Skip to main content

AI assistant

Sign in to chat with this filing

The assistant answers questions, extracts KPIs, and summarises risk factors directly from the filing text.

ComTel SpA Annual Report 2010

Mar 1, 2011

9984_rns_2011-03-01_efec14fc-b9d9-49d6-ae66-6a9d894a4451.pdf

Annual Report

Open in viewer

Opens in your device viewer

{# SEO P0-1: filing HTML is rendered server-side so Googlebot sees the full text without executing JS or following an iframe to a Disallow'd CDN path. The content has already been sanitized through filings.seo.sanitize_filing_html. #}

COMPTEL OYJ

Tilinpäätös ja toimintakertomus

1.1. - 31.12.2010

Y-tunnus 0621455-2
Kotipaikka Helsinki
Osoite Salmisaarenaukio 1
00180 Helsinki


Sisällysluettelo

sivu
Hallituksen toimintakertomus 1
Konsernin laaja tuloslaskelma 8
Konsernin tase 9
Konsernin rahavirtalaskelma 10
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 11
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 12
Tunnusluvut 46
Tunnuslukujen laskentakaavat 47
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 48
Emoyhtiön tase, FAS 49
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 50
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 51
Hallituksen voitonjakoehdotus 61
Osakkeet ja osakkeenomistajat 62
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 67
Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 68

1

Hallituksen toimintakertomus 2010

Markkinoiden kehitys

Comptel toimii teleoperaattoreiden tukiohjelmistomarkkinoilla maailmanlaajuisesti.

Teleoperaattoreiden investoinnit kääntyivät vuonna 2010 hienoiseen nousuun kaikkialla maailmassa. Kehittyneillä markkinoilla kasvua toi erityisesti liikkuvan laajakaistan nopea yleistyminen älypuhelinten käytön voimakkaan kasvun ansiosta. Aasiassa taloudellisen taantuman vaikutukset jäivät vähäisiksi, koska markkinoilla on vielä merkittävästi kasvunvaraa ja uudet teknologiat sekä päätelaitteiden halpeneminen mahdollistivat uusien palvelujen tarjoamisen uusille asiakasryhmille.

Kehittyneillä markkinoilla investointien painopiste siirtyi vahvasti mobiiliverkkojen laajakaistapalveluiden laajentamiseen ja kehittämiseen. Tämä on johtanut olemassa olevien 3G-verkkojen laajentamiseen ja suorituskyvyn nostoon sekä ennakoitua nopeampaan seuraavan sukupolven 4G ja LTE-verkkojen käyttöönottoon. Samalla operaattoreille on syntynyt tarve investoida järjestelmiin, jotka mahdollistavat palveluiden joustavan paketoinnin, kumppanipalveluiden myynnin ja monipuoliset hinnoittelumallit.

Uudet verkot ovat myös luoneet tarvetta yhtenäistää verkkojen ja liiketoiminnan hallintajärjestelmiä niin, että palvelut voidaan tarjota joustavasti kaikille asiakasryhmille ja karsia rinnakkaisten järjestelmien kustannuksia tai vaihtoehtoisesti toteuttaa ne pilvipalveluna.

Liikevaihto ja kannattavuus

Comptel-konsernin vuoden 2010 liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 4,0 prosenttia ja oli 77,9 miljoonaa euroa (2009: 74,9; 2008: 84,8). Liikevaihtoa kasvatti edellisvuotta korkeampi lisenssimyynti.

Konsernin liikevoitto oli 8,9 miljoonaa euroa (2009: 1,0; 2008: 11,4), mikä vastaa 11,4 prosenttia (1,4) liikevaihdosta. Kannattavuutta paransivat liikevaihdon kasvu ja edellisvuotta alhaisempi kulutaso pienentyneiden henkilöstö- ja alihankintakustannuksien ansiosta.

Tilikauden nettorahoituserät olivat -0,7 miljoonaa euroa (-0,7). Konsernin voitto ennen veroja oli 8,5 miljoonaa euroa (0,4) eli 10,9 prosenttia (0,5) liikevaihdosta. Konsernin nettotulos oli 4,7 miljoonaa euroa (-2,1). Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,04 euroa (2009: -0,02; 2008: 0,06).

Tilikauden verokulu oli 3,8 miljoonaa euroa (2,5). Suomen verottaja hyvitti Comptelin Brasiliassa ja Kiinassa maksamia ja Suomessa uudelleen perittyjä lähdeveroja yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Kahdenkertaisesta verotuksesta johtuvia lähdeveroja oli nämä tilikauden alkupuoliskolla palautetut lähdeverot huomioiden nettona 0,2 miljoonaa euroa. Kahdenkertaisesta verotuksesta johtuvia, hyvittämättömiä lähdeveroja on vuodesta 2004 alkaen kumulatiivisesti kertynyt 6,5 miljoonaa euroa.

Oman pääoman tuotto oli 9,9 prosenttia (2009: -4,4; 2008: 12,8).

Konsernin tilauskanta oli tilikauden päätyessä 34,0 miljoonaa euroa (2009: 37,6; 2008: 38,8). Tilauskannasta järjestelmien ylläpitosopimuksia oli 20,5 miljoonaa (22,6) ja muuta tilauskantaa 13,6 miljoonaa euroa (15,0).

Tunnusluvut, osakekohtaiset tunnusluvut sekä niiden laskentakaavat on esitetty laajemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa.


2

Liiketoiminta-alueet

Comptelin liiketoiminnan pääsegmentit ovat neljä maantieteellistä markkina-aluetta: Eurooppa, Aasia ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka sekä Amerikka. Segmenttien liikevoitto sisältää myynnin ja asiakaspalveluiden kulut. Konsernin tutkimus-, tuotekehitys- ja yleiskuluja ei ole kohdennettu segmenteille.

Vuonna 2010 Comptel solmi 16 (19) uutta päälisenssisopimusta: kolme Comptel Fulfillment, Comptel Convergent Mediation, Comptel Interconnect Billing ja Comptel Provisioning and Activation -ratkaisua, kaksi Comptel Policy Control -ratkaisua sekä yhden Comptel Catalog ja Comptel Dynamic SIM Management -ratkaisun. Kaupoista kuusi suuntautui Lähi-itään ja Afrikkaan, viisi Eurooppaan, kolme Amerikkaan sekä kaksi Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Comptel raportoi uusina päälisensseinä yli 100 000 euron suuruiset lisenssien ensitoimitukset.

Eurooppa on konsernin selvästi suurin markkina-alue. Alueen liikevaihto oli 37,1 miljoonaa euroa (33,3). Liikevaihtoa kasvatti edellisvuodesta parantunut lisenssimyynti. Konsernin liikevoitto Euroopan liiketoiminnasta oli 19,8 miljoonaa euroa (15,4), mikä on 53,4 prosenttia segmentin liikevaihdosta (46,1). Comptel myi tilikaudella viisi päälisenssiä eurooppalaisille asiakkailleen. Merkittävimpiä asiakkaita Euroopassa olivat Elisa ja Telenor sekä Telefónica O2-, Deutsche Telekom-, Vodafone-, KPN-, ja Cosmote-ryhmien operaattorit sekä TDC. Comptel ja Telenor Norja solmivat viisivuotisen sopimuksen Comptelin keskeisten tukiohjelmistotuotteiden lisenssilaajennuksesta ja ylläpidosta. Osana järjestelyä Telenor Norjan vanhojen IT-järjestelmien ylläpito siirtyi pois Comptelilta.

Aasian ja Tyynenmeren alueen liikevaihto oli 23,1 miljoonaa euroa (20,5). Liikevaihtoa kasvattivat merkittävät lisenssilaajennukset. Konsernin liikevoitto alueen liiketoiminnasta oli 13,1 miljoonaa euroa (11,5), mikä on 56,6 prosenttia segmentin liikevaihdosta (56,3). Comptel myi tilikaudella kaksi päälisenssiä Aasian ja Tyynenmeren alueen asiakkailleen. Merkittävimpiä asiakkaita alueella olivat Bharti ja Idea Intiassa, Vodafone ja IBM Intiassa ja Australiassa, Indosat Indonesiassa, DiGi Malesiassa, FET Taiwanissa ja DTAC Thaimaassa.

Lähi-idän ja Afrikan alueen liikevaihto laski 9,8 miljoonaan euroon (16,1). Alueella ei saatu merkittäviä kauppoja päätökseen edellisvuoden tapaan ja toimitusprojektit käynnistyivät ennakoitua hitaammin. Konsernin liikevoitto alueen liiketoiminnasta oli 2,5 miljoonaa euroa (8,3), mikä on 25,3 prosenttia segmentin liikevaihdosta (51,6). Comptel myi tilikaudella kuusi päälisenssiä alueen asiakkailleen. Comptelilla on asiakkainaan useita Lähi-idän suurimmista teleoperaattoreista. Merkittävimpiä asiakkaita alueella olivat Orascom, Q-Tel, Zain -ryhmien operaattorit ja Saudi Telecom.

Amerikan liikevaihto kasvoi merkittävästi ja oli 7,8 miljoonaa euroa (5,1). Alueella kysyntä vilkastui, mikä paransi lisenssimyyntiä. Konsernin liikevoitto nousi alueella 4,2 miljoonaan euroon (0,3), mikä on 53,5 prosenttia segmentin liikevaihdosta (5,4). Comptel myi tilikaudella kolme päälisenssiä alueella. Merkittävimpiä asiakkaita Amerikan alueella olivat América Móvil ja Telefónica -ryhmien operaattorit sekä Axtel, Oi ja T-Mobile.

Comptelin liikevaihto jakautuu ohjelmistolisenssien ja lisenssilaajennusten myyntiin sekä yhtiön ratkaisuja tukevien palveluiden ja ylläpidon myyntiin. Tilikaudella lisenssimyynti kasvoi merkittävästi edellisvuodesta ja oli 26,2 miljoonaa euroa (19,7). Palveluiden myynti oli 18,3 miljoonaa euroa (22,8) ja ylläpitosopimukset muodostivat liikevaihdosta 33,4 miljoonaa euroa (32,4).

Comptel myy ja toimittaa tuotteitaan ja ratkaisujaan sekä suoraan oman organisaationsa että yhteistyökumppaniensa kautta. Merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat järjestelmäintegraattorit kuten IBM, Logica, Tech Mahindra ja Capgemini sekä verkkolaitevalmistajat kuten Alcatel-Lucent ja Cisco. Maailmanlaajuisten kumppanien lisäksi Comptel tekee yhteistyötä lukuisien omalla markkina-alueellaan merkittävien paikallisten kumppaneiden kanssa, joista esimerkkinä on T-Systems Saksassa. Comptelin strategian mukaisesti partnerimyynnin osuus kasvoi merkittävästi


3

tilikaudella: yhteistyökumppaneiden ja jälleenmyyjien kautta liikevaihdosta toteutui 29,2 miljoonaa euroa (23,1) ja suoramyynnin kautta 48,7 miljoonaa euroa (51,7).

Investoinnit

Vuoden 2010 bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat 1,1 miljoonaa euroa (0,7) ja ne muodostuivat laite- ja ohjelmisto- ja kalustohankinnoista. Investoinnit rahoitettiin tulorahoituksella.

Tutkimus ja tuotekehitys

Comptelin välittömät tutkimus- ja tuotekehityskustannukset ja tuotekehitysinvestoinnit olivat 13,4 miljoonaa euroa (2009: 15,6; 2008: 14,0) ja niiden osuus liikevaihdosta oli 17,2 prosenttia (2009: 20,8; 2008: 16,5). Tilikauden alkupuolella T&K -henkilöstön lukumäärä oli vertailukautta pienempi, jonka seurauksena koko vuoden T&K-kustannukset olivat edellisvuotta alhaisemmat.

Comptelin tuotekehityspanostukset kohdistuivat pääasiassa joustavien kokonaisratkaisujen kehittämiseen, jotka nopeuttavat operaattoreiden uusien palveluiden tuomista markkinoille ja palveluista veloittamista.

Laskutustieto- ja veloitusratkaisujen alueella markkinoille tuotiin Comptel Control and Charge -ratkaisu, joka yhdistää aiemmin lanseeratut Comptel Charging ja Comptel Policy Control -ratkaisut. Uuden ratkaisun avulla operaattorit voivat hallita palveluitaan ja luoda uusia liiketoimintamalleja erityisesti liikkuvan laajakaistaan tarjoamalla liittymäasiakkaille joustavia hinnoittelu- ja palvelutasomalleja. Ratkaisu mahdollistaa myös verkkovierailukulujen ja kaistanleveyden hallinnan sekä resurssien käytön optimoinnin.

Toimitusprosessiratkaisujen alueella jatkettiin integroidun kokonaisuuden kehittämistä. Painopiste oli kokonaisratkaisujen kehittämisessä laajakaistapalveluiden toimitusprosessien automatisoimiseksi. Toinen tärkeä kehityskohde oli palveluiden kaupalliseen ja tekniseen hallintaan tarvittavat katalogiratkaisut alustaan integroituna. Lisäksi Comptel lanseerasi uuden SIM-korttien aktivointiin ja numeroiden hallintaan liittyvän SIM Management -ratkaisun, jonka avulla operaattorit voivat alentaa korttien jakeluun liittyviä kustannuksiaan ja erottua kilpailijoistaan.

Comptel osallistui kumppaneidensa kanssa aktiivisesti pilvipalveluiden hallintaan liittyvien ratkaisujen esittelyyn ja tutkimustyöhön.

Comptel jatkoi aiemmin jättämiään patenttihakemuksia 13 jatkohakemuksella vuonna 2010 (12). Yhtiö ei jättänyt vuoden aikana uusia hakemuksia (2). Comptelille myönnettiin vuoden 2010 aikana viisi uutta patenttia (2), jotka liittyivät tietoliikennetapahtumien laskutustietojen reaaliaikaiseen keruuseen ja luokitteluun, käyttäjien veloittamiseen online-mediointiympäristössä, sekä televerkon dataliikenteen hallintaan. Comptelilla oli vuoden 2010 lopussa 17 (12) myönnettyä patenttia ja 77 (70) vireillä olevaa patenttihakemusta liittyen yhtiön päätuotteisiin ja -ratkaisuihin.

Yrityksen tuotemerkki Comptel® on Comptel Oyj:n rekisteröimä tavaramerkki useissa maissa.

Rahoitusasema

Taseen loppusumma 31.12.2010 oli 76,4 miljoonaa euroa (82,6), mistä likvidit varat olivat yhteensä 7,0 miljoonaa euroa (6,7).

Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta oli tilikaudella 16,6 miljoonaa euroa (6,3), maksetut osingot olivat 3,2 miljoonaa euroa (4,3) ja nettoinvestoinnit olivat 5,1 miljoonaa euroa (4,1).

Myyntisaamiset olivat katsauskauden lopussa 24,3 miljoonaa euroa (23,6). Siirtosaamiset olivat 7,6 miljoonaa euroa (13,5). Osatuloutukseen liittyvät siirtovelat olivat 1,9 miljoonaa euroa (1,6).


4

Tilikauden aikana konserni lyhensi korollista velkaansa 8,0 miljoonaa euroa ja tilinpäätöshetkellä konsernilla oli 0,1 miljoonaa euroa korollista velkaa (8,0). Comptel Oyj:llä on täysimääräisesti käytettävissä 15,0 miljoonan euron suuruinen revolving credit facility -rahoitusjärjestely, joka erääntyy vuonna 2013. Omavaraisuusaste oli 71,6 prosenttia (62,6) ja nettovelkaantumisaste (gearing) oli -14,1 prosenttia (2,8).

Yhtiörakenne

Comptel-konserniin kuului vuoden 2010 päättyessä emoyhtiö Comptel Oyj:n lisäksi täysin omistetut tytäryhtiöt Comptel Communications Oy, Comptel Communications AS, Comptel Communications EOOD, Comptel Communications Sdn Bhd, Comptel Communications Brasil Ltda, Comptel Communications Inc., Comptel Ltd., Comptel Passage Oy ja Business Tools Oy. Lisäksi konserniin kuuluivat täysin omistettu tytäryhtiö Axiom Systems Holdings Ltd. ja sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt Axiom Systems Ltd., Viewgate Networks Limited ja Axiom Systems OSS (Asia Pacific) Pte. Konserniin kuului myös irlantilainen osakkuusyhtiö Tango Telecom Ltd. (omistusosuus 20,0 prosenttia).

Comptel-konsernilla on rekisteröidyt edustustot ja sivuliikkeet Australiassa, Intiassa, Italiassa, Kiinassa, Venäjällä ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa.

Henkilöstö

Comptelin henkilöstömäärä oli vuoden alussa 587 ja vuoden lopussa 589. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 586 henkilöä (2009: 613; 2008: 606).

Bulgarian asiakaspalvelukeskus ja sen 26 työntekijää siirtyivät Comptel-konserniin huhtikuun alusta. Telenor Norjan vanhojen IT-järjestelmien ylläpidon siirtyessä pois Comptelilta 16 työntekijää siirtyi Telenorin palvelukseen heinäkuun alusta.

Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä työskenteli Euroopassa 61,8 prosenttia (65,2), Aasiassa ja Tyynenmeren alueella 30,2 prosenttia (26,6), Lähi-idässä ja Afrikassa 5,1 prosenttia (3,9) sekä Amerikassa 2,9 prosenttia (4,3).

Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä työskenteli asiakaspalveluissa 46,7 prosenttia (40,4), tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja -hallinnassa 29,7 prosenttia (31,3), myynnissä ja markkinoinnissa 14,1 prosenttia (19,1) sekä hallinnassa ja tukipalveluissa 9,5 prosenttia (9,2).

Tilikauden lopussa konsernissa oli 583 vakituista (580) ja 6 määräaikaista (7) työsuhdetta. Kokoaikaisia työsuhteista oli 560 (559) ja osa-aikaisia 29 (28).

Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus vuonna 2010 oli 13,8 prosenttia (16,9). Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 5,8 vuotta (6,2). Henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 37 vuotta (37). Vuoden lopussa henkilöstöstä oli miehiä 72 prosenttia (72) ja naisia 28 prosenttia (28).

Tilikauden palkat ja palkkiot olivat yhteensä 29,2 miljoonaa euroa (2009: 32,0; 2008: 32,0).

Johdon palkat ja palkkiot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 29. Lähipiiritapahtumat.

Henkilöstöstä 72 prosenttia oli suorittanut korkeakoulutukinnon, 15 prosenttia ammattikorkeakoulutukinnon, 7 prosenttia opistotason tutkinnon ja 6 prosenttia muun koulutuksen.

Konsernissa jatkettiin Comptel University -ohjelmaa henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Henkilöstön koulutukseen käytettiin keskimäärin 815 euroa (1 047) henkilöä kohden. Koulutuspäivien lukumäärä henkilöä kohden oli 5,2 (4,9).


5

Tilikaudella sairauspoissaolojen osuus aktiivisesta työajasta oli 1,5 prosenttia (1,6).

Yhtiön hallinnointi

Comptel Oyj:n varsinainen yhtiökokous 22.3.2010 valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt: Olli Riikkala, Hannu Vaajoensuu, Timo Kotilainen, Juhani Lassila, Petteri Walldén ja Henri Österlund. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi uudestaan puheenjohtajaksi Olli Riikkalan ja varapuheenjohtajaksi Hannu Vaajoensuun. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana jatkoi Juhani Lassila ja jäseniksi valittiin Petteri Walldén ja Henri Österlund. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana jatkoi Olli Riikkala ja jäseniksi valittiin Timo Kotilainen ja Hannu Vaajoensuu.

Comptel Oyj:n toimitusjohtajana toimi Sami Erviö 25.10.2010 saakka, jonka jälkeen toimitusjohtajana toimi 2.1.2011 asti Simo Sääskilahti.

Comptel Oyj:n hallitus nimitti 26.10.2010 DI Juhani Hintikan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi 3.1.2011 alkaen. Hintikka siirtyi Comptelin Nokia Siemens Networks -konsernista, missä hän viimeksi johti globaalia Operations Support Solutions (OSS) -liiketoimintaa.

Vuonna 2010 konsernijohtoon kuuluivat toimitusjohtajan lisäksi liiketoiminta-alueiden johtajat Timo Koistinen (Eurooppa), Mika Korpinen (Aasia ja Tyynenmeren alue), Youssef Kermoury (Lähi-itä ja Afrikka), alliansseista ja strategisesta markkinoinnista vastaava johtaja Arnhild Schia, tuotteista ja ratkaisuista vastaava johtaja Simo Sääskilahti, teknologiajohtaja Gareth Senior, talousjohtaja Markku Pirskanen, henkilöstöjohtaja Niina Pesonen ja yhteisten tukitoimintojen johtaja Markku Järvenpää.

DI Mikko Hytönen nimitettiin marraskuussa yhtiön talousjohtajaksi 1.3.2011 alkaen Markku Pirskasen siirtyessä toisen työnantajan palvelukseen. Hytönen toimi aikaisemmin Comptelin Group Controllerina.

Comptelin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillinen selvitys osana vuosikertomusta.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

Comptelin osake ja oma pääoma

Comptelilla on yksi osakelaji. Jokaisella osakkeella on yhtiökokouksessa yksi (1) ääni. Yhtiön osakepääoma 31.12.2010 oli 2 141 096,20 euroa sekä osakkeiden kokonaisäänimäärä 107 054 810 ääntä.

Comptelin osakkeiden kokonaisvaihto vuonna 2010 oli 38,3 miljoonaa kappaletta (35,8), joka vastaa 35,8 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä (33,5). Vuoden 2010 päätöskurssi oli 0,69 euroa (0,78). Comptelin markkina-arvo oli vuoden lopussa 73,5 miljoonaa euroa (83,3).

Comptelin omistusjakauma ryhmittäin ja suuruusluokittain sekä suurimmat omistajat sekä osakkeen vaihdon ja kurssin kehitystä kuvaavat luvut on esitetty tilinpäätöksen osassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Konsernin avainhenkilöille jaettiin tilikaudella yhteensä 1 250 000 optio-oikeutta 2009B. Osakkeen tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeudella 2009B on 0,87 euroa, mikä vastaa osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Helsingin Pörssissä 1.4. - 30.4.2010.

Vuoden 2006C optio-oikeudet tulivat kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssissä 1.11.2010 alkaen. Optio-oikeuksien kaupankäyntitunnus on CTL1VEW306 ja ISIN-koodi FI0009652416. Osakkeen tämänhetkinen merkintähinta on 1,41 euroa osakkeelta, mikä vastaa Comptelin osakkeen


6

vaihdolla painotettua keskikurssia Helsingin Pörssissä 1.4. - 30.4.2008 vähennettynä maksetuilla osingoilla.

Vuoden 2006A optio-oikeuksien osakemerkintäaika päättyi 30.11.2010. Merkintäajan kuluessa optioilla ei merkitty osakkeita.

Comptel Oyj luovutti tilikaudella 202 042 yhtiön osaketta osana osakepalkkioita järjestelyyn kuuluville henkilöille ja 84 447 yhtiön osaketta hallituksen jäsenille osana vuosipalkkioita.

Comptel Oyj:n hallituksen ja vt. toimitusjohtajan yhteenlaskettu omistusosuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä oli 0,37 prosenttia sekä yhtiön optio-oikeuksista 0,29 prosenttia tilikauden päätyessä. Mainituilla optio-oikeuksilla voi merkitä yhteensä 20 000 osaketta.

Yhtiön liikkeelle laskemien optio-oikeuksien nojalla voidaan merkitä yhteensä 7 000 000 osaketta.

Yhtiö saattoi huhtikuussa päätökseen omien osakkeiden hankintaohjelman hallituspalkkioita ja johdon osakepalkkiojärjestelmää varten. Ohjelman aikana hankittiin NASDAQ OMX Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä 791 081 omaa osaketta noin 0,79 euron keskihintaan. Osakkeiden kokonaishankintahinta oli noin 627 885 euroa.

Yhtiön hallussa oli katsauskauden päätyessä 599 905 omaa osaketta, mikä vastaa 0,56 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallussa olevien osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo oli 11 998 euroa.

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2010 hyväksyi hallituksen osinkoehdotuksen, jonka mukaan vuodelta 2009 maksettiin osinkoa 0,03 euroa osakkeelta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 21 400 000 osakkeen suuruisista osakeanneista sekä enintään 10 700 000 oman osakkeen hankkimisesta tai luovuttamista. Valtuutuksen nojalla luovutettiin tilikaudella 34 042 omaa osaketta osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluville henkilöille. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2011 saakka.

Liiketoiminnan riskit

Comptelin liiketoiminnan riskejä arvioidaan säännöllisesti osana konsernin vuosittaista toiminnan suunnittelu- ja strategiaprosessia, kaupallisten tarjousten ja sopimusten sekä investointien ja muiden panostusten valmistelu- ja päätöksentekoprosessia sekä muuta operatiivista toimintaa. Merkittävimpinä pidetään strategisia riskejä, jotka jakautuvat markkinaympäristöön ja toisaalta Comptelin liiketoimintastrategiaan liittyviin riskeihin.

Seuraavassa on kuvaus merkittävimmistä konsernin ulkopuolisista sekä omasta toiminnasta johtuvista tekijöistä, joilla saattaa olla merkitystä Comptelin liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja osakkeen hintaan tulevaisuudessa.

Teleoperaattoreiden tukiohjelmistomarkkinoiden kysyntä voi vaihdella merkittävästi eri alueilla.

Comptel kehittää joustavia kokonaisratkaisuja johtaville teleoperaattoreille maailmanlaajuisesti. Tämä edellyttää, että yhtiö ymmärtää liiketoimintaympäristönsä kehittymisen sekä asiakkaidensa ja jälleenmyyjiensä tarpeet alueellisesti oikein. Epäonnistuminen markkinasuhdanteiden tunnistamisessa, asiakkaidensa tarpeiden huomioimisessa ja tuotteidensa oikea-aikaisessa kehittämisessä saattaa aiheuttaa merkittävää haittaa Comptelin liiketoiminnan kasvulle ja kannattavuudelle.

Yhtiön toimialalle on tyypillistä liikevaihdon ja tuloksen merkittävä vaihtelu vuosineljänneksittäin liittyen asiakaskunnan ostokäyttäytymiseen ja yksittäisten merkittävien kauppojen ajoittumiseen.

Kilpailu tukiohjelmistomarkkinoilla on kireää. Teollisuudenalalla on käynnissä toimijoiden yhdistymiskehitys, millä on ollut vaikutusta sopimusten pituuteen ja hinnoitteluun. Mikäli Comptel ei


7

onnistu sopeuttamaan toimintaansa ja vastaamaan kilpailuympäristönsä muutoksiin, markkinakehityksestä voi seurata huomattavaa haittaa yhtiön liiketoiminnalle ja liiketoiminnan tulokselle.

Comptelin käynnistämän asiakas- ja kumppanilähtöisen liiketoimintamallin toteuttaminen edellyttää oikeiden henkilösessien saamista lähemmäksi avainasiakkaita ja kumppaneita tietyillä kasvumarkkinoilla.

Lähi-itä ja Afrikka sekä Aasia ovat Comptelille entistä merkittävämpiä markkina-alueita. Yhtiö toimii myös useassa maassa, jossa poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne on epävakaa. Tilanteen heikkeneminen näillä alueilla voi johtaa Comptelin liiketoiminnan vaikeutumiseen ja vaikuttaa yhtiön kannattavuuteen. Yksittäisen toimitusprojektin arvo voi olla useita miljoonia euroja. Näin ollen yksittäiseen toimitusprojektiin tai asiakkaaseen voi liittyä huomattava riski.

Comptel toimii maailmanlaajuisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville riskeille. Valuuttakurssien muutokset yhtiön raportointivaluutan euron sekä Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Norjan kruunun välillä saattavat vaikuttaa yhtiön liikevaihtoon, kuluihin ja tulokseen.

Hakemusprosessi Comptelin kahdenkertaisen verotuksen estämiseksi on edelleen valtiovarainministeriössä osittain kesken. Yhtiö uskoo saavansa muutoksen lähdeverojensa verokohteluun myös niiden maiden osalta, missä asian käsittely on kesken.

Yhtiön rahoitusriskit on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 25.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Comptel tiedotti 10.1.2011 nopeutavansa asiakas- ja kumppanilähtöisen liiketoimintamallinsa toteutusta sijoittamalla lisää resursseja lähemmäksi avainasiakkaita ja kumppaneita tietyillä kasvumarkkinoilla. Samalla Comptel käynnisti Suomessa yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut, jotka koskevat Euroopan ja Lähi-idän liiketoimintayksiköiden uudelleen organisoinnin mahdollisia henkilöstövaikutuksia Suomessa. Yhtiön johto arvioi, että neuvottelut saattavat johtaa enintään 30 henkilön vähentämiseen. Neuvottelujen ennakoidaan päättyvän helmikuussa 2011. Muille markkina-alueille tehtävien investointien vuoksi konsernin kokonaishenkilöstömäärän ei ennakoida vähenevän.

Näkymät vuodelle 2011

Vuonna 2011 Comptelin liikevaihdon odotetaan kasvavan maltillisesti. Yhtiö panostaa kuluvana vuonna myyntikanavien edelleen kehittämiseen, minkä johdosta liikevoiton ennakoidaan säilyvän edellisvuoden tasolla.

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2010 oli 24 980 408,87 euroa (29 167 506,81).

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokouksen käytettävänä olevista voittovaroista osinkoa maksetaan 0,04 euroa osakkeelta (0,03), yhteensä 4 258 196,20 euroa (3 197 119,68).

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2011

Comptel Oyj
Hallitus


8

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 euroa Liitetieto 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Liikevaihto 2 77 888 74 896
Liiketoiminnan muut tuotot 4 426 102
Materiaalit ja palvelut 5 -2 607 -5 828
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut 6 -35 522 -38 231
Poistot ja arvonalentumiset 7 -5 941 -5 654
Liiketoiminnan muut kulut 8 -25 337 -24 268
-69 407 -73 980
Liikevoitto/-tappio 8 908 1 018
Rahoitustuotot 10 864 1 156
Rahoituskulut 10 -1 574 -1 825
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 314 40
Voitto/tappio ennen veroja 8 512 388
Tuloverot 11 -3 811 -2 526
Tilikauden voitto/tappio 4 702 -2 138
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaukset 8 -176
Muuntoerot 900 743
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 11 -2 46
Tilikauden laaja tulos yhteensä 5 607 -1 525
Voiton/tappion jakautuminen omistajille:
Emoyhtiön omistajille 4 702 -2 138
Määräysvallattomille omistajille - -
Laajan tuloksen jakautuminen omistajille:
Emoyhtiön omistajille 5 607 -1 525
Määräysvallattomille omistajille - -
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta laskettu osakekohtainen tulos: 12
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 0,04 -0,02
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 0,04 -0,02

9

Konsernin tase

1 000 euroa Liitetieto 31.12.2010 31.12.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 14 19 626 19 355
Muut aineettomat hyödykkeet 14 10 948 11 806
Aineelliset hyödykkeet 13 1 842 1 589
Osuudet osakkuusyrityksissä 15 1 003 689
Myytävissä olevat sijoitukset 87 87
Laskennalliset verosaamiset 16 783 1 243
Muut pitkäaikaiset saamiset 432 346
34 721 35 116
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 17 34 580 38 668
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 36 2 093
Rahavarat 18 7 028 6 730
41 644 47 491
VARAT YHTEENSÄ 76 365 82 607
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 19 2 141 2 141
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 19 7 575 7 499
Muuntoerot 19 -858 -1 757
Kertyneet voittovarat 40 287 38 416
49 146 46 299
Oma pääoma yhteensä 49 146 46 299
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 16 5 762 5 458
Varaukset 22 1 954 2 541
Pitkäaikaiset rahoitusvelat 23 68 -
Muut pitkäaikaiset velat 1 1
7 784 8 000
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat 24 18 819 20 117
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 579 179
Lyhytaikaiset rahoitusvelat 23 36 8 012
19 435 28 308
Velat yhteensä 27 219 36 308
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 76 365 82 607

10

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 euroa Liitetieto 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio 4 702 -2 138
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa tai liiketoiminnan rahavirtaan kuulumattomat erät 26 7 111 6 840
Korkokulut ja muut rahoituskulut 139 336
Korkotuotot -37 -64
Tuloverot 3 811 2 526
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 4 082 273
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -1 711 1 648
Varausten muutos -587 -396
Maksetut korot -163 -315
Saadut korot 29 108
Maksetut tuloverot ja saadut palautukset -820 -2 517
Liiketoiminnan nettorahavirta 16 556 6 301
Investointien rahavirrat
Aikaisempien kausien tytäryritysten hankintahintojen oikaisut - 268
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -1 085 -458
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -39 -228
Investoinnit tuotekehityshankkeisiin -3 932 -3 906
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot - 341
Myönnetyt lainat - -75
Muiden pitkäaikaisten saamisten muutos -3 5
Investointien nettorahavirta -5 059 -4 053
Rahoituksen rahavirrat
Maksetut osingot -3 191 -4 278
Omien osakkeiden hankinta -468 -295
Lainojen nostot 6 000 8 000
Lainojen takaisinmaksut -14 000 -5 000
Muiden pitkäaikaisten velkojen muutos - -11
Rahoituksen nettorahavirta -11 659 -1 585
Rahavarojen muutos -163 663
Rahavarat tilikauden alussa 18 6 730 6 135
Rahavarat tilikauden lopussa 18 7 028 6 730
Muutos 298 595
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 461 -68

11

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyrityksen omistajille kuuluva pääoma Määräysval-lattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä
1 000 euroa Osake-pääoma Muut rahastot Muunto-erot Arvonmuutos-rahasto Omat osakkeet Kertyneet voittovarat Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2008 2 141 7 433 -2 500 85 -125 44 541 51 576 - 51 576
Osingonjako -4 278 -4 278 -4 278
Ostetut omat osakkeet -336 -336 -336
Luovutetut omat osakkeet 67 174 -174 67 67
Osakepohjaiset
palkitsemisjärjestelmät 797 797 797
Tilikauden laaja tulos yhteensä 743 -130 -2 138 -1 525 -1 525
Oma pääoma 31.12.2009 2 141 7 499 -1 757 -45 -287 38 748 46 299 - 46 299
Osingonjako -3 191 -3 191 -3 191
Ostetut omat osakkeet -468 -468 -468
Luovutetut omat osakkeet 76 155 -155 76 76
Osakepohjaiset
palkitsemisjärjestelmät 824 824 824
Tilikauden laaja tulos yhteensä 900 6 4 702 5 607 5 607
Oma pääoma 31.12.2010 2 141 7 575 -858 -40 -600 40 927 49 146 - 49 146

12

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Comptel Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Vuonna 1986 perustettu Comptel Oyj on yksi maailman johtavista tuotteistettujen palveluiden hallinta-, laskutustieto- ja veloitusjärjestelmien ohjelmistotoimittajista televiestinnän alueella.

Comptel Oyj on listattu NASDAQ OMX Helsingissä (CTL1V). Emoyrityksen Comptel Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Comptelin internetsivuilta osoitteesta www.comptel.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.

Laatimisperusta

Comptelin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksesta (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, johdannaissopimuksia ja suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa. Osakeperusteiset etuudet on kirjattu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä.

Tilinpäätöstiedot ilmoitetaan tuhansina euroina. Tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Comptel siirtyi vuoden 2005 aikana kansainväliseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön ja soveltu siirtymässä IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia. Siirtymispäivä oli 1.1.2004.

Konserni otti 1.1.2010 käyttöön seuraavat EU:ssa sovellettavaksi hyväksytyt uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat, joiden katsotaan koskevan Comptelia:

Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää useita merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista. Uudistetulla standardilla ei ole ollut vaikutusta tilinpäätökseen, koska Comptel ei ole tehnyt yrityshankintoja tilikauden aikana.

Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli


13

määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän. Standardimuutoksella ei ole ollut vaikutusta tilinpäätökseen, koska konsernirakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia.

Muutos IAS 39:aan Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin suojaamisesta sekä inflaatoriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Standardimuutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta antaa ohjeistusta siihen, miten yhteisön tulisi käsitellä kirjanpidossaan sellainen omistajille jaettava osinko, joka jaetaan muina varoina kuin käteisvaroina, tai osinko jonka osalta omistajilla on mahdollisuus valita, ottavatko nämä vastaan muita kuin käteisvaroja tai vaihtoehtoisesti käteisvaroja. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, huhtikuu 2009) (voimaan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätös käsittää emoyrityksen Comptel Oyj:n sekä kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti määräysvalta ("konserni" tai "Comptel"). Osakkuusyrityksinä yhdistellään ne yritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Tytäryritykset

Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa Comptelilla on määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Määräysvalta syntyy, kun Comptelin omistamien osakkeiden äänimäärä on 50 % tai yli yrityksen äänivallasta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa.

Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään


14

arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun Comptel on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Mikäli tappio johtuu arvonalentumisesta, realisoitumattomia tappioita ei eliminoida.

Tilikauden voiton tai tappion ja laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa Comptelilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun Comptel omistaa alle 50 %, mutta yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla katsotaan muutoin olevan huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Mikäli Comptelin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kyseisen sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita oteta huomioon, ellei konsernilla ole tähän liittyvää velvoitetta tai se on suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta. Osakkuusyritysten konsernin omistusosuutta vastaava osuus tuloksesta esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa.


15

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on esitetty laajassa tuloslaskelmassa.

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätökset

Ulkomaisten konserniyritysten laajat tuloslaskelmat ja rahavirrat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa omana eränään. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot, nettosijoituksen suojaustulos sekä hankinnan jälkeiset kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa. Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Ennen 1.1.2004 hankittujen ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvät käyvän arvon kohdistukset ja liikearvo muunnetaan euroiksi hankintahetken kurssia käyttäen. 1.1.2004 jälkeen hankittujen ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehdyt käyvän arvon oikaisut sekä hankinnasta syntyvä liikearvo käsitellään kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Mikäli hyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Poistot lasketaan tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Koneiden ja kaluston poistoika on neljä vuotta.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi lukuun ottamatta huomattavia vuokrahuoneistojen perusparannusmenoja, jotka sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin. Näiden poistoika on viisi vuotta tai tätä lyhyempi vuokrasopimuksen voimassaoloaika.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisen hyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.


16

IAS 23 -standardin ehtojen täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

1.1.2004-31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston mukaisesti. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona.

IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisesti liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalennuksilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin mukaisesti tutkimusmenot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka aiheutuvat uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi. Aktivointi aloitetaan siitä hetkestä, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä hetkestä, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Comptel aktivoi taseeseen IAS 38:n mukaiset tuotekehitysmenot ja sisäisiin järjestelmähankkeisiin liittyvät menot. Aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan tasapoisina kolmessa vuodessa ja järjestelmähankkeisiin liittyvät aktivoidut menot neljässä vuodessa.

Saadut tuotekehitysavustukset esitetään kulujen tai aktivointien vähennyksenä.

Muut aineettomat hyödykkeet

Ostetut patentit ja lisenssit sekä omien patenttien hakemisesta aiheutuvat menot, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan taseeseen ja tasapoisina kuluksi laajaan tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Poistot kirjataan alkuperäisestä hankintahinnasta taloudellisen vaikutusajan mukaan.

Aktivoitujen patentoimismenojen poistoika on pääsääntöisesti kymmenen vuotta ja lisenssien neljä vuotta.

Todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja jos ne poikkeavat aiemmin arvioidusta, poistosuunnitelmaa muutetaan vastaavasti.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöitävissä olevat aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankinnan yhteydessä käypään arvoon. Nämä liittyvät esimerkiksi liiketoimintakaupan yhteydessä saatuihin asiakkuuksiin ja teknologioihin ja niiden poistoika on 3-5 vuotta.


17

Vuokrasopimukset

Comptel vuokralleottajana

IAS 17 Vuokrasopimukset -standardi jaottelee vuokrasopimukset rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin. Vuokrasopimukset, joissa vuokralleottajalla on olennainen osa omistamiselle tyypillisistä riskeistä ja eduista, ovat rahoitusleasingsopimuksia. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista hyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Jos vuokrasopimus ei täytä rahoitusleasingin ehtoja, kyseessä on aina muu vuokrasopimus. Tällöin vuokralle ottajalla on oikeus käyttää hyödykettä rajoitetun ajan, eivätkä hyödykkeen omistamiselle tyypilliset olennaiset riskit ja edut siirry vuokralle ottajalle.

Comptelin vuokrasopimukset käsitellään pääosin muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät

Comptel arvioi omaisuuserien kirjanpitoarvoja tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisviitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttokorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavalle yksikölle, kohdistetaan se ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumiskirjauksen ajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruta missään tilanteessa.


18

Eläkevelvoitteet

IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardi luokittelee eläkejärjestelyt yrityksen velvoitteen perusteella etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä yritys suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle eikä yrityksellä ole maksun suorittamisen jälkeen velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Comptelin eläkejärjestelyt on tehty paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Eläkemenot, jotka perustuvat paikallisten eläkeyhtiöiden laatimiin ja säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin, ovat maksupohjaisia ja kirjataan näin ollen tilikauden kuluksi. Muut järjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä taseeseen kirjattava velka on eläkevelvoitteen tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla ja tappioilla, sekä kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Auktorisoidut vakuutusmatemaatikot laskevat eläkevelvoitteiden määrän. Velvoite perustuu ennakoituun etuusoikeusyksikköön. Eläkejärjestelyt kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina.

Osakeperusteiset maksut

Comptelilla on useita optiojärjestelyitä ja ne maksetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritelty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella.

Comptelilla on myös osakepalkkiojärjestelmiä. Osakepalkkiojärjestelmät tarjoavat Comptel-konsernin avainhenkilöille mahdollisuuden saada palkkiona yhtiön osakkeita. Osakepalkkiojärjestelmien perusteella maksettavat palkkiot maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiojärjestelmän kulut kirjataan henkilöstökuluksi sitouttamisajanjaksolle.

Varaukset

IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardi määrittelee edellytykset varausten kirjaamiselle. Varaukset perustuvat olemassa oleviin velvoitteisiin ja ne merkitään taseeseen, kun aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa.

Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään tai toimitetaan. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun Comptel on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut suunnitelman toimeenpanon ja tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma sisältää vähintään seuraavat tiedot: liiketoiminta, jota järjestely koskee, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia


19

työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Comptelin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisista asiakassopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat taloudelliset hyödyt.

Tuloverot

Konsernin laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verot on kirjattu omaisuus- ja velkaerien väliaikaisista eroista kirjanpidon ja verotuksellisen arvon välillä velkamenetelmän mukaisesti käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa olevia tai tuleville vuosille säädettyjä verokantoja. Comptelissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden tasapoistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, tuotekehityshankkeiden aktivoinneista, sekä liikearvopoistojen palauttamisesta konsernitasolla.

Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelut on suoritettu. Lisenssituotot, joihin ei liity työsuoritetta, tuloutetaan luovutuksen yhteydessä. Asiakkaan tilaajamääriä seurataan jatkuvasti, jotta niiden ylittäessä lisenssiehdoissa sovitun määrän voidaan laskuttaa asiakasta muuttuneen tilaajamäärän osalta. Nämä lisenssilaajennustuotot tuloutetaan laskutettaessa. Ylläpitotuotot kirjataan liikevaihdoksi tasaerinä ylläpitokaudelle.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Pitkäaikaishankkeiden tuotot käsittävät lisenssimaksut ja työn osuuden. Lopputulos on arvioitavissa luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat tulot ja menot sekä projektin eteneminen pystytään mittaamaan luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saadaan taloudellista hyötyä. Comptelin pitkäaikaishankkeiden valmistusaste määritetään tehtyjen työtuntien osuudella arvioituihin kokonaistyötunteihin. Jos on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.

Projektin valmistumisen jälkeisten takuuaikaisten menojen kattamiseksi kirjataan takuuvaraus. Tappiollisten projektien arvioitu kokonaiskate kirjataan kuluksi ja varaukseksi.


20

Osakekohtainen tulos

Tulos per osake lasketaan tilikauden tuloksesta. Tilikauden tulos jaetaan osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla. Konsernin omistamat omat osakkeet eliminoidaan painotetun keskiarvon laskennassa. Laimennettu tulos per osake lasketaan ns. omat osakkeet -menetelmällä (treasury stock) olettaen, että optiotodistukset ja -oikeudet olisi merkitty tilikauden alussa ja tilikauden aikana myönnetyt optiotodistukset ja -oikeudet niiden myöntämispäivänä ja että niiden merkinnästä saaduilla varoilla olisi ostettu omia osakkeita osakkeen tilikauden keskimääräiseen markkinahintaan. Laskelman nimittäjään viedään osakkeiden määrän painotetun keskiarvon lisäksi optiotodistusten ja -oikeuksien oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet.

Optioiden merkintäolettamaa ei oteta huomioon laimennetussa osakekohtainen tulos -tunnusluvussa silloin, kun optiotodistusten ja -oikeuksien merkintähinta on ollut korkeampi kuin osakkeen keskimääräinen markkinahinta tilikauden aikana. Osakeoptioilla ja -todistuksilla on laimentava vaikutus vain silloin, kun osakkeen keskimääräinen markkinahinta tilikauden aikana on ollut korkeampi kuin optiotodistusten ja -oikeuksien merkintähinta.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaan konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset sijoitukset, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen tai sijoitus, johon liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, joka muuttaa sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne syntyvät.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ole ollut ko. sijoituksia tilikauden aikana.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- ja pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myyntisaamiset


21

merkitään kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Mahdolliset luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä. Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään tilinpäätöksessä johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Ne johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat siinä tehokkaita, esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa laajassa tuloslaskelmassa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, Comptel käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteän sopimuksen käyvän arvon suojauksina tai valuuttariskin osalta rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä IAS 39:n mukaisen suojauslaskennan kriteerejä.

Comptel dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Comptel dokumentoi ja arvioi, suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojauskohteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti samoin kuin suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset.


22

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään laajaan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään laajaan tuloslaskelmaan. Ennakoidun valuuttamääräisen myynnin suojaamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan myynnin oikaisuiksi. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kirjaamiseen, siirretään omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot kyseisen omaisuuserän hankintamenoon. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi laajaan tuloslaskelmaan.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta, kun yhtiökokous on tehnyt päätöksen osingonjaosta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi käytetään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Comptelissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräisiin aineettomiin hyödykkeisiin aktivoidut tuotekehittämismenot, sekä patentoimismenot, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 14. Aineettomat hyödykkeet.

Tuloutus

Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen etenemisen luotettavaan mittaamiseen. Tulojen ja menojen merkitsemistä laajaan tuloslaskelmaan muutetaan, jos arviot projektin lopputulemasta muuttuvat. Muutokset merkitään kirjanpitoon sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja luotettavasti arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluiksi välittömästi, kun se on tiedossa


23

ja arvioitavissa. Pitkäaikaishankkeista esitetään lisätietoja liitetiedossa 3. Valmistusasteen mukainen tuloutus.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien sekä tulkintojen soveltaminen

Alla kuvatut standardit, tulkinnat tai niiden muutokset on julkaistu, mutta ne eivät vielä ole voimassa, eikä Comptel ole soveltanut niitä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Comptel ottaa käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat muutetut tai uudistetut standardit ja tulkinnat kun ne astuvat voimaan, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien:

Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos selkeyttää ja yksinkertaistaa lähipiirin määritelmää sekä lieventää julkishallinnon yhteisöjen välisistä liiketoimista esitettäviä liitetietoja.

IFRS 9 'Financial instruments' (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen askel standardin IAS 39 korvaamiseen. Standardi käsittelee rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010) (voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual improvements – menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.


24

2. Segmentti-informaatio

Comptel-konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat maantieteellisiin alueisiin. Comptel toimii globaalisti kaikilla maantieteellisillä markkina-alueilla. Maantieteellisten markkina-alueiden välillä on eroja hintatason, kilpailutilanteen, sekä Comptelin omien resurssipanostusten välillä. Segmenttijako perustuu asiakkaiden sijaintiin. Maantieteellisiä markkina-alueita ovat Eurooppa, Aasia ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka sekä Amerikka. Kaikki segmentit saavat tuottonsa ohjelmistolisenssien ja -tuotteisiin liittyvien palveluiden ja ylläpidon myynnistä.

Segmentti-informaation laatimisperiaatteet noudattavat IFRS:n laatimisperiaatteita.

Comptelissa toimintasegmenttien tuloksen arviointi ja segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen. Näistä päätöksistä vastaa viime kädessä Comptel -konsernin toimitusjohtaja.

Segmenttien liikevaihto yhteensä muodostaa konsernin ulkoisen liikevaihdon. Segmenttien kulut sisältävät myynnin, asiakaspalvelun ja -toimituksien kustannukset. Kohdistamattomat kuluerät liittyvät tuotehallinta-, tutkimus- ja tuotekehitys-, sekä hallinnon yksiköihin. Segmenttien varat koostuvat myyntisaamisista.

Eurooppa Aasia ja Tyynenmeren alue Lähi-itä ja Afrikka Amerikka Segmentit yhteensä
2010, 1 000 euroa
Liikevaihto 37 127 23 118 9 810 7 832 77 888
Segmentin liikevoitto 19 810 13 076 2 482 4 189 39 556
Poistot 528 72 13 9 622
Myyntisaamiset 7 773 6 758 6 309 3 456 24 295
Eurooppa Aasia ja Tyynenmeren alue Lähi-itä ja Afrikka Amerikka Segmentit yhteensä
2009, 1 000 euroa
Liikevaihto 33 296 20 455 16 078 5 067 74 896
Segmentin liikevoitto 15 359 11 517 8 301 275 35 453
Poistot 671 49 17 15 752
Myyntisaamiset 7 228 3 023 9 188 2 733 22 172

Täsmäytyslaskelmat

Tulos

1 000 euroa 2010 2009
Raportoitavien segmenttien tulos 39 556 35 453
Segmenteille kohdistamattomat erät -30 649 -34 436
Rahoituserät, netto -710 -670
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta 314 40
Konsernin voitto/tappio ennen veroja 8 512 388

25

Poistot ja arvonalentumiset

1 000 euroa 2010 2009
Raportoitavien segmenttien poistot 622 752
Segmenteille kohdistamattomat erät 5 319 4 901
Konsernin poistot ja arvonalentumiset yhteensä 5 941 5 654

Varat

1 000 euroa 2010 2009
Raportoitavien segmenttien varat 24 295 22 172
Segmenteille kohdistamattomat erät 52 070 60 435
Konsernin varat yhteensä 76 365 82 607

Tuotteita ja palveluja koskevat tiedot

1 000 euroa 2010 2009
Lisenssit 26 237 19 663
Palvelut 18 283 22 812
Ylläpitosopimukset 33 368 32 421
Yhteensä 77 888 74 896

Maantieteelliset tiedot

Ulkoisilta asiakkailta saadut tuotot

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan.

1 000 euroa 2010 2009
Intia 12 488 9 007
Norja 8 188 5 699
Suomi 6 646 6 435
Saudi-Arabia 3 248 3 523
Muut maat 47 318 50 233
Yhteensä 77 888 74 896

Pitkäaikaiset varat

Maantieteellisten alueiden pitkäaikaiset varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Pitkäaikaiset varat on esitetty ilman laskennallisia veroja ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin liittyviä varoja.

1 000 euroa 2010 2009
Suomi 10 491 10 813
Muut maat 1 367 1 160
Osuudet osakkuusyrityksissä 1 003 689
Kohdistamattomat varat 20 982 21 184
Yhteensä 33 843 33 847

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Comptelin tuotot yhdeltä asiakkaalta olivat noin 9 512 tuhatta euroa vuonna 2010 (6 958 tuhatta vuonna 2009), mikä oli 12 % (9 %) konsernin liikevaihdosta. Tuotot sisältyvät segmenttiin Aasia ja Tyynenmeren alue.


26

  1. Valmistusasteen mukainen tuloutus
1 000 euroa 2010 2009
Valmistusasteen mukaan tuotoksi kirjattu liikevaihto 10 114 13 953
Luovuttamattomien pitkäaikaishankkeiden tuotoksi tilikaudella ja aikaisemmilla tilikausilla kirjattu määrä 14 066 20 382
Luovuttamattomien pitkäaikaishankkeiden kokonaiskulut 10 160 10 736
Pitkäaikaishankkeiden tilauskanta valmistusasteen mukaan 8 055 6 905
Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta kirjatut siirtosaamiset 5 421 7 772
Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta kirjatut siirtovelat 1 929 1 582
  1. Liiketoiminnan muut tuotot
1 000 euroa 2010 2009
Aineellisten hyödykkeiden myyntituotot 7 2
Liiketoimintasiirto 400 -
Vahingonkorvaus - 70
Muut 19 29
Yhteensä 426 102
  1. Materiaalit ja palvelut
1 000 euroa 2010 2009
Ostot, aineet ja tarvikkeet (tavarat) 563 1 395
Ulkopuoliset palvelut 2 044 4 433
Yhteensä 2 607 5 828
  1. Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut
1 000 euroa 2010 2009
Palkat 28 228 31 058
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 3 728 2 925
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt -2 46
Myönnetyt osakeopioit 562 572
Osakepalkitseminen 427 327
Muut henkilösivukulut 2 579 3 303
Yhteensä 35 522 38 231

27

Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella 2010 2009
Eurooppa 364 422
Aasia ja Tyynenmeren alue 178 142
Lähi-itä ja Afrikka 30 23
Amerikka 17 26
Yhteensä 589 613

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 29. Lähipiiritapahtumat.

Tiedot myönnetyistä optioista ja osakepalkkiojärjestelmäosuuksista esitetään liitetiedossa 20. Osakeperusteiset maksut.

7. Poistot ja arvonalentumiset

1 000 euroa 2010 2009
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Patentit ja tavaramerkit 64 50
Aktivoidut kehittämismenot 3 014 2 629
Muut aineettomat hyödykkeet 1 273 1 480
Yhteensä 4 350 4 160
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto 1 024 1 153
Yhteensä 1 024 1 153

Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

Aktivoidut kehittämismenot 567 340
Yhteensä 567 340
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 5 941 5 654

8. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 euroa 2010 2009
Vuokrat 5 505 5 233
Matkakulut 3 695 4 968
Markkinointikulut 1 333 1 890
Muut liiketoiminnan kulut 14 803 12 177
Yhteensä 25 337 24 268

28

Tilintarkastajien palkkiot

1 000 euroa 2010 2009
KPMG
Tilintarkastus 120 108
Veroneuvonta 79 60
Muut palvelut 19 57
Yhteensä 219 226
Pricewaterhouse Coopers
Tilintarkastus 24 -16
Veroneuvonta 10 7
Yhteensä 34 -9
Muut
Tilintarkastus 4 6
Veroneuvonta 1 -
Yhteensä 5 6
Tilintarkastajien palkkiot yhteensä 258 223

Tilintarkastajien palkkiot sisältävät kunkin konserniyhtiön varsinaisen tilintarkastajan palkkiot.

9. Tutkimus- ja kehittämismenot

Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot olivat 9 482 tuhatta euroa vuonna 2010 (11 676 tuhatta euroa v. 2009).

Tilikauden tuotekehitysaktivoinnit olivat 3 932 tuhatta euroa (3 906 tuhatta euroa v. 2009). Tuotekehitysaktivointien poistot olivat 3 078 tuhatta euroa (2 680 tuhatta euroa v. 2009). Tilikaudella kirjattiin tuotekehitysaktivoinneista 567 tuhannen euron arvonalentumispoisto (340 tuhatta euroa v. 2009).

10. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 euroa 2010 2009
Korkotuotot rahavaroista 12 31
Korkotuotot muista saamisista 25 33
Valuuttakurssivoitot muista saamisista ja muista veloista 827 1 092
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista -66 -251
Korkokulut muista veloista -4 -68
Valuuttakurssitappiot muista saamisista ja muista veloista -1 444 -1 490
Muut rahoituskulut -59 -17
Yhteensä -710 -670

Laajan tuloslaskelman muihin eriin sisältyvät valuuttakurssierot riveittäin

1 000 euroa 2010 2009
Liikevaihto -881 -291
Materiaalit ja palvelut -9 2

29

11. Tuloverot

1 000 euroa 2010 2009
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 2 985 449
Edellisten tilikausien verot -215 252
Laskennalliset verot 730 545
Lähdeverot 201 1 280
Muut välittömät verot 110 -
Yhteensä 3 811 2 526

Comptel Oyj sai marraskuussa 2006 Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunnan hylkäävän päätöksen oikaisuvaatimukseensa lähdeverojen hyvittämisestä vuoden 2004 verotuksessa. Oikaisuvaatimus koskee yhtiön vuonna 2004 maksamien lähdeverojen hyvittämistä kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi.

Comptel Oyj kirjasi ja maksoi kyseiset vuoden 2004 lähdeverot vuonna 2005. Oikaisulautakunnan voimassa olevan päätöksen mukaisesti Comptel Oyj on tilikaudella 2010 kirjannut lähdeveroja kuluksi yhteensä 1 006 tuhatta euroa. Hyvittämättömiä, kuluksi kirjattuja lähdeveroja on tilikausilta 2004-2010 yhteensä 6 481 tuhatta euroa.

Comptel Oyj on saanut lisenssituloa maista, joiden kanssa Suomella on verosopimus. Näiden sopimusten tarkoituksena on poistaa kahdenkertainen verotus. Comptel Oyj:lle maksetuista suorituksista on pidätetty lähdevaltiossa asianomaisen verosopimuksen rojahiartiklan mukainen lähdevero. Mikäli Comptel Oyj:n maksamia lähdeveroja ei tulla hyvittämään Suomessa, verosopimusmaissa sijaitsevien ulkomaalaisten asiakkaiden maksamat suoritukset Comptel Oyj:lle ovat kahdenkertaisen verotuksen kohteena.

Valtiovarainministeriö on ilmoittanut päässeensä neuvotteluissaan sopimukseen Kreikan ja Romanian kanssa. Näiden maiden osalta yhteensä 595 tuhannen euron suuruinen kahdenkertainen vero vuosilta 2004-2008 on kirjattu verosaamisiin. Verojen palauttamiseen ja takaisinmaksamiseen liittyvä prosessi on vielä kesken ko. maiden veroviranomaisilla. Muiden lähdeveroa perineiden maiden sekä valtiovarainministeriön kanssa jatketaan neuvotteluja kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi. Yhtiö uskoo saavansa muutoksen lähdeverojensa verokohjeluun.

Kesäkuussa 2010 Suomen verottaja hyvitti Comptelin Brasiliassa ja Kiinassa maksamia ja Suomessa uudelleen perittyjä lähdeveroja yhteensä 844 tuhatta euroa.

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

1 000 euroa 2010 2009
Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen Ennen veroja
Rahavirran suojaukset 8 -2 6 -176
Muuntoerot 900 - 900 743
Yhteensä 907 -2 905 567

Verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 26 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1 000 euroa 2010 2009
Tulos ennen veroja 8 512 388
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 2 213 101
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat -41 -41
Laajan tuloslaskelmaan kirjatut lähdeverot, netto 201 1 280
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista 675 795
Verot aikaisemmilta tilikausilta -64 252
Muut erät 827 139
Verot laajassa tuloslaskelmassa 3 811 2 526

30

12. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

2010 2009
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (1 000 euroa) 4 702 -2 138
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 106 477 113 106 953 918
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) 0,04 -0,02

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Comptelilla on osakeoptioita, joilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeen tilikauden keskimääräiseen hintaan. Tilikausilla 2010 ja 2009 optioilla ei ollut merkittävää laimentavaa vaikutusta osakekohtaiseen tulokseen.

2010 2009
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (1 000 euroa) 4 702 -2 138
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi 107 398 488 107 078 252
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa/osake) 0,04 -0,02

13. Aineelliset hyödykkeet

1 000 euroa Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.2010 8 589
Lisäykset 1 189
Vähennykset -4 069
Kurssierot 433
Hankintameno 31.12.2010 6 142
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 -6 999
Poistot -1 024
Vähennysten kertyneet poistot 4 030
Kurssierot -307
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 -4 300
Kirjanpitoarvo 1.1.2010 1 589
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 1 842
1 000 euroa Koneet ja kalusto
--- ---
Hankintameno 1.1.2009 8 794
Lisäykset 458
Vähennykset -877
Kurssierot 214
Hankintameno 31.12.2009 8 589
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 -6 199
Poistot -1 153
Vähennysten kertyneet poistot 534
Kurssierot -181
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 -6 999
Kirjanpitoarvo 1.1.2009 2 595
Kirjanpitoarvo 31.12.2009 1 589

31

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin sisältyy rahoitusleasingsspimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä 105 tuhatta euroa vuonna 2010 (0 euroa v. 2009).

14. Aineettomat hyödykkeet

1 000 euroa Liikearvo Patenti ja tavaramerkit Kehittämismenot Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010 19 355 949 19 459 11 499 51 263
Lisäykset 132 3 800 39 3 971
Kurssierot 270 132 402
Hankintameno 31.12.2010 19 626 1 081 23 259 11 670 55 636
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2010 - -278 -11 070 -8 753 -20 102
Poistot -64 -3 014 -1 273 -4 350
Arvonalentuminen -567 -567
Kurssierot -44 -44
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2010 - -342 -14 651 -10 070 -25 063
Kirjanpitoarvo 1.1.2010 19 355 671 8 389 2 746 31 161
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 19 626 739 8 608 1 600 30 573
1 000 euroa Liikearvo Patenti ja tavaramerkit Kehittämismenot Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä
--- --- --- --- --- ---
Hankintameno 1.1.2009 19 027 851 15 650 11 028 46 556
Lisäykset 98 3 808 228 4 134
Vähennykset -268 -268
Kurssierot 597 243 840
Hankintameno 31.12.2009 19 355 949 19 459 11 499 51 263
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2009 - -228 -8 100 -7 223 -15 551
Poistot -50 -2 629 -1 480 -4 160
Arvonalentuminen -340 -340
Kurssierot -50 -50
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2009 - -278 -11 070 -8 753 -20 102
Kirjanpitoarvo 1.1.2009 19 027 624 7 550 3 805 31 005
Kirjanpitoarvo 31.12.2009 19 355 671 8 389 2 746 31 161

Liikearvon kohdistaminen

Liikearvosta 10 832 tuhatta euroa (10 832 tuhatta euroa v. 2009) liittyy EDB Partnersilta liiketoimintakaupan yhteydessä siirtyneeseen henkilöstön osaamiseen ja markkinatuntemukseen sekä teknologian edelleenkehittämispotentiaaliin. 8 793 tuhatta euroa (8 523 tuhatta euroa v. 2009) liittyy Axiom Systemsin hankintaan. Johdon arvion mukaan valtaosa liikearvosta liittyy siihen, että IP-pohjaiset toimitusprosessit täydentävät Comptelin tarjoamaa, yhteinen myyntiverkosto mahdollistaa ristiin myynnin Axiomin ja Comptelin asiakkaille ja yhteinen tuotekehitys tehostaa toimintaa. Ammattitaitoisen henkilöstön arvo on myös osa liikearvoa. Odotettavissa olevat tuotot voivat tulla kaikilta markkina-alueilta, joten liikearvoa ei ole voitu kohdistaa erityisesti millekään segmentille.


32

Arvonalentumistestaus

Liikearvon kerryttäviissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen ja käyttöarvo on laskettu diskontattujen ennustettujen rahavirtojen perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat hallituksen ja johdon hyväksymiin erityisesti liikevaihdon kasvua ja kannattavuutta käsitteleviin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson huomioiden liiketoiminnan viimeaikainen kehitys. Käytetty, ennen veroja määritelty diskonttauskorko on 16,8 % (16,9 % v. 2009).

Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden liikevaihdon kasvu 3 %:iin (3 % v. 2009). Suoritetun testauksen perusteella liikearvon arvonalentumiselle ei ole tarvetta.

Testausmallin käyttö vaatii arvioita ja oletuksia liittyen investointeihin, markkinoiden kasvuun ja yleiseen korkotason.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Liikearvon arvonalentumistappion toteutuminen edellyttäisi, että toteutuva liikevoittotaso (EBIT) olisi 67 % alhaisempi kuin johdon tilinpäätöspäivän mukainen arvio (77 % v. 2009) tai että diskonttauskorko olisi yli 27 % (29 % v. 2009).

15. Osuudet osakkuusyrityksissä

1 000 euroa 2010 2009
Tilikauden alussa 689 649
Osuus tilikauden tuloksesta 314 40
Tilikauden lopussa 1 003 689

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2010 sisältyy liikearvoa 400 tuhatta euroa (400 tuhatta euroa 31.12.2009).

Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio (1 000 euroa):

2010 Varat Velat Liikevaihto Voitto/tappio Omistusosuus %
Tango Telecom Ltd. 5 519 1 249 8 070 1 571 20
2009
Tango Telecom Ltd. 3 523 868 5 250 200 20

16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2010 aikana:

| 1 000 euroa | 31.12.2009 | Kirjattu
tulosvaikutteisesti | Kirjattu
muihin
laajan
tuloksen
eriin | Kurssierot | 31.12.2010 |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Laskennalliset verosaamiset | | | | | |
| Varaukset | 84 | 5 | | 2 | 91 |
| Hyllypoistot | 478 | -92 | | 5 | 390 |
| Myyntisaamisten arvonalentuminen | 241 | -52 | | | 188 |
| Tilikauden tappioista | 152 | -152 | | | - |
| Hankitut liiketoiminnot | 248 | -246 | | -2 | - |
| Tilauskantaa suojaavat termiinit | 16 | | -2 | | 14 |
| Muut erät | 25 | 74 | | | 99 |
| Yhteensä | 1 243 | -464 | -2 | 5 | 783 |


33

| 1 000 euroa | 31.12.2009 | Kirjattu
tulosvaikutteisesti | Kurssierot | 31.12.2010 |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Laskennalliset verovelat | | | | |
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | 2 357 | 75 | | 2 432 |
| Hankitun liiketoiminnan teknologian
aktivointi ja poistot | 549 | -142 | | 407 |
| Liikearvopoistojen palautus | 2 394 | 423 | | 2 817 |
| Kertyneet poistoerot | 104 | -19 | 22 | 107 |
| Muut erät | 55 | -55 | | - |
| Yhteensä | 5 458 | 282 | 22 | 5 762 |

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2009 aikana:

| 1 000 euroa | 31.12.2008 | Kirjattu
tulosvaikutteisesti | Kirjattu
muihin
laajan
tuloksen
eriin | Kurssierot | 31.12.2009 |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Laskennalliset verosaamiset | | | | | |
| Varaukset | 127 | -43 | | | 84 |
| Hyllypoistot | 475 | 3 | | | 478 |
| Myyntisaamisten arvonalentuminen | 273 | -33 | | | 241 |
| Tilikauden tappioista | - | 152 | | | 152 |
| Hankitut liiketoiminnot | 196 | -35 | | 86 | 248 |
| Hankitun liiketoiminnan
teknologian poistot | 101 | -101 | | | - |
| Tilauskantaa suojaavat termiinit | - | | 16 | | 16 |
| Muut erät | -20 | 45 | | | 25 |
| Yhteensä | 1 153 | -12 | 16 | 86 | 1 243 |
| 1 000 euroa | 31.12.2008 | Kirjattu
tulosvaikutteisesti | Kirjattu
muihin
laajan
tuloksen
eriin | Kurssierot | 31.12.2009 |
| Laskennalliset verovelat | | | | | |
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | 2 127 | 230 | | | 2 357 |
| Hankitun liiketoiminnan teknologian
aktivointi ja poistot | 757 | -263 | | 55 | 549 |
| Liikearvopoistojen palautus | 1 831 | 563 | | | 2 394 |
| Kertyneet poistoerot | 71 | 35 | | -2 | 104 |
| Tilauskantaa suojaavat termiinit | 30 | | -30 | | - |
| Muut erät | 88 | -33 | | | 55 |
| Yhteensä | 4 902 | 532 | -30 | 53 | 5 458 |

  1. Myyntisaamiset ja muut saamiset
1 000 euroa 2010 2009
Myyntisaamiset 24 295 23 578
Saamiset osakkuusyrityksiltä - 1
Ennakkomaksut 49 84
Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta 5 421 7 772
Muut siirtosaamiset 2 128 3 592
Muut saamiset 2 686 3 641
Yhteensä 34 580 38 668

34

Myyntisaamisista kirjattiin vuonna 2010 luottotappioita 909 tuhatta euroa (v. 2009 429 tuhatta euroa). Luottotappiot koostuivat useista pienistä, yli vuoden vanhoista saamisista. Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottorisiin enimmäismäärää. Muiden siirtosaamisten olennainen osa muodostuu ohjelmistojen huolto- ja käyttömaksujen jaksotuksista sekä vuokrajaksotuksista.

Myyntisaamisten ikäjakauma

1 000 euroa Brutto 2010 Epävarmat saamiset Netto 2010
Erääntymättömät 17 463 17 463
1-30 päivää erääntyneet 1 133 1 133
31-90 päivää erääntyneet 2 273 2 273
91-180 päivää erääntyneet 1 261 1 261
181-360 päivää erääntyneet 1 184 -270 914
yli 360 päivää erääntyneet 1 817 -567 1 250
Yhteensä 25 132 -837 24 295
1 000 euroa Brutto 2009 Epävarmat saamiset Netto 2009
Erääntymättömät 12 563 12 563
1-30 päivää erääntyneet 3 001 3 001
31-90 päivää erääntyneet 3 189 3 189
91-180 päivää erääntyneet 736 736
181-360 päivää erääntyneet 3 430 -13 3 418
yli 360 päivää erääntyneet 2 087 -1 415 672
Yhteensä 25 007 -1 428 23 578

18. Rahavarat

1 000 euroa 2010 2009
Pankkitilit 7 028 6 730
Yhteensä 7 028 6 730

19. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset:

1 000 euroa Osakkeiden lukumäärä Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Omat osakkeet Yhteensä
1.1.2009 106 962 156 2 141 7 433 -125 9 449
Omien osakkeiden hankinta -480 698 -336 -336
Omien osakkeiden luovutus 269 348 67 174 241
31.12.2009 106 750 806 2 141 7 499 -287 9 353
Omien osakkeiden hankinta -579 731 -468 -468
Omien osakkeiden luovutus 286 489 76 155 231
Omien osakkeiden palautus -2 659 -
31.12.2010 106 454 905 2 141 7 575 -600 9 116

Osakkeiden enimmäismäärä on 500 miljoonaa kappaletta (500 miljoonaa kpl v. 2009). Osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,02 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 8 400 000,00 euroa (8 400 000,00 euroa v. 2009). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.


35

Muuntoerot

Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.

Omat osakkeet

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Vuonna 2009 Comptel Oyj hankki 269 348 osaketta, josta se siirsi 168 426 osaketta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille ja 100 922 osaketta hallituksen jäsenille osana vuosipalkkiota. Comptel Oyj hankki 9.12.2009 - 30.4.2010 välisenä aikana 791 081 omaa osakettaan. Vuonna 2010 yhtiö siirsi 202 042 osaketta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille ja 84 447 osaketta hallituksen jäsenille osana vuosipalkkiota. Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa oli omia osakkeita 599 905 kappaletta (304 004 kappaletta 31.12.2009).

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,04 euroa/osake.

20. Osakeperusteiset maksut

Optiot

Tilikauden 2010 aikana konsernilla on ollut kaksi optio-ohjelmaa. Kyseiset optiot on myönnetty avainhenkilöstölle, sekä Comptel Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Vuonna 2006 hyväksytyn optio-ohjelman optio-oikeuksien kokonaismäärä oli 4 200 000 kappaletta. Optioilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2006B 1.11.2009-30.11.2011 ja optio-oikeudella 2006C 1.11.2010-30.11.2012. Optio-oikeuksien 2006A merkintäaika päättyi 30.11.2010. Merkintäajan kuluessa ei merkitty osakkeita. Vuonna 2009 hyväksytyn optio-ohjelman optio-oikeuksien määrä on 4 200 000 kappaletta. Optio-oikeuksilla voi merkittäa Comptel Oyj:n osakkeita yhteensä enintään 4 200 000 kappaletta. Optioilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2009A 1.11.2011-30.11.2013, optio-oikeudella 2009B 1.11.2012-30.11.2014 ja optio-oikeudella 2009C 1.11.2013-30.11.2015. Konsernijohtoon kuuluvat eivät ole mukana optio-ohjelmassa 2009.

Kaikkien ulkona olevien optioiden kauden aikaiset muutokset ja painotetut keskimääräiset lunastushinnat ovat seuraavat:

2010 2009
Keskimääräinen toteuttamishinta euroa/osake Optioiden määrät Keskimääräinen toteuttamishinta euroa/osake Optioiden määrät
Tilikauden alussa 1,39 4 640 000 1,71 3 530 000
Myönnetyt uudet optiot 0,87 1 250 000 0,71 1 350 000
Menetetyt optiot 1,06 -238 000 1,68 -240 000
Rauenneet optiot 1,66 -1 090 000 - -
Tilikauden lopussa 1,17 4 562 000 1,39 4 640 000
Toteutettavissa olevat optiot tilikauden lopussa 1,64 2 182 000 1,79 2 210 000

Tilinpäätöshetkellä ulkona olevien osakeoptioiden määrät ja keskimääräiset toteuttamishinnat:

Raukeamisvuosi 2010 2009
Keskimääräinen toteuttamishinta, euroa Optioiden määrät Keskimääräinen toteuttamishinta, euroa Optioiden määrät
2010 - - 1,69 1 090 000
2011 1,86 1 114 000 1,89 1 120 000
2012 1,41 1 068 000 1,44 1 180 000
2013 0,60 1 170 000 0,63 1 250 000
2014 0,87 1 210 000 - -

36

Kauden aikana myönnettyjen 2009B optioiden käyväksi arvoksi määritettiin Black-Scholes -hinnoittelumallilla 0,78 euroa (2009A 0,37 euroa, 2006A 0,33 euroa v. 2009). Black-Scholes -hinnoittelumallissa käytetyt muuttujat olivat seuraavat:

2010 2009
2009B 2009A 2006A
Osakehinnan painotettu keskiarvo (euroa) 0,78 0,82 1,53
Toteutushinta (euroa) 0,87 0,63 1,73
Odotettavissa oleva volatiliteetti 39 % 38 % 35 %
Oletettu option voimassaoloaika (vuotta) 4,5 4,5 2,6
Riskitön korko 2,05 % 2,71 % 4,20 %

Odotettavissa oleva volatiliteetti on laskelmissa määritetty osakkeen historiallisesta volatiliteetista option voimassaoloaikaa vastaavalta ajalta.

Tilikaudelle 2010 optio-ohjelmista kirjattiin kulu 562 tuhatta euroa (572 tuhatta euroa v. 2009).

Osakepalkkiojärjestelmä

Konsernin avainhenkilöillä on vuodesta 2006 alkaen ollut osakepohjainen palkitsemisjärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmän 2006-2008 viimeinen ansaintajakso päättyi 31.12.2008. Osakepalkkiojärjestelmään perustuneet palkkiot maksettiin ansaintajaksojen päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Palkkiona maksetut osakkeet on omistettava kahden vuoden ajan ansaintajakson päättymisestä.

Vuoden 2009 alussa Comptel Oyj:n hallitus päätti uudesta Comptel-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Hallitus päättää kunkin ansaintajakson ansaintakriteerit kunkin ansaintajakson alussa. Kutakin ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso, joiden aikana osakkeita ei saa luovuttaa. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimivahde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta. Järjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2010 perustuu Comptel-konsernin liikevaihdon kasvuun ja liikevoittoprosenttiin. Palkkio ansaintajaksolta 2010 maksetaan vuonna 2011 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Järjestelmien kulut kirjataan henkilöstökuluksi sitouttamisajanjaksolle. Tilikaudelle 2010 järjestelmistä kirjattiin kulu 427 tuhatta euroa (327 tuhatta euroa v. 2009), josta 179 tuhatta euroa (166 tuhatta euroa v. 2009) on rahana maksettava osuus.

Tarkemmat kuvaukset voimassa olevista optio-ohjelmista ja osakepalkkiojärjestelmästä löytyy kohdasta Osakkeet ja osakkeenomistajat.


37

21. Eläkevelvoitteet

Comptelin eläkejärjestelyt eri puolilla maailmaa perustuvat paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Suomessa eläketurva hoidetaan suurimmalta osalta TyEL-järjestelmän kautta, joka on maksupohjainen järjestely. Tämän lisäksi Comptelilla on rajattua Suomen henkilöstöä koskeva lisäeläkejärjestely, joka on käsitelty etuuspohjaisena järjestelynä.

Nettomääräisen velan ja kirjaamattomien vakuutusmateriaalisten voittojen tai tappioiden välinen erotus sisältyy taseen Muut pitkäaikaiset saamiset -eiviin.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka/-saaminen määräytyy seuraavasti:

1 000 euroa 2010 2009
Velvoitteiden nykyarvo 272 209
Varojen käypä arvo -267 -198
Nettomääräinen velka 6 11
Kirjaamattomat vakuutusmateriaaliset voitot (+) ja tappiot (-) -101 -37
Taseessa oleva velka (+)/saaminen (-) -95 -26

Laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:

1 000 euroa 2010 2009
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 54 41
Korkomenot 13 10
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto -7 -5
Vakuutusmateriaaliset voitot (-) ja tappiot (+) 1 0
Järjestelmän supistamisen vaikutus -63 -
Yhteensä -2 46

Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:

1 000 euroa 2010 2009
Velvoite tilikauden alussa 209 139
Työsuorituksesta johtuvat menot 54 41
Korkomenot 13 10
Vakuutusmateriaaliset voitot (-) ja tappiot (+) 96 19
Järjestelmän supistamisen vaikutus -100 -
Velvoite tilikauden lopussa 272 209

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset:

1 000 euroa 2010 2009
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa 198 135
Varojen odotettu tuotto 7 5
Vakuutusmateriaaliset voitot (+) ja tappiot (-) -6 -4
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn 67 61
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa 267 198

Käytetyt vakuutusmateriaaliset olettamukset 31.12.

2010 2009
Diskonttauskorko 4,00 % 5,00 %
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto 3,50 % 3,40 %
Tuleva palkankorotusolettamus 2,00 % 2,50 %
1 000 euroa 2010 2009
--- --- ---
Varojen toteutunut tuotto 2 1
1 000 euroa 2010 2009
--- --- ---
Velvoitteen nykyarvo 272 209
Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo -267 -198
Ylikate (-) / Alikate (+) 6 11
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin
kuuluvin varoihin -6 -4
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn
velkoihin -35 -26

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 73 tuhatta euroa vuonna 2011.


38

22. Varaukset

Varausten muutos vuoden 2010 aikana:

1 000 euroa Takuuvaraus Vuokravaraus Yhteensä
1.1.2010 391 2 150 2 541
Varausten lisäykset 349 349
Käytetyt varaukset -144 -850 -994
Kurssierot 59 59
31.12.2010 247 1 708 1 954

Varausten muutos vuoden 2009 aikana:

1 000 euroa Takuuvaraus Vuokravaraus Muut varaukset Yhteensä
1.1.2009 428 2 386 124 2 937
Varausten lisäykset 302 302
Käytetyt varaukset -37 -687 -124 -847
Kurssierot 149 149
31.12.2009 391 2 150 - 2 541

Takuuvaraus

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvaraus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumerojen toteutumisesta.

Vuokravaraus

Erä sisältää vuokravaraukset tyhjillään olevista vuokratiloista.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät henkilökuluvarauksen.


39

23. Rahoitusvelat

1 000 euroa 2010 2009
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Rahoitusleasingvelat 68 -
Yhteensä 68 -
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pankkilainat - 8 000
Rahoitusleasingvelat 36 12
Yhteensä 36 8 012

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 25. Rahoitusriskien hallinta.

Comptelilla ei ollut pankkilainaa 31.12.2010 (8 000 tuhatta euroa 31.12.2009). Comptelilla on voimassa 15 miljoonan euron Revolving Credit Facility -rahoitusjärjestely, joka erääntyy vuonna 2013 ja josta on tilinpäätöshetkellä nostettavissa 15 miljoonaa euroa.

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

1 000 euroa 2010 2009
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa 41 12
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden ajan 72 -
Yhteensä 113 12
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa 36 12
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden ajan 68 -
Yhteensä 105 12
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 8 0

24. Ostovelat ja muut velat

1 000 euroa 2010 2009
Ostovelat 2 120 1 412
Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista 1 929 1 582
Siirtovelat 11 783 13 868
Muut velat 2 987 3 255
Yhteensä 18 819 20 117

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat henkilöstökuluista.


40

25. Rahoitusriskien hallinta

Comptel altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille. Comptelin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin rahavirtaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Comptelin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talousjohtaja yhdessä alueellisen liiketoimintaorganisaation kanssa. Rahoitustoimintojen toimintapolitiikka on riskejä välttävä. Rahoitusriskeistä merkittävimmät ovat valuutta- ja luottoriski. Talousjohtoon tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Suojaustransaktiot toteutetaan Comptelin hallituksen hyväksymien kirjallisten riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Comptel käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä.

Valuuttariski

Comptel toimii maailmanlaajuisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville riskeille. Comptelin liiketoiminnan päävaluutat ovat euro ja Yhdysvaltain dollari (USD). Muita merkittäviä valuuttoja ovat Englannin punta (GBP) ja Norjan kruunu (NOK).

Comptel suojaa valuuttamääräiset avoimet positiot ja soveltaa jatkuvaa suojauslaskentaa näiden määrittämiseksi. Valuuttapositioita tarkastellaan valuutoittain viikoittain pääsääntöisesti 12 kuukauden jaksoissa.

Comptelin käyttämät suojausinstrumentit ovat pankin kanssa tehtäviä termiinisopimuksia. Suojattava termiini tehdään aina samassa valuutassa kuin suojattava erä, jolloin suojaavan instrumentin arvo muuttuu aina päinvastaisesti suojattavan erän kanssa ja suojaus on näin tehokas. Suojauksen mahdollinen tehottomuus voi johtua mahdollisesta yli-/alisuojauksesta.

Myyntitilausten laskutus toteutuu asiakasprojektien etenemisen mukaan, mihin liittyy ajallista epävarmuutta. Myyntisaamisten toteutunut kiertoaika on lisäksi asiakassopimusten mukaisia ehtoja korkeampi. Tulevan rahavirran suojaus ajoitetaan nämä seikat huomioiden. Suojauslaskennassa suojauksen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Korkoriski

Korkoriski tarkoittaa sitä rahavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu korkojen muutoksesta. Comptelin korollinen velka 31.12.2010 oli 105 tuhatta euroa, joka on kiinteäkorkoinen rahoitusleasingvelka (8 012 tuhatta euroa, josta pankkilaina 8 000 tuhatta euroa v. 2009). Comptelilla ei ollut pankkilaina 31.12.2010. Comptelilla on voimassa 15 miljoonan euroa Revolving Credit Facility -rahoitusjärjestely, joka erääntyy vuonna 2013 ja josta on nostettavissa 15 miljoonaa euroa. Lainarjen korot määräytyvät IBOR-korkojen mukaan. Mahdollisesti tehtävät lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat yhtiön likvidit varat korkoriskille, mutta sen vaikutus ei ole merkittävä. Comptelin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Luottoriski

Luottoriskilla tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan ja tämän johdosta konsernille aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä aiheuttavat Comptelissa lähinnä asiakkaisiin liittyvät myyntinaatavat, johdannaissopimukset ja rahavarat sekä rahamarkkinasijoitukset.

Comptelin dokumentoidussa toimintatavassa (Risk Management Principles, Valuuttasuojaus Comptel Oyj:ssä ja Likviditeetin hallinnan yleiset periaatteet) määritellään myös luottoriskienhallinnan periaatteet. Luottoriskin hallinta johdannaissopimuksissa ja sijoituksissa on keskitetty konsernin talousosastolle, asiakkaiden luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta alueelliselle liiketoimintaorganisaatiolle.

Comptelin asiakkaat ovat pääasiassa keskisuuria ja suuria teleoperaattoreita. Comptelin asiakaskunta on lukumääräisesti suuri ja maantieteellisesti laajalle jakautunut mikä pienentää konsernin asiakasriskiä.

Comptelin liiketoiminta muodostuu laajojen tuotteistettujen tietojärjestelmien toimittamisesta ja yksittäisen toimitusprojektin arvo voi olla useita miljoonia euroja. Näin ollen yksittäiseen toimitusprojektiin tai asiakkaaseen voi liittyä huomattava riski. Lisäksi osa Comptelin asiakkaista toimii maissa, jotka ovat tai ovat olleet sotatoimialuetta, mikä osaltaan kasvattaa luottoriskiä.

Comptelilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, sillä mikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei ole muodostunut konsernin kannalta erityisen merkittäväksi. Toimitusprojekteissa on yleisesti käytössä osittainen ennakkolaskutus. Lisäksi luottoriskiä pienennetään projektin valmiusasteen mukaan laskutettavilla maksuerillä. Muutamassa maassa on käytössä remburssit.


41

Comptelissa on käytössä eräntyneiden myyntisaamisten alaskirjauspolitiikka. Politiikan mukaan eräntyneen myyntisaamisen arvoa alennetaan pääsääntöisesti 50 %, jos saaminen on yli vuoden vanha ja 100 % saamisen ollessa yli 1,5 vuotta vanha. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä oli 909 tuhatta euroa (429 tuhatta euroa v. 2009). Luottotappiot koostuivat useista pienistä, yli vuoden vanhoista saatavista. Comptelin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 17. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia silloin, kun liiketoimintaolosuhteet heikkenevät ja tarvitaan rahoitusta. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää riittävää maksuvalmiutta sekä varmistaa se, että liiketoiminnan rahoitukseen on tarvittaessa käytettävissä varoja riittävän nopeasti. Osa konsernin käteisvaroista sijoitetaan sijoitusrahastoon hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Comptelin pääasiallinen rahoituslähde on ollut liiketoiminnan kassavirta. Kassatilannetta seurataan viikoittain.

Konsernilla oli 31.12.2010 rahavaroja 7 028 tuhatta euroa (6 730 tuhatta euroa v. 2009). Comptelin korollinen velka 31.12.2010 oli 105 tuhatta euroa (8 012 tuhatta euroa v. 2009). Voimassa olevan Revolving Credit Facility - rahoitusjärjestelystä, joka erääntyy vuonna 2013, on nostettavissa 15 miljoonaa euroa. Lainasopimus sisältää kovenanttiehdon, jonka mukaan konsernin omavaraisuusasteen tulee olla vähintään 35 %. 31.12.2010 Comptelin omavaraisuusaste oli 71,6 % (62,6 % v. 2009). Comptelilla on myös mahdollisuus 10,6 miljoonan euron työeläkevakuutusmaksuista kertyneen rahaston takaisin lainaukseen.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Rahavirta sisältää sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

2010, 1 000 euroa Tasearvo Rahavirta 1-6 kk 7-12 kk 1-2 vuotta
Johdannaisvelkoihin kuulumattomat rahoitusvelat
Rahoitusleasingvelat 105 113 21 21 72
Ostovelat 2 120 2 120 2 120
Johdannaisinstrumentit Valuuttaterminit - suojauslaskennassa
Saatavat rahavirrat 54 -54 2 -57
Suoritettavat rahavirrat -210 210 230 -20
2009, 1 000 euroa Tasearvo Rahavirta 1-6 kk 7-12 kk
Johdannaisvelkoihin kuulumattomat rahoitusvelat
Pankkilainat 8 000 8 070 8 070
Rahoitusleasingvelat 12 12 12
Ostovelat 1 412 1 412 1 412
Johdannaisinstrumentit Valuuttaterminit - suojauslaskennassa
Saatavat rahavirrat 220 -220 -219 -1

Pääoman hallinta

Comptelin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Comptel pyrkii jatkamaan kannattavaa toimintaa tuotekehitykseen investoimalla ja vahvistamalla läsnäoloaan globaaleilla markkinoilla. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen määrää velkojen vähentämiseksi tai kasvattaakseen rahavarojen määrää, mikä parantaisi mahdollisuuksia fokusotuollon yrityshankintoihin myös jatkossa.

Nettovelkaantumisasteet vuonna 2010 ja 2009 olivat:

1 000 euroa 2010 2009
Korolliset velat 105 8 012
Rahavarat -7 028 -6 730
Nettovelat -6 923 1 282
Oma pääoma yhteensä 49 146 46 299
Nettovelkaantumisaste -14,1 % 2,8 %

42

Konsernin altistuminen valuuttariskille

1 000 euroa 2010 2009
USD NOK GBP USD NOK GBP
Myyntisaamiset 13 552 172 508 8 088 1 666 768
Rahavarat 1 115 15 39 3 101 85 446
Ostovelat -63 -13 -31 -125 -47
Nettoriski taseessa 14 604 174 516 11 063 1 751 1 167
Tilauskanta (12 kk) 11 140 188 926 11 101 2 833 32
Suojaukset
Valuuttaterminiit (12 kk) -16 465 -8 677
Nettoriski yhteensä 9 280 362 1 442 13 487 4 583 1 199

Herkkyys valuuttariskille

Kymmenen prosentin muutos (+/-) euron ja alla esitetyn valuutan välisessä valuuttakurssissa tilinpäätöspäivänä olisi vaikuttanut omaan pääomaan ja verojen jälkeiseen tulokseen seuraavasti:

1 000 euroa

2010 Oma pääoma Tulos
USD -138/138 610/-610
NOK 13/-13 13/-13
GBP 38/-38 38/-38
2009 Oma pääoma Tulos
USD 177/-177 485/-485
NOK 130/-130 130/-130
GBP 86/-86 86/-86

Euron ja ko. valuutan välisen valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

  • valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/- 10 prosenttia
  • positiivisäätää valuuttamääräiset rahoitusvarat ja -velat, eli myyntisaamiset, rahavarat, ostovelat ja johdannaissopimukset
  • positiivisä sisällä valuuttamääräisiä tulevia rahavirtoja

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Rahoitusvarojen ja -velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten ja velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käypään arvoon kirjatut johdannaisinstrumentit:

| 2010
1 000 euroa | Positiivinen
käypä arvo
(tasearvo) | Negatiivinen
käypä arvo
(tasearvo) | Kohde-etuuden
nimellisarvo |
| --- | --- | --- | --- |
| Rahavirran suojaus | | | |
| Muihin laajan tuloksen erin kirjatut | | 54 | 10 103 |
| Käyvän arvon suojaus | | | |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut | 210 | | 15 656 |

Omassa pääomassa esitettyjen valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset tullaan kirjaamaan tulosvaikutteisesti vuoden 2011 aikana.


43

| 2009
1 000 euroa | Positiivinen
käypä arvo
(tasearvo) | Negatiivinen
käypä arvo
(tasearvo) | Kohdetuuden
nimellisarvo | |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Rahavirran suojaus | | | | |
| Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut | | 62 | 4 165 | |
| Käyvän arvon suojaus | | | | |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut | | 158 | 11 831 | |
| Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista | | | | |
| 1 000 euroa | 31.12.2010 | Taso 2 | 31.12.2009 | Taso 2 |
| Käypään arvoon arvostetut velat | | | | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat | | | | |
| Valuuttatermini | 156 | 156 | -220 | -220 |
| joista rahavirran suojauslaskennassa | -54 | -54 | -62 | -62 |
| Yhteensä | 156 | 156 | -220 | -220 |

IFRS 7:n mukaan käypään arvoon arvostetut erät on luokiteltava kolme tasoa sisältävää hierarkiaa käyttäen.

Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.

Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna).

Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin kuin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

26. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa tai liiketoiminnan rahavirtaan kuulumattomat erät:

1 000 euroa 2010 2009
Poistot ja arvonalentumiset 5 941 5 654
Kurssierot 607 398
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -314 -40
Optiokulut ja osakepalkkiojärjestelmä 870 779
Muut oikaisut 7 50
Yhteensä 7 111 6 840

27. Muut vuokrasopimukset

Ei-purettavissa olevien toimitilojen vuokrasopimusten ja muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

1 000 euroa 2010 2009
Yhden vuoden kuluessa 3 597 3 904
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa 11 226 12 783
Yli viiden vuoden kuluttua 751 2 248
Yhteensä 15 574 18 935

Comptel on vuokrannut käyttämänsä toimitilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat pääosin yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan.

Vuoden 2010 laajaan tuloslaskelmaan sisältyy toimitilojen vuokrasopimuksiin perustuvia vuokramenoja 4 976 tuhatta euroa (4 554 tuhatta euroa v. 2009).


44

  1. Ehdolliset velat
1 000 euroa 2010 2009
Pankkitakausvastuut 2 061 1 616
  1. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Yhtiö 2010 2009
Kotimaa Omistusosuus (%) Osuus äänivallasta (%) Omistusosuus (%) Osuus äänivallasta (%)
Comptel Oyj Suomi
Axiom Systems Holdings Ltd. Iso-Britannia 100,00 100,00 100,00 100,00
Axiom Systems Ltd. Iso-Britannia 100,00 100,00 100,00 100,00
Axiom Systems OSS (Asia-Pacific) Pte Singapore 100,00 100,00 100,00 100,00
Business Tools Oy Suomi 100,00 100,00 100,00 100,00
Comptel Communications AS Norja 100,00 100,00 100,00 100,00
Comptel Communications Brasil Ltda Brasilia 100,00 100,00 100,00 100,00
Comptel Communications EOOD Bulgaria 100,00 100,00 - -
Comptel Communications Inc. USA 100,00 100,00 100,00 100,00
Comptel Communications Oy Suomi 100,00 100,00 100,00 100,00
Comptel Communications Sdn Bhd Malesia 100,00 100,00 100,00 100,00
Comptel Passage Oy Suomi 100,00 100,00 100,00 100,00
Comptel Ltd Iso-Britannia 100,00 100,00 100,00 100,00
Viewgate Networks Ltd. Iso-Britannia 100,00 100,00 100,00 100,00

Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainnin, konsernijohto sekä johdon vaikutuspiiriin kuuluvat henkilöt ja yhtiöt.

Lähipiirin kanssa toteutuvat seuraavat liiketapahtumat:

1 000 euroa 2010 2009
Tavaroiden ja palveluiden ostot
Osakkuusyhtiöt 100 635
Johdon vaikutuspiiriin kuuluvat yhtiöt 43 35
Korkotuotot
Osakkuusyhtiöt 7 4
Saamiset
Osakkuusyhtiöt 83 76
Velat
Johdon vaikutuspiiriin kuuluvat yhtiöt 1 1

Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta

Comptel Oyj antoi vuonna 2008 tytäryhtiönsä puolesta toimitustakauksen, joka on edelleen voimassa. Sopimuksen kokonaisarvo on 4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2009 Comptel Oyj antoi tytäryhtiönsä puolesta 700 tuhannen Englannin punnan takauksen.


45

Johdon palkat ja palkkiot

Johdon työsuhde-etuuksiin sisältyvät toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen, hallituksen jäsenten sekä konsernijohdon palkat ja palkkiot sekä osakeoptioista ja osakepalkkioista kirjatut kulut:

1 000 euroa 2010 2009
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2 560 2 249
Osakeperusteiset maksut 519 409
Yhteensä 3 078 2 657

Emoyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten työsuhde-etuudet:

1 000 euroa 2010 2009
Toimitusjohtaja 978 486

Vuoden 2010 työsuhde-etuudet sisältävät kaikki edellisen toimitusjohtajan työsopimuksen määrittelemät työsuhteen päättymiseen liittyvät korvaukset.

Hallituksen jäsenet 31.12.2010

Kotilainen Timo 33 34
Lassila Juhani 33 34
Riikkala Olli 59 60
Vaajoensuu Hannu 39 41
Waildén Petteri 33 25
Österlund Henri 26 -
Entiset hallituksen jäsenet
Mustaniemi Matti - 8
Yhteensä 222 202

Yrityksen johdolle ei annettu osakeoptioita vuonna 2010 (100 000 kpl v. 2009). Johdolla oli 31.12.2010 yhteensä 290 000 kpl optioita, joista 290 000 kpl oli toteutettavissa (510 000 kpl v. 2009, joista 362 000 kpl oli toteutettavissa).

Hallituksen jäsenten palkkiot on maksettu siten, että jäsenille annettiin 40 %:lla vuosipalkkion brutto-osuudesta Comptel Oy:n osakkeita.

Konsernin lähipiirillä ei ole osakeyhtiölain 8 luvun 6 § mukaisia lainoja.


46

TUNNUSLUVUT

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2006 2007 2008 2009 2010
Liikevaihto, 1 000 euroa 80 439 82 399 84 849 74 896 77 888
Liikevaihto, muutos % 21,8 2,4 3,0 -11,7 4,0
Liikevoittoi-tappio, 1 000 euroa 11 232 16 518 11 383 1 018 8 908
Liikevoittoi-tappio, muutos % 6,8 47,1 -31,1 -91,1 775,2
Liikevoittoi-tappio, % liikevaihdosta 14,0 20,0 13,4 1,4 11,4
Tulos ennen veroja, 1 000 euroa 11 206 16 396 10 597 388 8 512
Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta 13,9 19,9 12,5 0,5 10,9
Oman pääoman tuotto, % 12,7 21,9 12,8 -4,4 9,9
Sijoitetun pääoman tuotto, % 25,3 32,9 19,1 1,1 16,3
Omavaraisuusaste, % 1) 74,6 77,6 67,4 62,6 71,6
Bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, 1 000 euroa 2) 1 477 1 908 10 919 686 1 124
Bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, % liikevaihdosta 2) 1,8 2,3 12,9 0,9 1,4
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot, 1 000 euroa 11 079 10 333 14 007 15 582 13 414
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot, % liikevaihdosta 13,8 12,5 16,5 20,8 17,2
Tilauskanta, 1 000 euroa 29 483 35 051 38 846 37 554 34 049
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana 561 555 606 613 586
Korolliset nettovelat, 1 000 euroa -12 934 -14 708 -1 083 1 282 -6 923
Nettovelkaantumisaste, % -27,7 -28,2 -2,1 2,8 -14,1

1) Omavaraisuusastetta laskettaessa vuonna 2007 valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta kirjattuja siirtovalkoja ja myynnin jaksotuksista kirjattuja siirtovalkoja on käsitelty saatuina ennakoina. Vertailutietoja on oikeistu vastaamaan muuttunutta laskentakäytäntöä.

2) Luku ei sisällä investointeja tuotekehitykseen. Sisältää Axiom Systemsin hankinnan vuonna 2008. Bruttoinvestoinnit ilman ko. hankintaa olivat 1 461 tuhatta euroa, mikä on 1,7 prosenttia liikevaihdosta.

Osakekohtaiset tunnusluvut 2006 2007 2008 2009 2010
Tulos/osake, euroa 0,05 0,10 0,06 -0,02 0,04
Tulos/osake, euroa, laimennusvaikutuksen mukainen 0,05 0,10 0,06 -0,02 0,04
Oma pääoma/osake, euroa 0,44 0,49 0,48 0,43 0,46
Osinko/osake, euroa 3) 0,05 0,06 0,04 0,03 0,04
Osinko/tulos, % 3) 92,8 59,1 64,6 -150,1 90,6
Efektiivinen osinkotuotto, % 3) 2,8 4,2 5,8 3,8 5,8
P/E-luku 33,4 14,0 11,1 -39,0 15,6
Vuoden ylin hinta 1,58 0,96 0,95
Vuoden alin hinta 0,60 0,57 0,68
Markkina-arvo vuoden lopussa, miljoonaa euroa 73,8 83,3 73,5
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa 107 054 810 107 054 810 107 054 810 107 054 810 107 054 810
josta omassa hallussa 240 341 92 654 304 004 599 905
Ulkona olevat osakkeet kauden lopussa 107 054 810 106 814 469 106 962 156 106 750 806 106 454 905
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin kauden aikana 107 054 810 106 848 199 106 938 539 106 953 918 106 477 113
Laimennusvaikutuksellinen osakkeiden määrä keskimäärin 107 054 810 106 848 199 106 938 539 107 078 252 107 398 488

2) Hallituksen ehdotus


47

Tunnuslukujen laskentakaavat

| Liikevoitto/-tappioprosentti | = | Liikevoitto/-tappio
Liikevaihto | x 100 |
| --- | --- | --- | --- |
| Voitto/-tappioprosentti (ennen veroja) | = | Voitto/tappio ennen veroja
Liikevaihto | x 100 |
| Oman pääoman tuotto % (ROE) | = | Voitto/tappio
Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) | x 100 |
| Sijoitetun pääoman tuotto % (ROI) | = | Voitto/tappio ennen veroja + rahoituskulut
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana) | x 100 |
| Omavaraisuusaste % | = | Oma pääoma
Taseen loppusumma – saadut ennakot | x 100 |
| Bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, %
liikevaihdosta | = | Bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
Liikevaihto | x 100 |
| Tutkimus- ja tuotekehitysmenot, %
liikevaihdosta | = | Tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Liikevaihto | x 100 |
| Nettovelkaantumisaste % (gearing) | = | Korolliset velat - rahavarat
Oma pääoma | x 100 |
| Tulos / osake (EPS) | = | Emoyhtiön omistajien osuus tuloksesta
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | |
| Oma pääoma / osake | = | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Ulkona olevien osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osinko / osake | = | Osinko
Ulkona olevien osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osinko / tulos % | = | Osinko / osake
Tulos / osake (EPS) | x 100 |
| Efektiivinen osinkotuotto % | = | Osinko / osake
Tilikauden päätöskurssi | x 100 |
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku) | = | Tilikauden päätöskurssi
Tulos / osake (EPS) | |


48

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

Liitetieto 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Liikevaihto 2 75 004 026,17 67 881 466,19
Liiketoiminnan muut tuotot 3 19 745,75 93 881,30
Materiaalit ja palvelut 4 -1 783 449,79 -5 444 537,66
Henkilöstökulut 5 -17 422 481,76 -18 626 683,61
Poistot 6 -2 790 660,64 -3 696 305,48
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä 6 -9 304 311,76 0,00
Liiketoiminnan muut kulut 7 -43 595 221,87 -40 177 818,52
-74 896 125,82 -67 945 345,27
Liikevoitto/-tappio 127 646,10 30 002,22
Rahoitustuotot 8 2 445 231,22 788 924,49
Rahoituskulut 9 -810 497,39 -1 064 220,24
Voitto/Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 762 379,93 -245 293,53
Poistoeron muutos 0,00 59 466,50
Voitto/Tappio ennen veroja 1 762 379,93 -185 827,03
Tuloverot 10 -2 366 063,79 -1 424 463,97
Tilikauden voitto/tappio -603 683,86 -1 610 291,00

49

EMOYHTIÖN TASE, FAS

Liitetieto 31.12.2010 31.12.2009
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat 11
Liikearvo 0,00 1 627 857,92
Muut aineettomat hyödykkeet 283 155,92 922 388,27
Aineelliset hyödykkeet 541 297,46 603 136,86
Sijoitukset 1 015 688,43 10 317 435,19
1 840 141,81 13 470 818,24
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset 12 11 417 751,49 8 962 557,39
Lyhytaikaiset saamiset 13 32 259 558,12 35 950 931,15
Rahat ja pankkisaamiset 4 280 820,05 4 579 991,51
36 540 378,17 40 530 922,66
Yhteensä 49 798 271,47 62 964 298,29
VASTATTAVAA
Oma pääoma 14
Osakepääoma 2 141 096,20 2 141 096,20
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 7 575 093,75 7 499 093,75
Edellisten tilikausien voittot/tappiot 18 008 998,98 23 278 704,06
Tilikauden voitto/tappio -603 683,86 -1 610 291,00
27 121 505,07 31 308 603,01
Pakolliset varaukset 15 595 696,16 693 701,97
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 16 272 538,77 272 538,77
Lyhytaikainen vieras pääoma 17 21 808 531,47 30 689 454,54
Yhteensä 49 798 271,47 62 964 298,29

50

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS

1 000 euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto/Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 762 -245
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset 12 095 3 696
Rahoitustuotot ja -kulut -1 836 -181
Muut oikaisut 76 66
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 1 679 112
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -1 098 2 397
Varausten muutos -98 -190
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -143 -246
Saadut korot 32 99
Maksetut verot ja saadut palautukset -112 -1 510
Liiketoiminnan nettorahavirta 12 357 3 998
Investointien rahavirta
Tytäryritysten hankinta -3 -
Aikaisempien kausien tytäryritysten hankintahintojen oikaisut - 268
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -462 -267
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot - 341
Myönnetyt lainat -2 094 -3 069
Saadut osingot investoinneista 1 561 -
Investointien nettorahavirta -997 -2 726
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot -3 191 -4 278
Ostetut omat osakkeet -468 -295
Lainojen nostot 6 000 8 000
Lainojen takaisinmaksut -14 000 -5 000
Rahoituksen nettorahavirta -11 659 -1 574
Rahavarojen muutos -299 -302
Rahavarat tilikauden alussa 4 580 4 882
Rahavarat tilikauden lopussa 4 281 4 580
Muutos -299 -302

51

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Comptel Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Vuonna 1986 perustettu Comptel Oyj on yksi maailman johtavista tuotteistettujen palveluiden hallinta-, laskutustieto- ja veloitusjärjestelmien ohjelmistotoimittajista televiestinnän alueella. Comptel Oyj on listattu NASDAQ OMX Helsingissä (CTL1V). Emoyrityksen Comptel Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki. Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset erät on muunnettu tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on esitetty tuloslaskelmassa.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyinä. Mikäli hyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi, lukuun ottamatta suuria vuokrahuoneistojen parannusmenoja, jotka sisältyvät muihin pitkävaikutteisiin menoihin.

Poistot lasketaan tasapoisina alkuperäisestä hankintahinnasta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Suunnitelman mukainen poistoika kaikissa hyödykeryhmissä on neljä vuotta lukuun ottamatta muita pitkävaikutteisia menoja, joiden poistoika on viisi vuotta tai tätä lyhyempi vuokrasopimuksen voimassaoloaika. Liikearvo poistetaan viidessä vuodessa.

Hyödykkeiden käytöstä poistamisen ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Tilikauden suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa omana eränään ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Saadut tuotekehitysavustukset esitetään kulujen vähennyksenä.


52

Vuokrasopimukset

Vuokramenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät.

Eläkevelvoitteet

Emoyhtiön eläkejärjestelyt on tehty paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Eläkemenot, jotka perustuvat paikallisten eläkeyhtiöiden laatimiin ja säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin, kirjataan tilikauden kuluksi.

Varaukset

Varaukset perustuvat olemassa oleviin velvoitteisiin ja ne merkitään taseeseen, kun aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista sekä vähennyskelvottomina käsitellyistä lähdeveroista.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelut on suoritettu. Lisenssituotot, joihin ei liity työsuoritetta, tuloutetaan luovutuksen yhteydessä. Asiakkaan tilaajamääriä seurataan jatkuvasti. Niiden ylittäessä lisenssiehdoissa sovitun määrän, laskutetaan asiakasta muuttuneen tilaajamäärän osalta. Nämä lisenssilaajennustuotot tuloutetaan laskutettaessa. Ylläpitotuotot kirjataan tuotoksi ylläpitokautena sopimusajan kulumisen perusteella.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Pitkäaikaishankkeiden tuotot käsittävät lisenssimaksut ja työn osuuden. Lopputulos on arvioitavissa luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat tulot ja menot sekä projektin eteneminen pystytään mittaamaan luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saatava taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi. Comptelin pitkäaikaishankkeiden valmistusaste määritetään tehtyjen työtuntien osuudella arvioituihin kokonaistyötunteihin. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista vähennetään myynnin välilliset verot ja muut myynnin oikaisuerät.


53

Projektin valmistumisen jälkeisten takuuaikaisten menojen kattamiseksi kirjataan takuuvaraus. Tappiollisten projektien arvioitu kokonaiskate kirjataan kuluksi ja varaukseksi.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset merkitään kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla.

Rahavarat

Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha ja pankkitilien saldot sekä lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Mahdolliset luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

Johdannaissopimukset

Periaatteet

Ulkomaan rahan määräisiä saamisia, velkoja ja rahavirtoja voidaan suojata. Sellaisten valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien projektien, joissa laskutusvaluuttana on muu kuin euro, rahavirrat suojataan valuuttakurssien muutoksilta.

Kirjaus- ja arvostuskäytäntö

Käytetyt johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinisopimuksia. Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen termiinisopimusten arvonmuutokset kirjataan siten, että valuuttatermiinien korkoero, mikäli se on olennainen, jaksotetaan sopimuksen voimassaoloajalle ja jaksotettu osuus kirjataan korkotuottoihin tai -kuluihin ja valuuttakurssierot kirjataan myynnin oikaisueriin tai rahoituksen kurssieroihin suojauskohteesta riippuen.

Avoinna olevat termiinisopimukset arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän keskikurssia ja kirjataan tulosvaikutteisesti, lukuun ottamatta yhtiön myynnin rahavirtaan liittyviä myyntitermiinisopimuksia, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti rahavirran toteutuessa. Kaikkien erääntymättömien termiinisopimusten nimellisarvot ja käypä arvo (sulkemiskustannus) esitetään liitetiedoissa vastuuna riippumatta siitä, onko nämä käsitelty kirjanpidossa tulosvaikutteisesti.


54

  1. Liikevaihto
    1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Maantieteellinen jakauma
Eurooppa 34 677 653,71 30 196 496,22
Aasia ja Tyynenmeren alue 9 761 479,00 16 759 699,76
Lähi-itä ja Afrikka 22 972 074,55 16 065 586,45
Amerikka 7 592 818,91 4 859 683,76
Yhteensä 75 004 026,17 67 881 466,19

Ilmoitetut liikevaihdot on laskettu työn todellisen toimitusalueen mukaan.

| Valmistusasteen mukainen tuloutus
1 000 euroa | 1.1.-31.12.2010 | 1.1.-31.12.2009 |
| --- | --- | --- |
| Valmistusasteen mukaan tuotoksi kirjattu liikevaihto | 11 704 | 12 883 |
| Luovuttamattomien pitkäaikaishankkeiden tuotoksi
tilikaudella ja aikaisemmilla tilikausilla kirjattu määrä | 13 827 | 18 959 |
| Luovuttamattomien pitkäaikaishankkeiden kokonaiskulut | 8 717 | 10 736 |
| Pitkäaikaishankkeiden tilauskanta: valmistusasteen mukaan
tuloutettavat | 7 756 | 4 589 |
| Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta kirjatut
siirtosaamiset | 5 182 | 6 349 |
| Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta kirjatut
siirtovelat | 1 893 | 1 582 |

  1. Liiketoiminnan muut tuotot
    1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 2 995,75 2 327,87
Vahingonkorvaus 0,00 70 000,00
Muut 16 750,00 21 553,43
Yhteensä 19 745,75 93 881,30
  1. Materiaalit ja palvelut
    1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Ostot, aineet ja tarvikkeet (tavarat) 561 266,59 1 395 277,41
Ulkopuoliset palvelut 1 222 183,20 4 049 260,25
Yhteensä 1 783 449,79 5 444 537,66

55

5. Henkilöstökulut 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Palkat ja palkkiot 13 775 712,96 15 321 796,95
Eläkekulut 2 934 071,95 2 292 321,18
Muut henkilösivukulut 712 696,85 1 012 565,48
Yhteensä 17 422 481,76 18 626 683,61
Johdon palkat ja palkkiot 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Hallitusten jäsenet 222 100,00 202 100,00
Johdon palkat ja palkkiot on tarkemmin eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 29. Lähipiiritapahtumat.
1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Emoyhtiön palveluksessa oli henkilöstöä tilikauden aikana keskimäärin 230 268
6. Poistot ja arvonalentumiset 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
--- --- ---
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet 633 371,95 850 154,69
Muut pitkävaikutteiset menot 42 010,40 42 010,40
Koneet ja kalusto 487 420,37 637 667,17
Liikearvo 1 627 857,92 2 166 473,22
Yhteensä 2 790 660,64 3 696 305,48
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä
--- --- ---
1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Sijoitukset 9 304 311,76 0,00
Yhteensä 9 304 311,76 0,00
7. Liiketoiminnan muut kulut 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
--- --- ---
Vuokrat 2 920 837,17 2 789 970,30
Matkakulut 1 472 863,21 2 012 540,29
Markkinointikulut 1 183 909,75 1 398 989,58
Muut liiketoiminnan kulut 38 017 611,74 33 976 318,35
Yhteensä 43 595 221,87 40 177 818,52
Tilintarkastajan palkkiot 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
--- --- ---
Tilintarkastus 39 620,00 48 112,50
Veroneuvonta 20 529,47 31 157,11
Muut palvelut 17 543,55 56 604,36
Yhteensä 77 693,02 135 873,97

56

8. Rahoitustuotot 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 168 954,96 27 078,54
Muilta 32 215,36 58 851,66
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 1 561 005,29 0,00
Valuuttakurssivoitot
Muilta 683 055,61 702 994,29
Yhteensä 2 445 231,22 788 924,49
9. Rahoituskulut 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Korkokulut
Muille 66 425,27 254 985,25
Muut rahoituskulut
Muille 52 412,25 11 722,59
Valuuttakurssitappiot
Muille 691 659,87 797 512,40
Yhteensä 810 497,39 1 064 220,24
10. Tuloverot 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Tilikauden verotettavaan tulokseen perustuva vero 2 396 920,76 0,00
Lähdeverot 201 045,94 1 234 057,91
Edellisten tilikausien verot -231 902,91 190 406,06
Yhteensä 2 366 063,79 1 424 463,97

57

  1. Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010 8 027 491,63 11 132 366,14 417 364,34 19 577 222,11
Lisäykset 36 150,00 0,00 0,00 36 150,00
Hankintameno 31.12.2010 8 063 641,63 11 132 366,14 417 364,34 19 613 372,11
Kertyneet poistot 1.1.2010 7 213 630,23 9 504 508,22 308 837,47 17 026 975,92
Tilikauden poisto 633 371,95 1 627 857,92 42 010,40 2 303 240,27
Kertyneet poistot 31.12.2010 7 847 002,18 11 132 366,14 350 847,87 19 330 216,19
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 216 639,45 0,00 66 516,47 283 155,92
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2009 7 803 536,80 11 132 366,14 417 364,34 19 353 267,28
Lisäykset 223 954,83 0,00 0,00 223 954,83
Hankintameno 31.12.2009 8 027 491,63 11 132 366,14 417 364,34 19 577 222,11
Kertyneet poistot 1.1.2009 6 363 475,54 7 338 035,00 266 827,07 13 968 337,61
Tilikauden poisto 850 154,69 2 166 473,22 42 010,40 3 058 638,31
Kertyneet poistot 31.12.2009 7 213 630,23 9 504 508,22 308 837,47 17 026 975,92
Kirjanpitoarvo 31.12.2009 813 861,40 1 627 857,92 108 526,87 2 550 246,19
Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto
--- ---
Hankintameno 1.1.2010 4 378 643,80
Lisäykset 425 580,97
Vähennykset -3 376 551,67
Hankintameno 31.12.2010 1 427 673,10
Kertyneet poistot 1.1.2010 3 775 506,94
Tilikauden poisto 487 420,37
Vähennysten kertyneet poistot -3 376 551,67
Kertyneet poistot 31.12.2010 886 375,64
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 541 297,46
Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto
--- ---
Hankintameno 1.1.2009 4 993 423,18
Lisäykset 42 861,64
Vähennykset -657 641,02
Hankintameno 31.12.2009 4 378 643,80
Kertyneet poistot 1.1.2009 3 454 258,73
Tilikauden poisto 637 667,17
Vähennysten kertyneet poistot -316 418,96
Kertyneet poistot 31.12.2009 3 775 506,94
Kirjanpitoarvo 31.12.2009 603 136,86

58

Sijoitukset Osakkeet Konserniyritykset Osakkeet Osakkuusyritykset Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010 9 917 435,19 400 000,00 10 317 435,19
Lisäykset 2 565,00 0,00 2 565,00
Arvonalentuminen -9 304 311,76 0,00 -9 304 311,76
Hankintameno 31.12.2010 615 688,43 400 000,00 1 015 688,43
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 615 688,43 400 000,00 1 015 688,43
Sijoitukset Osakkeet Konserniyritykset Osakkeet Osakkuusyritykset Yhteensä
Hankintameno 1.1.2009 10 185 670,60 400 000,00 10 585 670,60
Vähennykset -268 235,41 0,00 -268 235,41
Hankintameno 31.12.2009 9 917 435,19 400 000,00 10 317 435,19
Kirjanpitoarvo 31.12.2009 9 917 435,19 400 000,00 10 317 435,19

Tilikaudella 2010 Axiom Systems Holdings Ltd:n osakkeiden hankintameno, 9 304 311,76 euroa, kirjattiin alas.

12. Pitkäaikaiset saamiset

31.12.2010 31.12.2009
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Lainasaamiset 11 156 389,37 8 868 850,76
Siirtosaamiset 178 060,72 17 884,71
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä yht. 11 334 450,09 8 886 735,47
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset 75 000,00 75 000,00
Siirtosaamiset 8 301,40 821,92
Saamiset osakkuusyrityksiltä yhteensä 83 301,40 75 821,92
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 11 417 751,49 8 962 557,39

Pitkäaikaisista lainasaamisista 1 500 000 euroa on emoyhtiön tytäryritys Comptel Communications Oy:lle antama osakeyhtiölain 12 luvun mukainen pääomalaina. Laina on koroton.

Comptel Oyj on myöntänyt tytäryhtiölleen Axiom Systems Ltd:lle 8 306 012,81 Englannin punnan suuruisen pääomalainan. Pääomalainan korko määräytyy 12 kk:n euriborin mukaan ja korko tarkistetaan vuosittain.


59

13. Lyhytaikaiset saamiset 31.12.2010 31.12.2009
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset 1 033 065,40 905 593,42
Muut saamiset 144,17 391 565,76
Siirtosaamiset 116 776,00 51 444,44
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä yht. 1 149 985,57 1 348 603,62
Saamiset muilta
Ennakkomaksut 4 518,30 13 301,87
Myyntisaamiset 22 107 601,52 20 728 242,36
Muut saamiset 2 544 088,79 2 941 566,68
Siirtosaamiset 6 453 363,94 10 919 216,62
Saamiset muilta yhteensä 31 109 572,55 34 602 327,53
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 32 259 558,12 35 950 931,15
Siirtosaamisten erittely
Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta 5 182 172,94 6 348 905,14
Verojaksotus 0,00 2 012 623,61
Muut siirtosaamiset 1 271 191,00 2 557 687,87
Siirtosaamiset yhteensä 6 453 363,94 10 919 216,62
14. Oma pääoma 31.12.2010 31.12.2009
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. 2 141 096,20 2 141 096,20
Osakepääoma 31.12. 2 141 096,20 2 141 096,20
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 7 499 093,75 7 433 494,45
Hallituksen jäsenille annetut omat osakkeet 76 000,00 65 599,30
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 7 575 093,75 7 499 093,75
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 21 668 413,06 27 893 483,17
Osingonjako -3 191 123,25 -4 278 486,24
Omien osakkeiden osto -468 290,83 -336 292,87
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 18 008 998,98 23 278 704,06
Tilikauden voitto/tappio -603 683,86 -1 610 291,00
Oma pääoma yhteensä 27 121 505,07 31 308 603,01
Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.2010 31.12.2009
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 7 575 093,75 7 499 093,75
Voitto edellisiltä tilikausilta 18 008 998,98 23 278 704,06
Tilikauden voitto/tappio -603 683,86 -1 610 291,00
Jakokelpoisia varoja yhteensä 24 980 408,87 29 167 506,81

60

15. Pakolliset varaukset 31.12.2010 31.12.2009
Pakolliset varaukset 1.1. 693 701,97 883 788,33
Pakollisten varausten lisäys tilikaudella 115 668,00 0,00
Pakollisten varausten vähennys tilikaudella -213 673,81 -190 086,36
Pakolliset varaukset 31.12. 595 696,16 693 701,97

Pakolliset varaukset sisältävät varauksen tyhjillään olevien toimistotilojen vuokrista ja takuuvarauksen.

16. Pitkäaikainen vieras pääoma 31.12.2010 31.12.2009
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Muut velat 272 019,95 272 019,95
Velat muille
Muut velat 518,82 518,82
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 272 538,77 272 538,77
17. Lyhytaikainen vieras pääoma 31.12.2010 31.12.2009
--- --- ---
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat 1 777 348,30 2 587 536,37
Muut velat 8 515 867,12 7 670 104,52
Siirtovelat 89 459,56 0,00
Yhteensä 10 382 674,98 10 257 640,89
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 8 000 000,00
Ostovelat 1 502 358,01 866 714,26
Muut velat 338 839,53 540 921,32
Siirtovelat 9 584 658,95 11 024 178,07
Yhteensä 11 425 856,49 20 431 813,65
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 21 808 531,47 30 689 454,54
Siirtovelkojen erittely 31.12.2010 31.12.2009
Henkilöstömenojen jaksotus 2 449 749,95 3 036 227,26
Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta 1 893 045,88 1 582 128,47
Muut tuloutukseen liittyvät siirtovelat 4 343 881,82 5 852 801,30
Muut siirtovelat 897 981,30 553 021,04
Siirtovelat yhteensä 9 584 658,95 11 024 178,07
  1. Laskennalliset verosaamiset
Laskennalliset verosaamiset, joita ei ole merkitty taseeseen 31.12.2010 31.12.2009
Varaukset 90 690,54 78 631,40
Hyllypoistot 343 349,45 441 839,79
Myyntisaamisten arvonalentuminen 188 412,03 240 847,85
Tilikauden tappiosta 0,00 151 531,22
Yhteensä 622 452,01 912 850,27

61

19. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Leasingvastuut 31.12.2010 31.12.2009
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 218 050,64 261 242,86
Myöhemmin maksettavat 234 488,08 129 011,92
Yhteensä 452 538,72 390 254,78
Leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti kolmen vuoden leasingsopimuksia, joihin ei liity lunastussitoumuksia.
Vuokravastuut 31.12.2010 31.12.2009
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 2 070 260,83 2 248 048,13
Myöhemmin maksettavat 9 521 195,21 11 952 232,14
Yhteensä 11 591 456,04 14 200 280,27
Pankkitakausvastuut 31.12.2010 31.12.2009
Alle vuoden sisällä erääntyvät pankkitakaukset 1 202 859,06 606 551,03
Myöhemmin erääntyvät pankkitakaukset 173 361,30 157 341,85
Yhteensä 1 376 220,36 763 892,88

Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta

Comptel Oyj antoi vuonna 2008 tytäryhtiönsä puolesta toimitustakauksen, joka on edelleen voimassa. Sopimuksen kokonaisarvo on 4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2009 Comptel Oyj antoi tytäryhtiönsä puolesta 700 tuhannen Englannin punnan takauksen.

Johdannaissopimukset 31.12.2010 31.12.2009
Valuuttaterminiit
Käypä arvo 155 510,47 -220 204,67
Kohde-etuuden arvo 25 758 821,27 15 995 935,77

Johdannaissopimuksia on käytetty suojaustarkoitukseen.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön taseen mukaiset voitonjakokelpoiset varat 31.12.2010 olivat 24 980 408,87 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

  • ulkona oleville 106 454 905 osakkeelle maksetaan osinkoa 0,04 euroa osakkeelta, yhteensä 4 258 196,20 euroa.
  • jätetään omaan pääomaan 20 722 212,67 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.


62

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Comptel Oyj:n osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä tunnuksella CTL1V.

Comptelilla on yksi osakelaji. Jokaisella osakkeella on yhtiökokouksessa yksi (1) ääni.

Yhtiön osakepääoma ei muuttunut tilikauden aikana. Yhtiön osakepääoma oli 2 141 096,20 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 107 054 810 kappaletta vuoden 2010 lopussa.

Hallituksen valtuutukset

VALTUUTUS PÄÄTTÄÄ OSAKEANNEISTA

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2010 valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Uusien osakkeiden enimmäismäärä voi olla enintään 21 400 000 kappaletta. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden, jotka voidaan luovuttaa ja/tai saada erityisten oikeuksien perusteella, määrä voi olla enintään 10 700 000 kappaletta.

Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille heidän osakeomistuksensa suhteessa; tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden mahdollinen käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen taikka yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen.

Hallitus valtuutettiin antamaan osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko siten, että osakkeiden merkintähinta maksetaan rahana tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen.

Uusien osakkeiden merkintähinta ja yhtiön omista osakkeista maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osakeantivaltuutus on voimassa 30.6.2011 saakka.

OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTAVALTUUTUS

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 10 700 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Tämän valtuutuksen nojalla luovutettiin 34 042 omaa osaketta osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluville henkilöille vuonna 2010.

Omien osakkeiden hankintavaltuutus on voimassa 30.6.2011 saakka.

Optiotodistukset ja optio-oikeudet

Comptelilla on voimassa kaksi optio-ohjelmaa.


63

OPTIO-OHJELMA 2006

Varsinainen yhtiökokous päätti 13.3.2006, että Comptel-konsernin henkilöstölle sekä Comptel Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annetaan optio-oikeuksia. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta päätettiin poiketa, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi henkilöstön kannustusjärjestelmää.

Vuoden 2006 optio-ohjelman A-sarjan optio-oikeuksien osakemerkintäaika päättyi 30.11.2010. Merkintäajan kuluessa optioilla ei merkitty osakkeita. Jäljellä olevien optio-oikeuksien määrä on 2 800 000 kappaletta, joista 1 400 000 merkitään tunnuksella 2006B ja 1 400 000 tunnuksella 2006C. Näillä optio-oikeuksilla voi merkitä Comptelin osakkeita yhteensä enintään 2 800 000 kappaletta.

Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2006A oli 1,66 euroa, mikä vastasi osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Helsingin Pörssissä 1.4. - 30.4.2006 vähennettynä maksetuilla osingoilla. Osakkeen tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeuksilla 2006B on 1,86 euroa, mikä vastaa osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Helsingin Pörssissä 1.4. - 30.4.2007 vähennettynä maksetuilla osingoilla ja optio-oikeuksilla 2006C 1,41 euroa, mikä vastaa osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Helsingin Pörssissä 1.4. - 30.4.2008 vähennettynä maksetuilla osingoilla.

Osakkeiden merkintäaika optio-oikeudella 2006A oli 1.11.2008 - 30.11.2010. Optioilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2006B 1.11.2009 - 30.11.2011 ja optio-oikeudella 2006C 1.11.2010 - 30.11.2012.

Comptel Oyj:n osakepääoma voi merkintöjen seurauksena nousta enintään 2 800 000 uudella osakkeella eli enintään 56 000 eurolla. Tilikauden lopussa näitä optioita oli jaettu 2 800 000 kappaletta, joilla voidaan merkitä 2 800 000 Comptel Oyj:n osaketta. Näistä optioista 618 000 kappaletta oli Comptelin tytäryhtiön Comptel Communications Oy:n hallussa.

Comptel haki optio-oikeuksien 2006A ottamista NASDAQ OMX Helsingin pörssilistalle 3.11.2008 alkaen. Optio-oikeuksien kaupankäyntitunnus on CTL1VEW106 ja ISIN-koodi FI0009652390. Optio-oikeuksien kokonaisvaihto oli tilikaudella 59 281 kpl ja päätöskurssi oli 0,01 euroa.

Comptel haki optio-oikeuksien 2006B ottamista NASDAQ OMX Helsingin pörssilistalle 2.11.2009 alkaen. Optio-oikeuksien kaupankäyntitunnus on CTL1VEW206 ja ISIN-koodi FI4000005335. Optio-oikeuksien kokonaisvaihto oli tilikaudella 40 000 kpl ja päätöskurssi oli 0,04 euroa.

Comptel haki optio-oikeuksien 2006C ottamista NASDAQ OMX Helsingin pörssilistalle 1.11.2010 alkaen. Optio-oikeuksien kaupankäyntitunnus on CTL1VEW306 ja ISIN-koodi FI0009652416. Optio-oikeuksilla ei käyty kauppaa vuonna 2010.

OPTIO-OHJELMA 2009

Varsinainen yhtiökokous päätti 16.3.2009 optio-oikeuksien antamisesta Comptel-konsernin avainhenkilöille osana kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää.

Optio-oikeuksien määrä on 4 200 000 kappaletta. Optio-oikeuksista 1 400 000 merkitään tunnuksella 2009A, 1 400 000 tunnuksella 2009B ja 1 400 000 tunnuksella 2009C. Optio-oikeuksilla voi merkitä yhteensä enintään 4 200 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on enintään 3,8 % yhtiön kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakemerkinan jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.

Optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähinta perustuu Comptelin osakkeen markkinahintaan NASDAQ OMX Helsingissä huhtikuussa 2009, huhtikuussa 2010 ja huhtikuussa 2011. Osakkeen tämänhetkinen


64

merkintähinta optio-oikeuksilla 2009A on 0,60 euroa, mikä vastaa Comptelin osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia NASDAQ OMX Helsingissä 1.4. - 30.4.2009 vähennettynä maksetulla osingolla. Osakkeen tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeuksilla 2009B on 0,87 euroa, mikä vastaa Comptelin osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia NASDAQ OMX Helsingissä 1.4. - 30.4.2010.

Optioilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2009A 1.11.2011 - 30.11.2013, optio-oikeudella 2009B 1.11.2012 - 30.11.2014 ja optio-oikeudella 2009C 1.11.2013 - 30.11.2015.

Hallitus päättää optio-oikeuksien jakamisesta toisella vuosineljänneksellä vuosina 2009, 2010 ja 2011. Vuonna 2009 konsernin avainhenkilöille jaettiin yhteensä 1 250 000 optio-oikeutta 2009A ja vuonna 2010 yhteensä 1 250 000 optio-oikeutta 2009B. Kaikki loput 2009 optio-oikeudet on annettu Comptel Communications Oy:lle myöhemmin jaettavaksi.

Konsernijohdon jäsenet ja muut osakepalkkiojärjestelmän 2009 - 2011 kohderyhmään kuuluvat avainhenkilöt eivät ole mukana optio-ohjelmassa 2009.

Osakepohjaiset kannustusjärjestelmät

Comptelin hallitus päätti tammikuussa 2009 osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä, jonka tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön. Järjestelmän ansaintajakson ovat vuodet 2009, 2010 ja 2011. Hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit kunkin jakson alussa. Ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso, jonka aikana osakkeita ei saa luovuttaa. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Järjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2009 perustui avainhenkilön työ- tai toimisuhteen jatkumiseen ja Comptel-konsernin liikevoittoprosenttiin. Järjestelmän piiriin kuului 13 henkeä vuoden 2009 lopussa. Vuoden 2009 tuottona luovutettiin tilikaudella vastikkeetta 202 042 kappaletta Comptelin osakkeita ja maksettiin rahana 136 000 euroa. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2010 perustuu Comptel-konsernin liikevaihdon kasvuun ja liikevoittoprosenttiin. Järjestelmän piiriin kuului 11 henkeä vuoden 2010 lopussa.

Hallituksen ja vt. toimitusjohtajan osakeomistus

Hallituksen ja vt. toimitusjohtajan yhteenlaskettu osuus 31.12.2010:

  • yhtiön liikkeelle laskemista osakkeista ja optio-oikeuksista 0,366 prosenttia
  • yhtiön osakkeiden äänimäärästä ja osakepääomasta 0,372 prosenttia
  • äänimäärästä ja osakepääomasta, jonka he voivat saada optio-oikeuksien nojalla 0,018 prosenttia
Osakkeen kurssin ja vaihdon kehitys 2008 2009 2010
Vuoden päätöskurssi, euroa 0,69 0,78 0,69
Vuoden ylin hinta, euroa 1,58 0,96 0,95
Vuoden alin hinta, euroa 0,60 0,57 0,68
Vaihdolla painotettu keskihinta, euroa 1,28 0,69 0,80
Osakevaihto (1 000 kpl) 30 480 35 838 38 301
Osakevaihto, miljoonaa euroa 39,7 24,3 29,0
Markkina-arvo vuoden lopussa, miljoonaa euroa 73,8 83,3 73,5

65

Osakkeen kurssikehitys 2006 - 2010
Vikon painotettu keskiarvo, euroa
img-0.jpeg
— Comptel
— OMX Helsinki (yleisindeksi)
— OMX Helsinki Informaatioteknologia

Osakkeen vaihto 2006 - 2010
Tuhatta osaketta/kk
img-1.jpeg

Osakeomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2010

Osakkeet % osakekannasta
Yritykset 22 161 261 20,7
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 40 442 122 37,8
Julkisyhteisöt 10 637 666 9,9
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 355 882 0,3
Kotitaloudet 26 428 217 24,7
Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt 7 029 662 6,6
Liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä 107 054 810 100,0

66

Osakeomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2010

Osakemäärä Omistajia % omistajista Osakkeita % osakkeista
1 - 100 2 053 10,9 128 390 0,1
101 - 500 11 216 59,3 2 077 764 1,9
501 - 1 000 1 794 9,5 1 500 282 1,4
1 001 - 5 000 2 787 14,7 6 923 544 6,5
5 001 - 10 000 526 2,8 4 036 854 3,8
10 001 - 50 000 418 2,2 8 595 985 8,0
50 001 - 100 000 54 0,3 3 863 824 3,6
100 001 - 500 000 30 0,2 5 701 399 5,3
500 001 - 23 0,1 74 226 768 69,3
Yhteensä 18 901 100,0 107 054 810 100,0

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2010

Osakkeita % osake- ja äänimäärästä
1. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 20 124 925 18,80
2. Saunalahti Group Oyj 14 304 000 13,36
3. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 7 816 875 7,30
4. OP-rahasto 6 297 504 5,88
OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto 5 297 504 4,95
OP-Delta -sijoitusrahasto 1 000 000 0,93
5. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 5 144 825 4,81
6. Valtion Eläkerahasto 2 600 000 2,43
7. ABN Amro -rahastot 2 351 960 2,20
ABN AMRO Finland 1 815 363 1,70
Sijoitusrahasto ABN AMRO Optimal 536 597 0,50
8. Aktia-rahasto 1 867 437 1,74
Sijoitusrahasto Aktia Capital 1 100 000 1,03
Sijoitusrahasto Aktia Secura 517 437 0,48
Sijoitusrahasto Aktia Solida 250 000 0,23
9. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 1 169 996 1,09
10. Erikoissijoitusrahasto Fourton Fokus Suomi 1 145 961 1,07
11. Rakshit Tommi 809 000 0,76
12. Sijoitusrahasto Evli Select 762 700 0,71
13. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 683 591 0,64
14. Sijoitusrahasto SEB Gyllenberg Small Firm 682 793 0,64
15. Comptel Oyj 599 905 0,56

67

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus

Helsingissä helmikuun 9. päivänä 2011

Olli Riikkala, hallituksen puheenjohtaja
Timo Kotilainen, hallituksen jäsen

Juhani Lassila, hallituksen jäsen
Hannu Vaajoensuu, hallituksen jäsen

Petteri Walldén, hallituksen jäsen
Henri Österlund, hallituksen jäsen

Juhani Hintikka, toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä helmikuun 9. päivänä 2011

KPMG Oy Ab

Pekka Pajamo, KHT


68

KIRJANPITOKIRJAT, TILIKAUSI 1.1.-31.12.2010

LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Päivä- ja pääkirja atk-tulosteina

Tasekirja ja tase-erittelyt sidottuna kirjana

KÄYTETYT TOSITELAJIT

Käyttöomaisuus Peruutus
Käyttöomaisuuden kirjaus AA ASSET POSTING 94 00000 AA
Käyttöomaisuuden poistokirjaus AF DEP. POSITINGS 95 00000 AF
Asiakkaat
Hyvityslaiskut DG CUSTOMER CREDIT MEMO 81 00000 DR
Laskutus DR CUSTOMER INVOICE 80 00000 DG
Asiakassuoritusten kirjaus DZ CUSTOMER PAYMENT 40 00000 DZ
Laskutus RV BILLING DOC. TRANSFER 80 00000 DG
Toimittajat
Toimittajan laskun poistokirjaus KA VENDOR DOCUMENT 10 00000 KA
Toimittajan hyvityslaskun kirjaus, OR KG VENDOR CREDIT MEMO 10 00000 KA
Toimittajan laskun kirjaus, OR KR VENDOR INVOICE 10 00000 KA
Toimittajan laskun maksu, OR KZ VENDOR PAYMENT 40 00000 KZ
Pääkirja
Muistiotositeen kirjaus SA G/L ACCOUNT DOCUMENT 90 00000 SA
Osatuloutuskirjaukset SB MONTHLY REVENUE 99 00000 SB
Arvostus ZT VALUATION 91 00000 ZT
Pankin ja clearing tilien väl. kirjaus SK BANK DOCUMENT 40 00000 SK
Jaksotukset SR SUPPORT 90 00000 SR
Clearing-kirjaus AB CLEARING DOCUMENT 20 00000 AB
Muut
Palkka-aineisto ZP PAYROLL INTERFACE DO 70 00000 ZP
Matkalaskujen kirjaukset ZV VOYAGER INTERFACE DO 55 00000 ZV
Konversiotili ZA CONVERSION AP/AR/GL 30 00000 ZA
Konversiotili ZB CONV. SD OPEN ORDERS 30 00000 ZB