksen mukaan Kyösti Kakkosen määräysvaltayhtiön Joensuun Kauppa ja Kone Oy:n osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä laski 8,64 prosenttiin 1.2.2022.

  2. MBÅ Invest Oy:ltä: Ilmoituksen mukaan MBÅ Invest Oy:n osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä laski 14,09 prosenttiin 1.2.2022.

  3. Janne Vertaselta: Ilmoituksen mukaan Janne Vertasen ja tämän määräysvaltayhteisöjen osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä laski 8,57 prosenttiin 1.2.2022.

  4. Tomi Hyttiseltä: Ilmoituksen mukaan Tomi Hyttisen ja Tomi Hyttisen määräysvaltayhtiön Taloustieto Incrementum Oy:n osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä laski 4,77 prosenttiin 1.2.2022.

  5. Verman Group Oy:ltä: Ilmoituksen mukaan Verman Group Oy:n osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä laski 8,40 prosenttiin 1.2.2022.

  6. Virala Oy Ab:lta: Ilmoituksen mukaan Virala Oy Ab:n konserniin kuuluvan Nidoco Ab:n osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä nousi 23,88 prosenttiin 22.3.2022.

  7. Virala Oy Ab:lta: Ilmoituksen mukaan Virala Oy Ab:n konserniin kuuluvan Nidoco Ab:n osakeomistus Enersensen osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä nousi 25,01 prosenttiin 16.6.2022.

OSINKOPOLITIIKKA

Yhtiön tavoitteena on jakaa vähintään 30 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina. Muun muassa yhtiön tuloskehitys ja -näkymät sekä strategian mukaiset investoinnit orgaaniseen kasvuun tai yritysostojen rahoittamiseen vaikuttavat osinkojen maksamiseen tulevaisuudessa. Myös yhtiön keskeisten rahoittajien kanssa solmima erityisehtosopimus sisältää rajoituksia osingonjaolle siinä tapauksessa, että sen alaisten rahoitussopimusten ehtoja on rikottu, osingonjako johtaa ehtojen rikkoutumiseen tai osingonjako voisi vaarantaa rahoituksen takaisinmaksun.

Vaikka osinkopolitiikan muuttaminen ei ole suunnitteilla, Enersense ei voi taata, että osinkoa tai pääoman palautusta maksetaan tulevaisuudessa, eikä takeita voida myöskään antaa minään tiettynä vuonna maksettavien osinkojen tai pääoman palautuksen määrästä.

Konsernin henkilöstö

Enersensen toiminnot keskittyvät pääasiassa Suomeen, Saksaan, Ranskaan, Isoon-Britanniaan sekä Baltian maihin.

Henkilötyövuosi (keskiarvo ajanjaksolla)

1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Smart Industry 624 940 769
Power 171 158 156
Connectivity 347 345 345
International 578 539 579
Muut 92 78 93
Konserni yhteensä 1 812 2 060 1 942

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytyslaskelma

EUR tuhatta 4–6/2022 4–6/2021 1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Oikaistu käyttökate
Liikevoitto -2 772 3 017 455 2 399 6 834
Poistot ja arvonalentumiset 2 158 2 805 4 341 5 105 9 806
Käyttökate -614 5 822 4 797 7 504 16 639
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot 182 -1 006 251 -122 2 592
Oikaistu käyttökate -431 4 816 5 048 7 381 19 231
EUR tuhatta 4–6/2022 4–6/2021 1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
+ Tavanomaisesta liiketoiminnasta
poikkeavat erät
182 1 122 251 2 013 2 814
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) /
myyntitappiot (+)
-2 127 -2 136 -222
Oikaistuun käyttökatteeseen vaikuttavat
poikkeavat erät yhteensä
182 -1 006 251 -122 2 592

Vaihtoehtoiset tunnusluvut:

Tietyt varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät, joilla on merkittävä vaikutus kauden tuloslaskelmaan, on oikaistu vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, jos ne aiheutuvat:

  • Johdon harkinnan mukaan tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavista olennaisista eristä, jotka liittyvät strategiaan kuulumattomiin yritysjärjestelyihin, kuten yritysmyyntien transaktiokuluihin, ja työsuhteiden päättämiseen liittyviin kuluihin, ja/tai rakenteellisiin uudelleenjärjestelyihin sekä merkittäviin irtisanomiskustannuksiin
  • Hankittavien yritysten integraatiokuluista
  • Käyttöomaisuuden ja sijoitusten myyntivoitoista ja -tappioista

Oikaistuilla tunnusluvuilla yritys pyrkii esittämään yhtiön strategian mukaisen liiketoiminnan kannattavuutta. Yhtiön keskeisenä strategisena tavoitteena on kannattava orgaaninen ja epäorgaaninen kasvu. Tämän takia yhtiö oikaisee tuloksestaan pois yhtiön strategiaan kuulumattomista yritysjärjestelyistä aiheutuvat transaktiokulut, merkittävät irtisanomiskustannukset ja rakenteelliset uudelleenjärjestelyt. Nämä ovat kaikki luonteeltaan kustannuksia, jotka aiheutuvat strategian ulkopuolisista tapahtumista. Yhtiö ei ole oikaisut strategian mukaisten yrityshankintojen transaktiokustannuksia tai tuottoja, koska yritysostot ovat yhtiön strategian ydintä.

Tuloksesta oikaistaan pois myös yritysjärjestelyjen integraatiokulut, koska ne ovat luonteeltaan kertaluonteisia. Samoin käyttöomaisuuden ja sijoitusten myyntivoitot ovat luonteeltaan kertaluonteisia.

Lisätiedot

Pori, 4.8.2022 Enersense International Oyj Hallitus

Lisätietoja: Jussi Holopainen, toimitusjohtaja Puhelin: +358 44 517 4543 Sähköposti: [email protected]

Mediayhteydenotot: Tommi Manninen, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Puhelin: +358 40 043 7515 Sähköposti: [email protected]

Taloudellinen tiedottaminen 2022

Enersense julkaisee vuonna 2022:

• tammi–syyskuun liiketoimintakatsauksen 28.10.2022

Jakelu: Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.enersense.fi

Lisätietoa löytyy Enersensen verkkosivuilta osoitteesta www.enersense.fi/sijoittajalle.

ENERSENSE INTERNATIONAL OYJ TAMMI–KESÄKUU 2022 (TILINTARKASTAMATON)

Konsernin laaja tuloslaskelma

EUR tuhatta 4–6/2022 4–6/2021 1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Liikevaihto 59 827 61 621 113 614 114 929 239 110
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen muutos
-829 -51 -1 239 -341 2 060
Valmistus omaan käyttöön -29 287 -29 456 -35
Liiketoiminnan muut tuotot 89 2 602 8 860 3 108 10 514
Materiaalit ja palvelut -30 760 -28 813 -56 366 -49 602 -115 011
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -21 973 -25 737 -46 459 -50 807 -97 898
Poistot ja arvonalentumiset -2 158 -2 805 -4 341 -5 105 -9 806
Liiketoiminnan muut kulut -6 830 -4 144 -13 471 -10 303 -22 196
Osuus pääomaosuusmenetelmällä
käsiteltävien osakkuusyhtiöiden tuloksesta
-108 56 -113 63 95
Liikevoitto (-tappio) -2 772 3 017 455 2 399 6 834
Rahoitustuotot 98 143 101 174 41
Rahoituskulut -776 -1 259 -1 989 -1 960 -3 334
Rahoitustuotot ja -kulut -678 -1 115 -1 888 -1 786 -3 294
Voitto / tappio ennen veroja -3 450 1 902 -1 433 612 3 540
Tuloverot -683 21 -1 497 -21 433
Tilikauden voitto / tappio -4 133 1 922 -2 930 591 3 973
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa
siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -211 -184 53 125 382
Etuuspohjaisten työsuhteen jälkeisten
velvoitteiden uudelleen määrittäminen
-117
Tilikauden muut laajat tuloksen erät
verovaikutus huomioiden
-211 -184 53 125 265
Tilikauden laaja tulos -4 344 1 738 -2 876 716 4 238
Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille -3 944 1 842 -2 358 688 4 301
Määräysvallattomien omistajien osuus
tuloksesta
-188 80 -572 -97 -328
Tilikauden voitto / tappio -4 133 1 922 -2 930 591 3 973
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille -4 156 1 658 -2 304 813 4 566
Määräysvallattomille omistajille -188 80 -572 -97 -328
Tilikauden laaja tulos -4 344 1 738 -2 876 716 4 238
Emoyhtiön omistajille kuuluva
osakekohtainen tulos
-0,28 0,16 -0,18 0,06 0,35
Laimentamaton ja laimennettu
osakekohtainen tulos
-0,28 0,16 -0,19 0,06 0,35

Konsernin tase

EUR tuhatta 30.6.2022 30.6.2021 31.12.2021
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 26 154 26 154 26 154
Muut aineettomat hyödykkeet 40 604 11 891 18 591
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 20 960 14 397 21 706
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset 10 135 1 561 1 564
Lainasaamiset 1 025
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset 4 276 497 3 919
Laskennalliset verosaamiset 1 099 559 1 096
Pitkäaikaiset varat yhteensä 103 229 56 086 73 032
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 6 824 3 348 6 513
Myyntisaamiset 21 356 20 348 21 501
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 34 49 48
Muut saamiset 24 389 25 670 16 449
Rahavarat 8 534 32 326 29 166
Lyhytaikaiset varat yhteensä 61 137 81 740 73 677
Varat yhteensä 164 366 137 826 146 709
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma 80 80 80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 64 420 43 819 43 794
Muut rahastot 313 313 313
Muuntoerot 70 -240 17
Kertyneet voittovarat 393 397 95
Tilikauden voitto (tappio) -2 358 688 4 301
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 62 918 45 057 48 599
Määräysvallattomat omistajat 493 1 396 1 064
Oma pääoma yhteensä 63 411 46 452 49 664
Velat
Pitkäaikaiset velat
Lainat 8 947 9 802 10 095
Vuokrasopimusvelat 12 118 7 509 12 825
Muut velat 2 217 9 2 206
Laskennalliset verovelat 6 605 1 469
Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet 545 435 545
Varaukset 1 271 2 065 852
Pitkäaikaiset velat yhteensä 31 704 19 819 27 992
Lyhytaikaiset velat
Lainat 3 485 3 639 3 072
Vuokrasopimusvelat 4 291 3 840 4 427
Saadut ennakot 6 514 2 637 7 203
Ostovelat 16 335 16 449 14 758
Verohallinnon maksujärjestely 393 1 688 963
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 1 444 259 28
Muut velat 36 479 42 670 37 985
Varaukset 309 373 618
Lyhytaikaiset velat yhteensä 69 250 71 555 69 054
Velat yhteensä 100 954 91 374 97 046
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 164 366 137 826 146 709

Konsernin rahavirtalaskelma

EUR tuhatta 4–6/2022 4–6/2021 1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)
Oikaisut:
-4 133 1 922 -2 930 591 3 973
Poistot ja arvonalentumiset 2 158 2 621 4 341 4 921 9 806
Voitot ja tappiot tytäryhtiöiden myynnistä -1 760 -1 760 -1 760
Voitot ja tappiot aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
myynnistä
-29 -258 -32 -375 -222
Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta (tappiosta) 108 -56 113 -63 -95
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot ja -kulut 678 1 115 1 888 1 786 3 294
Tuloverot 683 -20 1 497 21 -433
Muut oikaisut -89 177 -1 978 493 -11 758
Oikaisut yhteensä 3 509 1 819 5 829 5 023 -1 169
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos -6 948 -6 671 -6 741 -13 215 -4 829
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 4 675 54 -2 229 -3 331 -9 050
Vaihto-omaisuuden muutos 32 -319 -310 168 -2 615
Varausten muutos 440 373
Saadut korot 2 4 32 43
Maksetut korot -301 -437 -561 -890 -1 379
Muut rahoituserät -377 -831 -1 302 -1 178 -1 957
Tuloverot 107 -1 1 376
Liiketoiminnan nettorahavirta -3 542 -3 916 -8 241 -12 428 -15 608
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -299 -710 -1 212 -1 073 -1 406
Käyttöomaisuuden myynnit -114 6 603 613 6 346 15 170
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla -151
Tytäryritysten myynti, vähennettynä myydyillä rahavaroilla 281 281 281
Lisäsijoitukset osakkuusyhtiöihin -7 799 -31 -104
Osakkuusyhtiöiden myynnit 1 000 1 000
Osakkuusyhtiöille annettujen lainojen nostot 100
Osakkuusyhtiöille annettujen lainojen takaisinmaksut 486 486
Saadut suoritukset pankin talletustileiltä 600 600 600
Maksut pankin talletustileille -875 -450 -875 -3 053
Saadut osingot osakkuusyhtiöistä 102 102 102
Investointien nettorahavirta 1 074 6 002 -7 362 5 351 11 539
Rahoituksen rahavirta
Osakkeiden liikkeeseenlasku 2 200 13 666 2 200 28 218 28 218
Lainojen nostot 11 100 595 12 000 14 964
Lainojen takaisinmaksut -1 306 -16 051 -1 602 -16 500 -22 898
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta vähennettynä
hankituilla rahavaroilla
-257 -257 -257
Maksetut osingot -3 297 -3 297
Vuokrasopimusvelkojen maksut -1 373 -710 -2 925 -1 749 -4 485
Rahoituksen nettorahavirta -3 777 7 747 -5 029 21 711 15 541
Rahavarojen nettomuutos -6 245 9 834 -20 632 14 634 11 472
Rahavarat tilikauden alussa 14 779 22 487 29 166 17 694 17 694
Valuuttakurssien muutosten vaikutukset rahavaroihin 6 -2
Rahavarat tilikauden lopussa 8 534 32 326 8 534 32 326 29 166

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

EUR tuhatta Osake
pääoma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Muut
rahastot
Muuntoerot Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva
oma
pääoma
yhteensä
Määräys
vallattomat
osakkeen
omistajat
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma
1.1.2022
80 43 794 313 17 4 394 48 598 1 064 49 662
Tilikauden voitto/
tappio
-2 358 -2 358 -572 -2 930
Muut laajan tuloksen
erät
Muuntoerot 53 53 53
Etuuspohjaisten
velvoitteiden
uudelleen
määrittäminen
Tilikauden laaja
tulos yhteensä
53 -2 358 -2 304 -572 -2 876
Tapahtumat
osakkeenomistajien
kanssa:
Osakeanti 20 626 20 626 20 626
Liiketoimet
määräysvallattomien
omistajien kanssa
Henkilöstöanti
Osakeperusteiset
maksut
93 93 93
Osingonjako*) -4 097 -4 097 -4 097
Muut erät 3 3 3
Tapahtumat
osakkeenomistajien
kanssa yhteensä
20 626 -4 001 16 625 16 626
Oma pääoma
30.6.2022
80 64 420 313 70 -1 964 62 918 493 63 411

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

*) Osinko emoyhtiön osakkeenomistajille oli 1,6 miljoonaa EUR ja Megatuuli Oy:n osakassopimuksen perusteella

vähemmistöosakkaille maksettava oli 2,5 miljoonaa EUR

EUR tuhatta Osake
pääoma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Muut
rahastot
Muuntoerot Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva
oma
pääoma
yhteensä
Määräys
vallattomat
osakkeen
omistajat
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma
1.1.2021
80 15 602 31 -363 245 15 877 1 768 17 645
Tilikauden voitto/
tappio
688 688 -97 591
Muut laajan tuloksen
erät
Muuntoerot 125 125 125
Etuuspohjaisten
velvoitteiden
uudelleen
määrittäminen
Tilikauden laaja
tulos yhteensä
125 688 813 -97 716
Tapahtumat
osakkeenomistajien
kanssa:
Osakeanti 28 218 28 218 28 218
Liiketoimet
määräysvallattomien
omistajien kanssa
-275 -275
Henkilöstöanti 150 150 -1 149
Muut erät
Tapahtumat
osakkeenomistajien
kanssa yhteensä
28 218 150 28 367 -276 28 091
Oma pääoma
30.6.2021
80 43 819 313 -240 1 085 45 057 1 396 46 452

Konsernin osavuosikatsauksen liitetiedot

1. LAADINTAPERIAATTEET

Tämä on IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Puolivuosikatsaus on laadittu konsernin vuoden 2021 tilinpäätöksessä esitettyjen laadintaperiaatteiden mukaisesti. 1.1.2022 voimaan tulleilla IFRSstandardeihin tehdyillä uudistuksilla ja vuosittaisilla parannuksilla ei ole merkittävää vaikutusta esitettyihin lukuihin.

Puolivuosikatsauksessa esitetyt tiedot ovat tilintarkastamattomia. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty. Tästä johtuen, yksittäisten lukujen yhteenlaskettu määrä ei välttämättä vastaa esitettyä kokonaismäärää.

Riskejä on kuvattu aiemmin tekstiosiossa "Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät".

2. KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET JA YRITYSHANKINNAT

Enersense International Oyj hankki suunnatulla osakeannilla (18,5 miljoonaa euroa) koko osakekannan maatuulivoimahankkeiden kehitysyhtiö Megatuuli Oy:stä. Osakekaupan täytäntöönpano saatiin päätökseen 1.2.2022. Megatuuli Oy:n oston yhteydessä ei tullut IFRS 16:een liittyviä järjestelyjä.

Enersense International Oyj tiedotti 8.12.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen 13 miljoonan euron oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta vihreän vedyn tuottajayhtiöön P2X Solutions Oy:öön, jonka perusteella Enersensen omistusosuus P2X:stä on noin 16,3 prosenttia. Sopimuksen mukaisesti kesäkuun loppuun mennessä sijoituksesta on maksettu 7,8 miljoonaa euroa. P2X käsitellään konsernissa osakkuusyhtiönä. Omistuosuuden lisäksi Enersensellä on hallituspaikka P2X:ssä.

Enersense International Oyj tiedotti 20.6.2022 allekirjoittaneensa sopimuksen, jonka mukaisesti se hankkii kriittiseen infrastruktuuriin ja energiapalveluihin erikoistuneen Voimatel Oy:n koko ulkona olevan osakekannan osakevaihdolla. Osakekaupassa Voimatelin nykyiselle omistajalle Osuuskunta KPY:lle maksettava kauppahinta on 9,0 miljoonaa euroa. Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan Enersensen uusilla, osakekaupan täytäntöönpanon yhteydessä liikkeeseenlaskettavilla osakkeilla, jotka suunnataan Voimatel Oy:n omistajan Osuuskunta KPY:n merkittäväksi. Osakekaupan toteutuminen edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää sekä tavanomaisten osakekauppaa koskevien ehtojen toteutumista.

Osakkuusyhtiö Yrittäjien Voima Oy:n omistusosuus on kirjattu alas, 0,5 miljoona euroa, Fennovoimaan liittyvien vastuiden takia.

Megatuuli Oy:n hankinta

EUR tuhatta
Maksettu kauppahinta
Hankitut rahavarat 9
Rahavirta 9

Hankitut nettovarat ja kaupasta syntynyt liikearvo on esitetty taulukossa alhaalla:

EUR tuhatta
Varat
Pitkäaikaiset varat
Muut aineettomat hyödykkeet 22 868
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 58
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset 2 400
Muut osakkeet
Myynti- ja muut saamiset 704
Laskennalliset verosaamiset
Pitkäaikaiset varat yhteensä 26 030
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset 207
Muut saamiset 61
Rahavarat 9
Lyhytaikaiset varat yhteensä 277
Varat yhteensä 26 307
Velat
Pitkäaikaiset velat
Lainat 123
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvat velvoitteet
Laskennalliset verovelat 5 188
Varaukset
Pitkäaikaiset velat yhteensä 5 311
Lyhytaikaiset velat
Lainat 150
Saadut ennakot
Ostovelat 192
Muut velat 137
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
Varaukset
Lyhytaikaiset velat yhteensä 479
Velat yhteensä 5 790
Nettovarat 8 868
Määräysvallattomien omistajien osuudet
Kauppahinta -6 748
Negatiivinen liikearvo -2 120

Megatuuli Oy:n hankintalaskelma on alustava. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on hankintahetkellä 22,9 miljoonaa euroa, sisältäen 22,8 miljoonaa euroa eri kehitysvaiheessa olevista tuulivoimapuistohankkeita.

Jäännösarvona määritellyn negatiivisen liikearvon määrä on 2,1 miljoonaa euroa. Hankittujen varojen ja velkojen käypien arvojen nettosumma ylitti hankintamenon. IFRS 3 -säännöstön mukaisesti hankittujen varojen ja velkojen määrät on arvioitu uudelleen. Koska vielä toisenkin tarkastelukerran jälkeen hankinnasta syntyi voitto, se tuloutetaan välittömästi, koska IFRS 3:n mukaan negatiivista liikearvoa ei voida esittää taseessa. Negatiivisen liikearvon tuloutus on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Lisäksi liiketoiminnan muut tuotot sisältävät pääosin tuulivoimapuistojen myynnistä tulevia tuottoja.

Transaktioon liittyvät kulut vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla olivat 0,5 miljoonaa euroa ja sisältyvät konsernin tulolaskelman muihin kuluihin ja liiketoiminnan nettokassavirtaan rahoituslaskelmassa.

3. LIIKEVAIHTO JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

EUR tuhatta 4–6/2022 4–6/2021 1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Smart Industry 18 703 23 469 35 306 45 780 85 499
Power 14 043 11 980 28 391 22 818 49 143
Connectivity 10 244 11 385 19 592 19 848 45 318
International Operations 16 837 14 757 30 327 26 382 58 999
Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat
erät
1 31 -2 102 152
Yhteensä 59 827 61 621 113 614 114 929 239 110

Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen kohdemaan mukaan

EUR tuhatta 4–6/2022 4–6/2021 1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Suomi 41 600 48 176 81 504 87 094 177 229
Muut maat 18 227 13 455 32 110 27 835 61 881
Yhteensä 59 827 61 621 113 614 114 929 239 110

Käyttökate (EBITDA) liiketoiminta-alueittain

EUR tuhatta 4–6/2022 4–6/2021 1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Smart Industry -127 5 122 -1 081 6 595 15 388
Power 599 879 9 355 1 371 2 426
Connectivity -528 540 -1 229 140 1 559
International Operations -133 733 -1 027 1 026 1 672
Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat
erät
-425 -1 452 -1 221 -1 629 -4 405
Yhteensä -614 5 823 4 797 7 504 16 639

Käyttökatteen (EBITDA) täsmäytys liikevoittoon

EUR tuhatta 4–6/2022 4–6/2021 1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Käyttökate -614 5 823 4 797 7 504 16 639
Poistot ja arvonalentumiset -2 158 -2 805 -4 341 -5 105 -9 806
Liikevoitto -2 772 3 018 455 2 399 6 834

4. KANNUSTINJÄRJESTELMÄ (IFRS 2)

Enersense International Oyj:n hallitus päätti helmikuussa kahdesta uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat kannustinjärjestelmät.

Palkkiot maksetaan osittain Enersense International Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkioiden rahaosuuksilla pyritään kattamaan palkkioista osallistujille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2025

Osakepalkkiojärjestelmässä 2022–2025 on yksi ansaintajakso: tilikaudet 2022–2023.

Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollista ansaita Enersense International Oyj:n osakkeita suoriutumisen perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä ansaintajakson päättymisen jälkeen vuosina 2024 ja 2025.

Järjestelmän palkkiot perustuvat yhtiön osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon tilikausilta 2022– 2023, konsernin kumulatiiviseen euromääräiseen oikaistuun käyttökatteeseen tilikausilta 2022–2023 ja uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuteen liikevaihdosta. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 211 000 Enersense International Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettavan osuuden.

Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 40 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut Enersense International Oyj:n johtoryhmän jäsenet.

Enersense International Oyj:n toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenen on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella nettopalkkiona saamistaan osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistuksen arvo yhtiössä vastaa yhteensä hänen edellisen vuoden vuosipalkkaansa ja muun johtoryhmän jäsenen osakeomistuksen arvo yhtiössä vastaa yhteensä puolta jäsenen edellisen vuoden vuosipalkasta. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024

Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2022–2024 palkkio perustuu voimassa olevaan työ- tai johtajasopimukseen ja työ- tai toimisuhteen jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan 24–36 kuukauden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Järjestelmä on tarkoitettu vain erikseen nimetyille avainhenkilöille.

Vuosina 2022–2024 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän perusteella allokoitavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 10 000 Enersense International Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettavan osuuden.

5. AINEETTOMAT KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Asiakas Kehittämis Aineettomat Muut
aineettomat
Ennakkomaksut
aineettomista
Muut
aineettomat
hyödykkeet
EUR tuhatta Liikearvo suhteet menot oikeudet hyödykkeet hyödykkeistä yhteensä
2022
Hankintameno 1.1. 26 154 9 647 2 848 193 10 538 122 23 348
Liiketoimintojen
yhdistämiset
22 838 30 22 868
Lisäykset 11 11
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Valuuttakurssierot
Hankintameno 30.6. 26 154 9 647 2 848 193 33 376 164 46 229
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.
-1 371 -1 721 -92 -1 572 -4 756
Poistot -483 -146 -27 -192 -848
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Valuuttakurssierot
Arvonalentumiset -5 -14 -19
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 30.6.
-1 854 -1 872 -133 -1 764 -5 623
Kirjanpitoarvo 1.1. 26 154 9 255 1 864 95 1 616 737 13 567
Kirjanpitoarvo 31.6. 26 154 7 793 977 59 31 611 164 40 604
Muut Ennakkomaksut Muut
aineettomat
EUR tuhatta Liikearvo Asiakas
suhteet
Kehittämis
menot
Aineettomat
oikeudet
aineettomat
hyödykkeet
aineettomista
hyödykkeistä
hyödykkeet
yhteensä
2021
Hankintameno 1.1. 26 531 9 660 2 119 127 2 213 737 14 856
Liiketoimintojen
yhdistämiset
Lisäykset 3 439 442
Vähennykset -222 -16 -20 -69 -105
Siirrot erien välillä 976 -976
Valuuttakurssierot -1 -1
Hankintameno 30.6. 26 154 9 660 3 079 190 2 196 131 15 256
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.
-405 -255 -32 -597 -1 289
Poistot -483 -523 -41 -766 -1 813
Vähennykset 16 16
Siirrot erien välillä
Valuuttakurssierot
Arvonalentumiset -13 -267 -280
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 30.6.
-901 -1 059 -73 -1 363 -3 396
Kirjanpitoarvo 1.1. 26 376 9 255 1 864 95 1 616 737 13 567
Kirjanpitoarvo 31.6. 26 154 8 759 2 050 118 833 131 11 891

6. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Taseeseen kirjattiin ensimmäisellä puolivuotiskatsauksella uutta vuokrasopimusvelkaa 2,1 miljoonaa euroa.

Rakennukset
ja
Koneet ja Muut
aineelliset
Ennakkomaksut
ja
keskeneräiset
EUR tuhatta Maa-alueet rakennelmat kalusto hyödykkeet työt Yhteensä
2022
Hankintameno 1.1. 359 14 910 16 580 273 102 32 225
Liiketoimintojen yhdistämiset 6 51 57
Lisäykset 3 1 329 1 275 78 602 3 287
Yritysmyynnit
Vähennykset -152 -247 -29 -322 -750
Siirrot erien välillä
Valuuttakurssierot
Hankintameno 30.6. 362 16 081 17 659 322 383 34 807
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.
-17 -5 004 -5 418 -80 -10 519
Poistot -6 -1 579 -1 834 -47 -3 466
Vähennykset 116 25 141
Arvonalentumiset -2 -2
Siirrot erien välillä
Valuuttakurssierot
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 30.6.
-23 -6 585 -7 136 -102 -13 846
Kirjanpitoarvo 1.1. 342 9 906 11 163 193 102 21 705
Kirjanpitoarvo 30.6. 339 9 496 10 523 220 383 20 960
Ennakkomaksut
Rakennukset
ja
Koneet ja Muut
aineelliset
ja
keskeneräiset
EUR tuhatta Maa-alueet rakennelmat kalusto hyödykkeet työt Yhteensä
2021
Hankintameno 1.1. 143 8 861 13 810 294 69 23 177
Liiketoimintojen yhdistämiset
Lisäykset 293 4 200 13 136 4 642
Yritysmyynnit -392 -108 -2 -502
Vähennykset -452 -9 749 -2 -10 203
Siirrot erien välillä 11 11
Valuuttakurssierot
Hankintameno 30.6. 143 8 320 8 153 303 206 17 124
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1. -5 -2 183 -2 191 -15 -4 393
Poistot -6 -1 384 -1 597 -70 -3 057
Vähennykset 4 246 2 4 248
Arvonalentumiset -1 -1
Yritysmyyntien kertyneet poistot 392 83 476
Valuuttakurssierot
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 30.6. -11 -3 176 541 -82 -2 727
Kirjanpitoarvo 1.1. 138 6 677 11 619 280 69 18 784
Kirjanpitoarvo 30.6. 132 5 140 8 698 222 206 14 397

7. OSAKEANNIT

Suunnattu osakeanti

Enersense International Oyj toteutti vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kaksi osakeantia.

Enersense International Oyj tiedotti 31.1.2022 Enersensen hallituksen päättäneen suunnatusta osakeannista maatuulivoimahankkeiden kehitysyhtiö Megatuuli Oy:n hankintaan liittyen sekä osakekaupan täytäntöönpanon aikataulusta ja vaikutuksista. Osakekaupan täytäntöönpano saatiin päätökseen 1.2.2022.

Yhteensä 2 598 331 uutta Enersensen osaketta (arvoltaan 18,4 miljoonaa euroa) osakekaupan täytäntöönpanossa annettiin vastikkeena osakekaupan myyjille ja merkittiin Megatuulen äänivaltaisten osakkeiden luovutusta vastaan. Uudet Enersensen osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 1.2.2022. Uusiin Enersensen osakkeisiin kohdistuvat vakuusjärjestely- ja luovutusrajoitukset, joiden kohteena on yhteensä 50 prosenttia Megatuulen omistajien vastikkeena saamista Enersensen osakkeista. Rajoitukset vapautuvat 24 kuukauden kuluttua osakekaupan toteutuksesta lukien.

Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Enersensen osakkeiden kokonaismäärä oli 15 996 060 osaketta 28.6.2022 saakka. Kaikilla osakkeilla on yhtäläiset äänioikeudet. Uudet osakkeet otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 3.2.2022 alkaen.

Lisäksi Enersense International Oyj tiedotti 20.6.2022 Enersensen hallituksen päättäneen 2,2 miljoonan euron suunnatusta osakeannista Osuuskunta KPY:lle.

Yhteensä 297 297 uutta Enersensen osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 28.6.2022. Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Enersensen osakkeiden kokonaismäärä on 16 293357 osaketta. Suunnatussa osakeannissa merkittäväksi suunnattujen uusien osakkeiden määrä vastaa noin 1,8 prosenttia Enersensen osakekannasta uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen. Osakkeet oikeuttavat Enersensen mahdollisesti jakamaan täyteen osinkoon ja muuhun varojenjakoon sekä tuottavat muut osakkeenomistajan oikeudet yhtiössä. Kaikilla osakkeilla on yhtäläiset oikeudet. Uudet osakkeet otetaan kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 29.6.2022 alkaen.

8. RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

30.6.2022 30.6.2021 31.12.2021
Rahoitusvarat Jaksotettuna
hankinta
menoon
Käypään
arvoon tulos
vaikutteisesti
Jaksotettuna
hankinta
menoon
Käypään
arvoon tulos
vaikutteisesti
Jaksotettuna
hankinta
menoon
Käypään
arvoon tulos
vaikutteisesti
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset 150 150 150
Pantattu tili 1 325 875 875
Muut saamiset 1 629 1 500
Myyntisaamiset 330 497 552
Pitkäaikaiset varat yhteensä 3 433 1 522 3 077
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset 19 075 12 088 18 064
Factoroidut myyntisaamiset –
rahoituslainojen vakuudeksi pantatut
807
Factoroidut myyntisaamiset –
taseesta pois kirjattavat
346
Muut rahoitusvarat 3 850 1 574 4 076
Rahavarat 8 534 32 326 29 166
Lyhytaikaiset varat yhteensä 31 459 46 795 346 51 306
Varat yhteensä 34 893 48 318 346 54 383
Rahoitusvelat, pitkäaikaiset velat
Lainat 8 947 9 802 10 095
Ostovelat 5 6 5
Pitkäaikaiset velat yhteensä 8 952 9 807 10 099
Lyhytaikaiset velat
Lainat 3 485 3 639 3 072
Ostovelat 25 684
22 148 21 813
Lyhytaikaiset velat yhteensä 29 169 25 787 24 885
Velat yhteensä 38 121 35 594 34 984

Rahoitusjärjestelyt

Enersense julkisti 20.6. saaneensa päätökseen neuvottelut toimintansa rahoituksesta. Yhtiön uusi rahoituskokonaisuus koostuu kahdesta senior-lainasta, rahoituslimiitistä sekä useasta pankkitakaus- ja laskurahoituslimiitistä. Yhtiöllä on käytössään yhteissummaltaan 40,0 miljoonan euron takauslimiitit sekä 44,2 miljoonan euron laskurahoituslimiitit.

Enersensen rahoitusjärjestelyistä on kerrottu tarkemmin tekstiosiossa "Taloudellinen asema ja kassavirta".

9. LÄHIPIIRILIIKETOIMET

EUR tuhatta 4–6/2022 4–6/2021 1–6/2022 1–6/2021 1–12/2021
Tavaroiden ja palvelujen myynti 31 71 23
Tavaroiden ja palvelujen ostot 1 50 4 115 258
Korkotuotot

Enersense International Oyj tiedotti 8.12.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen 13–18 miljoonan euron oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta P2X Solutions Oy:öön ("P2X"). Sijoitus toteutui 14.2.2022 ja Enersensen sijoituksen määräksi tarkentui noin 13 miljoonaa euroa, josta 30.6.2022 on maksettu 7,8 miljoonaa euroa. Enersensen hallituksen jäsen Herkko Plit on ennen järjestelyä yksi P2X:n suurimmista osakkeenomistajista määräysvaltayhtiönsä kautta ja käyttää P2X:ssä yhteistä määräysvaltaa. Sijoituksen toteutuksen yhteydessä Enersense merkitsi P2X:n uusia osakkeita siten, että sen

omistusosuus P2X:stä on mahdollisten optioiden jälkeen noin 16,3 %. Sijoituksen yhteydessä yhtiö ja P2X ovat sopineet lisäksi kumppanuusjärjestelystä, jossa yhtiöllä on tietyin sijoitussopimuksen mukaisten, muun muassa hinnoitteluun ja laatutasoon liittyvien, edellytysten täyttyessä ensisijaisen kumppanin asema P2X:n Harjavaltaan rakennettavan Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakennusvaiheen töissä sekä laitoksen valmistuttua sen kunnossapidon ja operoinnin tehtävissä. Yhteistyön arvon arvioidaan olevan noin 7–8 miljoonaa euroa ja se jakautuu pääosin vuosille 2022–2024 jatkuen kunnossapidon ja operoinnin osalta. Ensisijainen kumppanuus koskee mainittujen edellytysten täyttyessä myös P2X:n mahdollisia muita tulevia hankkeita, joiden osalta sopimus kumppanuudesta on solmittu kolmeksi vuodeksi.

10. EHDOLLISET VELAT JA VARAT SEKÄ SITOUMUKSET

EUR tuhatta 30.6.2022 30.6.2021 31.12.2021
Annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset 585 200 583 800 584 800
Kiinteistökiinnitykset 7 200 7 200 7 200
Urakka- ja toimitustakaukset 48 426 19 830 35 354
Pankkitakaukset 2 066 313 185
Muut takaukset 20 20
Annetut pantit
Omasta puolesta 84 294 102 326 61 782

Enersense on pantannut tytäryhtiöidensä osakkeita lainojensa vakuudeksi. Urakka-, toimitus- ja pankkitakaukset ovat pääasiallisesti Enersensen asiakkailleen toimittamia takauksia projektien vakuudeksi.

11. RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Enersense tiedotti 27.7.2022 laskevansa taloudellista ohjeistustaan vuodelle 2022 käyttökatteen osalta ja antoi ennakkotietoja toisen vuosineljänneksen taloudellisesta kehityksestä. Yhtiön uuden taloudellisen ohjeistuksen mukaan liikevaihdon ennakoidaan olevan 245–265 miljoonaa euroa ja oikaistun käyttökatteen 6–12 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Käyttökate (EBITDA) = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate liikevaihdosta (%) = Käyttökate / liikevaihto x 100
Oikaistu käyttökate = Käyttökate + vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu käyttökate (%) = Oikaistu käyttökate / liikevaihto x 100
Liikevoitto (EBIT) = Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – materiaalit ja palvelut
– henkilöstökulut – liiketoiminnan muut kulut + osuus
osakkuusyhtiöiden tuloksesta – poistot ja arvonalentumiset
Liikevoitto liikevaihdosta (%) = Liikevoitto / liikevaihto x 100
Tilikauden voitto (tappio)
liikevaihdosta (%)
= Tilikauden voitto (tappio) / liikevaihto x 100
Omavaraisuusaste = Oma pääoma / taseen loppusumma – saadut ennakot x 100
Nettovelkaantumisaste = Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset / oma pääoma x 100
Oman pääoman tuotto (%) = Tilikauden voitto /
oma pääoma keskimäärin tilikauden aikana x 100
Osakekohtainen tulos (EUR) = Tilikauden tulos / osakkeiden määrä keskimäärin
Keskikurssi = Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto / Vaihdettujen
osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikaudella
Osakekannan markkina-arvo = (Osakkeiden lukumäärä – omat osakkeet) x
tilinpäätöspäivän pörssikurssi
Osakevaihto = Tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Vaihtuvuus (%) = Osakevaihto (kpl) x 100 / Osakkeiden osakeantioikaistu
lukumäärä kaudella keskimäärin

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.