Digia Oyj — Annual Report 2010

Feb 21, 2011

Vuosikertomus 2010

Luomme oivaltavilla ratkaisuillamme onnistumisia ihmisten ja yhteisöjen jokaiseen päivään.

Digia Oyj

Digia lyhyesti3
Vuoden 2010 tapahtumat 4
Avainluvut6
Toimitusjohtajan katsaus 7
Strategia8
Oivaltava osaaminen	11
Henkilöstö	12
Onnistuneen suorituksen avaintekijät	14

Liiketoiminta

Enterprise Solutions	17
Mobile Solutions	26
Tuotekehitys ja teknologiatrendit	29
Markkinat ja Digian liiketoiminta	30

Hallinnointi

Hallitus 33
Johtoryhmä 35
Selvitys hallinnointi- ja
ohjausjärjestelmästä 37
Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys 41

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus 44
Konsernin tuloslaskelma 50
Konsernin tase 51
Konsernin rahavirtalaskelma 52
Laskelma oman pääoman muutoksista 53
Konsernin perustiedot ja tilinpäätöksen
laadintaperiaatteet 55
Konsernin liitetiedot 59
Tunnuslukujen laskentakaavat 78
Emoyhtiön tuloslaskelma 79
Emoyhtiön tase 80
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 81
Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen
laadintaperiaatteet 82
Emoyhtiön liitetiedot 83
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
allekirjoitukset 88
Tilintarkastuskertomus 89
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 90

Osakkeenomistajille

Tietoja osakkeenomistajille	92
Pörssitiedotteet	92
Osaketietoa	93
Toimipaikat	94

1

Digia lyhyesti

Digiaa ohjaa tavoite onnistumisesta. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen onnistumisia toimintaa tehostavien, asiakaskokemusta parantavien ja myyntiä lisäävien oivaltavien ratkaisujen avulla. Digia on asiakkaidensa mukana tekemässä heistä edelläkävijöitä. Lähes 1 600 huippuosaajan voimin yhtiö luo asiakkailleen mahdollisuuden hyödyntää markkinamuutokset tehden yhteisestä tulevaisuudesta menestyksekkään. Digia on tunnettu kyvystään omaksua nopeasti uusia teknologioita asiakkaiden hyödyksi.

Digian tarjoaman kärkiä ovat yritysjärjestelmät sekä mobiili- ja käyttäjäkokemuspalvelut ja -ratkaisut. Yhtiön asiakkaita ovat yritykset ja yhteisöt eri toimialoilla, joista keskeisiä ovat julkishallinto, teollisuus, mobiiliteollisuus, kauppa ja palvelut sekä pankki- ja vakuutustoimiala. Digia toimii Suomessa, Venäjällä, Kiinassa ja Ruotsissa. Yhtiö on listattuna NASDAQ OMX Helsingissä (DIG1V).

Digian missio

Luomme oivaltavilla ratkaisuillamme onnistumisia ihmisten ja yhteisöjen jokaiseen päivään.

Digian visio

Digia 2014: Suositelluin ja menestyvä

Olemme suositelluin suomalainen ohjelmistoratkaisu- ja palveluyhtiö, joka kasvaa voimakkaasti myös kansainvälisesti. Innostuneet osaajat, taitava johtaminen ja asiakaskokemusta parantavat ratkaisut ovat jatkuvan menestyksemme perusta. Innovatiiviset tuotteemme ovat ihmisten saatavissa ympäri maailmaa.

Vuoden 2010 tapahtumat

Tammikuu

Helsingin yliopisto solmi yhteistyösopimuksen Digian kanssa. Yliopistolaisen sähköinen työpöytä on kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille ja työntekijöille tarkoitettu helppokäyttöinen työväline, tietopankki ja vuorovaikutuskanava. Sähköinen työpöytä toteutetaan ketteränä projektina yhteistyössä Digian kanssa. Digialla on vahva kokemuspohja sähköisten työpöytien ja laajojen intra- ja internet-portaalitoteutusten teosta.

Helmikuu

Digia Enterprise -tuotannonohjausjärjestelmä tehostaa Kymijoen Ravintopalveluiden suurkeittiötoimintaa. Kymijoen Ravintopalvelut uudisti toimintamallejaan ja otti suurkeittiöiden edelläkävijänä käyttöön uuden tuotannonohjausjärjestelmän. Digian toimittaman järjestelmän avulla keittiötoiminnasta tulee kustannustehokasta ja helposti johdettavaa. Suurkeittiötoiminnan teollistaminen on Suomessa uutta. Digia valittiin järjestelmän toimittajaksi julkisen hankintamenettelyn kautta.

Digia luo miellyttäviä käyttökokemuksia usealle eri alustalle Qt Quick:n avulla. Digia käyttää pre-release-versiota Qt Quick:stä, uudesta käyttöliittymä- ja sovelluskehitystyökalusta, esitellessään tämän vuoden Mobile World Congress -tapahtumassa, kuinka visuaalisesti näyttäviä käyttäjäkokemuksia toteutetaan useisiin eri laite- ja ohjelmistoympäristöihin.

Maaliskuu

Yhtiökokous valitsi hallitukseen seitsemän jäsentä. Hallituksen jäseninä jatkavat Kari Karvinen, Pertti Kyttälä, Martti Mehtälä ja Pekka Sivonen. Uusiksi jäseniksi valittiin Robert Ingman, Tommi Uhari ja Marjatta Virtanen. Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi Pertti Kyttälän ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Martti Mehtälän.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Digia kouluttivat yhdessä Android-osaajia. Opiskelijat koodasivat viikon ohjelmistoja Android-matkapuhelimiin. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) järjesti viikon mittaisen CodeCamp-intensiivikurssin, jossa opiskelijat suunnittelivat ja rakensivat ohjelmistoja Motorolan ja HTC:n Androidmatkapuhelimiin.

Järjestelmäintegraatio tehostaa Holiday Clubin toimintaa. Suomen johtava vapaa-ajan matkailupalveluita tarjoava yritys Holiday Club Resorts Oy hankki suomalaiselta Digialta talousohjausjärjestelmän. Lisäksi Digia vastaa Holiday Clubin koko kumppaniverkoston tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Integroinnin myötä tiedonkulku järjestelmien välillä on sujuvaa ja toiminta aiempaa tehokkaampaa.

Huhtikuu

Digian asema vakuutustoimialan tietojärjestelmätoimittajana vahvistuu. Digia jatkaa Arek Oy:n työeläkkeiden ansaintajärjestelmän ylläpitämistä elokuussa päättyvän 3-vuotiskauden jälkeen. Tehty sopimus on voimassa toistaiseksi. Samassa yhteydessä Digialle siirtyi kokonaisvastuu Arek-alustan kehittämisestä ja ylläpitämisestä.

Digian työnantajakuva on IT-alan Raketti. Digia sijoittui yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden työnantajamielikuvia kartoittaneen tutkimuksen IT-sarjassa sijalle 9. Kolmentoista pykälän nousu viime vuodesta toi yhtiölle Raketti-nimityksen Universum Award -tilaisuudessa keskiviikkona 28.4. Digia uskoo opiskelijoiden arvostavan erityisesti henkilöstön kehittymismahdollisuuksia sekä yhtiön vakaata taloutta.

Kesäkuu

MeeGo-innovointi vauhtiin suomalaisissa korkeakouluissa uusimmalla Intel-alustalla ja Digian MeeGo-koulutusmateriaalilla. Digia ja Jyväskylän yliopisto kanavoivat Intelin tukemana MeeGokoulutusmateriaalia ja uusimpia Intel Atom Z600 -sarjan kehitysympäristöjä suomalaisiin korkeakouluihin MeeGo-innovoinnin ja -osaamisen kiihdyttämiseksi.

Digian toiminnanohjausjärjestelmä modernisoimaan ja tehostamaan Ykkösleipurien toimintaa. Ykkösleipurit (Katri Antell Oy, Leipomo Rosten Oy, Linkosuo Oy, Porin Leipä Oy ja Primula Oy) sopivat Digia Enterprise -toiminnanohjausjärjestelmän hankinnasta. Digia toimitti viidelle alueelliselle Ykkösleipuriketjun yritykselle Digia Enterprise -toiminnan- ja talousohjausjärjestelmän. Modernin järjestelmän myötä ketjun viiden leipomon toiminta sujuvoituu ja tehostuu merkittävästi. Lisäksi yhteishankinnan kautta yritykset säästävät kustannuksissa.

Syyskuu

Digia toimitti S-ryhmän osaamisen kehittämisen keskukselle, Jollas Instituutille, Microsoftin SharePoint 2010:n perustalle rakennetun eJollasverkko-oppimisympäristön. eJollas tarjoaa S-ryhmän työntekijöille monipuolista koulutusta verkossa. S-ryhmällä on noin 38 000 työntekijää ja potentiaalista oppimisympäristön käyttäjää. Uuden eJollaksen määrittelyssä ja toteutuksessa on ollut mukana myös oppimisen innovaatioihin keskittyvä Datafisher.

Lokakuu

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Digia tehokouluttivat yhdessä Qt-osaajia. Opiskelijat koodasivat viikon ajan Qt-sovelluksia matkapuhelimiin ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) järjesti viikon mittaisen CodeCamp-intensiivikurssin, jossa opiskelijat perehtyivät Qt-teknologiaan. Digia osallistui vuonna 2010 Qt Developer Days -tapahtumiin sekä Münchenissä että San Franciscossa ja esitteli viimeisimmät uutuudet mobiilista käyttökokemuksesta sekä Qt-sovellusrintamalta. Esiteltävänä oli mm. mielenkiintoiset ja innostusta herättävät 3D- ja Augmented Reality -sovellukset mobiiliin käyttäjäympäristöön. Lisäksi Digia näytti, kuinka huoliteltuja ja huipputasoisia mobiilikokemuksia Qt Quickillä voidaan kehittää Nokia-kosketusnäyttöpuhelimiin - ja rohkaisi vierailijoita lataamaan Flowd-sovelluksen omiin mobiililaitteisiinsa osoitteesta www.flowd.com.

Marraskuu

Digian uutuustuote tehostaa tietotyöläisen arkea – Digia Tablo -sähköinen työpöytä koostaa eri lähteistä muodostuvan tieto- ja tapahtumavirran. Digia julkaisi uuden tuotteen, jonka avulla organisaatiot voivat tehostaa tiedonsaantia ja työntekoa. Uusi profiilipohjainen Digia Tablo -sähköinen työpöytä koostaa oikean tiedon oikeaan aikaan oikeille henkilöille. Entistä nopeampi ja osuvampi tiedonsaanti tehostaa toimintaa sekä parantaa tietotyön ja työprosessien tuottavuutta niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Digialta tuotekehitysratkaisu MeeGo-tuotteiden valmistajille. Digia julkaisi MeeGo-ekosysteemille

suunnatun tuotekehityspalvelujen kokonaisratkaisun. Digian MeeGo-tuotekehitysratkaisu kattaa laitevalmistajien MeeGo-koulutuksen ja käyttäjäkokemusten konseptointipalvelut sekä skaalautuu täysipainoisten ohjelmistoratkaisujen toimitukseen ja elinkaaren aikaiseen hallintaan. Digia julkisti myös Digia Device Cloud -ratkaisun, joka mahdollistaa tehokkaan ja ympäristöystävällisen MeeGo-tuotekehityksen. Digia Device Cloud -ratkaisun ansiosta eri puolilla maailmaa sijaitsevat kehitystiimit pääsevät internetin kautta käsiksi kehitettäviin laitteisiin ilman, että heille täytyy toimittaa laitteiden fyysisiä prototyyppejä. Näin säästetään kustannuksia, aikaa ja vähennetään merkittävästi myös ympäristörasitetta. Digia oli mukana Sijoittaja Invest 2010 -tapahtumassa Wanhassa Satamassa.

Avainluvut

Liikevaihto MEUR

Liiketoiminnan operatiivinen tulos MEUR

	MEUR
• 2010	130,8
• 2009	120,3
• 2008	123,2
• 2007	105,8
• 2006	85,0

MEUR • 2010 17,2 • 2009* 16,9 • 2008 13,4 • 2007 11,1 • 2006 8,4 järjestelyvarauksen 0,9 miljoonaa euroa. 2009 -7,8 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2010

* Liiketoiminnan operatiivinen tulos ei sisällä kertaluonteisia eriä, jotka käsittivät tilikauden 2009 aikana tehdyn liikearvon alaskirjauksen 23,8 miljoonaa euroa sekä toiminnan uudelleenjärjestelyvarauksen 0,9 miljoonaa euroa. Liikevoitto kertaerien jälkeen oli tilikaudella 2009 -7,8 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan rahavirta MEUR

Tulos per osake ennen kertaluonteisia eriä EUR

	MEUR	oli -0,67 euroa / osake.	EUR
• 2010	11,1	• 2010	0,56
• 2009	20,2	• 2009*	0,53
• 2008	15,5	• 2008	0,36
• 2007	6,2	• 2007	0,29
• 2006	5,8	• 2006	0,25

* Tulos per osake on laskettu tilikauden 2009 osalta tuloksesta ennen kertaluonteisten erien vaikutusta. Tulos per osake vuoden 2009 osalta kertaluonteiset erät huomioiden oli -0,67 euroa /osake.

Toimitusjohtajan katsaus

Digian vuosi 2010 onnistui hienosti. Lähdimme vuosi sitten hyvässä iskussa hakemaan aktiivisesti kasvua. Työskentelimme lujasti ja lunastimme lupauksemme: onnistuimme kasvattamaan Digian liiketoimintaa 8,7 % vuonna 2010.

Kerroimme vuosi sitten pitävämme kasvun ohella huolta myös hyvästä kannattavuudestamme. Tässäkin onnistuimme, kannattavuuslukumme ovat toimialallamme vertaansa vailla.

Olen erityisen iloinen siitä, että yhtiömme pystyy aikaansaamaan orgaanista kasvua. Digiassa tehdään oikeita asioita laadukkaasti. Myyntiä ja päivittäistä liiketoimintaa hoidetaan ja kehitetään tehokkaasti, osaaminen on korkealuokkaista, ja sitä kehitetään valppaasti markkinan tarpeiden ja teknologiavaatimusten mukaisesti.

Yhtiöllämme on riittävän suuri halu ja taito kasvaa. Olemme kehittäneet hyvää nykyliiketoimintaa, hakeneet tehokkuutta ja työskennelleet samaan suuntaan entistä voimakkaammin yhtenä Digiana. Haluamme tarjota asiakkaillemme vahvan, erinomaisessa taloudellisessa kunnossa olevan kumppanin, jonka päätöksenteko on Suomessa ja jonka kanssa asioiminen on mutkatonta.

Hyvästä ja kannattavasta perusliiketoiminnasta huolehtimisen lisäksi olemme strategiamme viitoittamana kehittäneet liiketoimintaamme strategisilla hankkeilla, joilla myös haemme yhtiölle kasvua. Panostamme tuotteistettuihin kokonaisuuksiin, joista esimerkkejä ovat konseptoitu asiakaskokemuksen kehittämispalvelukokonaisuus sekä profiilipohjainen sähköisen työpöydän tuote. Lisäksi olemme vuoden aikana innovoineet ja lanseeranneet muutamia tuotteita kansainväliseen markkinaan.

Jatkamme panostuksia tuotepohjaisen liiketoiminnan kasvattamiseen ja kuten visiossamme toteamme, tavoitteemme on että strategiakaudellamme useita innovatiivisia tuotteitamme on helposti ihmisten saatavissa ympäri maailmaa. Kasvua haemme myös kansainvälisiltä markkinoilta, joista pääkohdemarkkinamme on Venäjä. Lisätäksemme ja ylläpitääksemme orgaanista kasvua olemme lähteneet aktivoitumaan Venäjän kiivaasti kasvavassa yritysmarkkinassa. Käynnistimme markkina-alueen laajentamisen toiminnanohjauskärjellä ja olemme jo saaneet ensimmäisiä paikallisia asiakkaita. Kiinan toimipisteitämme kasvatamme asiakkaiden kysynnän mukaan laaja-alaisina offshore-osaamiskeskittyminä. Kiinassakin olemme hankkineet ensimmäisiä paikallisia asiakkaita paitsi mobiili-, myös yritysratkaisujen alueelta.

Digia on vuoden aikana rekrytoinut paljon taitavia osaajia. Henkilöstömäärän kasvaessa olemme myös tiivistäneet toimipaikkaverkostoamme. Jyväskylän toimipisteet yhdistettiin viime talvena, ja vuodenvaihteen ympärillä kolmen pääkaupungin toimipisteen 600 digialaista muutti yhteisiin tiloihin Pitäjänmäelle. Seuraan kiinnostuneena, kuinka yhteisten toimintatapojen ja tiimityön sujuvoitumisen lisäksi yrityskulttuurimme kehittyy entistä yhtenäisemmäksi. Isommat osaamiskeskittymämme pystyvät toki myös entistä tehokkaammin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

Kiitän lämpimästi asiakkaitamme ja omistajiamme luottamuksesta yhtiötämme kohtaan. Iso kiitos kuuluu myös jokaiselle yhtiömme oivaltavalle osaajalle. Teette päivittäin tärkeätä työtä yhteisen menestyksemme eteen.

Juha Varelius toimitusjohtaja

Strategia

Tavoitteena tuottaa arvonnousua sijoittajille

• Digian strategisena tavoitteena on olla kansainvälisesti toimiva kasvuyhtiö, jonka tuloksentekokyky ja vahva talous mahdollistavat jatkuvan arvonnousun
• Kasvua pyritään rakentamaan nykyistä liiketoimintaa kehittämällä, markkina-aluetta laajentamalla sekä luomalla uutta skaalautuvaa liiketoimintaa
• Avainasemassa ovat osaava henkilöstö, laadukas projektijohto ja tyytyväiset asiakkaat
• Kilpailuetua haetaan operatiivisella tehokkuudella, uudistumiskyvyllä sekä toimiala- ja teknologiaosaamisella

Digian tavoitteena on kasvaa pääsääntöisesti orgaanisesti kehittämällä nykyistä liiketoimintaansa sekä tuote- ja palveluvalikoimaansa. Tuote- ja palvelustrategia perustuu monikanavaisiin, asiakkaiden liiketoimintaa tehostaviin ratkaisuihin, sopimustuotekehitykseen ja koko asiakkuuden elinkaaren kattaviin palveluihin.

Digia on asiakkaidensa innovatiivinen kehityskumppani, joka tuo markkinoille uusia teknologioita hyödyntäviä tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja. Yhtiö laajentaa toimintaansa myös uusille kasvaville markkina-alueille. Kasvun kiihdyttämiseksi luodaan menestyvän nykyliiketoiminnan rinnalle uutta liiketoimintaa, joka perustuu internetin kautta jaeltaviin ratkaisuihin.

Vuonna 2010 Digian kannattavuus oli toimialan keskiarvoa parempi, mikä perustui tehokkaaseen johtamisjärjestelmään ja prosesseihin. Keskittyminen johtaviin teknologioihin ja menetelmiin nopeuttaa oppimista, parantaa laatua ja tehostaa toimintaa. Vahva toimialaosaaminen, teknologinen edelläkävijyys sekä kustannustehokas toimipaikkaverkosto mahdollistavat hintakilpailukyvyn.

Portfoliot

• Liiketoiminnat on jaettu portfolioihin kannattavuuden ja kasvun maksimoimiseksi

Digia on jakanut tarjoama- ja liiketoimintaalueensa portfolioihin. Jaottelun perusteena ovat kasvuodotukset, elinkaari, operatiivinen synergia ja liiketoimintamallit.

Digian portfoliot ovat:

• Operatiivisen toiminnan ja tuottavuuden tehostaminen: Tehostaa asiakkaiden sisäisiä prosesseja ja vahvistaa niiden kustannus- ja hintakilpailukykyä
• Sopimustuotekehityspalvelut: Tukee asiakkaiden teknologiajohtajuutta ja mahdollistaa hyvän käyttäjäkokemuksen tuottavien, menestyvien mobiiliohjelmistojen ja -laitteiden valmistamisen
• Asiakaskokemuksen kehittäminen: Tehostaa asiakkaiden ja heidän loppuasiakkaidensa välistä toimintaa ja kohtaamista. Parantaa asiakaspalvelua, asiakasuskollisuutta ja sitä kautta lisää myyntiä
• Ventures: Kansainväliseen kuluttaja- ja yritysmarkkinaan suunnattuja ratkaisuja, joiden liiketoimintamalli on skaalautuva ja jotka voidaan jaella internetissä

Portfolioilla pyritään hallitsemaan riskiä, kehittämään nykyistä toimintaa sekä kasvattamaan uutta liiketoimintaa

Tavoitteena on kannattavasti kasvattaa Digian nykyistä ydinliiketoimintaa sekä luoda menestyvän nykyliiketoiminnan rinnalle uutta skaalautuvaa liiketoimintaa, joka perustuu internetin kautta jaeltaviin ratkaisuihin.

Portfoliojaottelulla varmistetaan nykyisen liiketoiminnan jatkuva kehittyminen, optimoidaan tuotteiden ja osaamisten elinkaarta sekä pyritään hallitsemaan taloudellista ja liiketoimintariskiä. Toisaalta jaottelu mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan kehittämisen ja täten luo potentiaalia uudelle kasvulle ja arvonmuodostukselle.

Kasvu

• Kasvua pyritään rakentamaan nykyistä liiketoimintaa kehittämällä, markkina-aluetta laajentamalla sekä luomalla uutta skaalautuvaa liiketoimintaa

Nykyistä liiketoimintaa pyritään kasvattamaan pääsääntöisesti orgaanisesti. Kasvua haetaan nykyistä liiketoimintaa sekä tuote- ja palveluvalikoimaa kehittämällä sekä laajentamalla myyntiä lähimarkkinoille.

Digialla on kyvykkyys kokonaistoimituksiin konseptointivaiheesta aina ylläpitoon.

Yritysjärjestelmäpuolella Digia pyrkii kasvamaan valituissa ratkaisualueissa, kuten internet-pohjaisissa Customer Experience Management -ratkaisuissa sekä asiakkaiden operatiivista tehokkuutta parantavissa järjestelmissä.

Mobiiliasiakkuuksissa Digia pyrkii laajentumaan kehittämällä sovelluksia ja käyttäjäkokemuspalveluita sekä rakentamalla laajempia projekti- ja ratkaisukokonaisuuksia kattamaan ratkaisun koko elinkaaren.

Yhtiö tarkkailee markkinan kehittymistä ja tarvittaessa hyödyntää yritysostomahdollisuudet markkinapositionsa kehittämiseen.

Kansainvälistä liiketoimintaa ja nykyisen markkinan laajentamista

Digia pyrkii kasvumarkkinoille tarjoamalla nykyisiä tuotteitaan ja palveluitaan lähialueille ja Aasiaan. Venäjän, Ruotsin ja Kiinan toimipisteet palvelevatkin suoraan paikallisia asiakkaita. Kilpailukykyä tukevat Kiinan ja Venäjän osaamiskeskittymät, jotka tarjoavat edullisemman kustannustason resursseja Digian globaaleihin asiakkuuksiin.

Uutta liiketoimintaa uudenlaisilla palveluilla

Kasvun kiihdyttämiseksi Digian menestyvän nykyliiketoiminnan rinnalle rakennetaan uutta, kuluttaja- ja yritysmarkkinoille suunnattavaa liiketoimintaa, joka perustuu internetin kautta jaeltaviin ratkaisuihin. Kasvuliiketoiminta keskittyy uudenlaisiin, innovatiivisiin liiketoimintamalleihin kuten SaaS*- tai transaktiopohjaisuus. Uudet ratkaisut avaavat tien uusille, kasvaville markkinoille, joilta haetaan muuta liiketoimintaa nopeampaa kasvua.

Innovatiiviset liiketoimintamallit ovat skaalautuvia ja mahdollistavat onnistuessaan paremman kannattavuuden tulevaisuudessa. Tavoitteena onkin luoda muuhun kuin puhtaaseen henkilötyön laskutukseen perustuva, kansainvälisessä markkinassa menestyvä, liiketoiminta. Uusi liiketoiminta on organisoitu omaksi Venturesyksikökseen, joka vauhdittaa talon sisäistä innovaatiotoimintaa ja pyrkii tuomaan markkinoille uusia ratkaisuja nopeasti.

Esimerkkejä oivaltavista ratkaisuista

Hyvänä esimerkkinä innovatiivisesta, uuteen SaaS-liiketoimintamalliin perustuvasta ratkaisusta on mobiilin työnvoiman ohjaukseen tarkoitettu oiko.fi-palvelu. Verkkopalvelun avulla yritykset pystyvät lähettämään toimeksiantoja mobiilisti työntekijöilleen ja siten tehostamaan liikkuvaa työtä, säästämään työntekijöiden aikaa, optimoimaan reittejä, säästämään polttoainetta, nopeuttamaan laskutusta sekä parantamaan asiakastyytyväisyyttä. Oiko.fi-palvelun saa nopeasti käyttöön ilman järjestelmäinvestointeja ja se voidaan integroida helposti osaksi muita tietojärjestelmiä. Digia markkinoi palvelua kansainvälisesti eri kieliversioina, esimerkiksi Saksassa palvelun nimi on Mobiledispo.de.

Yhä useammin Digian asiakkaat haluavat tarjota omille kuluttaja-asiakkailleen elämyksellisiä,

moderneja ja uusimpia innovaatioita sisältäviä viihdepalveluita. Flowd.com on teknologia- ja osaamisnäkökulmasta toteutettu mobiili, paikkatietopohjainen sosiaalisen median viestintäpalvelu. Palvelu antaa hyvän näkökulman siitä suunnasta, johon modernit kuluttajapalvelut ovat menossa. Samalla se osoittaa, mitä Digian erinomaisella yhdistelmällä käytettävyys-, mobiili-, verkkopalvelu- ja pilviteknologiaosaamista saadaan aikaan tänä päivänä. Palvelu on kuluttaja-asiakkaille ilmainen.

Moderni tietotekniikka – kuten myös Digian ratkaisut – nojaa käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, mobiiliteettiin ja internet-teknologioihin, kuten pilvilaskentaan. Näitä näkökulmia hyödynnetään kahdesta ulottuvuudesta: toisaalta tuomaan asiakkaille ja heidän asiakkailleen arvoa, mutta myös palvelun toteuttamisen ja tuottamisen kautta. Oikein hyödynnettynä uusien palveluiden ja tuotteiden kehittäminen ja ylläpito on nopeaa, edullista, asiakaslähtöistä ja kaikkien osapuolten toimintaa tehostavaa.

* SaaS = Software as a Service. Tietotekniikkaratkaisu tarjotaan internet-pohjaisena pilvipalveluna käyttöön perustuvalla liiketoimintamallilla.

Kannattavuus Kilpailuetu

• Avainasemassa ovat osaava henkilöstö, laadukas projektijohto ja tyytyväiset asiakkaat

Digian kannattavuuden takana ovat perinteisesti olleet osaava henkilöstö, laadukas projektijohto ja tyytyväiset asiakkaat. Valitut teknologiat, yhteiset metodit ja riittävän isot osaamiskeskittymät yhdistettynä edullisen kustannustason resurssien käyttöön edesauttavat puolestaan korkean käyttöasteen ylläpitämistä sekä kykyä vastata markkinakysynnän ja teknologiatrendien muutokseen. Digian kumppaneita ovat maailmanluokan ohjelmisto- ja palvelutoimittajat, ja yhtiö pystyy näin toimittamaan laajoja järjestelmäkokonaisuuksia.

Operatiivinen synergia luodaan globaalilla ohjausmallilla ja järjestelmillä, riittävän suurella yksikkökoolla ja teknologiafokuksella. Teknologiafokus varmistaa laadun, nopeamman oppimisen ja tehokkaan resurssien käytön.

• Kilpailuetua haetaan operatiivisella tehokkuudella, uudistumiskyvyllä sekä toimiala- ja teknologiaosaamisella

Kokemus yritysjärjestelmistä ja mobiilijärjestelmien kehittämisestä sekä uusien liiketoimintojen, toimintamallien ja teknologioiden osaaminen auttavat uudistamaan koko Digian tarjoamaa ja parantavat koko yhtiön kilpailukykyä. Digian maine osaavana ja menestyvänä kasvuyhtiönä tekee siitä työpaikan, jossa viihdytään ja johon halutaan tulla töihin. Digia on organisoinut liiketoimintansa portfolioihin kehittääkseen nykyliiketoimintaansa kannattavasti ja kasvattaakseen samalla uutta, kansainvälistä ja skaalautuvampaa liiketoimintaa.

Isot osaamiskeskittymät ja valikoidut teknologiat yhdessä globaalin ohjausmallin kanssa mahdollistavat tehokkaan toiminnan. Yhtiön osoittama tuloksentekokyky, hyvät asiakassuhteet sekä portfolioiden johtaminen ovat tehneet Digiasta tehokkaasti toimivan, kannattavan kasvuyhtiön.

Oivaltava osaaminen

• Ainutlaatuinen yhdistelmä yritysjärjestelmien ja mobiililaitteiden sekä käyttöliittymäsuunnittelun ja verkkosovellusten osaamista
• Maailmanluokan osaaja valituilla teknologia-alueilla
• Joustava osaamisen kehittäminen kysynnän mukaan

Digian osaaminen on ainutlaatuinen yhdistelmä yritysjärjestelmien ja mobiililaitteiden sekä käyttöliittymäsuunnittelun ja verkkosovellusten osaamista. Osaamisyhdistelmän ansiosta Digia voi vastata uusien teknologiatrendien (cloud computing, SaaS, jne.) mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin – esimerkiksi kun rakennetaan tulevaisuuden internetissä toimivia yritysjärjestelmiä, joita käytetään myös älypuhelimilla.

Tehokasta osaamisen kehittämistä

Digia on taitava kehittämään osaamistaan kysynnän ja teknologiatrendien mukaisesti. Kuluneen vuoden aikana Digia on onnistunut kouluttamaan sisäisesti merkittävän määrän sekä Qt-sovelluskehitysvälineen että MeeGo-ympäristön osaajia. Qt-sovelluskehitysvälineen osaamisessa Digia onkin nyt maailman johtavia toimittajia. Yhtiössä työskentelevät pätevät ohjelmistokehittäjät oppivat nopeasti uusia teknologioita.

Koulutuspanostuksia yritysjärjestelmien pääteknologioissa

Vuoden 2010 aikana Digiassa on panostettu vahvasti yritysjärjestelmäpuolen osaamisen kehittämiseen.

Tehokas sisäinen koulutusorganisaatio ja ulkoiset koulutukset ovat muun muassa kasvattaneet mittavasti yhtiön Microsoft Sharepoint-, Dynamix AX- ja Java-teknologioiden osaamista.

Työnantajakuva paranee jatkuvasti

Osaamisen kehittämistä tehostaa myös Digian jatkuvasti paraneva työnantajakuva markkinoilla. Digia sijoittui tänä vuonna Universumin yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden työnantajamielikuvia kartoittaneen tutkimuksen IT-sarjassa sijalle 9. Kolmentoista pykälän nousu viime vuodesta toi yhtiölle IT-alan Raketti -nimityksen. Tämä merkitsee sitä, että Digia pystyy hyvin rekrytoimaan uusia osaajia kasvuaan tukemaan. Kuluneen vuoden aikana Digia onnistui rekrytoimaan paljon uusia korkeatasoisia osaajia.

Osaamisstrategiat tehostavat toimintaa

Osaamisen kehittämistä tehdään suunnitelmallisesti. Digia on määrittänyt toimipistekohtaiset osaamisstrategiat, jotka määrittävät mille osaamisalueille mikäkin toimipiste keskittyy. Osaamisstrategiaa määritettäessä on katsottu, mitä osaamista toimipisteessä jo on, mitä osaamista toimipaikkakunnalta on saatavissa, ja näiden pohjalta linjattu paikallista osaamisen kehittämistä. Kehityssuunnitelmiin liittyy myös kiinteästi yhteistyö paikallisten yliopistojen kanssa. Osaamisstrategia vaikuttaa myös toiminnan tehokkuuteen, koska sen avulla turvataan riittävän suurien tiimien muodostuminen toimipaikkojen osaamisalueille.

Operatiivisen tehokkuuden takana globaali ohjausmalli

Digian oivaltavat osaajat on koottu globaalisti ohjattuun horisontaaliyksikköön. Globaalin ohjausmallin avulla Digia on saavuttanut toiminnassaan korkean käyttöasteen ja hyvän operatiivisen tehokkuuden.

Globaaliin toimipaikkaverkostoon kuuluu myös toimipaikkoja suotuisan kustannustason maissa (Chengdussa ja Pekingissä Kiinassa sekä Pietarissa Venäjällä). Näin Digia voi yhdessä asiakkaan kanssa katsoa, mistä toimipaikoista asiakasprojektin toimitus on järkevintä ja kustannustehokkainta toteuttaa.

Henkilöstö

• Tunnettuus alalla kasvoi edelleen

Henkilöstö lukuina

Vuoden 2010 aikana Digian henkilöstön määrä kasvoi 87 henkilöllä (kasvua 5,9 %). Kasvu oli puhtaasti orgaanista. Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 1 558 henkilöä, mistä ulkomaiden henkilöstön osuus 12,6 %. Lähtövaihtuvuus oli 8,5 %, mikä oli hiukan aiempaa vuotta suurempi. Henkilöstön keski-ikä oli noin 36,1 vuotta, mikä on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna. Naisten osuus henkilöstössä on 22,1 %. Naisten osuus hieman kasvoi.

Rekrytointi

Digian tunnettuus ja houkuttelevuus työnantajana kasvoivat merkittävästi, sillä saatujen työhakemusten määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Vuoden aikana saatiin n. 6 000 työpaikkahakemusta.

Perinteisten rekrytointikanavien lisäksi Digia panostaa entistä voimakkaammin online-näkyvyyteen ja näkyvyyteen myös sosiaalisessa mediassa.

Työilmapiiri

Vuosittaisessa ilmapiirikartoituksessa yhtiö sai runsaasti palautetta ja hyviä parannusehdotuksia. Vastausprosentti oli tänä vuonna huomattavan korkea, yli 83 %. Yleisarvosanat pysyivät edellisen vuoden tasolla.

Huomattavan positiivisiksi arvioitiin työpaikan turvallisuus ja yrityksen taloudellinen menestyminen sekä tulevaisuus. Myös viestintä ja esimiestyöskentely ovat henkilöstön mielestä Digiassa hyvällä tasolla. Saadun palautteen perusteella on prosesseja kehitetty edelleen liittyen esim. kehityskeskusteluprosessiin, palautteen antamiseen ja palkkiojärjestelmiin.

Henkilöstöyhteistyö

Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa jatkui tiiviinä. Keskeisin yhteistyömuoto on yhteistyöryhmä, johon henkilöstö valitsee vaaleilla edustajat. Lisäksi työehtosopimusjärjestelmän mukainen luottamusmies ja varaluottamusmies osallistuvat yhteistyöryhmän toimintaan vakiojäseninä.

Digiassa solmittiin syksyllä 2010 ensimmäistä kertaa täysin paikallinen sopimus palkantarkistuksista. Jo aiemmin osa palkantarkistuksista oli voitu tehdä paikallisesti sopien. Sopimuksen kustannustaso oli korkeampi kuin liittojen sopima minimitaso, mutta sopimuksella pystyttiin huomioimaan erityyppisiä henkilökohtaisia korotustarpeita ja paikkakuntakohtaisia eroja. Palkankorotukset ajoittuvat marraskuun 2010 ja huhtikuun 2011 välille.

Työsuojelussa toimintaa on hajautettu Digian toimipaikkakunnille. Yhtiössä on valittu työsuojeluvaltuutettu, työsuojelutoimikunta sekä paikkakuntakohtaisia työsuojeluasiamiehiä. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana kahdesti.

Koulutus

Digia kehittää tehokkaasti osaamistaan kysynnän ja teknologiatrendien mukaisesti.

Microsoft SharePoint, Java EE, Oracle, IBM, ym. -teknologiaosaamisia vahvistettiin entisestään sekä ulkoisilla että sisäisillä koulutuksilla ja sertifioitumisilla. Digia koulutti sisäisesti myös merkittävän määrän Qt- ja MeeGo-ympäristön osaajia. Eri teknologioihin ja työvälineisiin sekä

Henkilöstömäärän kehitys

Henkilöstön ikäjakauma

omiin toimintamalleihin ja eri tehtävärooleissa toimimiseen liittyviä sisäisiä koulutuksia ja best practices -tyyppisiä tietoiskuja järjestettiin keskimäärin lähes viikoittain. Määrittelyosaamiseen panostettiin säännöllisillä koulutuksilla.

Scrum-osaajien määrä kasvoi koulutusten myötä yli 100 uudella Certified Scrum Masterilla (CSM). Myös omien kouluttajiemme taitoja vahvistettiin entisestään.

Varhaisen välittämisen malli koulutettiin esimiehille ja julkaistiin koko henkilöstölle. Mallilla pyritään puuttumaan erilaisiin työpaikan poikkeamatilanteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yhdessä muun muassa työterveyshuollon kanssa tuomaan ratkaisuja eri tilanteisiin.

Henkilöstön hyvinvointi

Kerran vuodessa järjestettävillä Hyvinvointitoreilla pyritään muistuttamaan arki- ja hyötyliikunnan tärkeydestä ja helppoudesta. Hyvinvointitorit järjestetään jokaisella paikkakunnalla vuosittain vaihtuvalla teemalla. Tapahtumiin osallistui yhteistyökumppaneita työterveydestä ja palvelutarjoajia sekä harrastekerhoja.

Hyvinvointia tukevina etuisuuksina olivat mm. lounassetelit ja aterialiput päivittäisen ruokailun järjestämiseen sekä työterveyspalvelut joko sairaskuluvakuutuksen tai sopimuslääkäriasemien kautta. Lisäksi Digian työsuhde-etuihin kuuluivat hammaslääkäripalvelut. Kulttuuriseteleillä, jotka

otettiin käyttöön tänä vuonna, halutaan tukea tasapuolisesti sekä liikunta- että kulttuuriharrastuksia. Setelin tarjoama monipuolisuus on motivoinut yhä useampia työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan joko liikunnan tai kulttuuriharrastuksen myötä.

Työn sovittamista perheen tarpeisiin edistettiin työaikajoustoilla sekä muun muassa sairaan lapsen hoitopalveluilla. Henkilöstöstä oli keskimäärin noin 3,5 % kokonaan poissa aktiivityöstä pidemmillä vapailla. Lisäksi osa-aikatyössä tai tuntitöissä oli keskimäärin muutama prosentti henkilöstöstä.

Vapaa-ajan toimintaa koordinoivan OpenClubin käyttöön osoitettiin samankokoinen budjetti kuin aiempina vuosinakin. Kerhoja on perustettu eri paikkakunnille erilaisten aktiviteettien ympärille. Esimerkkejä OpenClubin vapaa-ajan kerhotoiminnasta ovat teatterikäynnit, erilaiset urheiluseurat ja bändit eri puolilla Suomea. Eräs Digian yhtyeistä, Open Stones, pääsi jälleen kerran finaaleihin valtakunnallisessa Firmarockissa, jossa Digia on jo vuosia ollut mukana kärkikahinoissa.

Henkilöstön jakauma palveluvuosittain

Henkilöstön jakauma toimipisteittäin

Onnistuneen suorituksen avaintekijät

• Kestävä menestys rakentuu asiakkaiden tarpeiden, markkinatrendien ja uusimpien teknisten mahdollisuuksien syvällisestä ymmärtämisestä
• Tämän menestyksen avaimena ovat erittäin ammattitaitoinen henkilöstö ja tehokkaat prosessit

Vastaaminen Digian asiakkaiden kysyntään edellyttää osaavan henkilöstön rekrytointia ja jatkuvaa kouluttamista. Hyvän työnantajan maine ja nopeasti mukautettavat osaamisen kehittämisohjelmat mahdollistavat kasvun, joka näkyy paitsi määrässä myös teknisessä osaamisessa.

Menestyminen edellyttää henkilöstöltä ammattitaidon lisäksi hyvää motivaatiota. Digia tarjoaa henkilöstölleen monenlaisia mahdollisuuksia parantaa hyvinvointiaan ja työmotivaatiotaan, esimerkiksi erilaista mieltä ja kehoa virkistävää kerhotoimintaa.

Jatkuva menestys riippuu myös tehokkaista työtavoista ja prosesseista. Niitä kehitetään jatkuvasti ja seurataan tarkasti. Kehitystyö tapahtuu Digian Core Process Model (CPM) -kehyksen kautta, joka on yrityksen tosiasiallinen laadunhallintajärjestelmä. Menestystä seuraamalla saadaan tarkka käsitys ja näkemys kehitystoimista, millä on korvaamaton merkitys tulevan menestyksen kannalta.

Rekrytointi, Digia työnantajana Työnantajakuva parani

Digian tunnettuus ja houkuttelevuus työnantajana kasvoivat reippaasti, sillä yhtiöön haki töihin lähes kaksi kertaa enemmän ammattilaisia kuin edellisvuonna. Yhteensä Suomeen ja ulkomaan toimipisteisiin saatiin n. 6 000 työpaikkahakemusta.

Viime vuonna Digia palkkasi sekä kokeneita että uran alkuvaiheessa olevia osaajia muun muassa .net-, SharePoint, Java Enterprise-, Qt- ja MeeGo-alueille sekä projektipäällikön tehtäviin. Perinteisten rekrytointikanavien lisäksi Digia panostaa entistä voimakkaammin onlinenäkyvyyteensä. Tämä tarkoittaa muun muassa läsnäoloa sosiaalisessa mediassa ja keskustelufoorumeilla, joissa ohjelmistoasiantuntijat ovat

aktiivisia. Digian työnantajakuvan paranemisesta yksi konkreettinen esimerkki oli parantunut sijoitus yliopisto-opiskelijoiden työnantajamielikuvia kartoittaneessa Universumin tutkimuksessa. IT-alan potentiaalisista työnantajista opiskelijat arvostivat Digian TOP-10-sarjaan, ja hyvästä noususta Digialle annettiin myös IT-alan Raketti -nimitys.

Opiskelijat tärkeä kohderyhmä

Digialla on vahvat suhteet yliopistoihin ja korkeakouluihin. Opiskelijat ovatkin yhtiön rekrytoinnissa tärkeä kohderyhmä.

Keväällä 2010 Digia ja Lappeenrannan yliopisto kouluttivat yhteistyössä Android-osaajia vastaamaan mobiililaitteiden tuotekehityksen kasvaviin tarpeisiin. Alkukesästä 2010 Jyväskylän yliopisto, Digia ja Intel sopivat yhteistyöstä MeeGo-koulutuksissa. Digia tarjoaa yliopistolle ja hankkeeseen osallistuville korkeakouluille opetusmateriaalin, jota yhtiö käyttää omassa koulutuksessaan. Koulutus käynnistyi syksyllä 2010.

Digia on osallistunut aktiivisesti myös yliopistojen järjestämiin rekrytointitapahtumiin. Keväällä 2010 käynnistettiin yhtiön oma traineeohjelma, jonka kautta yhtiö työllisti monia uusia lupaavia kykyjä.

Huomio prosesseissa

• Asiakkaiden muuttuvien tarpeiden ymmärtäminen on edellytys huippuunsa vietyjen prosessien rakentamiselle
• Hyvin suunnitellut prosessit tuottavat yhtenäistä laatua
• Jatkuva kehitys ja parannukset takaavat menestymisen jatkossa

Jatkuva kehitys

Digia kehittää jatkuvasti Digia Core Process Model (CPM) -laadunhallintajärjestelmäänsä alan viimeisimmän kehityksen, käytännön kokemuksen ja asiakkailta saadun palautteen pohjalta. Sertifioitu Core Process Model -järjestelmä sisältää prosessien kuvaukset sekä ohjeet, malliasiakirjat ja viitemateriaalit. Se ohjaa toimintaa hankkeissa ja takaa yhtenäisen ja korkealuokkaisen tavan toimia.

Esimerkkejä viimeaikaisista saavutuksista ovat muiden muassa Digian asiakkuuksien hallintaprosessin ja Digian tarjoamanhallinnan prosessin parannukset.

Uudistetun asiakkuudenhallintaprosessin myötä koko organisaation osaamista kohdennetaan entistä tehokkaammin asiakastyöhön, jotta asiakkaita voitaisiin palvella entistä paremmin. Samalla ylin johto kiinnitetään entistä intensiivisemmin asiakkuudenhallintaprosessiin mukaan.

Tarjoamanhallinnan prosessia on kehitetty läpinäkyvämmäksi koko yhtiössä, minkä ansiosta entistä useammat ihmiset saavat mahdollisuuden osallistua prosessiin. Tämä on tärkeää erityisesti tuote- ja palveluinnovoinnin ja -kehitystyön alkuvaiheessa.

Järjestelmällinen seuranta

Digia seuraa laatutoimintojensa toteutusta järjestelmällisesti. Core Process Model -laadunhallintajärjestelmän soveltuvuutta ja kehitystä seurataan säännöllisesti sisäisillä ja ulkoisilla tarkastuksilla.

Viimeaikaisia parannuksia ovat esimerkiksi sisäisten tarkastusten erityiset teemat. Näin Digia pystyy keräämään runsaasti tietoa tietyltä rajatulta alueelta ja tekemään tarkempaa tutkimusta tulevia parannuksia silmällä pitäen.

Liiketoiminta

Onnistunut asiakaskokemus auttaa erottumaan kilpailijoista ja parantamaan asiakasuskollisuutta.

• Valmisohjelmistoja sekä konsultointi- ja kehityspalveluita asiakkaan operatiivisen toiminnan ja liiketoiminnan ohjauksen tueksi
• Ratkaisuja sähköiseen asiointiin ja asiakaskokemuksen kehittämiseen

Digia tarjoaa asiakkailleen päivittäistä toimintaa tukevia ohjelmistoja ja palveluita. Yhtiön asiakkaita ovat yritykset ja organisaatiot sekä yksityisillä aloilla että julkisella sektorilla.

Digian tarjoama koostuu asiakkaan operatiiviseen toimintaan ja liiketoiminnan ohjaukseen liittyvistä valmisohjelmistoista sekä konsultointi- ja kehityspalveluista.

Johtavien teknologiatoimittajien arkkitehtuuriratkaisuihin perustuvat sähköisen asioinnin ja asiakaskokemuksen kehittämisen ratkaisut muodostavat niin ikään keskeisen osan tarjoamasta.

Tarjoama sisältää ratkaisujen toteutuksen, käyttöönottopalvelut ja kattavat elinkaaren aikaiset, jatkuvat palvelut.

CASE

Enterprise Solutions Etran uuteen logistiikkakeskukseen Digia Enterprise -toiminnanohjausjärjestelmä

• Keskusvarasto toimittaa tuotteet koko Etran asiakaskuntaan yhdestä varastosta
• Uuden logistiikkakeskuksen myötä varastojen arvot ovat aiempaa pienemmät, koska tuotteiden optimaalista määrää voidaan hallita tehokkaasti

Etola-yhtiöihin kuuluva Etra Oy on suomalainen teknisen kaupan erikoisliike, joka tarjoaa laajan valikoiman teollisuustuotteita ja palveluita. Etola-yhtiöt muodostuvat noin 30:stä keskenään tiiviissä yhteistyössä toimivasta erikoisliikkeestä. Yhtiöiden kokonaisliikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa, ja henkilöstömäärä 1 500.

Etola-yhtiöt on jo vuosia käyttänyt Digia Enterprise -toiminnanohjausjärjestelmää Etran ja sen noin 40 toimipisteen tukkukaupan toiminnanohjauksen, tuotannon ja huollon toiminnoissa. Koko yhtiöissä järjestelmällä on noin tuhat käyttäjää. Etola-yhtiöt panostavat jatkuvaan yhteistyön ja prosessien kehittämiseen asiakkaidensa ja toimittajiensa kanssa, ja logistiikka on keskeinen kehittämisen osa-alue. Erilaiset hyllypalvelu-, palveluvarasto- ja kaupintavarastomallit keräilypääte- ja RFID-ratkaisuineen ovat jo arkipäivää. Tehostaakseen logistiikkaprosesseja edelleen Etra rakentaa keskitetyn logistiikkakeskuksen Hämeenlinnaan, johon Digia toimittaa Digia

Enterprise -toiminnanohjausjärjestelmän. Järjestelmän logistiikkaominaisuudet ja työkalut vakuuttivat asiakkaan kattavuudellaan ja soveltuvuudellaan järeän suurkeskuksen ohjaukseen. Logistiikkakeskus pystyy toimittamaan laajemman tuotevalikoiman tehokkaammin suoraan varastosta koko Etran asiakaskuntaan ja Etra Megacenter -myymälöihin.

Tietovirtojen reaaliaikaisuus ja saumaton integraatio ovat merkittäviä etuja niin Etola-yhtiöille kuin heidän asiakkailleen. Logistiikkakeskuksen myötä Etra Megacentereiden tuotevalikoimat ovat yhä kattavammat, koska tuotteiden optimaalista määrää voidaan hallita aiempaa tehokkaammin. Asiakkaita voidaan palvella aiempaa paremmin nopeiden toimitusten ja paremman toimitusvarmuuden myötä.

Asiakaskokemuksen kehittäminen

Digia rohkaisee kilpailemaan kokemuksilla

• Digia auttaa asiakkaitaan tarjoamaan parempia kohtaamisia ja asiakaskokemuksia omille asiakkailleen
• Ammattimaisesti johdettu kehitysprosessi

Tuotteen tai palvelun ominaisuuksilla erottuminen on kilpailutilanteessa yhä vaikeampaa. Innovaatiot kopioidaan nopeasti ja niiden hyödyntämisen aikaikkuna pienenee. Myös asiakkaiden tapa vertailla tuotteita ja palveluita on muuttunut. Kilpailu on siirtynyt yhä enemmän asiointitilanteisiin ja lopputuotteiden käyttöön liittyviin palvelukokemuksiin. Onnistunut asiakaskokemus auttaa erottumaan kilpailijoista ja parantamaan asiakasuskollisuutta.

Asiakaskokemuksen systematisointi on erityisen tärkeää nyt, kun organisaatiot ulkoistavat osia liiketoiminnastaan ja verkostoituminen on voimakasta. Alihankkijaverkon ohjauksen, palvelumallien ja laadun on pysyttävä hallinnassa. Asiakaskokemuksia muodostuu myös asioitaessa ulkoistetun puhelinkeskuksen tai huoltopalvelun kanssa. Asiakas muodostaa mielikuvaansa palveluntarjoajasta, vaikka osia palveluista olisikin ulkoistettu alihankkijoille.

Digian palvelut ja ratkaisut asiakaskokemuksen tukena

Digian palvelut ja ratkaisut auttavat asiakkaita parantamaan omien asiakkaidensa asiakaskokemusta. Liiketoimintakonsultoinnin palvelujen avulla tunnistetaan asiakkaiden tavoitteet, odotukset ja arvostukset, ja rakennetaan näihin perustuva kehityssuunnitelma asiakaskokemuksen johdonmukaiseksi kehittämiseksi. Kehityssuunnitelma sisältää tavallisesti asiakaskokemuksen parantamiseen tähtääviä liiketoiminnan, viestinnän, prosessien, henkilöstön ja tietojärjestelmien kehitystoimenpiteitä, jotka perustellaan ja priorisoidaan syntyvän asiakashyödyn kautta. Digian toimittamat tietojärjestelmäratkaisut ovat työkaluja, jotka parantavat edellytyksiä positiivisten asiakaskokemusten tarjoamiseen.

• Sähköisen asioinnin ja asiakaspalvelun ratkaisut tukevat asiakaskohtaamistilanteen onnistunutta läpivientiä.

• Tietotyön tehostamisen, toiminnanohjauksen ja prosessien hallinnan ratkaisut auttavat kohtaamistilanteessa annetun asiakaslupauksen täyttämisessä.
• Verkostonohjauksen ja -yhteistyön ratkaisut parantavat verkostojen edellytyksiä täyttää asiakaslupaus sujuvalla yhteistyöllä.
• Integraatio-, palveluarkkitehtuuri- ja liiketoimintatiedon ratkaisut mahdollistavat tiedon keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen erilaisissa kohtaamistilanteissa ja asiakaslupausten täyttämisen tueksi.

Kilpailijoistaan Digia erottuu, koska se osaa johtaa kehitysprosessin tehokkaasti asiakaskokemuksen suunnittelusta konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Digia tarjoaa työkaluja loppuasiakkaiden odotusten ja arvostusten ymmärtämiseen, asiakaskokemuksen suunnitteluun ja kehitystoimenpiteiden jäsentämiseen sekä takaa mutkattoman liikkeellelähdön jalostuneilla ratkaisuilla. Ratkaisut eivät ole yksinomaan IT-projekteja, vaan kokonaisvaltaisia kehityshankkeita, joissa myös teknologialla on oma roolinsa.

CASE

Aalto-yliopiston tavoitteena yhä paremmat asiakaskokemukset

• Digian kanssa tehdyn määrittelytyön tuotoksena Aalto-yliopistolle syntyi käsitys siitä, miten asiakaskohtaamiset tunnistetaan, ja miten kehittämiskohteet priorisoidaan

Aalto-yliopisto syntyi kolmen korkeakoulun yhdistyttyä vuoden 2010 alussa. Jokaisella korkeakoululla oli aikaisemmin oma IT-organisaatio palveluineen ja toimintatapoineen. Aaltoyliopiston IT:n loppuvuoden 2010 tavoitteena oli määritellä IT-palveluiden tavoitetila ja tiekartta. Määrittelytyö tehtiin yhteistyössä Digian kanssa. Digian asiakaskokemuksen kehittämisen palveluilla (CEM) autetaan ymmärtämään ja johtamaan yrityksen ja sen asiakkaiden välisten kohtaamisten laatua.

Asiakaskokemus on läsnä jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Yksittäinen huono asiakaskokemus voi vahingoittaa hyvääkin asiakassuhdetta. Asiakasuskollisuuden parantaminen ja suosittelijoiden määrän lisääminen nähdään yhtenä tehokkaimpana tapana liikevaihdon ja kannattavuuden parantamiseen.

Digia toteutti määrittelytyön työpajatyöskentelynä yhdessä Aalto-yliopiston tietohallinnon kanssa CEM-menetelmää hyödyntäen. Tavoitteena oli konkretisoida asiakaskokemuksen merkitys ja hyödyntämismahdollisuudet IT-palveluiden tavoitetilan ja tiekartan muodostamisessa.

Työpajoissa paneuduttiin asiakasryhmien ja asiakaskohtaamisten tavoitteiden tunnistamiseen. Lopputuloksena syntyi käsitys siitä, miten tunnistetaan ja priorisoidaan kehittämiskohteita sekä laaditaan tulevaisuuden tiekartta IT-organisaatiolle.

Työpajatyöskentely sai erittäin hyvän vastaanoton Aalto-yliopistossa. Aalto-yliopiston visiona on jatkossa laatia CEM-menetelmällä kehittämisen tiekartta myös muille kuin IT-osa-alueille.

Sähköinen työpöytä tehostaa organisaatioiden työntekoa ja tiedonhakua

• Digian Sähköisen työpöydän tuotejulkistus 2010
• Yksilöllisen profiilin ja käyttötilanteen edellyttämä tieto sujuvasti saatavilla
• Sujuvampi toiminta organisaation sisällä hyödyttää myös loppuasiakasta

Tietotyöläinen kerää ja jalostaa tietoa omaan ja organisaationsa käyttöön työskennellen eri rooleissa päivän mittaan. Työn tueksi tarvitaan yhä enemmän tietoa ja tietoteknisiä työvälineitä. Tietomäärän, tehtävien ja eri työvälineiden hallitseminen vie entistä enemmän aikaa.

Työssä tarvittava tieto on palasina erilaisissa tietovarastoissa, joista osa on organisaation omia, jotkut yhteistyöverkoston yhteisiä ja osa julkisia tietolähteitä. Pahimmillaan tietoja joutuu yhdistelemään käsityönä. Lisäksi vuorovaikutuksen kollegojen ja kumppanien kanssa tulisi tapahtua sujuvasti ja helposti riippumatta siitä, että ihmiset voivat sijaita missä vain.

Kokonaisuuden hahmottaminen ja tilanteen tasalla pysyminen on yhä tärkeämpää – ja yhä vaikeampaa.

Digia katsoo, että perinteinen, ainoastaan organisaatioviestinnällisistä lähtökohdista rakennettu intranet ei täytä nykypäivän organisaatioiden tiedon saatavuuden, laajuuden ja nopeuden vaatimuksia.

Digian sähköisessä työpöydässä on oivallettu ratkaisu tietotyöläisen piinaan

Digian ratkaisu ongelmaan on sähköinen työpöytä, jonka konseptoimiseen yhtiö on paneutunut voimakkaasti ja joka julkistettiin syksyllä 2010. Dynaaminen sähköinen työpöytä koostaa eri lähteistä tulevan tieto- ja tapahtumavirran selkeäksi kokonaisuudeksi. Se tuo yhteen erilaiset viestintävälineet ja yhteisöt, pääsyn taustajärjestelmiin, dokumentit ja raportit, tehtävät taustajärjestelmistä ja organisaation ja tiimien kalenterit ajantasaisesti ja kontekstisidonnaisesti.

Digia on kehittänyt sähköisestä työpöydästä sekä konseptin että tuotteen. Digia Tablossa organisaation tieto ja tarjottavat työkalut liitetään asiayhteyteen eli kontekstiin ja tarjotaan käyttäjälle työtehtäviin sidottuna. Käyttäjän yksilöllinen profiili sekä käyttötilanne määrittävät, mitä tietoa ja työkaluja hänelle tuodaan. Tieto haetaan dynaamisesti useista tietolähteistä ja tarjotaan käyttäjän todellisiin tietotarpeisiin perustuen.

Digia Tablossa on huomioitu sosiaalisen median merkittävin oivallus – ihmisen halu pysyä tietoisena oman sosiaalisen verkostonsa tapahtumista – ja sovellettu se yritysmaailmaan. Organisaation eri järjestelmien tuottamien ilmoitusten lisäksi wikeistä, blogeista ja syötteistä esitetään viimeisimmät tapahtumat syötevirtana, joka pitää käyttäjän tilannetietoisena verkostonsa tapahtumista.

Kiistatonta hyötyä eri osapuolille

Sähköisen työpöydän hyötyjä voidaan tarkastella niin työntekijän, organisaation kuin asiakkaankin näkökulmasta. Organisaation kannalta se parantaa tietotyön ja työprosessien tuottavuutta, lisäksi nopea tiedonsaanti lisää tehokkuutta. Yksittäisen käyttäjän arkea se keventää tuomalla mutkattoman pääsyn oikeaan sisältöön, oikeisiin tehtäviin, oikeisiin ihmisiin, oikeisiin työkaluihin ja helpottamalla ajankäytön hallintaa. Näin se samalla kasvattaa työskentelyn mielekkyyttä ja työtyytyväisyyttä. Parantunut työtyytyväisyys taas näkyy asiakasrajapinnassa positiivisina asiakaskokemuksina.

CASE

Digian Sähköinen työpöytä tehostaa VVO:n tiedonkulkua

• VVO:n työn tuottavuutta parannetaan Digia Tablo -sähköisen työpöydän konseptin avulla
• Sähköinen työpöytä perustuu työntekijän profiiliin ja työntekijöiden vaatimiin tietotarpeisiin

VVO on asuntovuokraukseen erikoistunut julkinen osakeyhtiö. VVO rakennuttaa, markkinoi ja isännöi omat asuntonsa. Yhtiöllä on lähes 39 000 vuokra-asuntoa noin 50 eri paikkakunnalla.

VVO päätti uudistaa vanhentuneen intranet-järjestelmänsä syksyllä 2010. Digia toimittaa VVO:lle Tablo-konseptin mukaisen sähköisen työpöydän SharePoint 2010 -alustalla. VVO:n käyttöön valitaan parhaat ratkaisut, joilla saadaan parannettua työn tehokkuutta ja tietojärjestelmien käyttökokemusta mm. sisäisen viestinnän, ryhmätyöskentelyn, dokumenttien käsittelyn ja työnkulkujen osalta sähköisen työpöydän avulla.

Uusi sähköisen työpöydän hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen vaihe käynnistettiin syksyllä 2010. Ensimmäisen vaiheen lopputuloksena, vappuna 2011, VVO:lla on käytössä uusitun rakenteen mukainen intranet, jossa on helppokäyttöiset ja tehokkaat välineet niin sisällön tuottamiseen kuin sen löytämiseenkin. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa intranetiin lisätään työkaluja, joiden avulla pyritään

Kuva: VVO/Jukka Ahola

tehostamaan ja helpottamaan sekä kommunikointia että päivittäisten tehtävien hoitamista. Sähköinen työpöytä on työntekijän tuottavuustyöväline, joka tarjoaa helppokäyttöisen rajapinnan työtehtäviin liittyviin tietoihin, työyhteisöön, tehtäviin, tapahtumiin ja työkaluihin. Sähköinen työpöytä ja sen sisältö perustuu työntekijän profiiliin sekä työtehtävien vaatimiin tietotarpeisiin. Näiden perusteella tarjotaan dynaamista, ajantasaista ja käyttötarvetta tukevaa sisältöä ja työkaluja.

Integraatio

Integraatiot toimivat hyvän asiakaskokemuksen hermostona

• Ylivoimainen integraatio-osaaja
• Kokemus ja näkemys sadoista integraatioprojekteista
• Sujuva integraatio parantaa paitsi liiketoimintaprosesseja myös asiakaskohtaamisia

Hyvän asiakaskokemuksen tuottaminen vaatii usein integraatioita yrityksen eri järjestelmien välillä, jotta yrityksen hallussa oleva tieto saadaan tehokkaasti välitettyä sinne missä tieto kulloinkin tarvitaan. Vaatimukset integraatioiden osalta kasvavat vuosi vuodelta samalla kun liiketoimintasovelluksen älykkyys kasvaa. Myös katse integraatioratkaisuissa tulisi nostaa perinteisestä kahden järjestelmän välisestä sanomaliikenteestä liiketoimintaprosessien hallintaan. Liiketoimintaprosessit ovat tyypillisesti luonteeltaan pitkäkestoisia, käsittävät useita keskenään kommunikoivia järjestelmiä ja voivat sisältää manuaalisia työvaiheita.

Sadoista integraatioprojekteista saatu kokemus integraatioalueen problematiikasta antaa Digialle ylivoimaisen kyvyn integroida tietojärjestelmät tukemaan yrityksen ydinliiketoiminnan ohjausta.

Kun päätös prosessiorientoituneeseen integraatioon siirtymiseen on tehty, auttaa Digia kiinteiden konsultointipakettiensa avulla asiakasta ottamaan ensimmäiset askelet oikeaan suuntaan. Niin liiketoiminta kuin tietohallintokin on helppo sitouttaa kulkemaan yhdessä kohti integraation seuraavaa kypsyystasoa.

Integraatiosta lääkkeet palveluiden hallintaan

Integraatiopalvelut ovat nousseet joko suunnitelmallisen kehityksen tuloksena tai pistemäisesti tehdyn järjestelmäkehityksen seurauksena useassa yrityksessä kriittiseen asemaan. Niinpä pienetkin katkokset integraatiopalveluissa näkyvät poikkeustilanteina liiketoiminnassa puhumattakaan suuremmista katkoksista, jotka saattavat aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä. Integraatiopalveluita ei tyypillisesti hallita vain yhden pisteen kautta, vaan ketjuun liittyy useita teknisiä ratkaisuita kuten palveluväylä, portaaliratkaisut ja legacy-järjestelmiin tehdyt suorat liittymät. Palvelukokonaisuuden hallinta on olennaisen tärkeää palveluketjun luotettavan toiminnan takaamiseksi. Palvelukokonaisuuden

hallinnan kannalta on huomioitava paitsi järjestelmien roolit ja kriittisyydet, myös niiden mahdolliset erityispiirteet sekä tuki- ja ylläpitopalveluiden järjestelyt.

Digia tarjoaa integraatioarkkitehtuurin kartoitukseen ja systemaattiseen kehitykseen korkealaatuisia palveluita, joiden avulla saadaan merkittäviä hyötyjä esimerkiksi yhtenäistämällä asiakaskohtaamisiin liittyvät integraatiopalvelut. Digialla on kokemusta lukuisista integraatioarkkitehtuurien ja arkkitehtuuriin liittyvien hallintomallien määrittelystä, integraatiokeskusten perustamisesta sekä varsinaisten integraatioiden toteutuksesta ja ajonaikaisesta valvonnasta.

Operatiivisen toiminnan ja tuottavuuden tehostaminen

Digia tehostaa asiakkaiden operatiivista tehokkuutta

• Digian toiminnanohjausliiketoiminta kasvussa, vetureina Digia Enterprise ja Microsoft Dynamics
• Digia on Suomessa markkinajohtaja ammattiliittojen ja työttömyyskassojen järjestelmätoimittajana
• Digia on laajentanut tarjoomaansa pienille ja keskisuurille pankeille suunnatulla peruspankkiratkaisulla

Operatiivisen toiminnan ja tuottavuuden tehostaminen

Digian toiminnanohjausliiketoiminta kasvoi kuluneen vuoden aikana markkinaa nopeammin. Kannattavuus pysyi myös korkealla tasolla. Erinomaisen menestyksen takana ovat korkea asiakastyytyväisyys ja kyky tuoda jatkuvasti markkinoille uusia, oivaltavia ratkaisuja kehittyviin asiakastarpeisiin.

Digian toimittamia toimialakohtaisia valmisohjelmistoja käytetään asiakkaiden päivittäisen liiketoiminnan ohjaukseen muun muassa tilaustoimitusketjun hallintaan, varaston- ja varainhallintaan, asiakas- ja toimittajahallintaan, taloushallintoon sekä viranomaisraportointiin liittyen.

Kumppanina strategisessa roolissa Digialla on usein strateginen rooli asiakkaidensa järjestelmätoimittajana, koska asiakkaan operatiivinen toiminta on kokonaan Digian toimittamien järjestelmien varassa. Digia osallistuu usein myös asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseen ja muutosten läpivientiin varmistamalla järjestelmien saumattoman tuen asiakkaiden tärkeille kehityshankkeille. Toiminnanohjausjärjestelmä on usein yrityksille kuin sydän, jota ilman liiketoiminta pysähtyisi.

Digian tarjoamassa on maailmanluokan valmisohjelmistoja niin kaupan, teollisuuden, palveluyritysten, pankkien ja varainhoidon kuin ammattijärjestöjenkin tarpeisiin. Ratkaisut ovat tunnettuja joustavuudestaan, ja niitä voidaan tarvittaessa laajentaa sekä asiakaskohtaisilla laajennuksilla että 3. osapuolen valmisohjelmistoilla.

Valmisohjelmistojen lisäksi asiakkaille tarjotaan konsultointi- ja kehityspalveluita asiakaskohtaisten toiminnallisuuksien toteutukseen, alan parhaiden käytäntöjen ja asiakkaiden erityisvaatimusten mukaisesti.

Digian palvelutarjoama kattaa sekä ohjelmistojen käyttöönottopalvelut että koko elinkaaren kattavat jatkuvat palvelut. Usein asiakas haluaa hankkia mahdollisimman laajasti tarvitsemansa sovelluspalvelut yhdeltä toimittajalta, koko sovelluksen elinkaaren ajan.

Digia on vahva SaaS (Software-as-a-Service) -palvelumallin asiantuntija kaikilla keskeisillä sovellusalueillaan. Yhtiö uskoo, että tulevaisuudessa yritykset ostavat sovelluksia pääasiassa palveluina, ja Digia pystyykin vastaamaan tähän tarpeeseen erinomaisesti.

CASE

Toiminnan- ja talousohjaus SLO:n tietopääoma näkyväksi intranetin avulla

• Aiempaa vuorovaikutteisempi ja loogisempi intranet
• Ennakoiva tuotehaku sujuvoittaa tuotetietojen käsittelyä

SLO Oy on Suomen johtava sähkö- ja teletarvikkeiden tukkuliike, joka palvelee sähköurakoitsijoita, sähkö- ja teleyhtiöitä, verkonrakennusyhtiöitä, teollisuusyrityksiä ja julkisyhteisöjä 35 myyntikonttorissa Suomessa. SLO:ssa työskentelee 410 henkilöä. SLO halusi uudistaa suositun intranet-palvelunsa uudelle Microsoft® Office SharePoint 2010 -alustalle. Palvelun kautta tarjottavat tietosisällöt haluttiin samalla ryhmitellä aiempaa loogisemmiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi haluttiin parantaa intranetin vuorovaikutteisuutta tarjoamalla SLO:n eri organisaatioyksiköille oma ylläpidettävä sivusto sisältäen yksikön tuottamia uutisia, ohjeita ja käytäntöjä.

SLO:n intrassa otettiin käyttöön myös ennakoiva tuotehaku, jonka toiminta perustuu käyttäjän kirjoittaman tiedon ennakointiin. Sähkö- ja teletarvikkeiden tuotetietoja haetaan tuotetietokannasta, joka on erillinen Online-järjestelmä tuotteiden, niiden määrien ja myynnin hallinnointiin.

Digian sisällönhallinnan konsultti ohjasi määrittely- ja suunnitteluvaiheita. Vaiheiden aikana SLO:lle tarjottiin näkemyksiä ja valmiita, asiakkaan toiveisiin pohjautuvia ratkaisuehdotuksia.

Kuva: SLO:n Tuupakan myyntikonttori Vantaalla. Myyntipäällikkö Jari Tuoriniemi tarkastaa SLO:n Tuupakan myyntikonttorin hyllyjen tuotejärjestyksen. Myyntikonttori sijaitsee keskusvaraston yhteydessä Vantaalla tarjoten SLO:n asiakkaille 110 000 sähkö- ja teletarvikkeen valikoiman.

Digian toiminnanohjausliiketoiminta perustuu sekä omiin että kolmannen osapuolen valmisohjelmistoihin, joita toimitetaan laajasti eri toimialoille. Digialla on mittava, 20 vuoden kokemus toiminnanohjauksen huippuosaajana, minkä seurauksena sillä on kotimaassa ja lähialueilla suuri, tyytyväinen asiakaskunta.

Digian oma, Suomessa kehitetty ja erityisesti suomalaiseen liiketoimintaympäristöön suunniteltu Digia Enterprise on menestynyt pitkään tiukentuneessa kilpailussa hyvin. Yhtiö on vuoden 2010 aikana selvästi vahvistanut markkinaosuuttaan kotimaisten yritysten järjestelmätoimittajana.

Myös Microsoft Dynamics -liiketoiminta on kasvanut selvästi yleistä markkinakasvua vauhdikkaammin. Kansainvälisissä suuryrityksissä

Dynamics AX on noussut kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi perinteisten, globaalien toiminnanohjausratkaisujen rinnalle. Digian Microsoftliiketoiminta on kansainvälistä, ja ratkaisuja toimitetaankin jo laajasti Suomen ulkopuolelle. Digian menestyksen avaimia toiminnan- ja talousohjauksen toimittajana ovat hyvin tuotteistettu käyttöönottoprosessi, ammattitaitoinen henkilöstö ja yhtiön avaintoimialoillaan edustamat valmiit toimialavertikaalit.

Asiakkaat kuvaavat Digian valtiksi usein turvallisuuden ja vakauden. Syvällisen kokemuksen omaava ja teknologiat vankkumattomasti osaava yhtiö pystyy takaamaan asiakkaalleen turvallisen ja huolettoman projektimallin, jonka avulla projekti pysyy aikataulussa, kustannusraameissa ja pääsee perille tavoiteltuihin hyötyihin.

CASE

Läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta Kalevala Korun tilaus-toimitusketjuun

• Standardi toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön mutkattomasti ilman mittavaa räätälöintiä
• Tuotannonsuunnittelu on sujuvaa reaaliaikaisen myyntitiedon ja ennusteiden myötä

Kalevala Koru Oy suunnittelee ja valmistaa kulta-, hopea- ja pronssikoruja. Kalevala Koru Oy ja Lapponia Jewelry Oy muodostavat Koru-konsernin, joka on alansa suurin Suomessa ja yksi suurimmista Pohjois-Euroopassa.

Kalevala Koru halusi käyttöönsä monipuolisen, mutta mahdollisimman standardin toiminnanohjausjärjestelmän, jonka toimitus sujuisi ilman mittavaa räätälöintiä, käyttöönotto sujuisi mutkattomasti ja hyötyjä saavutettaisiin nopeasti. Järjestelmän tuli olla käyttöönotettavissa myös kansainvälisesti.

Tavoitteissa onnistuttiin hyvin, kun Digia toimitti asiakkaalle Microsoft Dynamics AX -toiminnanohjausjärjestelmän ja siihen tarvittavat integraatiot. Järjestelmään tehtiin vain vähän räätälöintiä, sillä perusjärjestelmän prosessit tukivat hyvin Kalevala Korun toimintamalleja ja toisaalta mahdollistivat halutut toimintatapojen muutokset.

Uuden järjestelmän käyttöönotto toi lisää tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä tilaus-toimitusketjuun. Nyt varaston inventointi sujuu mobiililaitteilla ja tiedot kirjautuvat järjestelmään automaattisesti. Tuotannonsuunnittelu on sujuvampaa ajantasaisen myyn-

titiedon ja ennusteiden ansiosta, ja myös asiakkaita pystytään informoimaan entistä tarkemmin prosessin eri vaiheissa, mikä lisää asiakastyytyväisyyttä ja luottamusta eri toimijoiden välillä.

"Uusi toiminnanohjausjärjestelmä on Koru-konsernimme tärkein operatiivinen järjestelmä. Käytännössä kaikki pyörii AX:n päällä, niin taloushallinto, myynti, tuotanto kuin ostotoimintakin. Järjestelmää käyttää jo noin 30 % henkilöstöstämme", kertoo Kalevala Korun tietohallintopäällikkö Tuula Aitta-aho.

Pankkien ja varainhoidon sovellukset

Liiketoiminta pankkien ja varainhoidon asiakkaissa perustuu Digian omaan tuoteperheeseen, joka sisältää varainhoidon sovelluskokonaisuuden sekä pienille ja keskisuurille pankeille tarkoitetun peruspankkiratkaisun. Tuoteperhe on kohdesegmenttinsä tunnettu markkinajohtaja Suomessa.

Toimialan markkinatilanne varainhoidon- ja pankkijärjestelmien osalta on muuttunut haas-

Järjestöliiketoiminta

Järjestöliiketoiminnassa Digian avainasiakkaita ovat ammattiliitot ja työttömyyskassat läpi Suomen. Alan toimittajakentässä tapahtuneen muutoksen ansiosta Digia pystyi kasvattamaan markkinaosuuttaan ja on nyt kiistaton markkinajohtaja. Tarkasti fokusoidussa segmentissä Digian valttina on asiakkaiden ja toimialan syvällinen tuntemus, alati muuttuvan lainsäädännön tarkka seuranta, ja oman Digia OpenPoint -tuoteperheen innovatiivinen ja vankkumaton kehittäminen.

Järjestöliiketoiminnassa Digia tulee jatkossakin panostamaan erinomaiseen asiakaspalveluun ja asiakastarpeet huomioivaan tuotekehitykseen pystyäkseen varmistamaan, että asiakkaat pystyvät paitsi tehostamaan omaa työskentelyään myös tarjoamaan omille jäsenkunnilleen ensiluokkaista palvelua ja hallittuja kohtaamisia ammattiliittoon ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa.

teellisemmaksi rahoitusmarkkinoiden yleisen murroksen myötä. Toimijoita on yritysjärjestelyiden ja muiden muutosten kautta poistunut markkinoilta kokonaan ja täysin uusia toimijoita

Digia on pystynyt säilyttämään markkinaasemansa mm. pitkäaikaisten asiakkuuksien ja taitavasti kehitetyn tuoteperheen avulla.

on tullut tilalle.

CASE

PAMilla yli miljoona jäsenkohtaamista vuodessa

• Manuaaliset työvaiheet ovat vähentyneet sähköisen asioinnin ja Back Office -rutiinien automatisoinnin myötä
• PAM voi keskittää resurssinsa paneutumista ja aikaa vaativiin asiakaskohtaamisiin

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ammattiliitto, johon kuuluu yli 228 000 jäsentä. PAMin jäsenet on vakuutettu Palvelualojen työttömyyskassassa.

PAM ja Digia ovat yhdessä kehittäneet jäsenpalveluratkaisuja yli 10 vuoden ajan. Digian toimittamat OpenPoint-ratkaisut sisältävät sekä liiton ja kassan toiminnanohjausjärjestelmät että järjestelmiin integroidut jäsenten sähköiset itsepalvelukanavat mobiililaajennuksineen.

Sähköinen asiointi on parantanut jäsenpalvelua useilla osa-alueilla. Jäseneksi voi liittyä, kursseille ilmoittautua ja jäsenmaksun voi maksaa sähköisesti. Jäsenet voivat myös katsella ja muokata tietojaan.

Kassan jäsenet voivat hoitaa kaiken asioinnin, muun muassa päivärahahakemusten ja liitteiden lähetyksen, sähköisesti. Jatkohakemukset voi lähettää myös mobiilisti sekä puheentunnistukseen perustuen.

Jäsenten sähköisen asioinnin myötä manuaaliset työvaiheet toimistossa ovat vähentyneet, koska

myös Back Office -rutiinit on automatisoitu. Prosessien tehostuminen antaa PAMille mahdollisuuden keskittää resurssit paneutumista ja aikaa vaativiin asiakaskohtaamisiin.

PAMin visio on olla uudenaikaisin ammattiliitto vuonna 2015. Visiota tukeakseen PAM ja Digia etsivät yhdessä aktiivisesti uusia keinoja jäsenpalvelun kehittämiseksi. PAM ottaa käyttöön alkuvuonna 2011 myös Digian toimittamat VoIP- ja Contact Center -ratkaisut, jotka on saumattomasti integroitu OpenPoint -kokonaisuuteen.

Vuodessa PAM kohtaa jäsenensä yli miljoona kertaa Digian toimittamien järjestelmien kautta.

Mobile Solutions

Digia mobiiliratkaisujen kumppanina – uuden luoja, muutoksen vahva veturi

• Digia on toistuvasti valittu avainkumppaniksi toimialan isoissa muutoksissa
• Digialla on pitkä ja menestyksekäs historia ja korkea asiakastyytyväisyys mobiiliratkaisuissa

Kokonaisratkaisujen toimittaja

Digia luo innovatiivisia mobiiliratkaisuja maailman johtavien mobiilialan toimijoiden kanssa. Digia palvelee asiakkaitaan läpi koko innovaatiovirran: aina innostavan käyttäjäkokemuksen hahmottelusta ratkaisun markkinoille tuomiseen ja elinkaaren hallintaan. Digian liiketoiminta perustuukin yhä suuremmissa määrin isojen ohjelmistokokonaisuuksien itsenäiseen hallintaan ja toimittamiseen.

Vahva kumppani nopeassa murroksessa

Mobiilitoimialan muutosnopeus on vertaansa vailla. Kuluttajatottumukset, teknologiat ja liiketoimintaympäristö muuttuvat nopeudella, jota muilla toimialoilla ei tyypillisesti nähdä. Digia on toistuvasti valittu avainkumppaniksi toimialan

isoissa muutoksissa – toteuttamaan uuden sukupolven ohjelmistoalustoja, toimittamaan ohjelmistoratkaisuja strategisesti tärkeisiin tuotteisiin, innovoimaan tulevaisuuden käyttötilanteita ja toimimaan teknologiamurroksessa vahvana kumppanina.

Onnistumisen avain – markkinansa laajin kokemus ja oivaltavin osaaminen

Digian pitkä ja menestyksekäs historia ja korkea asiakastyytyväisyys mobiiliratkaisuissa pohjautuu laajan kokemuksen takaamaan tunnustettuun osaamiseen, jatkuvaan uudistumiseen sekä toimitusten luotettavuuteen ja korkeaan laatuun. Luodessaan yhteistyössä asiakkaidensa kanssa voitokkaita ratkaisuja Digia työskentelee tavalla, jossa yhdistyvät asiakasläheisyys, ketterät menetelmät ja kansainvälisyyteen perustuvat tehokkuusedut.

Sopimustuotekehityspalvelut

Sopimustuotekehityksellä nopeutta, tehokkuutta ja käyttökokemuksen laatua

Maailman johtavaa sopimustuotekehitystä mobiilialalla

Digia tarjoaa innovatiivisia mobiiliratkaisuja ja edistyksellisiä kehityspalveluita useille mobiilialan maailmanluokan toimijoille. Digian pitkä ja menestyksekäs historia sekä korkea asiakastyytyväisyys pohjautuvat toimitusten luotettavuuteen ja korkeaan laatuun.

• Ohjelmistoalustat ja sovellukset mobiililaitteisiin, tablet- ja netbook-laitteisiin
• Laitekohtaisten ohjelmistojen kokonaistoimitukset ja ylläpito useilla alustoilla
• Pilvipalvelut ja työpöytäsovellukset kuluttajaja yrityssegmentille
• Sulautetut ohjelmistot laitteisiin, koneisiin ja teollisuusjärjestelmiin
• Käyttäjäkokemuspalvelut: innovointi, konseptointi ja käytettävyys
• Koulutuspalvelut alan johtavista teknologioista

Osaamisen kova ydin, jonka varaan asiakastyytyväisyys ja jatkuva uudistuminen rakennetaan

Modernien tuotteiden ja palveluiden kehityksessä keskeistä on oivaltava suunnittelu käyttäjäkokemuksen ja arkkitehtuurin osalta, toimitusvarmuus laajoissa kokonaisuuksissa, tekemisen tehokkuus ja tinkimätön laadunhallinta. Näissä taidoissa kokemuksella ja hioutuneilla toimintatavoilla on valtava merkitys. Kun nämä ydinosaamisen alueet ovat kunnossa, on uusien teknologioiden, trendien ja toimintamallien omaksuminen ja nopea uudistuminen helppoa. Siksi Digialla onkin kyky palvella asiakkaitaan erinomaisella asiakastyytyväisyydellä ja yllättää heidät oivaltavilla ratkaisuilla ja ideoilla, joilla heitä autetaan menestymään.

Asiakkaalle hankinnan helppous ainutlaatuisen vahvalla palveluvalikoimalla

Digia tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja useille eri ohjelmistoalustoille Androidista MeeGoon, Symbianiin, Windowsiin ja iPhone iOS -ympäristöön – tehokkaasti ja oivaltavaa näkemystä ratkaisuihin tuoden. Digialla on ainutlaatuinen kyky tarjota saman katon alta vahva käyttäjäkokemusosaaminen, näkemyksellinen arkkitehtuurisuunnittelu, maailmanluokan projektijohtaminen, ketterät menetelmät, joilla asiakkaan visioista hiotaan yhdessä timantteja, sekä kansainvälisen toimintaympäristön tehokkuusedut. Niille asiakkaille, joille mobiilin ja ohjelmistojen mahdollisuudet ovat uusia, Digialla on tarjota myös koulutus- ja konsultointipalveluita alkuun pääsemisen helpottamiseksi.

Sopimustuotekehityksellä uusi digitaalinen ulottuvuus tarjoamaan uusilla alueilla

Digia tarjoaa sopimustuotekehityksen etuja myös yrityksille ja toimialoille, joissa mobiiliteetin ja ohjelmistojen rooli on vasta nouseva, uusi kilpailukyvyn lähde. Näissä yrityksissä ohjelmistot saatetaan tunnistaa tärkeäksi osaksi tuotetta tai palveluvalikoimaa, mutta ohjelmistojen kehitys usealle alustalle tai laiteympäristöön ei ole yrityksen osaamisen tai tehokkuuden kannalta vahvinta aluetta. Digia ohjelmistokumppanina voikin tuoda nopean, skaalautuvan ja tehokkaan tavan luoda uusi ulottuvuus yrityksen tarjoamaan.

User Experience

Näkemyksellisellä suunnittelulla käytön helppoutta ja ratkaisuihin uutta arvoa

• User Experience: Elämyksiä ja käytön helppoutta käyttäjälle – osumatarkkuutta liiketoiminnalle
• Digian vahvuutena sekä käyttäjien että teknologian ymmärtäminen
• Hyvä lopputulos saadaan aikaan kysymällä palautetta ns. loppukäyttäjiltä ja ottamalla huomioon liiketoiminnan vaatimukset

Elämyksiä ja käytön helppoutta käyttäjälle – osumatarkkuutta liiketoiminnalle

Tuotteiden ja palvelujen luomisessa on vastattava loppukäyttäjien kasvaviin vaatimuksiin. Sen lisäksi että tuote on hyödyllinen ja helppokäyttöinen, sen pitää myös olla visuaalisesti näyttävä, inspiroiva ja antaa käyttäjälleen elämyksiä. Tuotteen muotoilun lisäksi myös käyttöliittymän pitää saada käyttäjä ihastumaan. Tämä onkin Digian käyttäjäkokemustiimien keskeisiä ohjenuoria, kun tiimin osaajat toimivat vuosittain sadoissa asiakasprojekteissa luomassa mobiilija yrityspuolen ratkaisuja.

Digian käyttäjäkokemuspalvelut erottuvat sillä, että elämyksien ja käytön helppouden lisäksi suunnittelussa huomioidaan myös kaupallisen

menestyksen kannalta elintärkeä toteutettavuus ja aikataulun pitävyys. Tämän mahdollistaa Digian käyttöliittymäsuunnittelun läheinen yhteistyö Digian ohjelmistotiimien kanssa. Usein myös asiakkaan strateginen päätöksenteko ja oikean suunnan valinta on paljon helpompaa, kun visio voidaan nopeasti konkretisoida toimivaksi ohjelmistoksi.

Lähtökohtana käyttäjän ymmärrys ja taustalla tieto teknologian mahdollisuuksista

Mobiilitoimialalla teknologisen kehityksen nopeus ja kilpailu vievät markkinaa kohti nopeaa käyttäjäkokemuksen uudistamissykliä ja tarvetta erottua kilpailijoista. Kokemus käyttöliittymäsuunnittelussa, pitkä yhteistyö toimialan

CASE

Tavoitteena markkinoiden paras käyttäjäkokemus

johtavien yritysten kanssa, arvostettu teknologinen osaaminen ja käytettävyyspalveluiden laaja skaala luovat Digialle paalupaikan. Yhtiöllä on ainutlaatuinen kyky tehdä sekä käyttäjälähtöistä suunnittelua arjen pieniin tehtäviin että luoda radikaaleja, uusia innovaatioita, joissa uusien teknologioiden mahdollisuudet hyödynnetään uuden arvon luomiseksi.

Hienot ratkaisut eivät synny sattumalta – käyttäjäkokemus vaatii näkemystä ja taitoa

Digia on hionut vuosia prosessejaan, joiden ansiosta käyttäjäkokemusryhmä pystyy luomaan asiakkailleen ketterästi tuotteita – huimista ideoista timanteiksi. Visuaaliset suunnittelijat ja käyttöliittymäsuunnittelijat ovat hyvin aikaisessa vaiheessa innovoimassa uusia tuotteita. Digia pystyy yhdistämään luovan suunnittelun saumattomaksi osaksi kehitystoimintaa, jossa idea hiotaan huippuunsa, ja sen saattamiseksi markkinoille luodaan myös toteuttamiskelpoinen suunnitelma. Digian käyttäjäkokemuspalvelut sisältävät luonnollisen polun käyttäjälähtöisestä innovoinnista konseptointiin, visuaaliseen suunnitteluun, prototypointiin, käyttäjäpalautteen hankintaan ja toteutussuunnitelman tekoon.

Lopputuloksena oikeat asiat: käyttäjäpalautteen hankinta ja iteratiivinen hyödyntäminen avainasemassa

Digian ratkaisuissa käytettävyys otetaan vakavasti. Käytettävyyden testaamiseen on luotu alan parhaita käytäntöjä soveltavat menetelmät, testauslaitteita sisältävät käytettävyyslaboratoriot ja kumppanirakenteet käytettävyystestauksien tekemiseksi eri kohdemarkkinoilla. Koska käytettävyystestaus voidaan tarjota osana Digian ratkaisuprojekteja, voidaan varmistaa nopea ja saumaton käyttäjäpalautteen hyödyntäminen parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Näin saadaan varmistettua käyttäjän tyytyväisyys sekä liiketoiminnan kannalta panostukset oikeiden asioiden kehittämiseen.

• Sovellusten ja ratkaisujen käytöstä voidaan tehdä entistä innostavampaa selkeillä ja näyttävillä käyttöliittymillä
• Käyttäjäkokemus sekä matkapuhelimessa että tablettietokoneessa vastaa nykypäivän todellisuutta ja tukee käyttäjien arkea
• Digia luo pohjaa uusien ja innovatiivisten käyttäjäkokemusten kehittämiselle investoimalla tutkimukseen ja teknologiaan

Tärkein yritys- ja mobiiliratkaisuja koskeva vaatimus on huippuluokan käyttäjäkokemus, joka saavutetaan hyvällä ulkonäöllä ja sujuvalla käyttötuntumalla. Digia tutkii jatkuvasti käyttäjäkokemusta parantavia uusia innovaatioita ja nousevia teknologioita.

Parin viime vuoden ajan ovat kosketusnäyttöön liittyvät käyttäjäkokemukset olleet keskeinen kiinnostuksen kohde, mutta kehitteillä on myös useita muita uusia innostavia mahdollisuuksia. Niiden avulla käyttäjäkokemusta voidaan parantaa entisestään. Sovellusten ja ratkaisujen käytöstä voidaan tehdä entistä hauskempaa ja innostavampaa selkeillä ja visuaalisilla käyttöliittymillä. Käyttäjäkokemus sekä matkapuhelimessa että tablettietokoneessa vastaa nykypäivän todellisuutta ja tukee käyttäjien arkea.

Digia on toteuttanut nämä tulevaisuuden käyttöliittymätekniikat nyt saatavilla oleviin matkapuhelimiin teknisen ja käyttäjäkokemusosaamisensa avulla. Digia luo edelleen pohjaa uusien ja innovatiivisten mobiilikäyttäjäkokemusten kehittämiselle investoimalla tutkimukseen ja teknologiaan. Vuoden 2010 aikana Digia esitteli mm. seuraavat uutuudet:

• 3D-työpöytä uusi valikko tulevaisuuden älypuhelimelle. Upea ulkoasu ja täysin uusi navigointitapa hyödyntämällä graafisesti kolmea ulottuvuutta.
• Augmented Reality lisää sovelluksiin uuden ulottuvuuden. Löydä sisältöä, palveluja ja ihmisiä ympäristöstäsi mobiililaitteella, joka toimii älynäyttönä maailmaan.
• Flowd kokoaa yhteen suosikkiartistisi, -paikkasi ja ystäväsi. Luo kohteita ja vieraile eri paikoissa, lähetä kommentteja ja kuvin varustettuja viestejä ja jaa tietoja Facebookissa ja Twitterissä. Flowd on tarjolla verkkopalveluna ja mobiilisovelluksena Android-, iPhone- ja Nokia-kosketuslaitteisiin.

Tuotekehitys ja teknologiatrendit Uusimmat teknologiat käyttäjien ja liiketoiminnan palveluksessa

• Digia pysyy vahvasti trendien kärkirintamassa kehittämällä sekä omia tuotteitaan että osaamistaan vastaamaan markkinoiden uusiutuvia tarpeita
• Uudenlaiset tietojärjestelmät tai asiakaskanavat mahdollistavat uusien liiketoimintojen ja liiketoimintamallien rakentamisen

Viime vuosien kehitys tietotekniikassa on tuonut ulottuville paljon uusia, jopa trendeiksi nousseita asioita – pilvilaskenta, paikkatietoon perustuvat palvelut, sosiaalinen media, mobiilisovellukset, tietotekniikan tarjoaminen palveluna (SaaS) – esimerkkeinä merkittävimmistä. Kuten aina, osa uusista ilmiöistä saa ansaittua enemmän julkisuutta, mutta hypestä ja mediakohusta huolimatta takana on yleensä ainakin pieni hippunen oikeaakin asiaa.

Trendeillä on luonnollisesti oma vaikutuksensa siihen, miten kuluttajat käyttävät tietotekniikkaa ja erilaisia päätelaitteita. On tietysti selvää, että kaikissa organisaatioissa loppuasiakas kytkeytyy organisaation tuottamiin palveluihin tai tuotteisiin tavalla tai toisella myös sähköisesti. Niinpä uusilla tietotekniikkatrendeillä on myös vaikutuksensa siihen, miten loppuasiakkaita palvellaan ja miten palveluja tuotetaan. Uudet teknologiat ja toimintamallit ovat synnyttäneet myös kokonaan uudenlaisia tapoja tehdä liiketoimintaa. Monella alueella yritysten kilpailukenttä on muuttunut jopa radikaalisti.

Markkinalupaukset aidoksi asiakashyödyksi

Edellä kuvattu toimintatapojen ja liiketoimintamallien muutos vaatii myös uudenlaisia tietojärjestelmiä tai uudenlaisten asiakaskanavien huomioimista. Asian voi myös ilmaista toisin päin: uudenlaiset tietojärjestelmät tai asiakaskanavat mahdollistavat uutta liiketoimintaa tai radikaalin toimintatavan muutoksen. Usein myös merkittävät kustannussäästöt tai kustannusten joustavuus muutostilanteessa saavutetaan uudella toimintatavalla ja uudella tietojärjestelmällä. Digia pysyy vahvasti trendien kärkirintamassa kehittämällä sekä omia tuotteitaan että osaamistaan vastaamaan markkinoiden uusiutuvia tarpeita. Osana tätä kehitystyötä yhtiö etsii myös uusia kumppaneita tai ottaa tarjoamaansa nykyisten kumppaneiden uusia tuotteita. Näin varmistetaan, että Digian asiakkaiden käytössä on jatkuvasti markkinoiden parhaat ratkaisut ja osaaminen.

Uusien liiketoimintamallien hyödyntäminen koko tarjoamassa

Digia on jakanut tarjoama- ja liiketoimintaalueensa portfolioihin. Jaottelun perusteena ovat kasvuodotukset, elinkaari, operatiivinen synergia ja liiketoimintamallit.

Digian portfoliot ovat:

• Operatiivisen toiminnan ja tuottavuuden tehostaminen
• Sopimustuotekehityspalvelut
• Asiakaskokemuksen kehittäminen
• Ventures

Asiakaskokemuksen kehittäminen on Digian asiakkaille tarkoitettu palvelu- ja tuotekonsepti, joka tarjoaa työkaluja loppuasiakkaiden odotusten ja arvostusten ymmärtämiseen, asiakaskokemuksen suunnitteluun ja kehitystoimenpiteiden jäsentämiseen sekä takaa mutkattoman liikkeellelähdön jalostuneilla ratkaisuilla. Yksi osa asiakaskokemuksen kehittämisen konseptia on viime vuonna julkistettu Sähköinen työpöytä.

Sopimustuotekehityksen alueella hyödynnetään jo luontaisesti uusimpia teknologioita: asiakkaiden tuotteet ovat yleensä kehityksen terävimmässä kärjessä ja osaamisvaatimukset siten kovia. Digia on vuosien saatossa kehittänyt toimintamallit, joiden avulla osaamista voidaan kehittää muuttuvien markkinoiden tarpeisiin. Teknologiat vaihtuvat, mutta toimialaosaamisen ja tehokkaan muuntokoulutuksen avulla jopa satojen työntekijöiden osaamista on siirretty enemmän uusien teknologioiden suuntaan.

Ventures lähestyy markkinoita helposti skaalautuvina pilviratkaisuina suoraan verkosta. Selain- ja mobiilipohjaiset tuotteet ovat käytettävissä paikka- ja aikariippumattomasti. Myös liiketoimintamallit ovat innovatiivisia: asiakas maksaa edullisen perusmaksun lisäksi vain käytön mukaan. Myös käyttöönotto on yleensä maksuton tai hyvin edullinen.

Digian kilpailukyky on entisestään vahvistunut jatkuvan uudistumisen ja kehittämisen ansioista. Tarjoamaportfolion ja osaamisen tasapainoinen kehittäminen on Digian keskeisin keino uudistua ja kehittää edelleen omaa kilpailukykyään. Kehittämiseen tehdyt investoinnit vievät Digiaa eteenpäin kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Näin yhtiö säilyttää jatkossakin ainutlaatuisen yhdistelmän yritysjärjestelmien, mobiililaitteiden, käytettävyyssuunnittelun ja verkkosovellusten osaamista.

Markkinat ja Digian liiketoiminta

Markkinoiden muutos kiihtyy, Digia tukee asiakkaitaan markkinan muutoksessa

• Asiakaskokemuksen merkitys kilpailutekijänä kasvaa
• Tarve ajasta ja paikasta riippumattomuuteen nopeuttaa monikanavaisen asioinnin kehittymistä
• Teknologian kehittyminen ja kuluttajakäyttäytymisen muuttuminen tukevat mobiilipalveluiden kiihtyvää kysyntää

Useilla Digian asiakastoimialoilla on meneillään merkittäviä muutoksia. Perinteisten parempaan tehokkuuteen ja tuottavuuteen tähtäävien muutosvoimien rinnalle on noussut hyvän asiakaskokemuksen merkitys. Tämä lisää sähköisten palveluiden kysyntää ja ajaa yrityksiä parantamaan palveluiden käytettävyyttä myös eri päätelaitteissa. Palveluiden on oltava käsillä ajasta ja paikasta riippumatta. Yritykset pyrkivät myös suunnittelemaan entistä tarkemmin, millaisen kokemuksen haluavat asiakkailleen jättää kohdatessaan heitä eri kanavissa.

Finanssitoimialan asiakaskokemus tuotetaan verkossa

Merkittäväksi kilpailutekijäksi finanssitoimialalle on perinteisten kilpailutekijöiden rinnalle noussut vahvasti palveluiden saatavuus ja käytön vaivattomuus. Toimialan yritykset kehittävät

sähköistä asiointia sekä ajasta ja paikasta riippumattomia palveluja tarjotakseen omille asiakkailleen parempaa asiakaskokemusta. Muutos lisää myös kysyntää ratkaisuille, joilla sähköisen ja mobiiliasioinnin palvelut kytketään yritysten taustajärjestelmiin.

Digialla on vahva asema varainhoidon sekä pienten ja keskisuurten pankkien perusjärjestelmäratkaisuissa. Digia on laajentanut pankkijärjestelmänsä toiminnallisuutta kuluneen vuoden aikana ja lisännyt siihen muuan muassa verkkopankkitoiminnallisuuden. Älypuhelinten yleistymisen myötä Digia on lisännyt tarjontaa myös finanssisektorille suunnattuihin mobiiliratkaisuihin. Digia tarjoaa ratkaisut aina taustajärjestelmistä hyvään loppuasiakaskäytettävyyteen asti. Edellä mainittu kehittäminen ei vaadi asiakkailta isoja investointeja, koska innovatiiviset ratkaisut voidaan tuottaa myös palveluna.

Julkishallinnon palvelut tuotetaan suuremmalle asiakaskunnalle, aiempaa vähäisemmin resurssein

Julkishallinnolla on takana ja edessä suuria muutoksia liittyen hallinnon tehokkuus- ja tuottavuusvaatimuksiin. Muutosta tuetaan julkishallinnossa vahvalla palveluiden keskittämisellä ja sähköistämisellä, mikä myös osaltaan johtaa keskitettyihin ja isompiin hankintoihin. Murros tuottaa hyötyä kansalaisille alenevien kustannusten lisäksi myös palvelun paranemisena, koska monien perinteisten julkishallinnon palveluiden tuottamisesta kilpailee nyt myös yksityinen sektori. Tästä tunnettu esimerkki on terveydenhuolto.

Digialla on vankkaa toimialaosaamista ja pitkiä asiakassuhteita julkishallinnossa. Digian vahva kokemus yksityisen sektorin asiakaskokemuksen ja toiminnan kehittämisestä antaa hyvän pohjan kehittää myös julkishallinnon järjestelmiä tehokkaammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi.

Kaupan toimialalla kuluttajakäyttäytymisen merkitys korostuu

Tarve arvoketjun johtamiseen reaaliaikaisella tiedolla kasvaa, sillä painopiste logistiikassa siirtyy kaupan omista keskusvarastoista alihankkijoiden ja kumppanien johtamiseen. Perinteisten kilpailutekijöiden rinnalle on noussut kyvykkyys tarjota

erilaisia asiakasuskollisuutta vahvistavia kuluttajapalveluita, jopa mobiilisti. Myös työvoiman oikea-aikainen saatavuus ja myymälätyön tehokkuus ovat tulevaisuudessa entistä painavampia tekijöitä, joita kehittämällä voi parantaa asiakaskokemusta ja sitä kautta omaa kilpailuetua. Digia on kehittänyt Digia Smart Store -konseptin, jossa kaupan ketjuohjaus ja vähittäiskaupan myymäläratkaisut yhdistetään kokonaisuudeksi, joka kattaa keskeiset vähittäis- ja erikoistavarakaupan tarpeet. Digialla on kattava ratkaisutarjoama toiminnanohjauksesta, integraatiopalveluista ja sähköisistä asiointiratkaisuista aina myymälöiden työvoimanhallinnan mobiiliratkaisuihin asti.

Mobiilitoimiala muuttumassa laitekeskeisestä palvelukeskeiseksi

Digian asiakastoimialoista eniten muutosta viimeisten kvartaalien aikana on tapahtunut mobiilitoimialalla. Laitevalmistajamarkkinoille on tullut uusia varteenotettavia kilpailijoita, ja kilpailukykyisiä teknisiä alustoja on aiempaa enemmän.

Kilpailutekijät markkinoilla ovat kaksijakoiset. Toisaalta laitevalmistajalle on ratkaisevan tärkeää, että sillä on kriittinen massa omia laitteita markkinoilla, toisaalta taas kriittisessä roolissa ovat tekniseen alustaan tai laitteeseen saatavilla olevat palvelut. Myös mobiililaitteiden kirjo, puhelimien

Digian vahvuudet

lisäksi, on kasvanut merkittävästi. Yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä on nopeus tuottaa uusia ja entistä helpommin käytettäviä laitteita. Toimialalle tyypillistä on myös arvoketjujen vahva pirstaloituminen. Vaa'ankieliroolissa on kuluttaja, joka valitsee millaista palvelua haluaa käyttää.

Digian vahvuus on erinomaisessa teknologiaosaamisessa, sekä kyvykkyydessä oppia uusia teknologioita vallitsevan kysynnän mukaan. Digialla on myös kykyä hallita koko asiakastarpeen elinkaari aikaisesta suunnitteluvaiheesta ratkaisun ylläpitoon, sekä ottaa vastuu isoistakin kokonaisuuksista, oli kysymyksessä yksittäinen sovellus tai laajempi tuote tai palvelu.

Muutosvoimat muilla asiakastoimialoilla

Digian muilla asiakastoimialoilla selkeimpinä muutosvoimina ovat lisääntyvä tarve pirstaloituneen työvoiman ja liikkuvan työn tehokkaalle johtamiselle, sekä koko markkinaa koskeva muutosvoima: kilpailu hyvän ja erottautuvan asiakaskokemuksen tuottamisesta. Esimerkiksi perinteiset isot investointihyödykkeet valmistetaan usein muualla kuin Suomessa. Markkina on erittäin kilpailtu, jolloin erottautuvaksi kilpailutekijäksi muodostuu jälkimarkkinoilla tuotettava palvelu, mm. huollossa, ylläpidossa ja muissa palveluissa. Sama kilpailutekijä vahvistaa merkitystään monilla toimialoilla, kuten hoivapalveluissa. Moni yritys pohtii parhaillaan, miten tuottaa

palvelut tehokkaasti hyvän asiakaskokemuksen säilyessä toiminnan keskiössä.

Muilla asiakastoimialoilla Digia tarjoaa asiakaskokemuksen kehittämisen ja perinteisen toiminnanohjauksen lisäksi myös muita ratkaisuja, mistä esimerkkinä muun muassa liikkuvan työn optimointi ja johtaminen.

Kansainväliset markkinat

Digialla on kasvavat osaamiskeskittymät Kiinassa ja Venäjällä. Kuluneen vuoden aikana yhtiö on aloittanut näillä markkinoilla myös aktiivisen myynnin paikallisille asiakasyrityksille. Kiinassa ja Venäjällä toimialojen muutosvoimat ovat vieläkin nopeammat kuin Suomessa. Venäjällä keskeisiä kehitysalueita yrityksissä ovat IT-strategian tarkistaminen tai uusiminen, järjestelmien optimointi, olemassa olevan infrastruktuurin tehokas ohjaus, sekä luonnollisesti kustannusten vähentäminen. Venäläiset yritykset ovat kautta linjan entistä halukkaampia ulkoistamaan isojakin osuuksia IT-järjestelmistään ulkopuolisille toimijoille. Myös esimerkiksi julkiseen terveydenhuoltoon povataan kasvua IT-projektien osalta, mikä tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia myös läntisille yrityksille.

Digia on jo pitkään toiminut Ruotsissa tuottaen järjestelmäratkaisuja varainhoitomarkkinoille. Ruotsalaisessa varainhoitopalvelumarkkinassa on nähtävissä sama kehitys kuin Suomessa: kysyntä sähköisille ja mobiilipalveluille kasvaa nopeasti.

• Kyky ymmärtää toimialamuutos
• Oivaltava osaaminen
• Taito tuottaa arvoa asiakkaan liiketoimintaan

Hyvän taloudellisen aseman lisäksi Digia on pitänyt yllä systemaattisesti nykyistä tarjoamaportfoliotaan, sekä kehittänyt uutta liiketoimintaa. Laaja toimiala- ja teknologiaosaaminen sekä sisäänrakennettu tehokkuus antavat yhtiölle mahdollisuuden nopeisiin suunnanmuutoksiin markkinoiden vaatimusten mukaan. Digia on myös riippumaton, erityisesti yksittäisistä teknologioista, mikä takaa asiakkaille mahdollisuuden luotettuun kumppanuuteen.

Digian vahvuus on kyky ymmärtää asiakastoimialojen muutokset, minkä ansiosta yhtiö pystyy luomaan oivaltavilla ratkaisuillaan arvoa asiakkailleen.

Hallinnointi

Digian tunnettuus työnantajana kasvoi vahvasti – työnhakijoiden määrä tuplaantui 2010.

Hallitus

Vasemmalta oikealle: Robert Ingman, Martti Mehtälä, Pertti Kyttälä, Pekka Sivonen, Marjatta Virtanen, Kari Karvinen ja Tommi Uhari.

Pertti Kyttälä, s. 1950, KTK

Hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja puheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Toiminut aikaisemmin hallituksen varapuheenjohtajana. Nykyisin toimitusjohtajana Peranit Oy:ssä. Toiminut aiemmin mm. toimitusjohtajana Oy Radiolinja Ab:ssä (1999 –2003), tietohallintojohtajana Helsingin Puhelin Oy:ssä (1997 –1999), toimitusjohtajana Oy Samlink Ab:ssä (1994 –1997), toimitus- ja varatoimitusjohtajana Sp-palvelu Oy:ssä (1991–1994).

Tätä aiemmin toiminut eri tehtävissä SKOP:ssa (1985 –1990) ja OKO:ssa (1973 –1985). Toimii ASAN Security Technologies Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Martti Mehtälä, s. 1957, DI

Hallituksen jäsen vuodesta 2007 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Toimi 12 vuotta

Microsoft Oy:n toimitusjohtajana kesäkuuhun 2007 asti. Aiemmin toiminut myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä Nokia Datassa, ICL Data Oy:ssä, Dava Oy:n toimitusjohtajana ja mm. Computervision Inc:n maajohtajana. Yli 25 vuoden kokemus tietotekniikan soveltamisesta, myynnistä ja markkinoinnista eri toimialoilla sekä laaja kokemus yhteistyöstä Suomen laajimman tietotekniikan kumppaniverkoston ja lukuisten ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Luottamustehtävissä ollut mm. liikenneministeriön asettaman tietoturvallisuusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä puolustustaloudellisen suunnittelukunnan jäsenenä.

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Robert Ingman, s. 1961, DI, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen nimitysvaliokunnan jäsen. Nykyisin toimitusjohtajana Arla Ingman Oy Ab:ssa. Toiminut aikaisemmin toimitusjohtajana Ingman Group Oy Ab:ssä

ja Ingman Foods Oy Ab:ssä (1997 –2006). Lisäksi Robert Ingman on Ingman Group Oy Ab:n hallituksen puheenjohtaja sekä Etteplan Oyj:n ja Evli Pankki Oyj:n hallituksen jäsen.

Riippuvainen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Kari Karvinen, s. 1959, FM

Hallituksen jäsen vuodesta 1990. Hallituksen tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen. Digia Oyj:n edeltäjän SysOpen Oyj:n perustajaosakas. SysOpen Oyj:ssä hallituksen puheenjohtaja (2002 –2005) ja varapuheenjohtaja (1999 –2002). Digia Oyj:ssä hallituksen varapuheenjohtaja (2005 –2007). Nykyisin toimii hallitusammattilaisena ja itsenäisenä sijoittajana. Toiminut aiemmin SysOpen Oyj:n varatoimitusjohtajana (1990 –1999), suunnittelujohtajana (1999 –2000) ja päätoimisena hallituksen puheenjohtajana (2002–2004). Sitä ennen toiminut mm. Helsingin PC-Konsultit Oy:ssä toimitusjohtajana ja tuotepäällikkönä (1988 –1990) sekä Sycon Oy:ssä useissa eri tietotekniikka-alan tehtävissä (1982 –1988). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen vuodesta 2003.

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Pekka Sivonen, s. 1961, valtiotieteen yo Hallituksen jäsen vuodesta 1997. Hallituksen nimitysvaliokunnan puheenjohtaja ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Toiminut aikaisemmin Digia Oyj:n hallituksen päätoimisena puheenjohtajana (2005 –2010). Digia Oy:n perustajaosakas, hallituksessa (1997 –2005) ja hallituksen puheenjohtaja (2000 –2005). Toiminut lisäksi Digia Oy:n toimitusjohtajana (1997 –2000). Huoltovarmuuskeskuksen Tietotekniikkapoolin puheenjohtaja vuodesta 2007. Lisäksi BlueWhite Resorts Oy:n ja Comma Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hallitusammattilaiset ry:n jäsen Pekka Sivonen on ollut vuodesta 2005.

Riippuvainen yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Tommi Uhari, s. 1971, DI

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsen. ST Microelectronicsin johtokunnassa (2006 –2010). ST:n langattoman alan yhteisyritysten (ST-NXP Wireless, ST-Ericsson) johtotehtävissä (2008 –2010). ST:n Wireless-yksikön johdossa (2006 –2008). Nokian Wireless ja SW platforms -yksiköiden johtaja vuosina (1999 –2006).

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Marjatta Virtanen, s. 1950, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Nykyisin toimitusjohtajana ja IR-konsulttina IRMA Advisors Oy:ssä. Toiminut aikaisemmin Finanssivalvonnassa

pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuuden markkinavalvojana (2006 –2009). Pitkän viestintä- ja sijoittajasuhdeuransa aikana Marjatta Virtanen on toiminut viestintäjohtajana Hartwallissa (1988 –1993) ja Tamrossa (2001 –2004) sekä sijoittajaviestintään erikoistuneena IR-konsulttina ja toimitusjohtajana mm. Viherjuuren Viestintätoimistossa (1994 –2001) ja IRMA Advisors Oy:ssä (2004 –2006). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen vuodesta 2010.

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Johtoryhmä

Juha Varelius, s. 1963, KTM Digian toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen vuoden 2008 alusta. Vastaa yrityksen operatiivisesta liiketoiminnasta ja raportoi Digian hallitukselle. Aiemmin Varelius on toiminut Yhdysvalloissa bostonilaisen teknologiayrityksen Everypoint Inc:n toimitusjohtajana (2006 –2007), johtotehtävissä Yahoolla ja Everypointilla Lontoossa ja Yhdysvalloissa (2002 –2006) sekä erilaisissa johtotehtävissä Soneralla (1993 –2002), jossa hän toimi viimeiset vuodet Soneran johtoryhmän jäsenenä ja Zedin toimitusjohtajana.

Asko Hakonen, s. 1961, merkonomi Johtaja, ohjelmisto- ja palvelutuotteet, johtoryhmän jäsen vuodesta 2008. Vastaa ohjelmisto- ja palvelutuotteista sekä niiden kehittämisestä. Toiminut aiemmin Digian Teollisuus ja Kauppa -liiketoiminnan johtotehtävissä (2007 –2008). Lisäksi toiminut projekti- ja liiketoimintayksikön johtajana Sentera Oyj:ssä (1998 –2006) vastuualueenaan internet-, mobiili- ja toiminnanohjausjärjestelmät. Hakonen toimi projektipäällikkönä Solagem Oy:ssä (1990 –1997). Hän on työskennellyt IT-alalla vuodesta 1985.

Tommi Laitinen, s. 1968, yo-merkonomi, tekn. yo Johtaja, uudet tuotteet ja kansainvälinen tuoteliiketoiminta, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005. Toiminut aiemmin Digian Competence-alueen johtajana (2009 –2010), telekommunikaatioliiketoiminnan johtajana (2007 –2008) ja Digian strategiasta ja kehittämisestä vastaavana johtajana (2005 –2007). Lisäksi hän on toiminut Digia Oy:n ohjelmistotuotannosta vastaavana johtajana nimikkeellä Vice President, Engineering (2002 –2004), laadusta ja prosesseista vastaavana johtajana (2001 –2002) sekä liiketoimintayksikön johtajana (1999 –2000). Ennen Digiaa Laitinen on työskennellyt IT-alalla (1991–1999) erilaisissa projekti- ja tuotehallinnan sekä ohjelmistokehitystehtävissä.

Antti Lastunen, s. 1964, yo-merkonomi Johtaja, myynti ja markkinointi, johtoryhmän jäsen vuodesta 2008. Vastaa Digian myynti- ja markkinointitoiminnoista. Johtanut aiemmin SAP Nordicin Business Operationsia (2005 –2008) sekä SAP Finlandin Large Enterprise -myyntiä (2003 –2004) ja teollisuusmyyntiä (2000 –2002). Sitä ennen hän hoiti kansainvälisiä asiakkuuksia SAPilla, Computer Associates Finlandilla (1995 –1997) ja myyntitehtäviä Inter Marketing Oy:llä (1988 –1994).

Harri Paani, s. 1963, FM

Johtaja, kompetenssit ja projektit, Digian johtoryhmän jäsen vuodesta 2010. Vastaa kompetenssien kehittämisestä ja johtamisesta sekä projektien resursoinnista. Toiminut aiemmin Logicassa Business Development Directorin tehtävässä (2007 –2009), jossa hänen vastuulleen kuuluivat nimetyt suuret myyntihankkeet sekä sovellusulkoistus. Harri Paani oli Computer Sciences Corporationin palveluksessa sekä ulkomailla että Suomessa (1997 –2007). Tänä aikana hän toimi useassa maassa sijaitsevan ohjelmistokehitysyksikön johtajana, Computer Sciences Corporationin Suomen tytäryhtiön toimitusjohtajana sekä vastasi suuren, kansainvälisen asiakkaan asiakassuhteesta ja palvelutoimituksesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tätä ennen hän työskenteli Sampo-konsernin tietohallintojohtajana sekä Sampo-konsernin järjestelmäkehitysyksikön johtajana.

Mika Pälsi, s. 1970, varatuomari, LL.M. Lakiasiainjohtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Vastaa yhtiön lakiasioista ja pörssiviestinnästä. Koulutukseltaan varatuomari, lisäksi hänellä on Helsingin ja Leicesterin (U.K) yliopistoissa suoritettu Master of Laws -jatkotutkinto. Pälsillä on yli kymmenen vuoden kokemus kansainvälisestä liikejuridiikasta sekä asianajajana että yrityslakimiehenä. Pälsi siirtyi Digiaan 2009 Tieto Oyj:stä, jossa hän toimi yhden liiketoimintayksikön vastuujuristina. Ennen siirtymistään yrityslakimieheksi Pälsi toimi asianajajana Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilla sekä lakimiehenä Allen & Gledhill -asianajotoimistossa Singaporessa.

Harri Savolainen, s. 1965, KTM Talousjohtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010. Vastaa yhtiön taloudesta ja hallinnosta. Ennen Digialle siirtymistään Harri Savolainen työskenteli Logica Suomi Oy:n (ent. WM-data) talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2006 vastuualueenaan talous- ja tietohallinto, HR sekä yleishallinto. Vuosina (1997 –2006) hän toimi talousjohtajana Siemens Osakeyhtiössä, jossa hänen vastuullaan oli Suomi-Baltia -alueen taloushallinto. Siemensille Savolainen siirtyi vuonna 1997 Mars Incorporated -konsernin palveluksesta.

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä

Yleistä

Tämä selvitys on annettu yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Digian hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, yleisiin corporate governance -suosituksiin sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen ja omiin sisäisiin corporate governance -toimintasääntöihin.

Digiassa yhtiön hallinnoinnin ja ohjauksen perusperiaatteet ovat rehellisyys, vastuuntuntoisuus, tasapuolisuus ja avoimuus. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että:

• Yhtiö noudattaa voimassa olevia lakeja ja säännöksiä.
• Yhtiö organisoidaan, sen toimintaa suunnitellaan ja johdetaan sekä harjoitetaan noudattaen sellaisia ammatillisia vaatimuksia, jotka ovat huolellisten ja vastuuntuntoisten hallitusten jäsenten yleisesti hyväksymiä.
• Yhtiön varallisuutta hoidetaan tunnollisesti.
• Yhtiö tiedottaa toiminnastaan kaikille markkinaosapuolille aktiivisesti, avoimesti ja tasapuolisesti.
• Yhtiön johto, hallinto ja henkilöstö ovat riittävän sisäisen ja ulkoisen valvonnan alaisia.

Hallinnointikoodin noudattaminen

Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen 15.6.2010 julkaisemaa Suomen listayhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia.

Hallinnointikoodi on nähtävissä Arvopape-

rimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Yhtiökokous

Digian korkein päätöksentekotaho on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät äänivaltaansa yhtiön asioissa. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen. Varsinainen yhtiökokous pidetään kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, kun hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista yhtiön osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat jonkin asian käsittelemiseksi.

Yhtiökokouksen vastuut ja tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja Digian yhtiöjärjestyksessä. Ylimääräinen yhtiökokous päättää niistä asioista, joiden käsittelemistä varten kokous kulloinkin on kutsuttu koolle.

Hallitus

Toiminta ja tehtävät

Osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsema hallitus huolehtii Digian hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen valitaan vähintään viisi, mutta enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen kulloinkin nimitettävän uuden hallituksen kokoonpanoksi. Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja lisäksi vähintään kah-

den mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä tulee olla riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtajaa tai muita yhtiön operatiiviseen organisaatioon kuuluvia toimitusjohtajan alaisia ei valita hallituksen jäseneksi.

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsen voidaan valita tehtäväänsä uudestaan ilman rajoituksia peräkkäisten toimikausien määrästä. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan toimi voi hallituksen niin päättäessä olla päätoiminen. Vuodesta 2005 hallituksen päätoimisena puheenjohtajana toimineen Pekka Sivosen ilmoitettua vuoden 2010 varsinaisessa yhtiökokouksessa, ettei hän ole käytettävissä yhtiökokouksessa valittavan uuden hallituksen puheenjohtajaksi, yhtiö ilmoitti luopuvansa päätoimisen hallituksen puheenjohtajan käytännöstä. Hallitus on laatinut ja vahvistanut toimintaansa varten itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Osakeyhtiölaissa ja muissa säännöksissä hallitukselle asetettujen tehtävien lisäksi Digian hallitus vastaa

myös hallituksen työjärjestyksessä määrittelemistään asioista noudattaen seuraavia yleisohjeita: • hyvä hallitustapa edellyttää, ettei hallitus tarpeettomasti puutu operatiivisen toiminnan yksityiskohtiin, vaan keskittyy yritykseen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä vaikuttaviin strategisiin linjanvetoihin;

• hallituksen yleisenä tehtävänä on ohjata yhtiön toimintaa niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon yhtiöön sijoitetulle pääomalle ottaen samalla huomioon eri sidosryhmien odotukset; ja
• hallituksen jäsenten on toimittava riittävän, olennaisen ja tuoreen informaation pohjalta tavalla, joka palvelee yhtiön etuja.

Lisäksi hallituksen työjärjestys:

• määrittelee hallituksen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja kokousaikataulun rungon sekä yksittäisen kokouksen esityslistan rungon;
• ohjeistaa vuosittaista hallituksen itsearviointia;
• ohjeistaa kokouskutsujen ja ennakkoinformaation toimittamista hallitukselle sekä pöytäkirjojen laatimis- ja hyväksymismenettelyjä;
• määrittelee tehtävänkuvat erikseen hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille sekä hallituksen sihteerille (jona toimii yhtiön lakiasiainjohtaja tai hänen poissa ollessaan toimitusjohtaja); ja
• määrittelee puitteet, joissa hallitus voi tarvittaessa perustaa erillisiä valiokuntia tai työryhmiä.

Hallitus piti tilikauden 2010 aikana yhteensä 18 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisaktiivisuus kokouksiin oli keskimäärin 98 %. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Itsearvioinnissa käytetään tarvittaessa apuna ulkopuolista konsulttia.

Kokoonpano

Digia Oyj:n hallitukseen kuului tilikauden 2010 aikana:

Pertti Kyttälä, s. 1950, KTK

Hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja puheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Toiminut aikaisemmin hallituksen varapuheenjohtajana. Nykyisin toimitusjohtajana Peranit Oy:ssä. Toiminut aiemmin mm. toimitusjohtajana Oy Radiolinja Ab:ssä (1999 –2003), tietohallintojohtajana Helsingin Puhelin Oy:ssä (1997 –1999), toimitusjohtajana Oy Samlink Ab:ssä (1994 –1997), toimitus- ja varatoimitusjohtajana Sp-palvelu Oy:ssä (1991 –1994). Tätä aiemmin toiminut eri tehtävissä SKOP:ssa (1985 –1990) ja OKO:ssa (1973 –1985). Toimii ASAN Security Technologies Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Martti Mehtälä, s. 1957, DI

Hallituksen jäsen vuodesta 2007 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2010. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Toimi 12 vuotta Microsoft Oy:n toimitusjohtajana kesäkuuhun 2007 asti. Aiemmin toiminut myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä Nokia Datassa, ICL Data Oy:ssä, Dava Oy:n toimitusjohtajana ja mm. Computervision Inc:n maajohtajana. Yli 25 vuoden kokemus tietotekniikan soveltamisesta, myynnistä ja markkinoinnista eri toimialoilla sekä laaja kokemus yhteistyöstä Suomen laajimman tietotekniikan kumppaniverkoston ja lukuisten ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Luottamustehtävissä ollut mm. liikenneministeriön asettaman tietoturvallisuusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä puolustustaloudellisen suunnittelukunnan jäsenenä.

Robert Ingman, s. 1961, DI, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen nimitysvaliokunnan jäsen. Nykyisin toimitusjohtajana Arla Ingman Oy Ab:ssa. Toiminut aikaisemmin toimitusjohtajana Ingman Group Oy Ab:ssä ja Ingman Foods Oy Ab:ssä (1997 –2006). Lisäksi Robert Ingman on Ingman Group Oy Ab:n hallituksen puheenjohtaja sekä Etteplan Oyj:n ja Evli Pankki Oyj:n hallituksen jäsen.

Kari Karvinen, s. 1959, FM

Hallituksen jäsen vuodesta 1990. Hallituksen tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen. Digia Oyj:n edeltäjän SysOpen Oyj:n perustajaosakas. SysOpen Oyj:ssä hallituksen puheenjohtaja (2002 –2005) ja varapuheenjohtaja (1999 –2002). Digia Oyj:ssä hallituksen varapuheenjohtaja (2005 –2007). Nykyisin toimii hallitusammattilaisena ja itsenäisenä sijoittajana. Toiminut aiemmin SysOpen Oyj:n varatoimitusjohtajana (1990 –1999), suunnittelujohtajana (1999-2000) ja päätoimisena hallituksen puheenjohtajana (2002 –2004). Sitä ennen toiminut mm. Helsingin PC-Konsultit Oy:ssä toimitusjohtajana ja tuotepäällikkönä (1988 –1990) sekä Sycon Oy:ssä useissa eri tietotekniikka-alan tehtävissä (1982 –1988). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen vuodesta 2003.

Pekka Sivonen, s. 1961, valtiotieteen yo

Hallituksen jäsen vuodesta 1997. Hallituksen nimitysvaliokunnan puheenjohtaja ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Toiminut aikaisemmin Digia Oyj:n hallituksen päätoimisena puheenjohtajana (2005 –2010). Digia Oy:n perustajaosakas, hallituksessa (1997 –2005) ja hallituksen puheenjohtaja (2000 –2005). Toiminut lisäksi Digia Oy:n toimitusjohtajana (1997 –2000). Huoltovarmuuskeskuksen Tietotekniikkapoolin puheenjohtaja vuodesta 2007. Lisäksi BlueWhite Resorts Oy:n ja Comma Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hallitusammattilaiset ry:n jäsen Pekka Sivonen on ollut vuodesta 2005.

Tommi Uhari, s. 1971, DI

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsen. ST Microelectronicsin johtokunnassa (2006 –2010). ST:n langattoman alan yhteisyritysten (ST-NXP Wireless, ST-Ericsson) johtotehtävissä (2008 –2010). ST:n Wireless-yksikön johdossa (2006 –2008). Nokian Wireless ja SW platforms -yksiköiden johtaja vuosina (1999 –2006).

Marjatta Virtanen, s. 1950, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Nykyisin toimitusjohtajana ja IR-konsulttina IRMA Advisors Oy:ssä. Toiminut aikaisemmin Finanssivalvonnassa (ent. Rahoitustarkastus) pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuuden markkinavalvojana (2006 –2009). Pitkän viestintä- ja sijoittajasuhdeuransa aikana Marjatta Virtanen on toiminut viestintäjohtajana Hartwallissa (1988 –1993) ja Tamrossa (2001 –2004) sekä sijoittajaviestintään erikoistuneena IR-konsulttina ja toimitusjohtajana mm. Viherjuuren Viestintätoimistossa (1994 –2001) ja IRMA Advisors Oy:ssä (2004 –2006). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen vuodesta 2010. Heikki Mäkijärvi, s. 1959, DI

Hallituksen jäsen vuodesta 2009 vuoteen 2010. Jari Pasanen, s. 1960, Tekniikan lisensiaatti Hallituksen jäsen vuodesta 2009 vuoteen 2010. Hallituksen jäsenistä yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia ovat Pertti Kyttälä, Martti Mehtälä, Kari Karvinen, Tommi Uhari ja Marjatta Virtanen. Lisäksi Robert Ingman on riippumaton yhtiöstä.

Hallituksen valiokunnat

Digian hallituksella oli tilikaudella 2010 kolme valiokuntaa: palkitsemisvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja nimitysvaliokunta. Valiokunnat eivät ole päättäviä eivätkä toimeenpanevia elimiä, vaan niiden rooli on avustaa

hallitusta kunkin valiokunnan tehtäväaluetta koskevassa päätöksenteossa. Valiokunnat raportoivat säännöllisesti työstään hallitukselle, joka päättää ja vastaa kollegiaalisesti myös valiokuntien työstä.

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmiä ja seurata niiden toimivuutta yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi, turvata päätöksenteon objektiivisuutta sekä varmistaa palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyys ja järjestelmällisyys. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2010 Martti Mehtälä (puheenjohtaja), Pekka Sivonen ja Tommi Uhari. Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilikaudella kolme kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2010 Pertti Kyttälä (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Marjatta Virtanen. Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikaudella neljä kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista. Nimitysvaliokuntaan kuuluivat

tilikaudella 2010 Pekka Sivonen (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Robert Ingman. Nimitysvaliokunta kokoontui tilikaudella yhden kerran kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtaja huolehtii Digian hallinnosta ja operatiivisesta liiketoiminnasta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Toimitusjohtaja ei kuulu yhtiön hallitukseen, mutta on läsnä hallituksen kokouksissa.

Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään kirjallisesti hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Yhtiön toimitusjohtajana on vuoden 2008 alusta alkaen toiminut kauppatieteiden maisteri Juha Varelius (s. 1963).

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät

Kontrollitoiminnot ja kontrolliympäristö

Yhtiössä on controller-toiminto, jonka tehtävänä on varmistaa kuukausittain raportoinnin oikeellisuus. Controller-toiminto raportoi yhtiön johdolle, hallitukselle sekä hallituksen alaisuudessa toimivalle tarkastusvaliokunnalle yhtiötason sekä eri liiketoimintojen taloudellisesta kehityksestä.

Yrityksessä on käytössä raportointijärjestelmä, jonka avulla yhdistetään erillisyhtiöiden raporteista konsernitilinpäätös. Lisäksi käytössä on kirjalliset toimintaohjeet, joiden perusteella erillisyhtiöiden taloudellinen raportointi toteutetaan. Ohjeiden noudattamista valvoo controller-toiminto. Lisäksi liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten yhtiössä on käytettävissä tarvittavat erilliset raportointijärjestelmät. Konsernin talousosasto antaa ohjeet tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten laadinnasta sekä laatii konsernitilinpäätöksen. Talousosasto hoitaa

keskitetysti konsernin varainhankinnan ja -hallinnan ja vastaa korkoriskin hallinnasta.

Sisäinen valvonta

Yleisperiaatteena Digiassa on jakaa toiminnot siten, että yksittäinen henkilö ei itsenäisesti voi suorittaa toimenpiteitä ilman toisen henkilön tietoisuutta asiasta. Esimerkiksi yhtiön kirjanpito ja varainhoito kuuluvat eri henkilöiden vastuualueeseen, ja yhtiön toiminimen kirjoittamiseen tarvitaan kahden henkilön allekirjoitukset.

Konsernin liiketoiminta jaetaan vastuualueisiin, joiden johtajat raportoivat toimitusjohtajalle. Raportointi ja valvonta perustuvat vuosittain tehtäviin ja kuukausittain seurattaviin budjetteihin, kuukausittain tehtävään tulosraportointiin ja viimeisimmän ennusteen päivittämiseen ja seurantaan.

Vastuualueiden johtajat raportoivat johtoryhmässä lisäksi vastuualueensa kehittämisasioita, strategia- ja vuosisuunnittelua, liiketoiminnan ja tuloksen seurantaan liittyviä asioita, investointeja, potentiaalisia yritysostokohteita ja vastuualueiden sisäistä organisointia. Vastuualueilla on omat johtoryhmänsä.

Digian liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat edellä esitetyn johtamisjärjestelmän avulla. Konsernin hallinto-osasto vastaa yhtiön henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpolitiikasta sekä kiinteistöistä ja toimipisteiden työolosuhteiden toimivuudesta. Konsernin lakiasiainosasto ohjeistaa ja

valvoo yhtiössä tehtäviä sopimuksia sekä huolehtii konsernin toiminnan lainmukaisuudesta.

Viestintä

Konsernin lakiasiainjohtaja vastaa yhtiön ulkoisesta viestinnästä sekä sen oikeellisuudesta. Ulkoinen viestintä sisältää taloustiedottamisen ja muun pörssiviestinnän. Lakiasiainjohtaja vastaa osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkistamisesta sekä yhtiökokouksen koollekutsumiseen ja pitämiseen liittyvistä käytännön toimista. Viestintä toteutetaan pääsääntöisesti yhtiön internetsivujen sekä pörssitiedotteiden kautta.

Riskienhallinta

Yhtiön riskienhallintaprosessin tarkoitus on tunnistaa ja hallita riskejä niin, että yhtiön on mahdollista saavuttaa sen strategiset ja taloudelliset tavoitteet. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, jonka avulla tunnistetaan, listataan ja arvioidaan merkittävimmät riskit, tunnistetaan riskienhallintaan liittyvät vastuuhenkilöt ja arvotetaan riskit erillisen pisteytyksen avulla niin, että riskien vaikutusta sekä riskien keskinäistä merkitystä voidaan verrata.

Digian riskienhallinnan keskeisimmät operatiiviseen toimintaan liittyvät ja valvottavat riskit ovat asiakas-, henkilö-, projekti-, tietoturva- ja liikearvoriskit.

Asiakasriskiä hallitaan aktiivisella asiakasrakenteen kehittämisellä ja ennaltaehkäisemällä potentiaalisten riskipositioiden syntymistä. Henkilöriskejä arvioidaan ja hallitaan aktiivisella avainhenkilöiden kanssa neljännesvuosittain käytävällä tavoite- ja kehityskeskusteluprosessilla. Henkilöstön sitoutuneisuuden kehittämiseksi sisäisen viestinnän tehokkuutta on pyritty parantamaan suunnitelmallisesti henkilöstötilaisuuksien ja johdon näkyvyyden avulla. Liiketoimintojen keskeisten projektien auditoinnin avulla kehitetään konsernin projektiriskienhallintaa ja varmistetaan projektien menestykselliset asiakastoimitukset. Tämän lisäksi konsernin sertifioidut laatujärjestelmät evaluoidaan säännöllisesti ja projektitoimitusten raportointikäytäntöjä on tehostettu sekä toiminnanohjauksen että talousraportoinnin osalta. Tietoturvariskiä hallinnoidaan tietoturva-auditoinneilla ja jatkuvalla toimintamallien, tietoturvaa edistävien käytäntöjen ja prosessien kehittämisellä. Liiketoimintojen integroimiseen, yhtenäisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen sekä niiden yhtenäiseen kehittämiseen liittyviä riskejä hallinnoidaan konsernin johtoryhmän toimesta suunnitelmallisesti. IFRS-kirjanpitokäytäntöön liittyen liikearvo ja sen arvonalentumistestaus on aktiivisessa seurannassa osana huolellista ja ennakoivaa riskijohtamiskäytäntöä.

Operatiiviseen toimintaan liittyvien riskien lisäksi on yhtiöllä rahoitukseen liittyviä riskejä. Digia Oyj:n sisäinen ja ulkoinen rahoitus sekä rahoitusriskienhallinta on keskitetty konsernin emoyhtiön rahoitustoimintoon. Konsernin

emoyhtiön rahoitustoiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta ja rahoituksen riittävyydestä sekä korko- ja valuuttariskin hallinnoimisesta. Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja varainhankintariski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa.

Digian johdon palkka- ja palkkioselvitys

Tämä palkka- ja palkkioselvitys sisältää yhteenvedon Digia Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimivan johdon taloudellisista eduista, palkitsemisjärjestelmästä ja palkitsemisen päätöksentekojärjestyksestä.

Hallituksen palkitseminen

Hallituksen jäsenten palkkioista ja kulujen korvausperusteista päättää yhtiökokous. Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous päätti, että hallitustyöskentelystä maksetaan palkkiona hallituksen jäsenille 2 000 euroa kuukaudessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 3 000 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajalle 5 000 euroa kuukaudessa. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 400 euroa hallituksen kokoukselta ja hallituksen valiokuntien kokouksilta. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tavanomaiset ja kohtuulliset hallitustyöskentelystä aiheutuvat kustannukset korvataan laskua vastaan.

Tilikaudella 2010 hallituksen jäsenille maksettiin hallitustyöskentelystä palkkiona yhteensä 248 800 euroa jakaantuen seuraavasti:

Pertti Kyttälä	64 400 euroa
Martti Mehtälä	41 600 euroa
Robert Ingman	24 400 euroa
Kari Karvinen	31 200 euroa
Pekka Sivonen	25 200 euroa
Tommi Uhari	24 800 euroa

Marjatta Virtanen 26 000 euroa Heikki Mäkijärvi 5 600 euroa Jari Pasanen 5 600 euroa Kaikki palkkiot maksettiin rahapalkkioina. Yhtiö ei myönnä optioita eikä osakepalkkioita hallitustyöskentelystä.

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitseminen

Toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmän periaatteet

Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajalle maksettavasta palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista.

Toimitusjohtaja Juha Vareliuksen kokonaispalkkaus muodostuu toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta kuukausipalkasta sekä kahden eri osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti mahdollisesti maksettavista palkkioista.

Toimitusjohtajan säännöllinen kuukausiansio perustuu kiinteästä ja vaihtuvasta osasta muodostuvaan tavoitepalkkaan, jonka suuruus määräytyy yhtiön hallituksen liikevaihdon ja kannattavuuden kehitykselle asettamien tavoitteiden täyttymiseen kullakin kalenterineljänneksellä. Mikäli asetettuja tavoitteita ei saavuteta, sovitusta tavoitepalkasta jää enintään saamatta 15 prosentin vaihtuva osuus. Vastaavasti tavoitteiden ylittymisestä palkkaa maksetaan yli tavoitetason.

Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmistä on päätetty hallituksen yhtiökokoukselta saamien valtuutusten nojalla syksyllä 2009 ja keväällä 2010.

Syksyllä 2009 päätetty järjestelmä kattaa ansaintavuodet 2009 ja 2010, ja oikeuttaa toimitusjohtajan enintään 80 000 osakkeen arvoa vastaavaan palkkioon kummaltakin ansaintajaksolta erikseen. Järjestelmän mukainen palkkio määräytyy portaittain siten, että vähimmäisedellytys (20 000 osaketta) on 0,41 euron osakekohtainen tulos ansaintajaksolla enimmäispalkkion edellyttäessä 0,69 euron osakekohtaista tulosta.

Keväällä 2010 päätetyssä järjestelmässä on neljä ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010–2013. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat konsernin osakekohtainen tulos ja konsernin liikevaihdon kasvu verrattuna budjettiin hallituksen vuosittain erikseen tarkemmin päättämin tavoin. Järjestelmän mukaan ansaintajaksolta 2010 maksetaan toimitusjohtajalle enintään 20 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio ja ansaintajaksoilta 2011–2013 kultakin enintään 100 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio. Vuoden 2010 osalta palkkion minimiedellytys (5 000 osaketta) on 0,41 euron osakekohtainen tulos enimmäispalkkion edellyttäessä 0,69 euron osakekohtaista tulosta tai vähintään 0,615 euron osakekohtaista tulosta yhdistettynä yhtiön budjetoidun liikevaihdon ylittymiseen 15 prosentilla.

Tilikauden 2010 perusteella toimitusjohtajalle maksetaan tilikauden 2011 aikana sanottujen järjestelmien perusteella yhteensä 67 750 osakkeen arvoa vastaava palkkio.

Molempien järjestelmien mukaiset palkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin kyseisen ansaintajakson tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Järjestelmiin ei liity mitään myönnettyjen osakkeiden luovutusta rajoittavia sitouttamisjaksoja.

Toimitusjohtajan taloudelliset etuudet ja toimisuhteen keskeiset ehdot

Tilikaudella 2010 toimitusjohtajalle maksettiin palkkana ja muina etuuksina 515 413 euroa, josta palkan ja luontaisetujen osuus oli 305 713 euroa ja palkkioiden osuus oli 209 700 euroa. Toimitusjohtaja voidaan yhtiön toimesta irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtajasopimuksen päättyessä irtisanomiseen yhtiön puolelta toimitusjohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi erokorvaus, joka määrältään vastaa toimitusjohtajan 12 kuukauden palkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on lain mukainen eikä toimitusjohtajalla ole yhtiön puolelta erillistä lisäeläkesopimusta.

Muun johdon palkitsemisjärjestelmän periaatteet

Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan esityksestä yhtiön johtoryhmän jäsenille maksettavasta palkasta, palkkioista sekä muista eduista.

Johtoryhmän jäsenten kokonaispalkkaus muodostuu kuukausipalkasta sekä kahden eri osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti mahdollisesti maksettavista palkkioista.

Johtoryhmän jäsenten kuukausipalkkaus noudattaa samaa tavoitepalkkamallia kuin yhtiön toimitusjohtajalla, eli 85 prosenttia tavoitepalkasta on kiinteää ja 15 prosentin muuttuva osuus on sidottu yhtiön kannattavuudelle ja liikevaihdon kehitykselle hallituksen asettamien tavoitteiden täyttymiseen kullakin kalenterineljänneksellä.

Kuukausipalkan lisäksi johtoryhmän jäsenille maksetaan vuosien 2010–2013 tammikuussa, neljässä yhtä suuressa erässä, hallituksen vuonna 2009 päättämä, kyseisen tilikauden tulokseen perustunut, yhteismäärältään 85.000 yhtiön osakkeen arvoa vastaava palkkio, edellyttäen että jäsen on kunkin palkkioerän maksuhetkellä vielä työsuhteessa yhtiöön.

Johtoryhmän jäsenet ovat myös yhdessä toimitusjohtajan kanssa mukana keväällä 2010 päätetyssä, vuodet 2010–2013 kattavassa osakepalkkiojärjestelmässä, jonka ansaintakriteerit ovat konsernin osakekohtainen tulos ja konsernin liikevaihdon kasvu verrattuna budjettiin hallituksen vuosittain erikseen tarkemmin päättämin tavoin.

Järjestelmän mukaan ansaintajaksolta 2010 maksetaan johtoryhmän jäsenille yhteensä enintään 20 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio ja ansaintajaksoilta 2011–2013 kultakin yhteensä enintään 100 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio. Vuoden 2010 osalta palkkion minimiedellytys (yhteensä 5 000 osaketta) on 0,41 euron osakekohtainen tulos enimmäispalkkion edellyttäessä 0,69 euron osakekohtaista tulosta tai vähintään 0,615 euron osakekohtaista tulosta yhdistettynä yhtiön budjetoidun liikevaihdon ylittymiseen 15 prosentilla. Tilikauden 2010 perusteella johtoryhmän jäsenille maksetaan tilikauden 2011 aikana sanotun järjestelmän perusteella yhteensä 13 750 osakkeen arvoa vastaava palkkio.

Molempien järjestelmien mukaiset palkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Järjestelmiin ei liity mitään myönnettyjen osakkeiden luovutusta rajoittavia sitouttamisjaksoja.

Kunkin johtoryhmän jäsenen eläkeikä on lain mukainen eikä kenellekään ole yhtiön puolelta otettu erillistä lisäeläkettä.

Tilinpäätös

Kokenut Digia ratkaisee niin kotimaiset kuin kansainväliset toiminnanohjaustarpeet turvallisesti ja luotettavasti.

Hallituksen toimintakertomus

Markkinat ja Digian liiketoiminta

Vuosi 2010 alkoi epävarmoissa tunnelmissa, mutta taloudellinen epävarmuus on tilikauden aikana vähentynyt ja IT-markkina on osittain toipunut finanssikriisiä seuranneesta pudotuksesta. Yleisen markkinakysynnän piristymisen ja yhtiön tehostuneen myynnin vauhdittamana yhtiö pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan selvästi yli markkinoiden yleisen kasvuvauhdin ja samalla säilyttämään vahvan positiivisen kassavirran ja toiminnan hyvän kannattavuuden. Liikevoitto ja osakekohtainen tulos paranivat hieman vuoden 2009 vertailukelpoisista luvuista. Sen sijaan toiminnan kannattavuutta etenkin loppuvuoden aikana hieman rasittivat uusien osaajien rekrytoinnit sekä tuotepohjaisen monistettavan liiketoiminnan kasvattamiseen tähtäävät panostukset, minkä johdosta toiminnan operatiivinen kannattavuus hieman laski vuoden 2009 vertailukelpoisista luvuista.

Liiketoiminnan kassavirta jatkui tilikaudella positiivisena. Vahvan kassavirran ansiosta yhtiö on pystynyt vähentämään vieraan pääomansa määrää tilikauden aikana yhteensä 7,1 miljoonalla eurolla, minkä jälkeen yhtiöllä on tilikauden lopussa lainaa rahoituslaitoksilta yhteensä enää 22,0 miljoonaa euroa. Jatkossa yhtiön kassavarat mahdollistavat joko lainojen suunniteltua nopeamman lyhentämisen tai toiminnan kasvattamiseen tähtäävien investointien lisäämisen.

Ulkomaan toimintojen osalta Kiinan ja Venäjän toimipisteiden tarjoamaa ja osaamista myös paikallisten asiakkaiden palveluun kehitettiin vuoden 2010 aikana. Kiinan yksikkö tuottaa tuotekehityspalveluja ja ylläpitopalveluja, joiden myötä yhtiö pystyy palvelemaan asiakkaitaan heidän tuotteidensa kehityksen eri elinkaaren vaiheissa. Yksikön kapasiteettia hyödynnetään niin Kiinan paikalliseen markkinaan tehtävissä hankkeissa kuin Digian globaaleissa asiakkuuksissakin. Venäjän yksikkö toimii near-shore -resurssina Digian suomalaisille asiakkaille ja myy palveluja suoraan paikallisille asiakkaille. Yhtiö sai sekä Kiinasta että Venäjältä ensimmäiset paikalliset asiakkuudet vuoden 2010 aikana.

Enterprise Solutions -liiketoiminta

Digian Enterprise Solutions -segmentin asiakkaat ovat yrityksiä, yhteisöjä ja julkisen sektorin organisaatioita. Tuote- ja palvelustrategia perustuu monikanavaisiin, asiakkaiden liiketoimintaa tehostaviin ratkaisuihin ja koko asiakkuuden elinkaaren kattaviin palveluihin. Digia on asiakkaidensa innovatiivinen kehityskumppani ja tuo markkinoille uusia teknologioita hyödyntäviä tuotteita, palveluita sekä liiketoimintamalleja. Segmentin päämarkkinat ovat Pohjoismaat ja Venäjä, joilla toimintaa pyritään kehittämään pääsääntöisesti orgaaniseen kasvuun perustuen.

Toiminnanohjausjärjestelmien kysyntä oli hyvää koko tilikauden ajan. Sähköisen liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen hallinnan ratkaisujen kysyntä kehittyi vuoden mittaan positiivisesti päätyen tilikauden viimeisellä neljänneksellä hyvälle tasolle. Ohjelmistojen ja IT-palvelujen kysyntä kehittyi vuonna 2010 myönteisesti kaupan ja palveluiden markkinassa. Finanssi- ja vakuutustoimialan asiakkuuksissa oli nähtävissä varovaisen positiivista virettä. Systeemityöhankkeiden kysyntä julkissektorilla oli vaimeaa.

Yhtiö panosti tilikaudella kasvun edellytysten luomiseen muun muassa uusia osaajia rekrytoimalla ja kehittämällä toimialakohtaisia ratkaisuja asiakasyritysten operatiivisen toiminnan tehostamiseen ja asiakaskokemuksen hallintaan. Yhtiö ryhtyi tarjoamaan pilvipalveluna Digia Enterprise -toiminnanohjausjärjestelmää vastauksena uusien palvelumallien kysyntään.

Kokonaisuutena ottaen Enterprise Solutions -segmentin liikevaihto kasvoi tilikaudella kohtuullisesti, mutta liikevoitto ja toiminnan kannattavuus heikentyivät.

Mobile Solutions -liiketoiminta

Digian Mobile Solutions -segmentin asiakkaat ovat globaalisti toimivia sopimustuotekehityspalveluja hyödyntäviä älypuhelin-, kone- ja laitevalmistajia sekä teleoperaattoreita. Toiminnan kulmakiviä ovat osaamisen hallinta ja sen jatkuva kehittäminen. Omia ydinosaamisalueita kehitetään siten, että asiakkaiden tarpeet ja viimeisimpien teknologioiden tuntemus yhdistyvät konkreettisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Mobile Solutions -segmentissä älypuhelimiin tehtävän ohjelmistokehityksen ja käyttäjäkokemuksen kehittämisen palvelujen kysyntä oli vuonna 2010 vahvempaa kuin mitä vuoden 2009 lopulla tehdyn liikearvon alaskirjauksen yhteydessä arvioitiin. Erityisen positiivisesti kehittyi Linux-pohjaisen ohjelmistokehityksen sekä rikkaan käyttäjäkokemuksen mahdollistavan ohjelmistokehityksen ja konsultoinnin kysyntä. Yhtiö panosti vuoden aikana Linux-pohjaisten ohjelmistojen toimituskyvykkyyksien kehittämiseen ja vahvisti käyttäjäkokemuspalvelujen tarjoamaansa kattamaan koko asiakastarpeen elinkaaren.

Lisäksi yhtiö julkisti Digian Device Cloud -ratkaisun, joka mahdollistaa maailmalla hajautetusti sijaitseville kehitystiimeille pääsyn kehityksen kohteena oleviin laitteisiin internetin kautta.

Kokonaisuutena ottaen Mobile Solutions -segmentin liikevaihto, samoin kuin liikevoitto, kasvoivat tilikaudella selvästi.

Taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut

Konsernin toiminta oli voitollista ja yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius hyviä. Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa:

	2010	2009	2008	2007	2006
Liikevaihto	130 825	120 335	123 203	105 839	84 968
Liikevoitto	17 164	-7 796	13 437	11 080	8 354
Liikevoitto %:a liikevaihdosta	13 %	-6 %	11 %	10 %	10 %
Oman pääoman tuotto %	18 %	-21 %	11 %	9 %	8 %
Omavaraisuusaste %	59 %	52 %	47 %	47 %	44 %

Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty laajemmin konsernin viiden vuoden tunnuslukuja (liitetieto 30).

Liikevaihto

Digia-konsernin liikevaihto oli tilikaudella 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvu 8,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Enterprise Solutions -segmentin liikevaihto tilikaudella oli 75,7 (70,8) miljoonaa euroa, kasvua 6,8 prosenttia. Mobile Solutions -segmentin liikevaihto oli 55,2 (49,5) miljoonaa euroa, kasvua 11,4 prosenttia.

Tuoteliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta tilikaudella oli 19,7 (18,5) miljoonaa euroa ja 15,1 (15,4) prosenttia.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta tilikaudella oli 10,6 (9,7) miljoonaa euroa ja 8,1 (8,1) prosenttia.

Kannattavuus ja tulos

Digia-konsernin liikevoitto tilikaudella oli 17,2 (-7,8) miljoonaa euroa ja kannattavuus (EBIT-%) 13,1 (-6,5) prosenttia. Vertailukelpoinen liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä vuonna 2009 oli 16,9 miljoonaa euroa ja kannattavuus ennen kertaluonteisia eriä (EBIT-%) 14,1 prosenttia. Vuoden 2009 kertaluonteiset erät käsittivät 23,8 miljoonan euron liikearvon alaskirjauksen sekä toimipisteiden lakkauttamiseen liittyvän 0,9 miljoonan euron toiminnan uudelleenjärjestelyvarauksen. Kannattavuuteen vaikutti suotuisasti liikevaihdon orgaaninen kasvu ja toiminnan kohtuullinen laskutusaste, mutta pääasiassa uusien osaajien rekrytoinneista ja tuotepohjaisen monistettavan liiketoiminnan kasvattamiseen tähtäävistä panostuksista johtuen toiminnan operatiivinen kannattavuus kuitenkin heikkeni vuoden 2009 luvuista ennen kertaluonteisia eriä. Enterprise Solutions -segmentin liikevoitto tilikaudella oli 11,0 (12,2) miljoonaa euroa, laskua 9,9 prosenttia. Liikevoitto vertailukaudella ennen kertaluonteisia eriä oli 12,3 miljoonaa euroa.

Mobile Solutions -segmentin liikevoitto tilikaudella oli 6,2 (-20,0) miljoonaa euroa. Liikevoitto vertailukaudella ennen kertaluonteisia eriä oli 4,6 miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat tilikaudella 1,4 (2,3) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 15,7 (-10,1) miljoonaa euroa ja tulos verojen jälkeen oli 11,5 (-13,7) miljoonaa euroa.

Konsernin osakekohtainen tulos tilikaudella oli 0,56 (-0,67) euroa. Osakekohtainen tulos vertailukaudella ennen kertaluonteisia eriä oli 0,53 euroa.

Rahoitus ja investoinnit

Digia-konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 115,4 (12/2009: 112,8) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste oli 58,8 (12/2009: 52,3) prosenttia. Nettovelka suhteessa omaan pääomaan (net gearing) oli 20,2 (12/2009: 34,3) prosenttia. Konsernin likvidit varat tilikauden lopussa olivat 9,7 (12/2009: 10,5) miljoonaa euroa. Konsernilla oli tilikauden lopussa 23,3 (12/2009: 30,4) miljoonaa euroa korollista vierasta pääomaa. Korollinen vieras pääoma muodostui 22,0 miljoonan euron lainasta rahoituslaitoksilta, 1,2 miljoonan euron rahoitusleasingveloista sekä 0,1 miljoonan euron tuotekehityslainoista. Yhtiö on tilikaudella lyhentänyt lainaansa rahoituslaitoksilta yhteensä seitsemällä miljoonalla eurolla.

Arvonalentumistestaus tehdään vuosineljänneksittäin liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton. Arvonalentumistestaus on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 15 Aineettomat hyödykkeet.

Yhtiöllä on rahoitus-, puite- ja toimitussopimuksia, joihin sisältyy erityisehtoja liittyen tilanteeseen, jossa määräysvalta yhtiössä vaihtuu.

Konsernin liiketoiminnan rahavirta tilikaudella oli 11,1 miljoonaa euroa positiivinen (20,2 miljoonaa euroa positiivinen), investointien rahavirta 2,0 miljoonaa euroa negatiivinen (1,3 miljoonaa euroa negatiivinen) sekä rahoituksen rahavirta 9,9 miljoonaa euroa negatiivinen (27,3 miljoonaa euroa negatiivinen). Liiketoiminnan rahavirtaa heikensi tilikaudella edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna se, että osa myyntisaatavista saatiin ennenaikaisesti jo edellisen tilikauden lopulla. Investointien rahavirtaan vaikutti vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä yhtiön Helsingin kolmen erillisen toimipisteen yhdistymisen yhteydessä tehdyt kalustehankinnat, joiden määrä oli 0,5 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirtaan vaikuttivat negatiivisesti yhtiön lainojen takaisinmaksu, jonka vaikutus oli tilikaudella yhteensä 7,0 miljoonaa euroa sekä osinkojen maksu, jonka vaikutus oli 2,9 miljoonaa euroa.

Henkilöstö, johto ja hallinto

tuotto (ROE) oli 18,3 prosenttia (-21,0 prosenttia). Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

(1,1 miljoonaa euroa).

Konserni on panostanut tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tuotekehitykseen kaikilla liiketoimintaalueilla. Tutkimus- ja kehityskustannukset olivat tilikaudella 2010 konsernissa yhteensä 3,0 miljoonaa euroa (2,6 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 2,0 miljoonaa euroa vuonna 2008), mikä vastaa 2,3 prosenttia liikevaihdosta (2,2 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2009 ja 1,6 prosenttia vuonna 2008).

Konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen tilikaudella olivat yhteensä 2,0 miljoonaa euroa (1,3 miljoonaa euroa). Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat olivat 1,7 miljoonaa euroa

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) tilikaudella 2010 oli 19,3 prosenttia (-7,1 prosenttia) ja oman pääoman

Henkilöstön määrä oli tilikauden 2010 lopussa 1 558, jossa oli kasvua 87 henkilöä eli 5,9 prosenttia verrattuna tilikauden 2009 loppuun (12/2009: 1 471 henkilöä). Keskimäärin henkilöstöä tilikaudella oli 1 508, jossa kasvua oli 121 henkilöä eli 8,7 prosenttia verrattuna tilikauden 2009 keskiarvoon (2009: 1 387).

Henkilöstön kumulatiivinen lähtövaihtuvuus tilikaudella 2010 oli 8,5 prosenttia (2009 4,4 prosenttia).

Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut:

	2010	2009	2008
Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella	1 508	1 387	1 314
Tilikauden palkat ja palkkiot	65 172	59 907	58 606

Henkilöstön jakautuminen liiketoiminta-alueittain tilikauden 2010 lopussa:

Enterprise Solutions -liiketoiminta	47 %
Mobile Solutions -liiketoiminta	50 %
Hallinto ja johto	3 %

Ulkomailla työskenteli tilikauden lopussa yhteensä 196 (12/2009: 219) henkilöä. Henkilöstön väheneminen vuoden 2009 päätösluvuista johtui Venäjällä olevan Yaroslawin toimipisteen sulkemisesta ja toisaalta Chengdussa, Kiinassa, tapahtuneesta henkilöstön luonnollisesta vaihtuvuudesta.

Digia Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 3. maaliskuuta 2010 valittiin uudelleen hallitukseen Kari Karvinen, Pertti Kyttälä, Martti Mehtälä ja Pekka Sivonen sekä uusina jäseninä Robert Ingman, Tommi Uhari ja Marjatta Virtanen. Pertti Kyttälä valittiin järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi ja Martti Mehtälä hallituksen varapuheenjohtajaksi. Pekka Sivosen hallituksen päätoimisen puheenjohtajan tointa koskeva erillinen toimisopimus päättyi varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Digia Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut KTM Juha Varelius vuoden 2008 alusta alkaen. KTM Harri Savolainen aloitti yhtiön uutena talousjohtajana vuoden 2010 syyskuussa.

Digian hallituksella oli tilikaudella 2010 kolme valiokuntaa: palkitsemisvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja nimitysvaliokunta.

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmiä ja seurata niiden toimivuutta yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi, turvata päätöksenteon objektiivisuutta sekä varmistaa palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyys ja järjestelmällisyys. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2010 Martti Mehtälä (puheenjohtaja), Pekka Sivonen ja Tommi Uhari. Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilikaudella kolme kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2010 Pertti Kyttälä (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Marjatta Virtanen. Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikaudella neljä kertaa kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista. Nimitysvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2010 Pekka Sivonen (puheenjohtaja), Kari Karvinen ja Robert Ingman. Nimitysvaliokunta kokoontui tilikaudella yhden kerran kaikkien jäsenten läsnä ollessa.

Konsernin tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Heikki Ilkka.

Digia noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen 15.6.2010 julkaisemaa Suomen listayhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia. Digian hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, yleisiin corporate governance -suosituksiin sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen ja omiin sisäisiin corporate governance -toimintasääntöihin. Hallinnointikoodi samoin kuin tästä toimintakertomuksesta erillisenä annettu selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ovat nähtävissä yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.digia.fi.

Yritys- ja liiketoimintakaupat

Digia-konserni ei ole tilikaudella 2010 tehnyt yrityskauppoja.

Konserni- ja organisaatiorakenne

Digia-konserniin kuuluivat tilikauden 2010 lopussa emoyhtiö Digia Oyj sekä toiminnalliset tytäryhtiöt Digia Finland Oy (emoyhtiön omistusosuus 100 %), Digia Sweden AB (100 %), Digia Estonia Oü (100 %), Digia Hong Kong Ltd (100 %) ja Sunrise Resources Oy (100 %).

Näistä Digia Finland Oy:llä on kokonaan omistetut toiminnalliset tytäryhtiöt Digia Financial Software Oy (100 %) ja Digia Service Oy (100 %). Digia Hong Kong Ltd omistaa Kiinassa toimivan Digia Software (Chengdu) Co. Ltd:n (100 %), jolla on rekisteröity sivuliike Pekingissä. Sunrise Resources Oy:llä on Venäjällä toimiva tytäryhtiö OOO Digia RUS (100 %).

Yhtiön liiketoiminta jakaantuu kahteen pääliiketoiminta-alueeseen: Enterprise Solutions ja Mobile Solutions. Enterprise Solutions -liiketoimintaalueeseen kuuluvat yhtiön toiminnanohjausliiketoiminta, digitaaliset palvelut sekä integraatioratkaisut. Mobile Solutions -liiketoiminta-alueeseen kuuluvat sopimustuotekehityspalvelut ja käytettävyyspalvelut.

Yhtiökokoukset

Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 3. maaliskuuta 2010.

Yhtiökokouksessa vahvistettiin tilikauden 2009 tilinpäätös, myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus, päätettiin osingonmaksusta, päätettiin hallituksen palkkiot, päätettiin hallituksen jäsenten lukumäärän nostamisesta seitsemään (7) jäseneen, valittiin yhtiön hallitus uudelle toimikaudelle sekä muutettiin yhtiöjärjestyksen 9 §:ää yhtiökokouksen kokoonkutsumista koskien. Yhtiökokous myönsi hallitukselle seuraavat valtuudet:

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Hallitus päättää miten osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus käsittää myös osakkeiden hankkimisen julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä sen ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen ja ohjeiden mukaan tai osakkeenomistajille tehtävän ostotarjouksen kautta. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeiden hankinnan tulee perustua osakkeen markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 10.3.2009 antaman valtuutuksen ja on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 3.9.2011 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti: Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4 000 000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista.

Valtuutuksen nojalla hallituksella on oikeus päättää osakeanneista ja erityisten oikeuksien antamisesta osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutusta voidaan käyttää yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen ja yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muihin yhtiön hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden päättää kaikista osakeannin ja mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien merkintähinnasta, sen maksamisesta ja merkitsemisestä yhtiön taseeseen. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 10.3.2009 antaman valtuutuksen ja on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 3.9.2011 saakka.

Yhtiökokoukselta saamiensa valtuuksien nojalla yhtiön hallitus päätti toukokuussa uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön toimitusjohtajalle ja muille konsernin johtoryhmän

jäsenille. Järjestelmässä on neljä ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010 –2013. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat konsernin osakekohtainen tulos ja konsernin liikevaihdon kasvu verrattuna budjettiin hallituksen erikseen tarkemmin päättämin tavoin. Järjestelmän mukaan ansaintajaksolta 2010 maksetaan yhteensä enintään 40 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio ja ansaintajaksoilta 2011–2013 kultakin enintään 200 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio. Maksettavista palkkioista puolet maksetaan toimitusjohtajalle ja puolet johtoryhmän muille jäsenille yhteensä. Palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, puoliksi kumpanakin. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi.

Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 16.3.2011 kello 10.00 alkaen yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Valimotie 21, 00380 Helsinki.

Osakepääoma ja osakkeet

Osakkeen nimellisarvo on 0,10 euroa. Osakkeiden lukumäärä tilikauden 2010 päättyessä oli 20 864 645. Digialla oli 31.12.2010 Suomen Arvopaperikeskus Oy:n mukaan 5 540 osakkeenomistajaa. Kymmenen suurinta omistajaa olivat:

Osakkeenomistaja	Osuus osakkeista ja äänistä
Ingman Group Oy Ab	14,4 %
Pekka Sivonen	12,6 %
Jyrki Hallikainen	10,2 %
Kari Karvinen	6,5 %
Matti Savolainen	6,1 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	3,6 %
Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarekisteröity)	3,1 %
OMXBS/Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Hallintarekisteröity)	1,7 %
Etola Oy	1,0 %
Olli Ahonen	0,9 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2010

Osakkeiden lukumäärä	Osuus omistuksista	Osuus osakkeista
1–100	21,6 %	0,4 %
101–1 000	59,1 %	7,2 %
1 001–10 000	17,5 %	12,7 %
10 001–100 000	1,4 %	10,8 %
100 001–1 000 000	0,3 %	19,1 %
1 000 001–3 000 000	0,1 %	49,8 %

Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2010

	Osuus omistuksista	Osuus osakkeista
Yritykset	5,0 %	19,6 %
Rahoitus ja vakuutus	0,3 %	7,1 %
Julkisyhteisöt	0,1 %	3,6 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,3 %	0,6 %
Kotitaloudet	94,0 %	68,0 %
Ulkomaat	0,3 %	1,1 %

Osakeperusteiset maksut

Optiot

Digia-konsernilla on ollut optiojärjestelyjä 15.9.1999 lähtien. Vuoden 2003 jälkeen myönnetyt optiot on kirjattu tilinpäätöksiin IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin mukaisesti.

Yhtiöllä on tilikauden aikana ollut voimassa optioohjelma 2005 osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-ohjelman mukaisia optioita on 900 000 kappaletta, joista 300 000 merkitään tunnuksella 2005A, 300 000 tunnuksella 2005B ja 300 000 tunnuksella 2005C. Optio-oikeuksilla voi merkitä yhteensä enintään 900 000 kappaletta Digia Oyj:n osaketta. Tilikauden 2010 päättyessä kaikki 2005 optioohjelman A-optio-oikeudet ovat rauenneet. Ohjelman B-optio-oikeuksia oli yhtiön entisten työntekijöiden hallussa 11 000 kappaletta, kaikki loput ovat palautuneet yhtiölle. Ohjelman C kaikki optiooikeudet ovat myös palautuneet yhtiölle. Yhtiölle palautuneita optio-oikeuksia ei tulla käyttämään osakemerkintään.

Ulkona olevien optio-oikeuksien laimennusvaikutus oli 31.12.2010 enimmillään vain 0,1 %. Tilikauden jälkeen myös loput 11 000 kappaletta ohjelman B-optio-oikeuksia ovat palautuneet yhtiölle eikä yhtiöllä siten tämän toimintakertomuksen antopäivänä ole enää ulkona olevia optio-oikeuksia.

Osakepalkkiot ja johdon omistus

Yhtiöllä on osakepalkkioita osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää.

Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmistä on päätetty hallituksen yhtiökokoukselta saamien valtuutusten nojalla syksyllä 2009 ja keväällä 2010.

Syksyllä 2009 päätetty järjestelmä kattaa ansaintavuodet 2009 ja 2010, ja oikeuttaa toimitusjohtajan enintään 80 000 osakkeen arvoa vastaavaan palkkioon kummaltakin ansaintajaksolta erikseen. Järjestelmän mukainen palkkio määräytyy portaittain siten, että vähimmäisedellytys (20 000 osaketta) on 0,41 euron osakekohtainen tulos ansaintajaksolla enimmäispalkkion edellyttäessä 0,69 euron osakekohtaista tulosta.

Keväällä 2010 päätetyssä järjestelmässä on neljä ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010–2013. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat konsernin osakekohtainen tulos ja konsernin liikevaihdon kasvu verrattuna budjettiin hallituksen vuosittain erikseen tarkemmin päättämin tavoin. Järjestelmän mukaan ansaintajaksolta 2010 maksetaan toimitusjohtajalle enintään 20 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio ja ansaintajaksoilta 2011–2013 kultakin enintään 100 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio. Vuoden 2010 osalta palkkion minimiedellytys (5 000 osaketta) on 0,41 euron osakekohtainen tulos enimmäispalkkion edellyttäessä 0,69 euron osakekohtaista tulosta tai vähintään 0,615 euron osakekohtaista tulosta yhdistettynä yhtiön budjetoidun liikevaihdon ylittymiseen 15 prosentilla.

Keväällä 2010 päätetyssä järjestelmässä ovat toimitusjohtajan lisäksi mukana myös muut yhtiön johtoryhmän jäsenet, joille järjestelmä tarjoaa yhdessä mahdollisuuden vastaavaan osakepalkkioon kuin mihin toimitusjohtaja on oikeutettu.

Lisäksi yhtiön nimettyjä avainhenkilöitä koskien on voimassa osakepalkkiojärjestelmä, jonka mukaan kohderyhmälle maksetaan vuoden 2009 tulosten perusteella yhteensä enintään 200 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio, joka maksetaan puoliksi rahan ja osakkeiden yhdistelmänä neljässä yhtä suuressa erässä tammikuusta 2010 alkaen vuosittain. Osakepalkkiojärjestelmiin perustuvia palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksun eräpäivää.

Osakasluettelon 31.12.2010 mukaan Digia Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat yhtiön osakkeita seuraavasti:

Pertti Kyttälä	0
Martti Mehtälä	0
Robert Ingman	20 000
Kari Karvinen	1 353 901
Pekka Sivonen	2 631 613
Tommi Uhari	0
Marjatta Virtanen	0
Juha Varelius	113 750

Vuodenvaihteessa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamat osakkeet edustivat yhtiön osake- ja äänimäärästä yhteensä 19,7 %.

Kaupankäynti Helsingin pörssissä tilikaudella 2010

Digia Oyj:n osake on tilikaudella noteerattu NASDAQ OMX:n Helsingin pörssissä Informaatioteknologian IT Palvelut -toimialaryhmässä. Kaupankäyntitunnus on DIG1V. Alin kaupankäyntikurssi tilikaudella oli 3,36 euroa ja ylin 5,89 euroa. Osakkeen virallinen päätöskurssi tilikauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 5,03 euroa. Vaihdolla painotettu keskikurssi oli 5,01 euroa. Yhtiön markkina-arvo tilikauden päättyessä oli 104 949 164 euroa.

Tilikauden aikana yhtiön tietoon ei tullut liputusilmoituksia.

Riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön liiketoiminnan keskeiset riskit ja epävarmuustekijät ovat säilyneet pääosin ennallaan, mutta mobiilimarkkinan kehittymiseen liittyy aiempaa enemmän epävarmuutta.

Digian riskienhallinnan osalta keskeisimmät seurattavat riskit vuonna 2010 olivat asiakas-, henkilö-, projekti-, tietoturva-, integraatio- ja liikearvoriskit.

Asiakasriskiä hallittiin aktiivisella asiakasrakenteen kehittämisellä ja ennalta ehkäisemällä potentiaalisten riskipositioiden syntymistä. Henkilöriskejä arvioitiin ja hallittiin aktiivisella avainhenkilöiden kanssa neljännesvuosittain käytävällä tavoite- ja kehityskeskusteluprosessilla. Henkilöstön sitoutuneisuuden kehittämiseksi sisäisen viestinnän tehokkuutta lisättiin suunnitelmallisesti säännöllisten henkilöstötilaisuuksien ja johdon näkyvyyden avulla. Liiketoimintojen keskeisten projektien auditoinnin avulla kehitettiin konsernin projektiriskien hallintaa ja varmistettiin projektien menestykselliset asiakastoimitukset. Tämän lisäksi konsernin sertifioidut laatujärjestelmät evaluoitiin ja hyväksyttiin uudelleen ja projektitoimitusten raportointikäytäntöjä tehostettiin. Tietoturvariskiä hallinnoitiin tietoturva-auditoinneilla ja jatkuvalla toimintamallien, tietoturvaa edistävien käytäntöjen ja prosessien kehittämisellä. Liiketoimintojen integroimiseen, yhtenäisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen sekä niiden yhtenäiseen kehittämiseen liittyviä riskejä hallinnoitiin konsernin johtoryhmässä. IFRS-kirjanpitokäytäntöön liittyen liikearvo ja sen arvonalentumistestaus oli aktiivisessa seurannassa osana huolellista ja ennakoivaa riskijohtamiskäytäntöä.

Lyhyen aikavälin epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin merkittäviin muutoksiin yhtiön pääliiketoiminta-alueilla. Toisaalta palautuminen pitkästä reaalitalouden taantumasta on tietyillä asiakastoimialoilla vielä kesken, mikä saattaa edelleenkin vaikuttaa yhtiön asiakkaiden investointipäätöksiin ja maksuvalmiuteen, ja siten edelleen myös yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen. Lisäksi asiakasprojektikoon kasvaessa myös riskit projektien ja niiden kannattavuuden hallintaan liittyen kasvavat.

Tulevaisuuden näkymät

Yhtiön päätavoite vuodelle 2011 on liikevaihdon kasvattaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö jatkaa henkilöstöresurssiensa lisäämistä, myyntinsä kehittämistä sekä panostamista toimintansa edelleen tehostamiseen. Perusliiketoimintansa ohessa yhtiö pyrkii lisäämään tuotepohjaisen monistettavan liiketoiminnan kasvattamiseen tähtääviä panostuksia. Yhtiö myös jatkaa kansainvälisten toimintojensa kehittämistä etenkin Kiinassa ja Venäjällä.

Kasvupanostuksista huolimatta yhtiön toiminnan kulmakivinä tulee jatkossakin olemaan vahvasti positiivisen kassavirran ja toiminnan hyvän kannattavuuden säilyttäminen.

Yhtiön näkemyksen mukaan yritysjärjestelmien myynti tulee jatkamaan maltillista kasvuaan vuonna 2011.

Älypuhelimien ja niihin liittyvien palvelujen käytön yleistyminen luo mahdollisuuksia myös yhtiön palvelujen myynnin suotuisalle kehittymiselle. Samoin teknologiamurros ja uusien teknologioiden tulo markkinoille sekä asiakkaiden ostamat yhä suuremmat kokonaistoimitukset ylläpitävät yhtiön palvelujen kysyntää. Toisaalta mobiilimarkkinoiden kehitykseen liittyy aiempaa enemmän epävarmuutta.

Testaus ja ylläpitopalvelut jatkavat siirtymistään edullisen kustannustason maihin. Digia rakentaa pitkäjänteisesti uusien teknologioiden toimituskyvykkyyttä. Samoin yhtiö kehittää jatkossa niin konseptointi- kuin käyttäjäkokemuspalvelujen tuottamisen osaamistaan sekä kyvykkyyksiä toimittaa globaalisti kansainvälisille asiakkaille koko elinkaaren kattavia palveluja eri teknologia-alustoille.

Kokonaisuutena yhtiö arvioi IT-markkinan jatkavan vuonna 2011 maltillista kasvuaan vuoteen 2010 verrattuna. Oman liikevaihtonsa yhtiö arvioi kasvavan orgaanisesti vähintään yleistä markkinatasoa vastaavasti. Yhtiö myös arvioi toimintansa kannattavuuden pysyvän edelleen hyvänä.

Tilinpäätöksen jälkeiset olennaiset tapahtumat

Tilinpäätöksen jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia tapahtumia.

Hallituksen esitys voitonjaosta

Digia Oyj:n vapaa oma pääoma oli 31.12.2010 päivätyn taseen mukaan 41 919 216,74 euroa, josta tilikauden voittoa 2 946 031,47 euroa. Hallitus ehdottaa 16.3.2011 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan osinkoa jaetaan 0,27 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 21.3.2011 on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 28.3.2011.

Yhtiön lainoihin liittyviä kovenanttiehtoja on muutettu siten, että vuoden 2011 aikana voidaan jakaa osinkona 50 % konsernin tilikauden 2010 nettotuloksesta.

Konsernin tuloslaskelma (IFRS)

Tilikauden voitto 11 474 344,00 -13 663 905,66

€	Liitetieto	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009	€	Liitetieto	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liikevaihto	1,3	130 825 208,92	120 335 203,72	Laajan tuloslaskelman erät: Ulkomaiseen tulosyksikköön
Liiketoiminnan muut tuotot	6	317 471,09	219 677,35	liittyvät muuntoerot		292 272,49	128 278,79
Materiaalit ja palvelut		-10 156 889,49	-7 996 473,53	Tilikauden laaja tulos yhteensä		11 766 616,49	-13 535 626,87
Poistot ja arvonalentumiset	9	-3 719 067,09	-28 051 336,80
Muut liiketoiminnan kulut	4,5,7,8,10	-100 102 287,26	-92 303 126,32	Tilikauden voiton jakautuminen:
		-113 660 772,75	-128 131 259,30	Emoyhtiön omistajille		11 474 344,00	-13 663 905,66
				Vähemmistölle		-	-
Liikevoitto		17 164 436,16	-7 796 055,58			11 474 344,00	-13 663 905,66
				Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Rahoitustuotot	11	126 541,87	118 641,56	Emoyhtiön omistajille		11 766 616,49	-13 535 626,87
Rahoituskulut	11	-1 565 317,44	-2 441 881,65	Vähemmistölle		-	-
		-1 438 775,57	-2 323 240,09			11 766 616,49	-13 535 626,87
Voitto ennen veroja		15 725 660,59	-10 119 295,67	Laimentamaton osakekohtainen tulos		0,56	-0,67
				Laimennusvaikutuksella oikais
Tuloverot	12	-4 251 316,59	-3 544 609,99	tu osakekohtainen tulos		0,56	-0,67

Konsernin tase (IFRS)

€	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	15	65 544 601,75	65 544 601,41
Muut aineettomat hyödykkeet	15	8 969 615,85	11 032 708,45
Aineelliset hyödykkeet	14	2 925 938,19	2 616 735,36
Myytävissä olevat sijoitukset	27	627 964,34	627 964,34
Pitkäaikaiset saamiset		13 996,95	202 913,87
Laskennalliset verosaamiset	16	875 669,02	1 211 629,53
		78 957 786,10	81 236 552,96
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17	26 798 906,70	21 048 287,42
Rahavarat	18	9 681 630,64	10 468 665,55
		36 480 537,34	31 516 952,97
Varat yhteensä		115 438 323,44	112 753 505,93

€	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	19	2 086 464,50	2 085 364,50
Uusmerkintä		39 710,00	-
Ylikurssirahasto		7 899 485,80	7 899 485,80
Muu rahasto		5 203 821,24	5 203 821,24
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		35 486 427,82	35 447 817,82
Muuntoero		166 300,95	-125 971,54
Kertyneet voittovarat		5 054 438,38	21 337 119,32
Tilikauden voitto		11 474 344,00	-13 663 905,66
		67 410 992,69	58 183 731,48
Oma pääoma yhteensä		67 410 992,69	58 183 731,48
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	16	2 177 566,16	2 672 317,82
Rahoitusvelat	22	16 609 379,77	23 601 334,38
		18 786 945,93	26 273 652,20
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	24	9 462 612,75	8 767 349,99
Kauden verotettavaan tulok
seen perustuvat verovelat		1 368 676,49	551 269,24
Varaukset	21	133 452,00	1 051 808,00
Siirtovelat	24	11 569 401,32	11 098 259,86
Lyhytaikaiset korolliset velat	22	6 706 242,26	6 827 435,16
		29 240 384,82	28 296 122,25
Velat yhteensä		48 027 330,75	54 569 774,45
Oma pääoma ja velat yhteensä		115 438 323,44	112 753 505,93

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

€ 000	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden voitto	11 474	-13 664
Oikaisut tilikauden tulokseen	9 409	33 919
Käyttöpääoman muutos	-5 828	6 817
Maksetut korot	-703	-1 929
Saadut korot	21	91
Maksetut verot	-3 306	-5 002
Liiketoiminnan rahavirta	11 066	20 232
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 965	-1 342
Investointien rahavirta	-1 965	-1 342
Rahoituksen rahavirta:
Maksullinen osakeanti	79	-
Omien osakkeiden hankinta	-	-33
Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset	-6 082	-58 242
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-1 000	-18 000
Lyhtyaikaisten lainojen nostot	-	5 000
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-	45 000
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-2 885	-1 024
Rahoituksen rahavirta	-9 887	-27 300
Rahavarojen muutos	-786	-8 410
Rahavarat tilikauden alussa	10 469	18 879
Rahavarojen muutos	-786	-8 410
Rahavarat tilikauden lopussa	9 682	10 469

Laskelma oman pääoman muutoksista

€ 000	Osakepääoma	Uusmerkintä	Ylikurssirahasto	SVOP-rahasto	Muut rahastot	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2009	2 085	0	7 899	34 938	5 204	-254	22 210	72 083
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitot/tappiot käypään
arvoon arvostuksesta	-	-	-	-	-	-	-	-
Tuloslaskelmaan siirretty määrä	-	-	-	-	-	-	-	-
Omaan pääomaan kirjattuihin
tai sieltä pois siirrettyihin
eriin liittyvät verot	-	-	-	-	-	-	-	-
Tilikauden voitto (+) / tappio (-)	-	-	-	-	-	-	-13 664	-13 664
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	-	-	-	-	-	-	-13 664	-13 664
Osakepääoman korotus	-	-	-	-	-	-
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-1 024	-1 024
Omien osakkeiden lunastusrahasto	-	-	-	510	-	-	-169	340
Omana pääomana suoritettavat
osakeperusteiset liiketoimet	-	-	-	-	-	-	321	321
Käytetyt osakeoptiot	-	-	-	-	-	-	-	-
Laajan tuloslaskelman erät	-	-	-	-	-	128	-	128
				510	-	128	-873	-235
Oma pääoma 31.12.2009	2 085	0	7 899	35 448	5 204	-126	7 673	58 184

Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus

€ 000	Osakepääoma	Uusmerkintä	Ylikurssirahasto	SVOP-rahasto	Muut rahastot	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2010	2085	0	7 899	35 448	5 204	-126	7 673	58 184
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitot/tappiot käypään
arvoon arvostuksesta	-	-	-	-	-	-	-	-
Tuloslaskelmaan siirretty määrä	-	-	-	-	-	-	-	-
Omaan pääomaan kirjattuihin
tai sieltä pois siirrettyihin
eriin liittyvät verot	-	-	-	-	-	-	-	-
Tilikauden voitto (+) / tappio (-)	-	-	-	-	-	-	11 474	11 474
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	-	-	-	-	-	-	11 474	11 474
Osakepääoman korotus	-	-	-	-	-	-
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-2 885	-2 885
Omana pääomana suoritettavat
osakeperusteiset liiketoimet	1	40	-	39	-	-	267	346
Käytetyt osakeoptiot	-	-	-	-	-	-	-	-
Laajan tuloslaskelman erät	-	-	-	-	-	292	-	292
	1	40	-	39	-	292	-2 619	-2 247
Oma pääoma 31.12.2010	2 086	40	7 899	35 486	5 204	166	16 529	67 411

Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus

Laskelma vapaasta omasta pääomasta 31.12.

€ 000	2010 Emo	2009 Emo
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	35 486	35 448
Voitto edellisiltä tilikausilta	3 487	2 178
Tilikauden voitto	2 946	3 928
Yhteensä	41 919	41 553

Konsernin perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Digia Oyj on nykyaikainen ja ketterä ohjelmistoyhtiö, joka toimittaa ja toteuttaa asiakkaidensa kilpailukykyä parantavia ICT-tuotteita, -palveluja ja -teknologioita – ratkaisuja muuttuvan maailman tarpeisiin.

Ratkaisut, jotka ovat riippumattomia käytetyistä päätelaitteista ja teknologiasta, antavat todellista vapautta ja tekevät mahdolliseksi sen, että oikea tieto saavuttaa oikeat ihmiset oikeassa paikassa juuri oikeaan aikaan.

Kokonaisvaltaisena ratkaisutoimittajana ja järjestelmäintegraattorina Digia tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman IT-tuotteita ja -palveluja, vahvaa mobiiliympäristöjen ohjelmistoasiantuntemusta sekä laajaa toimialaosaamista.

Yhtiön kotipaikka on Suomi, ja se toimii kansainvälisesti yli 1 500 ammattilaisen voimin. Digia on listattu OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä.

Konsernin emoyritys on Digia Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Hiomotie 19, 00380 Helsinki.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Digia Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. IFRS1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymäpäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaiseksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä alkaen ja myydyt myyntihetkeen saakka. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle. Mahdollinen vähemmistöosuus esitetään myös omana eränään osana omaa pääomaa.

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

• • Muutokset IFRS 2 Osakeperusteiset maksut käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa. Muutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• • Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistetun standardin soveltamisala

on aikaisempaa laajempi. Standardimuutos vaikuttaa hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksella on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Muutoksella arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia tulevaisuudessa mahdollisten yrityshankintojen yhteydessä.

• • Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Standardimuutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• • Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – suojauskohteiksi hyväksyttävät erät. Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Standardimuutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRS -muutokset, huhtikuu 2009). Annual improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hank-

keeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutokset eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.

• Seuraavilla tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernissa:

IFRIC 12: Palvelutoimilupajärjestelyt

IFRIC 15: Kiinteistöjen rakentamissopimukset IFRIC 16: Ulkomaiseen yksikköön tehdyn netto-

sijoituksen suojaus IFRIC 17: Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille

IFRIC 18: Varojen siirrot asiakkailta Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Segmenttiraportointi

Yhtiön liiketoiminta jakaantuu kahteen pääliiketoiminta-alueeseen, Enterprise Solutions ja Mobile Solutions. Enterprise Solutions -liiketoiminta-alueeseen kuuluvat yhtiön toiminnanohjausliiketoiminta, digitaaliset palvelut sekä integraatioratkaisut. Mobile Solutions -liiketoiminta-alueeseen kuuluvat sopimustuotekehityspalvelut ja käytettävyyspalvelut. Liiketoiminta-alueet on määritelty standardin IFRS 8 -Segmenttiraportointi mukaiseksi ensisijaisiksi raportointisegmenteiksi. Maantieteelliset alueet on määritelty toissijaisiksi segmenteiksi.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuuttaa ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Hankintamenomenetelmän soveltamisesta aiheutuvat muuntoerot käsitellään konsernin omaa pääomaa oikaisevina erinä.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hyödykkeet poistetaan niiden arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat 25 vuotta Koneet ja kalusto 3–8 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Julkiset avustukset

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Käyttöomaisuuteen kohdistuvat julkiset avustukset kirjataan aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004–31.12.2009 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon on sisällytetty lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot.

Tilikauden 2010 alusta lukien liikearvo määritellään IFRS 3:n mukaisesti, jolloin hankinnasta kirjataan liikearvona alla olevien kohtien 1 ja 2 erotuksena:

• 1. Seuraavien yhteenlaskettu määrä:

• 1.1 Hankinta-ajankohdan käypään arvoon luovutettu vastike

• 1.2 Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa

• 1.3 Vaiheittain toteutuneessa liiketoimintojen yhdistämisessä hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin olleen oman pääoman ehtoisen osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo
• 1. Hankittujen yksiloitävissä olevien varojen ja vastattaviksi odotettujen velkojen hankintaajankohdan nettomäärä.

Ennen vuotta 2004 liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Osa hankittujen liiketoimintojen hankintamenosta on kohdistettu yrityskauppojen kautta hankituille asiakkuuksille tai tuotteille ja on kirjattu aineettomiin oikeuksiin. Aineettomiin oikeuksiin kirjatut osuudet hankintamenosta poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan niitä testataan vuosineljänneksittäin mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Hankintamenon mahdollinen tarkentaminen tehdään viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa hankintahetkestä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka aiheutuvat uusien tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siihen asti, kun tuote on valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Kun tuote on valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi, aloitetaan sen poistaminen. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 2–5 vuotta, jona aikana aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Muut aineettomat hyödykkeet ja pitkävaikutteiset menot

Patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Pitkävaikutteiset menot aktivoidaan ja poistetaan taloudellisen pitoajan puitteissa, joka on määritelty olevan 3–7 vuotta.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat jaetaan lainoihin ja saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin ja myytävissä oleviin. Rahoitusinstrumentit arvostetaan aluksi käypään arvoon pois lukien palkkiot. Yleensä käypä arvo vastaa saatua tai maksettua summaa. Lainat sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Korkokulut ja palkkiot jaksotetaan tuloslaskelmassa lainaaikana käyttäen efektiivisen koron menetelmää ja kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan nimellisarvoon. Epävarmoista saamisista tehdään tapauskohtaiseen riskiarvioon perustuva varaus, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä ja nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista sijoituksista. Luotolliset tilit on käsitelty lyhytaikaisina lainoina lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa.

Arvonalentumiset

Konsernissa arvioidaan aina tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Kerryttävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkejärjestelyt ovat pääosin maksupohjaisia ja niiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Suomen TyEL -järjestelmää on käsitelty maksupohjaisena järjestelmänä vuosina 2009 ja 2010.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on useita kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhdeetuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Optiojärjestelyjen käypä arvo määritetään Black-Scholes -optionhallinnointimallien perusteella. Ei-markkinaperusteisia ehtoja, kuten kannattavuus ja tietty tuloksen kasvutavoite, ei oteta huomioon määriteltäessä option käypää arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon optioiden lopullisesta määrästä.

Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan omaan pääomaan. Ennen uuden osakeyhtiölain voimaantuloa (1.9.2006) myönnettyihin optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja ylikurssirahastoon. Uuden osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätetyissä optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan järjestelyjen ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on laillinen tai tosiasiallinen velvoite aikaisempien tapahtumien perusteella, kun maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja kun velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon ja tiedottanut asiasta. Varaus tehdään perustuen todellisiin syntyviin kustannuksiin, esimerkiksi sovittuihin korvauksiin työsuhteiden päättymisestä.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat

välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdot sisältävä tuote tai palvelu on myyty ja mahdollisen takuukustannuksen suuruus pystytään riittävän tarkkaan ennustamaan.

Osakkeet, osingot ja omat osakkeet

Hallituksen ehdottamia osinkoja ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. Digia Oyj:n omien osakkeiden hankintaan liittyvät välittömät kustannukset kirjataan oman pääoman vähennyksiksi.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla osakkeenomistajille kuuluva tulos yhtiön tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuunottamatta Digia Oyj:n hankkimia omia osakkeita. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan olettaen, että kaikki merkintäoikeudet ja optiot on käytetty tilikauden alussa. Liikkeessä olevien osakkeiden painotetun keskiarvon lisäksi nimittäjä sisältää myös merkintäoikeuksien ja optioiden oletetusta käytöstä saadut osakkeet. Merkintäoikeuksien ja optioiden oletettua käyttöä ei huomioida osakekohtaisessa tuloksessa, jos niiden toteutushinta ylittää osakkeiden tilikauden aikaisen keskimääräisen hinnan.

Tuloverot

Tuloslaskelman veroihin kirjataan tilikauden veronalaiseen voittoon perustuvat verot, edellisten kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Myynnin tuloutus

Henkilötyö tuloutetaan suoritteen etenemisen mukaan kuukausittain. Pitkäaikaiset kiinteähintaiset projektit tuloutetaan valmiusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Mikäli arviot hankkeesta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa / katetta sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi, kun asia on todettu. Lisenssitulojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Lisenssin luonteesta riippuen tuloutus tehdään joko asennushetken tai valmistusasteen perusteella. Ylläpitomaksut tuloutetaan jaksotettuna sopimusajalle.

Kertaluonteiset erät

Kertaluonteisiksi eriksi kirjataan vain kerran tai hyvin harvoin tapahtuvia asioita. Tällaisia asioita voivat olla liiketoiminnasta luopuminen, uudelleenjärjestelyt sekä arvonalentumiskirjaus.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinnissa. Arviot liittyvät pääosin seuraaviin eriin:

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain liikearvot ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Tuloutus

Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos on arvioitavissa luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista sekä hankkeen etenemisen luotettavaan mittaamiseen ja arviointiin. Mikäli arviot hankkeen

lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa / katetta sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta koostuu mm. likvidien varojen maksuvalmiuden suunnittelusta ja seurannasta, ulkomaan valuutassa olevien investointien, saamisten ja velkojen hallinnasta sekä pitkäaikaisten korollisten lainojen korkosuojauksesta.

Yhtiön sijoituspolitiikan mukaisesti rahavaroja sijoitetaan ainoastaan matalariskisiin lyhyen koron rahastoihin ja pankkitalletuksiin. Konsernin ohjeistuksella määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset ja sen avulla pyritään minimoimaan luottotappioiden määrää. Tilikauden lopussa epävarmoista myyntisaamisista on kirjattu riittävä luottotappiovaraus. Yhtiön operatiivinen kassavirta on vuoden aikana kehittynyt myönteisesti ja siten myös yhtiön maksuvalmius on säilynyt hyvänä. Merkittävimmät valuuttariskit liittyen myyntisaamisiin tai ostovelkoihin hallitaan valuuttatermiineillä. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään termiinisopimusta. Koron kehitystä seurataan yhtiössä systemaattisesti eri elimissä ja mahdolliset korkosuojaukset tehdään tilanteeseen sopivilla suojausinstrumenteilla. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään suojausinstrumenttia.

Uuden ja uudistetun IFRSnormiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei vielä ole soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisenä:

• • Muutettu IAS 24 Lähipiiriä koskevattiedot tilinpäätöksessä. Uudistuksen tarkoituksena on selventää ja yksinkertaistaa lähipiirin määritelmää erityisesti osapuolien huomattavaan vaikutusvaltaan tai yhteiseen määräysvaltaan liittyen. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
• • Muutos IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – osakeantien, optioiden ja merkintäoikeuksien luokittelu (Classification of Rights Issues). Muutos koskee erityisesti valuuttamääräisten osakeantien käsittelyä. Jatkossa valuuttamääräiseen osakeantiin liittyvät merkintäoikeudet voidaan tietyin ehdoin luokitella omaksi pääomaksi eikä johdannaisinstrumenteiksi kuten aikaisemmin. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
• • Vuosittaiset muutokset useisiin eri standardeihin (IFRS-standardien vuosittaiset muutokset 2010). Vuoden 2010 muutokset koskettavat 6 standardia ja yhtä tulkintaa. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
• • Seuraavilla standardeilla ja tulkinnoilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernissa:
• Muutos IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimus ja niiden välinen yhteys.
• IFRIC 19: Rahoitusvelkojen muuttaminen oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi.

Konsernin liitetiedot

1. Segmentti-informaatio

Digian liiketoimintasegmenttejä ovat Enterprise Solutions ja Mobile Solutions -liiketoiminta-alueet.

Liikevaihto

€ 000	2010	2009
Enterprise Solutions	75 674	70 841
Mobile Solutions	55 152	49 494
Konserni yhteensä	130 825	120 335

Enterprise Solutions -segmentin osalta ei yhden yksittäisen asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta ylittänyt tilikaudella 10 prosenttia. Mobile Solutions -segmentin merkittävin asiakas on Nokia, jonka osuus konsernin liikevaihdosta ylittää tilikaudella 10 prosenttia.

Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä

€ 000	2010	2009
Enteprise Solutions	11 001	12 301
Mobile Solutions	6 164	4 634
Konserni yhteensä	17 164	16 936

Digia-konsernin tilikauden 2009 kannattavuuteen vaikuttavat olennaisesti kertaluonteiset erät, jotka käsittävät 23,8 miljoonan euron liikearvon alaskirjauksen ja toimipisteiden lakkauttamiseen liittyvän 0,9 miljoonan euron toiminnan uudelleenjärjestelyvarauksen. Liikearvon alaskirjaus kohdistuu kokonaisuudessaan Mobile Solutions -segmentille. Toiminnan uudelleenjärjestelyvarauksesta 0,8 miljoonaa euroa kohdistuu Mobile Solutions -segmentille ja 0,1 miljoonaa euroa Enterprise Solutions -segmentille. Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä kuvaa yhtiön liiketoiminnan operatiivista kannattavuutta.

Liikevoitto, EBIT

€ 000	2010	2009
Enterprise Solutions	11 001	12 211
Mobile Solutions	6 164	-20 007
Konserni yhteensä	17 164	-7 796

Varat

€ 000	2010	2009
Enterprise Solutions	63 762	61 240
Mobile Solutions	40 491	39 205
Kohdistamaton	11 185	12 308
Konserni yhteensä	115 438	112 753

Enterprise Solutions -liiketoiminnan varoihin on sisällytetty Digia Sweden Ab:n (aikaisemmin Capital C Ab) ja Samstock Oy:n sekä Sentera Oyj:n hankinnasta syntynyt liikearvo sekä Yomi Software Oy:n hankinnasta syntynyt liikearvo siltä osin kuin se liittyy Enterprise Solutions -liiketoiminta-alueen liiketoimintaan. Mobile Solutions -liiketoiminnan varoihin on sisällytetty Digia Oy:n ja Sunrise Resources Oy:n hankinnasta syntyneet liikearvot sekä Yomi Software Oy:n hankinnasta syntynyt liikearvo siltä osin kuin se liittyy Mobile Solutions -liiketoiminta-alueen liiketoimintaan. Liikearvoja on käsitelty tarkemmin liitetiedoissa kohdassa 15. Merkittävin erä kohdistamattomista varoista muodostuu sijoituksista sekä rahavaroista, joita käsitellään konsernitason näkökulmasta.

Velat

€ 000	2010	2009
Enterprise Solutions	12 270	11 139
Mobile Solutions	10 264	10 329
Kohdistamaton	25 493	33 101
Konserni yhteensä	48 027	54 570

Merkittävin erä kohdistamattomista veloista muodostuu pitkäaikaisesta lainasta rahoituslaitoksilta.

Poistot ja arvonalentumiset

€ 000	2010	2009
Enterprise Solutions	1 671	1 945
Mobile Solutions	2 048	26 106
Konserni yhteensä	3 719	28 051

Investoinnit

€ 000	2010	2009
Enterprise Solutions	1 023	670
Mobile Solutions	942	672
Konserni yhteensä	1 965	1 342

Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen

€ 000	2010	2009
Suomi	120 196	110 624
Muut maat	10 629	9 711
Yhteensä	130 825	120 335

2. Hankitut liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot 2010 ja 2009

Tilikausien 2010 ja 2009 aikana ei ole hankittu liiketoimintoja.

3. Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyy konsernin liikevaihtoon yhteensä 17,7 miljoonaa euroa vuonna 2010 (15,9 miljoonaa euroa vuonna 2009). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 14,3 miljoonaa euroa 31.12.2010 (10,6 miljoonaa euroa 31.12.2009). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja ennakkomaksuja sisältyi taseeseen 0,8 miljoonaa euroa 31.12.2010 (0,7 miljoonaa euroa 31.12.2009).

4. Kertaluonteiset kulut

Tilikaudella 2010 ei ollut kertaluonteisia kuluja. Tilikauden 2009 kertaluonteiset kulut 24,7 miljoonaa euroa liittyivät 23,8 miljoonan euron liikearvon arvonalentumisen johdosta tehtyyn alaskirjaukseen sekä 0,9 miljoonan euron toiminnan uudelleenjärjestelyvaraukseen.

5. Tilintarkastajien palkkiot

€ 000	2010	2009
Tilintarkastus	80	97
Muut lakisääteiset toimeksiannot	1	1
Veroneuvonta	10	7
Muut palvelut	12	19
Yhteensä	103	123

6. Liiketoiminnan muut tuotot

€ 000	2010	2009
Avustukset	249	191
Muut tuotot	68	28
Yhteensä	317	220

7. Liiketoiminnan muut kulut

Seuraavassa taulukossa on esitetty viisi merkittävintä liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvää erää:

€ 000	2010	2009
Toimitilakulut	6 144	5 996
IT-kulut	4 119	4 359
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	3 384	2 675
Matkustus	2 367	2 440
Ulkopuoliset palvelut	1 041	808
Yhteensä	17 056	16 278

8. Tuotekehityskustannukset

€ 000	2010	2009
Tuotekehityskustannukset	3 003	2 623
Yhteensä	3 003	2 623

9. Poistot ja arvonalentumiset

€ 000	2010	2009
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	-	84
Aineettomat hyödykkeet	2 162	2 477
Yhteensä	2 162	2 561
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	7	7
Koneet ja kalusto	1 550	1 647
Yhteensä	1 557	1 654
Arvonalentumiset
Liikearvojen arvonalentumiset	-	23 837
Yhteensä	-	23 837
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	3 719	28 051

10. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

€ 000 2010		2009
Palkat	65 172	59 907
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	11 339	10 242
Osakeperusteiset maksut	720	659
Muut henkilösivukulut	3 343	2 827
Yhteensä	80 573	73 636
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2010	2009
Enterprise Solutions	689	627
Mobile Solutions	768	711
Konsernijohto ja -hallinto	51	49
Yhteensä	1 508	1 387

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 28 Lähipiiritapahtumat.

11. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

€ 000	2010	2009
Myyntivoitot käypään arvoon tulosvaikuttei
sesti kirjattavista rahoitusvaroista	-	-
Korkotuotot rahavaroista	23	98
Korkotuotot myyntisaamisista	6	4
Osinkotuotot muista sijoituksista	10	10
Valuuttakurssivoitot	87	5
Muut rahoitustuotot	1	2
Yhteensä	127	119

Rahoituskulut

€ 000	2010	2009
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	727	1 755
Korkokulut ostoveloista	1	2
Korkokulut rahoitusleasingveloista	-	4
Lainojen hoitokulut	322	394
Valuuttakurssitappiot	290	73
Muut rahoituskulut	225	214
Yhteensä	1 565	2 442

12. Tuloverot

€ 000	2010	2009
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	4 362	3 507
Edellisten tilikausien verot	48	-40
Laskennalliset verot	-159	77
Yhteensä	4 251	2 997

Tuloslaskelman verokulut ja konsernin kotimaan verokannalla (26 prosenttia) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

€ 000	2010	2009
Tulos ennen veroja	15 726	-10 119
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	4 089	-2 630
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-1	-2
Verovapaat tulot	-21	-35
Vähennyskelvottomat kulut	49	6 253
Kirjaamattomat laskennalliset verosaami
set verotuksellisista tappioista	219	103
Muut erät	-131	-104
Verot aikaisemmilta tilikausilta	48	-40
Yhteensä	4 251	3 545
Tilikauden verot tuloslaskelmassa	4 251	3 545

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto verojen jälkeen kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa laskettaessa vähennetään yhtiön hallussa olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon osakeoptioiden laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo.

	2010	2009
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto (€ 000)	11 474	-13 664
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana Osakeoptioiden laimennusvaikutus	20 626 817 5187	20 439 833 -
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden luku määrän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	20 632 004	20 439 833
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	0,56	-0,67
Laimennusvaikutuksella oikaistu osake kohtainen tulos (EUR/osake)	0,56	-0,67

14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

		Rakennukset ja		Muut aineelliset
€ 000	Maa- ja vesialueet	rakennelmat	Koneet ja kalusto	hyödykkeet	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Hankintameno 1.1.	17	162	12 602	84	12 865	11 719
Lisäykset	-	-	2 018	-	2 018	1 148
Tytäryrityksen hankinta	-	-	-	-	-	-
Vähennykset	-	-	-144	-	-144	-3
Hankintameno 31.12.	17	162	14 476	84	14 739	12 865
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	-58	-10 107	-83	-10 248	-8 594
Poistot	-	-7	-1 558	-	-1 565	-1 654
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-	-
Vähennykset	-	-	-	-	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	-65	-11 665	-83	-11 813	-10 248
Kirjanpitoarvo 1.1.	17	104	2 495	1	2 617	3 125
Kirjanpitoarvo 31.12.	17	97	2 811	1	2 926	2 617

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

2010, € 000	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno	-	-	6 519	-	6 519
Kertyneet poistot	-	-	-5 318	-	-5 318
Kirjanpitoarvo	-	-	1 202	-	1 202

2009, € 000	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno	-	-	5 676	-	5 676
Kertyneet poistot	-	-	-4 455	-	-4 455
Kirjanpitoarvo	-	-	1 221	-	1 221

15. Aineettomat hyödykkeet

			Muut aineettomat
€ 000	Liikearvo	Kehittämismenot	hyödykkeet	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Hankintameno 1.1.	89 382	2 487	23 550	115 419	115 488
Aktivoidut kehittämismenot	-	-	-	-	-
Lisäykset	-	-	244	244	197
Vähennykset	-	-	-145	-145	-
Tytäryrityksen hankinta	-	-	-	-	-267
Hankintameno 31.12.	89 382	2 487	23 649	115 518	115 419
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-23 837	-2 487	-12 517	-38 841	-12 444
Poistot	-	-	-2 162	-2 162	-2 560
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-23 837
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-23 837	-2 487	-14 679	-41 003	-38 841
Kirjanpitoarvo 1.1.	65 545	0	11 033	76 578	103 044
Kirjanpitoarvo 31.12.	65 545	0	8 970	74 514	76 578

Arvonalentumistestit tehdään IAS 36 -standardien mukaisesti liikearvoille vuosineljänneksittäin ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton.

Liikearvojen sekä testattavien arvojen jakautuminen liiketoiminta-alueille tilinpäätöshetkellä oli seuraavanlainen:

	Yksilöidyt aineet	Kohdistamaton		Testattava arvo
€ 000	tomat hyödykkeet	liikearvo	Muut erät	yhteensä
Enterprise Solutions	3 515	43 244	4 552	51 311
Mobile Solutions	4 941	22 301	4 411	31 654
Yhteensä	8 456	65 545	8 963	82 964

Enterprise Solutions -segmentin liikearvot liittyvät pääosin Sentera Oyj:n sekä Digia Sweden Ab:n ja Samstock Oy hankintaan. Mobile Solutions -segmentin liikearvot liittyvät pääosin Digia Oy:n ja SysOpen Oyj:n yhdistymiseen sekä Yomi Software Oy:n ja Sunrise Resources Oy:n hankintaan. Kohdistetut liikearvot on esitetty aineettomien oikeuksien ryhmässä "Muut aineettomat hyödykkeet" ja niiden poistoaika on 5–10 vuotta.

Muut erät käsittävät segmenttien arvioidun käyttöpääoman määrän ja käyttöomaisuuden.

Arvonalentumistestaus

Konserni on määritellyt operatiiviset segmentit rahavirtoja tuottaviksi yksiköiksi. Liikearvon arvonalentuminen testataan vertaamalla segmentin käyttöarvoa kirjanpitoarvoon. Käyttöarvot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja segmentin johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin ja ennusteisiin liiketoiminta-alueen tulevasta kehityksestä.

Enterprise Solutions -segmentin nykyarvot on määritelty ennustejaksolle käyttäen seuraavia oletuksia: Liikevaihto vuoden 2011 osalta viimeisimmän laaditun ennusteen mukaisesti ja sen jälkeen

liikevaihdon vuosittainen kasvu 3 prosenttia, liikevoitto vuoden 2011 osalta viimeisimmän laaditun ennusteen mukaisesti ja sen jälkeen 10 prosenttia sekä diskonttokorko 11,2 prosenttia. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu extrapoloimalla rahavirrat käyttämällä edellä esitettyjä oletuksia.

Mobile Solutions -segmentin nykyarvot on määritelty ennustejaksolle käyttäen seuraavia oletuksia: Liikevaihto vuoden 2011 osalta viimeisimmän laaditun ennusteen mukaisesti ja sen jälkeen liikevaihdon vuosittainen kasvu 0 prosenttia, liikevoitto vuoden 2011 osalta viimeisimmän laaditun ennusteen mukaisesti ja sen jälkeen 8 prosenttia sekä diskonttokorko 14,7 prosenttia. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu extrapoloimalla rahavirrat käyttämällä edellä esitettyjä oletuksia.

Liiketoiminnan kasvun on arvioitu olevan kriittisin tekijä segmenttien käyttöarvoja laskettaessa. Enterprise Solutions -segmentin liikearvon määrä edellyttää liiketoiminnan keskimääräistä kahden prosentin vuotuista kasvua ja viiden prosentin kannattavuutta. Mobile Solutions -segmentin liikearvon määrä edellyttää pitkällä aikavälillä liiketoiminnan säilyvän nykyisellä tasolla ja seitsemän prosentin kannattavuutta.

Tilinpäätöshetkellä Enterprise Solutions -segmentin käyttöarvo on 70,6 miljoonaa euroa segmentin kirjanpitoarvoa suurempi ja Mobile Solutions -segmentin käyttöarvo on 7,4 miljoonaa euroa segmentin kirjanpitoarvoa suurempi.

16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:

€ 000	1.1.2010	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut/ myydyt tytäryritykset	31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	76	-41	-	-	-	35
Vahvistetut tappiot	827	-138	-	-	-	690
Muut erät	309	-157	-	-	-	151
Yhteensä	1 212	-336	-	-	-	876

€ 000	1.1.2010	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut/ myydyt tytäryritykset	31.12.2010
Laskennalliset verovelat:
Yhdistelytoimenpiteistä	2 438	-449	-	-	-	1 989
Muut erät	234	-45	-	-	-	189
Yhteensä	2 672	-495	-	-	-	2 178

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana:

		Kirjattu	Kirjattu omaan		Ostetut/ myydyt
€ 000	1.1.2009	tuloslaskelmaan	pääomaan	Kurssierot	tytäryritykset	31.12.2009
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	112	-36	-	-	-	76
Vahvistetut tappiot	1 183	-356	-	-	-	827
Liiketoimintasiirtojen sisäinen kate	308	-308	-	-	-	0
Muut erät	150	159	-	-	-	309
Yhteensä	1 753	-542	-	-	-	1 212

€ 000	1.1.2009	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut/ myydyt tytäryritykset	31.12.2009
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	21	-21	-	-	-	0
Yhdistelytoimenpiteistä	3 027	-589	-	-	-	2 438
Muut erät	90	145	-	-	-	234
Yhteensä	3 138	-465	-	-	-	2 672

17. Myyntisaamiset ja muut saamiset

€ 000	2010	2009
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset	21 919	16 782
Vuokratakuutalletukset	374	543
Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	1 023	1 143
Siirtosaamiset	2 902	1 360
Muut saamiset	581	1 220
Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä	26 799	21 048

€ 000	2010	2009
Erääntymättä olevat myyntisaamiset	20 470	15 943
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	1 132	660
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	162	125
Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	154	54
Yhteensä	21 919	16 782

Tilikauden 2010 tilinpäätöksessä luottotappiovarausten määrä oli yhteensä 0,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä luottotappiovarauksen määrä oli yhteensä 0,1 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten ja vuokratakuutalletusten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Niiden tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät lakisääteisten vakuutusmaksujen jaksotuksiin sekä muihin jaksotettuihin kuluihin.

18. Rahavarat

€ 000	2010	2009
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkorahasto-osuudet	300	293
Pankkitilit	9 382	10 176
Yhteensä	9 682	10 469

19. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

	Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma (€ 000)
1.1.2009	20 853 645	2 085
Osakepääoman korotus	-	-
Osakeoptioiden käyttö	-	-
31.12.2009	20 853 645	2 085

	Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma (€ 000)
1.1.2010	20 853 645	2 085
Uusmerkintä	11 000	1
Osakeoptioiden käyttö	-	-
31.12.2010	20 864 645	2 086

Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta 2009). Kaikilla osakkeilla on samat oikeudet. Osakkeiden nimellisarvo on 0,1 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 4,8 miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa euroa 2009). Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiöllä oli tilinpäätöshetkellä hallussaan 220 703 kappaletta omia osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä vastaa 1,1 prosenttia osakkeiden lukumäärästä.

Ylikurssirahasto koostuu osakemerkinnässä osakkeesta maksetusta nimellisarvon ylittävästä määrästä. Muu rahasto muodostuu hankittujen liiketoimintojen käypään arvoon arvostamisesta konsernitilinpäätöksessä. Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet kurssierot. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

20. Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on ollut optiojärjestelyjä 15.9.1999 lähtien sekä osakepalkkioita osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää 31.5.2007 lähtien. Vuoden 2003 jälkeen myönnetyt optiot on kirjattu tilikaudesta 2005 alkaen tilinpäätöksiin IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin mukaisesti. Osakeperusteiset optiot raukeavat, mikäli niitä ei ole lunastettu optio-ohjelmassa erikseen määritellyn ajan kuluessa. Optiot menetetään myös henkilön lähtiessä yrityksen palveluksesta ennen oikeuden syntymistä.

Digian hallitus päätti 30.9.2009 tarjota avainhenkilöille optio-oikeuksien vaihtoa siten, että yksi Digian osake ja osakkeen arvoa vastaava käteisosuus annetaan kutakin kahtakymmentä (20) A-optiooikeutta, kutakin neljää (4) B-optio-oikeutta ja kutakin kahta ja kahta kolmannesta (2 2/3) C-optiooikeutta vastaan. Vaihtotarjouksen kohteena olivat yhtiön palveluksessa olevat 2005 optio-oikeuksien haltijat. Vaihtotarjous hyväksyttiin täysimääräisenä eli yhteensä 276 000 avainhenkilöiden hallussaolevaa 2005 optio-oikeutta vastaan maksettiin yhteensä 51 900 Digian osaketta sekä siirrettyjen osakkeiden arvoa vastaava määrä käteistä palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseksi. Vaihto toteutettiin olemassa olevilla Digian osakkeilla.

Tilikauden päättyessä kaikki 2005 optio-ohjelman A-optio-oikeudet ovat raeunneet. Ohjelman B-optiooikeuksia oli ulkopuolisten hallussa 11 000 kpl, loput ovat palautuneet yhtiölle. Ohjelman kaikki C-optiooikeudet ovat palautuneet yhtiölle. Yhtiölle palautuneita optio-oikeuksia ei tulla käyttämään osakemerkintään. Ulkona olevien optio-oikeuksien laimennusvaikutus oli 31.12.2010 enimmillään 0,001 %.

Tilikauden aikana konsernilla on ollut seuraavat optio-ohjelmat:

Optio-ohjelma 2005

Optio-ohjelman 2005 mukaisia optioita on 900 000 kappaletta, joista 300 000 merkitään tunnuksella 2005A, 300 000 tunnuksella 2005B ja 300 000 tunnuksella 2005C. Optio-oikeuksilla voi merkitä yhteensä enintään 900 000 kappaletta Digia Oyj:n osaketta.

Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella 2005B on 3,75 euroa (osinko-oikaistu) ja optio-oikeudella 2005C 3,78 euroa. Tunnuksen 2005A optio-oikeudet raukesivat 30.11.2009. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan osakkeen merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Osakkeen merkintähinta on kuitenkin aina vähintään osakkeen nimellisarvo. Osakkeiden merkintäaika

optio-oikeudella 2005A on 1.11.2007–30.11.2009, optio-oikeudella 2005B 1.11.2008–30.11.2010 ja optiooikeudella 2005C 1.11.2009–30.11.2011. Digia Oyj:n osakepääoma voi optio-oikeuksilla 2005A, 2005B ja 2005C tehtävien osakemerkintöjen seurauksena nousta enintään 90 000 eurolla ja osakkeiden lukumäärä enintään 900 000 uudella osakkeella. Digia Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön Digia Partners Oy:n hallussa oli 31.12.2010 optio-ohjelman 2005 mukaisia optioita yhteensä 578 000 kappaletta.

	Optio-oikeudet 2005
2010	2005A	2005B	2005C
Optioita enintään, kpl	300 000	300 000	300 000
Merkittäviä osakkeita per optio, kpl	1	1	1
Alkuperäinen merkintähinta *	4,33 €	3,98 €	3,93 €
Osinko-oikaisu	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Merkintähinta 31.12.2008	4,10 €	3,80 €	3,83 €
Merkintähinta 31.12.2009	rauennut	3,75 €	3,78 €
Merkintähinta 31.12.2010	rauennut	3,61 €	3,64 €
Vapautuminen, pvm	1.11.2007	1.11.2008	1.11.2009
Raukeaminen, pvm	30.11.2009	30.11.2010	30.11.2011
Juoksuaika, vuotta	rauennut	rauennut	0,9
Henkilöitä tilikauden päättyessä	rauennut	rauennut	ei enää sitova

Tilikauden 2010 tapahtumat
Määrät 1.1.2010
Optioita jaettu	-	148 000	60 000
Optioita palautunut	-	126 000	60 000
Optioita ulkona	-	22 000	0
Optioita varastossa	-	278 000	300 000
Tilikauden muutokset
Optioilla merkitty osakkeita	-	11 000	-
Määrät 31.12.2010
Optioita jaettu	-	148 000	60 000
Optioita palautunut	-	126 000	60 000
Optioilla merkitty (osakkeita ei vielä rekisteröity)	-	11 000	-
Optioita varastossa	-	278 000	300 000

* Tilikauden päättyessä voimassaolevien optio-oikeuksien merkintähinnat ovat määräytyneet seuraavasti: 2005A Digia Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä tammi-maaliskuun 2005 osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä 20. pörssipäivänä.

2005B Digia Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä tammi-maaliskuun 2006 osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä 20. pörssipäivänä.

2005C Digia Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä tammi-maaliskuun 2007 osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä 20. pörssipäivänä.

Merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.

Seuraavassa taulukossa on esitetty 31.12.2010 yhteenveto optioiden määrästä sekä merkintähinnoista:

	Optioita	Merkintähinnat
2010	yhteensä (kpl)	(painotettu)
Määrät 1.1.2010
Optioita jaettu	208 000	3,94 €
Optioita palautunut	186 000	3,92 €
Optioilla merkitty osakkeita	-	-
Optioita ulkona	22 000	-
Optioita varastossa	578 000	3,77 €
Tilikauden muutokset
Optioita jaettu	-	-
Optioita palautunut	-	-
Optioilla merkitty osakkeita	11000	3,61 €
Optioita rauennut	278 000	3,63 €
Määrät 31.12.2010
Optioita jaettu	208 000	-
Optioita palautunut	186 000	-
Optioilla merkitty osakkeita	11 000	-
Optioita merkitty (osakkeita ei vielä rekisteröity)	11 000	-
Optioita varastossa	578 000	-

Käyvän arvon määrittäminen

Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla. Optioille määritellään niiden myöntämishetkelle käypä arvo, joka kirjataan henkilöstökuluihin optioiden sitouttamisajalle. Myöntämishetki on hallituksen päätöspäivä. Optio-oikeuksista tai ohjelman puitteissa tehdystä vaihtotarjouksesta osakkeisiin ei aiheutunut kulua tilikaudella 2010 (2009: 348 378 euroa).

Vuoden 2009 vertailutiedot

Seuraavassa taulukossa on esitetty vertailutiedot 31.12.2009 tilanteesta:

	Optio-ohjelma
2009	2005A	2005B	2005C	Yhteensä	Merkintä hinta
Määrät 1.1.2009
Optioita jaettu	326 000	148 000	60 000	534 000	3,39 €
Optioita palautunut	106 000	33 000	-	139 000	4,03 €
Optioilla merkitty osakkeita	-	-	-	-	-
Optioita ulkona	220 000	115 000	60 000	395 000	3,97 €
Optioita varastossa	80 000	185 000	240 000	505 000	3,86 €
Tilikauden muutokset
Optioita jaettu	-	-	-
Optioita palautunut	123 000	93 000	60 000	276 000	3,89 €
Optioilla merkitty osakkeita	-	-	-	-	-
Merkintäjakson vaihdolla pai
notettu keskikurssi, € *	2,50	2,57	3,32	-	-
Optioita rauennut	300 000	-	-	300 000	4,05 €
Määrät 31.12.2009
Optioita jaettu	326 000	148 000	60 000	534 000	3,94 €
Optioita palautunut	229 000	126 000	60 000	415 000	3,92 €
Optioilla merkitty osakkeita	-	-	-	-	-
Optioita ulkona	-	22 000	-	22 000	-
Optioita varastossa	-	278 000	300 000	578 000	3,77 €

* Digian osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi vuonna tammi-marraskuussa 2009 (2005A) ja tammi-joulukuussa 2009 (2005B ja 2005C).

Osakepalkkiot

Optio-ohjelmien lisäksi yhtiöllä on osakepalkkioita osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Digia Oyj:n osakkeita ansaintajaksolta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus päättää järjestelmien ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä kullekin kohderyhmään kuuluvalle henkilölle hänen enimmäispalkkionsa määrän ansaintajaksolle.

Digian hallitus päätti 30.9.2009 yhtiön johdolle ja avainhenkilöille suunnatuista osakepalkkiojärjestelmistä seuraavaa:

Muutoksesta toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmän 2008 ehtoihin siten, että lokakuussa 2009 toteutettiin 100 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Palkkiolla korvattiin kokonaisuudessaan osakepalkkiojärjestelmä 2008.

Toimitusjohtajan uusi osakepalkkiojärjestelmä kattaa ansaintajaksot 2009 ja 2010. Yhteensä enintään 160 000 osakkeen arvoa vastaava määrä maksetaan järjestelmän puitteissa osakekohtaiseen tulokseen perustuen. Palkkio maksetaan käteisenä ja osakkeina puoliksi kumpanakin ja vapautetaan toimitusjohtajan käyttöön vuosittain tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.

Avainhenkilöille suunnatussa järjestelmässä maksetaan palkkiona yhteensä enintään 200 000 osakkeen arvoa vastaava määrä käteisenä (50 %) ja osakkeina (50 %). Ansaintajaksoja ovat 2009, 2010, 2011 ja 2012. Palkkio maksetaan ilman luovutusrajoituksia tasaerin vuosittain tammikuussa 30.1.2010 alkaen hallituksen asettamien tavoitteiden toteutumiseen perustuen, edellyttäen että avainhenkilön työsuhde on voimassa palkkion maksupäivänä.

Digian hallitus päätti 27.5.2010 uudesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä yhtiön toimitusjohtajalle ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille seuraavaa:

Järjestelmässä on neljä ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010–2013. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat konsernin osakekohtainen tulos ja konsernin liikevaihdon kasvu verrattuna budjettiin hallituksen erikseen tarkemmin päättämin tavoin.

Järjestelmän mukaan ansaintajaksolta 2010 maksetaan yhteensä enintään 40 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio ja ansaintajaksoilta 2011–2013 kultakin enintään 200 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio. Maksettavista palkkioista puolet maksetaan toimitusjohtajalle ja puolet johtoryhmän muille jäsenille yhteensä. Palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä puoliksi kumpanakin. Rahapalkkio käytetään ensisijaisesti palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi.

Järjestelmä jatkaa vuonna 2009 käyttöön otettuja konsernin johtoryhmän ja yhtiön toimitusjohtajan osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, jotka jäävät voimaan aiemmin päätetyn mukaisesti.

Järjestelmien perustiedot on listattu alla olevaan taulukkoon:

	Johtoryhmän osakepalkkio	TJ:n osakepalkkio	Avainhenkilöiden osakepalkkio
	järjestelmä	järjestelmä	järjestelmä
31.12.2010	2010–2013	2009–2010	2009–2012
Myöntämispäivä	27.5.2010	30.9.2009	30.9.2009
Instrumentti	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa
Kohderyhmä	Johtoryhmä	Toimitusjohtaja	Avainhenkilöt
Osakepalkkioita enintään kpl *	640 000	160 000	200 000
Ansaintajakso alkaa, pvm	28.5.2010	1.10.2009	1.10.2009
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.3.2011/ 31.3. 2012/ 31.3.2013/ 31.3.2014	30.3.2010/ 30.3.2011	30.1.2010/ 30.1.2011/ 30.1.2012/ 30.1.2013
Oikeuden syntymäehdot	Osakekohtainen tulos, liikevaihdon kasvu ja työssä olovelvoite	Osakekohtainen tulos, työssä olovelvoite	Tuloskriteeri, työssäolovelvoite
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3,2	1,5	3,3
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	0,2	0,2	2,1
Henkilöitä (31.12.2010)	7	1	30

* Osakkeina maksettavan palkkion yhteydessä maksetaan rahaa palkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.

Osakepalkkiojärjestelmien tapahtumat tilikaudella 2010 esitetään alla olevassa taulukossa. Koska myös osakepalkkion mahdollinen käteisosuus kirjataan osakeperusteiseksi kuluksi, on määrät alla esitetty bruttomääräisinä eli osakepalkkiolukumäärät sisältävät mahdollista rahaosuutta vastaavan määrän osakkeita.

Tilikauden 2010 tapahtumat	Johtoryhmän osakepalkkio järjestelmä 2010–2013	TJ:n osakepalkkio järjestelmä 2009–2010	Avain henkilöiden osakepalkkio järjestelmä 2009–2012	Yhteensä
Bruttomäärät 1.1.2010 **
Kauden alussa ulkona olleet	0	160 000	200 000	360 000
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	640 000	0	0	640 000
Kaudella menetetyt	0	35 000	4 498	39 498
Kaudella toteutetut	0	45 000	45 502	90 502
Kaudella rauenneet	0	0	0	0
Bruttomäärät 31.12.2010 **
Kauden lopussa ulkona olevat
Kauden lopussa	640 000	80 000	150 000	870 000
toteutettavissa olevat	640 000	80 000	150 000	870 000

** Määrät sisältävät osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).

Käyvän arvon määrittäminen

Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Kun osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten Digian osakkeen hinnan mukaisesti.

Osakepalkkiojärjestelmien kuluvaikutus vuoden 2010 tulokseen

€ 000 Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan	Johtoryhmän osakepalkkio järjestelmä 2010–2013	TJ:n osakepalkkio järjestelmä 2009–2010	Avain henkilöiden osakepalkkio järjestelmä 2009–2012	Yhteensä
Tilikauden kulu
osakeperusteiset maksut	156	295	268	720
Tilikauden kulu
osakeperusteiset
maksut, oma pääoma	72	96	100	267
Osakeperusteisista maksuista
aiheutuva velka 31.12.2010	84	101	114	299

Vuoden 2009 vertailutiedot

€ 000 Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan	TJ osake palkkio 2008	TJ osake palkkio 2009	TJ osake palkkio 2009- 2010	Avainhenki löiden osa kepalkkio järjestelmä 2009–2012	Yhteensä
Tilikauden kulu
osakeperusteiset maksut, €	58	306	99	113	576

21. Varaukset

Varausten muutokset vuoden 2010 aikana:

€ 000	Uudelleen järjestelyvaraus	Tappiolliset sopimukset	Yhteensä
1.1.2010	895	157	1 052
Varausten lisäykset	-	79	79
Käytetyt varaukset	-895	-103	-998
Käyttämättömien varausten peruutukset	-	-	-
31.12.2010	0	133	133

Varausten muutokset vuoden 2009 aikana:

	Uudelleen	Tappiolliset
€ 000	järjestelyvaraus	sopimukset	Yhteensä
1.1.2009	0	432	432
Varausten lisäykset	895	157	1 052
Käytetyt varaukset	-	-432	-432
Käyttämättömien varausten peruutukset	-	-	-
31.12.2009	895	157	1 052

Uudelleenjärjestelyvaraus

Uudelleenjärjestelyvaraus liittyy yritysostojen yhteydessä tehtyihin yhtiöiden uudelleen strukturointiin ja liiketoimintojen uudelleen järjestelyyn.

Vuoden 2009 aikana toimintaedellytyksiä parantaakseen käynnistettiin toimenpiteet toimipisteverkostonsa tiivistämiseksi paremmin markkinoiden tarpeita vastaavaksi ja asiakasvaatimusten

22. Rahoitusvelat

mukaisten riittävän suurien osaamiskeskittymien synnyttämiseksi. Toimenpiteet käsittivät yhtiön Kuopion, Turun, Lahden ja Vaasan toimipisteiden lakkauttamisen sekä työvoiman vähentämisen Porin toimipisteessä tietyillä osaamisalueilla. Edellä mainittujen toimenpiteiden vuoksi yhtiö teki vuoden 2009 tilinpäätökseen toiminnan uudelleenjärjestelyvarauksen, jonka suuruus on 0,9 miljoonaa euroa. Varaus on purettu tilikauden 2010 aikana suunnitellun mukaisesti.

Tappiolliset sopimukset

Kiinteähintaisista projekteista muodostetaan tappiovaraus, mikäli käy ilmeiseksi, että projektin valmiiksi saattamiseksi joudutaan tekemään merkittävästi enemmän työtä, kuin mitä projektin myynnin yhteydessä on ennakoitu ja mitä asiakkaalta voidaan sopimuksen perusteella laskuttaa.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 oli yhteensä kuusi kiinteähintaista projektia, joista on muodostettu tappiovaraus vielä jäljellä olevan työmäärän perusteella.

	2010	2009	2010	2009
€ 000	Käyvät arvot	Käyvät arvot	Tasearvot	Tasearvot
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Pankkilaina	14 701	20 081	16 000	23 000
Pääomalaina	41	79	44	89
Rahoitusleasingvelat	507	478	565	513
Yhteensä	15 249	20 639	16 609	23 601
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Pankkilaina	5 797	5 797	6 000	6 000
Pääomalaina	41	73	44	82
Rahoitusleasingvelat	636	716	662	745
Yhteensä	6 474	6 586	6 706	6 827
Yhteensä	21 723	27 225	23 316	30 429

Velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla lainojen pääomat tilinpäätöshetkeen käyttäen diskonttokorkoa 7,86 %, joka on määritelty toimialan yleinen riskitaso huomioiden.

Digia sopi 3.2.2009 kolmivuotisesta lainajärjestelystä, joka korvasi yhtiön vanhan lainakannan kokonaisuudessaan. Lainajärjestelyn rahoittajina ovat Pohjola Pankki ja Nordea Pankki sekä Varma. Paketti sisälsi 42 miljoonan kolmivuotisen pankkirahoituksen lisäksi 8 miljoonan euron TyEL-takaisinlainan. Lisäksi pakettiin sisältyi enintään 5 miljoonan luottolimiitti. Rahoituspaketin osana yhtiö sopi yhtiön vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuden ylläpitoon liittyvistä sopimusehdoista. Sopimukseen liittyvät kovenanttiehtot muodostuvat seuraavista tunnusluvuista: liikevoitto ennen poistoja (EBITDA) suhteessa nettovelkoihin, omavaraisuusaste sekä nettovelkaantumisaste.

Yhtiön lainoihin liittyviä kovenanttiehtoja on muutettu siten, että vuoden 2011 aikana voidaan jakaa osinkona 50 % konsernin tilikauden 2010 nettotuloksesta.

Yhtiö on tilikauden aikana lyhentänyt lainakantaansa yhteensä 7,0 miljoonalla eurolla niin, että lainakanta oli tilikauden päättyessä yhteensä 22 miljoonaa euroa. Lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja ne ovat sidottu Euribor-korkoon lisättynä marginaalilla. Lainojen keskimääräinen korkoprosentti on tilikaudella 2010 2,8 % (3,4 % tilikaudella 2009). Lainojen vakuudeksi on pantattu Digia Finland Oy:n ja Digia Financial Software Oy:n osakkeet.

Pääomalaina on TEKESin tuotekehitykseen myöntämää lainaa. Laina on kiinteäkorkoinen ja sen korko on ollut 31.12.2010 saakka välillä 1,0 %–3,0 %. Rahoitusleasingvelkojen efektiivinen korko tilikaudella 2010 oli 4,48 % (4,99 % tilikaudella 2009).

Seuraavat taulukot kuvaavat sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia tilikaudella 2010 ja vertailukaudella 2009. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät korkomaksut sekä pääoman takaisinmaksut:

Korolliset velat erääntyvät seuraavasti:
------------------------------------------	--

Vuosi, € 000	2010	2009
2010	-	6 827
2011	6 706	6 447
2012	14 886	15 640
2013	1 194	1 515
Myöhemmin	530	0
Yhteensä	23 316	30 429

2–5 vuotta
1 528
0
223
1 751

€ 000
31.12.2009	Tasearvo	Rahavirta	alle 1 vuosi	1–2 vuotta	2–5 vuotta
Pankkilainat	29 000	30 715	6 872	6 675	17 169
Pääomalainat	170	174	84	45	45
Rahoitusleasingvelat	1 259	1 311	785	410	116
Yhteensä	30 429	32 200	7 741	7 130	17 330

23. Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

€ 000	2010	2009
Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	695	785
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	580	525
Yli viiden vuoden kuluessa	-	-
Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien nykyarvo Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa Yli viiden vuoden kuluessa	662 565 -	705 437 -
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	48	51
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	1 227	1 311

Rahoitusleasingsopimukset käsittävät IT-laitteita ja ovat 2–3 vuoden mittaisia.

24. Korottomat velat

€ 000	2010	2009
Pitkäaikaiset
Laskennalliset verovelat	2 178	2 672
Yhteensä	2 178	2 672
Lyhytaikaiset, jaksotettuun hankintame
noon arvostetut rahoitusvelat
Ostovelat	2 353	1 575
Yhteensä	2 353	1 575
Muut lyhytaikaiset korottomat velat
Saadut ennakkomaksut	769	1 400
Siirtovelat	11 569	11 098
Varaukset	133	1 052
Verovelka	1 369	551
Muut velat	6 340	5 793
Yhteensä	20 181	19 894
Korottomat velat yhteensä	24 712	24 141

Lyhytaikaisten korottomien velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat vuosilomapalkan jaksotuksesta sekä jaksotetuista palkka- ja palkkiovarauksista.

25. Muut vuokrasopimukset

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

€ 000	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa	3 988	5 053
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	2 412	2 477
Yli viiden vuoden kuluessa	-	-
Yhteensä	6 400	7 530

Konserni on vuokrannut kaikki käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 3–5 vuotta ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Konserni on myös vuokrannut huoltoleasingsopimuksilla autoja. Huoltoleasingsopimusten pituus on normaalisti kolme vuotta.

26. Vastuusitoumukset

€ 000	2010	2009
Omasta puolesta annetut vakuudet
Muut	767	905
Yhteensä	767	905

Muut vastuusitoumukset liittyvät tehtyihin takuutalletuksiin ja pantattuihin korkorahasto-osuuksiin luottolimiitin vakuudeksi. Luottolimiittiä käytetään toimitilojen vuokravakuutena. Lisäksi erään sisältyy tehty talletusvakuus, joka on pantattu.

27. Konsernin omistamat osakkeet ja osuudet

			Omistus	Osuus ää
Konserniyritykset	Kotipaikka	Kotimaa	osuus	nivallasta
Digia Oyj	Helsinki	Suomi	Emoyhtiö
Digia Estonia Oü *	Tallinna	Viro	100 %	100 %
Digia Financial Software Oy	Jyväskylä	Suomi	100 %	100 %
Digia Finland Oy	Helsinki	Suomi	100 %	100 %
Digia Hong Kong Ltd *	Hong Kong	Kiina	100 %	100 %
Digia Service Oy	Jyväskylä	Suomi	100 %	100 %
Digia Software (Chengdu) Co. Ltd	Chengdu	Kiina	100 %	100 %
Digia Sweden Ab	Tukholma	Ruotsi	100 %	100 %
OOO Digia RUS	Pietari	Venäjä	100 %	100 %
Sunrise Resources Oy	Helsinki	Suomi	100 %	100 %
Digia Partners Oy *	Helsinki	Suomi	100 %	100 %
Microext Oy *	Helsinki	Suomi	100 %	100 %

* Yhtiöillä ei ole liiketoimintaa

Muut osakkeet ja osuudet	€ 000
Keimola Golf Club Oy	7
Kiinteistö Oy Rukan Kuukkeli	62
Kytäjä Golf Oy	39
Vierumäki Golf Oy	17
Vierumäki Golf Club Oy	35
Vierumäen Loma-aika Oy	138
Vierumäen Kuntoharju Oy	270
Rikunniemen Huolto Oy	6
Tahko Golf Club Oy	39
Tahkovuorenpeikko Oy	11
Muut	3
Yhteensä	627

28. Lähipiiritapahtumat

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset. Konsernin lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet.

Toimitusjohtajalle sekä konsernin johdolle on maksettu tilikaudella palkkoja ja palkkioita sisältäen luontaisedut seuraavasti:

€ 000	2010	2009
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 893	1 505
Osakepalkkiot	285	574
Yhteensä	2 178	2 079

Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle on maksettu palkkoja ja palkkioita vuonna 2010 seuraavasti:

		€ 000
Kyttälä Pertti	Hallituksen puheenjohtaja	64
Mehtälä Martti	Hallituksen varapuheenjohtaja	42
Ingman Robert	Hallituksen jäsen	24
Karvinen Kari	Hallituksen jäsen	31
Sivonen Pekka	Hallituksen jäsen	25
Uhari Tommi	Hallituksen jäsen	25
Virtanen Marjatta	Hallituksen jäsen	26
Mäkijärvi Heikki	Hallituksen jäsen 3.3.2010 saakka	6
Pasanen Jari	Hallituksen jäsen 3.3.2010 saakka	6
Varelius Juha	Toimitusjohtaja	515
Yhteensä		764

Osakepalkkiojärjestelmistä on annettu tarkempi kuvaus liitetiedossa 20 Osakeperusteiset maksut sekä erillisessä selvityksessä yhtiön hallinnointi- ja valvontajärjestelmästä. Lähipiirin kanssa palveluiden myynteihin liittyvät liiketapahtumat olivat yhteensä 14,7 tuhatta euroa (8,4 tuhatta euroa 2009). Tavaroiden ja palveluiden ostoihin liittyvät liiketapahtumat olivat yhteensä 16,2 tuhatta euroa (14,7 tuhatta euroa 2009). Konsernilla ei ole lähipiirilainoja.

29. Rahoitusriskien hallinta

Digia Oyj:n sisäinen ja ulkoinen rahoitus sekä rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin emoyhtiön rahoitustoimintoon. Konsernin emoyhtiön rahoitustoiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta ja rahoituksen riittävyydestä sekä korko- ja valuuttariskin hallinnoimisesta. Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja varainhankintariski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa.

Valuuttariski

Konserni ei liiketoiminnassaan merkittävästi altistu valuuttariskeille. Konsernin liiketoiminnassa keskeisimmät valuuttariskit liittyvät Ruotsin kruunuun, Venäjän ruplaan ja Kiinan yuanin. Konsernilla on Ruotsin, Venäjän ja Kiinan tytäryhtiöiden osalta 1,9 miljoonan euron valuuttasijoitus, johon liittyy muuntoeroriskiä kun valuuttamääräiset sijoitukset muunnetaan euroiksi. Konserni ei ole suojannut näitä investointeja. Tilinpäätöksessä konsernin valuuttamääräiset myyntisaamiset olivat yhteensä noin 0,3 miljoonaa euroa koostuen Ruotsin kruunun ja Kiinan yuanin määräisistä saamisista. Valuuttamääräiset ostovelat olivat yhteensä noin 0,4 miljoonaa euroa, jotka olivat pääosin Ruotsin kruunun ja Kiinan Yuanin määräisiä.Valuuttariskit liittyen myyntisaamisiin ja ostovelkoihin hallitaan tarvittaessa valuuttatermiineillä. Tilikauden lopussa konsernilla ei ollut voimassa yhtään termiinisopimusta.

Korkoriski

Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen pankkilainaan, jonka korko on ollut sidottu Euriborkorkoon. Markkinakorkojen muutoksilla on suora vaikutus konsernin tuleviin korkomaksuihin. Tilikaudella 2010 pitkäaikaisen pankkilainan korkoprosentti on vaihdellut välillä 2,3 % –2,9 %. (tilikaudella 2009 korkoprosentti oli 2,3 % –4,6 %). Mikäli pitkäaikaisen pankkilainan korko muuttuu +/- 1 %, sen tulosvaikutus korkokuluihin vuositasolla olisi 0,2 miljoonaa euroa. Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus kokonaisuudessaan ei ole merkittävä. Koron kehitystä seurataan konsernissa systemaattisesti ja sitä käsitellään eri elimissä. Mahdolliset korkosuojaukset tehdään tilanteeseen sopivimmilla suojausinstrumenteilla.

Luottoriski

Konsernin asiakkaat ovat pääasiassa tunnettuja ja maksukykyisiä koti- ja ulkomaisia yrityksiä, eikä konsernilla siten ole merkittäviä luottoriskejä. Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Palveluja ja tuotteita myydään vain hyvän luottokelpoisuuden omaaville yrityksille. Sijoitustransaktioiden vastapuolet ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavia yrityksiä. Kaupalliseen toimintaan liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti operatiivisten yksiköiden vastuulla. Emoyhtiön talousosasto tarjoaa keskitetysti asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja valvoo, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan sovitun rahoituspolitiikan periaatteita. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä luottotappiovarauksen määrä oli yhteensä 0,1 miljoonaa euroa (2009 0,1 miljoonaa euroa). Myyntisaamisten ikäanalyysi tilikausilta 2010 ja 2009 on esitetty liitetiedossa 17.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomalla luottolimiitillä sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Nostamattoman luottolimiitin määrä 31.12.2010 oli 5,0 miljoonaa euroa. Konserni ylläpitää välitöntä maksuvalmiuttaan kassanhallintaratkaisuiden, kuten konsernitilien ja pankkilimiittien avulla. Likvidit varat 31.12.2010 olivat yhteensä 9,7 miljoonaa euroa. Sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi diskontatuista pääomista ja korkomaksuista tilinpäätöksessä 2010 ja 2009 on esitetty liitetiedossa 22.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2010 lopussa 10 634 tuhatta euroa (31.12.2009: 19 960 tuhatta euroa). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahavaroilla. Korollisilla veloilla on pääosin rahoitettu konsernin yrityshankintoja ja nettovelkaantumisaste tilikauden 2010 lopussa oli 20 % (2009 34 %).

Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2010 ja 31.12.2009 oli seuraava:

€ 000	2010	2009
Korolliset velat	20 316	30 429
Rahavarat	9 682	10 469
Korolliset nettovelat	10 634	19 960
Oma pääoma yhteensä	67 411	58 184
Nettovelkaantumisaste (Net gearing), %	20 %	34 %

30. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

€ 000	2010	2009	2008	2007	2006
Toiminnan laajuus
Liikevaihto, € 000	130 825	120 335	123 203	105 839	84 968
- muutos edelliseen vuoteen, %	9 %	-2 %	16 %	25 %	40 %
Bruttoinvestoinnit, € 000	1 965	1 342	2 512	1 979	1 876
- % liikevaihdosta	2 %	1 %	2 %	2 %	2 %
Aktivoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan	-	-	-	-	256
- % liikevaihdosta	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %
Henkilöstön määrä 31.12.	1 558	1 471	1 337	1 155	1 087
Henkilöstö keskimäärin	1 508	1 387	1 314	1 116	981
Kannattavuus
Liikevoitto, € 000	17 164	-7 796	13 437	11 080	8 354
- % liikevaihdosta	13 %	-6 %	11 %	10 %	10 %
Tilikauden voitto, € 000	17 164	-13 664	7 409	5 871	4 867
- % liikevaihdosta	13 %	-11 %	6 %	6 %	6 %
Oman pääoman tuotto, %	18 %	-21 %	11 %	9 %	8 %
Sijoitetun pääoman tuotto, %	19 %	-7 %	11 %	9 %	9 %
Rahoitus ja taloudellinen asema
Korollinen vieras pääoma, € 000	23 316	30 429	56 950	56 413	56 664
Rahavarat, € 000	9 682	10 469	18 879	11 739	11 506
Nettovelkaantumisaste (Net gearing), %	20 %	34 %	53 %	65 %	72 %
Omavaraisuusaste, %	59 %	52 %	47 %	47 %	44 %
Liiketoiminnan rahavirta, € 000	11 066	20 232	15 473	6 157	5 756
Osingot (maksettu)	2 885	1 025	2 041	1 625	930
Tulos/osake, eur, laimentamaton	0,56	-0,67	0,36	0,29	0,25
Tulos/osake, eur, laimennettu	0,56	-0,67	0,36	0,29	0,25
Oma pääoma/osake	3,23	2,79	3,46	3,32	3,10
Osinko/osake (2010 ehdotus)	0,27	0,14	0,05	0,10	0,08
Osinko/tulos	48 %	-	14 %	35 %	32 %
Efektiivinen osinkotuotto	5 %	4 %	3 %	3 %	2 %
Hinta/voitto-suhde (PE)	8,98	-	5,17	10,39	13,70
Osakkeen alin kaupantekokurssi	3,38	1,39	1,73	2,93	3,00
Osakkeen ylin kaupantekokurssi	5,89	3,88	3,35	4,26	4,97
Osakkeen keskikurssi	5,01	2,72	2,83	3,77	3,75
Osakekannan markkina-arvo	104 949	71 528	38 788	61 079	69 669
Osakevaihto, kpl	7 260 278	9 123 589	7 321 002	9 583 795	13 899 149
Osakevaihto, %	35 %	45 %	36 %	47 %	71 %

Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana on 20 855 020 kappaletta. Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu lukumäärän painotettu keskiarvo on 20 860 207 kappaletta. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa on 20 643 942 kappaletta. Yhtiöllä on tilikauden lopussa hallussaan 129 964 kappaletta omia osakkeita ja lisäksi yhtiö on rahoittanut 300 000 yhtiön osakkeen hankinnan käytettäväksi yhtiön avainhenkilöiden kannustinjärjestelmiin. Tilikauden lopussa näistä osakkeista on jakamatta ja Evli Pankki Oyj:n hallussa 90 739 osaketta. Omien osakkeiden osto-ohjelma lopetettiin hallituksen päätöksellä 3.2.2009.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI):
Voitto tai tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)	x 100
Oman pääoman tuotto-% (ROE):
Voitto tai tappio ennen veroja – verot
Oma pääoma + vähemmistöosuus (keskiarvo)	x 100
Omavaraisuusaste (%):
Oma pääoma + vähemmistöosuus
Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Tulos/osake:
Tulos ennen veroja - verot +/- vähemmistöosuus
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Osinko/osake:
Kokonaisosinko
Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
Osinko/tulos %:
Osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos	x 100
Nettovelkaantumisaste (Net gearing):
Korollinen vieras pääoma - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit
Oma pääoma	x 100
Efektiivinen osinkotuotto-%:
Osakekohtainen osinko
Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi	x 100
Hinta/voitto -suhde (P/E):
Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Osakekohtainen tulos

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

€	Liitetieto	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liikevaihto	1	7 971 700,00	8 277 619,00
Liiketoiminnan muut tuotot	2	36 975,00	21 905,00
Henkilöstökulut	3	-4 674 170,53	-4 537 220,03
Poistot ja arvonalentumiset	4	-236 026,63	-853 996,90
Muut liiketoiminnan kulut	5	-2 836 101,90	-2 993 412,43
		-7 646 299,06	-8 384 629,36
Liikevoitto		262 375,94	-85 105,36
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-1 666 790,36	-3 016 448,01
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja		-1 404 414,42	-3 101 553,37
Satunnaiset erät		5 500 000,00	8 600 000,00
Voitto ennen veroja		4 095 585,58	5 498 446,63
Tuloverot	7	-1 149 554,11	-1 570 680,66
Tilikauden voitto		2 946 031,47	3 927 765,97

Emoyhtiön tase (FAS)

€	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	8
Aineettomat oikeudet		273 675,61	421 224,63
Muut pitkävaikutteiset menot		0,00	777,51
		273 675,61	422 002,14
Aineelliset hyödykkeet	9
Maa- ja vesialueet		16 818,79	16 818,79
Rakennukset ja rakennelmat		97 253,53	103 846,99
Koneet ja kalusto		44 322,44	79 925,06
		158 394,76	200 596,84
Sijoitukset	10
Osuudet saman konsernin yrityksissä		114 078 367,38	114 078 367,38
Muut osakkeet ja osuudet		606 292,32	606 292,32
		114 684 659,70	114 684 659,70
Pysyvät vastaavat yhteensä		115 116 730,07	115 307 252,68
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset	11
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		6 335 115,00	9 430 272,94
Muut saamiset		212 120,54	276 800,10
Siirtosaamiset		272 595,74	261 815,24
		6 819 831,28	9 968 888,28
Rahat ja pankkisaamiset		8 134 952,75	8 345 559,84
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		14 954 784,03	18 314 448,12
Vastaavaa yhteensä		130 071 514,10	133 621 700,80

€	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		2 086 464,50	2 085 364,50
Uusmerkintä		39 710,00	0
Ylikurssirahasto		7 899 485,80	7 899 485,80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		35 486 427,82	35 447 817,82
Edellisten tilikausien tulos		3 486 757,45	2 177 767,16
Tilikauden tulos		2 946 031,47	3 927 765,97
Oma pääoma yhteensä		51 944 877,04	51 538 201,25
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta		13 000 000,00	18 000 000,00
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat		88 141,00	161 510,01
Lyhytaikaiset korolliset velat		4 000 000,00	4 000 000,00
Velat saman konsernin yrityksille		59 928 367,18	58 489 943,46
Muut velat		280 365,50	707 874,37
Siirtovelat		829 763,38	724 171,71
		65 126 637,06	64 083 499,50
Vieras pääoma yhteensä		78 126 637,06	82 083 499,55
Vastattavaa yhteensä		130 071 514,10	133 621 700,80

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

€ 000	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden voitto	2 946	3 927
Oikaisut tilikauden tulokseen	-2 448	-3 159
Käyttöpääoman muutos	4 711	7 627
Maksetut korot	-621	-1 758
Saadut korot	11	83
Maksetut verot	-1 495	-2 422
Liiketoiminnan rahavirta	3 104	4 298
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-46	-16
Tytäryhtiöhankinnat	-	-
Investointien rahavirta	-46	-16
Rahoituksen rahavirta:
Maksullinen osakeanti	79	-
Omien osakkeiden hankinta	-	-33
Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset	-4 000	-57 000
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-1 000	-18 000
Lyhytaikaisten lainojen nostot	-	4 000
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-	38 000
Konsernirahoituserät *	4 537	37 580
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-2 885	-1 025
Rahoituksen rahavirta	-3 269	3 522
Rahavarojen muutos	-211	7 805
Rahavarat tilikauden alussa	8 345	540
Rahavarojen muutos	-211	7 805
Rahavarat tilikauden lopussa	8 135	8 345

* Konsernirahoituserät käsittävät emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden välisten lainojen ja saamisten muutokset.

Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet (FAS)

Yrityksen perustiedot

Digia Oyj on Digia-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Hiomotie 19, 00380 Helsinki. Digia Oyj:n liiketoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt ovat Digia Finland Oy (joka omistaa tytäryhtiöt Digia Financial Software Oy:n ja Digia Service Oy:n), Sunrise Resources Oy, Digia Sweden Ab.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti (FAS, Finnish accounting standards). Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin. Hankintamenoon perustuva kirjanpitoarvo on alennettu tarvittaessa käypää arvoa vastaavaksi.

Emoyhtiö on 1.6.2005 alkaen toiminut konsernin hallintoyhtiönä ja veloittanut konserniyhtiöitä suoritetuista palveluista.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu lakisääteisillä eläkevakuutuksilla. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat vakuutusyhtiöltä saatuun vahvistukseen. Eläkekulut kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasing-maksut

Leasing-maksut on käsitelty vuosikuluina.

Satunnaiset erät

Satunnaisina tuottoina ja kuluina esitetään merkittävät kertaluonteiset tuotot ja kulut, jotka eivät liity varsinaiseen liiketoimintaan. Tilikaudella 2010 ja 2009 satunnaisiin eriin on kirjattu saadut konserniavustukset.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteena olevat pitoajat ovat seuraavat:

Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	5 vuotta
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	25 vuotta
Koneet ja kalusto	3–8 vuotta

Vuosikuluksi on kirjattu ne käyttöomaisuushankinnat, joiden taloudellinen pitoaika on alle kolme vuotta.

Emoyhtiön liitetiedot

1. Liikevaihto

Liikevaihdon jakautuminen

€ 000	2010	2009
Konsernin hallintopalvelut	7 972	8 278
Konserni yhteensä	7 972	8 278

2. Liiketoiminnan muut tuotot

€ 000	2010	2009
Muut	37	22
Yhteensä	37	22

3. Henkilöstöä ja toimielinten

jäseniä koskevat tiedot

€ 000	2010	2009
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	764	1 220
Muut palkat ja palkkiot	3 260	2 520
Eläkevakuutusmaksut	532	618
Muut henkilöstökulut	118	179
Yhteensä	4 674	4 537
Henkilöstön määrä 31.12.	2010	2009
Johto ja hallinto	47	46

Yhteensä 47 46

4. Poistot ja arvonalentumiset

€ 000	2010	2009
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	236	258
Arvonalentumiset	-	596
Yhteensä	236	854

5. Tilintarkastajien palkkiot

€ 000	2010	2009
Tilintarkastus	80	91
Muut lakisääteiset toimeksiannot	1	1
Veroneuvonta	10	7
Muut palvelut	12	19
Yhteensä	103	118

6. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

€ 000	2010	2009
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	-	-
Korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	-	-
Korko- ja rahoitustuotot muilta	11	66
Yhteensä	11	66

Rahoituskulut

€ 000	2010	2009
Rahoitusarvopaperien arvonalentumiset	-	-
Korkokulut konserniyrityksille	765	660
Korkokulut muille yrityksille	513	1 494
Lainojen hoitokulut	80	826
Muut rahoituskulut	320	102
Yhteensä	1 678	3 082

7. Tuloverot

€ 000	2010	2009
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-280	-665
Tuloverot satunnaisesta toiminnasta	1 430	2 236
Yhteensä	1 150	1 571

Jaksotuseroista sekä kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset verosaamiset on olennaisuuden periaatetta noudattaen jätetty kirjaamatta taseeseen. Laskennallisten verosaamisten määrä tilikauden päättyessä on 137 278,70 euroa.

8. Aineettomat hyödykkeet

€ 000	Aineettomat oikeudet	Muut pitkä vaikutteiset menot	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Hankintameno 1.1.	1 809	655	2 464	2 460
Lisäykset	35	-	35	4
Vähennykset	-	-	-	-
Hankintameno 31.12.	1 844	655	2 499	2 464
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1 388	-654	-2 042	-1 846
Poistot	-183	-1	-184	-196
Arvonalentumiset	-	-	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1 571	-655	-2 226	-2 042
Kirjanpitoarvo 1.1.	421	1	422	614
Kirjanpitoarvo 31.12.	274	0	274	422

9. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

		Rakennukset ja
€ 000	Maa- ja vesialueet	rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Hankintameno 1.1.	17	162	1 843	2 022	2 009
Lisäykset	-	-	10	10	13
Vähennykset	-	-	-	-	-
Hankintameno 31.12.	17	162	1 853	2 032	2 022
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	-59	-1 762	-1 821	-1 759
Poistot	-	-7	-46	-53	-62
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-
Vähennykset	-	-	-	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	-66	-1 808	-1 874	-1 821
Kirjanpitoarvo 1.1.	17	104	81	201	249
Kirjanpitoarvo 31.12.	17	97	44	158	201

10. Sijoitukset

	Sijoitukset tytär	Muut osakkeet
€ 000	yhtiöosakkeisiin	ja osuudet	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Hankintameno 1.1.	114 078	606	114 685	115 281
Lisäykset	-	-	-	-
Vähennykset	-	-	-	-596
Hankintameno 31.12.	114 078	606	114 685	114 685
Kirjanpitoarvo 1.1.	114 078	606	114 685	115 281
Kirjanpitoarvo 31.12.	114 078	606	114 685	114 685

Erittely muista osakkeista ja osuuksista

Konserniyritykset	Kotipaikka	Kotimaa	Omistusosuus	Osuus äänivallasta
Digia Hong Kong Ltd	Hong Kong	Kiina	100 %	100 %
Digia Estonia Oü	Tallinna	Viro	100 %	100 %
Digia Sweden AB	Tukholma	Ruotsi	100 %	100 %
Digia Finland Oy	Helsinki	Suomi	100 %	100 %
Sunrise Resources Oy	Helsinki	Suomi	100 %	100 %
Digia Partners Oy	Helsinki	Suomi	100 %	100 %

Muut osakkeet ja osuudet	€ 000
Kiinteistö Oy Rukan Kuukkeli	62
Kytäjä Golf Oy	39
Vierumäki Golf Oy	17
Vierumäki Golf Club Oy	35
Vierumäen Loma-aika Oy	138
Vierumäen Kuntoharju Oy	270
Rikunniemen Huolto Oy	6
Tahko Golf Club Oy	39
Yhteensä	606

11. Lyhytaikaiset saamiset

€ 000	2010	2009
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	-	7
Siirtosaamiset	5 534	8 622
Lainat	801	801
Muut saamiset	212	277
Siirtosaamiset	273	262
Yhteensä	6 820	9 969

12. Oma pääoma

€ 000	2010	2009
Osakepääoma 1.1.	2 085	2 085
Uusmerkintä	1	-
Nimellisarvon alennus	-	-
Osakepääoma 31.12.	2 086	2 085
Ylikurssirahasto 1.1.	7 899	7 899
Siirto vapaaseen omaan pääomaan	-	-
Ylikurssirahasto 31.12.	7 899	7 899
Uusmerkintä	40	-
Sidottu oma pääoma yhteensä	10 026	9 985
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	35 448	34 938
Osakepääoman korotus	39	-
Omat osakkeet	-	510
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	35 486	35 448
Tulos edellisiltä tilikausilta 1.1.	6 106	2 989
Osingonjako	-2 885	-1 024
Omat osakkeet	-	-169
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet	85	383
Tulos edellisiltä tilikausilta 31.12.	3 487	2 178
Tilikauden tulos	2 946	3 928
Vapaa oma pääoma yhteensä	41 919	41 553
Oma pääoma yhteensä	51 945	51 538

Laskelma vapaasta omasta pääomasta 31.12.

€ 000	2010	2009
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	35 486	35 448
Tulos edellisiltä tilikausilta	3 487	2 178
Tilikauden tulos	2 946	3 928
Yhteensä	41 919	41 553

13. Pitkäaikainen vieras pääoma

€ 000	2010	2009
Lainat rahoituslaitoksilta	13 000	18 000
Yhteensä	13 000	18 000

14. Lyhytaikainen vieras pääoma

€ 000 2010		2009
Korollinen
Lyhytaikaiset korolliset velat	4 000	4 000
Velat saman konsernin yrityksille
Lainat	59 201	57 636
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	63 201	61 636
Koroton
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	284	301
Siirtovelat	443	553
Muille
Ostovelat	88	162
Muut velat	280	708
Siirtovelat	830	724
Koroton lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	1 925	2 447
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	65 127	64 083

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat vuosilomapalkan jaksotuksesta, jaksotetuista palkka- ja palkkiovarauksista.

15. Vastuusitoumukset

Leasing-vuokravastuut

€ 000	2010	2009
Alkaneella tilikaudella maksettavat	150	158
Myöhemmin maksettavat	148	157
Yhteensä	298	315

Muut vuokravastuut

€ 000	2010	2009
Alkaneella tilikaudella maksettavat	2 036	1 879
Myöhemmin maksettavat	835	648
Yhteensä	2 872	2 526

Muut vastuut

€ 000	2010	2009
Muut	140	147
Yhteensä	140	147

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsinki 3. helmikuuta 2011

Pertti Kyttälä Hallituksen puheenjohtaja	Robert Ingman	Kari Karvinen
Martti Mehtälä	Pekka Sivonen	Tommi Uhari
Marjatta Virtanen	Juha Varelius Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Helsinki 3. helmikuuta 2011

Ernst & Young Oy KHT Yhteisö

Heikki Ilkka

KHT

Tilintarkastuskertomus

Digia Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Digia Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 3.2.2011

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Heikki Ilkka KHT

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Kirjanpitokirjat

Päiväkirjat	Sähköinen arkisto e-Office
Pääkirja	Sähköinen arkisto e-Office
Myyntireskontra	Atk-osakirjanpitona
Ostoreskontra	Atk-osakirjanpitona
Palkkakirjanpito	Atk-osakirjanpitona
Tasekirja	Erikseen sidottuna
Tase-erittelyt	Erikseen sidottuna
Tositelajit ja säilyttämistapa	31.12.2016 asti
ALV-tositteet	Paperitositteina
Automaattikirjaukset	Paperitositteina
Eurocard-tositteet	Paperitositteina
Jaksotukset	Paperitulosteena päiväkirjassa
Pankkitositteet	Paperitositteina
Matka- ja kululaskut	Paperitositteina
Myyntilaskut	Paperitositteina
Myyntisuoritukset	Paperitositteina
Muistiotositteet	Paperitositteina
Ostolaskut	Sähköinen arkisto e-Office
Ostomaksut	Paperitulosteena päiväkirjassa
Palkkatositteet	Paperitositteina

Tietoja osakkeenomistajille Pörssitiedotteet

Digian sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on antaa pääomamarkkinoille avointa ja luotettavaa tietoa Digiasta ja sen toimintaympäristöstä, jotta markkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun käsityksen Digiasta sijoituskohteena.

Digian osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla, toimialaluokassa Informaatioteknologia, sarjassa pienet yhtiöt.

Sijoittajasuhteet

Talousjohtaja Harri Savolainen Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 harri.j.savolainen(at)digia.com

Viestintäpäällikkö Camilla Lindfors Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 camilla.lindfors(at)digia.com

Taloudelliset tiedotteet 2011

Digia Oyj julkaisee tilikaudella 2011 seuraavat taloudelliset tiedotteet suomeksi ja englanniksi:

• Osavuosikatsaus 1-3/2011: perjantai 29.4.2011 klo 9.00
• Osavuosikatsaus 1-6/2011: torstai 11.8.2011 klo 9.00
• Osavuosikatsaus 1-9/2011: perjantai 28.10.2011 klo 9.00

Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 16.3.2011 kello 10.00 alkaen yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Valimotie 21, 00380 Helsinki.

Vuosikertomusten ja muiden julkaisujen tilaus

Digia Oyj, Viestintä Valimotie 21, 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 invest(at)digia.com Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet ovat saatavilla yhtiön internet-sivuilta osoitteessa www.digia.fi. Vuoden 2010 vuosikertomus on julkaistu verkkoversiona osoitteessa http://vuosikertomus2010.digia.com. Vuosikertomuksen voi myös tilata tulostettuna pdfversiona osoitteesta invest@digia.com.

Osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajan osoitteen muuttuessa pyydämme ilmoittamaan uuden osoitteen sille arvo-osuusrekisterin pitäjälle, jossa osakkaan arvo-osuustili on.

Taloudelliset tiedotteet

04.02.2010	Digia Oyj tilinpäätöstiedote 2009: Digian opera tiivinen tulos kaikkien aikojen paras
10.02.2010	Digia Oyj:n tilinpäätös 2009 julkaistu
29.04.2010	Digia Oyj:n ensimmäinen vuosineljännes 2010: Liikevaihto kas voi 6,4 prosenttia, liikevoitto oli 14,2 prosenttia liikevaihdosta
12.08.2010	Digia Oyj:n Q2 2010: Liikevaihto kasvoi selvästi (12,9 %), kannattavuus pysyi hyvänä (13,6 %)
29.10.2010	Digia Oyj:n kolmas vuosineljännes 2010: Liikevaihdon kasvu jat kui (+ 6,6 %) kannattavuuden pysyessä hyvänä (EBIT 10,9 %)

Muut pörssitiedotteet

05.02.2010	Kutsu Digia Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen
05.02.2010	Muutoksia Digian hallituksessa
10.02.2010	Digian vuosikooste 2009
11.02.2010	Digia Oyj:n sähköinen vuosikertomus julkaistu
03.03.2010	Digia Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen
	järjestäytyminen
31.03.2010	Muutos Digian kolmannen vuosineljänneksen tulosjulkistusaikatauluun
27.05.2010	Digian johdolle uusi tulokseen ja kasvuun perustuva kannustinjärjestelmä
15.11.2010	Digia Oyj: Optio-oikeuksilla merkityt osakkeet
24.11.2010	Digian tulosjulkistukset ja yhtiökokous vuonna 2011

Osaketietoa

Osakepääoma ja osakkeet

Osakkeen nimellisarvo on 0,10 euroa. Osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä 31.12.2010 oli 20 864 645. Digialla oli 31.12.2010 Suomen Arvopaperikeskus Oy:n mukaan yhteensä 5 540 osakkeenomistajaa.

Osakkeenomistaja	Osakkeiden määrä	Osuus osak keista ja äänistä
Ingman Group Oy Ab	3 000 000	14,4 %
Sivonen Pekka	2 631 613	12,6 %
Hallikainen Jyrki	2 135 463	10,2 %
Karvinen Kari	1 353 901	6,5 %
Savolainen Matti	1 270 659	6,1 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	750 000	3,6 %
Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarekisteröity)	641 068	3,1 %
OMXBS/Skandinaviska Enskilda Banken AB (Hallintarekisteröity)	363 005	1,7 %
Etola Oy	200 000	1,0 %
Ahonen Olli	183 050	0,9 %

Kymmenen suurinta omistajaa olivat: Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2010

Osakkeiden lukumäärä	Osuus omistuksista	Osuus osak keista ja äänistä
1–100	21,6 %	0,4 %
101–1 000	59,1 %	7,2 %
1 001–10 000	17,5 %	12,7 %
10 001–100 000	1,4 %	10,8 %
100 001–1 000 000	0,3 %	19,1 %
1 000 001–3 000 000	0,1 %	49,8 %

Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2010

	Osuus omistuksista	Osuus osakkeista
Yritykset	5,0 %	19,6 %
Rahoitus ja vakuutus	0,3 %	7,1 %
Julkisyhteisöt	0,1 %	3,6 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,3 %	0,6 %
Kotitaloudet	94,0 %	68,0 %
Ulkomaat	0,3 %	1,1 %

Digian toimipaikat

Valtakunnallinen vaihdenumeromme on 010 313 3000

HELSINKI

Pääkonttori Valimotie 21 00380 Helsinki Puh. 010 313 3000 Faksi 010 313 3700

PORI

Pohjoisranta 11 F 28100 Pori Puh. 010 313 3000 Faksi 010 313 4411

PIETARI

8 Beloostrovskaya str Saint-Petersburg, Russia,197342 Puh./Faksi +7 812 655 0340/41

JYVÄSKYLÄ

Piippukatu 11 40100 Jyväskylä Puh. 010 313 3000 Faksi 010 313 4700

RAUMA Isokatu 21 26100 Rauma

Puh. 010 313 3000 Faksi 010 313 2110

CHENGDU

8F, Building D5 Tianfu Software Park, Tianfu Avenue Chengdu 610015, China Puh. +86 28 6685 6966 Faksi +86 28 6685 6966-115

LAPPEENRANTA

Laserkatu 6 53850 Lappeenranta Puh. 010 313 3000 Faksi 010 313 4961

TAMPERE

Åkerlundinkatu 11 33100 Tampere Puh. 010 313 3000 Faksi 010 313 2120

PEKING

2001, 20F, East Ocean Centre 24A, Jianguomenwai Avenue, Changyang Beijing, China Puh. +86 10 6515 5271 Faksi +86 10 8518 5950

OULU

Sepänkatu 20 90100 Oulu Puh. 010 313 3000 Faksi 010 313 4022

TUKHOLMA

Kungsgatan 8, 4 tr. SE-11143 Stockholm, Sweden Puh. +46 8 5723 6400 Faksi +46 8 5723 6401