ComTel SpA — Annual Report 2013

Feb 19, 2014

Vuosikertomus 2013

Sisällys

1	Comptelin vuosi 2013 Avainluvut Comptel lyhyesti Comptelin strategia Toimitusjohtajan katsaus	1 1 2 3 4
2	Hallituksen toimintakertomus .	6
3	Tilinpäätös .11 Konsernin laaja tuloslaskelma11 Konsernin tase12 Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat42 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS43 Emoyhtiön tase, FAS Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Tilintarkastuskertomus	13 14 15 40 43 44 45 53 56 57
4	Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2013 Hallitus Johtoryhmä	58 58 62 63
5	Tietoja osakkeenomistajille .64
	Comptelin toimistot	65

Making data beautiful

Comptel on ohjelmistoyritys, joka tarjoaa korkealuokkaisia tuotteita ja palveluita televiestintäalalle. Autamme teleoperaattoreita hyödyntämään verkon tapahtumiin liittyvää dataa sekä 4G- ja kuituverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Avainluvut

	2013	2012
Liikevaihto, miljoonaa euroa	82,7	82,4
Liikevaihdon muutos, %	0,3	7,4
Liikevoitto/-tappio, miljoonaa euroa	7,3	−13,5
Liikevoitto/-tappio, % liikevaihdosta	8,8	−16,4
Omavaraisuusaste, %	50,5	46,8
Tilauskanta, miljoonaa euroa	40,8	48,4
Henkilöstö keskimäärin	684	700

LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUMA 2013

TULOS/OSAKE

Euroa

0,08

-0,12

-0,08

-0,04

0,00

0,04

OSINKO/OSAKE

2009 2010*2011 2012 2013** * Osinko 0,04 euroa

HENKILÖSTÖN

Lisäosinko 0,04 euroa ** Hallituksen ehdotus

T&K -KULUJEN KEHITYS

1

47 %

Comptel vuosikertomus 2013

Comptel lyhyesti

Vuodesta 1986 alkaen Comptel on auttanut yli 290 teleoperaattoria 87 maassa täyttämään miljardin ihmisen monipuolistuvia viestintätarpeita. Comptel prosessoi 20 prosenttia maailman mobiiliverkoissa liikkuvasta laskutusdatasta ja luo sille arvoa.

Ohjelmistojemme avulla teleoperaattorit keräävät verkoistaan valtaisan määrän dataa, jonka edistyksellinen analytiikkamme jalostaa älykkääksi tiedoksi ja toimitusprosessimme johtaa automatisoiduiksi ja oikea-aikaisiksi toimenpiteiksi.

Haluamme auttaa teleoperaattoreita muuttamaan käsityksensä verkkotiedon alati kasvavasta määrästä. Teknisen uhan sijasta näemme datan suurena mahdollisuutena ymmärtää ja palvella operaattorin asiakkaita.

Comptelin avulla operaattorit voivat hyödyntää asiakasinformaatiota liiketoimintansa edistämiseksi. Kehitämme ratkaisujamme asiakasvuorovaikutuksen automatisoimiseksi strategisen Tapahtuma−Analyysi− Toimenpide -mallimme pohjalta.

Comptel on saattanut menestyksekkäästi päätökseen noin 1 400 projektia ohjelmistotoimituksista palveluihin ja ylläpitoon, palveluiden hallinnointiin sekä konsultointiin ja koulutukseen. Näin olemme auttaneet operaattoreita ymmärtämään asiakkaitaan paremmin ja toimittamaan ensiluokkaista asiakaspalvelua. Samalla olemme kartuttaneet syvällistä asiantuntemustamme televiestintäliiketoiminnasta, erityisesti operaattoreiden mahdollisuuksista sitouttaa asiakkaitaan ja käyttää resurssejaan tehokkaasti.

Teemme myynti- ja toimitusyhteistyötä kumppaneidemme kanssa, joita ovat muun muassa Alcatel-Lucent, IBM, NSN and Tech Mahindra.

Asiakkaitamme ovat maailman johtavat teleoperaattorit kuten América Móvil, Bharti Airtel, Orascom, Ooredoo, Saudi Telecom, T-Mobile, Telefónica O2, NBN Co, Zain ja Robi Axiata.

Parannamme asiakaskokemusta

ENNUSTETTAVUUS Ymmärrämme kunkin asiakkaan erilaiset tarpeet eri tilanteissa

Asiakaskokemuksen automatisointi E N N USTETTAVUUS Y M M Ä R R YS ^{TÄ SM Ä L}LISYY^S ANALYYS^I TOIM E NPID ET A PAHTUMA

ASIAYHTEYDEN YMMÄRRYS Muunnamme saamamme tiedon ymmärrettävämpään muotoon

KOHDENNETTAVUUS Tarjoamme kullekin asiakkalle juuri hänelle ajankohtaiset ja tarpeelliset toiminnot

Comptelin strategia

Comptel on ohjelmistoyritys, joka tarjoaa korkealuokkaisia tuotteita ja palveluita televiestintäalalle. Autamme teleoperaattoreita hyödyntämään verkon tapahtumiin liittyvää dataa sekä 4G- ja kuituverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Teknologiakehitys ja uudet liiketoimintamallit muuttavat merkittävästi teleoperaattoreiden toimintaympäristöä.

• Verkkotapahtumien valtaisa kasvu dataliikenteen nopean lisääntymisen myötä tuo operaattoreille haasteita käyttää infrastruktuuriaan tehokkaasti ja hyödyntää dataa kilpailuetuna.
• Tarve investoida uusiin teknologioihin ja lisäkapasiteettiin edellyttää jatkuvasti paranevaa kustannustehokkuutta ja järjestelmien tehokkuuden seurantaa.
• Maailmanlaajuisesti toimivien operaattoreiden ja toisaalta markkinoiden kypsymisen myötä kilpailu kiristyy. Samalla kumppanuuksien, uusien palveluiden ja liiketoimintamallien tarve kasvaa.

Comptel auttaa operaattoriasiakkaitaan luomaan liiketoimintamalleja, jotka vastaavat tarpeeseen rakentaa menestyksekkäästi uusia palveluita.

Comptelin strategia kiteytyy Tapahtuma−Analyysi−Toimenpide -malliin, jonka toimme markkinoille vuonna 2012.

Vuoden 2013 aikana saimme erittäin rohkaisevaa palautetta mallimme toimivuudesta lukuisissa tilanteissa. Comptelia on pidetty edelläkävijänä uudistamassa asiakasvuorovaikutuksen automatisointia liittyen palveluiden tilaus- ja laadunhallintaprosesseihin ja liittymien veloitukseen.

Strategiamme mukaisesti olemme kehittäneet ja hankkineet osaamista kaikilla mallin kolmella osa-alueella ja olemme yhdistämässä kokonaisuuden ohjelmistoratkaisuiksi, jotka auttavat asiakkaitamme automatisoimaan asiakasvuorovaikutuksensa.

Pyrimme yhdistämään analytiikkaosaamisen yhä paremmin laajaalaiseen kokemukseemme televiestinnän toimintajärjestelmistä. Tarjoamme Comptelin analytiikkaa enemmänkin järjestelmiin integroituna komponenttina kuin erillisenä ratkaisuna.

Analytiikan tiiviimpi yhdistäminen Comptelin keskeisiin tulolähteisiin (Comptel Mediation, Comptel Fulfillment, Comptel Policy and Charging Control) lisää näiden ratkaisujen arvoa ja sovellusaluetta.

Comptel tarjoaa johtavan ohjelmistoalustan suurten datamäärien keräämiseksi ja prosessoimiseksi tehokkaasti. Tähän alustaan yhdistettynä analytiikkaohjelmistomme analysoi datan ja muuntaa sen älykkääksi tiedoksi ja ennusteiksi, jotka voidaan johtaa päätöksiksi ja automatisoiduiksi toimenpiteiksi verkkoon tai tilaajalle. Autamme sekä teknologia- että liiketoimintaorganisaatioita rakentamaan saumattomia prosesseja asiakasvuorovaikutuksen automatisoimiseksi ja asiakaskokemuksen parantamiseksi.

Comptelin erottaa perinteisistä verkko- ja palvelunhallintatoimittajista innovatiivisen tiedon poimiminen räjähdysmäisesti kasvavasta asiakas- ja verkkodatasta. Ennakoiva ja oikea-aikainen analytiikkaohjelmisto auttaa operaattoreita ymmärtämään asiakastarpeiden nopean muuttumisen ja palveluiden korjaustarpeet. Analytiikka voi rikastuttaa olemassa olevia laskutustieto- ja palvelutoimitusjärjestelmiä integroiduiksi ratkaisuiksi, jotka automatisoivat asiakasvuorovaikutuksen Tapahtuma−Analyysi−Toimenpide -mallin mukaisesti.

Comptel kasvaa toteuttamalla analytiikan ja toimituspalveluiden strategiaansa ja kehittämällä edelleen palveluliiketoimintaansa. Parannamme myyntikanaviamme yhteisillä myynti- ja markkinointitoimenpiteillä johtavien yritysten ja innovatiivisten haastajien kanssa sekä toimittamalla teknologiaamme pilvipalveluina tarjottaviin veloitus- ja asiakashallintajärjestelmiin. Lisäksi laajennamme asiakaskuntaamme tarjoamalla valikoituja ratkaisuja myös palveluina Software as a Service (SaaS) -mallin mukaisesti.

Lisenssimyynnin lisäksi aiomme kasvaa kehittämällä järjestelmällisesti palveluliiketoimintaamme. Operaattorit ovat enenevässä määrin kiinnostuneita hankkimaan erikoistunutta ohjelmisto-osaamistamme automatisoidessaan työprosessejaan saumattoman asiakaskokemuksen toimittamiseksi. Palveluiden hallintapalvelujen kasvava kysyntä tarjoaakin kasvumahdollisuuksia Comptelille.

Toimitusjohtajan katsaus

Vuonna 2013 paransimme kannattavuutta merkittävästi ja kasvatimme uusien ratkaisujen liikevaihtoa. Toimitimme historiamme laajimman analytiikkaratkaisun, saimme ensimmäisen Fulfillment 8 -ratkaisun tuotantoon ja julkistimme innovatiivisen yhteistyön Salesforce.comin kanssa."

Kolmen viimeisen vuoden aikana olemme uudistaneet yrityksemme arvot, strategian, yrityskuvan, myyntikanavan ja tuotetarjonnan. Vuonna 2013 keskiössä olivat yrityksen kannattavuuden parantaminen sekä määrätietoinen uusien ratkaisujen kehittäminen ja markkinoille vieminen. Liikevoittomme nousi 8,8 prosenttiin liikevaihdosta. Kasvu jäi vähäiseksi, mutta uusien ratkaisujen liikevaihto kasvoi 22 prosenttia edellisvuodesta.

Toimitimme asiakkaillemme historiamme laajimman analytiikkaratkaisun vaativalla Bangladeshin markkinalla ja saimme ensimmäisen kattavan Fulfillment 8 -ratkaisun tuotantokäyttöön osana asiakkaan toimintaprosessia. Julkistamamme innovatiivinen fulfillment-yhteistyö Salesforce.com-pilvipalvelutoimittajan kanssa laajentaa automatisoinnin ratkaisutarjontaamme palveluiden aktivointiprosessilla.

Saimme uusia asiakkaita ja etenimme uusille markkinoille

Saimme vuoden 2013 aikana 17 merkittävää, yli 0,5 miljoonan euron arvoista tilausta sekä neljä uutta asiakasta, joista yhden Vietnamissa. Vietnam on Comptelille myös uuden markkinan avaus. Uusien ratkaisujen alueella saimme kaksi uutta analytiikka-asiakasta sekä seitsemän uutta fulfillment-asiakasta.

Maantieteellisten alueiden osalta kasvoimme erityisesti Lähi-idässä ja Amerikoissa. Aasiassa investoimme lähinnä uusiin kasvumaihin, mutta investoinnit eivät vielä tuottaneet haluttua tulosta. Euroopassa operaattoreiden investointien lykkääntyminen näkyi selkeimmin uusien tilausten määrässä.

Partnerimyynti edusti 18,5 prosenttia liikevaihdostamme. Tulemme vahvistamaan partnerikanavaamme vahvistaaksemme uusille markkinoille menoa ja saadaksemme uusia asiakkaita.

Panostimme tuotteiden ja strategisen tuotetarjonnan kehittämiseen

Tuotekehityspanostuksemme jatkuivat merkittävinä ja olivat 21,5 prosenttia liikevaihdostamme. Kehitimme yhdeksän uutta ohjelmistotuotetta edistyksellisen analytiikan ja fulfillmentin alueella.

Uudet ratkaisut eli reaaliaikainen analytiikka, fulfillment ja policy control vahvistavat Tapahtuma−Analyysi−Toimenpide -strategiamme

mukaista ratkaisutarjontaamme, jonka avulla asiakkaamme voivat automatisoida palvelutoimitus- ja asiakasvuorovaikutusprosessinsa. Uudet ratkaisut mahdollistavat muun muassa operaattoreiden asiakasuskollisuuden parantamisen ja yksilöllisesti kohdennetun markkinoinnin ja tuotetarjonnan. Lisäksi operaattorit voivat ennaltaehkäistä asiakastyytyväisyyttä heikentäviä verkko-ongelmia ja erilaistaa tarjontaansa esimerkiksi palvelun laadulla.

Tavoitteenamme on markkina- ja ajatusjohtajuus asiakasvuorovaikutuksen automatisoinnin alueella.

Ylläpitoliiketoimintamme jatkui vahvana

Ylläpitoliiketoiminta jatkui vahvana kasvaen 9,2 prosenttia edellisvuodesta. Uusien palveluiden osuus palveluliiketoiminnasta kehittyi myös tavoitteiden mukaisesti, vaikka palveluiden kokonaisliikevaihto jäi edellisvuotta pienemmäksi.

Lisenssimyynti aleni viime vuodesta.

Parantunut kannattavuutemme luo perustan kasvulle

Vuosi 2013 oli käänteentekevä kannattavuudellemme. Edellisenä tilivuonna aloitetut kustannussäästöt tuottivat positiivisen liiketuloksen jokaisella vuosineljänneksellä. Kannattavuuden kasvu mahdollisti myös uusien ratkaisujen kehittämisen ja valmistautumisen auttamaan asiakkaitamme kehittämään liiketoimintaansa uusien teknologioiden, kuten 4G- ja kuituverkkojen, sekä uusien liiketoimintamallien avulla.

Uusien kilpailukykyisten ratkaisujemme myötä arvioimme asemamme markkinoilla vahvistuneen, vaikka se ei heijastunut vielä vuoden 2013 liikevaihtoon. Uskomme operaattoreiden konsolidointikehityksen jatkuvan ja teknologiamurroksen luovan uusia mahdollisuuksia fulfillment-ratkaisuillemme. Lisäksi edistyksellinen analytiikka ja Big Data -hankkeet tarjoavat Comptelille kasvumahdollisuuksia nykyisen asiakaskunnan piirissä ja toisaalta mahdollistavat uusia liiketoimintamalleja.

Vuoden 2014 tärkeimpänä tavoitteena on jatkaa toimintamme kannattavuuden parantamista ja uusien ratkaisujen kautta tulevan liikevaihdon kasvua.

Haluan kiittää osakkeenomistajiamme luottamuksesta yhtiötä kohtaan muutoksen aikana. Kiitän lämpimästi myös henkilöstöämme, jonka vahva sitoutuminen arvoihimme ja sitä kautta muutoksen läpiviemiseen on ollut esimerkillistä. Kiitän myös asiakkaitamme ja kumppaneitamme läheisestä yhteistyöstä, jonka uskon kehittyvän edelleen vuoden 2014 aikana.

Helsingissä, helmikuussa 2014

Juhani Hintikka toimitusjohtaja

Hallituksen toimintakertomus 2013

Markkinoiden kehitys

Comptel toimii matkaviestintä- ja kiinteän verkon teleoperaattoreiden ohjelmistomarkkinoilla maailmanlaajuisesti.

Teleoperaattoreiden liikevaihto ja investoinnit jatkoivat edellisen vuoden tapaan maltillista muutaman prosentin vuosikasvua − molemmat kasvoivat globaalisti hieman yli inflaatiotason, noin neljä prosenttia. Kasvu oli siinä mielessä merkittävää, että suhdannetilanteesta huolimatta se on edelleen suurempaa kuin yleinen bruttokansantuotteen kasvu. Televiestinnän merkittävin kehityssuunta oli datapalvelujen ja välitettävän datan määrän voimakas kasvu. Kehittyneillä markkinoilla kasvu tuli täysin liikkuvasta laajakaistasta, ja myös kehittyvillä markkinoilla kasvun painopiste on siirtynyt selvästi tilaajamääristä datapalveluihin. Maailmanlaajuisesti liikkuvan laajakaistan tilaajamäärä kasvoi 2013 yli 40 prosenttia mutta se tarjoaa silti vielä runsaasti potentiaalia, koska vuoden 2013 lopussa vasta noin kolmanneksella tilaajista oli liikkuva laajakaista.

Operaattoreiden investoinnit suuntautuvat tällä hetkellä pääsiassa kiinteiden laajakaistaverkkojen kuitutekniikkaan ja neljännen sukupolven matkapuhelintekniikkaan. Näissä onkin vielä runsaasti kasvunvaraa sillä vuoden 2013 lopussa 4G-tekniikka oli käytössä vasta noin 3 prosentilla loppukäyttäjistä.

Älypuhelimien nopea leviäminen on johtanut tarpeeseen rakentaa uusia nopeita laajakaistaverkkoja, parantaa niissä toimivien palveluiden käytettävyyttä sekä kehittää niille uudenlaisia liiketoimintamalleja tukevia monipuolisia järjestelmiä. Tämä edellyttää uusinvestointeja palveluiden joustavaan paketointiin ja hinnoitteluun sekä tuotteiden toimitusketjun kehittämiseen. Samalla operaattoreilla on kulujen hallitsemiseksi kuitenkin myös tarve investoida olemassa olevien järjestelmien yhtenäistämiseen.

Operaattoreiden kilpailu asiakkaista on pysynyt edelleen kireänä ja johtanut alan toimijoiden keskittymiseen. Lisäksi uudentyyppiset palveluntarjoajat kuten Google, Amazon, Facebook ja Apple ovat haastaneet operaattoreita sekä perusliiketoiminnassa että erityisesti uusissa palveluissa. Asiakashankinnan kalleus ja lisämyyntimahdollisuuksien hyödyntäminen vaativat operaattoreilta parempaa käsitystä asiakkaiden tarpeista ja palvelukokemuksen tasosta. Tämä on kasvattanut investointeja asiakaskokemusta ja kohdennettua myyntiä analysoiviin järjestelmiin, joilla teleoperaattorit voivat paremmin pitää kiinni olemassa olevista asiakkaista ja myydä heille uusia tuotteita.

Liikevaihto ja kannattavuus

Comptel-konsernin vuoden 2013 liikevaihto nousi edellisvuodesta 0,3 prosenttia (7,4) ja oli 82,7 miljoonaa euroa (2012: 82,4; 2011: 76,8). Uusien ratkaisujen liikevaihto kasvoi 22 prosenttia edellisestä vuodesta. Uusiin ratkaisuihin laskemme Fulfillment, Analytiikka ja Policy Control -ratkaisut.

Konsernin liiketulos oli 7,3 miljoonaa euroa (2012: −13,5; 2011: 11,9), mikä vastaa 8,8 prosenttia (−16,4) liikevaihdosta. Edellisen vuoden vertailulukuihin sisältyy 10,2 miljoonan liikearvon arvonalentumistappio sekä tehostamistoimenpiteisiin liittyviä kertaluonteisia eriä 2,5 miljoonaa euroa. Operatiiviset kulut, ilman kertaluonteisia eriä, laskivat vuositasolla 7,7 miljoonaa euroa toteutettujen kustannussäästöjen johdosta.

Konsernin tulos ennen veroja oli 5,6 miljoonaa euroa (−14,0) eli 6,7 prosenttia (−16,9) liikevaihdosta. Konsernin nettotulos oli 2,6 miljoonaa euroa (−12,8). Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,02 euroa (2012: −0,12; 2011: 0,07).

Tilikauden verokulu oli 3,0 miljoonaa euroa (−1,2), johon sisältyy 1,3 miljoonaa euroa (1,7) lähdeveroja. Kahdenkertaisesta verotuksesta johtuvia, hyvittämättömiä ja kuluksi kirjattuja lähdeveroja on vuodesta 2004 alkaen kumulatiivisesti kertynyt 10,5 miljoonaa euroa.

Oman pääoman tuotto oli 9,3 prosenttia (2012: −37,2; 2011: 16,7).

Konsernin tilauskanta laski edellisvuodesta ja oli tilikauden päättyessä 40,8 miljoonaa euroa (2012: 48,4; 2011: 47,2). Tilauskannasta järjestelmien ylläpitosopimuksia oli 22,3 miljoonaa (27,2) ja muuta tilauskantaa 18,5 miljoonaa euroa (21,2).

Liiketoiminta-alueet

Liiketoimintasegmentit on jaettu maantieteellisesti. Liiketoimintasegmenttejä on viisi: Itä-Eurooppa, Länsi-Eurooppa, Aasia ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka sekä Amerikka. Segmenttien liikevoitto sisältää

myynnin ja asiakaspalveluiden kulut. Konsernin tutkimus-, tuotekehitysja yleiskuluja ei ole kohdennettu segmenteille.

Tilikauden aikana Comptel sai 17 merkittävää tilausta (15), joista neljä oli Fulfillment-tuotealueelta, yhdeksän Policy Control & Charging -alueelta, 4 Managed Services -palvelutilausta. Merkittävinä tilauksina Comptel raportoi myydyt projektit ja lisenssit, joiden arvo on vähintään 500000 euroa.

Itä-Euroopan alueen liikevaihto oli 15,3 miljoonaa euroa (16,3). Liikevaihto laski viime vuoden tasosta etenkin Pohjois-Euroopassa johon vaikutti asiakkaiden varovaisuus uusiin investointeihin. Konsernin liiketulos Itä-Euroopan liiketoiminnasta oli 7,7 miljoonaa euroa (6,3), mikä on 50,0 prosenttia segmentin liikevaihdosta (38,6). Comptel sai Itä-Euroopan alueelta yhden uuden asiakkaan. Merkittävimpiä asiakkaita olivat Elisa, Telenor, TDC ja TeliaSonera-ryhmään kuuluvat operaattorit.

Länsi-Euroopan alueen liikevaihto oli 17,8 miljoonaa euroa (21,0). Liikevaihdon lasku johtui yleisestä taloustilanteesta Euroopassa. Konsernin liiketulos Länsi-Euroopan liiketoiminnasta oli 8,0 miljoonaa euroa (9,7), mikä on 44,9 prosenttia segmentin liikevaihdosta (46,3). Merkittävimpiä asiakkaita olivat Vodafone-,Telefónica O2-, ja Cosmoteryhmien operaattorit.

Aasian ja Tyynenmeren alueen liikevaihto oli 20,9 miljoonaa euroa (21,7). Konsernin liiketulos alueen liiketoiminnasta oli 10,1 miljoonaa euroa (9,5), mikä on 48,0 prosenttia segmentin liikevaihdosta (43,9). Comptel sai tällä alueella kolme uutta asiakasta. Merkittävimpiä asiakkaita alueella olivat Bharti, IBM, NBN Co, Robi Axiata ja Vodafoneryhmään kuuluvat operaattorit.

Lähi-idän ja Afrikan alueen liikevaihto oli 16,3 miljoonaa euroa (14,5). Konsernin liiketulos alueen liiketoiminnasta oli 6,7 miljoonaa euroa (3,0), mikä on 40,8 prosenttia segmentin liikevaihdosta (20,4). Monet Lähi-idän suurimmat alan toimijat ovat Comptelin merkittäviä asiakkaita, kuten useat Etisalat-, Orascom-, Ooredoo- ja Zain-ryhmien operaattorit sekä Saudi Telecom.

Amerikan liikevaihto oli 12,3 miljoonaa euroa (8,9). Konsernin liiketulos alueen liiketoiminnasta oli 7,0 miljoonaa euroa (3,8), mikä on 56,9 prosenttia segmentin liikevaihdosta (42,3). Merkittävimpiä asiakkaita Amerikan alueella olivat América Móvil ja Telefónica-ryhmien operaattorit ja T-Mobile Yhdysvalloissa.

Comptelin liikevaihto jakautuu ohjelmistolisenssien ja lisenssilaajennusten myyntiin sekä yhtiön tuotteita tukevien palveluiden ja ylläpidon myyntiin. Tilikaudella lisenssimyynti laski edellisvuodesta ja oli 14,4 miljoonaa euroa (16,6). Palveluiden myynti pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 32,7 miljoonaa euroa (33,2). Ylläpitosopimukset muodostivat liikevaihdosta 35,6 miljoonaa euroa (32,6).

Comptel myy ja toimittaa tuotteitaan ja ratkaisujaan sekä suoraan oman organisaationsa että yhteistyökumppaniensa kautta. Merkittävimpiä kumppaneita ovat järjestelmäintegraattorit kuten IBM ja Tech Mahindra sekä verkkolaitevalmistajat kuten Alcatel-Lucent ja NSN. Maailmanlaajuisten kumppanien lisäksi Comptel tekee yhteistyötä lukuisten omalla markkina-alueellaan merkittävien paikallisten kumppaneiden kanssa. Liikevaihdosta toteutui suoramyyntinä 64,1 miljoonaa euroa (62,1) ja yhteistyökumppaneiden ja jälleenmyyjien kautta 18,5 miljoonaa euroa (20,3).

Investoinnit

Vuoden 2013 bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat 0,6 miljoonaa euroa (4,5) ja ne muodostuivat laite- ja ohjelmisto- ja kalustohankinnoista. Investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella. Edellisen vuoden vertailuluvuissa näkyy Xtract-yhtiön hankinta.

Tutkimus ja tuotekehitys

Comptelin välittömät tutkimus- ja tuotekehityskustannukset ja tuotekehitysinvestoinnit olivat 17,8 miljoonaa euroa (2012: 18,6; 2011: 15,4) ja niiden osuus liikevaihdosta oli 21,5 prosenttia (2012: 22,5; 2011: 20,1).

Comptelin tuotekehityspanostukset kohdistuivat pääasiassa operaattoreiden palvelutoimitusprosessin automatisointiin ja voimakkaasti kasvavan dataliikenteen reaaliaikaiseen hallintaan ja analysointiin. Yhtiö tavoittelee globaalia markkinajohtajuutta näillä alueilla, joilla ratkotaan operaattoreiden ja palveluntarjoajien keskeisiä liiketoimintahaasteita. Samalla yhtiö kehittää yhtenäistä ohjelmistoalustaa, joka mahdollistaa kustannustehokkaan ja ratkaisulähtöisen tuotekehityksen.

Vuonna 2013 yhtiö kehitti erityisesti Fulfillment-tuotealueeseen ja edistykselliseen analytiikkaan liittyvien tuoteperheidensä tarjontaa. Viimeksi mainittuun kuuluu keskeisenä osana Xtract-hankinnan myötä saadun asiakasanalytiikan yhdistäminen osaksi ohjelmistoalustaa. Reaaliaikaisen analytiikan liittäminen tarjontaan mahdollistaa muun muassa operaattoreiden asiakasuskollisuuden parantamisen sekä yksilöllisesti kohdennetun markkinoinnin. Vuonna 2013 tuotiin markkinoille kaksitoista merkittävää ohjelmistojulkistusta mainituilta tuotealueilta.

Yhtiö jätti kaksi uutta patenttihakemusta vuoden 2013 aikana (1). Comptelille myönnettiin vuoden 2013 aikana 4 uutta patenttia (5), jotka liittyivät tietoliikennetapahtumien laskutustietojen reaaliaikaiseen keruuseen ja luokitteluun, käyttäjien veloittamiseen online-mediointiympäristössä. Comptelilla oli vuoden 2013 lopussa 29 (25) myönnettyä patenttia ja 51 (54) vireillä olevaa patenttihakemusta liittyen yhtiön päätuotteisiin ja -ratkaisuihin.

Yrityksen tuotemerkki Comptel® on Comptel Oyj:n rekisteröimä tavaramerkki useissa maissa.

Rahoitusasema

Taseen loppusumma 31. 12. 2013 oli 67,9 miljoonaa euroa (68,5), mistä likvidit varat olivat yhteensä 6,5 miljoonaa euroa (4,8).

Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta oli tilikaudella 8,8 miljoonaa euroa (1,1).

Myyntisaamiset olivat tilikauden lopussa 22,7 miljoonaa euroa (22,8). Siirtosaamiset olivat 9,4 miljoonaa euroa (12,6).

Yhtiöllä on käytettävissään 18,0 miljoonan euron suuruinen rahoitusjärjestely, josta on käytössä 8,0 miljoonaa euroa. Tästä 5,0 miljoonaa euroa on tasalyhenteistä lainaa ja 3,0 miljoonaa euroa on nostettu 13,0 miljoonan valmiusluottolimiittiosuudesta. Molemmat lainajärjestelyt erääntyvät tammikuussa 2016. Omavaraisuusaste oli 50,5 prosenttia (46,8) ja nettovelkaantumisaste (gearing) oli 7,7 prosenttia (13,1).

Yhtiörakenne

Comptel-konserniin kuului vuoden 2013 päättyessä emoyhtiö Comptel Oyj:n lisäksi täysin omistetut tytäryhtiöt Comptel Communications Oy, Comptel Communications AS, Comptel Communications EOOD, Comptel Communications Sdn Bhd, Comptel Communications Brasil Ltda, Comptel Communications Inc., Comptel Ltd., Comptel Communications India Private Limited, Comptel Communications S.r.l., Xtract Oy, Comptel Passage Oy ja Business Tools Oy. Lisäksi konserniin kuuluivat

täysin omistettu tytäryhtiö Comptel Communications Holdings ja sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt Comptel Communications Ltd ja Viewgate Networks Limited. Konserniin kuului myös irlantilainen osakkuusyhtiö Tango Telecom Ltd. (omistusosuus 20,0 prosenttia).

Comptel-konsernilla on rekisteröidyt edustustot ja sivuliikkeet myös Australiassa, Egyptissä, Intiassa, Italiassa, Kiinassa, Venäjällä ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, Alankomaissa, Ruotsissa, Saksassa, Singaporessa, Uudessa Seelannissa ja Turkissa.

Henkilöstö

Comptelin henkilöstömäärä oli vuoden alussa 679 ja vuoden lopussa 690. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 684 henkilöä (2012: 700; 2011: 623).

Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä työskenteli Suomessa 29,6 prosenttia (31,7), Malesiassa 28,1 prosenttia (26,1), Bulgariassa 10,9 prosenttia (9,7), Yhdistyneissä Arabiemiraateissa 7,5 prosenttia (7,7), Isossa-Britanniassa 5,9 prosenttia (6,8), Norjassa 2,8 prosenttia (3,2) ja muissa toimintamaissa 15,2 prosenttia (14,8).

Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä työskenteli asiakaspalveluissa 47,2 prosenttia (46,8), tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja -hallinnassa 34,1 prosenttia (31,7), myynnissä ja markkinoinnissa 12,9 prosenttia (13,8) sekä hallinnossa ja tukipalveluissa 5,8 prosenttia (7,7).

Tilikauden lopussa konsernissa oli 679 vakituista (657) ja 11 määräaikaista (22) työsuhdetta. Kokoaikaisia työsuhteista oli 669 (642) ja osaaikaisia 21 (37).

Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus vuonna 2013 oli 20,5 prosenttia (33,1). Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 4,5 vuotta (4,5). Henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 36 vuotta (36). Vuoden lopussa henkilöstöstä oli miehiä 74 prosenttia (72) ja naisia 26 prosenttia (28).

Tilikauden palkat ja palkkiot olivat yhteensä 34,3 miljoonaa euroa (2012: 37,5; 2011: 30,4).

Johdon palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30. Lähipiiritapahtumat.

Henkilöstöstä 79 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon, 10 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnon, 5 prosenttia opistotason tutkinnon ja 6 prosenttia muun koulutuksen.

Konsernissa jatkettiin Comptel University -ohjelmaa henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Henkilöstön koulutukseen käytettiin keskimäärin 567 euroa (691) henkilöä kohden. Koulutuspäivien lukumäärä henkilöä kohden oli 3,8 (4,4).

Tilikaudella sairauspoissaolojen osuus aktiivisesta työajasta oli 1,3 prosenttia (1,4).

Yhtiön hallinnointi

Comptel Oyj:n varsinainen yhtiökokous 20. 3. 2013 valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt: Pertti Ervi, Eriikka Söderström, Hannu Vaajoensuu, Antti Vasara ja Petteri Walldén. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajaksi Pertti Ervin ja varapuheenjohtajaksi Hannu Vaajoensuun. Hallituksella ei ollut valiokuntia.

Tilikauden lopussa yhtiön lähipiirin puolesta annetut takaukset olivat yhteensä 33 tuhatta euroa. Lähipiiritapahtumia selostetaan tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.

Comptelin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillinen selvitys osana vuosikertomusta.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy.

Comptelin osake ja oma pääoma

Comptelilla on yksi osakelaji. Jokaisella osakkeella on yhtiökokouksessa yksi (1) ääni. Yhtiön osakepääoma 31. 12. 2013 oli 2 141 096,20 euroa sekä osakkeiden kokonaisäänimäärä 107 421270 ääntä.

Comptelin osakkeiden kokonaisvaihto vuonna 2013 oli 18,4 miljoonaa kappaletta (26,7), joka vastaa 17,1 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä (25,0). Vuoden 2013 päätöskurssi oli 0,48 euroa (0,40). Comptelin markkina-arvo oli vuoden lopussa 51,5 miljoonaa euroa (42,8).

Comptel Oyj luovutti tilikaudella vastikkeetta 164 203 yhtiön osaketta hallituksen jäsenille osana vuosipalkkioiden maksua ja 50 000 yhtiön osaketta toimitusjohtajalle vuoden 2011 osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti.

Comptel Oyj:n toimitusjohtajalla on osakepalkkiojärjestelmä, jonka tarkoituksena on yhdistää omistajien ja toimitusjohtajan tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa toimitusjohtaja yhtiöön. Järjestelmään osallistuminen ja mahdollisen palkkion saaminen ansaintajaksolta edellyttää, että toimitusjohtaja omistaa yhtiön osakkeita tai hankkii niitä hallituksen ennalta päättämän määrän, 230 000 osaketta. Omistusvelvoite on voimassa 31. 12. 2015 asti. Lisäksi järjestelmän mahdollinen palkkio on sidottu toimitusjohtajan toimisuhteen voimassaoloon. Järjestelmän tavoitteiden toteutumisen perusteella maksetaan palkkioita enintään 650000 Comptel Oyj:n osaketta ja rahaa osakkeiden toimitushetken arvoa vastaava määrä.

Tilikaudella 2013 vuodelta 2012 toimitusjohtajalle luovutettiin 50 000 osaketta ja maksettiin rahana 24 087 euroa. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2012−2013 perustuu Comptelkonsernin liikevaihdon kasvuun ja liikevoittoprosenttiin.

31. 12. 2013 hallituksen ja toimitusjohtajan yhteenlaskettu osuus yhtiön liikkeelle laskemista osakkeista ja optio-oikeuksista oli 1,545 prosenttia, yhtiön osakkeiden äänimäärästä ja osakepääomasta 0,770 prosenttia sekä osuus äänimääristä ja osakepääomasta, jonka he voivat saada optio-oikeuksien nojalla 0,776 prosenttia.

Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä 161 219 omaa osaketta, mikä vastaa 0,15 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallussa olevien osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo oli 3 213 euroa.

Varsinainen yhtiökokous 20. 3. 2013 hyväksyi hallituksen osinkoehdotuksen, jonka mukaan vuodelta 2012 ei maksettu osinkoa.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 21 400 000 osakkeen suuruisista osakeanneista sekä enintään 10 700 000 oman osakkeen hankkimisesta tai luovuttamisesta. Valtuutukset ovat voimassa 30. 6. 2014 saakka, kuitenkin siten, että valtuutus yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä.

Varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamista valtuutuksista ja muista päätöksistä on annettu erillinen pörssitiedote 20. 3. 2013.

Liiketoiminnan riskit

Comptelin liiketoiminnan riskejä arvioidaan säännöllisesti osana konsernin vuosittaista toiminnan suunnittelu- ja strategiaprosessia, kaupallisten tarjousten ja sopimusten sekä investointien ja muiden panostusten valmistelu- ja päätöksentekoprosessia sekä muuta operatiivista toimintaa. Merkittävimpinä pidetään strategisia riskejä, jotka jakautuvat markkinaympäristöön ja Comptelin liiketoimintastrategiaan liittyviin riskeihin.

Seuraavassa on kuvaus merkittävimmistä konsernin ulkopuolisista sekä omasta toiminnasta johtuvista tekijöistä, joilla saattaa olla merkitystä Comptelin liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja osakkeen hintaan tulevaisuudessa.

Teleoperaattoreiden tukiohjelmistomarkkinoiden kysyntä voi vaihdella merkittävästi eri alueilla.

Comptel kehittää joustavia kokonaisratkaisuja johtaville teleoperaattoreille maailmanlaajuisesti. Tämä edellyttää, että yhtiö ymmärtää liiketoimintaympäristönsä kehittymisen sekä asiakkaidensa ja jälleenmyyjiensä tarpeet alueellisesti oikein. Epäonnistuminen markkinasuhdanteiden tunnistamisessa, asiakkaidensa tarpeiden huomioimisessa ja tuotteidensa oikea-aikaisessa kehittämisessä saattaa aiheuttaa merkittävää haittaa Comptelin liiketoiminnan kasvulle ja kannattavuudelle.

Comptel on investoinut merkittävästi uusiin tuotealueisiin analytiikan ja asiakkaiden toimitusprosessin automatisoinnin alueilla. Epäonnistuminen näiden tuotealueiden kehittämisessä tai markkinoille tuomisessa voi vaikuttaa merkittävästi yhtiön kasvuun ja kannattavuuteen.

Yhtiön toimialalle on tyypillistä liikevaihdon ja tuloksen merkittävä vaihtelu vuosineljänneksittäin liittyen asiakaskunnan ostokäyttäytymiseen ja yksittäisten merkittävien kauppojen ajoittumiseen.

Kilpailu tukiohjelmistomarkkinoilla on kireää. Teollisuuden alalla on käynnissä toimijoiden yhdistymiskehitys, millä on ollut vaikutusta sopimusten pituuteen ja hinnoitteluun. Mikäli Comptel ei onnistu sopeuttamaan toimintaansa ja vastaamaan kilpailuympäristönsä muutoksiin, markkinakehityksestä voi seurata huomattavaa haittaa yhtiön liiketoiminnalle ja liiketoiminnan tulokselle.

Comptelin käynnistämän asiakas- ja kumppanilähtöisen liiketoimintamallin toteuttaminen edellyttää oikeiden henkilöresurssien saamista lähemmäksi avainasiakkaita ja kumppaneita tietyillä kasvumarkkinoilla.

Lähi-itä ja Afrikka sekä Aasia ovat Comptelille entistä merkittävämpiä markkina-alueita. Yhtiö toimii myös useassa maassa, jossa poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne on epävakaa. Tilanteen heikkeneminen näillä alueilla voi johtaa Comptelin liiketoiminnan vaikeutumiseen ja vaikuttaa yhtiön kannattavuuteen.

Comptelin liiketoiminta muodostuu laajojen tuotteistettujen tietojärjestelmien toimittamisesta ja yksittäisen toimitusprojektin arvo voi olla useita miljoonia euroja. Näin ollen yksittäiseen toimitusprojektiin tai asiakkaaseen voi liittyä huomattava tappio- tai luottotappioriski. Toimitusprojekteihin liittyy myös riski siitä, ettei projektia saada valmiiksi suunnitellussa aikataulussa, laatu- tai kustannustasolla. Projekteihin liittyy myös sopimussakkoriski. Lisäksi osa Comptelin asiakkaista toimii maissa, joiden poliittinen tai taloudellinen tilanne voi lisätä luottotappioriskiä.

Comptel toimii maailmanlaajuisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville riskeille. Valuuttakurssien muutokset yhtiön raportointivaluutan euron sekä Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Malesian ringgitin välillä saattavat vaikuttaa yhtiön liikevaihtoon, kuluihin ja tulokseen.

Hakemusprosessi Comptelin kahdenkertaisen verotuksen estämiseksi on edelleen valtiovarainministeriössä kesken. Valtioiden välinen prosessi on kuitenkin erittäin hidas ja muutoksen ajankohtaa on vaikea ennustaa. Valtiot voivat myös päätyä verosopimusten tulkinnassa eriäviin näkökantoihin, mikä voi tarkoittaa, että kahdenkertainen verotus jää voimaan.

Yhtiön rahoitusriskit on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 26.

Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Comptel Oyj:n hallitus on päättänyt uudesta Comptel-konsernin avainhenkilöiden optio-ohjelmasta osaksi yhtiön kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Ohjelman kohderyhmään kuuluu noin 30 henkilöä ja sen tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Optio-ohjelmasta on annettu erillinen pörssitiedote 5. 2. 2014.

Näkymät vuodelle 2014

Vuoden 2014 liikevoiton arvioidaan olevan 5−10 miljoonaa euroa. Kokonaisliikevaihdon odotetaan säilyvän 2013 tasolla ja uusien ratkaisujen liikevaihdon odotetaan kasvavan toisesta neljänneksestä alkaen

Tyypillisesti Comptelin liikevoitto ja liikevaihto painottuvat vuoden jälkipuoliskolle.

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31. 12. 2013 oli 4107351,91 euroa (1840001,68).

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2013 jaetaan osinkoa 0,01 euroa osakkeelta.

Helsingissä 12. päivänä helmikuuta 2014

Comptel Oyj Hallitus

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 euroa	Liitetieto	1.1.−31.12. 2013	1.1.−31.12. 2012
Liikevaihto	2	82 668	82 428
Liiketoiminnan muut tuotot	5	8	9
Materiaalit ja palvelut	6	−3 418	−5 477
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut	7	−40 678	−44 108
Poistot ja arvonalentumiset	8	−5 682	−14 619
Liiketoiminnan muut kulut	9	−25 591	−31 749
		−75 369	−95 954
Liikevoitto/-tappio		7 308	−13 517
Rahoitustuotot	11	367	1 042
Rahoituskulut	11	−1 706	−1 739
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta		−415	259
Voitto/tappio ennen veroja		5 554	−13 955
Tuloverot	12	−2 962	1 152
Tilikauden voitto/tappio		2 592	−12 804

1 000 euroa	Liitetieto	1.1.−31.12. 2013	1.1.−31.12. 2012
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Rahavirran suojaukset		−	781
Muuntoerot		−582	46
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	12	−	−191
Tilikauden laaja tulos yhteensä		2 009	−12 168
Voiton/tappion jakautuminen omistajille:
Emoyhtiön omistajille		2 592	−12 804
Määräysvallattomille omistajille		−	−
Laajan tuloksen jakautuminen omistajille:
Emoyhtiön omistajille		2 009	−12 168
Määräysvallattomille omistajille		−	−
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta laskettu osakekohtainen tulos	13
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa		0,02	−0,12
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa		0,02	−0,12

Konsernin tase

1 000 euroa	Liitetieto	31.12. 2013	31.12. 2012
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	15	2 646	2 646
Muut aineettomat hyödykkeet	15	14 174	13 350
Aineelliset hyödykkeet	14	1 629	1 518
Osuudet osakkuusyrityksissä	16	661	1 076
Myytävissä olevat sijoitukset		87	87
Laskennalliset verosaamiset	17	4 358	3 804
Muut pitkäaikaiset saamiset		500	493
		24 055	22 974
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18	37 144	40 617
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		202	43
Rahavarat	19	6 542	4 817
		43 889	45 476
VARAT YHTEENSÄ		67 944	68 451

1 000 euroa Liitetieto	31.12. 2013	31.12. 2012
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 20	2 141	2 141
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 20	401	243
Muuntoerot 20	−1 219	−636
Kertyneet voittovarat	27 600	25 208
	28 924	26 956
Oma pääoma yhteensä	28 924	26 956
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 17	2 983	3 302
Varaukset 23	−	787
Pitkäaikaiset rahoitusvelat 24	3 483	5 275
	6 466	9 364
Lyhytaikaiset velat
Varaukset 23	1 939	1 511
Lyhytaikaiset rahoitusvelat 24	5 287	3 082
Ostovelat ja muut velat 25	25 078	27 230
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	250	307
	32 554	32 130
Velat yhteensä	39 020	41 494
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	67 944	68 451

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 euroa Liitetieto	1.1.−31.12. 2013	1.1.−31.12. 2012
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio	2 592	−12 804
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa tai liiketoiminnan rahavirtaan kuulumattomat erät 28	7 330	15 815
Korkokulut ja muut rahoituskulut	434	228
Korkotuotot	−71	−412
Tuloverot	2 962	−1 152
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	3 074	−592
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	−2 997	4 307
Varausten muutos	−359	−452
Maksetut korot	−355	−312
Saadut korot	63	17
Maksetut tuloverot ja saadut palautukset	−3 849	−3 551
Liiketoiminnan nettorahavirta	8 825	1 092
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	−	−1 812
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	−466	−1 044
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	−85	−417
Investoinnit tuotekehityshankkeisiin	−5 510	−6 101
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	5	−
Muiden pitkäaikaisten saamisten muutos	−7	−32
Investointien nettorahavirta	−6 063	−9 406

1 000 euroa Liitetieto	1.1.−31.12. 2013	1.1.−31.12. 2012
Rahoituksen rahavirrat
Maksetut osingot	−	−3 207
Omien osakkeiden hankinta	−88	−
Lainojen nostot	16 702	29 000
Lainojen takaisinmaksut	−17 073	−22 020
Leasingvelan lyhennys	−191	−38
Rahoituksen nettorahavirta	−650	3 735
Rahavarojen muutos	2 112	−4 579
Rahavarat tilikauden alussa 20	4 817	9 401
Rahavarat tilikauden lopussa 20	6 542	4 817
Muutos	1 726	−4 585
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	−386	−5

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyrityksen omistajille kuuluva pääoma

1 000 euroa	Osakepääoma	Muut rahastot	Muuntoerot	Arvonmuutos rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2011	2 141	178	−682	−589	40 758	41 805
Osingonjako					−3 207	−3 207
Luovutetut omat osakkeet		66			−	66
Osakepohjaiset palkitsemisjärjestelmät					460	460
Tilikauden laaja tulos yhteensä			46	590	−12 804	−12 168
Oma pääoma 31.12.2012	2 141	243	−636	0	25 208	26 956
Ostetut omat osakkeet					−88	−88
Luovutetut omat osakkeet		158			66	223
Osakepohjaiset palkitsemisjärjestelmät					−50	−50
Edellisten tilikausien virheen korjaus *					−127	−127
Tilikauden laaja tulos yhteensä			−582		2 592	2 009
Oma pääoma 31.12.2013	2 141	401	−1 219	0	27 600	28 924

* Tilikauden aikana korjattiin vanhasta järjestelmävaihdoksesta aiheutunut ero taseen aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä muista saamisista suoraan omaan pääomaan.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Comptel Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Vuonna 1986 perustettu Comptel Oyj on yksi maailman johtavista palvelutoimitusprosessin, laskutustietojen keruun, veloituksen ja käytönhallinnan sekä ennakoivan analytiikan ohjelmisto- ja palvelutoimittajista televiestinnän alueella. Comptel Oyj on listattu NASDAQ OMX Helsingissä (CTL1V). Emoyrityksen Comptel Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Comptelin internetsivuilta osoitteesta www.comptel.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.

Comptel Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 12. 2. 2014 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Comptelin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31. 12. 2013 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksesta (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, johdannaissopimuksia ja suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa. Osakeperusteiset etuudet on kirjattu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä.

Tilinpäätöstiedot ilmoitetaan tuhansina euroina. Tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Comptel siirtyi vuoden 2005 aikana kansainväliseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön ja sovelsi siirtymässä IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia. Siirtymispäivä oli 1. 1. 2004.

Konserni otti 1. 1. 2013 käyttöön seuraavat EU:ssa sovellettavaksi hyväksytyt uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat, joiden katsotaan koskevan Comptelia:

Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen. Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisessä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutokset vaikuttavat vain Comptelin konsernitilinpäätöksen muihin laajan tuloksen erien esittämiseen.

Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet. Jatkossa kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin, ts. ns. putkimenetelmästä luovutaan, ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Comptelilla ei ole tällä hetkellä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joten muutoksella ei ole vaikutusta Comptelin konsernitilinpäätökseen.

IFSR 13 Käyvän arvon määrittäminen. IFSR 13:een on yhdistetty vaatimukset käyvän arvon määrittämisestä sekä sitä koskevien tietojen esittämisestä tilinpäätöksessä, lisäksi uuteen standardiin sisältyy käyvän arvon määritelmä. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta standardissa annetaan ohjeistusta sen määrittämiseksi silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Uudella standardilla ei ollut olennaista vaikutusta Comptelin konsernitilinpäätökseen.

Muutos IFSR 7:ään.Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutos tarkentaa liitetietovaatimuksia, jotka koskevat taseessa nettomääräisesti esitettyjä rahoitusintrumenttejä sekä yleisiä netotusjärjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Standardin muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFSR-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFSRs 2009−2011, toukokuu 2012). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä sekä harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätös käsittää emoyrityksen Comptel Oyj:n sekä kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti määräysvalta ("konserni" tai "Comptel"). Osakkuusyrityksinä yhdistellään ne yritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Tytäryritykset

Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa Comptelilla on määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Määräysvalta syntyy, kun Comptelin omistamien osakkeiden äänimäärä on 50 prosenttia tai yli yrityksen äänivallasta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa.

Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun Comptel on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Mikäli tappio johtuu arvonalentumisesta, realisoitumattomia tappioita ei eliminoida.

Tilikauden voiton tai tappion ja laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Ennen 1. 1. 2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa Comptelilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun Comptel omistaa alle 50 prosenttia, mutta yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla katsotaan muutoin olevan huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Mikäli Comptelin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kyseisen sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita oteta huomioon, ellei konsernilla ole tähän liittyvää velvoitetta tai se on suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta. Osakkuusyritysten konsernin omistusosuutta vastaava osuus tuloksesta esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on esitetty laajassa tuloslaskelmassa.

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätökset

Ulkomaisten konserniyritysten laajat tuloslaskelmat ja rahavirrat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa omana eränään. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot, nettosijoituksen suojaustulos sekä hankinnan jälkeiset kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa. Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Ennen 1. 1. 2004 hankittujen ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvät käyvän arvon kohdistukset ja liikearvo muunnetaan euroiksi hankintahetken kurssia käyttäen. 1. 1. 2004 jälkeen hankittujen ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehdyt käyvän arvon oikaisut sekä hankinnasta syntyvä liikearvo käsitellään kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Mikäli hyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Poistot lasketaan tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Koneiden ja kaluston poistoaika on neljä vuotta.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi lukuun ottamatta huomattavia vuokrahuoneistojen perusparannusmenoja, jotka sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin. Näiden poistoaika on viisi vuotta tai tätä lyhyempi vuokrasopimuksen voimassaoloaika.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisen hyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

IAS 23 -standardin ehtojen täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

1. 1. 2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

1. 1. 2004−31. 12. 2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston mukaisesti. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona.

IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisesti liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalennuksilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin mukaisesti tutkimusmenot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka aiheutuvat uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi. Aktivointi aloitetaan siitä hetkestä, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä hetkestä, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Comptel aktivoi taseeseen IAS 38:n mukaiset tuotekehitysmenot ja sisäisiin järjestelmähankkeisiin liittyvät menot. Aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan tasapoistoina kolmessa vuodessa ja järjestelmähankkeisiin liittyvät aktivoidut menot neljässä vuodessa.

Saadut tuotekehitysavustukset esitetään kulujen tai aktivointien vähennyksenä.

Muut aineettomat hyödykkeet

Ostetut patentit ja lisenssit sekä omien patenttien hakemisesta aiheutuvat menot, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan taseeseen ja tasapoistoina kuluksi laajaan tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Poistot kirjataan alkuperäisestä hankintahinnasta taloudellisen vaikutusajan mukaan.

Aktivoitujen patentoimismenojen poistoaika on pääsääntöisesti kymmenen vuotta ja lisenssien neljä vuotta.

Todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja jos ne poikkeavat aiemmin arvioidusta, poistosuunnitelmaa muutetaan vastaavasti.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöitävissä olevat aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankinnan yhteydessä käypään arvoon. Nämä liittyvät esimerkiksi liiketoimintakaupan yhteydessä saatuihin asiakkuuksiin ja teknologioihin ja niiden poistoaika on 3−5 vuotta.

Vuokrasopimukset

Comptel vuokralleottajana

IAS 17 Vuokrasopimukset -standardi jaottelee vuokrasopimukset rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin. Vuokrasopimukset, joissa vuokralleottajalla on olennainen osa omistamiselle tyypillisistä riskeistä ja eduista, ovat rahoitusleasingsopimuksia. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista hyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Jos vuokrasopimus ei täytä rahoitusleasingin ehtoja, kyseessä on aina muu vuokrasopimus. Tällöin vuokralleottajalla on oikeus käyttää hyödykettä rajoitetun ajan, eivätkä hyödykkeen omistamiselle tyypilliset olennaiset riskit ja edut siirry vuokralleottajalle.

Tilinpäätös

Comptelin vuokrasopimukset käsitellään pääosin muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät

Comptel arvioi omaisuuserien kirjanpitoarvoja tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisviitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttokorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavalle yksikölle, kohdistetaan se ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumiskirjauksen ajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruta missään tilanteessa.

Eläkevelvoitteet

IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardi luokittelee eläkejärjestelyt yrityksen velvoitteen perusteella etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä yritys suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle eikä yrityksellä ole maksun suorittamisen jälkeen velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Comptelin eläkejärjestelyt on tehty paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Eläkemenot, jotka perustuvat paikallisten eläkeyhtiöiden laatimiin ja säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin, ovat maksupohjaisia ja kirjataan näin ollen tilikauden kuluksi. Muut järjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä taseeseen kirjattava velka on eläkevelvoitteen tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä. Auktorisoidut vakuutusmatemaatikot laskevat eläkevelvoitteiden määrän. Velvoite perustuu ennakoituun etuusoikeusyksikköön. Uudistetun standardin mukaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tulokseen. Tuloslaskelmaan kirjataan kauden työsuoritukseen ja aiempaan työsuoritukseen perustuva meno sekä etuuspohjaisen nettovelan nettokorko. Muut etuuspohjaisten nettovelkojen muutokset kirjataan laajaan tulokseen eikä näitä eriä saada myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi.

Osakeperusteiset maksut

Comptelilla on useita optiojärjestelyitä ja ne maksetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritelty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella.

Comptelilla on myös osakepalkkiojärjestelmiä. Osakepalkkiojärjestelmät tarjoavat Comptel-konsernin avainhenkilöille mahdollisuuden saada palkkiona yhtiön osakkeita. Osakepalkkiojärjestelmien perusteella maksettavat palkkiot maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiojärjestelmän kulut kirjataan henkilöstökuluksi sitouttamisajanjaksolle.

Varaukset

IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardi määrittelee edellytykset varausten kirjaamiselle. Varaukset perustuvat olemassa oleviin velvoitteisiin ja ne merkitään taseeseen, kun aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa.

Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään tai toimitetaan. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun Comptel on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut suunnitelman toimeenpanon ja tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma sisältää vähintään seuraavat tiedot: liiketoiminta, jota järjestely koskee, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Comptelin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisista asiakassopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat taloudelliset hyödyt.

Tuloverot

Konsernin laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verot on kirjattu omaisuus- ja velkaerien väliaikaisista eroista kirjanpidon ja verotuksellisen arvon välillä velkamenetelmän mukaisesti käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa olevia tai tuleville vuosille säädettyjä verokantoja. Comptelissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden tasapoistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, tuotekehityshankkeiden aktivoinneista sekä liikearvopoistojen palauttamisesta konsernitasolla.

Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelut on suoritettu. Lisenssituotot, joihin ei liity työsuoritetta, tuloutetaan luovutuksen yhteydessä. Asiakkaan tilaajamääriä seurataan jatkuvasti, jotta niiden ylittäessä lisenssiehdoissa sovitun määrän voidaan laskuttaa asiakasta muuttuneen tilaajamäärän osalta. Nämä lisenssilaajennustuotot tuloutetaan laskutettaessa. Ylläpitotuotot kirjataan liikevaihdoksi tasaerinä ylläpitokaudelle.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Pitkäaikaishankkeiden tuotot käsittävät lisenssimaksut ja työn osuuden. Lopputulos on arvioitavissa luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat tulot ja menot sekä projektin eteneminen pystytään mittaamaan luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saadaan taloudellista hyötyä. Comptelin pitkäaikaishankkeiden valmistusaste määritetään tehtyjen työtuntien osuudella arvioituihin kokonaistyötunteihin. Jos on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.

Projektin valmistumisen jälkeisten takuuaikaisten menojen kattamiseksi kirjataan takuuvaraus. Tappiollisten projektien arvioitu kokonaiskate kirjataan kuluksi ja varaukseksi.

Osakekohtainen tulos

Tulos per osake lasketaan tilikauden tuloksesta. Tilikauden tulos jaetaan osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla. Konsernin omistamat omat osakkeet eliminoidaan painotetun keskiarvon laskennassa. Laimennettu tulos per osake lasketaan ns. omat osakkeet -menetelmällä (treasury stock) olettaen, että optiotodistukset ja -oikeudet olisi merkitty tilikauden alussa ja tilikauden aikana myönnetyt optiotodistukset ja -oikeudet niiden myöntämispäivänä ja että niiden merkinnästä saaduilla varoilla olisi ostettu omia osakkeita osakkeen tilikauden keskimääräiseen markkinahintaan. Laskelman nimittäjään viedään osakkeiden määrän painotetun keskiarvon lisäksi optiotodistusten ja -oikeuksien oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet.

Optioiden merkintäolettamaa ei oteta huomioon laimennetussa osakekohtainen tulos -tunnusluvussa silloin, kun optiotodistusten ja -oikeuksien merkintähinta on ollut korkeampi kuin osakkeen keskimääräinen markkinahinta tilikauden aikana. Osakeoptioilla ja -todistuksilla on laimentava vaikutus vain silloin, kun osakkeen keskimääräinen markkinahinta tilikauden aikana on ollut korkeampi kuin optiotodistusten ja -oikeuksien merkintähinta.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaan konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset sijoitukset, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen tai sijoitus, johon liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, joka muuttaa sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän

Tilinpäätös

erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne syntyvät.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ole ollut ko. sijoituksia tilikauden aikana.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- ja pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.Myyntisaamiset merkitään kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Mahdolliset luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä. Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon.

Comptel päätti luopua IAS 39:n mukaisesta suojauslaskennasta 1. 10. 2012 alkaen. Myyntisaamisia suojaavien operatiivisessa suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten käyvän arvon muutos kirjataan laajaan tuloslaskelmaan myynnin oikaisuksi. Ennakoitua rahavirtaa ja lainoja suojaavien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta, kun yhtiökokous on tehnyt päätöksen osingonjaosta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi käytetään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Comptelissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräisiin aineettomiin hyödykkeisiin aktivoidut tuotekehittämismenot sekä patentoimismenot. Lisäksi arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 16. Aineettomat hyödykkeet.

Tuloutus

Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen etenemisen luotettavaan mittaamiseen. Tulojen ja menojen merkitsemistä laajaan tuloslaskelmaan muutetaan, jos arviot projektin lopputulemasta muuttuvat. Muutokset merkitään kirjanpitoon sillä kaudella, jolloin muutos

on ensi kertaa tiedossa ja luotettavasti arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi, kun se on tiedossa ja arvioitavissa. Pitkäaikaishankkeista esitetään lisätietoja liitetiedossa 4. Valmistusasteen mukainen tuloutus.

Verot

Arvioita liittyy myös lähdeverojen verotukselliseen käsittelyyn sekä laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen ja hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien sekä tulkintojen soveltaminen

Alla kuvatut standardit, tulkinnat tai niiden muutokset on julkaistu, mutta ne eivät vielä ole voimassa, eikä Comptel ole soveltanut niitä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Comptel ottaa käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat muutetut tai uudistetut standardit ja tulkinnat kun ne astuvat voimaan, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien:

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (voimaan 1. 1. 2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi julkaistaan kolmessa vaiheessa ja sen on tarkoitus korvata nykyisin voimassa oleva IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Ensimmäisen vaiheen muutokset koskevat rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, kirjaamista ja arvostamista. Rahoitusvarojen erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostustavan perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. Rahoitusvelkojen osalta suurin osa IAS 39:n säännöksistä on siirtynyt uuteen standardiin sellaisenaan. Comptel-konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1. 1. 2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Olemassa olevien periaatteiden mukaisesti IFRS 10 määrittää määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Uudella standardilla ei odoteta olevan vaikutusta Comptelin konsernitilinpäätökseen.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1. 1. 2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11 painottaa yhteisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisyritysten raportoinnissa on käytettävä jatkossa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Comptelilla ei ole standardissa tarkoitettuja yhteisjärjestelyjä, joten uudella standardilla ei ole merkitystä Comptelin tilinpäätökseen.

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1. 1. 2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 12 kokoaa yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset. Nämä liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml. osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, strukturoidut yksiköt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt. Uusi standardi laajentaa näistä yhtiöistä liitetiedoissa annettavia tietoja.

IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1. 1. 2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää IFRS-erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Uudistetulla standardilla ei ole vaikutusta Comptelin konsernitilinpäätökseen.

IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä*(voimaan 1. 1. 2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä. Uudella standardilla ei odoteta olevan vaikutusta Comptelin konsernitilinpäätökseen.

Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan 1. 1. 2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevia sääntöjä ja lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Standardin muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 39 (muutos) Novation of Derivatives and Continuation of Hedge Accounting (voimaan 1. 1. 2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen mukaan suojauslaskentaa ei tarvitse lopettaa, jos suojaavan sopimuksen vastapuolen vaihtuminen on lainsäädännön pakottama ja sopimuksen ehdot säilyvät muilta osin ennallaan. Standardilla ei odoteta olevan vaikutusta Comptelin konsernitilinpäätökseen.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFSRs 2010−2012 ja Annual Improvements to IFSRs 2011−2013). Annual Improvements menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeen myötä tuli 11 muutosta 9 standardiin. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta Comptelin konsernitilinpäätökseen.

2. Segmentti-informaatio

Comptel-konsernilla on viisi raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat maantieteellisiin alueisiin. Comptel toimii globaalisti kaikilla maantieteellisillä markkina-alueilla. Maantieteellisten markkina-alueiden välillä on eroja hintatason, kilpailutilanteen, sekä Comptelin omien resurssipanostusten välillä. Segmenttijako perustuu asiakkaiden sijaintiin. Maantieteellisiä markkina-alueita ovat Itä-Eurooppa, Länsi-Eurooppa, Aasia ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka sekä Amerikka. Kaikki segmentit saavat tuottonsa ohjelmistolisenssien ja -tuotteisiin liittyvien palveluiden ja ylläpidon myynnistä.

Segmentti-informaation laatimisperiaatteet noudattavat IFRS:n laatimisperiaatteita.

Comptelissa toimintasegmenttien tuloksen arviointi ja segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen. Näistä päätöksistä vastaa viime kädessä Comptel-konsernin toimitusjohtaja.

Segmenttien liikevaihto yhteensä muodostaa konsernin ulkoisen liikevaihdon. Segmenttien kulut sisältävät myynnin, asiakaspalvelun ja -toimituksien kustannukset. Kohdistamattomat kuluerät liittyvät tuotehallinta-, tutkimus- ja tuotekehitys- sekä hallinnon yksiköihin. Segmenttien varat koostuvat myyntisaamisista.

2013, 1 000 euroa	Itä-Eurooppa	Länsi-Eurooppa	Aasia ja Tyynenmeren alue	Lähi-itä ja Afrikka	Amerikka	Segmentit yhteensä
Liikevaihto	15	17	20	16	12	82
	320	753	946	312	337	668
Segmentin liiketulos	7	7	10	6	7	39
	661	974	056	652	023	367
Poistot	0	23	43	1	29	95
Myyntisaamiset	3	5	4	5	4	22
	410	174	115	214	791	704

			Aasia ja
2012, 1 000 euroa	Itä-Eurooppa	Länsi-Eurooppa	Tyynenmeren alue	Lähi-itä ja Afrikka	Amerikka	Segmentit yhteensä
Liikevaihto	16	20	21	14	8	82
	312	975	665	541	934	428
Segmentin liiketulos	6	9	9	2	3	32
	304	712	504	967	782	269
Poistot	0	11	230	1	12	254
Myyntisaamiset	2	5	4	5	4	22
	915	035	783	269	822	825

Täsmäytyslaskelmat

Tulos

1 000 euroa	2013	2012
Raportoitavien segmenttien liiketulos	39 367	32 269
Segmenteille kohdistamattomat erät	−32 059	−45 786
Rahoituserät, netto	−1 339	−697
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta	−415	259
Konsernin voitto/tappio ennen veroja	5 554	−13 955

Poistot ja arvonalentumiset

1 000 euroa	2013	2012
Raportoitavien segmenttien poistot	95	254
Segmenteille kohdistamattomat erät	5 586	14 365
Konsernin poistot ja arvonalentumiset yhteensä	5 682	14 619

Varat

1 000 euroa	2013	2012
Raportoitavien segmenttien varat	22 704	22 825
Segmenteille kohdistamattomat erät	45 240	45 626
Konsernin varat yhteensä	67 944	68 451

Tuotteita ja palveluja koskevat tiedot

Ulkoisilta asiakkailta saadut tuotot

1 000 euroa	2013	2012
Lisenssit	14 356	16 614
Palvelut	32 739	33 229
Ylläpitosopimukset	35 573	32 585
Yhteensä	82 668	82 428

Maantieteelliset tiedot

Ulkoisilta asiakkailta saadut tuotot

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan.

1 000 euroa	2013	2012
Suomi	7 141	6 192
Intia	7 045	7 549
Argentiina	5 307	3 054
Saksa	4 575	5 626
Saudi-Arabia	4 431	4 320
Australia	3 542	4 167
Muut maat	50 627	51 519
Yhteensä	82 668	82 428

Pitkäaikaiset varat

Maantieteellisten alueiden pitkäaikaiset varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Pitkäaikaiset varat on esitetty ilman laskennallisia veroja ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin liittyviä varoja.

1 000 euroa	2013	2012
Suomi	14 577	13 629
Muut maat	1 641	1 643
Osuudet osakkuusyrityksissä	661	1 076
Kohdistamattomat varat	2 818	2 821
Yhteensä	19 697	19 170

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Vuosina 2013 ja 2012 Comptelin tuotot yksittäiseltä asiakkaalta eivät ylittäneet 10 % konsernin liikevaihdosta.

3. Hankitut liiketoiminnot

Tilikaudella 2013 ei ole hankittu uusia liiketoimintoja.

Comptel Oyj hankki 9. 2. 2012 analytiikkaan erikoistuneen suomalaisen ohjelmistoyrityksen Xtract Oy:n koko osakekannan.

Hankkimalla Xtractin Comptel yhdistää johtavan analytiikkaosaamisen nykyiseen ohjelmistoonsa ja luo ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonka avulla teleoperaattorit voivat reagoida nopeasti tietoliikenneverkon tapahtumiin ja automatisoida ne asiakaskokemusta parantaviksi toimenpiteiksi.

Kaupan arvo (enterprise value) oli 3 100 tuhatta euroa. Varsinainen kauppahinta oli 2075 tuhatta euroa ja se maksettiin käteisellä.

Nettovarallisuuteen tehtyjen käyvän arvon kohdistusten jälkeen IFRS 3:n mukaiseksi liikearvoksi muodostui 1 993 tuhatta euroa. 215 tuhatta euroa kirjattiin aineettomiin hyödykkeisiin, jotka poistetaan viiden vuoden aikana.

Liikearvo perustuu Xtractin henkilöstön osaamiseen ja Comptelin olemassa olevaan myyntikanavan hyödyntämispotentiaaliin Xtractin tuotteiden osalta.

Hankittujen varojen ja vastaanotettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat:

	Yhdistämisessä kirjatut käyvät
1 000 euroa	arvot
Teknologia (sis. muihin aineettomiin hyödykkeisiin)	840
Muut aineettomat hyödykkeet	1
Koneet ja kalusto	6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	842
Rahavarat	263
Varat yhteensä	1 952
Laskennalliset verovelat	53
Muut korottomat velat	597
Korolliset velat	1 220
Velat yhteensä	1 870

1 000 euroa	Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot
Nettovarat	82
Hankintameno	2 075
Liikearvo	1 993
Rahana maksettu kauppahinta	2 075
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	−263
Rahavirtavaikutus	1 812

Comptel on kirjannut yhteensä 145 tuhannen euron edestä palkkioita liittyen neuvontapalveluihin. Palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muut kulut -erään.

Xtractin liikevaihto 1145 tuhatta euroa ja tappio 1 523 tuhatta euroa 10. 2.−31.12.2012 sisältyy konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Konsernin liikevaihto 1.1.−31.12.2012 olisi ollut 82793 tuhatta euroa ja tappio 13457 tuhatta euroa, jos Xtract olisi yhdistetty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2012 alusta lähtien.

4. Valmistusasteen mukainen tuloutus

1 000 euroa	2013	2012
Valmistusasteen mukaan tuotoksi kirjattu liikevaihto	18 636	17 864
Luovuttamattomien pitkäaikaishankkeiden tuotoksi tilikaudella ja aikaisemmilla tilikausilla kirjattu määrä	22 707	27 814
Luovuttamattomien pitkäaikaishankkeiden kokonaiskulut	10 655	14 246
Pitkäaikaishankkeiden tilauskanta valmistusasteen mukaan	11 728	13 229
Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta kirjatut siirtosaamiset	5 182	9 339
Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta kirjatut siirtovelat	1 905	2 826

5. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 euroa	2013	2012
Aineellisten hyödykkeiden myyntituotot	5	6
Muut	4	2
Yhteensä	8	9

6. Materiaalit ja palvelut

1 000 euroa	2013	2012
Ostot, aineet ja tarvikkeet (tavarat)	18	325
Ulkopuoliset palvelut	3 399	5 152
Yhteensä	3 418	5 477

7. Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut

1 000 euroa	2013	2012
Palkat	34 218	36 903
Eläkekulut − maksupohjaiset järjestelyt	3 893	3 736
Eläkekulut − etuuspohjaiset järjestelyt	−	−
Myönnetyt osakeoptiot	−108	339
Osakepalkitseminen	190	224
Muut henkilösivukulut	2 485	2 907
Yhteensä	40 678	44 108

Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2013	2012
Itä-Eurooppa	314	344
Länsi-Eurooppa	62	76
Aasia ja Tyynenmeren alue	249	214
Lähi-itä ja Afrikka	52	49
Amerikka	7	17
Yhteensä	684	700

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30. Lähipiiritapahtumat.

Tiedot myönnetyistä optioista ja osakepalkkiojärjestelmäosuuksista esitetään liitetiedossa 21. Osakeperusteiset maksut.

8. Poistot ja arvonalentumiset

1 000 euroa	2013	2012
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Patentit ja tavaramerkit	77	76
Aktivoidut kehittämismenot	4 106	2 766
Muut aineettomat hyödykkeet	603	674
Yhteensä	4 786	3 515
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	890	767
Yhteensä	890	767
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Liikearvo	−	10 179
Muut aineettomat hyödykkeet	−	1
Koneet ja kalusto	6	157
Yhteensä	6	10 337
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	5 682	14 619

9. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 euroa	2013	2012
Vuokrat	3 889	4 870
Matkakulut	4 995	6 315
Markkinointikulut	1 267	1 769
Muut liiketoiminnan kulut	15 441	18 796
Yhteensä	25 591	31 749

Tilintarkastajien palkkiot

1 000 euroa	2013	2012
Ernst & Young
Tilintarkastus	129	99
Veroneuvonta	−	6
Muut palvelut	15	66
Yhteensä	144	171
KPMG
Tilintarkastus	−	8
Veroneuvonta	−	21
Muut palvelut	−	39
Yhteensä	0	68
PwC
Tilintarkastus	−	6
Yhteensä	−	6
Tilintarkastajien palkkiot yhteensä	144	245

Tilintarkastajien palkkiot sisältävät kunkin konserniyhtiön varsinaisen tilintarkastajan palkkiot.

10. Tutkimus- ja kehittämismenot

Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot olivat 12 280 tuhatta euroa vuonna 2013 (12411 tuhatta euroa v. 2012).

Tilikauden tuotekehitysaktivoinnit olivat 5 510 tuhatta euroa (6170 tuhatta euroa v. 2012). Tuotekehitysaktivointien poistot olivat 4 183 tuhatta euroa (2 841 tuhatta euroa v. 2012).

11. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 euroa	2013	2012
Korkotuotot rahavaroista	62	17
Korkotuotot muista saamisista	9	7
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista:
Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa	−31	388
Valuuttakurssivoitot muista saamisista ja muista veloista	310	630
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	−227	−66
Korkokulut muista veloista	−59	−15
Valuuttakurssitappiot muista saamisista ja muista veloista	−1 286	−1 511
Muut rahoituskulut	−117	−147
Yhteensä	−1 339	−697

Laajan tuloslaskelman eriin sisältyvät valuuttakurssierot riveittäin

1 000 euroa	2013	2012
Liikevaihto
Valuuttatermiinien arvonmuutokset	128	−665
Kurssivoitot ja -tappiot, netto	207	−36
Materiaalit ja palvelut
Kurssivoitot ja -tappiot, netto	−	−143
Liiketoiminnan muut kulut
Valuuttatermiinien arvonmuutokset	−7	−
Kurssivoitot ja -tappiot, netto	614	−
Rahoitustuotot
Valuuttatermiinien arvonmuutokset	−31	388
Kurssivoitot	310	630
Rahoituskulut
Valuuttatermiinien arvonmuutokset	−	−16
Kurssitappiot	−1 286	−1 495
Yhteensä	−65	−1 337

Comptel luopui IAS 39:n mukaisen suojauslaskennan soveltamisesta 2012. Kaikki valuuttatermiinien arvonmuutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti.

12. Tuloverot

1 000 euroa	2013	2012
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	781	678
Edellisten tilikausien verot	121	−15
Laskennalliset verot	−871	−4 906
Lähdeverot	2 845	3 024
Muut välittömät verot	86	67
Yhteensä	2 962	−1 152

Comptel Oyj sai marraskuussa 2006 Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunnan hylkäävän päätöksen oikaisuvaatimukseensa lähdeverojen hyvittämisestä vuoden 2004 verotuksessa. Oikaisuvaatimus koskee yhtiön vuonna 2004 maksamien lähdeverojen hyvittämistä kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi.

Comptel Oyj kirjasi ja maksoi kyseiset vuoden 2004 lähdeverot vuonna 2005. Oikaisulautakunnan voimassa olevan päätöksen mukaisesti Comptel Oyj on tilikaudella 2013 kirjannut lähdeveroja kuluksi yhteensä 2 845 tuhatta euroa. Hyvittämättömiä, kuluksi kirjattuja lähdeveroja on tilikausilta 2004−2013 yhteensä 10 558 tuhatta euroa.

Comptel Oyj on saanut lisenssituloa maista, joiden kanssa Suomella on verosopimus. Näiden sopimusten tarkoituksena on poistaa kahdenkertainen verotus. Comptel Oyj:lle maksetuista suorituksista on pidätetty lähdevaltiossa asianomaisen verosopimuksen rojaltiartiklan mukainen lähdevero. Mikäli Comptel Oyj:n maksamia lähdeveroja ei tulla hyvittämään Suomessa, verosopimusmaissa sijaitsevien ulkomaalaisten asiakkaiden maksamat suoritukset Comptel Oyj:lle ovat kahdenkertaisen verotuksen kohteena.

Hakemusprosessi Comptelin kahdenkertaisen verotuksen estämiseksi on edelleen valtiovarainministeriössä kesken. Valtioiden välinen prosessi on kuitenkin erittäin hidas ja muutoksen ajankohtaa on vaikea ennustaa. Valtiot voivat myös päätyä verosopimusten tulkinnassa eriäviin näkökantoihin, mikä voi tarkoittaa, että kahdenkertainen verotus jää voimaan.

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

2013

1 000 euroa	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen
Muuntoerot	−582	−	−582
Yhteensä	−582	−	−582

2012 1 000 euroa	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	781	−191	590
Muuntoerot	46		46
Yhteensä	827	−191	636

Verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 24,5% laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1 000 euroa	2013	2012
Tulos ennen veroja	5 554	−13 955
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	1 361	−3 419
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	6	−18
Vähennyskelvottomat kulut	162	272
Vähennyskelvottomat poistot ja arvonalennukset	132	30
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut lähdeverot, netto	1 315	1 680
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	162	373
Verokannan muutoksen vaikutus	−1 024	−
Verot aikaisemmilta tilikausilta	112	−15
Muut erät	736	−54
Verot laajassa tuloslaskelmassa	2 962	−1 152

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	2013	2012
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (1000 euroa)	2 592	−12 804
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	106 893 591	106 863 518
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,02	−0,12

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Comptelilla on osakeoptioita, joilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeen tilikauden keskimääräiseen hintaan. Optioilla ei ollut merkittävää laimentavaa vaikutusta osakekohtaiseen tulokseen tilikausilla 2013 ja 2012.

	2013	2012
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (1000 euroa)	2 592	−12 804
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuk sella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi	106 893 591	107 650 327
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,02	−0,12

14. Aineelliset hyödykkeet

1 000 euroa	Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.2013	6 692
Lisäykset	1 139
Siirroista aiheutuvat muutokset	2 353
Vähennykset	−165
Kurssierot	−334
Hankintameno 31.12.2013	9 685
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013	−5 174
Poistot	−890
Siirroista aiheutuvat muutokset	−2 285
Arvonalentumiset	−6
Vähennysten kertyneet poistot	105
Kurssierot	194
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013	−8 056
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	1 518
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	1 629

1 000 euroa	Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.2012	6 467
Lisäykset	1 044
Liiketoimintojen yhdistäminen	6
Vähennykset	−821
Kurssierot	−4
Hankintameno 31.12.2012	6 692
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012	−5 086
Poistot	−767
Arvonalentumiset	−157
Vähennysten kertyneet poistot	820
Kurssierot	15
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012	−5 174
Kirjanpitoarvo 1.1.2012	1 381
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	1 518

15. Aineettomat hyödykkeet

		Patentit ja		Muut aineettomat
1 000 euroa	Liikearvo	tavaramerkit	Kehittämismenot	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	21 559	1 223	33 252	13 745	69 778
Lisäykset		4	5 506	85	5 595
Siirroista aiheutuvat muutokset				1 716	1 716
Kurssierot				−31	−31
Hankintameno 31.12.2013	21 559	1 227	38 758	15 514	77 058
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013	−18 913	−495	−21 993	−12 382	−53 783
Poistot		−77	−4 106	−603	−4 786
Siirroista aiheutuvat muutokset				−1 682	−1 682
Kurssierot				12	12
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013	−18 913	−572	−26 099	−14 654	−60 239
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	2 646	728	11 259	1 363	15 995
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	2 646	654	12 659	860	16 819

		Patentit ja		Muut aineettomat
1 000 euroa	Liikearvo	tavaramerkit	Kehittämismenot	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012	19 566	1 179	27 126	12 211	60 083
Lisäykset	1 993	44	6 126	634	8 797
Liiketoimintojen yhdistäminen				807	807
Vähennykset				−35	−35
Kurssierot				128	128
Hankintameno 31.12.2012	21 559	1 223	33 252	13 745	69 778
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012	−8 734	−420	−19 228	−11 615	−39 995
Poistot		−76	−2 766	−674	−3 515
Arvonalentuminen	−10 179			−1	−10 180
Vähennysten kertyneet poistot				35	35
Kurssierot				−128	−128
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012	−18 913	−495	−21 993	−12 382	−53 783
Kirjanpitoarvo 1.1.2012	10 832	759	7 899	597	20 087
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	2 646	728	11 259	1 363	15 995

Liikearvon kohdistaminen

Liikearvo oli vuoden 2013 lopussa 2646 tuhatta euroa (2 646 tuhatta euroa 2012). Comptel muutti vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana liikearvon kohdistamisperiaatteita. Muutoksen yhteydessä tehtiin arvonalentumistestaus uudella yksikkötasolla, joka on alhaisempi kuin aikaisemmin käytetty taso. Arvonalentumistestauksen seurauksena Comptel kirjasi vuonna 201210179 tuhannen euron arvonalentumistappion.

Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu kahdelle eri tuoteyksikölle, jotka muodostavat erilliset rahavirtaa tuottavat yksiköt. Nämä tuoteyksiköt eivät liity suoraan Comptelin raportoituihin maantieteellisiin segmentteihin. Odotettavissa olevat tuotot voivat tulla kaikilta markkina-alueilta, joten liikearvoa ei ole voitu kohdistaa erityisesti millekään maantieteelliselle segmentille. Rahavirtaa tuottavat yksiköt, joille liikearvo on kohdistettu ovat Inventory-tuoteyksikkö sekä Intelligent Customer Interaction -tuoteyksikkö. Kyseinen tuoteyksikkö syntyi vuoden 2012 aikana toteutetun Xtract-liiketoimintakaupan tuloksena. Liikearvoa on kohdistettu Inventory-tuoteyksikölle 653 tuhatta euroa (653 vuonna 2012) ja Intelligent Customer Interaction -tuoteyksikölle 1 993 tuhatta euroa (1 993 vuonna 2012).

Arvonalentumistestaus

Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen ja käyttöarvo on laskettu diskontattujen ennustettujen tuoteyksiköiden rahavirtojen perusteella. Tuoteyksikkökohtaiset rahavirtaennusteet perustuvat hallituksen ja johdon hyväksymiin erityisesti liikevaihdon kasvua ja kannattavuutta käsitteleviin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson huomioiden liiketoiminnan viimeaikainen kehitys ja tunnistetut riskitekijät. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 17,9% (17,9% v. 2012).

Inventory-tuoteyksikön viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden liikevaihdon alenevan 20%. Liikevaihto kertyy pääasiassa olemassa olevista ylläpitosopimuksista ja pienkehitystöistä, joten johdon näkemyksen mukaan on perusteltua käyttää kansantalouden pitkäaikaista keskimääräistä kasvua maltillisempaa näkymää. Toinen keskeinen muuttuja on liiketoiminnan kulut. Suoritetun testauksen perusteella liikearvon arvonalentumiselle ei ole tarvetta.

Intelligent Customer Interaction -tuoteyksikön viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden liikevaihdon kasvu 1%:iin. Vuonna 2013 teleoperaattoreiden liikevaihdon ja investointien kasvu oli maailmanlaajuisesti noin 4%. Kasvuprosentti oli heikohkosta taloustilanteesta huolimatta korkeampi kuin bruttokansantuotteen kasvu yleisesti, joten 1% kasvuolettamus on perusteltu. Analytiikkamarkkina on myös nopeimmin kasvavia alueita teleoperaattoriohjelmistoissa. Keskeisin muuttuja yksikön arvonmäärityksessä on liikevaihdon kasvu johtuen segmenttiin kohdistuvista huomattavista kasvuodotuksista. Suoritetun testauksen perusteella liikearvon arvonalentumiselle ei ole tarvetta.

Testausmallin käyttö vaatii arvioita ja oletuksia liittyen investointeihin, markkinoiden kasvuun ja yleiseen korkotasoon.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Liikearvon arvonalentumistappion toteutuminen edellyttäisi Inventory-tuoteyksikössä, että toteutuva pitkän ajanjakson liikevoittotaso ennen poistoja (EBITDA) olisi yli 110 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin johdon tilinpäätöspäivän mukainen arvio tai että diskonttauskorko olisi yli 43%.

Intelligent Customer Interaction -tuoteyksikössä liikearvon arvonalentumistappion toteutuminen edellyttäisi, että toteutuva pitkän ajanjakson liikevoittotaso ennen poistoja (EBITDA) olisi yli 36 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin johdon tilinpäätöspäivän mukainen arvio tai että diskonttauskorko olisi yli 48%.

16. Osuudet osakkuusyrityksissä

1 000 euroa	2013	2012
Tilikauden alussa	1 076	817
Osuus tilikauden tuloksesta	−230	259
Arvonalennus sijoituksesta osakkuusyrityksessä	−185	−
Tilikauden lopussa	661	1 076

Tilikaudella 2013 osakkuusyhtiösijoitukseen tehtiin arvonalennus, jonka jälkeen sijoituksen tasearvo vastaa konsernin osuutta omasta pääomasta. Osakkusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2013 ei sisälly liikearvoa.

Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio (1000 euroa):

2013	Varat	Velat	Liike vaihto	Voitto/ tappio	Omistus osuus %
Tango Telecom Ltd. Konserni	4 592	1 286	6 379	−1 150	20
2012	Varat	Velat	Liike vaihto	Voitto/ tappio	Omistus osuus %

17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2013 aikana:

1 000 euroa	31.12.2012	Kirjattu tulos vaikutteisesti	31.12.2013
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	116	−116	−
Hyllypoistot	270	−69	201
Tappioista	2 143	−889	1 254
Lähdeverosaamisista	1 344	1 575	2 919
Muut erät	−69	53	−16
Yhteensä	3 804	554	4 358

1 000 euroa	31.12.2012	Kirjattu tulos vaikutteisesti	31.12.2013
Laskennalliset verovelat
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	2 938	−274	2 664
Hankitun liiketoiminnan teknologian aktivointi ja poistot	43	−16	27
Liikearvopoistojen palautus	160	−29	131
Kertyneet poistoerot	45	24	69
Tilauskantaa suojaavat termiinit	95	−24	71
Muut erät	22	−	22
Yhteensä	3 302	−319	2 983

18. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1 000 euroa	2013	2012
Myyntisaamiset	22 704	22 825
Ennakkomaksut	42	67
Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	5 216	9 339
Muut siirtosaamiset	3 989	3 188
Muut saamiset	5 193	5 198
Yhteensä	37 144	40 617

Myyntisaamisista kirjattiin vuonna 2013 luottotappioita 164 tuhatta euroa (270 tuhatta euroa v. 2012). Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Muiden siirtosaamisten olennainen osa muodostuu ohjelmistojen huolto- ja käyttömaksujen jaksotuksista sekä vuokrajaksotuksista.

Myyntisaamisten ikäjakauma		Epä varmat
	Brutto	saamiset	Netto
1 000 euroa	2013		2013
Erääntymättömät	15 685		15 685
1−30 päivää erääntyneet	2 799		2 799
31−90 päivää erääntyneet	1 375		1 375
91−180 päivää erääntyneet	870		870
181−360 päivää erääntyneet	1 778		1 778
yli 360 päivää erääntyneet	1 224	−1 027	197
Yhteensä	23 731	−1 027	22 704

	Brutto	Epä varmat saamiset	Netto
1 000 euroa	2012		2012
Erääntymättömät	14 710		14 710
1−30 päivää erääntyneet	3 409		3 409
31−90 päivää erääntyneet	2 831		2 831
91−180 päivää erääntyneet	856	−99	757
181−360 päivää erääntyneet	1 088	−33	1 055
yli 360 päivää erääntyneet	1 212	−1 149	63
Yhteensä	24 106	−1 281	22 825

19. Rahavarat

1 000 euroa	2013	2012
Pankkitilit	6 542	4 817
Yhteensä	6 542	4 817

20. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset:

			Sijoitetun vapaan oman
1 000 euroa	Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma	pääoman rahasto	Omat osakkeet	Yhteensä
1.1.2012	106 762 125	2 141	178	−375	1 944
Omien osakkeiden luovutus	136 186		66	14	80
Omien osakkeiden palautus	−4 720				−
31.12.2012	106 893 591	2 141	243	−361	2 023
Uusien osakkeiden liikkeellelasku	366 460		158		158
Omien osakkeiden luovutus				66	66
Omien osakkeiden osto				−88	−88
31.12.2013	107 260 051	2 141	401	−383	2 159

Osakkeiden enimmäismäärä on 500 miljoonaa kappaletta (500 miljoonaa kpl v. 2012). Osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,02 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 8400000,00 euroa (8400000,00 euroa v. 2012). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset. Comptel luopui IAS 39:n mukaisesta suojauslaskennasta tilikaudella 2012.

Omat osakkeet

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Tilikauden 2013 aikana yhtiö siirsi 50 000 osaketta yhtiön toimitusjohtajalle vuoden 2011 osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti (25 000 osaketta 2012) ja 164 203 osaketta hallituksen jäsenille osana vuosipalkkiota (111 186 osaketta 2012). Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa oli omia osakkeita 161219 kappaletta (161219 kappaletta 31.12.2012).

Osingot

Comptel Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2013 maksetaan osinkoa 0,01 euroa osakkeelta.

21. Osakeperusteiset maksut

Optiot

Tilikauden 2013 aikana konsernilla on ollut kaksi optio-ohjelmaa. Kyseiset optiot on myönnetty avainhenkilöstölle, sekä Comptel Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle.

Vuonna 2009 hyväksytyn optio-ohjelman optio-oikeuksien määrä on 4 200000 kappaletta. Optio-oikeuksilla voi merkitä Comptel Oyj:n osakkeita yhteensä enintään 4 200000 kappaletta. Optioilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2009A 1.11.2011−30.11.2013, optio-oikeudella 2009B 1. 11.2012−30.11.2014 ja optio-oikeudella 2009C 1.11.2013−30.11.2015. Konsernin johtoryhmän jäsenet eivät olleet mukana optioohjelmassa 2009.

Varsinainen yhtiökokous päätti 26. 3. 2012 optio-oikeuksien antamisesta Comptel-konsernin avainhenkilöille osana kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-ohjelma 2012 poikkeaa Comptelin edellisistä optiojärjestelmistä siten, että optio-oikeuksien saajan osakeomistus vaikuttaa hänelle tarjottavien optio-oikeuksien määrään ja optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää hallituksen asettamien liiketoiminnallisten tai taloudellisten tavoitteiden täyttymistä. Tavoitteet ovat konsernin liikevaihdon kasvu ja osakekohtaisen tuloksen tai yhtiön markkina-arvon kasvu.

Optio-oikeuksien määrä on 5100000 kappaletta. Optio-oikeuksista 2 550000 merkitään tunnuksella 2012A ja 2550000 tunnuksella 2012B. Optio-oikeuksilla voi merkitä yhteensä enintään 5100000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta.

Osakkeiden merkintäaika optio-oikeudella 2012A on 2.5.2015−30.11.2017 ja optiooikeudella 2012B 2.5.2016−30.11.2017.

Yhtiö arvioi, että vuoden 2012 optio-ohjelman tavoitteiden toteutuminen ei ole todennäköistä ja näin ollen ohjelmasta kirjattiin tulokseen 149 tuhannen euron kuluoikaisu.

Ulkona olevien optioiden kauden aikaiset muutokset ja painotetut keskimääräiset toteutushinnat ovat seuraavat:

Tilinpäätös

2013	2009A	2009B	2009C	2012A	2012B
Tilikauden alussa	860 000	1 125 000	1 245 000	1 864 071	1 864 071
Myönnetyt uudet optiot
Toteutetut optiot	366 460
Menetetyt optiot			270 000	340 247	340 247
Rauenneet optiot	493 540
Tilikauden lopussa	0	1 125 000	975 000	1 523 824	1 523 824
Toteutettavissa olevat optiot tilikauden lopussa	0	1 125 000	975 000	1 523 824	1 523 824
Painotetut keskimääräiset toteutushinnat	0,43	0,70	0,54	0,57	0,57

2012	2006C	2009A	2009B	2009C	2012A	2012B
Tilikauden alussa	1 068 000	860 000	1 125 000	1 295 000
Myönnetyt uudet optiot			100 000	100 000	1 914 759	19 14 759
Menetetyt optiot			100 000	150 000	50 688	50 688
Rauenneet optiot	1 068 000
Tilikauden lopussa	0	860 000	1 125 000	1 245 000	1 864 071	1 864 071
Toteutettavissa olevat optiot tilikauden lopussa		860 000	1 125 000
Painotetut keskimääräiset toteutushinnat		0,43	0,70	0,54	0,57	0,57

Tilinpäätöshetkellä ulkona olevien osakeoptioiden määrät ja keskimääräiset toteuttamishinnat:

	2013		2012
Raukeamisvuosi	Keskimääräinen toteuttamis hinta, euroa	Optioiden määrät	Keskimääräinen toteuttamis hinta, euroa	Optioiden määrät
2013			0,43	860 000
2014	0,70	1 125 000	0,70	1 125 000
2015	0,54	975 000	0,54	1 245 000
2017	0,57	3 047 648	0,57	3 728 142

Odotettavissa oleva volatiliteetti on laskelmissa määritetty osakkeen historiallisesta volatiliteetista option voimassaoloaikaa vastaavalta ajalta.

Tilikaudelle 2013 optio-ohjelmista kirjattiin kuluvähennystä 108 tuhatta euroa (kulua 339 tuhatta euroa v. 2012).

Osakepalkkiojärjestelmä

Comptel-konsernin avainhenkilöillä oli osakepohjainen kannustusjärjestelmä, jonka ansaintajaksot olivat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Kulut kirjataan henkilöstökuluksi sitouttamisajanjaksolle. Kannustusjärjestelmästä ei kirjattu kuluja tilikaudella 2013. Tilikaudella 2012 kuluja kirjattiin 59 tuhatta euroa, josta 28 tuhatta euroa oli rahana maksettava osuus.

Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmän perusteella kirjattiin tilikaudella 2013 kulua 44 tuhatta euroa (46 tuhatta vuonna 2012), josta 16 tuhatta euroa oli rahana maksettava osuus (22 tuhatta vuonna 2012).

Comptelin hallitus päätti helmikuussa 2012 uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä.

Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja kohdehenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa kohdehenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuva kannustinjärjestelmä.

Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa, jotka molemmat alkoivat 2. 5. 2012 ja päättyvät 2. 5. 2015 ja 2. 5. 2016. Järjestelmään osallistuminen ja palkkion saaminen ansaintajaksolta edellyttää, että kohdehenkilö omistaa yhtiön osakkeita tai hankki niitä hallituksen ennalta päättämän määrän. Lisäksi järjestelmän mahdollinen palkkio on sidottu kohdehenkilön työ- tai toimisuhteen tai sopimussuhteen voimassaoloon.

Järjestelmän palkkiot maksetaan vuosina 2015 ja 2016 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.

Järjestelmän kulut kirjataan henkilöstökuluksi sitouttamisajanjaksolle. Tilikaudelle 2013 järjestelmästä kirjattiin kulua 146 tuhatta euroa (vuonna 2012 kulua 52 tuhatta euroa), josta 76 tuhatta euroa on rahana maksettava osuus (vuonna 2012: 52 tuhatta euroa).

Tarkemmat kuvaukset voimassa olevista optio-ohjelmista ja osakepalkkiojärjestelmistä löytyy kohdasta Osakkeet ja osakkeenomistajat.

22. Eläkevelvoitteet

Comptelin eläkejärjestelyt eri puolilla maailmaa perustuvat paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Suomessa eläketurva hoidetaan suurimmalta osalta TyELjärjestelmän kautta, joka on maksupohjainen järjestely.

Konsernilla ei ole voimassa olevia etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.

23. Varaukset

Varausten muutos vuoden 2013 aikana:

1 000 euroa	Takuu varaus	Vuokra varaus	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2013	261	1 737	300	2 298
Varausten lisäykset	277	522		799
Käytetyt varaukset	−261	−565	−300	−1 126
Kurssierot		−32		−32
31.12.2013	277	1 662	−	1 939

1 000 euroa	2013	2012
Pitkäaikaiset varaukset	−	787
Lyhytaikaiset varaukset	1 939	1 511
Yhteensä	1 939	2 298

Takuuvaraus

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvaraus perustuu johdon arvioon takuumenojen toteutumisesta.

Vuokravaraus

Erä sisältää vuokravaraukset tyhjillään olevista vuokratiloista.

Muut varaukset

Muut varaukset sisälsivät kuluvarauksen asiakastoimitusprojekteihin, joihin liittyi hyväksynnän jälkeisiä toimitusvastuita.

24. Rahoitusvelat

1 000 euroa	2013	2012
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Lainat	3 122	5 138
Rahoitusleasingvelat	299	−
Muut korolliset velat	63	137
Yhteensä	3 483	5 275
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Lainat	4 984	2 973
Rahoitusleasingvelat	203	29
Muut korolliset velat	100	80
Yhteensä	5 287	3 082

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26. Rahoitusriskien hallinta.

Comptelilla oli 8000 tuhatta euroa pankkilainaa 31. 12. 2013 (8000 tuhatta 31. 12. 2012). Comptelilla on voimassa lainajärjestely, joka koostuu 5 miljoonan euron tasalyhenteisestä osuudesta sekä 13 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Järjestely erääntyy 31. 1. 2016. Tilinpäätöshetkellä valmiusluottolimiitistä on nostettavissa 10 miljoonaa euroa. Comptelin tytäryhtiöllä on 167 tuhannen euron tasalyhenteinen laina Finnveralta. Viimeinen lyhennyserä maksetaan 15. 8. 2017.

Comptelin lainajärjestelyn korot ovat vaihtuvia ja määräytyvät IBOR-korkojen mukaan. Lainojen painotettu keskikorko on 1,7% (20121,7%). Finnvera-lainan korko määräytyy 6 kk:n euriborin mukaan. Tilinpäätöshetkellä korkoprosentti oli 4,02.

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

1 000 euroa	2013	2012
Rahoitusleasingvelat − vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	218	29
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden ajan	314	−
Yhteensä	532	29
Rahoitusleasingvelat − vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	203	29
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden ajan	299	−
Yhteensä	502	29
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	29	−

25. Ostovelat ja muut velat

1 000 euroa	2013	2012
Ostovelat	1 710	2 843
Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista	1 905	2 826
Siirtovelat	15 523	15 469
Muut velat	5 940	6 091
Yhteensä	25 078	27 230

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat myyntiin liittyvistä siirtoveloista, henkilöstökuluista ja kuluvarauksista.

26. Rahoitusriskien hallinta

Comptel altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille. Comptelin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin rahavirtaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Comptelin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talousjohtaja yhdessä alueellisen liiketoimintaorganisaation kanssa. Rahoitustoimintojen toimintapolitiikka on riskejä välttävä. Rahoitusriskeistä merkittävimmät ovat valuutta- ja luottoriski. Talousjohto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Suojaustransaktiot toteutetaan Comptelin hallituksen hyväksymien kirjallisten riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Comptel käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä. Hallituksen erityispäätöksellä voidaan käyttää myös muita valuuttainstrumentteja.

Valuuttariski

Comptel toimii maailmanlaajuisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville riskeille. Comptelin liiketoiminnan päävaluutat ovat euro ja Yhdysvaltain dollari (USD). Myös Englannin punta (GBP) on merkittävä valuutta.

Comptel suojaa valuuttamääräiset avoimet positiot. Valuuttapositiota tarkastellaan valuutoittain kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti 12 kuukauden jaksoissa. Comptel luopui IAS 39:n mukaisesta suojauslaskennasta 2012. Kaikki valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Comptelin käyttämät suojausinstrumentit ovat pankin kanssa tehtäviä termiinisopimuksia. Suojaava termiini tehdään samassa valuutassa kuin suojattava erä, jolloin suojaavan instrumentin arvo muuttuu päinvastaisesti suojattavan erän kanssa.

Myyntitilausten laskutus toteutuu asiakasprojektien etenemisen mukaan, mihin liittyy ajallista epävarmuutta. Myyntisaamisten toteutunut kiertoaika on lisäksi asiakassopimusten mukaisia ehtoja korkeampi. Tulevan rahavirran suojaus ajoitetaan nämä seikat huomioiden.

Korkoriski

Korkoriski tarkoittaa sitä rahavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu korkojen muutoksesta. Comptelin korollinen velka taseessa 31.12.2013 oli 8 771 tuhatta euroa (8 357 tuhatta euroa v. 2012). Comptelilla oli pankkilainaa 31.12.2013 yhteensä 8 000 tuhatta euroa (8000 tuhatta euroa 31.12.2012). Comptelilla on voimassa lainajärjestely, joka koostuu 5

miljoonan euron tasalyhenteisestä osuudesta sekä 13 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Järjestely erääntyy 31.1.2016. Tilinpäätöshetkellä valmiusluottolimiitistä on nostettavissa 10 miljoonaa euroa. Comptelin tytäryhtiöllä on 167 tuhannen euron tasalyhenteinen laina Finnveralta. Viimeinen lyhennyserä maksetaan 15.8.2017.

Comptelin lainajärjestelyn korot ovat vaihtuvia ja määräytyvät IBOR-korkojen mukaan. Lainojen painotettu keskikorko on 1,7%. Finnvera-lainan korko määräytyy 6 kk:n euriborin mukaan. Tilinpäätöshetkellä korkoprosentti oli 4,02.

Raportointikauden päättymispäivänä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia, joiden perusteella konserni saa kiinteää korkoa ja maksaa vaihtuvaa korkoa. Konserni ei sovella suojauslaskentaa lainaa suojaavaan koronvaihtosopimukseen vaan koronvaihtosopimuksen käypä arvo kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Korkojohdannaisten markkinahintaan perustuva käypä arvo saadaan pankilta.

Mahdollisesti tehtävät lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat yhtiön likvidit varat korkoriskille, mutta sen vaikutus ei ole merkittävä. Comptelin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan ja tämän johdosta konsernille aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä aiheuttavat Comptelissa lähinnä asiakkaisiin liittyvät myyntisaatavat, johdannaissopimukset ja rahavarat.

Comptelin dokumentoidussa toimintatavassa (Risk Management Principles, Valuuttasuojaus Comptel Oyj:ssä ja Likviditeetin hallinnan yleiset periaatteet) määritellään myös luottoriskienhallinnan periaatteet. Luottoriskin hallinta johdannaissopimuksissa ja sijoituksissa on keskitetty konsernin talousosastolle, asiakkaiden luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta alueelliselle liiketoimintaorganisaatiolle.

Comptelin asiakkaat ovat pääasiassa keskisuuria ja suuria teleoperaattoreita. Comptelin asiakaskunta on lukumääräisesti suuri ja maantieteellisesti laajalle jakautunut mikä pienentää konsernin asiakasriskiä.

Comptelin liiketoiminta muodostuu laajojen tuotteistettujen tietojärjestelmien toimittamisesta ja yksittäisen toimitusprojektin arvo voi olla useita miljoonia euroja. Näin ollen yksittäiseen toimitusprojektiin tai asiakkaaseen voi liittyä huomattava riski. Lisäksi osa Comptelin asiakkaista toimii maissa, jotka ovat tai ovat olleet sotatoimialuetta, mikä osaltaan kasvattaa luottoriskiä.

Comptelilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, sillä mikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei ole muodostunut konsernin kannalta erityisen merkittäväksi. Toimitusprojekteissa on yleisesti käytössä osittainen ennakkolaskutus. Lisäksi luottoriskiä pienennetään projektin valmiusasteen mukaan laskutettavilla maksuerillä. Muutamassa maassa on käytössä remburssit.

Comptelissa on käytössä erääntyneiden myyntisaamisten alaskirjauspolitiikka. Politiikan mukaan erääntyneen myyntisaamisen arvoa alennetaan pääsääntöisesti 50%, jos saaminen on yli vuoden vanha ja 100% saamisen ollessa yli 1,5 vuotta vanha. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä oli 164 tuhatta euroa (270 tuhatta euroa v. 2012). Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 19. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia silloin, kun liiketoimintaolosuhteet heikkenevät ja tarvitaan rahoitusta. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää riittävää maksuvalmiutta sekä varmistaa

se, että liiketoiminnan rahoitukseen on tarvittaessa käytettävissä varoja riittävän nopeasti. Osa konsernin käteisvaroista voidaan sijoittaa sijoitusrahastoon hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Comptelin pääasiallinen rahoituslähde on ollut liiketoiminnan kassavirta. Kassatilannetta seurataan päivittäin.

Konsernilla oli 31. 12. 2013 rahavaroja 6542 tuhatta euroa (4817 tuhatta euroa v. 2012). Comptelin korollinen velka taseessa 31. 12. 2013 oli 8771 tuhatta euroa (8 357 tuhatta euroa v. 2012). Voimassa olevasta valmiusluottolimiitistä, joka erääntyy vuonna 2016, on nostettavissa 10 miljoonaa euroa. Voimassa oleva rahoitusjärjestely sisältää kovenanttiehdon, jonka mukaan konsernin omavaraisuusasteen tulee olla vähintään 35%. 31. 12. 2013 Comptelin omavaraisuusaste oli 50,5% (46,8% v. 2012). Tämän lisäksi järjestely sisältää kovenanttiehdon, joka on sidottu konsernin tulokseen ennen veroja ja poistoja (EBITDA). Kovenanttiehtojen täyttymistä seurataan kolmen kuukauden välein. Comptelilla on myös mahdollisuus 12,2 miljoonan euron työeläkevakuutusmaksuista kertyneen rahaston takaisin lainaukseen.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Rahavirta sisältää sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

2013, 1 000 euroa	Tasearvo	Rahavirta	1−6 kk	7−12 kk	1−2 vuotta	3−5 vuotta
Johdannaisvelkoihin kuulumattomat rahoitusvelat
Lainat	8 107	8 240	4 064	1 043	2 058	1 076
Osamaksuvelat	162	174	66	40	68
Rahoitusleasingvelat	502	554	109	106	215	123,4
Ostovelat	1 710	1 710	1 710
Johdannaisinstrumentit
Valuuttatermiinit − ei suojauslaskennassa
Saatavat rahavirrat	−711	−711	−565	−146
Suoritettavat rahavirrat	4	4	4
Koronvaihtosopimukset − ei suojauslaskennassa
Nettorahavirrat	30	30	30

2012, 1 000 euroa	Tasearvo	Rahavirta	1−6 kk	7−12 kk	1−2 vuotta	3−5 vuotta
Johdannaisvelkoihin kuulumattomat rahoitusvelat
Lainat	8 111	8 449	2 062	1 079	4 222	1 085
Osamaksuvelat	217	237	44	44	150
Rahoitusleasingvelat	29	29	19	10
Ostovelat	2 843	2 843	2 843
Johdannaisinstrumentit
Valuuttatermiinit − suojauslaskennassa
Saatavat rahavirrat	−611	−611	−439	−172
Suoritettavat rahavirrat	23	23	12

Pääoman hallinta

Comptelin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Comptel pyrkii jatkamaan kannattavaa toimintaa tuotekehitykseen investoimalla ja vahvistamalla läsnäoloaan globaaleilla markkinoilla. Comptelin voitonjako on pääsääntöisesti 30−60% edellisen tilikauden tuloksesta. Maksettujen osinkojen määrä voi myös vaihdella lähiajan taloudellisten näkymien ja rahoitusaseman niin edellyttäessä.

Nettovelkaantumisasteet vuonna 2013 ja 2012 olivat:

1 000 euroa	2013	2012
Korolliset velat	8 771	8 357
Rahavarat	−6 542	−4 817
Nettovelat	2 228	3 541
Oma pääoma yhteensä	28 924	26 956
Nettovelkaantumisaste	7,7%	13,1%

Konsernin altistuminen valuuttariskille

	2013		2012
1 000 euroa	USD	GBP	USD	GBP
Lainasaamiset	145	−	87	234
Myyntisaamiset	10 782	588	9 734	419
Rahavarat	2 018	370	79	40
Ostovelat	−188	−6 697	−386	−7 243
Nettoriski taseessa	12 757	−5 739	9 515	−6 550
Tilauskanta (12 kk)	15 393	1 453	18 967	1 453
Suojaukset
Valuuttatermiinit (12 kk)	−20 303	5 398	−15 916	6 739
Nettoriski yhteensä	7 847	1 112	12 565	1 642

Herkkyys valuuttariskille

Kymmenen prosentin muutos (+/−) euron ja alla esitetyn valuutan välisessä valuuttakurssissa tilinpäätöspäivänä olisi vaikuttanut omaan pääomaan ja verojen jälkeiseen tulokseen seuraavasti:

1 000 euroa

2013	Oma pääoma	Tulos
USD	−533/533	−570/570
GBP	−3 858/3 858	−26/26

2012	Oma pääoma	Tulos
USD	−445/445	−483/483
GBP	−3 900/3 900	14/−14

Euron ja ko. valuutan välisen valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

• − valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/− 10 prosenttia
• − positio sisältää valuuttamääräiset rahoitusvarat ja -velat, eli lainat, myyntisaamiset, rahavarat, ostovelat ja johdannaissopimukset yhtiöistä, joiden toiminnallinen valuutta poikkeaa analysoitavasta valuutasta

− positio ei sisällä valuuttamääräisiä tulevia rahavirtoja

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Lainojen kirjanpitoarvo on 8107 tuhatta euroa ja käypä arvo 8 160 tuhatta euroa. Muiden rahoitusvarojen ja -velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten ja velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käypään arvoon kirjatut johdannaisinstrumentit:

2013 1 000 euroa	Positiivinen käypä arvo (tasearvo)	Negatiivi nen käypä arvo (tase arvo)	Kohde etuuden nimellis arvo
Valuuttatermiinit − ei suojauslaskennassa	711	4	25 701
Koronvaihtosopimukset − ei suojauslaskennassa	−	30

Comptel Oyj luopui IAS 39:n mukaisesta suojauslaskennasta tilikauden 2012 aikana. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

2012 1 000 euroa	Positiivinen käypä arvo (tasearvo)	Negatiivi nen käypä arvo (tase arvo)	Kohde etuuden nimellis arvo
Valuuttatermiinit − ei suojauslaskennassa	611	23	22 656

27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa tai liiketoiminnan rahavirtaan kuulumattomat erät:

1 000 euroa	2013	2012
Liiketoiminnan muut tuotot	−8	−9
Poistot ja arvonalentumiset	5 682	14 619
Kurssierot	975	881
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	415	−259
Optiokulut ja osakepalkkiojärjestelmä	43	523
Muut oikaisut	224	52
Yhteensä	7 330	15 806

28. Muut vuokrasopimukset

Ei-purettavissa olevien toimitilojen vuokrasopimusten ja muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

1 000 euroa	2013	2012
Yhden vuoden kuluessa	2 312	2 934
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	4 596	6 087
Yhteensä	6 908	9 021

Comptel on vuokrannut käyttämänsä toimitilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat pääosin yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan.

Vuoden 2013 laajaan tuloslaskelmaan sisältyy toimitilojen vuokrasopimuksiin perustuvia vuokramenoja 3308 tuhatta euroa (4235 tuhatta euroa v. 2012).

29. Ehdolliset velat

1 000 euroa	2013	2012
Pankkitakausvastuut, alle vuoden sisällä erääntyvät	1 489	2 758
Pankkitakausvastuut, myöhemmin erääntyvät	185	211
Yhteensä	1 674	2 969
Kiinnitetyt panttivelkakirjat	200	200
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	72	123

30. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

	Omistusosuus	Osuus äänivallasta		Osuus äänivallasta
				(%)
Suomi
Iso-Britannia	100,00	100,00	100,00	100,00
Iso-Britannia	100,00	100,00	100,00	100,00
Suomi	100,00	100,00	100,00	100,00
Norja	100,00	100,00	100,00	100,00
Brasilia	100,00	100,00	100,00	100,00
Bulgaria	100,00	100,00	100,00	100,00
USA	100,00	100,00	100,00	100,00
Suomi	100,00	100,00	100,00	100,00
Malesia	100,00	100,00	100,00	100,00
Suomi	100,00	100,00	100,00	100,00
Iso-Britannia	100,00	100,00	100,00	100,00
Iso-Britannia	100,00	100,00	100,00	100,00
Suomi	100,00	100,00	100,00	100,00
Iso-Britannia	−	−	100,00	100,00
Intia	100,00	100,00	100,00	100,00
Italia	100,00	100,00	100,00	100,00
	Kotimaa	(%)	2013 (%)	2012 Omistusosuus (%)

Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä sekä johdon vaikutuspiiriin kuuluvat henkilöt ja yhtiöt.

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

1 000 euroa	2013	2012
Liiketoiminnan muut tuotot
Osakkuusyhtiöt	4	2
Korkotuotot
Osakkuusyhtiöt	8	8
Pitkäaikaiset saamiset
Osakkuusyhtiöt	106	98
Myyntisaamiset
Osakkuusyhtiöt	−	1

Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta

Comptel Oyj antoi vuonna 2008 tytäryhtiönsä puolesta toimitustakauksen, joka on edelleen voimassa. Sopimuksen kokonaisarvo on 4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2009 Comptel Oyj antoi tytäryhtiönsä puolesta 700 tuhannen Englannin punnan takauksen.

Johdon palkat ja palkkiot

Johdon työsuhde-etuuksiin sisältyvät toimitusjohtajan, hallituksen jäsenten sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot sekä osakeoptioista ja osakepalkkioista kirjatut kulut.

1 000 euroa	2013	2012
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 524	2 033
Osakeperusteiset maksut	125	233
Yhteensä	1 649	2 267

Emoyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten työsuhde-etuudet:

1 000 euroa	2013	2012
Toimitusjohtaja	471	456
Hallituksen jäsenet 31.12.2013
Ervi Pertti	59	45
Söderström Eriikka	32	25
Vaajoensuu Hannu	39	40
Vasara Antti	32	24
Walldén Petteri	32	32
Entiset hallituksen jäsenet
Kotilainen Timo		9
Lassila Juhani		9
Riikkala Olli		15
Österlund Henri		9
Yhteensä	193	206

Takaukset ja muut vakuudet	2013	2012
Takaukset	33	70

Emoyhtiön toimitusjohtajan kanssa on sovittu maksupohjaisesta lisäeläkkeestä, vuosittainen eläkekulu on 15% palkkasta. Eläkeikä määräytyy työeläkelain mukaan.

Yrityksen entisille johtoryhmän jäsenille ja nykyisille johtoryhmän jäsenille ei annettu optioita vuonna 2013 (639164 kpl ja 981164 kpl v. 2012). Toimitusjohtajalle ei annettu optioita vuonna 2013 (833332 kpl v. 2012). Johtoryhmän jäsenillä oli 31. 12. 2013 yhteensä 1854496 kpl optioita, joista 240000 kpl oli toteutettavissa (2 054496 kpl v. 2012, joista 140000 kpl oli toteutettavissa).

Hallituksen jäsenten palkkiot on maksettu siten, että jäsenille annettiin 40%:lla vuosipalkkion brutto-osuudesta Comptel Oyj:n osakkeita.

Konsernin johdolla ei ole osakeyhtiölain 8 luvun 6 § mukaisia lainoja.

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	2009	2010*	2011*	2012	2013
Liikevaihto, 1000 euroa	74 896	77 888	76 751	82 428	82 668
Liikevaihto, muutos %	−11,7	4,0	−1,5	7,4	0,3
Liikevoitto/-tappio, 1000 euroa	1 018	9 066	11 902	−13 517	7 308
Liikevoitto/-tappio, muutos %	−91,1	790,8	31,3	−213,6	154,1
Liikevoitto/-tappio, % liikevaihdosta	1,4	11,6	15,5	−16,4	8,8
Tulos ennen veroja	388	8 671	10 963	−13 955	5 554
Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta	0,5	11,1	14,3	−16,9	6,7
Oman pääoman tuotto, %	−4,4	10,2	16,7	−37,2	9,3
Sijoitetun pääoman tuotto, %	1,1	16,6	23,6	−36,3	16,1
Omavaraisuusaste, %	62,6	71,6	66,5	46,8	50,5
Bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, 1 000 euroa	686	1 124	1 037	4 484	551
Bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, % liikevaihdosta 1)	0,9	1,4	1,4	5,4	0,7
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot, 1 000 euroa	15 582	13 414	15 419	18 581	17 790
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot, % liikevaihdosta	20,8	17,2	20,1	22,5	21,5
Tilauskanta, 1000 euroa	37 554	34 049	47 217	48 368	40 756
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana	613	586	623	700	684
Korolliset nettovelat, 1000 euroa	1 282	−6 923	−9 334	3 541	2 228
Nettovelkaantumisaste, %	2,8	−14,1	−22,3	13,1	7,7
Velkaantumisaste, %	17,3	0,2	0,2	31,0	30,3

1) Luku ei sisällä investointeja tuotekehitykseen. Sisältää Xtractin hankinnan vuonna 2012. Bruttoinvestoinnit ilman ko. hankintaa olivat 1 678 tuhatta euroa, mikä on 2,0 prosenttia liikevaihdosta. * Vuoden 2010 ja 2011 virhe korjattu.

Osakekohtaiset tunnusluvut	2009	2010*	2011*	2012	2013
Tulos/osake, euroa	−0,02	0,05	0,07	−0,12	0,02
Tulos/osake, euroa, laimennusvaikutuksen mukainen	−0,02	0,05	0,07	−0,12	0,02
Oma pääoma/osake, euroa	0,43	0,46	0,39	0,25	0,27
Osinko/osake, euroa 2)	0,03	0,04	0,03	0,00	0,01
Osinko/tulos, % 2)	−150,1	87,6	42,2	−	41,2
Efektiivinen osinkotuotto, % 2)	3,8	5,8	6,1	−	2,1
P/E-luku	−39,0	15,1	6,9	−3,3	19,8
Vuoden ylin hinta	0,96	0,95	0,79	0,63	0,59
Vuoden alin hinta	0,57	0,68	0,42	0,37	0,38
Vuoden keskikurssi (VWAP)	0,71	0,80	0,63	0,47	0,46
Markkina-arvo vuoden lopussa, miljoonaa euroa		73,5	52,3	42,8	51,5
Osakkeiden vaihto, kpl	35 837 952	38 301 487	32 836 546	26 734 489	18 358 693
Osakevaihdon kehitys, %	33,5	35,8	30,7	25,0	17,1
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa	107 054 810	107 054 810	107 054 810	107 054 810	107 421 270
josta omassa hallussa	304 004	599 905	292 685	161 219	161 219
Ulkona olevat osakkeet kauden lopussa	106 750 806	106 454 905	106 762 125	106 893 591	107 260 051
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin kauden aikana	106 953 918	106 477 113	106 775 223	106 863 518	106 893 591
Laimennusvaikutuksellinen osakkeiden määrä keskimäärin	107 078 252	107 398 488	106 775 223	107 650 327	106 893 591

2) Hallituksen ehdotus

* Vuoden 2010 ja 2011 virhe korjattu.

Tunnuslukujen laskentakaavat

	Liikevoitto/-tappio			Emoyhtiön omistajien osuus tuloksesta
Liikevoitto/-tappioprosentti =	Liikevaihto	× 100	Tulos / osake (EPS) =	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Voitto-/tappioprosentti	Voitto/tappio ennen veroja			Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
= (ennen veroja)	Liikevaihto	× 100	Oma pääoma / osake =	Ulkona olevien osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Oman pääoman tuotto %	Voitto/tappio
(ROE) =	Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)	× 100	Osinko / osake =	Osinko
				Ulkona olevien osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Sijoitetun pääoman tuotto %	Voitto/tappio ennen veroja + rahoituskulut
= (ROI)	Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)	× 100	Osinko / tulos % =	Osinko / osake	× 100
				Tulos / osake (EPS)
	Oma pääoma
Omavaraisuusaste % =	Taseen loppusumma − saadut ennakot	× 100	Efektiivinen osinkotuotto % =	Osinko / osake	× 100
				Tilikauden päätöskurssi
Bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, =	Bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	× 100		Tilikauden päätöskurssi
% liikevaihdosta	Liikevaihto		Hinta/voittosuhde (P/E-luku) =	Tulos / osake (EPS)
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot, =	Tutkimus- ja tuotekehitysmenot	× 100		Osakkeen vaihtohinta × osakkeen vaihtomäärä
% liikevaihdosta	Liikevaihto		Vuoden keskikurssi (VWAP) =	Osakkeiden vaihtomäärä
Nettovelkaantumisaste % =	Korolliset velat − rahavarat	× 100		Osakkeiden vaihdon volyymi
(gearing)	Oma pääoma		Osakevaihdon kehitys% =	Kaikkien osakkeiden lukumäärällä	x100
Velkaantumisaste % =	Korolliset velat	× 100
	Oma pääoma

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

1 000 euroa	Liitetieto	1.1.−31.12. 2013	1.1.−31.12. 2012
Liikevaihto	2	80 415	78 254
Liiketoiminnan muut tuotot	3	4	3
Materiaalit ja palvelut	4	−3 191	−5 295
Henkilöstökulut	5	−15 505	−16 791
Poistot	6	−448	−516
Liiketoiminnan muut kulut	7	−56 705	−63 454
		−75 849	−86 056
Liikevoitto/-tappio		4 571	−7 800
Rahoitustuotot	8	1 773	1 971
Rahoituskulut	9	−1 084	−1 249
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		5 261	−7 078
Voitto/tappio ennen veroja		5 261	−7 078
Tuloverot	10	−3 004	−2 968
Tilikauden voitto/tappio		2 257	−10 045

1 000 euroa	Liitetieto	31.12. 2013	31.12. 2012
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat	11
Muut aineettomat hyödykkeet		690	930
Aineelliset hyödykkeet		52	107
Sijoitukset		3 279	3 279
		4 021	4 316
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	12	3 575	3 330
Lyhytaikaiset saamiset	13	35 276	39 637
Rahat ja pankkisaamiset		4 498	2 352
		39 773	41 989
Yhteensä		47 369	49 635
VASTATTAVAA
Oma pääoma	14
Osakepääoma		2 141	2 141
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		401	243
Edellisten tilikausien voitot/tappiot		1 450	11 642
Tilikauden voitto/tappio		2 257	−10 045
		6 248	3 981
Pakolliset varaukset	15	277	734
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	16	3 335	5 409
Lyhytaikainen vieras pääoma	17	37 510	39 511
Yhteensä		47 369	49 635

Emoyhtiön tase, FAS

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

1 000 euroa	1.1.−31.12. 2013	1.1.−31.12. 2012
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	5 261	−7 078
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	448	516
Rahoitustuotot ja -kulut	−1 454	−1 223
Muut oikaisut	98	66
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	2 874	228
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	−4 048	12 683
Varausten muutos	−457	291
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	−302	−225
Saadut korot	1	6
Maksetut verot ja saadut palautukset	−3 004	−2 816
Liiketoiminnan nettorahavirta	−583	2 448
Investointien rahavirta
Tytäryritysten hankinta	−	−2 263
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	−102	−488
Lainasaamisten takaisinmaksut	1 500	−
Myönnetyt lainat	−1 738	−1 732
Saadut osingot investoinneista	3 262	−
Investointien nettorahavirta	2 923	−4 483

1 000 euroa	1.1.−31.12. 2013	1.1.−31.12. 2012
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	−	−3 207
Ostetut omat osakkeet	−88	−
Lainojen nostot	16 895	29 000
Lainojen takaisinmaksut	−17 000	−21 000
Muiden pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut	−	−6 584
Rahoituksen nettorahavirta	−193	−1 791
Rahavarojen muutos	2 146	−3 826
Rahavarat tilikauden alussa	2 352	6 178
Rahavarat tilikauden lopussa	4 498	2 352
Muutos	2 146	−3 826

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Comptel Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Vuonna 1986 perustettu Comptel Oyj on yksi maailman johtavista palvelutoimitusprosessin, laskutustietojen keruun, veloituksen ja käytönhallinnan sekä ennakoivan analytiikan ohjelmisto- ja palvelutoimittajista televiestinnän alueella. Comptel Oyj on listattu NASDAQ OMX Helsingissä (CTL1V). Emoyrityksen Comptel Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki. Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan.

Tilinpäätöstiedot

Tilinpäätöstiedot ilmoitetaan tuhansina euroina. Tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset erät on muunnettu tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on esitetty tuloslaskelmassa.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyinä. Mikäli hyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi, lukuun ottamatta suuria vuokrahuoneistojen parannusmenoja, jotka sisältyvät muihin pitkävaikutteisiin menoihin.

Poistot lasketaan tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Suunnitelman mukainen poistoaika kaikissa hyödykeryhmissä on neljä vuotta lukuun ottamatta muita pitkävaikutteisia menoja, joiden poistoaika on viisi vuotta tai tätä lyhyempi vuokrasopimuksen voimassaoloaika. Liikearvo poistetaan viidessä vuodessa.

Hyödykkeiden käytöstä poistamisen ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Tilikauden suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa omana eränään ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Saadut tuotekehitysavustukset esitetään kulujen vähennyksenä.

Vuokrasopimukset

Vuokramenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät.

Eläkevelvoitteet

Emoyhtiön eläkejärjestelyt on tehty paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Eläkemenot, jotka perustuvat paikallisten eläkeyhtiöiden laatimiin ja säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin, kirjataan tilikauden kuluksi.

Varaukset

Varaukset perustuvat olemassa oleviin velvoitteisiin ja ne merkitään taseeseen, kun aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista sekä vähennyskelvottomina käsitellyistä lähdeveroista.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelut on suoritettu. Lisenssituotot, joihin ei liity työsuoritetta, tuloutetaan luovutuksen yhteydessä. Asiakkaan tilaajamääriä seurataan jatkuvasti. Niiden ylittäessä lisenssiehdoissa sovitun määrän, laskutetaan asiakasta muuttuneen tilaajamäärän osalta. Nämä lisenssilaajennustuotot

tuloutetaan laskutettaessa. Ylläpitotuotot kirjataan tuotoksi ylläpitokautena sopimusajan kulumisen perusteella.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Pitkäaikaishankkeiden tuotot käsittävät lisenssimaksut ja työn osuuden. Lopputulos on arvioitavissa luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat tulot ja menot sekä projektin eteneminen pystytään mittaamaan luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saatava taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi. Comptelin pitkäaikaishankkeiden valmistusaste määritetään tehtyjen työtuntien osuudella arvioituihin kokonaistyötunteihin. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista vähennetään myynnin välilliset verot ja muut myynnin oikaisuerät.

Projektin valmistumisen jälkeisten takuuaikaisten menojen kattamiseksi kirjataan takuuvaraus. Tappiollisten projektien arvioitu kokonaiskate kirjataan kuluksi ja varaukseksi.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset merkitään kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla.

Rahavarat

Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha ja pankkitilien saldot sekä lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Mahdolliset luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

Johdannaissopimukset

Periaatteet

Ulkomaan rahan määräisiä saamisia, velkoja ja rahavirtoja voidaan suojata. Sellaisten valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien projektien, joissa laskutusvaluuttana on muu kuin euro, rahavirrat suojataan valuuttakurssien muutoksilta.

Kirjaus- ja arvostuskäytäntö

Käytetyt johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinisopimuksia. Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen termiinisopimusten arvonmuutokset kirjataan siten, että valuuttatermiinien korkoero, mikäli se on olennainen, jaksotetaan sopimuksen voimassaoloajalle ja jaksotettu osuus kirjataan korkotuottoihin tai -kuluihin ja valuuttakurssierot kirjataan myynnin oikaisueriin tai rahoituksen kurssieroihin suojauskohteesta riippuen.

Avoinna olevat termiinisopimukset arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän keskikurssia ja kirjataan tulosvaikutteisesti, lukuun ottamatta yhtiön myynnin rahavirtaan liittyviä myyntitermiinisopimuksia, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti rahavirran toteutuessa. Kaikkien erääntymättömien termiinisopimusten nimellisarvot ja käypä arvo (sulkemiskustannus) esitetään liitetiedoissa vastuina riippumatta siitä, onko nämä käsitelty kirjanpidossa tulosvaikutteisesti.

2. Liikevaihto

1 000 euroa	2013	2012
Maantieteellinen jakauma
Eurooppa	32 086	35 279
Aasia ja Tyynenmeren alue	20 043	20 674
Lähi-itä ja Afrikka	16 266	14 528
Amerikka	12 021	7 772
Yhteensä	80 415	78 254

Ilmoitetut liikevaihdot on laskettu työn todellisen toimitusalueen mukaan.

Valmistusasteen mukainen tuloutus

1 000 euroa	2013	2012
Valmistusasteen mukaan tuotoksi kirjattu liikevaihto	18 278	17 239
Luovuttamattomien pitkäaikaishankkeiden tuotoksi tilikaudella ja aikaisemmilla tilikausilla kirjattu määrä	22 105	27 283
Luovuttamattomien pitkäaikaishankkeiden kokonaiskulut	8 960	14 146
Pitkäaikaishankkeiden tilauskanta: valmistusasteen mukaan tuloutettavat	11 645	12 939
Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta kirjatut siirtosaamiset	5 180	9 339
Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta kirjatut siirtovelat	1 878	2 541

3. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 euroa	2013	2012
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	1	1
Muut	4	2
Yhteensä	4	3

4. Materiaalit ja palvelut

1 000 euroa	2013	2012
Ostot, aineet ja tarvikkeet (tavarat)	18	325
Ulkopuoliset palvelut	3 173	4 969
Yhteensä	3 191	5 295

5. Henkilöstökulut

1 000 euroa	2013	2012
Palkat ja palkkiot	12 619	13 767
Eläkekulut	2 237	2 405
Muut henkilösivukulut	649	618
Yhteensä	15 505	16 791

Johdon palkat ja palkkiot

1 000 euroa	2013	2012
Hallitusten jäsenet	193	206

Johdon palkat ja palkkiot on tarkemmin eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 30. Lähipiiritapahtumat.

Henkilömäärä keskimäärin	2013	2012
Emoyhtiön palveluksessa oli henkilöstöä tilikauden aikana keskimäärin	197	210

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset

Toimitusjohtajan kanssa on sovittu maksupohjaisesta lisäeläkkeestä. Eläkeikä määräytyy työeläkelain mukaan. Toimitusjohtajan eläkekulut vuonna 2013 olivat yhteensä 108 tuhatta euroa (vuonna 2012: 120 tuhatta euroa), josta lisäeläkkeen osuus oli 49 tuhatta euroa (vuonna 2012: 54 tuhatta euroa).

6. Poistot

1 000 euroa	2013	2012
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet	325	317
Muut pitkävaikutteiset menot	−	25
Koneet ja kalusto	123	174
Yhteensä	448	516

7. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 euroa	2013	2012
Vuokrat	1 691	2 170
Matkakulut	1 360	1 324
Markkinointikulut	1 224	1 630
Ohjelmistokulut	3 624	3 814
Ulkopuoliset palvelut	2 194	2 698
Konserniveloitukset	43 667	46 743
Muut liiketoiminnan kulut	2 944	5 074
Yhteensä	56 705	63 454

Tilintarkastajan palkkiot

1 000 euroa

KPMG
Veroneuvonta	−	17
Muut palvelut	−	39
Yhteensä	−	56
Ernst & Young
Tilintarkastus	74	41
Veroneuvonta	−	1
Muut palvelut	15	66
Yhteensä	89	109
Yhteensä tilintarkastajan palkkiot	89	165

8. Rahoitustuotot

1 000 euroa	2013	2012
Korkotuotot
Muilta	8	13
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1 775	1 487
Valuuttakurssivoitot
Muilta	−11	471
Yhteensä	1 773	1 971

Yhtiöllä on lisäksi kirjaamaton pääomalainan korkotuloa 38 tuhatta euroa vuoden 2013 lopussa.

9. Rahoituskulut

1 000 euroa	2013	2012
Korkokulut
Saman konsernin yrityksille	−	48
Muille	227	56
Muut rahoituskulut
Muille	102	174
Valuuttakurssitappiot
Muille	754	972
Yhteensä	1 084	1 249

10. Tuloverot

1 000 euroa	2013	2012
Lähdeverot	2 845	3 024
Edellisten tilikausien verot	159	−57
Yhteensä	3 004	2 968

11. Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

	Aineet Muut pitkä tomat vaikutteiset
1 000 euroa	oikeudet	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	9 255	417	9 673
Lisäykset	50	−	50
Siirroista aiheutuvat muutokset	1 716	−	1 716
Hankintameno 31.12.2013	11 022	417	11 439
Kertyneet poistot 1.1.2013	8 326	417	8 743
Tilikauden poisto	325	−	325
Siirroista aiheutuvat muutokset	1 682	−	1 682
Kertyneet poistot 31.12.2013	10 332	417	10 749
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	690	−	690

Aineelliset hyödykkeet

1 000 euroa	Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.2013	1 505
Lisäykset	−
Siirroista aiheutuvat muutokset	2 353
Hankintameno 31.12.2013	3 857
Kertyneet poistot 1.1.2013	1 397
Tilikauden poisto	123
Siirroista aiheutuvat muutokset	2 285
Kertyneet poistot 31.12.2013	3 805
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	52

Aineettomat hyödykkeet

1 000 euroa	Aineet tomat oikeudet	Muut pitkä vaikutteiset menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012	8 621	417	9 039
Lisäykset	634	−	634
Hankintameno 31.12.2012	9 255	417	9 673
Kertyneet poistot 1.1.2012	8 008	393	8 401
Tilikauden poisto	317	25	342
Kertyneet poistot 31.12.2012	8 326	417	8 743
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	930	−	930

Aineelliset hyödykkeet

1 000 euroa	Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.2012	1 434
Lisäykset	71
Hankintameno 31.12.2012	1 505
Kertyneet poistot 1.1.2012	1 223
Tilikauden poisto	174
Kertyneet poistot 31.12.2012	1 397
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	107

Sijoitukset	Osakkeet	Osakkeet	Osakkeet	Yhteensä
1 000 euroa	Konserniyritykset	Osakkuusyritykset	Muut sijoitukset
Hankintameno 1.1.2013	2 792	400	87	3 279
Hankintameno 31.12.2013	2 792	400	87	3 279
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	2 792	400	87	3 279

Sijoitukset	Osakkeet	Osakkeet	Osakkeet	Yhteensä
1 000 euroa	Konserniyritykset	Osakkuusyritykset	Muut sijoitukset
Hankintameno 1.1.2012	528	400	87	1 016
Lisäykset	2 263	−	0	2 263
Hankintameno 31.12.2012	2 792	400	87	3 279
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	2 792	400	87	3 279

Lisäykset tytäryhtiöosakkeisiin tilikaudella 2012: Xtract Oy 2 253 tuhatta euroa (100% omistus), Comptel Communications S.r.l. 10 tuhatta euroa (100% omistus), Comptel Communications India Private Ltd 0 tuhatta euroa (1% omistus), yhteensä 2263 tuhatta euroa.

12. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 euroa	2013	2012
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Lainasaamiset	3 470	3 232
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä yht.	3 470	3 232
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset	75	75
Siirtosaamiset	31	23
Saamiset osakkuusyrityksiltä yhteensä	106	98
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	3 575	3 330

Pitkäaikaisista lainasaamisista 3 470 tuhatta euroa on emoyhtiön tytäryhtiölle Xtract Oy antama pääomalaina. Laina on osakeyhtiölain 12 luvun mukainen pääomalaina. Xtract Oy:lle myönnetyn lainan vuotuinen korko on valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko +1,55%. Korkoa ei ole kirjattu eikä maksettu.

13. Lyhytaikaiset saamiset

1 000 euroa	2013	2012
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	851	1 253
Lainasaamiset	145	87
Muut saamiset	−	1 488
Siirtosaamiset	−	48
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä yht.	996	2 876
Saamiset muilta
Ennakkomaksut	1	3
Myyntisaamiset	21 513	20 804
Muut saamiset	4 849	4 908
Siirtosaamiset	7 917	11 045
Saamiset muilta yhteensä	34 280	36 761
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	35 276	39 637
Siirtosaamisten erittely
Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta	5 180	9 339
Muut siirtosaamiset	2 737	1 707
Siirtosaamiset yhteensä	7 917	11 045

14. Oma pääoma

Sidottu oma pääoma
1 000 euroa	2013	2012
Osakepääoma 1.1.	2 141	2 141
Osakepääoma 31.12.	2 141	2 141

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	243	178
Hallituksen jäsenille annetut omat osakkeet	−	66
Omien osakkeiden luovutus	158	−
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	401	243
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	1 597	14 849
Aikaisempien tilikausien virheen korjaus	−125	−
Omien osakkeiden osto	−88	−
Omien osakkeiden luovutus	66	−
Osingonjako	−	−3 207
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	1 450	11 642
Tilikauden voitto/tappio	2 257	−10 045
Oma pääoma yhteensä	6 248	3 981
Laskelma jakokelpoisista varoista
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	401	243
Voitto edellisiltä tilikausilta	1 450	11 642
Tilikauden voitto/tappio	2 257	−10 045
Jakokelpoisia varoja yhteensä	4 107	1 840

15. Pakolliset varaukset

1 000 euroa	2013	2012
Pakolliset varaukset 1.1.	734	443
Pakollisten varausten lisäys tilikaudella	16	320
Pakollisten varausten vähennys tilikaudella	−473	−29
Pakolliset varaukset 31.12.	277	734

Pakolliset varaukset sisältävät takuuvarauksen. 2012 vertailulukuun sisältyy myös varaus tyhjillään olevien toimistotilojen vuokrista sekä asiakastoimitusprojekteihin liittyvä kuluvaraus. Projekteihin liittyi hyväksynnän jälkeisiä toimitusvastuita.

16. Pitkäaikainen vieras pääoma

1 000 euroa	2013	2012
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Muut velat	272	272
Velat muille
Lainat	3 000	5 000
Muut velat	63	137
Yhteensä	3 063	5 137
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	3 335	5 409

17. Lyhytaikainen vieras pääoma

1 000 euroa	2013	2012
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Lainat	−	168
Ostovelat	16 609	20 079
Muut velat	75	73
Siirtovelat	−	66
Yhteensä	16 684	20 386
Velat muille
Ostovelat	1 259	2 079
Lainat	5 000	3 000
Muut velat	454	433
Siirtovelat	14 113	13 613
Yhteensä	20 826	19 125
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	37 510	39 511
Siirtovelkojen erittely
Henkilöstömenojen jaksotus	3 064	2 637
Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta	1 878	2 541
Muut tuloutukseen liittyvät siirtovelat	8 032	7 089
Muut siirtovelat	1 139	1 346
Siirtovelat yhteensä	14 113	13 613

18. Laskennalliset verosaamiset

1 000 euroa	2013	2012
Laskennalliset verosaamiset, joita ei ole merkitty taseeseen
Varaukset	−	116
Hyllypoistot	201	235
Tilikauden 2012 tappiosta	1 253	2 143
Lähdeverosaaminen	2 919	1 344
Yhteensä	4 374	3 837

19. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

1 000 euroa	2013	2012
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	167	186
Myöhemmin maksettavat	147	100
Yhteensä	313	286
Leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti kolmen vuoden leasingsopimuksia, joihin ei liity

lunastussitoumuksia.

Vuokravastuut	2013	2012
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	1 311	1 662
Myöhemmin maksettavat	3 255	4 877
Yhteensä	4 566	6 539
Pankkitakausvastuut	2013	2012

Alle vuoden sisällä erääntyvät pankkitakaukset	1 186	2 376
Myöhemmin erääntyvät pankkitakaukset	185	5
Yhteensä	1 371	2 382

Muiden puolesta annetut vakuudet	2013	2012
Takaukset	72	123

Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta

Comptel Oyj antoi vuonna 2008 tytäryhtiönsä puolesta toimitustakauksen, joka oli edelleen voimassa 31.12.2013. Sopimuksen kokonaisarvo on 4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2009 Comptel Oyj antoi tytäryhtiönsä puolesta 700 tuhannen Englannin punnan takauksen.

Johdannaissopimukset	2013	2012
Valuuttatermiinit
Käypä arvo	637	588
Kohde-etuuden arvo	25 701	22 656

Johdannaissopimuksia on käytetty suojaustarkoitukseen.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Comptel Oyj:n osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä tunnuksella CTL1V.

Comptelilla on yksi osakelaji. Jokaisella osakkeella on yhtiökokouksessa yksi (1) ääni.

Yhtiön osakepääoma ei muuttunut tilikauden aikana. Yhtiön osakepääoma oli 2141096,20 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 107 421270 kappaletta vuoden 2013 lopussa.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 20. 3. 2013 valtuutti hallituksen päättämään enintään 21400 000 osakkeen suuruisista osakeanneista sekä enintään 10 700 000 oman osakkeen hankkimisesta tai luovuttamisesta. Valtuutukset ovat voimassa 30. 6. 2014 saakka, kuitenkin siten, että valtuutus yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä.

Varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamista valtuutuksista ja muista päätöksistä on annettu erillinen pörssitiedote 20. 3. 2013

Optiotodistukset ja optio-oikeudet

Comptelilla on voimassa kaksi optio-ohjelmaa.

Optio-ohjelma 2009

Varsinainen yhtiökokous päätti 16. 3. 2009 optio-oikeuksien antamisesta Comptel-konsernin avainhenkilöille osana kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää.

Vuoden 2009 optio-ohjelman A-sarjan optio-oikeuksien osakemerkintäaika päättyi 30. 11. 2013. Merkintäajan kuluessa optioilla merkittiin 366460 osaketta. Jäljellä olevien optio-oikeuksien määrä on 2800000 kappaletta, joista 1400000 tunnuksella 2009B ja 1 400000 tunnuksella 2009C. Näillä optio-oikeuksilla voi merkitä yhteensä enintään 2 800000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on enintään 2,5% yhtiön kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakemerkinnän jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.

Optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähinta perustuu Comptelin osakkeen markkinahintaan NASDAQ OMX Helsingissä huhtikuussa 2009, huhtikuussa 2010 ja huhtikuussa 2011. Osakkeen

merkintähinta optio-oikeuksilla 2009A oli 0,43 euroa, mikä vastaa Comptelin osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia NASDAQ OMX Helsingissä 1. 4.−30. 4. 2009 vähennettynä maksetuilla osingoilla ja pääomanpalautuksella. Osakkeen tämänhetkinen merkintähinta optiooikeuksilla 2009B on 0,70 euroa, mikä vastaa Comptelin osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia NASDAQ OMX Helsingissä 1. 4.−30.4.2010 vähennettynä maksetuilla osingoilla ja pääomanpalautuksella. Osakkeen tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeuksilla 2009C on 0,54 euroa, mikä vastaa Comptelin osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia NASDAQ OMX Helsingissä 1. 4.−30. 4. 2011 vähennettynä maksetuilla osingoilla ja pääomanpalautuksella. Optioilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika oli optio-oikeudella 2009A 1.11.2011−30.11.2013, optiooikeudella 2009B 1. 11. 2012−30. 11. 2014 ja optio-oikeudella 2009C 1.11.2013−30.11.2015.

Comptel haki optio-oikeuksien 2009B ottamista NASDAQ OMX Helsingin pörssilistalle 1. 11. 2012 alkaen. Optio-oikeuksien kaupankäyntitunnus on CTL1VEW209 ja ISIN-koodi FI4000048764. Optio-oikeuksien kokonaisvaihto oli tilikaudella 30110 kappaletta ja päätöskurssi oli 0,07 euroa.

Comptel haki optio-oikeuksien 2009C ottamista NASDAQ OMX Helsingin pörssilistalle 1. 11. 2013 alkaen. Optio-oikeuksien kaupankäyntitunnus on CTL1VEW309 ja ISIN-koodi FI4000048772. Optio-oikeuksien kokonaisvaihto oli tilikaudella 28920 kappaletta ja päätöskurssi oli 0,06 euroa.

Vuonna 2009 konsernin avainhenkilöille jaettiin yhteensä 1250000 optio-oikeutta 2009A ja vuonna 2010 yhteensä 1250000 optio-oikeutta 2009B. Vuonna 2011 jaettiin yhteensä 165000 optio-oikeutta 2009B ja 1475000 optio-oikeutta 2009C. Vuonna 2012 jaettiin yhteensä 100000 optio-oikeutta 2009B ja 100000 optio-oikeutta 2009C. Vuonna 2013 optiooikeuksia ei jaettu. Tilikauden 2011 aikana yhtiölle palautui 2009A-optiooikeuksia 310 000 kpl, 2009B-optio-oikeuksia 250 000 kpl ja 2009Coptio- oikeuksia 180 000 kpl. Tilikauden 2012 aikana yhtiölle palautui 2009B-optio-oikeuksia 100000 kpl ja 2009C-optiooikeuksia 150000 kpl. Tilikauden 2013 aikana yhtiölle palautui 2009 C-optio-oikeuksia 270 000 kpl. Kaikki loput 2009 optio-oikeudet on annettu Comptel Communications Oy:lle myöhemmin jaettavaksi. Yhtiön hallussa on, 2009B-optiooikeuksia 275000 kpl ja 2009C-optiooikeuksia 425000 kpl.

Osakeomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31. 12. 2013

	Osakkeet	% osakekannasta
Yritykset	21 577 191	20,1
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	32 585 199	36,1
Julkisyhteisöt	10 541 379	9,8
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	847 593	0,8
Kotitaloudet	35 148 453	32,7
Ulkomaat	399 632	0,5
Hallintarekisteröidyt	6 321 823	5,9
Liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä	107 421 270	100,0

Osakeomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31. 12. 2013

Osakemäärä	Omistajia	% omistajista	Osakkeita	% osakkeista
1−100	1 937	11,2	119 394	0,1
101−500	9 911	57,2	1 819 363	1,7
501−1 000	1 582	9,1	1 328 893	1,2
1 001−5 000	2 664	15,4	6 793 738	6,3
5 001−10 000	591	3,4	4 538 829	4,2
10 001−50 000	535	3,1	11 527 684	10,7
50 001−100 000	57	0,3	4 194 981	3,9
100 001−500 000	44	0,3	9 558 828	8,9
500 001−	17	1,0	67 539 560	62,9
Yhteensä	17 338	100,0	107 421 270	100,0

Suurimmat osakkeenomistajat 31. 12. 2013

		Osakkeita	% osakkeista
1.	Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	20 532 625	19,11
2.	Elisa Oyj	14 304 000	13,32
3.	Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	8 724 980	8,12
4.	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	5 144 825	4,79
5.	Sijoitusrahasto Evli Suomi Osake	2 709 794	2,52
6.	Valtion Eläkerahasto	2 600 000	2,42
7.	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	2 236 368	2,08
	8.Tugent Oy	1 220 000	1,14
9.	Rakshit Tommi	940 000	0,88
	10.FIM Fenno Sijoitusrahasto	637 326	0,59
	11.Erikoissijoitusrahasto Fourton Fokus Suomi	600 000	0,56
	12.Perisalo Asko	574 195	0,53
	13.Mandatum Life	559 000	0,52
	14.Oy Fincorp Ab	525 000	0,49
	15.Keskon Eläkekassa	500 000	0,47

Optio-ohjelma 2012

Varsinainen yhtiökokous päätti 26. 3. 2012 optio-oikeuksien antamisesta Comptel-konsernin henkilöille osana kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-ohjelma 2012 liittyy Comptelin hallituksen helmikuussa 2012 päättämään osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään.

Optio-ohjelma 2012 poikkeaa Comptelin edellisistä optiojärjestelmistä siten, että optio-oikeuksien saajan osakeomistus vaikuttaa hänelle tarjottavien optio-oikeuksien määrään ja optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää hallituksen asettamien liiketoiminnallisten tai taloudellisten tavoitteiden täyttymistä. Tavoitteet ovat konsernin liikevaihdon kasvu ja osakekohtaisen tuloksen tai yhtiön markkina-arvon kasvu.

Optio-oikeuksien määrä on 5 100000 kappaletta. Optio-oikeuksista 2 550 000 merkitään tunnuksella 2012A ja 2550 000 tunnuksella 2012B. Optio-oikeuksilla voi merkitä yhteensä enintään 5100000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on enintään 4,5% yhtiön kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakemerkinnän jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.

Optio-oikeudella 2012A ja 2012B merkittävän osakkeen merkintähinta perustuu Comptelin osakkeen vaihdolla painotettuun keskikurssiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 27.2.−23.3.2012. Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot ja pääoman palautukset. Osakkeen tämän hetkinen merkintähinta on 0,57 euroa osakkeelta.

Osakkeiden merkintäaika optio-oikeudella 2012A on 2. 5. 2015− 30. 11. 2017 ja optio-oikeudella 2012B 2. 5. 2016−30. 11. 2017. Vuonna 2012 konsernin avainhenkilöille jaettiin yhteensä 1 914 759 optiooikeutta 2012A ja 1 914 759 optio-oikeutta 2012B. Vuonna 2013 optiooikeuksia ei jaettu.

Vuoden 2012 aikana yhtiölle palautui 50 688 optio-oikeutta 2012A ja 50 688 optio-oikeutta 2012B. Vuoden 2013 aikana yhtiölle palautui 340 247 optio-oikeutta 2012 A ja 340 247 optio-oikeutta 2012B. Kaikki loput 2012 optio-oikeudet on annettu Comptel Communications Oy:lle myöhemmin jaettavaksi. Yhtiön hallussa on 2012A optio-oikeuksia 1026176 kpl ja 2012B optio-oikeuksia 1 026176 kpl.

Osakepohjaiset kannustusjärjestelmät

Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmä 2011−2013

Comptel Oyj:n toimitusjohtajalla on osakepalkkiojärjestelmä, jonka tarkoituksena on yhdistää omistajien ja toimitusjohtajan tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa toimitusjohtaja yhtiöön. Järjestelmään osallistuminen ja mahdollisen palkkion saaminen ansaintajaksolta edellyttää, että toimitusjohtaja omistaa yhtiön osakkeita tai hankkii niitä hallituksen ennalta päättämän määrän, 230000 osaketta. Omistusvelvoite on voimassa 31. 12. 2015 asti. Lisäksi järjestelmän mahdollinen palkkio on sidottu toimitusjohtajan toimisuhteen voimassaoloon.

Järjestelmään kuuluu kaksi ansaintajaksoa, kalenterivuosi 2011 ja kalenterivuodet 2012−2013, joiden aikana toimitusjohtaja voi ansaita palkkiota ansaintajaksojen ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella (Performance Share) sekä toimisuhteen voimassaolon perusteella (Restricted Stock). Hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit kunkin jakson alussa. Mahdollisen palkkion maksamista seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso, jonka aikana osakkeita ei saa luovuttaa. Mikäli toimitusjohtajan toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Järjestelmän palkkiot (Restricted Stock) maksetaan vuosina 2012, 2013 ja 2014 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmän palkkiot (Performance Share) maksetaan vuosina 2012 ja 2014.

Performance Share palkkion rahaosuus vastaa osakkeiden siirtohetken arvoa ja sillä pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Restricted Stock osion rahaosuudella katetaan kaikki verot ja veroluonteiset maksut. Järjestelmän tavoitteiden toteutumisen perusteella maksetaan palkkioita enintään 650 000 Comptel Oyj:n osaketta ja rahaa osakkeiden toimitushetken arvoa vastaava määrä.

Performance Share palkkio ansaintajaksolta 2011 perustui Comptelkonsernin liikevaihdon kasvuun ja liikevoittoprosenttiin. Tavoitteita ei saavutettu, joten Performance Share palkkiota ei maksettu. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolla 2012−2013 perustuu Comptel-konsernin liikevaihdon kasvuun ja liikevoittoprosenttiin.

Tilikaudella 2012 vuodelta 2011 toimitusjohtajalle luovutettiin 25000 Restricted Stock osaketta ja maksettiin rahana 15 271 euroa.

Tilikaudella 2013 vuodelta 2012 toimitusjohtajalle luovutettiin 50000 Resticted Stock osaketta ja maksettiin rahana 24 087 euroa.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2012

Comptelin hallitus päätti helmikuussa 2012 uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja kohdehenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa kohdehenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuva kannustinjärjestelmä.

Kannustinjärjestelmään kuuluu Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2012 ja maaliskuussa yhtiökokouksen hyväksymä Optiojärjestelmä 2012. Optiojärjestelmän kuvaus löytyy vuosikertomuksen osiosta "Optiotodistukset ja optio-oikeudet". Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa, jotka molemmat alkavat 2. 5. 2012 ja päättyvät 2. 5. 2015 ja 2. 5. 2016. Järjestelmään osallistuminen ja palkkion saaminen ansaintajaksoilta edellyttää, että kohdehenkilö omistaa yhtiön osakkeita tai hankkii niitä hallituksen ennalta päättämän määrän. Lisäksi järjestelmän mahdollinen palkkio on sidottu kohdehenkilön työtai toimisuhteen tai sopimussuhteen voimassaoloon. Mikäli kohdehenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsäännön mukaan makseta.

Järjestelmän palkkiot maksetaan vuosina 2015 ja 2016 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta kohdehenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden yhteismäärä on enintään noin 1050000 Comptel Oyj:n osaketta ja enintään 1,5 kertaa osakkeiden arvoa vastaava määrä rahaa. Järjestelmän kohderyhmään kuului 28 henkilöä vuoden 2013 lopussa.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön taseen mukaiset voitonjakokelpoiset varat 31.12.2013 olivat 4107351,91 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2013 maksetaan osinkoa 0,01 euroa osakkeelta.

Helsingissä helmikuun 12. päivänä 2014

Pertti Ervi

Hannu Vaajoensuu Antti Vasara

Eriikka Söderström Petteri Walldén

Juhani Hintikka toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Comptel Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Comptel Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1. 1.−31. 12. 2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan

tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 12. helmikuuta 2014

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Heikki Ilkka KHT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2013

Hallinnointiperiaatteet

Comptel Oyj noudattaa Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Comptel Oyj:n yhtiöjärjestystä ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Lisäksi Comptel noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa ja 1. 10. 2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka on luettavissa internet-osoitteessa www.cgfinland.fi.

Toimielinten tehtävät ja vastuut

Comptel Oyj:n ylintä päätöksentekovaltaa käyttävät toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Comptel Oyj:n ylin päättävä elin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättävät tilinpäätöksen vahvistamisesta ja taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapauden antamisesta hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten lukumäärästä ja hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.

Yhtiökokouksessa valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet sekä tarvittaessa tilintarkastajat ja varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö. Lisäksi kokouksessa käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Comptel Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä.

Comptel Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2013 pidettiin 20. 3. 2013. Yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat ovat saatavissa yhtiön internetsivuilla www.comptel.com.

Hallitus

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti Suomen osakeyhtiölain ja Comptel Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöstä ja päätöksentekomenettelystä. Työjärjestyksen mukaisesti hallitus käsittelee ja päättää konsernin kannalta taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittävät asiat. Hallitus vahvistaa konsernin strategian, budjetin, yhtiörakenteen, merkittävät yritysjärjestelyt ja investoinnit. Hallitus hyväksyy ja vahvistaa riskienhallinnan periaatteet, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista.

Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan ja tekee niitä koskevan itsearvioinnin kerran vuodessa.

Yhtiökokous valitsee hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan siten, että kaikkien jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Varsinainen yhtiökokous 2013 valitsi uudelleen hallitukseen seuraavat viisi jäsentä: Pertti Ervi (puheenjohtaja), Eriikka Söderström, Hannu Vaajoensuu (varapuheenjohtaja), Petteri Walldén ja Antti Vasara.

Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa sekä sen lisäksi tarpeen mukaan. Vuonna 2013 hallitus kokoontui 13 kertaa (2012: 14). Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa oli 97 prosenttia (97).

Comptelin hallituksen kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan 20. 3. 2013 olla perustamatta valiokuntia, koska yhtiön kokoluokka, selkeästi hallittava rakenne ja hallituksen pieni jäsenmäärä huomioiden on tehokkaampaa, ettei hallitus perusta erillisiä valiokuntia. Hallitus näkee hyödylliseksi perehtyä kokonaisuudessaan käsiteltäviin asioihin, jonka vuoksi Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisia, tarkastusvaliokunnalle kuuluvia tehtäviä hoitaa koko hallitus.

Comptelin hallitus voi tarpeen mukaan perustaa tilapäisiä työvaliokuntia valmistelemaan hallituksen käsiteltäväksi tulevia asioita. Vuonna 2013 ei kokoontunut hallituksen työvaliokuntia.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja vastaa hallituksen asettamien tavoitteiden, strategian, budjetin, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteuttamisesta Comptel-konsernissa. Hän valmistelee hallituksessa päätettävät asiat ja panee toimeen hallituksen päätökset.

Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Hallitus päättää toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista sisältäen palkat ja palkkiot luontoisetuineen, jotka on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa.

Kertomusvuonna Comptel Oyj:n toimitusjohtajana toimi Juhani Hintikka.

Johtoryhmä

Comptel-konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa hänen tehtävässään. Johtoryhmään kuuluvat pääliiketoimintaalueiden ja tukiyksiköiden johtajat. Liiketoiminnan johtaminen Comptelissa perustuu liiketoiminta-alueiden ja kustannusyksiköiden toimintaan. Tytäryhtiöt toimivat liiketoiminta-alueiden osina. Konserniin kuuluvan osakkuusyhtiön toiminta on täysin itsenäistä ja ohjaus tapahtuu hallitusjäsenyyden kautta. Johtoryhmä vastaa siitä, että konsernin ja sen osien toiminta suunnitellaan vuotuisen budjetin yhteydessä toteuttamaan konsernin strategiaa. Vuoden aikana toiminnan tulokset raportoidaan kuukausittain vertailtuna budjettiin ja toimintasuunnitelmaan sekä poikkeamien syyt sekä niiden aiheuttamat korjaavat toimenpiteet dokumentoidaan asianmukaisesti.

Toimintavuonna 2013 konsernin johtoryhmän muodostivat toimitusjohtajan lisäksi myyntijohtaja Mauro Carobene, teknologiajohtaja Antti Koskela, palveluliiketoiminnan johtaja Kari Onniselkä, talousjohtajana Mikko Hytönen 31. 8. 2013 saakka ja 28. 10. 2013 alkaen Tom Jansson, henkilöstöjohtaja Niina Pesonen ja analytiikkaliiketoiminnan johtaja Ulla Koivukoski.

Johtoryhmä kokoontui 11 kertaa vuonna 2013 (2012: 11).

Sisäpiirihallinto

Comptel noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Comptel ylläpitää arvopaperimarkkinalain mukaisesti ns. ilmoitusvelvollisiin sisäpiiriläisiin kuuluvien henkilöiden sisäpiirirekisteritietoja Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä.

Sisäpiiriläisiä ovat pysyvään sisäpiiriin kuuluvat henkilöt ja hankekohtaiset sisäpiiriläiset.

Vuoden 2013 lopussa ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä oli 19 henkilöä (18) ja yrityskohtaisia pysyviä sisäpiiriläisiä 52 henkilöä (51). Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän muut jäsenet sekä päävastuullinen tilintarkastaja.

Comptelin sisäpiiriin kuuluvia henkilöitä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, jonka aikana he eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeella. Comptelin suljettu ikkuna alkaa 7 päivää ennen jokaisen vuosineljänneksen alkua. Suljettu ikkuna päättyy 24 tuntia osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistuksen jälkeen. Erityistä avointa ikkunaa ei sovelleta. Ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ja heidän lähipiirinsä omistustiedot ovat nähtävissä Comptelin internet-sivuilla.

Tilintarkastus

Lakisääteinen tilintarkastus sisältää tilintarkastuslain mukaan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä hallinnon tarkastuksen. Yhtiökokoukselle annettava tilintarkastuskertomus sisältää muun ohessa lausuman siitä, antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikauden päättyessä. Tilintarkastaja raportoi hallitukselle työnsä tuloksista sekä tarkastuksessa tehdyistä havainnoista.

Yhtiökokous päätti valita Comptelin tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Heikki Ilkka.

Tiedottaminen

Comptelin internet-sivuilla julkaistaan keskeiset yhtiön hallinnointia koskevat tiedot sekä yhtiön pörssi- ja lehdistötiedotteet.

Taloudellinen raportointiprosessi

Sisäisen valvonnan tavoitteet

Sisäinen valvonta käsittää prosessit, joiden tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus yhtiön tavoitteiden saavuttamisesta seuraavilla osa-alueilla: toimintojen tehokkuus ja resurssien taloudellinen käyttö, taloudellisen raportoinnin luotettavuus sekä lakien ja säännösten ja sisäisten periaatteiden ja käytäntöjen noudattaminen.

Sisäinen valvonta on olennainen osa Comptelin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää. Sisäisen valvonnan prosesseihin osallistuvat Comptelin hallitus, toimiva johto ja muu henkilöstö.

Comptelin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että:

• yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista
• taloudellinen ja toiminnallinen informaatio on luotettavaa

• säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan kaikkialla konsernissa.

Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi, vaan päivittäiseen toimintaan integroitu toimintatapa. Sisäisen valvonnan piiriin kuuluvat Comptelin kaikki prosessit, käytännöt ja organisaatiorakenteet, jotka auttavat varmistamaan, että yhtiön asettamat tavoitteet täyttyvät, että liiketoimintaa hoidetaan eettisesti ja omaisuutta vastuullisesti, ja että taloudellinen raportointi on asianmukaista. Valvonta sisältää mm. raportoinnin, hyväksymismenettelyt ja toimintaperiaatteiden noudattamisen.

Valvontaympäristö

Comptelin sisäisen valvonnan perustana ovat yhtiön arvot. Comptelin arvot ovat: passion, united, respect, make it happen. Nämä yhteisiksi koetut arvot ohjaavat henkilöstön toimintatapoja. Yhtiössä on vahvistettu myös eettiset toimintaperiaatteet, jotka osaltaan ohjaavat konsernin tapaa toimia. Arvot ja eettiset toimintaperiaatteet heijastuvat päivittäiseen työhön sekä yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin, prosesseihin ja käytäntöihin ja luovat siten yrityskulttuuria.

Comptelin johtamisjärjestelmä perustuu tavoitejohtamiseen. Strategiaprosessi ohjaa tavoitteiden asettamista. Konsernitason vuosittaisista taloudellisista ja muista tavoitteista johdetaan liiketoimintojen ja muiden yksiköiden tavoitteet. Tavoitteiden asettaminen on keskeinen osa myös jokaisen työntekijän suorituskyvyn johtamista Comptelissa. Tehtävät ja vastuut asetetaan strategian mukaisiksi edistämään yhtiön tavoitteita.

Konsernin ja liiketoimintayksiköiden vuositavoitteiden saavuttamista seurataan johdon raportoinnissa kuukausittain. Johtoryhmä seuraa säännöllisesti myös taloudellisen raportoinnin luotettavuutta. Comptelin taloudellisessa raportoinnissa hyödynnetään kokonaisvaltaista toiminnanohjausjärjestelmää. Konsernin taloushallinto seuraa kuukausittain sisäisen ja ulkoisen laskennan toteumaa ja täsmäyttää ja selvittää niissä mahdollisesti syntyvät erot.

Comptel noudattaa kansainvälistä IFRS-tilinpäätöskäytäntöä. Taloudellisen raportoinnin luotettavuus edellyttää hyvin järjestettyä taloushallintoa ja laskentatointa. Taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta huolehtii yhtiön hallitus.

Lakisääteiseen tilintarkastukseen liittyen tilintarkastaja käy läpi taloudellisen raportoinnin valvontaympäristön osana hallinnon tarkastusta.

Riskien arviointi

Riskienhallinta on olennainen osa Comptelin sisäistä valvontaa ja ne yhdistyvät prosessitasolla. Riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattista prosessia, jonka avulla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan konsernin ulkopuolisista tekijöistä sekä omasta toiminnasta johtuvia riskejä.

Comptelin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida riskien haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Comptelin hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet, joissa määritellään riskienhallinnan tavoitteiden ja yleisten menettelytapojen lisäksi riskienhallintaan liittyvät tehtävät ja vastuut.

Riskienhallinnan koordinointi konsernissa on talousjohtajan vastuulla. Liiketoimintayksiköt ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa vaikuttavien riskien tunnistamisesta ja hallinnasta. Riskien arviointi ja hallinta ovat keskeinen osa konsernin vuosittaista toiminnan suunnittelu- ja strategiaprosessia sekä budjetointia, kaupallisten tarjousten ja sopimusten sekä investointien ja muiden panostusten valmistelu- ja päätöksentekoprosessia sekä muuta operatiivista toimintaa.

Riskienhallintajärjestelmä perustuu lisäksi kuukausittaiseen raportointiin, jolla valvotaan rahoitusaseman, liikevaihdon, kannattavuuden, tilauksien, toimitusten, myyntisaatavien, tilauskannan ja -virran kehitystä ja niiden kautta koko konsernin tuloksen kehittymistä. Sisäinen raportointi toteutetaan johtoryhmän kokouksissa liiketoiminta-alueittain ja konsernin tukitoimintojen katsauksissa.

Kontrolliaktiviteetit

Comptelin sisäisen valvonnan järjestelmään kuuluvat henkilöstöjohtamisen käytännöt, kuten palkkaus ja työsuhde-edut, henkilöstön kehittäminen, rekrytointi sekä resurssointi. Henkilökohtaiset tavoite- ja palauteprosessit mahdollistavat suorituskyvyn mittaamisen yksilötasolla. Henkilöstötoiminto vastaa yhtiön henkilöstöjohtamisprosessien ylläpidosta ja kehittämisestä.

Comptel on vahvistanut konsernissa noudatettavat hyväksymiskäytännöt. Menettelytapaohje määrittelee ennakkohyväksyntää edellyttävät tilanteet, sopimusten allekirjoitusoikeudet, hankintaoikeudet ja maksujen hyväksymismenettelyt. Kirjanpidon käsikirjassa on kuvattu tilikartat ja annettu laskujen hyväksyjille ohjeet kulutilien käytöstä.

Comptelin laatujärjestelmässä on määritelty yhtiön avainprosessit tehtävineen ja niihin liittyvät roolit, vastuut, ohjeet, dokumentoinnit sekä parhaat käytännöt ja laatumittarit. Comptelin asiakastoimituksissa, ohjelmistokehityksessä ja sisäisten prosessien kehittämisessä noudatetaan projektinhallintaprosessia, joka on kuvattu yhtiön laatujärjestelmässä.

Pitkäaikaisten asiakasprojektien tuloutus on keskeistä Comptelin liikevaihdon ja tuloksen määräytymiselle. Hankkeen valmistusasteeseen perustuvat tuloutusperiaatteet ja kontrollipisteet on sisäisesti määritelty ja hyväksytty. Projektituloutuksen prosessin hallinnointi, kontrolli ja seuranta ovat olennaisia liiketoiminnan kannalta.

Informaatio ja kommunikointi

Sisäisen valvonnan järjestelmä edellyttää riittävää ja luotettavaa tiedonkulkua organisaatiossa. Johtoryhmä seuraa taloudellisten ja muiden tavoitteiden saavuttamista säännöllisissä tapaamisissa. Taloushallinnon vastuulla on kuukausiraporttien laatiminen ja taloudellisen ennusteen säännöllinen päivittäminen. Konsernissa on käytössä kaikille konserniyhtiöille yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä sekä erillinen raportointijärjestelmä.

Yhtiön ohjesäännöt ja käsikirjat ovat jokaisen työntekijän saatavilla konsernin yhteisessä intranetissa. Markkinointi ja viestintä vastaa sisäisistä viestintäkanavista ja Comptelin ulkoisesta viestinnästä.

Seuranta

Seuranta tarkoittaa prosesseja, joilla arvioidaan Comptelin sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen toimivuutta. Toimintaa seurataan sekä jatkuvasti että erillisten arviointien, kuten laatu ja prosessiauditointien, sisäisten tarkastusten ja tilintarkastusten avulla.

Laatu- ja prosessiauditoinnit toteuttaa yhtiön sisäinen laatuorganisaatio vuosisuunnitelman mukaisesti.

Sisäinen tarkastus toteutetaan Comptelissa laaditun suunnitelman mukaisesti, jossa määritellään tarkastettavat kohteet. Varsinainen tarkastus toteutetaan valituilla paikkakunnilla ennalta laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti.

Tarkastuksessa paneudutaan tarkastuskohteen liiketoiminnan arviointiin, käytännön talouden ja hallinnon prosessien toteuttamiseen ja toteutumiseen sekä varmistetaan, että hyvää hallintotapaa noudatetaan. Tarkastuksessa myös varmistetaan, että kaikki tarvittavat viranomaistahojen vaatimat luvat, raportoinnit ja velvoitteet on täytetty.

Sisäinen tarkastus kuuluu Comptelissa taloushallinnon vastuualueeseen ja se toteutetaan pääsääntöisesti yhtiön oman henkilöstön toimesta. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita täydentämään tarkastustoimintaa. Sisäisen tarkastuksen tulokset raportoidaan yhtiön hallitukselle.

Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa yhtiön vuositilinpäätöksen oikeellisuuden ja seuraa yhtiön neljännesvuosiraportointia. Tämän lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle hallinnon ja toimintojen jatkuvasta tarkastuksesta.

Hallitus

Pertti Ervi

s. 1957, insinööri Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2012

Keskeinen työkokemus

Computer 2000 AG, pääjohtaja 1995−2000 Computer 2000 Finland Oy, toimitusjohtaja −1995

Keskeiset hallitustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Efecte Oy, Ixonos Oyj, Nevtor Oy Hallituksen jäsen: F-Secure Oyj, Teleste Oyj

Comptelin osakkeita: 100998 kpl

Hannu Vaajoensuu

s. 1961, KTM Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2005

Keskeinen työkokemus

Basware Oyj, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja 20052010, toimitusjohtaja 1999−2004, partneri, johtaja 1991−1999

Keskeiset hallitustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Basware Oyj, Dovre Group Oyj, Nervogrid Oy, Solita Group Hallituksen jäsen: Movenium Oy, Profit Software Oy, Teknologiateollisuus ry, XLMdation Oy

Comptelin osakkeita: 139713 kpl

Eriikka Söderström

s. 1968, KTM Hallituksen jäsen vuodesta 2012

Keskeinen työkokemus

Kone Oyj, Corporate Controller, SVP 2013− Vacon Oyj, talous- ja rahoitusjohtaja 2009−2013 Oy Nautor Ab, talousjohtaja 2008 Nokia Siemens Networks, Corporate Controller 2007 Nokia Networks, taloushallinnon eri tehtävissä

Comptelin osakkeita: 47659 kpl

Antti Vasara

s. 1965, tekniikan tohtori

Keskeinen työkokemus

Tieto Oyj, Executive Vice President, Product Development Services 2012− Nokia, Senior Vice President, Mobile Phones Product Development 2010−2012 Nokia, Senior Vice President, tuotelinjan johtaja sekä erilaisia tuotekehityksen, ohjelmistomyynnin, -markkinoinnin sekä konsernistrategian tehtävissä 2003−2010 SmartTrust Ab, toimitusjohtaja 2000−2003 McKinsey & Company, liikkeenjohdon konsultti 1993−2000

Comptelin osakkeita: 43659 kpl

Petteri Walldén

s. 1948, DI Hallituksen jäsen vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus

Alteams Oy, toimitusjohtaja 2007−2010 Onninen Oy, toimitusjohtaja 2001−2005 Ensto Oy, toimitusjohtaja 1996−2001 Nokia Kaapeli Oy, toimitusjohtaja 1990−1996 Sako Oy, toimitusjohtaja 1987−1990

Keskeiset hallitustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Nokian Renkaat Oyj Hallituksen varapuheenjohtaja: Tikkurila Oyj Hallituksen jäsen: Alteams Oy, Kuusakoski Group Oy, One Nordic Ab, SE Mäkinen Logistics Oy, Staffpoint Holding Oy, Teleste Oyj

Comptelin osakkeita 86288 kpl

Hallituksen omistustiedot on ilmoitettu 31. 12. 2013 tilanteen mukaisesti. Ajantasaiset omistustiedot ovat saatavilla verkkosivustolla www.comptel.com/sijoittajat.

Johtoryhmä

Juhani Hintikka

s. 1966, DI, toimitusjohtaja

Comptelin palveluksessa vuoden 2011 alusta. Työskennellyt aiemmin Nokiassa ja Nokia Siemens Networksissa useissa tutkimuksen ja tuotekehityksen, tuotannon sekä myynnin kansainvälisissä johtotehtävissä vuodesta 1999. Johti viimeksi Nokia Siemens Networks -konsernin Operations Support Solutionsin globaalia liiketoimintaa. Toiminut aiemmin Konecranes-konsernin palveluksessa mm. Ranskassa ja Kone Oyj:ssä. Comptel Oyj:n hallituksen jäsen 2007−2008.

Comptelin osakkeita 408333 kpl, 2012-optio-oikeuksia 833332 kpl

Mauro Carobene

s. 1970, M. Sc. (Electronic Engineering), myyntijohtaja

Comptelin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2011. Toiminut aiemmin Nokia Siemens Networksissa ja Nokiassa useissa ohjelmistohallinnan ja myynnin johtotehtävissä vuodesta 1998, vastasi viimeksi OSS-ohjelmistojen konsultointi- ja järjestelmäintegraatioliiketoiminnasta maailmanlaajuisesti.

Comptelin osakkeita 83333 kpl, 2009-optio-oikeuksia 100000 kpl, 2012-optio-oikeuksia 208 332 kpl

Tom Jansson

s. 1968, KTM, talousjohtaja

Comptelin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2013. Toiminut aikaisemmin pitkän Tellabs-uransa aikana useissa erilaisissa taloushallinnon johtotehtävissä, ja hänellä on laaja-alainen tausta kansainvälisestä liiketoiminnasta.

Ulla Koivukoski

s. 1954, LuK, johtaja, Analytiikkaliiketoiminta Comptelin palveluksessa ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2012. Toiminut aiemmin myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen tehtävissä Nokiassa ja Nokia Siemens Networksissa sekä markkinointitehtävissä Unisysissä.

Comptelin osakkeita 60000 kpl, 2012-optio-oikeuksia 150000 kpl

Antti Koskela

s. 1971, DI, johtaja, Tuotteet ja ratkaisut

Comptelin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2011. Toiminut aiemmin useissa johtotehtävissä Nokia Siemens Networksissa vuodesta 1999, johti viimeksi Communication & Entertainment Solutions Business Line -yksikköä. Työskennellyt Ericssonin palveluksessa vuosina 1994−1999.

Comptelin osakkeita 45800 kpl, 2009-optio-oikeuksia 100000 kpl, 2012-optio-oikeuksia 114 500 kpl

Kari Onniselkä

s. 1967, KTM, johtaja, Globaalit palvelut

Comptelin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2011. Työskenteli aiemmin Talent Partnersin toimitusjohtajana vuodesta 2006. Toiminut useissa johtotehtävissä Nokiassa vuosina 2000−2006.

Comptelin osakkeita 40000 kpl, 2012-optio-oikeuksia 100000 kpl

Niina Pesonen

s. 1965, kasvatustieteiden maisteri, henkilöstöjohtaja

Comptelin palveluksessa ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2007. Työskennellyt aiemmin henkilöstöjohdon ja henkilöstön kehitystehtävissä Nokiassa vuodesta 1992. Toimi viimeksi Nokia Networksin Delivery Operations −yksikön Business HR -johtajana ja Nokia Siemens Networksin North East -alueen HR-johtajana.

Comptelin osakkeita 83333 kpl, 2012-optio-oikeuksia 208332 kpl

Johtoryhmän omistustiedot on ilmoitettu 31. 12. 2013 tilanteen mukaisesti. Ajantasaiset omistustiedot ovat saatavilla verkkosivustolla www.comptel.com/sijoittajat.

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Comptel Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 12. maaliskuuta 2014 kello 15. 00 Finlandia-talossa, Terassi-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13e, 00100 Helsinki.

Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään 7. maaliskuuta 2014 kello 10. 00. Ilmoittautuminen voi tapahtua:

• a) Ilmoittautumislomakkeelle yhtiön internet-sivuilla osoitteessa: www.comptel.com
• b) Puhelimitse numeroon 0207706877 maanantaista perjantaihin kello 9.00−16.00
• c) Telefaksilla numeroon (09)700112 24
• d) Kirjeitse osoitteella Comptel Oyj, PL 1000, 00181 Helsinki (kuoreen merkintä "yhtiökokous")

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 28. helmikuuta 2014 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä edellä mainittuun osoitteeseen ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Osinko ja tilinpäätösasiakirjat

Hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 maksetaan osinkoa 0,01 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkaalle, joka on merkitty 17. 3. 2014 Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 25.3.2014.

Hallituksen ehdotukset ovat saatavilla Comptel Oyj:n internetsivuilla osoitteessa www.comptel.com. Tilinpäätösasiakirjat ovat osakkeen omistajien nähtävillä viimeistään 19. helmikuuta 2014 mainituilla internet-sivuilla. Hallituksen ehdotukset ja tilinpäätösasiakirjat ovat myös saatavilla yhtiökokouksessa.

Henkilö- ja osoitetietojen muutokset

Henkilö- ja osoitetietojen muutokset tulee ilmoittaa siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa osakkaalla on arvo-osuustili.

Osavuosikatsaukset

Comptel Oyj julkistaa vuoden 2014 osavuosikatsauksensa seuraavasti:

• Tammi−maaliskuulta torstaina 17. huhtikuuta
• Tammi−kesäkuulta tiistaina 29. heinäkuuta
• Tammi−syyskuulta tiistaina 21. lokakuuta

Comptel julkaisee vuosikertomuksen ja osavuosikatsaukset suomeksi ja englanniksi. Tulosraportit ovat saatavilla internet-sivustolta www.comptel.com. Niitä voi tilata myös sähköpostitse osoitteesta: communications@comptel.com sekä puhelimitse numerosta (09)70001131.

Sijoittajayhteydet

Tom Jansson, talousjohtaja Puhelin: (09)7001131, faksi: (09)70011375 Sähköposti: tom.jansson@comptel.com

Comptelin toimistot

Salmisaarenaukio 1 PL 1000, 00181 Helsinki Puh. (09) 700 1131 www.comptel.com