TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2015

Componentan tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2015: Liikevaihto edellisen vuoden tasolla, liikevoitto laski. Valmisteltavan uuden strategian mukaiset toiminnan painopisteiden muutokset johtivat huomattaviin pitkäaikaisten omaisuuserien alaskirjauksiin.

Tammi - joulukuu 2015 lyhyesti

Tilauskanta laski 14 % edellisvuodesta ja oli 77 Me (89 Me).
Konsernin tilikauden liikevaihto oli 495 Me (495 Me). • Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä ja taseen erien
valuuttakurssimuutoksia oli 23,8 Me (35,8 Me). Käyttökatetta heikensivät mm. Turkin palkkainflaatio, odotettua heikompi tuottavuuden kehitys ja laatuongelmat valimotoiminnoissa. • Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja taseen erien
valuuttakurssimuutoksia ("operatiivisen liiketoiminnan liikevoitto") oli 6,0 Me (17,8 Me) ja edellä mainitut erät mukaan lukien -23,4 Me (2,2 Me).
Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä ja taseen operatiivisten erien valuuttakurssimuutoksia tilikaudella oli -19,4 Me (-9,5 Me). Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä oli -18,4 Me (-12,2 Me).
Katsauskauden tulokseen rahoituserien jälkeen vaikuttaneet kertaluonteiset erät ja taseen operatiivisten erien valuuttakurssimuutokset olivat yhteensä -29,5 Me (-19,2 Me). Yhtiön hallitus on käynnistänyt rakenteelliset muutokset, joiden osalta tullaan etenemään asteittain, kunnes yhtiön kannattavuus on tavoitteiden mukainen. Valmisteilla oleva strategia on tarkentunut ja sen mukaisesti Componenta tulee keskittymään rautavaluissa volyymiltaan keskisuuriin tuotesarjoihin ja alumiinivaluihin sekä pyrkii kasvattamaan kaikkien tuotantolaitosten käyttöasteita. Valmisteilla olevan strategian oletettavissa olevat vaikutukset huomioitiin yhtiön suorittamissa omaisuuserien arvonalennustesteissä, joiden perusteella kirjattiin kertaluonteisina erinä esitettyjä kiinteistöjen sekä koneiden ja kaluston arvonalennuskirjauksia.
Katsauskauden tulos oli -82,7 Me (-28,6 Me). Konserni kirjasi tilikaudella kertaluonteisia verojen muutoksia -33,9 Me. Ne koostuvat pääasiassa laskennallisten verosaamisten alaskirjauksista Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa. Heikon kannattavuuden johdosta verotuksellisten tappioiden hyödynnettävyyteen liittyvä todennäköisyys on laskenut merkittävästi edellä mainituissa maissa. • Osakekohtainen laimentamaton tulos oli -0,86 e (-0,63 e).
Joulukuun alussa Componenta aloitti neuvottelut uusia strategisia linjauksia tukevasta ja yhtiön rahoitusaseman ja taseen vahvistamista turvaavasta rahoitusratkaisusta. Lisäksi käynnistettiin neuvottelut liittyen pohjoismaiseen syndikaattilainasopimukseen, jonka tiettyjä lainaehtoja yhtiö ei silloin täyttänyt. Joulukuun lopussa Componenta allekirjoitti pohjoismaisten syndikaattilainan osapuolten kanssa niin sanotun standstill-sopimuksen, jossa rahoittajat vapauttavat Componentan edellä mainittujen

lainaehtojen täyttämisestä määräaikaisesti. Sopimus on voimassa huhtikuun 2016 loppuun saakka ja se sisältää vastaaville sopimuksille tavanomaisia ehtoja, jotka yhtiön tulee sopimuksen voimassaoloaikana täyttää. Konsernilla on erääntymässä pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta 143,9 Me vuonna 2016 ja 24,9 Me vuonna 2017. Tiettyjen syndikaattilainan sopimusehtojen rikkominen sekä siihen liittyvät lainasopimusten ristiineräännyttämisehdot ovat johtaneet useiden velkaerien, nimellismäärältään yhteensä 63,2 Me, luokitteluun lyhytaikaisiksi yhtiön taseessa. Yhtiön likviditeetti oli vuoden 2015 lopussa sekä alkuvuonna 2016 kireä, mikä on vaikuttanut negatiivisesti yhtiön tuotannolliseen toimintaan. Neuvottelut rahoituslaitosten ja muiden sijoitusinstituutioiden kanssa ovat jatkuneet alkuvuoden 2016.

Yhtiö tiedotti 11.3.2016 rahoitusneuvottelujen etenemisestä.
Katsauskaudella saatujen uusien kauppojen arvo oli 75 Me. • Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2015 ei jaeta osinkoa.

Loka - joulukuu 2015 lyhyesti

Liikevaihto pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna ja oli 119 Me (120 Me).
Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä ja taseen erien valuuttakurssimuutoksia oli 0,1 Me (5,4 Me).
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja taseen erien valuuttakurssimuutoksia oli -4,2 Me (1,2 Me) ja edellä mainitut erät mukaan lukien -34,3 Me (-9,0 Me).
Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä ja taseen operatiivisten erien valuuttakurssimuutoksia oli -11,6 Me (-4,9 Me). Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä oli -13,7 Me (-5,9 Me).
Loka joulukuun tulokseen vaikuttaneet kertaluonteiset erät ja taseen operatiivisten erien valuuttakurssimuutokset olivat yhteensä -30,1 Me (-10,5 Me). Kertaluonteiset erät sisältävät koneiden ja kaluston sekä kiinteistöjen alaskirjauksia -19,6 Me.
Loka joulukuun tulos oli -73,6 Me (-17,3 Me) ja osakekohtainen laimentamaton tulos oli -0,76 e (-0,18 e). Tulos sisältää kertaluonteisia verojen muutoksia -35,5 Me.
Componenta-konsernin toimitusjohtaja vaihtui 16.11.2015, kun uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin hallituksen puheenjohtajana toiminut Harri Suutari.
Valmisteilla olevan strategian tavoitteena on kannattavuuden selkeä parantaminen. Jatkossa yhtiö keskittyy rautavaluissa volyymiltaan keskisuuriin tuotesarjoihin ja alumiinivaluihin sekä pyrkii kasvattamaan kaikkien tuotantolaitosten käyttöasteita.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 olivat 58,1 Me (204,1 Me). Hallitus ehdottaa 18.3.2016 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015 ei jaeta osinkoa.

Toimitusjohtaja Harri Suutari kommentoi katsauskautta ja sen jälkeisiä tapahtumia

"Componentan tulos vuonna 2015 oli erittäin heikko. Hyvistä asiakkaista, ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja monista toimenpiteistä ja kehitysponnisteluista huolimatta yhtiön tuloskehitys on viime vuosina jäänyt alle tavoitteiden johtuen tuottavuuden odotettua heikommasta kehityksestä, korkeista laatukustannuksista sekä pitkään jatkuneesta kireästä likviditeettitilanteesta. Lisäksi tavoitellut kustannussäästöt eivät toteutuneet odotetulla tavalla.

Jotta kehityssuunta saadaan käännettyä, yhtiössä tarvitaan suuria rakenteellisia muutoksia. Marraskuussa 2015 yhtiön hallitus käynnisti muutokset, joiden osalta tullaan etenemään asteittain, kunnes yhtiön kannattavuus on tavoitteiden mukainen.

Valmisteilla oleva strategia on tarkentunut ja Componenta keskittyy jatkossa rautavaluissa volyymiltaan keskisuuriin tuotesarjoihin ja alumiinivaluihin sekä pyrkii kasvattamaan kaikkien tuotantolaitosten käyttöasteita. Siihen liittyen toteutetaan liiketoimintarakenteen strateginen tarkastelu, joka sisältää mahdollisia tuotantolaitosten sulkemisia tai myyntejä, tuotannon siirtoja ja muita kannattavuuden selvään parantamiseen tähtääviä

toimenpiteitä. Strategisen tarkastelun kohteena ovat kaikki konsernin tuotantolaitokset Hollannissa, Ruotsissa ja Suomessa.

Osana uusia linjauksia Componentan johtamisjärjestelmää on selkeytetty jakamalla liiketoiminta viiteen liiketoiminta-alueeseen. Organisaatiorakennetta yksinkertaistettiin siirtämällä konsernitason myynti-, suunnittelu-, laatu- ja asiakaspalvelutoiminnot osaksi liiketoimintayksiköitä, millä pyritään liiketoimintayksiköiden ydinosaamisen kehittämiseen sekä asiakaspalvelun ja laadun oleelliseen parantamiseen. Kiinteitä kustannuksia karsitaan useilla toimenpiteillä, joista merkittävin on organisaatiouudistus asiakasrajapinnassa. Lisäksi Suomessa henkilöstön osallistumista johtamiseen edistetään nimittämällä pääluottamusmies kunkin liiketoimintayksikön johtoryhmän jäseneksi.

Uudessa johtamisjärjestelmässä tulosvastuu siirtyy liiketoimintayksiköille. Uskon, että uudistettu toimintamalli tuo merkittävää lisäarvoa asiakkaillemme ja luo edellytykset kannattavalle kasvulle."

Avainluvut	Q4 2015	Q4 2014	Muutos	2015	2014	Muutos
Tilauskanta, Me	76,9	88,9	-14 %	76,9	88,9	-14 %
Liikevaihto, Me	119	120	0 %	495	495	0 %
Käyttökate*), Me	0,1	5,4	-98 %	23,8	35,8	-33 %
Liikevoitto*), Me	-4,2	1,2	n/m	6,0	17,8	-66 %
Liikevoitto*), %	-3,5	1,0	n/m	1,2	3,6	-66 %
Tulos rahoituserien jälkeen*), Me	-11,6	-4,9	139 %	-19,4	-9,5	103 %
Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä, Me	-13,7	-5,9	133 %	-18,4	-12,2	50 %
Tulokseen rahoituserien jälkeen vaikuttaneet kertaluonteiset erät ja taseen operatiivisten erien valuuttakurssierot, Me	-30,1	-10,5	187 %	-29,5	-19,2	54 %
Verot, Me	-31,8	-1,9	1 587 %	-33,8	0,2	n/m
Tulos, Me	-73,6	-17,3	326 %	-82,7	-28,6	189 %
Osakekohtainen tulos, e	-0,76	-0,18	326 %	-0,86	-0,63	36 %
Net gearing, %	1 273	194	555 %	1 273	194	555 %
Sijoitetun pääoman tuotto*), %	-1,3	0,4	n/m	2,0	5,6	-65 %
Oman pääoman tuotto*), %	-8,9	-7,3	21 %	-21,6	-12,1	79 %
Henkilöstö kauden lopussa ml. vuokratyövoima	4 269	4 238	1 %	4 269	4 238	1 %

*) Ilman kertaluonteisia eriä ja taseen operatiivisten erien valuuttakurssieroja

Componentan tulosohjeistus 2016

Yhtiön taloudellisen tilanteen ja käynnissä olevan rakennemuutoksen johdosta tulosohjeistuksen antaminen on poikkeuksellisen haastavaa. Sen vuoksi Componenta ei toistaiseksi anna ennustetta tuloskehityksestä näkymiä kommentoidessaan.

Componentan tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2015: Liikevaihto edellisen vuoden tasolla, liikevoitto laski. Valmisteltavan uuden strategian mukaiset toiminnan painopisteiden muutokset johtivat huomattaviin pitkäaikaisten omaisuuserien alaskirjauksiin.

Yhteenveto vuoden keskeisistä tapahtumista

Vuosi 2015 oli Componentalle haasteellinen. Kysynnän kasvu jäi alkuvuoden jälkeen vähäiseksi. Componentan liikevaihto vuonna 2015 oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Liikevoitto jäi edellisvuotta pienemmäksi jokaisella vuosineljänneksellä. Tuottavuuden paraneminen ja arvioidut kustannussäästöt konsernin tehostamisohjelman toimenpiteistä eivät toteutuneet odotetusti. Kannattavuutta heikensivät heikon tuottavuuden kehityksen lisäksi laatuongelmista aiheutuneet kustannukset, paikallisista lakoista aiheutuneet ylimääräiset kustannukset ja kustannustason nousu Turkissa sekä Främmestadin tuotantohäiriöistä johtuneet ongelmat.

Componentan turkkilainen tytäryhtiö Componenta Dökümcülük A.S. allekirjoitti kesäkuussa 2015 uuden rahoituslimiittisopimuksen, joka koostui 10 miljoonan euron käyttöpääomalainasopimuksesta ja 20 miljoonan euron investointilainasopimuksesta Turkin Manisaan tulevaa alumiinivalimoa varten.

Alumiiniliiketoiminta on ollut konsernin kannattavinta liiketoimintaa ja uusi Manisaan rakennettava alumiinivalimo vastaa markkinoiden lisääntyneeseen kysyntään ja toimitusmäärien kasvuun. Vuonna 2015 muun muassa allekirjoitettiin iso alumiinikomponenttien toimitussopimus, jonka toimitukset jatkuvat aina vuoteen 2025. Uusi valimorakennus valmistui vuoden loppuun mennessä ja koneasennukset aloitettiin vuoden 2016 alussa, jolloin tuotanto päästään aloittamaan osittain jo vuonna 2016. Kiinteistöinvestoinnin suuruus on 12,4 Me.

Componenta sopi kesällä belgialaisen Ferromatrix NV:n omistajan Michel Van de Wiele NV:n kanssa isojen furaanivalukomponenttien tuotanto- ja myyntiyhteistyön aloittamisesta vuoden 2016 alussa. Furaanivalujen valmistuksesta vastaa Ferromatrixin valimo ja niiden myynnistä ja asiakasyhteistyöstä vastaa puoliksi omistettu yhteistyöyritys. Muutosten seurauksena Componentan Heerlenin valimon tappiollinen furaanivalulinja suljetaan vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tuotantolinjan sulkemisen johdosta tehtiin 1,6 Me:n alaskirjaus koneista ja kalustosta vuoden 2015 tilinpäätökseen. Työpaikkoja valimosta vähenee 128 ja tulevia, menneisiin työsuorituksiin perustuvia henkilöstökuluja kirjattiin 3,3 Me.

Componentan keskeiset tavoitteet vuonna 2015 olivat tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen ja kustannussäästöjen toteuttaminen tuotantoyksiköissä. Tavoitteet eivät toteutuneet ja konsernin tuloskehitys jäi selvästi odotuksista. Componenta-konsernin toimitusjohtaja vaihtui 16.11.2015, kun uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin hallituksen puheenjohtajana toiminut Harri Suutari. Uutena hallituksen puheenjohtajana aloitti aiempi varapuheenjohtaja Matti Ruotsala. Componentan talousjohtajana aloitti Markku Honkasalo 14.12.2015.

Konsernin strategisia linjauksia uudistettiin kannattavuuden selkeäksi parantamiseksi. Valmisteilla olevan strategian mukaan Componenta keskittyy jatkossa rautavaluissa volyymiltaan keskisuuriin tuotesarjoihin ja alumiinivaluihin sekä pyrkii kasvattamaan kaikkien tuotantolaitosten käyttöasteita tavoitteena kannattavuuden parantaminen.

Neuvottelut uusia strategisia linjauksia tukevasta ja yhtiön rahoitusaseman ja taseen vahvistamiseen liittyvästä rahoitusratkaisusta käynnistyivät joulukuussa. Pohjoismaiseen syndikaattilainasopimukseen liittyen allekirjoitettiin ns. standstill-sopimus, jossa rahoittajat vapauttivat Componentan tiettyjen lainaehtojen täyttämisestä määräaikaisesti. Sopimus on voimassa huhtikuun 2016 loppuun.

Toimintaympäristön ja tilauskannan kehitys

Componentan tilauskanta vuoden 2016 alussa oli 14 % pienempi kuin vuotta aiemmin eli 77 Me (89 Me). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset. Kierrätysteräksen ja raudan sekä alumiinin hintojen aleneminen vuonna 2015 pienensi tilauskantaa raaka-ainelisien pienentymisen johdosta noin 3 Me verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan.

Raskaat ajoneuvot -asiakastoimialan tilauskanta oli 20 % pienempi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kokonaisuudessaan Raskaiden ajoneuvojen markkinatilanne Euroopassa on parantunut viime vuodesta, mutta sen vaikutus on näkynyt vähäisenä Euroopan komponenttikysynnässä, koska raskaiden ajoneuvojen valmistajat ovat siirtäneet tilapäisesti tuotantoaan Euroopan ulkopuolelle oman tuotantonsa ja kysynnän tasaamiseksi eri markkina-alueilla. Componentan asiakastoimialan myynti oli hieman parempi kuin edellisvuonna.

Rakennus- ja kaivosteollisuus -asiakastoimialan tilauskanta heikkeni 17 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Componentan koko vuoden myynti Rakennus- ja kaivosteollisuuden asiakkaille laski, joskin markkinoita vähemmän uusien tuotteiden vaikutuksesta. Rakennus- ja kaivosteollisuuden vuoden loppua kohden hiljentyvä markkinatilanne on vaikuttanut kaikkiin asiakkaisiin. Alhaiset volyymit ovat vaikuttaneet myös uusmyyntiimme.

Koneenrakennus-asiakastoimialan tilauskanta heikkeni 6 % edellisvuodesta. Heikko markkinatilanne on vaikuttanut pääasiassa keskieurooppalaisiin asiakkaisiin, mitä hyvin kehittynyt uusmyynti ja Pohjoismaiden tasaisempi markkinatilanne ovat kompensoineet.

Maatalouskoneet-asiakastoimialan tilauskanta heikkeni 17 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan toimialalla edelleen jatkuvan heikon markkinatilanteen johdosta.

Autoteollisuus-asiakastoimialan tilauskanta heikkeni 1 % edellisvuoteen verrattuna. Componentan myynti kasvoi 18 % edellisvuodesta. Markkinoiden kysyntä on jatkunut hyvänä samoin kuin uusmyynti autojen valmistajille.

Componentan katsauskaudella saamien uusien kauppojen arvo oli 75 Me. Edellä mainituilla uusilla kaupoilla tarkoitetaan komponenttien myyntiä, jonka keskimääräinen vaikutus on vuositasolla 75 Me seuraavien viiden vuoden aikana. Vaikutus tulee näkymään pääosin vuodesta 2016 eteenpäin.

Konsernin tilikauden liikevaihto pysyi samalla tasolla ja oli 495 Me (495 Me). Konsernin kapasiteetin käyttöaste tilikaudella oli 58 % (58 %).

Componentan liikevaihto jakautui tilikaudella asiakastoimialoittain seuraavasti: raskaat ajoneuvot 32 % (32 %), rakennusja kaivosteollisuus 16 % (18 %), koneenrakennus 21 % (20 %), maatalouskoneet 13 % (15 %) ja autoteollisuus 18 % (15 %).

Tulos

Konsernin tilikauden käyttökate ilman kertaluonteisia eriä ja taseen erien valuuttakurssieroja heikkeni edellisvuodesta ja oli 23,8 Me (35,8 Me). Konsernin käyttökatetta laskivat Turkin liiran heikentyminen ja Turkin korkea palkkainflaatio noin -5 Me, Turkin autoteollisuuden lakot toisella vuosineljänneksellä noin -2 Me ja Främmestadin konepajan tuotantohäiriöistä johtuneet ongelmat noin -2 Me lähinnä ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana. Viimeisen vuosineljänneksen aikana konsernilla oli laatuongelmia, joiden arvioitu vaikutus jakson käyttökatteeseen oli noin -2 Me. Lisäksi viimeisen vuosineljänneksen tulokseen vaikuttivat heikentävästi kierrätysteräksen hinnanlaskusta johtuneet raaka-ainevarastojen alaskirjaukset ja odotettua suuremmat materiaalikustannukset Valimodivisioonassa sekä kireästä likviditeetistä aiheutuneet toiminnan häiriöt. Toiminnan tehostamisohjelman positiiviset vaikutukset tuotannon tehokkuuteen ja käyttökatteeseen jäivät asetetuista tavoitteista.

Konsernin tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja taseen erien valuuttakurssieroja heikkeni edellisvuodesta ja oli

6,0 Me (17,8 Me). Liikevoitto edellä mainitut kertaluonteiset erät ja taseen erien valuuttakurssierot mukaan lukien oli -23,4 Me (2,2 Me).

Konsernin nettorahoituskulut ilman kertaluonteisia eriä tilikaudella olivat -25,4 Me (-27,3 Me). Nettorahoituskulut olivat edellisvuotta 1,9 Me alhaisemmat johtuen alentuneista nettokorkokustannuksista 3,6 Me, joiden positiivista vaikutusta heikensivät rahoituseriin liittyvät valuuttakurssitappiot -1,4 Me. Tilikauden nettorahoituskuluihin liittyvät kertaluonteiset erät olivat -0,1 Me (-3,7 Me).

Konsernin tilikauden tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä ja taseen operatiivisten erien valuuttakurssieroja oli -19,4 Me (-9,5 Me) ja edellä mainitut erät mukaan lukien -48,9 Me (-28,7 Me). Konsernin tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä oli -18,4 Me (-12,2 Me).

Tilikauden liikevoittoon sisältyneet kertaluonteiset erät olivat -30,5 Me (-12,9 Me). Kertaluonteiset erät liikevoitossa vuonna 2015 liittyvät Hollannin yksiköiden sopeuttamistoimenpiteisiin -3,3 Me, Hollannin yksiköiden koneiden ja kaluston sekä rakennusten alaskirjauksiin -4,2 Me ja Hollannin yksiköiden saamisten ja varastojen alaskirjauksiin -0,8 Me, Suomen yksiköiden koneiden ja kaluston alaskirjauksiin -9,3 Me sekä rakennusten alaskirjauksiin -4,6 Me, Suomessa sijaitsevien sijoituskiinteistöjen alaskirjauksiin -1,3 Me, Pietarsaaren valimon tuotannon siirrosta Porin valimoon liittyviin kuluihin -0,9 Me, Ruotsissa sijaitsevan Smedjebackenin takomon lakkauttamiseen -1,3 Me, Orhangazin valimon ylimääräisiin jätteenkäsittelykuluihin sekä muihin kuluihin -2,4 Me, Turkin yksiköiden erääntyneiden saatavien alaskirjauksiin -0,6 Me ja keskeytyneiden tuoteprojektien alaskirjauksiin -1,1 Me. Muut kertaluonteiset erät liikevoitossa olivat -0,7 Me.

Yhtiön hallitus on käynnistänyt rakenteelliset muutokset, joiden osalta tullaan etenemään asteittain, kunnes yhtiön kannattavuus on tavoitteiden mukainen. Valmisteilla olevan strategian oletettavissa olevat vaikutukset huomioitiin yhtiön suorittamissa omaisuuserien arvonalennustesteissä, joiden perusteella kirjattiin kertaluonteisina erinä esitettyjä kiinteistöjen sekä koneiden ja kaluston arvonalennuskirjauksia. Tilikauden tulokseen vaikuttaneet kertaluonteiset erät sisältävät koneiden ja kaluston sekä kiinteistöjen alaskirjauksia yhteensä -19,6 Me lähinnä Hollannin ja Suomen valimotoiminnoissa.

Tilikauden verot olivat -33,8 Me (+0,2 Me). Laskennallisia veroja uudelleenarvioitiin tilikaudella uusien strategisten linjausten johdosta ja verokulut sisältävät verotuksellisiin tappioihin liittyvien laskennallisten verosaatavien alaskirjauksia 37,5 Me. Alaskirjauksia tehtiin tilikaudella maakohtaisesti seuraavasti: Suomi 22,5 Me, Hollanti 8,1 Me ja Ruotsi 6,8 Me. Yhtiö uskoo, että alaskirjattuja verosaatavia pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa, mutta huonon tuloskehityksen johdosta sekä toiminnan

tehostamisohjelman jäätyä tavoitteista on verotuksellisten tappioiden hyödyntämisen todennäköisyys edellä mainituissa maissa laskenut merkittävästi vuoteen 2014 verrattuna. Yhtiöllä on tilikauden 2015 lopussa taseessaan laskennallisia verosaamisia verotuksellisiin tappioihin liittyen Suomessa 5,4 Me sekä Ruotsissa 0,4 Me.

Tilikauden tulos oli -82,7 Me (-28,6 Me). Tilikauden osakekohtainen laimentamaton tulos oli -0,86 e (-0,63 e).

Sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä ja taseen operatiivisten erien valuuttakurssieroja oli 2,0 % (5,6 %) ja edellä mainitut erät mukaan lukien -7,2 % (0,8 %).

Tilikauden oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä ja taseen operatiivisten erien valuuttakurssieroja oli -21,6 % (-12,1 %) ja mainitut erät mukaan lukien -92,6 % (-29,1 %).

Tase, rahoitus ja kassavirta

Componentan turkkilainen tytäryhtiö Componenta Dökümcülük A.S. allekirjoitti kesäkuussa 5,5 vuoden rahoituslimiittisopimuksen. Sopimus koostuu 20 miljoonan euron investointilainasta, joka nostetaan asteittain investoinnin toteutumisen myötä, ja 10 miljoonan euron käyttöpääomalainasta. Rahoitusjärjestelyn myötä Componenta Dökümcülükin korollisten velkojen keskimaturiteetti piteni.

Joulukuun alussa Componenta aloitti neuvottelut uusia strategisia linjauksia tukevasta ja yhtiön rahoitusaseman ja taseen vahvistamista turvaavasta rahoitusratkaisusta. Lisäksi käynnistettiin neuvottelut liittyen pohjoismaiseen syndikaattilainasopimukseen, jonka tiettyjä lainaehtoja yhtiö ei silloin täyttänyt. Joulukuun lopussa Componenta allekirjoitti pohjoismaisten syndikaattilainan osapuolten kanssa niin sanotun standstill-sopimuksen, jossa rahoittajat vapauttavat Componentan edellä mainittujen lainaehtojen täyttämisestä määräaikaisesti. Sopimus on voimassa huhtikuun 2016 loppuun asti ja se sisältää vastaaville sopimuksille tavanomaisia ehtoja, jotka yhtiön tulee sopimuksen voimassaoloaikana täyttää. Konsernilla on erääntymässä pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta 143,9 Me vuonna 2016 ja 24,9 Me vuonna 2017. Tiettyjen syndikaattilainan sopimusehtojen rikkominen ja siihen liittyvät lainasopimusten ristiineräännyttämisehdot ovat johtaneet useiden velkaerien, nimellismäärältään yhteensä 63,2 Me, luokitteluun lyhytaikaisiksi yhtiön taseessa. Yhtiön likviditeetti oli vuoden 2015 lopussa ja alkuvuonna 2016 kireä, mikä on vaikuttanut negatiivisesti yhtiön tuotannolliseen toimintaan. Neuvottelut rahoituslaitosten ja muiden sijoitusinstituutioiden kanssa ovat jatkuneet alkuvuoden 2016 aikana.

Konsernin tilikauden lopun rahat ja pankkisaamiset sekä sitovat luottositoumukset olivat yhteensä 10,6 Me (14,0 Me). Sitovissa luottositoumuksissa on huomioitu kesäkuussa 2015 tehdystä lainasopimuksesta tilinpäätöshetkellä oleva nostamaton osuus

4,5 Me. Lainaa voidaan nostaa asteittain investoinnin toteutumisen myötä. Konsernin korolliset nettovelat mukaan lukien 0,0 Me:n (2,0 Me:n) pääomalainojen velkaosuudet olivat tilikauden lopussa 237 Me (216 Me). Nettovelkaantumisaste oli 1 273 % (194 %). Konsernin omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa 4,6 % (23,7 %).

Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudella oli 10,3 Me (-20,6 Me). Parantunut liiketoiminnan rahavirta johtuu käyttöpääoman muutoksista, jotka tilikaudella olivat 21,6 Me (-16,8 Me). Käyttöpääomaan sitoutuneet varat pienenivät lähinnä vararastojen ja myyntisaamisten pienentymisen sekä ostovelkojen kasvun johdosta. Erääntyneet ostovelat olivat katsauskauden lopussa 31 Me. Yhtiön heikosta tuloskehityksestä johtuen käyttöpääomarahoituksen tilanne on kuitenkin pysynyt kireänä.

Componenta tehostaa pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmilla, joiden perusteella osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Myytyjen myyntisaatavien määrä tilikauden lopussa oli 86,0 Me (88,9 Me).

Vuoden 2015 lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli 262 Me (339 Me).

Emoyhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville konserniyhtiöille 31.12.2015 olivat 52,7 Me (69,9 Me). Yhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiirille 31.12.2015 olivat 0,2 Me (0,2 Me).

Investoinnit

Componentan tilikauden tuotannollisten investointien määrä oli 31,5 Me (22,6 Me), josta rahoitusleasing-investointien osuus oli 5,3 Me (6,2 Me). Investoinneista 1,2 Me oli investointeja, joilla vähennetään myös tuotannon ympäristövaikutuksia. Investointien nettorahavirta oli -26,8 Me (-13,4 Me), joka sisältää konsernin investointien kassavirran aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, myytyjen ja ostettujen osakkeiden sekä myytyjen käyttöomaisuushyödykkeiden kassavirran. Tilikaudella kapasiteetin kasvattamiseen tähtääviä investointeja tehtiin lähinnä alumiiniliiketoimintaan Turkin Manisassa 13,6 Me, mikä selittää pääasiassa investointeihin sitoutuneen rahavirran kasvun.

Strategiset projektit vuonna 2015

Vuoden 2015 Componentan strategiset projektit toimenpiteineen keskittyvät tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen sekä toiminnan ja toimintatapojen tehostamiseen. Projektien tavoitteena oli kilpailukyvyn varmistaminen sekä asiakasyhteistyön syventäminen ja myynnin kasvattaminen.

Toiminnan tehostamisohjelma

Componentan konserninlaajuisen vuonna 2012 aloitetun ja vuosina 2013 ja 2014 laajennetun tehostamisohjelman tavoitteena oli parantaa yhtiön kannattavuutta 45 miljoonaa euroa vuoden 2015 loppuun mennessä verrattuna vuoteen 2012. Tilikauden

aikana tehostamisohjelman tuotannolliseen toimintaan liittyvistä tavoitteista jäätiin selvästi. Marraskuussa tehtyjen yhtiön johtoa ja strategiaa koskevien päätösten mukaisesti tehostamisohjelma tullaan korvaamaan uudella.

Laatu- ja palvelukulttuurin kehittäminen sekä tuotekehitysprojektien hyödyntäminen

Tavoitteiden mukaisesti laadunvarmistusprosesseja kehitettiin ja johtamiskäytäntöjä uudistettiin laatukustannusten pienentämiseksi sekä asiakaspalvelun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi.

Tuotekehitysprojekteilla luotiin merkittävää arvoa asiakkaille. Niiden hyödyntäminen on mahdollistanut merkittävien uusien kauppojen solmimisen.

Jatkossa Componentan uusien strategisten linjausten mukaisesti tuotekehitys ja -suunnittelu sekä laatutoiminnot lähellä tuotantoa vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Laatukustannusten pienentämisen osalta tavoitteet eivät vuonna 2015 toteutuneet ja toimenpiteet kustannusten alentamiseksi jatkuvat vuonna 2016.

100 Me:n orgaanisen kasvun ohjelma

Orgaanisen kasvun ohjelmassa tavoitteena oli noin 100 Me:n liikevaihdon lisäys. Ohjelman vaikutukset myynnin kasvuun tulevat olemaan aiemmin raportoitua vähäisemmät johtuen mm. heikentyneistä markkinanäkymistä. Osana myynnin organisaation uudistamista ja tuotannollisen toiminnan uudelleenarviointia ohjelma on keskeytetty. Liiketoimintayksiköitä vahvistetaan siirtämällä yksiköihin tuotannon kannalta keskeiset suunnittelu-, laatu- ja asiakaspalvelutoiminnot sekä myynti globaaleja asiakkuuksia lukuun ottamatta. Muutosten tavoitteena on lisätä tuotannon ja myynnin välistä yhteistyötä, parantaa asiakaspalvelua ja aikaansaada kustannussäästöjä.

Componentan strategian uudistaminen

Valmisteilla oleva strategia on tarkentunut ja Componenta tulee jatkossa keskittymään rautavaluissa volyymiltaan keskisuuriin tuotesarjoihin ja alumiinivaluihin sekä pyrkii kasvattamaan kaikkien tuotantolaitosten käyttöasteita. Ensisijaisena tavoitteena on kannattavuuden selkeä parantaminen. Siihen liittyen Componenta aloittaa liiketoimintarakenteen strategisen tarkastelun, joka sisältää mahdollisia tuotantolaitosten sulkemisia tai myyntejä, tuotannon siirtoja ja muita kannattavuuden selvään parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Strategisen tarkastelun kohteena ovat kaikki konsernin tuotantolaitokset Hollannissa, Ruotsissa ja Suomessa.

Strategisen tarkastelun tavoitteena on liiketoimintarakenteen selkeyttäminen ja tuotantokapasiteetin keskittäminen palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla Componentan asiakkaita. Toimenpiteiden seurauksena jäljelle jäävän liiketoiminnan kannattavuuden ja kilpailukyvyn odotetaan kasvavan merkittävästi. Lisäksi tavoitteena ovat kapasiteetin käyttöasteen, tehokkuuden ja laadun huomattava parantaminen, tuotantoprosessin vakauttaminen sekä kiinteiden kustannusten merkittävä alentaminen.

Osana strategisia linjauksia liiketoimintayksiköitä vahvistetaan siirtämällä yksiköihin tuotannon kannalta keskeiset suunnittelu-, laatu- ja asiakaspalvelutoiminnot sekä myynti globaaleja asiakkuuksia lukuun ottamatta. Muutosten tavoitteena on lisätä tuotannon ja myynnin välistä yhteistyötä, parantaa asiakaspalvelua ja aikaansaada kustannussäästöjä.

Segmenttien kehitys

Valimodivisioona

Valimodivisioonan tuotantoyksiköt sijaitsevat Turkin Orhangazissa, Hollannin Heerlenissä ja Weertissä sekä Suomen Iisalmessa, Karkkilassa ja Porissa.

Valimodivisioonan tilauskanta oli vuodenvaihteessa 12 % matalammalla tasolla edellisvuoteen verrattuna ja oli 43,1 Me (49,2 Me). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset. Valimodivisioonan tilauskanta muodostuu raskaan ajoneuvoteollisuuden, rakennus- ja kaivoskoneteollisuuden, koneenrakennusteollisuuden sekä maatalouskoneteollisuuden tilauksista.

Valimodivisioonan tilikauden liikevaihto laski edellisvuodesta 5 % ja oli 294 Me (308 Me). Tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja taseen erien valuuttakurssieroja oli -4,9 Me eli -1,7 % liikevaihdosta (5,3 Me; 1,7 %). Liikevoitto heikkeni edellisvuoteen verrattuna pääasiassa johtuen pienemmistä volyymeistä -3,0 Me, Turkin lakoista -1,5 Me, Turkin liiran heikentymisestä ja korkeasta palkkakustannusinflaatiosta -3,5 Me sekä tuotannon laatuongelmista -2,0 Me. Lisäksi kannattavuutta heikensi Hollannin valimoiden heikentynyt tuloskehitys. Toiminnan tehostamisohjelman positiiviset vaikutukset kannattavuuteen jäivät vaatimattomiksi.

Loka - joulukuun liikevaihto oli 69,5 Me (69,2 Me) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja taseen erien valuuttakurssieroja

-5,4 Me eli -7,7 % liikevaihdosta (-1,2 Me; -1,7 %). Neljännen vuosineljänneksen liikevoittoa painoivat lähinnä tuotannon laatuongelmat noin -2,0 Me. Lisäksi tulokseen vaikuttivat heikentävästi kierrätysteräksen hinnanlaskusta johtuneet raaka-ainevarastojen alaskirjaukset ja odotettua suuremmat materiaalikustannukset.

Valimodivisioonan henkilömäärä mukaan lukien vuokratyövoima oli tilikauden aikana keskimäärin 8 % pienempi kuin edellisen vuoden aikana ja oli 2 530 (2 751).

Konepajadivisioona

Konepajadivisioonan tuotantoyksiköt sijaitsevat Turkin Orhangazissa ja Ruotsin Främmestadissa. Lisäksi Konepajadivisioonaan kuuluu mäntiä valmistava yksikkö Suomen Pietarsaaressa.

Tilauskanta oli vuodenvaihteessa 5 % matalammalla tasolla edellisvuoteen verrattuna ja oli 21,0 Me (22,1 Me). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset. Konepajadivisioonan tilauskanta kertyy raskaan ajoneuvoteollisuuden, rakennus- ja kaivoskoneteollisuuden, koneenrakennus- sekä maatalouskoneteollisuuden tilauksista.

Konepajadivisioonan tilikauden liikevaihto nousi edellisvuodesta 2 % ja oli 124 Me (122 Me). Tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja taseen valuuttakurssieroja oli 1,6 Me eli 1,3 % liikevaihdosta (3,8 Me; 3,1 %). Liikevoitto laski pääasiassa Främmestadin konepajan ensimmäisen vuosipuoliskon aikaisten tuotantohäiriöiden takia noin -2,0 Me.

Loka - joulukuun liikevaihto oli 30,3 Me (31,5 Me) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja taseen valuuttakurssieroja -0,1 Me eli -0,3 % liikevaihdosta (0,2 Me; 0,7 %). Viimeisen neljänneksen liikevoittoa heikensivät kireän likviditeetin aiheuttamat ongelmat tuotannossa.

Konepajadivisioonan henkilömäärä mukaan lukien vuokratyövoima oli tilikauden aikana keskimäärin 10 % suurempi kuin edellisen vuoden aikana ja oli 434 (396).

Alumiinidivisioona

Alumiinidivisioonan tuotantoyksiköt, alumiinivalimo ja alumiinivanteita valmistava yksikkö sijaitsevat Turkin Manisassa.

Alumiinidivisioonan tilauskanta oli vuodenvaihteessa 10 % matalammalla tasolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 14,4 Me (15,9 Me). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset. Alumiinidivisioonan tilauskanta muodostuu autoteollisuuden ja raskaan ajoneuvoteollisuuden tilauksista. Tilauskannan pienenemiseen vaikutti myös alumiiniraaka-aineen hinnan lasku.

Alumiinidivisioonan tilikauden liikevaihto nousi edellisvuodesta 17 % ja oli 93,0 Me (79,5 Me). Tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja taseen valuuttakurssieroja oli 12,0 Me eli 12,9 % liikevaihdosta (8,2 Me; 10,3 %). Alumiinidivisioonan liikevoitto parani selvästi kasvaneista volyymeistä ja toteutetuista hinnankorotuksista johtuen. Liikevoittoon vaikuttivat negatiivisesti korkea palkkainflaatio ja Turkin autoteollisuuden lakot.

Loka - joulukuun liikevaihto oli 22,8 Me (21,0 Me) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja taseen valuuttakurssieroja 4,0 Me eli 17,4 % liikevaihdosta (1,8 Me; 8,5 %). Viimeisen vuosineljänneksen kannattavuus oli erinomainen johtuen kasvaneista volyymeistä sekä tuotannon tehokkuudesta.

Alumiinidivisioonan henkilömäärä mukaan lukien vuokratyövoima oli tilikauden aikana keskimäärin 8 % suurempi kuin edellisen vuoden aikana ja oli 900 (830).

Muu liiketoiminta

Muu liiketoiminta sisältää Wirsbon takomot Ruotsissa, myynti ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Eng lannissa, palvelu ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S:n Turkissa. Muun liiketoiminnan tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja taseen erien valuuttakurssieroja oli -2,8 Me (0,7 Me) ja loka - joulukuussa -2,7 Me (0,4 Me). Viimeisen vuosineljänneksen liikevoittoa heikensi Wirsbon takomotoimintojen heikko kannattavuus -0,5 Me. Lisäksi konsernin sisäisten palveluveloitusten uudelleenallokointi viimeisen vuosineljänneksen aikana heikensi hallintotoimintojen liikevoittoa 1,9 Me.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tilikauden 2015 lopussa Componentan tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskenteli 94 (99) henkilöä, mikä vastaa 2 % (2 %) koko yhtiön henkilöstöstä. Vuonna 2015 Componentan tutkimus- ja kehitysmenot olivat 2,5 Me (2,8 Me), joka vastaa 0,5 % (0,6 %) koko konsernin liikevaihdosta.

Ympäristö

Componentan laatu-, ympäristö-, työterveys- ja -turvallisuuspolitiikan tavoitteena on täyttää asiakkaiden vaatimukset ja noudattaa kaikkia olennaisia lainsäädännön vaatimuksia ympäristö-, työterveys- ja -turvallisuusasioissa. Componenta varmistaa, että kaikissa toimipaikoissa on menestymiseen tarvittavaa riittävää osaamista ja olennaista tietoa ja parantaa omia tuotantoprosessejaan jatkuvasti taatakseen parhaat mahdolliset lopputulokset. Jatkuvan kehityksen ohjelmien tarkoituksena on saavuttaa nollalinja niin laatupuutteissa kuin työtapaturmissa ja -sairauksissa sekä päästä sovittuihin ympäristötavoitteisiin.

Componenta on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja tuotannon ympäristövaikutuksien vähentämiseen. Merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi on tunnistettu energiankäyttö ja jätteiden synnyn ehkäiseminen sekä jätteiden hyötykäyttö kaatopaikalle läjittämisen sijasta.

Konsernin tuotantoyksiköt käyttivät vuonna 2015 energiaa 657 GWh (666 GWh). Suurin osa, 67 % (68 %) käytetystä energiasta oli sähköenergiaa. Valimot kuluttavat yli 90 % kaikesta energiasta, sillä varsinkin valimoiden sulatusprosessit käyttävät paljon energiaa. Vuonna 2015 tuotantoon suhteutettu energiankulutus Componentan rautavalimoissa nousi 3 %, mikä johtui alhaisemmasta kapasiteetin käyttöasteesta.

Componenta käyttää raaka-aineena kierrätysmateriaalia ja vastaavasti toimittaa osan syntyvistä jätteistä hyötykäyttöön. Vuonna 2015 konsernin rautavalimoissa pääraaka-aineesta 68 % (71 %) oli kierrätysterästä. Syntyneistä jätteistä toimitettiin hyötykäyttöön 91 % (60 %). Vuoden 2015 kokonaisinvestoinneista 1,2 Me oli investointeja, joilla vähennetään myös tuotannon ympäristövaikutuksia. Edellisenä vuonna pääasiassa Turkin Orhangazin valimossa toteutettujen jätteen määrään ja käsittelyyn liittyvien investointien vaikutukset näkyivät vuonna 2015, kun aiempaa suurempi osa jätteistä saatiin hyötykäyttöön. Vuonna 2015 jätekustannukset olivat noin 1,5 Me pienemmät kuin vuonna 2014.

Henkilöstö

Konsernin keskimääräinen henkilömäärä tilikauden aikana oli 4 281 (4 438) mukaan lukien vuokratyövoima 299 (326). Konsernin henkilömäärä tilikauden lopussa oli 4 269 (4 238), mukaan lukien vuokratyövoima 290 (257).

Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että tilikauden lopussa Turkissa oli 62 % (61 %), Suomessa 15 % (16 %), Hollannissa 13 % (13 %), ja Ruotsissa 10 % (10 %) henkilöstöstä.

Henkilöstö maittain katsauskauden lopussa

	31.12.2015	31.12.2014	Muutos
Turkki	2 642	2 600	2 %
Suomi	659	653	1 %
Hollanti	547	559	-2 %
Ruotsi	421	426	-1 %

Henkilöstö divisioonittain katsauskauden lopussa

	31.12.2015	31.12.2014	Muutos
Valimodivisioona	2 522	2 557	-1 %
Konepajadivisioona	421	410	3 %
Alumiinidivisioona	911	831	10 %
Muu liiketoiminta (ilman konsernihallintoa)	267	271	-1 %
Konsernihallinto	148	169	-12 %

Osakkeet ja osakepääoma

Componenta Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu määrä tilikauden lopussa oli 97 269 224 (97 269 224) osaketta. Osakepääoma oli tilikauden päättyessä 21,9 Me (21,9 Me). Osakkeen kurssi tilikauden lopussa oli 0,69 euroa (0,72 euroa). Tilikauden keskikurssi oli 0,82 euroa, alin kurssi 0,63 euroa ja ylin kurssi 1,13 euroa. Osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 66,6 Me (69,5 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella 12,3 % (21,6 %) osakekannasta.

Componenta lopetti Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa vuonna 2005 tekemänsä Liquidity Providing (LP) -markkinatakaussopimuksen 27.5.2015. Yhtiö arvioi, että osakkeen vaihto nykyisellään on riittävää eikä ulkopuolista takausta enää tarvita.

Liputusilmoitukset

Componenta vastaanotti 25.3.2015 arvopaperimarkkinalain mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Erkki Etolan määräysvaltayhtiön Tiiviste-Group Oy:n osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on ylittänyt 5 %:n rajan. Samalla Erkki Etolan määräysvaltayhtiöiden Etra Capital Oy:n sekä Tiiviste-Group Oy:n yhteenlaskettu osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä oli ylittänyt 15 %:n rajan.

Tehtyjen kauppojen myötä Tiiviste-Group Oy:n omistus nousi 4 907 340 osakkeeseen (aiemmin 3 000 0000 osaketta), mikä vastaa 5,05 %:a (aiemmin 3,08 %:a) Componentan osake- ja äänimäärästä. Samalla Erkki Etolan määräysvallassa olevien yhtiöiden Etra Capital Oy:n ja Tiiviste-Group Oy:n yhteenlaskettu osuus Componentan osakkeista ja äänimäärästä nousi 16 288 790 kappaleeseen ja 16,75 %:iin (aiemmin 14 381 450 kappaletta, 14,79 %).

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2015

Componenta Oyj:n hallitus päätti 10.2.2015 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Järjestelmässä oli yksi ansaintajakso, kalenterivuosi 2015. Ansaintajakson 2015 ansaintakriteeri oli Componenta-konsernin tulos rahoituserien jälkeen.

Kannustinjärjestelmän ehtojen mukaan mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015 maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Osakkeita ei saa luovuttaa noin kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Järjestelmän kohderyhmään kuului vuoden 2015 lopussa 12 henkilöä. Järjestelmän ansaintajakson 2015 osalta hallitus päätti olla allokoimatta osakkeita. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuoden 2015 lopussa oli siten 0,0 Me. Järjestelmän palkkioiden enimmäismäärä vastasi noin 780 000 Componenta Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Osakeanti- ja osakkeisiin oikeuttavat erityisoikeudet

Componentan 11.3.2015 kokoontunut varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 20 000 000 osaketta osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia osakkeita.

Seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 asti voimassa oleva valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Hallitus ja johto

Yhtiökokous 11.3.2015 valitsi hallitukseen seitsemän jäsentä: Olavi Huhtalan, Olli Isotalon, Perttu Louhiluodon, Riitta Palomäen, Matti Ruotsalan, Tommi Salusen ja Harri Suutarin. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Harri Suutarin ja varapuheenjohtajaksi Matti Ruotsalan.

Harri Suutari erosi hallituksen jäsenyydestä, kun hänet nimitettiin Componenta Oyj:n toimitusjohtajaksi 16.11.2015 alkaen. Samanaikaisesti hallitus valitsi keskuudestaan uudeksi puheenjohtajaksi Matti Ruotsalan ja uudeksi varapuheenjohtajaksi Olavi Huhtalan.

Hallitus kokoontui 17 kertaa vuonna 2015. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 99 %. Hallitus arvioi vuoden 2015 toimintaansa puheenjohtajan johdolla helmikuussa 2016.

Componentalla on hallituksen tarkastusvaliokunta, jonka puheenjohtajaksi hallitus valitsi Riitta Palomäen ja jäseniksi Olavi Huhtalan sekä Tommi Salusen. Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2015 ja tarkastusvaliokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100 %. Tarkastusvaliokunta arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan vuonna 2015.

Componentan yhtiökokous päätti 11.3.2015 perustaa osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuvan nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on vuosittain valmistella ja esitellä seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset hallituksen jäseniksi ja hallituksen jäsenten palkkioiksi.

Componentan nimitystoimikunnan muodostivat Erkki Etola (osakkeenomistajat Etra Capital Oy ja Tiiviste-Group Oy), Reima Rytsölä (osakkeenomistaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma) ja Heikki Lehtonen (osakkeenomistajat Heikki Lehtonen ja hänen määräysvallassaan olevat yhtiöt Oy Högfors-Trading Ab ja Cabana Trade SA). Lisäksi Componentan hallituksen puheenjohtaja, Harri Suutari 16.11.2015 saakka ja Matti Ruotsala 16.11.2015 alkaen toimi nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä. Nimitystoimikunnan puheenjohtajana toimi Reima Rytsölä. Toimikunta kokoontui kerran ja sen jäsenten osallistumisprosentti kokoukseen oli 100 %. Nimitystoimikunta julkaisi ehdotuksensa 22.1.2016.

Componenta-konsernin johtoryhmän 1.1. - 16.11.2015 muodostivat toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, Konepajadivisioonan johtaja Juha Alhonoja, talousjohtaja Mika Hassinen, Valimodivisioonan johtaja Olli Karhunen, henkilöstöjohtaja Anu Mankki, lakiasiainjohtaja Pauliina Rannikko, laatu- ja suunnittelujohtaja Maurice Ruiter, myynti- ja tuotekehitysjohtaja Furio Scolaro ja Alumiinidivisioonan johtaja Sabri Özdogan. Lisäksi 1.11.2015 johtoryhmän jäsenenä aloitti talousjohtajaksi nimitetty Henri Berg, kun Mika Hassinen siirtyi kokopäivätoimisesti vastaamaan konsernin Hollannin toiminnoista Componenta BV:n toimitusjohtajana.

Componentan toimitusjohtajana toimi Heikki Lehtonen 15.11.2015 saakka. Componentan hallitus nimitti uudeksi toimitusjohtajaksi Harri Suutarin 16.11.2015 alkaen.

Componentan uutena talousjohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä aloitti Markku Honkasalo 14.12.2015.

Vuoden 2015 lopussa Componenta-konsernin johtoryhmän muodostivat toimitusjohtaja Harri Suutari, Valimodivisioonan johtaja Olli Karhunen, Konepajadivisioonan johtaja Juha Alhonoja, Alumiinidivisioonan johtaja Sabri Özdogan, talousjohtaja Markku Honkasalo, henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Pauliina Rannikko ja globaaleista asiakkuuksista vastaava myyntijohtaja Furio Scolaro.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto- ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, valuutta-, korko- ja luottoriskit).

Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysmetallin ja harkkoraudan sekä energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän.

Componentan liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan konsernin hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallintaan liittyviä asioita kuvataan tarkemmin vuoden 2015 tilinpäätöksessä.

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Yhtiö ei tilikauden aikana täyttänyt tiettyjä pohjoismaiseen syndikaattilainaan liittyviä lainaehtoja. Joulukuun lopussa Componenta allekirjoitti pohjoismaisten syndikaattilainan osapuolten kanssa niin sanotun standstill-sopimuksen, jossa rahoittajat vapauttavat Componentan edellä mainittujen lainaehtojen täyttämisestä määräaikaisesti. Sopimus on voimassa huhtikuun 2016 loppuun asti ja se sisältää vastaaville sopimuksille tavanomaisia ehtoja, jotka yhtiön tulee sopimuksen voimassaoloaikana täyttää. Osana valmisteltavaa strategiaa Componentan hallitus on käynnistänyt selvityksen yhtiön rahoitusaseman ja taseen vahvistamisesta. Konsernilla on erääntymässä pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta 143,9 Me vuonna 2016 ja 24,9 Me vuonna 2017. Tiettyjen syndikaattilainan sopimusehtojen rikkominen ja siihen liittyvät lainasopimusten ristiineräännyttämisehdot

ovat johtaneet useiden velkaerien, nimellismäärältään yhteensä 63,2 Me, luokitteluun lyhytaikaisiksi yhtiön taseessa. Yhtiön likviditeetti oli vuoden 2015 lopussa ja alkuvuonna 2016 kireä, mikä on vaikuttanut negatiivisesti yhtiön tuotannolliseen toimintaan. Neuvottelut rahoituslaitosten ja muiden sijoitusinstituutioiden kanssa ovat jatkuneet alkuvuoden.

Componenta valmistelee toimenpideohjelmaa toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi ja rahoitusasemansa vahvistamiseksi. Neuvottelut rahoituslaitosten ja muiden sijoitusinstituutioiden kanssa ovat jatkuneet alkuvuoden 2016 aikana. Tavoiteltu järjestely muodostaa kokonaisuuden, joka toteutuessaan luo mahdollisuuden lähteä toteuttamaan yhtiön uutta strategiaa noudattaen toiminnan jatkuvuusperiaatetta. Rahoitusjärjestely on ehdollinen ja sen toteuttamiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Yhtiö on tiedottanut rahoitusjärjestelyjen etenemisestä 11.3.2016. Yhtiön tavoitteena on tiedottaa järjestetyistä tarkemmin 1.4.2016 mennessä.

Konsernin rahoituksen saatavuus pyritään varmistamaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja -instrumenttien osalta. Yhden rahoituslähteen luototusosuus ei saa nousta rahoituspolitiikassa asetetun määrän yli. Konsernissa käytössä olevista rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat turkkilaisista pankeista nostettu klubilaina, myyntisaatavien rahoitus ilman takautumisoikeutta, syndikoitu rahoituslimiittisopimus, muut bilateraaliset lyhyt- ja pitkäaikaiset lainasopimukset turkkilaisten pankkien kanssa, leasing-rahoitus, joukkovelkakirjalainat, eläkelainat sekä pääomalaina.

Rahoitusjärjestelyiden toteutumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, joita on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 32.

Valuuttariski

Componentan transaktioposition suojauspolitiikan mukaisesti Turkin valuuttamääräisten erien osalta suojausasteiden on mahdollista olla toimitusjohtajan päätöksellä 0 - 100 prosenttia. Yhtiön näkemyksen mukaan Turkin liira tulee heikkenemään euroa ja muita päävaluuttoja vastaan pidemmällä aikavälillä suuresta inflaatioerosta johtuen.

Tarkempaa tietoa Componentan riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy vuoden 2015 tilinpäätöksen liitetiedoista.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Componenta ilmoitti 5.2.2016 siirtävänsä vuoden 2015 tilinpäätöstiedotteen julkaisuajankohtaa ja antavansa vain ennakkotiedot neljännen vuosineljänneksen ja koko vuoden 2015 liikevaihdosta ja tuloksesta.9.2.2016. Yhtiön strategian valmistelu liittyen toiminnan uudelleenjärjestelyyn ja neuvottelut rahoitusratkaisuista olivat kesken, mikä vaikutti vuoden 2015 tilinpäätöksen laadintaan. Samalla yhtiö ilmoitti, että tilinpäätöstiedote ja tilinpäätös julkaistaan 11.3.2016.

Componenta tiedotti 3.3.2016 selkeyttävänsä johtamisjärjestelmäänsä osana käynnissä olevaa strategiatyötä. Uudessa johtamisjärjestelmässä luovutaan aikaisemmasta divisioonarakenteesta ja liiketoiminta jaetaan viiteen liiketoiminta-alueeseen: Suomen liiketoiminta, Ruotsin liiketoiminta, Hollannin liiketoiminta, Turkin rautaliiketoiminta ja Turkin alumiiniliiketoiminta. Liiketoiminta-alueet muodostuvat liiketoimintayksiköistä eli paikallisista valimoista, konepajoista ja takomoista sekä sisältävät myös myyntiyhtiöt.

Liiketoimintarakenteen muutoksen seurauksena Componenta-konsernin johtoryhmän muodostavat 3.3.2016 alkaen seuraavat henkilöt: toimitusjohtaja Harri Suutari, Ruotsin liiketoiminnan johtaja Juha Alhonoja, Suomen liiketoiminnan johtaja Seppo Erkkilä, Hollannin liiketoiminnan johtaja Mika Hassinen, Turkin rautaliiketoiminnan johtaja Pasi Mäkinen ja Turkin alumiiniliiketoiminnan johtaja Sabri Özdogan sekä talousjohtaja Markku Honkasalo, henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Pauliina Rannikko ja kehitysjohtaja Sami Sivuranta. Toimitusjohtajalle ei nimitetä sijaista. Aikaisemmin toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Mika Hassinen.

Johtamisjärjestelmän selkeyttämisen seurauksena myös raportointisegmentit muuttuivat. Componenta-konsernin uudet raportointisegmentit ovat alumiiniliiketoiminta ja rautaliiketoiminta, joiden mukaisesti Componenta raportoi 1.1.2016 alkaen. Rautaliiketoimintaan kuuluvat Componentan rautavalimot ja konepajat Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Turkissa. Lisäksi siihen kuuluvat mäntävalmistaja Pistons Suomessa ja Wirsbon takomot Ruotsissa. Alumiiniliiketoimintaan kuuluvat Turkissa sijaitsevat alumiinivalimo ja vanteiden tuotantoyksikkö. Uusien raportointisegmenttien mukaiset vertailutiedot julkaistaan ennen tammi-maaliskuu 2016 osavuosikatsausta.

Componenta tiedotti rahoitusjärjestelyjen etenemisestä 11.3.2016.

Toimintaympäristö 2016

Kysyntänäkymät konsernin kaikilla asiakastoimialoilla ovat edelleen epävarmat.

Raskaat ajoneuvot -asiakastoimialan tilauskanta oli vuoden 2016 alussa 20 % edellisvuotta matalammalla tasolla. Kuorma-autoteollisuuden kysynnän Euroopassa odotetaan nousevan vuonna 2016.

Componentan rakennus- ja kaivosteollisuus -asiakastoimialan tilauskanta vuoden 2016 alussa oli 17 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa matalammalla tasolla. Kiinan talouskasvun heikentyneet näkymät ovat laskeneet raaka-aineiden hintoja viime kuukausina, mikä on heikentänyt investointikysyntää rakennusja kaivosteollisuudessa. Kokonaisuutena kysynnän rakennus- ja kaivosteollisuudessa odotetaan jäävän alle edellisen vuoden.

Koneenrakennus-asiakastoimialan tilauskanta vuoden 2016 alussa oli 6 % matalampi kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Maatalouskoneet-asiakastoimialan tilauskanta vuoden 2016 alussa oli 17 % edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa matalammalla tasolla. Heikon markkinatilanteen johdosta kysynnän oletetaan edelleen laskevan vuonna 2016.

Autoteollisuus-asiakastoimialan tilauskanta vuoden 2016 alussa oli 1 % edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa matalammalla tasolla. Vuoden 2016 kysynnän arvioidaan paranevan edellisvuodesta.

Componentan tulosohjeistus 2016

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 olivat 58,1 Me (204,1 Me). Hallitus ehdottaa 1.4.2016 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015 ei jaeta osinkoa.

Varsinainen yhtiökokous

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 1.4.2016 klo 10.00 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä pörssitiedotteena.

Vuosikertomus 2015 ja Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Vuoden 2015 vuosikertomus sisältäen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä erillinen Selvitys Componentan hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) vuodelta 2015 julkaistaan 11.3.2016 Componentan internet-sivuilla osoitteessa www.componenta.com.

Helsinki 11. maaliskuuta 2016

COMPONENTA OYJ Hallitus

Laadintaperiaatteet

Componenta on soveltanut tilinpäätöksen laatimisessa samoja konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 2014, joka on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin ne on EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä. Lisäksi yhtiö on ottanut tilikauden alusta käyttöön tiettyjä uusia tai uudistettuja IFRS-standardeja vuoden 2014 tilinpäätöksessä kuvatulla tavalla. Tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton.

Lähipiiritapahtumat

Katsauskaudella ei ollut myyntiä osakkuusyhtiöille ja ostot osakkuusyhtiöiltä olivat 0,1 Me (0,5 Me).

Rahoitusriskien hallinta

Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti.

Oletus toiminnan jatkuvuudesta

Tilinpäätös tilikaudelta 2015 on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen. Yhtiön johto on toiminnan jatkuvuuden periaatetta arvioidessaan huomioinut yhtiön päivityksen alaisena olevan strategian ja siihen liittyvät ennusteet sekä käytettävissä olevat rahoituslähteet ja uudelleenrahoitukseen sekä likviditeettiin liittyvät riskit.

Hyvistä asiakkaista, ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja monista toimenpiteistä ja kehitysponnisteluista huolimatta Componentan tuloskehitys on viime vuosina jäänyt alle tavoitteiden johtuen tuottavuuden odotettua heikommasta kehityksestä, korkeista laatukustannuksista sekä pitkään jatkuneesta kireästä likviditeettitilanteesta. Lisäksi tavoitellut kustannussäästöt eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla. Suunniteltua huonompi tuloskehitys on johtanut siihen, että konsernin likviditeettitilanne ja käyttöpääomatilanne oli vuoden 2015 lopussa sekä alkuvuonna 2016 kireä ja käyttöpääoman riittävyyteen vuonna 2016 liittyy epävarmuutta. Kireä likviditeettitilanne on myös vaikuttanut negatiivisesti yhtiön tuotannolliseen toimintaan.

Marraskuussa 2015 yhtiön hallitus vaihtoi yhtiön toimitusjohtajan, teki uusia strategisia linjauksia sekä on käynnistänyt muutoksia, joiden osalta tullaan etenemään asteittain, kunnes yhtiön kannattavuus on tavoitteiden mukainen. Valmisteilla olevan uuden strategian suuntaviivat julkaistiin joulukuussa 2015 ja sen tavoitteena on kannattavuuden selkeä parantaminen. Jatkossa Componenta tulee keskittymään rautavaluissa volyymiltaan keskisuuriin tuotesarjoihin ja alumiinivaluihin sekä pyrkii kasvattamaan kaikkien tuotantolaitosten käyttöasteita. Tyypillisimpiä keskisuurten tuotesarjojen asiakkaita ovat globaalit kuorma-auto-, maatalouskone-, työkone- ja kaivosteollisuuden toimijat. Vuonna 2016 käyttöönotettava uusi alumiinivalimo Turkin Manisassa vahvistaa puolestaan Componentan asemaa autoteollisuuden toimittajana. Valmisteltavan uuden strategian mukainen rautavalujen valmistuksen sekä niiden koneistuksen keskittäminen kilpailukykyisimpiin yksiköihin voi vähentää konsernin tuotantokapasiteettiä joissain yksiköissä. Strategian vaikutuksia asiakkaisiin ja toimittajiin arvioidaan vuoden 2016 aikana, jolloin tiedotetaan myös mahdollisista kapasiteetin muutoksista. Tuotannon keskittämiseen sekä yksittäisten tuotteiden valmistuksen siirtämiseen liittyy teknisiä haasteita ja sen johdosta tuotesiirtojen suunnittelu ja toteutus vievät aikaa ja vaativat siirrettävien tuotteiden varmuusvarastojen kasvattamista, jotta toimitukset asiakkaille pystytään varmistamaan. Vuonna 2016 valtaosa investoinneista suunnataan Turkin alumiinivalimoon ja vuosina 2017-2018 valtaosa konsernin investoinneista tullaan toteuttamaan Turkin Orhangazissa sijaitsevassa rautavalimossa.

Konsernilla on erääntymässä pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta 143,9 Me vuonna 2016 ja 24,9 Me vuonna 2017 eikä näiden lainojen jälleenrahoitusmahdollisuuksista ole täyttä varmuutta. Konserni raportoi pohjoismaisille syndikaattipankeille ja Turkin tytäryhtiön klubilainapankeille sopimusehdoissa määriteltyjä ns. finanssikovenantteja. Finanssikovenantit liittyvät investointeihin, omavaraisuusasteen, korollisen velan ja käyttökatteen sekä velanhoitokatteen perusteella laskettuihin tunnuslukuihin. Componenta tiedotti 4.12.2015 käynnistäneensä neuvottelut liittyen pohjoismaiseen syndikaattilainasopimukseen, jonka tiettyjä lainaehtoja yhtiö ei täytä. Neuvotteluiden tuloksena Componenta allekirjoitti 30.12.2015 syndikaattilainan osapuolten kanssa niin sanotun standstill-sopimuksen, jossa rahoittajat vapauttavat Componentan edellä mainittujen lainaehtojen täyttämisestä määräaikaisesti. Sopimus on voimassa huhtikuun 2016 loppuun asti ja se sisältää vastaaville sopimuksille tavanomaisia ehtoja, jotka yhtiön tulee sopimuksen voimassaoloaikana täyttää. Lisätietoja on mainittu tilinpäätösliitteessä 32.

Yhtiö on jatkanut alkuvuoden 2016 aikana neuvotteluita rahoitusaseman ja taseen vahvistamista turvaavasta rahoitusratkaisusta. Uusien rahoitusjärjestelyiden tavoitteena on turvata käyttöpääoman riittävyys vuonna 2016, rahoituksen riittävyys strategisten toimenpiteiden läpiviemiseen sekä sovittujen lainojen hoitokulut sekä lyhennykset. Neuvottelut rahoituslaitosten sekä muiden sijoittajainstituutioiden kanssa jatkuvat edelleen.

Yhtiön maksuvalmiustilanteeseen sekä edellä kuvattujen liiketoiminnan uudelleenjärjestelytoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyjen onnistumiseen sekä niiden vaikutukseen yhtiön tuloskehitykseen liittyy olennaisia epävarmuustekijöitä, jotka yhtiön johto on huomioinut tehdessään arviota toiminnan jatkuvuudesta. Ilman neuvoteltavana olevan jälleenrahoitusjärjestelyjen toteutumista yhtiöllä ei ole riittävää käyttöpääomaa seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin. Mikäli edellä kuvatut järjestelyt eivät toteudu riittävässä määrin, yhtiö ei mahdollisesti pysty realisoimaan varojaan ja suorittamaan velkojaan osana tavanomaista liiketoimintaa. Yhtiön näkemyksen mukaan uudelleenrahoituksen järjestyminen on kuitenkin todennäköistä. Valmisteltavan strategian aiheuttamat liiketoiminnan uudelleenjärjestelytoimenpiteiden vaikutukset sekä niihin liittyvät luontaiset epävarmuustekijät on otettu huomioon konsernin tase-erien esittämisessä. Yhtiö on kirjannut huomattavia arvonalentumistappioita aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja laskennallisista verosaamisista. Lisäksi tiettyjen syndikaattilainan sopimusehtojen rikkominen sekä siihen liittyvät lainasopimusten ristiineräännyttämisehdot ovat johtaneet useiden velkaerien luokitteluun, nimellismäärältään yhteensä 63,2 Me, lyhytaikaisiksi yhtiön taseessa. Jos ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa osoittautuisi, ettei tilinpäätöksen laatiminen toiminnan jatkuvuuteen perustuen ole perusteltua, yhtiön varojen ja velkojen kirjanpitoarvoja ja/tai luokitteluja jouduttaisiin muuttamaan.

Konsernin liikevoiton täsmäytys

Me	1.1.-31.12.2015		1.1.-31.12.2014 1.10.-31.12.2015 1.10.-31.12.2014
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja	6,0	17,8	-4,2	1,2
Operatiiviset valuuttakurssierot	1,0	-2,7	-2,1	-1,0
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä	7,0	15,1	-6,3	0,1
Kertaluonteiset erät	-30,5	-12,9	-28,1	-9,1
Liikevoitto, IFRS	-23,4	2,2	-34,3	-9,0

Konsernin tulos rahoituserien jälkeen täsmäytys

Me	1.1.-31.12.2015		1.1.-31.12.2014 1.10.-31.12.2015 1.10.-31.12.2014
Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia
valuuttakurssieroja	-19,4	-9,5	-11,6	-4,9
Operatiiviset valuuttakurssierot	1,0	-2,7	-2,1	-1,0
Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä	-18,4	-12,2	-13,7	-5,9
Kertaluonteiset erät	-30,5	-16,5	-28,1	-9,5
Tulos rahoituserien jälkeen, IFRS	-48,9	-28,7	-41,8	-15,4

Konsernin tuloslaskelma ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Me	1.1.-31.12.2015		1.1.-31.12.2014 1.10.-31.12.2015 1.10.-31.12.2014
Liikevaihto	494,8	495,2	119,2	119,6
Liiketoiminnan muut tuotot	1,5	2,1	0,5	0,8
Liiketoiminnan kulut	-472,5	-461,5	-119,6	-115,0
Poistot ja arvonalenemiset	-17,9	-18,1	-4,4	-4,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	0,1	0,1	0,0	0,0
Liikevoitto	6,0	17,8	-4,2	1,2
% liikevaihdosta	1,2	3,6	-3,5	1,0
Rahoitustuotot ja -kulut	-25,4	-27,3	-7,4	-6,0
Tulos rahoituserien jälkeen	-19,4	-9,5	-11,6	-4,9
% liikevaihdosta	-3,9	-1,9	-9,7	-4,1
Verot	0,1	-2,3	3,6	-2,4
Tilikauden tulos	-19,3	-11,8	-8,0	-7,2

Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-19,6	-12,5	-7,8	-7,1
Määräysvallattomille omistajille	0,4	0,6	-0,2	-0,1
	-19,3	-11,8	-8,0	-7,2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen tulos
- laimentamaton, e	-0,20	-0,30	-0,08	-0,07

Konsernin tuloslaskelma

Me	1.1.-31.12.2015		1.1.-31.12.2014 1.10.-31.12.2015 1.10.-31.12.2014
Liikevaihto	494,8	495,2	119,2	119,6
Liiketoiminnan muut tuotot	2,6	-0,1	-1,6	0,1
Liiketoiminnan kulut	-484,3	-470,1	-128,9	-119,9
Poistot ja arvonalenemiset	-36,6	-22,9	-23,1	-8,9
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	0,1	0,1	0,0	0,0
Liikevoitto	-23,4	2,2	-34,3	-9,0
% liikevaihdosta	-4,7	0,4	-28,8	-7,5
Rahoitustuotot ja -kulut	-25,4	-30,9	-7,4	-6,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-48,9	-28,7	-41,8	-15,4
% liikevaihdosta	-9,9	-5,8	-35,0	-12,9
Verot	-33,8	0,2	-31,8	-1,9
Tilikauden tulos	-82,7	-28,6	-73,6	-17,3

Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-83,1	-29,2	-73,4	-17,2
Määräysvallattomille omistajille	0,4	0,6	-0,2	-0,1
	-82,7	-28,6	-73,6	-17,3
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen tulos
- laimentamaton, e	-0,86	-0,63	-0,76	-0,18
- laimennusvaikutuksella oikaistu, e	-0,86	-0,63	-0,76	-0,18

Konsernin laaja tuloslaskelma

Me	1.1.-31.12.2015		1.1.-31.12.2014 1.10.-31.12.2015 1.10.-31.12.2014
Tilikauden tulos	-82,7	-28,6	-73,6	-17,3
Muut laajan tuloksen erät
Ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus	-8,8	0,0	-8,8	0,0
Mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi siirrettävät
Muuntoeron muutos	-0,6	0,4	-0,5	0,3
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-2,1	-1,0	-0,4	-0,5
Rahavirran suojaukset	0,0	0,4	0,3	-0,1
Muut erät	0,0	0,0	0,1	0,1
Tulosvaikutteiset yhteensä	-2,7	-0,2	-0,6	-0,2

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	2,0	0,1	1,6	0,1
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	-9,5	-0,1	-7,8	-0,1
Tilikauden laaja tulos	-92,2	-28,6	-81,4	-17,4
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-92,1	-29,2	-80,8	-17,3
Määräysvallattomille omistajille	-0,1	0,6	-0,6	-0,1
	-92,2	-28,6	-81,4	-17,4

Konsernin tase

Me	31.12.2015	31.12.2014
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	7,1	8,2
Liikearvo	29,2	29,1
Sijoituskiinteistöt	8,1	8,3
Aineelliset hyödykkeet	234,3	251,5
Osuudet osakkuusyhtiöissä	1,2	1,2
Saamiset	7,8	1,4
Muut rahoitusvarat	0,9	0,9
Laskennalliset verosaamiset	5,5	37,4
Pitkäaikaiset varat yhteensä	294,1	338,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	68,9	75,0
Saamiset	31,7	43,5
Verosaamiset	1,4	0,2
Rahavarat	6,1	12,1
Lyhytaikaiset varat yhteensä	108,2	130,8
Varat yhteensä	402,2	468,9

Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma	21,9	21,9
Muu oma pääoma	-10,8	81,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	11,1	103,1
Määräysvallattomien omistajien osuus	7,6	8,0
Oma pääoma yhteensä	18,6	111,2
Velat
Pitkäaikaiset
Pääomalainat	-	0,0
Korolliset velat	87,3	159,1
Korottomat velat	0,3	0,1
Varaukset	10,4	9,7
Laskennalliset verovelat	10,8	12,9
Lyhytaikaiset
Pääomalainat	-	2,0
Korolliset velat	155,7	67,1
Korottomat velat	110,0	102,2
Tuloverovelat	2,0	0,1
Varaukset	7,0	4,5
Velat yhteensä	383,6	357,7
Oma pääoma ja velat yhteensä	402,2	468,9

Konsernin lyhennetty rahavirtalaskelma

Me	1.1.-31.12.2015	1.1.-31.12.2014
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen	-48,9	-28,7
Poistot ja arvonalenemiset	36,6	22,9
Rahoituksen tuotot ja kulut	25,4	30,9
Muut tuotot ja kulut sekä muut oikaisut	-1,8	-0,8
Käyttöpääoman muutokset	21,6	-16,8
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	33,0	7,5
Saadut ja maksetut korot ja osinkotuotot	-22,1	-25,7
Maksetut verot	-0,6	-2,4
Liiketoiminnan nettorahavirta	10,3	-20,6
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-	-0,3
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-28,6	-16,2
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti	0,4	2,9
Muut investoinnit ja myönnetyt lainat	0,0	0,0
Muut luovutustulot ja lainasaamisten takaisinmaksut	1,4	0,3
Investointien nettorahavirta	-26,8	-13,4
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-0,4
Osakeannista saadut maksut	-	28,4
Osakeannin liikkeellelaskukulut	-	-1,9
Rahoitusleasingvelkojen maksut	-4,0	-4,1
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)	5,3	33,4
Pitkäaikaisten lainojen nostot	26,4	7,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset	-16,8	-26,8
Rahoituksen nettorahavirta	10,5	36,0
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-)	-6,0	2,0

Rahavarat tilikauden alussa	12,1	10,2
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0,0	0,0
Rahavarat tilikauden lopussa	6,1	12,1

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Yli		Raha				Määräys vallat tomien	Oma
	Osake	kurssi	Muut	virran	Muunto	Kertyneet		omistajien	pääoma
Me	pääoma	rahasto	rahastot	suojaukset	erot	voittovarat	Yhteensä	osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2014	21,9	15,0	121,3	-0,7	-36,8	-42,9	77,7	7,4	85,2
Tilikauden tulos						-29,2	-29,2	0,6	-28,6
Muuntoerot					0,4		0,4	0,0	0,4
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot						-0,8	-0,8	0,0	-0,8
Rahavirran suojaukset				0,3			0,3		0,3
Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus			-0,4			0,4	0,0		0,0
Muut laajan tuloksen erät			0,0				0,0		0,0
Tilikauden laaja tulos			-0,4	0,3	0,4	-29,6	-29,2	0,6	-28,6
Hybridilainan korko						-3,8	-3,8		-3,8
Uusmerkintä			58,6				58,6		58,6
						-0,3	-0,3		-0,3
Vähemmistöosuuksien hankinta
Oma pääoma 31.12.2014	21,9	15,0	179,5	-0,4	-36,3	-76,5	103,1	8,0	111,2
								Määräys vallat
		Yli		Raha				tomien	Oma
Me	Osake pääoma	kurssi rahasto	Muut rahastot	virran suojaukset	Muunto erot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	omistajien osuus	pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2015	21,9	15,0	179,5	-0,4	-36,3	-76,5	103,1	8,0	111,2
Tilikauden tulos						-83,1	-83,1	0,4	-82,7
Muuntoerot					-0,6		-0,6	0,0	-0,6
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot						-1,4	-1,4	-0,1	-1,5
Rahavirran suojaukset				0,0			0,0		0,0
Rakennusten, maa-alueiden ja sijoitus
kiinteistöjen uudelleenarvostus Muut laajan tuloksen erät			-7,0 0,0		0,0	0,0	-7,0 0,0	-0,3	-7,4 0,0
Tilikauden laaja tulos			-7,0	0,0	-0,6	-84,4	-92,1	-0,1	-92,2
Osingonjako							0,0	-0,4	-0,4

Konsernin tunnusluvut

	31.12.2015	31.12.2014
Omavaraisuusaste, %	4,6	23,7
Oma pääoma/osake, e	0,11	1,06
Sijoitettu pääoma kauden lopussa, Me	261,7	339,3
Sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja, %	2,0	5,6
Sijoitetun pääoman tuotto, %	-7,2	0,8
Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja, %	-21,6	-12,1
Oman pääoman tuotto, %	-92,6	-29,1
Korolliset nettovelat, pääomalaina velkana, Me	237,0	216,0
Net gearing, pääomalaina velkana, %	1 273,0	194,4
Tilauskanta, Me	76,9	88,9
Bruttoinvestoinnit ilman rahoitusleasinginvestointeja, Me	26,2	16,4
Bruttoinvestoinnit sis. rahoitusleasing, Me	31,5	22,6
Bruttoinvestoinnit (sis. rahoitusleasing), % liikevaihdosta	6,4	4,6
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana	3 982	4 111
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana, ml. vuokratyövoima	4 281	4 438
Henkilöstö kauden lopussa	3 979	3 981
Henkilöstö kauden lopussa, ml. vuokratyövoima	4 269	4 238
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta, %	91,3	91,7
Vastuusitoumukset, Me	746,3	662,4

Osakekohtaiset tiedot

	31.12.2015	31.12.2014
Osakemäärä tilikauden lopussa, tuhatta kpl	97 269	97 269
Tulos/osake (EPS), e	-0,86	-0,63
Tulos/osake (EPS), e laimennuksella	-0,86	-0,63
Rahavirta/osake, e	0,11	-0,40
Oma pääoma/osake, e	0,11	1,06
Osinko/osake, e	0,00*)	0,00
Osinko/tulos, %	0,00	0,00
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,00	0,00
P/E-luku	neg.	neg.
Tilikauden viimeinen pörssikurssi, e	0,69	0,72

*) Vuonna 2015 hallituksen esitys.

Aineellisten hyödykkeiden muutokset ja liikearvo

Me	1-12/2015	1-12/2014
Aineellisten hyödykkeiden muutokset
Hankintameno kauden alussa	571,2	561,3
Muuntoerot	1,7	-4,7
Lisäykset	30,0	22,0
Hankitut liiketoiminnot	0,0	0,0
Maa-alueiden ja rakennusten arvonmuutos	-11,9	0,0
Vähennykset ja siirrot erien välillä	-4,9	-7,4
Hankintameno kauden lopussa	586,1	571,2
Kertyneet poistot kauden alussa	-319,7	-308,0
Muuntoerot	-1,3	2,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	2,7	5,5
Hankittujen liiketoimintojen kertyneet poistot	0,0	0,0
Tilikauden poistot ja arvonalenemiset	-33,5	-19,9
Kertyneet poistot kauden lopussa	-351,7	-319,7
Tasearvo kauden lopussa	234,3	251,5
Liikearvo
Hankintameno kauden alussa	29,1	29,1
Muuntoero	0,0	0,0
Tasearvo kauden lopussa	29,2	29,1

Konsernin kehitys

Liikevaihto markkina-alueittain

Me	1-12/2014	1-12/2015
Saksa	103,1	105,9
Ruotsi	89,1	86,0
Turkki	60,6	69,0
Suomi	41,0	43,0
Benelux-maat	40,2	40,5
Iso-Britannia	45,1	36,8
Italia	30,9	30,2
Ranska	30,5	27,3
Muu Eurooppa	20,8	21,3
Muut maat	33,9	34,8
Yhteensä	495,2	494,8

Neljännesvuosittainen liikevaihdon kehitys markkina-alueittain

Me	Q1/14	Q2/14	Q3/14	Q4/14	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Saksa	28,2	26,0	22,8	26,1	29,4	26,9	23,0	26,6
Ruotsi	25,3	25,8	17,7	20,3	23,7	25,4	17,5	19,4
Turkki	15,4	14,0	14,0	17,2	18,2	17,9	14,0	19,0
Suomi	12,1	11,1	8,3	9,5	11,9	11,5	8,2	11,4
Benelux-maat	10,3	10,4	9,2	10,3	10,4	11,6	9,1	9,4
Iso-Britannia	12,2	12,7	10,3	9,9	10,0	9,9	10,8	6,2
Italia	6,9	8,9	9,5	5,6	7,5	8,0	9,2	5,6
Ranska	8,1	8,9	6,0	7,4	7,3	7,1	5,8	7,1
Muu Eurooppa	5,1	5,7	5,4	4,6	5,8	5,8	5,5	4,3
Muut maat	8,2	9,1	7,8	8,7	9,1	8,0	7,5	10,2
Yhteensä	131,9	132,6	111,0	119,6	133,1	132,0	110,5	119,2

Konsernin kehitys ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Me 1-12/2014	1-12/2015
Liikevaihto 495,2	494,8
Liikevoitto 17,8	6,0
Nettorahoituskulut *) -27,3	-25,4
Tulos rahoituserien jälkeen -9,5	-19,4

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Liikevoitto, Me	1-12/2014	1-12/2015
Valimodivisioona	5,3	-4,9
Konepajadivisioona	3,8	1,6
Alumiinidivisioona	8,2	12,0
Muu liiketoiminta	0,7	-2,8
Sisäiset erät	-0,2	0,1
Componenta yhteensä	17,8	6,0

Konsernin kehitys liiketoimintasegmenteittäin ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Konsernin kehitys neljännesvuosittain ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Me	Q1/14	Q2/14	Q3/14	Q4/14	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Liikevaihto	131,9	132,6	111,0	119,6	133,1	132,0	110,5	119,2
Liikevoitto	7,4	7,9	1,3	1,2	5,8	3,9	0,5	-4,2
Nettorahoituskulut *)	-7,5	-7,0	-6,8	-6,0	-5,3	-6,2	-6,5	-7,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-0,1	0,9	-5,5	-4,9	0,5	-2,3	-6,0	-11,6

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Liiketoimintasegmenttien kehitys neljännesvuosittain ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Liikevoitto, Me	Q1/14	Q2/14	Q3/14	Q4/14	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Valimodivisioona	3,8	3,8	-1,0	-1,2	2,0	1,6	-3,1	-5,4
Konepajadivisioona	0,9	1,9	0,8	0,2	0,8	0,3	0,6	-0,1
Alumiinidivisioona	2,4	2,2	1,8	1,8	2,6	2,3	3,1	4,0
Muu liiketoiminta	0,3	0,2	-0,2	0,4	0,4	-0,4	-0,2	-2,7
Sisäiset erät	0,0	-0,2	0,0	-0,1	0,0	0,1	0,1	-0,1
Componenta yhteensä	7,4	7,9	1,3	1,2	5,8	3,9	0,5	-4,2

Konsernin kehitys

Me	1-12/2014	1-12/2015
Liikevaihto	495,2	494,8
Liikevoitto	2,2	-23,4
Nettorahoituskulut *)	-30,9	-25,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-28,7	-48,9

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Konsernin kehitys liiketoimintasegmenteittäin

Liikevaihto, Me	1-12/2014	1-12/2015
Valimodivisioona
Ulkoinen liikevaihto	212,0	212,9
Sisäinen liikevaihto	95,7	80,8
Liikevaihto yhteensä	307,8	293,6

Konepajadivisioona
Ulkoinen liikevaihto	109,6	113,9
Sisäinen liikevaihto	12,1	10,2
Liikevaihto yhteensä	121,7	124,2

Alumiinidivisioona
Ulkoinen liikevaihto	72,4	84,5
Sisäinen liikevaihto	7,1	8,5
Liikevaihto yhteensä	79,5	93,0
Muu liiketoiminta
Ulkoinen liikevaihto	101,2	83,5
Sisäinen liikevaihto	28,7	26,4
Liikevaihto yhteensä	129,9	109,9
Sisäiset erät	-143,7	-125,9
Componenta yhteensä	495,2	494,8

Liikevoitto, Me	1-12/2014	1-12/2015
Valimodivisioona	3,7	-5,2
Konepajadivisioona	3,2	2,5
Alumiinidivisioona	7,9	12,3
Muu liiketoiminta	0,5	-2,8
Kertaluonteiset erät	-12,9	-30,5*)
Sisäiset erät	-0,2	0,2
Componenta yhteensä	2,2	-23,4

*) Kertaluonteiset erät vuonna 2015 liittyvät Hollannin yksiköiden sopeuttamistoimenpiteisiin -3,3 Me, Hollannin yksiköiden koneiden ja kaluston sekä rakennusten alaskirjauksiin -4,2 Me ja Hollannin yksiköiden saamisten ja varastojen alaskirjauksiin -0,8 Me, Suomen yksiköiden koneiden ja kaluston alaskirjauksiin -9,3 Me sekä rakennusten alaskirjauksiin -4,6 Me, Suomessa sijaitsevien sijoituskiinteistöjen alaskirjauksiin -1,3 Me, Pietarsaaren valimon tuotannon siirrosta Porin valimoon liittyviin kuluihin -0,9 Me, Ruotsissa sijaitsevan Smedjebackenin takomon lakkauttamiseen -1,3 Me, Orhangazin valimon sopeuttamistoimenpiteisiin ja ylimääräisiin jätteenkäsittelykuluihin -2,4 Me, Turkin yksiköiden erääntyneiden saatavien alaskirjauksiin -0,6 Me ja keskeytyneiden projektien alaskirjauksiin -1,1 Me. Muut kertaluonteiset erät olivat -0,7 Me.

Konsernin kehitys neljännesvuosittain

Me	Q1/14	Q2/14	Q3/14	Q4/14	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Liikevaihto	131,9	132,6	111,0	119,6	133,1	132,0	110,5	119,2
Liikevoitto	6,5	5,5	-0,8	-9,0	4,4	5,7	0,8	-34,3
Nettorahoituskulut *)	-7,5	-7,0	-10,0	-6,4	-5,3	-6,2	-6,5	-7,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-1,0	-1,5	-10,8	-15,4	-0,9	-0,5	-5,8	-41,8

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Liiketoimintasegmenttien kehitys neljännesvuosittain

Liikevaihto, Me	Q1/14	Q2/14	Q3/14	Q4/14	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Valimodivisioona	84,6	83,1	70,9	69,2	81,4	76,9	65,9	69,5
Konepajadivisioona	30,4	33,1	26,8	31,5	33,5	33,7	26,8	30,3
Alumiinidivisioona	18,1	19,7	20,7	21,0	22,2	25,2	22,8	22,8
Muu liiketoiminta	36,0	34,2	28,5	31,2	31,8	30,6	23,2	24,2
Sisäiset erät	-37,1	-37,5	-35,8	-33,2	-35,8	-34,3	-28,3	-27,5
Componenta yhteensä	131,9	132,6	111,0	119,6	133,1	132,0	110,5	119,2


Liikevoitto, Me	Q1/14	Q2/14	Q3/14	Q4/14	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Valimodivisioona	4,0	3,1	-1,7	-1,7	1,4	3,2	-1,9	-7,8
Konepajadivisioona	0,8	1,6	0,8	0,0	1,0	0,6	0,3	0,6
Alumiinidivisioona	2,3	2,3	1,7	1,6	2,4	2,8	3,4	3,6
Muu liiketoiminta	0,3	0,1	-0,2	0,3	0,5	-0,4	-0,3	-2,7
Kertaluonteiset erät	-0,9	-1,5	-1,4	-9,1	-1,0*)	-0,5*)	-0,8*)	-28,1*)
Sisäiset erät	0,0	-0,2	0,0	-0,1	0,1	0,1	0,1	-0,1

Tilauskanta kauden lopussa, Me	Q1/14	Q2/14***)	Q3/14	Q4/14**)	Q1/15*)	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Valimodivisioona	55,3	54,4	42,3	49,2	51,9	56,5	45,8	43,1
Konepajadivisioona	23,2	25,2	19,0	22,1	22,8	26,4	21,0	21,0
Alumiinidivisioona	14,1	15,3	14,4	15,9	17,2	18,1	16,5	14,4
Muu liiketoiminta	21,0	23,2	18,9	17,7	17,2	19,4	13,3	14,4
Sisäiset erät	-22,9	-23,2	-15,5	-16,0	-16,8	-23,5	-14,4	-16,2
Componenta yhteensä	90,7	94,8	79,1	88,9	92,3	96,8	82,1	76,9

*) Tilauskanta 6.4.2015

**) Tilauskanta 8.1.2015

***) Tilauskanta 4.7.2014

Liiketoimintasegmentit

Me	31.12.2015	31.12.2014
Valimodivisioona
Varat	242,0	271,0
Velat	76,3	75,4
Investoinnit sis. rahoitusleasing	8,3	12,4
Poistot ja arvonalenemiset	21,5	12,3
Konepajadivisioona
Varat	60,4	67,8
Velat	49,6	39,9
Investoinnit sis. rahoitusleasing	4,6	6,0
Poistot ja arvonalenemiset	3,9	3,5
Alumiinidivisioona
Varat	72,2	51,5
Velat	21,2	5,5
Investoinnit sis. rahoitusleasing	16,8	2,8
Poistot ja arvonalenemiset	3,1	2,9
Muu liiketoiminta
Varat	67,2	78,1
Velat	52,4	50,9
Investoinnit sis. rahoitusleasing	1,9	1,5
Poistot ja arvonalenemiset	8,2	4,2

Johdannaissopimusten käyvät arvot

		31.12.2015		31.12.2014
	Käypä arvo,	Käypä arvo,	Käypä arvo,	Käypä arvo,
Me	positiivinen	negatiivinen	netto	netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	-	-0,2	-0,2	0,0
Valuutanvaihtosopimukset	-	-0,4	-0,4	0,4
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	-	-	-	0,1
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset	0,0	-0,8	-0,8	-0,7
Yhteensä	0,0	-1,4	-1,4	-0,3

Johdannaissopimusten nimellisarvot

	31.12.2015	31.12.2014
Me	Nimellisarvo	Nimellisarvo
Valuuttajohdannaiset *)
Valuuttatermiinisopimukset	7,5	0,1
Valuutanvaihtosopimukset	9,8	54,3
Valuuttaoptiot	-
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	-	5,0
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	-
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	1,3	2,4
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	1,7	1,9
Yhteensä	20,3	63,8

*) Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuosi.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittely

Rahoitusvarat ja -velat, jotka arvostetaan käypään arvoon, luokitellaan arvostusmenetelmien arvioidun luotettavuuden mukaisesti kolmelle tasolle:

TASO 1:

Täysin samanehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu luotettava markkinahinta. Tasolle on luokiteltu sähkötermiinit, joiden arvostukset perustuvat Nord Poolin vastaavien standardoitujen tuotteiden markkinahintoihin.

TASO 2:

Lähes vastaavan ehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu markkinahinta. Hinta voi olla kuitenkin johdettu todettavissa olevista markkinatiedoista. Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti markkinoilla sovellettavia laskentamalleja.

TASO 3:

Instrumentille ei ole olemassa aktiivista markkinaa, käypä markkinahinta ei ole luotettavasti johdettavissa ja käyvän arvon määrittäminen edellyttää merkittävissä määrin harkintaa.

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti Q4 / 2015

Me	TASO 1	TASO 2	TASO 3
Valuuttajohdannaiset (OTC)	-	0,6
Korkojohdannaiset (OTC)
Hyödykejohdannaiset	-0,8
Myytävissä olevat sijoitukset	-		0,8

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti Q4 / 2014

Me	TASO 1	TASO 2	TASO 3
Valuuttajohdannaiset (OTC)	-	0,4
Korkojohdannaiset (OTC)	-	0,1
Hyödykejohdannaiset	-0,7
Myytävissä olevat sijoitukset	-		0,9

Tilikaudella ei ole siirretty rahoitusvaroja tai -velkoja tasojen välillä.

Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko- ja valuuttaoptiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla. Sähköjohdannaisten käypä arvo on se laskennallinen voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla.

Vastuusitoumukset

Me	31.12.2015	31.12.2014
Kiinteistökiinnitykset
Omista velvoitteista	8,1	11,2
Yrityskiinnitykset
Omista velvoitteista	114,5	103,4
Pantit
Omista velvoitteista	458,2	541,4

Muut vuokrasopimukset	4,1	5,3

Muut vastuut	1,2	1,3
Yhteensä	586,0	662,4

Componentalla oli 31.12.2015 taseen ulkopuolisia rahoitusleasing-sitoumuksia, ei vielä alkaneista sopimuksista, yhteensä 3,7 Me (1,2 Me). Rahoitusleasing-velka ja investointikohde rekisteröidään taseessa rahoitusleasing-sopimuksen alkaessa ja investointikohdetta vastaanotettaessa.

Euron vaihtokurssit

	Päätöskurssi		Keskikurssi
Yksi euro on	31.12.2015	31.12.2014	31.12.2015	31.12.2014
SEK	9,1895	9,3930	9,3528	9,0985
USD	1,0887	1,2141	1,1095	1,3285
GBP	0,7340	0,7789	0,7259	0,8061
TRY (Turkin keskuspankki)	3,1776	2,8207	3,0167	2,9049
RUB	80,6736	72,3370	68,1066	50,9518

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman	= Tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100
tuotto-% (ROE)	Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus (vuosineljännesten keskiarvo)
Sijoitetun pääoman	= Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut x 100
tuotto-% (ROI)	Oma pääoma + korolliset velat (vuosineljännesten keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	= Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus x 100
	Taseen loppusumma - saadut ennakot
	Tulos rahoituserien jälkeen - verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus - hybridilainan siirtyvät
Tulos/osake, e (EPS)	sekä maksetut korot =
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Tulos/osake, e,	= Kuten yllä, mutta osakemäärään on lisätty mahdollisten optioiden oikeuttama osakemäärä, pääomavaikutus
laimennusvaikutuksella	markkinakoron mukaan verovaikutus vähentäen. Optio-oikeuksien laimennusvaikutusta laskettaessa on
	otettu osakkeiden ja optioiden täyden vaihdon lukumäärää vähentävänä tekijänä huomioon se määrä osakkeita,
	jotka yhtiö olisi saanut, jos se olisi käyttänyt optioiden vaihdon toteutuessa saamansa varat omien osakkeiden
	hankintaan käypään arvoon (= tilikauden kaupantekokurssien keskiarvoon). Mahdollisesta vaihtovelkakirja
	lainasta kirjattu korko verovaikutuksella vähennettynä on lisätty tilikauden tulokseen. Vaihtovelkakirjalainalla
	merkittävissä olevat osakkeet on lisätty jakajan osakemäärään.
	= Liiketoiminnan nettorahavirta
Rahavirta/osake, e (CEPS)	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

Osakkeen keskikurssi, e	= Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
	Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä

Oma pääoma/osake, e	= Oma pääoma ilman pääomalainoja Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Osinko/osake, e	= Tilikaudelta jaettu osinko
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Osinko/tulos, %	= Tilikaudelta jaettu osinko x 100 Tulos (kuten tulos/osake-tunnusluvussa)

Efektiivinen osinkotuotto, % = Osinko/osake x 100
	Tilikauden viimeinen pörssikurssi
Osakekannan
markkina-arvo, Me	= Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen pörssikurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	= Tilikauden viimeinen pörssikurssi Tulos/osake

Korolliset nettovelat, Me	= Korolliset velat + pääomalainat - rahat ja pankkisaamiset

Nettovelkaantumisaste	= Korolliset nettovelat x 100
(net gearing), %	Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus

Käyttökate, e	= Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +/- osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta

Componenta Oyj

Panuntie 4 00610 Helsinki Puh. 010 403 00 Faksi 010 403 2721 www.componenta.com

AI assistant

Componenta Oyj — Interim / Quarterly Report 2015

3307_er_2016-03-11_11cf4212-69cb-47e8-9cb0-54fed5126fc6.pdf

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2015

Componentan tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2015: Liikevaihto edellisen vuoden tasolla, liikevoitto laski. Valmisteltavan uuden strategian mukaiset toiminnan painopisteiden muutokset johtivat huomattaviin pitkäaikaisten omaisuuserien alaskirjauksiin.

Tammi - joulukuu 2015 lyhyesti

Loka - joulukuu 2015 lyhyesti

Osingonjakoehdotus

Toimitusjohtaja Harri Suutari kommentoi katsauskautta ja sen jälkeisiä tapahtumia

Componentan tulosohjeistus 2016

Componentan tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2015: Liikevaihto edellisen vuoden tasolla, liikevoitto laski. Valmisteltavan uuden strategian mukaiset toiminnan painopisteiden muutokset johtivat huomattaviin pitkäaikaisten omaisuuserien alaskirjauksiin.

Yhteenveto vuoden keskeisistä tapahtumista

Toimintaympäristön ja tilauskannan kehitys

Tulos

Tase, rahoitus ja kassavirta

Investoinnit

Strategiset projektit vuonna 2015

Toiminnan tehostamisohjelma

Laatu- ja palvelukulttuurin kehittäminen sekä tuotekehitysprojektien hyödyntäminen

100 Me:n orgaanisen kasvun ohjelma

Componentan strategian uudistaminen

Segmenttien kehitys

Valimodivisioona

Konepajadivisioona

Alumiinidivisioona

Muu liiketoiminta

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Ympäristö

Henkilöstö

Henkilöstö maittain katsauskauden lopussa

Henkilöstö divisioonittain katsauskauden lopussa

Osakkeet ja osakepääoma

Liputusilmoitukset

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2015

Osakeanti- ja osakkeisiin oikeuttavat erityisoikeudet

Hallitus ja johto

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Valuuttariski

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Toimintaympäristö 2016

Componentan tulosohjeistus 2016

Osingonjakoehdotus

Varsinainen yhtiökokous

Vuosikertomus 2015 ja Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Laadintaperiaatteet

Lähipiiritapahtumat

Rahoitusriskien hallinta

Oletus toiminnan jatkuvuudesta

Konsernin liikevoiton täsmäytys

Konsernin tulos rahoituserien jälkeen täsmäytys

Konsernin tuloslaskelma ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Konsernin tuloslaskelma

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernin tase

Konsernin lyhennetty rahavirtalaskelma

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernin tunnusluvut

Osakekohtaiset tiedot

Aineellisten hyödykkeiden muutokset ja liikearvo

Konsernin kehitys

Liikevaihto markkina-alueittain

Neljännesvuosittainen liikevaihdon kehitys markkina-alueittain

Konsernin kehitys ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Konsernin kehitys liiketoimintasegmenteittäin ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Konsernin kehitys neljännesvuosittain ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Liiketoimintasegmenttien kehitys neljännesvuosittain ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Konsernin kehitys

Konsernin kehitys liiketoimintasegmenteittäin

Konsernin kehitys neljännesvuosittain

Liiketoimintasegmenttien kehitys neljännesvuosittain

Liiketoimintasegmentit

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittely

TASO 1:

TASO 2:

TASO 3:

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti Q4 / 2015

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti Q4 / 2014

Componenta Oyj Interim / Quarterly Report 2015