digiarki

Sisällys

Tietoa Digiasta	1
Digia lyhyesti	1
Tunnusluvut	2
Toimitusjohtajan katsaus	4
Missio, visio ja strategia	6
Toimintaympäristö 2015	7
Toimintaympäristö: Kotimaa	7
Toimintaympäristö: Qt	9
Liiketoimintakatsaus	10
Palveluiden kehittäminen	12
Toiminnan ohjaaminen	14
Tiedon hyödyntäminen	15
Kansainvälinen ohjelmistoliiketoiminta	16
Asiakkaidemme digiarki	18
Henkilöstö	20
Henkilöstön kehittäminen	20
Johtaminen ja esimiestyö	21
Henkilöstön tyytyväisyys ja sisäinen viestintä	22
Rekrytointi ja tehtävänkierto	23
Henkilöstö lukuina	25
Sijoittajatieto	28
Osaketietoa	28
Tietoja osakkeenomistajille	30

Hallinnointi

	32
Hallitus	32
Johto	39
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä	42

Tämä sivu on tulostettu Digian verkkovuosikertomuksesta 2015.

Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://vuosikertomus2015.digia.com

Yhtiökokous	43
Hallitus	44
Toimitusjohtaja	48
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta	49
Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys	52
Hallituksen toimintakertomus	57
Markkinat ja Digian liiketoiminta	57
Taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut	58
Liikevaihto	59
Tuloksen ja kannattavuuden kehitys	60
Rahoitus ja investoinnit	61
Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta	62
Henkilöstö, johto ja hallinto	63
Riskit ja epävarmuustekijät	64
Tulevaisuuden näkymät	65
Katsauskauden muut olennaiset tapahtumat	66
Konserni- ja organisaatiorakenne	68
Osakepääoma ja osakkeet	69
Osakeperusteiset maksut	71
Kaupankäynti Helsingin pörssissä tilikaudella 2015	72
Tilinpäätöksen jälkeiset olennaiset tapahtumat	73
Hallituksen esitys voitonjaosta	74

Tilinpäätös

	75
Konsernin tuloslaskelma	75
Konsernin tase	77
Konsernin rahavirtalaskelma	80
Laskelma oman pääoman muutoksista	81
Konsernin perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	83

Konsernin liitetiedot	92
1. Segmentti-informaatio	92
2. Pitkäaikaishankkeet	94
3. Liiketoiminnan muut tuotot	95
4. Kertaluonteiset kulut	96
5. Tilintarkastajien palkkiot	97
6. Liiketoiminnan muut kulut	98
7. Tuotekehityskustannukset	99
8. Poistot	100
9. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	101
10. Rahoitustuotot ja -kulut	102
11. Tuloverot	103
12. Osakekohtainen tulos	104
13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	105
14. Aineettomat hyödykkeet	106
15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat	108
16. Myyntisaamiset ja muut saamiset	110
17. Rahavarat	111
18. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot	112
19. Osakeperusteiset maksut	113
20. Varaukset	118
21. Rahoitusvelat	119
22. Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat	121
23. Muut vuokrasopimukset	122
24. Vastuusitoumukset	123
25. Konsernin omistamat osakkeet ja osuudet	124
26. Lähipiiritapahtumat	126
27. Rahoitusriskien hallinta	127
28. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	129
Tunnuslukujen laskentakaavat	131

Emoyhtiön tase 134 Emoyhtiön rahavirtalaskelma Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Emoyhtiön liitetiedot 1. Liikevaihto 2. Liiketoiminnan muut tuotot 3. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat tiedot 4. Poistot ja arvonalentumiset 5. Tilintarkastajien palkkiot 6. Rahoitustuotot ja -kulut 7. Tuloverot 8. Aineettomat hyödykkeet
137 139 141 141 142 143 144 145 146 147 148











9. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 149
10. Sijoitukset 150
11. Lyhytaikaiset saamiset 152
12. Oma pääoma 153
13. Pitkäaikainen vieras pääoma 155
14. Lyhytaikainen vieras pääoma 156
15. Vastuusitoumukset 157
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 158
Tilintarkastuskertomus 159
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista sekä säilytystavoista 161

Tietoa Digiasta

Kyky ja asenne. Yhdessä. Luvatusti.

Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa asiakkaita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja tiedon hyödyntämisessä kotona ja kansainvälisesti.

Asiakkaamme ovat teollisuuden, kaupan, logistiikan, finanssisektorin ja julkishallinnon toimijoita. Kehitystämme ohjaa ihmisten muuttuva arki.

Digia toimii noin tuhannen osaajansa voimin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Venäjällä, Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa. Liikevaihto vuonna 2015 oli 107,9 miljoonaa euroa. Yhtiön liiketoiminta on jakautunut kahteen segmenttiin: Kotimaa ja Qt. Yhtiö on listattuna NASDAQ OMX Helsingissä (DIG1V).

Tavoitteenamme on olla suositelluin suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys. Lisäksi tavoitteenamme on kasvaa voimakkaasti myös kansainvälisesti Qt-liiketoiminta-alueella.

Tunnusluvut

T unnusluvut, € 000	2011	2012	2013	2014	2015
Liikevaihto	121 940	100 448	99 740	97 433	107 880
Liiketoiminnan operatiivinen tulos (1	8 084	8 196	4 549	4 461	8 399
Liiketoiminnan rahavirta	8 842	19 946	4 855	1 824	6 679
T ulos per osake ennen kertaluonteisia eriä, eur (2	0,32	0,26	0,15	0,14	0,29

(1 Liiketoiminnan operatiivinen tulos ei sisällä kertaluonteisia eriä. T ilikaudella 2011 kertaluontoisiin eriin kuului 25,4 miljoonaa euroa asiakassuhteiden ja liikearvon alaskirjausta ja 4,9 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyvarausta. T ilikaudella 2012 kertaluonteiset erät sisältävät 1,3 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulun organisaatiomuutoksiin ja käytyihin yt-neuvotteluihin liittyen. Liikevoitto kertaerien jälkeen tilikaudella 2012 oli 6,9 miljoonaa euroa. T ilikaudella 2013 kertaluonteiset erät sisältävät 7,0 miljoonan euron alaskirjauksen sekä 0,4 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulun organisaatiomuutoksiin liittyen. Liikevoitto kertaerien jälkeen tilikaudella 2013 oli -2,8 miljoonaa euroa. T ilikaudella 2014 kertaluonteiset erät sisältävät 0,2 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulun. Liikevoitto kertaerien jälkeen tilikaudella 2014 oli 4,3 miljoonaa euroa. T ilikaudella 2015 kertaluonteiset erät sisältävät 0,8 miljoonan euron uudelleen järjestelykulun. Liikevoitto kertaerien jälkeen tilikaudella 2015 oli 7,6 miljoonaa euroa.

(2 T ulos per osake ennen kertaluonteisia eriä on laskettu tilikauden tuloksesta ennen kertaluonteisten erien vaikutusta. T ulos per osake kertaluonteiset erät huomioiden oli vuonna 2011 -1,08 euroa/osake, vuonna 2012 0,19 euroa/osake, vuonna 2013 -0,20 euroa/osake, vuonna 2014 0,14 euroa/osake ja vuonna 2015 0,25/osake.

Vahvan kasvun vuosi

Epävarmasta maailmantalouden tilanteesta huolimatta vuosi 2015 oli Digialle vahvan kasvun vuosi. Tavoitteenamme oli kannattava kasvu valitsemillamme päätarjooma-alueilla kotimaassa ja Qt-liiketoiminnassa kansainvälisesti. Koko yhtiön liikevaihto kasvoi vahvasti ja myös tulos kasvoi merkittävästi. Tämä näkyi myös positiivisena kehityksenä osakemarkkinoilla – Digian osakekurssi nousi lähes 150 prosenttia vuoden 2015 aikana.

Kotimaan liiketoiminnassa jatkoimme panostuksia asiakasymmärryksen syventämiseksi sekä myynnin kehittämiseksi. Kysyntä oli hyvää monella eri alueella, erityisesti integraatio- ja analytiikkapalveluissa. Myös rahoitusalan palveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan.

Erityisen vahvaa kasvu oli Qt-liiketoiminnassa, joka kasvoi peräti 32 prosenttia edellisvuodesta. Ilman valuuttakurssimuutoksia kasvu oli 25,5 prosenttia. Liikevaihdon kasvun myötä myös liikevoitto parani merkittävästi ja toiminta oli voitollista. Kasvua tukivat tehdyt toimenpiteet myyntiverkoston ja jälleenmyyntiverkoston laajentamiseksi ja tehostamiseksi.

Edessä lupaava tulevaisuus

Tulevaisuus näyttää molemmille Digian liiketoiminnoille lupaavalta. Kotimaa-liiketoiminnassa vahvuutenamme on organisaatioiden ydinprosessien sekä niitä tukevien operatiivisten järjestelmien ja integraatioiden syvä osaaminen. Digitaalinen liiketoiminta laajentaa rooliamme asiakkaiden arvoketjussa.

Sulautettujen järjestelmien kasvunäkymät luovat kansainväliselle Qt-liiketoiminnallemme hyviä mahdollisuuksia: esineiden internet (IoT) tuo älyä kaikkiin käytössä oleviin laitteisiin luoden kysyntää myös helppokäyttöisille graafisille käyttöliittymille. Laitteiden kirjo puolestaan tarjoaa merkittävän potentiaalin alustariippumattomille sovelluskehitysvälineistöille. Nämä keskeiset muutostrendit yhdessä avoimen lähdekoodin lisenssimuutoksen kanssa edesauttavat Qt:n lisenssimyyntiämme muun muassa autoteollisuudessa, kodinkoneissa ja elektroniikassa sekä erilaisissa teollisissa sovelluksissa.

Tulemme myös laajentamaan Qt-myyntiverkostoamme kattamaan omilla toimipisteillä maantieteellisesti suurimmat markkina-alueet, joita ovat Yhdysvallat, Saksa, Kiina, Etelä-Korea ja Japani, sekä kasvattamaan jälleenmyyntiverkostoamme teknologiakumppaneihin.

Kotimaan liiketoiminnassa tavoittelemme jatkossakin Suomen ICT-markkinan keskimääräistä kasvuvauhtia nopeampaa orgaanista kasvua, hyvän liikevoiton tasoa sekä vahvaa kassavirtaa. Kartoitamme aktiivisesti mahdollisuuksia myös tarkoin valikoituihin, yhtiön strategiaa tukeviin yritysostoihin.

Haluamme olla asiakkaidemme suositelluin kumppani, ja tavoitteen saavuttamisessa asiakaslupauksemme ohjaa päivittäistä työtämme. Lupaamme toimia kyvykkäästi, hyvällä asenteella ja yhteistyössä asiakkaan ja kumppaneiden kanssa. Työmme lopputulokset toimivat luvatusti.

Suunnitelmissa Digian jakauttaminen kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi

Käynnistimme elokuussa 2015 selvitykset Digian liiketoiminnan eriyttämiseksi kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi.

Jakautumisen tavoitteena on mahdollistaa Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen kehittäminen erillisiin toimialoihin keskittyvinä pörssiyhtiöinä. Jakautuminen selkeyttää liiketoimintarakenteita, hallintoa ja rahoitusta.

Jakautumisen esivalmistelut ovat edenneet, ja tavoitteena on päättää jakautumisesta maaliskuussa 2016 pidettävässä yhtiökokouksessa. Mikäli Digian osakkeenomistajat hyväksyvät jakautumisen ja jakautumissuunitelman, heistä tulee sekä Digian että Qt:n omistajia. Digian osakkeenomistajat saavat jakautumisvastikkeena yhden Qt:n osakkeen jokaista omistamaansa Digian osaketta kohden.

Jakautumisen tapahtuessa siirryn itse vetämään Qt:n liiketoimintaa ja kotimaan liiketoimintaan keskittyvän Digian toimitusjohtajana aloittaa Timo Levoranta. Toivotan Timon lämpimästi tervetulleeksi Digiaan.

Olen erittäin ylpeä siitä, mikä Digia on tänään. Haluan kiittää asiakkaitamme ja osakkeenomistajiamme luottamuksesta Digiaa kohtaan. Erityisen suuret kiitokset haluan esittää osaaville ja motivoituneille digialaisille – ilman teidän panostustanne yhtiömme menestyminen ei ole mahdollista.

Lämmin kiitos kaikille yhteistyöstä.

Juha Varelius Toimitusjohtaja

Missio, visio ja strategia

Missio: Luomme oivaltavilla ratkaisuillamme onnistumisia ihmisten ja yhteisöjen jokaiseen päivään.

Ohjelmistomme ja palvelumme ovat merkittävä osa yhteiskuntaa. Ne on rakennettu, jotta ihmiset ulottuisivat arjessa pidemmälle ja saisivat jokaisesta päivästä enemmän irti.

Visio: Suositelluin ja menestyvä

Olemme suositelluin suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka kasvaa voimakkaasti myös kansainvälisesti.
Kehitystämme ohjaa asiakkaan muuttuva arki.
Tarjoamme asiakkaidemme liiketoimintaa hyödyttäviä ratkaisuja.
Meissä yhdistyy osaaminen, asenne ja teknologia, ja me toimimme yhdessä.
Tulokset toimivat, kuten on luvattu.

Strategia

Kehitämme olemassa olevan tarjoomamme rinnalle skaalautuvia liiketoimintamalleja nopeuttamaan kasvua. Teemme tämän tuotteistamalla tarjoomaa monistettaviksi toimialakohtaisiksi ratkaisuiksi sekä niihin liittyviksi palveluiksi. Lisäksi kehitämme ohjelmistoja ja palveluja kansainväliseen internetjakeluun.
Ylläpidämme kilpailukykyistä ja kehittyvää palveluliiketoimintaa, jolla varmistamme tasaisen kassavirran ja kohtuullisen kasvun.
Tasapainotamme investointien hallinnalla lyhyen aikavälin tuloksentekokyvyn ja pitkän aikavälin kestävän kasvun.
Panostamme henkilöstömme motivointiin ja sitouttamiseen sekä kehitämme yhtiömme mielikuvaa houkuttelevana työnantajana.

Muuttuva digiarki luo kysyntää

Asiakkaamme etsivät yhä uudenlaisia keinoja parantaa asiakaskokemustaan, prosessejaan sekä kilpailukykyään muuttuvassa digiarjessa. Tämä luo kysyntää Digian kotimaan tarjoomalle. Meillä on syvä osaaminen eri organisaatioiden ydinprosesseista sekä niitä tukevista järjestelmistä ja integraatioista. Digitaalisen liiketoiminnan palvelut laajentavat rooliamme asiakkaidemme arvoketjussa.

Kuusi keskeistä muutostrendiä, jotka tukevat Digian kotimaan liiketoiminnan kysyntää ja kasvua

1. Palveluna ostaminen yleistyy

IT:tä on perinteisesti hankittu projekteina ja järjestelminä tai isompina kokonaisulkoistuksina. Pilvipalvelut ja kuluttajistuminen ovat nopeuttaneet muutosprosessia ja kasvattaneet kysyntää palveluna ostamiselle.

Palveluna ostetaan liiketoiminta-arvoa ja liiketoimintaprosessien osia ilman, että ostaja operoi tai edes suoraan käyttää teknisiä järjestelmiä. Näin IT-toimittajien rooli muuttuu – heistä tulee palveluntuottajia, joiden rooli syvenee valitulla prosessin osalla palvelunostajan hallinnoidessa kokonaisprosessia.

Palveluiden ostaja on yhä useammin joku muu kuin IT-yksikkö. Tämä edellyttää palveluntarjoajalta syvää ymmärrystä asiakkaan liiketoiminnasta. Pelkkä teknologiaosaaminen ei enää riitä.

2. Ketterä kehitys mahdollistaa joustavuuden ja muutoskyvyn

Pitkät kehitysprojektit ovat historiaa. Palvelut, tietojärjestelmät ja arkkitehtuuri suunnitellaan lähes aina ketterin menetelmin, jotka mahdollistavat suunnittelun joustavuuden, muutoskyvyn ja mukautettavuuden. Toteutettavia palveluita voidaan testata jo varhaisessa vaiheessa kustannustehokkaasti, ja toteutusta voidaan suunnata tarvittaessa uudelleen.

3. Kuluttajakäyttäytymisessä korostuu elämyshakuisuus – verkosta inspiraatiota, tietoa ja vertaistukea

Mobiilidata ja helppokäyttöiset päätelaitteet ovat edistäneet kuluttajakäyttäytymisen muutosta, joka on kiihtynyt vuosi vuodelta.

Kuluttajat ostavat tuotteita ja palveluita yhä enenevässä määrin verkosta. Verkosta ja verkostoista haetaan myös inspiraatiota, tietoa ja vertaistukea omille valinnoille.

Kuluttajakäyttäytymisen muutos vaikuttaa siihen, millaisia palveluita asiakkaille tulevaisuudessa tarjotaan. Voittavia palveluita on luotava yhä pienemmille ja pienemmille kohderyhmille. Menestyvissä palveluissa on mukana vahva elämyksellinen ulottuvuus. Myös toimintatavat muuttuvat. Yhä useammin palvelut suunnitellaan mobiilikäyttöliittymä edellä.

4. Asiakaskokemuksen kehittäminen on jokaisen digitalisoituvan organisaation ytimessä

Fyysisen ja digitaalisen maailman sekoittuminen asettaa uudenlaisia vaatimuksia yhtenäiselle asiakaskokemukselle.

Riippumatta siitä, missä kanavassa ja mihin vuorokauden aikaan asiakas asioi, hän odottaa saavansa yhtenäistä, laadukasta ja aiempaa kohdennetumpaa palvelua. Palveluprosessia on voitava jatkaa ajasta ja paikasta riippumatta ja siirtymisen palvelukanavasta toiseen on hoiduttava saumattomasti ja huomaamattomasti.

Asiakkaan ostoprosessia ei voidakaan enää tarkastella putkena, vaan monivaiheisena matriisina, jossa polkuja varsinaiseen ostopäätökseen tai muuhun tavoittelemaamme toimenpiteeseen on lähes yhtä monta kuin asiakkaitakin. Näiden polkujen tunnistaminen sekä asiakkaiden tarpeiden, arvojen ja motiivien ymmärtäminen nousevatkin keskeiseen asemaan digitalisoituvassa maailmassa.

5. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö tiivistyy

Asioinnin vaivattomuus ja joustavuus kansalaisten, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta on noussut yhdeksi keskeiseksi yhteiskunnalliseksi teemaksi.

Julkisten palveluiden tuottaminen ja kehittäminen perustuu yhä enemmän julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Jatkossa julkishallinnolle jää palveluiden järjestäjän rooli – sen tehtävänä on tunnistaa tarpeet ja varmistaa, että tarvittavat palvelut ovat kansalaisten saatavilla oikeaan aikaan. Palveluiden operatiivinen tuottaminen siirtyy yksityiselle puolelle.

6. Kaikki verkottuu

Älykkäät päätelaitteet tulevat kaikkialle. Erilaisten tietoa keräävien sensoreiden yleistyminen mahdollistaa yhä tarkemman asiakasdatan keräämisen ja pitkälle ulottuva tarkka historiatieto entistä tarkemman ennakoinnin. Analytiikan sekä tiedon visualisoinnin merkitys korostuu datamäärän lisääntyessä. IoT tarjoaa huikeita mahdollisuuksia IT-toimijoille paitsi analytiikan myös integraatioiden ja palvelumuotoilun näkökulmasta.

Näyttöjen ja käyttöliittymien määrä ympärillämme kasvaa jatkuvasti

Älykkäiden laitteiden kirjo laajenee aina kahvinkeittimistä autoihin, erilaisista teollisista sovelluksista puhumattakaan. Qt-teknologia tarjoaa työkaluja kaikenlaisiin käyttöliittymätarpeisiin älypuhelimista sulautettuihin järjestelmiin.

Kolme keskeistä muutostrendiä, jotka tukevat Qt:n kysyntää ja kasvua

1. Käyttäjäkokemus määrittelee tuotteen arvon

Tuotteen arvoa ei enää määritä laitteisto tai materiaalit, vaan tuotetta ohjaava ohjelmisto ja sen käyttäjäkokemus. Tässä taustalla ovat muun muassa kosketusnäyttöjen yleistyminen ja teollinen internet (IoT). Avainasemassa ovat oikeat ja tehokkaat välineet kilpailukykyisen käyttäjäkokemuksen luomiseen erilaisissa ympäristöissä. Tähän tarpeeseen vastaa Qt-teknologia, joka tarjoaa ratkaisun käyttäjäkokemuksen luontiin.

2. Ohjelmistoja ja sovelluksia alustariippumattomasti

Sovellukset halutaan tuoda jokaiselle näytölle ja kaikkiin tilanteisiin. Tällöin erilaisten laitteistojen ja käyttöjärjestelmien maailmassa täytyy pystyä toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti. Kun erilaisten teknologioiden määrä ympäristössä kasvaa, korostuu tarve löytää yhtenäistäviä tekijöitä, joilla hallitaan tätä monimuotoisuutta. Tähän tarpeeseen Qt-teknologia vastaa erinomaisesti: yksi toteutus saadaan vaivatta toimimaan erilaisissa ympäristöissä.

3. Avoin lähdekoodi yleistyy nopeasti

Avoin lähdekoodi vyöryy kaikkeen tekemiseen, sillä yritykset eivät halua jäädä yksittäisen yrityksen teknologian vangeiksi. Sen sijaan ne haluavat vaihtoehdon, jolla on sekä globaali ekosysteemi että vakaat tulevaisuuden näkymät. Qt-teknologia on saatavilla sekä avoimella lähdekoodilla että kaupallisella lisenssillä. Tällä tavalla pystymme tarjoamaan yrityksille sekä kaikki avoimuuden edut että kaupallisen lisenssin joustavuuden.

Kasvua sekä kotimaan että Qt:n liiketoiminnassa

Digian liikevaihto vuonna 2015 oli 107,9 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen nähden oli 10,7 prosenttia. Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä lähes kaksinkertaistui ja oli 8,4 miljoonaa euroa.

Digia-konserni, € 000	2015	2014	Muutos %
Liikevaihto	107 880	97 433	10,7 %
Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä	8 402	4 461	88,3 %
Liikevoitto	7 641	4 310	77,3 %

Digian liiketoiminta on jakautunut kahteen segmenttiin: Kotimaa ja Qt. Kotimaa-segmentin osuus Digian liikevaihdosta oli 75 prosenttia ja Qt:n 25 prosenttia vuonna 2015.

Kotimaa

Kotimaassa Digia auttaa asiakkaitaan palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja tiedon hyödyntämisessä. Asiakkaille suunnattua tarjoomavalikoimaa on kehitetty ja laajennettu systemaattisesti vuosien varrella.

Kotimaan liiketoiminnan vahvuutena on syvä osaaminen paikallisten organisaatioiden ydinprosesseista sekä niitä tukevista operatiivisista järjestelmistä ja integraatioista. Digitaalisen liiketoiminnan palvelut laajentavat Digian roolia asiakkaiden arvoketjussa. Palvelumalli kattaa lisäksi konsultoinnin, palvelumuotoilun, kehityskumppanuuden ja jatkuvat palvelut.

Vahvaa toimialaosaamista Digialla on erityisesti kaupan, logistiikan ja teollisuuden alalta, julkiselta sektorilta sekä pankki- ja vakuutusalalta.

Kotimaa-segmentti vuonna 2015

Kotimaa-segmentin liikevaihto kasvoi 5,1 prosenttia ja oli 81 miljoonaa euroa vuonna 2015. Kysyntä oli hyvää monella eri alueella. Erityisesti integraatio- ja analytiikkapalvelut ja finanssialueen tuoteratkaisut kasvoivat yleistä markkinakasvua nopeammin.

Kotimaa-liiketoiminnan liikevoitto kasvoi 2,7 prosenttia edellisvuodesta ja oli ennen kertaluonteisia eriä 6,5 miljoonaa euroa. Kannattavuus (EBIT-%) oli 8 prosenttia.

Kotimaa-segmentti, € 000	2015	2014	Muutos %
Liikevaihto	80 946	77 028	5,1 %
Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä	6 479	6 311	2,7 %
Liikevoitto	5 858	6 311	-7,2 %

Qt

Kansainvälinen liiketoiminta painottuu ohjelmistokehitystyökalujen tuottamiseen ja myyntiin Qt-liiketoiminnan kautta.

Qt on ohjelmistokehittäjien työkalu, jolla voidaan luoda työpöytä-, sulautettuja ja mobiilisovelluksia tehokkaasti ja käyttöjärjestelmäriippumattomasti.

Kansainvälisessä Qt-liiketoiminnassa keskitymme sulautettuihin järjestelmiin erityisesti autoteollisuus-, digi-TVja teollisuusautomaatio-tuotealueilla sekä myyntiverkoston kehittämiseen.

Qt:n vahvuuksia ovat suuret kohdemarkkinat ja sulautettujen järjestelmien käytön kasvu, maailmanlaajuinen asiakaskunta, teknologiaosaaminen sekä Qt-ekosysteemi.

Qt-segmentti vuonna 2015

Qt-segmentin liikevaihto kasvoi 32 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Qt:n liikevaihdon kasvun taustalla on hyvin sujunut myynti ja erityisesti autoteollisuus- sekä digitaalivastaanotintuotealueilla solmitut merkittävät kaupat. Lisäksi liikevaihdon positiivista kehittymistä on tukenut US dollarin vahvistuminen euroon nähden. Valuuttakurssimuutosten vaikutus Qt:n liikevaihdon kasvuun oli tilikaudella yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Kasvua tukivat myös tehdyt toimenpiteet myyntiverkoston ja jälleenmyyntiverkoston laajentamiseksi ja tehostamiseksi.

Liikevaihdon kasvun myötä myös liikevoitto kasvoi ja oli ennen kertaluonteisia eriä 1,9 miljoonaa euroa. Kannattavuus (EBIT-%) oli 7,1 prosenttia.

Qt-segmentti, € 000	2015	2014	Muutos %
Liikevaihto	26 934	20 406	32,0 %
Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä	1 923	-1 850
Liikevoitto	1 786	-2 001

Lue lisää Digian taloudellisesta kehittymisestä hallituksen toimintakertomuksesta.

Palveluiden kehittämisellä kilpailuetua

Kaikki, mikä on digitalisoitavissa, digitalisoituu. Yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden on välttämätöntä investoida sähköisiin palvelukanaviin, digitaalisiin palveluihin, sähköiseen asiointiin, verkkokaupankäyntiin ja tietotyön tuottavuuden parantamiseen. Uudistuminen ja palveluiden kehittäminen on jatkuva prosessi.

Digian Palveluiden kehittämisen tarjooma-alue muodostuu asiakkuuksien kehittämisen palvelupaletista, jonka avulla asiakkaamme voivat kehittää omia asiakkuuksiaan, sekä palveluiden digitalisoinnista, asiakaskohtaisten järjestelmien ja palveluiden toimittamisesta ja palveluiden ulkoistamisesta. Tarjooma-alue on keskeinen osa Digian kokonaistarjoomaa.

Palveluiden digitalisointi on Digian strateginen kulmakivi

Asiakasyritykset tarvitsevat tuekseen näkemyksellisen ja osaavan kumppanin, joka kykenee auttamaan heitä monikanavaisten palveluiden kehittämisessä, asiakaskokemuksen parantamisessa sekä digitalisaation ilmiöiden ymmärtämisessä. Kumppanilta odotetaan tukea kehityshankkeiden ja -projektien valmistelussa, monikanavaisten palveluiden suunnittelussa, palvelukonseptien kehittämisessä sekä palveluiden toteutuksessa ja jatkuvassa kehitystyössä.

Autamme asiakkaitamme kehittämään heidän omia asiakkuuksiaan tarjoamalla palvelukarttakonsultaatiota ja palvelumuotoilua sekä toimittamalla CRM-järjestelmiä. Toimimme asiakkaidemme luotettuna kumppanina myös asiakaskokemuksen parantamisessa sekä liiketoiminnan ja palveluprosessien digitalisoimisessa. Palveluiden digitalisointi onkin yksi Digian strategisista kulmakivistä. Palveluiden digitalisointi tapahtuu toteuttamalla tavoitteellisesti erilaisia liiketoiminta verkossa -ratkaisuja, jotka on integroitu osaksi asiakkaan järjestelmäkokonaisuutta.

Palveluiden ulkoistamismahdollisuuksia tarjoamme asiakkaillemme käyttöpalveluista pilvipohjaisiin ratkaisuihin, sovellus- ja palvelunhallinnasta ja pääkäyttäjätoiminnoista loppukäyttäjätukeen ja aina kokonaisen liiketoimintaprosessin ulkoistukseen asti. Lisäksi toteutamme asiakaskohtaisia järjestelmiä ja palveluita eri sektoreiden erityistarpeisiin.

Digialla on vahva osaaminen ja pitkä kokemus alueen palveluista, mukaan lukien erityistä turvaluokitusta vaativat turvatilatoimitukset. Asiakkaamme arvostavat toimitusten ja palveluiden takana olevia tuotteistettuja ratkaisuja sekä kykyämme toimia laajojen kokonaisuuksien konsulttina, toimittajana ja integraattorina. Uusien palveluiden ja ansaintalogiikoiden luomisessa tarvitaan kykyä ymmärtää asiakkaiden arkea sekä muuttuvaa toimintaympäristöä.

Uusia palveluita mobiilisti ja monikanavaisesti

Vuoden 2015 aikana Digia panosti palveluiden kehittämisen alueella merkittävästi erityisesti sähköisten palveluiden ja mobiiliratkaisuiden kehittämiseen.

Digia Ote tuo yrityksen keskeisimmät palvelut mobiiliin helppokäyttöisesti ja älykkäästi. Digia Salpa on puolestaan viranomaisille ja yrityksille suunnattu mobiiliviestinnän tuote, joka salaa sekä puheen että viestiliikenteen puhelimissa, tableteissa ja työasemissa.

Yksi valtakunnallisestikin merkittävä lanseeraus oli Hätäkeskuslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettu 112 Suomi -sovellus. Sovellus paikantaa soittajan satelliittipaikannuksella. Hätäkeskuslaitoksen järjestelmiin rakennetun rajapinnan ansiosta sijaintitieto välittyy automaattisesti hätäkeskuspäivystäjälle, mikä puolestaan nopeuttaa avunsaantia hätätilanteessa. Vuoden 2015 loppuun mennessä sovellusta oli ladattu yli neljännesmiljoona kertaa.

Merkittävä hanke on myös sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP), jonka digitalisoinnista Digia on vastannut. Valtakunnallisen toimintamallin piirissä oli vuoden 2015 lopussa yhdeksän kuntatoimijaa.

Digitaalisten palveluiden kysynnän ennakoidaan kasvavan

Palvelualueen kysyntä kehittyi suotuisasti vuonna 2015. Digitaalisten palveluiden merkitys osana yritysten ja julkisten toimijoiden palvelukokonaisuutta kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Tämä edellyttää Digialta erilaisten palvelukeskusten ja uudenlaisten palvelumallien kehittämistä. Palveluiden johtamisen ohella kokonaispalvelussa painottuvat tietoturva ja läpinäkyvyys.

Myös IoT on alue, jonka odotetaan kasvavan tulevaisuudessa.

Toiminnan ohjaamisella tehokkuutta ja kilpailukykyä koko arvoketjuun

Asiakkaamme haluavat tarjota yhä parempaa asiakaskokemusta edistäviä tuotteita ja palveluita omille asiakkailleen sekä parantaa toimintansa ennustettavuutta, suoritustasoa ja kustannustehokkuutta. Kilpailukyvyn parantamiseen ei aina riitä olemassa olevien prosessien tehostaminen. On luotava myös valmiuksia uusille toimintamalleille esimerkiksi operatiivisessa toiminnan-, tuotannon-, logistiikan- ja henkilöstönohjauksessa.

Digian Toiminnan ohjaamisen tarjooma-alue sisältää ratkaisut toiminnan-, tuotannon- ja henkilötyönohjaukseen, sijoitus- ja varainhallintaan sekä järjestötoimintaan. Tarjooma rakentuu omista ohjelmistotuotteista, kolmannen osapuolen tuotteisiin perustuvista ratkaisuista sekä kattavista toimitus- ja elinkaaripalveluista.

Parempaa tehokkuutta ja ennustettavuutta

Digian toiminnanohjauksen ratkaisuilla varmistetaan luotettava toiminta sekä luodaan saumaton asiakaskokemus. Tavoitteena on asiakkaan toiminnan ja tehokkuuden jatkuva kehittäminen sekä ennustettavuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen. Uusia, asiakaslähtöisiä toimintamalleja kehitetään monikanavaisesti.

Toiminnan ohjaaminen on suurin Digian päätarjooma-alueista edustaen merkittävää osaa yhtiön liikevaihdosta. Se on myös keskeinen kasvualue Digian kotimaan liiketoimintastrategiassa.

Asiakasymmärryksen lisäksi Digian vahvuuksia ovat vahvat omat ja kolmannen osapuolen tuotteet, kokonaisratkaisut sekä kattavat palvelut ja palvelukonseptit.

Palveluliiketoiminnasta uusia kasvumahdollisuuksia

Vuonna 2015 Toiminnan ohjaamisen tarjooma-alueella jatkettiin vahvaa panostamista omien ohjelmistotuotteiden kehittämiseen, mikä avasi uusia asiakkuuksia vuoden aikana ja luo kasvupotentiaalia myös tulevaisuuteen. Esimerkiksi integroitujen verkkokauppojen, analytiikan ja mobiilikäytön ratkaisujen kysyntä on vahvassa kasvussa.

Toiminnanohjausjärjestelmien kysyntä oli vuonna 2015 kohtuullisella tasolla, joskin yleisestä taloustilanteesta johtuva varovaisuus näkyi myyntisyklien pitenemisenä. Kysynnässä oli toimialakohtaisia eroja. Erityisen hyvä kysyntä oli finanssialueen liiketoiminnan tuoteratkaisuilla. Kokonaisuutena Digian Toiminnan ohjaamisen liiketoiminta kasvoi yleistä markkinakasvua nopeammin.

Vuonna 2016 tarjooma-alueella panostetaan ansaintalogiikan muutokseen: kehitämme uutta palveluliiketoimintaa sekä tuotteistamme tarjoomaa entistä kattavammiksi ja valmiimmiksi toimialakohtaisiksi kokonaisuuksiksi. Toiminnan ohjaamisen liiketoiminnan uskotaan jatkavan yleistä markkinakasvua nopeampaa kasvua myös vuonna 2016.

Tiedon hyödyntämisestä tukea päätöksentekoon

Digitalisoituminen vaikuttaa kaikkiin yrityksiin toimialasta riippumatta. Se tuo mukanaan muutoksia liiketoimintamalleihin, tuottavuuteen, johtamisen käytäntöihin sekä kilpailuun uusista markkinoista ja asiakkuuksista. Digitalisoitumisen myötä kasvavat tietovirrat ja kehittyvä ja halpeneva teknologia mahdollistavat uuden tavan edistää liiketoimintaa ja kilpailukykyä tiedon jalostamisen ja analysoinnin avulla.

Nopeat ja jatkuvat muutokset asiakkaiden liiketoimintaympäristössä luovat vahvan kysynnän Digian Tiedon hyödyntämisen tarjooma-alueelle. Kasvava alue pitää sisällään integraation ja analytiikan ratkaisut ja palvelut, joita tukevat konsultointipalvelut. Tiedon hyödyntäminen on keskeinen osa Digian kokonaistarjoomaa ja konsepteja.

Vahvuutena laaja integraatio-osaaminen

Kumppaniksi tiedon hyödyntämiseen yritykset haluavat luotettavan toimijan, jonka kanssa yhteistyössä erilaisia analytiikan ja integraation ratkaisuja hyödyntäen voidaan tuottaa mitattavaa arvoa yritykselle.

Digian integraatio- ja analytiikkaratkaisut mahdollistavat asiakkaille kyvyn tunnistaa kasvavasta tietomäärästä syy- ja seuraussuhteita, analysoida tietoa laaja-alaisesti sekä ennustaa nopeasyklisen liiketoimintaympäristön muutoksia. Kehittyneet ratkaisumme mahdollistavat asiakkaillemme toiminnan tehostamisen lisäksi uudenlaisten palveluiden ja ansaintalogiikoiden rakentamisen.

Tiedon hyödyntämisen tarjooma-alueen vahvuuksiamme ovat vankka asiakasymmärrys, vahva integraatio- ja analytiikkaosaaminen, tuotteistettu tarjooma sekä palvelukeskuskonseptit. Muuttuvia asiakastarpeita palvellaan skaalautuvilla, muutoskykyisillä ja ketterillä kehitys- ja toimitusmalleilla.

Kasvupotentiaalia tulevaisuudessa

Vuosi 2015 jatkui Digian Tiedon hyödyntämisen tarjooma-alueella vahvan kasvun merkeissä.

Vuonna 2015 tarjooma-alueella panostettiin toimituskykyyn ja palvelukeskuskonseptien kehittämiseen. Alueelle palkattiin ja koulutettiin merkittävä määrä uutta osaamista. Tarjoomaa ja palveluita kehitettiin ja laajennettiin edelleen tukemaan muuttuvia asiakastarpeita. Kehittämistä ohjanneet keskeiset muutostrendit olivat tiedon visualisointi, päätelaiteriippumattomuus, Big Data, pilvipalvelut, teollinen internet sekä ennakoiva analytiikka.

Nykyasiakkuuksien laajentamisen ohella kasvua haetaan vuonna 2016 tarjoamalla ratkaisuja ja palveluita yhä kattavampaan toimituskonseptiin perustuen. Tarjooman ja toimitusmallien aktiivista kehittämistä jatketaan tunnistettujen palveluliiketoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksien mukaisesti. Tiedon laatuun ja turvallisuuteen liittyvät ratkaisut ja palvelut ovat mukana tarjoomakehittämisessä kasvavalla painoarvolla.

Integraatio- ja analytiikkaratkaisujen kysynnän kasvun ennustetaan jatkuvan vuonna 2016 yleistä ITpalvelumarkkinaa nopeampana.

Qt-teknologialla moderneja sovelluksia sulautettuihin laitteisiin ja eri käyttöjärjestelmiin

Vuosi 2015 oli merkittävän kasvun aikaa Digian kansainväliselle Qt-liiketoiminnalle. Qt-liiketoiminta kasvoi vuoden 2015 aikana 32 prosenttia. Vuoden aikana tehtiin useita merkittäviä muutoksia Qt:n organisaatioon sekä toimintamalleihin.

Kansainvälinen liiketoiminta on Digian näkökulmasta vahvasti painottunut ohjelmistokehitystyökalujen tuottamiseen ja niiden myyntiin. Qt-liiketoiminta yhtiöitettiin omaksi liiketoiminnaksi vuoden 2015 alusta alkaen, ja se muodosti vuonna 2015 noin 25 prosenttia koko Digian liikevaihdosta.

Globaali markkina, laaja asiakaskunta

Kaupallinen Qt-kehitysympäristö on aktiivisessa käytössä yli 5 000 työpöytäohjelmistojen ja sulautettujen ohjelmistojen asiakasyrityksellä. Asiakkaat edustavat laajasti eri toimialoja, kuten kulutuselektroniikkaa, autoteollisuutta, lentokoneteollisuutta, energiaa, puolustushallintoa ja mediaa. Lisenssimyynnin osalta suurimmat markkina-alueet ovat Yhdysvallat, Saksa ja Japani. Pääosa Qt:n liikevaihdosta muodostuu lisenssimyynnistä. Lisenssimäärät ovat olleet kasvussa vuoden 2015 aikana.

Sulautettujen järjestelmien rooli kasvussa

Digia uskoo, että sulautettujen järjestelmien ohjelmistokehitysmarkkinoilla korostuu tarve graafisten käyttöliittymien kehitystyökaluille. Kosketusnäytöistä on tullut arkipäivän vaatimus melkein kaikille laitteille, missä muutosvoimana on ollut älypuhelinten suuri menestys. Siksi Digian vuoden 2015 painopisteenä on ollut Qt-tarjooman kehittäminen paremmin vastaamaan sulautettujen järjestelmien kehittämishaasteisiin.

Digia on panostanut merkittävästi Qt:n ominaisuuksiin ja uskoo Qt:n olevan kilpailukykyinen ohjelmistokehitysympäristö kaikissa johtavissa käyttöjärjestelmissä ja kohdemarkkinoissa. Osoituksena Qtekosysteemin vahvasta kasvusta toukokuussa 2015 julkaistua Qt 5.5 -versiota on ladattu yli miljoona kertaa. Qt.io-verkkosivustolla on noin 500 000 kävijää kuukaudessa.

Tarjooman kehitystä erityisesti sulautettujen ohjelmistojen alueella

Qt-liiketoiminnan näkökulmasta markkinan voi jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen: työpöytäohjelmistot, sulautetut ohjelmistot ja mobiilisovellukset. Digian asiakkaat ovat yrityksiä, jotka kehittävät omia sovelluksiaan tai tuotteita mainituilla alueilla. Vuoden 2015 aikana Digia on kehittänyt tarjoomaansa erityisesti sulautettujen ohjelmistojen alueella. Uudet tuoteversiot sisältävät mainittujen erityisalueiden tarkoituksiin räätälöityjä ominaisuuksia ja vain kaupallisen lisenssin alla saatavia piirteitä.

Digia on laajentanut avoimen lähdekoodin lisensointimallin muutosta heinäkuussa julkistetussa Qt 5.5 -versiossa.

Digia on myös kehittänyt Qt-tuotetarjoomaa esittelemällä uuden Qt Application Development -tuotteen, joka sisältää kaikki tarvittavat desktop- ja mobiilialustat modernille sovelluskehitykselle yhdessä tuotteessa. Vastaavat muutokset julkaistiin myös digitaalisessa myyntikanavassa (qt.io).

Perustuotteiden kehittämisen lisäksi tarjoomaa on kehitetty automotive-segmentissä tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Lokakuussa 2015 julkaistiin Qt Automotive Suite -tuote, joka tarjoaa autovalmistajille uusia toiminnallisuuksia ja työkaluja sekä nopeamman pääsyn markkinoille IVI-ratkaisujen (In-Vehicle-Infotainment) osalta. Tuote on saatavilla vuoden 2016 toisen neljänneksen aikana.

Panostuksia oman myyntiverkoston ja jälleenmyyntiverkoston laajentamiseen

Tuotekehityksen lisäksi vuoden 2015 panostukset ovat kohdentuneet liiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on ollut sekä oman myyntiverkoston että jälleenmyyntiverkoston laajentaminen. Omat myyntikonttorit kattavat nyt Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian. Uutena toimipisteenä avattiin toimisto Etelä-Koreassa, ja se on ollut toiminnassa 1.10.2015 lähtien. Omia myyntikonttoreita täydentävät jälleenmyyjät Venäjällä, Japanissa, Puolassa, Kiinassa ja Intiassa. Jälleenmyyntiverkostoa laajennettiin vuoden 2015 aikana Turkkiin ja Puolaan.

Vuoden 2015 aikana Qt-liikevaihto kasvoi aiempaan vuoteen verrattuna 32 prosenttia. Merkittävä osa kasvusta tuli laajentuneen ja tehostuneen myyntitoiminnan ansiosta.

Myynnin kehittämistä jatketaan edelleen vuonna 2016. Lisäkasvua haetaan jatkossa myös liiketoiminnan kehittämisaktiviteeteista sulautettuihin järjestelmiin, erityisesti autoteollisuuteen sekä kulutuselektroniikkaan.

Asiakkaidemme digiarkea

Arki ei ole entisensä. Se on digiarkea.

Katso, mitä asiakkaamme ajattelevat digitalisaatiosta ja kuinka se on muuttanut heidän liiketoimintaansa ja arkeaan. Me digialaiset toimimme asiakkaidemme kumppanina – digiarjen muutoksen mahdollistajana.

Case: Yara

Digitalisaatio ja kestävä kehitys

Maanviljely on tietointensiivinen toimiala, jossa pellolta ja tutkimuksista saatua tietoa on kyettävä hyödyntämään tehokkaasti. Katso, kuinka digitalisaatio on väline ratkaista globaaleja haasteita, jotka liittyvät ruoan riittävyyteen ja ilmastonmuutokseen.

https://www.youtube.com/watch?v=T8s1pAOsJH4

Case: Lojer

Digitalisaatio ja terveysalan teknologia

Mikä on digitaalisuuden ja IoT:n merkitys terveysalan teknologiayrityksille? Katso, mitä mahdollisuuksia digitalisaatio on tuonut tai tulee tuomaan Lojerille, ja millaisia haasteita siihen liittyy.

https://www.youtube.com/watch?v=IHRby7r8fNw

Case: Espoon kaupunki

Digitalisaatio ja palveluiden tuottaminen julkisella sektorilla

Miten digitalisaatio muuttaa kuntien tapaa toimia ja järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita? Miten digitalisaatio tukee kansalaisten valinnanvapautta? Katso, mikä on palvelusetelin ja ostopalveluiden rooli tulevaisuuden sotepalveluiden tuottamisessa.

https://www.youtube.com/watch?v=yJtScwOQNFM

Case: Hätäkeskuslaitos

Digitalisaatio ja avunsaanti hätätilanteissa

Hätäkeskuslaitos haluaa jatkuvasti kehittää palveluitaan, jotta suomalainen hätäkeskustoiminta on maailman kärkitasolla. Katso, millaisia keinoja digitalisaatio on tuonut avunsaannin nopeuttamiseen hätätilanteissa.

https://www.youtube.com/watch?v=D7BUcmINmew

Case: Ilmarinen

Digitalisaatio ja monipuolisempi asiakaskokemus

Digitalisaatio korostuu työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen palveluissa asiakkaiden halutessa entistä monipuolisempia ja monikanavaisempia palveluita. Katso, miten kustannustehokas ja joustava järjestelmäintegraatio mahdollistaa paremman asiakaskokemuksen.

https://www.youtube.com/watch?v=\_ozAAXZ\_5nY

Asiakaslupaus ohjaa henkilöstön kehittämistä

Osaava ja motivoitunut henkilöstö on Digian menestyksen perusta. Digian henkilöstön kehittämistä ohjaavat strategialähtöiset asiakaslupaukset: Kyky ja asenne, yhdessä ja luvatusti.

Digia Learning Academy osaamisen kehittämisen ytimessä

Vuonna 2015 jatkettiin Digia Learning Academyn valmennuksia. Akatemia tarjoaa henkilöstölle koulutuksia toiminnan ja osaamisen kehittämiseksi. Ohjelman avulla edistetään osaamisen ja tiedon jakamista sekä yhdessä tekemisen toimintakulttuuria. Toimivat tiimit ja onnistunut projektityö ovat Digia Learning Academyn keskiössä.

Vuonna 2015 osallistamisen kulttuuria ja tiimityötä tuettiin muun muassa fasilitoinnin keinoin sekä 360 arvioinnein ja DiSC-profiloinnein. Valmennusten teemat liittyivät muun muassa johtamiseen, asiakastarpeiden tunnistamiseen sekä erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja kommunikointiin.

Integraatioakatemia palvelee tiedon jakamisessa ja osaamisen kehittämisessä

Digia Learning Academyn alla järjestettiin vuonna 2015 jälleen kaksi Integraatioakatemiaa, yksi keväällä ja toinen syksyllä. Kouluttajina toimivat Digian integraatioasiantuntijat, ja osallistujia oli yli kaksikymmentä.

Koulutusohjelma perehdyttää integraatioliiketoimintaan ja -työkaluihin sekä uusia integraatiotyöntekijöitä että digialaisia muilta liiketoiminta-alueilta. Akatemia palvelee myös kokeneiden asiantuntijoiden tiedonjakamista ja osaamisen kehittämistä sekä sisäistä työnkiertoa.

Integraatioakatemia varmistaa osaltaan, että Digia tarjoaa asiakkailleen ajantasaista integraatiokyvykkyyttä, menetelmiä ja uusimpia tekniikoita.

Digia-palkinnot kannustavat asiakaslupausten lunastamiseen arjessa

Digialla palkitaan hyvästä työstä. Digia-palkinto on tunnustus positiivisesta can do -asenteesta, esimerkillisestä digialaisesta toiminnasta sekä asiakaslupausten lunastamisesta arjessa. Vuonna 2015 palkittiin ensi kertaa myös laadukkaasta esimiestyöstä.

Palkinnot koostuvat eriarvoisista rahasummista yksilö-, tiimi- ja projektitasolla. Palkintoehdokkaat nimeää henkilöstö itse – kuka tahansa voi ehdottaa ketä tahansa digialaista palkittavaksi.

Laadukas esimiestyö varmistaa työhyvinvoinnin

Hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä on tutkitusti suora vaikutus henkilöstön motivaatioon ja työhyvinvointiin sekä tätä kautta koko organisaation tuottavuuteen ja asiakkaiden tyytyväisyyteen. Laadukas esimiestyö on keskeisessä roolissa myös työkykyjohtamisessa.

Esimiestaitoja vahvistetaan Digialla jatkuvasti valmennuksin. Vuonna 2015 keskityttiin vahvistamaan esimiehen roolia ja osaamista muun muassa työsuhteen elinkaaren hallinnassa ja tilannejohtamisessa.

Vuonna 2015 perustettiin myös esimiespalvelut, joka yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa vastaa siitä, että kehittyvät työvälineet ja prosessit otetaan käyttöön liiketoimintayksiköissä.

HR-järjestelmät ja -prosessit auttavat johtamaan ja tukevat esimiehiä digiarjessa

Henkilöstöhallinnon järjestelmiä kehitettiin vuoden 2015 aikana, ja vuoden alussa otettiin käyttöön uusi HRjärjestelmä, Sympa HR. Järjestelmän ansiosta työsuhteita koskeva ajantasainen tieto on entistä helpommin sekä esimiesten että työntekijöiden käden ulottuvilla.

Sympa HR -järjestelmän avulla saadaan arvokasta tietoa työntekijöiden jakautumisesta eri nimike-, ura- ja palkkavaiheisiin. Tätä tietoa voidaan entistä paremmin hyödyntää esimerkiksi rekrytointitilanteissa. Uuden järjestelmän ansiosta keskeiset HR-tunnusluvut ovat ajantasaisesti esimiesten käytössä ja tuovat näkyvyyttä jokapäiväiseen johtamiseen.

Henkilöstön tyytyväisyydessä korostuvat mielekkäät työtehtävät sekä tiimi- ja esimiestyö

Henkilöstötyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti. Vuosittain tehtävän henkilöstötyytyväisyyskyselyn palautteen pohjalta määritellään kehityssuunnitelmat yksikkö- ja tiimikohtaisesti.

Vuoden 2015 henkilöstökyselyn mukaan Digia on onnistunut tarjoamaan digialaisille mielekkäitä työtehtäviä ja uusia haasteita oman tiimin lisäksi myös koko organisaatiossa. Työkavereihin, lähiesimiehiin ja työilmapiiriin oltiin yleisesti tyytyväisiä.

Digian kehittämiskohteita ovat kyselyn mukaan strategian ja tavoitteiden edelleen kirkastaminen henkilöstölle. Myös prosessien ja resurssoinnin parantaminen nousivat kehittämiskohteiksi tulevaisuudessa.

Henkilöstöviestinnän kanavia kehitettiin: intranet uudistui, Yammer otettiin käyttöön

Tiedon saatavuus ja ajantasainen viestintä ovat keskeisiä henkilöstötyytyväisyyteen vaikuttavia asioita. Arkisen informaatiotulvan keskellä tarve selkeälle ja tavoittavalle viestinnälle organisaation eri tasoilla korostuu. Viestinnältä odotetaan lisäksi yhä enemmän vuorovaikutteisuutta. Sisäisen viestinnän kanavia kehitettiin vuonna 2015 vastaamaan näihin vaatimuksiin.

Yammer, sosiaalinen media yrityskäyttöön, otettiin käyttöön Digian työkaluna vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon lopuksi. Suuressa organisaatiossa, jossa kaikki eivät tunne kaikkia, Yammer helpottaa yhteistyötä, keskustelua ja oikean henkilön tai asian löytämistä myös eri paikkakuntien välillä. Yammer on kanava paitsi tiimityöhön ja keskinäisviestintään, myös isomman joukon tavoittamiseen.

Digian uudistettu intranet julkaistiin lokakuussa 2015. Uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita olivat vuorovaikutteisuuden lisääminen sekä julkaisijajoukon laajentaminen, jotta digialaista tekemistä työssä ja vapaaajalla näkyisi intranetissä aiempaa monipuolisemmin.

Uudesta intranetistä toteutettiin henkilöstölle loppuvuodesta palautekysely, jossa intranetiä kiiteltiin raikkaasta ulkoasusta, aiempaa selkeämmästä käyttöliittymästä sekä tiedon löydettävyydestä.

Intranetin sekä muiden sisäisen viestinnän kanavien kehittäminen jatkuu vuonna 2016.

Monipuolisia mahdollisuuksia sekä kokeneille että uraansa aloittaville kyvyille

IT-toimialalla osaajista on kova kilpailu. Digiallakin on jatkuva tarve rekrytoida eri tekniikoita ja toimialoja hallitsevia sovelluskehittäjiä sekä seniori- että junioritasolle.

Rekrytoivat esimiehet tehostavat rekrytointiprosessia

Vuoden 2015 aikana rekrytointiprosessia kehitettiin perustamalla liiketoimintoihin erityiset rekrytoivat esimiestiimit. Rekrytointitiimien avulla on saatu tehostettua rekrytointiprosessia sekä onnistuttu kokoamaan paremmin liiketoiminnan osaamistarpeisiin sopivia projektitiimejä ja henkilöitä. Tiimien ansiosta rekrytoivien esimiesten keskinäinen yhteistyö toimii jouhevasti, ja esimiesten kouluttaminen uusien työkalujen ja toimintamallien käyttöön on aiempaa helpompaa.

Kasvua tukemaan rekrytoidaan uusia osaajia

Suunnitelmissa on rekrytoida uusia osaajia tukemaan Digian kasvua. Tämän vuoksi myös rekrytointiprosessia on uudistettu. Uudistetun rekrytointijärjestelmän avulla pystymme paremmin palvelemaan sekä hakemustaan jättävää hakijaa että rekrytoivia esimiehiä. Myös sopivien hakijoiden valinta ja vertailu eri liiketoimintojen välillä on uuden järjestelmän myötä aiempaa helpompaa.

Uraperheet mahdollistavat sisäisen tehtävänkierron

Sisäinen rekrytointi on tärkeä osaamisen hankinnan kanava, ja sen avulla pystymme tarjoamaan tehtävänkiertoa ja uramahdollisuuksia Digialla. Sisäisestä suosituksesta johtaneeseen rekrytointiin on tarjolla henkilöstölle erillinen bonus.

Digian uraperheet ovat erinomainen kanava tehtävänkierrossa Digian sisällä. Työntekijä voi kasvaa eri uratasoilla tai siirtyä toiseen liiketoimintaan joko olemassa olevalla tehtävänimikkeellä tai vaihtaa kokonaan tehtävää. Vuonna 2016 HR-järjestelmää kehitetään tukemaan ura- ja tehtävänkiertoa.

Digia Career Compass tarjoaa mahdollisuuksia nuorille kyvyille

Digia Career Compass on nuorten ja vastavalmistuneiden rekrytointiohjelma. Ohjelman avulla Digiaan rekrytoitiin vuoden 2015 aikana parisen kymmentä uutta nuorta kykyä. Samalla on kehitetty Digian työnantajamielikuvaa ja oppilaitosyhteistyötä eri paikkakunnilla nuorten kohderyhmässä.

Ohjelman avulla Digia haluaa tarjota opiskelijoille ja vastavalmistuneille joustavasti erilaisia työsuhdemuotoja, kuten määräaikaisuuksia ja tuntityötä sekä opinnäytetyöpaikkoja. Digia tarjoaa kehittymispolkuja nuorille osaajille myös muun muassa projektinhallinnassa ja Integraatioakatemiassa.

Henkilöstö lukuina

$\blacksquare$ 20-29
$\blacksquare$ 30-39
$\blacksquare$ 40-49
$\blacksquare$ 50-59
$\blacksquare$ 60 –

Helsinki
Oulu
■ Jyväskylä
Tampere
Rauma
■ Tukholma
D Pietari
Peking ja Shanghai 15
Santa Clara
Soul
Berliini

D Oslo

$\sim$ <1
$\blacksquare$ 1–5
$\blacksquare$ 6-10
$\blacksquare$ 11-15
$\blacksquare$ 16-20
$\blacktriangleright$ 20

Osaketietoa

Osakepääoma ja osakkeet

Digia Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2015 oli 20 875 645 osaketta.

Yhtiöllä oli 31.12.2015 yhteensä Suomen Arvopaperikeskus Oy:n mukaan 4 241 osakkeenomistajaa.

Kymmenen suurinta omistajaa

Osakkeenomistaja	Osuus osakkeista ja äänistä
Ingman Development Oy Ab	20,6 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	14,6 %
Jyrki Hallikainen	7,4 %
Kari Karvinen	5,2 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	4,6 %
Matti Savolainen	4,3 %
Sijoitusrahasto Aktia Capital	1,4 %
Fim Fenno Sek	1,4 %
Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt	1,3 %
Sijoitusrahasto Aktia Nordic Small Cap	1,3 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2015

Osakkeiden lukumäärä	Osuus omistajista	Osuus osakkeista ja äänistä
1 – 100	25,9 %	0,3 %
101 – 1 000	56,3 %	5,0 %
1 001 – 10 000	15,6 %	8,6 %
10 001 – 100 000	1,6 %	11,7 %
100 001 – 1 000 000	0,5 %	26,6 %
1 000 001 – 4 000 000	0,1 %	47,7 %

Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2015

	Osuus omistajista	Osuus osakkeista
Yritykset	4,2 %	27,6 %
Rahoitus ja vakuutus	0,4 %	8,3 %
Julkisyhteisöt	0,1 %	19,2 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,2 %	2,2 %
Kotitaloudet	94,5 %	40,7 %
Ulkomaat	0,7 %	2,0 %

Tietoja osakkeenomistajille

Digian sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on antaa pääomamarkkinoille avointa ja luotettavaa tietoa Digiasta ja sen toimintaympäristöstä, jotta markkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun käsityksen Digiasta sijoituskohteena.

Digian osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla, Informaatioteknologian IT Palvelut -toimialaryhmässä.

Sijoittajasuhteet

Talousjohtaja Tuula Haataja Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 [email protected]

Viestintäpäällikkö Saija Serpola Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 [email protected]

Taloudelliset tiedotteet 2016

Digia Oyj julkaisee tilikaudella 2016 seuraavat taloudelliset tiedotteet suomeksi ja englanniksi:

Osavuosikatsaus 1–3/2016: 29.4.2016 klo 9.00 Osavuosikatsaus 1–6/2016: 12.8.2016 klo 8.00 Osavuosikatsaus 1–9/2016: 28.10.2016 klo 8.00

Vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 16.3.2016 kello 10.00 alkaen yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Valimotie 21, 00380 Helsinki.

Vuosikertomusten ja muiden julkaisujen tilaus

Digia Oyj, Viestintä Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 [email protected]

Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet ovat saatavilla yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.digia.com.

Vuoden 2015 vuosikertomus on tehty sähköisenä verkkoversiona. Voit ladata vuosikertomuksen pdf-tiedostona täältä. Vuosikertomuksen voi myös tilata tulostettuna pdf-versiona.

Omistajatietojen päivitys

Pyydämme osakkeenomistajia ilmoittamaan muuttuneet osoitetietonsa siihen pankkiin, pankkiiriliikkeeseen tai muuhun tilinhoitajayhteisöön, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili. Digian kautta omistajatietojen muutoksia ei voida päivittää.

Hallinnointi Hallitus

Pertti Kyttälä

s. 1950, KTK

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja puheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toimitusjohtaja Peranit Oy:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Oy Radiolinja Ab:ssä (1999–2003), tietohallintojohtajana Helsingin Puhelin Oy:ssä (1997–1999), toimitusjohtajana Oy Samlink Ab:ssä (1994–1997) ja toimitus- ja varatoimitusjohtajana Sp-palvelu Oy:ssä (1991– 1994). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Robert Ingman

s. 1961, DI, KTM

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2010 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2012. Hallituksen nimitysvaliokunnan puheenjohtaja ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja Ingman Group Oy Ab:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Arla Ingman Oy Ab:ssä (2007–2011) ja toimitusjohtajana Ingman Foods Oy Ab:ssä (1997–2006). Etteplan Oyj:n ja Halti Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Arla Oy Ab:n, Evli Pankki Oyj:n ja M-Brain Oy:n hallituksen jäsen. Riippumaton yhtiöstä.

Päivi Hokkanen

s. 1959, KTM

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. A-Katsastus Groupin tietohallintojohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen 1.9.2012 alkaen. Toiminut aiemmin tietohallintojohtajana Sanoma Oyj:ssä (2009–2012) sekä Stockmann Oyj:ssä (2002–2009), johtajana SysOpen Oyj:ssä (1998–2002) ja eri tehtävissä Cap Gemini Oy:ssä (1995–1998) ja Kansallisrahoitus Oy:ssä (1984–1995). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen. Tietotekniikan liiton hallituksen jäsen (2010–2011). Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Seppo Ruotsalainen

s. 1954, TkL

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä, sijoittajana ja strategisena neuvonantajana useissa teknologia- ja ohjelmistoyrityksissä. Toiminut aiemmin Tekla Oyj:n toimitusjohtajana (1998–2003), varatoimitusjohtajana F-Secure Oyj:ssä (2008–2009) ja Oy LM Ericsson Ab:ssä (1994–1998) ja myyntijohtajana Hewlett Packardilla (1982–1993) sekä hallituksen puheenjohtajana Commit Oy:ssä, AniLinker Oy:ssä, Fountain Park Oy:ssä ja Tietotekniikan liitossa (2004–2006). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen ja FiBAN (Finnish Business Angels Network) – Suomen Yksityissijoittajat ry:n jäsen, Mikkelin Puhelinosuuskunta MPY:n hallituksen puheenjohtaja, Biisafe Oy:n, Profict Partners Oy:n ja Viabile Oy:n hallituksen jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Leena Saarinen

s. 1960, ETM

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan jäsen. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä useissa yhtiöissä, mm. Helsingin Palvelut Oy:ssä, Arla Oy:ssä, Arcus-Gruppen AS:ssä sekä Etteplan Oyj:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Suomen Lähikauppa Oy:ssä (2007–2010), pääjohtajana Altia Corporation Oy:ssä (2005–2007) ja eri tehtävissä Unileverillä (1990–2005). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen. Työeläkeyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen (2008–2012), Luottokunta Oy:n hallintoneuvoston jäsen (2008–2011) sekä hallituksen jäsen Outokumpu Oyj:ssä (2003-2011) ja Atria Oyj:ssä (2006–2007). Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Tommi Uhari

s. 1971, DI

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toimii nykyisin hallituksen jäsenenä ja strategisena neuvonantajana useissa yhtiöissä. Perustaja ja toimitusjohtaja Uros Oy:ssä (2011–2015). Toiminut aiemmin ST Microelectronicsin johtokunnassa (2006–2010), ST:n langattoman alan yhteisyritysten (ST-NXP Wireless, ST-Ericsson) johtotehtävissä (2008–2010), ST:n Wireless-yksikön johdossa (2006–2008) sekä Nokian Wireless ja SW platforms -yksiköiden johtajana (1999–2006). Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Kai Öistämö

s. 1964, TkT, DI

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2015. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsen. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin Fastems Oy:n, Helvar Oy:n sekä Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtajana sekä InterDigitalin ja Sanoma Oyj:n hallitusten jäsenenä. Toiminut aiemmin Nokian kehitysjohtajana vuoden 2014 syksyyn saakka ja Nokian johtokunnan jäsenenä vuosina 2006–2014. Väitellyt tekniikan tohtoriksi signaalinkäsittelyssä Tampereen teknillisessä yliopistossa vuonna 1992. Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Johto

Juha Varelius

s. 1963, KTM

Digian toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen vuoden 2008 alusta lähtien. Vastaa yrityksen operatiivisesta liiketoiminnasta ja raportoi Digian hallitukselle. Aiemmin Varelius on toiminut Yhdysvalloissa bostonilaisen teknologiayrityksen Everypoint Inc:n toimitusjohtajana (2006–2007), johtotehtävissä Yahoolla ja Everypointilla Lontoossa ja Yhdysvalloissa (2002–2006) sekä erilaisissa johtotehtävissä Soneralla (1993–2002), jossa hän toimi mm. Soneran johtoryhmän jäsenenä ja Zedin toimitusjohtajana.

Tuula Haataja

s. 1964, KTM

Talousjohtaja, konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2013. Vastaa yhtiön taloudesta ja hallinnosta. Ennen Digialle siirtymistään Tuula Haataja työskenteli YIT:ssä Suomen rakentamispalveluiden talousjohtajana, YIT Building Services -segmentin sekä YIT Primatelin talousjohtajana (2002–2013) ja Soneralla useissa eri taloushallinnon johtotehtävissä (1995–2002). Hän on myös työskennellyt PWC:llä tilintarkastajana (1991–1995), jolloin hänen pääasialliset vastuualueensa olivat Suomessa, Venäjällä ja Baltian maissa.

Tom Puusola

s. 1967, tekn. yo

Liiketoimintajohtaja, Kotimaa-segmentin johtoryhmän jäsen ja toimitusjohtajan varamies Kotimaa-segmentin osalta vuodesta 2014. Konsernin johtoryhmän jäsen vuosina 2012–2014. Toiminut aiemmin Digian liiketoiminnan kehitysjohtajana (2010–2013) ja integraatioliiketoiminnan vetäjänä (2009). Tätä ennen integraatioliiketoimintaan, strategisiin asiakkuuksiin sekä kehitystoimintaan liittyviä johtotehtäviä Digian teollisuus ja kauppa -divisioonassa (2006–2008), Sentera Oyj:ssä (2003–2006), Iocore Oyj:ssä (2000–2003) ja Open Solutions Group:ssa (1998–2000). Ennen Digian edeltäjälle siirtymistä työskenteli Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:ssä julkaisu- ja internet-tehtävissä (1992–1998) sekä Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus VTT:ssä ohjelmistokehitystehtävissä (1989–1992). Opiskellut tietotekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa.

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä

Yleistä

Tämä selvitys on annettu yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Digia Oyj:n (jäljempänä "Digia") hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, yleisiin corporate governance -suosituksiin sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen ja omiin sisäisiin corporate governance -toimintasääntöihin.

Digiassa yhtiön hallinnoinnin ja ohjauksen perusperiaatteet ovat rehellisyys, vastuuntuntoisuus, tasapuolisuus ja avoimuus. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että:

Yhtiö noudattaa voimassa olevia lakeja ja säännöksiä.
Yhtiö organisoidaan, sen toimintaa suunnitellaan ja johdetaan sekä harjoitetaan noudattaen sellaisia ammatillisia vaatimuksia, jotka ovat huolellisten ja vastuuntuntoisten hallitusten jäsenten yleisesti hyväksymiä.
Yhtiön varallisuutta hoidetaan tunnollisesti.
Yhtiö tiedottaa toiminnastaan kaikille markkinaosapuolille aktiivisesti, avoimesti ja tasapuolisesti.
Yhtiön johto, hallinto ja henkilöstö ovat riittävän sisäisen ja ulkoisen valvonnan alaisia.

Hallinnointikoodin noudattaminen

Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisemaa, 1.1.2016 voimaan tullutta Suomen listayhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia.

Hallinnointikoodi on nähtävissä Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Yhtiökokous

Digian korkein päätöksentekotaho on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät äänivaltaansa yhtiön asioissa. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen.

Varsinainen yhtiökokous pidetään kolmen (3) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, kun hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa (1/10) kaikista yhtiön osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat jonkin asian käsittelemiseksi.

Yhtiökokouksen vastuut ja tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja Digian yhtiöjärjestyksessä. Ylimääräinen yhtiökokous päättää niistä asioista, joiden käsittelemistä varten kokous kulloinkin on kutsuttu koolle.

Hallitus

Toiminta ja tehtävät

Osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsema hallitus huolehtii Digian hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen valitaan vähintään viisi (5), mutta enintään kahdeksan (8) jäsentä. Hallituksen nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen kulloinkin nimitettävän uuden hallituksen kokoonpanoksi.

Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja lisäksi vähintään kahden (2) mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä tulee olla riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtajaa tai muita yhtiön operatiiviseen organisaatioon kuuluvia toimitusjohtajan alaisia ei valita hallituksen jäseneksi.

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsen voidaan valita tehtäväänsä uudestaan ilman rajoituksia peräkkäisten toimikausien määrästä. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus on määrittänyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet. Niiden mukaan hallituksen kokoonpanossa tulee pyrkiä siihen, että se vastaa mahdollisimman hyvin yhtiön koon, markkina-aseman ja toimialan asettamia vaatimuksia. Hallituksen kokoonpanossa pyritään huomioimaan, että kokonaisuutena hallituksessa on aina riittävää asiantuntemusta erityisesti seuraavilta alueilta:

yhtiön toimiala,
yhtiön kokoluokkaa vastaavan yhtiön johtaminen,
pörssiyhtiön toiminnan erityisluonne,
laskentatoimi,
riskienhallinta,
yrityskaupat ja
hallitustyöskentely.

Lisäksi hallituksen työjärjestys:

Hallituksen jäseninä tulee olla molempia sukupuolia. Määritetyt monimuotoisuuden periaatteet ovat toteutuneet hyvin Digian tilikauden 2015 hallituksessa.

Hallitus on laatinut ja vahvistanut toimintaansa varten itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Osakeyhtiölaissa ja muissa säännöksissä hallitukselle asetettujen tehtävien lisäksi Digian hallitus vastaa myös hallituksen työjärjestyksessä määrittelemistään asioista noudattaen seuraavia yleisohjeita:

hyvä hallitustapa edellyttää, ettei hallitus tarpeettomasti puutu operatiivisen toiminnan yksityiskohtiin, vaan keskittyy yritykseen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä vaikuttaviin strategisiin linjanvetoihin;
hallituksen yleisenä tehtävänä on ohjata yhtiön toimintaa niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon yhtiöön sijoitetulle pääomalle ottaen samalla huomioon eri sidosryhmien odotukset; ja
hallituksen jäsenten on toimittava riittävän, olennaisen ja tuoreen informaation pohjalta tavalla, joka palvelee yhtiön etuja.

Lisäksi hallituksen työjärjestys:

määrittelee hallituksen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja kokousaikataulun rungon sekä yksittäisen kokouksen esityslistan rungon;
ohjeistaa vuosittaista hallituksen itsearviointia;
ohjeistaa kokouskutsujen ja ennakkoinformaation toimittamista hallitukselle sekä pöytäkirjojen laatimis- ja hyväksymismenettelyjä;
määrittelee tehtävänkuvat erikseen hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille sekä hallituksen sihteerille (jona toimii yhtiön lakiasiainjohtaja tai hänen poissa ollessaan toimitusjohtaja); ja
määrittelee puitteet, joissa hallitus voi tarvittaessa perustaa erillisiä valiokuntia tai työryhmiä.

Hallitus piti tilikauden 2015 aikana yhteensä 17 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisaktiivisuus kokouksiin oli keskimäärin 92 prosenttia.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Itsearvioinnissa käytetään tarvittaessa apuna ulkopuolista konsulttia.

Kokoonpano

Digia Oyj:n hallitukseen kuului tilikauden 2015 aikana:

Pertti Kyttälä, s. 1950, KTK

Robert Ingman, s. 1961, DI, KTM

Päivi Hokkanen, s. 1959, KTM

Seppo Ruotsalainen, s. 1954, TkL

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä, sijoittajana ja strategisena neuvonantajana useissa teknologia- ja ohjelmistoyrityksissä. Toiminut aiemmin Tekla Oyj:n toimitusjohtajana (1998– 2003), varatoimitusjohtajana F-Secure Oyj:ssä (2008–2009) ja Oy LM Ericsson Ab:ssä (1994–1998) ja myyntijohtajana Hewlett Packardilla (1982–1993) sekä hallituksen puheenjohtajana Commit Oy:ssä, AniLinker Oy:ssä, Fountain Park Oy:ssä ja Tietotekniikan liitossa (2004–2006). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen ja FiBAN (Finnish Business Angels Network) – Suomen Yksityissijoittajat ry:n jäsen, Mikkelin Puhelinosuuskunta MPY:n hallituksen puheenjohtaja, Biisafe Oy:n, Profict Partners Oy:n ja Viabile Oy:n hallituksen jäsen.

Leena Saarinen, s. 1960, ETM

Tommi Uhari, s. 1971, DI

Kai Öistämö, s.1964, TkT, DI

Lisäksi Digian hallitukseen kuului vuoden 2015 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti Kari Karvinen, s. 1959, FM.

Hallituksen nykyisistä jäsenistä yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia ovat Päivi Hokkanen, Pertti Kyttälä, Seppo Ruotsalainen, Leena Saarinen, Tommi Uhari ja Kai Öistämö. Lisäksi Robert Ingman on riippumaton yhtiöstä.

Hallituksen valiokunnat

Digian hallituksella oli tilikaudella 2015 kolme (3) valiokuntaa: palkitsemisvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja nimitysvaliokunta. Hallitus vahvisti valiokuntien työjärjestykset vuodelle 2015 kokouksessaan 26.3.2015.

Valiokunnat eivät ole päättäviä eivätkä toimeenpanevia elimiä, vaan niiden rooli on avustaa hallitusta kunkin valiokunnan tehtäväaluetta koskevassa päätöksenteossa. Valiokunnat raportoivat säännöllisesti työstään hallitukselle, joka päättää ja vastaa kollegiaalisesti myös valiokuntien työstä.

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmiä ja seurata niiden toimivuutta yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi, turvata päätöksenteon objektiivisuutta sekä varmistaa palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyys ja järjestelmällisyys. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2015 Päivi Hokkanen (puheenjohtaja), Robert Ingman, Leena Saarinen ja Kai Öistämö. Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilikaudella viisi kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2015 Pertti Kyttälä (puheenjohtaja), Seppo Ruotsalainen, Leena Saarinen ja Tommi Uhari. Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikaudella neljä kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista. Nimitysvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2015 Robert Ingman (puheenjohtaja), Pertti Kyttälä ja Tommi Uhari. Nimitysvaliokunta kokoontui tilikaudella neljä kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtaja huolehtii Digian hallinnosta ja operatiivisesta liiketoiminnasta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Toimitusjohtaja ei kuulu yhtiön hallitukseen, mutta on läsnä hallituksen kokouksissa.

Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään kirjallisesti hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.

Yhtiön toimitusjohtajana on vuoden 2008 alusta alkaen toiminut kauppatieteiden maisteri Juha Varelius (s. 1963).

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät

Kontrollitoiminnot ja kontrolliympäristö

Yhtiössä on controller-toiminto, jonka tehtävänä on varmistaa kuukausittain raportoinnin oikeellisuus. Controller-toiminto raportoi yhtiön johdolle, hallitukselle sekä hallituksen alaisuudessa toimivalle tarkastusvaliokunnalle yhtiötason sekä eri liiketoimintojen taloudellisesta kehityksestä.

Yrityksessä on käytössä raportointijärjestelmä, jonka avulla yhdistetään erillisyhtiöiden raporteista konsernitilinpäätös. Lisäksi käytössä on kirjalliset toimintaohjeet, joiden perusteella erillisyhtiöiden taloudellinen raportointi toteutetaan. Ohjeiden noudattamista valvoo controller-toiminto. Lisäksi liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten yhtiössä on käytettävissä tarvittavat erilliset raportointijärjestelmät.

Konsernin talousosasto antaa ohjeet tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten laadinnasta sekä laatii konsernitilinpäätöksen. Talousosasto hoitaa keskitetysti konsernin varainhankinnan ja -hallinnan ja vastaa korkoriskin hallinnasta.

Sisäinen valvonta

Yleisperiaatteena Digiassa on jakaa toiminnot siten, että yksittäinen henkilö ei itsenäisesti voi suorittaa toimenpiteitä ilman toisen henkilön tietoisuutta asiasta. Esimerkiksi yhtiön kirjanpito ja varainhoito kuuluvat eri henkilöiden vastuualueeseen, ja yhtiön toiminimen kirjoittamiseen tarvitaan kahden henkilön allekirjoitukset.

Konsernin liiketoiminta on jaettu vastuualueisiin, joiden johtajat raportoivat toimitusjohtajalle. Raportointi ja valvonta perustuvat vuosittain tehtäviin ja kuukausittain seurattaviin budjetteihin, kuukausittain tehtävään tulosraportointiin ja viimeisimmän ennusteen päivittämiseen ja seurantaan.

Vastuualueiden johtajat raportoivat johtoryhmässä lisäksi vastuualueensa kehittämisasioita, strategia- ja vuosisuunnittelua, liiketoiminnan ja tuloksen seurantaan liittyviä asioita, investointeja, potentiaalisia yritysostokohteita ja vastuualueiden sisäistä organisointia. Vastuualueilla on omat johtoryhmänsä.

Digian liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat edellä esitetyn johtamisjärjestelmän avulla.

Konsernin hallinto-osasto vastaa yhtiön henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpolitiikasta sekä kiinteistöistä ja toimipisteiden työolosuhteiden toimivuudesta. Konsernin lakiasiainosasto ohjeistaa ja valvoo yhtiössä tehtäviä sopimuksia sekä huolehtii konsernin toiminnan lainmukaisuudesta.

Viestintä

Konsernin lakiasiainjohtaja vastaa yhtiön ulkoisesta viestinnästä sekä sen oikeellisuudesta. Ulkoinen viestintä sisältää taloustiedottamisen ja muun pörssiviestinnän. Lakiasiainjohtaja vastaa osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkistamisesta sekä yhtiökokouksen koollekutsumiseen ja pitämiseen liittyvistä käytännön toimista. Viestintä toteutetaan pääsääntöisesti yhtiön internetsivujen sekä pörssitiedotteiden kautta.

Riskienhallinta

Yhtiön riskienhallintaprosessin tarkoitus on tunnistaa ja hallita riskejä niin, että yhtiön on mahdollista saavuttaa sen strategiset ja taloudelliset tavoitteet. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, jonka avulla tunnistetaan, listataan ja arvioidaan merkittävimmät riskit, tunnistetaan riskienhallintaan liittyvät vastuuhenkilöt ja arvotetaan riskit erillisen pisteytyksen avulla niin, että riskien vaikutusta sekä riskien keskinäistä merkitystä voidaan verrata.

Digian riskienhallinnan keskeisimmät operatiiviseen toimintaan liittyvät ja valvottavat riskit ovat asiakas-, henkilö-, projekti-, tietoturva-, immateriaalioikeus- ja liikearvoriskit.

Asiakasriskiä hallitaan aktiivisella asiakasrakenteen kehittämisellä ja ennalta ehkäisemällä potentiaalisten riskipositioiden syntymistä. Henkilöriskejä arvioidaan ja hallitaan aktiivisella avainhenkilöiden kanssa käytävällä tavoite- ja kehityskeskusteluprosessilla. Henkilöstön sitoutuneisuuden kehittämiseksi sisäisen viestinnän tehokkuutta on pyritty parantamaan suunnitelmallisesti säännöllisten henkilöstötilaisuuksien ja johdon näkyvyyden avulla. Liiketoimintojen keskeisten projektien auditoinnin avulla kehitetään konsernin projektiriskienhallintaa ja varmistetaan projektien menestykselliset asiakastoimitukset. Tämän lisäksi konsernin sertifioidut laatujärjestelmät evaluoidaan säännöllisesti ja projektitoimitusten raportointikäytäntöjä on tehostettu sekä toiminnanohjauksen että talousraportoinnin osalta. Tietoturvariskiä hallinnoidaan tietoturvaauditoinneilla ja jatkuvalla toimintamallien, tietoturvaa edistävien käytäntöjen ja prosessien kehittämisellä. Liiketoimintojen integroimiseen, yhtenäisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen sekä niiden yhtenäiseen kehittämiseen liittyviä riskejä hallinnoidaan konsernin johtoryhmän toimesta suunnitelmallisesti. Ohjelmistoalalle, etenkin kansainväliseen tuoteliiketoimintaan, tyypillisesti liittyvää riskiä omien oikeuksien asianmukaisesta suojaamisesta ja toisten oikeudenhaltijoiden oikeuksien loukkaamisesta hallitaan kattavan sisäisen ohjeistuksen, sopimusten vakioehdoin sekä asianmukaisen seurannan ja analyysien avulla. IFRSkirjanpitokäytäntöön liittyen liikearvo ja sen arvonalentumistestaus on aktiivisessa seurannassa osana huolellista ja ennakoivaa riskijohtamiskäytäntöä.

Operatiiviseen toimintaan liittyvien riskien lisäksi on yhtiöllä rahoitukseen liittyviä riskejä. Digia Oyj:n sisäinen ja ulkoinen rahoitus sekä rahoitusriskienhallinta on keskitetty konsernin emoyhtiön rahoitustoimintoon. Konsernin emoyhtiön rahoitustoiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta ja rahoituksen riittävyydestä sekä korko- ja valuuttariskin hallinnoimisesta. Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja varainhankintariski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa.

Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys

Tämä palkka- ja palkkioselvitys sisältää yhteenvedon Digia Oyj:n hallitusten jäsenten ja toimivan johdon taloudellisista eduista, palkitsemisjärjestelmästä ja palkitsemisen päätöksentekojärjestyksestä.

A) Palkitsemisen päätöksentekojärjestys

Hallitus

Hallituksen jäsenten palkkiot ja kulujen korvausperusteet valmistelee Digia Oyj:n nimitysvaliokunta. Hallituksen jäsenten palkkioista ja kulujen korvausperusteista päättää yhtiökokous.

Toimitusjohtaja ja muu johto

Toimitusjohtajan palkan, palkkiot ja muut edut valmistelee Digia Oyj:n palkitsemisvaliokunta. Palkitsemisvaliokunta valmistelee myös muun johdon palkat, palkkiot ja muut edut yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Valmistelussa käytetään tarpeen mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita ja markkinaselvityksiä. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajalle maksettavasta palkasta, palkkioista ja muista eduista. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan esityksestä muulle johdolle maksettavasta palkasta, palkkioista sekä muista eduista.

Digian vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja osakeyhtiölain mukaisten erityisten oikeuksien antamisesta muun muassa yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen liittyen hallituksen tarkemmin määrittämin ehdoin. Valtuutus on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 12.9.2016 saakka. Digian hallitus ei ole käyttänyt saamaansa valtuutusta.

Yhtiöllä on Evli Alexander Management Oy:n kanssa sopimus yhtiön osakepalkkiojärjestelmien koordinoinnista sekä niihin liittyvien osakkeiden hallinnoinnista ja palkkioiden maksamisesta kohdehenkilöille järjestelmien ehtojen mukaisesti.

B) Palkitsemisen keskeiset periaatteet

Hallituksen palkitseminen

Vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous päätti, että hallitustyöskentelystä maksetaan palkkiona hallituksen jäsenille 2 500 euroa kuukaudessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 3 500 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajalle 5 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 500 euroa hallituksen kokoukselta ja hallituksen valiokuntien kokouksilta. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tavanomaiset ja kohtuulliset hallitustyöskentelystä aiheutuvat kustannukset korvataan laskua vastaan.

Yhtiö ei myönnä optioita eikä osakepalkkioita hallitustyöskentelystä.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Toimitusjohtaja Juha Vareliuksen kokonaispalkkaus muodostuu toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta kuukausipalkasta, asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella määräytyvästä bonuspalkkiosta sekä toimitusjohtajalle vahvistettujen osakepalkkiojärjestelmien mukaisesti mahdollisesti maksettavista osakepalkkioista. Toimitusjohtajan säännöllinen kuukausipalkka luontaisetuineen on yhteensä 282 045 euroa vuodessa.

Säännöllisen kuukausipalkan lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus bonuspalkkioon Kotimaa- ja Qt-segmenteille vahvistettujen bonusmallien mukaisesti.

Kotimaan bonusmallin perusteella toimitusjohtajalle maksetaan vuositasolla 1,5 kuukauden peruspalkkaa vastaava bonuspalkkio hallituksen asettamiin liikevaihto- ja liikevoittobudjetteihin sidottujen vuositavoitteiden täyttyessä. Palkkiosta 70 prosenttia on sidottu liikevaihtotavoitteisiin ja 30 prosenttia liikevoittotavoitteisiin. Tavoitteiden ylittyessä bonuspalkkion määrä kasvaa siten, että vuositasolla yhteensä 4,5 kuukauden peruspalkkaa vastaava maksimibonuspalkkio maksetaan, mikäli asetettu liikevaihtotavoite ylittyy vähintään 8,2 prosentilla ja liikevoittotavoite vähintään 19,3 prosentilla. Molempia palkkiomittareita arvioidaan puolivuosittain itsenäisesti, toisistaan riippumatta, kuitenkin siten, että mikäli liikevoitto jää alle 70,2 prosenttiin asetetusta tavoitteesta, bonuspalkkiota ei makseta lainkaan, liikevaihdosta riippumatta. Toimitusjohtaja Varelius on kotimaan bonusmallin piirissä siihen asti kun hän toimii Digian toimitusjohtajana ennen siirtymistään Digian suunnitellun jakaantumisen täytäntöönpanon yhteydessä jakaantumisessa syntyvän Qt-yhtiön toimitusjohtajaksi.

Qt-liiketoiminnan bonusmallissa toimitusjohtajalle maksettavan bonuspalkkion ansaintakriteerinä on Qt:n liikevaihdon kasvu. Asetetun liikevaihtotavoitteen täyttyessä toimitusjohtajalle maksetaan vuositasolla bonuksena 40 prosenttia hänen vuositason peruspalkastaan. Tavoitteen ylittyessä bonuspalkkion määrä kasvaa siten, että jokaisesta liikevaihtotavoitteen ylittävästä eurosta puolet käytetään toimitusjohtajan ja muun Qtliiketoimintaan kuuluvan henkilöstön bonuspalkkioihin sosiaalikuluineen. Toimitusjohtajan Qt-bonusmallin mukainen maksimipalkkio on 120 prosenttia hänen peruspalkastaan vuodessa. Bonuspalkkioita ei makseta lainkaan, mikäli Qt-liiketoiminnan liikevoitto jää yli miljoona euroa asetetusta liikevoittobudjetista. Bonuspalkkiokriteerien toteutumista arvioidaan ja mahdolliset palkkiot maksetaan kaksi kertaa vuodessa. Siihen asti kun toimitusjohtaja Juha Varelius on myös Kotimaa-segmentin bonusmallin piirissä, hänelle maksetaan 50 prosenttia edellä mainituista Qt-bonusmallin mukaisista palkkioista.

Hallitus on yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen nojalla vahvistanut yhtiön ylintä johtoa koskevat osakepalkkiojärjestelmät kokouksessaan 12.3.2015. Tehdyn päätöksen mukaan yhtiön kotimaan liiketoiminnalle on oma järjestelmänsä ja Qt-liiketoiminnalle omansa.

Kotimaan liiketoiminnan tilikauden 2015 tulosten perusteella toimitusjohtajalle tullaan tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen keväällä 2016 maksamaan 41 333 osakkeen arvoa vastaava palkkio. Palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin. Voimassa olevan kotimaan osakepalkkiojärjestelmän tavoitteita vuodelle 2016 ei ole määritelty, vaan Digiassa on meneillään kokonaan uuden osakepalkkiojärjestelmän valmistelu.

Voimassa olevan Qt-osakepalkkiojärjestelmän mukaan toimitusjohtaja Vareliuksella on oikeus 36 000 osakkeen arvoa vastaavaan minimipalkkioon, mikäli Digian osakekurssi keväällä 2018 on 4,5 euroa. Palkkion määrä kasvaa lineaarisesti osakekurssin noustessa siten, että 180 000 osakkeen arvoa vastaava maksimipalkkio maksetaan Digian osakekurssin saavuttaessa 8,5 euron rajan. Sanottu Qt-osakepalkkiojärjestelmä päättyy ehtojensa mukaan Digian suunnitellun jakaantumisen tullessa voimaan. Samassa yhteydessä päättyy ennenaikaisesti myös järjestelmän mukainen palkkioiden määräytymiskausi ja toimitusjohtaja Vareliuksen palkkio-oikeutta arvioidaan tällöin jakaantumisen voimaantuloa edeltävän kahden viikon osakevaihdolla painotetun Digian osakkeen keskikurssin perusteella. Mahdollinen osakepalkkio maksetaan kokonaisuudessaan rahana kuukauden kuluessa jakaantumisen voimaantulosta. Jakaantumisen toteutuessa sanotuin tavoin päättyvä osakepalkkio-ohjelma on tarkoitus korvata uudella Qt-avainhenkilöiden pitkän tähtäimen osakepohjaisella kannustinjärjestelmällä, jonka valmistelu on aloitettu.

Liittyen Juha Vareliuksen siirtymiseen suunnitellussa jakaantumisessa syntyvän uuden Qt-yhtiön toimitusjohtajaksi hänen kanssaan on edellä sanotun lisäksi sovittu henkilökohtaisesta osakepalkkiokannustimesta, joka laukeaa maksettavaksi, mikäli uuden Qt-yhtiön osakekurssi kolmen vuoden päästä jakaantumisen voimaantulosta saavuttaa vähintään 4,5 euron rajan, jolloin toimitusjohtaja Vareliuksella on oikeus 18 000 Qt-osakkeen arvoa vastaavaan minimipalkkioon. Palkkion määrä kasvaa lineaarisesti osakekurssin noustessa siten, että 90 000 osakkeen maksimipalkkio maksetaan Qt:n osakekurssin saavuttaessa 8,5 euron rajan. Osakekurssin ylittäessä tarkasteluajankohtana 8,5 euron maksimiarvon, palkkiona maksetaan kuitenkin enintään 765 000 euroa. Palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin.

Toimitusjohtajalle edellä sanotun mukaisesti maksettaviin osakepalkkioihin ei liity mitään myönnettyjen osakkeiden luovutusta rajoittavia sitouttamisjaksoja.

Toimitusjohtaja voidaan yhtiön toimesta irtisanoa kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtajasopimuksen päättyessä irtisanomiseen yhtiön puolelta toimitusjohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi erokorvaus, joka määrältään vastaa toimitusjohtajan kahdentoista (12) kuukauden palkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on lain mukainen eikä toimitusjohtajalla ole yhtiön puolelta erillistä lisäeläkesopimusta.

Muun johdon palkitseminen

Yhtiön ylimpään johtoon luetaan kuuluvaksi toimitusjohtajan lisäksi yhdessä toimitusjohtajan kanssa konsernin johtoryhmän muodostava yhtiön talousjohtaja sekä Kotimaa-segmentin vetäjä. Tilikaudella 2015 Yhtiön molempien segmenttien vetäjänä on toiminut toimitusjohtaja Juha Varelius, joka jatkaa Qt-segmentin vetäjänä myös vuonna 2016. Kotimaa-segmentin vetäjänä on vuoden 2016 tammikuussa aloittanut Timo Levoranta, jonka on sovittu siirtyvän Digian toimitusjohtajaksi Digian suunnitellun jakaantumisen tullessa voimaan. Vuodelta 2015 annetuissa tiedoissa ylimpään johtoon kuuluvaksi on luettu Kotimaa-segmentin vetäjän sijainen.

Johtajien kokonaispalkkaus muodostuu kuukausipalkasta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella määräytyvästä bonuspalkkiosta. Talousjohtajan ja Kotimaa-segmentin vetäjän vuosipalkat luontaisetuineen (ilman mahdollisia bonus- ja osakepalkkioita) ovat vuonna 2016 yhteensä 387 566 euroa.

Yhtiön talousjohtajan bonuspalkkion ansaintakriteerit ja ehdot ovat yhtäläiset toimitusjohtajan kanssa. Talousjohtaja on Qt-bonusmallin piirissä kuitenkin ainoastaan Digian suunnitellun jakaantumisen täytäntöönpanoon asti. Sen jälkeen talousjohtajaan sovelletaan ainoastaan kotimaan bonusmallia maksimipalkkion ollessa vuositasolla 6 kuukauden peruspalkkaa vastaava määrä. Kotimaa-segmentin vetäjän bonuspalkkio on sidottu Kotimaa-segmentin tavoitteiden täyttymiseen vastaavin ehdoin kuin toimitusjohtajalla maksimipalkkion ollessa vuositasolla 9 kuukauden peruspalkkaa vastaava määrä. Palkkio pysyy samana Timo Levorannan siirtyessä Digian toimitusjohtajaksi.

Lisäksi johtajat ovat mukana yhtiön ylimmän johdon osakepalkkiojärjestelmissä. Vuoden 2015 Kotimaasegmentin tulosten perusteella talousjohtajalle ja Kotimaa-segmentin vetäjän sijaiselle maksetaan yhteensä 12 105 Digian osakkeen arvoa vastaava palkkio vastaavasti kuin yhtiön toimitusjohtajalle.

Lisäksi Qt-liiketoimintaa koskevan osakepalkkiojärjestelmän perusteella yhtiön talousjohtajalle maksetaan suunnitellun jakaantumisen voimaantulon yhteydessä enintään 15 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio samoin edellytyksin ja ehdoin kuin yhtiön toimitusjohtajalle.

Kaikkien johtajien eläkeikä on lain mukainen eikä kenellekään ole yhtiön puolelta otettu erillistä lisäeläkettä.

C) Palkitsemisraportti

Hallituksen palkitseminen

Tilikaudella 2015 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita Digian hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä seuraavasti:

Nimi	Rahapalkkio/EUR	Osakepalkkio/EUR	Yhteensä/EUR
Päivi Hokkanen	39 500	-	39 500
Robert Ingman	55 000	-	55 000
Kari Karvinen*	9 250	-	9 250
Pertti Kyttälä	77 500	-	77 500
Seppo Ruotsalainen	38 500	-	38 500
Leena Saarinen	40 500	-	40 500
T ommi Uhari	40 000	-	40 000
Kai Öistämö**	28 250	-	28 250
Yhteensä	328 500	-	328 500

* Hallituksen jäsen 12.3.2015 saakka

** Hallituksen jäsen 12.3.2015 alkaen

Toimitusjohtajan palkitseminen

Tilikaudella 2015 toimitusjohtajalle maksettiin palkkana ja muina etuuksina seuraavasti:

Nimi	Palkka (sis. luontaisedut)/EUR	Palkkiot/EUR	Osakepalkkion osuus palkkioista/EUR	Yhteensä/EUR
Juha Varelius	281 725	240 001	177 204	521 726

Muun johdon palkitseminen

Tilikaudella 2015 muulle johdolle maksettiin palkkana ja muina etuuksina seuraavasti:

Nimi	Palkka (sis. luontaisedut)/EUR	Palkkiot/EUR	Osakepalkkion osuus palkkioista/EUR	Yhteensä/EUR
Muu johto (2 hlöä)	276 298	127 803	56 960	404 101

Tilikauden 2015 aikana maksetut osakepalkkiot

Tilikauden 2015 aikana toimitusjohtajalle ja muulle johdolle maksetut osakepalkkiot on maksettu osakepalkkioiden hallinnointia koskevan sopimuksen mukaisesti Evli Alexander Management Oy:n toimesta sen hallinnoimilla yhtiön osakkeilla, joiden hankinnan yhtiö on rahoittanut käytettäväksi yhtiön avainhenkilöiden kannustinjärjestelmiin.

Hallituksen toimintakertomus

Markkinat ja Digian liiketoiminta

Kotimaa-segmentti

Integraatio- ja analytiikkapalveluiden kysyntä jatkui tilikaudella vahvana. Liiketoiminnan kasvu oli IT-alan yleistä markkinakasvua nopeampaa ja kannattavuus pysyi hyvällä tasolla. Investointeja toimituskyvyn ja palveluiden laajentamiseen jatkettiin ja niiden odotetaan ylläpitävän liikevaihdon positiivista kehittymistä myös vuoden 2016 aikana. Toimipaikan optimoinnin tuote- ja liiketoimintamallien merkittävien kehitysinvestointien jatkaminen heikensi koko liiketoiminta-alueen kannattavuutta tilikaudella.

Toiminnan- ja tuotannonohjauksen liiketoiminta kehittyi tilikaudella kokonaisuutena kohtuullisesti, joskin alueella oli tyypillistä liiketoiminta-aluekohtaista kausivaihtelua. Microsoft-pohjaisen ratkaisuliiketoiminnan kasvu oli vahvaa ja toiminnan kannattavuus oli erittäin hyvä. Microsoft-teknologiaan perustuvassa ERPliiketoiminnassa vuosineljännesten välillä oli erityisen vahvaa kausivaihtelua. Alueella solmittiin uusia merkittäviä toimitus- ja sovellushallinta-palvelusopimuksia, joiden ansiosta alueen liikevaihto kokonaisuutena kasvoi tilikaudella hieman, ja jotka luovat myös hyvän pohjan vuodelle 2016. Kausivaihtelu oli voimakasta myös Digian omiin ohjelmistoihin perustuvassa ERP-liiketoiminnassa. Kolmannella vuosineljänneksellä laskenut liikevaihto kääntyi neljännellä vuosineljänneksellä kasvuun, minkä ansiosta myös koko tilikauden liikevaihto kasvoi hieman.

Finanssialueen tuoteratkaisuihin perustuva liiketoiminta oli kasvussa koko katsauskauden ajan. Alueella jatketaan edelleen panostuksia rekrytointiin ja toiminnan Suomessa ennustetaan kasvavan IT-markkinoiden yleistä kasvuvauhtia nopeammin myös vuonna 2016.

Palveluliiketoiminnan kysyntä ja toiminnan kannattavuus kehittyivät tilikaudella erittäin positiivisesti. Liikevaihdon kasvu oli erityisen vahvaa vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Qt-segmentti

Qt-liiketoiminta oli erittäin vahvassa kasvussa koko katsauskauden ajan. Liikevaihdon kasvun myötä myös liikevoitto parani ja toiminta oli voitollista.

Katsauskauden aikana julkistettiin uusi Qt 5.5 -versio. Qt-verkkosivusto www.qt.io on otettu hyvin vastaan. Yhtiö näkee verkkosivuston roolin erittäin tärkeänä Qt-ekosysteemin johtamisessa ja tulee jatkossa kehittämään tätä kanavaa merkittävästi. Lokakuussa pidettiin Berliinissä Qt World Summit -konferenssi, jonne Qt-ekosysteemi kokoontui esittelemään ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista Qt-teknologiaan liittyen. Tapahtuma oli suuri menestys ja siihen osallistui noin 1 000 henkilöä ympäri maailmaa: asiakkaita, kumppaneita ja Qtkehittäjäyhteisön jäseniä.

Katsauskaudella avattiin uusi toimisto Etelä-Koreassa ja myyntiresursseja on kasvatettu erityisesti Aasiassa. Liiketoiminnan kehittämispanostuksia on kohdistettu erityisesti kulutuselektroniikka- sekä autoteollisuussegmentteihin.

Taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut

	2015	2014	2013	2012	2011
Liikevaihto, € 000	107 880	97 433	99 740	100 448	121 940
Liikevoitto, € 000	7 641	4 310	-2 822	6 884	-22 168
Liikevoitto %:a liikevaihdosta	7 %	4 %	-3 %	7 %	-18 %
Oman pääoman tuotto %	14 %	8 %	-10 %	10 %	-42 %
Omavaraisuusaste %	54 %	51 %	50 %	53 %	48 %
Nettovelkaantumisaste %	17 %	30 %	29 %	28 %	34 %

Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty laajemmin konsernin viiden vuoden tunnuslukuja sekä tunnuslukujen laskentakaavat (liitetieto 28).

Liikevaihto

Digia-konsernin liikevaihto tilikaudella oli 107,9 (97,4) miljoonaa euroa kasvaen 10,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Kotimaan liikevaihto tilikaudella oli 80,9 (77,0) miljoonaa euroa nousten 5,1 prosenttia. Qt:n liikevaihto tilikaudella oli 26,9 (20,4) miljoonaa euroa nousten 32,0 prosenttia.

Konsernin liikevaihdon kasvu johtui erityisesti Qt-liiketoiminnan erittäin vahvasta kasvusta. Qt:n liikevaihdon kasvun taustalla on hyvin sujunut myynti ja erityisesti autoteollisuus- sekä digitaalivastaanotin-tuotealueilla solmitut merkittävät kaupat. Lisäksi liikevaihdon positiivista kehittymistä on tukenut US dollarin vahvistuminen euroon nähden. Valuuttakurssimuutosten vaikutus Qt:n liikevaihdon kasvuun oli tilikaudella yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.

Tuoteliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta tilikaudella oli 46,6 miljoonaa euroa (1–12/2014: 39,7 miljoonaa euroa) vastaten 43,2 (40,7) prosenttia.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta tilikaudella oli 28,2 miljoonaa euroa (1–12/2014: 20,2 miljoonaa euroa) vastaten 26,1 (20,7) prosenttia.

Tuloksen ja kannattavuuden kehitys

Digia-konsernin liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä tilikaudella oli 8,4 (4,5) miljoonaa euroa nousten 88,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kannattavuus (EBIT-%) ennen kertaluonteisia eriä oli 7,8 (4,6) prosenttia.

Digia-konsernin liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen tilikaudella oli 7,6 (4,3) miljoonaa euroa. Kannattavuus (EBIT-%) kertaluonteisten erien jälkeen oli 7,1 (4,4) prosenttia. Kertaluonteiset erät sisältävät 0,8 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulun (1-12/2014: kertaluonteiset erät 0,2 miljoonaa euroa).

Kotimaan liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä tilikaudella oli 6,5 (6,3) miljoonaa euroa kasvaen 2,7 prosenttia, ja kannattavuus (EBIT-%) oli 8,0 (8,2) prosenttia. Kotimaan liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen tilikaudella oli 5,9 (6,3) miljoonaa euroa, ja kannattavuus (EBIT-%) oli 7,2 (8,2) prosenttia.

Qt:n liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä tilikaudella oli 1,9 (-1,9) miljoonaa euroa, ja kannattavuus (EBIT-%) oli 7,1 (-9,1) prosenttia. Qt:n liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen tilikaudella oli 1,8 (-2,0) miljoonaa euroa, ja kannattavuus (EBIT-%) oli 6,6 (-9,8) prosenttia.

Konsernin katsauskauden liikevoiton kasvu johtui Qt:n liikevaihdon merkittävää kasvua seuranneesta Qt:n kannattavuuden olennaisesta parantumisesta.

Konsernin tulos ennen veroja tilikaudella oli 6,9 (3,6) miljoonaa euroa ja tulos verojen jälkeen oli 5,2 (2,9) miljoonaa euroa.

Nettorahoituskulut tilikaudella olivat 0,7 (0,7) miljoonaa euroa.

Rahoitus ja investoinnit

Digia-konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 84,3 (12/2014: 80,4) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste oli 53,7 (12/2014: 51,5) prosenttia. Nettovelka suhteessa omaan pääomaan (net gearing) oli 16,6 (12/2014: 30,3) prosenttia. Konsernin likvidit varat katsauskauden lopussa olivat 6,7 (12/2014: 5,1) miljoonaa euroa.

Konsernilla oli katsauskauden lopussa 13,5 (12/2014: 16,2) miljoonaa euroa korollista vierasta pääomaa. Korollinen vieras pääoma muodostui 12,0 miljoonan euron lainasta rahoituslaitoksilta ja 1,5 miljoonan euron rahoitusleasingveloista.

Konsernin liiketoiminnan rahavirta tilikaudella oli 6,7 (1,8) miljoonaa euroa positiivinen. Investointien rahavirta tilikaudella oli 1,4 (1,2) miljoonaa euroa negatiivinen. Rahoituksen rahavirta tilikaudella oli 3,8 (2,2) miljoonaa euroa negatiivinen.

Konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen tilikaudella olivat yhteensä 1,5 (1,1) miljoonaa euroa.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) tilikaudella oli 15,6 (9,0) prosenttia ja oman pääoman tuotto (ROE) oli 13,5 (7,8) prosenttia.

Arvonalentumistestaus tehdään kerran vuodessa liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton.

Arvonalentumistestaus on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 14 Aineettomat hyödykkeet.

Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Konserni on panostanut tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tuotekehitykseen kaikilla liiketoiminta-alueilla. Tutkimus- ja kehityskustannukset olivat tilikaudella 2015 konsernissa yhteensä 13,8 miljoonaa euroa (13,8 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 11,9 miljoonaa euroa vuonna 2013), mikä vastaa 12,8 prosenttia liikevaihdosta (14,2 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2014 ja 11,9 prosenttia vuonna 2013).

Henkilöstö, johto ja hallinto

Konsernin henkilöstön määrä oli katsauskauden lopussa 944, jossa oli kasvua 12 henkilöä eli 1,3 prosenttia verrattuna tilikauden 2014 loppuun (12/2014: 932 henkilöä). Keskimäärin henkilöstöä tilikaudella oli 932, jossa oli vähennystä 3 henkilöä eli -0,3 prosenttia verrattuna tilikauden 2014 keskiarvoon (2014: 935).

Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut:

	2015	2014	2013
Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella	932	935	939
T ilikauden palkat ja palkkiot, € 000	58 280	52 984	52 525

Henkilöstön jakautuminen toiminnoittain tilikauden 2015 lopussa:

Kotimaa	76 %
Qt-liiketoiminta	20 %
Hallinto ja johto	4 %

Ulkomailla työskenteli katsauskauden lopussa yhteensä 145 (12/2014: 146) henkilöä.

Digia Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 12. maaliskuuta 2015 hallitukseen valittiin uudelleen Päivi Hokkanen, Robert Ingman, Pertti Kyttälä, Seppo Ruotsalainen, Leena Saarinen ja Tommi Uhari sekä uutena jäsenenä Kai Öistämö. Pertti Kyttälä valittiin järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi ja Robert Ingman hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Digia Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut Juha Varelius vuoden 2008 alusta alkaen.

Konsernin uudeksi tilintarkastajaksi valittiin yhtiökokouksessa 12. maaliskuuta 2015 tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Virpi Halonen.

Riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön lyhyen aikavälin epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin merkittäviin muutoksiin yhtiön pääliiketoimintaalueilla.

Pitkään jatkunut yleinen talouden laskusuhdanne saattaa edelleen jatkuessaan vaikuttaa yhtiön asiakkaiden investointipäätöksiin ja maksuvalmiuteen, ja siten edelleen myös yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen. Merkkejä yleisen taloustilanteen vaikutuksista asiakkaiden investointipäätöksiin ja suunniteltujen projektien aikatauluihin on näkynyt tasaisesti koko katsauskauden ajan.

Lisäksi asiakasprojektikoon kasvaessa myös riskit projektien ja niiden kannattavuuden hallintaan liittyen kasvavat.

Yhtiön liiketoiminnan riskejä ja niihin varautumista on kuvattu myös yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.digia.com.

Lisäksi Digian suunniteltuun jakautumiseen ja Qt:n listautumiseen liittyy riskejä, jotka toteutuessaan voivat vaikuttaa Digian ja Qt:n toimintaan, taloudelliseen asemaan, tulokseen ja osakkeen arvoon. Näitä riskejä tullaan käsittelemään tarkemmin myöhemmin julkaistavassa listautumisesitteessä.

Tulevaisuuden näkymät

Digia panostaa vuonna 2016 vahvasti kasvun edellytysten luomiseen molemmissa liiketoimintasegmenteissään. Orgaanisen kasvun lisäksi yhtiö etsii aktiivisesti strategiaansa tukevia yritysostokohteita vauhdittamaan kotimaan liiketoiminnan kasvua.

Digian näkemyksen mukaan digitalisaatioon, monikanavaisuuden lisääntymiseen ja liiketoimintamallien murrokseen liittyy merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, joihin vastaamiseksi yhtiö tulee panostamaan vahvasti henkilöstön kouluttamiseen ja rekrytointiin sekä tarjoomansa kehittämiseen. Kokonaisuutena Digia arvioi vuoden 2016 aikana palkkaavansa noin 150 uutta työntekijää, josta valtaosa kotimaan liiketoimintaan.

Digia arvioi kysynnän pysyvän yleisesti kohtuullisena kotimaan liiketoiminnassa ja kotimaan liikevaihdon kasvun jatkuvan myös vuonna 2016. Etenkin alkuvuoden näkymiä yhtiö pitää hyvinä. Kotimaan liiketoiminnan operatiivisen kannattavuuden yhtiö arvioi pysyvän vuonna 2016 suurin piirtein edellisvuoden tasolla.

Qt-liiketoiminnan palveluiden kysyntä on ajankohtaan ja yleiseen markkinatilanteeseen nähden kohtuullisella tasolla ja yhtiö arvioi liiketoiminnan pitkän tähtäimen tulevaisuuden näkymät lupaaviksi. Yhtiö jatkaa avoimen lähdekoodin lisenssimuutoksen läpiviemistä tulevissa Qt-ohjelmistoversioissa. Lisenssimuutoksella yhtiö pyrkii edistämään lisenssimyyntiä kaupallisille toimijoille.

Qt-liiketoiminnan kehittämispanostus kohdistuu erityisesti sulautettuihin järjestelmiin autoteollisuus-, digi-TVja teollisuusautomaatioalueilla. Lisäksi tuotekehityksessä panostetaan sulautettujen järjestelmien rakentamisessa tarvittaviin lisäarvo-ominaisuuksiin sekä työkaluihin.

Sulautettuihin järjestelmiin liittyvän myynnin kasvu heijastuu myös liiketoiminnan ansaintalogiikkaan. Lisenssitulot tästä myynnistä kertyvät pidemmän ajan kuluessa kertasuoritteisten lisenssimaksujen sijasta. Yhtiö arvioi, ettei sulautettuihin järjestelmiin liittyvän myynnin kasvulla sanotusta syystä ole merkittävää vaikutusta Qt-liiketoiminnan liikevaihtoon vielä vuonna 2016.

Digia arvioi Qt-liiketoiminnan liikevaihdon jatkavan vuonna 2016 kasvuaan vähintään ohjelmistokehitystyökalumarkkinoiden yleistä kasvuvauhtia vastaavasti, mutta kasvun hidastuvan edellisvuoden erittäin vahvoista kasvuluvuista. Vuonna 2016 Digialle ei enää kerry liikevaihtoa Qt-liiketoiminnan oston yhteydessä vuonna 2012 Nokia Oyj:n kanssa sovitusta poikkeuksellisesta lisenssikaupasta, josta vielä vuodelle 2015 jaksottui liikevaihtoa yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa.

Valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti US dollarin ja euron välillä, saattaa jatkossakin olla merkittävää vaikutusta Qt:n liikevaihdon kehittymiseen, mutta yhtiö arvioi vaikutusten jäävän vuonna 2016 edellisvuotta pienemmiksi. Merkittävääkin heilahtelua vuosineljännesten välisessä liikevaihdossa ja etenkin kannattavuudessa saattaa lisäksi aiheuttaa sopimusten pitkät, jopa 18 kuukauden pituiset läpimenoajat suurasiakasmarkkinassa.

Digian suunnitellusta jakaantumisesta seuraavaan Qt:n itsenäistymiseen Digiasta erilliseksi omaksi pörssiyhtiökseen liittyy merkittäviä sekä kertaluonteisia että jatkuvia kustannuksia, jotka tulevat, jakaantumisen toteutuessa, jatkossa rasittamaan Qt:n liiketoiminnan kannattavuutta. Yhtiö arvioi, että jakaantumisen seurauksena Qt:n liikevoitto tulee vuonna 2016 olemaan selvästi tappiollinen ja alkavan sen jälkeen hiljalleen parantua liikevaihdon kehityksen myötä. Myynnin kehittämiseen ja sitä kautta kasvun edellytysten luomiseen tähtäävät panostukset vaikuttavat kannattavuuden kehitykseen kuitenkin myös jatkossa.

Katsauskauden muut olennaiset tapahtumat

Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 12. maaliskuuta 2015. Yhtiökokouksessa vahvistettiin tilivuoden 2014 tilinpäätös, myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus, päätettiin hallituksen ja tilintarkastajan palkkiot, päätettiin hallituksen jäsenmääräksi seitsemän (7), valittiin yhtiön hallitus uudelle toimikaudelle sekä valittiin yhtiölle uusi tilintarkastaja.

Tilikauden 2014 voitonjaosta yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa maksetaan 0,05 euroa osakkeelta osakkeenomistajalle, joka täsmäytyspäivänä 16.3.2015 on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäiväksi päätettiin 23.3.2015.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle seuraavat valtuudet:

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Omia osakkeita voidaan hankkia vain yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus käsittää myös osakkeiden hankkimisen julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä sen ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen ja ohjeiden mukaan tai osakkeenomistajille tehtävän ostotarjouksen kautta. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeiden hankinnan tulee perustua osakkeen markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 11.3.2014 antaman valtuutuksen ja on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 12.9.2016 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti: Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4 000 000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutuksen nojalla hallituksella on oikeus päättää osakeanneista ja erityisten oikeuksien antamisesta osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutusta voidaan käyttää yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen ja yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muihin yhtiön hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden päättää kaikista osakeannin ja mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien merkintähinnasta, sen maksamisesta paitsi rahalla myös kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus) tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen ja merkitsemisestä yhtiön taseeseen. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 11.3.2014 antaman valtuutuksen ja on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 12.9.2016 saakka.

Digia selvittää mahdollisuuksia jakauttaa yhtiö kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi

Digia Oyj tiedotti 28.8.2015, että yhtiön hallitus on päättänyt selvittää mahdollisuuksia Digian kotimaan liiketoimintojen ja Qt-liiketoimintojen eriyttämiseksi kahdeksi erilliseksi Helsingin pörssissä listatuksi yhtiöksi, joiden omistuspohja olisi keskenään identtinen.

Järjestelyn tarkoituksena on mahdollistaa molempien liiketoimintojen keskittyminen omien liiketoimintamahdollisuuksiensa tehokkaaseen hyödyntämiseen strategiansa mukaisesti ja lisäarvon luomiseen yhtiöiden osakkeenomistajille.

Digia Oyj:n hallitus hyväksyi 16.12.2015 osittaisjakautumista koskevan jakautumissuunnitelman. Suunnitelman mukaan Digia jakautuu siten, että kaikki Digian Qt-liiketoimintaan liittyvät varat, velat ja vastuut siirtyvät jakautumisessa syntyvälle yhtiölle, jonka nimeksi on suunniteltu tulevan Qt Group Oyj. Digian Kotimaaliiketoiminta jää Digialle.

Jakautuminen ja jakautumissuunnitelma esitellään hyväksyttäväksi Digian varsinaisessa yhtiökokouksessa, joka on suunniteltu pidettäväksi 16.3.2016.

Jakautuminen tulee voimaan, kun varsinainen yhtiökokous hyväksyy jakautumisen ja jakautumissuunnitelman, ja kun sen täytäntöönpano rekisteröidään kaupparekisteriin. Suunniteltu rekisteröintiajankohta on 1.5.2016. Jakautumisen tullessa voimaan Digian toimitusjohtajan Juha Vareliuksen on sovittu siirtyvän Qt Group Oyj:n toimitusjohtajaksi. Digia Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu DI, KTK Timo Levoranta (s. 1965).

Konserni- ja organisaatiorakenne

Digia-konserniin kuuluivat tilikauden 2015 lopussa emoyhtiö Digia Oyj sekä tytäryhtiöt Digia Finland Oy, The Qt Company Oy, Digia Sweden AB, Digia Estonia Oü, Digia Hong Kong Ltd. Kaikki tytäryhtiöt on 100 %:sti omistettuja.

The Qt Company Oy omistaa kokonaan seuraavat tytäryhtiöt: OOO The Qt Company, The Qt Company AS, The Qt Company, The Qt Company LLC, The Qt Company Ltd ja The Qt Company GmbH.

Digia Hong Kong Ltd omistaa 100 %:sti Kiinassa toimivan Digia Software (Chengdu) Co. Ltd:n. Digia Estonia Oü:lla ja Digia Hong Kong Ltd:lla ja Digia Software (Chengdu) Co. Ltd:lla ei ole liiketoimintaa.

Osakepääoma ja osakkeet

Osakkeen nimellisarvo on 0,10 euroa. Osakkeiden lukumäärä tilikauden 2015 päättyessä oli 20 875 645. Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä hallussaan 57 372 kappaletta omia osakkeita.

Digialla oli 31.12.2015 Suomen Arvopaperikeskus Oy:n mukaan 4 241 osakkeenomistajaa. Kymmenen suurinta omistajaa olivat:

Osakkeenomistaja	Osuus osakkeista ja äänistä
Ingman Group Oy Ab	20,6 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	14,6 %
Jyrki Hallikainen	7,4 %
Kari Karvinen	5,2 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	4,6 %
Matti Savolainen	4,3 %
Sijoitusrahasto Aktia Capital	1,4 %
Fim Fenno Sek	1,4 %
Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt	1,3 %
Sijoitusrahasto Aktia Nordic Small Cap	1,3 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2015

Osakkeiden lukumäärä	Osuus omistuksista	Osuus osakkeista ja äänistä
1 – 100	25,9 %	0,3 %
101 – 1 000	56,3 %	5,0 %
1 001 – 10 000	15,6 %	8,6 %
10 001 – 100 000	1,6 %	11,7 %
100 001 – 1 000 000	0,5 %	26,6 %
1 000 001 – 4 000 000	0,1 %	47,7 %

Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2015

	Osuus omistuksista	Osuus osakkeista ja äänistä
Yritykset	4,2 %	27,6 %
Rahoitus ja vakuutus	0,4 %	8,3 %
Julkisyhteisöt	0,1 %	19,2 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,2 %	2,2 %
Kotitaloudet	94,5 %	40,7 %
Ulkomaat	0,7 %	2,0 %

Osakeperusteiset maksut

Osakepalkkiot ja johdon omistus

Yhtiöllä on osakepalkkioita osana yhtiön avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää.

Digia Oyj:n hallitus päätti 12.3.2015 uusien osakepohjaisten kannustinjärjestelmien perustamisesta yhtiön toimitusjohtajalle ja muille ylimpään johtoon kuuluville henkilöille. Tehdyn päätöksen mukaan yhtiön kotimaan liiketoiminnalle on oma järjestelmänsä ja Qt-liiketoiminnalle omansa. Nyt päätetyillä järjestelmillä korvattiin aiemmin päätetty vuoteen 2016 ulottuva osakepalkkiojärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmät on kuvattu tarkemmin jäljempänä liitetiedossa 19, osakeperusteiset maksut.

Kaikki osakepalkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Maksettuihin osakepalkkioihin ei liity mitään myönnettyjen osakkeiden luovutusta rajoittavia sitouttamisjaksoja.

Osakepalkkiojärjestelmiin perustuvia palkkioita ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksun eräpäivää.

Digian aikaisempi osakepohjainen kannustinjärjestelmä käsitti kalenterivuodet 2014–2016. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat konsernin osakekohtainen tulos ja liikevaihto hallituksen vuosittain vahvistamin tavoin. Kyseisestä järjestelmästä myönnettiin palkkioita vuonna 2015.

Osakasluettelon 31.12.2015 mukaan Digia Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat yhtiön osakkeita seuraavasti:

Pertti Kyttälä	0

Robert Ingman	20 000 (1
Kai Öistämö	9 787
T ommi Uhari	0
Juha Varelius	204 258
Päivi Hokkanen	8 170
Seppo Ruotsalainen	0
Leena Saarinen	1 600

(1 Määrä ei sisällä Ingman Group Oy Ab:n omistamia osakkeita.

Vuodenvaihteessa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamat osakkeet edustivat yhtiön osake- ja äänimäärästä yhteensä 1,1 %.

Kaupankäynti Helsingin pörssissä tilikaudella 2015

Digia Oyj:n osake on tilikaudella noteerattu pohjoismaisessa pörssissä Informaatioteknologian IT Palveluttoimialaryhmässä. Kaupankäyntitunnus on DIG1V. Alin kaupankäyntikurssi tilikaudella oli 2,74 euroa ja ylin 7,47 euroa. Osakkeen virallinen päätöskurssi tilikauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 7,01 euroa. Vaihdolla painotettu keskikurssi oli 4,05 euroa. Yhtiön markkina-arvo tilikauden päättyessä oli 146 338 271 euroa.

Katsauskauden aikana yhtiö vastaanotti seuraavat liputusilmoitukset:

Ingman-konserni ilmoitti 26.2.2015 konsernin sisäisestä järjestelystä, jolla Ingman Group Oy Ab on myynyt kaikki omistamansa Digia Oyj:n osakkeet Ingman Development Oy Ab:lle. Kaupan myötä Ingman Group Oy Ab:n omistus Digia Oyj:stä on laskenut alle 5 %:n liputusrajan ja Ingman Development Oy Ab:n omistus vastaavasti noussut yli 20 %:n liputusrajan 20,21 %:iin yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Matti Ilmari Savolainen ilmoitti 8.5.2015, että hänen hallinnassaan oleva osakemäärä alittaa 5 %:n rajan Digian osakkeista ja äänivallasta. Yhteensä Matti Ilmari Savolaisella on 970 659 Digian osaketta, joka vastaa 4,65 % Digian kaikista osakkeista ja äänistä.

Tilinpäätöksen jälkeiset olennaiset tapahtumat

Tilinpäätöksen jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia tapahtumia.

Hallituksen esitys voitonjaosta

Digia Oyj:n vapaa oma pääoma oli 31.12.2015 päivätyn taseen mukaan 34 214 777 euroa, josta tilikauden voittoa 2 772 415 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan osinkoa jaetaan 0,08 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 18.3.2016 on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 29.3.2016.

Tilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma (IFRS)

€	Liitetieto	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014

Liikevaihto	1, 2	107 880 098,18	97 433 472,70

Liiketoiminnan muut tuotot	3	2 248 237,42	1 302 926,24
Materiaalit ja palvelut		-10 155 407,51	-9 501 137,28
Poistot ja arvonalentumiset	8	-2 561 159,35	-2 490 444,99
T yösuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	9	-71 746 242,73	-65 299 575,64
Muut liiketoiminnan kulut	6	-18 024 770,25	-17 135 465,43
		-100 239 342,42	-93 123 697,10

Liikevoitto		7 640 755,76	4 309 775,63
Rahoitustuotot	10	723 926,46	447 530,67
Rahoituskulut	10	-1 432 872,61	-1 123 136,85
		-708 946,15	-675 606,18
T ulos ennen veroja		6 931 809,61	3 634 169,45

T uloverot	11	-1 704 249,65	-783 756,43
T ilikauden voitto		5 227 559,96	2 850 413,02

Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Ulkomaiseen tulosyksikköön liittyvät muuntoerot	91 091,66	-116 613,26
T ilikauden laaja tulos yhteensä	5 318 615,62	2 733 799,73
T ilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	5 227 559,96	2 850 412,99
T ilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	5 318 615,62	2 733 799,73
Laimentamaton osakekohtainen tulos	0,25	0,14
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	0,25	0,14

Konsernin tase (IFRS)

€	Liitetieto	31.12.2015	31.12.2014

VARAT

Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	14	44 549 716,77	44 549 716,77
Muut aineettomat hyödykkeet	14	6 485 718,65	7 759 278,89
Aineelliset hyödykkeet	13	1 859 081,61	1 698 615,71
Myytävissä olevat sijoitukset	25	626 983,95	626 983,95
Pitkäaikaiset saamiset		14 143,75	25 972,22
Pitkäaikaiset vuokravakuudet		15 517,00	0,00
Laskennalliset verosaamiset	15	293 254,10	201 206,78
		53 844 415,83	54 861 774,32
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	16	23 741 136,85	20 399 261,65
Rahavarat	17	6 709 753,90	5 132 030,52
		30 450 890,75	25 531 292,17
Varat yhteensä		84 295 306,58	80 393 066,49

€	Liitetieto	31.12.2015	31.12.2014

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	18	2 087 564,50	2 087 564,50
Ylikurssirahasto		7 899 485,80	7 899 485,80
Muu rahasto		5 203 821,24	5 203 821,24
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		31 370 258,22	31 370 258,22
Muuntoerot		492 089,27	400 997,62
Kertyneet voittovarat		-11 393 572,90	-13 093 830,18
T ilikauden voitto		5 227 559,96	2 850 413,02
		40 887 206,09	36 718 710,22

Oma pääoma yhteensä		40 887 206,09	36 718 710,22

Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	15	253 912,21	288 531,77
Rahoitusvelat	21	8 195 899,94	9 646 418,85
Muut pitkäaikaiset velat		874 631,80	1 113 486,86
		9 324 443,95	11 048 437,48
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat		14 806 437,84	15 054 723,04
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verovelat		1 005 440,71	15 740,45
Varaukset	20	168 500,00	230 798,00
Siirtovelat		12 786 467,72	10 725 659,22
Rahoitusvelat	21	5 316 810,27	6 598 998,08
		34 083 656,54	32 625 918,79
Velat yhteensä		43 408 100,49	43 674 356,27
Oma pääoma ja velat yhteensä		84 295 306,58	80 393 066,49

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

€ 000	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014

Liiketoiminnan rahavirta:
T ilikauden voitto	5 228	2 850
Oikaisut tilikauden tulokseen	3 254	1 054
Käyttöpääoman muutos	-1 200	-1 537
Maksetut korot	-375	-420
Saadut korot	5	0
Maksetut verot	-223	-123
Liiketoiminnan rahavirta	6 679	1 824
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 420	-1 185
Investointien rahavirta	-1 420	-1 185
Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset	-3 000	-
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-	-4 698
Lyhytaikaisten lainojen nostot	-	3 000
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-	1 758
Rahoitusleasinvelkojen lyhennys	267	-137
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 039	-2 078
Rahoituksen rahavirta	-3 772	-2 155
Rahavarojen muutos	1 486	-1 515

Rahavarat tilikauden alussa	5 132	6 454
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	91	194
Rahavarojen muutos	1 486	-1 515
Rahavarat tilikauden lopussa	6 710	5 132

Tämä sivu on tulostettu Digian verkkovuosikertomuksesta 2015.

Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://vuosikertomus2015.digia.com

Laskelma oman pääoman muutoksista

Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus					Kertyneet	Oma
€ 000	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	SVOP rahasto	Muut rahastot	Muunto erot	voitto varat	pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2014	2 088	7 899	33 448	5 204	518	-13 096	36 061
T ilikauden voitto (+) / tappio (-)	-	-	-	-	-	2 850	2 850
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	-	-	-	-	-	2 850	2 850
Pääoman palautus	-	-	-2 078	-	-	-	-2 078
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet	-	-	-	-	-	2	2
Laajan tuloslaskelman erät	-	-	-	-	-117	-	-117
	-	-	-2 078	-	-117	2	-2 192
Oma pääoma 31.12.2014	2 088	7 899	31 370	5 204	401	-10 243	36 719

€ 000	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	SVOP rahasto	Muut rahastot	Muunto erot	Kertyneet voitto varat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2015	2 088	7 899	31 370	5 204	401	-10 243	36 719
T ilikauden voitto (+) / tappio (-)	-	-	-	-	-	5 228	5 228
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	-	-	-	-	-	5 228	5 228
Osingonjako	-	-	-	-	-	-1 039	-1 039
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet	-	-	-	-	-	-111	-111
Laajan tuloslaskelman erät	-	-	-	-	91	-	91
	-	-	-	-	91	-1 150	-1 059
Oma pääoma 31.12.2015	2 088	7 899	31 370	5 204	492	-6 166	40 887

Laskelma vapaasta omasta pääomasta 31.12.

€ 000	2015 Emo	2014 Emo
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	31 370	31 370
Voitto edellisiltä tilikausilta	72	-552
T ilikauden voitto	2 772	1 774
Yhteensä	34 215	32 593

Konsernin perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa asiakkaita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja tiedon hyödyntämisessä kotona ja kansainvälisesti. Qt-liiketoiminta tarjoaa ohjelmistokehittäjille työkalun, jolla voidaan luoda työpöytäohjelmistoja, sulautettuja ohjelmistoja ja mobiilisovelluksia tehokkaasti ja käyttöjärjestelmäriippumattomasti.

Asiakkaamme ovat teollisuuden, kaupan, logistiikan, finanssisektorin ja julkishallinnon toimijoita. Kehitystämme ohjaa ihmisten muuttuva arki.

Digia toimii noin tuhannen osaajansa voimin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Venäjällä, Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö on listattuna NASDAQ OMX Helsingissä (DIG1V).

Tavoitteenamme on olla suositelluin suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys. Lisäksi tavoitteena on kasvaa voimakkaasti myös kansainvälisesti Qt-liiketoiminta-alueella. Konsernin emoyritys on Digia Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Valimotie 21, 00380 Helsinki.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Digia Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, jotka ovat 100 %:sti omistettuja. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. IFRS1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRSsiirtymäpäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaiseksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä alkaen ja myydyt myyntihetkeen saakka. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle. Mahdollinen vähemmistöosuus esitetään myös omana eränään osana omaa pääomaa.

Digia-konserni on noudattanut vuoden 2015 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:

Muutokset IAS 19:ään Työsuhde-etuudet Defined Benefit Plans: Employee Contributions (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta Digian konsernitilinpäätökseen.
IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat 2011– 2013 sekä 2010–2012) (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat neljää (2011–2013) ja seitsemää (2010–2012) standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
IFRIC 21 Julkiset maksut (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla; EU:ssa viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 17.6.2014 tai sen jälkeen): Tulkinta tarkentaa julkisten maksujen kirjanpitokäsittelyä. Julkisesta maksusta johtuva velka on kirjattava silloin, kun lainsäädännössä määritelty, maksuvelvollisuuden aikaansaava tapahtuma tapahtuu. IFRIC 21:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuloverot, sakot tai muut rangaistusmaksut sekä sellaiset maksut, jotka kuuluvat muiden IFRS-standardien soveltamisalaan. Tulkinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta Digian konsernitilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Segmenttiraportointi

Digia raportoi kahta liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat Qt ja Kotimaa. Qt-segmentin muodostaa yhtiön kansainvälinen Qt-ohjelmistoliiketoiminta. Kotimaa-segmenttiin kuuluvat yhtiön kaikki muut liiketoiminnat Suomessa ja Ruotsissa.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuuttaa ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Hankintamenomenetelmän soveltamisesta aiheutuvat muuntoerot käsitellään konsernin omaa pääomaa oikaisevina erinä.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hyödykkeet poistetaan niiden arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat	25 vuotta
Koneet ja kalusto	3–8 vuotta
Vuokrahuoneistojen perusparannukset	3–5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Julkiset avustukset

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004–31.12.2015 välisenä aikana hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana.

Liikearvo määritellään IFRS 3 mukaisesti, jolloin hankinnasta kirjataan liikearvona alla olevien kohtien 1 ja 2 erotuksena:

Seuraavien yhteenlaskettu määrä:
Hankinta-ajankohdan käypään arvoon luovutettu vastike
Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa
Vaiheittain toteutuneessa liiketoimintojen yhdistämisessä hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin olleen oman pääoman ehtoisen osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo
Hankittujen yksilöitävissä olevien varojen ja vastattaviksi odotettujen velkojen hankinta-ajankohdan nettomäärä.

Ennen vuotta 2004 liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Osa hankittujen liiketoimintojen hankintamenosta on kohdistettu yrityskauppojen kautta hankituille asiakkuuksille tai tuotteille ja on kirjattu aineettomiin oikeuksiin. Aineettomiin oikeuksiin kirjatut osuudet hankintamenosta poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan niitä testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Hankintamenon mahdollinen tarkentaminen tehdään viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa hankintahetkestä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka aiheutuvat uusien tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siihen asti, kun tuote on valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Kun tuote on valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi, aloitetaan sen poistaminen. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 2–5 vuotta, jona aikana aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat jaetaan lainoihin ja saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin ja myytävissä oleviin. Lainat sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Korkokulut kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Rahoituslainojen järjestelypalkkiot jaksotetaan tuloslaskelmassa kuluksi lainaaikana käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan nimellisarvoon. Epävarmoista saamisista tehdään tapauskohtaiseen riskiarvioon perustuva arvonalentuminen, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä ja nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista sijoituksista. Luotolliset tilit on käsitelty lyhytaikaisina lainoina lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa.

Arvonalentumiset

Konsernissa arvioidaan aina tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli arvon alentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkejärjestelyt ovat pääosin maksupohjaisia ja niiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Suomen TyEL-järjestelmää on käsitelty maksupohjaisena järjestelmänä vuosina 2014 ja 2015.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, jossa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on laillinen tai tosiasiallinen velvoite aikaisempien tapahtumien perusteella, kun maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja kun velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon ja tiedottanut asiasta. Varaus tehdään perustuen todellisiin syntyviin kustannuksiin, esimerkiksi sovittuihin korvauksiin työsuhteiden päättymisestä.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdot sisältävä tuote tai palvelu on myyty ja mahdollisen takuukustannuksen suuruus pystytään riittävän tarkkaan ennustamaan.

Osakkeet, osingot ja omat osakkeet

Hallituksen ehdottamia osinkoja ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. Digia Oyj:n omien osakkeiden hankintaan liittyvät välittömät kustannukset kirjataan oman pääoman vähennyksiksi.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla osakkeenomistajille kuuluva tulos yhtiön tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuunottamatta Digia Oyj:n hankkimia omia osakkeita. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan olettaen, että kaikki merkintäoikeudet ja optiot on käytetty tilikauden alussa. Liikkeessä olevien osakkeiden painotetun keskiarvon lisäksi nimittäjä sisältää myös merkintäoikeuksien ja optioiden oletetusta käytöstä saadut osakkeet. Merkintäoikeuksien ja optioiden oletettua käyttöä ei huomioida osakekohtaisessa tuloksessa, jos niiden toteutushinta ylittää osakkeiden tilikauden aikaisen keskimääräisen hinnan.

Tuloverot

Tuloslaskelman veroihin kirjataan tilikauden veronalaiseen voittoon perustuvat verot, edellisten kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Myynnin tuloutus

Henkilötyö tuloutetaan suoritteen etenemisen mukaan kuukausittain. Pitkäaikaiset kiinteähintaiset projektit tuloutetaan valmiusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Mikäli arviot hankkeesta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa / katetta sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi, kun asia on todettu. Lisenssitulojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Tuloutus edellyttää sitovaa sopimusta ja että tuotteen toimitus on tapahtunut. Lisenssin luonteesta riippuen tuloutus tehdään luovutushetken perusteella. Lisenssien ylläpitomaksut tuloutetaan jaksotettuna sopimusajalle.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinnissa. Arviot liittyvät pääosin seuraaviin eriin:

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain liikearvot ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Tuloutus

Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos on arvioitavissa luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista sekä hankeen etenemisen luotettavaan mittaamiseen ja arviointiin. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa / katetta sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta koostuu mm. likvidien varojen maksuvalmiuden suunnittelusta ja seurannasta, ulkomaan valuutassa olevien investointien, saamisten ja velkojen hallinnasta sekä pitkäaikaisten korollisten lainojen korkosuojauksesta.

Yhtiön sijoituspolitiikan mukaisesti rahavaroja sijoitetaan ainoastaan matalariskisiin lyhyen koron rahastoihin ja pankkitalletuksiin. Konsernin ohjeistuksella määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset ja sen avulla pyritään minimoimaan luottotappioiden määrää. Tilikauden lopussa epävarmoista myyntisaamisista on kirjattu riittävä luottotappiovaraus.

Merkittävimmät valuuttariskit liittyen myyntisaamisiin tai ostovelkoihin hallitaan tarvittaessa valuuttatermiineillä. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään termiinisopimusta. Koron kehitystä seurataan yhtiössä systemaattisesti eri elimissä ja mahdolliset korkosuojaukset tehdään tilanteeseen sopivilla suojausinstrumenteilla. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään suojausinstrumenttia.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat

Digia-konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2015.

Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Disclosure Initiative (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on tarkoitus rohkaista yhteisöjä käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi olennaisuuden käsitteen soveltamista ja harkinnan käyttöä tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Digian konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:aan Aineettomat hyödykkeet Clarification of Acceptable Methods of Depreciation and Amortisation (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla selvennetään IAS 16:ta ja IAS 38:aa. Tuottoperusteisia poistomenetelmiä ei voida soveltaa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja vain harvoin aineettomiin hyödykkeisiin. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Digian konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös, IFRS 12:een Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja IAS 28:aan Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin – Investment Entities: Applying the Consolidation Exception* (Muutoksia saadaan soveltaa välittömästi; sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Kapea-alaiset muutokset IFRS 10:een, IFRS 12:een ja IAS 28 selkiyttävät sijoittajayhteisöjen kirjanpitoa koskevia vaatimuksia. Muutokset myös tarjoavat tietyissä olosuhteissa helpotuksia, jotka alentavat standardin soveltamisesta aiheutuvia menoja. Muutoksilla ei ole vaikutusta Digian konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 27:ään Erillistilinpäätös Equity Method in Separate Financial Statements (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardimuutosten myötä yhteisöjen on mahdollista käsitellä tytär-, yhteis- ja osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset erillistilinpäätöksissään pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Digian konsernitilinpäätökseen.
IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelma 2012– 2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 15 luo kattavan viitekehyksen sen määrittämiseksi, voidaanko myyntituottoja tulouttaa, kuinka paljon ja milloin. IFRS 15 korvaa voimassa olevan tuloutusta koskevan ohjeistuksen, mm. IAS 18:n Tuotot, IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet sekä IFRIC 13:n Kanta-asiakasohjelmat. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava myyntituotot sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Konserni arvioi IFRS 15:n vaikutuksia.
Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Konserni selvittää vielä standardin vaikutuksia.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

1. Segmentti-informaatio

Digia raportoi kahta liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat Qt ja Kotimaa. Qt-segmentin muodostaa yhtiön kansainvälinen Qt-ohjelmistoliiketoiminta. Kotimaa-segmenttiin kuuluu yhtiön kaikki muut liiketoiminnat Suomessa ja Ruotsissa.

Liikevaihto, € 000	2015	2014	Muutos %
Kotimaa	80 946	77 028	5,1 %
Qt-liiketoiminta	26 934	20 406	32,0 %
Digia-konserni	107 880	97 433	10,7 %

Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä, € 000	2015	2014	Muutos %
Kotimaa	6 479	6 311	2,7 %
Qt-liiketoiminta	1 923	-1 850
Digia-konserni	8 402	4 461	88,3 %

Liikevoitto, € 000	2015	2014	Muutos %
Kotimaa	5 858	6 311	-7,2 %
Qt-liiketoiminta	1 786	-2 001
Digia-konserni	7 641	4 310	77,3 %

Varat, € 000	31.12.2015	31.12.2014
Kotimaa	53 007	51 076
Qt-liiketoiminta	18 232	17 332
Kohdistamaton	13 056	11 985
Digia-konserni	84 295	80 393

Liikevaihdon jakautuminen asiakkaan sijainnin mukaan

€ 000	2015	2014
Suomi	79 678	76 986
Muut maat	28 207	20 447
Yhteensä	107 880	97 433

Liikevaihdon jakautuminen toiminnoittain

€ 000	2015	2014
T yömyynti	57 878	53 848
Lisenssimyynti	46 440	39 661
Muut myynti	3 562	3 924
Yhteensä	107 880	97 433

2. Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyy konsernin liikevaihtoon yhteensä 16,5 miljoonaa euroa vuonna 2015 (13,8 miljoonaa euroa vuonna 2014). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 8,7 miljoonaa euroa 31.12.2015 (11,8 miljoonaa euroa 31.12.2014). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista saatuja ennakkomaksuja sisältyi taseeseen 0,3 miljoonaa euroa 31.12.2015 (0,3 miljoonaa euroa 31.12.2014).

3. Liiketoiminnan muut tuotot

€ 000	2015	2014
Avustukset	1 491	773
Muut tuotot	757	530
Yhteensä	2 248	1 303

4. Kertaluonteiset kulut

Tilikaudella 2015 kertaluonteisina erinä kirjattiin 0,8 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, jotka liiittyivät vuoden aikana toteutettuun uudelleenorganisointiin.

5. Tilintarkastajien palkkiot

€ 000	2015	2014
T ilintarkastus	127	148
Muut lakisääteiset toimeksiannot	6	0
Veroneuvonta	30	31
Muut palvelut	66	55
Yhteensä	230	234

6. Liiketoiminnan muut kulut

Seuraavassa taulukossa on esitetty viisi merkittävintä liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvää erää:

€ 000	2015	2014
T oimitilakulut	4 753	4 841
IT -kulut	2 466	3 222
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	3 130	3 179
Matkustus	1 767	1 696
Ulkopuoliset palvelut	2 824	1 409
Muut kulut	3 086	2 789
Yhteensä	18 025	17 135

7. Tuotekehityskustannukset

€ 000	2015	2014
T uotekehityskustannukset	13 827	13 810
Yhteensä	13 827	13 810

8. Poistot

€ 000	2015	2014
Poistot hyödykeryhmittäin

Aineettomat hyödykkeet	1 380	1 412

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	7	7
Koneet ja kalusto	1 174	1 072
Yhteensä	1 181	1 078

Poistot yhteensä	2 561	2 490

9. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

€ 000	2015	2014
Palkat	58 280	52 984
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	9 159	8 566
Osakeperusteiset maksut	796	310
Muut henkilösivukulut	3 511	3 439
Yhteensä	71 746	65 300

Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2015	2014
Liiketoiminnat	891	889
Hallinto ja johto	41	46
Yhteensä	932	935

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 26 Lähipiiritapahtumat.

10. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

€ 000	2015	2014
Korkotuotot rahavaroista	2	6
Korkotuotot myyntisaamisista	2	5
Osinkotuotot muista sijoituksista	10	10
Valuuttakurssivoitot	672	423
Muut rahoitustuotot	38	3
Yhteensä	724	448

Rahoituskulut

€ 000	2015	2014
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	337	389
Korkokulut ostoveloista	3	4
Lainojen hoitokulut	120	147
Valuuttakurssitappiot	848	451
Muut rahoituskulut	125	132
Yhteensä	1 433	1 123

11. Tuloverot

€ 000	2015	2014
T ilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	1 626	973
Edellisten tilikausien verot	19	-186
Muut erät	186	-
Laskennalliset verot	-127	-3
Yhteensä	1 704	784

Tuloslaskelman verokulut ja konsernin kotimaan verokannalla (20 prosenttia) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

€ 000	2015	2014
T ulos ennen veroja	6 932	3 634

Verot laskettuna kotimaan verokannalla	1 386	727
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	208	91
Verovapaat tulot	-168	-2
Vähennyskelvottomat kulut	168	215
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	75	75
Muut erät	-43	-3
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-	-130
Yhteensä	1 626	973
T ilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	1 626	973

12. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto verojen jälkeen kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa laskettaessa vähennetään yhtiön hallussa olevat omat osakkeet.

	2015	2014
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto (€ 000)	5 228	2 850

Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	20 768 097	20 780 221
Osakeoptioiden laimennusvaikutus	-	-
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	20 768 097	20 780 221
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	0,25	0,14
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR/osake)	0,25	0,14

13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

€ 000	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä 2015	Yhteensä 2014
Hankintameno 1.1.	17	162	19 113	84	19 376	18 585
Lisäykset	-	-	1 368	-	1 368	792
Vähennykset	-	-	-25	-	-25	-1
Hankintameno 31.12.	17	162	20 456	84	20 719	19 376
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	-92	-17 503	-83	-17 677	-16 599
Poistot	-	-7	-1 176	-	-1 183	-1 078
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	-99	-18 679	-83	-18 860	-17 677
Kirjanpitoarvo 1.1.	17	71	1 610	1	1 699	1 986
Kirjanpitoarvo 31.12.	17	64	1 777	1	1 859	1 699

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

€ 000	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä 2015	Yhteensä 2014
Hankintameno ja lisäykset	-	-	11 170	-	11 170	10 094
Kertyneet poistot	-	-	-9 657	-	-9 657	-8 827
Kirjanpitoarvo 31.12.	-	-	1 514	-	1 514	1 267

14. Aineettomat hyödykkeet

€ 000	Liikearvo	Kehittämis menot	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä 2015	Yhteensä 2014
Hankintameno 1.1.	95 944	2 487	34 070	132 501	132 107
Lisäykset	-	-	140	140	752
Vähennykset	-	-	-33	-33	-358
Hankintameno 31.12.	95 944	2 487	34 177	132 608	132 501
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-51 394	-2 487	-26 311	-80 192	-78 780
Poistot	-	-	-1 380	-1 380	-1 412
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-51 394	-2 487	-27 691	-81 572	-80 192
Kirjanpitoarvo 1.1.	44 550	0	7 759	52 309	53 327
Kirjanpitoarvo 31.12.	44 550	0	6 486	51 036	52 309

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestaus tehdään liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton. Liikearvojen sekä testattavien arvojen jakautuminen katsauskauden lopussa on esitetty seuraavissa taulukoissa:

€ 000	Yksilöidyt aineettomat hyödykkeet	Poistot katsauskauden aikana	Liikearvo	Muut erät	T estattava arvo yhteensä
Digia – kotimaan liiketoiminta	334	490	37 987	5 800	44 121

€ 000	Yksilöidyt aineettomat hyödykkeet	Poistot katsauskauden aikana	Liikearvo	Muut erät	T estattava arvo yhteensä
Digia – Qt-liiketoiminta	5 647	564	6 562	1 959	14 168

€ 000	Yksilöidyt aineettomat hyödykkeet	Poistot katsauskauden aikana	Liikearvo	Muut erät	T estattava arvo yhteensä
Digia-konserni yhteensä	5 981	1 053	44 550	7 759	58 289

Digian kotimaan toimintojen nykyarvot on määritelty viiden vuoden ennustejaksolle käyttämällä seuraavia oletuksia: Liikevaihto ja liikevoitto vuodelta 2016 budjetin mukaan. Viiden vuoden ennustejakson aikana liikevaihdon vuosittainen kasvu 3,0 prosenttia ja sen jälkeen 2,5 prosenttia, liikevoitto 8,0 prosenttia sekä diskonttokorko ennen veroja 8,5 prosenttia.

Qt-liiketoiminnan nykyarvot on määritelty viiden vuoden ennustejaksolle käyttämällä seuraavia oletuksia: Liikevaihto ja liikevoitto vuodelta 2016 budjetin mukaan. Viiden vuoden ennustejakson aikana liikevaihdon vuosittainen kasvu 10,0 prosenttia ja sen jälkeen 5,5 prosenttia, liikevoitto 3,0 prosenttia sekä diskonttokorko ennen veroja 8,5 prosenttia.

Molempien testattavien yksiköiden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttäen samoja oletuksia kuin ennustejaksolla.

Tehdyn herkkyysanalyysin mukaan kotimaan liiketoiminnan liikearvon määrä edellyttää vaihtoehtoisesti liikevaihdon pysymistä nykyisellä tasollaan ja 2,8 prosentin kannattavuutta tai liikevaihdon 3,0 prosentin kasvua ja 2,5 prosentin kannattavuutta.

Tehdyn herkkyysanalyysin mukaan Qt-liiketoiminnan liikearvon määrä edellyttää vaihtoehtoisesti liikevaihdon pysymistä nykyisellä tasollaan ja 5,0 prosentin kannattavuutta tai liikevaihdon 5,5 prosentin kasvua ja 0,0 prosentin kannattavuutta.

15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana:

€ 000	1.1.2015	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut/ myydyt tytär yritykset	31.12.2015
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	48	-42	-	-	-	7
Muut erät	153	134	-	-	-	287
Yhteensä	201	92	-	-	-	293

€ 000	1.1.2015	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut/ myydyt tytär yritykset	31.12.2015
Laskennalliset verovelat:
Yhdistelytoimenpiteistä	122	-86	-	-	-	36
Muut erät	167	51	-	-	-	218
Yhteensä	289	-35	-	-	-	254

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana:

€ 000	1.1.2014	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut/ myydyt tytär yritykset	31.12.2014
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	55	-7	-	-	-	48
Muut erät	316	-163	-	-	-	153
Yhteensä	371	-170	-	-	-	201

€ 000	1.1.2014	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut/ myydyt tytär yritykset	31.12.2014
Laskennalliset verovelat:
Yhdistelytoimenpiteistä	208	-86	-	-	-	122
Muut erät	253	-87	-	-	-	167
Yhteensä	461	-172	-	-	-	289

16. Myyntisaamiset ja muut saamiset

€ 000	2015	2014
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset	18 345	14 400
Saamiset pitkäaikashankkeista asiakkailta	1 219	2 009
Vuokravakuustalletukset	160	291
T ilikauden tuloksen verosaaminen	103	209
Siirtosaamiset	2 897	2 258
Muut saamiset	1 016	1 232
Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä	23 741	20 399

€ 000	2015	2014
Erääntymättä olevat myyntisaamiset	15 875	12 777
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	1 706	802
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	350	431
Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	415	390
Yhteensä	18 345	14 400

Tilikauden 2015 tilinpäätöksessä luottotappioiden määrä oli yhteensä 0,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä luottotappioiden määrä oli yhteensä 0,1 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten ja vuokratakuutalletusten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Niiden tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät lakisääteisten vakuutusmaksujen jaksotuksiin sekä muihin jaksotettuihin kuluihin.

17. Rahavarat

€ 000	2015	2014
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkorahasto-osuudet	331	329
Pankkitilit	6 379	4 803
Yhteensä	6 710	5 132

18. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

	Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma (€ 000)
1.1.2014	20 875 645	2 088
31.12.2014	20 875 645	2 088

	Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma (€ 000)
1.1.2015	20 875 645	2 088
31.12.2015	20 875 645	2 088

Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta 2014). Kaikilla osakkeilla on samat oikeudet. Osakkeiden nimellisarvo on 0,1 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 4,8 miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa euroa 2014). Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiöllä oli tilinpäätöshetkellä hallussaan 134 501 kappaletta omia osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä vastaa 0,6 prosenttia osakkeiden lukumäärästä. Lisäksi yhtiö on rahoittanut 121 000 yhtiön osakkeen hankinnan käytettäväksi yhtiön avainhenkilöiden kannustinjärjestelmiin. Katsauskauden lopussa sanottuja osakkeita on jakamatta ja Evli Alexander Management Oy:n hallussa 77 129 osaketta.

Ylikurssirahasto koostuu osakemerkinnässä osakkeesta maksetusta nimellisarvon ylittävästä määrästä. Muu rahasto on muodostunut hankittujen liiketoimintojen käypään arvoon arvostamisesta konsernitilinpäätöksessä. Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet kurssierot. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

19. Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on osakepalkkioita osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää yhtiön omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa toimiva johto yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Digia Oyj:n osakkeita ansaintajaksolta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus päättää järjestelmien ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä kullekin kohderyhmään kuuluvalle henkilölle hänen enimmäispalkkionsa määrän ansaintajaksolle.

Kotimaan järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2015–2017. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat konsernin osakekohtainen tulos ja liikevaihto hallituksen vuosittain vahvistamin tavoin. Kultakin ansaintajaksolta yhtiön toimitusjohtajalla ja muilla ohjelmaan kuuluvilla kotimaan liiketoiminnan avainhenkilöillä on oikeus yhteensä enintään 115 000 Digia Oyj:n osakkeen arvoa vastaavaan palkkioon. Järjestelmän mukaiset palkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Järjestelmästä on myönnetty tilikaudella osakepalkkioina yhteensä enintään 112 499 kappaletta.

Qt-järjestelmässä on yksi vuoden 2018 maaliskuuhun ulottuva ansaintajakso. Järjestelmän mukainen palkkio on sidottu Digia Oyj:n osakkeen arvonkehitykseen sanotun ansaintajakson loppuun mennessä. Mikäli osakkeen arvo saavuttaa täysimääräisesti järjestelmässä asetetut tavoitteet, yhtiön toimitusjohtajalla ja muilla ohjelmaan kuuluvilla Qt-liiketoiminnan avainhenkilöillä on ansaintajakson lopussa oikeus yhteensä enintään 985 000 Digia Oyj:n osakkeen arvoiseen palkkioon. Järjestelmän mukaiset palkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä siten, että rahana maksetaan määrä, jolla katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja muut soveltuvan lainsäädännön mukaiset maksut ja loppuosa palkkiosta maksetaan saajalle osakkeina. Qt-ohjelma sisältää lisäksi poikkeusehdon, jonka mukaan Digian ja Qt:n mahdollisen jakautumisen yhteydessä ohjelma päättyy jakaantumisen tullessa voimaan. Tällöin järjestelmässä mukana oleville henkilöille myönnetään palkkio jakaantumishetken osakekurssin perusteella. Järjestelmästä on myönnetty tilikaudella osakepalkkioina yhteensä enintään 195 000 kappaletta.

Digian aikaisempi osakepohjainen kannustinjärjestelmä käsitti kalenterivuodet 2014–2016. Järjestelmän ansaintakriteerit olivat konsernin osakekohtainen tulos ja liikevaihto hallituksen vuosittain vahvistamin tavoin. Kyseisestä järjestelmästä toteutettiin osakepalkkioina yhteensä 87 749 kappaletta vuonna 2015.

Uusien järjestelmien perustiedot on listattu alla olevaan taulukkoon.

Kotimaan järjestelmä

	T oimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmä 2015–2017	Avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmä 2015–2017

Myöntämispäivä	12.3.2015	12.3.2015
Instrumentti	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa
Kohderyhmä	T oimitusjohtaja	Avainhenkilöt
Osakepalkkioita enintään kpl *	50 000	65 000
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2015	1.1.2015
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2015 / 31.12.2016 / 31.12.2017	31.12.2015 / 31.12.2016 / 31.12.2017
Oikeuden syntymäehdot	Osakekohtainen tulos ja liikevaihto	Osakekohtainen tulos ja liikevaihto
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,8	2,8
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	2,0	2,0
Henkilöitä (31.12.2015)	1	8

* Osakkeina maksettavan palkkion yhteydessä maksetaan rahaa palkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.

Qt-järjestelmä

	Qt:n avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmä
	2015–2018
Myöntämispäivä	12.3.2015
Instrumentti	Osakkeita ja rahaa
Kohderyhmä	T oimitusjohtaja
Osakepalkkioita enintään kpl *	985 000
Ansaintajakso alkaa, pvm	12.3.2015
Ansaintajakso päättyy, pvm	12.3.2018
Oikeuden syntymäehdot	Digia Oyj:n osakkeen arvon kehitys
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3,0
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	2,3
Henkilöitä (31.12.2015)	2

* Osakkeina maksettavan palkkion yhteydessä maksetaan rahaa palkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.

Osakepalkkiojärjestelmien tapahtumat tilikaudella 2015 esitetään alla olevassa taulukossa. Koska myös osakepalkkion mahdollinen käteisosuus kirjataan osakeperusteiseksi kuluksi, on määrät alla esitetty bruttomääräisinä eli osakepalkkiolukumäärät sisältävät mahdollista rahaosuutta vastaavan määrän osakkeita.

T ilikauden 2015 tapahtumat	Ylimmän johdon osakepalkkiojärjestelmä 2014–2016	Kotimaan järjestelmä 2015–2017	Qt-järjestelmä 2015–2018
Bruttomäärät 1.1.2015**
Kauden alussa ulkona olleet	600 000	-	-
T ilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	-	112 499	195 000
Kaudella menetetyt	512 251	-	-
Kaudella toteutetut	87 749	-	-
Bruttomäärät 31.12.2015 **
Kauden lopussa ulkona olevat	0	112 499	195 000
Kauden lopussa toteutettavissa olevat	0	112 499	195 000

** Määrät sisältävät osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).

Käyvän arvon määrittäminen

Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Kun osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten Digian osakkeen hinnan mukaisesti.

Osakepalkkiojärjestelmien kuluvaikutus vuoden 2015 tulokseen

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan, € 000	Ylimmän johdon osakepalkkiojärjestelmä 2014–2016	Kotimaan järjestelmä 2015–2017	Qt-järjestelmä 2015–2017	Yhteensä
T ilikauden kulu osakeperusteiset maksut	92	451	299	842
Osakeperusteiset maksut, oma pääoma 31.12.2015	14	167	113	294
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2015	78	284	187	548

Vuoden 2014 vertailutiedot

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan, € 000	Ylimmän johdon osakepalkkiojärjestelmä 2014–2016
T ilikauden kulu osakeperusteiset maksut	310
Osakeperusteiset maksut, oma pääoma 31.12.2014	185
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2014	125

20. Varaukset

Varausten muutokset vuoden 2015 aikana:

€ 000	Uudelleen järjestelyvaraus	T appiolliset sopimukset	Yhteensä
1.1.2015	151	231	382
Varausten lisäykset	758	27	784
Käytetyt varaukset	-773	-225	-998
31.12.2015	136	33	169

Varausten muutokset vuoden 2014 aikana:

€ 000	Uudelleen järjestelyvaraus	T appiolliset sopimukset	Yhteensä
1.1.2014	446	275	721
Varausten lisäykset	151	231	382
Käytetyt varaukset	-446	-275	-721
31.12.2014	151	231	382

Uudelleenjärjestelyvaraus

Uudelleenjärjestelyvaraukset liittyvät tilikauden aikana toteutettuihin organisaatiomuutoksiin. Uudelleenjärjestelyvaraus sisältyy taseen siirtovelkojen ryhmään.

Tappiolliset sopimukset

Kiinteähintaisista projekteista muodostetaan tappiovaraus, mikäli käy ilmeiseksi, että projektin valmiiksi saattamiseksi joudutaan tekemään merkittävästi enemmän työtä, kuin mitä projektin myynnin yhteydessä on ennakoitu ja mitä asiakkaalta voidaan sopimuksen perusteella laskuttaa.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2015 oli yhteensä kolme kiinteähintaista projektia, joista on muodostettu tappiovaraus vielä jäljellä olevan työmäärän perusteella.

21. Rahoitusvelat

€ 000	2015 Käyvät arvot	2014 Käyvät arvot	2015 T asearvot	2014 T asearvot
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Pankkilaina	7 500	9 000	7 500	9 000
Rahoitusleasingvelat	696	646	696	646
Yhteensä	8 196	9 646	8 196	9 646
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Pankkilaina	4 500	6 000	4 500	6 000
Rahoitusleasingvelat	817	599	817	599
Yhteensä	5 317	6 599	5 317	6 599
Yhteensä	13 513	16 245	13 513	16 245

Yhtiön vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuden ylläpitoon liittyvät kovenanttiehdot muodostuvat seuraavista tunnusluvuista: liikevoitto ennen poistoja (EBITDA) suhteessa nettovelkoihin, omavaraisuusaste sekä nettovelkaantumisaste. Tilikaudella 2015 yhtiö täytti asetetut kovenanttiehdot. Kovenanttien maksimi- ja minimiarvot sekä yhtiön toteumat 31.12.2015 on esitetty alla:

	Kovenanttiarvo	T oteuma
Nettovelat / EBIT DA, enintään	2,5	0,7
Omavaraisuusaste, vähintään	35 %	54 %
Nettovelkaantumisaste, enintään	60 %	17 %

Yhtiö on tilikauden aikana lyhentänyt lainakantaansa yhteensä 3,0 miljoonalla eurolla niin, että lainakanta oli tilikauden päättyessä yhteensä 12,0 miljoonaa euroa. Lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja ne ovat sidottu Euriborkorkoon lisättynä marginaalilla. Lainojen keskimääräinen korkoprosentti oli tilikaudella 2015 2,1 % (2,1 % tilikaudella 2014). Lainojen vakuudeksi on pantattu Digia Finland Oy:n ja The Qt Company Oy:n osakkeet. Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo oli 31.12.2015 yhteensä 111,5 miljoonaa euroa.

Rahoitusleasingvelkojen efektiivinen korko tilikaudella 2015 oli 2,74 % (2,98 % tilikaudella 2014).

Korolliset velat erääntyvät seuraavasti:

Vuosi, € 000	2015	2014
2014	-	6 599
2016	5 317	1 822
2017	7 979	7 786
2018	213	35
2019	4	2
Yhteensä	13 513	16 245

Seuraavat taulukot kuvaavat sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia tilikaudella 2015 ja vertailukaudella 2014. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät korkomaksut sekä pääoman takaisinmaksut:

€ 000 31.12.2015	T asearvo	Rahavirta	Alle 1 vuosi	1–2 vuotta	2–5 vuotta
Pankkilainat	12 000	12 159	4 649	7 510	0
Rahoitusleasingvelat	1 513	1 513	817	479	217
Ostovelat ja muut velat	3 324	3 324	3 324	0	0
Yhteensä	16 837	16 996	8 790	7 989	217

€ 000 31.12.2014	T asearvo	Rahavirta	Alle 1 vuosi	1–2 vuotta	2–5 vuotta
Pankkilainat	15 000	15 547	6 312	1 718	7 516
Rahoitusleasingvelat	1 245	1 245	599	322	323
Ostovelat ja muut velat	2 886	2 886	2 886	0	0
Yhteensä	19 131	19 677	9 797	2 040	7 840

22. Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

€ 000	2015	2014
Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	835	625
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	701	656
Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	817	599
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	696	646
T ulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	42	35
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	1 512	1 245

Rahoitusleasingsopimukset käsittävät IT-laitteita ja autoja. Sopimukset ovat 2–4 vuoden mittaisia.

23. Muut vuokrasopimukset

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

€ 000	2015	2014
Yhden vuoden kuluessa	4 292	4 389
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	8 200	3 890
Yli viiden vuoden kuluessa	931	309
Yhteensä	13 423	8 589

Konserni on vuokrannut kaikki käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 1–5 vuotta ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Konserni on myös vuokrannut huoltoleasingsopimuksilla autoja. Leasingsopimusten pituus on normaalisti kolme vuotta.

24. Vastuusitoumukset

€ 000	2015	2014
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset	59 800	59 800
Muut	1 426	727
Yhteensä	61 194	60 527

Muut vastuusitoumukset liittyvät paäosin vuokrasopimusten pankkitakauksiin.

Edellä mainittujen vastuiden lisäksi Digia Oyj:n tytäryhtiötä Digia Finland Oy:tä vastaan on Oulun käräjäoikeudessa vireillä Digia Finlandin entisen työntekijän väitettyä laitonta irtisanomista koskeva oikeudenkäynti, jossa Digia Finlandilta vaaditaan korvausta n. 0,15 miljoonaa euroa laittomasta irtisanomisesta ja lisäksi oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Digia on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja arvioi menestymismahdollisuudet asiassa hyviksi.

Lisäksi Digia Oyj:n tytäryhtiö on vastaanottanut asiakkaan reklamaation ja purkuilmoituksen osapuolten välistä toimitussopimusta koskien. Purkuilmoituksessaan asiakas on vaatinut yhtiötä palauttamaan asiakkaan maksamat maksut ja lisäksi suorittamaan viivästyskorvausta yhteensä 0,06 miljoonaa euroa sekä pidättänyt oikeuden mahdolliseen vahingonkorvaukseen, mikäli asiakas katsoo kärsineensä asian johdosta vahinkoa. Osapuolten välillä on kesken neuvottelut asian sovinnollisesta ratkaisemisesta, eikä yhtiö usko asian etenevän riitaprosessiin.

25. Konsernin omistamat osakkeet ja osuudet

Konserniyritykset	Kotipaikka	Kotimaa	Omistus osuus	Osuus äänivallasta
Digia Oyj	Helsinki	Suomi	Emoyhtiö
Digia Estonia Oü *	T allinna	Viro	100 %	100 %
Digia Finland Oy	Helsinki	Suomi	100 %	100 %
Digia Hong Kong Ltd *	Hong Kong	Kiina	100 %	100 %
Digia Software (Chengdu) Co. Ltd *	Chengdu	Kiina	100 %	100 %
Digia Sweden AB	T ukholma	Ruotsi	100 %	100 %
OOO T he Qt Company	Pietari	Venäjä	100 %	100 %
T he Qt Company LLC	Soul	Etelä-Korea	100 %	100 %
T he Qt Company Ltd	Shanghai	Kiina	100 %	100 %
T he Qt Company GmbH	Berliini	Saksa	100 %	100 %
T he Qt Company AS	Oslo	Norja	100 %	100 %
T he Qt Company Oy	Helsinki	Suomi	100 %	100 %
T he Qt Company	San Jose	Yhdysvallat	100 %	100 %

*Yhtiöillä ei ole liiketoimintaa.

Muut osakkeet ja osuudet	€ 000
Keimola Golf Club Oy	7
Kiinteistö Oy Rukan Kuukkeli	62
Kytäjä Golf Oy	38
Vierumäki Golf Oy	17
Vierumäki Golf Club Oy	35
Vierumäen Loma-aika Oy	138
Vierumäen Kuntoharju Oy	270
Rikunniemen Huolto Oy	6
T ahko Golf Club Oy	39
T ahkovuorenpeikko Oy	11
Muut	1
Yhteensä	624

26. Lähipiiritapahtumat

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset. Konsernin lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet sekä johdon perheenjäsenet.

Toimitusjohtajalle sekä konsernin johdolle on maksettu tilikaudella palkkoja ja palkkioita sisältäen luontaisedut seuraavasti:

€ 000	2015	2014
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	647	429
Osakepalkkiot	146	0
Yhteensä	792	429

Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle on maksettu palkkoja ja palkkioita vuonna 2015 seuraavasti:

	€ 000
Hallituksen puheenjohtaja	78
Hallituksen varapuheenjohtaja	55
Hallituksen jäsen	39
Hallituksen jäsen	41
Hallituksen jäsen	9
Hallituksen jäsen	40
Hallituksen jäsen	40
Hallituksen jäsen	28
T oimitusjohtaja	522
	852

Osakepalkkiojärjestelmistä on annettu tarkempi kuvaus liitetiedossa 19 Osakeperusteiset maksut sekä erillisessä selvityksessä yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä. Lähipiirin kanssa palveluiden myynteihin liittyvät liiketapahtumat olivat yhteensä 7 200 euroa (0 euroa 2014). Tavaroiden ja palveluiden ostoihin liittyvät liiketapahtumat olivat yhteensä 0 euroa (0 euroa 2014). Konsernilla ei ole lähipiirilainoja.

27. Rahoitusriskien hallinta

Digia Oyj:n sisäinen ja ulkoinen rahoitus sekä rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin emoyhtiön rahoitustoimintoon. Konsernin emoyhtiön rahoitustoiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta ja rahoituksen riittävyydestä sekä korko- ja valuuttariskin hallinnoimisesta. Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja varainhankintariski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa.

Valuuttariski

Konserni altistuu liiketoiminnassaan valuuttariskeille. Konsernin liiketoiminnassa keskeisimmät valuuttariskit liittyvät Yhdysvaltojen dollariin, Ruotsin kruunuun, Norjan kruunuun, Venäjän ruplaan, Etelä-Korean woniin ja Kiinan yuaniin. Tilinpäätöksessä konsernin valuuttamääräiset myyntisaamiset olivat yhteensä noin 3,1 miljoonaa euroa koostuen Ruotsin kruunun, Yhdysvaltojen dollarin, Norjan kruunun ja Venäjän ruplan määräisistä saamisista. Valuuttamääräiset ostovelat olivat yhteensä noin 0,4 miljoonaa euroa, jotka olivat pääosin Ruotsin kruunun, Norjan kruunun ja Yhdysvaltojen dollarin määräisiä. Valuuttariskit liittyen myyntisaamisiin ja ostovelkoihin hallitaan tarvittaessa valuuttatermiineillä. Tilikauden lopussa konsernilla ei ollut voimassa yhtään termiinisopimusta.

Korkoriski

Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen pankkilainaan, jonka korko on ollut sidottu Euriborkorkoon. Markkinakorkojen muutoksilla on suora vaikutus konsernin tuleviin korkomaksuihin. Tilikaudella 2015 pitkäaikaisen pankkilainan korkoprosentti on vaihdellut välillä 1,7 % – 2,7 % (tilikaudella 2014 korkoprosentti 2,0 % – 2,6 %). Mikäli pitkäaikaisen pankkilainan korko muuttuu +/- 1 %, sen tulosvaikutus korkokuluihin vuositasolla olisi 0,1 miljoonaa euroa. Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus kokonaisuudessaan ei ole merkittävä. Koron kehitystä seurataan konsernissa systemaattisesti ja sitä käsitellään eri elimissä. Mahdolliset korkosuojaukset tehdään tilanteeseen sopivimmilla suojausinstrumenteilla.

Luottoriski

Konsernin asiakkaat ovat pääasiassa tunnettuja ja maksukykyisiä koti- ja ulkomaisia yrityksiä, eikä konsernilla siten ole merkittäviä luottoriskejä. Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Palveluja ja tuotteita myydään vain hyvän luottokelpoisuuden omaaville yrityksille. Sijoitustransaktioiden vastapuolet ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavia yrityksiä. Kaupalliseen toimintaan liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti operatiivisten yksiköiden vastuulla. Emoyhtiön talousosasto tarjoaa keskitetysti asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja valvoo, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan sovitun rahoituspolitiikan periaatteita. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä luottotappioiden määrä oli yhteensä 0,2 miljoonaa euroa (2014 0,1 miljoonaa euroa). Myyntisaamisten ikäanalyysi tilikausilta 2015 ja 2014 on esitetty liitetiedossa 16.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomalla luottolimiitillä sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa kahta päärahoittajapankkia. Nostamattoman luottolimiitin määrä 31.12.2015 oli 4,0 miljoonaa euroa, minkä lisäksi yhtiöllä on mahdollisuus nostaa uutta lainaa 7 miljoonaa euroa. Konserni ylläpitää välitöntä maksuvalmiuttaan kassanhallintaratkaisuiden, kuten konsernitilien ja pankkilimiittien avulla. Likvidit varat 31.12.2015 olivat yhteensä 6,7 miljoonaa euroa. Sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi diskontatuista pääomista ja korkomaksuista tilinpäätöksessä 2015 ja 2014 on esitetty liitetiedossa 21.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2015 lopussa 13,5 miljoonaa euroa (31.12.2014: 11,1 miljoonaa euroa). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahavaroilla. Korollisilla veloilla on pääosin rahoitettu konsernin yritys- ja liiketoimintahankintoja. Nettovelkaantumisaste tilikauden 2015 lopussa oli 17 % (2014: 30 %).

Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2015 ja 31.12.2014 oli seuraava:

€ 000	2015	2014
Korolliset velat	13 513	16 245
Rahavarat	6 710	5 132
Korolliset nettovelat	6 803	11 113
Oma pääoma yhteensä	40 887	36 719
Nettovelkaantumisaste (Net gearing), %	17 %	30 %

28. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

€ 000	2015	2014	2013	2012	2011
T oiminnan laajuus
Liikevaihto, € 000	107 880	97 433	99 740	100 448	121 940
- muutos edelliseen vuoteen, %	10,7 %	-2,3 %	-0,7 %	-17,6 %	-6,8 %
Bruttoinvestoinnit, € 000	1 473	1 147	1 598	802	2 733
- % liikevaihdosta	1 %	1 %	2 %	1 %	2 %
Aktivoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan	-	-	-	-	-
- % liikevaihdosta	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %
Henkilöstön määrä 31.12.	944	932	938	982	1 175
Henkilöstö keskimäärin	932	935	939	1 025	1 453
Kannattavuus
Liikevoitto, € 000	7 641	4 310	-2 822	6 884	-22 168
- % liikevaihdosta	7 %	4 %	-3 %	7 %	-18 %
T ilikauden voitto, € 000	5 228	2 850	-4 067	4 024	-22 452
- % liikevaihdosta	5 %	3 %	-4 %	4 %	-18 %
Oman pääoman tuotto, %	14 %	8 %	-10 %	10 %	-42 %
Sijoitetun pääoman tuotto, %	16 %	9 %	-4 %	11 %	-29 %

Rahoitus ja taloudellinen asema
Korollinen vieras pääoma, € 000	13 513	16 245	16 883	19 849	21 872
Rahavarat, € 000	6 710	5 132	6 454	8 283	8 170
Nettovelkaantumisaste (Net gearing), %	17 %	30 %	29 %	28 %	34 %
Omavaraisuusaste, %	54 %	51 %	50 %	53 %	48 %
Liiketoiminnan rahavirta, € 000	6 679	1 824	4 855	19 946	8 842
Osingot (maksettu) *	1 039	2 082	2 082	2 077	5 577
T ulos/osake, eur, laimentamaton	0,25	0,14	-0,20	0,19	-1,08
T ulos/osake, eur, laimennettu	0,25	0,14	-0,20	0,19	-1,08
Oma pääoma/osake	1,96	1,76	1,73	2,01	1,90
Osinko/osake (2015 ehdotus)	0,08	0,05	0,10	0,10	0,10
Osinko/tulos	-	36 %	-	53 %	-
Efektiivinen osinkotuotto	-	2 %	3 %	4 %	4 %
Hinta/voitto-suhde (PE)	28,04	19,0	-	13,79	-
Osakkeen alin kaupantekokurssi	2,74	2,66	2,65	2,28	2,30
Osakkeen ylin kaupantekokurssi	7,47	4,59	4,34	3,30	5,79
Osakkeen keskikurssi	4,05	3,79	3,19	2,82	3,88
Osakekannan markkina-arvo	146 338	55 529	81 624	54 694	50 519
Osakevaihto, kpl	7 652 995	3 864 505	4 095 297	1 652 971	7 135 305
Osakevaihto, %	37 %	19 %	20 %	8 %	34 %

*Vuonna 2012 ja 2014 maksettu osingon sijasta oman pääoman palautuksena.

Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana on 20 768 097 kappaletta. Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu lukumäärän painotettu keskiarvo on 20 768 097 kappaletta. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa on 20 741 144 kappaletta. Yhtiöllä on tilikauden lopussa hallussaan 57 372 kappaletta omia osakkeita.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI):

(Voitto tai tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) x 100

T aseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)

Oman pääoman tuotto-% (ROE):

(Voitto tai tappio ennen veroja – verot) x 100

Oma pääoma + vähemmistöosuus (keskiarvo)

Omavaraisuusaste (%):

(Oma pääoma + vähemmistöosuus) x 100

T aseen loppusumma – saadut ennakot

Tulos/osake:

T ulos ennen veroja – verot +/– vähemmistöosuus

T ilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä

Osinko/osake:

Kokonaisosinko

T ilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

Osinko/tulos (%):

Osakekohtainen osinko x 100

Osakekohtainen tulos

Nettovelkaantumisaste (net gearing):

(Korollinen vieras pääoma – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit) x 100

Oma pääoma

Efektiivinen osinkotuotto-%:

Osakekohtainen osinko x 100

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E):

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakekohtainen tulos

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

€	Liitetieto	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014

Liikevaihto	1	7 920 000,00	6 724 226,00
Liiketoiminnan muut tuotot	2	30 960,00	29 650,00
Henkilöstökulut	3	-4 184 612,35	-3 676 981,00
Poistot ja arvonalentumiset	4	-276 247,07	-422 557,76
Muut liiketoiminnan kulut	5	-2 912 572,54	-2 497 266,38
		-7 342 471,96	-6 567 155,14
Liikevoitto		577 528,04	157 080,86
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-189 383,40	-1 762 067,34
T ulos ennen satunnaisia eriä ja veroja		388 144,64	-1 604 996,48
Satunnaiset erät		3 000 000,00	3 800 000,00
Voitto ennen veroja		3 388 144,64	2 195 003,52
T uloverot	7	-615 729,61	-420 520,88
T ilikauden voitto		2 772 415,03	1 774 482,64

Emoyhtiön tase (FAS)

Liitetieto	31.12.2015	31.12.2014




8
	324 554,36	546 965,27
	45 985,99	-
	370 540,35	546 965,27
9
	16 818,79	16 818,79
	64 286,23	70 579,69
	129 674,13	51 476,46
	1 210,95	1 210,95
	211 990,10	140 385,89
10
	113 577 840,00	113 615 633,85
	606 292,32	606 292,32
	114 184 132,32	114 221 926,17
	114 766 662,77	114 909 277,33

VAIHT UVAT VAST AAVAT

Lyhytaikaiset saamiset	11
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	1 053 198,66	1 753 876,23
Muut saamiset	96 751,53	183 965,33
Siirtosaamiset	170 080,92	260 057,43
	1 320 031,11	2 197 898,99

Rahat ja pankkisaamiset	3 071 583,22	1 658 539,95
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	4 391 614,33	3 856 438,94
Vastaavaa yhteensä	119 158 277,10	118 765 716,27

€	Liitetieto	31.12.2015	31.12.2014

VAST AT T AVAA

OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	12
Osakepääoma		2 087 564,50	2 087 564,50
Ylikurssirahasto		7 899 485,80	7 899 485,80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		31 370 258,22	31 370 258,22
Edellisten tilikausien tulos		72 104,05	-552 222,85
T ilikauden tulos		2 772 415,03	1 774 482,64
Oma pääoma yhteensä		44 201 827,60	42 579 568,31
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	13	7 500 000,00	9 000 000,00
		7 500 000,00	9 000 000,00
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat	14	237 374,15	159 513,14
Lyhytaikaiset korolliset velat		4 500 000,00	6 000 000,00
Velat saman konsernin yrityksille		60 543 397,78	60 299 652,48
Muut velat		512 933,55	85 938,37
Siirtovelat		1 257 439,79	641 043,97
T ilikauden tulokseen perustuvat verot		405 304,23	-
		67 456 449,50	67 186 147,96
Vieras pääoma yhteensä		74 956 449,50	76 186 147,96
Vastattavaa yhteensä		119 158 277,10	118 765 716,27

Tämä sivu on tulostettu Digian verkkovuosikertomuksesta 2015.

Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://vuosikertomus2015.digia.com

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

€ 000	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014

Liiketoiminnan rahavirta:
T ilikauden voitto ennen veroja	3 388	2 195
Oikaisut tilikauden tulokseen	-2 317	-1 746
Käyttöpääoman muutos	1 527	-416
Maksetut korot	-300	-420
Saadut korot	38	0
Maksetut verot	-201	-192
Liiketoiminnan rahavirta	2 026	-578
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-134	-314
T ytäryhtiöhankinnat	-868	-
Investointien rahavirta	-1 002	-314
Rahoituksen rahavirta:
Maksullinen osakeanti	-	-
Omien osakkeiden hankinta	-386	-183
Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset	0	0
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-3 000	-4 797
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0	3 000
Pitkäaikaisten lainojen nostot	0	1 297
Konsernirahoituserät (¹	4 813	3 591
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 039	-2 077
Rahoituksen rahavirta	388	830

Rahavarojen muutos	1 413	-61

Rahavarat tilikauden alussa	1 659	1 720
Rahavarojen muutos	1 413	-61
Rahavarat tilikauden lopussa	3 072	1 659

(¹ Konsernirahoituserät käsittävät emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden välisten lainojen ja saamisten muutokset.

Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet (FAS)

Yrityksen perustiedot

Digia Oyj on Digia-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Valimotie 21, 00380 Helsinki. Digia Oyj:n liiketoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt ovat Digia Finland Oy, The Qt Company Oy ja Digia Sweden AB.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti (FAS, Finnish accounting standards). Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin. Hankintamenoon perustuva kirjanpitoarvo on alennettu tarvittaessa käypää arvoa vastaavaksi.

Emoyhtiö on 1.6.2005 alkaen toiminut konsernin hallintoyhtiönä ja veloittanut konserniyhtiöitä suoritetuista palveluista.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu lakisääteisillä eläkevakuutuksilla. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat vakuutusyhtiöltä saatuun vahvistukseen. Eläkekulut kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasingmaksut

Leasingmaksut on käsitelty vuosikuluina.

Satunnaiset erät

Satunnaisina tuottoina ja kuluina esitetään merkittävät kertaluonteiset tuotot ja kulut, jotka eivät liity varsinaiseen liiketoimintaan. Tilikaudella 2015 satunnaisiin eriin on kirjattu saadut konserniavustukset.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteena olevat pitoajat ovat seuraavat:

3–5 vuotta
3–5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 25 vuotta Koneet ja kalusto 3–8 vuotta

Vuosikuluksi on kirjattu ne käyttöomaisuushankinnat, joiden taloudellinen pitoaika on alle kolme vuotta.

1. Liikevaihto

Liikevaihdon jakautuminen

€ 000	2015	2014
Konsernin hallintopalvelut	7 920	6 724
Yhteensä	7 920	6 724

2. Liiketoiminnan muut tuotot

€ 000	2015	2014
Liiketoiminnan muut tuotot	31	30

3. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat tiedot

€ 000	2015	2014
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	852	603
Muut palkat ja palkkiot	2 803	2 512
Eläkevakuutusmaksut	433	462
Muut henkilöstökulut	96	101
Yhteensä	4 184	3 677

Henkilöstön määrä 31.12.	2015	2014
Johto ja hallinto	34	34
Yhteensä	34	34

4. Poistot ja arvonalentumiset

€ 000	2015	2014
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	276	423
Yhteensä	276	423

5. Tilintarkastajien palkkiot

€ 000	2015	2014
T ilintarkastus	122	137
Muut lakisääteiset toimeksiannot	6	-
Veroneuvonta	1	5
Muut palvelut	66	48
Yhteensä	194	187

6. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

€ 000	2015	2014
Korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	835	8
Korko- ja rahoitustuotot muilta	1	185
Yhteensä	836	192

Rahoituskulut

€ 000	2015	2014
Korkokulut konserniyrityksille	536	643
Korkokulut muille yrityksille	293	349
Lainojen hoitokulut	78	92
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	0	801
Muut rahoituskulut	118	70
Yhteensä	1 025	1 954

7. Tuloverot

€ 000	2015	2014
T uloverot varsinaisesta toiminnasta	16	-339
T uloverot satunnaisesta toiminnasta	600	760
Yhteensä	616	421

Jaksotuseroista sekä kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset verosaamiset on olennaisuuden periaatetta noudattaen jätetty kirjaamatta taseeseen. Laskennallisten verosaamisten määrä tilikauden päättyessä on 164 641,90 euroa.

8. Aineettomat hyödykkeet

€ 000	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikutteiset menot	Yhteensä 2015	Yhteensä 2014
Hankintameno 1.1.	5 223	655	5 878	5 627
Lisäykset	10	51	61	607
Vähennykset	-	-	-	-356
Hankintameno 31.12.	5 233	706	5 939	5 878
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-4 676	-655	-5 331	-4 929
Poistot	-233	-5	-238	-402
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4 909	-660	-5 569	-5 331
Kirjanpitoarvo 1.1.	547	-	547	697
Kirjanpitoarvo 31.12.	325	45	371	547

9. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

€ 000	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä 2015	Yhteensä 2014
Hankintameno 1.1.	17	162	1 908	2 087	2 027
Lisäykset	-	-	110	110	60
Hankintameno 31.12.	17	162	2 018	2 197	2 087
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	-92	-1 856	-1 948	-1 927
Poistot	-	-7	-32	-38	-21
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	-99	-1 888	-1 986	-1 948
Kirjanpitoarvo 1.1.	17	71	51	140	100
Kirjanpitoarvo 31.12.	17	64	130	211	140

10. Sijoitukset

€ 000	Sijoitukset tytäryhtiö osakkeisiin	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä 2015	Yhteensä 2014
Hankintameno 1.1.	113 613	606	114 222	114 219
Lisäykset	-	-	-	3
Vähennykset	-38	-	-38	-
Hankintameno 31.12.	113 578	606	114 184	114 222

Kirjanpitoarvo 1.1.	113 613	606	114 222	114 219
Kirjanpitoarvo 31.12.	113 578	606	114 184	114 222

Erittely muista osakkeista ja osuuksista

Konserniyritykset	Kotipaikka	Kotimaa	Omistusosuus	Osuus äänivallasta
Digia Hong Kong Ltd	Hong Kong	Kiina	100 %	100 %
Digia Estonia Oü	T allinna	Viro	100 %	100 %
Digia Sweden AB	T ukholma	Ruotsi	100 %	100 %
Digia Finland Oy	Helsinki	Suomi	100 %	100 %
T he Qt Company Oy	Helsinki	Suomi	100 %	100 %

Muut osakkeet ja osuudet	€ 000
Kiinteistö Oy Rukan Kuukkeli	62
Kytäjä Golf Oy	39
Vierumäki Golf Oy	17
Vierumäki Golf Club Oy	35
Vierumäen Loma-aika Oy	138
Vierumäen Kuntoharju Oy	270
Rikunniemen Huolto Oy	6
T ahko Golf Club Oy	39
Yhteensä	606

11. Lyhytaikaiset saamiset

€ 000	2015	2014
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	186	41
Siirtosaamiset	867	1 060
Lainat	-	653
Muut saamiset	97	184
Siirtosaamiset	170	260
Yhteensä	1 320	2 198

12. Oma pääoma

€ 000	2015	2014
Osakepääoma 1.1.	2 088	2 088
Osakepääoma 31.12.	2 088	2 088
Ylikurssirahasto 1.1.	7 899	7 899
Ylikurssirahasto 31.12.	7 899	7 899
Sidottu oma pääoma yhteensä	9 987	9 987
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	31 370	33 448
Pääoman palautus	-	-2 078
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	31 370	31 370
T ulos edellisiltä tilikausilta 1.1.	1 406	-554
Osingonjako	-1 039	-
Omat osakkeet	-388	183
Osakeperusteiset maksut	92	185
T ulos edellisiltä tilikausilta 31.12.	72	-552
T ilikauden tulos	2 772	1 774
Vapaa oma pääoma yhteensä	34 215	32 593
Oma pääoma yhteensä	44 202	42 580

Laskelma vapaasta omasta pääomasta 31.12.

€ 000	2015	2014
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	31 370	31 370
Voitto edellisiltä tilikausilta	72	-552
T ilikauden voitto	2 772	1 774
Yhteensä	34 215	32 593

13. Pitkäaikainen vieras pääoma

€ 000	2015	2014
Lainat rahoituslaitoksilta	7 500	9 000
Yhteensä	7 500	9 000

14. Lyhytaikainen vieras pääoma

€ 000	2015	2014
Korollinen
Lyhytaikaiset korolliset velat	4 500	6 000
Velat saman konsernin yrityksille
Lainat	57 417	57 350
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	61 917	63 350
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	92	389
Siirtovelat	3 035	2 561
Muille
Ostovelat	237	160
Muut velat	513	86
Siirtovelat	1 663	641
Koroton lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	5 540	3 836
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	67 456	67 186

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat vuosilomapalkan jaksotuksesta, jaksotetuista palkka- ja palkkiovarauksista sekä tilikauden verotettavan tulon verojaksotuksesta.

15. Vastuusitoumukset

Leasingvuokravastuut

€ 000	2015	2014
Alkaneella tilikaudella maksettavat	197	187
Myöhemmin maksettavat	137	188
Yhteensä	334	375

Muut vuokravastuut

€ 000	2015	2014
Alkaneella tilikaudella maksettavat	2 746	3 404
Myöhemmin maksettavat	7 351	3 064
Yhteensä	10 097	6 468

Velkojen vakuudeksi annetut kiinnitykset ja osakkeet

€ 000	2015	2014
Rahoituslaitoslainat	12 000	15 000
Yrityskiinnitykset	59 800	59 800
Pantatut osakkeet, kirjanpitoarvo	111 455	111 455

Muut vastuut

€ 000	2015	2014
Omasta puolesta annetut vakuudet
Muut	1 024	317
Yhteensä	1 024	317

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsinki 3. helmikuuta 2016

Pertti Kyttälä Hallituksen puheenjohtaja

Robert Ingman Päivi Hokkanen

Seppo Ruotsalainen Leena Saarinen T ommi Uhari

Kai Öistämö Juha Varelius T oimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Helsinki 3. helmikuuta 2016

KPMG Oy Ab

Virpi Halonen KHT

Tilintarkastuskertomus

Digia Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Digia Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, etta noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, etta konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsinki 3. helmikuuta 2016

KPMG Oy Ab

Virpi Halonen KHT

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista sekä säilytystavoista

Kirjanpitokirjat	Säilytystapa
Päiväkirjat	digitaalinen tallenne
Pääkirja	digitaalinen tallenne
Myyntireskontra	digitaalinen tallenne
Ostoreskontra	digitaalinen tallenne
Palkkakirjanpito	digitaalinen tallenne

T asekirja	erikseen sidottuna
T ase-erittelyt	digitaalinen tallenne

T ositelajit ja säilyttämistapa	1.1.2020 asti
Eurocard-tositteet	paperitositteina
Jaksotukset	digitaalinen tallenne
Pankkitositteet	paperitositteina
Matka- ja kululaskut	digitaalinen tallenne
Myyntilaskut	paperitositteina
Myyntisuoritukset	digitaalinen tallenne
Muistiotositteet	paperitositteina
Ostolaskut	digitaalinen tallenne
Ostomaksut	digitaalinen tallenne
Palkkatositteet	paperitositteina
Verotilitositteet	paperitositteina

Digia Oyj Valimotie 21 00380 Helsinki www.digia.com

AI assistant

Digia Oyj — Annual Report 2015

3261_10-k_2016-02-16_7953c995-1187-49da-88bd-2a7b27df34df.pdf

digiarki

Sisällys

Hallinnointi

Tilinpäätös

Tietoa Digiasta

Kyky ja asenne. Yhdessä. Luvatusti.

Tunnusluvut

Vahvan kasvun vuosi

Edessä lupaava tulevaisuus

Suunnitelmissa Digian jakauttaminen kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi

Missio, visio ja strategia

Missio: Luomme oivaltavilla ratkaisuillamme onnistumisia ihmisten ja yhteisöjen jokaiseen päivään.

Visio: Suositelluin ja menestyvä

Strategia

Muuttuva digiarki luo kysyntää

Kuusi keskeistä muutostrendiä, jotka tukevat Digian kotimaan liiketoiminnan kysyntää ja kasvua

1. Palveluna ostaminen yleistyy

2. Ketterä kehitys mahdollistaa joustavuuden ja muutoskyvyn

3. Kuluttajakäyttäytymisessä korostuu elämyshakuisuus – verkosta inspiraatiota, tietoa ja vertaistukea

4. Asiakaskokemuksen kehittäminen on jokaisen digitalisoituvan organisaation ytimessä

5. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö tiivistyy

6. Kaikki verkottuu

Näyttöjen ja käyttöliittymien määrä ympärillämme kasvaa jatkuvasti

Kolme keskeistä muutostrendiä, jotka tukevat Qt:n kysyntää ja kasvua

1. Käyttäjäkokemus määrittelee tuotteen arvon

2. Ohjelmistoja ja sovelluksia alustariippumattomasti

3. Avoin lähdekoodi yleistyy nopeasti

Kasvua sekä kotimaan että Qt:n liiketoiminnassa

Kotimaa

Kotimaa-segmentti vuonna 2015

Qt

Qt-segmentti vuonna 2015

Lue lisää Digian taloudellisesta kehittymisestä hallituksen toimintakertomuksesta.

Palveluiden kehittämisellä kilpailuetua

Palveluiden digitalisointi on Digian strateginen kulmakivi

Uusia palveluita mobiilisti ja monikanavaisesti

Digitaalisten palveluiden kysynnän ennakoidaan kasvavan

Toiminnan ohjaamisella tehokkuutta ja kilpailukykyä koko arvoketjuun

Parempaa tehokkuutta ja ennustettavuutta

Palveluliiketoiminnasta uusia kasvumahdollisuuksia

Tiedon hyödyntämisestä tukea päätöksentekoon

Vahvuutena laaja integraatio-osaaminen

Kasvupotentiaalia tulevaisuudessa

Qt-teknologialla moderneja sovelluksia sulautettuihin laitteisiin ja eri käyttöjärjestelmiin

Globaali markkina, laaja asiakaskunta

Sulautettujen järjestelmien rooli kasvussa

Tarjooman kehitystä erityisesti sulautettujen ohjelmistojen alueella

Panostuksia oman myyntiverkoston ja jälleenmyyntiverkoston laajentamiseen

Asiakkaidemme digiarkea

Case: Yara

Digitalisaatio ja kestävä kehitys

Case: Lojer

Digitalisaatio ja terveysalan teknologia

Case: Espoon kaupunki

Digitalisaatio ja palveluiden tuottaminen julkisella sektorilla

Case: Hätäkeskuslaitos

Digitalisaatio ja avunsaanti hätätilanteissa

Case: Ilmarinen

Digitalisaatio ja monipuolisempi asiakaskokemus

Asiakaslupaus ohjaa henkilöstön kehittämistä

Digia Learning Academy osaamisen kehittämisen ytimessä

Integraatioakatemia palvelee tiedon jakamisessa ja osaamisen kehittämisessä

Digia-palkinnot kannustavat asiakaslupausten lunastamiseen arjessa

Laadukas esimiestyö varmistaa työhyvinvoinnin

HR-järjestelmät ja -prosessit auttavat johtamaan ja tukevat esimiehiä digiarjessa

Henkilöstön tyytyväisyydessä korostuvat mielekkäät työtehtävät sekä tiimi- ja esimiestyö

Henkilöstöviestinnän kanavia kehitettiin: intranet uudistui, Yammer otettiin käyttöön

Monipuolisia mahdollisuuksia sekä kokeneille että uraansa aloittaville kyvyille

Rekrytoivat esimiehet tehostavat rekrytointiprosessia

Kasvua tukemaan rekrytoidaan uusia osaajia

Uraperheet mahdollistavat sisäisen tehtävänkierron

Digia Career Compass tarjoaa mahdollisuuksia nuorille kyvyille

Henkilöstö lukuina

Osaketietoa

Osakepääoma ja osakkeet

Kymmenen suurinta omistajaa

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2015

Digia Oyj Annual Report 2015