Consti Oyj — Interim / Quarterly Report 2019

Jul 26, 2019

Consti Yhtiöt Oyj puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2019

Consti Yhtiöt Oyj puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2019

CONSTI YHTIÖT OYJ PUOLIVUOSIKATSAUS 26.7.2019, KLO 8.30                                                         

Consti Yhtiöt Oyj puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2019                                                

LIIKEVAIHTO KASVOI, LIIKETULOS KÄÄNTYI VOITOLLISEKSI

4–6/2019 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 4–6/2018):

·Liikevaihto 81,2 (77,8) milj. euroa; kasvua 4,4 %

·Käyttökate 1,0 (2,1) milj. euroa ja käyttökateprosentti 1,3 % (2,7 %)

·Liikevoitto 0,1 (1,7) milj. euroa ja liikevoittoprosentti 0,1% (2,1 %)

·Tilauskanta 226,8 (286,2) milj. euroa, muutos -20,8 %

·Vapaa kassavirta 2,7 (2,2) milj. euroa

·Osakekohtainen tulos -0,04 (0,16) euroa

1–6/2019 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–6/2018):

·Liikevaihto 154,7 (140,0) milj. euroa; kasvua 10,5 %

·Käyttökate 1,5 (2,3) milj. euroa ja käyttökateprosentti 1,0 % (1,7 %)

·Liiketulos -0,3 (1,5) milj. euroa ja liiketulosprosentti -0,2 % (1,0 %)

·Vapaa kassavirta -0,7 (-5,6) milj. euroa

·Osakekohtainen tulos -0,11 (0,12) euroa

Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2019:Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2019 liiketulos paranee vuoteen 2018 verrattuna.

AVAINLUVUT (1 000€)	4-6/ 2019	4-6/ 2018	Muutos %	1-6/ 2019	1-6/ 2018	Muutos %	1-12/ 2018
Liikevaihto	81 225	77 773	4,4 %	154 705	140 041	10,5 %	315 762
Käyttökate	1 030	2 084	-50,6 %	1 515	2 315	-34,5 %	-464
Käyttökateprosentti, %	1,3 %	2,7 %		1,0 %	1,7 %		-0,1 %
Liikevoitto/-tappio	120	1 664	-92,8 %	-278	1 464		-2 126
Liikevoitto/-tappio prosentti, %	0,1 %	2,1 %		-0,2 %	1,0 %		-0,7 %
Katsauskauden tulos	-205	1 194		-691	907		-2 330
Tilauskanta				226 765	286 201	-20,8 %	225 082
Vapaa kassavirta	2 748	2 229	23,3 %	-728	-5 572	86,9 %	-7 140
Kassavirtasuhde, %	266,9 %	107,0 %		n/a	n/a		n/a
Korollinen nettovelka				22 007	18 455	19,2 %	19 582
Velkaantumisaste, %				85,2 %	69,7 %		83,6 %
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI %				-7,5 %	-3,8 %		-4,5 %
Henkilöstö kauden lopussa				1 097	1 153	-4,9 %	1 046
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€)	-0,04	0,16		-0,11	0,12		-0,30
IFRS 16 –standardin vaikutukset raportoituihin lukuihin on kuvattu puolivuosikatsauksen taulukko-osan laadintaperiaatteissa.

Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti

”Vuoden toisen neljänneksen liikevaihtomme kasvoi 4,4 prosenttia vertailuvuodesta ja oli 81,2 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti erityisesti suurten peruskorjaushankkeidemme volyyminousu katsauskauden aikana. Kesäkuussa luovutimme muun muassa mittavan peruskorjauksen kokeneen hotelli Scandic Marskin tilaajalle.

Huhti-kesäkuun liiketuloksemme parani edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja nousi voitolliseksi. Liiketoimintamme kannattavuus kehittyi pääosin positiivisesti toisen vuosineljänneksen aikana, mutta liiketulostamme heikensi edelleen olennaisesti yksittäisen arvokiinteistön käyttötarkoitusmuutosprojektin jäljellä olevien suoritteiden toteutus. Ilman kyseisen projektin negatiivista tulosvaikutusta huhti-kesäkuun liiketuloksemme olisi parantunut merkittävästi edellisvuoteen nähden. Projekti on alkanut alkuvuonna 2017 ja katsauskauden päättyessä kohde oli lähes valmis.

Kesäkuun lopun tilauskantamme oli 226,8 miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi 0,7 prosenttia edellisen tilikauden lopun tilauskantaan verrattuna mutta oli 20,8 prosenttia vertailukautta pienempi. Saimme huhti-kesäkuun aikana uusia tilauksia 57,4 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 35,2 prosentin laskua vahvaan vertailukauteen nähden. Uusien tilausten kehityksessä heijastuu edellisvuonna konserninlaajuisesti käyttöönotettu valikoivampi ja tiukempi tarjoustoiminta sekä käynnissä olevien suurten peruskorjaushankkeiden sitomat resurssit. Kokonaisuutena tilauskantamme laatu on tasaisesti parantunut alkuvuoden aikana tappiollisten hankkeiden osuuden laskettua selkeästi vuodenvaihdetta matalammalle tasolle.

Katsauskaudella jatkoimme yhtiön kannattavuutta ja kilpailukykyä parantavan käänneohjelmamme jalkautusta. Uuden organisaatiorakenteen mukaiset liiketoiminta-alueet ovat kehittäneet toimintaansa odotustemme mukaisesti. Liiketoimintamme johtaminen on siirtynyt lähemmäksi työmaatoteutusta, minkä lisäksi olemme parantaneet organisaation riskienhallintaa ja reagointikykyä. Etenemme määrätietoisesti kohti kustannussäästötavoitteemme saavuttamista. Kannattavuutta ja suorituskykyä parantavien toimenpiteidemme ansiosta katsauskauden kiinteät kulumme olivat vertailukautta matalammat. Tulemme jatkamaan käänneohjelmamme läpiviemistä myös vuoden toisella vuosipuoliskolla muun muassa tehostamalla liiketoimintaa tukevia sisäisiä palveluitamme.

Korjausrakentamisen ja taloteknisten palveluiden markkinaympäristö jatkui hyvänä vuoden toisella neljänneksellä. Uudisrakentamisen ennakoitu hidastuminen ei ole vielä heijastunut korjausrakentamisen markkinoihin. Tämänhetkisen markkina- ja liiketoimintanäkemyksemme mukaan uskomme korjausrakentamisen ja taloteknisten palveluiden kysynnän pysyvän hyvällä tasolla myös loppuvuonna. Odotan suorituskykymme jatkavan parantumistaan vuoden 2019 toisella puoliskolla.”

Toimintaympäristö ja näkymät vuodelle 2019

Ammattimaisen korjausrakentamisen määrä on kasvanut Suomessa viimeiset 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti ja ylittänyt parhaimmillaan uudisrakentamisen arvon. Muuhun Eurooppaan verrattuna kasvu on ollut rakennuskantamme iästä johtuen ripeää. Korjausrakentamisen arvo talonrakennuksessa vuonna 2018 oli arviolta noin 13,0 miljardia euroa.

Eurooppalainen rakennusalan markkinatutkimuslaitos Euroconstruct arvioi kesäkuun 2019 ennusteessaan talonrakentamisen supistuvan vuonna 2019 noin 0,9 prosenttia edellisvuodesta. Muutoksen taustalla on arvio uudisrakentamisen kehityksestä. Ennusteessaan Euroconstruct arvioi uudisrakentamisen supistuvan 3,2 prosenttia, kun taas korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan 1,7 prosenttia edellisvuodesta.

Myös Rakennusteollisuus ry (RT) arvioi huhtikuun 2019 suhdannekatsauksessaan korjausrakentamisen jatkavan noin 1,8 prosentin kasvua vuonna 2019. RT:n mukaan korjausrakentamisen kasvu painottuu asuinrakennuksiin ja sijoittuu kasvuseuduille. RT:n katsauksessa myös toimitilapuolen korjaamisen arvioidaan vilkastuvan hidastuvasta talouskasvusta huolimatta, sillä vanhenevaa toimitilakantaa korjataan uuteen käyttöön siellä, missä sille löytyy taloudellisia perusteita. RT:n katsauksessa kasvua odotetaan myös koulujen korjauksissa, mutta samalla todetaan, että sote-ratkaisun lykkääntymisen seurauksena sairaaloiden korjaushankkeisiin saattaa liittyä epävarmuutta.

Viimeisimmät tilastot uudistuotannon lupa- ja aloitusmääristä viittaavat siihen, että rakentaminen tulee hidastumaan pitkän nousun jälkeen talouskasvun rauhoittuessa. Lupa- ja aloitusmäärien kehityksestä huolimatta rakentamisen volyymi on edelleen korkealla tasolla, mistä johtuen muun muassa tietyn alihankintaosaamisen saatavuudessa on yhä haasteita. Toteutuessaan uudistuotannon volyymin laskulla odotetaan olevan kahtalainen vaikutus korjausrakentamisen markkinaan. Rakentamisen arvoketjun paineen hellittäessä resurssien saatavuuden ja laadun odotetaan paranevan, mutta toisaalta kilpailun erityisesti suurista korjaushankkeista odotetaan lisääntyvän.

Korjausrakentamisesta yli puolet on asuinrakennusten korjauksia. Korjausrakentamisen painottuminen asuinrakennuksiin selittyy pitkälti rakennuskannan iällä. Tällä hetkellä Suomessa korjataan pääosin 1960- ja 1970-luvun rakennuskantaa. Seuraavaksi vuorossa ovat 1970-luvun loppupuolen ja 1980-luvun rakennukset, joita on merkittävästi enemmän. 1970- ja 1980-luvun asuinrakennuskannasta lähes puolet koostuu kerrostaloista. Tilastokeskuksen kesäkuussa 2019 julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2018 kerrostalojen korjaamisesta reilu kolmannes kohdistui talotekniikkaan, vajaa kolmannes ulkopintoihin ja loput muihin rakenteisiin.

Rakennusten ikääntymisen lisäksi korjausrakentamisen, talotekniikan ja kiinteistöteknisen huollon tarvetta ylläpitävät kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset, kaupungistuminen, tarve muuntaa rakennuksia uuteen käyttötarkoitukseen, taloautomatiikan kehittyminen sekä ikääntyvän väestön synnyttämä tarve esteettömille tiloille. Myös ilmastonmuutos lisää erityisesti julkisivukorjausten ja -huollon tarvetta.

Consti arvioi, että sen koko vuoden 2019 liiketulos paranee vuoteen 2018 verrattuna.

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 26.7.2019 klo 10.00 Hotel Havenin Haven 1 -kokoustilassa, osoitteessa Unioninkatu 17, Helsinki. Tilaisuutta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Joni Sorsanen.

Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2019

Consti Yhtiöt Oyj julkaisee vuonna 2019 vielä yhden osavuosikatsauksen:

• Osavuosikatsaus 1-9/2019 julkaistaan 25.10.2019

CONSTI YHTIÖT OYJ

Lisätietoja:

Esa Korkeela, toimitusjohtaja, Consti Yhtiöt Oyj, Puh. +358 40 730 8568

Joni Sorsanen, talousjohtaja, Consti Yhtiöt Oyj, Puh. +358 50 443 3045

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Oy

Keskeiset tiedotusvälineet

www.consti.fi

Consti on yksi Suomen johtavia korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneitä yhtiöitä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä liiketoiminta-aluetta: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2018 Consti-konsernin liikevaihto oli 316 miljoonaa euroa, ja se työllistää yli 1000 korjausrakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.

Consti Yhtiöt Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI. www.consti.fi

Liitteet: