Consti Oyj — Annual Report 2025

Mar 11, 2026

Sisältö

Consti lyhyesti	4
Toimitusjohtajan katsaus	6
Strategia	8
Hallituksen toimintakertomus	14
Kestävyysraportti	23
Tilinpäätös	85
Konsernin laaja tuloslaskelma	86
Konsernitase	87
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	88
Konsernin rahavirtalaskelma	89
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	90
Emoyhtiö	117
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS	118
Emoyhtiön tase, FAS	119
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS	121
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS	122
Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset	130
Tilintarkastuskertomus	132
Kestävyysraportin varmennuskertomus	134
ESEF-tilinpäätöksen varmennusraportti	135
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	136
Hallitus	141
Johtoryhmä	142
Tunnusluvut ja tietoa osakkeenomistajille	145
Tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat	146
Tietoa sijoittajille ja osakkeenomistajille	148
Consti sijoituskohteena	150

Tämä PDF-muotoinen vuosikertomus on vapaaehtoinen julkaisu, joka ei ole ESEF-asetuksen (European Single Electronic Format) mukainen xHTML-dokumentti. ESEF-asetuksen mukainen tilinpäätös ja toimintakertomus on saatavilla osoitteesta: https://investor.consti.fi/

LIIKEVAIHTO 336,2 MILJ. €

Henkilöstö 981

TULOS PER OSAKE 0,86 €

AVAINLUVUT (milj. €)	2021	2022	2023	2024	2025
Liikevaihto	288,8	305,2	320,6	326,7	336,2
Käyttökate	9,2	14,9	15,9	14,3	13,0
Käyttökateprosentti (%)	3,2 %	4,9 %	5,0 %	4,4 %	3,9 %
Oikaistu liiketulos	9,5	11,4	12,3	10,2	9,4
Oikaistu liiketulosprosentti (%)	3,3 %	3,7 %	3,9 %	3,1 %	2,8 %
Liiketulos	5,7	11,4	12,3	10,2	9,4
Liiketulosprosentti (%)	2,0 %	3,7 %	3,9 %	3,1 %	2,8 %
Katsauskauden tulos	3,7	8,5	9,0	7,1	6,8
Osakekohtainen tulos,laimentamaton (€)	0,47	1,10	1,17	0,91	0,86
Osinko/osake (€)	0,45	0,60	0,70	0,70	0,72 *
Tilauskanta	218,6	246,7	270,0	240,1	208,2
Uudet tilaukset	275,1	283,7	280,0	259,0	250,7
Vapaa kassavirta	5,5	18,0	13,1	7,2	16,8
Kassavirtasuhde (%)	59,3 %	120,6 %	82,2 %	50,5 %	129,2 %
Korollinen nettovelka	14,3	3,9	-0,9	2,7	-4,9
Omavaraisuusaste (%)	29,8 %	32,9 %	38,6 %	41,3 %	43,1 %
Velkaantumisaste (%)	44,7 %	10,7 %	-2,3 %	6,1 %	-10,9 %
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI (%)	9,2 %	18,3 %	20,8 %	17,4 %	16,0 %
Henkilöstö kauden lopussa	961	975	1 008	1 012	981

* Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle

OIKAISTU LIIKETULOS (milj. €)

* Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja vähennettynä investoinneilla aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin

VAPAA KASSAVIRTA (milj. €)*

LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN

CONSTI LYHYESTI

Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille. Lisäksi tarjontaan kuuluvat palveluurakointi sekä huolto- ja ylläpitopalvelut. Toiminta on keskittynyt Suomen kasvukeskuksiin.

Liiketoiminta on jaettu neljään toimialaan:

• Taloyhtiöt
• Yritykset
• Julkiset
• Talotekniikka

Consti-konsernin emoyhtiö on Consti Oyj. Konserniin kuuluivat vuoden 2025 lopussa emoyhtiön kokonaan omistamina tytäryhtiöinä Consti Korjausrakentaminen Oy, Consti Talotekniikka Oy ja Sähkö-Huhta Oy. Liiketoiminta raportoidaan yhtenä segmenttinä, minkä lisäksi liikevaihto raportoidaan toimialoittain.

Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä.

LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUMA JA TOIMIPAIKAT

Constin liiketoiminnan kehitys jatkui vuonna 2025 vakaana haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Liikevaihtomme kasvoi 2,9 prosenttia ja oli 336 miljoonaa euroa.

Pystyimme myös ylläpitämään kohtuullista kannattavuustasoa, vaikka se jäikin pitkän aikavälin tavoitteistamme. Liiketuloksemme oli 9,4 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia liikevaihdosta, kun vastaavat luvut vuotta aiemmin olivat 10,2 miljoonaa euroa ja 3,1 prosenttia liikevaihdosta.

Tase- ja likviditeettiasemamme oli vuoden lopussa erinomaisella tasolla. Vapaa kassavirta parani ja velkaantumisaste pieneni merkittävästi. Uskomme, että vahva taloudellinen asemamme ja kykymme toimittaa moninaisia projekteja pienistä palvelu-urakoista laajoihin rakennushankkeisiin suosii Constin kaltaista rakentamisen ja talotekniikan moniosaajaa.

Rakentamisen kokonaismarkkinan arvioidaan kasvaneen vuonna 2025 kolme prosenttia edellisvuodesta, mutta korjausrakentamisen markkinan arvioidaan supistuneen edelleen. Uudisrakentamisen heikkona pysynyt kysyntä ja yksityisten kiinteistösijoitusyhtiöiden varovaisuus käynnistää uusia korjaushankkeita on pitänyt yllä kireää kilpailua sekä korjaushankkeista että taloteknisistä urakoista.

Kokonaisuutena onnistuimme siis kohtalaisen hyvin kompensoimaan rakentamisen pitkittyneen matalasuhdanteen vaikutukset parantamalla operatiivista tehokkuuttamme.

Korjausrakentamisen tarvelähtöisyys näkyy tällä hetkellä selkeimmin taloyhtiöiden kysynnässä, ja onnistuimmekin kasvattamaan liikevaihtoamme Taloyhtiöt-toimialalla. Muilla toimialoillamme eli Yrityksissä, Julkisissa ja Talotekniikassa liikevaihto sen sijaan supistui.

Taloyhtiöosaamisemme sai alalla tunnustusta, kun Constin toteuttamat linjasaneerauskohteet sijoittuivat hienosti ensimmäiselle ja toiselle sijalle Vuoden linjasaneeraus -kilpailussa ja julkisivukohteemme sai kunniamaininnan Vuoden julkisivuremontti -kilpailussa. Syksyllä vastaanottamamme RALA-laatupalkinto on tunnustus pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä johtamisen sekä henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi.

Olemme myös onnistuneet strategisessa tavoitteessamme laajentua rakentamisen arvoketjussa. Siitä ovat osoituksena useat onnistuneet kokonaisvastuurakentamisen (KVR) mallilla toteutukseen päätyneet taloyhtiöiden linjasaneeraukset sekä yhteistoiminnalliset, erityisesti rakentajan hankekehitys- ja suunnittelunohjauskyvykkyyttä vaativat, kehitysvaiheessa olevat hankkeet.

Vuoden 2025 aikana jatkoimme aktiivista mutta kurinalaista tarjoustoimintaamme. Kireä kilpailutilanne ja heikko kysyntä vaikuttivat kuitenkin tilauskertymäämme. Saimme vuoden aikana uusia tilauksia 251 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 3,2 prosentin laskua vertailukauteen nähden. Kokonaisuutena tilauskantamme supistui noin 13 prosenttia ja oli vuoden lopussa 208 miljoonaa euroa. Saatujen tilausten määrä ei ollut tavoitteidemme mukainen, mutta olemme tyytyväisiä tilausten laatuun.

Lisäksi tilauskantaamme vahvistaa vuoden 2026 alussa Senaattikiinteistöjen kanssa allekirjoitettu sopimus Valtioneuvoston linnan rakennushankkeesta. Sen rakennustyöt käynnistyvät elokuussa 2026 ja niiden on määrä valmistua vuoden 2030 aikana.

Perusteet rakentamisen käänteelle ovat olemassa inflaation hidastumisen, korkotason vakiintumisen sekä ostovoiman nousun myötä, mutta toimintaympäristön epävarmuus painaa yhä näkymiä.

Kulunut vuosi oli Constin 10. vuosi pörssiyhtiönä. Näen, että pörssitaipaleemme on vahvistanut asemaamme vastuullisena, pitkäjänteisenä ja luotettavana rakennusalan toimijana. Kymmenen vuoden aikana olemme laajentaneet osaamistamme muun muassa energiakorjauksiin ja uudisrakentamiseen ja lisänneet valmiuksiamme palvella rivitaloyhtiöitä. Listautumisen mukanaan tuoma säännöllinen raportointi kertoo numeroiden lisäksi aiempaa avoimemmin myös strategiastamme ja sen toteutumisesta.

Strategiamme mukaisesti haemme kasvua vastaamalla vanhenevan rakennuskannan, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen luomaan kysyntään. Tarvetta korjaus- ja muutosrakentamiselle lisäävät myös yhteiskunnalliset muutokset, kuten väestön vanheneminen, tilankäytön uudet tarpeet ja kasvaneet vaatimukset tilojen käyttömukavuudelle.

Näemme Constissa korjausrakentamisen kestävänä vaihtoehtona purkamiselle ja haluamme olla tämän kehityksen edelläkävijä.

Lämmin kiitos kaikille asiakkaillemme, sijoittajillemme ja muille yhteistyökumppaneillemme hyvästä yhteistyöstä sekä kaikille constilaisille heidän sitoutuneesta ja määrätietoisesta työstään vuonna 2025.

Esa Korkeela Toimitusjohtaja

LIIKETOIMINNAN KEHITYS JATKUI VAKAANA Toimitusjohtajan katsaus

* Kassavirtasuhde on vapaa kassavirta jaettuna käyttökatteella. Vapaa kassavirta on operatiivinen kassavirta ennen rahoituskuluja ja veroja vähennettynä investoinneilla aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

vastaamalla vanhenevan rakennuskannan, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen luomaan kysyntään.

RAKENTAMISEN JA TALOTEKNIIKAN MONIOSAAJA

Kasvamme sekä rakentamisessa että talotekniikassa uskoen asiakaslähtöiseen, tehokkaaseen, osaavaan ja vastuulliseen toteutukseen

Constin tavoitteena on kasvaa rakentamisessa ja talotekniikassa vastaamalla vanhenevan rakennuskannan, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen luomaan kysyntään. Tarvetta korjausrakentamiselle lisäävät myös tilankäytön muutokset esimerkiksi työelämässä ja vähittäiskaupassa.

Consti hakee markkinoita nopeampaa kasvua sekä rakentamisen että talotekniikan markkinoilta. Yhtiön kannattavuustavoitteena on yli viiden prosentin liikevoittomarginaali. Sekä rakentamisessa että talotekniikassa kasvu perustuu nykyisen liiketoiminnan kannattavaan kehittämiseen.

Osana strategian toteuttamista Consti pyrkii laajentumaan rakentamisen arvoketjussa, minkä osoituksena on useat onnistuneet kokonaisvastuurakentamisen (KVR) mallilla toteutukseen päätyneet Taloyhtiöt-toimialan linjasaneeraushankkeet sekä useat yhteistoiminnalliset, erityisesti rakentajan hankekehitys- ja suunnittelunohjauskyvykkyyttä vaativat, kehitysvaiheessa olevat hankkeet. Constin strategisten tavoitteiden edistymistä tukee myös monipuolisten hankemuotojen ja sopimusmallien hyödyntäminen. Allianssimalli oli vuonna 2025 käytössä laajoissa sairaalahankkeissa. Näiden lisäksi Consti valittiin marraskuussa 2025 kärkihankeallianssimallilla toteutettavan Valtioneuvoston linnan hankkeen rakentamisen palveluntuottajaksi.

Consti pyrkii strategiakaudella 2024–2027 lisäksi vahvistamaan erikoisosaamistaan muun muassa julkisivukorjauksissa ja maanrakentamiseen liittyvissä prosesseissa. Kasvumahdollisuuksia nähdään myös teollisuuden asiakkaissa.

Talotekniikassa tavoitteena on kasvattaa urakointia, jatkuvaluonteisia kiinteistöpalveluita ja kokonaisvaltaisia energiaratkaisuja. Tavoitteena on edelleen saada Constin osaaminen laajemmin käyttöön rakentamisen koko arvoketjussa hankekehityksestä kunnossapitoon.

Vastuullisuuden kehittämisessä Consti keskittyy työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yhä useammin lähtökohta korjausrakentamiselle joko energiatehokkuuden parantamisen kautta tai vaihtoehtona rakennuksen purkamiselle. Tutkimusten mukaan rakennuksen korjaaminen ja kehittäminen tuottaa pitkälläkin aikavälillä pienemmän hiilijalanjäljen kuin olemassa olevan rakennuksen korvaaminen vastaavan laajuisella uudisrakennuksella. Energiakorjausten rinnalla Constissa kehitetään palveluja niin, että niissä otetaan huomioon ilmastonmuutoksen tuomat vaatimukset esimerkiksi rakennuksen ulkovaipalle ja kunnossapidolle. Constin tavoitteena on olla alan edelläkävijöitä vastuullisuudessa.

Vahva kasvu Taloyhtiöt-toimialalla

Vuonna 2025 Consti onnistui jälleen kasvattamaan liikevaihtoaan, vaikka korjausrakentamisen markkina supistui ja koko talonrakentamisen markkinakin kasvoi vain hieman.

Toimialoista Taloyhtiöt kasvatti liikevaihtoaan merkittävästi. Sen osuus konsernin liikevaihdosta nousi 27 prosentista 33 prosenttiin. Constin osaaminen näkyi vahvasti sekä Vuoden julkisivu- että Vuoden linjasaneeraus -kilpailuissa hyvin menestyneissä kohteissa; As Oy Mejan julkisivukorjaus Helsingin Punavuoressa sai kunniamaininnan perinteisiä työtapoja kunnioittavasta rappausmenetelmästä, ja linjasaneerauksissa Constin toteuttamat kohteet veivät kilpailussa kaksi kärkisijaa.

Yritykset- ja Julkiset-toimialojen sekä vuonna 2024 voimakkaasti kasvaneen Talotekniikka-toimialan liikevaihdot supistuivat. Palveluliiketoiminnan (Service) liikevaihto ja osuus konsernin liikevaihdosta väheni edellisvuodesta ja oli noin 9 prosenttia.

Pitkän aikavälin kannattavuustavoitetta ei rakentamisen pitkittyneessä matalasuhdanteessa vuonna 2025 saavutettu. Operatiivisen tehokkuuden parantamisessa keskityttiin varmistamaan liiketoiminnan suorituskyky, jossa keskeistä oli tarjoustoiminta ja tuotannon tehokkuus. Tuotannon tehokkuutta parannettiin kehittämällä erityisesti hankintatoimea, laadunvarmistusta ja talotekniikan esivalmistusta. Rakentamisen matalasuhdanteen vaikutukset on kokonaisuutena kohtuullisesti onnistuttu kompensoimaan parantuneella operatiivisella tehokkuudella.

Siirtymäsuunnitelma ja oma päästölaskuri kirittävät vastuullisuustoimia

Toiminnan vastuullisuuden ja kestävyyden merkittävin kehityshanke oli oman hiilijalanjälki- eli kasvihuonekaasupäästöjen laskurin kehittäminen. Oma päästölaskuri lisää läpinäkyvyyttä erityisesti arvoketjun päästölähteistä ja auttaa siten kohdentamaan päästövähennykset mahdollisimman tehokkaasti. Laskurin ansiosta Consti pystyy arvioimaan myös yksittäisen työmaan hiilijalanjäljen.

Oman toiminnan hiilijalanjälkeä saatiin pienennettyä siirtymäsuunnitelman mukaisesti, ja siirtymäsuunnitelman edellyttämät kestävyysvaatimukset on sisällytetty tarjous- ja hankintaprosesseihin. Työmaajätteiden kierrätysaste vuonna 2025 oli 64 prosenttia (70 %). Myös energiatehokkuuspalveluiden kehittämistä jatkettiin.

Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa ei vuonna 2025 saavutettu tavoitteita, mutta tapaturmista oppimisen kulttuuria kehitettiin vahvistamalla tapaturmatutkintaprosessia. Työturvallisuushavaintojen määrän kasvu jatkui vahvana ja se osaltaan kertoo turvallisuuskulttuurin edistymisestä koko organisaatiossa.

Toiminnan kestävyydestä kerrotaan tarkemmin hallituksen toimintakertomukseen sisältyvässä yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisessa kestävyysraportissa.

Constin saama vuoden 2025 RALA-laatupalkinto on tunnustus Constin pitkäjänteisestä työstä rakentamisen toimintakulttuurin ja ihmisten johtamisen sekä henkilöstön hyvinvoinnin kehittäjänä. Consti haluaa olla jatkossakin vastuullinen ja luotettava ykköskumppani ja rakentamisen ja talotekniikan moniosaaja. Perustan tälle luo asiakaslähtöinen, tehokas, osaava ja vastuullinen toteutus.

Kasvamme sekä rakentamisessa että talotekniikassa uskoen asiakaslähtöiseen, tehokkaaseen, osaavaan ja vastuulliseen toteutukseen.

Kasvu talotekniikassa ja kiinteistöpalveluissa

• Nykyliiketoiminnan kannattava kehittäminen
• Kattavan urakointi- ja palvelutarjoaman vahvistaminen
• Kokonaisvaltaisten talotekniikan energiaratkaisujen tarjoaminen

Vastuullisuus

• Ilmastonmuutoksen hillitseminen
• Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen
• Toimialan vastuullisten käytäntöjen kehittäminen

…ja samalla kehitämme asiakaslähtöistä ja vastuullista toimintatapaamme ja tehostamme rakentamista entistä osaavammalla henkilöstöllä.

Tavoittelemme kasvua, joka tukeutuu markkinatrendien luomaan kysyntään…

Helsingin Uusi Yhteiskoulu

Helsingin Pihlajamäessä sijaitsevan Helsingin Uuden Yhteiskoulun perusparannus- ja laajennushankkeeseen sisältyi kaksikerroksinen laajennusosa noin 300 oppilaalle. Urakasta vastasi Consti Julkiset, ja Consti Talotekniikka toteutti laajennusosan LVIS-työt.

TALOUDELLINEN KATSAUS

Sisältö

• Hallituksen toimintakertomus 14 Kestävyysraportti 23 Tilinpäätös 85 Konsernin laaja tuloslaskelma 86 Konsernitase 87 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 88 Konsernin rahavirtalaskelma 89 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 90 Emoyhtiö 117 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 118 Emoyhtiön tase, FAS 119 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 121 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 122 Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset 130 Tilintarkastuskertomus 132 Kestävyysraportin varmennuskertomus 134 ESEF-tilinpäätöksen varmennusraportti 135 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 136 Hallitus 141 Johtoryhmä 142 Tunnusluvut ja tietoa osakkeenomistajille 145
• Tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat 146 Tietoa sijoittajille ja osakkeenomistajille 148 Consti sijoituskohteena 150

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa.

Toiminta on jaettu neljään toimialaan: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Kaikkiin toimialoihin sisältyy palveluliiketoimintaa (Service-toiminta), jota ei raportoida omana toimialanaan. Consti raportoi kuitenkin Service-toiminnan liikevaihdon tilikausittain. Palveluliiketoiminta sisältää palvelu-urakointia sekä sopimusasiakkaille toteutettavia huolto- ja ylläpitopalveluja.

Constin liiketoiminta raportoidaan yhtenä segmenttinä. Lisäksi Consti raportoi liikevaihdon toimialakohtaisesti.

Konsernin emoyhtiö on Consti Oyj. Liiketoimintaa harjoitetaan emoyhtiön kokonaan omistamissa tytäryhtiöissä, jotka ovat Consti Korjausrakentaminen Oy, Consti Talotekniikka Oy ja Sähkö-Huhta Oy.

Consti-konsernin vuoden 2025 liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia ja oli 336,2 (326,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi Taloyhtiöttoimialalla mutta supistui muilla toimialoilla. Liiketulos oli 9,4 (10,2) miljoonaa euroa. Liiketulos liikevaihdosta oli 2,8 (3,1) prosenttia.

Toimintaympäristö

Rakentamisen suhdannekäänne odotettua hitaampaa

Suomen Pankin arvion mukaan Suomen talouden ennustetaan olevan siirtymässä pitkän hitaan kasvun vaiheen jälkeiseen varovaiseen elpymiseen. Vuoden 2025 bruttokansantuotteen (BKT) kasvu olisi jäämässä ennusteen mukaan vaimeaksi. Suomen Pankki arvioi BKT:n kasvaneen vuonna 2025 0,2 prosenttia. Vuodelle 2026 kasvun odotetaan olevan 0,8 prosenttia.

Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku tukevat vähitellen kuluttajien ostovoiman ja yritysten investointihalukkuuden kehittymistä, mutta Suomen talousnäkymiä varjostaa Suomen Pankin arvion mukaan edelleen kansainväliseen politiikkaan ja maailmankauppaan liittyvät epävarmuudet sekä julkisen talouden alijäämäisyys. Heikko työllisyystilanne ja epävarmuus taloutta kohtaan ovat vähentäneet yksityistä kulutusta. Palkansaajien reaaliansioiden kasvun sekä työmarkkinoiden vahvistumisen myötä kulutuksen odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Tuotannolliset investoinnit supistuivat Suomen Pankin arvion mukaan hieman vuonna 2025, mutta investointien odotetaan kääntyvän kasvuun vuonna 2026.

Talouden asteittaisen elpymisen myötä myös rakentamisen kokonaismarkkinoiden ennakoidaan alkavan toipua, mutta paluu kasvuuralle on ollut odotettua hitaampaa. Rakennusteollisuus RT ry:n arvion mukaan rakentaminen olisi kasvanut vuonna 2025 noin 0,8 prosenttia edellisvuodesta. Markkinatutkimuslaitos Euroconstruct arvioi puolestaan kasvuksi 3,0 prosenttia. Vuonna 2026 rakentamisen arvioidaan kääntyvän matalalta lähtötasolta kasvuun. Rakentamisen kasvua tukevat etenkin energiasiirtymään sekä datakeskuksiin liittyvät investoinnit. Teollisuusrakentamisen ennustetaan lisääntyvän muun muassa valtion tukemien vihreiden investointien ansiosta. Myös puolustussektoriin liittyvät investoinnit kasvattavat rakentamisen markkinaa. Vuonna 2026 RT ennustaa rakentamisen kasvavan 3,5 ja Euroconstruct 4,8 prosenttia.

Uudisrakentaminen piristää markkinaa vuonna 2026

Uudisrakentamiseen kasvua toivat teollisuusrakentaminen, koulut ja toimitilarakentaminen. Teollisuusrakentamista ovat lisänneet etenkin akku- ja energiateollisuuden investoinnit. Euroconstruct arvioi muun kuin uudisasuntorakentamisen määrän kasvaneen 11,1 prosenttia vuonna 2025 ja kasvavan 10,7 prosenttia vuonna 2026. RT arvioi muun kuin asuinrakentamisen määrän supistuneen vuonna 2025 2,0 prosenttia ja kasvavan 3,0 prosenttia vuonna 2026.

Uusien asuntojen rakentamisen markkina on kärsinyt useamman vuoden voimakkaasta laskusuhdanteesta. Poikkeuksellisen kiivaan asuntojen uudistuotannon jälkeen asuntorakentaminen sukelsi vuosina 2023–2024 noin 30 prosenttia vuodessa. Vuonna 2025 asuntoaloitusten määrät ovat pysyneet pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. Asuntorakentamisen vilkastuminen vaatisi Euroconstructin mukaan asuntomarkkinan paranemista ja sijoittajakysynnän sekä kuluttajaluottamuksen kasvua. Asuntorakentamisen määrä kasvoi vuonna 2025 1,0 prosenttia RT:n ja 2,1 prosenttia Euroconstructin arvion mukaan. Vuodelle 2026 RT ennustaa 12 prosentin ja Euroconstruct 15,7 prosentin kasvua matalilta lähtötasoilta.

Sekä Rakennusteollisuus RT että Euroconstruct arvioivat korjausrakentamisen vähentyneen 0,5 prosenttia vuonna 2025. Arvioiden toteutuessa se tarkoittaisi kolmatta perättäistä vuotta, jolloin korjausrakentamisen markkina olisi supistunut.

Uusien asuntojen rakentamisen vähäiset aloitusmäärät ja korjausrakentamisen markkinan supistuminen ovat pitäneet yllä kireää kilpailua sekä korjaushankkeista että taloteknisistä urakoista.

Korjaamisen merkitys pysyy korkeana

Euroconstruct arvioi asuntokorjaamisen kääntyneen hienoiseen kasvuun jo vuonna 2025. Asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeita on kuitenkin hidastanut rahoituksen saatavuus. Asuintalojen korjaamisesta arviolta yli puolet on ammattimaista korjaamista, ja sen osuus on kasvanut.

Muiden kuin asuinrakennusten, erityisesti yksityisten toimitilojen, korjaaminen oli edelleen vähäistä. Vaikka korjauksille ja muutostöille olisi tarvetta, monia hankkeita on siirretty jopa vuosia. Taustalla ovat kustannusten nousu, tilojen ylitarjonta sekä kiinteistökauppojen ja niihin liittyvien kehityshankkeiden vähäisyys. Erityisesti muutosrakentamiselle on yhä enemmän tarvetta työskentelytapojen ja vähittäiskaupan muutosten vuoksi. Monet vanhat toimitilat eivät vastaa tämän päivän tarpeisiin myöskään käyttömukavuudeltaan.

Julkisen sektorin korjausinvestointien odotetaan edelleen pysyvän hyvällä tasolla. Julkisten tilojen korjauksissa korostuivat vuonna 2025 opetus- ja terveyssektorit. Kuntien ja hyvinvointialueiden heikko taloustilanne saattaa kuitenkin rajoittaa näiden tilojen korjauksia lähivuosina.

Vanheneva rakennuskanta, kaupungistuminen ja tilankäytön muutokset sekä vastuullisuuden ja vihreän siirtymän lisääntyvä merkitys synnyttävät kysyntää ja tarjoavat perustan Constin pitkän aikavälin kasvulle.

Korjausrakentamisessa korostuu sen tarvelähtöisyys. Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät paitsi rakennusten iän ja ilmastonmuutoksen vaatimat korjaukset, myös yhteiskunnalliset muutokset, kuten väestön vanheneminen, tilakäytön uudet tarpeet ja kasvaneet vaatimukset tilojen käyttömukavuudelle. Muutosrakentamisella voidaan

muuttaa esimerkiksi vanhoja toimisto- ja tuotantotiloja hotelleiksi tai asunnoiksi esteettömyys huomioiden. Etenkin toimitilamarkkinassa näkyvät myös vuonna 2024 voimaan tullut EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja kiinteistöiltä edellytettävät ympäristöluokitukset. Korjausrakentaminen on keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä, sillä uusien rakennusten määrä kasvaa vain noin prosentin vuodessa.

Kaupungistuminen ja maahanmuuton suuntautuminen suuriin kaupunkeihin tarkoittavat, että niin uudis- kuin korjausrakentaminenkin keskittyvät voimakkaasti kasvukeskuksiin.

Pitkän aikavälin tavoitteet

Constin missio on parantaa erinomaisella rakentamisen ja talotekniikan osaamisella suomalaisten rakennusten arvoa ja edistää ilmastonmuutoksen hillintää. Constin visio on olla "Asiakkaan ykköskumppani ja rakentamisen moniosaaja". Vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi Consti on määritellyt strategian painopistealueet, jotka ovat: kasvu rakentamisessa, kasvu talotekniikassa ja kiinteistöpalveluissa, asiakkaat ja kumppanuudet, oman toiminnan tehokkuus, henkilöstö ja johtaminen sekä vastuullisuus.

• Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat:
• Kasvu: markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu
• Kannattavuus: liikevoittomarginaali yli 5 prosenttia
• Vapaa kassavirta: kassavirtasuhde yli 90 prosenttia
• Taserakenne: nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde alle 2,5-kertainen
• Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkona vähintään 50 prosenttia tilikauden voitosta.

Liikevaihto, tulos ja tilauskanta

Consti-konsernin vuoden 2025 liikevaihto oli 336,2 (326,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia. Taloyhtiöt-toimialan liikevaihto oli 113,6 (93,2), Yritykset-toimialan 89,0 (98,1), Julkisettoimialan 52,8 (58,3) ja Talotekniikka-toimialan 92,0 (95,7) miljoonaa

euroa. Näihin sisältyvän Service-toiminnan liikevaihto oli 30,1 (40,4)

miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi Taloyhtiöt-toimialalla mutta supistui muilla

toimialoilla.

Vuoden 2025 liiketulos oli 9,4 (10,2) miljoonaa euroa. Liiketulos liikevaihdosta oli 2,8 (3,1) prosenttia. Osakekohtainen tulos (laimentamaton) oli 0,86 (0,91) euroa. Vuonna 2025 hankkeet etenivät pääosin suunnitellusti ja kannattavuus projektitoiminnasta oli odotusten mukainen. Vuoden 2025 liiketulokseen vaikutti heikentävästi pitkittynyt rakentamisen matalasuhdanne, tilauskannan turvaamiseksi tehdyt panostukset tarjous- ja neuvottelutoimintaan sekä Service- eli palveluliiketoiminnan matala liikevaihto- ja kannattavuustaso.

Vuoden 2025 aikana Constilla oli käynnissä yli 750 hanketta. Liikevaihdosta noin 30 prosenttia kertyy Taloyhtiöt-toimialan, noin 25 prosenttia Yritykset- ja Talotekniikka-toimialojen ja noin 15 prosenttia Julkiset-toimialan hankkeista.

Yritykset-toimialan merkittävimpiä vuonna 2025 valmistuneita hankkeita olivat Spondalle toteutetut muutostyöt Unioninkatu 20–22 kiinteistössä, johon tehtiin muun muassa Sampo Oyj:n uusi pääkonttori. Hämeenlinnan Sokos Hotel Vaakunan täysimittainen saneeraus toteutettiin tahtituotantohankkeena Osuuskauppa Hämeenmaan ollessa tilaajana. Toimiala on toteuttanut useita terveysasemia mm. Terveystalolle ja Mehiläiselle eri kaupungeissa. Terveystalolle Kauppakeskus Trioon Lahteen toteutetaan uusi terveysasema, joka valmistuu syksyllä 2026. Niin ikään Lahdessa kuin myös Turussa remontoitiin koulujen parissa. Lahden yksikkö toteutti Lahden yhteiskoulun kahden siipirakennuksen koko talotekniikan ja sisätilojen modernisoinnin. Turussa rakennettiin uudet tilat Turun kansainväliselle koululle sekä englanninkieliselle varhaiskasvatukselle, joiden toiminta käynnistyy vaiheittain vuoden 2026 aikana.

Vuonna 2025 merkittäviä Taloyhtiöt-toimialan toteutettuja korjaushankkeita olivat muun muassa julkisivukohteina Helsingin Kampissa sijaitseva As Oy Annanlinna, jossa korjattiin julkisivut, parvekkeet ja vesikatto, sekä loppuvuonna Lohjalla aloitettu As Oy Suurlohjankatu 18–22, jossa julkisivujen lisäksi korjataan myös autotallit ja vesikatto. Linjasaneerauskohteisiin kuuluivat vuonna 2025 As Oy Satokirsti (84 asuntoa Espoossa), As Oy Kuminakuja 4 (72 asuntoa Helsingin Laajasalossa) ja TA-Asunnoille toteutettu As Oy Vantaan Heporinteen 116 asunnon linjasaneeraus sekä asuntojen ja vesikaton peruskorjaus. Merkittäviin hankkeisiin lukeutuvat myös Tampereella olevat linjasaneerauskohteet As Oy Valtaraitti (72 asuntoa) sekä As Oy Vellamonkatu 16 (84 asuntoa), jossa peruskorjataan LVIS:n lisäksi julkisivut ja vesikatot. Oulussa valmistui Koy Oulun Kuvernööri, eli Lapland Hotels Oulu, jossa toteutettiin vaativat laajennus- ja muutostyöt 96 hotellihuoneeseen sekä ravintola- ja keittiötiloihin. Jyväskylässä Kelan toimitalon muutostyöt jatkuvat kevääseen 2027 saakka.

Talotekniikka-toimialalla vuonna 2025 valmistuivat Tampereen virastotalon saneeraus- ja laajennusprojektiin liittyvät LVISA-työt, Vantaan Energian Korkealämpötilalaitoksen LVI- ja sprinklerityöt sekä Espoonlahden terveysaseman sähkö- ja putkiurakka. Vuonna 2025 jatkuivat yhteistoiminnallisina hankkeina allianssimalleilla toteutettavat Laakson yhteissairaalan hanke, jossa Consti vastaa talotekniikkakumppanina osaltaan LVI-, sprinkleri-, automaatio- ja sähkötöistä, sekä Jorvin sairaalan uuden osastorakennuksen allianssihanke, jossa Constin päävastuulla toteutuksessa ovat LVI- ja sprinklerityöt. Muita merkittäviä Talotekniikka-toimialan hankkeita vuonna 2025 olivat Tampereen opiskelija-asuntosäätiölle useassa eri vaiheessa tehdyt talotekniikkatyöt, syksyllä 2025 aloitetut IV- ja sähkötyöt Metso Lokomotion teknologiakeskukseen, Tampereen lasten- ja nuorisopsykiatrian rakennuksen LV-työt, kauppakeskus Columbuksen energiatehokkuusremontti sekä yhteistyössä Constin muiden toimialojen kanssa toteutetut Oulunkylän ala-asteen ja Helsingin Uuden yhteiskoulun lisärakennuksen sekä HEKA:n Myllypurontien vuokrataloyhtiöiden LVIS-työt.

Julkiset-toimiala jatkoi vuonna 2025 vahvana kouluhankkeiden toteuttajana Helsingissä. Toteutettavana on ollut samanaikaisesti Pihlajiston päiväkodin ja ala-asteen sekä Stadin ammattiopiston peruskorjaushankkeet ja Helsingin Uuden Yhteiskoulun perusparannus- ja laajennushanke. Uusia alkaneita hankkeita vuonna 2025 olivat Töölön ja Maunulan ala-asteiden peruskorjaus- ja laajennushankkeet. Pihlajiston päiväkoti ja ala-aste valmistui vuonna 2025, ja muut raportointikauden lopussa käynnissä olevat kouluhankkeet valmistuvat vuosien 2026–2027 aikana. Asuntokohde Kontulankaari 24 on vilkkaassa toteutusvaiheessa ja 218 vuokra-asunnon kohde valmistuu vuonna 2026. Vuonna 2025 valmistui HEKA:n omistaman vuokrataloyhtiön laaja peruskorjaushanke Myllypurontiellä.

Tilikauden 2025 lopun tilauskanta supistui 13,3 prosenttia edellisen tilikauden lopun tilauskantaan verrattuna ja oli 208,2 (240,1) miljoonaa euroa.

Vuoden aikana saatujen uusien tilausten arvo supistui 3,2 prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna ja oli 250,7 (259,0) miljoonaa euroa.

Sijoitetun pääoman tuotto ja oman pääoman tuotto

Vuoden 2025 sijoitetun pääoman tuotto (ROI) oli 16,0 (17,4) prosenttia. Vuoden 2025 oman pääoman tuotto (ROE) oli 15,3 (16,8) prosenttia.

Investoinnit sekä hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin vuonna 2025 olivat 1,8 (1,2) miljoonaa euroa eli 0,5 (0,4) prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Suurimmat investointierät kohdistuivat aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, joihin sisältyy pääosin kone- ja kalustohankintoja. Investoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin (IFRS 16) vuonna 2025 olivat 1,8 (1,7) miljoonaa euroa ja liittyivät pääosin toimitiloihin. Consti ei tehnyt yritysostoja tai -myyntejä vuonna 2025 tai 2024.

Rahoitus ja taloudellinen asema

Vuoden 2025 liiketoiminnan operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli 18,6 (8,4) miljoonaa euroa. Vapaa kassavirta oli 16,8 (7,2) miljoonaa euroa. Kassavirtasuhde oli 129,2 (50,5) prosenttia. Vuoden 2025 liiketoiminnan rahavirtaan vaikutti erityisesti käyttöpääoman muutos. Käyttöpääoman muutoksen rahavirtavaikutus vuonna 2025 oli 5,4 (-6,6) miljoonaa euroa hankeportfolion rahoitusaseman parannuttua.

Consti-konsernin rahavarat 31.12.2025 olivat 19,0 (14,2) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on nostamattomia tililimiittisopimuksia ja käyttämättömiä shekkitililimiittejä yhteensä 8,0 (8,0) miljoonaa euroa. Konsernin korolliset velat olivat 14,1 (16,9) miljoonaa euroa. Korollisissa rahalaitoslainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin korollisen nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhdelukuun. Katsauskauden lopussa konsernin korollinen nettovelka oli -4,9 (2,7) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste -10,9 (6,1) prosenttia. Tilinpäätöshetkellä konsernin korollisen nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli -0,76, ja se täyttää korollisiin velkoihin liittyvän kovenanttiehdon.

Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat:

Kasvu:

markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu

Kannattavuus: liikevoittomarginaali yli 5 prosenttia

Vapaa kassavirta: kassavirtasuhde yli 90 prosenttia

Taserakenne:

nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde alle 2,5-kertainen

Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkona vähintään 50 prosenttia tilikauden voitosta.

2023 2024 2025

Taseen loppusumma 31.12.2025 oli 116,9 (117,2) miljoonaa euroa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseessa oli katsauskauden päättyessä 6,9 (7,8) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 43,1 (41,3) prosenttia.

Consti Oyj:n lokakuussa 2019 käynnistämän 50 miljoonan euron kotimaisen yritystodistusohjelman puitteissa Consti voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Vuoden 2025 aikana Consti ei laskenut liikkeelle uusia yritystodistuksia, eikä Constilla ollut aiemmin liikkeeseen laskettuja ulkona olevia yritystodistuksia tilinpäätöshetkellä 31.12.2025.

Yhtiö uudelleenrahoitti pitkäaikaisen lainansa kesäkuussa 2025. Vanhat lainat, yhteensä 11,0 miljoonaa euroa, lyhennettiin kokonaisuudessaan ja uutta lainaa nostettiin 10,0 miljoonaa euroa. Uuden lainan maturiteetti on kolme vuotta. Lisäksi uuteen lainasopimukseen sisältyy kaksi pidennysoptiota, joilla lainan maturiteettia on mahdollista pyytää pidennettäväksi yhden vuoden verran kullakin kerralla. Uusi lainasopimus sisältää aiemman lainasopimuksen tapaan myös 5 miljoonan euron limiitin lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten. Tämän lisäksi yhtiöllä on 3 miljoonan euron shekkitililimiitti.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoiminta muodostuu Constissa strategisesta uusien liiketoimintojen, palveluiden ja menetelmien kehittämisestä sekä nykyisen liiketoiminnan jatkuvasta parantamisesta.

Liiketoiminnan kehittämisessä keskityttiin edelleen tehokkuuden parantamiseen vahvistamalla Consti Way - toimintamalleja ja hankintatoimen osaamista sekä kehittämällä edelleen sisäisiä verkkokoulutuksia, liiketoimintaa tukevia digitaalisia työkaluja ja asiakkuuksien johtamista. Myös tarjous- ja hankintaprosesseja on kehitetty huomioimaan kestävyysvaatimukset aiempaa järjestelmällisemmin.

Toiminnan vastuullisuuden ja kestävyyden merkittävin kehityshanke oli oman hiilijalanjälki- eli kasvihuonekaasupäästöjen laskurin kehittäminen. Oma päästölaskuri lisää läpinäkyvyyttä erityisesti arvoketjun päästölähteistä (scope 3 -päästöt) ja helpottaa siten päästövähennysten kohdistamista ja seurantaa. Laskurin ansiosta Consti pystyy arvioimaan myös yksittäisen työmaan hiilijalanjäljen. Toistaiseksi päästöt lasketaan kustannus- eli europerusteisesti. Tavoitteena on kehittää laskentaa fysikaalisiin suureisiin perustuvaksi.

Talotekniikassa otettiin tuotantokäyttöön edellisvuonna pilotoitu esivalmistus, jossa kanavat ja putket toimitetaan työmaalle valmiiksi oikean mittaisina ja osakomponentit kiinnitettyinä. Constin omissa

tiloissa valmistettuja ilmastointi-, putki- ja sprinklerijärjestelmien esivalmisteita on toimitettu erityisesti sairaalakohteisiin. Esivalmistuksella parannetaan talotekniikka-asennusten työergonomiaa, laatua ja logistiikkaa ja kokonaisuutena myös tuotannon tehokkuutta.

Laadun varmistamiseksi otettiin käyttöön uusia toimintatapoja, joissa keskeistä on varmistaa korjaushankkeen laadukas toteutus lisäämällä muun muassa hyvien käytäntöjen jakamista hankkeen aloitusvaiheessa ja dokumentaatiota ja seurantaa hankkeen edetessä.

Constin saama vuoden 2025 RALA-laatupalkinto on tunnustus Constin pitkäjänteisestä työstä ihmisten johtamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Palkinnolla RALA ry halusi nostaa esiin yrityksiä, jotka uudistavat rakennusalan toimintakulttuuria ja kehittävät myös johtamista systemaattisesti.

Consti osallistuu alan kehittämiseen myös yhteisten hankkeiden kautta. Yhteisissä hankkeissa korostuvat yhteistoimintamallit ja lean-menetelmät. Yhteistoimintaurakoilla ja allianssimalleilla pyritään parantamaan rakentamisen toimintakulttuuria ja hallitsemaan vaativiin korjaushankkeisiin sisältyviä riskejä. Yhteistoimintamalli oli vuonna 2025 käytössä laajoissa sairaalahankkeissa, kuten Jorvin sairaalan uuden osastorakennuksen toteutusvaiheessa ja Laakson yhteissairaalan (LYS) talotekniikan toteutusvaiheessa.

Osana alan yhteistä kehittämistä Consti on mukana vuosina 2025– 2028 toteutettavassa LEAN Construction Finland ry:n vetämässä LYRA-hankkeessa. LYRA eli Lean ja yhteistoiminta rakennusalalla on alan toimijoiden yhteinen tutkimus- ja kehityshanke ja jatkoa RAIN3 ja IPT4-hankkeille. Tilaajien ja palveluntuottajien yhteisessä hankkeessa pyritään arvontuoton varmistamiseen, kyvykkyyden laaja-alaiseen kasvattamiseen sekä hyvien toimintatapojen vakiointiin ja skaalaukseen.

Tiedot keskeisistä aineettomista

voimavaroista

Constin ensisijainen keskeinen resurssi on työntekijöiden tietotaito, joka on keskeinen resurssi mm. projektitoimitusten kokonaisvaltaisen onnistumisen kannalta. On olennaista, että yritys pystyy sekä houkuttelemaan päteviä työntekijöitä että pitämään työntekijät, jotka ovat kerryttäneet osaamista Constista ja sen tarjoamista rakentamisen ja talotekniikan palveluista.

13 9 21

Henkilöstö

Consti-konsernin henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa oli 981 (1 012). Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2025 oli 1 017 (1 044 vuonna 2024 ja 1 011 vuonna 2023). Kauden päättyessä henkilöstöstä 345 (340) työskenteli Taloyhtiöt-toimialalla, 197 (208) Yritykset-toimialalla, 61 (61) Julkiset-toimialalla ja 364 (391) Talotekniikka-toimialalla. Emoyhtiön palveluksessa oli 14 (12) henkilöä. Vuoden 2025 henkilöstökulut olivat yhteensä 69,0 (69,3) miljoonaa euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus oli 56,6 (57,5) miljoonaa euroa.

Vuoden lopun henkilöstöstä 2 (2) prosenttia työskenteli määräaikaisella työsopimuksella. Toimihenkilöitä oli vuoden lopussa 440 (440) ja työntekijöitä 541 (572).

Constin henkilöstöstä oli vuoden 2025 lopussa 87 (87) prosenttia miehiä. Henkilöstöstä 13 (13) prosenttia oli naisia, mikä on hieman enemmän kuin alalla keskimäärin.

Vuonna 2025 jatkettiin turvallisuuskulttuurin vahvistamista sekä keskittymistä turvallisuuden perusasioihin. Tapaturmista oppimisen kulttuuria kehitettiin vahvistamalla tapaturmatutkintaprosessia. Työturvallisuushavaintojen määrän kasvu jatkui vahvana ja se osaltaan kertoo turvallisuuskulttuurin edistymisestä koko organisaatiossa. Tapaturmataajuus kuitenkin heikkeni hieman ja oli 8 vuonna 2025 (7 vuonna 2024).

Vuonna 2025 jatkettiin myös henkilöstön kehittämisen prosessien ja työkalujen kehittämistä. Yhtenä näistä kehitystoimista oli vuoden aikana käynnistetty "Parhaat Constit ihmisten toiminnan johtamiseen" -koulutusohjelma, jonka tavoitteena oli lisätä keskinäistä ymmärrystä, vahvistaa vuorovaikutusta ja tehdä johtamisesta entistä johdonmukaisempaa. Constin pitkäjänteinen työ ihmisten johtamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi palkittiin, kun RALA ry myönsi Constille vuoden 2025 RALA-laatupalkinnon.

Johtoryhmä

Consti Oyj:n johtoryhmä muodostui katsauskauden päättyessä toimitusjohtaja Esa Korkeelan lisäksi seuraavista henkilöistä: Anders Löfman, talousjohtaja; Risto Kivi, toimialajohtaja Taloyhtiöt; Pirkka Lähteinen, toimialajohtaja Yritykset; Jukka Kylliö, toimialajohtaja Julkiset; Jaakko Taivalkoski, toimialajohtaja Talotekniikka; Heikki Untamala, johtaja, lakiasiat & compliance ja Aija Harju, henkilöstöjohtaja.

Yhtiökokous 2025 ja hallituksen valtuudet

Consti Oyj:n 3.4.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2024 osinkoa maksetaan 0,70 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäisen erän, 0,35 euroa osakkeelta, täsmäytyspäivä oli 7.4.2025 ja maksupäivä 14.4.2025. Hallitus päätti 23.10.2025 kokouksessaan toisen erän, 0,35 euroa osakkeelta, osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingon täsmäytyspäivä oli 27.10.2025 ja osingon maksupäivä 3.11.2025.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten määräksi kuusi. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen seuraavaksi toimikaudeksi Erkki Norvio, Petri Rignell, Anne Westersund, Johan Westermarck, Juhani Pitkäkoski ja Katja Pussinen.

Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, ja päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Turo Koila. Yhtiökokous päätti, että KPMG Oy Ab toimii myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana ja päävastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana toimii KHT, kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Turo Koila.

Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa vuosipalkkiot seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 54 000 euroa ja hallituksen jäsenille 42 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan 500 euron kokouskohtainen palkkio hallituksen kokouksista. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa kohtuullisen laskun mukaan.

Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 700 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä osakkeille muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää miten omia osakkeita hankitaan sekä kaikista muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.

Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät valtuutukset omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 saakka.

Hallitus valtuutettiin päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Annettavien osakkeiden määrä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 800 000 osaketta. Hallitus voi päättää antaa uusia osakkeita ja/tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia osakkeita. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen.

Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät osakeantia ja optio-oikeuksien sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 saakka.

Hallinto ja tilintarkastajat

Consti Oyj:n hallituksen muodostivat 31.12.2025 Petri Rignell (puheenjohtaja), Erkki Norvio, Anne Westersund, Johan Westermarck, Juhani Pitkäkoski ja Katja Pussinen. Consti Oyj:n 3.4.2025 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa valittu hallitus piti järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi keskuudestaan hallituksen puheenjohtajaksi Petri Rignellin. Hallitus nimitti Erkki Norvion, Juhani Pitkäkosken ja Petri Rignellin jäseniksi hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan. Hallitus ei ole perustanut muita valiokuntia.

Consti Oyj:n toimitusjohtajana tilikaudella 2025 on toiminut Esa Korkeela.

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2025 henkilökohtaisesti tai määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 623 792 Consti Oyj:n osaketta, mikä edusti 7,75 prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.

Consti Oyj:n tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin varmentajana on toiminut KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Turo Koila.

Consti Oyj noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Sisäpiiriasioissa Consti noudattaa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta ((EU) 596/2014, muutoksineen; "MAR-asetus"), sen nojalla annettuja alemman asteisia säädöksiä, arvopaperimarkkinalain säännöksiä, Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta sekä viranomaisten antamaa ohjeistusta. Consti Oyj:n hallituksen antama selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2025 sekä toimielinten palkitsemisraportti vuodelta 2025 löytyvät Consti Oyj:n verkkosivuilta www.consti.fi > Sijoittajat > Hallinto.

Tiedot omistuksen jakautumisesta ja merkittävistä omistusosuuksista sekä tunnuslukujen laskentakaavat löytyvät vuosikertomuksen Tunnusluvut ja tietoa osakkeenomistajille -osiosta.

Osakkeet ja osakepääoma

Consti Oyj:n osakepääoma 31.12.2025 oli 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä 8 052 557. Consti Oyj:n hallussa oli näistä 103 300 osaketta. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä vastaavaan osinkoon. Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Kannustinjärjestelmät

Consti Oyj:n hallitus päätti 27.2.2025 jatkaa vuonna 2016 käynnistettyä konsernin avainhenkilöiden sitouttavaa osakepalkkiojärjestelmää. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla tulospalkkiojärjestelmässä vuodelta 2025 ansaittava tulospalkkio tai puolet siitä osakkeiksi. Osakkeiksi muutettu tulospalkkio kerrotaan ennen palkkion maksua hallituksen päättämällä palkkiokertoimella. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2025 maksetaan osallistujille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen vuonna 2028 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmän kohderyhmään ansaintajaksolla 2025 kuuluu enintään noin 76 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Ansaintajaksolta 2025 maksettavat palkkiot vastaavat vallitsevalla osakekurssitasolla arviolta yhteensä enintään noin 309 072 Consti Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden, jos kaikki kohderyhmään kuuluvat avainhenkilöt päättävät osallistua järjestelmään ja muuntaa tulospalkkionsa kokonaisuudessaan osakkeiksi.

Consti Oyj:n hallitus päätti 17.6.2020 ottaa käyttöön avainhenkilöiden optio-ohjelman 2020 ja 22.6.2022 optio-ohjelman 2022. Optioohjelmia 2020 ja 2022 sekä osakepalkkiojärjestelmää koskevat tarkemmat tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27.

Consti Oyj tiedotti 5.12.2025, että Consti Oyj:n optio-oikeuksilla 2022 on ajanjaksolla 1.7.2025–19.11.2025 merkitty yhteensä 35 990 yhtiön uutta osaketta. Osakkeiden merkintähinta, yhteensä 276 776,00 euroa, on kirjattu kokonaisuudessaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Optio-oikeuksien perusteella merkityt osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 5.12.2025. Kaupparekisteriin merkinnän jälkeen yhtiön osakkeiden kokonaismäärä on 8 052 557 osaketta.

Kaupankäynti Nasdaq Helsingissä

Consti Oyj on ollut listattuna Helsingin Pörssin päälistalla 15.12.2015 alkaen. Osakkeen kaupankäyntitunnus on CONSTI. Pohjoismaisella listalla Consti Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan pieneksi yhtiöksi toimialanaan teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaudella 1.1.–31.12.2025 Consti Oyj:n osakkeen alin kaupankäyntikurssi oli 8,62 (9,04) euroa ja ylin 11,20 (12,05) euroa. Osakkeen kaupankäynnillä painotettu keskikurssi oli 10,42 (10,35) euroa. Osakkeen päätöskurssi katsauskauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä 30.12.2025 oli 10,65 euroa (10,25 euroa 30.12.2024) ja yhtiön markkina-arvo 85,8 (82,2) miljoonaa euroa. Kaudella 1.1.–31.12.2025 Consti Oyj:n osakkeita vaihdettiin 1 009 (1 064) tuhatta kappaletta.

Lähipiiritapahtumat

Vuoden 2025 aikana ei ollut olennaisia liiketapahtumia lähipiirin kanssa. Tarkempaa tietoa lähipiiritapahtumista on esitetty konsernitilinpää-

töksen liitetiedossa 26.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Constin riskienhallinnan tavoitteena on konsernin toimintaan vaikuttavien merkittävimpien riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden hallinta. Riskit jaetaan Constissa strategisiin, toiminnallisiin, taloudellisiin ja

vahinkoriskeihin.

Strategiset riskit

Strategian määrittämiseen ja toteuttamiseen liittyy riskejä. Constin strategian tavoitteena on kasvun saavuttaminen rakentamisessa ja talotekniikassa vastaamalla vanhenevan rakennuskannan, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen luomaan kysyntään.

On mahdollista, että Consti epäonnistuu strategian määrittämisessä, toteuttamisessa, strategiaan liittyvien taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa tai strategisten riskien hallinnassa. Vaikka Consti onnistuisikin toteuttamaan strategiaansa, tämä ei anna varmuutta siitä, että valittu strategia on menestyksekäs muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Hallitakseen strategisia riskejä Consti seuraa jatkuvasti muutoksia toimintaympäristössään ja arvioi, miten poliittinen, taloudellinen, sosiaalinen, teknologinen, ekologinen ja lainsäädännöllinen ympäristö on muuttumassa ja mitä toimenpiteitä nämä muutokset mahdollisesti edellyttävät liiketoiminnassa ja sen johtamisessa.

Heikko talouskasvu ja yleinen taloudellinen epävarmuus kiristävät rakentamisen kokonaismarkkinaa. Erityisesti tämä on näkynyt uudisrakentamisessa. Korjausrakentaminen, mihin Consti on keskittynyt, on vähemmän suhdanneherkkää kuin muu rakentaminen. Korjausrakentamisessa kustannusten nousu ja heikko taloustilanne voivat kuitenkin siirtää asiakkaiden investointeja eteenpäin, mikä voi vähentää Constin palveluiden kysyntää. Markkinariskejä pyritään hallitsemaan seuraamalla markkinoita aktiivisesti ja sopeuttamalla toimintaa tarpeen mukaan. Kiristyvän kokonaismarkkinan lisäksi markkinariskeihin sisältyy myös kiristyvä kilpailu osaavista työntekijöistä

sekä toimittajista.

Consti pyrkii varmistamaan, että sen palvelut ovat laadultaan ensiluokkaisia ja täyttävät Constia ja sen liiketoimintaa koskevan sääntelyn asettamat vaatimukset. Constin vaikutusmahdollisuuksiin kuulumattomat syyt, kuten Constia koskeva epäedullinen julkisuus, riippumatta siitä, onko se tosiasioihin pohjautuvaa vai ei, voivat vaikuttaa haitallisesti asiakkaiden käyttäytymiseen ja Constin toimintaan. Maineeseen liittyvät riskit voivat myös heikentää Constin mahdollisuuksia rekrytoida ja pitää palveluksessaan avainhenkilöstöä ja muuta henkilökuntaa, jos

sen maine vahingoittuu.

Strategiaan kuuluvat sekä orgaaninen kasvu että yritysostot. Yritysjärjestelyihin liittyy riski muun muassa ostettavan liiketoiminnan taloudellisten oletusten paikkansapitävyydestä ja integroinnin onnistumisesta. Yritysostojen tuomiin riskeihin varaudutaan yrityskaupan huolellisella valmistelulla ja integroinnin seurannalla. Constissa on yhteiset toimintamallit ja ohjeet muun muassa tarjouslaskennasta, taloudellisesta raportoinnista, ympäristöasioista ja työturvallisuudesta, joilla pyritään varmistamaan integroinnin onnistuminen.

Liiketoimintaympäristöön liittyy riskejä. Liiketoimintaympäristöön vaikuttavat maailmanlaajuiset riskit, kuten geopoliittiset kriisit, talouden epävarmuudet, yhteiskunnalliset jännitteet ja teknologiset uhat. Lisäksi liiketoimintaympäristö voi muuttua odottamattomien ulkoisten sokkien vaikutuksesta. Nämä häiriöt ja uhat voivat levitä nopeasti rajojen yli ja näin vaikuttaa myös Constin toimintaympäristöön. Keskeisiä Constin kotimaiseen toimintaympäristöön vaikuttavia riskejä ovat muun ohella epävarma kysyntätilanne ja kustannuspaineet, kuten työvoimakustannusten nousu ja energian epävarma hintakehitys sekä rakenteelliset rajoitteet, kuten työvoimapula ja tuottavuuden hidas kasvu. Lisäksi julkisen talouden tilanne sekä pankkien varovaisuus voivat rajoittaa rahoituksen saantia tai kasvattaa pääomakustannuksia.

Toiminnalliset riskit

Toiminnalliset riskit liittyvät asiakkaisiin ja projektitoimintaan, henkilöstöön, alihankkijoihin ja tavarantoimittajiin sekä lainsäädäntöön ja oikeusvaateisiin.

Constin liiketoiminta koostuu valtaosin projektiliiketoiminnasta. Projektiliiketoimintaan sisältyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa suoraan projektien kannattavuuteen ja toimitusvarmuuteen. Projektiriskit voivat kohdistua epäonnistumiseen hankevalinnassa, mikä voi johtaa projekteihin, joilla ei ole taloudellisia tai tuotannollisia edellytyksiä onnistua, jolloin niiden taloudellinen kannattavuus jää heikoksi. Hankevalinnan epäonnistumisen ohella riskinä on myös epäonnistuminen tarjousprosessissa, joka voi olla seurausta puutteellisesta laskennasta tai sopimusvalmistelusta. Nämä voivat johtaa muun ohella odottamattomiin sopimusvastuisiin tai virheellisiin hinnoittelupäätöksiin. Epäonnistumista hankevalinnoissa pyritään hallitsemaan huolellisella laskentapäätöksen ja hankevalinnan valmistelulla. Tarjousprosessissa keskeistä on sisäinen tarjouslaskenta, riskien kartoittaminen ja päätöksentekovaltuudet, joihin Constissa on yhteisesti sovitut menettelytavat.

Tuotanto- ja liiketoimintaprosessien toimimattomuus tai prosesseista poikkeavat menettelytavat heikentävät projektien johdettavuutta ja ennustettavuutta. Tämä lisää mm. operatiivisten riskien laatu-, aikataulu- ja kustannusriskien todennäköisyyttä. Tuotantoprosessien toimivuutta pyritään hallitsemaan prosessien kehittämisellä ja niiden systemaattisella noudattamisella.

Constilla on laaja asiakaskunta, joka koostuu taloyhtiöistä, kunnista ja muista julkisen sektorin toimijoista, kiinteistösijoittajista sekä yrityksistä ja teollisuudesta. Laaja asiakaskunta pienentää sekä projektikohtaisia että markkinaympäristöön liittyviä riskejä. Asiakastarpeiden tai asiakkaiden toimintamallien muutokset voivat vaikuttaa palveluiden kysyntään ja toimintatapoihin. Näitä muutoksia voivat olla toteutustapojen muutokset, energiatehokkuusvaatimukset ja muut kestävän rakentamisen vaatimukset. Muutokset voivat muodostua riskiksi, mikäli Consti ei kykene tarjoamaan palveluita muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Tämän hallitsemiseksi Consti seuraa ja pyrkii mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tunnistamaan nämä muutokset sekä tekemään tarvittavat muutoksia vastaavat päätökset ja toimenpiteet.

Consti käyttää alihankkijoita erityisesti erikoisosaamista vaativiin työvaiheisiin usein projektiluontoisesti sekä tasaamaan kausivaihteluita. Mikäli alihankintaprosessissa ilmenee laatu-, toimitus- tai aikataulupoikkeamia, ne voivat lisätä pääurakkaan kohdistuvia laadullisia tai aikataulullisia riskejä sekä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Alihankintoihin ja alihankintaprosesseihin liittyviä riskejä hallitaan pitkillä yhteistyösuhteilla, hankintaprosessien huolellisella noudattamisella, asianmukaisilla alihankintasopimuksilla sekä huolehtimalla tilaajavastuuta koskevien säännöksien noudattamisesta.

Constin menestys riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin yhtiö pystyy hankkimaan, motivoimaan ja pitämään palveluksessaan ammattitaitoista henkilöstöä sekä ylläpitämään henkilöstönsä ammattitaitoa. Henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttamia riskejä pyritään minimoimaan muun muassa henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja tukemalla omaehtoista kouluttautumista. Henkilöstöriskejä ovat myös mahdolliset inhimilliset erehdykset ja väärinkäytökset. Näihin riskeihin varaudutaan huolellisella rekrytoinnilla, perehdytyksellä ja työnohjauksella sekä esihenkilöiden käyttöön laadituilla eettisillä ohjeilla.

Constin toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat muutokset rakentamista, ympäristönsuojelua, työlainsäädäntöä tai työturvallisuutta sekä verotusta ja taloudellista raportointia koskevassa sääntelyssä. Sääntelyyn sopeutuminen voi aiheuttaa kustannusriskin uuden sääntelyn edellyttäessä investointeja uuteen teknologiaan, asiantuntijapalveluihin tai henkilöstön kouluttamiseen. Sääntelyn muuttuminen voi myös muuttaa markkinaehtoja tai edellyttää uusia liiketoimintamalleja, jolloin sääntelyn vaikutusten arvioiminen liiketoimintatapoihin ja -malleihin on merkittävässä asemassa. Yhtiö seuraa ja arvioi lainsäädännön ja viranomaismääräysten muutoksia.

Consti voi joutua osapuoleksi tai kohteeksi oikeudenkäynneissä tai välimies-, hallinto-, viranomais- tai muissa vastaavissa menettelyissä, jos esimerkiksi Constin ja sen asiakkaiden tai vastapuolten välille syntyy sovittamattomia erimielisyyksiä esimerkiksi projektien sisällöstä tai mahdollisiin viivästymisiin liittyvistä vastuista sekä rakennus-, materiaali- tai työvirheisiin perustuvista korvausvastuista. Lainsäädäntöön ja oikeusvaateisiin liittyviin riskeihin varaudutaan huolellisella sopimusvalmistelulla, projektisuunnittelulla ja -seurannalla sekä mahdollisimman laadukkaalla työllä ja vastuuvakuutuksilla. Konserniyhtiöillä on käynnissä tai vireillä oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät normaaliin liiketoimintaan. Oikeudenkäyntien lopputulosta on vaikea ennustaa, mutta varaus perustuen parhaaseen mahdolliseen arvioon on kirjattu niissä tapauksissa, joissa sen on katsottu olevan tarpeen.

Vahinkoriskit

Vahinkoriskeihin kuuluvat ympäristöriskit, ICT-riskit ja tapaturmariskit. Merkittävimmät ympäristöriskit aiheutuvat ympäristölle haitallisten aineiden mahdollisista päästöistä esimerkiksi purkujätteiden käsittelyssä tai loppusijoituksessa tapahtuneista laiminlyönneistä. Toiminnan aikana lähiympäristöön saattaa kantautua melua, tärinää ja rakennuspölyä. Consti laatii työmaille ympäristösuunnitelmat, joissa tunnistetaan ja pyritään estämään kohteen ympäristöriskit tai varaudutaan torjumaan haitalliset vaikutukset.

Consti noudattaa rakentamista, rakentamisessa käytettävien materiaalien käyttöä, varastointia, kierrätystä ja hävittämistä sekä muita ympäristöä koskevia lakeja, sääntelyä, lupaehtoja sekä viranomaismääräyksiä. Jätteiden loppusijoitus dokumentoidaan keräämällä kuormakirjat ja dokumentit koko toimitusketjusta.

Tietotekniikan ja -liikenteen riskejä arvioidaan ja hallitaan konsernin ICT-toimen ja liiketoiminta-alueiden yhteistyöllä sekä yhteistyökumppanien kanssa. Konsernilla on ohjeet ja menettelytavat tietotekniikkaan ja tietoturvakysymyksiin liittyvien riskien vähentämiseksi ja hallitsemiseksi. Päätavoite on varmistaa tietojärjestelmien hyvä käytettävyys ja nopea käyttöön palauttaminen ongelmatilanteissa. Consti on eräiden toimintojensa osalta riippuvainen kolmansien tahojen kehittämistä tietojärjestelmistä. Tietojärjestelmien toiminta voi keskeytyä tai yhtiö voi menettää kriittisiä tietoja useista eri syistä. Riskeinä ovat nousseet verkkorikollisuuteen liittyvät riskit, kuten mm. tietomurrot, kohdennetut hyökkäykset, tietojen kalastelu sekä laskutushuijaukset.

Työturvallisuusasiat ovat Constissa keskeinen osa perehdytyskäytäntöjä. Työmaiden turvallisuusjohtaminen perustuu kohdekohtaiseen riskianalyysiin. Toimenpiteitä kuvataan sekä erillisessä turvallisuussuunnitelmassa että osana tuotannon ja työvaiheiden suunnitelmia. Kriittisistä työvaiheista tehdään tarvittaessa erilliset turvallisuussuunnitelmat.

Taloudelliset riskit

Consti altistuu liiketoiminnassaan taloudellisille riskeille. Taloudellisia riskejä ovat taloudelliseen raportointiin liittyvät riskit sekä rahoitukseen liittyvät riskit.

Pitkäaikaisten urakka- ja palvelusopimusten tuloutukseen liittyy riski, että tilikausittain esitetty osatuloutettu liikevaihto ja tulos eivät vastaa lopullisen kokonaistuloksen tasaista jakautumista sopimuksen ajalle. Sopimuksen kokonaistuloksen laskenta sisältää arvioita sekä sopimuksen loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaiskustannusten että laskutettavan työn kehittymisestä. Mikäli arviot sopimuksen lopputulemasta muuttuvat, vaikutus raportoidaan sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa.

Liikearvon arvonalentumista arvioidaan vuosittain tai tarvittaessa useammin. Liikearvon arvonalentumistesti edellyttää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevien rahavirtojen määrittämistä, missä käytetään johdon arvioita. Arviot perustuvat raportointikauden päättymispäivänä olevaan parhaaseen mahdolliseen tietoon tulevaisuuden näkymistä sekä sen hetkisiin markkinaolosuhteisiin. Jos nämä arviot eivät toteudu, on mahdollista, että liikearvosta tehtävillä alaskirjauksilla on haitallinen vaikutus yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Consti altistuu toiminnassaan korko-, luotto- ja likviditeettiriskeille. Altistuminen markkinakorkojen vaihteluun johtuu pitkälti konsernin pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainavastuista. Consti seuraa korollisten velkojen herkkyyttä korkotason muutokselle ja muutoksen vaikutusta konsernin tulokseen.

Constin luottoriski liittyy asiakkaisiin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa sillä on pitkäaikaisia sopimuksia sekä rahavarojen ja mahdollisten johdannaissopimusten vastapuoliin. Liiketoiminnan luottoriskiä hallitaan muun muassa projektien etupainotteisilla maksuohjelmilla ja asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnilla. Valtaosa Constin liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin ja alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittireservien ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla. Constin pääoman hallinta pyrkii varmistamaan muun muassa, että se täyttää korollisiin velkoihin liittyvän kovenanttiehdon sekä muut ehdot, jotka puolestaan määrittävät pääomarakenteelle asetettuja vaatimuksia. Tilinpäätöshetkellä konsernin korollisen nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli -0,76. Taloudellisen kovenantin tasoa seurataan ja arvioidaan jatkuvasti suhteessa nettovelan ja käyttökatteen toteumaan ja ennusteeseen.

Osingot, osinkopolitiikka ja hallituksen voitonjakoehdotus

Varsinainen yhtiökokous päätti 3.4.2025, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,70 euroa osakkeelta. Osinkoa ei maksettu yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäisen erän, 0,35 euroa osakkeelta, täsmäytyspäivä oli 7.4.2025 ja maksupäivä 14.4.2025. Hallitus päätti 23.10.2025 kokouksessaan toisen erän, 0,35 euroa osakkeelta, osingonmaksun täsmäytyspäivän 27.10.2025 ja osingonmaksupäivän 3.11.2025.

Yhtiön voitonjakopolitiikan mukaan Consti Oyj:n tavoitteena on jakaa osinkona vähintään 50 prosenttia tilikauden voitosta, ottaen kuitenkin huomioon yhtiön taloudellisen aseman, kassavirran sekä kasvumahdollisuudet.

Consti Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 65 678 880,16 euroa, sisältäen jakamattomia voittovaroja 35 847 282,05 euroa. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,72 euroa osakkeelta. Hallitus esittää, että osinko maksetaan kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä, 0,36 euroa osakkeelta, maksetaan huhtikuussa 2026 ja toinen erä, 0,36 euroa osakkeelta, maksetaan marraskuussa 2026. Consti Oyj:n vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi torstaina 9.4.2026 Helsingissä.

Näkymät vuodelle 2026

Markkinanäkymät

Ennusteiden mukaan korjausrakentamisen markkinan arvioidaan palaavan maltilliseen kasvuun tai pysyvän ennallaan. Euroconstructin kasvuennuste korjausrakentamiselle vuodelle 2026 on 0,0 ja RT:n 0,5 prosenttia. Euroconstructin ennusteen mukaan asuntokorjaaminen kasvaa 0,8 prosenttia ja muu korjausrakentaminen laskee 1,3 prosenttia. Euroconstructin ennuste talonrakentamisen kasvulle vuonna 2026 on 5,7 prosenttia. Uusien asuntojen rakentamisen ennustetaan kasvavan 15,7 prosenttia ja muun kuin asuntorakentamisen 10,7 prosenttia. Kilpailu rakentamisen ja talotekniikan markkinassa jatkuu kireänä. Perusteet rakentamisen käänteelle ovat olemassa inflaation hidastumisen, korkotason vakiintumisen sekä ostovoiman nousun myötä, mutta toimintaympäristön epävarmuus painaa näkymiä, eikä Consti oleta merkittävää muutosta parempaan rakentamisen kysyntänäkymissä vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Liiketoimintanäkymät

Consti arvioi, että sen koko vuoden 2026 liiketulos on 8–11 miljoo-

naa euroa.

Katsauskauden jälkeiset merkittävät tapahtumat

Consti julkaisi 29.1.2026 sijoittajauutisen, jossa kerrottiin, että Consti Oyj:n tytäryhtiö Consti Korjausrakentaminen Oy ("Consti") ja Senaatti-kiinteistöt ovat allekirjoittaneet Valtioneuvoston linnan korttelin rakennushankkeen kärkihankeallianssisopimuksen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 195 miljoonaa euroa.

Sopimus sisältää koko Valtioneuvoston linnan korttelin peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttamisen. Constin osuus hankkeesta sen toteutuessa sekä peruskorjauksen että laajennuksen osalta on yhteensä noin 171 miljoonaa euroa. Hankkeen peruskorjauksen osuus, noin 112 miljoonaa euroa, kirjataan Constin vuoden 2026 ensimmäisen kvartaalin tilauskantaan, ja laajennusosan osuus myöhemmin sen rakentamisen edellytysten täytyttyä. Rakennustyöt käynnistyvät elokuussa 2026, ja niiden on määrä valmistua vuoden 2030 aikana.

Helsingissä 5. helmikuuta 2026

Sokos Hotel Vaakuna

Hämeenlinnassa sijaitsevan Sokos Hotel Vaakunan saneeraus- ja laajennushanke paransi merkittävästi rakennuksen toimivuutta, viihtyisyyttä ja energiatehokkuutta. Hanke toteutettiin hotellin alkuperäistä arkkitehtonista ilmettä kunnioittaen.

1 YLEISET TIEDOT

1.1 Laadintaperiaatteet

1.1.1 Kestävyysraportin laadintaperiaatteet (BP-1, BP-2, IRO-2)

Perustiedot

Consti Oyj (Consti) on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille. Constilla on toimipisteet Helsingissä, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Oulussa ja Jyväskylässä.

Konsernin emoyhtiö on Consti Oyj. Toiminta on jaettu neljään toimialaan: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Liiketoimintaa harjoitetaan emoyhtiön kokonaan omistamissa tytäryhtiöissä. Kestävyysraportointi kattaa koko konsernin eli kaikki tytäryhtiöt, ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin tilinpäätöksessä. Kestävyysraportin raportointikausi on sama kuin taloudellisessa raportoinnissa eli kalenterivuosi.

Laatimisperusta

Tämä kestävyysraportti on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja Suomen kirjanpitolain mukaisesti käyttäen direktiivin edellyttämiä eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (European Sustainability Reporting Standards, ESRS). EU:n kestävyysraportointidirektiivi koskee EU:n säännellyillä markkinoilla toimivia suuria yrityksiä tilikaudelta 2024 alkaen.

Vuoden 2025 kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa Constille olennaisiksi aiheiksi tunnistettiin vaikutusolennaisuuden (Impact Materiality) osalta Ilmastonmuutos E1, Resurssien käyttö ja kiertotalous E5, Oma työvoima S1, Arvoketjun työntekijät S2 sekä Liiketoiminnan harjoittaminen G1. Taloudellisen olennaisuuden (Financial Materiality) osalta olennaisiksi kestävyysaiheiksi tunnistettiin Ilmastonmuutos E1, Oma työvoima S1, Arvoketjun työntekijät S2 sekä Liiketoiminnan harjoittaminen G1. Olennaisuusanalyysi kuvataan tämän luvun kohdassa 1.4.1.

Tässä kestävyysraportissa tarkastellaan Constin arvoketjua tavaran ja palveluiden toimittajista ja muista yhteistyökumppaneista asiakkaisiin ja rakennuskohteiden loppukäyttäjiin. Consti on tunnistanut olennaiseksi ryhmäksi arvoketjun työntekijöistä erityisesti Constin käyttämien rakentamispalveluiden tuottajat. Myös tavarantoimittajat ja teolliset valmistajat ovat osa Constin arvoketjua, mutta tässä vaiheessa Constissa ei ole kaikilta osin käytettävissä tehokkaita keinoja koko arvoketjun tarkasteluun. Consti pyrkii hankinnoissaan käyttämään vakiintuneita

ja pitkään toimineita yrityksiä, jotka sitoutuvat kestävän liiketoiminnan periaatteisiin. Constin hankintaketjun merkittävimpiä toimittajia palveluiden osalta ovat talotekniikka-, purku- ja runkotöitä tekevät sekä täydentäviä rakenteita toimittavat urakoitsijat. Rakentamispalveluiden lisäksi tärkeitä palveluita tuottavia toimijoita ovat teline- ja sääsuojatoimittajat sekä rakennuskonevuokraajat. Materiaalihankintojen osalta Constin keskeisiä toimittajia ovat suuret kotimaiset tukku- ja keskusliikkeet sekä kotimaassa toimivat merkittävät rakennusmateriaali- ja -tuotevalmistajat.

Kestävyysraportti tarkastelee Constin toimintaa ja vaikutuksia pääasiassa sen omassa toiminnassa ja arvoketjun ensimmäisessä tasossa, joka muodostuu Constin toimittajista ja asiakkaista. Näiden osalta Constilla on sopimussuhde ja riittävät tiedonsaantimahdollisuudet. Kestävyysraportti ei kata osana Constin arvoketjun alkupäätä olevaa rakennusmateriaalien valmistusketjua, koska siitä ei ole käytettävissä riittävästi omia tietolähteitä, järjestelmiä tai prosesseja valmistusketjun seuraamiseksi. Arvoketjun loppupäässä keskeisessä asemassa ovat kiinteistöjen käyttäjät ja asukkaat sekä sijoituskohteiden omistajat. Rakennusten elinkaaren hallinta ja loppukäyttäjäkokemus määräytyvät pitkälti kiinteistön omistajien ja käyttäjien elinkaaren aikaisen toiminnan perusteella.

Kestävyysraportissa kohdassa 2.2.4 esitetyt scope 3 -laskennan tulokset sisältävät arvoketjun alkupään kasvihuonekaasupäästöt. Arvoketjun loppupään päästökategorioista Constin scope 3 -laskentaan on sisällytetty myytyjen tuotteiden ja palveluiden loppukäyttö sekä myytyjen tuotteiden käytöstä poistaminen siltä osin kuin näihin kategorioihin on raportoitavalla kaudella kohdistunut päästöjä. Arvoketju on esitetty kuvassa oikealla ja siitä on kuvaus myös kohdassa 1.2.3.

Consti ei ole käyttänyt raportoinnissaan mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin. Consti ei ole käyttänyt direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaista mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka koskevat käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita. Consti on käyttänyt mahdollisuutta kestävyysraportin sisäisiin viittauksiin.

Kestävyysraportin ja siihen liittyvät väitteet on varmentanut (rajoitettu varmuus) riippumaton kolmas osapuoli KPMG Oy Ab varmennuslausuntonsa mukaisesti, joka on esitetty osana Constin 2025 vuosikertomusta.

ESRS-standardin mukaiset raportoitavat tietopisteet ja niiden sijainti kestävyysraportissa esitetään tämän raportin lopussa julkaistavissa indekseissä 5.1 Liite 1: Sisältöindeksi ja 5.2 Liite 2: Muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvat datapisteet. Indekseissä esitetään mahdolliset poikkeamat ja niitä koskevat selvennykset.

Tässä raportissa esitetyt rahamäärät ovat euromääräisiä.

1.1.2 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta (GOV-5)

Constin kestävyysraportoinnissa noudatetaan konsernin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja.

Kestävyysraportoinnin tunnistetut riskit ovat 1. raportoitavan tiedon oikeellisuus, tarkkuus ja kattavuus sekä raportoinnin oikea-aikaisuus, 2. raportoinnin vastuunjako ja sen toistettavuus sekä 3. muutokset lainsäädännössä.

Tiedon oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden varmistamiseksi Consti on määritellyt kestävyysraportoinnin toimintamallin, jossa määritellään kestävyysasioiden seurannan ja raportoinnin roolit ja vastuut. Kuitenkin esimerkiksi scope 3 -päästöjen raportoinnissa joudutaan arvioimaan tietoja kustannusperusteisesti, koska esimerkiksi materiaalitoimittajilta ei ole vielä saatavilla päästötietoja riittävästi. Oikeellisuus- ja kattavuusriskit liittyvät keskeisesti arvoketjun tietojen saatavuuteen ja estimoinnin tarkkuuteen. Tietojen oikeellisuus pyritään varmistamaan tietojen antamista koskevan ohjeistuksen sekä vastaanotettuja tietoja koskevien lisäselvityspyyntöjen avulla. Vastuisiin liittyvät epäselvyydet pyritään ehkäisemään kuvaamalla prosessi ja kouluttamalla raportointiin osallistuvia henkilöitä prosessin edellyttämiin tehtäviin. Lainsäädännön muutosten seuranta toteutetaan vastuuttamalla muutosten seuranta

organisaatiossa.

Constin toimintamallin mukaisesti toimialojen sekä tukifunktioiden johto vastaa raportoitavan tiedon oikeellisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Raportoitava tieto muodostuu konsernin tietojärjestelmistä, sidosryhmiltä tai julkisista lähteistä saatavasta tiedosta.

Raportoitavan sisällön oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden varmistamiseksi käytetään Constin sisäisiä kontrolleja, jotka ovat osa yhteisiä liiketoimintaprosesseja ja joiden järjestelmällinen seuranta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin johtoryhmän raportointia.

Kestävyysraportoinnista on vastuussa Constin lakiasioista ja compliancesta vastaava johtaja konsernin taloushallinnon ja vastuullisuuspäällikön tuella. Lisätietoja Constin riskienhallinnasta, sisäisestä valvonnasta, sisäisestä tarkastuksesta sekä taloudellisesta raportointiprosessista löytyy Consti Oyj:n selvityksestä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, joka on esitetty osana Constin vuosikertomusta.

1.2 Kestävyyden hallinto ja strategia

1.2.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-1, GOV-2, SBM-1)

Kestävyyden hallinto

Kestävyys on Constissa osa liiketoiminnan johtamista, josta vastaa konsernin toimitusjohtaja johtoryhmän avustuksella. Yhtiölle olennaiset kestävyysteemat ja -tavoitteet strategiakaudelle esittää johtoryhmä ja hyväksyy hallitus. Kestävyystavoitteet perustuvat Constin strategiaan ja kestävyysteemojen olennaisuusanalyysiin. Strategiakausittaisten tavoitteiden lisäksi asetetaan tilikausittaisia tavoitteita.

Konsernin johtoryhmä määrittelee vastuullisuuteen liittyvät linjaukset ja toimenpiteet. Päätösten toimeenpanosta vastaa konsernin johtoryhmä. Hallitus valvoo kestävyysriskejä osana yrityksen riskienhallintaa. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta vastaa koko hallitus. Hallituksen jäsenten kokemus kuvataan tämän osion kohdassa "Hallitus". Hallituksen jäsenet on esitetty Constin vuosikertomuksessa kohdassa "Hallitus".

Vastuullisuuden kehittämistä koordinoi toimitusjohtajasta sekä tukitoimintojen ja toimialojen edustajista muodostettu yritysvastuun ohjausryhmä. Sen keskeisiä tehtäviä on koordinoida vastuullisuustyön kehittämistä, suunnitella toimenpiteet vastuullisuusteemojen viemiseksi käytäntöön ja seurata yritysvastuun yleistä kehitystä ja yrityksille asetettuja vaatimuksia. Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja sen toimikausi on strategiakausi. Konsernitason vastuu ohjausryhmän toiminnasta, koordinoinnista sekä raportoinnista johtoryhmälle kuuluu yritysvastuun ohjausryhmän puheenjohtajalle. Puheenjohtajana toimii konsernin lakiasioista ja compliancesta vastaava johtaja.

Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintakeinoista kerrotaan aihekohtaisesti ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hallinnointia koskevissa luvuissa.

Hallitus

Consti Oyj:n hallitus on yhtiön korkein kestävyydestä vastaava taho, ja se vahvistaa yhtiön toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjaavat keskeiset periaatteet, ja niitä tarkentavat suunnitelmat ja ohjeet. Keskeisiä suunnitelmia ja ohjeita vastuullisuuden ja kestävyyden ohjaamiseksi ovat muun muassa eettiset ohjeet henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille, sisäpiiriohjeet, tiedonantopolitiikka, ympäristöperiaatteet, työturvallisuusperiaatteet, ohje kilpailulainsäädännön noudattamisesta sekä tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.

Hallitus vahvistaa yhtiön kestävyystavoitteet osana yhtiön strategiaa sekä valvoo tavoitteiden toteutumista osana strategian toimeenpanon seurantaa. Hallituksen tietoon tuodaan mahdolliset kestävyyspoikkeamat ja väärinkäytökset kuten vakavat työtapaturmat, korruptio- ja lahjontaepäilyt ja muut merkittävät yhtiön politiikkojen tai ohjeiden vastaiset tapahtumat. Hallitus käsittelee muita kestävyyteen liittyviä asioita ja kuulee yhtiön sisäisiä vastuullisuusasiantuntijoita tarvittaessa. Hallitus käsittelee ja hyväksyy osana toimintakertomusta julkaistavan kestävyysraportin.

Constin hallitus kokoontui tilikauden 2025 aikana 10 kertaa ja käsitteli kokouksissaan muun muassa seuraavia kestävyysaiheita:

• Hallitus hyväksyi vuoden 2024 kestävyysraportin
• Hallitus käsitteli kestävyyteen liittyviä toimenpiteitä vuodelle 2025
• Hallitus käsitteli ja hyväksyi yhtiön tiedotuspolitiikkaan ja sisäpiiriohjeeseen ehdotetut muutokset
• Hallitus käsitteli yhtiön yritysvastuun ohjausryhmän tehtäviä
• Hallitus käsitteli ja hyväksyi vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin ja siihen tehdyt muutokset verrattuna vuoteen 2024
• Hallitus käsitteli kestävyystoimien ja vuoden 2025 kestävyystavoitteiden edistymistä
• Hallitus käsitteli ja hyväksyi yritysturvallisuuspolitiikan ja kuvauksen riskienhallintaprosessista
• Hallitus käsitteli työturvallisuus- ja henkilöstöasiat kuukausittain

Hallituksen jäsenet

Consti Oyj:n hallituksessa oli vuoden 2025 lopussa kuusi jäsentä. Heistä kaksi eli 33,3 prosenttia oli naisia ja neljä eli 66,6 prosenttia miehiä. Kaikki jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenet on esitetty Constin vuosikertomuksessa kohdassa "Hallitus".

Hallituksen valiokunnat

Hallitus on muodostanut keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen sille vahvistamassa kirjallisessa työjärjestyksessä. Valiokunnan tehtävänä on muun muassa valmistella ylimmän johdon ja koko henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien muodot ja hyväksyä niiden keskeiset periaatteet.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Constin toimitusjohtaja vastaa kestävyystoimenpiteiden toteuttamisesta hallituksen hyväksymien tavoitteiden ja strategian mukaisesti. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kestävyyteen liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä kestävyystavoitteiden edistymisestä tarvittaessa ja raportoi säännöllisesti hallitukselle kestävyyteen liittyvistä asioista yksin tai yhdessä yhtiön vastuullisuusasiantuntijoiden kanssa. Lisäksi toimitusjohtaja esittää hallitukselle työturvallisuuskatsauksen kaikissa hallituksen vuosikellon mukaisissa kokouksissa.

Yhtiön johtoryhmä valmistelee hallitukselle esitettävät kestävyyteen liittyvät asiat ja valvoo hyväksyttyjen kestävyystoimenpiteiden täytäntöönpanoa sekä kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia säännöllisesti kokouksissaan. Johtoryhmä vahvistaa myös konsernitasoiset hallituksen hyväksymiä toimintaperiaatteita täydentävät ohjeet esimerkiksi tietoturvasta, työtapaturmien tutkimisesta ja henkilötietojen käsittelystä.

Johtoryhmään kuuluva lakiasioista ja compliancesta vastaava johtaja vastaa liiketoiminnan lainmukaisuudesta (compliance) ja kestävyyden raportoinnista. Lakiasioista ja compliancesta vastaava johtaja on Constin yritysvastuun ohjausryhmän puheenjohtaja, ja hän raportoi kestävyyteen liittyvistä teemoista ja toimenpiteistä muulle johtoryhmälle johtoryhmän vuosikellon mukaisesti. Constin vastuullisuusasiantuntijat antavat johtoryhmälle katsauksen kestävyysasioista teemojen ajankohtaisuuden mukaisesti.

Kestävyysriskit ja niihin liittyvä sisäinen valvonta käsitellään johtoryhmässä asioiden edellyttäessä käsittelyä tai päätöstä. Johtoryhmä käsittelee henkilöstöasioihin ja työturvallisuuteen liittyvät katsaukset kaikissa kokouksissaan sekä mm. ympäristöön, energiaan, tietoturvaan ja compliance-asioihin liittyvät katsaukset niitä koskevien asioiden vaatiessa käsittelyä tai päätöstä.

Toimialajohtajat vastaavat siitä, että yhtiön määrittelemät kestävyyden periaatteet ja tavoitteet viedään osaksi henkilöstön päivittäistä työtä, ja että myös yhtiön käyttämät tavara- ja palvelutoimittajat, asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit toimivat Constin vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti.

Johtoryhmän jäsenet on esitetty Constin vuosikertomuksessa kohdassa "Johtoryhmä".

Hallituksen jäsenten ja johtoryhmän osaaminen kestävyysasioissa

Constin hallituksen ja johtoryhmän jäsenillä on vuosien kokemus operatiivisten tai luottamustehtävien kautta yhtiön toimialaa koskevasta liiketoiminnasta. Hallitus ja johtoryhmä voivat tarvittaessa hankkia ulkopuolista asiantuntija-apua kestävyysasioissa.

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenet saavat tietoa kestävyyteen liittyvistä asioista tarvittaessa esitettävillä kestävyysaiheita käsittelevillä katsauksilla ja säännöllisillä esim. työturvallisuuteen liittyvillä katsauksilla sekä vuosittaisella kestävyysraportilla.

Hyvä hallinto

Constin liiketoiminnan ja hallinnon vastuullisuutta ohjaavat Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalait sekä muu Constia koskeva lainsäädäntö, Consti Oyj:n yhtiöjärjestys, yhtiön hallituksen hyväksymät arvot ja eettiset toimintaperiaatteet sekä listayhtiöitä koskevat Nasdaq Helsinki Oy:n säännöt ja ohjeet. Sisäpiiriasioissa Consti noudattaa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Consti noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen listayhtiöille laatimaa hallinnointikoodia, joka on saatavilla internetosoitteessa www.cgfinland.fi. Consti kuuluu Vastuu Group Oy:n ylläpitämään Luotettava kumppani -ohjelmaan.

Constin hallinnosta vastaa hallitus ja toimitusjohtaja. Ulkoisesta tarkastuksesta vastaa yhtiön tilintarkastaja.

Sisäisen valvonnan tarkoitus on suojella yrityksen voimavaroja väärinkäytöltä, varmistaa liiketapahtumien asianmukainen valtuutus, tukea tietojärjestelmien johtamista sekä varmistaa taloudellisen ja kestävyysraportoinnin luotettavuus. Constissa sisäisestä valvonnasta on ensisijaisesti vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukitoiminnot. Kolmannen tason sisäisestä valvonnasta muodostavat sisäinen ja ulkoinen tarkastus, joiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti. Constilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa (internal audit), vaan sisäisen tarkastuksen vastuut on jaettu yhtiön sisällä eri toimielinten ja toimialojen kesken. Hallitus voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita kontrolliympäristöön tai toimintaan liittyviin erillisiin arviointeihin. Constin ulkoisen tilintarkastajan tarkastussuunnitelmassa otetaan huomioon, että yhtiöllä ei ole erillistä

sisäistä tarkastusta.

Lisätietoja ja laajempi kuvaus hyvästä hallinnosta löytyy Constin vuosikertomukseen sisältyvästä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä -dokumentista.

1.2.2 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

Osakkeenomistajat päättävät vuosittain hallituksen palkkioista yhtiökokouksessa palkitsemispolitiikan ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Ehdotuksen hallituksen palkitsemisesta laatii hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallituksen palkitseminen ei ole Constissa sidottu yhtiön suoriutumiseen.

Hallitus hyväksyy toimitusjohtajan palkan ja palkkiot sekä muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisessa sovellettavat periaatteet ja mittarit. Hallitus seuraa ja arvioi vuosittain palkitsemisen toteutumista.

Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmän kestävyystavoitteita ovat Constin strategian 2024–2027 onnistunut implementointi sisältäen vastuullisuuden ja vihreän siirtymän edistämisen, tapaturmataajuuden parantamisen ja työturvallisuuskulttuurin edistämisen. Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmässä tulospalkkion (STI) osuus voi olla korkeintaan 60 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Kestävyyteen liittyvien tavoitteiden osuus vuonna 2025 oli 24 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta sisältäen strategian onnistuneen implementoinnin. Strategiaa ja sen sisältämiä kestävyystavoitteita kuvataan tämän luvun osioissa 1.2.3 ja 1.4.4.

Muun johtoryhmän toiminnallisten tavoitteiden kestävyystavoitteita ovat jäsenen vastuualueen mukaan muun muassa vastuullisuuden ja vihreän siirtymän edistäminen ja CSRD-raportointi, strategian 2024–2027 onnistunut implementointi sekä tapaturmataajuuden parantaminen ja työturvallisuuskulttuurin edistäminen. Kestävyyteen liittyvien tavoitteiden osuus vuonna 2025 oli 14–22 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta sisältäen strategian onnistu-

neen implementoinnin.

Muun henkilöstön osalta henkilökohtaisen palkitsemisen tavoitteet liittyvät pääsääntöisesti laadun varmistukseen ja työturvallisuuden edistämiseen. Kestävyystavoitteita ei ole sidottu koko henkilöstön

palkitsemiseen.

https://assets.bbhub.io/company/sites/60/2021/10/FINAL-2017-TCFD-Report.pdf

Constin ilmastonäkökohtia ei ole otettu huomioon hallinto-, johtoja valvontaelinten jäsenten palkitsemisessa eikä heidän suoriutumistaan ole arvioitu suhteessa raportoituihin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin.

Constin palkitsemisen periaatteet sekä hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokonaispalkitseminen on kuvattu tarkemmin emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa 3 ja 15.

1.2.3 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille. Constilla on toimipisteet Helsingissä, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Oulussa ja Jyväskylässä. Toiminta on jaettu neljään toimialaan: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Kaikkiin toimialoihin sisältyy palveluliiketoimintaa. Palveluliiketoimintaan kuuluvat esimerkiksi huoltoja pienkorjaukset sekä talotekniikan ylläpito ja huolto.

Korjausrakentamisessa parannetaan lähes aina rakennuksen energiatehokkuutta, sisäilmaa sekä käyttömukavuutta, kuten esteettömyyttä ja turvallisuutta. Korjausrakentaminen sisältää rakennusten ikään liittyvän teknisen korjaamisen lisäksi käyttötarkoituksen muutoksia, kun esimerkiksi vanhoja vajaakäytössä olevia toimistokiinteistöjä muutetaan hotelleiksi tai asunnoiksi tai tilojen käytettävyyttä parannetaan tilajakoa uudistamalla.

Constin liiketoimintamallissa korostuu ilmastonmuutoksen hillitseminen, joka on yhä useammin lähtökohta korjausrakentamiselle joko energiatehokkuuden parantamisen kautta tai vaihtoehtona rakennuksen purkamiselle. Energiatehokkuutta edistetään sekä talotekniikalla ja rakennusautomaatiolla että rakennusteknisesti erityisesti julkisivukorjauksilla ja eristystä parantamalla. Ilmastonmuutos lisää Suomessa sateita ja ilmankosteutta, mihin sopeutuminen edellyttää erityisesti julkisivujen huolellista kunnossapitoa.

Consti toimii rakentamisen arvoketjussa sekä urakoitsijana, joka tuottaa rakentamispalveluja palveluiden tilaajalle ja tilojen loppukäyttäjälle, että kiinteistöjen ylläpidossa rakentamisen jälkeen. Tilaajia eli Constin suurimpia asiakkaita ovat kaupungit ja kunnat, suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ja kiinteistösijoittajat sekä taloyhtiöt.

Lisäksi rakentamisen arvoketjussa toimii arkkitehtejä, suunnittelijoita sekä muita asiantuntijoita, jotka yleensä toimivat tilaajan lukuun. Loppukäyttäjiä ovat muun muassa työntekijät, asukkaat, koululaiset ja liiketilojen asiakkaat. Tilaaja vastaa pääsääntöisesti yhteydenpidosta loppukäyttäjiin. Rakentamisen aikana Consti tiedottaa hankkeen etenemisestä loppukäyttäjille tarpeen mukaan. Arvoketju on kuvattu kohdissa 1.1.1 ja 1.2.3.

Korjausrakentaminen perustuu pitkälti henkilötyöhön ja kokemuksen kautta hankittuun erikoisosaamiseen sekä yhteistyö- ja projektinjohtotaitoihin, jotka ovat keskeisiä tekijöitä myös Constin tarjoamien rakentamispalveluiden tuotannossa.

Constin työn arvo näkyy erityisesti rakennusten käyttöiän pidentymisenä, energiatehokkuuden sekä tilojen käyttömukavuuden, esteettömyyden ja terveellisyyden parantumisena ja rakennuksen arvon nousuna. Energiatehokkuuden parantaminen vähentää myös rakennuksen käytönaikaisia hiilidioksidipäästöjä.

Consti-konsernin palveluksessa työskenteli vuoden 2025 lopussa 981 (1 012) rakentamisen ja talotekniikan ammattilaista, joista noin 98 (98) prosenttia työskenteli vakituisessa työsuhteessa. Lisäksi Consti työllistää epäsuorasti tuhansia työntekijöitä.

Suhteista arvoketjun työntekijöihin kerrotaan kohdassa S2 Arvoketjun työntekijät ja suhteista tavara- ja palvelutoimittajiin luvussa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Strategia

Constin missio on parantaa erinomaisella rakentamisen ja talotekniikan osaamisella suomalaisten rakennusten arvoa ja edistää ilmastonmuutoksen hillintää. Strategiakaudella 2024–2027 Constin tavoitteena on kasvaa rakentamisessa ja talotekniikassa vastaamalla vanhenevan rakennuskannan, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen luomaan kysyntään. Tarvetta korjausrakentamiselle lisäävät myös tilankäytön muutokset esimerkiksi työelämässä ja vähittäiskaupassa.

Sekä rakentamisessa että talotekniikassa Constin tavoittelema kasvu perustuu nykyisen liiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on saada Constin osaaminen laajemmin käyttöön rakentamisen koko arvoketjussa hankekehityksestä kunnossapitoon. Näin Constin osaaminen kestävistä korjausrakentamisen käytännöistä ja kohdekohtaisista toteutusvaihtoehdoista saadaan arvoketjun käyttöön mahdollisimman tehokkaasti.

Constin tavoitteena on olla alansa edelläkävijöitä vastuullisuudessa. Constin strategiakauden 2024–2027 keskeiset kestävyystavoitteet ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen ja toimialan vastuullisten toimintatapojen kehittäminen. Näitä tavoitteita käsitellään tarkemmin kyseisten teemojen yhteydessä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Constissa kehitetään energiatehokkuusosaamista ja palvelutarjontaa niin, että niissä otetaan huomioon ilmastonmuutoksen tuomat vaatimukset esimerkiksi rakennuksen ulkovaipalle ja kunnossapidolle. Constin tarjoamien energiatehokkuutta parantavien korjausten ja energiatehokkuuspalveluiden (esim. rakennuskohtaisesti optimoidut lämmitysratkaisut) käyttöönotossa ratkaisevaa on niiden tuottamat hyödyt asiakkaalle ja asiakkaiden halukkuus investoida kestäviin ratkaisuihin. Asiakkaiden päätöksenteossa korostuu Constin näkemyksen mukaan vahvasti kustannustehokkuus. Kierrätyksen lisääminen ja rakennusosien uudelleenkäyttö ovat rakentamisessa alan yhteisiä haasteita.

Liiketoiminnan resilienssi

Vuonna 2025 Constin ilmastoskenaario- ja resilienssianalyysi päivitettiin TCFD1)-suosituksen mukaisesti. Tämä toteutettiin huomioimalla kaksi erilaista ilmastoskenaarioanalyysiä, joiden pohjana oli IPCC2):n SSP1-2.6- ja SSP5-8.5 -skenaariot. SSP1-2.6 -skenaariossa maapallon lämpötilan nousu jää alle kahden asteen ja SSP5-8.5 -skenaariossa lämpö tila nousee yli neljällä asteella vuoteen 2100 mennessä.

Constin resilienssianalyysin aikana arvioitiin, kuinka hyvin Consti kykenee selviytymään ja sopeutumaan erilaisissa kriiseissä ja häiriöissä, joita eri ilmastoskenaarioiden aiheuttamat muutokset voivat aiheuttaa.

Resilienssianalyysi auttoi tunnistamaan liiketoimintaan liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia sekä arvioimaan mahdollisia sopeutumistoimia niin liiketoiminnan kehittämisessä kuin työmaatoiminnoissa.

Ilmastoskenaario- ja resilienssianalyysit syventävät vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin arviointia, jossa ilmastonmuutoksen tuomia vaikutuksia, mahdollisuuksia ja riskejä tarkasteltiin aikaväleillä 1 vuosi, alle 5 vuotta ja yli 5 vuotta. E1 Ilmastonmuutoksen hillintä, riskit ja mahdollisuudet -taulukko löytyy kohdasta 2.2.2.

Consti on tunnistanut ilmastoon liittyvistä riskeistä olennaisiksi erityisesti akuutit ilmastoriskit sekä sääntelyyn liittyvät asiat. Rakentamislaki, EU-taksonomia sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttävät entistä monipuolisempaa osaamista erityisesti suunnittelijoilta. Riskinä Constille voi olla hankkeiden aikataulujen venyminen puutteellisen suunnitteluosaamisen takia. Myös taksonomiaraportointiin liittyvät hankkeiden toimenpide- ja seurantaprosessit saattavat lisääntyessään kasvattaa aikataulupainetta ja kustannuksia. Sääntely edellyttää lainsäädännön seuraamista, tarvittavien muutostoimien toimeenpanoa ja palveluiden mahdollista mukauttamista sekä Constin omassa toiminnassa että sen arvoketjussa. Siirtymäriskit ja fyysiset riskit on kuvattu kohdassa 2.2.2.

Ilmastonmuutokseen liittyvät akuutit riskit saattavat heikentää tuottavuutta esimerkiksi kuljetusvaikeuksien ja globaalien toimitusketjujen ongelmien seurauksena. Työmaiden tarve suojautua sään ääri-ilmiöiltä lisääntyy, ja rankkasade- ja hulevesitulvat saattavat viivästyttää töitä kaupunki- ja taajama-alueilla. Pitkät lämpöaaltojaksot edellyttävät työn uudelleen aikatauluttamista ja henkilöstön työskentelyolosuhteista huolehtimista.

Consti näkee mahdollisuutena uusien, vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Tämä saattaa vahvistaa Constin kilpailuasemaa sekä kyvykkyyttä vastata muuttuvaan asiakastarpeeseen. Merkittäviä mahdollisuuksia linkittyy myös resurssitehokkuuteen. Constin toiminnan energiatehokkuus ja vähäpäästöisten energialähteiden käyttö, jätteiden asianmukainen kierrätys ja tehokkaat tuotantoprosessit, kuten esivalmisteiden käyttö, saattavat vähentää kustannuksia. Resurssitehokkuus voi tuoda Constille merkittävää maine-etua.

1.2.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)

Constin liiketoiminta perustuu hajautettuun organisaatiorakenteeseen ja toimintamalliin. Tämä tarkoittaa sitä, että Constin toimialoilla ja tulosyksiköillä on merkittävät päätöksentekovaltuudet ja itsenäiset toimivaltuudet harjoittaa liiketoimintaa. Vastuu riskienhallinnasta on konsernitasolla, jossa asetetaan selkeät toiminnalliset raamit ja vaatimukset sekä määritellään prosessit ja tavoitteet linjaorganisaatiolle vaatimusten toteuttamiseksi. Tavoitteiden toteutumista ja noudattamista seurataan säännöllisesti. Linjaorganisaation raportointi on avoin ja läpinäkyvä yksittäisistä projekteista konsernitasolle asti.

Vuonna 2025 täsmennettiin seuraavat due diligence -prosessien soveltamisohjeet: ympäristö, henkilöstöhallinto sekä hyvä hallintotapa. Kuvaukset ovat kaikkien constilaisten hyödynnettävissä intrassa.

Ohjeissa määritellään toimintamallit ja käytännöt kestävän liiketoiminnan periaatteiden toteuttamiseksi. Ohjeet tulee huomioitavaksi tehtäessä päätöksiä eri organisaation tasoilla, ja ne ovat osa Constin riskienhallinta- ja due diligence -prosesseja.

2) IPCC:n kuudes arviointiraportti. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti

Kuvaus Constin due diligence -prosessista

Sidosryhmät kestävyysriskeistä

Constin due diligence -prosessi sisältää seuraavat elementit

Tunnistaminen, arviointi ja priorisointi: Constin liiketoiminnan sisäisistä ja ulkoisista toiminnoista pyritään tunnistamaan todennäköisimmät ja merkityksellisimmät kestävyysriskit kaikilla liiketoiminta-alueilla, myös alihankinta- ja toimitusketjussa. Kartoituksen perusteella priorisoidaan merkityksellisimmät riskialueet jatkoarviointia varten. Koska Consti toimii vain kotimaisessa rakennusmarkkinassa, arvioinnit kohdistetaan pääasiassa rakennusalalla yleisesti tunnistettuihin riskeihin, joiden edellyttämät toimenpiteet priorisoidaan niiden tunnistettujen ja tiedossa olevien vaikutusten perusteella.

Pysäyttäminen, ehkäiseminen ja lievittäminen: Priorisointien pohjalta laaditaan suunnitelmat, joiden avulla pyritään ehkäisemään tai lieventämään sellaisia vastuulliseen liiketoimintaan liittyviä todellisia tai mahdollisia haittavaikutuksia, jotka ovat suoraan yhteydessä yrityksen tai liiketoimintakumppanin toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin.

Keskeisiä reagointitapoja liiketoimintasuhteisiin liittyviin riskeihin voivat tilanteen mukaan olla liiketoimintasuhteen jatkaminen riskien lieventämispyrkimyksien ajan, liiketoimintasuhteen väliaikainen keskeyttäminen riskien lieventämisen ajaksi tai liiketoimintasuhteen päättäminen. Liiketoimintasuhde päätetään joko haittavaikutusten vakavuuden vuoksi tai epäonnistuneiden lieventämisyrityksien jälkeen, jos yritys arvioi lieventämisen mahdottomaksi. Päätöksessä otetaan huomioon suoritetut toimenpiteet riskien poistamiseksi.

Seuranta: Consti seuraa järjestelmällisesti huolellisuustoimenpiteidensä toteutumista ja vaikuttavuutta. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on tunnistaa, ehkäistä ja vähentää ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia sekä korjata liikesuhteisiin liittyviä ongelmia. Seuranta tukee toimenpiteiden ja koko prosessin jatkuvaa kehittämistä.

Tiedottaminen ja läpinäkyvyys: Huolellisuuden prosesseista sekä todellisten tai potentiaalisten haittavaikutuksien tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi suoritetuista toimenpiteistä viestitään tilanteen edellyttämällä tavalla.

1.3 Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

Tärkeimmät sidosryhmät Constille ovat asiakkaat (taloyhtiöt, julkisen sektorin rakennuttajat, kiinteistösijoittajat ja muut yritykset), rakennuttajakonsultit, suunnittelijat, isännöitsijät, aliurakoitsijat, tavarantoimittajat, rahoittajat, omistajat sekä nykyiset ja potentiaaliset työntekijät mukaan lukien rakennusalan opiskelijat.

Sidosryhmäyhteistyön tavoitteena on ensisijaisesti kartoittaa asiak kaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeita ja lujittaa yhteistyötä yhteistyökumppaneiden ja pitkäaikaisten asiakkaiden kanssa sekä tehdä tunnetuksi Constin tarjontaa, osaamista ja alan uusia ratkaisuja.

Keskeisetsidosryhmät	Sidosryhmilletärkeät teemat	Keinot jatoimenpiteet	Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan
Constinomistajat	Henkilöstön osaamisestahuolehtiminen. Harmaan taloudentorjunta.	Hallitustyöskentely, yhtiökokoukset,tapaamiset sijoittajien ja heidän edustajiensakanssa, Uudistajat-sidosryhmälehti,uutiskirjeet, vuosikertomukset jatalouskatsaukset, www-sivut.	Henkilöstön osaamisen kehittäminenja johtaminen sekä työturvallisuudenja työhyvinvoinnin jatkuvaedistäminen ovat osa strategiaa.
Alanopiskelijat	Kestävyysasiat yleisesti.	Oppilaitosyhteistyö kuten työmaavierailut,harjoittelupaikat, opinnäytetyöt,vierailijaluennot, messut jarekrytointitapahtumat, www-sivut,sosiaalisen median kanavat.	Oppilaitosyhteistyön lisääminen.
Julkisensektorintoimijat	Ympäristön pilaantumisenehkäiseminen ja resurssitehokkuus.Yrityskulttuuri ja liiketoiminnanvastuulliset toimintaperiaatteet.Koulutus. Yhdenvertainen kohtelu.Terveys ja työturvallisuus.	Säännölliset asiakaskontaktit,asiakastilaisuudet, alan seminaarit jamessut, Uudistajat-sidosryhmälehti jauutiskirje, asiakastyytyväisyyskyselyt,www-sivut, sosiaalisen median kanavat.	Lisääntyneet kestävyysvaatimuksettarjouspyynnöissä ohjaavat Constiaentistä vastuullisempaan toimintaan,esim. työturvallisuusasioissa sekäjätteiden käsittelyssä.
Yhteistyökumppanit	Ympäristön pilaantumisenehkäiseminen. Resurssitehokkuus.Terveys ja turvallisuus. Yrityskulttuurija liiketoiminnanvastuullisettoimintaperiaatteet. Osaaminen.Yhdenvertainen kohtelu.	Alan seminaarit ja messut, Uudistajatsidosryhmälehti ja uutiskirje, www-sivut,sosiaalisen median kanavat.	Hankintatoimen kehittäminenosana tehokkuuden parantamista.Arvoketjun osaamisen tukeminen.
Kiinteistösijoittajat	Ympäristön pilaantumisenehkäiseminen. Hyvä hallintotapakuten harmaan talouden torjunta jasuhteet toimitusketjuun. Turvallisuuslaajasti.	Säännölliset asiakaskontaktit,asiakastilaisuudet, alan seminaarit jamessut, Uudistajat-sidosryhmälehti jauutiskirje, asiakastyytyväisyyskyselyt,www-sivut, sosiaalisen median kanavat.	Turvallisuuden edistäminenosana strategiaa. Harmaantalouden torjunta keskeinen osahankintatoimea.
Taloyhtiödenedustajat	Kestävyysasiat yleisesti.	Säännölliset asiakaskontaktit,aktiivinen viestintä ennen hankkeenaloittamista/hankkeen aikana/tarvittaessa hankkeen päättymisenjälkeen sekä asiakastyytyväisyyskyselyt,asiakastilaisuudet, alan seminaarit jamessut, Uudistajat-sidosryhmälehti jauutiskirje, www-sivut, sosiaalisenmedian kanavat.	Kestävien ratkaisuiden javaihtoehtojen tuominen esiinpalvelutarjonnassa.
Rahoittajat	Yrityskulttuuri ja liiketoiminnanvastuulliset toimintaperiaatteet.Päästöjen vähentäminen. Ympäristönpilaantumisen ehkäiseminen.Resurssitehokkuus.	Tilinpäätös, osavuosikatsaukset,pörssitiedotteet, www-sivut, sosiaalisenmedian kanavat.	Päästöjen vähentäminenosana strategiaa. Päästöjenvähentäminen osana strategiaasiirtymäsuunnitelman mukaisesti.RALA-sertifioinnit ohjaavattoimintaa.
Constinhenkilöstö	Kestävyysasiat yleisesti. Vain veteen,biologiseen monimuotoisuuteen sekäkasvihuonekaasuihin liittyvät teematvähemmän merkityksellisiä.	Jatkuva viestintä esihenkilöiden ja sisäisenviestintäkanavan kautta, henkilöstöinfot,henkilöstötutkimukset, kehityskeskustelut,henkilöstötilaisuudet, koulutukset,työsuojelutoiminta.	Henkilöstön osaamisenkehittäminen ja johtaminen sekätyöturvallisuuden ja työhyvinvoinninjatkuva edistäminen osanastrategiaa. Kestävyysnäkökulmattoimintaohjeissa ja koulutuksessa.

Sidosryhmien näkemykset ja vaikutukset liiketoimintaan

Oppilaitosyhteistyöllä tehdään Constia tunnetuksi työnantajana ja lisätään tietoa korjausrakentamisesta toimialana. Työyhteisöviestinnän tavoitteena on päivittäisen työhön kuuluvan viestinnän lisäksi tunnistaa mm. henkilöstölle tärkeät työhyvinvointiin vaikuttavat asiat ja tarjota henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työyhteisön jatkuvaan

kehittämiseen.

Sidosryhmien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua erityisesti asiakas tapaamisissa, yhteistoimintahankkeissa, alan seminaareissa, messuilla ja muissa tapahtumissa, oppilaitosvierailuilla ja opiskelijatapahtumissa sekä erilaisten kirjallisten kyselyiden kuten henkilöstötutkimusten

1. Rakennusteollisuus. (2023). Rakennusteollisuuden vastuullisuuden olennaisuusanalyysi. Loppuraportti. https://www.epressi.com/media/userfiles/151418/1709905156/rakennusteollisuuden-vastuullisuuden-olennaisuusanalyysi-loppuraportti.pdf

ja hankkeiden lopuksi tehtävien asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla. Sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin vuonna 2025 kyselyillä ja haastatteluilla, joissa asiakkaat, yhteistyökumppanit sekä toimittajat antoivat näkemyksensä Constin suoriutumisesta vastuullisuusasioissa. Constin merkittäville toimittajille suunnatussa kyselyssä taas toimittajat antoivat näkemyksensä omasta vastuullisuussuoriutumisestaan.

Yhteistyökumppanit ja asiakkaat pitivät merkittävinä tai erittäin merkittävinä seuraavia kestävyystekijöitä Constin toiminnassa: ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, resurssitehokkuus, terveys ja turvallisuus, osaaminen, yrityskulttuuri ja liiketoiminnan vastuulliset toimintaperiaatteet sekä yhdenvertainen kohtelu. Rahoittajille merkittäviä tai erittäin merkittäviä kestävyystekijöitä Constin toiminnassa olivat päästöjen vähentäminen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja resurssitehokkuus, yrityskulttuuri ja liiketoiminnan vastuulliset toimintaperiaatteet.

Kyselyt osoittivat, että Constin merkittävät toimittajat suoriutuvat vastuullisuusvelvoitteistaan hyvin. Vastuullisuusasiat on tunnistettu niin toimittajayritysten sisällä kuin heidän asiakkaidensa tarpeissakin. Muun muassa jätteiden kierrätykseen ja päästöjen vähentämiseen panostetaan. Tapaturmataajuutta seurataan ja henkilöstön osaamiseen panostetaan. Biologisen monimuotoisuuden edistäminen nähdään kuitenkin vielä tulevaisuuden toimena.

Viranomaisten näkemyksiä Constin toiminnan kestävyystekijöistä ei ole erikseen selvitetty, koska viranomaiset edistävät kestävää kehitystä lainsäädännön kautta. Constia sitoo sen omaan toimintaan kohdistuva sääntely, jonka kehitystä se myös omassa toiminnassaan seuraa.

Esimerkkejä sidosryhmien näkemysten huomioon ottamisesta Constissa on kierrätysosaamisen lisääminen muun muassa sisäisellä koulutuksella, jätteiden seurannan tehostaminen sekä hankintatoimen kehittäminen. Työturvallisuutta on pyritty parantamaan muun muassa turvallisuusjohtamisen keinoin.

Sidosryhmäkyselyiden tuloksista raportoidaan hallitukselle. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet suoraan Constin kestävyystavoitteiden määrittelyyn.

Taulukossa Sidosryhmien näkemykset ja vaikutukset liiketoimintaan on yhteenveto Constin keskeisimmistä sidosryhmistä ja siitä, miten niille tärkeät teemat huomioidaan yhtiön strategiassa ja liiketoimintamallissa.

1.4 Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

1.4.1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)

Constin riskienhallinnan keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestelmällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi, yhtiön hyväksymän riskitason määrittelemiseksi, riskien arvioimiseksi ja käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokkaaksi hoitamiseksi ja hallinnaksi niin, että yhtiö saavuttaa strategiset ja taloudelliset tavoitteensa. Kestävyysriskien hallinta on osa konsernin johtamis-, seurantaja raportointijärjestelmiä.

Constin due diligence -prosessi on osa mainittuja järjestelmiä ja se on kuvattu kohdassa 1.2.4. Prosessissa tunnistetaan, arvioidaan, priorisoidaan ja seurataan Constin mahdollisia ja todellisia vaikutuksia liiketoimintansa vaikutuspiirissä, ja se perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutustapoja ovat muun muassa tarjoustoiminta, sidosryhmäkyselyt, henkilöstökyselyt ja asiakastilaisuudet.

Osana prosessia tunnistetaan, arvioidaan, priorisoidaan ja seurataan sellaisia riskejä ja mahdollisuuksia, joilla on tai voi olla taloudellisia vaikutuksia.

Yllä kuvatussa prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2025 aikana.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa on keskeistä tunnistaa ja arvioida ne riskit, uhat ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä strategian toteuttamiselle ja lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle, sekä tunnistaa ja arvioida yhtiön vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi kattaa yhtiön omat ja arvoketjun toiminnot, joista keskeisiä ovat materiaalien valmistajat (teolliset valmistajat), toimittajat ja kumppanit (aliurakoitsijat) sekä asiakkaat että kuluttajat. Arvoketju ja siihen liittyvät rajaukset on kuvattu kohdissa 1.1.1 ja 1.2.3.

Taloudelliset ja operatiiviset riskit sekä tehdyt toimenpiteet raportoidaan johtoryhmälle säännöllisesti. Strategisia ja kestävyysriskejä käsitellään vuosittain strategisten hankkeiden läpikäynnin yhteydessä. Tulokset käsitellään hallituksessa, konsernin johtoryhmässä ja toimialojen johtoryhmissä.

Tuotantoon kohdistuvien riskien arvioinnin tavoitteena on varmistaa häiriötön ja jatkuva tuotanto kaikissa olosuhteissa. Tuotantoa koskevien ympäristöriskien arviointia ohjaavat RALA-ympäristösertifikaatin mukaiset hallintajärjestelmät, ja havaitut keskeiset riskit sisällytetään yhtiötason riskienhallintaprosessiin. Työmaiden ympäristövaikutuksia arvioidaan hankekohtaisilla riskiarvioinneilla.

Vastaavasti tuotannon työturvallisuusriskien arviointia ohjaavat RALA-turvallisuussertifikaatin edellyttämät hallintajärjestelmät.

Constin kestävyyteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä. Consti pyrkii edelleen kehittämään kaksinkertaisen olennaisuuden analyysiä mm. vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien riippuvuuksien tunnistamisen osalta.

Vuonna 2025 Consti järjesti kaksi erillistä työpajaa liittyen kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin. Molempiin työpajoihin osallistuivat toimitusjohtajan lisäksi laaja-alaisesti niin liiketoiminnan kuin tukitoimintojenkin edustajat (yhteensä 9 henkilöä).

Ensimmäisessä työpajassa käsiteltiin vaikutusolennaisuuteen (impact materiality) liittyvät aiheet. Työpajassa kerrattiin vuoden 2024 vaikutusolennaisuuden sisältö, analysoitiin vuoden 2025 tilanne ja tehtiin tarvittavat muutokset analyysissä kuvattuihin kestävyystekijöiden vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä niiden todennäköisyyksiin. Vaikutuksia arvioitiin mittakaavan, laaja-alaisuuden ja vaikutuksen korjattavuuden perusteella.

Toisessa työpajassa tarkasteltiin taloudellista olennaisuutta (financial materiality). Työpajassa kerrattiin vuoden 2024 taloudellisen olennaisuuden sisältö, analysoitiin vuoden 2025 tilanne ja tehtiin tarvittavat muutokset analyysissä kuvattuihin kestävyystekijöiden vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin.

Tehdyn analyysin perusteella Constin olennaisiin kestävyystekijöihin ei tehty muutoksia pois lukien kestävyystekijä G1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu. Kyseessä oleva kestävyystekijä on analyysin mukaan Constille edelleen tärkeä, mutta se ei nouse olennaisten kestävyystekijöiden joukkoon vuonna 2025.

Työpajojen jälkeen Constin hallitus hyväksyi kokouksessaan 17.7.2025 yhtiön vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin.

Vuonna 2025 tehtyjen sidosryhmäkyselyiden tulokset tukivat Constin kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin johtopäätöksiä. Sidosryhmät pitivät lisäksi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä tärkeänä asiana. Constin kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa sitä ei kuitenkaan arvioitu olennaiseksi kestävyystekijäksi standardin tarkoittamassa merkityksessä.

Seuraava kaksinkertainen olennaisuusanalyysi arvioidaan tehtävän vuoden 2026 aikana.

1.4.2 Kestävyyden olennaiset aiheet ja IRO-1 -kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisja arviointiprosesseista

Constin toiminnalleen tunnistamat olennaiset kestävyystekijät ovat E1 Ilmastonmuutos

• E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
• S1 Oma työvoima
• S2 Arvoketjun työntekijät
• G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Tärkeimmiksi kestävyystekijöiksi vaikutusolennaisuuden osalta tunnistettiin ilmastonmuutoksen osalta kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus. Resurssien käytön ja kiertotalouden osalta olennaisiksi kestävyystekijöiksi tunnistettiin purku-, pakkaus- ja ylijäämäjäte. Tärkeimmiksi kestävyystekijöiksi oman työvoiman osalta tunnistettiin henkilöstön koulutus ja taitojen kehittäminen sekä terveys ja työturvallisuus. Arvoketjun työntekijöiden osalta kestävyystekijöistä tärkein on terveys ja työturvallisuus. Liiketoiminnan harjoittamisessa merkittävin vaikutus on korruption ja lahjonnan ehkäisemisellä ja havaitsemisella, yrityskulttuurilla ja liiketoiminnan harjoittamista koskevilla toimintaperiaatteilla sekä suhteilla arvoketjun tavaroiden ja palveluiden toimittajiin.

Taloudellisilta vaikutuksiltaan olennaisimmat kestävyystekijät on esitetty taulukossa Constin olennaiset kestävyystekijät.

Seuraavaksi esitettyjen kestävyystekijöiden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu kohdassa 1.4.1.

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on merkittävä kestävyystekijä rakennusteollisuudelle. Rakennusteollisuus on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä, ja ilmastonmuutoksen torjunta vaatii merkittäviä muutoksia alan käytännöissä ja käytettävissä materiaaleissa. Rakennusteollisuuden vastuullisuuden olennaisuusanalyysin3) mukaan keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, jotka pitävät sisällään luonnonvarojen, energian ja materiaalien kestävän käytön sekä pitkäikäisten rakennusten ja infrastruktuurin suunnittelun. Lisäksi vähähiilisyys ja energiatehokkuus ovat tärkeitä rakennusalan toimintaa ohjaavia tavoitteita.

Rakennuksen ympäristöjalanjälki muodostuu raaka-aineiden valmistuksesta, logistiikasta, itse rakentamisesta sekä lopulta rakennusten käytöstä. Korjausrakentajana Consti tasapainottaa rakentamisen hiilijalanjälkeä vähentämällä päästöjä korjaamisen seurauksena. Vanhojen rakennusten kunnostaminen tarkoittaa, että uusien rakentamiseen tarvitaan vähemmän raaka-aineita ja energiaa. Ilmastonmuutos on Constille olennainen kestävyystekijä.

Consti on käsitellyt kestävyyteen liittyviä olennaisia teemoja sidosryhmäkyselyin. Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen suoria kuulemisia ei ole toteutettu erillisinä prosesseina, jotka liittyvät kestävyystekijöiden E2 Pilaantuminen, E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat sekä E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit kaksinkertaiseen olennaisuusarviointiin.

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Rakennusteollisuuden vastuullisuuden olennaisuusanalyysissä on rakennusalan keskeisiksi ja olennaisiksi kestävyystekijöiksi todettu muun muassa resurssien käyttö ja materiaalitehokkuus, elinkaarivastuullisuus ja uudistava rakentaminen. Nämä rakennusteollisuuden olennaisuusanalyysissä tunnistetut kestävyystekijät koskevat Constia Suomen suurimpana korjausrakentajana. Consti on tunnistanut standardista E5 olennaiseksi kestävyystekijäksi jätteiden kierrätyksen.

S1-S2 Oma työvoima ja arvoketjun työntekijät

Rakennusala on työvoimaintensiivinen toimiala, ja myös Consti on tunnistanut standardit S1 ja S2 olennaisiksi kestävyystekijöiksi.

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Kestävällä yrityskulttuurilla ja sen vahvistamisella on olennainen merkitys Constin toiminnassa. Consti on tämän perusteella katsonut, että standardissa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen esitetyt tiedonantovaatimukset ovat olennaisia Constin liiketoiminnalle.

E2 Pilaantuminen

Consti on arvioinut toimintaansa tunnistaakseen pilaantumiseen liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omissa toiminnoissaan yleisesti sekä arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Arviointi perustuu kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin, jossa tarkastellaan sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia että liiketoiminnan kannalta merkittäviä riskejä ja mahdollisuuksia. Consti on tunnistanut riskin maaperän pilaantumisesta sekä

omien työmaatoimintojensa että arvoketjun toiminnan seurauksena. Yrityksen liiketoiminta keskittyy pääosin rakennetussa ympäristössä tapahtuvaan olemassa olevien rakennusten korjaamiseen. Toiminnasta voi aiheutua myös tärinää, lämpöä tai melua ympäristöön, mikä voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Constin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessissa E2 Pilaantuminen on tärkeä, mutta ei nouse standardin määrittelemällä tavalla olennaisten kestävyystekijöiden joukkoon vuonna 2025.

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Consti on arvioinut toimintaansa tunnistaakseen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Arviointi perustuu kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin, jossa tarkastellaan sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia että liiketoiminnan kannalta merkittäviä riskejä ja mahdollisuuksia.

Constin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessissa E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat ei täyttänyt tässä arvioinnissa Constin olennaisuuden raja-arvoja, eikä siksi kuulu tämän raportin piiriin.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Consti on arvioinut toimintaansa tunnistaakseen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Arviointi perustuu kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin, jossa tarkastellaan sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia että liiketoiminnan kannalta merkittäviä riskejä ja mahdollisuuksia.

Consti ei ole toistaiseksi tunnistanut todellisia ja mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia omissa toimipaikoissaan ja arvoketjunsa eri vaiheissa, eikä arvioinut riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä sekä ekosysteemipalveluista omissa toimipaikoissaan ja arvoketjunsa eri vaiheissa eikä ole sisällyttänyt arviointiin ekosysteemipalveluja.

Consti ei ole toistaiseksi käyttänyt ekosysteemejä koskevaa skenaarioanalyysiä apuna olennaisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioimisessa.

Constin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessissa E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ei täyttänyt tässä arvioinnissa Constin olennaisuuden raja-arvoja, eikä siksi kuulu tämän raportin piiriin.

Constin olennaiset kestävyystekijät

Aihe	ESRSstandardi		Osa-aihe Kestävyystekijät	Vaikutuksiltaanolennainen	Taloudellisestiolennainen
			Kasvihuonekaasujen scope 1-,
Ilmastonmuutos ESRS E-1		E1-6	scope 2- ja scope 3 -päästöt			•
Ilmastonmuutos ESRS E-1		E1-5	Energiankulutus			•
Oma työvoima	ESRS S-1	S1-13	Koulutus ja taitojen kehittäminen			•
Oma työvoima	ESRS S-1	S1-14	Terveys ja työturvallisuus			•
Arvoketjuntyöntekijät	ESRS S-2		Terveys ja työturvallisuus			•
Liiketoiminnanharjoittaminen	ESRS G-1	G1-3	Korruption ja lahjonnanehkäiseminen ja havaitseminen			•
Liiketoiminnanharjoittaminen	ESRS G-1	G1-2	Suhteet toimittajiin			•
Resurssienkäyttö jakiertotalous	ESRS E-5	E5-5	Purkujäte, pakkausjäte,ylijäämäjäte	•
Liiketoiminnanharjoittaminen	ESRS G-1	G1-1	Yrityskulttuuri ja liiketoiminnanharjoittamista koskevattoimintaperiaatteet	•
Ilmastonmuutos ESRS E-1			Myrsky (myös lumimyrskyt,pöly- ja hiekkamyrskyt)		•
Ilmastonmuutos ESRS E-1			Voimakas sade (vesisade, raekuurot,lumi- tai jäätävä sade)		•
Ilmastonmuutos ESRS E-1			Tulva (rannikko-, joki-,hulevesi- ja pohjavesitulva)		•
Ilmastonmuutos ESRS E-1			Lämpökuormitus		•
Ilmastonmuutos ESRS E-1			Lämpötilan vaihtelut		•
Ilmastonmuutos ESRS E-1			Tuuliolojen muutokset		•
Ilmastonmuutos ESRS E-1			Sadeolojen ja -tyyppien muutokset(vesisade, raekuurot, lumitai jäätävä sade)		•
Ilmastonmuutos ESRS E-1			Sademäärien taihydrologinen vaihtelu		•
Ilmastonmuutos ESRS E-1			Lämpöaalto		•
Liiketoiminnanharjoittaminen	ESRS G-1	G1-4	Vahvistetut korruptiotai lahjontatapaukset		•

S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

Constin liiketoiminta ei kohdistu vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin standardissa kuvatulla tavalla. Consti on tämän perusteella katsonut, etteivät standardissa S3 esitetyt tiedonantovaatimukset ole olennaisia Constin liiketoiminnan kannalta.

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Constin liiketoiminta kohdistuu Suomeen, jossa yritysten toimintaa sääntelee ja ohjaa laajalti kuluttajansuoja sekä tuoteturvallisuus- ja yksilö suojaa koskeva lainsäädäntö, jota myös Consti on toiminnassaan velvollinen noudattamaan. Consti on tämän perusteella katsonut, etteivät standardissa S4 esitetyt tiedonantovaatimukset ole olennaisia Constin liiketoiminnan kannalta.

Vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin päivityksen yhteydessä kestävyystekijöiden vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin ei tullut oleellisia muutoksia vuoden 2024 arvioinnin tuloksiin verrattuna.

Kestävyystekijöiden vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty omissa erillisissä taulukoissa kutakin aihealuetta E1, E5, S2, S2 ja G1 käsittelevissä kappaleissa.

Vaikutuksen merkittävyyttä arvioitiin asteikolla 1–5, jossa 1=erittäin vähäinen vaikutus, 2=vähäinen vaikutus, 3=kohtalainen vaikutus, 4=merkittävä vaikutus ja 5=erittäin merkittävä vaikutus. Riskien todennäköisyydet sekä vakavuus ja vaikuttavuus arvioitiin samalla asteikolla. Jokainen arviointi tehtiin lisäksi aikaväleille 1 vuosi, alle 5 vuotta (keskipitkä aikaväli) sekä yli 5 vuotta (pitkä aikaväli).

Olennaisiksi kestävyystekijöiksi on määritelty ne kestävyystekijät, jotka saivat korkean luokitusarvon. Vaikutusten olennaisuuden osalta tämä tarkoittaa arvoa, joka on vähintään 14–16 ja taloudellisen olennaisuuden osalta arvoa, joka on vähintään 15–164).

1.4.3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)

Kestävyystekijöillä on Constin liiketoimintaan ja strategiaan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Olennaiset mahdollisuudet liittyvät Constin liiketoiminnan kasvattamiseen, koska merkittävä osa Constin liiketoiminnasta ja osaamisesta liittyy rakennetun ympäristön elinkaaren pidentämiseen, korjaamiseen vaihtoehtona purkamiselle ja uudisrakentamiselle, energiatehokkuuden parantamiseen ja rakennusten kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamista rasituksista. Kaikki tämä vähentää rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä ja kiinteistönomistajien kustannuksia. Kestävyysvaatimusten lisääntyminen vahvistaa Constin mahdollisuuksia tarjota jatkossakin töitä sekä suoraan että välillisesti.

Tähän mennessä kestävyysvaatimusten kiristyminen on vaikuttanut Constin päivittäiseen toimintaan muun muassa työmaajätteiden kierrätyksen tehostumisena, kestävyysosaamisen vahvistamisena sekä seuranta- ja raportointivalmiuksien varmistamisena.

Constin strategisiin tavoitteisiin kohdistuvat keskeiset kestävyysriskit liittyvät muun muassa toimitusketjun hallinnan onnistumiseen, työturvallisuuteen, harmaan talouden torjuntaan sekä ilmastonmuutokseen liittyviin asioihin.

Nämä riskit kohdistuvat erityisesti Constin omaan ja rakentamispalveluiden tuottajien toimintaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja johtuvat liiketoiminnan luonteesta. Merkittävin kehittämiskohde on arvoketjun kestävyysvaikutusten tunnistaminen ja mittaaminen. Myös oman henkilöstön koulutuksesta huolehtiminen on edellytys kestävyysvaatimusten luomien mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Työturvallisuuteen liittyviä riskejä ja niiden hallintaa kuvataan kohdassa 3.1. S1 Oma työvoima. Korruptioon ja lahjontaan liittyviä riskejä ja niiden hallintaa kuvataan kohdassa 4.1. G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Ilmastoriskien hallinnassa Constille on keskeistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja löytää ratkaisut akuuttien ilmastoriskien, kuten voimistuvien myrskyjen ja sateiden aiheuttamiin haasteisiin työmailla. Ilmastoriskit johtuvat ulkoisista tekijöistä ja Consti arvioi ilmastoriskien lisääntyvän yli viiden vuoden aikahorisontilla. Riskeihin varautuminen edellyttää uusia taitoja ja näkökulmia urakkasopimuksiin ja työmaasuunnitteluun. Ympäristöteemoihin liittyviä riskejä ja niiden hallintaa kuvataan luvuissa E1 Ilmastonmuutos ja E5 Kierrätys.

Kestävyystekijöiden vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty omissa erillisissä taulukoissa kutakin aihealuetta E1, E5, S2, S2 ja G1 käsittelevissä kappaleissa. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät toimenpiteet on myös kuvattu taulukoissa.

Constin strategiaa ja liiketoimintamallia kuvataan tarkemmin kohdassa 1.2.3.

Constin strategiakauden kestävyystavoitteet2024–2027	Tavoitteet 2025	Mittari	Toteumatai tulos 2025	Toteumatai tulos 2024
E-Ympäristö
Oman toiminnan päästöjen (scope 1ja scope 2) vähentäminen. Consti onhiilineutraali vuoteen 2035 mennessä	Oman toiminnan päästöjen(scope 1 ja scope 2)vähentäminen vuodesta 2024	PäästöintensiteettitCO2eq/liikevaihto M€	5,4	7,8
Scope 3 -päästöjen vähentäminen	Scope 3 -päästölaskenta 2025ja sen tarkentaminenvuodesta 2024	Toteutunut/eitoteutunut	Toteutunut	Toteutunut
Työmaiden energiankulutuksenseuranta ja ohjaus vakiinnutettu japäästövähennystavoitteet asetettu	Työmaiden päästöjenvähentäminen vuodesta 2024	Toteutunut/eitoteutunut	Toteutunut	-
llmastonmuutoksen edellyttämänosaamisen vahvistaminen erityisestienergiatehokkuusratkaisuissa,julkisivukorjaamisessa ja -huollossa japiharakentamisessa ja niihin liittyvienpalveluiden tarjoaminen asiakkaille	Energiatehokkuus hankkeitatoteutunut 8 kpl	Toteutunut kpl	7	8
Taksonomian mukaisen liikevaihdonsuhteellisen osuuden lisääminen	%-osuuden nousu	%-osuus	0,0 %	14,7 %
Työmaajätteiden kierrätysaste 70 %	Työmaajätteidenkierrätysaste 70 %	Kierrätysaste, %	64 %	70 %
S-Sosiaalinen vastuu
Tarjota omalle henkilöstölletasa-arvoinen ja osaamisen kehittämiseen	Naisten määrän lisääminen erihenkilöstöryhmissä	Naisten osuus, %koko henkilöstöstä	12,9 %	12,7 %
kannustava työympäristö	Määräaikaiset työsopimukset< 5 %	Määräaikaisuus, %koko henkilöstöstä	2 %	2 %
Työhyvinvoinnin edistäminen	Työkykyisyyden edistäminen– tehtäväkohtaiset kirjallisetohjeistukset enitenkuormittaviin tehtäviin	Tuki- jaliikuntasairauksistajohtuvien poissaolojenmäärän alentaminen,pv/hlö	2,9 pv/hlö	2,9 pv/hlö
Työtapaturmien ja sairauspoissaolojenvähentäminen	Aiempaa vähemmänsairauspoissaoloja.Tapaturmataajuus <10	Sairauspoissaolot, %ja tapaturmataajuus	Sairauspoissaolo 4,25 %Tapaturmataajuus 8	Sairauspoissaolo 4,1 %Tapaturmataajuus 7
Osaamisen ja johtamisen kehittäminen	Johtamisen kehittämisenohjelman luominen linjanesihenkilöille, osaamisenkehittämisen viitekehys	Toteutunut/eitoteutunut	Toteutunut	Toteutunut
Sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö	Sitoutunut ja hyvinvoivahenkilöstö. Henkilöstönlähtövaihtuvuus < 10 %	Henkilöstönlähtövaihtuvuus, %	13,0 %	12,6 %
	Tasapainoinen ikäjakauma	Ikäjakauma, kaikkityöntekijät	Tasapainoinen	Tasapainoinen
Tarjota kumppaneiden henkilöstölletasa-arvoinen ja osaamisen kehittämiseenkannustava työympäristö	Ihmisoikeuksia koskevienprosessien kartoitus jakuvaaminen	Toteutunut/eitoteutunut	Toteutunut	Toteutunut

Constin strategiakauden kestävyystavoitteet2024–2027	Tavoitteet 2025Mittari
G-Vastuullisuuden hallinnointi
Kumppaniyhteistyön kehittäminenkestävyyden, laadun, palvelun jatehokkuuden parantamiseksi	Toimittajien ESG-vastuullisuudenarviointimenetelmienkehittämissuunnitelma(kumppanuusohjelma)	Toteutunut/eitoteutunut	Toteutunut	Ei toteutunut
	Arvoketjun tärkeimpientoimijoiden määrittely	Toteutunut/eitoteutunut	Toteutunut	Toteutunut
	100 % alihankkijoista sitoutunutConstin eettisiin ohjeisiin	Eettisiin ohjeisiinsitoutuneidentoimittajien osuus, %	Toteuma-arvio90 %	Toteutuma-arvio90 %
	Ei eettisen ohjeistuksenvastaisia tapahtumia	Eettisen ohjeistuksenvastaiset tapahtumat,kpl	0	0
Vähentää harmaata taloutta rakennusalallayhdessä muiden alan toimijoiden kanssa	Vahvistetut korruptio- tailahjontatapaukset omassatoiminnassa 0 kpl	Korruptio- tailahjontatapaukset, kpl	0	0
Vähentää harmaan talouden riskejäomassa toiminnassa	Toimittajien ESG-vastuullisuudenarviointimenetelmienkehittämissuunnitelma(kumppanuusohjelma)	Toteutunut/eitoteutunut	Toteutunut	Ei toteutunut

1.4.4 Kestävyystavoitteet ja mittarit (MDR-T, MDR-M)

Kestävyystavoitteet ja mittarit perustuvat Constin strategiaan. Mittausperusteiden ja taustaoletusten valmistelua koordinoi Constin yritysvastuun ohjausryhmä, ja ne on hyväksynyt konsernin johtoryhmä. Olennaiseksi tunnistettujen kestävyysaiheiden mittarit ja niiden rajoitukset kuvataan tämän raportin kyseistä kestävyysaihetta käsittelevässä osiossa.

Constin strategiakauden kestävyystavoitteet 2024–2027

2.1 EU-taksonomia

2.1.1 Yleistä

EU-taksonomia on Euroopan unionin luokitusjärjestelmä ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Euroopan unionin taksonomia-asetus (2020/852) tuli voimaan heinäkuussa 2020. Sen tavoitteena on yhdenmukaistaa yritysten kestävyysraportointia ja ohjata sijoituksia kestäviin toimintoihin.

Luokitusjärjestelmä sisältää kuusi ympäristötavoitetta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen ja 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Constin on raportoitava, mikä osuus sen liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista on taksonomiaan eli luokitusjärjestelmään sisältyviä toimintoja (taksonomiakelpoisuus) ja missä määrin sen taloudelliset toiminnot ovat luokitusjärjestelmän vaatimusten mukaisesti ympäristön kannalta kestäviä (taksonomian mukaisuus).

Jotta taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmän mukaista, on taloudellisen toiminnan kuuluttava luokitusjärjestelmässä listattuihin toimintoihin ja sen on täytettävä kullekin ympäristötavoitteelle määritellyt toimialakohtaiset vaatimukset. Lisäksi Euroopan komissio on määritellyt toimialakohtaiset arviointikriteerit sille, aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Ollakseen luokitusjärjestelmän mukaista toiminta ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa luokituksen muille ympäristötavoitteille (DNSHperiaate, do no significant harm). Lisäksi toiminnan tulee noudattaa muun muassa YK:n, OECD:n ja ILO:n eettisiä työ- ja ihmisoikeusperiaatteita (ns. sosiaaliset vähimmäissuojatoimet).

Komission delegoitu asetus (EU) 2026/73 antaa mahdollisuuden soveltaa tilikauden 2025 kestävyysraportoinnissa aiempaa myös vuoden 2024 kestävyysraportoinnissa sovellettua EU-taksonomiasääntelyä (kattaen komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139), täydentävä delegoitu ilmastoasetus (komission delegoitu asetus (EU) 2022/1214), delegoitu ympäristöasetus (komission delegoitu asetus (EU) 2023/2486) ja delegoitu ilmastoasetuksen muutokset (komission delegoitu asetus (EU) 2023/2485). Tilikauden 2025 taksonomiaraportoinnissa on käytetty tätä mahdollisuutta.

2.1.2 Taksonomian raportointi

Tilikaudella 2025 Constin on raportoitava sekä toimintansa taksonomiakelpoisuus (taxonomy eligibility) että taksonomian mukaisuus (taxonomy alignment) suhteessa kaikkiin kuuteen ympäristötavoitteeseen. Toiminnasta raportoidaan osuus liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintakuluista. Consti on arvioinut toimintansa taksonomiakelpoisuuden ja taksonomian mukaisuuden EU:n taksonomia-asetusten5), ilmastoa ja ympäristöä koskevien delegoitujen säädösten6) ja Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Lisäksi Consti on ottanut huomioon muun muassa Green Building Council Finlandin ja Rakennusteollisuus RT:n rakennusalalle julkistamat tulkintaohjeet.

Taksonomiakelpoisuus (taxonomy eligibility)

Taksonomiakelpoisuuden osoittamiseksi Constin taloudellisten toimintojen on vastattava taksonomiassa listattuja toimintoja, jotka edistävät ainakin yhtä kuudesta ympäristötavoitteesta.

Vertailemalla EU-taksonomiassa listattuja taksonomiakelpoisten toimintojen kuvauksia ja niiden määrittelyjä Constin tilikauden aikana suorittamiin toimintoihin, Consti on määritellyt, että EU-taksonomiassa 7. Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta -alakohdan taloudelliset toiminnat Ilmastonmuutoksen hillintä -ympäristötavoitteelle voidaan luokitella taksonomiakelpoisiksi ja ne ovat kaikki Constin liiketoiminnan olennaisia taloudellisia toimia.

Lisäksi EU-taksonomiassa määritellyt taloudelliset toiminnot ympäristötavoitteelle Siirtyminen kiertotalouteen ja sen kohtaa 3. Rakennus- ja kiinteistöala koskevat alakohdat 3.1 Uusien rakennusten rakentaminen ja 3.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus ovat Constin liiketoiminnan kannalta olennaisia ja taksonomiakelpoisia. Muut kohtaan 3. Rakennus- ja kiinteistöala liittyvät luokat eivät ole Constille olennaisia.

Constin taksonomiatarkastelu on projektikohtainen ja sen ensimmäinen vaihe tehdään asiakkaan kanssa solmittavan urakkasopimuksen tekemisen jälkeen.

Taksonomian mukaisuus (taxonomy alignment)

Jatkotarkastelu tehdään projekteista, jotka on määritelty taksonomiakelpoisiksi. Tässä vaiheessa hankkeen taloudellisia toimia sekä teknisiä vaatimuksia tarkastellaan suhteessa taksonomiavaatimuksiin. Tarkastelu pohjautuu käytettävissä olevaan aineistoon sisältäen urakkasopimuksen lisäksi muun muassa tarjouspyyntö- ja laskentamateriaalia sekä muuta mahdollista projektin aineistoa. Taksonomiaraportoinnin kannalta tämä vaihe on oleellinen, koska sopimusvaiheessa määritelty taksonomialuokka asettaa vaatimuksia esimerkiksi tuotannon käytännön tehtäville, joiden myötä toiminta hankkeessa voidaan luokitella taksonomian mukaiseksi.

Consti arvioi projektikohtaisesti myös, etteivät taloudelliset toiminnot aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille edistäen niiden vaadittuja kriteerejä. Nämä niin sanotut DNSH-kriteerit on kuvattu jäljempänä kohdassa Merkittävän haitan välttäminen.

Tuotannon tehtävänä ja työmaajohdon vastuulla on seurata projektin taksonomialuokan teknisten sekä DNSH-kriteerien täyttymistä käytännössä ja tehdä vaadittavat toimenpiteet kriteerien täyttymisen edistämiseksi sekä dokumentoida vaadittavat aineistot.

Consti arvioi myös, täyttyvätkö sosiaaliset vähimmäissuojatoimet yritystasolla. Mikäli kaikki tekniset kriteerit täyttyvät ja sosiaaliset vähimmäissuojatoimet täytetään, Consti katsoo taloudellisen toiminnan olevan taksonomian mukaista.

Consti ei täytä kaikkia vähimmäistason suojatoimien vaatimuksia johtuen ihmisoikeuksia koskevien huolellisuusvelvoiteprosessien kehitystarpeista. Näin ollen Constin toiminta ei ole taksonomian mukaista vuoden 2025 osalta.

Constin liikevaihtoa tuottavat tai pääoma- tai toimintamenojen kohteena olevat toiminnot, niitä vastaavat olennaisimmat taksonomiassa listatut taksonomiakelpoiset toiminnot sekä näiden taksonomian mukaisuuden todentaminen on kuvattu kohdassa 2.1.3.

1. EU 2020/852 6) EU 2021/2139, 2023/2485, 2023/2486

2 (E-YMPÄRISTÖ) YMPÄRISTÖTIEDOT 2.1.3 Raportointiperiaatteet

Rakentamisella ja rakennusten käytöllä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen. Korjausrakentamisessa parannetaan lähtökohtaisesti aina rakennuksen energiatehokkuutta sekä talotekniikalla että rakennusteknisesti.

Constilla ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskeva EU:n ympäristötavoite voi toteutua seuraavien taloudellisten toimintojen kautta: 7.1. Uusien rakennusten rakentaminen, 7.2. Olemassa olevien rakennusten korjaus, 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus, 7.4. Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huollot ja korjaus rakennuksissa, 7.5 Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus ja 7.6 Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus.

Näihin luokkiin kuuluvissa hankkeissa ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen edellytyksenä ovat tiivistettynä:

Luokassa 7.1: A) rakennuksen energiatehokkuus on 10 % energiatehokkaampi kuin rakennusluvan vähimmäisvaatimus, B) valmistumisvaiheessa yli 5 000 m2 olevien rakennusten ilmatiiviys ja lämmönpitävyys testataan tai vaihtoehtoisesti rakennusprosessilla on jäljitettävät laadunvarmistusprosessit ja C) pinta-alaltaan yli 5 000 m2 olevan rakennuksen rakentamisesta aiheutuva ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) lasketaan elinkaaren kunkin vaiheen osalta.

Luokassa 7.2: joko laajamittaisiin korjauksiin sovellettavien vaatimusten noudattaminen tai vaihtoehtoisesti korjauksen johtaminen primäärienergian kysynnän vähenemiseen vähintään 30 prosentilla.

DNSH 2 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

Tehdään erillinen analyysi, joka dokumentoidaan. Consti on tehnyt ilmastoriskikartoituksen raportoimiensa taksonomian mukaisten taloudellisten aktiviteettien osalta. Consti on tunnistanut olennaiset ilmastoriskit, jotka voivat olla merkittäviä, sekä suunnitellut sopeutumistoimet näille riskeille.

	7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus
	7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
	7.4 Sähköajoneuvojen latausasemien asennus,
	huolto ja korjaus rakennuksissa
	(ja rakennusten yhteydessä olevissa pysäköintitiloissa)
	7.5 Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä
	ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus
	7.6 Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus,
	huolto ja korjaus
	7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus

DNSH 3 Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu: Vesilaitteet täyttävät delegoidun asetuksen 2021/2139 asettamat virtaamavaatimukset.

Dokumentit käytetyistä rajoitetun virtauksen tuotteista. Constin hankkeet, lukuun ottamatta asuinrakennuksia, täyttävät Constin arvion mukaan rajoitetun virtaaman vesikalusteiden vaatimukset.

DNSH 4 Siirtyminen kiertotalouteen: Vähintään 70 % (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen tai muuhun materiaalin talteenottoon. Tätä seurataan ympäristöjärjestelmien kautta kuukausittain, minkä perusteella saadaan kalenterivuoden toteuma.

Rakennuksen suunnittelussa tulee huomioida kaikki neljä näkökulmaa: resurssitehokkuus, mukautumiskelpoisuus, joustavuus ja purettavuus. Nämä todennetaan erillisellä selvityksellä.

7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus

DNSH 5 Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja materiaalit täyttävät komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit, ja niiden täyttyminen todennetaan mm. M1-todistuksella.

Lisäksi työmaanaikaisia päästöjä koskevat riskienhallintadokumentit, pölynhallintasuunnitelmat, rakentamisenaikaisesta melusta ja tärinästä tehdyt ilmoitukset. Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennustai kunnossapitotöiden aikana.

7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

DNSH 6 Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen: Ei sovellettavissa

Luokassa 7.3: eristyksen lisääminen olemassa olevan rakennuksen vaipan osiin, vanhojen ikkunoiden ja ovien korvaaminen energiatehokkailla ovilla ja ikkunoilla, energiatehokas valaistus sekä ilmastoinnin ja vedenlämmitysjärjestelmien laitteiden ja vesikalusteiden asentaminen, korvaaminen, huolto ja korjaus. Toiminta koostuu toimenpiteistä edellyttäen, että ne täyttävät yksittäisiä komponentteja ja järjestelmiä koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka on asetettu sovellettavissa direktiivin 2010/31/EU kansallisissa täytäntöönpanotoimenpiteissä, ja että ne luokitellaan tapauksen mukaan kahteen parhaaseen (A ja B) energiatehokkuusluokkaan. Tämä todennetaan dokumentaatiolla energiatehokkuudesta mm. U-arvon ja ominaissähkötehon perusteella. Luokassa 7.4: sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto tai

korjaus.

Luokassa 7.5: tilakohtaisten termostaattien, älykkäiden termostaattijärjestelmien ja anturilaitteiden sekä rakennusten automaatio- ja hallintajärjestelmien, rakennusten energianhallintajärjestelmien, valaistuksen ohjausjärjestelmien ja energianhallintajärjestelmien asennus,

huolto ja korjaus. huolto ja korjaus.

Luokassa 7.6: aurinkosähköjärjestelmien ja aurinkopaneelien asennus, huolto ja korjaus sekä uusiutuvan energian käyttö lämmityksessä. Lämmönvaihtimen tai lämmön talteenottojärjestelmien asennus,

Alla oleva taulukko kuvaa toimenpiteet, joilla varmistetaan, että Constin hankkeissa täyttyvät Ei merkittävää haittaa -kriteerit ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen osalta.

Merkittävän haitan välttäminen

EU:n ympäristötavoitteesta Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen toiminnan on mahdollista muodostua Constilla seuraavista taloudellisista toiminnoista 3.1 Uusien rakennusten rakentaminen ja 3.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus.

Näihin luokkiin kuuluvissa hankkeissa Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen edellytyksenä ovat tiivistettynä:

Luokassa 3.1: kaikki rakennus- ja purkujäte käsitellään EU-säädösten mukaisesti käyttämällä lajittelua ja purkua edeltäviä tarkastuksia. Vähintään 90 prosenttia vaarattomasta jätteestä ohjataan uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen (ei maantäyttöä). Tämä osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattorit 2.1–2.4 tason 2 raportoinnissa. Ilmaston lämpenemispotentiaali (GWP) ilmoitetaan pyynnöstä. Rakennuksen suunnittelu tukee mukautuvuutta ja purkamista. Primääriraaka-aineille on asetettu enimmäisosuudet. Rakennuksen ominaisuudet, materiaalit ja osat dokumentoidaan sähköisesti. Tiedot säilytetään ja asetetaan saataville myös käyttöiän jälkeen.

Luokassa 3.2: kaikki rakennus- ja purkujäte käsitellään EU-säädösten mukaisesti käyttämällä lajittelua ja purkua edeltäviä tarkastuksia. Vähintään 70 prosenttia vaarattomasta jätteestä ohjataan uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen (ei maantäyttöä). Tämä osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattorit 2.1–2.4 tason 2 raportoinnissa. Ilmaston lämpenemispotentiaali (GWP) ilmoitetaan pyynnöstä. Säilytetään vähintään 50 prosenttia alkuperäisestä rakennuksesta (bruttopinta-ala). Primääriraaka-aineille on asetettu enimmäisosuudet. Rakennuksen ominaisuudet, materiaalit ja osat dokumentoidaan sähköisesti. Tiedot säilytetään ja asetetaan saataville myös käyttöiän jälkeen.

Vähimmäistason suojatoimet

Consti on arvioinut vähimmäistason suojatoimiaan lahjonnan ja korruption ehkäisyssä, verosääntelyssä, reilussa kilpailussa ja ihmisoikeuksien toteutumisessa Arvioinnissaan Consti on ottanut huomioon OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille7), EU:n taksonomian sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet (Final Report on Minimum Safeguards, 2022), YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet sekä ILO:n eettiset työ- ja ihmisoikeusperiaatteet. Constin vähimmäistason suojatoimiin kuuluvia periaatteita ja toimenpiteitä kuvataan kohdissa 4.1.4 ja 4.1.7.

Taksonomian mukaisuuden toteutuminen

Luokitusjärjestelmän mukaisuutta arvioidessa selvitettiin toimintoja, jotka sisältyvät luokkiin 7.1./3.1 Uusien rakennusten rakentaminen sekä 3.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus. Osa Constin taloudellisesta toiminnasta liittyy näihin toimintoihin, mutta luokitusjärjestelmän mukaisuuden vaatimusten täyttymisen edellyttämää tietoa ei ole toistaiseksi näiden osalta riittävän tarkasti saatavilla.

EU-taksonomiaraportoinnin perusteellisen analyysin jälkeen todettiin, että Consti ei täytä kaikkia vähimmäistason suojatoimien vaatimuksia johtuen ihmisoikeuksia koskevien huolellisuusvelvoiteprosessien kehitystarpeista. Näin ollen Consti ei raportoi taksonomian mukaisuuskriteerejä vuoden 2025 osalta.

Liikevaihto

Liikevaihdon laskennassa Consti käyttää samoja IFRS-standardien mukaisia laatimisperiaatteita, joita sovelletaan konsernitilinpäätöksessä. Laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa.

Constin liikevaihto muodostuu valtaosin ajan kuluessa tuloutuvista hankkeista, joita seurataan ja raportoidaan yksilöidyillä projektitunnisteilla. Tämän avulla myös vältetään, ettei laskenta sisällä samaa toimintoa useammin kuin kerran.

Projektien teknisten kriteerien arviointi perustuu tilinpäätöshetkellä saatavilla olevaan tietoon. Mikäli arvio muuttuu projektin edetessä, päivitetään taksonomiastatus projektin osalta. Takautuvaa oikaisua aiemmin raportoituihin tietoihin ei tällöin tehdä.

Consti arvioi, että sen liikevaihdosta on Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen ja Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen tavoitteiden osalta luokitusjärjestelmäkelpoista vuonna 2025 noin 77,3 (76,7) prosenttia ja että Constin toiminta ei ole luokitusjärjestelmäkelpoista muiden ympäristötavoitteiden osalta. Constilla ei ole taksonomian mukaista liikevaihtoa vuonna 2025.

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

RIVI	YDINENERGIAAN LIITTYVÄT TOIMINNOT
1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia jakäyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä,tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallistakäyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista,käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
3.Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myöskaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, taisillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
	FOSSIILISEEN KAASUUN LIITTYVÄT TOIMINNOT
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, taisillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköätuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitostenrakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

Pääomamenot

Constin liiketoimintamallissa investointitarpeet ovat pienet, sillä yhtiön kapasiteetti syntyy valtaosin henkilötyövoimasta.

Consti-konsernin investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin tilikaudella 2025 olivat 1,8 (1,2) miljoonaa euroa. Investoinnit pitävät sisällään pääosin kone- ja kalustohankintoja. Investoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin (IFRS 16) tilikaudella 2025 olivat 1,8 (1,7) miljoonaa euroa ja liittyivät pääosin toimitiloihin.

Constin arvion mukaan sen taksonomia-asetuksessa määritellyt pääomamenot olivat tilikaudella 2025 yhteensä noin 3,6 (2,9) miljoonaa euroa, ja ne muodostuvat yllä mainituista investointieristä.

Constin arvion mukaan sen vuoden 2025 pääomamenot eivät olleet luokitusjärjestelmäkelpoisia eivätkä luokitusjärjestelmän mukaisia.

Toimintamenot

Constin arvion mukaan sen taksonomia-asetuksessa määritellyt toimintamenot olivat tilikaudella 2025 yhteensä 1,0 (1,0) miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy muun muassa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, kunnossapitoon, käyttöomaisuuden huoltoon sekä niiden toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä toimintamenoja. Constin arvion mukaan nämä toimintamenot eivät olleet luokitusjärjestelmäkelpoisia eivätkä luokitusjärjestelmän mukaisia. Kyseiset toimintamenot eivät ole Constille olennaisia euromääräisesti tai Constin liiketoiminnan luonne huomioiden.

1. Työ- ja elinkeinoministeriö. (2019). TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:5. OECD:n asianmukaisen huolellisuuden ohjeet vastuulliseen liiketoimintaan. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/e597ec4e-eae6-40e2-918c-7e9780a8d4e5/content

		2025		Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
		Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Ympäristön pilaantuminenVesi	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Vähimmäissuojatason toimet	luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuusLuokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tailiikevaihdosta, vuosi N-1	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluistasaatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2025 koskevat tiedot	Koodit	MEUR	%	K; E;E/S	K; E;E/S	K; E;K; E;E/SE/S	K; E;E/S	K; E;E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
Olemassa olevien rakennusten korjaus	CCM 7.2	0,0	0,0 %													E 11,0 %		T
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	0,0	0,0 %												E	3,1 %	M
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa	CCM 7.4	0,0	0,0 %												E	0,0 %	M
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus,huolto ja korjaus	CCM 7.5	0,0	0,0 %												E	0,3 %	M
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.6	0,0	0,0 %												E	0,2 %	M
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		0,0	0,0 %													14,7 %
Joista mahdollistava toiminta		0,0	0,0 %												K	3,7 %	M
Joista siirtymätoiminta		0,0	0,0 %													K 11,0 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot				KEL;E/KEL	KEL;E/KEL	KEL;KEL;E/E/KELKEL	KEL;E/KEL	KEL;E/KEL
Uusien rakennusten rakentaminen	CCM 7.1/CE 3.1	0,9	0,3 %	KEL			KEL								E	3,7 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus	CCM 7.2/CE 3.2		247,0 73,5 %	KEL			KEL									E 58,3 %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	7,0	2,1 %	KEL											E
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huollot ja korjaus rakennuksissa	CCM 7.4	0,0	0,0 %	KEL											E
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto jakorjaus	CCM 7.5	4,4	1,3 %	KEL											E
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.6	0,5	0,2 %	KEL											E
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)			259,8 77,3 %													62,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2)		259,8	77,3 %													76,7 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		76,4	22,7 %
YHTEENSÄ (A+B)			336,2 100,0 %			Osuus liikevaihdosta/kokonaisliikevaihto

	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokituskelpoista tavoitteen mukaan
CCM	0,0 %	77,3 %
CCA	0,0 %	0,0 %
WTC	0,0 %	0,0 %
CE	0,0 %	73,7 %
PPC	0,0 %	0,0 %
BIO	0,0 %	0,0 %

		Merkittävän edistämisen kriteerit2025						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
	Pääomamenot	Osuus pääomamenoista	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Vähimmäissuojatason toimetBiologinen monimuotoisuus	luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuusLuokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) taipääomamenoista, vuosi N-1	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteidenja palveluiden osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedotKoodit	MEUR	%	K; E;E/S	K; E;E/S	K; E;E/S	K; E;E/S	K; E;E/S	K; E;E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/EK/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)	0,0	0,0 %													0,0 %
Joista mahdollistava toiminta	0,0	0,0 %													0,0 %
Joista siirtymätoiminta	0,0	0,0 %													0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot			KEL;E/KEL	KEL;E/KEL	KEL;E/KEL	KEL;E/KEL	KEL;E/KEL	KEL;E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)toimintojen pääomamenot (A.2)	0,0	0,0 %													0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1 + A.2)	0,0	0,0 %													0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		3,6 100,0 %
YHTEENSÄ (A+B)		3,6 100,0 %

	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokituskelpoista tavoitteen mukaan
CCM	0,0 %	0,0 %
CCA	0,0 %	0,0 %
WTC	0,0 %	0,0 %
CE	0,0 %	0,0 %
PPC	0,0 %	0,0 %
BIO	0,0 %	0,0 %

Osuus pääomamenoista/kokonaispääomamenot

	2025		Merkittävän edistämisen kriteerit			Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
	Toimintamenot	Osuus toimintamenoista	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuusLuokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) taiVähimmäissuojatason toimet	Luokka mahdollistava toimintatoimintamenoista, vuosi N-1	Luokka siirtymätoiminta
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteidenja palveluiden osuus toimintamenoista – vuoden 2025 tiedotKoodit	MEUR	%	K; E;E/S	K; E;E/S	K; E;E/S	K; E;E/S	K; E;E/S	K; E;E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)	0,0	0,0 %														0,0 %
Joista mahdollistava toiminta	0,0	0,0 %														0,0 %
Joista siirtymätoiminta	0,0	0,0 %														0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot			KEL;E/KEL	KEL;E/KEL	KEL;E/KEL	KEL;E/KEL	KEL;E/KEL	KEL;E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)toimintojen toimintamenot (A.2)	0,0	0,0 %														0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1 + A.2)	0,0	0,0 %														0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		1,0 100,0 %
YHTEENSÄ (A+B)		1,0 100,0 %

	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokituskelpoista tavoitteen mukaan
CCM	0,0 %	0,0 %
CCA	0,0 %	0,0 %
WTC	0,0 %	0,0 %
CE	0,0 %	0,0 %
PPC	0,0 %	0,0 %
BIO	0,0 %	0,0 %

Osuus toimintamenoista/toimintamenot yhteensä

2.2 E1 Ilmastonmuutos

2.2.1 Tavoitteet (E1-4)

Constin tavoitteena on vähentää oman toiminnan energiankulutusta ja päästöjä siten, että oma toiminta (scope 1 ja scope 2) on hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Tavoite tukee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi korkeintaan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Olennaisetkestävyystekijät	Constin strategiakaudenkestävyystavoitteet 2024–2027	Tavoitteet 2025	Mittari	Toteuma taitulos 2025	Toteuma taitulos 2024
Ilmastonmuutos:Kasvihuonekaasupäästöt	Oman toiminnan päästöjen(scope 1 ja scope 2)vähentäminen. Consti onhiilineutraali vuoteen 2035mennessä	Oman toiminnan päästöjen(scope 1 ja scope 2)vähentäminen vuodesta 2024	PäästöintensiteettitCO2eq/liikevaihtoM€	5,4	7,8
	Scope 3 -päästöjen vähentäminen	Scope 3 -päästölaskenta2025 ja sen tarkentaminenvuodesta 2024	Toteutunut/ei toteutunut	Toteutunut	Toteutunut
Ilmastonmuutos:Energiankulutus	Työmaiden energiankulutuksenseuranta ja ohjaus vakiinnutettu japäästövähennystavoitteet asetettu	Työmaiden päästöjenvähentäminen vuodesta 2024	Toteutunut/ei toteutunut	Toteutunut	_
	llmastonmuutoksenedellyttämän osaamisenvahvistaminen erityisestienergiatehokkuusratkaisuissa,julkisivukorjaamisessaja -huollossa sekäpiharakentamisessa,ja näihin liittyvien palveluidentarjoaminen asiakkaille	Energiatehokkuushankkeitatoteutunut 8 kpl	Toteutunut kpl	7	8
	Taksonomian mukaisenliikevaihdon suhteellisenosuuden lisääminen	%-osuuden nousu	%-osuus	0,0 %	14,7 %

Kestävyydenosa-alue	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Hallinta	Sidosryhmänäkemys
	Kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus: Constin vaikutus
E1-6 Constintoiminta aiheuttaakasvihuonekaasupäästöjä	Mahdollisuus: Onnistuminen Constin oman ja senarvoketjun päästöjen vähentämisessä pienentäärakennetun ympäristön päästöjä, joiden osuusyhteiskunnan päästöistä on merkittävä.	Constin strategisena tavoitteenaon hillitä ilmastonmuutostasekä omassa toiminnassaanettä korjausrakentamisen kautta	Sidosryhmienmielestä Constinkielteinen vaikutuskasvihuonekaasu
	Riski: Päästöihin liittyvä osaaminen suunnittelussaja hankintaketjussa. Mikäli Consti ei onnistuvähentämään omia kasvihuonekaasupäästöjään(scope 1 ja scope 2), se vaikeuttaa asiakkaidenvähennystavoitteiden toteutumista.	rakennetussa ympäristössälaajemminkin. Omaa toimintaaohjaa vihreän siirtymänsuunnitelma, johon sisältyymm. siirtyminen fossiilittomiinpolttoaineisiin ja fossiilittomastituotettuun sähköön ja lämpöön.	päästöihin ei olemerkittävä.
E1-5 Constintoiminta kuluttaaenergiaa	Mahdollisuus: Vähentynyt energiankulutusalentaa kustannuksia koko arvoketjussa ja tukeepäästövähennystavoitteiden saavuttamista.	Vihreän siirtymän suunnitelma.Työmaiden energiankulutuksenajantasainen seuranta.
	Riski: Mikäli Consti ei onnistu vähentämäänenergiankulutustaan, se voi lisätä kustannuksiaja vaikeuttaa asiakkaiden vähennystavoitteidentoteutumista.
E1-6 Constintarjoamat tuotteetja palvelutkuluttavat energiaaja niistä syntyypäästöjä	Mahdollisuus: Constilla on kattava kokemuskokonaisvaltaisista peruskorjauksista. Tuotteistetutpalvelut, kuten Consti Optimi ja Eco Constimahdollistavat palvelutason laajentamisen.Energiatehokkuusvaatimukset kannustavatosaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen sekäuusiin liiketoimintamalleihin, jotka hyödyttävätkoko yhteiskuntaa.	Sääntelyn aktiivinenseuraaminen ja vaatimustenaiheuttamien toimenpiteidenvieminen käytäntöön.Henkilöstön ja johdonosaamisen lisääminen sekäympäristövaatimuksistaettä asiakkaiden tarpeista.	Constin asiakkaatpitävät tärkeänä Constinenergiatehokkuusosaamista ja palveluidenenergiatehokkuutta.
	Riski: Sääntely asettaa merkittäviä vaatimuksiatuotantotapojen uudistamiselle päästöjenvähentämiseksi. Mikäli Constissa ei saavutetaeikä kyetä ylläpitämään vaatimusten edellyttämääosaamistasoa, hankkeita ei ehkä pystytätoteuttamaan asiakkaiden tarpeiden ja sääntelynmukaisesti.	Kokonaispalvelun ja sentarjoamisen kehittäminen.
	Kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus: vaikutus Constiin
E1-6 Constinarvoketjussa syntyyscope 3 -päästöjä	Mahdollisuus: Kannustin oman liiketoiminnankehittämiseen ja uusiin liiketoimintamalleihin.Rohkaisee osaamisen kehittämiseen, uusienpalveluiden tarjoamiseen sekä tuotannontehostamiseen. Mahdollisuus myydä tuotteitaja palveluita, jotka täyttävät ja mahdollistavatasiakkaan omien kiertotaloustavoitteidensaavuttamisen.	Yli 90 % Constinkasvihuonekaasupäästöistätulee muualta arvoketjusta.Suurimpien ja toistuvienhankintaerien valinnassahuomioitava vähäpäästöisyys.Yhteistyön kehittäminen tavaranja palveluntoimittajien kanssa	Yhteistyökumppanienmielestä kasvihuonekaasuilla voi ollamerkittävä kielteinenvaikutus Constinliiketoimintaan.
	Riski: Hankintaketjun osaaminen kokoarvoketjun ilmastovaikutusten tunnistamisessa,mittaamisessa ja vähentämisessä. Mikälikestävyysvaatimuksiin ei pystytä osaamispuutteenvuoksi vastaamaan, se voi heikentää asiakkaidentavoitteiden saavuttamista ja heikentää Constinmainetta osaavana ja kestävästi toimivanayhteistyökumppanina.	hiilijalanjäljen selvittämiseksi.Hankinnan tietotaidonlisääminen.
Constinarvoketjussa kuluurunsaasti energiaa	Mahdollisuus: Osaamisen onnistunutkasvattaminen erityisesti hankinnoissa voi tuodaConstille kilpailuetua. Korjaamisen lisääntyminenuudisrakentamisen sijaan voi kasvattaa Constinliiketoimintaa.	Pyritään käyttämäänvähäpäästöistä betoniaja kierrätettyä rautaamahdollisuuksien mukaan.Työmaita ohjeistetaan
	Riski: Rakentamisessa käytetyn betonin jaraudan valmistaminen kuluttaa paljon energiaaja aiheuttaa paljon päästöjä. Työmaidenlämmitykseen kuluu energiaa. Mikäli Consti eipysty pienentämään energiankulutusta kokoarvoketjussaan, se voi lisätä kustannuksia jaheikentää asiakkaiden tavoitteiden saavuttamistaja Constin kilpailukykyä.	säästämään energiaa.

E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vuonna 2024 Consti teki päätöksen siirtyä käyttämään fossiilisen dieselin sijaan biodieseliä niissä työsuhdeautoissa sekä puolessa tuotantoautoista, joissa tämä on mahdollista.

Vuonna 2025 päästötöntä sähköä hankittiin kahdeksaan toimipisteeseen. Constin sopimuskumppanin toimittama sähkö työmaille on päästötöntä.

2.2.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO-1)

Ilmastonmuutosta koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä, joka on esitetty kohdassa 1.4.1. Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi. Osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysiä tarkasteltiin muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä fyysisiä riskejä ja niiden hallintaa. Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa E1 Ilmastonmuutoksen hillintä, riskit ja mahdollisuudet.

Kestävyydenosa-alue	Olennaiset riskit ja mahdollisuudet	Hallinta	Sidosryhmänäkemys
	Ilmastonmuutoksesta johtuvien sääilmiöiden vaikutus Constiin
E1-Lämpökuorma,lämpötilanvaihtelut,lämpöaaltoja tuuliolojenmuutokset	Mahdollisuus: Lämpökuormitus lisää rakennuksenrakenteiden ja taloteknisten järjestelmien korjausja parannustarpeita. Constin kyky reagoidalämpökuormituksen aiheuttamiin ongelmiin lisäähankintaketjussa liiketoimintamahdollisuuksiavaatimusten kasvaessa ja osaamiskilpailunkiristyessä. Constin kyky reagoidalämpökuormituksen aiheuttamiin ongelmiinmahdollistaa tuotannon oikean suunnittelunja johtamisen, lisää tehokkuutta muuttuneissaolosuhteissa sekä mahdollistaa kustannussäästöt.	Työmaalla työn aikataulunSidosryhmäkyselytsuunnittelu ja työn vaiheistuseivät sisältäneetesim. aamuun tai iltaan, jolloinilmastonmuutoksestalämpötila ei vielä ole korkea.johtuvienHuomioidaan lakisääteiset tauot.sääilmiöiden IROjenHuolehditaan työmaatilojenarviointia.viilennyksestä ja että työpisteilläon riittävä ilmanvaihto. Lisätäänjuomapisteet työmaa-alueelle.Sijoitetaan työmaatilojaympäristön tuottamaan varjoon
	Riski: Lämpötilan ja tuuliolojen muutokset sekäniihin varautuminen vaikeuttavat työmaidentyöskentelyolosuhteita. Ne asettavat myös uusiavaatimuksia työmaan rakenteiden kestävyydelle(mm. suojaukset, telineet).	(olemassa oleva rakennuskantaja puusto).
E1- Myrsky,voimakas sadeja sadeolojenmuutokset, tulva,sademäärien taihydrologinenvaihtelu	Mahdollisuus: Sadeolojen muutokset sekämyrskyolosuhteet asettavat korjaus- japarannustarpeita rakennuksen rakenteille jataloteknisille järjestelmille sekä kosteudenhallinnalle. Tulvat voivat lisätä tarvettamaanrakennustöille tulvien vaikutustenestämiseksi ja tulvien aiheuttamien vahinkojenkorjaustarpeet voivat lisääntyä. Constin kykyreagoida muutosten aiheuttamiin ongelmiin lisäähankintaketjussa liiketoimintamahdollisuuksiavaatimusten kasvaessa ja osaamiskilpailunkiristyessä. Samalla se mahdollistaa tuotannonoikean suunnittelun ja johtamisen, parantaatehokkuutta muuttuneissa olosuhteissa sekä tukeekustannussäästöjen saavuttamista.	Työmaalla huomioidaansääennusteet työmaansadevesien ja lumisateidenhallinnan suunnittelussa.Varaudutaan huolellisesti:esim. ikkunat ja ovet pidetäänsuljettuina. Ulkona säilytettävätmateriaalit suojataanhuolellisesti.
	Riski: Sadeolojen muutokset vaikeuttavattyömaiden rakennusaikaisen veden- jakosteudenhallinnan, asennusolosuhteiden sekäsuojausten järjestämistä. Mahdolliset vesi- jakosteusvahingot sekä jäätyminen. Myrskytvaikeuttavat työmaiden työskentelyolosuhteitaja niihin varautumista ja asettavat uusiavaatimuksia työmaan rakenteiden kestävyydelle(suojaukset, telineet). Myrskyt lisäävät työmaantoteutuksen suunnittelutarvetta. Tulvat voivatestää rakentamista, aiheuttaa rakenteidenvaurioitumista sekä kosteusvaurioita.

Ilmastonmuutoksesta johtuvien sääilmiöiden riskit ja mahdollisuudet Constille Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

		Ilmastoon liittyvät riskit	Ilmastoon liittyvät mahdolliset taloudelliset riskit	Hallinta
	Politiikkaja lainsäädäntö	Kasvihuonekaasupäästöjenhinnoittelun lisääntyminen.	Kustannusten nousu ja/tai tuotteiden ja palveluidenkysynnän väheneminen mahdollisten sakkojen ja tuomioidenseurauksena.	Muuttuvan lainsäädännönseuraaminen ja tarvittavienmuutostoimien toimeenpano.
		Tuotteisiin ja palveluihinliittyvän sääntelynlisääntyminen.	Jos tuotteita ja palveluja ei pystytä suunnittelemaanlainsäädännön vaatimusten mukaisiksi, johtaa seliikevaihdon pienenemiseen. Mahdollista on myös jääminenkokonaan tarjouskilpailun ulkopuolelle.	Jatkuva tuote- ja palvelukehitys,jossa sääntely otetaanhuomioon.
		Lisääntyväpäästölaskentaraportointi.	Käyttökustannusten nousu, esim. sääntelyn vaatimienvaihtelevia sääoloja paremmin kestävien materiaalien hintaja säältä suojautumisen toimenpiteet, vakuutusmaksujennousu.
		Rakentamislaki, EUtaksonomia sekä rakennustenenergiatehokkuusdirektiivivoivat hidastaasuunnitteluprosessia.	Suunnitteluprosessin pidentynyttä aikataulua voidaan joutuakirimään rakentamisen aikana. Taksonomiaraportointiinliittyvä hankkeiden toimenpide- ja seurantaprosessienlisääntyminen saattavat lisätä aikataulupainetta jakustannuksia.
	Teknologia	Olemassa olevien tuotteidenPalveluiden kysyntä vähentyy ja uusien tuotteiden jaja palveluiden korvaaminenpalveluiden tuotekehitys lisää kustannuksia. Tämä johtaavähäpäästöisillä edellyttääliikevaihdon ja tuottavuuden laskuun.osaamista, josta voi olla taivoi tulla pulaa, mikä taas lisääkustannuksia.		Jatkuva tuote- ja palvelukehitys,jossa huomioidaan myösasiakastarpeet. Tarkkariskievaluointi tutkimus- jakehitystyötä aloitettaessa.
			Epäonnistunut sijoitus uusiinteknologioihin ja palveluihin.	Investoinnit teknologian kehittämiseen.
		Lisääntyneetkustannukset siirryttäessä	Investoinnit teknologian kehittämiseen.
TRANSITIORISKIT		vähäpäästöisempiinteknologioihin.	Uusien käytäntöjen ja prosessien käyttöönotonlisääntyvät kustannukset.		Keskip
	Markkinatja kuluttajat	Tavaroiden ja palveluidenkysynnän väheneminenkuluttajien mieltymystenmuutoksen vuoksi.	Tuotantokustannusten nousu muuttuvien raaka-aineitakoskevien markkinalähtöisten vaatimusten (esim. energia,vesi) ja tuotantovaatimusten (esim. kierrätys) vuoksi.	Jatketaan sähkönhankintaaomaan käyttöön osanalaajempaa yhteishankintaayhteistyökumppanin toimesta.	itkäaikaväli
		Raaka-ainekustannustennousu.	Äkilliset ja odottamattomat energian hintojen muutokset.	Aktiivinen vuoropuhelutoimittajaverkoston kanssa– riskien yhteisjaon
		Markkinoiden epävakausesim. tulevan sääntelynepävarmuuden tai uusienkokeiluasteella olevienteknologioiden seurauksena.	Palveluiden kysyntä vähentynyt.	mahdollisuus. Aktiivinenvuoropuhelu asiakkaidenkanssa. Ymmärrysasiakastarpeista ja niidenkehittymisestä.
	Maine	Kuluttajien mieltymystenmuutokset.	Vähentynyt liikevaihto palveluiden kysynnän laskunseurauksena.	Asiakaspalautteen säännöllinenseuranta ja asiakastarpeeseen
		Rakennusalan negatiivinenleimautuminen.	Pienentyneen tuotantokapasiteetin tuotto (esim. viivästyneetsuunnitteluhyväksynnät, toimitusketjun keskeytykset).	vastaaminen. Yhteistyökumppaneiden kanssa sekäheidän osaamisensa jatkuva
		Asiakkaiden, rahoittajienTilausten vähentyminen, osaavien yhteistyökumppaneidenja muiden sidosryhmiensaamisen vaikeutuminen ja rahoitusmahdollisuuksienhuolenaiheiden lisääntyminenheikentyminen.tai negatiivinen palautesidosryhmiltä.	seuranta markkinassa.Henkilöstökyselyt ja niissä esiintulleiden kehityskohteidenkorjaaminen. Vastuullinentoiminta, joka ulottuu jokaiseen
		Työnantajamaineen menetysesimerkiksi huonostihoidettujen ympäristöasioidenvuoksi heikentäisi työvoimansaatavuutta.	Vaikeus saada osaavia työntekijöitä ja yhteistyökumppaneitavoi johtaa palkkakilpailuun, nostaa henkilöstökuluja jaheikentää tuottavuutta.	constilaiseen.
	Akuutit	Constille olennaisiksimääritellyt: myrsky, voimakassade, tulva, lämpökuormitusja lämpöaalto.	Tuottavuuden lasku esim. kuljetusvaikeuksien jatoimitusketjun ongelmien seurauksena. Tarve suojautuaparemmin sääilmiöiltä. Vakuutusturvan saatavuudenheikkeneminen. Rankkasade- ja hulevesitulvat saattavataiheuttaa työmaalla viivästyksiä.	Kehitetään yhdessä arvoketjunyhteistyökumppaneiden kanssakykyä valmistautua ja reagoidafyysisten ilmastoriskienaiheuttamiin ongelmiin
FYYSISET RISKIT	Krooniset	Constille olennaisiksimääritellyt: lämpötilanvaihtelut, tuuliolojenmuutokset, sadeolojenja -tyyppien muutokset,	Myynnin ja tuottavuuden lasku työvoimakustannustenkohoamisen seurauksena (esim. terveys, turvallisuus,poissaolot). Myynnin ja tuottavuuden laskukorjausrakentamiseen soveltuvan työajan lyhentymisenä(esim. liian korkea työskentelylämpötila).	suunnittelussa ja työmailla.	Pitkä
		sademäärien tai hydrologinenvaihtelu.	Käyttö- ja tuotantokustannusten nousu ja tulojen jakannattavuuden lasku volyymien laskiessa.		aikavä
			Vakuutusmaksujen nousu ja mahdollinen vakuutusturvansaatavuuden vaikeutuminen "korkean riskin" alueilla. Tästäjohtuva tarve suojautua paremmin voi lisätä kustannuksia.		li

Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet

	Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet	Ilmastoon liittyvät taloudelliset mahdollisuudet
Resurssitehokkuus	Tehokkaampien kuljetusmuotojen tulo markkinoilleja niiden hyödyntäminen.	Käyttökustannusten väheneminen (esim. tehokkuuden parantamisen jakustannusten vähentämisen kautta).
	Tehokkaampien tuotantoprosessien käyttötyömailla, esim. esivalmistus ja virtautus.	Mahdollisuus tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, mikä tukee liikevaihdonkasvua.
	Kierrätyksen onnistuminen ja kiertotalouteensiirtyminen.	Mahdolliset materiaalisäästöt ja jätemaksujen pieneneminen.
	Siirtyminen tehokkaampiin rakennuksiin,vedenkäytön ja kulutuksen vähentäminen.	Mahdollisuus tarjota energiatehokkuuspalveluja laajemmin.
	Vähäpäästöisten energialähteiden käyttö.	Maine-edut kestävästi toimivana kumppanina.
Energianlähde	Yhteiskunnan taloudelliset kannustimet.	Kannustimien hyödyntäminen omassa toiminnassa. Vähentää alttiutta tulevillefossiilisten polttoaineiden hinnankorotuksille.
	Uusien teknologioiden käyttö.	Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja niistä aiheutuvia mahdollisiapäästömaksuja sekä herkkyyttä energian hinnan muutoksille.
		Pääoman saatavuuden lisääminen (esim. kun sijoittajat suosivat vähäpäästöisiätoimijoita ja vaativat toimittamaan energiatehokkaita rakennuksia).
Tuotteet ja palvelut	Uusien tuotteiden tai palveluiden kehittäminentutkimuksen ja kehityksen sekä innovoinnin kautta.	Parempi kilpailuasema vastaamaan kuluttajien muuttuvia mieltymyksiä, mikätukee liikevaihdon ja tuloksen kasvua.
	Kyky monipuoliseen liiketoimintaan.	Mainehyödyt, jotka johtavat kysynnän kasvuun ja tukevat liikevaihdon ja
	Kuluttajien mieltymysten muutos.	tuottavuuden kasvua.
	Vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluidenkehittäminen ja/tai laajentaminen.
	Resurssien korvaaminen/monipuolistaminen.	Toimitusketjun luotettavuuden lisääminen ja kyky toimia erilaisissa olosuhteissatuovat kilpailuetua ja kustannussäästöjä.
		Tulojen kasvu sellaisten uusien tuotteiden ja palveluiden kautta, jotka liittyvätresilienssin varmistamiseen.
Markkinat	Pääsy uusille markkinoille.	Laajentuminen arvoketjussa.
	Julkisen sektorin kannustimien käyttö.	Rahoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen ja rahoituksen hinnan lasku (esim.vihreät joukkovelkakirjalainat).
Resilienssi	Energiatehokkuustoimenpiteiden käyttöönottolaajentaa osaamista.	Lisääntynyt toimitusketjun luotettavuus ja toimintakyky erilaisissa olosuhteissatuo mainehyötyjä ja voi johtaa liikevaihdon ja tuottavuuden kasvuun.

Consti ei ole arvioinut, miten yrityksen varat ja liiketoiminta voisivat altistua ilmastoon liittyville siirtymäriskeille tai hyötyä siirtymään liittyvistä mahdollisuuksista. Consti ei ole arvioinut, missä määrin sen omaisuuserät ja liiketoiminta voivat altistua tunnistetuille siirtymätapahtumille ja missä määrin ne ovat niille herkkiä.

2.2.3 Toimintaperiaatteet (E1-2)

Consti on sitoutunut ympäristö- ja energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Consti on sitoutunut ympäristöperiaatteissaan vähentämään oman toiminnan scope 1- ja scope 2 -päästöjä ja määritellyt CO2 eq-päästövähennystavoitteet omalle toiminnalleen. Lisäksi Consti on määritellyt päästövähennystavoitteet scope 3 -päästöille. Lisätietoja kohdassa 2.2.5 Siirtymäsuunnitelma.

Consti kehittää ympäristöosaamista ja -kulttuuria muun muassa henkilöstön ja johdon koulutuksilla ja lisäämällä yhteistyökumppaneiden ymmärrystä Constin vastuullisesta toiminnasta ja vaatimuksista.

Ympäristöjohtamista ja ympäristösuorituskykyä ohjaavat RALAn laatu- ja ympäristösertifikaattien vaatimukset. Constin ympäristökysymyksiin liittyvät tavoitteet eivät perustu tieteelliseen näyttöön.

Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastaavat toimialajohtajat toimitusjohtajan lisäksi.

2.2.4 Toimenpiteet (E1-3)

Ilmastonmuutoksen hillintä, kasvihuonekaasupäästöt ja energia

Keskeisenä toimenpiteenä on ollut luoda menetelmät työmaiden energiankulutuksen järjestelmälliseen seurantaan. Työmaille on laadittu ohjeistus energiatehokkuuden parantamiseksi. Työmaat voivat hyödyntää myös konsernin kilpailuttamaa sähkösopimusta esimerkiksi saadakseen alkuperätakuutodistuksen päästöttömän sähkön käytöstä. Constin omassa toiminnassa suurin osa energiankulutuksesta tapahtuu työmailla.

Sisäisesti Consti on ohjeistanut henkilöstöä energiankulutuksen vähentämiseen muun muassa intranetistä löytyvien ohjeiden avulla.

Constin päästövähennykset toteutetaan asteittain siirtymällä sähköisiin tuotanto- ja työsuhdeautoihin, korvaamalla fossiilisen polttoaineen käyttö päästöttömällä ja siirtymällä toimipisteissä sekä työmailla päästöttömästi tuotettuun sähköön tai muuhun päästöttömään energiaan. Keskeistä siirtymäsuunnitelman toteuttamisessa on muun muassa tavoitteita koskeva suunnitelmallinen toimeenpano, henkilöstön kestävyyteen liittyvän osaamisen kehittäminen ja kestävien toimintatapojen varmistaminen. CO2 eq-päästöt lasketaan vuosittain ja lakisääteinen energiakatselmusraportti tehdään neljän vuoden välein. Yhteistyökumppanit velvoitetaan toimimaan ympäristövastuullisesti mm. aliurakointisopimuksissa.

Consti arvioi päästölaskentaperiaatteensa säännöllisesti varmistaakseen niiden vastaavuuden kulloinkin voimassa oleviin vaatimuksiin. Consti pyrkii jatkuvasti parantamaan tiedonkeruuprosessejaan ja lisäämään yhteistyötä toimitusketjun kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on kehittää entistä tarkempia ja kattavampia menetelmiä, jotka tukevat Constin ilmastotavoitteita.

Consti kehittää asiakkailleen energiatehokkaita palveluja, jollainen on esimerkiksi rakennuksen hukkalämpöä hyödyntävä kohdekohtainen monienergiajärjestelmä Consti Optimi.

Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjussa

Consti on määritellyt tavoitteita myös arvoketjun kasvihuonekaasupäästöille. Tästä kerrotaan tarkemmin kohdassa 2.2.5 Siirtymäsuunnitelma Constin eettisten ohjeiden mukaan Constin yhteistyökumppani sitoutuu siihen, että se edistää toiminnassaan resurssien, kuten energian ja materiaalien, tehokasta käyttöä ja pyrkii vähentämään ilmastoon haitallisesti vaikuttavien aineiden käyttöä.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää sopeutumista sekä akuutteihin uhkiin, kuten sään ääri-ilmiöihin, että kroonisiin uhkiin, kuten talvien lämpenemiseen ja pysyviin muutoksiin lumi-, myrsky- ja kosteusolosuhteissa. Constin toiminnalle olennaisia riskejä ovat akuutit riskit, erityisesti sään ääri-ilmiöt.

Consti varautuu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin kulloinkin tilanteen vaatimalla organisaatiotasolla. Consti voi varautua lämpöaaltoihin tuotannossa esimerkiksi viilentämällä työmaatiloja, suunnittelemalla työvaiheet niin, että vuorokauden kuumimmat tunnit otetaan huomioon, sekä varmistamalla lakisääteisten taukojen toteutuminen. Myrskyihin ja voimakkaisiin sateisiin varaudutaan muun muassa seuraamalla sääennusteita ja suunnittelemalla työmaiden sadeveden ja lumen poistot entistä tarkemmin sekä huolehtimalla materiaalien ja tilojen suojaamisesta.

• Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0,0 280,3
• Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 2 398,8 4 991,0
• Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0,0 478,1
• Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2025	2024
- Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0,0	280,3
- Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	2 398,8	4 991,0
- Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)*	4 337,6	349,9
- Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0,0	478,1
- Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	1 484,4	0,0
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	8 220,8	6 099,3
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	70 %	52 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	826,1	2 087,1
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	7 %	18 %
- Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- jayhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	547,7	316,8
- Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyrynja jäähdytyksen kulutus (MWh)	2 084,3	3 123,2
- Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	0,0	0,0
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	2 632,0	3 440,0
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	23 %	30 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)	11 678,9	11 626,4
ENERGIAINTENSITEETTI (MWh/liikevaihto, MEUR)
Energiaintensiteetti	34,7	35,6

• Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
• Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

* Sisältää myös muut kaasut kuin maakaasun

Kasvihuonekaasuintensiteetti	2025	2024
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2, 3 (sijaintiperusteinen),tCO2-eq / miljoonaa euroa	141,6	248,5
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2, 3 (markkinaperusteinen),tCO2-eq / miljoonaa euroa	142,2	241,9

Kasvihuonekaasupäästöjen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)

	Kasvihuonekaasupäästöt	2025	2024
	Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
	Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-eq.)	1 390,0	2 038,3
	Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1-kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	0,0 %	0,0 %
	Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
	Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-eq.)	244,4	2 651,1
	Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-eq.)	428,4	509,7
	Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
	Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) -kokonaisbruttopäästöt (tCO2-eq.)	45 980	76 480
	1 Ostetut tavarat ja palvelut	39 501	68 732
	2 Tuotantohyödykkeet	101	246
3	Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)	495	787
	4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	-	167
	5 Toiminnassa muodostuva jäte	3 881	3 759
	6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	363	336
	7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	1 559	34
8	Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät	80	-
9	Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	-	-
	10 Myytyjen tuotteiden jalostus	-	-
	11 Myytyjen tuotteiden käyttö	0	2 253
	12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	0	166
	13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät	-	-
	14 Franchising	-	-
	15 Investoinnit	-	-
	Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
	Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-eq.)	47 614	81 169
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-eq.)			79 028

Mittausperusteet

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennalla on selvitetty Constin oman toiminnan ja arvoketjun ilmastovaikutus. Laskennassa eri kasvihuonekaasupäästöt on muutettu hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi (tCO2 -eq).

Laskenta perustuu kansainväliseen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaohjeistukseen (Greenhouse Gas Protocol, GHG protocol). GHG-protokolla toimii viitekehyksenä laskennalle asettaen ohjeita mm. laskennan rajaukselle, käytettyjen tietojen dokumentoinnille ja tulosten raportoinnille. Laskennassa on käytetty seuraavia standardeja:

• The Corporate Accounting and Reporting Standard
• The Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting
• and Reporting Standard.

GHG-protokollan mukaisesti laskennassa on huomioitu scope 1-, 2- ja 3 -päästöt Constin toimintaan liittyvien merkittävimpien päästökategorioiden osalta. Laskennan lähestymistapa perustuu operatiiviseen kontrolliin GHG-protokollan standardien mukaisesti. Scope 3 -päästöjen laskennassa on otettu huomioon emoyhtiön ja tytäryhtiöiden GHG-päästöt, ei sijoituskohteiden päästöjä.

Laskennan tulokset käyvät läpi sisäisen laadunvarmistuksen. Tarkan tiedon puuttuessa laskennassa käytetään arvioita, oletuksia tai rajauksia, ja niistä raportoidaan erikseen. Laskelmien varmennus on osa kestävyysraportin varmennusta.

Scope 1

Scope 1 -päästöt kuvaavat Constin suoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka syntyvät Constin omistamista tai hallinnoimista lähteistä. Laskenta kattaa mm. ajoneuvojen polttoaineen kulutuksesta syntyvät päästöt sekä työmailla käytettävän energian kulutuksesta syntyvät suorat päästöt. Päästölaskennan kulutustiedot kerätään suoraan toimittajilta, niiden ulkoisista raportointijärjestelmistä tai Constin omista operatiivisista järjestelmistä. Päästökertoimet perustuvat polttoainetoimittajan Constille toimittamiin polttoainetuotekohtaisiin päästökertoimiin tai soveltuviin kansallisesti tai kansainvälisesti tilastoituihin päästökertoimiin.

Vuonna 2025 Constin scope 1 -päästöt olivat 1 390,0 (2 038,3) tCO2 -eq. Päästöjen vähentymiseen vaikutti mm. ajoneuvoissa käytettyjen polttoaineiden litramääräisen käytön vähentyminen sekä työmailla käytetyn energiamäärän pienentyminen.

Scope 2

Scope 2 -päästöt kuvaavat epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka syntyvät Constin käyttämän ostoenergian, kuten sähkön tai kaukolämmön käytöstä. Päästölaskennan kulutustiedot kerätään suoraan toimittajilta, niiden ulkoisista raportointijärjestelmistä tai Constin omista operatiivisista järjestelmistä. Toimipisteiden sähköenergian päästökerroin on saatu joko suoraan energiatoimittajilta tai soveltuvista kansallisesti tai kansainvälisesti tilastoiduista päästökertoimista. Sovellettavissa päästökertoimissa ei eritellä biomassan tai biogeenisen hiilidioksidin prosenttiosuutta.

Markkinaperusteisessa päästölaskennassa huomioidaan Constin tekemät energianhankintavalinnat, kuten fossiilittoman energian sertifikaatit tai ostosopimukset fossiilittoman energian toimittajien kanssa. Jos alkuperätakuuta ei ole olemassa tai sähköntuottajan päästökerrointa ei ole saatavilla, on käytetty Suomen jäännösjakaumaa.

Kaukolämmön osalta Constin toteutunutta energiankulutusmäärää on jouduttu arvioimaan suuntaa antavasti perustuen toimipisteiden pinta-alaan sekä arvioon Suomen kiinteistöjen keskimääräisestä kaukolämmön kulutuksesta per neliömetri (Energiateollisuus ry 2023). Päästökertoimena on käytetty Suomen kansallista keskimääräistä päästökerrointa. Consti pyrkii tarkentamaan kaukolämmön kulutustietoja sekä päästökertoimia tulevina vuosina.

Sijaintiperusteinen päästölaskenta perustuu soveltuviin kansallisiin tai kansainvälisiin keskimääräisiin päästökertoimiin, eikä huomioi yrityksen omia energianhankintavalintoja.

Constin päästölaskennan sisältö

244,4 (2 651,1) tCO2

Vuonna 2025 Constin scope 2 -sijaintiperusteiset päästöt olivat -eq. Päästöjen vähentymiseen vaikutti mm. tarkentunut sähkön kulutustieto sekä tarkentunut päästökerroinvalinta. Vuonna 2025 Constin scope 2 -markkinaperusteiset päästöt olivat -eq.

428,4 (509,7) tCO2

Scope 3

Scope 3 -päästöt kuvaavat epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä, joita

syntyy muualla Constin arvoketjussa sisältäen arvoketjun ylävirran (upstream) ja alavirran (downstream). Kaikki Constin toiminnalle olennaisiksi tunnistetut scope 3 -päästökategoriat sisällytettiin laskentaan. Vuonna 2025 Constin raportoimat scope 3 -päästöt sisältävät seuraavien päästökategorioiden aiheuttamat kasvihuonepäästöt: 1) ostetut tavarat ja palvelut, 2) tuotantohyödykkeet, 3) polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin), 5) toiminnassa muodostuva jäte, 6) liiketoimintaan liittyvä matkustaminen, 7) työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne ja 8) tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät. Muut päästölähteet eivät ole olennaisia Constin liiketoiminnalle.

Jätetiedot on kuvattu tarkemmin kohdassa 2.3 E5 Resurssien käyttö

ja kiertotalous.

Scope 3 -laskennassa käytetty lähtötietoaineisto on saatu Constin operatiivisista järjestelmistä, yhteistyökumppaneilta, toimittajilta tai muista soveltuvista lähteistä. Laskennassa on käytetty eri päästökertoimia jokaiselle lähtötietoyksikölle. Lisäksi laskennan taustalla on tarpeen mukaan käytetty muita muuntokertoimia.

Ennen laskennan suorittamista käydään läpi lähtötietoaineisto ja kohdistetaan kullekin toiminnalle mahdollisimman kuvaavat

päästökertoimet.

Ostettujen tavaroiden ja palveluiden päästölaskennassa lähtötietona olivat Constin toteutuneet kustannustiedot ostolaskuista luokitteluarvojen mukaan, ja käytetyt päästökertoimet olivat euromääräisiä (spend-based) päästökertoimia. Tuotantohyödykkeiden päästöt laskettiin hankittujen aineellisten hyödykkeiden kustannusten perusteella kerrottuna päästökertoimella. Polttoaineiden ja energian hankintaan liittyvä päästölaskenta pohjautui Constin todellisiin polttoaineiden ja energian kulutustietoihin. Jätteiden päästölaskennan tiedot perustuivat Constin käyttämien jäteyhtiöiden toimittamiin päästöraportteihin.

Liikematkustuksen aiheuttamat päästöt laskettiin joko keskimääräisen henkilöauton päästötiedoilla tai euromääräisillä (spend-based) päästökertoimilla. Töihin matkustamisen päästöjen laskennassa käytettiin Constin päätoimipisteen henkilöstölle toteutetun työmatkaliikennekyselyn tuloksia sekä ajettuun matkaan pohjautuvia päästökertoimia henkilöautoille (bensiini-/diesel-/sähköauto) ja julkisille liikennevälineille (bussi/juna/metro/raitiovaunu). Tulokset suhteutettiin koskemaan myös muita kuin päätoimipisteen työntekijöitä. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät -kategorian laskennassa on huomioitu leasing-autot tarkasteluvuoden aikana suoritettujen leasing-maksujen perusteella.

Pääasiallisia lähteitä laskennassa käytetyille päästökertoimille ovat globaalit tietokannat kuten esimerkiksi North American Industry Classification System (NAICS), Defra ja UK Government GHG Conversion Factors for Company Reporting, joiden lisäksi on käytetty myös muita soveltuvia kansallisia tai kansainvälisiä päästökertoimia.

Teema	Tehdyttoimenpiteet2024	Tehdyttoimenpiteet2025	Tavoitteet 2030Scope 1 ja 2: -70%Scope 3: -10 %,Vertailuvuosi 2024		Tavoitteet 2035Scope 1 ja 2: -100 %Scope 3: -25 %,Vertailuvuosi 2024	Tavoitteet 2050Scope 1 ja 2: -100 %Scope 3: -50 %,Vertailuvuosi 2024
Scope 1 ja 2	Scope 1- ja 2-laskenta	Scope 1- ja2 -laskentaatarkennettu uudellapäästölaskurilla.Valmisteltu ja kehitettysiirtymäsuunnitelmaansisältyviä toimenpiteitäja käytäntöjä	energialähteisiinToimipisteiden asteittainen siirtyminen päästöttömiin energialähteisiinTyömaiden asteittainen siirtyminen päästöttömiin energialähteisiin	Ajoneuvokannan sekä työkoneiden asteittainen siirtyminen päästöttömiin	Kaikki autot ja työkoneet päästöttömiäToimipisteiden energia päästötöntäTyömaiden energia päästötöntä	Oman toiminnan päästöttömyys
Scope 3	Scope 3-laskenta	Scope 3 -laskentaatarkennettu uudella	Päästöjen vähentämiseen liittyvien mahdollisuuksien kartoittaminenyhteistyökumppaneiden kanssa		Yhteistyön jatkuva kehittäminen ja ylläpito	Liiketoiminnan prosessit, menettelytavat ja hankintatoimi vastaavatkestävän liiketoiminnan vaatimuksiin ja niitä ylläpidetään sekä
	Jätteidenlaaja-alainenkierrätysasteen	päästölaskurilla.Valmisteltu ja kehitettysiirtymäsuunnitelmaansisältyviä toimenpiteitä	Vähäpäästöisten palveluidenja materiaalien kustannus- jasoveltuvuusarviot	Vähäpäästöisten palveluiden jamateriaalien käyttöönotto		parannetaan jatkuvasti
	tarkastelu	ja käytäntöjä	Soveltuvuusarvioiden pohjaltalaadittava vaatimustasonja toimenpiteidenkehittämissuunnitelmapäästövähennyspotentiaalinsaavuttamiseksi	Toimittajien ESG-vastuullisuusvaatimustentoimeenpano ja seuranta
				Kestävyystavoitteiden ja päästövähennyspotentiaalin toteutumisen seuranta
			Jätteiden kierrätystavoite 80 %		Jätteiden kierrätystavoite 85 %	Jätteiden kierrätystavoite 90 % ja kiertotalouden hyödyntäminen osanatarjottavia palveluita
			Kiertotaloudenhyödyntämismahdollisuuksienselvittäminen liiketoiminnassa	Kiertotaloustavoitteiden asettaminenja kiertotalouden mahdollisuuksienhyödyntäminen omassa palvelutarjonnassa
Kestävänliiketoiminnanedellytysten,vaatimustenja vaikutustenarviointi	Vaikutustenja tarvittavientoimenpiteidenkartoittaminen	Kumppanuusohjelmankehittäminen.Täsmennettylaskentaprosessiahuomioimaankattavamminkestävyys vaatimukset	Liiketoimintaprosessien ja toimintatapojen kehittäminenvastaamaan kestävyysvaatimuksia		Liiketoimintaprosessit ja toimintatavat kestävälleliiketoiminnalle asetettujen vaatimusten mukaisia	Liiketoiminnan prosessit, menettelytavat ja hankintatoimi perustuvatkestävän liiketoiminnan vaatimuksiin sekä niiden ylläpitämiseen jajatkuvaan parantamiseen
	Kestävänkehityksen	Toteutettusidosryhmäkyselyt	Energiatehokkuutta koskevienratkaisuvaihtoehtojen		Energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä tukevienpalveluiden sisällyttäminen palvelutarjontaan
	ja asiakastarpeidenhuomioiminen	keskeisille asiakkailleja toimittajille	kehittäminenja tarjoaminen			Kestävyystavoitteiden sisällyttäminen osaksi tulospalkkausta tavoitteita edistävissä tehtävissä ja rooleissa
	palvelutarjonnassa				Yhteistyö asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa asiakastarpeiden ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi

Constin siirtymäsuunnitelma

Scope 1-, 2- ja 3 -päästölaskenta on ulkoisesti varmennettu tämän kestävyysraportin varmennuksen yhteydessä KPMG Oy Ab:n toimesta.

Vuonna 2025 Constin Scope 3 -päästöt olivat 45 980 (76 480) tCO2 -eq. Päästöjen vähentymiseen vaikutti mm. ostettujen tuotteiden ja palveluiden osalta päästökerroinvalinnan merkittävä tarkentuminen sekä lähtötietojen osittainen täsmentyminen. Myytyjen tuotteiden käyttö ja Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa -kategorioissa ei vuonna 2025 ollut raportoitavia päästöjä (vuonna 2024 ensin mainitussa 2 253 tCO2 -eq. ja jälkimmäisenä mainitussa 166 tCO2 -eq.). Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne -kategoriassa laskenta täsmentyi vuoteen 2024 verrattuna.

1. Gaia (2024) Vähähiilinen rakennusteollisuus 2023 – tiekartan päivitys. https://rt.fi/wp-content/uploads/2024/06/Loppuraportti-RT-vahahiilisyys-7.6.2024\_FINAL.pdf.

2. FIGBC. (2022). Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma. (Action Plan for a Carbon-Neutral Built Environment). https://figbc.fi/julkaisut/hiilineutraalin-rakennetun-ympariston-toimintaohjelma

3. Consti ei ole tehnyt selvitystä tai määrällistä arviota yrityksen investoinneista ja rahoituksesta, joilla tuetaan sen siirtymäsuunnitelman täytäntöönpanoa. Consti ei ole tehnyt laadullista arviota yrityksen tärkeimpien omaisuuserien ja tuotteiden mahdollisista sidotuista kasvihuonekaasupäästöistä. Constilla ei ole toistaiseksi käytössä sisäisiä hiilen hinnoittelumekanismeja.

2.2.5 Siirtymäsuunnitelma (E1-1, E1-7, E1-8, E1-9)

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden celsiusasteen, pyrkien rajoittamaan keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan. Consti haluaa toimillaan hillitä ilmastonmuutosta ja on asettanut päästövähennystavoitteensa, joiden asetannassa on otettu huomioon Rakennusteollisuus RT ry:n Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 - tiekartan päivitys8) ja Green Building Council Finlandin Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma9). Constin ilmastotavoitteet eivät ole tieteeseen perustuvia.

Constin tavoitteena on, että sen oma toiminta (scope 1 ja scope 2) on hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.

Seurannan ja tulosten vertailun selkeyttämiseksi Consti on päättänyt valita siirtymäsuunnitelmassa scope 1–3 -päästöjen perustasoksi vuoden 2024 päästöt.

Constin siirtymäsuunnitelma perustuu scope 1-, 2- ja 3 -päästölaskentaan. Constin päästöistä suurin osa muodostuu arvoketjun scope 3 -päästöistä. Merkittävimmät päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat: työmailla kulutettavan energian päästöjen vähentäminen ja merkittävien materiaaliryhmien päästötietojen edellyttäminen toimittajilta, uusien vähähiilisten materiaalien kartoittaminen, kiertotalouden edistäminen ja jätteiden tehokas kierrättäminen. Consti jatkaa myös ilmastoystävällisten palveluiden kehittämistä.

Consti ei sisällytä siirtymäsuunnitelmaansa rahoitettuja kasvihuonekaasujen poistoja eikä käytä niitä päästöjensä kompensointiin. Consti on hyödyntänyt ilmastoon liittyvien vaarojen tunnistamisen sekä altistumisen ja herkkyyden arviointiin perustuvia ilmastoskenaarioita, sekä selvittänyt scope 1 ja scope 2 -päästöihin liittyviä kustannusvaikutuksia10), joilla tuetaan sen siirtymäsuunnitelman täytäntöönpanoa.

Constin strategiassa on tavoitteena ilmastonmuutoksen hillitseminen. Siirtymäsuunnitelma tullaan sisällyttämään liiketoimintastrategiaan ja rahoitussuunnitteluun ja sovittamaan yhteen niiden kanssa vuosien 2025–2027 aikana. Siirtymäsuunnitelman, jossa on mukana myös scope 3 -päästöt, täytäntöönpano alkoi vuonna 2025. Siirtymäsuunnitelman on hyväksynyt Constin johtoryhmä ja hallitus.

Vuonna 2025 määriteltiin siirtymäsuunnitelman käytännön toimenpiteet kuluvalle vuodelle, otettiin käyttöön Constin oma päästölaskuri, kehitettiin Constin kumppanuusmallia ja täsmennettiin tarjous- ja hankintaprosesseja huomioimaan kestävyysvaatimukset.

2.3 E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

2.3.1 Tavoitteet (E5-3)

Constin tavoitteena on saavuttaa työmaajätteen 70 prosentin kierrätysaste. Vuonna 2025 tässä lähes onnistuttiin kierrätysasteen ollessa 64 prosenttia. Luku muodostuu purku-urakoitsijoiden purkamien sekä työmaalta muuten poistettavien jätteiden painopohjaisen tarkastelun perusteella, ja sitä nostaa purku-urakoitsijoiden toteuttamien massiivipurkujen suuri osuus, kun näissä työmailta poisvietävät kivipohjaiset materiaalit tulevat tehokkaasti kierrätetyksi. Vuonna 2025 purku-urakoiden osuus kaikista jätteistä oli merkittävästi edellisvuotta pienempi, joten kokonaiskierrätysaste laski hieman, kiertotaloustoimittajien raportoiman kierrätysasteen pysyessä noin 60 prosentissa.

Luvun 2 kohdassa 2.2.5. E1 Siirtymäsuunnitelma on esitetty Constin tavoitteet ja toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.

Tavoitteet vuoteen 2050 mennessä

2030

• Constin kierrätysaste 80 %
• Kiertotalouden hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen liiketoiminnassa

2035

• Constin kierrätysaste 85 %
• Kiertotaloustavoitteiden asettaminen ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen omassa palvelutarjonnassa

2050

• Constin kierrätysaste 90 %
• Kiertotalouden hyödyntäminen osana tarjottavia palveluja

Olennaisetkestävyystekijät	Constin strategiakaudenkestävyystavoitteet2024–2027	Tavoitteet2025	Mittari	Toteumatai tulos2025	Toteumatai tulos2024
Kiertotalous:Purkujäte,pakkausjäte,ylijäämäjäte	Työmaajätteidenkierrätysaste 70 %	Työmaajätteidenkierrätysaste 70 %	Kierrätysaste, %	64 %	70 %

Jätteiden käyttö ja loppusijoitus 2025 (t)

Loppukäsittelystä muualle ohjatunjätteen kokonaismäärä	Valmistelu uudelleenkäyttöä varten	Kierrätys	Muuthyödyntämistoimet	Yhteensä
Tavanomaiset jätteet	4,8	9 157,1	4 011,8	13 173,8
Vaaralliset jätteet	0,0	1,6	13,4	15,0
Yhteensä	4,8	9 158,7	4 025,3	13 188,8

Loppukäsittelyyn ohjatun jätteenmäärä	Poltto (ilman energiantalteenottoa)	Kaatopaikallesijoittaminen	Muu loppukäsittely	Yhteensä
Tavanomaiset jätteet	0,0	687,6	0,1	687,6
Vaaralliset jätteet	5,6	361,3	15,3	382,1
Yhteensä	5,6	1 048,8	15,3	1 069,7

Syntyneen jätteen kokonaismäärä	Hyödyntäminen	Loppukäsittely	Yhteensä
Tavanomaiset jätteet	13 173,8	687,6	13 861,4
Vaaralliset jätteet	15,0	382,1	397,1
Yhteensä	13 188,8	1 069,7	14 258,5

Kierrättämätön jäte	Kokonaismäärä	Prosenttiosuus (%)	Kierrätysaste
Kokonaismäärä	5 095,0	36 %	64 %

Jätteiden käyttö ja loppusijoitus 2024 (t)

Loppukäsittelystä muualle ohjatunjätteen kokonaismäärä	Valmistelu uudelleenkäyttöä varten	Kierrätys	Muuthyödyntämistoimet	Yhteensä
Tavanomaiset jätteet	6,7	11 220,9	3 473,4	14 701,1
Vaaralliset jätteet	0,0	2,5	28,6	31,1
Yhteensä	6,7	11 223,4	3 502,0	14 732,1
Loppukäsittelyyn ohjatun jätteenmäärä	Poltto (ilman energiantalteenottoa)	Kaatopaikallesijoittaminen	Muu loppukäsittely	Yhteensä
Tavanomaiset jätteet	0,0	174,4	0,0	174,4
Vaaralliset jätteet	4,0	1 022,5	20,1	1 046,6
Yhteensä	4,0	1 196,9	20,1	1 221,0
Syntyneen jätteen kokonaismäärä		Hyödyntäminen	Loppukäsittely	Yhteensä
Tavanomaiset jätteet		14 701,1	174,4	14 875,5
Vaaralliset jätteet		31,1	1 046,6	1 077,6
Yhteensä		14 732,1	1 221,0	15 953,1
Kierrättämätön jäte		Kokonaismäärä	Prosenttiosuus (%)	Kierrätysaste
Kokonaismäärä		4 723,0	30 %	70 %

2.3.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO-1)

Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä, joka on kuvattu kohdassa 1.4.1. Analyysissa tarkasteltiin Constin toimintaa eri paikkakunnilla ja eri toimialoilla resurssien käytön näkökulmasta.

Constin toiminnasta voi aiheutua henkilöille tai ympäristölle riskejä, mikäli kohteista purettavien haitallisten aineiden käsittelyssä tai loppusijoituksessa tapahtuu laiminlyöntejä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi purkualueen osastointiin tai kuljetustavan valintaan liittyvät puutteet. Lisäksi purkutöiden aikana lähiympäristöön voi kantautua melua, tärinää ja rakennuspölyä. Constin toimintaperiaatteita ja toimenpiteitä haitallisten vaikutusten estämiseksi käsitellään tämän luvun kohdissa 2.3.3 ja 2.3.4 sekä Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa.

Vaikutuksia arvoketjuun

Jätteiden lajittelu on osa koko rakentamisen arvoketjun toimintaa. Tiukentuvat kierrätystavoitteet vaikuttavat niin Constin kuin sen aliura koitsijoidenkin toimintaan työmaalla. Lisäksi ne vaikuttavat jatkossa materiaalitoimittajien tuotanto- ja toimitusprosesseihin, esimerkiksi tuotteiden pakkaamiseen käytetyn materiaalin valintaan ja käytetyn materiaalin minimointiin. Työmaan logistiikan suunnittelussa on jatkossa entistä tärkeämpää suunnitella niin jätteiden tulo- kuin menovirrat, joista jälkimmäiseen lukeutuvat työmaalta poiskuljetettavat lajitellut jätteet.

Arvoketjuun vaikuttavat toimenpiteet voivat hyvin johdettuina parantaa Constin mainetta, sillä myös asiakkaat seuraavat yhä tarkemmin kumppaniensa toimia rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Toisaalta hyvin johdettu poistettavien materiaalien lajittelu johtaa tehokkaampiin prosesseihin jätteiden vastaanottopaikoilla, mikä edesauttaa kustannusten vähenemistä.

Kestävyydenosa-alue	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Hallinta	Sidosryhmänäkemys
Jätteet ja kiertotalous: Constin vaikutus
E5-5 Constintoiminnasta syntyyjätettä	Mahdollisuus: Kiertotalouden tavoitteidensaavuttaminen vähentää jätteiden määrää sekäjätteenkäsittelytoimia ja -kustannuksia. Riskisanktioista pienenee. Vähentää tarvetta uusilleraaka-aineille. Mikäli Consti onnistuu jätteidenkäsittelyssä laajasti arvoketjussaan, se tukeeasiakkaiden ympäristötavoitteiden saavuttamista.	Constin tavoitteena on70 % kierrätysaste. Työmaallatarvittavan materiaalin määräsuunnitellaan mahdollisimmantarkasti ja materiaalit suojataanniin, etteivät ne vahingoituja hukkaa synny. Joissakin	Kaikki Constinsidosryhmät pitävätjätteiden kierrätystämerkittävänäkestävyystekijänä, johonConsti voi vaikuttaamyönteisesti.
	Riski: Tuotannonsuunnittelun kyky jätteidensynnyn minimoimiseksi ja jätteidenkäsittelemiseksi. Mikäli Consti ei saavutakierrätystavoitteitaan, jätteiden määrä ei väheneja niiden käsittelyn kustannukset kasvavat.Myös riski sanktioista kasvaa.	tehtävissä hukkaa voidaanvähentää myös esivalmistuksella.Jätteiden käsittely suunnitellaantarkasti. Ajantasainenjäteraportointi auttaa tavoitteensaavuttamisessa ja seurannassa.
Jätteet ja kiertotalous: Vaikutus Constiin
E5-5 Constintoiminnasta syntyyjätettä	Mahdollisuus: Mahdollisuus oman liiketoiminnankehittämiseen ja uusiin liiketoimintamalleihin.Kannustaa osaamisen kehittämiseen sekätuotannon tehostamiseen ja saa aikaankustannussäästöjä. Jätteisiin ja kiertotalouteenliittyvä osaaminen voi tuoda Constille kilpailuetuayhteistyökumppanina.	Consti ohjaa arvoketjuntyöntekijöitä toimimaanConstin kierrätystavoitteidenmukaisesti esimerkiksityömaaperehdytyksessä.Kestävyystavoitteita tukevatvelvoitteet sisältyvät	Constin asiakkaatja henkilöstöpitävät jätteisiin jakierrätykseen liittyvääosaamista merkittävänäkestävyystekijänä,joka voi vaikuttaa
	Riski: Purku-urakoitsijoiden puutteellinenosaaminen purkutyöstä syntyvän jätteenlajitteluun, raportointiin ja kierrätykseen on riskiConstin tavoitteiden saavuttamiselle. MikäliConstin arvoketjussa ei saavuteta jätteidenvähentämis- ja kierrätystavoitetta, se voi aiheuttaaConstille lisäkustannuksia ja sanktioita. Se myösheikentäisi Constin asiakkaiden tavoitteidensaavuttamista ja Constin kilpailukykyäyhteistyökumppanina.	toimitussopimuksiin.	Constin liiketoimintaanmyönteisesti.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

2.3.3 Toimintaperiaatteet (E5-1)

Consti noudattaa rakentamisessa käytettävien materiaalien kierrätystä ja hävittämistä koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä. Toiminnassa otetaan huomioon myös kansainväliset sopimukset sekä EU:n energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen vähennystavoitteet. Consti on sitoutunut vähentämään päästöjään laatimansa siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Consti on ympäristöperiaatteissaan myös sitoutunut vähentämään jätteen määrää ja kierrättämään tehokkaasti. Tarkemmat kierrätystavoitetiedot sekä kiertotaloustavoitteet esitetään kohdassa 2.2.5. Kierrätysastetta nostetaan yhteistyössä jätehuollon yhteistyökumppaneiden sekä purku-urakoitsijoiden kanssa.

Materiaalien käyttöä tehostetaan hy vällä suunnittelulla. Materiaalihukkaa minimoidaan jo kustannussyistä, sillä asennettavat laitteet ja materiaalit ovat merkittävä kustannuserä rakentamisessa. Suunnittelussa voidaan hyödyntää myös olemassa olevia rakennusmateriaaleja ja -osia käyttämällä niitä uudelleen asiakkaan päätösten ja vaatimusten mukaisesti. Tämä vähentää uusien materiaalien tarvetta ja säästää luonnonvaroja. Suunnittelemalla rakennusosat ja talotekniikka niin, että korjaukset ja vaihdot voidaan tehdä ilman laajoja purkutöitä, voidaan pienentää syntyvän jätteen määrää.

Materiaalitehokkuutta voidaan parantaa tarkemmalla suunnittelulla ja määrämittaisten rakennusmateriaalien käytöllä. Mahdollista ylijäämämateriaalia Consti pyrkii käyttämään soveltuvin osin muissa kohteissa. Ylijäämämateriaali on tietyn työvaiheen lopputuloksen aikaansaamiseksi arvioidun ja tilatun materiaalimäärän ja työvaiheessa käytetyn määrän välinen erotus. Constilla ei ole toistaiseksi tunnistettu sopivaa menetelmää ylijäämämateriaalin määrän mittaamiseksi eikä mittausmenetelmää ylijäämämateriaalin hyödyntämiseen liittyen. Kierrätysmateriaali on sellaista materiaalia, joka on poistettu jostain kohteesta ja jalostetaan uuden materiaalin raaka-aineeksi. Materiaalin uudelleenkäytössä materiaali tai rakennusosa voidaan käyttää sellaisenaan.

Consti seuraa kiertotalouskäytäntöjen kehittymistä muun muassa Helsingin Kiertotalousklusterin jäsenenä.

Sekä Consti Korjausrakentaminen Oy:llä että Consti Talotekniikka Oy:llä on RALA-ympäristö- ja turvallisuussertifikaatit. RALAsertifiointi on ISO-järjestelmien pohjalta suomalaiselle rakennusalalle kehitetty johtamisjärjestelmän arviointimenettely, joka tukee toiminnan kehittämistä kestävän kehityksen mukaisesti.

Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastaavat toimialajohtajat toimitusjohtajan lisäksi.

2.3.4 Toimenpiteet (E5-2, E5-4, E5-5)

Työmaiden haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen tarkoittaa energiankulutuksen minimoimista sekä työmaaliikenteestä, purkutöistä ja rakentamisesta syntyvän melun, pölyn ja jätteiden määrän minimointia ja ympäristölle haitallisten aineiden huolellista käsittelyä. Kohdekohtaisissa ympäristösuunnitelmissa tunnistetaan ympäristöriskit ja tehdään suunnitelma haittojen estämiseksi sekä varaudutaan torjumaan haitalliset vaikutukset. Rakennusprojekteista ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia pyritään vähentämään myös henkilökunnan osaamista kehittämällä.

Jäte ja sivuvirrat

Jätelain mukaan jätteet tulee lajitella niiden syntypaikalla eli Constin tapauksessa työmailla. Constin työmaat laativat projektikohtaiset jätehuoltosuunnitelmat yhdessä jätehuollon sopimuskumppanin kanssa. Jätehuoltotoimittaja laatii kuormakohtaisesti jätteensiirtoasiakirjan, vie sen tiedot Siirto-rekisteriin ja raportoi jätetiedot työmaakohtaisesti.

Consti noudattaa jätehuoltoon liittyvää lainsäädäntöä, säädöksiä ja ohjeita ja seuraa niihin liittyvää kehitystä. Ympäristöasioiden osaamista kehitetään henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja tiedottamisella. Yhteistyökumppanit sitoutuvat toimimaan ympäristövastuullisesti allekirjoittaessaan aliurakkasopimuksen.

Yhtiön keskeiset resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät strategiset toimenpiteet löytyvät kohdasta 2.2.5.

Resurssien sisäänvirtaukset ja tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ulosvirtaukset

Constin kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä resurssien sisäänvirtaus sekä tuotteisiin ja palveluihin liittyvä ulosvirtaus eivät nousseet olennaisiksi kestävyystekijöiksi. Constin korjausrakennuskohteissa käytetyt materiaalit ja tuotteet määrittelee pääosin tilaaja suunnittelijoineen, joten Constilla ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta kiertotalousperiaatteiden mukaisesti suunniteltujen materiaalien ja tuot-

teiden osuuteen.

Mittausperusteet Jätehuoltotoimittajien suorittama jätteiden kuljettaminen, vastaanotto ja käsittely on luvanvaraista toimintaa, jonka toteutumista valvoo viranomainen. Constin raportoimat jätetiedot perustuvat jätehuollon sopimuskumppaneiden sekä purku-urakoitsijoiden Constille raportoimiin tietoihin.

Raportoidut jätemäärät sisältävät työmaalta siirretyt jätteet mukaan lukien materiaalina ja energiana hyödyntämisen, kaatopaikalle sijoittamisen ja vaarallisten jätteiden käsittelyn.

62 63

Oma työvoima

Olennaisetkestävyystekijät	Constin strategiakaudenkestävyystavoitteet2024–2027	Tavoitteet2025	Mittari	Toteuma taitulos 2025	Toteuma taitulos 2024
Oma työvoima:Tasa-arvo jaihmisoikeudet	Tarjota omallehenkilöstölle tasaarvoinen ja osaamisen	Naisten määrän lisäämineneri henkilöstöryhmissä	Naistenosuus, % kokohenkilöstöstä	12,9 %	12,7 %
	kehittämiseenkannustavatyöympäristö	Määräaikaiset työsopimukset< 5 %	Määräaikaisuus,% kokohenkilöstöstä	2,0 %	2,0 %
Oma työvoima:Terveys jatyöturvallisuus	Työhyvinvoinninedistäminen	Työkykyisyyden edistäminen– tehtäväkohtaiset kirjallisetohjeistukset enitenkuormittaviin tehtäviin	Tuki- ja liikuntasairauksistajohtuvienpoissaolojenmääränalentaminen,pv/hlö	2,9 pv/hlö	2,9 pv/hlö
	Työtapaturmien jasairauspoissaolojenvähentäminen	Aiempaa vähemmänsairauspoissaoloja.Tapaturmataajuus <10	Sairauspoissaolot, % jatapaturmataajuus	Sairauspoissaolot4,25 %.Tapaturmataajuus8	Sairauspoissaolot4,1 %.Tapaturmataajuus7
Oma työvoima:Koulutusja taitojenkehittäminen	Osaamisen jajohtamisenkehittäminen	Johtamisen kehittämisenohjelman luominen linjanesihenkilöille, osaamisenkehittämisen viitekehys	Toteutunut/eitoteutunut	Toteutunut	Toteutunut
	Sitoutunut ja hyvinvoivahenkilöstö	Sitoutunut ja hyvinvoivahenkilöstö. Henkilöstönlähtövaihtuvuus < 10 %	Henkilöstönlähtövaihtuvuus, %	13,00 %	12,60 %
		Tasapainoinen ikäjakauma	Ikäjakauma,kaikki työntekijät	Tasapainoinen	Tasapainoinen

3.1. S1 Oma työvoima

3.1.1 Tavoitteet (S1-5)

Constin keskeiset sosiaalisen vastuun tavoitteet liittyvät terveyteen ja työturvallisuuteen, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin sekä osaamisen kehittämiseen. Omaa työvoimaa koskevien tavoitteiden saavuttamisen mittareita ovat muun muassa naisten määrän lisääminen eri henkilöstöryhmissä, määräaikaisten työsopimusten osuus alle 5 prosenttia, aiempaa vähemmän sairauspoissaoloja, tapaturmataajuus alle 10, osaamisen ja johtamisen kehittäminen sekä henkilöstön lähtövaihtuvuus alle 10 prosenttia. Alla olevassa taulukossa on esitetty sosiaalisen vastuun

tavoitteet, niissä edistyminen ja mittarit.

Constin sosiaalisen vastuun tarkastelu kattaa Constin oman työvoiman ja arvoketjusta Constille rakentamispalveluita tuottavien toimittajien (ns. aliurakoitsijoiden) työvoiman. Oma työvoima (Constin työntekijät) kattaa ESRS-standardien mukaisesti Constissa työsuhteessa työskentelevän henkilöstön ja Constille henkilöstövuokrausyritysten tai oman yrityksensä kautta työskentelevät henkilöt. Henkilöstövuokrausyritysten tai oman yrityksensä kautta työskentelevien osuus Constin omasta työvoimasta kokonaisiksi henkilötyövuosiksi muutettuna oli vuoden 2025 aikana noin viisi prosenttia konsernin omasta työvoimasta.

Constin tavoitteena on tarjota sekä sen omalle työvoimalle että arvoketjussa erityisesti rakentamispalveluiden tuottajien työntekijöille tasa-arvoinen ja osaamisen kehittämiseen kannustava työympäristö.

3.1.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO-1)

Constin omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysiä, joka on kuvattu kohdassa 1.4.1. Omaan työvoimaan kohdistuvat merkittävimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen sekä koulutukseen ja taitojen kehittämiseen. Consti ei ole tunnistanut omaa työvoimaa koskevassa olennaisuusanalyysissään merkittävää riskiä lapsi- tai pakkotyövoiman käytöstä.

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset koskevat selkeimmin työmaahenkilöstöä työsuhteesta riippumatta. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit voivat johtua pitkäaikaisesta kuormittavasta työstä, kuten rakentamiselle tyypillisistä raskaista työasennoista, altistumisesta haitallisille aineille tai äkillisistä onnettomuuksista, esimerkiksi viiltohaavoista tai putoamisista. Koulutukseen ja taitojen kehittämiseen liittyvät vaikutukset painottuvat Constin työsuhteiseen työvoimaan.

3 S-SOSIAALINEN VASTUU

Constin toimintaperiaatteita ja toimenpiteitä haitallisten vaikutusten hallitsemiseksi käsitellään tämän luvun kohdissa 3.1.3–3.1.5. ja niitä on kuvattu myös Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa.

Ilmastonmuutoksella ei ole tällä hetkellä Constin arvion mukaan merkittäviä vaikutuksia sen omaan työvoimaan. Ilmastonmuutos lisää jonkin verran tarvetta esimerkiksi asiakkaille tarjottavien energiatehokkuuspalveluiden, julkisivukorjausten ja huoltopalveluiden osaamiselle sekä niihin kouluttautumiselle. Myös työmaiden jätteiden kierrätysasteen nostaminen edellyttää henkilöstöltä jatkuvaa kouluttautumista. Mikäli Consti onnistuu vahvistamaan ilmastonmuutoksen edellyttämää kestävyysosaamistaan, sillä on mahdollisuus tarjota nykyistä enemmän työpaikkoja ja vahvistaa asemaansa haluttuna työnantajana. Mikäli Consti ei onnistu kasvattamaan ja ylläpitämään riittävää kestävyysosaamista, sen maine houkuttelevana työnantajana ja yhteistyökumppanina voi kärsiä.

Kestävyydenosa-alue	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Hallinta	Sidosryhmänäkemys
	Koulutus ja taitojen kehittäminen, terveys ja turvallisuus: Constin vaikutus
Consti kouluttaaja kehittäähenkilöstön taitoja.	Mahdollisuus: Osaamisen kehittäminen jaylläpitäminen riittävällä tasolla mahdollistaakestävän toiminnan ja korkealaatuisten jakestävyyttä tukevien palveluiden tarjoamisensekä lisää työviihtyvyyttä ja sitoutumista.Mahdollisuus sekä Constin että arvoketjun muidentoimijoiden liiketoiminnan kehittämiseen jauusiin liiketoimintamalleihin ja kustannustenalentamiseen. Mahdollisuus osaamisenkehittämiseen sekä tuotannon tehostamiseen jakustannusten alentamiseen arvoketjussa laajasti.	Consti Akatemia tarjoaaosaamisen kehittämisenpalveluita kaikilleconstilaisille: alakohtaisetpätevyyskoulutukset sekäerityisosaamisen valmennuksethuomioiden rakennusalanpätevyysvaatimuksetja suositukset.Työturvallisuusosaamistaparannetaan mm. kehittämälläennakoivaa turvallisuustyötä ja	Sidosryhmiennäkemyksen mukaanConstin mahdollisuudetvaikuttaa myönteisestisekä oman ettäarvoketjun henkilöstönkoulutukseen ja taitojenkehittämiseen ovatmerkittävät.
	Riski: Epäonnistuminen koulutuksenvaikuttavuudessa ja taitojen kehittämisessä voinäkyä työn heikkona laatuna ja kustannustennousuna, mikä tuo mainehaittaa sekä Constilleettä koko alalle. Se myös heikentää työviihtyvyyttäja sitoutumista ja voi lisätä henkilöstönvaihtuvuutta. Puutteellinen osaaminen heikentääkilpailukykyä ja mahdollisuuksia tarjotakestävyyttä tukevia palveluita.	turvallisuusjohtamista.
Consti huolehtiihenkilöstönterveydestä jaturvallisuudesta.	Mahdollisuus: Terveellinen ja turvallinentyöympäristö on perusoikeus, ja terveyttä jaturvallisuutta edistävillä toimenpiteillä onmyönteinen vaikutus työntekijöiden yleiseenfyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin jatyökykyyn. Terveellinen ja turvallinen työympäristölisää työviihtyvyyttä ja sitoutumista sekä korreloipositiivisesti työn laatuun, mitkä kaikki tuovatmyös kustannussäästöjä.Riski: Puutteelliset toimenpiteet terveyden jaturvallisuuden varmistamiseksi vaikuttavatkielteisesti työntekijöiden yleiseen fyysiseen japsyykkiseen hyvinvointiin ja työkykyyn. Riskilähtövaihtuvuuden kasvuun ja työtapaturmiinlisääntyy.	Lähtökohtana on, ettätyöturvallisuuden parantaminenkuuluu jokaiselle.Työturvallisuusperiaatteet ja-johtaminen perustuvat Suomentyöturvallisuuslainsäädäntöönja Rakennusteollisuus ryRT:n linjauksiin. Constinoudattaa työlainsäädäntöäja rakennusalan TESia sekäsuosituksia, ja sillä on RALAtyöturvallisuussertifikaatti.Henkilöstöä kannustetaantyöturvallisuushavaintojentekemiseen. Epäkohdista voiilmoittaa anonyymisti. Käytössävarhaisen puuttumisen malli.Henkilöstöllä lakisääteistävelvoitetta laajemmattyöterveyshuollon palvelut.Tuetaan työ- ja yksityiselämäntasapainoa tarjoamalla mm.etätyömahdollisuuksia ja erilaisiatyöaikamuotoja työn luonteestariippuen. Mahdollisuus liikuntaja kulttuurietuun.
	Koulutus ja taitojen kehittäminen, terveys ja turvallisuus: Vaikutus Constiin
Koulutus ja taitojenkehittäminen.Terveys jaturvallisuus.	Mahdollisuus: Osaaminen tukee kestäväätoimintaa, lisää Constin palvelutarjontaa, vähentäälaadullisia riskejä sekä näihin liittyviä taloudellisiakustannuksia. Se myös vahvistaa Constin mainettaosaavana ja haluttuna yhteistyökumppanina.Riski: Alan puutteellinen koulutus ja	Tuetaan arvoketjunosaamista ohjeistuksin,vaatimuksin ja seurannalla.Mahdollistetaan ja kannustetaanturvallisuushavaintojentekemiseen. Yhteistyö alanoppilaitosten kanssa ja
	osaaminen lisäävät Constin roolia osaamisenvarmistamisessa Constin tehtävissä ja siitäaiheutuvia kustannuksia. Se myös vaikeuttaaConstin mahdollisuuksia löytää hyviäyhteistyökumppaneita, heikentää palvelutarjontaasekä lisää laadullisia riskejä ja niihin liittyviätaloudellisia kustannuksia erityisesti Constille.Osaamaton työvoima ja puutteet turvallisessaja terveellisessä työympäristössä ovat myös	harjoittelupaikkojen tarjoaminen.

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

3.1.3 Toimintaperiaatteet (S1-1)

Henkilöstöön liittyvän toiminnan vastuullisuutta ohjaavat Constissa lainsäädännön lisäksi toimintaperiaatteet, jotka koostuvat ihmisoikeusperiaatteista, eettisistä ohjeista, henkilöstöhallintoa ohjaavista prosesseista ja Consti Way -toimintamallista. Toimintaperiaatteet kattavat Constin koko henkilöstön. Tavoite on, että työyhteisössä jokainen tuntee roolinsa ja työnsä merkityksen strategian toteuttajana. Consti

Way eli Constin tapa toimia perustuu viiteen elementtiin, joita ovat yhteistyö ja avoimuus, yhteiset toimintamallit, suorituskyvyn johtaminen, asiakkaan ymmärtäminen sekä jatkuva parantaminen.

Toimintaperiaatteiden toteutusta tukevat erityisesti työturvallisuus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä eettiset ohjeet, joita sovelletaan kaikilla työmailla ja jotka siten kattavat oman työvoiman rinnalla myös työmailla työskentelevät aliurakoitsijat. Keskeisimmät työturvallisuuskoulutukset on kohdennettu omaan työvoimaan. Toimintaperiaatteet käydään läpi perehdytyksessä, ja ne ovat saatavilla Constin intranetissä mm. uusille työntekijöille kohdennetussa osiossa. Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta sekä yhteydenpidosta henkilöstön kanssa ja henkilöstön kuulemisen huomioon ottamisesta yrityksen toimintatavoissa vastaavat toimitusjohtajan lisäksi toimialajohtajat yhdessä henkilöstöjohtajan kanssa.

Constissa toteutetaan toimihenkilöiden osalta vuosittainen kehityskeskusteluprosessi, jonka yhteydessä toimihenkilöt voivat tuoda esiin työhön liittyviä näkökulmia ja huolenaiheita. Lisäksi henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä kartoitetaan joka toinen vuosi toteutettavalla henkilöstökyselyllä. Mahdollisista epäasiallisista tilanteista tai epäkohdista voidaan ilmoittaa luottamuksellisesti whistleblowingkanavan kautta.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Consti on sitoutunut edistämään oman työvoimansa monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tätä työtä ohjaavat Constin eettiset ohjeet sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Eettiset ohjeet ja yhdenvertaisuusperiaatteet kattavat kiellon syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, rodun, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, raskauden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilön identiteettiin liittyvän syyn perusteella. Myös välillinen syrjintä on kiellettyä. Syrjinnän kieltoa sovelletaan riippumatta siitä, onko kyseessä vakituinen, määräaikainen vai osa-aikainen työsuhde. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteet kattavat myös alihankkijat ja muut sidosryhmät.

Sosiaalinen suojelu

Constin kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja lakisääteistä minimiä kattavamman työterveyshuollon sekä lakisääteisen eläkejärjestelmän, työttömyysturvan ja vanhempainvapaiden piiriin. Tiedot terveyspalveluista on saatavilla intranetissä, johon kaikilla työsuhteisilla työntekijöillä on pääsy.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Constin johtamista ja henkilöstön taitojen kehittämistä ohjaavat henkilöstöhallinnon prosessit. Constin johto ja henkilöstötoiminto vastaavat henkilöstöhallintoon sisältyvien toimintaperiaatteiden toteutuksesta. Johtamis- ja esihenkilötyötä tuetaan valmennuksilla, joissa muun muassa perehdytään Constin johtamiskäytäntöihin.

Työolot

Consti noudattaa Suomen työlainsäädäntöä ja on sitoutunut oikeudenmukaisiin työsuhteen ehtoihin. Consti noudattaa liiketoiminnassaan sovellettavia työehtosopimuksia. Constin työntekijöillä on oikeus kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon.

Terveys ja turvallisuus

Consti on sitoutunut edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Constissa työhyvinvointia sekä työkyvyn edistämistä ja ylläpitoa ohjaa Consti-konsernin johtoryhmä. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen on ennakoivaa toimintaa, ja sen tavoitteena on työntekijöiden työkykyä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen, toimenpiteiden käynnistäminen ja terveyden ylläpito läpi työuran.

Constin työturvallisuutta ohjaa turvallisuuden johtamisjärjestelmä, joka koostuu turvallisuusperiaatteista ja -prosesseista sekä työohjeista. Turvallisuuden toimintaperiaatteiden toteutumisesta vastaa Consti-konsernin toimitusjohtaja johtoryhmän avustuksella. Työturvallisuuden roolit ja vastuut on määritelty turvallisuusjohtamisen periaatteissa, jotka on kuvattu intranetissä.

Consti Korjausrakentaminen Oy:llä ja Consti Talotekniikka Oy:llä on RALA-työturvallisuussertifiointi. Toiminnan kehittäminen perustuu vuosittaisiin kehityshankkeisiin, jotka on kirjattu työsuojelun toimintaohjelmaan. Toiminnan kehittämisessä aktiivisessa roolissa on Constin turvallisuusryhmä, jossa on mukana työsuojeluhenkilöitä kaikilta toimialoilta.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Consti toimii YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti.

3.1.4 Yhteydenpito vaikutuksista työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa (S1-2)

Työehtosopimukset

Consti noudattaa työsopimuslakia ja liiketoiminnassaan sovellettavia työehtosopimuksia ja sopii yhdessä henkilöstöryhmän edustajien kanssa paikallisia sopimuksia, jotka kehittävät työnantajan ja henkilöstöryhmien välistä yhteistoimintaa.

Yhteistoimintaan liittyvät aktiviteetit

Yhteistoiminnan tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa ja henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon koskien heidän työtään, työolojaan ja asemaa yrityksessä. Consti Oyj järjestää neljä kertaa, Consti Korjausrakentaminen Oy ja Consti Talotekniikka Oy kaksi kertaa vuodessa yhteistoimintatilaisuuksia sekä toimialakohtaisten henkilöstöryhmien edustajien (aiemmin YT-toimikunta + työsuojelutoimikunta) että konsernin henkilöstöryhmän edustajien kanssa. Poikkeuksellisesti vuonna 2025 yhteistoimintatilaisuuksia oli Consti Oyj:n osalta kaksi.

Henkilöstötutkimus

Constissa toteutetaan kahden vuoden välein työtyytyväisyyttä mittaava henkilöstötutkimus, joka mittaa henkilöstön näkemystä toimintaperiaatteiden toteutumisesta käytännössä. Henkilöstötutkimuksen toteutuksesta vastaa HR-toiminto, joka tukee yhtiön johtoa tutkimusten tulosten käsittelyssä ja siinä, miten tulokset otetaan huomioon päätöksenteossa. Tulokset käydään läpi eri organisaatiotasoilla sekä luottamushenkilöiden kanssa. Esihenkilöille ja tiimeille tarjotaan valmennusta ja tukea tulosten käsittelyyn ja niihin liittyvien kehitystoimenpiteiden muodostamiseen. Syksyllä 2024 tehdyn henkilöstötutkimuksen keskeiset tulokset ovat seuraavat:

Vahvuudet

• Osaamiseni riittää työtehtävieni vaatimuksiin
• Pystyn terveyteni puolesta työskentelemään nykyisessä tehtävässäni kahden vuoden kuluttua
• Tiedän, mitä minulta odotetaan työssäni

Kehityskohteet

• Saan kiitosta hyvin tehdystä työstä
• Minua kannustetaan ja tuetaan tekemään asioita, jotka parantavat terveyttäni ja hyvinvointiani sekä
• Lähiesihenkilöni antaa innostavia pitkän aikavälin tavoitteita

Henkilöstötutkimuksen tulosten analysointi tapahtuu toimiala- ja yksikkökohtaisesti ja toimenpidesuunnitelma laaditaan yksikkötasolle. Henkilöstötutkimuksen vastausprosentti oli vuoden 2024 tutkimuksessa 68.

Työsuojelu

Konserniyhtiöiden henkilöstöryhmissä käsitellään säännöllisesti omaan työvoimaan kuuluvien eri ryhmien kesken työturvallisuuden edistämiseen liittyviä asioita. Lisäksi Constissa toimii turvallisuusryhmä, joka kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa käsittelemään turvallisuuden ajankohtaisia asioita konsernitasoisesti sekä suunnittelemaan tulevia tapahtumia. Puheenjohtajana toimii yksi toimialajohtajista. Työsuojeluhenkilöstö tekee vuosittain työsuojelun toimintasuunnitelman, jonka perusteella toimialojen työsuojelupäälliköt yhteistyössä työsuojeluvaltuutettujen kanssa määrittävät keskeisimmät työturvallisuuteen liittyvät kehitystoimenpiteet. Työsuojelun toimintaohjelma käsitellään yrityskohtaisesti henkilöstöryhmissä. Työturvallisuutta edistetään ja tuetaan muun muassa johdon vahvalla sitouttamisella, jatkuvalla kehittämisellä turvallisuustyöryhmässä ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Eettinen ilmoituskanava

Constin oma työvoima voi ilmoittaa havaitsemistaan eettisistä epäkohdista tai lainsäädännön rikkomuksista esihenkilölle, paikalliselle johdolle, henkilöstötoimelle tai sähköiseen ilmoituskanavaan (ns. whistleblowing-kanava). Consti ei hyväksy vastatoimia ilmoittajia vastaan. Ilmoittaja voi halutessaan jättää ilmoituksen myös anonyymisti. Ilmoituskanavasta kerrotaan tarkemmin kohdassa G1 Vastuullisuuden hallinnointi.

Työolot, terveys ja turvallisuus

Constin riskienarviointia ja -hallintaa tukevat HR-, turvallisuus- ja laatujärjestelmät, jotka on tarkoitettu muun muassa turvallisuushavaintojen, tapaturmien, läheltä piti -tilanteiden, korjaavien toimenpiteiden sekä turvavarttien ja turvakierrosten kirjaamiseen ja seurantaan. Kirjauksia voi tehdä koko työvoima. Kirjaukset tehdään Congrid-järjestelmään.

3.1.5 Toimenpiteet (S1-4, S1-12)

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Consti Way -toimintamallin yksi painopistealueista on yhteistyö ja avoimuus, joka koostuu seuraavista elementeistä: tasa-arvoinen kohtelu, tiedon ja osaamisen jakaminen, tiimien rakentaminen ja kehittäminen sekä konsernitason yhteistyö. Osana jatkuvaa kehitystyötä henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti ja varmistetaan, että johtamis- ja esihenkilövalmennuksiin osallistuvat kaikki kohderyhmään kuuluvat. Vuoden 2025 koulutukset liittyivät muun muassa työsuhdeasioihin, rakentamisen juridiikkaan sekä erilaisiin rakentamisprojekteja tukeviin ohjelmistoihin.

Rakennusalan perinteinen miesvaltaisuus on tunnistettu Constissa. Constin tavoitteena on kasvattaa naisten osuutta jokaisessa henkilöstöryhmässä sekä organisaatiotasolla. Vuoden 2025 aikana naisten osuus lisääntyi hieman eri henkilöstöryhmissä. Vuonna 2024 päivitettiin Constin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä määriteltiin mittarit ja toimenpiteet tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseksi.

Constin oman työvoiman ikäjakauma vastaa rakennusalalle tyypillistä ikärakennetta. Toimialan turvallisuusvaatimukset (yleisvaarallinen ala) rajoittavat jollain muotoa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä erityisesti tuotannon työtehtävissä. Consti etsii kuitenkin tapoja edistää esteettömyyttä ja osallisuutta kaikissa työtehtävissä, joissa se on mahdollista.

Tasa-arvon ja kaikkia kunnioittavan työkulttuurin toteutumista seurataan henkilöstökyselyllä kahden vuoden välein. Edellisen eli vuonna 2024 toteutetun henkilöstötutkimuksen mukaan henkilöstön "reilu ja tasa-arvoinen" kohtelu oli Constin selkein vahvuus työnantajana. Tasaarvon koettiin toteutuneen parhaiten sukupuolten välillä. Erot vastauksissa olivat melko vähäisiä, kun arvioitiin tasa-arvon toteutumista iän, sukupuolen, uskonnon, vakaumuksen ja kulttuuritaustan näkökulmista.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä pyritään varmistamaan työnantajan tarjoamien kehitysohjelmien avulla sekä panostamalla oppilaitosyhteistyöhön ja Constin vetovoimaan työnantajana. Consti kannustaa henkilöstöä aktiivisesti kehittämään osaamistaan ja osallistumaan erilaisiin koulutuksiin. Toimihenkilöille luodaan mm. osana kehityskeskusteluita henkilökohtainen kehityssuunnitelma tukemaan osaamisen kehittämistä henkilö- ja tiimitasolla. Kehityssuunnitelmassa määritellään yhdessä, miten toimihenkilön osaamista pyritään vuoden aikana kehittämään. Kehitystoimenpiteet suunnitellaan yhdessä esihenkilön kanssa. Jatkuvan kehittymisen edistämiseksi Constilla on Consti Akatemia, jonka kautta koulutusta ja kehittämisohjelmia tarjotaan.

Osaamisen kehittämisen toteutumisen mittareina käytetään henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien määrää ja henkilöstötutkimuksen tulosta liittyen oman osaamisen hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Osaamisen kehittämisen toteutumista mitataan muun muassa kah-

della mittarilla:

1. Henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien määrä – kuinka monelle työntekijälle on laadittu suunnitelma.

2. Henkilöstötutkimuksen tulokset – erityisesti osio, joka arvioi työntekijöiden mahdollisuuksia hyödyntää omaa osaamistaan.

Vuonna 2025 Constilla on panostettu entistä vahvemmin johtamisen valmennuksiin. Tavoitteena on ollut kehittää esihenkilöiden osaamista ja tarjota konkreettisia työkaluja nykypäivän työelämän haasteisiin. Constin koulutustarjonnan jatkuvasta kehittämisestä esimerkkejä ovat henkilöstön koulutuspolkujen määrittely sekä verkkokurssien kehittäminen ja päivitys. Koulutuspolkujen tarkoituksena on mahdollistaa selkeä valikoima erilaisia ammatilliseen kehittymiseen liittyviä kursseja ja koulutuksia tietyille ammattiryhmille.

Constin toimihenkilöillä on tulospalkkiojärjestelmä. Henkilökohtaiset tavoitteet ja kehityskohteet asetetaan, ja niissä edistymistä seurataan kehityskeskusteluissa, jotka jokainen toimihenkilö käy esihenkilönsä kanssa vähintään kerran vuodessa. Tulospalkkiojärjestelmä perustuu sekä laadullisiin että taloudellisiin tavoitteisiin. Tulospalkkiojärjestelmä ei koske harjoittelijoita, opinnäytetyöntekijöitä, alle seitsemän kuukautta tulospalkkiovuoden aikana työskennelleitä tai henkilöitä, jotka eivät ole työsuhteessa tulospalkkion maksuajankohtana. Onnistumisista palkitaan myös työmailla. Parhaat työmaat palkitaan vuosittain työmaiden välisessä kilpailussa, jonka arviointikriteerit liittyvät muun muassa laatuun, turvallisuuteen, asiakaspalautteeseen, aikataulujen pitävyyteen, talouteen ja ympäristöasioihin.

Työolot, terveys ja turvallisuus

Constin henkilöstöhallinnossa käytetään konsernin yhteistä henkilöstöhallintojärjestelmää, millä minimoidaan riskiä lain tai sopimusten vastaisista työehdoista tai palkoista. Yhtiössä on työn luonteen mukaan käytössä joustavat työajat ja hybridityömalli, jossa etätyötä voi tehdä osan viikosta. Yhtiö tukee työntekijöiden hyvinvointia elämän eri vaiheissa ja mahdollistaa pitkän uran tarjoamalla mahdollisuuden

esimerkiksi työkiertoon.

Constissa turvallisuusjohtaminen perustuu vaarojen ja riskien ennaltaehkäisyyn. Riskienarviointia tehdään säännöllisesti, ja työntekijät saavat turvallisuusperehdytyksen työympäristön vaaratekijöihin työmaakohtaisesti. Rakennustyömaan yleisten työturvallisuusasioiden perehdytys eli ePerehdytys on pakollinen kaikille Constin työmailla työskenteleville. ePerehdytyksen lisäksi edellytetään tehtäväkohtaisesti tarvittavia pätevyyksiä (esim. sähkötyöturvallisuus). Sähköiseen työmaakohtaiseen perehdytykseen on tarjolla työmaakohtaisesti eri

kieliversiot.

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	2025	2024
Työntekijöiden määrä	981	1 012
Naiset	131	128
Miehet	850	884
Vakinainen henkilöstö	961	992
Naiset	128	124
Miehet	833	868
Määräaikainen henkilöstö	20	20
Naiset	3	4
Miehet	17	16
Raportointikauden aikana lähteneiden vakituisten työsuhteistentyöntekijöiden kokonaismäärä	128	129
Työsuhteisten vakituisten työntekijöiden vaihtuvuus raportointikaudella	13,3 %	12,7 %
Vaihtelevalla työajalla työskentelevät	8	17
Naiset	3	6
Miehet	5	11
Kokoaikatyötä tekevä henkilöstö	962	983
Naiset	123	116
Miehet	839	867
Osa-aikatyötä tekevä henkilöstö	11	12
Naiset	5	6
Miehet	6	6

Monimuotoisuuden mittarit, työsuhteiset työntekijät	2025	2024
Miesten ja naisten osuus johtoryhmässä, lkm
Naisia	1	1
Miehiä	7	7
Miesten ja naisten osuus johtoryhmässä, %
Naisia	14 %	14 %
Miehiä	86 %	86 %
Ylimmän johdon ikäjakauma
Alle 30-vuotiaat	0	0
30–50-vuotiaat	2	2
Yli 50-vuotiaat	6	6

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, työsuhteiset työntekijät 2025 2024

Työehtosopimukset

Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuus kaikista työsuhteisista työntekijöistä 89,1 % 90,1 %

ETA-alueella: onko sillä yksi tai useampi työehtosopimus, ja jos on, tällaisen sopimuksen tai tällaisten sopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden kokonaisosuus

Toimintaa vainSuomessa	Toimintaa vainSuomessa

2025	2024
1	1
$\overline{7}$	$\overline{7}$
14%	14 %
86 %	86 %
$\mathbf{O}$	0
$\overline{c}$	$\overline{c}$
$\overline{6}$	$\overline{6}$

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Niiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaisosuus, jotka kuuluvat työntekijöiden edustuksen piiriin 89,0 % 81,4 %

Mahdolliset sopimukset yrityksen työsuhteisten työntekijöiden kanssa edustuksesta, josta huolehtii eurooppalainen yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto tai eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto Ei sopimuksia Ei sopimuksia

$\checkmark$╲				╲╲╲
╲╲╲				╲╲
╲╲				╲╲╲
╲╲╲				╲╲╲
╲╲╲	╲╲	╲╲╲	╲	╲╲

Työsuhteisten vakituisten työntekijöiden vaihtuvuus raportointikaudella -laskentakaava = Kaikkien 12 kuukauden aikana lopettaneiden vakituisten työntekijöiden määrä /vakituisten työntekijöiden 12 kuukauden keskimääräinen määrä.

Riittävä palkka, työsuhteiset työntekijät	2025	2024
Palkkaus perustuu alan yleissitovaan työehtosopimukseen	Kyllä	Kyllä

Terveys ja turvallisuus	2025	2024
Niiden omaan työvoimaan kuuluvien työntekijöiden osuus, jotka kuuluvatyrityksen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin*	95 %	93 %
Niiden omaan työvoimaan kuuluvien työsuhteisten työntekijöidenosuus, jotka kuuluvat yrityksen työterveyden ja työturvallisuudenhallintajärjestelmän piiriin	100 %	100 %
Omaan työvoimaan kohdistuviin työperäisistä vammoista ja työperäisistäterveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä	0	0
Tapaturmataajuus	8	7
Työsuhteisten työntekijöiden todetut työperäiset terveyshaittoja koskevattapaukset kuten ammattitautitapaukset	3	1
Työsuhteisiin työntekijöihin kohdistuvien työperäisten vammojenja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten sekä työperäistenterveysongelmien ja niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksimenetettyjen päivien lukumäärä	0	0

* Henkilöstövuokraustoimintaa harjoittavien yritysten kautta työskentelevät kuuluvat henkilöstövuokraustoimintayrityksen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin. Itsenäiset yrittäjät vastaavat lakisääteisesti omista työterveyden ja -turvallisuuden järjestelmistään.

Henkilöstöä ja muita työmaan vaikutuspiirissä olevia kannustetaan työturvallisuushavaintojen tekemiseen. Tapaturmia ehkäistään yhteisillä työturvallisuusstandardeilla, ennakoivilla toimenpiteillä, kuten riskienarvioinnilla, turvallisuushavainnoilla, turvallisuuskierroksilla ja turvallisuuskoulutuksilla. Tapaturmien tyypillisimpiä syitä ovat käsiin ja jalkoihin kohdistuneet vammat. Nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi Constissa on määritelty pitkän aikavälin turvallisuuden painopistealueet, joita ovat yhteiset työturvallisuusperiaatteet, kattava riskienarviointi ja ennakoiva työturvallisuuden kehittäminen. Painopistealueisiin perustuvat toimenpidesuunnitelmat ohjaavat turvallisuustyön kehittämistä, määrittävät keskeiset tavoitteet vuosija strategia kaudelle ja parantavat turvallisuustyön ennakoitavuutta. Vuoden 2025 turvallisuustyön keskeiset painopistealueet olivat tapaturmatutkinnan laadun parantaminen ja turvallisuusosaamisen kehittäminen.

Turvallisuushavainnot tehdään Constin käyttämään sähköiseen järjestelmään. Tehdystä havainnosta tulee ilmoitus työmaalle, jonka jälkeen havaintoon suunnitellaan korjaavat toimet. Turvallisuushavainnot käsitellään työmaa- ja yksikkökohtaisesti. Kaikki poissaoloon johtaneet tapaturmat sekä potentiaalisesti vakavat vaaratilanteet tutkitaan yhtenäisen prosessin mukaisesti. Tapaturmatutkinnasta vastaa yksikönjohtaja, ja tutkinnan vetäjänä toimii korjausrakentamisen toimialalla työpäällikkö ja talotekniikan toimialalla asennuspäällikkö. Tutkinta tehdään kahden viikon kuluessa tapahtuneesta. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset puutteet turvallisuuden johtamisessa ja luoda edellytykset vastaavien tapausten välttämiseksi.

Työterveydenhuolto arvioi terveystarkastuksin henkilön terveydentilaa suhteessa työn vaatimuksiin ja työssä esiintyviin altisteisiin. Vuokratyövoiman terveyspalveluista vastaa vuokratyövoiman oma työnantaja. Korjausrakentamisessa yleisiä ammattitauteja ovat

esimerkiksi pölyn tai kemikaalin aiheuttama allerginen reaktio ihossa tai hengityselimistössä. Työpaikan olosuhteet pyritään järjestämään mahdollisimman terveysturvallisiksi huolehtimalla esimerkiksi siisteydestä ja riittävästä ilmanvaihdosta sekä varmistamalla henkilösuojainten asianmukaisuus ja riittävyys.

Työssä suoriutumisen tueksi Constissa on toimintamallit kuntouttavalle toiminnalle ja varhaiselle tuelle sekä päihdeohjelma. Esihenkilöille tarjotaan ohjeistusta ja koulutusta työhyvinvoinnin johtamiseen. Vuonna 2025 aloitettiin työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisen valmennusohjelma, joka sisältää koulutusta ihmisten toiminnan johtamiseen. Ohjelma alkoi tammikuussa 2025 ja jatkuu vuonna 2026. Tavoitteena on, että koulutus kattaa koko linjaorganisaation aina toimitusjohtajasta työnjohtajiin.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Työsopimukset laaditaan Constissa aina kirjallisesti, ja Constissa suositaan toistaiseksi voimassa olevia (ns. vakituisia) työsuhteita.

Ihmisoikeuksien toteutuminen huomioidaan osana henkilöstöhallinnon prosessien kehitystä. Constissa on työntekijän henkilötietojen käsittelyä koskevat menettelytavat, joita koko henkilöstön tulee noudattaa. Tietosuojapolitiikassa määritellään periaatteet ja säännöt, joita tulee noudattaa kaikessa henkilötietojen käsittelyssä. Työntekijöiden terveyteen liittyviä henkilötietoja käsittelevät vain nimetyt henkilöt tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja ainoastaan tilanteissa, joissa laki sitä edellyttää. Työntekijöiden terveyteen liittyvät tiedot säilytetään erillään työntekijöiden yleisistä henkilötiedoista. Constilla on käytössä korkeatasoiset tekniset keinot sekä selkeät tehtävänkuvausten määrittelyt tietosuojan ja -turvan toteuttamiseksi. Consti edellyttää samaa tietosuojakäsittelyn tasoa työterveyspalveluja tuottavilta yrityksiltä.

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	2025	2024
Sukupuolten palkkaero, työsuhteiset työntekijät	6,5 %	5,6 %
Korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja yrityksen työsuhteistentyöntekijöiden mediaaniansion välinen suhde	9,9	9,5
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	2025	2024
Raportointijaksolla ilmoitettujen syrjintätapausten, mukaan lukienhäirintä, kokonaismäärä	0	2
Valitusten määrä, jotka on tehty omaan työvoimaan kuuluvien henkilöidenkäytössä olevien kanavien kautta	4	1
Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujensakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä	0	0
Havaitut vakavat ihmisoikeustapaukset	0	0
Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä	0	0
Tapauksista johtuvien sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvaustenkokonaismäärä	0	0
Koulutus ja taitojen kehittäminen	2025	2024
Toteutuneet kehityskeskustelut / sovitut, työsuhteiset työntekijät	58 %	59 %
Naiset (kokonaismäärä)	68	57
Miehet (kokonaismäärä)	223	219
Keskimääräiset koulutustunnit per hlö, työsuhteiset työntekijät	5,1	2,4
Naiset	3,8	2,0
Miehet	5,3	2,4
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	2025	2024
Perhevapaaseen oikeutettujen työsuhteisten työntekijöiden osuus	100 %	100 %
Perhevapaalla olleiden osuus sukupuolen mukaanNaiset	3,8 %	5,5 %

Mittausperusteet

Omaa työvoimaa kuvaavat luvut sisältävät Consti-konsernin työsuhteiset työntekijät. Tiedot on kerätty koko Consti-konsernin HR-järjestelmistä. Laskelmien perustana oleva henkilöstömäärä ilmoitetaan lukumääränä raportointikauden lopussa (31.12.2025). Tapaturmataajuus sisältää koko oman työvoiman eli työsuhteessa olevat henkilöstövuokrausyritysten kautta työskentelevät ja itsenäiset ammatinharjoittajat sekä Constin työmailla työskentelevien aliurakoitsijoiden työntekijät. Kehityskeskustelut käydään toimihenkilöiden kanssa. Yhtiön politiikan mukaisesti kehityskeskusteluja ei käydä työntekijöiden kanssa, mutta heidän kanssaan käydään keskusteluita matalalla kynnyksellä. Naisten prosenttiosuus koko henkilöstöstä on laskettu kuukausikeskiarvon perusteella.

Olennaisetkestävyystekijät	Constin strategiakaudenkestävyystavoitteet2024–2027	Tavoitteet2025	Mittari	Toteuma taitulos 2025	Toteumatai tulos2024
Arvoketjuntyöntekijät:Terveys jatyöturvallisuus	Tarjota kumppaneidenhenkilöstölle tasa-arvoinenja osaamisen kehittämiseenkannustava työympäristö	Ihmisoikeuksiakoskevienprosessienkartoitus jakuvaaminen	Toteutunut/eitoteutunut	Toteutunut	Toteutunut

3.2.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO-1)

Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä, joka on kuvattu kohdassa 1.4.1. Consti on analysoinut arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tässä vaiheessa vain rakentamispalveluiden tuottajien

3.2 S2 Arvoketjun työntekijät

3.2.1 Tavoitteet (S2-5)

Constin tavoitteena on, että sen arvoketjun kaikki toimijat toimivat kestävästi ja Constin kestävyysperiaatteiden mukaisesti. Consti on tunnistanut omassa toiminnassaan olennaiseksi kestävyystekijäksi yhtiön käyttämien rakennuspalveluiden tarjoajien eli ns. aliurakoitsijoiden työntekijät. Constin tavoitteena on tarjota heille oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja turvallinen työympäristö. Consti ei hyväksy liiketoiminnassaan eikä toimitusketjuissaan minkäänlaista lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä, ihmiskauppaa tai muunlaista nykyajan orjuutta.

Consti huomioi tavoitteiden määrittelyssä kansalliset, EU:n sekä kansainväliset toimintapolitiikat. Arvoketjun työntekijät eivät tällä hetkellä osallistu suoraan Constin kestävyystavoitteiden määrittelyyn, mutta yhtiö arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia kehittää prosesseja ja lisätä heidän osallistamistaan tulevaisuudessa.

Kestävyydenosa-alue	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Hallinta	Sidosryhmänäkemys
	Arvoketjun työntekijöiden koulutus ja taitojen kehittäminen, arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus: Constin vaikutus
Koulutusja taitojenkehittäminen	Mahdollisuus: Sekä Constin oman että sen arvoketjun,erityisesti rakentamispalveluiden tuottajientyöntekijöiden, osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminenriittävällä tasolla mahdollistaa kestävyyttä tukevienpalveluiden tarjoamisen sekä Constille että senarvoketjulle. Osaamista kehittämällä voidaan tehostaatuotantoa ja säästää kustannuksia. Mahdollisuusarvoketjussa laajenemiseen sekä monipuoliseenyhteistyöhön arvoketjun toimijoiden kesken.	Tuetaan arvoketjun osaamistaohjeistuksin, vaatimuksinja seurannalla. Yhteistyöalan oppilaitosten kanssa jaharjoittelupaikkojen tarjoaminen.	Constin henkilöstönmukaan Constinmahdollisuusvaikuttaamyönteisestiarvoketjuntyöntekijöidenkoulutuksenja taitojen
	Riski: Epäonnistuminen koulutuksen vaikuttavuudessaja taitojen kehittämisessä heikentää mahdollisuuksiatarjota kestävyyttä tukevia palveluja ja tuo mainehaittaasekä Constille että sen rakennuspalveluiden tuottajille jamahdollisesti koko arvoketjulle.		kehittämiseen onmerkittävä.
Terveys jaturvallisuus	Mahdollisuus: Terveellinen ja turvallinen työympäristö onperusoikeus. Se lisää työviihtyvyyttä ja sitoutumista sekäkorreloi työhyvinvointiin ja työn laatuun positiivisesti.Terveyttä ja turvallisuutta edistävillä toimenpiteillä onmyönteinen vaikutus kaikkien työntekijöiden työkykyynja sitoutumiseen.	Constissa lähtökohtana on,että työturvallisuudenparantaminen kuuluu jokaiselle. Työturvallisuusperiaatteet ja-johtaminen perustuvat Suomentyöturvallisuuslainsäädäntöön ja
	Riski: Puutteelliset toimenpiteet terveyden jaturvallisuuden varmistamiseksi vaikuttavat kielteisestikaikkien työntekijöiden terveyteen, työhyvinvointiin,työviihtyvyyteen ja sitoutumiseen. Riski työtapaturmientodennäköisyydelle kasvaa. Epäonnistuminen harmaantalouden torjunnassa voi aiheuttaa riskejä terveydelleja turvallisuudelle. Kaikki tämä heikentää Constinmainetta yhteistyökumppanina koko arvoketjussa.	Rakennusteollisuus RT ry:nlinjauksiin. Consti noudattaatyölainsäädäntöä ja rakennusalanTESia sekä suosituksia, ja sillä onRALA-työturvallisuussertifikaatti.Kannustaminen työturvallisuushavaintojen tekemiseen. Epäkohdistavoi ilmoittaa anonyymisti.Työmaakohtaisten vaarojenkattava tunnistaminen ja riskienarviointi. Prosessit harmaantalouden estämiseksi.
	Arvoketjun työntekijöiden koulutus ja taitojen kehittäminen, arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus: Vaikutukset Constiin
Koulutusja taitojenkehittäminenarvoketjussa.Terveys jaturvallisuusarvoketjussa.	Mahdollisuus: Arvoketjun riittävä osaaminen jaturvallisuuteen ja terveyteen panostaminen tukevatConstin palveluntarjontaa sekä vähentävät laadullisiariskejä ja niihin liittyviä taloudellisia kustannuksia.Consti voi luottaa palveluntarjoajan työn laatuunja aikataulutukseen. Arvoketjun, erityisestirakentamispalveluiden tarjoajien, osaaminenvahvistaa Constin mainetta yhteistyökumppanina kokoarvoketjussa.	Consti varmistaa lakisääteisetpätevyydet sekä työnantajavelvoitteiden täyttymisen ennensopimuksen laatimista jatyön aloittamista.	Constin henkilöstönja yhteistyökumppaneidenmielestä Constinvaikutus senarvoketjuntyöntekijöidenkoulutukseenja taitojen
	Riski: Puutteet arvoketjun työntekijöiden osaamisessa,turvallisuudessa ja terveydenhoidossa saattavataiheuttaa vakavia turvallisuusriskejä, heikentääarvoketjun toimivuutta sekä lisätä Constille aiheutuviakustannuksia esim. työn viivästysten takia. Kielteisettapahtumat ja huolimattomuudet vaikuttavat myösConstin maineeseen haitallisesti ja voivat johtaatarjouspyyntöjen ulkopuolelle jättämiseen.		kehittämiseen janäiden toimienvaikutus Constinliiketoimintaan onmerkittävä.

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

eli ns. aliurakoitsijoiden työntekijöiden osalta. Työturvallisuuteen liittyvät riskit ja niiden pääasialliset hallintakeinot ovat samat sekä Constin omalle työvoimalle että aliurakoitsijoiden työntekijöille, ja niitä on kuvattu kohdassa S1 – Oma työvoima. Constin alihankkijoiden työntekijöihin kohdistuvat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta on kuvattu seuraavassa taulukossa.

Materiaalien hankinnassa Consti pyrkii varmistamaan arvoketjun työntekijöiden oikeuksien toteutumisen käyttämällä vakiintuneita ja alalla pitkään toimineita vastuullisia yrityksiä, jotka raportoivat toimivansa kestävän liiketoiminnan periaatteiden mukaisesti. Tällä hetkellä Constilla ei ole käytettävissään luotettavia keinoja arvioida kattavasti käytettyjen materiaalien arvoketjua koko tuotanto- ja toimitusketjun osalta. Tavoitteena on löytää näitä keinoja lähivuosien aikana.

3.2.3 Toimintaperiaatteet (S2-1)

Constin ihmisoikeuspolitiikka on kirjattu konsernin ihmisoikeusperiaatteisiin. Politiikka perustuu kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin ja ohjaaviin periaatteisiin, ja sen tavoitteena on varmistaa, että Constin toiminta on linjassa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kanssa.

Constin ihmisoikeusperiaatteet pohjautuvat seuraaviin kansainvälisiin asiakirjoihin ja julistuksiin:

• Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sekä sen täytäntöönpanevat kaksi keskeistä yleissopimusta
• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusoikeuksista ja -periaatteista sekä siihen liittyvät keskeiset yleissopimukset

Turvallisuuden johtamisjärjestelmän mukaiset ohjeet ja periaatteet kattavat Constin oman työvoiman lisäksi Constin toiminnoissa työskentelevät sopimuskumppaneiden työntekijät. Constin arvoketjun työntekijöiltä edellytetään vastuullista toimintaa, jota ohjaavat lainsäädännön ja Constin turvallisuusperiaatteiden lisäksi yhtiön hallituksen hyväksymät eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille. Constin materiaalitoimittajat sitoutuvat tilaussopimuksissa Constin eettisiin ohjeisiin. Constin aliurakoitsijat sitoutuvat aliurakkasopimuksissa Constin aliurakkaohjelmaan, jonka osana on myös Constin eettiset ohjeet.

Constin Eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille -dokumentti sisältää keskeiset ihmisoikeuksiin ja vastuullisuuteen liittyvät elementit. Eettiset ohjeet sisältävät ohjeita koskien ympäristönsuojelua, sosiaalisten suhteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä korruption ja lahjonnan estämistä. Dokumentti on vastuullisen toiminnan osalta olennainen osa Constin sopimuskokonaisuutta arvoketjun yritysten kanssa, ja sen avulla varmistetaan, että yhteistyökumppanit noudattavat samoja periaatteita kuin Consti.

Consti varmistaa, että toimintaperiaatteet ovat ymmärrettäviä ja saavutettavia kaikille niille henkilöille, ryhmille ja yhteisöille, joille ne ovat merkityksellisiä. Tämä koskee erityisesti työsuhteisia työntekijöitä, toimittajia sekä sijoittajia ja muita sidosryhmiä, joilla on välitön vaikutus näiden periaatteiden toteutumisessa.

Periaatteiden saatavuuden ja ymmärrettävyyden varmistamiseksi käytettävät viestintäkanavat ja -välineet ovat:

• Esitteet ja uutiskirjeet
• Verkkosivustot ja intranet
• Sosiaalisen median kanavat
• Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus sekä tiedotus työntekijöiden edustajien kautta.

Toimintaperiaatteiden mukaisen toiminnan toteuttamisesta vastaavat toimialajohtajat toimitusjohtajan lisäksi.

Työolot, terveys ja turvallisuus

Työturvallisuuden roolit ja vastuut on määritetty turvallisuusjohtamisen periaatteissa. Turvallisuuden toimintaperiaatteisiin liittyvät vastuut ja tarkempi kuvaus työturvallisuustoimista on esitetty kohdassa S1 Oma työvoima.

Yhteistyökumppani sitoutuu Constin eettisiin ohjeisiin kaikessa toiminnassaan. Yhteistyökumppani on velvollinen aktiivisesti huolehtimaan ja valvomaan myös mahdollisten omien alihankkijoidensa vaatimustenmukaisuuden täyttymistä koko toimitusketjussa. Constin yhteistyökumppaneilleen laatimat eettiset ohjeet sisältävät mm. seuraavat työhön liittyvät oikeudet, joita toimittajien tulee noudattaa:

• Ihmisoikeudet ja työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu
• Järjestäytymisvapaus
• Häirinnän ja syrjinnän kielto
• Lakien ja määräysten mukainen palkka ja työajat
• Terveys, turvallisuus ja työsuojelu
• Oikeus yksityisyyteen
• Toimenpiteisiin ryhtyminen mahdollisten ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi

Yhteistyökumppani, joka rikkoo tai laiminlyö eettisten ohjeiden mukaisia velvoitteitaan, on velvollinen välittömästi korjaamaan menettelynsä, puuttumaan konserniyhtiönsä, aliurakoitsijansa, toimittajansa tai oman yhteistyökumppaninsa menettelyyn sekä ilmoittamaan puutteet ja raportoimaan niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet Constille.

Toimittajat ovat itse vastuussa Constin eettisten ohjeiden noudattamisesta. Valvontaa toteuttavat hankinnan tehnyt henkilö, työmaan toimihenkilöt, linjaorganisaation vastuuhenkilöt sekä hankintajohtaja ja toimialojen hankinnoista vastaavat henkilöt. Mahdollisista poikkeamista raportoidaan sekä linja- että hankintaorganisaatiolle.

Hankintajohtaja tukee tarvittaessa poikkeamien käsittelyssä sekä hankinta- että linjaorganisaatiota, konsultoi tarpeen mukaan lakiasioista ja compliancesta vastaavaa johtajaa ja raportoi asiasta tarvittaessa toimitusjohtajalle.

3.2.4 Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa ja prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-2, S2-3)

Arvoketjun työntekijöiden kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua työmailla. Säännöllisiä palavereita käydään hankkeen aloitusvaiheessa, hankkeen aikana sekä lopussa. Consti ottaa päätöksenteossaan huomioon projekteilla työskentelevien arvoketjun työntekijöiden näkemykset liittyen vastuullisuuden keskeisiin osa-alueisiin eli työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja ympäristöön.

Työmailla työskenteleviä työntekijöitä ja muita yhteistyökumppaneita kannustetaan puuttumaan kaikkiin heidän havaitsemiinsa epäkohtiin välittömästi. Arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa havaitsemistaan työturvallisuus- tai ympäristöpuutteista suoraan Constin järjestelmään (Congrid), lähiesihenkilölleen tai työmaan työturvallisuuspäällikölle. Nämä havainnot kootaan ja toimitetaan projektin päätöksentekijöille, jotta he voivat kehittää työturvallisuus- ja ympäristötoimenpiteitä entistä tehokkaammin. Ilmoituksen epäasiallisesta kohtelusta, korruptiosta tai muista huolenaiheista voi tehdä joko esihenkilölle, tämän esihenkilölle tai Constin henkilöstötoiminnon edustajalle tai nimettömänä sähköisen ilmoituskanavan kautta (ns. whistleblowing-kanava).

Eettisestä ilmoituskanavasta, epäkohtien esiin tuomisesta ja ilmoitusten käsittelystä kerrotaan tarkemmin kohdassa 4.1.5.

Mahdolliset Constin työmaiden työoloihin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät rikkomukset käsitellään työmaalla välittömästi. Ihmisoikeuksiin liittyvät rikkomukset käsitellään yleisen riskienhallintaprosessin mukaisesti. Lähtökohtana on, että toimittajat saavat mahdollisuuden korjata toimintaansa. Vakavimmat tapaukset viedään Constin ylimmän johdon käsiteltäväksi ja raportoidaan hallitukselle. Jos palvelutoimittaja ei ole halukas tai kyvykäs korjaamaan toimintaansa, yhteistyötä toimittajan kanssa ei jatketa.

3.2.5 Toimenpiteet (S2-4)

Työolot, terveys ja turvallisuus

Rakennusprojekteissa alihankintaketjun vastuullisuus varmistetaan ennakoivasti tarkistamalla yritysten taustat ja yhteiskuntavelvoitteiden suorittamisen status tarjousvaiheessa Vastuu Groupin yrityshausta saatavalla raportilla. Raportista ilmenee mm. vero- ja eläkevakuutusmaksujen tilanne sekä noudatettavat työehtosopimukset. Tarvittaessa tarkistetaan yhteistyökumppanin pakotelistaan kuuluminen. Nämä ovat keskeisiä keinoja ehkäistä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.

Turvallisuuteen liittyvät periaatteet ja käytänteet ovat samat omille ja alihankkijoiden työntekijöille. Palvelutoimittajien tulee arvioida oman työnsä riskit, varautua niihin turvallisuussuunnitelmalla ja toimittaa suunnitelma Constin edustajalle.

Ennen Constin työmaalla työskentelyä aliurakoitsijoiden työntekijät saavat yleisen (ePerehdytys) sekä työmaakohtaisen turvallisuusperehdytyksen, johon on olemassa työmaakohtaiset kieliversiot. Perehdytyksiin osallistuvat kaikki työmailla työskentelevät henkilöt. Työmaakohtaisessa perehdytyksessä käydään läpi keskeiset työmaakohtaiset turvallisuusasiat sekä ohjeistetaan työturvallisuushavaintojen tekemiseen. Tämän lisäksi Constilla on sisäinen verkkokoulutus mm. yksintyön perehdyttämiseen.

Constin turvallisuusperiaatteet, ympäristöperiaatteet ja eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille löytyvät Constin julkisilta verkkosivuilta suomeksi ja englanniksi.

Rakennusprojekteissa seurataan eri palvelutoimittajien turvallisuussuoriutumista ja havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin puututaan aktiivisesti. Turvallisuuden parantamiseksi tavara- ja palvelutoimittajilta edellytetään ennakoivaa turvallisuustyötä esimerkiksi turvallisuushavaintojen muodossa. Aliurakoitsijoiden työntekijät tekevät turvallisuushavainnot samalla tavalla kuin Constin oma työvoima. Tehdystä havainnosta tulee ilmoitus työmaalle, jonka jälkeen suunnitellaan korjaavat toimet. Tapaturmia ja ilmoitettuja turvallisuushavaintoja seurataan kuukausittain, ja Constin toiminnoissa tapahtuvat työtapaturmat rekisteröidään Constin järjestelmiin.

Tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan perusteellisesti yhteistyössä palvelutoimittajien kanssa. Vakavien tapaturmien tutkinnassa ovat mukana myös viranomaiset. Tutkinnalla luodaan edellytykset vastaavien tapausten välttämiseen sekä tunnistetaan mahdolliset puutteet turvallisuuden johtamisessa.

Vuonna 2025 ei tullut ilmi arvoketjun työntekijöihin työoloihin, terveyteen tai turvallisuuteen liittyviä tapauksia, jotka olisi viety ylimmän johdon käsiteltäväksi tai raportoitu hallitukselle. Ilmi tulleet tilanteet koskivat tyypillisesti laiminlyöntejä työturvallisuudessa tai puutteita tilaajavastuutiedoissa. Nämä käsiteltiin linjaorganisaation ja tukifunktioiden toimesta. Laiminlyönneistä ja puutteista huomautettiin toimittajia tai aliurakoitsijoita ja edellytettiin niiden välitöntä oikaisemista. Lisää toimittajahallinnan käytänteistä kerrotaan luvussa G1

Liiketoiminnan harjoittaminen.

Constin sidosryhmien mielestä Constin mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti yrityskulttuurin ja liiketoiminnan harjoittamista koskeviin vastuullisiin toimintaperiaatteisiin on merkittävä.

Vastuullisuudenosa-alue	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Hallinta	Sidosryhmänäkemys
	Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri: Constin vaikutus
G1-1 Yrityskulttuuria jaliiketoimintaakoskevattoimintaperiaatteet	Mahdollisuus: Kestävyyttä tukeva yrityskulttuuriluo perustan kestävälle liiketoiminnalle ja senkehittämiselle. Yhteiset toimintaperiaatteet lisäävättyössäviihtyvyyttä ja sitoutumista työtehtäviin sekäkorreloivat mm. työturvallisuuden, työhyvinvoinninja työn laadun myönteiseen kehitykseen. Constinhankintatoimen kestävyysvelvoitteet tukevat myösalihankintaketjun kestävyysosaamista ja mahdollistavatkustannussäästöt. Kestävästi toimiva arvoketju tuokilpailuetua kaikille sen toimijoille mm. kestävyyttäarvostavien tilaajien keskuudessa.	Constin liiketoiminnan jahallinnon vastuullisuuttaohjaavat Suomen osakeyhtiöja arvopaperimarkkinalait,tilaajavastuulaki sekä muuConstia koskeva lainsäädäntö,Consti Oyj:n yhtiöjärjestys, yhtiönhallituksen hyväksymät arvot jaeettiset toimintaperiaatteet sekälistayhtiöitä koskevat NasdaqHelsinki Oy:n säännöt ja ohjeet.	Constin sidosryhmienmielestä Constinmahdollisuusvaikuttaa myönteisestiyrityskulttuurinja liiketoiminnanharjoittamistakoskeviin vastuullisiintoimintaperiaatteisiinon merkittävä.
	Riski: Yrityskulttuuri ja toimintaperiaatteet, jotkaeivät tue kestävyyttä, estävät kestävän liiketoiminnankehittämistä, vähentävät työviihtyvyyttä ja sitoutumistasekä heikentävät työturvallisuutta, työhyvinvointia jatyön laatua. Nämä kielteiset vaikutukset aiheuttavatmyös ylimääräisiä kustannuksia ja maineriskiä, joka voiaiheuttaa Constin tai sen kumppanin sulkemisen poistarjouskilpailuista.	Keskeistä hyvässä hallintotavassaja yrityskulttuurissa on henkilöstönkoulutus ja henkilöstökyselytsekä yhteistyökumppaneidenohjeistaminen ja sitouttaminenyhtiön eettisiin ohjeisiin jaturvallisuusperiaatteisiin. Toimivatprosessit väärinkäytösepäilyjenilmoittamiseksi ja epäilysten
G1-2 Suhteettoimittajiin	Mahdollisuus: Hyvät suhteet palveluiden ja tavaroidentoimittajiin luovat perustan kestävälle liiketoiminnalle.Hyvät toimittajasuhteet luovat ennustettavuuttahankintojen onnistumiselle ja korreloivat mm.työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työn laadunmyönteiseen kehitykseen. Kestävästi toimivatoimitusketju on kilpailuvaltti kaikille sen toimijoille.	käsittelemiseksi.Constin kaikki toimihenkilötja johto suorittavat osanaperehdytystä koulutuksenkeskeisistä liiketoimintaanliittyvistä periaatteista.Koulutus sisältää muun muassa
	Riski: Suhteet toimittajiin ovat keskeinen osarakentamisen liiketoimintaa ja niillä on keskeinenmerkitys arvoketjussa. Huonot suhteet toimittajiinhaittaavat ja jopa estävät kestävän liiketoiminnanharjoittamista ja kehittämistä. Huonosti toimivatoimitusketju voi olla riski hankintojen onnistumiselle,minkä lisäksi se heikentää mm. työturvallisuutta jatyöhyvinvointia ja sen seurauksena työn laatua jatuottavuutta. Heikko toimittajaketju voi muodostaamaineriskin.	kilpailuoikeusohjeistuksen,henkilötietojen käsittelyäkoskevat ohjeet ja Constissanoudatettavat yhtenäisetkorruption ja lahjonnan vastaisettoimet. Työtehtäväkohtaisestiedellytetään myös muidentoimintaperiaatteiden, kutenkilpailu-, hankinta-, sopimusja henkilöstölainsäädännön
G1-3Korruptionja lahjonnanehkäiseminenja havaitseminen	Mahdollisuus: Määriteltyjen ja toimiven prosessienavulla väärinkäytökset havaitaan, ja prosessienolemassaololla on ennaltaehkäisevä vaikutus. Näinedistetään koko rakennusalan korruptionvastaistakulttuuria ja reilua kilpailua. Arvoketjun positiivinenmaine vahvistuu.	syventävien koulutustensuorittamista.
	Riski: Korruptio ja lahjonta heikentävät edellytyksiävastuullisen liiketoiminnan harjoittamiselle jajohtamiselle. Mikäli korruption ja lahjonnan ehkäisyssäja havainnoinnissa epäonnistutaan, syntyy taloudellisiamenetyksiä. Riskinä myös mainehaitat koko ketjussa.
G1-4Vahvistetutkorruptiotai lahjontatapaukset	Mahdollisuus: Korruptio- ja lahjontatilanteidenilmitulo on osoitus korruption- ja lahjonnanvastaistenprosessien toimivuudesta, ja sillä on myös korruptiotaja lahjontaa ehkäisevä vaikutus. Tämä lisääluottamusta toiminnan vaatimustenmukaisuuteen jalisää liiketoiminnan tehokkuutta ja johdettavuutta.Nopealla reagoinnilla havaittuun epäilyyn onpositiivinen vaikutus asiakassuhteisiin.
	Riski: Mikäli korruptio- ja lahjontatilanteita eihavaita tai ne tulevat ilmi viiveellä, on se osoitusprosessien toimimattomuudesta. Toimimattomallaprosessilla on korruptiota ja lahjontaa mahdollistavavaikutus, mikä heikentää luottamusta toiminnanvaatimustenmukaisuuteen ja lisää sanktio- jamaineriskejä. Korruptio ja lahjonta johtavathankintaprosessin tehottomuuteen, aiheuttavatriskin ylimääräisistä kustannuksista, laatuongelmistaja sanktioista ja voivat johtaa asiakassuhteidenpäättymiseen ja tarjouskilpailuista pois jättämiseen.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

4 G-VASTUULLISUUDEN HALLINNOINTI

4.1 G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

4.1.1 Yrityskulttuuri ja tavoitteet (G1-1)

Liiketoiminnan harjoittamisen ja yrityskulttuurin tärkeimmät kestävyystavoitteet liittyvät Constissa korruption ja lahjonnan sekä muiden väärinkäytösten ehkäisemiseen ja arvoketjun kestävän toiminnan varmistamiseen. Consti pyrkii varmistamaan, että sen yhteistyökumppanit toimivat vastuullisesti, ja minimoimaan ympäristöön, terveyteen, korruptioon, lapsityövoiman käyttöön ja ihmisoikeusloukkauksiin liittyvät riskit toimitusketjussaan.

Lisäksi Consti pyrkii varmistamaan, että Constin henkilöstöllä ja kaikilla Constin työmailla työskentelevillä on turvallinen ja työhyvinvointia tukeva työympäristö, jossa kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti.

Yrityskulttuuria ohjaava "Consti Way – tapamme toimia" perustuu viiteen elementtiin, joita ovat yhteistyö ja avoimuus, yhteiset toimintamallit, suorituskyvyn johtaminen, asiakkaan ymmärtäminen sekä jatkuva parantaminen. Consti Way -toimintamallia tuodaan esiin mm. perehdytyksessä, esihenkilökoulutuksissa ja henkilöstötilaisuuksissa. Yrityskulttuurin tavoitteiden toteutumista ja henkilöstön huolenaiheita seurataan mm. säännöllisillä henkilöstötutkimuksilla.

Alla olevassa taulukossa kuvataan liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät keskeiset kestävyystavoitteet. Työturvallisuuteen liittyvät tavoitteet on kuvattu luvussa S1. Tavoitteet on asetettu strategiakausittain ja välitavoitteet 12 kuukauden raportointikausittain.

Olennaisetkestävyystekijät	Constin strategiakaudenkestävyystavoitteet2024–2027	Tavoitteet 2025	Mittari	Toteuma taitulos 2025	Toteuma taitulos 2024
Liiketoiminnanharjoittaminen:Suhteet toimittajiin	Kumppaniyhteistyönkehittäminenkestävyyden, laadun,palvelun ja tehokkuuden	Toimittajien ESG-vastuullisuudenarviointimenetelmienkehittämissuunnitelma(kumppanuusohjelma)	Toteutunut/eitoteutunut	Toteutunut	Ei toteutunut
	parantamiseksi	Arvoketjun tärkeimpientoimijoiden määrittely	Toteutunut/eitoteutunut	Toteutunut	Toteutunut
		100 % alihankkijoista sitoutunutConstin eettisiin ohjeisiin	Eettisiin ohjeisiinsitoutuneidentoimittajien osuus,%	Toteumaarvio 90 %	Toteutumaarvio 90 %
		Ei eettisen ohjeistuksen vastaisiatapahtumia	Eettisenohjeistuksenvastaiset tapatumat,kpl	0	0
Liiketoiminnanharjoittaminen:Vahvistetut korruptioja lahjontatapaukset	Vähentää harmaatataloutta rakennusalallayhdessä muiden alantoimijoiden kanssa	Vahvistetut korruptio- tailahjontatapaukset omassatoiminnassa 0 kpl	Korruptio- tailahjontatapaukset,kpl	0	0
Liiketoiminnanharjoittaminen:Korruptionja lahjonnanehkäiseminen jahavaitseminen	Vähentää harmaantalouden riskejä omassatoiminnassa	Toimittajien ESG-vastuullisuudenarviointimenetelmienkehittämissuunnitelma(kumppanuusohjelma)	Toteutunut/eitoteutunut	Toteutunut	Ei toteutunut

4.1.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO-1)

Hyvää hallintotapaa ja yrityskulttuuria koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä, joka on kuvattu kohdassa 1.4.1. Keskeisimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen, kestävän yrityskulttuurin vahvistamiseen, liiketoimintaa koskeviin toimintaperiaatteisiin ja työturvallisuuteen. Korruptio- ja lahjontatilanteet ovat yritystoiminnan kannalta erityisen haitallisia. Constin arvion mukaan sen toiminnassa korruptioriski on työmailla tehtävissä hankinnoissa korkeampi verrattuna muuhun toimintaan. Toimivalla ja tehokkaalla prosessilla sekä kestävällä yrityskulttuurilla on korruptiota ja lahjontaa sekä muita väärinkäytöksiä ennaltaehkäisevä vaikutus, mikä puolestaan parantaa liiketoiminnan tehokkuutta ja johdettavuutta sekä vahvistaa luottamusta asiakas- ja kumppanuussuhteissa.

Hyvän hallintotavan ja yrityskulttuurin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa keskeistä on henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden sitouttaminen yhtiön eettisiin ohjeisiin ja turvallisuusperiaatteisiin. Tämän tukena ovat toimivat prosessit väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen ja käsittelyyn.

Kestävyydenosa-alue	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Hallinta	Sidosryhmänäkemys
Yrityskulttuuriaja liiketoimintaakoskevat toimintaperiaatteet.Suhteettoimittajiin.Korruptionja lahjonnanehkäiseminen jahavaitse minen.Vahvistetutkorruptio- tailahjonta tapaukset.	Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri: Vaikutus ConstiinMahdollisuus: Kestävää kehitystä tukeva yrityskulttuuri,toimintaperiaatteet sekä hyvät toimittajasuhteetvahvistavat mahdollisuuksia tehdä hankintoja kestävästi.Kestävillä hankinnoilla lisätään työn tuottavuutta,vähennetään laadullisia riskejä sekä niihin liittyviäkustannuksia ja mahdollistetaan koko arvoketjuntoiminnan kestävyys. Maine kestävästi toimivastaarvoketjusta vahvistuu, mikä lisää Constin haluttavuuttaurakoitsijana. Toimivilla prosesseilla on korruptiotaja lahjontaa ehkäisevä vaikutus koko arvoketjussa.Väärinkäytösten paljastajien suojelu kannustaailmoittamaan väärinkäytösepäilyistä, mikä osaltaanehkäisee väärinkäytöksiä.	Lainsäädännön vaatimustennoudattaminen ja senedellyttäminen myösarvoketjulta. Vaatimustensisällyttäminen sopimuksiin,toimenpiteiden ohjeistaminensekä toimitusketjun toiminnanseuranta ja tarvittaessapuuttuminen epäkohtiin.Vakioitujen sopimusehtojenkäyttö edesauttaavelvoitteisiin sitoutumisen janoudattamisen seurantaa ja	Constinsidosryhmienmielestä Constillaon merkittävätmahdollisuudetvaikuttaayrityskulttuurinja liiketoiminnanharjoittamistakoskevillatoimintaperiaatteillaliiketoimintaansamyönteisesti.
	Riski: Epäonnistuminen kestävyyttä tukevissaperiaatteissa ja käytännön toimissa, kutentoimittajasuhteissa, vaikuttaa mahdollisuuksiintehdä kestäviä hankintoja ja saavuttaa Constinkestävyystavoitteet. Heikko toimitusketju on myösmerkittävä maineriski, joka voi johtaa tarjouskilpailujenulkopuolelle jättämiseen. Korruptio ja lahjonta johtavathankintaprosessien tehottomuuteen, aiheuttavatlaatuongelmia sekä sanktio- ja maineriskejä ja voivatjohtaa asiakassuhteiden päättymiseen.	poikkeamiin puuttumista.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 4.1.3 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

(GOV-1)

Kestävyys on Constissa osa liiketoiminnan johtamista, josta vastaa toimitusjohtaja johtoryhmän avustuksella. Yhtiölle olennaiset kestävyysteemat ja -tavoitteet strategiakaudelle päättää johtoryhmä ja hyväksyy hallitus. Yhtiön lakiasioista ja compliancesta vastaava johtoryhmän jäsen esittää Constin johtoryhmälle ja hallitukselle kulloinkin käsittelyä ja/tai päätöstä edellyttävät compliance- ja vastuullisuusasiat. Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli kestävyysaiheissa on kuvattu kohdassa 1.2.1.

4.1.4 Toimintaperiaatteet (G1-1)

Constin liiketoiminnan harjoittamisen vastuullisuutta ohjaavat Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalait, tilaajavastuulaki sekä muu Constia koskeva lainsäädäntö, Consti Oyj:n yhtiöjärjestys, yhtiön arvot ja eettiset ohjeet (Code of Conduct) sekä listayhtiöitä koskevat Nasdaq Helsinki Oy:n säännöt ja ohjeet. Sisäpiiriasioissa Consti noudattaa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Consti noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Consti noudattaa tilaajavastuulakia ja kuuluu Vastuu Group Oy:n ylläpitämään Luotettava kumppani -ohjelmaan.

Hallituksen hyväksymistä toimintaperiaatteista ja ohjeista vastuullisuuden kannalta keskeisiä ovat seuraavat:

• Eettiset ohjeet henkilöstölle
• Eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille
• Ihmisoikeusperiaatteet
• Korruption vastainen ohjeistus
• Ohje kilpailulainsäädännön noudattamisesta
• Tiedonantopolitiikka
• Sisäpiiriohjeistus
• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
• Työturvallisuusperiaatteet
• Ympäristöperiaatteet
• Riskienhallintaprosessi
• Yritysturvallisuuspolitiikka

Consti päivitti riskienhallintaprosessinsa sekä laati yritysturvallisuutta koskevan politiikan, jotka käsiteltiin johtoryhmässä ja vahvistettiin hallituksessa vuonna 2025.

Edellä mainittuja toimintaperiaatteita, ohjeita ja politiikkoja täydentävät toimitusjohtajan tai johtoryhmän hyväksymät toimintaohjeet ja suunnitelmat kuten ympäristöohjelma, ohje työtapaturmien tutkimisesta sekä tietosuojaohjeet.

Constin eettiset ohjeet käydään läpi työmaakohtaisissa perehdytyksissä. Eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille ovat osa Constin yleisiä toimitus- ja sopimusehtoja, joihin tavaroiden ja palveluiden toimittajat sekä aliurakoitsijat sitoutuvat allekirjoittaessaan sopimuksen Constin kanssa. Eettiset ohjeet kattavat korruption ja lahjonnan lisäksi myös toimitusketjun sosiaalisen vastuun tilanteet sekä ympäristönsuojelua koskevat velvoitteet. Sosiaalisen vastuun osalta ohjeet perustuvat YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja OECD:n vastuullisen liiketoiminnan ohjeisiin. Ympäristönsuojelun osalta eettiset ohjeet velvoittavat sitoutumaan resurssien, kuten energian ja materiaalien tehokkaaseen käyttöön sekä pyrkimykseen vähentää ilmastoon haitallisesti vaikuttavien aineiden käyttöä ja määrää.

Constin kaikki toimihenkilöt ja johto suorittavat osana perehdytystä koulutuksen keskeisistä liiketoimintaan liittyvistä periaatteista ja toimintatavoista. Perehdytyksessä annetaan kuvaus Constissa noudatettavista liiketoiminnan periaatteista (eettiset ohjeet). Tämän lisäksi toimihenkilöt ja johto suorittavat sähköisen koulutuksen, missä liiketoiminnan periaatteet käydään ja kuvataan tarkemmin läpi. Koulutuksessa käsitellään kilpailuoikeudelliset ohjeet, ohjeet henkilötietojen käsittelyyn sekä Constissa noudatettavat yhtenäiset korruption ja lahjonnan vastaiset toimet ja menettelytavat. Liiketoiminnan ja

tietosuojan periaatteet -koulutus on uusittava kahden vuoden välein. Koulutusten uusinnat aloitettiin vuonna 2025. Työtehtäväkohtaisesti edellytetään myös muiden toimintaperiaatteiden kuten kilpailu-, hankinta-, sopimus- ja henkilöstölainsäädännön syventävien koulutusten

suorittamista.

Aliurakoitsijoiden vastuullisuuden varmistamiseksi Consti käyttää Vastuu Group Oy:n palvelua ja työntekijöiltä vaadittavaa Valttikorttia. Kaikki hallituksen hyväksymät toimintaperiaatteet ja ohjeet ovat koko Constin oman henkilöstön saatavilla intranetissä. Työturvallisuusperiaatteet ja eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille ovat myös Constin julkisilla verkkosivuilla suomeksi ja englanniksi. Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastaavat toimialajohtajat sekä tukifunktioiden johtajat toimitusjohtajan lisäksi.

4.1.5 Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä huolenaiheita pyritään vähentämään ensisijaisesti perehdytyksellä, koulutuksella ja päivittäisellä esihenkilötyöllä. Konsernitason perehdytyksessä ja koulutuksissa käydään läpi eettiset ohjeet ja muut oleelliset toimintaperiaatteet sekä keskeiset toimintatavat mahdollisten huolenaiheiden tunnistamiseksi, ilmoittamiseksi ja tutkimiseksi. Ohjeet muun muassa tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin, epäasialliseen käytökseen, työturvallisuuteen sekä väärinkäytöksiin liittyvien ongelmatilanteiden ilmoittamiseen ovat työsuhteisten työntekijöiden ja Constin omaan työvoimaan luettavien itsenäisten elinkeinonharjoittajien saatavilla yhtiön intranetissä. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu, työsuojelupäällikkö ja luottamushenkilöt ohjeistavat henkilöstöä esiin nousevissa kysymyksissä. Esihenkilöille on laadittu ohjeet epäilyiden käsittelystä ja tutkimisesta.

Työmaakohtaisessa perehdytyksessä käydään läpi keskeiset työmaakohtaiset turvallisuusasiat sekä ohjeistetaan työturvallisuushavaintojen tekemiseen ja väärinkäytösepäilyistä ilmoittamiseen. Työmaaperehdytys koskee kaikkia työmailla työskenteleviä. Työmailla työskentelevä alihankkijoiden henkilöstö voi kysyä neuvoa ongelmatilanteisiin lähiesihenkilönsä lisäksi työmaakohtaiselta työsuojelupäälliköltä. Kaikki työmailla työskentelevät voivat ilmoittaa työturvallisuushavainnoista Constin käyttämään sähköiseen järjestelmään. Constin henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita kannustetaan puut-

tumaan kaikkiin vastuullista toimintaa koskeviin epäkohtiin välittömästi. Ilmoituksen epäasiallisesta kohtelusta, korruptiosta tai muista huolenaiheista voi tehdä joko omalle esihenkilölle, tämän esihenkilölle, HR-toiminnolle tai nimettömänä sähköisen ilmoituskanavan kautta (ns. whistleblowing-kanava). Ilmoituskanava on kaikkein saatavilla Constin julkisilla verkkosivuilla. Ilmoituskanavan teknisestä toteutuksesta vastaa ulkoinen palveluntarjoaja.

Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutkitaan. Kanavaan tehdyt ilmoitukset ohjautuvat Constin henkilöstöja talousjohtajalle sekä lakiasioista ja compliancesta vastaavalle johtajalle, jotka suorittavat asiassa tarvittavat selvitykset ja toimenpiteet. Tutkintoihin liittyvään materiaaliin on pääsy ainoastaan edellä mainituilla henkilöillä. Tutkintaa johtaa yhtiön lakiasioista ja compliancesta vastaava johtaja. Ilmoittaja tai hänen esihenkilönsä eivät itse osallistu rikkomusten tai niiden epäilyjen tutkintaan. Laittomasta toiminnasta ilmoitetaan viranomaisille. Vakavat rikkomukset käsitellään konsernin johtoryhmässä ja raportoidaan hallitukselle. Ilmoitusten tekeminen ja niiden käsittely on osa vastuullista liiketoimintaa, eikä Consti hyväksy mitään vastatoimia ilmoittajia kohtaan. Vastatoimilla tarkoitetaan tässä ilmoittajansuojelulaissa tarkoitettuja vastatoimia.

Korruptiota ja lahjontaa sekä muita väärinkäytösepäilyjä koskevia toimenpiteitä arvioidaan Constissa tulkinnassa vakiintuneiden määritelmien ja rakentamisen yleisten käytäntöjen mukaisesti. Arviointi perustuu Constin omiin menetelmiin ja prosesseihin, mitkä pohjautuvat ennakoivaan ohjeistamiseen ja oikean menettelytavan varmistamiseen. Toiminnan ohjeistuksessa ja sen seurannassa huomiota

MEIHIN VOI LUOTTAA

• Olemme sanamme mittaisia teemme minkä lupaamme.
• Laadukas yhteistyö on meille tärkeää, ja tavoitteemme on hoitaa asiat kerralla kuntoon.
• Välittäminen ja sitoutuminen ovat menestyksemme avaimet.

VASTUULLISUUS ON TEKOJA

• Huolehdimme yhdessä tulevaisuudesta – välitämme ihmisistä, ympäristöstä ja yrityksestämme.
• Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen on toimintamme perusta.
• Arvostamme monimuotoisuutta.
• Hillitsemme ilmastonmuutosta kiinteistö kerrallaan.
• Toimimme eettisesti, rehellisesti ja avoimesti.

AMMATTITAITO ON ASENNE

• Vahvuutemme on alan parhaat osaajat.
• Johdamme työtä vuosien kokemuksella ja meillä jokaiselle annetaan mahdollisuus kehittyä.
• Edistämme innokkuutta ja innovaatioita nostaen ammattitaitomme ja kokemuksemme uudelle tasolle.

ASIAKAS KESKIÖSSÄ

• Kumppanuus merkitsee meille yhteistyötä ja arvostavia kohtaamisia.
• Löydämme parhaat ratkaisut.
• Asiakkaidemme tyytyväisyys on meille kunnia-asia.
• Teemme aidolla palveluasenteella.

Constin arvot

kiinnitetään toiminnan lain- ja määräystenmukaisuuteen sekä eettisyyteen, joita arvioidaan objektiivisin kriteerein. Väärinkäytösepäilyjen merkittävyyden ja vakavuuden ohjeistaminen ja arviointi kohdistuu siihen, täyttääkö toiminta objektiivisesti arvioiden lain ja eettisten ohjeiden vaatimukset.

Vuonna 2025 Constin tietoon ei tullut yhtään vahvistettua lahjontaan tai korruptioon liittyvää tapausta. Myöskään kilpailulainsäädännön rikkomuksia tai asiakkaiden tietosuojaan kohdistuvia loukkauksia ei tullut tietoon.

4.1.6 Suhteet tavara- ja palvelutoimittajiin (G1-2)

Toimittajahallinnan käytänteet

Constin toimintatapaan kuuluu, että kaikki liiketoiminnan tai yksittäisen projektin hankinnat, toimitukset, työsuoritukset ja palvelut kilpailutetaan avoimesti ja rehellisesti. Lisäksi yhtiöllä on sisäinen ohjeistus kilpailuoikeudellisista määräyksistä ja niiden soveltamisesta. Näin pyritään estämään esimerkiksi lähipiirin tai heitä lähellä olevien toimittajien suosiminen ja varmistamaan hankintoihin liittyvien toimien lainmukaisuus. Hankinnoista tehdään aina kirjalliset sopimukset. Hyvien ja korkealaatuiseen työhön sitoutuneiden kumppaneiden kanssa pyritään tekemään yhteistyötä pitkäjänteisesti.

Constin eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille ovat osa Constin yleisiä toimitus- ja sopimusehtoja, jotka kaikki palveluiden toimittajat allekirjoittavat.

Constin vuosisopimukset tehdään konsernitasolla. Projektikohtaisissa materiaali- ja aliurakkahankinnoissa noudatetaan konsernitasoisia ohjeita. Toimitusketjuun liittyviä riskejä hallinnoidaan pääsääntöisesti sopimushetkellä tarkastettavilla asiakirjoilla. Lisäksi vastuullisuuteen liittyviä teemoja käsitellään vuosisopimuskumppaneiden kanssa pidettävissä seurantapalavereissa. Tavoitteena on kehittää konserninlaajuinen seurantapalaverikäytäntö. Projektien vastuullisuuteen liittyvät asiat käsitellään projektikohtaisissa seurantapalavereissa.

Aliurakoitsijat ja muut palvelutoimittajat

Consti edellyttää aliurakoitsijoiltaan Vastuu Group Oy:n Luotettava Kumppani -palvelun jäsenyyttä tai vastaavien tilaajavastuulain vaatimien asiakirjojen toimittamista sekä Constin eettisiin ohjeisiin sitoutumista. Tilaajavastuulain ja kulunvalvonnan menetelmät auttavat torjumaan sekä harmaata taloutta että ihmisoikeusrikkomuksia estämällä työluvattomien työntekijöiden käytön. Vastuu Groupin palvelu mahdollistaa esimerkiksi työaikojen päivittäisen seurannan työmailla. Aliurakoitsijasopimuksissa on määritelty, että Constin aliurakoitsijalla saa olla vain yksi taso omia aliurakoitsijoita.

Consti käyttää vakioituja sopimusehtoja, joissa alihankintaketju on velvoitettu huolehtimaan yhteiskunnallisista velvoitteistaan, kuten työnantajamaksuista, ennakonpidätyksistä ja työehtosopimuksen mukaisesta palkanmaksusta. Työmaiden kulunvalvonnassa käytetään Valttikorttia. Työntekijöiden veronumerot on ilmoitettu julkiseen Verohallinnon ylläpitämään rakennusalan veronumerorekisteriin. Consti raportoi urakoiden päätoteuttajana ja tilaajana urakkatiedot jokaiselta työmaaltaan Verohallinnolle. Työntekijäksi ei oteta henkilöä, jolla ei ole Euroopan unionin jäsenvaltiossa myönnettyä työlupaa. Työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeusasioita käsitellään tarkemmin työvoimaa käsittelevissä luvuissa S1 ja S2.

Toimitusketjua koskevat ympäristöön liittyvät vaatimukset sisältyvät aliurakkaohjelmaan, joka on osa aliurakkasopimusta. Aliurakkaohjelman ehdot velvoittavat aliurakoitsijaa noudattamaan ympäristöä koskevia säädöksiä sekä työmaalla voimassa olevia ohjeistuksia. Consti valvoo aliurakoitsijoiden työmaasuoriutumista säännöllisesti järjestettävissä koko työmaata koskevissa urakoitsijapalavereissa sekä suoralla yhteydenpidolla aliurakoitsijoiden ja tavarantoimittajien kanssa. Lisäksi järjestelmätasolla seurataan mm. tilaajavastuuvelvoitteiden täyttymistä. Epäselvyyksien noustessa esiin Consti on yhteydessä kyseiseen toimijaan ja pyytää tarvittavat selvitykset epäselvyyksiin puuttumiseksi ja niiden ratkaisemiseksi.

Tavarantoimittajat

Constin merkittävimmät materiaalihankinnat toteutetaan pääosin suomalaisilta tukkureilta tai merkittäviltä, vakiintuneilta materiaalivalmistajilta. Consti pyrkii käyttämään alalla vakiintuneita ja pitkään toimineita yrityksiä, jotka sitoutuvat kestävän liiketoiminnan periaatteisiin omassa toiminnassaan.

4.1.7 Harmaan talouden ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)

Rakennusalalla tunnistettuja harmaan talouden muotoja ovat erityisesti kuittikauppa, korruptio ja lahjonta sekä julkisoikeudellisten velvoitteiden välttäminen. Taloudellisiin väärinkäytöksiin voivat houkutella rakennusprojektin ainutkertaisuus ja määräaikaisuus sekä hankkeissa liikkuvat suuret rahasummat. Samaan aikaan projektien eri vaiheiden, sopimusten ja alihankkijoiden suuri määrä tekee valvonnasta haasteellista. Harmaan talouden ehkäiseminen ja havaitseminen edellyttää toimivaa ja selkeää riskienhallintaa niin hankintojen kuin työmaatoimintojenkin valvonnassa.

Constin eettisiin toimintaperiaatteisin sisältyy korruption ja lahjonnan kielto sekä ohjeet esimerkiksi eturistiriitojen välttämiseen. Constin eettiset ohjeet liitetään hankintasopimuksiin. Henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita kannustetaan puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin välittömästi.

Tärkeimmät keinot korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen ovat:

• Koulutukset eettisistä toimintaperiaatteista ja muista Constin toimintaa ohjaavista periaatteista ja toimintaohjeista
• Määritelty prosessi, jolla epäillyt taloudellisista väärinkäytöksistä, epäasiallisesta käyttäytymisestä tai muista merkittävistä rikkeistä ilmoitetaan ja arvioidaan
• Mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä nimettömästi ns. whistleblowing-kanavan kautta
• Luotettava Kumppani -palvelun jäsenyyden tai vastaavien tilaajavastuulain vaatimien asiakirjojen toimittamisen
• edellyttäminen tavaroiden ja rakentamispalveluiden toimittajilta • Määritellyt päätöksentekovaltuudet
• Väärinkäytösten estämistä tukevan yrityskulttuurin ylläpitäminen

Väärinkäytösten estämistä ohjaavat prosessit ja ohjeet löytyvät Constin intranetistä, josta ne ovat henkilöstövuokrausyhtiöiden kautta työskenteleviä lukuun ottamatta Constin oman työvoiman nähtävissä.

Korruptio ja lahjonta	2025	2024
Korruptio- ja lahjontatapaukset	0	0
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakienrikkomisesta annettujen tuomioiden lukumäärä	0	0
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakienrikkomisesta annettujen tuomioiden sakkojen suuruus	0	0

Mittausperusteet

Korruptio- ja lahjontatapaukset perustuvat sähköisen ilmoituskanavan kautta ilmoitettuihin sekä toimialojen ilmoittamiin tapauksiin.

4.1.8 Maksukäytännöt (G1-6)

Constin yleisissä urakkaehdoissa vakiomaksuehto on 30 päivää netto. Maksuehdon pituutta ei ole eritelty toimittajaryhmittäin. Maksuehtoa voidaan arvioida tapauskohtaisesti. Siltä osin kuin tieto oli laskettavissa, oli vakioehdon mukaan maksettujen maksujen osuus vuonna 2025 suoritetuista tarkastelun kohteena olleista maksuista 46,5 (48,8) prosenttia. Vuoden 2025 keskimääräinen toteutunut maksuaika oli 31 (32) päivää.

Constilla ei ole vireillä maksuviivästyksistä johtuvia oikeu den käyntejä.

Maksukäytäntömittareita ei ole varmennettu tai validoitu sellaisella ulkopuolisella taholla, joka ei ole raportin varmentaja tai tilintarkastaja.

4.1.9 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta (G1-5)

Consti ei pyri suoraan vaikuttamaan poliittisten puolueiden toimintaan eikä antanut rahallista tukea poliittisille puolueille vuonna 2025. Consti ei ole rekisteröitynyt EU:n tai Suomen avoimuusrekisteriin. Vaikuttaminen tapahtuu alan etujärjestöjen kautta. Tärkeimmät jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa:

• Rakennusteollisuus RT ry sekä sen koulutusorganisaatio Rateko ja Rakennusteollisuus RT ry:n yhteinen turvallisuusryhmä
• LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
• Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
• Green Building Council Finland
• Helsingin kiertotalousklusteri
• Suomen Rakennussaumausyhdistys Ry

Vuonna 2025 Consti Oyj:n tai sen tytäryhtiöiden johtoon tai hallintotai valvontaelimiin ei nimitetty henkilöitä, jotka olisivat kahden edeltäneen vuoden aikana työskennelleet vastaavassa asemassa julkishallinnossa tai sääntelyviranomaisen palveluksessa.

5.1 Sisältöindeksi 1: Indeksit tiedonantovaatimuksista

Ympäristöön liittyvät standardit

Tiedonantovaatimukset

Ympäristöön liittyvät standardit

Tiedonantovaatimukset

	ESRS 2	Yleiset tiedot	Kappaleselvityksessä	Lisätietoja
	BP-1	Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet	1.1.1
	BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	1.1.1
	GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	1.2.1
	GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemätkestävyysseikat	1.2.1
	GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	1.2.2
	GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	1.2.4
	GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	1.1.2
	SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	1.2.3
	SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	1.3
	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutusliiketoimintamallin kanssa	1.4.3
	IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- jaarviointiprosesseista	1.4.1
	IRO-2	Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	Indeksit 1 ja 2
	MDR-P	Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet	2.2.3, 2.3.3,3.1.3, 3.2.3, 4.1.4
	MDR-A	Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit	2.2.4, 2.3.4,3.1.5, 3,2,5,4.1.5, 4.1.6, 4.1.7
	MDR-M	Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit	1.4.4, 2.2.1,2.2.4, 2.3.1,3.1.1, 3.1.6,3.2.1, 4.1.1, 4.1.7
	MDR-T	Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla	2.2.1, 2.3.1,3.2.1, 4.1.1

ESRS E1	Ilmastonmuutos	Kappale selvityksessä	Lisätietoja
ESRS 2,GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	1.2.2
E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	2.2.5
ESRS 2,SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutusstrategian ja liiketoimintamallin kanssa	1.4.3, 2.2.2
ESRS,IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksientunnistamis- ja arviointiprosesseista	1.4.1, 2.2.2
E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvättoimintaperiaatteet	2.2.4
E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	2.2.4
E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	2.2.1
E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2.2.4
E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt jakokonaispäästöt	2.2.4
E1-7	Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot jakasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet	2.2.4	ei olennaista
E1-8	Sisäinen hiilen hinnoittelu	2.2.4	ei olennaista
E1-9	Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvienmahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	2.2.5
ESRS E2	Pilaantuminen	Kappale selvityksessä	Lisätietoja
ESRS 2,IRO-1	Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien jamahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	1.4.11.4.2	ei olennaista
ESRS E3	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kappale selvityksessä	Lisätietoja
ESRS 2,IRO-1	Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten,riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	1.4.11.4.2	ei olennaista
ESRS E4	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Kappale raportissa	Lisätietoja
ESRS 2,IRO-1	Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaistenvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	1.4.11.4.2	ei olennaista
ESRS E5	Resurssien käyttö ja kiertotalous	Kappale selvityksessä	Lisätietoja
ESRS 2,	Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten,riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	1.4.1
IRO-1		2.3.2
E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	2.3.3
E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	2.3.4
E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	2.3.1
E5-4	Resurssien sisäänvirtaukset	2.3.4	ei olennaista
E5-5	Resurssien ulosvirtaukset	2.3.4	ei olennaista
E5-6	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten riskien jamahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	2.3.4	tarkastellaanmyöhemmin

5 LIITTEET

Sosiaaliset standardit

Tiedonantovaatimukset

Hallinnolliset standardit

Tiedonantovaatimukset

ESRS S1	Oma työvoima	Kappale selvityksessä	Lisätietoja
ESRS 2,SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	1.3, 3.1.4
ESRS 2,SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutusstrategian ja liiketoimintamallin kanssa	3.1.2, 1.4.3
S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	3.1.3
S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden jaheidän edustajiensa kanssa	3.1.4
S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöillehuolenaiheiden esiin tuomiseksi	3.1.4
S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutustensuhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskienvähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseistentoimien vaikuttavuus	3.1.4
S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien jamahdollisuuksien hallintaan	3.1.1
S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	3.1.6
S1-7	Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöidenominaisuudet	3.1.6
S1-8	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	3.1.6
S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	3.1.6
S1-10	Riittävä palkka	3.1.6
S1-11	Sosiaalinen suojelu	3.1.6
S1-12	Vammaiset henkilöt	3.1.6
S1-13	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	3.1.6
S1-14	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	3.1.6
S1-15	Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	3.1.6
S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	3.1.6
S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	3.1.6

ESRS S2	Arvoketjun työntekijät	Kappale selvityksessä	Lisätietoja
ESRS 2,SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	1.3
ESRS 2,SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutusstrategian ja liiketoimintamallin kanssa	1.4.3
S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	3.2.3
S2-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöidenkanssa	3.2.4
S2-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjuntyöntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	3.2.4
S2-4	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiinryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaistenriskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekäkyseisten toimien tehokkuus	3.2.5
S2-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutustenedistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvättavoitteet	3.2.1

ESRS G1	Liiketoiminnan harjoittaminen	Kappale selvityksessä	Lisätietoja
ESRS 2,GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	4.1.3
ESRS 2,	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- jaarviointiprosesseista	4.1.2, 1.4.1
IRO-1
G1-1	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	4.1.1
G1-2	Suhteet toimittajiin	4.1.6
G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	4.1.7
G1-4	Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	4.1.7
G1-5	Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta	4.1.9
G1-6	Maksukäytännöt	4.1.8

Tiedonantovaatimus	Tietopiste	Kuvaus	Kommentit/
ESRS 2 GOV-1	21 (d)	Hallituksen sukupuolinen monimuotoisuus		1.2.1
ESRS 2 GOV-1	21 (e)	Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus		1.2.1
ESRS 2 GOV-4	30	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista		1.2.4
ESRS 2 SBM-1	40 (d) i	Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan	ei olennainen
ESRS 2 SBM-1	40 (d) ii	Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan	ei olennainen
ESRS 2 SBM-1	40 (d) iii	Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan	ei olennainen
ESRS 2 SBM-1	40 (d) iv	Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan	ei olennainen
ESRS E1-1	14	Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen2050 mennessä		2.2.5
ESRS E1-1	16 (g)	Pariisin sitoumuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle jätetytyritykset	ei olennainen
ESRS E1-4	34	Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet		2.2.5
ESRS E1-5	38	Fossiilisten energialähteiden energiankulutus eriteltynäenergialähteittäin (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)		2.2.1
ESRS E1-5	37	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä		2.2.1
ESRS E1-5	40-43	Ilmastovaikutuksiltaan suurten alojen toimintaan liittyväenergiaintensiteetti		2.2.4
ESRS E1-6	44	Kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärät (Scope 1, 2 ja 3) jakokonaispäästöt		2.2.4
ESRS E1-6	53-55	Kasvihuonekaasupäästöjen bruttointensiteetti		2.2.4
ESRS E1-7	56	Kasvihuonekaasujen poistot ja hiilihyvitykset	ei olennainen
ESRS E1-9	66	Vertailusalkun altistuminen ilmastoon liittyville fyysisille riskeille	ei olennainen
ESRS E1-9	66 (a)	Rahamäärien jakautuminen akuutin ja kroonisen fyysisen riskinmukaan	ei olennainen
ESRS E1-9	66 (c)	Olennaisen fyysisen riskin kohteena olevan merkittävän omaisuudensijainti	ei olennainen
ESRS E1-9	67 (c)	Kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvon jakautuminenenergiatehokkuusluokittain	ei olennainen
ESRS E1-9	69	Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa	ei olennainen
ESRS E2-4	28	Kunkin E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä jasiirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteessä II luetellunepäpuhtauden määrä ilmaan, veteen ja maaperään	ei olennainen
ESRS E3-1	9	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet	ei olennainen
ESRS E3-1	13	Kohdennetut toimintaperiaatteet	ei olennainen
ESRS E3-1	14	Merten ja valtamerten kestävyyteen liittyvät toimintaperiaatteet	ei olennainen
ESRS E3-4	28(c)	Kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi yhteensä	ei olennainen
ESRS E3-4	29	Veden kokonaiskulutus kuutiometreinä oman toiminnan nettotulojakohti	ei olennainen
ESRS 2- IRO 1 - E4ESRS 2- IRO 1 - E4	16 (a) i	Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisenmonimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin	ei olennainen
ESRS 2- IRO 1 - E4	16 (b)	Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät maaympäristön tilanheikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen	ei olennainen
ESRS 2- IRO 1 - E4	16 (c)	Uhanalaisiin lajeihin vaikuttava toiminta	ei olennainen
ESRS E4-2	24 (b)	Kestävät maa- ja maatalouskäytännöt tai -politiikat	ei olennainen
ESRS E4-2	24 (c)	Kestävät käytännöt tai politiikat merten ja valtamerten hyväksi	ei olennainen
ESRS E4-2	24 (d)	Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet	ei olennainen
ESRS E5-5	37 (d)	Kierrättämätön jäte		2.3.1
ESRS E5-5	39	Vaaralliset jätteet ja radioaktiiviset jätteet		2.3.1
ESRS 2- SBM3 - S1	14 (f)	Pakkotyön riski	ei olennainen
ESRS 2- SBM3 - S1	14 (g)	Lapsityövoiman käytön riski	ei olennainen

Kommentit/lisätiedot	Kappale	Tiedonantovaatimus	Tietopiste	Kuvaus	Kommentit/lisätiedot	Kappale
		ESRS S1-1	20	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset		3.1.3
		ESRS S1-1	21	Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perusyleissopimuksenkäsittelemiä aiheita koskevat dd-käytännöt		3.1.3
		ESRS S1-1	22	Prosessit ja toimenpiteet ihmiskaupan ehkäisemiseksi	ei olennainen
		ESRS S1-1	23	Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet jahallintajärjestelmä		3.1.3
		ESRS S1-3	32 (c)	Epäkohtien/valitusten käsittelymekanismit		3.1.3, 4.1.5
		ESRS S1-14	88 (b) ja (c)	Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä jaosuus		3.1.6
	2.2.5	ESRS S1-14	88 (e)	Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten taisairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä		3.1.6
ei olennainen		ESRS S1-16	97 (a)	Sukupuolten välinen korjaamaton palkkaero		3.1.6
		ESRS S1-16	97 (b)	Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka		3.1.6
	2.2.1	ESRS S1-17	103 (a)	Syrjintätapaukset		3.1.6
		ESRS S1-17	104 (a)	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleissopimusten jaOECD:n yleissopimusten noudattamatta jättäminen		3.1.6
	2.2.4	ESRS 2- SBM3 – S2 11 (b)		Merkittävä lapsityövoiman tai pakkotyön riski arvoketjussa		3.2.1
		ESRS S2-1	17	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset		3.2.3
	2.2.4	ESRS S2-1	18	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet		3.2.3
		ESRS S2-1	19	Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleistentoimintaperiaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen noudattamatta		3.2.5
				jättäminen
ei olennainen		ESRS S2-1	19	Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kahdeksan perusyleissopimuksenkäsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt		3.2.3, 4.1.6
ei olennainen		ESRS S2-4	36	Ihmisoikeuskysymykset ja -tapahtumat, jotka liittyvät yrityksenarvoketjun alkupäähän ja loppupäähän	ei tiedossa
		ESRS S3-1	16	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	ei olennainen
ei olennainen		ESRS S3-1	17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleissopimusten,ILO:n periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamattajättäminen	ei olennainen
		ESRS S3-4	36	Ihmisoikeusongelmat ja -loukkaukset	ei olennainen
ei olennainen		ESRS S4-1	16	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	ei olennainen
		ESRS S4-1	17	Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleissopimusten jaOECD:n suuntaviivojen noudattamatta jättäminen	ei olennainen
		ESRS S4-4	35	Ihmisoikeuskysymykset ja -loukkaukset	ei olennainen
		ESRS G1-1	10 (b)	Yhdistyneiden Kansakuntien korruption vastainen yleissopimus		4.1.4, 4.1.7
		ESRS G1-1	10 (d)	Väärinkäytösten paljastajien suojelu	ei olennainen
ei olennainen		ESRS G1-4	24 (a)	Sakot korruption ja lahjonnan vastaisen lainsäädännön rikkomisesta		4.1.7
		ESRS G1-4	24 (b)	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat standardit		4.1.7
ei olennainen

5.2 Sisältöindeksi 2: Muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvat datapisteet

١۸		╲╲
ŃŃN		╮۸
Ń۸١
١۸N		╮۸
╲$\checkmark$	╲╲╲	╲╲╲╲

Vuoden linjasaneeraus 2025

As. Oy Pallaskeronkuja 2:n linjasaneeraus voitti AKHA ry:n järjestämän Vuoden linjasaneeraus 2025 -kilpailun. Putkiremontti suunniteltiin ja toteutettiin kokonaisvaltaisesti tulevaisuuden tarpeet huomioiden, ja siinä painotettiin energiatehokkuutta, turvallisuutta ja asumismukavuutta sekä taloyhtiön pitkän aikavälin taloudellista kestävyyttä.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 €		Liite 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Liikevaihto	2, 4	336 219	326 692
Liiketoiminnan muut tuotot	5	696	571
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		0	-5
Aineiden ja palveluiden käyttö	6	-239 966	-227 658
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	7	-69 010	-69 261
Poistot	9	-3 557	-4 092
Liiketoiminnan muut kulut	8	-14 970	-16 063
Kulut yhteensä		-327 503	-317 079
Liiketulos		9 412	10 184
Rahoitustuotot		173	394
Rahoituskulut		-1 001	-1 449
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	10	-829	-1 056
Tulos ennen veroja		8 583	9 128
Tuloverot	11	-1 765	-1 985
Tilikauden tulos		6 818	7 143
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa		0,86	0,91
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa		0,84	0,88
Tilikauden laaja tulos yhteensä*		6 818	7 143

* Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä.

KONSERNITASE

Varat 1 000 €	Liite	31.12.2025	31.12.2024
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13, 15	6 918	7 849
Liikearvo	14, 16	49 449	49 449
Muut aineettomat hyödykkeet	14	122	149
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset	17	57	57
Laskennalliset verosaamiset	11	72	123
		56 617	57 627
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19	526	681
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20	40 739	44 674
Rahat ja pankkisaamiset	17, 21	19 016	14 184
		60 280	59 539

Varat 1 000 €	Liite	31.12.2025	31.12.2024
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13, 15	6 918	7 849
Liikearvo	14, 16	49 449	49 449
Muut aineettomat hyödykkeet	14	122	149
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset	17	57	57
Laskennalliset verosaamiset	11	72	123
		56 617	57 627
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19	526	681
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20	40 739	44 674
Rahat ja pankkisaamiset	17, 21	19 016	14 184
		60 280	59 539
Varat yhteensä		116 898	117 165
Oma pääoma ja velat 1 000 €	Liite	31.12.2025	31.12.2024
Oma pääoma
Osakepääoma		80	80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		30 030	29 754
Omat osakkeet		-513	-578
Kertyneet voittovarat		8 774	7 280
Tilikauden voitto (tappio)		6 818	7 143
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		45 189	43 679
Oma pääoma yhteensä	22	45 189	43 679
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	17	9 542	11 701
		9 542	11 701
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	24	43 063	42 577
Saadut ennakot	4	12 003	11 383
Korolliset velat	17	4 541	5 164

Oma pääoma ja velat 1 000 €	Liite	31.12.2025	31.12.2024
Oma pääoma
Osakepääoma		80	80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		30 030	29 754
Omat osakkeet		-513	-578
Kertyneet voittovarat		8 774	7 280
Tilikauden voitto (tappio)		6 818	7 143
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		45 189	43 679
Oma pääoma yhteensä	22	45 189	43 679
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	17	9 542	11 701
		9 542	11 701
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	24	43 063	42 577
Saadut ennakot	4	12 003	11 383
Korolliset velat	17	4 541	5 164
Varaukset	23	2 558	2 662
		62 166	61 785
Velat yhteensä		71 708	73 486
Oma pääoma ja velat yhteensä		116 898	117 165

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1 000 €	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakepääoma	Sijoitetunvapaan omanpääomanrahasto	Omatosakkeet	Kertyneetvoittovarat	Omapääomayhteensä
Oma pääoma 1.1.2025	80	29 754	-578	14 424	43 679
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	6 818	6 818
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	-	-	-	-5 539	-5 539
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-486	-	-486
Omien osakkeiden luovutus	-	-	551	-	551
Osakepalkitseminen	-	-	-	-155	-155
Optiojärjestely	-	277	-	44	321
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-	277	65	-5 649	-5 308
Oma pääoma 31.12.2025	80	30 030	-513	15 592	45 189

1 000 €	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakepääoma	Sijoitetunvapaan omanpääomanrahasto	Omatosakkeet	Kertyneetvoittovarat	Omapääomayhteensä
Oma pääoma 1.1.2024	80	29 148	-204	12 088	41 113
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	7 143	7 143
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	-	-	-	-5 524	-5 524
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-563	-	-563
Omien osakkeiden luovutus	-	-	189	-	189
Osakepalkitseminen	-	-	-	620	620
Optiojärjestely	-	605	-	96	702
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-	605	-374	-4 808	-4 577
Oma pääoma 31.12.2024	8029 754-57814 42443 679

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Liiketoiminnan rahavirrat
Tulos ennen veroja	8 583	9 128
Oikaisut
Poistot	3 557	4 092
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	829	1 056
Käyttöpääoman muutos	5 395	-6 615
Muut oikaisut	223	708
Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	18 587	8 368
Rahoitustuotot	173	394
Rahoituskulut	-859	-1 233
Verot	-2 016	-2 923
Liiketoiminnan nettorahavirta (A)	15 885	4 606
Investointien rahavirrat

Konsernin rahavirtalaskelma 1 000 €	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirrat
Tulos ennen veroja	8 583	9 128
Oikaisut
Poistot	3 557	4 092
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	829	1 056
Käyttöpääoman muutos	5 395	-6 615
Muut oikaisut	223	708
Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	18 587	8 368
Rahoitustuotot	173	394
Rahoituskulut	-859	-1 233
Verot	-2 016	-2 923
Liiketoiminnan nettorahavirta (A)	15 885	4 606
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	-1 826	-1 163
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit	619	367
Investointien nettorahavirta (B)	-1 207	-796
Rahoituksen rahavirrat
Osingonjako	-5 539	-5 524
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella	277	605
Omien osakkeiden hankinta	-486	-563
Pitkäaikaisten lainojen nostot	10 000	0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-12 000	-2 000
Vuokrasopimusvelkojen maksut	-2 382	-2 870
Muiden korollisten velkojen muutos	285	-317
Rahoituksen nettorahavirta (C)	-9 846	-10 669
Rahavarojen muutos (A+B+C)	4 832	-6 859
Rahavarat tilikauden alussa	14 184	21 043
Rahavarat tilikauden lopussa	19 016	14 184

Rahoituksen rahavirrat

Rahoituksen nettorahavirta (C)
Muiden korollisten velkojen muutos
Vuokrasopimusvelkojen maksut
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Omien osakkeiden hankinta
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella
Osingonjako

	Rahavarat tilikauden alussa

1. Tilinpäätöksen olennaiset laadintaperiaatteet

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Consti Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Valimotie 16, 00380 Helsinki. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 11.12.2015 lähtien. Consti Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Consti-konsernin ("Consti" tai "konserni").

Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa.

Consti Oyj:n konsernitilinpäätös 31.12.2025 on hyväksytty julkaistavaksi hallituksen kokouksessa 5.2.2026. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidetyssä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös oikeus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet osoitteesta www.consti.fi tai yhtiön pääkonttorista osoitteesta Valimotie 16, 00380 Helsinki.

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja noudattaen 31.12.2025 voimassa olevia standardeja ja tulkintoja. Kansainvälisillä IFRS-tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-tilinpäätösstandardeja täydentävien kirjanpitoja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Uusilla tai muuttuneilla standardeilla ja tulkinnoilla, joita sovelletaan ensimmäistä kertaa 1.1.2025 alkavilla tilikausilla, ei ole ollut merkittävää vaikutusta Constin tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.

Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ellei erikseen muuta mainita, ja yksittäiset luvut ja loppusummat pyöristetään tuhansiksi. Tästä johtuen lukujen yhteenlaskettu summa saattaa erota esitetystä summaluvusta. Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei näissä laadintaperiaatteissa ole toisin esitetty.

YHDISTELYPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Consti Oyj ja sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa Consti Oyj:llä on joko suoraan tai välillisesti yli puolet osakkeiden tuomasta äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot ja tappiot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteisjärjestelyt luokitellaan yhteisiksi toiminnoiksi tai yhteisyrityksiksi sen mukaan, mitkä ovat sijoittajien sopimusperusteiset oikeudet ja velvoitteet. Konsernin osuus yhteisessä toiminnossa yhdistellään suhteellista yhdistelymenetelmää käyttäen. Suhteellinen yhdistely on menetelmä, jonka mukaisesti yhteisen toiminnon osapuolen osuus kustakin yhteisen toiminnon varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen erästä yhdistellään rivi riviltä yhteisen toiminnon osapuolen tilinpäätöksen samanlaisiin eriin tai esitetään tämän tilinpäätöksessä omina erinään.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen ja liiketoimintaa harjoittavien tytäryritysten toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten saamisten ja lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät konsernin tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Hankintameno koostuu seuraavista välittömästi hyödykkeen hankinnasta aiheutuneista menoista:

• ostohinta, joka sisältää tuontitullit ja sellaiset myyntiin liittyvät verot, jotka eivät ole saatavissa takaisin, ja josta on vähennetty mahdolliset alennukset; sekä
• kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamisesta sellaiseen sijaintipaikkaan ja kuntoon, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnasta aiheutuneet korkomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat	20 vuotta
Koneet ja kalusto	3–5 vuotta
Ajoneuvot	3–6 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–5 vuotta

Tilauskannat	1–2 vuotta
Patentit	3–5 vuotta
Atk-ohjelmistot	3–6 vuotta
Sertifikaatit	3–5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	3–5 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen jokaisen tilikauden lopussa, ja jos odotukset poikkeavat aikaisemmista arvioista, muutos käsitellään kirjanpidollisen arvion muutoksena.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät voitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja liiketoiminnan muissa kuluissa.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tulosvaikutteisesti kuluiksi syntyessään. Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi edellyttäen, että tuote on teknisesti toteutettavissa, sitä voidaan hyödyntää kaupallisesti ja siitä odotetaan saatavan kaupallista hyötyä. Aktivoitavat kehittämismenot sisältävät hyödykkeen valmiiksi saattamiseen sille aiottuun käyttötarkoitukseen välittömästi johtuvat materiaali-, työ- ja testausmenot. Kehittämismenot, jotka eivät ole aktivoitavissa, kirjataan tulosvaikutteisesti kuluiksi syntyessään. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen jokaisen tilikauden lopussa, ja jos odotukset poikkeavat aikaisemmista arvioista, muutos käsitellään kirjanpidollisen arvion muutoksena.

Aineettomien hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät voitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja liiketoiminnan muissa kuluissa.

ARVONALENTUMISTESTAUS

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että taseen omaisuuserien arvo saattaisi olla alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta havaitaan tai mikäli omaisuuserän kohdalla suoritetaan vuosittainen säännöllinen arvonalentumistesti, konserni määrittää omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo, sen mukaan kumpi niistä on suurempi. Käypä arvo on omaisuuserän myynnistä saatava hinta markkinaosapuolten välillä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan arvonalentumistestissä omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Omaisuuserän arvo on alentunut silloin, kun sen kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappio kohdistetaan ensin liikearvoon, minkä jälkeen tappiota kohdistetaan muille testattaville omaisuuserille niiden kirjanpitoarvojen suhteessa.

Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio voidaan peruuttaa siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos parempaan niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

VAIHTO-OMAISUUS

Konsernin vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista. Vaihtoomaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Vaihto-omaisuuden hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out), jolloin oletetaan, että ensiksi ostetut tai valmistetut vaihto-omaisuushyödykkeet myydään tai käytetään ensimmäisinä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Consti arvioi sopimuksen syntyessä onko sopimus vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Vuokrasopimukset ovat sopimuksia, jotka antavat oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuserää määritellyn ajanjakson ajan vastiketta vastaan. Constin ollessa vuokrasopimuksessa vuokralle ottajana, vuokrasopimuksesta kirjataan vuokrakauden alkaessa käyttöoikeusomaisuuserä perustuen oikeuteen käyttää hyödykettä ja vuokrasopimusvelka tulevista maksamattomista vuokramaksuista. Vuokrasopimuksen alkamisajankohta on päivä, jolloin omaisuuserä on Constin käytettävissä.

Vuokrasopimusvelka merkitään taseeseen tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen diskonttokorkona lisäluoton korkoa. Vuokrasopimusvelat sisältyvät konsernin taseen rahoitusvelkoihin.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisestä määrästä, mahdollisista alkamisajankohtaan mennessä suoritetuista vuokramaksuista sekä vuokrasopimuksesta syntyneistä välittömistä menoista. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina vuokraajan kuluessa tai taloudellisena pitoaikana riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi.

Lyhytaikaisista vuokrasopimuksista, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevista vuokrasopimuksista ei kirjata käyttöoikeusomaisuuserää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa, vaan niihin liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi vuokra-ajalle.

Konserni vuokralle antajana

Konserni ei toimi vuokralle antajana.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt on toteutettu eläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Kaikki konsernin eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia. Maksuperusteisessa järjestelyssä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiöille, ja konsernilla ei ole oikeudellista tai tosiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Tehdyt suoritukset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan kuluksi sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on voimassa avainhenkilöilleen osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla tulospalkkiojärjestelmässä ansaittava tulospalkkio tai puolet siitä osakkeiksi. Mahdollinen palkkio maksetaan osallistujille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osin rahana.

Konsernilla on voimassa optio-ohjelma. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana.

Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Optioiden käyvän arvon määrittelyssä on käytetty Black–Scholes-hinnoittelumallia. Oletukset lopullisesta optioiden määrästä päivitetään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja arvioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Optio-oikeuksia käytettäessä osakemerkinnöistä saadut varat (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna) kirjataan omaan pääomaan.

VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka täyttämisestä aiheutuu tulevaisuudessa kustannuksia, velvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, jota vastaan varaus on alun perin kirjattu.

Varauksia syntyy esimerkiksi tuotteille myönnetystä takuuajasta piilevien vikojen korjaamista varten ja tappiollisista sopimuksista. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Varauksia ei ole diskontattu, sillä varaukset tavanomaisesti purkautuvat kahden vuoden sisällä ja rahan aika-arvon vaikutuksen ei odoteta olevan olennainen.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa, tai olemassa oleva velvoite, jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen ei ole todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdollisia velkoja ei merkitä taseeseen vaan ne esitetään liitetietona, ellei maksuvelvoitteen toteutuminen ole erittäin epätodennäköistä.

TULOVEROT

Tilikauden verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron yhteismäärästä. Verot merkitään tuloslaskelmaan, lukuun ottamatta tilanteita, joissa ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot

Tilikauden ja aikaisempien kausien verotettavaan tuloon perustuvat verovelat (tai -saamiset) kirjataan määrään, joka odotetaan suoritettavan veronsaajalle (tai saatavan siltä hyvityksenä). Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan käyttäen niitä verokantoja ja verolakeja, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Laskennalliset verot

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa tai saamista ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, liiketapahtuma ei toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon tai liiketoimi ei synnytä toteutumisajankohtana keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja. Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyvästä liikearvosta ei kirjata laskennallista verovelkaa.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, verotuksessa vahvistetuista tappioista sekä liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

TULOUTUSPERIAATTEET

Konsernin liikevaihto koostuu projektitoimituksista sekä muista laskutyöprojekteista ja palvelusopimuksista. Pääosa liikevaihdosta koostuu projektitoimituksista, jotka pitävät sisällään korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä uudisrakentamisen palveluita ja muita palvelu-urakoita, jotka Consti on määritellyt sekä arvoltaan että ajalliselta kestoltaan merkittäviksi.

Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimukset pitävät sisällään pienimuotoisia laskutyöperusteisia korjausrakentamisen ja talotekniikan urakoita. Lisäksi kategoriaan kuuluvat sopimusasiakkaille toteutettavat tekniset huolto- ja ylläpitopalvelut.

Liikevaihtona esitetään asiakassopimuksista saadut myyntituotot välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuina. Myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat luvattujen palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon Consti odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä palveluja vastaan

Sopimusten yksilöiminen

IFRS 15 sisältää kriteerit sopimuksen yksilöimisen sekä yhdistämisen arvioimiseksi. Jos saman asiakkaan tai asiakkaan lähipiirin kanssa on tehty samanaikaisesti kaksi tai useampia sopimuksia, jotka liittyvät samaan kokonaisuuteen, sopimukset yhdistellään ja käsitellään, kuten ne olisivat yksi sopimus.

Yhdisteltäviä sopimuksia on tunnistettu erityisesti taloteknisissä kokonaistoimituksissa, joissa Consti vastaa useamman taloteknisen järjestelmän, kuten lämmitys-, vesi-, sähkö-, ilmanvaihto- ja automaatiojärjestelmien asennuksesta. Tällöin sopimusten yhdistämisen perusteena on joko se, että sopimuksista neuvotellaan yhtenä kokonaisuutena, joilla on yksi kaupallinen tarkoitus, tai että sopimuksissa luvatut palvelut muodostavat yhden suoritevelvoitteen.

Asiakassopimuksiin tehtävät muutokset ovat tyypillisesti kohteeseen liittyviä lisä- ja muutostöitä, jotka eivät tyypillisesti täytä IFRS 15 -standardin vaatimuksia muutoksen käsittelemisestä erillisenä sopimuksena. Sopimusmuutokset käsitellään siten osana kokonaisurakkaa. Sopimusmuutosten yhdistelyn perusteena on se, että sopimusmuutokseen liittyvät palvelut eivät ole eroteltavissa alkuperäisestä suoritevelvoitteesta.

Suoritevelvoitteiden yksilöiminen

Sopimuksen syntymisajankohtana arvioidaan asiakassopimuksessa luvatut palvelut sekä yksilöidään asiakkaalle toimitettavat suoritevelvoitteet. Constin projektitoimituksissa sekä muissa laskutyöprojekteissa ja palvelusopimuksissa työ kohdistuu tyypillisesti asiakkaan omistuksessa olevaan kohteeseen, jossa toimitettava suoritevelvoite on kokonaistoimitus pitäen sisällään yhdistelmän palveluja ja materiaalia. Tällainen toimitus muodostaa yhden kokonaisuuden, jonka työn ja materiaalien osuudet eivät ole eroteltavissa. Projektitoimituksissa, joissa kehitysvaiheen toimituksesta on sovittu erikseen, suunnittelun ja toteutuksen osuudet ovat eroteltavissa omiksi suoritevelvoitteiksi.

Transaktiohinnan määrittäminen ja kohdistaminen suoritevelvoitteille

Transaktiohinta on se vastikemäärä, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu asiakkaalle luovutettavia palveluja vastaan. Asiakassopimuksessa luvattuun vastikkeeseen voi sisältyä kiinteitä tai muuttuvia rahamääriä tai näitä molempia. Konsernin projektitoimitukset hinnoitellaan tyypillisesti kokonaishintaisina, tavoitehintaisina tai laskutyöurakoina. Consti tarjoaa asiakkailleen tavanomaiset maksuehdot.

Muuttuvan vastikkeen osalta konserni arvioi sen vastikemäärän, johon se on oikeutettu sitä vastaan, että luvatut palvelut luovutetaan asiakkaalle. Muuttuvan vastikkeen arvioinnissa olennaista on, että myyntituottoja kirjataan vain se määrä kuin on erittäin todennäköistä, ettei kirjattujen kertyneiden myyntituottojen määrään jouduta tekemään peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävarmuustekijä myöhemmin ratkeaa.

Transaktiohinta kohdistetaan kullekin suoritevelvoitteelle sellaisena rahamääränä, joka kuvaa sitä vastikemäärää, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan, että luvatut palvelut luovutetaan asiakkaalle. Kirjattavien myyntituottojen määrä sisältää johdon arvioita ja kirjaaminen perustuu johdon parhaaseen arvioon siitä vastikemäärästä, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu.

Tuloutus

Konserni kirjaa myyntituoton, kun se täyttää suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun palvelun asiakkaalle. Constin liiketoiminta projektitoimituksissa perustuu työhön, jota tehdään asiakkaan omistamaan hyödykkeeseen, jolloin asiakkaalla on määräysvalta tehtyyn suoritteeseen sitä mukaa, kun Consti tuottaa suoritetta. Tuloutus tapahtuu ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti, kun asiakas saa määräysvallan luvattuun suoritteeseen.

Valmiusaste määritetään panokseen perustuvalla menetelmällä laskemalla kunkin hankkeen tilinpäätöspäivään mennessä kertyneiden menojen suhteellinen osuus kyseisen hankkeen tai sopimuksen arvioiduista kokonaismenoista. Tuottoja kirjataan valmiusastetta vastaava määrä. Maksuehdot tulevat sopimuskohtaisesti. Sopimusperusteiset maksut perustuvat maksuerätaulukoihin ja projektikohtaisiin maksusuunnitelmiin.

Jos valmiusasteen mukaan tuloutetusta hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta ennakkoon laskutettu määrä, esitetään erotus taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos valmiusasteen mukaan tuloutetusta hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen ennakkolaskutus, esitetään erotus erässä "ostovelat ja muut velat".

Muissa laskutyöprojekteissa ja palvelusopimuksissa vastike tuloutetaan sitä mukaa, kun Consti tuottaa suoritetta, sillä asiakas saa ja kuluttaa saamansa hyödyn suoritteesta palvelua toimitettaessa.

Taseeseen kirjatut asiakassopimuksiin liittyvät omaisuuserät ja -velat

Saadut ennakot projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset liittyvät projektitoimituksista ja laskutöistä saatuihin ennakkomaksuihin ennen suoritevelvoitteen täyttymistä tai kun asiakaslaskutus ylittää tuloutetun myynnin määrän. Saadut ennakot projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset tuloutuvat myyntinä Constin täytettyä suoritevelvoitteensa ja luokitellaan asiakassopimuksiin perustuviksi veloiksi ja esitetään konsernitaseen erässä "ostovelat ja muut velat". Saadut ennakot tuloutuvat olennaisilta osin seuraavan tilikauden aikana.

RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT

Rahoitusvarat

Sopimusvelvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat menot kirjataan kuluksi toteutuessaan. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Hankkeen tuloja tai menoja tai sen lopputulosta koskevien arvioiden muutosten vaikutus käsitellään kirjanpidollisen arvion muutoksena. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat ne rahoitusvarat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteerejä. Konsernilla tähän luokkaan kuuluvat noteeraamattomat osakkeet. Tähän luokkaan kuuluviksi rahoitusvaroiksi luetaan myös sellaiset rahoitusvarat tai johdannaiset, jotka eivät täytä IFRS 9:n mukaisia suojauslaskennan ehtoja.

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen luokittelu tehdään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä, ja se perustuu rahoitusvarojen rahavirtojen ominaispiirteisiin ja hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin. Konserni kirjaa rahoitusvarat taseeseen silloin, kun siitä tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai kun konserni on siirtänyt merkittäviltä osin rahoitusvaroihin kuuluvat riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat esitetään pitkäaikaisina, jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Kaikki rahoitusvarat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Transaktiomenot, jotka kohdistuvat välittömästi rahoitusvaran hankintaan, sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvät transaktiokulut kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Saamiset projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset liittyvät projektitoimitusten ja laskutöiden ajan kuluessa tuloutettavien suoritevelvoitteiden ehdollisesta oikeudesta vastikkeeseen, joka syntyy, kun tuloutettu myynti ylittää asiakaslaskutuksen määrän ja kun se on ehdollinen muista tekijöistä kuin ajan kulumisesta johtuen. Saamiset projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset arvostetaan nettorealisointiarvoon ja luokitellaan asiakassopimuksiin perustuviksi omaisuuseriksi ja esitetään osana tase-erää "myyntisaamiset ja muut saamiset". Arvonalentuminen arvioidaan tarvittaessa perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin ja tapauskohtaiseen analyysiin. Rahavarat Rahavarat ovat käteisvaroja, vaadittaessa nostettavissa olevia pankkitalletuksia tai likvidejä markkinarahasijoituksia, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään 3 kuukautta. Ne esitetään taseessa hankintamenoonsa ja tuotot rahoitustuotoissa. Käytössä olevat konsernitilien limiitit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin ja esitetään netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva kuittausoikeus suorittaa velkojalle nettomäärä.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä, ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokittele käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Konsernilla tähän luokkaan kuuluvat myyntisaamiset sekä rahavarat.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat ne rahoitusvarat, joita pidetään hallussa tavoitteena sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja. Konsernilla ei ollut tähän luokkaan kuuluvia rahoitusvaroja 2025 tai 2024.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon alentumisesta. Rahoitusvarojen arvon katsotaan olevan alentunut, jos niiden kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä. Jos on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon kirjattavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo saattaa olla alentunut, arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvonalentuminen peruutetaan.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat ja käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat.

Rahoitusvelat kirjataan taseeseen selvityspäivänä ja pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet sopimusten mukaan päättyvät tai siirtyvät pois konsernista. Rahoitusvelat voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaisia. Rahoitusvelka esitetään lyhytaikaisissa veloissa, jos konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon. Tähän luokkaan sisältyvät lainat rahoituslaitoksilta, vuokrasopimusvelat sekä ostovelat. Lainan noston yhteydessä syntyneet transaktiomenot on sisällytetty alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Korkokulut kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituskuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat -ryhmään sisältyy liiketoimintaan ja rahoitukseen liittyvät johdannaiset, joihin ei sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Konsernilla ei ollut tähän luokkaan kuuluvia rahoitusvelkoja 2025 tai 2024.

OMA PÄÄOMA

Osakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hyväksynyt osingon.

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joihin liittyy epävarmuutta. Lopulliset toteumat saattavat poiketa arvioista ja oletuksista. Arviot perustuvat johdon aiempaan kokemukseen, raportointikauden päättymishetkellä parhaaseen mahdolliseen käytettävissä olevaan tietoon sekä perusteltavissa oleviin oletuksiin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa erityisesti silloin, kun IFRS-normisto sisältää vaihtoehtoisia käsittelytapoja. Seuraavassa käsitellään tilinpäätökseen sisältyviä keskeisiä kirjanpidollisia arvioita ja oletuksia:

Liikearvon arvonalentuminen

Liikearvon arvonalentumista arvioidaan vuosittain tai tarvittaessa useammin liitetiedossa 16 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Liikearvon arvonalentumistesti edellyttää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevien rahavirtojen määrittämistä. Kerrytettävissä olevien rahavirtojen määrittäminen edellyttää johdon arvioita ja harkintaa tulevia kassavirtoja ja näiden kassavirtojen diskonttaamisessa käytettäviä diskonttauskorkoja koskien. Johto perustaa arvionsa raportointikauden päättymispäivänä olevaan parhaaseen mahdolliseen tietoon tulevaisuuden näkymistä sekä sen hetkisiin markkinaolosuhteisiin.

Asiakassopimuksista saatujen myyntituottojen tuloutus

Valmiusasteen mukainen tuloutus edellyttää johdon arviota raportointikauden päättymispäivään mennessä kertyneistä kustannuksista suhteessa hankkeen arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Lisäksi transaktiohinnan sisältämien muuttuvien vastikkeiden arviointi vaatii johdon harkintaa. Arvioidessaan hankkeen tuloja, menoja ja sen etenemistä, johto huomioi keskeiset sopimusvelvoitteet, projektin aika taulut sekä kustannuksien kehittymisen. Muuttuneita arvioita käytetään tulosvaikutteisesti kirjattavia tuottoja ja kuluja määritettäessä sillä kaudella, jolloin muutos tehdään sekä sen jälkeisillä kausilla. Jos todetaan, että asiakassopimuksista saatavat kokonaistulot alittavat asiakassopimuksen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Varaukset

Kirjattavan varauksen määrä edellyttää johdon arvioita tunnistetun velvoitteen todennäköisyydestä sekä velvoitteen toteutumisen ajankohdasta ja sen täyttämisestä aiheutuvista menoista. Varausten kirjanpitoarvoa arvioidaan säännöllisesti, ja arviot perustuvat johdon kokemusperusteiseen tietoon vastaavanlaisista tapahtumista.

Laskennalliset verosaamiset

Konserni on kirjannut laskennallista verosaamista verotuksessa vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappioista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vähennyskelpoiset väliaikaiset erot ja käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Sen arvioiminen kuinka paljon tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, edellyttää johdon harkintaa ja perustuu johdon raportointikauden päättymispäivänä tekemään arvioon.

Vuokrasopimukset

Konserni on määritellyt, että vuokrasopimuksen vuokra-aika on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa huomioiden mahdolliset optiot pidentää tai lopettaa vuokrasopimus, jos option käyttäminen on todennäköistä. Johdon harkinnalla on merkitystä arvioitaessa todennäköisyyttä käyttää vuokrakauden pidentämistä tai lopettamista koskeva optio, mikäli tällainen vuokrasopimukseen sisältyy. Lisäksi johdon harkinnalla on merkitystä vuokranmaksujen nykyarvon laskemisessa käytettävän lisäluoton koron määrittelemisessä.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia toimitiloihin ja varastoihin liittyen. Näiden toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta vuokrakauden pituus perustuu johdon arvioon vuokrakauden pituudesta. Arviossa otetaan huomioon mm. kohdeomaisuuserän tärkeys konsernin toimintojen kannalta huomioiden kohdeomaisuuserän erityislaatuisuus, sijaintipaikka ja sopivien vaihtoehtojen saatavuus. Johto arvioi kohteiden vuokrakauden pituutta säännöllisesti varmistaakseen, että vuokrakausi vastaa tarkasteluhetken olosuhteita.

Myyntisaamiset

Myyntisaamisten luottotappiovaraus kirjataan saamisten laadun arvioinnin ja odotettavissa olevan luottotappiomallin perusteella. Johto arvioi raportointikauden päättymishetkellä luottoriskin määrää ja kirjaa luottotappiovarauksen niistä myyntisaamisista, joista todennäköisesti ei saada suoritusta täysimääräisenä. Arviot perustuvat järjestelmälliseen luotonvalvontaan, aiempiin kokemuksiin toteutuneista luottotappioista sekä taloudellisiin olosuhteisiin arviointihetkellä.

ARVIO UUSIEN STANDARDIEN JA TULKINTAOHJEIDEN VAIKUTUKSESTA TULEVAISUUDESSA

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin ja sitä on sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 18 ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. IFRS 18:n keskeisimmät uudet vaatimukset ovat seuraavat:

• Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uuteen määriteltyyn ryhmään, eli liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa: "Liikevoitto tai -tappio" sekä "Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja".
• Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja tilinpäätöksessä. Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään julkisessa viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön taloudellisesta tuloksesta.
• Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen informaation yhdistelyä ja erittelyä koskeviin tarkennettuihin yleisiin vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut tuloslaskelmassa toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen erittelyjen esittämistä liitetiedoissa.

Koska IFRS 18 ei muuta kirjaamis- tai arvostamisvaatimuksia, Consti arvioi, että IFRS 18:n soveltamisen vaikutus rajoittuu konsernin tilinpäätöksen tuloslaskelman, rahavirtalaskelman sekä tiettyjen liitetietojen esittämistapaan.

Muilla IASB:n julkistamilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla ja tulkinnoilla, joita konserni ei vielä ole soveltanut, ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

2. Toimintasegmentit

1 000 €	2025	2024
Liikevaihto
Taloyhtiöt	113 615	93 233
Yritykset	88 988	98 148
Julkiset	52 835	58 257
Talotekniikka	92 028	95 689
Emo ja eliminoinnit	-11 247	-18 635
Yhteensä	336 219	326 692

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Tilikausilla 1.1.–31.12.2025 ja 1.1–31.12.2024 Consti-konsernin asiakaskunta on koostunut laajasta määrästä asiakkaita. Tilikaudella 1.1.–31.12.2025 Consti-konsernilla oli kaksi asiakasta, joilta saadut myyntituotot ylittivät molemmissa 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Liikevaihto yhdeltä Julkiset-, Taloyhtiöt- ja Talotekniikka-toimialojen asiakkaalta oli noin 70 miljoonaa euroa, joka oli 21 prosenttia konsernin liikevaihdosta vuonna 2025, ja liikevaihto yhdeltä Yritykset- ja Talotekniikka-toimialojen asiakkaalta oli noin 41 miljoonaa euroa, joka oli 12 prosenttia konsernin liikevaihdosta vuonna 2025.

Tilikaudella 1.1.–31.12.2024 Consti-konsernin liikevaihto yhdeltä asiakkaalta ylitti 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Liikevaihto yhdeltä Julkiset- ja Taloyhtiöt-toimialan asiakkaalta oli noin 50 miljoonaa euroa, mikä oli 15 prosenttia konsernin liikevaihdosta vuonna 2024.

Segmentti-informaatio

Consti-konsernin emoyhtiö on Consti Oyj. Consti-konserni koostuu neljästä toisiaan tukevasta kotimaisesta toimintasegmentistä: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Consti-konsernin johtamisrakenteen, toiminnan luonteen ja toimintasegmenttien samankaltaisuuden vuoksi toimintasegmentit yhdistellään IFRS 8:n mukaista segmenttiraportointia varten yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi, joka sisältää myös konsernipalvelut ja muut erät.

Ylin operatiivinen päätöksentekijä on Consti-konsernin hallitus, jolle hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat ja esittelevät päätösehdotukset.

Hallitus arvioi konsernin taloudellista tilaa kokonaisuutena eikä toimintasegmenttien tulosten perusteella. Erillisten toimintasegmenttien raportoinnilla katsotaan olevan rajallinen arvo tilinpäätöksen käyttäjälle, koska toimintasegmenttien taloudelliset ominaispiirteet ja pitkän aikavälin taloudellinen tuloksellisuus ovat samankaltaiset.

Taloudellisten ominaispiirteiden lisäksi toimintasegmentit ovat samankaltaiset seuraavissa suhteissa: Konserni tarjoaa kaikilla toimintasegmenteillä samoja rakentamisen palveluita. Konsernin tuotantoprosessi koostuu asiakkaan omistuksessa oleviin kohteisiin tehtävistä korjauksista, muutostöistä ja kunnossapito- ja huoltotehtävistä. Kaikilla toimintasegmenteillä on liiketoimintaa kaikkien asiakasryhmien kanssa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Palveluja myydään ristiin samoille asiakkaille usein myös toimintasegmenttien välillä. Lisäksi palvelujen tuottamisessa käytettävät menetelmät on jaettu palveluprosessin luonteen mukaisesti.

3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit 2024 Ei liiketoimintojen hankintoja tai myyntejä vuonna 2024.

Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit 2025 Ei liiketoimintojen hankintoja tai myyntejä vuonna 2025.

4. Myyntituotot asiakassopimuksista 1 000 €	2025	2024
IFRS 15 mukainen liikevaihdon jakauma
Projektitoimitukset
Taloyhtiöt	111 785	90 917
Yritykset	86 156	94 743
Julkiset	52 821	58 220
Talotekniikka	80 616	82 303
Emo ja eliminoinnit	-11 247	-18 635
Projektitoimitukset yhteensä	320 130	307 548
Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimukset
Taloyhtiöt	1 830	2 316
Yritykset	2 832	3 405
Julkiset	14	36
Talotekniikka	11 412	13 386
Emo ja eliminoinnit	0	0
Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimukset yhteensä	16 088	19 143
Liikevaihto yhteensä	336 219	326 692
Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat	2025	2024
Myyntisaamiset	26 056	26 378
Saamiset projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset	12 099	15 548
Saadut ennakot projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset	12 003	11 383
Transaktiohinta kohdistuu jäljellä oleville suoritevelvoitteille 31.12. seuraavasti	2025	2024
Vuoden kuluessa	174 815	203 211
Yli vuoden kuluessa	33 358	36 897
Tilauskanta yhteensä	208 173	240 108

Muutokset saamisissa projektitoimituksista ja laskutyöjaksotuksissa sekä projektitoimituksista saaduissa ennakoissa ja laskutyöjaksotuksissa noudattavat liiketoiminnan kehitystä. Raportointikaudella ei kirjattu merkittävissä määrin myyntiä johtuen transaktiohintojen tai arvioiden muutoksista liittyen suoritevelvoitteisiin, jotka olivat osittain tai kokonaan täytetty aikaisimpina vuosina. Asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin ei kohdistunut merkittäviä arvonalentumisia raportointikaudella. Projektisopimuksista syntyvät vastuut esitetään projektien valmistumisen jälkeen takuuvarauksena.

5. Liiketoiminnan muut tuotot 1 000 €	2025	2024
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	256	74
Vakuutus- ja vahingonkorvaukset	250	279
Muut tuottoerät	190	218
Yhteensä	696	571

6. Materiaalit ja palvelut 1 000 €	2025	2024
Aine-, tarvike- ja tavaraostot	60 281	64 540
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)	85	33
Ulkopuoliset palvelut	179 600	163 085
Yhteensä	239 966	227 658
7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1 000 €	2025	2024
Palkat	55 766	56 603
Eläkekulut	10 516	10 142
Osakeperusteiset maksut	846	938
Muut henkilösivukulut	1 882	1 578
Yhteensä	69 010	69 261
Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana ryhmittäin eriteltynä:
Toimihenkilöitä	452	457
Työntekijöitä	565	586
Yhteensä	1 017	1 044
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitteessä 27. Lähipiiritapahtumat.
8. Liiketoiminnan muut kulut 1 000 €	2025	2024
Tuotannon käyttö-ja ylläpitokulut	2 872	3 654
Toimitilakulut	403	188
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	1 975	1 936
Matkakulut	2 856	2 851
Ajoneuvokulut	1 506	1 403
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset	38	12
Muut kiinteät kulut	5 320	6 017
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	14 970	16 063
Tilintarkastajan palkkiot	2025	2024
Tilintarkastus (EY)	-
Tilintarkastus (KPMG)	128	7580
Tilintarkastus (Truedot)	4	3
Kestävyysraportointi (KPMG)	35	30
Tilintarkastajan muut toimeksiannot ja lausunnot (KPMG)	7	1

6. Materiaalit ja palvelut 1 000 €	2025	2024
Aine-, tarvike- ja tavaraostot	60 281	64 540
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)	85	33
Ulkopuoliset palvelut	179 600	163 085
Yhteensä	239 966	227 658
7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1 000 €	2025	2024
Palkat	55 766	56 603
Eläkekulut	10 516	10 142
Osakeperusteiset maksut	846	938
Muut henkilösivukulut	1 882	1 578
Yhteensä	69 010	69 261
Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana ryhmittäin eriteltynä:
Toimihenkilöitä	452	457
Työntekijöitä	565	586
Yhteensä	1 017	1 044
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitteessä 27. Lähipiiritapahtumat.
8. Liiketoiminnan muut kulut 1 000 €	2025	2024
Tuotannon käyttö-ja ylläpitokulut	2 872	3 654
Toimitilakulut	403	188
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	1 975	1 936
Matkakulut	2 856	2 851
Ajoneuvokulut	1 506	1 403
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset	38	12
Muut kiinteät kulut	5 320	6 017
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	14 970	16 063
Tilintarkastajan palkkiot	2025	2024
Tilintarkastus (EY)	-	75
Tilintarkastus (KPMG)	128	80
Tilintarkastus (Truedot)	4	3
Kestävyysraportointi (KPMG)	35	30
Tilintarkastajan muut toimeksiannot ja lausunnot (KPMG)	7	1
Tilintarkastajan muut toimeksiannot ja lausunnot (EY)	-	9
Yhteensä	173	198

9. Poistot 1 000 €	2025	2024
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Hankintojen kohdistukset	0	124
Muut aineettomat hyödykkeet	61	68
Muut aineettomat hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät	14	210
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	110	94
Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeusomaisuuserät	1 672	1 707
Hankintojen kohdistukset	93	93
Koneet ja kalusto	1 085	1 073
Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuuserät	522	723
Poistot yhteensä	3 557	4 092
10. Rahoitustuotot ja kulut 1 000 €	2025	2024
Rahoitustuotot
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	173	394
Rahoitustuotot yhteensä	173	394
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista lainoista	507	812
Korkokulut vuokrasopimusveloista	143	216
Muut rahoituskulut	351	421
Rahoituskulut yhteensä	1 001	1 449
Rahoituskulut, netto	829	1 056

11. Tuloverot 1 000 €	2025	2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva tulovero	-1 706	-1 986
Edellisten tilikausien verot	-8	-57
Laskennallisten verojen muutos	-51	58
Yhteensä	-1 765	-1 985
Verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20 % 2025 ja 2024)laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja	8 583	9 128
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-1 717	-1 826
Pysyvät erot	-41	-102
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-8	-57
Tuloverot tuloslaskelmassa	-1 765	-1 985
Efektiivinen veroaste	20,6 %	21,7 %

Laskennalliset verosaamiset	1.1.2025	Kirjattutuloslaskelmaan	31.12.2025
Vuokrasopimukset	826	-214	612
Varaukset	42	-40	2
Käytettävissä olevat verotukselliset tappiot	0	17	17
Muut erät 1)	368	7	375
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	1 236	-230	1 006
Laskennalliset verovelat
Vuokrasopimukset	-787	205	-582
Verotuksessa vähentämättömät poistot	-212	-65	-277
Vähennyskelpoiset liikearvopoistot	-106	34	-72
Muut erät	-8	4	-4
Laskennalliset verovelat yhteensä	-1 113	179	-934
Laskennalliset verosaamiset(/-velat), netto	123	-51	72
Laskennalliset verosaamiset	1.1.2024	Kirjattutuloslaskelmaan	31.12.2024
Vuokrasopimukset	1 011	-185	826
Varaukset	17	25	42
Käytettävissä olevat verotukselliset tappiot	0	0	0
Muut erät 1)	358	9	368
	1 386	-151	1 236
Laskennalliset verosaamiset yhteensäLaskennalliset verovelat
Vuokrasopimukset	-969	182	-787
Verotuksessa vähentämättömät poistot	-190	-22	-212
	-105	-1	-106
Vähennyskelpoiset liikearvopoistotMuut erät	-57	50	-8
Laskennalliset verovelat yhteensä	-1 321	209	-1 113
Laskennalliset verosaamiset (/-velat), netto	65	58	123

1) Pääosa muista eristä koskee osakepalkkioiden kuluja.

Konsernilla oli 31.12.2025 83 tuhatta euroa käyttämättömiä verotuksellisia tappioita (0 tuhatta euroa 31.12.2024), joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Konsernilla ei ollut 31.12.2025 tai 31.12.2024 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole merkitty taseeseen laskennallista verosaatavaa.

Täsmäytyslaskelma laskennallisista verosaamisista ja -veroista

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Lisäksi emoyhtiön omistajille kuuluvaa tilikauden tulosta oikaistaan kaudelle kirjatuilla laimentaviin potentiaalisiin kantaosakkeisiin liittyvillä koroilla verovaikutus huomioon ottaen.

12. Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1 000 €)	6 818	7 143
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	7 906 497	7 870 767
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€)	0,86	0,91
Osakekohtainen tulos, laimennettu	2025	2024
Laimennusvaikutuksella oikaistu tilikauden tulos (1 000 €)	6 818	7 143
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	7 906 497	7 870 767
Laimennettujen osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	8 103 429	8 125 836

13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 000 €

	Maa-alueet	Rakennuksetja rakennelmat	Koneet jakalusto	Muut aineellisethyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 31.12.2024	565	13 451	20 622	4	34 642
Muutokset luokittelussa 1)	-	-	-333	-	-333
Hankintameno 1.1.2025	565	13 451	20 288	4	34 308
Lisäykset	-	1 506	2 033	-	3 539
Myynnit	-	-	-1 031	-	-1 031
Käytöstä poistetut	-	-	-1 638	-	-1 638
Muut muutokset	-	-144	-131	-	-275
Hankintameno 31.12.2025	565	14 813	19 522	4	34 904
Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	24	10 661	16 108	-	26 794
Poistot	-	1 782	1 700	-	3 482
Myynnit	-	-	-630	-	-630
Käytöstä poistetut	-	-	-1 638	-	-1 638
Muut muutokset	-	-	-21	-	-21
Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025	24	12 443	15 519	-	27 987
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	540	2 370	4 003	4	6 918
Hankintameno 1.1.2024	565	12 438	19 206	4	32 213
Lisäykset	-	1 014	1 994	-	3 007
Myynnit	-	-	-579	-	-579
Hankintameno 31.12.2024Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	56524	13 4518 861	20 62214 496	4-	34 64223 382
Poistot	-	1 801	1 886	-	3 686
Myynnit	-	-	-274	-	-274
Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	24	10 661	16 108	-	26 794
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	540	2 790	4 514	4	7 849

	Maa-alueet	Rakennuksetja rakennelmat	Koneet jakalusto	Muut aineellisethyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 31.12.2024	565	13 451	20 622	4	34 642
Muutokset luokittelussa 1)	-	-	-333	-	-333
Hankintameno 1.1.2025	565	13 451	20 288	4	34 308
Lisäykset	-	1 506	2 033	-	3 539
Myynnit	-	-	-1 031	-	-1 031
Käytöstä poistetut	-	-	-1 638	-	-1 638
Muut muutokset	-	-144	-131	-	-275
Hankintameno 31.12.2025	565	14 813	19 522	4	34 904
Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	24	10 661	16 108	-	26 794
Poistot	-	1 782	1 700	-	3 482
Myynnit	-	-	-630	-	-630
Käytöstä poistetut	-	-	-1 638	-	-1 638
Muut muutokset	-	-	-21	-	-21
Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025	24	12 443	15 519	-	27 987
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	540	2 370	4 003	4	6 918
Hankintameno 1.1.2024	565	12 438	19 206	4	32 213
Lisäykset	-	1 014	1 994	-	3 007
Myynnit	-	-	-579	-	-579
Hankintameno 31.12.2024	565	13 451	20 622	4	34 642
Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	24	8 861	14 496	-	23 382
Poistot	-	1 801	1 886	-	3 686
Myynnit	-	-	-274	-	-274
Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	24	10 661	16 108	-	26 794
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	540	2 790	4 514	4	7 849

1) Muutokset luokittelussa liittyvät koneisiin ja kalustoihin sisältyviin työkaluja ja laitteita koskeviin vuokrasopimuksiin. Nämä sopimukset sisältävät lukuisan määrän työkaluja ja laitteita ja yksittäiset työkalut ja laitteet täyttävät arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevan määritelmän.

Rakennuksiin ja rakennelmiin sekä koneisiin ja kalustoon sisältyvät käyttöoikeusomaisuuserät ja niiden muutokset tilikauden aikana on esitetty liitetiedossa 15.

14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo 1 000 €

	Liikearvo	Muutaineettomathyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	49 449	7 291	56 740
Lisäykset	-	48	48
Käytöstä poistetut	-	-3 334	-3 334
Hankintameno 31.12.2025	49 449	4 004	53 453
Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	-	7 142	7 142
Tilikauden poistot	-	75	75
Käytöstä poistetut	-	-3 334	-3 334
Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025	-	3 882	3 882
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	49 449	122	49 571

Hankintameno 1.1.2024	49 449	7 275	56 724
Lisäykset	-	16	16
Hankintameno 31.12.2024	49 449	7 291	56 740
Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	-	6 736	6 736
Tilikauden poistot	-	406	406
Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-	7 142	7 142
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	49 449	149	49 598

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät patentteja, lisenssejä, atk-ohjelmistoja, aktivoituja kehittämismenoja sekä liiketoimintojen yhdistämisissä tunnistetut aineettomat hyödykkeet, kuten asiakassopimukset ja asiakassuhteet.

15. Vuokrasopimukset 1 000 €

Taseeseen merkittyjen vuokrasopimusten vaikutukset tuloslaskelmaan ja taseeseen on esitetty alla olevassa taulukossa:

	Rakennukset jarakennelmat	Koneetja kalusto	Muut aineettomathyödykkeet	Yhteensä	Vuokrasopimusvelat
31.12.2024	2 402	1 517	14	3 933	4 129
Muutoksetluokittelussa 1)	0	-333	0	-333	-341
1.1.2025	2 402	1 183	14	3 599	3 788
Lisäykset	1 353	419	0	1 772	1 772
Vähennykset	-144	-110	0	-254	-258
Poistot	-1 672	-522	-14	-2 208	-
Korkokulut	-	-	-	-	143
Maksut	-	-	-	-	-2 382
31.12.2025	1 939	970	-	2 909	3 062

	Rakennukset jarakennelmat	Koneetja kalusto	Muut aineettomathyödykkeet	Yhteensä	Vuokrasopimusvelat
1.1.2024	3 296	1 329	221	4 847	5 057
Lisäykset	813	911	2	1 726	1 726
Poistot	-1 707	-723	-210	-2 640	-
Korkokulut	-	-	-	-	216
Maksut	-	-	-	-	-2 870
31.12.2024	2 402	1 517	14	3 933	4 129

Konserni on vuokrannut pääosan käyttämistään toimitiloista. Toimitilat, varastot ja tuotantoautot muodostavat pääosan konsernin käyttöoikeusomaisuuseristä. Toimitilojen vuokrasopimukset kestävät enimmillään 5 vuotta. Useimmiten sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Toimitilasopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Konserni kirjaa lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kustannukset kuluksi vuokra-ajalle. Vuonna 2025 lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut olivat 120 (159) tuhatta euroa ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut olivat 266 (123) tuhatta euroa.

Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 18.

Pääosa vuoden 2025 investoinneista käyttöoikeusomaisuuseriin liittyi toistaiseksi voimassa olevien toimitiloja ja varastoja koskevien vuokr asopimusten käsittelyyn IFRS 16 -standardin mukaisesti.

1) Muutokset luokittelussa liittyvät koneisiin ja kalustoihin sisältyviin työkaluja ja laitteita koskeviin vuokrasopimuksiin. Nämä sopimukset sisältävät lukuisan määrän työkaluja ja laitteita ja yksittäiset työkalut ja laitteet täyttävät arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevan määritelmän.

16. Liikearvon arvonalentumistestaus 1 000 €

Rahavirtaa tuottaville yksiköille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo

	2025	2024
Taloyhtiöt	18 682	18 682
Yritykset	16 687	16 687
Julkiset	4 677	4 677
Talotekniikka	9 403	9 403
Yhteensä	49 449	49 449

	Suhde			Arvio
EV		<	CA	Alaskirjaus
EV	0–20 %	>	CA	Ylittää hieman
EV	20–50 %	>	CA	Ylittää selvästi
EV	50 %–	>	CA	Ylittää merkittävästi

Consti-konsernin toiminta on jaettu neljään toimialaan: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Toimialat muodostavat konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt.

Konserni arvioi liikearvon arvonalentumista vuosittain tai tarvittaessa useammin, jos olosuhteet viittaavat arvonalentumiseen. Tällöin rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään, joka määritetään käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Käyttöarvolaskelmien rahavirtojen laskennassa on käytetty ennusteen perusteena seuraavalle vuodelle vahvistettua budjettia ja sitä seuraaville kahdelle vuodelle Consti Oyj:n hallituksen hyväksymiä skenaarioita liiketoiminnan kehityksestä. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1,0 %:n kasvutekijää.

Liikearvon testauksen tuloksia arvioidaan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää (EV) rahavirtaa tuottavan yksikön (CA) kirjanpitoarvoon.

Konserni suoritti arvonalentumistestin 31.12.2025 ja testauksen tulos oli, että kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää merkittävästi kirjanpitoarvon kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kohdalla. Ennustelaskelmassa käytetyn diskonttauskoron vaihteluväli eri rahavirtaa tuottavien yksiköiden kohdalla ennen veroja on ollut 15,39–15,46 prosenttia (13,86 %–13,98 % vuonna 2024). Terminaalikasvuprosenttina on käytetty 1 prosenttia kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta (1 % vuonna 2024). Johdon parhaan näkemyksen mukaan minkään laskelmassa käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos ei johtaisi tarpeeseen tehdä arvonalentumiskirjausta.

Keskeiset muuttujat käyttöarvolaskelmissa

Käyttöarvon määrittämisessä käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:

• EBITDA-marginaali liikevaihdon kasvu
• diskonttauskorko terminaalikasvuprosentti

EBITDA-marginaali

EBITDA-marginaali perustuu viimeisimpään tilastolliseen tietoon ja estimaatteihin markkinakehityksestä, materiaalikustannuksista, suorista ja epäsuorista työvoimakustannuksista sekä arvoidusta yleiskustannusten kehityksestä.

Diskonttauskorko

Diskonttauskorko kuvastaa markkinoiden tämän hetkistä arviota kassavirtaa tuottavien yksiköiden riskeistä, ottaen huomioon rahan aikaarvon sekä varoihin liittyvät yksilöidyt riskit, jotka eivät ole mukana kassavirtaennusteissa. Diskonttauskorkolaskelma perustuu konsernin ja sen operationaalisten yksiköiden olosuhteisiin, ja se on määritetty konsernin painotetusta keskimääräisestä pääoman kustannuksesta (WACC, weighted average cost of capital). WACC ottaa huomioon sekä velan että oman pääoman. WACC laskennassa käytetty pääomarakenne perustuu Constia seuraavien osakeanalyytikoiden yhtiölle asettamien tavoitepääomarakenteiden keskiarvoon. Oman pääoman kustannus johtuu odotetusta tuotosta konsernin sijoittajille, joka huomioi riskittömän markkinakoron lisäksi Suomen osakemarkkinoiden osakeriskin sekä yhtiökohtaisen riskipreemion. Toimialakohtainen riski perustuu Constia seuraavien osakeanalyytikoiden yhtiölle asettamien betojen keskiarvoon. Velan kustannus perustuu korollisten velkojen kuluihin, jotka konserni on velvollinen suorittamaan. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja.

Kasvunopeus

Kasvunopeus ennustejaksolla on määritetty käyttämällä vuoden 2026 vahvistettua budjettia ja sitä seuraaville kahdelle vuodelle Consti Oyj:n hallituksen hyväksymiä skenaarioita liiketoiminnan kehityksestä. Voimassa olevan, vuosia 2024–2027 koskevan, strategian ja kasvutavoitteiden mukaisesti Constin tavoitteena on kasvaa rakentamisessa ja talotekniikassa vastaamalla vanhenevan rakennuskannan, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen luomaan kysyntään. Tarvetta korjausrakentamiselle lisäävät myös tilankäytön muutokset esimerkiksi työelämässä ja vähittäiskaupassa.

Terminaalikasvuprosentti

Terminaalikasvuprosenttia käytetään kassavirtojen ekstrapoloinnissa yli ennusteajanjakson. Kasvuolettama ei ylitä toimialan keskimääräistä pitkäaikaista kasvuoletusta. Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät rakennuskannan iän lisäksi monet megatrendeiksi nimetyt ilmiöt kuten kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, työskentelytapojen muutos, verkkokaupan kasvu ja ilmastonmuutos. Korjausrakentaminen ja talotekniikka ovat keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Herkkyysanalyysi on tehty perustuen yhdistelmään muutoksista EBITDA-marginaalissa ja diskonttauskorossa sekä yhdistelmään muutoksista terminaalikasvuprosentissa ja diskonttauskorossa. Merkittäväkään muutos näissä tekijöissä ei johtaisi arvonalennuskirjaukseen minkään rahavirtaa tuottavan yksikön kohdalla.

Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten rahoitusvelkojen nettomuutoksesta 1 514 tuhatta euroa koskee vuokrasopimusvelkojen lisäyksiä ja uudelleen arvostuksia ilman rahavirtavaikutusta. Muilta osin pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten rahoitusvelkojen nettomuutokset, yhteensä -4 002 tuhatta euroa, ovat rahavirtaperusteisia.

Rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

17. Rahoitusvarat ja -velat 1 000 €	2025	2024
Rahoitusvarat	Kirjanpitoarvoja käypä arvo	Kirjanpitoarvoja käypä arvo	Liite
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset	57	57
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat yhteensä	57	57
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	26 056	26 378	20
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	26 056	26 378
Rahavarat	19 016	14 184	21
Lyhytaikaiset rahoitusvarat yhteensä	45 072	40 561
Rahoitusvarat yhteensä	45 129	40 619

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat jaksotettuun hankintamenoon

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

	2025	2024
Rahoitusvelat	Kirjanpitoarvoja käypä arvo	Kirjanpitoarvoja käypä arvo	Liite
Rahoitusvelat jaksotettuun hankintamenoon
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	6 982	8 987
Osamaksuvelat	1 139	975
Vuokrasopimusvelat	1 421	1 739	15
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	2 000	2 000
Osamaksuvelat	900	774
Vuokrasopimusvelat	1 642	2 389	15
Ostovelat	21 553	21 261	25
Rahoitusvelat jaksotettuun hankintamenoon yhteensä	35 637	38 126
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä	9 542	11 701
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä	26 095	26 424
Rahoitusvelat yhteensä	35 637	38 126

Käypään arvoon arvostamista koskevat liitetiedot

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset ovat noteeramattomia osakesijoituksia, joille ei ole saatavilla luotettavaa markkina-arvoa. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, jonka katsotaan olevan paras saatavilla oleva arvio niiden käyvästä arvosta.

Yhtiön johdon näkemyksen mukaan myyntisaamisten, ostovelkojen, lyhytaikaisten luottojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullisen lähellä niiden käypää arvoa johtuen kyseisten erien lyhyestä juoksuajasta.

Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot perustuvat diskonttatuihin rahavirtoihin. Käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä ei ole olennaista eroa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemiossa ei ole tapahtunut olennaista muutosta.

Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskonttatuihin rahavirtoihin. Käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä ei ole olennaista eroa, koska yhtiö ei saisi uusia vuokrasopimuksia olennaisesti erilaisella korolla.

Käypien arvojen hierarkia toistuvasti käypään arvoon arvostettavista rahoitusvaroista ja veloista

Kaikki omaisuus- ja velkaerät, jotka arvostetaan käypään arvoon tai joiden käypä arvo esitetään liitetiedoissa, luokitellaan alla esitetyllä tavalla käyvän arvon hierarkiatasoille perustuen alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä käypään arvoon arvostetun erän kannalta:

Taso 1	Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Taso 2	Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, muttakuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan tai epäsuorasti.
Taso 3	Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaanmarkkinatietoon vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

Likviditeettiriski

Talousosasto vastaa rahoituksen riittävyydestä. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittireservien ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla. Rahoitustarpeen arviointi perustuu vuoden välein tehtävään budjettiin sekä lyhytaikaiseen, ajantasaiseen kassansuunnitteluun.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 32 prosenttia konsernin korollisista veloista tulee erääntymään seuraavan vuoden kuluessa (31 % 31.12.2024), perustuen tilinpäätöksessä esitettyyn kirjanpitoarvoon.

18. Rahoitusriskien hallinta

Lainakovenantit koskevat liitetiedossa 17. Rahoitusvarat ja -velat esitettyjä pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta. Tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan lainoittajille kolmen kuukauden välein. Lainoihin liittyvä finanssikovenantti perustuu konsernin oikaistun käyttökatteen ja nettovelan suhteeseen. Lisäksi lainoissa on muita rajoittavia ehtoja.

Tilinpäätöshetkellä konsernin korollisen nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli -0,76. Kovenanttiehdot täyttyivät tilikauden 2025 lopussa ja yhtiön arvion mukaan ne tulevat täyttymään myös seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

Yhtiö uudelleenrahoitti pitkäaikaisen lainansa kesäkuussa 2025. Vanhat lainat yhteensä 11,0 miljoonaa euroa lyhennettiin kokonaisuudessaan ja uutta lainaa nostettiin 10,0 miljoonaa euroa. Uuden lainan maturiteetti on kolme vuotta. Lisäksi uuteen lainasopimukseen sisältyy kaksi pidennysoptiota, joilla lainan maturiteettia on mahdollista pyytää pidennettäväksi yhden vuoden verran kullakin kerralla. Uusi lainasopimus sisältää aiemman lainasopimuksen tapaan myös 5 miljoonan euron limiitin lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten. Tämän lisäksi yhtiöllä on 3 miljoonan euron shekkitililimiitti.

Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiuskeskittymiä.

Alla oleva taulukko esittää konsernin rahoitusvelkojen maturiteettiprofiilin perustuen sopimusperusteisiin diskonttaamattomiin rahavirtoihin sisältäen sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut. Vaihtuvakorkoisten lainojen tulevat korkovirrat perustuvat 31.12.2025 (31.12.2024) voimassa olleeseen korkoon.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset, ylläpitää optimaalista pääomarakennetta sekä minimoida pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan ensisijaisesti investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää ohjaamalla.

Tavoitteiden saavuttamiseksi pyritään muun muassa varmistamaan, että se täyttää korollisiin velkoihin liittyvän kovenanttiehdon sekä muut ehdot, jotka puolestaan määrittävät pääomarakenteelle asetettuja vaatimuksia. Kovenanttiehtojen rikkoutuminen antaisi pankille mahdollisuuden vaatia lainojen välitöntä takaisinmaksua.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteet

Constin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Constii altistuu liiketoiminnassaan korko-, luotto- ja likviditeettiriskille. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talousosasto yhdessä toimialojen kanssa. Toimialoissa rahoitusasioista vastaavat taloushenkilöstö ja operatiivinen johto. Toimialojen vastuulla on toimittaa konsernin talousosastolle ajantasaista ja täsmällistä informaatiota rahoitusasemasta ja kassavirrasta sekä edistää näihin liittyviä toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa tehokas kassan-, rahoituksen-, likviditeetin- ja riskienhallinta.

Talousosasto tunnistaa ja arvioi rahoitukseen liittyvät riskit ja niiltä suojautumiseen vaadittavat toimenpiteet. Lisäksi se määrittelee pääperiaatteet rahoitusriskin hallinnalle, kassanhallinnalle ja rahoitukseen liittyville erityisalueille, kuten kaupallisille takauksille, rahoittajasuhteille ja asiakasrahoitukselle. Mikäli riskeiltä suojautuminen vaatisi johdannaissopimusten käyttöä, tämä toteutettaisiin konsernin johdon hyväksymien kirjallisten riskinhallintaperiaatteiden mukaisesti. Johdannaisilla ei käydä spekulatiivista kauppaa.

Constilla on kassavaroihin liittyviä korollisia saamisia, mutta muutoin sen tuotot ja liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen muutoksista. Constin pääasialliset rahoitusvelat, lukuun ottamatta mahdollisia johdannaisinstrumentteja, koostuvat korollisista veloista sekä osto- ja muista veloista. Rahoitusvelkojen päätarkoituksena on rahoittaa ja tukea konsernin operatiivista toimintaa. Consti ei sovella suojauslaskentaa.

Korkoriski

Constin altistuminen markkinakorkojen vaihteluun johtuu pitkälti Konsernin pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainavastuista. Consti seuraa korollisten velkojen herkkyyttä korkotason muutokselle ja muutoksen vaikutusta Konsernin tulokseen ennen veroja sekä tekee tarpeelliseksi arvioidut toimet korkoriskin aiheuttamilta vaikutuksilta suojautumiseksi.

Raportointikauden päättymispäivänä konsernilla ei ollut voimassa koronvaihtosopimusta.

Consti seuraa korollisten velkojen herkkyyttä korkotason muutokselle ja muutoksen vaikutusta konsernin tulokseen ennen veroja. Kun muut muuttujat pidetään vakiona olisi yhden prosenttiyksikön nousevan korkomuutoksen vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ollut -103 tuhatta euroa (-123 tuhatta euroa vuonna 2024).

Luottoriski

Luottoriski kuvaa riskiä siitä, että vastapuoli ei suorita rahoitusinstrumenttiin tai asiakasopimukseen perustuvaa velvoitettaan, mikä johtaa luottotappioon. Constin luottoriski liittyy asiakkaisiin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa sillä on pitkäaikaisia sopimuksia sekä rahavarojen ja mahdollisten johdannaissopimusten vastapuoliin. Constin talousosasto vastaa rahavarojen ja mahdollisten johdannaissopimusten vastapuoliriskistä. Myyntisaamisiin ja muihin liiketoiminnan eriin liittyvästä luottoriskistä vastaavat liiketoimintayksiköt.

Rahatalletuksiin liittyvää luottoriskiä hallinnoi konsernin riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti konsernin talousosasto. Rahoitusinstrumenttien vastapuolten valinta perustuu johdon arvioon niiden luotettavuudesta. Konsernin hallitus hyväksyy konsernin käyttämän pääpankin sekä mahdollisten johdannaisinstrumenttien käytön tapauksessa niitä koskevan vastapuolen ja limiitit.

Liiketoiminnan luottoriskiä hallitaan muun muassa ennakkomaksuilla, projektien etupainotteisilla maksuohjelmilla ja selvittämällä asiakkaiden taustatietoja. Valtaosa Constin liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin ja alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin. Laajasti jakautuneen asiakaskunnan ansiosta Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä. Maksimaalinen altistuminen luottoriskille raportointipäivänä on jokaisen rahoitusvarallisuusluokan kirjanpitoarvo. Konsernilla ei ole hallussaan saamisiin liittyviä vakuuksia.

Avoimien myyntisaamisten arvonalentumista arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Arviot perustuvat järjestelmälliseen luotonvalvontaan, aiempiin kokemuksiin toteutuneista luottotappioista sekä taloudellisiin olosuhteisiin arviointihetkellä. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä on ollut 176 tuhatta euroa (183 tuhatta euroa vuonna 2024).

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitteessä 20. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Lyhytaikaisen rahoituksen saatavuus on esitetty alla olevassa taulukossa:

1 000 €	31.12.2025	31.12.2024
Nostamatta olevat luotot	8 000	8 000
Rahat ja pankkisaamiset	19 016	14 184
Yhteensä	27 016	22 184

1 000 €
31.12.2025	2026	2027	2028	2029	2030	2031-	Yhteensä
Pankkilainat	2 264	2 202	5 078	0	0	0	9 543
Vuokrasopimusvelat	1 731	781	541	155	6	0	3 214
Muut korolliset velat	970	695	375	117	0	0	2 156
Ostovelat	21 553	0	0	0	0	0	21 553
	26 518	3 677	5 993	272	6	0	36 466
31.12.2024	2025	2026	2027	2028	2029	2030-	Yhteensä
Pankkilainat	2 424	9 182	0	0	0	0	11 606
Vuokrasopimusvelat	2 531	1 125	466	227	0	0	4 349
Muut korolliset velat	847	647	308	69	0	0	1 871
Ostovelat	21 261	0	0	0	0	0	21 261
	27 063	10 953	774	296	0	0	39 087

19. Vaihto-omaisuus 1 000 €	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet (hankintamenoon arvostettuna)	526	681
Yhteensä	526	681

Konserni ei ole kirjannut tilikaudella vaihto-omaisuuden alaskirjauksia 2025 tai 2024.

20. Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 000 €	2025	2024
Myyntisaamiset	26 056	26 378
Saamiset projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset	12 099	15 548
Siirtosaamiset	1 955	1 958
Muut saamiset	629	791
Yhteensä	40 739	44 674

Myyntisaamiset ovat korottomia ja niiden maksuehdot ovat pääosin 14–31 päivää.

Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappioita 176 tuhatta euroa (183 tuhatta euroa vuonna 2024). Konsernin toimintatapoihin ei kuulu vakuuksien hankkiminen myynti- ja muista saamisista.

Myyntisaamisten ikäjakauma on seuraava:	2025	2024
Erääntymättömät	23 465	24 026
Erääntyneet
< 30 päivää	1 874	1 352
30–60 päivää	232	366
61–90 päivää	53	8
> 90 päivää	432	626
Yhteensä	26 056	26 378

Liitetieto 18. Rahoitusriskien hallinta sisältää kuvauksen siitä, kuinka konserni hallitsee ja arvioi luottojen laatua niiden myyntisaamisten kohdalla, jotka eivät ole erääntyneet ja joiden arvo ei ole alentunut.

21. Rahavarat 1 000 €	2025	2024
Käteinen raha ja pankkitilit	19 016	14 184
Yhteensä	19 016	14 184
Pankit maksavat vaihtuvaa korkoa pankkien talletustileillä oleville rahoille päivittäistentalletuskorkojen mukaan.Konsernilla oli 31.12.2025 ja 31.12.2025 käyttämättömät 5,0 miljoonan euron limiitti sekä3,0 miljoonan euron shekkitililimiitti.
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:
Käteinen raha ja pankkitilit	19 016	14 184
Rahavarat	19 016	14 184

22. Oma pääoma 1 000 €

Muutokset osakkeiden lukumäärässäja omassa pääomassa	Ulkona olevienosakkeidenlukumäärä, kpl	Osakepääoma	Sijoitetun vapaanoman pääomanrahasto	Omatosakkeet	Yhteensä
1.1.2025	7 879 267	80	29 753	-578	29 255
Osakeoptioiden käyttö	35 990	-	277	-	277
Omien osakkeiden luovutus	51 372	-	-	551	551
Omien osakkeiden hankinta	-47 372	-	-	-486	-486
31.12.2025	7 919 257	80	30 030	-513	29 597
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	133 300
Osakkeet yhteensä 31.12.2025	8 052 557
1.1.2024	7 793 967	80	29 148	-204	29 024
Osakeoptioiden käyttö	119 300	-	605	-	605
Omien osakkeiden luovutus	18 980	-	-	189	189
Omien osakkeiden hankinta	-52 980	-	-	-563	-563
31.12.2024	7 879 267	80	29 753	-578	29 255
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	137 300
Osakkeet yhteensä 31.12.2024	8 016 567

Consti Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 oli yhteensä 8 052 557 (8 016 567), joista tilikauden lopussa konsernilla oli hallussaan 133 300 (137 300) omaa osaketta. Yhtiöllä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Optio-oikeuksilla 2022 merkittiin tilikaudella yhteensä 35 990 yhtiön uutta osaketta.

Osakepääoma

Osakepääomaan merkitään osakeantien yhdeydessä saatu osakkeiden merkintähinta siltä osin kun merkintähintaa ei osakeantipäätöksessä ole päätetty kirjattavaksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Consti Oyj:n osakepääoma 31.12.2025 ja 31.12.2024 oli 80 000 euroa.

Osingot

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Consti maksoi tilikaudelta 2024 osinkoa 0,70 euroa osakkeelta, eli yhteensä 5 539 tuhatta euroa. Osinko maksettiin kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksettiin 14.4.2025 ja toinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksettiin 3.11.2025.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,72 euroa/osake. Hallitus on esittänyt, että osinko maksetaan kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä, 0,36 euroa osakkeelta, maksetaan huhtikuussa 2026 ja toinen erä, 0,36 euroa osakkeelta, maksetaan marraskuussa 2026.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää oman pääoman luonteiset sijoitukset, joita ei päätoksen mukaan merkitä osakepääomaan. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu optio-oikeuksilla merkittyjen osakkeiden merkintähinta.

23. Varaukset 1 000 €
	Takuuvaraus	Tappiollisetsopimukset	Riitatapauksistajohtuvatvaraukset	Yhteensä
1.1.2025	2 412	85	165	2 662
Varausten lisäykset	1 505	30	40	1 575
Käytetyt varaukset	-1 407	-107	0	-1 514
Käyttämättömien varausten peruutukset	0	0	-165	-165
31.12.2025	2 510	8	40	2 558
Lyhytaikaiset varaukset	2 510	8	40	2 558
Yhteensä	2 510	8	40	2 558
31.12.2023	2 827	52	103	2 982
Muutokset luokkien välillä	-240	0	240	0
1.1.2024	2 587	52	343	2 982
Varausten lisäykset	2 026	90	40	2 156
Käytetyt varaukset	-2 201	-57	-53	-2 311
Käyttämättömien varausten peruutukset	0	0	-165	-165
31.12.2024	2 412	85	165	2 662
Lyhytaikaiset varaukset	2 412	85	165	2 662
Yhteensä	2 412	118	165	2 662

Takuuvaraus

Hankkeiden takuuvaraukset määritellään kokemusperäisen tiedon perusteella vastuiden toteutumisesta. Vuoden 2025 lopussa takuuvarauksia oli 2 510 tuhatta euroa (2 412 tuhatta euroa 31.12.2024). Takuuvaraukset odotetaan käytettävän pääosin seuraavan kahden vuoden aikana.

Tappiolliset sopimukset

Tappiollisen pitkäaikaishankkeen ennakoitu myyntitulon ylittävä tappio on kirjattu täysimääräisenä.

24. Ostovelat ja muut velat 1 000 €	2025	2024
Ostovelat	21 553	21 261
Muut velat	9 385	8 617
Siirtovelat	12 125	12 700
Yhteensä	43 063	42 577

Ostovelat ovat korottomia ja ne maksetaan pääosin 14–31 päivän kuluessa.

Kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioiden. Konsernin luottoriskin hallintaprosessi on kuvattu liitteessä 18. Rahoitusriskien hallinta.

25. Vastuut ja vastuusitoumukset 1 000 €

Muut vuokrasopimukset – konserni vuokralle ottajana

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

Yhden vuoden kuluessa
1–5 vuoden kuluttua
Yli 5 vuoden kuluttua
Yhteensä
Taseen ulkopuoliset leasing- ja vuokravas

	2025	2024
Yhden vuoden kuluessa	227	143
1–5 vuoden kuluttua	160	144
Yli 5 vuoden kuluttua	97	-
Yhteensä	484	287

Takaukset	2025	2024
Työ- ja takuuaikaiset pankkitakaukset ja takausvakuutusvastuutsekä vuokratakaukset	50 792	48 242
Yhteensä	50 792	48 242

Taseen ulkopuoliset leasing- ja vuokravastuut sisältävät lyhytaikaisia sopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vastuut. Tuloslaskelmaan sisältyvistä vuokramenoista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 15.

Riita-asiat ja oikeudenkäynnit

Konsernin yhtiöillä on vireillä oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät normaaliin liiketoimintaan. Oikeudenkäyntien lopputulosta on vaikea ennustaa, mutta varaus perustuen parhaaseen arvioon lopputuloksesta on kirjattu niissä tapauksissa, joissa sen on katsottu olevan tarpeen. Konsernin johdon käsityksen mukaan oikeudenkäynneillä ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Takaukset

Konserni on antanut liiketoimintaansa liittyen työ- ja takuuaikaisia pankkitakauksia sekä työ- ja takuuaikaisia takausvakuutusvastuita ja vuokratakauksia.

26. Lähipiiritapahtumat

Tytäryritysten tiedot

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat tytäryhtiöt:

				Omistusosuus
Yhtiön nimi	Pääasiallinen toiminta	Kotimaa	2025	2024
Consti Talotekniikka Oy	Talotekniikka	Suomi	100 %	100 %
Consti Korjausrakentaminen Oy	Rakentaminen	Suomi	100 %	100 %
Sähkö-Huhta Oy	Talotekniikka	Suomi	100 %	100 %
EAM Consti Holding Oy		Suomi	0 %	0 %

1 000 €		Myynnit	Ostot	Saamiset	Velat
Konsernin johtoon kuuluvat henkilöt	2025	0	131	0	17
	2024	79	15	0	0

Ostot lähipiiriltä vuonna 2025 käsittävät konserniyhtiöiden ostamia ulkopuolisia palveluita, joista 114 tuhatta euroa kohdistuu kahden hallituksen jäsenen lähipiiriyhteisöiltä ostettuihin ulkopuolisiin palveluihin ja 11 tuhatta euroa kohdistuu johtoryhmän jäsenen lähipiiriyhteisöltä ostettuihin ulkopuolisiin palveluihin. Myynnit lähipiirille vuonna 2024 pitivät sisällään toimitusjohtajan konserniyhtiöiltä ostamia palveluita 19 tuhatta euroa sekä muiden johtoon kuuluvien konserniyhtiöiltä ostamia palveluita 36 tuhatta euroa ja muiden johtoon kuuluvien konserniyhtiöiltä ostamia aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä 24 tuhatta euroa. Ostot lähipiiriltä vuonna 2024 pitivät sisällään konserniyhtiöiden ostamia ulkopuolisia palveluita 15 tuhatta euroa hallituksen jäsenen lähipiiriin kuuluvalta yhtiöltä.

Lähipiiritapahtumiin liittyvät ehdot

Lähipiirin puolesta ei ole annettu takauksia tai vastuusitoumuksia.

Lainat lähipiirille

Lainoja lähipiirille ei ole.

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot	2025	2024
Esa Korkeela, toimitusjohtaja	460	440
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet
Petri Rignell, puheenjohtaja	59	59
Erkki Norvio	47	47
Anne Westersund	47	47
Johan Westermarck	47	47
Juhani Pitkäkoski	47	46
Katja Pussinen 3.4.2024 alkaen	47	36
Pekka Salokangas 3.4.2024 saakka	-	11
Yhteensä	294	291

Eläke ja eläkeikä

Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa. Toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu vuonna 2025 oli 49 tuhatta euroa (62 tuhatta euroa vuonna 2024).

Hallituksen jäsenet eivät ole Tyel-vakuutettuja kokouspalkkioistaan.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä	Ansaintajakso2025	Ansaintajakso2024	Ansaintajakso2023	Ansaintajakso2022	Ansaintajakso2021
Päätös järjestelmästä	28.2.2025	28.2.2024	2.3.2023	3.3.2022	2.3.2021
Myönnettyjen osakepalkkioidenenimmäismäärä, kpl	309 072	300 000	240 000	272 257	230 000
Osallistujien enimmäismäärä	76	80	75	75	70
Osakkeiden vapautuminen	2028	2027	2026	2025	2024
Suoritettu määrä osakkeita, kpl				51 372	18 980

27. Osakeperusteiset maksut

Hallitus teki kokouksessaan 4. huhtikuuta 2017 päätöksen järjestelystä Consti Oyj:n (Consti) osakkeiden hankkimisesta ja hallinnoimisesta Evli Awards Management Oy:n (EAM) kanssa kannustimiin liittyvän omien osakkeiden hankinnan rahoitusta koskevan osakeyhtiölain kohdan säännösten mukaisesti (OYL 13 luku 10§2). Järjestelyssä EAM perusti EAM CONSTI Holding Oy:n (Holding-yhtiö), joka hankkii Constin rahoittamana sopimuksen ehtojen mukaisesti osakkeita jaettavaksi henkilöstölle Constin osakepalkitsemisjärjestelyn ehtojen mukaisesti. Holding-yhtiön juridinen omistus on EAM:lla, mutta sopimuksen perusteella Consti tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä, kun taas EAM toimii agentin roolissa Holding-yhtiön kautta. Tämä sopimuksellisista piirteistä syntyvä määräysvalta johtaa siihen, että Holding-yhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä.

Yhteisöt, joilla on konserniin huomattava vaikutusvalta

Constilla ei ollut 31.12.2025 tai 31.12.2024 yhteisöjä, joilla olisi konserniin huomattava vaikutusvalta.

Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat johdon avainhenkilöt ja heidän läheiset perheenjäsenet sekä sellaiset konsernin ulkopuoliset yritykset, joiden toimintaan Consti-konsernissa johtavassa asemassa olevan henkilön voidaan odottaa vaikuttavan. Johdon avainhenkilöihin luetaan hallituksen jäsenet sekä johtoryhmä. Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet on esitetty alla olevassa taulukossa.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Consti Oyj:n hallitus päätti 10.11.2016 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän katsotaan kuuluvan IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin soveltamisalaan.

Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla tulospalkkiojärjestelmässä ansaittava tulospalkkio tai puolet siitä osakkeiksi. Osakkeiksi muutettu tulospalkkio kerrotaan ennen palkkion maksua hallituksen päättämällä palkkiokertoimella. Järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan osallistujille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.

Consti Oyj:n hallitus on vuosittain päättänyt jatkaa vuonna 2016 käynnistettyä konsernin avainhenkilöiden sitouttavaa osakepalkkiojärjestelmää koskemaan ansaintajaksoja 2018–2025. Ansaintajaksoja koskevat tarkemmat tiedot ovat nähtävissä alla olevassa taulukossa.

Ansaintajakson 2022 suoritus oli kokonaisuudessaan 936 tuhatta euroa, josta rahana maksettiin 405 tuhatta euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Consti siirsi keväällä 2025 kannustinjärjestelmän (2022) piiriin kuuluville 38 henkilölle 51 372 osaketta, josta toimitusjohtajalle 8 630 osaketta ja muille johtoryhmän jäsenille 7 651 osaketta.

Ansaintajakson 2021 suoritus oli kokonaisuudessaan 322 tuhatta euroa, josta rahana maksettiin 129 tuhatta euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Consti siirsi keväällä 2024 kannustinjärjestelmän (2021) piiriin kuuluville 31 henkilölle 18 980 osaketta, josta toimitusjohtajalle 0 osaketta ja muille johtoryhmän jäsenille 4 434 osaketta.

Osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä kirjattiin vuonna 2025 kulua 802 tuhatta euroa (938 tuhatta euroa vuonna 2024).

Yhteensä	2 362	2 729
Osakeperusteiset maksut	440	422
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 922	2 307
Johdon työsuhde-etuudet
1 000 €	2025	2024

Taulukossa esitetyt johdon työsuhde-etuuksiin liittyvät tapahtumat on kirjattu kuluksi tilikauden aikana.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

Optiojärjestely	2022	2020
Myöntämispäivä	22.6.2022	17.6.2020
Myönnettyjen optio-oikeuksien määrä, kpl	250 000	245 000
Merkintähinta, eur	9,65	6,65
Käypä arvo, eur	2,33	1,63
Osakehinta myöntämishetkellä, eur	9,16	6,72
Voimassaoloaika, vuotta	4	4
Merkintäaika	1.7.2025–30.6.2026	1.7.2023–30.6.2024
Toteutuneet osakemerkinnät, kpl	35 990	158 300
Yhtiölle palautuneet optio-oikeudet, kpl	64 500	86 700
Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 31.12.	149 510	-
Varastossa olevien optio-oikeuksien määrä 31.12.	-	-

28. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Consti julkaisi 29.1.2026 sijoittajauutisen, jossa kerrottiin, että Consti Oyj:n tytäryhtiö Consti Korjausrakentaminen Oy ("Consti") ja Senaatti-kiinteistöt ovat allekirjoittaneet Valtioneuvoston linnan korttelin rakennushankkeen kärkihankeallianssisopimuksen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 195 miljoonaa euroa.

Sopimus sisältää koko Valtioneuvoston linnan korttelin peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttamisen. Constin osuus hankkeesta sen toteutuessa sekä peruskorjauksen että laajennuksen osalta on yhteensä noin 171 miljoonaa euroa. Hankkeen peruskorjauksen osuus noin 112 miljoonaa euroa kirjataan Constin vuoden 2026 ensimmäisen kvartaalin tilauskantaan, ja laajennusosan osuus myöhemmin sen rakentamisen edellytysten täytyttyä. Rakennustyöt käynnistyvät elokuussa 2026 ja niiden on määrä valmistua vuoden 2030 aikana.

Optio-ohjelmat

Consti Oyj:n hallitus päätti 17.6.2020 ottaa käyttöön uuden avainhenkilöiden optio-ohjelman. Optio-oikeuksien 2020 antamiselle on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Consti Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannus tin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Optio-oikeuksia 2020 annetaan yhteensä enintään 245 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 245 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeudet anne taan vastikkeetta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävät osakkeet vastaavat yhteensä enintään 3 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä mahdollisten osakemerkintöjen jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita. Optio-oikeuksilla 2020 merkittävän osakkeen merkintähinta on 6,65 euroa per osake, mikä on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.5.–31.5.2020. Osakkeen merkintähinta alenee ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja/tai varo jenjaon määrällä. Optio-oikeuksilla 2020 merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.7.2023–30.6.2024. Hallitus päätti uudesta optio-oh jelmasta yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 6.4.2020 antaman valtuutuksen nojalla. Optio-oikeuksia 2020 jaetaan noin 20:lle hallituksen päättämälle johtoryhmän jäsenelle ja muulle avainhenkilölle.

Consti Oyj:n hallitus päätti 22.6.2022 ottaa käyttöön uuden avainhenkilöiden optio-ohjelman. Optio-oikeuksien 2022 antamiselle on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Consti Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvatta miseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Optio-oikeuksia 2022 annetaan yhteensä enintään 250 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 250 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optiooikeudet annetaan vastikkeetta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävät osakkeet vastaavat yhteensä enintään 3,1 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä mahdollisten osakemerkintöjen jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita. Optio-oikeuksilla 2022 merkittävän osakkeen merkintähinta on 9,65 euroa per osake, mikä on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keski kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.5–31.5.2022. Osakkeen merkintähinta alenee ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja/tai varojenjaon määrällä. Optio-oikeuksilla 2022 merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.7.2025–30.6.2026. Hallitus päätti uudesta optio-ohjelmasta yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 5.4.2022 antaman valtuutuksen nojalla. Optio-oikeuksia 2022 jaetaan noin 26:lle hal lituksen päättämälle johtoryhmän jäsenelle ja muulle avainhenkilölle.

Optio-ohjelmien kuluvaikutus vuonna 2025 on 44 tuhatta euroa (96 tuhatta euroa vuonna 2024).

Stadin ammatti- ja aikuisopisto

Helsingin Vallilassa sijaitsevan Stadin ammatti- ja aikuisopiston perusparannus ja muutostyöt keskittyivät erityisesti tekniseen ja opetustilojen tarpeiden parantamiseen. Perusparannuksen lisäksi tilat muutettiin vastaamaan hius- ja kauneudenhoitoalan opetustarpeita.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

€	Liite	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liikevaihto	1	2 345 853,55	2 142 214,41
Liiketoiminnan muut tuotot	2	961 156,46	863 183,23
Henkilöstökulut	3	-2 570 335,80	-2 356 686,92
Poistot	5	-140 941,94	-152 655,87
Liiketoiminnan muut kulut	4	-2 039 247,06	-2 199 899,55
Kulut yhteensä		-4 750 524,80	-4 709 242,34
Liiketulos		-1 443 514,79	-1 703 844,70
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-387 672,81	-429 609,21
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-1 831 187,60	-2 133 453,91
Tilinpäätössiirrot	7	9 007 351,31	9 544 439,66
Voitto (tappio) ennen veroja		7 176 163,71	7 410 985,75
Tuloverot	8	-1 491 796,31	-1 483 250,22
Tilikauden voitto (tappio)		5 684 367,40	5 927 735,53

EMOYHTIÖN TASE, FAS

Vastaavaa €	Liite	31.12.2025	31.12.2024
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9
Muut pitkävaikutteiset menot		157 669,52	165 270,67
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		157 669,52	165 270,67
Aineelliset hyödykkeet	9
Koneet ja kalusto		144 455,29	188 581,61
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		144 455,29	188 581,61
Sijoitukset	10
Osuudet saman konsernin yrityksissä		100 047 882,25	100 047 882,25
Muut osakkeet ja osuudet		254 000,00	254 000,00
Sijoitukset yhteensä		100 301 882,25	100 301 882,25
Pysyvät vastaavat yhteensä		100 604 007,06	100 655 734,53
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset	11
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		10 520 855,51	11 261 712,54
Muut saamiset		2 624,36	39 173,60
Siirtosaamiset		56 090,41	65 717,84
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		10 579 570,28	11 366 603,98
Rahat ja pankkisaamiset		17 848 917,19	12 176 210,27
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		28 428 487,47	23 542 814,25
VASTAAVAA		129 032 494,53	124 198 548,78

Vastattavaa €	Liite	31.12.2025	31.12.2024
OMA PÄÄOMA	12
Osakepääoma		80 000,00	80 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		29 831 598,11	29 554 822,11
Omat osakkeet		-204 012,80	-204 012,80
Edellisten tilikausien voitto (tappio)		30 366 927,45	29 978 478,82
Tilikauden voitto (tappio)		5 684 367,40	5 927 735,53
Oma pääoma yhteensä		65 758 880,16	65 337 023,66
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero		113 722,32	121 073,63
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä		113 722,32	121 073,63
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	13
Lainat rahoituslaitoksilta		7 000 000,00	9 000 000,00
Pitkäaikaiset osamaksuvelat		47 812,10	31 163,95
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		7 047 812,10	9 031 163,95
Lyhytaikainen vieras pääoma	13
Lainat rahoituslaitoksilta		2 000 000,00	2 000 000,00
Lyhytaikaiset osamaksuvelat		31 876,61	31 317,12
Ostovelat		177 758,51	221 501,01
Velat saman konsernin yrityksille		53 285 807,48	46 848 394,74
Muut velat		242 742,22	274 755,65
Siirtovelat		373 895,13	333 319,02
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		56 112 079,95	49 709 287,54
Vieras pääoma yhteensä		63 159 892,05	58 740 451,49
VASTATTAVAA		129 032 494,53	124 198 548,78

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS

Emoyhtiön rahoituslaskelma €		1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirrat
Tulos ennen veroja	7 176 160,16	7 410 985,75
Oikaisut
Poistot	140 941,94	152 655,87
Rahoitustuotot ja -kulut	387 672,81	429 609,21
Tilinpäätössiirrot	-9 007 351,31	-9 544 439,66
Muut oikaisut	321 050,34	-500 440,71
Käyttöpääoman muutos	-35 505,51	876,09
Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-1 017 031,57	-2 050 753,45
Rahoitustuotot ja -kulut (+/–)	-387 672,81	-429 609,21
Tilikauden verot	-1 483 250,19	-2 576 981,99
Liiketoiminnan nettorahavirta (A)	-2 887 954,57	-5 057 344,65
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	-116 600,29	-166 230,84
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit	63 000,00	57 000,00
Investointien nettorahavirta (B)	-53 600,29	-109 230,84
Rahoituksen rahavirrat
Osingonmaksu	-5 539 286,90	-5 524 195,70
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella	276 776,00	605 268,80
Saadut konserniavustukset	9 500 000,00	12 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen nostot	10 000 000,00	0,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-12 000 000,00	-2 000 000,00
Muiden korollisten velkojen muutos	6 376 772,68	-6 768 842,30
Rahoituksen nettorahavirta (C)	8 614 261,78	-1 687 769,20
Rahavarojen muutos (A+B+C)	5 672 706,92	-6 854 344,69
Rahavarat tilikauden alussa	12 176 210,27	19 030 554,96
Rahavarat tilikauden lopussa	17 848 917,19	12 176 210,27

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS

Rakennukset ja rakennelmat	20 vuotta
Koneet ja kalusto	3–5 vuotta
Ajoneuvot	3–5 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–5 vuotta
Aineettomat oikeudet	3–5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	5 vuotta

3. Henkilöstöä ja toimielimien jäseniä koskevat tiedot € 2025 2024

1. Liikevaihto €	2025	2024
Tuotot palveluista	2 345 853,55	2 142 214,41
Yhteensä	2 345 853,55	2 142 214,41
2. Liiketoiminnan muut tuotot €	2025	2024
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	35 614,18	0,00
Muut tuotot	925 541,86	863 182,90
Yhteensä	961 156,04	863 182,90
3. Henkilöstöä ja toimielimien jäseniä koskevat tiedot €	2025	2024
Palkat ja palkkiot	2 237 375,92	1 985 094,45
Eläkekulut	300 786,18	355 248,68
Muut henkilösivukulut	32 173,70	16 343,79
Yhteensä	2 570 335,80	2 356 686,92
Henkilöstön määrä tilikauden aikana keskimäärin	14	13
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja	459 540,51	440 485,10
Hallituksen jäsenet	294 000,00	290 500,00
Yhteensä	753 540,51	730 985,10
4. Liiketoiminnan muut kulut €	2025	2024

Tilintarkastajan palkkiot

4. Liiketoiminnan muut kulut €	2025	2024
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot (EY)	-	31 952,00
Tilintarkastuspalkkiot (KPMG)	66 695,78	43 107,00
Kestävyysraportointi (KPMG)	35 000,40	29 900,80
Muut palvelut (KPMG)	6 550,00	962,00
Muut palvelut (EY)	-	8 888,00
Yhteensä	108 246,18	114 809,80

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Consti Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta 1.1.–31.12.2025.

Ulkomaan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Emoyhtiön tuotot koostuvat emon tytäryhtiöille suorittamista palveluista. Tuotot kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettyinä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoonsa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankintamenoonsa.

Suunnitelman mukaiset poistoajat eri hyödykeryhmille

Eläketurva

Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutuyhtiössä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.

Saamisten ja -velkojen arvostusperiaatteet

Saamisiin merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Velat on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä korkeampaan vertailuperusteiseen arvoon.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirtoihin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset sekä poistoeron muutos.

Verot

Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tilikauden tuloslaskelman tuloveroihin. Laskennallisia veroja ei ole kirjattu.

5. Poistot ja arvonalennukset €	2025	2024
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat oikeudet	0,00	0,00
Muut pitkävaikutteiset menot	55 143,65	59 129,60
Koneet ja kalusto	85 798,29	93 526,27
Yhteensä	140 941,94	152 655,87

6. Rahoitustuotot ja -kulut €	2025	2024
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot muilta	140 917,31	347 738,59
Yhteensä	140 917,31	347 738,59
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut konserniyhtiöille	83 278,11	90 776,47
Korkokulut muille	401 949,75	678 696,93
Muut rahoituskulut	43 362,26	7 874,40
Yhteensä	528 590,12	777 347,80
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-387 672,81	-429 609,21

7. Tilinpäätössiirrot €	2025	2024
Saadut konserniavustukset	9 000 000,00	9 500 000,00
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)	7 351,31	44 439,66
Yhteensä	9 007 351,31	9 544 439,66

8. Tuloverot €	2025	2024
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	1 491 796,31	1 483 250,22

Osuudet konserniyhtiöissä
Muut osakkeet ja osuudet

10. Sijoitukset €	2025	2024
Osuudet konserniyhtiöissä
Hankintameno 1.1.		100 047 882,25 100 047 882,25
Hankintameno 31.12.		100 047 882,25 100 047 882,25
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	254 000,00	254 000,00
Hankintameno 31.12.	254 000,00	254 000,00
Sijoitukset yhteensä		100 301 882,25 100 301 882,25

AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET
Muut pitkävaikutteiset menot
Koneet ja kalusto

9. Pysyvien vastaavien muutokset €	2025	2024
AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET
Muut pitkävaikutteiset menot
Kirjanpitoarvo 1.1.	165 270,67	86 639,51
Lisäykset tilikaudella	47 542,50	137 760,76
Tilikauden poistot	-55 143,65	-59 129,60
Kirjanpitoarvo 31.12.	157 669,52	165 270,67
Koneet ja kalusto
Kirjanpitoarvo 1.1.	188 581,61	311 513,89
Lisäykset tilikaudella	69 057,79	28 470,08
Vähennykset tilikaudella	-27 385,82	-57 876,09
Tilikauden poistot	-85 798,29	-93 526,27
Kirjanpitoarvo 31.12.	144 455,29	188 581,61

Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Siirtosaamisten olennaiset erät, ulkoiset

11. Saamiset €	2025	2024
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	1 211 855,51	1 387 586,00
Muut saamiset	309 000,00	374 126,63
Konserniavustussaamiset	9 000 000,00	9 500 000,00
Yhteensä	10 520 855,51	11 261 712,54
Siirtosaamisten olennaiset erät, ulkoiset
Menoennakot	10 024,18	8 508,92
Muut erät	46 066,23	57 208,92
Yhteensä	56 090,41	65 717,84

12. Oma pääoma €	2025	2024
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	80 000,00	80 000,00
Osakepääoma 31.12.	80 000,00	80 000,00
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	29 554 822,11	28 949 553,31
Lisäykset	276 776,00	605 268,80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	29 831 598,11	29 554 822,11
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	35 702 201,55	35 298 661,72
Omien osakkeiden luovutus	-	-
Osingonjako	-5 539 286,90	-5 524 195,70
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	30 162 914,65	29 774 466,02
Tilikauden tulos	5 684 367,40	5 927 735,53
Vapaa oma pääoma yhteensä 31.12.	65 678 880,16	65 257 023,66
Oma pääoma yhteensä 31.12.	65 758 880,16	65 337 023,66
Voitonjakokelpoiset varat 31.12.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	29 831 598,11	29 554 822,11
Voitto edellisiltä tilikausilta	30 162 914,65	29 774 466,02
Tilikauden tulos	5 684 367,40	5 927 735,53
Omasta pääomasta voitonjakokelpoisia varoja	65 678 880,16	65 257 023,66

Consti Oyj:n omat osakkeet

Emoyhtiöllä on omia osakkeita seuraavasti

Määrä, kpl	Osuus osakepääomasta	Osuus äänistä
103 300	1,3 %	1,3 %

	Pitkäaikainen vieras pääoma
	Velat muille
	Lyhytaikainen vieras pääoma
	Velat saman konsernin yhtiöille
	Velat muille
	Siirtovelkojen olennaiset erät
Ulkoiset

13. Pitkä- ja lyhytaikainen vieras pääoma €	2025	2024
Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta	7 000 000,00	9 000 000,00
Pitkäaikaiset osamaksuvelat	47 812,10	31 163,95
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	7 047 812,10	9 031 163,95
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yhtiöille
Ostovelat	155 550,12	77 699,00
Konsernipankkitilit	53 130 257,36	46 770 695,74
Velat muille
Ostovelat	177 758,51	221 501,01
Lyhytaikaiset osamaksuvelat	31 876,61	31 317,12
Lainat rahoituslaitoksilta	2 000 000,00	2 000 000,00
Siirtovelat	373 895,13	333 319,02
Muut velat	242 742,22	274 755,65
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	56 112 079,95	49 709 287,54
Siirtovelkojen olennaiset erät
Ulkoiset
Henkilöstöjaksotukset	251 573,80	248 587,09
Korkojaksotus	6 204,00	9 873,11
Verojaksotus	28 796,41	20 250,27
Muut jaksotukset	87 320,92	54 608,55
	373 895,13	333 319,02

Vuokravastuut
Muut vastuut
Takaukset

14. Vastuusitoumukset €	2025	2024
Vuokravastuut
Yhden vuoden kuluessa maksettavat	655 440,73	952 171,51
Myöhempinä vuosina maksettavat	657 291,67	389 485,96
Yhteensä	1 312 732,40	1 341 657,47
Muut vastuut
Tililuotto, käytössä oleva määrä	0,00	0,00
Tililuotto, nostamatta oleva määrä	8 000 000,00	5 000 000,00
Yhteensä	8 000 000,00	5 000 000,00
Takaukset
Vuokratakaukset	403 459,99	325 000,00
Saman konsernin yritysten puolesta	50 388 911,93	47 917 153,51

15. Johdon palkat ja palkkiot

Hallituksen palkitseminen vuonna 2025

€	Hallituspalkkio v. 2025	Hallituspalkkio v. 2024
Petri Rignell *	59 000	58 500
Erkki Norvio *	47 000	46 500
Anne Westersund	47 000	46 500
Johan Westermarck	47 000	46 500
Juhani Pitkäkoski *	47 000	46 000
Katja Pussinen 1)	47 000	35 500
Pekka Salokangas 2)	-	11 000

1. Katja Pussinen on ollut hallituksen jäsen 3.4.2024 lähtien

2. Pekka Salokangas on ollut hallituksen jäsen 3.4.2024 saakka

* Nimitys ja palkitsemisvaliokunnan jäsen, yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti valiokuntatyöstä ei maksettu erillistä palkkiota.

Palkitsemisperiaatteet

Constin palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on palkita hyvät suoritukset, lisätä henkilöstön motivaatiota sekä sitouttaa johto ja muu henkilöstö yhtiön tavoitteisiin. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen perustana on kiinteä kuukausipalkka, minkä lisäksi he kuuluvat muiden vakituisten toimihenkilöiden tavoin tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Constin hallitus päätti tilikauden 2016 aikana uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille koskien ansaintajaksoa 2016 ja 2017. Päätös osakepohjaisen kannustinjärjestelmän jatkamisesta koskemaan ansaintajaksoja 2018–2025 on tehty tämän jälkeen vuosittain. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.

Hallitus

Consti Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkiot sekä kulujen korvausperusteet vuosittain. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee Constin yhtiökokoukselle tehtävän ehdotuksen yhtiön hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista. Valiokunta valmistelee konsernin palkitsemisperiaatteet ja lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmat sekä seuraa niiden toteumia ja toimivuutta.

Vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa 3.4.2025 päätettiin, että hallitukselle maksetaan vuosipalkkiot seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 54 000 euroa ja hallituksen jäsenille 42 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan 500 euron kokouskohtainen palkkio hallituksen kokouksista. Hallituksen jäsenten hallituksen kokouksiin osallistumisesta aiheutuneet matkakustannukset päätettiin korvata laskun mukaan. Valiokuntatyöskentelystä ei makseta erillistä palkkiota.

Ehdotus vuoden 2026 palkkioiksi

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille, jotka valitaan vuoden 2026 varsinaiseen yhtiökokoukseen kestävälle toimikaudelle, maksetaan vuosipalkkiot seuraavasti:

puheenjohtaja	4 500 €/kk (54 000 €/v)
jäsen	3 500 €/kk (42 000 €/v)

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouskohtainen palkkio hallituksen kokouksista ja että nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tai muun erikseen perustettavan valiokunnan puheenjohtajaksi tai jäseneksi valittavalle hallituksen jäsenelle suoritetaan 1 500 euron ylimääräinen vuosipalkkio.

Lyhyen aikavälin palkitseminen – tulospalkkiojärjestelmä

Palkitsemisen perustana Consti Oyj:ssä on kiinteä peruspalkka, minkä lisäksi konsernin johto ja suurin osa toimihenkilöistä kuuluu tulospalkkio järjestelmän piiriin. Konsernissa on käytössä yhtiön hallituksen määrittelemä tulospalkkiojärjestelmä, jonka tarkoituksena on tukea yhtiön strategiaa ja palkita sen toteuttamisesta sekä samalla tarjota henkilöstölle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Tulospalkkiojärjestelmän periaatteet, ehdot, ansaintakriteerit, tuottotasotavoitteiden ylä- ja alarajat sekä järjestelmän piiriin kuuluvat vahvistetaan hallituksessa vuosittain.

Pitkän aikavälin palkitseminen

Consti Oyj:n hallitus päätti 10.11.2016 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla tulospalkkiojärjestelmässä ansaittava tulospalkkio tai puolet siitä osakkeiksi. Osakkeiksi muutettu tulospalkkio kerrotaan ennen palkkion maksua hallituksen päättämällä palkkiokertoimella. Järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan osallistujille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.

Consti Oyj:n hallitus on vuosittain päättänyt jatkaa vuonna 2016 käynnistettyä konsernin avainhenkilöiden sitouttavaa osakepalkkiojärjestelmää koskemaan ansaintajaksoja 2018–2025. Ansaintajaksoja koskevat tarkemmat tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28.

Consti Oyj:n hallitus päätti 17.6.2020 ottaa käyttöön uuden avainhenkilöiden optio-ohjelman. Optio-oikeuksien 2020 antamiselle on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Consti Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Optio-oikeuksia 2020 annetaan yhteensä enintään 245 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 245 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optiooikeudet annetaan vastikkeetta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävät osakkeet vastaavat yhteensä enintään 3 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä mahdollisten osakemerkintöjen jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita. Optiooikeuksilla 2020 merkittävän osakkeen merkintähinta on 6,65 euroa per osake, mikä on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.5.–31.5.2020. Osakkeen merkintähinta alenee ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja/ tai varojenjaon määrällä. Optio-oikeuksilla 2020 merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.7.2023–30.6.2024. Hallitus päätti uudesta

optio-ohjelmasta yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 6.4.2020 antaman valtuutuksen nojalla. Optio-oikeuksia 2020 jaetaan noin 20:lle hallituksen päättämälle johtoryhmän jäsenelle ja muulle avainhenkilölle. Optio-oikeuksien 2020 perusteella toteutuneet osakemerkinnät olivat yhteensä 39 000 kpl vuonna 2023 ja 119 300 kpl vuonna 2024.

Consti Oyj:n hallitus päätti 22.6.2022 ottaa käyttöön uuden avainhenkilöiden optio-ohjelman. Optio-oikeuksien 2022 antamiselle on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Consti Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Optio-oikeuksia 2022 annetaan yhteensä enintään 250 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 250 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optiooikeudet annetaan vastikkeetta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävät osakkeet vastaavat yhteensä enintään 3,1 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä mahdollisten osakemerkintöjen jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita. Optio-oikeuksilla 2022 merkittävän osakkeen merkintähinta on 9,65 euroa per osake, mikä on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.5.–31.5.2022. Osakkeen merkintähinta alenee ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja/tai varojenjaon määrällä. Optio-oikeuksilla 2022 merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.7.2025–30.6.2026. Hallitus päätti uudesta optio-ohjelmasta yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 5.4.2022 antaman valtuutuksen nojalla. Optio-oikeuksia 2022 jaetaan noin 26:lle hallituksen päättämälle johtoryhmän jäsenelle ja muulle avainhenkilölle. Optio-oikeuksien 2022 perusteella toteutuneet osakemerkinnät olivat yhteensä 35 990 kpl vuonna 2025.

Konsernin toimitusjohtajan palkitseminen

Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja hänelle maksettavista muista korvauksista vuosittain. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajasta ja hänen palvelussuhteensa ehdoista.

Toimitusjohtaja saa kuukausittain maksettavaa kiinteää kuukausipalkkaa sekä vuosittain tulokseen ja toimitusjohtajan henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa muuttuvaa tulospalkkiota yhtiön määrittelemän tuloskortin mukaisesti. Tulospalkkion osuus voi olla korkeintaan 60 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Toimitusjohtajan palkitsemista voidaan tarkistaa vuosittain. Yhtiön toimitusjohtaja Esa Korkeelalle maksettiin vuonna 2025 palkkaa 460 tuhatta euroa. Lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu yhtiön maksamaan lisäeläkevakuutukseen.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Erokorvaus vastaa irtisanomista edeltäneen kuuden kuukauden bruttopalkkaa, minkä lisäksi toimitusjohtaja on yhtiön tai toimitusjohtajan irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen oikeutettu häntä koskevan kilpailukiellon voimassaolon ajalta korvaukseen, joka vastaa enimmillään kuuden kuukauden bruttopalkkaa ja jonka määrää laskettaessa ei muuttuvia palkanosia, provisioita eikä bonuksia katsota palkaksi. Toimitusjohtajasopimuksen päättyessä sopimuksen purkamisen johdosta yhtiön olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella toimitusjohtajalla on oikeus kyseessä olevan tilikauden tulospalkkioon suhteutettuna aikaan jona toimitusjohtaja on tilikaudella ollut yhtiön palveluksessa.

Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän lisäeläkevakuutus

Toimitusjohtaja ja osa johtoryhmästä kuuluvat ylimmän johdon lisäeläkevakuutuksen piiriin. Lisäeläkevakuutus on maksuperusteinen, joten yhtiölle ei voi aiheutua eläkkeestä lisävastuita jo maksetun vakuutusmaksun lisäksi. Jos vakuutettujen toimisuhde yhtiöön päättyy ennen sopimuksen mukaista eläkeikää, vakuutetuilla on oikeus eläkesäästöjä vastaaviin turviin.

Johtoryhmä

Johtoryhmän palkitsemisperusteista päättää hallitus. Johtoryhmän jäsenet saavat kuukausittain maksettavaa kiinteää kuukausipalkkaa sekä vuosittain tulokseen perustuvaa muuttuvaa tulospalkkiota yhtiön määrittelemän tulosohjelman ja kunkin henkilökohtaisen tuloskortin mukaisesti. Johtoryhmään kuuluvien henkilöiden palkitsemista voidaan tarkistaa vuosittain. Valiokunta valmistelee tarpeen mukaan myös muun ylimmän johdon nimitys- ja palkitsemisasiat ennen hallituksen käsittelyä.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

	Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat
30 162 914,65	Vahvistamme, että:
35 847 282,05
29 831 598,11
65 678 880,16	riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja
	raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
5 701 865,04
	5 684 367,40

Jätetään jakokelpoisiin varoihin 59 977 015,12

Ehdotettu osinko on 84 prosenttia konsernin tilikauden voitosta. Hallitus esittää, että osinko maksetaan kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä, 0,36 euroa osakkeelta, maksetaan huhtikuussa 2026 ja toinen erä, 0,36 euroa osakkeelta, maksetaan marraskuussa 2026.

* Maksettavan osingon yhteismäärä on laskettu 31.12.2025 tilanteen mukaan, omien osakkeiden määrä kuvattu Liitteessä 22. Oma pääoma

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Helsingissä 5. helmikuuta 2026

Rignell Petri Norvio Erkki Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen

Pitkäkoski Juhani Pussinen Katja Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Westermarck Johan Westersund Anne Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Korkeela Esa Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 5. helmikuuta 2026

KPMG Oy Ab Tilintarkastusyhteisö

Koila Turo KHT

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Vahvistamme, että:

• EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu

konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta • toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä

• riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja
• raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

• toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Consti Oyj:n (y-tunnus 2203605-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

• Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
• koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8. Liiketoiminnan muut kulut.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTUSKERTOMUS TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski

siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy,

meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 3.4.2024 alkaen yhtäjaksoisesti kahden tilikauden ajan.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 5. helmikuuta 2026

KPMG OY AB Tilintarkastusyhteisö

Turo Koila KHT

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon arvostus – liitetiedot 1. Tilinpäätöksen olennaiset laadintaperiaatteet – Liikearvo, 14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo ja 16. Liikearvon arvonalentumistestaus

• Liikearvo 49 milj. euroa muodostaa merkittävän osan, 42 %, konsernitaseen loppusummasta.

• Liikearvon arvonalentumistesti edellyttää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevien rahavirtojen määrittämistä. Kerrytettävissä olevien rahavirtojen määrittäminen edellyttää johdon arvioita ja harkintaa tulevia kassavirtoja ja näiden kassavirtojen diskonttaamisessa käytettäviä diskonttauskorkoja koskien.

• Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta silloin kun arvonalentumisesta on viitteitä, tai vähintään vuosittain. Arvonalentumistestaus tehdään vertaamalla omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Johto arvioi omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttämällä diskontattujen rahavirtojen mallia. Testauksen perustana oleviin kassavirtaennusteisiin liittyy merkittävä määrä johdon arvioita koskien erityisesti liikevaihdon kasvua, kannattavuutta ja diskonttauskorkoa.

• Tasearvon merkittävyydestä ja ennusteisiin liittyvästä merkittävästä johdon harkinnasta johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

• Liikevaihdon tuloutus koostuu pääsääntöisesti projektisopimusten mukaisten tavaroiden ja palveluiden luovuttamisesta asiakkaille. Vuonna 2025 noin 95 % 336 miljoonan euron liikevaihdosta muodostui projektitoimituksista.

• Projektien tuloutus tapahtuu suoritevelvoitteen täyttämisasteen (projektin valmiusaste) mukaisesti. Valmistusaste määritetään toteutuneiden kustannusten suhteellisena osuutena johdon arvioimista kokonaiskustannuksista. Mahdolliset virheelliset kustannusennusteet johtaisivat määrältään väärän suuruiseen tuloutukseen.

• Mahdolliset virheelliset kustannusennusteet johtaisivat määrältään väärän suuruiseen tuloutukseen.

• Johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta johtuen liikevaihdon raportointiin sisältyy riski virheellisestä tuloutusajankohdasta tai -määrästä.

• Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutus- ja laskentakäytäntöjä suhteessa IFRS-standardien määrittelemiin periaatteisiin.

• Olemme testanneet keskeisten myynnin raportoinnin oikeellisuutta ja ajoitusta varmistavien sisäisten kontrollien toimivuutta.

• Valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien projektin kokonaistuottoarvioita on verrattu asiakassopimuksiin. Tämän lisäksi olemme analysoineet ennustettuja ja toteutuneita projektikustannuksia sekä projektikatteita. Olemme myös käyneet läpi kustannusennusteiden ja valmiusasteiden päivitysprosessia ja arvioineet sen asianmukaisuutta.

• Lisäksi olemme suorittaneet myynnin oikeellisuuteen sekä myynnin tuloutusajankohtaan liittyviä aineistotarkastustoimenpiteitä sekä arvioineet liikevaihtoa koskevien liitetietojen esittämistä tilinpäätöksessä.

• Olemme arvioineet kriittisesti niitä johdon perusteita ja oletuksia, joiden mukaan tulevien vuosien rahavirtaennusteet on laadittu.

• Olemme arvioineet myös aikaisempien tilikausien rahavirtaennusteita suhteessa toteutuneisiin rahavirtoihin.

• Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet diskonttokoron asianmukaisuutta, laskelmien teknistä oikeellisuutta sekä käytettäviä oletuksia suhteessa markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.

• Lisäksi olemme arvioineet liikearvon testaukseen liittyvien liitetietojen asianmukaista esittämistä tilinpäätöksessä.

Projektitoimitusten liikevaihdon tuloutus – liitetiedot 1. Tilinpäätöksen olennaiset laadintaperiaatteet – Tuloutusperiaatteet ja 4. Myyntituotot asiakassopimuksista

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Consti Oyj:n (y-tunnus 2203605-5) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• 1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
• 1. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Consti Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konserni kestävyys tarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Consti Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
• siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja

KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS CONSTI OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI CONSTI OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ CONSTI OYJ:N HALLITUKSELLE

kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme Consti Oyj:n johtoa sekä konsernin kestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä.
• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yhtiön ja konsernin suorittaman prosessin toteuttamista sekä kaksoisolennaisuusarvioinnista annettuja tietoja suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.
• Hankimme haastatteluilla käsityksen kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyvistä konsernin keskeisistä prosesseista, kontrolleista ja tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme konsernin kestävyysraportissa esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin konsernin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
• Perehdyimme konsernin laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernin kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
• Suoritimme toimipaikkavierailun valitulla toimipaikalla.
• Arvioimme konsernin kestävyysraportin olennaisia kestävyysseikkoja koskevien tietojen esittämistä suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö ja konserni on määritellyt taksonomiakelpoiset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 5. helmikuuta 2026

KPMG OY AB Kestävyystarkastusyhteisö

Turo Koila

KRT

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Consti Oyj:n (y-tunnus 2203605-5) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700JMXCC11CRJCS71-2025-12-31-1-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi¬antostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Consti Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700JMXCC11CRJCS71-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Consti Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 5.2.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 10. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB Tilintarkastusyhteisö

Turo Koila KHT

CONSTI OYJ KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS CONSTI OYJ RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI CONSTI OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Consti Oyj (Consti) on Suomessa rekisteröity julkinen osakeyhtiö, joka on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä (Helsingin Pörssi). Constin hallinto ja johtaminen perustuvat Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperi markkinalakeihin, yhtiön yhtiöjärjestykseen ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöihin ja ohjeisiin. Consti noudattaa Suomen listayhtiöiden hallin nointikoodia (www.cgfinland.fi).

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena ja julkistettu yhdessä tilinpäätöksen, hallituksen toimin takertomuksen ja toimielinten palkitsemisraportin kanssa. Selvitys on nähtävillä yhtiön verkkosivuilla www.consti.fi > Sijoittajat > Hallinto.

Consti Oyj:n hallitus on käsitellyt selvityksen kokouksessaan 5.2.2026, ja yhtiön tilintarkastaja on tarkastanut, että selvityksen sisäi sen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

1 HALLITUS

Hallituksen tehtävät

Hallitus vahvistaa Constin strategian ja seuraa sen toteuttamista. Osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa yhtiötä. Constin hallitus on laatinut kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään sen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet.

Constin hallitukseen kuuluu kolmesta yhdeksään jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden. Ehdotuksen yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoksi valmistelee hallituksen nimitys- ja palkit semisvaliokunta, jonka hallitus asettaa vuosittain.

Hallitus

• määrittelee yhtiön osinkopolitiikan
• päättää lahjoituksista osakeyhtiölain puitteissa
• määrittelee riskienhallintajärjestelmän ja sisäisen valvonnan
• toimintaperiaatteet • käsittelee ja hyväksyy osavuosikatsaukset, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
• vahvistaa itselleen työjärjestyksen
• vahvistaa yhtiön toimintatavan ja sitä ohjaavat periaatteet ja ohjeet sekä seuraa niiden toteutumista
• hyväksyy yhtiön strategian ja siihen liittyvät kestävyystavoitteet ja seuraa niiden toteutumista
• hyväksyy strategian pohjalta vuosittain toimintasuunnitelman ja budjetin ja valvoo niiden toteutumista
• asettaa vuosittain toimitusjohtajalle henkilökohtaiset tavoitteet ja arvioi niiden toteutumista sekä hyväksyy johtoryhmän jäsenten tavoitteet ja arvioi näiden toteutumista
• vahvistaa konsernin organisaatiorakenteen
• nimittää ja vapauttaa tehtävistään toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenet sekä päättää heidän toimi- ja työehdoistaan ja kannustusjärjestelmistään
• tekee tarvittaessa esityksiä yhtiökokoukselle johdon ja henkilöstön palkkiojärjestelmistä
• seuraa johdon seuraajakysymyksiä
• käsittelee muut asiat, jotka hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja ovat esittäneet esityslistalle. Myös hallituksen jäsenillä on oikeus saattaa haluamansa asia hallituksen käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä puheenjohtajalle.

Hallituksen kokoonpano

Consti Oyj:n hallituksen valitsee varsinainen yhtiökokous vuosittain toimikaudeksi, joka päättyy seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Ehdotuksen yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoksi valmistelee hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Nimitys- ja palkitsemisva liokunta käsittelee myös yhtiön monimuotoisuusperiaatteet.

Hallituksen kokoonpanossa otetaan huomioon yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe. Hallintokoodin mukaan hallituksen jäsenillä tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdol lisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Jäsenten lukumää rän ja kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Hallintokoodin suosituksen mukaan naisten ja miesten on oltava hallituksessa tasapuolisesti edustettuna.

Hallituksen monimuotoisuus muotoutuu Constissa liiketoiminta strategian ja tulevaisuuden tarpeiden mukaan. Monimuotoisuuden kriteereitä ovat jäsenten kokemus yhtiön strategisilta toimialoilta ja niistä kulttuureista, joissa yhtiö toimii, sekä koulutus, ikä ja sukupuoli.

Hallituksen monimuotoisuus toteutuu seuraavalla tavoin. Constin hallituksen jäsenillä on vuosien kokemus operatiivisten tai luottamus tehtävien kautta yhtiön toimialaa koskevasta liiketoiminnasta. Heillä on monipuolinen koulutustausta ja kokemusta johtotehtävistä eri toi mialoilta. Naisten ja miesten edustus hallituksessa toteutuu tasapuo lisesti hallinnointikoodin tarkoittamalla tavalla. Consti Oyj:n halli tuksessa oli vuoden 2025 lopussa kuusi jäsentä. Heistä kaksi, eli 33,3 prosenttia, oli naisia ja neljä, eli 66,6 prosenttia, oli miehiä. Hallituksen jäsenten ikä on 50–80 vuoden välillä.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tulee ottaa huomioon hal linnointikoodin vaatimusten lisäksi yhtiön monimuotoisuus kriteerit tunnistaessaan ja ehdottaessaan jäseniä hallitukseen. Monimuotoisuuskriteerien kautta pyritään varmistamaan, että hal lituksen osaaminen, tausta ja henkilökohtaiset ominaisuudet koko naisuutena vastaavat yhtiön nykyisen ja tulevan toiminnan tarpeita.

Hallituksen jäsenet 31.12.2025

Consti Oyj:n hallituksen muodostivat 31.12.2025 Petri Rignell (puheenjohtaja), Erkki Norvio, Anne Westersund, Johan Westermarck, Juhani Pitkäkoski ja Katja Pussinen. Kaikki hallituksen jäsenet valittiin varsinaisessa yhtiökokouksessa 3.4.2025.

Hallitus piti vuoden 2025 aikana 10 kokousta, ja jäsenten läsnä oloprosentti oli 100,0 % kaikkien jäsenten osalta.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella on nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus valitsee kes kuudestaan vuosittain vähintään kolme valiokunnan jäsentä ja yhden heistä puheenjohtajaksi sekä vahvistaa valiokunnan työjärjestyksen. Valiokunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolme ker taa vuodessa.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan se toimii valmistelevana elimenä, jonka käsittelemät asiat tuodaan hallituksen päätettäviksi. Se valmistelee Constin yhtiökokoukselle tehtävän ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista, tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajasta ja hänen palvelussuhteensa ehdoista ja valmistelee tarpeen mukaan muun ylimmän johdon nimi tys- ja palkitsemisasiat ennen hallituksen käsittelyä. Valiokunta valmis telee konsernin palkitsemisperiaatteet sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmat ja seuraa niiden toteumia ja toimivuutta. Valiokunta valmistelee myös konsernin monimuotoisuuspolitiikan.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Valiokuntaan kuuluivat vuonna 2025 Erkki Norvio (puheenjohtaja), Petri Rignell ja Juhani Pitkäkoski, ja se kokoontui kolme kertaa. Kaikki jäsenet osallistuivat kokouksiin.

Hallitus on katsonut, että konsernin liiketoiminnan laajuus ei edellytä erillisen tarkastusvaliokunnan perustamista, vaan hallitus huolehtii sen tehtävistä. Tässä ominaisuudessa hallitus tapaa ulkoisen tilintarkastajan vähintään kerran vuodessa ilman yhtiön palveluksessa olevan johdon läsnäoloa. Hallituksen tehtäviin tarkastusvaliokunnan ominaisuudessa kuuluu mm. yhtiön tilinpäätöksen, puolivuosikatsauksen ja osavuosikatsausten läpikäyminen, sisäisen valvontajärjestelmän seuranta sekä sisäinen ja ulkoinen tarkastus.

2 TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus nimittää Constin toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista, jotka on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtaja vastaa hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteuttamisesta. Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito on järjestetty luotettavasti. Hallitus arvioi toimitusjohtajan työtä ja hänelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Constin toimitusjohtajana toimi vuonna 2025 Esa Korkeela. Esa Korkeela on syntynyt vuonna 1972 ja koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja MBA. Hän on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 2009 konsernin talousjohtajana ja vt. toimitusjohtajana 9–12/2017. Toimitusjohtaja omisti tilikauden päättyessä Euroclear Oy:n ylläpitämän omistajarekisterin mukaan 486 561 Consti Oyj:n osaketta, mikä vastaa 6,04 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.

3 JOHTORYHMÄ

Toimitusjohtajan tukena toimiva johtoryhmä vastaa konsernin ja liiketoiminnan kehittämisestä ja operatiivisesta toiminnasta hallituksen ja toimitusjohtajan antamien tavoitteiden mukaisesti. Johtoryhmä määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ja tarvittaessa useamminkin ja keskittyy konsernin ja liiketoiminnan strategisiin kysymyksiin. Asialistalla on säännöllisesti taloudelliseen kehitykseen, hallintoon, yritysvastuuseen ja kehitysprojekteihin liittyviä kysymyksiä ja katsauksia. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

4 TILINTARKASTUS

Lakisääteinen tilintarkastus sisältää tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen.

Varsinainen yhtiökokous 3.4.2025 valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n, joka on nimennyt KHT Turo Koilan yhtiön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Varsinainen yhtiökokous 3.4.2025 päätti, että KPMG Oy Ab toimii osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain (1252/2023) siirtymäsäännöksen mukaisesti myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2025 ja päävastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana toimii KHT, kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Turo Koila. Vuonna 2025 tilintarkastuksesta maksettiin yhteensä 131 tuhatta euroa (128 tuhatta euroa KPMG Oy Ab:lle ja 4 tuhatta euroa Truedot Tilintarkastus Oy:lle) ja kestävyysraportoinnin varmennuksesta maksettiin 35 tuhatta euroa KPMG Oy Ab:lle. Lisäksi tilintarkastajalle maksettiin muista palveluista yhteensä 7 tuhatta euroa KPMG Oy Ab:lle.

KPMG Oy Ab on toiminut Constin tilintarkastajana vuodesta 2024 lähtien. KHT Turo Koila on toiminut tilintarkastusyhteisön nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana vuodesta 2024 lähtien.

5 TALOUDELLISEN RAPORTOINTI-PROSESSIN VALVONTA

Consti laatii taloudellisen raportointinsa kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien, arvopaperimarkkinalain, Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti noudattaen samalla Finanssivalvonnan standardeja ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä. Yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet, ohjeet, käytännöt ja vastuualueet on suunniteltu varmentamaan, että yhtiön taloudellinen raportointi on luotettavaa ja että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien, määräysten ja yhtiön toimintaperiaatteiden mukaan.

Taloudellisen tiedon julkaisemista ja ulkoista viestintää koskevat ohjeet sisältyvät hallituksen hyväksymään yhtiön tiedonanto-ohjesääntöön (Disclosure Policy), jonka pääperiaatteet ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla (www.consti.fi > Sijoittajat > Hallinto > Tiedonantopolitiikka). Ohjeen ajantasaisuutta ja noudattamista valvoo sijoittajasuhdetoiminto yhdessä konsernin hallinnon edustajien kanssa.

Riskienhallinta

Constin riskienhallinnan keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestelmällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi, yhtiön hyväksymän riskitason määrittelemiseksi, riskien arvioimiseksi ja käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokkaaksi hoitamiseksi ja hallinnaksi niin, että yhtiö saavuttaa strategiset ja taloudelliset tavoitteensa. Riskienhallinta on osa konsernin johtamis-, seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Riskienhallinta kattaa riskien tunnistamisen, arvioinnin sekä varautumissuunnitelmat.

Riskien tunnistamisen lähtökohtana käytetään Constin strategisia ja operatiivisia tavoitteita. Riskianalyysit ja -arvioinnit toteutetaan itsearviointeina. Riskien todennäköistä toteutumista ja toteutumisesta aiheutuvia vaikutuksia arvioidaan yhtiön riskienhallintaperiaatteissa määritellyllä asteikolla 1–4.

Constin hallituksen tehtävä on vahvistaa yhtiön riskienhallinnan periaatteet sekä arvioida riskien hallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta. Toimitusjohtaja vastaa konsernin riskienhallinnasta ja sen organisoimisesta, työn resursoinnista ja riskienhallinnan periaatteiden tarkistamisesta. Konsernin johtoryhmä on vastuussa riskienhallinnan toteutumisesta, operatiivisten riskien seurannasta ja riskien arvioinnista sekä riskeihin liittyvistä toimenpiteistä.

Taloudelliset ja toiminnalliset riskit ja tehdyt toimenpiteet raportoidaan johtoryhmälle säännöllisesti. Strategisia ja kestävyysriskejä käsitellään vuosittain strategian käsittelyn yhteydessä. Riskiraportit käsitellään hallituksessa, konsernin johtoryhmässä ja toimialojen johtoryhmissä.

Keskeisistä riskeistä ja riskienhallinnan toimenpiteistä raportoidaan vuosittain yhtiön toimintakertomuksessa ja osavuosikatsauksissa.

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tarkoitus on suojella yrityksen ja sen toimialayksiköiden voimavaroja väärinkäytöltä, varmistaa liiketapahtumien asianmukainen valtuutus, tukea tietojärjestelmien johtamista sekä varmistaa taloudellisen raportoinnin luotettavuus. Constissa sisäisestä valvonnasta on ensisijaisesti vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukitoiminnot. Kolmannen tason sisäisestä valvonnasta muodostavat sisäinen ja ulkoinen tarkastus, joiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti.

Sisäinen tarkastus

Constissa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa, vaan sisäisen tarkastuksen vastuut on jaettu yhtiön sisällä eri toimielinten ja toimialojen kesken. Hallitus voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita kontrolliympäristöön tai toimintaan liittyviin erillisiin arviointeihin. Ulkoisen tilintarkastajan tarkastussuunnitelmassa otetaan huomioon, että yhtiöllä ei ole sisäistä tarkastusta.

Toimitusjohtaja luo perustan sisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamalla ylintä johtoa sekä varmistamalla, että yrityksen kirjanpitokäytännöt noudattavat lakia ja että taloushallintoa johdetaan luotettavasti.

Johtoryhmä on vastuussa siitä, että organisaation eri yksiköihin luodaan yksityiskohtaiset sisäisen valvonnan toimintaohjeet ja käytännöt. Erityisen tärkeä rooli on taloushallinnon henkilöstöllä, jonka valvontatoimenpiteet kattavat kaikki yhtiön operatiiviset ja muut yksiköt.

Konsernin taloushallinto auttaa yksiköitä luomaan asianmukaiset valvontakäytännöt. Se myös ohjaa yrityksen riskienhallintaprosessia ja raportoi sen toteutumisesta johdolle sekä seuraa valvontatoimenpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta käytännön tasolla.

Toimialayksiköiden johto vastaa siitä, että kaikki heidän vastuualueeseensa kuuluvat yksiköt ja työntekijät noudattavat asianmukaisia lakeja, säädöksiä ja sisäisiä toimintaohjeita.

Taloudellinen raportointiprosessi

Taloudelliseen raportointiin liittyvien sisäisen valvonnan toimenpiteiden tehokkuutta valvovat hallituksen lisäksi toimitusjohtaja ja konsernin sekä toimialojen johtoryhmät. Valvontatoimet, kuten täsmäytykset ja loogisuus- ja vertailuanalyysit, suoritetaan eri organisaatiotasoilla. Valvonnan tavoitteena on havaita, estää ja korjata mahdolliset virheet ja poikkeamat taloudellisessa seurannassa.

Constin talousraportointi perustuu kuukausittaiseen tulosseurantaan keskitetyssä raportointijärjestelmässä. Talousraportit käsitellään raportointiyksikkötason jälkeen toimialojen johtoryhmissä ja sen jälkeen konsernin johtoryhmässä. Myös hallitukselle raportoidaan talousinformaatio kuukausittain. Talousvastaavat raportoivat johtoryhmille suunnitelmista poikkeavista tuloksista ja analysoivat poikkeamien syitä sekä tukevat johtoa päätöksenteossa. Kuukausiseurannalla varmistetaan myös vuositavoitteiden johtaminen ja talousennusteiden ajantasaisuus. Taloustoiminto pyrkii yhtenäistämään talousvastaavien toimintatapoja, varmistamaan ohjeiden yhdenmukaisen tulkinnan ja kehittämään ohjeistusta edelleen.

6 SISÄPIIRIHALLINTO

Consti noudattaa sisäpiiriasioissa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ((EU) 596/2014, muutoksineen "MAR-asetus") ja sen nojalla annettujen alemman asteisten säädösten sekä arvopaperimarkkinalain säännöksiä, Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta sekä viranomaisten antamaa ohjeistusta. Lisäksi yhtiöllä on hallituksen hyväksymä sisäinen sisäpiiriohje, jossa kuvataan Constin sisäpiirihallinto ja painotetaan sisäpiiritiedon käyttöön liittyviä kieltoja.

Consti on määritellyt MAR-asetuksen mukaisesti johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Johtohenkilöiden on ilmoitettava yhtiölle ja Finanssivalvonnalle yhtiön rahoitusvälineisiin koskevista liiketoimista, joiden kumulatiivinen arvo ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa. Consti julkaisee johtotehtävissä toimivien henkilöiden ja heidän lähipiirinsä Constin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet saamiensa ilmoitusten mukaisina viipymättä ja viimeistään kahden työpäivän kuluessa liiketoimea koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta. Tiedot ovat julkistamisen jälkeen saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Consti on lisäksi määritellyt yhtiön tiedollisessa ytimessä toimiviksi henkilöiksi muun muassa Constin toimialojen johtoryhmien jäsenet sekä taloudellisen raportoinnin valmisteluun osallistuvat henkilöt, joilla on suorittamiensa tehtävien perusteella pääsy yhtiön tiedolliseen ytimeen ("tiedollisessa ytimessä toimivat henkilöt"). Tarvittaessa perustettavaan hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään ne Constia koskevaa sisäpiiritietoa saavat henkilöt, jotka työskentelevät yhtiölle työsopimuksen perusteella tai muuten suorittavat tehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy sisäpiiritietoon ("hankekohtaiset sisäpiiriläiset"). Constin johtotehtävissä tai yhtiön tiedollisessa ytimessä toimivat henkilöt eivät saa toteuttaa omaan lukuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun, suoraan tai välillisesti, liiketoimia, jotka liittyvät Constin rahoitusvälineisiin niin sanotun suljetun ikkunan aikana. Suljettu ikkuna alkaa 30 vuorokautta ennen yhtiön osavuosikatsauksen, puolivuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista ja päättyy tulosjulkistusta seuraavana päivänä. Hankekohtaisilta sisäpiiriläisiltä on kaupankäynti yhtiön rahoitusvälineillä kielletty hankkeen raukeamiseen

tai julkistamiseen saakka.

Sisäpiiriohjeen noudattamisesta, ilmoitusvelvollisuuden seurannasta ja sisäpiiriluetteloiden ylläpidosta vastaa Constin talousjohtaja.

ERKKI NORVIO

Jäsen

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja

Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri, s. 1945 Hallituksessa 2008 lähtien (puheenjohtaja 2008–2011)

Suomen kansalainen

Mies

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus Ramirent Oyj, toimitusjohtaja 1986–2005 ja varatoimitusjohtaja 1984–1985

Partek Oy Ab, 1972–1984

Keskeiset luottamustehtävät CableCrew Oy, hallituksen jäsen 2022 lähtien Norvier Oy, hallituksen puheenjohtaja 2007 lähtien

Constin osakkeita 31.12.2025:

106 463 (määräysvaltayhteisön kautta)

JOHAN WESTERMARCK

Jäsen

Kauppatieteiden lisensiaatti, Diplomi-insinööri, s. 1965

Hallituksessa 2020 lähtien Suomen kansalainen

Mies

Keskeinen työkokemus

Eezy Oyj, toimitusjohtaja 2025 lähtien Bittium Oyj, toimitusjohtaja 2023–2025 Citec Group Oy Ab, toimitusjohtaja, 2017–2022 Maintpartner Group Oy, toimitusjohtaja, 2012–2017 Maintpartner Oy, toimitusjohtaja, 2010–2012 Maintpartner Ab, toimitusjohtaja, 2009–2010 Eltel Group Oy, kehitysjohtaja, 2007–2008 Eltel Networks GmbH, toimitusjohtaja, 2006–2007 Eltel Group Oy, kehitysjohtaja, 2004–2006 Elcoteq Plc, myynti- ja markkinointijohtaja, 2001–2004 Ahlstrom Machinery Oy: Service-liiketoiminnan aluejohtaja 1997–2001, markkinoinnin kehityspäällikkö 1995–1997, projekti-insinööri 1992–1995

Constin osakkeita 31.12.2025:

0

ANNE WESTERSUND

Jäsen

FM-opinnot, kääntäjän tutkinto, s. 1964 Hallituksessa 2019 lähtien Suomen kansalainen Nainen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Rokmind Oy, Partner 2018 lähtien WesAnne Oy Ab, Toimitusjohtaja 2017 lähtien Cargotec Oyj, Asiakasarvo-ohjelman johtaja 2015–2017, Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja 2013–2015, Viestintä- ja markkinointijohtaja 2010–2013 Vattenfall AB, Viestintäjohtaja Pohjoismaat 2005–2010 Vattenfall Oy, Asiakaspalvelujohtaja 2002–2005 Silja Line, Markkinointipäällikkö 2000–2002

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Suomen kansalainen Mies

Keskeiset luottamustehtävät

Oy Hedengren Ab, hallituksen jäsen 2018 lähtien

Constin osakkeita 31.12.2025:

2 000 (määräysvaltayhteisön kautta)

PETRI RIGNELL

Puheenjohtaja Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen

Diplomi-insinööri, s. 1962 Hallituksessa 2008 lähtien Suomen kansalainen Mies Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Kreate Oy, toimitusjohtaja 2016–2017 IVG Polar Oy, toimitusjohtaja 2010–2013 CapMan kiinteistörahastot, teollinen neuvonantaja 2007–2010 Projektikonsultit Oy, toimitusjohtaja 1994–2007 Polar Yhtiöt, työpäällikkö 1989–1994 Lemminkäinen Oyj, projekti-insinööri 1985–1989

Keskeiset luottamustehtävät

Arco Architecture Holding I Oy, hallituksen jäsen 2023 lähtien Arco Holding II Oy, hallituksen jäsen 2023 lähtien Nordec Oy, hallituksen puheenjohtaja 2021 lähtien Kreate Oy, hallituksen puheenjohtaja 2017 lähtien Setera Communications Oy, hallituksen jäsen 2017 lähtien PriRock Oy, hallituksen puheenjohtaja 2007 lähtien

Constin osakkeita 31.12.2025: 25 100 (määräysvaltayhteisön kautta)

JUHANI PITKÄKOSKI

Jäsen Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen

Oikeustieteen kandidaatti, s. 1958 Hallituksessa 2022 lähtien

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Caverion Oyj, toimitusjohtaja 2013–2014 YIT Oyj, toimitusjohtaja 2008–2013, eri johtotehtävissä 1994–2008 lakimies 1988–1991

Oy Huber Ab, tehdaspalveluyksikön johtaja 1991–1994,

Keskeiset luottamustehtävät Saimaa Group Oy, hallituksen jäsen 2023 lähtien

Constin osakkeita 31.12.2025: 2 000

KATJA PUSSINEN

Jäsen

Kauppatieteiden maisteri, tradenomi, s. 1975 Hallituksessa 2024 lähtien Suomen kansalainen Nainen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Kreate Oy, henkilöstöjohtaja 2019 lähtien Kreate Oy, henkilöstöpäällikkö 2017–2019 Skanska Oy, henkilöstöpäällikkö 2013–2016 Soraset Yhtiöt Oy, henkilöstö- ja toimistopäällikkö 2006–2012

Constin osakkeita 31.12.2025: 1 668

HALLITUS 31.12.2025

JOHTORYHMÄ 31.12.2025

Heikki Untamala

Johtaja, Lakiasiat & Compliance Oikeustieteen kandidaatti, Varatuomari, s. 1969 Mies

Keskeinen työkokemu s

Consti Oyj, johtaja, lakiasiat & compliance 2024 lähtien Consti Oyj, lakiasiainjohtaja 2019–2024 YIT Oyj, lakiasiainpäällikkö, toimitilat ja kiinteistöt -segmentit 2018–2019 Lemminkäinen Talo Oy, johtaja, lakiasiat 2013–2018 Lemminkäinen Oyj, konsernilakimies 2010–2013 Asianajotoimisto Krogerus Oy, asianajaja 2005–2009 Asianajotoimisto Heikki Untamala, asianajaja, osakas 2000–2005

Constin osakkeita 31.12.2025: 823

Aija Harju Henkilöstöjohtaja

Kasvatustieteiden maisteri, s. 1969 Nainen

Keskeinen työkokemus Consti Oyj, henkilöstöjohtaja 2024 lähtien Skanska Oy, BoKlok-liiketoimintayksikkö, henkilöstöjohtaja 2022–2023 Skanska Oy, BoKlok-liiketoimintayksikkö, Diversity & Inclusion johtaja (50 %) 2021 Skanska Oy, HR Business Partner 2009–2021 Skanska Oy, HRD Specialist 2007–2009

Constin osakkeita 31.12.2025: 0

Risto Kivi Toimialajohtaja, Taloyhtiöt Rakennusmestari, s. 1971

Mies

Keskeinen työkokemus Consti, toimialajohtaja Taloyhtiöt 2021 lähtien Consti, toimialajohtaja Taloyhtiöt ja Julkiset 2019–2021 Consti Julkisivut Oy, toimitusjohtaja 2011–2019 Raitayhtiöt Oy, toimitusjohtaja 2009–2011 Raitamiespalvelu Oy, toimitusjohtaja 2008–2009 Raitarakennus Oy, toimitusjohtaja 2007–2009 Raitasaumaus Oy, toimitusjohtaja 1998–2007 Rkm Kivi ja Kalevo Oy, yrittäjä 1993–1998

Keskeiset luottamustehtävät Wecca Oy, hallituksen puheenjohtaja 2023 lähtien

Constin osakkeita 31.12.2025: 408 050

Esa Korkeela

Toimitusjohtaja Kauppatieteiden maisteri, MBA, s. 1972 Mies

Keskeinen työkokemus Consti Oyj, toimitusjohtaja 2017 lähtien Consti Yhtiöt Oyj, vt. toimitusjohtaja 9–12/2017 Consti Yhtiöt Oyj, talousjohtaja 2009–2017 JRH Rakennushuolto Oy, talousjohtaja 1995–2009

Keskeiset luottamustehtävät Tiirinkallio Oy, hallituksen puheenjohtaja 2018 lähtien

Constin osakkeita 31.12.2025: 486 561

Jukka Kylliö Toimialajohtaja, Julkiset

Rakennusinsinööri, sertifioitu kiinteistöjohtaja

(KJs), eMBA, s. 1967

Mies

Keskeinen työkokemus

Consti, toimialajohtaja Julkiset 2021 lähtien Skanska Talonrakennus Oy, aluejohtaja 2015–2021 NCC Rakennus Oy, aluejohtaja 2010–2015 Lemcon Oy, tuotantojohtaja 1994–2010

Keskeiset luottamustehtävät Rateko, johtokunnan jäsen 2016 lähtien Wirkku Palvelut Oy, hallituksen puheenjohtaja

2003 lähtien

Constin osakkeita 31.12.2025:

23 528

Anders Löfman

Talousjohtaja Kauppatieteiden maisteri, s. 1987 Mies

Keskeinen työkokemus

Consti Oyj, talousjohtaja 2024 lähtien Consti Oyj, Group Business Controller 2021–2024 KONE Suomi ja Baltia, Business Controller 2019–2021 KONE Oyj, viimeisin rooli Manager, Alliances and Acquisitions (M&A) 2011–2019

Constin osakkeita 31.12.2025: 1 406

Jaakko Taivalkoski

Toimialajohtaja, Talotekniikka Diplomi-insinööri, eMBA, s. 1973 Mies

Keskeinen työkokemus

Consti, toimialajohtaja Talotekniikka 3/2023 lähtien Consti Talotekniikka Oy, toimitusjohtaja 3/2023 lähtien EKE Rakennus Oy, toimitusjohtaja 2020–2022 DEN Group Oy, toimitusjohtaja 2015–2020 Rakennusosakeyhtiö Hartela, toimitusjohtaja 2012–2015 Lemminkäinen Talo Oy, toimitilarakentamisen johtaja 2007–2012 NCC Rakennus Oy, yksikönjohtaja 2005–2007, työpäällikkö 2001–2005, projekti-/työmaainsinööri 1996–2001

Constin osakkeita 31.12.2025: 0

Pirkka Lähteinen

Toimialajohtaja, Yritykset Insinööri (AMK), s. 1977 Mies

Keskeinen työkokemus

Consti, toimialajohtaja Yritykset 2024 lähtien Consti, Yritykset-toimialan aluejohtaja 2019–2024 Consti Korjausurakointi Oy, aluejohtaja 2011–2019 Jollaksen Rakennushuolto Oy, toimitusjohtaja 2009–2011 ja projektipäällikkö 2000–2009

Keskeiset luottamustehtävät

Kaskiniemen Sora Oy, hallituksen jäsen 1992 lähtien

Constin osakkeita 31.12.2025: 17 929

TUNNUSLUVUT JA TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

TUNNUSLUVUT

Tuloslaskelma, 1.1.–31.12. (1 000 €)	2025	2024	2023
Liikevaihto	336 219	326 692	320 607
Käyttökate	12 969	14 275	15 940
Käyttökateprosentti, %	3,9 %	4,4 %	5,0 %
Oikaistu liiketulos	9 412	10 184	12 345
Oikaistu liiketulosprosentti, %	2,8 %	3,1 %	3,9 %
Liiketulos	9 412	10 184	12 345
Liiketulosprosentti, %	2,8 %	3,1 %	3,9 %
Tulos ennen veroja	8 583	9 128	11 371
% liikevaihdosta	2,6 %	2,8 %	3,5 %
Katsauskauden tulos	6 818	7 143	9 014
% liikevaihdosta	2,0 %	2,2 %	2,8 %
Tase (1 000 €)	2025	2024	2023
Taseen loppusumma	116 898	117 165	121 314
Korollinen nettovelka	-4 932	2 681	-934
Omavaraisuusaste (%)	43,1 %	41,3 %	38,6 %
Velkaantumisaste (%)	-10,9 %	6,1 %	-2,3 %
Tunnuslukuja ja muita tietoja	2025	2024	2023
Vapaa kassavirta (1 000 €)	16 761	7 205	13 104
Kassavirtasuhde, %	129,2 %	50,5 %	82,2 %
Tilauskanta (1 000 €)	208 175	240 108	270 021
Uudet tilaukset (1 000 €)	250 669	259 031	280 026
Henkilöstö keskimäärin	1 017	1 044	1 011
Henkilöstö kauden lopussa	981	1 012	1 008
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€)	0,86	0,91	1,17
Osakekohtainen tulos, laimennettu (€)	0,84	0,88	1,11
Oma pääoma/osake (€)	5,71	5,54	5,27
Oman pääoman tuotto, %	15,3 %	16,8 %	23,3 %
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa	8 052 557	8 016 567	7 897 267
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa	7 919 257	7 879 267	7 793 967
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin	7 906 497	7 870 767	7 736 926

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Käyttökate	=	Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset
Korollinen nettovelka	=	Korolliset velat - rahavarat
Omavaraisuusaste (%)	=	Oma pääomax 100Taseen loppusumma - saadut ennakot
Velkaantumisaste (%)	=	Korolliset velat - rahavaratx 100Oma pääoma
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI (%) =		Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut (viim. 12 kk) x 100Oma pääoma + korolliset velat (keskiarvo)
Oman pääoman tuotto (%)	=	Tilikauden tulosx 100Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)
Henkilöstö keskimäärin	=	Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleenhenkilökunnan lukumäärän keskiarvo
Vapaa kassavirta	=	Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja vähennettynäinvestoinneilla aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
Kassavirtasuhde (%)	=	Vapaa kassavirtax 100Käyttökate
Osakekohtainen tulos	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos- hybridilainan transaktiokulut ja jaksotetut korot verojen jälkeenOsakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana
Oma pääoma / osake (€)	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääomaUlkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Oikaistu liiketulos	=	Liiketulos ennen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Tilauskanta	=	Katsauskauden lopussa oleva pitkäaikaishankkeiden osatulouttamatonmäärä sisältäen aloittamattomat tilatut pitkäaikaishankkeet,pitkäaikaiset huoltosopimukset ja tilattujen laskutusperusteisten töidenlaskuttamattoman osuuden
Uudet tilaukset	=	Katsauskauden aikana saadut tilaukset pitkäaikaishankkeista,pitkäaikaisista huoltosopimuksista sekä laskutusperusteisista töistä

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025

lukumäärä	%
Osakkeiden

Lujatalo Oy 810 000 10,06 Wipunen Varainhallinta Oy 750 000 9,31 Torpanmaa Oy 750 000 9,31 Korkeela Esa 486 561 6,04 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 420 285 5,22 Kivi Risto 408 050 5,07 Kalevo Markku 290 797 3,61 Herlin Olli 200 000 2,48 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 172 000 2,14 Drumbo Oy 150 000 1,86 Norvier Oy 106 463 1,32 Consti Oyj 103 300 1,28 Sto-Rahoitus Oy 100 000 1,24 Erikoissijoitusrahasto Aktia Mikro Markka 84 578 1,05 Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt 78 432 0,97 Holopainen Marko 71 600 0,89 Korkeela Antti 50 464 0,63 Olefin Ab 50 000 0,62 Hakakari Tapio 41 096 0,51 Fondita Finland Micro Cap Sijoitusrahasto 40 000 0,50 20 suurinta yhteensä 5 163 626 64,12 Hallintarekisteröidyt 505 616 6,28 Muut 2 383 315 29,60 Yhteensä 8 052 557 100,00

TIETOA SIJOITTAJILLE JA OSAKKEENOMISTAJILLE

Osake

Consti Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä, jota ylläpitää Euroclear Finland Oy. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä. Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Consti Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 8 052 557 ja osakepääoma 80 000 euroa 31.12.2025.

Osakkeen perustiedot

• Listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä
• Lista: Nordic Small Cap
• Kaupankäyntitunnus: CONSTI
• ISIN-koodi: FI4000178256
• Toimialaluokka: Teollisuushyödykkeet ja -palvelut
• Toimiala: Teollisuustuotteet ja -palvelut
• Osakemäärä 31.12.2025: 8 052 557
• Listautumispäivämäärä: 11.12.2015

Osakkeenomistajat

Joulukuun 2025 lopussa Consti Oyj:llä oli osakerekisterin mukaan 4 643 osakkeenomistajaa. Osakkeenomistajien jakauma selviää viereisellä sivulla esitetyistä taulukoista ja kuvaajista. Joulukuun 2025 lopussa noin 6,5 % Consti Oyj:n listatuista osakkeista oli ulkomaisten osakkeenomistajien omistuksessa. Lähes kaikki ulkomaalaisten omistamista osakkeista oli rekisteröity hallintarekisteriin. Vain osakkeenomistajien omiin nimiin rekisteröidyt osakkeet oikeuttavat käyttämään äänioikeutta yhtiökokouksessa.

Varsinainen yhtiökokous

Consti Oyj:n yhtiökokous pidetään torstaina 9.4.2026 klo 13.00 alkaen osoitteessa Valimo Park, Valimotie 16, 00380 Helsinki.

Osakkeenomistajien, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava rekisteröitynä 26.3.2026 Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja ilmoitettava yhtiölle osallistumisestaan viimeistään 2.4.2026 klo 16.00 jollakin seuraavista tavoista:

• a) Consti Oyj:n verkkosivuilla https://investor.consti.fi;
• b) Sähköpostitse osoitteeseen agm@innovatics.fi; tai
• c) kirjeitse osoitteeseen Innovatics Oy, Yhtiökokous / Consti Oyj, Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki.

Osingonmaksu

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 maksetaan osinkoa 0,72 euroa osakkeelta eli 83 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus esittää, että osinko maksetaan kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä, 0,36 euroa osakkeelta, maksetaan huhtikuussa 2026 ja toinen erä, 0,36 euroa osakkeelta, maksetaan marraskuussa 2026.

Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2026

• Consti julkistaa kolme osavuosikatsausta vuonna 2026:
• Osavuosikatsaus 1–3/2026 julkistetaan 29.4.2026
• Puolivuosikatsaus 1–6/2026 julkistetaan 17.7.2026
• Osavuosikatsaus 1–9/2026 julkistetaan 23.10.2026

Osavuosikatsaukset julkistetaan noin klo 8.30 Suomen aikaa. Consti järjestää osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkistamisen yhteydessä tiedotustilaisuuden analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille.

Sijoittajasuhdepolitiikka

Constin sijoittajasuhdetoiminnan tavoitteena on tukea Constin osakkeen oikeaa arvonmuodostusta tarjoamalla pääomamarkkinoille kaikki olennainen ja ajantasainen tieto yhtiön liiketoiminnasta, strategiasta ja taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa osakesijoittajien ja analyytikoiden kiinnostusta yhtiötä kohtaan, parantaa nykyisten omistajien uskollisuutta sekä saavuttaa uusia sijoittajia ja yhtiöstä kiinnostuneita analyytikkoja.

Consti noudattaa 30 päivän suljettua ikkunaa ennen osavuosikatsauksen, puolivuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Yhtiön edustajat eivät tänä aikana tapaa sijoittajia tai analyytikoita eivätkä kommentoi yhtiön taloudellista tilaa. Muina aikoina vastaamme mielellämme analyytikoiden ja sijoittajien kysymyksiin puhelimitse, sähköpostitse tai yhtiön järjestämissä sijoittajatapaamisissa.

Osakkeenomistuksen jakautuminen sektoreittain

Kotitaloudet	42 %
Yritykset	39 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	10 %
Ulkomaiset omistajat	7 %
Julkisyhteisöt	2 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,6 %

Taloudellisia julkaisuja voi tilata osoitteesta:

Consti Oyj Valimotie 16, 00380 Helsinki puh. +358 10 288 6000 sähköposti: sijoittajapalvelut(at)consti.fi

Tietoa sijoittajille on saatavana osoitteessa www.consti.fi Sijoittajat

Yhteystiedot

Esa Korkeela Toimitusjohtaja puh. +358 40 730 8568

Anders Löfman

sähköposti: esa.korkeela(at)consti.fi Talousjohtaja puh. +358 40 572 6619 sähköposti: anders.lofman(at)consti.fi

Houkuttelevat kasvumarkkinat rakenteellisten tekijöiden tukemana

• Ikääntyvä rakennuskanta lisää korjausrakentamisen tarvelähtöisyyttä
• Ilmastonmuutos ja energiatehokkuusvaatimukset
• Kaupungistuminen ja muutokset työskentelytavoissa
• Talotekniikan ja automaation tarve kasvaa

Orgaanisen kasvun ja vahvan kassavirran tukema taloudellinen profiili

• Vakaa kannattavuus
• Kestävä alusta kasvulle
• Liiketoimintamalli perustuu kevyeen pääomarakenteeseen, jossa korostuu negatiivinen käyttöpääoma ja vahva kassavirta
• Korkea sijoitetun pääoman tuotto

Selkeä strategia, jossa asiakas on keskiössä

• Kasvu rakentamisessa ja talotekniikassa vastaamalla vanhenevan rakennuskannan, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen luomaan kysyntään
• Asiakkaille luodun arvon laajentaminen • Tuotannon tehokkuuden parantaminen
• ja tasaisen suorituskyvyn ylläpitäminen projektitoimituksissa
• Täydentävät yritysostot

Consti on yksi johtavista korjausrakentamisen ja taloteknisten palvelujen tarjoajista Suomessa

• Kattava palveluvalikoima, joka sisältää korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita
• Toiminta keskittynyt Suomen kasvukeskuksiin
• Monipuolinen asiakaskunta koostuen taloyhtiöistä, yrityksistä, kiinteistösijoittajista ja julkisen sektorin toimijoista
• Kyky toteuttaa kaikenkokoisia projekteja • Vastuullinen yritys, joka luo selkeän
• positiivisen kokonaisvaikutuksen sosiaaliseen ja ekologiseen ympäristöönsä

CONSTI SIJOITUSKOHTEENA

www.consti.fi