Enersense International Oyj

Annual Report • Mar 26, 2025

TOIMINTAKERTOMUS
Toimintaympäristö vuonna 2024
Taloudellinen tulos
Taloudellinen asema ja rahoitus
Segmenttikatsaukset
Konsernin henkilöstö
Hallinnointi
Osakkeet ja kaupankäynti
Strategia
Strategiset arvioinnit
Investoinnit ja yritysjärjestelyt
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Ohjeistus vuodelle 2025
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Ehdotus varojen jakamisesta osakkeenomistajille
Tunnusluvut
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Kestävyysraportti
Johdanto

Sosiaaliset tiedot	68
Hallintotapatiedot	78
TILINPÄÄTÖS (Tilintarkastettu)	82
Konsernitilinpäätös	83
Konsernin laaja tuloslaskelma	83
Konsernin tase	84
Konsernin rahavirtalaskelma	85
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	86
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	87
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS	128
Emoyhtiön tuloslaskelma	128
Emoyhtiön tase	129
Emoyhtiön rahoituslaskelma	130
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	131
Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä	139
Tilintarkastuskertomus	141
Kestävyysraportin varmennuskertomus	147
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Enersense International Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä 150

68
78
86
	87

Toimintaympäristö vuonna 2024

Kansainvälisten konfliktien ylläpitämistä geopoliittisista jännitteistä ja maailmantalouden kehittymiseen liittyvistä epävarmuuksista huolimatta markkinatilanne säilyi Enersensen liiketoiminta-alueilla kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvänä vuonna 2024. Suomessa alkuvuoden aikana järjestetyillä lakoilla ei ollut merkittävää vaikutusta Enersensen toimintaan.

Epävarmuus talouskehityksestä sekä nousseet operatiiviset ja rahoituskustannukset ovat vaikuttaneet tiettyjen asiakkaiden investointi- ja liiketoimintaympäristöön negatiivisesti. Toisaalta muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi energiaratkaisujen omavaraisuutta lisätään Euroopassa, minkä odotetaan nopeuttavan energiamurrokseen ja kriittisen infrastruktuurin ylläpitoon liittyvien hankkeiden toteutumista. Tätä kehitystä tukee myös Euroopan unionin ja kansallisen tason pitkän aikavälin energia- ja ilmastopolitiikka. Lyhyemmällä aikajänteellä kansainvälisen politiikan käänteet, poliittinen päätöksenteko ja muutokset regulaatioympäristöön luovat kuitenkin epävarmuutta markkinoille.

Taloudellinen tulos

Tilauskanta

Tilauskanta pieneni 14,0 % ja oli vuoden 2024 lopussa 393 (457) miljoonaa euroa.

Vertailukauteen verrattuna tilauskanta kasvoi Connectivity-segmentissä. Industry- ja Powersegmenteissä tilauskanta laski.

Tilauskanta segmenteittäin

MEUR	31.12.2024	31.12.2023	Muutos, %
Power	158	185	-15
Industry	77	144	-47
Connectivity	158	128	23
Konserni	393	457	-14

Liikevaihto ja kannattavuus

Liikevaihto segmenteittäin

Enersense muutti organisaatiorakennettaan vuoden 2024 alussa yhdistämällä Power- ja International Operations -segmentit yhdeksi Power-segmentiksi (pörssitiedote 9.1.2024). Vuoden 2023 vertailutiedot on päivitetty vastaamaan uutta raportointirakennetta. Smart Industry segmentin nimi muutettiin muotoon Industry.

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023	Muutos, %
Power	188 880	191 691	1,5
Industry	159 567	113 712	40,3
Connectivity	76 251	57 771	32,0
Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät	20	144	-86,3
Yhteensä	424 718	363 318	16,9

Käyttökate (EBITDA) segmenteittäin

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023	Muutos, %
Power	16 477	14 733	11,8
Industry	363	5 262	—
Connectivity	4 239	2 273	86,5
Eliminoinnit ja liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät	-6 568	-7 564	-13,2
Yhteensä	14 511	14 704	-1,3

Toimintakertomus 2024

Oikaistu ydinliiketoiminnan käyttökate ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Enersense tiedotti 19.6.2024 strategiansa uudistamisesta ja ydinliiketoimintaansa keskittymisestä. Tämän seurauksena raportoinnissa otettiin käyttöön uutena tunnuslukuna oikaistu ydinliiketoiminnan käyttökate. Tunnusluvun käyttöönotolla parannetaan uudessa strategiassa määritellyn ydinliiketoiminnan kannattavuuden läpinäkyvyyttä. Käyttökatetta on oikaistu alla esitetyillä kertaluonteisilla erillä, jotka suurelta osin liittyvät aikaisempien vuosien tapahtumiin. Ydinliiketoimintoihin eivät kuulu vuonna 2024 kolme strategisen arvioinnin alla ollutta liiketoimintaa eli Industry-segmentin meriteollisuusyksikkö ja Power-segmentin tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitys sekä päästöttömän liikenteen ratkaisut.

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Oikaistu käyttökate, ydinliiketoiminnat	19 942	18 345
Vuoteen 2019 kohdistuva vahingonkorvaus	-701	16
Haminan yksikön sulkemiskulut	-140	—
Enersense Solutions myyntivoitto	—	921
Enersense Offshore lisäkauppahinta	—	420
Enersense/Empower integraatiokulut	—	-271
Liettuan saatavan alaskirjaus kuluineen	-6 071	-153
Toteutumattomat yritysjärjestelyt	-134	-123
Uusi toiminnanohjausjärjestelmä	-826	-4 271
Strategian uudelleenarviointi	-1 005	—
Kertaluontoiset henkilöstökulut	-643	—
Käyttökate, ydinliiketoiminnat	10 422	14 884
Käyttökate, ei-ydinliiketoiminta	4 089	-180
Käyttökate	14 511	14 704

Yllä olevassa erittelyssä tuotot myyntivoitosta ja lisäkauppahinnasta on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin, Haminan yksikön sulkemiskulut ja kertaluonteiset henkilöstökulut on kirjattu henkilöstökuluihin ja muut erät on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Liikevaihto kohdealueittain

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023	Muutos, %
Kotimaiset kohteet	254 350	241 397	5,4
Kansainväliset kohteet	170 368	121 921	39,7
Yhteensä	424 718	363 318	16,9

Tammi–joulukuu 2024

Liikevaihto kasvoi 16,9 % ja oli 424,7 (363,3) miljoonaa euroa. Lisääntyneet projektit ja sopimusmuutokset kasvattivat liikevaihtoa Industry- ja Connectivity-segmenteissä. Powersegmentissä projektivolyymi laski, mikä heikensi liikevaihtoa.

Käyttökate (EBITDA) oli 14,5 (14,7) miljoonaa euroa, josta 10,1 miljoonaa euroa liittyi tuulivoiman hankekehityksen yhteistyösopimuksen päättämiseen hankevaihdolla, millä ei ole nettotulos- tai kassavirtavaikutusta. Käyttökatemarginaali oli 3,4 (4,0) %. Käyttökate kasvoi merkittävästi Connectivity-segmentissä. Industry- ja Power-segmenteissä käyttökate laski vertailuvuodesta, kun 10,1 miljoonan euron kirjaus jätetään huomiotta. Tilikauden käyttökatetta heikensivät merkittävästi meriteollisuusyksikön tappiollinen alkuvuosi sekä alaskirjaukset, joista suurimmat liittyivät Liettuan tytäryhtiön saatavaan, päästöttömän liikenteen ratkaisuihin ja vuotta 2019 koskevaan vahingonkorvaukseen.

Ydinliiketoimintojen oikaistu käyttökate kasvoi 8,7 % ja oli 19,9 (18,3) miljoonaa euroa eli 5,9 (5,5) % ydinliiketoimintojen liikevaihdosta. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien nettovaikutus oli yhteensä 9,5 miljoonaa euroa ja niistä suurimmat olivat Liettuan tytäryhtiön saataviin tehty alaskirjaus, vuoden 2019 vahingonkorvaus sekä panostukset strategian uudistamiseen ja toiminnanohjausjärjestelmään. Käyttökate parani erityisesti Connectivity-segmentin kuituverkkojen ja langattoman verkon rakentamisen sekä Power-segmentin siirtoverkkoprojektien ja Baltian palveluiden kasvun ansiosta.

Liikevoitto oli -14,1 (5,3) miljoonaa euroa. Liikevoittomarginaali oli -3,3 (1,4) %.

Segmenttikohtaiset luvut on esitelty osiossa Segmenttikatsaukset.

Taloudellinen asema ja rahoitus

Tammi–joulukuu 2024

Nettorahoituskulut olivat -14,3 (-13,8) miljoonaa euroa ja niihin sisältyivät mm. osakassopimuksen perusteella Enersense Windin vähemmistöosakkaille maksettu varojenjako sekä vaihtovelkakirjalainan ja muiden lainojen ja rahoituksen korot.

Tulos ennen veroja oli -28,4 (-8,5) ja tilikauden tulos -28,9 (-9,1) miljoonaa euroa. Laimentamaton osakekohtainen tulos oli -1,83 (-0,54) euroa.

Liiketoiminnan rahavirta oli 16,3 (-15,2) miljoonaa euroa parantuneen kannattavuuden ja käyttöpääoman hallinnan ansiosta. Investointien rahavirta oli -1,3 (-3,1) miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta oli -6,4 (-9,2) miljoonaa euroa, mikä sisältää lainojen ja vuokrasopimusvelkojen maksut.

Konsernin rahavarat olivat tilikauden lopussa 19,8 (11,2) miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat vertailukaudesta 8,6 miljoonaa euroa.

Konsernin taseen loppusumma tilikauden lopussa oli 194,5 (213,7) miljoonaa euroa.

Oma pääoma oli tilikauden lopussa 22,5 (52,1) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat yhteensä 50,4 (47,8) miljoonaa euroa ja korollinen nettovelka oli yhteensä 30,6 (36,6) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 12,7 (26,0) % ja nettovelkaantumisaste 122,7 (70,2) %. Nettovelkaantumisasteen nousu johtui matalammasta oman pääoman määrästä. Oman pääoman tuotto tilikaudella oli -77,6 (-16,0) prosenttia.

Rahoituslimiitti

Kesäkuussa 2024 Enersense sopi rahoittajiensa kanssa uudesta 10 miljoonan euron seniorehtoisesta vakuudettomasta rahoituslimiitistä (RCF) tukemaan yhtiön strategian toteuttamista. Yhtiö maksaa uudesta rahoituksesta euribor-korkoa lisättynä 3,5 %:n vuotuisella marginaalilla. Uusi rahoituslimiitti erääntyy 31.3.2025, ja sen takaajina limiitin erääntymiseen saakka toimivat Virala Oy Ab- ja Ensto Invest Oy -yhtiöt, joille maksetaan antamastaan takauksesta markkinaehtoinen 5 %:n takauspalkkio takauksen voimassaoloajalta.

Limiitin myöntämisen jälkeen yhtiön rahoitusasema on selvästi parantunut. Korollisen nettovelan määrä vähentyi 16,1 miljoonalla kesäkuun lopusta vuoden 2024 loppuun. Enersense sai valmiiksi neuvottelut vuoden mittaisesta jatkorahoituksesta tilikauden jälkeen maaliskuun lopussa.

Kovenantit

Enersensen rahoituskokonaisuuteen, joka sisältää yhtiön senior-lainat sekä pankkitakaus-, leasingja rahoituslimiitit, liittyy vuosineljänneksittäin tarkasteltavat omavaraisuusastetta ja korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen mittaavat rahoituskovenantit, sekä minimilikviditeettikovenantti, jota tarkastellaan kuukausittain.

Vaihtovelkakirjalainasta on sovittu rahoittajien kanssa, että se tulkitaan etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevana lainana ja käsitellään velkana omavaraisuutta laskettaessa. Korolliset nettovelat/käyttökate -kovenantin yhteydessä vaihtovelkakirjalaina tulkitaan korollisena lainana. Lisäksi on sovittu, että omavaraisuusastekovenantin ohella sovelletaan minimilikviditeettikovenanttia, jota tarkastellaan kuukausittain.

Rahoituslimiitin yhteydessä tehtiin muutoksia yhtiön rahoituskokonaisuuteen liittyviin konsernin omavaraisuusastetta, korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen sekä vähimmäislikviditeettiä koskeviin kovenantteihin. Enersense sai valmiiksi neuvottelut vuoden mittaisesta jatkorahoituksesta tilikauden jälkeen maaliskuun lopussa. Alla olevassa taulukossa esitetään vuodelta 2025 maaliskuun lopussa voimaan tulleet kovenantit. Yhtiö täytti kovenantit 31.12.2024, ja johdon ennusteen mukaisesti ne tulevat täyttymään 12 kuukautta tilinpäätöksestä. Lisätietoja Enersensen maaliskuussa 2025 voimaan tulleesta rahoituskokonaisuudesta liitetiedoissa 9 ja 20.

	Toteutunut arvo			Kovenantti arvo
Rahoituskokonaisuuden kovenantit	31.12.2024	31.12.2024	31.3.2025	30.6.2025	30.9.2025	31.12.2025
Omavaraisuusaste1)	12,0 %	>10 %	15 %	16,5 %	18 %	19,5 %
Korollinen nettovelka/ käyttökate2)	1.96x	<6,0x	2,25x	2,25x	2,25x	2,25x
Minimilikviditeetti3)	19,8 MEUR	5 MEUR	8 MEUR	8 MEUR	8 MEUR	8 MEUR

1) Muutoksena aiempaan käytäntöön vaihtovelkakirjalaina käsitellään velkana omavaraisuuden laskemisessa. Kovenanttia tarkastellaan vuosineljänneksittäin.

2) Kovenanttia tarkastellaan vuosineljänneksittäin.

3) Minimilikviditeettivaatimusta mitataan kuukausittain.

Segmenttikatsaukset

Power

Power-segmentti keskittyy vihreän energiasiirtymän projekti- ja palveluliiketoimintaan. Sen ydinliiketoimintaa ovat voimansiirtoverkkojen ja sähköasemien sekä tuuli- ja aurinkovoimapuistojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito. Enersensen kansainväliset toiminnot Virossa, Latviassa ja Liettuassa kuuluvat Power-segmenttiin.

Enersense tiedotti 19.12.2024 myyvänsä tuuli- ja aurinkoenergian hankekehitystoimintansa Fortumille. Kauppa toteutui 26.2.2025 ja sen taloudellisista vaikutuksista kerrotaan toimintakertomuksen Strategiset arvioinnit -kohdassa. Tilikauden jälkeen yhtiö kertoi saaneensa valmiiksi strategisen arvioinnin päästöttömän liikenteen ratkaisujen liiketoiminnasta, jonka yhtiö päätti ajaa alas.

MEUR	1–12/2024	1–12/2023	Muutos, %
Liikevaihto	188,9	191,7	-1,5
Ydinliiketoiminnan liikevaihto	169,7	179,3	-5,3
Käyttökate	16,5	14,7	11,8
Käyttökate-%	8,7	7,7
Ydinliiketoiminnan oikaistu käyttökate	13,5	8,3	63,9
Tilauskanta	158	185	-15
Henkilöstö (FTE)	812	812

Tammi–joulukuu 2024

Markkinatilanne erityisesti siirtoverkkojen rakentamiseen liittyvissä palveluissa on ollut hyvä. Tilikauden loppua kohden oli näkyvissä pientä piristymistä myös uusiutuvan energian rakentamisen markkinassa. International Operations -segmentti yhdistyi Power-segmenttiin tilikauden alussa ja raportoitavat luvut on korjattu uuden rakenteen mukaisiksi myös vertailuvuodelta.

Power-segmentin liikevaihto laski 1,5 % ja oli 188,9 (191,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat voimansiirtoverkkojen ja tuulivoiman rakentamisen pienentyneet projektiportfoliot.

Power-segmentin käyttökate nousi 11,8 % ja oli 16,5 (14,7) miljoonaa euroa, josta 10,1 miljoonaa euroa liittyi tuulivoiman hankekehityksen yhteistyösopimuksen päättämiseen, jolla ei ole nettotulos- tai kassavirtavaikutusta. Käyttökatetta heikensivät Liettuan tytäryhtiön 6,1 miljoonan euron saatavan alaskirjaus sekä päästöttömän liikenteen ratkaisuihin tehdyt 2,1 miljoonan euron alaskirjaukset ja kuluvaraukset.

Power-segmentin ydinliiketoimintojen oikaistu käyttökate oli 13,5 (8,3) miljoonaa euroa eli 8,0 (4,6) % ydinliiketoimintojen liikevaihdosta. Käyttökatetta paransivat erityisesti siirtoverkkoprojektien ja Baltian palveluliiketoiminnan kasvu.

Power-segmentin henkilöstön määrä oli keskimäärin 812 (812) henkilötyövuotta tilikauden aikana.

Tilauskanta

Power-segmentin tilauskanta oli tilikauden lopussa 158 (185) miljoonaa euroa. Tilauskanta laski 27 miljoonaa euroa eli 15 % vertailukauteen verrattuna.

Toimintakertomus 2024

TILIKAUDEN AIKANA SAATUJA MERKITTÄVIÄ TILAUKSIA:

• Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa voitettu urakkakokonaisuus, jossa rakennetaan Harjavallan alueelle yhteensä kolme uutta 110 kV:n sähköasemaa (sijoittajauutinen 5.2.2024). Hanke työllistää Enersenseä vuoden 2027 kesään saakka ja sen arvo on noin 20 miljoonaa euroa.
• Virolaisen Elektrilevin kanssa solmittiin sähkönjakeluverkkojen kunnossapitosopimukselle jatkosopimus (sijoittajauutinen 12.2.2024). Sopimuksen arvo on noin 8 miljoonaa euroa. Sopimus käynnistyi maaliskuussa 2024 ja päättyy vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä.
• Yhteistyö tuulipuistojen kunnossapidossa OX2:n kanssa sai jatkoa Lestijärven tuulivoimapuiston kunnossapidossa (lehdistötiedote 20.5.2024). Lestijärvi on Suomen suurin tuulivoimapuisto, jonka 69 tuulivoimalan yhteenlaskettu kokonaisteho on yli 455 MW.
• Enersense rakentaa Fingridille kolme uutta 110 kV:n sähköasemaa, joissa käytetään vähäpäästöistä terästä (lehdistötiedote 6.6.2024).
• Fingridin kanssa sovittiin uuden sähkönsiirtoyhteyden rakentamisesta välillä Herva-Nuojuankangas (sijoittajauutinen 24.6.2024). Projekti työllistää Enersenseä vajaan kolmen vuoden ajan ja sen arvo on 26,5 miljoonaa euroa.
• Enersense valittiin pääurakoitsijaksi Fingridin urakkakokonaisuuteen, jossa rakennetaan uudet Lemmensaaren ja Sydänmaan sähköasemat (sijoittajauutinen 9.10.2024). Projekti työllistää Enersenseä vuoden 2026 loppuun saakka ja sen arvo on noin 13 miljoonaa euroa.
• Enersense ja EPV Aurinkovoima Oy ovat solmineet sopimuksen Heininevan aurinkovoimapuiston kunnossapidosta (sijoittajauutinen 8.11.2024). Lapualla sijaitseva Heinineva on noin 86 MWp tehollaan yksi Suomen suurimmista aurinkovoimapuistoista ja tulee tuottamaan yli 80 GWh energiaa vuodessa.

Industry

Industry-segmentti palvelee asiakkaitaan näiden tuotantolaitosten käyttövarmuuden parantamisessa ja kunnossapidon tehostamisessa sekä kehittää digitaalisia ratkaisuja tuottavuuden parantamiseen. Ydinliiketoimintoihin kuuluvat Industry-segmentissä mekaaninen projektiliiketoiminta, sähkö- ja automaatio- sekä käyttö- ja kunnossapitoliiketoiminnat.

Enersense tiedotti 19.6.2024, että yhtiö tekee strategista arviointia meriteollisuusyksiköstä, jota yhtiö on aiemmin kutsunut merituulivoimaliiketoiminnaksi. Arviointia jatketaan parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi, koska merituulivoiman ja muun arktisen meriteollisuuden toimialat kehittyvät nopeasti.

MEUR	1–12/2024	1–12/2023	Muutos, %
Liikevaihto	159,6	113,7	40,3
Ydinliiketoiminnan liikevaihto	89,5	94,6	-5,4
Käyttökate	0,4	5,3	—
Käyttökate-%	0,2	4,6
Ydinliiketoiminna oikaistu käyttökate	5,9	11,0	-46,0
Tilauskanta	77	144	-47
Henkilöstö (FTE)	700	769

Tammi–joulukuu 2024

Industry-segmentin markkinaympäristö palvelu- ja projektiliiketoiminnoissa säilyi tilikaudella vakaana.

Industry-segmentin liikevaihto kasvoi 40,3 % ja oli 159,6 (113,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi erityisesti meriteollisuusyksikön projektisopimusten ansiosta. Segmentin projektiliiketoiminta kasvoi ja palveluliiketoiminta laski vertailuvuodesta.

Industry-segmentin käyttökate heikkeni merkittävästi ja oli 0,4 (5,3) miljoonaa euroa. Käyttökatetta pienensi erityisesti meriteollisuusyksikön projektien tappiot ensimmäisellä vuosipuoliskolla sekä vuoteen 2019 liittyvä vahingonkorvaus. Segmentin volyymikasvu paransi projektien kannattavuutta, mutta palvelutoimintojen kannattavuus heikkeni joidenkin asiakkuuksien suunnitellun pienenemisen myötä. Meriteollisuusyksikkö oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla tappiollinen, mutta kesällä uudelleenneuvotellut projektisopimukset paransivat kannattavuutta loppuvuoden aikana.

Industry-segmentin ydinliiketoimintojen oikaistu käyttökate oli 5,9 (11,0) miljoonaa euroa eli 6,6 (11,6) % ydinliiketoimintojen liikevaihdosta. Ydinliiketoiminnan oikaistu käyttökate heikentyi palveluliiketoiminnan vähenemisen takia. Enersense on aloittanut toimenpiteet palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi.

Industry-segmentin henkilöstön määrä oli keskimäärin 700 (716) henkilötyövuotta tilikauden aikana.

Tilauskanta

Industry-segmentin tilauskanta oli tilikauden lopussa 77 (144,3) miljoonaa euroa. Tilauskanta laski 67 miljoonaa euroa eli 47 % vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

TILIKAUDEN AIKANA SAATUJA MERKITTÄVIÄ TILAUKSIA:

• Andritz Oy:n kanssa tehtiin sopimus kuorimolinjan mekaanisista asennustöistä Stora Enson Oulun kartonkitehtaalle (lehdistötiedote 18.3.2024). Enersensen asennustyöt alkavat vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana ja valmistuvat arviolta kolmannen neljänneksen kuluessa.
• P2X Solutionsin kanssa solmittiin kumppanuussopimus, joka syventää osapuolten yhteistyötä Harjavallan uuden tuotantolaitoksen operoinnin ja kunnossapidon osalta (lehdistötiedote 31.5.2024).
• Fortum Power and Heat Oy:n kanssa sovittiin yhteistyön jatkosta liittyen Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkon energiamittareiden asennus- ja ylläpitopalveluihin (lehdistötiedote 28.6.2024).
• Ruotsalaisen metallialan yrityksen Bolidenin kanssa allekirjoitettiin sopimus liittyen Norjassa sijaitsevan Oddan tuotantolaitoksen laajaan kehittämisprojektiin (lehdistötiedote 20.9.2024). Sopimus kattaa prosessiputkistojen asennus- ja valmistustyöt samoilla alueilla, joissa Enersense on jo tehnyt laite- ja teräsasennustyöt.
• Vesivoiman tuottaja Koskienergian kanssa allekirjoitettiin sopimus 28 vesivoimalaitoksen paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta (lehdistötiedote 26.11.2024). Koskienergian laitosten vuosituotantokapasiteetti on noin 160 gigawattituntia vuodessa. Sopimus on viisivuotinen ja se astui voimaan tilikauden jälkeen 1.1.2025.
• Vattenfallin kanssa sovittiin vesivoimaloiden kunnossapitokumppanuuden jatkosta (lehdistötiedote 20.12.2024). Laitosten vuosituotanto on noin 410 gigawattituntia vuodessa. Sopimus on viisivuotinen ja se astui voimaan tilikauden jälkeen 1.1.2025.

Connectivity

Connectivity-segmentti palvelee asiakkaitaan toimittamalla mobiiliverkon ja kiinteän verkon palveluita sekä varmistamalla niiden toimivuuden. Segmentin palveluihin kuuluu kiinteiden ja langattomien tietoliikenne-verkkojen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Segmentti kuuluu kokonaisuudessaan Enersensen ydinliiketoimintaan.

MEUR	1–12/2024	1–12/2023	Muutos, %
Liikevaihto	76,3	57,8	32,0
Ydinliiketoiminnan liikevaihto	76,3	57,8	32,0
Käyttökate	4,2	2,3	86,5
Käyttökate-%	5,6	0,8
Ydinliiketoiminnan oikaistu käyttökate	4,4	2,3	92,4
Tilauskanta	158	128	23
Henkilöstö (FTE)	360	355

Tammi–joulukuu 2024

Kysyntä Connectivity-segmentissä on ollut raportointijaksolla hyvä, erityisesti kiinteän valokuidun rakentamishankkeissa. Enersense onnistui laajentamaan asiakaskuntaansa tilikaudella.

Connectivity-segmentin liikevaihto kasvoi vahvan tilauskannan tukemana 32,0 % ja oli 76,3 (57,8) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvuun vaikutti erityisesti lisääntynyt valokuitu- ja mobiiliverkkojen rakentaminen.

Connectivity-segmentin käyttökate kasvoi merkittävästi vahvan toisen vuosipuoliskon ansiosta ja oli 4,2 (2,3) miljoonaa euroa. Kasvanut valokuitu- ja mobiiliverkkojen rakentaminen sekä panostukset toiminnan tehokkuuteen paransivat kannattavuutta.

Connectivity-segmentin henkilöstön määrä oli keskimäärin 360 (355) henkilötyövuotta tilikauden aikana.

Tilauskanta

Connectivity-segmentin tilauskanta oli vuoden 2024 lopussa 158 (128) miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi 30 miljoonaa euroa eli 23 % vuoden 2023 lopusta. Liiketoiminnan luonteesta johtuen tilauskanta ei kasva tasaisesti, koska suurin osa myynnistä tulee pitkistä runkosopimuksista, jotka ovat voimassa useamman vuoden.

TILIKAUDEN AIKANA SAATUJA MERKITTÄVIÄ TILAUKSIA:

• Valoo Oy:n kanssa tehtiin kaksivuotinen sopimus valokuituverkon ylläpidosta Etelä-Suomen alueella (sijoittajauutinen 30.4.2024). Yhteistyötä on mahdollista jatkaa kaksivuotisella optiolla.
• Pohjoismaisen GlobalConnectin kanssa solmittiin sopimus valokuituverkon rakentamisesta Helsingin metropolialueella (sijoittajauutinen 23.5.2024). Sopimus pitää sisällään valokuitukaapeliverkoston runkoreittien suunnittelun, luvituksen, maarakennus-, tele- ja projektinjohtotyöt avaimet käteen periaatteella.
• Telia Towers Finland Oy:n kanssa tehtiin sopimus masto- ja laitetilainfran ylläpidosta (sijoittajauutinen 11.10.2024). Nelivuotinen sopimus sisältää Telia Towersin masto- ja laitetilainfran huoltotyöt koko Suomen alueella.
• Telia Finland Oyj:n kanssa solmittiin kolmen vuoden jatkosopimus tietoliikenneverkon kenttäpalveluiden tuottamisesta (sisäpiiritieto 10.12.2024). Sopimuksen arvo on 70 miljoonaa euroa ja siinä on yksi optiovuosi. Sopimus pitää sisällään mobiiliverkon ja kiinteän verkon rakentamispalvelut, asiakastoimitus- ja viankorjauspalveluita sekä ennakoivan huollon palveluita Suomessa.

Konsernin henkilöstö

Enersensen toiminnot keskittyvät pääasiassa Suomeen, Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Konsernin palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin 1 946 (1 942) henkilöä. Vuoden 2024 lopussa Enersensen henkilöstömäärä oli 1 883.

Henkilöstö

Henkilötyövuosien keskiarvo ajanjaksolla	1–12/2024	1–12/2023
Power	812	812
Industry	700	716
Connectivity	360	355
Muut	75	59
Konserni yhteensä	1 946	1 942

Hallinnointi

Varsinainen yhtiökokous

Enersense International Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 4.4.2024 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilikauden 1.1.2023–31.12.2023 tilinpäätöksen, joka sisältää konsernitilinpäätöksen, ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiökokous päätti, että tilikauden 1.1.2023–31.12.2023 tulos siirretään edellisten tilikausien voittoja tappiotilille ja tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osakkeenomistajille ei jaeta osinkoa. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta pääomanpalautuksena osakkeenomistajille yhteensä enintään 0,10 euroa osaketta kohden, eli yhteensä enintään 1 649 252,70 euroa. Enersense tiedotti 19.6.2024,

1-12/2024	1-12/2023
812	812
700	716
360	355
75	59
1946	1 942

että yhtiön hallitus on päättänyt olla käyttämättä yhtiökokouksen valtuutusta pääomanpalautuksen maksamiseen.

Yhtiökokous kannatti kaikkia yhtiökokoukselle tehtyjä ehdotuksia ja päätti palkitsemisraportin hyväksymisestä. Päätös on osakeyhtiölain mukaisesti neuvoa-antava.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten lukumäärä on kahdeksan (8). Yhtiökokous päätti myös muuttaa yhtiöjärjestystä siten, että hallituksessa on vähintään kolme (3) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä.

Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajana jatkaa tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Heli Tuuri. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Lisäksi yhtiökokous päätti, että yhtiön tilintarkastajaksi valittu tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab toimii osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain (1252/2023) siirtymäsäännöksen mukaisesti myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana toimikautena, joka päättyy yhtiön seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista ja omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Yhtiökokouksen hallitukselle antamia valtuutuksia käsitellään kootusti osiossa Hallituksen valtuutukset.

Vuonna 2025 Enersense International Oyj:n varsinainen yhtiökokous on määrä pitää keskiviikkona 16.4.2025. Yhtiön hallitus kutsuu varsinaisen yhtiökokouksen koolle erikseen.

Hallitus

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksesta, että hallitukseen valitaan uudelleen Jaakko Eskola, Sirpa-Helena Sormunen, Sari Helander, Petri Suokas, Anna Miettinen ja Carl Haglund, ja että hallituksen uusiksi jäseniksi valitaan Ville Vuori ja

Anders Dahlblom. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy ensimmäisen valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi osakkeenomistajien nimitystoimikunnan suosituksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen Jaakko Eskolan ja varapuheenjohtajaksi Sirpa-Helena Sormusen. Anders Dahlbom valittiin hallituksen puheenjohtajaksi 11.7.2024 Jaakko Eskolan ilmoitettua, että hän luopuu paikastaan. Enersensen hallitus jatkaa seitsemänjäsenisenä seuraavaan yhtiökokoukseen asti.

Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Sari Helanderin. Muiksi jäseniksi valittiin Carl Haglund, Petri Suokas ja Anders Dahlblom. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Eskola ja muiksi jäseniksi Anna Miettinen, Sirpa-Helena Sormunen ja Ville Vuori. Anders Dahlblom toimi palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana Jaakko Eskolan luovuttua hallituksen jäsenyydestä. Lisäksi hallitus päätti perustaa strategiavaliokunnan avustamaan hallitusta strategiaan liittyvässä päätöksenteossa. Strategiavaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Carl Haglund ja muiksi jäseniksi Anders Dahlblom, Anna Miettinen ja Ville Vuori. Strategiavaliokunta sai työnsä päätökseen 19.6.2024 julkistetun strategisen linjauksen myötä ja se lopetti toimintansa.

Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot seuraavasti:

• puheenjohtajan vuosipalkkio 42 000 euroa
• varapuheenjohtajan vuosipalkkio 32 000 euroa
• jäsenen vuosipalkkio 27 000 euroa

Lisäksi maksetaan kokouspalkkiot kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta seuraavasti:

• hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajille 1 000 euroa
• muille jäsenille 500 euroa.

Matkustuskustannukset korvataan yhtiön kulloinkin voimassa olevan matkakulujen korvaamista koskevan politiikan mukaisesti.

Hallituksen valtuutukset

Valtuutukset osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Varsinainen yhtiökokous 2024 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta tai kaikkien tai joidenkin edellä mainittujen yhdistelmistä yhdessä tai useammassa erässä seuraavin ehdoin:

Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 1 649 250 yhtiön uutta ja/tai hallussa olevaa omaa osaketta (mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella annettavat osakkeet). Hallitus valtuutetaan päättämään merkintähinnan merkitsemisestä joko osakepääoman korotukseksi tai kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua myös suunnatusti osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen, jos tähän on osakeyhtiölain mukainen Yhtiön kannalta painava taloudellinen syy (suunnattu anti). Valtuutusta voidaan tällöin käyttää yrityskauppojen tai muiden Yhtiön liiketoimintaan kuuluvien investointien rahoittamiseksi, konsernin vakavaraisuuden ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi, kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi sekä omistuspohjan laajentamiseksi ja pääomarakenteen kehittämiseksi. Valtuutus ei kumoa ylimääräisen yhtiökokouksen 23.12.2022 antamaa valtuutusta päättää osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 saakka.

Valtuutukset omien osakkeiden hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen

Varsinainen yhtiökokous 2024 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta seuraavin ehdoin:

Osakkeita voidaan hankkia ja/tai ottaa pantiksi enintään 824 630 kappaletta. Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Omia osakkeita voidaan hankkia ja/tai ottaa pantiksi muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa (suunnattu hankkiminen ja/tai pantiksi ottaminen). Osakkeiden hankinta alentaa Yhtiön vapaata omaa pääomaa. Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan ja/tai otetaan pantiksi. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 saakka.

Johtoryhmä

Power- ja International Operations -liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä Margus Veensalu, International Operations -segmentin liiketoimintajohtaja, jäi pois johtoryhmästä 9.1.2024.

Talousjohtaja Mikko Jaskari jätti tehtävänsä 9.4.2024. Jyrki Paappa aloitti talousjohtajana 22.7.2024. Ylimenokaudella väliaikaisena talousjohtajana toimi Risto Takkala.

Toimitusjohtaja Jussi Holopainen jätti tehtävänsä 3.5.2024. Kari Sundbäck aloitti toimitusjohtajana 23.9.2024. Power- ja Connectivity-segmenttien liiketoimintajohtaja Juha Silvola toimi vt. toimitusjohtajana 3.5.–22.9.2024.

Industry-segmentin liiketoimintajohtaja Jaakko Leivo jätti tehtävänsä 31.12.2024. Sami Lahtinen aloitti Industry-segmentin väliaikaisena liiketoimintajohtajana 1.1.2025.

Enersensen johtoryhmään kuuluivat vuoden 2024 lopussa:

• Kari Sundbäck, toimitusjohtaja
• Jyrki Paappa, talousjohtaja
• Jaakko Leivo, Industry-segmentin liiketoimintajohtaja
• Hanna Reijonen, henkilöstöjohtaja
• Juha Silvola, Power- ja Connectivity-segmenttien liiketoimintajohtaja
• Sami Takila, lakiasiainjohtaja

Omistusrakenne

Tilikauden lopussa Enersensen rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 6 503 (6 973). Kymmenen suurimman osakkeenomistajan osuus osakkeista 31.12.2024 oli 62,9 prosenttia. Hallintarekisteröityjen osuus oli 1,2 prosenttia. Lisätietoja Enersensen suurimmista omistajista toimintakertomuksen osiossa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Johdon omistukset

Enersense International Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet, mukaan lukien heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt, omistivat tilikauden lopussa yhteensä 964 712 osaketta, mikä on 5,8 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2024.

Lähipiiritapahtumat

P2X Solutions Oy

Huhtikuussa 2024 osakkuusyhtiö P2X Solutions Oy sopi rahoitusjärjestelystä sveitsiläisen energiayhtiö Alpiqin kanssa, minkä myötä Alpiqista tuli P2X:n pääomistaja. Enersensen omistusosuus laski järjestelyssä yhdeksään prosenttiin. Vähemmistöosuudesta huolimatta P2X Solutions Oy on käsitelty osakkuusyhtiönä, koska Enersensellä on sopimuksen mukaisesti oikeus kahteen hallituspaikkaan yhtiössä.

Lisätietoja Enersensen lähipiiriliiketoimista tilinpäätöksen liitetiedossa 26.

Liputusilmoitukset

Enersense vastaanotti tilikaudella yhden arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen liputusilmoituksen:

Rekisteröinti	Osakkeenomistaja	Liputuksen	Suora	Epäsuora	Omistus
päivä		syy	omistus, %	omistus, %	yhteensä, %
5.2.2024	Virala Oy Ab	ylitti 5 %	22,0	4,9	26,8

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Enersense International Oyj:n hallitus päätti 29.2.2024 uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uusi kannustinjärjestelmä on jatkoa helmikuussa 2023 päätetylle, edelleen voimassa olevalle osakepalkkiojärjestelmälle 2023–2025.

Osakepalkkiojärjestelmä 2024–2026

Osakepalkkiojärjestelmässä 2024–2026 on yksi ansaintajakso, tilikaudet 2024–2026. Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollista ansaita Enersense International Oyj:n osakkeita suoriutumisen perusteella. Järjestelmän palkkiot perustuvat yhtiön osakkeen kokonaistuottoon tilikausilta 2024–2026, konsernin kumulatiiviseen euromääräiseen käyttökatteeseen tilikausilta 2024–2026 ja yhtiön vastuullisuusohjelman toteutukseen.

Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2027. Palkkiot maksetaan osittain Enersense International Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkioiden rahaosuuksilla pyritään kattamaan palkkioista osallistujille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 369 784 Enersense International Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettavan osuuden.

Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 40 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut Enersense International Oyj:n johtoryhmän jäsenet.

Lisätietoa tästä ja muista kannustinjärjestelmistä tilinpäätöksen liitetiedossa 27.

Osakkeet ja kaupankäynti

Enersense International Oyj:n osakkeilla käydään kauppaa Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä pörssilistalla kaupankäyntitunnuksella ESENSE (ISIN-tunnus FI4000301585).

Markkina-arvo ja osakevaihto

Enersensen osakkeiden markkina-arvo 31.12.2024 oli 44 (72) miljoonaa euroa.

Osakkeiden päätöskurssi 31.12.2024 oli 2,65 (4,35) euroa. Osakkeiden kaupankäynnillä painotettu keskiarvo (VWAP) tilikauden aikana oli 3,3 (5,36) euroa. Ylin noteeraus oli 4,59 (6,99) euroa ja alin 2,27 (3,87) euroa. Osakkeen hinta laski 39 prosenttia vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilikauden aikana Nasdaq Helsingin pörssissä käytiin kauppaa noin 3,5 miljoonalla Enersensen osakkeella, mikä vastaa noin 11,7 miljoonan euron vaihtoa. Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto oli 14 096 osaketta.

Strategia

Enersense tiedotti 19.6.2024 keskittyvänsä ydinliiketoimintaansa eli vihreän energiasiirtymän projekti- ja palveluliiketoimintaan Power-, Industry- ja Connectivity-segmenteissään. Muuttuneen strategisen linjauksen myötä Enersense aloitti loppuvuonna 2024 ydinliiketoimintansa strategian päivittämisen kestävän kasvun luomiseksi. Yhtiö kertoo uudesta strategiastaan tarkemmin kesään 2025 mennessä.

Loppuvuonna 2024 Enersense aloitti Value uplift -ohjelman tehokkuuden parantamiseksi ja kannattavan kasvun tukemiseksi. Ohjelma jatkuu koko vuoden 2025, ja yhtiö suunnittelee vaiheittain hankinnan suorituskyvyn uudistamista, arvioi kiinteitä kustannuksiaan ja strategian toteuttamista tukevia resurssejaan sekä kehittää kaupallista johtamistaan. Enersense tavoittelee ohjelmalla noin viiden miljoonan euron vuotuista tulosparannusta vuoden 2026 toisesta vuosipuoliskosta alkaen, ja arvioi positiivisten tulosvaikutusten näkyvän vähitellen vuoden 2026 alusta alkaen. Value uplift -ohjelman kustannukset käsitellään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä.

Enersense edistää liiketoimintansa kestävyyttä kolmella teemalla: kestävä työ, kestävä liiketoiminta ja ympäristö. Enersense on sitoutunut Science Based Targets initiative (SBTi) aloitteeseen ja asettaa tieteeseen perustuvat tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuonna 2025. Vuonna 2024 vastuullisuustyön keskeisiä tuloksia olivat yhtiön oman toiminnan (Scope 1 ja 2) kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen 33 prosentilla ja poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuuden pieneneminen 34 prosentilla vuodesta 2023. Enersensen kestävyysraportti on julkaistu osana tätä toimintakertomusta.

Strategiset arvioinnit

Osana kesällä 2024 tehtyä strategista linjausta Enersense käynnisti strategisen arvioinnin kolmesta liiketoiminnasta: tuuli- ja aurinkovoiman hankekehityksestä, päästöttömän liikenteen ratkaisuista ja meriteollisuusyksiköstä.

Enersense kertoi 19.12.2024 myyvänsä tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoiminnan Fortumille, ja kauppa toteutui tilikauden jälkeen 26.2.2025. Kaupan toteutumisen yhteydessä Fortum maksoi Enersenselle kiinteän velattoman käteishinnan 9,25 miljoonaa euroa. Samalla Enersense kirjasi noin 19 miljoonan euron voiton ja yhtiön omavaraisuusaste nousi vuoden 2024 lopusta noin 10 prosenttiyksikköä. Kauppahintaan kuuluu myös enintään 74 miljoonan euron lisäkauppahinta, joka on sidottu kaupan kohteena olevien tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden kehitykseen, ja kukin siihen liittyvä maksu edellyttää, että yksittäiset hankkeet saavuttavat Fortumin tekemän lopullisen investointipäätöksen. Kukin lisäkauppahintaan liittyvä maksu maksettaisiin erissä hankekohtaisesti. Mikäli hanke ei saavuta lopullista investointipäätöstään 15 vuoden kuluessa kaupan toteutuspäivästä, lisäkauppahintaa ei makseta. Enersense arvioi todennäköisyyksillä painotetun lisäkauppahinnan olevan 33 miljoonaa euroa. Lisäksi Enersense arvioi, että lisäkauppahinnan mahdollinen kassavirta syntyisi aikaisintaan vuodesta 2027 alkaen.

Tilikauden jälkeen 28.2.2025 Enersense tiedotti saaneensa päätökseen strategisen arvioinnin, jota se on tehnyt päästöttömän liikenteen ratkaisuihin keskittyvästä liiketoiminnasta. Yhtiö ajaa arvioinnin kohteena olleen liiketoiminnan alas ja arvioi alasajoon liittyvän noin 2–3 miljoonan euron kuluja ja alaskirjauksia, jotka kohdistuvat vuoden 2025 ensimmäiseen neljännekseen.

Meriteollisuusyksikössä Enersensellä on ainutlaatuista merituulivoiman sekä muun arktisen meriteollisuuden osaamista, esimerkiksi jäänmurtajien valmistukseen liittyen. Nämä alat kehittyvät nyt nopeasti, joten yhtiö jatkaa strategista arviointia parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi. Koska meriteollisuuden tuotannon syklit ovat pitkiä ja alkavan hiljaisemman jakson kestoon liittyy epävarmuutta, Enersense tarkisti meriteollisuusyksikön arvoa 5 miljoonaa euroa alaspäin vuonna 2024.

Investoinnit ja yritysjärjestelyt

Vuonna 2024 investointeihin ja yritysjärjestelyihin käytettiin 3,2 (4,0) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen ilman vuokrasopimuksia olivat 3,8 (0,8) miljoonaa euroa ja kohdentuivat lähinnä koneisiin ja laitteisiin. Investoinnit yritys- ja liiketoimintaostoihin olivat 0,7 (0,0) miljoonaa euroa. Neljännellä vuosineljänneksellä Enersense osti Latvian tytäryhtiönsä kokonaan itselleen vähemmistöosakkailta.

Enersense tiedotti 19.12.2024 myyvänsä tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoimintansa Fortumille. Kauppa toteutui 26.2.2025 ja sen ehdoista kerrotaan yllä Strategiset arvioinnit kohdassa

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Enersense altistuu toiminnassaan erilaisille strategisille, operatiivisille ja taloudellisille riskeille sekä ulkopuolisille uhkille. Enersense pyrkii suojautumaan riskejä vastaan muun muassa jatkuvalla ja systemaattisella riskienarviointiprosessilla sekä ottamalla riskitekijät kattavasti huomioon konsernin kannalta merkittävistä liiketoimintahankkeista tai investoinneista päätettäessä.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Meneillään olevat kansainväliset konfliktit ylläpitävät geopoliittisia jännitteitä ja epävarmuutta maailmantalouden kehittymisestä. Kansainvälisen politiikan käänteet voivat muuttaa markkinaympäristöä, ja esimerkiksi vihreän energiasiirtymän hankkeet saattavat hidastua. Inflaatio on Enersenselle relevanteilla markkinoilla tasaantunut lähelle Euroopan keskuspankin pitkän aikavälin tavoitetasoa.

Epävarmuus talouskehityksestä vaikuttaa edelleen investointiympäristöön negatiivisesti. Se voi johtaa asiakkaiden taloudellisen aseman heikentymiseen ja Enersensen palveluiden kysynnän heikentymiseen. Investointiympäristön muutoksella saattaa olla negatiivinen vaikutus myös Enersensen taloudelliseen tilanteeseen mm. rahoituksen saatavuuden kautta sekä tiettyihin taseen arvostettaviin eriin.

Kireä kilpailutilanne useilla Enersensen liiketoiminta-alueilla ja mahdollisten uusien kilpailijoiden tuoma tarjonta voivat aiheuttaa paineita projektien myyntihintoihin sekä kannattavuuteen. Haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa voivat toteutuessaan vaikuttaa Enersensen toimintoihin.

Strategiset riskit

Enersense kertoi kesäkuussa 2024 tekevänsä ydinliiketoimintoihin kuulumattomista liiketoiminnoistaan strategisia arviointeja, joiden toteutumiseen ja ajoitukseen liittyy epävarmuutta. Kaksi kolmesta arvioinnista saatiin valmiiksi tilikauden jälkeen alkuvuonna 2025. Jäljellä oleva arviointi ei välttämättä johda haluttuun lopputulokseen. Yhtiö voi epäonnistua muutoksen hallinnassa tai riittävän nopeassa uudelleenkoulutuksessa tai keskeisten strategisten kehityshankkeidensa toteuttamisessa riittämättömien resurssien tai puutteellisen johtamisen, tiedonhallinnan, seurannan ja suunnittelun vuoksi. Strategian epäonnistuminen voi myös johtaa heikentyneeseen rahavirtaan ja rahoituksen riittämättömyyteen.

Yhtiö pyrkii digitalisoimaan liiketoimintaansa soveltuvin osin ja ottamaan käyttöön toiminnan tehostamistyökaluja ja -käytänteitä. Digitalisaation kiihtyessä epäonnistuminen tai väärät valinnat uusien työkalujen ja toimintatapojen käyttöönotossa saattavat hidastaa liiketoimintaa ja sen kehittämistä tai alentaa toiminnan suhteellista tehokkuutta ja kilpailukykyä.

Ellei Enersense kykene rekrytoimaan, kouluttamaan ja motivoimaan pätevää henkilöstöä ja pitämään sitä palveluksessaan, se ei välttämättä pysty kilpailemaan tehokkaasti, eikä toteuttamaan täysimääräisesti strategiaansa.

Operatiiviset riskit

Enersensen projektiasiakkaat ovat tyypillisesti rakennus- tai teollisuusprojektien omistajia, rakennuttajia, pääurakoitsijoita tai toimittajia, joiden kanssa Enersense yleensä toteuttaa hankkeen, palvelun tai puitesopimuksen. Yhtiö solmii usein hankekohtaisia projektisopimuksia, joiden kilpailutuksissa menestyminen on epävarmaa. Tämä vaikeuttaa luotettavien arvioiden luomista yhtiön liiketoiminnan tuloksesta sekä taloudellisesta asemasta tilauskantaa pidemmän aikavälin osalta. Vastaavasti puitesopimukset eivät takaa yhtiön menestystä puitesopimukseen kuuluvien yksittäisten toimitusten tarjouskilpailuissa. Suurten kiinteähintaisten projektien kannattavuus edellyttää tarkkaa hinnoitteluarviota sekä projektinhallintaa. Lisäksi viranomaissääntelyn ja -rajoitteiden muutoksilla ja niihin liittyvällä epävarmuudella voi olla olennainen vaikutus erityisesti energialiiketoiminnan asiakaskentässä.

Enersensen palvelee asiakkaitaan koko hankkeiden elinkaaren ajan esimerkiksi käyttö-, huolto- ja kunnossapitopalveluilla. Pitkäaikaisissa palvelusopimuksissa keskeistä on toiminnan tehokkuus, joka vaikuttaa olennaisesti sopimusten kannattavuuteen.

Yleinen taloudellinen epävarmuus voi heikentää asiakkaiden investointihalukkuutta ja vaikuttaa Enersensen tilauskannassa jo oleviin projekteihin, joiden osalta voi aiheutua viiveitä tai keskeytyksiä. Se voi myös johtaa Enersensen asiakkaiden tai toimittajien taloudellisen aseman heikentymiseen, joka voi toteutuessaan aiheuttaa tappioita ja muita negatiivisia seuraamuksia yhtiölle.

Enersensellä on muutamia suuria avainasiakkaita, joiden ostokäyttäytymisellä on huomattava merkitys liiketoiminnan tulokseen. Mikäli jokin suurimmista asiakkaista siirtäisi ostonsa Enersenseltä sen kilpailijoille tai muuttaisi voimakkaasti toimintamalliaan, tai jos yhtiölle merkittävä projekti päättyisi, keskeytyisi tai supistuisi ennakoimattomasti, olisivat yhtiön mahdollisuudet löytää korvaava asiakasvolyymi lyhyellä ajanjaksolla rajoitetut.

Takaukset

Enersensen asiakkaat tarvitsevat yleensä takaukset esimerkiksi työlle, toimituksille ja takuuajoille. Tällaisten takauksien myöntäminen asiakkaalle on usein edellytys sille, että Enersense voi tehdä tarjouksen uudesta projektista. Takausjärjestelyt eivät kuitenkaan velvoita niiden myöntäjää, vaan myöntäjä päättää jokaisesta takauksesta erikseen. Esimerkiksi Enersensen mahdolliset aiemmat laiminlyönnit ja etenkin Enersensen maksukyvyn tai taloudellisen aseman heikentyminen voivat johtaa siihen, ettei Enersenselle myönnetä takuita, joita se tarvitsee uusien projektien toteuttamiseen.

Rahoitus

Enersense-konsernin rahoituskokonaisuudessa on kovenanttiehtoja, jotka koskevat konsernin omavaraisuusastetta, korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen ja vähimmäislikviditeettiä. Kovenanttiehtojen rikkominen voi antaa rahoittajalle oikeuden vaatia lainojen nopeutettua tai välitöntä takaisinmaksua ja samanaikaisesti peruuttaa kaikki rahoittajaa sitovat, mutta nostamattomat määrät sekä kaikki takausjärjestelyjen mukaiset määrät. Rahoituksen riittävyys ja rahoitusneuvotteluiden onnistuminen ovat keskeisiä tekijöitä Enersensen toiminnan jatkuvuudelle.

Yhtiön rahoitukseen liittyvistä riskeistä esitetään tarkempi selvitys tilinpäätöksen liitetiedossa 20 Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

Yhteistyökumppanit

Enersense tekee yhteistyötä alihankkijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa projektiensa ja palvelujensa eri vaiheissa. Ulkoistaminen ja alihankinta sisältävät tyypillisesti materiaalitoimituksia ja aliurakointia (esim. yhdyskuntatekniikkaa) sekä sellaisia resursseja ja laitteita, joita Enersense ei tarjoa tai pysty tarjoamaan. Enersense voi epäonnistua alihankkijoiden arvioinnissa ja valinnassa tai joutua hyväksymään osittain epäedullisia sopimusehtoja saadakseen hankittuja tällaisia palveluja. Alihankkijat eivät välttämättä pysty tekemään toimituksia ajoissa tai Enersensen odottaman tason, kustannusrakenteen tai laadun mukaisesti, tai niiden toiminta voi olla muuten puutteellista tai lainsäädännön tai määräysten vastaista. Enersensen alihankkijat saattavat myös lakata toimittamasta palveluja Enersenselle kyvyttömyyden tai haluttomuuden vuoksi, tai ne voivat nostaa hintoja merkittävästi. Enersenseen vaikuttavat häiriöt – kuten sopimusten viivästykset tai irtisanomiset tai alihankkijoiden kyvyttömyys toimittaa palveluja määrätyssä ajassa tai hyväksyttävin kustannuksin – voivat myös johtaa riitoihin asiakkaiden korvausvaatimuksista Enersensen mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen osalta.

Palveluiden ja materiaalien hankinta on olennainen osa Enersensen liiketoimintaa. Enersense pyrkii asioimaan vain hyvämaineisten ja luotettavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden taustat ja heidän liiketoimintansa selvitetään ennen yhteistyön aloittamista. Epäonnistuminen alihankkijoiden ja materiaalitoimittajien laillisuus- ja vastuullisuusvaatimusten toimeenpanossa ja seurannassa sekä epäkohtiin puuttumisessa saattaisi tuoda yhtiölle lisävastuita sopimuksellisesti tai jopa johtaa sakkoihin.

Vahinkoriskit

Enersensen vahinko- ja jatkuvuusriskit liittyvät pääsääntöisesti henkilöihin, omaisuuteen sekä ITjärjestelmiin. Vaikka yhtiö on suojannut toimintaansa ja omaisuuttaan normaalein vakuutuksin, voi vahinkoriskien toteutuminen johtaa henkilö- ja omaisuusvahinkoihin tai liiketoiminnan keskeytymiseen. Lisäksi IT-järjestelmien luotettavuus ja toimintakyky ovat olennaisia Enersensen toimintojen jatkuvuudelle. Pitkittynyt keskeytys merkittävimmissä järjestelmissä voisi rajoittaa Enersensen mahdollisuutta toimia kannattavasti ja tehokkaasti. Myös kyberuhkat voivat aiheuttaa riskin Enersensen tietovaroille.

Riita-asiat

Konserniyhtiöillä on kesken olevia oikeudellisia riita-asioita ja erimielisyyksiä, joista osa on vireillä yleisissä tai hallinnollisissa tuomioistuimissa sekä välimiesmenettelyssä Suomessa tai ulkomailla.

Riita-asiat liittyvät tyypillisesti Enersenseen kohdistettuihin vaatimuksiin koskien väitettyjä virheellisiä suorituksia, viivästyksiä tai asiakkaille aiheutuneita vahinkoja erityisesti projektitoiminnassa tai vastaavasti Enersensen toimittajiinsa tai asiakkaisiinsa kohdistamiin vaatimuksiin. Vaateiden, erimielisyyksien ja oikeusprosessien lopputulemaa on vaikea arvioida. Yhtiö on arvioinut riita-asioiden mahdollisia vaikutuksia ja tehnyt näihin arvioihin perustuvat varaukset.

Ohjeistus vuodelle 2025

Enersense arvioi ydinliiketoimintojensa käyttökatteen paranevan vuodesta 2024 (2024: 10,4 miljoonaa euroa) ja ydinliiketoimintojensa oikaistun käyttökatteen olevan vuoden 2024 tasolla (2024: 19,9 miljoonaa euroa). Strategisen arvioinnin kohteena oleva meriteollisuusyksikkö ei kuulu ydinliiketoimintoihin, eikä sille anneta ohjeistusta.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

• • Pörssitiedote 27.1.2025: Enersensen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2025.
• • Lehdistötiedote 27.1.2025: Enersense toimittaa huippuosaamista vaativat putkistot Göteborgiin. Enersense kertoi tehneensä sopimuksen Valmetin kanssa putkistourakasta, joka sisältää vaativan prosessiputkiston esivalmistus- ja asennustyöt. Urakka liittyy projektiin, jossa Valmet toimittaa Göteborg Energi AB:lle Göteborgiin biomassavoimalan, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä uusiutuvista ja kierrätetyistä polttoaineista.
• • Sisäpiiritieto 28.1.2025: Positiivinen tulosvaroitus: Enersense nostaa arviotaan vuoden 2024 liikevaihdosta ja antaa ennakkotietoja vuoden 2024 taloudellisesta kehityksestä.
• • Lehdistötiedote 26.2.2025: Enersensen tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoiminnan kauppa toteutunut. Kaupan taloudellisista vaikutuksista kerrotaan toimintakertomuksen Strategiset arvioinnit -kohdassa.

-

-

• • Sisäpiiritieto 28.2.2025: Enersense luopuu päästöttömän liikenteen ratkaisuihin keskittyvästä liiketoiminnasta. Strategisen arvioinnin päättämisen ja liiketoiminnan alasajon taloudellisista vaikutuksista kerrotaan toimintakertomuksen Strategiset arvioinnit -kohdassa.

• • Pörssitiedote 28.2.2025: Muutoksia Enersensen taloudellisten raporttien 2025 julkistuspäiviin. Enersense julkaisee tammi–maaliskuun liiketoimintakatsauksensa 28.4.2025 (aiemmin ilmoitettu päivä 30.4.2025) ja tammi–kesäkuun 2025 puolivuosikatsauksensa 12.8.2025 (aiemmin ilmoitettu ajankohta 5.8.2025).

Ehdotus varojen jakamisesta osakkeenomistajille

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.1.–31.12.2024 tulos siirretään edellisten tilikausien voitto- ja tappiotilille ja tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osakkeenomistajille ei jaeta varoja.

Toimintakertomus 2024

Tunnusluvut

Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut

	1–12/2024	1–12/2023	1–12/2022
Liikevaihto (1 000 EUR)	424 718	363 318	281 997
Käyttökate (1 000 EUR)	14 511	14 704	12 210
Käyttökate, %	3,4	4,0	4,6
Liikevoitto (1 000 EUR)	-14 100	5 260	3 479
Liikevoitto, %	-3,3	1,4	1,2
Kauden tulos (1 000 EUR)	-28 921	-9 149	-9 835
Omavaraisuusaste, %	12,7	26,0	28,8
Nettovelkaantumisaste, %	122,7	70,2	19,0
Oman pääoman tuotto, %	-77,6	-16,0	-17,5
Laimentamaton osakekohtainen tulos	-1,83	-0,54	-0,57
Laimennettu osakekohtainen tulos	-1,83	-0,54	-0,57
Osakekohtainen oma pääoma EUR	1,4	3,2	3,8
Osakekohtainen voitonjako EUR	—	0,11	0,1
Varojenjako tuloksesta, %	—	-20,3	-14,6
Efektiivinen osinkotuotto, %	—	2,8	1,8
Hinta / voittosuhde	-1,4	-8,0	-11,9

Osaketiedot

	2024	2023	2022
Osakekannan markkina-arvo EUR	43 705 197	71 742 492	93 842 501
Osakkeenomistajia kauden lopussa	6 503	6 973	6 844
Kurssi kauden lopussa EUR	2,65	4,35	5,69
Keskikurssi (VWAP) EUR	3,30	5,36	6,80
Ylin kurssi EUR	4,59	6,99	8,22
Alin kurssi EUR	2,27	3,87	5,22
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, laimentamaton	16 492 527	16 492 527	16 492 531
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, laimennettu	19 969 153	19 990 949	19 897 335
Osakkeiden lukumäärä kaudella keskimäärin, laimentamaton	16 492 527	16 492 528	15 986 151
Osakkeiden lukumäärä kaudella keskimäärin, laimennettu	19 968 416	19 970 469	16 381 629
Osakevaihto, kpl	3 538 147	3 138 895	5 712 374
Vaihtuvuus %	21,5	19,0	34,6

Toimintakertomus 2024

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Käyttökate (EBITDA)	=	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate liikevaihdosta (%)	=	Käyttökate / liikevaihto x 100
Oikaistu käyttökate	=	Käyttökate + vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu käyttökate (%)	=	Oikaistu käyttökate / liikevaihto x 100
Liikevoitto (EBIT)	=	Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – materiaalit ja palvelut – henkilöstökulut – liiketoiminnan muut kulut + osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta – poistot ja arvonalentumiset
Liikevoitto liikevaihdosta (%)	=	Liikevoitto / liikevaihto x 100
Tilikauden voitto (tappio) liikevaihdosta (%)	=	Tilikauden voitto (tappio) / liikevaihto x 100
Omavaraisuusaste	=	Oma pääoma / taseen loppusumma – saadut ennakot x 100
Nettovelkaantumisaste	=	Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset / oma pääoma x 100
Oman pääoman tuotto (%)	=	Tilikauden voitto / oma pääoma keskimäärin tilikauden aikana x 100
Osakekohtainen tulos (EUR)	=	Tilikauden tulos / osakkeiden määrä keskimäärin
Keskikurssi	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto / Vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Osakekannan markkina-arvo	=	(Osakkeiden lukumäärä - omat osakkeet) x tilinpäätöspäivän pörssikurssi
Osakevaihto	=	Tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Vaihtuvuus (%)	=	Osakevaihto (kpl) x 100 / Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kaudella keskimäärin
Osakekohtainen oma pääoma	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa
Osakekohtainen varojenjako	=	Varojenjako per osake / tulos per osake
Varojenjako tuloksesta prosentteina	=	(Varojenjako per osake / tulos per osake) x 100
Hinta / voittosuhde, P/E	=	Osakekurssi tilikauden päättyessä / tulos per osake
Efektiivinen varojenjakotuotto	=	(Varojenjako per osake / osakekurssi tilikauden päättyessä) x 100

Toimintakertomus 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

10 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2024*)

Osakkeenomistaja	Osakkeiden määrä	% osakkeista
Nidoco AB	3 830 000	23,2
Ensto Invest Oy	1 471 125	8,9
Verman Group Oy**)	1 343 461	8,1
Nordea Bank ABP	800 000	4,9
Suotuuli Oy***)	680 022	4,1
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	569 053	3,5
Holopainen Jussi	436 509	2,6
Danske Invest Finnish Equity Fund	435 463	2,6
Taloustieto Incrementum Oy	415 983	2,5
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas	395 292	2,4
Yhteensä	10 376 908	62,9

*) Lähde Euroclear Finland Oy.

**) Verman Holding Oy:ssä määräysvaltaa käyttävä Janne Vertanen omistaa lisäksi 27 626 osaketta suoraan.

***) Suotuuli Oy:ssä määräysvaltaa käyttävä Petri Suokas omistaa lisäksi 12 210 osaketta suoraan ja 240 860 osaketta määräysvaltayhtiönsä Siementila Suokas Oy:n kautta. Petri Suokas on Enersense International Oyj:n hallituksen jäsen.

Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2024*)

Osakemäärä	Omistajien määrä	% osakkeen omistajista	Osakemäärä	% osakkeista
1–100	2 770	42,6	119 572	0,7
101–500	2 620	40,3	616 534	3,7
501–1 000	556	8,5	435 260	2,6
1001–5000	452	7,0	953 214	5,8
5 001–10 000	44	0,7	323 947	2,0
10 001–50 000	29	0,4	587 712	3,6
50 001–100 000	10	0,2	747 992	4,5
100 001–500 000	16	0,2	4 014 635	24,3
500 001–	6	0,1	8 693 661	52,7
Yhteensä	6 503	100,0	16 492 527	100,0
Joista hallintarekisteröityjä	8	—	192 997	1,2

*) Lähde Euroclear Finland Oy.

Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2024*)

Sektori	Osakkeiden määrä	% osakkeista
Yritykset	6 562 304	39,8
Ulkomaat	3 773 752	22,9
Kotitaloudet	3 387 394	20,5
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1 353 577	8,2
Julkisyhteisöt	1 075 211	6,5
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	192 997	1,2
Hallintarekisteröidyt	147 292	0,9
Yhteensä	16 492 527	100,0

*) Lähde Euroclear Finland Oy.

Toimintakertomus 2024

ENERSENSE | TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2024 | 21

Johdanto

Enersense on vihreän energiasiirtymän mahdollistaja ja edistää liiketoimintansa kestävyyttä kolmella teemalla: kestävä työ, kestävä liiketoiminta ja ympäristö. Vuonna 2024 vastuullisuustyön keskeisiä tuloksia olivat muun muassa oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen 33 prosentilla ja poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuuden pieneneminen 34 prosentilla vuodesta 2023. Enersense on sitoutunut vähentämään ilmastovaikutuksiaan Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteen mukaisesti.

Enersensen kestävyysraportti kertoo, miten Enersense hallitsee ympäristöön, sosiaalisiin ja hallinnollisiin asioihin liittyviä vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan. Raportti noudattaa eurooppalaisissa kestävyysraportointistandardeissa (ESRS) määrättyä järjestystä ja sisältöä.

Kestävyysraportin sisältö:

Yleiset tiedot (ESRS2)

Ympäristötiedot

• EU-taksonomia
• E1 Ilmastonmuutos
• E2 Pilaantuminen

Sosiaaliset tiedot

• S1 Oma työvoima

Hallintotapatiedot

• G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Toimintakertomus 2024

Yleiset tiedot

ESRS2

BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet

Tämä kestävyysraportti on laadittu Suomen kirjanpitolain ja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) sekä EUtaksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaisesti. Raportin konsolidoinnin laajuus on sama kuin yhtiön tilinpäätöksessä ja se kattaa kaikki konsernin tytäryhtiöt. Raportti kattaa tilikauden 1.1.–31.12.2024.

Kestävyysraportti kattaa Enersensen oman toiminnan sekä soveltuvin osin arvoketjun alku- ja loppupään. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa, jonka perusteella kestävyysraportin sisältö on määritetty, on huomioitu arvoketju sen tiedon pohjalta, jota yhtiöllä arvioinnin aikana oli. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessi on kuvattu kohdassa IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista. Aihekohtaisissa standardeissa on kuvattu tarkemmin, koskevatko annetut tiedot arvoketjun alku- tai loppupäätä.

Enersense ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää kestävyysraportista pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin. Vuoden 2023 vertailutietoja ei ole varmennettu.

BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Oikaisut aiempiin raportointikausiin

Enersense on tehnyt merkittävän muutoksen vuodelta 2023 raportoituihin tietoihin koskien EUtaksonomiaraportointia. Vuoteen 2023 asti Enersense tulkitsi, että sen toimet ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen (human rights due diligence) liittyen täyttävät EU-taksonomian vähimmäistason suojatoimien vaatimukset. Yhtiö tarkasteli vaatimuksia uudelleen vuonna 2024 ja totesi, että sen ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät toimet eivät täytä

vähimmäistason suojatoimien vaatimuksia. Näin ollen Enersense raportoi toimintojensa taksonomiakelpoisuudesta, mutta toimintojen taksonomianmukaisuus ei täyty, ja yhtiö oikaisee vuoden 2023 taksonomiaraportointiaan taksonomianmukaisuuden osalta. Lisäksi Enersense on oikaissut toimintamenoja vuodelta 2023 laskennan tarkentumisen takia vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi.

Muuhun lainsäädäntöön tai yleisesti hyväksyttyihin kestävyysraportointia koskeviin säännöksiin perustuva tietojen antaminen

Tähän kestävyysraporttiin on sisällytetty EU-taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaiset tiedot Ympäristötiedot-luvun EU-taksonomia-osiossa.

Estimaatteja on käytetty kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa, ja niitä on kuvattu osiossa E1-6.

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Hallituksen ja johtoryhmän kokoonpano

Vuoden 2024 lopussa Enersensen hallituksessa oli seitsemän jäsentä ja konsernin johtoryhmässä kuusi jäsentä.

Hallituksessa ei ole työsuhteisia työntekijöitä tai työntekijöiden edustusta. Johtoryhmän jäsenet ovat yhtiön henkilöstöä.

Yhtiön hallituksen jäsenillä on kokemusta yhtiöiden johtotehtävistä useilta toimialoilta. Suurimmalla osalla heistä on teknillinen tai kaupallinen korkeakoulutus.

Enersensen johtoryhmällä on laajalti kokemusta Enersensen toimialoilta, tuotteista ja toimintaalueilta. Suurimmalla osalla on teknillinen tai kaupallinen koulutus, ja he ovat toimineet toimialojen yhtiöissä merkittävän osan työurastaan.

Yhtiön hallituksen kokoonpano on monimuotoinen, ja edustettuina ovat eri ikäiset, ammatti- ja koulutustaustaiset tehtävään pätevät henkilöt. Hallituksen monimuotoisuuden avulla mahdollistetaan yhteistyökykyinen ja toimiva hallitus, joka pystyy vastaamaan yhtiön liiketoimintojen ja strategisten tavoitteiden asettamiin vaatimuksiin sekä tukemaan ja haastamaan yhtiön toimivaa johtoa ennakoivasti ja rakentavasti.

Hallituksen jäsenistä 43 prosenttia on naisia ja 57 prosenttia miehiä eli naisten ja miesten suhdeluku on 3:4 eli 0,75. Johtoryhmästä 17 prosenttia on naisia ja 83 prosenttia miehiä eli naisten ja miesten suhdeluku on 1:5 eli 0,20

Kaikki hallituksen jäsenet (100 prosenttia) ovat riippumattomia yhtiöstä. Yksi hallituksen jäsen (14 prosenttia) on riippumaton yhtiöstä, mutta riippuvainen merkittävästä osakkeenomistajasta.

Hallituksen ja johtoryhmän tehtävät ja vastuut vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta vastaavia hallinto-, johto- ja valvontaelimiä ovat yhtiön hallitus ja yhtiön johtoryhmä. Hallituksen alaisuudessa toimi vuonna 2024 kolme (3) valiokuntaa; tarkastusvaliokunta, palkitsemisvaliokunta ja strategiavaliokunta. Strategiavaliokunta perustettiin yhtiökokouksessa 4.4.2024 ja lopetettiin kesäkuussa 2024. Hallituksen asettamat valiokunnat raportoivat toiminnastaan säännöllisesti hallitukselle. Hallitus on hyväksynyt valiokunnille kirjalliset työjärjestykset, joissa määritellään valiokuntien tehtävät ja toimintaperiaatteet.

Tarkastusvaliokunnan erityisenä tehtävänä on avustaa hallitusta kestävyysseikkoja koskevan kestävyysraportoinnin ja sen varmentamisen toteuttamisen seurannassa, seurata ja arvioida yhtiön raportointijärjestelmää ja menettelyjä kestävyysraportoinnissa ja valvoa lakien ja määräysten sekä Enersensen konsernissa vahvistettujen toimintaohjeiden noudattamista.

Enersensen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta vastaa hallituksen tarkastusvaliokunta, jonka jäseniä vuonna 2024 olivat Sari Helander (puheenjohtaja), Anders Dahlblom, Carl Haglund ja Petri Suokas.

Tarkastusvaliokunta valvoo Enersensen riskienhallinnan prosessia ja kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin toteuttamista. Hallitus hyväksyy arvioinnin tulokset.

Enersensen johtoryhmä vastaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin toteutuksesta. Johtoryhmä raportoi hallitukselle.

Enersensen vastuullisuuden johtamismalli

Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtiön hallitus. Hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtävänä on sisäisen valvonnan tehokkuuden, riittävyyden ja asianmukaisuuden seuranta. Vastuu sisäisen valvonnan suorittamisesta kuuluu johdon lisäksi kaikille työntekijöille. Vuonna 2024

KASTUSVALIOKUNTA
alvoo Enersensen kestävyysraportointiprosessia sisäistä tarkastusta euraa sisäisen valvonnan tehokkuutta, riittävyyttä a asianmukaisuutta alvoo yrityksen riskienhallintaprosessia (ERM) ekä kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien a ahdollisuuksien analysointia
urssit kestävään työhön n politiikkojen kanssa
ETOIMINNAT teuttaa kestävyyssuunnitelmaa ja varmistaa sen denmukaisuuden konsernin politiikkojen kanssa äärittää etenemissuunnitelman ja toimenpiteet ketoimintatasolla

vastuullisuuden johtamisesta toteutettiin sisäinen tarkastus, jonka pohjalta kehitettiin vastuullisuustyön prosesseja. Yhtiö jatkaa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnan kehittämistä osana kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin työstämistä vuonna 2025.

Hallitus asettaa Enersensen vastuullisuustyön tavoitetason, ja johtoryhmä vastaa tavoitteiden asettamisesta. Kaikkiin kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen ei ole vielä asetettu tavoitteita. Yhtiön vastuullisuustavoitteet ovat toistaiseksi liittyneet yhtiön sisäisen toiminnan ohjaamiseen ja olennaisista aiheista ne koskevat ilmastonmuutoksen hillintää ja työturvallisuutta. Hallitukselle raportoidaan tavoitteiden toteutumisesta vuosittain. Yhtiö tulee tarkastelemaan vastuullisuusohjelmaansa ja sen tavoitteita vuoden 2025 aikana. Samalla yhtiö määrittelee prosessin, jolla seurataan edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa.

Kestävyysseikkoihin liittyvä osaaminen ja asiantuntemus

Useimmilla Enersensen johtoryhmän ja hallituksen jäsenillä on useiden vuosien kokemus yhtiön toimialasta sekä pörssiyhtiöiden vastuullisuustyön johtamisesta. Lisäksi he hyödyntävät yhtiön sisäisten vastuullisuusasiantuntijoiden, sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien vastuullisuusosaamista.

Hallituksella ja johdolla on vastuullisuusosaamista myös liittyen Enersensen olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, kuten ilmastonmuutokseen, henkilöstön työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä vastuullisiin toimintatapoihin. Enersensen johdolla on lisäksi vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksien liittyvää toimialaosaamista.

G1-GOV-1 – Hallituksen ja johdon rooli ja asiantuntemus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyen

Hallitus hyväksyy Enersensen vastuullisen toimintatavan ohjeen (Code of Conduct) ja vastaa siihen liittyvistä asioista, kuten yrityskulttuuriin ja väärinkäytösten ilmoittajien suojeluun liittyvien periaatteiden määrittelystä. Toimitusketjun vastuullisuuteen liittyen hallitus käsittelee siihen liittyviä riskejä.

Liiketoiminnan harjoittamisen osalta hallituksen valiokuntien roolit ovat seuraavat: Tarkastusvaliokunnan toiminnan tarkoituksena on avustaa hallitusta muun muassa konsernin taloudelliseen raportointiin, sisäiseen valvontajärjestelmään, riskienhallintaan sekä sisäiseen tarkastukseen liittyvissä valvontatehtävissä. Lisäksi se seuraa tilintarkastuksen ja kestävyysraportoinnin varmentamisen toteuttamista. Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat Suomen arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin suositusten mukaiset tarkastusvaliokunnan tehtävät.

Hallituksen palkitsemisvaliokunnan päätarkoitus on avustaa hallitusta muun muassa yhtiön palkitsemisperiaatteiden, palkitsemiskäytäntöjen sekä niihin sisältyvien palkitsemisjärjestelmien ja -ohjelmien valmisteluun liittyvissä asioissa. Lisäksi palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta toimitusjohtajan ja muiden suoraan toimitusjohtajalle raportoivien ylimmän johdon jäsenten suoriutumiseen ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa sekä käsittelee ylimmälle johdolle soveltuvia seuraajasuunnittelun menetelmiä. Palkitsemisvaliokunta arvioi ja seuraa yrityskulttuurin sekä strategisesti merkittävien palkitsemisasioiden tilannetta ja kehittymistä.

Yhtiön johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa toiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä valmistella hallituksessa käsiteltäviä asioita. Johtoryhmä vastaa yhtiön vastuullisuustyön ja yrityskulttuurin edistämisestä. Lisäksi johtoryhmän vastuulla on edistää toimitusketjun vastuullisuutta sekä varmistaa väärinkäytösten ilmoittajien suojelu.

Hallituksella on tehtävien edellyttämää asiantuntemusta liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa myös aiemman työkokemuksensa kautta. Hallituksen jäsenistä kuudella on korkeakoulututkinto. Hallituksen jäsenillä on työkokemusta erilaisista johtotehtävistä kansainvälisesti ja kotimaan markkinoilla toimivissa yhtiöissä Enersensen kannalta merkittävillä toimialoilla ja keskeisillä markkina-alueilla.

Kaikilla hallituksen asettamilla valiokunnan jäsenillä on valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Tarkastusvaliokuntaan kuului vuoden 2024 aikana neljä jäsentä (ennen yhtiökokousta kolme jäsentä), joista useammalla jäsenellä on asiantuntemusta laskentatoimen, kirjanpidon tai tilintarkastuksen alalla. Palkitsemisvaliokunnan jäsenillä on Enersense-konsernin liiketoiminnan ja sen toimialojen sekä palkitsemisen kehittämiseen ja palkitsemisasioihin liittyvä hyvä tuntemus.

GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Enersensen hallitus, tarkastusvaliokunta ja johtoryhmä käsittelevät säännöllisesti olennaisiin vastuullisuusaiheisiin liittyviä asioita. Hallitus saa kerran vuodessa katsauksen Enersensen vastuullisuustyön etenemisestä ja keskeisistä riskeistä. Lisäksi hallitus hyväksyy kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset ja kestävyysraportin sekä käsittelee kestävyysraportoinnin varmennuksen suunnitelman. Tarkastusvaliokunta käsittelee kerran vuodessa kestävyysraportoinnin järjestelmät ja prosessit sekä varmennuksen suunnitelman. Lisäksi tarkastusvaliokunta käsittelee kestävyysaiheita tarpeen mukaan ja valvoo kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin laatimista sekä käsittelee kestävyysraportin.

Enersensen johtoryhmä käsittelee olennaisia vastuullisuusaiheita usean kerran vuodessa ja hyväksyy osaltaan yhtiön vastuullisuustavoitteet. Loppuvuodesta 2024 lähtien johtoryhmä on käsitellyt työturvallisuusasioita jokaisessa kokouksessaan. Muiden vastuullisuusasioiden käsittelyyn ei ole määritelty säännöllistä mallia. Hallitus käsittelee olennaisia vastuullisuusaiheita usean kerran vuodessa ja hyväksyy yhtiön vastuullisuustavoitteet, jotka vuonna 2024 liittyivät ilmastonmuutoksen hillintään ja työturvallisuuteen. Vuonna 2025 vastuullisuustavoitteet tullaan linkittämään olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset hyväksyttiin vuoden 2024 lopussa.

Strategian valmistelussa pyritään huomioimaan vastuullisuuteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Valmistelutyö tehdään vuorovaikutuksessa yhtiön hallituksen ja oman henkilöstön kanssa. Strategian toteutukselle luodaan tavoitteet ja mittaristo, jota seurataan johtoryhmässä ja hallituksessa. Toistaiseksi tavoitteet eivät ole liittyneet kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin eikä niiden seuranta ole ollut systemaattista. Tämä tullaan muuttamaan meneillään olevassa strategiaprosessissa. Liiketoiminnan kehityshankkeissa riskit ja mahdollisuudet on huomioitu tapauskohtaisesti, ja ne käydään tarvittaessa läpi johtoryhmässä ja hallituksessa.

Vuonna 2024 on käsitelty seuraavia vastuullisuuteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia:

Hallitus:

• Kaksinkertainen olennaisuuden arviointi
• Vastuullisuustavoitteiden hyväksyminen
• Riskienhallinta (toimittajasuhteet)
• EU-taksonomia (ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen)
• Vastuullisuustyön painopisteet vuodelle 2025 (mm. ilmastonmuutoksen hillintä omassa toiminnassa ja arvoketjussa, työturvallisuus)

Tarkastusvaliokunta:

• Kaksinkertainen olennaisuuden arviointi
• Riskienhallinta (toimittajasuhteet)
• Havainnot vastuullisuuden johtamisen sisäisestä tarkastuksesta (toimittajasuhteet, vaikutusten hallintaan liittyvät toimintasuunnitelmat)

Johtoryhmä:

• Vastuullisuustyön eteneminen liiketoiminnoissa (ilmastomuutoksen hillintä omassa toiminnassa ja arvoketjussa, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, työturvallisuus)
• HSEQ-katsaukset (työturvallisuus)
• Henkilöstökyselyiden tulokset (yrityskulttuuri, työhyvinvointi)

GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Kestävyysseikkoihin liittyvät hallituksen ja johdon kannustinja palkitsemisjärjestelmät

Enersensen palkitsemisperiaatteiden tavoitteena on houkutella, sitouttaa ja motivoida työntekijöitä sekä tarjota osakkeenomistajien etujen mukaisia palkka- ja palkkioelementtejä yhtiön pitkän aikavälin taloudellisen menestyksen ja arvonluonnin edistämiseksi. Enersensen palkitsemisen tarkoituksena on edistää sen kilpailukykyä sekä tavoitteiden ja strategian saavuttamista. Kannustinjärjestelmien tavoitteena on myös palkita hyvästä suorituksesta ja tukea sitoutumista kestävään kehitykseen.

Kestävyyteen liittyvät vaikutukset ovat mukana Enersensen johdon ja avainhenkilöiden lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmissa seuraavan taulukon mukaisesti. Vastuullisuusohjelman toteutusta mitataan ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä henkilöstön monimuotoisuuteen liittyvillä tavoitteilla.

Kannustinohjelma	Mittari	Painoarvo
Lyhyen aikavälin kannustin 2024	Konsernin työturvallisuus	10 %
Osakepalkkio-ohjelma 2023–2025	Yhtiön vastuullisuusohjelman toteutus	15 %
Osakepalkkio-ohjelma 2024–2026	Yhtiön vastuullisuusohjelman toteutus	20 %

Enersensen johtoryhmän osakepalkkio-ohjelmassa on huomioitu myös ilmastoon liittyviä näkökohtia. Vuosina 2023–2025 yhtenä vastuullisuusohjelman toteutumista osoittavana mittarina on omien autojen päästöjen vähentäminen Suomessa (neljäsosa 15 prosentin painoarvosta) ja osakepalkkio-ohjelmassa 2024–2026 uusiutuvaan energiaan liittyvän liiketoiminnan osuus (kolmasosa 20 prosentin painoarvosta).

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten palkitsemisesta ja sen perusteista päättää hallitus.

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence prosessista

Enersensen toiminnoissa huomioidaan huolellisuusvelvoitetta (due diligence) esimerkiksi noudattamalla Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ja sisällyttämällä kestävyysseikat osaksi vastuullisen toimintatavan ohjetta (Code of Conduct) sekä politiikkoja. Enersensen vastuullisen toimintatavan ohjeessa määritellään yhtiön periaatteet eettisiin liiketoimintatapoihin, ihmis- ja työoikeuksiin sekä ympäristöarvoihin liittyen. Toimintaohjeesta on tehty verkkokoulutus, joka on pakollinen koko henkilöstölle. Toimintaohje on kuvattu tarkemmin osiossa E1-2. Tarkempia tietoja koulutuksesta on annettu kestävyysraportin osiossa G1-1.

Lisäksi yhtiön kestävyyteen liittyviä toimintaperiaatteita on määritelty aihekohtaisten standardien yhteydessä kuvatuissa politiikoissa, kuten ympäristö-, henkilöstö-, työterveys- ja turvallisuus-, tietoturva- ja hankintapolitiikoissa, sekä toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeessa.

Vuoropuhelua vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien, kuten henkilöstön ja toimittajien, kanssa on kuvattu osioissa SBM-2, S1-2 ja G1-2.

Enersensellä on ilmoituskanava (whistleblowing), jonne sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä. Ilmoituskanavasta kerrotaan tarkemmin kestävyysraportin osiossa G1-1. Prosesseja omaan henkilöstöön kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaamiseksi on lisäksi kuvattu osiossa S1-3.

Enersense tulee tarkentamaan haitallisten ihmisoikeusvaikutusten tunnistamista ja arviointia. Henkilöstön ja urakoitsijoiden osalta työterveys ja -turvallisuusvaikutuksia ja riskejä tunnistetaan ISO45001-sertifiointiprosessin kautta osana Enersensen työvoimaan kohdistuvien riskien vähentämistoimia, joita kuvataan osiossa S1-4. Ympäristön osalta Enersense tunnistaa vaikutuksia ISO14001-sertifiointiprosessin kautta, kuten kuvataan osiossa Aihekohtaiset IRO-1 tiedot. Enersense kehittää ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessia (human rights due diligence) vuonna 2025 tekemällä muun muassa haitallisten ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin. Toimenpiteitä tullaan kehittämään arvioinnin tulosten pohjalta. Henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä toimia ja niiden tuloksellisuuden seurantaa kuvataan osioissa S1-4 ja S1-5. Lisäksi yhtiö kehittää ympäristövaikutustensa arviointia ja tulee laatimaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman vuoden 2025 loppuun mennessä, kuten kerrotaan osiossa E1-1. Muita ympäristöön liittyviä toimia ja niiden tuloksellisuuden seurantaa kuvataan osioissa E1-3, E1-4 sekä E2-2 ja E2-3. Toimittajasuhteissa toteutettuja toimia kuvataan osiossa G1-2.

GOV–5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Enersense toteuttaa kestävyysraportoinnin keskitetysti konsernitasoisesti. Yhtiö on ottanut käyttöön kestävyysraportointistandardien mukaisen raportin koostamisen tueksi järjestelmän, johon jokaisen osa-alueen asiantuntijat täydentävät tietoja.

Enersense on määritellyt konsernin kestävyysraportoinnin roolit ja vastuut siten, että raportin sisällöntuotannon ja datankeruun vastuuhenkilöt ovat eri henkilöitä kuin sisällön tarkastamisesta vastaavat henkilöt. Kestävyyteen liittyvää dataa kerätään organisaatiosta useista järjestelmistä, ja määritellyt vastuuhenkilöt koostavat tiedot konsernitasolle.

Hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtävänä on sisäisen valvonnan tehokkuuden, riittävyyden ja asianmukaisuuden seuranta. Sisäinen valvonta kohdistuu vuosittain eri toimintoihin. Vastuullisuuden johtamisesta toteutettiin sisäinen tarkastus vuonna 2023, ja sen pohjalta tehtyjen kehitystoimien edistymisestä tehtiin seurantaraportti vuonna 2024.

Kestävyysraportin on varmentanut (rajoitettu varmuus) riippumaton kolmas osapuoli, KPMG Oy Ab.

Enersensellä kestävyysraportoinnin riskejä arvioitiin vuonna 2024 osana sisäisen valvonnan tarkastusta. Riskienhallintaan liittyviä prosesseja tullaan kehittämään myöhemmin.

Sisäisessä tarkastuksessa tunnistettiin kestävyysraportointiin liittyviä puutteita liittyen roolien ja vastuiden määrittelyyn sekä raportointijärjestelmään. Kestävyysraportointiin liittyväksi riskiksi on tunnistettu myös datan oikeellisuuden varmistaminen. Lisäksi raportoinnista vastaavassa tiimissä on ollut merkittäviä henkilöstömuutoksia raportointivuoden aikana.

Riskien lieventämiseksi yhtiö on kehittänyt sisäisiä kestävyysdatan keräämisen ja varmentamisen prosessejaan, määritellyt raportointiin liittyvät vastuut, ottanut käyttöön raportointijärjestelmän ja aloittanut dokumentoimaan raportoinnin prosessejaan. Datan oikeellisuuteen liittyen kaikille kestävyysraportin osioille on määritelty erilliset sisällöntuottajat ja tarkistajat.

Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa Enersensen kestävyysraportointiprosessia ja käsittelee kestävyysraportoinnin etenemistä ja mahdollisia riskiarvioinnin havaintoja useamman kerran vuodessa. Myös hallitus ja johto käsittelevät kestävyysraportointia kokouksissaan.

SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Enersense keskittyy vihreän energiasiirtymän projekti- ja palveluliiketoimintaan. Yhtiöllä on kolme liiketoimintayksikköä (segmenttiä): Power, Connectivity ja Industry.

Power-liiketoiminnassa Enersense auttaa asiakkaitaan toteuttamaan energiamurrosta koko energiasektorin elinkaaren kattavilla palveluilla. Yhtiö suunnittelee ja rakentaa voimansiirtoverkkoja, sähköasemia sekä tuulivoima- ja aurinkoenergiapuistoja sekä tarjoaa energiasektorin kunnossapitopalveluita. Power-liiketoimintaan kuuluu myös tuulivoima- ja aurinkoenergian hankekehitys, jonka myynnistä Fortumille yhtiö kertoi 19.12.2024. Kauppa toteutui tilikauden jälkeen 26.2.2025. Lisäksi Enersense päätti ajaa alas Power-liiketoimintaan kuuluvan päästöttömän liikenteen ratkaisuihin keskittyvän liiketoiminnan 28.2.2025.

Connectivity-liiketoiminnassa Enersense toimittaa asiakkailleen mobiiliverkkojen ja kiinteiden tietoliikenneverkkojen palveluita sekä varmistaa niiden toimivuuden. Lisäksi yhtiö tarjoaa tietoliikenneverkkojen suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja viankorjaukseen liittyviä palveluita.

Industry-liiketoiminnassa Enersense palvelee asiakkaitaan heidän tuotantolaitostensa käyttövarmuuden parantamisessa ja kunnossapidon tehostamisessa. Keskeisiä palveluita ovat teollisuuden käyttö- ja kunnossapitopalvelut, huoltokeskuspalvelut, vuosihuollot sekä pintakäsittely-, teräs- ja putkistotyöt. Lisäksi Industry-liiketoimintaan kuuluu meriteollisuusyksikkö, josta yhtiö tekee strategista arviointia.

Enersensen asiakkaita ovat energia-, tietoliikenne- ja teollisuusyritykset. Enersensen asiakkaat eivät ole suoraan kuluttaja-asiakkaita, ja kuluttajat eivät myöskään suoraan käytä sen tuotteita tai palveluita tai ole yhteydessä niihin. Yhtiö toimii pääasiassa Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Tiedot Enersensen työsuhteisten työntekijöiden määrästä maantieteellisten alueiden mukaan jaoteltuna on annettu kestävyysraportin osiossa S1-6.

Enersense ei ole asettanut kestävyystavoitteita tuote- ja palveluryhmiin, asiakasluokkiin, maantieteellisiin alueisiin tai sidosryhmäsuhteisiin liittyen. Tavoitteet koskevat oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja työturvallisuutta, ja ne on kuvattu osioissa E1-4 ja S1-4. Oman toiminnan päästöjen vähentäminen pienentää Enersensen tarjoaminen palveluiden päästöjä.

Enersense teki kesällä 2024 strategisen linjauksen keskittyä vihreän energiasiirtymän projekti- ja palveluliiketoimintaan. Vuoden 2024 aikana ei ollut sellaisia haasteita, uusia käyttöön otettavia ratkaisuja tai hankkeita, jotka vaikuttaisivat kestävyysraportointiin.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Enersensen keskeisiä tuotantopanoksia ovat teräs, betoni ja alihankintapalvelut. Yhtiön hankintapolitiikka ohjaa hankinnan prosesseja.

Hankinta nähdään tärkeänä osana konsernin strategista liiketoimintaa, riskienhallintaa, kilpailukykyä, kokonaiskustannusten huomioimista, toimitusvarmuutta, materiaalituntemusta, laadun- ja tuoteturvallisuuden varmistusta, tuotekehitystä sekä kumppanuuksia ja se vaatii liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä. Enersensen hankintapolitiikka määrittelee, että

hankinnoissa tulee noudattaa reilua kilpailua ja hankintapäätökset tulee suunnitella niin, että ne edistävät markkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta. Toimittajaverkoston hallinnalla, kilpailuttamisella ja jatkuvalla kehittämisellä pyritään varmistamaan kustannustehokas ja laadukas palvelutaso, uusien tuotteiden ja teknologioiden hyödyntäminen sekä vastuullisten hankintaperiaatteiden noudattaminen. Keskitetty hankintaorganisaatio vastaa hankintatoimen strategisesta suunnittelusta ja hankintaprosessin kehittämisestä.

Hankintapolitiikkaa on kuvattu tarkemmin osiossa G1-1 ja hankintoihin liittyvistä vastuullisuuskriteereistä on annettu tietoja osiossa G1-2.

Enersensen toiminta tuottaa asiakkaille vihreään energiasiirtymään ja yhteiskunnan infrastruktuuriin liittyviä tuotteita ja palveluita. Sijoittajille Enersense pyrkii tarjoamaan kiinnostavan sijoituskohteen. Enersensen toiminnalla on merkittävä työllistävä vaikutus.

Enersensen arvoketju

Tason 3 toimittajat	Tason 2 toimittajat	Suorat toimittajat	Oma toiminta	Suorat asiakkaat	Tason 2 asiakkaat	Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Raaka-aineet	Raaka-aineet ja puolivalmisteet	Raaka-aineet ja alihankkijat	Toiminnot	Asiakkaat	Asiakkaiden asiakkaat
• Raaka-aineiden kaivostoiminta • Öljynporaus ja jalostus	Keskeisimmät raaka-aineet: • teräs • betoni • kupari • alumiini • muovi • fossiiliset polttoaineet	• Tukkumyyjät • Metallinkäsittelijät • Rakentajat • Asentajat • Palveluntarjoajat • Terästuotteet • Betonituotteet • Sähkölaitteet • Sähkön toimittajat • Lämmön toimittajat	• Energia- ja tietoliikennealan sekä teollisuuden infrastruktuurin suunnittelu ja rakentaminen, sekä käyttö- ja kunnossapitopalvelut	• Sähköverkkoyhtiöt • Teleoperaattorit • Voimalaitokset • Projektikehittäjät • Teolliset asiakkaat (mm. ydinvoima, vetylaitokset ja meriteollisuus) • Valokuituyhtiöt	• Voimalaitokset • Projektikehittäjät • Teolliset asiakkaat • Varustamot	• Kuluttajat • Purkupalvelut

SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset

• Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa, asiakkaiden odotusten huomioiminen liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.

• Jatkuvat toimet turvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Henkilöstön näkemysten huomiointi liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.

• Mahdolliset muutostarpeet tuodaan osaksi toimintaa.

Sidosryhmä	Vuorovaikutuksen keinot ja tarkoitus	Sidosryhmän näkemykset	Vaikutus toimintaan ja strategiaan
Asiakkaat	• Palautteen kerääminen säännöllisten kokousten ja kyselyjen avulla. • Vuorovaikutuksen avulla pyritään ymmärtämään asiakkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin odotukset.	• Ammattitaitoiset, laadukkaat palvelut ja ratkaisut, nopea reagointi odottamattomiin tilanteisiin, innovaatiot, digitalisaatio. Kestävät työskentelytavat (esim. työturvallisuus), kestävien liiketoimintatapojen ja ympäristövastuun varmistaminen. Kestävät materiaalit. Säännölliset tilapäivitykset.	odotusten huomioiminen liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.
Työntekijät	• Avoin ja säännöllinen viestintä konsernin strategiasta, tilanteesta, tuloksista ja tulevasta suunnasta. Mahdollisuudet palautteen antamiseen työtyytyväisyyskyselyjen ja muunlaisten kyselyjen sekä henkilökohtaisten kehityskeskustelujen avulla. Henkilöstön edustus segmenttien johtoryhmissä. • Vuorovaikutuksen tarkoituksena on viestintä yrityksen toiminnasta sekä työntekijöiden näkemysten ymmärtäminen.	• Henkilöstön näkemykset asiakastarpeista ja liiketoiminnan kehittämisestä. Ammatillinen kehittyminen, työhyvinvointi ja -turvallisuus, strategian ymmärtäminen, yrityksen tilanteesta ja edistymisestä ajan tasalla pysyminen. Kestävien työtapojen, kestävän liiketoiminnan ja ympäristövastuun varmistaminen.	• Jatkuvat toimet turvallisuuden ja näkemysten huomiointi liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.
Osakkaat	• Yhtiökokous sekä avoin viestintä konsernin strategiasta, taloudesta ja tulevaisuuden näkymistä. • Vuorovaikutuksen tarkoituksena on viestiä osakkeenomistajille yhtiön toiminnasta.	• Osakkeenomistajien arvon lisääminen. Konsernin strategian ja tulosten avoimuus. Kestävien työkäytäntöjen (esim. työturvallisuus), kestävän liiketoiminnan ja ympäristövastuun varmistaminen.	toimintaa.
Tavarantoimittajat	• Sähköposti, puhelut, tapaamiset, auditoinnit, sopimukset. • Vuorovaikutuksen tavoitteena on viestiä yhtiön tarpeista, toiveista ja vaatimuksista sekä kuulla tavarantoimittajien tarjoaman kehityksestä.	• Avoimuus tulevista odotuksista, markkinatilanteesta ja kilpailukyvystä. Tarve ymmärtää kestävyyskysymyksiä ja odotuksia pidemmällä aikavälillä.	• Tiiviit suhteet tavarantoimittajiin ja edistävän politiikan käyttöönotto.
Ammattiliitot	• Säännölliset tapaamiset ammattiliittojen kanssa, viestintä muutoshankkeissa.	• Liiketoiminnan harjoittaminen lakien ja asetusten mukaisesti, työnantajan vastuullisuus.	• Enersense vastuullisena työnantajana.
Analyytikot, rahoittajat, Nasdaq Helsinki	• Tiedonantovelvollisuuden mukainen viestintä, tapaamiset, webcastit, pääomamarkkinapäivä. • Vuoropuhelun tarkoituksena on viestiä Enersensestä sijoituskohteena.	• Avoin ja sääntelyn mukainen viestintä yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta.	• Ymmärryksen lisääminen Enersensen toiminnasta ja yhtiön kiinnostavuuden lisääminen sijoituskohteena viestimällä konsernin strategiasta, taloudesta ja tulevaisuuden näkymistä.
Media	• Haastattelut, mediatapaamiset, lehdistötiedotteet. Yhteydenpidon tarkoituksena on avoimuuden ja ymmärryksen edistäminen ulkoisten sidosryhmien keskuudessa.	• Viestintä ulkoisille sidosryhmille liiketoiminnasta ja strategiasta. Uudet innovaatiot, osaava henkilöstö ja kestävä kasvu.	• Enersensen maineen kehittäminen,
Viranomaiset	• Sääntelyvaatimusten täytäntöönpano ja raportointi. Vuoropuhelu ja yhteistyö viranomaisten kanssa.	• Sääntelyvaatimusten täyttäminen ja tarvittavien tietojen raportointi. Viranomaisten näkemykset eri toimialojen kehityksestä ja tulevaisuuden tarpeista.	vahvistaminen mm. infrastruktuurin kehittämisessä.
Yhdistykset	• Vuoropuhelu ja yhteistyö alan yhdistysten, yritysten ja järjestöjen kanssa.	• Edistetään yritysten välistä tiedonvaihtoa, toimialan kehittämistä ja liiketoimintamahdollisuuksien parantamista yhteistyöllä ja tehokkaiden mekanismien ja prosessien luomisella. Vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa.	haasteita varten.

• Tiiviit suhteet tavarantoimittajiin ja urakoitsijoihin, pitkän aikavälin suunnitelmien esittäminen sekä hankinnan vastuullisuutta edistävän politiikan käyttöönotto.

• Enersense vastuullisena työnantajana.

• Ymmärryksen lisääminen Enersensen toiminnasta ja yhtiön kiinnostavuuden lisääminen sijoituskohteena viestimällä konsernin strategiasta, taloudesta ja tulevaisuuden näkymistä.

• Enersensen maineen kehittäminen, ymmärryksen lisääminen yhtiön toiminnasta, vuoropuhelun lisääminen sidosryhmien kanssa.

• Uusien säännösten säännöllinen seuranta ja viestintä yhtiön toiminnasta. Enersensen roolin vahvistaminen mm. infrastruktuurin kehittämisessä.

• Tulevaisuuden ratkaisujen edistäminen yhteisiä haasteita varten.

Enersense käy jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Vuorovaikutuksen tavat, sidosryhmien näkemykset sekä niiden vaikutukset Enersensen toimintaan ja strategiaan on kuvattu yllä olevassa taulukossa.

Osakkeenomistajien, asiakkaiden ja henkilöstön näkemykset vaikuttavat Enersensen toiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen

Sidosryhmien näkemyksiä kestävyyteen liittyvien vaikutusten osalta käsitellään hallituksen ja johdon toimesta päätöksenteon yhteydessä.

S1-SMB-2 – Oman henkilöstön intressit ja näkemykset

Henkilöstön näkemyksiä kuullaan ja heidän oikeutensa huomioidaan strategian ja liiketoimintamallin kehittämisessä. Kuulemisen tapoja on avattu luvussa S1-2.

Toimintakertomus 2024

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksina tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu alla olevassa taulukossa:

	Kestävyysaihe	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	Vaikutuksen luonne/ riski/mahdollisuus	Arvoketjun kohta	Aikahorisontti
Ympäristötiedot
E1	Ilmastonmuutoksen hillintä	Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy Enersensen asiakashankkeissa ja omassa tuotannossaan käyttämän teräksen ja betonin valmistuksessa.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Lyhyestä pitkään
		Suurin osa Enersensen omista suorista kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu ajoneuvojen ja koneiden polttoaineen kulutuksesta. Kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen voimistaa ilmastonmuutosta. Tämä voi aiheuttaa aineellisia vahinkoja yhteiskunnalle, heikentää ihmisten terveyttä, elintarviketurvaa ja vesivarojen saatavuutta sekä johtaa ekosysteemien ja monimuotoisuuden heikkenemiseen.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyestä keskipitkään
		Kasvihuonekaasuja syntyy Enersensen asiakkaiden ja muiden arvoketjun loppupäässä sijaitsevien toimijoiden toiminnoissa.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Arvoketjun loppupää	Keskipitkä
	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Ympäristöystävällisten energiaratkaisujen kysynnän kasvu, tulojen kasvu lisääntyneestä myynnistä. Ympäristöystävällisten energiaratkaisujen avulla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja siten lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön.	Mahdollisuus	Oma toiminta	Lyhyestä keskipitkään
	Energia	Teräksen tuotannon energiaintensiteetin vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Keskipitkästä pitkään
		Energiankulutus on toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Enersensen omassa toiminnassa, ja se muodostuu pääasiassa meriteollisuusyksikön käyttämästä sähköstä. Kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen voimistaa ilmastonmuutosta. Tämä voi aiheuttaa aineellisia vahinkoja yhteiskunnalle, heikentää ihmisten terveyttä, elintarviketurvaa ja vesivarojen saatavuutta sekä johtaa ekosysteemien ja monimuotoisuuden heikkenemiseen.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyestä pitkään
E2	Pilaantuminen: ilman pilaantuminen	Toiminnasta vapautuu VOC-kaasuja, pääasiassa meriteollisuusyksikössä. VOC päästöt voivat aiheuttaa terveyshaittoja kuten silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne ovat osatekijä alailmakehän otsonin muodostumisessa, joka on ihmisille ja ympäristölle haitallista.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyestä keskipitkään
		Metsä- ja telakkateollisuuden päästöt ilmaan	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Arvoketjun loppupää	Lyhyestä keskipitkään
Sosiaaliset tiedot
S1	Työolot: Terveys ja turvallisuus	Vaaralliset työolosuhteet voivat johtaa työtapaturmiin ja vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen.	Potentiaalinen, negatiivinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyestä keskipitkään
	Muut työhön liittyvät oikeudet: Yksityisyys	Tietoturvaloukkauksista johtuvat sakot voivat olla suuria ja lisätä liiketoiminnan muita kuluja.	Riski	Oma toiminta	Lyhyestä keskipitkään

Toimintakertomus 2024

			Vaikutuksen luonne/
	Kestävyysaihe	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	riski/mahdollisuus	Arvoketjun kohta	Aikahorisontti
Hallintotapatiedot
G1	Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri	Eettisillä ohjeilla ja toimintaperiaatteilla edistetään Enersensen yrityskulttuurin teemoja myös toimittajien osalta.	Todellinen, positiivinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Lyhyestä keskipitkään
		Tärkeimmät Enersensen yrityskulttuurin edistämät teemat ovat kestävä työ, kestävä liiketoiminta ja ympäristövastuu.	Todellinen, positiivinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyestä keskipitkään
		Eettisillä ohjeilla ja toimintaperiaatteilla edistetään Enersensen yrityskulttuurin teemoja myös asiakkaiden osalta.	Todellinen, positiivinen vaikutus	Arvoketjun loppupää	Lyhyestä keskipitkään
	Väärinkäytösten paljastajien suojelu	Ilmoituskanavan kautta epäillyistä väärinkäytöksistä ilmoitetaan ja niihin pystytään puuttumaan ajoissa. Todellinen, positiivinen	vaikutus	Arvoketjun alkupää	Lyhyestä keskipitkään
		Ilmoituskanavan kautta epäillyistä väärinkäytöksistä ilmoitetaan ja niihin pystytään puuttumaan ajoissa.	Todellinen, positiivinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyestä keskipitkään
		Ilmoituskanavan kautta epäillyistä väärinkäytöksistä ilmoitetaan ja niihin pystytään puuttumaan ajoissa.	Todellinen, positiivinen vaikutus	Arvoketjun loppupää	Lyhyestä keskipitkään
	Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	Epäonnistuminen alihankkijoiden ja materiaalintoimittajien vastuullisuusvaatimusten toimeenpanossa ja seurannassa sekä epäkohtiin puuttumisessa saattaisi tuoda yhtiölle lisävastuita sopimuksellisesti, johtaa avainasiakkaiden menettämiseen tai kilpailuedun menettämiseen, tai johtaa sakkoihin	Riski	Arvoketjun alkupää	Lyhyestä keskipitkään
		Epäonnistuminen alihankkijoiden ja materiaalintoimittajien vastuullisuusvaatimusten toimeenpanossa ja seurannassa sekä epäkohtiin puuttumisessa saattaisi tuoda yhtiölle lisävastuita sopimuksellisesti, johtaa avainasiakkaiden menettämiseen tai kilpailuedun menettämiseen, tai johtaa sakkoihin.	Riski	Oma toiminta	Lyhyestä keskipitkään

Tulosten vaikutukset liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksentekoon

Yhtiö tulee edelleen kehittämään prosesseja, joilla analysoidaan tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vaikutuksia päätöksentekoon, strategiaan, liiketoimintamalliin ja arvoketjuun.

Kestävän energiamurroksen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen on tärkeä osa Enersensen strategiaa ja liiketoimintaa. Näitä liiketoimintamahdollisuuksia tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan säännöllisesti osana Enersensen strategia- ja suunnitteluprosesseja. Lisätietoja vihreään siirtymään liittyvistä toimista löytyy luvusta E1.

Myös Enersensen hankintaketjuun liittyvä riski on jo tunnistettu aiemmin yhtenä merkittävänä vastuullisuusriskinä osana yhtiön riskienhallintaprosessia. Palveluiden ja materiaalien hankinta on olennainen osa Enersensen liiketoimintaa, ja yhtiö pyrkii asioimaan vain hyvämaineisten ja luotettavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden taustat ja heidän liiketoimintansa selvitetään ennen yhteistyön aloittamista. Lisätietoja toimittajasuhteista voi lukea luvusta G1-2.

Henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset on sidottu Enersensen strategiaan ja yhtiön tavoitteena on kehittyä jatkuvasti entistä turvallisemmaksi työyhteisöksi. Työterveys ja -turvallisuus on osa Enersensen strategiaa. Tietoturvariskien hallinnoimiseksi Enersense kouluttaa henkilöstöä yhtiön käytännöistä, jotka on määritetty tietoturvapolitiikassa, joka perustuu Enersensen strategiaan ja yritysturvallisuuspolitiikkaan. Henkilöstön koulutus ja taitojen ylläpitäminen on riskin hallinnan kannalta tärkeää. Lisätietoja henkilöstöön liittyvistä vaikutuksista ja riskistä voi lukea luvusta S1.

Olennaisten vaikutusten yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin

Enersensen liiketoiminta keskittyy vihreän energiasiirtymän projekti- ja palveluliiketoimintaan. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on yksi energiamurroksen pääajureista, mikä luo pohjaa Enersensen strategialle.

Enersensen liiketoiminnan luonteen vuoksi suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy alkupään arvoketjussa teräksen ja betonin tuotannosta. Enersensen suorista kasvihuonekaasupäästöistä merkittävin osa aiheutuu ajoneuvojen ja koneiden polttoainekulutuksesta. Arvoketjun loppupään päästöt syntyvät Enersensen asiakkaiden toiminnasta.

Ilman pilaantumiseen liittyvät vaikutukset syntyvät asiakassuhteissa metsä- ja telakkateollisuuden kautta, sekä meriteollisuusyksikön tuotantolaitoksessa.

Merkittävä osa Enersensen työntekijöistä työskentelee rakennus-, huolto- ja asennustehtävissä, joihin liittyy kohonnut työturvallisuusriski. Tästä johtuen työturvallisuuden huomioiminen on olennaista yhtiön toiminnassa.

Vastuullisen toimintatavan ohjeen (Code of Conduct) noudattaminen on Enersensen liiketoiminnalle keskeistä, ja siksi mahdollisten väärinkäytösten ilmoittajien suojelu on olennaista.

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset

Enersense on tunnistanut olennaiseksi mahdollisuudeksi vihreän energiantuotannon kysynnän kasvun, joka voi kasvattaa yhtiön liikevaihtoa. Enersense on laajalti mukana erilaisissa vihreän energiantuotannon hankkeissa suunnittelemassa, rakentamassa, käyttämässä ja kunnossapitämässä. Näitä hankkeita ovat muun muassa sähköverkot, sähköasemat, vihreän vedyn laitokset sekä vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalaitokset.

Vuoden 2024 lopussa Enersense tiedotti myyvänsä maatuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoimintansa Fortumille. Kauppa toteutui tilikauden jälkeen 26.2.2025. Yhtiö kuitenkin jatkaa vihreän tuuli- ja aurinkovoimapuistojen suunnittelijana, rakentajana ja kunnossapitäjänä, joten vihreän energian kysynnällä on jatkossakin merkitystä Enersensen taloudelliseen tilanteeseen.

Mahdollisista henkilötietoihin liittyvistä tietoturvarikkomuksista ja kyberturvallisuuteen liittyvistä rikkomuksista voi aiheutua merkittäviä taloudellisia sanktioita, joilla toteutuessaan olisi vaikutus yhtiön tulokseen. Vastuullisuudella on hankintapäätöksissä ja toimittajavalinnoissa vaikuttavuutta yhtiön kannattavuuteen.

Enersense ei ole vielä toteuttanut strategian ja liiketoimintamallin resilienssianalyysia ja arvioinut kykyään käsitellä olennaisia vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan. Yhtiön liiketoimintaportfolio on kuitenkin laaja, joten se pystyy tasapainottamaan riskejä ja hyödyntämään mahdollisuuksia eri liiketoiminta-alueilla ja erilaisissa liiketoimintamalleissa.

Muutokset edelliseen raportointikauteen verrattuna ja tulosten raportointi

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin avulla ensimmäistä kertaa raportointikauden aikana. Enersensen toiminnan kestävyyteen liittyviä riskejä, kuten hankintaketjuun ja omaan henkilöstöön liittyviä vastuullisuusriskejä, on analysoitu aiemmin ylätasolla osana yhtiön riskienhallintaprosessia. Yhtiön kestävyyteen liittyviä vaikutuksia ja mahdollisuuksia ei ole arvioitu tai raportoitu aiemmin.

Kaikki olennaisiksi tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuuluvat ESRStiedonantovaatimusten piiriin.

IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Enersense toteutti syksyllä 2023 ensimmäisen ESRS:n mukaisen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointinsa, jonka avulla arvioitiin konsernin vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia eri kestävyysaiheisiin liittyen. Toteutettu kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi kattoi kaikki kohdassa ESRS 1 Yleiset tiedot AR 16 luetellut kestävyysseikkojen osa-aiheet ja osaosa-aiheet. Arvioinnissa hyödynnettiin Enersensen johdon ja avainhenkilöiden asiantuntemusta ja osaamista sekä ulkoisten konsulttiyhtiöiden asiantuntemusta alakohtaisista potentiaalisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.

Arviointeja tarkennettiin marras–joulukuussa 2024 ja lopullinen arviointi validoitiin hallituksen kokouksessa joulukuussa 2024. Työ toteutettiin viidessä vaiheessa: kartoitus ja arvoketjun

määrittely, vaikutusten tunnistaminen ja arviointi, taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi, raja-arvojen asettaminen ja tulosten validointi.

1. Kartoitus ja arvoketjun määrittely

Kartoitusvaiheessa määriteltiin Enersensen arvoketjukuvaus sekä varmistettiin Enersensen avainhenkilöiden tietotaso pitämällä heille koulutus CSRD:n ja kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessista. Kartoitusvaiheessa linjattiin, että arvoketjukuvaus ja kaksinkertainen olennaisuuden arviointi toteutetaan konsolidoidusti Enersensen konsernitasolla, huomioiden kaikki toiminnot ja tytäryhtiöt. Prosessissa huomioitiin kaikki Enersensen toimintamaat (Pohjoismaat ja Baltia). Konsernin liiketoiminnot ovat keskenään samankaltaisia ja yksiköt pieniä, joten konsernitason tarkastelu nähtiin riittäväksi.

2. Vaikutusten tunnistaminen, arviointi ja priorisointi

Ensimmäisessä työpajassa tunnistettiin yrityksen vaikutukset eri kestävyysaiheisiin. Prosessissa pyrittiin tunnistamaan myös vaikutukset, joihin Enersense on osallisena arvoketjunsa kautta. Arvioinnin aikana tunnistettiin tarve kehittää yhtiön ihmisoikeuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyviä due diligence -prosesseja, jotta arviointeja voidaan tarkentaa erityisesti arvoketjun alkupäässä tunnistettujen vaikutusten osalta. Lisäselvitysten myötä tullaan myös tarkastelemaan uudelleen haittavaikutusten riski tiettyjen toimien, liikesuhteiden tai maantieteellisten alueiden kohdalla, jolloin esiin saattaa nousta sellaisia olennaisia vaikutuksia, joita ei toistaiseksi ole tunnistettu. Arvoketjuun liittyvät arvioinnit tehtiin perustuen asiantuntija-arvioihin ja alakohtaisiin tietoihin.

Enersensellä ei ole vielä ihmisoikeuksiin liittyvää due diligence -prosessia, mutta yhtiö on sitoutunut sen kehittämiseen. Koska kattavaa ihmisoikeusriskien arviointia ei ole vielä toteutettu, tunnistettiin, että esimerkiksi lapsityövoiman ja pakkotyön riskejä arvoketjussa ei ole selvitetty. Analyysia eri toiminnoissa työskentelevistä arvoketjun työntekijöistä ja heihin kohdistuvista suuremmista vahingon vaaroista ei ole myöskään toteutettu, joten ymmärrys arvoketjun työntekijöihin liittyvistä vaikutuksista on vielä puutteellinen. Olennaisuusarviota tullaan tarkentamaan ihmisoikeusarvioinnin toteutuksen myötä.

Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen osalta huomioitiin, että yhteisöihin voisi kohdistua haitallisia vaikutuksia erityisesti kauempana arvoketjun alkupäässä. Raaka-aineet hankitaan pääasiassa luotettavien tukkukauppiaiden kautta, ja riski siitä, että raaka-ainehankinnat vaikuttavat yhteisöihin, katsotaan vähäiseksi. Koska systemaattista analyysia eri olosuhteissa elävistä yhteisöistä ja heihin kohdistuvista suuremmista vaaroista ei ole vielä toteutettu, ymmärrys vaikutuksista voi olla puutteellinen. Olennaisuusarviointia tullaan tarkentamaan ihmisoikeusarvioinnin toteuttamisen myötä.

Ympäristön osalta Enersense tunnistaa mahdollisia ja todellisia vaikutuksia ISO14001 sertifiointiprosessin kautta. Ympäristöön liittyviä vaikutuksia arvioitiin yhtiön avainhenkilöiden asiantuntijatiedon perusteella. Enersense tulee täydentämään ympäristövaikutustensa arviointia. Kun vaikutusten tarkempi vakavuus ja todennäköisyys on kartoitettu, on mahdollista, että ilmastonmuutokseen ja pilaantumiseen liittyvien aiheiden lisäksi olennaisiksi nousee myös muita ympäristöön liittyviä seikkoja. Ympäristövaikutusten tunnistamisen prosesseja on kuvattu tarkemmin luvussa Aihekohtaiset IRO-1 tiedot. Kaksinkertaista olennaisuusarviointia tullaan tarkentamaan lisäselvitysten toteuttamisen myötä.

Sidosryhmien näkemyksiä huomioitiin prosessissa vaikutusten arvioinnin yhteydessä, jolloin vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien asemasta keskusteltiin työpajassa. Lisäksi arvioinnin tulokset validoitiin prosessin aikana sisäisten avainhenkilöiden toimesta vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien pisteytysvaiheissa sekä raja-arvojen asettamisen yhteydessä. Ulkoisia sidosryhmiä ei kuultu prosessissa suoraan, mutta heidän näkökulmiaan tuotiin esiin ottamalla prosessiin mukaan Enersensen eri liiketoimintojen edustajia, jotka pitävät säännöllisesti yhteyttä keskeisimpiin sidosryhmiin. Lisäksi prosessissa hyödynnettiin sidosryhmiltä saatua palautetta. Arvioinnissa kuultiin myös mukana olleiden konsulttiyhtiöiden asiantuntijoita.

Toisessa työpajassa arvioitiin yhteensä 45 vaikutusta. Tunnistetut tosiasialliset ja potentiaaliset vaikutukset arvioitiin niiden vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Negatiivisten vaikutusten kohdalla vakavuus määritettiin vaikutusten mittakaavan, laaja-alaisuuden ja korjattavuuden perusteella ja positiivisten vaikutusten kohdalla vaikutusten mittakaavan ja laaja-alaisuuden perusteella. Todennäköisyys arvioitiin vain potentiaalisten vaikutusten kohdalla.

Vakavuuden ulottuvuudet pisteytettiin seuraavasti:

• mittakaava asteikolla 1 (hyvin vähäinen vaikutus ihmisille ja ympäristölle) 5 (hyvin vakava vaikutus ihmisille ja ympäristölle),
• laajuus asteikolla 1 (paikallinen vaikutus) 5 (äärimmäisen laaja vaikutus) ja
• korjaamattomuus asteikolla 1 (helposti korjattavissa lyhyellä aikavälillä) 5 (korjaamattomat, pysyvät vaikutukset).

Todennäköisyys arvioitiin asteikolla:

• 1. Tapahtuma voi toteutua poikkeuksellisissa olosuhteissa 0–9 %
• 1. Tapahtuma voi toteutua jossain vaiheessa 10–30 %
• 1. Tapahtuma toteutuu todennäköisesti useimmissa olosuhteissa 31–50 %
• 1. Todennäköisesti tapahtuu useimmissa olosuhteissa 51–80 %
• 1. Tapahtuman odotetaan tapahtuvan useimmissa olosuhteissa 81–100 %

Tunnistettujen potentiaalisten ja todellisten vaikutusten seurannan prosesseja on kuvattu aihekohtaisten standardien yhteydessä.

3. Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja priorisointi

Ensimmäisessä työpajassa tunnistettiin kestävyysseikkojen osa-aiheisiin ja osaosa-aiheisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Aiemmassa vaiheessa tunnistetut kestävyysvaikutukset otettiin huomioon, kun liiketoimintaan kohdistuvia riskejä ja mahdollisuuksia tunnistettiin ja määritettiin. Sisäisten sidosryhmien edustajat olivat mukana pisteytysprosessissa ja vaikutusten arvioinnissa.

Kun liiketoimintaan kohdistuvia potentiaalisia taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia alettiin tunnistaa, prosessissa tarkasteltiin ensin, onko tunnistetuilla vaikutuksilla suora yhteys yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn, maineeseen ja pitkän aikavälin kannattavuuteen, sekä liittyykö vaikutuksiin juridisia tai säännöksiin liittyviä riskejä. Lisäksi tarkasteltiin, voiko Enersense jatkaa resurssiensa hyödyntämistä, onko markkina turvattu sekä voivatko toimittajat turvata avainresurssiensa hyödyntämisen. Tarkastelun kautta tunnistetut vaikutukset liiketoiminnalle jaoteltiin riskeiksi ja mahdollisuuksiksi. Tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien kohdalla tulee huomioida, että Enersense tulee tekemään lisäselvityksiä ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin liittyen, kuten on kuvattu kohdassa Vaikutusten tunnistaminen, arviointi ja priorisointi. Koska vaikutuksista voi aiheutua riskejä ja mahdollisuuksia, lisäselvitysten myötä esiin saattaa nousta myös uusia olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia.

Toisessa työpajassa arvioitiin yhteensä 20 liiketoimintaan liittyvää riskiä ja mahdollisuutta. Riskien ja mahdollisuuksien kohdalla arvioitiin taloudellisten vaikutusten suuruutta ja todennäköisyyttä.

Jokainen riski ja mahdollisuus pisteytettiin asteikolla 1 (hyvin vähäinen, yksittäisiin tuotteisiin tai liiketoimiin kohdistuva vaikutus < 0,5 MEUR) – 5 (hyvin suuri, perustavanlaatuinen vaikutus yrityksen kokonaistoimintoihin > 2 MEUR)

Todennäköisyys arvioitiin asteikolla:

• 1. Tapahtuma voi toteutua poikkeuksellisissa olosuhteissa 0–9 %
• 1. Tapahtuma voi toteutua jossain vaiheessa 10–30 %
• 1. Tapahtuma toteutuu todennäköisesti useimmissa olosuhteissa 31–50 %
• 1. Todennäköisesti tapahtuu useimmissa olosuhteissa 51–80 %
• 1. Tapahtuman odotetaan tapahtuvan useimmissa olosuhteissa 81–100 %

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä liiketoimintamahdollisuus sekä toimitusketjun hallintaan ja vastuullisuuteen liittyvä vastuullisuusriski päätettiin nostaa olennaisuuden arvioinnin tuloksiin johtoryhmän verrattua kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksia yhtiön riskienhallintaprosessin tuloksiin ja yleisesti tunnistettuihin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Enersensen yleisessä riskienhallintaprosessissa kestävyyteen liittyviä riskejä tunnistetaan, tarkastellaan ja arvioidaan niiden vaikuttavuuden ja todennäköisyyden perusteella samanlaisten välineiden ja menetelmien kautta kuin muitakin riskejä. Vuoden 2024 riskiarvioinnissa tunnistetut kestävyyteen liittyvät riskit huomioitiin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulosten validoinnin yhteydessä.

4. Raja-arvojen asettaminen

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuus määriteltiin olennaisuuden raja-arvojen perusteella Enersensen erillisessä sisäisessä tapaamisessa.

Vaikutusolennaisuuden raja-arvoksi määriteltiin ympäristöaiheiden osalta 3,25 ja sosiaalisten ja hallinnollisten aiheiden osalta 3,5. Ympäristöaiheiden raja-arvo asetettiin alemmas, sillä yhtiön toimialan perusteella nähtiin tärkeäksi, että ympäristöaiheet nousevat olennaisiksi jo alemmalla raja-arvolla.

Vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa huomioitiin, että yksi osa vakavuuden arvioinnista voi tehdä vaikutuksesta vakavan. Yhtäkään vaikutusta ei kuitenkaan nostettu olennaiseksi tämän vuoksi. Ihmisoikeusvaikutusten kohdalla huomioitiin ensisijaisesti vaikutuksen vakavuus.

Taloudellisen olennaisuuden raja-arvoksi määriteltiin kaikkien seikkojen osalta 3,0.

5. Tulosten validointi

Arviointien raja-arvot sekä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset validoitiin Enersensen johdon sisäisessä tapaamisessa. Validoinnin yhteydessä tehtiin muutoksia osaan arvioiduista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista perustuen arvioinnin vertailuun yrityksen olemassa oleviin riskienhallintaprosesseihin ja strategisiin tavoitteisiin. Tämän jälkeen tulokset esitettiin konsernin johtoryhmälle, ja myöhemmin tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle hyväksyttäväksi.

Päätöksentekoprosessi ja sisäisen valvonnan menettelyt

Päätöksentekoprosessiin liittyvä sisäinen valvonta varmistettiin kutsumalla työpajoihin laaja edustus asiantuntijoita Enersensen eri liiketoimista ja osallistamalla ylin johto työskentelyyn. Jokaisen työpajan tulos lähetettiin kaikille osallistujille tarkistettavaksi ennen seuraavaa tapaamista. Lisäksi osa konsernin johtoryhmästä kokoontui erillisissä tapaamisissa validoimaan prosessin tulokset.

Osa konsernin johtoryhmästä (viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, henkilöstöjohtaja, lakiasiainjohtaja ja talousjohtaja) validoi kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin lopputuloksen ennen kuin se esitettiin koko konsernin johtoryhmälle, jossa se hyväksyttiin joulukuussa 2023.

Ensimmäinen olennaisuuden arvioinnin yhteenveto ja IRO-arviointi esitettiin tarkastusvaliokunnalle, joka edelleen esitti olennaisuuden arvioinnin tulokset hallituksen hyväksyttäväksi huhtikuussa 2024. Hallitus hyväksyi lopulliset tulokset päivitysten jälkeen joulukuussa 2024.

Kestävyysriskejä on tunnistettu jo ennen kaksinkertaista olennaisuuden arviointia osana Enersensen riskienhallintaprosessia. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä mahdollisuus ja toimitusketjun vastuullisuuteen liittyvä riski oli tunnistettu osana riskienhallintaprosessia edellisessä osiossa kuvatulla tavalla. Yhtiö tulee kehittämään prosessejaan, joilla vaikutusten ja riskien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi sisällytetään yhtiön riskienhallintaprosessiin, ja mahdollisuuksien osalta yleiseen johtamisprosessiin.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointia tarkennetaan vuoden 2025 aikana aiemmin tässä luvussa kuvattujen lisäselvitysten avulla.

Aihekohtaiset IRO1-tiedot

Ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisja arviointiprosessi

Ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistettiin liiketoiminnan luonteeseen perustuen: vihreän energiasiirtymän projekti- ja palveluliiketoiminta on Enersensen strategian ytimessä. Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen yhteydessä tarkasteltiin myös tulevaa regulaatiota.

Vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin aiemman päästölaskennan tuloksia ja tunnistettiin kasvihuonekaasupäästöjä omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Kasvihuonekaasupäästöjä ja päästölaskentaa kuvataan osiossa E1-6.

Enersense ei ole vielä tunnistanut systemaattisesti ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä. Enersense ei ole myöskään vielä arvioinut, miten sen varat ja liiketoiminta voivat altistua ja miten herkkiä ne ovat ilmastoon liittyville vaaroille. Siirtymätapahtumia on tunnistettu osana riskienhallinnan prosesseja sekä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Regulaation tiukentumisen, hiilitullien ja päästövähennystavoitteiden on tunnistettu aiheuttavan potentiaalisia siirtymäriskejä, koska ne voivat lisätä investointikuluja tai muita kuluja tai vähentää myyntiä asiakasmenetysten vuoksi. Vihreään energiaan siirtymisen on puolestaan tunnistettu tuovan potentiaalisia liiketoiminnan mahdollisuuksia myynnin lisääntymisen kautta. Skenaarioanalyysia ei ole vielä toteutettu, ja sen oletetaan toteutuessaan tarkentavan tuloksia sekä fyysisiin että siirtymäriskeihin liittyen.

Pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi

Enersense on huomioinut toimipaikkojen sijainnit ja liiketoiminnan luonteen tunnistaakseen todelliset ja mahdolliset pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Maalien ja ohenteiden käytöstä vapautuu ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (volatile organic compounds, VOC) erityisesti yhtiön meriteollisuusyksikön Mäntyluodon toimipisteessä.

Arvoketjun osalta arviointia tehdessä huomioitiin, että Enersense tarjoaa projekteja ja palveluita laaja-alaisesti, esimerkiksi rakennusteollisuudelle sekä energia- ja televiestintäyrityksille.

Arvoketjun loppupäässä tunnistettiin olennainen ilman pilaantumiseen liittyvä vaikutus liittyen asiakassuhteisiin metsä- ja telakkateollisuudessa. Lisäksi tunnistettiin vaikutuksia veden ja maaperän pilaantumiseen, mutta potentiaalisten vaikutusten vakavuus ja todennäköisyys nähtiin alhaisena asiakkaiden noudattamien ympäristölupien ja ympäristövaikutusten hallintakeinojen myötä.

Arvoketjun alkupään osalta huomioitiin tärkeimmät hankinnat, mutta vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei tunnistettu.

Oman toiminnan osalta huomioitiin yhtiön eri toiminnot ja tunnistettiin ilman pilaantumiseen liittyvä olennainen vaikutus meriteollisuusyksikön tuotantolaitoksessa. Lisäksi tunnistettiin muita vaikutuksia, jotka eivät nousseet olennaisiksi.

Arvioinnissa huomioitiin rakennustyömaiden sijaintipaikat, joilla Enersense toimii. Sijainnit tutkitaan ja valitaan huolellisesti, minkä vuoksi mahdollisten pilaantumisen vaikutusten nähtiin olevan olennaisuuden raja-arvon alapuolella.

Lisäksi huomioitiin prosesseissa käytetyt aineet. Prosesseissa käytetään muoveja, mutta ne eivät ole merkittävä materiaali Enersenselle, joten mikromuoviin liittyviä vaikutuksia ei tunnistettu. Enersense käyttää erityyppisiä öljyjä, liuottimia, voiteluaineita ja maaleja eri kohteissa, mutta varastoitavat määrät ovat pieniä ja materiaalivuodon riski on hyvin vähäinen.

Meriteollisuusyksikössä, projektiliiketoimintalinjassa ja Helen-asiakkuudessa Enersense kuitenkin varastoi ja käyttää huolta aiheuttavia aineita suuressa määrin. Kaikki nämä toiminnot tapahtuvat asianomaisten viranomaisten (kuten Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes) valvonnassa. Enersense tiedostaa huolta aiheuttavien aineiden käyttöön liittyvän vaarariskin, mutta tällaisen tapahtuman todennäköisyyttä pidetään hyvin pienenä.

Enersense tarjosi palveluja ydinvoimasektorilla ainoastaan Olkiluoto 3:lle, mutta sen palvelut eivät liittyneet varsinaiseen ydinvoimaprosessiin. Mahdollisen onnettomuuden riskiä ydinvoimalassa, jossa uraania vuotaisi ympäristöön, pidetään erittäin epätodennäköisenä.

Arvioita toteutettaessa huomioitiin myös, että Enersense arvioi toimintansa ympäristöriskejä ISO14001-standardin mukaisesti, ja yhtiön Suomen toiminnoilla on ISO14001-sertifiointi.

Elävien organismien ja elintarvikkeiden pilaantumisen osalta ei tunnistettu saatavilla olevan tiedon perusteella vaikutuksia, riskejä eikä mahdollisuuksia, mutta samalla tunnistettiin tarve lisäselvityksille.

Pilaantumisesta johtuvia vaikutuksia yhteisöihin ei ole tunnistettu eikä kuulemisia ole järjestetty.

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi

Enersensen toiminnan luonnetta arvioitiin vesivaroihin liittyvien todellisten ja mahdollisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, mutta mitään ei todettu olennaiseksi. Vedenkulutus Enersensen omassa toiminnassa on hyvin pientä (toimistot) eikä Enersense käytä vettä vesiriskialueilla. Suurin vaikutus vedenkäyttöön tulee asiakkaiden prosesseista ja arvoketjun alkupään tuotantoprosesseista (terästuotanto, kuparikaapelien tuotanto). Arvioitavia vaikutuksia ei tunnistettu lainkaan neljästä osa-osa-aiheesta (vedenotto, jätevesipäästöt, jätevesipäästöt valtameriin sekä merten luonnonvarojen hyödyntäminen ja käyttö). Vesivaroihin ja merenkäyttöön liittyviä vaikutuksia yhteisöihin ei ole tunnistettu, eikä kuulemisia asiasta ole järjestetty.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi

Enersensen omilla toiminnoilla ja arvoketjulla on tunnistettu olevan vaikutuksia biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen ja ekosysteemien tilaan. Enersense suunnittelee ja rakentaa energiaratkaisuja, kehittää tuulivoimahankkeita (hankekehitysliiketoiminta myytiin Fortumille raportointikauden jälkeen 2/2025) ja on mukana erilaisissa rakennusprojekteissa, jotka sijaitsevat luonnossa. Vaikutukset eivät nousseet kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa olennaisiksi, koska niiden hankkeiden osalta, joissa Enersense on mukana, rakennusluvat myönnetään vain sellaisiin paikkoihin, joissa vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen katsotaan vähäisiksi.

Tällä hetkellä vaikutukset on arvioitu yrityksen liiketoimintaa koskevan asiantuntijatiedon perusteella. Enersense tulee tarkentamaan arviointia biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvista vaikutuksistaan.

Enersense tunnistaa, että sen liiketoiminta on riippuvainen luonnon raaka-aineista, kuten hiekasta betonia varten ja raudasta terästä varten. Myös uusiutuvan energian ratkaisut, jotka ovat

Enersensen liiketoiminnan keskiössä, ovat riippuvaisia tuulesta, auringosta ja vedestä. Luonnonvaroihin ja ekosysteemipalveluihin liittyvä taloudellinen riski tunnistettiin ja arvioitiin, mutta sitä ei pidetty olennaisena. Riippuvuuksia luonnon raaka-aineista ja ekosysteemipalveluista arvioitiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia, eli riskin suuruuden ja todennäköisyyden perusteella. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä siirtymä- ja fyysisiä riskejä tai mahdollisuuksia ei ole vielä systemaattisesti arvioitu. Omaan liiketoimintamalliin ja yhteiskuntaan kohdistuvia järjestelmäriskejä ei ole vielä systemaattisesti arvioitu.

Enersense ei ole toteuttanut yhteisiä biologisia resursseja ja ekosysteemejä koskevia kestävyysarviointeja, eikä siis ole kuullut vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä. Yhtiö ei ole toteuttanut biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevaa skenaarioanalyysiä.

Enersensen toimipaikat eivät sijaitse biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla, kuten luonnonsuojelualueilla tai niiden läheisyydessä. Enersense ei ole tehnyt toimipaikkakohtaista arviointia sijaintialueiden biologisesta monimuotoisuudesta, ekologisesta tilasta tai toimintansa vaikutuksista uhanalaisiin lajeihin. Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) huomioidaan hankkeen biodiversiteettivaikutukset. Ympäristölupa tulee hakea, jos hankkeessa on tunnistettu merkittäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tuulivoimahankkeiden vaikutuksia biodiversiteettiin ennaltaehkäistään voimaloiden huolellisella sijoittamisella.

Enersensellä on käytössään menettelyt, joilla tarkistetaan etukäteen tuulivoimahankkeen kohteena olevan alueen mahdolliset biologisen monimuotoisuuden arvot, ja vaikutukset pyritään lieventämään mahdollisimman vähäisiksi suunnitteluprosessin alkuvaiheessa. Lisäksi kaikki mahdolliset vaikutukset arvioidaan maankäytön suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin aikana. Jos havaitaan olennaisia vaikutuksia, esimerkiksi biologiseen monimuotoisuuteen liittyen, suunnitteluprosessi lopetetaan.

Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien lieventävien toimenpiteiden osalta seurataan kansallista lainsäädäntöä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, joka perustuu EU-direktiiviin tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY).

Kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi

Enersensen toimintaa sekä sen arvoketjun alku- ja loppupään toimintaa arvioitiin kiertotalouden näkökulmasta kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin työpajoissa, mutta resurssien sisään- ja ulosvirtausten osalta ei tunnistettu vaikutuksia. Jätteiden osalta tunnistettiin yksi vaikutus, mutta se ei noussut raja-arvon yläpuolelle olennaiseksi. Sisäänvirtauksissa tunnistettiin yksi mahdollisuus, mutta sekään ei noussut arvioinnissa olennaiseksi. Enersense keskittyy vihreän energiasiirtymän projekti- ja palveluliiketoimintaan. Sen keskeisiä tuotantopanoksia ovat teräs, betoni ja alihankintapalvelut. Jätteiden määrä on vähäinen, ja Enersense pyrkii kierrättämään uudelleenkäytettävät materiaalit. Arvoketjun alkupään luonnonvarojen käytön olennaiset vaikutukset on tunnistettu osana Enersensen päästöjä, eikä lisävaikutuksia ole tunnistettu. Yhteisöjä ei ole kuultu resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyen, eikä vaikutuksia yhteisöihin ole tunnistettu.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa huomioitiin koko konsernin toiminta, sijaintimaat, yhtiön toimiala ja liiketoiminnan rakenne. Näitä on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2 SBM-1.

Lisäksi huomioitiin yhtiön riskienhallintaprosessissa esiin nousseet liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät riskit, joista olennaiseksi nostettiin hankintoihin ja toimittajavalintoihin liittyvä riski. Potentiaalisia toimittajariskejä on tunnistettu erityisesti alihankintaketjuihin ja EU:n ulkopuolisiin toimittajiin liittyen.

IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Sisältöindeksi

Standardi	Tiedonanto vaatimus	Tiedonantovaatimuksen nimi	Sivunumero
ESRS 2	BP-1	Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	24
ESRS 2	BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	24
ESRS 2	GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	24
ESRS 2	GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	27
ESRS 2	GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	27
ESRS 2	GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	28
ESRS 2	GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	28
ESRS 2	SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	29
ESRS 2	SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	31
ESRS 2	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	33
ESRS 2	IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	35
ESRS 2	IRO-2	Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	41
ESRS 2		Lisäyksessä B luetellut muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet	42
E1		Taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaiset ilmoitukset	49
E1	E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	60
E1	E1-SBM-3	Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	60
E1	E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	60
E1	E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	61
E1	E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	62

Standardi	Tiedonanto vaatimus	Tiedonantovaatimuksen nimi	Sivunumero
E1	E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	63
E1	E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	64
E2	E2-1	Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	67
E2	E2-2	Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit	67
E2	E2-3	Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet	67
E2	E2-4	Ilman pilaantuminen	67
S1	S1-SBM-3	Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	68
S1	S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	68
S1	S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	70
S1	S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	71
S1	S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	72
S1	S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	74
S1	S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	75
S1	S1-14	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	76
S1	S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	77
G1	G1-1	Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	78
G1	G1-2	Suhteet toimittajiin	80

ESRS2-standardin lisäyksessä B luetellut muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816 (5), liite II		24
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		24
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				28
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 ( 6 ) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		29
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		29
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 (7) 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		29
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		29
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	60

Toimintakertomus 2024

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		60
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		62
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				63
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				63
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				63
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		64

Toimintakertomus 2024

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		64
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	Epäolennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski			Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoase tus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				67
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Epäolennainen

Toimintakertomus 2024

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				Epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10					Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14					Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Epäolennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				Epäolennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				Epäolennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				68
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				68
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				69
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		69

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				69
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				69
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				71
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		76
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				Epäolennainen
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				77
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		77
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				Epäolennainen
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Epäolennainen
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				Epäolennainen

Toimintakertomus 2024

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Epäolennainen
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Epäolennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Epäolennainen
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Epäolennainen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				78
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				79

EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
	Epäolennainen
	Epäolennainen
	Epäolennainen
	Epäolennainen
	Epäolennainen

Toimintakertomus 2024

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				Epäolennainen

Tässä konsernikestävyysraportissa annettavat olennaiset tiedot on määritelty kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulosten ja tiedon merkityksellisyyden perusteella, kuten on määritelty ESRS 1 3.2 jaksossa Olennaisuusseikat ja tietojen olennaisuus. Kaikkien olennaisuuden arvioinnin raja-arvon ylittäneiden kestävyysseikkojen kohdalla on annettu aihekohtaisen standardin mukaiset tiedot mittareista ja tavoitteista, olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta.

Ympäristötiedot

EU-taksonomia

ASETUKSEN (EU) 2020/852 (LUOKITUSJÄRJESTELMÄASETUS) 8 ARTIKLAN MUKAISET TIEDOT

EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä, EU-taksonomia

EU-taksonomia on kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on ohjata rahoitusta EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista edistäville toiminnoille. Enersense on tunnistanut toiminnastaan luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot ilmastonmuutoksen hillinnän osalta. Yhtiö on myös tunnistanut toiminnastaan luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen osalta. Yhtiö on arvioinut, että sillä ei ole ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävään käyttöön, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen tai biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja.

Enersense on tehnyt merkittävän muutoksen koskien taksonomianmukaisuutta vuodelta 2023 raportoituihin tietoihin verrattuna. Vuoteen 2023 asti Enersense tulkitsi, että sen toimet ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen (human rights due diligence) liittyen täyttävät EUtaksonomian vähimmäistason suojatoimien vaatimukset. Yhtiö tarkasteli vaatimuksia uudelleen vuonna 2024 ja totesi, että sen ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät toimet eivät täytä vähimmäistason suojatoimien vaatimuksia. Näin ollen Enersensellä ei ole lainkaan taksonomianmukaisia toimintoja, ja yhtiö oikaisee vuoden 2023 taksonomiaraportointiaan taksonomianmukaisuuden osalta.

Enersense kehittää ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteen mukaisia toimintatapojaan vuonna 2025, jotta se täyttäisi vähimmäistason suojatoimien vaatimukset ja pystyisi raportoimaan toimintojensa taksonomianmukaisuudesta.

Enersensen liiketoimintojen edustajat ovat arvioineet EU-taksonomiakelpoisuuden kriteerien toteutumista seuraavasti:

Ilmastonmuutoksen hillintä

3.10. Vedyn valmistus

Yhtiön asiakkaalleen toteuttama ylläpitotyö vetytehtaassa on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Enersense tuottaa vetytehtaassa palvelua, jolla varmistetaan tehtaan turvallinen toiminta ja häiriötön tuotanto.

3.20. Sellaisten suur-, keski- ja pienjännitteisten sähkön siirto- ja jakelulaitteiden valmistus, asennus ja huolto, jotka saavat aikaan tai mahdollistavat ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen

Yhtiön sähköautojen latausratkaisut sekä sähköautojen suurteholatausasemien valmistusliiketoiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Enersense tuottaa latausratkaisut kokonaisvaltaisena palveluna kiinteistökartoituksesta ja latausjärjestelmän asennuksesta käyttöönottoon asti. Palvelu on laiteriippumatonta ja kattaa useamman valmistajan tuotteet mukaan lukien yhtiön itse valmistamat laitteet. EU:n kesällä 2023 antaman, asetusta (EU) 2021/2139 täydentävän uuden asetuksen mukaisesti vuodelta 2024 raportoidaan vain latausratkaisuliiketoiminnan luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta. Enersense tiedotti 28.2.2025, että se luopuu päästöttömän liikenteen ratkaisuihin keskittyvästä liiketoiminnastaan.

3.3. Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus

Yhtiön varustelutyö liittyen asiakkaan tilaamiin LNG-aluksiin on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoiseksi.

4.1. Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla

Yhtiön aurinkoenergiapuistojen kunnossapitotoiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Enersensen toiminnalla tuetaan aurinkovoimaloiden käyttövarmuutta.

4.3. Sähköntuotanto tuulivoimalla

Yhtiön maatuulivoiman hankekehitykseen, rakentamiseen ja laitoksen käyttöönoton jälkeiseen kunnossapitoon sekä merituulivoimaloiden jalustojen rakentamiseen liittyvät toiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Enersense osallistuu maatuulivoimahankkeisiin alkaen niiden esiselvitys-, lupa-, maankäyttö- ja YVA-vaiheista tuulivoimaloiden rakennusinfrastruktuurin ja perustusten rakentamiseen sekä laitosten käyttöönoton jälkeisiin kunnossapito-, ylläpito- ja valvontatoimiin. Enersensellä on Suomessa tuotantolaitos, jossa on mahdollista rakentaa sekä yhtiön omaan teknologiaan että asiakkaan suunnitelmiin perustuvia merituulivoimaloiden jalustoja.

Enersense ei omalla toiminnallaan tuota sähköä tuulivoimalla, mutta tarjoaa palveluita tuulivoimahankkeiden edistämiseksi ja rakentamiseksi sekä niiden käyttöönoton jälkeiseen energiantuotantoon. Enersense myi maatuulivoiman hankekehitysliiketoiminnan Fortumille raportointikauden jälkeen helmikuussa 2025.

4.5. Sähköntuotanto vesivoimalla

Yhtiön vesivoiman käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät toiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Enersense ei omalla toiminnallaan tuota sähköä vesivoimalla, mutta yhtiö tuottaa jokivoimalaitoksille paikalliskäyttöpalveluita, joilla varmistetaan laitosten käyttö.

4.9. Sähkön siirto ja jakelu

Yhtiön voimajohtojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito, sähköasemien suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito, jakeluverkkojen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito sekä sähkömittareiden asennustoiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi.

4.10. Sähkön varastointi

Yhtiön sähkövarastojen kunnossapitotoiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Enersense toimii suurten, megawattiluokan sähkövarastojen laitetoimittajien kumppanina sähkövarastojen ennakoivassa ja korjaavassa kunnossapidossa. Yhtiön toiminnalla varmistetaan sähkövarastojen käyttö.

4.11. Lämpöenergian varastointi

Yhtiön lämpöpumppulaitosten paikalliskäyttöön liittyvät toiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Enersense toteuttaa suurten, megawattiluokan sähköpumppujen ennakoivaa ja korjaavaa kunnossapitoa. Yhtiön toiminnalla varmistetaan lämpöpumppulaitoksen toiminta.

4.15. Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

Yhtiön kaukolämpö- ja jäähdytysverkon käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät toiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Enersensen käyttö- ja kunnossapitotoiminnot kattavat yli 1 400 km kaukolämpöverkkoa ja yli 90 km kaukojäähdytysverkkoa sekä noin 60 km energiatunneleissa kulkevia kaukolämmitys- ja jäähdytysjohtoja.

4.24. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla

Yhtiö on arvioinut luokitusjärjestelmäkelpoisiksi käyttö- ja kunnossapitotoimintansa, joita se toteuttaa asiakkaansa vuonna 2023 käyttöön ottamalla biolämpölaitoksella.

4.25. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä

Yhtiön lämpöpumppulaitosten paikalliskäyttöön liittyvät toiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Enersense vastaa asiakkaan lämpöpumppulaitoksen paikalliskäytöstä. Lämpöpumppulaitoksessa on viisi lämpöpumppua, jotka tuottavat puhdistetusta jätevedestä ja kaukojäähdytyksen paluuvedestä sekä sähköstä lämpöä ja jäähdytystä.

4.30. Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista, kaasumaisista polttoaineista

Yhtiön sähkö- ja kaukolämpöenergiaa pääasiallisesti maakaasusta tuottavien kombivoimalaitosten paikalliskäyttöön liittyvät toiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Lisäksi laitoksissa on maakaasulla tai kevyellä polttoöljyllä toimivat apukattilat, joita käytetään lähinnä kaasuturbiinien ylösajojen yhteydessä sekä huoltoseisokkien aikana. Vuonna 2024 kyseisillä laitoksilla käytettiin maakaasun lisäksi kevyttä polttoöljyä.

7.6. Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus

Yhtiön asiakkaan kiinteistöjen yhteyteen asennettujen aurinkovoimaloiden kunnossapitotoiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Enersense vastaa asiakkaan aurinkovoimaloiden huoltoja ylläpitopalveluista, joilla varmistetaan aurinkovoimaloiden turvallinen toiminta ja häiriötön tuotanto.

Siirtyminen kiertotalouteen

5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus

Yhtiön asiakkailleen toteuttama moottoreiden korjaus- ja kunnostamisliiketoiminta on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Enersense huoltaa ja korjaa asiakkailla käytössä olleita moottoreita takaisin käyttöön ja jatkaa näin laitteiden käyttöikää merkittävästi.

Ydinvoima ja fossiiliset kaasut

Enersense tuottaa asiakkaalleen paikalliskäyttöpalveluita sähkö- ja kaukolämpöenergiaa pääasiallisesti maakaasusta tuottavissa kombivoimalaitoksissa. Toiminta on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Laitoksissa on myös kevyellä polttoöljyllä toimivat apukattilat, jotka ovat olleet käytössä vuonna 2024. Toiminta raportoidaan jaksossa 4.30, jota on kuvattu tämän raportin osiossa Arvio asetuksen (EU) 2020/852 noudattamisesta.

Enersense tuottaa käyttö- ja kunnossapitopalveluita asiakkaan lämpölaitoksille, joissa polttoaineena käytetään sekä maakaasua että kevyttä polttoöljyä. Tästä syystä yhtiö on arvioinut, että kyseinen toiminta ei kuulu luokitusjärjestelmän piiriin.

4.27. Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön ja lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla

Yhtiön asiakkaalleen toteuttama asiantuntijatyö ydinvoimalassa on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Enersense tuottaa ydinvoimalassa palvelua, jolla varmistetaan voimalan turvallinen toiminta ja häiriötön tuotanto.

Taksonomiaraportoinnin laatimisperiaatteet

Enersense on määrittänyt asetuksessa (EU) 2021/2178 esitetyt keskeiset tulosindikaattorit (liikevaihto, pääomamenot (CAPEX) ja toimintamenot (OPEX)) asetuksen liitteen I kohdan 1. mukaisesti. Keskeiset tulosindikaattorit on laskettu käyttäen Enersensen IFRS-konsernitilinpäätöksen tietoja. Tulosindikaattoreiden määrittelyssä on otettu huomioon muutokset, jotka EU antoi kesäkuussa 2023 säädöksellä delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muuttamisesta taloudellisia toimintoja koskevien erityisten tietojen antamisesta.

Liikevaihto

Kokonaisliikevaihto (nimittäjä) vastaa Enersensen konsernitilinpäätöksen liikevaihtoa. Luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto (osoittaja) sisältää vain sellaisen liikevaihdon, joka kertyy luokitusjärjestelmän piirissä olevista toiminnoista (luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto).

Luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto on laskettu Enersensen projektiseurannan kautta. Siinä projektit ovat selkeästi yksilöityjä, eikä samaa liikevaihtoerää ole käytetty kuin kerran. Liikevaihtoosuudet on laskettu jakamalla luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto Enersense-konsernin raportoidulla kokonaisliikevaihdolla.

Pääomamenot (CAPEX)

Kokonaispääomamenot (nimittäjä) vastaavat Enersensen konsernitilinpäätöksessä esitettyjä bruttoinvestointeja, joihin sisältyvät investoinnit käyttöomaisuuteen, strategiaa tukevat sijoitukset sekä yritysostot.

Enersensen liiketoimintamalli vaatii vain hyvin vähän käyttöomaisuusinvestointeja. Yhtiö on arvioinut, että sen sähköntuotantoon tuulivoimalla, sähköautojen suurteholatausasemien valmistukseen sekä sähkön siirtoon ja jakeluun liittyvistä investoinneista kertyy sille ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia pääomamenoja. Luokitusjärjestelmäraportissa esitetään yhtiön IFRS-tilinpäätöksen mukaiset tiedot näistä investoinneista.

Toimintamenot (OPEX)

Kokonaistoimintamenot (nimittäjä) kattavat suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Yhtiön näkemyksen mukaan sen sähköntuotantoon tuulivoimalla, sähköautojen suurteholatausasemien valmistukseen sekä sähkön siirtoon ja jakeluun liittyvistä toiminnoista kertyy sille ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia

toimintamenoja. Muilta osin yhtiö on arvioinut, että sille ei kerry luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja.

Luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintamenot on laskettu Enersensen projektiseurannan kautta. Siinä projektit ovat selkeästi yksilöityjä, eikä samaa toimintamenoerää ole käytetty kuin kerran. Toimintameno-osuudet on laskettu jakamalla luokitusjärjestelmäkelpoinen toimintameno Enersense-konsernin raportoiduilla kokonaistoimintamenoilla.

Tulosindikaattorit

Vuoden 2023 vertailutiedot esitetään sulkeissa.

Liikevaihto

Enersensen liiketoimintojen vuoden 2024 liikevaihdosta yhteensä 223 (201) miljoonaa euroa, eli 52 (55) prosenttia, on luokitusjärjestelmäkelpoista. Konsernin kokonaisliikevaihto vuonna 2024 oli 425 (363) miljoonaa euroa.

Pääomamenot

Enersensen pääomamenoista yhteensä 3 (5) miljoonaa euroa, eli 76 (85) prosenttia konsernin bruttoinvestoinneista, on luokitusjärjestelmäkelpoista. Konsernin bruttoinvestoinneista 1 (1) miljoonaa euroa, eli 24 (15) prosenttia, ei ole luokitusjärjestelmäkelpoista. Konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2024 olivat yhteensä 4 (5) miljoonaa euroa.

Toimintamenot

Enersensen toimintamenoista yhteensä 3 (2) miljoonaa euroa, eli 50 (44) prosenttia konsernin kokonaistoimintamenoista, on luokitusjärjestelmäkelpoista. Konsernin kokonaistoimintamenoista 50 (56) prosenttia, eli 3 (3) miljoonaa euroa, ei ole luokitusjärjestelmäkelpoista. Konsernin kokonaistoimintamenot vuonna 2024 olivat yhteensä 6 (5) miljoonaa euroa.

Toimintakertomus 2024

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot

Tilikausi 1.1.–31.12.2024		2024				edistämisen kriteerit	Merkittävän				"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta, 2024	muutoksen hillintä maston Il	minen muutokseen sopeutu maston Il	merten luonnonvarat Vesivarat ja	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	mit muotoisuus ja ekosystee moni Biologinen	muutoksen hillintä maston Il	minen muutokseen sopeutu maston Il	merten luonnonvarat Vesivarat ja	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	mit muotoisuus ja ekosystee moni Biologinen	met mäistason suojatoi m Vähi	mä-kelpoisten (A.2.) osuus mukaisten (A.1) tai män liikevaihdosta, v 2023 Luokitusjärjestel luokitusjärjestel	minta mahdollistava toi Luokka	minta mä- toi Luokka siirty
		Me	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		0	0	0	0	0	0	0	0	K	K	K	K	K	K	K	0
Josta mahdollistavat toiminnat		0	0	0	0	0	0	0	0	K	K	K	K	K	K	K	0	M
Josta siirtymätoiminnat		0	0	0						K	K	K	K	K	K	K	0		S
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Vedyn valmistus	CCM 3.10	0	0	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0
Sellaisten suur-, keski- ja pienjännitteisten sähkön siirto- ja jakelulaitteiden valmistus, asennus ja huolto, jotka saavat aikaan tai mahdollistavat ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen	CCM 3.20	1	0	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								1
Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.3	10	2	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0
Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla	CCM 4.1	0	0	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0

Toimintakertomus 2024

Sähköntuotanto tuulivoimalla	CCM 4.3	40	9	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL				9
Sähköntuotanto vesivoimalla	CCM 4.5	2	1	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL				1
Sähkön siirto ja jakelu	CCM 4.9	149	35	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL				43
Sähkön varastointi	CCM 4.10	0	0	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL				0
Lämpöenergian varastointi	CCM 4.11	0	0	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL				0
Kaukolämpö- ja jäähdytysverkkojen käyttö ja kunnossapito	CCM 4.15	4	1	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL				1
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla	CCM 4.24	3	1	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL				1
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä	CCM 4.25	0	0	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL			K	0
Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön ja lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla	CCM 4.27	7	2	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL				0
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista	CCM 4.30	5	1	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL				1
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.6	0	0	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL			K	0
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus	CE 5.1	1	0	E/KEL	E/S	E/S	E/S	KEL	E/S			K	0
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)				52	0	0	0	0	0				55
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)		223	52										0
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		192	48
YHTEENSÄ		425	100

Toimintakertomus 2024

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot

Tilikausi 1.1.–31.12.2024		2024					Merkittävän edistämisen kriteerit				"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	menot ma Pääo	menoista, 2024 ma Osuus pääo	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	merten luonnonvarat Vesivarat ja	Kiertotalous	minen mpäristön pilaantu Y	muotoisuus ja moni mit Biologinen ekosystee	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	merten luonnonvarat Vesivarat ja	Kiertotalous	minen mpäristön pilaantu Y	muotoisuus ja moni mit Biologinen ekosystee	met mäistason suojatoi m Vähi	mäkelpoisten menoista, v 2023 män mukaisten (A.1) tai Luokitusjärjestel luokitusjärjestel (A.2.) osuus ma pääo	mahdollistava minta Luokka toi	minta mä- toi Luokka siirty
		Me	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)			0
Josta mahdollistavat toiminnat			0														0	M
Josta siirtymätoiminnat		0	0														0		S
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Sähköntuotanto tuulivoimalla	CCM 4.3	2	42	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0
Sähkön siirto ja jakelu	CCM 4.9	1	34	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0
Vedyn valmistus	CCM 3.10	0	0	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								58
Sellaisten suur-, keski- ja pienjännitteisten sähkön siirto- ja jakelulaitteiden valmistus, asennus ja huolto, jotka saavat aikaan tai mahdollistavat ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen	CCM 3.20	0	0	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								27
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		3	76	76	0	0	0	0	0								85
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)		3	76	76	0	0	0	0	0								85
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		1	24
YHTEENSÄ		4	100

Toimintakertomus 2024

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot

Tilikausi 1.1.–31.12.2024		2024					Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat	Koodi	menot minta Toi	menoista, 2024 minta Osuus toi	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	merten luonnonvarat Vesivarat ja	Kiertotalous	minen mpäristön pilaantu Y	muotoisuus ja moni mit Biologinen ekosystee	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	merten luonnonvarat Vesivarat ja	Kiertotalous	minen mpäristön pilaantu Y	muotoisuus ja moni mit Biologinen ekosystee	met mäistason suojatoi m Vähi	mukaisten mä menoista, v 2023 (A.1) tai luokitusjärjestel kelpoisten (A.2.) osuus män Luokitusjärjestel minta toi	minta mahdollistava toi Luokka	minta mä- toi Luokka siirty
		Me	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
Josta mahdollistavat toiminnat		0	0	0	0	0	0	0	0	K	K	K	K	K	K	K	0	M
Josta siirtymätoiminnat		0	0							K	K	K	K	K	K	K	0		S
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Sellaisten suur-, keski- ja pienjännitteisten sähkön siirto- ja jakelulaitteiden valmistus, asennus ja huolto, jotka saavat aikaan tai mahdollistavat ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen	CCM 3.20	0	0	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0
Sähköntuotanto tuulivoimalla	CCM 4.3	1	20	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								16
Sähkön siirto ja jakelu	CCM 4.9	2	31	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								28
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		3	50	50	0	0	0	0	0								44
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)		3	50	50	0	0	0	0	0								44
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		3	50
YHTEENSÄ		6	100

Enersensellä ei ole luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja liittyen sähköntuotantoon ydinvoimalla ja maakaasulla.

Enersensellä ei ole luokitusjärjestelmään kelpaamattomia taloudellisia toimintoja liittyen sähköntuotantoon ydinvoimalla ja maakaasulla.

Näin ollen lomake 5: Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (täydentävä delegoitu ilmastosäädös, Liite III) on jätetty esittämättä.

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä

Toimintakertomus 2024

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot

	Liikevaihto
			Määrä ja osuus 2024		Määrä ja osuus 2023
Taloudelliset toiminnot	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston muutoksen hillintä		Ilmaston muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston muutoksen hillintä		sopeutuminen	Ilmaston muutokseen
	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 15.7.2022 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 188/43	7	2 %	7	2 %	0	0	0	0	0	0	0	0
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	5	1 %	5	1 %	0	0	5	1 %	5	1 %	0	0
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta (nimittäjä)	211	50 %	211	50 %	0	0	196	54 %	196	54 %	0	0
Yhteensä	223	54 %	223	54 %	0	0	201	55 %	201	55 %	0	0

Ilmaston hillintä	muutoksen	Ilmaston muutokseen sopeutuminen
Ilmaston muutoksen hillintä		Ilmaston muutokseen sopeutuminen

Pääomamenot

	Määrä ja osuus 2024							Määrä ja osuus 2023
Taloudelliset toiminnot	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston muutoksen hillintä		Ilmaston muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston muutoksen hillintä		Ilmaston muutokseen sopeutuminen
	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 15.7.2022 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 188/43	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus konsernin pääomamenoista (nimittäjä)	1	37 %	1	37 %	0	0	5	85 %	5	85 %	0	0
Yhteensä	1	37 %	1	37 %	0	0	5	85 %	5	85 %	0	0

Toimintamenot

				Määrä ja osuus 2024				Määrä ja osuus 2023
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston muutoksen hillintä	Ilmaston muutokseen sopeutuminen			Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston muutoksen hillintä		Ilmaston muutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 15.7.2022 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 188/43	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus konsernin toimintamenoista (nimittäjä)	3	50 %	3	50 %	0	0	3	44 %	3	44 %	0	0
Yhteensä	3	50 %	3	50 %	0	0	3	44 %	3	44 %	0	0

E1 – Ilmastonmuutos

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Enersense on sitoutunut asettamaan Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteen mukaiset, tieteeseen perustuvat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Osana tavoitteiden asettamista Enersense tulee laatimaan ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman.

E1-SBM-3 – Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin olennaisia ilmastonmuutoksen hillintään ja energiankäyttöön liittyviä todellisia negatiivisia vaikutuksia omassa toiminnassa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä. Arvioinnissa tunnistettiin myös ilmastoon liittyviä riskejä, mutta niistä yksikään ei noussut arvioinnissa olennaiseksi. Siirtymätapahtumiin liittyen tunnistettiin energiasiirtymään liittyvä mahdollisuus. Näitä on kuvattu tarkemmin Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset -taulukossa osiossa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Strategian ja liiketoimintamallin ilmastokestävyyttä ei ole vielä arvioitu resilienssianalyysin avulla. Myöskään ilmastoskenaarioanalyysia ei ole vielä toteutettu. Resilienssianalyysi ja ilmastoskenaarioanalyysi pyritään tekemään vuoden 2025 aikana.

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Enersense on määrittänyt alla kuvatut toimintaperiaatteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi ja arvioimiseksi. Toimintaperiaatteet kattavat seuraavat seikat: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energiatehokkuus.

Seuraavat toimintaperiaatteet kattavat kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät vaikutukset omissa toiminnoissa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä, energiankulutukseen liittyvät vaikutukset omassa toiminnassa ja arvoketjun loppupäässä, sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän mahdollisuuden. Toimintaperiaatteita sovelletaan kaikkiin Enersensen työntekijöihin, tytäryhtiöihin

ja liiketoimintaan koko arvoketjussa ja niitä on noudatettava kaikissa maissa, joissa Enersense toimii:

Vastuullisen toimintatavan ohjeet (Code of Conduct)

• • Keskeiset sisällöt ja päämäärä: Vastuullisen toimintatavan ohjeet määrittävät lähestymistavan eettisiin liiketoimintatapoihin, ilmastonmuutoksen hillintään, ihmis- ja työoikeuksiin sekä ympäristöarvoihin. Tärkeästä roolista energiamurroksessa ja vihreässä siirtymässä johtuen Enersenselle on erityisen tärkeää kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen koko arvoketjussa, ympäristövaikutusten huomiointi kaikessa toiminnassa, ympäristö- ja energiatehokkuuden jatkuva parantaminen, ilman pilaantumiseen vaikuttavien päästöjen vähentäminen, kiertotalouden ja jätehuollon edistäminen, luonnon monimuotoisuuden huomiointi sekä koko toimitusketjun vastuullisuuden edistäminen. Enersensen työntekijöiden ja sidosryhmien tulee noudattaa ympäristöön liittyvää lainsäädäntöä, ympäristölupia ja muita sovellettavaksi tulevia määräyksiä sekä Enersensen ympäristöön liittyviä ohjeita. Enersense on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillintään ja edistämään YK:n kestävän kehityksen periaatteita.
• • Ylin toteutuksesta vastaava taho: Enersensen hallitus vahvistaa vastuullisen toimintatavan ohjeen sisällön ja johtoryhmä vastaa sen toteuttamisesta.

Ympäristöpolitiikka

• • Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Enersense noudattaa ympäristölainsäädäntöä ja muita vaatimuksia sekä velvoitteita. Ympäristötoimia ohjaa ISO 14001:2015-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Toimintaan liittyvät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja haitallisia ympäristövaikutuksia vähennetään jatkuvasti. Enersense on sitoutunut seuraaviin yleisiin päämääriin: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen koko arvoketjussa, energiankulutuksen vähentäminen ja ympäristötehokkuuden parantaminen, ilman pilaantumiseen vaikuttavien päästöjen vähentäminen, jätteen vähentäminen ja materiaalien kierrätyksen parantaminen, biodiversiteettinäkökulmien huomiointi omissa ja asiakasprojekteissa. Lisäksi Enersense on sitoutunut Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) ja tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden asettamiseen vuoden 2025 loppuun mennessä.
• • Ylin toteutuksesta vastaava taho: Konsernin johtoryhmä

Koska suurin osa Enersensen suorista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ajoneuvojen ja koneiden polttoaineenkulutuksesta, Enersense on ottanut käyttöön sisäisen toimintaperiaatteen hillitäkseen tätä vaikutusta. Toimintaperiaatetta sovelletaan kaikkiin Enersensen työntekijöihin, tytäryhtiöihin ja omaan liiketoimintaan kaikissa maissa, joissa Enersense toimii:

Autopolitiikka

• • Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Enersense panostaa ajoneuvojen hankinnoissa päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Ajoneuvojen valinnassa suositaan ensisijaisesti hybridien ja täyssähköautojen hankintaa aina, kun se soveltuu käyttöön liiketoiminnan olosuhteet huomioiden. Mikäli perustelluista syistä kuitenkin päädytään dieselmoottorisiin autoihin, niiden osalta pyritään edelleen autoluokissaan mahdollisimman vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin. Ajoneuvoissa siirrytään lisääntyvissä määrin käyttämään uusiutuvia polttoaineita. Ajoneuvoissa panostetaan myös energiatehokkuustoimenpiteisiin, kuten tehtävään oikein mitoitettujen autojen valintaan, ajoneuvokannan optimointiin sekä logistiikan suunnitteluun ja taloudelliseen ajotapaan.
• • Ylin toteutuksesta vastaava taho: Konsernin johtoryhmä

Hillitäkseen kasvihuonepäästöjä arvoketjun alkupäässä Enersense on laatinut seuraavan toimintaperiaatteen, jota sovelletaan koko Enersensen konsernin hankintoihin:

Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeet (Supplier Code of Conduct)

• • Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Periaatteet, joita Enersensen toimittajien tulee noudattaa toiminnassaan. Ohjeet määrittävät lähestymistavan eettisiin liiketoimintatapoihin, ihmis- ja työoikeuksiin sekä ympäristöarvoihin. Toimintaperiaatteella pyritään edistämään tuloksellista liiketoimintaa ja vastuullisuuden ja rehellisyyden kulttuuria, ehkäistään lainvastaista ja epäeettistä menettelyä sekä vahvistetaan luottamusta sidosryhmiin. Enersense vaatii toimittajiaan – yhteistyössä työntekijöidensä, asiakkaidensa, toimittajiensa ja muiden sidosryhmien kanssa - vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia ja toimimaan ennakoivasti ympäristöasioissa. Toimittajien on noudatettava ympäristöön liittyvää lainsäädäntöä, ympäristölupia ja muita sovellettavia määräyksiä sekä Enersensen ohjeita. Toimittajien tulee jatkuvasti etsiä keinoja, joilla ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Ympäristövaikutuksia vähennetään muun muassa asianmukaisella materiaalien valinnalla ja käytöllä, prosesseilla sekä minimoimalla toiminnassa syntyvien jätteiden ja päästöjen määrää. Toimittajien tulee varmistaa, että niiden henkilöstö on tietoinen ja koulutettu ympäristövaatimuksiin liittyen.
• • Ylin toteutuksesta vastaava taho: Konsernin johtoryhmä

Kaikkien yllä kuvattujen toimintaperiaatteiden toteuttamista seurataan johdon katselmuksilla, hiilijalanjälkilaskennoilla ja ISO14001-ympäristöjärjestelmän auditoinneilla. Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeen toteuttamista seurataan myös toimittajien tarkastuksilla ja auditoinneilla,

joita on kuvattu tarkemmin osiossa G1-2. Jatkuvan sidosryhmäyhteistyön kautta saadut näkemykset on huomioitu toimintaperiaatteita laatiessa.

Vastuullisen toimintatavan ohjeet, ympäristöpolitiikka ja toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeet ovat saatavilla henkilöstölle yhtiön intranetissä sekä muille sidosryhmille yhtiön ulkoisilta verkkosivuilta. Vastuullisen toimintatavan ohjeet sisältyvät myös henkilöstön perehdytysohjelmaan ja toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeet liitetään mukaan kaikkiin hankintasopimuksiin. Autopolitiikka on saatavilla vain yhtiön henkilöstölle.

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Enersense toteutti toimia omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan edistääkseen kohdassa E1-2 kuvattujen toimintaperiaatteiden päämääriä ja saavuttaakseen kohdassa E1-4 kuvatun tavoitteen. Alla on kuvattu vuonna 2024 toteutetut keskeisimmät toimet sekä suunnitelmat vuodelle 2025:

Arvoketjun alku- ja loppupään kattavat toimet ja toimintasuunnitelmat:

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen arvoketjussa

• • Toimet 2024: Enersense laski ensimmäisen kerran koko arvoketjunsa kasvihuonekaasupäästöt (scope 3) vuodelta 2023. Päästöt polttoaineiden ja ostetun energian kulutuksesta (scope 1 ja 2) oli jo laskettu aiemmin.
• • Suunnitellut toimet: Vuonna 2025 yhtiö tulee asettamaan tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ja laatimaan siirtymäsuunnitelman. Toimien toteuttaminen vaatii henkilöresursseja: Enersenselle rekrytoitiin vuoden 2024 lopussa vastuullisuuspäällikkö sekä viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, jotka vastaavat toiminnan toteuttamisesta yhteistyössä liiketoimintojen asiantuntijoiden kanssa. Suunniteltu toimi koskee kaikkia Enersensen toimintamaita sekä arvoketjua.

Toimitusketjun hiilestä irtautumisen vauhdittaminen

• • Toimet v. 2024: Enersense liittyi vuonna 2023 WWF:n Suomen Ready for Green Steel -kampanjaan. Vuonna 2024 keskustelua jatkettiin sidosryhmien kanssa teräksen tuotannon vihreän siirtymän vauhdittamiseksi.
• • Suunnitellut toimet: Vuoden 2025 aikana Enersense aikoo jatkaa keskustelua vihreän teräksen saatavuuden parantamiseksi. Toimen vaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Toimi koskee kaikkia Enersensen toimintamaita sekä arvoketjua eikä vaadi merkittäviä resursseja.

Oman toiminnan kattavat toimet ja toimintasuunnitelmat:

Uusiutuvan energian käytön lisääminen

• • Toimet v. 2024: Enersense linjasi, että kaikki uudet sähkö- ja lämmityssopimukset ovat päästötöntä tai uusiutuvaa energiaa. Meriteollisuusyksikön sähkösopimus uusittiin päästöttömäksi (lämmityssopimus oli jo aiemmin päästötöntä). Vuonna 2024 92 % Enersensen ostosähköstä sekä 86 % lämmöstä oli joko uusiutuvaa tai päästötöntä.
• • Suunnitellut toimet: Vuonna 2025 Enersense aikoo asettaa tavoitteen koko konsernin ostosähkön ja -lämmön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tulevaisuuden toimen vaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Toiminnan toteuttaminen vaatii operatiivisia investointeja, joiden määrää ei ole arvioitu, mutta kustannusvaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Toimet koskevat Enersensen kaikkia Suomen toimintoja.

Toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen:

Ilmastonmuutosta hillitsevien teknisten ja teknologisten ratkaisuiden edistäminen

• • Toimet v. 2024: Enersense pilotoi yhdessä Fingridin kanssa vähäpäästöisen teräksen käyttöä sähköasemien rakenteissa. Pilotissa selvitettiin maailmanlaajuisesti vähäpäästöisen teräksen saatavuutta ja oltiin yhteydessä noin 90 eri toimittajaan ympäri maailman kierrätysteräksen löytämiseksi pilottihankkeeseen. Selvitimme myös mahdollisuutta hankkia ja käyttää vähähiilisempää betonia ja näin kasvatimme valmiuttamme tarjota asiakkaillemme ympäristöystävällisempää ratkaisua myös betonin osalta.
• • Suunnitellut toimet: Vuonna 2025 Enersense aikoo jatkaa vastuullisempien ratkaisujen tarjoamista asiakkaille. Tulevaisuuden toimien vaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Toiminnan toteuttaminen vaatii henkilöresursseja ja se on kuulunut liiketoimintajohtajan tehtäviin vuonna 2024.

Toimien toteutus ei vaadi merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, eikä Enersensen kyky toteuttaa suunniteltuja toimia ole riippuvaista resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta. Enersensen suunnitelmissa ei ole hakea vihreää rahoitusta toimenpiteiden toteuttamiseksi.

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Vuonna 2024 Enersense asetti seuraavan kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävän tavoitteen kohdassa E1-2 kuvattujen ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevien toimintaperiaatteiden päämäärien edistämiseksi:

• • Tavoite: Absoluuttisten oman toiminnan (scope 1 ja 2) päästöjen vähentäminen 30 prosentilla verrattuna vuoteen 2023.
• • Tulos: Oman toiminnan päästöt vähenivät 33 prosenttia vuodesta 2023.

Tavoite koskee koko konsernia. Se ei ole tieteelliseen näyttöön perustuva, eikä sen asettamisessa kuultu sidosryhmiä. Tavoitteen edistymistä mitataan päästölaskennasta saatavien lukujen perusteella. Siihen liittyvät menetelmät ja oletukset on kuvattu osiossa E1-6. Hallitus hyväksyi tavoitteen keväällä 2024 ja se koski vain vuotta 2024. Toteutunut päästövähennys on saavutettu hankkimalla päästötöntä sähköä Mäntyluodon meriteollisuusyksikköön. Yhtiö tulee asettamaan Science Based Targets iniative -aloitteen mukaiset, tieteeseen perustuvat tavoitteet vuoden 2025 aikana.

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Tässä osiossa kuvataan Enersensen omiin toimintoihin liittyvä kokonaisenergiankulutus.

Fossiilisista ja ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan

energian kokonaiskulutus

			Muutos
	2023 (perusvuosi)	2024	(2023– 2024), %
Polttoaineen kulutus (MWh)
Hiili ja hiilituotteet	0	0	0
Raakaöljy ja öljytuotteet	0	0	0
Maakaasu	9	11	27
Muut fossiiliset lähteet	29 449	29 760	1
Ostettu tai hankittu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys fossiilisista lähteistä	7 592	1 657	-78
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	37 050	31 428	-15
Fossiilisten energialähteiden osuus kokonaiskulutuksesta (%)	69	55	-21
Ydinvoimaan perustuva energiankulutus yhteensä (MWh)	1 560	12 732	716
Ydinvoiman osuus kokonaiskulutuksesta (%)	3	22	659
Uusiutuvat lähteet, mukaan lukien biomassa	1 497	1 686	13
Uusiutuvista energialähteistä ostettu tai hankittu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys.	14 904	13 342	-10
Itse tuotettu muu kuin polttoaineesta peräisin oleva uusiutuva energia	0	0	0
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	16 401	15 029	-8
Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta (%)	0	0	-15
Energian kokonaiskulutus – fossiiliset ja uusiutuvat energialähteet yhteensä (MWh)	53 521	57 503	7

Energiaintensiteetti

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toimintojen kokonaisenergiankulutus liikevaihtoa kohti (MWh/MEUR) 147 135 -8

	2023 (perusvuosi)	2024	Muutos (2023– 2024), %
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toimintojen kokonaisenergiankulutus liikevaihtoa kohti (MWh/MEUR)	147	135	-8
Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva liikevaihto	363	425	8
Liikevaihto (muut)	0	0
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös)	363	425

E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Kasvihuonekaasupäästöt

	2023		Muutos (2023–
	(perusvuosi)	2024	2024), %
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	7 049	7 207	2
% säännellyistä päästökauppajärjestelmistä peräisin olevista kasvihuonekaasupäästöistä (scope 1).	0	0	0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Sijaintiperusteiset (tCO2ekv.)	4 278	3 585	-16
Markkinaperusteiset (tCO2ekv.)	4 974	835	-83
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasupäästöjen scope 3 -bruttopäästöjen kokonaismäärä (tCO2-ekv.)	88 749	87 923	-1
1. Ostetut tavarat ja palvelut	83 051	81 854	-1
2. Tuotantohyödykkeet	328	475	45
3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)	1 530	1 648	8
4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	1 874	1 239	-34
5. Toiminnassa muodostuva jäte	484	1 115	130
6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	854	978	15
7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	52	49	-6
8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät	573	559	-2
11. Myytyjen tuotteiden käyttö	2	3	50
12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	2	3	69
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	100 077	98 716	-1
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	100 773	95 966	-5

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti

	2023 (perusvuosi)	2024	Muutos (2023– 2024), %
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./MEUR)	276	232	-16
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./MEUR)	278	226	-19
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto	363	425	17
Liikevaihto (muut)	0	0	0
Liikevaihto tilinpäätöksessä, yhteensä	363	425	17

Biogeeniset päästöt

	iogeeniset scope 1 päästöt (tCO2-ekv)
--	---------------------------------------	--

	2023	2024
Biogeeniset scope 1 päästöt (tCO2-ekv)	327	357

Huom: Scope 2 ja 3 osalta ei ole saatavilla riittävästi päästötietoja biogeenisesta CO2:sta

Toimintakertomus 2024

MITTAREIDEN LASKENTAPERIAATTEET

Enersensen energia- ja kasvihuonekaasupäästöjen mittaaminen ja laskenta perustuvat GHG Protocol Corporate Standard (versio 2004) ja GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard (versio 2011) -standardeihin. Mittareiden tietojen laadinnan konsolidointitapa on operationaalinen kontrolli. Tiedot kerättiin eri järjestelmistä, konsolidoitiin tytäryhtiöissä sekä liiketoiminnoissa ja kerättiin yhteen konsernitasolla. Tiedot validoitiin ja koostettiin yhteen tiedostoon. Päästöt laskettiin yhdistämällä lähtötiedot päästökertoimiin. Mittarit on validoinut erikseen ulkoinen konsultti, joka ei ole kestävyysraportin varmentaja.

Enersensen kasvihuonekaasupäästölaskennan perusvuosi on 2023, joka on ensimmäinen edustava vuosi, jolle tehtiin GHG-inventaarioraportti. Perusvuosi laskettiin uudelleen alkuvuonna 2025, sillä tiedonkeruun menetelmät kehittyivät ja lähtödatan kattavuus parani.

Scope 1 & 2

Scope 1 -energiankulutuksessa on huomioitu Enersensen konsernin uusiutuvat ja uusiutumattomat polttoaineet (diesel, bensiini, polttoöljy), tuotannon kaasut (nestekaasu, maakaasu) sekä maakaasu lämmitystä varten. Tiedot on saatu toimittajien raporteilta. Liettuan 12/2024 polttoainemäärät on arvioitu muiden kuukausien perusteella. Liettuan scope 1 -päästöjen määrä on 4 % kokonaispäästöistä. Tuotannon kaasuista asetyleeni ja propaani on laskettu hiilijalanjälkeen mukaan, mutta ne on jätetty energiankulutuksen ulkopuolelle, koska niitä ei käytetä energiatarkoituksiin. Scope 1 -päästöjen laskennassa on käytetty Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriön (DEFRA 2024) energiankulutustietoja ja kansallisia päästökertoimia. Biopolttoaineiden keskimääräiset määrät arvioitiin bensiinille, dieselille ja polttoöljylle DEFRA:n metodologiapaperin (2023) perusteella. Asetyleenin päästökerroin saatiin British Columbia Ministry of Environment (2011) selvityksestä.

Scope 2 -energiankulutuksessa on huomioitu Enersensen toimipisteiden sähkön ja lämmön kulutus. Niiden toimipisteiden osalta, joissa Enersensellä on omat energiasopimukset, kulutusdata kerättiin energiayhtiöiden raportoinneista. Niiden toimistojen osalta, joissa energiankulutus kuuluu vuokraan, kulutus arvioitiin keskimääräisen kulutuksen perusteella lattiapinta-alan (m²) mukaan käyttämällä Motivan keskimääräisiä kulutuskertoimia palvelualan toimistoissa ja olettamalla, että toimitilan korkeus on 3,5 metriä. Liettuan toimiston sähkön kulutus on arvioitu laskuihin perustuen ja lämmityksen määrää ei ollut saatavilla. Näiden arvioitujen päästöjen osuus on 6 % scope 2 sijaintiperusteisista päästöistä ja 40 % markkinaperusteisista päästöistä.

Markkinaperusteinen päästö

Kaikelle ostetulle lämmölle käytettiin sopimuskohtaisia päästökertoimia (Paikallisvoima ry). Jos sopimuskohtaisia päästökertoimia ei löytynyt, käytettiin Tilastokeskuksen (2023) keskimääräistä kerrointa. Kaukolämmön päästöjen jakoperuste oli energiamenetelmä.

Sähköntuotannon jäännösjakauman mukaista kerrointa käytettiin kaikissa niissä tapauksissa, joissa ei ollut joko alkuperätodistuksella tai muulla tavalla todistettua erillistä sopimusta päästöttömästä energiasta. Päästökerrointen lähteenä oli Association of Issuing Bodies (AIB) European Residual Mix Report (2023).

Päästöttömälle sähkölle Enersense on ostanut sekä uusiutuvan energian alkuperätakuut että ostanut sähköyhtiöltä päästötöntä sähköä. Kummallakin tavalla hankitusta sähköstä on olemassa todistukset/ sertifikaatit. Enersense on myös ostanut päästötöntä kaukolämpöä, josta on olemassa todistus kaukolämpöyhtiöltä.

Sijaintiperusteinen päästö

Kaikelle ostetulle lämmölle ja sähkölle käytettiin maan keskimääräisiä päästökertoimia. Päästökerrointen lähteenä oli Carbon Footprint Ltd (2023) sähkön osalta. Suomen kaukolämmön osalta käytettiin Tilastokeskuksen (2023) energiajakauman mukaista kerrointa ja Baltian osalta Euroopan keskimääräistä lämmityksen kerrointa (Ecoinvent 3.10).

Scope 3

Scope 3 -laskennassa on mukana kaikki olennaiset scope 3 -päästöt. Laskennan ulkopuolelle on jätetty: alavirran kuljetukset (kategoria 9), myytyjen tuotteiden prosessointi (kategoria 10) alavirran vuokratut hyödykkeet (kategoria 13), franchising (kategoria 14) ja investoinnit (kategoria 15). Enersensellä ei ole näiden kategorioiden alla raportoitavaa toimintaa. Eri kategorioiden olennaisuutta arvioidaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa.

Ostetuista tuotteista ja palveluista aiheutuvat päästöt (kategoria 1) on laskettu Enersensen ostolaskujen perusteella. Yli 50 000 euron ostolaskujen osalta ostetut tuotteet ja palvelut määriteltiin toimittajaan tai ostolaskun riviin perustuen. Alle 50 000 euron laskujen osalta päästöt laskettiin hankintojen päästöjen keskiarvon perusteella. Liettuan sekä Norjan tuotteiden ja palveluiden osalta tiedot on saatu 11/2024 saakka, joten 12/2024 on arvioitu muiden kuukausien keskiarvon perusteella. Arvion merkitys on alle 1 % ostettujen tuotteiden ja palveluiden kokonaispäästöistä. Laskennassa on käytetty kuluihin perustuvia päästökertoimia, joissa on korkea epävarmuus. Päästökertoimet ovat Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriön (DEFRA 2021) kuluihin perustuvasta päästökerrointiedostosta. Kertoimet on muunnettu päästöiksi euroa kohden ja inflaatiokorjattu vuoteen 2024.

Pääomahyödykkeisiin (kategoria 2) on laskettu kaikki vuoden 2024 aikana käyttöönotettujen autojen valmistuksen päästöt. Päästölaskennassa on käytetty keskimääräisiä valmistuksen päästökertoimia polttomoottoriautolle, sähköautolle sekä hybridiautolle. Kertoimet on saatu Autokalkulaattorista (2024).

Polttoaineiden tuotannon ja energiansiirron päästölaskennassa (kategoria 3) lähtötietoina on scope 1 ja scope 2 -polttoaine- ja energiatiedot. Ostetun polttoaineen ja maakaasun ylävirran päästöt laskettiin DEFRA:n (2024) kertoimilla. Sähkön ylävirran päästöt laskettiin Carbon Footprint Ltd (2023) kertoimilla. Ostetun lämmön polttoaineiden ylävirran päästöjen osalta laskettiin painotettu keskimääräinen päästökerroin polttoaineseosten ja tuotantoketjun päästökertoimien perusteella. Laskennassa käytettiin Defran (2023) kertoimia sekä Eurostatin (2022) tietoja sähkön ja johdetun lämmön tuotannosta polttoainetyypin mukaan. Sähkön siirtohäviöistä syntyneet päästöt laskettiin Carbon Footprint Ltd (2023) -kertoimilla. Kaukolämmön siirtohäviöihin käytettiin Tilastokeskuksen (2023) energiamenetelmän mukaista päästökerrointa Suomen osalta, Euroopan lämmityksen keskimääräistä kerrointa Baltian maiden osalta sekä Energiateollisuuden (2023) arviota häviöiden määrästä.

Ylävirran kuljetusten ja jakelun päästöjen laskenta (kategoria 4) perustui logistiikkayrityksille maksettuihin euroihin. Kustannukset sisältävät sekä ylävirran että alavirran kuljetuksia, mutta kuljetukset ovat pääosin tavaroiden kuljetusta Enersenselle. Laskennassa on käytetty kuluihin perustuvia päästökertoimia, joissa on korkea epävarmuus. Päästökertoimet ovat DEFRA:n (2021) kuluihin perustuvasta päästökerrointiedostosta. Kertoimet on muunnettu päästöiksi euroa kohden ja inflaatiokorjattu vuoteen 2024.

Toiminnassa syntyvien jätteiden (kategoria 5) päästölaskenta perustuu jätehuoltoyrityksiltä saatuun jätteen kokonaismäärään jätetyypeittäin. Viron jätemäärät on arvioitu laskuihin perustuen ja Liettuan 12/2024 jätemäärät on arvioitu muiden kuukausien keskiarvon perusteella. Arvioinnin merkitys on alle 2 % jätteiden kokonaispäästöistä. Päästökertoimina on käytetty Suomen ympäristökeskuksen (2011) Julia 2030 -hankkeen päästökertoimia. Näitä samoja päästökertoimia on käytetty laskettaessa jätteiden päästöjä kaikissa maissa.

Liikematkustuksen päästöjen laskennassa (kategoria 6) on käytetty matkustuksen kustannuksia kuljetustyypeittäin euroina, kilometrikorvauksia euroina, hotelliöihin käytettyjä euroja sekä matkayhtiön CO2-päästöraportteja. Lentojen päästöt otettiin matkayhtiön raportilta suoraan. Muut matkustuksen kustannukset sisältäen hotellityöt ja lennot, jotka on ostettu matkayhtiön ulkopuolelta, laskettiin DEFRA:n (2021) kuluihin perustuvilla päästökertoimilla.

Kertoimet on muunnettu päästöiksi euroa kohden ja inflaatiokorjattu vuoteen 2024. Näillä kuluihin perustuvilla päästökertoimilla on korkea epävarmuus. Kilometrikorvaukset muunnettiin ensin kilometreiksi vuoden 2024 henkilöauton kilometrikorvaukseen perustuen. Sen jälkeen kilometrit laskettiin päästöiksi DEFRA:n (2024) keskimääräisen auton kertoimella.

Työmatkaliikkumisen päästölaskennan (kategoria 7) pohjalla on työmatkakysely, joka huomioi tyypilliset kulkumuodot, etäisyydet ja etä-/toimistopäivät. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella maaliskuussa 2024. Kyselyyn vastasi 597/1883 henkilöä Suomesta ja Baltiasta. Tulokset laajennettiin koskemaan kaikkia työntekijöitä. Työpäivien ja lomapäivien määrä oletettiin Suomen tyypillisen määrän mukaan. Päästökertoimina käytettiin DEFRA:n (2024) kertoimia muiden kulkuvälineiden osalta paitsi junan osalta, jossa käytettiin VR:n (2023) tietoja junien päästöistä sekä sähköpyörän osalta, jonka päästökerroin on MODMO (2024) sähköpyöräkaupan sivuilta. Samoja kertoimia käytettiin sekä Suomen että Baltian maiden työmatkojen päästöjen laskennassa.

Ylävirran vuokratun omaisuuden (kategoria 8) päästöjen laskennassa käytettiin vuokrattujen omaisuuserien määriä ja tyyppejä, jotka aiheuttavat päästöjä sekä vuokrakulujen määrä euroina. Vuokrattujen IT-laitteiden osalta käytettiin vuokrattujen laitteiden määriä ja tyyppejä. Vuokrattujen työkoneiden ja -laitteiden osalta käytettiin vuokrakulujen euromääriä. IT-laitteiden päästöjen laskennassa käytettiin Applen (2024) laitteiden päästötietoja sekä Liikenne- ja viestintäministeriön (2020) ICT-päätelaitteisiin liittyvää materiaali-, energia- ja ilmastokysymykset -tutkimusta. Työkoneiden ja –laitteiden päästöt laskettiin DEFRA:n (2021) kuluihin perustuvilla päästökertoimilla, joissa on korkea epävarmuus. Kertoimet on muutettu päästöiksi euroa kohden ja inflaatiokorjattu vuoteen 2024.

Myytyjen tuotteiden käyttö (kategoria 11) ja myytyjen tuotteiden loppusijoitus (kategoria 12) kategorioiden alla laskettiin Enersensen myymien sähköautojen latauslaitteiden sähkönkulutuksen sekä jätteiden muodostumisen päästöt. Lähtötietona oli vuoden aikana myydyt latausasemat Pohjoismaissa ja Baltiassa. Päästökerroin sekä energian kulutukselle että jätteille saatiin ulkoisen konsultin tekemästä laskennasta. Laskennassa on huomioitu vain latauslaitteiden stand-by-tilassa käyttämä energia.

E2 – Pilaantuminen

E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa olennaiseksi nousi ilman pilaantumiseen liittyvä todellinen negatiivinen vaikutus omassa toiminnassa ja arvoketjun loppupäässä. Muut pilaantumiseen liittyvät aiheet eivät nousseet olennaisiksi, joten tässä luvussa käsitellään vain ilman pilaantumista. Enersense on määrittänyt seuraavat toimintaperiaatteet hallitakseen näitä vaikutuksia: vastuullisen toimintatavan ohjeet (Code of Conduct), ympäristöpolitiikka ja toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeet. Ne ottavat huomioon ilman pilaantumiseen liittyvien kielteisten vaikutusten lieventämisen, rajoittamisen ja ehkäisemisen omassa toiminnassa ja arvoketjussa. Näitä toimintaperiaatteita on kuvattu tarkemmin osiossa E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet.

Toimintaperiaatteissa ei ole käsitelty vaara- ja hätätilanteita, sillä niistä on laadittu erilliset ohjeet. Ympäristövahingon sattuessa soitetaan välittömästi hätänumeroon ja työsuojelupäällikölle. Kun välitön vaara on ohi, raportoidaan tapahtuma Enersensen riskien raportointijärjestelmään. Jokaiselle HSE-vahingolle ja -havainnolle arvioidaan riskiarvioinnin avulla tapahtuman potentiaalinen vakavuus. Korjaavat toimenpiteet määritetään tutkinnan yhteydessä. Korjaavat toimenpiteet tehdään korjaavien toimenpiteiden hierarkian perusteella: eliminointi, korvaaminen, tekniset ratkaisut/eristäminen, hallinnolliset ratkaisut/varoittaminen, suojaaminen turvavälineillä/ laitteilla.

E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit

Enersense ei toteuttanut erityisiä toimenpiteitä ilman pilaantumisen lieventämiseksi vuonna 2024, mutta jatkoi ympäristövaikutusten tunnistamista ja hallintaa ISO14001-ympäristöjärjestelmän mukaisesti omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan.

Vuonna 2025 Enersense tulee etsimään ratkaisuja ilmaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (volatile organic compounds, VOC) päästöjen vähentämiseen esimerkiksi tutkimalla mahdollisuuksia käyttää enemmän vesiohenteisia maaleja. Tulevan toimen vaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Toiminnan toteuttaminen vaatii lähinnä henkilöresursseja ja operatiivisia kuluja ympäristöjärjestelmän ylläpidosta ja auditoinneista. Kustannusvaikutus ei ole merkittävä.

Enersensen kyky toteuttaa yllä kuvattua toimintasuunnitelmaa ei ole riippuvainen resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta. Enersensen suunnitelmissa ei ole hakea vihreää rahoitusta vastuullisuustoimenpiteiden toteuttamiseksi.

E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet

Enersense ei ole asettanut aikasidonnaisia, mitattavia ja tulossuuntautuneita tavoitteita lieventääkseen ilman pilaantumiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia. Enersense seuraa kohdassa E2-1 avattujen toimintaperiaatteiden ja niitä tukevien toimien vaikuttavuutta ISO14001-järjestelmän auditointien sekä johdon katselmusten kautta. Tavoitetasoa ei ole määritelty, mutta tietoja VOCmääristä kerätään vuosittain. Tavoitteita ei ole määritelty, sillä on katsottu, että määrien seuraaminen on ollut riittävä toimenpide. Enersensen VOC-päästöt jäävät E-PRTR-asetuksessa määriteltyjen raja-arvojen alapuolelle.

E2-4 – Ilman pilaantuminen

Enersensen VOC-päästöt jäävät E-PRTR-asetuksessa määriteltyjen raja-arvojen alapuolelle.

Sosiaaliset tiedot

S1 – Oma työvoima

S1-SBM-3 – Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin potentiaalinen negatiivinen vaikutus terveyteen ja turvallisuuteen, sekä tietoturvaloukkauksista johtuva taloudellinen riski.

Olennaisuuden arvioinnissa huomioitiin kaikki oman työvoiman työntekijät, joihin todennäköisesti kohdistuu olennaisia vaikutuksia. Vaikutuksia voi kohdistua kaikkiin työntekijätyyppeihin: työsuhteessa oleviin vakituisiin ja määräaikaisiin työntekijöihin sekä vuokrahenkilöstöön. Enersensen työntekijät työskentelevät suunnittelu-, rakennus-, huolto- ja asennustehtävissä tuotantolaitoksissa, työmailla ja asiakkaiden tiloissa. Lisäksi osa henkilöstöstä työskentelee toimistoissa.

Olennaiset negatiiviset työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät vaikutukset liittyvät yksittäisiin tapauksiin. Työturvallisuusriskit ja haitan mahdollisuudet ovat kohonneet tietyissä työoloissa työskentelevillä työntekijöillä. Tällaisia oloja ovat esimerkiksi korkeat paikat, haastavat sääolosuhteet, ahtaat paikat ja hitsaustyöt. Näitä riskejä selvitetään esimerkiksi työpaikkaselvitysten avulla. Lisätietoja on annettu luvussa S1-2.

Koska merkittävä osa Enersensen työntekijöistä työskentelee haastavissa olosuhteissa, joihin liittyy kohonnut työturvallisuusriski, työturvallisuuden huomioiminen ja sen hallintajärjestelmien kehittäminen on olennaista yhtiön toiminnassa. Henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset on sidottu Enersensen strategiaan, ja yhtiön tavoitteena on kehittyä jatkuvasti entistä turvallisemmaksi työyhteisöksi.

Enersense ei ole vielä laatinut ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtääviä siirtymäsuunnitelmia, joten analyysissa ei tunnistettu niihin liittyviä, omaan työvoimaan kohdistuvia vaikutuksia. Analyysissa ei noussut olennaiseksi myöskään työntekijöihin kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia.

Olennaisena koko työvoimaan liittyvänä riskinä tunnistettiin tietoturvaloukkauksista johtuva taloudellinen riski, joka liittyy työntekijöiden tietojen säilyttämiseen ja yksityisyydensuojaan. Tietoturvariskien hallinnointia määrittää tietoturvapolitiikka, joka perustuu Enersensen strategiaan ja yritysturvallisuuspolitiikkaan. Henkilöstön koulutus ja taitojen ylläpitäminen on riskin hallinnan kannalta tärkeää. Muita vaikutuksista ja riippuvuuksista aiheutuvia riskejä tai mahdollisuuksia ei noussut olennaiseksi.

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Enersense on sitoutunut edistämään henkilöstönsä työkykyä, työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Enersensen työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmä on sertifioitu, ja se auditoidaan akkreditoidun sertifiointilaitoksen toimesta vuosittain. Työturvallisuuteen liittyvää vaikutusta hallitaan seuraavien toimintaperiaatteiden kautta:

Henkilöstöpolitiikka

• • Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Politiikan tarkoituksena on määrittää henkilöstöjohtamiseen liittyvät yleiset periaatteet, joiden avulla tuetaan yhteistä onnistumista sekä vastuullista ja arvojen mukaista toimintaa. Se sisältää periaatteiden lisäksi menettelytavat sekä sitoumukset paikalliseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön ja sopimuksiin. Työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyen politiikan merkittävimpiä aihealueita ovat kestävä työ, joka sisältää Enersensen sitoumuksen tarjota turvallinen työympäristö kaikille, johtaminen ja esihenkilötyö sekä työturvallisuus- ja työhyvinvointi, jossa päämääränä on tapaturmaton ja turvallinen työympäristö. Politiikkaa laadittaessa ei ole kuultu suoraan sidosryhmiä, mutta siinä on huomioitu työturvallisuutta ja -hyvinvointia koskevat keskustelut, joita on käyty esimerkiksi työsuojelun yhteistoiminnan osana.
• • Soveltamisala: Henkilöstöpolitiikka kattaa koko konsernin sekä kaikki sen operaatiot ja toimintamaat.
• • Ylin toteutuksesta vastaava taho: Politiikan toteuttamisesta vastaa konsernin henkilöstöjohtaja.
• • Seuranta: Politiikan soveltamisen valvonnasta ja tulkinnasta vastaa HR-toiminto yhdessä työterveys- ja turvallisuustoiminnon kanssa.
• • Vastuullisen toimintatavan ohje (Code of Conduct) täydentää henkilöstöpolitiikkaa ja sisältää mm. seuraavat omaa henkilöstöä koskevat aihealueet: kestävä työ, ihmis- ja työoikeuksien kunnioittaminen, tasapuoliset mahdollisuudet, syrjimättömyys ja epäasiallisen kohtelun torjunta, rikkomukset ja raportointi. Toimintaperiaatetta on kuvattu tarkemmin osiossa E1-2.

Työterveys- ja turvallisuuspolitiikka

• • Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Työterveys- ja turvallisuuspolitiikan tarkoituksena on luoda perusta ja perusperiaatteet turvalliselle ja terveelliselle työympäristölle sekä edistää terveyttä ja turvallisuutta osana Enersensen jokapäiväistä työtä. Politiikassa määritetään tarkemmin keskeiset toimintaa ohjaavat periaatteet ja siinä sovelletaan ISO 45001 -standardia. Politiikkaa laadittaessa asiaa on käsitelty henkilöstön kanssa osana työsuojelun yhteistoimintaa.
• • Soveltamisala: Politiikka kattaa koko konsernin sekä kaikki sen operaatiot ja toimintamaat, ja sitä sovelletaan kaikkiin Enersensen työnjohto-oikeuden alaisuudessa toimiviin henkilöihin, tytäryhtiöihin ja liiketoimintaan.
• • Ylin toteutuksesta vastaava taho: Politiikan hyväksyy konsernin toimitusjohtaja ja sen toimeenpanosta vastaa konsernin johtoryhmä.
• • Seuranta: Politiikan soveltamisen valvonnasta ja tulkinnasta vastaa työterveys ja -turvallisuustoiminto.

Yllä kuvatut toimintaperiaatteet ovat linjassa asianmukaisten kansainvälisten tunnustettujen välineiden kanssa, kuten YK:n ohjaavat periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuusta, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeiset periaatteet, EU-tasoinen ja kansallinen lainsäädäntö, kansalliset ja kansainväliset työntekijöiden oikeuksia koskevat sopimukset sekä sopimukset yhteistoiminnasta. Henkilöstöpolitiikassa huomioidaan ihmiskauppaan, pakkotyöhön ja lapsityövoiman käyttöön liittyvät seikat.

Enersensen toimintaperiaatteisiin (henkilöstöpolitiikka, vastuullisen toimintatavan ohje ja Suomessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma) sisältyy nollatoleranssi häirintää sekä syrjintää koskien. Tapausten ehkäisemisessä hyödynnetään aiemmin mainittuja yhteydenottokanavia sekä ohjeistuksia koskien ilmoituksia vastaanottavia tahoja. Suomessa on olemassa ohjeistus häirintätapausten käsittelyprosessiin ja ratkaisuun. Lisäksi kansallisten käytäntöjen mukaan hyödynnetään yhteistyötä ja vuoropuhelua henkilöstön edustajien ja/tai ammattiliitojen kanssa.

Enersensellä ei ole erityisiä toimintaperiaatteisiin liittyviä sitoumuksia, jotka koskisivat erityisesti haavoittumiselle alttiisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden inkluusiota tai heidän hyväksi tehtyä positiivista toimintaa.

Politiikat ovat koko henkilöstön saatavilla sisäisessä intranetissä. Lisäksi WeLearn-oppimisalusta lanseerattiin vuoden 2024 aikana, ja toimintamalleja koskeva koulutus on pakollinen koko

henkilöstölle. Alustan kautta seurataan, kuinka moni on suorittanut toimintaperiaatteita koskevat koulutukset. Oppimisalustaan on pääsy kaikilla konsernin työntekijöillä ja määritellyillä alihankkijoilla. Poikkeuksena tähän on Latvia, jossa pääsy järjestelmään on vain toimistotyöntekijöillä.

Raportointivuoden aikana Enersensen toimintaperiaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia.

Hallitakseen tunnistettua yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyvää olennaista riskiä, Enersensellä on käytössään seuraava toimintaperiaate, joka koskee ja velvoittaa koko henkilöstöä sekä niitä sidosryhmien edustajia, jotka toimeksiantojensa puitteissa käsittelevät Enersensen omistamaa tai sen haltuun annettua tietoa missä tahansa muodossa:

Tietoturvapolitiikka

• • Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Tietoturvapolitiikassa määritellään Enersensen tietoturvaperiaatteet ja tavoitteet, ja se perustuu yhtiön strategiaan, yritysturvallisuuspolitiikkaan ja ISO/IEC27001:2017-standardiin, jonka periaatteita pyritään noudattamaan, vaikka sen kokonaisvaltaiseen toteuttamiseen ei ole sitouduttu. Tietoturvapolitiikkaa sovelletaan kaikissa Enersensen konserniyhtiöissä ja kaikissa maissa, joissa Enersense tai sen henkilöstö toimii. Enersensen hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhdessä siitä, että Enersensen tietoturva on riittävällä tasolla, ja että tietoturvalle asetetaan riittävät resurssit.
• • Ylin toteutuksesta vastaava taho: Hallitus hyväksyy tietoturvapolitiikan ja sillä on ylin vastuu tietoturvapolitiikan toteutumisesta.

Ulkoisten sidosryhmien, kuten alihankkijoiden ja palvelutoimittajien osalta tietoturvapolitiikan vaatimukset sisällytetään soveltuvilta osin sopimuksiin. Näiden lisäksi Enersensellä on tietoturvapolitiikan alainen ohjeistus alihankkijoiden tietoturvakäytänteistä sekä erillinen tietoturvaliite, joka liitetään alihankkijasopimuksiin.

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

Vastuullisen toimintatavan ohje (Code of Conduct) ja henkilöstöpolitiikka sisältävät sitoumuksen kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita ja noudattaa muun muassa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä periaatteita sekä EU-tasoista ja kansallista lainsäädäntöä, kansallisia ja kansainvälisiä työntekijöiden oikeuksia

-

koskevia sopimuksia ja sopimuksia yhteistoiminnasta. Sitoumukset tulevat sisältymään myös ihmisoikeuspolitiikkaan, jonka Enersense tulee laatimaan vuonna 2025.

Kansainvälisiin ihmis- ja työelämäoikeuksiin liittyvien periaatteiden toteutumista monitoroidaan esimerkiksi koulutusten, ohjeiden ja henkilöstöprosessien kautta, minkä lisäksi Enersensellä on myös käytössään yhteydenottokanavat ja selvitysprosessit, joiden kautta mahdolliset rikkomukset selvitetään ja korjataan.

Yleisten ihmisoikeuspoliittisten sitoumuksien lisäksi Enersense edistää henkilöstönsä työelämäoikeuksia kunnioittamalla ja noudattamalla kansallisesti sitovia työelämää koskevia säännöksiä ja yrityksen toimintaan soveltuvia työehtosopimuksia sekä neuvottelemalla ja sopimalla henkilöstön kanssa asioista paikallisesti. Kestävän työn periaatteiden mukaisesti Enersense tarjoaa turvallisen työympäristön, joka tukee henkilöstön hyvinvointia. Enersensellä noudatetaan huolellisesti tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvää kansainvälistä sekä kansallista lainsäädäntöä, johon liittyvillä toimilla varmistetaan turvallinen työympäristö myös tästä näkökulmasta.

Ihmisoikeuspoliittisiin sitoumuksiinsa liittyen Enersense viestii henkilöstölleen sisäisten kanavien kautta sekä kohdistetusti eri liiketoiminnoissa erilaisin toimintatavoin ja syklein (mm. kuukausipalaverit, infotilaisuudet, ilmoitustaulut, infonäytöt). Viestinnästä vastaavat kunkin liiketoiminnan johto ja viestinnässä avustaa Enersensen viestintätiimi. Lisäksi henkilöstöä osallistetaan erilaisten asiakohtaisten kyselyiden kautta esimerkiksi työterveyteen ja turvallisuuteen liittyen. Kaksi kertaa kalenterivuodessa toteutetaan laajempi henkilöstökysely, joka sisältää myös kysymyksiä työhyvinvointiin liittyen. Henkilöstön kanssa pidetään kaksi kertaa vuodessa kehitys- ja hyvinvointikeskustelut. Suomessa on käytössä myös vuoropuheluprosessi henkilöstön edustajien kanssa sekä yhteinen työturvallisuusfoorumi, joka kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa osana työsuojelun yhteistoimintaa. Virossa ja Liettuassa toimii työturvallisuusfoorumi, jossa on myös henkilöstön edustus.

Enersensellä on käytössä omalle työvoimalle yhteydenottokanavia ilmoitusten tekemiseen (whistleblowing-kanava, ethics-sähköposti, henkilöstöpalveluiden sähköposti sekä HSEQjärjestelmä) sekä ohjeistus siitä, kehen voi olla yhteydessä (esihenkilö, HR, luottamushenkilö, työsuojelu). Mahdolliseen kielteiseen vaikutukseen johtaneet tapaukset tutkitaan, juurisyyt selvitetään ja korjaavat toimenpiteet syiden poistamiseksi toteutetaan. Whistleblowing kanavaan on pääsy myös Enersensen ulkoisilla verkkosivuilla.

S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Enersense ottaa oman työvoiman näkökannat huomioon päätöksissä ja toimissa, joilla pyritään hallitsemaan heihin kohdistuvia todellisia ja mahdollisia vaikutuksia. Työterveyden ja turvallisuuden näkökulmasta oman työvoiman näkökulmat huomioidaan työsuojelun yhteistoiminnassa, jossa keskustellaan toimintasuunnitelmista. Tarpeen mukaan esityksiä viedään johdolle päätettäväksi ja tehdään tarvittavia lisäselvityksiä. Henkilöstön edustajat ovat mukana myös käytännön toimissa, kuten riskien arvioinneissa ja työpaikkaselvityksissä. Henkilöstökyselyiden perusteella tunnistetaan työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä kehittämiskohteita, jotka otetaan huomioon toimintasuunnitelmia laadittaessa konsernitasolla ja yksittäisissä tiimeissä. Yhteydenpito tapahtuu suoraan oman työvoiman sekä sen laillisten edustajien kanssa.

Enersense käy jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa konserni-, segmentti- ja tiimitasolla. Henkilöstö on edustettuna eri tilanteissa, muun muassa konsernin vuoropuhelussa, segmenteissä, ja työturvallisuuden yhteistoiminnan foorumeissa säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa. Lisäksi henkilöstöä kuullaan ja osallistetaan kyselyjen (WeSense) muodossa vähintään kerran vuodessa. Suomessa laillisten edustajien kanssa käydään vuoropuhelua vähintään neljä kertaa vuodessa ja Baltiassa käydään työsuojelu- ja ympäristövuoropuhelua sekä toteutetaan henkilöstökyselyjä. Enersensen johto järjestää eri tasoilla info- ja keskustelutilaisuuksia, joihin varataan mahdollisuus henkilöstölle esittää kysymyksiä, ja segmenttien johtoryhmässä on myös henkilöstön edustus (hallintoedustajat).

Yhteydenpidosta ja sen tulosten huomioimisesta on segmenttitasolla vastuu segmentin johtajilla. Suomessa konsernitason työsuojelun yhteistoiminnasta ja henkilöstökyselyistä vastaa konsernin henkilöstöjohtaja ja Baltiassa työsuojelun yhteistoiminnasta vastaa Baltian henkilöstöpäällikkö.

Suomessa työntekijöiden ihmisoikeudet huomioidaan osiossa S1-1 kuvattujen sitoumusten lisäksi osana työehtosopimuksia ja niihin liittyviä neuvotteluvelvoitteita. Enersensellä sovelletaan kolmen toimialan päätyöehtosopimuksia, joita ovat teknologiateollisuuden työehtosopimukset, energiaalan työehtosopimukset sekä sähkö- ja ICT-alan työehtosopimukset. Kaikki sopimukset sisältävät määräyksiä vuoropuhelun toteuttamisesta ja edustuksesta esimerkiksi koskien työsuojelun yhteistoimintaa. Työehtosopimukset sisältävät myös määräykset koskien mahdollisten erimielisyystapausten käsittelyä yrityksissä. Kansalliseen lainsäädäntöön perustuen Suomessa

neuvotellaan muun muassa erilaisissa muutostilanteissa. Myös työturvallisuuden osalta velvollisuus neuvotella henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa sisältyy lainsäädäntöön. Baltiassa toimivat säännölliset työsuojelun yhteistoimintafoorumit yhdessä henkilöstön kanssa.

Työsuojeluun liittyvän yhteydenpidon tuloksena on vuonna 2024 sovittu muun muassa seuraavista kehityshankkeista: savuttomuuden edistäminen ja savuton työpaikka -malliin siirtyminen Suomen toiminnoissa, HSEQ-johtamista tukevan tietojärjestelmän uusiminen koko konsernissa ja työpaikkaselvitysprosessin kehittäminen kohti tehtäväkohtaisia selvityksiä sekä selvitysten ajantasaisen toteutumisen varmentaminen.

Erityisiä työterveyden ja -turvallisuuden riskejä on tunnistettu kohdistuvan seuraaviin työntekijäryhmiin: alaikäiset, raskaana olevat, eläkeiän ohittaneet ja vammaiset työntekijät. Tämän lisäksi työturvallisuusriskit ovat kohonneet tietyissä työoloissa työskentelevillä työntekijöillä. Tällaisia oloja ovat esimerkiksi korkeat paikat, haastavat sääolosuhteet, ahtaat paikat ja hitsaustyöt. Näiden ryhmien näkökannat huomioidaan työn suunnittelussa, tarvittavissa ohjeistuksissa ja riskienarvioinneissa. Henkilöstön edustajien näkökulmia kuullaan myös näiden työntekijäryhmien osalta osana maakohtaisia työsuojelun yhteistoiminnan foorumeita. Lisäksi esimerkiksi Suomessa toteutetaan työpaikkaselvityksiä yhteistyössä työterveyden kanssa. Niissä työntekijäryhmien näkökantoja käydään läpi ja hyödynnetään työterveydestä saatavaa asiantuntijatietoa riskienarviointeja laadittaessa.

S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Enersense on ottanut käyttöön erilaisia prosesseja, joilla se pyrkii korjaamaan työvoimaansa kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Näitä ovat HSEQ-riskienarviointiohjeet (sisältäen korjaavat toimenpiteet ja niiden hierarkian), HSEQ-tapahtumien (ml. vahinkojen) raportointiohjeet ja järjestelmä (WeCare), toimintamallit työterveyden ja -turvallisuuden kehittämiseksi koko konsernissa (HSEQ Network), työsuojelun yhteistoiminta sekä vuoden 2024 toimenpidesuunnitelma.

Mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin johtaneet tapaukset tutkitaan, juurisyyt selvitetään ja korjaavat toimenpiteet syiden poistamiseksi toteutetaan. Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyen korjaavien toimenpiteiden jälkeen tehdään riskiarviointi uudelleen (jäännösriski) ja arvioidaan, onko toimenpiteiden vaikuttavuus riittävä. Jos toimenpiteiden vaikuttavuuden todetaan jääneen riittämättömäksi, tehdään lisää korjaavia toimenpiteitä halutun tason saavuttamiseksi. Enersense

seuraa määritetyin mittarein työterveyden ja -turvallisuuden kehitystä, minkä avulla kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida yleisellä tasolla. Oma työvoima on vakuutettu työtapaturmien varalle, ja henkilöstölle maksetaan kansallisen käytännön mukaan palkkaa työkyvyttömyysajalta. Enersense noudattaa korvaustasossa aina vähintään kansallista minimitasoa.

Enersensellä on käytössään valitusmekanismi ja useita eri ilmoituskanavia, joilla henkilöstö voi tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan suoraan yritykselle. Enersensen perustamia kanavia ovat whistleblowing-kanava, eettiseen liiketoimintaan liittyville huolille ethics-sähköposti, häirintää tai muuta epäasiallista käytöstä koskeville asioille henkilöstöpalveluiden sähköposti ja yleisille henkilöstöasioihin liittyville yhteydenotoille HSEQ-asioiden johtamis- ja raportointijärjestelmä. Näiden lisäksi käytössä ovat työturvallisuushavainnot ja työturvallisuustapahtumien hallinta ja ratkaisut.

Tietoja kanavista, tarkoituksesta ja niiden käyttämisestä löytyy sisäisestä intranetistä sekä yhteiseltä koulutusalustalta. Lisäksi kuvaukset prosesseista ja kanavista sisältyvät Enersensen toimintaperiaatteisiin.

Enersense seuraa esiin tuotuja ja käsiteltyjä kysymyksiä työterveys- ja turvallisuusasioiden johtamis- ja raportointijärjestelmän avulla. Järjestelmään on luotu raportoitujen asioiden luokittelu- ja käsittelyprosessit, jotka sisältävät korjaavien toimenpiteiden aikataulutuksen ja etenemisen seurannan. Työntekijöillä on mahdollisuus antaa suoraan järjestelmän kautta kehitysideoita toimintaan yleisesti tai itse kanavan kehittämiseen.

Enersense pyrkii varmistamaan, että omaan työvoimaan kuuluvat henkilöt ovat tietoisia edellä mainituista prosesseista ja kokevat ne luotettavina keinoina tuoda esiin huolenaiheita. Oppimisalustalla olevat pakolliset koulutukset sisältävät toimintaohjeet kanavien hyödyntämiseen, minkä lisäksi esimerkiksi intranetin tiedotteiden, erillisten uutiskirjeiden ja koulutusten, tiimipalavereiden ja turvavarttikäytäntöjen kautta jalkautetaan kanavien käyttöön liittyviä asioita henkilöstölle. Käytössä ovat myös säännölliset vuoropuhelut henkilöstön edustajien kanssa (esim. luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut), joissa epäkohtia voi tuoda esiin. Whistleblowingkanavaan on pääsy kaikista toimintamaista. Kanavien kautta voi tehdä myös ilmoituksen anonyymisti. HSEQ-johtamista tukevan tietojärjestelmän osalta seurataan aktiivisesti esimerkiksi raportoitujen tapausten ja tarkastusten määrää. Havaintoja ja niiden määrää käydään läpi eri organisaatiotasoilla osana operatiivista johtamista ja palaverikäytäntöjä. Uusi järjestelmä otettiin

käyttöön lokakuussa 2024, ja sen jälkeen henkilöstö on kirjannut havaintoja aktiivisesti koko konsernissa. Prosesseja liittyen ilmoittajien suojeluun vastatoimilta on kuvattu osiossa G1-1.

S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Enersense toteuttaa seuraavia toimia ehkäistäkseen ja lieventääkseen kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, eli välttääkseen tapaturmia ja mahdollistaakseen sujuvan työskentelyn:

HSE-riskiarviointien päivitykset

• • Soveltamisala: oma henkilöstö kaikissa liiketoiminnoissa ja toimintamaissa
• • Aikahorisontti: vuosittain
• • Tulokset: riskiarvioinnit huomioidaan osana toimintasuunnitelmaa, työohjeita ja kehittämiskohteiden suunnitteluprosessia.

HSEQ-asioiden johtamisen ja raportoinnin toimintamallien kehittäminen ja uuden järjestelmän käyttöönotto

• • Soveltamisala: oma henkilöstö kaikissa liiketoiminnoissa ja toimintamaissa
• • Aikahorisontti: 2024
• • Tulokset: uusi toimintamalli ja sitä tukeva järjestelmä otettiin käyttöön 10/2024. Tämän seurauksena yhtiössä on käytössä helppokäyttöinen kanava HSE-asioiden raportoimiseen ja niihin liittyvien toimenpiteiden seurantaan. Järjestelmä tukee entistä terveellisemmän ja turvallisemman työympäristön kehittämistä.

Esihenkilöille suunnatut koulutukset (Leader's daily ja erilliset koulutukset)

• • Soveltamisala: kaikki esihenkilöt
• • Aikahorisontti: jatkuva
• • Tulokset: esihenkilöiden parempi osaaminen ja tietoisuus koulutuksien eri osa-alueista johtaa paremmin johdettuun työympäristöön.

Uuden koulutusalustan käyttöönotto tukemassa myös terveellistä ja turvallista työympäristöä (sisältäen perehdyttämisprosessiin liittyvät koulutukset)

• • Soveltamisala: koko henkilöstö
• • Aikahorisontti: 2024
• • Tulokset: käytössä uusi ja moderni oppimistyökalu muun muassa sisäisille koulutuksille, minkä ansiosta osaamisen varmistaminen ja todentaminen helpottuu.

Työpaikkaselvitysten toteuttaminen

• • Soveltamisala: kaikki Suomen toimipaikat ja henkilöstö
• • Aikahorisontti: jatkuvaa suunnitelmallista toimintaa
• • Tulokset: riskit ja vaaratekijät työpaikoilla/työtehtävissä tunnistetaan yhteistyössä työterveyden kanssa, toimenpide-ehdotusten toteuttaminen parantaa työympäristön terveyttä ja turvallisuutta.

Korvaavan työn mallien kehittäminen

• • Soveltamisala: koko henkilöstö
• • Aikahorisontti: 2024–2025
• • Tulokset: korvaavan työn tehokkaampi hyödyntäminen vähentää sairauspoissaoloja ja nopeuttaa varsinaiseen työhön paluuta.

Työyhteisön kehittämissuunnitelma

• • Soveltamisala: koko Suomen henkilöstö
• • Aikahorisontti: 2024–2025
• • Tulokset: kehittämissuunnitelma toimii apuvälineenä muun muassa henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä työhyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä.

Edellä kuvattujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta mitataan muun muassa seuraavin keinoin:

• Henkilöstön työtyytyväisyyttä seurataan erilaisten kyselyiden avulla
• Työkyvyn ja -turvallisuuden kehittymistä seurataan säännöllisesti erilaisten mittareiden avulla. Mittareita ovat tapaturmataajuudet, tapaturmien vakavuusaste ja sairauspoissaoloprosentti, ja niitä seurataan yhteistyössä vakuutusyhtiön ja työterveyden kanssa.
• Lisäksi seurataan erilaisia ennakoivia mittareita, kuten työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien havaintojen määrää ja laatua, tarkastuksia, läheltä piti -tilanteita ja turvavartteja.

Toimien tehokkuuden mittaamiseksi on asetettu myös tavoitteita, joita kuvataan osiossa S1-5.

Toimenpiteiden avulla pyritään välttämään tapaturmia ja mahdollistamaan sujuva työskentely. Toimenpiteiden määrittelemiseksi laaditaan vuosittain konsernitason työterveyden ja -turvallisuuden toimintasuunnitelma, jonka varmistetaan olevan linjassa yhtiön strategian ja pidemmän aikavälin tavoitteiden kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa kaikki liiketoiminnot ovat edustettuina. Lisäksi konsernin Suomen yhtiöillä on johdon hyväksymä työsuojelun toimintaohjelma ja liiketoiminnoittain on tarkempia työterveys-, työturvallisuus-, ympäristö- ja laatusuunnitelmia. Toimenpiteitä tunnistetaan ja asetetaan myös mm. riskien arviointien, työpaikkaselvitysten, organisaation tekemien havaintojen, tarkastusten ja tapaturmien käsittelyiden pohjalta.

Lisäksi toteutetaan muun muassa sisäisiä auditointeja Enersensen johtamisjärjestelmään, turvallisuuskävelyitä, työterveyden ja -turvallisuuden riskien arviointeja sekä asiakkaiden toteuttamia auditointeja. Mittareiden, tarkastusten tulosten ja organisaatiosta nousevien havaintojen pohjalta toteutetaan tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Parannustoimenpiteistä ja niiden tilasta tiedotetaan avoimesti ja henkilöstöä kannustetaan tuomaan viipymättä esille työturvallisuushavainnot ja -puutteet.

Enersense huolehtii siitä, että yrityksen omat käytännöt eivät aiheuta omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia tai myötävaikuta niihin. Työhön kohdistuvat riskit tunnistetaan, ymmärretään ja oikeat toimenpiteet suoritetaan koskien kaikkea yrityksen toimintaa, muun muassa edellä mainittuja toimenpiteitä ja mittareita hyödyntämällä. Työterveyteen tai -turvallisuuteen liittyvän vahingon tutkinnan laajuus riippuu laaditusta riskiarviosta. Tutkinnan yhteydessä tunnistetaan tapaukseen johtaneet juurisyyt, määritetään tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja dokumentoidaan tutkinta. Mikäli tapahtuman potentiaalinen vakavuus on suurempi kuin pieni tai kohtalainen, järjestetään tapahtumaan liittyen aina erillinen tutkintatilaisuus.

Esihenkilöillä on merkittävä rooli hyvin johdetun ja turvallisen työympäristön ylläpitämisessä sekä kehittämisessä. Lisäksi yrityksellä on erikseen nimetyt vastaavat asiantuntijat konserni- ja liiketoiminto-/yksikkötasolla, jotka vastaavat työturvallisuus- ja -terveysasioiden kehittämisestä, suunnittelusta, seurannasta, valvonnasta, korjaavien toimenpiteiden edistämisestä ja raportoinnista. Yhtiö kannustaa henkilöstöä valitsemaan keskuudestaan edustajia työsuojelun yhteistoimintaan (Suomessa työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet sekä muissa toimintamaissa vastaavissa rooleissa kunkin maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivat henkilöt). Nämä edustajat tai muut henkilöstön edustajat ovat mukana työsuojelun yhteistoiminnassa ja

osallistuvat käytännön toimenpiteisiin, kuten työpaikkaselvityksiin ja riskien arviointeihin. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa lainsäädännön mukaisen työterveyshuollon järjestäminen mahdollistaa myös toimivan ja tehokkaan yhteistyön työterveyshuoltopalvelutoimittajan kanssa. Baltian maissa vastaavaa lainsäädäntöä ei ole, mutta yhteistyötä terveyspalveluiden toimittajien kanssa tehdään tarvittaessa terveellisten ja turvallisten työolojen varmistamiseksi.

Enersense on tunnistanut olennaisen riskin oman työvoiman yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyen, ja siihen liittyen on suunnitteilla tai käynnissä useita toimia. Hallinnollisen tietoturvan kehitys on käynnistynyt vuonna 2024 ja se tulee olemaan jatkuvaa työtä. Hallinnollisen tietoturvan viitekehykseksi (ISMS) on otettu käyttöön Traficomin kyberturvamittari. Lisäksi käynnissä on tietoturvakoulutuksen kehittäminen. Vuoden 2024 aikana Enersensen koulutusympäristöön rakennettiin kokonaan uudistettu tietoturvakoulutus, jonka kohderyhmänä on koko Enersensen henkilöstö ja joka on myös osa uusien työntekijöiden koulutusohjelmaa. Vuoden 2025 aikana toteutetaan jatkuvaluonteinen tietoturvakoulutus Enersensen henkilöstölle. Tämän tietoturvakoulutuksen lisäksi rakennetaan säännöllisesti uudistuva pakollinen täydennyskoulutus Enersensen henkilöstölle. Vuoden 2025 loppupuolella on tarkoitus aloittaa hyökkäyssimulaatiopohjainen tietoturvakoulutus.

Hallinnolliseen tietoturvaan liittyvien toimien vaikuttavuutta käsitellään hallinnollisen tietoturvan kokouksissa, joissa pyritään määrittelemään seuraavaksi käsittelyyn otettavat kehityskohteet sekä analysoimaan edellisten kehityskohteiden edistymistä. Teknisen tietoturvan osalta Enersense saa ulkoiselta palveluntoimittajalta viikoittaisen raportin tietoturvan tilasta sekä trendeistä. Palveluntoimittaja pitää kuukausittain laajennetun tietoturvakokouksen, jossa tarkastellaan teknisen tietoturvan kokonaistilaa sekä trendien kehittymistä, ja tilanteiden mukaan käsitellään myös tarkastelujakson aikaiset merkittävimmät tietoturvapoikkeamat ja niiden opit. Toimien vaikuttavuuden seurannan mittarit on kuvattu osiossa S1-5.

Enersense ei ole tunnistanut olennaisia omaan työvoimaan liittyviä mahdollisuuksia kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissaan.

Enersensellä on toimintaohjeet työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien vahinkojen käsittelyyn. Näiden ohjeiden mukaisesti on toteutettu toimia juurisyiden poistamiseksi ja työterveyden ja -turvallisuuden kehittämiseksi. Tiivistetysti prosessi etenee seuraavasti: tapahtumat ilmoitetaan, käsitellään, tutkitaan, tapahtumille luodaan ja käsitellään korjaavat ja parantavat toimenpiteet sekä varmistetaan organisaation oppiminen.

Tässä osiossa kuvattujen toimien ja toimintasuunnitelmien toteutus ei vaadi merkittäviä toimintatai pääomamenoja.

S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Vuonna 2024 Enersensellä oli seuraavat tavoitteet työturvallisuuteen liittyvän kielteisen vaikutuksen vähentämiseksi ja kohdassa S1-1 kuvattujen työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvien toimintaperiaatteiden päämäärien edistämiseksi:

• Vakavien tapaturmien määrä 1. Tulos: 1
• Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus LTIF < 7,5. Tulos: 8,0
• Kaikkien raportoitujen tapaturmien taajuus TRIF < 14. Tulos: 14,9

Enersensen yleinen periaate on, ettei yhtään vakavaa tapaturmaa tapahtuisi. Vuoden 2024 tavoitteita asetettaessa alkuvuonna oli kuitenkin tapahtunut jo yksi vakava tapaturma, joten tavoitteeksi asetettiin, ettei yhtään uutta vakavaa tapaturmaa tapahtuisi loppuvuoden aikana. Työtapaturma on vakava, jos siitä aiheutuu pysyvä tai vaikealaatuinen vamma. LTIF-taajuuteen lasketaan mukaan vain poissaoloon johtaneet tapaturmat, kun taas TRIF-taajuuteen sisältyvät myös lievemmät tapaturmat. Mittareihin liittyvät menetelmät ja oletukset on kuvattu osiossa S1-14. Tavoitetaso on määritetty vuoden 2023 lukuihin verraten. Tavoitteet koskevat koko konsernia.

Hallitus hyväksyi tavoitteet keväällä 2024 ja ne koskivat vain vuotta 2024. Niiden asettamisessa tai seurannassa ei kuultu sidosryhmiä. Toiminnan tuloksena saatujen kokemusten tai parannusten tunnistamiseksi kuullaan työntekijöitä kohdassa S1-2 kuvatulla tavalla.

Enersense pääsi lähelle määritettyä työturvallisuuden tavoitetasoa ja saavutti merkittävää parannusta vuoteen 2023 verrattuna. Yhtiö on suunnitelmallisesti parantanut ennakoivaa ja aktiivista turvallisuustyötä. Toimenpiteet jatkuvat, ja tavoitteena on edelleen parantaa työturvallisuutta.

Vuodelle 2025 on asetettu tavoitteet poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuuden (alle 6,5), tapaturmataajuuden (alle 8) ja vakavien tapaturmien (0) osalta. Tapaturmataajuuden osalta vuoden 2025 alusta laskentaa muutetaan siten, että terveydenhuollon palveluiden käyttöön ilman varsinaista lääkinnällistä hoitoa johtaneet tapaturmat luokitellaan ensiaputapaturmiksi. Näitä ei enää huomioida tapaturmataajuutta laskettaessa. Vuoden 2025 tavoite on asetettu tämän mukaisesti. Enersense tulee asettamaan pidemmän aikavälin vastuullisuustavoitteet vuonna 2025 osana strategian uudistusprosessiaan.

Enersense seuraa olennaiseen tietoturvariskiin liittyvien toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuutta seuraavilla mittareilla:

Teknisen tietoturvan osalta mittariksi on valittu Microsoft Secure Score, koska yhtiön kaikkein kriittisimpinä turvattavina kohteina ovat työntekijöiden identiteetit, heidän käyttämänsä laitteet sekä pääsynhallintaan liittyvät järjestelmät. Tavoitetasoksi on määritelty 68 %. Tavoitetason määrittämisessä on käytetty Enersenseä lähellä olevien toimialojen, kuten energiayhtiöiden, Secure Score -arvoja. Tällä hetkellä Enersense on omaa tavoitetasoaan selkeästi korkeammalla, tasolla 76 %. Ulkopuolinen palveluntoimittaja tuottaa viikoittaisia raportteja tietoturvan tilasta ja kuukausittain pidetään laajennettu tietoturvakokous, jossa tarkastellaan teknisen tietoturvan kokonaistilaa.

Hallinnollisen tietoturvan seurantaan käytetään Traficomin kyberturvamittaria, joka pohjautuu muun muassa ISO 20071 -tietoturvastandardiin ja sen kypsyystason mittaamiseen. Enersensen tietoturvapolitiikassa on määritelty ISO 20071 -standardi yhdeksi keskeiseksi tietoturvatyötä ohjaavaksi viitekehykseksi. Toimilla tavoitellaan tasoa, jolla Enersense voisi olla valmis ISO 20071 tietoturvasertifiointiin. Tältä osin Enersense on vielä selvästi alle tavoitetason ja jatkaa työtä tavoitetasoon pääsemiseksi. Toimien vaikuttavuutta seurataan joka toinen viikko pidettävien hallinnollisen tietoturvakokousten yhteydessä. Tietoturvaan liittyvät mittarit eivät ole ulkopuolisen tahon validoimia.

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

1. Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan

Sukupuoli	Henkilömäärä
Miehet	1 653
Naiset	230
Muut
Ei ilmoitettu
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	1 883

• Taulukossa 1 on ilmaistu sukupuolen mukaan jaoteltuna työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä 31.12.2024.
• Sukupuolikategoriaa "Muut" ei ole käytössä virallisena sukupuolena Suomessa, Virossa, Liettuassa tai Latviassa.
• Tilinpäätöksessä ilmoitettu keskimääräinen henkilötyövuosien määrä raportointikaudella oli 1946.

2. Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain

Maa	Henkilömäärä
Suomi	1 251
Viro	315
Latvia	254

• Taulukossa 2 on ilmaistu työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä 31.12.2024 maittain.
• Enersensellä on työntekijöitä myös Liettuassa, mutta heidän osuutensa työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä on alle 10 %.

3. Työsuhteisten työntekijöiden määrä maantieteellisten alueiden mukaan

Maa	Henkilömäärä
Suomi	1 251
Baltia	632

• Taulukossa 3 on ilmaistu työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä 31.12.2024.
• Baltian luku sisältää työntekijöiden lukumäärät Virossa, Latviassa ja Liettuassa

4. Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin sukupuolen mukaan jaoteltuna (henkilömäärä)

Naiset	Miehet	Muut Ei ilmoitettu	Yhteensä
230	1 653		1 883
212	1 577		1 789
0	0		0
4	29		33
211	1 589		1 809
19	55		74

• Taulukossa 4 on ilmaistu työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä 31.12.2024. • Osa-aikaisten työntekijöiden lukumäärä sisältää vaihtelevaa työaikaa tekevät työntekijät. • Määräaikaisia työntekijöitä voidaan palkata tilapäiseen tai kausiluontoiseen tarpeeseen, kuten

• projektiluontoiseen työhön, sijaisuuksiin ja harjoitteluihin.
• Sukupuolikategoriaa "Muut" ei ole määritelty viralliseksi sukupuoleksi Suomessa, Virossa, Liettuassa tai Latviassa.

5. Työntekijöiden vaihtuvuus raportointikauden aikana

	Yhteensä
Lähteneet	265
Keskimääräinen henkilömäärä	1 990,7
Työntekijöiden vaihtuvuus	13,3 %

• Tieto on kerätty Suomen, Viron, Liettuan ja Latvian paikallisista henkilötietojärjestelmistä. Maakohtaiset luvut on kerätty yhteen tiedostoon ja laskettu yhteen.
• Lähteneiden lukumäärä sisältää irtisanoutuneet, irtisanotut ja eläköityneet työntekijät. Raportointikaudella ei ollut yhtään työssä menehtynyttä työntekijää.
• Vaihtuvuus on laskettu jakamalla lähteneiden työntekijöiden määrä raportointikauden henkilömäärän keskiarvolla. Keskiarvo on muodostettu laskemalla yhteen kuukauden viimeisen päivän työntekijämäärät ja jakamalla se kahdellatoista.
• 1.9.2024 alkaen 81 työntekijää Suomessa siirtyi liikkeenluovutuksen myötä toisen yrityksen palvelukseen. Heitä ei ole laskettu lähteneisiin. Tämä kuitenkin näkyy työntekijöiden kokonaismäärän laskuna raportointikauden aikana.
• Määräaikaisia työntekijöitä on ollut eniten kesäkuukausina, vuosilomien aikaan. Syyskuusta lähtien määrä on laskenut selvästi.

Yllä olevien taulukoiden 1–5 tiedot on kerätty Suomen, Viron, Liettuan ja Latvian paikallisista henkilötietojärjestelmistä. Paikallinen vastuuhenkilö on tallentanut maakohtaiset luvut koontitiedostoon, jonka perusteella on laskettu sekä maakohtaiset että konsernitason luvut. Mittareita ei ole validoitu ulkoisen toimijan toimesta.

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Työturvallisuus ja -terveystilastot

	2024	2023
Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus	100 %	100 %
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä	0	0
Työhön liittyvien työtapaturmien lukumäärä	54	77
Työtapaturmien osuus (tapaturma-aste)	15	21
Työhön liittyvien terveysongelmien lukumäärä	0	2
Työperäisten vammojen ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten sekä työperäisten terveysongelmien ja niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä	1 590	1 783

• Taulukossa työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus on arvioitu sillä perusteella, kuinka suuri osuus henkilöistä noudattaa työterveyden ja -turvallisuuden ohjeistuksia, politiikkoja sekä kunkin maan paikallista lainsäädäntöä. Työterveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus on arvioitu vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan
• Työtapaturmien lukumäärä on kerätty HSE-raportointijärjestelmästä. Poikkeuksena Baltian maat ennen 10/2024, jolloin tiedot perustuvat paikallisten HS-vastaavien ja esihenkilöiden ilmoituksiin sekä niiden pohjalta Excel-taulukkoon koostettuun tietoon.
• Työtapaturmiksi on laskettu seuraavat: vähintään yhden kokonaisen poissaolopäivän aiheuttaneet tapaturmat, lääkinnällistä hoitoa vaatineet tapaturmat, terveydenhuollon palveluiden käyttöön ilman varsinaista lääkinnällistä hoitoa johtaneet tapaturmat ja korvaavaan työhön johtaneet tapaturmat.
• Tapaturma-aste on laskettu ohjeen mukaisesti (1 000 000 x tapaturmien määrä jaettuna työtunneilla). Tapaturma-aste (TRIF, Tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden). Työtuntien määrä on kerätty yrityksen palkkaohjelmistoista.

• Työhön liittyvinä terveysongelmina laskennassa on huomioitu ILO:n ammattitautiluettelossa mainitut tapaukset. Työhön liittyvien terveysongelmien lukumäärä on kerätty kansallisilta korvaustoimistoilta.

• Työperäisten vammojen vuoksi menetettyjen päivien määrä perustuu: 1) Suomessa LTA-tapaturmiksi tilastoiduista tapauksista aiheutuneet poissaolopäivät on laskettu vähintään 3 päivän poissaolojen osalta vakuutusyhtiön raportilta sekä 1–2 päivän poissaolojen osalta HSEQ-hallintajärjestelmään kirjattuun tietoon perustuen. 2) Baltiassa paikallisen henkilöstöhallinnon ja esihenkilöiden ilmoittamiin tietoihin.

• Työperäisten vammojen sekä työperäisten terveysongelmien vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä on kohdistettu raportointivuodelle poissaolon päivämäärän perustella, ei esimerkiksi työtapaturman tapahtumapäivän mukaisesti.
• Menetettyjen päivien lukumäärän laskenta: laskettu menetettyjen päivien määrä siten sisällyttäen ensimmäinen täysi ja viimeinen poissaolopäivä. Laskennassa otettu huomioon kalenteripäivät (ml. esimerkiksi viikonloput ja yleiset vapaapäivät).
• Mittareita ei ole validoitu erikseen ulkoisen toimijan toimesta.

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Enersensen toiminnassa ei ole esiintynyt syrjintätapauksia, häirintätapauksia, eikä vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. Näihin liittyen ei ole myöskään maksettu sakkoja, seuraamuksia tai vahingonkorvauksia. Syrjintään tai häirintään liittyviä ilmoituksia on tullut kolme vuonna 2024. Ilmoitukset on tutkittu, eikä tapauksissa todettu syrjintää/häirintää.

Tiedot koskien ilmoituksia on koottu ilmoituskanavasta sekä HR-yhteyshenkilöiltä (Suomi ja Baltian maat). Ilmoitusten lukumäärä sisältää yhteydenotot, joissa aiheena on ollut koettu syrjintä/ häirintä. Mittareita ei ole validoitu erikseen ulkoisen toimijan toimesta.

Toimintakertomus 2024

Hallintotapatiedot

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen

G1-1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

Enersense on määrittänyt toimintaperiaatteita liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten ja riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi, hallitsemiseksi ja korjaamiseksi. Toimintaperiaatteet sitovat konsernia ja kaikkia sen tytäryhtiöitä.

Toimintaperiaatteet yrityskulttuuriin ja väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskeviin vaikutuksiin liittyen:

Vastuullisen toimintatavan ohje

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: yhtiön vastuullisen toimintatavan ohjeessa (Code of Conduct) määritellään ne yhteiset periaatteet, joita Enersensen työntekijöiden ja johdon tulee noudattaa jokapäiväisessä toiminnassaan. Vastuullisen toimintatavan ohje koskee koko konsernia. Ohjeet määrittävät yhtiön lähestymistapaa eettisiin liiketoimintatapoihin, ilmastonmuutoksen hillintään, ihmis- ja työoikeuksiin sekä ympäristöarvoihin. Yhtiön vastuullisen toimintatavan ohje sisältää ohjeita lakien noudattamisesta, reilusta kilpailusta, lahjonnan ja korruption kiellosta, eturistiriidoista, hankinnasta, kestävästä työstä, ihmisoikeuksista ja ympäristöstä. Lisäksi toimintatavassa sitoudutaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin ja kerrotaan mahdollisten väärinkäytösten ilmoituskanavasta sekä väärinkäytösten ilmoittajien suojelusta. Vastuullisen toimintatavan ohjeen seurantaa varten ohje on viestitty henkilöstölle intranet-sivuilla ja siihen liittyvä koulutus on osa pakollista perehdytysohjelmaa. Väärinkäytöksiä seurataan ja niihin puututaan whistleblowing-kanavan tai eettisen kanavan kautta. Toimintaperiaatetta on kuvattu tarkemmin osiossa E1-2.

Hallitakseen toimittajasuhteisiin koskevaa riskiä Enersensellä on käytössään seuraavat toimintaperiaatteet, joita sovelletaan konsernin ja sen kaikkien yhtiöiden suorittamiin hankintoihin kaikissa maissa, joissa Enersense toimii. Jatkuvan sidosryhmäyhteistyön kautta saadut näkemykset on huomioitu toimintaperiaatteita laatiessa.

Hankintapolitiikka

• • Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Hankintapolitiikassa kuvataan hankintatoiminnassa noudatettavat yleiset periaatteet ja toimintatavat. Sen tavoitteena on luoda yhtenäiset hankintatoimintaa ohjaavat toimintamallit ja periaatteet, joiden avulla Enersensessä toteutetaan laadukasta hankintaprosessia, kehitetään tehokasta toimittajaverkostoa ja toimitusketjua. Hankintapolitiikassa määritetään myös uusien toimittajien hyväksynnän peruskriteerit, joihin kuuluu Enersensen toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeen hyväksyminen. Lisäksi politiikassa kuvataan toimittajien arviointia auditointien kautta. Politiikka on sisäinen ja Enersensen henkilöstön saatavilla.
• • Ylin toteutuksesta vastaava taho: Enersensen hankintajohtaja vastaa politiikan toteuttamisesta, ajantasaisuudesta, tulkinnasta ja valvonnasta.

Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohje (Supplier Code of Conduct)

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohje velvoittaa toimittajia sitoutumaan Enersensen määrittämiin ympäristö- ja sosiaalisiin vaatimuksiin, joita kuvataan tarkemmin osiossa G1-2. Toimintaperiaate liitetään mukaan kaikkiin hankintasopimuksiin. Tätä toimintaperiaatetta on kuvattu tarkemmin osiossa E1-2.

Lisäksi Enersensellä on korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukainen toimintaperiaate. Politiikka on suunnattu yhtiön sisäisille sidosryhmille ja sidosryhmien näkemykset huomioitiin sisäisellä kommentointikierroksella. Politiikka on saatavilla myös ulkoisille sidosryhmille yhtiön verkkosivuilla.

Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka

• • Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka sisältää yhtiön linjaukset siitä, mitä korruptiolla ja lahjonnalla tarkoitetaan, miten siihen tulee suhtautua yhtiössä käytännön tasolla ja miten tunnistaa tilanteet, joissa esiintyy tai voi esiintyä korruptiota tai lahjontaa, sekä miten raportoida väärinkäytöstilanteissa. Politiikalla pyritään lisäämään osaamista ja ymmärrystä korruption ja lahjonnan riskeistä liiketoiminnassa. Politiikka on suunnattu Enersensen henkilöstölle. Korruption ja lahjonnan vastaisen politiikan seurantaa varten ohje on viestitty henkilöstölle intranet-sivuilla, ja politiikan sisällöt ovat mukana myös vastuullisen toimintatavan ohjeen koulutuksessa. Väärinkäytöksiä seurataan ja niihin puututaan whistleblowing-kanavan tai eettisen kanavan kautta.
• • Ylin toteutuksesta vastaava taho: Politiikkaa ylläpitää ja tarvittaessa päivittää yhtiön lakiosasto ja toteutuksesta vastaa johtoryhmä.

• Toimitusketjun osalta lahjonnan ja korruption kielto sisältyy toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeeseen.

Seuraavissa osioissa on kuvattu keskeisiä toimia, joita Enersense toteuttaa edistääkseen näiden toimintaperiaatteiden päämääriä ja hallitakseen yrityskulttuuriin ja väärinkäytösten paljastajien suojeluun liittyviä olennaisia vaikutuksia. Kuvatut toimet ovat luonteeltaan jatkuvia ja kattavat konsernin ja kaikki konserniyhtiöt. Toimien toteuttaminen ei edellytä merkittäviä toiminta- eikä pääomamenoja. Vuoden aikana ei ole todettu tosiasiallisista olennaisista vaikutuksista johtuvia vahinkoja.

Enersense ei ole asettanut mitattavia, tulossuuntautuneita tavoitteita koskien liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä kestävyysseikkoja. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi on tehty vasta vuoden 2024 tavoiteasetannan jälkeen. Yhtiö tulee asettamaan tavoitteet vuoden 2025 aikana olennaisille kestävyysseikoille.

Yrityskulttuuri

Yhtiön yrityskulttuuri pohjautuu yhtiön vastuullisen toimintatavan ohjeeseen (Code of Conduct) ja yhtiön kolmeen perusarvoon, jotka ovat ole rohkea, kasva vastuullisesti ja yhdessä. Lisäksi yrityskulttuuria luovat yhtiön politiikat ja ohjeet, joissa eettisiä toimintaperiaatteita tarkennetaan käytännön tasolle. Tärkeimmät yhtiön yrityskulttuurin edistämät ja viestimät teemat ovat kestävä työ, kestävä liiketoiminta ja ympäristövastuu. Yhtiön hallinto-, johto-, ja valvontaelimet ottavat erityisesti huomioon työturvallisuuteen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja kestävämmän energiajärjestelmän mahdollistamiseen liittyvät näkökulmat.

Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimet keskustelevat yrityskulttuurin teemoista säännöllisesti kokouksissaan ja arvioivat käytännön toimenpiteiden etenemistä, kehittämistä ja vaatimusten täyttymistä. Koko yhtiön henkilöstölle tarjotaan tietoa yrityskulttuurista ja eettisistä toimintaperiaatteista perehdytyksen yhteydessä sekä myöhemmin työsuhteen aikana verkkokoulutusten muodossa. Tehokkaan viestinnän keinoin pyritään varmistamaan, että tieto saavuttaa konsernin kaikki työntekijät. Esihenkilöiden valmiuksia puuttua epäkohtiin kehitetään erityisillä koulutuksilla. Yrityskulttuurin toteutumiselle ei ole asetettu tavoitteita, mutta toimien vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain toteutettavilla henkilöstökyselyillä, jossa mitataan muun muassa henkilöstön sitoutumista. Tavoitetasoa ei ole asetettu.

Yhtiöllä on käytössä sähköinen oppimisalusta, jossa henkilöstölle osoitetaan erilaisia koulutuksia. Osa koulutuksista on pakollisia koko henkilöstölle, ja ne suoritetaan osana työtehtävään perehtymistä. Edistääkseen vastuullisen toimintatavan ohjeen päämääriä jokaisen Enersensen työntekijän tulee suorittaa perehdytyksen yhteydessä hyväksytysti yhtiön vastuullisen toimintatavan ohjetta koskeva koulutus, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi vastuullisen liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä käytäntöjä, ohjeita ja sääntöjä. Koulutus sisältää myös tiedot, miten toimia väärinkäytöstapauksia havaittaessa. Yhtiön henkilöstön tulee suorittaa koulutus kertaluontoisesti, ja vuoden 2024 loppuun mennessä 66 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut koulutuksen. Yhtiö tulee täsmentämään mahdollisia muutoksia koulutuksen suorittamisen ja uusimisen tiheyden osalta.

Huolenaiheiden tunnistaminen, ilmoittaminen ja tutkiminen, sekä väärinkäytösten paljastajien suojeleminen

Jokaisella henkilöstöön kuuluvalla on velvollisuus ilmaista huolenaiheitaan lainvastaisesta tai yrityksen eettisten toimintaperiaatteiden vastaisista toimista. Henkilöstö voi raportoida lainvastaisesta toiminnasta tai yhtiön eettisten toimintaperiaatteiden vastaisesta toiminnasta luottamuksellisesti esihenkilölleen. Yhtiöllä on myös käytössään sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille avoin ja anonyymi ilmoituskanava (whistleblowing), johon epäkohdista voi raportoida. Kanava löytyy yhtiön julkisilta nettisivuilta ja siihen liittyvät Enersensen whistleblowing-ohjeet ovat saatavilla yhtiön intranet-sivuilla.

Lisäksi yhtiöllä on oma eettinen lautakunta, jonka sähköpostiosoitteeseen henkilöstö voi ilmoittaa väärinkäytöksistä. Henkilöstölle annetaan nämä raportointikanavat tiedoksi osana perehdytysohjelmaa. Tieto raportointikanavista, ohjeet niiden käyttöön ja tieto anonymiteetista ovat henkilöstön saatavilla yhtiön intranet-sivuilla.

Kun yhteydenotto saapuu whistleblowing-ilmoituskanavaan, järjestelmä ilmoittaa siitä sähköpostilla Enersensen whistleblowing-tiimiläisille eli eettiselle lautakunnalle. Lautakunta koostuu lakiasiainjohtajasta, henkilöstöjohtajasta ja talousjohtajasta, jotka on nimetty tehtävään yhtiön johdon ja hallituksen toimesta. Enersense ei ole järjestänyt erillistä koulutusta ilmoituksia vastaanottaville henkilöille, mutta heidän on katsottu pystyvän toimimaan tehtävässä. Whistleblowing-tiimi määrittelee, tutkitaanko ilmoitus, ja miten.

Kaikkiin ilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti ja whistleblowing-ohjeiden mukaisesti. Kukaan whistleblowing-tiimin jäsen tai muu tutkimusprosessiin osallistuva henkilö ei saa pyrkiä tunnistamaan raportoijaa millään tavalla. Whistleblowing-tiimi esittää tarvittaessa jatkokysymyksiä nimettömän ilmoituskanavan kautta. Ilmoituksen tutkimukseen ei osallistu henkilö, jota epäily koskee tai jolla on yhteyksiä siihen. Riippuen asian luonteesta ja asialiitännästä, joku tiimin jäsenistä ottaa vastuun asian tutkimisesta ja siihen vastaamisesta muiden tarvittaessa avustaessa ja tukiessa.

Jos henkilö ilmoittaa huolenaiheestaan suoraan esihenkilölle tai whistleblowing-tiimille omissa nimissään, ilmoitusta käsitellään whistleblowing-ohjeiden mukaisesti.

Eettisen kanavan kautta ilmoituksia tehneitä henkilöitä suojellaan vastatoimilta noudattaen kansalliseen lainsäädäntöön tuotua vastaavaa EU-direktiiviä (EU 2019/1937), kuten Enersensen vastuullisen toimintatavan ohjeissa kuvataan. Vain nimetyillä Enersensen whistleblowing-tiimin jäsenillä on pääsy ilmoituksiin raportointikanavan kautta. Heidän toimintansa tallennetaan lokiin, ja kaikki toiminta on luottamuksellista. Tutkimusprosessin aikana tiimi voi pyytää tietoja ja asiantuntemusta muilta henkilöiltä luottamuksellisesti.

Jos väärinkäytöksen epäilyn raportoija ilmaisee aidon epäilyn, hän ei ole vaarassa menettää työtään eikä kärsi minkäänlaisia seuraamuksia tai henkilökohtaisia haittoja ilmoituksen seurauksena. Jos raportoija toimii vilpittömin mielin, ei ole merkitystä, erehtyykö hän ilmoituksessaan. Ei-anonyymille raportoijalle tiedotetaan tutkimuksen väitteitä koskevista tuloksista, jos se on tarkoituksenmukaista, samalla kuitenkin huomioiden niiden henkilöiden yksityisyys, joita vastaan väitteet on esitetty sekä muut luottamuksellisuuteen liittyvät seikat.

Enersense tutkii korruptio- ja lahjontatapaukset yllä kuvatun whistleblowing-menettelyn mukaisesti, eikä käytössä ole muita menettelyjä tapausten tutkimiseksi.

Korruptio- ja lahjontariskit liittyvät Enersensen toiminnassa erityisesti sellaisiin liiketoimintoihin, joissa Enersense on tiiviissä asiakassuhteisissa paikallisten toimittajien kanssa sekä sellaisiin tilanteisiin, joissa Enersense tekee hyvin alihankkijapainotteista työtä. Tiiviit liikesuhteet paikallisten toimittajien kanssa korostuvat erityisesti huoltokeskusliiketoiminnassa. Liiketoimintoja, joissa käytetään paljon alihankkijoita, löytyy kaikista Enersensen segmenteistä. Power-segmentin osalta Baltian toiminnot ovat alttiimpia korruptiolle ja lahjonnalle. Alttiutta nostavat alueen markkinoiden suppeus, paikallisten säädösten ja käytäntöjen tulkinnanvaraisuus sekä

liiketoimintaan potentiaalisesti sisältyvät käytännöt, kuten epävirallisten verkostojen hyödyntäminen ja erilaiset neuvottelutavat.

G1-2 – Suhteet toimittajiin

Toimintaperiaatteet maksujen viivästymisen estämiseksi

Laskujen maksaminen sekä maksuaika perustuu toimittajien ja Enersensen välillä tehtäviin hankintasopimuksiin sekä niissä määritettyihin sopimusehtoihin. Laskutusprosessia varten Enersense pyrkii varmistamaan, että ostoreskontrassa on riittävät resurssit sekä seuraa määritettyä P2P-prosessia. Näin pyritään varmistamaan maksatuksen onnistuminen sovitusti niin isoille kuin pienillekin toimittajille. Neuvotteluissa huomioidaan myös pienten ja keskisuurten yritysten taloudellinen tilanne maksuaikaa arvioitaessa.

Toimittajasuhteiden hoitaminen ja toimittajakriteerit

Toimittajat ovat oleellinen osa Enersensen toimitusketjua, ja ne vaikuttavat yhtiön toiminnan kokonaislaatuun. Toimittajasuhteita hoidetaan pääsääntöisesti Enersensen ja toimittajien yhteisillä tapaamisilla, toimittajavalinnan prosesseilla ja auditoinneilla. Näiden toimien avulla Enersense pyrkii havaitsemaan toimitusketjuun liittyvät riskit ja mahdolliset vaikutukset kestävyysseikkoihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja puuttumaan niihin. Auditointien tarkoituksena on todentaa toimittajan toiminnan tai järjestelmän vaatimustenmukaisuus, tuoda esille kehityskohteet sekä syventää kumppanuutta. Toimia toteutetaan konsernin kaikkien toimittajien kohdalla, mutta niitä pyritään suuntaamaan erityisesti korkeamman riskin alueisiin, joita on tunnistettu esimerkiksi alihankintaketjuihin ja EU:n ulkopuolisiin toimittajiin liittyen.

Uusia toimittajia valittaessa toteutetaan taustaselvitys ja tarkistetaan, täyttääkö se Enersensen määrittämät toimittajakriteerit, jotka on määritetty toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeessa. Lisäksi toimittajasopimuksiin kuuluu liitteenä toimittajien vastuullisen toiminnan ohje (Supplier Code of Conduct), jota toimittaja sitoutuu noudattamaan. Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeessa on määritetty yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä kriteereitä, jotka Enersensen toimittajien tulee täyttää ja jotka siten ohjaavat toimittajavalintaa:

• Ympäristökriteerien osalta: Enersense vaatii toimittajiaan vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia ja toimimaan ennakoivasti ympäristöasioissa. Toimittajien on noudatettava ympäristöön liittyvää lainsäädäntöä, ympäristölupia ja muita sovellettavia

määräyksiä sekä Enersensen ohjeita. Toimittajan tulee lisäksi jatkuvasti etsiä keinoja, joilla ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Toimittajavalintojen kautta Enersense laajentaa tuoteja palveluvalikoimaansa ympäristöystävällisempään suuntaan, esimerkiksi hankkimalla vähäpäästöisempää terästä ja betonia. Ympäristökriteerit ohjaavat yhtiötä etsimään myös vaihtoehtoisia toimittajia.

• Yhteiskunnallisten (sosiaalisten) kriteerien osalta: Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohje sisältää velvoitteita työterveyteen ja -turvallisuuteen, työehtoihin, ihmis- ja työoikeuksien kunnioittamiseen sekä syrjimättömyyteen liittyen. Jokaisella toimittajalla on velvollisuus huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta, sekä edistää ennakoivaa työturvallisuuskulttuuria. Toimittajien tulee myös kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmis- ja työoikeuksia kaikessa toiminnassaan ja edistää niiden toteutumista. Lisäksi toimittajat sitoutuvat takaamaan työntekijöilleen oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työehdot sekä häirinnästä ja väkivallasta vapaan ilmapiirin.

Kriteerien toteutumista seurataan segmenttien auditointisuunnitelmissa määriteltyjen auditointien kautta. Hankintapäälliköt laativat toimittajien auditointisuunnitelman toimittajaluokittelun perusteella. Toimittajaluokitus toteutetaan kriittisyyden ja riskien perusteella. Strategisesti merkittävät toimittajat auditoidaan kerran kolmessa vuodessa, sisältäen toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeen noudattamisen arvioinnin sekä HSEQ-arvioinnit. Muut toimittajat käyvät läpi lakisääteiset tarkistukset ja ne auditoidaan tarvittaessa. Jos auditoinneissa todetaan poikkeamia, Enersense sopii toimenpiteistä yhdessä toimittajan kanssa ja seuraa toimenpiteiden toteuttamista.

Kuvatut toimet kattavat konsernin ja kaikki konserniyhtiöt. Toimittajasuhteiden osalta toimet ulottuvat arvoketjun alkupäähän. Toimia toteutetaan osana toimittajasuhteiden prosesseja, eikä niiden toteuttaminen edellytä merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja. Odotuksena on, että toimittajat läpäisevät auditoinnit, ja vastuullisuus ja sen kehittäminen tulee olemaan yhä enemmän osana toimittaja-auditointia.

Enersense ei ole asettanut tulossuuntautuneita, mitattavia ja aikasidonnaisia tavoitteita toimittajariskeihin liittyen. Enersense seuraa vastuulliseen hankintaan liittyvien toimintaperiaatteiden ja toimien tehokkuutta seuraamalla auditointien tuloksia säännöllisesti. Näin seurataan, noudattavatko kaikki toimittajat toimittajien vastuullisen toimintaohjeen vaatimuksia.

Toimintakertomus 2024

Konsernitilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma

EUR tuhatta	Liite	1–12/2024	1–12/2023
Liikevaihto	3	424 718	363 318
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-1 779	3 735
Valmistus omaan käyttöön		-3	-14
Liiketoiminnan muut tuotot	4	825	1 957
Materiaalit ja palvelut	5	-242 273	-202 874
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	6	-117 823	-114 729
Poistot ja arvonalentumiset	7	-28 611	-9 444
Liiketoiminnan muut kulut	8	-48 440	-36 440
Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien osakkuusyhtiöiden tuloksesta	14	-714	-249
Liikevoitto (-tappio)		-14 100	5 260
Rahoitustuotot	9	663	43
Rahoituskulut	9	-14 993	-13 852
Rahoitustuotot ja -kulut		-14 330	-13 809
Voitto (tappio) ennen veroja		-28 430	-8 549
Tuloverot	10	-491	-600
Tilikauden voitto (tappio)		-28 921	-9 149

EUR tuhatta	Liite	1–12/2024	1–12/2023
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		-39	-14
Etuuspohjaisten työsuhteen jälkeisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	6	99	45
Tilikauden muut laajat tuloksen erät verovaikutus huomioiden		60	31
Tilikauden laaja tulos		-28 861	-9 118
Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-30 159	-8 926
Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta		1 238	-223
Tilikauden voitto (tappio)		-28 921	-9 149
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-30 099	-8 895
Määräysvallattomille omistajille		1 238	-223
Tilikauden laaja tulos		-28 861	-9 118
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, laimentamaton	19	-1,83	-0,54
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, laimennettu	19	-1,83	-0,54

Tilinpäätös

Konsernin tase

EUR tuhatta	Liite	31.12.2024	31.12.2023
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	11	26 085	27 805
Aineettomat hyödykkeet	11	11 100	40 193
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	12, 13	20 058	21 230
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset	14	13 110	13 881
Pitkäaikaiset sijoitukset ja saamiset	16, 20	3 725	4 339
Laskennalliset verosaamiset	10	1 251	1 297
Pitkäaikaiset varat yhteensä		75 330	108 744
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	15	15 836	18 127
Myyntisaamiset	16	28 427	40 291
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	10	0	2
Muut saamiset	16	34 172	35 327
Rahavarat	17	19 830	11 249
Lyhytaikaiset varat yhteensä		98 266	104 996
Myytävänä oleviksi luokitetut varat	11	20 942	0
Varat yhteensä		194 537	213 740
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma	18	80	80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	18	62 361	62 361
Vararahasto	18	313	313
Muuntoerot	18	32	70
Kertyneet voittovarat	18	-10 176	-1 958
Tilikauden voitto (tappio)	18	-30 159	-8 926
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		22 451	51 940
Määräysvallattomat omistajat		—	167
Oma pääoma yhteensä		22 451	52 108

EUR tuhatta	Liite	31.12.2024	31.12.2023
Velat
Pitkäaikaiset velat
Lainat	21	26 227	28 270
Vuokrasopimusvelat	21	7 462	9 266
Muut velat	23	—	3
Laskennalliset verovelat	10	509	5 973
Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet	6	275	356
Varaukset	22	3 027	472
Pitkäaikaiset velat yhteensä		37 500	44 340
Lyhytaikaiset velat
Lainat	21	7 577	4 167
Vuokrasopimusvelat	21	5 639	6 141
Saadut ennakot	23	17 981	12 973
Verohallinnon maksujärjestely	20	3 510	0
Ostovelat	23	24 188	25 992
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	10	1 780	1 268
Muut velat	23	68 505	66 518
Varaukset	22	523	234
Lyhytaikaiset velat yhteensä		129 702	117 292
Velat yhteensä		167 202	161 632
Myytävänä oleviksi luokitetut velat	11	4 885	—

EUR tuhatta	Liite	31.12.2024	31.12.2023
Velat
Pitkäaikaiset velat
Lainat	21	26 227	28 270
Vuokrasopimusvelat	21	7 462	9 266
Muut velat	23	—	3
Laskennalliset verovelat	10	509	5 973
Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet	6	275	356
Varaukset	22	3 027	472
Pitkäaikaiset velat yhteensä		37 500	44 340
Lyhytaikaiset velat
Lainat	21	7 577	4 167
Vuokrasopimusvelat	21	5 639	6 141
Saadut ennakot	23	17 981	12 973
Verohallinnon maksujärjestely	20	3 510	0
Ostovelat	23	24 188	25 992
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	10	1 780	1 268
Muut velat	23	68 505	66 518
Varaukset	22	523	234
Lyhytaikaiset velat yhteensä		129 702	117 292
Velat yhteensä		167 202	161 632
Myytävänä oleviksi luokitetut velat	11	4 885	—
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		194 537	213 740

Tilinpäätös

Konsernin rahavirtalaskelma

EUR tuhatta	Liite	1–12/2024	1–12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)		-28 921	-9 149
Oikaisut:		—	—
Poistot ja arvonalentumiset	7	28 611	9 444
Voitot ja tappiot tytäryhtiöiden myynnistä		—	-893
Voitot ja tappiot aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä		-124	-103
Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta (tappiosta)	14	714	249
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot ja -kulut	9	14 330	13 809
Tuloverot	10	491	600
Muut oikaisut		-2 163	-789
Oikaisut yhteensä		41 859	22 316
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	16	5 009	-6 325
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	23	7 736	-807
Vaihto-omaisuuden muutos	15	3 390	-5 003
Saadut korot		126	39
Maksetut korot		-5 113	-3 919
Muut rahoituserät		-7 262	-9 463
Tuloverot	10	-518	-2 890
Liiketoiminnan nettorahavirta		16 305	-15 201

EUR tuhatta	Liite	1–12/2024	1–12/2023
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	11	-2 787	-2 218
Käyttöomaisuuden myynnit		250	561
Tytäryritysten myynti, vähennettynä myydyillä rahavaroilla		1 150	543
Lisäsijoitukset osakkuusyhtiöihin	14	—	-3 228
Osakkuusyhtiöiden myynnit	14	—	1 023
Osakkuusyhtiöille annettujen lainojen takaisinmaksut		—	218
Saadut osingot osakkuusyhtiöistä		56	36
Investointien nettorahavirta		-1 331	-3 065
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	20	20 806	19 280
Lainojen takaisinmaksut	20	-20 494	-20 433
Maksettu varojenjako	20	—	-1 649
Vuokrasopimusvelkojen maksut	20	-6 704	-6 387
Rahoituksen nettorahavirta		-6 392	-9 190
Rahavarojen nettomuutos		8 581	-27 455
Rahavarat tilikauden alussa		11 249	38 704
Valuuttakurssien muutosten vaikutukset rahavaroihin		—	—
Rahavarat tilikauden lopussa		19 830	11 249

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
EUR tuhatta	Osake pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muut rahastot	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Määräys vallattomat osakkeen omistajat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024	80	62 361	313	70	-10 885	51 940	167	52 108
Tilikauden voitto/tappio	—	—	—	—	-30 159	-30 159	1 238	-28 921
Muuntoerot	—	—	—	-39	—	-39	—	-39
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	—	—	—	—	99	99	—	99
Tilikauden laaja tulos yhteensä	—	—	—	-39	-30 060	-30 099	1 238	-28 861
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa:
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa	—	—	—	—	686	686	-1 405	-720
Osakeperusteiset maksut	—	—	—	—	-82	-82	—	-82
Muut erät	—	—	—	—	7	7	—	7
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä	—	—	—	—	610	610	-1 405	-795
Oma pääoma 31.12.2024	80	62 361	313	32	-40 335	22 451	—	22 451

		Sijoitetun vapaan oman pääoman			Kertyneet	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma	Määräys vallattomat osakkeen	Oma pääoma
EUR tuhatta	Osakepääoma	rahasto	Muut rahastot	Muuntoerot	voittovarat	pääoma yhteensä	omistajat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	80	64 010	313	84	-2 268	62 220	389	62 609
Tilikauden voitto/tappio	—	—	—	—	-8 926	-8 926	-223	-9 149
Muuntoerot	—	—	—	-14	—	-14	—	-14
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	—	—	—	—	45	45	—	45
Tilikauden laaja tulos yhteensä	—	—	—	-14	-8 881	-8 895	-223	-9 118
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa:
Osakeperusteiset maksut	—	—	—	—	271	271	—	271
Varojenjako	—	-1 649	—	—	—	-1 649	—	-1 649
Muut erät	—	—	—	—	-7	-7	—	-7
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä	—	-1 649	—	—	265	-1 384	—	-1 384
Oma pääoma 31.12.2023	80	62 361	313	70	-10 885	51 940	167	52 108

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin perustiedot

Enersense International Oyj (emoyhtiö tai yhtiö) yhdessä sen tytäryhtiöiden kanssa (Enersense tai konserni) on päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja, joka on mukana tukemassa vallitsevaa energiamurrosta ja mahdollistamassa päästötöntä yhteiskuntaa. Enersense tarjoaa kestäviä ratkaisuja ja välittää osaamista pohjoismaisille ja kansainvälisille teollisuus-, energia-, tietoliikenne- ja rakennusalan yhtiöille, ja on mukana mahdollistamassa asiakkaiden menestyksellistä siirtymää kohti päästötöntä tulevaisuutta.

Enersense International Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Pori, Suomi, Y-tunnus: 0609766-7 ja sen rekisteröity osoite on Konepajanranta 2, 28100 Pori. Enersense International Oyj:n osakkeilla käydään kauppaa Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä pörssilistalla kaupankäyntitunnuksella ESENSE.

Enersense International Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla Enersensen verkkosivuilla.

Laatimisperusta

Enersensen konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä niistä annettuja SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Useat uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat tulevat voimaan vasta myöhemmin kuin 1.1.2025 alkavilla tilikausilla, eikä niitä ole sovellettu tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Konserni ei odota näillä olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, jollei laatimisperiaatteissa ole muuta mainittu. Konsernitilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty. Tästä johtuen, yksittäisten lukujen yhteenlaskettu määrä ei välttämättä vastaa esitettyä kokonaismäärää.

Vertailutieto on esitetty tilikauden luvun jälkeen suluissa.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on Enersense International Oyj:n toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kursseihin. Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaanrahanmääräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen saamisten ja velkojen muuttamisesta, kirjataan yleensä tulosvaikutteisesti. Ne kirjataan omaan pääomaan, jos erät ovat osa ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta. Tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa vastaavissa erissä liikevoiton yläpuolella. Rahoituseriin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa rahoituskuluissa.

Konserniyritykset

Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen kauden keskikurssia ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia.

Kaikki tuloksen ja taseen muuntamisesta aiheutuvat valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista johtuvat valuuttakurssierot kirjataan konsernitilinpäätöstä laadittaessa muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen toiminto myydään, siihen liittyvät valuuttakurssierot siirretään tulosvaikutteisiksi osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.

Toiminnan jatkuvuus

Tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen, koska Enersensen johdon harkinnan mukaan toiminnan jatkuvuuteen ei liity olennaista epävarmuutta. Konsernin toiminnan tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavat erityisesti mm. konsernin tuloskehitys, pääomaa sitovien hankkeiden rahoituksen saatavuus sekä likviditeetin riittävyys. Konsernin johto on tehnyt arvioita yhtiöiden tulevista liikevaihdoista, käyttökatteista, investoinneista, rahoitustilanteesta sekä käyttöpääomatarpeista. Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä liikearvo että hankekanta, jonka poistoaika on rajoittamaton.

Enersense sai valmiiksi neuvottelut vuoden mittaisesta jatkorahoituksesta tilikauden jälkeen maaliskuun lopussa. Yhtiö täytti kovenantit 31.12.2024, ja johdon ennusteen mukaisesti ne tulevat täyttymään 12 kuukautta tilinpäätöksestä.

Yhtiön johto arvioi käyttöpääoman riittävän yhtiön strategian mukaisen toiminnan jatkamiseksi tilinpäätöspäivästä vähintään seuraavaksi 12 kuukaudeksi, mikäli liiketoiminta kehittyy johdon laatimien ennusteiden mukaisesti.

Sodan vaikutus Enersenseen ja sen liiketoimintaan

Meneillään olevat kansainväliset konfliktit ylläpitävät geopoliittisia jännitteitä ja epävarmuutta maailmantalouden kehittymisestä. Inflaatio on Enersenselle relevanteilla markkinoilla edelleen koholla, mikä näkyy erityisesti Baltian maissa, joissa palkkainflaatio nostaa kustannuksia. Materiaalien hinnat ovat myös koholla, ja riskinä erityisesti vanhojen sopimusten osalta on, että niitä ei saada uudelleen neuvoteltua.

Lisääntynyt epävarmuus talouskehityksestä sekä korkean inflaation myötä nousseet operatiiviset ja rahoituskustannukset ovat vaikuttaneet investointiympäristöön negatiivisesti, joskin korot ovat lähteneet laskuun. Tämä on johtanut Enersensen sekä sen asiakkaiden taloudellisen aseman

heikentymiseen esimerkiksi rahoituksen saatavuuden kautta, ja edelleen Enersensen palveluiden kysynnän heikentymiseen sekä myynnin odotettua hitaampaan kehitykseen. Investointiympäristön muutoksella saattaa olla negatiivinen vaikutus tiettyihin taseen arvostettaviin eriin.

Arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti vaatii johtoa tekemään kirjanpidollisia arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettävien varojen ja velkojen sekä tilikausilta esitettävien tuottojen ja kulujen määriin. Arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut perustuvat johdon parhaaseen tietämykseen, aiempaan kokemukseen ja odotuksiin tulevista tapahtumista. Arvioihin ja harkintaan perustuviin ratkaisuihin perustuvien tapahtuminen toteutuneet tulokset voivat erota arvioiduista. Lisäksi johto joutuu käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut esitetään seuraavissa liitetiedoissa:

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Liite	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
3. Liikevaihto ja liiketoiminta-alueet	Liikevaihdon kirjaaminen
10. Tuloverot	Tuloverojen kirjaaminen ja laskennallisen verosaamisen kirjaaminen verotuksellisista tappioista
11. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet	Arvonalentumistestaus
13. Vuokrasopimukset	Vuokra-ajan määrittäminen ja lisäluoton koron määrittäminen
21. Lainat	Vaihtovelkakirjalainan korko ilman vaihto-oikeutta
22. Varaukset	Varauksen määrän ja ajoituksen arviointi

2. Yrityshankinnat

Enersense International Oyj ei tehnyt yrityshankintoja vuonna 2024.

3. Liikevaihto ja raportoitavat segmentit

Enersensen toimitusjohtaja (ylin operatiivinen päätöksentekijä, CODM) seuraa konsernin tulosta vuoden 2024 alusta yksinkertaistettujen liiketoiminta-alueiden pohjalta, jossa Power ja International Operations -liiketoiminta-alueet yhdistettiin yhdeksi. Samassa yhteydessä Smart Industry -liiketoiminta-alueen nimi muutettiin muotoon Industry. Enersense raportoi vuoden 2024 alusta aikaisemman neljän sijaan kolmesta liiketoiminta-alueesta, jotka ovat myös konsernin raportoitavat segmentit: Power, Industry ja Connectivity. Toimitusjohtaja käyttää liiketoiminnan tuloksen arviointiin pääasiasiassa liikevaihtoa ja käyttökatetta. Liikevaihdosta ajankuluessa osatuloutettua vuonna 2024 oli 201,3 (182,7) miljoonaa euroa.

Power

Power-segmentti keskittyy vihreän energiasiirtymän projekti- ja palveluliiketoimintaan. Sen ydinliiketoimintaa ovat voimansiirtoverkkojen ja sähköasemien sekä tuuli- ja aurinkovoimapuistojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito. Enersensen kansainväliset toiminnot Virossa, Latviassa ja Liettuassa kuuluvat Power-segmenttiin.

Enersense tiedotti 19.12.2024 myyvänsä tuuli- ja aurinkoenergian hankekehitystoimintansa Fortumille. Kauppa toteutui 26.2.2025. Lisäksi Enersense tiedotti 28.2.2024 luopuvansa päästöttömän liikenteen ratkaisujen liiketoiminnasta.

Industry

Industry-segmentti palvelee asiakkaitaan näiden tuotantolaitosten käyttövarmuuden parantamisessa ja kunnossapidon tehostamisessa sekä kehittää digitaalisia ratkaisuja tuottavuuden parantamiseen. Ydinliiketoimintoihin kuuluvat Industry-segmentissä mekaaninen projektiliiketoiminta, sähkö- ja automaatio- sekä käyttö- ja kunnossapitoliiketoiminnat.

Enersense tiedotti 19.6.2024, että yhtiö tekee strategista arviointia meriteollisuusyksiköstä, jota yhtiö on aiemmin kutsunut merituulivoimaliiketoiminnaksi. Arviointia jatketaan parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi, koska merituulivoiman ja muun arktisen meriteollisuuden toimialat kehittyvät nopeasti.

Connectivity

Connectivity-segmentti palvelee asiakkaitaan toimittamalla mobiiliverkon ja kiinteän verkon palveluita sekä varmistamalla niiden toimivuuden. Segmentin palveluihin kuuluu kiinteiden ja langattomien tietoliikenne-verkkojen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Segmentti kuuluu kokonaisuudessaan Enersensen ydinliiketoimintaan.

Liiketoiminta-alueille kohdistamattomissa erissä ja eliminoinneissa esitetään seuraavien toimintojen kuluja: konsernin talous, ICT, hankinta, henkilöstö, laki, laatu ja viestintä.

Liikevaihto segmenteittäin

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Power	188 880	191 691
Industry	159 567	113 712
Connectivity	76 251	57 771
Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät	20	144
Yhteensä	424 718	363 318

Enersensen liikevaihto koostuu pääasiassa palveluista, projekteista ja resurssoinnista Pohjoismaissa ja kansainvälisesti toimivista teollisuus-, energia- ja tietoliikennealan yhtiöistä. Enersensen palveluissa asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa Enersensen palveluista koituvat hyödyt sitä mukaa kuin Enersense palvelua tuottaa, Enersense parantaa omaisuuserää, joka on asiakkaan määräysvallassa tai Enersensen palveluista syntyy omaisuuserä, jolla ei ole Enersenselle vaihtoehtoista käyttöä ja Enersensellä on oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetuista palveluista. Pääosa Enersensen liikevaihdosta muodostuu kiinteähintaisista projekteista, joiden tuotot kirjataan ajan kuluessa. Vuonna 2024 Enersensellä ei ollut yhtään asiakasta, jonka osuus liikevaihdosta olisi ollut yli 10 %. Enersensellä oli vuonna 2023 yksi asiakas, jonka osuus konsernin liikevaihdosta oli yli 10 %, jolta kirjattiin liikevaihtoa 50,6 miljoonaa euroa.

Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen kohdemaan mukaan

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Suomi	254 350	241 397
Muut maat	170 368	121 921
Yhteensä	424 718	363 318

.

Jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Tulouttamaton transaktiohinta	219 072	267 188
Seuraavana vuonna tuloutettava	142 380	160 826
Myöhemmin tuloutettava	76 692	106 362

Tulouttamaton transaktiohinta vastaa tilikauden lopussa kokonaan tai osittain täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettua yhteenlaskettua transaktiohintaa. Tulouttamaton transaktiohinta tuloutetaan seuraavien 1–3 vuoden kuluessa.

Käyttökate (EBITDA) segmenteittäin

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Power	16 477	14 733
Industry	363	5 262
Connectivity	4 239	2 273
Eliminoinnit ja liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät	-6 568	-7 564
Yhteensä	14 511	14 704

Käyttökatteen (EBITDA) täsmäytys liikevoittoon

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Käyttökate	14 511	14 704
Poistot ja arvonalentumiset	-28 611	-9 444
Liikevoitto	-14 100	5 260

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät*)	18 756	19 886
Sopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)**)	17 681	12 973

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät*)	18 756	19 886
Sopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)**)	17 681	12 973

*) Koostuu pääosin laskuttamattomista projektisaatavista.

**) Koostuu pääosin saaduista ennakoista.

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät sisältävät projektitoimituksiin liittyvää myyntiä, jota ei ole vielä laskutettu.

Pitkäaikaisten varojen maantieteellinen jakauma

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Suomi	63 292	97 394
Muut maat	10 787	10 105
Yhteensä*)	74 079	107 499

*) Taseen pitkäaikaiset varat vähennettynä laskennallisilla verosaamisilla ja pitkäaikaisilla rahoitusvaroilla. Lisätietoja liitetiedoista 10. Tuloverot ja 20. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Myyntituottojen tulouttaminen

• Liikevaihdon kirjaamiseen sovelletaan IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardin viisiportaista tuloutusmallia. Myyntituotto kirjataan siihen määrään, joka odotetaan saatavan asiakkaalta vastikkeena tuotteen tai palvelun luovuttamisesta. Myyntituotto kirjataan, kun palvelua tai tavaraa koskeva määräysvalta siirretään asiakkaalle, joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohta.
• Liikevaihto koostuu palveluista, projekteista ja resurssoinnista. Asiakkaan kanssa tehdään sopimus, josta molempien osapuolien oikeudet ja velvoitteet käyvät ilmi. Suurempien asiakkaiden kanssa voidaan tehdä puitesopimus, joka yhdessä tilauksen ja tilausvahvistuksen kanssa muodostaa IFRS 15 mukaisen sopimuksen ja pienempien asiakkaiden kanssa tilaus ja tilausvahvistus muodostavat sopimuksen.
• Palvelusopimuksissa ja resurssointipalveluissa asiakas tyypillisesti samanaikaisesti saa ja kuluttaa Enersensen tuottamaa palvelua sitä mukaa kuin sitä tuotetaan. Enersense soveltaa IFRS 15 standardin käytännön apukeinoa, jonka mukaan yhteisö tulouttaa määrän, jonka se on oikeutettu laskuttamaan, mikäli yhteisöllä on oikeus saada asiakkaalta vastike rahamääränä, joka suoraan vastaa yhteisön tarkasteluhetkeen mennessä tuottaman suoritteen arvoa asiakkaalle.
• Kiinteähintaisissa pitkäaikaisprojekteissa sekä muissa sovituissa kokonaistoimituksissa, joissa Enersense luo tai parantaa asiakkaan määräysvallassa olevaa omaisuuserää tai, joissa Enersensellä ei ole vaihtoehtoista käyttöä tuotetulle omaisuuserälle ja Enersensellä on oikeus saada maksu tuotetusta suoritteesta, mukaan lukien syntyneet menot ja kohtuullinen kate, myyntituotto kirjataan ajan kuluessa. Suoritevelvoitteen täyttämisaste määritetään tyypillisesti toteutuneiden kulujen perusteella kokonaiskustannuksista. Projektiennusteita, arvioitua kokonaistuottoa ja kuluja arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Asiakassopimukset saattavat sisältää muuttuvia vastikkeita, kuten sanktioita, bonuksia tai alennuksia. Muuttuvien vastikkeiden vaikutus arvioidaan sopimuskohtaisesti ja myyntituotto kirjataan siihen määrään, johon Enersense on oikeutettu ja on erittäin todennäköistä, että merkittävää peruutusta kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään ei jouduta tekemään.
• Kun tuulivoimahanke myydään, Enersense tulouttaa myynnin ajankohtana määrän, johon se on oikeutettu omistusoikeuden siirtymisen perusteella. Tuulivoimahakkeiden toteutusvaiheeseen liittyy yleensä myös muuttuva vastike, jonka määrän konserni arvioi todennäköiseen rahamäärän perustuen. Liittyvät palvelut tuloutetaan ajan kuluessa.

Liiketoiminta-alueet

• Liiketoiminta-alueet on määritetty sen informaation perusteella, jota Enersensen ylin operatiivinen päätöksentekijä (CDOM) seuraa resurssien kohdistamiseksi ja liiketoiminta-alueiden tuloksellisuuden arvioimiseksi. Enersense arvioi liiketoiminta-alueiden tuloksellisuutta liikevaihtoon ja käyttökatteeseen (EBITDA) perustuen. Tämän lisäksi Enersense seuraa asiakastyytyväisyyttä, tilauskantaa ja työturvallisuutta liiketoiminta-alueittain. Enersense määrittää käyttökatteen liikevoittona ennen poistoja ja arvonalentumisia. Liikevoitto määritetään tilikauden voittona (tappiona) lisättynä tuloveroilla ja rahoitustuottojen ja -kulujen nettovaikutuksella.

• Enersensen toimitusjohtaja arvioi konsernin ja liiketoiminta-alueiden taloudellista tulosta ja taloudellista asemaa ja tekee strategisia päätöksiä. Toimitusjohtaja on Enersensen ylin operatiivinen päätöksentekijä.

KESKEISET HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Liikevaihdon kirjaaminen

Odotettujen myyntituottojen ja -kulujen sekä valmiusasteen mittaaminen vaatii arvioita. Osana arviointia, johto ottaa huomioon keskeiset sopimusvelvoitteet, kiinteähintaisen pitkäaikaisprojektin aikataulun, tunnistetut riskit ja mahdollisuudet sekä muutokset tuottojen ja kulujen arvioissa. Toteutuneet kulut saattavat erota ennustetuista hinnankorotusten, viivästysten tai tarvittavien lisämateriaalien ja työn johdosta. Tehtyjä arvioita tarkastellaan jokaisena raportointipäivänä ja mahdolliset muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, kun muutos toteutuu. Lähtökohtaisesti, toteutuneet tuotot ja kulut eroavat arvioiduista.

4. Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muun muassa tuotot tytäryhtiön (Enersense Solutions Oy) myynnistä, Enersense Offshore Oy:n lisäkauppahinnan muutoksesta ja käyttöomaisuuden myyntivoitot.

Tytäryhtiön myyntivoitto konsernissa	—	893
Vuokratuotot	45	97
Lisäkauppahinnan muutos	—	420
Tuotot hallintopalveluista	—	22
Tuotot ravintolapalveluista	—	41
Myyntivoitot aineellisista käyttö-omaisuushyödykkeistä	604	117
Muut tuotot	176	367

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Tytäryhtiön myyntivoitto konsernissa	—	893
Vuokratuotot	45	97
Lisäkauppahinnan muutos	—	420
Tuotot hallintopalveluista	—	22
Tuotot ravintolapalveluista	—	41
Myyntivoitot aineellisista käyttö-omaisuushyödykkeistä	604	117
Muut tuotot	176	367
Yhteensä	825	1 957

Tilinpäätös

5. Materiaalit ja palvelut

Materiaaleihin ja palveluihin sisältyvät tilikauden aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot, varastojen muutos ja ulkopuoliset palvelut. Enersensen ostot muodostuvat kunnossapidon ja tuotantolaitosten huollossa käytettävistä välineistä, esikäsitellyistä teräsvalmisteista, maarakennusmateriaaleista, mekaanisista laitteista, teräs- ja putkitarvikkeista sekä voimansiirtoverkkojen, sähkö- ja tuulivoimaloiden varaosista. Ulkopuolisiin palveluihin sisältyy pääasiassa digi- ja mobiilipalveluiden, sähkö- ja automaatioasennuksen, maankaivuun, suunnittelun, tarkastuksen ja vuokratyövoiman alihankintakuluja.

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot	-88 283	-100 002
Varastojen muutos	-488	1 618
Ulkopuoliset palvelut	-153 502	-104 490
Yhteensä	-242 273	-202 874

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Enersense-konsernissa on noin 2 000 työntekijää. Alla on esitetty työntekijöille ja johdolle myönnetyt henkilöstöetuudet sekä etuuspohjaiset velvoitteet. Johtoryhmän jäsenille ja toimitusjohtajille sekä hallituksen jäsenille myönnetyt henkilöstöetuudet esitetään liitetiedossa 26. Osakepalkitseminen on esitetty liitetiedossa 27.

Työsuhde-etuudet

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Palkat ja palkkiot	-99 367	-95 909
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	-13 573	-13 275
Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt	-6	-6
Muut henkilöstökulut	-4 877	-5 539
Yhteensä	-117 823	-114 729

Henkilötyövuosi (keskiarvo ajanjaksolla)

	1–12/2024	1–12/2023
Henkilötyövuosi (keskiarvo ajanjaksolla)	1 946	1 942

Etuuspohjaiset järjestelyt

Konsernilla on Suomessa etuuspohjaisia ryhmäeläkevakuutuksia, jotka on vakuutettu henkivakuutusyhtiöissä (Mandatum Life ja OP). Ryhmäeläkevakuutuksen etuuspohjaisia osia ovat loppupalkkaan perustuva vanhuuseläke ja hautausavustus sekä eläkkeelle maksettava vuotuinen indeksikorotus.

Vakuutuksen piirissä on 87 henkilöä, joista 6 on edelleen työsuhteessa konserniin. Työnantaja voi joutua maksamaan vakuutusmaksuja ryhmäeläkevakuutuksiin, jos vakuutuksen varat eivät riitä kattamaan edunsaajille luvattuja etuuksia.

Ryhmäeläkevakuutusten varat perustuvat työnantajan maksamiin vakuutusmaksuihin ja niille saatuihin tuottoihin. Vuotuinen vakuutusmaksu määritetään perustuen vuotuiseen uuteen eläkekarttumaan ja vuotuisiin eläkkeiden indeksikorotuksiin

Etuuspohjaisiin velvoitteisiin sisältyvät riskit

Muutokset joukkovelkakirjojen tuotoissa

Jos diskonttokoron perustana olevien joukkovelkakirjojen tuotot muuttuvat, konserni voi joutua muuttamaan diskonttokorkoa. Tämä vaikuttaa sekä etuuspohjaiseen nettovelkaan että muihin laajan tuloksen eriin kirjattavaan uudelleen määrittämisestä johtuvaan erään.

Inflaatio

Ryhmäeläkevakuutusten eläkkeet ovat sidoksissa inflaation kehitykseen ja inflaation kasvu kasvattaa etuuspohjaista velvoitetta.

Odotettavissa oleva elinikä

Konsernin etuuspohjaiset velvoitteet liittyvät sekä työikäisiin että eläkeläisiin. Odotettavissa oleva eliniän nousu voi täten kasvattaa eläkevelvoitetta.

Etuuspohjaiset järjestelyt taseessa

EUR tuhatta	2024	2023
Velvoitteet etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	1 045	1 133
Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat varat	-770	-777
Yhteensä	275	356

Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvon muutos

EUR tuhatta	2024	2023
Etuuspohjainen velvoite 1.1.	1 133	1 114
Liiketoimintojen yhdistämiset	—	—
Korkokulu	37	42
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	6	6
Maksetut eläkkeet	-57	-50
Vakuutusmatemaattiset (voitot) tappiot	-74	21
Etuuspohjainen velvoite 31.12.	1 045	1 133

Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvien varojen käyvän arvon muutos

EUR tuhatta	2024	2023
Etuuspohjaiset varat 1.1.	777	733
Liiketoimintojen yhdistämiset	—	—
Korkotuotot	25	28
Maksetut eläkkeet	-57	-50
Varojen voitto (tappio)	-27	20
Työnantajan suorittamat maksut	52	46
Etuuspohjaiset varat 31.12.	770	777

Tuloslaskelmaan kirjatut erät

EUR tuhatta	2024	2023
Työsuoritukseen perustuva meno	-6	-6
Nettokorko	-12	-14
Yhteensä	-18	-20

Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut uudelleen määrityksestä johtuvat vaikutukset

EUR tuhatta	2024	2023
Voitto (tappio) eläkejärjestelyn varoista	27	-20
Voitto (tappio) eläkejärjestelyn velvoitteista – taloudellisten oletusten muutos	-41	37
Voitto (tappio) eläkejärjestelyn velvoitteista – kokemusperäiset tarkistukset	-33	-16
Yhteensä	-47	1

Järjestely on IAS 19.8:n tarkoittama hyväksyttävä vakuutus, eikä järjestelyn varojen tarkempaa erittelyä ole mahdollista laatia.

Enersense arvioi vakuutusmaksujen etuuspohjaisiin järjestelyihin olevan 14 tuhatta euroa vuonna 2025. Etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo on 14 vuotta.

Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset

Oletus	2024	2023
Diskonttokorko (%)	3,4	3,3
Eläkkeiden korotus (%)	2,2	2,4
Inflaatio (%)	2,0	2,2
65-vuotiaiden eliniän odote (vuosia):
Mies	21,4	21,4
Nainen	25,4	25,4

Herkkyysanalyysi (yksittäisen oletuksen muutoksen vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen)

EUR tuhatta	2024	2023
Eläkkeiden korotuksen muutos:
0,5 % nousu	64	72
0,5 % lasku	-58	-64
Diskonttokoron muutos:
0,5 % nousu	-31	-32
0,5 % lasku	43	38

Kuvattu herkkyysanalyysi perustuu esitetyn olettaman muutokseen, kun samalla muut olettamat pysyvät ennallaan. Todellisuudessa näin ei todennäköisesti tapahdu, vaan muutos yhdessä olettamassa saattaa myös vaikuttaa muiden olettamien muuttumiseen. Laskettaessa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyyttä merkittäville aktuaarisille olettamille, on käytetty samaa laskentatapaa kuin taseeseen kirjattua eläkevelvoitetta laskettaessa.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Maksupohjaiset eläkejärjestelyt

Maksupohjaisissa järjestelyissä maksut suoritetaan vakuutusyhtiölle tai muulle vastaavalle taholle, jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaiset järjestelyt

Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Mandatum Lifessä ja OP-Henkivakuutuksessa, joihin konserni maksaa vakuutusmaksuja eläketurvan rahoittamiseksi.

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät, jotka sisältävät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, kirjataan välittömästi taseeseen muiden laajan tuloksen erien kautta sinä kautena, kun ne syntyvät. Uudelleenmäärittämisestä johtuvia eriä ei siirretä tulosvaikutteisiksi myöhemmillä tilikausilla. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan tulosvaikutteisesti käyttäen aiempaa seuraavista päivämääristä:

• suunnitelman muuttamisen tai supistamisen päivä
• päivä, jona konserni kirjaa asiaan liittyvät IAS 37:n mukaiset uudelleenjärjestelykustannukset tai työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet. Nettokorko lasketaan soveltamalla diskonttokorkoa etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvaan nettovelkaan tai -varaan. Konserni kirjaa seuraavat etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvat nettomääräisen velan muutokset konsernituloslaskelmaan:
• työsuoritukseen perustuvat menot, jotka kattavat kauden työsuoritukseen perustuvat menot, aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, velvoitteen supistamisesta tai täydentämisestä johtuvat voitot ja tappiot kirjataan työsuhde-etuuksista johtuviin kuluihin
• nettokorkomenot tai -tulot kirjataan rahoituskuluihin.

Konsernin etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvät velvoitteet ja niihin liittyvät työsuoritukseen perustuvat menot on laskettu käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää.

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvä velvoite on etuuspohjaisen velvoitteen tilinpäätöspäivän arvo, josta vähennetään järjestelyn varojen käypä arvo. Diskonttokorko on määritetty käyttämällä Bloomberg € EU Corporate-tuottokäyrää. Etuuteen liittyvän velvoitteen arvioitu kesto on otettu huomioon. Markkinapohjaiset inflaatio-odotukset on määritetty käyttämällä inflaatioon sidottuja swappeja euroalueella.

7. Poistot ja arvonalentumiset

Ei-ydinliiketoimintaan kuuluviin teknologiahyödykkeisiin tehtiin 5,0 miljoonan euron alaskirjaus arvonalentumistestauksen perusteella. Ei-ydinliiketoimintaan kuuluvan Enersense Charging Oy:n hankintaan liittyvä liikearvo 1,7 miljoonaa euroa ja kehittämismenot 1,7 miljoonaa euroa kirjattiin kokonaan alas.

Poistot

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Aineettomat hyödykkeet
Asiakassuhteet	-966	-966
Kehittämismenot	-465	-226
Aineettomat oikeudet	-197	-57
Muut aineettomat hyödykkeet*)	-10 604	-465
Yhteensä	-12 232	-1 714
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet**)	-50	-37
Rakennukset ja rakennelmat	-3 134	-3 092
Koneet ja kalusto	-4 580	-4 443
Muut aineelliset hyödykkeet	-126	-87
Yhteensä	-7 890	-7 660

*) Sisältää tuulivoimahankkeiden poistoja 10,2 miljoonaa euroa, jotka on liitetiedossa 11 esitetty vähennyksenä hankintamenosta.

**) Poistot maa-alueista koskevat vuokrattuja maa-alueita.

Arvonalentumiset

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Liikearvo	-1 720	—
Muut aineettomat hyödykkeet	-6 697	-45
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	-72	-25
Yhteensä	-8 489	-69

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-28 611	-9 444

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisena vaikutusaikana. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Enersense on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserän poistoaikana käytetään omaisuuserän taloudellista vaikutusaikaa.

Poistoajat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat	10–30 vuotta
Koneet ja kalusto	3–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–12 vuotta

Aineettomat hyödykkeet

Asiakassuhteet	10 vuotta
Kehittämismenot	3–10 vuotta
Aineettomat oikeudet	5–10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	1–15 vuotta

Odotettavissa olevia taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisena raportointi kauden päättymispäivänä, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

8. Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muina kuluina esitetään muun muassa kulut ostetuista hallintopalveluista, toimitilakulut, ICT-ohjelmisto- ja -laitekulut sekä vapaaehtoiset henkilöstökulut. Muut kulut sisältävät muun muassa tilintarkastus- ja asiantuntijapalkkioita, toimistokuluja sekä luottotappiokuluja. Vapaaehtoiset henkilösivukulut -erässä esitetään henkilökunnan työkyky-, virkistys-, koulutus- ja harrastustoimintaan liittyvät kulut. Päättyneeseen sopimuksen liittyvät kulut ovat Litgrid-tapaukseen liittyviä, josta tiedotettiin 29.4.2024.

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
ICT-ohjelmisto- ja -laitekulut	-9 917	-12 180
Ostetut hallintopalvelut	-1 523	-841
Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut	-2 082	-1 722
Ajoneuvokulut	-10 115	-7 244
Lainopilliset ja muu konsultointi	-2 685	-823
Liettuan saatavan alaskirjaus kuluineen	-6 071	—
Markkinointikulut	-543	-521
Toimitilakulut	-4 911	-3 565
Yritysjärjestelyihin liittyvät muut kulut	-72	-179
Matkakulut	-175	-181
Muut kulut	-9 910	-9 183
Yhteensä	-48 006	-36 440

Enersense International Oyj:n yhtiökokous valitsee vuosittain konsernin tilintarkastajan. Vuoden 2024 yhtiökokouksessa tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab.

-

Tilintarkastajien palkkiot

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Tilintarkastuspalvelut	-346	-327
Kestävyysraportoinnin varmentaminen	-53	—
Tilintarkastajan todistukset ja lausunnot	-16	—
Muut palvelut	-20	-15
Veroneuvonta	—	-8
Yhteensä	-435	-350

Tilintarkastajien palkkiot sisältävät konsernin kunkin yhtiön tilintarkastajalle maksetut palkkiot.

KPMG Oy Ab:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Enersense-konsernin yhtiöille tilikaudella 2024 olivat yhteensä 20 (23) tuhatta euroa.

9. Rahoitustuotot ja kulut

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Rahoitustuotot
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	663	43
Yhteensä	663	43
Rahoituskulut
Korkokulut osamaksuveloista	-2	-2
Korkokulut muista lainoista	-7 018	-6 441
Vähemmistöosakkaille maksettava varojenjako	-4 438	-6 098
Arvonalentumiset rahoituseristä	-1 488	8
Korkokulut vuokrasopimus-veloista	-396	-515
Valuuttakurssitappiot	-61	-23
Palkkiokulut	-1 590	-782
Yhteensä	-14 993	-13 852
Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä	-14 330	-13 809

Korkokulut muista lainoista sisältävät pääasiassa lainojen korkokuluja, takausprovisioita, factoring korkoja ja palkkioita sekä viivästyskorkokuluja. Palkkiokulut sisältävät jälleenrahoitukseen liittyviä kertaluontoisia järjestelypalkkioita 0,8 miljoonaa euroa sekä muita rahoitukseen liittyviä palkkioita.

Enersense Wind Oy:n vähemmistöosakkaille osakassopimuksen perusteella maksettava varojenjako kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin. Rahoitusjärjestelystä lisätietoa liitetiedossa 21. Lainat.

10. Tuloverot

Tuloverokulut koostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verokulusta ja laskennallisesta verokulusta.

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä	-1 753	-1 215
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut	30	-2
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä	-1 723	-1 217
Laskennallisten verosaamisten muutos	-46	-41
Laskennallisten verovelkojen muutos	1 278	657
Laskennallinen verokulu/hyöty	1 232	616
Tuloverot	-491	-600

Konsernin tuloslaskelmaan merkityn verokulun ja Suomen verokannalla (20 % kaikilla tilikausilla) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma on esitetty alla:

Tuloverokulun täsmäytys alustavaan laskennalliseen määrään nähden

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Tulos ennen veroja	-28 430	-8 549
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 %	5686	1 710
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	16	29
Vahvistetut tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallisia veroja	-3 443	—
Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	-45	-33
Verovapaiden tulojen vaikutus	—	99
Erillisyhtiön tulokseen perustava vero	-2 675	-2 407
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut	-30	2
Muut oikaisut	—	—
Tuloverot	-491	-600

Tilinpäätös

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

		Kirjattu tulos	Kirjattu muihin laajan	Siirretty myytävänä oleviksi luokitelluiksi
EUR tuhatta	1.1.	vaikutteisesti	tuloksen eriin	veloiksi	31.12.
2024
Laskennalliset verosaamiset
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	950	-25	—	—	925
Eläkevelvoitteet	91	4	—	—	95
Vahvistetut tappiot	3 045	—	—	—	3 045
Vuokrasopimukset	3 106	-428	—	—	2 678
Saamisten arvonalentumiset	100	—	—	—	100
Muut erät	135	-25	—	—	109
Laskennallisten verojen netottaminen	-6 129	429			-5 700
Yhteensä	1 297	-46	—	—	1 251
Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	-8 497	1 213	—	4 186	-3 098
Vuokrasopimukset	-3 081	461	—	—	-2 620
Muut erät	-498	6	—	—	-492
Laskennallisten verojen netottaminen	6 103	-403			5 700
Yhteensä	-5 973	1 278	—	4 186	-509

Merkittävimmät väliaikaiset erot kirjanpidon ja verotuksen välillä liittyvät vuokrasopimuksiin. Konsernilla on vahvistettuja tappioita, joista on kirjattu 3,0 miljoonaa euroa laskennallista verosaamista. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu ensisijaisesti siihen, että on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää.

EUR tuhatta	1.1.	Kirjattu tulos vaikutteisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Siirretty myytävänä oleviksi luokitelluiksi veloiksi	31.12.
2023
Laskennalliset verosaamiset
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	951	-2	—	—	950
Eläkevelvoitteet	91	—	—	—	91
Vahvistetut tappiot	3 045	—	—	—	3 045
Vuokrasopimukset	3 341	-235	—	—	3 106
Saamisten arvonalentumiset	100	—	—	—	100
Muut erät	172	-38	—	—	135
Laskennallisten verojen netottaminen	-6 363	234			-6 129
Yhteensä	1 338	-41	—	—	1 297
Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	-8 991	494	—	—	-8 497
Vuokrasopimukset	-3 287	206	—	—	-3 081
Muut erät	-661	163	—	—	-498
Laskennallisten verojen netottaminen	6 309	-206			6 103
Yhteensä	-6 630	657	—	—	-5 973

	Käyttämättömät vahvistetut tappiot		Kirjatut laskennalliset verosaamiset		Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset
EUR tuhatta	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Vanhentuu 1–10 vuodessa	166	154	3	3	33	30
	676	272	045	045	335	855
Yhteensä	166	154	3	3	33	30
	676	272	045	045	335	855

Tilikaudelta 2024 muodostuvat vahvistamattomat käyttämättömät tappiot ovat 22,5 miljoonaa euroa.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Tuloverot

• Kauden verokuluna tai -tuottona esitetään kauden verotettavasta tulosta kunkin maan tuloverokannan perusteella maksettava vero oikaistuna väliaikaisista eroista johtuvien laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutoksilla. Verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan perustuen vallitseviin verokantoihin maissa, joissa konserni toimii.
• Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
• Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, kun siihen on lakiin perustuva oikeus ja kun suoritus on tarkoitus toteuttaa nettomääräisesti tai saaminen ja velka on tarkoitus realisoida samanaikaisesti.

Laskennalliset verot

• Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen konsernitilinpäätökseen sisältyvien kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai varojen ja velkojen alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
• Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja -lakien) perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden loppuun mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.
• Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää.
• Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun kauden verotettavaan tuloon perustuvien verosaamisten ja -velkojen vähentämiseen toisistaan on lakiin perustuva oikeus, ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

KESKEISET HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Tuloverojen kirjaaminen

• Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjen verokantojen perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

• Johto arvioi veroilmoituksissa otettuja kantoja tilanteissa, joissa verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnoille. Tällaisissa tilanteissa kirjattavat verovelat perustuvat johdon arvioihin. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää merkittävää harkintaa, joten lopullisen veron määrään liittyy epävarmuutta.

Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen verotuksellisista tappioista

• Johdon harkintaa tarvitaan määritettäessä sitä missä määrin laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata. Konsernin johto on käyttänyt harkintaa päättäessään kirjataanko laskennallista verosaamista käyttämättömistä verotuksellisista tappioista tai käyttämättömistä verohyvityksistä.
• Kirjaaminen tehdään siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot sekä käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää.
• Tulevaisuuden verotettavien voittojen arvioiminen perustuu Enersensen strategiaan, ennusteisiin ja epävarmuuksien arviointiin. Enersensen johto seuraa konsernin taloudellista asemaa ja arvioi tulevaa kehitystä kuukausittain. Verotuksellisista tappioista ja käyttämättömistä hyvityksistä kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrää arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä.

11. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet

EUR tuhatta	Liikearvo	Asiakassuhteet	Kehittämismenot	Tuulivoima hankekanta	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä	Muut aineettomat hyödykkeet yhteensä
2024
Hankintameno 1.1.	27 805	9 647	3 811	22 601	11 796	144	47 999
Lisäykset	—	—	113	10 090	—	3	10 206
Vähennykset	—	—	—	-10 198	-15	—	-10 213
Siirrot erien välillä	—	—	707	—	76	-114	668
Siiretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin varoihin	—	—	—	-21 034	—	—	-21 034
Hankintameno 31.12.	27 805	9 647	4 630	1 459	11 857	33	27 626
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	—	-3 303	-2 016	-45	-2 442	—	-7 806
Poistot	—	-966	-465	—	-603	—	-2 034
Vähennykset	—	—	—	—	15	—	15
Arvonalentumiset	-1 720	—	-1 746	-57	-5 000	—	-6 803
Siiretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin varoihin	—	—	—	101	—	—	101
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1 720	-4 269	-4 228	—	-8 029	—	-16 526
Kirjanpitoarvo 1.1.	27 805	6 344	1 795	22 558	9 354	144	18 592
Kirjanpitoarvo 31.12.	26 085	5 378	403	1 459	3 827	33	11 100

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa teknologiaan perustuvasta aineettomasta hyödykkeestä, yhteensä 3,0 miljoonaa euroa, aineettomista oikeuksista ja muista aineettomista hyödykkeistä. Teknologia hyödykkeeseen, joka ei kuulu ydinliiketoimintaan, tehtiin 5,0 miljoonan euron alaskirjaus. Asiakassuhteet ovat muodostuneet Empower-yrityshankinnan yhteydessä vuonna 2020.

Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat

Enersense tiedotti 19 joulukuuta 2024, että se myy tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoiminnan Fortumille. Kauppa toteutui 26.2.2025. Tuulivoimahankekannasta 20,9 miljoonaa euroa raportoidaan taseella myytävissä olevina. Lisäksi myyvissä olevina raportoidaan lyhytaikaisia saatavia 0,0 miljoonaa euro, laskennallista verovelkaa 4,2 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia velkoja 0,7 miljoonaa euroa. Kauppa toteutui 26.2.2025.

EUR tuhatta	Liikearvo	Asiakassuhteet	Kehittämismenot	Tuulivoima hankekanta	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä	Muut aineettomat hyödykkeet yhteensä
2023
Hankintameno 1.1.	27 874	9 647	3 335	22 714	10 880	144	46 720
Lisäykset	—	—	1 117	—	1	939	2 057
Yritysmyynnit	-69	—	-200	—	-100	—	-300
Vähennykset	—	—	-362	-113	-4	—	-478
Siirrot erien välillä	—	—	-79	—	1 019	-939	—
Hankintameno 31.12.	27 805	9 647	3 811	22 601	11 796	144	47 999
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	—	-2 337	-1 985	—	-2 019	—	-6 341
Poistot	—	-966	-226	—	-522	—	-1 714
Yritysmyynnit			185		95		280
Vähennykset	—	—	10	—	4	—	14
Arvonalentumiset	—	—	—	-45	—	—	-45
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	—	-3 303	-2 016	-45	-2 442	—	-7 806
Kirjanpitoarvo 1.1.	27 874	8 276	1 127	22 714	8 861	122	18 592
Kirjanpitoarvo 31.12.	27 805	6 344	1 795	22 556	9 354	144	40 193

Arvonalentumistestaus

Johto seuraa liikearvoa pääosin liitetiedossa 3. määriteltyjen kolmen segmentin tasolla, jotka määriteltiin uudelleen vuoden 2024 alussa. Näiden kolme lisäksi neljäntenä on testattu eiydinliiketoimintaan kuuluva Enersense Charging Oy. Konsernissa testataan vuosittain, ovatko liikearvon perusteet edelleen olemassa ja niiden mukaisesti ennustetut rahavirrat kerrytettävissä. Laskelmissa käytettävät rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymään budjettiin ja sitä seuraavan neljän vuoden ennusteeseen.

Arvonalentumistestauksen ajankohta vuosittaisessa testauksessa viimeisen neljänneksen lähtökohtana on vuoden kolmannen neljänneksen tilanne.

Ennustejakson jälkeinen ajanjakso on määritelty ekstrapoloimalla rahavirrat käyttämällä testaushetkellä arvioitua todennäköistä vuotuista kasvua.

Arvonalentumistestauksen yhteydessä konserni on analysoinut testauksen tulosten herkkyyttä keskeisten oletusten muutoksille. Testaustulokset ovat herkimpiä muutoksille käyttökateennusteissa (EBITDA-ennuste) ja diskonttokoroissa. Johdon arvion mukaan mikään jokseenkin mahdollinen muutos diskonttokorossa tai tuottotasossa ei aiheuttaisi sitä, että testattavien liikearvojen kirjanpitoarvot ylittäisivät kerrytettävissä olevat rahamäärät testatuista Power ja Connectivity liiketoimintasegmenteissä. Liikearvoon tehty 1,7 miljoonan euron alaskirjaus liittyy Enersense Charging Oy:n, joka ei kuulu ydinliiketoimintaan, hankintaan liittyvään liikearvoon. Herkkyystarkastelussa todettiin Industry-segmentin käyttökatteen olevan herkkä mahdolliselle muutokselle. Jos käyttökate Industry-segmentissä vuosittain alenee 2,0 prosenttiyksikköä, kerrytetyt rahavirrat vastaavat segmentille kohdistettujen omaisuuserien kirjanpitoarvoa. Testausarvo ylittää 29 miljoonalla eurolla (83%) kirjanpitoarvon.

Fortumille 26.2.2025 myyty tuulivoimahankekanta, joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja arvostettu kirjanpitoarvoon, joka on todennäköistä luovutushintaa alhaisempi, testattiin erikseen.

Jäljelle jäävä tuulivoimahankekannan testaus suoritetaan hankekantatasolla käyttöarvomenetelmää käyttäen siten, että jäljelle jäävä hanke arvostetaan sen edistymisen mukaan. Se on rakentamis-vaiheessa oleva, jolloin vastaisten kassavirtojen nykyarvoon on käytetty diskonttokorko ennen veroja oli 10,2 % (11,9 %). Johdon arvion mukaan mahdollinen muutos diskonttokorossa ei aiheuttaisi sitä, että testattavien hankkeiden kirjanpitoarvot ylittäisivät kerrytettävissä olevat rahamäärät. Kaudella kirjatut arvonalentumiset liittyvät peruuntuneisiin hankkeisiin.

Liikearvon jakautuminen segmenteittäin:

EUR tuhatta	2024
Industry	11 181
Power	10 318
Connectivity	4 586
Yhteensä	26 085

Käyttöarvon laskennassa käytetyt oletukset testausajankohdittain:

2024	Liikevaihdon kasvu-%, ennustejakso	Terminaali kasvuoletus, %	Liikevoitto-%, ennustejakso	Ennustettu liikevoitto-%, terminaali-arvo	Diskonttaus korko ennen veroja, %
Industry	-36,2–5,2	1,0	-0,4–7,8	7,7	10,2
Power	2,0–4,5	1,0	1,5–8,9	8,3	10,2
Connectivity	2,0–4,7	1,0	3,4–8,2	8,1	10,2

2023
Industry	5,5–23,2	1,0	2,1–8,5	8,3	11,9
Power	-13,8–39,1	1,0	2,7–8,9	7,6	11,9
Connectivity	0,0–15,7	1,0	2,7–4,5	4,4	11,9

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Liikearvo

Liikearvo syntyy tytäryritysten hankinnan yhteydessä, kun luovutettu vastike ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo kirjataan taseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta se testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat mahdolliseen arvon alentumiseen.

Asiakassuhteet

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut asiakassopimukset kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappiolla.

Kehittämismenot

Kehittämismenot, jotka välittömästi johtuvat yksilöitävissä olevien ja ainutlaatuisten, konsernin määräysvallassa olevien omaisuuserien suunnittelusta, testauksesta ja toteutuksesta, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi seuraavien kriteerien täyttyessä:

• Aineettoman hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa niin, että se voidaan ottaa käyttöön tai myydä
• Konsernilla on aikomus saattaa aineeton hyödyke valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se
• Konserni pystyy käyttämään tai myymään aineettoman hyödykkeen
  • Konserni pystyy osoittamaan, miten aineeton hyödyke tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä
  • Konsernilla on käytettävissä riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseen ja aineettoman hyödykkeen käyttämiseen tai myymiseen, ja
  • Konserni pystyy määrittämään luotettavasti aineettoman hyödykkeen kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot.
  • Kehittämismenoihin aktivoidaan välittömät menot sisältävät kehittämisestä aiheutuvat suorat henkilöstömenot, asianmukaisen osuuden niihin liittyvistä yleismenoista ja suorat hankinnat.
  • Aktivoidut kehittämismenot kirjataan taseen aineettomiin hyödykkeisiin hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi.

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Hankekantaan perustuvat aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain arvonalentumisen osalta, tai sitä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Asiakassuhteet: 10 vuotta
• Kehittämismenot: 3–10 vuotta
• Aineettomat oikeudet: 5–10 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet: 1–15 vuotta

Myytäessä hankeen arvo kirjataan poistoksi myyntituottoa vähentämään. Jos hanke peruuntuu, kirjataan sen arvonalentumisena kuluksi. Hankkeiden arvonalentuminen testataan hankekohtaisesti vuosittain minkä lisäksi niiden kirjanpitoarvoja arvioidaan säännöllisesti mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Käyttöarvolaskelmissa käytetyt arviot tulevista rahavirroista perustuvat hankekohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin ja ajanjaksot, joilta rahavirrat huomioidaan ennusteissa vaihtelevat hankekohtaisesti.

Arvonalentuminen

• Liikearvosta, sekä aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja. Niille tehdään arvonalentumistesti vuosittain tai sitä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Muut aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, ettei kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi.
• Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappiona. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla kertyy pitkälti muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien rahavirroista riippumattomia yksilöitävissä olevia rahavirtoja (rahavirtaa tuottavat yksiköt).
• Jokaisen raportointikauden lopussa tulee tarkastella, onko omaisuuserän, lukuun ottamatta liikearvoa, arvonalentuminen syytä peruuttaa. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmillä kausilla.

KESKEISET HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Arvonalentumistestaus

• Konsernin johto on arvioinut yrityshankinnoista kirjattujen asiakassuhteiden taloudellista vaikutusaikaa. Vaikutusajat arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja oikaistaan tarvittaessa. • Aineettomien hyödykkeiden mahdollinen arvonalentuminen testataan, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut (arvioidaan vähintään jokaisen raportointikauden lopussa). Arvonalentumistesti perustuu laskelmiin, joissa määritellään rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on sen käyttöarvo. Käyttöarvolaskelmat perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin, joita omaisuuserän arvioidaan kerryttävän.

Alla on kuvattu keskeiset käyttöarvolaskelmiin liittyvät arviot ja hankinta:

• Vastaisten rahavirtojen ennustaminen nämä perustuvat viimeisimpiin johdon hyväksymiin, viiden vuoden ajanjakson kattaviin ennusteisiin ja kuvastavat odotuksia, jotka koskevat myyntituottojen kasvua, liiketoiminnan kuluja, käyttökateprosenttia (EBITDA-%), investointeja ja rahavirtoja ja perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja johdon odotuksiin markkinoilla tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista
• Kyseisiin rahavirtoihin sovellettavat diskonttauskorot käytetyt ennen veroja määritetyt diskonttauskorot ovat pääomakustannusten painotettu keskiarvo, joka on määritetty tarkasteluhetkellä markkinoilta saatujen syöttötietojen perusteella ja oikaistu rahavirtaa tuottavan yksikön erityisten riskien huomioon ottamiseksi. Oikaistu verojen jälkeen määritetty diskonttauskorko muutetaan ennen veroja määritetyksi koroksi kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle perustuen verokantaan, jota sovelletaan siellä, missä rahavirtaa tuottava yksikkö toimiin.
• Odotettavissa olevat pitkän aikavälin kasvuvauhti viiden vuoden ajanjakson jälkeiset rahavirrat extrapoloidaan arvioituja kasvuvauhia käyttäen. Kasvuvauhti perustuu kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön odotettavissa olevalle pitkän aikavälin tuloksellisuudelle markkinoilla, joilla se toimii ja se vastaa energiaratkaisujen markkinoiden keskimääräisiä pitkän aikavälin kasvuvauhteja.

Arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut saattavat muuttua taloudellisten ja toiminnallisten olosuhteiden muuttuessa. Toteutuvat rahavirrat voivat näin ollen poiketa ennusteista ja tästä voi aiheutua muutoksia arvonalentumistappioiden kirjaamiseen tulevilla kausilla.

Liikearvon kirjanpitoarvoa pienennetään, jos sen kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvon alentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmällä kaudella.

Muut aineettomat hyödykkeet testataan arvioimalla kunkin yksittäisen omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä tai jos tämä ei ole mahdollista, sen rahavirtaa tuottavan yksikön, johon omaisuuserä kuuluu, kerrytettävissä oleva rahamäärä. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat alin taso, jolle omaisuuserät on ryhmitelty ja joka kerryttää erikseen yksilöitävissä olevia rahavirtoja.

12. Aineelliset hyödykkeet

EUR tuhatta	Maa-alueet	Raken nukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja kesken eräiset työt	Yhteensä
2024
Hankintameno 1.1.	494	19 727	23 820	308	960	45 309
Lisäykset	—	1 764	5 049	194	1 819	8 827
Vähennykset	—	-1 072	-1 347	-61	—	-2 479
Hankintameno 31.12.	494	20 507	27 796	1 687	355	50 840
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-67	-11 010	-12 876	-126	—	-24 079
Poistot	-50	-3 134	-4 580	-126	—	-7 890
Vähennykset	—	291	909	60	—	1 259
Arvonalentumiset	—	-35	-37	—	—	-72
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-117	-13 888	-16 584	-192	—	-30 782
Kirjanpitoarvo 1.1.	427	8 717	10 944	182	960	21 230
Kirjanpitoarvo 31.12.	377	6 620	11 212	1 495	355	20 058

EUR tuhatta	Maa-alueet	Raken nukset ja rannelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräis et työt	Yhteensä
2023
Hankintameno 1.1.	355	17 390	20 995	315	357	39 412
Lisäykset	139	2 586	3 754	67	739	7 285
Vähennykset	—	-225	-922	-75	-136	-1 357
Yritysmyynnit	—	-24	-7	—	—	-32
Siirrot erien välillä	—	-5	5	—	—	—
Hankintameno 31.12.	355	17 390	20 995	315	357	45 308
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-29	-8 035	-9 025	-109	—	-17 199
Poistot	-37	-3 092	-4 439	-90	—	-7 658
Vähennykset	—	116	584	74	—	774
Yritysmyynnit	—	24	5	—	—	29
Arvonalentumiset	—	-23	-2	—	—	-25
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-67	-11 010	-12 876	-126	—	-24 079
Kirjanpitoarvo 1.1.	325	9 355	11 970	206	357	22 213
Kirjanpitoarvo 31.12.	427	8 717	10 944	182	960	21 230

Käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Lisätietoja käyttöoikeusomaisuuseristä on liitetiedossa 13. Vuokrasopimukset.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Maa-alueet kirjataan taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin alkuperäiseen hankintamenoon. Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Poistot lasketaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Rakennukset 10–30 vuotta
• Koneet ja laitteet 3–15 vuotta
• Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 3–12 vuotta

Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos on viitteitä, että omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, se testataan ja kirjanpitoarvo tämän jälkeen alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Myyntivoitot ja tappiot määritetään vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon, ja ne merkitään tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen on esitetty liitetiedossa 11. Aineettomat hyödykkeet.

13. Vuokrasopimukset

Enersense vuokraa pääasiassa toimitiloja, asuntoja, henkilö-, paketti- ja kuorma-autoja sekä työvälineitä. Toimitilojen ja asuntojen sopimukset ovat tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, jotka on määritelty kolmen vuoden mittaisiksi. Ajoneuvojen ja työvälineiden sopimukset ovat tyypillisesti määräaikaisia. Sopimukset voivat sisältää jatkamis- ja päättämisoptioita. Pääosaan toimitilojen vuokrasopimuksista liittyy indeksikorotusehtoja, jotka on tyypillisesti sidottu kuluttajahintaindeksiin tai kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiin. Näitä ei oteta huomioon vuokrasopimusvelassa ennen kuin ne toteutuvat.

Taseessa esitetään seuraavat käyttöoikeusomaisuuserät liittyvät määrät:

EUR tuhatta	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Ajoneuvot	Yhteensä
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	215	8 686	6 630	15 531
Lisäykset	—	1 694	3 246	4 940
Vähennykset	—	-792	-367	-1 159
Poistot	-50	-3 079	-2 790	-5 920
Arvonalentumiset	—	-4	-1	-4
Kirjanpitoarvo 31.12.	165	6 505	6 718	13 388

		Rakennukset ja		Yhteensä
EUR tuhatta	Maa-alueet	rakennelmat	Ajoneuvot
2023
1.1.	113	9 258	7 066	16 437
Lisäykset	139	2 586	2 503	5 228
Vähennykset	—	-109	-122	-231
Poistot	-37	-3 026	-2 815	-5 878
Arvonalentumiset	—	-23	-2	-25
Kirjanpitoarvo 31.12.	215	8 686	6 630	15 531

EUR tuhatta	31.12.2024	31.12.2023
Vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset	5 639	6 141
Pitkäaikaiset	7 462	9 266
Yhteensä	13 101	15 407

Vuokrasopimusvelkojen maturiteetti on esitetty liitetiedossa 20. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

Tuloslaskelma sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot*)
Maa-alueet	-50	-37
Rakennukset ja rakennelmat	-3 079	-3 026
Ajoneuvot	-2 790	-2 815
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot yhteensä	-5 920	-5 878
Korkokulut**)	-396	-515
Lyhytaikaisiin vuokra-sopimuksiin liittyvät kulut***)	-1 078	-926
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut***)	-1 271	-928
Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta yhteensä	-9 449	-8 756

* Sisältyvät tuloslaskelmassa erään Poistot.

**) Sisältyvät tuloslaskelmassa erään Rahoituskulut.

***) Sisältyvät tuloslaskelmassa erään Muut kulut.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

• Enersense arvioi sopimuksen syntymisajankohtana sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Enersense kirjaa vuokrasopimuksesta, jossa se toimii vuokralle ottajana, käyttöoikeusomaisuuserän ja vastaavan vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkamisajankohtana. Alkamisajankohdaksi katsotaan se hetki, jolloin vuokrasopimuksen kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä.
• Enersense arvostaa vuokrasopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana diskonttaamalla odotettavissa olevat tulevat vuokramaksut nykyarvoon. Vuokrasopimusvelan arvostukseen sisällytettäviin maksuihin huomioidaan kiinteät maksut, indeksiin tai muuhun hintatasoon perustuvat maksut, jäännösarvotakuiden määrät, joiden odotetaan tulevan Enersensen maksettavaksi sekä osto-option toteutusmäärä, jos sen käyttö on kohtuullisen varmaa. Rangaistusmaksut vuokrasopimuksen päättämisestä sisällytetään vuokrasopimusvelan arvostukseen, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että Enersense käyttää päättämisoption.
• Enersense diskonttaa vuokramaksut käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Jos tämä korko ei ole helposti määritettävissä, käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa, eli korkoa, jonka Enersense joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Vuokrasopimusvelan korkokulu esitetään liiketoiminannan rahavirrassa.

• Vuokrasopimuksen alkamisajankohdan jälkeen, vuokrasopimusvelka arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Vuokrasopimusvelan määrä määritetään uudelleen,kun vuokramaksuissa tapahtuu muutos esimerkiksi indeksimuutosten seurauksena, sopimuksessa olevien optioiden käyttöä arvioidaan uudelleen tai muiden vuokrasopimusmuutosten huomioon ottamiseksi. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän, ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat, alkuvaiheen välittömät menot ja ennallistamismenot. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot yleensä tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Enersense on kohtuullisen varma, osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserän poistoaikana käytetään omaisuuserän taloudellista vaikutusaikaa. Lisätietoja poistoista on liitetiedoissa 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

KESKEISET HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Vuokra-ajan määrittäminen

• Enersensen vuokrasopimukset voivat olla toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia tai ne voivat sisältää jatkamis- tai päättämisoptioita. Enersense ottaa huomioon vuokra-ajan määrittämisessä kaikki ne tosiseikat ja olosuhteet, joista syntyy taloudellinen kannustin vuokrasopimuksen jatkamiseen. Näitä ovat esimerkiksi, omaisuuserän tarpeellisuus Enersensen liiketoiminnalle, vuokrakohteeseen tehdyt perusparannukset ja mahdolliset korvaavan omaisuuserän vuokraamiseen liittyvät kulut. Vuokra-aika arvioidaan uudelleen, kun tapahtuu merkittävä tapahtuma tai olosuhteiden muutos.

Lisäluoton koron määrittäminen

• Konserni määrittää vuokrasopimusten lisäluoton koron käyttäen lähtökohtana rahalaitosten kanssa solmittujen lainojen korkoja ja lisäksi huomioiden IFRS 16 -vaatimusten mukaisesti, että käytettävä korko huomioi vuokrasopimusten alkamisajankohdan, vuokra-ajan, kohteiden ja toimintaympäristön vaikutukset.

Tilinpäätös

14. Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset

Alla on esitetty tiedot Enersensen osakkuus- ja yhteisyrityksistä.

Yrityksen nimi	Omistusosuus, %
	Rekisteröintimaa	31.12.2024	31.12.2023
Empower 4Wind OÜ	Viro	60,0 %	60,0 %
Yrittäjien Voima Oy	Suomi	40,0 %	40,0 %
Harku Sindi JV OÜ	Viro	50,0 %	50,0 %
P2X Solution Oy	Suomi	8,9 %	18,5 %

Empower 4Wind OÜ on virolainen tuuliturbiinien huolto- ja korjauspalveluja tuottava yhtiö. Huolimatta enemmistöomistuksesta, Empower 4Wind OÜ:n on käsitelty yhteisyrityksenä osakkeenomistajien yksimielisyyteen perustuvan päätöksentekomenettelyn vuoksi. Päätöksenteosta on sovittu Empower 4Wind OÜ:n osakassopimuksessa. Yrittäjien Voima Oy on suomalainen osakeyhtiö, jonka toimialana on sähkön ja muun energian hankkiminen osakkeenomistajille. Yrittäjien Voima Oy omistaa osuuden Voimaosakeyhtiö SF:stä, joka puolestaan omistaa osuuden Fennovoima Oy:stä, jonka takia Yrittäjien Voima Oy:n kirjanpitoarvo kirjattiin alas vuonna 2022. Lisäksi Enersensellä on muu taseen ulkopuolinen vastuu 1,2 miljoonaa euroa Yrittäjien Voima Oy:lle.

Harku Sindi JV OÜ on virolainen yhteisyritys, joka on rakentanut voimajohtoa Viroon. Tällä hetkellä yhtiö ei ole aktiivinen. P2X Solution Oy, jonka toimialana on vihreän vedyn tuottaminen, sai uuden pääomistajan sveitsiläisen Alpiq AG:n huhtikuussa 2024, jolloin Enersensen omistusosuus väheni 8,9 prosenttiin. P2X Solutions Oy on käsitelty osakkuusyhtiönä johtuen erityisesti osakassopimukseen perustuvasta oikeudesta kahteen hallituspaikkaan viidestä yhtiössä.

Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen osakkuusyhtiöiden ja yhteisyrityksen tuloksesta on kirjattu liikevoiton yläpuolelle, koska niiden katsotaan olevan strategisia omistuksia ja olennainen osa Enersensen liiketoimintaa.

Alla on esitetty yhteenveto osakkuus- ja yhteisyritysten taloudellisesta informaatiota. Esitetyt luvut vastaavat kyseisten osakkuus- ja yhteisyritysten tilinpäätöksissä esitettyjä lukuja, eivät Enersensen osuutta.

2024	Varat	Velat	Liikevaihto	Tilikauden tulos
Empower 4Wind OÜ	1 751	389	3 309	95
Yrittäjien Voima Oy	7	6	23	—
Harku Sindi JV OÜ	14 745	14 740	—	—
P2X Solution Oy	74 228	17 363	—	-7 998

2023
Empower 4Wind OÜ	1 718	358	3 320	164
Yrittäjien Voima Oy	10	9	20	—
Harku Sindi JV OÜ	14 841	14 838	—	—
P2X Solution Oy	41 705	21 033	197	-1 876

Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin

EUR tuhatta	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	13 881	10 937
Liiketoimintojen yhdistäminen	—	—
Lisäykset	—	3 228
Vähennykset	—	—
Arvonalennukset	—	—
Osuus tilikauden tuloksesta	-770	-285
Kirjanpitoarvo 31.12.	13 110	13 881

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

EUR tuhatta	2024	2023
Tavaroiden ja palvelujen myynti	3 401	1 889
Tavaroiden ja palvelujen ostot	2	2
Korkotuotot	—	—

Tilinpäätös

Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

EUR tuhatta	2024	2023
Lainasaamiset	—	—
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4 710	9 553

Tilikauden 2024 päätteeksi pääoma- tai muita lainoja ei ollut osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Osakkuusyritys

Osakkuusyrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 % äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenoon, ja sen jälkeen ne käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä muun laajan tuloksen muutoksista kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita kirjata, paitsi jos konsernilla on oikeudellisia tai tosiasiallisia velvoitteita osakkuusyrityksiin liittyen tai se on suorittanut maksuja osakkuusyritysten puolesta. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja on esitetty konsernin tuloslaskelmassa osana liikevoittoa. Jokaisen raportointikauden lopussa ratkaistaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut.

Yhteisyritys

Yhteisyrityksiä ovat yritykset, joissa osapuolilla, joilla on yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Osuudet yhteisyrityksissä kirjataan konsernitaseeseen alun perin hankintamenoon, ja sen jälkeen ne käsitellään pääomaosuusmenetelmällä.

Pääomalainasaamiset

Pääomalainasaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon. Tämän jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, koska pääomalainasaamisten rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja korkojen maksusta ja Enersensen niihin liittyvä liiketoimintamalli on rahavirtojen kerääminen. Pääomalainasaamisten arvonalentuminen lasketaan käyttäen kolmivaiheista mallia. Mikäli lainasaamisen luottoriski on todettu alhaiseksi tai sen luottoriski ei ole merkittävästi lisääntynyt, lainasaaminen on vaiheessa 1, jolloin arvonalentuminen kirjataan 12 kuukauden odotetun luottotappion perusteella. Mikäli luottoriski on merkittävästi kasvanut, siirretään saaminen vaiheeseen 2.

15. Vaihto-omaisuus

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Aineet ja tarvikkeet	12 199	12 975
Keskeneräinen työ	2 320	3 288
Valmiit tuotteet	514	907
Ennakkomaksut	803	957
Yhteensä	15 836	18 127

Tilikaudella Enersense on kirjannut kuluksi vaihto-omaisuuden hankintamenona -88,3 (-100,0) miljoonaa euroa. Kulu esitetään tuloslaskelman erässä Materiaalit ja palvelut. Tilikaudella vaihtoomaisuuteen tehtiin ei-ydinliiketoimintaan liittyvä 1,1 (0,0) miljoonaa euron arvonalennus. Arvonalentumiskirjauksia ei ole peruutettu tilikauden aikana (2023: ei peruutuksia).

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään joko FIFO (first-in, first-out) tai painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen vaihto-omaisuuden luonteesta riippuen. Aineiden ja tarvikkeiden hankintameno sisältää ostohinnan sekä kuljetuskustannukset. Keskeneräinen työ sisältää välittömät palkat ja muut sosiaalikulut sekä osuus keskeneräiseen työhän liittyvistä yleiskustannuksista. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot.

-

-

16. Myyntisaamiset ja muut saamiset

EUR tuhatta	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset
Pantattu tili	1 325	1 325
Myyntisaamiset	1 135	1 036
Muut saamiset	37	750
Yhteensä	2 497	3 111
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset	28 427	40 291
Muut rahoitusvarat*)	3 166	3 627
Siirtosaamiset	31 006	31 700
Yhteensä	62 599	76 519
Siirtosaamisten olennaiset erät
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	18 756	19 886
Ennakkomaksut	5 240	11 801
Tuulivoimahankkeisiin liittyvä erä	6 934	—
Muut	76	14
Yhteensä	31 006	31 700

*) Muut rahoitusvarat sisältävät muun muassa vakuus ja takuumaksuja.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, muista rahoitussaamisista, rahavaroista (ks. liitetieto 17. Rahavarat). Nämä luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin koska näitä rahoitusvaroja pidetään sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseksi ja niiden rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Konsernin rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Lainasaamiset ja muut saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon. Myyntisaamiset kirjataan alun perin transaktiohintaan. Korkotuotot sisältyvät rahoitustuottoihin. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sen rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle osapuolelle ja olennainen osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja eduista on siirretty toiselle osapuolelle. Voitto tai tappio, joka syntyy kirjattaessa omaisuuserä pois taseesta, kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään rahoituskuluissa.

Factoring

• Enersense käyttää factoring-järjestelyä, jossa myyntisaamisten olennaiset riskit ja edut on siirretty factoring-yhtiölle. Tällaiset myyntisaamiset esitetään taseessa, kunnes niistä on saatu suoritus factoring-yhtiöltä ja ne arvostetaan taseessa jaksotettuun hankintamenoon. Pääosin Enersense saa suorituksen heti, kun saamiset on siirretty factoring-yhtiölle. Konsernin näkemyksen mukaan liiketoimintamalli, jonka mukaan saamisia pidetään rahavirtojen keräämistä varten, soveltuu yhä näihin saamisiin, ja näin ollen ne edelleen arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
• Näiden käypä arvo ei perustu havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin, jolloin niiden käypä arvo on käyvän arvon hierarkian tasolla 3. Käypä arvo ei olennaisesti eroa alkuperäisestä hankintamenosta. Käyvän arvon hierarkia on kuvattu liitteessä 21. Lainat. Käyvän arvon muutos esitetään muissa tuotoissa tai kuluissa, ja factoringin rahoituskulut esitetään rahoituskuluissa.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

• Rahoitusvaroihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ennakoivasti.
• Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien arvostamiseen sovelletaan yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan luottotappio kirjataan myyntisaamisen tai asiakassopimuksiin perustuvan omaisuuserän koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Enersense on määrittänyt odotettavissa olevat luottotappioasteet eri ikäisille myyntisaamisille ikäjakauman mukaisesti huomioiden saamisten erityispiirteet ja riskit. Odotettavissa olevan luottotappion määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon ennakoitavista laiminlyönneistä. Luottotappiomalli huomioi asiakkaiden aikaisemman maksukäyttäytymisen sekä käytettävissä olevat tulevaisuuden ennusteet ja niiden mahdollinen vaikutus asiakkaiden luottoluokitukseen ja maksukäyttäytymiseen, sekä mahdolliset vakuudet ja luottovakuutukset.
• Rahoitusvarojen luottoriskiä sekä luottoriskin hallintaa sekä myyntisaamisten varausmatriisia kuvataan liitetiedossa 20. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

17. Rahavarat

EUR tuhatta	31.12.2024	31.12.2023
Rahat ja pankkisaamiset	19 830	11 249

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Rahavarat muodostuvat käteisvaroista ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.

18. Oma pääoma

EUR tuhatta	31.12.2024	31.12.2023
Osakepääoma	80	80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	62 361	62 361
Vararahasto	313	313
Muuntoerot	32	70
Kertyneet voittovarat	-10 176	-1 958
Tilikauden voitto (tappio)	-30 159	-8 926
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	22 451	51 940
Määräysvallattomien omistajien osuudet	—	167
Oma pääoma yhteensä	22 451	52 108

Osakemäärä

	Päivämäärä	Kpl
Osakemäärä 1.1.2023	16 492	531
MBÅ Invest Oy:n fuusio	1.4.2023	-4
Osakemäärä 31.12.2023	16 492	527
Osakemäärä 31.12.2024	16 492	— 527

Osakepääoma

Enersense International Oyj:llä on yksi osakesarja. Yksi osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Enersense International Oyj:n osakepääoma 31.12.2024 on 80 000 euroa (31.12.2023 80 000 euroa) ja osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 16 492 527 kappaletta (31.12.2023: 16 492 529). Enersense International Oyj:n osake on noteerattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla ja osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiöllä ei ole hallussa omia osakkeita. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakeyhtiölain mukaisesti osakkeiden merkintähinnan, ellei yhtiö nimenomaisesti ole päättänyt toisin.

Enersense International Oyj:n ja MBÅ Invest Oy:n hallitukset päättivät 27.3.2023 panna täytäntöön MBÅ Investin sulautumisen Enersenseen 23.9.2022 allekirjoitetun sulautumissuunnitelman mukaisesti. Sulautumissuunnitelman perusteella MBÅ:n Investin osakkeenomistajille annettiin sulautumisvastikkeena yhteensä 2 176 068 Enersensen uutta osaketta. Sulautumisvastikkeena annettavat osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 1.4.2023. Uusien osakkeiden ja yhtiölle sulautumisen yhteydessä siirtyneiden omien osakkeiden mitätöinnin rekisteröinnin jälkeen Enersensen osakkeiden kokonaismäärä on 16 492 527 osaketta.

Vararahasto

Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden.

Muuntoerot

Ulkomaisen tytäryrityksen tilinpäätöksen muuntamisesta aiheutuvat muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kerrytetään erilliseen oman pääoman rahastoon. Kertynyt määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun nettosijoituksesta luovutaan.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat menot esitetään omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.

19. Osakekohtainen tulos

	1–12/2024	1–12/2023
Osakekohtainen tulos
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto (tappio)	-30 159	-8 926
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, laimentamaton	16 493	16 493
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, laimennettu	19 971	19 970
Osakekohtainen painotettu keskiarvo tulos, laimentamaton (euroa)	-1,83	-0,54
Osakekohtainen tulos, laimennettu (euroa)	-1,83	-0,54

Enersensellä on tilikaudella 2024 kaksi instrumenttia (vaihtovelkakirja laina ja osakepalkkioohjelma), joilla on laimentava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen. Niiden yhteismäärä on 3 498 422 kappaletta. Tilikaudella 2023 oli samat instrumentit.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Osakekohtainen tulos (EPS) lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan samalla perusteella kuin laimentamaton, paitsi että siinä otetaan huomioon konsernin mahdolliset sitoumukset uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen tulevaisuudessa.

20. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta

Enersense altistuu liiketoiminnassaan maksuvalmius-, luotto-, valuutta- ja korkoriskille. Enersensen rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää rahoitusmarkkinoiden muutoksista johtuvien tekijöiden vaikutusta yhtiön tulokseen, toimintaan ja taserakenteeseen.

Enersensen rahoitushallinto raportoi säännöllisesti konsernin johdolle tunnistetuista rahoitusriskeistä sekä toimenpiteistä, joilla konserni aikoo suojautua mahdollisilta riskeiltä. Konsernin rahoitushallinto tukee myös liiketoiminta-alueita niiden rahoitusriskien hallinnassa. Liiketoiminta-alueet toimittavat konsernin rahoitushallinnolle ajantasaista informaatiota rahoitusasemastaan ja kassanhallinnasta, jotta rahoitushallinto voi varmistaa tehokkaan rahoituksen-, likviditeetin- ja riskienhallinnan.

Luottoriski

Enersensen luottoriski liittyy asiakkaisiin, joilta konsernilla on avoimia saatavia tai joiden kanssa on solmittu pitkäaikaissopimuksia. Luottoriski voi toteutua siinä tapauksessa, että asiakas ei pysty suoriutumaan sopimusvelvoitteistaan. Enersense tarkistaa merkittävien uusien asiakkaidensa luottotiedot ja maksukyvykkyyden ennen sopimuksiin ryhtymistä sekä seuraa aktiivisesti asiakaskuntansa luottokelpoisuutta ja maksukyvykkyyttä.

Konserni suojautuu luottoriskiltä myös myymällä myyntisaatavia kolmannelle osapuolelle, joka kantaa luottoriskin ostamiensa myyntisaatavien osalta. Enersenselle ei jää olennaisia intressejä näihin saamisiin. Enersense hallitsee luottoriskiä myös käyttäen ennakkomaksuja ja projektien etupainotteisia maksuohjelmia.

Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät

Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät on ryhmitelty yhteisten luottoriskiominaisuuksien ja maksun viivästymisen perusteella. Odotettujen tappioiden malli perustuu varausmatriisiin, jossa odotetut luottotappiot lasketaan soveltamalla historiallisesti toteutuneita luottotappioita sekä liiketoimintajohdon arvioita tulevasta kehityksestä avoimien myyntisaamisten eri maturiteettijakaumiin. Odotettu luottotappiovaraus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Enersense kirjaa myyntisaamiset pois taseesta lopullisina luottotappioina, kun perintä on osoittautunut tuloksettomaksi. Lopullinen luottotappiokirjaus tehdään esimerkiksi silloin kun perintäkumppani antaa luottotappiosuosituksen tai velallinen hakeutuu konkurssiin tai maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kanssa ei päästä sopuun maksusuunnitelmasta.

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät liittyvät laskuttamattomiin keskeneräisiin töihin ja ovat riskiominaisuuksiltaan samanlaisia kuin samantyyppisistä sopimuksista johtuvat myyntisaamiset. Tämän vuoksi Enersensen johto on olettanut, että ei-erääntyneiden myyntisaamisten odotettavissa oleva tappioaste on kohtuullisen lähellä sopimukseen perustuvien omaisuuserien tappioastetta.

Luottotappiovaraus

	Ei viivästynyt	Alle 30 päivää viivästynyt	30–60 päivää viivästynyt	61–90 päivää viivästynyt	Yli 90 päivää viivästynyt	Yhteensä
31.12.2024
Odotettavissa oleva luottotappioaste	0 %	0 %	2 %	7 %	100 %
Bruttomääräinen kirjanpito	27 616	632	139	51	1 079	29 516
Luottotappiovarauksen määrä	-4	-1	-2	-3	-1 079	-1 089
Nettomääräinen kirjanpitoarvo	27 612	631	137	48	—	28 427

	Ei viivästynyt	Alle 30 päivää viivästynyt	30–60 päivää viivästynyt	61–90 päivää viivästynyt	Yli 90 päivää viivästynyt	Yhteensä
31.12.2023
Odotettavissa oleva luottotappioaste	0 %	0 %	1 %	5 %	51 %
Bruttomääräinen kirjanpito	36 940	1 804	205	84	1 258	40 291
Luottotappiovarauksen määrä	-3	-3	-3	-4	-644	-656
Nettomääräinen kirjanpitoarvo	36 937	1 802	202	81	613	39 635

Luottotappiovarauksen täsmäytys

	1–12/2024	1–12/2023
Luottotappiovaraus 1.1.	656	247
Kaudella tulosvaikutteiseksi kirjattu luottotappiovarauksen muutos	581	464
Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi perimiskelvottomina kirjatut saamiset	-148	-55
Luottotappiovaraus 31.12.	1 089	656

Lainasaamisista kirjattu luottotappiovaraus

Enersensellä oli lyhytaikaisia lainasaamisia 31.12.2024 110 (31.12.2023 288) tuhatta euroa. Enersensen johto seuraa lainasaatavien takaisinmaksun todennäköisyyttä ja niistä tehdään luottotappiovaraus, mikäli varaukselle on aihetta.

Rahavarat ja muut talletukset on sijoitettu vakavaraisiin pankkeihin, eikä yhtiö katso niihin sisältyvän olennaista luottoriskiä. Nämä ovat erittäin likvidejä sijoituksia eikä niistä ole kirjattu odotettuja luottotappioita.

Maksuvalmiusriski

Enersensen maksuvalmiusriski jakautuu jälleenrahoitus- ja likviditeettiriskeihin. Jälleenrahoitusriski liittyy siihen, että Enersensellä ei olisi käytettävissään riittävästi likvidejä varoja erääntyvien lainojensa maksamiseksi tai ettei jälleenrahoitusta olisi järjesteltävissä suotuisilla ehdoilla. Enersense pyrkii suojautumaan jällenrahoitusriskiltä hajauttamalla lainaportfolionsa

maturiteettijakaumaa sekä arvioimalla lyhytaikaisen rahoituksen osuutta ja konsernin pitkäaikaista rahoitustarvetta.

Likviditeettiriski liittyy siihen, että Enersensellä ei olisi käytössään riittävästi likvidejä varoja suoriutuakseen velvoitteistaan. Riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi Enersense laatii lyhyen- ja pitkän aikavälin kassaennustetta ja järjestää tarvittaessa lisärahoitusta. Enersense pyrkii jatkuvasti ennakoimaan ja seuraamaan liiketoiminnan rahoituksen tarvetta, jotta Enersensellä olisi riittävästi likvidejä varoja toimintansa rahoittamiseksi sekä velvoitteistaan suoriutumiseksi.

Rahoituksen lähteet

Enersensen taseen rahavarat olivat vuoden 2024 lopussa 19,8 (11,2) miljoonaa euroa. Myyntisaatavat olivat vuoden 2024 lopussa 28,4 (40,3) miljoonaa euroa. Enersensellä oli 31.12.2024 nostamatonta rahoituslimiittiä 5 miljoonaa euroa. Enersensellä oli pitkäaikaisia rahalaitoslainoja yhteensä 1,9 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia rahalaitoslainoja 7,6 miljoonaa euroa. Lisäksi Enersensellä oli IFRS 16:n mukaisia leasing- ja toimitilavelkoja, joista pitkäaikaisia velkoja oli 7,5 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia velkoja 5,6 miljoonaa euroa.

Enersense on myös sopinut osamaksurahoituksesta liittyen ajoneuvojen hankintaan ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin rahoitukseen.

Enersensen rahoitus koostuu valtiokonttorin myöntämistä tuotekehityslainoista, vaihtovelkakirjalainasta, kahdesta senior-lainasta, tarvittaessa nostettavissa olevasta rahoituslimiitistä sekä useasta takaus-, leasing- ja laskurahoituslimiitistä. Rahoitusta käytetään toiminnan kehittämiseen sekä käyttöpääoman hallintaan.

Yhtiöllä on käytössään valtiokonttorin myöntämiä tuotekehityslainoja 0,8 miljoonalla eurolla. Lainat erääntyvät kokonaisuudessaan vuonna 2031. Enersensellä on myös käytössään kaksi seniorlainaa, joista nostettuna oli 31.12.2024 3,6 miljoonalla euroa, jotka erääntyvät vuonna 2026. Lisäksi Enersense on laskenut liikkeelle vakuudettoman 26 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainaerän, joka erääntyy vuonna 2027. Lisäksi Enersensellä oli käytettävissään tarvittaessa nostettava rahoituslimiittiä 10 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa euroa oli käytössä 31.12.2024.

Yhtiöllä on käytössään myös yhteissummaltaan 38,4 miljoonan euron laskurahoituslimiitit, josta vuoden lopussa käytössä oli 23,1 miljoonaa euroa. Enersense on päättänyt laskurahoituslimiittejään yhteensä 1,5 miljoonalla eurolla tilikauden 2024 aikana.

Yhtiöllä on käytettävissään takauslimiittejä yhteensä 55 miljoonaa euroa.

Enersensen 2,5 miljoonan euron leasing rahoituslimiitistä oli käytössä 31.12.2024 2,3 miljoonaa euroa.

Helmikuussa 2025 Enersense teki maksujärjestelyn verottajan kanssa ALV-veloista yhteensä 13,7 miljoonaa euroa. Vastaavia järjestelyjä verottajan kanssa Enersense on tehnyt myös vuosina 2022 ja 2024.

Enersense sai valmiiksi neuvottelut rahalaitoslainojen vuoden mittaisesta jatkorahoituksesta tilikauden jälkeen maaliskuun lopussa.

Rahoitusvelkojen maturiteetit

							Sopimuksiin perustuvat
EUR tuhatta	2025	2026	2027	2028	2029	2030	rahavirrat yhteensä	Kirjanpitoarvo
31.12.2024
Vaihtovelkakirjalaina	1 820	1 820	26 910		—		30 550	24 350
Lainat lukuun ottamatta osamaksuvelkoja	7 804	1 403	167	116	115	114	9 720	9 465
Osamaksuvelat	4	7	—	—	—	—	12	12
Verohallinnon maksujärjestelyt	3 394	—	—	—	—	—	3 394	3 394
Vuokrasopimusvelat	3 955	3 172	1 891	—	—	—	9 017	13 101
Ostovelat ja muut velat*)	45 584	—	—	—	—	—	45 584	45 584
Yhteensä	62 461	6 403	28 968	116	115	114	98 177	96 581

*) Ei sisällä seuraavia muita kuin rahoitusvelkoja, kuten työsuhde-etuuksiin liittyviä velkoja tai jaksotuksia. Näiden määrä ilmenee liitteestä 23. Ostovelat ja muut velat.

EUR tuhatta 2024 2025 2026 2027 2028 2029 rahavirrat yhteensä 31.12.2023 Vaihtovelkakirjalaina 1 820 1 820 1 820 26 910 — 32 370 23 Lainat lukuun ottamatta osamaksuvelkoja 2 998 2 977 1 615 253 172 121 8 136 7 Osamaksuvelat 1 570 — — — — — 1 570 1 Verohallinnon maksujärjestelyt — — — — — — — Vuokrasopimusvelat 7 318 7 160 3 001 — — — 17 479 15 Ostovelat ja muut velat*) 43 989 — — — — — 43 989 43 Yhteensä 57 695 11 957 6 436 27 163 172 121 103 544 91				Sopimuksiin perustuvat
					Kirjanpitoarvo
					525
					342
					570
					—
					369
					989
					795

*) Ei sisällä seuraavia muita kuin rahoitusvelkoja, kuten työsuhde-etuuksiin liittyviä velkoja tai jaksotuksia. Näiden määrä ilmenee liitteestä 23. Ostovelat ja muut velat.

Yllä olevassa taulukossa olevat luvut ovat diskonttaamattomia sisältäen korkomaksut ja muut sopimusperusteiset maksut velkojalle.

Markkinariski

Valuuttariski

Enersense altistuu valuuttariskeille, joista Ruotsin ja Norjan kruunut ovat merkittävimmät, joissa on valuuttamääräisiä myyntisaamisia ja ostovelkoja. Enersensellä ei ole valuuttamääräisiä lainoja. Enersense ei suojaudu aktiivisesti valuuttariskeiltä, koska liiketoiminnan tuotot ja kulut ovat pääsääntöisesti samassa valuutassa, jolloin toteutuu luonnollinen suojaus. Transaktioriski ei ole olennainen.

Korkoriski

Enersense altistuu toiminnassaan korkoriskille voimassa olevien rahoitussopimuksien muuttuvien korkojen sekä rahoituksen saatavuuden kautta. Muutokset makrotaloudellisessa ympäristössä tai rahoitusmarkkinoiden yleisessä tilanteessa voivat vaikuttaa negatiivisesti rahoituksen saatavuuteen, hintaan ja muihin ehtoihin. Korkotason nousulla voisi olla olennainen suora vaikutus saatavilla olevan rahoituksen kustannuksiin ja yhtiön olemassa oleviin rahoitussopimuksien kustannuksiin. Enersense on suojannut noin 60 % vaihtuvakorkoisien lainojensa pääomasta koronvaihtosopimuksella. Koronvaihtosopimuksen nimellisarvo on 5,0 miljoonaa euroa ja käyvän arvo muutos 0,1 miljoonaa euroa on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Enersensellä oli vaihtuvakorkoisia rahalaitoslainoja vuoden 2024 lopussa 8,6 (6,3) miljoonaa euroa. Korkoherkkyys tilikauden 2024 tulokseen verojen jälkeen olisi ollut 132 (146) tuhatta euroa huomioiden koronvaihtosopimuksen vaikutukset, olettaen että korkotaso nousee 0,5 % muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat arvostusryhmittäin

31.12.2024 31.12.2023

	Liite tieto	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset varat
Sijoitukset		—	1 228	—	1 228
Lainasaamiset	14	—	—	—	—
Pantattu tili	16	1 325	—	1 325	—
Muut saamiset	16	37		—
Myyntisaamiset	16	1 135	—	1 036	—
Pitkäaikaiset varat yhteensä		2 497	1 228	2 361	1 228
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset	16	28 427	—	40 291	—
Muut rahoitusvarat	16	3 166	—	3 627	—
Rahavarat	17	19 830	—	11 249	—
Lyhytaikaiset varat yhteensä		51 423	—	55 167	—
Varat yhteensä		53 920	1 228	57 528	1 228
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset velat
Lainat	21	26 243	—	28 270	—
Vuokrasopimusvelat	13	7 462		9 266
Ostovelat	23	—	141	3	359
Pitkäaikaiset velat yhteensä		33 705	141	37 539	359
Lyhytaikaiset velat
Lainat	21	7 577	—	4 167	—
Vuokrasopimusvelat	13	5 639		6 141
Ostovelat ja muut velat	23	63 135	—	44 724	—
Lyhytaikaiset velat yhteensä		76 350	—	55 032	—
Velat yhteensä		110 039	141	92 571	359

Tilinpäätös

Sijoitukset pitää sisällään 10 % tai alle olevia omistuksia osakeyhtiöistä. Näitä ovat Parkkisähkö Oy (10 %) ja Enersense Wind Oy:n hankkeisiin liittyvä omistus yhteen tuulivoimapuistoon (10 %). Sijoitusten arvo perustuu sijoituksiin liittyviin sopimuksiin ja hankintahintaan.

Rahoitukseen liittyvien velkojen täsmäytyslaskelma

EUR tuhatta	Lainat	Vuokrasopimusvelat	Yhteensä
Velat 1.1.2023	33 897	16 706	50 603
Liiketoimintojen yhdistämiset	—	—	—
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	19 280	—	19 280
Lainojen takaisinmaksut	-20 740	-6 529	-27 269
Muut muutokset:
Hankinnat - vuokrasopimukset	—	5 230	5 230
Velat 31.12.2023	32 437	15 407	47 844
Liiketoimintojen yhdistämiset	—	—	—
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	20 806		20 806
Lainojen takaisinmaksut	-19 440	-7 515	-26 959
Muut muutokset:
Hankinnat - vuokrasopimukset		5 209	5 209
Velat 31.12.2024	33 803	13 101	46 905

Pääoman hallinta

Enersense pääoman hallinnan tarkoituksena on varmistaa osakkeen omistajien sijoittamalle pääomalle korkea tuotto sekä tukea yhtiön liiketoimintaa optimaalisen pääomarakenteen avulla. Enersense johto ja hallitus seuraavat konsernin vakavaraisuutta ja velanhoitokykyä kuukausittain. Enersense vaikuttaa pääomarakenteeseensa keräämällä oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta sekä ohjaamalla investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvaa käyttöpääomaa.

Enersensen lainoihin liittyy kovenanttiehtoja yhtiön vakavaraisuudesta, velanhoitokyvystä sekä likviditeetistä. Lisäksi rahoitussopimukseen liittyy ehtoja varjojen jakoon, investointeihin, yritysjärjestelyihin ja velkaantumiseen. Kovenantit lasketaan IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaisista luvuista soveltamalla rahoitussopimuksessa eriteltyjä laskukaavoja ja ne raportoidaan rahoittajille neljännesvuosittain sekä likviditeettiä seuraavan kovenantin osalta kuukausittain, mikäli velanhoitokykyyn liittyvä kovenantti ei täyttyisi.

Enersense täytti vakavaraisuuteen ja velanhoitokykyyn liittyvät kovenanttiehdot 31.12.2024 ja on vahvistanut kovenanttien arvot rahoittajille.

Mikäli kovenanttien ehdot rikkoutuvat, pitää osapuolten neuvotella toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Kovenantit koskevat senior- ja rahoituslimiittilainoja. 31.12.2024 näitä oli yhteensä 8,6 miljoonaa euroa. Enersense sai valmiiksi neuvottelut vuoden mittaisesta jatkorahoituksesta tilikauden jälkeen maaliskuun lopussa. Alla olevassa taulukossa esitetään vuodelta 2025 maaliskuun lopussa voimaan tulevat kovenantit, jotka koskevat senior-lainoja ja pankkitakauslimiittejä. Johdon ennusteen mukaisesti ne tulevat täyttymään 12 kuukautta tilinpäätöksestä.

Kovenantit

	Toteutunut arvo	Kovenantti arvo
Rahoituskokonaisuuden kovenantit	31.12.2024	31.12.2024	31.3.2025	30.6.2025	30.9.2025	31.12.2025
Omavaraisuusaste1)	12,0 %	>10 %	15 %	16,5 %	18 %	19,5 %
Korollinen nettovelka/ käyttökate2)	1.96x	<6,0x	2,25x	2,25x	2,25x	2,25x
Minimilikviditeetti3)	19,8 MEUR	5 MEUR	8 MEUR	8 MEUR	8 MEUR	8 MEUR

1) Muutoksena aiempaan käytäntöön vaihtovelkakirjalaina käsitellään velkana omavaraisuuden laskemisessa. Kovenanttia tarkastellaan vuosineljänneksittäin.

2) Kovenanttia tarkastellaan vuosineljänneksittäin.

3) Minimilikviditeettivaatimusta mitataan kuukausittain.

-

-

Kovenanttien täsmäytyslaskenta

EUR tuhatta	2024	2023
Korolliset velat / käyttökate
Korolliset velat	50 414	24 281
Kassa	19 830	11 249
Käyttökate	14 511	14 704
Oikaisut	1 000	1 000
Korolliset velat / käyttökate	1,96	0,83
Oikaisut
Oma pääoma	21 241	75 633
Taseen loppusumma	194 537	213 740
Saadut ennakkomaksut	17 981	12 973
Omavaraisuusaste	12,0 %	37,7 %

21. Lainat

EUR tuhatta	31.12.2024 Kirjanpitoarvo	31.12.2023 Kirjanpitoarvo
Pitkäaikaiset lainat
Lainat	26 243	28 281
Osamaksuvelat	7	-11
Vuokrasopimusvelat	7 462	9 266
Pitkäaikaiset lainat yhteensä	33 713	37 536
Lyhytaikaiset lainat
Pankkilainat	7 564	2 564
Osamaksuvelat	4	1 581
Vuokrasopimusvelat	5 639	6 141
Factoringvelat	8	22
Lyhytaikaiset lainat yhteensä	13 215	10 308
Yhteensä	46 928	47 843

Vaihtovelkakirjalaina

Enersense International Oyj tarjosi 1.12.2022 valikoiduille ammattimaisille sijoittajille ja hyväksyttäville vastapuolille merkittäväksi 15.1.2027 erääntyviä senioristatuksisia vakuudettomia ehdollisesti vaihdettavia vaihtovelkakirjoja. Yhtiö tiedotti 2.12.2022 saaneensa päätökseen yhteensä 26 miljoonan euron vaihtovelkakirjanlainan tarjoamisen. Enersensen 23.12.2022 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yllä mainitun vaihtovelkakirjalainan alkuperäisille merkitsijöille ja/tai niille, jotka ovat merkitsemisen jälkeen ostaneet velkakirjoja, jotta velkakirjat voidaan vaihtaa osakkeiksi velkakirjojen ehtojen mukaisesti. Johdon määrittelemä vaihtovelkakirjalainan korko ilman vaihto-oikeutta olisi 10,5 %.

Ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen yhtiön hallitus päätti ylimääräisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 260 osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaista osakkeisiin oikeuttavaa erityistä oikeutta. Erityiset oikeudet ovat sidottuja velkakirjoihin, eikä niitä voi irrottaa velkakirjoista.

Kuhunkin nimellisarvoltaan 100 000 euron suuruiseen velkakirjaan liittyy yksi erityinen oikeus. Kukin erityinen oikeus oikeuttaa 12 500 yhtiön uuteen osakkeeseen. Alkuperäinen osakekohtainen vaihtohinta on asetettu 8,00 euroon. Mikäli kaikki velkakirjat vaihdetaan yhtiön uusiin osakkeisiin alkuperäisellä vaihtohinnalla, yhtiön erityisten oikeuksien perusteella liikkeeseen laskettavien uusien osakkeiden lukumäärä tulee olemaan enintään 3 250 000 osaketta, mikä edustaa noin 19,7 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä yhtiökokouksen päivämääränä (noin 16,5 prosenttia laimennusvaikutus huomioiden). Vaihtohintaa tullaan mahdollisesti oikaisemaan siten kuin ehdoissa on tarkemmin kuvattu. Mikäli vaihtohintaa oikaistaan ja velkakirjojen perusteella annettavaa osakkeiden määrää on siten tarve lisätä, annettavan osakkeiden määrän lisäyksestä tullaan päättämään erikseen osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla. Osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet rekisteröitiin kaupparekisteriin 27.12.2022.

Hierarkian tasot

Enersense on arvioinut, että myös muiden rahoitusvelkojen käypä arvo vastaa olennaisesti niiden kirjanpitoarvoa, koska velat ovat markkinaehtoisia ja diskonttauksen vaikutus on epäolennainen. Lainojen korkoprosentit ovat välillä 1,00–7,00 %. Pankkilainojen käyvän arvon hierarkiataso on 3, koska niiden käyvät arvot eivät perustu havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin.

Hierarkian tasot ovat seuraavat:

• • Taso 1: Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien (kuten julkisesti noteerattujen johdannaisten ja osakkeiden) käyvät arvot perustuvat raportointikauden lopun noteerattuihin markkinahintoihin ja luokitellaan tasolle 1.
• • Taso 2: Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat merkittävät syöttötiedot ovat havainnoitavissa, mutta hinta ei kuitenkaan tule suoraan toimivilta markkinoilta, instrumentti luokitellaan tasolle 2.
• • Taso 3: Jos yksi tai useampi merkittävä syöttötieto ei perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon, instrumentti luokitellaan tasolle 3.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

• Enersensen lainat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun määrän (vähennettynä transaktiomenoilla) ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi tai kokonaan on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palkkio aktivoidaan maksuvalmiuspalveluista suoritettuna ennakkomaksuna ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle.
• Vaihtovelkakirjalaina käsitellään yhdistelmäinstrumenttina, joka koostuvat kahdesta komponentista: rahoitusvelasta ja oman pääoman ehtoisesta instrumentista. Rahoitusvelan käypä arvo liikkeeseenlaskuhetkellä määritetään diskonttaamalla vaihtovelkakirjalainan tulevat kassavirrat vastaavan lainan, johon ei sisälly vaihto-oikeutta, markkinakorolla. Oman pääoman ehtoisen instrumentin arvo määritetään vähentämällä yhteisön saamasta maksusta rahoitusvelan käypä arvo. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on kytketty optio, joka oikeuttaa vaihtamaan velan liikkeeseen laskijan omaan pääomaan. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen yhdistelmäinstrumentin vieraan pääoman komponentti arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
• Lainat kirjataan pois taseesta, kun sopimuksen mukainen velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaoloaika on päättynyt. Kuoletetun tai toiselle osapuolelle siirretyn rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja maksetun vastikkeen – joka sisältää siirretyt muut kuin käteiset varat tai vastattaviksi otetut velat – välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään rahoituserissä.
• Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta suorittaa niitä vähintään 12 kuukautta raportointikauden päättymisen jälkeen.

KESKEISET HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Vaihtovelkakirjalainan korko

Johdon määrittelemä arvo vaihtovelkakirjalainan korosta ilman vaihto-oikeutta olisi 10,5 %.

22. Varaukset

EUR tuhatta	Takuu varaukset	Tappio varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
2024
1.1.	317	146	243	706
Varausten lisäykset	913	208	2 110	3 231
Käytetyt varaukset	—	-327	-60	-387
Käyttämättömien varausten peruutukset	—	—	—	—
Kurssierot	—	—	—	—
31.12.	1 231	26	2 293	3 550
Lyhytaikaiset	398	26	98	523
Pitkäaikaiset	833	—	2 195	3 027
Yhteensä	1 231	26	2 293	3 550

EUR tuhatta	Takuu varaukset	Tappio varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
2023
1.1.	244	524	359	1 127
Varausten lisäykset	88	48	—	136
Käytetyt varaukset	—	-425	-60	-485
Käyttämättömien varausten peruutukset	-15	—	-56	-71
Kurssierot	—	—	—	—
31.12.	317	146	243	706
Lyhytaikaiset	234	—	—	234
Pitkäaikaiset	83	146	243	472
Yhteensä	317	146	243	706

Vuoden 2024 osalta muut varaukset sisältää pääosin oikeustapauksiin varautumiseen liittyviä kuluja.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena voimassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää varojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Tulevista liiketoiminnan tappioista ei kirjata varauksia. Varaukset esitetään lyhytaikaisina, jos niihin liittyvien maksusuoritusten odotetaan toteutuvan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Muussa tapauksessa varaukset esitetään pitkäaikaisina. Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan raportointikauden lopussa edellyttävän johdon parhaan arvion mukaan.

Takuuvaraukset

Konserni myöntää asiakassopimuksissa takuuaikoja myydyille tuotteille. Takuuaika on yleensä 24 kuukautta. Takuuvarauksen määrä arvioidaan historiassa toteutuneiden takuukustannusten perusteella. Takuuvarauksen määrää arvioidaan projektikohtaisesti jokaisena raportointipäivänä.

Tappiovaraukset

Konserni kirjaa varauksen tappiollisista sopimuksista, kun sopimuksesta aiheutuvat arvioidut kokonaiskustannukset, mukaan lukien materiaali- ja työkustannukset sekä ulkopuoliset palvelut, ylittävät siitä saatavat kokonaistuotot. Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi, kun se todetaan. Varauksen määrä on sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseksi tarvittavien menojen määrä tai sopimusvelvoitteiden täyttämisen laiminlyönnistä aiheutuva korvausten tai rangaistusseuraamusten määrä, sen mukaan kumpi niistä on pienempi. Tappiovarauksen määrää arvioidaan sopimuskohtaisesti jokaisena raportointipäivänä.

KESKEISET HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Varauksen määrän ja ajoituksen arviointi

Arvio aikaisemman tapahtuman taloudellisesta vaikutuksesta edellyttää konsernin johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja joissakin tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoihin. Varauksia tarkastellaan säännöllisesti ja korjataan tarpeen mukaan vastaamaan tarkasteluhetken parasta arviota. Toteutuvat menot voivat poiketa arviosta.

23. Ostovelat ja muut velat

EUR tuhatta	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset
Muut velat	—	3
Yhteensä	—	3
Lyhytaikaiset
Ostovelat	24 188	25 992
Saadut ennakot	17 981	12 973
Arvonlisäverovelka	17 749	16 825
Muut velat	12 076	1 144
Siirtovelat	42 189	48 641
Yhteensä	114 833	105 575
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Henkilöstökulujen jaksotukset	21 185	23 765
Jaksotetut alihankkija- ja muut kulut	19 687	19 128
Jaksotetut korkokulut	1 089	5 652
Muut siirtovelat	228	96
Yhteensä	42 189	48 641

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Ostovelat ja muut erään sisältyvät rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon, ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvojen nähdään vastaavan niiden käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta. Velat ovat vakuudettomia ja ne maksetaan yleensä 30 päivän kuluessa niiden alkuperäisestä kirjaamisesta. Lisätietoa ostovelkoihin ja muiden tähän tase-erään sisältyvien rahoitusvelkoihin on esitetty liitetiedossa 20. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

Ostovelat ja muut velat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät maksettaviksi 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Saadut ennakot ovat sopimuksiin perustuvia velkoja siihen asti, että konserni täyttää asiakkaalle luvatun suoritevelvoitteen.

24. Konsernirakenne

Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt

Tytäryritys	Rekisteröinti maa	Konsernin omistusosuus 31.12.2024, %	Konsernin omistusosuus 31.12.2023, %
Enersense AS	Viro	100	100
Ensersense SIA	Latvia	100	59
Enersense AS	Norja	100	100
Enersense Engineering Oy	Suomi	100	100
Enersense GmbH	Saksa	100	100
Enersense IN Oy	Suomi	100	100
Enersense Ltd	UK	100	100
Enersense Offshore Oy	Suomi	100	100
Enersense Oy	Suomi	100	100
Enersense PN Oy	Suomi	100	100
Enersense SAS	Ranska	100	100
Enersense Services Oyj	Suomi	100	100
Enersense TN Oy	Suomi	100	100
Enersense Works Oy	Suomi	100	100
Enersense UAB	Liettua	100	100
Enersense Wind Oy	Suomi	100	100
Ensersense Charging Oy	Suomi	100	100
Lehtivuoret Wind Farm Oy	Suomi	100	100
Pohjoismäki Wind Farm Oy	Suomi	100	100
Joupinkangas Wind Farm Oy	Suomi	100	100
Kurikka Energy Oy	Suomi	100	100
Lakkasuo Wind Farm Oy	Suomi	100	—
Ala-Korpivaara Wind Farm Oy	Suomi	100	—
Enersense Hungary Kft.	Unkari	—	100

Tilinpäätös

Sivuliikkeet

Sivuliikkeet	Rekisteröintimaa
Empower AS filial Latvia	Latvia
Enersense International filial Sweden	Ruotsi
Enersense Works filial Norway	Norja

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Tytäryritykset

Tytäryrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä silloin, kun se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen toiminnan ohjaamiseen. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, mukaan lukien sisäiset saamiset ja velat, tuotot ja kulut sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta. Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryritysten tuloksesta ja omasta pääomasta esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa, laajassa tuloslaskelmassa, oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa ja taseessa.

25. Määräysvallattomien omistajien osuudet ja liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa

Määräysvallattomien omistajien osuudet

EUR tuhatta	2024	2023
1.1.	167	389
Liiketoimintojen yhdistämiset	—	—
Hankinnat	-1 405	—
Muut muutokset	—	1
Osuus tilikauden voitosta (tappiosta)	1 238	-223
31.12.	—	167

Enersense SIA on voimansiirtoverkkojen ja sähköasemien sekä tuulivoimapuistojen suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistunut yhtiö. Yhtiön liikevaihto vuonna 2024 oli 33,7 (21,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos vuonna 2024 3,2 (-0,5) miljoonaa euroa. Enersense SIA työllistää noin 200 henkilöä. Enersense lunasti vähemmistöomistajien osuuden osakassopimuksen mukaisesti vuoden 2024 lopussa.

Alla on esitetty yhteenveto hankintojen vaikutuksista Enersense International Oyj:n omistajille kuuluvaan omaan pääomaan.

Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa

EUR tuhatta	2024	2023
Hankitun määräysvallattomien omistajien osuuden kirjanpitoarvo	1 405	—
Määräysvallattomille omistajille maksettu vastike	-720	—
Määrä, jolla maksettu vastike alittaa omaan pääoman sisältyneen määräysvallattomien omistajien osuuden	686	—

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään liiketoimina omistajien kanssa. Määräysvallattomilta omistajilta ostettujen osakkeiden vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Vastaavasti, määräysvallattomille omistajille myydyn osuuden luovutusvoitto tai -tappio kirjataan suoraan omaan pääomaan.

26. Lähipiiritapahtumat

Enersensen lähipiiriin kuuluvat osakkuusyritykset, yhteisyritys, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet sekä osakkeenomistajat, joilla on huomattava vaikutusvalta yhtiössä. Lähipiiriin kuuluu myös näiden henkilöiden läheiset perheenjäsenet, ja yhteisöt, joissa näillä henkilöillä on joko määräysvalta tai yhteinen määräysvalta.

Toimitusjohtajalle ja muulle johtoryhmälle maksetut palkat, palkkiot ja etuudet

EUR tuhatta	1–12/2024
Johtoryhmä (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta)	-1 315	-1 189
Toimitusjohtaja, Jussi Holopainen –3.5.2024	-488	-353
Toimitusjohtaja, Juha Silvola 4.5.–22.9.2024	-107	—
Toimitusjohtaja, Kari Sundbäck 23.9.2024–	-92	—
Yhteensä	-2 002	-1 542

Hallituksen jäsenten palkkiot

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Dahlblom Anders	-49	—
Eskola Jaakko	-39	-59
Haglund Carl	-45	-26
Helander Sari	-46	-38
Jokinen Päivi	—	-9
Miettinen Anna	-42	-26
Plit Herkko	—	-10
Sormunen Sirpa-Helena	-46	-40
Suokas Petri	-42	-35
Vuori Ville	-34	—
Yhteensä	-343	-243

Hallituksen ja ylimmän johdon muut etuudet

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Lakisääteiset eläkkeet	-333	-280
Lisäeläkkeet	—	—
Osakeperusteiset etuudet	—	—
Yhteensä	-333	-280

Tapahtumat johdon kanssa

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Tavaroiden ja palvelujen myynti	—	—
Tavaroiden ja palvelujen ostot	-91	—
Yhteensä	-91	—

Avoimet saldot johdon kanssa

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Ostovelat ja muut velat	—	—

Avoimet saldot ja liiketoimet osakkuusyrityksien ja yhteisyrityksen kanssa on esitetty liitetiedossa 14. Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset.

Virala Oy Ab (omistaa 100 % Nidoco Oy AB:n) on taannut Enersensen 80 prosenttia 10,0 miljoonan euron rahoituslainan, josta Enersense on maksanut 0,2 miljoonaa euroa takauskuluja.

27. Osakepalkitseminen

Enersensen hallituksen päättämät pitkäjänteiset avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmät edustavat kahta tyyppiä: suoriteperusteista ja sitouttavaa osakepalkkio-ohjelmaa.

Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän palkkio perustuu voimassa olevaan työ- tai johtajasopimukseen ja työ- tai toimisuhteen jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan 36 kuukauden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Järjestelmä on tarkoitettu vain erikseen nimetyille avainhenkilöille. Järjestelmän puitteissa ei ole toistaiseksi käynnistetty yhtään sitouttamisjaksoa.

Suoritukseen perustuvassa osakepalkkiojärjestelmässä osallistujat voivat ansaita yhtiön osakkeita 24–36 kuukauden mittaisen ansaintajakson perusteella. Jos tavoitteet saavutetaan, osakepalkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi.

Pääsääntöisesti palkkiota ei makseta, jos osallistuja irtisanoutuu tai osallistujan työ- tai toimisuhde irtisanotaan ennen kannustinohjelman mukaista palkkioiden maksuajankohtaa.

Ohjelmien tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöiltä sekä kannustaa ja palkita heitä hyvistä yhtiön kannattavuutta ja strategian toteuttamista tukevista suorituksista. Lisäksi ohjelmat kannustavat avainjohtoa omistamaan Enersensen osakkeita, mikä edesauttaa johdon, yhtiön ja osakkeenomistajien tavoitteiden yhdenmukaistamista. Toimitusjohtajalta ja muilta johtoryhmän jäseniltä edellytetään jatkuvaa osakeomistusta. Enersense International Oyj:n toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenen on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella nettopalkkiona saamistaan osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistuksen arvo yhtiössä vastaa yhteensä hänen edellisen vuoden vuosipalkkaansa ja muun johtoryhmän jäsenen osakeomistuksen arvo yhtiössä vastaa yhteensä puolta jäsenen edellisen vuoden vuosipalkasta. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.

Raportointijakson aikana yhtiöllä oli käytössä ansaintajaksoihin 2023–2025 ja 2024–2026 perustuvat suoriteperusteiset osakepohjaiset kannustinohjelmat. Ansaintajaksolle 2022–2023 asetettuja tavoitteita ei saavutettu, eikä ohjelman perusteella makseta palkkioita. Taulukossa alla on kuvattu osakepalkkio-ohjelmien keskeiset ehdot ja määrät.

Osakepalkkio-ohjelmien keskeiset ehdot ja määrät

Perustiedot ja yleiset ehdot	Ansaintajakso 2022–2023	Ansaintajakso 2023–2025	Ansaintajakso 2024–2026
Tyyppi	Osake	Osake	Osake
Osakkeiden enimmäismäärä, kpl	211 000	241 000	369 784
Ensimmäinen myöntämispäivä	17.3.2022	6.4.2023	12.04.2024
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2022	1.1.2023	01.01.2024
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2023	31.12.2025	31.12.2026
Arvioitu osakkeiden vapautuminen, pvm	50 %: 15.03.2024 ja 50 %: 28.02.2025	15.3.2026	31.03.2027
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,96	2,94	2,97
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,16	1,20	2,25
Ansaintakriteerit	Osakkeen kokonaistuotto, käyttökate, päästöttömien energiaratkaisujen myynti	Osakkeen kokonaistuotto, käyttökate, päästöttömien energiaratkaisujen myynti	Osakkeen kokonaistuotto, konsernin kumulatiivinen oikaistu käyttökate ja yhtiön vastuullisuusohjelman toteutus
Henkilöitä tilikauden päättyessä	22	22	25
Toteutustapa	Osakkeita ja rahaa (nettomaksu)	Osakkeita ja rahaa (nettomaksu)	Osakkeita ja rahaa (nettomaksu)

Tilikauden tapahtumat, kpl

Määrät sisältävät ohjelmien rahana maksettavan osuuden.

	Ansaintajakso 2022–2023	Ansaintajakso 2023–2025	Ansaintajakso 2024–2026
1.1.2024
Kauden alussa ulkona olevat	183 267	221 944	—
Kaudella myönnetyt	—	30 000	409 349
Kaudella menetetyt	133 946	110 231	144 220
Kaudella toteutetut	—	—	—
31.12.2024
Kauden lopussa ulkona olevat	49 322	141 713	265 129

Käyvän arvon määrittäminen

Tilikaudella myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon määrittelyssä käytetyt parametrit on esitetty painotettuna keskiarvona alla olevassa taulukossa. Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään myöntämispäivänä ja kirjataan kuluksi ohjelman juoksuajalle.

Käyvän arvon määrittämisessä käytetyt oletukset tilikaudella myönnetyille osakepalkkioille:

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, €	3,54
Oletetut osingot yhteensä juoksuajalla, diskontattuna, €	0,13
Oletettu volatiliteetti, %	0,40
Diskonttokorko, %	0,03
Markkinaehtoisen kriteerin vaikutus käyvässä arvossa, %	-0,21
Arvostusmalli	Binomimalli
Käypä arvo, per osake	2,70

Volatiliteettioletuksena on käytetty yhtiön historiallista kuukausitason volatiliteettia ohjelman juoksuaikaa vastaavalta ajanjaksolta.

Osakeperusteisten maksujen vaikutus tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan:

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, €	-82 281
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma, €	-77 381
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka raportointihetkellä, €	566
Arvio veroihin maksettavasta palkkion osuudesta, €	40 653

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä on kirjattu kuluksi oikeuden ansaintajakson aikana tuloslaskelman erään henkilöstökulut. Kuluksi kirjattava määrä perustuu arvioon ansaintakriteereistä, joiden perusteella odotetaan syntyvän oikeus. Arvio ansaittavista osakkeista arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mikäli arvio muuttuu myöhempinä kausina, oikaistaan muutos tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin muutos on havaittu. Osakepohjaisista palkitsemisjärjestelmistä osakkeina suoritettavan osuuden vastatili on sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto.

28. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset

Vastuusitoumukset

EUR tuhatta	1–12/2024	1–12/2023
Annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset	591 200	591 200
Kiinteistökiinnitykset	7 200	7 200
Urakka- ja toimitustakaukset	99 952	99 563
Pankkitakaukset	2 000	2 000
Muut takaukset	—	—
Annetut pantit
Omasta puolesta	46 822	45 336

Enersense on pantannut tytäryhtiöidensä osakkeet lainojensa vakuudeksi. Urakka-, toimitus- ja pankkitakaukset ovat pääasiallisesti Enersensen asiakkailleen toimittamia takauksia projektien vakuudeksi.

Muut taseen ulkopuoliset vastuut

Enersensellä on osakkuusyhtiö Yrittäjien Voima Oy:lle muu taseen ulkopuolinen vastuu 1,2 miljoonaa euroa.

Oikeudelliset riita-asiat

Konserniyrityksillä on kesken olevia oikeudellisia riita-asioita ja erimielisyyksiä, joista osa on vireillä yleisissä tai hallinnollisissa tuomioistuimissa sekä välimiesmenettelyssä Suomessa tai ulkomailla. Riita-asiat liittyvät tyypillisesti Enersenseen kohdistettuihin vaatimuksiin koskien väitettyjä virheellisiä suorituksia, viivästyksiä tai asiakkaille aiheutuneita vahinkoja erityisesti projektitoiminnassa tai vastaavasti Enersensen toimittajiinsa tai asiakkaisiinsa kohdistamiin vaatimuksiin. Osa erimielisyyksistä ja vaatimuksista liittyy Enersensen toteuttamiin yrityskauppoihin ja niiden yhteydessä annettuihin korvaussitoumuksiin tai työsuhteisiin liittyviin vaateisiin. Enersense on saanut työntekijäliitoilta selvityspyynnön koskien Empower-alakonsernin vuoden 2020 tulospalkkio-ohjelmaa, jonka osalta Enersensen hallitus on käyttänyt tulospalkkio-ohjelman ehtoihin sisältyvää harkintavaltaa ja päättänyt kyseisten palkkioiden maksamatta jättämisestä. Enersense on vastannut selvityspyyntöön ja käsittelee asiaa yhteistyössä työntekijäliittojen kanssa.

Vaateiden, erimielisyyksien ja oikeusprosessien lopputulemaa on vaikea arvioida. Alaskirjauksia ja varauksia tehdään soveltuvien kirjanpitosäännösten mukaisesti. Niiltä osin kuin Enersense pitää epätodennäköisenä, että riita-asia tai oikeudenkäynti johtaa taloudellisten voimavarojen menettämiseen, Enersense ei ole kirjannut varausta.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida luotettavasti määritellä. Ehdollinen velka esitetään tilinpäätöksen liitetietona.

29. Sovellettavat uudet ja muutetut standardit 31.12.2024

*) = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2024 mennessä.

Ajantasainen tieto sivulla: Endorsement – EFRAG

Vuokrasopimusvelka myynnissä ja takaisinvuokrauksessa – Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjävuokralle ottajan arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokrausliiketoimet, jotka on tehty vuonna 2019 tapahtuneen IFRS 16:n käyttöönoton jälkeen.

Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittelemisesta lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenanttiehdot, joiden on täytyttävä raportointikauden päättymispäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointikauden päättymispäivänä. Tällaisista kovenanteista on esitettävä tietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla selvennetään myös, että yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirto katsotaan velan suorittamiseksi.

Jos velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vaikuttaa velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, ellei näitä vaihto-oikeuksia ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan.

Tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevat rahoitusjärjestelyt – Muutokset IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutosten tavoitteena on parantaa tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevien rahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää näiden vaikutuksia velkoihin, rahavirtoihin sekä maksuvalmiusriskiin. Muutokset edellyttävät laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä näistä rahoitusjärjestelyistä.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit

Vaihdettavuuden puuttuminen – muutokset IAS 21:een Valuuttakurssien muutosten vaikutukset (sovellettava 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin valuutta voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole vaihdettavissa, määritettäessä mitä vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä.

Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen – Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot*) (sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät, että yhtiön on sovellettava selvittämispäivään perustuvaa käsittelytapaa kirjatessaan rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan pois taseesta; ne myös sallivat sen, että yhtiö voi katsoa, että sähköistä maksujärjestelmää käyttäen maksettava rahoitusvelka on hoidettu ennen selvittämispäivää, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Muutokset selventävät soveltamisohjeita, jotka koskevat rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaisuuksien arviointia, ml. rahoitusvarat, joiden sopimusehdot saattavat muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää – esim. rahoitusvarat, joihin liittyy ns. ESG-piirteitä, rahoitusvarat, joihin ei liity takautumisoikeutta, ja rahoitusvarat, jotka sopimuksella toisiinsa sidottuja instrumentteja.

Annual Improvements to IFRS Accounting Standards—Volume 11*) (sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Vuosittaiset parannukset -menettelyn (Annual Improvements) kautta IFRS-tilinpäätösstandardeihin tehtävät pienet ja muut kuin kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:

• IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto: Ensilaatijan suojauslaskenta
• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot − Taseesta pois kirjaamisesta johtuva voitto tai tappio; Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot käyvän arvon ja transaktiohinnan välisestä jaksotettavasta erosta; Luottoriskistä tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit − Vuokrasopimusvelkojen kirjaaminen pois taseesta; Transaktiohinta
• IFRS 10 Konsernitilinpäätös − De facto -agentin määrittäminen
• IAS 7 Rahavirtalaskelmat − Hankintamenoon perustuva yhdistely
• IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements*) (sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua) IFRS 18 korvaa IAS 1.

Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. IFRS 18:n keskeisimmät uudet vaatimukset ovat seuraavat:

• Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uuteen määriteltyyn ryhmään, eli liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa: "Liikevoitto tai -tappio" sekä "Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja".
• Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja tilinpäätöksessä.
• Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään julkisessa viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön taloudellisesta tuloksesta.
• Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen informaation yhdistelyä ja erittelyä koskeviin tarkennettuihin yleisiin vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut tuloslaskelmassa toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen erittelyjen esittämistä liitetiedoissa.

IFRS 19 Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures*) (sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua) Uusi standardi sallii sen, että tietyt edellytykset täyttävät tytäryhtiöt voivat soveltaa IFRS-tilinpäätösstandardeja laatimalla suppeammat tilinpäätöksen liitetiedot. Standardin nojalla tytäryhtiöt voivat ylläpitää vain yhtä

kirjanpitoaineistoa, joka vastaa sekä niiden emoyhtiön että kyseisten yhtiöiden tilinpäätösten käyttäjien tarpeita, ja tämä vähentää tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia.

Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture – Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin*) (vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi) Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisen liiketoiminnan määritelmän.

30. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

• • Pörssitiedote 27.1.2025: Enersensen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2025.
• • Lehdistötiedote 27.1.2025: Enersense toimittaa huippuosaamista vaativat putkistot Göteborgiin. Enersense kertoi tehneensä sopimuksen Valmetin kanssa putkistourakasta, joka sisältää vaativan prosessiputkiston esivalmistus- ja asennustyöt. Urakka liittyy projektiin, jossa Valmet toimittaa Göteborg Energi AB:lle Göteborgiin biomassavoimalan, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä uusiutuvista ja kierrätetyistä polttoaineista.
• • Sisäpiiritieto 28.1.2025: Positiivinen tulosvaroitus: Enersense nostaa arviotaan vuoden 2024 liikevaihdosta ja antaa ennakkotietoja vuoden 2024 taloudellisesta kehityksestä.
• • Lehdistötiedote 26.2.2025: Enersensen tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoiminnan kauppa toteutunut. Kaupan toteutumisen yhteydessä Fortum maksoi Enersenselle kiinteän velattoman käteishinnan 9,25 miljoonaa euroa. Samalla Enersense kirjasi noin 19 miljoonan euron voiton ja yhtiön omavaraisuusaste nousi vuoden 2024 lopusta noin 10 prosenttiyksikköä. Kauppahintaan kuuluu myös enintään 74 miljoonan euron lisäkauppahinta, joka on sidottu kaupan kohteena olevien tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden kehitykseen, ja kukin siihen liittyvä maksu edellyttää, että yksittäiset hankkeet saavuttavat Fortumin tekemän lopullisen investointipäätöksen. Kukin lisäkauppahintaan liittyvä maksu maksettaisiin erissä hankekohtaisesti. Mikäli hanke ei saavuta lopullista investointipäätöstään 15 vuoden kuluessa kaupan toteutuspäivästä, lisäkauppahintaa ei makseta. Enersense arvioi todennäköisyyksillä painotetun lisäkauppahinnan olevan 33 miljoonaa euroa. Lisäksi Enersense arvioi, että lisäkauppahinnan mahdollinen kassavirta syntyisi aikaisintaan vuodesta 2027 alkaen.
• • Sisäpiiritieto 28.2.2025: Enersense luopuu päästöttömän liikenteen ratkaisuihin keskittyvästä liiketoiminnasta. Enersense arvioi, että päästöttömän liikenteen ratkaisuihin keskittyvän liiketoiminnan alasajoon liittyy noin 2–3 miljoonaa euroa kuluja ja alaskirjauksia, jotka kohdistuvat vuoden 2025 ensimmäiseen neljännekseen.
• • Pörssitiedote 28.2.2025: Muutoksia Enersensen taloudellisten raporttien 2025 julkistuspäiviin. Enersense julkaisee tammi–maaliskuun liiketoimintakatsauksensa 28.4.2025 (aiemmin ilmoitettu päivä 30.4.2025) ja tammi–kesäkuun 2025 puolivuosikatsauksensa 12.8.2025 (aiemmin ilmoitettu ajankohta 5.8.2025).

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma

EUR	1–12/2024	1–12/2023
Liikevaihto	8 545 596,15	13 436 384,00
Liiketoiminnan muut tuotot	—	1 213 667,23
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	-7 792,27	-24 089,36
Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)	—	-13 463,96
Ulkopuoliset palvelut	-1 101 625,54	-3 072 562,39
Materiaalit ja palvelut yhteensä	-1 109 417,81	-3 110 115,71
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-4 987 775,89	-6 502 846,15
Henkilösivukulut
Eläkekulut	-813 982,04	-1 011 461,16
Muut henkilösivukulut	-93 591,77	-241 672,43
Henkilöstökulut yhteensä	-5 895 349,70	-7 755 979,74
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot	-7 078,62	-13 580,29
Arvonalentumiset lainasaamisista	-5 734 539,92	—
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-5 741 618,54	-13 580,29

EUR	1–12/2024	1–12/2023
Liiketoiminnan muut kulut	-6 755 861,96	-3 243 645,99
Liikevoitto (-tappio)	-10 956 651,90	526 729,50
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	2 326 999,74	2 434 272,02
Muilta	86 171,90	167 657,83
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-1 248 936,43	-491 476,37
Muille	-4 308 451,22	-3 885 735,61
Arvonalentumiset sijoituksista	-1 284 405,75	-2 390 568,70
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-4 428 621,76	-4 165 850,83
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-15 385 273,62	-3 639 121,33
Tilinpäätössiirrot
Konserniavustukset, saadut	—	2 893 237,43
Tuloverot	43 230,92	-21 387,36
Tilikauden voitto (tappio)	-15 342 042,70	-767 271,26

Emoyhtiön tase

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	—	2 769,79
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	—	2 769,79
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	49 574,32	3 468,59
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	49 574,32	3 468,59
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	28 692 964,40	30 029 091,34
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	13 812 809,73	13 812 809,73
Muut pitkäaikaiset investoinnit	850 000,00	850 000,00
Sijoitukset yhteensä	43 355 774,13	44 691 901,07
Pysyvät vastaavat yhteensä	43 405 348,45	44 698 139,45
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	21 320 945,82	22 572 068,54
Muut saamiset	1 325 000,00	1 325 000,00
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	22 645 945,82	23 897 068,54
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	22 597,89	1 281 789,62
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	51 408 182,09	52 510 953,32
Muut saamiset	406 168,40	2 085 633,00
Siirtosaamiset	611 576,17	1 472 767,03
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	52 448 524,55	57 351 142,97
Rahat ja pankkisaamiset	6 781 116,17	5 258 319,36
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	81 875 586,54	86 506 530,87
Vastaavaa yhteensä	125 280 934,99	131 204 670,32

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma	80 000,00	80 000,00
Vararahasto	312 642,01	312 642,01
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	65 968 128,54	67 617 381,24
Varojenjako	—	-1 649 252,70
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	-4 968 469,51	-4 192 257,17
Tilikauden tulos	-15 342 042,70	-767 271,26
Oma pääoma yhteensä	46 050 258,34	61 401 242,12
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset	640 000,00	100 000,00
Pakolliset varaukset yhteensä	640 000,00	100 000,00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	1 200 000,00	3 900 000,00
Vaihtovelkakirjalaina	26 000 000,00	26 000 000,00
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	27 200 000,00	29 900 000,00
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	7 400 000,00	2 400 000,00
Ostovelat	499 446,32	455 398,60
Velat saman konsernin yrityksille	40 764 583,54	34 085 626,50
Muut velat	224 652,03	323 682,29
Siirtovelat	2 501 994,76	2 538 720,81
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	51 390 676,65	39 803 428,20
Vieras pääoma yhteensä	79 230 676,65	69 803 428,20

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma	80 000,00	80 000,00
Vararahasto	312 642,01	312 642,01
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	65 968 128,54	67 617 381,24
Varojenjako	—	-1 649 252,70
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	-4 968 469,51	-4 192 257,17
Tilikauden tulos	-15 342 042,70	-767 271,26
Oma pääoma yhteensä	46 050 258,34	61 401 242,12
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset	640 000,00	100 000,00
Pakolliset varaukset yhteensä	640 000,00	100 000,00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	1 200 000,00	3 900 000,00
Vaihtovelkakirjalaina	26 000 000,00 26
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	27 200 000,00	29 900 000,00
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	7 400 000,00	2 400 000,00
Ostovelat	499 446,32	455 398,60
Velat saman konsernin yrityksille	40 764 583,54	34 085 626,50
Muut velat	224 652,03	323 682,29
Siirtovelat	2 501 994,76	2 538 720,81
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	51 390 676,65	39 803 428,20
Vieras pääoma yhteensä	79 230 676,65	69 803 428,20
Vastattavaa yhteensä	125 280 934,99	131 204 670,32

Emoyhtiön rahoituslaskelma

EUR	1–12/2024	1–12/2023
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-15 385 273,62	-3 639 121,33
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	7 078,62	13 580,29
Tytäryhtiöosakkeiden ja sijoitusten alaskirjaus	8 518 945,67	2 390 568,70
Muut tuotot ja -kulut, joihin ei liity maksua (+/-)	51 721,19	-1 017 904,84
Rahoitustuotot ja -kulut	3 144 216,01	1 775 282,13
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-), vähennys (+)	4 219 415,02	477 577,15
Vaihto-omaisuuden lisäys (-), vähennys (+)	—	-13 463,96
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+), vähennys (-)	743 638,25	-325 470,51
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista (-)	845 548,24	-217 690,32
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	94 600,49	189,05
Maksetut verot	79 018,06	—
Liiketoiminnan rahavirta	2 318 907,93	-556 453,64
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöosakkeiden luovutustulot	400 004,00	599 997,00
Investoinnit muihin sijoituksiin	—	-3 328 253,73
Myönnetyt lainat	-2 015 200,00	-20 195 000,00
Lainasaamisten takaisinmaksut	3 600 200,00	21 321 700,00
Konsernitilisaamisten muutos	-6 521 155,32	-32 702 469,17
Maksetut korot investoinneista	709 976,77	-234 371,55
Saadut korot investoinneista	1 364 682,37	1 830 391,11
Saadut osingot investoinneista	—	624 277,00
Investointien rahavirta	-2 461 492,18	-32 083 729,34

EUR	1–12/2024	1–12/2023
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 400 000,00	-2 100 000,00
Lyhytaikaisten lainojen nostot	31 350 000,00	4 900 000,00
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-34 551 959,84	-2 200 000,00
Konsernitilivelan muutos	8 635 973,30	16 449 513,60
Saadut konserniavustukset	2 851 959,84	—
Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista	-4 220 592,24	-3 113 009,13
Maksetut osingot ja muu voitonjako	—	-1 649 252,70
Rahoituksen rahavirta	1 665 381,00	12 287 251,77
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos	1 522 796,81	-20 352 931,21
Rahavarat tilikauden alussa 1.1.	5 258 319,36	25 611 250,57
Rahavarat tilikauden lopussa 31.12.	6 781 116,17	5 258 319,36
Taseen mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (-)	1 522 796,81	-20 352 931,21

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät

Pysyvien vastaavien arvostaminen

Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Tytäryhtiöosakkeet ja lainasaamiset konserniyhtiöiltä

Tytäryhtiöosakkeiden ja konserniyhtiöille myönnettyjen lainojen kirjanpitoarvoja arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi. Tytäryhtiöiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvoon. Käyttöarvolla tarkoitetaan yhtiöstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Lisäksi tytäryhtiöiden tuloskehitystä ja taloudellista tilannetta arvioidaan perustuen yhtiötason toteutuneeseen tuloskehitykseen ja taseasemaan sekä tytäryhtiöiden taloudelliseen suorituskykyyn pidemmällä aikavälillä. Arvonalentuminen kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja arvonalentumisen arvioidaan olevan pysyvä.

Poistoajat

Muut aineettomat oikeudet viisi vuotta.

Koneet ja kalusto viisi vuotta.

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle kolme vuotta, sekä pienhankinnat (alle 1000,0 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi.

Eläkesitoumukset

Yhtiön henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä.

Myynnin tuloutusperiaatteet ja -menetelmät

Liikevaihto koostuu resurssien myynnistä luovutukseen perustuen.

Valuuttamääräiset erät

Yhtiön ulkomaanrahamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamaan tilinpäätöspäivän kurssin mukaan.

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluna.

Verot

Tuloveroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tuloverot sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennallisia veroja ei kirjata emoyhtiön tuloslaskelmaan tai taseeseen.

Rahoituslaskelman laatimisperiaatteet

Rahoituslaskelma on laadittu Kilan yleisohjeen (30.1.2007) mukaisena rahavirtalaskelmana epäsuoraa esittämistapaa noudattaen.

Sivuliike

Sivuliike Enersense International Filial Sweden on yhdistelty Enersense International Oyj:n kirjanpitoon ja keskinäiset erät on eliminoitu.

Lähipiiri

Enersense International Oyj:n lähipiiriin kuuluvat yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet sekä osakkeenomistajat, joilla on huomattava vaikutusvalta yhtiössä.

Lähipiiriin kuuluu myös näiden henkilöiden läheiset perheenjäsenet, ja yhteisöt, joissa näillä henkilöillä on joko määräysvalta tai yhteinen määräysvalta. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat yhtiön konserniyritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset.

Tytäryhtiöt

Tytäryritys	Rekisteröintimaa	Emoyhtiön omistusosuus 31.12.2024, %	Emoyhtiön omistusosuus 31.12.2023, %
Enersense Engineering Oy	Suomi	100	100
Enersense GmbH	Saksa	100	100
Enersense Ltd	UK	100	100
Enersense AS	Norja	100	100
Enersense Oy	Suomi	100	100
Enersense SAS	Ranska	100	100
Enersense Services Oyj	Suomi	100	100
Enersense Works Oy	Suomi	100	100
Enersense Wind Oy	Suomi	100	100
Enersense Charging Oy	Suomi	100	100

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Yrityksen nimi	Omistusosuus, %
	Rekisteröintimaa	31.12.2024	31.12.2023
Yrittäjien Voima Oy	Suomi	40,0 %	40,0 %
P2X Solution Oy	Suomi	8,9 %	18,5 %

P2X Solutions Oy on käsitelty osakkuusyhtiönä johtuen erityisesti osakassopimukseen perustuvasta oikeudesta kahteen hallituspaikkaan viidestä yhtiössä.

Tuloslaskelman liitetiedot

Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen kohdemaan mukaan

EUR	1–12/2024	1–12/2023
Suomi	8 407 110,93	13 209 190,59
Muut maat	138 485,22	227 193,41
Yhteensä	8 545 596,15	13 436 384,00

Liiketoiminnan muut tuotot

EUR	1–12/2024	1–12/2023
Ravintolapalveluiden tuottaminen	—	22 072,10
Tytäryhtiön myyntivoitto	—	967 015,60
Muut liiketoiminnan tuotot	—	224 579,53
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	—	1 213 667,23

Liiketoiminnan muut kulut

EUR	1–12/2024	1–12/2023
Yrityshankintoihin liittyvät kulut	—	206 954,21
Tytäryhtiön purkukulut ja arvonalentumiset	50 460,28	2 390 568,70
Hallinto- ja muut konsernipalveluveloitukset	639 298,18	1 037 121,39
Lisäkauppahintasaamisen alaskirjaus	1 500 000,00	—
Asiantuntijakulut	1 102 989,34	74 287,92
Muut liiketoiminnan kulut	3 463 114,16	1 925 282,47
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	6 755 861,96	5 634 214,69

Tilinpäätös

Tilintarkastajan palkkiot

EUR	1–12/2024	1–12/2023
Tilintarkastuspalvelut	-108 240,00	-99 750,00
Kestävyysraportoinnin varmentaminen	-53 109,00	—
Tilintarkastajan todistukset ja lausunnot	-15 647,00	—
Muut palvelut	-19 500,00	-20 277,00
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	-196 496,00	-120 027,00

Henkilöstöä koskevat liitetiedot

	1–12/2024	1–12/2023
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana	72	109

Tilikaudella 2024 on tehty liikkeenluovutuksia. Enersense International Oyj teki liikkeenluovutuksen, jossa henkilöstöä siirrettiin Enersense Engineering Oy:öön. Enersense Services Oyj teki liikkeenluovutuksen, jossa henkilöstöä siirrettiin Enersense International Oyj:öön. Lisäksi 1.1.2025 toteutui liikkeenluovutus, jossa Enersense Oy:n henkilökunta siirtyi Enersense International Oyj:öön.

Johdon palkat ja palkkiot

EUR	1–12/2024	1–12/2023
Hallituksen jäsenet	-342 807,00	-243 000,00
Toimitusjohtaja*)	-687 216,00	-352 876,80

*) sisältää myös tytäryhtiön maksaman osuuden

Rahoitustuotot ja -kulut

EUR	1–12/2024	1–12/2023
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	2 326 999,74	2 434 272,02
Muilta	86 171,90	15 958,42
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä	2 413 171,64	2 450 230,44
Korko- ja rahoituskulut
Jälleenrahoituksen järjestelypalkkiot	-151 875,00	-112 500,00
Saman konsernin yrityksille	-1 248 936,43	-491 476,37
Korkokulut muille	-2 635 160,67	-3 621 536,20
Muut rahoituskulut muille	-1 521 415,55	—
Arvonalentumiset sijoituksista	-1 284 405,75	-2 390 568,70
Korko- ja rahoituskulut yhteensä	-6 841 793,40	-6 616 081,27

Tilinpäätössiirrot

EUR	1–12/2024	1–12/2023
Saadut konserniavustukset	—	2 893 237,43
Tuloverot	43 230,92	-21 387,36
Tilinpäätössiirrot yhteensä	43 230,92	2 871 850,07

Tilinpäätös

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Pysyvien vastaavien erittely

Aineettomat oikeudet

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Hankintameno 1.1.	33 030,16	33 030,16
Lisäykset	—	—
Hankintameno 31.12.	33 030,16	33 030,16
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-30 260,37	-23 913,72
Tilikauden poisto	-2 769,79	-6 346,65
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-33 030,16	-30 260,37
Kirjanpitoarvo 31.12.	—	2 769,79

Aineelliset hyödykkeet

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Hankintameno 1.1.	159 557,04	159 557,04
Lisäykset	50 414,56	—
Vähennykset	—	—
Siirrot erien välillä	—	—
Hankintameno 31.12.	209 971,60	159 557,04
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-156 088,45	-148 854,81
Tilikauden poisto	-4 308,83	-7 233,64
Arvonalennukset	—	—
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-160 397,28	-156 088,45
Kirjanpitoarvo 31.12.	49 574,32	3 468,59

Sijoitukset

EUR	Osuudet osakkuusyhtiöissä	Tytäryhtiö osakkeet	Muut pitkäaikaiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	14 328 445,37	30 060 299,04	850 000,00	45 238 745,41
Lisäykset	—	—	—	—
Vähennykset	—	-51 721,19	—	-51 721,19
Siirrot erien välillä	—	—	—	—
Hankintameno 31.12.	14 328 446,37	30 008 577,85	850 000,00	45 187 024,22
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-515 636,64	-31 207,70	—	-546 844,34
Arvonalentumiset	—	-1 284 405,75	—	-1 284 405,75
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	-515 636,64	-1 315 613,45	—	-1 831 250,09
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	13 812 809,73	28 692 964,40	850 000,00	43 355 774,13
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	13 812 809,73	30 029 091,34	850 000,00	44 691 901,07

Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Lainasaamiset	3 200 000,00	3 200 000,00
Pääomalainasaamiset	18 120 945,82	19 372 068,54
Yhteensä	21 320 945,82	22 572 068,54

Enersense International Oyj, rahoittaa keskitetysti konserniin kuuluvia yhtiöitä. Emoyhtiön tytäryhtiöille myöntämiä lyhyt ja pitkäaikaisia pääomalainoja oli yhteensä 18 120 945,82 euroa. Pääomalainojen ehdot ovat OYL 12 luvun § 1 mukaiset ja lainat on myönnetty viideksi vuodeksi. Pääomalainojen korko on 7 %.

Pitkäaikaisia lainasaamisia tytäryhtiöiltä oli yhteensä 3 200 000 euroa ja lainojen korko on 5,4–6,9 %.

Pitkäaikaisia pääomalainasaamisia on myönnetty 4 915 000 euroa Enersense Oy:lle; 241 000 Enersense Engineering Oy:lle; 813 000 Enersense Works Oy:lle; 11 600 000 euroa Enersense Offshore Oy:lle; 551 945,82 euroa Enersense GmbH:lle.

Pitkäaikaisista pääomalainasaamisista on tilikaudella 2024 alaskirjattu 4 521 000 euroa Enersense Charging Oy:lle, 355 593,55 euroa Enersense Ltd:lle ja 551 945,82 euroa Enersense GmbH:lle.

Pitkäaikaisista lainasaamisista on myönnetty 3 200 000 euroa Enersense Works Oy:lle.

Saamiset muilta

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Muut saamiset	1 325 000,00	1 325 000,00
Yhteensä	1 325 000,00	1 325 000,00
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	22 645 945,82	23 897 068,54

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset	315 317,82	61 314,51
Lainasaamiset	8 774 000,00	14 274 823,10
Muut saamiset	39 502 504,50	35 874 586,61
Korkosaamiset	2 608 615,14	1 706 382,13
Siirtosaamiset	207 744,63	593 846,97
Yhteensä	51 408 182,09	52 510 953,32

Emoyhtiön tytäryhtiölle myöntämiä lyhytaikaisten korollisten lainojen määrä on 8 774 000,00 euroa. Lainojen korko on 5,4–6,9 %. Muut saamiset 39 502 504,50 euroa koostuu konsernitilisaamisista.

Lyhytaikaisia lainasaamisia on on myönnetty 2 800 000 euroa Enersense SIA:lle; 5 959 000 euroa Enersense Services Oyj:lle; 10 000 euroa Enersense Engineering Oy:lle ja 5 000 euroa Enersense AS:lle.

Lyhytaikaisista lainasaamisista on tilikaudella 2024 alaskirjattu 40 000 euroa Enersense Ltd:lle ja 54 000 euroa Enersense SAS:lle.

Saamiset muilta

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset	22 597,89	1 281 789,62
Muut saamiset	406 168,40	2 085 633,00
Siirtosaamiset	611 576,17	1 472 767,03
Yhteensä	1 040 342,46	4 840 189,65
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	52 448 524,55	57 351 142,97

Siirtosaamiset

Siirtosaamisten olennaiset erät

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Siirtosaamisten olennaiset erät
Työterveyshuoltokorvaus	15 419,25	26 664,19
Myynnin jaksotus	2 730,22	989 999,54
Kulujaksotus	308 332,03	281 459,41
Ennakkomaksut	165 039,61	—
Muut	120 055,06	174 643,89
Yhteensä	611 576,17	1 472 767,03

Oma pääoma

Oma pääoma

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Osakepääoma 1.1.	80 000,00	80 000,00
Osakepääoma 31.12.	80 000,00	80 000,00
Vararahasto 1.1.	312 642,00	312 642,00
Vararahasto 31.12.	312 642,00	312 642,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	65 968 128,55	67 617 357,48
MBÅ Invest Oy sulautuminen	—	22,76
Edellisen tilikauden virheen oikaisu	—	1,01
Varojenjako	—	-1 649 252,70
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	65 968 128,55	65 968 128,55
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	-4 959 528,43	-4 195 355,90
Muuntoero	-8 941,08	3 098,73
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	-4 968 469,51	-4 192 257,17
Tilikauden tappio	-15 342 042,70	-767 271,26
Oma pääoma yhteensä	46 050 258,34	61 401 242,12

Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Voitto (-tappio) edellisiltä tilikausilta	-4 968 469,51	-4 192 257,17
Tilikauden voitto (-tappio)	-15 342 042,70	-767 271,26
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	65 968 128,55	65 968 128,55
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma yhteensä	45 657 616,34	61 008 600,12

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.1.2024–31.12.2024 tulos siirretään edellisten tilikausien voitto- ja tappiotilille ja tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osakkeenomistajille ei jaeta varoja.

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Pakolliset varaukset

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Muut pakolliset varaukset	640 000,00	100 000,00
Pakolliset varaukset yhteensä	640 000,00	100 000,00

Pakolliset varaukset liittyvät yhtiöllä kesken olevaan korvaukseen ja tähän liittyvä varaus on 340 000 euroa. Pakollisiin varauksiin sisältyy 300 000 euroa oikeudenkäyntikuluvarauksia, jotka eivät ole vireillä tuomioistuimissa.

Pitkäaikaiset velat

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Lainat rahoituslaitoksilta	1 200 000,00	3 900 000,00
Vaihtovelkakirjalaina	26 000 000,00	26 000 000,00
Pitkäaikaiset velat yhteensä	27 200 000,00	29 900 000,00

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Lainat rahoituslaitoksilta	—	—
Yhteensä	—	—

Lyhytaikaiset velat

Velat saman konsernin yrityksille

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Ostovelat	2 193 770,83	1 159 862,54
Lainat	4 677 829,08	7 579 788,92
Konsernitilivelat	33 308 516,90	24 672 543,60
Siirtovelat	584 466,73	673 431,44
Yhteensä	40 764 583,54	34 085 626,50

Velat muille

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Lainat	7 400 000,00	2 400 000,00
Ostovelat	499 446,32	455 398,60
Muut velat	224 652,03	175 822,72
Siirtovelat	2 501 994,76	2 686 580,38
Yhteensä	10 626 093,11	5 717 801,70

Siirtovelkojen olennaiset erät

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Palkkavelat	6 058,58	27 312,06
Lomapalkkavelat	326 312,55	558 298,85
Lakisääteiset vakuutusmaksut	126 029,42	321 295,07
Vaihtovelkakirjalainan korkojaksotus	854 388,89	869 555,56
Rahoituskomission jaksotus	196 000,13	140 000,09
Muut	993 205,19	770 118,75
Yhteensä	2 501 994,76	2 686 580,38

Vakuudet ja vastuusitoumukset

Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Rahalaitoslainat*)	8 600 000,00	6 300 000,00
Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo	28 579 191,31	28 579 191,31
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	7 000 000,00	7 000 000,00
Vakuudettomat velat yhteensä	26 000 000,00	26 000 000,00

*) Rahalaitoslainat sisältävät 5 miljoonaa euroa käytössä olevaa luottolimiittiä. Käyttämättömän luottolimiitin määrä oli 10 miljoonaa euroa.

Muut taseen ulkopuoliset vastuut

Emoyhtiöllä on osakkuusyhtiö Yrittäjäin Voima oy:lle muu taseen ulkopuolinen vastuu 1 200 683 euroa.

Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet ja takaukset

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Muut vakuudeksi annetut pantit	1 325 000,00	1 325 000,00
Muut takaukset	89 319 137,84	86 830 609,07

Muut vakuudeksi annetut pantit ovat annettu factoring sopimuksen pantiksi tytäryhtiöiden puolesta. Enersense Engineering Oy:hyn kohdistuneen liikkeenluovutuksen johdosta emoyhtiöllä ei ole factoringin piirissä olevaa laskutusta. Muut takaukset sisältävät tytäryhtiöiden puolesta annetut urakka -ja toimitustakaukset, emoyhtiön takaukset sekä pankkitakaukset.

Enersensen lainoihin liittyy kovenanttiehtoja yhtiön vakavaraisuudesta, velanhoitokyvystä sekä likviditeetistä. Lisäksi rahoitussopimukseen liittyy ehtoja varojen jakoon, investointeihin, yritysjärjestelyihin ja velkaantumiseen. Kovenantit lasketaan IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaisista luvuista soveltamalla rahoitussopimuksessa eriteltyjä laskukaavoja ja ne raportoidaan rahoittajille neljännesvuosittain sekä likviditeettiä seuraavan kovenantin osalta kuukausittain, mikäli velanhoitokykyyn liittyvä kovenantti ei täyttyisi.

Enersense täytti vakavaraisuuteen ja velanhoitokykyyn liittyvät kovenanttiehdot 31.12.2024 ja on vahvistanut kovenanttien arvot rahoittajille. Enersense sai valmiiksi neuvottelut vuoden mittaisesta jatkorahoituksesta tilikauden jälkeen maaliskuun 2025 lopussa. Yhtiö arvioi täyttävänsä uuden rahoitussopimuksen mukaiset kovenantit vuonna 2025 kaikkina seurantapäivinä.

Vuokrasopimuksista maksettavat määrät

EUR	31.12.2024	31.12.2023
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	6252,61,	6 203,47
Myöhemmin maksettavat	12 505,22	18 610,40

Vaihtovelkakirjalaina

Enersense International Oyj tarjosi 1.12.2022 valikoiduille ammattimaisille sijoittajille ja hyväksyttäville vastapuolille merkittäväksi 15.1.2027 erääntyviä senioristatuksisia vakuudettomia ehdollisesti vaihdettavia vaihtovelkakirjoja. Yhtiö tiedotti 2.12.2022 saaneensa päätökseen yhteensä 26 miljoonan euron vaihtovelkakirjanlainan tarjoamisen.

Enersensen 23.12.2022 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yllä mainitun vaihtovelkakirjalainan alkuperäisille merkitsijöille ja/tai niille, jotka ovat merkitsemisen jälkeen ostaneet velkakirjoja, jotta velkakirjat voidaan vaihtaa osakkeiksi velkakirjojen ehtojen mukaisesti. Johdon määrittelemä vaihtovelkakirjalainan korko ilman vaihtooikeutta olisi 10,5 %.

Ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen yhtiön hallitus päätti ylimääräisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 260 osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaista osakkeisiin oikeuttavaa erityistä oikeutta. Erityiset oikeudet ovat sidottuja velkakirjoihin, eikä niitä voi irrottaa velkakirjoista.

Kuhunkin nimellisarvoltaan 100 000 euron suuruiseen velkakirjaan liittyy yksi erityinen oikeus. Kukin erityinen oikeus oikeuttaa 12 500 yhtiön uuteen osakkeeseen. Alkuperäinen osakekohtainen vaihtohinta on asetettu 8,00 euroon. Mikäli kaikki velkakirjat vaihdetaan yhtiön uusiin osakkeisiin alkuperäisellä vaihtohinnalla, yhtiön erityisten oikeuksien perusteella liikkeeseen laskettavien uusien osakkeiden lukumäärä tulee olemaan enintään 3 250 000 osaketta, mikä edustaa noin 19,7 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä yhtiökokouksen päivämääränä (noin 16,5 prosenttia

laimennusvaikutus huomioiden). Vaihtohintaa tullaan mahdollisesti oikaisemaan siten kuin ehdoissa on tarkemmin kuvattu. Mikäli vaihtohintaa oikaistaan ja velkakirjojen perusteella annettavaa osakkeiden määrää on siten tarve lisätä, annettavan osakkeiden määrän lisäyksestä tullaan päättämään erikseen osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla. Osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet rekisteröitiin kaupparekisteriin 27.12.2022.

Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä

Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat

Vahvistamme, että:

• EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta
• Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja
• Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2025

Kari Sundbäck Toimitusjohtaja	Anders Dahlblom Hallituksen puheenjohtaja
Sirpa-Helena Sormunen Hallituksen jäsen	Petri Suokas Hallituksen jäsen
Carl Haglund Hallituksen jäsen	Anna Miettinen Hallituksen jäsen

Sari Helander Ville Vuori Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2025

Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab

Heli Tuuri KHT

Tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus

ENERSENSE INTERNATIONAL OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Enersense International Oyj:n (y-tunnus 0609766-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilinpäätös

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT	KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
Liikearvo ja yritysjärjestelyihin liittyvät aineettomat hyödykkeet (Konsernitilinpäätöksen liitetieto 11)
Konsernitaseen 31.12.2024 liikearvo on 26,1 miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyihin liittyvät muut aineettomat hyödykkeet ovat tuulivoimahankekanta 1,5 miljoonaa euroa, teknologiaan perustuva aineeton hyödyke 3,0 miljoonaa euroa ja asiakassuhteet 5,4 miljoonaa euroa.	Olemme arvioineet arvonalentumistestaus-laskelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia, kuten kannattavuutta, diskonttauskorkoa ja pitkän aikavälin kasvutekijää, suhteessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme.
Liikearvo ja tuulivoimahankekanta testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden laatiminen edellyttää johdon harkintaa ja arvioita liittyen kannattavuuteen, pitkän aikavälin kasvutekijään ja diskonttauskorkoon.	• Olemme testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta sekä verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. • Olemme arvioineet tehtyjen arvonalentumiskirjausten asianmukaisuutta.
Yritysjärjestelyihin liittyvät tuulivoimapuistohankkeet kirjataan kuluksi hankkeiden myynnin toteutumisen perusteella. Muut yrityshankintoihin liittyvät aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.	Tarkastustoimenpiteisiimme on myös sisältynyt aineettomien hyödykkeiden poistoperiaatteiden asianmukaisuuden arviointia.
Tuulivoimahankekannasta 20,9 miljoonaa euroa on luokiteltu myytävänä oleviksi varoiksi ja arvostettu todennäköistä luovutushintaa alhaisempaan kirjanpitoarvoon.	Lisäksi olemme arvioineet liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden esittämistä taseessa sekä liitetietojen asianmukaisuutta.
Arvonalentumistestausten perusteella on tehty alaskirjauksia liikearvoon1,7 miljoonan euroa ja teknologiaan perustuvaan aineettomaan hyödykkeeseen 5,0 miljoonaa euroa.
Arvonalentumistestauksissa käytettäviin ennusteisiin ja oletuksiin liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon ja yritysjärjestelyihin liittyvän muun aineettoman omaisuuden arvostaminen on tilintarkastuksessa keskeinen seikka.
Liikevaihto ja projektituloutukset (Konsernitilinpäätöksen liitetieto 3)
Yhtiön liikevaihto, 424,7 miljoonaa euroa, koostuu pääasiassa palveluista, projekteista ja resursoinnista. Merkittävä osa yhtiön myynnistä kirjataan ajan kuluessa.	Olemme arvioineet myynnin tuloutus- ja laskentaperiaatteita suhteessa IFRS-standardien määrittelemiin periaatteisiin. Lisäksi olemme suorittaneet sekä analyyttisiä että aineistotarkastuksen toimenpiteitä.
Yhtiöllä on merkittävä määrä kiinteähintaisia pitkäaikaisprojekteja, jotka tuloutetaan ajan kuluessa. Yhtiö käyttää näiden projektien täyttämisasteen määrittämiseen panokseen perustuvaa menetelmää, joka edellyttää johdon harkintaa ja oletuksia koskien erityisesti täyttämisasteen määrittämisessä käytettäviä menetelmiä, odotettavissa olevia kustannuksia ja työmääräennusteita. Myyntitapahtumien merkittävästä määrästä, sekä projektien tuloutuksiin liittyvästä johdon harkinnasta johtuen, myyntituottojen kirjaaminen on ollut tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	• Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt myyntiprosesseihin liittyvän sisäisen valvontaympäristön arviointia sekä keskeisimpien kontrollien testausta. • Olemme testanneet myyntitapahtumien rekisteröinti-, kirjaus- sekä laskutusprosessien toimivuutta. Lisäksi olemme arvioineet myyntituottojen tulouttamisen oikeellisuutta testaamalla myynnin jaksottumista tilikausien välillä. • Olemme käyneet läpi yhtiön laatimia kiinteähintaisten pitkäaikaishankkeiden projektilaskelmia tarkastelemalla muutoksia projektien katetasoissa, sekä projektivastuullisten raportoimia kulu- ja tuottokertymiä, sekä arvioineet yhtiön prosessia mahdollisen kuluvaraustarpeen tunnistamiseksi. • Lisäksi olemme arvioineet kyseisten erien esittämistä ja liitetietojen asianmukaisuutta.

Rahoituksen riittävyys ja rahoitusjärjestelyt (Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 20 ja 21)
Konsernin liiketappio on 14,1 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä konsernin lyhytaikaiset velat ovat 15,4 miljoonaa euroa suuremmat kuin konsernin lyhytaikaiset varat myytäväksi luokitellut varat ja velat huomioiden. Yhtiö on allekirjoittanut maaliskuussa 2025 uuden rahoitussopimuksen, joka koostuu mm. vuoden mittaisesta jatkorahoituksesta ja pankkitakauslimiitistä. Rahoitussopimus sisältää mm. omavaraisuusastetta ja korollisen velan suhdetta käyttökatteeseen mittaavat rahoituskovenantit, joita tarkastellaan vuosineljänneksittäin, sekä kuukausittain tarkasteltavan minimikassavaateen. Tilinpäätöshetkellä voimassa olleen rahoitussopimuksen mukaiset kovenantit täyttyivät vuoden lopun tilanteessa. Johdon tilikaudelle 2025 laatiman ja hallituksen hyväksymän budjetin mukaan yhtiö arvioi täyttävänsä uuden rahoitussopimuksen mukaiset kovenanttiehdot tilikaudella 2025. Yhtiön johdon arvion mukaan konsernin rahoitus on turvattu vähintään seuraavat 12 kuukautta tilikauden päättymisestä, mikäli liiketoiminta kehittyy johdon laatimien ennusteiden mukaisesti. Toiminnan tappiollisuudesta ja rahoitusjärjestelyiden merkittävyydestä johtuen rahoituksen riittävyys ja rahoitusjärjestelyt on arvioitu tarkastuksessa keskeiseksi seikaksi.	Olemme arvioineet johdon näkemystä toiminnan jatkuvuuden periaatteen soveltumisesta ja muodostaneet käsityksen yhtiön taloudellisesta ennustamisprosessista. • Rahoituksen riittävyyden arvioimiseksi olemme analysoineet yhtiön laatimia rahavirtaennusteita ja herkkyyslaskelmia, sekä ennusteen laatimista varten tuotettujen taustatietojen luotettavuutta. • Olemme arvioineet johdon laatimia herkkyyslaskelmia testataksemme rahoituksen riittävyyden liikkumavaraa erityisesti suhteessa kovenanttiehtoihin. • Lisäksi olemme arvioineet rahoitusvelkojen luokittelun oikeellisuutta ja rahoitusta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.
Tytäryhtiösijoitusten arvostus emoyhtiön tilinpäätöksessä (emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot)
Emoyhtiön sijoitukset tytäryhtiöihin sisältävät tytäryhtiöosakkeita, laina- ja pääomalainasaamisia yhteensä 58,8 miljoonaa euroa. Tytäryhtiösijoitusten tasearvoja tarkastellaan vuosittain käyttäen diskontattuihin rahavirtoihin perustuvaa mallia. Lisäksi tytäryhtiöiden tuloskehitystä ja taloudellista tilannetta arvioidaan perustuen yhtiötason toteutuneeseen tuloskehitykseen ja taseasemaan sekä tytäryhtiöiden taloudelliseen suorituskykyyn pidemmällä aikavälillä. Laskelmien perusteella tytäryhtiöosakkeiden ja -saamisten kirjanpitoarvoihin on tehty yhteensä 7,0 miljoonan euron alaskirjaus. Vastaisiin rahavirtoihin liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen tytäryhtiösijoitusten arvostuksen on katsottu olevan tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	Olemme suorittaneet muun muassa seuraavat tarkastustoimenpiteet: • Olemme arvioineet johdon arvonalentumistestauslaskelmissa käyttämien keskeisten oletusten, kuten liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja diskonttauskoron kohtuullisuutta. • Olemme analysoineet tytäryhtiösijoitusten arvostusta tytäryhtiöiden toteutuneeseen tuloskehitykseen sekä taseasemaan perustuen. • Olemme arvioineet emoyhtiön tytäryhtiöosakkeisiin ja pääomalainasaamisiin tehtyjen arvonalentumisten asianmukaisuutta. • Lisäksi olemme arvioineet tytäryhtiösijoituksia koskevien liitetietojen asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

-

-

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,

väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 18.12.2015 alkaen yhtäjaksoisesti 10 vuotta. Enersense International Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 14.6.2021.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 26. maaliskuuta 2025 KPMG OY AB

Heli Tuuri KHT

Kestävyysraportin varmennuskertomus

ENERSENSE INTERNATIONAL OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Enersense International Oyj:n (y-tunnus 0609766-7) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• 1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
• 1. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Enersense International Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEFasetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Enersense International Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernin kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä

sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Enersense International Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernin kestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa

saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yhtiön johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä.
• Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin.
• Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
• Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun dokumentaatioon ja tausta-aineistoon.
• EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta avainasemassa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset toiminnot on tunnistettu, hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot taustalaskelmiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon.
• Arvioimme ESRS-kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista kestävyystietojen esittämisessä.

Helsingissä 26. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB Kestävyystarkastusyhteisö

Heli Tuuri KHT

Tilinpäätös

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Enersense International Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

ENERSENSE INTERNATIONAL OYJ:N HALLITUKSELLE

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Enersense International Oyj:n (y-tunnus 0609766-7) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700XSMVPR48XIML56-2024-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.–-31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEFtilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEFtilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Enersense International Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700XSMVPR48XIML56-2024-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Enersense International Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 26.3.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 26. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Heli Tuuri

KHT

Tilinpäätös

Enersense International Oyj Konepajanranta 2 FI-28100, Pori, Finland +358 29 020 011