AI assistant
Digia Oyj — Annual Report 2012
Feb 18, 2013
3261_10-k_2013-02-18_5dae220c-e689-450f-8a12-c4fe5494ef09.pdf
Annual Report
Open in viewerOpens in your device viewer
Vuosikertomus 2012
Digia uudistuu ja kansainvälistyy
Digian Vuosikertomus 2012 on verkossa osoitteessa vuosikertomus2012.digia.com
Vuosi 2012
| Tunnusluvut | 1 |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus | 3 |
| Toimintaympäristö | 5 |
| Liiketoimintakatsaus | 14 |
| Case-galleria | 22 |
Digia nyt ja tulevaisuudessa
| Digia lyhyesti | 31 |
|---|---|
| Digian missio ja visio 2014 | 32 |
| Digian strategia | 33 |
| Henkilöstö | 39 |
Hallinnointi
| Hallitus | 44 |
|---|---|
| Johtoryhmä | 48 |
| Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä | 51 |
| Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys | 61 |
Hallituksen toimintakertomus
| Markkinat ja Digian liiketoiminta | 64 |
|---|---|
| Taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut | 65 |
| Liikevaihto | 66 |
| Kannattavuus ja tulos | 67 |
| Rahoitus ja investoinnit | 68 |
| Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta | 69 |
| Henkilöstö, johto ja hallinto | 70 |
| Yritys- ja liiketoimintakaupat | 72 |
| Konserni- ja organisaatiorakenne | 73 |
| Yhtiökokoukset | 74 |
| Osakepääoma ja osakkeet | 76 |
Vuosikertomus 2012
| Osakeperusteiset maksut | 78 |
|---|---|
| Kaupankäynti Helsingin pörssissä tilikaudella 2012 | 80 |
| Riskit ja epävarmuustekijät | 81 |
| Tulevaisuuden näkymät | 82 |
| Tilinpäätöksen jälkeiset olennaiset tapahtumat | 83 |
| Hallituksen esitys voitonjaosta | 84 |
Tilinpäätös
| Konsernin tuloslaskelma | 85 |
|---|---|
| Konsernin tase | 87 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 90 |
| Laskelma oman pääoman muutoksista | 92 |
| Konsernin perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet | 95 |
| Konsernin liitetiedot | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat | 149 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 151 |
| Emoyhtiön tase | 152 |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma | 155 |
| Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet | 157 |
| Emoyhtiön liitetiedot | |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 176 |
| Tilintarkastuskertomus | 177 |
| Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista | 179 |
Sijoittajatieto
| Tietoja osakkeenomistajille | 180 |
|---|---|
| Osaketietoa | 182 |
| Toimipaikat | 184 |
Tunnusluvut
Tunnusluvut, EUR 000
| 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 100 488 | 121 940 130 825 120 335 123 203 | |||
| Liiketoiminnan operatiivinen tulos (¹ | 8 196 | 8 084 | 17 164 | 16 936 | 13 437 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 19 946 | 8 842 | 11 066 | 20 232 | 15 473 |
| Tulos per osake ennen kertaluonteisia eriä (² | 0,26 | 0,32 | 0,56 | 0,53 | 0,36 |
(¹ Liiketoiminnan operatiivinen tulos ei sisällä kertaluonteisia eriä. Tilikaudella 2009 kertaluonteisiin eriin kuului liikearvon alaskirjausta 23,8 miljoonaa euroa sekä toiminnan uudelleenjärjestelyvarausta 0,9 miljoonaa euroa. Liikevoitto kertaerien jälkeen tilikaudella 2009 oli -7,8 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2011 kertaluonteisiin eriin kuului 25,4 miljoonaa euroa asiakassuhteiden ja liikearvon alaskirjausta ja 4,9 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyvarausta. Tilikaudella 2012 kertaluonteiset erät sisältävät 1,3 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulun organisaatiomuutoksiin ja käytyihin ytneuvotteluihin liittyen. Liikevoitto kertaerien jälkeen tilikaudella 2012 oli 6,9 miljoonaa euroa.
(² Tulos per osake ennen kertaluonteisia eriä on laskettu tilikauden tuloksesta ennen kertaluonteisten erien vaikutusta. Tulos per osake kertaluonteiset erät huomioiden oli vuonna 2009 -0,67 euroa/osake, vuonna 2011 -1,08 euroa/osake ja vuonna 2012 0,19 euroa/osake.
Vuosikertomus 2012
Tämä PDF on generoitu Digian verkkovuosikertomuksesta eikä välttämättä sisällä kertomuksen koko sisältöä. Vuosikertomus löytyy kokonaisuudessaan verkosta osoitteesta vuosikertomus2012.digia.com
Digia on rakentanut itselleen uutta tietä v uoden 201 2 aikana. Uuden rakentamiseen on panostettu v oimakkaasti, ja olemmekin täy sin erinäköinen y htiö kuin koskaan aikaisemmin. Uusi tiemme on rakennettu v ahv alle pohjalle, ja tulev aisuutemme näy ttää v aloisalta.
Edellisen vuoden voimakkaiden markkinamuutosten seurauksena olemme yhtiönä käyneet läpi suuren muutoksen. Olemme uudistaneet strategiamme ja saaneet toimintamme hyvään vauhtiin uudistetulla organisaatiollamme. Valittua strategiaa olemme lähteneet toteuttamaan tarmokkaasti. Sisulla olemme selvinneet suuren muutoksen yli hienosti. Vuosi 2012 oli meille onnistumisen ja uuden suunnan vuosi.
Kotimaassa asiakkaidemme arki on yhä sujuvampaa
Kotimaamme liiketoiminta on kehittynyt suotuisasti. Menestyksemme avaintekijöitä ovat asiakasläheisyys ja syvä toimialaymmärrys. Olen iloinen siitä, että asiakastyytyväisyytemme on tänäkin vuonna hyvällä tasolla. Satojen vuonna 2012 loppuunsaatettujen projektien takana on henkilöstömme, jolla on paitsi huipputason teknologiaosaamista myös innovatiivisuutta. Ja mikä tärkeintä, olemme tuoneet tehokkuutta ja sujuvuutta asiakkaidemme arkeen muun muassa toiminnanohjaus- ja operatiivisten järjestelmien sekä integraatiopalveluiden myötä.
Haluamme todistaa sekä uusille että yhä uudelleen myös pitkäaikaisille asiakkaillemme olevamme luotettava kumppani ja haluavamme palvella heitä parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuudessa. Siksi satsaamme jatkuvasti osaamisemme ja tarjoamamme kehittämiseen.
Digia on aiempaa kansainvälisempi
Digia on ottanut merkittäviä askelia kansainvälistyäkseen. Yksi vuoden huomionarvoisimmista tapahtumista oli Qt-ohjelmistoteknologian ja siihen liittyvän liiketoiminnan ostaminen Nokia Oyj:ltä. Kaupan mukana Digia sai huipputason Qt-osaajia Nokialta. Avasimme uuden toimipisteen Berliiniin ja laajensimme toimipisteitämme Yhdysvalloissa ja Norjassa. Kaupan yhteydessä jouduimme viemään loppuun mobiilialueen sopeuttamistoimenpiteet kotimaassamme, mikä valitettavasti aiheutti myös henkilöstövähennyksiä.
Uutta tietä rakennettaessa yksi tärkeimmistä tavoitteistamme oli lisätä yhtiön tuotepohjaisen, monistettavan liiketoiminnan osuutta. Qt-liiketoiminnan myötä olemme onnistuneet tavoitteessamme hyvin. Olennaisesti aiempaa suurempi osa liiketoiminnastamme on nyt tuotepohjaista ja monistettavaa.
Vahvoin askelin kohti uutta vuotta
Haluan kiittää asiakkaitamme menestyksekkäästä yhteistyöstä vuoden 2012 aikana sekä omistajiamme luottamuksesta liiketoiminnan kehittämisratkaisujamme kohtaan. Lämmin kiitos myös jokaiselle digialaiselle siitä, että olette vuoden aikana osoittaneet tahtoa ja innokkuutta toimintamme eteenpäin viemiseksi. Odotan innolla tulevaa, sillä uskon Digian vasta pääsevän vauhtiin rakentamallaan tiellä.
Juha Varelius toimitusjohtaja
Kuluttajien tarpeet ohjaavat murrosta eri toimialoilla
Monien Digian asiakkaiden toimintay mpäristö on ollut murroksessa v uoden 201 2 aikana. Yhteistä toimialoille on muutoksen lähteminen asiakkaiden ja kuluttajien tarpeista. Monikanav aiset ratkaisut ja palv elut ov at jo arkipäiv ää, ja kuluttaja toiv oo käy ttöönsä v aihtoehtoisia palv elumalleja toimialasta riippumatta.
Mobiliteetin mukanaan tuomat hyödyt yritysten liiketoimintaan on jo selkeästi tunnistettu, ja Digian asiakkaat eri toimialoilla pyrkivät yhä enemmän monikanavaisuuden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Vuoden 2012 aikana Digia on tuonut monien asiakkaidensa liiketoimintaan tehokkuutta, tuottavuutta ja hyvää asiakaskokemusta monikanavaisilla ratkaisuilla ajasta ja paikasta riippumatta. Kysyntä kiihtyy edelleen.
Telecom-toimialalla on käynnissä digitaalinen vallankumous. Kuluttajat odottavat yhä kokonaisvaltaisempia palvelukokemuksia. Palveluntarjoajat joutuvat reagoimaan odotuksiin ja kehittämään tarjontaansa nopealla syklillä.
Kaupan toimialalla arvoketjun tehokkuus ei riitä tuomaan kasvua. Keskiössä ovat nyt kuluttajien tarpeet. Tavoitteena on tarjota kuluttajille ostamisen helppoutta eri palvelukanavissa, myös monikanavaisesti.
Julkishallinnon toimialalla tehostamisen vaatimukset jatkuvat edelleen. Julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen laatua voidaan merkittävästi parantaa tietoteknisillä ratkaisuilla, ja toimintaa tehostaa yhteensopivilla järjestelmillä. Sähköiset palvelut, sähköinen asiointi sekä taustaprosessien automatisointi parantavat kansalaisten palveluiden saatavuutta.
Finanssitoimialalla monikanavainen asiointi alkaa olla kuluttajien arkea, ja palveluntarjoajat ovat vastanneet kysyntään. Uusien, finanssitoimijoille kilpailuetua tuovien, monikanavaisten kuluttajaratkaisuiden kehitys jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Toimialaa ravisuttivat vuonna 2012 nopeat sääntelymuutokset, markkinaturbulenssin aiheuttamat rakennemuutokset sekä finanssikriisin jälkimainingit.
Tehokkuusajattelusta kuluttajien tarpeiden ja arjen ymmärtämiseen
Vuonna 201 2 kaupan toimialan murrosta on ajanut toimitusketjun tehokkuuden sijasta kuluttajien tarpeet, asiakkaan y mmärtäminen y ksilönä sekä ostamisen helppous eri palv elukanav issa.
Kaupan toimiala on toimintojen ketju, jossa tuotteet ja palvelut jalostetaan tuottamaan arvoa asiakkaan arkeen. Vähittäiskauppa on pitkän arvoketjun keskeisin lenkki, jossa kohtaavat teollisuuden tuotantovirta ja toimipaikan asiakastiedon virta.
Vähittäiskaupassa kilpailuetua on saavutettu viime vuosiin saakka tehokkaan valikoimahankinta- ja tilaustoimitusprosessin avulla. Nykyisin toimitusketju on jo tehokas. Maailmalla suosituksi tulleiden verkkokauppakonseptien ja outlet-myymälöiden rantautuessa Suomeen kehittämisen painopiste on siirtynyt asiakasuskollisuuden vahvistamiseen ja suosittelun helppouteen. Kaupan toimialan yritykset toivovatkin, että tulevina vuosina kuluttajat asioivat toimipisteissä yhä useammin ja hyödyntäisivät yhä laajemmin myös monikanavaisia palveluita.
Kulutuskäyttäytymisen murros kaupan arjessa
Suomalaiset ovat tyytyväisiä kotimaiseen vähittäiskauppaan, ja tyytyväisyys on lisääntynyt entisestään viimeisen vuoden aikana. Kuitenkin lähes 60 prosenttia kuluttajista kuuntelee ensisijaisesti toista kuluttajaa tehdessään tuotevalintoja, ei vähittäiskauppaa tai tuotteen valmistajaa. Asiakkuuden hallinta siirtyy siis seuraavien vuosien aikana kaupan arvoketjulta asiakkaalle eli kuluttajalle.
Lisäksi suomalaisen kulutuskäyttäytymisen murrokseen vaikuttavat keskeisesti yhteiskunnan kasvava eriarvoistuminen, väestön ikääntyminen, parempi koulutustaso sekä monikanavaisuuden mahdollistama kokonaan uudenlainen kanssakäyminen, eli ajasta ja paikasta riippumaton kulutuskäyttäytyminen.
Digian oivaltavat ratkaisut asiakkaan arjessa
Digia on jakanut kaupan toimialan arkea avainasiakkaiden kanssa jo vuodesta 1994. Vuosien varrella teknologisen kehittämisen painopiste on siirtynyt toiminnanohjausjärjestelmistä asiakaskokemuksen rakentamiseen eri palvelukanavissa.
Painopisteen muutos on luonut asiakastarpeen integraatiopalveluiden, liiketoimintatiedon hallinnan ja digitaalisten palveluiden kehittämiselle sekä kaupan että kuluttajien arjessa. Digian menestyksen avaintekijöitä ovat asiakaslähtöisyys, syvä toimialaymmärrys, tarjoaman konseptointi ja oivaltavat ratkaisut yli 400 asiakasprojektissa vuoden 2012 aikana, sekä Suomessa että Venäjällä.
Sääntelymuutokset ja markkinaturbulenssi muokkaavat yhä finanssitoimialaa
Finanssitoimiala elää v oimakasta muutoksen kautta, mikä näky y finanssikuluttajien arjessa asti. Nopeat rakennemuutokset finanssitoimialalla jatkuiv at v uonna 201 2.
Perinteisesti finanssitoimiala nähdään vakaana, konservatiivisena ja helposti ennakoitavana toimialana. Viime vuodet ovat kuitenkin todistaneet tämän uskomuksen aikansa eläneeksi. Nopeat rakennemuutokset finanssitoimialalla jatkuivat vuonna 2012. Euroopan talousvaikeuksissa olevista valtioista heijastuva epävarmuus ja finanssikriisin jälkimainingit vaikuttavat negatiivisesti pörssikursseihin, ja euroalueen korkotaso laski ennätyksellisen alas.
Matalan korkotason ja laskevien pörssikurssien lisäksi vuotta leimasivat uudet finanssitoimialan sääntelyhankkeet. Vuonna 2014 voimaan tuleva vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevä Solvenssi II -sääntely eteni, samoin kuin pankkien vastaava Basel III (astuu voimaan 2013–2019). Pääomamarkkinoille astui voimaan lukuisia uusia raportointi- ja sääntelyvaateita. Myös transaktiovero ja talletussuojamaksut saivat runsaasti huomiota mediassa, joskin näiden osalta finanssimarkkinoiden pahimmat uhkakuvat näyttivät väistyneen.
Monikanavaisuus osana finanssikuluttajien arkea
Moni yksityishenkilö on huomannut finanssialan muutokset muun muassa nousevien lainamarginaalien myötä. Jatkossa myös uusi finanssisääntely näkyy kuluttaja-asiakkaille esimerkiksi palvelutarjoajan lisääntyneen tiedonanto- ja asiakasluokitteluvelvollisuuden myötä.
Monikanavainen asiointi alkaa olla finanssikuluttajien arkea, ja palveluntarjoajat ovat vastanneet kysyntään. Uusien, finanssitoimijoille kilpailuetua tuovien, monikanavaisten kuluttajaratkaisuiden kehitys jatkuu kiihtyvällä vauhdilla.
Digia tukena finanssiasiakkaidensa muutoksessa
Muutokset finanssitoimialalla ovat johtaneet alentuneiden tulojen ja kasvaneiden kulujen kautta kustannusleikkaustarpeisiin, jotka ovat näkyneet poikkeuksellisen laajoina yt-neuvotteluina ja pääomamarkkinatoimijoiden konsolidaationa.
Digia toimii pohjoismaisten rahoituslaitosten, vakuutusyhtiöiden, rahastoyhtiöiden ja varainhoitajien kumppanina finanssitoimialalla. Olemme vastanneet toimialan haasteisiin seuraamalla viranomaissääntelyä ja kehittämällä ratkaisujamme sääntelyn edellyttämällä tavalla. Digia on vahvasti panostanut tuotekehitykseen vastaten mm. uusilla tuotteistetuilla portaali- ja mobiiliratkaisuilla asiakaskunnan kustannuspaineisiin. Asiakkaidemme työn tuottavuuden lisäämistä olemme tukeneet hyödyntämällä käytettävyysosaamistamme sekä tuottamalla uusia, moderneja käyttöliittymiä. Digia toimii myös yhä useampien finanssitoimijoiden integraatiokumppanina.
Käytettävyyttä ja kustannustehokkuutta julkishallinnon tarpeisiin
Yhteentoimiv ien sähköisten palv elujen sekä tieto- ja v iestintäteknologian merkity s ny ky aikaisessa julkisessa hallinnossa ja julkisissa palv eluissa kasv aa jatkuv asti.
Sovellusten käytettävyyttä ja järjestelmien välisiä integraatioita kehittämällä voidaan merkittävästi tehostaa julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen laatua.
Väestön ikääntyminen ja huoltosuhdemuutokset vaikuttavat voimakkaasti julkisten palvelujen kysyntään. Iäkkäille suunnattuja palveluja tarvitaan yhä enemmän, ja samalla palvelut on tuotettava yhä pienemmin henkilöstöresurssein. Tämä on suuri haaste koko julkisen hallinnon taloudelle ja palvelujen järjestämiselle.
Suomessa lähtökohtana on, että toimivat ja turvalliset julkisen hallinnon palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien saatavissa. Suomalaiset ovat tottuneet asioimaan verkossa. Sähköiset palvelut, sähköinen asiointi ja taustaprosessien automatisointi parantavat kansalaisten palveluiden saatavuutta.
Digialla vankka kokemus julkishallinnon IT-hankkeista
Pitkien asiakassuhteiden ja vankan kokemuksensa myötä Digia on luotettu asiantuntija julkishallinnon toimialalla.
Julkishallinnon sähköisen asioinnin palveluiden ja ratkaisuiden kehittämistarpeet ovat Digialle merkittävä mahdollisuus. Digia yhdistää eri toimialoilta kumuloituvan integraatio-, analytiikka-, sovelluskehitys- ja mobiiliratkaisuosaamisen, ja luo onnistuneita käyttäjäkokemuksia kansalaisten, yritysten ja viranomaisten arkeen.
Verohallinto luottaa Digiaan
Vuonna 2012 Digian asema luotettuna ja osaavana kumppanina vahvistui edelleen. Yksi esimerkki tästä on Digian ja Verohallinnon allekirjoittama puitesopimus Verohallinnon sähköisen asioinnin kehittämisestä.
Sopimuksen myötä Digia jatkaa muun muassa Veroilmoitus verkossa -palvelun kehittämistä entistä monipuolisemmaksi ja laadukkaammaksi. Digia on ollut jo aiemmin mukana rakentamassa tätä hyvin suosittua palvelua, jonka on tarkoitus seuraavassa vaiheessa palvella henkilöasiakkaiden lisäksi myös liikkeen- ja ammatinharjoittajia.
Vuosikertomus 2012
Keväällä 2012 veroilmoituksen verkossa jätti noin 565 000 asiakasta, ja saadusta asiakaspalautteesta peräti 76 % oli kiittävää.
Valtionhallinto tehostaa
Valtionhallinnossa tavoitellaan merkittävää 110 miljoonan euron vuosittaista ICT-kustannussäästöä vuoteen 2015 mennessä. Tavoite pyritään saavuttamaan mm. keskittämällä valtion yhteisten palveluiden käyttöä vähentämällä laitesalien määrää ja kokoamalla toimialariippumattomia ICTpalveluita yhteen.
Digia valittiin elokuusta 2012 alkaen Valtion yhteisen integraatiopalvelun uudeksi sovellustoimittajaksi. Valtion yhteinen integraatiopalvelu on keskitetty sanomanvälityspalvelu sekä organisaatioiden välisten että organisaatioiden omien sisäisten järjestelmien välille. Palvelun avulla valtion organisaatiot voivat pienentää tietojärjestelmien välisten yhteyksien kustannuksia ja helpottaa niiden valvontaa.
Digia kiihdyttää Telecom-asiakkaidensa liiketoimintaa
Telecom-toimialalla on käy nnissä digitaalinen v allankumous, joka v aikuttaa kaikilla elämän alueilla. Kuluttajat ov at teknologisen muutoksen edelläkäv ijöitä, jotka haluav at y hä kokonaisv altaisempia palv elukokemuksia. Palv eluntarjoajilta kiihty v ä ky sy ntä edelly ttää päiv ittäistä reagointia muutoksiin ja uusien linjausten tekemistä.
Bittiputkista ohjelmistoajan palvelutaloiksi
Perinteiset puhe- ja datapalvelut eivät tuo teleoperaattoreiden liiketoimintaan kasvua. Silti datapalvelut vaativat entistä enemmän investointeja. Myös kilpailu näissä palveluissa on erittäin kovaa, ja asiakasvaihtuvuus suurta. Asiakassuhteen vahvistamista ja uutta kasvua on haettu datapalveluiden rinnalla myytävistä uusista tuotteista sekä laajentumisesta viihde- ja IT-palveluihin.
Lisäksi operaattorit ovat siirtyneet asiakaskokemuksen parantamisen suhteen sanoista tekoihin. Asiakkaiden arkisiin tarpeisiin ja odotuksiin tarjotaan aiempaa kokonaisvaltaisempia palvelukokemuksia. Asiakaskeskeisyyden myötä myös toimialojen rajat ovat hämärtyneet.
Digitaalisen elämän muutokset
Kuluttajaliiketoiminnan kannalta erityisesti digitaaliseen viihtymiseen ja elämän hallintaan liittyvät tarpeet ovat nousseet tärkeiksi. Digitaalisessa elämässä vaikuttaa ilmeiseltä, että henkilökohtainen tietokone korvautuu tulevaisuudessa henkilökohtaisilla pilvipalveluilla. Näitä palveluita käytetään paikasta ja ajasta riippumatta useilta eri ruuduilta. Mukana kulkevan älypuhelimen ja kodin viihdelaitteiden roolit arjessa korostuvat.
Uuden työn on oltava yhä tuottavampaa
Työn muuttuminen ja sekoittuminen vapaa-aikaan muuttaa kiihtyvällä vauhdilla myös yritysten odotuksia ja ostokäyttäytymistä, koska niiden tulee reagoida sekä omien asiakkaidensa että työntekijöidensä tarpeisiin. Aikaisemmin yritysjärjestelmät veivät teknologista muutosta eteenpäin. Nyt kuluttajat ovat edelläkävijöitä.
Lisäksi digitaalisessa työssä näkyy valtava paine työn tuottavuuden parantamiseksi. Sekä julkinen että yksityinen sektori tarvitsevat uudenlaisia tapoja tehdä työtä, uusilla välineillä.
Digia mukana kehittämässä kilpailukykyisiä ja kiehtovia palveluita
Telecom-toimialalla Digian asiakkaita ovat pääasiassa pohjoismaiset operaattorit, infrastruktuurin rakentajat sekä laitevalmistajat.
Toimintaympäristön muuttuessa jatkuvasti Digian asiakkaat joutuvat reagoimaan ja tekemään päivittäin uusia linjauksia. Digia on mukana kehittämässä operaattoreiden edellytyksiä tarjota asiakkailleen yhä kiehtovampia palveluita. Digialla on vahvaa kokemusta digitaalisen elämän muuttuvista tarpeista myös muilla toimialoilla. Kokemus auttaa meitä katsomaan asioita asiakkaan perspektiivistä. Digian kilpailuetu perustuu kykyyn integroida ja kehittää käyttäjäkokemuksia monikanavaisesti.
Palveluliiketoiminta kehittyi suotuisasti – kasvua tuoteliiketoiminnasta ja Qt:sta
Kotimaan palv eluliiketoiminta kehitty i my önteisesti v uonna 201 2. Tuoteliiketoiminnan osuus liikev aihdosta kasv oi merkittäv ästi, ja kasv ua odotetaan my ös tulev aisuudessa. My ös Qtliiketoiminta kasv oi merkittäv ästi v uonna 201 2.
Asiakasläheisyys ja toimialaymmärrys kotimaan liiketoiminnan perustana
Digian kotimaan liiketoiminta on kehittynyt suotuisasti vuonna 2012. Asiakkaiden liiketoiminta elää jatkuvassa muutoksessa. Sähköisen asioinnin, verkkopalveluiden, asianhallinnan ja integraatioiden IT-ratkaisuilla on merkittävä osuus liiketoiminnan tehostamisessa. Kokonaisarkkitehtuurit ja liiketoimintaprosessien integraatio yrityksen arvoverkossa korostuvat entisestään.
Liiketoimintaprosesseja myös mobilisoidaan. Erilaisten kannettavien päätelaitteiden, kuten tablettien ja älypuhelinten, teknologinen kehitys on ollut huomattavaa vuonna 2012. Myös järjestelmien käytettävyyden merkitys on kasvanut. Hyvä käytettävyys sitouttaa käyttäjiä ja tuo käyttöön tehokkuutta.
Kasvua tuotepohjaisesta liiketoiminnasta
Vuonna 2012 Digian päätavoite on ollut tuotepohjaisen monistettavan liiketoiminnan kasvattaminen. Tavoitteessa onnistuttiin hyvin, sillä tuoteliiketoiminnan osuus Digian liikevaihdosta on kasvanut merkittävästi vuoden aikana, ja kasvua odotetaan myös tulevaisuudessa.
Digian toimialakohtaiset ohjelmistoratkaisut -liiketoiminta keskittyy monistettaviin liiketoimintakonsepteihin ja -ratkaisuihin valituilla toimialoilla.
Vuosikertomus 2012
Qt:n kilpailukyky kasvaa entisestään
Digian Qt-liiketoiminta kasvoi merkittävästi vuoden 2012 aikana. Liiketoiminta kehittyi myös rakenteellisesti, kun Digia osti elokuussa 2012 Nokialta aiemmin omistamansa kaupallisen liiketoiminnan lisäksi avoimen lähdekoodin lisensoinnin, tuotekehityksen ja koko Qtohjelmistoteknologian tekijänoikeudet.
Qt-hankinnan myötä Digialla on erinomainen mahdollisuus kehittää paitsi Qt-teknologiaa, myös koko liiketoimintaa ja laajaa ekosysteemiä. Qt on ohjelmistokehittäjien työkalu, jolla voidaan kehittää ohjelmistoja tehokkaasti ja käyttöjärjestelmäriippumattomasti. Qt:n arvioidaan olevan erittäin kilpailukykyinen ohjelmistokehitysympäristö kaikissa johtavissa käyttöjärjestelmissä.
Digian kansainvälinen tuoteliiketoiminta kasvaa ja kehittyy
Digian Qt-liiketoiminta kasv oi merkittäv ästi v uoden 201 2 aikana. Liiketoiminta kehitty i my ös rakenteellisesti, kun Digia osti elokuussa 201 2 Nokialta aiemmin omistamansa kaupallisen liiketoiminnan lisäksi av oimen lähdekoodin lisensoinnin, tuotekehity ksen ja koko Qtohjelmistoteknologian tekijänoikeudet.
Digia on asettanut strategiseksi tavoitteekseen kasvaa kansainväliseksi ohjelmistotaloksi. Qtohjelmistoteknologia on kansainvälistymisen strategian keihäänkärki. Qt-hankinnan myötä Digialla on erinomainen mahdollisuus kehittää paitsi Qt-teknologiaa, myös koko liiketoimintaa ja laajaa ekosysteemiä. Qt on ohjelmistokehittäjien työkalu, jolla voidaan kehittää ohjelmistoja tehokkaasti ja käyttöjärjestelmäriippumattomasti. Sama lähdekoodi voidaan vaivatta kääntää toimimaan esimerkiksi Windows-, Mac- tai Linux-työasemassa.
Qt:n kilpailukyky kasvaa entisestään
Viimeaikainen kehitys laitemarkkinoilla huomioiden näyttää selvältä, että mobiililaitealustojen rooli korostuu entisestään. Siksi Digia on tehnyt satsauksia tuodakseen uuteen joulukuussa 2012 julkaistuun Qt5-ympäristöön tuen myös Googlen Android- ja Applen iOS-käyttöjärjestelmille. Nämä julkaistaan vuoden 2013 aikana. Julkistusten jälkeen Qt:n arvioidaan olevan erittäin kilpailukykyinen ohjelmistokehitysympäristö kaikissa johtavissa käyttöjärjestelmissä.
Kaupallinen Qt-kehitysympäristö on aktiivisessa käytössä noin 3 500 työpöytä- ja sulautettujen ohjelmistojen asiakasyrityksellä. Asiakkaat edustavat laajaa kirjoa toimialoja, kuten kulutuselektroniikkaa, rahoitusta, lentokoneteollisuutta, energiaa, puolustushallintoa ja mediaa. Lisenssimyynnin osalta suurimmat markkina-alueet ovat Yhdysvallat, Saksa, Italia, Iso-Britannia ja Japani. Pääosa Qt:n liikevaihdosta koostuu lisenssimyynnistä. Lisenssimäärät kääntyivät kasvuun vuoden 2012 aikana.
Myyntiorganisaatiota vahvistettu ja uusi toimipiste perustettu Saksaan
Haastavat kansainväliset ohjelmistomarkkinat vaativat erityisosaamista ja laaja-alaista asiakastuntemusta. Pystyäkseen vastaamaan näihin haasteisiin Digia on perustanut vuoden 2012 aikana toimipisteen Saksaan sekä vahvistanut Qt:n myyntiorganisaatiota Kiinassa ja Venäjällä aiempien myyntiin keskittyvien Norjan ja USA:n toimipisteiden lisäksi. Oman myyntiverkoston lisäksi asiakkaita palvelevat jälleenmyyjät valituilla markkinoilla, kuten Intiassa, Venäjällä, Puolassa ja
Japanissa.
Digian vahva kansainvälinen toimipisteverkosto ja kokenut kansainvälinen myyntiorganisaatio edesauttavat merkittävästi tulevaisuuden kasvutavoitteiden saavuttamista.
Digia Ventures innovoi seuraavan sukupolven ohjelmistoratkaisuja
Kansainvälinen ohjelmistoliiketoiminta tarjoaa kasvun mahdollisuuksia, mutta vaatii samalla investointeja tulevaisuuteen. Digia Ventures kehittää seuraavan sukupolven ohjelmistoratkaisuja. Ventures lähestyy markkinoita helposti skaalautuvilla pilviratkaisuilla suoraan verkosta. Selain- ja mobiilipohjaiset tuotteet ovat käytettävissä paikka- ja aikariippumattomasti. Myös liiketoimintamallit ovat innovatiivisia. Asiakas maksaa edullisen perusmaksun lisäksi vain käytön mukaan. Käyttöönotto on yleensä maksutonta tai hyvin edullista.
Digian investoinnit alueelle jatkuvat myös tulevaisuudessa. Investointien vastineeksi tavoitellaan selvästi markkinoita nopeampaa kasvua hyvää kannattavuutta unohtamatta.
Toimialakohtaiset ohjelmistoratkaisut monistetaan tukemaan eri asiakkaiden kriittisiä prosesseja
Ty y pillisesti järjestelmätoimitukset toimialakohtaisten ohjelmistoratkaisuiden liiketoimintaalueella mahdollistav at ja tukev at asiakasy rity stemme y dinprosessien toimintaa. Siten ne ov at kriittisessä roolissa asiakkaidemme liiketoiminnassa. Näissä hankkeissa Digian luotettav a toimitus- ja palv eluky ky takaav at hy v än asiakasty y ty v äisy y den.
Digian toimialakohtaiset ohjelmistoratkaisut -liiketoiminta keskittyy monistettaviin liiketoimintakonsepteihin ja -ratkaisuihin valituilla toimialoilla. Vuonna 2012 Digian päätavoite on ollut tuotepohjaisen monistettavan liiketoiminnan kasvattaminen. Tuoteliiketoiminnan osuus onkin kasvattanut merkittävästi osuuttaan Digian liikevaihdosta vuoden aikana, ja kasvua odotetaan myös tulevaisuudessa.
Valittuja toimialoja ovat muun muassa tukku- ja vähittäiskauppa, teollisuus, palvelut, energia, rahoitusala ja järjestöt. Digia tarjoaa kohdetoimialoilla asiakkailleen kattavan järjestelmäkokonaisuuden, joka muodostuu sekä omista että soveltuvista teknologiakumppanin tuotteista.
Digian palveluvalikoimaan kuuluvat sekä laadukkaat käyttöönottopalvelut että laajat järjestelmän elinkaaren aikaiset palvelut, tukipalveluista järjestelmien ylläpitoon ja käyttöpalveluun.
Esimerkiksi kaupan toimialalle Digia on kehittänyt kokonaisvaltaisen Digia Smart Store järjestelmäkonseptin vastaamaan kasvavan kilpailutilanteen tuomaan haasteeseen.
Tuotepohjaisuus keventää järjestelmähankkeiden toteutusta
Toimialakohtaiset ohjelmistoratkaisut -liiketoiminta tarjoaa uusille ja nykyisille asiakkaille tuotepohjaisia ohjelmistoratkaisuja ja palveluita vahvaan toimialaosaamiseen tukeutuen. Tarjoaman ytimen muodostavat ERP-järjestelmät, rahoitusalan ja järjestöjen operatiiviset järjestelmät sekä niihin liittyvät portaalitoteutukset ja integraatioratkaisut.
Tarjoamaa täydennetään joustavasti teknologiakumppanien ratkaisuilla ja toimialavertikaaleilla, joiden avulla järjestelmien käyttöönottoprojekteista tehdään nopeampia ja riskittömämpiä.
Vuosikertomus 2012
Monikanavaiset ratkaisut tehostavat toimintaa ja parantavat käyttökokemusta
Tuoteratkaisut tukevat kasvavassa määrin monikanavaisuutta, jolloin niiden käyttö on mahdollista soveltuvin osin myös mobiililaitteilla. Vahva osaaminen mobiiliteknologioista antaa Digialle ainutlaatuisen aseman yritysten liiketoimintajärjestelmien mobiliteetin kehittämisessä.
Mobiliteetti näyttelee merkittävää osaa modernien tietojärjestelmien käytön tehostamisessa. Oikea tieto on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Lisäksi järjestelmien käyttö helpottuu, ja käyttökokemusta voidaan kehittää. Mobiliteetti mahdollistaa myös liiketoimintaprosessien kehittämisen ja toimintatapojen muutoksen sekä parhaimmillaan uuden liiketoiminnan kehittämisen. Voidaankin sanoa, että mobiliteetti on luonnollinen osa modernin yrityksen toimintaa ja siten myös näkyvä osa tyypillistä järjestelmätoimitusta.
Digian palveluliiketoiminnan ratkaisuilla tehoa asiakkaiden prosesseihin
Liiketoiminnan muutokset ja tehostamistarpeet v aativ at tehokkaan IT-kumppanin. Tehokkuus sy nty y ratkaisulähtöisy y destä ja asiakkaan liiketoiminnan y mmärtämisestä. Toisaalta my ös teknologian kehitty minen luo mahdollisuuksia y hdistää liiketoimintaprosesseja entistä tehokkaammin.
Asiakkaiden liiketoiminta elää jatkuvassa muutoksessa, ja IT-ratkaisuilla on merkittävä osuus liiketoiminnan tehostamisessa. Tämän mahdollistamiseksi Digia toimittaa asiakkailleen kokonaisvaltaisia ratkaisuja sähköiseen asiointiin, verkkopalveluihin, asianhallintaan ja integraatioihin. Lisäksi tarjoamme ylläpito-, ulkoistus- ja asiantuntijapalveluita.
Ratkaisulähtöisyys kaiken a ja o
Digia käyttää ratkaisuissaan ja palveluissaan johtavia teknologia-alustoja, kuten Oracle, IBM, Microsoft, sekä avoimeen lähdekoodiin perustuvia teknologioita. Alustojen kehitys on itsessään pienentänyt tarvittavaa sovitustyön määrää pienentäen samalla myös projektien keskikokoa. Tarvittavat liiketoimintaratkaisut arvioidaan aina asiakaskohtaisesti. Digia tuo asiakkaan liiketoimintaan tehoa ja kilpailukykyä asiakkaan liiketoimintaa ja toimialaa tukevilla ratkaisukonsepteilla.
Tietojärjestelmäratkaisujen kysyntä oli vuonna 2012 hyvällä tasolla ja kasvoi erityisesti julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla yleinen talouden epävarmuus näkyi ajoittain viiveinä asiakkaiden hankintapäätöksissä, erityisesti toisella vuosipuoliskolla.
Integraatiolla liiketoimintaprosessit saumattomasti yhteen
Liiketoimintaprosessien tulee toimia saumattomasti sekä yrityksen sisällä että sen arvoverkossa. Kokonaisarkkitehtuurit ja liiketoimintaprosessien integraatio nousevat entistä korostuneemmin esille perinteisen tietovirtojen ja järjestelmien integraation lisäksi. Digia tarjoaa integraatiota myös SOA integraatiokeskus -palveluna, jonka kysyntä kasvoi merkittävästi vuonna 2012. Kysynnän arvioidaan kasvavan edelleen seuraavana vuonna. Integraatio ja sitä täydentävät analytiikkapalvelut nähdäänkin keskeisenä panostusalueena Digiassa.
Erilaisten kannettavien päätelaitteiden, kuten tablettien ja älypuhelinten, teknologinen kehitys on ollut merkittävää vuonna 2012. Myös kysyntä mobiliteetin hyödyntämisestä liiketoiminnassa on lisääntynyt. Pelkän tiedon mobilisoinnin sijaan olennaista on mobiliteetin hyödyntäminen liiketoimintaprosessien tehostamiseksi. Digia tarjoaa asiakkailleen liiketoimintalähtöisiä konseptiratkaisuja ja konsultointia tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Liiketoiminnan mobiiliratkaisujen kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi vuoden 2013 aikana.
Käytettävyyssuunnittelulla järjestelmät tehokkaaseen käyttöön
Käyttäjien sitoutuminen järjestelmien ja palveluiden käyttöön edellyttää paitsi onnistunutta lanseerausta, myös kokemusta käytön tehokkuudesta. Onnistuneen käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi Digia tarjoaa käytettävyyssuunnittelua, jolla varmistetaan käyttäjätyytyväisyys jo projektin alkuvaiheessa. Erillisillä käytettävyysprojekteilla voidaan myös pidentää jo olemassa olevien järjestelmien elinkaarta.
Vuosikertomus 2012
Case-galleria
Mobiiliratkaisulla tehokkuutta asiakaspalveluun
Kohti yhteensopivaa tietoyhteiskuntaa
Qt laadukkaan merielektroniikan takeena
Business Intelligence ratkaisu apteekille
Veroilmoitus tehdään verkossa
S-ryhmän henkilökunta siirtyy digiaikaan
Automatisoitua sijoitustoimintaa
Case Etera
Elisa Contact Center -mobiiliratkaisulla tehokkuutta asiakaspalveluun
Digian ja Elisan y hteisty ö on jatkunut usean v uoden ajan erilaisten sov ellusten ja toteutusten parissa. Elisan y rity sasiakkailleen tarjoamaan OrangeContact-järjestelmään on ny t toteutettu mobiiliratkaisu, joka v astaa tämän päiv än käy ttäjäv aatimuksia. Yhteisty össä toteutetussa ratkaisussa Elisa v astasi järjestelmätoteutuksesta ja Digia mobiiliratkaisusta.
Mobiliteetti lisää tehokkuutta
Yritysasiakkaiden liikkuvalla henkilöstöllä on tarve ilmoittautua aktiivisiksi OrangeContactjärjestelmään, jolloin heille voidaan ohjata puheluita asiakasjonosta. Osana järjestelmää Elisan yritysasiakkaille tarjotaan mahdollisuus käyttää järjestelmää mobiilisti. Tarpeeseen kehitettiin mobiiliratkaisu, joka toimii modernien mobiililaitteiden tunnetuimmilla alustoilla.
Alustariippumaton ratkaisu
Mobiiliratkaisun suunnittelussa huomioitiin aiemmin yhdellä alustalla toimineen ratkaisun toiminnallisuus, erilaiset asiakkailta saadut käyttäjätarpeet sekä Elisan monipuolinen laitevalikoima. Valikoiman ollessa laaja ongelmaksi nousi älypuhelinalustojen kirjo ja niiden keskinäinen erilaisuus. Alusta- ja selainkohtaiset rajoitukset kierrettiin yhdenmukaisen toiminnallisuuden aikaansaamiseksi modernilla web-pohjaisella ratkaisulla. Käytettävyyssuunnittelulla käyttöliittymää yksinkertaistettiin ja ulkoasu hiottiin nykyisen Elisa-ilmeen mukaiseksi. Lopputuloksena oli helppokäyttöinen ja toimiva alustariippumaton mobiiliratkaisu.
Nyt toteutettu mobiiliratkaisu mahdollistaa alustakohtaisia toteutuksia matalammat ylläpitokustannukset. Yhteistyö toteutetun mobiiliratkaisun osalta jatkuu ylläpitona ja pienkehityksenä pitkäaikaisten toimintamallien mukaisesti.
Elisa on tietoliikenne- ja ICT-palveluyritys, joka tuottaa elämyksiä suomalaisten elämään ja tuottavuutta liiketoimintaan online- ja ICT-palveluilla. Elisa palvelee noin 2,2 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota. Palveluita tarjotaan kansainvälisesti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin kanssa.
Kohti yhteensopivaa tietoyhteiskuntaa
Digia aloitti Suomen v altionhallinnon y hteisen integraatiopalv elun VIA:n uutena sov ellustoimittajana 1 .8.201 2 alkaen. Integraatiopalv elu on v altion kokonaisarkkitehtuurin keskeinen komponentti ja y ksi v altiov arainministeriön Yhteentoimiv uus-kärkihankkeen konkreettisista tuotoksista. Valtiokonttorissa toimiv a Valtion IT-palv elukeskus on kilpailuttanut palv elun v almiiksi v altionhallinnon organisaatioille, jolloin niiden ei tarv itse erikseen kilpailuttaa sitä.
Valtion yhteinen integraatiopalvelu VIA on keskitetty sanomanvälityspalvelu, joka helpottaa järjestelmien välisten integraatioiden hallintaa. Yhteisen integraatiopalvelun hyödyt ovat käyttöönotettuina monipuoliset. Palvelun avulla valtionhallinnon organisaatiot voivat siirtää tietoja joko oman organisaationsa tietojärjestelmien välillä tai omien tietojärjestelmiensä ja muiden organisaatioiden tietojärjestelmien välillä.
Keväällä 2012 Valtiokonttori kilpailutti avoimesti VIA:n toimittamisen seuraavien 3–4 vuoden aikana. Kilpailutuksen pisteytyksessä painotettiin erityisesti Oracle-teknologioiden ja integraatioratkaisujen vahvaa osaamista, ja Digia valikoitui kilpailijoiden joukosta toimittajaksi.
Tietoturvallinen, kehittyvä palvelu
Yhteinen integraatiopalvelu on valtion kokonaisarkkitehtuurin keskeinen osa. Palvelun tietoturva on auditoitu valtion käyttämin standardein, ja palvelu sijoittuu korotetulle tietoturva- ja varautumistasolle.
Integraatiopalvelua kehitetään jatkuvasti ja se on ollut tuotantokäytössä vuodesta 2011. Tällä hetkellä VIA:a käytetään mm. valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Kiekun ja Kansalaisen asiointitilin asiakkaiden integraatioissa sekä Metsäkeskuksen Metsään.fi-portaalin integraatioissa. Integraatiopalveluun on tulossa lähiaikoina kyselyrajapintoja viranomaisten perusrekistereihin. Ensimmäisinä otetaan käyttöön liittymät väestötietojärjestelmään ja yhteisötietojärjestelmään.
Mikä Valtion IT-palvelukeskus?
Valtiokonttorissa toimiva Valtion IT-palvelukeskus kehittää ja tuottaa valtion yhteisiä IT-palveluja. Se järjestää, hankkii ja tuottaa palveluita koko valtionhallinnon puolesta. Osan palveluista Valtion ITkeskus tarjoaa myös kunnille. Valtion IT-palvelukeskus toteuttaa osaltaan julkishallinnon ICTstrategiaa.
Vähentääkseen kustannuksia ja nopeuttaakseen kehity sty ötä maailman johtav a merielektroniikkay rity s Nav ico otti käy ttöön Digian Qt-kehity sy mpäristön. Lisäksi Qt:n av ulla Nav ico v oi jakaa koodi- ja kehity sresursseja lukuisissa alustoissa samanaikaisesti. Nav icon tuotekehity sprosessissa tärkeässä roolissa on my ös Qt:n monialustatuki.
Navico on maailman suurin merielektroniikkayritys, jonka brändejä ovat mm. Lowrance, Simrad Yachting ja B&G. Navicolla on noin 1 500 työntekijää eri puolilla maailmaa ja sen jakelu kattaa maailmanlaajuisesti yli 100 maata.
Merinavigointi- ja tietojärjestelmä
Tavanomaisiin Lowrance HDS (High Definition System) -yksiköihin kuuluu sisäänrakennettu kaikuluotain, GPS-paikannus ja yksityiskohtainen maa- ja rannikkoalueiden kartoitus. Käyttökohteita ovat kalojen paikannus ja vedenalaisten rakenteiden tunnistus, välietappien ja reittien luominen ja merkitseminen kalastusta, merenkulun tuntemusta ja turvallisuutta varten sekä monet muut veneiden valvontaan ja hallintaan liittyvät tehtävät.
Digian Qt:n avulla Navico on kehittänyt huvialusten merinavigointi- ja tietojärjestelmän. Qt-sovellus ja käyttöliittymäpuitteet ovat auttaneet Navicoa lyhentämään kehitykseen kuluvaa aikaa ja vähentämään kustannuksia.
Qt lyhentää kehitysaikaa
Navico valitsi Qt:n tutkittuaan lukuisia monialustajärjestelmiä. Valintaperusteita olivat muun muassa Qt:n tarjoama alustariippumaton graafinen ohjelmointirajapinta, säikeistyksen tuki usealle alustalle, lukuisat käyttöjärjestelmään liittyvät ominaisuudet sekä grafiikan kannalta tärkeä OpenGL-tuki.
Qt:n monialustatuki on ollut ratkaisevan tärkeää Navicon tuotekehitysprosessille. Qt:n avulla tiimi jakaa koodi- ja kehitysresursseja lukuisissa alustoissa samanaikaisesti. Koodin uudelleenkäytettävyydellä on vältetty tarpeetonta monistamista ja lyhennetty kehitysaikaa. Tämän ansiosta myös henkilötunneista aiheutuvat kustannukset ovat pienentyneet.
Business Intelligence -ratkaisu apteekille
Digia on toimittanut Business Intelligence -ratkaisun Venäjän suurimpiin kuuluv alle lääkey htiölle, Imperia-Pharmalle. Ratkaisu perustuu tukku- ja v ähittäismy y ntiin suunnattuun Digia Retail Analy tics BI-ratkaisuun.
Imperia-Pharma on Luoteis-Venäjän suurin ja koko maan suurimpiin kuuluva lääketuotteiden toimittaja. Yhtiön päätoimipaikka on Pietarissa, ja se on toiminut Venäjän markkinoilla vuodesta 1996. Yhtiön päätoimialaa ovat lääketuotteiden, ravintolisien, kosmetiikkatuotteiden ja erilaisten lääketieteellisten tuotteiden tukkukauppa.
Yhtiö päätti ottaa BI-ratkaisun käyttöön seuratakseen eri tuotteiden myyntitietoja, analysoidakseen tuloksia ja suunnitellakseen myynnin kasvuun tähtääviä toimia. Tutkittuaan Venäjän markkinoiden Business Intelligence -ratkaisuja Imperia-Pharma valitsi Microsoft BI -pohjaisen Digia Retail Analytics järjestelmän. Hanke toteutettiin asiakkaan vaatimusten pohjalta erittäin nopeassa aikataulussa.
Imperia-Pharma pystyy nyt määrittämään myynnin kohteita alueittaisten esiintyvyys- ja väestötietojen mukaan. Yhtiö on lisäksi vähentänyt työvoimakustannuksiaan ja virheitä johdon käyttöön tuotetussa analyyttisessä raportoinnissa. Tiedotuksen läpinäkyvyys on parantunut, ja yhtiö on saanut tarkan kuvan markkinaosuudestaan eri alueilla, markkinasegmenteillä ja lääketuoteryhmissä.
Digia on toimittanut Imperia-Pharmalle ratkaisun, josta on tullut tärkeä osa yhtiön päivittäistä toimintaa. BI-ratkaisu toimii strategisen suunnittelun perustana ja myynnin kasvua luovien uusien mahdollisuuksien lähteenä. Helppokäyttöinen, toimiva ratkaisu otettiin käyttöön nopeasti ja siitä saatiin heti positiivisia tuloksia.
Veroilmoitus tehdään verkossa
Veroilmoitus v erkossa -palv elussa kev äällä 201 2 tietoja ilmoitti kaikkiaan noin 565 000 asiakasta eli noin 40 % v eroilmoituksen palauttaneista. Asiakkaat antoiv at palv elusta runsaasti palautetta, joista peräti 7 6 % oli kiitosta, 1 7 % kehity sehdotuksia ja v ain 7 % moitteita. Erity isesti asiakkaat pitiv ät palv elun etuna sen selkey ttä, y ksinkertaisuutta ja helppokäy ttöisy y ttä.
Digia on ollut vuosia Verohallinnon kumppani sähköisessä asioinnissa ja ollut mukana rakentamassa Veroilmoitus verkossa -palvelua. Monitoimittajaprojektina toteutettu hanke on saanut erittäin hyvät arvosanat sekä Verohallinnolta että palvelua käyttäneiltä kansalaisilta.
Verkossa täytetty veroilmoitus vapauttaa verovirkailijat rutiinityöstä vaativampiin tehtäviin, mikä tukee erinomaisesti valtionhallinnon tuottavuustavoitteita. Verotoimisto myös saa ilmoitukset valmiimpina, jolloin niiden täydennystarve on vähäisempi. Asiakkaan näkökulmasta asiointi on nopeampaa ja sen voi tehdä mukavammin kotoa käsin.
Digian ja Verohallinnon välinen sopimus uusittiin 1.8.2012. Uusitun sopimuksen myötä Digia jatkaa muun muassa Veroilmoitus verkossa -palvelun kehittämistä entistä monipuolisemmaksi ja laadukkaammaksi. Palvelun seuraavassa vaiheessa sen on tarkoitus kattaa henkilöasiakkaiden lisäksi myös liikkeen- ja ammatinharjoittajat.
Digia on myös mukana rakentamassa yhteisöille tarkoitettua palvelua tuloverotustietojen ilmoittamiseen sekä ylläpitämässä ja kehittämässä yritysten ALVEU-palvelua. ALVEU-palvelussa yritykset voivat hakea arvonlisäveron palautusta toisesta EU-maasta.
S-ryhmän henkilökunta siirtyy digiaikaan
S-ry hmän henkilökunnan itsepalv eluportaalin Dooriksen av ulla henkilöstö v oi hoitaa omiin ty öv uoroihin ja ty ösuhteeseensa liitty v iä asioita. Se tarjoaa henkilökunnalle ajantasaiset tiedot muun muassa v apaisiin ty öv uoroihin liitty en, sekä suorav iiv aistaa ja automatisoi ty öv uorojen käsittely y n ja ty ösuhteen hoitamiseen liitty v iä sisäisiä prosesseja.
S-ryhmälle Dooris on uusi, moderni ja tehokas väylä henkilöstöviestintään. Dooris on integroitu työvuorosuunnittelujärjestelmään sekä Tempus-mobiilityövuorokutsujärjestelmään. Myöhemmin se on tarkoitus integroida myös SAP-henkilöstöhallintojärjestelmään. Kehitystyön lähtökohtana on ollut ja on myös jatkossa henkilöstöhallinnon prosessien tehostuminen, ristiin resursoinnin mahdollistaminen toimipaikkojen välillä sekä vuorovaikutuksen parantaminen työnantajan ja työntekijän välillä.
Järjestelmien saumaton integraatio keventää esimiesten hallinnollista työkuormaa sekä tehostaa ristiin resursointia. Työntekijät voivat jo tarkistaa omat työvuoronsa, vapaapäivänsä sekä tekemänsä työtunnit tietokoneelta tai kännykästään uuden Dooris-sovelluksen avulla milloin ja missä vain. Dooris vähentää paperitöitä ja säästää kaikkien aikaa helpottaen niin työntekijän kuin esimiehenkin rutiineja.
Erään alueosuuskaupan esimiehen kommentti "Dooris vei sydämen ja lippulappuset" kuvastaa järjestelmän tehokkuutta, helppokäyttöisyyttä ja toimivuutta. Järjestelmän läpinäkyvyys ja ajantasaisuus on lisännyt työtyytyväisyyttä niin henkilöstön kuin esimiestenkin keskuudessa. Doorista ja Tempusta voidaan käyttää kotikoneilta, tableteilta ja puhelimista, sillä ne toimivat ulkoverkosta Digian pilvipalveluna.
Dooris yhdessä Tempuksen kanssa on lisännyt S-ryhmän työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua itse oman työajan suunnitteluun, parantanut esimiesten ja henkilökunnan välistä kommunikaatiota sekä helpottanut esimiesten työtä.
Etera on käy ttäny t sijoitusomaisuutensa hallintaan Digia Financial Sy stems -tuoteperheen ratkaisuja jo y li 1 0 v uotta. Järjestelmä on monipuolistunut v iranomaisv aatimusten kasv aessa ja Eteran sijoitustoiminnan laajentuessa. Tiedonkeruun automatisoitumisen ansiosta tiedon tulkitsemiseen jää enemmän aikaa.
Etera on keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, joka huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Sen asiakkaina on yrityksiä, yhteisöjä, yrittäjiä ja kotitalouksia. Työeläkevakuutus on osa suomalaista sosiaaliturvaa. Kaikki palkansaajat ja yrittäjät kuuluvat lakisääteisen työeläketurvan piiriin.
Etera on käyttänyt arvopaperisijoitusten hallinnassaan Digia Financial Systems -tuoteperheen ratkaisuja jo 1990-luvun lopulta alkaen. Siihen asti joukkovelkakirjalainoihin painottunut sijoitusomaisuus oli hoidettu oman talon järjestelmällä. Kun mukaan tulivat osakesijoitukset ja siirtyminen euroon, tarvittiin kattavampi ja tehokkaampi järjestelmä, jollaiseksi valittiin sittemmin Digia Financial Systems -tuoteperheeseen sulautettu Samstock.
Ulkoisena palveluna kokonaisuuteen integroitiin syksyllä 2011 Bloombergin markkinainformaatiopalvelu, josta saadaan osakkeiden päätöskurssit, arvostustiedot, tunnusluvut ja riskitasoarviot sekä yhtiötapahtumat kuten tiedot osingoista, splittauksista ja osakeanneista. Tämä on parantanut tietojen ajantasaisuutta huomattavasti, sillä aiemmin tietoja jouduttiin hakemaan osittain manuaalisesti useista eri lähteistä.
Uusia sijoitustuotteita syntyy koko ajan erityisesti johdannaismarkkinoille ja riskien kasvaminen edellyttää markkinoiden entistä aktiivisempaa seurantaa. Tietojen ajantasaisuus on markkinoiden ykkösasia. Tietoja myös tarkastellaan ja yhdistellään koko ajan monipuolisemmin.
Digia lyhyesti
Digia on suomalainen ohjelmistoratkaisu- ja palveluyhtiö. Noin 1 000 huippuosaajaamme luovat oivaltavia ratkaisuja ja onnistumisia ihmisten, yritysten ja yhteisöjen jokaiseen päivään. Parannamme asiakkaidemme kilpailukykyä toimintaa tehostavien ja asiakaskokemusta parantavien monikanavaisten yritysratkaisujen avulla. Asiakkaamme luottavat oivaltaviin asiantuntijoihimme, syvään toimialaymmärrykseemme ja tunnetusti laajaan teknologiaosaamiseemme. Innovatiiviset tuotteemme ovat ihmisten saatavilla ympäri maailmaa.
Toimitamme ICT-ratkaisuja ja -palveluja eri toimialoille, joista keskeisiä ovat finanssi, julkishallinto, kauppa ja palvelut sekä telekommunikaatio. Digia toimii Suomessa, Venäjällä, Kiinassa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö on listattuna NASDAQ OMX Helsingissä (DIG1V).
Digian missio ja visio 2014
MISSIO
Luomme oivaltavilla ratkaisuillamme onnistumisia ihmisten ja yhteisöjen jokaiseen päivään.
Digian olemassaolon oikeutus, missio, syntyy intohimosta ja kyvystä tuottaa onnistumisia kuluttajien ja kansalaisten arkeen. Tämä tuottaa lisäarvoa asiakkaan toiminnalle ja näin perustelee Digian olemassaolon ja kestävän yhteistyösuhteen.
VISIO
Digia 2014: Suositelluin ja menestyvä
Olemme suositelluin suomalainen ohjelmistoratkaisu- ja palveluyhtiö, joka kasvaa voimakkaasti myös kansainvälisesti.
Innostuneet osaajat, taitava johtaminen ja asiakaskokemusta parantavat ratkaisut ovat jatkuvan menestyksemme perusta.
Innovatiiviset tuotteemme ovat ihmisten saatavissa ympäri maailmaa.
Digian visio, eli miltä onnistuminen näyttää vuonna 2014, rakentuu seuraavasta tahdosta:
Digia on tietojärjestelmäratkaisujen, ohjelmistojen ja palveluiden toimittajana asiakkaan ensisijainen valinta ja suositus. Toiminta on yhä kansainvälisempää, mutta kotipaikka on Suomi. Kasvu valituilla markkinoilla on nopeaa ja tapahtuu sekä laajentamalla kotimarkkina-aluetta että tuottamalla globaalille käyttäjäkunnalle suunnattuja tuotteita.
Digiassa viihdytään, kehitytään, otetaan ja annetaan vastuuta. Toimintaa ohjaa halu kehittyä ja tehdä hyvää tulosta kestävästi. Johtaminen on määrätietoista ja toimeenpanokyky huippuluokkaa. Osataan myös kuunnella. Ratkaisut ovat käytettävyydeltään esimerkillisiä ja innostavia.
Digia on kasvuyhtiö, jonka kannattavuustaso on hyvä. Yhtiön arvostus ja markkina-arvo kehittyy suotuisasti, sen osake on haluttu kaupanteon väline. Henkilöstö on sitoutunut menestykseen.
Digia on luotettava innovoija ja oivaltava ratkaisija, jolla on kyky nopeasti valjastaa teknologiat auttamaan asiakkaiden liiketoiminnan kasvua, kannattavuuden parantamista sekä riskien hallintaa. Myös jakelukanavat ja ansaintalogiikat ovat kehittyneet ennakkoluulottomasti.
Miten onnistuminen luodaan: Digian strategia lyhyesti
Vahv a kassav irta luodaan kilpailuky ky isellä palv eluliiketoiminnalla. Kasv ua v ahv istetaan skaalautuv an, ohjelmistotuotepohjaisen liiketoiminnan sekä uusien markkina-alueiden av ulla. Jatkuv uus v armistetaan ly hy en aikav älin tuloksentekoky v y n ja tulev aisuuden kasv un v älisellä tasapainolla sekä motiv oituneella henkilöstöllä.
Digian 2014 vision saavuttaminen perustuu seuraaviin strategisiin kulmakiviin:
Ylläpidetään kilpailukykyinen ja kehittyvä palveluliiketoiminta, jolla varmistetaan tasainen kassavirta ja kohtuullinen kasvu. Keskeistä on tuottaa arvoa asiakkaan liiketoiminnalle asiakasläheisellä toimintamallilla ja asiakaskeskeisellä ratkaisutavalla.
Kehitetään olemassa olevan tarjoaman rinnalle skaalautuvia liiketoimintamalleja nopeuttamaan kasvua. Tämä tehdään tuotteistamalla tarjoamaa monistettaviksi toimialakohtaisiksi ratkaisuiksi sekä niihin liittyviksi palveluiksi. Lisäksi kehitetään ohjelmistoja ja palveluja kansainväliseen internetjakeluun.
Lisätään kasvupotentiaalia laajentamalla kotimarkkina-aluetta uusille, nopeasti kasvaville markkinaalueille, kuten Venäjälle.
Tasapainotetaan vankalla investointien hallinnalla lyhyen aikavälin tuloksentekokyky ja pitkän aikavälin kestävä kasvu.
Panostetaan henkilöstön motivaatioon ja sitoutumiseen sekä kehitetään yhtiön mielikuvaa houkuttelevana työnantajana.
Varmistetaan, että yhtiön johtaminen, rakenne ja toimintamallit luovat yhdensuuntaisen tuen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Visiosta toiminnaksi: strategian toteuttaminen
Digian liiketoiminta jakautuu v iiteen strategiseen painopistealueeseen: asiakaskohtaisiin ratkaisuihin ja palv eluihin, toimialakohtaisiin ohjelmistoratkaisuihin, integraatio- ja analy tiikkapalv eluihin, kansainv äliseen ohjelmistoliiketoimintaan sekä uusiin markkinaalueisiin.
Asiakaskohtaiset ratkaisut ja palvelut
Toimintaympäristön kansainvälistyessä ja verkkopalvelujen lisääntyessä Digia auttaa asiakkaitaan hyödyntämään IT-ratkaisuja, joilla he voivat rakentaa ylivertaisen personoidun asiakaskokemuksen, tarjota palveluitaan kellon ympäri loppuasiakkaita puhuttelevalla tavalla sekä erottautua kilpailijoistaan.
Pitkäaikaiset asiakassuhteet, toimialaosaaminen ja mobiiliratkaisut ovat yhdistelmä, joka luo Digialle vahvan pohjan innovatiivisten end-to-end -palveluiden toteuttamiselle. Toiminnan perustana ovat johtavat teknologia-alustat, vahva tekninen osaaminen, asiakkaiden liiketoiminnan tuntemus ja konseptointi.
Digian tarjoama koostuu tuotteistetuista ratkaisuista ja palveluista, jotka kattavat koko järjestelmäkehityksen elinkaaren arkkitehtuuri-, konsepti- ja käyttöliittymäsuunnittelusta alkaen aina ohjelmistokehitykseen, integraatioon ja ylläpitoon saakka.
Toimialakohtaiset ohjelmistoratkaisut
Toimialakohtaiset ohjelmistoratkaisut -liiketoiminta tarjoaa uusille ja nykyisille asiakkaille tuotepohjaisia ohjelmistoratkaisuja ja niihin liittyviä palveluita vahvaan toimialaosaamiseen tukeutuen. Valittuja toimialoja liiketoiminta-alueella ovat muun muassa tukku- ja vähittäiskauppa, teollisuus, palvelut, energia, rahoitusala ja järjestöt.
Tarjoaman ytimen muodostavat ERP-järjestelmät, rahoitusalan ja järjestöjen operatiiviset järjestelmät sekä niihin liittyvät portaalitoteutukset ja integraatioratkaisut. Digian palveluvalikoimaan kuuluvat sekä laadukkaat käyttöönottopalvelut että laajat järjestelmän elinkaaren aikaiset palvelut, tukipalveluista järjestelmien ylläpitoon ja hostingiin.
Tuoteratkaisut tukevat kasvavassa määrin monikanavaisuutta, jolloin niiden käyttö on mahdollista soveltuvin osin myös mobiililaitteilla. Vahva osaaminen mobiiliteknologioista antaa Digialle ainutlaatuisen aseman yritysten liiketoimintajärjestelmien mobiliteetin kehittämisessä.
Integraatio- ja analytiikkapalvelut
Integraatio ja analytiikka -liiketoiminnan ensisijainen fokus on suurten asiakkaiden integraatiopalveluiden ja liiketoimintaprosessien kehittämisessä ja hallinnassa. Kysyntä toimipaikan optimoinnin, analytiikan ja integraation ratkaisuille on hyvää ja kasvavaa. Digian tavoitteena on toimittaa entistä suurempia palvelukokonaisuuksia valituilla päätoimialoilla, jotka ovat kauppa, julkissektori sekä rahoitus- ja vakuutusala. Toimipaikan optimoinnin osalta kohderyhminä ovat lisäksi terveydenhuolto, kuljetus ja logistiikka sekä elintarviketeollisuus.
Digian kilpailuetu liiketoiminta-alueella rakentuu ensisijaisesti asiakasymmärryksestä ja tarjoaman konseptoinnista. Alueella on hyviä, pitkäaikaisia referenssiasiakkuuksia. Sekä tarjoama- että asiakkuusportfoliot ovat tasapainossa. Lisäksi omiin tuotteisiin pohjautuvia integraatio- ja toimipaikan optimointiratkaisuja tarjotaan palvelupohjaisesti ja toimialariippumattomasti laajalle asiakaskunnalle. Analytiikka-alueen ratkaisut sekä Uudet markkina-alueet -tarjoaman analytiikkaratkaisut tukevat toisiaan, niin toimiala- kuin teknologianäkökulmastakin.
Tarjoama-alueen kehittämisen painopisteenä on myös jatkossa toimialaosaamisen ja asiakasymmärryksen vahvistaminen sekä ylivertainen teknologiaosaaminen.
Kansainvälinen tuoteliiketoiminta
Digian International Products -liiketoiminnan tavoitteena on kasvaa nykyisiä tuotteita ja niiden myyntiä kehittämällä sekä panostamalla uusiin kasvuhankkeisiin. Liiketoimintayksikön rungon muodostavat Digian Nokialta ostama Qt-liiketoiminta sekä Digia Ventures.
Digialla on Qt-osaamis- tai myyntipisteet Suomen lisäksi Norjassa (Oslo), Saksassa (Berliini), Yhdysvalloissa (Santa Clara), Kiinassa (Peking ja Chengdu) sekä Venäjällä (Pietari ja Moskova). Digian vahva kansainvälinen toimipisteverkosto ja kokenut kansainvälinen myyntiorganisaatio on merkittävä vahvuustekijä tulevaisuuden kasvussa.
Kaupallinen Qt Commercial -kehitysympäristö on aktiivisessa käytössä noin 3 500 asiakasyrityksellä. Asiakastoimialoja ovat mm. kulutuselektroniikka, rahoitus, lentokoneteollisuus, energia, puolustushallinto ja media. Lisenssimyynnin suurimmat markkina-alueet ovat Yhdysvallat, Saksa, Italia, Iso-Britannia ja Japani. Pääosa Qt Commercial -liikevaihdosta tulee lisenssimyynnistä.
Kansainvälinen ohjelmistoliiketoiminta tarjoaa kasvun mahdollisuuksia, mutta vaatii samalla investointeja tulevaisuuteen. Digia Ventures kehittää seuraavan sukupolven ohjelmistoratkaisuja. Ventures lähestyy markkinoita helposti skaalautuvina pilviratkaisuina suoraan verkosta.
Uudet markkina-alueet
Digian tavoitteena on luoda kasvua kehittämällä paikallista liiketoimintaa uusilla markkina-alueilla. Lähitulevaisuuden painopiste on Venäjän nopeasti kasvavassa markkinassa. Tavoitteena on nopea kasvu, joka perustuu ensisijaisesti vahvaan uusasiakashankintaan, mutta myös huolella harkitut yritysjärjestelyt ovat osana keinovalikoimaa. Yhdistelmä Venäjällä arvostettua suomalaista laatua, paikallisen liiketoimintakulttuurin osaamista sekä kilpailukyistä tarjoamaa ja toimialaymmärrystä luovat pohjan menestykselle.
Tarjoaman ydin nykyisellään muodostuu ohjelmistopohjaisista ratkaisuista analytiikan alueella ja niitä tukevista palveluista erityisesti kaupan ja logistiikan toimialoille. Kohdemarkkinaan kehitetään myös uutta tarjoamaa, jolla on synergiaa Digian kokonaistarjoaman kanssa ja täten potentiaalia myös Suomessa.
Pääpaino on ohjelmistoratkaisuissa, mutta myös palveluliiketoimintaa kehitetään tukemaan tunnettuuden luomista ja markkina-aseman saavuttamista. Osana toimintaa tarjotaan myös nearshore-palveluja Suomen liiketoimintojen kilpailukyvyn ja resurssien saatavuuden varmistamiseksi.
Onnistuneet hankkeet vaativat vahvaa projektijohtoa ja asiakasläheisyyttä
Digian koulutusohjelmat luov at perustan henkilöstön osaamisen jatkuv uudelle. Tehokkaalla henkilöstönhallinnalla v oidaan v armistaa, että osaaminen siirty y kansainv älisesti y li liiketoimintarajojen.
Vahva projektinjohto ja asiakasläheisyys onnistumisen kulmakivinä
Digia kehittää projektijohtamista systemaattisesti sekä sisäisen kehitysyksikön että ulkopuolisten koulutuspartnerien avulla. Toimimme tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, millä varmistamme projektien tavoitteiden pysyvän kirkkaina myös muutostilanteissa. Näin asiakkaamme saavat oikean ratkaisun liiketoiminnalliseen tarpeeseensa.
Koulutusohjelmat luovat pohjan osaamisen kehittämiselle
Digiassa kouluttautumisen perustana ovat erilaiset koulutusohjelmat, esimerkiksi menestyksekäs integraatio-osaamisen koulutusakatemia. Kuluneena vuotena koulutimme henkilöstöä useilla eri alueilla, kuten Microsoft, IBM ja Oracle. Sertifioimme useita eri osaajia kaikille näille alueille.
Koulutusohjelmat ovat meillä tärkeässä roolissa myös jatkossa. Jotta säilytämme paikkamme osaamisen etulinjassa, koulutamme henkilöstöämme liiketoiminnan tarpeiden sekä teknologisen kehityksen vanavedessä.
Kansainvälistyvä osaaminen
Digian osaaminen on kansainvälistynyt voimakkaasti vuonna 2012 erityisesti Qt-liiketoiminta-alueella. Tämä on tuonut Digialle entistä syvällisempää tuotemarkkinointi- ja teknologiaosaamista.
Vuosikertomus 2012
Monipuolinen osaaminen käytössä yli liiketoiminta-alueiden
Osaamisen kehittämisessä painotetaan teknologian lisäksi myös toimiala-, tuote- ja menetelmäosaamista eri liiketoimintayksiköiden tarpeiden mukaan. Tätä ammattilaisten joukkoa johdetaan yhteisen henkilöstöhallintayksikön toimesta, jolloin saamme hyödynnettyä mahdollisimman hyvin koko Digian osaamisen voimavarat asiakashankkeissamme eri liiketoiminta alueilla, globaalisti.
Henkilöstö toteuttamassa Digian uutta suuntaa vuonna 2012
Kansainv älinen toiminta v ahv istui v uoden aikana merkittäv ästi. Uusin ulkomaan toimisto av attiin Berliinissä. Kotimaassa keskity ttiin uuden strategian toimeenpanoon ja toiminnan kehittämiseen.
Vuosi 2012 käynnistyi uuden organisaation käyttöönotolla ja päivitetyn strategian viestimisellä henkilöstölle. Viesti koostui Digian strategiasta ja tavoitteista, oman liiketoiminta-alueen liiketoimintamalleista ja tavoitteista sekä oman ryhmän merkityksestä ja tavoitteista osana edeltävää kokonaisuutta. Erityisesti panostettiin avoimeen keskusteluun pienryhmissä. Liiketoimintavastaavia ja esimiehiä valmennettiin muutosjohtamiseen. Keväällä toteutetussa palautekyselyssä saatiinkin hyviä, edellistä vuotta merkittävästi parempia, arvioita uudesta strategiasta ja yleisestä työviihtyvyydestä.
Keskeisiksi kehitysalueiksi tunnistettiin prosessi- ja johtamisosaaminen, henkilöstön sitouttaminen, osaamisen vastaavuuden ja määrän hallinta sekä toiminnan tehokkuus. Näillä alueilla tehtiin paljon työtä, ja parannuksia saatiinkin aikaan kaikilla alueilla. Tulokset johtivat osin myös henkilöiden uusiin vastuualueisiin ja organisaation pieniin muutoksiin.
Uusi toimipiste Berliiniin, Oslon henkilömäärä kasvoi
Alkusyksystä ulkomailla olevien henkilöiden määrä kasvoi jälleen harppauksella, kun Qt-hankinnan myötä Digian palvelukseen siirtyi uusia työntekijöitä. Uusi toimipaikka perustettiin Berliiniin, ja Oslon henkilövahvuus lisääntyi merkittävästi. Loppukesän ja alkusyksyn aikana uudet toiminnat liitettiin osaksi uutta Qt-organisaatiota, ja tarvittavat hallinto- ja palvelutoiminnot käynnistettiin. Uusi tapa toimia ja uudet tavoitteet edellyttivät yhteistoimintaneuvotteluja henkilöstövaikutuksista Suomessa.
Venäjän ja Ruotsin toimintojen henkilömäärät pysyivät vuoden aikana ennallaan. Kiinassa siirryttiin asteittain tukemaan enemmän paikallista Qt-liiketoimintaa, ja Kiinan henkilömäärä hieman väheni. Yhdysvalloissa henkilöstön määrä kasvoi hieman. Myös Suomesta siirtyi muutamia henkilöitä Yhdysvaltoihin paikallisen yhtiön palvelukseen.
Vuoden lopussa ulkomailla työskenteli 195 henkilöä.
Työhyvinvoinnin teemavuosi
Digian Hyvä työkyky -malli on yksi tärkeistä toimintatavoista, joilla tuetaan digialaisten työhyvinvointia. Mallissa on sovittu yhteiset pelisäännöt, joita noudattaen tartutaan ongelmatilanteisiin varhaisessa vaiheessa ja viedään asioita yhdessä eteenpäin kaikkien osapuolien hyväksymällä myönteisellä tavalla. Lisäksi pyritään välttämään sairaslomien tarpeeton pitkittyminen ja turvaamaan työntekijöiden työkyky hyvän yhteistyön kautta.
Työhyvinvointi on koko yhteisön asia: työntekijät, esimiehet, johto, henkilöstöhallinto, työsuojelu ja työterveyshuolto toimivat yhdessä tehokkaasti ja positiivisesti hyvän lopputuloksen varmistamiseksi.
Osaamisen kehittäminen jokapäiväistä työtä
Osaamisen kehittäminen Digialla on olennainen osa jokapäiväistä työtämme sekä jatkuvaa henkilöstön ja organisaation kehittämistä. Kurssien ja koulutusten lisäksi kannustamme työntekijöitämme kehittämään sekä omaa että tiiminsä osaamista. Digialla oppiminen on tiimityötä ja parhaiden mahdollisten työtapojen löytämistä asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Näistä hyvinä esimerkkeinä vuonna 2012 olivat mm. projektipäällikkökoulutukset, oppimis- ja verkostoitumistapaamiset, menestyksekäs integraatio-osaamisen koulutusakatemia sekä jatkuva toimintatapojen kehittäminen.
Henkilöstö lukuina
Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 982 henkilöä, josta ulkomaiden henkilöstön osuus on 1 9,9 %. Kokonaishenkilömäärä pieneni edellisv uodesta.
Henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 38,9 vuotta, mikä on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna. Naisten osuus henkilöstöstä vuoden lopussa oli 25 %.
Ensisijaisesti kaikista Digian avoinna olevista paikoista ilmoitettiin sisäisesti, ja tiettyihin erityistehtäviin haettiin henkilöitä myös julkisella haulla. Erilaisten sähköisten hakukanavien lisäksi rekrytoinnissa käytettiin yhä enemmän apuna myös sosiaalista mediaa.
Hyvä työkyky digialaisten hyvinvoinnin perustana
Hy v ä ty öky ky -toimintamallin ja sairaslomien v astuumatriisin käy ttöönottoon on panostettu v uoden aikana. Hy v inv ointia tukev at my ös monipuolinen v apaa-ajan harrastustoiminta sekä kattav at ty ösuhde-edut.
Digian Hyvä työkyky -malli on yksi tärkeistä toimintatavoista, joilla tuetaan digialaisten työhyvinvointia. Mallin mukaisesti ongelmatilanteisiin tartutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin tilanne pystytään ratkaisemaan yhteistyössä.
Sairauslomien tarpeetonta pitkittymistä pyritään estämään, ja aktiivisilla toimenpiteillä mahdollistamaan oikea-aikainen ja turvallinen työhönpaluu. Yhteistyö on tärkeässä roolissa, joten sairaslomien toimintamalliin on tarkkaan määritelty eri osapuolten vastuut. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani työhyvinvoinnin edistämisessä.
Työsuhde-edut
Vuonna 2012 henkilöstölle tarjottiin kattavasti etuja edellisvuosien tapaan. Kattava työterveyspalvelu taattiin työntekijöille sopimuslääkäriasemien ja sairausvakuutuksen muodossa. Lisäksi ennalta ehkäisevä perushammashuolto tarjottiin työsuhde-etuna työntekijöille. Liikunta- ja kulttuuriharrastuksia tuettiin liikunta- ja kulttuuriseteleillä, ja lounasruokailua lounasseteleillä ja aterialipuilla.
Monipuolista harrastustoimintaa
Digia tukee henkilöstön vapaa-ajantoimintaa harrastekerhojen avulla. OpenClubin toimintaa järjestetään paikkakuntakohtaisesti monipuolisten vapaa-ajan aktiviteettien ympärillä. Kerhojen kautta digialaisilla on mahdollisuus harrastaa mm. suunnistusta, avantouintia, pyöräilyä, pokeria, juoksua, valokuvausta, curlingia, bändisoittoa, askartelua sekä käydä erilaisissa kulttuuritapahtumissa tai vaikkapa verenluovutuksessa yhdessä. Lisäksi eri toimipisteissä järjestettiin koko perheen yhteisiä tapahtumia.
Vuoden aikana Digian työntekijät osallistuivat myös valtakunnallisiin työhyvinvointia ja yleiskuntoa kohottaviin kampanjoihin, kuten porraspäiviin ja kolmiottelukampanjaan. Digialainen naisjoukkue pokkasikin Smartumin järjestämästä kansallisesta kolmiottelukampanjasta voittopokaalin.
Hallitus
Pertti Kyttälä, s. 1950, KTK
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja puheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toimitusjohtaja Peranit Oy:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Oy Radiolinja Ab:ssä (1999–2003), tietohallintojohtajana Helsingin Puhelin Oy:ssä (1997–1999), toimitusjohtajana Oy Samlink Ab:ssä (1994–1997) ja toimitus- ja varatoimitusjohtajana Sp-palvelu Oy:ssä (1991–1994). ASAN Security Technologies Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Ubisecure Solutions Oy:n hallituksen jäsen.
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.
Robert Ingman, s. 1961, DI, KTM
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2010 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2012. Hallituksen nimitysvaliokunnan puheenjohtaja ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja Ingman Group Oy Ab:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Arla Ingman Oy Ab:ssa (2007–2011) ja toimitusjohtajana Ingman Group Oy Ab:ssä ja Ingman Foods Oy Ab:ssä (1997–2006). Halti Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Arla Ingman Oy Ab:n, Etteplan Oyj:n, Evli Pankki Oyj:n ja M-Brain Oy:n hallituksen jäsen.
Riippumaton yhtiöstä.
Päivi Hokkanen, s. 1959, KTM
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsen. A-Katsastus Groupin tietohallintojohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen 1.9.2012 alkaen. Toiminut aiemmin tietohallintojohtajana Sanoma Oyj:ssä (2009–2012) sekä Stockmann Oyj:ssä (2002–2009), johtajana SysOpen Oyj:ssä (1998–2002) ja eri tehtävissä Cap Gemini Oy:ssä (1995–1998) ja Kansallisrahoitus Oy:ssä (1984–1995). Tietotekniikan liiton hallituksen jäsen (2010– 2011).
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.
Kari Karvinen, s. 1959, FM
Digian hallituksen jäsen vuodesta 1990. Hallituksen tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toimii nykyisin hallitusammattilaisena ja itsenäisenä sijoittajana. Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Tuulenhenki Oy:ssä. Toiminut aiemmin Digia Oyj:n edeltäjän SysOpen Oyj:n perustajaosakkaana, hallituksen päätoimisena puheenjohtajana (2002–2004), puheenjohtajana (2004– 2005), varapuheenjohtajana (1999–2002, 2005–2007), varatoimitusjohtajana (1990–1999) ja liiketoiminnan suunnittelujohtajana (1999–2000). Hallituksen varapuheenjohtaja NOMO Jeans Corporation Oy:ssä. Hallitusammattilaiset ry:n ja FiBAN (Finnish Business Angels Network) - Suomen Yksityissijoittajat ry:n jäsen.
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.
Seppo Ruotsalainen, s. 1954, TkL
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä, sijoittajana ja strategisena neuvonantajana useissa teknologia- ja ohjelmistoyrityksissä. Toiminut aiemmin Tekla Oyj:n toimitusjohtajana (1998–2003), varatoimitusjohtajana F-Secure Oyj:ssä (2008–2009) ja Oy LM Ericsson Ab:ssä (1994– 1998) ja myyntijohtajana Hewlett Packardilla (1982–1993) sekä hallituksen puheenjohtajana Tietotekniikan liitossa (2004–2006). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen ja FiBAN (Finnish Business Angels Network) - Suomen Yksityissijoittajat ry:n jäsen.
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.
Leena Saarinen, s. 1960, ETM
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä useissa yhtiöissä, mm. Arla Ingman Oy:ssä ja hallintoneuvoston puheenjohtajana I.G. Alita Ab:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Suomen Lähikauppa Oy:ssä (2007–2010), pääjohtajana Altia Corporation Oy:ssä (2005–2007) ja eri tehtävissä Unileverillä (1990–2005). Luottokunta Oy hallintoneuvoston jäsen (2008–2011) sekä hallituksen jäsen Outokumpu Oyj:ssä (2003–2011) ja Atria Oyj:ssä (2006– 2007).
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.
Tommi Uhari, s. 1971, DI
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Toimii nykyisin hallituksen jäsenenä ja strategisena neuvonantajana useissa yhtiöissä. Toiminut aiemmin ST Microelectronicsin johtokunnassa (2006–2010), ST:n langattoman alan yhteisyritysten (ST-NXP Wireless, ST-Ericsson) johtotehtävissä (2008–2010), ST:n Wireless-yksikön johdossa (2006–2008) sekä Nokian Wireless ja SW platforms -yksiköiden johtajana (1999–2006).
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.
Johtoryhmä
Juha Varelius, s. 1963, KTM
Digian toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen vuoden 2008 alusta. Vastaa yrityksen operatiivisesta liiketoiminnasta ja raportoi Digian hallitukselle. Aiemmin Varelius on toiminut Yhdysvalloissa bostonilaisen teknologiayrityksen Everypoint Inc:n toimitusjohtajana (2006–2007), johtotehtävissä Yahoolla ja Everypointilla Lontoossa ja Yhdysvalloissa (2002–2006) sekä erilaisissa johtotehtävissä Soneralla (1993–2002), jossa hän toimi viimeiset vuodet Soneran johtoryhmän jäsenenä ja Zedin toimitusjohtajana.
Tommi Laitinen, s. 1968, yo-merkonomi, tekn. yo
Johtaja, toimialaratkaisut ja kansainväliset tuotteet, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005. Toiminut aiemmin Digian Competence-alueen johtajana (2009–2010), telekommunikaatioliiketoiminnan johtajana (2007–2008) ja Digian strategiasta ja kehittämisestä vastaavana johtajana (2005–2007). Lisäksi hän on toiminut Digia Oy:n ohjelmistotuotannosta vastaavana johtajana nimikkeellä Vice President, Engineering (2002–2004), laadusta ja prosesseista vastaavana johtajana (2001–2002) sekä liiketoimintayksikön johtajana (1999–2000). Ennen Digiaa
Laitinen on työskennellyt IT-alalla (1991–1999) erilaisissa projekti- ja tuotehallinnan sekä ohjelmistokehitystehtävissä.
Tom Puusola, s. 1967, tekn. yo
Johtaja, strategia ja liiketoiminnan kehitys, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012. Vastaa uusista markkina-alueista, avainasiakkuuksista, markkinoinnista, strategiasta ja kehittämisestä, yritysjärjestelyistä sekä IT:stä. Toiminut aiemmin Digian liiketoiminnan kehitysjohtajana (2010–2011) ja integraatioliiketoiminnan vetäjänä (2009). Tätä ennen integraatioliiketoimintaan, strategisiin asiakkuuksiin sekä kehitystoimintaan liittyviä johtotehtäviä Digian teollisuus ja kauppa -divisioonassa (2006–2008), Sentera Oyj:ssä (2003– 2006), Iocore Oyj:ssä (2000–2003) ja Open Solutions Group:ssa (1998–2000). Ennen Digian edeltäjälle siirtymistä työskenteli Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:ssä julkaisu- ja
internet-tehtävissä (1992–1998) sekä Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus VTT:ssä ohjelmistokehitystehtävissä (1989–1992). Opiskellut tietotekniikkaa Teknillisessä Korkeakoulussa.
Mika Pälsi, s. 1970, varatuomari, LL.M.
Lakiasiainjohtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Vastaa yhtiön lakiasioista ja pörssiviestinnästä. Koulutukseltaan varatuomari, lisäksi Helsingin ja Leicesterin (U.K) yliopistoissa suoritettu Master of Laws -jatkotutkinto. Pälsillä on yli kymmenen vuoden kokemus kansainvälisestä liikejuridiikasta sekä asianajajana että yrityslakimiehenä. Pälsi siirtyi Digiaan 2009 Tieto Oyj:stä, jossa hän toimi yhden liiketoimintayksikön vastuujuristina. Ennen siirtymistään yrityslakimieheksi Pälsi toimi asianajajana Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilla sekä lakimiehenä Allen & Gledhill asianajotoimistossa Singaporessa.
Kimmo Vainikainen, s. 1973, insinööri
Johtaja, ratkaisut ja palvelut liiketoiminta sekä kompetenssien johtaminen. Digian johtoryhmän jäsen vuodesta 2012. Toiminut aiemmin Digian projektinhallintatoimiston johtajana vuonna 2011, osaamisen ja menetelmien kehitysjohtajana useissa eri tehtävissä (2007–2010), liiketoimintayksikön johtajana (2005–2006) sekä tätä ennen projektipäällikkönä ja konsulttina (2000–2004). Ennen Digiaa Vainikainen on työskennellyt tehohoidon- ja anestesiatietojärjestelmien kehitystehtävissä Datex Ohmedalla / Clinisoft Oy:ssä vuodesta 1998.
Anja Wasenius, s. 1968, KTM
Talousjohtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012. Vastaa yhtiön taloudesta ja hallinnosta. Ennen talousjohtajan tointa työskenteli Digialla controllerina. Ennen Digialle siirtymistään Anja Wasenius työskenteli Kärkimedia Oy:ssä controllerina (2009–2011) vastaten yrityksen sisäisestä laskennasta. Sun Microsystems Oy:ssä (1995–2009) hän toimi useissa taloushallinnon tehtävissä vastaten ulkoisesta ja sisäisestä laskennasta ja osallistui kansainvälisesti konsernin raportoinnin kehittämiseen sekä henkilöstön kouluttamiseen. Sun Microsystemsille Wasenius siirtyi vuonna 1995 Compaq Computer Oy:n palveluksesta.
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä
Yleistä
Tämä selvitys on annettu yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.
Digian hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, yleisiin corporate governance -suosituksiin sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen ja omiin sisäisiin corporate governance -toimintasääntöihin.
Digiassa yhtiön hallinnoinnin ja ohjauksen perusperiaatteet ovat rehellisyys, vastuuntuntoisuus, tasapuolisuus ja avoimuus. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että:
- Yhtiö noudattaa voimassa olevia lakeja ja säännöksiä.
- Yhtiö organisoidaan, sen toimintaa suunnitellaan ja johdetaan sekä harjoitetaan noudattaen sellaisia ammatillisia vaatimuksia, jotka ovat huolellisten ja vastuuntuntoisten hallitusten jäsenten yleisesti hyväksymiä.
- Yhtiön varallisuutta hoidetaan tunnollisesti.
- Yhtiö tiedottaa toiminnastaan kaikille markkinaosapuolille aktiivisesti, avoimesti ja tasapuolisesti.
- Yhtiön johto, hallinto ja henkilöstö ovat riittävän sisäisen ja ulkoisen valvonnan alaisia.
Hallinnointikoodin noudattaminen
Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisemaa, 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia.
Hallinnointikoodi on nähtävissä Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Yhtiökokous
Digian korkein päätöksentekotaho on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät äänivaltaansa yhtiön asioissa. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen.
Varsinainen yhtiökokous pidetään kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, kun hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista yhtiön osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat jonkin asian käsittelemiseksi.
Yhtiökokouksen vastuut ja tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja Digian yhtiöjärjestyksessä. Ylimääräinen yhtiökokous päättää niistä asioista, joiden käsittelemistä varten kokous kulloinkin on kutsuttu koolle.
Hallitus
Toiminta ja tehtävät
Osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsema hallitus huolehtii Digian hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen valitaan vähintään viisi, mutta enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen kulloinkin nimitettävän uuden hallituksen kokoonpanoksi.
Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä tulee olla riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtajaa tai muita yhtiön operatiiviseen organisaatioon kuuluvia toimitusjohtajan alaisia ei valita hallituksen jäseniksi.
Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsen voidaan valita tehtäväänsä uudestaan ilman rajoituksia peräkkäisten toimikausien määrästä. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus on laatinut ja vahvistanut toimintaansa varten itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Osakeyhtiölaissa ja muissa säännöksissä hallitukselle asetettujen tehtävien lisäksi Digian hallitus vastaa myös hallituksen työjärjestyksessä määrittelemistään asioista noudattaen seuraavia yleisohjeita:
- Hyvä hallitustapa edellyttää, ettei hallitus tarpeettomasti puutu operatiivisen toiminnan yksityiskohtiin, vaan keskittyy yritykseen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä vaikuttaviin strategisiin linjanvetoihin
- Hallituksen yleisenä tehtävänä on ohjata yhtiön toimintaa niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon yhtiöön sijoitetulle pääomalle ottaen samalla huomioon eri sidosryhmien odotukset
- Hallituksen jäsenten on toimittava riittävän, olennaisen ja tuoreen informaation pohjalta tavalla, joka palvelee yhtiön etuja
Lisäksi hallituksen työjärjestys:
- Määrittelee hallituksen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja kokousaikataulun rungon sekä yksittäisen kokouksen esityslistan rungon
- Ohjeistaa vuosittaista hallituksen itsearviointia
-
Ohjeistaa kokouskutsujen ja ennakkoinformaation toimittamista hallitukselle sekä pöytäkirjojen laatimis- ja hyväksymismenettelyjä
-
Määrittelee tehtävänkuvat erikseen hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille sekä hallituksen sihteerille (jona toimii yhtiön lakiasiainjohtaja tai hänen poissa ollessaan toimitusjohtaja)
- Määrittelee puitteet, joissa hallitus voi tarvittaessa perustaa erillisiä valiokuntia tai työryhmiä
Hallitus piti tilikauden 2012 aikana yhteensä 18 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisaktiivisuus kokouksiin oli keskimäärin 96 %.
Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Itsearvioinnissa käytetään tarvittaessa apuna ulkopuolista konsulttia.
Kokoonpano
Digia Oyj:n hallitukseen kuului tilikauden 2012 aikana:
Pertti Kyttälä, s. 1950, KTK
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja puheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toimitusjohtaja Peranit Oy:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Oy Radiolinja Ab:ssä (1999–2003), tietohallintojohtajana Helsingin Puhelin Oy:ssä (1997–1999), toimitusjohtajana Oy Samlink Ab:ssä (1994–1997) ja toimitusja varatoimitusjohtajana Sp-palvelu Oy:ssä (1991–1994). ASAN Security Technologies Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Ubisecure Solutions Oy:n hallituksen jäsen.
Robert Ingman, s. 1961, DI, KTM
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2010 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2012. Hallituksen nimitysvaliokunnan puheenjohtaja ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja Ingman Group Oy Ab:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Arla Ingman Oy Ab:ssa (2007–2011) ja toimitusjohtajana Ingman Group Oy Ab:ssä ja Ingman Foods Oy Ab:ssä (1997–2006). Halti Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Arla Ingman Oy Ab:n, Etteplan Oyj:n, Evli Pankki Oyj:n ja M-Brain Oy:n hallituksen jäsen.
Päivi Hokkanen, s. 1959, KTM
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsen. A-Katsastus Groupin tietohallintojohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen 1.9.2012 alkaen. Toiminut aiemmin tietohallintojohtajana Sanoma Oyj:ssä (2009–2012) sekä Stockmann Oyj:ssä (2002–2009), johtajana SysOpen Oyj:ssä (1998–2002) ja eri tehtävissä Cap Gemini Oy:ssä (1995–1998) ja Kansallisrahoitus Oy:ssä (1984–1995). Tietotekniikan liiton hallituksen jäsen (2010–2011).
Kari Karvinen, s. 1959, FM
Digian hallituksen jäsen vuodesta 1990. Hallituksen tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toimii nykyisin hallitusammattilaisena ja itsenäisenä sijoittajana. Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Tuulenhenki Oy:ssä. Toiminut aiemmin Digia Oyj:n edeltäjän SysOpen Oyj:n perustajaosakkaana, hallituksen päätoimisena puheenjohtajana (2002–2004), puheenjohtajana (2004–2005), varapuheenjohtajana (1999–2002, 2005–2007), varatoimitusjohtajana (1990–1999) ja liiketoiminnan suunnittelujohtajana (1999–2000). Hallituksen varapuheenjohtaja NOMO Jeans Corporation Oy:ssä. Hallitusammattilaiset ry:n ja FiBAN (Finnish Business Angels Network) – Suomen Yksityissijoittajat ry:n jäsen.
Vuosikertomus 2012
Seppo Ruotsalainen, s. 1954, TkL
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä, sijoittajana ja strategisena neuvonantajana useissa teknologia- ja ohjelmistoyrityksissä. Toiminut aiemmin Tekla Oyj:n toimitusjohtajana (1998–2003), varatoimitusjohtajana F-Secure Oyj:ssä (2008–2009) ja Oy LM Ericsson Ab:ssä (1994–1998) ja myyntijohtajana Hewlett Packardilla (1982–1993) sekä hallituksen puheenjohtajana Tietotekniikan liitossa (2004–2006). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen ja FiBAN (Finnish Business Angels Network) – Suomen Yksityissijoittajat ry:n jäsen.
Leena Saarinen, s. 1960, ETM
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä useissa yhtiöissä, mm. Arla Ingman Oy:ssä ja hallintoneuvoston puheenjohtajana I.G. Alita Ab:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Suomen Lähikauppa Oy:ssä (2007–2010), pääjohtajana Altia Corporation Oy:ssä (2005–2007) ja eri tehtävissä Unileverillä (1990–2005). Luottokunta Oy hallintoneuvoston jäsen (2008–2011) sekä hallituksen jäsen Outokumpu Oyj:ssä (2003–2011) ja Atria Oyj:ssä (2006–2007).
Tommi Uhari, s. 1971, DI
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Toimii nykyisin hallituksen jäsenenä ja strategisena neuvonantajana useissa yhtiöissä. Toiminut aiemmin ST Microelectronicsin johtokunnassa (2006–2010), ST:n langattoman alan yhteisyritysten (ST-NXP Wireless, ST-Ericsson) johtotehtävissä (2008–2010), ST:n Wireless-yksikön johdossa (2006–2008) sekä Nokian Wireless ja SW platforms -yksiköiden johtajana (1999–2006).
Martti Mehtälä, s. 1957, DI
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2007 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2010 vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Pekka Sivonen, s. 1961, valtiotieteen yo
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2005 vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Marjatta Virtanen, s. 1950, KTM
Digian hallituksen jäsen vuodesta 2010 vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Hallituksen nykyisistä jäsenistä yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia ovat Päivi Hokkanen, Pertti Kyttälä, Kari Karvinen, Seppo Ruotsalainen, Leena Saarinen ja Tommi Uhari. Lisäksi Robert Ingman on riippumaton yhtiöstä.
Hallituksen valiokunnat
Digian hallituksella oli tilikaudella 2012 kolme valiokuntaa: palkitsemisvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja nimitysvaliokunta. Hallitus vahvisti valiokuntien työjärjestykset vuodelle 2012 kokouksessaan 29.3.2012.
Valiokunnat eivät ole päättäviä eivätkä toimeenpanevia elimiä, vaan niiden rooli on avustaa hallitusta kunkin valiokunnan tehtäväaluetta koskevassa päätöksenteossa. Valiokunnat raportoivat säännöllisesti työstään hallitukselle, joka päättää ja vastaa kollegiaalisesti myös valiokuntien työstä.
Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmiä ja seurata niiden toimivuutta yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi, turvata päätöksenteon objektiivisuutta sekä varmistaa palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyys ja järjestelmällisyys. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2012 Tommi Uhari (puheenjohtaja), Robert Ingman ja Päivi Hokkanen. Vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat Martti Mehtälä (puheenjohtaja), Pekka Sivonen ja Tommi Uhari. Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilikaudella neljä kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2012 Pertti Kyttälä (puheenjohtaja), Kari Karvinen, Seppo Ruotsalainen ja Leena Saarinen. Vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Pertti Kyttälä (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Marjatta Virtanen. Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikaudella viisi kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.
Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista. Nimitysvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2012 Robert Ingman (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Pertti Kyttälä. Nimitysvaliokunta kokoontui tilikaudella neljä kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtaja huolehtii Digian hallinnosta ja operatiivisesta liiketoiminnasta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Toimitusjohtaja ei kuulu yhtiön hallitukseen, mutta on läsnä hallituksen kokouksissa.
Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään kirjallisesti hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.
Yhtiön toimitusjohtajana on vuoden 2008 alusta alkaen toiminut kauppatieteiden maisteri Juha Varelius (s. 1963).
Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät
Kontrollitoiminnot ja kontrolliympäristö
Yhtiössä on controller-toiminto, jonka tehtävänä on varmistaa kuukausittain raportoinnin oikeellisuus. Controller-toiminto raportoi yhtiön johdolle, hallitukselle sekä hallituksen alaisuudessa toimivalle tarkastusvaliokunnalle yhtiötason sekä eri liiketoimintojen taloudellisesta kehityksestä.
Yrityksessä on käytössä raportointijärjestelmä, jonka avulla yhdistetään erillisyhtiöiden raporteista konsernitilinpäätös. Lisäksi käytössä on kirjalliset toimintaohjeet, joiden perusteella erillisyhtiöiden taloudellinen raportointi toteutetaan. Ohjeiden noudattamista valvoo controller-toiminto. Lisäksi liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten yhtiössä on käytettävissä tarvittavat erilliset raportointijärjestelmät.
Konsernin talousosasto antaa ohjeet tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten laadinnasta sekä laatii konsernitilinpäätöksen. Talousosasto hoitaa keskitetysti konsernin varainhankinnan ja -hallinnan ja vastaa korkoriskin hallinnasta.
Sisäinen valvonta
Yleisperiaatteena Digiassa on jakaa toiminnot siten, että yksittäinen henkilö ei itsenäisesti voi suorittaa toimenpiteitä ilman toisen henkilön tietoisuutta asiasta. Esimerkiksi yhtiön kirjanpito ja varainhoito kuuluvat eri henkilöiden vastuualueeseen, ja yhtiön toiminimen kirjoittamiseen tarvitaan kahden henkilön allekirjoitukset.
Konsernin liiketoiminta on jaettu vastuualueisiin, joiden johtajat raportoivat toimitusjohtajalle. Raportointi ja valvonta perustuvat vuosittain tehtäviin ja kuukausittain seurattaviin budjetteihin, kuukausittain tehtävään tulosraportointiin ja viimeisimmän ennusteen päivittämiseen ja seurantaan.
Vastuualueiden johtajat raportoivat johtoryhmässä lisäksi vastuualueensa kehittämisasioita, strategiaja vuosisuunnittelua, liiketoiminnan ja tuloksen seurantaan liittyviä asioita, investointeja, potentiaalisia yritysostokohteita ja vastuualueiden sisäistä organisointia. Vastuualueilla on omat johtoryhmänsä.
Digian liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat edellä esitetyn johtamisjärjestelmän avulla.
Konsernin hallinto-osasto vastaa yhtiön henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpolitiikasta sekä kiinteistöistä ja toimipisteiden työolosuhteiden toimivuudesta. Konsernin lakiasiainosasto ohjeistaa ja valvoo yhtiössä tehtäviä sopimuksia sekä huolehtii konsernin toiminnan lainmukaisuudesta.
Viestintä
Konsernin lakiasiainjohtaja vastaa yhtiön ulkoisesta viestinnästä sekä sen oikeellisuudesta. Ulkoinen viestintä sisältää taloustiedottamisen ja muun pörssiviestinnän. Lakiasiainjohtaja vastaa osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkistamisesta sekä yhtiökokouksen koollekutsumiseen ja pitämiseen liittyvistä käytännön toimista. Viestintä toteutetaan pääsääntöisesti yhtiön internet-sivujen sekä pörssitiedotteiden kautta.
Riskienhallinta
Yhtiön riskienhallintaprosessin tarkoitus on tunnistaa ja hallita riskejä niin, että yhtiön on mahdollista saavuttaa sen strategiset ja taloudelliset tavoitteet. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, jonka avulla tunnistetaan, listataan ja arvioidaan merkittävimmät riskit, tunnistetaan riskienhallintaan liittyvät vastuuhenkilöt ja arvotetaan riskit erillisen pisteytyksen avulla niin, että riskien vaikutusta sekä riskien keskinäistä merkitystä voidaan verrata.
Digian riskienhallinnan keskeisimmät operatiiviseen toimintaan liittyvät ja valvottavat riskit ovat asiakas-, henkilö-, projekti-, tietoturva-, immateriaalioikeus- ja liikearvoriskit.
Asiakasriskiä hallitaan aktiivisella asiakasrakenteen kehittämisellä ja ennalta ehkäisemällä potentiaalisten riskipositioiden syntymistä. Henkilöriskejä arvioidaan ja hallitaan aktiivisella
Vuosikertomus 2012
avainhenkilöiden kanssa käytävällä tavoite- ja kehityskeskusteluprosessilla. Henkilöstön sitoutuneisuuden kehittämiseksi sisäisen viestinnän tehokkuutta on pyritty parantamaan suunnitelmallisesti säännöllisten henkilöstötilaisuuksien ja johdon näkyvyyden avulla. Liiketoimintojen keskeisten projektien auditoinnin avulla kehitetään konsernin projektiriskienhallintaa ja varmistetaan projektien menestykselliset asiakastoimitukset. Tämän lisäksi konsernin sertifioidut laatujärjestelmät evaluoidaan säännöllisesti, ja projektitoimitusten raportointikäytäntöjä on tehostettu sekä toiminnanohjauksen että talousraportoinnin osalta. Tietoturvariskiä hallinnoidaan tietoturvaauditoinneilla ja jatkuvalla toimintamallien, tietoturvaa edistävien käytäntöjen ja prosessien kehittämisellä. Liiketoimintojen integroimiseen, yhtenäisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen sekä niiden yhtenäiseen kehittämiseen liittyviä riskejä hallinnoidaan konsernin johtoryhmän toimesta suunnitelmallisesti. Ohjelmistoalalle, etenkin kansainväliseen tuoteliiketoimintaan tyypillisesti liittyvää riskiä omien oikeuksien asianmukaisesta suojaamisesta ja toisten oikeudenhaltijoiden oikeuksien loukkaamisesta hallitaan kattavan sisäisen ohjeistuksen, sopimusten vakioehdoin sekä asianmukaisen seurannan ja analyysien avulla. IFRS-kirjanpitokäytäntöön liittyen liikearvo ja sen arvonalentumistestaus on aktiivisessa seurannassa osana huolellista ja ennakoivaa riskijohtamiskäytäntöä.
Operatiiviseen toimintaan liittyvien riskien lisäksi on yhtiöllä rahoitukseen liittyviä riskejä. Digia Oyj:n sisäinen ja ulkoinen rahoitus sekä rahoitusriskienhallinta on keskitetty konsernin emoyhtiön rahoitustoimintoon. Konsernin emoyhtiön rahoitustoiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta ja rahoituksen riittävyydestä sekä korko- ja valuuttariskin hallinnoimisesta. Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja varainhankintariski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa.
Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys
Tämä palkka- ja palkkioselvitys sisältää yhteenvedon Digia Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimivan johdon taloudellisista eduista, palkitsemisjärjestelmästä ja palkitsemisen päätöksentekojärjestyksestä.
Hallituksen palkitseminen
Hallituksen jäsenten palkkioista ja kulujen korvausperusteista päättää yhtiökokous. Vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous päätti, että hallitustyöskentelystä maksetaan palkkiona hallituksen jäsenille 2 500 euroa kuukaudessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 3 500 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajalle 5 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 500 euroa hallituksen kokoukselta ja hallituksen valiokuntien kokouksilta. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tavanomaiset ja kohtuulliset hallitustyöskentelystä aiheutuvat kustannukset korvataan laskua vastaan.
Tilikaudella 2012 hallituksen jäsenille maksettiin hallitustyöskentelystä palkkiona yhteensä 338 000 euroa jakaantuen seuraavasti:
| Päivi Hokkanen | 32 500 euroa |
|---|---|
| Robert Ingman | 51 500 euroa |
| Kari Karvinen | 42 500 euroa |
| Pertti Kyttälä | 79 000 euroa |
| rtti Mehtälä | 10 500 euroa |
| Seppo Ruotsalainen | 33 500 euroa |
| Leena Saarinen | 33 000 euroa |
| Pekka Sivonen | 8 500 euroa |
| Tommi Uhari | 39 500 euroa |
| Marjatta Virtanen | 7 500 euroa |
Kaikki palkkiot maksettiin rahapalkkioina. Yhtiö ei myönnä optioita eikä osakepalkkioita hallitustyöskentelystä.
Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitseminen
Toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmän periaatteet
Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajalle maksettavasta palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista.
Toimitusjohtaja Juha Vareliuksen kokonaispalkkaus muodostuu toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta kuukausipalkasta, asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella määräytyvästä bonuspalkkiosta sekä toimitusjohtajalle vahvistetun osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti mahdollisesti maksettavasta osakepalkkiosta.
Säännöllisen kuukausipalkan lisäksi toimitusjohtajalle maksetaan kolmen kuukauden palkkaa vastaava bonuspalkkio hallituksen asettamiin liikevaihto- ja liikevoittobudjetteihin sidottujen tavoitteiden täyttyessä. Liikevaihtotavoitteen ylittyessä bonuspalkkion määrä kasvaa siten, että 140 prosentin liikevaihtototeumasta palkkiona maksetaan yhdeksän kuukauden palkkaa vastaava maksimipalkkio edellyttäen, että myös liikevoittotavoite täyttyy vähintään 100 prosenttisesti. Mikäli liikevoittotavoite ei täyty, liikevaihtotavoitteen ylittymiseen perustuvia korotuksia ei makseta. Mikäli liikevoittotavoite täyttyy alle 80-prosenttisesti, bonuspalkkiota ei makseta lainkaan, liikevaihdosta riippumatta.
Hallitus on yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen nojalla vahvistanut yhtiön johtoryhmää koskevan osakepalkkiojärjestelmän keväällä 2010.
Järjestelmässä on neljä ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010–2013. Järjestelmän mukaan toimitusjohtajalle maksetaan kultakin ansaintajaksolta enintään 100 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio hallituksen vuosittain erikseen päättämien ansaintakriteerien täyttymisen perusteella. Vuoden 2012 osalta palkkio määräytyy yhtiön osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon perusteella. Minimipalkkion (5 000 osaketta) saaminen edellyttää vähintään 0,21 euron osakekohtaista tulosta yhdistettynä 92,0 miljoonan euron liikevaihtoon. Enimmäispalkkio (100 000 osaketta) edellyttää 0,32 euron osakekohtaista tulosta ja 100,0 miljoonan euron liikevaihtoa tai 0,23 euron osakekohtaista tulosta ja 122,0 miljoonan euron liikevaihtoa.
Sanotun osakepalkkiojärjestelmän perusteella toimitusjohtajalle on tilikauden 2012 aikana maksettu 39 266 osakkeen arvoa vastaava palkkio tilikauden 2011 tuloksen perusteella. Palkkio on maksettu yhtiön hallussa olevilla osakkeilla.
Osakepalkkiojärjestelmän mukaiset palkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin kyseisen ansaintajakson tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Järjestelmään ei liity mitään myönnettyjen osakkeiden luovutusta rajoittavia sitouttamisjaksoja.
Toimitusjohtajan taloudelliset etuudet ja toimisuhteen keskeiset ehdot
Tilikaudella 2012 toimitusjohtajalle maksettiin palkkana ja muina etuuksina 427 900 euroa, josta palkan ja luontaisetujen osuus oli 302 760 euroa ja palkkioiden osuus oli 125 141 euroa.
Vuosikertomus 2012
Toimitusjohtaja voidaan yhtiön toimesta irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtajasopimuksen päättyessä irtisanomiseen yhtiön puolelta toimitusjohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi erokorvaus, joka määrältään vastaa toimitusjohtajan 12 kuukauden palkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on lain mukainen eikä toimitusjohtajalla ole yhtiön puolelta erillistä lisäeläkesopimusta.
Muun johdon palkitsemisjärjestelmän periaatteet
Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan esityksestä yhtiön johtoryhmän jäsenille maksettavasta palkasta, palkkioista sekä muista eduista.
Johtoryhmän jäsenten kokonaispalkkaus muodostuu kuukausipalkasta sekä toimitusjohtajan kanssa yhtäläisin perustein määräytyvistä bonus- ja osakepalkkioista.
Voimassa olevan johtoryhmän osakepalkkiojärjestelmän mukaan johtoryhmän jäsenille maksetaan kultakin ansaintajaksoilta yhteensä enintään 100 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio. Sanotun osakepalkkiojärjestelmän perusteella johtoryhmän jäsenille on tilikauden 2012 aikana maksettu yhteensä 39 266 osakkeen arvoa vastaava palkkio tilikauden 2011 tuloksen perusteella. Palkkiot on maksettu yhtiön hallussa olevilla osakkeilla ja muutoinkin samoin ehdoin kuin toimitusjohtajalle maksettu palkkio.
Kunkin johtoryhmän jäsenen eläkeikä on lain mukainen eikä kenellekään ole yhtiön puolelta otettu erillistä lisäeläkettä.
Markkinat ja Digian liiketoiminta
Talouden uhkakuvat ovat ajoittain pitkittäneet asiakkaiden päätöksentekoa ja viivästyttäneet uusien hankkeiden käynnistämistä. Lisäksi asiakkaiden jatkuvat kustannuspaineet heijastuvat heidän hankintapäätöksiinsä.
Henkilöresurssitilanne on kaksijakoinen. Markkinoille on vapautunut runsaasti osaajia erilaisista sopimustuotekehityshankkeista. Samaan aikaan kokeneista arkkitehtuuri- ja liiketoimintaosaajista on kuitenkin pulaa, mikä näkyy pidentyneinä rekrytointiaikoina ja nousseina palkkakustannuksina.
Yhtiön uusi organisaatio astui voimaan vuoden 2012 alussa. Uusi organisaatio on osoittanut toimivuutensa ja sen toiminta on sujunut suunnitellusti. Tietyillä alueilla toimintaa tehostetaan edelleen kannattavuuden parantamiseksi ja tarjoaman kehittämiseksi.
Asiakkaiden lisääntyneet kustannuspaineet vaikuttivat tilikaudella etenkin asiakaskohtaisten ratkaisujen ja palveluiden kysyntään erityisesti yksityisellä sektorilla.
Toiminnanohjausjärjestelmien ja muiden operatiivisten järjestelmien kysyntä oli tilikaudella kohtuullista, joskin asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut varovaisemmaksi ja myyntisyklit ovat pidentyneet. Tilaus- ja tarjouskanta on kuitenkin edelleen terveellä, normaalilla tasolla.
Qt-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi ja toiminta kehittyi tilikaudella suunnitellusti. Liiketoiminnan hyvä kannattavuus heikkeni tilikauden lopussa odotetusti, sillä Nokian kanssa solmittu Qt-kauppa kasvatti liiketoiminnan kustannusrakennetta. Tilikauden aikana yhtiö tarkensi jo aiemmin julkistamiaan suunnitelmia, jotka liittyvät Qt-tuotekehitykseen ja painopistealueisiin. Uusi Qt-viesti on otettu markkinoilla vastaan positiivisesti ja se on avannut uusia merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia etenkin suurasiakasmarkkinassa.
Digian Venäjän yksikön liiketoiminnan kehittämisessä panostettiin erityisesti paikallisille asiakkaille suunnattuihin yritysjärjestelmäratkaisuihin kaupan arvoketjussa. Paikallisen liiketoiminnan lisäksi yksikkö tukee Suomen liiketoimintaa near shore -palveluilla erityisesti toiminnanohjausratkaisujen alueella.
Digian Kiinan yksikön liiketoiminnan kehittämisen painopiste oli yhä vahvemmin Kiinan paikallisille markkinoille tarjottavissa Qt-lisenssi- ja konsultointipalveluissa. Tehty Qt-kauppa on osaltaan vahvistanut yhtiön kilpailukykyä tällä alueella.
Taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut
Konsernin toiminta oli voitollista liikevoiton ollessa 6,9 miljoonaa euroa. Yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius pysyivät hyvinä. Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa:
| 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 100 448 | 121 940 | 130 825 | 120 335 | 123 203 |
| Liikevoitto | 6 884 | -22 168 | 17 164 | -7 796 | 13 437 |
| Liikevoitto %:a liikevaihdosta | 7 % | -18 % | 13 % | -6 % | 11 % |
| Oman pääoman tuotto % | 10 % | -42 % | 18 % | -21 % | 11 % |
| Omavaraisuusaste % | 53 % | 48 % | 59 % | 52 % | 47 % |
| Nettovelkaantumisaste % | 28 % | 34 % | 20 % | 34 % | 53 % |
Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty laajemmin konsernin viiden vuoden tunnuslukuja sekä tunnuslukujen laskentakaavat (liitetieto 30).
Liikevaihto
Digia-konsernin liikevaihto tilikaudella oli 100,4 (121,9) miljoonaa euroa laskien 17,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.
Liikevaihdon lasku johtui mobiililiiketoiminnan sopimustuotekehityspalveluiden kysynnän voimakkaasta supistumisesta vuoden 2011 toisesta vuosineljänneksestä lähtien ja edelleen kuluneella tilikaudella. Toisaalta Qt-liiketoiminnasta kertyvä liikevaihto kasvoi merkittävästi edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli tilikaudella 18,3 miljoonaa euroa. Mainitusta liikevaihdosta 4,2 miljoonaa euroa perustuu Nokialle luovutettuun Qt-teknologian käyttöoikeuteen Qt-liiketoiminnan kaupan yhteydessä.
Tuoteliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta tilikaudella oli 36,5 (25,7) miljoonaa euroa vastaten 36,4 (21,0) prosenttia.
Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta tilikaudella oli 20,6 (14,7) miljoonaa euroa vastaten 20,5 (12,1) prosenttia.
Kannattavuus ja tulos
Digia-konsernin liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä tilikaudella oli 8,2 (8,1) miljoonaa euroa kasvaen 1,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kannattavuus (EBIT-%) ennen kertaluonteisia eriä oli 8,2 (6,6) prosenttia.
Digia-konsernin liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen tilikaudella oli 6,9 (-22,2) miljoonaa euroa. Kannattavuus (EBIT-%) kertaluonteisten erien jälkeen oli 6,9 (-18,2) prosenttia. Kertaluonteisina erinä on kirjattu 1,3 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulu, joka liittyy vuoden aikana käytyihin ytneuvotteluihin sekä uudelleenorganisointeihin.
Liikevoiton ja kannattavuuden kehitykseen vaikutti tilikaudella positiivisesti Qt-liiketoiminnan kaupan yhteydessä Nokialle luovutetusta käyttöoikeudesta kertynyt liikevaihto. Toisaalta liiketoiminnan kulurakennetta ja kannattavuutta ovat tilikaudella rasittaneet panostukset kansainväliseen tuoteliiketoimintaan sekä liiketoiminnan kiinteiden kulujen suhteellisen osuuden lisääntyminen. Tilapäinen heikentävä vaikutus on ollut myös alkuvuoden kasvaneen henkilöstövaihtuvuuden aiheuttamilla lisäkuluilla sekä kolmannen vuosineljänneksen tappiovarauksilla kahteen asiakasprojektiin liittyen. Lisäksi yhtiön asiakaskohtaisten ratkaisujen liiketoiminnan kannattavuus on ollut odotettua heikompi koko tilikauden ajan.
Konsernin tulos ennen veroja tilikaudella oli 5,6 (-23,1) miljoonaa euroa ja tulos verojen jälkeen oli 4,0 (-22,5) miljoonaa euroa.
Konsernin osakekohtainen tulos tilikaudella ennen kertaluonteisia eriä oli 0,26 (0,32) euroa. Konsernin osakekohtainen tulos kertaluonteisten erien jälkeen tilikaudella oli 0,19 (-1,08) euroa.
Konsernin nettorahoituskulut tilikaudella olivat 1,3 (1,0) miljoonaa euroa.
Rahoitus ja investoinnit
Digia-konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 92,4 (12/2011: 87,8) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste oli 52,6 (12/2011: 47,8) prosenttia. Nettovelka suhteessa omaan pääomaan (net gearing) oli 27,5 (12/2011: 34,5) prosenttia. Konsernin likvidit varat katsauskauden lopussa olivat 8,3 (12/2011: 8,2) miljoonaa euroa.
Konsernilla oli katsauskauden lopussa 19,8 (12/2011: 21,9) miljoonaa euroa korollista vierasta pääomaa. Korollinen vieras pääoma muodostui 18,5 miljoonan euron lainasta rahoituslaitoksilta ja 1,3 miljoonan euron rahoitusleasingveloista.
Digia nosti Qt-liiketoimintakauppaa varten pitkäaikaista lainaa 4,0 miljoonaa euroa 17.9.2012. Vuonna 2011 sovitun rahoituspaketin kovenanttiehdot ovat pysyneet muuttumattomina. Yhtiön vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuden ylläpitoon liittyvät kovenanttiehdot muodostuvat seuraavista tunnusluvuista: liikevoitto ennen poistoja (EBITDA) suhteessa nettovelkoihin, omavaraisuusaste sekä nettovelkaantumisaste. Yhtiö voi jakaa osinkona enintään 50 prosenttia konsernin tilikauden nettotuloksesta ilman erillistä sopimusta. Tilikaudella 2012 yhtiö täytti asetetut kovenanttiehdot. Rahoituslainat on esitetty laajemmin tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 22.
Arvonalentumistestaus tehdään vuosineljänneksittäin liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton. Arvonalentumistestaus on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 15 Aineettomat hyödykkeet.
Yhtiöllä on rahoitus-, puite- ja toimitussopimuksia, joihin sisältyy erityisehtoja liittyen tilanteeseen, jossa määräysvalta yhtiössä vaihtuu.
Konsernin liiketoiminnan rahavirta tilikaudella oli 19,9 (8,8) miljoonaa euroa positiivinen, investointien rahavirta 16,2 (2,7) miljoonaa euroa negatiivinen sekä rahoituksen rahavirta 3,6 (7,6) miljoonaa euroa negatiivinen. Liiketoiminnan rahavirtaan positiivisesti vaikutti Qt-kaupan yhteydessä Nokialta laskutettu 12,2 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirtaan vaikuttivat negatiivisesti yhtiön lainojen takaisinmaksu, jonka vaikutus oli tilikaudella yhteensä 5,5 miljoonaa euroa sekä osinkojen maksu, jonka vaikutus oli 2,1 miljoonaa euroa. Lisäksi tilikaudella nostettiin Qt-kauppaa varten pitkäaikaista lainaa 4,0 miljoonaa euroa.
Konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen tilikaudella olivat yhteensä 0,8 (2,7) miljoonaa euroa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat olivat 0,7 (2,3) miljoonaa euroa.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) tilikaudella oli 11,3 (-28,7) prosenttia ja oman pääoman tuotto (ROE) oli 9,8 (-41,9) prosenttia.
Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta
Konserni on panostanut tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tuotekehitykseen kaikilla liiketoimintaalueilla. Tutkimus- ja kehityskustannukset olivat tilikaudella 2012 konsernissa yhteensä 4,3 miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2010), mikä vastaa 4,2 prosenttia liikevaihdosta (3,9 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2011 ja 2,3 prosenttia vuonna 2010).
Henkilöstö, johto ja hallinto
Digia-konsernin henkilöstön määrä oli tilikauden lopussa 982, jossa oli vähennystä 193 henkilöä eli 16,4 prosenttia verrattuna tilikauden 2011 loppuun (12/2011: 1 175 henkilöä). Keskimäärin henkilöstöä tilikaudella oli 1 025, jossa oli vähennystä 428 henkilöä eli 29,5 prosenttia verrattuna tilikauden 2011 keskiarvoon (2011: 1 453).
Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut:
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella | 1 025 | 1 453 | 1 508 |
| Tilikauden palkat ja palkkiot | 54 028 | 68 564 | 65 172 |
Henkilöstön jakautuminen toiminnoittain tilikauden 2012 lopussa:
| Liiketoiminnat | 96 % |
|---|---|
| Hallinto ja johto | 4 % |
Ulkomailla työskenteli katsauskauden lopussa yhteensä 195 (12/2011: 161) henkilöä.
Digia Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 13. maaliskuuta 2012 hallitukseen valittiin uudelleen Robert Ingman, Kari Karvinen, Pertti Kyttälä ja Tommi Uhari. Lisäksi uusina jäseninä valittiin Päivi Hokkanen, Seppo Ruotsalainen ja Leena Saarinen. Pertti Kyttälä valittiin järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi ja Robert Ingman hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Digia Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut Juha Varelius vuoden 2008 alusta alkaen.
KTM Anja Wasenius aloitti kesäkuussa 2012 yhtiön virkaatekevänä talousjohtajana.
Digian hallituksella oli tilikaudella 2012 kolme valiokuntaa: palkitsemisvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja nimitysvaliokunta. Hallitus vahvisti valiokuntien työjärjestykset vuodelle 2012 kokouksessaan 29.3.2012.
Vuosikertomus 2012
Valiokunnat eivät ole päättäviä eivätkä toimeenpanevia elimiä, vaan niiden rooli on avustaa hallitusta kunkin valiokunnan tehtäväaluetta koskevassa päätöksenteossa. Valiokunnat raportoivat säännöllisesti työstään hallitukselle, joka päättää ja vastaa kollegiaalisesti myös valiokuntien työstä.
Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmiä ja seurata niiden toimivuutta yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi, turvata päätöksenteon objektiivisuutta sekä varmistaa palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyys ja järjestelmällisyys. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2012 Tommi Uhari (puheenjohtaja), Robert Ingman ja Päivi Hokkanen. Vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat Martti Mehtälä (puheenjohtaja), Pekka Sivonen ja Tommi Uhari. Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilikaudella neljä kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2012 Pertti Kyttälä (puheenjohtaja), Kari Karvinen, Seppo Ruotsalainen ja Leena Saarinen. Vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Pertti Kyttälä (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Marjatta Virtanen. Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikaudella viisi kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.
Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista. Nimitysvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2012 Robert Ingman (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Pertti Kyttälä. Nimitysvaliokunta kokoontui tilikaudella neljä kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.
Konsernin tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Heikki Ilkka.
Digia noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia. Digian hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, yleisiin corporate governance -suosituksiin sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen ja omiin sisäisiin corporate governance -toimintasääntöihin. Hallinnointikoodi samoin kuin tästä toimintakertomuksesta erillisenä annettu selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ovat nähtävissä yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.digia.fi.
Yritys- ja liiketoimintakaupat
Yhtiö solmi 8.8.2012 sopimuksen Qt-ohjelmistoteknologian ja siihen liittyvän liiketoiminnan ostamisesta Nokia Oyj:ltä. Kaupan myötä yhtiölle siirtyi yhteensä 88 työntekijää Norjassa, Saksassa ja Suomessa. Kauppa tuli voimaan 18.9.2012, ja sen nettokauppahinta oli 4,0 miljoonaa euroa, joka muodostui kaupassa Digialle siirtyneiden omaisuuserien ja liiketoiminnan 16,2 miljoonan euron kauppahinnasta sekä toisaalta Digian Nokialle osoittamasta 12,2 miljoonan euron laskusta.
Mainitusta 16,2 miljoonan euron kauppasummasta aineettomiin oikeuksiin kirjattiin 6,6 miljoonaa euroa liikearvoa, 2,9 miljoonaa euroa kohdistuen tuotemerkkiin, 4,1 miljoonaa euroa kohdistuen ostettuun teknologiaan ja 1,0 miljoonaa euroa kohdistuen Nokia-asiakkuuteen. Suomalaisen tilinpäätösstandardin mukaan tehdyssä tilinpäätöksessä liikearvosta kirjatut poistot ovat verotuksessa vähennyskelpoiset. Lisäksi 0,2 miljoonaa euroa kirjattiin kuluna ja 1,5 miljoonaa euroa velkojen vähennykseksi kohdistuen vuonna 2012 kirjattuun kuluerään, joka mainitulla kaupalla mitätöitiin.
Konserni- ja organisaatiorakenne
Digia-konserniin kuuluivat tilikauden 2012 lopussa emoyhtiö Digia Oyj sekä tytäryhtiöt Digia Finland Oy (emoyhtiön omistusosuus 100 %), Digia Sweden AB (100 %), Digia Estonia Oü (100 %), Digia Hong Kong Ltd (100 %), Digia Norway AS (100 %), Digia USA Inc. (100 %) ja Digia Germany GmbH (100 %). Digia Partners Oy (100 %) sulautui Digia Oyj:hin 31.10.2012.
Digia Finland Oy omistaa kokonaan toiminnallisen tytäryhtiön OOO Digia RUS. Digia Finland Oy:n kokonaan omistamat Digia Financial Software Oy, Digia Service Oy ja Microext Oy sulautuivat Digia Finland Oy:öön 31.10.2012.
Digia Hong Kong Ltd omistaa Kiinassa toimivan Digia Software (Chengdu) Co. Ltd:n (100 %), jolla on rekisteröity sivuliike Pekingissä. Digia Estonia Oü:lla ja Digia Hong Kong Ltd:lla ei ole liiketoimintaa.
Yhtiö toteutti tilikauden 2011 lopulla organisaatiouudistuksen, joka astui voimaan vuoden 2012 alusta. Uudistetussa organisaatiossa liiketoimintaa johdetaan neljän strategisen portfolion näkökulmasta. Nämä portfoliot ovat asiakaskohtaiset ratkaisut, toimialakohtaiset kasvualueet, kansainvälinen tuoteliiketoiminta sekä uudet markkina-alueet, kuten Venäjä.
Yhtiökokoukset
Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 13. maaliskuuta 2012. Yhtiökokouksessa vahvistettiin tilivuoden 2011 tilinpäätös, myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus, päätettiin hallituksen palkkiot, päätettiin hallituksen jäsenmääräksi seitsemän (7) sekä valittiin yhtiön hallitus uudelle toimikaudelle.
Tilikauden 2011 voitonjaosta yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että pääoman palautusta maksetaan 0,10 euroa osakkeelta osakkeenomistajalle, joka täsmäytyspäivänä 16.3.2012 on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Pääoman palautuksen maksupäiväksi päätettiin 23.3.2012. Yhtiökokous myönsi hallitukselle seuraavat valtuudet:
Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Omia osakkeita voidaan hankkia vain yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus käsittää myös osakkeiden hankkimisen julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä sen ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen ja ohjeiden mukaan tai osakkeenomistajille tehtävän ostotarjouksen kautta. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeiden hankinnan tulee perustua osakkeen markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 16.3.2011 antaman valtuutuksen ja on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 13.9.2013 saakka.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti: Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4 000 000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutuksen nojalla hallituksella on oikeus päättää osakeanneista ja erityisten oikeuksien antamisesta osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutusta voidaan käyttää yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen ja yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muihin yhtiön hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Vuosikertomus 2012
Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden päättää kaikista osakeannin ja mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien merkintähinnasta, sen maksamisesta paitsi rahalla myös kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus) tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen ja merkitsemisestä yhtiön taseeseen. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 16.3.2011 antaman valtuutuksen ja on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 13.9.2013 saakka.
Osakkeen nimellisarvo on 0,10 euroa. Osakkeiden lukumäärä tilikauden 2012 päättyessä oli 20 875 645. Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä hallussaan 103 122 kappaletta omia osakkeita.
Digialla oli 31.12.2012 Suomen Arvopaperikeskus Oy:n mukaan 5 770 osakkeenomistajaa.
| Kymmenen suurinta omistajaa 31.12.2012 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| ---------------------------------------- | -- | -- | -- | -- | -- |
| Osakkeenomistaja | Osuus osakkeista ja äänistä |
|---|---|
| Ingman Group Oy Ab | 16,8 % |
| Jyrki Hallikainen | 10,2 % |
| Pekka Sivonen | 8,8 % |
| Kari Karvinen | 6,3 % |
| Matti Savolainen | 6,1 % |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 4,8 % |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 3,6 % |
| Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarekisteröity) | 1,6 % |
| Etola Oy | 1,0 % |
| Rausanne Oy | 0,9 % |
Vuosikertomus 2012
Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2012
| Osakkeiden lukumäärä | Osuus omistuksista | Osuus osakkeista ja äänistä |
|---|---|---|
| 1 - 100 | 22,4 % | 0,4 % |
| 101 - 1000 | 58,7 % | 7,4 % |
| 1 001 - 10 000 | 17,4 % | 12,9 % |
| 10 001 - 100 000 | 1,1 % | 8,8 % |
| 100 001 - 1 000 000 | 0,4 % | 22,4 % |
| 1 000 001 - 3 000 000 | 0,1 % | 48,1 % |
Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2012
| Osuus omistuksista | Osuus osakkeista ja äänistä | |
|---|---|---|
| Yritykset | 4,5 % | 22,0 % |
| Rahoitus ja vakuutus | 0,2 % | 4,8 % |
| Julkisyhteisöt | 0,1 % | 8,4 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,2 % | 0,5 % |
| Kotitaloudet | 94,6 % | 63,2 % |
| Ulkomaat | 0,4 % | 1,1 % |
Osakeperusteiset maksut
Optiot
Digia Oyj:llä ei tilinpäätöshetkellä ole ulkona olevia optio-oikeuksia.
Osakepalkkiot ja johdon omistus
Yhtiöllä on osakepalkkioita osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmästä on päätetty hallituksen yhtiökokoukselta saaman valtuutuksen nojalla keväällä 2010.
Järjestelmässä on neljä ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010–2013. Järjestelmän mukaan toimitusjohtajalle maksetaan ansaintajaksoilta 2011–2013 kultakin enintään 100 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio hallituksen vuosittain erikseen päättämien ansaintakriteerien täyttymisen perusteella. Vuoden 2013 osalta palkkio määräytyy yhtiön osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon perusteella hallituksen erikseen tarkemmin päättämin tavoin.
Sanotun osakepalkkiojärjestelmän perusteella toimitusjohtajalle on tilikauden 2012 aikana maksettu 39 266 osakkeen arvoa vastaava palkkio tilikauden 2011 tuloksen perusteella. Palkkio on maksettu yhtiön hallussa olevilla osakkeilla.
Järjestelmässä ovat toimitusjohtajan lisäksi mukana myös muut yhtiön johtoryhmän jäsenet, joille järjestelmä tarjoaa yhdessä mahdollisuuden vastaavaan osakepalkkioon kuin mihin toimitusjohtaja on oikeutettu.
Lisäksi tilikauden aikana on maksettu yhtiön nimetyille avainhenkilöille yhteensä 34 376 osakkeen arvoa vastaava määrä. Palkkio on maksettu vuoden 2009 tulosten perusteella osapalkkiona kaikkiaan kaikkiaan neljässä yhtä suuressa erässä vuosina 2010–2013.
Vuosikertomus 2012
Kaikki osakepalkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Maksettuihin osakepalkkioihin ei liity mitään myönnettyjen osakkeiden luovutusta rajoittavia sitouttamisjaksoja.
Osakepalkkiojärjestelmiin perustuvia palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkionmaksun eräpäivää.
Osakasluettelon 31.12.2012 mukaan Digia Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat yhtiön osakkeita seuraavasti:
| 0 |
|---|
| 20 000 |
| 1 309 912 |
| 0 |
| 167 258 |
| 8 170 |
| 0 |
| 0 |
Vuodenvaihteessa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamat osakkeet edustivat yhtiön osake- ja äänimäärästä yhteensä 7,1 %.
Kaupankäynti Helsingin pörssissä tilikaudella 2012
Digia Oyj:n osake on tilikaudella noteerattu pohjoismaisessa pörssissä Informaatioteknologian IT Palvelut -toimialaryhmässä. Kaupankäyntitunnus on DIG1V. Alin kaupankäyntikurssi tilikaudella oli 2,28 euroa ja ylin 3,30 euroa. Osakkeen virallinen päätöskurssi tilikauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 2,62 euroa. Vaihdolla painotettu keskikurssi oli 2,82 euroa. Yhtiön markkinaarvo tilikauden päättyessä oli 54 694 190 euroa.
Katsauskauden aikana yhtiön tietoon ei ole tullut liputusilmoituksia.
Riskit ja epävarmuustekijät
Digian riskienhallinnan keskeisimmät operatiiviseen toimintaan liittyvät ja valvottavat riskit ovat asiakas-, henkilö-, projekti-, tietoturva-, immateriaalioikeus- ja liikearvoriskit.
Yhtiön lyhyen aikavälin epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin merkittäviin muutoksiin yhtiön pääliiketoiminta-alueilla.
Aiemmista vuosista poiketen yhtiöllä ei jatkossa enää ole mobiilimarkkinoiden sopimustuotekehityspalveluihin liittyvää liiketoimintariskiä. Sen sijaan yhtiö panosti vuonna 2012 tekemällään Qt-liiketoimintakaupalla merkittävästi Qt-teknologiaan ja siihen liittyviin liiketoimintamahdollisuuksiin. Mikäli Qt-liiketoiminta ei kehity yhtiön odotusten mukaisesti, tehdyt panostukset ja niihin liittyvät kustannukset saattavat rasittaa yhtiön toiminnan kannattavuutta lyhyellä aikavälillä merkittävästikin. Mainitun liiketoiminta-alueen kilpailu- tai markkinatilanteen mahdolliset muutokset voivat niin ikään vaikuttaa merkittävästi yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden tulevaan kehitykseen.
Mikäli euroalueen velkaongelmat ja yleinen talouden taantuma jatkuvat, ne saattavat vaikuttaa yhtiön asiakkaiden investointipäätöksiin ja maksuvalmiuteen, ja siten edelleen myös yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen. Lisääntynyt epävarmuus on vaikuttanut asiakkaiden investointipäätöksiin ja lykännyt suunniteltujen projektien aikatauluja jo jonkin aikaa, mutta viimeaikainen kehitys ei kuitenkaan ole ollut mitenkään hälyttävää.
Lisäksi asiakasprojektikoon kasvaessa myös riskit projektien ja niiden kannattavuuden hallintaan liittyen kasvavat.
Yhtiön liiketoiminnan riskejä ja niihin varautumista on kuvattu myös yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.digia.fi.
Tulevaisuuden näkymät
Yhtiö panostaa vahvasti kasvun edellytysten luomiseen. Orgaanisen kasvun lisäksi yhtiö pyrkii jatkossakin seuraamaan aktiivisesti mahdollisuuksia tehdä tarkoin valittuja, yhtiön strategiaa tukevia yritysostoja. Yhtiön toiminnan kulmakivinä ovat edelleen toiminnan hyvä kannattavuus ja positiivinen kassavirta.
Yhtiö arvioi IT-markkinoiden pysyvän vuonna 2013 suunnilleen edellisvuoden tasolla.
Yhtiö jatkaa panostuksiaan myynnin ja tarjoaman kehittämiseksi tuottaakseen entistä kilpailukykyisempiä ratkaisuja ja palveluita asiakkaiden liiketoiminnan tehostamiseksi.
Yhtiö arvioi toiminnanohjaus- ja operatiivisten järjestelmien sekä integraatiopalveluiden kysynnän pysyvän hyvänä, joskin asiakkaiden lisääntynyt varovaisuus ja pidentyneet myyntisyklit saattavat heijastua tilaus- ja tarjouskannan kehitykseen.
Yhtiö hakee edelleen kasvua Venäjän kasvavilta markkinoilta. Kiinan yksikön toiminnassa keskitytään Qt-lisenssimyyntiin ja sitä tukeviin palveluihin.
Yhtiö arvioi Qt-liiketoiminnasta kertyvän liikevaihdon kehittyvän edelleen positiivisesti.
Yhtiö arvioi liikevoittonsa pysyvän normaalia alemmalla tasolla ja korkeintaan lievästi positiivisena vielä vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen ajan, mutta alkavan sen jälkeen parantua. Yhtiö arvioi kannattavuutensa palautuvan toimintojen tehostamisen ja Qt-liiketoiminnan kehittymisen myötä hyvälle tasolle vuoden 2013 jälkimmäisen puoliskon aikana.
Liikevaihtonsa yhtiö arvioi vuonna 2013 pysyvän suunnilleen vuoden 2012 tasolla. Liikevaihdon kehitystä vuoteen 2012 verrattuna rasittaa mobiilialueen sopimustuotekehitystoiminnan loppuminen.
Tilinpäätöksen jälkeiset olennaiset tapahtumat
Tilinpäätöksen jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia tapahtumia.
Hallituksen esitys voitonjaosta
Digia Oyj:n vapaa oma pääoma oli 31.12.2012 päivätyn taseen mukaan 36 643 688,90 euroa, josta tilikauden voittoa 3 558 364,21 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan osinkoa jaetaan 0,10 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka täsmäytyspäivänä 15.3.2013 on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 22.3.2013.
Konsernin tuloslaskelma (IFRS)
| € | Liitetieto | 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 1, 3 | 100 448 205,67 121 939 859,61 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 6 | 1 090 412,50 360 686,48 |
| Materiaalit ja palvelut | -9 194 415,94 -10 720 951,64 |
|
| Poistot ja arvonalentumiset | 9 | -3 318 647,75 -29 267 910,22 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 4, 5, 7, 8, 10 | -82 141 332,25 -104 479 707,34 |
| -94 654 395,94 -144 107 882,72 | ||
| Liikevoitto | 6 884 222,23 -22 168 123,11 |
|
| Rahoitustuotot | 11 | 119 454,51 294 711,71 |
| Rahoituskulut | 11 | -1 400 355,80 -1 257 847,04 |
| -1 280 901,29 -963 135,33 |
||
| Voitto ennen veroja | 5 603 320,94 -23 131 157,44 |
|
| Tuloverot | 12 | -1 579 009,83 679 523,90 |
| Tilikauden voitto | 4 024 311,11 -22 451 634,54 |
Vuosikertomus 2012
| Laajan tuloslaskelman erät: | ||
|---|---|---|
| Ulkomaiseen tulosyksikköön liittyvät muuntoerot |
345 409,77 | 42 128,23 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 4 369 721,73 | -22 409 506,31 |
| Tilikauden voiton jakautuminen: | ||
| Emoyhtiön omistajille | 4 024 311,11 | -22 451 634,54 |
| Vähemmistölle | - | - |
| 4 024 311,11 | -22 451 634,54 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | ||
| Emoyhtiön omistajille | 4 369 721,73 | -22 409 506,31 |
| Vähemmistölle | - | - |
| 4 369 721,73 | -22 409 506,31 | |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | 0,19 | -1,08 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos |
0,19 | -1,08 |
Konsernin tase (IFRS)
| € | Liitetieto | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 15 | 51 105 021,75 | 44 542 601,76 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 15 | 10 159 951,89 | 3 944 064,46 |
| Aineelliset hyödykkeet | 14 | 2 152 252,65 | 3 156 451,96 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 27 | 626 983,95 | 626 983,95 |
| Vaihto-omaisuus | 25 257,78 | - | |
| Pitkäaikaiset saamiset | 69 520,23 | 60 253,05 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 16 | 534 969,47 | 789 920,06 |
| 64 673 957,72 | 53 120 275,24 | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 17 | 19 418 533,20 | 26 523 003,08 |
| Rahavarat | 18 | 8 283 211,67 | 8 170 023,36 |
| 27 701 744,87 | 34 693 026,44 | ||
| Varat yhteensä | 92 375 702,59 | 87 813 301,69 |
| € | Liitetieto | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 19 | 2 087 564,50 | 2 087 564,50 |
| Uusmerkintä | - | - | |
| Ylikurssirahasto | 7 899 485,80 | 7 899 485,80 | |
| Muu rahasto | 5 203 821,24 | 5 203 821,24 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 33 447 785,52 | 35 525 037,82 | |
| Muuntoero | 553 838,71 | 208 429,18 | |
| Kertyneet voittovarat | -11 153 742,19 | 11 279 866,64 | |
| Tilikauden voitto | 4 024 311,11 | -22 451 626,51 | |
| 42 063 064,69 | 39 752 578,89 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 42 063 064,69 | 39 752 578,89 |
| Pitkäaikaiset velat | |||
|---|---|---|---|
| Laskennalliset verovelat | 16 | 639 353,99 | 772 021,00 |
| Rahoitusvelat | 22 | 13 026 618,97 | 15 441 727,64 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 24 | 4 192 740,13 | 674 000,00 |
| 17 858 713,09 | 16 887 748,64 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 24 | 14 237 839,15 | 12 268 915,89 |
| Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verovelat |
821 693,21 | 99 819,04 | |
| Varaukset | 21 | 559 410,00 | 748 080,24 |
| Siirtovelat | 24 | 10 012 481,65 | 11 625 936,55 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 22 | 6 822 500,80 | 6 430 222,66 |
| 32 453 924,81 | 31 172 974,38 | ||
| Velat yhteensä | 50 312 637,90 | 48 060 723,02 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 92 375 702,59 | 87 813 301,69 | |
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)
| € 000 | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta: | ||
| Tilikauden voitto | 4 024 | -22 452 |
| Oikaisut tilikauden tulokseen | 8 176 | 34 780 |
| Käyttöpääoman muutos | 8 072 | 2 791 |
| Maksetut korot | -728 | -781 |
| Saadut korot | 7 | 35 |
| Maksetut verot | 395 | -5 532 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 19 946 | 8 842 |
| Investointien rahavirta: | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -16 210 | -2 733 |
| Investointien rahavirta | -16 210 | -2 733 |
Vuosikertomus 2012
| Rahoituksen rahavirta: | ||
|---|---|---|
| Maksullinen osakeanti | - | - |
| Omien osakkeiden hankinta | - | - |
| Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset | -5 544 | -19 044 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | - | - |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 500 | 3 500 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 3 500 | 13 500 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -2 078 | -5 577 |
| Rahoituksen rahavirta | -3 623 | -7 621 |
| Rahavarojen muutos | 113 | -1 512 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 8 170 | 9 682 |
| Rahavarojen muutos | 113 | -1 512 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 8 283 | 8 170 |
Laskelma oman pääoman muutoksista
€ 000 Osakepääoma Uusmerkintä Ylikurssirahasto SVOPrahasto Muut rahastot Muuntoerot Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2011 2 086 40 7 899 35 486 5 204 166 16 529 67 411 Myytävissä olevat sijoitukset Voitot/tappiot käypään arvoon arvostuksesta - - - - - - - - Tuloslaskelmaan siirretty määrä - - - - - - - - Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyihin eriin liittyvät verot - - - - - - - - Tilikauden voitto (+) / tappio (-) - - - - - - -22 452 -22 452 Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä - - - - - - -22 452 -22 452 Osakepääoman korotus - - - - - - Osingonjako - - - - - - -5 577 -5 577 Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet 1 -40 - 39 - - 171 171
osakeoptiot - - - - - - - -
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus
Tämä PDF on generoitu Digian verkkovuosikertomuksesta eikä välttämättä sisällä kertomuksen koko sisältöä. Vuosikertomus löytyy kokonaisuudessaan verkosta osoitteesta vuosikertomus2012.digia.com
Käytetyt
Vuosikertomus 2012
| Laajan tuloslaskelman erät |
- | - | - | - | - | 42 | - | 42 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Muut erät | - | - | - | - | - | - | 157 | 157 |
| 1 | -40 | - | 39 | - | 42 | -5 249 | -5 207 | |
| Oma pääoma 31.12.2011 |
2 088 | 0 | 7 899 35 525 | 5 204 | 208 | -11 172 | 39 753 |
| € 000 | Osake pääoma |
Uus merkintä |
Ylikurssi rahasto |
SVOP rahasto |
Muut rahastot |
Muunto erot |
Kertyneet voitto varat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2012 |
2 088 | 0 | 7 899 35 525 | 5 204 | 208 | -11 172 | 39 753 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset |
||||||||
| Voitot/tappiot käypään arvoon arvostuksesta |
- | - | - | - | - | - | - | |
| Tuloslaskelmaan siirretty määrä |
- | - | - | - | - | - | - | |
| Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyihin eriin liittyvät verot |
- | - | - | - | - | - | - | |
| Tilikauden voitto (+) / tappio (-) |
- | - | - | - | - | 4 024 | 4 024 | |
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä |
- | - | - | - | - | - | 4 024 | 4 024 |
| Osakepääoman korotus |
- | - | - | - | - | - | - | - |
| Pääoman palautus | - | - | - | -2 077 | - | - | - | -2077 |
Tämä PDF on generoitu Digian verkkovuosikertomuksesta eikä välttämättä sisällä kertomuksen koko sisältöä. Vuosikertomus löytyy kokonaisuudessaan verkosta osoitteesta vuosikertomus2012.digia.com
Vuosikertomus 2012
| Oma pääoma 31.12.2012 |
2 088 | 0 | 7 899 33 448 | 5 204 | 554 | -7 129 | 42 063 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| - | - | -2 077 | - | 345 | 18 | -1 714 | ||
| Muut erät | - | - | - | - | - | - | -15 | -15 |
| Laajan tuloslaskelman erät |
- | - | - | - | - | 345 | - | 345 |
| Käytetyt osakeoptiot |
- | - | - | - | - | - | - | - |
| osakeperusteiset liiketoimet |
- | - | - | - | - | 33 | 33 |
Laskelma vapaasta omasta pääomasta 31.12.
| € 000 | 2012 Emo | 2011 Emo |
|---|---|---|
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 33 448 | 35 525 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | -362 | 1 027 |
| Tilikauden voitto | 3 558 | -1 409 |
| Yhteensä | 36 664 | 35 143 |
Konsernin perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Yrityksen perustiedot
Digia on suomalainen ohjelmistoratkaisu- ja palveluyhtiö, jonka huippuosaajat luovat oivaltavia ratkaisuja ja onnistumisia ihmisten, yritysten ja yhteisöjen jokaiseen päivään. Digia toimittaa asiakkailleen ICT-ratkaisuja ja -palveluja eri toimialoille, joista keskeisiä ovat finanssi, julkishallinto, kauppa ja palvelut sekä telekommunikaatio.
Yhtiön kotipaikka on Suomi ja se toimii kansainvälisesti noin 1 000 ammattilaisen voimin Suomessa, Venäjällä, Kiinassa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Digia on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.
Konsernin emoyritys on Digia Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Valimotie 21, 00380 Helsinki.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Digia Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. IFRS 1 standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymäpäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaiseksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä alkaen ja myydyt myyntihetkeen saakka. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle. Mahdollinen vähemmistöosuus esitetään myös omana eränään osana omaa pääomaa.
Vuosikertomus 2012
Konserni on soveltanut 1.1.2012 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:
- Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot rahoitusvarojen siirrot (Transfers of Financial Assets). Muutoksella parannetaan liitetietojen läpinäkyvyyttä rahoitusvarojen siirtoihin ja taseesta pois kirjaamiseen liittyen. Muutokset auttavat tilinpäätöksen käyttäjiä ymmärtämään rahavarojen siirtojen ja taseesta pois kirjaamisen seuraukset ja tunnistamaan mahdolliset riskit, jotka jäävät siirtäjälle ("continuing involvement in derecognised financial assets"). Yhtiö arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
- Muutos: IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto varojen ja velkojen oletushankintameno voimakkaassa hyperinflaatiossa ja kiinteän soveltamispäivän kumoaminen. Standardimuutoksessa määritellään uusi oletushankintamenoa koskeva poikkeus yhteisölle, joka julkaisee ensimmäisen IFRS-tilinpäätöksen tilanteessa, jossa sen toimintavaluutta on tai on ollut voimakkaasti hyperinflatorinen. Yhtiö arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
- Muutos: IAS 12 Tuloverot: Ansaintamenetelmän vaikutus laskennallisen veron kirjaamiseen sijoituskiinteistöjen ja uudelleenarvostettavan käyttöomaisuuden osalta (Recovery of Underlying Assets). Käypään arvoon arvostettaviin sijoituskiinteistöihin sekä uudelleenarvostusmallilla arvostettaviin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät laskennalliset verot arvostetaan perustuen oletukseen, että kirjanpitoarvo kertyy kokonaisuudessaan omaisuuserän myynnistä. Yhtiö arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
- Seuraavilla standardeilla ja tulkinnoilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernissa
- Muutos IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimus ja niiden välinen yhteys.
- IFRIC 19: Rahoitusvelkojen muuttaminen oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Segmenttiraportointi
Yhtiö toteutti vuoden 2011 lopulla organisaatiouudistuksen, joka astui voimaan vuoden 2012 alusta. Uudistetussa organisaatiossa liiketoimintaa johdetaan neljän strategisen portfolion näkökulmasta. Nämä portfoliot ovat asiakaskohtaiset ratkaisut, toimialakohtaiset kasvualueet, kansainvälinen tuoteliiketoiminta sekä uudet markkina-alueet, kuten Venäjä.
Organisaatiomuutoksen yhteydessä Digia siirtyi vuoden 2012 alusta alkaen raportoimaan ainoastaan yhtä segmenttiä. Muutoksen myötä Digian liiketoimintaa tarkastellaan ja resursseja hallitaan yhtenä kokonaisuutena.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuuttaa ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Hankintamenomenetelmän soveltamisesta aiheutuvat muuntoerot käsitellään konsernin omaa pääomaa oikaisevina erinä.
Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hyödykkeet poistetaan niiden arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset ja rakennelmat 25 vuotta Koneet ja kalusto 3–8 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Julkiset avustukset
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004–31.12.2012 välisenä aikana hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon on sisällytetty lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot.
Liikearvo määritellään IFRS 3 mukaisesti, jolloin hankinnasta kirjataan liikearvona alla olevien kohtien 1 ja 2 erotuksena:
-
- Seuraavien yhteenlaskettu määrä:
- 1.1 Hankinta-ajankohdan käypään arvoon luovutettu vastike
- 1.2 Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa
1.3 Vaiheittain toteutuneessa liiketoimintojen yhdistämisessä hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin olleen oman pääoman ehtoisen osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo
- Hankittujen yksilöitävissä olevien varojen ja vastattaviksi odotettujen velkojen hankinta-ajankohdan nettomäärä.
Ennen vuotta 2004 liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Osa hankittujen liiketoimintojen hankintamenosta on kohdistettu yrityskauppojen kautta hankituille asiakkuuksille tai tuotteille ja on kirjattu aineettomiin oikeuksiin. Aineettomiin oikeuksiin kirjatut osuudet hankintamenosta poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana.
Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan niitä testataan vuosineljänneksittäin mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Hankintamenon mahdollinen tarkentaminen tehdään viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa hankintahetkestä.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka aiheutuvat uusien tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siihen asti, kun tuote on valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Kun tuote on valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi, aloitetaan sen poistaminen. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 2–5 vuotta, jona aikana aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Muut aineettomat hyödykkeet ja pitkävaikutteiset menot
Patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Pitkävaikutteiset menot aktivoidaan ja poistetaan taloudellisen pitoajan puitteissa, joka on määritelty olevan 3–5 vuotta.
Vuokrasopimukset
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusvarat jaetaan lainoihin ja saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin ja myytävissä oleviin. Rahoitusinstrumentit arvostetaan aluksi käypään arvoon pois lukien palkkiot. Yleensä käypä arvo vastaa saatua tai maksettua summaa. Lainat sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Korkokulut kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Rahoituslainojen järjestelypalkkiot jaksotetaan tuloslaskelmassa kuluksi laina-aikana käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan nimellisarvoon. Epävarmoista saamisista tehdään tapauskohtaiseen riskiarvioon perustuva varaus, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä ja nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista sijoituksista. Luotolliset tilit on käsitelty lyhytaikaisina lainoina lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa.
Arvonalentumiset
Konsernissa arvioidaan aina tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli arvon alentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.
Vuosikertomus 2012
Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Konsernin eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkejärjestelyt ovat pääosin maksupohjaisia ja niiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Suomen TyEL-järjestelmää on käsitelty maksupohjaisena järjestelmänä vuosina 2011 ja 2012.
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on laillinen tai tosiasiallinen velvoite aikaisempien tapahtumien perusteella, kun maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja kun velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon ja tiedottanut asiasta. Varaus tehdään perustuen todellisiin syntyviin kustannuksiin esimerkiksi sovittuihin korvauksiin työsuhteiden päättymisestä.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdot sisältävä tuote tai palvelu on myyty, ja mahdollisen takuukustannuksen suuruus pystytään riittävän tarkkaan ennustamaan.
Osakkeet, osingot ja omat osakkeet
Hallituksen ehdottamia osinkoja ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. Digia Oyj:n omien osakkeiden hankintaan liittyvät välittömät kustannukset kirjataan oman pääoman vähennyksiksi.
Osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla osakkeenomistajille kuuluva tulos yhtiön tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuunottamatta Digia Oyj:n hankkimia omia osakkeita. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan olettaen, että kaikki merkintäoikeudet ja optiot on käytetty tilikauden alussa. Liikkeessä olevien osakkeiden painotetun keskiarvon lisäksi nimittäjä sisältää myös merkintäoikeuksien ja optioiden oletetusta käytöstä saadut
Vuosikertomus 2012
osakkeet. Merkintäoikeuksien ja optioiden oletettua käyttöä ei huomioida osakekohtaisessa tuloksessa, jos niiden toteutushinta ylittää osakkeiden tilikauden aikaisen keskimääräisen hinnan.
Tuloverot
Tuloslaskelman veroihin kirjataan tilikauden veronalaiseen voittoon perustuvat verot, edellisten kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Myynnin tuloutus
Henkilötyö tuloutetaan suoritteen etenemisen mukaan kuukausittain. Pitkäaikaiset kiinteähintaiset projektit tuloutetaan valmiusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Mikäli arviot hankkeesta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa / katetta sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi, kun asia on todettu. Lisenssitulojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Lisenssin luonteesta riippuen tuloutus tehdään joko asennushetken, luovutushetken tai valmistusasteen perusteella. Ylläpitomaksut tuloutetaan jaksotettuna sopimusajalle.
Kertaluonteiset erät
Kertaluonteisiksi eriksi kirjataan vain kerran tai hyvin harvoin tapahtuvia asioita. Tällaisia asioita voivat olla liiketoiminnasta luopuminen, uudelleenjärjestelyt sekä arvonalentumiskirjaus.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinnissa. Arviot liittyvät pääosin seuraaviin eriin:
Arvonalentumistestaus
Konsernissa testataan vuosittain liikearvot ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.
Tuloutus
Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos on arvioitavissa luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista sekä hankkeen etenemisen luotettavaan mittaamiseen ja arviointiin. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa / katetta sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi.
Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinta koostuu mm. likvidien varojen maksuvalmiuden suunnittelusta ja seurannasta, ulkomaan valuutassa olevien investointien, saamisten ja velkojen hallinnasta sekä pitkäaikaisten korollisten lainojen korkosuojauksesta.
Yhtiön sijoituspolitiikan mukaisesti rahavaroja sijoitetaan ainoastaan matalariskisiin lyhyen koron rahastoihin ja pankkitalletuksiin. Konsernin ohjeistuksella määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset ja sen avulla pyritään minimoimaan luottotappioiden määrää. Tilikauden lopussa epävarmoista myyntisaamisista on kirjattu riittävä luottotappiovaraus.
Merkittävimmät valuuttariskit liittyen myyntisaamisiin tai ostovelkoihin hallitaan tarvittaessa valuuttatermiineillä. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään termiinisopimusta. Koron kehitystä seurataan yhtiössä systemaattisesti eri elimissä, ja mahdolliset korkosuojaukset tehdään tilanteeseen sopivilla suojausinstrumenteilla. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään suojausinstrumenttia.
Vuosikertomus 2012
Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei vielä ole soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisenä:
- Muutos: IAS 1 Muiden laajan tuloksen erien esittäminen. Muut laajan tuloksen erät ryhmitellään jatkossa niihin, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi, ja niihin, joita ei koskaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
- Muutos: IFRS 1 Julkisen vallan myöntämä laina (Government Loan). Muutoksen perusteella IFRS:ää ensimmäisen kerran soveltavien ei tarvitse soveltaa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen takautuvasti sellaisiin valtiollisiin lainoihin, joiden korko on alhaisempi kuin markkinaehtoinen korko. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
- Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Netotetut rahoitusvarat ja -velat (Offsetting Financial Assets and Financial Liabilities). Tavoitteena on parantaa tilinpäätöksessä annettavia tietoja siitä, miten saamisten ja velkojen netottaminen on vaikuttanut yhteisön taseeseen sekä sen oikeuksiin ja vastuisiin. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
- IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja uudistettu IAS 27 Erillistilinpäätös. Konsernitilinpäätöstä koskeva uusi IFRS 10 -standardi korvaa konsernitilinpäätöstä koskevat osuudet nykyisestä IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardista sekä SIC 12: Konsernitilinpäätös – erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt -tulkinnan. IFRS 10 -standardi ei vaikuta siihen, miten yhtiö yhdistellään konserniin vaan siihen, yhdistelläänkö yhtiö konserniin uuden määräysvallan määritelmän mukaan. Standardi muuttaa määräysvallan käsitettä ja saattaa muuttaa sitä, yhdistelläänkö yhtiöt ja strukturoidut yhteisöt konsernitilinpäätökseen vai ei. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
- IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja uudistettu IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Standardi korvaa IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä -standardin ja SIC 13 Yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt – osapuolten ei-monetaariset panokset -tulkinnan. Uuden standardin mukaisesti yhteisjärjestelyjen tunnistamisessa tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota järjestelyn todelliseen luonteeseen juridisen muodon sijasta. Merkittävä muutos aikaisempaan yhteisjärjestelyjen käsittelyyn on se, että jatkossa yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolella on oikeus järjestelyyn liittyviin nettovaroihin, ei voi enää yhdistellä suhteellisesti, vaan ainoastaan pääomaosuusmenetelmällä. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
- IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Standardi kokoaa kaikki konsernitilinpäätöstä koskevat liitetietovaatimukset yhteen standardiin. Konserni arvioi,
Vuosikertomus 2012
ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
- IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. Standardi esittää yhden kaikkia IFRS-standardeja koskevan käyvän arvon määritelmän ja yhteisen käyvän arvon määrittämisen lähestymistavan. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
- IAS 19 (Uusittu) Työsuhde-etuudet. Uudistettu standardi sisältää useita muutoksia etuuspohjaisten eläkkeiden kirjaamisen yhdenmukaistamiseksi ja vertailtavuuden parantamiseksi. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
- IFRIC 20 -tulkinnalla Stripping Costs in Production Phase of a Surface Mine ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS-standardien vuosittaiset muutokset
Seuraavilla standardeilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernissa:
- IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto. Muutos täsmentää kuinka IFRS 1 standardia sovelletaan tilanteessa, joissa yhteisö aiemmin lopetettuaan soveltamasta IFRSstandardeja, aloittaa niiden soveltamisen uudelleen.
- IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutos tarkentaa vertailutietojen esittämisen vaatimuksia.
- IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. Muutos selventää aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmää.
- IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa. Muutos poistaa IAS 32 -standardin osinkojen tuloveroihin liittyvät määräykset ja edellyttää yhteisöjä soveltamaan IAS 12 Tuloverot -standardin säännöksiä.
- IAS 34 Osavuosikatsaukset. Muutos selventää vaatimuksia osavuosikatsauksen yhteydessä toimintasegmenteistä annettavista tiedoista segmenttien varojen ja velkojen osalta niin, että vaatimukset ovat yhdenmukaiset IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin kanssa.
Myöhemmin voimaan tulevat muutokset
Seuraavilla standardeilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernissa:
- IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. IFRS 9 -standardi korvaa kokonaan nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
- IFRS 10. IASB:n lokakuussa 2012 julkaisema muutos IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardiin.
1. Segmentti-informaatio
Digia siirtyi vuoden 2012 alusta alkaen raportoimaan ainoastaan yhtä liiketoiminta-aluetta.
Liikevaihdon jakautuminen asiakkaan sijainnin mukaan
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Suomi | 79 831 | 120 196 |
| Muut maat | 20 617 | 14 697 |
| Yhteensä | 100 448 | 121 940 |
2. Hankitut liiketoiminnot
Hankitut liiketoiminnot 2012
Yhtiö solmi 8.8.2012 sopimuksen Qt-ohjelmistoteknologian ja siihen liittyvän liiketoiminnan ostamisesta Nokia Oyj:ltä. Kaupan myötä yhtiölle siirtyi yhteensä 88 työntekijää Norjassa, Saksassa ja Suomessa. Kauppa tuli voimaan 18.9.2012, ja sen nettokauppahinta oli 4,0 miljoonaa euroa, joka muodostui kaupassa Digialle siirtyneiden omaisuuserien ja liiketoiminnan 16,2 miljoonan euron kauppahinnasta sekä toisaalta Digian Nokialle osoittamasta 12,2 miljoonan euron laskusta.
Mainitusta 16,2 miljoonan euron kauppasummasta aineettomiin oikeuksiin kirjattiin 6,6 miljoonaa euroa liikearvoa, 2,9 miljoonaa euroa kohdistuen tuotemerkkiin, 4,1 miljoonaa euroa kohdistuen ostettuun teknologiaan ja 1,0 miljoonaa euroa kohdistuen Nokia-asiakkuuteen. Suomalaisen tilinpäätösstandardin mukaan tehdyssä tilinpäätöksessä liikearvosta kirjatut poistot ovat verotuksessa vähennyskelpoiset. Lisäksi 0,2 miljoonaa euroa kirjattiin kuluna ja 1,5 miljoonaa euroa velkojen vähennykseksi kohdistuen vuonna 2012 kirjattuun kuluerään, joka mainitulla kaupalla mitätöitiin.
Mainittu Digian laskutus Nokialta koostuu Nokialle luovutetusta oikeudesta jatkaa Qt:n käyttöä Nokian omassa liiketoiminnassa, Digian ostettua teknologiaa koskevasta kolmen vuoden määräaikaisesta kilpailu- ja siirtorajoituksesta sekä Nokian osuudesta myydyn liiketoiminnan haltuunottoon liittyvistä kustannuksista, joiden erien yhteisarvoksi määritettiin 12,2 miljoonaa euroa. Tästä 9,2 miljoonaa euroa liittyy Nokialle luovutettuun käyttöoikeuteen ja katsotaan yhtiölle kertyväksi liikevaihdoksi, josta 3,8 miljoonaa euroa kohdistui tilikaudelle ja loppu 5,4 miljoonaa euroa tulee tuloutumaan tasaisesti seuraavan kolmen vuoden aikana.
Hankitut liiketoiminnot 2011
Digia Oyj solmi 7.3.2011 sopimuksen Nokia Oyj:n kanssa kaupallisen Qt-liiketoiminnan ostamisesta. Kauppa tuli voimaan 22.3.2011. Kauppaan kuului Qt-teknologian kaupallisten ohjelmistolisenssien myyntioikeus, josta kolme ensimmäistä vuotta ovat yksinmyyntioikeudella.
Ostetun liiketoiminnan kauppahinta muodostuu kiinteästä osasta ja ehdollisesta osasta. Kauppahinnan kiinteä osa oli 150 000 euroa ja se maksettiin konsernin käteisvaroilla. Kiinteän kauppahinnan lisäksi myyjä on oikeutettu vuosittain maksettavaan lisäkauppahintaan, mikäli liiketoiminnalle sovitut myyntitavoitteet vuosille 2011–2013 saavutetaan.
Vuosikertomus 2012
Vuoden 2011 osalta lisäkauppahinnan määräksi muodostui 1,0 miljoonaa euroa, mikä on 0,8 miljoonaa euroa alkuperäistä arviota suurempi. Lisäkauppahinta maksetaan käteisenä toteuman mukaisesti. Koska vuoden 2011 myynti toteutui ennustetta suurempana, arvioitiin lisäkauppahinnan kokonaismääräksi 1,5 miljoonaa euroa.
Alustavan kauppahinnan allokoinnin perusteella pääosa hankintahinnasta (0,8 miljoonaa euroa) kohdistui hankittuun yksinmyyntioikeuteen ja asiakassuhteisiin. Hankinnan yhteydessä ei syntynyt testattavaa liikearvoa.
3. Pitkäaikaishankkeet
Pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyy konsernin liikevaihtoon yhteensä 11,5 miljoonaa euroa vuonna 2012 (17,1 miljoonaa euroa vuonna 2011). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 10,5 miljoonaa euroa 31.12.2012 (11,3 miljoonaa euroa 31.12.2011). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja ennakkomaksuja sisältyi taseeseen 2,7 miljoonaa euroa 31.12.2012 (0,3 miljoonaa euroa 31.12.2011).
4. Kertaluonteiset kulut
Tilikaudella 2012 kertaluonteisina erinä kirjattiin 1,3 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulu, joka liittyy vuoden aikana käytyihin yt-neuvotteluihin sekä uudelleenorganisointiin.
5. Tilintarkastajien palkkiot
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 171 | 111 |
| Muut lakisääteiset toimeksiannot | 1 | 4 |
| Veroneuvonta | 26 | 4 |
| Muut palvelut | 123 | 11 |
| Yhteensä | 321 | 130 |
6. Liiketoiminnan muut tuotot
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Avustukset | 858 | 253 |
| Muut tuotot | 233 | 107 |
| Yhteensä | 1 090 | 361 |
7. Liiketoiminnan muut kulut
Seuraavassa taulukossa on esitetty viisi merkittävintä liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvää erää:
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Toimitilakulut | 4 483 | 6 206 |
| IT-kulut | 3 268 | 3 985 |
| Vapaaehtoiset henkilöstökulut | 3 024 | 3 867 |
| Matkustus | 1 866 | 2 152 |
| Myynti ja markkinointit | 1 085 | 1 093 |
| Yhteensä | 13 726 | 17 302 |
8. Tuotekehityskustannukset
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tuotekehityskustannukset | 4 256 | 4 798 |
| Yhteensä | 4 256 | 4 798 |
9. Poistot ja arvonalentumiset
| 2012 | 2011 |
|---|---|
| 1 810 | 1 845 |
| 7 | 7 |
| 1 502 | 2 056 |
| 1 509 | 2 063 |
| 0 | 25 360 |
| 3 319 | 29 268 |
10. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Palkat | 54 028 | 68 564 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | 8 361 | 11 915 |
| Osakeperusteiset maksut | 133 | 296 |
| Muut henkilösivukulut | 2 889 | 3 766 |
| Yhteensä | 65 411 | 84 541 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnat | 981 | 1 406 |
| Hallinto ja johto | 44 | 47 |
| Yhteensä | 1 025 | 1 453 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 28 Lähipiiritapahtumat.
11. Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korkotuotot rahavaroista | 29 | 51 |
| Korkotuotot myyntisaamisista | 5 | 0 |
| Osinkotuotot muista sijoituksista | 10 | 10 |
| Valuuttakurssivoitot | 47 | 170 |
| Muut rahoitustuotot | 28 | 64 |
| Yhteensä | 119 | 295 |
Rahoituskulut
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista |
646 | 731 |
| Korkokulut ostoveloista | 4 | 1 |
| Lainojen hoitokulut | 235 | 239 |
| Valuuttakurssitappiot | 360 | 24 |
| Muut rahoituskulut | 156 | 263 |
| Yhteensä | 1 400 | 1 258 |
12. Tuloverot
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot | 1 473 | 642 |
| Edellisten tilikausien verot | -16 | -2 |
| Laskennalliset verot | 122 | -1 320 |
| Yhteensä | 1 579 | -680 |
Tuloslaskelman verokulut ja konsernin kotimaan verokannalla (24,50 prosenttia) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 5 603 | -23 131 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 1 373 | -6 014 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | 60 | 80 |
| Verovapaat tulot | -33 | -162 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 136 | 5 533 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista |
- | -101 |
| Muut erät | 60 | -13 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | -16 | -2 |
| Yhteensä | 1 579 | -680 |
| Tilikauden verot tuloslaskelmassa | 1 579 | -680 |
13. Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto verojen jälkeen kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa laskettaessa vähennetään yhtiön hallussa olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon osakeoptioiden laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto (€ 000) | 4 024 | -22 452 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 20 763 388 | 20 701 877 |
| Osakeoptioiden laimennusvaikutus | - | - |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana |
20 763 388 | 20 701 877 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake) | 0,19 | -1,08 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR/osake) | 0,19 | -1,08 |
14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
| € 000 | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä 2012 |
Yhteensä 2011 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 17 | 162 | 16 769 | 84 | 17 032 | 14 739 |
| Lisäykset | - | - | 539 | - | 539 | 2 300 |
| Tytäryrityksen hankinta |
- | - | - | - | - | - |
| Vähennykset | - | - | -34 | - | -34 | -7 |
| Hankintameno 31.12. |
17 | 162 | 17 274 | 84 | 17 537 | 17 032 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
- | -71 | -13 721 | -83 | -13 876 | -11 813 |
| Poistot | - | -7 | -1 502 | - | -1 509 | -2 063 |
| Arvonalentumiset | - | - | - | - | - | - |
| Vähennykset | - | - | - | - | - | - |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
- | -78 | -15 223 | -83 | -15 384 | -13 876 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 17 | 91 | 3 047 | 1 | 3 156 | 2 926 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. |
17 | 84 | 2 050 | 1 | 2 152 | 3 156 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
| € 000 | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä 2012 |
Yhteensä 2011 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno ja lisäykset |
- | - | 8 511 | - | 8 511 | 8 067 |
| Kertyneet poistot | - | - | -7 260 | - | -7 260 | -6 441 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. |
- | - | 1 251 | - | 1 251 | 1 626 |
15. Aineettomat hyödykkeet
| € 000 | Liikearvo | Kehittämis menot |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä 2012 |
Yhteensä 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 89 382 | 2 487 | 24 826 | 116 695 | 115 518 |
| Aktivoidut kehittämismenot |
- | - | - | - | - |
| Lisäykset | 6 562 | - | 8 058 | 14 620 | 1 177 |
| Vähennykset | - | - | -32 | -32 | - |
| Tytäryrityksen hankinta | - | - | - | - | - |
| Hankintameno 31.12. | 95 944 | 2 487 | 32 852 | 131 283 | 116 695 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
-44 839 | -2 487 | -20 882 | -68 208 | -41 003 |
| Poistot | - | - | -1 810 | -1 810 | -1 845 |
| Arvonalentumiset | - | - | - | - | -25 360 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-44 839 | -2 487 | -22 692 | -70 018 | -68 208 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 44 543 | 0 | 3 944 | 48 486 | 74 514 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 51 105 | 0 | 10 160 | 61 265 | 48 486 |
Arvonalentumistestit tehdään IAS 36 -standardien mukaisesti liikearvoille vuosineljänneksittäin ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton.
Arvonalentumistestaus
Arvonalentumistestaus tehdään vuosineljänneksittäin liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton.
Nykyarvot on määritelty 5 vuoden ennustejaksolle käyttäen seuraavia oletuksia: Liikevaihto ja liikevoitto vuodelta 2013 budjetin mukaan. Sen jälkeen liikevaihdon vuosittainen kasvu 3 prosenttia, liikevoitto 10 prosenttia sekä diskonttokorko 9,4 prosenttia. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu extrapoloimalla rahavirrat käyttämällä edellä esitettyjä oletuksia.
Tehdyn herkkyysanalyysin mukaan liikearvon määrä edellyttää vaihtoehtoisesti liikevaihdon pysymistä nykyisellä tasollaan ja 5,9 prosentin kannattavuutta tai liikevaihdon 3,0 prosentin kasvua ja 3,4 prosentin kannattavuutta. Liikearvoihin ei yhtiön johdon käsityksen mukaan kohdistu alaskirjaamistarvetta.
16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2012 aikana:
| € 000 | 1.1.2012 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan Kurssierot |
Ostetut / myydyt tytäryritykset 31.12.2012 |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| Varaukset | 213 | -81 | - | - | - | 132 |
| Vahvistetut tappiot | 432 | -426 | - | - | - | 6 |
| Muut erät | 145 | 252 | - | - | - | 397 |
| Yhteensä | 790 | -255 | - | - | - | 535 |
| € 000 | 1.1.2012 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan Kurssierot |
Ostetut / myydyt tytäryritykset 31.12.2012 |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Yhdistelytoimenpiteistä | 529 | -127 | - | - | - | 402 |
| Muut erät | 243 | -5 | - | - | - | 237 |
| Yhteensä | 772 | -133 | - | - | - | 639 |
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana:
| € 000 | 1.1.2011 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan Kurssierot |
Ostetut / myydyt tytäryritykset 31.12.2011 |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| Varaukset | 35 | 178 | - | - | - | 213 |
| Vahvistetut tappiot | 690 | -258 | - | - | - | 432 |
| Muut erät | 151 | -6 | - | - | - | 145 |
| Yhteensä | 876 | -86 | - | - | - | 790 |
| € 000 | 1.1.2011 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan Kurssierot |
Ostetut / myydyt tytäryritykset 31.12.2011 |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Yhdistelytoimenpiteistä | 1 989 | -1 459 | - | - | - | 529 |
| Muut erät | 189 | 54 | - | - | - | 243 |
| Yhteensä | 2 178 | -1 406 | - | - | - | 772 |
17. Myyntisaamiset ja muut saamiset
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 13 760 | 18 750 |
| Saamiset pitkäaikashankkeista asiakkailta | 1 440 | 1 518 |
| Vuokravakuustalletukset | 373 | 402 |
| Tilikauden tuloksen verosaaminen | 1 192 | 2 065 |
| Siirtosaamiset | 2 434 | 3 383 |
| Muut saamiset | 220 | 405 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä | 19 419 | 26 523 |
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Erääntymättä olevat myyntisaamiset | 12 299 | 16 348 |
| 1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 972 | 1 579 |
| 31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 257 | 416 |
| Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 232 | 406 |
| Yhteensä | 13 760 | 18 750 |
Tilikauden 2012 tilinpäätöksessä luottotappiovarausten määrä oli yhteensä 0,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä luottotappiovarauksen määrä oli yhteensä 0,02 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten ja vuokratakuutalletusten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Niiden tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät lakisääteisten vakuutusmaksujen jaksotuksiin sekä muihin jaksotettuihin kuluihin.
18. Rahavarat
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||
| Korkorahasto-osuudet | 319 | 303 |
| Pankkitilit | 7 965 | 7 867 |
| Yhteensä | 8 283 | 8 170 |
19. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
| Osakkeiden lukumäärä | Osakepääoma (€ 000) |
|
|---|---|---|
| 1.1.2011 | 20 864 645 | 2 086 |
| Uusmerkintä | 11 000 | 1 |
| 31.12.2011 | 20 875 645 | 2 088 |
| Osakkeiden lukumäärä | Osakepääoma (€ 000) |
|
|---|---|---|
| 1.1.2012 | 20 875 645 | 2 088 |
| Uusmerkintä | - | - |
| 31.12.2012 | 20 875 645 | 2 088 |
Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta 2011). Kaikilla osakkeilla on samat oikeudet. Osakkeiden nimellisarvo on 0,1 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 4,8 miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa euroa 2011). Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiöllä oli tilinpäätöshetkellä hallussaan 103 122 kappaletta omia osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä vastaa 0,5 prosenttia osakkeiden lukumäärästä.
Ylikurssirahasto koostuu osakemerkinnässä osakkeesta maksetusta nimellisarvon ylittävästä määrästä. Muu rahasto muodostuu hankittujen liiketoimintojen käypään arvoon arvostamisesta konsernitilinpäätöksessä. Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet kurssierot. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
20. Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on osakepalkkioita osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Digia Oyj:n osakkeita ansaintajaksolta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus päättää järjestelmien ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä kullekin kohderyhmään kuuluvalle henkilölle hänen enimmäispalkkionsa määrän ansaintajaksolle.
Digian hallitus päätti 30.9.2009 yhtiön johdolle ja avainhenkilöille suunnatuista osakepalkkiojärjestelmistä seuraavaa:
Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmä kattaa ansaintajaksot 2009 ja 2010. Yhteensä enintään 160 000 osakkeen arvoa vastaava määrä maksetaan järjestelmän puitteissa osakekohtaiseen tulokseen perustuen. Palkkio maksetaan käteisenä ja osakkeina puoliksi kumpanakin ja vapautetaan toimitusjohtajan käyttöön vuosittain tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.
Avainhenkilöille suunnatussa järjestelmässä maksetaan palkkiona yhteensä enintään 200 000 osakkeen arvoa vastaava määrä käteisenä (50 %) ja osakkeina (50 %). Ansaintajaksoja ovat 2009, 2010, 2011 ja 2012. Palkkio maksetaan ilman luovutusrajoituksia tasaerin vuosittain tammikuussa 30.1.2010 alkaen hallituksen asettamien tavoitteiden toteutumiseen perustuen, edellyttäen että avainhenkilön työsuhde on voimassa palkkion maksupäivänä.
Digian hallitus päätti 27.5.2010 uudesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä yhtiön toimitusjohtajalle ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille seuraavaa:
Järjestelmässä on neljä ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010–2013. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat konsernin osakekohtainen tulos ja konsernin liikevaihdon kasvu verrattuna budjettiin hallituksen erikseen tarkemmin päättämin tavoin.
Järjestelmän mukaan ansaintajaksolta 2010 maksetaan yhteensä enintään 40 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio ja ansaintajaksoilta 2011–2013 kultakin enintään 200 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio. Maksettavista palkkioista puolet maksetaan toimitusjohtajalle ja puolet johtoryhmän muille jäsenille yhteensä. Palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.
Järjestelmä jatkaa vuonna 2009 käyttöön otettuja konsernin johtoryhmän ja yhtiön toimitusjohtajan osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, jotka jäävät voimaan aiemmin päätetyn mukaisesti.
Järjestelmien perustiedot on listattu alla olevaan taulukkoon.
| Johtoryhmän osakepalkkiojärjestelmä 2010–2013 |
Avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmä 2009–2012 |
|
|---|---|---|
| Myöntämispäivä | 27.05.2010 | 30.09.2009 |
| Instrumentti | Osakkeita ja rahaa | Osakkeita ja rahaa |
| Kohderyhmä | Johtoryhmä | Avainhenkilöt |
| Osakepalkkioita enintään kpl * | 640 000 | 200 000 |
| Ansaintajakso alkaa, pvm | 28.05.2010 | 1.10.2009 |
| 31.3.2011/31.3.2012/ | 30.1.2010/30.1.2011/ | |
| Ansaintajakso päättyy, pvm | 31.3.2013/31.3.2014 | 30.1.2012/30.1.2013 |
| Oikeuden syntymäehdot | Osakekohtainen tulos, liikevaihdon kasvu ja työssäolovelvoite |
Tuloskriteeri, työssäolovelvoite |
| Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta | 3,2 | 3,3 |
| Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta | 1,2 | 0,1 |
| Henkilöitä (31.12.2012) | 5 | 17 |
* Osakkeina maksettavan palkkion yhteydessä maksetaan rahaa palkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.
Osakepalkkiojärjestelmien tapahtumat tilikaudella 2012 esitetään alla olevassa taulukossa. Koska myös osakepalkkion mahdollinen käteisosuus kirjataan osakeperusteiseksi kuluksi, on määrät alla esitetty bruttomääräisinä eli osakepalkkiolukumäärät sisältävät mahdollista rahaosuutta vastaavan määrän osakkeita.
Vuosikertomus 2012
| Tilikauden 2012 tapahtumat | Johtoryhmän osakepalkkio järjestelmä 2010–2013 |
Avainhenkilöiden osakepalkkio järjestelmä 2009–2012 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Bruttomäärät 1.1.2012 ** | |||
| Kauden alussa ulkona olleet | 600 000 | 100 000 | 700 000 |
| Tilikauden muutokset | |||
| Kaudella menetetyt | 121 470 | 15 624 | 137 094 |
| Kaudella toteutetut | 78 530 | 34 376 | 112 906 |
| Bruttomäärät 31.12.2012 ** | |||
| Kauden lopussa ulkona olevat | 400 000 | 50 000 | 450 000 |
| Kauden lopussa toteutettavissa olevat |
400 000 | 50 000 | 450 000 |
**Määrät sisältävät osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).
Käyvän arvon määrittäminen
Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Kun osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten Digian osakkeen hinnan mukaisesti.
Osakepalkkiojärjestelmien kuluvaikutus vuoden 2012 tulokseen
| Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan, € 000 |
Johtoryhmän osakepalkkio järjestelmä 2010–2013 |
Avainhenkilöiden osakepalkkio järjestelmä 2009–2012 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut | 95 | 39 | 133 |
| Osakeperusteiset maksut, oma pääoma 31.12.2012 |
0 | 33 | 33 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2012 |
0 | 27 | 27 |
Vuoden 2011 vertailutiedot
| Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan, € 000 |
Johtoryhmän osakepalkkio järjestelmä 2010–2013 |
TJ:n osakepalkkio järjestelmä 2009–2010 |
Avainhenkilöiden osakepalkkio järjestelmä 2009–2012 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut |
160 | 48 | 87 | 296 |
| Osakeperusteiset maksut, oma pääoma 31.12.2011 |
153 | 0 | 61 | 214 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2011 |
82 | 0 | 35 | 117 |
21. Varaukset
Varausten muutokset vuoden 2012 aikana:
| € 000 | Uudelleen järjestelyvaraus |
Tappiolliset sopimukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.2012 | 1 967 | 382 | 2 349 |
| Varausten lisäykset | 1 312 | 482 | 1 793 |
| Käytetyt varaukset | -2 552 | -326 | -2 878 |
| Käyttämättömien varausten peruutukset |
- | - | - |
| 31.12.2012 | 727 | 538 | 1 264 |
Varausten muutokset vuoden 2011 aikana:
| € 000 | Uudelleen järjestelyvaraus |
Tappiolliset sopimukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.2011 | 0 | 133 | 133 |
| Varausten lisäykset | 4 874 | 365 | 5 239 |
| Käytetyt varaukset | -2 907 | -116 | -3 023 |
| Käyttämättömien varausten peruutukset |
- | - | - |
| 31.12.2011 | 1 967 | 382 | 2 349 |
Uudelleenjärjestelyvaraus
Uudelleenjärjestelyvaraukset liittyvät tilikauden aikana käytyihin yt-neuvotteluihin.
Tappiolliset sopimukset
Kiinteähintaisista projekteista muodostetaan tappiovaraus, mikäli käy ilmeiseksi, että projektin valmiiksi saattamiseksi joudutaan tekemään merkittävästi enemmän työtä, kuin mitä projektin myynnin yhteydessä on ennakoitu ja mitä asiakkaalta voidaan sopimuksen perusteella laskuttaa.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2012 oli yhteensä kuusi kiinteähintaista projektia, joista on muodostettu tappiovaraus vielä jäljellä olevan työmäärän perusteella.
22. Rahoitusvelat
| € 000 | 2012 Käyvät arvot |
2011 Käyvät arvot |
2012 Tasearvot |
2011 Tasearvot |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut |
||||
| Pankkilaina | 12 500 | 14 500 | 12 500 | 14 500 |
| Rahoitusleasingvelat | 514 | 942 | 514 | 942 |
| Yhteensä | 13 014 | 15 442 | 13 014 | 15 442 |
| Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut |
||||
| Pankkilaina | 6 000 | 5 500 | 6 000 | 5 500 |
| Pääomalaina | - | 44 | - | 44 |
| Rahoitusleasingvelat | 797 | 886 | 797 | 886 |
| Yhteensä | 6 797 | 6 429 | 6 797 | 6 430 |
| Yhteensä | 19 811 | 21 871 | 19 811 | 21 871 |
Digia nosti Qt-liiketoimintakauppaa varten pitkäaikaista lainaa 4,0 miljoonaa euroa 17.9.2012. Vuonna 2011 sovitun rahoituspaketin kovenanttiehdot ovat pysyneet muuttumattomina. Yhtiön vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuden ylläpitoon liittyvät kovenanttiehtot muodostuvat seuraavista tunnusluvuista: liikevoitto ennen poistoja (EBITDA) suhteessa nettovelkoihin, omavaraisuusaste sekä nettovelkaantumisaste. Yhtiö voi jakaa osinkona enintään 50 prosenttia konsernin tilikauden nettotuloksesta ilman erillistä sopimusta. Tilikaudella 2012 yhtiö täytti asetetut kovenanttiehdot. Kovenanttien maksimi- ja minimiarvot sekä yhtiön toteumat 31.12.2012 on esitetty alla:
| Kovenanttiarvo | Toteutuma | |
|---|---|---|
| Nettovelat / EBITDA, enintään | 2,5 | 1,1 |
| Omavaraisuusaste, vähintään | 35 % | 53 % |
| Nettovelkaantumisaste, enintään | 60 % | 27 % |
Yhtiö on tilikauden aikana lyhentänyt lainakantaansa yhteensä 5,5 miljoonalla eurolla niin, että lainakanta oli tilikauden päättyessä yhteensä 17 miljoonaa euroa. Lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja ne ovat sidottu Euriborkorkoon lisättynä marginaalilla. Lainojen keskimääräinen korkoprosentti oli tilikaudella 2012 2,9 % (3,2 % tilikaudella 2011). Lainojen vakuudeksi on pantattu Digia Finland Oy:n osakkeet. Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo oli 31.12.2012 yhteensä 107,4 miljoonaa euroa.
Lisäksi yhtiöllä oli tilikauden päättyessä TyEL-takaisinlainaa 2,5 miljoonaa euroa, jonka kiinteä korkoprosentti oli 2,5 %.
Rahoitusleasingvelkojen efektiivinen korko tilikaudella 2012 oli 4,25 % (4,51 % tilikaudella 2011).
Korolliset velat erääntyvät seuraavasti:
| Vuosi, € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| 2013 | 6 797 | 5 689 |
| 2014 | 12 853 | 9 752 |
| 2015 | 97 | - |
| 2016 | 64 | - |
| Myöhemmin | - | - |
| Yhteensä | 19 811 | 15 422 |
Seuraavat taulukot kuvaavat sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä tilikaudella 2012 ja vertailukaudella 2011. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät korkomaksut sekä pääoman takaisinmaksut:
| € 000 31.12.2012 |
Tasearvo | Rahavirta Alle 1 vuosi | 1–2 vuotta | 2–5 vuotta | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat | 18 500 | 19 166 | 6 428 | 12 738 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 1 311 | 1 311 | 797 | 353 | 161 |
| Ostovelat ja muut velat | 2 189 | 2 189 | 2 189 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 22 000 | 22 666 | 9 414 | 13 091 | 161 |
| € 000 31.12.2011 |
Tasearvo | Rahavirta Alle 1 vuosi | 1–2 vuotta | 2–5 vuotta | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat | 20 000 | 21 165 | 6 055 | 5 395 | 9 714 |
| Pääomalainat | 44 | 44 | 44 | 0 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 1 828 | 1 828 | 886 | 689 | 252 |
| Ostovelat ja muut velat | 3 618 | 3 618 | 3 071 | 282 | 265 |
| Yhteensä | 25 490 | 26 655 | 10 057 | 6 366 | 10 232 |
23. Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 829 | 942 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa | 527 | 965 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | - | - |
| Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 797 | 885 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa | 514 | 941 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | - | - |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 45 | 80 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 1 311 | 1 826 |
Rahoitusleasingsopimukset käsittävät IT-laitteita ja ovat 2–4 vuoden mittaisia.
24. Korottomat velat
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Laskennalliset verovelat | 639 | 772 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 4 193 | 674 |
| Yhteensä | 4 832 | 1 446 |
| Lyhytaikaiset, jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat |
||
| Ostovelat | 1 779 | 1 961 |
| Yhteensä | 1 779 | 1 961 |
| Muut lyhytaikaiset korottomat velat | ||
| Saadut ennakkomaksut | 8 204 | 4 585 |
| Siirtovelat | 10 012 | 11 626 |
| Pakolliset varaukset | 559 | 748 |
| Verovelka | 822 | 100 |
| Muut velat | 4 255 | 5 722 |
| Yhteensä | 23 852 | 22 781 |
| Korottomat velat yhteensä | 30 464 | 26 189 |
Lyhytaikaisten korottomien velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat vuosilomapalkan jaksotuksesta sekä jaksotetuista palkka- ja palkkiovarauksista.
25. Muut vuokrasopimukset
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 3 468 | 3 413 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa | 2 833 | 2 198 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | - | - |
| Yhteensä | 6 301 | 5 611 |
Konserni on vuokrannut kaikki käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 1–3 vuotta ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Konserni on myös vuokrannut huoltoleasingsopimuksilla autoja. Huoltoleasingsopimusten pituus on normaalisti kolme vuotta.
26. Vastuusitoumukset
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Muut | 2 518 | 3 625 |
| Yhteensä | 2 518 | 3 625 |
Muut vastuusitoumukset liittyvät pääosin TyEL-lainan takausvastuuseen ja tehtyihin takuutalletuksiin.
27. Konsernin omistamat osakkeet ja osuudet
| Konserniyritykset | Kotipaikka | Kotimaa | Omistusosuus | Osuus äänivallasta |
|---|---|---|---|---|
| Digia Oyj | Helsinki | Suomi | Emoyhtiö | |
| Digia Estonia Oü *) | Tallinna | Viro | 100 % | 100 % |
| Digia Finland Oy | Helsinki | Suomi | 100 % | 100 % |
| Digia Germany GmbH | Berliini | Saksa | 100 % | 100 % |
| Digia Hong Kong Ltd *) | Hong Kong | Kiina | 100 % | 100 % |
| Digia Software (Chengdu) Co. Ltd | Chengdu | Kiina | 100 % | 100 % |
| Digia Sweden AB | Tukholma | Ruotsi | 100 % | 100 % |
| OOO Digia RUS | Pietari | Venäjä | 100 % | 100 % |
| Digia Norway AS | Oslo | Norja | 100 % | 100 % |
| Digia USA Inc. | San Jose | Yhdysvallat | 100 % | 100 % |
*) Yhtiöillä ei ole liiketoimintaa.
| Muut osakkeet ja osuudet | € 000 |
|---|---|
| Keimola Golf Club Oy | 7 |
| Kiinteistö Oy Rukan Kuukkeli | 62 |
| Kytäjä Golf Oy | 38 |
| Vierumäki Golf Oy | 17 |
| Vierumäki Golf Club Oy | 35 |
| Vierumäen Loma-aika Oy | 138 |
| Vierumäen Kuntoharju Oy | 270 |
| Rikunniemen Huolto Oy | 6 |
Vuosikertomus 2012
| Tahko Golf Club Oy | 39 |
|---|---|
| Tahkovuorenpeikko Oy | 11 |
| Muut | 1 |
| Yhteensä | 624 |
28. Lähipiiritapahtumat
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset. Konsernin lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet.
Toimitusjohtajalle sekä konsernin johdolle on maksettu tilikaudella palkkoja ja palkkioita sisältäen luontaisedut seuraaivasti:
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 957 | 1 599 |
| Osakepalkkiot | 86 | 194 |
| Yhteensä | 1 043 | 1 793 |
Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle on maksettu palkkoja ja palkkioita vuonna 2012 seuraavasti:
| € 000 | ||
|---|---|---|
| Kyttälä Pertti | Hallituksen puheenjohtaja | 79 |
| Ingman Robert | Hallituksen varapuheenjohtaja | 52 |
| Ruotsalainen Seppo | Hallituksen jäsen | 34 |
| Saarinen Leena | Hallituksen jäsen | 33 |
| Karvinen Kari | Hallituksen jäsen | 43 |
| Uhari Tommi | Hallituksen jäsen | 40 |
| Hokkanen Päivi | Hallituksen jäsen | 33 |
| Sivonen Pekka | Hallituksen jäsen (13.3.2012) saakka) | 9 |
| Mehtälä Martti | Hallituksen jäsen (13.3.2012) saakka) | 11 |
| Virtanen Marjatta | Hallituksen jäsen (13.3.2012) saakka) | 8 |
Tämä PDF on generoitu Digian verkkovuosikertomuksesta eikä välttämättä sisällä kertomuksen koko sisältöä. Vuosikertomus löytyy kokonaisuudessaan verkosta osoitteesta vuosikertomus2012.digia.com
| Vuosikertomus 2012 | ||
|---|---|---|
| Varelius Juha | Tomitusjohtaja | 428 |
| Yhteensä | 766 |
Osakepalkkiojärjestelmistä on annettu tarkempi kuvaus liitetiedossa 20 Osakeperusteiset maksut sekä erillisessä selvityksessä yhtiön hallinnointi- ja valvontajärjestelmästä. Lähipiirin kanssa palveluiden myynteihin liittyvät liiketapahtumat olivat yhteensä 25,7 tuhatta euroa (9,3 tuhatta euroa 2011). Tavaroiden ja palveluiden ostoihin liittyvät liiketapahtumat olivat yhteensä 0 euroa (93,9 tuhatta euroa 2011). Konsernilla ei ole lähipiirilainoja.
29. Rahoitusriskien hallinta
Digia Oyj:n sisäinen ja ulkoinen rahoitus sekä rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin emoyhtiön rahoitustoimintoon. Konsernin emoyhtiön rahoitustoiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta ja rahoituksen riittävyydestä sekä korko- ja valuuttariskin hallinnoimisesta. Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja varainhankintariski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa.
Valuuttariski
Konserni ei liiketoiminnassaan merkittävästi altistu valuuttariskeille. Konsernin liiketoiminnassa keskeisimmät valuuttariskit liittyvät Yhdysvaltojen dollariin, Ruotsin kruunuun, Norjan kruunuun, Venäjän ruplaan ja Kiinan yuaniin. Tilinpäätöksessä konsernin valuuttamääräiset myyntisaamiset olivat yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa koostuen Ruotsin kruunun, Yhdysvaltojen dollarin, Venäjän ruplan ja Kiinan yuanin määräisistä saamisista. Valuuttamääräiset ostovelat olivat yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa, jotka olivat pääosin Ruotsin kruunun, Norjan kruunun, Yhdysvaltojen dollarin, Venäjän ruplan ja Kiinan yuanin määräisistä. Valuuttariskit liittyen myyntisaamisiin ja ostovelkoihin hallitaan tarvittaessa valuuttatermiineillä. Tilikauden lopussa konsernilla ei ollut voimassa yhtään termiinisopimusta.
Korkoriski
Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen pankkilainaan, jonka korko on ollut sidottu Euriborkorkoon. Markkinakorkojen muutoksilla on suora vaikutus konsernin tuleviin korkomaksuihin. Tilikaudella 2012 pitkäaikaisen pankkilainan korkoprosentti on vaihdellut välillä 2,7 %–3,2 % (tilikaudella 2011 korkoprosentti oli 2,8 %–3,7 %). Mikäli pitkäaikaisen pankkilainan korko muuttuu +/- 1 %, sen tulosvaikutus korkokuluihin vuositasolla olisi 0,15 miljoonaa euroa. Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus kokonaisuudessaan ei ole merkittävä. Koron kehitystä seurataan konsernissa systemaattisesti ja sitä käsitellään eri elimissä. Mahdolliset korkosuojaukset tehdään tilanteeseen sopivimmilla suojausinstrumenteilla.
Luottoriski
Konsernin asiakkaat ovat pääasiassa tunnettuja ja maksukykyisiä koti- ja ulkomaisia yrityksiä, eikä konsernilla siten ole merkittäviä luottoriskejä. Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Palveluja ja tuotteita myydään vain
Vuosikertomus 2012
hyvän luottokelpoisuuden omaaville yrityksille. Sijoitustransaktioiden vastapuolet ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavia yrityksiä. Kaupalliseen toimintaan liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti operatiivisten yksiköiden vastuulla. Emoyhtiön talousosasto tarjoaa keskitetysti asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja valvoo, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan sovitun rahoituspolitiikan periaatteita. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä luottotappiovarauksen määrä oli yhteensä 0,1 miljoonaa euroa (2011 0,02 miljoonaa euroa). Myyntisaamisten ikäanalyysi tilikausilta 2012 ja 2011 on esitetty liitetiedossa 17.
Maksuvalmiusriski
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomalla luottolimiitillä sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Nostamattoman luottolimiitin määrä 31.12.2012 oli 4,0 miljoonaa euroa, minkä lisäksi yhtiöllä on mahdollisuus nostaa uutta lainaa 8 miljoonan euroa. Konserni ylläpitää välitöntä maksuvalmiuttaan kassanhallintaratkaisuiden, kuten konsernitilien ja pankkilimiittien avulla. Likvidit varat 31.12.2012 olivat yhteensä 8,3 miljoonaa euroa. Sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi diskontatuista pääomista ja korkomaksuista tilinpäätöksessä 2012 ja 2011 on esitetty liitetiedossa 22.
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2012 lopussa 11,6 miljoonaa euroa (31.12.2011: 13,7 miljoonaa euroa). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahavaroilla. Korollisilla veloilla on pääosin rahoitettu konsernin yritys- ja liiketoimintahankintoja. Nettovelkaantumisaste tilikauden 2012 lopussa oli 28 % (2011: 34 %).
€ 000 2012 2011 Korolliset velat 19 849 21 872 Rahavarat 8 283 8 170 Korolliset nettovelat 11 566 13 702 Oma pääoma yhteensä 42 063 39 753 Nettovelkaantumisaste (Net gearing), % 28 % 34 %
Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2012 ja 31.12.2011 oli seuraava:
30. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
| € 000 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Toiminnan laajuus | |||||
| Liikevaihto, € 000 | 100 448 | 121 940 | 130 825 | 120 335 | 123 203 |
| - muutos edelliseen vuoteen, % | -17,6 % | -6,8 % | 9 % | -2 % | 16 % |
| Bruttoinvestoinnit, € 000 | 802 | 2 733 | 1 965 | 1 342 | 2 512 |
| - % liikevaihdosta | 1 % | 2 % | 2 % | 1 % | 2 % |
| Aktivoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan |
- | - | - | - | - |
| - % liikevaihdosta | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % |
| Henkilöstön määrä 31.12. | 982 | 1 175 | 1 558 | 1 471 | 1 337 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1 025 | 1 453 | 1 508 | 1 387 | 1 314 |
| Kannattavuus | |||||
| Liikevoitto, € 000 | 6 884 | -22 168 | 17 164 | -7 796 | 13 437 |
| - % liikevaihdosta | 7 % | 18 % | 13 % | -6 % | 11 % |
| Tilikauden voitto, € 000 | 4 024 | -22 452 | 17 164 | -13 664 | 7 409 |
| - % liikevaihdosta | 4 % | -18 % | 13 % | -11 % | 6 % |
| Oman pääoman tuotto, % | 10 % | -42 % | 18 % | -21 % | 11 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 11 % | -29 % | 19 % | -7 % | 11 % |
| Rahoitus ja taloudellinen asema | |||||
| Korollinen vieras pääoma, € 000 | 19 849 | 21 872 | 23 316 | 30 429 | 56 950 |
Tämä PDF on generoitu Digian verkkovuosikertomuksesta eikä välttämättä sisällä kertomuksen koko sisältöä. Vuosikertomus löytyy kokonaisuudessaan verkosta osoitteesta vuosikertomus2012.digia.com
Vuosikertomus 2012
| Rahavarat, € 000 | 8 283 | 8 170 | 9 682 | 10 469 | 18 879 |
|---|---|---|---|---|---|
| Nettovelkaantumisaste (Net gearing), % |
28 % | 34 % | 20 % | 34 % | 53 % |
| Omavaraisuusaste, % | 53 % | 48 % | 59 % | 52 % | 47 % |
| Liiketoiminnan rahavirta, € 000 | 19 946 | 8 842 | 11 066 | 20 232 | 15 473 |
| Osingot (maksettu) | 2 077 | 5 577 | 2 885 | 1 025 | 2 041 |
| Tulos/osake, eur, laimentamaton | 0,19 | -1,08 | 0,56 | -0,67 | 0,36 |
| Tulos/osake, eur, laimennettu | 0,19 | -1,08 | 0,56 | -0,67 | 0,36 |
| Oma pääoma/osake | 2,01 | 1,90 | 3,23 | 2,79 | 3,46 |
| Osinko/osake (2012 ehdotus) | 0,10 | 0,10 | 0,27 | 0,14 | 0,05 |
| Osinko/tulos | 53 % | - | 48 % | - | 14 % |
| Efektiivinen osinkotuotto | 4 % | 4 % | 5 % | 4 % | 3 % |
| Hinta/voitto-suhde (PE) | 13,79 | - | 8,98 | - | 5,17 |
| Osakkeen alin kaupantekokurssi | 2,28 | 2,30 | 3,38 | 1,39 | 1,73 |
| Osakkeen ylin kaupantekokurssi | 3,30 | 5,79 | 5,89 | 3,88 | 3,35 |
| Osakkeen keskikurssi | 2,82 | 3,88 | 5,01 | 2,72 | 2,83 |
| Osakekannan markkina-arvo | 54 694 | 50 519 | 104 949 | 71 528 | 38 788 |
| Osakevaihto, kpl | 1 652 971 | 7 135 305 | 7 260 278 | 9 123 589 | 7 321 002 |
| Osakevaihto, % | 8 % | 34 % | 35 % | 45 % | 36 % |
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana on 20 763 388 kappaletta. Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu lukumäärän painotettu keskiarvo on 20 763 388 kappaletta. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa on 20 772 523 kappaletta.
Yhtiöllä on tilikauden lopussa hallussaan 103 122 kappaletta omia osakkeita ja lisäksi yhtiö on rahoittanut 300 000 yhtiön osakkeen hankinnan käytettäväksi yhtiön avainhenkilöiden kannustinjärjestelmiin. Tilikauden lopussa näistä osakkeista on jakamatta ja Evli Pankki Oyj:n hallussa 12 424 osaketta. Omien osakkeiden osto-ohjelma lopetettiin hallituksen päätöksellä 3.2.2009.
Tunnuslukujen laskentakaavat
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI):
(Voitto tai tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) x 100
Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
Oman pääoman tuotto-% (ROE):
(Voitto tai tappio ennen veroja – verot) x 100
Oma pääoma + vähemmistöosuus (keskiarvo)
Omavaraisuusaste-%:
(Oma pääoma + vähemmistöosuus) x 100
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Tulos/osake:
Tulos ennen veroja – verot +/- vähemmistöosuus
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Osinko/osake:
Kokonaisosinko
Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
Osinko/tulos-%:
Osakekohtainen osinko x 100
Osakekohtainen tulos
Nettovelkaantumisaste (net gearing):
(Korollinen vieras pääoma – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit) x 100
Oma pääoma
Efektiivinen osinkotuotto-%:
Osakekohtainen osinko x 100
Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E):
Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)
| € | Liitetieto | 1.1.–31.12.2012 | 1.1.–31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 9 159 000,00 | 8 010 000,00 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 33 545,00 | 37 375,01 |
| Henkilöstökulut | 3 | -3 840 315,70 | -4 089 316,81 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4 | -1 005 585,11 | -599 935,72 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 5 | -2 561 244,22 | -2 766 584,92 |
| -7 373 600,03 | -7 418 462,44 | ||
| Liikevoitto | 1 785 399,97 | 591 537,56 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | -1 628 534,60 | -2 000 625,47 |
| Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja | 156 865,37 | -1 409 087,91 | |
| Satunnaiset erät | 3 997 876,52 | 0,00 | |
| Voitto ennen veroja | 4 154 741,89 | -1 409 087,91 | |
| Tuloverot | 7 | -596 377,68 | -10,40 |
| Tilikauden voitto | 3 558 364,21 | -1 409 098,31 |
Emoyhtiön tase (FAS)
| € | Liitetieto | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | ||
| Aineettomat oikeudet | 1 428 978,79 | 1 376 466,39 | |
| 1 428 978,79 | 1 376 466,39 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 9 | ||
| Maa- ja vesialueet | 16 818,79 | 16 818,79 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 84 066,61 | 90 660,07 | |
| Koneet ja kalusto | 9 232,45 | 22 806,50 | |
| Kulumaton käyttöomaisuus | 1 210,95 | 1 210,95 | |
| 111 328,80 | 131 496,31 | ||
| Sijoitukset | 10 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 114 118 133, 85 | 114 091 160,50 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 606 292,32 | 606 292,32 | |
| 114 724 426,17 | 114 697 452,82 | ||
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 116 264 733,76 | 116 205 415,52 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Lyhytaikaiset saamiset | 11 | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 5 547 698,94 | 5 135 345,19 | |
| Muut saamiset | 290 954,38 | 244 560,61 | |
| Siirtosaamiset | 360 946,24 | 1 407 443,32 |
Vuosikertomus 2012
| 6 199 599,56 | 6 787 349,12 | ||
|---|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 4 121 675,73 | 2 895 936,28 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 10 321 275,29 | 9 683 285,40 | |
| Vastaavaa yhteensä | 126 586 009,05 | 125 888 700,92 | |
| € | Liitetieto | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄOMA | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 12 | ||
| Osakepääoma | 2 087 564,50 | 2 087 564,50 | |
| Uusmerkintä | - | - | |
| Ylikurssirahasto | 7 899 485,80 | 7 899 485,80 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 33 447 785,52 | 35 525 037,82 | |
| Edellisten tilikausien tulos | -362 460,83 | 1 026 629,00 | |
| Tilikauden tulos | 3 558 364,21 | -1 409 098,31 | |
| Oma pääoma yhteensä | 46 630 739,20 | 45 129 618,81 |
VIERAS PÄÄOMA
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 13 | 12 000 000,00 | 13 000 000,00 |
| Muut pitkäaikaikaiset velat | 13 | - | 674 000,00 |
| 12 000 000,00 | 13 674 000,00 | ||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Ostovelat | 14 | 159 835,92 | 82 237,82 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 5 000 000,00 | 4 000 000,00 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 61 572 717,55 | 60 458 783,05 | |
| Muut velat | 70 982,84 | 1 736 121,89 | |
| Siirtovelat | 1 151 733,54 | 807 939,35 | |
| 67 955 269,85 | 67 085 082,11 | ||
| Vieras pääoma yhteensä | 79 955 269,85 | 80 759 082,11 | |
| Vastattavaa yhteensä | 126 586 009,05 | 125 888 700,92 |
Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)
| € 000 | 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 | |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta: | ||
| Tilikauden voitto | 3 558 | -1 409 |
| Oikaisut tilikauden tulokseen | -771 | 2 607 |
| Käyttöpääoman muutos | -3 540 | -419 |
| Maksetut korot | -659 | -728 |
| Saadut korot | 3 | 29 |
| Maksetut verot | 1 079 | -1 265 |
| Liiketoiminnan rahavirta | -330 | -1 183 |
| Investointien rahavirta: | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin |
-1 065 | -209 |
| Tytäryhtiöhankinnat | - | - |
| Investointien rahavirta | -1 065 | -209 |
| Rahoituksen rahavirta: | ||
| Maksullinen osakeanti | - | - |
| Omien osakkeiden hankinta | - | - |
| Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset | -4 000 | -17 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | - | - |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 500 | 4 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 3 500 | 13 000 |
| Konsernirahoituserät (¹ | 4 699 | 1 730 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -2 078 | -5 577 |
| Rahoituksen rahavirta | 2 621 | -3 847 |
Vuosikertomus 2012
| Rahavarojen muutos | 1 226 | -5 239 |
|---|---|---|
| Rahavarat tilikauden alussa | 2 896 | 8 135 |
| Rahavarojen muutos | 1 226 | -5 239 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 4 122 | 2 896 |
(¹ Konsernirahoituserät käsittävät emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden välisten lainojen ja saamisten muutokset.
Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet (FAS)
Yrityksen perustiedot
Digia Oyj on Digia-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Valimotie 21, 00380 Helsinki. Digia Oyj:n liiketoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt ovat Digia Finland Oy (joka omistaa tytäryhtiön OOO Digia RUS Ltd:n), Digia Sweden AB, Digia Software (Chengdu) Co. Ltd, Digia USA Inc., Digia Norway AS ja Digia Germany GmbH.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti (FAS, Finnish accounting standards). Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin. Hankintamenoon perustuva kirjanpitoarvo on alennettu tarvittaessa käypää arvoa vastaavaksi.
Emoyhtiö on 1.6.2005 alkaen toiminut konsernin hallintoyhtiönä ja veloittanut konserniyhtiöitä suoritetuista palveluista.
Eläkejärjestelyt
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu lakisääteisillä eläkevakuutuksilla. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat vakuutusyhtiöltä saatuun vahvistukseen. Eläkekulut kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Leasingmaksut
Leasingmaksut on käsitelty vuosikuluina.
Satunnaiset erät
Satunnaisina tuottoina ja kuluina esitetään merkittävät kertaluonteiset tuotot ja kulut, jotka eivät liity varsinaiseen liiketoimintaan. Tilikaudella 2012 satunnaisiin eriin on kirjattu saadut konserniavustukset sekä tytäryhtiösulautumisen myötä muodostunut fuusiotappio.
Pysyvät vastaavat ja poistot
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteena olevat pitoajat ovat seuraavat:
| Aineettomat hyödykkeet | |
|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 3–5 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 3 vuotta |
| Aineelliset hyödykkeet | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 25 vuotta |
Vuosikuluksi on kirjattu ne käyttöomaisuushankinnat, joiden taloudellinen pitoaika on alle kolme vuotta.
1. Liikevaihto
Liikevaihdon jakautuminen
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Konsernin hallintopalvelut | 9 159 | 8 010 |
| Konserni yhteensä | 9 159 | 8 010 |
2. Liiketoiminnan muut tuotot
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Muut | 34 | 37 |
| Yhteensä | 34 | 37 |
3. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat tiedot
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot | 766 | 913 |
| Muut palkat ja palkkiot | 2 504 | 2 466 |
| Eläkevakuutusmaksut | 482 | 570 |
| Muut henkilöstökulut | 88 | 141 |
| Yhteensä | 3 840 | 4 090 |
| Henkilöstön määrä 31.12. | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Johto ja hallinto | 37 | 45 |
| Yhteensä | 37 | 45 |
4. Poistot ja arvonalentumiset
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 1 006 | 600 |
| Arvonalentumiset | - | - |
| Yhteensä | 1 006 | 600 |
5. Tilintarkastajien palkkiot
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 139 | 106 |
| Muut lakisääteiset toimeksiannot | - | 4 |
| Veroneuvonta | 5 | 4 |
| Muut palvelut | 95 | 11 |
| Yhteensä | 239 | 125 |
6. Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä | 14 | 18 |
| Korko- ja rahoitustuotot muilta | 11 | 73 |
| Yhteensä | 25 | 90 |
Rahoituskulut
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korkokulut konserniyrityksille | 750 | 1 206 |
| Korkokulut muille yrityksille | 531 | 585 |
| Lainojen hoitokulut | 88 | 222 |
| Muut rahoituskulut | 285 | 78 |
| Yhteensä | 1 653 | 2 091 |
7. Tuloverot
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | - | - |
| Tuloverot satunnaisesta toiminnasta | 596 | - |
| Yhteensä | 596 | 0 |
Jaksotuseroista sekä kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset verosaamiset on olennaisuuden periaatetta noudattaen jätetty kirjaamatta taseeseen. Laskennallisten verosaamisten määrä tilikauden päättyessä on 169 346,45 euroa.
8. Aineettomat hyödykkeet
| Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävaikutteiset menot |
Yhteensä 2012 |
Yhteensä 2011 |
|---|---|---|---|
| 3 525 | 655 | 4 180 | 2 499 |
| 1 038 | - | 1 038 | 1 681 |
| - | - | - | - |
| 4 563 | 655 | 5 218 | 4 180 |
| -2 149 | -655 | -2 804 | -2 226 |
| -985 | - | -985 | -579 |
| - | - | - | - |
| -3 134 | -655 | -3 789 | -2 804 |
| 1 376 | - | 1 376 | 274 |
| 1 429 | - | 1 429 | 1 376 |
9. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
| € 000 | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä 2012 |
Yhteensä 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 17 | 162 | 1 848 | 2 027 | 2 032 |
| Lisäykset | - | - | - | - | 2 |
| Vähennykset | - | - | - | - | -7 |
| Hankintameno 31.12. | 17 | 162 | 1 848 | 2 027 | 2 027 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
- | -72 | -1 824 | -1 896 | -1 874 |
| Poistot | - | -7 | -14 | -22 | -22 |
| Arvonalentumiset | - | - | - | 0 | 0 |
| Vähennykset | - | - | - | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
- | -79 | -1 838 | -1 918 | -1 896 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 17 | 91 | 24 | 131 | 158 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 17 | 84 | 9 | 111 | 130 |
10. Sijoitukset
| € 000 | Sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin |
Muut osakkeet ja osuudet |
Yhteensä 2012 | Yhteensä 2011 |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. |
114 091 | 606 | 114 697 | 114 685 |
| Lisäykset | 30 | - | 30 | 13 |
| Vähennykset | 3 | - | 3 | - |
| Hankintameno 31.12. |
114 118 | 606 | 114 724 | 114 697 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. |
114 091 | 606 | 114 697 | 114 685 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. |
114 118 | 606 | 114 724 | 114 697 |
Erittely muista osakkeista ja osuuksista
| Konserniyritykset | Kotipaikka | Kotimaa | Omistusosuus | Osuus äänivallasta |
|---|---|---|---|---|
| Digia Hong Kong Ltd | Hong Kong | Kiina | 100 % | 100 % |
| Digia Estonia Oü | Tallinna | Viro | 100 % | 100 % |
| Digia Sweden AB | Tukholma | Ruotsi | 100 % | 100 % |
| Digia Finland Oy | Helsinki | Suomi | 100 % | 100 % |
| Digia Norway AS | Oslo | Norja | 100 % | 100 % |
| Digia USA Inc. | San Jose | Yhdysvallat | 100 % | 100 % |
| Digia Germany GmbH | Berliini | Saksa | 100 % | 100 % |
Vuosikertomus 2012
| Muut osakkeet ja osuudet | € 000 |
|---|---|
| Kiinteistö Oy Rukan Kuukkeli | 62 |
| Kytäjä Golf Oy | 39 |
| Vierumäki Golf Oy | 17 |
| Vierumäki Golf Club Oy | 35 |
| Vierumäen Loma-aika Oy | 138 |
| Vierumäen Kuntoharju Oy | 270 |
| Rikunniemen Huolto Oy | 6 |
| Tahko Golf Club Oy | 39 |
| Yhteensä | 606 |
11. Lyhytaikaiset saamiset
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 48 | 2 293 |
| Siirtosaamiset | 4 046 | 52 |
| Lainat | 1 454 | 2 791 |
| Muut saamiset | 291 | 245 |
| Siirtosaamiset | 361 | 1 407 |
| Yhteensä | 6 200 | 6 788 |
12. Oma pääoma
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 2 088 | 2 086 |
| Uusmerkintä | - | 1 |
| Nimellisarvon alennus | - | - |
| Osakepääoma 31.12. | 2 088 | 2 088 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 7 899 | 7 899 |
| Siirto vapaaseen omaan pääomaan | - | - |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 7 899 | 7 899 |
| Uusmerkintä | - | - |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 9 987 | 9 987 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 35 525 | 35 486 |
| Osakepääoman korotus | - | 39 |
| Pääoman palautus | -2 077 | - |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 33 488 | 35 525 |
| Tulos edellisiltä tilikausilta 1.1. | -382 | 6 433 |
| Osingonjako | -13 | -5 577 |
Vuosikertomus 2012
| Omat osakkeet | - | - |
|---|---|---|
| Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet | 33 | 171 |
| Tulos edellisiltä tilikausilta 31.12. | -362 | 1 027 |
| Tilikauden tulos | 3 558 | -1 409 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 36 644 | 35 143 |
| Oma pääoma yhteensä | 46 631 | 45 130 |
Laskelma vapaasta omasta pääomasta 31.12.
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 33 488 | 35 525 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | -362 | 1 027 |
| Tilikauden voitto | 3 558 | -1 409 |
| Yhteensä | 36 644 | 35 143 |
13. Pitkäaikainen vieras pääoma
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 12 000 | 13 000 |
| Muut pitkäaikaiset velat | - | 674 |
| Yhteensä | 12 000 | 13 674 |
14. Lyhytaikainen vieras pääoma
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korollinen | ||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 5 000 | 4 000 |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Lainat | 56 057 | 56 276 |
| Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 61 057 | 60 276 |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | - | 209 |
| Siirtovelat | 5 515 | 3 974 |
| Muille | ||
| Ostovelat | 160 | 82 |
| Muut velat | 71 | 1 736 |
| Siirtovelat | 1 152 | 808 |
| Koroton lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 6 898 | 6 809 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 67 955 | 67 085 |
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat vuosilomapalkan jaksotuksesta, jaksotetuista palkka- ja palkkiovarauksista sekä tilikauden tulokseen perustuvasta laskennallisesta verovelasta.
15. Vastuusitoumukset
Leasingvuokravastuut
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Alkaneella tilikaudella maksettavat | 254 | 215 |
| Myöhemmin maksettavat | 342 | 242 |
| Yhteensä | 596 | 458 |
Muut vuokravastuut
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Alkaneella tilikaudella maksettavat | 2 589 | 2 063 |
| Myöhemmin maksettavat | 2 424 | 1 418 |
| Yhteensä | 5 013 | 3 482 |
Muut vastuut
| € 000 | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Muut | 656 | 500 |
| Yhteensä | 656 | 500 |
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Helsinki 31. tammikuuta 2013
| Pertti Kyttälä Hallituksen puheenjohtaja |
Robert Ingman | Kari Karvinen |
|---|---|---|
| Päivi Hokkanen | Seppo Ruotsalainen | Leena Saarinen |
| Tommi Uhari | Juha Varelius Toimitusjohtaja |
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.
Helsinki 31. tammikuuta 2013
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Heikki Ilkka KHT
Tilintarkastuskertomus
Digia Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Digia Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto konsernitilinpäätöksestä
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 31.1.2013
Ernst & Young Oy Heikki Ilkka KHT-yhteisö KHT
| Kirjanpitokirjat | |
|---|---|
| Päiväkirjat | sähköinen arkisto e-Office |
| Pääkirja | sähköinen arkisto e-Office |
| Myyntireskontra | atk-osakirjanpitona |
| Ostoreskontra | atk-osakirjanpitona |
| Palkkakirjanpito | atk-osakirjanpitona |
| Tasekirja | erikseen sidottuna |
| Tase-erittelyt | erikseen sidottuna |
| Tositelajit ja säilyttämistapa | 31.12.2018 asti |
| Eurocard-tositteet | paperitositteina |
| Jaksotukset | paperitulosteena päiväkirjassa |
| Pankkitositteet | paperitositteina |
| Matka- ja kululaskut | paperitositteina |
| Myyntilaskut | paperitositteina |
| Myyntisuoritukset | paperitositteina |
| Muistiotositteet | paperitositteina |
| Ostolaskut | sähköinen arkisto e-Office |
| Ostomaksut | paperitulosteena päiväkirjassa |
| Palkkatositteet | paperitositteina |
| Verotilitositteet | paperitositteina |
Tietoja osakkeenomistajille
Digian sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on antaa pääomamarkkinoille avointa ja luotettavaa tietoa Digiasta ja sen toimintaympäristöstä, jotta markkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun käsityksen Digiasta sijoituskohteena.
Digian osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla, Informaatioteknologian IT Palvelut -toimialaryhmässä.
Sijoittajasuhteet
Toimitusjohtaja Juha Varelius Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 juha.varelius(at)digia.com
Talousjohtaja Anja Wasenius Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 anja.wasenius(at)digia.com
Taloudelliset tiedotteet 2013
Digia Oyj julkaisee tilikaudella 2013 seuraavat taloudelliset tiedotteet suomeksi ja englanniksi:
Osavuosikatsaus 1-3/2013: tiistai 30.4.2013 klo 9.00 Osavuosikatsaus 1-6/2013: tiistai 13.8.2013 klo 9.00 Osavuosikatsaus 1-9/2013: perjantai 1.11.2013 klo 9.00
Vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 12.3.2013 kello 10.00 alkaen yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Valimotie 21, 00380 Helsinki.
Vuosikertomusten ja muiden julkaisujen tilaus
Digia Oyj, Viestintä Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 invest(at)digia.com
Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet ovat saatavilla yhtiön internet-sivuilta osoitteessa www.digia.fi.
Vuoden 2012 vuosikertomus on tehty verkkoversiona. Voit ladata vuosikertomuksen pdf-tiedostona täältä. Vuosikertomuksen voi myös tilata tulostettuna pdf-versiona.
Omistajatietojen päivitys
Pyydämme osakkeenomistajia ilmoittamaan muuttuneet osoitetietonsa siihen pankkiin, pankkiiriliikkeeseen tai muuhun tilinhoitajayhteisöön, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili. Digian kautta omistajatietojen muutoksia ei voida päivittää.
Osakepääoma ja osakkeet
Osakkeen nimellisarvo on 0,10 euroa. Osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä oli 20 875 645.
Digialla oli 31.12.2012 yhteensä Suomen Arvopaperikeskus Oy:n mukaan 5 770 osakkeenomistajaa.
Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2012
| Osakkeenomistaja | Osuus osakkeista ja äänistä |
|---|---|
| Ingman Group Oy Ab | 16,8 % |
| Jyrki Hallikainen | 10,2 % |
| Pekka Sivonen | 8,8 % |
| Kari Karvinen | 6,3 % |
| Matti Savolainen | 6,1 % |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 4,8 % |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 3,6 % |
| Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarekisteröity) | 1,6 % |
| Etola Oy | 1,0 % |
| Rausanne Oy | 0,9 % |
Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2012
| Osakkeiden lukumäärä | Osuus omistuksista | Osuus osakkeista ja äänistä |
|---|---|---|
| 1 - 100 | 22,4 % | 0,4 % |
| 101 - 1000 | 58,7 % | 7,4 % |
| 1 001 - 10 000 | 17,4 % | 12,9 % |
| 10 001 - 100 000 | 1,1 % | 8,8 % |
| 100 001 - 1 000 000 | 0,4 % | 22,4 % |
| 1 000 001 - 3 000 000 | 0,1 % | 48,1 % |
Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2012
| Osuus omistuksista | Osuus osakkeista ja äänistä |
|
|---|---|---|
| Yritykset | 4,5 % | 22,0 % |
| Rahoitus ja vakuutus | 0,2 % | 4,8 % |
| Julkisyhteisöt | 0,1 % | 8,4 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,2 % | 0,5 % |
| Kotitaloudet | 94,6 % | 63,2 % |
| Ulkomaat | 0,4 % | 1,1 % |
Toimipaikat
Valtakunnallinen vaihdenumeromme on 010 313 3000.
Suomi
Pääkonttori Digia Oyj Valimotie 21 00380 Helsinki Fax: 010 313 3700
Digia Finland Oy Piippukatu 11 40100 Jyväskylä Fax: 010 313 4700
Digia Finland Oy Elektroniikkatie 10 90590 Oulu Fax: 010 313 4022
Digia Finland Oy Isokatu 21 26100 Rauma Fax: 010 313 2110
Digia Finland Oy Hatanpään valtatie 30 33100 Tampere Fax: 010 313 2120
Ruotsi
Digia Sweden AB Kungsgatan 8, 4tr SE-11143 Stockholm, Sweden Puh: +46 8 5723 6400 Fax: +46 8 5723 6401
Vuosikertomus 2012
Norja
Digia Norway AS Rosenkrantzgate 18 0160 Oslo, Norway Puh: +47 21 08 04 20 Fax: +47 21 08 04 39
Digia Norway AS Sandakerveien 116 0484 Oslo, Norway Puh: +47 21 08 04 20
Saksa
Digia Germany GmbH Rudower Chaussee 13 12489 Berlin, Germany Puh: +49 30 639 232 55
Venäjä
OOO Digia RUS 8 Beloostrovskaya str Saint-Petersburg, Russia, 197342 Puh/Fax: +7 812 655 0340/41
OOO Digia RUS build. 5, 10 Bolshaya Tulskaya str. Moscow, Russia, 115191 Puh: +7 495 663 7153 Fax: +7 812 655 0341
Yhdysvallat
Digia USA Inc. 2350 Mission College Blvd, Suite #1020 Santa Clara, California 95054, USA Puh: +1 408 433 9320 Fax: +1 408 433 9360
Kiina
Digia Chengdu Ltd 2001, East Ocean Center 24A Jianguomenwai Avenue Changyang, Beijing, China Puh: +86 10 6515 5271
Digia Chengdu Ltd 8F, Building D5, Tianfu Software Park Tianfu Avenue Chengdu 610041, China Puh: +86 28 668 56966
Digia Oyj
Valimotie 21 00380 Helsinki, Finland www.digia.fi