Skip to main content

AI assistant

Sign in to chat with this filing

The assistant answers questions, extracts KPIs, and summarises risk factors directly from the filing text.

Digia Oyj Annual Report 2011

Feb 20, 2012

3261_10-k_2012-02-20_a893f73c-82b3-430b-9a46-83be1bc861a2.pdf

Annual Report

Open in viewer

Opens in your device viewer

Sisällysluettelo

2011 lyhyesti

  • Avainluvut
  • Toimitusjohtajan katsaus
  • Liiketoimintojen vuosi
  • Toimintaympäristö 2011
  • Case-galleria

Digia nyt ja tulevaisuudessa

  • Digia lyhyesti
  • Digian missio ja visio
  • Strategian toteuttaminen
  • Henkilöstö

Hallinnointi

  • Hallitus
  • Johtoryhmä
  • Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä
  • Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys
  • Hallituksen toimintakertomus

Tilinpäätös

  • Konsernin tuloslaskelma
  • Konsernin tase
  • Konsernin rahavirtalaskelma
  • Laskelma oman pääoman muutoksista
  • Konsernin perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
  • Konsernin liitetiedot
  • Tunnuslukujen laskentakaavat
  • Emoyhtiön tuloslaskelma
  • Emoyhtiön tase
  • Emoyhtiön rahavirtalaskelma
  • Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
  • Emoyhtiön liitetiedot
  • Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
  • Tilintarkastuskertomus
  • Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Sijoittajatieto

  • Tietoja osakkeenomistajille
  • Osaketietoa
  • Pörssitiedotteet 2011
  • Toimipaikat
  • Yhteystiedot

Tämä PDF on generoitu Digian verkkovuosikertomuksesta eikä välttämättä sisällä kertomuksen koko sisältöä. Vuosikertomus löytyy kokonaisuudessaan verkosta osoitteesta vuosikertomus2011.digia.com

CASE: S-RYHMÄ

Avainluvut

2011 2010 2009 2008 2007
Liikevaihto, MEUR 121,9 130,8 120,3 123,2 105,8
Liiketoiminnan operatiivinen
tulos, MEUR ¹
8,1 17,2 16,9 13,4 11,1
Liiketoiminnan rahavirta, MEUR 8,8 11,1 20,2 15,5 6,2
Tulos/osake ennen
kertaluonteisia eriä, EUR ²
0,32 0,56 0,53 0,36 0,29

¹ Liiketoiminnan operatiivinen tulos ei sisällä kertaluonteisia eriä. Tilikaudella 2009 kertaluonteisiin eriin kuului liikearvon alaskirjausta 23,8 miljoonaa euroa sekä toiminnan uudelleenjärjestelyvarausta 0,9 miljoonaa euroa. Liikevoitto kertaerien jälkeen tilikaudella 2009 oli -7,8 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2011 kertaluonteisiin eriin kuului 25,4 miljoonaa euroa asiakassuhteiden ja liikearvon alaskirjausta ja 4,9 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyvarausta. Liikevoitto kertaerien jälkeen tilikaudella 2011 oli -22,2 miljoonaa euroa.

² Tulos per osake ennen kertaluonteisia eriä on laskettu tilikauden tuloksesta ennen kertaluonteisten erien vaikutusta. Tulos per osake kertaluonteiset erät huomioiden oli vuodelta 2009 -0,67 euroa/osake ja vuodelta 2011 -1,08 euroa/osake.

Toimitusjohtajan katsaus

Digia on tulevaisuudessa erinäköinen yhtiö kuin tähän saakka. Katseemme on suunnattu vahvasti tulevaan. Markkinamuutosten seurauksena olemme tarkentaneet strategiaamme ja uusimme organisaatiomme.

Vuosi 2011 oli Digialle suuren murroksen aikaa. Markkinamuutokset mobiilialueella vaikuttivat toimintaamme merkittävästi. Otimme raskaita askelia sopeutuaksemme uudenlaiseen markkinatilanteeseen, kun jouduimme luopumaan monesta mobiilialueen osaajastamme ja sulkemaan toimipisteemme Porissa ja Lappeenrannassa.

Siitä huolimatta, että vuosi oli meille digialaisille rankka, onnistuimme tekemään hyvää tulosta yritysjärjestelmäalueella. Ostimme alkuvuodesta Nokialta Qt Commercial -lisensointi- ja palveluliiketoiminnan ja olemme kyenneet kehittämään sitä odotusten mukaisesti positiivisesti. Olemme myös jatkaneet monikanavaisten ja langattomien ratkaisukokonaisuuksien tuotteistusta ja panostaneet tuotevalikoimamme käyttäjäkokemuksen kehittämiseen.

Katse vahvasti tulevassa

Jatkossa panostamme yhä enemmän skaalautuvaan, tuotepohjaiseen liiketoimintaan, tuottavan ja vakaan asiakaskohtaisen liiketoiminnan ohella. Haemme monistettavuudella kasvua, paitsi kotimaassa, myös kansainvälisesti. Lisäksi panostamme kasvuun valituilla uusilla markkina-alueilla, erityisesti Venäjällä. Kotimaassa menestyksen avaintekijöitä ovat edellä mainittujen lisäksi asiakasläheisyys ja syvä toimialaymmärrys. Näiden tavoitteiden saavuttamista tukee vahva teknologiaosaamisemme sekä innovatiivisuutemme.

Suhtaudun uuteen suuntaamme innolla. Uskon vankasti, että Digia on tulevaisuudessa entistä vahvemmin suositeltu ratkaisukumppani, pidetty työpaikka sekä tuottoisa ja vakaa sijoituskohde.

Oivaltavat osaajat menestyksemme takana

Olen iloinen siitä, että taitava henkilöstömme on yltänyt vuoden aikana hienoihin suorituksiin. Asiakastyytyväisyytemme on ollut kuluneena vuonna hyvällä tasolla, ja olemme saattaneet loppuun paljon hienosti sujuneita projekteja. Työntekijöidemme taidot huomioitiin myös valtakunnallisesti, kun Laatukeskus myönsi Oiko.fi -pilvipalvelullemme Vuoden laatuinnovaatiopalkinnon.

Yrityksemme on pystynyt tarjoamaan myös uusia haasteita useille työntekijöilleen. Qt Commercial -kaupan yhteydessä toivotimme lämpimästi tervetulleiksi uusia digialaisia, jotka työskentelevät toimipisteissämme Yhdysvalloissa ja Norjassa. Supistuneelta Mobile Solutions -alueelta siirtyi yritysjärjestelmien pariin joukko työntekijöitä.

Yhdessä kohti uutta vuotta

Kiitän lämmöllä asiakkaitamme tuloksekkaasta yhteistyöstä ja omistajiamme luottamuksesta yhtiömme menestystä kohtaan. Haluan ilmaista erityisen kiitoksen koko Digian henkilöstölle siitä, että olette kuluneen vuoden aikana osoittaneet paitsi huipputason asiantuntijuutta, myös sitkeyttä ja peräänantamattomuutta.

Juha Varelius toimitusjohtaja

Liiketoimintojen vuosi

  • Enterprise Solutions -alueen liiketoiminta kasvoi, ja kysynnän arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla
  • Yritysjärjestelmien ratkaisu- ja palvelukehitystä tehtiin useille toimialoille
  • Vahva osaaminen mobiilialueella suunnataan erityisesti monikanavaisuuden kehittämiseen yritysratkaisuissa

Digian Enterprise Solutions -liiketoiminta kasvoi vuoden aikana maltillisesti, ja yhtiö arvioi yritysratkaisuiden kysynnän jatkuvan hyvänä myös tulevaisuudessa.

Ratkaisu- ja palvelukehityksessä painopisteinä ovat toimialoille räätälöidyt ratkaisut sekä vahvan kumppaniverkoston tuotetuki.

Digian pitkä historia ja vahva osaaminen mobiilialueella suunnataan jatkossa uudella tavalla, erityisesti monikanavaisten yritysratkaisujen luomiseen. Toimitusprojekteissa panostetaan erityisesti asiakaslähtöiseen käytettävyyssuunnitteluun.

Enterprise Solutions -liiketoiminta kasvoi odotetun maltillisesti

  • Toiminnanohjausliiketoiminta ja toimialavertikaalien kysyntä kasvussa
  • Uusia tuotteita ja asiakkuuksia rahoitusalalla
  • Järjestöliiketoiminnassa tuoteuutuuksia

Digia tarjoaa IT-ratkaisuja yritysten ja yhteisöjen jokapäiväisen liiketoiminnan tarpeisiin. Ratkaisut perustuvat Digian omiin ja kolmannen osapuolen ohjelmistotuotteisiin sekä niiden koko elinkaaren kattaviin palveluihin.

Enterprise Solutions -alueen liiketoiminta on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta edennyt suunnitelmien mukaisesti ja kasvanut maltillisesti vuonna 2011. Vuoden loppua kohti edettäessä asiakkaiden varovaisuus yleisessä talousilmapiirissä lisääntyi ja merkittävien investointipäätösten ennustettiin hieman viivästyvän alkuvuonna 2012. Pidemmällä aikavälillä Digia arvioi ratkaisujen kysynnän kuitenkin jatkuvan hyvänä.

Toimialavertikaalien kysyntä yleistynyt

Digian edustamien toiminnanohjaustuotteiden kysyntä on jatkunut vahvana, ja liiketoiminta on kasvanut tasaisesti. Kuluvan vuoden erityispiirteenä on ollut eri toimialoille suunnattujen toimialavertikaalien roolin selvä kasvu. Digia on tehnyt vertikaalitoimituksia hiljattain esimerkiksi vähittäiskaupan ja logistiikan toimialoille.

Yritysten integraatiotarpeet kasvussa

Digian integraatioratkaisuiden kysyntä on kasvanut vuoden aikana ja kysynnän arvioidaan jatkavan tasaista kasvuaan. Erityisesti palvelu- (SOA) ja tapahtumakeskeisten (EDA) arkkitehtuurien toteutusprojektien kysyntä on kasvanut toimialasta riippumatta.

Tunnustettu portaalialueen kumppani

Digian Portaalipalveluissa on panostettu Oracle WebCenter ja Microsoft Sharepoint 2010 -osaamisen kehittämiseen. Tunnustuksena panostuksista Digia on valittu vuoden 2011 Oracle Fusion Middleware -kumppaniksi. Vahvinta asiakaskysyntä on vuoden aikana ollut sähköisten työpöytien, dokumenttienhallinnan ja itsepalveluratkaisuiden alueilla.

Suuri markkinaosuus säilynyt rahoitusalan ja järjestöjen ohjelmistoissa

Myös rahoitusalalle ja järjestöille suunnatuissa ohjelmistoissa Digian markkinaosuus on säilynyt korkealla tasolla. Kuluvana vuonna on kehitetty aktiivisesti rahoitusalalle portaali- ja mobiilituotteita. Lisäksi Digian pankkijärjestelmän asiakaskunta on laajentunut.

Työttömyyskassoille ja ammattiliitoille suunnattu sähköisen asioinnin järjestelmä on uudistettu kokonaan, ja tarjoama on kasvanut dokumentinhallinnan ja sähköisen jäsenkortin myötä.

Mobile Solutions -liiketoiminta supistui merkittävästi

  • Digia on pitkän linjan mobiilipalveluiden toimittaja
  • Merkittävä muutos mobiilimarkkinassa ─ henkilöstön määrää sopeutettu pysyvän kysynnän tasolle
  • Tehokkaat ja asiakaslähtöiset palvelut myös jatkossa

Digialla on mobiiliratkaisujen toimittajana pitkä ja menestyksekäs historia, joka pohjautuu laajan kokemuksen tuomaan huippuluokan osaamiseen. Korkea asiakastyytyväisyys puhuu toimitusten luotettavuuden ja korkean laadun puolesta.

Sopimustuotekehityksen kysyntä laski pysyvästi

Kulunut vuosi 2011 oli suuren muutoksen aikaa mobiililiiketoiminnan alueella. Alkuvuodesta yhtiön suurimman asiakkaan julkistama merkittävä strateginen muutos vaikutti pysyvästi Digian sopimustuotekehityspalvelujen kysyntään laskevasti.

Tietyillä teknologia-alustoilla muutokset tapahtuivat erittäin nopeasti, ja suurimmat vaikutukset kohdistuivat Digian liiketoimintaan vuonna 2011. Sopeutuakseen merkittävään markkinamuutokseen Digia joutui vähentämään kapasiteettiaan mobiililiiketoiminnan alueelta. Porin ja Lappeenrannan toimipisteiden lakkauttaminen sekä henkilöstövähennykset myös muilla paikkakunnilla olivat toimenpiteitä, joilla liiketoimintaa on sopeutettu pysyvää kysynnän tasoa vastaavaksi.

Vahva käytettävyysosaaminen osana toimitusprojekteja

Murroksen myötä Digia on uudistanut organisaationsa. Organisaatiouudistuksen myötä voitiin varmistaa tehokkaiden asiakaslähtöisten palveluiden tarjonta myös jatkossa.

Mobiililiiketoiminnan osalta Digia tarjoaa asiakkailleen jatkossakin kokonaisvaltaisen tarjoaman läpi koko mobiilituotekehityksen elinkaaren aina innostavan käyttäjäkokemuksen hahmottelusta ratkaisun markkinoille tuomiseen ja ylläpitoon.

Painopiste tarjoamassa siirtyy entistä vahvemmin tuotekehityksen alkupään toimintoihin, joissa Digian vahva käytettävyysosaaminen voidaan aiempaa tiiviimmin sitoa osaksi toimitusprojekteja. Liiketoiminnan perustana on ohjelmistokokonaisuuksien itsenäinen hallinta ja toimittaminen.

Teknologioiden osalta Digia jatkaa aiemmin tukemiensa alustojen parissa. Fokus on Qt-, Linux- ja E2E-ratkaisujen tarjonnassa.

Digian toimintaympäristö muuttui oleellisesti vuonna 2011

  • Kiinnostus monikanavaisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin heräsi
  • Vallitsevaan taloustilanteeseen liittyvä varovaisuus kasvoi loppuvuotta kohden
  • Mobiilialueen toimintaympäristön muutos ajoi Digian sopeuttamistoimenpiteisiin, mutta myös muiden kasvualueiden kiihdyttämiseen ja innovointiin

Useilla Digian asiakastoimialoilla muutos vuoden 2011 aikana oli merkittävää. Oleellisimmat muutokset liittyivät mobiilitoimialan murrokseen: teknologia-alustojen kiihtyneeseen kilpailuun ja Digian asiakkaiden tekemiin strategisiin valintoihin.

Vuonna 2011 epävarmuutta aiheutti yleisten talousnäkymien heikkeneminen loppuvuotta kohden. Tietojärjestelmäratkaisujen kysyntä pysyi hyvällä tasolla lähes koko vuoden ajan. Loppuvuonna euroalueen ja koko globaalin markkinan epävarmuus alkoi kuitenkin heijastua päätöksentekoon kotimarkkinassa.

Monikanavaisten ratkaisujen ja palveluiden kysyntä kiihtyi vuoden aikana. Vuoden 2011 aikana markkinoilla alettiin tunnistaa mobiliteetin mukanaan tuomia selkeitä hyötyjä. Tiekarttaa mobiliteetin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen alettiin jo rakentaa. Digia uskoo, että vuosi 2012 on läpimurron vuosi, jolloin tehokkuutta, tuottavuutta ja hyvää asiakaskokemusta tuotetaan monikanavaisilla ratkaisuilla ajasta ja paikasta riippumatta.

Finanssitoimialan palvelut käyttöön ajasta ja paikasta riippumattomasti

Digia vahvisti asemiaan varainhoidon sekä pienten ja keskisuurten pankkien perusjärjestelmäratkaisuissa vuoden 2011 aikana. Myös Digian laajentunut pankkijärjestelmä ja verkkopankkitoiminnallisuus lisäsivät kysyntää vuoden aikana. Älypuhelinten ja tablettien yleistymisen myötä Digia on lisännyt tarjontaa myös finanssisektorille suunnattuihin mobiiliratkaisuihin.

Julkishallinnon palvelut murroksessa, palvelut yhä useammalle mutta pienemmin resurssein

Kilpailu julkishallinnon tietojärjestelmähankkeista kiristyi vuoden 2011 aikana. Hankkeiden tavoitteena on ollut tuottaa palvelut yhä suuremmalle joukolle julkishallinnon asiakkaita yhä pienemmin resurssein. Osa julkishallinnon palveluista on digitalisoitu verkkoon itsepalveluksi. Julkishallinnossa otettiin vuoden aikana käyttöön myös valmisohjelmistoratkaisuja, joillakin sektoreilla jopa kansainvälisesti yhteensopivia järjestelmiä, mikä on merkittävä muutos aiempaan.

Kaupan toimialalla kilpailu kuluttajan sitouttamisesta ja paremmasta palvelusta kiihtyi

Vuoden 2011 aikana tarve arvoketjun johtamiseen reaaliaikaisella tiedolla kasvoi entisestään. Kysyntä kasvoi työvoiman oikea-aikaista saatavuutta ja myymälätyön tehokkuutta parantavien tietojärjestelmäratkaisujen osalta. Nämä järjestelmät optimoivat ja vapauttavat aikaa asiakaskokemuksen kehittämiseen myymälässä.

Digia vastasi kaupan toimialan tarpeisiin tuomalla markkinoille Digia Smart Store -konseptin. Siinä kaupan ketjuohjaus ja vähittäiskaupan myymäläratkaisut yhdistetään kokonaisuudeksi, joka kattaa keskeiset vähittäis- ja erikoistavarakaupan tarpeet. Vuoden aikana kiinnostus Digia Smart Store -konseptin mobiilipalveluita kohtaan kasvoi. Mobiliteetti ja reaaliaikainen tieto ajasta ja paikasta riippumatta vapauttavat kaupan ammattilaisen työnsä ja asiakkaansa ääreen.

Mobiilitoimialan teknologiamurros on uuden alku Digialle

Digia on tunnettu mobiilitoimialalla vahvasta teknologiaosaamisestaan valituilla teknologia-alustoilla. Osaamisen sekä hyvän asiakastuntemuksen ja -läheisyyden varaan oli rakennettu merkittävää liiketoimintaa. Alkuvuodesta merkittävän asiakkaan julkistama oleellinen strateginen muutos on pysyvästi vaikuttanut Digian sopimustuotekehityspalvelujen kysyntään laskevasti.

Tietyillä teknologia-alustoilla muutokset tapahtuivat erittäin nopeasti, ja suurimmat vaikutukset kohdistuivat Digian liiketoimintaan vuonna 2011. Sopeutuakseen merkittävään markkinamuutokseen Digia joutui vähentämään henkilöstöään mobiililiiketoiminnan alueelta.

Digian vahvuutena on erinomainen teknologiaosaaminen sekä kyky oppia uusia teknologioita vallitsevan kysynnän mukaan. Siten Digia suuntaa mobiiliosaamistaan uusille alueille. Yhtiöllä on erittäin laaja asiakaskunta yritysjärjestelmissä ja kykyä ymmärtää eri toimialojen yritys- tai kuluttajapalveluiden monikanavaiset tarpeet. Tämä yhdessä mobiiliteknologiaosaamisen kanssa antaa Digialle ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda uutta ja kasvavaa liiketoimintaa nopeasti kehittyvässä mobiilimarkkinassa.

Toimintaympäristö 2011 muilla asiakastoimialoilla ja kansainvälisesti

Digian muilla asiakastoimialoilla selkeimpinä muutosvoimina vuonna 2011 oli lisääntyvä tarve työvoiman ja liikkuvan työn tehokkaalle johtamiselle sekä hyvän ja erottuvan asiakaskokemuksen tuottamiselle.

Kansainvälisesti, erityisesti Venäjällä, kulunut vuosi 2011 oli Digialle orastavan läpimurron vuosi. Erityisesti yritysjärjestelmien asiakaskuntaa onnistuttiin laajentamaan Venäjän markkinoilla. Uusi asiakaskunta koostuu pääosin venäläisistä yrityksistä.

Case-galleria

Palvelutasohallinnalla laadukkuutta Elisan asiakastoimituksiin

  • Asiakaskokemus paremmaksi
  • Ongelmakohtien paikallistaminen järjestelmälliseksi

Palveluntarjoajan tulee voida tarjota asiakkailleen mahdollisuus seurata yrityksen tuottamien palveluiden tasoa. Kun palvelutasojen hallinta on toteutettu johdonmukaisesti jatkuvana palveluna, voi asiakas varmistua saavansa kustannustehokkaita ja liiketoimintavaatimuksiaan vastaavia palveluita. Palvelutarjoajan liiketoimintaprosesseihin mahdollisesti liittyviä ongelmakohtia voidaan paikallistaa palvelutasohallinnan tuottaman mittaroidun raportoinnin avulla.

Elisa on Pohjoismaiden johtava viestintäpalvelujen tuottaja. Elisa toimii Pohjoismaiden lisäksi Baltian maissa ja Venäjällä. Elisa palvelee alueellisesti noin 2 miljoonaa kuluttaja-asiakasta ja kansainvälisesti noin 150 000 yritysasiakasta ja julkishallinnon organisaatiota tarjoamalla laajan valikoiman erilaisia liittymiä palveluineen. Elisa toimii globaalisti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin kanssa.

Järjestelmällistä palvelutason seurantaa

Digia on tehnyt Elisan kanssa yhteistyötä usean vuoden ajan palvelutasohallinnan (SLM, Service Level Management) ja palvelutasosopimusten (SLA, Service Level Agreement) seurannan ja raportoinnin alueella.

Digian ja Elisan yhteistyöhön on sisältynyt palvelutasohallinnan määrittelyä ja konseptointia. SLA-raportoinnissa Digian vastuulla on ollut raporttien määrittely, toteuttaminen ja testaaminen sekä raportointiin liittyvät tukipalvelut. Palvelutasojen hallinta ja sen mukainen raportointi perustuu Elisan eri operatiivisten lähdejärjestelmien tietoihin ja CA Business Service Insight -järjestelmän käyttöön.

Häiriöt hallintaan

Palvelutasohallinnan ja SLA-raportoinnin painopisteitä Elisalla ovat sisäinen toiminta, toimittajaverkosto ja loppuasiakkaat.

Asiakastoimitusten ja häiriöhallinnan laadukkuuden parantaminen on näkynyt Elisalla toiminnan tehostumisena, toimittajaverkoston tarkempana seurantana ja kehittämisenä sekä loppuasiakkaille muodostuvana parempana asiakaskokemuksena.

Tehoa Ojala-Yhtymän tuotannonohjaukseen

  • Materiaali- ja tuotannonohjaus on tarkentunut ja yli- ja alikuormitustilanteita voidaan ehkäistä tehokkaasti
  • Asiakaspalvelu on parantunut tuotannon joustavuuden kehittyessä

Ojala-Yhtymä Oy on kokenut ohutlevymekaniikan ja virtakisko-osien sopimusvalmistaja, jonka asiakkaita ovat suuret kansainvälisillä markkinoilla toimivat teollisuuden kone- ja laitevalmistajat. Palvelut kattavat korkealaatuisten mekaniikkaosien valmistuksen, kokoonpanon ja järjestelmätoimitukset.

Haastava tarjouslaskenta

Ojala-Yhtymän vuosia käytössä ollut tarjouslaskennan prosessi, useat erilliset työkalut ja vanha toiminnanohjausjärjestelmä kaipasivat nykyaikaistamista. Tuotannonohjausta haluttiin kehittää paremmin liiketoimintaa tukevaksi, ja saada Suomessa, Keski-Euroopassa ja Aasiassa toimivat yksiköt saman järjestelmän piiriin.

Uuden järjestelmän tuli soveltua erittäin haastavaan tarjouslaskentaan ja nopeaan suurivolyymiseen tuotantoon. Kaikki tuotteet valmistetaan nopealla toimitusajalla kovassa kilpailutilanteessa.

Valmistautumista tulevaisuuteen

Digian toimittama Digia Enterprise ERP -järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomessa ja Euroopassa.

Uuden järjestelmän ansiosta tuotantosolujen ohjaus on tarkentunut ja niiden yli- tai alikuormitustilanteet voidaan ehkäistä aiempaa tehokkaammin. Tarjouslaskentaa kehitettiin siten, että siinä huomioidaan kaikki kappaleen kustannuskomponentit luotujen ohjausmallien avulla. Näin myyntiosasto pystyy käsittelemään samassa ajassa enemmän tarjouksia, ja myös mahdollisuus tarjouksen laskijan inhimillisiin virheisiin pienenee.

"Uusi tuotannonohjausjärjestelmä on meille hankinta, jolla pyrimme ennen kaikkea vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin", sanoo Ojala-Yhtymän tietohallintojohtaja Erkki Kontiokari.

Seuraavaksi vuorossa on raportoinnin ja langattomien ratkaisuiden liittäminen järjestelmään.

Automatisoitu lainajärjestelmä Risicumin lainanantoon

Automatisoitu laskutus, maksujen seuranta ja reskontra

Joustava skaalautuvuus toiminnan kasvaessa

Risicum Oyj on Suomen suurin pienlainoja ja pikavippejä myöntävä yritys, joka lainaa yksityishenkilöille 1 000 euroon saakka ilman vakuuksia tai takauksia. Yrityksellä on asiakkaita noin 200 000. Risicum on osa kuluttajarahoitukseen erikoistunutta yhdysvaltalaista DFC Global -konsernia.

Kun Risicum perustettiin vuonna 2005, se hoiti itse vain lainojen myöntämisen. Liiketoiminnan kasvaessa ja kehittyessä lainojen hallinta haluttiin siirtää yritykselle itselleen, mikä tarkoitti ansaintalogiikan täydellistä muutosta.

Digian ja Risicumin yhteistyö alkoi vuonna 2009, ja Digian ratkaisu lainojen hallintaan otettiin käyttöön vuonna 2010. Se kattaa koko lainanannon back office -toiminnot sen jälkeen, kun laina on myönnetty asiakkaalle.

Laskutus ja maksumuistutukset automaattisesti

Noin 95 prosenttia Risicumin asiakkaista hakee lainaa verkossa.

Kun asiakkaalle on myönnetty laina, hän saa rahat tililleen ja seuraavana päivänä laskun, joka tulee automaattisesti Digian toimittamasta järjestelmästä. Järjestelmällä seurataan myös maksun suorittamista. Mikäli maksua ei kuulu eräpäivään mennessä, järjestelmä lähettää automaattisesti muistutuksen sekä sähköpostilla että tekstiviestinä.

Jos asiakas ei maksa lainaansa sovitussa ajassa muistutustuksista huolimatta, maksu siirtyy järjestelmästä automaattisesti perintään.

Pienet summat, suuret määrät

Digian lainajärjestelmällä hoidetaan kassan täsmäytys päivittäin. Se toimii myös reskontrana, jolla hoidetaan maksut pankkeihin ja luetaan tiliotteet ja maksutiedot, ja josta saadaan aineisto suoraan kirjanpitoon. Lisäksi ratkaisu on integroitu Risicumin asiakashallintajärjestelmään.

Pienlainat poikkeavat perinteisistä finanssiratkaisuista erityisesti siinä, että yksittäiset rahamäärät eivät ole suuria, mutta transaktioiden määrä saattaa olla hyvinkin suuri. Koko prosessilta edellytetään siis erittäin korkeaa automatisointiastetta.

Läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta Trafin tietohallintoon

  • Yhdenmukainen toimintatapa useasta organisaatiosta muodostetulle virastolle
  • Resurssien tehokkaampi hyödyntäminen paransi asiakaspalvelua

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Oy vastaa Suomen liikennejärjestelmän sääntelystä ja valvonnasta sekä kehittää liikennejärjestelmän turvallisuutta ja edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Trafi muodostettiin yhdistämällä Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto, Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto sekä Rautatievirasto.

Uutena virastona Trafi halusi järjestelmän, joka tehostaisi tietohallinnon tukipalveluiden toimintaa ja tukisi yhteisillä prosesseilla uuden viraston käynnistämistä.

Taustalla puitesopimus

Digian Service Desk Management -järjestelmä otettiin Trafissa käyttöön Digian ja Hanselin välisen puitesopimuksen perusteella. Sillä hallitaan Trafin sisäisiltä asiakkailta vastaanotettujen palvelupyyntöjen käsittelyä. Pyynnöt voivat liittyä työasemiin, puhelimiin, tietoliikenteeseen, sovelluksiin, toimistotekniikkaan, käyttäjätunnuksiin tai käyttöoikeuksiin.

Ratkaisuajat lyhenivät

Service Desk Managementin avulla Trafin tietohallinnon tukipalveluiden toiminta tehostui ja asiakkaat saavat entistä laadukkaampaa ja sujuvampaa palvelua. Tehostuminen tarkoittaa lyhyempiä ratkaisuaikoja ja tehokkaampaa resurssien hyödyntämistä sekä parannetun raportoinnin myötä tehokkaampaa prosessin seurantaa ja ohjeistusta. Prosessit ovat myös aiempaa läpinäkyvämpiä, mikä helpottaa niiden johtamista.

Projektissa hyödynnettiin jo aiemmin Hanselin sopimuksen piirissä tehtyjä määrittelyjä ja toteutustapoja. Näin Trafille saatiin lokalisoitu monipuolinen tapahtumahallinnan tuki kohtuullisen helposti ja edullisesti.

Hallittu sisällöntuotannon hajautus TTY:lle

  • Hajautettu sisällöntuotanto helpoksi
  • Uusi teknologia-alusta mahdollistaa järjestelmän laajentamisen tulevaisuudessa

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on kansainvälinen tiedeyliopisto, joka keskittyy tekniikan ja arkkitehtuurin tutkimukseen ja siihen perustuvaan ylimpään opetukseen. Säätiömuotoisessa yliopistossa työskentelee noin 2 000 henkilöä, joista 80 prosenttia on opetus- ja tutkimustyössä tai sitä avustavissa tehtävissä.

Hajautettu Tutka

TTY tarvitsi uuden järjestelmäalustan henkilökunnan intranet-järjestelmälleen Tutkalle. TTY:llä on pitkä kokemus ja vahvat periaatteet hajautetun sisällöntuotannon käytännöistä erityisesti uutissisältöjen osalta. Tätä haluttiin kehittää edelleen, ja olennaista uudistuksessa oli erityisesti sisällön laadullinen luokittelu.

Uudeksi alustaksi valittiin Digian kanssa yhteistyössä monimuotoinen sisällönhallinnan kokonaisratkaisu Oracle UCM Content Server. Se tarjoaa kestävän ja luotettavan pohjan monimuotoiselle sisällön tuottamiselle ja hallinnoinnille ja mahdollistaa käyttäjäkohtaisten toimintojen toteutuksen.

Apuna automaattiset luokittelusäännöt

Uusi alusta mahdollistaa intranetin sisällön luokittelun jo sisällön luontivaiheessa järjestelmään rakennettujen automaattisten luokittelusääntöjen ansiosta.

Laitokset voivat tuottaa ja hallita omia sivustojaan järjestelmään rakennetulla, organisaatiorakenteeseen perustuvalla, SiteAdmin-hallinnointitasolla. Helppokäyttöisyyden ansiosta kuka tahansa järjestelmän käyttäjä voi tuottaa sisältöä valituille palstoille eri julkaisukanaviin tietoturvaluokituksen rajoissa.

Uusi teknologia-alusta mahdollistaa sekä järjestelmän sisällön että toiminnallisuuden laajentamisen tarpeiden kasvaessa. Sisällön monimuotoistuessa käyttäjille voidaan rakentaa esimerkiksi yhä jalostetumpia ja kohdennetumpia palveluita tiedon löytämisen helpottamiseksi.

Työvuorojen tarjoaminen helpoksi SOK:ssa

  • Helppokäyttöinen palvelu käytettävissä aina ja kaikkialla
  • Edistää työvoiman liikkuvuutta ja oppimista yrityksen sisällä

S-ryhmällä on noin 1 600 toimipaikkaa Suomessa. S-ryhmän muodostavat alueelliset osuuskaupat ja niiden omistama Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) tytäryhtiöineen.

Tehokkuutta työvuorojen tarjoamiseen

Työvuorojen tarjoamiseen on käytetty S-ryhmässä useita eri menetelmiä. Joissakin toimipaikoissa työntekijöille on tarjottu lisätyötä massatekstiviestein, toisaalla esimiehet ovat soittaneet tai lähettäneet viestejä omista puhelimistaan. Työntekijälle halutaan usein tarjota lisätyötunteja myös oman osuuskaupan muista yksiköistä.

S-ryhmä päätti tehostaa ja yhtenäistää menetelmiä työvuorojen tarjoamisessa. Tavoitteena oli myös varmistaa osaaikaisten lisätyöntarjoamisvelvoitteen toteutuminen aiempaa paremmin. Yli puolet S-ryhmän työntekijöistä on osa-aikaisia.

Apua esimiehen arkeen

Digian Tempus-palvelulla esimiehet voivat tarjota työvuoroja sopiville työntekijöille helposti ja tehokkaasti. Kun esimies valitsee Tempuksessa työpisteen ja tarjottavan vuoron ajankohdan, Tempus etsii automaattisesti ne työntekijät, jotka ovat kiinnostuneita työskentelemään kyseisessä työpisteessä, joilla on tehtävään tarvittavaa osaamista ja jotka ovat juuri silloin käytettävissä.

Tempus lähettää työtarjouksen työntekijöille tekstiviestillä. Kun esimies on valinnut sopivat työntekijät, vuoron saaneille työntekijöille lähetetään siitä vahvistus. Muut vuorosta kiinnostuneet saavat tiedon, etteivät tulleet valituksi.

Tempus on integroitu Digia iSuiten avulla S-ryhmän käyttämään työvuorosuunnittelujärjestelmään.

"Järjestelmän helppokäyttöisyys oli tärkeää alusta alkaen, ja siitä Tempus onkin saanut esimiehiltä kiitosta. Myös työvuorotietojen automaattista siirtymistä työvuorosuunnittelujärjestelmään on kiitelty. Se poistaa päällekkäistä työtä ja tehostaa esimiesten ajankäyttöä selvästi", kertoo HR-asiantuntija Anna-Kaisa Hakala SOK:n Henkilöstöyksiköstä.

Rahoitusyhtiölle valmiudet pankkitoimintaan

  • Tilikäsittely, kirjanpitotoiminnot ja maksuliikenne automatisoitu
  • Modulaarisuus mahdollistaa järjestelmän helpon laajentamisen ja muokkaamisen

SAV-Rahoitus Oyj on suomalainen ajoneuvorahoituksiin erikoistunut rahoitusyhtiö, jonka osake noteerataan pörssin First North -listalla Suomessa. Yritys on toiminut yli kymmenen vuotta, ja sinä aikana noin 100 000 suomalaista on hakenut luotto- ja rahoitusratkaisua SAV-Rahoituksesta.

SAV-Rahoitus on suunnitellut myös pankkitoimiluvan hakemista. Se mahdollistaisi yleisötalletusten vastaanottamisen ja rahoitustoiminnan muuttamisen talletuspankkitoiminnaksi. Toiminta tapahtuisi verkkopankissa.

Talletusten vastaanottamista varten SAV-Rahoitukselle rakennettiin Digia Financial Systems -tuoteperheen ratkaisuihin perustuva järjestelmä. Se mahdollistaa pankkitoiminnan perustoiminnot, kuten otto- ja antolainauksen, ja sisältää niitä tukevat raportointi- ja liittymäominaisuudet.

Verkkopankille on olennaista toimintojen automaattisuus

Digian rakentamassa järjestelmässä pankin asiakas voi itse rekisteröityä asiakkaaksi, tehdä rahasiirron omasta pankistaan ja perustaa talletuksen. Talletusten koronmaksu- ja eräännytystoiminnot vaativat toimenpiteitä pankilta vain poikkeustapauksissa. Myös reskontran sisäinen laskukäsittely, tiliöintiaineiston toimittaminen kirjanpitoon sekä maksuliikenne hoituvat lähes automaattisesti.

Tietoturvan takaa suomalaisten pankkien yhteinen tunnistamispalvelu TUPAS.

Verkkopankki toteutettiin modulaarisesti, jotta järjestelmää on helppo laajentaa ja kehittää tulevaisuudessa. Digia Financial Systems -ratkaisuun sisältyvät verkkopankkiominaisuuksien lisäksi muun muassa lainat ja luotolliset tilit, ja siitä saadaan sekä asiakkaan että viranomaisten tarvitsemat raportit.

Kattava kokonaisratkaisu

"Koekäytössä järjestelmä on osoittautunut toimivaksi ja tarpeitamme vastaavaksi. Uskon sen palvelevan meitä tehokkaasti myös lainaustoiminnassa, vaikka emme laajentuisikaan talletuspankiksi", kertoo SAV-Rahoituksen toimitusjohtaja Harri Kalliokoski.

CASE: OJALA-YHTYMÄ

Digia lyhyesti

Digia on suomalainen ohjelmistoratkaisu- ja palveluyhtiö. Lähes 1 200 huippuosaajaamme luovat oivaltavia ratkaisuja ja onnistumisia ihmisten, yritysten ja yhteisöjen jokaiseen päivään. Parannamme asiakkaidemme kilpailukykyä toimintaa tehostavien ja asiakaskokemusta parantavien monikanavaisten yritysratkaisujen avulla. Asiakkaamme luottavat oivaltaviin asiantuntijoihimme, syvään toimialaymmärrykseemme ja tunnetusti laajaan teknologiaosaamiseemme. Innovatiiviset tuotteemme ovat ihmisten saatavilla ympäri maailmaa.

Toimitamme ICT-ratkaisuja ja -palveluja eri toimialoille, joista keskeisiä ovat finanssi, julkishallinto, kauppa ja palvelut sekä telekommunikaatio. Digia toimii Suomessa, Venäjällä, Kiinassa, Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö on listattuna NASDAQ OMX Helsingissä (DIG1V).

www.digia.fi

Miten onnistuminen luodaan – Digian strategia lyhyesti

  • Vahva kassavirta kilpailukykyisellä palveluliiketoiminnalla
  • Kasvun vahvistaminen skaalautuvan, ohjelmistotuotepohjaisen liiketoiminnan sekä uusien markkina-alueiden avulla
  • Lyhyen aikavälin tuloksentekokyvyn ja tulevaisuuden kasvun välinen tasapaino sekä motivoitunut henkilöstö jatkuvuuden varmistajina

Digian 2014 vision saavuttaminen perustuu seuraaviin strategisiin kulmakiviin:

Ylläpidetään kilpailukykyinen ja kehittyvä palveluliiketoiminta, jolla varmistetaan tasainen kassavirta ja kohtuullinen kasvu. Keskeistä on tuottaa arvoa asiakkaan liiketoiminnalle asiakasläheisellä toimintamallilla ja asiakaskeskeisellä ratkaisutavalla.

Kehitetään olemassa olevan tarjoaman rinnalle skaalautuvia liiketoimintamalleja nopeuttamaan kasvua. Tämä tehdään tuotteistamalla tarjoamaa monistettaviksi toimialakohtaisiksi ratkaisuiksi sekä niihin liittyviksi palveluiksi. Lisäksi kehitetään ohjelmistoja ja palveluja kansainväliseen internet-jakeluun.

Lisätään kasvupotentiaalia laajentamalla kotimarkkina-aluetta uusille, nopeasti kasvaville markkina-alueille, kuten Venäjälle.

Tasapainotetaan vankalla investointien hallinnalla lyhyen aikavälin tuloksentekokyky ja pitkän aikavälin kestävä kasvu.

Panostetaan henkilöstön motivaatioon ja sitoutumiseen sekä kehitetään yhtiön mielikuvaa houkuttelevana työnantajana.

Varmistetaan, että yhtiön johtaminen, rakenne ja toimintamallit luovat yhdensuuntaisen tuen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Visiosta toiminnaksi – strategian toteuttaminen

  • Asiakastarpeen ymmärtäminen ja hyödyn tuottaminen
  • Strategiset portfoliot ja eri liiketoimintamallit
  • Organisaatio ja johtamisen fokus

Menestyksen avain on kyky ymmärtää asiakkaan tarve sekä vastata siihen arvoa tuottavalla ratkaisulla. Ratkaisutapa ei kuitenkaan ole aina vakio.

Yksi hakee omaan ainutlaatuiseen toimintamalliinsa tarkalleen sovitettua ratkaisua. Toinen arvostaa enemmän toimialan vakiintuneet mallit ja käytännöt valmiiksi sisältävää ratkaisua, tarvittaessa asiakaskohtaisesti sovitettuna. Kolmas saa parhaan hyödyn internetin kautta jaettavalla ja nopeasti käyttöönotettavalla ohjelmistolla tai palvelulla.

Taito ymmärtää eri asiakkaiden tarpeita ja tuottaa niihin parhaiten soveltuvia ratkaisuja on myös kestävän ja kannattavan kasvun sekä sen tuoman omistaja-arvon kehittymisen edellytys.

Strategiset painopistealueet

Strategian toteutumisen, eri liiketoimintamalleihin optimoidun lupaus-lunastusketjun sekä investointien tuottavuuden varmistamiseksi Digian liiketoiminta jakautuu neljään strategiseen painopistealueeseen. Ne muodostavat myös yrityksen liiketoimintayksiköt vuoden 2012 alusta lukien:

  • Asiakaskohtaiset ratkaisut ja palvelut (Solutions & Services -liiketoimintayksikkö)
  • Toimialakohtaiset monistettavat ohjelmistoratkaisut (Industry Verticals -liiketoimintayksikkö)
  • Kansainvälinen ohjelmistoliiketoiminta (International Products -liiketoimintayksikkö)
  • Uudet markkina-alueet (New Market Areas -liiketoimintayksikkö)

Avaintoimialoja ja markkinointia, osaamisen- ja kapasiteetinhallintaa, strategista kehitystyötä sekä liiketoiminnan tukitoimintoja johdetaan horisontaalisesti yli liiketoimintayksiköiden.

Asiakaskohtaiset ratkaisut ja palvelut

  • Pitkälle tulevaisuuteen kestävät arkkitehtuurit ja teknologiat
  • Avaimena asiakasosaamisen yhdistäminen syvään teknologiaosaamiseen ja kattaviin palveluihin
  • Innovatiiviset mobiili- ja internet-ratkaisut

Digian Solution & Services -liiketoiminta tuottaa ratkaisuja ja palveluja systemaattisesti asiakkaiden liiketoimintaa tukien.

Toimintaympäristön kansainvälistyessä ja verkkopalvelujen lisääntyessä Digia auttaa asiakkaitaan hyödyntämään ITratkaisuja, joilla he voivat rakentaa ylivertaisen personoidun asiakaskokemuksen, tarjota palveluitaan kellon ympäri loppuasiakkaita puhuttelevalla tavalla sekä erottautua kilpailijoistaan.

Pitkälle tulevaisuuteen kestävät arkkitehtuurit ja teknologiat

Liiketoiminnan, käyttäjien ja asiakkaiden tarpeet sekä teknologian nopeat muutokset edellyttävät IT-järjestelmiltä integroituvuutta, tietoturvaa ja personointia. Käyttäjillä tulee olla näkymä heille relevanttiin tietoon erilaisilla päätelaitteilla, ajasta tai paikasta riippumatta.

Palveluista ja valmistuotteista koostuva Digian ratkaisupaletti rakentaa linkin asiakkaiden liiketoimintastrategian ja sitä tukevan IT-ratkaisun välille. Näin käyttäjien ja järjestelmien välinen tiedonvaihto sekä uusien kanavien, kuten sosiaalisten medioiden, hyödyntäminen onnistuu joustavasti.

Järjestelmät yhdistetään uusiin sähköisiin palveluihin standardien rajapintojen avulla, minkä Digian edustamat johtavat teknologia-alustat mahdollistavat.

Palvelut kattavat koko järjestelmäkehityksen elinkaaren

Digian tarjoama koostuu tuotteistetuista ratkaisuista ja palveluista, jotka kattavat koko järjestelmäkehityksen elinkaaren arkkitehtuuri-, konsepti- ja käyttöliittymäsuunnittelusta alkaen aina ohjelmistokehitykseen, integraatioon ja ylläpitoon saakka:

  • Sopimustuotekehityspalvelut sekä teknologia- ja asiakaskohtaiset osaamiskeskukset
  • Käyttökokemuspalvelut ja konseptointi
  • Konsultointi- ja arkkitehtuuripalvelut
  • Mobiili- ja internet-ratkaisut

Digialta innovatiivisia mobiili- ja internet-ratkaisuja asiakkaille

Pitkäaikaiset asiakassuhteet, toimialaosaaminen ja mobiiliratkaisut ovat yhdistelmä, joka luo Digialle vahvan pohjan innovatiivisten end-to-end -palveluiden toteuttamiselle. Toiminnan perustana ovat johtavat teknologia-alustat, vahva tekninen osaaminen, asiakkaiden liiketoiminnan tuntemus sekä konseptointi.

Digian tuotteistettu design-prosessi huomioi käyttäjien, liiketoiminnan ja teknologian vaatimukset ja yhdistää ne nopeasti muuttuvien markkinoiden luomiin mahdollisuuksiin. Digia innovoi menestyksekkäitä ratkaisuja asiakkaidensa tarpeisiin.

Toimialakohtaiset monistettavat ohjelmistoratkaisut

  • Monistettavia liiketoimintakonsepteja ja -ratkaisuja valituilla kohdetoimialoilla
  • ERP- ja operatiivisia järjestelmiä sekä portaali- ja integraatiototeutuksia mukana monikanavaisuus
  • Syvä toimialaymmärrys

Digian Industry Verticals -liiketoiminta keskittyy monistettaviin liiketoimintakonsepteihin ja -ratkaisuihin valituilla toimialoilla. Esimerkiksi kaupan toimialalle Digia on kehittänyt kokonaisvaltaisen Digia Smart Store -järjestelmäkonseptin vastaamaan kasvavan kilpailutilanteen tuomaan haasteeseen.

Kattava järjestelmäkokonaisuus omiin ja kumppanituotteisiin perustuen

Valittuja toimialoja liiketoiminta-alueella ovat muun muassa tukku- ja vähittäiskauppa, teollisuus, palvelut, rahoitusala ja järjestöt. Digia tarjoaa kohdetoimialoilla asiakkailleen kattavan järjestelmäkokonaisuuden, joka muodostuu sekä omista että soveltuvista teknologiakumppanin tuotteista. Digian palveluvalikoimaan kuuluvat sekä laadukkaat käyttöönottopalvelut että laajat järjestelmän elinkaaren aikaiset palvelut, tukipalveluista järjestelmien ylläpitoon ja hostingiin.

Tuotepohjaisuus keventää järjestelmähankkeiden toteutusta

Industry Verticals -liiketoiminta tarjoaa uusille ja nykyisille asiakkaille tuotepohjaisia ohjelmistoratkaisuja ja niihin liittyviä palveluita vahvaan toimialaosaamiseen tukeutuen. Tarjoaman ytimen muodostavat ERP-järjestelmät, rahoitusalan ja järjestöjen operatiiviset järjestelmät sekä niihin liittyvät portaalitoteutukset ja integraatioratkaisut.

Tarjoamaa täydennetään joustavasti teknologiakumppanien ratkaisuilla ja ERP-toimialavertikaaleilla, joiden avulla järjestelmien käyttöönottoprojekteista tehdään nopeampia ja riskittömämpiä.

Monikanavaiset ratkaisut tehostavat toimintaa ja parantavat käyttökokemusta

Tuoteratkaisut tukevat kasvavassa määrin monikanavaisuutta, jolloin niiden käyttö on mahdollista soveltuvin osin myös mobiililaitteilla. Vahva osaaminen mobiiliteknologioista antaa Digialle ainutlaatuisen aseman yritysten liiketoimintajärjestelmien mobiliteetin kehittämisessä.

Uskomme, että tulevaisuudessa järjestelmien mobiliteetti näyttelee merkittävää osaa järjestelmien käytön tehostamisessa. Oikea tieto on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Lisäksi järjestelmien käyttö helpottuu ja käyttökokemusta voidaan kehittää.

Kansainvälinen tuoteliiketoiminta

  • Kasvua sekä nykyisiä tuotteita kehittämällä että uusien investointien avulla
  • Vahva kansainvälinen toimipisteverkosto
  • Digia Ventures kehittää helposti skaalautuvia pilviratkaisuja, Qt Commercial tuottaa lisenssejä ja palveluita 3 500 asiakasyritykselle

Digian International Products -liiketoiminnan tavoitteena on kasvaa nykyisiä tuotteita ja niiden myyntiä kehittämällä sekä panostamalla uusiin kasvuhankkeisiin. Liiketoimintayksikön rungon muodostavat Digian maaliskuussa 2011 ostama Qt Commercial -liiketoiminta sekä Digia Ventures.

Haastava kansainvälinen ohjelmistomarkkina vaatii erityisosaamista ja laaja-alaista asiakastuntemusta. Pystyäkseen vastaamaan näihin haasteisiin, Digia on perustanut vuoden 2011 aikana toimipisteet Norjaan ja Yhdysvaltoihin. Norjan toimipiste sijaitsee Oslossa ja Yhdysvaltojen toimipiste Santa Clarassa, Kaliforniassa. Digian vahva kansainvälinen toimipisteverkosto ja kokenut kansainvälinen myyntiorganisaatio on merkittävä vahvuustekijä tulevaisuuden kasvussa.

Qt Commercial -asiakaskunta laaja

Kaupallinen Qt Commercial -kehitysympäristö on aktiivisessa käytössä noin 3 500 työpöytä- ja sulautettujen ohjelmistojen asiakasyrityksellä. Asiakkaat edustavat laajaa kirjoa toimialoja, kuten kulutuselektroniikkaa, rahoitusta, lentokoneteollisuutta, energiaa, puolustushallintoa ja mediaa. Lisenssimyynnin osalta suurimmat markkina-alueet ovat Yhdysvallat, Saksa, Italia, Iso-Britannia ja Japani. Pääosa Qt Commercial -liikevaihdosta tulee lisenssimyynnistä.

Digian investoinnit Qt Commercialin lisensointi- ja palveluliiketoimintaan luovat liiketoiminnalle vankan pohjan ja tuovat lisää vauhtia liiketoimintaratkaisujen kehittämiseen Qt:lla. Samalla yhä useammalla asiakkaalla on mahdollisuus hyötyä Digian palveluista.

Qt:n lisääntynyt käyttö on kasvattanut tarvetta luotettavalle kaupalliselle tuelle ja palveluille. Avoimen lähdekoodin lisenssin rajoitusten välttämisen lisäksi monet Qt Commercial -asiakkaat suosivat kaupallista suhdetta, joka tarjoaa ammattimaista, herkästi reagoivaa tukea sekä palveluita. Näin asiakas voi varmistaa menestyksen omissa ohjelmistointensiivisissä liiketoimintaratkaisuissaan.

Digia Ventures innovoi seuraavan sukupolven ohjelmistoratkaisuja

Kansainvälinen ohjelmistoliiketoiminta tarjoaa kasvun mahdollisuuksia, mutta vaatii samalla investointeja tulevaisuuteen. Digia Ventures kehittää seuraavan sukupolven ohjelmistoratkaisuja.

Ventures lähestyy markkinoita helposti skaalautuvina pilviratkaisuina suoraan verkosta. Selain- ja mobiilipohjaiset tuotteet ovat käytettävissä paikka- ja aikariippumattomasti. Myös liiketoimintamallit ovat innovatiivisia, asiakas maksaa edullisen perusmaksun lisäksi vain käytön mukaan. Myös käyttöönotto on yleensä maksuton tai hyvin edullinen.

Kansainvälinen tuoteliiketoiminta kasvun lähteenä

Digian strategisena tavoitteena on olla kansainvälisesti toimiva kasvuyhtiö. Investoinnit alueelle jatkuvat myös tulevaisuudessa. Investointien vastineeksi tavoitellaan tällä alueella selvästi markkinoita nopeampaa kasvua hyvää kannattavuutta unohtamatta.

Uudet markkina-alueet

  • Nopeasti kasvavat markkinat
  • Yritysjärjestelmäratkaisut ja palvelut
  • Synergiat kokonaistarjoaman kanssa

Digian New Market Areas -liiketoiminnalla haetaan kasvua kehittämällä paikallista liiketoimintaa uusilla markkina-alueilla. Lähitulevaisuuden painopiste on liiketoiminnan kehittämisessä Venäjän nopeasti kasvavassa markkinassa.

Keskeisen menestystekijän muodostaa yhdistelmä Venäjällä arvostettua suomalaista laatua, paikallisen liiketoimintakulttuurin osaamista sekä kykyä verkostoitua uudella markkina-alueella.

Yksikön tarjoaman ydin muodostuu paikalliseen markkinaan sovitetuista ohjelmistopohjaisista ratkaisuista ja niitä tukevista palveluista. Kohdemarkkinaan kehitetään myös uutta tarjoamaa, jolla on synergiaa Digian kokonaistarjoaman kanssa ja täten potentiaalia myös Suomessa.

Sekä palveluliiketoimintaa että monistettavia ohjelmistoratkaisuja

Pääpaino toiminnassa on monistettavissa toimialakohtaisissa ohjelmistoratkaisuissa, mutta myös palveluliiketoimintaa kehitetään tukemaan tunnettuuden luomista ja markkina-aseman saavuttamista. Osana toimintaa tarjotaan myös nearshore-palveluja Suomen liiketoimintojen kilpailukyvyn ja resurssien saatavuuden varmistamiseksi.

Yksikön tarjoama koostuu erityisesti vähittäiskaupan, jakelun ja logistiikan toimialoille suunnatuista ERP- ja BI-ratkaisuista sekä ohjelmistokehityspalveluista operaattoreille ja muille valituille fokusryhmille.

Vahva uusasiakashankinta kasvun perustana

New Market Areas -liiketoiminnalla tavoitellaan nopeaa orgaanista kasvua, joka perustuu ensisijaisesti vahvaan uusasiakashankintaan, mutta myös tarjoaman laajentamiseen olemassa olevissa asiakkuuksissa. Myös huolella harkitut yritysjärjestelyt ovat osana keinovalikoimaa. Ensimmäisen pienimuotoisen yritysjärjestelyn Digia toteutti vuoden 2011 aikana.

Digian toimipisteet Venäjällä sijaitsevat Pietarissa ja Moskovassa. Näiden toimipisteiden henkilömäärä vuoden 2011 lopussa oli 48.

Asiakkaan toimialan muutoksen ymmärrys pohjana arvon luomiselle

  • Tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailuetua muutoksen kiihtyessä
  • Toimialamuutoksen ymmärrys luo edellytykset arvoa tuottaviin ratkaisuihin
  • Sitoutuminen arvonluontiin toimialamuutoksessa vaatii kumppanuutta

Tietojärjestelmiin investoidaan, jotta toimintaa saadaan tehokkaammaksi tai tuottavammaksi. Investoinneilla haetaan myös jotakin erityistä kilpailuetua, tai tukea oleelliselle liiketoiminnan muutokselle.

Digia on tunnettu kyvystään kuunnella asiakkaitaan. Digiaa arvostetaan myös ketteryydestään, joka ilmenee usein kykynä nopeasti mukautua ja muuttaa suuntaa asiakastarpeen mukaisesti.

Digia on luotettava kumppani asiakkaan toimialan muutoksessa

Nopeasti muuttuva maailmantalous ja kilpailukenttä luovat Digian asiakkaille uusia ja nopeasti muuttuvia haasteita. Nopeaa muutosta seuraa muun muassa tarve tarkastella vision pitävyyttä sekä yhä kiihtyvään sykliin päivittää myös strategiaa.

Digian toimialajohtamisen tavoitteena on olla asiakkaidensa luotettu kumppani toimialamuutoksessa. Kumppanuus edellyttää Digialta kykyä samaistua toimiala-asiakkaidensa visioon ja ymmärtää asiakkaan strategiaa toimialamuutoksen näkökulmasta. Yhdessä asiakkaan kanssa haetaan vastausta siihen, miten tukea tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailuetua ja miten tehdä liiketoiminnan oleellisia muutoksia modernilla tietojärjestelmästrategialla ja tietojärjestelmillä.

Kasvukumppani teleoperaattoreille

TeleCom-toimialalla yleisenä haasteena on kasvun saavuttaminen voimakkaasti kilpaillussa markkinassa. Lisäksi kuluttajakäyttäytymisen muutoksen myötä operaattoreiden asiakkaat vaihtavat palveluntarjoajaansa mieltymystensä mukaan, eivätkä tyydy enää perinteisiin liittymäpalveluihin. Myös päätelaitteiden nopeasti lisääntyvä kirjo antaa mahdollisuuksia ja haastaa operaattorit innovaatiopohjaisten palvelukonseptien kehittämiseen.

Digian pitkä historia mobiiliteknologian sekä yritysjärjestelmien osaajana luo erinomaisen pohjan hyvälle TeleComtoimialakumppanuudelle, luomaan arvoa asiakkaille uusien palveluiden ja järjestelmäintegraation avulla.

Entistä parempaa palvelua finanssipalveluiden kuluttajille pienemmin kustannuksin

Pankki- ja vakuutustoimiala on kokenut viime vuosina isoja muutoksia. Toimiala keskittyy isojen toimijoiden yhdistyessä. Samanaikaisesti markkinoille syntyy nopeasti uusia toimijoita ja palveluja sekä myös uudenlaisia tapoja tuottaa toimialan palveluita. Muutosvoimina toimialalla ovat myös yleinen taloudellinen epävarmuus, lisääntynyt sääntely sekä pääomavaateet.

Digialla on pitkä historia varainhoidon ratkaisutoimittajana. Ratkaisut ovat viime vuosina laajentuneet pankkijärjestelmiin ja verkossa tuotettaviin palveluihin. Nämä palvelut lisäävät Digian asiakkaiden kustannustehokkuutta, helpottavat uusien asiakkaiden hankintaa sekä mahdollistavat erinomaisen asiakaskokemuksen tuottamisen.

Digia välittää julkiset palvelut kansalaisille

Julkisen hallinnon yhteistyö tiivistyy ja ohjaus keskittyy. Julkisia palveluita käyttää yhä kasvava joukko kansalaisia, kun taas niiden tuottamiseen käytettävät resurssit pienenevät jatkuvasti.

Digian vankka kokemus julkisesta hallinnosta ja sen muutoksesta sekä kyky tuottaa sähköisen asioinnin ratkaisuja tarjoaa pitävän pohjan syvenevälle yhteistyölle.

Digia optimoi kaupan arvoketjua sen kaikissa osissa

Kaupan toimiala on jatkuvien muutosten kohteena. Kilpailun kiristyminen, kansainvälistyminen, tarve tehostaa koko arvoketjun toimintaa sekä kuluttajien uudet odotukset asettavat kaupalle suuria muutostarpeita.

Digia on jo tunnustettu kaupan toimialan asiakkuuksien kumppani, joka tuottaa ratkaisuja monikanavaisten palvelujen tuottamiseen sekä arvoketjuintegraatiota ja optimointia. Digian Smart Store -konsepti voidaan sovittaa kaupan toimialaasiakkuuden sen hetkisiin haasteisiin aina myymäläautomaatioon asti.

Osaaminen ja tiimityö menestyksen perustana

  • Kokonaisvaltainen ote osaamisen kehittämiseen
  • Sujuva tiimityö laadun perustana asiakasratkaisuissa
  • Vahva projektiosaaminen takaa kokonaisuuden hallinnan asiakashankkeissa

Osaamista kehitetään kokonaisvaltaisesti

Vahva toimialaosaaminen ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen läpi toimitusketjun muodostavat vankan perustan Digian toiminnalle. Digia panostaa vahvasti muun muassa asiakas-, toimiala-, teknologia-, käytettävyys- sekä projektinhallintaosaamiseensa varmistaakseen lisäarvoa tuottavien ja laadukkaiden ratkaisujen tekemisen asiakkaille.

Uusi organisaatiorakenteemme tukee saumattomasti osaamisen kehittämistä. Tiimirakenteet on muodostettu eri alueiden osaamisen mukaisesti liiketoiminta-alueittain.

Koulutusohjelmat perustana urakehitykselle

Digia on ammattilaistensa voimin saavuttanut lukuisia teknologiasertifikaatteja esimerkiksi IBM-, Microsoft- sekä Oraclealueiden kumppanuuksissa. Digia on globaalisti ensimmäisten yritysten joukossa saavuttanut Microsoft Mobility Gold Competency -sertifioinnin.

Vahva sisäisen kouluttamisen osaaminen sekä ulkoiset koulutusohjelmat varmistavat kilpailukyvyn jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Osaamisen syventämisen lisäksi osaamista monipuolistetaan muuntokoulutusten kautta.

Tehokas projektinhallinta ja toimituskyky luotettavuuden takana

Digia on jatkuvasti kehittänyt projektinhallintaosaamistaan. Keskitetyn projektinhallintayksikön kautta koulutamme jatkuvasti projektipäälliköitä sekä perinteisiin että ketteriin projektinhallintamenetelmiin tarvittavin sertifikaatein. Olemme sertifioineet projektipäälliköitä esimerkiksi Microsoft Surestep -alueelle.

Kehitämme toimintoja kattamaan edelleen koko toimitusketjun, aina alkuvaiheen myynnistä projektin ylläpitoon, varmistaaksemme entistä laadukkaammat asiakasratkaisut.

Ammattilaisten Digia

Digian henkilöstö on ainutlaatuinen joukko ammattilaisia. Heistä huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää. Lähtökohta kaikessa toiminnassamme on välitön vuorovaikutus läpi organisaation. Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen sekä esimiesten määrätietoinen kouluttaminen ovat asioita, joihin panostamme pitkäjänteisesti myös tulevaisuudessa.

Muutoksen vuosi henkilöstön näkökulmasta

  • Markkinamuutosten seurauksena Digia joutui luopumaan suuresta osasta mobiiliosaajiaan. Lähes 100 työntekijää siirtyi yhtiön sisällä mobiilialueelta yritysjärjestelmäalueelle
  • Ulkomaan toiminnot vahvistuivat
  • Henkilöstön sitoutumiseen panostetaan voimakkaasti murroksen vuoden jälkeen

Markkinamuutokset Mobile Solutions -liiketoiminnan alueella vaikuttivat merkittävästi Digian henkilöstöön. Vuoden 2011 aikana käytiin neljät yhteistoimintaneuvottelut, jotta yhtiön henkilöstön määrä saatiin sopeutettua kysyntää vastaavaksi. Vuoden 2011 aikana Digian henkilöstön määrä väheni yhteensä 344 henkilöllä (laskua 24,6 %).

Vähennysten jälkeen Digian henkilöstön kokonaismäärä, ulkomaan toiminnot mukaan lukien, oli vuoden 2011 lopussa 1 175 henkilöä. Lisäksi osa vuoden 2011 aikana päätetyistä henkilöstövähennyksistä ajoittuu vuoden 2012 alkupuolelle.

Osa siirtyi uusiin tehtäviin yhtiön sisällä

Yt-neuvotteluiden aikana osalle henkilöstöä onnistuttiin löytämään korvaavaa työtä yhtiön sisällä. Keväällä hankittu Qt Commercial -liiketoiminta työllisti Suomessa vuoden lopussa lähes 50 henkilöä, jotka kaikki olivat aiemman Mobile Solutions -alueen asiantuntijoita.

Myös muissa Enterprise Solutions -alueen tehtävissä onnistuttiin työllistämään yli 50 henkilöä Mobile Solutions -alueelta vuoden aikana.

Vuoden aikana järjestettiin tukitoimia niin irtisanotuille kuin jatkavallekin henkilöstölle. Lisäksi panostettiin esimiesten jaksamiseen ja osaamiseen vaikeassa tilanteessa.

Uudet toimipisteet Norjaan ja Yhdysvaltoihin

Ulkomaantoimintojen merkitys vahvistui vuoden aikana. Qt Commercial -liiketoiminnan myötä toivotettiin tervetulleiksi uudet digialaiset Oslossa ja Santa Clarassa, Kaliforniassa. Näille paikkakunnille perustettiin uudet Digian toimipaikat. Liiketoimintojen siirto ja toimipaikkojen käynnistys sujui mallikkaasti muutamassa kuukaudessa. Alkuvaiheen jälkeen käynnistettiin myös tuotekehitys- ja tukitoiminnot Suomessa.

Digian toiminta vahvistui merkittävästi myös Venäjällä ja uusia digialaisia rekrytoitiin Venäjän toimintoihin. Kiinassa henkilöstön määrä hieman laski johtuen sopimustuotekehityksen vähenemisestä.

Uuteen nousuun vuonna 2012

Digia on uudistanut strategiansa ja uudisti vuoden loppupuolella myös organisaationsa tukemaan yhtiön strategisia tavoitteita. Organisoitumisella ja uusilla toimintatavoilla vahvistetaan hyviä käytäntöjä ja prosesseja sekä kehitetään toimintatapoja tarvittavilla alueilla.

Keskeisiksi johtamisalueiksi on tunnistettu prosessi- ja johtamisosaaminen, henkilöstön sitouttaminen, osaamisen vastaavuuden ja määrän hallinta sekä toiminnan tehokkuus. Erityisesti näillä alueilla toimintaa halutaan kehittää tai parantaa entisestään.

Henkilöstön motivaatioon ja sitoutumiseen panostetaan sekä yhtiön mielikuvaa houkuttelevana työnantajana kehitetään edelleen vuonna 2012.

Henkilöstö lukuina

  • Henkilöstön kokonaismäärä on 1 175
  • Henkilöstön keski-ikä on 37,9 vuotta
  • Rekrytoinnin sijaan pääpaino sisäisissä siirroissa

Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 1 175 henkilöä, josta ulkomaiden henkilöstön osuus 13,6 %.

Henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 37,9 vuotta, mikä on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna. Naisten osuus henkilöstöstä vuoden lopussa oli 25,6 %.

Sopeutustoimista johtuen uuden henkilöstön palkkaus oli vähäistä pääpainon ollessa enemmän sisäisissä siirroissa Mobile Solutions -segmentin tehtävistä Enterprise Solutions -alueen tehtäviin.

Kaikista avoimista tehtävistä ilmoitettiin ensisijaisesti sisäisesti, mutta joissain erityistehtävissä myös julkisesti. Kanavina käytettiin netti-ilmoittelun lisäksi yhä enemmän myös sosiaalista mediaa.

Toiminnan sopeuttaminen sopimustuotekehityksen asiakaskysynnän vähentymiseen

  • Sopeuttamistoimenpiteitä tehtiin vaiheittain näkyvyyden parantumisen myötä
  • Maaliskuusta alkaen yhtiö vei läpi yhteensä neljät yt-neuvottelut
  • Kolmella ensimmäisellä neuvottelukierroksella tähdättiin henkilöstövähennyksiin. Neljäs kierros käynnistettiin organisaatiouudistuksen vuoksi

Mobile Solutions -liiketoiminta-alueen merkittävän asiakkaan strategiamuutos vaikutti olennaisesti vuoden aikana henkilöstön työllistymiseen. Sopimustuotekehityksen vähenemisen vuoksi yhtiö joutui sopeuttamaan henkilömääräänsä vastaamaan työtilannetta.

Asiakkaan oma päätöksenteko eteni vaiheittain vuoden aikana, ja sopeuttamista Digiassa tehtiin sitä mukaa. Digia käynnisti ensimmäisen yt-neuvottelukierroksen maaliskuussa, ja neuvotteluiden tuloksena päätettiin sulkea Porin toimipiste. Porin henkilömäärä oli neuvotteluiden alkaessa n. 70 henkilöä. Osalle pystyttiin tarjoamaan töitä Digian Rauman toimipaikassa, jonne siirtyi n. 15 henkilöä.

Toinen neuvottelukierros käynnistettiin toukokuussa. Neuvotteluiden tuloksena yhtiö päätti sulkea Lappeenrannan toimipisteen ja vähentää henkilöstöä myös muiden toimipisteiden sopimustuotekehitysalueilta. Neuvotteluiden alkaessa Lappeenrannan henkilömäärä oli n. 75 henkilöä. Yhtiö pystyi työllistämään Lappeenrannan henkilöitä muille toimipaikoille hyvin vähän.

Kolmas neuvottelukierros käynnistettiin elokuussa. Viimeinen neljäs kierros käynnistettiin syyskuussa. Näiden neuvotteluiden lopputuloksena henkilömäärä vastaa vuoden 2012 liiketoimintatasoa. Osa työsuhteista päättyy kuitenkin vasta projektien päättyessä keväällä 2012.

Alan hyvä työmarkkinatilanne ja vähennysten pitkä ajoitus sekä maantieteellinen hajautuminen edesauttoi irtisanottujen henkilöiden uudelleen työllistymistä.

Henkilöstön tukeminen murroksen vuoden aikana

  • Irtisanottujen nopeaa uudelleen työllistymistä tuettiin yhteistyössä ELY-keskusten kanssa
  • Muun henkilöstön jaksamista tuettiin mm. Varhaisen välittämisen mallin avulla
  • Vapaa-ajanviettoa tuettiin työsuhde-etujen ja harrastekerhojen kautta

Digia hankki yhdessä paikallisten ELY-keskusten kanssa muutosvalmennusta irtisanotulle henkilöstölle. Koulutuksesta vastasi Saranen Consulting. Valmennuksella tavoiteltiin henkilöiden nopeaa työllistymistä vastaavissa ICT-alan tehtävissä tai uudella työuralla. Koulutuksen sisältö muodostui ICT-alan työmarkkina- ja työpaikkatilanteesta, erilaisista työllistymismahdollisuuksista, kunkin talousalueen yritysten rekrytointitarpeiden selvittämisestä ja esittelystä, tehokkaasta työnhaun prosessista, henkilökohtaisista urasuunnitteluista sekä motivoinnista nopeaan toimintaan.

Porissa ja Lappeenrannassa arvioitiin irtisanottujen työllistymistilanteen uusissa tehtävissä olleen elo-syyskuussa yli 70 %.

Yhtiön työsuhde-edut irtisanomisaikana olivat normaalisti käytössä, ja esim. hammashuoltoa käytettiinkin keskimääräistä enemmän. Työvelvoite minimoitiin aina sen oltua mahdollista.

Koulutusta haastavassa tilanteessa toimimiseen

Henkilöstöä pyrittiin tukemaan vaikeissa tilanteissa muun muassa Varhaisen välittämisen mallin avulla. Esimiehille ja projektipäälliköille järjestettiin työterveyshuollon kautta koulutus esimiestyöstä muutostilanteessa sekä Varhaisen välittämisen mallin hyödyntämisestä muutostilanteessa.

Paikkakuntien tarpeen mukaisesti järjestettiin työterveyshuollon kautta myös psykologin luentoja vaikeasta muutostilanteesta selviytymisestä.

Lisäksi esimiestyötä tuettiin muutostilanteessa järjestämällä esimiehille koulutusta vaativissa vuorovaikutustilanteissa toimimisesta suurten muutosten aikana. Koulutus sai esimiehiltä erittäin hyvää palautetta ja se koettiin hyödylliseksi.

Työsuhde-edut

Digia kannusti henkilöstöä pyrkimään terveelliseen elämäntapaan ja hyvinvointiin erinäisillä etuuksilla, kuten esim. lounasseteleillä ja aterialipuilla päivittäisen ruokailun järjestämiseksi. Lisäksi työterveyspalvelua tarjottiin joko sairaskuluvakuutuksen tai sopimuslääkäriasemien muodossa. Hammaslääkäripalvelut olivat myös yksi työsuhde-etu. Liikunta- ja kulttuuriseteleillä pyrittiin tukemaan työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastuksia.

Monipuolista harrastustoimintaa

Digia tukee henkilöstön vapaa-ajantoimintaa harrastekerhojen kautta. OpenClubin toimintaa järjestetään paikkakuntakohtaisesti monipuolisten vapaa-ajan aktiviteettien ympärillä.

Musiikki on yksi esimerkki Digian tukemasta harrastustoiminnasta. Tänäkin vuonna, OpenStones, yksi Digian bändeistä nähtiin valtakunnallisen Firmarock-kilpailun finaalissa.

Hallitus

Vasemmalta: Kari Karvinen, Pekka Sivonen, Martti Mehtälä, Pertti Kyttälä, Robert Ingman, Marjatta Virtanen, Tommi Uhari

Pertti Kyttälä, s. 1950, KTK

Hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja puheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toiminut aikaisemmin hallituksen varapuheenjohtajana. Nykyisin toimitusjohtajana Peranit Oy:ssä. Toiminut aiemmin mm. toimitusjohtajana Oy Radiolinja Ab:ssä (1999–2003), tietohallintojohtajana Helsingin Puhelin Oy:ssä (1997–1999), toimitusjohtajana Oy Samlink Ab:ssä (1994–1997), toimitus- ja varatoimitusjohtajana Sp-palvelu Oy:ssä (1991–1994). Tätä aiemmin toiminut eri tehtävissä SKOP:ssa (1985–1990) ja OKO:ssa (1973– 1985). Toimii ASAN Security Technologies Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja Ubisecure Solutions Oy:n hallituksen jäsenenä.

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Martti Mehtälä, s. 1957, DI

Hallituksen jäsen vuodesta 2007 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Toimi 12 vuotta Microsoft Oy:n toimitusjohtajana kesäkuuhun 2007 asti. Aiemmin toiminut myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä Nokia Datassa, ICL Data Oy:ssä, Dava Oy:n toimitusjohtajana ja mm. Computervision Inc:n maajohtajana. Yli 25 vuoden kokemus tietotekniikan soveltamisesta, myynnistä ja markkinoinnista eri toimialoilla sekä laaja kokemus yhteistyöstä Suomen laajimman tietotekniikan kumppaniverkoston ja lukuisten ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Luottamustehtävissä ollut mm. liikenneministeriön asettaman tietoturvallisuusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä puolustustaloudellisen suunnittelukunnan jäsenenä.

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Robert Ingman, s. 1961, DI, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen nimitysvaliokunnan puheenjohtaja. Toimii nykyisin hallituksen jäsenenä Arla Ingman Oy Ab:ssä sekä päätoimisena hallituksen puheenjohtajana Ingman Group Oy Ab:ssä. Toiminut aikaisemmin toimitusjohtajana Arla Ingman Oy Ab:ssa (2007–2011) ja toimitusjohtajana Ingman Group Oy Ab:ssä ja Ingman Foods Oy Ab:ssä (1997–2006). Lisäksi Robert Ingman on sekä Etteplan Oyj:n ja Evli Pankki Oyj:n hallituksen jäsen.

Riippuvainen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Kari Karvinen, s. 1959, FM

Hallituksen jäsen vuodesta 1990. Hallituksen tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen. Digia Oyj:n edeltäjän SysOpen Oyj:n perustajaosakas. Hallituksen puheenjohtaja (2002–2005) ja varapuheenjohtaja (1999–2002, 2005– 2007). Nykyisin toimii hallitusammattilaisena ja itsenäisenä sijoittajana. Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Tuulenhenki Oy:ssä. Hallituksen jäsen NOMO Jeans Corporation Oy:ssä. Hallitusammattilaiset ry:n jäsen. FiBAN (Finnish Business Angels Network) – Suomen Yksityissijoittajat ry:n jäsen. Toiminut aiemmin SysOpen Oyj:n varatoimitusjohtajana (1990–1999), liiketoiminnan suunnittelujohtajana (1999–2000) ja päätoimisena hallituksen puheenjohtajana (2002–2004). Sitä ennen toiminut mm. Helsingin PC-Konsultit Oy:ssä toimitusjohtajana ja tuotepäällikkönä (1988–1990) sekä Sycon Oy:ssä useissa eri tietotekniikka-alan tehtävissä (1982–1988).

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Pekka Sivonen, s. 1961, valtiotieteen yo

Hallituksen jäsen vuodesta 2005. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsen. Toiminut aikaisemmin Digia Oyj:n hallituksen päätoimisena puheenjohtajana (2005–2010). Digia Oy:n perustajaosakas, hallituksessa (1997–2005) ja hallituksen puheenjohtaja (2000–2005). Toiminut lisäksi Digia Oy:n toimitusjohtajana (1997–2000). Huoltovarmuuskeskuksen Tietotekniikkapoolin puheenjohtaja vuodesta 2007. Lisäksi BlueWhite Resorts Oy:n ja Comma Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hallitusammattilaiset ry:n jäsen Pekka Sivonen on ollut vuodesta 2005.

Riippuvainen yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Tommi Uhari, s. 1971, DI

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsen. Toimii nykyisin hallituksen jäsenenä ja strategisena neuvonantajana useissa yhtiöissä. ST Microelectronicsin johtokunnassa (2006–2010). ST:n langattoman alan yhteisyritysten (ST-NXP Wireless, ST-Ericsson) johtotehtävissä (2008–2010). ST:n Wireless-yksikön johdossa (2006–2008). Nokian Wireless ja SW platforms -yksiköiden johtaja (1999–2006).

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Marjatta Virtanen, s. 1950, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Nykyisin toimitusjohtajana ja IR-konsulttina IRMA Advisors Oy:ssä. Toiminut pitkän viestintä- ja sijoittajasuhdeuransa aikana Finanssivalvonnassa pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuuden markkinavalvojana (2006–2009), viestintäjohtajana Hartwallissa (1988–1993) ja Tamrossa (2001–2004) sekä sijoittajaviestintään erikoistuneena IR-konsulttina ja toimitusjohtajana mm. Viherjuuren Viestintätoimistossa (1994–2001) ja IRMA Advisors Oy:ssä (2004–2006). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen vuodesta 2010.

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Johtoryhmä

Vasemmalta: Juha Varelius, Asko Hakonen, Mika Pälsi, Harri Savolainen, Antti Lastunen, Harri Paani. Kuvasta puuttuu Tommi Laitinen.

Juha Varelius, s. 1963, KTM

Digian toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen vuoden 2008 alusta. Vastaa yrityksen operatiivisesta liiketoiminnasta ja raportoi Digian hallitukselle. Aiemmin Varelius on toiminut Yhdysvalloissa bostonilaisen teknologiayrityksen Everypoint Inc:n toimitusjohtajana (2006–2007), johtotehtävissä Yahoolla ja Everypointilla Lontoossa ja Yhdysvalloissa (2002–2006) sekä erilaisissa johtotehtävissä Soneralla (1993–2002), jossa hän toimi viimeiset vuodet Soneran johtoryhmän jäsenenä ja Zedin toimitusjohtajana.

Asko Hakonen, s. 1961, merkonomi

Johtaja, ohjelmisto- ja palvelutuotteet, johtoryhmän jäsen vuodesta 2008. Vastaa ohjelmisto- ja palvelutuotteista sekä niiden kehittämisestä. Toiminut aiemmin Digian Teollisuus ja Kauppa -liiketoiminnan johtotehtävissä (2007–2008). Lisäksi toiminut projekti- ja liiketoimintayksikön johtajana Sentera Oyj:ssä (1998–2006) vastuualueenaan internet-, mobiili- ja toiminnanohjausjärjestelmät. Hakonen toimi projektipäällikkönä Solagem Oy:ssä (1990–1997). Hän on työskennellyt IT-alalla vuodesta 1985.

Tommi Laitinen, s. 1968, yo-merkonomi, tekn. yo

Johtaja, uudet tuotteet ja kansainvälinen tuoteliiketoiminta, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005. Toiminut aiemmin Digian Competence-alueen johtajana (2009–2010), telekommunikaatioliiketoiminnan johtajana (2007–2008) ja Digian strategiasta ja kehittämisestä vastaavana johtajana (2005–2007). Lisäksi hän on toiminut Digia Oy:n ohjelmistotuotannosta vastaavana johtajana nimikkeellä Vice President, Engineering (2002–2004), laadusta ja prosesseista vastaavana johtajana (2001–2002) sekä liiketoimintayksikön johtajana (1999–2000). Ennen Digiaa Laitinen on työskennellyt IT-alalla (1991–1999) erilaisissa projekti- ja tuotehallinnan sekä ohjelmistokehitystehtävissä.

Antti Lastunen, s. 1964, yo-merkonomi

Johtaja, myynti ja markkinointi, johtoryhmän jäsen vuodesta 2008. Vastaa Digian myynti- ja markkinointitoiminnoista. Johtanut aiemmin SAP Nordicin Business Operationsia (2005–2008) sekä SAP Finlandin Large Enterprise -myyntiä (2003–2004) ja teollisuusmyyntiä (2000–2002). Sitä ennen hän hoiti kansainvälisiä asiakkuuksia SAPilla, Computer Associates Finlandilla (1995–1997) ja myyntitehtäviä Inter Marketing Oy:llä (1988–1994).

Harri Paani, s. 1963, FM

Johtaja, kompetenssit ja projektit, Digian johtoryhmän jäsen vuodesta 2010. Vastaa kompetenssien kehittämisestä ja johtamisesta sekä projektien resursoinnista. Toiminut aiemmin Logicassa Business Development Directorin tehtävässä (2007–2009), jossa hänen vastuulleen kuuluivat nimetyt suuret myyntihankkeet sekä sovellusulkoistus. Harri Paani oli Computer Sciences Corporationin palveluksessa sekä ulkomailla että Suomessa (1997–2007). Tänä aikana hän toimi useassa maassa sijaitsevan ohjelmistokehitysyksikön johtajana, Computer Sciences Corporationin Suomen tytäryhtiön toimitusjohtajana sekä vastasi suuren, kansainvälisen asiakkaan asiakassuhteesta ja palvelutoimituksesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tätä ennen hän työskenteli Sampo-konsernin tietohallintojohtajana sekä Sampo-konsernin järjestelmäkehitysyksikön johtajana.

Mika Pälsi, s. 1970, varatuomari, LL.M.

Lakiasiainjohtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Vastaa yhtiön lakiasioista ja pörssiviestinnästä. Koulutukseltaan varatuomari, lisäksi Helsingin ja Leicesterin (U.K) yliopistoissa suoritettu Master of Laws -jatkotutkinto. Pälsillä on yli kymmenen vuoden kokemus kansainvälisestä liikejuridiikasta sekä asianajajana että yrityslakimiehenä. Pälsi siirtyi Digiaan 2009 Tieto Oyj:stä, jossa hän toimi yhden liiketoimintayksikön vastuujuristina. Ennen siirtymistään yrityslakimieheksi Pälsi toimi asianajajana Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilla sekä lakimiehenä Allen & Gledhill -asianajotoimistossa Singaporessa.

Harri Savolainen, s. 1965, KTM

Talousjohtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010. Vastaa yhtiön taloudesta ja hallinnosta. Ennen Digialle siirtymistään Harri Savolainen työskenteli Logica Suomi Oy:n (ent. WM-data) talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2006 vastuualueenaan talous- ja tietohallinto, HR sekä yleishallinto. Vuosina 1997–2006 hän toimi talousjohtajana Siemens Osakeyhtiössä, jossa hänen vastuullaan oli Suomi-Baltia-alueen taloushallinto. Siemensille Savolainen siirtyi vuonna 1997 Mars Incorporated -konsernin palveluksesta.

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä

Yleistä

Tämä selvitys on annettu yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Digian hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, yleisiin corporate governance suosituksiin sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen ja omiin sisäisiin corporate governance -toimintasääntöihin.

Digiassa yhtiön hallinnoinnin ja ohjauksen perusperiaatteet ovat rehellisyys, vastuuntuntoisuus, tasapuolisuus ja avoimuus. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että:

  • Yhtiö noudattaa voimassa olevia lakeja ja säännöksiä.
  • Yhtiö organisoidaan, sen toimintaa suunnitellaan ja johdetaan sekä harjoitetaan noudattaen sellaisia ammatillisia vaatimuksia, jotka ovat huolellisten ja vastuuntuntoisten hallitusten jäsenten yleisesti hyväksymiä.
  • Yhtiön varallisuutta hoidetaan tunnollisesti.
  • Yhtiö tiedottaa toiminnastaan kaikille markkinaosapuolille aktiivisesti, avoimesti ja tasapuolisesti.
  • Yhtiön johto, hallinto ja henkilöstö ovat riittävän sisäisen ja ulkoisen valvonnan alaisia.

Hallinnointikoodin noudattaminen

Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisemaa, 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia.

Hallinnointikoodi on nähtävissä Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Yhtiökokous

Digian korkein päätöksentekotaho on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät äänivaltaansa yhtiön asioissa. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen.

Varsinainen yhtiökokous pidetään kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, kun hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista yhtiön osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat jonkin asian käsittelemiseksi.

Yhtiökokouksen vastuut ja tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja Digian yhtiöjärjestyksessä. Ylimääräinen yhtiökokous päättää niistä asioista, joiden käsittelemistä varten kokous kulloinkin on kutsuttu koolle.

Hallitus

Toiminta ja tehtävät

Osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsema hallitus huolehtii Digian hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen valitaan vähintään viisi, mutta enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen kulloinkin nimitettävän uuden hallituksen kokoonpanoksi.

Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä tulee olla riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtajaa tai muita yhtiön operatiiviseen organisaatioon kuuluvia toimitusjohtajan alaisia ei valita hallituksen jäseneksi.

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsen voidaan valita tehtäväänsä uudestaan ilman rajoituksia peräkkäisten toimikausien määrästä. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus on laatinut ja vahvistanut toimintaansa varten itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Osakeyhtiölaissa ja muissa säännöksissä hallitukselle asetettujen tehtävien lisäksi Digian hallitus vastaa myös hallituksen työjärjestyksessä määrittelemistään asioista noudattaen seuraavia yleisohjeita:

  • hyvä hallitustapa edellyttää, ettei hallitus tarpeettomasti puutu operatiivisen toiminnan yksityiskohtiin, vaan keskittyy yritykseen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä vaikuttaviin strategisiin linjanvetoihin;
  • hallituksen yleisenä tehtävänä on ohjata yhtiön toimintaa niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon yhtiöön sijoitetulle pääomalle ottaen samalla huomioon eri sidosryhmien odotukset; ja
  • hallituksen jäsenten on toimittava riittävän, olennaisen ja tuoreen informaation pohjalta tavalla, joka palvelee yhtiön etuja.

Lisäksi hallituksen työjärjestys:

  • määrittelee hallituksen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja kokousaikataulun rungon sekä yksittäisen kokouksen esityslistan rungon;
  • ohjeistaa vuosittaista hallituksen itsearviointia;
  • ohjeistaa kokouskutsujen ja ennakkoinformaation toimittamista hallitukselle sekä pöytäkirjojen laatimis- ja hyväksymismenettelyjä;
  • määrittelee tehtävänkuvat erikseen hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille sekä hallituksen sihteerille (jona toimii yhtiön lakiasiainjohtaja tai hänen poissa ollessaan toimitusjohtaja); ja
  • määrittelee puitteet, joissa hallitus voi tarvittaessa perustaa erillisiä valiokuntia tai työryhmiä.

Hallitus piti tilikauden 2011 aikana yhteensä 22 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisaktiivisuus kokouksiin oli keskimäärin 99 %.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Itsearvioinnissa käytetään tarvittaessa apuna ulkopuolista konsulttia.

Kokoonpano

Digia Oyj:n hallitukseen kuului tilikauden 2011 aikana:

Pertti Kyttälä, s. 1950, KTK

Hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja puheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toiminut aikaisemmin hallituksen varapuheenjohtajana. Nykyisin toimitusjohtajana Peranit Oy:ssä. Toiminut aiemmin mm. toimitusjohtajana Oy Radiolinja Ab:ssä (1999–2003), tietohallintojohtajana Helsingin Puhelin Oy:ssä (1997–1999), toimitusjohtajana Oy Samlink Ab:ssä (1994–1997), toimitus- ja varatoimitusjohtajana Sppalvelu Oy:ssä (1991–1994). Tätä aiemmin toiminut eri tehtävissä SKOP:ssa (1985–1990) ja OKO:ssa (1973–1985). Toimii ASAN Security Technologies Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja Ubisecure Solutions Oy:n hallituksen jäsenenä.

Martti Mehtälä, s. 1957, DI

Hallituksen jäsen vuodesta 2007 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Toimi 12 vuotta Microsoft Oy:n toimitusjohtajana kesäkuuhun 2007 asti. Aiemmin toiminut myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä Nokia Datassa, ICL Data Oy:ssä, Dava Oy:n toimitusjohtajana ja mm. Computervision Inc:n maajohtajana. Yli 25 vuoden kokemus tietotekniikan soveltamisesta, myynnistä ja markkinoinnista eri toimialoilla sekä laaja kokemus yhteistyöstä Suomen laajimman tietotekniikan kumppaniverkoston ja lukuisten ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Luottamustehtävissä ollut mm. liikenneministeriön asettaman tietoturvallisuusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä puolustustaloudellisen suunnittelukunnan jäsenenä.

Robert Ingman, s. 1961, DI, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen nimitysvaliokunnan puheenjohtaja. Toimii nykyisin hallituksen jäsenenä Arla Ingman Oy Ab:ssä sekä päätoimisena hallituksen puheenjohtajana Ingman Group Oy Ab:ssä. Toiminut aikaisemmin toimitusjohtajana Arla Ingman Oy Ab:ssa (2007–2011) ja toimitusjohtajana Ingman Group Oy Ab:ssä ja Ingman Foods Oy Ab:ssä (1997–2006). Lisäksi Robert Ingman on sekä Etteplan Oyj:n ja Evli Pankki Oyj:n hallituksen jäsen.

Kari Karvinen, s. 1959, FM

Hallituksen jäsen vuodesta 1990. Hallituksen tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen. Digia Oyj:n edeltäjän SysOpen Oyj:n perustajaosakas. Hallituksen puheenjohtaja (2002–2005) ja varapuheenjohtaja (1999–2002, 2005–2007). Nykyisin toimii hallitusammattilaisena ja itsenäisenä sijoittajana. Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Tuulenhenki Oy:ssä. Hallituksen jäsen NOMO Jeans Corporation Oy:ssä. Hallitusammattilaiset ry:n jäsen. FiBAN (Finnish Business Angels Network) – Suomen Yksityissijoittajat ry:n jäsen. Toiminut aiemmin SysOpen Oyj:n varatoimitusjohtajana (1990– 1999), liiketoiminnan suunnittelujohtajana (1999–2000) ja päätoimisena hallituksen puheenjohtajana (2002–2004). Sitä ennen toiminut mm. Helsingin PC-Konsultit Oy:ssä toimitusjohtajana ja tuotepäällikkönä (1988–1990) sekä Sycon Oy:ssä useissa eri tietotekniikka-alan tehtävissä (1982–1988).

Pekka Sivonen, s. 1961, valtiotieteen yo

Hallituksen jäsen vuodesta 2005. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsen. Toiminut aikaisemmin Digia Oyj:n hallituksen päätoimisena puheenjohtajana (2005–2010). Digia Oy:n perustajaosakas, hallituksessa (1997–2005) ja hallituksen puheenjohtaja (2000–2005). Toiminut lisäksi Digia Oy:n toimitusjohtajana (1997–2000). Huoltovarmuuskeskuksen Tietotekniikkapoolin puheenjohtaja vuodesta 2007. Lisäksi BlueWhite Resorts Oy:n ja Comma Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hallitusammattilaiset ry:n jäsen Pekka Sivonen on ollut vuodesta 2005.

Tommi Uhari, s. 1971, DI

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsen. Toimii nykyisin hallituksen jäsenenä ja strategisena neuvonantajana useissa yhtiöissä. ST Microelectronicsin johtokunnassa (2006–2010). ST:n langattoman alan yhteisyritysten (ST-NXP Wireless, ST-Ericsson) johtotehtävissä (2008–2010). ST:n Wireless-yksikön johdossa (2006– 2008). Nokian Wireless ja SW platforms -yksiköiden johtaja (1999–2006).

Marjatta Virtanen, s. 1950, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Nykyisin toimitusjohtajana ja IR-konsulttina IRMA Advisors Oy:ssä. Toiminut pitkän viestintä- ja sijoittajasuhdeuransa aikana Finanssivalvonnassa pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuuden markkinavalvojana (2006–2009), viestintäjohtajana Hartwallissa (1988–1993) ja Tamrossa (2001– 2004) sekä sijoittajaviestintään erikoistuneena IR-konsulttina ja toimitusjohtajana mm. Viherjuuren Viestintätoimistossa (1994–2001) ja IRMA Advisors Oy:ssä (2004–2006). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen vuodesta 2010.

Hallituksen jäsenistä yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia ovat Pertti Kyttälä, Martti Mehtälä, Kari Karvinen, Tommi Uhari ja Marjatta Virtanen. Lisäksi Robert Ingman on riippumaton yhtiöstä.

Hallituksen valiokunnat

Digian hallituksella oli tilikaudella 2011 kolme valiokuntaa: palkitsemisvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja nimitysvaliokunta. Hallitus vahvisti valiokuntien työjärjestykset vuodelle 2011 kokouksessaan 28.4.2011.

Valiokunnat eivät ole päättäviä eivätkä toimeenpanevia elimiä, vaan niiden rooli on avustaa hallitusta kunkin valiokunnan tehtäväaluetta koskevassa päätöksenteossa. Valiokunnat raportoivat säännöllisesti työstään hallitukselle, joka päättää ja vastaa kollegiaalisesti myös valiokuntien työstä.

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmiä ja seurata niiden toimivuutta yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi, turvata päätöksenteon objektiivisuutta sekä varmistaa palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyys ja järjestelmällisyys. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2011 Martti Mehtälä (puheenjohtaja), Pekka Sivonen ja Tommi Uhari. Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilikaudella neljä kertaa. Jäsenten osallistumisaktiivisuus kokouksiin oli keskimäärin 92 %.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2011 Pertti Kyttälä (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Marjatta Virtanen. Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikaudella neljä kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista. Nimitysvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2011 Pekka Sivonen (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Robert Ingman ja 9.12.2011 alkaen Robert Ingman (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Pertti Kyttälä. Nimitysvaliokunta kokoontui tilikaudella yhden kerran kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtaja huolehtii Digian hallinnosta ja operatiivisesta liiketoiminnasta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Toimitusjohtaja ei kuulu yhtiön hallitukseen, mutta on läsnä hallituksen kokouksissa.

Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään kirjallisesti hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.

Yhtiön toimitusjohtajana on vuoden 2008 alusta alkaen toiminut kauppatieteiden maisteri Juha Varelius (s. 1963).

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät

Kontrollitoiminnot ja kontrolliympäristö

Yhtiössä on controller-toiminto, jonka tehtävänä on varmistaa kuukausittain raportoinnin oikeellisuus. Controller-toiminto raportoi yhtiön johdolle, hallitukselle sekä hallituksen alaisuudessa toimivalle tarkastusvaliokunnalle yhtiötason sekä eri liiketoimintojen taloudellisesta kehityksestä.

Yrityksessä on käytössä raportointijärjestelmä, jonka avulla yhdistetään erillisyhtiöiden raporteista konsernitilinpäätös. Lisäksi käytössä on kirjalliset toimintaohjeet, joiden perusteella erillisyhtiöiden taloudellinen raportointi toteutetaan. Ohjeiden noudattamista valvoo controller-toiminto. Lisäksi liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten yhtiössä on käytettävissä tarvittavat erilliset raportointijärjestelmät.

Konsernin talousosasto antaa ohjeet tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten laadinnasta sekä laatii konsernitilinpäätöksen. Talousosasto hoitaa keskitetysti konsernin varainhankinnan ja -hallinnan ja vastaa korkoriskin hallinnasta.

Sisäinen valvonta

Yleisperiaatteena Digiassa on jakaa toiminnot siten, että yksittäinen henkilö ei itsenäisesti voi suorittaa toimenpiteitä ilman toisen henkilön tietoisuutta asiasta. Esimerkiksi yhtiön kirjanpito ja varainhoito kuuluvat eri henkilöiden vastuualueeseen, ja yhtiön toiminimen kirjoittamiseen tarvitaan kahden henkilön allekirjoitukset.

Konsernin liiketoiminta on jaettu vastuualueisiin, joiden johtajat raportoivat toimitusjohtajalle. Raportointi ja valvonta perustuvat vuosittain tehtäviin ja kuukausittain seurattaviin budjetteihin, kuukausittain tehtävään tulosraportointiin ja viimeisimmän ennusteen päivittämiseen ja seurantaan.

Vastuualueiden johtajat raportoivat johtoryhmässä lisäksi vastuualueensa kehittämisasioita, strategia- ja vuosisuunnittelua, liiketoiminnan ja tuloksen seurantaan liittyviä asioita, investointeja, potentiaalisia yritysostokohteita ja vastuualueiden sisäistä organisointia. Vastuualueilla on omat johtoryhmänsä.

Digian liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat edellä esitetyn johtamisjärjestelmän avulla.

Konsernin hallinto-osasto vastaa yhtiön henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpolitiikasta sekä kiinteistöistä ja toimipisteiden työolosuhteiden toimivuudesta. Konsernin lakiasiainosasto ohjeistaa ja valvoo yhtiössä tehtäviä sopimuksia sekä huolehtii konsernin toiminnan lainmukaisuudesta.

Viestintä

Konsernin lakiasiainjohtaja vastaa yhtiön ulkoisesta viestinnästä sekä sen oikeellisuudesta. Ulkoinen viestintä sisältää taloustiedottamisen ja muun pörssiviestinnän. Lakiasiainjohtaja vastaa osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkistamisesta sekä yhtiökokouksen koollekutsumiseen ja pitämiseen liittyvistä käytännön toimista. Viestintä toteutetaan pääsääntöisesti yhtiön internet-sivujen sekä pörssitiedotteiden kautta.

Riskienhallinta

Yhtiön riskienhallintaprosessin tarkoitus on tunnistaa ja hallita riskejä niin, että yhtiön on mahdollista saavuttaa sen strategiset ja taloudelliset tavoitteet. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, jonka avulla tunnistetaan, listataan ja arvioidaan merkittävimmät riskit, tunnistetaan riskienhallintaan liittyvät vastuuhenkilöt ja arvotetaan riskit erillisen pisteytyksen avulla niin, että riskien vaikutusta sekä riskien keskinäistä merkitystä voidaan verrata.

Digian riskienhallinnan keskeisimmät operatiiviseen toimintaan liittyvät ja valvottavat riskit ovat asiakas-, henkilö-, projekti-, tietoturva- ja liikearvoriskit.

Asiakasriskiä hallitaan aktiivisella asiakasrakenteen kehittämisellä ja ennalta ehkäisemällä potentiaalisten riskipositioiden syntymistä. Henkilöriskejä arvioidaan ja hallitaan aktiivisella avainhenkilöiden kanssa käytävällä tavoite- ja kehityskeskusteluprosessilla. Henkilöstön sitoutuneisuuden kehittämiseksi sisäisen viestinnän tehokkuutta on pyritty parantamaan suunnitelmallisesti kuukausittaisten henkilöstötilaisuuksien ja johdon näkyvyyden avulla. Liiketoimintojen keskeisten projektien auditoinnin avulla kehitetään konsernin projektiriskienhallintaa ja varmistetaan projektien menestykselliset asiakastoimitukset. Tämän lisäksi konsernin sertifioidut laatujärjestelmät evaluoidaan säännöllisesti ja projektitoimitusten raportointikäytäntöjä on tehostettu sekä toiminnanohjauksen että talousraportoinnin osalta. Tietoturvariskiä hallinnoidaan tietoturva-auditoinneilla ja jatkuvalla toimintamallien, tietoturvaa edistävien käytäntöjen ja prosessien kehittämisellä. Liiketoimintojen integroimiseen, yhtenäisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen sekä niiden yhtenäiseen kehittämiseen liittyviä riskejä hallinnoidaan konsernin johtoryhmän toimesta suunnitelmallisesti. IFRSkirjanpitokäytäntöön liittyen liikearvo ja sen arvonalentumistestaus on aktiivisessa seurannassa osana huolellista ja ennakoivaa riskijohtamiskäytäntöä.

Operatiiviseen toimintaan liittyvien riskien lisäksi on yhtiöllä rahoitukseen liittyviä riskejä. Digia Oyj:n sisäinen ja ulkoinen rahoitus sekä rahoitusriskienhallinta on keskitetty konsernin emoyhtiön rahoitustoimintoon. Konsernin emoyhtiön rahoitustoiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta ja rahoituksen riittävyydestä sekä korko- ja valuuttariskin hallinnoimisesta. Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja varainhankintariski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa.

Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys

Tämä palkka- ja palkkioselvitys sisältää yhteenvedon Digia Oyj:n hallitusten jäsenten ja toimivan johdon taloudellisista eduista, palkitsemisjärjestelmästä ja palkitsemisen päätöksentekojärjestyksestä.

Hallituksen palkitseminen

Hallituksen jäsenten palkkioista ja kulujen korvausperusteista päättää yhtiökokous. Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous päätti, että hallitustyöskentelystä maksetaan palkkiona hallituksen jäsenille 2 500 euroa kuukaudessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 3 500 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajalle 5 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 500 euroa hallituksen kokoukselta ja hallituksen valiokuntien kokouksilta. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tavanomaiset ja kohtuulliset hallitustyöskentelystä aiheutuvat kustannukset korvataan laskua vastaan.

Tilikaudella 2011 hallituksen jäsenille maksettiin hallitustyöskentelystä palkkiona yhteensä 317 500 euroa jakaantuen seuraavasti:

Pertti Kyttälä 75 300 euroa
Martti Mehtälä 50 400 euroa
Robert Ingman 37 400 euroa
Kari Karvinen 39 300 euroa
Pekka Sivonen 38 400 euroa
Tommi Uhari 37 900 euroa
Marjatta Virtanen 38 800 euroa

Kaikki palkkiot maksettiin rahapalkkioina. Yhtiö ei myönnä optioita eikä osakepalkkioita hallitustyöskentelystä.

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitseminen

Toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmän periaatteet

Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajalle maksettavasta palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista.

Toimitusjohtaja Juha Vareliuksen kokonaispalkkaus muodostuu toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta kuukausipalkasta sekä toimitusjohtajalle vahvistetun osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti mahdollisesti maksettavista palkkioista.

Toimitusjohtajan säännöllinen kuukausiansio perustuu kiinteästä ja vaihtuvasta osasta muodostuvaan tavoitepalkkaan, jonka suuruus määräytyy yhtiön hallituksen liikevaihdon ja kannattavuuden kehitykselle asettamien tavoitteiden täyttymiseen kullakin kalenterineljänneksellä. Mikäli asetettuja tavoitteita ei saavuteta, sovitusta tavoitepalkasta jää enintään saamatta 17 prosentin vaihtuva osuus. Vastaavasti tavoitteiden ylittymisestä palkkaa maksetaan yli tavoitetason.

Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmästä on päätetty hallituksen yhtiökokoukselta saaman valtuutuksen nojalla keväällä 2010.

Järjestelmässä on neljä ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010–2013. Järjestelmän mukaan toimitusjohtajalle maksetaan ansaintajaksoilta 2011–2013 kultakin enintään 100 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio hallituksen vuosittain erikseen päättämien ansaintakriteerien täyttymisen perusteella. Vuoden 2012 osalta palkkio määräytyy yhtiön osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon perusteella. Minimipalkkion (5 000 osaketta) saaminen edellyttää vähintään 0,21 euron osakekohtaista tulosta yhdistettynä 92,0 miljoonan euron liikevaihtoon. Enimmäispalkkio (100 000 osaketta) edellyttää 0,32 euron osakekohtaista tulosta ja 100,0 miljoonan euron liikevaihtoa tai 0,23 euron osakekohtaista tulosta ja 122,0 miljoonan euron liikevaihtoa.

Tilikauden 2011 perusteella toimitusjohtajalle maksetaan huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 39 266 osakkeen arvoa vastaava palkkio.

Osakepalkkiojärjestelmän mukaiset palkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin kyseisen ansaintajakson tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Järjestelmään ei liity mitään myönnettyjen osakkeiden luovutusta rajoittavia sitouttamisjaksoja.

Tilikauden 2011 aikana maksetut osakepalkkiot on maksettu osakepalkkioiden hallinnointia koskevan sopimuksen mukaisesti Evli Alexander Management Oy:n toimesta sen hallinnoimilla yhtiön osakkeilla, joiden hankinnan yhtiö on rahoittanut käytettäväksi yhtiön avainhenkilöiden kannustinjärjestelmiin.

Toimitusjohtajan taloudelliset etuudet ja toimisuhteen keskeiset ehdot

Tilikaudella 2011 toimitusjohtajalle maksettiin palkkana ja muina etuuksina 595 736 euroa, josta palkan ja luontaisetujen osuus oli 345 176 euroa ja palkkioiden osuus oli 250 560 euroa.

Toimitusjohtaja voidaan yhtiön toimesta irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtajasopimuksen päättyessä irtisanomiseen yhtiön puolelta toimitusjohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi erokorvaus, joka määrältään vastaa toimitusjohtajan 12 kuukauden palkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on lain mukainen eikä toimitusjohtajalla ole yhtiön puolelta erillistä lisäeläkesopimusta.

Muun johdon palkitsemisjärjestelmän periaatteet

Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan esityksestä yhtiön johtoryhmän jäsenille maksettavasta palkasta, palkkioista sekä muista eduista.

Johtoryhmän jäsenten kokonaispalkkaus muodostuu kuukausipalkasta sekä kahden eri osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti mahdollisesti maksettavista palkkioista.

Johtoryhmän jäsenten kuukausipalkkaus noudattaa samaa tavoitepalkkamallia kuin yhtiön toimitusjohtajalla, eli 83 prosenttia tavoitepalkasta on kiinteää ja 17 prosentin muuttuva osuus on sidottu yhtiön kannattavuudelle ja liikevaihdon kehitykselle hallituksen asettamien tavoitteiden täyttymiseen kullakin kalenterineljänneksellä.

Kuukausipalkan lisäksi johtoryhmän jäsenille maksetaan vuosien 2010–2013 tammikuussa, neljässä yhtä suuressa erässä, hallituksen vuonna 2009 päättämä, kyseisen tilikauden tulokseen perustunut, yhteismäärältään 79 000 yhtiön osakkeen arvoa vastaava palkkio, edellyttäen että jäsen on kunkin palkkioerän maksuhetkellä vielä työsuhteessa yhtiöön.

Johtoryhmän jäsenet ovat myös yhdessä toimitusjohtajan kanssa mukana keväällä 2010 päätetyssä, vuodet 2010–2013 kattavassa osakepalkkiojärjestelmässä. Järjestelmän mukaan johtoryhmän jäsenille maksetaan ansaintajaksoilta 2011– 2013 kultakin yhteensä enintään 100 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio vastaavin ansaintakriteerein kuin toimitusjohtajan osalta. Tilikauden 2011 perusteella johtoryhmän jäsenille maksetaan huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä sanotun järjestelmän perusteella yhteensä 39 266 osakkeen arvoa vastaava palkkio.

Molempien järjestelmien mukaiset palkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Järjestelmiin ei liity mitään myönnettyjen osakkeiden luovutusta rajoittavia sitouttamisjaksoja.

Tilikauden 2011 aikana maksetut osakepalkkiot on maksettu osakepalkkioiden hallinnointia koskevan sopimuksen mukaisesti Evli Alexander Management Oy:n toimesta sen hallinnoimilla yhtiön osakkeilla, joiden hankinnan yhtiö on rahoittanut käytettäväksi yhtiön avainhenkilöiden kannustinjärjestelmiin.

Kunkin johtoryhmän jäsenen eläkeikä on lain mukainen eikä kenellekään ole yhtiön puolelta otettu erillistä lisäeläkettä.

Markkinat ja Digian liiketoiminta

Puhelinvalmistajien keskinäisen kilpailutilanteen muutos ja teknologia-alustojen kehittämisen linjaukset muuttivat tilikaudella merkittävästi yhtiön Mobile Solutions -segmentin toimintaympäristöä. Muutoksen seurauksena yhtiön Mobile Solutions -segmentin liikevaihto ja kannattavuus laskivat merkittävästi koko tilikauden ajan sopimustuotekehitysliiketoiminnan vähentyessä. Samalla koko yhtiön liikevaihto ja liikevoitto laskivat oleellisesti viime vuoteen verrattuna.

Muutoksen negatiiviset vaikutukset voimistuivat tilikauden edetessä. Tämän vuoksi yhtiössä käytiin tilikauden aikana neljät yt-neuvottelut, jotka johtivat Porin ja Lappeenrannan toimipisteiden sulkemiseen ja yhteensä 344 työntekijän irtisanomiseen. Yt-neuvotteluista aiheutui tilikauden aikana yhteensä noin 4,9 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset.

Mobile Solutions -segmentin muuttuneen toimintaympäristön ja mobiililiiketoiminnan pitkän aikavälin tulosodotusten heikentymisen vuoksi yhtiö teki tilikaudella 25,4 miljoonan euron kertaluonteisen alaskirjauksen kyseisen segmentin asiakassuhteisiin ja liikearvoon.

Ulkomaan toimintojen osalta Kiinan ja Venäjän toimipisteiden tarjoamaa ja osaamista myös paikallisten asiakkaiden palveluun kehitettiin tilikauden aikana. Kiinan yksikkö tuottaa tuotekehityspalveluja ja ylläpitopalveluja, joiden myötä yhtiö pystyy palvelemaan asiakkaitaan heidän tuotteidensa kehityksen eri elinkaaren vaiheissa. Yksikön kapasiteettia hyödynnetään niin Kiinan paikalliseen markkinaan tehtävissä hankkeissa kuin Digian globaaleissa asiakkuuksissakin. Sopimustuotekehityspalvelujen kysynnän lasku vaikutti myös Kiinan yksikön toimintaan.

Venäjän yksikkö toimii nearshore-resurssina Digian suomalaisille asiakkaille ja myy palveluja suoraan paikallisille asiakkaille. Yksikön palvelumyyntiä suoraan paikallisille asiakkaille kehitettiin tilikaudella aktiivisesti ja sen toiminta kehittyi tilikaudella suunnitellusti.

Enterprise Solutions -liiketoiminta

Digian Enterprise Solutions -segmentin asiakkaat ovat yrityksiä, yhteisöjä ja julkisen sektorin organisaatioita. Tuote- ja palvelustrategia perustuu monikanavaisiin, asiakkaiden liiketoimintaa tehostaviin ratkaisuihin ja koko asiakkuuden elinkaaren kattaviin palveluihin. Digia on asiakkaidensa innovatiivinen kehityskumppani ja tuo markkinoille uusia teknologioita hyödyntäviä tuotteita, palveluita sekä liiketoimintamalleja. Segmentin päämarkkinat ovat Pohjoismaat ja Venäjä, joilla toimintaa pyritään kehittämään pääsääntöisesti orgaaniseen kasvuun perustuen.

Lisäksi Enterprise Solutions -segmenttiin kuuluu tilikauden aikana Nokia Oyj:ltä ostettu kaupallinen Qt-lisensiointi- ja palveluliiketoiminta, jonka käynnistäminen ja kehittäminen sujui tilikaudella suunnitellusti. Pääosa Qt Commercial liikevaihdosta tulee tuotepohjaisesta, monistettavasta liiketoiminnasta. Noin puolet liikevaihdosta tulee Pohjois-Amerikan markkinoilta muiden suurimpien markkina-alueiden ollessa Keski-Eurooppa ja Iso-Britannia.

Toiminnanohjausjärjestelmien kysyntä jatkui tilikaudella kohtuullisena. Sähköisen liiketoiminnan ja finanssialan järjestelmien kysyntä oli odotettua vaimeampaa.

Enterprise Solutions -segmentin liikevaihto kasvoi tilikaudella hieman. Qt-lisensiointi- ja palveluliiketoiminta mukaan lukien segmentin kasvu ylitti markkinoiden kasvuvauhdin.

Myös toiminnan kannattavuus parani tilikauden loppua kohti, ja operatiivinen kannattavuus vakiintui vuoden loppupuolella totutulle hyvälle tasolleen. Segmentti-informaatiota on esitetty laajemmin tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 1.

Mobile Solutions -liiketoiminta

Digian Mobile Solutions -segmentin asiakkaat ovat globaalisti toimivia sopimustuotekehityspalveluja hyödyntäviä älypuhelin-, kone- ja laitevalmistajia sekä teleoperaattoreita.

Toimintaympäristössä tapahtuneen merkittävän muutoksen vuoksi Mobile Solutions -segmentin sopimustuotekehitysliiketoiminta pieneni tilikaudella merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Muutoksen vaikutus toimintaan on pysyvää, joten yhtiö arvioi tilikaudella uudelleen koko Mobile Solutions -segmentin liiketoimintaa ja siihen liittyviä pitkän aikavälin tulosodotuksia, ja teki segmentin asiakassuhteisiin ja liikearvoon 25,4 miljoonan euron alaskirjauksen. Segmenttiinformaatiota on esitetty laajemmin tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 1.

Taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut

Konsernin toiminta oli voitollista ennen kertaluonteisia eriä. Kertaluonteisten erien jälkeen tappio oli 22,2 miljoonaa euroa. Yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius pysyivät hyvinä. Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa:

2011 2010 2009 2008 2007
Liikevaihto 121 940 130 825 120 335 123 203 105 839
Liikevoitto −22 168 17 164 −7 796 13 437 11 080
Liikevoitto %:a liikevaihdosta −18 % 13 % −6 % 11 % 10 %
Oman pääoman tuotto % −42 % 18 % −21 % 11 % 9 %
Omavaraisuusaste % 48 % 59 % 52 % 47 % 47 %
Nettovelkaantumisaste % 34 % 20 % 34 % 53 % 65 %

Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty laajemmin konsernin viiden vuoden tunnuslukuja sekä tunnuslukujen laskentakaavat (liitetieto 30).

Liikevaihto

Digia-konsernin liikevaihto oli tilikaudella 121,9 (130,8) miljoonaa euroa, laskua 6,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Enterprise Solutions -segmentin liikevaihto tilikaudella oli 82,7 (75,7) miljoonaa euroa, kasvua 9,2 prosenttia. Mobile Solutions -segmentin liikevaihto oli 39,3 (55,2) miljoonaa euroa, laskua 28,8 prosenttia. Enterprise Solutions -segmentin liikevaihdon kasvu johtui pääosin Qt-liiketoiminnasta, joka kerrytti liikevaihtoa toisesta vuosineljänneksestä alkaen yhteensä 6,0 miljoonaa euroa. Toisaalta liikevaihdon kehitystä rasitti etenkin tilikauden alun ennakoitua vähäisempi lisenssimyynti, joka heijastui myös työlaskutukseen. Mobile Solutions

-segmentissä liikevaihdon lasku johtui toimintaympäristömuutosta seuranneesta äkillisestä ja merkittävästä palvelukysynnän heikkenemisestä.

Tuoteliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta tilikaudella oli 25,7 (19,7) miljoonaa euroa ja 21,0 (15,1) prosenttia.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta tilikaudella oli 14,7 (10,6) miljoonaa euroa ja 12,1 (8,1) prosenttia.

Kannattavuus ja tulos

Digia-konsernin liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä tilikaudella oli 8,1 (17,2) miljoonaa euroa ja kannattavuus (EBIT-%) 6,6 (13,1) prosenttia. Digia-konsernin liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli -22,2 (17,2) miljoonaa euroa ja kannattavuus (EBIT-%) -18,2 (13,1) prosenttia. Vuoden 2011 kertaluonteiset erät käsittivät 25,4 miljoonan euron liikearvon alaskirjauksen sekä toimipisteiden lakkauttamiseen ja yt-neuvotteluihin liittyviä toiminnan uudelleenjärjestelyvarauksia yhteensä 4,9 miljoonaa euroa. Liikevoiton lasku johtui pääasiassa Mobile Solutions -segmentin laskeneesta liikevaihdosta.

Enterprise Solutions -segmentin liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä tilikaudella oli 8,4 (11,0) miljoonaa euroa, laskua 24,0 prosenttia. Liikevoitto kertaluontoisten erien jälkeen oli 7,9 miljoonaa euroa. Enterprise Solutions -segmentin liikevoiton lasku johtui odotettua pienemmästä kotimaan lisenssimyynnistä sekä toisaalta kasvaneista liiketoiminnan kuluista. Kulurakennetta on tilikaudella rasittanut etenkin henkilöstövaihtuvuus ja tiettyjen osaamisalueiden täydentämisen aiheuttamat rekrytointi-, alihankinta- ja koulutuskustannukset sekä Qt-liiketoiminnan käynnistämiskulut.

Mobile Solutions -segmentin liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä tilikaudella oli -0,3 (6,2) miljoonaa euroa. Liikevoitto kertaluontoisten erien jälkeen oli -30,1 miljoonaa euroa. Mobile Solutions -segmentin liikevoiton lasku johtui liiketoiminnan toimintaympäristön äkillisestä, oleellisesta ja ennakoimattomasta muutoksesta tilikauden alussa. Muutoksen seurauksena yhtiöllä oli lähes koko tilikauden ajan liikaa henkilöstöä vastaamaan jatkuvasti vähenevään palvelukysyntään. Näistä vailla työtä olleista työntekijöistä aiheutuneet kulut rasittivat yhtiön tulosta.

Konsernin nettorahoituskulut olivat tilikaudella 1,0 (1,4) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli -23,1 (15,7) miljoonaa euroa ja tulos verojen jälkeen oli -22,5 (11,5) miljoonaa euroa.

Konsernin osakekohtainen tulos ennen kertaluonteisia eriä tilikaudella oli 0,32 (0,56) euroa. Osakekohtainen tulos kertaluonteisten erien jälkeen oli -1,08 euroa. Muut osakekohtaiset tunnusluvut on esitetty tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 30.

Rahoitus ja investoinnit

Digia-konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 87,8 (12/2010: 115,4) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste oli 47,8 (12/2010: 58,8) prosenttia. Nettovelka suhteessa omaan pääomaan (net gearing) oli 34,5 (12/2010: 20,2) prosenttia. Konsernin likvidit varat tilikauden lopussa olivat 8,2 (12/2010: 9,7) miljoonaa euroa.

Konsernilla oli tilikauden lopussa 21,9 (12/2010: 23,3) miljoonaa euroa korollista vierasta pääomaa. Korollinen vieras pääoma muodostui 20,0 miljoonan euron lainasta rahoituslaitoksilta, 1,9 miljoonan euron rahoitusleasingveloista. Yhtiö on tilikaudella lyhentänyt lainaansa rahoituslaitoksilta yhteensä kahdella miljoonalla eurolla.

Digia uudisti 31.10.2011 kolmivuotisen lainajärjestelyn, jolla korvattiin yhtiön vanha lainakanta 17 miljoonaa euroa. Lainajärjestelyn rahoittajina jatkoivat Pohjola Pankki ja Nordea Pankki. Uuden lainan kokonaismäärä oli 22 miljoonaa euroa, josta yhtiö nosti 17 miljoonaa euroa. Rahoituspaketin osana yhtiö sopi yhtiön vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuden ylläpitoon liittyvistä sopimusehdoista vastaavasti kuin aiemmassa lainajärjestelyssä. Tästä poiketen yhtiö voi jatkossa jakaa osinkona enintään 50 prosenttia (aiemmin 30 %) konsernin tilikauden nettotuloksesta ilman erillistä sopimusta. Rahoituslainat on esitetty laajemmin tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 22.

Arvonalentumistestaus tehdään vuosineljänneksittäin liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton. Arvonalentumistestaus on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 15 Aineettomat hyödykkeet.

Yhtiöllä on rahoitus-, puite- ja toimitussopimuksia, joihin sisältyy erityisehtoja liittyen tilanteeseen, jossa määräysvalta yhtiössä vaihtuu.

Konsernin liiketoiminnan rahavirta tilikaudella oli 8,8 miljoonaa euroa positiivinen (11,1 miljoonaa euroa positiivinen), investointien rahavirta 2,7 miljoonaa euroa negatiivinen (2,0 miljoonaa euroa negatiivinen) sekä rahoituksen rahavirta 7,6 miljoonaa euroa negatiivinen (9,9 miljoonaa euroa negatiivinen). Liiketoiminnan rahavirtaa heikensi tilikaudella edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna se, että veroja on maksettu 2,2 miljoonaa enemmän. Rahoituksen rahavirtaan vaikuttivat negatiivisesti yhtiön lainojen takaisinmaksu, jonka vaikutus oli tilikaudella yhteensä 2,0 miljoonaa euroa sekä osinkojen maksu, jonka vaikutus oli 5,6 miljoonaa euroa.

Konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen tilikaudella olivat yhteensä 2,7 miljoonaa euroa (2,0 miljoonaa euroa). Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat olivat 2,1 miljoonaa euroa (1,7 miljoonaa euroa).

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) tilikaudella 2011 oli -28,7 prosenttia (19,3 prosenttia) ja oman pääoman tuotto (ROE) oli - 41,9 prosenttia (18,3 prosenttia).

Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Konserni on panostanut tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tuotekehitykseen kaikilla liiketoiminta-alueilla. Tutkimus- ja kehityskustannukset olivat tilikaudella 2011 konsernissa yhteensä 4,8 miljoonaa euroa (3,0 miljoonaa euroa vuonna 2010 ja 2,6 miljoonaa euroa vuonna 2009), mikä vastaa 3,9 prosenttia liikevaihdosta (2,3 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2010 ja 2,2 prosenttia vuonna 2009).

Henkilöstö, johto ja hallinto

Henkilöstön määrä oli tilikauden 2011 lopussa 1 175, jossa oli laskua 344 henkilöä eli 24,6 prosenttia verrattuna tilikauden 2010 loppuun (12/2010: 1 558 henkilöä). Keskimäärin henkilöstöä tilikaudella oli 1 453, jossa laskua oli 55 henkilöä eli 3,6 prosenttia verrattuna tilikauden 2010 keskiarvoon (2010: 1 508).

Henkilöstön kumulatiivinen lähtövaihtuvuus tilikaudella 2011 oli 16,0 prosenttia (2010 8,5 prosenttia).

Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut:

2011 2010 2009
Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella 1 453 1 508 1 387
Tilikauden palkat ja palkkiot 68 564 65 172 59 907

Henkilöstön jakautuminen liiketoiminta-alueittain tilikauden 2011 lopussa:

Enterprise Solutions -liiketoiminta 68 %
Mobile Solutions -liiketoiminta 28 %
Hallinto ja johto 4 %

Ulkomailla työskenteli tilikauden lopussa yhteensä 161 (12/2010: 196) henkilöä. Henkilöstön väheneminen vuoden 2010 päätösluvuista johtui lähinnä Chengdussa Kiinassa tapahtuneesta henkilöstön vähennyksestä asiakaskysynnän vähenemisen myötä.

Digia Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 16. maaliskuuta 2011 valittiin uudelleen hallitukseen Robert Ingman, Kari Karvinen, Pertti Kyttälä, Martti Mehtälä, Pekka Sivonen, Tommi Uhari ja Marjatta Virtanen. Pertti Kyttälä valittiin järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi ja Martti Mehtälä hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Digia Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut KTM Juha Varelius vuoden 2008 alusta alkaen.

Digian hallituksella oli tilikaudella 2011 kolme valiokuntaa: palkitsemisvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja nimitysvaliokunta. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmiä ja seurata niiden toimivuutta yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi, turvata päätöksenteon objektiivisuutta sekä varmistaa palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyys ja järjestelmällisyys. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2011 Martti Mehtälä (puheenjohtaja), Pekka Sivonen ja Tommi Uhari. Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilikaudella neljä kertaa. Jäsenten osallistumisaktiivisuus kokouksiin oli keskimäärin 92 %.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2011 Pertti Kyttälä (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Marjatta Virtanen. Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikaudella neljä kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista. Nimitysvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2011 Pekka Sivonen (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Robert Ingman ja 9.12.2011 alkaen Robert Ingman (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Pertti Kyttälä. Nimitysvaliokunta kokoontui tilikaudella yhden kerran kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Konsernin tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Heikki Ilkka.

Digia noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia. Digian hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, yleisiin corporate governance -suosituksiin sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen ja omiin sisäisiin corporate governance toimintasääntöihin. Hallinnointikoodi samoin kuin tästä toimintakertomuksesta erillisenä annettu selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ovat nähtävissä yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.digia.fi.

Yritys- ja liiketoimintakaupat

Digia Oyj solmi 7.3.2011 sopimuksen Nokia Oyj:n kanssa kaupallisen Qt-liiketoiminnan ostamisesta. Kauppa tuli voimaan 22.3.2011. Kauppaan kuului Qt-teknologian kaupallisten ohjelmistolisenssien myyntioikeus, josta kolme ensimmäistä vuotta ovat yksinmyyntioikeudella.

Ostetun liiketoiminnan kauppahinta muodostuu kiinteästä osasta ja ehdollisesta osasta. Kauppahinnan kiinteä osa oli 150 000 euroa ja se maksettiin konsernin käteisvaroilla. Kiinteän kauppahinnan lisäksi myyjä on oikeutettu vuosittain maksettavaan lisäkauppahintaan, mikäli liiketoiminnalle sovitut myyntitavoitteet vuosille 2011-2013 saavutetaan. Vuoden 2011 osalta lisäkauppahinnan määräksi muodostui 1,0 miljoonaa, mikä on 0,8 miljoonaa alkuperäistä arviota suurempi. Lisäkauppahinta maksetaan käteisenä toteuman mukaisesti. Koska vuoden 2011 myynti toteutui ennustetta suurempana, arvioidaan lisäkauppahinnan kokonaismääräksi 1,5 miljoonaa euroa.

Alustavan kauppahinnan allokoinnin perusteella pääosa hankintahinnasta (0,8 miljoonaa euroa) kohdistui hankittuun yksinmyyntioikeuteen ja asiakassuhteisiin. Hankinnan yhteydessä ei syntynyt testattavaa liikearvoa.

Konserni- ja organisaatiorakenne

Digia-konserniin kuuluivat tilikauden 2011 lopussa emoyhtiö Digia Oyj sekä tytäryhtiöt Digia Finland Oy (emoyhtiön omistusosuus 100 %), Digia Sweden AB (100 %), Digia Estonia Oü (100 %), Digia Hong Kong Ltd (100 %), Digia Norway AS (100 %), Digia USA Inc. (100 %) ja Digia Partners Oy (100 %). Digia Oyj:n omistama Sunrise Resources Oy (100 %) sulautui Digia Finland Oy:öön 31.3.2011.

Näistä Digia Finland Oy:llä on kokonaan omistetut toiminnalliset tytäryhtiöt Digia Financial Software Oy (100 %), Digia Service Oy (100 %), OOO Digia RUS (100 %) ja Microext Oy (100 %). Digia Hong Kong Ltd omistaa Kiinassa toimivan Digia Software (Chengdu) Co. Ltd:n (100 %), jolla on rekisteröity sivuliike Pekingissä. Digia Estonia Oü:lla, Digia Hong Kong Ltd:lla, Digia Partners Oy:lla ja Microext Oy:lla ei ole liiketoimintaa.

Yhtiön liiketoiminta on tilikauden aikana jakaantunut kahteen pääliiketoiminta-alueeseen: Enterprise Solutions ja Mobile Solutions. Enterprise Solutions -liiketoiminta-alueeseen kuuluvat yhtiön toiminnanohjausliiketoiminta, digitaaliset palvelut sekä integraatioratkaisut. Mobile Solutions -liiketoiminta-alueeseen kuuluvat sopimustuotekehityspalvelut ja käytettävyyspalvelut.

Yhtiö toteutti tilikauden lopulla organisaatiouudistuksen, joka on astunut voimaan vuoden 2012 alusta. Uudistetussa organisaatiossa liiketoimintaa johdetaan neljän strategisen portfolion näkökulmasta. Nämä portfoliot ovat asiakaskohtaiset ratkaisut ja palvelut, toimialakohtaiset monistettavat ohjelmistoratkaisut, kansainvälinen ohjelmistoliiketoiminta ja uudet markkina-alueet, kuten Venäjä.

Organisaatiomuutoksen yhteydessä Digia siirtyi vuoden 2012 alusta alkaen raportoimaan ainoastaan yhtä segmenttiä.

Yhtiökokoukset

Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 16. maaliskuuta 2011.

Yhtiökokouksessa vahvistettiin tilikauden 2010 tilinpäätös, myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus, päätettiin osingonmaksusta, päätettiin hallituksen palkkiot, päätettiin hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7) jäsentä sekä valittiin yhtiön hallitus uudelle toimikaudelle. Yhtiökokous myönsi hallitukselle seuraavat valtuudet:

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 000 000 (9,6 % osakekannasta ja äänimäärästä) oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Omia osakkeita voidaan hankkia vain yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Hallitus päättää miten osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus käsittää myös osakkeiden hankkimisen julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä sen ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen ja ohjeiden mukaan tai osakkeenomistajille tehtävän ostotarjouksen kautta. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeiden hankinnan tulee perustua osakkeen markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 3.3.2010 antaman valtuutuksen ja on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 16.9.2012 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti: Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4 000 000 kappaletta (19,2 % osakekannasta ja äänimäärästä). Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutuksen nojalla hallituksella on oikeus päättää osakeanneista ja erityisten oikeuksien antamisesta osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutusta voidaan käyttää yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen ja yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muihin yhtiön hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden päättää kaikista osakeannin ja mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien merkintähinnasta, sen maksamisesta paitsi rahalla myös kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus) tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen ja merkitsemisestä yhtiön taseeseen. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 3.3.2010 antaman valtuutuksen ja on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 16.9.2012 saakka.

Vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 13.3.2012 kello 10.00 alkaen yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Valimotie 21, 00380 Helsinki.

Osakepääoma ja osakkeet

Osakkeen nimellisarvo on 0,10 euroa. Osakkeiden lukumäärä tilikauden 2011 päättyessä oli 20 875 645. Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä hallussaan 159 576 kappaletta omia osakkeita.

Digialla oli 31.12.2011 Suomen Arvopaperikeskus Oy:n mukaan 6 296 osakkeenomistajaa. Kymmenen suurinta omistajaa olivat:

Osakkeenomistaja Osuus osakkeista ja äänistä
Ingman Group Oy Ab 16,0 %
Jyrki Hallikainen 10,2 %
Pekka Sivonen 8,8 %
Kari Karvinen 6,5 %
Matti Savolainen 6,1 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3,8 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 3,6 %
Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarekisteröity) 1,4 %
Etola Oy 1,0 %
Olli Ahonen 0,9 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2011

Osakkeiden lukumäärä Osuus omistuksista Osuus osakkeista ja äänistä
1 – 100 22,2 % 0,5 %
101 – 1 000 58,9 % 8,1 %
1 001 – 10 000 17,4 % 14,4 %
10 001 – 100 000 1,0 % 9,9 %
100 001 – 1 000 000 0,3 % 19,6 %
1 000 001 – 3 000 000 0,1 % 47,6 %

Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2011

Osuus omistuksista Osuus osakkeista ja äänistä
Yritykset 4,6 % 21,4 %
Rahoitus ja vakuutus 0,2 % 3,9 %
Julkisyhteisöt 0,0 % 7,5 %
Voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt
0,3 % 0,5 %
Kotitaloudet 94,4 % 65,6 %
Ulkomaat 0,4 % 1,1 %

Osakeperusteiset maksut

Optiot

Digia Oyj:llä ei tilinpäätöshetkellä ole ulkona olevia optio-oikeuksia.

Osakepalkkiot ja johdon omistus

Yhtiöllä on osakepalkkioita osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää.Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmästä on päätetty hallituksen yhtiökokoukselta saaman valtuutuksen nojalla keväällä 2010.

Järjestelmässä on neljä ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010–2013. Järjestelmän mukaan toimitusjohtajalle maksetaan ansaintajaksoilta 2011–2013 kultakin enintään 100 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio hallituksen vuosittain erikseen päättämien ansaintakriteerien täyttymisen perusteella. Vuoden 2012 osalta palkkio määräytyy yhtiön osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon perusteella hallituksen erikseen tarkemmin päättämin tavoin.

Tilikauden 2011 perusteella toimitusjohtajalle maksetaan huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 39 266 osakkeen arvoa vastaava palkkio.

Järjestelmässä ovat toimitusjohtajan lisäksi mukana myös muut yhtiön johtoryhmän jäsenet, joille järjestelmä tarjoaa yhdessä mahdollisuuden vastaavaan osakepalkkioon kuin mihin toimitusjohtaja on oikeutettu.

Lisäksi yhtiön nimettyjä avainhenkilöitä koskien on voimassa osakepalkkiojärjestelmä, jonka mukaan kohderyhmälle maksetaan vuoden 2009 tulosten perusteella yhteensä enintään 200 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio, joka maksetaan puoliksi rahan ja osakkeiden yhdistelmänä neljässä yhtä suuressa erässä tammikuusta 2010 alkaen vuosittain.

Osakepalkkiojärjestelmien mukaiset palkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Järjestelmiin ei liity mitään myönnettyjen osakkeiden luovutusta rajoittavia sitouttamisjaksoja.

Osakepalkkiojärjestelmiin perustuvia palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksun eräpäivää.

Osakasluettelon 31.12.2011 mukaan Digia Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat yhtiön osakkeita seuraavasti:

Pertti Kyttälä 0
Martti Mehtälä 0
Robert Ingman 20 000
Kari Karvinen 1 353 901
Pekka Sivonen 1 831 613
Tommi Uhari 0
Marjatta Virtanen 3 000
Juha Varelius 147 625

Vuodenvaihteessa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamat osakkeet edustivat yhtiön osake- ja äänimäärästä yhteensä 16,1 %.

Kaupankäynti NASDAQ OMX Helsingissä tilikaudella 2011

Digia Oyj:n osake on tilikaudella noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla, toimialaluokassa Informaatioteknologia. Kaupankäyntitunnus on DIG1V. Alin kaupankäyntikurssi tilikaudella oli 2,30 euroa ja ylin 5,79 euroa. Osakkeen virallinen päätöskurssi tilikauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 2,42 euroa. Vaihdolla painotettu keskikurssi oli 3,88 euroa. Yhtiön markkina-arvo tilikauden päättyessä oli 50 519 061 euroa.

Tilikauden aikana yhtiö vastaanotti seuraavat liputusilmoitukset:

  • Ingman Group Oy Ab ilmoitti 16.8.2011, että sen omistus yhtiöstä on noussut yli 15 %:n liputusrajan 15,15 %:iin yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
  • Pekka Päiviö Sivonen ilmoitti 19.12.2011, että hänen omistuksensa yhtiöstä on laskenut alle 10 %:n liputusrajan 8,77 %:iin yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Riskit ja epävarmuustekijät

Digian riskienhallinnan osalta keskeisimmät seurattavat riskit vuonna 2011 olivat asiakas-, henkilö-, projekti-, tietoturva-, integraatio- ja liikearvoriskit.

Asiakasriskiä hallittiin aktiivisella asiakasrakenteen kehittämisellä ja ennalta ehkäisemällä potentiaalisten riskipositioiden syntymistä. Henkilöriskejä arvioitiin ja hallittiin aktiivisella avainhenkilöiden kanssa säännöllisesti käytävällä tavoite- ja kehityskeskusteluprosessilla. Henkilöstön sitoutuneisuuden kehittämiseksi sisäisen viestinnän tehokkuutta lisättiin suunnitelmallisesti säännöllisten henkilöstötilaisuuksien ja johdon näkyvyyden avulla. Liiketoimintojen keskeisten projektien auditoinnin avulla kehitettiin konsernin projektiriskien hallintaa ja varmistettiin projektien menestykselliset asiakastoimitukset. Tämän lisäksi konsernin sertifioidut laatujärjestelmät evaluoitiin ja hyväksyttiin uudelleen ja projektitoimitusten raportointikäytäntöjä tehostettiin. Tietoturvariskiä hallinnoitiin tietoturva-auditoinneilla ja jatkuvalla toimintamallien, tietoturvaa edistävien käytäntöjen ja prosessien kehittämisellä. Liiketoimintojen integroimiseen, yhtenäisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen sekä niiden yhtenäiseen kehittämiseen liittyviä riskejä hallinnoitiin konsernin johtoryhmässä. IFRS-kirjanpitokäytäntöön liittyen liikearvo ja sen arvonalentumistestaus oli aktiivisessa seurannassa osana huolellista ja ennakoivaa riskijohtamiskäytäntöä. Yhtiön lyhyen aikavälin epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin merkittäviin muutoksiin yhtiön pääliiketoiminta-alueilla.

Mobiilimarkkinoihin liittyvä liiketoimintariski on tilikaudella realisoitunut ja muuttanut yhtiön toimintaympäristöä merkittävästi. Toisaalta muutoksen myötä yhtiöllä ei jatkossa enää ole mainittavaa mobiilimarkkinoihin liittyvää liiketoimintariskiä.

Euroalueen velkaongelmat ja talouden taantuman riski ovat kasvaneet, mikä saattaa vaikuttaa yhtiön asiakkaiden investointipäätöksiin ja maksuvalmiuteen, ja siten edelleen myös yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen. Merkkejä lisääntyneen epävarmuuden vaikutuksista asiakkaiden investointipäätöksiin ja suunniteltujen projektien aikataulujen lykkääntymiseen on jo ollut havaittavissa, mutta merkkien kehityssuunta ei kuitenkaan ole viime viikkoina ollut mitenkään hälyttävä.

Lisäksi asiakasprojektikoon kasvaessa myös riskit projektien ja niiden kannattavuuden hallintaan liittyen kasvavat.

Tulevaisuuden näkymät

Yhtiön päätavoite vuodelle 2012 on tuotepohjaisen monistettavan liiketoiminnan kasvattaminen osana yhtiön kokonaistarjoamaa. Tavoitteeseen pyritään ensisijassa orgaanisin keinoin, mutta strategisesti tarkoin harkitut yritysostot ovat myös mahdollisia. Yhtiö jatkaa kansainvälisten toimintojensa kehittämistä etenkin Venäjällä. Yhtiön toimintaa ohjaavina keskeisinä kulmakivinä ovat edelleen toiminnan hyvän kannattavuuden ja positiivisen kassavirran säilyttäminen.

Yhtiö arvioi IT-markkinoiden pysyvän vuonna 2012 suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Euroalueen velkaongelmiin ja yleiseen inflaatiokehitykseen liittyvät riskit voivat kuitenkin jatkossa heijastua IT-palveluiden kysyntään ja liiketoiminnan kannattavuuden kehitykseen. Näin ollen vuoden 2012 suhdannenäkymiin liittyy hieman tavanomaista suurempaa epävarmuutta.

Oman toimintansa osalta yhtiö arvioi sopimustuotekehitysliiketoiminnan palvelukysynnän laskevan vielä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämän seurauksena yhtiön ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto tulee laskemaan vuoden 2011 viimeisen neljänneksen tasosta. Toisaalta liikevaihdon lasku ja uuden organisaation sisäänajo rasittavat myös yhtiön kannattavuutta, jonka senkin yhtiö arvioi tilapäisesti hieman laskevan vuoden 2011 viimeisen neljänneksen tasosta.

Yhtiö arvioi, että uuden organisaation käyttöönotto tehostaa toimintoja vuoden 2012 toisesta vuosineljänneksestä alkaen ja vaikuttaa myönteisesti yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden kehitykseen jatkossa.

Yhtiö arvioi kaupallisen Qt-lisensointi- ja palveluliiketoiminnan kasvavan vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna ja sen kannattavuuden olevan hyvällä tasolla. Myös Venäjän toimintojen yhtiö arvioi kehittyvän suotuisasti ja tukevan yhä paremmin yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden kehitystä vuoden 2012 edetessä.

Kokonaisuutena yhtiö arvioi toimintansa kannattavuuden paranevan vuoden 2012 loppua kohti ja asettuvan hyvälle tasolle jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Tilinpäätöksen jälkeiset olennaiset tapahtumat

Tilinpäätöksen jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia tapahtumia.

Tämä PDF on generoitu Digian verkkovuosikertomuksesta eikä välttämättä sisällä kertomuksen koko sisältöä. Vuosikertomus löytyy kokonaisuudessaan verkosta osoitteesta vuosikertomus2011.digia.com

Hallituksen esitys voitonjaosta

Digia Oyj:n vapaa oma pääoma oli 31.12.2011 päivätyn taseen mukaan 35 142 569,13 euroa, josta tilikauden tappiota 1 409 098,31 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan pääoman palautusta jaetaan 0,10 euroa osakkeelta emoyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Pääoman palautus maksetaan osakkeenomistajalle, joka täsmäytyspäivänä 16.3.2012 on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Pääoman palautus maksetaan 23.3.2012.

Yhtiön lainoihin liittyviä kovenanttiehtoja on yhtiön uudessa lainajärjestelyssä muutettu siten, että jatkossa yhtiö voi jakaa osinkona enintään 50 prosenttia (aiemmin 30 %) konsernin tilikauden nettotuloksesta ilman erillistä sopimusta. Tästä huolimatta vuoden 2012 aikana osinkoa voidaan kuitenkin jakaa enintään kolme miljoonaa euroa.

Konsernin tuloslaskelma (IFRS)

Liitetieto 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Liikevaihto 1, 3 121 939 859,61 130 825 208,92
Liiketoiminnan muut tuotot 6 360 686,48 317 471,09
Materiaalit ja palvelut -10 720 951,64 -10 156 889,49
Poistot ja arvonalentumiset 9 -29 267 910,22 -3 719 067,09
Muut liiketoiminnan kulut 4, 5, 7, 8, 10 -104 479 707,34 -100 102 287,26
-144 107 882,72 -113 660 772,75
Liikevoitto -22 168 123,11 17 164 436,16
Rahoitustuotot 11 294 711,71 126 541,87
Rahoituskulut 11 -1 257 847,04 -1 565 317,44
-963 135,33 -1 438 775,57
Voitto ennen veroja -23 131 157,44 15 725 660,59
Tuloverot 12 679 523,90 -4 251 316,59
Tilikauden voitto -22 451 634,54 11 474 344,00
Laajan tuloslaskelman erät:
Ulkomaiseen tulosyksikköön liittyvät muuntoerot 42 128,23 292 272,49
Tilikauden laaja tulos yhteensä -22 409 506,31 11 766 616,49
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille -22 451 634,54 11 474 344,00
Vähemmistölle - -
-22 451 634,54 11 474 344,00
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille -22 409 506,31 11 766 616,49
Vähemmistölle - -
-22 409 506,31 11 766 616,49
Laimentamaton osakekohtainen tulos -1,08 0,56
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos -1,08 0,56

Konsernin tase (IFRS)

Liitetieto 31.12.2011 31.12.2010
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 15 44 542 601,76 65 544 601,75
Muut aineettomat hyödykkeet 15 3 944 064,46 8 969 615,85
Aineelliset hyödykkeet 14 3 156 451,96 2 925 938,19
Myytävissä olevat sijoitukset 27 626 983,95 627 964,34
Pitkäaikaiset saamiset 60 253,05 13 996,95
Laskennalliset verosaamiset 16 789 920,06 875 669,02
53 120 275,24 78 957 786,10
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 17 26 523 003,08 26 798 906,70
Rahavarat 18 8 170 023,36 9 681 630,64
34 693 026,44 36 480 537,34
Varat yhteensä 87 813 301,69 115 438 323,44
Liitetieto 31.12.2011 31.12.2010
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 19 2 087 564,50 2 086 464,50
Uusmerkintä - 39 710,00
Ylikurssirahasto
Muu rahasto
7 899 485,80
5 203 821,24
7 899 485,80
5 203 821,24
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 35 525 037,82 35 486 427,82
Muuntoero 208 429,18 166 300,95
Kertyneet voittovarat 11 279 866,64 5 054 438,38
Tilikauden voitto -22 451 626,51 11 474 344,00
39 752 578,89 67 410 992,69
Oma pääoma yhteensä 39 752 578,89 67 410 992,69
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 16 772 021,00 2 177 566,16
Rahoitusvelat 22 15 441 727,64 16 609 379,77
16 887 748,64 18 786 945,93
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat 24 12 268 915,89 9 462 612,75
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verovelat 99 819,04 1 368 676,49
Varaukset 21 748 080,24 133 452,00
Siirtovelat 24 11 625 936,55 11 569 401,32
Lyhytaikaiset korolliset velat 22 6 430 222,66 6 706 242,26
31 172 974,38 29 240 384,82
Velat yhteensä 48 060 723,02 48 027 330,75
Oma pääoma ja velat yhteensä 87 813 301,69 115 438 323,44

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

€ 000 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden voitto -22 452 11 474
Oikaisut tilikauden tulokseen 34 780 9 409
Käyttöpääoman muutos 2 791 -5 828
Maksetut korot -781 -703
Saadut korot 35 21
Maksetut verot -5 532 -3 306
Liiketoiminnan rahavirta 8 842 11 066
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2 733 -1 965
Investointien rahavirta -2 733 -1 965
Rahoituksen rahavirta:
Maksullinen osakeanti - 79
Omien osakkeiden hankinta - -
Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset -19 044 -6 082
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset - -1 000
Lyhytaikaisten lainojen nostot 3 500 -
Pitkäaikaisten lainojen nostot 13 500 -
Maksetut osingot ja muu voitonjako -5 577 -2 885
Rahoituksen rahavirta -7 621 -9 887
Rahavarojen muutos -1 512 -786
Rahavarat tilikauden alussa 9 682 10 469
Rahavarojen muutos -1 512 -786
Rahavarat tilikauden lopussa 8 170 9 682

Laskelma oman pääoman muutoksista

Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus
€ 000 Osake
pääoma
Uus
merkintä
Yli
kurssi
rahasto
SVOP
rahasto
Muut
rahastot
Muunto
erot
Kertyneet
voitto
varat
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2010 2 085 0 7 899 35 448 5 204 -126 7 673 58 184
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitot/tappiot käypään
arvoon arvostuksesta
- - - - - - - -
Tuloslaskelmaan siirretty
määrä
- - - - - - - -
Omaan pääomaan kirjattuihin
tai sieltä pois siirrettyihin
eriin liittyvät verot
- - - - - - - -
Tilikauden voitto (+) / tappio (-) - - - - - - 11 474 11 474
Kaudella kirjatut tuotot ja
kulut yhteensä
- - - - - - 11 474 11 474
Osakepääoman korotus - - - - - -
Osingonjako - - - - - - -2 885 -2 885
Omana pääomana suoritettavat
osakeperusteiset liiketoimet
1 40 - 39 - - 267 346
Käytetyt osakeoptiot - - - - - - - -
Laajan tuloslaskelman erät - - - - - 292 - 292
1 40 - 39 - 292 -2 619 -2 247
Oma pääoma 31.12.2010 2 086 40 7 899 35 486 5 204 166 16 529 67 411
€ 000 Osake
pääoma
Uus
merkintä
Yli
kurssi
rahasto
SVOP
rahasto
Muut
rahastot
Muunto
erot
Kertyneet
voitto
varat
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2011 2 086 40 7 899 35 486 5 204 166 16 529 67 411
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitot/tappiot käypään
arvoon arvostuksesta
- - - - - - -
Tuloslaskelmaan siirretty
määrä
- - - - - - -
Omaan pääomaan kirjattuihin
tai sieltä pois siirrettyihin
eriin liittyvät verot
- - - - - - -
Tilikauden voitto (+) / tappio (-) - - - - - -22 452 -22 452
Kaudella kirjatut tuotot ja
kulut yhteensä
- - - - - - -22 452 -22 452
Osakepääoman korotus - - - - - -
Osingonjako - - - - - - -5 577 -5 577
Omana pääomana suoritettavat
osakeperusteiset liiketoimet
1 -40 - 39 - - 171 171
Käytetyt osakeoptiot - - - - - - - -
Laajan tuloslaskelman erät - - - - - 42 - 42
Muut erät - - - - - - 157 157
1 -40 - 39 - 42 -5 249 -5 207
Oma pääoma 31.12.2011 2 088 0 7 899 35 525 5 204 208 -11 172 39 753

Laskelma vapaasta omasta pääomasta 31.12.

€ 000 2011 Emo 2010 Emo
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 35 525 35 486
Voitto edellisiltä tilikausilta 1 027 3 487
Tilikauden voitto -1 409 2 946
Yhteensä 35 143 41 919

Konsernin perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Digia Oyj on nykyaikainen ja ketterä ohjelmistoyhtiö, joka toimittaa ja toteuttaa asiakkaidensa kilpailukykyä parantavia ICTtuotteita, -palveluja ja -teknologioita – ratkaisuja muuttuvan maailman tarpeisiin.

Ratkaisut, jotka ovat riippumattomia käytetyistä päätelaitteista ja teknologiasta, antavat todellista vapautta ja tekevät mahdolliseksi sen, että oikea tieto saavuttaa oikeat ihmiset oikeassa paikassa juuri oikeaan aikaan.

Kokonaisvaltaisena ratkaisutoimittajana ja järjestelmäintegraattorina Digia tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman ITtuotteita ja -palveluja, vahvaa mobiiliympäristöjen ohjelmistoasiantuntemusta sekä laajaa toimialaosaamista.

Yhtiön kotipaikka on Suomi, ja se toimii kansainvälisesti lähes 1 200 ammattilaisen voimin. Digia on listattuna NASDAQ OMX Helsingissä.

Konsernin emoyritys on Digia Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Valimotie 21, 00380 Helsinki.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassa olevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRICtulkintoja.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Digia Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. IFRS1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymäpäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaiseksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä alkaen ja myydyt myyntihetkeen saakka. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle. Mahdollinen vähemmistöosuus esitetään myös omana eränään osana omaa pääomaa.

Konserni on soveltanut 1.1.2011 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

  • Muutettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Uudistuksen tarkoituksena on selventää ja yksinkertaistaa lähipiirin määritelmää erityisesti osapuolien huomattavaan vaikutusvaltaan tai yhteiseen määräysvaltaan liittyen. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • Muutos IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa osakeantien, optioiden ja merkintäoikeuksien luokittelu (Classification of Rights Issues). Muutos koskee erityisesti valuuttamääräisten osakeantien käsittelyä. Jatkossa valuuttamääräiseen osakeantiin liittyvät merkintäoikeudet voidaan tietyin ehdoin luokitella omaksi pääomaksi eikä johdannaisinstrumenteiksi kuten aikaisemmin. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • Vuosittaiset muutokset useisiin eri standardeihin (IFRS-standardien vuosittaiset muutokset 2011). Vuoden 2011 muutokset koskettavat 6 standardia ja yhtä tulkintaa. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

Seuraavilla tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernissa IFRIC 12: Palvelutoimilupajärjestelyt IFRIC 15: Kiinteistöjen rakentamissopimukset IFRIC 16: Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus IFRIC 17: Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille IFRIC 18: Varojen siirrot asiakkailta

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Segmenttiraportointi

Yhtiön liiketoiminta jakaantui kahteen pääliiketoiminta-alueeseen, Enterprise Solutions ja Mobile Solutions. Enterprise Solutions -liiketoiminta-alueeseen kuuluivat yhtiön toiminnanohjausliiketoiminta, digitaaliset palvelut sekä integraatioratkaisut. Mobile Solutions -liiketoiminta-alueeseen kuuluivat sopimustuotekehityspalvelut ja käytettävyyspalvelut. Liiketoiminta-alueet on määritelty standardin IFRS 8 -Segmenttiraportointi mukaiseksi ensisijaisiksi raportointisegmenteiksi. Maantieteelliset alueet on määritelty toissijaisiksi segmenteiksi.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuuttaa ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Hankintamenomenetelmän soveltamisesta aiheutuvat muuntoerot käsitellään konsernin omaa pääomaa oikaisevina erinä.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hyödykkeet poistetaan niiden arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

  • Rakennukset ja rakennelmat 25 vuotta
  • Koneet ja kalusto 3–8 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Julkiset avustukset

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Käyttöomaisuuteen kohdistuvat julkiset avustukset kirjataan aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004–31.12.2011 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon on sisällytetty lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot.

Tilikauden 2010 alusta lukien liikearvo määritellään IFRS 3 mukaisesti, jolloin hankinnasta kirjataan liikearvona alla olevien kohtien 1 ja 2 erotuksena:

  1. Seuraavien yhteenlaskettu määrä:

  2. 1.1 Hankinta-ajankohdan käypään arvoon luovutettu vastike

  3. 1.2 Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa
  4. 1.3 Vaiheittain toteutuneessa liiketoimintojen yhdistämisessä hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin olleen omanpääoman ehtoisen osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo
    1. Hankittujen yksiloitävissä olevien varojen ja vastattaviksi odotettujen velkojen hankinta-ajankohdan nettomäärä.

Ennen vuotta 2004 liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Osa hankittujen liiketoimintojen hankintamenosta on kohdistettu yrityskauppojen kautta hankituille asiakkuuksille tai tuotteille ja on kirjattu aineettomiin oikeuksiin. Aineettomiin oikeuksiin kirjatut osuudet hankintamenosta poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan niitä testataan vuosineljänneksittäin mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Hankintamenon mahdollinen tarkentaminen tehdään viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa hankintahetkestä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka aiheutuvat uusien tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siihen asti, kun tuote on valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Kun tuote on valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi, aloitetaan sen poistaminen. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 2–5 vuotta, jona aikana aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Muut aineettomat hyödykkeet ja pitkävaikutteiset menot

Patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Pitkävaikutteiset menot aktivoidaan ja poistetaan taloudellisen pitoajan puitteissa, joka on määritelty olevan 3–7 vuotta.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat jaetaan lainoihin ja saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin ja myytävissä oleviin. Rahoitusinstrumentit arvostetaan aluksi käypään arvoon pois lukien palkkiot. Yleensä käypä arvo vastaa saatua tai maksettua summaa. Lainat sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Korkokulut kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Rahoituslainojen järjestelypalkkiot jaksotetaan tuloslaskelmassa kuluksi laina-aikana käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan nimellisarvoon. Epävarmoista saamisista tehdään tapauskohtaiseen riskiarvioon perustuva varaus, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä ja nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista sijoituksista. Luotolliset tilit on käsitelty lyhytaikaisina lainoina lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa.

Arvonalentumiset

Konsernissa arvioidaan aina tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli arvon alentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Kerryttävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkejärjestelyt ovat pääosin maksupohjaisia ja niiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Suomen TyEL-järjestelmää on käsitelty maksupohjaisena järjestelmänä vuosina 2010 ja 2011.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, jossa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on laillinen tai tosiasiallinen velvoite aikaisempien tapahtumien perusteella, kun maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja kun velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon ja tiedottanut asiasta. Varaus tehdään perustuen todellisiin syntyviin kustannuksiin esimerkiksi sovittuihin korvauksiin työsuhteiden päättymisestä.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdot sisältävä tuote tai palvelu on myyty ja mahdollisen takuukustannuksen suuruus pystytään riittävän tarkkaan ennustamaan.

Osakkeet, osingot ja omat osakkeet

Hallituksen ehdottamia osinkoja ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. Digia Oyj:n omien osakkeiden hankintaan liittyvät välittömät kustannukset kirjataan oman pääoman vähennyksiksi.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla osakkeenomistajille kuuluva tulos yhtiön tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuunottamatta Digia Oyj:n hankkimia omia osakkeita. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan olettaen, että kaikki merkintäoikeudet ja optiot on käytetty tilikauden alussa. Liikkeessä olevien osakkeiden painotetun keskiarvon lisäksi nimittäjä sisältää myös merkintäoikeuksien ja optioiden oletetusta käytöstä saadut osakkeet. Merkintäoikeuksien ja optioiden oletettua käyttöä ei huomioida osakekohtaisessa tuloksessa, jos niiden toteutushinta ylittää osakkeiden tilikauden aikaisen keskimääräisen hinnan.

Tuloverot

Tuloslaskelman veroihin kirjataan tilikauden veronalaiseen voittoon perustuvat verot, edellisten kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Myynnin tuloutus

Henkilötyö tuloutetaan suoritteen etenemisen mukaan kuukausittain. Pitkäaikaiset kiinteähintaiset projektit tuloutetaan valmiusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Mikäli arviot hankkeesta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa / katetta sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi, kun asia on todettu. Lisenssitulojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Lisenssin luonteesta riippuen tuloutus tehdään joko asennushetken tai valmistusasteen perusteella. Ylläpitomaksut tuloutetaan jaksotettuna sopimusajalle.

Kertaluonteiset erät

Kertaluonteisiksi eriksi kirjataan vain kerran tai hyvin harvoin tapahtuvia asioita. Tällaisia asioita voivat olla liiketoiminnasta luopuminen, uudelleenjärjestelyt sekä arvonalentumiskirjaus.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinnissa. Arviot liittyvät pääosin seuraaviin eriin:

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain liikearvot ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Tuloutus

Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos on arvioitavissa luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista sekä hankkeen etenemisen luotettavaan mittaamiseen ja arviointiin. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa / katetta sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta koostuu mm. likvidien varojen maksuvalmiuden suunnittelusta ja seurannasta, ulkomaan valuutassa olevien investointien, saamisten ja velkojen hallinnasta sekä pitkäaikaisten korollisten lainojen korkosuojauksesta.

Yhtiön sijoituspolitiikan mukaisesti rahavaroja sijoitetaan ainoastaan matalariskisiin lyhyen koron rahastoihin ja pankkitalletuksiin. Konsernin ohjeistuksella määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset ja sen avulla pyritään minimoimaan luottotappioiden määrää. Tilikauden lopussa epävarmoista myyntisaamisista on kirjattu riittävä luottotappiovaraus.

Yhtiön operatiivinen kassavirta on säilynyt positiivisena, huolimatta vuoden aikana toteutetuista toiminnan sopeuttamistoimenpiteistä, ja siten myös yhtiön maksuvalmius on säilynyt hyvänä. Merkittävimmät valuuttariskit liittyen myyntisaamisiin tai ostovelkoihin hallitaan tarvittaessa valuuttatermiineillä. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään termiinisopimusta. Koron kehitystä seurataan yhtiössä systemaattisesti eri elimissä ja mahdolliset korkosuojaukset tehdään tilanteeseen sopivilla suojausinstrumenteilla. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään suojausinstrumenttia.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei vielä ole soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisenä:

  • Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot rahoitusvarojen siirrot (Transfers of Financial Assets). Muutoksella parannetaan liitetietojen läpinäkyvyyttä rahoitusvarojen siirtoihin ja taseesta pois kirjaamiseen liittyen. Muutokset auttavat tilinpäätöksen käyttäjiä ymmärtämään rahavarojen siirtojen ja taseesta pois kirjaamisen seuraukset ja tunnistamaan mahdolliset riskit, jotka jäävät siirtäjälle ("continuing involvement in derecognised financial assets"). Yhtiö arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • Muutos: IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto Varojen ja velkojen oletushankintameno voimakkaassa hyperinflaatiossa ja kiinteän soveltamispäivän kumoaminen. Standardimuutoksessa määritellään uusi oletushankintamenoa koskeva poikkeus yhteisölle, joka julkaisee ensimmäisen IFRS-tilinpäätöksen tilanteessa, jossa sen toimintavaluutta on tai on ollut voimakkaasti hyperinflatorinen.
  • Muutos: IAS 12 Tuloverot: Ansaintamenetelmän vaikutus laskennallisen veron kirjaamiseen sijoituskiinteistöjen ja uudelleenarvostettavan käyttöomaisuuden osalta (Recovery of Underlying Assets). Käypään arvoon arvostettaviin sijoituskiinteistöihin sekä uudelleenarvostusmallilla arvostettaviin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät laskennalliset verot arvostetaan perustuen oletukseen, että kirjanpitoarvo kertyy kokonaisuudessaan omaisuuserän myynnistä.
  • Seuraavilla standardeilla ja tulkinnoilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernissa:
  • Muutos IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimus ja niiden välinen yhteys
  • IFRIC 19: Rahoitusvelkojen muuttaminen oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi

1. Segmentti-informaatio

Digian liiketoimintasegmenttejä ovat Enterprise Solutions- ja Mobile Solutions -liiketoiminta-alueet.

Liikevaihto

€ 000 2011 2010
Enterprise Solutions 82 659 75 674
Mobile Solutions 39 281 55 152
Konserni yhteensä 121 940 130 825

Enterprise Solutions -segmentin osalta ei yhden yksittäisen asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta ylittänyt tilikaudella 10 prosenttia. Mobile Solutions -segmentin merkittävin asiakas on Nokia, jonka osuus konsernin liikevaihdosta ylittää tilikaudella 10 prosenttia.

Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä

€ 000 2011 2010
Enteprise Solutions 8 365 11 001
Mobile Solutions -280 6 164
Konserni yhteensä 8 084 17 164

Digia-konsernin tilikauden 2011 kannattavuuteen vaikuttavat olennaisesti kertaluonteiset erät, jotka käsittävät 25,4 miljoonan euron liikearvon alaskirjauksen ja toimipisteiden lakkauttamiseen liittyvän 4,9 miljoonan euron toiminnan uudelleenjärjestelyvarauksen. Liikearvon alaskirjaus kohdistuu kokonaisuudessaan Mobile Solutions -segmentille. Toiminnan uudelleenjärjestelyvarauksesta 4,4 miljoonaa euroa kohdistuu Mobile Solutions -segmentille sekä 0,5 miljoonaa euroa Enterprise Solutions -segmentille. Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä kuvaa yhtiön liiketoiminnan operatiivista kannattavuutta.

Liikevoitto, EBIT

2010
Enterprise Solutions 7 895 11 001
Mobile Solutions -30 063 6 164
Konserni yhteensä -22 168 17 164

Varat

€ 000 2011 2010
Enterprise Solutions 69 744 63 762
Mobile Solutions 8 422 40 491
Kohdistamaton 9 647 11 185
Konserni yhteensä 87 813 115 438

Enterprise Solutions -liiketoiminnan varoihin on sisällytetty Digia Sweden Ab:n (aikaisemmin Capital C Ab) ja Samstock Oy:n sekä Sentera Oyj:n hankinnasta syntynyt liikearvo sekä Yomi Software Oy:n hankinnasta syntynyt liikearvo siltä osin kuin se liittyy Enterprise Solutions -liiketoiminta-alueen liiketoimintaan. Mobile Solutions liiketoiminnan varoihin on sisällytetty Digia Oy:n ja Sunrise Resources Oy:n hankinnasta syntyneet liikearvot sekä Yomi Software Oy:n hankinnasta syntynyt liikearvo siltä osin kuin se liittyy Mobile Solutions -liiketoiminta-alueen liiketoimintaan. Mobile Solutions -liiketoiminnan liikearvoihin kohdistui tilikaudella 25,4 miljoonan euron alaskirjaus. Liikearvoja on käsitelty tarkemmin liitetiedoissa kohdassa 15.

Merkittävin erä kohdistamattomista varoista muodostuu sijoituksista sekä rahavaroista, joita käsitellään konsernitason näkökulmasta.

Velat

€ 000 2011 2010
Enterprise Solutions 19 016 12 270
Mobile Solutions 6 401 10 264
Kohdistamaton 22 644 25 493
Konserni yhteensä 48 061 48 027

Merkittävin erä kohdistamattomista veloista muodostuu pitkäaikaisesta lainasta rahoituslaitoksilta.

Poistot ja arvonalentumiset

€ 000 2011 2010
Enterprise Solutions 2 702 1 671
Mobile Solutions 26 565 2 048
Konserni yhteensä 29 268 3 719

Investoinnit

€ 000 2011 2010
Enterprise Solutions 2 026 1 023
Mobile Solutions 707 942
Konserni yhteensä 2 733 1 965

Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen

€ 000 2011 2010
Suomi 120 196 120 196
Muut maat 14 697 10 629
Yhteensä 121 940 130 825

2. Hankitut liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot 2011 ja 2010

Digia Oyj solmi 7.3.2011 sopimuksen Nokia Oyj:n kanssa kaupallisen Qt-liiketoiminnan ostamisesta. Kauppa tuli voimaan 22.3.2011. Kauppaan kuului Qt-teknologian kaupallisten ohjelmistolisenssien myyntioikeus, josta kolme ensimmäistä vuotta ovat yksinmyyntioikeudella.

Ostetun liiketoiminnan kauppahinta muodostuu kiinteästä osasta ja ehdollisesta osasta. Kauppahinnan kiinteä osa oli 150 000 euroa ja se maksettiin konsernin käteisvaroilla. Kiinteän kauppahinnan lisäksi myyjä on oikeutettu vuosittain maksettavaan lisäkauppahintaan, mikäli liiketoiminnalle sovitut myyntitavoitteet vuosille 2011–2013 saavutetaan. Vuoden 2011 osalta lisäkauppahinnan määräksi muodostui 1,0 miljoonaa, mikä on 0,8 miljoonaa alkuperäistä arviota suurempi. Lisäkauppahinta maksetaan käteisenä toteuman mukaisesti. Koska vuoden 2011 myynti toteutui ennustetta suurempana, arvioidaan lisäkauppahinnan kokonaismääräksi 1,5 miljoonaa euroa.

Alustavan kauppahinnan allokoinnin perusteella pääosa hankintahinnasta (0,8 miljoonaa euroa) kohdistui hankittuun yksinmyyntioikeuteen ja asiakassuhteisiin. Hankinnan yhteydessä ei syntynyt testattavaa liikearvoa.

Tilikauden 2010 aikana ei hankittu liiketoimintoja.

3. Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyy konsernin liikevaihtoon yhteensä 17,1 miljoonaa euroa vuonna 2011 (17,7 miljoonaa euroa vuonna 2010). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 11,3 miljoonaa euroa 31.12.2011 (14,3 miljoonaa euroa 31.12.2010). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja ennakkomaksuja sisältyi taseeseen 0,3 miljoonaa euroa 31.12.2011 (0,8 miljoonaa euroa 31.12.2010).

4. Kertaluonteiset kulut

Tilikauden 2011 kertaluonteiset kulut 30,3 miljoonaa euroa liittyivät 25,4 miljoonan euron liikearvon arvonalentumisen johdosta tehtyyn alaskirjaukseen sekä 4,9 miljoonan euron toiminnan uudelleenjärjestelyvaraukseen.

5. Tilintarkastajien palkkiot

€ 000 2011 2010
Tilintarkastus 111 80
Muut lakisääteiset toimeksiannot 4 1
Veroneuvonta 4 10
Muut palvelut 11 12
Yhteensä 130 103

6. Liiketoiminnan muut tuotot

€ 000 2011 2010
Avustukset 253 249
Muut tuotot 107 68
Yhteensä 361 317

7. Liiketoiminnan muut kulut

Seuraavassa taulukossa on esitetty viisi merkittävintä liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvää erää:

€ 000 2011 2010
Toimitilakulut 6 206 6 144
IT-kulut 3 985 4 119
Vapaaehtoiset henkilöstökulut 3 867 3 384
Matkustus 2 152 2 367
Ulkopuoliset palvelut 1 075 1 041
Yhteensä 17 284 17 056

8. Tuotekehityskustannukset

€ 000 2011 2010
Tuotekehityskustannukset 4 798 3 003
Yhteensä 4 798 3 003

9. Poistot ja arvonalentumiset

€ 000 2011 2010
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet 1 845 2 162
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset 7 7
Koneet ja kalusto 2 056 1 550
Yhteensä 2 063 1 557
Arvonalentumiset
Liikearvojen arvonalentumiset 25 360 0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 29 268 3 719

10. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

€ 000 2011 2010
Palkat 68 564 65 172
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt 11 915 11 339
Osakeperusteiset maksut 296 720
Muut henkilösivukulut 3 766 3 343
Yhteensä 84 541 80 573
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella 2011 2010
Enterprise Solutions 607 689
Mobile Solutions 799 768
Konsernijohto ja -hallinto 47 51
Yhteensä 1 453 1 508

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 28 Lähipiiritapahtumat.

11. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

€ 000 2011 2010
Korkotuotot rahavaroista 51 23
Korkotuotot myyntisaamisista 0 6
Osinkotuotot muista sijoituksista 10 10
Valuuttakurssivoitot 170 87
Muut rahoitustuotot 64 1
Yhteensä 295 127

Rahoituskulut

€ 000 2011 2010
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista 731 727
Korkokulut ostoveloista 1 1
Lainojen hoitokulut 239 322
Valuuttakurssitappiot 24 290
Muut rahoituskulut 263 225
Yhteensä 1 258 1 565

12. Tuloverot

€ 000 2011 2010
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot 642 4 362
Edellisten tilikausien verot -2 48
Laskennalliset verot -1 320 -159
Yhteensä -680 4 251

Tuloslaskelman verokulut ja konsernin kotimaan verokannalla (26 prosenttia) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

€ 000 2011 2010
Tulos ennen veroja -23 131 15 726
Verot laskettuna kotimaan verokannalla -6 014 4 089
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat 80 -1
Verovapaat tulot -162 -21
Vähennyskelvottomat kulut 5 533 49
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista -101 219
Muut erät -13 -131
Verot aikaisemmilta tilikausilta -2 48
Yhteensä -680 4 251
Tilikauden verot tuloslaskelmassa -680 4 251

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto verojen jälkeen kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa laskettaessa vähennetään yhtiön hallussa olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon osakeoptioiden laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo.

2011 2010
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto (€ 000) -22 452 11 474
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 20 701 877 20 626 817
Osakeoptioiden laimennusvaikutus - 5 187
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 20 701 877 20 632 004
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake) -1,08 0,56
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR/osake) -1,08 0,56

14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

€ 000 Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Koneet
ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä 2011 Yhteensä 2010
Hankintameno 1.1. 17 162 14 476 84 14 739 12 865
Lisäykset - - 2 300 - 2 300 2 018
Tytäryrityksen hankinta - - - - - -
Vähennykset - - -7 - -7 -144
Hankintameno 31.12. 17 162 16 769 84 17 032 14 739
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.
- -65 -11 665 -83 -11 813 -10 248
Poistot - -7 -2 056 - -2 063 -1 565
Arvonalentumiset - - - - - -
Vähennykset - - - - - -
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.
- -71 -13 721 -83 -13 876 -11 813
Kirjanpitoarvo 1.1. 17 97 2 811 1 2 926 2 617
Kirjanpitoarvo 31.12. 17 91 3 047 1 3 156 2 926

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

€ 000 Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Koneet
ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä 2011 Yhteensä 2010
Hankintameno - - 8 067 - 8 067 6 519
Kertyneet poistot - - -6 441 - -6 441 -5 318
Kirjanpitoarvo - - 1 626 - 1 626 1 202

15. Aineettomat hyödykkeet

€ 000 Liikearvo Kehittämismenot Muut aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä 2011 Yhteensä 2010
Hankintameno 1.1. 89 382 2 487 23 649 115 518 115 419
Aktivoidut kehittämismenot - - - - -
Lisäykset - - 1 177 1 177 244
Vähennykset - - - - -145
Tytäryrityksen hankinta - - - - -
Hankintameno 31.12. 89 382 2 487 24 826 116 695 115 518
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -23 837 -2 487 -14 679 -41 003 -38 841
Poistot - - -1 845 -1 845 -2 162
Arvonalentumiset -21 002 - -4 358 -25 360 -
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -44 839 -2 487 -20 882 -68 208 -41 003
Kirjanpitoarvo 1.1. 65 545 0 8 970 74 514 76 578
Kirjanpitoarvo 31.12. 44 543 0 3 944 48 486 74 514

Arvonalentumistestit tehdään IAS 36 -standardien mukaisesti liikearvoille vuosineljänneksittäin ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton.

Liikearvojen sekä testattavien arvojen jakautuminen liiketoiminta-alueille tilinpäätöshetkellä oli seuraavanlainen:

€ 000 Yksilöidyt aineettomat
hyödykkeet
Kohdistamaton liikearvo Muut erät Testattava arvo yhteensä
Enterprise Solutions 3 419 43 244 6 975 53 638
Mobile Solutions 0 1 299 2 803 4 102
Yhteensä 3 419 44 543 9 779 57 740

Enterprise Solutions -segmentin liikearvot liittyvät pääosin Sentera Oyj:n sekä Digia Sweden Ab:n ja Samstock Oy:n hankintaan. Mobile Solutions -segmentin liikearvot liittyvät pääosin Digia Oy:n ja SysOpen Oyj:n yhdistymiseen sekä Yomi Software Oy:n ja Sunrise Resources Oy:n hankintaan. Kohdistetut liikearvot on esitetty aineettomien oikeuksien ryhmässä "Muut aineettomat hyödykkeet" ja niiden poistoaika on 5–10 vuotta.

Muut erät käsittävät segmenttien arvioidun käyttöpääoman määrän ja käyttöomaisuuden.

Arvonalentumistestaus

Konserni on määritellyt operatiiviset segmentit rahavirtoja tuottaviksi yksiköiksi. Liikearvon arvonalentuminen testataan vertaamalla segmentin käyttöarvoa kirjanpitoarvoon. Käyttöarvot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja segmentin johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin ja ennusteisiin liiketoiminta-alueen tulevasta kehityksestä.

Enterprise Solutions -segmentin nykyarvot on määritelty ennustejaksolle käyttäen seuraavia oletuksia: Liikevaihdon vuosittainen kasvu 3 prosenttia, liikevoitto 10 prosenttia sekä diskonttokorko 8,9 prosenttia. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu extrapoloimalla rahavirrat käyttämällä edellä esitettyjä oletuksia.

Mobile Solutions -segmentin nykyarvot on määritelty ennustejaksolle käyttäen seuraavia oletuksia: Liikevaihdon vuosittainen kasvu 2 prosenttia, liikevoitto 10 prosenttia sekä diskonttokorko 10,9 prosenttia. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu extrapoloimalla rahavirrat käyttämällä edellä esitettyjä oletuksia.

Liiketoiminnan kasvun on arvioitu olevan kriittisin tekijä segmenttien käyttöarvoja laskettaessa. Enterprise Solutions -segmentin liikearvon määrä edellyttää liiketoiminnan keskimääräistä 0,9 prosentin vuotuista kasvua ja 4,0 prosentin kannattavuutta. Mobile Solutions -segmentin liikearvon määrä edellyttää liikevaihdon pysymistä nykyisellä tasollaan ja 3,7 prosentin kannattavuutta.

Yhtiö on tehnyt toiselle vuosineljännekselle kohdistuvan 25,4 miljoonan euron liikearvon alaskirjauksen yhtiön Mobile Solutions -segmentin asiakassuhteista ja liikearvoista. Alaskirjaus perustuu yhtiön muuttuneeseen arvioon Mobile Solutions -segmentin tulosodotuksista pitkällä aikavälillä, jolla arviointi tulee soveltuvan lainsäädännön mukaan suorittaa. Muuttunut arvio johtuu sopimustuotekehityksessä tapahtuneesta toimintaympäristön äkillisestä ja olennaisesta muutoksesta, jonka seurauksena kysyntä Symbian- ja Meego-alueiden palveluille on yhtiön arvion mukaan merkittävästi ja pysyvästi vähentynyt.

Tilinpäätöshetkellä Enterprise Solutions -segmentin käyttöarvo on 137,5 miljoonaa euroa segmentin kirjanpitoarvoa suurempi ja Mobile Solutions -segmentin käyttöarvo on 9,1 miljoonaa euroa segmentin kirjanpitoarvoa suurempi.

16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana:

€ 000 1.1.2011 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Kirjattu
omaan
pääomaan
Kurssierot Ostetut /
myydyt
tytäryritykset
31.12.2011
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset 35 178 - - - 213
Vahvistetut tappiot 690 -258 - - - 432
Muut erät 151 -6 - - - 145
Yhteensä 876 -86 - - - 790
€ 000 1.1.2011 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Kirjattu
omaan
pääomaan
Kurssierot Ostetut /
myydyt
tytäryritykset
31.12.2011
Laskennalliset verovelat:
Yhdistelytoimenpiteistä 1 989 -1 459 - - - 529
Muut erät 189 54 - - - 243
Yhteensä 2 178 -1 406 - - - 772

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:

€ 000 1.1.2010 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Kirjattu
omaan
pääomaan
Kurssierot Ostetut /
myydyt
tytäryritykset
31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset 76 -41 - - - 35
Vahvistetut tappiot 827 -138 - - - 690
Muut erät 309 -157 - - - 151
Yhteensä 1 212 -336 - - - 876
€ 000 1.1.2010 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Kirjattu
omaan
pääomaan
Kurssierot Ostetut /
myydyt
tytäryritykset
31.12.2010
Laskennalliset verovelat:
Yhdistelytoimenpiteistä 2 438 -449 - - - 1 989
Muut erät 234 -45 - - - 189
Yhteensä 2 672 -495 - - - 2 178

17. Myyntisaamiset ja muut saamiset

€ 000 2011 2010
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset 18 750 21 919
Vuokratakuutalletukset 402 374
Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta 1 518 1 023
Tilikauden tuloksen verosaaminen 2 065 -
Siirtosaamiset 3 383 2 902
Muut saamiset 405 581
Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä 26 523 26 799
€ 000 2011 2010
Erääntymättä olevat myyntisaamiset 16 348 20 470
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 1 579 1 132
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 416 162
Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 406 154
Yhteensä 18 750 21 919

Tilikauden 2011 tilinpäätöksessä luottotappiovarausten määrä oli yhteensä 0,02 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä luottotappiovarauksen määrä oli yhteensä 0,1 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten ja vuokratakuutalletusten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Niiden tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät lakisääteisten vakuutusmaksujen jaksotuksiin sekä muihin jaksotettuihin kuluihin.

18. Rahavarat

€ 000 2011 2010
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkorahasto-osuudet 303 300
Pankkitilit 7 867 9 382
Yhteensä 8 170 9 682

19. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakkeiden lukumäärä Osakepääoma (€ 000)
1.1.2010 20 853 645 2 085
Uusmerkintä 11 000 1
31.12.2010 20 864 645 2 086
Osakkeiden lukumäärä Osakepääoma (€ 000)
1.1.2011 20 864 645 2 086
Uusmerkintä 11 000 1
31.12.2011 20 875 645 2 087

Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta 2010). Kaikilla osakkeilla on samat oikeudet. Osakkeiden nimellisarvo on 0,1 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 4,8 miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa euroa 2010). Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiöllä oli tilinpäätöshetkellä hallussaan 159 576 kappaletta omia osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä vastaa 0,8 prosenttia osakkeiden lukumäärästä.

Ylikurssirahasto koostuu osakemerkinnässä osakkeesta maksetusta nimellisarvon ylittävästä määrästä. Muu rahasto muodostuu hankittujen liiketoimintojen käypään arvoon arvostamisesta konsernitilinpäätöksessä. Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet kurssierot. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

20. Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on ollut optiojärjestelyjä 15.9.1999 lähtien sekä osakepalkkioita osana yhtiön avainhenkilöiden kannustusja sitouttamisjärjestelmää 31.5.2007 lähtien. Vuoden 2003 jälkeen myönnetyt optiot on kirjattu tilikaudesta 2005 alkaen tilinpäätöksiin IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin mukaisesti.

Tilikauden päättyessä kaikki 2005 optio-ohjelman optio-oikeudet ovat rauenneet. Tilikauden aikana konsernilla on ollut seuraava optio-ohjelma:

Optio-ohjelma 2005

Optio-ohjelman 2005 mukaisia optioita on ollut 900 000 kappaletta, joilla on voinut merkitä yhteensä enintään 900 000 kappaletta Digia Oyj:n osaketta. Tunnuksen 2005A optio-oikeudet raukesivat 30.11.2009, tunnuksen 2005B optiooikeudet raukesivat 30.11.2010 ja tunnuksen 2005C optio-oikeudet raukesivat 30.11.2011.

Optioiden tarkemmat tiedot ja tilikauden tapahtumat on esitetty alla olevassa taulukossa.

Optio-oikeudet 2005
2011 2005 A 2005 B 2005 C
Optioita enintään, kpl 300 000 300 000 300 000
Merkittäviä osakkeita per optio, kpl 1 1 1
Alkuperäinen merkintähinta * 4,33 € 3,98 € 3,93 €
Osinko-oikaisu Kyllä Kyllä Kyllä
Merkintähinta 31.12.2008 4,10 € 3,80 € 3,83 €
Merkintähinta 31.12.2009 rauennut 3,75 € 3,78 €
Merkintähinta 31.12.2010 rauennut 3,61 € 3,64 €
Merkintähinta 31.12.2011 rauennut rauennut rauennut
Vapautuminen, pvm 1.11.2007 1.11.2008 1.11.2009
Raukeaminen, pvm 30.11.2009 30.11.2010 30.11.2011
Juoksuaika, vuotta rauennut rauennut rauennut
Henkilöitä tilikauden päättyessä rauennut rauennut rauennut

Tilikauden 2011 tapahtumat

Määrät 1.1.2011
Optioita varastossa - - 300 000
Tilikauden muutokset
Optioita rauennut - - 300 000
Määrät 31.12.2011
Optioita varastossa - - -

* Tilikauden päättyessä voimassa olevien optio-oikeuksien merkintähinnat ovat määräytyneet seuraavasti:

2005A Digia Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä tammi–maaliskuun 2005 osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä 20 pörssipäivänä

2005B Digia Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä tammi–maaliskuun 2006 osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä 20 pörssipäivänä

2005C Digia Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä tammi–maaliskuun 2007 osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä 20 pörssipäivänä.

Merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.

Käyvän arvon määrittäminen

Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes-optiohinnoittelumallilla. Optioille määritellään niiden myöntämishetkelle käypä arvo, joka kirjataan henkilöstökuluihin optioiden sitouttamisajalle. Myöntämishetki on hallituksen päätöspäivä. Optio-oikeuksista tai ohjelman puitteissa tehdystä vaihtotarjouksesta osakkeisiin ei aiheutunut kulua tilikaudella 2011 (2010: 0 euroa).

Vuoden 2010 vertailutiedot

Seuraavassa taulukossa on esitetty vertailutiedot 31.12.2010 tilanteesta:

Optio-ohjelma
2010 2005 A 2005 B 2005 C Yhteensä
Määrät 1.1.2010
Optioita jaettu - 148 000 60 000 208 000
Optioita palautunut - 126 000 60 000 186 000
Optioilla merkitty osakkeita - - - -
Optioita ulkona - 22 000 0 22 000
Optioita varastossa - 278 000 300 000 578 000
Tilikauden muutokset
Optioilla merkitty osakkeita - 11 000 - 11 000
Määrät 31.12.2010
Optioita jaettu - 148 000 60 000 208 000
Optioita palautunut - 126 000 60 000 186 000
Optioilla merkitty osakkeita (osakkeita ei vielä
rekisteröity)
- 11 000 - 11 000
Optioita ulkona - - - -
Optioita varastossa - 278 000 300 000 578 000

Osakepalkkiot

Optio-ohjelmien lisäksi yhtiöllä on osakepalkkioita osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Digia Oyj:n osakkeita ansaintajaksolta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus päättää järjestelmien ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä kullekin kohderyhmään kuuluvalle henkilölle hänen enimmäispalkkionsa määrän ansaintajaksolle.

Digian hallitus päätti 30.9.2009 yhtiön johdolle ja avainhenkilöille suunnatuista osakepalkkiojärjestelmistä seuraavaa:

Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmä kattaa ansaintajaksot 2009 ja 2010. Yhteensä enintään 160 000 osakkeen arvoa vastaava määrä maksetaan järjestelmän puitteissa osakekohtaiseen tulokseen perustuen. Palkkio maksetaan käteisenä ja osakkeina puoliksi kumpanakin ja vapautetaan toimitusjohtajan käyttöön vuosittain tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.

Avainhenkilöille suunnatussa järjestelmässä maksetaan palkkiona yhteensä enintään 200 000 osakkeen arvoa vastaava määrä käteisenä (50 %) ja osakkeina (50 %). Ansaintajaksoja ovat 2009, 2010, 2011 ja 2012. Palkkio maksetaan ilman luovutusrajoituksia tasaerin vuosittain tammikuussa 30.1.2010 alkaen hallituksen asettamien tavoitteiden toteutumiseen perustuen, edellyttäen että avainhenkilön työsuhde on voimassa palkkion maksupäivänä. Digian hallitus päätti 27.5.2010 uudesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä yhtiön toimitusjohtajalle ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille seuraavaa:

Järjestelmässä on neljä ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010-2013. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat konsernin osakekohtainen tulos ja konsernin liikevaihdon kasvu verrattuna budjettiin hallituksen erikseen tarkemmin päättämin tavoin.

Järjestelmän mukaan ansaintajaksolta 2010 maksetaan yhteensä enintään 40 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio ja ansaintajaksoilta 2011-2013 kultakin enintään 200 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio. Maksettavista palkkioista puolet maksetaan toimitusjohtajalle ja puolet johtoryhmän muille jäsenille yhteensä. Palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi.

Järjestelmä jatkaa vuonna 2009 käyttöönotettuja konsernin johtoryhmän ja yhtiön toimitusjohtajan osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, jotka jäävät voimaan aiemmin päätetyn mukaisesti.

Järjestelmien perustiedot on listattu alla olevaan taulukkoon:

Johtoryhmän
osakepalkkiojärjestelmä
2010–2013
TJ:n
osakepalkkiojärjestelmä
2009–2010
Avainhenkilöiden
osakepalkkiojärjestelmä
2009–2012
Myöntämispäivä 27.05.2010 30.09.2009 30.09.2009
Instrumentti Osakkeita ja rahaa Osakkeita ja rahaa Osakkeita ja rahaa
Kohderyhmä Johtoryhmä Toimitusjohtaja Avainhenkilöt
Osakepalkkioita enintään kpl * 640 000 160 000 200 000
Ansaintajakso alkaa, pvm 28.05.2010 1.10.2009 1.10.2009
Ansaintajakso päättyy, pvm 31.3.2011/31.3.2012/
31.3.2013/31.3.2014
30.3.2010/30.3.2011 30.1.2010/30.1.2011/
30.1.2012/30.1.2013
Oikeuden syntymäehdot Osakekohtainen tulos, liikevaihdon
kasvu ja työssäolovelvoite
Osakekohtainen tulos,
työssäolovelvoite
Tuloskriteeri,
työssäolovelvoite
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 3,2 1,5 3,3
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta 2,2 0,0 1,1
Henkilöitä (31.12.2011) 7 1 22

* Osakkeina maksettavan palkkion yhteydessä maksetaan rahaa palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi.

Osakepalkkiojärjestelmien tapahtumat tilikaudella 2011 esitetään alla olevassa taulukossa. Koska myös osakepalkkion mahdollinen käteisosuus kirjataan osakeperusteiseksi kuluksi, on määrät alla esitetty bruttomääräisinä eli osakepalkkiolukumäärät sisältävät mahdollista rahaosuutta vastaavan määrän osakkeita.

Tilikauden 2011 tapahtumat Johtoryhmän
osakepalkkio
järjestelmä
2010–2013
TJ:n
osakepalkkio
järjestelmä
2009–2010
Avainhenkilöiden
osakepalkkio
järjestelmä
2009–2012
Yhteensä
Bruttomäärät 1.1.2011 **
Kauden alussa ulkona olleet 640 000 80 000 150 000 870 000
Tilikauden muutokset
Kaudella menetetyt 12 500 26 000 9 248 47 748
Kaudella toteutetut 27 500 54 000 40 752 122 252
Bruttomäärät 31.12.2011 **
Kauden lopussa ulkona olevat 600 000 0 100 000 700 000
Kauden lopussa
toteutettavissa olevat
600 000 0 100 000 700 000

** Määrät sisältävät osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).

Käyvän arvon määrittäminen

Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Kun osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten Digian osakkeen hinnan mukaisesti.

Osakepalkkiojärjestelmien kuluvaikutus vuoden 2011 tulokseen

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan, € 000 Johtoryhmän
osakepalkkio
järjestelmä
2010–2013
TJ:n
osakepalkkio
järjestelmä
2009–2010
Avainhenkilöiden
osakepalkkio
järjestelmä
2009–2012
Yhteensä
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut 160 48 87 296
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma 122 23 54 199
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2011 38 25 34 97

Vuoden 2010 vertailutiedot

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan, € 000 Johtoryhmän
osakepalkkio
järjestelmä
2010–2013
TJ:n
osakepalkkio
järjestelmä
2009–2010
Avainhenkilöiden
osakepalkkio
järjestelmä
2009–2012
Yhteensä
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut 156 295 268 720
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma 72 96 100 267
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2010 84 101 114 299

21. Varaukset

Varausten muutokset vuoden 2011 aikana:

€ 000 Uudelleen
järjestelyvaraus
Tappiolliset
sopimukset
Yhteensä
1.1.2011 0 133 133
Varausten lisäykset 4 874 365 5 239
Käytetyt varaukset -2 907 -116 -3 023
Käyttämättömien varausten peruutukset - - -
31.12.2011 1 967 382 2 349

Varausten muutokset vuoden 2010 aikana:

€ 000 Uudelleen
järjestelyvaraus
Tappiolliset
sopimukset
Yhteensä
1.1.2010 895 157 1 052
Varausten lisäykset - 79 79
Käytetyt varaukset -895 -103 -998
Käyttämättömien varausten peruutukset - - -
31.12.2010 0 133 133

Uudelleenjärjestelyvaraus

Uudelleenjärjestelyvaraukset liittyvät tilikauden aikana käytyihin YT-neuvotteluihin.

Puhelinvalmistajien keskinäisen kilpailutilanteen muutos ja teknologia-alustojen kehittämisen linjaukset muuttivat tilikaudella merkittävästi yhtiön Mobile Solutions -segmentin toimintaympäristöä. Muutoksen seurauksena yhtiön Mobile Solutions -segmentin liikevaihto ja kannattavuus laskivat merkittävästi koko tilikauden ajan sopimustuotekehitysliiketoiminnan vähentyessä. Samalla koko yhtiön liikevaihto ja liikevoitto laskivat oleellisesti viime vuoteen verrattuna. Tämän vuoksi yhtiössä käytiin tilikauden aikana neljät yt-neuvottelut, jotka johtivat Porin ja Lappeenrannan toimipisteiden sulkemiseen ja yhteensä 344 työntekijän irtisanomiseen.

Tappiolliset sopimukset

Kiinteähintaisista projekteista muodostetaan tappiovaraus, mikäli käy ilmeiseksi, että projektin valmiiksi saattamiseksi joudutaan tekemään merkittävästi enemmän työtä, kuin mitä projektin myynnin yhteydessä on ennakoitu ja mitä asiakkaalta voidaan sopimuksen perusteella laskuttaa.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2011 oli yhteensä kymmenen kiinteähintaista projektia, joista on muodostettu tappiovaraus vielä jäljellä olevan työmäärän perusteella.

22. Rahoitusvelat

€ 000 2011
Käyvät arvot
2010
Käyvät arvot
2011
Tasearvot
2010
Tasearvot
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Pankkilaina 13 028 14 701 14 500 16 000
Pääomalaina 0 41 0 44
Rahoitusleasingvelat 868 507 942 565
Yhteensä 13 896 15 249 15 442 16 609
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Pankkilaina 5 320 5 797 5 500 6 000
Pääomalaina 44 41 44 44
Rahoitusleasingvelat 851 636 886 662
Yhteensä 6 215 6 474 6 430 6 706
Yhteensä 20 111 21 723 21 872 23 316

Velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla lainojen pääomat tilinpäätöshetkeen käyttäen diskonttokorkoa 6,71 %, joka on määritelty toimialan yleinen riskitaso huomioiden.

Digia uudisti 31.10.2011 kolmivuotisen lainajärjestelyn, jolla korvattiin yhtiön vanha lainakanta 17 miljoonaa euroa. Lainajärjestelyn rahoittajina jatkoivat Pohjola Pankki ja Nordea Pankki. Uuden lainan kokonaismäärä oli 22 miljoonaa euroa, josta yhtiö nosti 17 miljoonaa euroa. Rahoituspaketin osana yhtiö sopi yhtiön vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuden ylläpitoon liittyvistä sopimusehdoista. Sopimukseen liittyvät kovenanttiehdot muodostuvat seuraavista tunnusluvuista: liikevoitto ennen poistoja (EBITDA) suhteessa nettovelkoihin, omavaraisuusaste sekä nettovelkaantumisaste.Yhtiö voi jatkossa jakaa osinkona enintään 50 prosenttia (aiemmin 30 %) konsernin tilikauden nettotuloksesta ilman erillistä sopimusta.Tilikaudella 2011 yhtiö täytti asetetut kovenanttiehdot.

Yhtiö on tilikauden aikana lyhentänyt lainakantaansa yhteensä 2,0 miljoonalla eurolla niin, että lainakanta oli tilikauden päättyessä yhteensä 20 miljoonaa euroa. Lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja ne ovat sidottu Euriborkorkoon lisättynä marginaalilla. Lainojen keskimääräinen korkoprosentti on tilikaudella 2011 3,2 % (2,8 % tilikaudella 2010). Lainojen vakuudeksi on pantattu Digia Finland Oy:n ja Digia Financial Software Oy:n osakkeet. Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo oli 31.12.2011 yhteensä 109,4 miljoonaa euroa.

Pääomalaina on TEKESin tuotekehitykseen myöntämää lainaa. Laina on kiinteäkorkoinen ja sen korko on ollut 31.12.2011 saakka 1,0 %. Rahoitusleasingvelkojen efektiivinen korko tilikaudella 2011 oli 4,51 % (4,48 % tilikaudella 2010).

Korolliset velat erääntyvät seuraavasti:

Vuosi, € 000 2011 2010
2011 - 6 706
2012 6 430 14 886
2013 5 689 1 194
2014 9 752 530
Myöhemmin - -
Yhteensä 21 872 23 316

Seuraavat taulukot kuvaavat sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia tilikaudella 2011 ja vertailukaudella 2010. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät korkomaksut sekä pääoman takaisinmaksut:

€ 000
31.12.2011
Tasearvo Rahavirta alle 1 vuosi 1–2 vuotta 2–5 vuotta
Pankkilainat 20 000 21 165 6 055 5 395 9 714
Pääomalainat 44 44 44 0 0
Rahoitusleasingvelat 1 828 1 828 886 689 252
Yhteensä 21 872 23 037 6 986 6 084 9 967

€ 000

31.12.2010 Tasearvo Rahavirta alle 1 vuosi 1–2 vuotta 2–5 vuotta
Pankkilainat 22 000 22 658 6 514 14 616 1 528
Pääomalainat 89 89 45 44 0
Rahoitusleasingvelat 1 227 1 227 662 342 223
Yhteensä 23 316 23 975 7 221 15 002 1 751

23. Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

€ 000 2011 2010
Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa 942 695
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa 965 580
Yli viiden vuoden kuluessa - -
Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa 885 662
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa 941 565
Yli viiden vuoden kuluessa - -
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 80 48
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 1 826 1 227

Rahoitusleasingsopimukset käsittävät IT-laitteita ja ovat 2–3 vuoden mittaisia.

24. Korottomat velat

€ 000 2011 2010
Pitkäaikaiset
Laskennalliset verovelat 772 2 178
Muut pitkäaikaiset velat 674 0
Yhteensä 1 446 2 178
Lyhytaikaiset, jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Ostovelat 1 961 2 353
Yhteensä 1 961 2 353
Muut lyhytaikaiset korottomat velat
Saadut ennakkomaksut 4 585 769
Siirtovelat 11 626 11 569
Varaukset 748 133
Verovelka 100 1 369
Muut velat 5 722 6 340
Yhteensä 22 781 20 181
Korottomat velat yhteensä 26 189 24 712

Lyhytaikaisten korottomien velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat vuosilomapalkan jaksotuksesta sekä jaksotetuista palkka- ja palkkiovarauksista.

25. Muut vuokrasopimukset

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

€ 000 2011 2010
Yhden vuoden kuluessa 3 413 3 988
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa 2 198 2 412
Yli viiden vuoden kuluessa - -
Yhteensä 5 611 6 400

Konserni on vuokrannut kaikki käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 1– 3 vuotta ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Konserni on myös vuokrannut huoltoleasingsopimuksilla autoja. Huoltoleasingsopimusten pituus on normaalisti kolme vuotta.

26. Vastuusitoumukset

€ 000 2011 2010
Omasta puolesta annetut vakuudet
Muut 1 125 767
Yhteensä 1 125 767

Muut vastuusitoumukset liittyvät tehtyihin takuutalletuksiin ja pantattuihin korkorahasto-osuuksiin luottolimiitin vakuudeksi. Luottolimiittiä käytetään toimitilojen vuokravakuutena. Lisäksi erään sisältyy tehty talletusvakuus, joka on pantattu.

27. Konsernin omistamat osakkeet ja osuudet

Konserniyritykset Kotipaikka Kotimaa Omistusosuus Osuus äänivallasta
Digia Oyj Helsinki Suomi Emoyhtiö
Digia Estonia Oü * Tallinna Viro 100 % 100 %
Digia Financial Softw are Oy Jyväskylä Suomi 100 % 100 %
Digia Finland Oy Helsinki Suomi 100 % 100 %
Digia Hong Kong Ltd * Hong Kong Kiina 100 % 100 %
Digia Service Oy Jyväskylä Suomi 100 % 100 %
Digia Softw are (Chengdu) Co. Ltd Chengdu Kiina 100 % 100 %
Digia Sw eden Ab Tukholma Ruotsi 100 % 100 %
OOO Digia RUS Pietari Venäjä 100 % 100 %
Digia Norw ay AS Oslo Norja 100 % 100 %
Digia USA Inc. San Jose Yhdysvallat 100 % 100 %
Digia Partners Oy * Helsinki Suomi 100 % 100 %
Microext Oy * Helsinki Suomi 100 % 100 %

* Yhtiöillä ei ole liiketoimintaa.

Muut osakkeet ja osuudet € 000
Keimola Golf Club Oy 7
Kiinteistö Oy Rukan Kuukkeli 62
Kytäjä Golf Oy 38
Vierumäki Golf Oy 17
Vierumäki Golf Club Oy 35
Vierumäen Loma-aika Oy 138
Vierumäen Kuntoharju Oy 270
Rikunniemen Huolto Oy 6
Tahko Golf Club Oy 39
Tahkovuorenpeikko Oy 11
Muut 1
Yhteensä 624

28. Lähipiiritapahtumat

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset. Konsernin lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet.

Toimitusjohtajalle sekä konsernin johdolle on maksettu tilikaudella palkkoja ja palkkioita sisältäen luontaisedut seuraavasti:

€ 000 2011 2010
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 599 1 893
Osakepalkkiot 194 285
Yhteensä 1 793 2 178

Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle on maksettu palkkoja ja palkkioita vuonna 2011 seuraavasti:

€ 000
Kyttälä Pertti Hallituksen puheenjohtaja 75
Mehtälä Martti Hallituksen varapuheenjohtaja 50
Ingman Robert Hallituksen jäsen 37
Karvinen Kari Hallituksen jäsen 39
Sivonen Pekka Hallituksen jäsen 38
Uhari Tommi Hallituksen jäsen 38
Virtanen Marjatta Hallituksen jäsen 39
Varelius Juha Toimitusjohtaja 596
Yhteensä 913

Osakepalkkiojärjestelmistä on annettu tarkempi kuvaus liitetiedossa 20 Osakeperusteiset maksut sekä erillisessä selvityksessä yhtiön hallinnointi- ja valvontajärjestelmästä. Lähipiirin kanssa palveluiden myynteihin liittyvät liiketapahtumat olivat yhteensä 9,3 tuhatta euroa (14,7 tuhatta euroa 2010). Tavaroiden ja palveluiden ostoihin liittyvät liiketapahtumat olivat yhteensä 93,9 tuhatta euroa (16,2 tuhatta euroa 2010). Konsernilla ei ole lähipiirilainoja.

29. Rahoitusriskien hallinta

Digia Oyj:n sisäinen ja ulkoinen rahoitus sekä rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin emoyhtiön rahoitustoimintoon. Konsernin emoyhtiön rahoitustoiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta ja rahoituksen riittävyydestä sekä korko- ja valuuttariskin hallinnoimisesta. Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja varainhankintariski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa.

Valuuttariski

Konserni ei liiketoiminnassaan merkittävästi altistu valuuttariskeille. Konsernin liiketoiminnassa keskeisimmät valuuttariskit liittyvät Yhdysvaltojen dollariin, Ruotsin kruunuun, Norjan kruunuun, Venäjän ruplaan ja Kiinan yuaniin. Tilinpäätöksessä konsernin valuuttamääräiset myyntisaamiset olivat yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa koostuen Ruotsin kruunun, Yhdysvaltojen dollarin, Venäjän ruplan ja Kiinan yuanin määräisistä saamisista. Valuuttamääräiset ostovelat olivat yhteensä noin 0,8 miljoonaa euroa, jotka olivat pääosin Ruotsin kruunun, Norjan kruunun, Yhdysvaltojen dollarin, Venäjän ruplan ja Kiinan yuanin määräisistä.Valuuttariskit liittyen myyntisaamisiin ja ostovelkoihin hallitaan tarvittaessa valuuttatermiineillä. Tilikauden lopussa konsernilla ei ollut voimassa yhtään termiinisopimusta.

Korkoriski

Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen pankkilainaan, jonka korko on ollut sidottu Euriborkorkoon. Markkinakorkojen muutoksilla on suora vaikutus konsernin tuleviin korkomaksuihin. Tilikaudella 2011 pitkäaikaisen pankkilainan korkoprosentti on vaihdellut välillä 2,8 %–3,7 % (tilikaudella 2010 korkoprosentti oli 2,3 %– 2,9 %). Mikäli pitkäaikaisen pankkilainan korko muuttuu +/- 1 %, sen tulosvaikutus korkokuluihin vuositasolla olisi 0,2 miljoonaa euroa. Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus kokonaisuudessaan ei ole merkittävä. Koron kehitystä seurataan konsernissa systemaattisesti ja sitä käsitellään eri elimissä. Mahdolliset korkosuojaukset tehdään tilanteeseen sopivimmilla suojausinstrumenteilla.

Luottoriski

Konsernin asiakkaat ovat pääasiassa tunnettuja ja maksukykyisiä koti- ja ulkomaisia yrityksiä, eikä konsernilla siten ole merkittäviä luottoriskejä. Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Palveluja ja tuotteita myydään vain hyvän luottokelpoisuuden omaaville yrityksille. Sijoitustransaktioiden vastapuolet ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavia yrityksiä. Kaupalliseen toimintaan liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti operatiivisten yksiköiden vastuulla. Emoyhtiön talousosasto tarjoaa keskitetysti asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja valvoo, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan sovitun rahoituspolitiikan periaatteita. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä luottotappiovarauksen määrä oli yhteensä 0,02 miljoonaa euroa (2010 0,1 miljoonaa euroa). Myyntisaamisten ikäanalyysi tilikausilta 2011 ja 2010 on esitetty liitetiedossa 17.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomalla luottolimiitillä sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Nostamattoman luottolimiitin määrä 31.12.2011 oli 4,0 miljoonaa euroa. Konserni ylläpitää välitöntä maksuvalmiuttaan kassanhallintaratkaisuiden, kuten konsernitilien ja pankkilimiittien avulla. Likvidit varat 31.12.2011 olivat yhteensä 8,2 miljoonaa euroa. Sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi diskontatuista pääomista ja korkomaksuista tilinpäätöksessä 2011 ja 2010 on esitetty liitetiedossa 22.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2011 lopussa 13,7 miljoonaa euroa (31.12.2010: 13,6 miljoonaa euroa). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahavaroilla. Korollisilla veloilla on pääosin rahoitettu konsernin yrityshankintoja ja nettovelkaantumisaste tilikauden 2011 lopussa oli 34 % (2010: 20 %).

Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2011 ja 31.12.2010 oli seuraava:

€ 000 2011 2010
Korolliset velat 21 872 23 316
Rahavarat 8 170 9 682
Korolliset nettovelat 13 702 13 634
Oma pääoma yhteensä 39 753 67 411
Nettovelkaantumisaste (Net gearing), % 34 % 20 %

30. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

€ 000 2011 2010 2009 2008 2007
Toiminnan laajuus
Liikevaihto, € 000 121 940 130 825 120 335 123 203 105 839
- muutos edelliseen vuoteen, % -6,8 % 9 % -2 % 16 % 25 %
Bruttoinvestoinnit, € 000 2 733 1 965 1 342 2 512 1 979
- % liikevaihdosta 2 % 2 % 1 % 2 % 2 %
Aktivoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan - - - - -
- % liikevaihdosta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %
Henkilöstön määrä 31.12. 1 175 1 558 1 471 1 337 1 155
Henkilöstö keskimäärin 1 453 1 508 1 387 1 314 1 116
Kannattavuus
Liikevoitto, € 000 -22 168 17 164 -7 796 13 437 11 080
- % liikevaihdosta 18 % 13 % -6 % 11 % 10 %
Tilikauden voitto, € 000 -22 452 17 164 -13 664 7 409 5 871
- % liikevaihdosta -18 % 13 % -11 % 6 % 6 %
Oman pääoman tuotto, % -42 % 18 % -21 % 11 % 9 %
Sijoitetun pääoman tuotto, % -29 % 19 % -7 % 11 % 9 %
Rahoitus ja taloudellinen asema
Korollinen vieras pääoma, € 000 21 872 23 316 30 429 56 950 56 413
Rahavarat, € 000 8 170 9 682 10 469 18 879 11 739
Nettovelkaantumisaste (Net gearing), % 34 % 20 % 34 % 53 % 65 %
Omavaraisuusaste, % 48 % 59 % 52 % 47 % 47 %
Liiketoiminnan rahavirta, € 000 8 842 11 066 20 232 15 473 6 157
Osingot (maksettu) 5 577 2 885 1 025 2 041 1 625
Tulos/osake, eur, laimentamaton -1,08 0,56 -0,67 0,36 0,29
Tulos/osake, eur, laimennettu -1,08 0,56 -0,67 0,36 0,29
Oma pääoma/osake 1,90 3,23 2,79 3,46 3,32
Osinko/osake (2012 ehdotus) * 0,10 0,27 0,14 0,05 0,10
Osinko/tulos - 48 % - 14 % 35 %
Efektiivinen osinkotuotto 4 % 5 % 4 % 3 % 3 %
Hinta/voitto-suhde (PE) - 8,98 - 5,17 10,39
Osakkeen alin kaupantekokurssi 2,30 3,38 1,39 1,73 2,93
Osakkeen ylin kaupantekokurssi 5,79 5,89 3,88 3,35 4,26
Osakkeen keskikurssi 3,88 5,01 2,72 2,83 3,77
Osakekannan markkina-arvo 50 519 104 949 71 528 38 788 61 079
Osakevaihto, kpl 7 135 305 7 260 278 9 123 589 7 321 002 9 583 795
Osakevaihto, % 34 % 35 % 45 % 36 % 47 %

* Vuoden 2011 osinko maksetaan vuonna 2012 pääoman palautuksena.

Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana on 20 701 877 kappaletta. Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu lukumäärän painotettu keskiarvo on 20 701 877 kappaletta. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa on 20 716 069 kappaletta. Yhtiöllä on tilikauden lopussa hallussaan 159 576 kappaletta omia osakkeita ja lisäksi yhtiö on rahoittanut 300 000 yhtiön osakkeen hankinnan käytettäväksi yhtiön avainhenkilöiden kannustinjärjestelmiin. Tilikauden lopussa näistä osakkeista on jakamatta ja Evli Pankki Oyj:n hallussa 29 612 osaketta. Omien osakkeiden osto-ohjelma lopetettiin hallituksen päätöksellä 3.2.2009.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI):

(Voitto tai tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) x 100

Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)

Oman pääoman tuotto-% (ROE):

(Voitto tai tappio ennen veroja – verot) x 100

Oma pääoma + vähemmistöosuus (keskiarvo)

Omavaraisuusaste (%):

(Oma pääoma + vähemmistöosuus) x 100

Taseen loppusumma – saadut ennakot

Tulos/osake:

Tulos ennen veroja – verot +/- vähemmistöosuus

Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä

Osinko/osake:

Kokonaisosinko

Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

Osinko/tulos %:

Osakekohtainen osinko x 100

Osakekohtainen tulos

Nettovelkaantumisaste (net gearing):

(Korollinen vieras pääoma – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit) x 100 Oma pääoma

Efektiivinen osinkotuotto-%:

Osakekohtainen osinko x 100

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E):

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakekohtainen tulos

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

Liitetieto 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Liikevaihto 1 8 010 000,00 7 971 700,00
Liiketoiminnan muut tuotot 2 37 375,01 36 975,00
Henkilöstökulut 3 -4 089 316,81 -4 674 170,53
Poistot ja arvonalentumiset 4 -599 935,72 -236 026,63
Muut liiketoiminnan kulut 5 -2 766 584,92 -2 836 101,90
-7 418 462,44 -7 646 299,06
Liikevoitto 591 537,56 262 375,94
Rahoitustuotot ja -kulut 6 -2 000 625,47 -1 666 790,36
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja -1 409 087,91 -1 404 414,42
Satunnaiset erät 0,00 5 500 000,00
Voitto ennen veroja -1 409 087,91 4 095 585,58
Tuloverot 7 -10,40 -1 149 554,11
Tilikauden voitto -1 409 098,31 2 946 031,47

Emoyhtiön tase (FAS)

Liitetieto 31.12.2011 31.12.2010
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 8
Aineettomat oikeudet 1 376 466,39 273 675,61
1 376 466,39 273 675,61
Aineelliset hyödykkeet 9
Maa- ja vesialueet 16 818,79 16 818,79
Rakennukset ja rakennelmat 90 660,07 97 253,53
Koneet ja kalusto 22 806,50 44 322,44
131 496,31 158 394,76
Sijoitukset 10
Osuudet saman konsernin yrityksissä 114 091 160,50 114 078 367,38
Muut osakkeet ja osuudet 606 292,32 606 292,32
114 697 452,82 114 684 659,70
Pysyvät vastaavat yhteensä 116 205 415,52 115 307 252,68
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset 11
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 5 135 345,19 6 335 115,00
Muut saamiset 244 560,61 212 120,54
Siirtosaamiset 1 407 443,32 272 595,74
6 787 349,12 6 819 831,28
Rahat ja pankkisaamiset 2 895 936,28 8 134 952,75
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 9 683 285,40 14 954 784,03
Vastaavaa yhteensä 125 888 700,92 130 071 514,10
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
12
Osakepääoma 2 087 564,50 2 086 464,50
Uusmerkintä - 39 710,00
Ylikurssirahasto 7 899 485,80 7 899 485,80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 35 525 037,82 35 486 427,82
Edellisten tilikausien tulos 1 026 629,00 3 486 757,45
Tilikauden tulos -1 409 098,31 2 946 031,47
Oma pääoma yhteensä 45 129 618,81 51 944 877,04
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
13
Lainat rahoituslaitoksilta 13 000 000,00 13 000 000,00
Muut pitkäaikaikaiset velat 674 000,00 0,00
13 674 000,00 13 000 000,00
Lyhytaikainen vieras pääoma
14
Ostovelat 82 237,82 88 141,00
Lyhytaikaiset korolliset velat 4 000 000,00 4 000 000,00
Velat saman konsernin yrityksille 60 458 783,05 59 928 367,18
Muut velat 1 736 121,89 280 365,50
Siirtovelat 807 939,35 829 763,38
67 085 082,11 65 126 637,06
Vieras pääoma yhteensä 80 759 082,11 78 126 637,06
Vastattavaa yhteensä 125 888 700,92 130 071 514,10

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

€ 000 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden voitto -1 409 2 946
Oikaisut tilikauden tulokseen 2 607 -2 448
Käyttöpääoman muutos -419 4 711
Maksetut korot -728 -621
Saadut korot 29 11
Maksetut verot -1 265 -1 495
Liiketoiminnan rahavirta -1 183 3 104
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -209 -46
Tytäryhtiöhankinnat - -
Investointien rahavirta -209 -46
Rahoituksen rahavirta:
Maksullinen osakeanti - 79
Omien osakkeiden hankinta - -
Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset -17 000 -4 000
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset - -1 000
Lyhytaikaisten lainojen nostot 4 000 -
Pitkäaikaisten lainojen nostot 13 000 -
Konsernirahoituserät * 1 730 4 537
Maksetut osingot ja muu voitonjako -5 577 -2 885
Rahoituksen rahavirta -3 847 -3 269
Rahavarojen muutos -5 239 -211
Rahavarat tilikauden alussa 8 135 8 345
Rahavarojen muutos -5 239 -211
Rahavarat tilikauden lopussa 2 896 8 135

* Konsernirahoituserät käsittävät emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden välisten lainojen ja saamisten muutokset.

Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet (FAS)

Yrityksen perustiedot

Digia Oyj on Digia-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Valimotie 21, 00380 Helsinki. Digia Oyj:n liiketoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt ovat Digia Finland Oy (joka omistaa tytäryhtiöt Digia Financial Software Oy:n, Digia Service Oy:n ja OOO Digia RUS Ltd:n), Digia Sweden Ab, Digia USA Inc. ja Digia Norway AS. Digia Oyj:n omistama Sunrise Resources Oy (100%) sulautui Digia Finland Oy:öön 31.3.2011.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti (FAS, Finnish accounting standards). Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin. Hankintamenoon perustuva kirjanpitoarvo on alennettu tarvittaessa käypää arvoa vastaavaksi.

Emoyhtiö on 1.6.2005 alkaen toiminut konsernin hallintoyhtiönä ja veloittanut konserniyhtiöitä suoritetuista palveluista.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu lakisääteisillä eläkevakuutuksilla. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat vakuutusyhtiöltä saatuun vahvistukseen. Eläkekulut kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasingmaksut

Leasingmaksut on käsitelty vuosikuluina.

Satunnaiset erät

Satunnaisina tuottoina ja kuluina esitetään merkittävät kertaluonteiset tuotot ja kulut, jotka eivät liity varsinaiseen liiketoimintaan. Tilikaudella 2010 satunnaisiin eriin on kirjattu saadut konserniavustukset.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteena olevat pitoajat ovat seuraavat:

Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat 25 vuotta
Koneet ja kalusto 3–8 vuotta

Vuosikuluksi on kirjattu ne käyttöomaisuushankinnat, joiden taloudellinen pitoaika on alle kolme vuotta.

1. Liikevaihto

Liikevaihdon jakautuminen

€ 000 2011 2010
Konsernin hallintopalvelut 8 010 7 972
Konserni yhteensä 8 010 7 972

2. Liiketoiminnan muut tuotot

€ 000 2011 2010
Muut 37 37
Yhteensä 37 37

3. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat tiedot

€ 000 2011 2010
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 913 764
Muut palkat ja palkkiot 2 466 3 260
Eläkevakuutusmaksut 570 532
Muut henkilöstökulut 141 118
Yhteensä 4 090 4 674
Henkilöstön määrä 31.12. 2011 2010
Johto ja hallinto 45 47
Yhteensä 45 47

4. Poistot ja arvonalentumiset

€ 000 2011 2010
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 600 236
Arvonalentumiset - -
Yhteensä 600 236

5. Tilintarkastajien palkkiot

€ 000 2011 2010
Tilintarkastus 106 80
Muut lakisääteiset toimeksiannot 4 1
Veroneuvonta 4 10
Muut palvelut 11 12
Yhteensä 125 103

6. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

€ 000 2011 2010
Korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä 18 -
Korko- ja rahoitustuotot muilta 73 11
Yhteensä 90 11

Rahoituskulut

€ 000 2011 2010
Korkokulut konserniyrityksille 1 206 765
Korkokulut muille yrityksille 585 513
Lainojen hoitokulut 222 80
Muut rahoituskulut 78 320
Yhteensä 2 091 1 678

7. Tuloverot

€ 000 2011 2010
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta - -280
Tuloverot satunnaisesta toiminnasta - 1 430
Yhteensä 0 1 150

Jaksotuseroista sekä kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset verosaamiset on olennaisuuden periaatetta noudattaen jätetty kirjaamatta taseeseen. Laskennallisten verosaamisten määrä tilikauden päättyessä on 436 188,64 euroa.

8. Aineettomat hyödykkeet

€ 000 Aineettomat
oikeudet
Muut
pitkävaikutteiset
menot
Yhteensä 2011 Yhteensä 2010
Hankintameno 1.1. 1 844 655 2 499 2 464
Lisäykset 1 681 - 1 681 35
Vähennykset - - - -
Hankintameno 31.12. 3 525 655 4 180 2 499
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -1 571 -655 -2 226 -2 042
Poistot -578 - -579 -184
Arvonalentumiset - - - -
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -2 149 -655 -2 804 -2 226
Kirjanpitoarvo 1.1. 274 0 274 422
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 376 0 1 376 274

9. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

€ 000 Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Koneet
ja kalusto
Yhteensä 2011 Yhteensä 2010
Hankintameno 1.1. 17 162 1 853 2 032 2 022
Lisäykset - - 2 2 10
Vähennykset - - -7 -7 -
Hankintameno 31.12. 17 162 1 848 2 027 2 032
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. - -66 -1 808 -1 874 -1 821
Poistot - -7 -15 -22 -53
Arvonalentumiset - - - 0 -
Vähennykset - - - 0 -
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. - -72 -1 824 -1 896 -1 874
Kirjanpitoarvo 1.1. 17 97 44 158 201
Kirjanpitoarvo 31.12. 17 91 24 131 158

10. Sijoitukset

€ 000 Sijoitukset
tytäryhtiöosakkeisiin
Muut osakkeet
ja osuudet
Yhteensä 2011 Yhteensä 2010
Hankintameno 1.1. 114 078 606 114 685 114 685
Lisäykset 13 - 13 -
Vähennykset - - - -
Hankintameno 31.12. 114 091 606 114 697 114 685
Kirjanpitoarvo 1.1. 114 078 606 114 685 114 685
Kirjanpitoarvo 31.12. 114 091 606 114 697 114 685

Erittely muista osakkeista ja osuuksista

Konserniyritykset Kotipaikka Kotimaa Omistusosuus Osuus äänivallasta
Digia Hong Kong Ltd Hong Kong Kiina 100 % 100 %
Digia Estonia Oü Tallinna Viro 100 % 100 %
Digia Sw eden AB Tukholma Ruotsi 100 % 100 %
Digia Finland Oy Helsinki Suomi 100 % 100 %
Digia Norw ay AS Oslo Norja 100 % 100 %
Digia USA Inc. San Jose Yhdysvallat 100 % 100 %
Digia Partners Oy Helsinki Suomi 100 % 100 %
Muut osakkeet ja osuudet € 000
Kiinteistö Oy Rukan Kuukkeli 62
Kytäjä Golf Oy 39
Vierumäki Golf Oy 17
Vierumäki Golf Club Oy 35
Vierumäen Loma-aika Oy 138
Vierumäen Kuntoharju Oy 270
Rikunniemen Huolto Oy 6
Tahko Golf Club Oy 39
Yhteensä 606

11. Lyhytaikaiset saamiset

€ 000 2011 2010
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 2 293 -
Siirtosaamiset 52 5 534
Lainat 2 791 801
Muut saamiset 245 212
Siirtosaamiset 1 407 273
Yhteensä 6 788 6 820

12. Oma pääoma

€ 000 2011 2010
Osakepääoma 1.1. 2 086 2 085
Uusmerkintä 1 1
Nimellisarvon alennus - -
Osakepääoma 31.12. 2 088 2 086
Ylikurssirahasto 1.1. 7 899 7 899
Siirto vapaaseen omaan pääomaan - -
Ylikurssirahasto 31.12. 7 899 7 899
Uusmerkintä - 40
Sidottu oma pääoma yhteensä 9 987 10 026
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 35 486 35 448
Osakepääoman korotus 39 39
Omat osakkeet - -
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 35 525 35 486
Tulos edellisiltä tilikausilta 1.1. 6 433 6 106
Osingonjako -5 577 -2 885
Omat osakkeet - -
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet 171 85
Tulos edellisiltä tilikausilta 31.12. 1 027 3 487
Tilikauden tulos -1 409 2 946
Vapaa oma pääoma yhteensä 35 143 41 919
Oma pääoma yhteensä 45 130 51 945

Laskelma vapaasta omasta pääomasta 31.12.

€ 000 2011 2010
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 35 525 35 486
Tulos edellisiltä tilikausilta 1 027 3 487
Tilikauden tulos -1 409 2 946
Yhteensä 35 143 41 919

13. Pitkäaikainen vieras pääoma

€ 000 2011 2010
Lainat rahoituslaitoksilta 13 000 13 000
Muut pitkäaikaiset velat 674 0
Yhteensä 13 674 13 000

14. Lyhytaikainen vieras pääoma

€ 000 2011 2010
Korollinen
Lyhytaikaiset korolliset velat 4 000 4 000
Velat saman konsernin yrityksille
Lainat 56 276 59 201
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 60 276 63 201
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 209 284
Siirtovelat 3 974 443
Muille
Ostovelat 82 88
Muut velat 1 736 280
Siirtovelat 808 830
Koroton lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 6 809 1 925
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 67 085 65 127

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat vuosilomapalkan jaksotuksesta, jaksotetuista palkka- ja palkkiovarauksista.

15. Vastuusitoumukset

Leasingvuokravastuut

€ 000 2011 2010
Alkaneella tilikaudella maksettavat 215 150
Myöhemmin maksettavat 242 148
Yhteensä 458 298

Muut vuokravastuut

€ 000 2011 2010
Alkaneella tilikaudella maksettavat 2 063 2 036
Myöhemmin maksettavat 1 418 835
Yhteensä 3 482 2 872

Muut vastuut

€ 000 2011 2010
Muut 500 140
Yhteensä 500 140

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsinki 2. helmikuuta 2012

Pertti Kyttälä
Hallituksen puheenjohtaja
Robert Ingman Kari Karvinen
Martti Mehtälä Pekka Sivonen Tommi Uhari
Marjatta Virtanen Juha Varelius
Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Helsinki 2. helmikuuta 2012

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Heikki Ilkka KHT

Tilintarkastuskertomus

Digia Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Digia Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 2.2.2012

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Heikki Ilkka KHT

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Kirjanpitokirjat
Päiväkirjat Sähköinen arkisto e-Office
Pääkirja Sähköinen arkisto e-Office
Myyntireskontra Atk-osakirjanpitona
Ostoreskontra Atk-osakirjanpitona
Palkkakirjanpito Atk-osakirjanpitona
Tasekirja Erikseen sidottuna
Tase-erittelyt Erikseen sidottuna
Tositelajit ja säilyttämistapa 31.12.2017 asti
Eurocard-tositteet Paperitositteina
Jaksotukset Paperitulosteena päiväkirjassa
Pankkitositteet Paperitositteina
Matka- ja kululaskut Paperitositteina
Myyntilaskut Paperitositteina
Myyntisuoritukset Paperitositteina
Muistiotositteet Paperitositteina
Ostolaskut Sähköinen arkisto e-Office
Ostomaksut Paperitulosteena päiväkirjassa
Palkkatositteet Paperitositteina
Verotilitositteet Paperitositteina

Tietoja osakkeenomistajille

Digian sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on antaa pääomamarkkinoille avointa ja luotettavaa tietoa Digiasta ja sen toimintaympäristöstä, jotta markkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun käsityksen Digiasta sijoituskohteena.

Digian osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla, toimialaluokassa Informaatioteknologia.

Sijoittajasuhteet

Toimitusjohtaja Juha Varelius Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 juha.varelius(at)digia.com

Talousjohtaja Harri Savolainen Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 harri.j.savolainen(at)digia.com

Taloudelliset tiedotteet 2012

Digia Oyj julkaisee tilikaudella 2012 seuraavat taloudelliset tiedotteet suomeksi ja englanniksi:

  • Osavuosikatsaus 1-3/2012: perjantai 27.4.2012 klo 9.00
  • Osavuosikatsaus 1-6/2012: torstai 9.8.2012 klo 9.00
  • Osavuosikatsaus 1-9/2012: perjantai 26.10.2012 klo 9.00

Vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 13.3.2012 kello 10.00 alkaen yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Valimotie 21, 00380 Helsinki.

Vuosikertomusten ja muiden julkaisujen tilaus

Digia Oyj, Viestintä Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 invest(at)digia.com

Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet ovat saatavilla yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.digia.fi.

Vuoden 2011 vuosikertomus on tehty verkkoversiona. Voit ladata vuosikertomuksen pdf-tiedostona täältä. Vuosikertomuksen voi myös tilata tulostettuna pdf-versiona.

Omistajatietojen päivitys

Pyydämme osakkeenomistajia ilmoittamaan muuttuneet osoitetietonsa siihen pankkiin, pankkiiriliikkeeseen tai muuhun tilinhoitajayhteisöön, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili. Digian kautta omistajatietojen muutoksia ei voida päivittää.

Osakepääoma ja osakkeet

Osakkeen nimellisarvo on 0,10 euroa. Osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä oli 20 875 645.

Digialla oli 31.12.2011 yhteensä Suomen Arvopaperikeskus Oy:n mukaan 6 296 osakkeenomistajaa.

Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa

Osakkeenomistaja Osuus osakkeista ja äänistä
Ingman Group Oy Ab 16,0 %
Jyrki Hallikainen 10,2 %
Pekka Sivonen 8,8 %
Kari Karvinen 6,5 %
Matti Savolainen 6,1 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3,8 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 3,6 %
Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarekisteröity) 1,4 %
Etola Oy 1,0 %
Olli Ahonen 0,9 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2011

Osakkeiden lukumäärä Osuus omistuksista Osuus osakkeista ja äänistä
1 – 100 22,2 % 0,5 %
101 – 1 000 58,9 % 8,1 %
1 001 – 10 000 17,4 % 14,4 %
10 001 – 100 000 1,0 % 9,9 %
100 001 – 1 000 000 0,3 % 19,6 %
1 000 001 – 3 000 000 0,1 % 47,6 %

Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2011

Osuus omistuksista Osuus osakkeista ja äänistä
Yritykset 4,6 % 21,4 %
Rahoitus ja vakuutus 0,2 % 3,9 %
Julkisyhteisöt 0,0 % 7,5 %
Voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt
0,3 % 0,5 %
Kotitaloudet 94,4 % 65,6 %
Ulkomaat 0,4 % 1,1 %

Digian kooste vuoden 2011 pörssitiedotteista

Taloudelliset tiedotteet

04.02.2011 Neljäs vuosineljännes ja tilinpäätös 2010 (IFRS): vahvaa orgaanista kasvua hyvällä kannattavuudella

29.04.2011 Ensimmäinen vuosineljännes 2011: Liikevaihto kasvoi hieman mutta muutokset toimintaympäristössä rasittivat kannattavuutta

29.04.2011 Korjaus: Ensimmäinen vuosineljännes 2011: Liikevaihto kasvoi hieman mutta muutokset toimintaympäristössä rasittivat kannattavuutta

11.08.2011 Toinen vuosineljännes 2011: Enterprise Solutions -liiketoiminnan kehitys positiivista, Mobile Solutions liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvät kertaluonteiset erät painoivat konsernin tuloksen tappiolliseksi

28.10.2011 Kolmas vuosineljännes 2011: Liikevaihto odotusten mukainen, Enterprise Solutions -liiketoiminnan kannattavuus ennakoitua parempi

Muut tiedotteet

17.01.2011 Digia Oyj: optio-oikeuksilla merkityt osakkeet

04.02.2011 Kutsu Digia Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

04.02.2011 Korjaus: Kutsu Digia Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

21.02.2011 Digian kooste vuoden 2010 tiedotteista julkaistu

21.02.2011 Digia Oyj:n sähköinen vuosikertomus 2010 julkaistu

02.03.2011 Tulosvaroitus: Digian Mobile Solutions -segmentin liikevaihto vuonna 2011 tulee jäämään aiemmin ennustetusta, haasteita myös kannattavuudessa

07.03.2011 Digia ostaa kaupallisen Qt-ohjelmistojen lisensointi- ja palveluliiketoiminnan Nokialta

16.03.2011 Digia Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen järjestäytyminen

20.04.2011 Digian YT-neuvottelut päättyneet

13.05.2011 Digia jatkaa Mobile Solutions -segmenttinsä sopeuttamistoimenpiteitä

28.06.2011 Digian YT-neuvottelut päättyneet

11.08.2011 Digia aloittaa YT-neuvottelut saattaakseen päätökseen mobiililiiketoimintansa sopeuttamistoimenpiteet

16.08.2011 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukainen ilmoitus

29.09.2011 Digian mobiililiiketoiminnan sopeuttamiseen tähdänneet YT-neuvottelut saatu päätökseen. Yhtiö uudistaa organisaatiotaan vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä

03.11.2011 Digian YT-neuvottelut saatu päätökseen. Yhtiö siirtyy raportoimaan yhtä segmenttiä

24.11.2011 Digian tulosjulkistukset ja yhtiökokous vuonna 2012

09.12.2011 Muutos Digian hallituksen nimitysvaliokunnassa

19.12.2011 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukainen ilmoitus

Digian toimipaikat

Valtakunnallinen vaihdenumeromme on 010 313 3000.

HELSINKI Pääkonttori Valimotie 21 00380 Helsinki Puhelin 010 313 3000 Faksi 010 313 3700

JYVÄSKYLÄ Piippukatu 11 40100 Jyväskylä Puhelin 010 313 3000 Faksi 010 313 4700

OULU Sepänkatu 20 90100 Oulu Puhelin 010 313 3000 Faksi 010 313 4022

RAUMA Isokatu 21 26100 Rauma Puhelin 010 313 3000 Faksi 010 313 2110

TAMPERE Hatanpään valtatie 30, PL 65 33101 Tampere Puhelin 010 313 3000 Faksi 010 313 2120

TUKHOLMA Kungsgatan 8, 4tr SE-111 43 Stockholm, Sweden Puhelin +46 8 5723 6400 Faksi +46 5723 6401

MOSKOVA 20 Daev lane Moscow, Russia, 107045 Puhelin +7 495 663 7153 Faksi +7 812 655 0341

PIETARI 8 Beloostrovskaya str Saint-Petersburg, Russia, 197342 Puhelin +7 812 655 0340 Faksi +7 812 655 0341

OSLO Rosenkrantzgate 18 NO-0160 Oslo, Norway Puhelin +47 21 08 04 20 Faksi +47 21 08 04 39

SANTA CLARA 2350 Mission College Blvd, Suite #1020 Santa Clara, California 95054, USA Faksi +1 408 433 9360

BEIJING 2001, East Ocean Center 24A Jianguomenwai Avenue Changyang, Beijing, China Puhelin +86 10 6515 5271

CHENGDU 8F, Building D5, Tianfu Software Park Tianfu Avenue Chengdu 610041, China Puhelin +86 28 668 56966

Ota yhteyttä

Rekrytointi

Valtakunnallinen vaihdenumeromme on 010 313 3000

Tavoitat Digian sähköpostitse valitsemalla sopivimman osoitteen alta. Palaamme viestiisi mahdollisimman pian.

Yleistietoa Digiasta Yleiset kysymykset yhtiöön liittyen: Digia

Tuotteet ja ratkaisut Tuotteisiin ja ratkaisuihin liittyvät asiat: Myynti

Lehdistö Median tiedustelut: Konserniviestintä

Avoimet työpaikat ja urakehitysmahdollisuudet: Rekrytointi

Sijoittajasuhteet Sijoittajainformaatio: Sijoittajaviestintä