Componenta Oyj — Interim / Quarterly Report 2016

Oct 26, 2016

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016

Componentan yrityssaneerausmenettelyt etenevät, liikevaihto ja liikevoitto jäivät edellisvuotta pienemmiksi

Tammi-syyskuu 2016 lyhyesti

• Componenta haki 1.9.2016 emoyhtiönsä Componenta Oyj:n ja tytäryhtiönsä Suomessa ja Ruotsissa yrityssaneeraukseen sekä Hollannin tytäryhtiönsä konkurssiin. Turkin tytäryhtiö jatkaa toimintaansa ilman viranomaismenettelyä.
• Yhtiö uskoo, että saneerausmenettely Suomessa ja Ruotsissa mahdollistaa liiketoiminnan tervehdyttämisen ja kehittämisen tulevaisuudessa, mutta konsernin toiminnan jatkuvuuteen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta.
• Jatkuvien toimintojen liikevaihto katsauskaudella laski 13 % edellisvuodesta ja oli 284,5 Me (326,7 Me). Konkurssimenettelyn takia yhtiö katsoo menettäneensä määräysvallan Hollannin alakonsernissa ja siitä syystä sen yhdistely konsernitilinpäätökseen on lopetettu vuoden 2016 kolmannella vuosineljänneksellä ja sen toiminnot on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Konsernin kirjaamat Hollannin toimintoihin liittyvät arvonalentumistappiot on myös esitetty lopetettavien toimintojen alla. Vertailuluvut on oikaistu tämän mukaisesti.
• Jatkuvien toimintojen oikaistu käyttökate jäi edellisvuodesta ja oli 13,0 Me (32,0 Me). Käyttökate sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät oli 3,7 Me (29,7 Me).
• Katsauskaudella jatkuvien toimintojen kannattavuutta heikensivät edellisvuotta alhaisemmat tuotantovolyymit, Turkin palkkainflaatio sekä erityisesti saneerausmenettelyihin hakeutumisen ja kireän likviditeetin aiheuttamat tuotantokatkokset. Valuuttakurssierojen vaikutus käyttökatteeseen oli -1,6 Me (3,1 Me).
• Jatkuvien toimintojen oikaistu liikevoitto jäi edellisvuodesta ja oli -0,1 Me (19,7 Me). IFRS:n mukainen jatkuvien toimintojen katsauskauden liikevoitto, sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, oli -21,2 Me (17,5 Me).
• Jatkuvien toimintojen oikaistu tulos rahoituserien jälkeen oli -15,8 Me (2,5 Me) ja IFRS:n mukainen jatkuvien toimintojen tulos rahoituserien jälkeen, sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, oli 6,2 Me (0,2 Me).
• Jatkuvien toimintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät katsauskauden tuloksessa rahoituserien jälkeen olivat yhteensä 22,0 Me (-2,3 Me).

• Konsernin katsauskauden tulos oli -20,6 Me (-9,1 Me) ja osakekohtainen laimentamaton tulos oli -0,18 e (-0,10 e).

• Jatkuvien toimintojen tilauskanta lokakuun alussa oli 9 % edellisvuotta matalampi ja oli 67 Me (74 Me).

• Iisalmessa sijaitsevan Suomivalimon valimoliiketoiminta ja siihen liittyvä kiinteistö myytiin 30.6.2016 ja yhtiö kirjasi kaupasta 6,1 Me:n myyntitappion, joka on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.
• Componentan Pietarsaaressa sijaitseva mäntäliiketoiminta myytiin 17.8.2016 ja konserni kirjasi kaupasta 1,0 Me:n myyntivoiton, joka on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Tämän lisäksi yhtiö kartoittaa mahdollisuuksia myydä muita ydinliiketoimintaan kuulumattomia liiketoimintoja ja omaisuutta.
• Yhtiö on tiedottanut 7.10.2016 ja 13.10.2016 suunnittelevansa Turkin tytäryhtiön osakkeiden ja Ruotsin takomoliiketoiminnan myymistä.

Heinä-syyskuu 2016 lyhyesti, jatkuvat liiketoiminnot

• Liikevaihto laski 21 % edellisvuodesta ja oli 75,1 Me (95,4 Me).
• Oikaistu käyttökate jäi edellisvuodesta ja oli 3,2 Me (8,5 Me). Käyttökate sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät oli 1,4 Me (7,7 Me).
• Kannattavuutta heikensivät edellisvuotta alhaisemmat tuotantovolyymit, Turkin palkkainflaatio sekä erityisesti kireän likviditeetin ja saneerausmenettelyihin hakeutumisen aiheuttamat tuotantokatkokset. Valuuttakurssierojen vaikutus käyttökatteeseen oli 1,6 Me (1,1 Me).
• Oikaistu liikevoitto oli -1,5 Me (4,6 Me) ja jatkuvien toimintojen IFRS:n mukainen liikevoitto, sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, oli -15,0 Me (3,8 Me).
• Oikaistu tulos rahoituserien jälkeen oli -6,7 Me (-1,7 Me) ja IFRS:n mukainen tulos rahoituserien jälkeen, sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, oli -20,6 Me (-2,5 Me).
• Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät heinä-syyskuun tuloksessa rahoituserien jälkeen olivat yhteensä -13,9 Me (-0,8 Me).
• Heinä-syyskuun tulos, mukaan lukien lopetetut toiminnot, oli -40,4 Me (-7,5 Me) ja osakekohtainen laimentamaton tulos oli -0,30 e (-0,08 e).

Toimitusjohtaja Harri Suutari kommentoi yrityssaneeraukseen johtaneita seikkoja ja katsauskautta:

"Componenta-konsernin maksuvalmius säilyi kireänä katsauskauden aikana eikä toiminnan ylläpitämiseksi tarvittavaa rahoitusta kyetty saamaan markkinoilta. Yhtiö ei kesälomakauden jälkeen kyennyt asianmukaisesti käynnistämään tehtaita Hollannissa, Suomessa ja Ruotsissa kireän likviditeetin aiheuttaman raaka-aine- ja materiaalipuutteiden vuoksi.

Componenta haki 1.9.2016 emoyhtiönsä Componenta Oyj:n ja tytäryhtiönsä Suomessa ja Ruotsissa yrityssaneeraukseen sekä Hollannin tytäryhtiönsä konkurssiin. Turkin tytäryhtiö jatkaa toimintaansa ilman viranomaismenettelyä. Saneerausmenettelyt Suomessa ja Ruotsissa ovat käynnistyneet; Ruotsissa syyskuun alussa ja Suomessa syyskuun lopussa. Hollannin tytäryhtiö asetettiin konkurssiin 2.9.2016.

Saneerausmenettely Suomessa ja Ruotsissa mahdollistaa liiketoiminnan tervehdyttämisen ja kehittämisen tulevaisuudessa, mutta toiminnan jatkuvuuteen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Katsauskauden jälkeen on Suomessa ja Ruotsissa sovittu pääasiakkaiden taholta tulevasta käyttöpääomatarpeen kattavasta lyhytaikaisesta rahoituksesta. Toimenpiteitä kiinteiden kulujen karsimiseksi on jatkettu ja tullaan edelleen jatkamaan voimallisesti. Tuotantolaitosten työn tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja toiminnan tehostamista jatketaan suunnitellusti.

Componenta-konsernin velkaantumisen taustalla ovat merkittävät yritysostot vuosina 2004 ja 2006 sekä vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisin vaikutukset markkinoihin. Lisäksi Componentalle merkittävien asiakassegmenttien, kuten kaivos-, maanrakennus-, ja maatalouskoneiden, kysyntä on ollut merkittävästi heikompi kuin ennen finanssikriisiä. Finanssikriisin jälkeisen velanhoitokyvyn jatkuva heikkeneminen on lisännyt rahoituskustannuksia merkittävästi. Vuoden 2016 aikana rahoittajien usko yhtiön kykyyn hoitaa velvoitteitaan alkoi horjua, eikä lyhytaikaisia lainoja kyetty neuvottelemaan uusiksi aiempaan tapaan. Kannattavuuden kohentamiseksi tehtaiden työn tuottavuutta on yritetty parantaa ja kiinteitä kuluja pienentää. Rahoitusasemaa on yritetty parantaa pyrkimällä myymään osia konsernista.

Vuoden 2016 aikana toteutuneiden yritysmyyntien tuotot jäivät sangen pieniksi suhteessa rahoitusvajeeseen. Pietarsaaressa

mäntiä valmistavan Pistons-yksikön myynti toteutui elokuun puolessa välissä ja Iisalmessa sijaitsevan Suomivalimon myynti toteutui kesäkuun lopussa.

Componenta pyrkii myymään Turkissa olevat valimo- ja konepajatoiminnot sekä Ruotsissa olevat takomotoiminnat. Jäljelle jäävät Högforsin ja Porin valimot Suomessa sekä Främmestadin konepaja Ruotsissa muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Konsernin maksuvalmiusongelmista huolimatta nämä liiketoiminnot ovat kyenneet osoittamaan kannattavuuden ja työn tuottavuuden paranemista. Tämä on nähdäkseni seurausta uuden organisaatiomallin antamien mahdollisuuksien onnistuneesta hyödyntämisestä.

Katsauskaudella liiketoiminnan kannattavuuden ja volyymin kehitys on ollut epätyydyttävää, Componentan jatkuvien toimintojen rautatuotteiden myynti laski kolmannen neljänneksen aikana noin 23 % edellisvuodesta. Lasku johtui useasta eri syystä. Componentan rautaliiketoiminnalle tärkeä kaivos- ja rakennuskoneiden sekä maatalouskoneiden markkina heikkeni viime vuodesta. Heikosta maksuvalmiudesta johtuneet tuotannon ongelmat sekä myyntihintojen lasku heikensivät myös liikevaihtoa tuntuvasti. Tuotteita oli poikkeuksellisesti toimittamatta katsauskauden lopussa noin kuuden miljoonan euron arvosta. Vastaavaa jättämää ei ollut vertailukaudella. Componentan maksuvalmiusongelmat ovat hyvin myös asiakkaiden tiedossa ja tästä syystä asiakkaat eivät ole kuluneen vuoden aikana juurikaan antaneet uusia tuotteita koskevia tilauksia päättyvien tuotteiden tilalle.

Rautatuotteiden myynnistä saatu jatkuvien toimintojen oikaistu käyttökate laski 18,2 miljoonasta eurosta 2,0 miljoonaan euroon johtuen alentuneista volyymeista, Turkin palkkainflaatiosta sekä heikon maksuvalmiuden aiheuttamista tuotantokatkoista ja muista erikoisjärjestelyistä. Lisäksi valuuttakurssien muutokset heikensivät tulosta merkittävästi. Rautaliiketoimintaan investoitiin 3,9 miljoonaa euroa.

Alumiinituotteiden myynnistä saatu oikaistu käyttökate heikkeni hieman 11,0 miljoonasta eurosta 10,5 miljoonaan euroon. Manisan uuden tuotantolaitoksen kone- ja laiteasennukset sekä tuotannon aloitusprosessit ovat edenneet suunnitellusti. Alumiiniliiketoimintaan investoitiin 13,4 miljoonaa euroa."

Componentan tulosohjeistus 2016

Yhtiön taloudellisen tilanteen, käynnissä olevien saneerausmenettelyjen ja rakennemuutoksen johdosta tulosohjeistuksen antaminen on poikkeuksellisen haastavaa. Sen vuoksi Componenta ei toistaiseksi anna ennustetta tuloskehityksestä näkymiä kommentoidessaan.

Componentan osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2016

Componentan yrityssaneerausmenettelyt etenevät, liikevaihto ja liikevoitto jäivät edellisvuotta pienemmiksi

Componentan yrityssaneeraus

Componenta-konsernin likviditeettitilanne muodostui kriittiseksi elokuussa heikon liikevaihdon ja kannattavuuden arvioitua negatiivisemman kehityksen vuoksi. Yhtiö ei kyennyt neuvottelemaan tilanteen vaatimaa lisärahoitusta ja tämän johdosta liiketoiminnan jatkaminen ilman saneerausmenettelyä muodostui mahdottomaksi, sillä tehtaita ei kyetty pitämään käynnissä puuttuvien tuotantopanosten takia.

Tämän seurauksena Componenta haki 1.9.2016 emoyhtiön eli Componenta Oyj:n sekä sen seuraavien tytäryhtiöiden Componenta Finland Oy:n Suomessa sekä Componenta Främmestad AB:n, Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n Ruotsissa asettamista yrityssaneeraukseen. Samassa yhteydessä Hollannin tytäryhtiö Componenta B.V. haettiin konkurssiin. Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S. Turkissa jatkaa toimintaansa ilman viranomaismenettelyjä.

Ruotsin tytäryhtiöiden hakemukset hyväksyttiin ja saneerausmenettelyt alkoivat 1.9.2016 (Componenta Främmestad AB ja Componenta Wirsbo AB) ja 2.9.2016 (Componenta Arvika AB).

Hollannin tytäryhtiö Componenta B.V. asetettiin konkurssiin 2.9.2016.

Suomessa Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä Componenta Oyj:n ja Componenta Finland Oy:n saneerausmenettelyn aloittamisesta 30.9.2016.

Suomessa saneerausohjelma vahvistetaan tyypillisesti vuoden sisällä, ja saneerausvelkojen takaisinmaksuajasta määrätään maksuohjelmassa. Ruotsissa saneerausjakso kestää yhden vuoden ohjelman vahvistamisesta. Tieto saneerausmenettelyjen onnistumisesta lisääntyy loppuvuoden aikana.

Lyhyellä tähtäimellä Componenta on sopinut Suomessa ja Ruotsissa pääasiakkaiden taholta tulevasta käyttöpääomatarpeen kattavasta ennakkomaksuihin perustuvasta rahoituksesta.

Avainluvut
------------	--

	Q1-Q3 2016	Q1-Q3 2015	Muutos	2015
Tilauskanta, jatkuvat toiminnot, Me	67,3	73,5	-8,5 %	68,0
Liikevaihto, jatkuvat toiminnot, Me	284,5	326,7	-12,9 %	429,0
Oikaistu käyttökate, jatkuvat toiminnot, Me	13,0	32,0	-59,5 %	30,9
Oikaistu liikevoitto, jatkuvat toiminnot, Me	-0,1	19,7	n/a	14,7
Oikaistu liikevoitto, jatkuvat toiminnot, %	0,0	6,0	n/a	3,4
Oikaistu tulos rahoituserien jälkeen, jatkuvat toiminnot, Me	-15,8	2,5	n/a	-9,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa
rahoituserien jälkeen, jatkuvat toiminnot, Me	22,0	-2,3	n/a	-22,0
Verot, jatkuvat toiminnot, Me	-2,8	-2,0	40,4 %	-26,4
Tulos, Me	-20,6	-9,1	126,7 %	-82,7
Osakekohtainen tulos, e	-0,18	-0,10	72,9 %	-0,86
Net gearing, %	580	226	156,0 %	1 273
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto, %	-1,5	5,3	n/a	2,3
Oikaistu oman pääoman tuotto, %	-83,6	-10,2	721,4 %	-20,4
Henkilöstö kauden lopussa ml. vuokratyövoima	3 456	4 286	-19,4 %	4 269

Lopetetut toiminnot

Hollannin tytäryhtiö Componenta B.V. haettiin konkurssiin 1.9.2016. Tämän johdosta Componenta-konsernilla ei ole enää rautaliiketoimintaa Hollannissa. Hollannin alakonsernin toiminnot on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi IFRS 5 -standardin "myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti ja Componenta B.V:n yhdistely konsernitilinpäätökseen on lopetettu vuoden 2016 kolmannella vuosineljänneksellä. Vuoden 2016 ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen tiedot sekä vuoden 2015 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman, mukaan lukien muut laajan tuloksen erät, rahavirtalaskelman sekä eräiden tunnuslukujen osalta. Segmenttitiedoissa Componenta B:V:n luvut on esitetty lopetettuina toimintoina ja lisäksi lopetettuina toimintoina on esitetty kaikkien Componenta B.V:n netto-omaisuuserien arvonalentumiset. Lisäksi jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden kirjaamat arvonalentumiset Componenta B.V:ltä oleviin nettosaamisiin on esitetty lopetettujen toimintojen alla.

Tilauskannan ja myynnin kehitys

Kysyntänäkymät konsernin kaivosteollisuus- ja maatalouskoneasiakastoimialoilla ovat edelleen haastavat. Raskaat ajoneuvot ja autoteollisuus -toimialoilla Euroopan kysyntänäkymät ovat sen sijaan vahvemmalla pohjalla. Koneenrakennus-asiakastoimialalla kysyntänäkymissä on enemmän asiakaskohtaisia vaihteluita.

Componentan jatkuvien toimintojen tilauskanta lokakuun alussa oli 9 % pienempi kuin vuotta aiemmin eli 67,3 Me (73,5 Me). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset. Suomivalimon ja Pistonsin mäntäliiketoimintojen myyntien vaikutukset tilauskannan laskuun olivat yhteensä noin 3 Me.

Raskaat ajoneuvot -asiakastoimialan jatkuvien toimintojen tilauskanta oli 9 % suurempi verrattuna edellisen vuoden

0 20 40 60 80 100 120 Q1/11 Q2/11 Q3/11 Q4/11 Q1/12 Q2/12 Q3/12 Q4/12 Q1/13 Q2/13 Q3/13 Q4/13 Q1/14 Q2/14 Q3/14 Q4/14 Q1/15 Q2/15 Q3/15 Q4/15 Q1/16 Q2/16 Q3/16 Jatkuvien toimintojen tilauskannan kehitys Me vuosineljänneksittäin

vastaavaan ajankohtaan. Componentan jatkuvien toimintojen asiakastoimialan myynti oli 9 % pienempi kuin edellisvuonna.

Rakennus- ja kaivosteollisuus -asiakastoimialan jatkuvien toimintojen tilauskanta heikkeni 27 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Componentan jatkuvien toimintojen asiakastoimialan myynti oli 26 % pienempi kuin edellisvuonna.

Koneenrakennus-asiakastoimialan jatkuvien toimintojen tilauskanta heikkeni 45 % edellisvuodesta. Componentan jatkuvien toimintojen asiakastoimialan myynti oli 20 % pienempi kuin edellisvuonna.

Maatalouskoneet-asiakastoimialan jatkuvien toimintojen tilauskanta heikkeni 2 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Componentan jatkuvien toimintojen asiakastoimialan myynti oli 11 % pienempi kuin edellisvuonna.

Autoteollisuus-asiakastoimialan jatkuvien toimintojen tilauskanta kasvoi 2 % edellisvuoteen verrattuna. Componentan jatkuvien toimintojen asiakastoimialan myynti oli 4 % pienempi kuin edellisvuonna.

Liikevaihto

Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto tammi-syyskuussa laski 13 % ja oli 284 Me (327 Me). Componentan jatkuvien toimintojen rautatuotteiden myynti laski alkuvuoden aikana noin 14 % edellisvuodesta johtuen lähinnä kaivos- ja rakennuskoneiden sekä koneenrakennusteollisuuden komponenttien heikosta myynnin kehityksestä päämarkkina-alueillamme sekä erityisesti kireän likviditeetin aiheuttamista tuotantokatkoksista. Alumiinituotteiden myynti laski 10 % edellisvuoteen verrattuna.

Konsernin jatkuvien toimintojen kapasiteetin käyttöaste katsauskaudella oli 58 % (62 %).

5

Componentan jatkuvien toimintojen liikevaihto jakautui katsauskaudella asiakastoimialoittain seuraavasti: raskaat ajoneuvot 36 % (34 %), rakennus- ja kaivosteollisuus 15 % (18 %), koneenrakennus 13 % (14 %), maatalouskoneet 14 % (14 %) ja autoteollisuus 22 % (20 %).

Jatkuvien toimintojen liikevaihto markkina-alueittain tammi-syyskuussa Ruotsi 21 % Saksa 18 % Turkki 16 % Suomi 8 % Iso-Britannia 8 % Italia 8 % Benelux 7 % Ranska 5 % Muut maat 5 % Muu Eurooppa 4 %

Tulos

Konsernin jatkuvien toimintojen katsauskauden oikaistu käyttökate heikkeni edellisvuodesta ja oli 13,0 Me (32,0 Me). Katsauskauden oikaistua käyttökatetta heikensivät edellisvuotta alhaisemmat tuotantovolyymit, Turkin palkkainflaatio sekä erityisesti kireän likviditeetin ja saneeraukseen hakeutumisen aiheuttamat tuotantokatkokset. Operatiivisten valuuttakurssierojen vaikutus käyttökatteeseen, verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, oli merkittävä, -1,6 Me (3,1 Me). Operatiivisiin valuuttakurssieroihin vaikuttavat pääasiassa kurssimuutokset Iso-Britannian punnassa, Turkin liirassa ja Ruotsin kruunussa.

Konsernin jatkuvien toimintojen katsauskauden oikaistu liikevoitto heikkeni edellisvuodesta ja oli -0,1 Me (19,7 Me). IFRS:n mukainen jatkuvien toimintojen katsauskauden liikevoitto, sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttaneet erät, oli -21,2 Me (17,5 Me).

Konsernin jatkuvien toimintojen oikaistut nettorahoituskulut katsauskaudella olivat -15,7 Me (-17,2 Me). Oikaistut nettorahoituskulut olivat edellisvuotta 1,5 Me pienemmät. Nettorahoituskulujen pienentyminen johtui lähinnä valuuttakurssivoitoista. Jatkuvien toimintojen IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut, sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttaneet erät, olivat 27,4 Me (-17,3 Me).

Konsernin jatkuvien toimintojen katsauskauden oikaistu tulos rahoituserien jälkeen oli -15,8 Me (2,5 Me) ja IFRS:n mukainen jatkuvien toimintojen tulos rahoituserien jälkeen, sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttaneet erät, oli 6,2 Me (0,2 Me).

Katsauskauden jatkuvien toimintojen liikevoittoon sisältyneet vertailukelpoisuuteen vaikuttaneet erät olivat -21,1 Me (-2,2 Me). Jatkuvien toimintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttaneet erät liikevoitossa liittyvät pääasiassa Suomivalimon liiketoiminnan myyntitappioon -6,1 Me, Pistonsin mäntäliiketoiminan myyntivoittoon 1,0 Me, Ruotsin rautaliiketoimintaan liittyvien pitkäaikaisten tuotantokoneiden arvonalentumiseen -4,2 Me, Turkin rautaliiketoimintaan liittyvän liikearvon arvonalentumiseen -7,5 Me ja uudelleenjärjestelyihin liittyviin irtisanomis- ja muihin menoihin -2,8 Me sekä muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -1,5 Me.

Katsauskauden jatkuvien toimintojen nettorahoituseriin sisältyneet vertailukelpoisuuteen vaikuttaneet erät olivat 43,1 Me (-0,1 Me) ja ne liittyvät pääosin tasetta vahvistaviin rahoitusjärjestelyihin. Componenta Oyj on 16.5.2016 laskenut liikkeelle 40 Me:n vaihdettavan pääomalainan sekä maksanut pois yhtiön vakuudelliset pankkilainat ja vakuudellisen joukkovelkakirjalainan. Järjestelyn seurauksena yhtiön vakuudelliset velat vähenivät noin 72 Me. Vakuudelliset velat maksettiin takaisin tase-arvoa alhaisempaan arvoon ja yhtiö kirjasi tasearvon ja maksetun summan välisen erotuksen järjestelypalkkioiden jälkeen, nettona 43,3 Me, muihin rahoitustuottoihin.

Jatkuvien toimintojen oikaistun käyttökatteen eroanalyysi katsauskaudella edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Me	Q3/16	Q3/15	Ero %	Q1-Q3/16	Q1-Q3/15	Ero %
Liikevaihto	75,1	95,4	-21 %	284,4	326,7	-13 %
Tuotannon arvo	70,6	92,0	-23 %	279,8	324,2	-14 %
Materiaalit	-30,1	-40,5	-26 %	-121,5	-147,2	-17 %
Muuttuvat palkat ja ulkopuoliset palvelut	-14,9	-15,4	-3 %	-52,8	-53,0	0 %
Muut muuttuvat ja kiinteät kulut	-22,5	-26,3	-15 %	-90,2	-88,1	2 %
Kulut yhteensä	-67,4	-82,3	-18 %	-264,5	-288,2	-8 %
Oikaistu käyttökate	3,2	8,5	-62 %	13,0	32,0	-59 %

Jatkuvien toimintojen katsauskauden verot olivat -2,8 Me (-2,0 Me). Tilikauden verot sisältävät vahvistettuihin tappioihin liittyviä laskennallisten verosaamisten arvonalentumisia Suomessa -1,7 Me sekä verotarkastuksen yhteydessä määrättyjä lisäveroja Turkissa -1,7 Me.

Lopetettavien toimintojen tulos katsauskaudella, mukaan lukien Hollannin alakonsernin nettovarallisuuserien arvonalentumiset sekä jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden arvonalentumisten kirjaukset koskien saamisia Hollannin alakonsernilta, oli yhteensä -24,1 Me (-7,3 Me). Hollannin alakonsernin nettovarallisuuserien arvonalentumiset sekä jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden arvonalentumisten kirjaukset koskien saamisia Hollannin alakonsernilta olivat kolmannella vuosineljänneksellä yhteensä -17,7 Me. Tämän lisäksi ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana kirjattiin vertailukelpoisuuteen vaikuttavia menoja -2,9 Me liittyen Furan-linjan tuotannon lopettamiseen sekä paikallisiin muihin uudelleenjärjestelymenoihin.

Konsernin katsauskauden tulos oli -20,6 Me (-9,1 Me). Katsauskauden osakekohtainen laimentamaton tulos oli -0,18 e (-0,10 e) ja katsauskauden jatkuvien toimintojen osakekohtainen laimentamaton tulos oli 0,03 e (-0,03 e).

Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto oli -1,5 % (5,3 %) ja katsauskauden sijoitetun pääoman tuotto vertailukelpoisuuteen vaikuttaneet erät mukaan lukien oli -23,3 % (4,4 %). Oikaistu oman pääoman tuotto oli -83,6 % (-10,2 %) ja katsauskauden oman pääoman tuotto mukaan lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttaneet erät oli -92,3 % (-11,3 %).

Tase, rahoitus ja kassavirta

Componenta ei vuonna 2015 täyttänyt tiettyjä syndikaattilainasopimuksen ehtoja, minkä vuoksi yhtiö allekirjoitti joulukuun 2015 lopussa pohjoismaisten syndikaattilainan osapuolten kanssa niin sanotun standstill-sopimuksen, jossa rahoittajat vapauttivat Componentan mainittujen lainaehtojen täyttämisestä määräaikaisesti huhtikuun 2016 loppuun asti.

Componenta aloitti joulukuun alussa 2015 neuvottelut uusia strategisia linjauksia tukevasta ja yhtiön rahoitusaseman ja taseen vahvistamista turvaavasta rahoitusratkaisusta. Yhtiö tiedotti 1.4.2016 päässeensä alustavaan sopimukseen emoyhtiön vakuudellisten velkojen pois maksamisesta. 16.5.2016 Componenta Oyj laski liikkeelle 40 Me:n vaihdettavan pääomalainan sekä maksoi pois yhtiön vakuudelliset pankkilainat ja vakuudellisen joukkovelkakirjalainan yhteensä noin 72 Me. Vaihdettavaa pääomalainaa tarjottiin rajatulle joukolle valikoituja sijoittajia. Lainan merkintähinnoista 25,4 Me maksettiin rahalla ja 14,6 Me kuittaamalla merkintähinta yhtiöltä olevalla lainasaatavalla.

Vaihdettavan pääomalainan laina-aika on neljä vuotta ja laina on kertalyhenteinen. Yhtiö ei saa maksaa lainaa takaisin ennenaikaisesti. Lainan emissiokurssi on 100 prosenttia ja vuotuinen korko on 2 prosenttia. Laina on vaihdettavissa Componenta Oyj:n osakkeiksi laina-aikana. Osakkeiden merkintähinta on 50 senttiä. Merkintähinta on asetettu tasolle, jonka on katsottava olevan yhtiön kaikkien osakkeenomistajien kannalta kohtuullinen ottaen huomioon yhtäältä yhtiön osakkeen kurssitaso lainaa liikkeelle laskettaessa ja toisaalta tarve varmistaa lainan liikkeellelaskun onnistuminen. Lainaosuuksien perusteella tehtävien osakemerkintöjen seurauksena yhtiö antaa yhteensä enintään 80 milj. yhtiön uutta osaketta. 30.9.2016 mennessä vaihtovelkakirjalainaa on vaihdettu osakkeiksi yhteensä 24 934 000 eurolla ja yhtiö on antanut 49 868 000 uutta osaketta. Yhtiö tiedotti 5.10.2016, että liikkeeseen lasketusta vaihdettavasta pääomalainasta 3 444 000 eurolla merkittiin 6 888 000 Componenta Oyj:n uutta osaketta. Nämä uudet osakkeet on merkitty kaupparekisteriin 5.10.2016, mutta taseessa vaihto on kirjattu jo kolmannella vuosineljänneksellä 2016. Vaihdettavaa pääomalainaa on jäljellä 30.9.2016 nimellismäärältään 11,6 Me.

Kokonaisuudessaan edellä kuvattujen rahoitusjärjestelyiden seurauksena yhtiön vakuudelliset velat vähenivät noin 72 Me. Vakuudelliset velat maksettiin takaisin tase-arvoa alhaisempaan arvoon ja yhtiö kirjasi järjestelypalkkioiden jälkeisen erotuksen, nettona 43,3 Me, muihin rahoitustuottoihin.

Turkkilaisten pankkien kanssa jatkettiin katsauskaudella neuvotteluja koskien Turkin tytäryhtiön lisärahoitusta ja rahoituksen muuttamista pitkäaikaisemmaksi. Componenta Dökümcülük A.S. allekirjoitti 28.7.2016 uuden, arvoltaan 15 Me:n suuruisen neljävuotisen rahoituslimiittisopimuksen. Uusi laina on erillinen osa vuonna 2014 allekirjoitettua 120 Me klubilainasopimusta, jota on muutettu vuonna 2015. Rahoitussopimuksessa mukana ovat Türkiye Vakıflar Bankası T.A.O. Orhangazi/Bursa Branch, Türkiye Halk Bankası A.Ş. Organised Industry Commercial/Bursa Branch ja Türkiye İş Bankası A.Ş. Bursa Corporate Branch.

Rahoitusratkaisuiden lisäksi käyttöpääoman turvaaminen on ollut tarkoitus rahoittaa myymällä ydinliiketoimintaan kuulumattomia liiketoimintoja ja omaisuutta. Iisalmessa sijaitsevan Suomivalimon valimoliiketoiminta myytiin 30.6.2016 Antti Lehtoselle, Olli Karhuselle sekä toimivalle johdolle perustettavan yhtiön lukuun. Iisalmen valimokiinteistö myytiin Iisalmen Teollisuuskylä Oy:lle. Suomivalimon liiketoiminnan velaton kauppahinta, kiinteistön, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja vaihto-omaisuuden myynnistä oli 4,3 Me ja kaupan rahavirtavaikutus oli 4,1 Me. Konserni kirjasi kaupasta 6,1 Me:n myyntitappion.

Manisan käytöstä poistuva valimokiinteistö myytiin 1.7.2016 ja kaupan myyntihinta oli 2,5 Me. Kaupasta ei kirjattu olennaista myyntivoittoa tai -tappiota.

Componentan Pietarsaaressa sijaitseva mäntäliiketoiminta myytiin 17.8.2016 Koncentra Pistons Oy:lle. Konserni kirjasi kaupasta 1,0 Me:n myyntivoiton, joka on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.

Edellä mainituista rahoitusjärjestelyistä sekä liiketoimintojen myynneistä huolimatta Componenta-konsernin likviditeettitilanne muodostui kriittiseksi elokuussa heikon liikevaihdon ja kannattavuuden arvioitua negatiivisemman kehityksen vuoksi. Yhtiö ei kyennyt neuvottelemaan tilanteen vaatimaa lisärahoitusta ja tämän johdosta liiketoiminnan jatkaminen ilman saneerausmenettelyä muodostui mahdottomaksi, sillä tehtaita ei kyetty pitämään käynnissä puuttuvien tuotantopanosten takia. Turkissa jälleenrahoituksen saaminen on ollut haasteellista ja likviditeettitilanne on pysynyt kireänä.

Componenta haki 1.9.2016 emoyhtiönsä Componenta Oyj:n ja tytäryhtiönsä Suomessa ja Ruotsissa yrityssaneeraukseen sekä Hollannin tytäryhtiönsä konkurssiin. Turkin tytäryhtiö jatkaa toimintaansa ilman viranomaismenettelyä. Saneerausmenettelyt Suomessa ja Ruotsissa ovat käynnistyneet, Ruotsissa 1.9.2016 (Componenta Främmestad AB ja Componenta Wirsbo AB) ja 2.9.2016 (Componenta Arvika AB) ja Suomessa 30.9.2016 (Componenta Oyj ja Componenta Finland Oy). Hollannin tytäryhtiö asetettiin konkurssiin 2.9.2016.

Yhtiö uskoo, että saneerausmenettely Suomessa ja Ruotsissa mahdollistaa liiketoiminnan tervehdyttämisen ja kehittämisen tulevaisuudessa, mutta toiminnan jatkuvuuteen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Lyhyellä tähtäimellä Suomessa ja Ruotsissa on sovittu pääasiakkaiden taholta tulevasta rahoituksesta, joka kattaa liiketoiminnan käyttöpääomatarpeet. Onnistuneen saneerausmenettelyn varmistamiseksi kiinteitä kustannuksia tullaan edelleen keventämään. Esimerkiksi emoyhtiön tytäryhtiöilleen tuottamia palveluja ja samalla niistä syntyviä kustannuksia tullaan leikkaamaan merkittävästi.

Componenta tiedotti 7.10.2016, että ydinliiketoimintaan kuulumattomien osiensa lisäksi Componenta Oyj suunnittelee omistamiensa Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S:n osakkeiden myymistä. Componenta tavoittelee kokonaisratkaisua, jonka seurauksena Componenta-konsernin Turkin ulkopuoliset yhtiöt vapautuisivat Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S:ltä ja sen tytäryhtiöltä olevista veloistaan ja joka parantaisi Turkin tytäryhtiön toimintaedellytyksiä. . Järjestelyn toteutuessa yhtiön tavoitteiden mukaisesti, sillä ei toteutuessaan odoteta olevan kassavirtavaikutusta Componenta Oyj:lle eikä vaikutuksia konsernin jäljelle jäävien tytäryhtiöiden liiketoimintaan.

Componenta tiedotti 13.10.2016 suunnittelevansa Ruotsissa sijaitsevien takomotoimintojensa eli Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n myymistä.

Konsernilla on erääntymässä pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja pankeilta ja muilta rahoitusinstituutioilta yhteensä 156,6 Me seuraavien 12 kuukauden aikana. Componenta Oyj jätti yrityssaneeraushakemuksen Helsingin käräjäoikeudelle 1.9.2016. Tämä tapahtuma on ns. event of default tapahtuma Componenta Oyj:n Turkin tytäryhtiön klubilainasopimuksen mukaan ja se oikeuttaa lainanantajat vaatimaan klubilainan välitöntä takaisinmaksamista. Tästä syystä Turkin tytäryhtiön nostaman ns. klubilainan yli 12 kuukauden päästä erääntyvät lyhennykset yhteensä 85,6 Me on luokiteltu lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin konsernin taseessa.

Konsernin katsauskauden lopun rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 7,3 Me (3,8 Me). Yhtiöllä ei ollut sitovia luottositoumuksia katsauskauden lopussa. Konsernin korolliset nettovelat olivat 164 Me (226 Me) katsauskauden lopussa. Nettovelkaantumisaste oli 580 % (226 %).

Konsernin omavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 8,4 % (21,1 %).

Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan nettorahavirta katsauskaudella oli 7,3 Me (15,6 Me). Heikentynyt jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta johtuu heikommasta liiketoiminnan kannattavuudesta, jonka vaikutusta pienensivät käyttöpääoman muutokset, jotka katsauskaudella olivat 15,5 Me (4,9 Me). Käyttöpääomaan sitoutuneet varat pienenivät lähinnä ostovelkojen kasvun johdosta. Turkin toimintojen erääntyneet ostovelat olivat katsauskauden lopussa noin 22 Me.

Suomen ja Ruotsin yhtiöiden saneerausvelat, mukaan lukien saneerausmenettelyiden alaiset erääntyneet ulkoiset ostovelat, ovat alustavan arvion mukaan yhteensä noin 49 Me. Saneerausmenettelyiden alaisten ulkoisten velkojen määrä ja maksuaikataulu tarkentuvat saneerausmenettelyiden aikana. Edellä mainittu luku ei sisällä ulkopuolisille annettuja takauksia, jotka on annettu konserniyhtiöiden ulkopuolisten vastuiden vakuudeksi.

Componenta on pyrkinyt tehostamaan pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmilla, joiden perusteella osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Jatkuvien toimintojen myytyjen myyntisaatavien määrä syyskuun lopussa oli 33,4 Me (76,5 Me). Ruotsissa ja Suomessa myyntisaatavien myynnin limiitit pääasiassa menetettiin saneerausmenettelyn alkamisen yhteydessä, joka omalta osaltaan selittää myyntisaatavien myynnin laskua. Tämän lisäksi Hollannin toimintoja ei aikaisemmin mainitun mukaisesti enää konsolidoida konsernitaseeseen. Hollannin myytyjen myyntisaamisten määrä syyskuussa 2015 oli 9,6 Me.

Syyskuun lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli 199,5 Me (330,3 Me).

Investoinnit

Componentan katsauskauden tuotannollisten investointien määrä oli 17,3 Me (18,7 Me), josta rahoitusleasing-investointien osuus oli 5,2 Me (3,8 Me). Katsauskauden investoinneista 13,0 Me oli pääasiassa kapasiteettia kasvattavia investointeja alumiiniliiketoimintaan Turkin Manisassa. Investointien nettorahavirta oli -0,4 Me (-17,3 Me), joka sisältää konsernin investointien kassavirran aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, myytyjen ja ostettujen osakkeiden sekä myytyjen käyttöomaisuushyödykkeiden ja liiketoimintojen kassavirran. Investointien nettorahavirta sisältää katsauskaudella myynneistä saatuja varoja yhteensä 12,2 Me pääasiassa Suomivalimon liiketoiminnan myynnistä, Manisan vanhan valimokiinteistön myynnistä sekä mäntiä valmistavan Pistonsin myynnistä.

Strategia ja strategiset projektit

Meneillään olevien yrityssaneerausmenettelyjen johdosta Componentan ensisijaisena tavoitteena on kannattavuuden selkeä parantuminen, liiketoiminnan tervehdyttäminen ja kehittäminen tulevaisuudessa.

Alkuvuoden aikana Componentassa on toteutettu liiketoimintarakenteen strategista tarkastelua, joka on sisältänyt tuotantolaitosten sulkemisia tai myyntejä, tuotannon siirtoja ja muita kannattavuuden selvään parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Osana strategista tarkastelua Componentan johtamisjärjestelmä uudistettiin maaliskuun alussa. Uudessa järjestelmässä luovuttiin aikaisemmasta divisioonarakenteesta ja liiketoiminta jaettiin viiteen liiketoiminta-alueeseen: Suomen liiketoiminta, Ruotsin liiketoiminta, Hollannin liiketoiminta, Turkin rautaliiketoiminta ja Turkin alumiiniliiketoiminta. Liiketoiminta-alueet muodostuvat liiketoimintayksiköistä eli paikallisista valimoista, konepajoista ja takomoista. Liiketoiminta-alueet vastaavat myös omasta myynnistään. Hollannin liiketoiminta luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi kolmannen vuosineljänneksen aikana paikallisen konkurssimenettelyn johdosta.

Componentan Ruotsin liiketoiminta-alue jaettiin kahteen erilliseen liiketoimintaan elokuussa, Främmestadin konepajan liiketoimintaan ja Wirsbon takomon liiketoimintaan.

Johtamisjärjestelmän uudistuksella tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä ja kiinteitä kustannuksia karsitaan useilla toimenpiteillä. Konsernitason myynti-, suunnittelu-, laatu- ja asiakaspalvelutoiminnot liitettiin osaksi liiketoimintayksiköitä. Toimenpiteillä pyritään liiketoimintayksiköiden ydinosaamisen kehittämiseen sekä asiakaspalvelun ja laadun oleelliseen parantamiseen.

Suomessa henkilöstön osallistumista johtamiseen on edistetty nimittämällä pääluottamusmies kunkin liiketoimintayksikön johtoryhmän jäseneksi.

Componenta Oyj:n tytäryhtiö Karkkilan Lääkärikeskus Oy myi 9.2.2016 konsernin ydinliiketoimintaan kuulumattoman lääkärikeskus- ja työterveyspalveluliiketoimintansa Mehiläinen Oy:lle. Lääkärikeskuksen omistus siirtyi Mehiläiselle 1.3.2016 alkaen.

Iisalmessa sijaitsevan Suomivalimon valimoliiketoiminta myytiin 30.6.2016 Antti Lehtosen, Olli Karhusen sekä Suomivalimon toimivan johdon perustamalle yhtiölle. Iisalmen valimokiinteistö myytiin Iisalmen Teollisuuskylä Oy:lle. Suomivalimon liiketoiminnan velaton kauppahinta, kiinteistö, aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja vaihto-omaisuus mukaan lukien oli 4,3 Me ja kaupan rahavirtavaikutus toisella vuosineljänneksellä oli 3,3 Me ja kaupan kokonaisrahavirta vaikutus vuonna 2016 oli 4,1 Me. Konserni kirjasi kaupasta 6,1 Me:n myyntitappion.

Manisassa käytöstä poistettu valimokiinteistö myytiin 1.7.2016 ja kaupan myyntihinta oli 2,5 Me. Myynnistä ei kirjattu oleellista myyntivoittoa tai tappiota.

Componentan mäntäliiketoiminta myytiin 17.8.2016 Koncentra Pistons Oy:lle. Konserni kirjasi kaupasta 1,0 Me:n myyntivoiton, joka on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.

Componenta tiedotti 13.10.2016 suunnittelevansa Ruotsissa sijaitsevien takomotoimintojensa eli Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n myymistä.

Ydinliiketoimintaan kuulumattomien osiensa lisäksi Componenta Oyj suunnittelee omistamiensa Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S:n osakkeiden myymistä. Componenta tavoittelee kokonaisratkaisua, jonka seurauksena Componenta-konsernin Turkin ulkopuoliset yhtiöt vapautuisivat Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S:ltä ja sen tytäryhtiöltä olevista veloistaan ja joka parantaisi Turkin tytäryhtiön toimintaedellytyksiä. Järjestelyn toteutuessa yhtiön tavoitteiden mukaisesti, sillä ei toteutuessaan odoteta olevan kassavirtavaikutusta Componenta Oyj:lle eikä vaikutuksia konsernin jäljelle jäävien tytäryhtiöiden liiketoimintaan.

Näiden lisäksi yhtiö kartoittaa mahdollisuuksia myydä muita ydinliiketoimintaan kuulumattomia liiketoimintoja ja omaisuutta.

Uudet liiketoimintasegmentit

Componenta selkeytti johtamisjärjestelmänsä 3.3.2016 alkaen osana käynnissä olevaa strategista tarkastelua. Uudessa järjestelmässä luovuttiin aikaisemmasta divisioonarakenteesta ja Componentan organisaatio jaettiin viiteen liiketoiminta-alueeseen, jotka vastaavat rauta- ja alumiinikomponenttien tuotannosta ja myynnistä. Uudet liiketoiminta-alueet ovat Suomen liiketoiminta, Ruotsin liiketoiminta, Hollannin liiketoiminta, Turkin rautaliiketoiminta ja Turkin alumiiniliiketoiminta ja ne muodostuvat liiketoimintayksiköistä eli paikallisista valimoista, konepajoista ja takomoista. Hollannin liiketoiminta luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi kolmannen vuosineljänneksen aikana paikallisen konkurssimenettelyn johdosta.

Componentan raportointi toteutetaan jatkossa uusien raportointisegmenttien – Rautaliiketoiminta ja Alumiiniliiketoiminta – mukaisesti. Uusi raportointi otettiin käyttöön 1.1.2016 alkaen ja sen mukaiset vertailutiedot julkaistiin 20.4.2016. Rautaliiketoimintaan kuuluivat Componentan rautavalimot ja konepajat Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Turkissa. Lisäksi siihen kuuluvat mäntävalmistaja Pistons Suomessa ja Wirsbon takomot Ruotsissa sekä osakkuusyhtiö Componenta-Ferromatrix NV. Hollannissa sijaitsevat rautavalimot, koneistustoiminnot sekä osakkuusyhtiö Componenta Ferromatrix NV luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi kolmannen vuosineljänneksen aikana paikallisen konkurssimenettelyn johdosta. Suomivalimo myytiin 30.6.2016 ja mäntävalmistaja Pistons 17.8.2016. Alumiiniliiketoimintaan kuuluvat Turkissa sijaitsevat alumiinivalimo ja vanteiden tuotantoyksikkö.

Näiden ydinliiketoimintaan kuuluvien segmenttien ulkopuolelle jää Muu liiketoiminta, joka sisältää palveluyhtiöt ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot, myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S:n. Muuhun liiketoimintaan aikaisemmin kuuluneet tietyt Hollannissa sijainneet konsernin hallintotoiminnot, samoin kuin Hollannin alakonserniin kuuluneet myyntiyhtiöt Saksassa, Italiassa, Ranskassa ja USA:ssa luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi kolmannen vuosineljänneksen aikana paikallisten konkurssimenettelyiden johdosta. Yhtiö uudelleenjärjestelee parhaillaan myyntitoimintojaan Länsi-Euroopassa.

Liiketoimintasegmenttien kehitys

Rautaliiketoiminta

Jatkuvien toimintojen rautaliiketoiminnan liiketoimintayksiköt ovat Turkin Orhangazissa sijaitsevat valimo ja konepaja, Karkkilassa ja Porissa sijaitsevat valimot, Ruotsin Främmestadissa sijaitseva konepaja sekä Wirsbon takomot Ruotsissa. Hollannin Heerlenissä ja Weertissä sijaitsevat valimot sekä osakkuusyhtiö Componenta-Ferromatrix NV on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi 2016 kolmannen vuosineljänneksen aikana paikallisen konkurssimenettelyn johdosta. Aikaisemmin rautaliiketoimintaan kuuluneet liiketoimintayksiköt; Iisalmessa Suomessa sijaitseva Suomivalimon liiketoiminta myytiin 30.6.2016 sekä mäntävalmistaja Pistons Suomessa myytiin 17.8.2016.

Rautaliiketoiminnan jatkuvien toimintojen tilauskanta lokakuun alussa oli 53,0 Me (56,6 Me) eli 6,4 % alempi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset. Rautaliiketoiminnan tilauskanta muodostuu pääasiassa raskaan ajoneuvoteollisuuden, rakennus- ja kaivoskoneteollisuuden, koneenrakennusteollisuuden sekä maatalouskoneteollisuuden tilauksista. Suomivalimon ja Componenta Pistonsin myyntien vaikutus tilauskannan laskuun oli noin 3 Me.

Rautaliiketoiminnan jatkuvien toimintojen heinä-syyskuun liikevaihto oli 54,5 Me (70,9 Me) ja oikaistu liikevoitto oli -4,2 Me (0,6 Me). Suomivalimon ja Componenta Pistonsin myyntien vaikutus vertailukelpoisen liikevaihdon laskuun oli noin 4 Me.

Rautaliiketoiminnan jatkuvien toimintojen liikevaihto katsauskaudella oli 218,4 Me (252,8 Me) eli 13,6 % alempi kuin edellisvuonna.

Katsauskauden jatkuvien rautaliiketoimintojen oikaistu liikevoitto oli -7,9 Me (9,4 Me). Jatkuvien toimintojen oikaistua liikevoittoa heikensivät edellisvuotta alhaisemmat tuotantovolyymit, Turkin palkkainflaatio ja operatiiviset valuuttakurssimuutokset sekä erityisesti kireän likviditeetin ja yrityssaneeraukseen hakeutumisen aiheuttamat tuotantokatkokset.

Rautaliiketoiminnan jatkuvien toimintojen henkilömäärä, mukaan lukien vuokratyövoima, oli katsauskauden aikana keskimäärin 2 % alhaisemmalla tasolla verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon 2 687 (2 731). Koko konsernin rautaliiketoiminnan henkilöstömäärä katsauskauden lopussa pieneni 19 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 3 456 (4 286) johtuen lähinnä Hollannin toimintojen konkurssista sekä Suomivalimon ja Pistonsin myynnistä.

Alumiiniliiketoiminta

Alumiiniliiketoiminnan liiketoimintayksiköt ovat Turkin Manisassa sijaitsevat alumiinivalimo ja vanteiden tuotantoyksikkö.

Alumiiniliiketoiminnan tilauskanta lokakuun alussa oli 15,2 Me (16,5 Me) eli 7,6 % alempi kuin edellisvuonna vastaavana

ajankohtana. Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset. Alumiiniliiketoiminnan tilauskanta muodostuu pääasiassa autoteollisuuden tilauksista. Lisäksi alumiinituotteita toimitetaan jonkin verran myös raskaalle ajoneuvoteollisuudelle ja maatalouskoneisiin.

Alumiiniliiketoiminnan heinä-syyskuun liikevaihto oli 18,5 Me (22,8 Me) ja oikaistu liikevoitto oli 2,6 Me (3,4 Me).

Alumiiniliiketoiminnan liikevaihto katsauskaudella oli 63,4 Me (70,2 Me) eli 9,8 % pienempi kuin edellisvuonna. Alumiinituotteiden kysyntä säilyi verrattain hyvänä ja liikevaihdon lasku johtuu pääasiassa halventuneista raaka-ainehinnoista sekä osittain kireän likviditeetin aiheuttamista tuotantoseisokeista.

Katsauskauden oikaistu liikevoitto laski hieman edellisvuodesta ja oli 8,3 Me (8,6 Me). Liikevoittoa heikensivät Turkin noussut palkkainflaatio sekä kireän likviditeetin aiheuttamat tuotantokatkokset, jonka vaikutusta pienensivät alhaisemmat raaka-ainekustannukset.

Alumiiniliiketoiminnan henkilömäärä mukaan lukien vuokratyövoima oli katsauskauden aikana keskimäärin samalla tasolla verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 897 (893).

Muu liiketoiminta

Muu liiketoiminta sisältää palveluyhtiöt ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot, myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Iso-Britanniassa ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S:n Turkissa. Muuhun liiketoimintaan aikaisemmin kuuluneet tietyt Hollannissa sijainneet konsernin hallintotoiminnot, samoin kuin Hollannin alakonserniin kuuluneet myyntiyhtiöt Saksassa, Italiassa, Ranskassa ja USA:ssa luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi kolmannen vuosineljänneksen aikana paikallisten konkurssimenettelyiden johdosta.

Muun liiketoiminnan katsauskauden oikaistu liikevoitto oli -0,7 Me (1,4 Me).

Henkilöstö

Konsernin keskimääräinen henkilömäärä katsauskauden aikana oli 4 066 (4 278) mukaan lukien vuokratyövoima 305 (303). Konsernin henkilömäärä katsauskauden lopussa oli 3 456 (4 286), mukaan lukien vuokratyövoima 208 (284). Konsernin jatkuvien toimintojen keskimääräinen henkilömäärä katsauskauden aikana oli 3 664 (3 739) mukaan lukien vuokratyövoima 219 (220). Konsernin jatkuvien toimintojen henkilömäärä katsauskauden lopussa oli 3 456 (3 744), mukaan lukien vuokratyövoima 208 (195).

Henkilöstö maittain katsauskauden lopussa

	Q3 2016	Q3 2015		Muutos 31.12.2015
Turkki	2546	2 665	-4 %	2 642
Suomi	490	647	24 %	659
Hollanti ja UK	8	550	-99 %	547
Ruotsi	412	424	-3 %	421

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain katsauskauden lopussa

	Q3 2016	Q3 2015		Muutos 31.12.2015
Rautaliiketoiminta	2480	3 208	-23 %	3 188
Alumiini
liiketoiminta	911	914	0 %	911
Muu liiketoiminta
(ilman konserni
hallintoa)	14	23	-39 %	22
Konsernihallinto	51	141	-64 %	148

Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että katsauskauden lopussa Turkissa oli 74 % (62 %), Suomessa 14 % (15 %), Hollannissa ja UK:ssa 0 % (13 %), ja Ruotsissa 12 % (10 %) henkilöstöstä.

Osakkeet ja osakepääoma

Componenta Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Osakkeen katsauskauden keskikurssi oli 0,24 euroa, alin kurssi 0,14 euroa ja ylin kurssi 0,71 euroa. Osakkeen kurssi syyskuun lopussa oli 0,23 euroa (0,80 euroa). Osakekannan markkina-arvo oli katsauskauden lopussa 34,3 Me (77,8 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto katsauskaudella 47,7 % (9,8 %) osakekannasta.

Componentan osakepääoma oli katsauskauden päättyessä 21,9 Me (21,9 Me). Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu määrä katsauskauden lopussa oli 147 137 224 (97 269 224) osaketta. Osakkeiden määrän kasvu johtuu vaihtovelkakirjalainan pääomien vaihtamisesta osakkeiksi. 16.5.2016 Componenta Oyj laski liikkeelle 40 Me:n vaihdettavan pääomalainan. 30.9.2016 mennessä vaihtovelkakirjalainaa on vaihdettu osakkeiksi yhteensä 24 934 000 eurolla ja yhtiö on antanut 49 868 000 uutta osaketta. Yhtiö tiedotti 5.10.2016, että liikkeeseen lasketusta vaihdettavasta pääomalainasta 3 444 000 eurolla merkittiin 6 888 000 Componenta Oyj:n uutta osaketta. Nämä uudet osakkeet on merkitty kaupparekisteriin 5.10.2016, mutta taseessa vaihto on kirjattu jo kolmannella vuosineljänneksellä 2016.

Osakkeenomistajien määrä katsauskauden päättyessä oli 4 348 (2 591).

Liputusilmoitukset

Componenta on saanut useita Arvopaperimarkkinalain mukaisia liputusilmoituksia aikavälillä 26.5.- 30.9.2016. Kaikista liputusilmoituksista on annettu erilliset pörssitiedotteet. Liputusilmoitusten mukaan Sampo Oyj:n osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on ensin ylittänyt 10 % (26.5.2016), alittanut 10 % (6.9.2016) ja edelleen alittanut 5 % (16.9.2016), Sampo-konsernin osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on ensin ylittänyt 15 % (26.5.2016), alittanut 15 % (7.9.2016) ja edelleen alittanut 10 % (16.9.2016). Vaihtovelkakirjalainan osakkeiksi vaihtamisen seurauksena Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on ylittänyt 10 % (20.9.2016). Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Elon osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on alittanut 5 % (26.5.2016), Heikki Lehtosen ja hänen määräysvaltayhtiöidensä Oy Högfors-Trading Ab:n ja Cabana Trade S.A.:n yhteenlaskettu osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä alittanut 10 % (30.5.2016) sekä Sp-Rahastoyhtiö Oy:n osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on alittanut 5 % (30.5.2016).

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Componenta Oyj:n 1.4.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilikauden 1.1.–31.12.2015 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa ei jaeta 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin kuusi. Yhtiökokous päätti valita nykyisen hallituksen jäsenet Olavi Huhtalan, Olli Isotalon, Perttu Louhiluodon, Riitta Palomäen, Matti Ruotsalan ja Tommi Salusen uudelleen seuraavaksi toimikaudeksi.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 60 000 euroa ja hallituksen jäsenille 30 000 euroa. Lisäksi hallituksen alaisten valiokuntien jäsenille maksetaan 5 000 euroa. Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan tilikaudella 1.1.–31.12.2016 yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n.

15.4.2016 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset

Componentan ylimääräinen yhtiökokous päätti 15.4.2016 hallituksen valtuuttamisesta päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Osakeantivaltuutuksen nojalla annettavien tai luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella annettavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 100 000 000 osaketta. Valtuutuksen nojalla hallitus voi päättää esimerkiksi sellaisten erityisten oikeuksien myöntämisestä, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön uusia osakkeita, tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita siten, että merkintähinta maksetaan käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen (vaihtovelkakirja). Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia osakkeita. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeantiin sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Valtuutusta käytetään esimerkiksi yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseksi.

Componenta Oyj on 24.3.2016 ja 1.4.2016 tiedottanut valmisteilla olevasta yhtiön tasetta merkittävästi vahvistavasta rahoitusjärjestelystä. Järjestelyn toteutuminen edellytti muun muassa, että 15.4.2016 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päättää hallitukselle myönnettävästä osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevasta valtuutuksesta. 16.5.2016 Componenta Oyj laski liikkeelle 40 Me:n vaihdettavan pääomalainan sekä maksoi pois yhtiön vakuudelliset pankkilainat ja vakuudellisen joukkovelkakirjalainan yhteensä noin 72 Me. Laina on vaihdettavissa Componenta Oyj:n osakkeiksi laina-aikana. Osakkeiden merkintähinta on 50 senttiä. Merkintähinta on asetettu tasolle, jonka on katsottava olevan yhtiön kaikkien osakkeenomistajien kannalta kohtuullinen ottaen huomioon yhtäältä yhtiön osakkeen kurssitaso lainaa liikkeelle laskettaessa ja toisaalta tarve varmistaa lainan liikkeellelaskun onnistuminen. Lainaosuuksien perusteella tehtävien osakemerkintöjen seurauksena yhtiö antaa yhteensä enintään 80 milj. yhtiön uutta osaketta.

23.9.2016 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset

Componenta Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 23.9.2016 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että Componenta Oyj:n yrityssaneeraushakemuksen käsittelyä jatketaan ja että yhtiön saneerausmenettely aloitetaan.

Componenta Oyj jätti 1.9.2016 yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisen hakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen yrityssaneerauksen aloittamisesta.

Myöhemmin pidettävä ylimääräinen yhtiökokous liittyen Componenta Oyj:n oman pääoman menetykseen

Componenta tiedotti 7.9.2016, että Componenta Oyj:n oma pääoma on negatiivinen noin 9 Me johtuen omaisuuserien arvonalentumisesta. Arvonalentumiset kohdistuvat tytäryhtiösaamisiin ja -sijoituksiin ja tiettyihin muihin omaisuuseriin. Omaisuuserien tasearvoja määritettäessä on huomioitu kirjanpitolain yleinen varovaisuusperiaate ja aikaisemmin mainitut tytäryhtiöiden saneerausmenettelyt ja Hollannin konkurssimenettely. Componenta Oyj:n velkoihin ei ole kirjattu arvonalentumisia. Edellä mainituista syistä johtuen Componenta Oyj:n hallitus tulee kutsumaan ylimääräisen yhtiökokouksen koolle.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Componentan ylimääräinen yhtiökokous päätti 15.4.2016 hallituksen ehdotusten mukaisesti optio-oikeuksien antamisesta.

Optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää, joten optio-oikeuksien antamisella on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 10 000 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Hallitus päättää optio-oikeuksien jakamisesta ja voi lisäksi päättää niiden saamista koskevista erityisistä lisäehdoista. Optio-oikeuksia jaetaan vain, jos yhtiö toteuttaa suunnitellun rahoitusjärjestelyn turkkilaisten pankkien kanssa jo toteutetun vaihdettavan pääomalainan liikkeellelaskun lisäksi. Turkkilaisten pankkien kanssa on neuvoteltu Turkin tytäryhtiön lisärahoituksesta ja rahoituksen muuttamisesta pitkäaikaisemmaksi.

Meneillään olevien saneerausmenettelyiden sekä Hollannin tytäryhtiön konkurssin takia hallitus on päättänyt olla myöntämättä optio-oikeuksia.

Hallitus ja johto

Yhtiökokouksen jälkeinen hallitus kokouksessaan valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Matti Ruotsalan ja varapuheenjohtajaksi Olavi Huhtalan.

Componentalla on hallituksen tarkastusvaliokunta, jonka puheenjohtajaksi hallitus valitsi Riitta Palomäen ja jäseniksi OlaviHuhtalan sekä Tommi Salusen.

Componentalla on myös osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuva nimitystoimikunta, johon Componentan kolme suurinta osakkeenomistajaa, Euroclear Finland Oy:n 31.8.2016 päivätyn osakasluettelon mukaan, nimeävät yhden edustajan. Nimitystoimikunnan tehtävänä on vuosittain valmistella ja esitellä seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset hallituksen jäseniksi ja hallituksen jäsenten palkkioiksi. Nimitysvaliokunnan jäseniä ovat Erkki Etola, osakkeenomistaja Etra Capital Oy ja Tiiviste Group Oy, Mikko Mursula, osakkeenomistaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Timo Sallinen, osakkeenomistaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Componentan hallituksen puheenjohtaja Matti Ruotsala toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä. Nimitystoimikunta on valinnut toimikunnan puheenjohtajaksi Timo Sallisen.

Componenta-konsernin johtoryhmän 1.1.–3.3.2016 muodostivat toimitusjohtaja Harri Suutari, Valimodivisioonan johtaja Olli Karhunen, Konepajadivisioonan johtaja Juha Alhonoja, Alumiinidivisioonan johtaja Sabri Özdogan, talousjohtaja Markku Honkasalo, henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Pauliina Rannikko ja globaaleista asiakkuuksista vastaava myyntijohtaja Furio Scolaro.

Johtamisjärjestelmän uudistamisen yhteydessä myös Componentan johtoryhmän kokoonpano muuttui. 3.3.2016 alkaen konsernin johtoryhmän muodostivat toimitusjohtaja Harri Suutari, Ruotsin liiketoiminnan johtaja Juha Alhonoja, Suomen liiketoiminnan johtaja Seppo Erkkilä, Hollannin liiketoiminnan johtaja Mika Hassinen, Turkin rautaliiketoiminnan johtaja Pasi Mäkinen ja Turkin alumiiniliiketoiminnan johtaja Sabri Özdogan sekä talousjohtaja Markku Honkasalo, henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Pauliina Rannikko ja kehitysjohtaja Sami Sivuranta.

8.6.2016 Eddy Kremers nimitettiin konsernin johtoryhmän jäseneksi vastuullaan Hollannin liiketoiminta-alueen johtaminen. Mika Hassinen, entinen Hollannin liiketoiminta-alueen johtaja päätti siirtyä muihin tehtäviin Componenta konsernin ulkopuolella.

Kehitysjohtaja Sami Sivuranta on 30.6.2016 siirtynyt muihin tehtäviin Componenta -konsernin ulkopuolella. Hänen tilalleen johtoryhmään ei tuolloin nimitetty uutta henkilöä.

22.8.2016 Componentan Ruotsin liiketoiminta-alue jaettiin kahteen erilliseen liiketoimintaan, Främmestadin konepajan liiketoimintaan ja Wirsbon takomon liiketoimintaan. Osana muutosta tehtiin seuraavat nimitykset: Fredric Lindahl nimitettiin Componenta Främmestad AB:n toimitusjohtajaksi ja Componentan johtoryhmän jäseneksi. Mikael Schill nimitettiin Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n toimitusjohtajaksi ja Componentan johtoryhmän jäseneksi. Ruotsin liiketoiminnan entinen johtaja Juha Alhonoja on 30.9.2016 siirtynyt muihin tehtäviin Componenta-konsernin ulkopuolella.

Hollannin tytäryhtiön konkurssin vuoksi Eddy Kremers ei ole ollut johtoryhmän jäsen 1.9.2016 alkaen.

30.9.2016 Marko Karppinen nimitettiin Componentan kehitysjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi.

Componenta-konsernin johtoryhmän 30.9.2016 alkaen muodostivat toimitusjohtaja Harri Suutari talousjohtaja Markku Honkasalo, henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Pauliina Rannikko, Turkin alumiiniliiketoiminnan johtaja Sabri Özdogan, Suomen liiketoiminnan johtaja Seppo Erkkilä, Turkin rautaliiketoiminnan johtaja Pasi Mäkinen, Componenta Främmestad AB:n toimitusjohtaja Fredric Lindahl, Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n toimitusjohtaja Mikael Schill sekä Componentan kehitysjohtaja Marko Karppinen.

Liiketoimintaan liittyvät riskit ja epävarmuustekijät

Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (kilpailu-tilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto- ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, valuutta-, korko- ja luottoriskit).

Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysteräksen ja harkkoraudan sekä energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän.

Componentan liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan konsernin hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallintaan liittyviä asioita kuvataan tarkemmin vuoden 2015 tilinpäätöksessä.

Componentan maksuvalmiusongelmat saattavat heikentää tulevan uuskaupan volyymeitä ja pienentää asiakkaiden tulevaisuudessa antamia uusia tuotteita koskevia tilauksia päättyvien tuotteiden tilalle.

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Vuoden 2016 ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana Componenta valmisteli ja toteutti toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena oli toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja rahoitusaseman vahvistaminen. Tavoitellun järjestelyn oli tarkoitus muodostaa kokonaisuus, joka toteutuessaan loisi mahdollisuuden lähteä toteuttamaan yhtiön uutta strategiaa noudattaen toiminnan jatkuvuusperiaatetta.

Neuvottelut Pohjoismaisten syndikaattipankkien sekä muiden sijoitusinstituutioiden kanssa jatkuivat ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana. Yhtiö on tiedottanut rahoitusjärjestelyjen etenemisestä 11.3.2016, 1.4.2016, 29.4.2016, 11.5.2016 ja 17.5.2016. Osana tavoiteltavaa järjestelyä Componenta Oyj laski liikkeelle 40 Me:n vaihdettavan pääomalainan sekä maksoi pois yhtiön vakuudelliset pankkilainat ja vakuudellisen joukkovelkakirjalainan yhteensä noin 72 Me 16.5.2016.

Neuvottelut turkkilaisten rahoituslaitosten ja muiden paikallisten sijoitusinstituutioiden kanssa ovat jatkuneet vuoden 2016 ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana. Neuvotteluiden tavoitteena on turvata Turkin tytäryhtiön lisärahoitustarpeet sekä muuttaa rahoituksen maturiteettia pitkäaikaisemmaksi. Componenta Dökümcülük A.S. allekirjoitti 28.7.2016 uuden, arvoltaan 15 Me:n suuruisen neljävuotisen rahoituslimiittisopimuksen. Uusi laina on erillinen osa vuonna 2014 allekirjoitettua 120 Me:n klubilainasopimusta, jota on muutettu vuonna 2015.

Edellä mainituista rahoitusjärjestelyistä sekä ydinliiketoimintaan kuulumattomien toimintojen myynneistä huolimatta Componenta-konsernin likviditeettitilanne muodostui kriittiseksi elokuussa heikon liikevaihdon ja kannattavuuden arvioitua negatiivisemman kehityksen vuoksi. Yhtiö ei kyennyt neuvottelemaan tilanteen vaatimaa lisärahoitusta ja tämän johdosta liiketoiminnan jatkaminen ilman saneerausmenettelyä muodostui mahdottomaksi, sillä tehtaita ei kyetty pitämään käynnissä puuttuvien tuotantopanosten takia. Konsernin ulkoisen rahoitustilanteen haastavuutta lisäsi heinäkuun puolivälin jälkeinen poliittisen epävarmuuden lisääntyminen Turkissa, joka heikensi konsernin varainhankintamahdollisuuksia erityisesti Turkissa.

Componenta haki 1.9.2016 emoyhtiönsä Componenta Oyj:n ja tytäryhtiönsä Suomessa ja Ruotsissa yrityssaneeraukseen sekä Hollannin tytäryhtiönsä konkurssiin. Turkin tytäryhtiö jatkaa toimintaansa ilman viranomaismenettelyä. Saneerausmenettelyt Suomessa ja Ruotsissa ovat käynnistyneet; Ruotsissa 1.9.2016 (Componenta Främmestad AB ja Componenta Wirsbo AB) ja 2.9.2016 (Componenta Arvika AB) ja Suomessa 30.9.2016 (Componenta Oyj ja Componenta Finland Oy). Hollannin tytäryhtiö asetettiin konkurssiin 2.9.2016.

Yhtiö uskoo, että saneerausmenettely Suomessa ja Ruotsissa mahdollistaa liiketoiminnan tervehdyttämisen ja kehittämisen tulevaisuudessa, mutta toiminnan jatkuvuuteen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Lyhyellä tähtäimellä Suomessa ja Ruotsissa on sovittu pääasiakkaiden taholta tulevasta rahoituksesta, joka kattaa liiketoiminnan käyttöpääomatarpeet. Onnistuneen saneerausmenettelyn varmistamiseksi, kiinteitä kustannuksia tullaan edelleen keventämään. Esimerkiksi emoyhtiön tytäryhtiöilleen tuottamia palveluja ja samalla niistä syntyviä kustannuksia tullaan leikkaamaan merkittävästi

Ilman saneerausmenettelyiden ja muiden tavoiteltujen järjestelyiden onnistumista toiminnan jatkuvuutta ei voida turvata. Konsernilla on erääntymässä pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta 156,6 Me seuraavien 12 kuukauden aikana. Componenta Oyj jätti yrityssaneeraushakemuksen Helsingin käräjäoikeudelle 1.9.2016. Tämä tapahtuma on ns. event of default tapahtuma Componenta Oyj:n Turkin tytäryhtiön klubilainasopimuksen mukaan ja se oikeuttaa lainanantajat vaatimaan klubilainan välitöntä takaisinmaksamista. Tästä syystä Turkin tytäryhtiön nostaman ns. klubilainan yli 12 kuukauden päästä erääntyvät lyhennykset yhteensä 85,6 Me on luokiteltu lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin konsernin taseessa.

Yhtiön likviditeetti on ollut katsauskauden aikana kireä, mikä on vaikuttanut negatiivisesti yhtiön tuotannolliseen toimintaan.

Konsernin rahoituksen saatavuus pyritään normaaliolosuhteissa varmistamaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja -instrumenttien osalta. Yhden rahoituslähteen luototusosuus ei saa nousta rahoituspolitiikassa asetetun määrän yli. Katsauskauden lopussa konsernissa käytössä olevista rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat turkkilaisista pankeista nostettu klubilaina, myyntisaatavien rahoitus ilman takautumisoikeutta, vaihdettava pääomalaina, muut bilateraaliset lainasopimukset turkkilaisten pankkien kanssa, leasing-rahoitus, joukkovelkakirjalainat ja eläkelainat.

Rahoitusjärjestelyiden toteutumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, joita on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 32.

Valuuttariski

Componentan transaktioposition suojauspolitiikan mukaisesti Turkin valuuttamääräisten erien osalta suojausasteiden on mahdollista olla toimitusjohtajan päätöksellä 0–100 prosenttia. Yhtiön näkemyksen mukaan Turkin liira tulee heikkenemään euroa ja muita päävaluuttoja vastaan pidemmällä aikavälillä suuresta inflaatioerosta johtuen. Heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen yhtiö ei tällä hetkellä saa tarvittavia luottolimiittejä suojaavien johdannaisten solmimista varten.

Tarkempaa tietoa Componentan riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy vuoden 2015 tilinpäätöksen liitetiedoista.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Componenta Oyj tiedotti 5.10.2016 että liikkeeseen lasketusta vaihdettavasta pääomalainasta on 3 444 lainaosuudella merkitty 6 888 000 Componenta Oyj:n uutta osaketta. Uudet osakkeet on merkitty kaupparekisteriin 5.10.2016. Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Componenta Oyj:n osakkeiden lukumäärä on yhteensä 154 025 224 kappaletta. Uudet osakkeet otettiin kaupankäynnin

kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle 6.10.2016. Uudet osakkeet oikeuttavat osinkoon ja tuottavat osakkeenomistajan oikeudet rekisteröintipäivästä alkaen.

Componenta Oyj tiedotti 7.10.2016 suunnittelevansa omistamiensa Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S:n (Turkin tytäryhtiö) osakkeiden myymistä. Componenta tavoittelee kokonaisratkaisua, jonka seurauksena Componenta-konsernin Turkin ulkopuoliset yhtiöt vapautuisivat Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S:ltä ja sen tytäryhtiöltä olevista veloistaan ja joka parantaisi Turkin tytäryhtiön toimintaedellytyksiä. Järjestelyn toteutuessa yhtiön tavoitteiden mukaisesti, sillä ei toteutuessaan odoteta olevan kassavirtavaikutusta Componenta Oyj:lle eikä vaikutuksia konsernin jäljelle jäävien tytäryhtiöiden liiketoimintaan.

Componenta tiedotti 13.10.2016 suunnittelevansa Ruotsissa olevien takomotoimintojen eli Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n myymistä.

Componenta tiedotti 20.10.2016, että Marko Karppinen on nimitetty Componenta Oyj:n talousjohtajaksi 20.10.2016 alkaen.

Componenta tiedotti 26.10.2016, että oman pääoman menettämisen johdosta järjestettävä ylimääräinen yhtiökokous pidetään 7.12.2016.

Toimintaympäristön kehitys

Kasvunäkymät eri alueilla maailmassa ovat epäyhtenäiset ja eikä näköpiirissä ole nopeaa muutosta parempaan. Euroopassa talouskasvu jatkuu maltillisena, mutta Britannian tuleva EU-ero ja Venäjän haastava taloustilanne pitävät epävarmuutta yllä. Täten Euroopan talousindikaattorien kehittyminen katsauskauden aikana ei anna viitteitä nopeasta investointitavaroiden kysyntänäkymien paranemisesta.

Componentan kannalta keskeisissä markkina-alueissa sekä Saksassa että Ruotsissa näkymät ovat yhä kohtuullisen positiiviset. Turkin näkymät ovat puolestaan heikentyneet loppukesän ja alkusyksyn aikana. Suomen kasvunäkymät ovat yhä vaatimattomat. Yhdysvaltojen talouskehityksen odotetaan jatkuvan maltillisella kasvu-uralla ja Kiinassa talousnäkymät ovat edelleen hieman heikentyneet 2016 kevään ja kesän aikana. Latinalaisen Amerikan talousnäkymiä varjostaa Brasilian syvä taantuma.

Kysyntänäkymät konsernin asiakastoimialoilla ovat edelleen epävarmat erityisesti kaivosteollisuudessa ja maatalouskone-asiakastoimialoilla sekä koneenrakennus-asiakastoimialalla. Raskaat ajoneuvot ja autoteollisuus -toimialoilla Euroopan kysyntänäkymät ovat sen sijaan vahvemmalla pohjalla. Koneenrakennus-asiakastoimialalla kysyntänäkymissä on enemmän asiakaskohtaisia vaihteluita.

Raskaat ajoneuvot -asiakastoimialan jatkuvien toimintojen tilauskanta oli 9 % korkeampi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Raskaan ajoneuvoteollisuuden kysynnän odotetaan nousevan hieman vuonna 2016 Euroopassa.

Rakennus- ja kaivosteollisuus -asiakastoimialan jatkuvien toimintojen tilauskanta heikkeni 27 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Asiakastoimialan kokonaiskysynnän vuonna 2016 odotetaan jäävän pienemmäksi kuin edellisenä vuonna.

Koneenrakennus-asiakastoimialan jatkuvien toimintojen tilauskanta heikkeni 45 % edellisvuodesta. Asiakastoimialan sisällä kysyntä vaihtelee asiakkaittain ja maantieteellisesti, erityisesti konsernin pohjoismaisilla koneenrakennus-asiakastoimialan asiakkailla on tällä hetkellä kysyntähaasteita.

Maatalouskoneet-asiakastoimialan jatkuvien toimintojen tilauskanta heikkeni 2 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Asiakastoimialan kokonaiskysynnän

vuonna 2016 odotetaan jäävän pienemmäksi kuin edellisenä vuonna.

Autoteollisuus-asiakastoimialan jatkuvien toimintojen tilauskanta kasvoi 2 % edellisvuoteen verrattuna. Autoteollisuuden kysynnän Euroopassa odotetaan nousevan vuonna 2016, mutta Turkin ja Venäjän kysynnän odotetaan laskevan edellisen vuoden tasolta Componentan suhteellinen osuus alumiinivanteiden toimituksista on hieman pienentynyt vuoden 2016 aikana, johtuen pääasiassa kapasiteettirajoituksista kysynnän suhteellisen kasvun siirtyessä suurempiin vannekokoihin.

Componentan tulosohjeistus 2016

Yhtiön taloudellisen tilanteen, käynnissä olevien saneerausmenettelyjen ja käynnissä olevan rakennemuutoksen johdosta tulosohjeistuksen antaminen on poikkeuksellisen haastavaa. Sen vuoksi Componentan ei toistaiseksi anna ennustetta tuloskehityksestä näkymiä kommentoidessaan.

Helsinki 26. lokakuuta 2016

COMPONENTA OYJ Hallitus

OSAVUOSIKATSAUKSEN TAULUKOT

Laadintaperiaatteet

Tämä tilintarkastamaton osavuosikatsaus 30.9.2016 on laadittu osavuosikatsauksia koskevan IAS 34 -standardin mukaisesti. Componenta on soveltanut osavuosikatsauksen laatimisessa samoja konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita, alla mainitut lisäykset huomioiden, kuin tilinpäätöksessä 2015, joka on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin ne on EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä.

Oletus toiminnan jatkuvuudesta ja yrityssaneerausmenettelyt

Tämä osavuosikatsaus on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen. Yhtiön johto on toiminnan jatkuvuuden periaatetta arvioidessaan huomioinut yhtiön tarkastelun alaisena olevan strategian ja siihen liittyvät ennusteet sekä käytettävissä olevat rahoituslähteet ja uudelleenrahoitukseen sekä likviditeettiin liittyvät riskit.

Componenta-konsernin likviditeettitilanne muodostui kriittiseksi elokuussa heikon liikevaihdon ja kannattavuuden arvioitua negatiivisemman kehityksen vuoksi. Yhtiö ei kyennyt neuvottelemaan tilanteen vaatimaa lisärahoitusta ja tämän johdosta liiketoiminnan jatkaminen ilman saneerausmenettelyä muodostui mahdottomaksi, sillä tehtaita ei kyetty pitämään käynnissä puuttuvien tuotantopanosten takia. Tämän seurauksena Componenta haki 1.9.2016 emoyhtiön eli Componenta Oyj:n sekä sen seuraavat tytäryhtiöt Componenta Finland Oy:n Suomessa sekä Componenta Främmestad AB:n, Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n Ruotsissa asettamista yrityssaneeraukseen. Samassa yhteydessä Hollannin tytäryhtiö Componenta B.V. haettiin konkurssiin. Tavoitteena on, että Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S. Turkissa jatkaa toimintaansa ilman viranomaismenettelyjä.

Konsernin kyky jatkaa toimintaansa riippuu suunniteltujen rahoitustransaktioiden onnistuneesta toteuttamisesta samoin kuin siitä, että yrityssaneeraukseen hakeutuneille yhtiöille laaditaan ja hyväksytään toteuttamiskelpoiset saneerausohjelmat. Osana kokonaisstrategiaan kuuluu myös Turkin toimintojen divestointi. Lisäksi konsernin tuleva kannattavuus riippuu markkinaolosuhteista ja konsernin kyvystä toteuttaa liiketoimintasuunnitelmaansa menestyksekkäästi. Osavuosikatsausta laadittaessa ei ole mahdollista ennakoida pystyykö konserni toteuttamaan rahoitusta, yrityssaneerausta ja liiketoimintaa koskevat suunnitelmansa tai parantaako niiden toteuttaminen konsernin taloudellista tilannetta riittävästi, jotta toiminnan jatkaminen on mahdollista. Ilman saneerausmenettelyiden ja muiden tavoiteltujen järjestelyjen onnistumista toiminnan jatkuvuutta ei voida turvata.

Konsernin maksuvalmiustilanteeseen ja sen vaikutukseen konsernin tuloskehitykseen sekä saneerausohjelmien ja rahoitustransaktioiden onnistumiseen liittyy olennaisia epävarmuustekijöitä, jotka konsernin johto on huomioinut tehdessään arvioita toiminnan jatkuvuudesta. Ilman meneillä olevien saneerausmenettelyiden onnistumista konsernilla ei ole riittävää käyttöpääomaa seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin. On mahdollista, että saneerausmenettelyt epäonnistuvat ja konserniyhtiöitä ajautuu konkurssiin.

Seuraavien 12 kuukauden käyttöpääomatarpeet Suomessa ja Ruotsissa on tarkoitus rahoittaa pääasiassa tärkeimpien asiakkaiden kanssa sovittujen ennakkomaksujärjestelyiden puitteissa. Asiakkaat auttavat kyseisiä yhtiöitä käyttöpääomarahoituksessa toiminnan jatkamiseksi ja asiakastoimitusten varmistamiseksi. Tavarantoimittajien osalta yhtiö pyrkii mahdollisuuksien mukaan palaamaan normaaleihin maksuehtoihin.

Ruotsin tytäryhtiöiden saneeraushakemukset hyväksyttiin ja saneerausmenettelyt alkoivat 1.9.2016 (Componenta Främmestad AB ja Componenta Wirsbo AB) ja 2.9.2016 (Componenta Arvika AB). Hollannin tytäryhtiö Componenta B.V. asetettiin konkurssiin 2.9.2016. Suomessa Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä Componenta Oyj:n ja Componenta Finland Oy:n saneerausmenettelyn aloittamisesta 30.9.2016. Suomessa saneerausohjelma vahvistetaan tyypillisesti vuoden sisällä ja saneerausohjelman keskimääräinen kesto on useita vuosia. Ruotsissa saneerausjakso kestää tyypillisesti yhden vuoden ohjelman vahvistamisesta. Tieto saneerausmenettelyjen onnistumisesta lisääntyy loppuvuoden aikana.

Yhtiö on käynyt vuoden 2016 aikana useita rahoitusneuvotteluita samanaikaisesti. 16.5.2016 Componenta Oyj laski liikkeelle 40 Me vaihdettavan pääomalainan sekä maksoi pois yhtiön vakuudelliset pankkilainat ja vakuudellisen joukkovelkakirjalainan yhteensä noin 72 Me. Vaihdettavaa pääomalainaa tarjottiin rajatulle joukolle valikoituja sijoittajia. Lainan merkintähinnoista 25,4 Me maksettiin rahalla ja 14,6 Me kuittaamalla merkintähinta yhtiöltä olevalla lainasaatavalla. Turkkilaisten pankkien kanssa on jatkettu neuvotteluita koskien Turkin tytäryhtiön lisärahoitusta ja rahoituksen muuttamista pitkäaikaisemmaksi. Componenta Dökümcülük A.S. allekirjoitti 28.7.2016 uuden, arvoltaan 15 Me:n suuruisen neljävuotisen rahoituslimiittisopimuksen. Uusi laina on erillinen osa vuonna 2014 allekirjoitettua 120 Me klubilainasopimusta, jota on muutettu vuonna 2015 ja 2016. Rahoitusratkaisuiden lisäksi käyttöpääoman turvaaminen on ollut tarkoitus rahoittaa myymällä ydinliiketoimintaan kuulumattomia liiketoimintoja ja omaisuutta. Iisalmessa sijaitsevan Suomivalimon valimoliiketoiminta myytiin 30.6.2016 ja Pistonsin mäntäliiketoiminta 17.8.2016.

Huolimatta edellä mainituista rahoitusratkaisuista sekä liiketoimien myynneistä yhtiö ei kyennyt suoriutumaan vaadittavasta käyttöpääoman turvaamisesta ilman yrityssaneerausta. Lyhyellä tähtäimellä Componenta on sopinut Suomessa ja Ruotsissa pääasiakkaiden taholta tulevasta käyttöpääomatarpeen kattavasta ennakkomaksuihin perustuvasta rahoituksesta.

Konsernin veloista noin 49 Me on konsernin ulkoista saneerausvelkaa, joka voidaan uudelleenjärjestellä osana yrityssaneerausohjelmia. Kaikki saneerausvelat voivat vielä muuttua ja niistä voidaan päättää lopullisesti vasta kun saneerausohjelmat on

vahvistettu. Yrityssaneerausohjelmia ei 30.9.2016 ollut vahvistettu. Saneerausmenettelyn tuloksena yhtiöt voivat joko jatkaa toimintaansa tai vaihtoehtoisesti saneerauksen epäonnistuessa hakeutua konkurssiin.

Saneerausohjelmat, jotka Suomessa ja Ruotsissa sijaitsevien oikeusistuimien on mahdollista hyväksyä, saattavat olennaisesti muuttaa konsernin osavuosikatsauksessa esitettäviä kirjanpitoarvoja. Osavuosikatsauksessa esitettäviin varoihin ja velkoihin ei ole tehty mitään oikaisuja, joita mahdollisesti ehdotetaan tai hyväksytään osana kyseisiä saneerausohjelmia. Osavuosikatsauksen ei myöskään ole tarkoitus kuvata eikä ottaa huomioon saneerausmenettelyn seurauksia, kuten: (i) konsernin varojen realisointiarvoa selvitystilassa tai niiden riittävyyttä velkojen kattamiseen, (ii) saneerauksen kohteena olevien lainojen ja muiden velkojen määriä ja etuoikeusjärjestystä ja (iii) konsernin tuloslaskelmaan aiheutuvia vaikutuksia muutoksista, joita konsernin liiketoimintaan mahdollisesti tehdään lopullisten yrityssaneerausohjelmien seurauksena. Ottaen kuitenkin huomioon yrityssaneerausmenettelyistä johtuvat luontaiset epävarmuustekijät ja osittain jatkuvat toiminnalliset haasteet, konserni on kirjannut tiettyjä arvonalentumistappioita aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä, konserniliikearvoista ja laskennallisista verosaamisista.

Componenta Oyj:n hakemus yrityssaneeraukseen 1.9.2016 oli Turkin tytäryhtiön ns. klubilainan sopimuksessa mainittu lainan eräännyttämiseen oikeuttava tapahtuma. Tästä syystä Turkin tytäryhtiön nostaman ns. klubilainan yli 12 kuukauden päästä erääntyvät lyhennykset 85,6 Me on edelleen luokiteltu lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin konsernin taseessa.

Yrityssaneeraus ja määräysvalta

Yhtiön näkemyksen mukaan saneerausmenettelyn aikana yhtiöllä säilyy määräysvalta Componenta Finland Oy:n, Componenta Främmestad AB:n, Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n tavanomaiseen toimintaan. Tietyissä, kyseisten maiden yrityssaneerauslaeissa mainituissa erityisissä tilanteissa yrityssaneerauksessa oleva yhtiö kuitenkin tarvitsee toimiinsa selvittäjän suostumuksen. Selvittäjällä on myös oikeus saada käyttöönsä kaikki yhtiön toiminnallinen ja taloudellinen informaatio siltä osin kuin hän katsoo sen tarpeelliseksi, ja yrityssaneerausohjelman hyväksyy lopullisesti oikeusistuin, joka yhtiön ja Componenta Finland Oy:n tapauksessa on Espoon käräjäoikeus ja Componenta Främmestad AB:n tapauksessa Skaraborgin käräjäoikeus sekä, Componenta Wirsbo AB:n tapauksessa Väsmanlandin käräjäoikeus ja Componenta Arvika AB:n tapauksessa Värmlandin käräjäoikeus.

Componenta Oyj on antanut enintään MEUR 80 takauksen turkkilaisen tytäryhtiön klubilainan vakuudeksi vuonna 2014. Klubilainasopimus on allekirjoitettu vuonna 2014 ja sitä on muutettu vuonna 2015 ja viimeksi 28. heinäkuuta 2016. Componenta Oyj:n yrityssaneeraushakemus 1.9.2016 on antanut turkkilaisille klubipankeille oikeuden käyttää yhtiön omistamien ja turkkilaisille klubipankeille elokuussa 2016 vakuudeksi annettujen Componenta Dökümcülükin osakkeiden äänioikeutta yhtiökokouksessa ja aloittaa kyseisten osakkeiden realisointiprosessi. Koska klubipankit eivät ole ilmoittaneet käyttävänsä näitä oikeuksia, yhtiö katsoo etteivät klubilainapankit käytä määräysvaltaa Turkin tytäryhtiössä ja sen vuoksi ko. yhtiön tulos ja tase on konsolidoitu osaksi Componenta-konsernia.

Turkin toimintojen arvioitu vaikutus konsernitaseeseen 30.9.2016: Pysyvät vastaavat: 177,8 Me Vaihtuvat vastaavat: 53,9 Me Pitkäaikainen vieras pääoma: 27,9 Me Lyhytaikainen vieras pääoma: 219,3 Me

Turkin alakonsernilla oli 30.9.2016 konsernin sisäisiä nettosaamisia Suomesta ja Ruotsista yhteensä noin 135 Me, joista suurin osa on saneerausmenettelyn alaista velkaa.

Lopetetut toiminnot

Hollannin tytäryhtiö Componenta B.V. haettiin konkurssiin 1.9.2016 ja yhtiö menetti määräysvallan kyseisestä alakonsernista. Määräysvallan menettämisen johdosta Componenta -konsernilla ei ole enää Rautaliiketoimintaa Hollannissa. Hollannin alakonsernin toiminnot on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi IFRS 5 -standardin "myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti ja Componenta B.V:n yhdistely konsernitilinpäätökseen on lopetettu vuoden 2016 kolmannella vuosineljänneksellä. Vuoden 2016 ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen tiedot sekä vuoden 2015 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman, mukaan lukien muut laajan tuloksen erät, rahavirtalaskelman sekä eräiden tunnuslukujen osalta. Segmenttitiedoissa Componenta B.V:n luvut on esitetty lopetettuina toimintoina ja lisäksi lopetettuina toimintoina on esitetty kaikkien Componenta B.V:n netto-omaisuuserien arvon alentumset. Lisäksi jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden rekisteröimät arvon alentumiset BV:ltä oleviin nettosaamisiin on esitetty lopetettavien toimintojen alla. Componenta Oyj on antanut Componenta BV:n puolesta konsernin ulkopuolisille toimittajille takauksia 6,6 Me. Osa kyseisistä ulkopuolisista toimittajista on esittänyt vaateita Componenta Oyj:lle. Saneerausmenettelyn johdosta vastuiden todennäköistä määrää ei pystytä arvioimaan ja täten yhtiö ei ole kirjannut varausta kyseisistä vastuista, vaan ne on esitetty vastuut liitetiedossa.

Componenta B.V.:n paikallisen tuloslaskelman konsolidointi on lopetettu jo 1.7.2016, koska konserni ei ole saanut Componenta

B:V:ltä taloudellisia raportteja Q3:n lukuihin liittyen. Tällä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen.

Segmenttiraportoinnin muutos

Componentan maaliskuussa 2016 toteuttama johtamisjärjestelmän selkeyttäminen muutti myös konsernin raportoimat liiketoimintasegmentit ja niitä vastaava raportointi käynnistyi 2016 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Uuden rakenteen mukaisesti Componentan liiketoiminta jaetaan kahteen raportointisegmenttiin, jotka ovat Rautaliiketoiminta ja Alumiiniliiketoiminta. Rautaliiketoimintaan kuuluvat Componentan rautavalimot ja konepajat Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Turkissa. Lisäksi siihen kuuluvat mäntävalmistaja Pistons Suomessa, Wirsbon takomot Ruotsissa sekä yhteisyritys Componenta-Ferromatrix NV. Alumiiniliiketoimintaan kuuluvat Turkissa sijaitsevat alumiinivalimo ja vanteiden tuotantoyksikkö. Näiden ydinliiketoimintaan kuuluvien segmenttien ulkopuolelle jää Muu liiketoiminta, joka sisältää palveluyhtiöt ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot, myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n sekä osakkuusyhtiö Kumsan A.S:n. Vuoden 2016 kolmannen vuosineljänneksen aikana Componentan Hollannin rautavalimot, koneistustoiminnot sekä yhteisyritys Componenta Ferromatrix NV. on poistettu Rautaliiketoiminnasta ja siirretty lopetettuihin toimintoihin. Vastaavasti tietyt Hollannissa sijainneet konsernin hallintotoiminnot on siirretty Muusta liiketoiminnasta lopetettuihin toimintoihin. Iisalmessa sijaitseva Componenta Suomivalimo myytiin 30.6.2016 ja mäntävalmistaja Pistons 17.8.2016.

Lähipiiritapahtumat

Katsauskaudella ei ollut tavaroiden myyntiä osakkuusyhtiöille ja ostot osakkuusyhtiöiltä olivat 0,1 Me (0,0 Me). Katsauskauden palveluiden myynnit osakkuusyrityksille olivat 0,1 Me (0,0 Me).

Componenta Oyj:n toimitusjohtaja Harri Suutari sekä talousjohtaja Markku Honkasalo osallistuivat 16.5.2016 liikkeellelasketun 40 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan merkintään. Suutari merkitsi lainaosuuksia 474 000 eurolla ja Honkasalo 60 000 eurolla.

Taloudellisessa raportoinnissa käytettävät vaihtoehtoiset tunnusluvut

Componenta julkaisee IFRS-tunnuslukujen ohella vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvatakseen varsinaisen liiketoiminnan taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.

Yhtiön julkaisemat vaihtoehtoiset tunnusluvut sisältävät yhtiön liiketoiminnan tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja, joista on oikaistu yhtiön varsinaiseen perusliiketoimintaan liittymättömiä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Olennaisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat luovutusvoitot ja -tappiot, tuotantolaitoksen sulkemiseen liittyvät tehottomuus- ja sopeuttamiskulut sekä poikkeukselliset alaskirjaukset ja mahdolliset alaskirjausten peruutukset, onnettomuuksiin ja luonnonkatastrofeihin liittyvät kulut sekä uudelleenjärjestelyyn, ympäristöön ja vahingonkorvauksiin liittyvät varaukset. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien luokittelussa.

Componenta on muuttanut vaihtoehtoisista tunnusluvuista käyttämäänsä terminologiaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Market Authority, ESMA) antaman ohjeistuksen mukaisesti. Componentan aiemmin käyttämä "Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä" on muutettu muotoon "Oikaistu liikevoitto". Vastaavasti "käyttökate ilman kertaluonteisia eriä" on muutettu muotoon "Oikaistu käyttökate" ja "Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä" on muutettu muotoon "Oikaistu tulos rahoituserien jälkeen".

Muita Componentan käyttämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat käyttökate, omavaraisuusaste, sijoitetun pääoman tuotto, oikaistu sijoitetun pääoman tuotto, oman pääoman tuotto, oikaistu oman pääoman tuotto, nettovelkaantumisaste, oikaistu osakekohtainen tulos ja korolliset nettovelat.

Operatiiviset valuuttakurssierät

Konserni on aiempina vuosina raportoinut perusliiketoiminnan kannattavuuden ja liikevoiton myös operatiivisista valuuttakurssieristä puhdistettuna. Konserni luopuu tästä raportointikäytännöstä jatkossa ja siten raportoidut luvut ovat lähtökohtaisesti joko IFRS-lukuja tai ylempänä kuvattuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Operatiivisia valuuttakurssieroja syntyy esimerkiksi valuuttamääräisistä ostoveloista ja myyntisaamisista sekä muista valuuttamääräisistä operatiivisista saamisista ja veloista. Sellaisten johdannaisten tulosvaikutukset, joilla suojataan operatiivisia valuuttapositioita, on myös sisällytetty määritelmällisesti operatiivisiin valuuttakurssieriin.

Konsernin käyttökatteen täsmäytys

Me			1.1.-30.9.2016 1.1.-30.9.2015 1.7.-30.9.2016 1.7.-30.9.2015 1.1.-31.12.2015
Jatkuvien toimintojen käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja	14,5	28,9	1,6	7,4	29,9
Operatiiviset valuuttakurssierot	-1,6	3,1	1,6	1,1	1,0
Jatkuvien toimintojen oikaistu käyttökate	13,0	32,0	3,2	8,5	30,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jatkuvat toiminnot *)	-9,3	-2,2	-1,8	-0,8	-7,5
Jatkuvien toimintojen käyttökate, IFRS	3,7	29,7	1,4	7,7	23,4
Lopetettujen toimintojen käyttökate, IFRS	1,5	-5,3	6,5	-2,6	-10,3
Käyttökate, IFRS	5,2	24,4	7,9	5,0	13,1

*) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät jatkuvien toimintojen käyttökatteessa vuonna 2016 liittyvät Suomivalimon myyntitappioon -6,1 Me, Pistonsin mäntäliiketoiminnan myyntivoittoon +1,0 Me, uudelleenjärjestelyihin liittyviin kuluihin -2,8 Me. Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat nettona -1,5 Me.

Konsernin liikevoiton täsmäytys

Me			1.1.-30.9.2016 1.1.-30.9.2015 1.7.-30.9.2016 1.7.-30.9.2015 1.1.-31.12.2015
Jatkuvien toimintojen liikevoitto ilman vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja	1,5	16,6	-3,1	3,5	13,7
Operatiiviset valuuttakurssierot	-1,6	3,1	1,6	1,1	1,0
Jatkuvien toimintojen oikaistu liikevoitto	-0,1	19,7	-1,5	4,6	14,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jatkuvat toiminnot *)	-21,1	-2,2	-13,5	-0,8	-22,0
Jatkuvien toimintojen liikevoitto, IFRS	-21,2	17,5	-15,0	3,8	-7,3
Lopetettujen toimintojen liikevoitto, IFRS	-20,7	-6,6	-15,0	-3,0	-16,2
Liikevoitto, IFRS	-41,8	10,9	-30,0	0,8	-23,4

*) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät jatkuvien toimintojen liikevoitossa vuonna 2016 liittyvät Suomivalimon myyntitappioon -6,1 Me, Pistonsin mäntäliiketoiminnan myyntivoittoon +1,0 Me, Ruotsin rautaliiketoiminnan tuotantokaluston arvonalentumisiin -4,2 Me, Turkin rautaliiketoimintaan liittyvän liikearvon arvonalentuminen -7,5 Me, uudelleenjärjestelyihin liittyviin kuluihin -2,8 Me. Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat nettona -1,5 Me.

Konsernin tulos rahoituserien jälkeen täsmäytys

Me		1.1.-30.9.2016 1.1.-30.9.2015 1.7.-30.9.2016 1.7.-30.9.2015 1.1.-31.12.2015
Jatkuvien toimintojen tulos rahoituserien jälkeen ilman
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja operatiivisia
valuuttakurssieroja	-14,2	-0,7	-8,3	-2,8	-10,3
Operatiiviset valuuttakurssierot	-1,6	3,1	1,6	1,1	1,0
Jatkuvien toimintojen oikaistu tulos rahoituserien jälkeen	-15,8	2,5	-6,7	-1,7	-9,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jatkuvat toiminnot *)	22,0	-2,3	-13,9	-0,8	-22,0
Jatkuvien toimintojen tulos rahoituserien jälkeen, IFRS	6,2	0,2	-20,6	-2,5	-31,3
Lopetettujen toimintojen tulos rahoituserien jälkeen, IFRS	-24,5	-7,3	-18,1	-3,2	-17,6
Tulos rahoituserien jälkeen, IFRS	-18,3	-7,1	-38,7	-5,8	-48,9

*) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät jatkuvien toimintojen tuloksessa rahoituserien jälkeen vuonna 2016 olivat samat kuin liikevoitossa ja sen lisäksi niihin sisältyy tuotto, sillä vakuudelliset velat maksettiin takaisin tase-arvoa alhaisempaan arvoon 43,3 Me. Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat nettona -0,2 Me.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Me		1.1.-30.9.2016 1.1.-30.9.2015 1.7.-30.9.2016 1.7.-30.9.2015 1.1.-31.12.2015
Jatkuvat toiminnot:
Uudelleenjärjestelykustannukset	-2,7	-2,2	-1,6	-0,9	-4,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä saamisten alaskirjaukset	-11,7	0,0	-11,7	0,0	-15,3
Myyntivoitot ja myyntitappiot	-5,2	0,0	0,9	0,0	0,0
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-1,6	-0,1	-1,2	0,0	-2,7
Yhteensä liikevoitossa, jatkuvat toiminnot	-21,1	-2,2	-13,5	-0,8	-22,0
Rahoituserien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	43,1	-0,1	-0,4	0,0	-0,1
Yhteensä tuloksessa rahoituserien jälkeen, jatkuvat toiminnot	22,0	-2,3	-13,9	-0,8	-22,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat veroerät	-3,4	1,5	-3,5	0,0	-26,5
Yhteensä tilikauden tuloksessa, jatkuvat toiminnot	18,6	-0,8	-17,4	-0,8	-48,6
Yhteensä tilikauden tuloksessa, lopetetut toiminnot*)	-20,6	-0,2	-17,7	0,0	-15,9
Yhteensä tilikauden tuloksessa	-2,0	-0,9	-35,1	-0,8	-64,5

*) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät lopetettujen toimintojen tilikauden tuloksessa olivat Hollannin alakonsernin nettovarallisuuserien arvonalentumiset sekä muiden jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden arvonalentumisten rekisteröinnit koskien saamisia Hollannin alakonsernilta olivat kolmannella vuosineljänneksellä yhteensä -17,7 Me. Ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana Hollannissa kirjattiin uudellenjärjestelykuluja -2,9 Me liittyen pääasiassa Furanlinjan sulkemiseen.

Liikevaihdon täsmäytys

Me		1.1.-30.9.2016 1.1.-30.9.2015 1.7.-30.9.2016 1.7.-30.9.2015 1.1.-31.12.2015
Jatkuvat toiminnot yhteensä	284,5	326,7	75,1	95,4	429,0
Lopetetut toiminnot	43,8	61,7	0,0	19,1	83,3
Sisäiset erät/eliminoinnit	-10,0	-12,8	0,0	-4,0	-17,4
Componenta yhteensä	318,2	375,6	75,1	110,5	494,8

		1.1.-30.9.2015		1.7.-30.9.2015	1.1.-31.12.2015
Me	1.1.-30.9.2016		Muutettu*) 1.7.-30.9.2016	Muutettu*)	Muutettu*)
Jatkuvat toiminnot:
Liikevaihto	284,5	326,7	75,1	95,4	429,0
Liiketoiminnan muut tuotot	-0,5	4,3	1,7	1,4	2,8
Liiketoiminnan kulut	-271,0	-299,1	-73,6	-88,3	-400,8
Poistot ja arvonalenemiset	-13,1	-12,3	-4,7	-3,9	-16,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	0,1	0,1	0,0	0,0	0,1
Liikevoitto	-0,1	19,7	-1,5	4,6	14,7
% liikevaihdosta	0,0	6,0	-2,0	4,8	3,4
Rahoitustuotot ja -kulut	-15,7	-17,2	-5,2	-6,3	-24,0
Tulos rahoituserien jälkeen	-15,8	2,5	-6,7	-1,7	-9,3
% liikevaihdosta	-5,6	0,8	-8,9	-1,8	-2,2
Verot	0,6	-3,5	1,4	-1,8	0,1
Jatkuvien toimintojen tilikauden tulos	-15,2	-1,0	-5,3	-3,5	-9,2
Lopetetut toiminnot:
Lopetettujen toimintojen tilikauden tulos	-3,5	-7,1	0,0	-3,2	-9,0
Tilikauden tulos	-18,7	-8,2	-5,3	-6,7	-18,2
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-17,8	-8,7	-4,5	-6,7	-18,6
Määräysvallattomille omistajille	-0,9	0,6	-0,8	0,1	0,4
	-18,7	-8,2	-5,3	-6,7	-18,2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen tulos
- Componenta yhteensä, laimentamaton, e	-0,16	-0,09	-0,04	-0,07	-0,19
- Jatkuvat toiminnot, laimentamaton, e	-0,13	-0,02	-0,04	-0,04	-0,10
- Lopetetut toiminnot, laimentamaton, e	-0,03	-0,07	0,00	-0,03	-0,09

Konsernin tuloslaskelma ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Konsernin tuloslaskelma

		1.1.-30.9.2015		1.7.-30.9.2015	1.1.-31.12.2015
Me	1.1.-30.9.2016		Muutettu*) 1.7.-30.9.2016	Muutettu*)	Muutettu*)
Jatkuvat toiminnot:
Liikevaihto	284,5	326,7	75,1	95,4	429,0
Liiketoiminnan muut tuotot	1,8	4,4	3,8	1,4	2,9
Liiketoiminnan kulut	-282,5	-301,4	-77,4	-89,2	-408,4
Poistot ja arvonalenemiset	-24,9	-12,3	-16,4	-3,9	-30,8
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	0,1	0,1	0,0	0,0	0,1
Liikevoitto	-21,2	17,5	-15,0	3,8	-7,3
% liikevaihdosta	-7,4	5,3	-19,9	3,9	-1,7
Rahoitustuotot ja -kulut	27,4	-17,3	-5,6	-6,3	-24,0
Tulos rahoituserien jälkeen	6,2	0,2	-20,6	-2,5	-31,3
% liikevaihdosta	2,2	0,0	-27,4	-2,7	-7,3
Verot	-2,8	-2,0	-2,2	-1,7	-26,4
Jatkuvien toimintojen tilikauden tulos	3,4	-1,8	-22,8	-4,3	-57,7
Lopetetut toiminnot:
Lopetettujen toimintojen tilikauden tulos	-24,1	-7,3	-17,7	-3,2	-24,9
Tilikauden tulos	-20,6	-9,1	-40,4	-7,5	-82,7
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-19,7	-9,7	-39,7	-7,6	-83,1
Määräysvallattomille omistajille	-0,9	0,6	-0,8	0,1	0,4
	-20,6	-9,1	-40,4	-7,5	-82,7
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen tulos
- Componenta yhteensä, laimentamaton, e	-0,18	-0,10	-0,30	-0,08	-0,86
- Jatkuvat toiminnot, e	0,03	-0,03	-0,17	-0,05	-0,60
- Lopetetut toiminnot, e	-0,21	-0,07	-0,13	-0,03	-0,26
- Componenta yhteensä, laimennusvaikutuksella oikaistu, e	-0,18	-0,10	-0,30	-0,08	-0,86

Konsernin laaja tuloslaskelma

		1.1.-30.9.2015		1.7.-30.9.2015	1.1.-31.12.2015
Me	1.1.-30.9.2016		Muutettu*) 1.7.-30.9.2016	Muutettu*)	Muutettu*)
Tilikauden tulos	-20,6	-9,1	-40,4	-7,5	-82,7
Jatkuvat toiminnot:
Muut laajan tuloksen erät
Ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus	-2,2	-	-2,2	-	-8,6
Mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi siirrettävät
Muuntoeron muutos	0,2	-0,1	-0,1	0,4	-0,6
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-1,5	-1,7	-0,8	-0,8	-2,1
Rahavirran suojaukset	0,3	-0,3	0,2	-0,2	0,0
Muut erät	0,0	0,0	0,1	0,0	0,0
Tulosvaikutteiset yhteensä	-1,0	-2,1	-0,5	-0,6	-2,7
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	0,2	0,4	0,1	0,2	2,0
Jatkuvien toimintojen muut laajan tuloksen erät
verojen jälkeen	-2,9	-1,7	-2,6	-0,4	-9,3
Lopetettujen toimintojen muut laajan tuloksen erät
verojen jälkeen	1,3	-	1,3	-	-0,2
Tilikauden laaja tulos	-22,3	-10,8	-41,8	-7,9	-92,2
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-21,3	-11,3	-40,9	-7,9	-92,1
Määräysvallattomille omistajille	-1,0	0,5	-0,9	0,0	-0,1
	-22,3	-10,8	-41,8	-7,9	-92,2

*) Osavuosikatsauksessa esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2015 on oikaistu johtuen siitä, että Hollannin alakonserni on esitetty lopetettuna toimintona IFRS 5 mukaisesti.

Konsernin tase

Me	30.9.2016	30.9.2015	31.12.2015
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	4,6	6,3	7,1
Liikearvo	20,9	29,2	29,2
Sijoituskiinteistöt	10,9	8,3	8,1
Aineelliset hyödykkeet	192,7	255,3	234,3
Osuudet osakkuusyhtiöissä	1,3	1,2	1,2
Saamiset	7,2	6,7	7,8
Muut rahoitusvarat	0,7	0,9	0,9
Laskennalliset verosaamiset	4,0	37,1	5,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä	242,4	344,9	294,1
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	47,1	77,2	68,9
Saamiset	47,5	46,7	31,7
Verosaamiset	0,0	1,4	1,4
Rahavarat	7,3	3,8	6,1
Lyhytaikaiset varat yhteensä	102,0	129,1	108,2
Varat yhteensä	344,4	474,0	402,2
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma	21,9	21,9	21,9
Muu oma pääoma	-0,1	70,0	-10,8
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	21,8	91,9	11,1
Määräysvallattomien omistajien osuus	6,5	8,1	7,6
Oma pääoma yhteensä	28,3	100,0	18,6
Velat
Pitkäaikaiset
Pääomalainat ja vaihdettavat joukkovelkakirjalainat	7,6	0,0	-
Korolliset velat	7,0	151,3	87,3
Korottomat velat	0,2	0,6	0,3
Varaukset	10,4	9,6	10,4
Laskennalliset verovelat	10,0	13,1	10,8
Lyhytaikaiset
Pääomalainat	-	0,0	-
Korolliset velat	156,6	79,0	155,7
Korottomat velat	118,2	117,4	110,0
Tuloverovelat	1,5	0,9	2,0
Varaukset	4,6	2,2	7,0
Velat yhteensä	316,1	374,0	383,6
Oma pääoma ja velat yhteensä	344,4	474,0	402,2

Konsernin lyhennetty rahavirtalaskelma

		1.1.-30.9.2015	1.1.-31.12.2015
Me	1.1.-30.9.2016	Muutettu*)	Muutettu*)
Liiketoiminnan rahavirta
Jatkuvien toimintojen tilikauden tulos rahoituserien jälkeen	6,2	0,2	-31,4
Poistot ja arvonalenemiset, jatkuvat toiminnot	24,9	12,3	30,8
Rahoituksen tuotot ja kulut, jatkuvat toiminnot	-27,4	17,3	24,0
Muut tuotot ja kulut sekä muut oikaisut, jatkuvat toiminnot	0,5	-4,2	-2,6
Käyttöpääoman muutokset, jatkuvat toiminnot	15,5	4,9	16,3
Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	19,8	30,5	37,1
Saadut ja maksetut korot ja osinkotuotot, jatkuvat toiminnot	-12,4	-14,3	-21,8
Maksetut verot, jatkuvat toiminnot	-0,1	-0,6	-0,6
Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta	7,3	15,6	14,7
Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta	-4,8	-4,6	-4,4
Liiketoiminnan nettorahavirta	2,5	11,0	10,3
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jatkuvat toiminnot	-12,8	-18,4	-27,5
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti, jatkuvat toiminnot	12,2	0,4	0,4
Muut investoinnit ja myönnetyt lainat, jatkuvat toiminnot	0,0	0,0	0,0
Muut luovutustulot ja lainasaamisten takaisinmaksut, jatkuvat toiminnot	0,3	1,4	1,4
Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta	-0,4	-16,6	-25,8
Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta	0,0	-0,7	-1,0
Investointien nettorahavirta	-0,4	-17,3	-26,8
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot, jatkuvat toiminnot	0,0	-0,4	-0,4
Vaihtovelkakirjalainan liikkeellelasku, jatkuvat toiminnot	25,4	-	-
Rahoitusleasingvelkojen maksut, jatkuvat toiminnot	-7,1	-3,7	-4,0
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-), jatkuvat toiminnot	-9,9	-6,2	5,1
Pitkäaikaisten lainojen nostot, jatkuvat toiminnot	23,4	18,9	26,4
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset, jatkuvat toiminnot	-32,7	-10,5	-16,8
Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta	-0,9	-1,9	10,3
Lopetettujen toimintojen rahoituksen rahavirta	0,0	-0,1	0,2
Rahoituksen nettorahavirta	-0,9	-2,0	10,5
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-)	1,2	-8,3	-6,0
Rahavarat tilikauden alussa	6,1	12,1	12,1
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0,0	0,0	0,0
Rahavarat tilikauden lopussa	7,3	3,8	6,1

*) Osavuosikatsauksessa esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2015 on oikaistu johtuen siitä, että Hollannin alakonserni on esitetty lopetettuna toimintona IFRS 5 mukaisesti.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Yli		Raha				Määräys vallat tomien	Oma
Me	Osake pääoma	kurssi rahasto	Muut rahastot	virran	Muunto	Kertyneet		omistajien	pääoma
Oma pääoma 1.1.2015	21,9	15,0	179,5	suojaukset -0,4	erot -36,3	voittovarat -76,5	Yhteensä 103,1	osuus 8,0	yhteensä 111,2
Tilikauden tulos						-9,7	-9,7	0,6	-9,1
Muuntoerot					-0,1		-0,1	0,0	-0,1
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot						-1,3	-1,3	-0,1	-1,3
Rahavirran suojaukset				-0,2			-0,2		-0,2
Muut laajan tuloksen erät			0,0				0,0		0,0
Tilikauden laaja tulos			0,0	-0,2	-0,1	-10,9	-11,3	0,5	-10,8
Osingonjako							0,0	-0,4	-0,4
Oma pääoma 30.9.2015	21,9	15,0	179,5	-0,6	-36,4	-87,4	91,9	8,1	100,0
Tilikauden tulos						-73,4	-73,4	-0,2	-73,6
Muuntoerot					-0,5		-0,5	0,0	-0,5
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot						-0,2	-0,2	0,0	-0,2
Rahavirran suojaukset				0,2			0,2		0,2
Rakennusten, maa-alueiden ja sijoitus
kiinteistöjen uudelleenarvostus			-6,8		0,0	0,0	-6,8	-0,3	-7,1
Muut laajan tuloksen erät			0,0				0,0		0,0
Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät			-0,2				-0,2		-0,2
Tilikauden laaja tulos			-7,0	0,2	-0,5	-73,5	-80,8	-0,6	-81,4
Osingonjako							0,0	0,0	0,0
Oma pääoma 1.1.2016	21,9	15,0	172,5	-0,4	-37,0	-160,9	11,1	7,6	18,6
Tilikauden tulos						-19,7	-19,7	-0,9	-20,6
Muuntoerot					0,3		0,3	0,0	0,2
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot						-1,1	-1,1	-0,1	-1,2
Rahavirran suojaukset				0,3			0,3		0,3
Muutokset rakennusten ja maa-alueiden
uudelleenarvostusrahastossa			-2,5			0,3	-2,2		-2,2
Muut laajan tuloksen erät			0,0				0,0		0,0
Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät			1,3			0,0	1,3		1,3
Tilikauden laaja tulos			-1,2	0,3	0,3	-20,6	-21,3	-1,0	-22,3
Vaihdettavan joukkovelkakirjalainan
liikkeellelasku Vaihdettavan joukkovelkakirjalainan			4,2				4,2		4,2
konversio osakkeiksi			27,7				27,7		27,7
Oma pääoma 30.9.2016	21,9	15,0	203,1	-0,2	-36,7	-181,5	21,7	6,5	28,3

Konsernin tunnusluvut

	30.9.2016	30.9.2015	31.12.2015
Omavaraisuusaste, %	8,4	21,1	4,6
Oma pääoma/osake, e	0,15	0,94	0,11
Sijoitettu pääoma kauden lopussa, Me	199,5	330,3	261,7
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto, %	-1,5	5,3	2,3
Sijoitetun pääoman tuotto, %	-23,3	4,4	-7,2
Oikaistu oman pääoman tuotto, %	-83,6	-10,2	-20,4
Oman pääoman tuotto, %	-92,3	-11,3	-92,6
Korolliset nettovelat, pääomalaina velkana, Me	163,9	226,5	237,0
Net gearing, pääomalaina velkana, %	579,7	226,5	1 273,0
Jatkuvien toimintojen tilauskanta, Me	67,3	73,5	68,0
Jatkuvien toimintojen bruttoinvestoinnit sis. rahoitusleasing, Me	17,2	18,3	31,0
Lopetettujen toimintojen bruttoinvestoinnit sis. rahoitusleasing, Me	0,0	0,5	0,5
Bruttoinvestoinnit ilman rahoitusleasinginvestointeja, Me, koko konserni	12,1	14,9	26,2
Bruttoinvestoinnit sis. rahoitusleasing, Me, koko konserni	17,3	18,7	31,5
Bruttoinvestoinnit (sis. rahoitusleasing), % liikevaihdosta, koko konserni	5,4	5,0	6,4
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana, jatkuvat toiminnot	3 445	3 519	3 527
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana,
ml. vuokratyövoima, jatkuvat toiminnot	3 664	3 739	3 742
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana, koko konserni	3 761	3 975	3 982
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana, ml. vuokratyövoima, koko konserni	4 066	4 278	4 281
Henkilöstö kauden lopussa, jatkuvat toiminnot	3 248	3 549	3 531
Henkilöstö kauden lopussa, ml. vuokratyövoima, jatkuvat toiminnot	3 456	3 744	3 729
Henkilöstö kauden lopussa, koko konserni	3 248	4 002	3 979
Henkilöstö kauden lopussa, ml. vuokratyövoima, koko konserni	3 456	4 286	4 269
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta, %, koko konserni	92,7	91,6	91,3
Vastuusitoumukset, Me	400,8	709,0	586,0
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	-0,18	-0,10	-0,86
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e	-0,18	-0,10	-0,86
Rahavirta/osake, e	0,02	0,07	0,11

Aineellisten hyödykkeiden muutokset ja liikearvo

Me	1-9/2016	1-9/2015	1-12/2015
Aineellisten hyödykkeiden muutokset
Hankintameno kauden alussa	586,1	571,2	571,2
Muuntoerot	-4,2	-0,1	1,7
Lisäykset	17,2	18,6	30,0
Hankitut liiketoiminnot	0,0	0,0	0,0
Maa-alueiden ja rakennusten arvonmuutos	-4,2	0,0	-11,9
Vähennykset ja siirrot erien välillä	-48,5	-3,8	-4,9
Hankintameno kauden lopussa	546,2	585,9	586,1
Kertyneet poistot kauden alussa	-351,7	-319,7	-319,7
Muuntoerot	2,7	0,1	-1,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	20,5	0,8	2,7
Hankittujen liiketoimintojen kertyneet poistot	0,0	0,0	0,0
Tilikauden poistot ja arvonalenemiset	-25,0	-11,7	-33,5
Kertyneet poistot kauden lopussa	-353,5	-330,6	-351,7
Tasearvo kauden lopussa	192,7	255,3	234,3
Liikearvo
Hankintameno kauden alussa	29,2	29,1	29,1
Muuntoero	-0,1	0,0	0,0
Vähennykset ja siirrot erien välillä	-8,2	-	-
Tasearvo kauden lopussa	20,9	29,2	29,2

Konsernin kehitys

Jatkuvien toimintojen liikevaihto markkina-alueittain

Me	1-12/2015	1-9/2015	1-9/2016
Saksa	76,3	56,2	52,7
Ruotsi	82,4	63,8	58,5
Turkki	69,0	50,1	45,5
Suomi	42,8	31,4	23,1
Benelux-maat	31,8	24,6	19,2
Iso-Britannia	36,7	30,6	24,1
Italia	30,0	24,5	21,4
Ranska	24,4	17,8	15,3
Muu Eurooppa	13,2	11,1	11,1
Muut maat	22,3	16,6	13,4
Jatkuvat toiminnot	429,0	326,7	284,5
Lopetetut toiminnot	65,9	48,9	33,7
Yhteensä	494,8	375,6	318,2

Jatkuvien toimintojen neljännesvuosittainen liikevaihdon kehitys markkina-alueittain

Me	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15	Q1/16	Q2/16	Q3/16
Saksa	20,7	19,8	15,0	19,3	18,6	18,3	15,8
Ruotsi	22,6	24,4	16,7	18,5	20,5	21,3	16,8
Turkki	18,2	17,9	14,0	19,0	14,8	18,6	12,2
Suomi	11,8	11,4	8,2	11,4	8,9	9,3	5,0
Benelux-maat	7,7	9,3	7,5	6,9	7,4	7,5	4,4
Iso-Britannia	10,0	9,9	10,7	6,2	7,2	8,8	8,2
Italia	7,4	7,9	9,2	5,5	7,4	8,0	6,1
Ranska	6,2	6,4	5,2	6,5	5,9	6,0	3,4
Muu Eurooppa	4,0	4,0	2,9	1,8	4,1	4,0	3,0
Muut maat	6,7	5,2	6,0	7,1	6,4	6,7	0,4
Jatkuvat toiminnot yhteensä	115,2	116,1	95,4	102,2	101,0	108,3	75,1
Lopetetut toiminnot	17,9	15,9	15,1	17,0	17,2	16,5	0,0
Yhteensä	133,1	132,0	110,5	119,2	118,2	124,8	75,1

Konsernin jatkuvien toimintojen kehitys ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Me	1-12/2015	1-9/2015	1-9/2016
Liikevaihto	429,0	326,7	284,5
Liikevoitto	14,7	19,7	-0,1
Nettorahoituskulut *)	-24,0	-17,2	-15,7
Tulos rahoituserien jälkeen	-9,3	2,5	-15,8

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Liikevoitto, Me *)	1-12/2015	1-9/2015	1-9/2016
Rautaliiketoiminta	3,2	9,4	-7,9
Alumiiniliiketoiminta	12,3	8,6	8,3
Muu liiketoiminta	-0,7	1,4	-0,7
Sisäiset erät	-0,1	0,2	0,2
Componenta yhteensä	14,7	19,7	-0,1

Konsernin jatkuvien toimintojen kehitys liiketoimintasegmenteittäin

*) Vertailuvuoden lukuja on oikaistu laadintaperiaatteissa tarkemmin kuvatulla tavalla.

Konsernin jatkuvien toimintojen kehitys neljännesvuosittain ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Me	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15	Q1/16	Q2/16	Q3/16
Liikevaihto	115,2	116,1	95,4	102,2	101,0	108,3	75,1
Liikevoitto	7,3	7,8	4,6	-5,0	1,1	0,3	-1,5
Nettorahoituskulut *)	-5,0	-5,9	-6,3	-6,7	-5,4	-5,2	-5,2
Tulos rahoituserien jälkeen	2,3	1,9	-1,7	-11,7	-4,3	-4,9	-6,7

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Liiketoimintasegmenttien jatkuvien toimintojen kehitys neljännesvuosittain ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Liikevoitto, Me *)	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15	Q1/16	Q2/16	Q3/16
Rautaliiketoiminta	4,2	4,6	0,6	-6,3	-1,2	-2,5	-4,2
Alumiiniliiketoiminta	2,4	2,8	3,4	3,6	2,8	2,9	2,6
Muu liiketoiminta	0,6	0,4	0,4	-2,1	-0,4	0,1	-0,2
Sisäiset erät	0,1	0,0	0,1	-0,3	-0,1	-0,1	0,3
Componenta yhteensä	7,3	7,8	4,6	-5,0	1,1	0,3	-1,5

*) Vertailuvuoden lukuja on oikaistu laadintaperiaatteissa tarkemmin kuvatulla tavalla.

Konsernin jatkuvien toimintojen kehitys

Me	1-12/2015	1-9/2015	1-9/2016
Liikevaihto	429,0	326,7	284,5
Liikevoitto	-7,3	17,5	-21,2
Nettorahoituskulut *)	-24,0	-17,3	27,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-31,3	0,2	6,2

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Konsernin kehitys liiketoimintasegmenteittäin

Liikevaihto, Me *)	1-12/2015	1-9/2015	1-9/2016
Rautaliiketoiminta, jatkuvat toiminnot
Ulkoinen liikevaihto	302,5	229,4	197,5
Sisäinen liikevaihto	29,3	23,5	20,9
Liikevaihto yhteensä	331,8	252,8	218,4
Alumiiniliiketoiminta, jatkuvat toiminnot
Ulkoinen liikevaihto	84,5	63,6	58,9
Sisäinen liikevaihto	8,5	6,7	4,5
Liikevaihto yhteensä	93,0	70,2	63,4
Muu liiketoiminta, jatkuvat toiminnot
Ulkoinen liikevaihto	33,8	28,0	22,5
Sisäinen liikevaihto	22,6	17,0	13,4
Liikevaihto yhteensä	56,4	45,0	35,8
Sisäiset erät/eliminoinnit	-52,3	-41,3	-33,1
Jatkuvat toiminnot yhteensä	429,0	326,7	284,5
Lopetetut toiminnot	83,3	61,7	43,8
Sisäiset erät/eliminoinnit	-17,4	-12,8	-10,0
Componenta yhteensä	494,8	375,6	318,2

*) Vertailuvuoden liiketoimintasegmenttien lukuja on oikaistu laadintaperiaatteissa tarkemmin kuvatulla tavalla.

Liikevoiton täsmäytys, Me	1-12/2015	1-9/2015	1-9/2016
Rautaliiketoiminta, jatkuvat toiminnot	3,2	9,4	-7,9
Alumiiniliiketoiminta, jatkuvat toiminnot	12,3	8,6	8,3
Muu liiketoiminta, jatkuvat toiminnot	-0,7	1,4	-0,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jatkuvat toiminnot *)	-22,0	-2,2	-21,1
Sisäiset erät/eliminoinnit	-0,1	0,2	0,2
Jatkuvat toiminnot yhteensä	-7,3	17,5	-21,2
Lopetetut toiminnot ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	-7,6	-6,4	-2,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, lopetetut toiminnot **)	-8,5	-0,2	-17,9
Lopetetut toiminnot yhteensä	-16,1	-6,6	-20,7
Sisäiset erät/eliminoinnit	-0,1	0,0	0,0
Componenta yhteensä	-23,4	10,9	-41,8

*) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät jatkuvien toimintojen liikevoitossa vuonna 2016 liittyvät Suomivalimon myyntitappioon -6,1 Me, Pistonsin mäntäliiketoiminnan myyntivoittoon +1,0 Me, Ruotsin rautaliiketoiminnan tuotantokaluston arvonalentumisiin -4,2 Me, Turkin rautaliiketoimintaan liittyvän liikearvon arvonalentuminen -7,5 Me, uudelleenjärjestelyihin liittyviin kuluihin -2,8 Me. Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat nettona -1,5 Me.

**) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät lopetettujen toimintojen liikevoitossa olivat Hollannin alakonsernin nettovarallisuuserien arvonalentumiset sekä muiden jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden arvonalentumisten rekisteröinnit koskien saamisia Hollannin alakonsernilta olivat kolmannella vuosineljänneksellä yhteensä -15,0 Me. Ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana Hollannissa kirjattiin uudellenjärjestelykuluja -2,9 Me liittyen pääasiassa Furan-linjan sulkemiseen.

Me	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15	Q1/16	Q2/16	Q3/16
Liikevaihto	115,2	116,1	95,4	102,2	101,0	108,3	75,1
Liikevoitto	6,4	7,3	3,8	-24,7	0,6	-6,8	-15,0
Nettorahoituskulut *)	-5,1	-5,9	-6,3	-6,7	-5,4	38,3	-5,6
Tulos rahoituserien jälkeen	1,3	1,4	-2,5	-31,5	-4,8	31,6	-20,6

Konsernin jatkuvien toimintojen kehitys neljännesvuosittain

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Liiketoimintasegmenttien kehitys neljännesvuosittain

Liikevaihdon täsmäytys, Me	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15	Q1/16	Q2/16	Q3/16
Rautaliiketoiminta,
jatkuvat toiminnot	91,9	90,0	70,9	79,0	78,6	85,3	54,5
Alumiiniliiketoiminta,
jatkuvat toiminnot	22,2	25,2	22,8	22,8	21,9	23,0	18,5
Muu liiketoiminta,
jatkuvat toiminnot	16,2	16,0	12,8	11,4	12,8	12,6	10,5
Sisäiset erät/eliminoinnit	-15,2	-14,9	-11,2	-11,0	-12,2	-12,6	-8,3
Jatkuvat toiminnot yhteensä	115,2	116,1	95,4	102,2	101,0	108,3	75,1
Lopetetut toiminnot	22,5	20,0	19,1	21,6	22,7	21,1	0,0
Sisäiset erät/eliminoinnit	-4,7	-4,1	-4,0	-4,6	-5,5	-4,5	0,0
Componenta yhteensä	133,1	132,0	110,5	119,2	118,2	124,8	75,1
Liikevoiton täsmäytys, Me	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15	Q1/16	Q2/16	Q3/16
Rautaliiketoiminta,	4,2	4,6	0,6	-6,3	-1,2	-2,5	-4,2
jatkuvat toiminnot
Alumiiniliiketoiminta,	2,4	2,8	3,4	3,6	2,8	2,9	2,6
jatkuvat toiminnot
Muu liiketoiminta,	0,6	0,4	0,4	-2,1	-0,4	0,1	-0,2
jatkuvat toiminnot
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jatkuvat
toiminnot *)	-0,9	-0,4	-0,8	-19,7	-0,5	-7,1	-13,5
Sisäiset erät/eliminoinnit	0,1	0,0	0,1	-0,3	-0,1	-0,1	0,3
Jatkuvat toiminnot yhteensä	6,4	7,3	3,8	-24,7	0,6	-6,8	-15,0
Lopetetut toiminnot ilman
vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä	-1,9	-1,5	-3,0	-1,2	-1,2	-1,6	0,0
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät, lopetetut
toiminnot **)	-0,1	-0,1	0,0	-8,3	-1,5	-1,4	-15,0
Lopetetut toiminnot yhteensä	-1,9	-1,6	-3,0	-9,5	-2,7	-2,9	-15,0
Sisäiset erät/eliminoinnit	0,0	0,0	0,0	-0,1	0,0	0,0	0,0
Componenta yhteensä	4,4	5,7	0,8	-34,3	-2,2	-9,7	-30,0

*) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät jatkuvien toimintojen liikevoitossa vuonna 2016 liittyvät Suomivalimon myyntitappioon -6,1 Me, Pistonsin mäntäliiketoiminnan myyntivoittoon +1,0 Me, Ruotsin rautaliiketoiminnan tuotantokaluston arvonalentumisiin -4,2 Me, Turkin rautaliiketoimintaan liittyvän liikearvon arvonalentuminen -7,5 Me, uudelleenjärjestelyihin liittyviin kuluihin -2,8 Me. Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat nettona -1,5 Me.

**) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät lopetettujen toimintojen liikevoitossa olivat Hollannin alakonsernin nettovarallisuuserien arvonalentumiset sekä muiden jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden arvonalentumisten rekisteröinnit koskien saamisia Hollannin alakonsernilta olivat kolmannella vuosineljänneksellä yhteensä -15,0 Me. Ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana Hollannissa kirjattiin uudellenjärjestelykuluja -2,9 Me liittyen pääasiassa Furan-linjan sulkemiseen.

Tilauskanta kauden lopussa, Me	Q1/15*)	Q2/15	Q3/15	Q4/15	Q1/16	Q2/16	Q3/16
Rautaliiketoiminta,
jatkuvat toiminnot	66,8	69,8	56,6	52,7	57,7	54,1	53,0
Alumiiniliiketoiminta,
jatkuvat toiminnot	17,2	18,1	16,5	14,4	14,9	15,3	15,2
Muu liiketoiminta,
jatkuvat toiminnot	6,8	7,3	5,1	5,4	5,4	4,3	3,6
Sisäiset erät	-7,5	-7,5	-4,7	-4,5	-4,9	-3,8	-4,6
Jatkuvat toiminnot yhteensä	83,3	87,6	73,5	68,0	73,1	69,9	67,3
Lopetetut toiminnot	9,9	10,5	9,5	9,9	10,9	9,8	0,0
Sisäiset erät	-0,9	-1,3	-0,9	-1,1	-1,3	-1,5	0,0
Componenta yhteensä	92,3	96,8	82,1	76,9	82,7	78,2	67,3

*) Tilauskanta 6.4.2015

Liiketoimintasegmentit

Me	30.9.2016	30.9.2015	31.12.2015
Jatkuvat toiminnot
Rautaliiketoiminta
Varat	242,7	305,7	275,4
Velat	110,2	89,5	86,1
Investoinnit sis. rahoitusleasing	3,9	9,9	14,0
Poistot ja arvonalenemiset	21,7	8,8	21,8
Alumiiniliiketoiminta
Varat	84,4	69,4	72,2
Velat	33,7	20,4	21,2
Investoinnit sis. rahoitusleasing	13,4	8,2	16,8
Poistot ja arvonalenemiset	2,3	2,4	3,1
Muu liiketoiminta
Varat	27,7	45,9	39,7
Velat	26,3	30,2	34,5
Investoinnit sis. rahoitusleasing	0,0	0,2	0,2
Poistot ja arvonalenemiset	1,0	1,2	5,8
Lopetetut toiminnot
Varat	0,0	48,0	40,8
Velat	0,0	39,2	41,7
Investoinnit sis. rahoitusleasing	0,0	0,5	0,5
Poistot ja arvonalenemiset	22,2	1,2	5,9

Johdannaissopimusten käyvät arvot

		30.9.2016		30.9.2015	31.12.2015
	Käypä arvo,	Käypä arvo,	Käypä arvo,	Käypä arvo,	Käypä arvo,
Me	positiivinen	negatiivinen	netto	netto	netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	-	-	-	-	-0,2
Valuutanvaihtosopimukset	-	-	-	-0,5	-0,4
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	-	-	-	0,0	-
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset	0,0	-0,2	-0,2	-0,9	-0,8
Yhteensä	0,0	-0,2	-0,2	-1,4	-1,4

Johdannaissopimusten nimellisarvot

	30.9.2016	30.9.2015	31.12.2015
Me	Nimellisarvo	Nimellisarvo	Nimellisarvo
Valuuttajohdannaiset *)
Valuuttatermiinisopimukset	-	-	7,5
Valuutanvaihtosopimukset	-	38,2	9,8
Valuuttaoptiot	-	-	-
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	-	5,0	-
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	-	-	-
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	0,3	0,6	1,3
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	1,9	2,9	1,7
Yhteensä	2,3	46,7	20,3

*) Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuosi.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittely

Rahoitusvarat ja -velat, jotka arvostetaan käypään arvoon, luokitellaan arvostusmenetelmien arvioidun luotettavuuden mukaisesti kolmelle tasolle:

TASO 1:

Täysin samanehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu luotettava markkinahinta. Tasolle on luokiteltu sähkötermiinit, joiden arvostukset perustuvat Nord Poolin vastaavien standardoitujen tuotteiden markkinahintoihin.

TASO 2:

Lähes vastaavan ehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu markkinahinta. Hinta voi olla kuitenkin johdettu todettavissa olevista markkinatiedoista. Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti markkinoilla sovellettavia laskentamalleja.

TASO 3:

Instrumentille ei ole olemassa aktiivista markkinaa, käypä markkinahinta ei ole luotettavasti johdettavissa ja käyvän arvon määrittäminen edellyttää merkittävissä määrin harkintaa.

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti Q3 / 2016

Me	TASO 1	TASO 2	TASO 3
Valuuttajohdannaiset (OTC)	-	-	-
Korkojohdannaiset (OTC)	-	-	-
Hyödykejohdannaiset	-0,2	-	-
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	0,8

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti Q3 / 2015

Me	TASO 1	TASO 2	TASO 3
Valuuttajohdannaiset (OTC)	-	-0,5	-
Korkojohdannaiset (OTC)	-	0,0	-
Hyödykejohdannaiset	-0,9	-	-
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	0,9

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti Q4 / 2015

Me	TASO 1	TASO 2	TASO 3
Valuuttajohdannaiset (OTC)	-	-0,6	-
Korkojohdannaiset (OTC)	-	-	-
Hyödykejohdannaiset	-0,8	-	-
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	0,8

Tilikaudella ei ole siirretty rahoitusvaroja tai -velkoja tasojen välillä.

Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko- ja valuuttaoptiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiinija valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla. Sähköjohdannaisten käypä arvo on se laskennallinen voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla.

Vastuusitoumukset

Me	30.9.2016	30.9.2015	31.12.2015
Kiinteistökiinnitykset
Omista velvoitteista	7,8	11,2	8,1
Yrityskiinnitykset
Omista velvoitteista	53,3	103,3	114,5
Pantit
Omista velvoitteista	335,1	589,2	458,2
Muut vuokrasopimukset	3,5	3,9	4,1
Muut vastuut	0,6	1,3	1,2
Yhteensä	400,4	709,0	586,0

Componentalla oli 30.9.2016 taseen ulkopuolisia rahoitusleasing-sitoumuksia, ei vielä alkaneista sopimuksista, yhteensä 2,4 Me (6,7 Me) ja 31.12.2015 3,7 Me. Rahoitusleasing-velka ja investointikohde rekisteröidään taseessa rahoitusleasing-sopimuksen alkaessa ja investointikohdetta vastaanotettaessa.

Euron vaihtokurssit

		Päätöskurssi			Keskikurssi
Yksi euro on	30.9.2016	30.9.2015	31.12.2015	30.9.2016	30.9.2015	31.12.2015
SEK	9,6210	9,4083	9,1895	9,3732	9,3709	9,3528
USD	1,1161	1,1203	1,0887	1,1162	1,1144	1,1095
GBP	0,8610	0,7385	0,7340	0,8030	0,7271	0,7259
TRY (Turkin keskuspankki)	3,3608	3,4212	3,1776	3,2711	2,9583	3,0167
RUB	70,5140	73,2416	80,6736	76,1830	66,5974	68,1066

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman	= Koko konsernin tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100
tuotto-% (ROE) *)	Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus (vuosineljännesten keskiarvo)
Sijoitetun pääoman	= Koko konsernin tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut x 100
tuotto-% (ROI) *)	Oma pääoma + korolliset velat (vuosineljännesten keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	= Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Tulos/osake, e (EPS)	Tulos rahoituserien jälkeen – verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus - hybridilainan siirtyvät sekä maksetut korot = Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Tulos/osake, e, laimennusvaikutuksella	= Kuten yllä, mutta osakemäärään on lisätty mahdollisten optioiden oikeuttama osakemäärä, pääoma vaikutus markkinakoron mukaan verovaikutus vähentäen. Optio-oikeuksien laimennusvaikutusta laskettaessa on otettu osakkeiden ja optioiden täyden vaihdon lukumäärää vähentävänä tekijänä huomioon se määrä osakkeita, jotka yhtiö olisi saanut, jos se olisi käyttänyt optioiden vaihdon toteutuessa saamansa varat omien osakkeiden hankintaan käypään arvoon (= tilikauden kaupantekokurssien keskiarvoon). Mahdollisesta vaihtovelkakirjalainasta kirjattu korko verovaikutuksella vähennettynä on lisätty tilikauden tulokseen. Vaihtovelkakirjalainalla merkittävissä olevat osakkeet on lisätty jakajan osakemäärään.
Rahavirta/osake, e	= Liiketoiminnan nettorahavirta
(CEPS)	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Oma pääoma/osake, e	= Oma pääoma ilman pääomalainoja Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Korolliset nettovelat, Me	= Korolliset velat + pääomalainat - rahat ja pankkisaamiset
Nettovelkaantumisaste (net gearing), %	= Korolliset nettovelat x 100 Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus
Käyttökate, e	= Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +/- osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta

*) Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen oman pääoman ja sijoitetun pääoman tuotto-%:n tulos on laskettu keskimääräisenä vuotuisena tuottona (annualisoituna).

Componenta Oyj

Panuntie 4 00610 Helsinki Puh. 010 403 00 Faksi 010 403 2721 www.componenta.com