Vuosikertomus 2013

YHDESSÄ askeleen edellä.

www.digia.fi

Sisällys

Vuosi 2013

Tunnusluvut	1
Toimitusjohtajan katsaus	4
Toimintaympäristö 2013	6
Mahdollisuudet maailmalla	7
Mahdollisuudet kotimaassa	9
Liiketoimintakatsaus	10
Palveluiden kehittäminen	11
Toiminnan ohjaaminen	13
Tiedon hyödyntäminen	14
Kansainvälinen ohjelmistoliiketoiminta	15

Digia nyt ja tulevaisuudessa

Digia lyhyesti	17
Missio ja visio	18
Strategia	19
Henkilöstö	20
Henkilöstön hyvinvointi	21
Henkilöstö lukuina	22

Hallinnointi

Hallitus	24
Johtoryhmä	28
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 2013	31
Yhtiökokous	32
Hallitus	33
Toimitusjohtaja	37
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta	38
Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys	41

Hallituksen toimintakertomus

Markkinat ja Digian liiketoiminta	44

Taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut	46

47
48
49
50
51
53
54
56
58
60
61
62
63
64

Tilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma	65
Konsernin tase	67
Konsernin rahavirtalaskelma	70
Laskelma oman pääoman muutoksista	72
Konsernin perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	75
Konsernin liitetiedot
Tunnuslukujen laskentakaavat	125
Emoyhtiön tuloslaskelma	127
Emoyhtiön tase	128
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	131
Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	133
Emoyhtiön liitetiedot
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset	152
Tilintarkastuskertomus	153
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista sekä säilytystavoista	155

Sijoittajatieto

Osaketietoa	156
Tietoja osakkeenomistajille	158

Toimipaikat 159

Tunnusluvut

Tunnusluvut, € 000	2009	2010	2011	2012	2013
Liikevaihto	120 335	130 825	121 940	100 448	99 740
Liiketoiminnan operatiivinen tulos (¹	16 936	17 164	8 084	8 196	4 549
Liiketoiminnan rahavirta	20 232	11 066	8 842	19 946	4 855
Tulos per osake ennen kertaluonteisia eriä (²	0,53	0,56	0,32	0,26	0,15

(¹ Liiketoiminan operatiivinen tulos ei sisällä kertaluonteisia eriä. Tilikaudella 2009 kertaluonteisiin eriin kuului liikearvon alaskirjausta 23,8 miljoonaa euroa sekä toiminnan uudelleenjärjestelyvarausta 0,9 miljoonaa euroa. Liikevoitto kertaerien jälkeen etilikaudella 2009 oli -7,8 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2011 kertaluontoisiin eriin kuului 25,4 miljoonaa euroa asiakassuhteiden ja liikearvon alaskirjausta ja 4,9 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyvarausta. Tilikaudella 2012 kertaluonteiset erät sisältävät 1,3 miljoonan

euron uudelleenjärjestelykulun organisaatiomuutoksiin ja käytyihin Yt-neuvotteluihin liittyen. Liikevoitto kertaerien jälkeen tilikaudella 2012 oli 6,9 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2013 kertaluonteiset erät sisältävät 7,0 miljoonan euron alaskirjauksen sekä 0,4 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulun organisaatiomuutoksiin liittyen. Liikevoitto kertaerien jälkeen tilikaudella 2013 oli -2,8 miljoonaa euroa.

(² Tulos per osake ennen kertaluonteisia eriä on laskettu tilikauden tuloksesta ennen kertaluonteisten erien vaikutusta. Tulos per osake kertaluonteiset erät huomioiden oli vuonna 2009 -0,67 euroa/osake, vuonna 2011 -1,08 euroa/osake, vuonna 2012 0,19 euroa/osake ja vuonna 2013 -0,20 euroa/osake.

Rakennamme vahvaa Digiaa – yhdessä

Digia on läpikäynyt suuren murroksen parin viime vuoden aikana. Olemme tehneet hartiavoimin työtä uuden rakentamiseksi. Yhtiön toiminta on vakaalla pohjalla ja meiltä löytyy tahto ja edellytykset kehittää bisnestä edelleen. Tämä kehitystyö on käynnissä koko ajan.

Suomen IT-markkinan kasvu on viime aikoina ollut hidasta. Samaan aikaan kuluttajistumisen tuomat vaikutukset ja kiivas teknologinen kehitys muokkaavat asiakkaidemme toimintaympäristöä jatkuvasti. Muutos tuo mukanaan haasteen ja mahdollisuuden: myös IThankinnat muuttavat luonnettaan. Alan toimijoiden on omaksuttava uusia toimintamalleja kyetäkseen tarjoamaan asiakkailleen etumatkaa ja aitoa kumppanuutta alati kehittyvässä ympäristössä.

Makrotalouden yleinen epävarmuus näkyy meidänkin asiakaskunnassamme jossain määrin, esimerkiksi pitkittyneenä päätöksentekona ja kustannuspaineina hankinnoissa. Toisaalta IT:n avulla myös haetaan ratkaisuja samoihin haasteisiin: lisäämään kustannustehokkuutta ja työn tuottavuutta. Parhaimmillaan IT-ratkaisujen avulla luodaan uusia innovatiivisia ja kilpailuetua tuottavia toimintamalleja.

Vuosi 2013 kotona ja maailmalla

Vuonna 2013 toteutimme johdonmukaisesti strategiaamme kotona ja maailmalla. Toimintaympäristöt, kasvupotentiaali ja liiketoimintamallit poikkeavat toisistaan Digian kotimaan toiminnassa ja kansainvälisessä Qt-ohjelmistoliiketoiminnassa.

Kotimaassa terävöitimme tarjoomaamme ja panostimme voimakkaasti siihen, että olemme aidosti läsnä asiakkaidemme arjessa tarjoten ratkaisuja, jotka ovat merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Keväällä 2013 kysyimme asiakkailtamme mitä ominaisuuksia he arvostavat ITkumppanuuksissaan. Vastauksissa nousi kolme seikkaa ylitse muiden: kyvykkyys, asiakasymmärrys ja lupausten pitäminen. Nämä asiat voivat tuntua itsestäänselvyyksiltä, mutta tarkemmissa keskusteluissa käy usein ilmi, että IT-sektorilla on näiden osalta vielä paljon petrattavaa. Me otamme tämän koko IT-sektoria koskevan asiakastoiveen vakavasti.

Kansainvälisesti panostimme vahvasti kasvavaan Qt-liiketoimintaamme muun muassa myyntiverkostoon ja tuotekehitykseen investoimalla. Nämä panostukset rasittavat hetkellisesti liiketoiminnan kulurakennetta ja kannattavuutta, mutta ne ovat sijoitus tulevaisuuteen. Meillä on vahva usko Qt-kehitysympäristöön ja sen menestykseen.

Yhteistyöllä eteenpäin

Kyvykkyys, yhteistyö ja vahva tahto tuottaa arjen onnistumisia ajaa digialaisia eteenpäin myös vuonna 2014. Lämmin kiitos henkilöstöllemme ponnisteluista yhteisten onnistumisten saavuttamiseksi ja omistajillemme Digian liiketoimintaa kohtaan osoittamastanne luottamuksesta. Erityisen suuri kiitos asiakkaillemme, joiden arvostukset, tavoitteet ja palaute ohjaavat tekemistämme tänäkin vuonna.

Juha Varelius toimitusjohtaja

Vanhat rajanvedot romuttuvat

IT-palvelut ovat erottamaton osa liiketoimintaprosesseja ja asiakaspalvelua. Kuluttajapalvelut näyttävät suuntaa.

Rajanveto siitä missä kohden yrityksen työntekijä tai asiakas hyödyntää tietotekniikkapalveluita on päivä päivältä vaikeampaa. Siksi IT-palvelumarkkinan ja toiminnallisen funktion mittaaminen erillisenä kokonaisuutena voidaankin jatkossa kyseenalaistaa.

Kuluttajistuminen ohjaa kehitystä

Kuluttajistumisen tuomat vaikutukset näkyvät vahvasti Digian asiakkaiden arkipäivässä. Henkilöstön vaatimukset päätelaiteriippumattomuudesta ja järjestelmien 24/7 saavutettavuudesta sekä käytettävyydeltään kuluttajapalveluista tutusta helposta logiikasta asettavat erityisesti tietohallinnolle paineita palveluiden turvalliseen ja hallittuun tuottamiseen.

Rajanveto kuluttaja- ja liiketoimintasovellusten välillä on häilyvä. Kuluttajistumisen luomat vaateet ja nopean teknologiakehityksen mahdollistama kyvykkyys vievät toimialaa vahvasti eteenpäin, edellyttäen toimijoilta ketteryyttä vastata kysyntään.

Pilvipalveluilla joustavuutta hankintoihin

Pilvipalvelut mahdollistavat yhtä aikaa suurtenkin kokonaisuuksien tarjoamisen nopealla käyttöönotolla. Toisaalta ne tarjoavat mahdollisuuden myös siihen, että aiemmin isojen järjestelmien osasina toimineita yksittäisiä toiminnallisuuksia voidaan tarjota erillisinä palveluina. Näin ollen myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollista ottaa käyttöön toiminnallisuuksia, jotka ovat aiemmin olleet vain isompien toimijoiden saatavilla suurten alkuinvestointien vuoksi.

Kohti uusia toimintamalleja

Palveluiden toimittaminen perustuu arvon tuottamiseen, joissa vahvasti teknologialähtöisestä mallista siirrytään luomaan asiakkaille uusia innovatiivisia ja kilpailuetua tuottavia toimintamalleja. Yhä enemmän siirrytään perinteisistä kilpailukyvyn säilyttämiseen tähtäävistä, kustannussäästöjä ja tehostamista hakevista tietotekniikkainvestoinneista kohti uusia erottavia tekijöitä tarjoavia IT-hankintoja. Tässä mallissa myynti- ja ostoprosessit poikkeavat totutusta, edellyttäen kaikilta osapuolilta uudenlaista osaamista ja syvällistä kumppanuutta.

Kasvua kansainvälisestä ohjelmistoliiketoiminnasta

Kansainvälinen kasvu ja tuoteliiketoiminta ovat Digian strategisia tavoitteita ja painopistealueita. Taustalla on merkittäviä markkinatrendejä ja vahva usko Digian kehittämään Qt-teknologiaan.

Digian panostukset kansainväliseen liiketoimintaan ovat keskittyneet yhtiön omistamaan ja kehittämään Qt käyttöliittymä- ja ohjelmistokehitysympäristöön. Qt on ohjelmistokehittäjien työkalu, jolla voidaan luoda ohjelmistoja tehokkaasti ja käyttöjärjestelmäriippumattomasti. Sama lähdekoodi voidaan vaivatta kääntää toimimaan esimerkiksi Windows-, Mac- tai Linuxtyöasemassa sekä nyt myös suosituissa iOS ja Android -käyttöjärjestelmissä.

Uudet sovellukset tulevat

Qt-ohjelmistokehitystyökalujen tuottamiseen ja myyntiin liittyvän markkinan voi jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen: työpöytäohjelmistot, sulautetut ohjelmistot ja mobiilisovellukset. Digian asiakkaat ovat yrityksiä, jotka kehittävät omia sovelluksiaan mainituilla alueilla. Digian Qt-ympäristö on kilpailukykyinen kaikilla alueilla. Valtaosa liiketoiminnasta liittyy vielä tällä hetkellä työpöytäohjelmistojen kehittämiseen, mutta sulautettujen järjestelmien osuus on vahvassa kasvussa. Mobiilisovellukset on Qt:lle uusi markkina, jonka kehitys nähdään lähivuosien aikana.

Keskeiset trendit Qt:n kasvun takana liittyvät kosketusnäyttöjä hyödyntävien sovellusten laajaan leviämiseen yhä useammille toimialoille. Kosketusnäyttöjä hyödynnetään yhä laajemmin mm. autoteollisuudessa, telekommunikaatiossa, viihde- ja kulutuselektroniikassa, sekä trendin vahvana veturina toimivassa matkapuhelinteollisuudessa. Kun samaan aikaan käytössä on useita käyttöjärjestelmiä, sovelluskehittäjät etsivät ratkaisuja tehdä omat ohjelmistonsa siten, että ohjelmistokoodia voidaan hyödyntää kaikissa merkittävissä ympäristöissä. Tämä tuo kilpailuetua laajemman markkinan muodossa, mutta myös tehokkuutta kehitystyön nopeuden ja vähäisemmän osaamistarpeen vuoksi.

Digia panostaa Qt-verkostoonsa

Menestyminen globaalisti vaatii osaamista ja laajaa läsnäoloa keskeisillä markkina-alueilla. Digia on laajentanut omaa myynti- ja kehitysverkostoaan kattamaan keskeiset markkinaalueet

Eurooppa: Suomi, Ruotsi, Norja, Saksa, Venäjä
Aasia: Kiina, Japani (jälleenmyyjä)
Pohjois-Amerikka: USA

Myyntiverkostoa on tarkoitus laajentaa 2014 etenkin kehittyvien markkinoiden osalta. Digia panostaa tulevaisuudessa yhä voimakkaammin myös jälleenmyyjäverkoston ja internetpohjaisen liiketoiminnan kehittämiseen.

Hyvä markkinapotentiaali

Mahdollisuudet kansainvälisen ohjelmistoliiketoiminnan alueella ovat suuret. Toisaalta myös vaadittavat investoinnit ovat suuria. Digian kansainvälinen liiketoiminta on kasvanut hyvää vauhtia muutaman viime vuoden aikana. Tämä kehitystrendi osoittaa tehtyjen investointien olevan oikean suuntaisia. Digia jatkaa panostuksiaan kansainvälisen kasvuun myös vuonna 2014.

Lisäarvoa haastavassa markkinassa

Digian vahvuudet Suomessa perustuvat hyvän asiakasymmärryksen kautta saatuun kykyyn tarjota asiakkaille kilpailuetua tuottavia IT-palveluita.

IT-markkinan kasvu oli kotimaassa vähäistä vuonna 2013. Yleisestä taloustilanteesta johtunut varovaisuus pitkitti asiakkaiden päätöksentekoa ja viivästytti uusien hankkeiden käynnistämistä. Markkinoiden kysyntä erityisesti toiminnanohjauksen ja integraatioratkaisujen alueilla oli hyvää, mutta kilpailutilanne on samanaikaisesti erittäin kova.

Lähellä asiakkaan arkea

Nopea reagointi ja päätöksentekokyky lähellä asiakkaan arkea ovat Digian toiminnan kulmakiviä. Voimistuva hintakilpailu edellyttää palveluinnovaatioiden lisäksi Digialta vahvaa kykyä palveluiden tuotteistamiseen, johon asiakasta lähellä oleva henkilöstömme on kyvykästä.

Digian vahvat kansainväliset kumppanuudet, markkinatuntemus ja valituille alueille kohdennetut omien tuotteiden tuotekehityspanostukset mahdollistavat optimaalisen tarjoamamixin markkinoiden asettamaan kysyntään ja kilpailutilanteeseen.

Asiantuntemusta yli toimialarajojen

Voimistuva kilpailutilanne ja toimialan murros erityisesti kaupan- ja palvelujen toimialoilla sekä asiakaskäyttäytymisen nopea muutos asettavat alan toimijoille jatkuvan kehityspaineen. Valmistavan teollisuuden muuntautuminen yhä enemmän palveluiden toimittajaksi sekä vahva digitalisoituminen muuttavat asiakkaidemme ansaintalogiikan lisäksi myös henkilöstön osaamistarpeita.

Loppukäyttäjien odotukset monikanavaisuudesta ja palvelujen käytettävyydestä eivät noudata perinteisiä toimialajakoja. Digian syvällinen asiantuntemus yli toimialarajojen mahdollistaa asiakkaillemme parhaiden käytäntöjen hyödyntämisen ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönoton kuluttajistuvassa toimintaympäristössä.

Fokusta tarkennettiin kotona, maailmalla kasvua Qt:sta

Kotimaassa Digia auttaa asiakkaitaan palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja tiedon hyödyntämisessä. Kansainvälisesti yhtiö kasvaa Qt-liiketoiminnan kautta.

Digian Suomen liiketoimintaa fokusoitiin 2013 palvelemaan yhä paremmin asiakkaiden liiketoimintatarpeita. Venäjän liiketoiminta lakkautettiin ja Ruotsin liiketoiminta otettiin tiiviimmin kotimaiseen ohjaukseen.

Integraatioliiketoiminta kehittyi suotuisasti ja jatkoi kasvuaan. Alueen kapasiteettia vahvistettiin ja koulutukseen panostettiin. Myös toiminnanohjausjärjestelmien kysyntä oli hyvällä tasolla vuonna 2013, joskin siinä oli toimialakohtaisia eroja. Markkinatilanteesta johtuen asiakkaiden ostokäyttäytymisessä oli edelleen varovaisuutta ja myyntisyklit olivat pitkiä.

Kasvu jatkui tuotepohjaisissa liiketoiminnoissa

Vuonna 2013 Digian tavoite oli jatkaa tuotepohjaisen monistettavan liiketoiminnan kasvattamista. Tavoitteessa onnistuttiin hyvin, sillä tuoteliiketoiminnan osuus Digian liikevaihdosta kasvoi merkittävästi vuoden aikana. Tuoteliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta katsauskaudella oli 41,0 miljoonaa euroa (1-12/2012 36,5 miljoonaa euroa) vastaten 41,1 (36,4) prosenttia.

Digia kansainvälistyi Qt:n avulla

Digian kansainvälisen Qt-liiketoiminnan vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 25 % vuoden 2013 aikana. Panostukset Qt:n tuotekehitykseen söivät kannattavuutta, mutta kysyntä ja tarjouskanta ovat hyvällä tasolla. Erityisen hyvin myynti sujui USA:ssa, Saksassa ja Kiinassa, joiden myyntiorganisaatioita vahvistettiin edelleen.

Palvelujen kehittämisestä kilpailuetua

Asiakaskokemuksen parantaminen alkaa asiakkaan käytäntöjen ja toimintaympäristön muutoksen ymmärtämisestä.

Vuoden 2013 aikana Digia panosti voimakkaasti palvelutarjoomansa kehittämiseen ja selkiyttämiseen. Tavoitteena on tarjota asiakkaille konsultaatiota, monikanavaisia palveluja ja palvelunhallinnan työkaluja, joiden avulla asiakas saavuttaa selvää kilpailuetua.

Perinteiset toimintamallit murroksessa

Arjen käytännöt ovat muuttuneet digitalisoitumisen myötä ja monet perinteiset liiketoimintamallit ovat murroksessa. Palvelujen kehittämisen tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta, ja siksi se perustuu vahvasti asiakkaan käytäntöjen ja toimintaympäristön muutoksen ymmärtämiseen. Kulutuskäyttäytymistä ja trendejä ennakoimalla voidaan myös kehittää uusia innovatiivisia ansaintalogiikoita.

Luotaessa uusia, monikanavaisia ja kilpailuetua tuovia palveluja ja niitä tukevia liiketoimintamalleja, tulee myös ymmärtää ja määritellä muutosten vaikutukset yrityksen olemassa oleviin prosesseihin, toimintamalleihin ja IT-arkkitehtuuriin.

Digia auttaa asiakkaitaan keskeisten asiakasryhmien ja niiden muuttuvan käyttäytymisen tunnistamisessa. Tämän tiedon nojalla on mahdollista kehittää palveluja esimerkiksi ostoprosessin eri vaiheisiin. Asiakkaan palvelukokonaisuutta, olivatpa ne sitten kuluttajapalveluita tai yrityksen sisäisiä palveluita, hallitaan Digian palvelunhallinnan avulla.

Tiedon hyödyntäminen palvelukehityksessä

Liiketoimintaprosessien sähköistymisen myötä tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan. Tämä tieto valjastettuna päätöksenteon tueksi tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää asiakkaan käytäntöjä, kanavia ja ostoprosessia yhä parempien palveluiden kehittämiseksi.

Personoitavuus ja vuorovaikutteisuus korostuvat

Sähköisissä palveluissa korostuu yhä enemmän sisällön personoitavuus loppukäyttäjän käyttäytymisen ja toiveiden mukaan. Asiakasymmärryksen kerääminen ja palautteen hallinta ovat tulevaisuudessa tärkeä osa Digian asiakkaiden omaa tuote- ja palvelukehitystä. Tarpeet saada toimivat kanavat vuoropuheluun sidosryhmien kanssa sekä analysoida palautetta korostuvat. Myös jatkuvan oppimisen merkitys työelämässä korostuu yhä voimakkaammin, luoden tarpeita henkilöstölle suunnatuille sähköisen oppimisen ympäristöille.

Tehokasta palvelunhallintaa

Palveluiden sähköistyminen, ulkoistukset sekä monitoimittajaympäristöt johtavat usein palveluiden prosessien omistajuuden jakautumiseen usealle eri taholle, jolloin prosessien todellinen tehokkuus sekä kustannukset hämärtyvät. Digian palvelunhallinnan ratkaisuilla palveluja johdetaan ja kustannuksia mitataan tehokkaasti.

Toiminnan ohjaamisella kilpailukykyä

Operatiivisen toiminnan ohjaus IT-ratkaisuin mahdollistaa suoritustason parantamisen ja saumattoman asiakaskokemuksen. Sen on lisäksi tuettava uusien asiakaslähtöisten toimintamallien kehittämistä.

Digian asiakkailla on tarve tarjota yhä parempaa asiakaskokemusta edistäviä tuotteita ja palveluja omille asiakkailleen. Tämä edellyttää heiltä ja heidän IT-kumppaniltaan syvää asiakasymmärrystä. Lisäksi he haluavat parantaa toimintansa suoritustasoa ja kustannustehokkuutta.

Digian toiminnanohjauksen ratkaisuilla varmistetaan toiminnan luotettavuus ja saumaton asiakaskokemus. Toiminnanohjauksen tulee tukea koko monikanavaista palveluketjua. Lisäksi sillä parannetaan toiminnan suoritustasoa. Kilpailukyvyn parantamiseen ei välttämättä riitä olemassa olevien prosessien tehostaminen, vaan on luotava valmiuksia uusille toimintamalleille esimerkiksi operatiivisen toiminnan, tuotannon ja henkilöstön ohjauksessa. Muutoskyky tulevaisuuden tarpeita silmälläpitäen edellyttää tietojärjestelmiltä joustavuutta.

Kysyntä hyvällä tasolla 2013

Digialla on pitkä kokemus toiminnanohjauksen alueella. Asiakkaat etsivät nopeasti käyttöönotettavia ratkaisuja ja kattavia palveluja. Digian tarjooma kattaa lukuisat toiminnanja tuotannonohjauksen vertikaalit, sijoitus- ja varainhallinnan, järjestötoiminnan sekä uutena panostusalueena henkilötyön ohjauksen ja optimoinnin ratkaisut. Tarjooma rakentuu sekä omista ohjelmistotuotteista että kolmannen osapuolen tuotteiden päälle rakennetuista ratkaisuista.

Vuonna 2013 toiminnanohjauksen ratkaisujen kysyntä pysyi hyvällä tasolla, vaikka taloudellinen epävarmuus osin hidastikin asiakkaiden päätöksentekoa.

Tulevaisuudennäkymiä

Vahvana trendinä toiminnanohjauksen alueella näkyy pilvipalveluiden kysynnän yleistyminen sekä mobiliteetin kasvava merkitys. Myynnin ja asiakkuudenhallinnan ratkaisuissa pilvipalvelut ovat jo arkipäivää, ja toiminnan- ja henkilöstönohjauksessa kasvava trendi. Digian liiketoiminnan kehitystoimenpiteet on suunniteltu nämä trendit huomioon ottaen.

Tiedon hyödyntämisestä muutoskykyä ja tukea johtamiseen

Jatkuvat ja nopeat muutokset asiakkaiden liiketoimintaympäristössä luovat vahvan kysynnän Digian integraatio- ja analytiikkatarjoomalle.

Oikea informaatio, oikeille henkilöille ja oikeaan aikaan tukee nopeaa strategista päätöksentekoa ja mahdollistaa sekä reagoinnin että ennakoinnin. Hyvä informaatiologistiikka tekee näkyväksi asioita, jotka ennen ovat hukkuneet informaation sekamelskaan.

Integraatiopalvelut olivat vuonna 2013 Digian nopeimmin kasvava liiketoiminta-alue kotimarkkinoilla ja sen asiakastyytyväisyys pysyi korkealla tasolla. Kehittyvät analytiikkapalvelut laajentavat luontevasti alueen tarjoomaa.

Asiakasymmärrys ja uudet palvelumallit

Liiketoimintaprosessien verkottuminen ja reaaliaikaisen informaation aika- ja paikkariippumaton hyödyntäminen päätöksenteon tukena korostuvat entisestään Digian asiakkaiden liiketoimintaympäristöissä. Nopeasti kasvavat tietomäärät yhdistettyinä kehittyneisiin integraatio- ja analytiikkaratkaisuihin mahdollistavat entistä paremman kyvyn tunnistaa syy- ja seuraussuhteita ja antavat muutoskyvykkyyttä nopeasykliseen liiketoimintaympäristöön.

Digian vahva asiakasymmärrys, osaaminen ja kokemus integraatioratkaisujen toimittajana, yhdistettynä tuotteistettuun palvelukeskusmalliin ja kattaviin analytiikkaratkaisuihin muodostavat vahvan pohjan alueen liiketoiminnan kasvulle.

Tulevaisuudennäkymiä

Asiakkaiden kiinnostus kokonaisvaltaisen palvelun ostamiseen järjestelmätoimitusten sijaan on vahvasti kasvussa. Muita informaatiologistiikan keskeisiä trendejä ovat mm. osallistavat johtamisjärjestelmät, tilannekuvien ja katsausten laajentaminen tulevaisuudennäkymien ennustamiseen ja johtamiseen, käyttäjälähtöinen analytiikka, sovellusten päätelaiteriippumaton mobiilikäyttö ja yksinkertaiset analyysit arjen käytännöissä, sekä eri lähteistä koostettujen laajojen ja monimuotoisten tietomassojen ristiinanalysointi (Big Data).

Vahva kasvun vuosi

Vuosi 2013 oli ensimmäinen täysi 12 kuukauden tilikausi Digian kansainvälisen Qt-liiketoiminnan näkökulmasta. Digia otti liiketoiminnan haltuunsa syyskuussa 2012. Haltuunotto ja sen jälkeen tehdyt kehittämistoimet ovat olleet menestyksellisiä.

Kansainvälinen liiketoiminta on Digian näkökulmasta vahvasti painottunut ohjelmistokehitystyökalujen tuottamiseen ja niiden myyntiin. Keihäänkärkenä on syyskuussa 2012 ostettu Qt-ohjelmistokehitysympäristö. Qt-liiketoiminta muodosti vuonna 2013 19,9 % koko Digian liikevaihdosta.

Globaali markkina, laaja asiakaskunta

Kaupallinen Qt-kehitysympäristö on aktiivisessa käytössä yli 4 000 työpöytä- ja sulautettujen ohjelmistojen asiakasyrityksellä. Asiakkaat edustavat laajaa kirjoa toimialoja, kuten kulutuselektroniikkaa, autoteollisuutta, lentokoneteollisuutta, energiaa, puolustushallintoa ja mediaa. Lisenssimyynnin osalta suurimmat markkina-alueet ovat Yhdysvallat, Saksa ja Japani. Pääosa Qt:n liikevaihdosta koostuu lisenssimyynnistä. Lisenssimäärät ovat olleet kasvussa vuoden 2013 aikana.

Mobiililaitealustojen rooli kasvussa

Digia uskoo, että mobiililaitealustojen rooli ohjelmistokehitysmarkkinoilla korostuu jatkossa entisestään. Siksi Digian vuoden 2013 painopisteenä on ollut Qt-mobiilituen kehittäminen Googlen Android- ja Applen iOS-käyttöjärjestelmille. Nämä on julkaistu vuoden 2013 aikana. Digia uskoo Qt:n olevan kilpailukykyinen ohjelmistokehitysympäristö kaikissa johtavissa käyttöjärjestelmissä.

Tarjoomaa kehitettiin edelleen

Qt-liiketoiminnan näkökulmasta markkinan voi jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen: työpöytäohjelmistot, sulautetut ohjelmistot ja mobiilisovellukset. Digian asiakkaat ovat yrityksiä, jotka kehittävät omia sovelluksiaan tai tuotteita mainituilla alueilla. Vuoden 2013 aikana Digia on kehittänyt tarjoomaansa kaikilla kolmella alueella. Mobiilituen (iOS, Android) lisäksi Digia on julkaissut uudet tuoteversiot sekä sulautettujen järjestelmien kehittämiseen (Qt Enterprise Embedded) ja mobiilisovellusten kehittämiseen (Qt Mobile). Uudet tuoteversiot sisältävät mainittujen erityisalueiden tarkoituksiin räätälöityjä ominaisuuksia ja vain kaupallisen lisenssin alla saatavia piirteitä.

Uutena tuotealueena vuoden 2013 aikana lanseerattiin myös Qt-pilvipalvelut (Qt Cloud Services), joita kehittäjät voivat käyttää esimerkiksi sovellusten tietojen tallentamiseen ja käyttäjähallintaan. Palveluiden kattavuus laajenee jatkuvasti uusien versioiden myötä. Myös tuotejakelun ja asiakastuen näkökulmasta internet muodostaa entistä vahvemman palvelukanavan uuden asiakasportaalin kautta.

Panostuksia myyntiverkostoon

Tuotekehityksen lisäksi vuoden 2013 panostukset ovat kohdentuneet liiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on ollut sekä oman myyntiverkoston että jälleenmyyntiverkoston laajentaminen. Digian omat myyntikonttorit kattavat nyt Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian. Uutena myyntikonttorina avattiin vuoden 2013 aikana Shanghai. Omia myyntikonttoreita täydentävät jälleenmyyjät Venäjällä, Japanissa, Puolassa, Kiinassa ja Intiassa. Suunnitteilla on omien myyntikonttoreiden avaaminen Koreaan, Taiwaniin ja Brasiliaan vuoden 2014 aikana.

Vuoden 2013 aikana Qt-liikevaihto kasvoi vertailukelpoisin luvuin aiempaan vuoteen verrattuna 25 prosenttia. Merkittävä osa kasvusta tuli laajentuneen ja tehostuneen myyntitoiminnan ansiosta. Myynnin kehittämistä jatketaan edelleen. Lisäkasvua haetaan jatkossa myös vahvistetun tarjooman kautta.

Kyky ja asenne. Yhdessä. Luvatusti.

Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja tiedon hyödyntämisessä kotona ja kansainvälisesti. Kehitystämme ohjaa ihmisten muuttuva arki.

Digia toimii noin tuhannen osaajansa voimin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Kiinassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Yhtiö on listattuna NASDAQ OMX Helsingissä (DIG1V).

MISSIO: Luomme oivaltavilla ratkaisuillamme onnistumisia ihmisten ja yhteisöjen jokaiseen päivään.

Ohjelmistomme ja palvelumme ovat merkittävä osa yhteiskuntaa. Ne on rakennettu, jotta ihmiset ulottuisivat arjessa pidemmälle ja saisivat jokaisesta päivästä enemmän irti.

VISIO: Suositelluin ja menestyvä

Olemme suositelluin suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka kasvaa voimakkaasti myös kansainvälisesti.
Kehitystämme ohjaa asiakkaan muuttuva arki.
Tarjoamme asiakkaidemme liiketoimintaa hyödyttäviä ratkaisuja.
Meissä yhdistyy osaaminen, asenne ja teknologia, ja me toimimme yhdessä.
Tulokset toimivat, kuten on luvattu.

Digian strategian kulmakivet

Ylläpidetään kilpailukykyinen ja kehittyvä palveluliiketoiminta, jolla varmistetaan tasainen kassavirta ja kohtuullinen kasvu.
Kehitetään olemassa olevan tarjoaman rinnalle skaalautuvia liiketoimintamalleja nopeuttamaan kasvua. Tämä tehdään tuotteistamalla tarjoamaa monistettaviksi toimialakohtaisiksi ratkaisuiksi sekä niihin liittyviksi palveluiksi. Lisäksi kehitetään ohjelmistoja ja palveluja kansainväliseen internet-jakeluun.
Tasapainotetaan vankalla investointien hallinnalla lyhyen aikavälin tuloksentekokyky ja pitkän aikavälin kestävä kasvu.
Panostetaan henkilöstön motivaatioon ja sitoutumiseen sekä kehitetään yhtiön mielikuvaa houkuttelevana työnantajana.
Varmistetaan, että yhtiön johtaminen, rakenne ja toimintamallit luovat yhdensuuntaisen tuen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Henkilöstön osaaminen ja esimiestyön kehittäminen

Vuonna 2013 Digialla on panostettu erityisesti johdon ja esimiestyön kehittämiseen.

Osaava ja motivoitunut henkilöstö on Digian menestyksen perusta. Hyvällä johtamisella on suora vaikutus henkilöstön motivaatioon ja tätä kautta koko organisaation tuottavuuteen. Digia Leadership Academy käynnistettiin keväällä 2013 tukemaan esimiestyön ja johtamisen kehittämistä. Digian yhteistyökumppaniksi ja valmentajaksi valittiin Aalto Executive Education. Valmennuksen avainteemoja olivat mm. toimiva johtoryhmätyöskentely, esimiestaidot strategian toteuttamisessa sekä asiakkaan tarpeista lähtevä toiminta ja sen ohjaus. Esimiehille ja projektipäälliköille tarjottiin myös fasilitointivalmennusta, joka edesauttaa henkilöstön osallistamista sekä uusien toimintamallien käyttöönottoa yhdessä. Digia Leadership Academy johtamisen- ja esimiestyön hankekokonaisuus jatkuu myös vuonna 2014.

Henkilöstön osaamisen kehittämisen tueksi käynnistettiin vuonna 2013 Digia Learning Academy. Academyn tavoitteena on sekä ennakoida strategisia koulutustarpeita että tarjota henkilöstölle suunnitelmallisesti koulutuksia strategisen osaamisen kehittämisen tueksi. Learning Academyn kautta myös lisätään osaamisen ja tiedon jakamista sekä edistetään yhdessä tekemisen toimintakulttuuria.

Organisaatio 2.0 -tutkimushanke

Digian finanssisektorin liiketoimintayksikkö osallistuu Organisaatio 2.0 tutkimushankkeeseen. Syksyllä 2013 Jyväskylän Ammattikorkeakoulun käynnistämän hankkeen tarkoituksena on kehittää työelämän laatua yrityksissä. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään uudenlaisia työtapoja, jotka parantavat tuottavuutta ja lisäävät työn merkityksellisyyttä. Tutkimus liittyy Työ- ja Elinkeinoministeriön "Työelämä 2020" hankkeeseen. Tutkimuksessa on mukana Jyväskylän Ammattikorkeakoulun lisäksi seitsemän yritystä, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT. Tutkimushanke jatkuu vuoden 2015 loppuun.

Palkitseminen tukemaan tavoitteiden toteutumista ja positiivista Digia-henkeä

Vuonna 2013 Digiassa lanseerattiin koko henkilöstölle uusi Digia Awards -palkitsemismalli, jolla palkitaan digialaisia hyvin tehdystä työstä, positiivisesta can do -asenteesta sekä esimerkillisestä digialaisesta toiminnasta. Palkintokandidaatit nimeää henkilöstö itse. Palkinnot jaetaan neljännesvuosittain ja palkinto koostuu eriarvoisista rahasummista yksilö- , tiimi- ja projektitasolla.

Panostus ennakoivaan työkykyjohtamiseen ja työhyvinvointiin

Fokuksessa henkilöstön jaksamisen varmistaminen, terveelliset elämäntavat, hyvä terveydenhuolto ja arjen tasapaino.

Digian työkykyjohtamisen keskiössä on ennakoiva työkyvyn turvaaminen ja kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Työhyvinvoinnin merkityksen korostaminen näkyy Digialla monin eri tavoin. Laadukas esimiestyö on tärkeä osa työhyvinvointia ja siihen on panostettu erityisesti vuonna 2013. Henkilöstön terveellisiä elämäntapoja ja liikuntaharrastuksia tuetaan mm. erilaisin harrastekerhoin ja liikunta- sekä kulttuurisetelein. Digialaisilla on lisäksi käytössään erittäin kattavat työterveydenhuoltopalvelut, jotka kattavat myös erikoissairaanhoidon palveluita.

Digian henkilöstö osallistuu aktiivisesti erilaisiin liikuntatempauksiin. Näistä vuodelta 2013 voidaan mainita esimerkkinä HeiaHeia!-liikuntakampanja. Kampanjan aikana digialaiset innostuivat harrastamaan aktiivisesti erilaisia liikuntalajeja, joista kertyneet kilometrit edistivät henkilöstön yhteistä virtuaalimatkaa maapallon ympäri. Digialaiset ylsivät yritysjoukossa ykköspaikalle ja esimerkkisuoritukseen, kun maapallon ympärimatka taittui alle tavoiteajan ja henkilöstö jatkoi yhteistä urheilumatkaansa aina Kuuhun saakka.

Vuonna 2013 Digiassa järjestettiin myös Hyvinvointitori-tapahtumia yhdessä Smartumin, Varman sekä paikallisten hyvinvointiyritysten kanssa. Hyvinvointitoreilla oli mm. mahdollisuus mitata oma verenpaine, kehonkoostumus ja keuhkojen toimintakyky.

Vastuullinen työyhteisö

Työkykyä heikentävät ongelmat pyritään Digialla tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään Hyvä työkyky -toimintamallin mukaisesti. Mallissa on kaksi toisiinsa liittyvää kokonaisuutta: työkykyongelmien varhainen havaitseminen ja käsittely sekä sairauspoissaolojen hallinta.

Tasapainoista arkea

Työn ja muun arjen tasapaino on tärkeää. Digia haluaa tukea työntekijöitään erilaisissa elämäntilanteissa joustavin työehdoin. Ylitöiden ihannointi ei kuulu Digian toimintamalliin. Perheellisille tarjotaan mm. lastenhoitoapua sairastavan lapsen kanssa. Työssä jaksamiseen panostetaan myös kannustamalla positiiviseen yhteisöllisyyteen, tiimityöhön ja tiedonjakoon.

Henkilöstö lukuina

$\blacksquare$ < 1	10,4%
$1 - 5$	43,1%
$6 - 10$	17,0%
$11 - 15$	22,4%
$16-20$	3,5%
$\blacksquare$ 20 >	3,6%

Hallitus

Pertti Kyttälä, s. 1950, KTK

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja puheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toimitusjohtaja Peranit Oy:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Oy Radiolinja Ab:ssä (1999-2003), tietohallintojohtajana Helsingin Puhelin Oy:ssä (1997- 1999), toimitusjohtajana Oy Samlink Ab:ssä (1994- 1997) ja toimitus- ja varatoimitusjohtajana Sp-palvelu Oy:ssä (1991-1994). Ubisecure Solutions Oy:n hallituksen jäsen.

Robert Ingman, s. 1961, DI, KTM

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2010 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2012. Hallituksen nimitysvaliokunnan puheenjohtaja ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja Ingman Group Oy Ab:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Arla Ingman Oy Ab:ssä (2007-2011) ja toimitusjohtajana Ingman Group Oy Ab:ssä ja Ingman Foods Oy Ab:ssä (1997-2006). Etteplan Oyj:n ja Halti Oy:n halllituksen puheenjohtaja. Arla Ingman Oy Ab:n, Evli Pankki Oyj:n ja M-Brain Oy:n hallituksen jäsen.

Riippumaton yhtiöstä.

Päivi Hokkanen, s. 1959, KTM

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsen. A-Katsastus Groupin tietohallintojohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen 1.9.2012 alkaen. Toiminut aiemmin tietohallintojohtajana Sanoma Oyj:ssä (2009-2012) sekä Stockmann Oyj:ssä (2002-2009), johtajana SysOpen Oyj:ssä (1998-2002) ja eri tehtävissä Cap Gemini Oy:ssä (1995-1998) ja Kansallisrahoitus Oy:ssä (1984-1995). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen. Tietotekniikan liiton hallituksen jäsen (2010-2011).

Kari Karvinen, s. 1959, FM

Digian hallituksen jäsen vuodesta 1990. Hallituksen tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toimii nykyisin hallitusammattilaisena ja itsenäisenä sijoittajana. Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Tuulenhenki Oy:ssä. Toiminut aiemmin Digia Oyj:n edeltäjän SysOpen Oyj:n perustajaosakkaana, hallituksen päätoimisena puheenjohtajana (2002-2004), puheenjohtajana (2004-2005), varapuheenjohtajana (1999-2002, 2005-2007), varatoimitusjohtajana (1990- 1999) ja liiketoiminnan suunnittelujohtajana (1999- 2000). Hallituksen varapuheenjohtaja NOMO Jeans Corporation Oy:ssä. Hallitusammattilaiset ry:n ja FiBAN (Finnish Business Angels Network) - Suomen Yksityissijoittajat ry:n jäsen.

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Seppo Ruotsalainen, s. 1954, TkL

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä, sijoittajana ja strategisena neuvonantajana useissa teknologia- ja ohjelmistoyrityksissä. Toiminut aiemmin Tekla Oyj:n toimitusjohtajana (1998-2003), varatoimitusjohtajana F-Secure Oyj:ssä (2008-2009) ja Oy LM Ericsson Ab:ssä (1994-1998) ja myyntijohtajana Hewlett Packardilla (1982-1993) sekä hallituksen puheenjohtajana Tietotekniikan liitossa (2004-2006). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen ja FiBAN (Finnish Business Angels Network) - Suomen Yksityissijoittajat ry:n jäsen.

Leena Saarinen, s. 1960, ETM

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä useissa yhtiöissä, mm. Arla Ingman Oy:ssä, Arcus-Gruppen AS:ssä sekä Etteplan Oyj:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Suomen Lähikauppa Oy:ssä (2007- 2010), pääjohtajana Altia Corporation Oy:ssä (2005- 2007) ja eri tehtävissä Unileverillä (1990-2005). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen. Työeläkeyhtiö Varma hallintoneuvoston jäsen (2008-2012), Luottokunta Oy:n hallintoneuvoston jäsen (2008-2011) sekä hallituksen jäsen Outokumpu Oyj:ssä (2003-2011) ja Atria Oyj:ssä (2006-2007).

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Tommi Uhari, s. 1971, DI

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Toimii nykyisin hallituksen jäsenenä ja strategisena neuvonantajana useissa yhtiöissä. Toiminut aiemmin ST Microelectronicsin johtokunnassa (2006-2010), ST:n langattoman alan yhteisyritysten (ST-NXP Wireless, ST-Ericsson) johtotehtävissä (2008-2010), ST:n Wirelessyksikön johdossa (2006-2008) sekä Nokian Wireless ja SW platforms -yksiköiden johtajana (1999-2006).

Johtoryhmä

Juha Varelius, s. 1963, KTM

Digian toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen vuoden 2008 alusta. Vastaa yrityksen operatiivisesta liiketoiminnasta ja raportoi Digian hallitukselle. Aiemmin Varelius on toiminut Yhdysvalloissa bostonilaisen teknologiayrityksen Everypoint Inc:n toimitusjohtajana (2006-2007), johtotehtävissä Yahoolla ja Everypointilla Lontoossa ja Yhdysvalloissa (2002-2006) sekä erilaisissa johtotehtävissä Soneralla (1993-2002), jossa hän toimi mm. Soneran johtoryhmän jäsenenä ja Zedin toimitusjohtajana.

Tuula Haataja, s. 1964, KTM

Talousjohtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2013. Vastaa yhtiön taloudesta ja hallinnosta. Ennen Digialle siirtymistään Tuula Haataja työskenteli YIT:ssä Suomen rakentamispalveluiden talousjohtajana, YIT Building Services -segmentin sekä YIT Primatelin talousjohtajana (2002-2013) ja Soneralla useissa eri taloushallinnon johtotehtävissä (1995-2002). Hän on myös työskennellyt PWC:llä tilintarkastajana (1991-1995), jolloin hänen pääasialliset vastuualueensa olivat Suomessa, Venäjällä ja Baltian maissa.

Tommi Laitinen, s. 1968, yomerkonomi, tekn. yo

Johtaja, kansainväliset tuotteet, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005. Toiminut aiemmin Digian Competencealueen johtajana (2009-2010),

telekommunikaatioliiketoiminnan johtajana (2007- 2008) ja Digian strategiasta ja kehittämisestä vastaavana johtajana (2005-2007). Lisäksi hän on toiminut Digia Oy:n ohjelmistotuotannosta vastaavana johtajana nimikkeellä Vice President, Engineering (2002-2004), laadusta ja prosesseista vastaavana johtajana (2001- 2002) sekä liiketoimintayksikön johtajana (1999-2000). Ennen Digiaa Laitinen on työskennellyt IT-alalla (1991- 1999) erilaisissa projekti- ja tuotehallinnan sekä ohjelmistokehitystehtävissä.

Juha Leppänen, s. 1973, HTK

Johtaja, myynti ja markkinointi, johtoryhmän jäsen vuodesta 2013. Vastaa myynnistä, avainasiakkuuksista, markkinoinnista ja partneruuksista. Toiminut aiemmin CGI:ssä, jossa hänen vastuullaan olivat ohjelmisto- ja konsultointiliiketoiminnan myynti Suomessa, sekä tarjooman kehittäminen ja strategiatyö ohjelmistoliiketoiminnan osalta yksityissektorilla (2011- 2013). AIMS Finlandissa Leppänen oli partneri ja johtoryhmän jäsen vastaten mentorointiohjelmista, prosesseista sekä ICT:stä ja toimi ylemmän johdon rekrytointikonsulttina (2008-2010). Lisäksi hän on toiminut CGI:ssä ja sitä edeltävissä yrityksissä mm. kansainvälisten toiminnanohjausratkaisujen ja sähköisen kaupankäynnin palvelujen johdossa (1999-2008).

Tom Puusola, s. 1967, tekn. yo

Johtaja, integraatio ja analytiikka, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012. Toiminut aiemmin Digian liiketoiminnan kehitysjohtajana (2010-2013) ja integraatioliiketoiminnan vetäjänä (2009). Tätä ennen integraatioliiketoimintaan, strategisiin asiakkuuksiin sekä kehitystoimintaan liittyviä johtotehtäviä Digian teollisuus ja kauppa -divisioonassa (2006-2008), Sentera Oyj:ssä (2003-2006), Iocore Oyj:ssä (2000-2003) ja Open Solutions Group:ssa (1998-2000). Ennen Digian edeltäjälle siirtymistä työskenteli Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:ssä julkaisu- ja internet-tehtävissä (1992- 1998) sekä Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus VTT:ssä ohjelmistokehitystehtävissä (1989-1992). Opiskellut tietotekniikkaa Teknillisessä Korkeakoulussa.

Kimmo Vainikainen, s. 1973, insinööri

Johtaja, ratkaisut ja palvelut liiketoiminta, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012. Toiminut aiemmin Digian projektinhallintatoimiston johtajana (2011), kompetenssien ja menetelmien kehitysjohtajana useissa eri tehtävissä (2007-2011), liiketoimintayksikön ja toimipisteen johtajana (2005-2006) sekä tätä ennen projektipäällikkönä ja konsulttina (2000-2004). Ennen Digiaa Vainikainen on työskennellyt tehohoidon- ja anestesiatietojärjestelmien kehitystehtävissä Datex Ohmedalla / Clinisoft Oy:ssä vuodesta 1998.

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 2013

Tämä selvitys on annettu yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Digian hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, yleisiin corporate governance -suosituksiin sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen ja omiin sisäisiin corporate governance -toimintasääntöihin.

Digiassa yhtiön hallinnoinnin ja ohjauksen perusperiaatteet ovat rehellisyys, vastuuntuntoisuus, tasapuolisuus ja avoimuus. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että:

Yhtiö noudattaa voimassa olevia lakeja ja säännöksiä.
Yhtiö organisoidaan, sen toimintaa suunnitellaan ja johdetaan sekä harjoitetaan noudattaen sellaisia ammatillisia vaatimuksia, jotka ovat huolellisten ja vastuuntuntoisten hallitusten jäsenten yleisesti hyväksymiä.
Yhtiön varallisuutta hoidetaan tunnollisesti.
Yhtiö tiedottaa toiminnastaan kaikille markkinaosapuolille aktiivisesti, avoimesti ja tasapuolisesti.
Yhtiön johto, hallinto ja henkilöstö ovat riittävän sisäisen ja ulkoisen valvonnan alaisia.

Hallinnointikoodin noudattaminen

Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisemaa, 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia.

Hallinnointikoodi on nähtävissä Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Yhtiökokous

Digian korkein päätöksentekotaho on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät äänivaltaansa yhtiön asioissa. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen.

Varsinainen yhtiökokous pidetään kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, kun hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista yhtiön osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat jonkin asian käsittelemiseksi.

Yhtiökokouksen vastuut ja tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja Digian yhtiöjärjestyksessä. Ylimääräinen yhtiökokous päättää niistä asioista, joiden käsittelemistä varten kokous kulloinkin on kutsuttu koolle.

Hallitus

Toiminta ja tehtävät

Osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsema hallitus huolehtii Digian hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen valitaan vähintään viisi, mutta enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen kulloinkin nimitettävän uuden hallituksen kokoonpanoksi.

Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä tulee olla riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtajaa tai muita yhtiön operatiiviseen organisaatioon kuuluvia toimitusjohtajan alaisia ei valita hallituksen jäseneksi.

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsen voidaan valita tehtäväänsä uudestaan ilman rajoituksia peräkkäisten toimikausien määrästä. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus on laatinut ja vahvistanut toimintaansa varten itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Osakeyhtiölaissa ja muissa säännöksissä hallitukselle asetettujen tehtävien lisäksi Digian hallitus vastaa myös hallituksen työjärjestyksessä määrittelemistään asioista noudattaen seuraavia yleisohjeita:

hyvä hallitustapa edellyttää, ettei hallitus tarpeettomasti puutu operatiivisen toiminnan yksityiskohtiin, vaan keskittyy yritykseen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä vaikuttaviin strategisiin linjanvetoihin;
hallituksen yleisenä tehtävänä on ohjata yhtiön toimintaa niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon yhtiöön sijoitetulle pääomalle ottaen samalla huomioon eri sidosryhmien odotukset; ja
hallituksen jäsenten on toimittava riittävän, olennaisen ja tuoreen informaation pohjalta tavalla, joka palvelee yhtiön etuja.

Lisäksi hallituksen työjärjestys:

määrittelee hallituksen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja kokousaikataulun rungon sekä yksittäisen kokouksen esityslistan rungon;
ohjeistaa vuosittaista hallituksen itsearviointia;
ohjeistaa kokouskutsujen ja ennakkoinformaation toimittamista hallitukselle sekä pöytäkirjojen laatimis- ja hyväksymismenettelyjä;
määrittelee tehtävänkuvat erikseen hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille sekä hallituksen sihteerille (jona toimii yhtiön lakiasiainjohtaja tai hänen poissa ollessaan toimitusjohtaja); ja
määrittelee puitteet, joissa hallitus voi tarvittaessa perustaa erillisiä valiokuntia tai työryhmiä.

Hallitus piti tilikauden 2013 aikana yhteensä 13 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisaktiivisuus kokouksiin oli keskimäärin 100 %.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Itsearvioinnissa käytetään tarvittaessa apuna ulkopuolista konsulttia.

Kokoonpano

Digia Oyj:n hallitukseen kuului tilikauden 2013 aikana:

Pertti Kyttälä, s. 1950, KTK

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja puheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toimitusjohtaja Peranit Oy:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Oy Radiolinja Ab:ssä (1999-2003), tietohallintojohtajana Helsingin Puhelin Oy:ssä (1997-1999), toimitusjohtajana Oy Samlink Ab:ssä (1994-1997) ja toimitus- ja varatoimitusjohtajana Sp-palvelu Oy:ssä (1991-1994). Ubisecure Solutions Oy:n hallituksen jäsen.

Robert Ingman, s. 1961, DI, KTM

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2010 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2012. Hallituksen nimitysvaliokunnan puheenjohtaja ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja Ingman Group Oy Ab:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Arla Ingman Oy Ab:ssä (2007-2011) ja toimitusjohtajana Ingman Group Oy Ab:ssä ja Ingman Foods Oy Ab:ssä (1997-2006). Etteplan Oyj:n ja Halti Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Arla Ingman Oy Ab:n, Evli Pankki Oyj:n ja M-Brain Oy:n hallituksen jäsen.

Päivi Hokkanen, s. 1959, KTM

Kari Karvinen, s. 1959, FM

Digian hallituksen jäsen vuodesta 1990. Hallituksen tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toimii nykyisin hallitusammattilaisena ja itsenäisenä sijoittajana. Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Tuulenhenki Oy:ssä. Toiminut aiemmin Digia Oyj:n edeltäjän SysOpen Oyj:n perustajaosakkaana, hallituksen päätoimisena puheenjohtajana (2002-2004), puheenjohtajana (2004-2005), varapuheenjohtajana (1999- 2002, 2005-2007), varatoimitusjohtajana (1990-1999) ja liiketoiminnan suunnittelujohtajana (1999-2000). Hallituksen varapuheenjohtaja NOMO Jeans Corporation Oy:ssä. Hallitusammattilaiset ry:n ja FiBAN (Finnish Business Angels Network) - Suomen Yksityissijoittajat ry:n jäsen.

Seppo Ruotsalainen, s. 1954, TkL

Tekla Oyj:n toimitusjohtajana (1998-2003), varatoimitusjohtajana F-Secure Oyj:ssä (2008- 2009) ja Oy LM Ericsson Ab:ssä (1994-1998) ja myyntijohtajana Hewlett Packardilla (1982- 1993) sekä hallituksen puheenjohtajana Tietotekniikan liitossa (2004-2006). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen ja FiBAN (Finnish Business Angels Network) - Suomen Yksityissijoittajat ry:n jäsen.

Leena Saarinen, s. 1960, ETM

Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä useissa yhtiöissä, mm. Arla Ingman Oy:ssä, Arcus-Gruppen AS:ssä sekä Etteplan Oyj:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Suomen Lähikauppa Oy:ssä (2007-2010), pääjohtajana Altia Corporation Oy:ssä (2005-2007) ja eri tehtävissä Unileverillä (1990-2005). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen. Työeläkeyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen (2008-2012), Luottokunta Oy:n hallintoneuvoston jäsen (2008-2011) sekä hallituksen jäsen Outokumpu Oyj:ssä (2003-2011) ja Atria Oyj:ssä (2006-2007).

Tommi Uhari, s. 1971, DI

Hallituksen nykyisistä jäsenistä yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia ovat Päivi Hokkanen, Pertti Kyttälä, Kari Karvinen, Seppo Ruotsalainen, Leena Saarinen ja Tommi Uhari. Lisäksi Robert Ingman on riippumaton yhtiöstä.

Hallituksen valiokunnat

Digian hallituksella oli tilikaudella 2013 kolme valiokuntaa: palkitsemisvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja nimitysvaliokunta. Hallitus vahvisti valiokuntien työjärjestykset vuodelle 2013 kokouksessaan 26.3.2013.

Valiokunnat eivät ole päättäviä eivätkä toimeenpanevia elimiä, vaan niiden rooli on avustaa hallitusta kunkin valiokunnan tehtäväaluetta koskevassa päätöksenteossa. Valiokunnat raportoivat säännöllisesti työstään hallitukselle, joka päättää ja vastaa kollegiaalisesti myös valiokuntien työstä.

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmiä ja seurata niiden toimivuutta yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi, turvata päätöksenteon objektiivisuutta sekä varmistaa palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyys ja järjestelmällisyys. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2013 Tommi Uhari (puheenjohtaja), Robert Ingman ja Päivi Hokkanen. Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilikaudella kaksi kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2013 Pertti Kyttälä (puheenjohtaja), Kari

Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista. Nimitysvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2013 Robert Ingman (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Pertti Kyttälä. Nimitysvaliokunta kokoontui tilikaudella kaksi kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtaja huolehtii Digian hallinnosta ja operatiivisesta liiketoiminnasta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Toimitusjohtaja ei kuulu yhtiön hallitukseen, mutta on läsnä hallituksen kokouksissa.

Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään kirjallisesti hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.

Yhtiön toimitusjohtajana on vuoden 2008 alusta alkaen toiminut kauppatieteiden maisteri Juha Varelius (s. 1963).

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät

Kontrollitoiminnot ja kontrolliympäristö

Yhtiössä on controller-toiminto, jonka tehtävänä on varmistaa kuukausittain raportoinnin oikeellisuus. Controller-toiminto raportoi yhtiön johdolle, hallitukselle sekä hallituksen alaisuudessa toimivalle tarkastusvaliokunnalle yhtiötason sekä eri liiketoimintojen taloudellisesta kehityksestä.

Yrityksessä on käytössä raportointijärjestelmä, jonka avulla yhdistetään erillisyhtiöiden raporteista konsernitilinpäätös. Lisäksi käytössä on kirjalliset toimintaohjeet, joiden perusteella erillisyhtiöiden taloudellinen raportointi toteutetaan. Ohjeiden noudattamista valvoo controller-toiminto. Lisäksi liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten yhtiössä on käytettävissä tarvittavat erilliset raportointijärjestelmät.

Konsernin talousosasto antaa ohjeet tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten laadinnasta sekä laatii konsernitilinpäätöksen. Talousosasto hoitaa keskitetysti konsernin varainhankinnan ja hallinnan ja vastaa korkoriskin hallinnasta.

Sisäinen valvonta

Yleisperiaatteena Digiassa on jakaa toiminnot siten, että yksittäinen henkilö ei itsenäisesti voi suorittaa toimenpiteitä ilman toisen henkilön tietoisuutta asiasta. Esimerkiksi yhtiön kirjanpito ja varainhoito kuuluvat eri henkilöiden vastuualueeseen, ja yhtiön toiminimen kirjoittamiseen tarvitaan kahden henkilön allekirjoitukset.

Konsernin liiketoiminta on jaettu vastuualueisiin, joiden johtajat raportoivat toimitusjohtajalle. Raportointi ja valvonta perustuvat vuosittain tehtäviin ja kuukausittain seurattaviin budjetteihin, kuukausittain tehtävään tulosraportointiin ja viimeisimmän ennusteen päivittämiseen ja seurantaan.

Vastuualueiden johtajat raportoivat johtoryhmässä lisäksi vastuualueensa kehittämisasioita, strategia- ja vuosisuunnittelua, liiketoiminnan ja tuloksen seurantaan liittyviä asioita, investointeja, potentiaalisia yritysostokohteita ja vastuualueiden sisäistä organisointia. Vastuualueilla on omat johtoryhmänsä.

Digian liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat edellä esitetyn johtamisjärjestelmän avulla.

Konsernin hallinto-osasto vastaa yhtiön henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpolitiikasta sekä kiinteistöistä ja toimipisteiden työolosuhteiden toimivuudesta. Konsernin lakiasiainosasto ohjeistaa ja valvoo yhtiössä tehtäviä sopimuksia sekä huolehtii konsernin toiminnan lainmukaisuudesta.

Viestintä

Konsernin lakiasiainjohtaja vastaa yhtiön ulkoisesta viestinnästä sekä sen oikeellisuudesta. Ulkoinen viestintä sisältää taloustiedottamisen ja muun pörssiviestinnän. Lakiasiainjohtaja vastaa osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkistamisesta sekä yhtiökokouksen koollekutsumiseen ja pitämiseen liittyvistä käytännön toimista. Viestintä toteutetaan pääsääntöisesti yhtiön internet-sivujen sekä pörssitiedotteiden kautta.

Riskienhallinta

Yhtiön riskienhallinta prosessin tarkoitus on tunnistaa ja hallita riskejä niin, että yhtiön on mahdollista saavuttaa sen strategiset ja taloudelliset tavoitteet. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, jonka avulla tunnistetaan, listataan ja arvioidaan merkittävimmät riskit, tunnistetaan riskienhallintaan liittyvät vastuuhenkilöt ja arvotetaan riskit erillisen pisteytyksen avulla niin, että riskien vaikutusta sekä riskien keskinäistä merkitystä voidaan verrata.

Digian riskienhallinnan keskeisimmät operatiiviseen toimintaan liittyvät ja valvottavat riskit ovat asiakas-, henkilö-, projekti-, tietoturva-, immateriaalioikeus- ja liikearvoriskit.

Asiakasriskiä hallitaan aktiivisella asiakasrakenteen kehittämisellä ja ennalta ehkäisemällä potentiaalisten riskipositioiden syntymistä. Henkilöriskejä arvioidaan ja hallitaan aktiivisella avainhenkilöiden kanssa käytävällä tavoite- ja kehityskeskusteluprosessilla. Henkilöstön sitoutuneisuuden kehittämiseksi sisäisen viestinnän tehokkuutta on pyritty parantamaan suunnitelmallisesti säännöllisten henkilöstötilaisuuksien ja johdon näkyvyyden avulla. Liiketoimintojen keskeisten projektien auditoinnin avulla kehitetään konsernin projektiriskienhallintaa ja varmistetaan projektien menestykselliset asiakastoimitukset. Tämän

lisäksi konsernin sertifioidut laatujärjestelmät evaluoidaan säännöllisesti ja projektitoimitusten raportointikäytäntöjä on tehostettu sekä toiminnanohjauksen että talousraportoinnin osalta. Tietoturvariskiä hallinnoidaan tietoturva-auditoinneilla ja jatkuvalla toimintamallien, tietoturvaa edistävien käytäntöjen ja prosessien kehittämisellä. Liiketoimintojen integroimiseen, yhtenäisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen sekä niiden yhtenäiseen kehittämiseen liittyviä riskejä hallinnoidaan konsernin johtoryhmän toimesta suunnitelmallisesti. Ohjelmistoalalle, etenkin kansainväliseen tuoteliiketoimintaan tyypillisesti liittyvää riskiä omien oikeuksien asianmukaisesta suojaamisesta ja toisten oikeudenhaltijoiden oikeuksien loukkaamisesta hallitaan kattavan sisäisen ohjeistuksen, sopimusten vakioehdoin sekä asianmukaisen seurannan ja analyysien avulla. IFRS-kirjanpitokäytäntöön liittyen liikearvo ja sen arvonalentumistestaus on aktiivisessa seurannassa osana huolellista ja ennakoivaa riskijohtamiskäytäntöä.

Operatiiviseen toimintaan liittyvien riskien lisäksi on yhtiöllä rahoitukseen liittyviä riskejä. Digia Oyj:n sisäinen ja ulkoinen rahoitus sekä rahoitusriskienhallinta on keskitetty konsernin emoyhtiön rahoitustoimintoon. Konsernin emoyhtiön rahoitustoiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta ja rahoituksen riittävyydestä sekä korko- ja valuuttariskin hallinnoimisesta. Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja varainhankintariski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa.

Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys

Tämä palkka- ja palkkioselvitys sisältää yhteenvedon Digia Oyj:n hallitusten jäsenten ja toimivan johdon taloudellisista eduista, palkitsemisjärjestelmästä ja palkitsemisen päätöksentekojärjestyksestä.

Hallituksen palkitseminen

Hallituksen jäsenten palkkioista ja kulujen korvausperusteista päättää yhtiökokous. Vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous päätti, että hallitustyöskentelystä maksetaan palkkiona hallituksen jäsenille 2 500 euroa kuukaudessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 3 500 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajalle 5 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 500 euroa hallituksen kokoukselta ja hallituksen valiokuntien kokouksilta. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tavanomaiset ja kohtuulliset hallitustyöskentelystä aiheutuvat kustannukset korvataan laskua vastaan.

Tilikaudella 2013 hallituksen jäsenille maksettiin hallitustyöskentelystä palkkiona yhteensä 320 500 euroa jakaantuen seuraavasti:

Päivi Hokkanen	38 000 euroa
Robert Ingman	51 000 euroa
Kari Karvinen	40 000 euroa
Pertti Kyttälä	76 000 euroa
Seppo Ruotsalainen	38 500 euroa
Leena Saarinen	39 000 euroa
Tommi Uhari	38 000 euroa

Kaikki palkkiot maksettiin rahapalkkioina. Yhtiö ei myönnä optioita eikä osakepalkkioita hallitustyöskentelystä.

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitseminen

Toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmän periaatteet

Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajalle maksettavasta palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista.

Toimitusjohtaja Juha Vareliuksen kokonaispalkkaus muodostuu toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta kuukausipalkasta, asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella määräytyvästä bonuspalkkiosta sekä toimitusjohtajalle vahvistetun osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti mahdollisesti maksettavasta osakepalkkiosta.

Säännöllisen kuukausipalkan lisäksi toimitusjohtajalle maksetaan kolmen kuukauden palkkaa vastaava bonuspalkkio hallituksen asettamiin liikevaihto- ja liikevoittobudjetteihin sidottujen vuositavoitteiden täyttyessä. Tavoitteiden ylittyessä bonuspalkkion määrä kasvaa siten, että 120 prosentin toteumasta palkkiona maksetaan yhdeksän kuukauden palkkaa vastaava maksimipalkkio. Mikäli liikevoittotavoite täyttyy alle 80-prosenttisesti, bonuspalkkiota ei makseta lainkaan, liikevaihdosta riippumatta. Tavoitteiden täyttymistä arvioidaan ja palkkiot maksetaan puolivuosittain.

Hallitus on yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen nojalla vahvistanut yhtiön ylintä johtoa koskevan osakepalkkiojärjestelmän joulukuussa 2013.

Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2014-2016. Järjestelmän mukaan toimitusjohtajalle maksetaan kultakin ansaintajaksolta enintään 100 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio hallituksen vuosittain erikseen päättämien ansaintakriteerien täyttymisen perusteella. Vuoden 2014 osalta palkkio määräytyy yhtiön osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon perusteella. Minimipalkkion (5 000 osaketta) saaminen edellyttää raja-arvoina 0,23 euron osakekohtaista tulosta ja 90,0 miljoonan euron liikevaihtoa tai 0,19 euron osakekohtaista tulosta ja 94,0 miljoonan euron liikevaihtoa. Enimmäispalkkio (100 000 osaketta) edellyttää raja-arvoina 0,32 euron osakekohtaista tulosta ja 100,0 miljoonan euron liikevaihtoa tai 0,21 euron osakekohtaista tulosta ja 122,0 miljoonan euron liikevaihtoa.

Osakepalkkiojärjestelmän mukaiset palkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin kyseisen ansaintajakson tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Järjestelmään ei liity mitään myönnettyjen osakkeiden luovutusta rajoittavia sitouttamisjaksoja.

Toimitusjohtajan taloudelliset etuudet ja toimisuhteen keskeiset ehdot

Tilikaudella 2013 toimitusjohtajalle maksettiin palkkana ja muina etuuksina 378 312 euroa, josta palkan ja luontaisetujen osuus oli 275 062 euroa ja palkkioiden osuus oli 103 250 euroa.

Toimitusjohtaja voidaan yhtiön toimesta irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtajasopimuksen päättyessä irtisanomiseen yhtiön puolelta toimitusjohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi erokorvaus, joka määrältään vastaa toimitusjohtajan 12 kuukauden palkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on lain mukainen eikä toimitusjohtajalla ole yhtiön puolelta erillistä lisäeläkesopimusta.

Muun johdon palkitsemisjärjestelmän periaatteet

Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan esityksestä toimitusjohtajan suorille alaisille maksettavasta palkasta, palkkioista sekä muista eduista.

Toimitusjohtajan suorien alaisten kokonaispalkkaus muodostuu kuukausipalkasta sekä toimitusjohtajan kanssa vastaavin perustein ja ehdoin määräytyvistä ja maksettavista bonuspalkkioista.

Voimassa olevan osakepalkkiojärjestelmän mukaan yhtiön ylimmällä johdolla on lisäksi vuosittain mahdollisuus yhteensä enintään 100 000 osakkeen arvoa vastaavaan palkkioon vastaavin perustein ja ehdoin kuin yhtiön toimitusjohtajalla.

Kaikkien toimitusjohtajan suorien alaisten eläkeikä on lain mukainen eikä kenellekään ole yhtiön puolelta otettu erillistä lisäeläkettä.

Markkinat ja Digian liiketoiminta

Yleisestä taloustilanteesta johtuva varovaisuus näkyy asiakkaiden pitkittyneenä päätöksentekona sekä kustannuspaineena asiakkaiden kilpailuttaessa hankintojaan.

Integraatioliiketoiminnassa on panostettu vahvasti kasvuun. Sen toimituskykyä on katsauskaudella vahvistettu ja henkilömäärää kasvatettu ulkoisten rekrytointien, sisäisten siirtojen sekä koulutus- ja tuotteistuspanostusten avulla. Tehdyt panostukset ja avainasiakkaiden kysynnän pysyminen hyvällä tasolla mahdollistivat katsauskaudella odotuksia paremman kasvun. Kasvutrendi jatkui vahvana myös viimeisellä vuosineljänneksellä.

Toiminnanohjausjärjestelmien kysyntä oli katsauskaudella hyvä. Kysynnässä oli kuitenkin selkeitä toimialakohtaisia eroja, asiakkaiden ostokäyttäytyminen säilyi varovaisena ja myyntisyklit ovat edelleen pitkiä. Tilaus- ja tarjouskanta ovat terveellä tasolla. Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna ja saavutti katsauskaudella sille asetetut tavoitteet. Kannattavuus pysyi edellisvuoden tasolla.

Katsauskauden aikana yhtiö arvioi uudelleen Venäjän asemaa yhtiön kasvustrategiassa tulevaisuuden kasvupotentiaalin, liiketoimintariskien ja investointien kokonaishallinnan näkökulmasta. Arvioinnin seurauksena yhtiö luopui tappiollisesta Venäjän liiketoiminnastaan vuoden viimeisen neljänneksen aikana keskittyen jatkossa Qt-lisenssimyyntiin.

Qt-liiketoiminta sujui hyvin ja sen vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi katsauskaudella 25,0 prosenttia ja neljännellä vuosineljänneksellä 23,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kysyntä ja tarjouskanta olivat hyvällä tasolla. Neljännen vuosineljänneksen aikana ei kuitenkaan solmittu merkittäviä yksittäisiä kauppoja.

Qt-liiketoiminnan kannattavuus katsauskaudella oli heikko. Syynä tähän on se, että yhtiö on investoinut määrätietoisesti ja voimakkaasti liiketoiminnan kehittämiseen kasvun mahdollistamiseksi myös jatkossa.

Qt-liiketoiminnan painopiste on ollut vahvasti lisenssimyynnissä, mistä johtuen tuotepohjaisen liikevaihdon osuus on ollut katsauskaudella tavoitetason 75 % yläpuolella.

Katsauskauden aikana yhtiö on jatkanut aiemmin julkistamiensa suunnitelmien toteuttamista Qt-tuotekehityksessä ja toiminnan painopistealueissa. Yhtiö on joulukuussa julkistanut uuden mobiilikehittäjille suunnatun version Qt-kehitysympäristöstä, joka sisältää sekä Android- ja iOS-tuen. Uusia mobiilialustoja tuodaan mukaan tuotteen seuraavissa versioissa.

Taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut

	2013	2012	2011	2010	2009
Liikevaihto	99 740	100 448	121 940	130 825	120 335
Liikevoitto	-2 822	6 884	-22 168	17 164	-7 796
Liikevoitto %:a liikevaihdosta	-3 %	7 %	-18 %	13 %	-6 %
Oman pääoman tuotto %	-10 %	10 %	-42 %	18 %	-21 %
Omavaraisuusaste %	50 %	53 %	48 %	59 %	52 %
Nettovelkaantumisaste %	29 %	28 %	34 %	20 %	34 %

Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty laajemmin konsernin viiden vuoden tunnuslukuja sekä tunnuslukujen laskentakaavat (liitetieto 30).

Liikevaihto

Digia-konsernin liikevaihto katsauskaudella oli 99,7 (100,4) miljoonaa euroa laskien 0,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Yhtiön katsauskauden liikevaihto laski hieman edellisvuoden vertailuluvuista. Liikevaihdon lasku johtui siitä, että vuonna 2012 yhtiöllä oli vastaavana aikana 4,5 miljoonaa euroa mobiilialueen sopimustuotekehitystoiminnasta kertynyttä liikevaihtoa, mitä yhtiöllä ei enää katsauskaudella ollut kyseisen liiketoiminnan päätyttyä vuoden 2012 lopussa. Lisäksi vuoden 2012 vertailulukuun sisältyy vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä solmittuun Qtliiketoimintakauppaan liittynyt poikkeuksellisen lisenssisopimuksen 4,2 miljoonan euron liikevaihtoerä. Sanotun lisenssisopimuksen vaikutus pois lukien Qt-liiketoiminnasta kertynyt liikevaihto kasvoi sekä katsauskaudella (25,0 prosenttia) että neljännellä vuosineljänneksellä (23,7 prosenttia). Kasvun myötä myös koko yhtiön vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi sekä katsauskaudella 6,7 prosenttia että neljännellä vuosineljänneksellä (7,2 prosenttia). Qtliiketoiminnan ohella liikevaihdon kehittymiseen on vaikuttanut positiivisesti etenkin toisella vuosineljänneksellä tehty yksittäinen 2,4 miljoonan euron matalakatteinen kolmannen osapuolen ohjelmistotuotteen ylläpitokauppa.

Tuoteliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta katsauskaudella oli 41,0 miljoonaa euroa (1-12/2012 36,5 miljoonaa euroa) vastaten 41,1 (36,4) prosenttia.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta katsauskaudella oli 21,1 miljoonaa euroa (1-12/2012 20,6 miljoonaa euroa) vastaten 21,2 (20,5) prosenttia.

Qt-liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta katsauskaudella oli 19,9 miljoonaa euroa (1- 12/2012 18,7 miljoonaa euroa).

Tuloksen ja kannattavuuden kehitys

Digia-konsernin liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä katsauskaudella oli 4,5 (8,2) miljoonaa euroa laskien 44,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kannattavuus (EBIT-%) ennen kertaluonteisia eriä oli 4,6 (8,2) prosenttia.

Digia-konsernin liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen katsauskaudella oli -2,8 (6,9) miljoonaa euroa. Kannattavuus (EBIT-%) kertaluonteisten erien jälkeen oli -2,8 (6,9) prosenttia.

Panostukset kansainväliseen liiketoimintaan rasittivat liiketoiminnan kulurakennetta ja kannattavuutta katsauskaudella.

Konsernin tulos ennen veroja katsauskaudella oli -3,6 (5,6) miljoonaa euroa ja tulos verojen jälkeen oli -4,1 (4,0) miljoonaa euroa. Konsernin osakekohtainen tulos katsauskaudella ennen kertaluonteisia eriä oli 0,15 (0,26) ja kertaluonteisten erien jälkeen -0,20 (0,19) euroa.

Konsernin nettorahoituskulut katsauskaudella olivat 0,8 (1,3) miljoonaa euroa.

Rahoitus ja investoinnit

Digia-konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 83,3 (12/2012: 92,4) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste oli 49,9 (12/2012: 52,6) prosenttia. Nettovelka suhteessa omaan pääomaan (net gearing) oli 28,9 (12/2012: 27,5) prosenttia. Konsernin likvidit varat katsauskauden lopussa olivat 6,5 (12/2012: 8,3) miljoonaa euroa.

Konsernilla oli katsauskauden lopussa 16,9 (12/2012: 19,8) miljoonaa euroa korollista vierasta pääomaa. Korollinen vieras pääoma muodostui 15,5 miljoonan euron lainasta rahoituslaitoksilta ja 1,4 miljoonan euron rahoitusleasingveloista.

Konsernin liiketoiminnan rahavirta katsauskaudella oli 4,9 (19,9) miljoonaa euroa positiivinen. Vuonna 2012 liiketoiminnan rahavirtaan sisältyi Qt-kauppaan liittynyttä rahavirtaa 12,2 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta katsauskaudella oli 1,6 (16,2) miljoonaa euroa negatiivinen. Vuonna 2012 investointien rahavirtaan sisältyi Qt-kauppaan liittynyttä rahavirtaa 14,5 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta katsauskaudella oli 5,1 (3,6) miljoonaa euroa negatiivinen. Rahoituksen rahavirtaan vaikutti negatiivisesti yhtiön lainojen takaisinmaksu.

Konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen katsauskaudella olivat yhteensä 1,6 (0,8) miljoonaa euroa.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) katsauskaudella oli -4,4 (11,3) prosenttia ja oman pääoman tuotto (ROE) oli -10,4 (9,8) prosenttia.

Digia uudisti 19.12.2013 kolmivuotisen lainajärjestelyn, jolla korvattiin yhtiön vanha lainakanta 15 miljoonaa euroa. Uuden lainakannan kokonaismäärä oli 25 miljoonaa euroa, josta yhtiö nosti 15 miljoonaa euroa. Lainajärjestelyn rahoittajina jatkoivat Nordea Pankki ja Pohjola Pankki.

Arvonalentumistestaus tehdään vuosineljänneksittäin liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton.

Yhtiö on tehnyt neljännelle vuosineljännekselle 0,4 miljoonan euron yksilöityihin aineettomiin hyödykkeisiin kohdistuvan alaskirjauksen. Tämän jälkeen Digian kotimaan toimintojen liikearvoon on todettu kohdistuvan 6,6 miljoonan euron alaskirjaustarve. Alaskirjauksen taustalla on yhtiön muuttunut arvio yhtiön kotimaan liiketoimintojen tulosodotuksista pitkällä aikavälillä, jolla arviointi tulee normiston mukaan suorittaa.

Arvonalentumistestaus on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 15 Aineettomat hyödykkeet.

Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Konserni on panostanut tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tuotekehitykseen kaikilla liiketoiminta-alueilla. Tutkimus- ja kehityskustannukset olivat tilikaudella 2013 konsernissa yhteensä 11,9 miljoonaa euroa (6,0 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2011), mikä vastaa 11,9 prosenttia liikevaihdosta (6,0 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2012 ja 3,9 prosenttia vuonna 2011).

Henkilöstö, johto ja hallinto

Digia-konsernin henkilöstön määrä oli katsauskauden lopussa 938, jossa oli vähennystä 44 henkilöä eli 4,5 prosenttia verrattuna tilikauden 2012 loppuun (12/2012: 982 henkilöä). Keskimäärin henkilöstöä katsauskaudella oli 939, jossa oli vähennystä 86 henkilöä eli 8,4 prosenttia verrattuna tilikauden 2012 keskiarvoon (2012: 1 025).

Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut:

	2013	2012	2011
Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella	939	1 025	1 453
Tilikauden palkat ja palkkiot	52 532	54 028	68 564

Henkilöstön jakautuminen toiminnoittain tilikauden 2013 lopussa:

Liiketoiminnat	95 %
Hallinto ja johto	5 %

Ulkomailla työskenteli katsauskauden lopussa yhteensä 170 (12/2012: 195) henkilöä.

Digia Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 12. maaliskuuta 2013 hallitukseen valittiin uudelleen Päivi Hokkanen, Robert Ingman, Kari Karvinen, Pertti Kyttälä, Seppo Ruotsalainen, Leena Saarinen ja Tommi Uhari. Pertti Kyttälä valittiin järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi ja Robert Ingman hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Digia Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut Juha Varelius vuoden 2008 alusta alkaen.

KTM Tuula Haataja aloitti elokuussa 2013 yhtiön talousjohtajana.

Konsernin tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Heikki Ilkka.

Digia noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia. Digian hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, yleisiin corporate governance -suosituksiin sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen ja omiin sisäisiin corporate governance -toimintasääntöihin. Hallinnointikoodi samoin kuin tästä toimintakertomuksesta erillisenä annettu selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ovat nähtävissä yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.digia.fi.

Konserni- ja organisaatiorakenne

Digia-konserniin kuuluivat tilikauden 2013 lopussa emoyhtiö Digia Oyj sekä tytäryhtiöt Digia Finland Oy (emoyhtiön omistusosuus 100 %), Digia Sweden AB (100 %), Digia Estonia Oü (100 %), Digia Hong Kong Ltd (100 %), Digia Norway AS (100 %), Digia USA Inc. (100 %) ja Digia Germany GmbH (100 %).

Digia Finland Oy omistaa kokonaan toiminnallisen tytäryhtiön OOO Digia RUS.

Digia Hong Kong Ltd omistaa Kiinassa toimivan Digia Software (Chengdu) Co. Ltd:n (100 %), jolla on rekisteröity sivuliike Pekingissä. Digia Estonia Oü:lla ja Digia Hong Kong Ltd:lla ei ole liiketoimintaa.

Yhtiökokoukset

Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 12. maaliskuuta 2013. Yhtiökokouksessa vahvistettiin tilivuoden 2012 tilinpäätös, myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus, päätettiin hallituksen palkkiot, päätettiin hallituksen jäsenmääräksi seitsemän (7) sekä valittiin yhtiön hallitus uudelle toimikaudelle.

Tilikauden 2012 voitonjaosta yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa maksetaan 0,10 euroa osakkeelta osakkeenomistajalle, joka täsmäytyspäivänä 15.3.2013 on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäiväksi päätettiin 22.3.2013.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle seuraavat valtuudet:

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Omia osakkeita voidaan hankkia vain yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus käsittää myös osakkeiden hankkimisen julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä sen ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen ja ohjeiden mukaan tai osakkeenomistajille tehtävän ostotarjouksen kautta. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeiden hankinnan tulee perustua osakkeen markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 13.3.2012 antaman valtuutuksen ja on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 12.9.2014 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti: Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4 000 000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutuksen nojalla hallituksella on oikeus päättää osakeanneista ja erityisten oikeuksien antamisesta osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutusta voidaan käyttää yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen ja yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muihin yhtiön hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden päättää kaikista osakeannin ja mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien merkintähinnasta, sen maksamisesta paitsi rahalla myös kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus) tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen ja merkitsemisestä yhtiön taseeseen. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 13.3.2012 antaman valtuutuksen ja on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 12.9.2014 saakka.

Osakepääoma ja osakkeet

Osakkeen nimellisarvo on 0,10 euroa. Osakkeiden lukumäärä tilikauden 2013 päättyessä oli 20 875 645. Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä hallussaan 57 372 kappaletta omia osakkeita.

Digialla oli 31.12.2013 Suomen Arvopaperikeskus Oy:n mukaan 5 034 osakkeenomistajaa. Kymmenen suurinta omistajaa olivat:

Osakkeenomistaja	Osuus osakkeista ja äänistä
Ingman Group Oy Ab	19,6 %
Jyrki Hallikainen	10,2 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	9,6 %
Kari Karvinen	6,0 %
Matti Savolainen	5,8 %
NASDAQ OMXBS/Skandinaviska Enskilda Banken AB	4,6 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	3,6 %
Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarekisteröity)	1,4 %
Etola Oy	1,0 %
Juha Varelius	0,9 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2013

Osakkeiden lukumäärä	Osuus omistuksista	Osuus osakkeista ja äänistä
1 – 100	23,2 %	0,4 %
101 – 1 000	58,8 %	6,4 %
1 001 – 10 000	16,2 %	10,4 %
10 001 – 100 000	1,3 %	9,7 %
100 001 – 1 000 000	0,4 %	21,9 %
1 000 001 – 3 000 000	0,1 %	51,2 %

Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2013

	Osuus omistuksista	Osuus osakkeista ja äänistä
Yritykset	4,2 %	24,1 %
Rahoitus ja vakuutus	0,2 %	2,5 %
Julkisyhteisöt	0,1 %	13,2 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,3 %	0,9 %
Kotitaloudet	94,7 %	51,8 %
Ulkomaat	0,6 %	7,5 %

Osakeperusteiset maksut

Osakepalkkiot ja johdon omistus

Yhtiöllä on osakepalkkioita osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmästä on päätetty hallituksen yhtiökokoukselta saaman valtuutuksen nojalla keväällä 2010.

Järjestelmässä on neljä ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010-2013. Järjestelmän mukaan toimitusjohtajalle maksetaan ansaintajaksoilta 2011-2013 kultakin enintään 100 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio hallituksen vuosittain erikseen päättämien ansaintakriteerien täyttymisen perusteella. Vuoden 2013 osalta palkkio määräytyy yhtiön osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon perusteella hallituksen erikseen tarkemmin päättämin tavoin.

Sanotun osakepalkkiojärjestelmän perusteella toimitusjohtajalle on tilikauden 2013 aikana maksettu 35 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio tilikauden 2012 tuloksen perusteella. Palkkio on maksettu yhtiön hallussa olevilla osakkeilla.

Järjestelmässä ovat toimitusjohtajan lisäksi mukana myös muut yhtiön johtoryhmän jäsenet, joille järjestelmä tarjoaa yhdessä mahdollisuuden vastaavaan osakepalkkioon kuin mihin toimitusjohtaja on oikeutettu. Tilikauden 2013 aikana johtoryhmän muille jäsenille maksettiin 35 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio.

Lisäksi tilikauden aikana on maksettu yhtiön nimetyille avainhenkilöille yhteensä 21 500 osakkeen arvoa vastaava määrä. Palkkio on maksettu vuoden 2009 tulosten perusteella osapalkkiona kaikkiaan neljässä yhtä suuressa erässä vuosina 2010-2013.

Kaikki osakepalkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Maksettuihin osakepalkkioihin ei liity mitään myönnettyjen osakkeiden luovutusta rajoittavia sitouttamisjaksoja.

Osakepalkkiojärjestelmiin perustuvia palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksun eräpäivää.

Digia Oyj:n hallitus päätti 19.12.2013 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön toimitusjohtajalle ja muille ylimpään johtoon kuuluville henkilöille. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2014-2016. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat konsernin osakekohtainen tulos ja liikevaihto hallituksen vuosittain vahvistamin tavoin. Järjestelmän mukaan kultakin ansaintajaksolta maksetaan yhteensä enintään 200 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio.

Osakasluettelon 31.12.2013 mukaan Digia Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat yhtiön osakkeita seuraavasti:

Pertti Kyttälä	0
Robert Ingman	20 000
Kari Karvinen	1 259 912
Tommi Uhari	0
Juha Varelius	184 758
Päivi Hokkanen	8 170
Seppo Ruotsalainen	0
Leena Saarinen	1 600

Vuodenvaihteessa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamat osakkeet edustivat yhtiön osake- ja äänimäärästä yhteensä 7,1 %.

Kaupankäynti Helsingin pörssissä tilikaudella 2013

Digia Oyj:n osake on tilikaudella noteerattu pohjoismaisessa pörssissä Informaatioteknologian IT Palvelut -toimialaryhmässä. Kaupankäyntitunnus on DIG1V. Alin kaupankäyntikurssi tilikaudella oli 2,65 euroa ja ylin 4,34 euroa. Osakkeen virallinen päätöskurssi tilikauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 3,91 euroa. Vaihdolla painotettu keskikurssi oli 3,19 euroa. Yhtiön markkina-arvo tilikauden päättyessä oli 81 623 772 euroa.

Katsauskauden aikana yhtiö vastaanotti seuraavat liputusilmoitukset:

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ilmoitti 22.2.2013, että sen omistus yhtiöstä on noussut yli 5 %:n liputusrajan 9,12 %:iin yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
Pekka Päiviö Sivonen ilmoitti 25.2.2013, että hänen omistuksensa yhtiöstä on laskenut alle 5 %:n liputusrajan 0,85 %:iin yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Riskit ja epävarmuustekijät

Digian riskienhallinnan keskeisimmät operatiiviseen toimintaan liittyvät ja valvottavat riskit ovat asiakas-, henkilö-, projekti-, tietoturva-, immateriaalioikeus- ja liikearvoriskit.

Yhtiön lyhyen aikavälin epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin merkittäviin muutoksiin yhtiön pääliiketoiminta-alueilla. Yhtiö on vuonna 2012 tekemällään Qt-liiketoimintakaupalla tehnyt merkittävän panostuksen Qt-teknologiaan ja siihen liittyviin liiketoimintamahdollisuuksiin. Mikäli Qt-liiketoiminta ei kehity yhtiön odotusten mukaisesti, tehdyt panostukset ja niihin liittyvät kustannukset saattavat rasittaa yhtiön toiminnan kannattavuutta lyhyellä aikavälillä merkittävästikin. Mainitun liiketoiminta-alueen kilpailu- tai markkinatilanteen mahdolliset muutokset voivat niin ikään vaikuttaa merkittävästi yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden tulevaan kehitykseen.

Yleinen talouden laskusuhdanne saattaa jatkuessaan vaikuttaa yhtiön asiakkaiden investointipäätöksiin ja maksuvalmiuteen, ja siten edelleen myös yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen. Merkkejä yleisen taloustilanteen vaikutuksista asiakkaiden investointipäätöksiin ja suunniteltujen projektien aikatauluihin on näkynyt tasaisesti koko katsauskauden ajan.

Lisäksi asiakasprojektikoon kasvaessa myös riskit projektien ja niiden kannattavuuden hallintaan liittyen kasvavat.

Yhtiön liiketoiminnan riskejä ja niihin varautumista on kuvattu myös yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.digia.fi.

Tulevaisuuden näkymät

Vuoden 2014 alussa voimaan astuneen organisaatiouudistuksen myötä yhtiö pyrkii terävöittämään eri liiketoimintojensa toimintaa ja niihin tehtäviä investointeja tehokkuuden parantamiseksi. Qt-liiketoiminnassa toiminnan painopiste on vahvasti kasvun edellytysten luomisessa. Samalla Qt-liiketoiminta pyritään kuitenkin pitämään voitollisena. Kotimaan liiketoiminnassa yhtiö tavoittelee kannattavuuden parantamista hyvälle tasolle ja vähintään yleistä markkinatasoa vastaavaa orgaanista kasvua. Orgaanisen kasvun lisäksi yhtiö pyrkii seuraamaan aktiivisesti mahdollisuuksia tehdä tarkoin valittuja, yhtiön strategiaa tukevia yritysostoja.

Yhtiö arvioi Suomen IT-markkinoiden pysyvän vuonna 2014 suunnilleen edellisvuoden tasolla.

Yhtiö jatkaa panostuksiaan asiakasymmärryksen syventämiseksi sekä myynnin ja tarjoaman kehittämiseksi tuottaakseen entistä kilpailukykyisempiä ratkaisuja ja palveluita asiakkaiden liiketoiminnan tehostamiseksi.

Yhtiö arvioi toiminnanohjausjärjestelmien kysynnän pysyvän hyvänä, joskin asiakkaiden lisääntynyt varovaisuus ja pidentyneet myyntisyklit saattavat heijastua tilaus- ja tarjouskannan kehitykseen.

Myös integraatiopalveluiden kysynnän ennakoidaan pysyvän hyvänä. Yhtiö arvioi alueen liikevaihdon jatkavan edelleen kasvuaan, mutta asiakkaiden säästöpaineet todennäköisesti hidastavat kasvun vauhtia vuoteen 2013 verrattuna.

Yhtiö arvioi asiakkaiden kustannuspaineiden ja siitä johtuvan varovaisuuden vaikutusten painottuvan asiakaskohtaisten ratkaisujen ja palveluiden kysyntään, jossa se voi viivästyttää asiakkaiden päätöksentekoa erityisesti suuremmissa hankkeissa.

Qt-liiketoiminnan tarjouskanta on ajankohtaan ja yleiseen markkinatilanteeseen nähden hyvällä tasolla ja yhtiö odottaa kysynnän kasvun jatkuvan myös suurasiakasmarkkinassa. Sopimusten läpimenoajat ovat tässä markkinassa kuitenkin erittäin pitkiä, tyypillisesti 6–18 kk, mikä saattaa aiheuttaa merkittävääkin heilahtelua vuosineljännesten välisessä liikevaihdossa ja etenkin kannattavuudessa.

Kiinan ja Venäjän yksiköt ovat jatkossa osa Qt-segmenttiä ja keskittyvät Qt-lisenssimyyntiin.

Yhtiö arvioi Qt-liiketoiminnasta kertyvän liikevaihdon jatkavan vahvaa kasvuaan myös vuonna 2014. Yhtiö jatkaa merkittävää investointia Qt-liiketoiminnan ja -teknologian kehittämiseen myös vuonna 2014 ja vahvistaa myyntiverkostoaan etenkin Aasiassa. Kasvun turvaamiseksi tehtävät investoinnit tulevat rasittamaan kannattavuuden kehitystä, minkä johdosta yhtiö arvioi Qt-liiketoiminnan kannattavuuden olevan vuonna 2014 ainoastaan lievästi positiivinen.

Kokonaisuutena yhtiö arvioi vuoden 2014 liikevaihtonsa kasvavan orgaanisesti yli markkinoiden yleisen kasvuvauhdin. Yhtiö arvioi Qt:n kasvupanostusten hillitsevän myös koko yhtiön kannattavuuden kehitystä, mutta kannattavuutensa silti paranevan edellisvuoden tasosta.

Tilinpäätöksen jälkeiset olennaiset tapahtumat

Tilinpäätöksen jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia tapahtumia.

Hallituksen esitys voitonjaosta

Digia Oyj:n vapaa oma pääoma oli 31.12.2013 päivätyn taseen mukaan 32 893 730,71 euroa, josta tilikauden tappiota 1 850 830,89 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan pääoman palautusta maksetaan 0,10 euroa osakkeelta emoyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Pääoman palautus maksetaan osakkeenomistajalle, joka täsmäytyspäivänä 14.3.2014 on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Pääoman palautus maksetaan 21.3.2014.

Konsernin tuloslaskelma (IFRS)

Liitetieto	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012

1, 3	99 740 471,67	100 448 205,67

6	1 542 745,28	1 090 412,50
	-11 989 362,11	-9 194 415,94
9	-9 976 993,00	-3 318 647,75
4, 5, 7, 8, 10	-82 138 821,87	-82 141 332,25
	-104 105 176,98	-94 654 395,94

	-2 821 960,03	6 884 222,23

11	304 253,50	119 454,51
11	-1 088 213,60	-1 400 355,80
	-783 960,10	-1 280 901,29

	-3 605 920,13	5 603 320,94

Vuosikertomus 2013

	allaifs

Tuloverot	-461 183,63	-1 579 009,83
Tilikauden voitto	-4 067 103,76	4 024 311,11

Laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Ulkomaiseen tulosyksikköön liittyvät muuntoerot	-36 228,08	345 409,77
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-4 103 331,84	4 369 721,73

Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-4 067 103,76	4 024 311,11
Vähemmistölle	-	-
	-4 067 103,76	4 024 311,11

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-4 103 331,84	4 369 721,73
Vähemmistölle	-	-
	-4 103 331,84	4 369 721,73

Laimentamaton osakekohtainen tulos	-0,20	0,19
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	-0,20	0,19

Konsernin tase (IFRS)

€	Liitetieto	31.12.2013	31.12.2012

VARAT

Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	15	44 549 716,76	51 105 021,75
Muut aineettomat hyödykkeet	15	8 777 478,82	10 159 951,89
Aineelliset hyödykkeet	14	1 986 006,97	2 152 252,65
Myytävissä olevat sijoitukset	27	626 983,95	626 983,95
Vaihto-omaisuus		560,93	25 257,78
Pitkäaikaiset saamiset		64 592,89	69 520,23
Laskennalliset verosaamiset	16	370 866,38	534 969,47
		56 376 206,70	64 673 957,72

Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17	20 447 831,99	19 418 533,20
Rahavarat	18	6 453 825,89	8 283 211,67
		26 901 657,88	27 701 744,87

Varat yhteensä		83 277 864,58	92 375 702,59

€	Liitetieto	31.12.2013	31.12.2012

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	19	2 087 564,50	2 087 564,50
Uusmerkintä		-	-
Ylikurssirahasto		7 899 485,80	7 899 485,80
Muu rahasto		5 203 821,24	5 203 821,24
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		33 447 785,52	33 447 785,52
Muuntoero		517 610,87	553 838,71
Kertyneet voittovarat		-9 028 558,38	-11 153 742,19
Tilikauden voitto		-4 067 103,76	4 024 311,11
		36 060 605,79	42 063 064,69

Oma pääoma yhteensä		36 060 605,79	42 063 064,69

ı	81

Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	16	461 019,73	639 353,99
Rahoitusvelat	22	12 741 885,92	13 026 618,97
Muut pitkäaikaiset velat	24	2 876 509,45	4 192 740,13
		16 079 415,10	17 858 713,09

Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	24	15 968 364,82	14 237 839,15
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verovelat		54 391,53	821 693,21
Varaukset	21	275 036,00	559 410,00
Siirtovelat	24, 21	10 699 140,85	10 012 481,65
Lyhytaikaiset korolliset velat	22	4 140 910,49	6 822 500,80
		31 137 843,69	32 453 924,81

Velat yhteensä		47 217 258,79	50 312 637,90

Oma pääoma ja velat yhteensä		83 277 864,58	92 375 702,59

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

€ 000	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012

Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden voitto	-4 067	4 024
Oikaisut tilikauden tulokseen	7 791	8 176
Käyttöpääoman muutos	1 683	8 072
Maksetut korot	-571	-728
Saadut korot	0	7
Maksetut verot	19	395
Liiketoiminnan rahavirta	4 855	19 946

Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 602	-16 210
Investointien rahavirta	-1 602	-16 210

Rahoituksen rahavirta:
Maksullinen osakeanti	-	-
Omien osakkeiden hankinta	-	-
Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset	-11 500	-5 544
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-9 500	-
Lyhytaikaisten lainojen nostot	6 000	500
Pitkäaikaisten lainojen nostot	12 000	3 500
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-2 082	-2 078
Rahoituksen rahavirta	-5 082	-3 623

Rahavarojen muutos	-1 829	113

Rahavarat tilikauden alussa	8 283	8 170
Rahavarojen muutos	-1 829	113
Rahavarat tilikauden lopussa	6 454	8 283

Laskelma oman pääoman muutoksista

€ 000	Osake pääoma	Uus merkintä	Ylikurssi rahasto	SVOP rahasto	Muut rahastot	Muunto erot	Kertyneet voitto varat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2012	2 088	0	7 899	35 525	5 204	208	-11 172	39 753
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitot/tappiot käypään arvoon arvostuksesta	-	-	-	-	-	-	-	-
Tuloslaskelmaan siirretty määrä	-	-	-	-	-	-	-	-
Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyihin eriin liittyvät verot	-	-	-	-	-	-	-	-
Tilikauden voitto (+) / tappio (-)	-	-	-	-	-	-	4 024	4 024
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	-	-	-	-	-	-	4 024	4 024
Osakepääoman korotus	-	-	-	-	-	-	-	-
Pääoman palautus	-	-	-	-2 077	-	-	-	-2 077
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet	-	-	-	-	-	-	33	33
Käytetyt osakeoptiot	-	-	-	-	-	-	-	-

Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus

Laajan tuloslaskelman erät	-	-	-	-	-	345	-	345
Muut erät	-	-	-	-	-	-	-15	-15
	-	-	-	-2 077	-	345	18	-1 714
Oma pääoma 31.12.2012	2 088	0	7 899	33 448	5 204	554	-7 129	42 063

€ 000	Osake pääoma	Uus merkintä	Ylikurssi rahasto	SVOP rahasto	Muut rahastot	Muunto erot	Kertyneet voitto varat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2013	2 088	0	7 899	33 448	5 204	554	-7 129	42 063
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitot/tappiot käypään arvoon arvostuksesta	-	-	-	-	-	-	-	-
Tuloslaskelmaan siirretty määrä	-	-	-	-	-	-	-	-
Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyihin eriin liittyvät verot	-	-	-	-	-	-	-	-
Tilikauden voitto (+) / tappio (-)	-	-	-	-	-	-	-4 067	-4 067
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	-	-	-	-	-	-	-4 067	-4 067
Osakepääoman korotus	-	-	-	-	-	-	-	-
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-2 082	-2 082

Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet	-	-	-		-	-	183	183
Käytetyt osakeoptiot	-	-	-	-	-	-	-	-
Laajan tuloslaskelman erät	-	-	-	-	-	-36	-	-36
Muut erät	-	-	-	-	-	-	-	-
	-	-		33 448	-	-36	-1 899	-1 935
Oma pääoma 31.12.2013	2 088	0	7 899	33 448	5 204	518	-13 096	36 061

Laskelma vapaasta omasta pääomasta 31.12.

€ 000	2013 Emo	2012 Emo
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	33 448	33 448
Voitto edellisiltä tilikausilta	1 297	-362
Tilikauden voitto	-1 851	3 558
Yhteensä	32 894	36 664

Konsernin perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Digia toimii noin tuhannen osaajansa voimin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Kiinassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Yhtiö on listattuna NASDAQ OMX Helsingissä (DIG1V). Konsernin emoyritys on Digia Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Valimotie 21, 00380 Helsinki.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Digia Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. IFRS1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymäpäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaiseksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä alkaen ja myydyt myyntihetkeen saakka. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle.

Mahdollinen vähemmistöosuus esitetään myös omana eränään osana omaa pääomaa.

Konserni on soveltanut 1.1.2013 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

Muutos: IAS 1 Muiden laajan tuloksen erien esittäminen. Muut laajan tuloksen erät ryhmitellään jatkossa niihin, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi, ja niihin, joita ei koskaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muutos: IFRS 1 Julkisen vallan myöntämä laina (Government Loan). Muutoksen perusteella IFRS:ää ensimmäisen kerran soveltavien ei tarvitse soveltaa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen takautuvasti sellaisiin valtiollisiin lainoihin, joiden korko on alhaisempi kuin markkinaehtoinen korko. Muutoksilla ei olllut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Netotetut rahoitusvarat ja -velat (Offsetting Financial Assets and Financial Liabilities). Tavoitteena on parantaa tilinpäätöksessä annettavia tietoja siitä, miten saamisten ja velkojen netottaminen on vaikuttanut yhteisön taseeseen sekä sen oikeuksiin ja vastuisiin. Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja uudistettu IAS 27 Erillistilinpäätös. Konsernitilinpäätöstä koskeva uusi IFRS 10 -standardi korvaa konsernitilinpäätöstä koskevat osuudet nykyisestä IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös standardista sekä SIC-12: Konsernitilinpäätös – erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt -tulkinnan. IFRS 10 -standardi ei vaikuta siihen, miten yhtiö yhdistellään konserniin vaan siihen, yhdistelläänkö yhtiö konserniin uuden määräysvallan määritelmän mukaan. Muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja uudistettu IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Standardi liittyy yhteisjärjestelyn käsittelyyn. Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Standardi kokoaa kaikki konsernitilinpäätöstä koskevat liitetietovaatimukset yhteen standardiin. Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. Standardi esittää yhden kaikkia IFRSstandardeja koskevan käyvän arvon määritelmän ja yhteisen käyvän arvon määrittämisen lähestymistavan. Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 19 (Uusittu) Työsuhde-etuudet. Uudistettu standardi sisältää useita muutoksia etuuspohjaisten eläkkeiden kirjaamisen yhdenmukaistamiseksi ja vertailtavuuden parantamiseksi. Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Segmenttiraportointi

Organisaatiomuutoksen yhteydessä Digia siirtyi vuoden 2012 alusta alkaen raportoimaan ainoastaan yhtä segmenttiä. Muutoksen myötä Digian liiketoimintaa tarkastellaan ja resursseja hallitaan yhtenä kokonaisuutena.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuuttaa ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Hankintamenomenetelmän soveltamisesta aiheutuvat muuntoerot käsitellään konsernin omaa pääomaa oikaisevina erinä.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hyödykkeet poistetaan niiden arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen mukaisesti. Maaalueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat	25 vuotta
Koneet ja kalusto	3–8 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Julkiset avustukset

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004– 31.12.2013 välisenä aikana hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon on sisällytetty lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot.

Liikearvo määritellään IFRS 3 mukaisesti, jolloin hankinnasta kirjataan liikearvona alla olevien kohtien 1 ja 2 erotuksena:

Seuraavien yhteenlaskettu määrä:

1.1 Hankinta-ajankohdan käypään arvoon luovutettu vastike

1.2 Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa

1.3 Vaiheittain toteutuneessa liiketoimintojen yhdistämisessä hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin olleen oman pääoman ehtoisen osuuden hankintaajankohdan käypä arvo

Hankittujen yksilöitävissä olevien varojen ja vastattaviksi odotettujen velkojen hankintaajankohdan nettomäärä.

Ennen vuotta 2004 liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Osa hankittujen liiketoimintojen hankintamenosta on kohdistettu yrityskauppojen kautta hankituille asiakkuuksille tai tuotteille ja on kirjattu aineettomiin oikeuksiin. Aineettomiin oikeuksiin kirjatut osuudet hankintamenosta poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan niitä testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Hankintamenon mahdollinen tarkentaminen tehdään viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa hankintahetkestä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka aiheutuvat uusien tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siihen asti, kun tuote on valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Kun tuote on valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi, aloitetaan sen poistaminen. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 2–5 vuotta, jona aikana aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Muut aineettomat hyödykkeet ja pitkävaikutteiset menot

Patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Pitkävaikutteiset menot aktivoidaan ja poistetaan taloudellisen pitoajan puitteissa, joka on määritelty olevan 3–5 vuotta.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat jaetaan lainoihin ja saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin ja myytävissä oleviin. Rahoitusinstrumentit arvostetaan aluksi käypään arvoon pois lukien palkkiot. Yleensä käypä arvo vastaa saatua tai maksettua summaa. Lainat sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Korkokulut kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Rahoituslainojen järjestelypalkkiot jaksotetaan tuloslaskelmassa kuluksi laina-aikana käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan nimellisarvoon. Epävarmoista saamisista tehdään tapauskohtaiseen riskiarvioon perustuva varaus, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä ja nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista sijoituksista. Luotolliset tilit on käsitelty lyhytaikaisina lainoina lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa.

Arvonalentumiset

Konsernissa arvioidaan aina tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli arvon alentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Kerryttävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan

rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkejärjestelyt ovat pääosin maksupohjaisia ja niiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Suomen TyEL-järjestelmää on käsitelty maksupohjaisena järjestelmänä vuosina 2012 ja 2013.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on laillinen tai tosiasiallinen velvoite aikaisempien tapahtumien perusteella, kun maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja kun velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon ja tiedottanut asiasta. Varaus tehdään perustuen todellisiin syntyviin kustannuksiin esimerkiksi sovittuihin korvauksiin työsuhteiden päättymisestä.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdot sisältävä tuote tai palvelu on myyty ja mahdollisen takuukustannuksen suuruus pystytään riittävän tarkkaan ennustamaan.

Osakkeet, osingot ja omat osakkeet

Hallituksen ehdottamia osinkoja ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. Digia Oyj:n omien osakkeiden hankintaan liittyvät välittömät kustannukset kirjataan oman pääoman vähennyksiksi.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla osakkeenomistajille kuuluva tulos yhtiön tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuunottamatta Digia Oyj:n hankkimia omia osakkeita. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan olettaen, että kaikki merkintäoikeudet ja optiot on käytetty tilikauden alussa. Liikkeessä olevien osakkeiden painotetun keskiarvon lisäksi nimittäjä sisältää myös merkintäoikeuksien

ja optioiden oletetusta käytöstä saadut osakkeet. Merkintäoikeuksien ja optioiden oletettua käyttöä ei huomioida osakekohtaisessa tuloksessa, jos niiden toteutushinta ylittää osakkeiden tilikauden aikaisen keskimääräisen hinnan.

Tuloverot

Tuloslaskelman veroihin kirjataan tilikauden veronalaiseen voittoon perustuvat verot, edellisten kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Myynnin tuloutus

Henkilötyö tuloutetaan suoritteen etenemisen mukaan kuukausittain. Pitkäaikaiset kiinteähintaiset projektit tuloutetaan valmiusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetken mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Mikäli arviot hankkeesta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa / katetta sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi, kun asia on todettu. Lisenssitulojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Lisenssin luonteesta riippuen tuloutus tehdään joko asennushetken, luovutushetken tai valmistusasteen perusteella. Ylläpitomaksut tuloutetaan jaksotettuna sopimusajalle.

Kertaluonteiset erät

Kertaluonteisiksi eriksi kirjataan vain kerran tai hyvin harvoin tapahtuvia asioita. Tällaisia asioita voivat olla liiketoiminnasta luopuminen, uudelleenjärjestelyt sekä arvonalentumiskirjaus.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinnissa. Arviot liittyvät pääosin seuraaviin eriin:

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan neljännesvuosittain liikearvot ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Tuloutus

Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos on arvioitavissa luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista sekä hankkeen etenemisen luotettavaan mittaamiseen ja arviointiin. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa / katetta sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta koostuu mm. likvidien varojen maksuvalmiuden suunnittelusta ja seurannasta, ulkomaan valuutassa olevien investointien, saamisten ja velkojen hallinnasta sekä pitkäaikaisten korollisten lainojen korkosuojauksesta.

Yhtiön sijoituspolitiikan mukaisesti rahavaroja sijoitetaan ainoastaan matalariskisiin lyhyen koron rahastoihin ja pankkitalletuksiin. Konsernin ohjeistuksella määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset ja sen avulla pyritään minimoimaan luottotappioiden määrää. Tilikauden lopussa epävarmoista myyntisaamisista on kirjattu riittävä luottotappiovaraus.

Merkittävimmät valuuttariskit liittyen myyntisaamisiin tai ostovelkoihin hallitaan tarvittaessa valuuttatermiineillä. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään termiinisopimusta. Koron kehitystä seurataan yhtiössä systemaattisesti eri elimissä ja mahdolliset korkosuojaukset tehdään tilanteeseen sopivilla suojausinstrumenteilla. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään suojausinstrumenttia.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei vielä ole soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisenä:

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. IFRS 9 -standardi korvaa kokonaan nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit -standardin. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
IFRS 10, IFRS 12, IAS 27 ja IAS 28 standardien muutokset koskien Investment entities -yhteisöjen yhdistelyä konsernitilinpäätökseen. Standardiin lisättiin konsolidointia koskeva poikkeussääntö, joka koskee sijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä.
Muutos: IAS 39 Novation of Derivatives and Continuation of Hedge Accounting:

Muutoksen mukaan suojauslaskentaa ei tarvitse lopettaa, jos suojaavan sopimuksen vastapuolen vaihtuminen on lainsäädännön pakottama ja sopimuksen ehdot säilyvät muilta osin ennallaan.

IFRIC 21 Levies. Tulkinnan mukaan lakiin perustuvat maksut kirjataan, kun tapahtuma, joka aiheuttaa yhteisölle velvoitteen maksun suorittamiseen, tapahtuu siten kuin se on laissa säädetty.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs 2010–2012 ja Annual Improvements to IFRSs 2011–2013). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksia on esitetty seuraaviin standardeihin: IFRS 1, IFRS 2, IFRS 3, IFRS 8, IFRS 13, IAS 16, IAS 24, IAS 38 ja IAS 40. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
Muutos: Defined Benefit Plans Employee Contributions. Muutos koskee työntekijöiden tai kolmansien osapuolten etuuspohjaisten eläkkeiden maksusuorituksia. Muutoksella ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

1. Segmentti-informaatio

Digia siirtyi vuoden 2012 alusta alkaen raportoimaan ainoastaan yhtä liiketoiminta-aluetta.

Liikevaihdon jakautuminen asiakkaan sijainnin mukaan

€ 000	2013	2012
Suomi	78 798	79 831
Muut maat	20 942	20 617
Yhteensä	99 740	100 448

Liikevaihdon jakautuminen toiminnoittain

€ 000	2013	2012
Työmyynti	55 372	60 233
Lisenssimyynti	40 971	36 549
Muut myynti	3 398	3 666
Yhteensä	99 740	100 448

2. Hankitut liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot 2013

Digia ei hankkinut liiketoimintoja vuonna 2013.

Hankitut liiketoiminnot 2012

Yhtiö solmi 8.8.2012 sopimuksen Qt-ohjelmistoteknologian ja siihen liittyvän liiketoiminnan ostamisesta Nokia Oyj:ltä. Kaupan myötä yhtiölle siirtyi yhteensä 88 työntekijää Norjassa, Saksassa ja Suomessa. Kauppa tuli voimaan 18.9.2012, ja sen nettokauppahinta oli 4,0 miljoonaa euroa, joka muodostui kaupassa Digialle siirtyneiden omaisuuserien ja liiketoiminnan 16,2 miljoonan euron kauppahinnasta sekä toisaalta Digian Nokialle osoittamasta 12,2 miljoonan euron laskusta.

Mainitusta 16,2 miljoonan euron kauppasummasta aineettomiin oikeuksiin kirjattiin 6,6 miljoonaa euroa liikearvoa, 2,9 miljoonaa euroa kohdistuen tuotemerkkiin, 4,1 miljoonaa euroa kohdistuen ostettuun teknologiaan ja 1,0 miljoonaa euroa kohdistuen Nokiaasiakkuuteen. Suomalaisen tilinpäätösstandardin mukaan tehdyssä tilinpäätöksessä liikearvosta kirjatut poistot ovat verotuksessa vähennyskelpoiset. Lisäksi 0,2 miljoonaa euroa kirjattiin kuluna ja 1,5 miljoonaa euroa velkojen vähennykseksi kohdistuen vuonna 2012 kirjattuun kuluerään, joka mainitulla kaupalla mitätöitiin.

Mainittu Digian laskutus Nokialta koostuu Nokialle luovutetusta oikeudesta jatkaa Qt:n käyttöä Nokian omassa liiketoiminnassa, Digian ostettua teknologiaa koskevasta kolmen vuoden määräaikaisesta kilpailu- ja siirtorajoituksesta sekä Nokian osuudesta myydyn liiketoiminnan haltuunottoon liittyvistä kustannuksista, joiden erien yhteisarvoksi määritettiin 12,2 miljoonaa euroa. Tästä 9,2 miljoonaa euroa liittyy Nokialle luovutettuun käyttöoikeuteen ja katsotaan yhtiölle kertyväksi liikevaihdoksi, josta 3,8 miljoonaa euroa kohdistui tilikaudelle ja loppu 5,4 miljoonaa euroa tulee tuloutumaan tasaisesti seuraavan kolmen vuoden aikana.

3. Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyy konsernin liikevaihtoon yhteensä 14,6 miljoonaa euroa vuonna 2013 (11,5 miljoonaa euroa vuonna 2012). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 12,7 miljoonaa euroa 31.12.2013 (10,5 miljoonaa euroa 31.12.2012). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista saatuja ennakkomaksuja sisältyi taseeseen 2,6 miljoonaa euroa 31.12.2013 (2,7 miljoonaa euroa 31.12.2012).

4. Kertaluonteiset kulut

Tilikaudella 2013 kertaluonteisina erinä kirjattiin 0,4 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulu, joka liittyy vuoden lopussa toteutettuun uudelleenorganisointiin.

5. Tilintarkastajien palkkiot

€ 000	2013	2012
Tilintarkastus	154	171
Muut lakisääteiset toimeksiannot	0	1
Veroneuvonta	30	26
Muut palvelut	51	123
Yhteensä	235	321

6. Liiketoiminnan muut tuotot

€ 000	2013	2012
Avustukset	999	858
Muut tuotot	544	233
Yhteensä	1 543	1 090

7. Liiketoiminnan muut kulut

Seuraavassa taulukossa on esitetty viisi merkittävintä liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvää erää:

€ 000	2013	2012
Toimitilakulut	5 051	4 483
IT-kulut	3 342	3 268
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	3 465	3 024
Matkustus	1 670	1 866
Myynti ja markkinointi	1 518	1 085
Yhteensä	15 046	13 726

8. Tuotekehityskustannukset

€ 000	2013	2012
Tuotekehityskustannukset	11 876	6 009
Yhteensä	11 876	6 009

9. Poistot ja arvonalentumiset

€ 000	2013	2012
Poistot hyödykeryhmittäin

Aineettomat hyödykkeet	1 762	1 810

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	7	7
Koneet ja kalusto	1 208	1 502
Yhteensä	1 215	1 509

Arvonalentumiset
Liikearvojen arvonalentumiset	6 555	0
Yksilöidyt aineettomat hyödykkeet	445	0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	9 977	3 319

10. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

€ 000	2013	2012
Palkat	52 525	54 028
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	8 374	8 361
Osakeperusteiset maksut	292	133
Muut henkilösivukulut	3 420	2 889
Yhteensä	64 612	65 411

Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2013	2012
Liiketoiminnat	892	981
Hallinto ja johto	47	44
Yhteensä	939	1 025

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 28 Lähipiiritapahtumat.

11. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

€ 000	2013	2012
Korkotuotot rahavaroista	8	29
Korkotuotot myyntisaamisista	3	5
Osinkotuotot muista sijoituksista	10	10
Valuuttakurssivoitot	277	47
Muut rahoitustuotot	5	28
Yhteensä	304	119

Rahoituskulut

€ 000	2013	2012
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	438	646
Korkokulut ostoveloista	10	4
Lainojen hoitokulut	319	235
Valuuttakurssitappiot	248	360
Muut rahoituskulut	72	156
Yhteensä	1 088	1 400

12. Tuloverot

€ 000	2013	2012
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	529	1 473
Edellisten tilikausien verot	-53	-16
Laskennalliset verot	-14	122
Yhteensä	461	1 579

Tuloslaskelman verokulut ja konsernin kotimaan verokannalla (24,50 prosenttia) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

€ 000	2013	2012
Tulos ennen veroja	-3 606	5 603

Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-883	1 373
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	58	60
Verovapaat tulot	-89	-33
Vähennyskelvottomat kulut	1 678	136
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	-	-
Muut erät	-249	60
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-53	-16
Yhteensä	461	1 579

Tilikauden verot tuloslaskelmassa	461	1 579

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto verojen jälkeen kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa laskettaessa vähennetään yhtiön hallussa olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon osakeoptioiden laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo.

	2013	2012
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto (€ 000)	-4 067	4 024

Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	20 808 855	20 763 388
Osakeoptioiden laimennusvaikutus	-	-
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	20 808 855	20 763 388

Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	-0,20	0,19
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR/osake)	-0,20	0,19

14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

€ 000	Maa- ja vesialueet	Raken nukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä 2013	Yhteensä 2012
Hankintameno 1.1.	17	162	17 274	84	17 537	17 032
Lisäykset	-	-	1 073	-	1 073	539
Tytäryrityksen hankinta	-	-	-	-	-	-
Vähennykset	-	-	-25	-	-25	-34
Hankintameno 31.12.	17	162	18 322	84	18 585	17 537

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.	-	-78	-15 223	-83	-15 384	-13 876
Poistot	-	-7	-1 208	-	-1 215	-1 509
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-	-
Vähennykset	-	-	-	-	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.	-	-85	-16 431	-83	-16 599	-15 384

Kirjanpitoarvo 1.1.	17	84	2 050	1	2 152	3 156
Kirjanpitoarvo 31.12.	17	77	1 891	1	1 986	2 152

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

€ 000	Maa- ja vesialueet	Raken nukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä 2013	Yhteensä 2012
Hankintameno ja lisäykset	-	-	9 469	-	9 469	8 511
Kertyneet poistot	-	-	-8 089	-	-8 089	-7 260
Kirjanpitoarvo 31.12.	-	-	1 380	-	1 380	1 251

€ 000	Liikearvo	Kehittämis menot	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä 2013	Yhteensä 2012
Hankintameno 1.1.	95 944	2 487	32 852	131 283	116 695
Aktivoidut kehittämismenot	-	-	-	-	-
Lisäykset	-	-	824	824	14 620
Vähennykset	-	-	-	-	-32
Hankintameno 31.12.	95 944	2 487	33 676	132 107	131 283

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-44 839	-2 487	-22 692	-70 018	-68 208
Poistot	-	-	-1 762	-1 762	-1 810
Arvonalentumiset	-6 555	-	-445	-7 000	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.	-51 394	-2 487	-24 899	-78 780	-70 018

Kirjanpitoarvo 1.1.	51 105	0	10 160	61 265	48 486
Kirjanpitoarvo 31.12.	44 550	0	8 777	53 327	61 265

15. Aineettomat hyödykkeet

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestaus tehdään vuosineljänneksittäin liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton. Liikearvojen sekä testattavien arvojen jakautuminen katsauskauden lopussa on esitetty seuraavissa taulukoissa:

€ 000	Yksilöidyt aineettomat hyödykkeet	Poistot katsauskauden aikana	Liikearvo	Muut erät	Testattava arvo yhteensä
Digia – kotimaan liiketoiminta	1 313	656	37 987	6 227	45 528

€ 000	Yksilöidyt aineettomat hyödykkeet	Poistot katsauskauden aikana	Liikearvo	Muut erät	Testattava arvo yhteensä
Digia – Qt liiketoiminta	6 843	862	6 562	1 367	14 773

€ 000	Yksilöidyt aineettomat hyödykkeet	Poistot katsauskauden	aikana Liikearvo	Muut erät	Testattava arvo yhteensä
Digia-konserni yhteensä	8 157	1 519	44 550	7 594	60 300

Yhtiö on tehnyt katsauskaudella 0,4 miljoonan euron yksilöityihin aineettomiin hyödykkeisiin kohdistuvan alaskirjauksen. Tämän jälkeen Digian kotimaan toimintojen liikearvoon on todettu kohdistuvan 6,6 miljoonan euron alaskirjaustarve. Alaskirjauksen taustalla on yhtiön muuttunut arvio yhtiön kotimaan liiketoimintojen tulosodotuksista pitkällä aikavälillä, jolla arviointi tulee normiston mukaan suorittaa.

Digian kotimaan toimintojen nykyarvot on määritelty viiden vuoden ennustejaksolle käyttämällä seuraavia oletuksia: Liikevaihto ja liikevoitto vuodelta 2014 budjetin mukaan. Sen jälkeen liikevaihdon vuosittainen kasvu 0,8 prosenttia, liikevoitto 3,6 prosenttia sekä diskonttokorko ennen veroja 8,9 prosenttia.

Qt-liiketoiminnan nykyarvot on määritelty viiden vuoden ennustejaksolle käyttämällä seuraavia oletuksia: Liikevaihto ja liikevoitto vuodelta 2014 budjetin mukaan. Sen jälkeen liikevaihdon vuosittainen kasvu 6,5 prosenttia, liikevoitto 5,3 prosenttia sekä diskonttokorko ennen veroja 8,9 prosenttia.

Molempien testattavien yksiköiden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttäen samoja oletuksia kuin ennustejaksolla.

Tehdyn herkkyysanalyysin mukaan Qt-liiketoiminnan liikearvon määrä edellyttää vaihtoehtoisesti liikevaihdon pysymistä nykyisellä tasollaan ja 3,9 prosentin kannattavuutta tai liikevaihdon 5,0 prosentin kasvua ja 1,2 prosentin kannattavuutta.

16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2013 aikana:

€ 000	1.1.2013	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut / myydyt tytäryritykset	31.12.2013

Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	132	-77	-	-	-	55
Vahvistetut tappiot	6	-6	-	-	-	0
Muut erät	397	-81	-	-	-	316
Yhteensä	535	-164	-	-	-	371

€ 000	1.1.2013	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut / myydyt tytäryritykset	31.12.2013
Laskennalliset verovelat:
Yhdistely toimenpiteistä	402	-194	-	-	-	208
Muut erät	237	16	-	-	-	253
Yhteensä	639	-178	-	-	-	461

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2012 aikana:

€ 000	1.1.2012	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut / myydyt tytäryritykset	31.12.2012
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	213	-81	-	-	-	132
Vahvistetut tappiot	432	-426	-	-	-	6
Muut erät	145	252	-	-	-	397
Yhteensä	790	-255	-	-	-	535

€ 000	1.1.2012	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut / myydyt tytäryritykset	31.12.2012
Laskennalliset verovelat:
Yhdistely toimenpiteistä	529	-127	-	-	-	402
Muut erät	243	-5	-	-	-	237
Yhteensä	772	-133	-	-	-	639

17. Myyntisaamiset ja muut saamiset

€ 000	2013	2012
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset	14 907	13 760
Saamiset pitkäaikashankkeista asiakkailta	1 274	1 440
Vuokravakuustalletukset	228	373
Tilikauden tuloksen verosaaminen	533	1 192
Siirtosaamiset	3 196	2 434
Muut saamiset	309	220
Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä	20 448	19 419

€ 000	2013	2012
Erääntymättä olevat myyntisaamiset	13 408	12 299
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	1 278	972
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	70	257
Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	150	232
Yhteensä	14 907	13 760

Tilikauden 2013 tilinpäätöksessä luottotappioiden määrä oli yhteensä 0,01 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä luottotappioiden määrä oli yhteensä 0,1 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten ja vuokratakuutalletusten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Niiden tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät lakisääteisten vakuutusmaksujen jaksotuksiin sekä muihin jaksotettuihin kuluihin.

18. Rahavarat

€ 000	2013	2012
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkorahasto-osuudet	324	319
Pankkitilit	6 130	7 965
Yhteensä	6 454	8 283

19. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

	Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma (€ 000)
1.1.2012	20 875 645	2 088
Uusmerkintä	-	-
31.12.2012	20 875 645	2 088

	Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma (€ 000)
1.1.2013	20 875 645	2 088
Uusmerkintä	-	-
31.12.2013	20 875 645	2 088

Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta 2012). Kaikilla osakkeilla on samat oikeudet. Osakkeiden nimellisarvo on 0,10 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 4,8 miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa euroa 2012). Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiöllä oli tilinpäätöshetkellä hallussaan 57 372 kappaletta omia osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä vastaa 0,3 prosenttia osakkeiden lukumäärästä.

Ylikurssirahasto koostuu osakemerkinnässä osakkeesta maksetusta nimellisarvon ylittävästä määrästä. Muu rahasto on muodostunut hankittujen liiketoimintojen käypään arvoon arvostamisesta konsernitilinpäätöksessä. Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet kurssierot. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

20. Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on on osakepalkkioita osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Digia Oyj:n osakkeita ansaintajaksolta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus päättää järjestelmien ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä kullekin kohderyhmään kuuluvalle henkilölle hänen enimmäispalkkionsa määrän ansaintajaksolle.

Digian hallitus päätti 30.9.2009 yhtiön johdolle ja avainhenkilöille suunnatuista osakepalkkiojärjestelmistä seuraavaa:

Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmä kattaa ansaintajaksot 2009 ja 2010. Yhteensä enintään 160 000 osakkeen arvoa vastaava määrä maksetaan järjestelmän puitteissa osakekohtaiseen tulokseen perustuen. Palkkio maksetaan käteisenä ja osakkeina puoliksi kumpanakin ja vapautetaan toimitusjohtajan käyttöön vuosittain tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.

Avainhenkilöille suunnatussa järjestelmässä maksetaan palkkiona yhteensä enintään 200 000 osakkeen arvoa vastaava määrä käteisenä (50 %) ja osakkeina (50 %). Ansaintajaksoja ovat 2009, 2010, 2011 ja 2012. Palkkio maksetaan ilman luovutusrajoituksia tasaerin vuosittain tammikuussa 30.1.2010 alkaen hallituksen asettamien tavoitteiden toteutumiseen perustuen, edellyttäen että avainhenkilön työsuhde on voimassa palkkion maksupäivänä.

Digian hallitus päätti 27.5.2010 uudesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä yhtiön toimitusjohtajalle ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille seuraavaa:

Järjestelmässä on neljä ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010-2013. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat konsernin osakekohtainen tulos ja konsernin liikevaihdon kasvu verrattuna budjettiin hallituksen erikseen tarkemmin päättämin tavoin.

Järjestelmän mukaan ansaintajaksolta 2010 maksetaan yhteensä enintään 40 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio ja ansaintajaksoilta 2011-2013 kultakin enintään 200 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio. Maksettavista palkkioista puolet maksetaan toimitusjohtajalle ja puolet johtoryhmän muille jäsenille yhteensä. Palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi.

Järjestelmien perustiedot on listattu alla olevaan taulukkoon.

	Johtoryhmän osakepalkkiojärjestelmä 2010–2013	Avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmä 2009–2012

Myöntämispäivä	27.5.2010	30.9.2009
Instrumentti	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa
Kohderyhmä	Johtoryhmä	Avainhenkilöt
Osakepalkkioita enintään kpl *	640 000	200 000
Ansaintajakso alkaa, pvm	28.5.2010	1.10.2009
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.3.2011/31.3.2012/ 31.3.2013/31.3.2014	30.1.2010/30.1.2011/ 30.1.2012/30.1.2013
Oikeuden syntymäehdot	Osakekohtainen tulos, liikevaihdon kasvu ja työssäolovelvoite	Tuloskriteeri, työssäolovelvoite
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3,2	3,3
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	0,3	-
Henkilöitä (31.12.2013)	6	17

* Osakkeina maksettavan palkkion yhteydessä maksetaan rahaa palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi.

Osakepalkkiojärjestelmien tapahtumat tilikaudella 2013 esitetään alla olevassa taulukossa. Koska myös osakepalkkion mahdollinen käteisosuus kirjataan osakeperusteiseksi kuluksi, on määrät alla esitetty bruttomääräisinä eli osakepalkkiolukumäärät sisältävät mahdollista rahaosuutta vastaavan määrän osakkeita.

Tilikauden 2013 tapahtumat	Johtoryhmän osakepalkkio järjestelmä 2010–2013	Avainhenkilöiden osakepalkkio järjestelmä 2009–2012	Yhteensä
Bruttomäärät 1.1.2013 **
Kauden alussa ulkona olleet	400 000	50 000	450 000

Tilikauden muutokset
Kaudella menetetyt	130 000	28 500	158 500
Kaudella toteutetut	70 000	21 500	91 500

Bruttomäärät 31.12.2013 **
Kauden lopussa ulkona olevat	200 000	0	200 000
Kauden lopussa toteutettavissa olevat	200 000	0	200 000

** Määrät sisältävät osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).

Käyvän arvon määrittäminen

Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Kun osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten Digian osakkeen hinnan mukaisesti.

Osakepalkkiojärjestelmien kuluvaikutus vuoden 2013 tulokseen

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan, € 000	Johtoryhmän osakepalkkio järjestelmä 2010–2013	Avainhenkilöiden osakepalkkio järjestelmä 2009–2012	Yhteensä
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	286	6	292
Osakeperusteiset maksut, oma pääoma 31.12.2013	0	0	0
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2013	0	0	0

Vuoden 2012 vertailutiedot

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan, € 000	Johtoryhmän osakepalkkio järjestelmä 2010–2013	Avainhenkilöiden osakepalkkio järjestelmä 2009–2012	Yhteensä
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	95	39	133
Osakeperusteiset maksut, oma pääoma 31.12.2012	0	33	33
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2012	0	27	27

21. Varaukset

Varausten muutokset vuoden 2013 aikana:

€ 000	Uudelleen järjestelyvaraus	Tappiolliset sopimukset	Yhteensä
1.1.2013	727	538	1 264
Varausten lisäykset	371	78	449
Käytetyt varaukset	-652	-341	-993
Käyttämättömien varausten peruutukset	-	-	-
31.12.2013	446	275	721

Varausten muutokset vuoden 2012 aikana:

€ 000	Uudelleen järjestelyvaraus	Tappiolliset sopimukset	Yhteensä
1.1.2012	1 967	382	2 349
Varausten lisäykset	1 312	482	1 793
Käytetyt varaukset	-2 552	-326	-2 878
Käyttämättömien varausten peruutukset	-	-	-
31.12.2012	727	538	1 264

Uudelleenjärjestelyvaraus

Uudelleenjärjestelyvaraukset liittyvät tilikauden aikana toteutettuihin organisaatiomuutoksiin. Uudelleenjärjestelyvaraus sisältyy taseen siirtovelkojen ryhmään.

Tappiolliset sopimukset

Kiinteähintaisista projekteista muodostetaan tappiovaraus, mikäli käy ilmeiseksi, että projektin valmiiksi saattamiseksi joudutaan tekemään merkittävästi enemmän työtä, kuin mitä projektin myynnin yhteydessä on ennakoitu ja mitä asiakkaalta voidaan sopimuksen perusteella laskuttaa.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2013 oli yhteensä neljä kiinteähintaista projektia, joista on muodostettu tappiovaraus vielä jäljellä olevan työmäärän perusteella.

22. Rahoitusvelat

	2013 Käyvät	2012 Käyvät	2013	2012
€ 000	arvot	arvot	Tasearvot	Tasearvot
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Pankkilaina	12 000	12 500	12 000	12 500
Rahoitusleasingvelat	742	514	742	514
Yhteensä	12 742	13 014	12 742	13 014

Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Pankkilaina	3 500	6 000	3 500	6 000
Rahoitusleasingvelat	641	797	641	797
Yhteensä	4 141	6 797	4 141	6 797
Yhteensä	16 883	19 811	16 883	19 811

Yhtiön vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuden ylläpitoon liittyvät kovenanttiehdot muodostuvat seuraavista tunnusluvuista: liikevoitto ennen poistoja (EBITDA) suhteessa nettovelkoihin, omavaraisuusaste sekä nettovelkaantumisaste. Tilikaudella 2013 yhtiö täytti asetetut kovenanttiehdot. Kovenanttien maksimi- ja minimiarvot sekä yhtiön toteumat 31.12.2013 on esitetty alla:

	Kovenanttiarvo	Toteutuma
Nettovelat / EBITDA, enintään	2,5	1,5
Omavaraisuusaste, vähintään	35 %	50 %
Nettovelkaantumisaste, enintään	60 %	29 %

Yhtiö on tilikauden aikana lyhentänyt lainakantaansa yhteensä 3,0 miljoonalla eurolla niin, että lainakanta oli tilikauden päättyessä yhteensä 15,5 miljoonaa euroa. Lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja ne on sidottu Euribor-korkoon lisättynä marginaalilla. Lainojen keskimääräinen korkoprosentti oli tilikaudella 2013 2,2 % (2,9 % tilikaudella 2012). Lainojen vakuudeksi on pantattu Digia Finland Oy:n osakkeet. Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo oli 31.12.2013 yhteensä 111,5 miljoonaa euroa.

Lisäksi yhtiöllä oli tilikauden päättyessä TyEL-takaisinlainaa 0,5 miljoonaa euroa, jonka kiinteä korkoprosentti oli 2,8 %.

Rahoitusleasingvelkojen efektiivinen korko tilikaudella 2013 oli 3,40 % (4,25 % tilikaudella 2012).

Vuosi, € 000	2013	2012
2014	4 141	12 853
2015	3 394	97
2016	9 297	64
2017	51	-
Myöhemmin	-	-
Yhteensä	16 883	13 014

Korolliset velat erääntyvät seuraavasti:

Seuraavat taulukot kuvaavat sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä tilikaudella 2013 ja vertailukaudella 2012. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät korkomaksut sekä pääoman takaisinmaksut:

€ 000 31.12.2013	Tasearvo	Rahavirta	Alle 1 vuosi	1–2 vuotta	2–5 vuotta
Pankkilainat	15 500	16 217	3 804	3 238	9 174
Rahoitusleasingvelat	1 383	1 383	641	394	348
Ostovelat ja muut velat	3 821	3 821	3 821	0	0
Yhteensä	20 704	21 421	8 266	3 632	9 523

€ 000 31.12.2012	Tasearvo	Rahavirta	Alle 1 vuosi	1–2 vuotta	2–5 vuotta
Pankkilainat	18 500	19 166	6 428	12 738	0
Rahoitusleasingvelat	1 311	1 311	797	353	161
Ostovelat ja muut velat	2 189	2 189	2 189	0	0
Yhteensä	22 000	22 666	9 414	13 091	161

23. Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

€ 000	2013	2012
Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	670	829
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	762	527
Yli viiden vuoden kuluessa	-	-

Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	641	797
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	742	514
Yli viiden vuoden kuluessa	-	-

Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	49	45

Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	1 383	1 311

Rahoitusleasingsopimukset käsittävät IT-laitteita ja ovat 2–4 vuoden mittaisia.

24. Korottomat velat

€ 000	2013	2012
Pitkäaikaiset
Laskennalliset verovelat	481	639
Muut pitkäaikaiset velat	2 877	4 193
Yhteensä	3 338	4 832
Lyhytaikaiset, jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Ostovelat	3 678	1 779
Yhteensä	3 678	1 779
Muut lyhytaikaiset korottomat velat
Saadut ennakkomaksut	8 140	8 204
Siirtovelat	10 699	10 012
Pakolliset varaukset	275	559
Verovelka	54	822
Muut velat	4 150	4 255
Yhteensä	23 319	23 852
Korottomat velat yhteensä	30 334	30 464

Lyhytaikaisten korottomien velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat vuosilomapalkan jaksotuksesta sekä jaksotetuista palkka- ja palkkiovarauksista.

25. Muut vuokrasopimukset

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

€ 000	2013	2012
Yhden vuoden kuluessa	4 789	3 468
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	3 825	2 833
Yli viiden vuoden kuluessa	-	-
Yhteensä	8 614	6 301

Konserni on vuokrannut kaikki käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 1–3 vuotta ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Konserni on myös vuokrannut huoltoleasingsopimuksilla autoja. Huoltoleasingsopimusten pituus on normaalisti kolme vuotta.

26. Vastuusitoumukset

€ 000	2013	2012
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset	57 200	57 200
Muut	1 410	2 518
Yhteensä	58 610	59 718

Muut vastuusitoumukset liittyvät pääosin TyEL-lainan takausvastuuseen ja tehtyihin takuutalletuksiin.

27. Konsernin omistamat osakkeet ja osuudet

Konserniyritykset	Kotipaikka	Kotimaa	Omistusosuus	Osuus äänivallasta
Digia Oyj	Helsinki	Suomi	Emoyhtiö
Digia Estonia Oü *)	Tallinna	Viro	100 %	100 %
Digia Finland Oy	Helsinki	Suomi	100 %	100 %
Digia Germany GmbH	Berliini	Saksa	100 %	100 %
Digia Hong Kong Ltd *)	Hong Kong	Kiina	100 %	100 %
Digia Software (Chengdu) Co. Ltd	Chengdu	Kiina	100 %	100 %
Digia Sweden AB	Tukholma	Ruotsi	100 %	100 %
OOO Digia RUS	Pietari	Venäjä	100 %	100 %
Digia Norway AS	Oslo	Norja	100 %	100 %
Digia USA Inc.	San Jose	Yhdysvallat	100 %	100 %

*) Yhtiöillä ei ole liiketoimintaa.

Muut osakkeet ja osuudet	€ 000
Keimola Golf Club Oy	7
Kiinteistö Oy Rukan Kuukkeli	62
Kytäjä Golf Oy	38
Vierumäki Golf Oy	17
Vierumäki Golf Club Oy	35
Vierumäen Loma-aika Oy	138
Vierumäen Kuntoharju Oy	270
Rikunniemen Huolto Oy	6
Tahko Golf Club Oy	39
Tahkovuorenpeikko Oy	11
Muut	1
Yhteensä	624

28. Lähipiiritapahtumat

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset. Konsernin lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet.

Toimitusjohtajalle sekä konsernin johdolle on maksettu tilikaudella palkkoja ja palkkioita sisältäen luontaisedut seuraavasti:

€ 000	2013	2012
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	990	957
Osakepalkkiot	107	86
Yhteensä	1 097	1 043

Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle on maksettu palkkoja ja palkkioita vuonna 2013 seuraavasti:

		€ 000
Kyttälä Pertti	Hallituksen puheenjohtaja	38
Ingman Robert	Hallituksen varapuheenjohtaja	51
Ruotsalainen Seppo	Hallituksen jäsen	40
Saarinen Leena	Hallituksen jäsen	76
Karvinen Kari	Hallituksen jäsen	39
Uhari Tommi	Hallituksen jäsen	39
Hokkanen Päivi	Hallituksen jäsen	38
Varelius Juha	Toimitusjohtaja	327
Yhteensä		647

Osakepalkkiojärjestelmistä on annettu tarkempi kuvaus liitetiedossa 20 Osakeperusteiset maksut sekä erillisessä selvityksessä yhtiön hallinnointi- ja valvontajärjestelmästä. Lähipiirin kanssa palveluiden myynteihin liittyvät liiketapahtumat olivat yhteensä 57,1 tuhatta euroa (25,7 tuhatta euroa 2012). Tavaroiden ja palveluiden ostoihin liittyvät liiketapahtumat olivat yhteensä 0 euroa (0 euroa 2012). Konsernilla ei ole lähipiirilainoja.

29. Rahoitusriskien hallinta

Digia Oyj:n sisäinen ja ulkoinen rahoitus sekä rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin emoyhtiön rahoitustoimintoon. Konsernin emoyhtiön rahoitustoiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta ja rahoituksen riittävyydestä sekä korko- ja valuuttariskin hallinnoimisesta. Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja varainhankintariski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa.

Valuuttariski

Konserni ei liiketoiminnassaan merkittävästi altistu valuuttariskeille. Konsernin liiketoiminnassa keskeisimmät valuuttariskit liittyvät Yhdysvaltojen dollariin, Ruotsin kruunuun, Norjan kruunuun, Venäjän ruplaan ja Kiinan yuaniin. Tilinpäätöksessä konsernin valuuttamääräiset myyntisaamiset olivat yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa koostuen Ruotsin kruunun, Yhdysvaltojen dollarin, Norjan kruunun, Venäjän ruplan ja Kiinan yuanin määräisistä saamisista. Valuuttamääräiset ostovelat olivat yhteensä noin 0,4 miljoonaa euroa, jotka olivat pääosin Ruotsin kruunun, Norjan kruunun, Yhdysvaltojen dollarin, Venäjän ruplan ja Kiinan yuanin määräisistä. Valuuttariskit liittyen myyntisaamisiin ja ostovelkoihin hallitaan tarvittaessa valuuttatermiineillä. Tilikauden lopussa konsernilla ei ollut voimassa yhtään termiinisopimusta.

Korkoriski

Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen pankkilainaan, jonka korko on ollut sidottu Euribor-korkoon. Markkinakorkojen muutoksilla on suora vaikutus konsernin tuleviin korkomaksuihin. Tilikaudella 2013 pitkäaikaisen pankkilainan korkoprosentti on vaihdellut välillä 2,1 % - 2,7 %. (tilikaudella 2012 korkoprosentti 2,7 % - 3,2 %). Mikäli pitkäaikaisen pankkilainan korko muuttuu +/- 1 %, sen tulosvaikutus korkokuluihin vuositasolla olisi 0,15 miljoonaa euroa. Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus kokonaisuudessaan ei ole merkittävä. Koron kehitystä seurataan konsernissa systemaattisesti ja sitä käsitellään eri elimissä. Mahdolliset korkosuojaukset tehdään tilanteeseen sopivimmilla suojausinstrumenteilla.

Luottoriski

Konsernin asiakkaat ovat pääasiassa tunnettuja ja maksukykyisiä koti- ja ulkomaisia yrityksiä, eikä konsernilla siten ole merkittäviä luottoriskejä. Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Palveluja ja tuotteita myydään vain hyvän luottokelpoisuuden omaaville yrityksille. Sijoitustransaktioiden vastapuolet ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavia yrityksiä. Kaupalliseen toimintaan liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti operatiivisten yksiköiden vastuulla. Emoyhtiön talousosasto tarjoaa keskitetysti asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja valvoo, että

maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan sovitun rahoituspolitiikan periaatteita. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä luottotappioiden määrä oli yhteensä 0,01 miljoonaa euroa (2012 0,1 miljoonaa euroa). Myyntisaamisten ikäanalyysi tilikausilta 2013 ja 2012 on esitetty liitetiedossa 17.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomalla luottolimiitillä sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa kahta päärahoittajapankkia. Nostamattoman luottolimiitin määrä 31.12.2013 oli 4,0 miljoonaa euroa, minkä lisäksi yhtiöllä on mahdollisuus nostaa uutta lainaa 10 miljoonaa euroa. Konserni ylläpitää välitöntä maksuvalmiuttaan kassanhallintaratkaisuiden, kuten konsernitilien ja pankkilimiittien avulla. Likvidit varat 31.12.2013 olivat yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi diskontatuista pääomista ja korkomaksuista tilinpäätöksessä 2013 ja 2012 on esitetty liitetiedossa 22.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2013 lopussa 10,4 miljoonaa euroa (31.12.2012: 11,6 miljoonaa euroa). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahavaroilla. Korollisilla veloilla on pääosin rahoitettu konsernin yritys- ja liiketoimintahankintoja. Nettovelkaantumisaste tilikauden 2013 lopussa oli 29 % (2012: 28 %).

€ 000	2013	2012
Korolliset velat	16 883	19 849
Rahavarat	6 454	8 283
Korolliset nettovelat	10 429	11 566
Oma pääoma yhteensä	36 061	42 063
Nettovelkaantumisaste (Net gearing), %	29 %	28 %

Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2013 ja 31.12.2012 oli seuraava:

30. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

€ 000	2013	2012	2011	2010	2009
Toiminnan laajuus
Liikevaihto, € 000	99 740	100 448	121 940	130 825	120 335
- muutos edelliseen vuoteen, %	-0,7 %	-17,6 %	-6,8 %	9 %	-2 %
Bruttoinvestoinnit, € 000	1 598	802	2 733	1 965	1 342
- % liikevaihdosta	2 %	1 %	2 %	2 %	1 %
Aktivoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan	-	-	-	-	-
- % liikevaihdosta	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %
Henkilöstön määrä 31.12.	938	982	1 175	1 558	1 471
Henkilöstö keskimäärin	939	1 025	1 453	1 508	1 387
Kannattavuus
Liikevoitto, € 000	-2 822	6 884	-22 168	17 164	-7 796
- % liikevaihdosta	-3 %	7 %	-18 %	13 %	-6 %
Tilikauden voitto, € 000	-4 067	4 024	-22 452	17 164	-13 664
- % liikevaihdosta	-4 %	4 %	-18 %	13 %	-11 %
Oman pääoman tuotto, %	-10 %	10 %	-42 %	18 %	-21 %
Sijoitetun pääoman tuotto, %	-4 %	11 %	-29 %	19 %	-7 %

Rahoitus ja taloudellinen asema
Korollinen vieras pääoma, € 000	16 883	19 849	21 872	23 316	30 429
Rahavarat, € 000	6 454	8 283	8 170	9 682	10 469
Nettovelkaantumisaste (Net gearing), %	29 %	28 %	34 %	20 %	34 %
Omavaraisuusaste, %	50 %	53 %	48 %	59 %	52 %
Liiketoiminnan rahavirta, € 000	4 855	19 946	8 842	11 066	20 232
Osingot (maksettu)	2 082	2 077	5 577	2 885	1 025
Tulos/osake, eur, laimentamaton	-0,20	0,19	-1,08	0,56	-0,67
Tulos/osake, eur, laimennettu	-0,20	0,19	-1,08	0,56	-0,67
Oma pääoma/osake	1,73	2,01	1,90	3,23	2,79
Osinko/osake (2013 ehdotus)	0,10	0,10	0,10	0,27	0,14
Osinko/tulos	-	53 %	-	48 %	-
Efektiivinen osinkotuotto	3 %	4 %	4 %	5 %	4 %
Hinta/voitto-suhde (PE)	-	13,79	-	8,98	-
Osakkeen alin kaupantekokurssi	2,65	2,28	2,30	3,38	1,39
Osakkeen ylin kaupantekokurssi	4,34	3,30	5,79	5,89	3,88
Osakkeen keskikurssi	3,19	2,82	3,88	5,01	2,72
Osakekannan markkina-arvo	81 624	54 694	50 519	104 949	71 528
Osakevaihto, kpl	4 095 297	1 652 971	7 135 305	7 260 278	9 123 589
Osakevaihto, %	20 %	8 %	34 %	35 %	45 %

Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana on 20 808 855 kappaletta. Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu lukumäärän painotettu keskiarvo on 20 808 855 kappaletta. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa on 20 818 273 kappaletta. Yhtiöllä on tilikauden lopussa hallussaan 57 372 kappaletta omia osakkeita.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI):

(Voitto tai tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) x 100

Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)

Oman pääoman tuotto-% (ROE):

(Voitto tai tappio ennen veroja – verot) x 100

Oma pääoma + vähemmistöosuus (keskiarvo)

Omavaraisuusaste-%:

(Oma pääoma + vähemmistöosuus) x 100

Taseen loppusumma – saadut ennakot

Tulos/osake:

Tulos ennen veroja – verot +/- vähemmistöosuus

Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä

Osinko/osake:

Kokonaisosinko

Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

Osinko/tulos-%:

Osakekohtainen osinko x 100

Osakekohtainen tulos

Nettovelkaantumisaste (net gearing):

(Korollinen vieras pääoma – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit) x 100

Oma pääoma

Efektiivinen osinkotuotto-%:

Osakekohtainen osinko x 100

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E):

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakekohtainen tulos

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

€	Liitetieto	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Liikevaihto	1	7 110 000,00	9 159 000,00

Liiketoiminnan muut tuotot	2	40 140,00	33 545,00
Henkilöstökulut	3	-3 591 669,82	-3 840 315,70
Poistot ja arvonalentumiset	4	-1 150 826,89	-1 005 585,11
Muut liiketoiminnan kulut	5	-2 688 698,17	-2 561 244,22
		-7 391 054,88	-7 373 600,03

Liikevoitto		-281 054,88	1 785 399,97

Rahoitustuotot ja -kulut	6	-1 640 289,73	-1 628 534,60

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja		-1 921 344,61	156 865,37

Satunnaiset erät		0,00	3 997 876,52

Voitto ennen veroja		-1 921 344,61	4 154 741,89

Tuloverot	7	70 513,72	-596 377,68

Tilikauden voitto		-1 850 830,89	3 558 364,21

Emoyhtiön tase (FAS)

€	Liitetieto	31.12.2013	31.12.2012
VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet	8
Aineettomat oikeudet		341 187,51	1 428 978,79
Muut pitkävaikutteiset menot		356 442,66	-
		697 630,17	1 428 978,79
Aineelliset hyödykkeet	9
Maa- ja vesialueet		16 818,79	16 818,79
Rakennukset ja rakennelmat		77 473,15	84 066,61
Koneet ja kalusto		5 356,34	9 232,45
Kulumaton käyttöomaisuus		1 210,95	1 210,95
		100 859,23	111 328,80
Sijoitukset	10
Osuudet saman konsernin yrityksissä		113 613 133,85	114 118 133, 85
Muut osakkeet ja osuudet		606 292,32	606 292,32
		114 219 426,17	114 724 426,17
Pysyvät vastaavat yhteensä		115 017 915,57	116 264 733,76

VAIHTUVAT VASTAAVAT

4 026 182,08 119 044 097,65 31.12.2013	10 321 275,29 126 586 009,05 31.12.2012





1 719 853,85	4 121 675,73

2 306 328,23	6 199 599,56
541 276,92	360 946,24
257 877,61	290 954,38
1 507 173,70	5 547 698,94

OMA PÄÄOMA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	12
Osakepääoma		2 087 564,50	2 087 564,50
Uusmerkintä		-	-
Ylikurssirahasto		7 899 485,80	7 899 485,80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		33 447 785,52	33 447 785,52
Edellisten tilikausien tulos		1 296 776,08	-362 460,83
Tilikauden tulos		-1 850 830,89	3 558 364,21
Oma pääoma yhteensä		42 880 781,01	46 630 739,20

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	13	12 000 000,00	12 000 000,00
		12 000 000,00	12 000 000,00

Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat	14	173 290,17	159 835,92
Lyhytaikaiset korolliset velat		3 000 000,00	5 000 000,00
Velat saman konsernin yrityksille		60 261 656,27	61 572 717,55
Muut velat		198 713,58	70 982,84
Siirtovelat		529 656,62	1 151 733,54
		64 163 316,64	67 955 269,85

Vieras pääoma yhteensä		76 163 316,64	79 955 269,85

Vastattavaa yhteensä		119 044 097,65	126 586 009,05

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

€ 000	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden voitto	-1 851	3 558
Oikaisut tilikauden tulokseen	2 721	-771
Käyttöpääoman muutos	-201	-3 540
Maksetut korot	-536	-659
Saadut korot	0	3
Maksetut verot	-820	1 079
Liiketoiminnan rahavirta	-687	-330
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-404	-1 065
Tytäryhtiöhankinnat	-	-
Investointien rahavirta	-404	-1 065
Rahoituksen rahavirta:
Maksullinen osakeanti	-	-
Omien osakkeiden hankinta	-	-
Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset	-10 500	-
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-9 500	-4 000
Lyhytaikaisten lainojen nostot	6 000	500
Pitkäaikaisten lainojen nostot	12 000	3 500
Konsernirahoituserät (¹	2 729	4 699
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-2 040	-2 078
Rahoituksen rahavirta	-1 311	2 621

Rahavarojen muutos	-2 402	1 226

Rahavarat tilikauden alussa	4 122	2 896
Rahavarojen muutos	-2 402	1 226
Rahavarat tilikauden lopussa	1 720	4 122

(¹ Konsernirahoituserät käsittävät emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden välisten lainojen ja saamisten muutokset.

Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet (FAS)

Yrityksen perustiedot

Digia Oyj on Digia-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Valimotie 21, 00380 Helsinki. Digia Oyj:n liiketoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt ovat Digia Finland Oy (joka omistaa tytäryhtiön OOO Digia RUS Ltd:n), Digia Sweden AB, Digia Software (Chengdu) Co. Ltd, Digia USA Inc., Digia Norway AS ja Digia Germany GmbH.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti (FAS, Finnish accounting standards). Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin. Hankintamenoon perustuva kirjanpitoarvo on alennettu tarvittaessa käypää arvoa vastaavaksi.

Emoyhtiö on 1.6.2005 alkaen toiminut konsernin hallintoyhtiönä ja veloittanut konserniyhtiöitä suoritetuista palveluista.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu lakisääteisillä eläkevakuutuksilla. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat vakuutusyhtiöltä saatuun vahvistukseen. Eläkekulut kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasingmaksut

Leasingmaksut on käsitelty vuosikuluina.

Satunnaiset erät

Satunnaisina tuottoina ja kuluina esitetään merkittävät kertaluonteiset tuotot ja kulut, jotka eivät liity varsinaiseen liiketoimintaan. Tilikaudella 2012 satunnaisiin eriin on kirjattu saadut konserniavustukset sekä tytäryhtiösulautumisen myötä muodostunut fuusiotappio.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteena olevat pitoajat ovat seuraavat:

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet	3–5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	3 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat	25 vuotta
Koneet ja kalusto	3–8 vuotta

Vuosikuluksi on kirjattu ne käyttöomaisuushankinnat, joiden taloudellinen pitoaika on alle kolme vuotta.

1. Liikevaihto

Liikevaihdon jakautuminen

€ 000	2013	2012
Konsernin hallintopalvelut	7 110	9 159
Yhteensä	7 110	9 159

2. Liiketoiminnan muut tuotot

€ 000	2013	2012
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	9	-
Muut	31	34
Yhteensä	40	34

3. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat tiedot

€ 000	2013	2012
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	647	766
Muut palkat ja palkkiot	2 396	2 504
Eläkevakuutusmaksut	441	482
Muut henkilöstökulut	107	88
Yhteensä	3 592	3 840

Henkilöstön määrä 31.12.	2013	2012
Johto ja hallinto	40	37
Yhteensä	40	37

4. Poistot ja arvonalentumiset

€ 000	2013	2012
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	1 151	1 006
Yhteensä	1 151	1 006

5. Tilintarkastajien palkkiot

€ 000	2013	2012
Tilintarkastus	124	139
Muut lakisääteiset toimeksiannot	-	-
Veroneuvonta	9	5
Muut palvelut	44	95
Yhteensä	177	239

6. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

€ 000	2013	2012
Korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	7	14
Korko- ja rahoitustuotot muilta	104	11
Yhteensä	111	25

Rahoituskulut

€ 000	2013	2012
Korkokulut konserniyrityksille	633	750
Korkokulut muille yrityksille	374	531
Lainojen hoitokulut	148	88
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	500	-
Muut rahoituskulut	97	285
Yhteensä	1 752	1 653

7. Tuloverot

€ 000	2013	2012
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-71	-
Tuloverot satunnaisesta toiminnasta	0	596
Yhteensä	-71	596

Jaksotuseroista sekä kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset verosaamiset on olennaisuuden periaatetta noudattaen jätetty kirjaamatta taseeseen. Laskennallisten verosaamisten määrä tilikauden päättyessä on 247 471,83 euroa.

8. Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikutteiset menot	Yhteensä 2013	Yhteensä 2012
4 563	655	5 218	4 180
53	356	409	1 038
-	-	-	-
4 616	1 011	5 627	5 218

-3 134	-655	-3 789	-2 804
-1 140	-	-1 140	-985
-	-	-	-
-4 274	-655	-4 929	-3 789

1 429	-	1 429	1 376
341	356	697	1 429

9. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

€ 000	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä 2013	Yhteensä 2012
Hankintameno 1.1.	17	162	1 848	2 027	2 027
Lisäykset	-	-	-	-	-
Vähennykset	-	-	-	-	-
Hankintameno 31.12.	17	162	1 848	2 207	2 027

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	-78	-1 838	-1 916	-1 896
Poistot	-	-7	-4	-10	-22
Arvonalentumiset	-	-	-	0	-
Vähennykset	-	-	-	0	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	-85	-1 842	-1 927	-1 918

Kirjanpitoarvo 1.1.	17	84	9	111	131
Kirjanpitoarvo 31.12.	17	77	5	100	111

10. Sijoitukset

€ 000	Sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä 2013	Yhteensä 2012
Hankintameno 1.1.	114 118	606	114 724	114 697
Lisäykset	-	-	-	30
Vähennykset	-505	-	-505	3
Hankintameno 31.12.	113 613	606	114 219	114 724

Kirjanpitoarvo 1.1.	114 118	606	114 724	114 697
Kirjanpitoarvo 31.12.	113 613	606	114 219	114 724

Erittely muista osakkeista ja osuuksista

Konserniyritykset	Kotipaikka	Kotimaa	Omistusosuus	Osuus äänivallasta
Digia Hong Kong Ltd	Hong Kong	Kiina	100 %	100 %
Digia Estonia Oü	Tallinna	Viro	100 %	100 %
Digia Sweden AB	Tukholma	Ruotsi	100 %	100 %
Digia Finland Oy	Helsinki	Suomi	100 %	100 %
Digia Norway AS	Oslo	Norja	100 %	100 %
Digia USA Inc.	San Jose	Yhdysvallat	100 %	100 %
Digia Germany GmbH	Berliini	Saksa	100 %	100 %

Muut osakkeet ja osuudet	€ 000
Kiinteistö Oy Rukan Kuukkeli	62
Kytäjä Golf Oy	39
Vierumäki Golf Oy	17
Vierumäki Golf Club Oy	35
Vierumäen Loma-aika Oy	138
Vierumäen Kuntoharju Oy	270
Rikunniemen Huolto Oy	6
Tahko Golf Club Oy	39
Yhteensä	606

11. Lyhytaikaiset saamiset

€ 000	2013	2012
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	-	48
Siirtosaamiset	53	4 046
Lainat	1 454	1 454
Muut saamiset	258	291
Siirtosaamiset	541	361
Yhteensä	2 306	6 200

12. Oma pääoma

€ 000	2013	2012
Osakepääoma 1.1.	2 088	2 088
Uusmerkintä	-	-
Nimellisarvon alennus	-	-
Osakepääoma 31.12.	2 088	2 088

Ylikurssirahasto 1.1.	7 899	7 899
Siirto vapaaseen omaan pääomaan	-	-
Ylikurssirahasto 31.12.	7 899	7 899
Uusmerkintä	-	-

Sidottu oma pääoma yhteensä	9 987	9 987

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	33 448	35 525
Osakepääoman korotus	-	-
Pääoman palautus	-	-2 077
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	33 448	33 448
Tulos edellisiltä tilikausilta 1.1.	3 196	-382

Osingonjako	-2 082	-13
Omat osakkeet	-	-
Osakeperusteiset maksut	183	33
Tulos edellisiltä tilikausilta 31.12.	1 297	-362
Tilikauden tulos	-1 851	3 558

Vapaa oma pääoma yhteensä	32 894	36 644
Oma pääoma yhteensä	42 881	46 631

Laskelma vapaasta omasta pääomasta 31.12.

€ 000	2013	2012
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	33 448	33 448
Voitto edellisiltä tilikausilta	1 297	-362
Tilikauden voitto	-1 851	3 558
Yhteensä	32 894	36 644

13. Pitkäaikainen vieras pääoma

€ 000	2013	2012
Lainat rahoituslaitoksilta	12 000	12 000
Yhteensä	12 000	12 000

14. Lyhytaikainen vieras pääoma

€ 000	2013	2012
Korollinen
Lyhytaikaiset korolliset velat	3 000	5 000
Velat saman konsernin yrityksille
Lainat	55 955	56 057
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	58 955	61 057

Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	-	-
Siirtovelat	4 307	5 515
Muille
Ostovelat	173	160
Muut velat	199	71
Siirtovelat	530	1 152
Koroton lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	5 209	6 898
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	64 163	67 955

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat vuosilomapalkan jaksotuksesta, jaksotetuista palkka- ja palkkiovarauksista.

15. Vastuusitoumukset

Leasingvuokravastuut

€ 000	2013	2012
Alkaneella tilikaudella maksettavat	229	254
Myöhemmin maksettavat	268	342
Yhteensä	498	596

Muut vuokravastuut

€ 000	2013	2012
Alkaneella tilikaudella maksettavat	3 672	2 589
Myöhemmin maksettavat	2 372	2 424
Yhteensä	6 044	5 013

Velkojen vakuudeksi annetut kiinnitykset ja osakkeet

€ 000	2013	2012
Rahoituslaitoslainat	15 000	17 000
Yrityskiinnitykset	57 200	57 200
Pantatut osakkeet, kirjanpitoarvo	111 452	111 452

Muut vastuut

€ 000	2013	2012
Omasta puolesta annetut vakuudet
Muut	518	656
Yhteensä	518	656

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsinki 6. helmikuuta 2014

Pertti Kyttälä Hallituksen puheenjohtaja Robert Ingman Kari Karvinen

Päivi Hokkanen Seppo Ruotsalainen Leena Saarinen

Tommi Uhari Juha Varelius Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Helsinki 6. helmikuuta 2014

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Heikki Ilkka KHT

Tilintarkastuskertomus

Digia Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Digia Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 6. helmikuuta 2014

Ernst & Young Oy

KHT-yhteisö

Heikki Ilkka

KHT

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista sekä säilytystavoista

Säilytystapa

digitaalinen tallenne
digitaalinen tallenne
digitaalinen tallenne
digitaalinen tallenne
digitaalinen tallenne
erikseen sidottuna
digitaalinen tallenne

1.1.2020 asti
paperitositteina
digitaalinen tallenne
paperitositteina
paperitositteina
paperitositteina
digitaalinen tallenne
paperitositteina
digitaalinen tallenne
digitaalinen tallenne
paperitositteina
paperitositteina

Osaketietoa

Osakepääoma ja osakkeet

Osakkeen nimellisarvo on 0,10 euroa. Osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä oli 20 875 645.

Digialla oli 31.12.2013 yhteensä Suomen Arvopaperikeskus Oy:n mukaan 5 034 osakkeenomistajaa.

Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa

Osakkeenomistaja	Osuus osakkeista ja äänistä
Ingman Group Oy Ab	19,6 %
Jyrki Hallikainen	10,2 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	9,6 %
Kari Karvinen	6,0 %
Matti Savolainen	5,8 %
NASDAQ OMXBS/Skandinaviska Enskilda Banken AB	4,6 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	3,6 %
Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarekisteröity)	1,4 %
Etola Oy	1,0 %
Juha Varelius	0,9 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2013

Osakkeiden lukumäärä	Osuus omistuksista	Osuus osakkeista ja äänistä
1 – 100	23,2 %	0,4 %
101 – 1 000	58,8 %	6,4 %
1 001 – 10 000	16,2 %	10,4 %
10 001 – 100 000	1,3 %	9,7 %
100 001 – 1 000 000	0,4 %	21,9 %
1 000 001 – 4 000 000	0,1 %	51,2 %

Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2013

	Osuus omistuksista	Osuus osakkeistaja äänistä
Yritykset	4,2 %	24,1 %
Rahoitus ja vakuutus	0,2 %	2,5 %
Julkisyhteisöt	0,1 %	13,2 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,3 %	0,9 %
Kotitaloudet	94,7 %	51,8 %
Ulkomaat	0,6 %	7,5 %

Tietoja osakkeenomistajille

Digian sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on antaa pääomamarkkinoille avointa ja luotettavaa tietoa Digiasta ja sen toimintaympäristöstä, jotta markkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun käsityksen Digiasta sijoituskohteena.

Digian osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla, Informaatioteknologian IT Palvelut -toimialaryhmässä.

Sijoittajasuhteet

Toimitusjohtaja Juha Varelius Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 juha.varelius(at)digia.com

Talousjohtaja Tuula Haataja Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 tuula.haataja(at)digia.com

Taloudelliset tiedotteet 2014

Digia Oyj julkaisee tilikaudella 2014 seuraavat taloudelliset tiedotteet suomeksi ja englanniksi:

Osavuosikatsaus 1-3/2014: keskiviikko 30.4.2014 klo 9.00 Osavuosikatsaus 1-6/2014: perjantai 8.8.2014 klo 9.00 Osavuosikatsaus 1-9/2014: perjantai 31.10.2014 klo 9.00

Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 11.3.2014 kello 10.00 alkaen yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Valimotie 21, 00380 Helsinki.

Vuosikertomusten ja muiden julkaisujen tilaus

Digia Oyj, Viestintä Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 invest(at)digia.com

Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet ovat saatavilla yhtiön internet-sivuilta osoitteessa www.digia.fi.

Vuoden 2013 vuosikertomus on tehty verkkoversiona. Voit ladata vuosikertomuksen pdftiedostona täältä. Vuosikertomuksen voi myös tilata tulostettuna pdf-versiona.

Omistajatietojen päivitys

Pyydämme osakkeenomistajia ilmoittamaan muuttuneet osoitetietonsa siihen pankkiin, pankkiiriliikkeeseen tai muuhun tilinhoitajayhteisöön, jossa osakkeenomistajalla on arvoosuustili. Digian kautta omistajatietojen muutoksia ei voida päivittää.

Toimipaikat

Valtakunnallinen vaihdenumeromme on 010 313 3000.

Suomi

Pääkonttori Digia Oyj Valimotie 21 00380 Helsinki Fax: 010 313 3700

Digia Finland Oy Piippukatu 11 40100 Jyväskylä Fax: 010 313 4700

Digia Finland Oy Elektroniikkatie 10 90590 Oulu Fax: 010 313 4022

Digia Finland Oy Isokatu 21 26100 Rauma Fax: 010 313 2110

Digia Finland Oy Hatanpään valtatie 30 33100 Tampere Fax: 010 313 2120

Ruotsi

Digia Sweden AB Kungsgatan 8, 4tr SE-11143 Stockholm, Sweden Puh: +46 8 5723 6400 Fax: +46 8 5723 6401

Norja

Digia Norway AS Sandakerveien 116 0484 Oslo, Norway Puh: +47 21 08 04 20

Saksa

Digia Germany GmbH Rudower Chaussee 13 12489 Berlin, Germany Puh: +49 30 639 232 55

Venäjä

OOO Digia RUS Juridinen osoite: 190103, RF, St.-Petersburg 10-ya Krasnoarmeiskaya ul. 15 Russia

Varsinainen osoite: 190013, RF, St.-Petersburg Moskovsky prospect, 22, lit.T, 16H BC «Admiralteysky» Russia

Yhdysvallat

Digia USA Inc. 2350 Mission College Blvd, Suite #1020 Santa Clara, California 95054, USA Puh: +1 408 433 9320 Fax: +1 408 433 9360

Kiina

Digia Chengdu Ltd Beijing Branch 2001, East Ocean Center 24A Jianguomenwai Avenue Changyang District Beijing, China 100022 Puh: +86 10 6515 5271

Digia Chengdu Ltd V08, Floor 4F, Building B3 Tianfu Software park No.801 Tianfu Avenue Mid Section Chengdu China 610041 Puh: +86 28 85323308

AI assistant

Digia Oyj — Annual Report 2013

3261_10-k_2014-02-17_9436ec32-4b68-4c1f-9864-581c81ca13e1.pdf

Vuosikertomus 2013

YHDESSÄ askeleen edellä.

Sisällys

Vuosi 2013

Digia nyt ja tulevaisuudessa

Hallinnointi

Hallituksen toimintakertomus

Tilinpäätös

Sijoittajatieto

Tunnusluvut

Rakennamme vahvaa Digiaa – yhdessä

Vuosi 2013 kotona ja maailmalla

Yhteistyöllä eteenpäin

Vanhat rajanvedot romuttuvat

Kuluttajistuminen ohjaa kehitystä

Pilvipalveluilla joustavuutta hankintoihin

Kohti uusia toimintamalleja

Kasvua kansainvälisestä ohjelmistoliiketoiminnasta

Uudet sovellukset tulevat

Digia panostaa Qt-verkostoonsa

Hyvä markkinapotentiaali

Lisäarvoa haastavassa markkinassa

Lähellä asiakkaan arkea

Asiantuntemusta yli toimialarajojen

Fokusta tarkennettiin kotona, maailmalla kasvua Qt:sta

Kasvu jatkui tuotepohjaisissa liiketoiminnoissa

Digia kansainvälistyi Qt:n avulla

Palvelujen kehittämisestä kilpailuetua

Perinteiset toimintamallit murroksessa

Tiedon hyödyntäminen palvelukehityksessä

Personoitavuus ja vuorovaikutteisuus korostuvat

Tehokasta palvelunhallintaa

Toiminnan ohjaamisella kilpailukykyä

Kysyntä hyvällä tasolla 2013

Tulevaisuudennäkymiä

Tiedon hyödyntämisestä muutoskykyä ja tukea johtamiseen

Asiakasymmärrys ja uudet palvelumallit

Tulevaisuudennäkymiä

Vahva kasvun vuosi

Globaali markkina, laaja asiakaskunta

Mobiililaitealustojen rooli kasvussa

Tarjoomaa kehitettiin edelleen

Panostuksia myyntiverkostoon

Kyky ja asenne. Yhdessä. Luvatusti.

MISSIO: Luomme oivaltavilla ratkaisuillamme onnistumisia ihmisten ja yhteisöjen jokaiseen päivään.

VISIO: Suositelluin ja menestyvä

Digian strategian kulmakivet

Henkilöstön osaaminen ja esimiestyön kehittäminen

Organisaatio 2.0 -tutkimushanke

Palkitseminen tukemaan tavoitteiden toteutumista ja positiivista Digia-henkeä

Panostus ennakoivaan työkykyjohtamiseen ja työhyvinvointiin

Vastuullinen työyhteisö

Tasapainoista arkea

Henkilöstö lukuina

Hallitus

Pertti Kyttälä, s. 1950, KTK

Robert Ingman, s. 1961, DI, KTM

Päivi Hokkanen, s. 1959, KTM

Kari Karvinen, s. 1959, FM

Seppo Ruotsalainen, s. 1954, TkL

Leena Saarinen, s. 1960, ETM

Tommi Uhari, s. 1971, DI

Johtoryhmä

Juha Varelius, s. 1963, KTM

Tuula Haataja, s. 1964, KTM

Tommi Laitinen, s. 1968, yomerkonomi, tekn. yo

Juha Leppänen, s. 1973, HTK

Tom Puusola, s. 1967, tekn. yo

Kimmo Vainikainen, s. 1973, insinööri

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 2013

Hallinnointikoodin noudattaminen

Yhtiökokous

Hallitus

Toiminta ja tehtävät

Kokoonpano

Pertti Kyttälä, s. 1950, KTK

Robert Ingman, s. 1961, DI, KTM

Digia Oyj Annual Report 2013