Vuosikertomus

Comptel toimittaa teleoperaattoreiden liiketoimintaa edistäviä ohjelmistoja. Autamme operaattoreita tarjoamaan innovatiivisia palveluita joustavasti ja veloittamaan niistä tehokkaasti. Olemme myyneet ratkaisuja 280 asiakkaalle 85 maahan ja ohjelmistomme palvelevat noin 800 miljoonaa liittymää.

Avainluvut	2005	2006	2007	2008	2009
Liikevaihto, miljoonaa euroa	66,1	80,4	82,4	84,8	74,9
Muutos, %	10,7	21,8	2,4	3,0	-11,7
Liikevoitto, miljoonaa euroa	10,5	11,2	16,5	11,4	1,0
% liikevaihdosta	15,9	14,0	20,0	13,4	1,4
Omavaraisuusaste, %	75,2	74,6	77,6	67,4	62,6
Henkilöstöä keskimäärin	462	561	555	606	613

Henkilöstö toiminnoittain 2009

Liikevaihto ja liikevoitto

T&K-kulujen kehitys

Tilauskanta

Milj. euroa

Osinko/osake

Sisällys

Comptel sijoituskohteena
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Hallitus ja konsernijohto
Tietoja osakkeenomistajille ja vuosikooste
Yhteystiedot

Vuosikertomuksessa esitetty emoyhtiön tilinpäätös on lyhennelmä Comptel Oyj:n tilintarkastetusta virallisesta tilinpäätöksestä. Koko tilintarkastettu tilinpäätös on saatavilla verkkosivustolta www.comptel.com.

Comptel sijoituskohteena

Comptel on maailman johtavia toimijoita telealan kehittyvillä tukiohjelmistomarkkinoilla. Vastaamme operaattoreiden kasvavaan tarpeeseen tehostaa toimintaansa ja nopeuttaa uusien palveluiden tuomista markkinoille.

Comptelilla on laaja kokemus palveluiden hallinnasta sekä laskutustietojen keruusta ja veloituksesta. Tarjontamme ulottuu yksittäisistä ohjelmistoista kokonaisvaltaiseen, integroituun ohjelmistoalustaan. Lisenssien ohella myymme tuotteisiimme liittyviä palveluita ja ylläpitoa.

Comptelin palveluksessa on noin 600 asiantuntijaa maailmanlaajuisesti. Teemme myynti- ja toimitusyhteistyötä myös partnereiden kanssa, joita ovat muun muassa järjestelmäintegraattorit IBM, Logica ja Tech Mahindra sekä verkkolaitevalmistajat Alcatel-Lucent, Cisco ja Juniper.

Asiakkaitamme ovat maailman johtavat teleoperaattorit kuten América Móvil, Bharti Airtel, China Mobile, O2, Orascom, QTel, Saudi Telecom, T-Mobile, Telefónica, Vodafone ja Zain.

Ohjelmistotuotteiden lisäksi toimitamme asiakaskohtaisia ratkaisuja Elisalle Suomessa ja Telenorille Norjassa.

Comptelin tavoitteena on luoda omistajaarvoa kasvattamalla liikevaihtoa pitkäjänteisesti ja pitämällä kannattavuus hyvällä tasolla. Pyrimme kannattavaan kasvuun investoimalla tuotekehitykseen ja vahvistamalla paikallista läsnäoloa lähellä asiakkaita maailmanlaajuisesti. Lisäksi etsimme aktiivisesti mahdollisuuksia fokusoituihin yritysostoihin.

Comptel on perustettu Suomessa vuonna 1986 ja yhtiö listautui Helsingin Pörssiin vuonna 1999. Comptel on NASDAQ OMX Informaatioteknologiasektoriin kuuluva Mid Cap -yhtiö.

Comptelin ohjelmistot yhdistävät teleoperaattoreiden asiakashallinta- ja laskutusjärjestelmät tietoliikenneverkon elementteihin. Operaattoreiden on investoitava tukiohjelmistoihin voidakseen tuoda monipuolistuvia palveluita nopeasti markkinoille. Uuden sukupolven verkot ja IP-pohjaiseen teknologiaan siirtyminen korostavat tukiohjelmistojen roolia operaattoreiden ja palveluntarjoajien liiketoiminnassa. Comptel on joustavien tukiohjelmistojen johtava toimittaja ja tarjoaa kattavan valikoiman ratkaisuja liikevaihdon kasvattamiseksi ja kulujen vähentämiseksi.

Strategia

• Panostamme kumppanuuksiin järjestelmäintegraattoreiden ja verkkotoimittajien kanssa.
• Autamme teleoperaattoreita tuomaan uusia palveluita aiempaa nopeammin markkinoille.
• Toimimme lähellä asiakkaita ja tarjoamme laaja-alaista tukiohjelmistoasiantuntemusta ja uusia liiketoimintamalleja, kuten ohjelmistoja palveluna.
• Tuomme asiakkaille lisäarvoa ja kilpailuetua kehittämällä edelleen joustavia kokonaisratkaisuja.

Joustavat ohjelmistoratkaisut

Fulfillment and Resource Management

• Tilausten hallintaratkaisu koordinoi asiakkaan tilausta veloitukseen saakka.
• Verkkotietojärjestelmän avulla operaattori suunnittelee ja hallinnoi tietoverkkoaan.
• Palvelujen aktivointiratkaisujen avulla liittymäasiakkaat saavat tilaamansa palvelut käyttöön.

Catalog-ratkaisuilla hallinnoidaan monimutkaisia palvelupaketteja ja niiden elinkaarta.

Mediation and Charging

• Laskutustietojen keruuratkaisut prosessoivat palveluiden käyttötiedot reaaliaikaisesti.
• Hinnoittelija liittää palveluihin hinnan reaaliaikaisesti.
• Veloitusratkaisut veloittavat liittymäasiakkaan tiliä reaaliaikaisesti.
• Käytönhallintaratkaisu mahdollistaa mobiililaajakaistan kohdentamisen kysynnän mukaan ja verkkovierailukulujen seuraamisen reaaliaikaisesti.

Arvot asiakkaalle

Time to Market

Comptel auttaa operaattoria tuomaan uudet palvelut aiempaa nopeammin markkinoille, mikä lisää kilpailuetua. Ohjelmistomme saadaan lyhyessä ajassa käyttöön, joten hyödyt toteutuvat nopeasti.

Reliable Delivery

Comptelin ratkaisujen toimitusvarmuuden ansiosta operaattori voi tarjota asiakkailleen laadukkaita palveluita ennakoidusti. Ratkaisumme ovat skaalautuvia eli ne toimivat myös kaikkein haastavimmissa ympäristöissä.

Value for Money

Comptel auttaa palveluntarjoajaa alentamaan liiketoimintakuluja, sillä ohjelmistomme tehostavat toimintaa. Näin operaattori voi tarjota asiakkailleen kustannustehokkaita palveluita.

Partners for the Future

Comptelin joustavat ratkaisut soveltuvat kaikkiin olemassa oleviin verkkolaitteisiin ja IT-ympäristöihin. Kehitämme ratkaisujamme jatkuvasti, jotta ne täyttävät myös markkinoiden uudet vaatimukset. Panostamme pitkäaikaisiin kumppanuuksiin asiakkaiden kanssa.

Jatkoimme panostuksia tulevaisuuteen

Vuosi 2009 oli haastava Comptelille. Sopeutimme toimintamme alentuneeseen kysyntään, mutta jatkoimme panostuksia kokonaisratkaisujen kehittämiseen strategiamme mukaisesti.

"Laajakaistapalveluiden kasvu ja monipuolistuminen edellyttävät aiempaa joustavampia tukiohjelmistoja."

Maailmantalouden taantuma hidasti teleoperaattoreiden investointeja ja heikensi liiketoiminnan tukiohjelmiston kysyntää Euroopassa ja Amerikassa. Kertomusvuoden alussa käynnistämämme kustannussäästöt toteutuivat suunnitellusti ja uuteen vuoteen lähdimme merkittävästi kevennetyllä kulurakenteella.

Taantumasta huolimatta teleoperaattoreilla on kasvava tarve kehittää palveluitaan ja verkkojaan. Monipuolistuvien palveluiden tuominen nopeasti markkinoille ja niiden elinkaaren hallinta edellyttävät joustavia tukiohjelmistoja. Toisaalta osana kulukarsintaa operaattorit yhtenäistävät vuosien saatossa syntyneitä verkkojen ja liiketoiminnan hallintajärjestelmiään. Myös uuden sukupolven teknologiat ja esimerkiksi 4G-mobiiliverkkojen rakentaminen lisäävät tarvetta investoida uusia liiketoimintamalleja edistäviin järjestelmiin.

Läpimurto mobiilin laajakaistan hallintaan

Mobiiliverkossa välitettävät laajakaistapalvelut ovat televiestinnän keskeinen kasvualue. Dataliikennettä ruuhkauttavat esimerkiksi sähköpostin, musiikki-ja videopalveluiden sekä internetpohjaisten yhteisöpalvelujen nopeasti

yleistyvä käyttö myös liikkeellä ollessa. Operaattorit ovat lisänneet verkkokapasiteettiaan vastatakseen kasvavaan kysyntään, mutta liiketoiminnan tuotot eivät ole nousseet samassa tahdissa. Tarvitaan uusia tapoja hallinnoida ja hyödyntää laajakaistatarjontaa.

Laajensimme kertomusvuonna laskutustieto- ja veloitusratkaisujen kokonaisuuttamme Comptel Policy Control -tuotteella, jonka avulla operaattori voi hallita laajakaistaliikennettään reaaliaikaisesti sekä kohdentaa verkkokapasiteettiaan tehokkaasti kysynnän mukaan. Lisäksi liittymäasiakkaat voivat tuotteen avulla seurata kulujaan käyttäessään verkkoyhteyksiä ulkomailla. Innovaatiomme voitti useita palkintoja alan kilpailuissa ja vuoden lopussa myimme tuotteen jo monille markkinoille.

IP-ratkaisut yleistyvät

Internetiin perustuvat verkot ja palvelut, kuten IPTV ja VoIP, ovat yleistymässä, ja ne edellyttävät aiempaa edistyksellisempiä palveluiden hallintajärjestelmiä. Comptelilla on vahvaa IP-pohjaisten toimitusprosessien osaamista ja investoimme myös päättyneenä vuonna merkittävästi tälle tulevaisuuden kasvualueelle.

Toimitusprosessiratkaisujen alueella rakennamme integroitua kokonaisuutta edellisvuonna hankkimamme Axiom Systemsin teknologian pohjalle. Yhdistimme ratkaisualueen kolme tuoteyksikköämme yhdeksi suuremmaksi kokonaisuudeksi. Kehitystyön painopisteenä oli kiinteissä laajakaistaverkoissa välitettävien palveluiden toimitusprosessien automatisointi.

Uniikki tarjonta asiakkaille ja partnereille

Tarjoamme asiakkaillemme ja kumppaneillemme yhden tukiohjelmistomarkkinoiden kattavimmista ratkaisukokonaisuuksista. Integroitu ohjelmistoalustamme automatisoi palveluiden toimitusprosessin, hallinnoi palveluita ja verkkoresursseja sekä kerää laskutustiedot ja hoitaa veloituksen reaaliaikaisesti. Ratkaisumme tarjoavat noin tuhat valmista rajapintaa eri verkkoelementteihin ja tietojärjestelmiin kiinteissä, mobiili-, IP-, kaapelija satelliittiverkoissa.

Aktiivisen partneristrategiamme mukaisesti tarjoamme verkkolaitetoimittajille ja järjestelmäintegraattoreille ohjelmistokokonaisuuden lisäksi erikoisosaamistamme järjestelmien suunnittelussa. Vuonna 2009 edistimme

yhteistyötä muun muassa Alcatel-Lucentin, Ciscon ja IBM:n kanssa.

Globaali asiantuntija

Comptel on erittäin kansainvälinen yhtiö. Asiantuntijamme edustavat 40 kansallisuutta ja olemme läsnä 20 maassa. Kertomusvuonna Aasian osuus henkilöstömäärästämme nousi yli neljännekseen ja laajensimme merkittävästi Bulgariassa käynnistyneen palvelukeskuksen resursseja ja toimialuetta. Palvelemme asiakkaitamme ja partnereitamme entistä paremmin heidän omilla markkinoillaan.

Haluan kiittää henkilöstöämme vahvasta panoksesta ja asiakkaitamme, partnereitamme sekä osakkeenomistajiamme luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä haastavana aikana. Samalla uskon, että tekemämme sopeuttamistoimenpiteet ja toisaalta jatkamamme tuotekehityspanostukset varmistavat Comptelin pitkän aikavälin kannattavuuden ja kilpailukyvyn.

Helsingissä, maaliskuussa 2010

Sami Erviö

Toimitusjohtaja

"Integroitu ohjelmistoalustamme rationalisoi järjestelmien hallintaa ja tuo kilpailuetua."

Hallituksen toimintakertomus 2009

Liikevaihto ja liikevoitto

Tulos/osake

Oman pääoman tuotto

Markkinoiden kehitys

Comptel toimii teleoperaattoreiden tukiohjelmistomarkkinoilla maailmanlaajuisesti.

Yleismaailmallinen taloudellinen taantuma vaikutti teleoperaattoreiden investointeihin ja heikensi liiketoiminnan tukiohjelmiston kysyntää Euroopassa ja Amerikassa. Operaattoreiden tarve laajentaa palveluita ja verkkoja säilyi kuitenkin ennallaan. Erityisesti 4G-verkkojen ja datapalvelujen kasvu lisäävät tarvetta investoida uusia liiketoimintamalleja edistäviin järjestelmiin. Varsinkin kehittyneillä markkinoilla operaattorit pyrkivät osana kulukarsintaa yhtenäistämään verkkojen ja liiketoiminnan hallintajärjestelmiä. Myös nämä muutokset edellyttävät moderneja liiketoimintamalleja tukevia ohjelmistoja. To delirium

Comptel sopeutti kertomusvuonna henkilöstömääränsä alentuneeseen kysyntään käymällä alkuvuonna sekä viimeisellä neljänneksellä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut Suomessa ja Norjassa. Yhtiö jatkoi aktiivista tuotekehitystä ja tarjontansa suuntaamista yksittäistuotteista kohti joustavia kokonaisratkaisuja. Bulgariassa käynnistyneen asiakaspalvelukeskuksen resursseja ja toimialuetta laajennettiin vuoden aikana merkittävästi. Del dolorum

Liikevaihto ja kannattavuus

Comptel-konsernin vuoden 2009 liikevaihto oli 74,9 miljoonaa euroa (2008: 84,8; 2007: 82,4). Liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna 11,7 prosenttia (kasvu 3,0). Liikevaihtoa laski alhainen lisenssimyynti erityisesti Euroopan ja Amerikan markkinoilla.

Konsernin liikevoitto oli 1,0 miljoonaa euroa (2008: 11,4; 2007: 16,5), mikä vastaa 1,4 prosenttia (13,4) liikevaihdosta. Liikevoitto ilman pääosin henkilöstövähennyksiin liittyviä 2,5 miljoonan euron suuruisia (1,1) kertaluonteisia eriä oli 3,5 miljoonaa euroa (12,5), mikä vastaa 4,7 prosenttia (14,7) liikevaihdosta.

Nettorahoituserät olivat yhteensä -0,7 miljoonaa euroa (-0,9). Konsernin voitto ennen veroja oli 0,4 miljoonaa euroa (10,6) eli 0,5 prosenttia (12,5) liikevaihdosta. Konsernin nettotulos oli -2,1 miljoonaa euroa (6,6). Tilikauden osakekohtainen tulos oli -0,02 euroa (2008: 0,06; 2007: 0,10).

Vuoden 2009 verokulu oli 2,5 miljoonaa euroa (4,0), josta 1,2 miljoonaa euroa (1,5) oli kahdenkertaisesta verotuksesta johtuvia lähdeveroja, joita on kumulatiivisesti kertynyt 6,6 miljoonaa euroa. Lähdeverojen takaisinsaannista neuvotellaan edelleen kohdevaltioiden ja Suomen valtiovarainministeriön kanssa. Yhtiö uskoo saavansa muutoksen lähdeverojensa verokohteluun.

Oman pääoman tuotto oli -4,4 prosenttia (2008: 12,8; 2007: 21,9).

Konsernin tilauskanta säilyi edellisvuoden tasolla ja oli katsauskauden päättyessä 37,6 miljoonaa euroa (2008: 38,8; 2007: 35,1).

Tunnusluvut, osakekohtaiset tunnusluvut sekä niiden laskentakaavat on esitetty laajemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Liiketoiminta-alueet

Comptelin liiketoiminnan pääsegmentit ovat neljä maantieteellistä markkinaaluetta: Eurooppa, Aasia ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka sekä Amerikka. Segmenttien liikevoitto sisältää myynnin ja asiakaspalveluiden kulut. Konsernin tutkimus-, tuotekehitys- ja yleiskuluja ei ole kohdennettu segmenteille.

Comptel solmi kertomusvuonna 19 (21) päälisenssisopimusta, joista viisi oli Comptel Mediation and Charging -ratkaisuja, viisi Comptel Control and Charge -ratkaisuja, neljä Comptel Provisioning and Activation -ratkaisuja, kaksi Comptel Fulfillment -ratkaisuja, yksi Comptel Order Management -ratkaisu, yksi Comptel Inventory -ratkaisu ja yksi Comptel Service Repository -ratkaisu.

Eurooppa oli konsernin selvästi suurin markkina-alue. Alueen liikevaihto oli 33,3 miljoonaa euroa (40,8). Liikevaihtoa laski

markkinoiden heikentyminen edellisvuodesta ja investointipäätösten hitaus. Konsernin liikevoitto Euroopan liiketoiminnasta oli 15,4 miljoonaa euroa (20,9), mikä on 46,1 prosenttia segmentin liikevaihdosta (51,3). Liikevaihdon laskun lisäksi kannattavuutta heikensivät henkilöstövähennyksiin liittyvät kertaluonteiset erät. Comptel myi kertomusvuonna kymmenen päälisenssiä eurooppalaisille asiakkailleen. Merkittävimpiä asiakkaita Euroopassa olivat Elisa ja Telenor sekä Telefónica O2-, T-Mobile-, Vodafone- ja Wind -ryhmien operaattorit sekä Base, Cosmote, KPN ja TDC.

Aasian ja Tyynenmeren alueen liikevaihto säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 20,5 miljoonaa euroa (20,9). Konsernin liikevoitto Aasian ja Tyynenmeren liiketoiminnasta kasvoi 11,5 miljoonaa euroon (9,3), mikä on 56,3 prosenttia segmentin liikevaihdosta (44,8). Comptel myi kertomusvuonna kolme päälisenssiä Aasian ja Tyynenmeren alueen asiakkailleen. Merkittävimpiä asiak-kaita alueella olivat Bharti Airtel ja Idea Intiassa, Vodafone ja IBM Intiassa ja Australiassa, Indosat Indonesiassa, DiGi Malesiassa, FET Taiwanissa ja DTAC Thaimaassa.

Lähi-idän ja Afrikan alueen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 16,1 miljoonaan euroon (15,3). Konsernin liikevoitto alueen liiketoiminnasta oli 8,3 miljoonaa euroa (8,9), mikä on 51,6 prosenttia segmentin liikevaihdosta (58,6). Comptel myi kertomusvuonna viisi päälisenssiä alueen asiakkailleen. Comptelilla on asiakkainaan useita Lähi-idän suurimmista teleoperaattoreista. Merkittävimpiä asiakkaita alueella olivat Orascom-, Q-Tel- ja Zain -ryhmien operaattorit sekä Saudi Telecom ja Telenor Pakistan.

Amerikan liikevaihto laski edellisvuodesta 5,1 miljoonaan euroon (7,9). Liikevaihdon laskuun vaikutti ohjelmistolisenssien heikko kysyntä. Konsernin liikevoitto Amerikan liiketoiminnasta oli 0,3 miljoonaa euroa (4,2), mikä on

5,4 prosenttia segmentin liikevaihdosta (53,1). Comptel myi vuonna 2009 yhden päälisenssisopimuksen amerikkalaisille asiakkailleen. Merkittävimpiä asiakkaita Amerikan alueella olivat América Móvil- ja Telefónica -ryhmien operaattorit sekä Axtel, Oi ja T-Mobile US.

Comptelin liikevaihto jakautuu ohjelmistolisenssien ja lisenssilaajennusten myyntiin ja toisaalta yhtiön ratkaisuja tukevien palveluiden ja ylläpidon myyntiin. Vuonna 2009 lisenssimyynti oli 19,7 miljoonaa euroa (27,4) ja palveluiden sekä ylläpidon myynti 55,2 miljoonaa euroa (57,5).

Comptel myy ja toimittaa tuotteitaan ja ratkaisujaan sekä suoraan oman organisaationsa että yhteistyökumppaniensa kautta. Merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat järjestelmäintegraattorit kuten IBM, Tech Mahindra, Logica ja Accenture sekä verkkolaitevalmistajat kuten Alcatel-Lucent, Cisco ja Juniper. Maailmanlaajuisten kumppanien lisäksi Comptel tekee yhteistyötä lukuisien omalla markkina-alueellaan merkittävien paikallisten kumppaneiden kanssa, joista esimerkkinä on T-Systems Saksassa. Vuonna 2009 yhteistyökumppaneiden ja jälleenmyyjien kautta liikevaihdosta toteutui 23,1 miljoonaa euroa (24,5) ja suoramyynnin kautta 51,7 miljoonaa euroa (60,4).

Investoinnit

Vuoden 2009 bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat 0,7 miljoonaa euroa (10,9; ilman Axiom Systemsin yritysostoa 1,5) ja ne muodostuivat laite-, ohjelmisto- ja kalustohankinnoista. Investoinnit rahoitettiin tulorahoituksella.

Tutkimus ja tuotekehitys

Comptelin välittömät tutkimus- ja tuotekehityskustannukset ja tuotekehitysinvestoinnit olivat 13,1 miljoonaa euroa (14,0) ja niiden osuus liikevaihdosta oli 17,5 prosenttia (16,5). Vuoden 2009 välittömät

Liiketoiminnan rahavirta

Omavaraisuusaste

T&K-kustannukset eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisvuoteen, koska Axiom Systems Ltd liitettiin konserniin 20.4.2008 ja yhtiön kulut on vuonna 2009 kohdistettu vertailuvuotta laajemmin alueorganisaatioon. To delirium

Comptelin tuotekehityspanostukset kohdistuivat pääasiassa uusien joustavien kokonaisratkaisujen kehittämiseen, jotka nopeuttavat operaattoreiden uusien palveluiden tuomista markkinoille ja palveluista veloittamista. Comptel jatkoi kaikkien päätuotteidensa kehitystä kilpailukyvyn edelleen parantamiseksi sekä uusien toiminnallisuuksien ja ratkaisujen luomiseksi.

Laskutustieto- ja veloitusratkaisujen alueella lanseerattiin Comptel Policy Control. Tuotteen avulla voidaan esimerkiksi hallita verkkovierailukuluja ja laajakaistaliikennettä sekä optimoida verkkokapasiteetin käyttöä tarjoamalla sitä kohdennetusti liittymäasiakkaille. Ratkaisu pohjautuu Comptelin aiemmin lanseeraamalle teknologia-alustalle, joka mahdollistaa sekä prepaid- että postpaid-palveluiden aktiivisen ja reaaliaikaisen hallinnan, laskutustiedon keruun ja veloituksen.

Toimitusprosessiratkaisujen alueella jatkettiin integroidun kokonaisuuden kehittämistä. Painopiste oli kokonaisratkaisujen kehittämisessä laajakaistaverkkojen palveluiden toimitusprosessien automatisoimiseksi. Palveluiden kaupalliseen ja tekniseen hallintaan tarvittavat katalogiratkaisut integroituna osana kokonaisuutta oli toinen tärkeä kehitysteema.

Comptel jätti vuonna 2009 kaksi (kahdeksan) uutta patenttihakemusta. Tämän lisäksi yritys jatkoi aiemmin jätettyjä patenttihakemuksia 12 jatkohakemuksella. Comptelille myönnettiin vuoden 2009 aikana kaksi patenttia, jotka liittyivät tietoliikennetapahtumien laskutustietojen reaaliaikaiseen keruuseen ja käyttäjien veloittamiseen online-mediointiympäristössä. Comptelilla oli vuoden 2009 lopussa 12 (kymmenen) myönnettyä patenttia ja

82 (70) vireillä olevaa patenttihakemusta liittyen yhtiön päätuotteisiin ja -ratkaisuihin.

Yrityksen tuotemerkki Comptel® on Comptel Oyj:n rekisteröimä tavaramerkki useissa maissa.

Rahoitusasema

Taseen loppusumma 31.12.2009 oli 82,6 miljoonaa euroa (83,0), mistä likvidit varat olivat yhteensä 6,7 miljoonaa euroa (6,1). Liiketoiminnan nettorahavirta tammijoulukuussa oli 6,3 miljoonaa euroa (7,9), maksetut osingot olivat 4,3 miljoonaa euroa (6,4) ja nettoinvestoinnit olivat 4,1 miljoonaa euroa (15,3).

Myyntisaamiset katsauskauden lopussa olivat 23,6 miljoonaa euroa (27,6). Siirtosaamiset olivat 13,5 miljoonaa euroa (9,2). Osatuloutukseen liittyvät siirtovelat olivat 1,6 miljoonaa euroa (1,8).

Konsernilla oli 8,0 miljoonaa euroa korollista velkaa tilinpäätöshetkellä (5,1). Comptel Oyj:llä on voimassa 15,0 miljoonan euron suuruinen revolving credit facility -rahoitusjärjestely, joka erääntyy vuonna 2013 ja josta on nostettavissa vielä 7,0 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 62,6 prosenttia (67,4) ja nettovelkaantumisasteprosentti (gearing) oli 2,8 (–2,1).

Yhtiörakenne

Comptel-konserniin kuului vuoden 2009 päättyessä emoyhtiö Comptel Oyj:n lisäksi täysin omistetut tytäryhtiöt Comptel Communications Oy, Comptel Communications AS, Comptel Communications Inc., Comptel Communications Sdn Bhd, Comptel Communications Brasil Ltda, Comptel Ltd., Comptel Passage Oy ja Business Tools Oy. Lisäksi konserniin kuuluivat täysin omistettu tytäryhtiö Axiom Systems Holdings Ltd. ja sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt Axiom Systems Ltd., Viewgate Networks Limited ja Axiom Systems OSS (Asia Pacific) Pte. Konserniin

kuului myös irlantilainen osakkuusyhtiö Tango Telecom Ltd. (omistusosuus 20,0 prosenttia).

Comptel-konsernilla on rekisteröidyt edustustot ja sivuliikkeet Australiassa, Intiassa, Italiassa, Kiinassa, Venäjällä ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa.

Henkilöstö

Comptelin henkilöstömäärä oli vuoden alussa 650 ja vuoden lopussa 587. Henkilöstömäärä väheni YT-menettelyn seurauksena 9,7 prosenttia vuonna 2009. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 613 henkilöä (2008: 606; 2007: 555).

Bulgariaan vuonna 2008 perustetussa asiakaspalvelukeskuksessa työskenteli vuoden 2009 päättyessä 29 henkilöä. Nämä yhteistyöyrityksessä työskentelevät henkilöt siirtyvät Comptel-konsernin palvelukseen vuoden 2010 toisen vuosineljänneksen aikana.

Kertomusvuoden lopussa konsernin henkilöstöstä työskenteli Euroopassa 65,2 prosenttia (73,0), Aasiassa ja Tyynenmeren alueella 26,6 prosenttia (20,5), Lähi-idässä ja Afrikassa 3,9 prosenttia (2,9) sekä Amerikassa 4,3 prosenttia (3,5).

Kertomusvuoden lopussa konsernin henkilöstöstä työskenteli asiakaspalveluissa 40,4 prosenttia (39,1), tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja -hallinnassa 31,3 prosenttia (32,0), myynnissä ja markkinoinnissa 19,1 prosenttia (20,7) sekä hallinnossa ja tukipalveluissa 9,2 prosenttia (8,3).

Kertomusvuoden lopussa konsernissa oli 580 vakituista (641) ja 7 määräaikaista (12) työsuhdetta. Kokoaikaisia työsuhteista oli 559 (619) ja osa-aikaisia 28 (34).

Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus vuonna 2009 oli 16,9 prosenttia (15,9). Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 6,2 vuotta (6). Henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 37 vuotta (38). Vuoden lopussa henkilöstöstä oli miehiä 72 prosenttia (73) ja naisia 28 prosenttia (27).

Tilikauden palkat ja palkkiot olivat vuonna 2009 yhteensä 32,0 miljoonaa euroa (2008: 32,0; 2007: 27,6).

Johdon palkat ja palkkiot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 30. Lähipiiritapahtumat.

Henkilöstöstä 66 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon, 19 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnon, 8 prosenttia opistotason tutkinnon ja 7 prosenttia muun koulutuksen.

Konsernissa käynnistettiin Comptel University -ohjelma henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Kertomusvuonna panostettiin erityisesti myyntitaitojen edelleen kehittämiseen kaikilla liiketoiminta-alueilla. Henkilöstön koulutukseen käytettiin keskimäärin 1 047 euroa (1 035) henkilöä kohden. Koulutuspäivien lukumäärä henkilöä kohden oli 4,9 (6,6).

Vuonna 2009 sairauspoissaolojen osuus aktiivisesta työajasta oli 1,6 prosenttia (2,3).

Yhtiön hallinnointi

Comptel Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.3.2009 valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt: Olli Riikkala, Hannu Vaajoensuu, Timo Kotilainen, Juhani Lassila ja Petteri Walldén.

Vuonna 2009 konsernijohtoon kuuluivat toimitusjohtaja Sami Erviö, liiketoiminta-alueiden johtajat Harri Palviainen (Eurooppa) 26.8. saakka, Mika Korpinen (Aasia ja Tyynenmeren alue), Youssef Kermoury (Lähi-itä ja Afrikka), Ricardo Carreon (Amerikka), alliansseista ja myynnin kehittämisestä vastaava johtaja Minesh Patel, strategisen markkinoinnin johtaja Arnhild Schia, tuotteista ja ratkaisuista vastaava johtaja Simo Sääskilahti, teknologiajohtaja Gareth Senior, talousjohtaja Markku Pirskanen 20.4. alkaen (Veli Matti Salmenkylä 15.3. saakka), henkilöstöjohtaja Niina Pesonen ja yhteisten tukitoimintojen johtaja Markku Järvenpää. Ricardo Carreon lopetti yhtiön palveluksessa 14.1.2010.

Henkilöstön määrä tilikauden lopussa

Comptelin tuotteista ja ratkaisuista vastaava johtaja Simo Sääskilahti nimitettiin Comptel Oyj:n toimitusjohtajan sijaiseksi 1.12.2009 alkaen. DI Timo Koistinen nimitettiin Euroopan liiketoiminta-alueen johtajaksi 1.1.2010 alkaen.

Comptelin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillinen selvitys osana vuosikertomusta.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

Comptelin osake ja oma pääoma

Comptelilla on yksi osakelaji. Jokaisella osakkeella on yhtiökokouksessa yksi (1) ääni. Yhtiön osakepääoma 31.12.2009 oli 2 141 096,20 euroa sekä osakkeiden kokonaisäänimäärä 107 054 810 ääntä.

Comptelin osakkeiden kokonaisvaihto vuonna 2009 oli 35,8 miljoonaa kappaletta (30,5), joka vastaa 33,5 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä (28,5). Vuoden 2009 päätöskurssi oli 0,78 euroa (0,69). Comptelin markkina-arvo oli vuoden lopussa 83,3 miljoonaa euroa (73,8).

Comptelin omistusjakauma ryhmittäin ja suuruusluokittain sekä suurimmat omistajat sekä osakkeen vaihdon ja kurssin kehitystä kuvaavat luvut on esitetty tilinpäätöksen osassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Konsernin avainhenkilöille jaettiin vuoden aikana yhteensä 1 250 000 optio-oikeutta 2009A. Kaikki loput 2009 optio-oikeudet on annettu Comptel Communications Oy:lle jaettavaksi myöhemmin konsernin nykyisille tai tuleville avainhenkilöille. Osakkeen tämänhetkinen merkintähinta optiooikeudella 2009A on 0,63 euroa, mikä vastaa osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Helsingin Pörssissä 1.4. - 30.4.2009.

Vuoden aikana jaettiin myös 100 000 optio-oikeutta 2006A. Osakkeen tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeudella 2006A on 1,69 euroa, mikä vastaa osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Helsingin Pörssissä 1.4. - 30.4.2006 vähennettynä maksetuilla osingoilla.

Comptel Oyj:n vuoden 2006B optio-oikeudet tulivat kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssissä 2.11.2009 alkaen. Optio-oikeuksien kaupankäyntitunnus on CTL1VEW206 ja ISIN-koodi FI4000005335. Osakkeen tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeudella 2006B on 1,89 euroa, mikä vastaa Comptelin osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Helsingin Pörssissä 1.4. - 30.4.2007 vähennettynä maksetuilla osingoilla.

Comptel Oyj jakoi vuoden aikana 168 426 yhtiön osaketta osana osakepalkkioita järjestelyyn kuuluville henkilöille ja 100 922 yhtiön osaketta hallituksen jäsenille vuosipalkkiona yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Comptel Oyj:n hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen yhteenlaskettu omistusosuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä oli 0,5 prosenttia sekä yhtiön optio-oikeuksista 2,9 prosenttia katsauskauden päättyessä. Mainituilla optio-oikeuksilla voi merkitä yhteensä 240 000 osaketta.

Yhtiön liikkeelle laskemien optiooikeuksien nojalla voidaan merkitä yhteensä 8 400 000 osaketta.

Yhtiön hallussa oli katsauskauden päättyessä 304 004 omaa osaketta, mikä vastaa 0,28 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallussa olevien osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo oli 6 080 euroa. Yhtiö on käynnistänyt omien osakkeiden hankintaohjelman, jonka mukaan omia osakkeita hankitaan NASDAQ OMX Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä enintään 800 000 kappaletta.

Varsinainen yhtiökokous 16.3.2009 hyväksyi hallituksen osinkoehdotuksen, jonka mukaan vuodelta 2008 maksettiin osinkoa 0,04 euroa osakkeelta. Yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Comptel-konsernin avainhenkilöille ja

valtuutti hallituksen päättämään enintään 21 400 000 osakkeen suuruisista osakeanneista sekä enintään 10 700 000 oman osakkeen hankkimisesta. Tämän valtuutuksen nojalla hankittiin 211 350 omaa osaketta vuonna 2009. Osakeantivaltuutus ja omien osakkeiden hankintavaltuutus ovat voimassa 30.6.2010 saakka.

Liiketoiminnan riskit

Comptelin liiketoiminnan riskejä arvioidaan säännöllisesti osana konsernin vuosittaista toiminnan suunnittelu- ja strategiaprosessia, kaupallisten tarjousten ja sopimusten sekä investointien ja muiden panostusten valmistelu- ja päätöksentekoprosessia sekä muuta operatiivista toimintaa. Merkittävimpinä pidetään strategisia riskejä, jotka jakautuvat markkinaympäristöön ja toisaalta Comptelin liiketoimintastrategiaan liittyviin riskeihin.

Seuraavassa on kuvaus merkittävimmistä konsernin ulkopuolisista sekä omasta toiminnasta johtuvista tekijöistä, joilla saattaa olla merkitystä Comptelin liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja osakkeen hintaan tulevaisuudessa.

Teleoperaattoreiden tukiohjelmistomarkkinoiden elpyminen saattaa viivästyä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ja kysyntä voi heiketä muilla alueilla.

Comptel kehittää joustavia kokonaisratkaisuja alan johtaville toimijoille maailmanlaajuisesti. Tämä edellyttää, että Comptel ymmärtää liiketoimintaympäristönsä kehittymisen sekä asiakkaidensa ja jälleenmyyjiensä tarpeet alueellisesti oikein. Epäonnistuminen markkinasuhdanteiden tunnistamisessa, asiakkaidensa tarpeiden huomioimisessa ja tuotteidensa oikeaaikaisessa kehittämisessä saattaa aiheuttaa merkittävää haittaa Comptelin liiketoiminnan kasvulle ja kannattavuudelle.

Kilpailu tukiohjelmistomarkkinoilla on kireää. Teollisuudenalalla on käynnissä toimijoiden yhdistymiskehitys, millä on

ollut vaikutusta sopimusten pituuteen ja hinnoitteluun. Mikäli Comptel ei onnistu sopeuttamaan toimintaansa ja vastaamaan kilpailuympäristönsä muutoksiin, markkinakehityksestä voi seurata huomattavaa haittaa yhtiön liiketoiminnalle ja liiketoiminnan tulokselle.

Lähi-itä ja Afrikka sekä Aasia ovat Comptelille entistä merkittävämpiä markkina-alueita. Yhtiö toimii myös useassa maassa, jossa poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne on epävakaa. Tilanteen heikkeneminen näillä alueilla voi johtaa Comptelin liiketoiminnan vaikeutumiseen ja vaikuttaa yhtiön kannattavuuteen. Yksittäisen toimitusprojektin arvo voi olla useita miljoonia euroja. Näin ollen yksittäiseen toimitusprojektiin tai asiakkaaseen voi liittyä huomattava riski.

Comptel toimii maailmanlaajuisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista

aiheutuville riskeille. Valuuttakurssien muutokset yhtiön raportointivaluutan euron sekä Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Norjan kruunun välillä saattavat vaikuttaa yhtiön liikevaihtoon, kuluihin ja tulokseen.

Comptelin kahdenkertaisen verotuksen estämiseksi tekemä hakemus on edelleen valtiovarainministeriön käsittelyssä. Yhtiö uskoo saavansa muutoksen lähdeverojensa verokohteluun myös niiden maiden osalta, missä asian käsittely on kesken.

Yhtiön rahoitusriskit on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 26.

Näkymät vuodelle 2010

Teleoperaattoreiden tukiohjelmistomarkkinoiden heikentyminen on näkemyksemme mukaan pysähtynyt ja tilanne on vakaa. Kysynnän elpymisestä ei ole vielä havaittavissa selviä merkkejä, mutta ennakoimme

varovaisen kasvun alkavan vuoden jälkipuoliskolla.

Vuonna 2010 Comptelin liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan kasvavan. Koko vuoden liikevoittomarginaalin ennakoidaan olevan 8 - 12 prosenttia. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon arvioidaan kuitenkin jäävän edellisvuoden tasolle tai laskevan hieman, jolloin liiketulos jäänee negatiiviseksi.

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2009 oli 29 167 506,81 euroa (35 326 977,62).

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokouksen käytettävänä olevista voittovaroista osinkoa maksetaan 0,03 euroa osakkeelta (0,04), yhteensä 3 197 119,68 euroa (4 278 486,24).

Helsingissä 8. päivänä helmikuuta 2010

Olli Riikkala

Timo Kotilainen Juhani Lassila Hannu Vaajoensuu Petteri Walldén

Sami Erviö Toimitusjohtaja

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 euroa	Liitetieto	1.1.-31.12.2009	1.1.-31.12.2008
Liikevaihto	2	74 896	84 849
Liiketoiminnan muut tuotot	5	102	81
Materiaalit ja palvelut	6	-5 828	-6 906
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut	7	-38 231	-38 930
Poistot ja arvonalentumiset	8	-5 654	-4 881
Liiketoiminnan muut kulut	9	-24 268	-22 830
		-73 980	-73 547
Liikevoitto/-tappio		1 018	11 383
Rahoitustuotot	11	1 156	1 992
Rahoituskulut	11	-1 825	-2 913
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		40	136
Voitto/tappio ennen veroja		388	10 597
Tuloverot	12	-2 526	-3 972
Tilikauden voitto/tappio		-2 138	6 625
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaukset		-176	9
Muuntoerot		743	-1 683
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	12	46	-2
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-1 525	4 948
Voiton/tappion jakautuminen omistajille:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		-2 138	6 625
Vähemmistöosakkaille		-	-
Laajan tuloksen jakautuminen omistajille:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		-1 525	4 948
Vähemmistöosakkaille		-	-
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta/ tappiosta laskettu osakekohtainen tulos:	13
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa		-0,02	0,06
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa		-0,02	0,06

Konsernin tase

1 000 euroa	Liitetieto	31.12.2009	31.12.2008
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	15	19 355	19 027
Muut aineettomat hyödykkeet	15	11 806	11 978
Aineelliset hyödykkeet	14	1 589	2 595
Osuudet osakkuusyrityksissä	16	689	649
Myytävissä olevat sijoitukset		87	87
Laskennalliset verosaamiset	17	1 243	1 153
Muut pitkäaikaiset saamiset		346	244
		35 116	35 734

Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18	38 668	39 101
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		2 093	2 005
Rahavarat	19	6 730	6 135
		47 491	47 241
VARAT YHTEENSÄ		82 607	82 975

OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	20	2 141	2 141
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	20	7 499	7 433
Muuntoerot	20	-1 757	-2 500
Ker tyneet voittovarat		38 416	44 502
		46 299	51 576
Oma pääoma yhteensä		46 299	51 576
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	17	5 458	4 902
Varaukset	23	2 541	2 937
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	24	1	12
		8 000	7 851
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	25	20 117	18 331
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		179	176
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	24	8 012	5 040
		28 308	23 548

Velat yhteensä		36 308	31 399
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		82 607	82 975

Konsernin rahavir talaskelma

1 000 euroa	Liitetieto	1.1.-31.12.2009	1.1.-31.12.2008
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio		-2 138	6 625
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa tai liiketoiminnan
rahavirtaan kuulumattomat erät	27	6 840	6 596
Korkokulut ja muut rahoituskulut		336	159
Korkotuotot		-64	-274
Tuloverot		2 526	3 972
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		273	1 277
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		1 648	-4 713
Varausten muutos		-396	-511
Maksetut korot		-315	-157
Saadut korot		108	262
Maksetut tuloverot		-2 517	-5 345
Liiketoiminnan nettorahavirta		6 301	7 893

Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		-	-9 333
Aikaisempien kausien hankintojen oikaisut		268	-
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-458	-1 273
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		-228	-93
Investoinnit tuotekehityshankkeisiin		-3 906	-4 566
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		341	-
Myönnetyt lainat		-75	-
Lainasaamisten muutos		5	-
Investointien nettorahavirta		-4 053	-15 265

Rahoituksen rahavirrat
Maksetut osingot		-4 278	-6 415
Omien osakkeiden hankinta		-295	-
Lainojen nostot		8 000	8 000
Lainojen takaisinmaksut		-5 000	-3 000
Muiden pitkäaikaisten velkojen muutos		-11	-35
Rahoituksen nettorahavirta		-1 585	-1 450
Rahavarojen muutos		663	-8 822
Rahavarat tilikauden alussa	19	6 135	14 708
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		68	-249
Rahavarat tilikauden lopussa	19	6 730	6 135
		663	-8 822

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

								Vähem	Oma
Emoyrityksen omistajille kuuluva pääoma							mistön osuus	pääoma yhteensä
				Arvon
	Osake	Muut	Muunto	muutos	Omat	Ker tyneet
1 000 euroa	pääoma	rahastot	erot	rahasto	osakkeet	voittovarat	Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2007	2 141	7 368	-817	78	-427	43 686	52 031	116	52 147
Osingonjako						-6 415	-6 415		-6 415
Luovutetut omat osakkeet		65			302	-302	65		65
Osakepohjaiset palkitsemis järjestelmät						947	947		947
Konsernirakenteen muutos1)								-116	-116
Tilikauden laaja tulos yhteensä			-1 683	6		6 625	4 948		4 948
Oma pääoma 31.12.2008	2 141	7 433	-2 500	85	-125	44 541	51 576	-	51 576
Osingonjako						-4 278	-4 278		-4 278
Ostetut omat osaakkeet					-336		-336		-336
Luovutetut omat osakkeet		67			174	-174	67		67
Osakepohjaiset palkitsemis järjestelmät						797	797		797
Tilikauden laaja tulos yhteensä			743	-130		-2 138	-1 525		-1 525
Oma pääoma 31.12.2009	2 141	7 499	-1 757	-45	-287	38 748	46 299	-	46 299

1) Business Tools Oy:n osakkeiden siirtyminen Comptel Oyj:n suoraan omistukseen ja Probatus Oy:n purkaminen

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Comptel Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Vuonna 1986 perustettu Comptel Oyj on yksi maailman johtavista tuotteistettujen palveluiden hallinta-, laskutustieto- ja veloitusjärjestelmien ohjelmistotoimittajista televiestinnän alueella.

Comptel Oyj on listattu NASDAQ OMX Helsingissä (CTL1V). Emoyrityksen Comptel Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Comptelin internetsivuilta osoitteesta www.comptel.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.

Laatimisperusta

Comptelin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRICtulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksesta (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, johdannaissopimuksia ja suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa. Osakeperusteiset etuudet on kirjattu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä.

Tilinpäätöstiedot ilmoitetaan tuhansina euroina. Tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Comptel siirtyi vuoden 2005 aikana kansainväliseen IFRStilinpäätöskäytäntöön ja sovelsi siirtymässä IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia. Siirtymispäivä oli 1.1.2004.

Konserni otti 1.1.2009 käyttöön seuraavat EU:ssa sovellettavaksi hyväksytyt uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat, joiden katsotaan koskevan Comptelia:

Uudistettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007). Muutokset ovat vaikuttaneet lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman esitystapaan. Lisäksi uudistettu standardi muutti laajasti myös muissa standardeissa käytettävää terminologiaa, ja myös joidenkin tilinpäätöslaskelmien nimet muuttuivat. Osakekohtainen tulos -tunnusluvun laskentaperiaate on säilynyt ennallaan.

IFRS 8 Toimintasegmentit. Standardin lähtökohtana on, että segmenttitietojen on perustuttava ylimmän johdon raportointiin ja siinä noudatettuihin laatimisperiaatteisiin. IFRS 8 ei muuttanut konsernin raportoitavia segmenttejä.

Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut – Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset. Standardimuutos edellyttää, että kaikki lopullista oikeutta synnyttämättömät ehdot otetaan huomioon myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa määritettäessä. Lisäksi standardimuutoksessa tarkennetaan peruutusten käsittelyä koskevaa ohjeistusta. Standardimuutoksella ei ole ollut vaikutusta Comptelin tilinpäätökseen.

Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusinstrumentteja koskevien liitetietojen parantaminen. Muutokset annettiin maaliskuussa 2009 kansainvälisen rahoituskriisin seurauksena. Muutosten myötä otetaan käyttöön kolmitasoinen hierarkia rahoitusinstrumenttien käypien arvojen esittämisessä. Muutettu standardi edellyttää myös lisätietoja käypien arvojen suhteellisen luotettavuuden arvioinnin helpottamiseksi. Lisäksi standardimuutokset selkeyttävät ja laajentavat aiempia vaatimuksia maksuvalmiusriskiä koskevien tietojen esittämisestä. Muutokset ovat lisänneet vuositilinpäätöksessä esitettävien liitetietojen määrää edellä mainittujen asioiden osalta.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2008). Annual improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 34 standardia. Muutokset eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.

Uudistettu IAS 23 Vieraan pääoman menot. Uudistettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta Comptelin tilinpäätökseen.

Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Lunastusvelvolliset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet. Standardien muutokset edellyttävät tietyt ominaisuudet täyttävien, lunastusvelvoitteisten oman pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien luokittelua omaksi pääomaksi, kun ne tähän asti on käsitelty velkoina. Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta Comptelin tilinpäätökseen.

Muutokset IFRIC 9:ään Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi ja IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Kytketyt johdannaiset. Kyseisten muutosten avulla selvennetään vaikutusta, kun rahoitusvaroihin kuuluva erä siirretään pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ryhmästä, niin kaikki kytketyt johdannaiset on arvioitava uudelleen ja tarvittaessa käsiteltävä tilinpäätöksessä erillisinä. Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset. Tulkinta selkeyttää ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen kirjanpitokäsittelyä konsernitilinpäätöksessä. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta Comptelin tilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tillinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätös käsittää emoyrityksen Comptel Oyj:n sekä kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti määräysvalta ("konserni" tai "Comptel"). Osakkuusyrityksinä yhdistellään ne yritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Tytäryritykset

Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa Comptelilla on määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Määräysvalta syntyy, kun Comptelin omistamien osakkeiden äänimäärä on 50 % tai yli yrityksen äänivallasta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa.

Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun Comptel on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Mikäli tappio johtuu arvonalentumisesta, realisoitumattomia tappioita ei eliminoida.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa Comptelilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun Comptel omistaa alle 50 %, mutta yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla katsotaan muutoin olevan huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Mikäli Comptelin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kyseisen sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään

taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita oteta huomioon, ellei konsernilla ole tähän liittyvää velvoitetta tai se on suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta. Osakkuusyritysten konsernin omistusosuutta vastaava osuus tuloksesta esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on esitetty laajassa tuloslaskelmassa.

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätökset

Ulkomaisten konserniyritysten laajat tuloslaskelmat ja rahavirrat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa omana eränään. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot, nettosijoituksen suojaustulos sekä hankinnan jälkeiset kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa. Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Ennen 1.1.2004 hankittujen ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvät käyvän arvon kohdistukset ja liikearvo muunnetaan euroiksi hankintahetken kurssia käyttäen. 1.1.2004 jälkeen hankittujen ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehdyt käyvän arvon oikaisut sekä hankinnasta syntyvä liikearvo käsitellään kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Mikäli hyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Poistot lasketaan tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Koneiden ja kaluston poistoaika on neljä vuotta.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi lukuun ottamatta huomattavia vuokrahuoneistojen perusparan

nusmenoja, jotka sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin. Näiden poistoaika on viisi vuotta tai tätä lyhyempi vuokrasopimuksen voimassaoloaika.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisen hyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

IAS 23 -standardin ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen tai liiketoiminnan yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona.

IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisesti liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalennuksilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin mukaisesti tutkimusmenot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka aiheutuvat uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi. Aktivointi aloitetaan siitä hetkestä, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä hetkestä, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Comptel aktivoi taseeseen IAS 38:n mukaiset tuotekehitysmenot ja sisäisiin järjestelmähankkeisiin liittyvät menot. Vuoden 2008 alusta hankintamenoon luetaan myös ko. projektien osuus erikseen määritellyistä kiinteistä menoista. Aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan tasapoistoina kolmessa vuodessa ja järjestelmähankkeisiin liittyvät aktivoidut menot neljässä vuodessa.

Saadut tuotekehitysavustukset esitetään kulujen tai aktivointien vähennyksenä.

Muut aineettomat hyödykkeet

Ostetut patentit ja lisenssit sekä omien patenttien hakemisesta aiheutuvat menot, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan taseeseen ja tasapoistoina kuluksi laajaan tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Poistot kirjataan alkuperäisestä hankintahinnasta taloudellisen vaikutusajan mukaan.

Aktivoitujen patentoimismenojen poistoaika on pääsääntöisesti kymmenen vuotta ja lisenssien neljä vuotta.

Todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja jos ne poikkeavat aiemmin arvioidusta, poistosuunnitelmaa muutetaan vastaavasti.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöitävissä olevat aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankinnan yhteydessä käypään arvoon. Nämä liittyvät esimerkiksi liiketoimintakaupan yhteydessä saatuihin asiakkuuksiin ja teknologioihin ja niiden poistoaika on 3–5 vuotta.

Vuokrasopimukset

Comptel vuokralleottajana

IAS 17 Vuokrasopimukset -standardi jaottelee vuokrasopimukset rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin. Vuokrasopimukset, joissa vuokralleottajalla on olennainen osa omistamiselle tyypillisistä riskeistä ja eduista, ovat rahoitusleasingsopimuksia. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista hyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Jos vuokrasopimus ei täytä rahoitusleasingin ehtoja, kyseessä on aina muu vuokrasopimus. Tällöin vuokralle ottajalla on oikeus käyttää hyödykettä rajoitetun ajan, eivätkä hyödykkeen omistamiselle tyypilliset olennaiset riskit ja edut siirry vuokralle ottajalle.

Comptelin vuokrasopimukset käsitellään pääosin muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät

Comptel arvioi omaisuuserien kirjanpitoarvoja tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisviitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttokorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavalle yksikölle, kohdistetaan se ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumiskirjauksen ajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruta missään tilanteessa.

Eläkevelvoitteet

IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardi luokittelee eläkejärjestelyt yrityksen velvoitteen perusteella etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä yritys suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle eikä yrityksellä ole maksun suorittamisen jälkeen velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Comptelin eläkejärjestelyt on tehty paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Eläkemenot, jotka perustuvat paikallisten eläkeyhtiöiden laatimiin ja säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin, ovat maksupohjaisia ja kirjataan näin ollen tilikauden kuluksi. Muut järjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä taseeseen kirjattava velka on eläkevelvoitteen tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla ja tappioilla, sekä kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Auktorisoidut vakuutusmatemaatikot laskevat eläkevelvoitteiden määrän. Velvoite perustuu ennakoituun etuusoikeusyksikköön. Eläkejärjestelyt kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina.

Osakeperusteiset maksut

Comptelilla on useita optiojärjestelyitä ja ne maksetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritelty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella.

Comptelilla on myös osakepalkkiojärjestelmiä. Osakepalkkiojärjestelmät tarjoavat Comptel-konsernin avainhenkilöille mahdollisuuden saada palkkiona yhtiön osakkeita. Osakepalkkiojärjestelmien perusteella maksettavat palkkiot maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiojärjestelmän kulut kirjataan henkilöstökuluksi sitouttamisajanjaksolle.

Varaukset

IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardi määrittelee edellytykset varausten kirjaamiselle. Varaukset perustuvat olemassa oleviin velvoitteisiin ja ne merkitään taseeseen, kun aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään tai toimitetaan. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun Comptel on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut suunnitelman toimeenpanon ja tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma sisältää vähintään seuraavat tiedot: liiketoiminta, jota järjestely koskee, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Comptelin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisista asiakassopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat taloudelliset hyödyt.

Tuloverot

Konsernin laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verot on kirjattu omaisuus- ja velkaerien väliaikaisista eroista kirjanpidon ja verotuksellisen arvon välillä velkamenetelmän mukaisesti käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa olevia tai tuleville vuosille säädettyjä verokantoja. Comptelissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden tasapoistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään

arvoon, tuotekehityshankkeiden aktivoinneista, sekä liikearvopoistojen palauttamisesta konsernitasolla.

Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelut on suoritettu. Lisenssituotot, joihin ei liity työsuoritetta, tuloutetaan luovutuksen yhteydessä. Asiakkaan tilaajamääriä seurataan jatkuvasti, jotta niiden ylittäessä lisenssiehdoissa sovitun määrän voidaan laskuttaa asiakasta muuttuneen tilaajamäärän osalta. Nämä lisenssilaajennustuotot tuloutetaan laskutettaessa. Ylläpitotuotot kirjataan liikevaihdoksi tasaerinä ylläpitokaudelle.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Pitkäaikaishankkeiden tuotot käsittävät lisenssimaksut ja työn osuuden. Lopputulos on arvioitavissa luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat tulot ja menot sekä projektin eteneminen pystytään mittaamaan luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saadaan taloudellista hyötyä. Comptelin pitkäaikaishankkeiden valmistusaste määritetään tehtyjen työtuntien osuudella arvioituihin kokonaistyötunteihin. Jos on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.

Projektin valmistumisen jälkeisten takuuaikaisten menojen kattamiseksi kirjataan takuuvaraus. Tappiollisten projektien arvioitu kokonaiskate kirjataan kuluksi ja varaukseksi.

Osakekohtainen tulos

Tulos per osake lasketaan tilikauden tuloksesta. Tilikauden tulos jaetaan osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla. Konsernin omistamat omat osakkeet eliminoidaan painotetun keskiarvon laskennassa. Laimennettu tulos per osake lasketaan ns. omat osakkeet -menetelmällä (treasury stock) olettaen, että optiotodistukset ja -oikeudet olisi merkitty tilikauden alussa ja tilikauden aikana myönnetyt optiotodistukset ja -oikeudet niiden myöntämispäivänä ja että niiden merkinnästä saaduilla varoilla olisi ostettu omia osakkeita osakkeen tilikauden keskimääräiseen markkinahintaan. Laskelman nimittäjään viedään osakkeiden määrän painotetun keskiarvon lisäksi optiotodistusten ja -oikeuksien oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet.

Optioiden merkintäolettamaa ei oteta huomioon laimennetussa osakekohtainen tulos -tunnusluvussa silloin, kun optiotodistusten ja -oikeuksien merkintähinta on ollut korkeampi kuin osakkeen keskimääräinen markkinahinta tilikauden aikana. Osakeoptioilla ja -todistuksilla on laimentava vaikutus vain silloin, kun osakkeen keskimääräinen markkinahinta tilikauden aikana on ollut korkeampi kuin optiotodistusten ja -oikeuksien merkintähinta.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat Rahoitusvarat

IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaan konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset sijoitukset, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen tai sijoitus, johon liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, joka muuttaa sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne syntyvät.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ole ollut ko. sijoituksia tilikauden aikana.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- ja pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myyntisaamiset merkitään kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Mahdolliset luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä. Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään tilinpäätöksessä johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Ne johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat siinä tehokkaita, esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa laajassa tuloslaskelmassa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, Comptel käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteän sopimuksen käyvän arvon suojauksina tai valuuttariskin osalta rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä IAS 39:n mukaisen suojauslaskennan kriteerejä.

Comptel dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Comptel dokumentoi ja arvioi, suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojauskohteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti samoin kuin suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset.

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään laajaan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään laajaan tuloslaskelmaan. Ennakoidun valuuttamääräisen myynnin suojaamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan myynnin oikaisuiksi. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kirjaamiseen, siirretään omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot kyseisen omaisuuserän hankintamenoon. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi laajaan tuloslaskelmaan.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta, kun yhtiökokous on tehnyt päätöksen osingonjaosta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi käytetään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Comptelissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräisiin aineettomiin hyödykkeisiin aktivoidut tuotekehittämismenot, sekä patentoimismenot, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 15. Aineettomat hyödykkeet.

Tuloutus

Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen etenemisen luotettavaan mittaamiseen. Tulojen ja menojen merkitsemistä laajaan tuloslaskelmaan muutetaan, jos arviot projektin lopputulemasta muuttuvat. Muutokset merkitään kirjanpitoon sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja luotettavasti arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi, kun se on tiedossa ja arvioitavissa. Pitkäaikaishankkeista esitetään lisätietoja liitetiedossa 4. Valmistusasteen mukainen tuloutus.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien sekä tulkintojen soveltaminen

Alla kuvatut standardit, tulkinnat tai niiden muutokset on julkaistu, mutta ne eivät vielä ole voimassa, eikä Comptel ole soveltanut niitä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Comptel ottaa käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat muutetut tai uudistetut standardit ja tulkinnat, kun ne astuvat voimaan:

Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (annettu 2008; voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää useita merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista.

Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (annettu 2008; voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän.

Muutos IAS 39:aan Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksella ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta antaa ohjeistusta siihen, miten yhteisön tulisi käsitellä kirjanpidossaan sellainen omistajille jaettava osinko, joka jaetaan muina varoina kuin käteisvaroina, tai osinko jonka osalta omistajilla on mahdollisuus valita, ottavatko nämä vastaan muita kuin käteisvaroja tai vaihtoehtoisesti käteisvaroja. Tulkinnalla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, huhtikuu 2009; voimaan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRS 9 'Financial instruments' (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen askel standardin IAS 39 korvaamiseen. Standardi käsittelee rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Muutettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos lieventää julkishallinnon yhteisöjen välisistä liiketoimista esitettäviä liitetietoja sekä selkeyttää ja yksinkertaistaa lähipiirin määritelmää. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

2. Segmentti-informaatio

Comptel-konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat maantieteellisiin alueisiin. Comptel toimii globaalisti kaikilla maantieteellisillä markkina-alueilla. Maantieteellisten markkina-alueiden välillä on eroja hintatason, kilpailutilanteen sekä Comptelin omien resurssipanostusten välillä. Segmenttijako perustuu asiakkaiden sijaintiin. Maantieteellisiä markkina-alueita ovat Eurooppa, Aasia ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka sekä Amerikka. Kaikki segmentit saavat tuottonsa ohjelmistolisenssien ja -tuotteisiin liittyvien palveluiden ja ylläpidon myynnistä.

IFRS 8:n käyttöönotto ei muuttanut konsernin raportoitavia toimintasegmenttejä eikä segmenteille kohdistettavien tai kohdistamatta jätettävien erien määrittelyperiaatteita. Segmenttiinformaation laatimisperiaatteet noudattavat IFRS:n laatimisperiaatteita.

Comptelissa toimintasegmenttien tuloksen arviointi ja segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen. Näistä päätöksistä vastaa viime kädessä Comptel-konsernin toimitusjohtaja.

Segmenttien liikevaihto yhteensä muodostaa konsernin ulkoisen liikevaihdon. Segmenttien kulut sisältävät myynnin, asiakaspalvelun ja -toimituksien kustannukset. Kohdistamattomat kuluerät liittyvät tuotehallinta-, tutkimus- ja tuotekehitys- sekä hallinnon yksiköihin. Segmenttien varat koostuvat myyntisaamisista.

2009 1 000 euroa	Eurooppa	Aasia ja Tyynenmeren alue	Lähi-itä ja Afrikka	Amerikka	Segmentit yhteensä
Liikevaihto	33 296	20 455	16 078	5 067	74 896
Segmentin liikevoitto	15 359	11 517	8 301	275	35 453
Poistot	671	49	17	15	752
Myyntisaamiset	7 228	3 023	9 188	2 733	22 172

2008 1 000 euroa	Eurooppa	Aasia ja Tyynenmeren alue	Lähi-itä ja Afrikka	Amerikka	Segmentit yhteensä
Liikevaihto	40 768	20 861	15 279	7 941	84 849
Segmentin liikevoitto	20 898	9 348	8 946	4 219	43 411
Poistot	543	331	151	93	1 119
Myyntisaamiset	10 096	4 037	8 655	3 403	26 191

Täsmäytyslaskelmat

Tulos

1 000 euroa	2009	2008
Rapor toitavien segmenttien tulos	35 453	43 411
Segmenteille kohdistamattomat erät	-34 436	-32 028
Rahoituserät, netto	-670	-922
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta	40	136
Konsernin voitto/tappio ennen veroja	388	10 597

Varat

1 000 euroa Rapor toitavien segmenttien varat	2009 22 172	2008 26 191
Segmenteille kohdistamattomat erät	60 435	56 784
Konsernin varat yhteensä	82 607	82 975

Tuotteita ja palveluja koskevat tiedot

1 000 euroa 2009 2008 Lisenssit 19 663 27 376 Palvelut ja ylläpito 55 233 57 473 Yhteensä 74 896 84 849

Poistot ja arvonalentumiset

1 000 euroa	2009	2008
Rapor toitavien segmenttien poistot	752	1 119
Segmenteille kohdistamattomat erät	4 901	3 762
Konsernin poistot ja arvonalentumiset yhteensä	5 654	4 881

Maantieteelliset tiedot

Ulkoisilta asiakkailta saadut tuotot

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan.

1 000 euroa	2009	2008
Intia	9 007	9 336
Suomi	6 435	7 953
Norja	5 699	7 847
Saudi-Arabia	3 523	3 406
Muut maat	50 233	56 307
Yhteensä	74 896	84 849

Pitkäaikaiset varat

Maantieteellisten alueiden pitkäaikaiset varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Pitkäaikaiset varat on esitetty ilman laskennallisia veroja ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin liittyviä varoja.

1 000 euroa	2009	2008
Suomi	10 813	11 462
Muut maat	1 160	1 246
Osuudet osakkuusyrityksissä	689	649
Kohdistamattomat varat	21 184	21 214
Yhteensä	33 847	34 571

3. Hankitut liiketoiminnot

Tilikauden 2008 hankinnat

Comptel Oyj hankki 21.4.2008 Axiom Systems Holdings Limited -yhtiön koko osakekannan. Englantilaisyhtiö on keskittynyt toimitusprosessiratkaisuihin laajakaistamarkkinoilla.

Alkuperäinen kauppahinta oli 7,0 miljoonaa Englannin puntaa (8,9 miljoonaa euroa) ja se maksettiin käteisellä. Varsinaisen kauppahinnan 8,9 miljoonaa euroa, hankintaan välittömästi liittyvien kustannusten 0,7 miljoonaa euroa ja nettovarallisuuteen tehtyjen käyvän arvon kohdistusten jälkeen IFRS 3:n mukaiseksi liikearvoksi muodostui 9,7 miljoonaa euroa. 3,0 miljoonaa euroa kirjattiin aineettomiin hyödykkeisiin, jotka poistetaan viiden vuoden aikana.

Liikearvo perustuu Axiom Systemsin hankinnasta odotettavissa oleviin synergiahyötyihin. Yrityskauppa oli osa Comptelin pitkän ajan kasvustrategiaa tulla maailman johtavaksi televiestintäalan tukiohjelmistojen kokonaistoimittajaksi. Johdon arvion mukaan valtaosa liikearvosta liittyy siihen, että IP-pohjaiset toimitusprosessit täydentävät Comptelin tarjoamaa, yhteinen myyntiverkosto mahdollistaa ristiin myynnin Axiomin ja Comptelin asiakkaille ja yhteinen tuotekehitys tehostaa toimintaa. Ammattitaitoisen henkilöstön arvo on myös osa liikearvoa.

Axiom Systemsin tappio 21.4 - 31.12.2008, 1,3 miljoonaa euroa, sisältyy konsernin vuoden 2008 tulokseen. Konsernin

liikevaihto 1.1. - 31.12.2008 olisi ollut 87,5 miljoonaa euroa ja voitto 5,7 miljoonaa euroa, jos Axiom Systems olisi yhdistetty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2008 alusta lähtien.

Hankittujen varojen ja vastaanotettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat:

	Yhdistämi	Kirjanpito
1 000 euroa	sessä kirjatut käyvät arvot	arvot ennen yhdistämistä
Teknologia (sis. muihin
aineettomiin hyödykkeisiin)	3 001	-
Koneet ja kalusto	289	289
Laskennalliset verosaamiset	233	233
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4 246	4 246
Rahavarat	124	124
Varat yhteensä	7 894	4 892

Laskennalliset verovelat	901	-
Muut korottomat velat	7 195	7 195
Korolliset velat	89	89
Velat yhteensä	8 184	7 284

Nettovarat	-291	-2 392

Hankintameno	9 457
Liikearvo	9 748

Rahana maksettu kauppahinta	9 457
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	-124
Rahavir tavaikutus	9 333

Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä kauppahinta tarkentui 6,8 miljoonaan Englannin puntaan (8,6 miljoonaan euroon).

Hankintamenolaskelma on laadittu punnissa, joten liikearvo muuttuu valuuttakurssin mukaan. 31.12.2009 liikearvo oli 8,5 miljoonaa euroa (8,2 miljoonaa euroa 31.12.2008).

4. Valmistusasteen mukainen tuloutus

1 000 euroa	2009	2008
Valmistusasteen mukaan tuotoksi kirjattu liikevaihto	13 953	20 561
Luovuttamattomien pitkäaikaishankkeiden tuotoksi tilikaudella ja aikaisemmilla tilikausilla kirjattu määrä	20 382	19 348
Pitkäaikaishankkeiden tilauskanta valmistusasteen mukaan	6 905	8 219
Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta kirjatut siirtosaamiset	7 772	4 796
Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta kirjatut siirtovelat	1 582	1 876

5. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 euroa	2009	2008
Aineellisten hyödykkeiden myyntituotot	2	16
Vahingonkorvaus	70	-
Konsernireservin tuloutus	-	52
Muut	29	12
Yhteensä	102	81

6. Materiaalit ja palvelut

1 000 euroa	2009	2008
Ostot, aineet ja tarvikkeet (tavarat)	1 395	1 750
Ulkopuoliset palvelut	4 433	5 156
Yhteensä	5 828	6 906

7. Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut

1 000 euroa	2009	2008
Palkat	31 176	30 713
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	2 925	3 677
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	46	19
Myönnetyt osakeoptiot	572	722
Osakepalkitseminen	208	554
Muut henkilösivukulut	3 303	3 245
Yhteensä	38 231	38 930

Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella

	2009	2008
Eurooppa	422	467
Aasia ja Tyynenmeren alue	142	101
Lähi-itä ja Afrikka	23	17
Amerikka	26	21
Yhteensä	613	606

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30. Lähipiiritapahtumat.

Tiedot myönnetyistä optioista ja osakepalkkiojärjestelmäosuuksista esitetään liitetiedossa 21. Osakeperusteiset maksut.

8. Poistot ja arvonalentumiset

1 000 euroa	2009	2008
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Patentit ja tavaramerkit	50	39
Aktivoidut kehittämismenot	2 629	1 521
Muut aineettomat hyödykkeet	1 480	1 951
Yhteensä	4 160	3 511
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	1 153	1 366
Yhteensä	1 153	1 366
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Patentit ja tavaramerkit	-	4
Aktivoidut kehittämismenot	340	-
Yhteensä	340	4
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	5 654	4 881

9. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 euroa	2009	2008
Vuokrat	5 233	5 143
Matkakulut	4 968	5 619
Markkinointikulut	1 890	1 160
Ostetun liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulut	-	550
Muut liiketoiminnan kulut	12 177	10 358
Yhteensä	24 268	22 830

Tilintarkastajien palkkiot

1 000 euroa	2009	2008
KPMG
Tilintarkastus	108	64
Todistukset ja lausunnot	-	2
Veroneuvonta	60	65
Muut palvelut	57	205
Yhteensä	226	336

Pricewaterhouse Coopers
Tilintarkastus	-16	28
Veroneuvonta	7	32
Muut palvelut	0	-
Yhteensä	-9	60

Muut
Tilintarkastus	6	5
Veroneuvonta	-	1
Yhteensä	6	7
Tilintarkastajien palkkiot yhteensä	223	402

Tilintarkastajien palkkiot sisältävät kunkin konserniyhtiön varsinaisen tilintarkastajan palkkiot. Vuonna 2008 muut palvelut sisältävät yritysostoon liittyviä palveluita 116 tuhatta euroa, jotka on aktivoitu taseeseen.

10. Tutkimus- ja kehittämismenot

Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot olivat 9 186 tuhatta euroa vuonna 2009 (9 441 tuhatta euroa v. 2008).

Tilikauden tuotekehitysaktivoinnit olivat 3 906 tuhatta euroa (4 566 tuhatta euroa v. 2008). Tuotekehitysaktivointien poistot olivat 2 680 tuhatta euroa (1 559 tuhatta euroa v. 2008). Tilikaudella kirjattiin tuotekehitysaktivoinneista 340 tuhannen euron arvonalentumispoisto.

11. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 euroa	2009	2008
Korkotuotot rahavaroista	31	239
Korkotuotot muista saamisista	33	35
Valuuttakurssivoitot muista saamisista ja muista veloista	1 092	1 718
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	-251	-82
Korkokulut muista veloista	-68	-41
Valuuttakurssitappiot muista saamisista ja muista veloista	-1 490	-2 754
Muut rahoituskulut	-17	-36
Yhteensä	-670	-922

Laajan tuloslaskelman muihin eriin sisältyvät valuuttakurssierot riveittäin

1 000 euroa	2009	2008
Liikevaihto	-291	-334
Materiaalit ja palvelut	2	22

12. Tuloverot

1 000 euroa	2009	2008
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	449	1 656
Edellisten tilikausien verot	252	178
Laskennalliset verot	545	1 328
Lähdeverot	1 280	810
Yhteensä	2 526	3 972

Comptel Oyj sai marraskuussa 2006 Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunnan hylkäävän päätöksen oikaisuvaatimukseensa lähdeverojen hyvittämisestä vuoden 2004 verotuksessa. Oikaisuvaatimus koskee yhtiön vuonna 2004 maksamien lähdeverojen hyvittämistä kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi.

Comptel Oyj kirjasi ja maksoi kyseiset vuoden 2004 lähdeverot vuonna 2005. Oikaisulautakunnan voimassa olevan päätöksen mukaisesti Comptel Oyj on tilikausilta 2005-2007 kirjannut lähdeveroja kuluksi yhteensä 3 186 tuhatta euroa. Vuoden 2008 kuluksi kirjatut lähdeverot olivat 1 499 tuhatta euroa ja vuoden 2009 osalta 1 234 tuhatta euroa. Siten lähdeveroja on kirjattu 31.12.2009 mennessä kuluksi yhteensä 6 561 tuhatta euroa.

Comptel Oyj on saanut lisenssituloa maista, joiden kanssa Suomella on verosopimus. Näiden sopimusten tarkoituksena on poistaa kahdenkertainen verotus. Comptel Oyj:lle maksetuista suorituksista on pidätetty lähdevaltiossa asianomaisen verosopimuksen rojaltiartiklan mukainen lähdevero. Mikäli Comptel Oyj:n maksamia lähdeveroja ei tulla hyvittämään Suomessa, verosopimusmaissa sijaitsevien ulkomaalaisten asiakkaiden maksamat suoritukset Comptel Oyj:lle ovat kahdenkertaisen verotuksen kohteena.

Valtiovarainministeriö on ilmoittanut päässeensä neuvotteluissaan sopimukseen Kreikan, Malesian ja Romanian kanssa. Näiden maiden osalta yhteensä 635 tuhannen euron suuruinen kahdenkertainen vero vuosilta 2004-2008 on kirjattu verosaamisiin. Verojen palauttamiseen ja takaisinmaksamiseen liittyvä prosessi on vielä kesken ko. maiden veroviranomaisilla. Muiden lähdeveroa perineiden maiden sekä valtiovarainministeriön kanssa jatketaan neuvotteluja kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi. Yhtiö uskoo saavansa muutoksen lähdeverojensa verokohteluun.

Laajassa tuloslaskelmassa olevia tuloveroja vuonna 2008 pienentää Axiom Systemsin tutkimus- ja tuotekehitystoiminnastaan saama 573 tuhannen euron verohyvitys. Vuonna 2009 vastaavaa hyvitystä ei ole saatu.

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

2009 1 000 euroa	Ennen veroja	Vero vaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	-176	46	-130
Muuntoerot	743	-	743
Yhteensä	567	46	613
2008 1 000 euroa	Ennen veroja	Vero vaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	9	-2	6
Muuntoerot	-1 683	-	-1 683
Yhteensä	-1 675	-2	-1 677

Verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 26 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1 000 euroa	2009	2008
Tulos ennen veroja	388	10 597
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	101	2 755
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	-41	-38

Vähennyskelvottomat kulut	143	113
Optiot ja osakepohjaiset maksut	188	228
Osakkuusyrityksen tulos	-10	-35
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut lähde verot	1 280	810
Kirjaamattomat laskennalliset vero saamiset verotuksellisista tappioista	795	-
Verot aikaisemmilta tilikausilta	252	156
Laskennallisen verovelan/saamisen
muutos	-103	69
Muut erät	-79	-86
Verot laajassa tuloslaskelmassa	2 526	3 972

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	2009	2008
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio
(1 000 euroa)	-2 138	6 625
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	106 953 918	106 938 539
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	-0,02	0,06

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Comptelilla on osakeoptioita, joilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeen tilikauden keskimääräiseen hintaan. Tilikaudella 2009 optioilla ei ollut merkittävää laimentavaa vaikutusta (v. 2008 ei laimentavaa vaikutusta).

	2009	2008
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (1 000 euroa)	-2 138	6 625
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen
laskemiseksi	107 078 252	106 938 539
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	-0,02	0,06

14. Aineelliset hyödykkeet

1 000 euroa	Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.2009	8 794
Lisäykset	458
Vähennykset	-877
Kurssierot	214
Hankintameno 31.12.2009	8 589
Ker tyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009	-6 199
Poistot	-1 153
Vähennysten kertyneet poistot	534
Kurssierot	-181
Ker tyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009	-6 999
Kirjanpitoarvo 1.1.2009	2 595
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	1 589

Hankintameno 1.1.2008	7 482
Lisäykset	1 351
Liiketoimintojen yhdistäminen	289
Vähennykset	-9
Kurssierot	-318
Hankintameno 31.12.2008	8 794
Ker tyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008	-5 082
Poistot	-1 366
Vähennysten kertyneet poistot	8
Kurssierot	241
Ker tyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008	-6 199
Kirjanpitoarvo 1.1.2008	2 400
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	2 595

15. Aineettomat hyödykkeet

				Muut
		Patentit ja	Kehittämis	aineettomat
1 000 euroa	Liikearvo	tavaramerkit	menot	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2009	19 027	851	15 650	11 028	46 556
Lisäykset		98	3 808	228	4 134
Vähennykset	-268				-268
Kurssierot	597			243	840
Hankintameno 31.12.2009	19 355	949	19 459	11 499	51 263
Ker tyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009	0	-228	-8 100	-7 223	-15 551
Poistot		-50	-2 629	-1 480	-4 160
Arvonalentuminen			-340		-340
Kurssierot				-50	-50
Ker tyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009	0	-278	-11 070	-8 753	-20 102
Kirjanpitoarvo 1.1.2009	19 027	624	7 550	3 805	31 005
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	19 355	671	8 389	2 746	31 161

Hankintameno 1.1.2008	10 832	711	11 225	8 473	31 242
Lisäykset		140	4 426	111	4 677
Liiketoimintojen yhdistäminen	9 748			3 001	12 749
Kurssierot	-1 554			-557	-2 111
Hankintameno 31.12.2008	19 027	851	15 650	11 028	46 556
Ker tyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008	0	-185	-6 580	-5 333	-12 097
Poistot		-39	-1 521	-1 951	-3 511
Arvonalentuminen		-4			-4
Kurssierot				61	61
Ker tyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008	0	-228	-8 100	-7 223	-15 551
Kirjanpitoarvo 1.1.2008	10 832	526	4 645	3 140	19 144
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	19 027	624	7 550	3 805	31 005

Liikearvon kohdistaminen

Liikearvosta 10 832 tuhatta euroa (10 832 tuhatta euroa v. 2008) liittyy EDB Partnersilta liiketoimintakaupan yhteydessä siirtyneeseen henkilöstön osaamiseen ja markkinatuntemukseen sekä teknologian edelleenkehittämispotentiaaliin. 8 523 tuhatta euroa (8 195 tuhatta euroa v. 2008) liittyy Axiom Systemsin hankintaan. Johdon arvion mukaan valtaosa liikearvosta liittyy siihen, että IP-pohjaiset toimitusprosessit täydentävät Comptelin tarjoamaa, yhteinen myyntiverkosto mahdollistaa ristiin myynnin Axiomin ja Comptelin asiakkaille ja yhteinen tuotekehitys tehostaa toimintaa. Ammattitaitoisen henkilöstön arvo on myös osa liikearvoa. Odotettavissa olevat tuotot voivat tulla kaikilta markkina-alueilta, joten liikearvoa ei ole voitu kohdistaa erityisesti millekään segmentille.

Kauppasopimus sisälsi myös ehdon lisäkauppahinnasta. Koska Axiom Systemsin liikevaihto vuodelta 2008 oli alle 13,5 miljoonaa euroa, lisäkauppahintaa ei maksettu. Mahdollista lisäkauppahintaa ei sisällytetty hankintahetken liikearvoon, koska määrä ei ollut luotettavasti arvioitavissa.

Arvonalentumistestaus

Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen ja käyttöarvo on laskettu diskontattujen ennustettujen rahavirtojen perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat hallituksen ja johdon hyväksymiin erityisesti liikevaihdon kasvua ja kannattavuutta käsitteleviin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson huomioiden liiketoiminnan viimeaikainen kehitys. Käytetty, ennen veroja määritelty diskonttauskorko on 16,9 % (14,9 % v. 2008).

Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden liikevaihdon kasvu 3 %:iin (3 % v. 2008). Suoritetun testauksen perusteella liikearvon arvonalentumiselle ei ole tarvetta.

Testausmallin käyttö vaatii arvioita ja oletuksia liittyen investointeihin, markkinoiden kasvuun ja yleiseen korkotasoon.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Liikearvon arvonalentumistappion toteutuminen edellyttäisi, että toteutuva liikevoittotaso (EBIT) olisi 77 % alhaisempi kuin johdon tilinpäätöspäivän mukainen arvio (42 % v. 2008) tai että diskonttauskorko olisi yli 29 % (21 % v. 2008).

16. Osuudet osakkuusyrityksissä

1 000 euroa	2009	2008
Tilikauden alussa	649	513
Osuus tilikauden tuloksesta	40	136
Tilikauden lopussa	689	649

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2009 sisältyy liikearvoa 400 tuhatta euroa (400 tuhatta euroa 31.12.2008).

Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio (1 000 euroa):

2009	Varat	Velat	Liikevaihto	Voitto/tappio	Omistusosuus %
Tango Telecom Ltd.	3 523	868	5 250	200	20

2008
Tango Telecom Ltd.	3 119	442	5 247	681	20

17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2009 aikana:

		Kirjattu	Kirjattu
		tulos	muihin laajan
1 000 euroa	31.12.2008	vaikutteisesti	tuloksen eriin	Kurssierot	31.12.2009
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	127	-43			84
Hyllypoistot	475	3			478
Myyntisaamisten arvonalentuminen	273	-33			241
Tilikauden tappioista	-	152			152
Hankitut liiketoiminnot	196	-35		86	248
Hankitun liiketoiminnan teknologian poistot	101	-101			0
Tilauskantaa suojaavat termiinit	-		16		16
Muut erät	-20	45			25
Yhteensä	1 153	-12	16	86	1 243
Laskennalliset verovelat
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	2 127	230			2 357
Hankitun liiketoiminnan teknologian aktivointi ja
poistot	757	-263		55	549
Liikearvopoistojen palautus	1 831	563			2 394
Ker tyneet poistoerot	71	35		-2	104
Tilauskantaa suojaavat termiinit	30		-30		0
Muut erät	88	-33			55
Yhteensä	4 902	532	-30	53	5 458

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2008 aikana:

1 000 euroa	31.12.2007	Kirjattu tulos vaikutteisesti	Hankitut liiketoiminnot	31.12.2008
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	78	49		127
Hyllypoistot	486	-11		475
Myyntisaamisten arvonalentuminen	301	-28		273
Hankitut liiketoiminnot	0		196	196
Hankitun liiketoiminnan teknologian poistot	0	101		101
Muut erät	-82	63		-20
Yhteensä	783	174	196	1 153

		Kirjattu tulos	Kirjattu muihin laajan	Hankitut
1 000 euroa	31.12.2007	vaikutteisesti	tuloksen eriin	liiketoiminnot	31.12.2008
Laskennalliset verovelat
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	1 346	781			2 127
Hankitun liiketoiminnan teknologian aktivointi	0			757	757
Liikearvopoistojen palautus	1 267	563			1 831
Ker tyneet poistoerot	15	56			71
Tilauskantaa suojaavat termiinit	27		2		30
Muut erät	5	83			88
Yhteensä	2 660	1 483	2	757	4 902

18. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1 000 euroa	2009	2008
Myyntisaamiset	23 578	27 621
Saamiset osakkuusyrityksiltä	1	191
Ennakkomaksut	84	106
Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	7 772	4 796
Muut siirtosaamiset	3 592	2 311
Muut saamiset	3 641	4 076
Yhteensä	38 668	39 101

Myyntisaamisista kirjattiin vuonna 2009 luottotappioita 429 tuhatta euroa (v. 2008 187 tuhatta euroa). Luottotappiot koostuivat useista pienistä, yli vuoden vanhoista saamisista. Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Muiden siirtosaamisten olennainen osa muodostuu ohjelmistojen huolto- ja käyttömaksujen jaksotuksista sekä vuokrajaksotuksista.

Myyntisaamisten ikäjakauma

1 000 euroa	Brutto 2009	Epävarmat saamiset	Netto 2009
Erääntymättömät	12 563		12 563
1-30 päivää erääntyneet	3 001		3 001
31-90 päivää erääntyneet	3 189		3 189
91-180 päivää erääntyneet	736		736
181-360 päivää erääntyneet	3 430	-13	3 418
yli 360 päivää erääntyneet	2 087	-1 415	672
Yhteensä	25 007	-1 428	23 578

yli 360 päivää erääntyneet Yhteensä	1 882 28 681	-1 060 -1 060	822 27 621
181-360 päivää erääntyneet	1 101		1 101
91-180 päivää erääntyneet	2 360		2 360
31-90 päivää erääntyneet	3 807		3 807
1-30 päivää erääntyneet	3 981		3 981
Erääntymättömät	15 549		15 549
1 000 euroa	Brutto 2008	Epävarmat saamiset	Netto 2008

19. Rahavarat

Yhteensä	6 730	6 135
Pankkitilit	6 730	6 135
1 000 euroa	2009	2008

20. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset:

1 000 euroa	Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Yhteensä
1.1.2008	106 814 469	2 141	7 368	-427	9 082
Omien osakkeiden luovutus	156 334		65	302	367
Omien osakkeiden palautus	-8 647				0
31.12.2008	106 962 156	2 141	7 433	-125	9 449
Omien osakkeiden hankinta	-480 698			-336	-336
Omien osakkeiden luovutus	269 348		67	174	241
31.12.2009	106 750 806	2 141	7 499	-287	9 353

Osakkeiden enimmäismäärä on 500 miljoonaa kappaletta (500 miljoonaa kpl v. 2008). Osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,02 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 8 400 000,00 euroa (8 400 000,00 euroa v. 2008). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.

Omat osakkeet

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Vuonna 2008 Comptel Oyj siirsi vuonna 2007 hankituista osakkeista vastikkeetta 110 463 osakettaan vuoden 2007 osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluville henkilöille ja 45 871 osakettaan yhtiön hallituksen jäsenille osana vuosipalkkioiden maksua. Vuonna 2009 Comptel Oyj hankki 269 348 osaketta, josta se siirsi 168 426 osaketta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille ja 100 922 osaketta hallituksen jäsenille osana vuosipalkkiota. Vuoden lopussa yhtiö hankki 211 350 omaa osaketta. Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa oli omia osakkeita 304 004 kappaletta (92 654 kappaletta 31.12.2008).

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,03 euroa/osake.

21. Osakeperusteiset maksut

Optiot

Tilikauden 2009 aikana konsernilla on ollut kaksi optio-ohjelmaa. Kyseiset optiot on myönnetty avainhenkilöstölle sekä Comptel Oyj:n kokonaan omistamille tytäryhtiöille. Vuonna 2006 hyväksytyn optio-ohjelman optio-oikeuksien määrä on 4 200 000 kappaletta. Optio-oikeuksilla voi merkitä Comptel Oyj:n osakkeita yhteensä enintään 4 200 000 kappaletta. Optioilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2006A 1.11.2008 - 30.11.2010, optio-oikeudella 2006B 1.11.2009 - 30.11.2011 ja optio-oikeudella 2006C 1.11.2010 - 30.11.2012. Vuonna 2009 hyväksytyn optioohjelman optio-oikeuksien määrä on 4 200 000 kappaletta. Optio-oikeuksilla voi merkitä Comptel Oyj:n osakkeita yhteensä enintään 4 200 000 kappaletta. Optioilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2009A 1.11.2011 - 30.11.2013, optio-oikeudella 2009B 1.11.2012 - 30.11.2014 ja optio-oikeudella 2009C 1.11.2013 - 30.11.2015. Konsernijohtoon kuuluvat eivät ole mukana optio-ohjelmassa 2009. Vuoden 2001 optio-ohjelman osakemerkintäaika päättyi 31.12.2008. Merkintäajan kuluessa optioilla ei merkitty osakkeita.

Kaikkien ulkona olevien optioiden kauden aikaiset muutokset ja painotetut keskimääräiset lunastushinnat ovat seuraavat:

2009	Keskimääräinen toteuttamishinta euroa/osake	Optioiden määrät
Tilikauden alussa	1,71	3 530 000
Myönnetyt uudet optiot	0,71	1 350 000
Menetetyt optiot	1,68	-240 000
Rauenneet optiot	-	-
Tilikauden lopussa	1,39	4 640 000
Toteutettavissa olevat optiot tilikauden lopussa	1,79	2 210 000

2008	Keskimääräinen toteuttamishinta euroa/osake	Optioiden määrät
Tilikauden alussa	3,50	4 446 500
Myönnetyt uudet optiot	1,54	1 590 000
Menetetyt optiot	1,77	-400 000
Rauenneet optiot	5,26	-2 106 500
Tilikauden lopussa	1,71	3 530 000
Toteutettavissa olevat optiot tilikauden lopussa	1,73	990 000

Tilinpäätöshetkellä ulkona olevien osakeoptioiden määrät ja keskimääräiset toteuttamishinnat:

2009 Raukeamisvuosi	Keskimääräinen toteuttamishinta, euroa	Optioiden määrät
2010	1,69	1 090 000
2011	1,89	1 120 000
2012	1,44	1 180 000
2013	0,63	1 250 000

2008	Keskimääräinen toteuttamishinta,	Optioiden
Raukeamisvuosi	euroa	määrät
2010	1,73	990 000
2011	1,93	1 248 000
2012	1,48	1 292 000

Kauden aikana myönnettyjen 2009A ja 2006A optioiden käyväksi arvoksi määritettiin Black-Scholes -hinnoittelumallilla 0,37 ja 0,33 euroa (2006C 0,56 euroa, 2006B 0,32 euroa v. 2008).

Black-Scholes -hinnoittelumallissa käytetyt muuttujat olivat seuraavat:

2009 2009A	2006A	2008 2006C	2006B
0,82	1,53	1,46	1,44
0,63	1,73	1,48	1,93
38 %	35 %	36 %	36 %
4,5 2,71 %	2,6 4,20 %	4,6 5,23 %	3,5 5,34 %

Odotettavissa oleva volatiliteetti on vuoden 2009 laskelmissa määritetty osakkeen historiallisesta volatiliteetista option voimassaoloaikaa vastaavalta ajalta. Vuoden 2008 laskelmissa käytettiin osakekurssin toteutunutta volatiliteettia myöntämispäivää edeltävien 12 kuukauden aikana.

Tilikaudelle 2009 optio-ohjelmista kirjattiin kulua 572 tuhatta euroa (722 tuhatta euroa v. 2008).

Osakepalkkiojärjestelmä

Konsernin avainhenkilöillä on vuodesta 2006 alkaen ollut osakepohjainen palkitsemisjärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmän 2006 - 2008 viimeinen ansaintajakso päättyi 31.12.2008. Osakepalkkiojärjestelmään perustuneet palkkiot maksettiin ansaintajaksojen päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Palkkiona maksetut osakkeet on omistettava kahden vuoden ajan ansaintajakson päättymisestä.

Vuoden 2009 alussa Comptel Oyj:n hallitus päätti uudesta Comptel-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Uudessa järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Hallitus päättää kunkin ansaintajakson ansaintakriteerit kunkin ansaintajakson alussa. Kutakin ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso, joiden aikana osakkeita ei saa luovuttaa. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta. Järjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2009 perustuu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen jatkumiseen ja Comptel-konsernin liikevoittoprosenttiin. Palkkio ansaintajaksolta 2009 maksetaan vuonna 2010 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Yhtiön toimitusjohtaja kuuluu kannustusjärjestelmään sillä edellytyksellä, että hän omistaa vähintään 150 000 Comptel Oyj:n osaketta 31.12.2012 asti. Toimisuhteen jatkumisen perusteella toimitusjohtajalle maksettavien palkkioiden sitouttamisjaksot päättyvät vuosina 2012 ja 2013. Toimitusjohtajan palkkioille on määritetty euromääräinen enimmäisraja.

Järjestelmien kulut kirjataan henkilöstökuluksi sitouttamisajanjaksolle. Tilikaudelle 2009 järjestelmistä kirjattiin kulua 327 tuhatta euroa (515 tuhatta euroa v. 2008), josta 166 tuhatta euroa (279 tuhatta euroa v. 2008) on rahana maksettava osuus.

Tarkemmat kuvaukset voimassa olevista optio-ohjelmista ja osakepalkkiojärjestelmästä löytyvät kohdasta Osakkeet ja osakkeenomistajat.

22. Eläkevelvoitteet

Comptelin eläkejärjestelyt eri puolilla maailmaa perustuvat paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Suomessa eläketurva hoidetaan suurimmalta osalta TyEL-järjestelmän kautta, joka on maksupohjainen järjestely. Tämän lisäksi Comptelilla on rajattua Suomen henkilöstöä koskeva lisäeläkejärjestely, joka on käsitelty etuuspohjaisena järjestelynä.

Nettomääräisen velan ja kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen tai tappioiden välinen erotus sisältyy taseen Muut pitkäaikaiset saamiset -riviin.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka/-saaminen määräytyy seuraavasti:

1 000 euroa	2009	2008
Velvoitteiden nykyarvo	209	139
Varojen käypä arvo	-198	-135
Nettomääräinen velka	11	4
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)	-37	-14
Taseessa oleva velka (+)/saaminen (-)	-26	-11

Laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:

1 000 euroa	2009	2008
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	41	42
Korkomenot	10	7
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-5	-4
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	0	1
Yhteensä	46	47

Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:

1 000 euroa	2009	2008
Velvoite tilikauden alussa	139	102
Työsuorituksesta johtuvat menot	41	42
Korkomenot	10	7
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	19	-13
Velvoite tilikauden lopussa	209	139

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset:

1 000 euroa	2009	2008
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa	135	93
Varojen odotettu tuotto	5	4
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)	-4	-3
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	61	41
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa	198	135

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset 31.12.

	2009	2008
Diskonttauskorko	5,00 %	5,75 %
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	3,40 %	3,40 %
Tuleva palkankorotusolettamus	2,50 %	4,00 %

Varojen toteutunut tuotto	1	1
1 000 euroa	2009	2008

1 000 euroa	2009	2008	2007	2006
Velvoitteen nykyarvo	209	139	102	586
Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo	-198	-135	-93	-336
Ylikate (-) /alikate (+)	11	4	9	250
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin varoihin	-4	-3	65	-6
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin	-26	-4	-40	20

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 32 tuhatta euroa vuonna 2010.

23. Varaukset

Varausten muutos vuoden 2009 aikana:

1 000 euroa	Takuu varaus	Vuokra varaus	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2009	428	2 386	124	2 937
Varausten lisäykset		302		302
Käytetyt varaukset	-37	-687	-124	-847
Kurssierot		149		149
31.12.2009	391	2 150	0	2 541

Varausten muutos vuoden 2008 aikana:

31.12.2008	428	2 386	124	2 937
Kurssierot		-389		-389
Käyttämättömien varausten peruutukset	-36		-12	-48
Käytetyt varaukset		-540		-540
Liiketoimintojen hankinnat		2 683		2 683
Varausten lisäykset		332	124	456
1.1.2008	464	300	12	776
1 000 euroa	Takuu varaus	Vuokra varaus	Muut varaukset	Yhteensä

Takuuvaraus

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvaraus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Vuokravaraus

Erä sisältää vuokravaraukset tyhjillään olevista vuokratiloista.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät henkilökuluvarauksen.

24. Rahoitusvelat

1 000 euroa	2009	2008
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankinta menoon arvostetut rahoitusvelat
Rahoitusleasingvelat	-	11
Muut velat	1	1
Yhteensä	1	12
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankinta menoon arvostetut rahoitusvelat
Pankkilainat	8 000	5 000
Rahoitusleasingvelat	12	40
Yhteensä	8 012	5 040

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26. Rahoitusriskien hallinta.

Comptelilla oli 8 000 tuhannen euron pankkilaina 31.12.2009 (5 000 tuhatta 31.12.2008). Lainan painotettu keskikorko on 1,5 % (3,6 % v. 2008). Laina korkoineen erääntyy maksettavaksi toisen neljänneksen aikana 2010. Comptelilla on voimassa 15 miljoonan euron Revolving Credit Facility -rahoitusjärjestely, joka erääntyy vuonna 2013 ja josta on tilinpäätöshetkellä nostettavissa vielä 7 miljoonaa euroa.

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

1 000 euroa	2009	2008
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	12	46
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden ajan	-	12
Yhteensä	12	58

Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	12	40
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden ajan	-	11
Yhteensä	12	52
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	0	6

25. Ostovelat ja muut velat

1 000 euroa	2009	2008
Ostovelat	1 412	872
Velat osakkuusyrityksille	-	197
Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista	1 582	1 876
Siirtovelat	13 868	11 986
Muut velat	3 255	3 401
Yhteensä	20 117	18 331

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat henkilöstökuluista.

26. Rahoitusriskien hallinta

Comptel altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille. Comptelin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin rahavirtaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Comptelin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talousjohtaja yhdessä alueellisen liiketoimintaorganisaation kanssa. Rahoitustoimintojen toimintapolitiikka on riskejä välttävä. Rahoitusriskeistä merkittävimmät ovat valuutta- ja luottoriski. Talousjohto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Suojaustransaktiot toteutetaan Comptelin hallituksen hyväksymien kirjallisten riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Comptel käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä.

Valuuttariski

Comptel toimii maailmanlaajuisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville riskeille. Comptelin liiketoiminnan päävaluutat ovat euro ja Yhdysvaltain dollari (USD). Muita merkittäviä valuuttoja ovat Englannin punta (GBP) ja Norjan kruunu (NOK).

Comptel suojaa valuuttamääräiset avoimet positiot ja soveltaa jatkuvaa suojauslaskentaa näiden määrittämiseksi. Valuuttapositiota tarkastellaan valuutoittain viikoittain pääsääntöisesti 12 kuukauden jaksoissa.

Comptelin käyttämät suojausintrumentit ovat pankin kanssa tehtäviä termiinisopimuksia. Suojattava termiini tehdään aina samassa valuutassa kuin suojattava erä, jolloin suojaavan instrumentin arvo muuttuu aina päinvastaisesti suojattavan erän kanssa ja suojaus on näin tehokas. Suojauksen mahdollinen tehottomuus voi johtua mahdollisesta yli-/alisuojauksesta.

Myyntitilausten laskutus toteutuu asiakasprojektien etenemisen mukaan, mihin liittyy ajallista epävarmuutta. Myyntisaamisten toteutunut kiertoaika on lisäksi asiakassopimusten mukaisia ehtoja korkeampi. Tulevan rahavirran suojaus ajoitetaan nämä seikat huomioiden. Suojauslaskennassa suojauksen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Korkoriski

Korkoriski tarkoittaa sitä rahavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu korkojen muutoksesta. Comptelin korollinen velka 31.12.2009 oli 8 012 tuhatta euroa, josta pankkilainaa on 8 000 tuhatta euroa (5 052 tuhatta euroa, josta pankkilainaa 5 000 tuhatta euroa v. 2008). Pankkilaina erääntyy vuoden 2010 aikana, mutta on uudistettavissa yhtiön Revolving Credit Facility -rahoitusjärjestelyn puitteissa. Comptelilla on voimassa kokonaisuudessaan 15 miljoonan euron Revolving Credit Facility -rahoitusjärjestely, joka erääntyy vuonna 2013 ja josta on siten nostettavissa vielä 7 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 erääntyvien erien korot ovat kiinteät. Lainaerien korot määräytyvät IBOR-korkojen mukaan. Mahdollisesti tehtävät lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat yhtiön likvidit varat korkoriskille, mutta sen vaikutus ei ole merkittävä. Comptelin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan ja tämän johdosta konsernille aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä aiheuttavat Comptelissa lähinnä asiakkaisiin liittyvät myyntisaatavat, johdannaissopimukset ja rahavarat sekä rahamarkkinasijoitukset.

Comptelin dokumentoidussa toimintatavassa (Risk Management Principles, Valuuttasuojaus Comptel Oyj:ssä ja Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet) määritellään myös luottoriskienhallinnan periaatteet. Luottoriskin hallinta johdannaissopimuksissa ja sijoituksissa on keskitetty konsernin talousosastolle, asiakkaiden luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta alueelliselle liiketoimintaorganisaatiolle.

Comptelin asiakkaat ovat pääasiassa keskisuuria ja suuria teleoperaattoreita. Comptelin asiakaskunta on lukumääräisesti suuri ja maantieteellisesti laajalle jakautunut, mikä pienentää konsernin asiakasriskiä.

Comptelin liiketoiminta muodostuu laajojen tuotteistettujen tietojärjestelmien toimittamisesta, ja yksittäisen toimitusprojektin arvo voi olla useita miljoonia euroja. Näin ollen yksittäiseen toimitusprojektiin tai asiakkaaseen voi liittyä huomattava riski. Lisäksi osa Comptelin asiakkaista toimii maissa, jotka ovat tai ovat olleet sotatoimialuetta, mikä osaltaan kasvattaa luottoriskiä.

Comptelilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, sillä mikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei ole muodostunut konsernin kannalta erityisen merkittäväksi. Toimitusprojekteissa on yleisesti käytössä osittainen ennakkolaskutus. Lisäksi luottoriskiä pienennetään projektin valmiusasteen mukaan laskutettavilla maksuerillä. Muutamassa maassa on käytössä remburssit.

Comptelissa otettiin käyttöön uusi erääntyneiden myyntisaamisten alaskirjauspolitiikka. Politiikan mukaan erääntyneen myyntisaamisen arvoa alennetaan pääsääntöisesti 50 %, jos saaminen on yli vuoden vanha ja 100 % saamisen ollessa yli 1,5 vuotta vanha. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä oli 429 tuhatta euroa (187 tuhatta euroa v. 2008). Luottotappiot koostuivat useista pienistä, yli vuoden vanhoista saatavista. Comptelin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia silloin, kun liiketoimintaolosuhteet heikkenevät ja tarvitaan rahoitusta. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää riittävää maksuvalmiutta sekä varmistaa se, että liiketoiminnan rahoitukseen on tarvittaessa käytettävissä varoja riittävän nopeasti. Osa konsernin käteisvaroista sijoitetaan sijoitusrahastoon hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Comptelin pääasiallinen rahoituslähde on ollut liiketoiminnan kassavirta. Kassatilannetta seurataan viikoittain.

Konsernilla oli 31.12.2009 rahavaroja 6 730 tuhatta euroa (6 135 tuhatta euroa v. 2008). Comptelin korollinen velka 31.12.2009 oli 8 012 tuhatta euroa (5 052 tuhatta euroa v. 2008). Voimassa olevasta Revolving Credit Facility -rahoitusjärjestelystä, joka erääntyy vuonna 2013, on nostettavissa vielä 7 miljoonaa euroa. Lainasopimus sisältää kovenanttiehdon, jonka mukaan konsernin omavaraisuusasteen tulee olla vähintään 35 %. 31.12.2009 Comptelin omavaraisuusaste oli 62,6 % (67,4 % v. 2008). Comptelilla on myös mahdollisuus 9,8 miljoonan euron työeläkevakuutusmaksuista kertyneen rahaston takaisin lainaukseen.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Rahavirta sisältää sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

2009 1 000 euroa	Tasearvo	Rahavir ta	1-6 kk	7-12 kk
Johdannaisvelkoihin kuulumattomat rahoitusvelat
Pankkilainat	8 000	8 070	8 070
Rahoitusleasingvelat	12	12	12
Ostovelat	1 412	1 412	1 412

Johdannaisinstrumentit
Valuuttatermiinit - suojauslaskennassa
Saatavat rahavirrat	220	-220	-219	-1

2008 1 000 euroa	Tasearvo	Rahavir ta	1-6 kk	7-12 kk	1-2 vuotta

Johdannaisvelkoihin kuulumattomat rahoitusvelat
Pankkilainat	5 000	5 138		5 138
Rahoitusleasingvelat	52	58	23	23	12
Ostovelat	885	885	885
Johdannaisinstrumentit
Valuuttatermiinit - suojauslaskennassa
Saatavat rahavirrat	177	-177	-177
Suoritettavat rahavirrat	-114	114		114

Pääoman hallinta

Comptelin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Comptel pyrkii jatkamaan kannattavaa toimintaa tuotekehitykseen investoimalla ja vahvistamalla läsnäoloaan globaaleilla markkinoilla. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen määrää velkojen vähentämiseksi tai kasvattaakseen rahavarojen määrää, mikä parantaisi mahdollisuuksia fokusoituihin yrityshankintoihin myös jatkossa.

Nettovelkaantumisasteet vuonna 2009 ja 2008 olivat:

1 000 euroa	2009	2008
Korolliset velat	8 012	5 052
Rahavarat	-6 730	-6 135
Nettovelat	1 282	-1 083
Oma pääoma yhteensä	46 299	51 576
Nettovelkaantumisaste	2,8 %	-2,1 %

Nettoriski yhteensä	13 487	4 583	1 199	8 298	4 930	1 649
Valuuttatermiinit (12 kk)	-8 677			-14 730
Suojaukset
Tilauskanta (12 kk)	11 101	2 833	32	9 809	2 726	737
Nettoriski taseessa	11 063	1 751	1 167	13 219	2 204	912
Ostovelat	-125		-47	-38	-2	-5
Rahavarat	3 101	85	446	788	482	86
Myyntisaamiset	8 088	1 666	768	12 469	1 724	831
1 000 euroa	USD	NOK	GBP	USD	NOK	GBP
		2009			2008

Konsernin altistuminen valuuttariskille

Herkkyys valuuttariskille

Kymmenen prosentin muutos (+/-) euron ja alla esitetyn valuutan välisessä valuuttakurssissa tilinpäätöspäivänä olisi vaikuttanut omaan pääomaan ja verojen jälkeiseen tulokseen seuraavasti:

2009
1 000 euroa	Oma pääoma	Tulos
USD	177/-177	485/-485
NOK	130/-130	130/-130
GBP	86/-86	86/-86

2008
1 000 euroa	Oma pääoma	Tulos
USD	-112/112	74/-74
NOK	163/-163	163/-163
GBP	68/-68	68/-68

Euron ja ko. valuutan välisen valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

• valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/-10 prosenttia
• positio sisältää valuuttamääräiset rahoitusvarat ja -velat eli
myyntisaamiset, rahavarat, ostovelat ja johdannaissopimukset
• positio ei sisällä valuuttamääräisiä tulevia rahavirtoja

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Rahoitusvarojen ja -velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten ja velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käypään arvoon kirjatut johdannaisinstrumentit:

2009 1 000 euroa	Positiivinen käypä arvo (tasearvo)	Negatiivinen käypä arvo (tasearvo)	Kohde etuuden nimellis arvo
Rahavirran suojaus Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut		62	4 165
Käyvän arvon suojaus Tulosvaikutteisesti kirjatut		158	11 831

Omassa pääomassa esitettyjen valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset tullaan kirjaamaan tulosvaikutteisesti vuoden 2010 aikana.

2008 1 000 euroa	Positiivinen käypä arvo (tasearvo)	Negatiivinen käypä arvo (tasearvo)	Kohde etuuden nimellis arvo
Rahavirran suojaus Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut	114		2 515
Käyvän arvon suojaus Tulosvaikutteisesti kirjatut		177	12 215

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista

1 000 euroa	31.12.2009	Taso 2
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Valuuttatermiinit	220	220
joista rahavirran suojauslaskennassa	62	62
Yhteensä	220	220

IFRS 7:n mukaan käypään arvoon arvostetut erät on luokiteltava kolme tasoa sisältävää hierarkiaa käyttäen.

Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.

Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötiettoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna).

Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin kuin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa tai liiketoiminnan rahavirtaan kuulumattomat erät:

1 000 euroa	2009	2008
Poistot ja arvonalentumiset	5 654	4 881
Kurssierot	398	1 036
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	-40	-136
Optiokulut ja osakepalkkiojärjestelmä	779	888
Muut oikaisut	50	-73
Yhteensä	6 840	6 596

28. Muut vuokrasopimukset

Ei-purettavissa olevien toimitilojen vuokrasopimusten ja muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

1 000 euroa	2009	2008
Yhden vuoden kuluessa	3 904	4 234
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	12 783	12 136
Yli viiden vuoden kuluttua	2 248	3 282
Yhteensä	18 935	19 652

Comptel on vuokrannut käyttämänsä toimitilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat pääosin yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan.

Vuoden 2009 laajaan tuloslaskelmaan sisältyy toimitilojen vuokrasopimuksiin perustuvia vuokramenoja 4 554 tuhatta euroa (4 498 tuhatta euroa v. 2008).

29. Ehdolliset velat

1 000 euroa	2009	2008
Pankkitakausvastuut	1 616	1 047

30. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

			Osuus
2009		Omistus	äänivallasta
Yhtiö	Kotimaa	osuus (%)	(%)
Comptel Oyj	Suomi
Axiom Systems Holdings Ltd.	Iso-Britannia	100,00	100,00
Axiom Systems Ltd.	Iso-Britannia	100,00	100,00
Axiom Systems OSS
(Asia-Pacific) Pte	Singapore	100,00	100,00
Business Tools Oy	Suomi	100,00	100,00
Comptel Communications AS	Norja	100,00	100,00
Comptel Communications
Brasil Ltda	Brasilia	100,00	100,00
Comptel Communications Inc. USA		100,00	100,00
Comptel Communications Oy Suomi		100,00	100,00
Comptel Communications
Sdn Bhd	Malesia	100,00	100,00
Comptel Passage Oy	Suomi	100,00	100,00
Comptel Ltd	Iso-Britannia	100,00	100,00
Network People Ltd.	Iso-Britannia	100,00	100,00
Viewgate Networks Inc.	USA	100,00	100,00
Viewgate Networks Ltd.	Iso-Britannia	100,00	100,00

			Osuus
2008 Yhtiö	Kotimaa	Omistus osuus (%)	äänivallasta (%)
Comptel Oyj	Suomi
Axiom Systems Holdings Ltd.	Iso-Britannia	100,00	100,00
Axiom Systems Ltd.	Iso-Britannia	100,00	100,00
Axiom Systems OSS
(Asia-Pacific) Pte	Singapore	100,00	100,00
Business Tools Oy	Suomi	100,00	100,00
Comptel Communications AS	Norja	100,00	100,00
Comptel Communications
Brasil Ltda	Brasilia	100,00	100,00
Comptel Communications Inc. USA		100,00	100,00
Comptel Communications Oy Suomi		100,00	100,00
Comptel Communications
Sdn Bhd	Malesia	100,00	100,00
Comptel Passage Oy	Suomi	100,00	100,00
Comptel Ltd	Iso-Britannia	100,00	100,00
Network People Ltd.	Iso-Britannia	100,00	100,00
Viewgate Networks Inc.	USA	100,00	100,00
Viewgate Networks Ltd.	Iso-Britannia	100,00	100,00

Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen, konsernijohto sekä johdon vaikutuspiiriin kuuluvat henkilöt ja yhtiöt.

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

1 000 euroa	2009	2008
Tavaroiden ja palveluiden ostot
Osakkuusyhtiöt	635	1 318
Johdon vaikutuspiiriin kuuluvat yhtiöt	35	28

Korkotuotot
Osakkuusyhtiöt	4	12
Saamiset
Osakkuusyhtiöt	76	191

Velat
Osakkuusyhtiöt	-	197
Johdon vaikutuspiiriin kuuluvat yhtiöt	1	1

Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta

Comptel Oyj antoi vuonna 2008 tytäryhtiönsä puolesta toimitustakauksen, joka on edelleen voimassa. Sopimuksen kokonaisarvo on 4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2009 Comptel Oyj antoi tytäryhtiönsä puolesta 700 tuhannen Englannin punnan takauksen.

Johdon palkat ja palkkiot

Johdon työsuhde-etuuksiin sisältyvät toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen, hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä konsernijohdon palkat ja palkkiot sekä osakeoptioista ja osakepalkkioista kirjatut kulut:

Yhteensä	2 657	2 201
Osakeperusteiset maksut	409	412
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2 249	1 790
1 000 euroa	2009	2008

Emoyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten työsuhdeetuudet:

1 000 euroa	2009	2008
Toimitusjohtaja	486	556

Hallituksen jäsenet 31.12.2009
KotilainenTimo	34	35
Lassila Juhani	34	35
Riikkala Olli	60	66
Vaajoensuu Hannu	41	46
Walldén Petteri	25	-
Entiset hallituksen jäsenet
Mustaniemi Matti	8	35
Hintikka Juhani	-	7
Yhteensä	688	780

Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 62 vuotta.

Yrityksen johdolle annettiin vuonna 2009 osakeoptioita 100 000 kpl (140 000 kpl v. 2008). Johdolla oli 31.12.2009 yhteensä 510 000 kpl optioita, joista 362 000 kpl oli toteutettavissa (370 000 kpl v. 2008, joista 110 000 kpl oli toteutettavissa).

Hallituksen jäsenten palkkiot on maksettu siten, että jäsenille annettiin 40 %:lla vuosipalkkion brutto-osuudesta Comptel Oyj:n osakkeita.

Konsernin lähipiirillä ei ole osakeyhtiölain 8 luvun 6 § mukaisia lainoja.

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	2005	2006	2007	2008	2009
Liikevaihto, 1 000 euroa	66 065	80 439	82 399	84 849	74 896
Liikevaihto, muutos %	10,7	21,8	2,4	3,0	-11,7
Liikevoitto/-tappio, 1 000 euroa	10 516	11 232	16 518	11 383	1 018
Liikevoitto/-tappio, muutos %	-29,0	6,8	47,1	-31,1	-91,1
Liikevoitto/-tappio, % liikevaihdosta	15,9	14,0	20,0	13,4	1,4
Tulos ennen veroja, 1 000 euroa	10 815	11 206	16 396	10 597	388
Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta	16,4	13,9	19,9	12,5	0,5
Oman pääoman tuotto, %	15,8	12,7	21,9	12,8	-4,4
Sijoitetun pääoman tuotto, %	24,0	25,3	32,9	19,1	1,5
Omavaraisuusaste, % 1)	75,2	74,6	77,6	67,4	62,6
Bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, 1 000 euroa 2)	19 968	1 477	1 908	10 919	686
Bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, % liikevaihdosta 2)	30,2	1,8	2,3	12,9	0,9
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot, 1 000 euroa	8 154	11 079	10 333	14 007	13 092
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot, % liikevaihdosta	12,3	13,8	12,5	16,5	17,5
Tilauskanta, 1 000 euroa	24 482	29 483	35 051	38 846	37 554
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana	462	561	555	606	613
Korolliset nettovelat, 1 000 euroa	-9 632	-12 934	-14 708	-1 083	1 282
Nettovelkaantumisaste, %	-21,5	-27,7	-28,2	-2,1	2,8

1) Omavaraisuusastetta laskettaessa vuonna 2007 valmistusasteen mukaisen tuloutuksen johdosta kirjattuja siirtovelkoja ja myynnin jaksotuksista kirjattuja siirtovelkoja on käsitelty saatuina ennakoina. Vertailutietoja on oikaistu vastaamaan muuttunutta laskentakäytäntöä.

2) Sisältää EDB Telecom liiketoimintahankinnan vuonna 2005. Bruttoinvestoinnit ilman liiketoimintahankintaa olivat 1 852 tuhatta euroa, mikä oli 2,8 prosenttia liikevaihdosta. Sisältää Axiom Systemsin hankinnan vuonna 2008. Bruttoinvestoinnit ilman ko. hankintaa olivat 1 461 tuhatta euroa, mikä on 1,7 prosenttia liikevaihdosta.

Osakekohtaiset tunnusluvut	2005	2006	2007	2008	2009
Tulos/osake, euroa	0,07	0,05	0,10	0,06	-0,02
Tulos/osake, euroa, laimennusvaikutuksen mukainen	0,07	0,05	0,10	0,06	-0,02
Oma pääoma/osake, euroa	0,42	0,44	0,49	0,48	0,43
Osinko/osake, euroa 3)	0,04	0,05	0,06	0,04	0,03
Osinko/tulos, % 3)	61,5	92,8	59,1	64,6	-150,1
Efektiivinen osinkotuotto, % 3)	2,4	2,8	4,2	5,8	3,8
P/E-luku	25,2	33,4	14,0	11,1	-39,0
Vuoden ylin hinta			2,29	1,58	0,96
Vuoden alin hinta			1,36	0,60	0,57
Markkina-arvo vuoden lopussa, miljoonaa euroa			151,7	73,8	83,3
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa	107 054 810	107 054 810	107 054 810	107 054 810	107 054 810
josta omassa hallussa			240 341	92 654	304 004
Ulkona olevat osakkeet kauden lopussa	107 054 810	107 054 810	106 814 469	106 962 156	106 750 806
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin kauden aikana Laimennusvaikutuksellinen osakkeiden	107 054 810	107 054 810	106 848 199	106 938 539	106 953 918
määrä keskimäärin	107 054 810	107 054 810	106 848 199	106 938 539	107 078 252

3) Hallituksen ehdotus

Tunnuslukujen laskentakaavat

	Liikevoitto/-tappio
Liikevoitto/-tappioprosentti	= Liikevaihto	x 100
Voitto-/tappioprosentti (ennen veroja)	Voitto/tappio ennen veroja = Liikevaihto	x 100
Oman pääoman tuotto % (ROE)	Voitto/tappio = Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto % (ROI)	Voitto/tappio ennen veroja + rahoituskulut = Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)	x 100
Omavaraisuusaste %	Oma pääoma = Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, % liikevaihdosta	Bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin = Liikevaihto	x 100
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot, % liikevaihdosta	Tutkimus- ja tuotekehitysmenot = Liikevaihto	x 100
Nettovelkaantumisaste % (gearing)	Korolliset velat - rahavarat = Oma pääoma	x 100
Tulos/osake (EPS)	Emoyhtiön omistajien osuus tuloksesta = Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Oma pääoma/osake	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma = Ulkona olevien osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/osake	Osinko = Ulkona olevien osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/tulos %	Osinko/osake = Tulos/osake (EPS)	x 100
Efektiivinen osinkotuotto %	Osinko/osake = Tilikauden päätöskurssi	x 100
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)	Tilikauden päätöskurssi = Tulos/osake (EPS)

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

1 000 euroa	1.1.-31.12.2009	1.1.-31.12.2008
Liikevaihto	67 881	76 884
Liiketoiminnan muut tuotot	94	14
Materiaalit ja palvelut	-5 445	-5 773
Henkilöstökulut	-18 627	-21 875
Poistot	-3 696	-4 651
Liiketoiminnan muut kulut	-40 178	-36 694
	-67 945	-68 993
Liikevoitto/-tappio	30	7 905
Rahoitustuotot	789	969
Rahoituskulut	-1 064	-1 737
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-245	7 137
Poistoeron muutos	59	0
Voitto/tappio ennen veroja	-186	7 137
Tuloverot	-1 424	-2 934
Tilikauden voitto/tappio	-1 610	4 203

Emoyhtiön tase, FAS

1 000 euroa	Liitetieto	31.12.2009	31.12.2008
VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat
Liikearvo		1 628	3 794
Muut aineettomat hyödykkeet		922	1 591
Aineelliset hyödykkeet		603	1 539
Sijoitukset		10 317	10 586
		13 471	17 510
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset		8 963	5 513

Lyhytaikaiset saamiset		35 951	36 010
Rahat ja pankkisaamiset		4 580	4 882
		40 531	40 892
Yhteensä		62 964	63 915
VASTATTAVAA
Oma pääoma	1
Osakepääoma		2 141	2 141
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		7 499	7 433
Edellisten tilikausien voitto/tappio		23 279	23 691
Tilikauden voitto/tappio		-1 610	4 203
		31 309	37 468
Tilinpäätössiirtojen kertymä		0	59

Pakolliset varaukset		694	884
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma		273	273
Lyhytaikainen vieras pääoma		30 689	25 231

Yhteensä		62 964	63 915

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

1 000 euroa	1.1.-31.12.2009	1.1.-31.12.2008
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-245	7 137
Oikaisut:
Poistot	3 696	4 651
Rahoitustuotot ja -kulut	-181	-169
Muut oikaisut	66	297
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	112	-1 928
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	2 397	-1 003
Varausten muutos	-190	119
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-246	-133
Saadut korot	99	291
Maksetut verot	-1 510	-5 543
Liiketoiminnan nettorahavirta	3 998	3 718
Investointien rahavirta
Tytäryritysten hankinta	-	-9 690
Aikaisempien kausien hankintojen oikaisut	268	-
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-267	-871
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	341	-
Puretun tytäryrityksen jako-osuus	-	103
Myönnetyt lainat	-3 069	-
Investointien nettorahavirta	-2 726	-10 459
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-4 278	-6 415
Ostetut omat osakkeet	-295	-
Lainojen nostot	8 000	8 000
Lainojen takaisinmaksut	-5 000	-3 000
Muiden pitkäaikaisten velkojen muutos	-	1
Rahoituksen nettorahavirta	-1 574	-1 415
Rahavarojen muutos	-302	-8 156
Rahavarat tilikauden alussa	4 882	13 037
Rahavarat tilikauden lopussa	4 580	4 882
Muutos	-302	-8 156

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS

Vuosikertomuksessa esitetään lyhennelmä emoyhtiön liitetiedoista. Koko tilintarkastettu tilinpäätös on saatavilla verkkosivustolta www.comptel.com.

1. Oma pääoma

Sidottu oma pääoma

1 000 euroa	31.12.2009	31.12.2008
Osakepääoma 1.1.	2 141	2 141
Osakepääoma 31.12.	2 141	2 141

Vapaa oma pääoma

1 000 euroa	31.12.2009	31.12.2008
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	7 433	7 368
Hallituksen jäsenille annetut omat osakkeet	66	66
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	7 499	7 433
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	27 893	30 106
Osingonjako	-4 278	-6 415
Omien osakkeiden osto	-336	0
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	23 279	23 691
Tilikauden voitto/tappio	-1 610	4 203
Oma pääoma yhteensä	31 309	37 468

Laskelma jakokelpoisista varoista

Jakokelpoisia varoja yhteensä	29 168	35 327
Tilikauden voitto/tappio	-1 610	4 203
Voitto edellisiltä tilikausilta	23 279	23 691
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	7 499	7 433
1 000 euroa	31.12.2009	31.12.2008

2. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Leasingvastuut

1 000 euroa	31.12.2009	31.12.2008
Alkaneelta tilikaudelta maksettavat	261	352
Myöhemmin maksettavat	129	314
Yhteensä	390	666

Leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti kolmen vuoden leasingsopimuksia, joihin ei liity lunastussitoumuksia.

Vuokravastuut

1 000 euroa	31.12.2009	31.12.2008
Alkaneelta tilikaudelta maksettavat	2 248	2 097
Myöhemmin maksettavat	11 952	12 577
Yhteensä	14 200	14 674

Pankkitakausvastuut

1 000 euroa	31.12.2009	31.12.2008
Alle vuoden sisällä erääntyvät pankki takaukset	607	281
Myöhemmin erääntyvät pankkitakaukset	157	206
Yhteensä	764	487

Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta

Johdannaissopimukset

1 000 euroa	31.12.2009	31.12.2008
Valuuttatermiinit
Käypä arvo	-220	-63
Kohde-etuuden arvo	15 996	14 730

Johdannaissopimuksia on käytetty suojaustarkoitukseen.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Comptel Oyj:n osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä tunnuksella CTL1V.

Comptelilla on yksi osakelaji. Jokaisella osakkeella on yhtiökokouksessa yksi (1) ääni.

Yhtiön osakepääoma ei muuttunut tilikauden aikana. Yhtiön osakepääoma oli 2 141 096,20 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 107 054 810 kappaletta vuoden 2009 lopussa.

Hallituksen valtuutukset

Valtuutus päättää osakeanneista

Varsinainen yhtiökokous 16.3.2009 valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Uusien osakkeiden enimmäismäärä voi olla enintään 21 400 000 kappaletta. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden, jotka voidaan luovuttaa ja/tai saada erityisten oikeuksien perusteella, määrä voi olla enintään 10 700 000 kappaletta.

Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille heidän osakeomistuksensa suhteessa; tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden mahdollinen käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen taikka yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen.

Hallitus valtuutettiin antamaan osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko siten, että osakkeiden merkintähinta maksetaan rahana tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen.

Uusien osakkeiden merkintähinta ja yhtiön omista osakkeista maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osakeantivaltuutus on voimassa 30.6.2010 saakka.

Omien osakkeiden hankintavaltuutus

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 10 700 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Tämän valtuutuksen nojalla hankittiin 211 350 omaa osaketta vuonna 2009.

Omien osakkeiden hankintavaltuutus on voimassa 30.6.2010 saakka.

Optiotodistukset ja optio-oikeudet

Comptelilla on voimassa kaksi optio-ohjelmaa.

Optio-ohjelma 2006

Varsinainen yhtiökokous päätti 13.3.2006, että Comptel-konsernin henkilöstölle sekä Comptel Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annetaan optio-oikeuksia. Osakkeenomistajien merkintäetu

oikeudesta päätettiin poiketa, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi henkilöstön kannustusjärjestelmää.

Optio-oikeuksien määrä on 4 200 000 kappaletta. Optiooikeuksista 1 400 000 merkitään tunnuksella 2006A, 1 400 000 tunnuksella 2006B ja 1 400 000 tunnuksella 2006C. Optio-oikeuksilla voi merkitä Comptelin osakkeita yhteensä enintään 4 200 000 kappaletta.

Osakkeen tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeuksilla 2006A on 1,69 euroa, mikä vastaa osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Helsingin Pörssissä 1.4 - 30.4.2006 vähennettynä maksetuilla osingoilla, optio-oikeuksilla 2006B 1,89 euroa, mikä vastaa osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Helsingin Pörssissä 1.4 - 30.4.2007 vähennettynä maksetuilla osingoilla ja optio-oikeuksilla 2006C 1,44 euroa, mikä vastaa osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Helsingin Pörssissä 1.4 - 30.4.2008 vähennettynä maksetulla osingolla.

Optioilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika on optiooikeudella 2006A 1.11.2008 - 30.11.2010, optio-oikeudella 2006B 1.11.2009 - 30.11.2011 ja optio-oikeudella 2006C 1.11.2010 -30.11.2012.

Comptel Oyj:n osakepääoma voi merkintöjen seurauksena nousta enintään 4 200 000 uudella osakkeella eli enintään 84 000 eurolla. Katsauskauden lopussa näitä optioita oli jaettu 4 200 000 kappaletta, joilla voidaan merkitä 4 200 000 Comptel Oyj:n osaketta. Näistä optioista 810 000 kappaletta oli Comptelin tytäryhtiön Comptel Communications Oy:n hallussa.

Comptel haki optio-oikeuksien 2006A ottamista NASDAQ OMX Helsingin pörssilistalle 3.11.2008 alkaen. Optio-oikeuksien kaupankäyntitunnus on CTL1VEW106 ja ISIN-koodi FI0009652390. Optio-oikeuksien kokonaisvaihto oli katsauskaudella 30 000 kpl ja päätöskurssi oli 0,05 euroa.

Comptel haki optio-oikeuksien 2006B ottamista NASDAQ OMX Helsingin pörssilistalle 2.11.2009 alkaen. Optio-oikeuksien kaupankäyntitunnus on CTL1VEW206 ja ISIN-koodi FI4000005335. Optio-oikeuksilla ei käyty kauppaa vuonna 2009.

Optio-ohjelma 2009

Varsinainen yhtiökokous päätti 16.3.2009 optio-oikeuksien antamisesta Comptel-konsernin avainhenkilöille osana kannustusja sitouttamisjärjestelmää.

Optio-oikeuksien määrä on 4 200 000 kappaletta. Optiooikeuksista 1 400 000 merkitään tunnuksella 2009A, 1 400 000 tunnuksella 2009B ja 1 400 000 tunnuksella 2009C. Optio-oikeuksilla voi merkitä yhteensä enintään 4 200 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on enintään 3,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakemerkinnän jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.

Optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähinta perustuu Comptelin osakkeen markkinahintaan NASDAQ OMX Helsingissä huhtikuussa 2009, huhtikuussa 2010 ja huhtikuussa 2011. Osakkeen tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeuksilla 2009A on 0,63 euroa, mikä vastaa Comptelin osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia NASDAQ OMX Helsingissä 1.4 - 30.4.2009.

Optioilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika on optiooikeudella 2009A 1.11.2011 - 30.11.2013, optio-oikeudella 2009B 1.11.2012 - 30.11.2014 ja optio-oikeudella 2009C 1.11.2013 -30.11.2015.

Hallitus päättää optio-oikeuksien jakamisesta toisella vuosineljänneksellä vuosina 2009, 2010 ja 2011. Vuonna 2009 konsernin avainhenkilöille jaettiin yhteensä 1 250 000 optio-oikeutta 2009A. Kaikki loput 2009 optio-oikeudet on annettu Comptel Communications Oy:lle myöhemmin jaettavaksi.

Konsernijohdon jäsenet ja muut osakepalkkiojärjestelmän 2009–2011 kohderyhmään kuuluvat avainhenkilöt eivät ole mukana optio-ohjelmassa 2009.

Osakepohjaiset kannustusjärjestelmät

Comptelin osakepalkkiojärjestelmän 2006–2008 viimeinen ansaintajakso päättyi 31.12.2008. Avainhenkilöiden kannustusjärjestelmän tuotto oli sidottu liikevaihdon ja liikevoiton kehittymiseen. Vuoden 2008 tuottona luovutettiin vuonna 2009 vastikkeetta 93 426 kappaletta Comptelin osakkeita ja maksettiin rahana 89 716 euroa. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa niitä kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Järjestelmän piiriin kuului 16 henkeä vuoden 2008 lopussa.

Comptelin hallitus päätti tammikuussa 2009 uudesta osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä, jonka tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön. Järjestelmän ansaintajaksot ovat vuodet 2009, 2010 ja 2011. Hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit kunkin jakson alussa. Ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso, jonka aikana osakkeita ei saa luovuttaa. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2009 perustuu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen jatkumiseen ja Comptel-konsernin liikevoittoprosenttiin. Järjestelmän piiriin kuului 13 henkeä vuoden 2009 lopussa. Yhtiön toimitusjohtaja kuuluu kannustusjärjestelmään sillä edellytyksellä, että hän omistaa vähintään 150 000 Comptelin osaketta 31.12.2012 asti. Toimisuhteen jatkumisen perusteella toimitusjohtajalle maksettavien palkkioiden sitouttamisjaksot päättyvät vuosina 2012 ja 2013. Toimitusjohtajan palkkioille on määritetty euromääräinen enimmäismäärä. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin viiden miljoonan Comptelin osakkeen arvoa.

Hallituksen ja toimitusjohtajan osakeomistus

Hallituksen ja toimitusjohtajan yhteenlaskettu osuus:

• yhtiön liikkeelle laskemista osakkeista ja optio-oikeuksista 0,571 prosenttia
yhtiön osakkeiden äänimäärästä ja osakepääomasta 0,420 prosenttia
äänimääristä ja osakepääomasta, jonka he voivat saada optio oikeuksien nojalla 0,182 prosenttia

OMX Helsinki Informaatioteknologia

Osakkeen kurssin ja vaihdon kehitys

	1.1 - 31.12. 2007	1.1 - 31.12. 2008	1.1 - 31.12. 2009
Vuoden päätöskurssi, euroa	1,42	0,69	0,78
Vuoden ylin hinta, euroa	2,29	1,58	0,96
Vuoden alin hinta, euroa	1,36	0,60	0,57
Vaihdolla painotettu keskihinta, euroa	1,85	1,28	0,69
Osakevaihto (1 000 kpl)	57 547	30 480	35 838
Osakevaihto, miljoonaa euroa	106,0	39,7	24,3
Markkina-arvo vuoden lopussa, miljoonaa euroa	151,7	73,8	83,3

Osakeomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2009

	Osakkeet	% osake kannasta
Yritykset	21 749 752	20,3
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	43 561 021	40,7
Julkisyhteisöt	11 436 308	10,7
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	365 882	0,3
Kotitaloudet	23 054 704	21,5
Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt	6 887 143	6,4
Liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä	107 054 810	100

Osakeomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2009

		%		%
Osakemäärä Omistajia		omistajista	Osakkeita	osakkeista
1 – 100	2 152	11,0	136 033	0,1
101 – 500	11 803	60,6	2 184 488	2,0
501 – 1 000	1 884	9,7	1 569 920	1,5
1 001 – 5 000	2 715	13,9	6 627 447	6,2
5 001 – 10 000	491	2,5	3 741 391	3,5
10 001 – 50 000	347	1,8	7 230 081	6,8
50 001 – 100 000	38	0,2	2 884 677	2,7
100 001 – 500 000	28	0,1	6 517 427	6,1
500 001 –	23	0,1	76 163 346	71,1
Yhteensä	19 481		100,0 107 054 810	100,0

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2009

	Osakkeita	% osake
		ja ääni määrästä
1. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	19 569 925	18,28
2. Elisa Oyj	14 304 000	13,36
3. OP-rahastot	8 047 625	7,52
OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto	4 661 802	4,35
OP-Delta-sijoitusrahasto	2 085 823	1,95
OP-Pohjola Pienyhtiöt -sijoitusrahasto	1 300 000	1,21
4. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
-konserni	7 816 875	7,30
5. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	5 144 825	4,81
6. ABN Amro -rahastot	4 953 173	4,63
Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland	2 714 353	2,54
Sijoitusrahasto ABN AMRO
Small Cap Finland	1 416 223	1,32
Sijoitusrahasto ABN AMRO Optimal	822 597	0,77
7. Valtion Eläkerahasto	2 600 000	2,43
8. Aktia-rahastot	1 867 437	1,74
Sijoitusrahasto Aktia Capital	1 100 000	1,03
Sijoitusrahasto Aktia Secura	517 437	0,48
Sijoitusrahasto Aktia Solida	250 000	0,23
9. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera	1 143 938	1,07
10. Forssan Seudun Puhelin Oy	989 998	0,92
11. Erikoissijoitusrahasto Fourton Fokus
Suomi	895 961	0,84
12. Evli-rahastot	762 700	0,71
13. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen	683 591	0,64
14. Veikko Laine Oy	576 275	0,54
15. Etola Erkki	555 000	0,52

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön taseen mukaiset voitonjakokelpoiset varat 31.12.2009 olivat 29 167 506,81 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

• ulkona oleville 106 570 656 osakkeelle maksetaan osinkoa 0,03 euroa osakkeelta, yhteensä 3 197 119,68 euroa
• jätetään omaan pääomaan 25 970 387,13 euroa

Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2010

Olli Riikkala

Timo Kotilainen Juhani Lassila Hannu Vaajoensuu Petteri Walldén

Sami Erviö Toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Comptel Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Comptel Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin

riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Lausunto vastuuvapaudesta ja voitonjaosta

Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Helsingissä, 8. helmikuuta 2010 KPMG OY AB Pekka Pajamo, KHT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2009

Comptel Oyj noudattaa Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Comptel Oyj:n yhtiöjärjestystä ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Lisäksi Comptel noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, jonka Arvopaperimarkkinayhdistys ry on antanut vuonna 2008. Hallinnointikoodi on julkisesti saatavissa internet-osoitteessa www.cgfinland.fi.

Toimielinten tehtävät ja vastuut

Comptel Oyj:n ylintä päätöksentekovaltaa käyttävät toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Comptel Oyj:n ylin päättävä elin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättävät tilinpäätöksen vahvistamisesta ja taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapauden antamisesta hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten lukumäärästä ja hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista. Yhtiökokouksessa valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet sekä tarvittaessa tilintarkastajat ja varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö. Lisäksi kokouksessa käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Comptel Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä.

Comptel Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2009 pidettiin 16.3.2009. Yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat ovat saatavissa yhtiön internet-sivuilla www.comptel.com.

Hallitus

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti Suomen osakeyhtiölain ja Comptel Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöstä ja päätöksentekomenettelystä. Työjärjestyksen mukaisesti hallitus käsittelee ja päättää konsernin kannalta taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittävät asiat. Hallitus vahvistaa konsernin strategian, budjetin, yhtiörakenteen, merkittävät yritysjärjestelyt ja investoinnit. Hallitus hyväksyy ja vahvistaa riskienhallinnan periaatteet, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista.

Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan ja tekee niitä koskevan itsearvioinnin kerran vuodessa.

Yhtiökokous valitsee hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan siten, että kaikkien jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Varsinainen yhtiökokous 2009 valitsi hallitukseen seuraavat viisi jäsentä: Timo Kotilainen, Juhani Lassila, Olli Riikkala (puheenjohtaja), Hannu Vaajoensuu (varapuheenjohtaja) ja Petteri Walldén.

Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa sekä lisäksi tarpeen mukaan. Vuonna 2009 hallitus kokoontui 11 kertaa (2008: 16). Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa oli 96 prosenttia (99).

Comptelin hallituksen kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksessa on kaksi pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta, joihin kumpaankin kuuluu kolme hallituksen jäsentä. Hallitus valitsee valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet keskuudestaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus on vahvistanut valiokunnille kirjalliset työjärjestykset, jotka sisältävät valiokuntien keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet.

Tarkastusvaliokunta on hallituksen valmisteluelin, joka keskittyy yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyyn. Valiokunta valvoo, että yhtiön taloudellinen raportointi, kirjanpito ja varainhoito, ulkoinen ja sisäinen tarkastus sekä riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Valiokunnan tehtävänä on myös yhteydenpito tilintarkastajaan ja tilintarkastajien toiminnan arviointi.

Vuonna 2009 tarkastusvaliokunta kokoontui 4 kertaa (2008: 4). Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti valiokunnan kokouksissa oli 92 prosenttia (92). Varsinaisen yhtiökokouksen 2009 jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Juhani Lassilan ja jäseniksi Timo Kotilaisen ja Petteri Walldénin.

Palkitsemisvaliokunta on hallituksen valmisteluelin, joka avustaa hallitusta ylimmän johdon työehtoihin ja palkkaukseen liittyvien asioiden hoidossa sekä valmistelee ja kehittää yhtiön palkitsemisjärjestelmiä.

Vuonna 2009 palkitsemisvaliokunta kokoontui 1 kerran (2008: 4). Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti valiokunnan kokouksissa oli 100 prosenttia (100). Varsinaisen yhtiökokouksen 2009 jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Olli Riikkalan ja jäseniksi Timo Kotilaisen ja Hannu Vaajoensuun.

Lisäksi hallitus voi tarpeen mukaan perustaa tilapäisiä työvaliokuntia valmistelemaan hallituksen käsiteltäväksi tulevia asioita. Vuonna 2009 ei kokoontunut hallituksen työvaliokuntia.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito järjestetty luotettavalla tavalla.

Toimitusjohtaja vastaa hallituksen asettamien tavoitteiden, strategian, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteuttamisesta Comptel-konsernissa. Hän valmistelee hallituksessa päätettävät asiat ja panee toimeen hallituksen päätökset.

Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Hallitus päättää toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista sisältäen palkat ja palkkiot luontoisetuineen, jotka on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa.

Comptel Oyj:n toimitusjohtajana toimii Sami Erviö.

Konsernijohto

Comptel-konsernin johto avustaa toimitusjohtajaa hänen tehtävässään. Konsernijohtoon kuuluvat liiketoiminta-alueiden ja tukiyksiköiden johtajat.

Liiketoiminnan johtaminen Comptelissa perustuu tulosyksiköiden ja kustannusyksiköiden toimintaan. Tytär- ja osakkuusyhtiöt toimivat liiketoiminta-alueiden osina. Konsernijohto vastaa siitä, että konsernin ja sen osien toiminta suunnitellaan vuotuisen budjetin yhteydessä toteuttamaan konsernin strategiaa. Vuoden aikana toiminnan tulokset raportoidaan kuukausittain vertailtuna budjettiin ja toimintasuunnitelmaan. Poikkeamien syyt ja niiden aiheuttamat korjaavat toimenpiteet dokumentoidaan asianmukaisesti.

Vuonna 2009 konsernijohtoon kuuluivat toimitusjohtajan lisäksi liiketoiminta-alueiden johtajat Harri Palviainen (Eurooppa) 26.8. saakka, Mika Korpinen (Aasia ja Tyynenmeren alue), Youssef Kermoury (Lähi-itä ja Afrikka), Ricardo Carreon (Amerikka), alliansseista ja myynnin kehittämisestä vastaava johtaja Minesh Patel, strategisen markkinoinnin johtaja Arnhild Schia, tuotteista ja ratkaisuista vastaava johtaja Simo Sääskilahti, teknologiajohtaja Gareth Senior, talousjohtaja Markku Pirskanen 20.4. alkaen (Veli Matti Salmenkylä 15.3. saakka), henkilöstöjohtaja Niina Pesonen ja yhteisten tukitoimintojen johtaja Markku Järvenpää.

Konsernijohto kokoontui 6 kertaa vuonna 2009 (11).

Sisäpiirihallinto

Comptel noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Comptel ylläpitää arvopaperimarkkinalain mukaisesti ns. ilmoitusvelvollisiin sisäpiiriläisiin kuuluvien henkilöiden sisäpiirirekisteritietoja Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä. Sisäpiiriläisiä ovat pysyvään sisäpiiriin kuuluvat henkilöt ja hankekohtaiset sisäpiiriläiset.

Vuoden 2009 lopussa ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä oli 17 henkilöä (14) ja yrityskohtaisia pysyviä sisäpiiriläisiä 83 henkilöä (84). Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, konsernijohtoon kuuluvat henkilöt sekä päävastuullinen tilintarkastaja.

Comptelin sisäpiiriin kuuluvia henkilöitä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka alkaa kolme viikkoa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkistamista ja päättyy 24 tuntia julkistuksen jälkeen. Erityistä avointa ikkunaa ei sovelleta.

Ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ja heidän lähipiirinsä omistustiedot ovat nähtävissä Comptelin internet-sivuilla.

Tilintarkastus

Lakisääteinen tilintarkastus sisältää tilintarkastuslain mukaan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä hallinnon tarkastuksen. Yhtiökokoukselle annettava tilintarkastuskertomus sisältää muun ohessa lausuman siitä, antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikauden päättyessä. Tilintarkastaja raportoi hallitukselle työnsä tuloksista sekä tarkastuksessa tehdyistä havainnoista.

Comptelin tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Pekka Pajamo.

Tiedottaminen

Comptelin internet-sivuilla julkaistaan keskeiset yhtiön hallinnointia koskevat tiedot sekä yhtiön pörssi- ja lehdistötiedotteet.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet Sisäisen valvonnan tavoitteet

Sisäinen valvonta käsittää prosessit, joiden tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus yhtiön tavoitteiden saavuttamisesta seuraavilla osa-alueilla: toimintojen tehokkuus ja resurssien taloudellinen käyttö, taloudellisen raportoinnin luotettavuus sekä lakien ja säännösten ja sisäisten periaatteiden ja käytäntöjen noudattaminen.

Sisäinen valvonta on olennainen osa Comptelin hallinnointija ohjausjärjestelmää. Sisäisen valvonnan prosesseihin osallistuvat Comptelin hallitus, toimiva johto ja muu henkilöstö.

Comptelin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että:

• yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista
• taloudellinen ja toiminnallinen informaatio on luotettavaa
• säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan kaikkialla konsernissa.

Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi, vaan päivittäiseen toimintaan integroitu toimintatapa. Sisäisen valvonnan piiriin kuuluvat Comptelin kaikki prosessit, käytännöt ja organisaatiorakenteet, jotka auttavat varmistamaan, että yhtiön asettamat tavoitteet täyttyvät, että liiketoimintaa hoidetaan eettisesti ja omaisuutta vastuullisesti ja että taloudellinen raportointi on asianmukaista. Valvonta sisältää mm. raportoinnin, hyväksymismenettelyt ja toimintaperiaatteiden noudattamisen.

Valvontaympäristö

Comptelin sisäisen valvonnan perustana ovat yhtiön arvot: luotettavuus, erinomaisuus työssä, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Yhtiössä on vahvistettu myös eettiset toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat konsernin tapaa toimia. Arvot ja eettiset toimintaperiaatteet heijastuvat päivittäiseen työhön sekä yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin, prosesseihin ja käytäntöihin ja luovat siten yrityskulttuuria.

Comptelin johtamisjärjestelmä perustuu tavoitejohtamiseen. Strategiaprosessi ohjaa tavoitteiden asettamista. Konsernitason vuosittaisista taloudellisista ja muista tavoitteista johdetaan liiketoimintojen ja muiden yksiköiden tavoitteet. Tavoitteiden asettaminen on keskeinen osa myös jokaisen työntekijän suorituskyvyn johtamista Comptelissa. Tehtävät ja vastuut asetetaan strategian mukaisiksi edistämään yhtiön tavoitteita.

Konsernin ja liiketoimintayksiköiden vuositavoitteiden saavut

tamista seurataan johdon raportoinnissa kuukausittain. Konsernijohto seuraa säännöllisesti myös taloudellisen raportoinnin luotettavuutta. Comptelin taloudellisessa raportoinnissa hyödynnetään kokonaisvaltaista toiminnanohjausjärjestelmää. Konsernin taloushallinto seuraa kuukausittain sisäisen ja ulkoisen laskennan toteumaa ja täsmäyttää niissä mahdollisesti syntyvät erot.

Comptel noudattaa kansainvälistä IFRS-tilinpäätöskäytäntöä. Taloudellisen raportoinnin luotettavuus edellyttää hyvin järjestettyä taloushallintoa ja laskentatointa. Taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta huolehtii yhtiön hallituksen tarkastusvaliokunta. Lakisääteiseen tilintarkastukseen liittyen tilintarkastaja käy läpi taloudellisen raportoinnin valvontaympäristön osana hallinnon tarkastusta.

Riskien arviointi

Riskienhallinta on olennainen osa Comptelin sisäistä valvontaa, ja ne yhdistyvät prosessitasolla. Riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattista prosessia, jonka avulla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan konsernin ulkopuolisista tekijöistä sekä omasta toiminnasta johtuvia riskejä.

Comptelin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida riskien haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Comptelin hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet, joissa määritellään riskienhallinnan tavoitteiden ja yleisten menettelytapojen lisäksi riskienhallintaan liittyvät tehtävät ja vastuut.

Riskienhallinnan koordinointi konsernissa on talousjohtajan vastuulla. Liiketoimintayksiköt ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa vaikuttavien riskien tunnistamisesta ja hallinnasta. Riskien arviointi ja hallinta ovat keskeinen osa konsernin vuosittaista toiminnan suunnittelu- ja strategiaprosessia sekä budjetointia, kaupallisten tarjousten ja sopimusten sekä investointien ja muiden panostusten valmistelu- ja päätöksentekoprosessia sekä muuta operatiivista toimintaa.

Riskienhallintajärjestelmä perustuu lisäksi kuukausittaiseen raportointiin, jolla valvotaan rahoitusaseman, liikevaihdon, kannattavuuden, tilauksien, toimitusten, myyntisaatavien sekä tilauskannan ja -virran kehitystä ja niiden kautta koko konsernin tuloksen kehittymistä. Sisäinen raportointi toteutetaan konsernijohdon kokouksissa liiketoiminta-alueittain ja konsernin tukitoimintojen katsauksissa.

Kontrolliaktiviteetit

Comptelin sisäisen valvonnan järjestelmään kuuluvat henkilöstöjohtamisen käytännöt, kuten palkkaus ja työsuhde-edut, henkilöstön kehittäminen, rekrytointi sekä resurssointi. Henkilökohtaiset tavoite- ja palauteprosessit mahdollistavat suorituskyvyn mittaamisen yksilötasolla. Henkilöstötoiminto vastaa yhtiön henkilöstöjohtamisprosessien ylläpidosta ja kehittämisestä.

Comptel on vahvistanut konsernissa noudatettavat hyväksymiskäytännöt. Menettelytapaohje määrittelee ennakkohyväksyntää edellyttävät tilanteet, sopimusten allekirjoitusoikeudet, hankintaoikeudet ja maksujen hyväksymismenettelyt. Kirjanpidon käsikirjassa on kuvattu tilikartat ja annettu laskujen hyväksyjille ohjeet kulutilien käytöstä.

Comptelin laatujärjestelmässä on määritelty yhtiön avainprosessit tehtävineen ja niihin liittyvät roolit, vastuut, ohjeet, dokumentoinnit sekä parhaat käytännöt ja laatumittarit. Comptelin asiakastoimituksissa, ohjelmistokehityksessä ja sisäisten prosessien kehittämisessä noudatetaan projektinhallintaprosessia, joka on kuvattu yhtiön laatujärjestelmän käsikirjassa.

Pitkäaikaisten asiakasprojektien tuloutus on keskeistä Comptelin liikevaihdon ja tuloksen määräytymiselle. Hankkeen valmistusasteeseen perustuvat tuloutusperiaatteet ja kontrollipisteet on sisäisesti määritelty ja hyväksytty. Projektituloutuksen avainprosessin hallinnointi, kontrolli ja seuranta ovat olennaisia liiketoiminnan kannalta.

Informaatio ja kommunikointi

Sisäisen valvonnan järjestelmä edellyttää riittävää ja luotettavaa tiedonkulkua organisaatiossa. Konsernijohto seuraa taloudellisten ja muiden tavoitteiden saavuttamista säännöllisissä tapaamisissa. Taloushallinnon vastuulla on kuukausiraporttien laatiminen ja taloudellisen ennusteen säännöllinen päivittäminen. Konsernissa on käytössä yhteinen raportointijärjestelmä.

Yhtiön ohjesäännöt ja käsikirjat ovat jokaisen työntekijän saatavilla konsernin yhteisessä intranetissa. Konserniviestintä vastaa sisäisistä viestintäkanavista ja Comptelin ulkoisesta viestinnästä.

Seuranta

Seuranta tarkoittaa prosesseja, joilla arvioidaan Comptelin sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen toimivuutta. Toimintaa seurataan sekä jatkuvasti että erillisten arviointien, kuten laatuauditointien, sisäisten tarkastusten ja tilintarkastusten avulla.

Laatuauditoinnit toteuttaa yhtiön sisäinen laatuorganisaatio vuosisuunnitelman mukaisesti.

Sisäinen tarkastus toteutetaan Comptelissa vuosittain laaditun suunnitelman mukaisesti, jossa määritellään tarkastettavat kohteet. Varsinainen tarkastus toteutetaan valituilla paikkakunnilla ennalta laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuksessa paneudutaan tarkastuskohteen liiketoiminnan arviointiin, käytännön talouden ja hallinnon prosessien toteuttamiseen ja toteutumiseen sekä varmistetaan, että hyvää hallintotapaa noudatetaan. Tarkastuksessa myös varmistetaan, että kaikki tarvittavat viranomaistahojen vaatimat luvat, raportoinnit ja velvoitteet on täytetty.

Sisäinen tarkastus kuuluu Comptelissa taloushallinnon vastuualueeseen, ja pääsääntöisesti yhtiön oma henkilöstö toteuttaa sitä. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita täydentämään tarkastustoimintaa. Sisäinen tarkastus raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa yhtiön vuositilinpäätöksen oikeellisuuden ja seuraa yhtiön neljännesvuosiraportointia. Tämän lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle hallinnon ja toimintojen jatkuvasta tarkastuksesta.

Hallitus

Olli Riikkala

s. 1951, DI, MBA Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2005

Ammatillinen kokemus

GE Healthcare Neuvonantaja 2004 - 2006 Senior Executive 2003 - 2006 Toimitusjohtaja GEMS/IT Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka, 2003 - 2004

Instrumentarium Oyj Hallituksen jäsen 1987 - 2003 Toimitusjohtaja 1997 - 2003 Varatoimitusjohtaja 1995 - 1997 Johtaja, Health Care Group 1990 - 1997 Eri johtotehtävissä 1979 - 1990

Hallitustehtävät

Nexstim Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2009 - Tieto Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja 2008 -, jäsen 2004 - Fastems Oy Ab, hallituksen puheenjohtaja 2007 - Helvar Oy Ab, hallituksen puheenjohtaja 2007 - Oriola-KD Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2006 - Instrumentarium Tiedesäätiö, hallituksen jäsen 2004 - Helvar Merca Oy Ab, hallituksen puheenjohtaja 2004 -, jäsen 1999 - Biomedicum Säätiö, hallituksen jäsen 2000 - HYKS-Instituutti Oy, hallituksen jäsen 2000 - Nimitys Teknillisten Tieteiden Akatemiaan 2002

Comptelin osakkeita 111 183 kpl

Hannu Vaajoensuu

s. 1961, KTM

Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2005

Ammatillinen kokemus

Basware Oyj Hallituksen puheenjohtaja 2010 - Hallituksen päätoiminen puheenjohtaja 2005 - 2010 Toimitusjohtaja 1999 - 2004 Partneri, johtaja 1991 - 1999 Johtava konsultti 1990 - 1991 Konsultti 1987 - 1990

Execuplan Oy, ohjelmistoasiantuntija 1985 - 1987

Hallitustehtävät

Basware Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2005 -, jäsen 1990 - Inventure Oy, hallituksen jäsen 2009 - Nervogrid Oy, hallituksen jäsen 2009 - Proha Oyj, hallituksen jäsen 2009 - Efecte Oy, hallituksen puheenjohtaja 2008 -, jäsen 2005 - Profit Software Oy, hallituksen puheenjohtaja 2008 - Biocomputing Platforms Ltd Oy, hallituksen jäsen 2008 - Sede Oy, hallituksen puheenjohtaja 2007 -

Comptelin osakkeita 50 501 kpl

Hallituksen ja konsernijohdon omistustiedot on ilmoitettu 31.12.2009 tilanteen mukaisesti. Ajantasaiset omistustiedot ovat saatavilla verkkosivustolla www.comptel.com/sijoittajat.

Timo Kotilainen

s. 1959, DI Hallituksen jäsen vuodesta 2005

Ammatillinen kokemus

Nixu Oy, toimitusjohtaja 2006 - Nokia Networks Johtaja, Euroopan ja Lähi-idän ja Afrikan asiakasliiketoimintaryhmä, 2002 - 2003 Johtaja, Pohjoismaiden asiakasliiketoimintaryhmä, 2001 - 2002 Johtaja, Mobile Internet Applications, Myynti ja markkinointi, 2000 - 2001 Myyntijohtaja, Etelä-Eurooppa, 1998 - 2000 Myyntijohtaja, Pohjois-Eurooppa, 1996 - 1998 Asiakkuuspäällikkö, Suomi, 1993 - 1996

Hewlett-Packard Oy, asiakkuuspäällikkö 1991 - 1993

Solid Information Technology, myyntipäällikkö 1990 - 1991

Proha Oyj, konsultti 1987 - 1990

Comptelin osakkeita 38 143 kpl

Juhani Lassila

s. 1962, KTM Hallituksen jäsen vuodesta 2006

Ammatillinen kokemus

Agros Oy, toimitusjohtaja 2005 - GE Healthcare, talousasioiden integraatiojohtaja Instrumentarium Oyj:n

ja GEMS/IT:n yhdistyessä 2003 - 2004

Instrumentarium Oyj Konsernin talous- ja rahoitusasioista vastaava johtaja 1999 - 2004 Rahoitusjohtaja 1996 - 1999

Postipankki Oyj, yritystutkija 1988 - 1996 Instrumentarium Oyj, sijoitusasiantuntija 1987 - 1988

Hallitustehtävät

Lassila & Tikanoja Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2007 -, jäsen 2001 - Suominen Yhtymä Oyj, hallituksen jäsen 2005 - Evald ja Hilda Nissin Säätiö, hallituksen puheenjohtaja 2003 -

Comptelin osakkeita 33 986 kpl

Petteri Walldén

s. 1948, DI Hallituksen jäsen vuodesta 2009

Ammatillinen kokemus

Alteams Oy, toimitusjohtaja 2007 - Onninen Oy, toimitusjohtaja 2001 - 2005

Ensto Oy, toimitusjohtaja 1996 - 2001

Nokia Cables Ltd, toimitusjohtaja 1990 - 1996

Sako Ltd, toimitusjohtaja 1987 - 1990

Nokia Cables Ltd, johtaja 1983 - 1986

Hallitustehtävät

Teleste Oyj, hallituksen jäsen 2009 - Tikkurila Oy, hallituksen jäsen 2008 - Kuusakoski Group Oy, hallituksen jäsen 2007 - Empower Oy, hallituksen jäsen 2007 - Nokian Tyres Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2006 -, jäsen 2005 eQ Oyj, hallituksen jäsen 2005 - S.E. Mäkinen Logistics Oy, hallituksen jäsen 1995 -

Comptelin osakkeita 16 000 kpl

Konsernijohto

Tammikuusta 2010 alkaen

Sami Erviö

s. 1962, DI, MBA Comptelin toimitusjohtaja vuodesta 2005

Työskenteli 1987 - 2005 Instrumentarium Oyj:n Datex-Ohmeda -divisioonan myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen johtotehtävissä sekä Instrumentarium Oyj:n liiketoiminnan kehitysjohtajana. Toimi viimeksi terveydenhuollon tietojärjestelmiä tuottavan tytäryhtiö Deion toimitusjohtajana ja General Electric Instrumentariumin Euroopan integraatiojohtajana.

Comptelin osakkeita 200 000 kpl, 2006-optio-oikeuksia 210 000 kpl

Simo Sääskilahti

s. 1971, DI, KTM Johtaja, Tuotteet ja ratkaisut, toimitusjohtajan sijainen

Comptelin palveluksessa vuodesta 2001, kuulunut konsernijohtoon vuodesta 2003. Työskennellyt aiemmin veloitusliiketoiminnan johtajana, talousjohtajana ja yrityssuunnittelupäällikkönä. Ennen Compteliin tuloaan toiminut liikkeenjohdon konsulttina McKinsey & Companyssä.

Comptelin osakkeita 39 127 kpl, 2006-optio-oikeuksia 30 000 kpl

Markku Järvenpää

s. 1958, DI

Johtaja, Yhteiset tukitoiminnot

Comptelin palveluksessa vuodesta 2000, kuulunut konsernijohtoon vuodesta 2005. Työskennellyt aiemmin asiakaspalvelusta ja teknologiasta vastaavana johtajana, integraatiojohtajana, provisiointiliiketoiminnan johtajana sekä tietohallintopäällikkönä. Ennen Compteliin tuloaan toiminut mm. Oy Suomen Michelin Ab:ssä tietohallintopäällikkönä ja Michelin SA:ssa Sveitsissä kansainvälisen tietohallinnon projektitehtävissä.

Comptelin osakkeita 27 549 kpl, 2006-optio-oikeuksia 30 000 kpl

Youssef Kermoury

s. 1970, tietotekniikan kandidaatti Johtaja, Lähi-itä ja Afrikka

Comptelin palveluksessa vuodesta 1996, kuulunut konsernijohtoon vuodesta 2009. Toiminut aiemmin Globaalit palvelut ja alueet sekä Tekninen konsultointi ja koulutuspalvelut -yksiköiden päällikkönä sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen asiakaspalvelupäällikkönä.

Comptelin osakkeita 3 500 kpl, 2006-optio-oikeuksia 50 000 kpl

Timo Koistinen

s. 1957, DI Johtaja, Eurooppa

Comptelin palveluksessa ja konsernijohdon jäsenenä vuodesta 2010. Toiminut aiemmin Nokia Siemens Networksissa useissa myynnin johtoja liiketoiminnan kehitystehtävissä vuodesta 1997 ja Hewlett-Packardissa myynnin johtotehtävissä.

Ei omistuksia Comptelissa

Mika Korpinen

s. 1961, tietotekniikkainsinööri Johtaja, Aasian ja Tyynenmeren alue

Comptelin palveluksessa vuodesta 2001, kuulunut konsernijohtoon vuodesta 2009. Työskennellyt aiemmin Hongkongin toimiston johtajana ja myyntijohtajana Pohjois-Aasiassa. Ennen Compteliin tuloaan toiminut johtajana Elcoteq Asia Ltd. -yhtiössä Hongkongissa ja Tecnomen Oy:ssä Hongkongin toimiston johtajana.

Comptelin osakkeita 2 659 kpl, 2006-optio-oikeuksia 30 000 kpl

Minesh Patel

s. 1964, kemian ja biokemian tutkinto Johtaja, Allianssit ja myynnin kehitys

Comptelin palveluksessa vuodesta 2008, kuulunut konsernijohtoon vuodesta 2009. Toiminut aiemmin johtajana Axiom Systemsissä 2001 - 2008, Micromuse (IBM) -yhtiössä ja Oraclen Application &Telecoms -osastolla.

Comptelin 2006-optio-oikeuksia 10 000 kpl

Niina Pesonen

s. 1965, kasvatustieteiden maisteri Henkilöstöjohtaja

Comptelin palveluksessa ja konsernijohdon jäsenenä vuodesta 2007. Työskennellyt aiemmin henkilöstöjohdon ja henkilöstön kehitystehtävissä Nokiassa 1992 - 2007. Toimi viimeksi Nokia Networksin Delivery Operations -yksikön Business HR -johtajana ja Nokia Siemens Networksin Nor th East -alueen HR-johtajana.

Comptelin osakkeita 4 432 kpl, 2006-optio-oikeuksia 10 000 kpl

Markku Pirskanen

s. 1964, KTM Talousjohtaja

Comptelin palveluksessa ja konsernijohdon jäsenenä vuodesta 2009. Toiminut aiemmin Finlayson Oy:n talousjohtajana ja projektimyynnistä vastaavana johtajana sekä F-Secure Oyj:n ja Santasalo-Jot Oy:n talousjohtajana.

Comptelin osakkeita 7 000 kpl

Arnhild Schia

s. 1963, tietotekniikan ylempi korkeakoulututkinto, liikkeenjohdon tutkinto Johtaja, Strateginen markkinointi

Comptelin palveluksessa ja konsernijohdon jäsenenä vuodesta 2005. Työskennellyt aiemmin Etelä- ja Länsi-Euroopan, Aasian ja Tyynenmeren sekä Amerikan alueen johtajana sekä Markkinoiden kehitys -yksikön johtajana. Ennen Compteliin tuloaan toiminut mm. EDB Telecomin, Incatelin ja Telesciences Inc:n toimitusjohtajana.

Comptelin osakkeita 36 075 kpl, 2006-optio-oikeuksia 30 000 kpl

Gareth Senior

s. 1970

Teknologiajohtaja

Comptelin palveluksessa ja konsernijohdon jäsenenä vuodesta 2008. Toiminut aiemmin Axiom Systemsissä mm. toimitusjohtajana 2004 - 2008 ja teknologiajohtajana 2000 - 2004. 20 vuoden kokemus IT-alalta, erityisesti teleoperaattoreiden palveluiden toimitusprosesseista.

Comptelin osakkeita 4 432 kpl, 2006-optio-oikeuksia 110 000 kpl

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Comptel Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 22. maaliskuuta 2010 kello 14.00 Finlandia-talon terassisalissa osoitteessa Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki.

Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään 17.3.2010 klo 10.00 joko kirjallisesti osoitteeseen Comptel Oyj, PL 1000, 00181 Helsinki, puhelimitse numeroon (09) 700 11793, telefaxilla numeroon (09) 700 11224 tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on keskiviikkona 10.3.2010 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisen yhteydessä.

Osinko ja tilinpäätösasiakirjat

Hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2009 maksetaan osinkoa 0,03 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkaalle, joka on merkitty 25.3.2010 Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 14.4.2010.

Tilinpäätösasiakirjat ja hallituksen ehdotukset ovat osakkeenomistajien nähtävinä 1.3.2010 alkaen yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.comptel.com. Asiakirjoista lähetetään pyydettäessä jäljennös osakkeenomistajille, puh. (09) 700 11793.

Henkilö- ja osoitetietojen muutokset

Henkilö- ja osoitetietojen muutokset tulee ilmoittaa siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa osakkaalla on arvo-osuustili.

Osavuosikatsaukset 2010

• Tammi maaliskuu, torstaina 22.4.
• Tammi kesäkuu, torstaina 22.7.
• Tammi syyskuu, tiistaina 26.10.

Comptel julkaisee tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja osavuosikatsaukset suomeksi ja englanniksi. Tulosraportit ovat saatavilla verkkosivustolta www.comptel.com. Niitä voi myös tilata sähköpostitse osoitteesta [email protected] sekä puhelimitse numerosta (09) 700 11793.

Sijoittajayhteydet

Samppa Seppälä, sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Puhelin (09) 700 1131, faksi (09) 700 11375 Sähköposti: [email protected]

Vuosikooste

Comptel Oyj:n pörssitiedotteet 2009

2. tammikuuta
8. tammikuuta
20. tammikuuta
9. helmikuuta
12. helmikuuta
12. helmikuuta
19. helmikuuta
23. helmikuuta
6. maaliskuuta
16. maaliskuuta
29. huhtikuuta
8. toukokuuta
22. heinäkuuta
29. heinäkuuta
26. elokuuta
28. lokakuuta
30. lokakuuta
4. marraskuuta
27. marraskuuta
2. joulukuuta
21. joulukuuta

Comptelin pörssitiedotteet ovat luettavissa yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.comptel.com.

Yhteystiedot

Helsinki, Suomi

Pääkonttori PL 1000, 00181 Helsinki Käyntiosoite: Salmisaarenaukio 1 Puh. (09) 700 1131 Fax (09) 700 11375 [email protected]

Oslo, Norja

P.O.Box 519, N-1327 Lysaker Käyntiosoite: Arnstein Arnebergsvei 28 Puh. +47 815 55 880 [email protected]

Bergen, Norja

Bredalsmarken 15 N-5006 Bergen Puh. +47 815 55 880 Fax +47 55 36 96 02 [email protected]

Bodø, Norja

Jernbaneveien 69 N-8002 Bodø Puh. +47 815 55 880 Fax +47 75 53 32 77 [email protected]

Lillehammer, Norja

Vormstuguveden 40 N-2624 Lillehammer Puh. +47 815 55 880 Fax +47 61 26 26 27 [email protected]

Reading, Iso-Britannia

69 Suttons Business Park Sutton Park Avenue, Earley, Reading RG6 1AZ, UK Puh. +44 (0) 118 929 4000 [email protected]

Milano, Italia

Via Vincenzo Monti, 8 20123 Milano, Italy Puh. +39 02 46712296 [email protected]

Moskova, Venäjä

Ul. Staraya Basmannaya, 38/2 105066 Moscow, Russia Puh. +7 903 660 6537 [email protected]

Dubai, Yhdistyneet Arabiemiraatit

Dubai Internet City Building # 16, Office 133 Dubai, United Arab Emirates Puh. +971 4 361 6810 Fax +971 4 368 6850 [email protected]

Kapkaupunki, Etelä-Afrikka

19 Highgrove,Tokai Road,Tokai 7945, Cape Town, South Africa Mobiili: +27 796 736 247 [email protected]

Kuala Lumpur, Malesia

L5-E-6, Enterprise 4 Technology Park Malaysia Bukit Jalil, 57000 Kuala Lumpur Malaysia Puh. +603 8995 6222 Fax +603 8996 1888 [email protected]

Peking, Kiina

Air China Plaza Room 809 Xiaoyun Road No 36 Chaoyang District (100027) Beijing, China Puh. +86 10 8447 5050 Fax +86 10 8447 5060 [email protected]

Hongkong, Kiina

Room 1005, 10th Floor Jubilee Center, 18 Fenwick Street Wanchai, Hong Kong Puh. +852 2530 0879 Fax +852 2530 0325 [email protected]

New Delhi, Intia

CS3, 5th Floor, Lobe No. 1 The Corenthum A-41 Sector 62 Noida 201307, UP India Puh. +91 120 3005500 Fax +91 120 4280560 [email protected]

Sydney, Australia

Level 12, Suite 16 100 Walker Street North Sydney, NSW 2060 Australia Puh. +61 2 9956 7855 Fax +61 2 9956 7955 [email protected]

São Paulo, Brasilia

World Trade Center São Paulo Av. das Nações Unidas 12.551 - 9º andar Cep: 04578-903 - São Paulo - Brasil Puh. +55 11 3443-7459 Fax +55 11 3443-7607 [email protected]

Buenos Aires, Argentiina

Victoria Ocampo 360 - piso 3 C1107BGA Buenos Aires Argentina Puh. +54 11 4515 6300 Fax +54 11 4515 6301 [email protected]

México City, Meksiko

Blvd. Manuel Ávila Camacho 36 Piso 10 y 12 Col. Lomas de Chapultepec 11560 México, D.F. Puh. +52 55 9171 1652 [email protected]

Arlington, Virginia, USA

1655 North Fort Myer Drive Suite 700, Arlington, Virginia 22209 USA Puh. +1 703 351 1141 Fax +1 703 351 1143 [email protected]

Comptel Oyj

Salmisaarenaukio 1 PL 1000, 00181 Helsinki Puh. (09) 700 1131 Fax (09) 700 11375 www.comptel.com

AI assistant

ComTel SpA — Annual Report 2009

9984_rns_2010-03-01_c14d48be-7a47-46a5-a887-544059101823.pdf

Henkilöstö toiminnoittain 2009

Liikevaihto ja liikevoitto

T&K-kulujen kehitys

Tilauskanta

Milj. euroa

Osinko/osake

Sisällys

Comptel sijoituskohteena

Strategia

Joustavat ohjelmistoratkaisut

Fulfillment and Resource Management

Mediation and Charging

Arvot asiakkaalle

Time to Market

Reliable Delivery

Value for Money

Partners for the Future

Jatkoimme panostuksia tulevaisuuteen

Läpimurto mobiilin laajakaistan hallintaan

IP-ratkaisut yleistyvät

Uniikki tarjonta asiakkaille ja partnereille

Globaali asiantuntija

Hallituksen toimintakertomus 2009

Tulos/osake

Markkinoiden kehitys

Liikevaihto ja kannattavuus

Liiketoiminta-alueet

Investoinnit

Tutkimus ja tuotekehitys

Liiketoiminnan rahavirta

Rahoitusasema

Yhtiörakenne

Henkilöstö

Yhtiön hallinnointi

Henkilöstön määrä tilikauden lopussa

Tilintarkastajat

Comptelin osake ja oma pääoma

Liiketoiminnan riskit

Näkymät vuodelle 2010

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernin tase

Konsernin rahavir talaskelma

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätöksen yhdistelyperiaatteet

Tytäryritykset

Osakkuusyritykset

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätökset

Aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Tutkimus- ja kehittämismenot

Muut aineettomat hyödykkeet

Vuokrasopimukset

Comptel vuokralleottajana

Arvonalentumiset

Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät

Eläkevelvoitteet

Osakeperusteiset maksut

Varaukset

Tuloverot

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Pitkäaikaishankkeet

Osakekohtainen tulos

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat Rahoitusvarat

Rahavarat

Rahoitusvelat

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Osingot

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Arvonalentumistestaus

Tuloutus

ComTel SpA Annual Report 2009