AI assistant
Componenta Oyj — Environmental & Social Information 2010
Jul 1, 2010
3307_rns_2010-07-01_d98e411c-4f6b-4162-b5b9-b946b2c4cd78.pdf
Environmental & Social Information
Open in viewerOpens in your device viewer
COMPONENTA
YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

Sisältö
COMPONENTA-KONSERNI
- Toimitusjohtajalta
- Componenta lyhyesti
- Componentan liiketoiminta ja toimintaympäristö
- Yritysvastuu Componentassa
- Sidosryhmäanalyysi
- Vastuu valukomponentin ympäristövaikutuksista sen elinkaaren aikana
- Vastuullisuuden case-esimerkkejä
- Tärkeimmät saavutukset ja projektit vuonna 2009
TALOUDELLINEN VASTUU
- Taloudellinen vastuu
- Taloudellisen vastuun case-esimerkkejä
YMPÄRISTÖVASTUU
- Ympäristövastuu
- Tuotantoprosessin ympäristövaikutukset
- Ympäristöjärjestelmät ja -luvat
- Ympäristöriskit
- Ympäristökustannukset ja -investoinnit
- Raaka-aineiden käyttö
- Ympäristötase
- Energiankäyttö
- Päästöt
- Jätteet ja kierrätys
- Jäteveden käsittely
- Ympäristövastuun case-esimerkkejä
SOSIAALINEN VASTUU
- Sosiaalinen vastuu
- Resurssien suunnittelu ja johtaminen
- Suorituksen johtaminen ja palkitseminen
- Sosiaalisen vastuun case-esimerkki
- Tietotaito ja osaaminen
- Työturvallisuus ja -hyvinvointi
- Sosiaalisen vastuun case-esimerkki
- Tasa-arvo ja ihmisoikeudet
-
Sosiaalisen vastuun case-esimerkkejä
-
GRI-sisältövertailu
- Sanasto
- Yhteystiedot
RAPORTOINTIPERIAATTEET
Componentan painettu ja verkossa luettava vuoden 2009 yritysvastuuraportti kattaa konsernin vastuullisuuden kolme osa-aluetta, taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Componenta on julkaissut erillisen yritysvastuuraportin vuosittain vuodesta 2006 alkaen. Sitä ennen vuosina 2003–2005 raportoimme toimintamme ympäristövaikutuksista julkaisemalla erilliset ympäristöraportit.
Tähän vuoden 2009 yritysvastuuraporttiin on koottu tiedot konsernin liiketoimintayksiköistä Turkissa, Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa noudattaen Global Reporting Initiativen (GRI) G3-ohjeistusta. Taloudellisen vastuun luvut on laadittu IFRS:ää noudattaen ja ne on tilintarkastettu. Muilta osin raportin tiedot ovat varmentamattomia.
Ympäristötiedot raportoidaan niistä Componentan tuotantoyksiköistä, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Sosiaalisen vastuun luvut kattavat koko konsernin henkilöstön. Ympäristö- ja henkilöstölukuihin sisältyvät Turkin yksiköiden tiedot vuodesta 2006 alkaen.
Yritysvastuuraportti 2009 sisältää riippumattoman osapuolen tekemän GRI-ohjeiston vastaavuusvertailun ja varmennuksen, jonka mukaan raportti täyttää GRI-ohjeiston sovellustason B vaatimukset.
Componentassa vastuullisuus linkittyy suoraan yhtiön strategiaan ja strategisiin tavoitteisiin ja on osa päivittäistä toimintaa. Yritysvastuuraportin avulla kerromme sidosryhmillemme Componentan olennaisista taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. GRI-ohjeiston mukainen raportointi varmistaa raportoitujen tietojen luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden.
Seuraamme ja raportoimme toimintamme vaikutuksia säännöllisesti ja julkistamme niitä koskevat tiedot vuosittain yritysvastuuraportissa. Seuraava raportti julkaistaan vuonna 2011.
TOIMITUSJOHTAJALTA
Hyvällä laadulla on vaikutusta

Vastuullisuus Componentassa on osa konsernin perusrakenteita ja toimintaa. Se rakentuu konsernin arvoille ja näkyy missiossamme, visiossa ja strategiassa, toimintaperiaatteissa ja -ohjeissa. Vastuullisuus näkyy johdon sitoutumisessa, ja se on toiminnan tulosten mittaamista ja raportointia, jatkuvaa kehittämistä ja vuoropuhelua sidosryhmien kanssa.
Componenta toimii ja on olemassa sidosryhmiensä kautta. Vuonna 2009 liiketoimintaympäristön muutosten aiheuttama liikevaihdon ja tuotannon lasku vaativat tehtävien työtuntien ja kustannusten sopeuttamista. Tarvittavista toimenpiteistä keskusteltiin ja sovittiin yhteisesti henkilöstön kanssa. Työajan sopeuttamisessa olivat käytössä kaikki keinot, jotta minimoisimme irtisanomiset ja voisimme pitää osaavan, ammattitaitoisen henkilöstön talossa. Entisten ja uusien omistajien vahva luottamus toimintaamme näkyi konsernin pääomarakenteen ja taseen vahvistumisena. Yhteistyöhön asiakkaiden kanssa panostimme markkinatilanteen haasteista huolimatta. Suurin osa asiakassuhteistamme on pitkäaikaisia kumppanuuksia, joissa molemmin puolinen luottamus on rakentunut vuosien kuluessa. Tarjoamme asiakkaillemme valukomponentin koko toimitusketjun, ja tekemällä yhteistyötä heidän kanssaan jo komponenttien suunnitteluvaiheessa voimme aikaansaada merkittäviä, niin lopputuotteen käyttöön kuin komponenttien tuotannonaikaisiin ympäristövaikutuksiin vaikuttavia tuloksia.
Komponenttien laatu on tärkeä asia niin meille kuin myös asiakkaillemme, ja se näkyy asiakastyytyväisyystutkimuksissa asiakkaiden odotusten kärkisijoilla. Valukomponentin laadulla on suuri merkitys tuotteen käytettävyyteen, kestävyyteen ja turvallisuuteen. Laatu alkaa muotoutua jo tuotteen suunnittelussa ja se viimeistellään tuotantovaiheessa. Laadulla on merkitystä valmiin komponentin ominaisuuksien lisäksi myös tuotannossa, sillä se näkyy tuotannon ympäristövaikutuksissa ja kustannuksissa.
Hyvä laatu vaikuttaa merkittävästi tuotannossa tarvittavan energian määrään. Jos valetut kappaleet valimossa eivät täytä laatukriteereitä, ne sulatetaan ja valetaan uudestaan, jolloin energiaa kuluu enemmän. Samalla muidenkin tuotannon raaka-aineiden menekki ja tuotannon päästöt kasvavat. Huono laatu ja hylkäysten määrä vaikuttavat myös työn tekemiseen, ne tuovat kiireen, vaikuttavat työmotivaatioon ja lisäävät alttiutta työtapaturmiin. Kustannusten kasvu pienentää tuotteesta saatavaa katetta ja tulosta, millä on edelleen vaikutusta muihin sidosryhmiin. Laatu vaikuttaa moneen asiaan yrityksessä, ja hyvää laatua tekemällä toimimme vastuullisesti niin ympäristön kuin sosiaalisen ja taloudellisen vastuumme osalta.
Toivon, että sidosryhmämme löytävät heitä kiinnostavaa tietoa tästä Componenta-konsernin neljännestä yritysvastuuraportista. Tunnemme vastuumme ja myös vuonna 2009 teimme parhaamme toimiaksemme sen mukaisesti. Meille yritysvastuu on jatkuvaa arkipäivän tekemistä, lukuisten pienien asioiden ja tekojen yhteensovittamista. Samalla tavoin syntyy myös laatu.
Heikki Lehtonen
toimitusjohtaja
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
COMPONENTA LYHYESTI
Euroopan toiseksi suurin itsenäinen valukomponenttien toimittaja
Componenta on Euroopan toiseksi suurin itsenäinen valukomponenttien toimittaja. Raudasta tai alumiinista valamamme komponentit jälkikäisittelemme ja koneistamme konsernin omissa konepajoissa ja toimitamme erilaisille ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden valmistajille. Asiakkaamme ovat globaaleja, omien alojensa merkittäviä toimijoita. Teemme läheistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa usein jo komponentin suunnitteluvaiheessa, jolloin voidaan vaikuttaa komponentin elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin.
Componenta-konsernin tuotantolaitokset, valimot, konepajat ja takomo, sijaitsevat Turkissa, Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa. Myynnin ja suunnittelun asiantuntijamme toimivat mainittujen maiden lisäksi myös Isossa-Britanniassa, Italiassa, Ranskassa, Saksassa ja USA:ssa. Componentassa työskentelee noin 3 700 henkilöä.
Componentalla on vankka kokemus ja osaaminen valukomponenteista. Vanhimmat konsernin tuotantolaitoksista ovat toimineet satoja vuosia. Vahvuuksiamme ovat sovelluksen tai komponentin koko tuotantoketjun tarjoaminen asiakkaille - suunnittelusta viimeistellyksi komponentiksi - sekä yhteistyö ja läheisyys asiakkaiden kanssa.
Componenta on julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet on listattu Nasdaq OMX Helsingin Small cap/Teollisuustuotteet ja palvelut -luokassa. Turkissa sijaitsevan tytäryhtiön Componenta Dökümçülük A.S:n osakkeet on listattu Istanbulin pörssissä.
Missiomme, visiomme ja strateginen tavoitteemme
Componentan missio on Casting Future Solutions, tulevaisuuden valuratkaisujen tekeminen. Tavoitteemme on kasvaa Euroopan johtavaksi valukomponenttien toimittajaksi vuoteen 2012 mennessä. Siihen mennessä olemme hyödyntäneet kasvun mahdollisuudet valituilla markkina-alueilla ja palvelemme asiakkaitamme proak
TALOUDELLISET TAVOITTEET
| Tavoite 2012 | Toteuma 2009 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, Me | 800 | 299,6 |
| Liikevoitto, % 1 | 10 | -5,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % 1 | > 20 | -4,2 |
| Omavaraisuusaste, % | 40 | 26,5 |
| (pääomalain omana pääomana) |
1 Ilman kertaluonteisia eriä
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
tiivisesti toimittaen heille heidän tarpeitaan vastaavia kokonaisratkaisuja: komponentteja tai kokonaistoimituksia, joihin kuuluu täysi toimitus suunnittelusta aina valmiiksi kokoonpantuun ja asiakkaan tuotantolinjalle toimitettuun komponenttiin. Myynti- ja suunnittelutiimimme vastaavat kokonaisvaltaisesta asiakaspalvelusta teollisuusaloittain tehdyn segmenttijaon mukaisesti. Vuoden 2010 alusta lukien asiakassegmentit ovat: koneenrakennusteollisuus, raskaat ajoneuvot, autoteollisuus, rakennus- ja kaivosteollisuus, maatalouskoneet ja tuulivoimateollisuus.
Toimenpiteitä strategiseen tavoitteeseen pääsemiseksi ovat myös tuotannon optimointi eri maissa sijaitsevien erilaisten tuotantoyksiköidemme kesken, jolloin tuotteet tehdään siihen parhaiten sopivassa yksikössä. Hyvään asiakaspalveluun kuuluu myös tuotteiden toimittaminen asiakkaille juuri oikeaan aikaan, mitä varten optimoimme logistiset prosessimme ja varastot.
Toimimalla yhtenäisenä Componentana, yhtenäisten prosessien ja käytäntöjen mukaisesti riippumatta yksikön ja toiminnon sijaintipaikasta ja maasta, olemme vahva kumppani asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme.
Hallinto ja johtaminen
Componentan liiketoiminta jaetaan neljään operatiiviseen alueeseen, jotka ovat Turkki, Suomi, Hollanti ja Ruotsi. Konsernin laajuiset operatiiviset kehitystoiminnot, toimitusketjun hallinta, laatu ja ympäristö, valimo- ja konepajatekniikan kehittäminen, osto ja sisäiset hankinnat, tukevat operatiivisia alueita ja niiden johtamista mahdollistaen lisäarvon tuottamisen asiakkaille.
Pörssiyhtiönä ylintä valtaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja, ja muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävässään. Componentan hallinnointi perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja arvopaperimarkkinalakiin, yhtiöjärjestykseen ja Helsingin pörssin sisäpiiriohjeeseen. Componentan hallinnointikoodi noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on luettavissa konsernin verkkosivuilla osoitteessa www.commonenta.com sekä vuoden 2009 vuosikertomuksessa.
Riskienhallinta
Riskienhallinta on osa konsernin valvontajärjestelmää, jolla varmistamme liiketoimintaan vaikuttavien riskien tunnistamisen, arvioinnin ja seurannan. Sen avulla ennakoimme liiketoimintaan vaikuttavat uhkat ja mahdollisuudet ja varmistamme liiketoiminnan jatkuvuuden.
Componentan hallitus vahvistaa periaatteet riskienhallinnalle ja toimitusjohtaja valvoo riskienhallintaohjelman toteutumista siten, että keskitymme paikallisen ja operatiivisen toiminnan kannalta olennaisiin asioihin.
Konsernin johtoryhmä osallistuu riskien tunnistamiseen, arviointiin, vastuuttamiseen ja kontrollointiin.
Talousjohtaja vastaa taloudellisiin asioihin ja lakiasiainjohtaja kaikkiin muihin asioihin liittyen operatiivisten liiketoimintojen sekä konsernin muiden toimintojen tukemisesta riskienhallinnassa ja riskienhallinnan kehittämisessä.
Liiketoimintojemme johdon tehtävänä on tunnistaa ja hallita oman liiketoiminta-alueensa riskejä osana operatiivista toimintaansa.
Jokainen työntekijä vastaa omaan työhönsä liittyvien ja muutoin hallitsemiensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja raportoinnista omalle esimiehelleen.
Konsernirahoitus hallinnoi rahoitusriskejä sekä turvaa osaltaan oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuuden kilpailukykyisin ehdoin. Samalla konsernirahoitus vastaa myös rahavarojen hallinnoinnista ja suojauksesta.
Lue lisää Componentan riskeistä vuoden 2009 vuosikertomuksesta tai verkosta osoitteessa www.commonenta.com/riskienhallinta.
Componentan arvot
Componentan arvot ovat Avoimuus, Rehellisyys ja Arvostus. Ne muodostavat vankan lähtökohdan kaikelle toiminnallemme ja toimenpiteillemme.
- Avoimuus tarkoittaa meillä sitä, että olemme avoimia uusille asioille, kehitykselle ja muutoksille, ja siten toimintamme jatkuvalle parantamiselle.
- Rehellisyys itseä ja muita kohtaan on sitä, että pidämme sen minkä lupaamme.
- Arvostus näkyy siinä, että yhteistyömme sidosryhmien kanssa perustuu luottamukselle ja keskinäiselle kunnioitukselle.

KONSERNIN LAAJUISET YHTEISET TOIMINNOT

VAIIMAT JA KONEPAJAT
TURKISSA
SUOMESSA
HOLLANNISSA
RUOTSISSA

VUONNESKSIYN
VAIIMAT JA KONEPAJAT
TURKISSA
HOLLANNISSA
RUOTSISSA

OPERATIIVINEN LIIKETOIMINTA
ASIAKASPALVELU

YHTEISTYÖ ASIAKKAIDEN KANSSA

Asiakastoimialat




COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
COMPONENTAN LIIKETOIMINTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Muuttuva toiminta-ympäristö ja kysyntää ohjaavat tekijät
Componenta tarjoaa asiakkaille valukomponentin toimitusketjun kaikki vaiheet suunnittelusta toimituksiin. Tuotteesta ja asiakkaasta riippuen ketju voi valamisen lisäksi sisältää tuotekehitystyötä ja suunnittelua yhdessä asiakkaan kanssa, tuotteen koneistamisen, pintakäsittelyn ja kokoonpanon.
Rautavalimoidemme tarjonta on laaja niin materiaalien, tuotteiden painon kuin volyymien suhteen. Valamme komponentteja pienistä sarjoista jopa satojen tuhansien kappaleiden vuotuisiin tuotantomääriin. Valettujen komponenttien painot vaihtelevat alle kilosta useampaan tonniin.
Alumiinivalimoiden tarjonta on myös monipuolinen. Tuotteiden painot vaihtelevat 0,1 - 20 kg:n välillä ja sarjakoot vastaavasti muutamista kymmenistä kappaleista useisiin satoihin tuhansiin vuositasolla.
Konsernin konepajat muodostavat yhdessä tuotekehityksen ja valimoiden kanssa tiiviin arvoketjun, minkä ansiosta voimme palvella asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti ja näin tuottaa heille huomattavaa lisäarvoa.
Liiketoimintaympäristön muutokset ja kehittyminen
Vuonna 2009 valumarkkinoiden kysyntä Componentan ydinliiketoiminta-alueella laski noin kolmanneksen. Kansainvälisten tutkimuslaitosten arvioiden mukaan alan markkinakasvu ja kehittyminen on voimakkaasti riippuvainen talousuhdanteista, mikä näkyi myös vuoden 2009 luvussa. Euroopan valimoteollisuus on edelleen hyvin pirstaloitunut viimeaikaisista rakennemuutoksista huolimatta. Konepajateollisuudessa suurimman osan tuotannosta tekevät pienet paikallisesti toimivat konepajat.
Muutokset asiakastoimialoilla
Viime vuosina myös monilla Componentan asiakastoimialoilla on ollut käynnissä selkeä konsolidoituminen. Näin asiakasyritykset ovat muodostaneet suurempia kokonaisuuksia, joilla on vahvempi ostovoima ja jotka edellyttävät myös toimittajiltaan kykyä ja kapasiteettia suuriinkin toimituksiin. Asiakkaat ovat myös keskittyneet ydinliiketoimintaansa ja ulkoistaneet niihin kuulumattomia toimintoja. Tämä on tarjonnut komponenttien toimittajille mahdollisuuksia laajentaa arvoketjuaan pelkästä komponenttien toimituksesta tuotekehitys- ja suunnittelutoimintoihin ja kokonaissovellusten tarjontaan.
Taloustaantuman vuoksi asiakkaat ovat pyrkineet parantamaan kilpailukykyään, keskittämään hankintojaan ja etsimään uusia kilpailukykyisempiä toimittajia. Heidän tavoitteenaan on löytää vahvoja ja osaavia strategisia partnereita, joilla on kyky selvitä haastavien aikojen yli ja jotka pystyvät jatkuvasti kehittämään liiketoimintaansa ja toimittamaan vaativia valukomponentteja.
Kansainvälinen läsnäolo on joillekin asiakkaille strategisen kumppanuuden edellytys. Kun suuret asiakkaat kasvavat globaalisti, ne edellyttävät paikallista läsnäoloa jatkossa myös toimittajiltaan. Asiakkaat haluavat aiempaa kokonaisvaltaisempia ratkaisuja ja ovat kiinnostuneita omissa toimipaikoissaan tapahtuvasta tuotekehitysyhteistyöstä. Tuotteiden ja palveluiden kustannushyötyjen hakeminen edellyttää usein myös toimimista alhaisien tuotantokustannusten maissa, joita Euroopassa ovat lähinnä Itä-Eurooppa ja Turkki.
Markkinoiden globalisoituminen, hankintojen keskittyminen, tuotekehitysyhteistyö, arvoketjujen kokonaishallinta sekä kumppanuuksien kehittäminen asiakkuuksien vahvistamiseksi ovat keskeisiä Componentan liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

Liikevaihdon ja kannattavuuden kehitykseen vaikuttavat oleellisesti yleinen kilpailu- ja markkinatilanne. Valukomponenttien asiakkaat pyrkivät hakemaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja vahvojen toimittajien kautta siirtäen riskiä aktiivisesti arvoketjussa edelliselle tasolle. Talouden taantuma on ajanut monia pienempiä ja keskisuuria valukomponenttien toimittajia velkasaneerauksiin ja konkurseihin. Tämä avaa mahdollisuuden valimoteollisuuden konsolidoitumiselle. On mahdollista, että valimojen sulkemisen ja yritysostojen myötä toimittajien määrä pienenee ja jäljelle jäävien toimijoiden markkinaosuudet kasvavat.
Kysyntään vaikuttavat tekijät
Eri teollisuudenaloilla kysynnän ajurit ovat erilaisia. Componentan asiakkaat ovat työkoneiden, kaivoskoneiden, ajoneuvojen ja tuulivoimakomponenttien valmistajia ja koneenrakentajia. Näiden asiakastoimialojen kysyntään vaikuttavat seuraavat tekijät:
KYSYNTÄÄN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Työkoneteollisuudessa maatalous- ja metsäkoneiden kysyntään vaikuttavat pääasiassa ruoan hinta ja sen kysynnän kasvu, sadon suuruus, korkeampi elämänlaatu ja yleinen BKT:n kasvu sekä infrastruktuurin kehittyminen Intiassa, Venäjällä ja Itä-Euroopassa.

Henkilöautojen kysyntään ovat vaikuttaneet tukiohjelmat, joita on käynnistetty monissa Euroopan maissa autokannan uusiutumiseksi, ympäristölainsäädäntö ja uudet ympäristömääräykset sekä yleinen taloudellinen ja rahamarkkinoiden tilanne.

Kaivoskoneiden kysyntään vaikuttavat raaka-aineiden ja mineraalien hintakehitys ja kysyntä. Isojen rakennuskoneiden kysyntään vaikuttavat investoinnit infrastruktuuriin, kuten teiden ja tunneleiden rakentamiseen, ja pienempien rakennuskoneiden kysyntää lisäävät tai laskevat talojen ja toimistojen rakentaminen.

Tuulivoimakomponenttien kysyntä on riippuvainen yleisestä taloudellisesta tilanteesta, projektien rahoituksesta sekä ympäristölainsäädännöstä ja uusista ympäristömääräyksistä. Dieselmoottoreiden kysyntään vaikuttavat uusien laivojen tilaukset ja erilaiset voimalaitosprojektit maailmanlaajuisesti.

Raskaiden ajoneuvojen kysyntään vaikuttavat pääasiassa yleinen talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne ja logistiikan kehitys erityisesti Itä-Euroopassa ja Venäjällä sekä ympäristölainsäädäntö ja -määräykset.

Koneenrakennusteollisuuden kysyntään vaikuttavat pääasiassa yleinen taloudellinen ja rahamarkkinoiden tilanne.
5
YRITYSVASTUU COMPONENTASSA
Vastuullisuus Componentassa
Vastuullisuus on osa Componentan liiketoimintaa, ja niin taloudelliseen, sosiaaliseen kuin ympäristövastuuseen liittyvät asiat huomioidaan päivittäisessä toiminnassa ja johtamisessa. Konsernin arvot – avoimuus, rehellisyys ja arvostus – muodostavat vahvan pohjan Componentan liiketoiminnalle ja yhteistyölle eri sidosryhmien kanssa. Kuuntelemme sidosryhmiämme ja käymme vuoropuhelua heidän kanssaan. Sidosryhmillemme tärkeät asiat ovat tärkeitä meille yrityksenä ja ne vaikuttavat tehtäviin päätöksiin. Vastaamme sidosryhmien odotuksiin ja vaatimuksiin toimimalla parhaalla mahdollisella tavalla ja parantamalla toimintaamme jatkuvasti.
Taloudellinen vastuu
Taloudellinen vastuu Componentassa tarkoittaa vastuuta konsernin kannattavuudesta ja kilpailukyvystä. Vain toimimalla kannattavasti ja kehittämällä kaikkia toimintoja pitkäjänteisesti voimme vastata osakkeenomistajien ja muiden sidosryhmien odotuksiin sekä varmistaa konsernin kilpailukyvyn nyt ja tulevaisuudessa.
Taloudelliset vaikutukset Componentan toiminnasta ja toimenpiteistä kohdistuvat henkilöstöön, omistajiin ja sijoittajiin, rahoittajiin, toimittajiin, asiakkaisiin ja yhteiskuntaan. Ne näkyvät esimerkiksi siinä, miten hoidamme velvoitteemme, kuten palkkojen, osinkojen, verojen ja raaka-aineiden maksut, miten tiedotamme yrityksen toiminnasta, miten hyvin tunnistamme ja varaudumme toimintamme riskeihin, miten turvaamme kilpailukykymme ja toiminnan jatkuvuuden ja miten tyytyväisiä asiakkaamme ovat saamaansa palveluun ja tuotteisiin.
Ympäristövastuu
Ympäristövastuu Componentassa tarkoittaa ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien ja -prosessien edistämistä ja tuotteiden ympäristövaikutusten minimointia koko niiden elinkaaren ajan niin, että markkinoiden odotukset ja konsernin kilpailukyky otetaan huomioon.
Componentassa työskentely ympäristönäkökohtien hyväksi alkaa jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Tuotekehitys- ja suunnitteluyhteistyö asiakkaan kanssa mahdollistaa komponentin konstruktion ja ominaisuuksien optimoinnin, jolloin voidaan vaikuttaa tuotteen valmistusvaiheen ja käytön aikaisiin ominaisuuksiin ja siten pienentää sen ympäristövaikutuksia. Suunnittelulla voidaan esimerkiksi vähentää tuotteen painoa tai viimeistelytyön tarvetta, jolloin valmistusvaiheessa materiaaleja ja energiaa kuluu vähemmän. Samalla voidaan vaikuttaa työvaiheisiin ja -prosesseihin, joiden avulla parannetaan tuotannon tehokkuutta ja saadaan aikaan kustannussäästöjä sekä vähennetään tuotantovaiheen ympäristövaikutuksia. Tuotannon koneiden ja laitteiden ennakoivalla kunnossapidolla pyritään ehkäisemään ympäristöön kohdistuvia riskejä.
Valimo- ja takomotuotannon ympäristövaikutukset on määritelty viranomaisten myöntämissä ympäristöluvissa. Säännöllisin mittauksin varmistetaan, että tuotantoprosessin ympäristövaikutukset pysyvät säädetyissä rajoissa. Konsernin ympäristö- ja laatupolitiikka sekä ympäristö- ja johtamisjärjestelmät määrittelevät tärkeimmät ympäristöjohtamisen periaatteet liiketoiminnoille. Niiden mukaisesti tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

COMPONENTAN YRITYSVASTUUN OLENNAISET KOMPONENTIT
| TALOUDELLINEN VASTUU | SOSIAALINEN VASTUU | YMPÄRISTÖVASTUU | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Yrityksen pitkän tähtäimen kehitys | Osaamisen kehittäminen | Tuotantoprosessien kehittäminen | |||
| Kannattavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen | Resurssien varmistaminen | Laadun parantaminen | |||
| Hyvinvointi | Ympäristövaikutusten minimointi |
Järjestelmät rohkaisevat henkilöstöä ottamaan vastuuta, kehittämään laatua ja huomioimaan päivittäisen toiminnan ympäristövaikutukset. Laatu- ja ympäristöasiat tukevat toisiaan, sillä hyvä toiminnan laatu merkitsee sitä, että tuotteiden hylkymäärä on mahdollisimman pieni. Tällöin myös ympäristövaikutukset ovat pienemmät.
Konsernin sisäisten toimintojen lisäksi ympäristöön liittyvä vastuu huomiointi koskee myös alihankkijoita ja tavarantoimittajia.
Sosiaalinen vastuu
Sosiaalinen vastuu on henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehtimista. Componenta haluaa olla vastuullinen työnantaja nyt ja tulevaisuudessa. Yrityksenä toimimme vastuullisesti myös muiden sidosryhmien kanssa.
Toimintamme ja toimenpiteemme vaikuttavat oman henkilöstön lisäksi myös ulkopuolisiin toimijoihin, potentiaalisiin työntekijöihin sekä esimerkiksi tuotantoyksiköiden lähiympäristössä asuviin ihmisiin.
Sosiaalisen vastuumme vaikutukset näkyvät siinä, miten hoidamme henkilöresurssien suunnittelun ja johtamisen, henkilöstön tietotaidon ja osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen, johtamisen ja palkitsemisen, työhyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät asiat sekä ihmisoikeus- ja tasa-arvoasiat.
Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen on tärkeää. Saavuttaakseen strategiset tavoitteensa Componentan on hallittava ja kehitettävä liiketoiminnassa tarvittavaa asiantuntemusta, tietämystä ja taitoja. Sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö ja siten myös tuotantoyksikkömme toimivat tehokkaasti erikoistuneena verkostona, yhtenä Componentana.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
SIDOSRYHMAANALYYSI
Jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa
Sidosryhmillemme tärkeät asiat ovat tärkeitä meille yrityksenä ja ne vaikuttavat tehtäviin päätöksiin. Sidosryhmien kanssa käydään jatkuvaa, avointa ja monentasoista vuoropuhelua. Sidosryhmät odottavat Componentalta erilaisia asioita, ja niihin vastaamme omalla toiminnallamme. Sitä miten onnistumme odotuksiin vastaamisessa, voidaan tarkastella seuraamalla erilaisia mittareita.
Sidosryhmä: Asiakkaat
Componentan asiakkaat ovat rakennus- ja kaivosteollisuuden, maatalouden, raskaan ajoneuvoteollisuuden, autoteollisuuden, tuulivoimateollisuuden ja muun koneenrakennuksen laitevalmistajia, joille valmistamme erilaisia rauta- ja alumiinivalukomponentteja. Tarjoamme asiakkaillemme heidän tarpeidensa tarpeiden mukaan komponenttien koko toimitusketjun, mukaan lukien suunnittelu, valaminen, koneistaminen, pintakäsittely, osakokoonpano ja logistiikka. Suuri osa asiakassuhteista on jatkunut pitkään.
- Asiakkaat odottavat teknistä osaamista ja hyvää suunnitteluyhteistyötä, kilpailukykyisiä ja täsmällisiä toimituksia sekä pitkäaikaisia liikesuhdetta ja -kumppanuutta.
- Componentassa asiakassuhteita hoitavat kullekin asiakassegmentille tai asiakkaalle nimetyt, sitoutuneet asiakkuuspäälliköt ja tuotekehityspäälliköt. Luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen on edellytys yhteistyön sujumiselle. Vuorovaikutus ja viestintä asiakkaisiin päin on jatkuvaa ja perustuu henkilökohtaisiin tapaamisiin ja yhteydenpitoon useilla tasoilla asiakasorganisaatiossa.
Mittareita mm.
Asiakassuhteissa onnistumista ja yhteistyön menestyksellisyyttä mittaamme mm. saadulla asiakaspalautteella, asiakastyytyväisyystutkimuksilla sekä tarjousten ja tilausten määrällä.
Sidosryhmä: Henkilöstö
Componentan palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa noin 3700 työntekijää yli 20 toimipaikassa. Osaava ja sitoutunut henkilöstö varmistaa päivittäisen liiketoiminnan sujumisen, yrityksen pitkäjänteisen kehittämisen ja strategisten tavoitteiden saavuttamisen. Tavoitteemme on, että yhtenäinen vahva konserni "One Componenta" on houkutteleva työnantaja niin nykyisille kuin tulevillekin alan osaajille.
- Henkilöstön odotukset liittyvät mahdollisuuksiin vaikuttaa päätöksentekoon sekä omiin työtehtäviin ja työympäristöön, kilpailukykyiseen palkkaan ja palkitsemiseen. Componentan odotetaan olevan turvallinen ja luotettava työnantaja, joka tarjoaa myös mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen.
- Edistämme päivittäisessä työssä tarvittavaa hyvää tiedonkulkua ja yhteistyön sujumista erilaisten kahdenkeskisten ja yksikkökohtaisten tapaamis- ja tiedotustilaisuuksien lisäksi konsernin johdon ja henkilöstön edustajien säännöllisillä tapaamisilla. Esimerkiksi Hollannissa työnantajalla ja työntekijöiden Works Councililla on kuusi tapaamista vuodessa (lue tarkemmin raportin sivulta 53). Suomessa luottamushenkilöt osallistuvat yksiköiden johtoryhmien kokouksiin.
Opiskelijoita ja potentiaalisia työntekijöitä tapaamme jatkuvasti muun muassa oppilaitosten järjestämien tilaisuuksien ja konsernin verkkosivujen kautta.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
9

YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA ON OSA COMPONENTAN VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA

COMPONENTA
ASIAKKAAT
Konsernin hallitus
Konsernin johto
HENKILÖSTÖ
Laatu ja ympäristö
Tuotanto
Myynti
TALOUS
HR
Tuotekehitys & -suunnittelu
Osto
Tutkittu
VIESTINTÄ
Viestintä
Osto
Riskienhallinta
KONSERNIN ARVOT JA JOHTAMISKÄYTÄNNÖT
POLITIIKAT JA TOIMINTASHJEET
VASTUULLISUUS
RAHOITUS-
LAITOKSET
RAANA-AINEIDEN
TOIMITTAJAT
JA ALINANKKIJAT
YHTEISKUNTA,
VIRANAMAISET,
NAAPURUSTO
SIDOSRYHMAANALYYSI

Mittareita mm.
Säännöllisesti tehtävät ilmapiiri- ja työtyytyväisyyskyselyt kartoittavat henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia niin omasta työstään kuin yrityksestä. Palaute niistä samoin kuin kehityskeskusteluista, koulutuspäivien määrä, poissaolojen ja tapaturmien määrä jne. kertovat siitä, miten Componenta on onnistunut vastaamaan henkilöstön odotuksiin.
Sidosryhmä: Omistajat ja sijoittajat
Componenta on pörssiyhtiö, jonka osakkeet noteerataan Nasdaq OMX Helsingissä ja jolla vuoden 2009 lopussa oli 2 568 osakkeenomistajaa. Omistajat ja sijoittajat ovat kiinnostuneita sijoittamansa pääoman tuotosta ja siten yrityksen toiminnasta ja tuloksesta, mistä he odottavat saavansa jatkuvasti ajantasaista tietoa. Tärkeitä asioita sijoituskohdetta valittaessa ovat yrityksen ja sen toiminnan vakaus ja luotettavuus, tasapainoinen liiketoiminnan riskienhallinta, hallinnon läpinäkyvyys ja hyvä viestintä.
-
Sijoittajien odotukset liittyvät osakkeen arvonnousuun ja/tai hyviin osinkoihin sekä vakaaseen riskienhallintaan. Sekä sijoittajat että pörssi ja viranomaiset odottavat Componentan viestivän yrityksen toiminnasta ja tunnusluvuista läpinäkyvästi, oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti.
-
Tapaamme vuoden mittaan analyytikoita ja sijoittajia tiedotustilaisuuksissa, yhtiökokouksessa, sijoittajamessuilla ja -tapahtumissa sekä muissa tapaamisissa. Tietoa konsernista välittävät myös yhtiön raportit (vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja yritysvastuuraportit), verkkosivut ja tiedotustilaisuuksista verkkosivuilla katsottavissa olevat suorat verkkolähetykset ja -tallenteet. Componentan verkkosivut palvelevat sidosryhmiä tarjoamalla säännöllisesti päivittävää, ajantasaista tietoa.
Mittareita mm.
Odotuksiin vastaamista mittaavat muun muassa osakkeen kurssikehitys, osinkojen määrä ja erilaiset tunnusluvut.
Sidosryhmä: Rahoituslaitokset
Rahoitusasioissa konserni tekee yhteistyötä useiden eri kumppaneiden kanssa. Rahoituksen saatavuus ja hinta perustuvat yrityksen toiminnan sujumiseen ja tuloksellisuuteen.
-
Rahoittajat odottavat Componentalta toiminnan läpinäkyvyyttä ja hyvää viestintää, hyvää tulosta ja kassavirtaa, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta sekä riittävää omavaraisuutta ja riskienhallintaa.
-
Vuoropuhelua ja yhteydenpitoa rahoittajien kanssa hoidetaan säännöllisesti erilaisten raporttien ja henkilökohtaisten tapaamisten avulla.
Mittareita mm.
Sitä miten hyvin olemme onnistuneet vastaamaan rahoituslaitosten odotuksiin, mittaavat tuloksen kehittyminen ja erilaiset tunnusluvut, korkotaso ja muut rahoituskulut.
Sidosryhmä: Tavarantoimittajat ja alihankkijat
Componentan raaka-aineiden ja muiden tuotannossa tarvittavien aineiden toimittajilla on iso merkitys sekä tuotannon sujumisen että tuotteiden laadun kannalta. Yhteistyön on oltava luottamuksellista ja kitkatonta. Raaka-aineiden saatavuus ja niiden hinnanvaihtelut ovat merkittäviä kustannus- ja kilpailutekijöitä.
Konsernilla on kattava tavarantoimittajaverkosto, ja hankinnat tehdään konsernin arvoja, lakeja ja direktiivejä noudattaen. Konsernin ostopolitiikka varmistaa, että ympäristö ja turvallisuus, sosiaalinen vastuu ja eettiset periaatteet otetaan ostoissa huomioon. Ostotehtäviä ja -henkilöstöä varten on käytössä erityiset menettelyohjeet. Emme maksa lahjuksia tai muita laittomia maksuja, emmekä suosi tavarantoimittajia. Vuonna 2009 konsernissa ei ollut yhtään korruptiotapausta.
- Toimittajien ja Componentan odotukset toisistaan ovat samanlaiset; luotettava ja vakaa kumppani, jonka kanssa luodaan ja ylläpidetään pitkäaikainen, suotuisasti kehittyvä liikesuhde.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

Molemmin puolin odotuksiin vastataan käymällä säännöllistä vuoropuhelua toimittajien kanssa keskustelujen ja tapaamisten sekä erilaisten raporttien avulla.
- Edellytämme tavarantoimittajiltamme samojen sertifikaattien ja standardien käyttöä kuin Componentassa, ja valitsemme ensisijaisesti sellaisia tavarantoimittajia, joilla on käytössään ympäristöjärjestelmät. Sertifikaattien lisäksi toimittajan on tutustuttava Componentan turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviin menettelyohjeisiin sekä laatuohjeisiin ja toimittava niiden mukaisesti.
Aloittaessamme yhteistyötä uuden toimittajan kanssa edellytämme perustietojen lisäksi tietoja heidän noudattamistaan työehtosopimuksista ja työoloista. Jos epäilemme tavarantoimittajan toimivan lainvastaisesti, emme tilaa toimittajalta. Seuraamme ja arvioimme kattavasti tavarantoimittajia varmistaaksemme, että vaatimuksemme täytetään.
Mittareita mm.
Sitä, miten hyvin olemme onnistuneet vastaamaan raaka-ainetoimittajien ja alihankkijoiden odotuksiin, mittaavat ostojen kehittyminen, kumppanien, toimittajien ja alihankkijoiden määrä, sopimusehdot ja laskujen maksu.
Sidosryhmä: Yhteiskunta, viranomaiset ja lähialueet
Componentan tuotantolaitokset sijaitsevat Turkissa, Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa. Monet tuotantolaitoksistamme ovat toimineet kauan samalla paikalla; Pietarsaressa 110 vuotta, Porissa 150 vuotta, Karkkilassa 190 vuotta, Wirsbossa 400 vuotta. Asutus ja kaupunkien palvelut ovat kasvaneet niiden ympärille, ja koska Componentan yksiköt ovat merkittäviä työnantajia kyseisillä paikkakunnilla, paikalliset asukkaat ja viranomaiset ovat yksi keskeisistä sidosryhmistämme.
Valimoiden ja takomoiden toiminta on myös luvanvaraista toimintaa. Peruslupamenettelyssä sekä laajennusinvestointien osalta yhteistyötä tehdään niin viranomaisten kuin naapurustossa asuvien ja toimivien henkilöiden ja yritysten kanssa.
-
Componentan tuotantoyksiköiden on toiminnassaan täytettävä lailliset ja eettiset sekä ympäristöön liittyvät vaatimukset ja odotukset. Koko konsernin samoin kuin kunkin yksikön odotetaan olevan aktiivinen alansa toimija ja työnantaja sekä hyvä veronmaksaja alueellaan.
-
Vuoropuhelua ja yhteistyötä viranomaisten, tuotantoyksiköiden lähinaapuruston ja muun yhteiskunnan kanssa ylläpidetään raportoimalla, verkkosivujen välityksellä, järjestämällä tiedotus- ja avoimien ovien tilaisuuksia, osallistumalla eri tasoilla tapahtuvaan toimintaan ja tukemalla erilaisia toimijoita.
Toimintamaissamme Componenta on jäsenenä monissa organisaatioissa, kuten kansallisissa valimoyhdistyksissä, kauppakamareissa ja muissa liiketoimintaan liittyvissä järjestöissä.
Mittareita mm.
Yhteiskunnan, viranomaisten ja lähialueiden toimijoiden odotuksiin vastaamisen onnistumista heijastavat työpaikkojen määrä, maksetut verot, investoinnit, maksetut palkat ja palkkiot, osallistuminen ja sponsorointi.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
VASTUU VALUKOMPONENTIN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA SEN ELINKAAREN AIKANA
VALUKOMPONENTIN ELINKAARI


1. Komponentin valmistus alkaa suunnittelusta, yhteistyössä asiakkaan kanssa
Komponentin elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin voidaan merkittävästi vaikuttaa suunnitteluvaiheessa tuotteen materiaalia, konstruktiota ja toiminnallisia ominaisuuksia optimoimalla. Suunnittelulla ja tuotekehityksellä voidaan vaikuttaa myös työvaiheisiin ja -prosesseihin, joilla lisätään myös tuotannon tehokkuutta ja saadaan aikaan materiaali- ja kustannussäästöjä. Kun raaka-ainetta kuluu vähemmän ja viimeisteltyyön tarve on pienempi, pienennetään tuotantovaiheen ympäristövaikutuksia.
Kun Componentan valamisen ja koneistamisen asiantuntijat osallistuvat valukomponentin suunnitteluprojektiin jo alkuvaiheessa, mahdollisuudet komponentin optimointiin ovat muun muassa materiaalin ja valmistustavan osalta parhaat. Aikainen yhteistyö mahdollistaa myös sen, että voimme tarjota asiakkaille ratkaisuja, jotka vastaavat juuri heidän tarpeitaan ja ylittävät ne. Yhteistyöllä voidaan lisäksi lyhentää asiakkaan tuotekehitysprojektien kestoa ja pienentää kustannuksia, kun uudet komponentit saadaan tuotantoon ja valmiiksi aiempaa nopeammin.

2. Raaka-aineena kierrätysmetallia
Rautavalukomponenttien raaka-aineesta noin 70 % on kierrätettyä materiaalia. Alumiinivaluissa kierrätetyn materiaalin osuus on pienempi.
Kierrätysmetalli hankitaan aina mahdollisimman läheltä ja toimitetaan valimoihin täysinä autolasteina ylimääräisen liikenteen välttämiseksi. Osa raaka-aineista kuljetetaan laivakuljetuksina.
Componenta noudattaa komponenttien raaka-aineille asetettuja erilaisia vaatimuksia. Tarkistamme jatkuvasti, että muun muassa autoteollisuuden tiukat vaatimukset lyijyn osalta täyttyvät.
Valettavat materiaalit kehittyvät jatkuvasti ja niiden avulla voidaan komponenttien ominaisuuksia ja työstettävyyttä parantaa huomattavasti. Esimerkiksi valamalla komponentti uudesta pallografiittiraudasta kehitetystä, piillä seostetusta materiaalista voidaan vähentää komponentin koneistustarvetta.
Eri materiaaleilla voidaan myös vaikuttaa lopputuotteen ympäristövaikutuksiin. Kevyemmät ajoneuvot käyttävät vähemmän polttoainetta, mikä vähentää CO₂-päästöjä. Ajoneuvon painoa voidaan pienentää esimerkiksi vaihtamalla autossa käytettävien komponent-
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
tien valumateriaali raudasta alumiiniksi. Suunnitteluyhteistyöllä autonvalmistaja-asiakkaiden kanssa olemme jo saavutaneet monia hyviä tuloksia. Raaka-aineet s. 30.

3. Tuotannosta aiheutuu ympäristövaikutuksia
Componentan toiminnan perustana ovat kolmannen osapuolen sertifioimat laatu- ja ympäristöjärjestelmät (ISO 9001, ISO/TS 16949 ja ISO 14001). Valimoiden ja takomoiden toiminnan rajoitukset ja velvoitteet on määritelty viranomaisten myöntämissä ympäristöluvissa. Myös toimintamäidemme kansallinen lainsäädäntö määrittelee ja asettaa toiminnalle erilaisia vaatimuksia.
Raaka-aineen sulattamiseen valimoissa ja takomoissa kuluu energiaa, jota saadaan sähköstä, koksista tai maakaasusta. Raaka-aineiden sulatuksessa syntyvää lämpöenergiaa otetaan talteen ja hyödynnetään muun muassa kiinteistöjen lämmityksessä. Energiankäyttö s. 32.
Valamisessa tarvitaan hiekkaa valumuottien ja -keernojen tekemiseen. Hiekka kiertää prosessissa, ja lopuksi osa siitä päätyy hyötykäyttöön, osa jätteeksi. Tuotannon ympäristövaikutukset s. 24, Pölypäästöt s. 34 ja Jätteet ja kierrätys 36.
Kun komponentti on valettu, se puhdistetaan ja jälkikäsitellään. Puhdistus ja jälkikäsittely ovat prosesseja, joista aiheutuu jonkin verran päästöjä ympäristöön. Pöly- ja VOC-päästöt s. 30.
Ennen asennusta lopputuotteeseen valukomponentit koneistetaan, suuri osa konsernin omissa konepajoissa. Konepajatuotanto ei ole luonteeltaan merkittävästi ympäristöä kuormittavaa. Tuotannon ympäristövaikutukset s. 24.

4. Jätteet lajitellaan, suurin osa hyötykäyttöön
Valimoiden, konepajojen ja takomoiden jätteet lajitellaan ja enin osa niistä (hiekka, pöly, sulan pinnalle kertyvä kuona, koneistuslastut, taontapurseet ynnä muut) toimitetaan hyötykäyttöön. Suuri osa valimoiden hiekasta ja pölystä hyötykäytetään kaatopaikkojen ja teiden rakentamisessa, betonirakenteissa, piha-alueiden täyttöaineena tai maarakentamisessa.
Valukomponentin koneistuksessa käytettävät leikkuunesteet kierrätetään. Konepajoissa työstölastuista erotellaan öljy ja ne briketöidään uudestaan sulatettaviksi. Jätteet ja kierrätys s. 32.

5. Tuotteiden pakkaukset
pääasiassa kierrätettäviä
Niin asiakkaille lähetettävien tuotteiden kuin konsernin valimosta konepajaan lähettävien komponenttien pakkaamiseen käytetään kierrätettäviä lavoja ja kauluksia tai metallisia häkkejä. Turkissa on käytössä erilaisia kertakäyttöisiä puupakkauksia. Tavoitteena on yhtenäistää pakkausmateriaaleja ja käyttää kestäviä, kierrätettäviä pakkausmateriaaleja. Tyhjien pakkausten kuljetuksia pyritään vähentämään ja pakkauksia käytetään omien tuotantoyksiköiden välisiin kuljetuksiin.

6. Komponenttien kuljetukset asiakkaan kokoonpanolinjalle
Valukomponentin kuljetus asiakkaalle aiheuttaa päästöjä ympäristöön. Tavoitteena ovat täydet autolastit vajaiden kuljetusten minimoimiseksi ja siten hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Lopputuotteiden kuljettamisessa myös laiva- ja rautatiekuljetukset ovat tehokkaita ja kestäviä vaihtoehtoja. Lentokuljetuksia ei normaalisti käytetä.
Kuljetusyrittäjiä valittaessa pyritään valitsemaan yrityksiä, joilla on sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Edellytämme yrittäjiltä kustannustehokasta toimintaa, mahdollisimman lyhyitä reittejä ja tehokasta lastausta. Lisäksi esimerkiksi Hollannissa pyritään siihen, että yhteistyökumppanit käyttävät vain pienipäästöisiä rekkoja Componentan kuljetuksissa.

7. Komponenttien varastointi
Logistiikkakeskuksia ja varastoja käytetään tyhjien ja vajaiden kuljetusten vähentämiseksi. Konsernilla on logistiikkakeskukset Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa sekä käytössään varastoja Saksassa, Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa ja Yhdysvalloissa.
Ruotsin logistiikkakeskus perustettiin Främmestadin konepajan yhteyteen vuonna 2009. Karkkilaan perustettavan logistiikkakeskuksen rakentaminen on käynnissä ja keskus avataan vuonna 2010. Tavoitteemme on, että logistiikkakeskusten verkosto kattaa kaikki ne alueet Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa toimitamme asiakkaillemme lopputuotteita.

8. Valukomponentin käytönaikaisia
ympäristövaikutuksia ehkäistään ennalta
Toimittamamme valukomponentit ovat erilaisia ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden osia. Komponentit toimitetaan usein suoraan asiakkaan tuotantolinjalle lopputuotteeseen asennettaviksi. Valukomponenttien tuotannon ja käytönaikaisiin ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa. Yhtenä kappaleena valettu komponentti on kestävä, ja sen käyttöikä on pitkä. Toisaalta rautaa kevyemmät alumiinikomponentit pienentävät esimerkiksi ajoneuvon kokonaispainoa ja vähentävät sen hiilidioksidipäästöjä.

9. Käytetty komponentti
päätyy romuksi ja kierrätykseen
Elinkaarensa päässä valukomponentti päätyy romuksi, kierrätykseen ja uudelleen sulatettavaksi.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
Simulointi on tärkeä työkalu
Valamisen simulointi eli mallintaminen on ehdottoman tarpeellinen ja paljon käytetty työkalu. Sen avulla voidaan tietokoneen ruudulla etukäteen nähdä ja selvittää, mikä on paras ja luotettavin tapa valaa kappale, miten sula rauta täyttää muotin ja miten se jähmettyy. Näin voidaan varmistaa, että todellisessa valuprosessissa aikaansaadaan halutunlainen ja -laatuinen, asiakkaan vaatimuksia vastaava priimakappale kerralla valamalla, mahdollisimman kustannustehokkaasti. Samalla säästetään raaka-aineita ja energiaa, ja päästöt ja jätteen määrä ovat pienet.
Hyvä esimerkki mallintamisesta on kaivosteollisuuden koneessa käytettävä valukomponentti, jolla on erittäin korkeat mekaanista ja kulutuskestävyyttä koskevat vaatimukset. Kappaleessa ei saa olla lainkaan huokoisuutta. Tuotetta suunnittelussa sen kestävyysvaatimukset täyttäväksi materiaaliksi valikoitui ADI, kulutusta erittäin hyvin kestävä valurauta, johon kuitenkin hyvin herkästi jää huokoisuutta. 355 kg:n painoinen komponentti oli myös tarkoitus valaa valimossa, jossa aiemmin oli tehty vain noin 250 kg:n painoisia kappaleita.
Läheisessä yhteistyössä asiakkaan suunnittelijoiden kanssa alkuperäisen kappaleen muotoa ja valettavuutta kehitettiin asteittain paremmaksi. Kaikkiaan 24 simulointikierroksen jälkeen kaikki asiakkaan vaatimukset täyttävä tuote oli valmis valettavaksi siinä valimossa kuin oli ajateltukin. Ilman simulointia kehitystyö ei olisi ollut mahdollinen.


Uusia materiaaleja ja standardeja yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa
Componentassa tehdään jatkuvaa parantamista ja kehitystyötä omissa yksiköissä ja toiminnoissa. Niiden lisäksi osallistumme jatkuvasti erilaisiin kehitysprojekteihin yhdessä muiden yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Vuonna 2009 yhteistyöprojekteihin osallistuttiin muun muassa seuraavasti:
Materialikehityksen osalta teimme yhteistyötä ruotsalaisen Indexator AB:n kanssa ja kehitimme uuden pallografiittivaluraudan lajin, jossa raudan mekaanisia ominaisuuksia ja työstettävyyttä on parannettu. Materialista tulee uusittavaan pallografiittiraudan EN 1563 -standardiin kolme lajia eri lujuusluokkiin. Uusi materiaali on erinomainen vaihtoehto muun muassa terästakeille. Componenta esitteli uutta materiaalia koskevan teknisen raportin Saksan Valimopäivillä Berliinissä toukokuussa 2009.
Componentan edustajat ovat osallistuneet valuteknologiaa, valurautoja ja erikoistuotteita koskevien EN- ja ISO-standardien uudistamisprojektiin, jossa standardit päivitetään vastaamaan nykyisiä valimokäytäntöjä ja asiakasvaatimuksia.
Componentan edustajat ovat olleet myös mukana Euroopan Logistiikkaorganisaation (EVO) sekä Hollannin valimoyhdistyksen "Working and Safety Conditions, Environment and Energy"-ryhmän työssä. Hollannissa olimme mukana "Energiatehokkuus vuonna 2030" -esiselvityksessä, joka liittyi Hollannin valimo- ja metalliteollisuuden energiansäästö- ja kasvihuonekaasujen vähentämissopimukseen.
Turkissa Componenta oli monin tavoin mukana materiaalinkehitysprojekteissa paikallisten yliopistojen kanssa.
Componenta on osallistunut aktiivisesti pohjoismaisten valimoiden, konepajojen, loppukäyttäjien ja Chalmersin yliopiston yhteiseen tuotekehitysprojektiin, jonka tavoitteena on ollut kehittää kevyempiä komponentteja. Projekti päättyi vuonna 2009.
COMPUTATION
14
TÄRKEIMMÄT SAAVUTUKSET JA PROJEKTIT VUONNA 2009

TALOUDELLINEN VASTUU
- Konsernin tasetta ja rahoitusasemaa vahvistettiin osakeannilla ja pääomalainalla syyskuussa.
- Asiakaspalvelua parannettiin uudella asiakassegmentoinnilla, vahvistamalla asiakasrajapintaa, lisäämällä myynnin ja tuotesuunnittelun resursseja.
- Liiketoiminnan kuluja pienennettiin edellisvuodesta ja kasvavistaa parannettiin vähentämällä käyttöpääomaa.
- Konsernin kilpailukykyä ja kannattavuutta parannettiin myös optimoimalla tuotantoa sisäisten hankintojen ja tuotestintöjen avulla.
- Uusmyynti, jonka tavoitteena on saada uusia asiakkaita ja uusia tuotteita tuotantoon, kehittyi hyvin vastoin yleistä takouskehitystä.
- Riskienhallintaa terävöitettiin mm. riskien arvioinnilla.

YMPÄRISTÖVASTUU
- Tuloksena tuotekehitys- ja suunnitteluprojekteista yhteistyössä asiakkaiden kanssa syntyi uusia tuotteita, joiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ovat aiempaa selvästi pienemmät.
- Tuotantoprosessien kehittäminen yksiköissä jatkui, ja muun muassa raaka-aineiden käyttöä tehostettiin ja jätteiden ja päästöjen määrää vähennettiin.
- Ongelmajäteluvan uusimiseen liittyen Orhangazin valimolla käynnistettiin kaksi yhteishanketta Turkin Ympäristöministeriön kanssa, joissa tarkoituksena on, että Orhangazin valimo ongelmajätteen käsittelyn osalta toimisi tulevaisuuden vertailukohtana muille turkkilaisille valimoille.
- Karkkilan valimon kaatopaikan sulkemisprojekti jatkui, sulkemissuunnitelmalle saatiin viranomaishyväksyntä.
- Suomivalimon hakemus valimohiekan hyötykäyttöön maarakentamisessa hylättiin, koska kyseisellä paikalla havaittiin rauhoitettu kasvi.
- Heerlenin valimossa Hollannissa jatkettiin edelleen yhteistyötä viranomaisten kanssa valimon hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

SOSIAALINEN VASTUU
- Sopeutumista taloudellisen laskusuhdanteen myötä laskeneisiin tuotantomääriin jatkettiin tavoitteena säilyttää osaa-va henkilöstö talossa, minkä vuoksi kaikki mahdolliset keinot työajan lyhentämiseksi käytettiin ennen irtisanomisia.
- Vuoropuhelu ja yhteistyö henkilöstön kanssa oli jatkuvaa.
- Tulevaisuuteen ja kilpailukyvyn parantamiseen varauduttiin muun muassa vahvistamalla myynnin ja suunnittelun resursseja.
- Henkilöstön osaamista lisättiin ja parannettiin konserninlaajuisten ja paikallisten koulutusohjelmien, kansainvälisen harjoitteluohjelman, työssä oppimisen ja työkierron keinoin.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

Initiön kilpailukykyä varmistamassa
TALOUDELLINEN VASTUU
Componentassa taloudellinen vastuu on vastuuta yhtiön taloudellisesta tuloksesta, kannattavuudesta ja kilpailukyvystä. Toimimalla kannattavasti ja kehittämällä kaikkia toimintoja pitkäjänteisesti voimme vastata osakkeenomistajien ja muiden sidosryhmien odotuksiin sekä varmistaa konsernin kilpailukyvyn tulevaisuudessa.
Vuonna 2009 talouden laskusuhdanne vaikutti voimakkaasti Componenta-konsernin toimintaan. Konsernin liikevaihto laski 56 % edellisvuodesta ja oli 299,6 (681,4) miljoonaa euroa. Tuotannon arvo laski samaan aikaan 59 %. Konsernin tilikauden liikevoitto oli -15,4 (47,3) miljoonaa euroa. Liikevoiton laskuun vaikutti voimakkaasti pääasiassa markkinoiden hiljenemisestä ja asiakkaiden omien varastojen alasajosta johtunut alhainen liiketoiminnan volyymi.
Toimintoja sopeutettiin markkinatilanteeseen
Konsernin toimintojen sopeuttaminen maailmantalouden taantumaan käynnistyi vuoden 2008 loppupuolella ja jatkui koko vuoden 2009.
Toimintojen sopeuttamisessa tavoitteena oli kilpailukyvyn säilyttäminen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Keskityimme neljään liiketoiminnan kannalta olennaiseen alueeseen: kustannustehokkuuteen ja tuottavuuden parantamiseen, positiivisen kassaviran säilyttämiseen, tuotannon optimointiin sisäisten siirtojen avulla sekä uusmyynnin lisäämiseen.
Liiketoiminnan kuluja pienennettiin lähes liikevaihdon laskua vastaavasti. Kustannuksia säästettiin kaikissa toiminnoissa muun muassa leikkaamalla kiinteitä kustannuksia sekä kotiuttamalla alin

LIIKEVAIHTO
LIIKEVAIHTO ASIAKASTOIMIALOITTAIN

| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Me | 299,6 | 681,4 | 634,7 | 362,1 | 343,2 |
| Liikevoitto, Me | -15,4 | 47,3 | 42,7 | 14,5 | 9,9 |
| Liikevoitto, % | -5,1 | 6,9 | 6,7 | 4,0 | 2,9 |
| Nettotulos, Me | -28,7 | 13,9 | 21,6 | 3,5 | 2,2 |
| Tulos/osake, e | -2,30 | 1,24 | 1,97 | 0,36 | 0,26 |
| Oman pääoman tuotto, % | -45,1 | 14,8 | 23,0 | 5,9 | 4,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | -4,1 | 13,6 | 11,9 | 6,6 | 5,0 |
| Omavaraisuusaste, %, pääomalainat velkana | 17,5 | 15,9 | 20,3 | 19,2 | 18,1 |
| Tilauskanta, Me | 58,8 | 73,6 | 129,0 | 95,4 | 60,4 |
| Bruttoinvestoinnit, Me | 17,9 | 46,0 | 64,5 | 123,6 | 25,1 |
| Henkilöstö vuokratyövoima mukaan lukien | 3 698 | 4 488 | 5 064 | 2 628 | 2 429 |
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
TALOUDELLINEN VASTUU
hankintoja, luopumalla määräaikaisesta ja vuokratyövoimasta sekä minimoimalla ylitöitä. Sopeutustoimenpiteiden ja pienentyneiden tuotantomäärien seurauksena liiketoiminnan kulut pienenivät edellisvuodesta 54 % suhteutettuna tuotannon arvoon.
Henkilöstön osaamiseen perustuvan kilpailukyvyn säilyttämiseksi työtunteja vähennettiin alhaiseen tilauskantaan sopeutumiseksi pääasiassa määräaikaisin lomautuksin, joskaan eri maissa käytettävissä olevien erilaisten sopeutuskäytäntöjen vuoksi irtisanomisilta ei voitu kokonaan välttyä. Lomautusten ja irtisanomisten lisäksi sovittiin väliaikaisesta 20 %:n palkanalennusjärjestelystä niiden henkilöiden kanssa, jotka eivät olleet muiden työaikajärjestelyjen piirissä.
Kassavirtaa parannettiin pienentämällä käyttöpääomaa erityisesti vähentämällä raaka-ainevarastoja, tehostamalla saatavien perintää ja laajentamalla myyntisaatavien myyntiohjelmaa sekä lyhentämällä joidenkin asiakkaiden maksuehtoja. Liiketoiminnan nettorahavirta pysyi positiivisena ja oli 14,2 (29,4) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen osuus oli 37,5 (-4,2) miljoonaa euroa. Myytyjen myyntisaatavien määrä tilikauden lopussa oli 32,7 (49,0) miljoonaa euroa.
Konsernin strategian mukaisesti jatkoimme sisäisten hankintojen ja tuotesiirtojen avulla tuotannon optimointia eri yksiköiden kesken tavoitteena parantaa koko konsernin kilpailukykyä ja kannattavuutta. Yksi vuonna 2009 käynnistetyistä hankkeista oli projekti, jossa Disakaavauslinjoilla tehtävät suursarjat keskitetään valmistettaviksi Turkin Orhangazin valimossa ja konepajassa sekä pienet ja keskisuuret sarjat valmistetaan Pietarsaaren valimossa ja konepajassa.
Myynnissä keskityttiin uusmyyntiin, jossa tavoitteena oli saada niin uusia asiakkaita kuin uusia tuotteita tuotantoon. Vastoin yleistä takouskehitystä uusmyynti kehittyi hyvin.
Isompia investointeja lykättiin
Tilikauden aikana tehtiin tuotannollisia investointeja 15,5 (44,6) miljoonalla eurolla. Vuoden alkupuolella saatiin lopullisesti päätökseen pääosin edellisvuoden aikana tehdyt Karkkilan valimon ja Suomivalimon kapasiteettia kasvattaneet investoinnit. Uusia isoja,
hallituksen jo hyväksymiä investointeja, kuten uuden alumiinivalimon rakentamista Manisaan ja uuden induktiounin asentamista Orhangazin valimoon Turkkiin, lykättiin toistaiseksi jo syksyllä 2008 taloudellisen tilanteen heikennyttyä.
Hankinnat
Componenta hankki vuonna 2009 materiaaleja ja ulkopuolisia palveluita 113,5 miljoonalla eurolla (324,1 Me vuonna 2008). Suurin toimitusmaa oli Turkki 38,9 %:n osuudella (28,1 %). Raaka-aineiden osalta käyttöpääomaa pieneni 60 % edellisvuoteen verrattuna.
Vuonna 2009 jatkoimme työtä vaihtoehtoisten materiaalien ja tavarantoimittajien löytämiseksi hallitaksemme toimituksiin liittyviä riskejä.
Maksetut ja saadut avustukset
Vuonna 2009 Componenta tuki urheilua, tutkimusta ja oppilaitoksia. Rajaa avustusten, lahjoitusten ja markkinointitoimenpiteiden välillä on joskus vaikea vetää. Olemme määritellet avustuksiksi sponsoroinnin ja lahjoitukset, joita on tehty urheilun ja kulttuurin tukemiseksi, voittoa tavoittelemattomille organisaatioille sekä tut-

OSTETTUJEN RAAKA-AINEIDEN ALKUPERÄMAA
Turkki 38,9 % (28,1 %)
Suomi 24,0 % (15,5 %)
Hollanti 23,6 % (20,5 %)
Venäjä 4,9 % (13,2 %)
Saksa 4,9 % (8,1 %)
Luxemburg 1,0 % (5,5 %)
Norja 1,3 % (3,8 %)
Muuta maat 1,4 % (5,3 %)
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
kimukseen. Maksettujen avustusten määrä vuonna 2009 oli noin 107 000 (130 000) euroa. Lisäksi monet Componentan liiketoimintayksikömme Turkissa, Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa ovat tukeneet paikallisia urheilujärjestöjä, kouluja ja yleishyödyllisiä järjestöjä.
Componenta sai julkiselta sektorilta avustuksia vuonna 2009 yhteensä noin 381 000 (644 000) euroa. Avustukset oli kohdistettu muun muassa henkilöstön hyvinvointiin ja kouluttamiseen, oppisopimuskoulutuksiin, tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin sekä investointeihin.
Sijoittajat ja osakkeenomistajat sijoittivat yhtiöön
Ylimääräisen yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla Componenta toteutti syyskuussa 2009 yhteensä 41,5 miljoonan euron osakeannin ja pääomalainen, joissa hankitut varat käytettiin yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen.
Osakeannissa 2009 merkittiin 6 500 000 uutta osaketta ja pääomalainen merkittiin nimellismäärältään yhteensä 12,3 miljoonaa euroa. Osakeanti ylimerkittiin, ja merkintöjä jouduttiin leikkaamaan. Osakeannin myötä osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi 2 568:aan (1 867) ja osakkeiden lukumäärä 17 457 798:aan (10 945 698).
Kotimaiset yritykset omistivat vuoden 2009 lopussa kaikkiaan 43,3 % (38,5 %) Componentan osakkeista. Muita osakkeenomistajia olivat hallintarekisteröity ja muu ulkomaalaisomistus 22,2 % (38,7 %), kotitaloudet 19,7 % (21,2 %), julkisyhteisöt 9,8 % (0,6 %), rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3,1 % (0,3 %) ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,9 % (0,7 %).
Componentan kaksi suurinta osakkeenomistajaa vuoden 2009 lopussa olivat yhtiön toimitusjohtaja Heikki Lehtonen hallinnoimiensa yhtiöiden Cabana Trade S.A:n ja Oy Högfors-Trading Ab:n kautta (yhteensä 30,4 %) sekä Etra-Invest Oy Ab (24,3 %).
Osakkeen kurssi tilikauden lopussa oli 4,12 (4,75) euroa. Tilikauden keskikurssi oli 4,45 euroa, alin kurssi 3,60 euroa ja ylin kurssi 5,73 euroa. Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa oli 72,0 miljoonaa euroa (52,0) ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella oli 20,1 % (32,0 %) osakekannasta.
Osingonjakopolitiikka
Componentan osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa 30–50 % konsernin edellisen vuoden nettovoitosta osinkoina. Hallitus huomioi konsernin tuloskehityksen, rahoitusrakenteen ja kasvuodotuk

OSAKEKANNAN MARKKINA-ARVO

COMPONENTAN OSAKKEENOMISTAJAT

TULOS/OSAKE JA OSINKO/OSAKE
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
TALOUDELLINEN VASTUU
set osingonjakoehdotusta tehdessään. Maaliskuussa 2010 pidetty yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti olla jakamatta osinkoa vuodelta 2009.
Turkin tytäryhtiö listattuna Istanbulin pörssiin
Componentan Turkin tytäryhtiön Componenta A.S:n osakkeet on listattu Istanbulin pörssiin. Vuoden 2009 lopussa Componenta Oyj omisti 93,6 % (93,6 %) Componenta A.S:n osakkeista. Kotitaloudet omistivat loput 6,4 % (6,4 %) osakkeista. Componenta A.S:llä on kaikkiaan 63 844 000 000 osaketta. Vuoden lopussa osakepääoman arvo oli 174 972 443 (180 484 675) Turkin liiraa (YTL). Yhtiöllä oli vuoden lopussa 2 556 (2 352) osakkeenomistajaa. Osakkeen keskihinta oli 3,94 (3,89), alin hinta 3,60 (2,41) ja ylin hinta 5,73 (5,40).
Uuden organisaation myötä parempaa asiakaspalvelua
Tulevaisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi myynnin ja suunnittelun organisaation kehittäminen ja resurssien vahvistaminen oli yksi painopistealueista myös vuonna 2009.
Helmikuussa 2010 otettiin käyttöön konsernin uusi toimintarakenne, jolla vahvistetaan konsernin yhtenäistä toimintatapaa. Van-
hasta divisioonarakenteesta – valimot, konepajat ja Turkki – luovuttiin ja konsernin liiketoiminta jaettiin neljään operatiiviseen alueeseen, jotka ovat Turkki, Suomi, Hollanti ja Ruotsi. Näin komponentin toimitusketjun muodostavat valimo- ja konepajayksiköt toimivat maantieteellisesti entistä tiiviimmässä yhteistyössä keskenään, mikä näkyy tulevaisuudessa myös parempana palveluna asiakkaalle. Operatiivisia alueita ja niiden johtamista tukevat konserninaajuiset operatiiviset kehitystoiminnot, kuten toimitusketjun hallinta, laadun ja ympäristövaikutusten hallinta, valimo- ja konepajatekniikan kehittäminen, ostot ja sisäiset hankinnat, joilla tuotetaan lisäarvoa asiakkaille. Vuoden 2010 Componentan liiketoiminta ja tulos raportoidaan näiden neljän operatiivisen alueen mukaan.
Vuoden 2010 alusta lähtien myös asiakasrajapinnan johtamista parannettiin uudella asiakassegmentoinnilla. Uudet asiakassegmentit ovat rakentaminen ja kaivosteollisuus, maatalous, koneenrakennus, tuulivoima, raskaat ajoneuvot ja autoteollisuus. Keskittyminen entistä tarkemmin nimettyihin asiakassegmentteihin parantaa asiakkaiden ja markkinoiden tuntemustamme, jolloin voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin.
TALOUDELLISEN LISÄARVON JAKAUTUMINEN
| Me | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 |
|---|---|---|---|---|---|
| Lisäarvon luominen | |||||
| - Asiakkaat (likevaihto) | 299,6 | 681,4 | 634,7 | 362,1 | 343,2 |
| - Toimittajat (ostot ja ulkopuoliset palvelut) | -113,5 | -324,1 | -305,0 | -175,7 | -171,8 |
| Tuotettu lisäarvo | 186,1 | 357,3 | 329,7 | 186,4 | 171,4 |
| Lisäarvon jakautuminen | |||||
| - Henkilöstölle (palkat ja eläkekulut) | -86,1 | -132,2 | -132,0 | -91,5 | -89,2 |
| - Julkiselle sektorille (tuloverot ja sosiaaliset kulut) | -1,3 | -18,7 | -15,8 | -11,2 | -7,6 |
| - Rahoittajille (rahoituskulut) | -32,2 | -45,1 | -31,4 | -12,6 | -12,0 |
| - Osakkeenomistajille (osingot) | 0,0 | -3,3 | -5,5 | -3,3 | 0,0 |
| Sidosryhmille jaettu lisäarvo | -119,6 | -199,3 | -184,7 | -118,6 | -108,8 |
| Konsernin toiminnan kehittämiseen | 66,5 | 158,0 | 145,0 | 67,8 | 62,6 |
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
Disa-projekti parantaa kilpailukykyä
Componentassa on yhteensä neljä Disa-tuotantolinjaa. 11 % konsernin tuotantovolyymista kaavataan näillä automaattisilla Disapystykaavauslinjoilla, joista kaksi sijaitsee Orhangazissa Turkissa ja kaksi Pietarsaaressa.
Componentan hallitus hyväksyi syksyllä 2009 konsernistrategiaa tukemaan niin kutsutun Disa-strategia. Sen tavoitteena on parantaa yhtiön kannattavuutta ja kilpailukykyä valetuissa suursarjoissa, joissa kansainvälinen kilpailukyky on kovaa.
Suurten sarjojen valmistus keskitetään jatkossa Orhangazin konepajaan ja valimoon. Vuoden 2010 aikana osa Pietarsaaaren nykyisestä tuotannosta siirtyy Orhangaziin. Jatkossa Pietarsaaaren valimo ja konepaja keskittyvät palvelemaan asiakkaita joustavasti pienissä ja keskisuurissa sarjoissa.

Suunniteltu, valettu, koneistettu ja kokoonpantu Componentassa
Autoteollisuuden asiakas lähestyi Componenta Manisaa vuonna 2006 tarjouspyynnöllä. Heillä oli idea komponentista, ohjauksen tukivarresta, jolta vaadittiin monia ominaisuuksia. Auton mukavuutta haluttiin lisätä ja akustiikkaa parantaa melun vähentämiseksi, hiilidioksidipäästöt haluttiin vähentää minimiin, polttoaineen kulutusta laskea niin vähäiseksi kuin mahdollista ja auton kokonaispainoa pienentää.
Siihen asti komponentti oli koottu yli kolmesta osasta, ja se sisälsi erilaisia materiaaleja kuten teräslevyä, rautavalua ja yhdysvarsiä. Jotta kaikki tavoitteet voitaisiin saavuttaa, vanha konsepti oli korvattava kokonaan uudella.
Componenta Manisassa suunniteltiin uusi ratkaisu yhteistyössä asiakkaan kanssa. Uuden konseptin mukaan tuotannon toimenpiteitä kappaleen eri ominaisuuksien valmistusriskien minimoimiseksi tarvittiin vähemmän. Ohjauksen tukivarren ja muiden komponenttien kokoonpano suunniteltiin niin, että osan huolto on mahdollisimman helppoa. Kun kappale valetaan kerralla alumiinista, sen painoa saatiin pienennettyä 30 %. Painoa vähentämällä pienenivät myös polttoainekulutus ja CO₂-päästöt.

Uusmyynnistä myötätuulta

Uusmyynti – niin uusien osien kuin uusien asiakkaidenkin osalta – on ollut yksi vuoden 2009 painopistealueista. Uusmyynnin tuloksena Componenta on tehnyt ennätysmäärän tarjouksia vuoden aikana. Tuulivoimasta vastaava myyntijohtaja Jens Peters oli yksi niistä componentalaisista, jotka ponnistelivat uusmyynnin hyväksi takuslamasta huolimatta.
"Uusmyynti edellyttää meiltä aktiivisuutta asiakkaiden suuntaan, jotta voimme saada tarjouspyyntöjä sisään. Uuden asiakassuhteen ylösa jossa tärkeää hyvä kommunikaatio – niin myynnistä, tuotekehityksestä kuin tuotannostakin", kertoo Jens, joka tapaa asiakkaita yhdessä tuulivoimateollisuuteen keskittyvän tuotekehityspäällikkö Timo Vuoren kanssa. "Meillä on vahva myyntiargumentti – sen lisäksi, että voimme tarjota asiakkaillemme komponentin täyden toimitusketjun suunnittelusta valamiseen, koneistamiseen, pintakäsittelyyn, osakokoonpanoon ja logistiikkapalveluihin, meillä on myös lukuisia sisäisiä tuotantovaihtoehtoja toimitusketjun joka vaiheessa."
Yksi esimerkki uusasiakkaista on yksi johtavista tuuliturbiinien valmistajista. Asiakkaalle valetut komponentit, jarrulevy ja turbiinin navan osa, ovat myös uusia Componentan tuotevalikoimassa. Molemmissa projekteissa on tehty tuoteoptimointia. "Tavoitteena oli tarjota tuuliturbiinivalmistajalle kaikkein kustannustehokkain vaihtoehto, ja onnistuimme optimoimaan tuotantoketjua", Jens kertoo. Uusia tuotteita on saatu myös vanhalta asiakkaalta, jonka vaihteistokotelon komponenttien uudelleen suunnittelussa Componenta toimi neuvonantajana.
Yleisestä talouskehityksestä huolimatta Componentan uusmyynti kehittyi hyvin vuonna 2009. Tuulivoimateollisuuden uusien komponenttien osalta tuotanto on joissakin tapauksissa alkanut ja muiden komponenttien osalta tuotanto käynnistyy asteittain vuoden 2010 aikana. Uudet asiakkaat ovat yksi syy siihen, miksi tuulivoimateollisuus on vuoden 2010 alusta alkaen irrotettu omaksi asiakastoimialakseen. Jens sanoo: "Me voimme nyt käyttää kaikki resurssimme ja kaiken teknisen osaamisemme tehdäksemme mahdollisimman tehokkaita valuja ja olla niin mukana kehittämässä uusiutuvan energian tuotantoa."
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
associazím associačkou do mentálů a udržitelů

YMPÄRISTÖVASTUU
Rauta- ja alumiinivalukomponenttien tuotannosta aiheutuu ympäristövaikutuksia. Componenta kantaa vastuunsa ympäristöstä ja pyrkii kehittämään tuotantomenetelmiään ja -prosessejaan entistä ympäristöystävällisemmiksi sekä minimoimaan tuotteiden ympäristövaikutuksia niiden elinkaaren aikana.
Ympäristöpolitiikkamme mukaisesti edistämme tietoisuutta asiakkaiden ja lakien vaatimuksista kaikkialla organisaatiossa. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä ja pyrimme sen jatkuvaan parantamiseen. Ylläpidämme johtamisjärjestelmää, joka edistää laatu- ja ympäristöjärjestelmän ohjeiden noudattamista, vastuun ottamista sekä sitoutumista laatuun ja ympäristönäkökohtiin sekä niiden jatkuvaan parantamiseen.
Componentan laatu- ja ympäristöpolitiikan mukaan jokainen työntekijä on kaikissa työtehtävissään vastuussa sisäisten, asiakkaiden ja muiden ulkoisten sekä juridisten vaatimusten noudattamisesta ympäristön kannalta suosiollisella tavalla.
Kullakin Componentan tuotantoyksiköllä on omat erityispiirteensä ja erikoistumisalueensa. Jokainen yksikkö ylläpitää omaa ympäristöjärjestelmäänsa ja tunnistaa omat ympäristönäkökohtansa. Osa Componentan tuotantoyksiköiden ympäristönäkökohdista on samoja kaikissa yksiköissä, mutta paikalliset erot olosuhteissa ja vaatimuksissa vaikuttavat ympäristönäkökohtien painotuksiin ja sisältöihin.
Ympäristötavoitteiden asetannassa ja katselmoinneissa tuotantoyksiköt ottavat huomioon vähintään seuraavat ympäristönäkökohdat:
- energian ja raaka-aineiden kulutuksen vähentäminen
- hiukkas- ja VOC-päästöjen vähentäminen
- toiminnan aiheuttaman ympäristömelun vähentäminen
- jätteiden lajittelun tehostaminen
- hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrän vähentäminen.
Konsernitasolla varmistetaan, että tuotantoyksiköillä on käytettävissään riittävästi resursseja ympäristötavoitteiden täyttämiseksi, kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja valmistusprosessien kehittämiseksi. Tuotannollisten investointien hyväksynnän ehtona on ympäristövaikutusten arviointi.
Vuonna 2009
Vuonna 2009 Componentan tuotantomäärät olivat alhaisia, ja pienentyneen tilauskannan vuoksi tuotantoyksiköissä oli vuoden aikana useita suunniteltuja tuotannon keskeytyksiä. Tuotantomäärät valimoissa jäivät 63 %, konepajoissa 66 % ja takomossa 68 % pienemmiksi kuin edellisenä vuonna.
Ympäristömittarimme on suhteutettu tuotantoon, joten vuoden 2009 ympäristövastuun tunnusluvuista ympäristötyömme tuloksia on vaikeampi havaita kuin aikaisempina vuosina. Absoluuttisesti mitattuina esimerkiksi energiankäyttö, päästöjen ja jätteiden määrät ovat kuitenkin pienentyneet ja tuotannon ympäristövaikutukset vähentyneet.
Yksi tärkeimmistä ympäristötunnusluvuista on energiankäyttö. Energiaa käytettiin absoluuttisesti vähemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka tuotantoon suhteutettu energiankulutus oli 38 % suurempi. Syynä tähän olivat useimmissa valimoissa sulan välivarastoina käytettävät kuumanapitouunit, joissa sula pidetään kuumana sähköenergialla silloinkin, kun tuotanto on tilapäisesti pysäytetty. Kuumanapitouunit tyhjennetään kokonaan vain vuosihuolloissa. Myös rakennusten lämmitykseen käytetään vuosittain absoluuttisesti mitattuna miltei sama määrä energiaa.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
TUOTANTOPROSESSIN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Tuotannon ympäristövaikutukset
Componenta valaa, koneistaa ja takoo komponentteja erilaisiin koneisiin ja laitteisiin. Tuotannon ympäristövaikutukset ovat erilaisia valimoissa, konepajoissa ja takomoissa.

Valimot
Componentassa valukomponentteja valmistetaan erikoistuneissa valimoissa. Tuotteen ulkomuodon mukaiset muotit kaavataan hiekasta (rautavalimot) tai valmistetaan teräksestä (alumiinivalimo). Tuotteen sisäosan muoto saadaan aikaan muotin sisälle asennettavilla keernoilla, jotka valmistetaan hiekasta.
Rautavalimoissa raaka-aineet sulattaaan sähkö- tai kupoliuunissa. Sulatuksessa raudan lämpötila nostetaan noin 1500 °C:een saakka. Valumuotit kaavataan eli valmistetaan hiekasta automaattisilla kaavauslinjoilla, ja vain suurimmat muotit kaavataan käsin. Muotit ovat kertamuotteja, eli valamisen jälkeen muotti hajotetaan ja pääosa muottihiekasta ohjataan prosessissa uudelleenkäytettäväksi. Jäähymisen jälkeen valukappaleet siirtyvät puhdistusvaiheeseen, jota seuraavat muut jatkokäsittelyt kuten lämpökäsittely, maalaus tai muu pintakäsittely sekä koneistus asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Alumiinivalimossa komponenttien valamiseen käytetään teräsmuotteja ja erilaisia kestomuottitekniikoita: painevalua, matalapainevalua ja kokillivalua. Käytettävän alumiinisulan lämpötila on noin 700 °C. Tehokkaasti jäähtyvän teräsmuotin ja matalamman valulämpötilan vuoksi alumiinivalukappale voidaan purkaa muotista paljon nopeammin kuin rautavalimoissa. Valamisen jälkeen kappaleet puhdistetaan, koneistetaan, mahdollisesti maalataan ja lähetetään asiakkaalle.
Valimoiden ympäristövaikutukset:
Energiankäyttö
- kierrätysmetallin ja harkon sulatuksessa
- kiinteistöjen lämmityksessä ja työkoneissa
Jätteet
- hiekka kertakäyttöisistä valumuoteista ja keernoista
- työvaiheista suodatettu pöly
- kuona
Päästöt ilmaan
- hiukkaspäästöt
- VOC-päästöt eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet valukappaleiden maalauksesta ja keernojen ja furaanimuottien valmistuksesta
- suorat ja epäsuorat hiilidioksidipäästöt
Melu
- mm. kierrätysmetallin käsittelystä, pölynpoistosta sekä ilmanvaihdosta
Haju
- valuprosessissa muun muassa keernanvalmistuksessa, valamisessa, jäähdytyslinjalla ja valumuottien purkamisessa
Veden käyttö
- jäähdytyksessä, tuoremuottihiekassa, valujen testauksessa, maalausosastolla sekä saniteettivetenä
Jätevedet
- saniteettivedet ja tarkastusnesteet
Raaka-aineet
- pääraaka-aineina (97 - 98 %) kierrätysteräs tai -alumiini sekä harkko ja metallurgiset apu-, lisä-, ja seosaineet (2 - 3 %)
- muottihiekkana kvartsihiekka sideaineineen
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
25



Konepajat
Valukomponentit koneistetaan nykyaikaisissa työstökeskuksissa, CNC-koneilla tai perinteisillä työstökoneilla. Koneistuksen jälkeen kappaleet voidaan pintakäsitteliä ja osakokoonpanna asiakkaan tarpeen mukaan. Componentan konepajojen toiminta ei ole luonteeltaan merkittävästi ympäristöä kuormittavaa.
Konepajojen ympäristövaikutukset:
Energiankäyttö
- työstökoneissa sekä tilojen lämmityksessä
Jätteet
- leikkuunestejätteet
- työstölastut
Veden käyttö
- leikkuunesteissä, maalausprosesseissa sekä saniteettivetenä
Jätevedet
- saniteettivedet
Raaka-aineet
- valuaihiot
- leikkuunesteöljyt ja kemikaalit

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET COMPONENTAN TUOTANNOSSA
Takomot
Takeet eli taotut komponentit valmistetaan pitkälle automatisoiduilla tuotantolinjoilla. Takomossa terästehtaiden toimittamista tangoista valmistetaan taeaihioita. Aihiot taotaan vasaroiden avulla oikeaan muotoon.
Takomoiden ympäristövaikutukset:
Energiankäyttö
- takeiden kuumentamisessa 1 200 asteeseen sekä kiinteistön lämmittämisessä
Jätteet
- taontapurseet
Päästöt ilmaan
- öljypäästöt vasaroiden voitelussa käytettävästä öljystä
Melu
- vasaroista
Jätevedet
- saniteettivedet
Raaka-aineet
- teräsaihiot
Kats o tarkemmin www.componenta.com/ymparisto.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT JA -LUVAT
Sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ovat toiminnan edellytys
Ympäristö- ja laatutyössä työkaluina ovat laatu- ja ympäristöjärjestelmät sekä viranomaisten myöntämät luvat. Componentan politiikan mukaisesti jokaisella tuotantoyksiköllä tulee olla sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Konsernin valimo- ja takomotoiminta ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tarvitsevat ympäristöluvan.
Laatu- ja ympäristöjärjestelmät
Konserni edellyttää, että jokaisella tuotantoyksiköllä on kolmannen osapuolen sertifioimat laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Asiakkaan vaatimuksista riippuen laatujärjestelmä on joko standardin ISO 9001 tai ISO/TS 16949 mukainen ja ympäristöjärjestelmä standardin ISO 14001 mukainen.
Laatu- ja ympäristöjärjestelmiä ylläpidetään ja kehitetään vastuullisten henkilöiden voimin sekä yksikkökohtaisesti että konsernitasolla, jolloin hyväksi koettuja käytäntöjä voidaan levittää laajempaan käyttöön. Konsernin yhteistä laatu- ja ympäristöpolitiikkaa noudatetaan kaikissa yksiköissä.
Ainoastaan Componenta Pistonsin laatu- ja ympäristöjärjestelmiltä puuttuu kolmannen osapuolen sertifiointi. Componenta Pistonsin ISO 9001 -vaatimuksia vastaava järjestelmä saatiin vuoden 2009 aikana lähes sertifiointia vaille valmiiksi. Työ saatetaan loppuun vuonna 2010, jonka jälkeen sertifioidaan ISO 14001 -järjestelmä.
Lisäksi Turkin yksiköillä on sertifioitu OHSAS 18001 -työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä.
Suuri osa tuotantotoiminnastamme vaatii ympäristöluvan
Ympäristöriskejä sisältävälle toiminnalle tarvitaan lakien mukaiset luvat. Suurin osa Componentan tuotantotoiminnasta, mukaan lukien kaikki valimo- ja takomotuotanto, edellyttää voimassa olevaa ympäristölupaa ja sen vaatimusten täyttämistä. Viranomaisten myöntämissä ympäristöluvissa määrätään sallitun toiminnan laajuudesta sekä päästöistä ja niiden vähentämisestä. Edellytyksenä luvan myöntämiselle on muun muassa, ettei toiminnasta saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Suomessa ja Hollannissa luvat ovat voimassa toistaiseksi, mutta ne on uusittava, mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Turkissa luvat ovat määräaikaisia.
Ympäristöluvat ohjaavat ympäristöön liittyvää kehittämistä ja Componentan yksiköiden lupavaatimukset kohdistuvat esimerkiksi hiukkas- ja VOC-päästöihin. Ympäristölupia myöntäessään viranomaiset ottavat huomioon parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT eli Best Available Technique) vaatimukset. Euroopan unioni on julkaissut valimoita koskevan BAT-asiakirjan. Componentassa pyritään vähintään noudattamaan ympäristölupien määräyksiä. Näin vältämme riskin, että toimintaamme voitaisiin rajoittaa ympäristösyistä.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
Ympäristölupiin tehtiin muutoksia Turkissa ja Suomessa
Kaikilla muilla Componenta-konsernin ympäristölupaa edellyttävillä tuotantoyksiköillä paitsi Orhangazin valimolla on voimassa olevat ympäristöluvat. Orhangazin ympäristölupa ja ongelmajätelupa umpeutuivat vuonna 2008. Molempien lupien uusintaprosessi käynnistettiin ennen lupien umpeutumista. Uudet luvat odotetaan myönnettävän vuoden 2010 kesään mennessä. Orhangazin ympäristölupa liittyy erityisesti pölypäästöihin, jotka johtuivat valokaariuunien käyttämisestä valimon sulatossa. Luvat uusittaneen, koska valokaariuunien käytöstä valimossa on toistaiseksi luovuttu.
Ongelmajäteluvan uusimiseen liittyen Orhangazin valimolla on Turkin ympäristöministeriön kanssa käynnissä kaksi yhteishanketta, joiden tarkoituksena on Orhangazin valimon ongelmajätteen käsittelyn osalta toimia tulevaisuuden vertailukohtana muille turkkilaisille valimoille. Ongelmajäteluvan uusiminen ei tule olemaan ongelma tuotantotoiminnan jatkamiselle. Lupien puuttumiseen ei liitty riskiä esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuuksiin liittyen, koska lupien uusintaprosessi on käynnissä.
Suomivalimon ympäristölupahakemus valimohiekan maisemointikäyttöä varten hylättiin vuonna 2009, koska suunnitellun alueen läheisyydestä löytyi Suomessa rauhoitettu kasvilaji, lapinleinikki. Lupahakemuksen hylkäämispäätöksestä ei valitettu.
📍 Katso tarkemmin www.componenta.com/ymparisto.
LAATU-, YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSSERTIFIKAATIT TUOTANTOLAITOKSISSA
| Yksikkö | ISO 9001 | ISO/TS 16949 | ISO 14001 | OHSAS 18001 |
|---|---|---|---|---|
| Heerlen HWS | ● | ● | ● | |
| Heerlen Furan | ● | ei soveltuva | ● | |
| Främmestad | ● | ● | ● | |
| Karkkila | ● | ● | ● | |
| Manisa | ● | ● | ● | ● |
| Nisamo | ● | ● | ● | |
| Orhangazi | ● | ● | ● | ● |
| Pietarsaari | ● | ● | ● | |
| Pietarsaari MS | ● | ● | ● | |
| Pistoris | sertifioidaan 2010 | rakenteilla | ||
| Pori | ● | ● | ● | |
| Suomivalimo | ● | ei soveltuva | ● | |
| Weert | ● | ● | ● | |
| Weert MS | ● | ● | ● | |
| Wirsbo | ● | ● | ● |
27
YMPÄRISTÖRISKIT
Ympäristöriskit tunnistetaan
Valimo-, takomo- ja konepajatoiminnalle ovat ominaisia tietyt riskit. Ympäristöön kohdistuvat riskitilanteet on tunnistettu kunkin toimipaikan omassa ympäristöjärjestelmässä. Riskitilanteita pyritään estämään ennakoivan huollon, ohjeistusten sekä rakenteellisten toimenpiteiden avulla.
OLENNAISTA TOIMINNAN RISKEISTÄ
Ympäristöjärjestelmissä on tunnistettu toiminnasta ympäristöön kohdistuvat riskit. Mahdollisia toimintaan kuuluvia riskejä ovat muun muassa tulipalo, sulaonnettomuudet, kemikaalien kaatumis-, vuoto- tai räjähdysvaara, uunin puhkeaminen, pölypäästöt ja ilkivalta tehdasalueella. Mainitut tilanteet voivat aiheuttaa päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Riskitilanteita pyritään estämään ennakoivan huollon, ohjeistusten ja ennaltaehkäisevien toimien avulla. Lisäksi järjestelmissä on pyritty kuvaamaan myös mahdollisen vahingon jälkeiset toimet. Tuotantoyksiköille on laadittu pelastussuunnitelmat.
Riskitilanteessa tai vahingon sattuessa tehdään tarvittavat välittömät toimenpiteet ja jälkeenpäin arvioidaan oma toiminta niin itse hätätilanteissa kuin niihin varautumisessa. Kaikista riskitilanteista pyritään oppimaan. Tarpeelliset muutokset rakenteisiin, käytäntöihin ja ohjeistuksiin tehdään kirjattujen poikkeamatilanteiden pohjalta.
Riskitilanteet vuonna 2009
Mahdollisia ympäristöön vaikuttavia riskitilanteita oli yksikössämme vuoden 2009 aikana muutamia. Tilanteet hoidettiin hallitusti ja niiden pohjalta tehtiin parannuksia, jotta vastaavat tilanteet eivät toistu jatkossa. Riskitilanteilla ei ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia.
- Huhtikuussa Heerlenin valimon kupoliuunissa syntyi lyhytaikaisesti tavanomaista sulatustilannetta suurempia päästöjä panostuslaitteen häiriön vuoksi.
- Främmstadin konepajalla huhtikuussa sattui räjähdys, joka johtui kaasuputken rikkoutumista. Kaasua oli päässyt leviämään työajan ulkopuolella konepajan tiloihin niin, että noin 100 m² kattoa tuhoutui. Henkilövahinkoja ei syntynyt. Tapahtuman jälkeen kaasuputket on painetestattu.
- Kesäkuussa Weertin valimon sulaton kellaritiloissa syttyi tulipalo, josta aiheutui savuhaittaa. Tapahtuman jälkeen tehtiin palosuojelun parannussuunnitelma.
- Joulukuun viimeisenä päivänä huomattiin Wirsbon Kolsvan takomolta pääseen pienen määrän öljyä joke. Kellarikerrokseen oli päässyt vettä, joka öljyyntyi lattialla olleeseen öljyyn ja öljyseos päätyi viemärijärjestelmän kautta joke. Tapahtuman jälkeen viemärijärjestelmä on uusittu.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET JA -INVESTOINNIT
Ympäristökustannukset ja -investoinnit laskivat
Ympäristökustannuksiin lasketaan suoraan ympäristöön liittyvät kustannukset, kuten jätehuolto ja jätevesihuolto, sekä ympäristön suojeluun liittyvät toimet, kuten ilmakehän, maaperän ja pohjavesien suojelu.
Componenta-konsernin ympäristökustannukset vuonna 2009 olivat 2,6 (6,0 vuonna 2008) miljoonaa euroa. Ympäristökustannusten osuus suhteessa liikevaihtoon oli samalla tasolla kuin vuonna 2008.

YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET

YMPÄRISTÖKUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN 2009
Vuonna 2009 ympäristöinvestoinnit kuten muutkin investoinnit olivat alemalla tasolla kuin edellisenä vuonna, mutta vuoden aikana toteutettiin kuitenkin useita välttämättömiä pieniä investointeja. Ympäristöinvestointeja tehtiin yhteensä 0,2 (1,7) miljoonalla eurolla. Myös muissa kuin ympäristöinvestoinneissa huomioidaan aina investointien ympäristöön ja työturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset.

YMPÄRISTÖINVESTOINNIT
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
RAAKA-AINEIDEN KÄYTTÖ
Valimoiden prosesseissa hyödynnetään kierrätettyjä raaka-aineita
Valimoiden tärkein raaka-aine on kierrätysmetalli. Rautavalimoissa raaka-aineena käytetään kierrätysterästä ja harkkorautaa, alumiinivalimoissa kierrätysalumiinia ja alumiiniharkkoa. Konepajojen raaka-aineena ovat pääasiassa konsernin omat valut ja takomoissa tae-aihiot.
Rautavalimoiden sulatuksen raaka-aineista vuonna 2009 noin kaksi kolmasosaa oli kierrätettyä. Kierrätysteräs hankitaan valimokohtaisesti niin paikallisesti kuin se raaka-aineen vaatimusten ja saatavuuden suhteen on mahdollista. Pääosa Componentan käyttämästä harkkoraudasta valmistetaan Venäjällä.
Kerralla sulatettavassa erässä eli sulapanoksessa suurin osa (60 - 70 %) on kierrätysterästä, jolle on asetettu korkeat vaatimukset puhtauden, kemiallisen koostumuksen ja koon suhteen. Noin kolmasosa (30 %) panoksesta on rautamalmista valmistettua harkkorautaa, jota käyttämällä parannetaan sulan metallurgisia ominaisuuksia. Näiden lisäksi sulatuksessa käytetään pieniä määrä apu- ja lisäaineita, joiden avulla varmistetaan sulan riittävä laatu ja puhtaus sekä saadaan tuotteeseen esimerkiksi haluttuja lujuus-, kovuus- ja sitkeysominaisuuksia.
Rautavalimoissa merkittävin muotin valmistuksen raaka-aine on luonnonmateriaalina esiintyvä kvartsihiekka, joka kussakin maassa hankitaan mahdollisimman paikallisesti. Kvartsihiekan on oltava mahdollisimman puhdasta, sillä epäpuhtaudet hiekassa laskevat sen tulenkestävyyttä, ja valuvirheiden riski kohoaa. Myös hiekan raemuodon ja -koon on oltava vakio ja kunkin valimon prosessiin soveltuva. Muotinvalmistuksen sideaineena käytetään tuorehiekkavalimoissa savipohjaista bentoniittiä sekä vettä sekä furaanivalimoissa kemiallisesti kovettuvia hartseja. Keernanvalmistuksessa käytetään pääosin joko furaanihartsia tai Cold box -tekniikkaa.
Alumiinivalimon sulatuksen pääraaka-aineena käytetään primäärialumiinia ja kierrätettyä alumiinia. Alumiinista 68 % toimitettiin vuonna 2009 harkkoina ja 32 % sulana. Valumuotit on valmistettu teräksestä.
Takomossa raaka-aineena ovat taeaihiot. Taeaihiot valmistetaan terästehtaissa, ja ne toimitetaan takomoon tankoina. Konepajojen raaka-aineina ovat pääasiassa Componentan omissa valimoissa valetut valuaihiot.

KIERRÄTYSMETALLIN JA HARKON KÄYTTÖ RAUTAVALIMOISSA

HARKON JA SULAN KÄYTTÖ ALUMIINIVALIMOISSA
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
YMPÄRISTÖTASE
YMPÄRISTÖTASE
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
|---|---|---|---|---|---|
| TUOTANTOTONNIT | |||||
| Valimot, t | 117 241 | 297 499 | 318 488 | 288 303 | 125 514 |
| Konepajat, t | 16 787 | 48 795 | 50 020 | 37 961 | 30 759 |
| Takomot, t | 7 137 | 21 734 | 22 629 | 17 926 | 19 592 |
| TUOTANNON PÄÄMATERIAALIT | |||||
| Kierrätysteräs, t (valimot) | 71 312 | 196 641 | 176 225 | 181 202 | 93 182 |
| Rautaharkko, t (valimot) | 37 365 | 88 994 | 97 136 | 90 877 | 37 209 |
| Alumiini, t (Turkki) | 13 273 | 23 390 | 27 633 | 26 761 | - |
| Tasaihiot, t (takomot) | 7 943 | 27 613 | 29 007 | 24 432 | 25 953 |
| Hiekka, (valimot) | 41 198 | 87 481 | 83 606 | 88 637 | 47 732 |
| Leikkuunesteet, t (konepajat ja takomot) | 80 | 173 | 252 | 242 | 93 |
| ENERGIAN KULUTUS | |||||
| Sähkönkulutus, MWh | 272 600 | 543 563 | 555 828 | 541 372 | 252 527 |
| Kaukolämpö, MWh | 23 286 | 28 058 | 35 169 | 37 250 | 40 250 |
| Koksi, MWh | 35 709 | 89 054 | 86 536 | 85 748 | 75 773 |
| Maakaasu, MWh | 74 769 | 104 080 | 105 957 | 115 730 | 22 489 |
| Öljy, MWh | 7 641 | 14 138 | 14 922 | 15 544 | 4 675 |
| Nestekaasu, MWh | 8 064 | 15 760 | 16 025 | 13 512 | 13 273 |
| VEDEN KULUTUS, m³ | 315 802 | 469 694 | 458 024 | 433 634 | 224 927 |
| PÄÄSTÖT ILMAAN | |||||
| Pöly ilmaan, t * | 42 | 66 | 84 | 84 | 44 |
| VOC päästöt, t | 442 | 787 | 867 | 932 | 350 |
| JÄTTEET | |||||
| Jätevesi, m³ | 229 913 | 294 374 | 304 151 | 286 750 | 108 352 |
| Pöly, liete yms., t | 19 388 | 56 861 | 61 590 | 21 016 | 17 223 |
| Hiekka, kuona yms., t | 42 916 | 99 772 | 82 413 | 110 075 | 63 657 |
| Sekajäte, t | 389 | 831 | 667 | 1 204 | 1 519 |
| Ongelmajäte, t | 598 | 2 834 | 2 892 | 2 629 | 2 788 |
| Metalliromu, t ** | 13 308 | 24 492 | 25 798 | 25 114 | 16 287 |
| Puujäte, t | 808 | 1 252 | 1 118 | 947 | 758 |
| Paperi, pahvi yms., t | 193 | 404 | 364 | 459 | 146 |
| Muu lajiteltu jäte, t | 450 | 15 011 | 1 179 | 1 079 | 1 474 |
1 Vuoden 2006 pölyarvo korjattu, Orhangazin pölyarvo 51 t pienempi kuin vuoden 2006 raportissa
2 Metalliromumäärä vuodelta 2006 korjattu vuoden 2007 raportissa, 34 422 t -> 25 114 t (Orhangazin luku muuttunut)
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
ENERGIANKÄYTTÖ
Energiatehokkuus heikkeni
OLENNAISTA ENERGIANKÄYTÖSTÄ
Eniten energiaa konsernissa käyttävät valimot, joiden energiantarve vastaa yli 90 % kaikesta energiankäytöstä pääosin sulatuksen suuren energiatarpeen vuoksi. Sulatuksen energia saadaan pääasiassa sähköstä, ja konsernin käyttämästä energiasta noin kaksi kolmasosaa onkin sähköä. Heerlenin valimossa sulatukseen tarvittava energia saadaan koksista ja Manisan alumiinivalimossa maakaasusta.
Sulatuksen lisäksi valimoissa energiaa kuluu myös muun muassa pölynpoiston korvausilman lämmittämiseen, koneiden ja laitteiden käyttämiseen, tuotantovälineiden esilämmitykseen, lämpökäsittelyyn, yleisilmastointiin, sisäisiin kuljetuksiin ja valaistukseen. Eri kohteissa hyödynnetään lämmön talteenottomahdollisuuksia.
Konepajoissa suurin osa energiasta kuluu työstökoneisiin ja kiinteistöjen lämmitykseen sekä ilmastointiin.
Takomoissa energiaa kuluu eniten taeaihioiden kuumentamiseen.
Konsernin energiankäyttö, mukaan lukien valimo-, konepaja- ja takomotoiminnot, oli 422 GWh (795 GWh) vuonna 2009. Energiankäytön merkittävä väheneminen johtui tuotantomäärien laskusta kaikilla liiketoiminta-alueilla lukuun ottamatta alumiinivannetuotantoa, jossa tuotantomäärä vuonna 2009 oli edellisvuotta korkeammalla tasolla. Konsernin energiankulutus tuotettua tonnia kohden oli 38 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Ylivoimaisesti merkittävin syy tähän oli alhainen kapasiteetin käyttöaste.
Valimot
Rautavalimoiden tuotettua tonnia kohti laskettu energiankulutus oli vuonna 2009 noin 35 % suurempi ja alumiinituotannon noin 3 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Manisassa energiankulutuksen vuosittaiseen tasovaihteluun vaikuttaa myös itse sulatetun ja valmiiksi sulana hankitun alumiiniraaka-aineen välinen suhde.
Konepajat
Konepajojen osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 3 % (3 %). Konepajojen energiankulutus tuotettua tonnia kohden oli noin 86 % suurempi kuin edellisenä vuonna.
Takomot
Takomoiden osuus Componentan energiankulutuksesta oli 6 % (6 %). Energiankulutus tuotettua tonnia kohden oli noin 63 % suurempi kuin edellisenä vuonna.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
33

ENERGIANKULUTUKSEN JAKAUTUMINEN TUOTANTOLAITOKSITTAIN 2009

Rautavalimot 79 % (83 %)
Alumiinituotanto 12 % (8 %)
Takomot 6 % (6 %)
Konepajat 3 % (3 %)

Sähkö 64 % (68,2 %)
Kaukolämpö 5,5 % (3,5 %)
Koksi 8,5 % (10,6 %)
Maakaasu 17,7 % (13,0 %)
Öljy 1,8 % (1,8 %)
Nestekaasu 1,9 % (2,0 %)

KONSERNIN ENERGIANKÄYTTÖ

VALIMOIDEN ENERGIANKULUTUS

KONEPAJOJEN ENERGIANKULUTUS

TAKOMOIDEN ENERGIANKULUTUS
PÄÄSTÖT
Pölyt ja VOC-päästöt
Konsernin merkittävimmät päästöt ovat pöly ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli VOC-päästöt. Lisäksi tuotantotoiminnasta aiheutuu myös jonkin verran hajua ja melua. Tavoitteena on vähentää sekä päästöjä, melua ja erityisesti Heerlenissä naapuruston kokemaa hajuhaittaa.
OLENNAISTA PÄÄSTÖISTÄ
Yksi valimoiden merkittävimmistä ympäristönäkökohdista on pölyn syntyminen muottihiekan ja sen sideaineiden pölyämisestä prosessin eri vaiheissa. Pölyä torjutaan valimon sisällä muun muassa koteloinnein ja kohdepoistoin. Pölyn leviäminen ulkoilmaan estetään suodatinlaitteistojen avulla.
Valimoiden VOC-päästöt syntyvät pääasiassa tuotteiden maalauksessa käytetyistä liuottimista, muottien ja keernojen maalauksessa eli peitostamisessa käytetyistä alkoholipohjaisista ohenteista sekä keernojen kovettamisen katalysaattorina käytetyistä amineista. Osassa Componentan yksiköistä on siirrytty vesiohenteisiin maaleihin ja peitosteisiin, mutta osa tuotteista joudutaan edelleen asiakkaan valmistusprosessien vuoksi maalaamaan liuotinpohjaisilla aineilla.
Useissa valimoissa on käytössä jatkuvatoimisia pölymittauksia, jotta pölynerotusasemien mahdolliset häiriöt pystytään paremmin tunnistamaan.
Takominen ja koneistaminen eivät aiheuta merkittäviä pöly- tai VOC-päästöjä.
Pölypäästöt pienenivät
Ilmaan pääsevä pölymäärä vuonna 2009 oli absoluuttisesti 37 % pienempi kuin edellisenä vuonna mutta suhteellisesti 60 % suurempi.
Orhangazissa sulatusta ohjattiin valokaariuuneista vähemmän hiukkaspäästöjä aiheuttaville induktiouuneille. Ympäristöluvan vaatimusten täyttämiseksi Pietarsaaren valimossa vuonna 2008 käyttöön otettu suodatinasema on parantanut valimon sisäilman laatua, ja pölypäästöjen ulkoilmaan on arvioitu pienentyneen huomattavasti.
Jatkossa pölynpoistoa aiotaan parantaa myös Porissa, jossa sulaton pölynpoiston parantamiseksi on jo tehty suunnitelmat.
Valimoissa mitataan säännöllisesti sisäilman laatua, arvioidaan työntekijöiden altistumista ja seurataan säännöllisesti heidän terveydentilaansa sekä tehdään toimenpiteitä altistumisen vähentämiseksi. Näin on sovittu Suomen ja Hollannin työmarkkinajärjestöjen tekemässä EU:n kvartsipölysopimuksessa, joka ohjaa valimoiden toimia kvartsipölyn terveyshaittoja ehkäisevässä työssä. Kvartsipölyä irtoaa valimoissa käytettävästä kvartsihiekasta, ja kvartsipölyn hengittäminen voi aiheuttaa keuhkovaurioita.
Amiinien ja liuottimien käytöstä VOC-päästöjä
Valimoiden amineista ja liuottimista johtuvat VOC-päästöt tuotettua tonnia kohden lisääntyivät viime vuonna 43 % vuoteen 2008 verrattuna. Esimerkiksi Pietarsaaren valimossa vuoden 2009 aikana ei pystytty käyttämään vesiohenteisia keernapeitosteita suunnitelmien mukaan, ja peitostuksessa vesiohenteisia peitosteita oli vain 5–6 % (30 % vuonna 2008). Vesipeitostetut keernat eivät kuivuneet riittävästi, koska tuotantotilojen lämpötila laski tuotannon ollessa pysäytettynä vuoroviikoin.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
35
Tavoitteenamme on vähentää VOC-päästöjä konsernin yksiköissä. Weertissä on käytössä maalausken VOC-päästöjen katalyyttinen jälkipoltin. Heerlenin ja Suomivalimon furaanilinjojen muotit peitostetaan alkoholipeitosteella ennen valua. Peitosteesta haihtuva alkoholi poltetaan, ja vain noin 30 % siitä pääsee kaasuina ulkoilmaan. Hollannin valimoissa amiinkasut johdetaan happopesureihin, ja käytetty happoamiiniliuos toimitetaan Saksaan käsittelylaitokselle, jossa happo ja amiini erotellaan uudelleenkäyttöön. Myös Turkin Orhangazin valimossa on käytössä kaksi amiinipesuria.
Hiilidioksidipäästöt
Valimon tuotantoprosessista aiheutuu palamisen yhteydessä suoria hiilidioksidipäästöjä esimerkiksi polttoaineiden ja maakaasun käytöstä sekä Heerlenin valimon kupoliuunista. Lisäksi energian käytöstä ja kuljetuksista aiheutuu epäsuoria hiilidioksidipäästöjä.
Hiilidioksidipäästöjä ei pidetä merkittävimpiä ympäristönäkökohtina suhteutettuna muihin tuotannon ympäristönäkökohtiin.
Ympäristöystävällisempiä materiaaleja
Componentassa on toteutettu projekteja, joiden tavoitteena on vaihtaa käytettyjä raaka-aineita nykyistä ympäristöystävällisemmiksi.
Wirsbon takomossa on käytössä ympäristöystävällinen rapsiöljy suurimmalla vastaiskuvasaralla. Toistaiseksi mineraalipohjaisen öljyn vaihtaminen kasvispohjaiseen rapsiöljyyn ei ole ollut mahdollista muilla vasaroilla.
Keernakemikaalit vaikuttavat valimoista syntyvään hajuun. Heerlenin HWS-linjalla on käytössä sideaineet joista aiheutuu alhaiset haju- ja BTX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, ksyleenit) päästöt. Weertin ja Heerlenin valimoissa seurataan sideaineiden kehitystä, mutta vielä ei ole löytynyt valimoille sopivaa alhaisen haju- ja BTX-yhdisteiden keerna-aineita.
Hollannissa yhtenä suurimmista ympäristöprojekteista on ollut Heerlenin valimon hajuhaittojen torjuminen. Valimo sijaitsee tiheästi asutulla alueella, ja vuonna 2009 valimo sai 100 hajua koskevaa valitusta. Hajuhaitan ratkaisemiseksi on viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa on päädytty siihen, että riittävän korkea savupiipun rakentaminen ratkaisisi ongelman. Asian käsittely viranomaisten osalta jatkuu edelleen.
Melu
Componentan tuotantoyksiköistä useat sijaitsevat lähellä asutusta, minkä vuoksi toiminta saattaa aiheuttaa häiriötä lähiympäristölle. Melun torjuntaan kiinnitetään näissä yksiköissä erityistä huomiota. Melun määrää seurataan ja mitataan yksiköiden lähiympäristössä sekä itse että ulkopuolisen mittaajan toimesta.
Melun lähteitä ovat pääasiassa valimoiden raaka-aineiden käsittely, takomoiden taontaprosessi ja ilmastointi. Raaka-aine- ja tuoteuljetuksista syntyy myös melua. Componenta pyrkii noudattamaan lupaehdoissa annettuja määräyksiä meluarvoista.

VALIMOIDEN PÖLYPÄÄSTÖT
AMIINIT JA LIUOTTIMET (VOC-PÄÄSTÖT)

kg/valettu tonni
JÄTTEET JA KIERRÄTYS
Suurin osa jätteistä hyötykäyttöön
Suurin osa Componentan tuotantotoiminnan tuottamista jätteistä lajitellaan hyötykäyttöön. Konsernin ympäristöpolitiikan mukaisesti jätteiden käsittelyssä on tavoitteena edelleen tehostaa jätteiden lajittelua ja vähentää hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrää.
OLENNAISTA JÄTTEISTÄ JA KIERRÄTYKSESTÄ
Valimoiden merkittävimmät jätelajikkeet ovat prosessista yli jäävä hiekka ja pöly. Suurin osa hiekasta kierrätetään sisäisessä muotinvalmistusprosessissa. Siitä huolimatta ylijäämähiekkaa syntyy paljon.
Pöly erotellaan pölynerotusasemilla ilmasta, jota johdetaan sinne hiekkaprosessin eri vaiheista. On huomattava, että pölyjätteen määrän kasvaminen tarkoittaa samalla sitä, että ilmaan pääseen pölyn määrä pienenee. Osassa valimoita pölyä johdetaan takaisin prosessiin.
Lisäksi valimoissa syntyy kuonajätettä, joka sisältää sulasta poistettuja epäpuhtauksia. Muut jätteet ovat normaalia teollisuusjätettä, josta suurin osa siitä lajitellaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteitä syntyy lähinnä voiteluaineista, maalausprosessista, sulatoista erotetusta pölystä, jätevesien käsittelystä Orhangazin valimossa ja amiinkaasujen käsittelyprosessista.
Konepajoissa tavanomaisten teollisuusjätteiden lisäksi syntyy työstölastua, joka kierrätetään myymällä eteenpäin tai hyödyntämällä konsernin rautavalimoiden sulan raaka-aineena harkkoraudan sijasta. Ongelmajätteitä syntyy koneiden voiteluaineista, koneistuksessa käytettävistä leikkuunesteistä ja maalausprosesseista.
Takomoissa suurin jätelajike ovat taontapurseet. Ongelmajätteitä syntyy taonnassa muun muassa käytettävästä öljystä ja jäähdytysemulsioista.
Jätteitä Componentassa syntyi vuonna 2009 yhteensä 78 049 (201 459) tonnia, josta 71 % (72 %) lajiteltiin hyötykäyttöön.
Valimot
Componentan valimoiden kokonaisjätemäärä tuotettua tonnia kohden oli samalla tasolla kuin vuonna 2008. Weertin ja Orhangazin valimossa on käytössä sisäisen hiekan kierron lisäksi kaavaushiekan uudelleenkäsittelylaitos. Käsitelty hiekka voidaan käyttää itse uudelleen.
Suuri osa valimoiden hiekasta ja pölystä hyötykäytetään kaatopaikkojen rakenteissa. Karkkilassa on ollut aiemmin käytössä valimohiekoille ja -pölyille oma kaatopaikka. Lajitys tälle Karhunpäänsuon kaatopaikalle lopetettiin vuonna 2007. Jotta lajitetyt jakeet eivät tulevaisuudessakaan aiheuta ympäristövaikutuksia, kaatopaikka suunnitellaan ja toteutetaan viranomaisten vaatimusten mukaan. Lopullinen sulkemissuunnitelma sai ympäristöviranomaisten hyväksynnän kesällä 2009, ja sulkemisprosessi jatkuu vuonna 2010. Nykyisin Karkkilan valimohiekat ja -pölyt toimitetaan hyötykäyttöön, eikä uudelle omalle lajityskaatopaikalle ole tarvetta.
Vaikka lähes kaikki valimoiden jätteet täyttävät tavanomaisille kaatopaikoille annetut vaatimukset, muutamia pölyjä ei kuitenkaan voida sijoittaa tavanomaiselle kaatopaikalle niiden sisältämien epäpuhtauksien vuoksi. Pietarsaaren valimolla on ympäristölupa valimohiekan hyödyntämiseksi piha-alueen täyttöaineena. Suomi-valimo haki vuonna 2009 ympäristölupaa valimohiekan käyttöön
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

maanrakennuksessa, mutta hakemus hylättiin koska kyseisellä paikalla havaittiin harvinainen kasvi.
Hollannissa lähes kaikki valimoissa syntyneet jätteet toimitetaan hyötykäyttöön. Esimerkiksi kupoliuunista eroteltu sulaton pölyliete käytetään teiden rakennuksessa. Ylijäämähiekkaa käytetään betonirakenteissa ja maarakentamisessa. Kuonasta erotellaan metalli, ja kuonaa käytetään peittoaineseoksissa. Vain lajittelematon jäte toimitetaan kaatopaikalle.
Orhangazin hiekan regenerointi- eli uudelleenkäsittelylaitoksen pölyjä on viety kaatopaikalle. Muut suodatinpölyt, jotka ovat peräisin hionnasta ja kaavauslinjoilta, varastoidaan omalle varastoalueelle. Orhangazin sinkkipitoiset induktiouunien sulatusprosessin pölyt erotellaan ja myydään sinkkioksidia tuottavalle yritykselle, joka käyttää ne tuotannossaan. Sulaton kuona on vuonna 2009 lähetetty jätteen käsittelyalueelle. Orhangazin valimolla on maalin kemiallinen käsittelyjärjestelmä.
Konepajat
Konepajojen kokonaisjätemäärä tuotettua tonnia kohden nousi 25 % vuonna 2009 vuoteen 2008 verrattuna. Konepajojen suurin jätejae ovat työstölastut. Vuonna 2009 osa niistä toimitettiin terästeollisuuden sulatoille ja osa sulatettiin omissa valimoissa.
Främmestadissa otettiin käyttöön uusi usean työstökoneen keskustankki leikkuunesteiden käytön tehostamiseksi elokuussa 2009.
Takomot
Takomoiden jätteet vähenivät tuotettua tonnia kohden 15 % vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna. Suurimpana jätejakeena ovat taontapurseet, jotka toimitetaan hyötykäyttöön terästeollisuuden sulattoihin. Lähes kaikki takomoiden jätteet on lajiteltu.

VALIMOIDEN JÄTTEET

KONEPAJOJEN JÄTTEET

TAKOMOIDEN JÄTTEET
JÄTEVEDEN KÄSITTELY
Tavoitteena kierrantaa vesi tuotannossa
OLENNAISTA JÄTEVEDEN KÄSITTELYSTÄ
Vettä käytetään valimoissa ja takomoissa jäähdytykseen sekä tuorehiekkavalimoissa myös hiekan valmistuksessa. Lisäksi konepajoissa käytetään vettä leikkuunesteissä ja maalausprosesseissa.
Vettä pyritään kierrättämään tuotannossa ilman, että se jouduttaisiin toimittamaan jätevesilaitokselle. Muutamissa tuotantolaitoksissa on oma jätevesien käsittelylaitteisto, joiden avulla voidaan vähentää jäteveden määrää. Lisäksi osassa tuotantoyksiköistä on jäähdytyksessä suljettu vesijärjestelmä, jossa käytetään jokivettä. Vesi kiertää suljetussa järjestelmässä ja palautuu hieman lämpimämpänä joke, jolloin jätevettä ei synny.
Valtaosa eli 93 % konsernin jätevesistä aiheutuu valimoiden toiminnasta, ja tästä 84 % syntyy Manisan alumiinivalimossa. Konepajojen ja takomoiden osuudet, 4 % ja 3 %, ovat merkittävästi vähäisempiä.
Jäteveden määrä vuonna 2009 Componentan valimoissa kaksinkertaistui verrattuna vuoteen 2008. Suurin osa kasvusta johtui Manisan alumiinivalimon veden käytön lisäyksestä. Manisan kasvanut veden käyttö johtui valujen lisääntyneestä testauksesta, jossa vettä tarvitaan tunkeumanesteen huuhteluun.
Konepajoissa jäteveden määrä vuonna 2009 nousi 63 % vuoteen 2008 verrattuna.
Takomoissa jätevesimaksullisen veden määrä yli kaksinkertaistui 2009 edellisen vuoden määrästä.

VALIMOIDEN VESI JÄTEVESILAITOKSELLE

KONEPAJOJEN VESI JÄTEVESILAITOKSELLE

TAKOMOIDEN VESI JÄTEVESILAITOKSELLE
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
Resat Ilman kehitti testimonelemän raaka-aineiden ympäristövaikutusten tutkimiseen
Päästöt ja haju ovat yksi keskeisistä ympäristönäkökohdista rauta-valimoissa. Niitä aiheuttavat pääasiassa keernojen ja muottien valmistuksessa tarvittavat materiaalit. Materiaalit sisältävät yleensä orgaanisia yhdisteitä, jotka valamisen aikana muuttuvat kemiallisen reaktion myötä ympäristölle haitallisiksi ainesosiksi.
Ympäristöystävällisten materiaalien käytöllä voidaan merkittävästi vähentää päästöjä ja hajuja. Hollannissa Componenta on seurannut eri toimittajien kehitystyötä ja ollut halukas testamaan uusia vaihtoehtoja. Testaaminen on kuitenkin käytännössä hankalaa. Päästöt ja haju eivät riipu vain raaka-aineista vaan niihin vaikuttavat monet muut muuttujat, kuten valuraudan määrä, hiekan määrä, jäähdytysaika jne. Koska luotettavaa testitapaa ei ollut, tuotantoinsinööri Resat Ilman alkoi kehittää testimonelemää, jossa käytännössä kaikki muut muuttujat voidaan sulkea pois. Testi perustuu menetelmiin, joita käyttävät monet tunnetut valimoinstituutit esimerkiksi hajupäästöjen tutkimiseen.
Testimenetelmässä käytetään pieniä muotteja, joiden sisälle asetetaan testattavista materiaaleista tehdyt keernat. Testissä sulaa rautaa kaadetaan pieniin muotteihin. Palamiskaasut erotetaan ja kerätään talteen suljettuun säiliöön. Näin palamiskaasut voidaan tutkia paitsi visuaalisesti värin ja kaasun määrän osalta myös kemiallisesti niiden koostumuksen määrittelemiseksi.
Resat Ilmanin kehittämä testimonelemä voidaan toistaa aina samanlaisena, ja sen avulla voidaan tutkia keernan sideaineiden, keernan valmistuksessa käytettävän hiekan lisäaineiden ja kaavaushiekan lisäaineiden ympäristövaikutuksia.


Jätteiden hyötykäyttö
Componentan Hollannin valimoissa
Jätteet ovat valimoissa yksi merkittävimmistä ympäristönäkökohdista. Jätteen määrä tuotannon määrään suhteutettuna voi olla yllättävän korkea. Joissakin valimoissa 1 000 kilon erä hyvälaatuisia valukomponentteja synnyttää saman verran jätettä. Jätteet on käsiteltävä ja kuljetettava huolellisesti. Valimojätteestä suurin osa on hiekkaa, pölyä ja lietettä. Componentan eri valimoissa on kussakin omat erityispiirteensä, jotka johtuvat valimon tuottamista tuotteista, tuotantoprosessista ja valimon ulkopuolisista ympäristörajoitteista. Nämä erityispiirteet vaikuttavat siihen, kuinka paljon jätettä syntyy ja kuinka ja miten jätteet voidaan hyötykäyttää.
Jätteen määrä tuotettua tonnia kohden voi olla kaksin- tai kolminkertainen eri valimoita verrattaessa. Weertissä hiekan uudelleenkäsittelylaitos mahdollistaa sen, että hiekka saadaan käytettyä paremmin hyödyksi, jolloin jätettä syntyy vähemmän. Componentan Hollannin valimoiden jätteet käsittelee eri jätelajikkeiden hyötykäyttöön erikoistunut yritys. Yritys käsittelee myös muiden hollantilaisten valimoiden jätteitä, jolloin suuret määrät tuovat parempia mahdollisuuksia uusiokäyttöön. Osa jätteistä hyödynnetään energiantuotannossa jätteen polttolaitoksissa, mutta useimmiten jätteet hyötykäytetään esimerkiksi betonin valmistuksessa tai kaatopaikkojen täyttöalueiden peittämisessä ja vesiesteenä.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
40
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

Tavoitteena 9 %:n energian säästö 2008 - 2016
Componenta on Suomessa mukana teollisuuden energiatehokkuussopimusten järjestelmässä, jossa on kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tarkoitus vastata kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Sopimuksissa on tavoitteena kaikkiaan yhdeksän prosentin suuruinen energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. Hollannissa paikallinen valimoyhdistys on allekirjoittanut sopimuksen maan valimoteollisuuden energiansäästötavoitteista, joiden perusteella Componentan valimoihin on Hollannissa laadittu energiatehokkuussuunnitelmat.
Suomen tuotantolaitoksissa on toteutettu kattavat energia-analyysit prosessi-, käyttöhyödyke- ja kiinteistöjärjestelmien nykytilan arvioimiseksi. Selvitykset päivitetään säännöllisesti, jotta lämmön- ja sähkönkulutuksen sekä kustannusten pienentämiseksi tarvittavat toimenpiteet tunnistetaan. Kaikkien tuotantoyksiköiden parannustoimenpiteet kerätään yhteen, jolloin investointipäätöksiä voidaan hallita keskitetysti.
Energia-analyysien perusteella tehtyjä toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi ilmanvaihtokoneisiin tehdyt energiatehokkuutta parantavat muutokset, tuotantolaitteiden lämmöntalteenottoon liittyvät ratkaisut ja paineilmaverkon tiivistäminen sekä paineen alentaminen.
Raaka-aineiden säteilyriskit tunnistettu
Yksi valimoiden ympäristönäkökohdista on radioaktiivisen säteilevän lähteen joutuminen sulatukseen ja siitä seuraavat säteilyriskit valimon sisä- ja ulkopuolella. Säteilylähteen joutuminen sulatukseen on Componentan valimoissa arvioitu epätodennäköiseksi, mutta mahdollisilta seurauksiltaan merkittäväksi. Toistaiseksi Componentan valimoissa ei ole sattunut yhtään tapausta, jossa säteilylähde olisi joutunut sulatukseen ja aiheuttanut havaitun vaaran ympäristölleen.
Säteilylähteitä käytetään tyypillisesti teollisuudessa erilaisissa mittalaitteissa esimerkiksi pinnankorkeuden mittaamisessa. Vanhat mittalaitteet saattavat joutua käytöstä poistetun muun kierrätettävän materiaalin mukana kierrätysteräksen jatkokäsittelijälle ja -käyttäjälle terästehtaalle tai valimolle. Vuosittain havaittuja säteilylähteiden sulattamisia tapahtuu maailmanlaajuisesti noin kymmenen, usein terästehtaissa.
Componentan valimoiden kannalta säteilevän lähteen sulattamisesta johtuva riski on pienempi kuin terästehtaalla, koska raaka-aineen käyttömäärät ovat vähäisemmät ja hankinta paikallisempaa. Esimerkiksi Suomessa säteilylähteet ovat Säteilyturvakeskuksen rekistereissä, ja säteilylähteiden hävittämisestä on huolehdittava käytön jälkeen. Suomen valimoiden materiaalin vastaanottajat ja vastaavat työnjohtajat ovat saaneet säteilevän romun tunnistamiseen, havaitsemiseen ja riskeihin liittyvää koulutusta muun muassa Outokummun Tornion terästehtaalla. Suomessa kaikissa Componentan valimoissa on säteilymittarit kierrätysmetallin vastaanottotarkastuksia varten, ja valvonnan toteutusta Turkissa ja Hollannissa suunnitellaan.
Porin kierrätysmateriaalin vastaanottokuljetuksista vastaava alihankkija Jouko Rantanen (kuvassa) mittaa kierrätysterästä Outokummun Tornion terästehtaalla järjestetyssä koulutuksessa.

Muottikohtaisen saannon parantaminen vähentää ympäristövaikutuksia

Metalliseokset kutistuvat jäähtymisen ja jähmettymisen aikana. Korkealuokkaisessa valimoprosessissa huokosten syntyminen lopputuotteeseen estetään hallitsemalla kutistumien syntyminen tai ohjataan ne sellaisiin kohtiin kappaletta, joilla ei ole merkitystä lujuuden tai asiakkaan muiden vaatimusten suhteen.
Käytännössä valukutistumien ja huokosten syntyminen estetään käyttämällä valukappaleen huokosuudelle alttiissa kohdissa ns. syöttökuipuja, jotka täyttyvät sulalla valun yhteydessä. Syöttökupu luovuttaa sulaa valukappaleeseen, kunnes se on kokonaan jähmettynyt ja mahdolliset huokoset jäävät jälkikäsittelyssä poistettaviin syöttökupuihin, eivätkä itse valukappaleeseen. Syötöt sulatetaan uudelleen valimon omassa prosessissa.
Componenta Porin valimossa on tehty vuodesta 2006 alkaen systemaattista työtä muottisaannon parantamiseksi. Mitä enemmän syöttömetallia ja -kupuja tarvitaan huokosettoman kappaleen valmistamiseksi sitä heikompi saantokin on ja saman tuotantomäärän aikaansaamiseksi tarvitaan enemmän sulatusenergiaa.
Parannusprojekteissa on käytetty Six Sigma -laatufilosofian mukaisia menetelmiä ja tilastollisia työkaluja. Tulosten perusteella prosessia parannettiin usealla eri tavalla: valuajan- ja lämpötilan mittaamiseen rakennettiin mittausjärjestelmät ja ymppäyslisäineen annosteluun valvontajärjestelmä. Projekteissa löydettiin myös useita erityissyitä, joita lähdettiin korjaamaan. Saantoa parannettiin muiden muassa valukanavistomuutoksin sekä muottihiekan määrää ja sijaintia optimoimalla. Perustyökaluihin kuuluu myös valun simulointiohjelmistot, joilla erilaisten syöttökupuratkaisujen toimivuutta voidaan arvioida tehokkaasti ilman tuotantokokeita.
Vuoteen 2009 mennessä muottisaantoa onnistuttiin Porissa parantamaan 53 %:sta 59 %:iin. Toimenpiteiden ansiosta valimon sulaton sähkönkäyttö on pienentynyt jopa lähes 10 %, kun valimo toimii täydellä kapasiteetilla.
Componenta Manisa sai JIPM:n palkinnon
Componenta Manisa sai JIPM:n (Japan Institute of Plant Maintenance) Excellent Plant -palkinnon. Palkinto annetaan yrityksille, jotka noudattavat tuottavan kunnossapidon periaatteita tuottavuuden ja työtyytyväisyyden kehittämisessä.
Kyseessä on yksi maailman tunnetuimmista palkinnoista laadun ja kunnossapidon saralla. Componentan Orhangazin tehtaat palkittiin vuonna 2008, ja nyt palkinto annettiin Manisan alumiinivalimolle ja alumiinivannetuotannolle vuoden 2009 kunnossapitotyöstä.
Tuottavan kunnossapidon toimenpiteiden avulla Manisan tehtaissa on tehty monia parannuksia jo vuodesta 2003 alkaen. Tärkeimmät saavutukset ovat tuottavuuden sekä KNL-mallin (käyttöaste, nopeus ja laatu) mukaan lasketun tuotantolinjojen tehokkuuden parantaminen sekä kunnossapitoseisakkien, asiakasreklamaatioiden, varastotasojen, ylläpitokustannusten ja työtapaturmien vähentäminen. Myös työntekijät ovat esittäneet yhä enemmän ehdotuksia kehitystoimenpiteiksi.
"Kaikki työntekijämme ovat olleet mukana tekemässä ja tukemassa tuottavan kunnossapidon toimenpiteitä, ja heidän ponnistelunsa ovat tuoneet meille tämän palkinnon", kiittää Turkin toimintojen johtaja Hakan Göral.

"Tämä on ensimmäinen ja tärkeä askel pitkällä ja haastavalla matkalla. Palvelemme asiakkaitamme yhä tehokkaammin tuottavan kunnossapidon avulla. Tuottavan kunnossapidon tiellä tavoitteenamme ovat korkea tuottavuuden lisäksi, että ei ole yhtään seisokkia, tuotevirhettä ja työtapaturmaa. Haluamme olla kilpailijavertailussa kärjessä."
Alumiinivalimon ja vannetuotannon vetäjät Tevfik Günhan ja Sabri Özdoğan (kuvassa) ottivat palkinnon vastaan Manisan tehtaiden puolesta maaliskuussa 2010 Kiotossa Japanissa.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
Västtullinen tvönantaja
SOSIAALINEN VASTUU
Liiketoiminnassa menestyminen ja kilpailukyky ovat vahvasti sidoksissa yrityksen kykyyn ennakoida muutoksia ja vastata niihin. Ratkaisevaa on ymmärtää muutoksen dynamiikka ja sen vaikutukset organisaation tehokkuuteen ja työntekijöihin. Componentassa muutamme ymmärryksemme muutoksen dynamiikasta yhdessä strategian asettamien tavoitteiden kanssa toimenpiteiksi, jotka auttavat meitä saavuttamaan strategiset tavoitteemme ja parantavat toimintojemme ketteryyttä.
Componentan arvot – avoimuus, rehellisyys ja arvostus – ohjaavat päivittäistä johtamista ja yhteistyötä niin componentalaisten kesken kuin sidosryhmiämme kohtaan. Konsernin arvot ja johtamisperiaatteet yhdessä henkilöstöpolitiikan kanssa muodostavat vanhan pohjan henkilöstöjohtamiselle koko konsernissa.
Henkilöstöjohtamisen tavoitteena on strategian toteuttamisen varmistaminen ihmisten kautta. Henkilöstöjohtamisen ammattilaiset ovat mukana Componentan eri johtoryhmissä, missä he nostavat esiin henkilöstöön liittyviä tärkeitä asioita ja työskentelevät yhdessä johdon kanssa tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Arvostamme Componentassa pitkiä työsuhteita, sillä oppiminen on kriittinen menestystekijä konsernin menestykselle ja kestävälle kasvulle. Rohkaisemme työntekijöitämme päivittämään ja laajenta- maan jatkuvasti omaa osaamistaan työkierron, uusien vastuiden ja konsernin tarjoamien koulutusohjelmien avulla.
Componenta tarjoaa työympäristön, jossa työturvallisuutta ja työhyvinvointia kehitetään proaktiivisesti.
Componenta noudattaa paikallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia sekä kunnioittaa henkilöstönsä järjestäytymisvapautta ja oikeutta työehtosopimuksiin. Kansainväliset ihmisoikeus- ja tasa-arvosopimukset on nivottu konsernin politiikkoihin ja toimintatapoihin, eikä alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon, rotuun, sukupuolen tai ikään perustuvaa syrjintää hyväksytä. Näitä periaatteita kunnioitetaan kaikkialla ja kaikissa tilanteissa.
Tilanteessa, jossa Componentan on sopeutettava toimintojaan markkinamuutoksiin ja vähennettävä työtuntien määrää, toteutamme tarpeelliset toimenpiteet paikallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia täysimääräisesti noudattaen ja konsernin arvojen mukaisesti. Tavoitteena on minimoida henkilöstömäärän pysyvät vähennykset.
AVAINLUVUT
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | |
|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä ml. vuokratyövoima | 3 797 | 5 207 | 5 174 | 5 249 |
| Henkilöstön määrä ml. vuokratyövoima (kokoaikaiseksi muutettuna, FTE) | 2 424 | 4 374 | ||
| Henkilöstömäärän muutos vuoden aikana, % | -37 | 1 | -1 | |
| Rekrytoinnit | 335 | 542 | 593 | 628 |
| Työsuhteen tyyppi vuoden lopussa, % | ||||
| - vakituinen | 93 | 93 | 80 | 79 |
| - määräaikainen | 5 | 3 | 3 | 3 |
| - vuokra | 2 | 4 | 17 | 18 |
| Sukupuoli, % | ||||
| - mies | 93 | 93 | 93 | 93 |
| - nainen | 7 | 7 | 7 | 7 |
| Vaihtuvuus, %*) | 26 | 13 | 8 | 10 |
| Poissaolot sairauden tai työtapaturman vuoksi, % | 4,5 | 4,5 | 4,4 | 5,5**) |
| 1 Sisältää kaiken vaihtuvuuden | ||||
| *) Ilman Turkka |
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
SOSIAALINEN VASTUU
Henkilöstöön liittyvät riskit
Osa Componentan tuotantoyksiköistä toimii raskaan metalliteollisuuden kapealla erikoisalalla, valimoteollisuudessa, jota työmarkkinoille tulevat vastavalmistuneet sukupolvet eivät välttämättä pidä mielenkiintoisimpana uravaihtoehtona. Lisäksi valimoteknologian koulutusmahdollisuudet ovat kaikissa toimintamaissamme melko kapeat ja jopa edelleen vähenemässä. Nämä kaksi kehityssuuntaa yhdistettynä konsernin vähäiseen tunnettuuteen Suomen ulkopuolella edellyttävät meiltä jatkuvaa proaktiivista resurssisuunnittelua.
Kehittyvillä markkinoilla toimivilla kilpailijoilla on käytettävissään laaja resurssitarjonta ja alhaiset työvoimakustannukset, mikä haastaa Componentan kehittämään tarvittavaa osaamista entistä nopeammassa tahdissa. Myös uudet asiakas- ja tuotevaatimukset edellyttävät meiltä jatkuvasti entistä parempien ratkaisujen ja palveluiden nopeaa kehitystyötä sekä innovaatioiden ja tiedon hallintaa ja johtamista.
Componentan tuotantolaitokset sijaitsevat paikkakunnilla, joissa ei välttämättä ole tarjolla yliopistotason koulutusta. Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi ja sitouttaminen edellyttävät kilpailukykyistä palkkausta sekä mahdollisuuksia uralla kehittymiseen. Lisäksi työmarkkinoille tuleva ns. nuori Y-sukupolvi haastaa meitä kehittämään perinteisiä toimintatapojamme ja käsityksiämme sitoutumisesta ja urakehityksestä.
Yhä kansainvälisempien toimintojen ja yhtenäisen One Componenta-toimintatavan rakentaminen haastavat kykymme toisaalta yhtenäistää ja toisaalta tarpeen tullen mukauttaa johtamiskäytäntöjä eri kulttuurialueiden vaatimuksiin. Monikulttuuriset sekä kansainväliset että konsernitason tarpeet huomioon ottavat tiimit auttavat meitä onnistumaan tässä jo lähitulevaisuudessa.
Markkinoiden volatiliteetti ja vaikea ennustettavuus edellyttävät tehokasta johtamista ja työvoiman joustavaa käyttöä. Tasapainon löytäminen oman ammattihenkilöstön ja vuokratyövoiman käytön

HENKILÖSTÖ MAITTAIN ML. VUOKRATYÖVOIMA
Suomi 28 % (27 %)
Ruotsi 9 % (10 %)
Hollanti 17 % (17 %)
Turkki 46 % (46 %)

HENKILÖSTÖ DIVISIOONITTAIN ML. VUOKRATYÖVOIMA
Valimot 36 % (35 %)
Konepajat 15 % (11 %)
Turkki 45 % (44 %)
Muut 5 % (10 %)

HENKILÖSTÖ TOIMINNOITTAIN
Tuotantotyöntekijät 79 % (79 %)
Tuotannon johto 6 % (6 %)
Laatu ja kunnossapito 4 % (5 %)
Hallinto ja johto 5 % (5 %)
Myynti, tuotekehitys ja ostot 5 % (4 %)
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

valillä on välttämätöntä sujuvan ja kustannustehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Componentan valimotyöntekijät edustavat noin 35 eri kansallisuutta, ja osa on töissä henkilöstöpalveluyhtiön kautta. Työvoiman monimuotoisuus ja nopeasti muuttuvat säännökset vuokratyövoiman käytössä asettavat haasteensa yrityksen johdolle. Yhtiön kilpailukykyisen toiminnan kannalta on välttämätöntä myös varmistaa, että tuotannon työntekijät ovat toimialan moniosaajia.
Tärkeimmät toimenpiteet vuonna 2009
Jatkoimme toimintojen sopeuttamista talouskriisin myötä laskeneisiin tuotantomääriin. Tavoitteena oli pitää kiinni osaavasta henkilöstöstä, ja työtuntien vähentämiseksi käytössä olivat kaikki muut keinot ennen pysyviä irtisanomisia.
Vuoden aikana strategiasta, liiketoiminnan tavoitteista ja taloustilanteesta viestittiin henkilöstölle aktiivisesti ja säännöllisesti. Toimitusjohtaja tapasi avainhenkilöitä ja henkilöstöryhmien edustajia

HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE
neljännesvuosittain ja verkkolähetysten välityksellä, minkä lisäksi yksiköiden johto järjesti säännöllisiä paikallisia tiedotustilaisuuksia.
Pitkäkestoinen rakentava yhteistyö henkilöstöryhmien kanssa näkyi joustavuutena ja tahtona selvitä yhdessä haasteellisen ajan yli. Avainhenkilöstön omalähtöinen vaihtuvuus oli kaikissa maissa alhainen, mikä osoittaa heidän vahvaa sitoutumistaan yhtiön haastavinakin aikoina.
Tulevaisuuden kilpailukyvyn ja kasvun varmistamiseksi Componentan toimintoja ja toimintatapoja kehitettiin edelleen. Myynnissä vahvistimme asiakasrajapintaa nimittämällä asiakasvastuulliset myyntipäälliköt entistä tarkemmin määritellyille asiakastoimialoille, selkiytimme tuotekehityksen ja -suunnittelun toimintatapaa ja muodostimme uudet maakohtaiset suunnittelukeskukset.
Strategisesti tärkeissä toiminnoissa, kuten myynnissä, suunnittelussa ja asiantuntijatehtävissä, vahvistimme resursseja työkierron ja rekrytointien avulla. Myös kansainvälinen harjoitteluohjelma jatkui vuonna 2009.
Henkilöstön osaamista kehitettiin erilaisten konsernitasoisten ja paikallisten koulutusohjelmien, työssä oppimisen ja työkierron avulla. Koulutusohjelmat olivat myös tärkeä osa sopeuttamistoimenpiteitä kaikissa Componenta-maissa.
Haluamme kehittää työturvallisuutta ja -hyvinvointia proaktiivisesti, ja seuraamme componentalaisten työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä säännöllisesti. Vuonna 2009 toteutettiin edellisvuonna tehdyn koko konsernin kattaneen työtyytyväisyys- ja ilmapiirikyselyn tuloksiin perustuvia kehitystoimenpiteitä toimintamme ja työympäristömme kehittämiseksi. Säännöllisiä riskianalyyseja jatkettiin työtapaturmien ehkäisemiseksi.
Componentassa ei hyväksytä alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon, rotuun, sukupuoleen tai ikään perustuvaa syrjintää, eikä konsernissa raportoitu ainuttakaan syrjintätapausta vuonna 2009.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
RESURSSIEN SUUNNITTELU JA JOHTAMINEN
Tulevaisuutta turvaamassa
Vuoden 2009 maailmanlaajuinen talouskriisi ja tilauskannan lasku edellyttivät meiltä työtuntien nopeaa sopeuttamista, mutta myös määrätietoisuutta työpaikkojen ja tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi.
OLENNAISTA RESURSSIEN SUUNNITTELUSTA JA REKRYTOINNEISTA
Rekrytointeja ja työkiertoa suunniteltaessa ja toteutettaessa merkittäviä ovat Componentan arvot ja johtamisen periaatteet sekä tarvittavat taidot ja kokemus. Arvot muodostavat selkeän pohjan uralla etenemiselle.
Valintaprosessissa annamme etusijan talon sisäisille päteville hakijoille ja varmistamme näin omien osaavien resurssiemme urakehitysmahdollisuudet. Arvioimme myös jatkuvasti tarpeita vahvistaa resursseja ja osaamistamme ulkopuolisten rekrytointien avulla strategisesti tärkeillä alueilla.
Componentaan tullessaan kaikki työntekijämme allekirjoittavat työsopimukset, jotka ovat paikallisen lainsäädännön, työehtosopimusten ja konsernin periaatteiden mukaisia.
Haluamme varmistaa Componentan näkyvyyden tärkeimmillä työmarkkinoilla. Siksi rakennamme jatkuvasti yrityksen ja teollisuudenalan tunnettuutta, pidämme aktiivisesti yhteyttä yliopistoihin ja kouluihin ja osallistumme niiden järjestämiin rekrytointitapahtumiin eri toimintamaissamme.
Sopeuttamista kilpailukyvyn turvaamiseksi
Vuoden 2009 lopussa Componentan palveluksessa oli 3 698 (4 488) henkilöä mukaan lukien vuokratyövoima. Henkilöstömäärää vähennettiin ensisijaisesti päättämällä vuokra- ja määräaikaisia työsuhteita sekä eläkejärjestelyillä. Vuokratyövoiman mahdollistama toiminnan nopea sopeuttaminen niin tuotantohuippuihin kuin laskeviin työtunteihin onkin Componentalle merkitykseltään strateginen.
Työtuntien vähentämisessä olemme käyttäneet eri maissa kaikki käytettävissä olevat keinot välttääksemme pysyvät irtisanomiset ja selvitäksemme haasteellisen ajan yli yhdessä. Rakentavien neuvottelujen tuloksena ja yhteistyössä henkilöstöryhmien edustajien kanssa pystyimme hyödyntämään täysimääräisesti palkalliset ja palkattomat lomat, työtuntien vähentämisjärjestelyt eri maissa, työaikapankit ja määräaikaiset lomautukset. Kaikkiaan sopeuttamistoimenpiteet koskivat keskimäärin 1 600 componentalaista.
Konsernin omaa henkilöstöä jouduttiin kuitenkin irtisanomaan vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 alussa, koska Turkissa, Hollannissa ja Ruotsissa henkilöstöä ei voitu lomauttaa määräajaksi. Vuoden 2009 aikana Hollannissa ja Turkissa otettiin kuitenkin käyttöön tilapäiset lomautusjärjestelyt, joiden myötä saatiin lisää sopeuttamiskeinoja työpaikkojen varmistamiseksi.
Tarvittavista sopeuttamistoimenpiteistä sovittiin yhdessä luottamusmiesorganisaation kanssa noudattaen kansallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Lisäksi tehtiin paikallisia ratkaisuja. Esimer-
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

kiksi Suomen yksiköiden johto ja luottamusmiehet sopivat reaaliaikaisista YT-neuvotteluista, joiden avulla työtunnit saatiin sopeutettua tilauskantaan joustavasti ja nopeasti.
Osana sisäisen tehokkuuden parantamisprojektia ja kiinteiden kustannusten karsimista tarjottiin määräaikaista vapaaehtoista 20 %:n palkanalennusjärjestelyä niille avainhenkilöille, jotka eivät olleet mukana tuotantoon sidotuissa työaikajärjestelyissä. Yli 95 % heistä hyväksyi järjestelyn. Päätös oli vapaaehtoinen ja se osoittaa avainhenkilöstön sitoutumista yhtiöön ja uskoa yhtiön tulevaisuuteen.
Koko henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2009 oli 26 % (13 %). Vaihtuvuuden kasvu johtui tuotannon sopeuttamistoimenpiteistä.
Henkilöstöraportointia kehitettiin
Henkilöstöraportointia kehitettiin vuoden aikana, jotta raportointi palvelisi paremmin myös eri liiketoimintasykleissä ja heijastasi selvemmin eri sopeuttamistoimenpiteitä. Jatkossa henkilöstön lukumäärää kuvaavat henkilöstön määrä ja henkilöstön määrä kokoaikaiseksi muutettuna (full-time equivalent eli FTE). Näistä ensimmäinen tarkoittaa työsopimusten määrää ja jälkimmäinen sitä, kuinka monta täyttä työpäivää on itse asiassa tehty, kun kaikki lomat, vapaat, työaikajärjestelyt ja määräaikaiset lomautukset sekä poissaolot on vähennetty.

TYÖSUHTEESSA OLEVA HENKILÖSTÖ VS. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ KOKOAIKAISEKSI MUUTETTUNA
Työsuhteessa oleva henkilöstö, ml. vuokratyövoima 2008
Työsuhteessa oleva henkilöstö, ml. vuokratyövoima 2009
Työsuhteessa oleva henkilöstö, pl. vuokratyövoima 2009
Työssä oleva henkilöstö, FTE ml. vuokratyövoima 2009
Työssä oleva henkilöstö, FTE pl. vuokratyövoima 2009
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
RESURSSIEN SUUNNITTELU JA JOHTAMINEN
OLENNAISTA TYÖKIERROSTA JA -TEHTÄVISTÄ
Componentassa rohkaisemme ihmisiä kehittymään tarjoamalla heille haasteellisia tehtäviä, luottamalla heidän päätöksentekokykyynsä ja delegoimalla heille lisää vastuuta. Työssä oppiminen ja kokemuksen kerryttäminen työkierron kautta ovat keskeisiä kehitettäessä tarvittavaa osaamista, liiketoiminnan tuntemusta ja tiedon siirtoa yrityksen sisällä.
Vuosittain käytävissä resurssiarviointikeskusteluissa arvioimme resurssien ja osaamisen kehittämistarpeet suhteessa liiketoiminnan kehittämiseen ja strategisiin tavoitteisiin. Työuralla eteneminen perustuu vain ja ainoastaan osaamiseen, suoritukseen, henkilön potentiaaliin ja halukkuuteen kehittää omaa osaamistaan tehtäväkierron kautta.
Tarvittavaa osaamista varmistamassa
Jatkoimme konsernin toimintojen ja toimintatapojen kehittämistä vuoden 2009 aikana tavoitteena parantaa asiakaslähtöisyyttä ja varmistaaksemme toiminnallisesti kasvun edellytykset.
Investoinnit tuotekehitys- ja suunnitteluresursseihin jatkuvat koko konsernissa tuotekehityksen ja suunnittelun strategian mukaisesti. Myynnin resursseja vahvistettiin uuden asiakassegmentoinnin myötä.
Erityistä huomiota kiinnitettiin myös tuotannon resursointiin niillä alueilla, joilla olemme ottamassa käyttöön uuden sukupolven tuotantoteknologiaa, odotamme vahvaa kasvua tai olemme siirtymässä uusille osaamisalueille.
Varmistaaksemme osaavan henkilöstön saatavuuden myös taantuman jälkeen teimme Manisan alumiinivalimon henkilöstön kanssa takaisinottosopimuksia tilanteessa, jossa meidän oli pakko irtisanoa työntekijöitä vuoden 2008 lopussa johtuen vähäisistä laki- tai työehtosopimuksissa määritellyistä sopeuttamiskeinoista Turkissa. Vuoden 2009 toisella puoliskolla Componenta lunasti lupauksensa ja palkkasi takaisin töihin 65 alumiinivalimon työntekijää määräaikaisiin työsuhteisiin, koska alumiiniliiketoiminta ja sen tilauskanta olivat kehittyneet myönteisesti.
Vuonna 2009 teimme asiantuntijarekrytointeja kriittisiksi tunnistetuilla teknologiaosaamisalueilla ja reagoimme näin kilpailukykyriskiin, mikä liittyy kyseisten alojen vähäiseen koulutukseen ja erityisosaajien saatavuuteen.
Palkkasimme konserniin myös harjoittelijoita ja vastavalmistuneita kuluneen vuoden aikana. Tarjoamalla opiskelijoille harjoitteluohjelmia ja työharjoittelupaikkoja sekä osallistumalla yliopistojen ja koulujen rekrytointitapahtumiin rakennamme työnantajamieli
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
49
kuvaa ja lisäämme yrityksen tunnettuutta. Taloustaantumasta huolimatta työntekijälitöt ja henkilöstöryhmien edustajat ovat suhtautuneet myönteisesti esimerkiksi kansainväliseen harjoitteluohjelmaan ja vastavalmistuneiden rekrytointeihin, koska ne hyödyttävät yritystä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.
Componentan vuonna 2008 lanseeraama kansainvälinen harjoitteluohjelma jatkui vuonna 2009 ohjelman kansainvälisellä osuudella. Mentorointiin perustuvaan räätälöityyn ohjelmaan valittiin kaikkiaan 25 yliopisto-opiskelijaa. Ohjelman aikana opiskelijat saivat kokemusta eri toiminnoista ja maista. Componenta on jo rekrytoinut 15 ohjelmaan osallistunutta töihin, kun taas viisi harjoittelijaa jatkoi opintojaan ja on sopinut tekevänsä lopputyönsä konsernille. Componentan toinen kansainvälinen harjoitteluohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa.
Yhteinen ymmärrys olemassa olevista ja tarvittavista resursseista
Kaikissa Componentan yksiköissä ja konsernin toiminnoissa toteutettiin resurssiarviointiprosessi ja -keskustelut, joiden avulla arvioitiin resurssien kehittämistarpeet suhteessa liiketoiminnan kehittämiseen ja tavoitteisiin. Tänä vuonna kiinnitimme erityistä huomiota uran alkuvaiheessa olevien potentiaalin tunnistamiseen sekä seuraajasuunnitteluun. Resurssiarviointien tukoksia hyödynnettiin vuoden 2010 alussa, jolloin konsernissa otettiin käyttöön uusi toimintamalli.

TYÖSUHTEEN KESTO

REKRYTOINNIT
SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN
Yhteistä ymmärrystä luoden ja sitoutumista vahvistaen
Jokainen componentalainen voi omalla suorituksellaan ja sovittujen tavoitteiden saavuttamisella vaikuttaa yrityksemme menestykseen. Henkilöstön sitouttaminen ja suorituksen johtaminen on haasteellisena aikana ollut yksi kriittisimmistä henkilöstöjohtamisen tehtävistä niin Componentassa kuin varmasti muuallakin.
OLENNAISTA SUORITUKSEN JOHTAMISESTA
Componentassa selkeät tehtävät, vastuut ja henkilökohtaiset tavoitteet ovat liiketoiminnan kriittisiä menestystekijöitä. Henkilökohtaista suoritusta arvioidaan vähintään kerran vuodessa kehityskeskusteluissa, joissa asetetaan myös tavoitteet.
Componenta toimii kansainvälisillä ja kilpailluilla markkinoilla. Varmistaaksemme, että olemme houkutteleva työnantaja, meillä on käytössä palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät, jotka ovat paitsi johdonmukaisia ja selkeitä myös kilpailukykyisiä työmarkkinoilla. Sen varmistamiseksi osallistumme myös ulkopuolisiin palkkatutkimuksiin.
Componentassa suoritus ja palkitseminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Peruspalkan lisäksi luontaisedut, suoritukseen perustuva palkkiot ja muut lisäedut ovat palkitsemisen työkaluja, joilla varmistamme, että kaikissa maissa palkka ja palkitseminen ovat kilpailukykyisiä.
Yhteisen tavoitteen mukaisesti
Läpi vuoden 2009 Componentan johto kertoi työntekijöille avoimesti ja säännöllisesti konsernin strategiasta, liiketoiminnan tavoitteista ja taloustilanteesta rakentaakseen yhteistä ymmärrystä siitä, mitä toimenpiteitä tarvittiin tuloksen ja tuottavuuden parantamiseksi. Toimitusjohtaja tapasi henkilöstöä ja heidän edustajiaan neljännesvuosittain joka maassa, minkä lisäksi toteutuneista ja tulevista liiketoiminnan tuloksista viestittiin säännöllisesti myös verkkolähetyksien kautta. Kaikissa maissa liiketoimintayksiköiden johto järjesti myös säännöllisiä keskustelutilaisuuksia tavanomaisten johtamis- ja viestintäkäytäntöjen lisäksi.
Jotta johto ja organisaatio keskittyisivät liiketoiminnan tuloksen kannalta tärkeimpiin asioihin sopeuttamistoimenpiteidenkin aikana, konsernitasolla määriteltiin neljä lyhyen tähtäimen tavoitetta: toimintojen kustannustehokkuus, kassavirta, sisäiset hankinnat ja uusmyynti. Nimettyihin työryhmiin kuului ihmisiä kaikista maista ja toimintojen kaikilta tasoilta. Vastuu työryhmälle kuuluvien tehtävien toteuttamisesta allokoitiin organisaatiossa tehokkaasti, ja työryhmien tukosta seurattiin yhdessä valittujen mittareiden avulla.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

One Componenta -toimintatapa
Konsernin johtamis- ja toimintamalli perustuu matalaan organisaatiorakenteeseen ja selkeisiin vastuualueisiin.
Vuoden 2009 aikana keskityimme One Componenta -toimintatapaa tukevien yhteisten prosessien edelleenkehittämiseen. Konserninlaajuinen sisäisten hankintojen tiimi perustettiin tavoitteena varmistaa kustannustehokkain ja kannattavin tuotteiden valmistus asiakkaan tarpeisiin.
Asiakasvastuita kehitettiin edelleen nimittämällä segmenttikohtaiset asiakkuuspäälliköt, jotka palvelevat rajallista määrää kyseisen segmentin asiakkaita. Suunnittelun toimintatapaa selkiytettiin muodostamalla uudet maakohtaiset suunnittelukeskukset, joiden tavoitteena on kehittää suunnittelun erityisosaamista ja luoda lisäarvoa tuovia ratkaisuja asiakkaillemme. Vuoden 2010 alussa astui voimaan uusi operatiivinen toimintamalli, jonka kautta varmistetaan tuotannon tehokas johtaminen ja tuotantoa tukevien yhteisten prosessien kehittyminen ja johtaminen.
Selkeät tehtävät, vastuualueet ja tavoitteet
Selkeästi määritellyt vastuut ja henkilökohtaisesti asetetut tavoitteet tukevat liiketoimintatavoitteiden saavuttamista. Työnkuvaukset ja yksittäisten tehtävien päävastuualueet arvioidaan kerran vuodessa kehityskeskusteluissa, joissa asetetaan myös tavoitteet, sekä aina nimityksiä tehtäessä, jotta varmistamme, että kaikki asianosaiset ymmärtävät tehtävään liittyvät vastuualueet.
Kehityskeskustelut perustuvat avoimeen keskusteluun, keskinäiseen luottamukseen ja molempien osapuolien haluun kehittää toimintaansa ja suoritustaan. Tavoitteena on, että johtajat saavat palautetta johtajuuteen liittyvistä ominaisuuksistaan ja esimiestyöstään tiimin jäseniltä.
Kehityskeskustelukäytäntöjen kehittämistä organisaation kaikilla tasoilla jatkettiin. Kaikki toimihenkilöt ovat mukana kehityskeskusteluprosessissa, ja vuonna 2010 käytäntö ulotetaan myös työn

johtajiin. Yksi vuoden 2008 työtyytyväisyys- ja ilmapiirikyselyn tärkeimmistä tuloksista oli, että kaikkein sitoutuneimpia ja motivoituneimpia työntekijöitä ovat ne henkilöt, jotka käyvät esimiehenä kanssa kehityskeskustelun.
Kilpailukykyinen palkitseminen
Käytettävät palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät ovat paitsi sisäisesti johdonmukaisia ja selkeitä myös kilpailukykyisiä työmarkkinoilla. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden tehtävien ja palkkauksen arviointiin käytettävät järjestelmät sisältävät tehtäviin ja vastuualueisiin liittyvät kuvaukset, eri tehtäviä erottelevat tekijät, ulkoisesti tutkitut tai määritellyt palkkarakenteet sekä määrittelyt sille, miten henkilökohtainen osaaminen ja kokemus otetaan huomioon palkkauksessa.
Palkkausta ja palkitsemista arvioidaan vuosittain, ja vuosittaisista palkankorotuksista ja niiden suuruudesta päätetään prosessin alus-
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN
sa. Korotuspäätökset perustuvat palkkojen kilpailukykyyn, liittojen yleiskorotuksiin ja kansallisiin suosituksiin esimerkiksi inflaatio-korjauksista ja muista vaikuttavista tekijöistä. Jokainen esimies on konsernin palkitsemispolitiikan ja -prosessin antamissa raameissa vastuussa alaistensa palkitsemisesta, joissa otetaan huomioon myös paikalliset työmarkkinat, vastuualue, henkilökohtainen suoritus, osaaminen ja kehitysmahdollisuudet.
Palkankorotuksista päätettäessä ja arvioitaessa niiden kokonaisvaikutuksia konsernin palkkakustannuksiin otetaan kuitenkin yhtenä tärkeimpänä tekijänä huomioon Componentan kyky parantaa tuottavuuttaan ja suoritustaan kilpailluilla markkinoilla.
Vuonna 2009 konsernissa alennettiin kustannuksia ja tehtiin laajalti muita sopeuttamistoimenpiteitä, minkä vuoksi palkankorotuksia ei pääsääntöisesti tehty lukuun ottamatta työehtosopimusten mukaisia korotuksia.
Osaksi yrityksen menestymistä
Peruspalkan lisäksi luontaisedut, suoritukseen perustuvat palkkiot ja muut lisäedut ovat palkitsemisessa kriittisiä työkaluja, joilla varmistamme, että kaikissa maissamme palkka ja palkitseminen ovat kilpailukykyisiä muihin vastaaviin tehtäviin verrattuina.
Konsernilla on lyhyen ja pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmät johdolle ja avainhenkilöstölle. Lyhyen tähtäimen palkitsemisjärjestelmä perustuu konsernin vuosittaisten taloudellisten tavoitteiden ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmä perustuu yhtiön pitkän aikavälin taloudelliseen tulokseen.
Tuotantotyöntekijöiden palkkiot on useissa Componentan yksiköissä sidottu suoritukseen paikallisten työehtosopimusten mukaisesti. Säännölliset arviointikeskustelut alaisen ja esimiehen välillä ovat osa prosessia.
Componentan tuotantoyksiköiden henkilöstölle maksetaan palkkioita yksikön tuottavuuden perusteella. Hollannissa Componenta B.V:ssä on tulospalkkiojärjestelmä, johon kaikki työntekijät voivat osallistua ja jossa tulospalkkio perustuu sijoitetun pääoman tuottoon. Vuonna 2009 yhtiö ja työntekijöiden yritysneuvosto sopivat, että tulospalkkiot annetaan henkilöstölle ylimääräisinä vapaina.
Sitoutumisesta kiitetään
Vaikka palkka ja palkkiot ovat tärkeitä kaikille työntekijöille, ne eivät yksin riitä motivoimaan henkilöstöä. Erilaisten muiden kuin rahallisten palkkioiden avulla kiitämme erinomaisista suorituksista, palvelusvuosista ja sitoutumisesta yhtiöön sekä onnittelemme työntekijöitämme erilaisista vuosipäivistä.
Palkitsimme henkilöstöä erinomaisista suorituksista vuoden tärkeimpien tavoitteiden saavuttamisessa ensimmäisen kerran vuonna 2009. Tulosyksiköitä, henkilöitä ja tiimejä palkittiin parhaista suorituksista uusmyynnissä, käyttöpääoman vähentämisessä ja toimintojen kustannustehokkuudessa sekä parhaiten edistyneestä projektista. Erinomaisista suorituksista palkitsemista jatketaan vuonna 2010.
Pääsääntöisesti vakituisille työntekijöille annetut edut annetaan myös määräaikaisille ja osa-aikaisille työntekijöille. Suomessa ja Ruotsissa lainsäädäntö ei salli etujen antamista vain vakituisille työntekijöille.
Myöskään Turkissa työsuhteen tyyppi ei vaikuta siihen, mitä etuja työntekijä saa. Hollannissa vain vakituiset työntekijät saavat joitakin palkitsemiseen, vakuutuksiin ja terveydenhoitoon liittyviä lisäetuja.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

Yhteistyön voima

Yritysneuvosto (Works Council) on työnantajan ja työntekijöiden edustajien yhteistyöelin. Hollannissa yritysneuvosto on pakollinen kaikissa yrityksissä, joiden henkilöstön määrä on yli 50.
Componenta B.V:n yritysneuvostossa on kaikkiaan 13 jäsentä, jotka edustavat ammattitaitoista ja sitoutunutta henkilökuntaa eri puolilta yhtiötä. Johdolle on tärkeää, että työntekijöiden edustajat tietävät mitä tuotannossa tapahtuu ja voivat myös toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.
Yritysneuvosto tapaa tavallisesti kuusi kertaa vuodessa, mutta vuonna 2009 yritysneuvostoa konsultoitiin paljon useammin talouskriisin vuoksi. Niin yrityksen kuin työntekijöidenkin edustajat ovat sitä mieltä, että keskustelua käytiin lämpimässä hengessä ja että molemmat osapuolet pyrkivät rakentavaan ja avoimeen ajatusten vaihtoon kriittisyydestä tinkimättä. Tavoitteena oli neuvotella toimenpiteistä, jotka olisivat siedettäviä niin työnantajan kuin työntekijöidenkin näkökulmasta.
Taantuman voimakkuus ja laajuus herättivät alkuun hämmästystä ja epäuskoa, mutta tilanne tasoittui ajan myötä. Yritysneuvoston ja yrityksen johdon oli pakko tehdä kovia päätöksiä työtuntien vähentämisestä ja vuokratyösuhteiden päättämisestä. Tunteet tahtovat hallita keskustelun, kun ehdotetut sopeuttamistoimenpiteet vaikuttivat henkilöstöön monin tavoin.
"Viime vuoden aikana olemme osoittaneet suurta joustavuutta", kertovat Etienne Cordeel ja Wim Senden, yritysneuvoston sihteeri ja puheenjohtaja. "Meidän tavoitteenamme oli huomioida kaikki uudet ehdotukset, kyseenalaistaa, tehdä yhteistyötä, etsiä uusia ratkaisuja – joskus löysimme uusia ratkaisuja, joskus emme – mutta ennen kaikkea kuunnella kaikkia osapuolia, niin johtoa kuin työntekijöitä."
"Kun nyt katsoo taaksepäin, on selvää, että teimme oikeita asioita varmistaaksemme sen, että taantuma aiheuttaisi yrityksellemme mahdollisimman vähän vahinkoa ja että mahdollisimman moni meistä saisi pitää työpaikkansa", Hollannin toiminnoista vastaava johtaja Patrick Steensels sanoo. "Viime vuosi näytti meille, että erityisesti kriisin hetkellä yritysneuvoston ja johdon välinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta voimme toimia nopeasti ja määrätietoisesti."
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
TIETOTAITO JA OSAAMINEN
Oppimista koko työuran ajan
Henkilöstön asiantuntemuksen ja työssä tarvittavan erityisosaamisen jatkuva kehittäminen koko työuran ajan on Componentan menestyksen ehdoton edellytys. Tehtävästä riippumatta kaikkien componentalaisten tulee kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti.
OLENNAISTA OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ
Toimialamme haasteet ja alati kiristyvä kilpailu edellyttävät, että meillä on kyky oppia nopeasti uutta varmistaaksemme kilpailukykymme ja voidaksemme vastata asiakkaiden vaativiin tarpeisiin.
Yhteistyö asiakkaiden kanssa, One Componenta -toimintatavat ja konserninlaajuisten prosessien kehittäminen vahvistavat globaalia ajattelua ja yhdessä oppimista.
Oppiminen on osa Componentan yrityskulttuuria, ja olemme avoimia uusille asioille, kehitykselle ja muutokselle.
Oppimista tuemme henkilöstön kehittämisprosessien sekä koulutus- ja kehittämisohjelmien avulla varmistaaksemme avainosaamisen kehittymisen konsernissa. Jokaisen esimiehen on tunnistettava tehtävissä tarvittavat tietotaito ja osaaminen, arvioitava ja keskusteltava avoimesti alaistensa kanssa näiden koulutustarpeista ja uraodotuksista sekä luotava mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.
Työssä tarvittavan osaamisen kehittäminen
Vuoden 2009 aikana keskityimme kehittämään tuotantoteknologiaan ja valimoprosessiin liittyvää osaamista ja tietotaitoa tavoitteena kehittää alan moniosaajia. Koulutusta järjestettiin kaikissa maissa osana sopeuttamistoimenpiteitä, ja vapaaehtoista koulutusta järjestettiin myös lomautusten aikana. Koulutukseen osallistumisen aste oli korkea. Esimerkiksi Componenta Pietarsaaressa 100 % valimotyöntekijöistä osallistui koulutusohjelmaan. Koulutuksessa käytiin läpi valimoprosessiin, asiakaspalveluun, laatuun, turvallisuuteen ja ensiapuun sekä työhyvinvointiin liittyviä asioita.
Suomessa jatkoimme omaa VALAJAT-koulutusohjelmaamme, jonka kuluessa osallistujat suorittavat valimoalan ammattitutkinnon. Ruotsissa Componenta haki ja sai rahallista tukea Euroopan sosiaalirahastolta (ESF) järjestäkseen työllisyyskoulutusta, jonka tavoitteena on edistää työllisyyttä ja työssäjaksamista.
Ammatillisen koulutuksen lisäksi Hollannissa keskityttiin erityisesti työhyvinvointiin ja elämän tasapainoon. Eläkkeelle jääville tarjottiin mahdollisuutta osallistua valmennukseen, jossa he käsittelevät tulevia elämänmuutoksia ja keskustelevat eläkkeelle jäämisen mukanaan tuomista fyysisistä, henkisistä, sosiaalisista, taloudellisista ja juridisista muutoksista. Työturvallisuuden saralla kaikkiaan 150 kunnossapidon,
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

laadun, suunnittelun ja tuotannon työntekijää osallistui teoriaa ja käytännön tehtäviä sisältävään työturvallisuuskoulutukseen, jonka päätteeksi he saivat tutkintotodistuksen.
Turkissa koulutusohjelmien aiheina ovat olleet laatu, tuottava kunnossapito (total productive maintenance, TPM), paloturvallisuus ja tulipalojen sammutus, trukilla ajo ja uusien projektien tuotekehitys. Lisäksi on järjestetty erilaista työssä koulutusta uusille työntekijöille.
Vahvuuksien varmistaminen
Vuonna 2009 myynnissä ja tuotekehityksessä käynnistettiin tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta kriittisen osaamisen määrittämisprosessi, joka linkittyy vahvasti konsernin strategian toteuttamiseen ja toimintatapaan sekä suorituksen jatkuvaan parantamiseen. Työ saatetaan loppuun vuoden 2010 alkupuolella.
Liiketoimintaympäristön muutokset haastavat myös esimiesten johtamistaidot. Konsernitasoinen johdon kehittämisohjelma Componenta Core tarjoaa uusia näkökulmia, ideoita, teoriaa ja uudenlaista ajattelua sekä keskustelumahdollisuuksia vuosittain noin 30 avainhenkilölle. Koulutusohjelma linkittyy osaksi liiketoimintaa, ja erityisesti ryhmätyöt ovat tarjonneet hyvän alustan toimintojen ja maiden välisen tiimityön ja One Componenta -kulttuurin vahvistamiselle.
Johtoryhmätyöskentelyn kehittämisohjelma Componenta Conduct jatkui myös vuonna 2009 tavoitteena auttaa osallistujia ymmärtämään ryhmädynamiikkaa, omaa rooliaan ja vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan niin tiimin jäsenenä kuin yksilönäkin. Ohjelman avulla luotiin myös yhtenäisiä käytäntöjä johtoryhmätyöskentelyyn konserninlaajuisesti.
Työnjohtajien koulutusohjelma Componenta Compact koordinoidaan maittain tavoitteena esimiestaitojen rakentaminen.
Suomessa Compact-koulutusohjelmaan osallistuu 1-2 työnjohtajaa kustakin tuotantoyksiköstä. Ohjelma rakentuu paitsi lähiopetuspäivistä myös työssä oppimisesta osallistujien omissa yksiköissä mentorin ohjauksessa. Ohjelman päätteeksi osallistujat suorittivat tekniikan erikoisammattitutkinnon.

KOULUTUSTAUSTA
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
TYÖTURVALLISUUS JA -HYVINVOINTI
Terveys ja turvallisuus kulkevat käsikädessä
Componentassa työntekijöiden työterveys ja -turvallisuus liittyvät kiinteästi yhteen. Tavoitteenamme on tarjota työntekijöillemme turvallinen työympäristö ja kehitämme jatkuvasti käytänteitä, joiden kautta lisäämme työhyvinvointia ja poistamme turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä. Teemme yhteistyötä yksiköiden työsuojelutoimikunnissa ja konsernitason projekteissa parantaaksemme työterveyttä ja -turvallisuutta. Jokainen componentalainen on vastuussa sovittujen työturvallisuuskäytäntöjen ja sääntöjen noudattamisesta ja on näin velvollinen edistämään niin omaa kuin työtovereidenkin turvallisuutta ja työhyvinvointia.
OLENNAISTA TURVALLISUUDESTA JA HYVINVOINNISTA
Componenta tarjoaa työntekijöilleen työympäristön, jossa työturvallisuutta kehitetään jatkuvasti mahdollisimman korkeatasoisin turvallisuusstandardein. Componenta tarjoaa työterveyshuollon omalle henkilöstölleen, ja edellytämme sen järjestämisestä myös henkilöstöpalveluyrityksiltä.
Proaktiivisuus työhyvinvoinnissa ja -turvallisuudessa sekä niihin liittyvien mittareiden seuraaminen päivittäisessä johtamisessa varmistavat, että työntekijämme voivat työskennellä turvallisessa ja tukea antavassa ympäristössä.
Työntekijöitä rohkaistaan huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan monin tavoin, ja yhtiö tukee erilaisia työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä aktiviteetteja. Parannusehdotukset ovat tervetulleita, ja ne kaikki arvioidaan huolellisesti.
Työpaikka turvalliseksi
Componentassa tehdään proaktiivisesti työtä turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Turkkilaisilla liiketoimintayksiköillä on sertifioitu työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä, OHSAS 18001. Järjestelmä auttaa hallitsemaan systemaattisesti työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä riskejä. Vuoden aikana kaikissa Componentan liiketoimintayksiköissä jatkettiin säännöllisiä riskianalyyseja tapaturmien välttämiseksi. Vuonna 2009 poissaolot sairauden ja tapaturmien vuoksi laskivat 56 % rinnan työtuntien vähenemisen kanssa (vuonna 2008 lasku oli 6 %).
Liiketoimintayksiköissä seurattiin ja parannettiin työntekijöiden työturvallisuutta ympäristö- ja laatujärjestelmien mukaisesti. Turkin yksiköt järjestivät säännöllistä terveys- ja turvallisuuskoulutusta kaikille työntekijöille kolmen tai kuuden kuukauden välein vuonna 2009. Ruotsin tuotantoyksikössä tehdään turvallisuuskierros neljä kertaa vuodessa, ja kaikki työntekijät on ohjeistettu raportoimaan läheltä piti -tilanteista, jotta niistä voidaan oppia ja työtapaturmilta välttyä. Hollannissa jatkettiin vuonna 2008 käynnistetty työturvallisuusprojektia turvallisuustietoisuuden lisäämiseksi.
Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä asioista keskustellaan säännöllisesti työsuojelutoimikunnissa, joissa ovat edustettuina sekä työnantaja että työntekijät. Toimikunnat tapaavat säännöllisesti.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009

lisesti, ja ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle tarpeen tullen nopeastikin. Toimikunnissa analysoidaan työtapaturmia, läheltä piti -tilanteita ja riskejä. Toimikunnat laativat myös paikalliset turvallisuussuunnitelmat, kehittävät yksikön turvallisuusohjeita ja -koulutusta sekä toimenpiteitä. Hollannin yksiköissä työsuojelutoimikuntien työ keskittyi vuonna 2009 erityisesti hiilimonoksidin ja silikonipölyn vähentämiseen, teknisiin parannuksiin ja työntekijöille tehdyn lääkärintarkastuksen toteuttamiseen.
Työterveys
Kaikissa Componenta-maissa työntekijät kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Työterveyshuoltoa kehitetään ja suunnitellaan proaktiivisesti. Säännölliset terveystarkastukset jatkuvat vuonna 2009. Tuotantotyöntekijöiden säännöllisiä terveystarkastuksia tekevät ulkopuoliset palveluntarjoajat tai yhtiön omat lääkärit. Turkissa esimerkiksi lääkärintarkastukset tehdään vuosittain ja ne sisältävät kuulo-, näkö- ja röntgentutkimukset.
Yhtiö huolehtii työntekijöidensä työterveydestä ja -turvallisuudesta myös erilaisten terveys-, matkustus- ja tapaturmavakuutusten avulla. Työnantajan tarjoamat vakuutukset vaihtelevat jonkin verran maittain paikallisen lainsäädännön mukaan.
Componentan yksiköt ovat hyödyntäneet työtyytyväisyys- ja ilmapiirikyselyn tuloksia kehittääkseen edelleen henkilöstön henkilöstön hyvinvointia. Yksiköt tukevat monin tavoin fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämistä esimerkiksi järjestämällä erilaisia liikuntatapahtumia ja koko perheen tilaisuuksia.
Suomessa työterveyshuollon nykytilannetta ja palveluntarjoajia arvioitiin ja tutkittiin kattavasti vuoden aikana. Työterveyshuoltoa kehitetään edelleen vuonna 2010, ja Componentassa työterveyshuollon tavoitteena on tukea mahdollisimman korkeatasoisesti henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä koko työuran ajan. Samalla vähennetään poissaoloja työtapaturmien tai sairauden vuoksi.

Turvallisuustietoisuutta lisää
Vuonna 2008 Hollannissa käynnistettiin työturvallisuusprojekti, jonka tavoitteena oli vähentää työtapaturmia. Vuonna 2009 projektissa keskityttiin turvallisuustietoisuuden lisäämiseen erilaisten koulutusten avulla. Projektia vetää Johan Mackus, joka vastaa Hollannin valimoiden laatu- ja ympäristöasioista.
Aluksi järjestettiin kaikille työntekijöille työturvallisuus- ja ympäristökoulutus, jossa käsiteltiin lain vaatimuksia sekä riskitilanteita ja -materiaaleja. Työnjohtajat ja kunnossapidon työntekijät kävivät myös ulkopuolisen järjestäjän toteuttaman turvallisuuskurssin, johon kuului lukuisia tehtäviä ja teoriakoe ja jonka päätteeksi osallistujat saivat kansallisen pätevyystodistuksen.
Hollannin yksiköiden työntekijät edustavat monta eri kansallisuutta. "Aina työntekijämme eivät puhu ihan sujuvasti hollantia, ja projektin aikana on käynyt ilmi, että yksi tärkeimmistä työtapaturmiin johtavista syistä on kommunikaatio-ongelmat", Johan Mackus kertoo. "Otimme käyttöön videoohjeistuksen turvallisuus- ja ympäristöasioissa. Ohjeet ovat kolmella eri kielellä, jotta voimme taata, että kaikki työntekijämme saavat tarpeelliset ohjeet kielellä, jota he ymmärtävät parhaiten."
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
TASA-ARVO JA IHMISOIKEUDET
Syrjintää ei hyväksytä
Componenta noudattaa ja kunnioittaa paikallista työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Kansainväliset ihmisoikeus- ja tasa-arvosopimukset sisältyvät konsernin politiikkoihin ja toimintatapoihin, eikä alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon, rotuun, sukupuoleen tai ikään perustuvaa syrjintää hyväksytä. Näitä periaatteita tulee kunnioittaa kaikkialla ja kaikissa tilanteissa. Vuonna 2009 konsernissa ei raportoitu ainuttakaan syrjintätapausta.
Componenta valvoo työlainsäädännön ja omien periaatteiden noudattamista. Kaikki työsuhteeseen - kuten uusien työntekijöiden valintaan, palkitsemiseen ja työuralla etenemiseen - liittyvät päätökset perustuvat ainoastaan suoritukseen ja osaamisen. Harkinnassa ei oteta huomioon hakijan alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon, rotuun, sukupuoleen, ikään jne. liittyviä asioita.
Syrjintään liittyvät periaatteet korostuvat paikallisissa tasa-arvosuunnitelmissa. Vuonna 2009 Främmstadin konepajassa pidettiin tasa-arvopäivä, jonka tuloksena päivitettiin tasa-arvosuunnitelma käyttöönotettavaksi vuonna 2010. Främmestadissa järjestettiin vuoden kuluessa myös tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta.
Erilaisen syrjinnän kieltämisen lisäksi konserni ei hyväksy eikä käytä pakkotyövoimaa. Componenta noudattaa kaikissa toimintamaissaan ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon sekä pakkotyövoimaan liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi konsernin politiikat sisältävät kansallisen lainsäädännön ylittäviä vaatimuksia, joilla varmistetaan näiden asioiden hoitaminen samalla tavoin kaikissa yksiköissämme.
Componenta kunnioittaa henkilöstönsä järjestäytymisvapautta ja oikeutta työehtosopimuksiin. Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa 100 % henkilöstöstä on työehtosopimusten piiriissä. Turkissa vastaava luku on 87 % henkilöstöstä, sillä siellä toimihenkilöt eivät kuulu työehtosopimusten piiriin.

MIEHET JA NAISET JOHTOELIMISSÄ 2009

SUKUPUOLIJAKAUMA
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
Kaikki takaisin töissä Pietarsaaressa
Componenta Pietarsaari Oy järjesti vuonna 2009 lomautuksenaikaisen koulutuksen henkilöstölleen yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon ja Keski-Pohjanmaan aikuisopiston kanssa. Kohderyhmänä oli yrityksen 150 valimotyöntekijää, joista jokaiselle tarjottiin koulutusta noin 10 päivää.
Sopeuttamistarpeen lisäksi koulutuksen taustalla oli osaamisen ja monitaitoisuuden kasvava tarve. Henkilöstö oli mukana suunnittelemassa koulutusta. Koulutus suunniteltiin kuudelle eri ryhmälle. Koulutuksen sisältöalueita olivat muun muassa työsuojelu, ensiapu, asiakaspalvelu, laatu sekä työssä jaksamiseen liittyvät osaalueet varsinaisten ammatillisten aineiden ohella.
Koulutukseen osallistuneiden työllistymisprosentti on 100. Osallistujista lähes kaikki työllistyvät takaisin Componentaan ja vain kaksi uusien työnantajien palvelukseen. Työntekijöiden mahdollisuudet ja tahto yhteisten asioiden kehittämiseen ovat selkeästi parantuneet osaamisen monipuolistumisen ja asioiden kokonaisvaltaisemman hahmottamisen myötä. Osallistujat antoivat koulutukselle hyvän arvosanan.
Täsmäkoulutuksesta ja sen hienosta onnistumisesta virisi aktiivinen keskustelu erityisesti Länsi-Suomessa. Kyselyitä työvoimakoulutuksesta tuli monilta yrityksiltä ja koululaitoksilta, ja koulutusta esiteltiin muun muassa Länsi-Suomen TE-kevatseminaarissa Vaasassa huhtikuussa.

Monipuolista työllisyyskoulutusta Hollannissa
Vuoden 2009 lyhennetyn työajan ja määräaikaisten lomautusten aikana Hollannissa tarjottiin laajaa ja monipuolista työllisyyskoulutusta.
"Aloitimme haastattelemalla kaikki työntekijät, ja haastattelujen aikana keräsimme tarpeelliset tiedot sen selvittämiseksi, minkälaista koulutusta tarvitaan", kuvailee henkilöstöpäällikkö Theo Hendrikx. "Sen jälkeen laadimme koulutussuunnitelman koko yhtiölle."
Tarjottujen kurssien joukossa oli kursseja johtajuudesta keskijohdolle, hollannin, englannin ja saksan kielen kursseja, ensiapua, valimoteknologiaa sekä sisäisiä teknisiä kursseja (esimerkiksi keernan tai mallin valmistuksesta), IT- ja talousalan kursseja, ergonomiaa, työhyvinvointiin ja työoikeuteen liittyviä asioita, SAP-, Word- ja Excel-kursseja sekä teollisuuden prosessinohjaajien turvallisuuskurssi (VAPRO).
VAPRO:n turvallisuuskurssi järjestettiin nyt ensimäisen kerran. Kahdeksan kuukauden kurssilla oli yhteensä 150 osallistujaa kunnossapito-, laatu-, suunnittelu- ja tuotantotehtävistä. Kurssin tavoitteena oli nostaa turvallisuustietoisuutta ja vähentää työtapaturmien määrää. Kurssin teoria- ja käytännön jaksot sisältivät monenlaisia harjoitustöitä valimo-olosuhteissa, ja kurssin päätteeksi osallistujat saivat tutkintotodistuksen.
Työntekijälitot seurasivat koulutussuunnitelmien toteutusta ja onnistumista. "Kaikki työntekijämme olivat tyytyväisiä järjestettyä

hin koulutuksiin, vaikka osa kursseista olikin joidenkin mielestä vaikeita. Esimerkiksi VAPRO:n kurssi ei ollut lainkaan helppo", kertoo Theo Hendrikx.
Määräaikaiset lomautukset päättyvät toukokuussa 2010, ja työntekijät palaavat töihin täysipäiväisesti.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
"Vaihtelevuutta ja uutta opittavaa riittää"

"Valmistuin vuonna 1999 insinööriksi ja aloitin Karkkilan vaihdetehtaassa kotelo-koneistuksen esimiehenä. Se oli ensimmäinen vakituinen työpaikkani ja alku urapolulle, jossa on riittänyt vaihtelua. Tein kaikkea mahdollista ostoista menetelmäkehitykseen ja esimiestyöhön ja jatkoin ohessa myös diplomi-insinöörin opintoja TKK:ssa.
Kun tehdas myytiin, siirryin koneistuksen tarjouslaskennan tehtäviin konsernin uuteen osaamiskeskukseen Helsinkiin. Kehitin koneistuksen tarjouslaskennan järjestelmiä ja toimintamalleja, kiertelin konsernin konepajoja ja toimin myynnin teknisenä tukena. Parasta oli ehdottomasti päivittäinen yhteistyö konsernin valu- ja koneistuseksperttien kanssa. Opin enemmän koneistus- ja valimotekniikasta kuin koskaan koulussa.
Kun Componenta osti De Globe-valimot vuonna 2004, pään vastavalmistuneena DI:nä mukaan integrointiryhmään. Tehtävänä oli muodostaa Keski-Euroopan koneistusalihankintaverkostosta oma liiketoimintayksikkönsä. Hollantilaiset ovat hyvin avoimia ja ystävällisiä, joten soputuminen uuteen maahan ja ympäristöön sujuu ilman ongelmia. Matkustin viikoittain alihankkijoiden ja asiakkaiden luona Keski-Euroopassa ja opin paljon kansainvälisestä yhteistyöstä eri kulttuurien kesken. Työn ohessa tein jatkotutkintoa TKK:n talousoikeuden osastolla.
Parin vuoden jälkeen oli aika palata Suomeen. Porin ja Nisamon konepajojen johtajana tehtäväni oli yksiköiden integrointi, jossa Porin konepajaliiketoiminta siirrettiin Nisamoon. Integraation jälkeen
elettiin historian kovinta nousukiitoa markkinoilla, ja yksikön johtaminen oli paljolti kapasiteetin johtamista. Aika Nisamossa oli mukava kokemus: pienessä yksikössä kaikki tuntevat toisensa, ja yksikön vetäjänä pään mukaan myös myyntityöhön, sillä yksikkö myy pitkälle erikoistunutta koneistusosaamista. Parin vuoden jälkeen Nisamon integraatio ja lisensiaatin tutkintoni oli tehty. Lopputyössäni tutkin Componentan myynti- ja hankintasopimusten sopimusoikeudellisia riskejä.
Kävin sitten vajaan vuoden verran katselemassa, miltä maailma näyttää asiakkaidemme silmin. Palasin konserniin vuoden 2009 alussa, ensin sisäisten hankintojen tiimiin ja sitten konepajojen kehitysjohtajaksi. Lisäksi toimin Främmstadin konepajan johtajana. Tehtäväni on auttaa Främmstadia selviytymään historian pahimman pudotuksen yli. Olen myös päässyt tutustumaan aitiopaikalta siihen, millaista on tehdä päivittäistä yhteistyötä asiakkaan kanssa: suuret kuorma-auton valmistajat arvioivat järjestelmällisesti toimittajien prosesseja ja toimituskykyä, jolloin toimittajankin on kehityttävä jatkuvasti. Ruotsalaisten positiivisesta ja rennosta työ- ja elämäntavasta ei voi olla pitämättä.
Främmstadin konepajan johtajan tehtävän ohella on taas uusi vaihe urapolulla alkamassa: aloitin helmikuussa 2010 koneistusteknologiasta vastaavana johtajana ja konsernin laajennetun johtoryhmän jäsenenä. Olen mukana valmistelemassa esimerkiksi konsernin koneistusinvestointeja ja tuotantoon liittyviä strategioita. Uskon, että vaihtelevuutta ja uutta opittavaa riittää kuten tähän asti", kertoo koneistusteknologiasta vastaava johtaja Juha Alhonoja.
Componenta tutuksi rekrytointimessuilla

Componenta käy säännöllisesti yliopistojen ja koulujen rekrytointimessuilla Turkissa, Suomessa, Hollannissa, Ruotsissa ja Belgiassa tapaamassa tekniikan ja kaupan alan opiskelijoita. Nykyisessä taloustilanteessakin on tärkeää ylläpitää työnantajakuvaa tulevaisuuden ammattilaisille.
Marraskuussa 2009 Componenta esittäytyi Ankarassa Keski-idän teknisen yliopiston tilaisuudessa. "Opiskelijat olivat osastostamme hyvin kiinnostuneita ja kyselivät paljon Componentasta ja tarjoamistamme uramahdollisuuksista", kertoo henkilöstöpäällikkö Evren Çeşmeci. "Osa oli jo kuullut kansainvälisestä harjoitteluohjelmastamme kavereiltaan, ja he olivat innokkaita hakemaan ohjelmaan seuraavalla kerralla."
"Uskomme, että tällaisista rekrytointitapahtumista on meille paljon hyötyä - ne antavat meille tilaisuuden tuoda yhtiön nimi esiin ja nostaa tunnettuuttamme opiskelijoiden sekä koulujen ja insituutioiden keskuudessa ja HR:n osalta erityisesti myös potentiaalisten uusien työntekijöiden keskuudessa."
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
Työnkierrossa komponentin tuotantoketjussa
Suunnitteluosaaminen on Componentassa ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteena on, että omat asiantuntijamme ovat mukana asiakkaan tuotekehitysprojekteissa jo alusta alkaen. Suunnitteluorganisaatiota- ja osaamista vahvistettiin vuoden 2009 aikana. Yhtenä keinona on työnkierto, johon osallistuu myös tuotantoinsinöörä Lasse Modenius.
“Tarkoitus on edetä tuotantoinsinööristä ensin prosessi-insinööriksi ja sitten advanced engineeriksi ja kouluttautua niin valimoprosessien kuin koneistuksen moniosaajaksi”, Lasse kertoo. “Minulla ensimmäinen askel on tuotantoon perehtymisen jakso Karkkilan valimossa, jossa kierrän alkuun eri työtehtäviä tuotannossa. Tähän mennessä olen ehtinyt keernoittaa, kaavata ja sekoittaa hiekkaa. Tekemällä oppiminen on tehokas keino suunnittelijan kannalta, koska suunnittelussa tehdyt päätökset heijastuvat tuotannossa monin tavoin. Suunnittelupäätöksiä tulee esiin tehdessään työtä linjalla ja helposti huomaa hyvät ratkaisut sekä parhaimmillaan siinä herää ideoita tehdä asioita toisin.”
Tekemisen ohella Lasse tarkkailee tuotannon tehokkuutta ja selvittää keinoja kehittää toimintaa entistä jouhevammaksi. Kesän jälkeen Lasse keskittyy yhä enemmän olemassa olevien tuotteiden ongelmien ratkaisemiseen ja hylkymäärien pienentämiseen. Valimotyön jälkeen tarkoitus on siirtyä vuodenvaihteen jälkeen konepajaan eli seuraavaan vaiheeseen komponentin tuotantoketjussa.

“Tarkoitus on saada hyvä kokonaiskuva suunnittelijan näkökulmasta koko valamisen ja koneistuksen prosesseista, jotta tulevaisuuden asiakasneuvottelutehtävissä tietoa olisi tarjolla mahdollisimman paljon jo neuvotteluhuoneessa, jotta tarvitse sanoa ‘en ole varma, mutta otan selvää’”, Lasse sanoo. “Näin voidaan tuoda lisäarvoa asiakkaalle ja samalla parantaa omaa toimintaa, kun suunnitteluprosessissa on jo alussa käytössä tuotantoa tukevat näkökulmat. Toiminnan järkeväityminen suunnitteluprosessin myötä mahdollistaa monia säästöjä tuotannossa, kun tehdään alusta lähtien asiat oikein.”
Lasse tuli alunperin Componentaan kansainvälisen harjoitteluohjelman kautta ja on ennen työnkiertoakin ehtinyt työskennellä harjoitteluaikanaan kahdessa toimipaikassa, Helsingissä ja Orhangazissa Turkissa.
"Harjoittelijavaihto oli erittäin kiinnostavaa"

Turkkilainen Atacan Ergin on yksi Componentan ensimmäiseen kansainväliseen harjoitteluohjelmaan 2008 - 2009 osallistujista. Hän halusi innokkaasti tehdä töitä yrityksessä, johon hänen pääaineensa, metallurgia ja materiaalisuunnittelu liittyvät. “Tällaisia harjoitteluohjelmia on harvassa, ja mahdollisuus työskennellä toisessa maassa oli niin kiinnostavaa”, Atacan sanoo. “Componentalla on toimintaa ei vain Suomessa ja Ruotsissa, jotka ovat aina kiinnostaneet minua, vaan myös Turkissa! Se oli minulle tosi hyvä sattuma.”
Atacan vietti ensimmäisen kesän tuotekehitysharjoittelijana Orhangazissa Turkissa ja toisen kesän Karkkilassa tuotannon kehittämisen ja laadun tehtävissä. Kulttuurierot ja kielimuuri tuottivat tiettyjä haasteita Atacanille: “Vaikka työtoverit toimistolla puhuivat
englantia, työhöni kuuluu käydä keskusteluja myös tuotannon puolella, missä englantia puhutaan harvemmin. Olin aiemminkin ollut kiinnostunut suomen kielestä ja halusin opiskella suomea.” Nyt kun Atacanilla on kokemusta niin suomalaisista kuin turkkilaisistakin työtovereista, hänestä tuntuu, että suomalaiset ja turkkilaisivat voisivat oppia paljon toisiltaan.
“Sain Componentasta arvokasta aineistoa kandidaatintutkielmaani, ja kandiksi valmistuttuani halusin jatkaa maisteriopintoja mieluiten Ruotsissa tai Suomessa”, Atacan kertoo. Harjoitteluohjelman jälkeen hän opiskelikin ensin Kungliga Tekniska Högskolanissa Tukholmassa ja aloittaa syksyllä 2010 maisteriopinnot Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Kesällä 2010 Atacan työskentelee Pietarsaaren valimossa kahdessa projektissa, joista toinen liittyy tuotteiden siirtoon Pietarsaaresta Orhangaziin ja toinen Pietarsaaren sulatuspraktiikan kehittämiseen. Pietarsaaren keskittyessä uusiin tuotteisiin myös tarvittavien rautalajien määrä kasvaa, jolloin uunien käytölle ja koko sulatuspraktiikalle pitää kehittää uusi toimintamalli niin, että vanhojen tuotteiden valmistus jatkuu yhtä laadukkaasti kuin ennenkin. “Haluan olla niin hyödyksi kuin mahdollista näissä projekteissa ja saada lisää kokemusta”, Atacan sanoo, “ja tulevaisuudessa toivon voivani yrittää opiskella lisää suomea ja ruotsia ja tehdä Componentan eteen entistä enemmän.”
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
GRI-SISÄLTÖVERTAILU
| GRI-OHJEISTON KOHTA | AVAINTUN-NUSLUKU | KATTAVUUS | RAPORTIN KOHTA JA SIVUNUMERO | KOMMENTIT |
|---|---|---|---|---|
| 1. Strategia ja analyysi | ||||
| 1.1 Ylimmän johdon katsaus | Raportoitu | Toimitusjohtajalta, s. 1 | ||
| 1.2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus | Raportoitu | Yritysvastuu Componentassa, s. 6-7 | ||
| Componentan liiketoiminta ja toimintaympäristö, s. 4-5 | ||||
| Tärkeimmät saavutukset ja projektit vuonna 2009, s. 15 | ||||
| 2. Organisaation taustakuvaus | ||||
| 2.1-2.10 Perustiedot | Raportoitu | Componenta lyhyesti, s. 2-3 | ||
| Palkinnot, s. 41 | ||||
| 3. Raportin muuttujat | ||||
| 3.1-3.11; 3.13 Raportin kuvaus, laajuus ja rajaukset | Raportoitu | Raportointiperiaatteet, sisäkansi | ||
| 3.12 GRI-sisältöindeksi | Raportoitu | GRI-sisältöindeksi, s. 62-65 | ||
| 4. Hallintotapa, sitoumukset ja yhteistyö | ||||
| Hallintotapa | ||||
| 4.1-4.10 Hallintotapa | Raportoitu | Componenta lyhyesti; | ||
| Hallinto ja johtaminen, s. 3 | Lisätietoja Componentan hallinointi- ja ohjausjärjestelmästä vuosiraportissa 2009; Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 24-27 | |||
| Ulkopuoliset sitoumukset | ||||
| 4.11 Varovaisuuden periaate | Raportoitu | Vastuu komponentin ympäristövaikutuksista sen elinkaaren aikana, s. 12-14 | ||
| 4.12 Ulkoiset periaatteet tai aloitteet, joihin organisaatio on sitoutunut | Raportoitu | Energiatehokkuussopimus, s. 40 | Teollisuuden energiatehokkuussopimukset Suomessa ja Hollannissa | |
| 4.13 Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä | Raportoitu | Sidosryhmäanalyysi; | ||
| Yhteiskunta, viranomaiset ja lähialueet, s. 11 | Componenta on jäsenenä monissa yrityksen liiketoimintaan liittyvissä organisaatioissa | |||
| Sidosryhmätoiminta | ||||
| 4.14.-4.17 Sidosryhmävuorovaikutus | Raportoitu | Sidosryhmäanalyysi, s. 8-11 | ||
| 5. Johtamistavan kuvaus ja toimintaindikaattorit | ||||
| Taloudellisen vastuun johtamistavan kuvaus ja toimintaindikaattorit | ||||
| Johtamistavan kuvaus | Raportoitu | Componenta lyhyesti; | ||
| Hallinto ja johtaminen, Riskienhallinta, s.3 | ||||
| Yritysvastuu Componentassa, s. 6 | ||||
| Toimintaindikaattorit: | ||||
| Taloudellinen toiminta | ||||
| EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo | x | Raportoitu | Taloudellisen lisäarvon jakautuminen, s. 20 | |
| EC3 Organisaation eläkesitoumusten kattavuus | x | Raportoitu | Tilinpäätöksen 2009 liitetiedot; | |
| http://www.componenta.com/raportit | Kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedot: 26. Eläkevelvoitteet, s. 50 | |||
| EC4 Avustukset | x | Raportoitu | Maksetut ja saadut avustukset, s. 18-19 | |
| Ympäristövastuun johtamistavan kuvaus ja toimintaindikaattorit | ||||
| Johtamistavan kuvaus | Raportoitu | Yritysvastuu Componentassa, s. 6-7 | ||
| Ympäristövastuu, s. 23 | ||||
| Ympäristöjärjestelmät ja -luvat, s. 26-27 | ||||
| Toimintaindikaattorit: | ||||
| Materiaalit | ||||
| EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan | x | Raportoitu | Raaka-aineiden käyttö, s. 30 | |
| Ympäristötase, s.31 |
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
| GRI-OHJEISTON KOHTA | AVAINTUN-NUSLUKU | KATTAVUUS | RAPORTIN KOHTA JA SIVUNUMERO | KOMMENTIT |
|---|---|---|---|---|
| EN2 | Kierrätettyjen materiaalien suhteellinen osuus käytetystä materiaalista | x | Raportoitu | Raaka-aineiden käyttö, s. 30 |
| Ympäristötase, s. 31 | ||||
| Energia | ||||
| EN3 | Suora energiankulutus jaoteltuna primäärienergialähteittäin | x | Raportoitu | Energiankäyttö, s. 32-33 |
| Ympäristötase, s. 31 | ||||
| EN4 | Epäsuora energiankulutus jaoteltuna primäärienergialähteittäin | x | Raportoitu | Energiankäyttö, s. 32-33 |
| Ympäristötase, s. 31 | ||||
| EN6 | Energiatehokkaat tuotteet ja palvelut | Raportoitu | Vastuu komponentin ympäristövaikutuksista sen elinkaaren aikana, s. 12-13 | |
| EN7 | Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi ja saavutetut säästöt | Raportoitu osittain | Tavoitteena 9 %:n energian säästö 2008-2016, s. 40 | |
| Energiatehokkuuden parantamisaloite kuvattu | ||||
| Vesi | ||||
| EN8 | Veden kulutus | x | Raportoitu | Ympäristötase, s. 31 |
| Päästöt ja jätteet | ||||
| EN16 | Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt | x | Raportoitu osittain | Päästöt, s. 34-35 |
| EN18 | Aloitteet, joiden tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja saavutetut vähennykset | x | Raportoitu osittain | Vastuu komponentin ympäristövaikutuksista sen elinkaaren aikana, s. 12-13 |
| EN20 | Päästöt ilmaan | x | Raportoitu | Päästöt, s. 34-35 |
| Ympäristötase, s. 31 | ||||
| EN21 | Jätevedet | x | Raportoitu | Jäteveden käsittely, s. 38 |
| Ympäristötase, s. 31 | ||||
| EN22 | Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti | x | Raportoitu | Jätteet ja kierrätys, s. 36-37 |
| Ympäristötase, s. 31 | ||||
| EN23 | Merkittävien kemikaali-, öljy- ja polttoainevuotojen määrä ja suuruus | x | Raportoitu | Ympäristöriskit, s. 28 |
| Tuotteet ja palvelut | ||||
| EN26 | Toimenpiteet tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä toimenpiteiden vaikutusten laajuus | x | Raportoitu | Vastuu komponentin ympäristövaikutuksista sen elinkaaren aikana, s. 12-13 |
| Määräystenmukaisuus | ||||
| EN28 | Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahallinen määrä sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä | x | Raportoitu | Ympäristöjärjestelmät ja -luvat, s. 27 |
| Ympäristöriskit, s. 28 | ||||
| Kuljetukset | ||||
| EN29 | Tuotteiden ja materiaalien kuljetuksesta sekä työmatkoista aiheutuneet merkittävät ympäristövaikutukset | Raportoitu | Vastuu komponentin ympäristövaikutuksista sen elinkaaren aikana, s. 13 | |
| Muut ympäristövastuun tunnusluvut | ||||
| EN30 | Ympäristönsuojelun kokonaiskustannukset ja investoinnit tyypeittäin | Raportoitu | Ympäristökustannukset ja -investoinnit, s. 29 |
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
GRI-SISÄLTÖVERTAILU
| GRI-OHJEISTON KOHTA | AVAINTUN-NUSLUKU | KATTAVUUS | RAPORTIN KOHTA JA SIVUNUMERO | KOMMENTIT |
|---|---|---|---|---|
| Sosiaalinen vastuu osa-alueiden johtamistavan kuvaus ja toimintaantikaattorit | ||||
| Henkilöstöä ja työolosuhteita koskevat käytännöt | ||||
| Johtamistavan kuvaus | Raportoitu | Yritysvastuu Componentassa, s. 6-7 | ||
| Sosiaalinen vastuu, s. 43-45 | ||||
| Toimintaantikaattorit: | ||||
| Työllistäminen | ||||
| LA1 Henkilöstö jaoteltuna työsuhteen (kokoaikainen/osa-aikainen) ja työsopimuksen (vakituinen/määräaikainen) mukaan sekä toiminta-alueittain | x | Raportoitu | Sosiaalinen vastuu, s. 43-45 | |
| LA2 Henkilöstön vaihtuvuus | x | Raportoitu | Sosiaalinen vastuu, s. 44-45; 47 | |
| LA3 Henkilöstöetuudet, joita ei tarjota määräaikaisille ja osa-aikaisille työntekijöille, vaan ainoastaan kokoaikaisille työntekijöille, jaoteltuna alueittain | Raportoitu | Suorituksen johtaminen ja palkitseminen, s. 52 | Pääsääntöisesti vakituisille työntekijöille annetut edut annetaan myös määrä- ja osa-aikaisille työntekijöille | |
| Henkilöstön ja työnantajan väliset suhteet | ||||
| LA4 Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöiden prosenttiosuus | x | Raportoitu | Tasa-arvo ja ihmisoikeudet, s. 58 | |
| Työterveys- ja turvallisuus | ||||
| LA6 Työsuojelutoimikuntien toiminnan piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus | Raportoitu | Työturvallisuus ja -hyvinvointi, s. 56-57 | ||
| LA7 Tapaturmat, ammattitaudit, menetelyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuolemantapaukset toiminta-alueittain | x | Raportoitu | Sosiaalinen vastuu, s. 43 | |
| Työturvallisuus ja -hyvinvointi, s. 56-57 | ||||
| LA8 Vakavien sairauksen varalta toteutetut toimenpiteet ja niiden kattavuus | x | Raportoitu | ||
| osittain | Työturvallisuus ja -hyvinvointi, s. 56-57 | Työterveyskäytännöt kuvattu | ||
| LA9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimusten sisältämät terveys- ja turvallisuusteemat | Raportoitu | Työturvallisuus ja -hyvinvointi, s. 56-57 | ||
| Koulutus | ||||
| LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden jaoteltuna henkilöstöryhmittäin | x | Raportoitu | ||
| osittain | Tietotaito ja osaaminen, s. 54-55 | Koulutus ja kehittämisohjelmat kuvattu | ||
| LA11 Koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat, jotka tukevat henkilöstön jatkuvaa työllisyyttä ja antavat tukea työsuhteen päättymistilanteissa | Raportoitu | Tietotaito ja osaaminen, s. 54-55 | ||
| Resurssien suunnittelu ja johtaminen, s. 48-49 | Case-esimerkki, s. 58 | |||
| LA12 Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet | Raportoitu | Resurssien suunnittelu ja johtaminen, s. 48 | ||
| Suorituksen johtaminen ja palkitseminen, s. 51-52 | ||||
| Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet | ||||
| LA13 Organisaation hallintolaitosten ja henkilöstöryhmien koostumus jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden soveltuvien monimuotoisuuteen liittyvien tunnuslukujen mukaisesti | x | Raportoitu | Tasa-arvo ja ihmisoikeudet, s. 58 |
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
| GRI-OHJEISTON KOHTA | AVAINTUN-NUSLUKU | KATTAVUUS | RAPORTIN KOHTA JA SIVUNUMERO | KOMMENTIT |
|---|---|---|---|---|
| Ihmisoikeudet | ||||
| Johtamistavan kuvaus | Raportoitu | Sidosryhmäanalyysi; Tavarantoimittajat ja alihankkijat, s. 10-11 Sosiaalinen vastuu, s. 43 Tasa-arvo ja ihmisoikeudet, s. 58 | ||
| Toimintaindikaattorit: | ||||
| Investointi- ja hankintakäytännöt | ||||
| HR2 | Niiden merkittävien alihankkijoiden ja toimittajien prosenttiosuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteet | x | Raportoitu osittain | Sidosryhmäanalyysi; Tavarantoimittajat ja alihankkijat, s. 10-11 |
| Syrjinnän kielto | ||||
| HR4 | Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät toimenpiteet | x | Raportoitu | Sosiaalinen vastuu, s. 45 Tasa-arvo ja ihmisoikeudet, s. 58 |
| HR7 | Toimenpiteet pakkotyön estämiseksi | x | Raportoitu osittain | Tasa-arvo ja ihmisoikeudet, s. 58 |
| Yhteiskunnalliset vaikutukset | ||||
| Johtamistavan kuvaus | Raportoitu | Sidosryhmäanalyysi; Tavarantoimittajat ja alihankkijat, s. 10-11 Sosiaalinen vastuu, s. 43 | ||
| Toimintaindikaattorit: | ||||
| Yhteisöt | ||||
| SO1 | Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvien ohjelmien luonne, kattavuus ja tehokkuus | x | Raportoitu osittain | Maksetut ja saadut avustukset, s. 18 |
| Lahjonnan kielto | ||||
| SO2 | Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden prosenttiosuus ja lukumäärä | x | Raportoitu | Sidosryhmäanalyysi; Tavarantoimittajat ja alihankkijat, s. 10-11 |
| SO3 | Organisaation korruptioon liittyvät politiikat ja toimintakäytännöt | x | Raportoitu osittain | Sidosryhmäanalyysi; Tavarantoimittajat ja alihankkijat, s. 10-11 |
| SO4 | Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet | Raportoitu | Sidosryhmäanalyysi; Tavarantoimittajat ja alihankkijat, s. 10-11 | |
| Tuotevastuu | ||||
| Johtamistavan kuvaus | Raportoitu | Vastuu komponentin ympäristövaikutuksista sen elinkaaren aikana, s. 12-13 | ||
| Performance Indicators: | ||||
| Asiakkaiden terveys ja turvallisuus | ||||
| PR1 | Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren aikana sekä näiden arviointien piirissä olevien merkittävien tuotteiden ja palvelukokonaisuuksien prosenttiosuus | x | Raportoitu | Vastuu komponentin ympäristövaikutuksista sen elinkaaren aikana, s. 12-13 |

GRI-ohjeiston raportointitason arviointi
Yritysvastuun asiantuntija Tofuture Oy on tarkastanut raportin GRI-ohjeiston vastaavuuden ja vahvistaa Componentan itsearvioinnin, että yritysvastuuraportti 2009 täyttää GRI-ohjeiston sovellustason B vaatimukset. Raportissa esitetyt GRI-ohjeiston mukaiset tiedot on kuvattu GRI-sisältövertailussa sivuilla 62-65.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
SANASTO
ADI (Austempered Ductile Iron)
Lämpökäsittelyllä aikaansaatu kulutusta kestävä valurauta, jossa korkea lujuus ja hyvä sitkeys yhdistyvät.
Automaattikaavaus
Koneen ohjaamana toimiva kaavausjärjestelmä. Automaattinen konejärjestelmä käy itsenäisesti pitkiä aikoja siten, ettei koneenkäyttäjän tarvitse puuttua toimintaan muuten kuin virhetilanteissa.
CAD (Computer Aided Design)
Tietokoneavusteinen suunnittelu.
CAM (Computer Aided Manufacturing)
Tietokoneavusteinen valmistus.
CNC-työstökone
Numeerisesti tietokoneen avulla ohjattu työstö- tai muu kone.
Hiekkakeerna
Hiekasta ja sideaineesta valmistettu keerna, jota käytetään valukappaleiden monimutkaisten sisäpuolisten muotojen valmistamiseen. Hiekkakeernat poistetaan rikkomalla.
Hiekkapuhallus
Suihkupuhdistusmenetelmä, jossa käytetään hiekkaa hiovana aineena.
Hiukkaspäästöt
Hiukkaset aiheuttavat mm. likaantumista ja viihtyisyyshaittaa.
Kaavaus
Työvaihe, jossa valumallin avulla muotoillaan kaavaushiekasta muotti kappaleen valamista varten. Kaavauskehään sijoitetaan valumallin puolikas, jonka ympärille kasataan kaavaushiekka joko käsin (käsinkaavaus) tai koneellisesti (konekaavaus). Kaavauksen yhteydessä muottiin asetetaan onttojen kappaleiden sisäontekoiden valmistamiseen tarvittavat keernat.
Karkaisu
Lämpökäsittelymenetelmä, jossa lisätään metallin kovuutta.
Keerna
Valukappaleen sisäpuolisia muotoja muovaava muotin osa (cold-box- ja kuorikeerna).
Keernalaatikko
Hiekkakeernojen valmistukseen käytetty muotti, jonka sisäosat antavat muodon keernalle.
Kierrätysmetalli (romumetalli)
Teollisten tuotantoprosessien ulkopuolelle tai pois kuluttajien käytöstä hylätyt metallikappaleet.
Koneistus
Yleisnimi ainetta poistaville (lastuaville) työstömenetelmille, joita ovat esimerkiksi poraaminen, jyrsiminen, sorvaaminen, hiominen.
Koneistuskeskus
Lastuava työstökone (ainetta poistava), jossa on useampi lastuava työstömahdollisuus. Esimerkiksi sorvin, poran ja jyrsimen yhdistelmä. Koneistuksessa käytetään leikkuunestettä kitkasta johtuvan ylikuumenemisen estämiseksi. Leikkuuneste on normaalisti vesiohenteista.
Kuulapuhallus
Muovaava työstömenetelmä, jossa työkappaleen pintaan singotaan suurella nopeudella pieniä metallikuulia pinnan väsymislujuuden kasvattamiseksi.
Kuumanapitouuni
Uuni, jossa säilytetään sulaa metallia. Tyypillinen koko 30 tonnia.
Lastu
Millä tahansa koneistusmenetelmällä työkappaleesta irrotettu materiaali.
Lämpökäsittely
Materiaalin ominaisuuksien muuttamiseen tähtäävä menettely, johon kuuluu lämmitysvaihe ja usein myös jäähdytysvaihe. Lämpökäsittelymenetelmiä ovat mm. erilaiset karkaisut ja hehkutukset.
Maalaus
Materiaalin suojaamista ympäristön haittavaikutuksilta esimerkiksi korroosiolta tai kosmeettinen suoja. Pohja- ja pulverimaalaus.
Malli
Puusta, metallista tai muovista valmistettu kappale, joka ympäröidään muuttimateriaalilla (hiekka) muotin valmistamiseksi.
Metallurgia
Tieteen ja tekniikan ala, joka käsittelee metalleja.
Mittatarkkuus
Laatumuuttuja, joka kuvaa valmistetun kappaleen mittojen vastaavuutta piirustuksissa tai CAD-aineistoissa annettujen kanssa.
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
Muotti
Kaavaushiekasta kaavaamalla tehty muotti tuotteen valamista varten. Muottiin kaavataan tuotteen muodon mukainen onkalo, sulan johtamiseen tarvittavat kanavat (rangat) sekä sulan kutistumista kompensoivat syötöt.
Painevalu
Valumenetelmä, jossa sula metalli johdetaan suurella paineella ja nopeudella metalliseen kestomuottiin.
Panostaa
Täyttää sulatusuuni tai kuumanapitouuni metallilla.
Peitostaminen
Hiekkakeernojen ja furaanihiekasta tehtyjen muottien peitostaminen (maalaaminen) riittävän pinnanlaadun aikaansaamiseksi ja metallin hiekkaan tunkeutumisen estämiseksi.
Pallografiittirauta
GJS (GRP), 3,0–3,9 % hiiltä sisältävää valurautaa, jossa hiili esiintyy pallomaisessa muodossa.
Pintakäsittely
Materiaalin pinnan laadun parantamiseen tähtäävä menetelmä, esimerkiksi titaani-nitridipinnoitteet. Lisää materiaalin pinnan kulutuskestävyyttä.
Puhdistus, viimeistely
Purseiden, ylijuoksujen ja kanaviston poistaminen valoksesta.
Puristusvalu
Valumenetelmä, jolla valmistetaan sulasta raaka-aineesta korkeaa painetta käyttäen korkealaatuisia ja lämpökäsiteltäviä valukappaleita siten, ettei sulaan sekoitu valuprosessin aikana juuri lainkaan ilmaa.
Rouhinta
Koneistusvaihe, jossa poistetaan ainetta lastuamalla mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti pyrkimättä suureen tarkkuuteen tai hyvään pinnanlaatuun.
Sorvi
Lastuava työstökone (ainetta poistava), jolla voidaan koneistaa pyörähdysymmetrisiä kappaleita haluttuihin mittoihin.
Sulatusuuni
Uuni, jossa metallin sulatus tapahtuu. Energianlähteena sähkö (=sähköuuni) tai koksi (=kupoliuuni). Sähköuunissa sulatus tapahtuu kertapanoksena eli sulatusuuni tyhjennetään kokonaan tai osittain sulaerän valmistuttua. Esimerkiksi 8 tonnin sulattaminen 4,3 MWh teholla kestää noin 1 h ja 20 min. Kupoliuunin prosessi on jatkuva eli sulaa otetaan pois ja raaka-ainetta lisätään jatkuvana prosessina.
Suomugrafiittirauta
GJL (GRS), harmaarauta, valurauta, jossa hiili esiintyy suomumaisessa muodossa.
Tuotettu tonni
Tuotetut, hyväksytyt tonnit, jotka on lähetetty asiakkaalle.
Työvara
Työstämistä varten tarkoitettu mittaylimäärä, esimerkiksi valukappaleeseen jätetty työvara koneistamista varten tai karkeakoneistuksen jälkeen jätetty työvara pintojen viimeistelyä varten. Valuissa koneistustyövara on yleensä 2–3 mm.
Ultraäänitarkastus
Valuvikojen tarkastamisessa käytettävä rikkomaton aineenkoestusmenetelmä, jossa hyödynnetään ultraääntä.
Uudelleensulattaminen
Valimossa tapahtuva jo kerran valetun metalliseoksen, esimerkiksi purseiden, valuvikaisten kappaleiden tai koneistusjätteen sulattaminen.
Valurangat ja -syötöt
Valukappaleista puhdistuksessa irrotettavat sulalla täyttyneet kanavat (valukkeet) ja syötöt. Tuotteesta, valuraudasta ja valujärjestelmästä riippuen valurankojen ja -syöttöjen osuus kokonaisrautamäärästä voi vaihdella 30 %:n ja 70 %:n välillä.
Valurauta
2,0–4,2 % hiiltä sisältävä rautametalli. Hiili esiintyy tavallisesti grafiittina. Valuraudat jaetaan suomugrafiitti- (GJL), pallografiitti- (GJS) ja temperrautoihin sekä valkoisiin valurautoihin. Erikoisvalurauta esim. kulutusta kestävä ADI.
VOC
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet. VOC-päästöt ilmaan muodostavat alailmakehän otsonia reagoidessaan auringonvalon läsnäollessa typen oksidien kanssa. Otsoni alailmakehässä on haitallista sekä kasvillisuudelle että ihmisen terveydelle. Typen oksideja muodostuu mm. liikenteen päästöistä.
YHTEYSTIEDOT
Yritysvastuuraportissa esitettäviä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun asioita täydentäviä tietoja on vuosikertomuksessa 2009 ja Componentan verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com.
Lisätietoja:
Pirjo Aarniovuori
viestintäjohtaja
puh. 010 403 2701
Bert Duit
laatu- ja ympäristöjohtaja
puh. +31 6 202 48 511
Mika Hassinen
talousjohtaja
puh. 010 403 2723
Anu Mankki
henkilöstöjohtaja
puh. 010 403 2739
Sähköpostiosoitteet [email protected]
441 014 Painotuote
COMPONENTA OYJ YRITYSVASTUURAPORTTI 2009
.
COMPONENTA
www.compopenta.com