AI assistant
Componenta Oyj Annual Report 2025
3307_rns_2026-03-20_684bf8de-8621-453e-92ed-77b76f8d672b.pdf
Annual Report
Open in viewerOpens in your device viewer
2025
Vuosikatsaus
COMPONENTA
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Sisällys
Sisällys... 2
Componenta lyhyesti... 3
Konsernin taloudellinen kehitys... 4
Componentan arvonluonti... 6
Toimitusjohtajan katsaus... 7
Hallituksen toimintakertomus 2025... 9
Kestävyysselvitys 2025... 16
Tunnusluvut... 71
Tunnuslukujen laskentakaavat... 72
Konsernitilinpäätös... 73
Konsernin tuloslaskelma... 73
Konsernin laaja tuloslaskelma... 74
Konsernin tase... 75
Konsernin rahavirtalaskelma... 76
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista... 77
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 78
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet... 78
1 Liikevaihto... 83
2 Liiketoiminnan muut tuotot... 85
3 Liiketoiminnan kulut... 85
4 Henkilöstökulut... 86
5 Tutkimus- ja kehitysmenot... 86
6 Poistot ja arvonalentumiset... 86
7 Rahoitustuotot ja -kulut... 87
8 Tuloverot... 87
9 Osakekohtainen tulos... 88
10 Aineettomat hyödykkeet... 88
11 Liikearvo... 89
12 Aineelliset hyödykkeet... 90
13 Vaihto-omaisuus... 93
14 Myyntisaamiset... 94
15 Muut lyhytaikaiset saamiset ja siirtosaamiset... 95
16 Laskennalliset verosaamiset ja -velat... 95
17 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot... 98
18 Pääoman hallinta... 99
19 Osakeperusteiset maksut... 99
20 Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet... 100
21 Varaukset... 100
22 Rahoitusriskit ja -instrumentit... 101
23 Muut korottomat velat ja siirtovelat... 104
24 Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan... 105
25 Vuokrasopimusvelat... 106
26 Vastuusitoumukset... 106
27 Lähipiiritapahtumat... 107
Emoyhtiön tilinpäätös... 108
Emoyhtiön tuloslaskelma... 108
Emoyhtiön tase... 109
Emoyhtiön rahavirtalaskelma... 110
Emoyhtiön liitetiedot... 111
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet... 111
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset... 121
Tilintarkastuskertomus... 122
Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti... 128
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus... 130
Tietoja sijoittajille... 133
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025... 135
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Sisällys
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöntilinpäätös
Componenta lyhyesti
Componenta on kansainvälinen teknologiayhtiö, joka on Suomen johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Vastuullisuus ja asiakkaiden tarpeet ovat yhtiön laajan teknologiaportfolion ytimessä. Componenta valmistaa korkealaatuisia komponentteja asiakkailleen, jotka ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia. Yhtiön osake listataan Nasdaq Helsingissä (CTH1V).
Vuosi 2025:
| Liikevaihto, Me | 115,7 |
|---|---|
| Käyttökate, Me | 9,7 |
| Oikaistu käyttökate, Me | 9,7 |
| Liiketulos, Me | 4,3 |
| Oikaistu liiketulos, Me | 4,3 |
| Tilauskanta vuoden lopussa, Me | 19,6 |
| Henkilöstö | 676 |
Liikevaihdon jakautuminen, %
- Maakohtaisen myynnin maa määräytyy sen pohjalta, minne tavara tai palvelu on toimitettu. Asiakkaamme ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia, joten tuotteemme päätyvät lopulta ympäri maailmaa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Componenta lyhyesti
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Konsernin taloudellinen kehitys
Konsernin kehitys ei ole osa virallista tilinpäätöstä.
Konsernin kehitys 1.1.–31.12.
| 2025 | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Te | 115 732 | 97 145 | 101 809 | 109 087 | 87 254 |
| Käyttökate, Te | 9 731 | 7 854 | 5 278 | 7 086 | 4 959 |
| Liiketulos, Te | 4 335 | 2 562 | 3 762 | 1 555 | 13 |
| Liiketulosmarginaali, % | 3,7 | 2,6 | 3,7 | 1,4 | 0 |
| Rahoitustuotot ja -kulut, Te | -1 969 | -2 358 | -2 193 | -1 662 | -418 |
| Tulos rahoituserien jälkeen, Te | 2 366 | 204 | 1 568 | -106 | -405 |
| Tilikauden tulos, Te | 8 039 | 204 | 1 547 | 52 | -405 |
| Tilauskanta kauden lopussa, Te | 19 587 | 16 682 | 14 532 | 18 481 | 13 954 |
| Liikevaihdon muutos, % | 19,1 | -4,6 | -6,7 | 25,0 | 24,6 |
| Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, % | 19,0 | 16,5 | 18,6 | 19,9 | 20,1 |
Liiketoiminnan rahavirta, Te
* Vuoden 2024 käyttökate sisältää 2,9 Me:n suuruisen ei-operatiivisesta toiminnasta syntyneen kertaluonteisen tuoton Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta.
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Liikevaihto, Te
Korolliset nettovelat, Te
Käyttökate, Te*
Omavaraisuusaste, %
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernin taloudellinen kehitys
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Yhteenveto vuoden keskeisistä tapahtumista
Componenta tiedotti 16.4.2025, että yhtiö on sopinut luottolimiitin jatkamisesta ja korottamisesta 1 miljoonalla eurolla sekä uudesta 2 miljoonan euron investointilainasta. Componenta allekirjoitti sopimuksen Avida Finans Ab, filial i Finland:in ("Avida") kanssa nykyisen 4 miljoonan euron määräisen luottolimiitin korottamisesta 1 miljoonalla eurolla yhteensä 5 miljoonaan euroon. Samalla kyseisen luottolimiittisopimuksen voimassaoloaikaa jatkettiin kahdella vuodella eli syyskuuhun 2027 saakka. Lisäksi Componenta sopi uudesta yhteensä 2 miljoonan euron investointilainasta Avidan kanssa. Investointilainan maturiteetti on neljä vuotta. Lainan nostoaika on allekirjoitushetkestä lähtien ensimmäiset 12 kuukautta ja takaisinmaksuaika on sitä seuraavat 36 kuukautta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Investointilainaa on tarkoitus käyttää pääasiassa tavanomaisiin liiketoiminnan tarvitsemiin kone- ja laiteinvestointeihin. Tilikauden päätyessä investointilaina oli nostamaton.
Componenta tiedotti 25.8.2025 Puolustusvoimien 10,4 Me:n hankinnasta, johon sisältyy noin 4,4 Me:n optio.
Componenta Manufacturing Oy maksoi 1.10.2025 Fortaco Oy:lle aiemmin sovitun mukaisesti loppukauppahinnan Kalajoen ja Sepänkylän liiketoimintojen käytössä olleista kiinteistöistä. Kyseisten liiketoimintojen kauppa toteutui 1.10.2024, ja ne siirtyivät osaksi Componenta kaupantekopäivästä lähtien.
Componenta nosti joulukuussa 2025 uuden yhteensä kolmen miljoonan euron määräisen lainan LähiTapiolalta ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolta. Lainaa käytetään käyttöpääomaan ja investointien rahoittamiseen. Laina-aika on viisi vuotta ja muut lainaehdot ovat tavanomaiset.
Avainluvut
| 2025 | 2024 | Muutos, % | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Te | 115 732 | 97 145 | 19,1 |
| Käyttökate, Te | 9 731 | 7 854* | 23,9 |
| Oikaistu käyttökate, Te | 9 731 | 4 930 | 97,4 |
| Liiketulos, Te | 4 335 | 2 562* | 69,2 |
| Liiketulosmarginaali, % | 3,7 | 2,6* | 42,0 |
| Oikaistu liiketulos, Te | 4 335 | -362 | 1 297,5 |
| Tulos rahoituserien jälkeen, Te | 2 366 | 204 | 1 060,5 |
| Tilikauden tulos, Te | 8 039 | 204 | 3 842,9 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, e | 0,83 | 0,02 | 3 834,9 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, e | 0,79 | 0,02 | 3 735,9 |
| Liiketoiminnan rahavirta, Te | 7 280 | 8 232 | -11,6 |
| Korollinen nettovelka, Te | 2 186 | 5 472 | -60,0 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 6,4 | 21,2 | -70,0 |
| Oman pääoman tuotto, % | 26,7 | 0,8 | 3 260,1 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 9,8 | 6,6 | 47,6 |
| Omavaraisuusaste, % | 46,5 | 41,3 | 12,5 |
| Bruttoinvestoinnit sis. taseeseen kirjattujen vuokrasopimusten osuuden, Te | 3 808 | 6 732 | -43,4 |
| Henkilöstö kauden lopussa ml. vuokratyövoima | 676 | 689 | -1,9 |
| Henkilöstö keskimäärin kauden aikana ml. vuokratyövoima | 675 | 639 | 5,5 |
| Tilauskanta, Te | 19 587 | 16 682 | 17,4 |
- Tilikauden käyttökatteeseen ja liiketulokseen sisältyy vuoden 2024 viimeiselle vuosineljännekselle kirjattu 2,9 Me:n suuruinen ei-operatiivisesta toiminnasta syntyvä kertaluonteinen tuotto Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernin taloudellinen kehitys
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Componentan arvonluonti
Pääoma
Inhimillinen ja tiedollinen pääoma
- 676 ammattilaista
- Innostava yrityskulttuuri, joka kannustaa kehittymiseen
- Metallialan asiantuntemus 200 vuoden ajalta
-
Laaja valmistustekninen osaaminen
-
Jatkuva parantaminen ja valmistusprosessien kehittäminen
- Tavoitteellinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusjohtaminen
- Yrityksen tunnettavuus ja maine luotettavana sopimusvalmistajana
Taloudellinen pääoma
- Taseen loppusumma 76,3 Me
- Nettovelka 2,2 Me
- Monipuolinen omistuspohja
- Pitkäaikaiset asiakassuhteet
Toimitusketjut
- Raaka-aineiden, materiaalien ja palveluiden ostot/hankinnat 69,7 Me
- Kattava alihankintaverkosto
Omaisuus
- Tuotanto Suomessa 10 toimipaikassa (2 valimoa, 5 koneistusyksikköä, 1 takomo, 1 putkipalvelu, 1 levypalvelu ja 1 hitsaus ja pintakäsittely-yksikkö)
- Investoinnit
- Kalajoen, Karkkilan, Porin ja Sepänkylän tehdaskinteistöt
Energia lähetet
- Sähkön osuus 75,9 %, kaukolämmön osuus 13,8 %, nestekaasun osuus 7,3 %, öljyn osuus 2,9 % ja biopolttoaineiden osuus 0,1 %
Componenta
Strategia
Strategian painopistealueet: syvällinen asiakastuntemus, vastuullisuus, operatiivinen uudistuminen, henkilöstö on avain menestykseen ja epäorgaaninen kasvu
Tavoitteenamme on olla asiakkaillemme ensisijainen laajan tarjooman palveleva kokonaistoimittaja.
Tuotokset
Tuotteet
- 20 307 tonnia valmistustteita
- 647 639 kpl koneistuksia
- 411 847 kpl putkituotteita
- 94 411 kpl levyleikkeitä
- 1 748 kpl takeita
- 3 888 tonnia hitsattuja ja koneistettuja levyrakenteita
Palvelut
- Aihiovalmistus (putki-, levy-, valu- ja taetuotteet)
- Jatkojalostus (koneistus, lämpö- ja pintakäsittely)
- Menetelmäsuunnittelu
- Komponenttien valmistussuunnittelu
Hiilijalanjälki
- Vuonna 2025 kasvihuonekaasupäästöt olivat konsernitasolla yhteensä 66 632 t CO₂-ekv.
Vaikutus
Taloudellinen vaikutus
- Investoinnit
- Verot
- Maksut toimittajille ja kumppaneille
- Korkokulut luotonantajille
- Osakkeen arvonnous
- Palkat ja edut työntekijöille
Sosiaalinen vaikutus
- Työnantajavaikutus eri paikkakunnilla
- Luotettava toimittaja asiakasyrityksille
- Turvallinen ja vastuullinen työnantaja
- Urakehitysmahdollisuudet henkilöstölle
- Turvallinen työympäristö henkilöstölle
Ympäristövaikutus
- Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen tuotannossa vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä
- Päästöttömän sähkön käyttö rajoittaa toiminnan ilmastovaikutuksia
- Valmistusmenetelmien tehokkuuden parantaminen ja investointien ympäristönäkökulmien huomioiminen pienentää ympäristökuormitusta
Liike-toimintaan vaikuttavat muutos-voimat
- Ympäristövaatimusten lisääntyminen, kotimaisen kilpailukyvyn muutokset, osaavan työvoiman saatavuus, digitalisaatio ja teknologinen kehitys, globaalin markkinatilanteen muutokset ja konsolidoitumiskehitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Componentan arvonluonti
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöntilinpäätös
Toimitusjohtajan katsaus
Liikevaihto ja kannattavuus paranivat selvästi vuonna 2025
Vuosi 2025 meni Componentan osalta hyvin ja olemme erittäin tyytyväisiä suoritukseemme. Jatkoimme suunnitelmallista kehitystyötämme ja onnistuimme sen myötä parantamaan sekä laaduntuottokykymme että tuottavuuttamme. Yhdessä kustannusten aktiivisen sopeuttamisen kanssa kannattavuutemme nousi olosuhteet huomioiden hyvälle tasolle.
Vaikka yleinen markkinaelpyminen on ollut odotuksiamme heikompaa, kokonaisuutena tilauskantamme jatkoi kasvuaan läpi koko vuoden 2025 ja asiakkaidemme odotukset sekä yleiset indikaattorit ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Lisäksi uusmyyntimme toteutui asettamiemme tavoitteiden mukaisesti, mikä tukee tulevaisuuden kasvutavoitteidemme saavuttamista.
Liikevaihdossamme ja tilauskantakehityksessämme näkyvät etenkin energia- ja puolustusvälineetollisuuden vahva vire. Myös koneenrakennusteollisuus kehittyi myönteisesti viime vuoden aikana, mikä tarjoaa hyvät lähtökohdat vuodelle 2026.
Maatalouskoneiden ja -laitteiden kysyntä säilyi pääosin koko Euroopan laajuisesti matalalla tasolla, ja alan elpymisodotukset ovat siirtyneet kuluvan vuoden toiselle puoliskolle, vaikka merkkejä käänteestä on jo havaittavissa. Markkinan tilausvolyymien alhainen taso korostui valimoliiketoiminnoissamme matalana kapasiteetin käyttöasteena, minkä takia jatkoimme yksiköissämme sopeutustoimia vuonna 2025.
Konsernin palvelukyvykkyys jatkui laadukkaalla tasolla viime vuonna ja likviditeettimme säilyi hyvänä koko vuoden 2025. Inflaatiokehitys tasaantui maltilliselle tasolle ja raaka-aineiden, sähköenergian, materiaalien sekä komponenttien saatavuus on tällä hetkellä normaalilla tasolla. Seuraamme aktiivisesti markkinoiden kehittymistä, valmistaudumme tilauskantamme positiiviseen kehittymiseen ja pyrimme varmistamaan omien hankintaketjujemme toimivuuden myös tulevaisuudessa sekä kasvavissa volyymeissä.
Investointeja ja kehitystoimenpiteitä
Jatkoimme kyvykkyyksiimme sekä tuotantokapasiteettimme ja tehokkuutemme kehittämiseen kohdennettuja investointejamme, joilla varaudumme erityisesti puolustusväline- ja energiasektorin kysynnän, kapasiteettitarpeen ja tilauskantojen kasvuun, jota onnistunut uusmyyntimme eri toimialoille tulee entisestään vauhdittamaan tulevaisuudessa. Tehtyjen toimenpiteiden arvioidaan jatkossa parantavan myös kannattavuuttamme. Sovimme vuoden 2025 aikana myös rahoitusjärjestelyistä, jolla varmistetaan osaltaan investointi- ja kasvuhankkeiden toteutuminen.
Varovaisuus leimaa edelleen markkinoita
Geopoliittisen tilanteen ja tullipäätösten luoma epävarmuus markkinoilla on pitänyt asiakkaidemme päätöksentekoajat tarjouksen jättämisestä tarjouksen hyväksymiseen pitkinä ja lykännyt loppuasiakkaiden investointipäätösten
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Toimitusjohtajan katsaus
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
tekoa. Tilanne on kuitenkin Componentan näkökulmasta tällä hetkellä vakaa ja seuraamme tilanteen kehittymistä aktiivisesti. Kauppapoliittisten päätösten ja jatkuvien muutosten suora vaikutus Componentaan on ollut toistaiseksi vähäinen.
EU-tason hiilirajamekanismi astui täysimääräisesti voimaan vuoden 2026 alusta. Mekanismi luotiin EU:n välineeksi ehkäistä päästöintensiivisen tuotannon siirtymistä ja keskittymistä EU:n ulkopuolelle. Mekanismin käyttö voi aiheuttaa hintojen nousua sekä saatavuushaasteita Euroopan sisämarkkinoilla. Componenta hallitsee raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä pääsääntöisesti indeksoiduin hintasopimuksin sekä saatavuusriskiä minimissään kahden toimittajan strategialla kriittisten tuotantomateriaalien osalta. Työmarkkinahäiriöiden osalta vuoden 2025 alussa aikaansaatu palkkaratkaisu on osaltaan antanut työrauhan, joka jatkuu todennäköisesti vuodelle 2027 asti.
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
Julkaisimme myös yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet kaudelle 2025–2027. Tavoitteiden mukaisesti pyrimme nopeuttamaan Componentan kasvua ja parantamaan kannattavuuttamme myös yritysostoin sekä saavuttamaan systemaattisen työmme ja onnistuneen uusmyyntimme johdosta liikevaihtoa yli 150 miljoonan euron orgaanisesti yli 5 %:n liikevoittomarginaalilla vuonna 2027. Yhtiöllä on suunnitteilla ja käynnissä konsernin kasvustrategiaan liittyviä investointi- ja kehityshankkeita, minkä vuoksi vuoden 2025 voiton jättäminen yhtiön tukee parhaiten strategian toteuttamista ja pitkän aikavälin arvonluontia osakkeenomistajille.
Kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2026
Hitaasta markkinaelpymisestä huolimatta teollisuuden eri aloilla syntyy samanaikaisesti kuitenkin koneiden ja laitteiden osalta jatkuvaa investointivelkaa, minkä johdosta odotuksemme tilauskantamme kehittymisestä lähitulevaisuudessa ovat myönteiset. Myös inflaatio sekä korkokanta ovat pysyneet maltillisella tasolla luoden osaltaan edellytyksiä kasvun kiihtymiselle. Jatkamme sopimusvalmistajana aktiivisesti toimenpiteitämme markkina-asemamme vahvistamiseksi ja haluamme sen myötä olla asiakkaillemme ensisijainen laajan tarjoaman vastuullinen kokonaistoimittaja.
Haluan vielä kiittää henkilöstöämme sitoutumisesta ja vahvasta panoksesta vuoden aikana sekä asiakkaitamme, toimittajiamme ja muita sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä ja luottamuksesta. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin vuotta 2026.
Sami Sivuranta
toimitusjohtaja
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Toimitusjohtajan katsaus
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Hallituksen toimintakertomus 2025
Liiketoimintamalli
Componenta Oyj on kansainvälinen
teknologiakonserni, joka on Suomen johtava
konepajateollisuuden sopimusvalmistaja.
Componentalla ja sen edeltäjillä on yli
200-vuotinen kokemus metallinkäsittelystä,
menetelmäsuunnittelusta, tuotekehitysyhteistyöstä
ja eri valmistustekniikoista sekä niiden
kehittämisestä. Konsernin operatiiviset
toiminnot sijaitsevat Suomessa. Componentan
teknologiaportfolio on laaja ja konserni valmistaa
sekä valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja
että takeita, hitsattuja rakenteita, putkituotteita
ja levyleikkeitä. Componentan liiketoimintamalli
rakentuu pitkäaikaisille asiakassuhteille. Konsernin
asiakkaat ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia.
Componentan tuotanto on keskittynyt
palvelemaan asiakkaita joustavasti erityisesti
lyhyissä ja keskisuurissa tuotantosarjoissa.
Tuotantoyksiköiden laaja tarjonta kattaa kokoluokat
sadoista grammoista tuhansiin kiloihin, volyymit
yksittäiskappaleista kymmenien tuhansien sarjoihin
sekä monet eri materiaalivaihtoehdot.
Componentan arvoketjussa arvo muodostuu
pääasiassa lopputuotteiden käyttövaiheessa, kun
Componentan asiakkaat pystyvät tuottamaan
pitkäikäisiä lopputuotteita. Componentan raaka-
aine- ja toimitusketjut ovat globaaleja.
Yhteenveto vuoden
keskeisistä tapahtumista
Componenta tiedotti 16.4.2025, että yhtiö
on sopinut luottolimiitin jatkamisesta ja
korottamisesta 1 miljoonalla eurolla sekä uudesta
2 miljoonan euron investointilainasta. Componenta
allekirjoitti sopimuksen Avida Finans Ab, filial i
Finland:in ("Avida") kanssa nykyisen 4 miljoonan
euron määräisen luottolimiitin korottamisesta
1 miljoonalla eurolla yhteensä 5 miljoonaan
euroon. Samalla kyseisen luottolimiittisopimuksen
voimassaoloaikaa jatkettiin kahdella vuodella eli
syyskuuhun 2027 saakka. Lisäksi Componenta
sopi uudesta yhteensä 2 miljoonan euron
investointilainasta Avidan kanssa. Investointilainan
maturiteetti on neljä vuotta. Lainan nostoaika
on allekirjoitushetkestä lähtien ensimmäiset 12
kuukautta ja takaisinmaksuaika on sitä seuraavat
36 kuukautta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset.
Investointilainaa on tarkoitus käyttää pääasiassa
tavanomaisiin liiketoiminnan tarvitsemiin kone-
ja laiteinvestointeihin. Tilikauden päättyessä
investointilaina oli nostamaton.
Componenta tiedotti 25.8.2025 Puolustusvoimien
10,4 Me:n hankinnasta, johon sisältyy noin 4,4 Me:n
optio.
Componenta Manufacturing Oy maksoi 1.10.2025
Fortaco Oy:lle aiemmin sovitun mukaisesti
loppukauppahinnan Kalajoen ja Sepänkylän
liiketoimintojen käytössä olleista kiinteistöistä.
Kyseisten liiketoimintojen kauppa toteutui
1.10.2024, ja ne siirtyivät osaksi Componentaa
kaupantekopäivästä lähtien.
Componenta nosti joulukuussa 2025 uuden
yhteensä kolmen miljoonan euron määräisen lainan
LähiTapiolalta ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö
Elolta. Lainaa käytetään käyttöpääomaan ja
investointien rahoittamiseen. Laina-aika on viisi
vuotta ja muut lainaehdot ovat tavanomaiset.
Liikevaihto
Liikevaihto markkina-alueittain
| Te | 1.1.-31.12. 2025 | 1.1.-31.12. 2024 |
|---|---|---|
| Suomi | 93 828 | 81 090 |
| Ruotsi | 14 017 | 10 517 |
| Saksa | 2 644 | 1 496 |
| Muu Eurooppa | 4 902 | 3 649 |
| Muut maat | 398 | 417 |
| Sisäiset erät/eliminoinnit | -57 | -24 |
| Yhteensä | 115 732 | 97 145 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Hallituksen toimintakertomus 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Liikevaihto kasvoi 19,1 % vertailukaudesta ja oli 115,7 Me (97,1 Me). Liikevaihdon nousu johtui suurelta osin lokakuussa 2024 hankituista uusista liiketoiminnoista sekä markkinoiden lievästä elpymisestä. Lisäksi liikevaihtoa kasvatti hieman vuonna 2024 käyttöönotettu matalampiin tilauskantoihin ja käyntiasteisiin perustuva hinnoittelumuutos. Tilikauden toisesta vuosineljänneksestä lähtien liikevaihtoa kasvattivat myös tehdyt hinnankorotukset, joilla kompensoitiin teollisuudessa syntyneen palkkaratkaisun aiheuttamia kustannusnousuja.
Componentan liikevaihto jakautui asiakastoimialoittain seuraavasti: koneenrakennus 35 % (39 %), energiateollisuus 23 % (14 %), maatalouskoneet 18 % (20 %), puolustusväline-teollisuus 14 % (15 %), metsäkoneet 6 % (7 %) ja muut teollisuudenalat yhteensä 4 % (5 %).
Tilauskanta
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Tilauskanta | 19 587 | 16 682 |
Componentan tilauskanta vuoden 2025 lopussa oli 19,6 Me (16,7 Me). Tilauskanta kasvoi 1,4 Me:lla edellisen vuosineljänneksen lopusta. Tilauskanta käsittää asiakkaille vahvistetut kahden seuraavan kuukauden tilaukset. Tilauskannan nousuun edellisestä vuodesta vaikutti Componentan saama uusmyynti ja markkinoiden lievä elpyminen.
Tulos
| Tulos | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
| --- | --- | --- |
| Liiketulos, Te | 4 335 | 2 562 |
| Liiketulosmarginaali, % | 3,7 | 2,6 |
| Tulos rahoituserien jälkeen, Te | 2 366 | 204 |
| Tilikauden tulos, Te | 8 039* | 204 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, e | 0,83 | 0,02 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e | 0,79 | 0,02 |
- Tilikauden tulokseen sisältyy tilikaudelle kirjattu 5,7 Me:n laskennallinen verosaaminen vahvistetuista verotuksellisista tappioista ja muista väliaikaisista eroista.
** Vuoden 2024 liiketulokseen sisältyy vuoden 2024 viimeiselle vuosineljännekselle kirjattu 2,9 Me:n suuruinen ei-operatiivisesta toiminnasta syntyvä kertaluonteinen tuotto Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta.
Konsernin käyttökate parani edellisvuodesta ja oli 9,7 Me (7,9 Me). Oikaistu käyttökate oli 9,7 Me (4,9 Me). Tilikaudella ei ollut oikaistavia eri, mutta vertailukauden käyttökatteeseen sisältyi 2,9 Me:n suuruinen kertaluonteinen ei-operatiivisesta toiminnasta syntyvä kertaluonteinen tuotto Kalajoen ja Sepänkylän liiketoimintojen kaupasta. Tilikauden käyttökatteen paraneminen vertailukauteen nähden johtui edellisvuotta paremmista tuotannon tuottavuus- ja laatutekijöistä, uusista liiketoiminnoista ja viime vuoden aikana käyttöönotetuista väliaikaisista hinnoittelumuutoksista. Vertailukauden käyttökattetta rasittivat edellisvuotta alhaisemmat myyntivolyymit ja sarjatuotantoon ylösajettujen volyymituotteiden aiheuttama väliaikaisesti huonompi tuottavuus ja sisäiset laatuhaasteet
sekä sähkön ja pääraaka-aineiden indeksikehitys. Sekä tilikauden että vertailukauden käyttökattetta rasittivat lisäksi vuodenaikuihin ajoittuneet työtaistelutoimenpiteet.
Konsernin liiketulos kasvoi edellisvuodesta ja oli 4,3 Me (2,6 Me). Oikaistu liiketulos oli 4,3 Me (-0,4 Me). Vertailukauden liiketulokseen sisältyi edellisessä kappaleessa mainittu kertaluonteinen tuotto liiketoimintakaupasta.
Konsernin nettorahoituserät olivat -2,0 Me (-2,4 Me). Nettorahoituserät laskivat hieman edellisvuodesta alhaisempien korkojen ansiosta, vaikka factoring-rahoituksen volyymit kasvoivat. Konsernin tulos rahoituserien jälkeen oli 2,4 Me (0,2 Me). Tilikauden verot olivat 5,7 Me (0,0 Me). Tilikauden verot johtuivat IFRS-säännöstön mukaisen analyysin perusteella kirjatuista laskennallisista verosaamisista. Konsernin tilikauden tulos oli 8,0 Me (0,2 Me). Tilikauden osakekohtainen laimentamaton tulos oli 0,83 e (0,02 e). Tilikauden osakekohtainen tulos laimennusvaikutuksella oli 0,79 e (0,02 e).
Puolustusvoimien kauppa
Componenta tiedotti 25.8.2025 Puolustusvoimien hankkivan Componentalta tuotteita 10,4 Me arvosta. Kaupan kokonaisarvo sisältää noin 4,4 Me:n suuruisen option, joka on lunastettava 31.12.2026 mennessä. Toimitukset ajoittuvat vuosille 2025–2028. Aiemmin toukokuussa 2024 tiedotettiin 50 Me:n kaupasta, jonka toimitukset ajoittuvat niin ikään vuosille 2025–2028.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Hallituksen toimintakertomus 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Liiketoimintakauppa Kalajoen tehtaasta ja Sepänkylän koneistus ja palvelukeskuksesta
Componenta osti 1.10.2024 Fortaco Groupilta Kalajoen tehtaan sekä Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoiminnot noin 2,8 Me:n kauppahinnalla. Ostetut liiketoiminnot yhdisteltiin Componentaan kaupan toteutumisesta lähtien ja kauppa rahoitettiin tulorahoituksella sekä käytössä olevilla rahoituslimiiteillä. Componenta kirjasi kaupasta 2,9 Me:n kertaluonteisen ei-operatiivisen tuoton tilikaudelle 2024, joka on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Hankitut toiminnot työllistivät noin 60 henkilöä ja vahvistivat Componentan palvelutarjoamaa kone- ja laitevalmistajille. Componenta Manufacturing Oy maksoi liiketoimintojen käytössä olevista Kalajoen ja Sepänkylän kiinteistöistä Fortaco Oy:lle 1.10.2025 aiemmin sovitun mukaisesti.
Tase, rahoitus ja rahavirta
| Rahavirta ja tase | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta, Te | 7 280 | 8 232 |
| Korollinen nettovelka, Te | 2 186 | 5 472 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 6,4 | 21,2 |
| Omavaraisuusaste, % | 46,5 | 41,3 |
| Oman pääoman tuotto, % | 26,7 | 0,8 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 9,8 | 6,6 |
Tilikauden lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli 49,9 Me (40,0 Me) ja sijoitetun pääoman tuotto oli 9,8 % (6,6 %). Oman pääoman tuotto oli 26,7 % (0,8 %). Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 46,5 % (41,3 %). Omavaraisuuden vahvistuminen johtui pääasiassa suotuisasta tuloskehityksestä ja tilikaudelle kirjatuista laskennallisista verosaamisista. Konsernin oma pääoma oli 34,4 Me (25,8 Me). Korollinen nettovelka oli tilikauden lopussa 2,2 Me (5,5 Me). Nettovelkaantumisaste oli tilikauden lopussa 6,4 % (21,2 %). Korollisen nettovelan ja nettovelkaantumisasteen muutokseen vaikutti vertailukautta parempi kassatilanne.
Componenta-konsernin velat 31.12.2025 olivat yhteensä 41,8 Me (37,6 Me). Pitkäaikaisia velkoja oli 12,8 Me (11,7 Me) ja lyhytaikaisia oli 29,0 Me (25,9 Me). Konsernin velkoihin sisältyi 5,9 Me (4,1 Me) ulkoisia rahoituslaitoslainoja. Muut konsernin velkaerat sisälsivät käyttöpääomaeriä 11,6 Me (10,5 Me), toimitilojen sekä koneiden ja laitteiden vuokrasopimusvelkoja 9,6 Me (10,1 Me) ja muita velkaeriä 14,7 Me (12,9 Me).
Tilikauden lopussa konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 13,3 Me (8,7 Me). Tilikauden päättymisen jälkeen konsernin maksuvalmius on säilynyt hyvänä. Tilikauden aikana Componenta sopi luottolimiittien jatkamisesta ja korottamisesta 1 Me:lla, minkä seurauksena yhtiöllä oli tilikauden lopussa sitovia ja käyttämättömiä luottositoumuksia yhteensä 5,0 Me (4,0 Me), jotka ovat voimassa syyskuuhun 2027 asti. Lisäksi Componenta sopi huhtikuussa Avidan kanssa uudesta 2,0 Me:n investointilainasta, joka oli tilikauden päättyessä kokonaisuudessaan nostamatta. Componenta nosti joulukuussa uuden yhteensä 3,0 Me:n lainan LähiTapiolalta ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolta. Laina-aika on viisi vuotta ja muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Lisäksi Componentalla on yhdysvaltalaisen sijoittajan MPL:n kanssa sovittu enintään 3,0 MUSD:n vaihtovelkakirjajärjestely, joka on yhtiön yksinomaisesta päätöksestä käytettävissä, kokonaan käyttämätön ja voimassa 31.12.2027 saakka.
Konsernin liiketoiminnan rahavirta tilikaudella oli 7,3 Me (8,2 Me). Tilikauden lopussa konsernin käyttöpääoma (sis. vaihto-omaisuus ja myyntisaamiset vähennettynä ostoveloilla) oli 7,4 Me (5,2 Me). Vertailukauteen nähden tilikauden rahavirtaa heikensi ja käyttöpääomaan sitoutunutta pääomaa kasvattivat pääasiassa edellisvuotta korkeammat varastot.
Henkilöstö
| 2025 | 2024 | |
|---|---|---|
| Henkilöstökulut, Te | -38 299 | -31 494 |
| Henkilöstö keskimäärin kauden aikana | 666 | 614 |
| Henkilöstö keskimäärin kauden aikana, ml. vuokratyövoima | 675 | 639 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 663 | 681 |
| Henkilöstö kauden lopussa, ml. vuokratyövoima | 676 | 689 |
Konsernin henkilömäärä tilikauden lopussa oli 663 (681).
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Hallituksen toimintakertomus 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Investoinnit
| Te | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | 2 507 | 5 567 |
| Vuokrasopimukset | 1 276 | 1 165 |
| Yhteensä | 3 783 | 6 732 |
Konsernin investointien määrä tilikaudella 2025 oli 3,8 Me (6,7 Me). Investoinnit koostuivat pääasiassa erilaisista tuotannon kone- ja laitehankinnoista. Vertailukauden investointeihin sisältyi myös vertailukaudella tapahtunut liiketoimintakauppa. Konsernin investointien nettorahavirta oli -2,4 Me (-3,2 Me), joka sisältää konsernin investointien rahavirran aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Tutkimus- ja kehittämismenoja ei ollut, koska Componenta harjoittaa sopimusvalmistusliiketoimintaa.
Osakepääoma ja osakkeet
Componenta Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Osakkeen tilikauden keskikurssi oli 4,12 euroa (2,75 euroa), alin kurssi 2,63 euroa (2,12 euroa) ja ylin kurssi 5,68 euroa (3,55 euroa). Osakkeen kurssi tilikauden lopussa oli 4,40 euroa (2,76 euroa). Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa oli 43,3 Me (26,8 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella oli 46,2 % (21,9 %) osakekannasta. Componenta Oyj:n osakepääoma oli tilikauden päättyessä 1,0 Me (1,0 Me). Yhtiön osakkeiden
yhteenlaskettu määrä tilikauden lopussa oli 9 843 481 (9 712 757). Osakkeenomistajien määrä tilikauden päättyessä oli 7 964 (7 005).
Osakkeenomistajat 31.12.2025
| Osakkaan nimi | Osakkeet | % |
|---|---|---|
| 1 Joensuun Kauppa ja Kone Oy | 1 235 740 | 12,55 |
| 2 Etra Capital Oy | 970 000 | 9,85 |
| 3 Nordea Life Assurance Finland Limited | 530 600 | 5,39 |
| 4 Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö | 275 000 | 2,79 |
| 5 Harri Yrjö Oy | 182 889 | 1,86 |
| 6 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 143 696 | 1,46 |
| 7 Noveco Oy | 140 000 | 1,42 |
| 8 Nikula Jukka-Pekka | 115 976 | 1,18 |
| 9 Celltronix Oy | 70 000 | 0,71 |
| 10 Lago Kapital Oy | 67 000 | 0,68 |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet ja ulkomaalaisomistus yhteensä | 594 042 | 6,03 |
| Muut osakkeet | 5 518 538 | 56,06 |
| Yhteensä | 9 843 481 | 100,00 |
Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2025
| Osakkeiden määrä | Osakkaita | % | Osakkeet | % |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 4 218 | 52,96 | 135 071 | 1,37 |
| 101–500 | 2 188 | 27,47 | 572 306 | 5,81 |
| 501–1 000 | 690 | 8,66 | 540 711 | 5,49 |
| 1 001–5 000 | 661 | 8,30 | 1 421 087 | 14,44 |
| 5 001–10 000 | 106 | 1,33 | 745 679 | 7,58 |
| 10 001–50 000 | 83 | 1,04 | 1 762 631 | 17,91 |
| 50 001–100 000 | 9 | 0,11 | 544 001 | 5,53 |
| 100 001–500 000 | 5 | 0,06 | 857 561 | 8,71 |
| 500 001–999 999 999 | 4 | 0,05 | 3 264 434 | 33,16 |
| Yhteensä = liikkeelle-laskettu määrä | 7 964 | 100,00 | 9 843 481 | 100,00 |
Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2025
| % | |
|---|---|
| Kotitaloudet yhteensä | 48,01 |
| Yritykset yhteensä | 35,34 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä | 6,25 |
| Julkisyhteisöt yhteensä | 4,25 |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet ja muu ulkomaalaisomistus | 6,09 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä | 0,06 |
| 100,00 |
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.4.2025 Vantaalla. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.2024–31.12.2024. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi neljä (4). Yhtiökokous valitsi hallitukseen nykyiset jäsenet Tomas Hedenborgin, Anne Koutosen, Harri Suutarin ja Lars Wrebon. Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 50 000 euroa ja hallituksen jäsenille 30 000 euroa. Mahdollisten hallituksen alaisten valiokuntien jäsenille maksetaan vuosipalkkiona 5 000 euroa. Lisäksi muualla kuin Suomessa asuvalle ja Suomeen kokoukseen matkustavalle
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Hallituksen toimintakertomus 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
hallituksen jäsenelle maksetaan kokouskohtainen palkkio 1 000 euroa.
Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi Harri Suutarin ja varapuheenjohtajaksi Anne Koutosen. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson. Yhtiökokous valitsi kestävyysraportoinnin varmentajaksi kestävyystarkastusyhteisö BDO Oy:n. BDO Oy:n nimeämänä päävastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana toimii KHT, kestävyysraportointitarkastaja Laura Castrén.
Hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti:
- Osakeanti voidaan toteuttaa joko uusia osakkeita antamalla tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita luovuttamalla
- Valtuutuksen nojalla annettavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 961 563 osaketta, mikä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista
- Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta.
Hallitus päättää kaikista uusien osakkeiden antamisen ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisen ehdoista. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää osakeannista myös suunnatusti eli osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen (suunnattu anti) osakeyhtiölaissa mainituin edellytyksin. Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää uusien osakkeiden antamisesta maksutta yhtiölle itselleen. Hallitus voi käyttää valtuutusta esimerkiksi vastikkeena yrityskaupoissa, pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta tai muiden liiketoimintaan liittyvien järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutusta ei kuitenkaan saa käyttää yhtiön johdon tai avainhenkilöiden kannustinohjelmien toteuttamiseksi.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, mutta kuitenkin enintään 30.6.2026 asti. Selvyyden vuoksi todetaan, että valtuutus ei kumoaa yhtiökokouksessa 13.4.2023 hallitukselle annettua valtuutusta päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta kannustinjärjestelmiä varten, jonka nojalla voidaan antaa enintään 400 000 kappaletta osakkeita. Valtuutus kumoaa kuitenkin muut aiemmat käyttämättömät osakeantivaltuutukset.
Hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous päätti muuttaa teknisluonteisesti yhtiöjärjestyksen kohtia 8 ja 11. Muutoksilla
varaudutaan kestävyysraportointisääntelyn suunniteltuun keventämiseen siten, että yhtiön kestävyysraportoinnin varmentaja voidaan jatkossa valita tarvittaessa.
Optio-oikeudet
Yhtiöllä on 31.12.2025 kolme voimassa olevaa optio-ohjelmaa, jotka on suunnattu yhtiön avainhenkilöiden kannustamiseen ja sitouttamiseen. Kaikkien optio-ohjelmien kohderyhmään kuuluu noin 15 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Optio-ohjelmien perusteella voidaan merkitä yhteensä enintään noin 400 000 Componentan osaketta. Optio ohjelmien keskeiset ehdot on esitetty tilinpäätöksessä.
Tilikauden aikana marraskuussa 2025 päättyi optio-ohjelma 2018C, jonka perusteella merkittiin yhteensä 130 724 osaketta. Optio-oikeuksien merkintähinta, yhteensä 395 440 euroa, kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Componentalla oli tilikauden lopussa kolme aikaisemmin hyväksyttyä optio-ohjelmaa: 2023A, 2023B ja 2023C.
Optio-oikeuksia 2023A oli yhteensä 133 348 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli 4 168 kappaletta. Ohjelman 2023A:n osakkeen merkintähinta on 3,00 euroa ja kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan osakkeen. Ohjelman 2023A:n osakkeiden merkintääika on 1.6.2026–31.5.2028.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Hallituksen toimintakertomus 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöinsinöörito
Optio-oikeuksia 2023B oli yhteensä 133 326 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli 4 168 kappaletta. Ohjelman 2023B:n osakkeen merkintähinta on 2,35 euroa ja kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan osakkeen. Ohjelman 2023B:n osakkeiden merkintäaika on 1.6.2027–31.5.2029.
Optio-oikeuksia 2023C oli yhteensä 133 326 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli 3 703 kappaletta. Osakkeen merkintähinta on 3,97 euroa, ja kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan osakkeen. Optio-oikeuksilla 2023C merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.6.2028–31.5.2030.
Hallitus ja johto
Componentan hallituksen muodostivat 23.4.2025 saakka hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari, varapuheenjohtaja Anne Koutonen, Tomas Hedenborg, Petteri Walldén ja Lars Wrebo. Componentan hallituksen muodostivat 23.4.2025 lähtien hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari, varapuheenjohtaja Anne Koutonen, Tomas Hedenborg ja Lars Wrebo. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Konsernin johtoryhmän muodostivat koko tilikauden ajan toimitusjohtaja Sami Sivuranta, talousjohtaja Marko Karppinen, operatiivinen johtaja Pasi Mäkinen ja lakiasiainjohtaja Hanna Seppänen.
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Componentan liiketoiminnan merkittävimmät riskit liittyvät liiketoimintaympäristöön, liiketoimintaan ja rahoitukseen. Liiketoimintaympäristöön liittyviä riskejä ovat kilpailu- ja hintariskit, hyödykeriskit sekä ympäristöön liittyvät riskit. Liiketoimintaan liittyviä riskejä ovat muun muassa asiakas- ja toimittajariippuvuudet, tuottavuus-, tuotanto- ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit sekä henkilöstö-, tieto- ja kyberturvariskit. Rahoitusriskit liittyvät rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin sekä vastapuoli-, valuutta-, korko- ja luottoriskeihin.
Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysteräksen ja harkkoraudan, rakenneteräksen ja alumiinin, sekä energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin ja ilman toimitushäiriöitä. Katsauskaudella sähköenergian markkinahinnat ovat olleet keskimäärin kohtuullisella tasolla, vaikka hintavaihtelu vuorokausi- ja tuntitasolla on ollut merkittävää. Kiristynyt geopoliittinen tilanne voi lisätä epävarmuutta raaka-aineiden ja materiaalien saatavuudessa myös Componentan omassa operatiivisessa toiminnassa. Lisäksi asiakkaiden tiettyjen komponenttien maailmanlaajuiset saatavuushaasteet voivat johtaa loppusaiakkaiten tuotantohäiriöihin ja siten vaikuttaa Componentan myyntivolyymeihin lyhyellä aikavälillä. Componentan näkökulmasta tilanne on kuitenkin tällä hetkellä vakaa.
Raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuden varmistamiseksi Componenta käy aktiivista vuoropuhelua toimittajansa kanssa, päivittää jatkuvasti tarve-ennusteitaan, optimoi varastotasojaan pidemmän aikavälin kysyntää vastaaviksi sekä seuraa tiiviisti toimittajansa tilannetta ja markkinakehitystä.
Componentalla ei ole merkittäviä tai välittömiä Venäjään, Ukrainaan tai Lähii-ään liittyviä riskikeskittymiä asiakkaissa tai tavarantoimittajissa, eikä yhtiöllä ole omaa toimintaa näillä alueilla. Venäjän hyökkäyssodalla on ollut vaikutusta raaka-aineiden, kuten rakenneteräksen ja harkkoraudan, yleiseen hintakehitykseen ja saatavuuteen sekä energian hintakehitykseen. Välillisesti sodalla on ollut vaikutusta teräsmateriaalien valmistajien ja tukkureiden toimitusketjuihin muun muassa rautamalmin ja kivihiilen hintakehityksen ja saatavuuden kautta. Geopoliittisen tilanteen heikkeneminen voi jatkossa vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin, myyntivolyymeihin, raaka-aineiden ja energian saatavuuteen ja hintakehitykseen sekä ulkomaisen työvoiman saatavuuteen, mikä lisää epävarmuutta tulevaisuuden ennusteisiin. Mahdolliset lisääntyvät tuontitullit voivat vaikuttaa Componentan liiketoimintaan suoraan raaka-aineja materiaalihankintojen kautta sekä välillisesti asiakkaiden kautta. Componenta ei kuitenkaan juurikaan toimita komponentteja suoraan Yhdysvaltoihin.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Hallituksen toimintakertomus 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallitaan pääsääntöisesti indeksoiduilla hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden myyntihintoja päivitetään raaka-aineiden hintamuutoksia vastaavasti seuraavalle vuosineljännekselle. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa käyttöpääomaa arvioitua enemmän. Kaupallisten riskien osalta asiakkaiden mahdolliset tuotesiirrot hintakilpailullisista syistä voivat heikentää tulevaisuuden volyymeja.
Componentan liiketoiminta on riippuvaista tuotantolaitosten, hankinta- ja toimitusketjujen sekä niihin liittyvien prosessien ja järjestelmien toimintavarmuudesta. Yhtiö seuraa tarkasti myös työmarkkinatilanteen kehitystä. Tietotekniikan keskeisen roolin vuoksi tiedon laatu, oikeellisuus ja saatavuus ovat Componentan toiminnassa olennaisia. IT- ja kyberturvallisuusriskit voivat realisoituessaan aiheuttaa toimintahäiriöitä, tiedon häviämistä tai vääristymistä sekä toiminnan keskeytymistä, millä voi olla vaikutuksia tuotteiden saatavuuteen. Componenta kiinnittää erityistä huomiota kyberturvallisuuteen ja seuraa myös toimittajien ja asiakkaidensa tilannetta.
Componenta seuraa jatkuvasti likviditeetti- ja vastapuoliriskiä. Yhtiön rahoitus perustuu liiketoiminnan tulorahoitukseen, myyntisaamisten factoring -rahoitukseen, sitoviin rahoituslaitoslainoihin, syyskuuhun 2027 saakka voimassa oleviin luottolimiitteihin sekä toukokuussa 2024 sovittuun vaihtovelkakirjajärjestelyyn. Näiden järjestelyiden irtisanominen tai uusimatta
jättäminen voisi kuitenkin aiheuttaa epävarmuutta konsernin likviditeettiin. Yhtiön käsityksen mukaan konsernilla on tarvittaessa saatavissa vieraan pääoman ehtoista rahoitusta markkinoilta myös jatkossa. Konsernin likviditeetti oli katsauskauden lopussa hyvällä tasolla.
Tilikauden aikana Componenta sopi luottolimiittien jatkamisesta ja korottamisesta 1 Me:lla, minkä seurauksena yhtiöllä oli tilikauden lopussa sitovia luottositoumuksia 5,0 Me (4,0 Me), jotka olivat kokonaan käyttämättömiä tilinpäätöshetkellä. Lisäksi yhtiö sopi uudesta 2,0 Me:n investointi-lainasta, joka oli tilikauden päättyessä nostamatta, sekä nosti joulukuussa 2025 yhteensä 3,0 Me:n lainan. Componentalla on lisäksi yhdysvaltalaisen sijoittajan MPL:n kanssa sovittu enintään 3,0 MUSD:n vaihtovelkakirjajärjestely, joka on yhtiön yksinomaisesta päätöksestä käytettävissä, kokonaan käyttämätön ja voimassa 31.12.2027 saakka.
Componentan luottolimiitit ja käyttöpääomalainat sisältävät taloudelliset kovenanttiehdot, joiden mukaan korollinen nettovelka suhteessa rullaavaan 12 kuukauden käyttökatteeseen saa olla enintään 3,0 ja omavaraisuusasteen tulee olla vähintään 25 %. Kovenantteja tarkastellaan puolivuosittain 30.6. ja 31.12. Componentan taloudellinen tilanne 31.12.2025 täytti kaikki lainasopimuksissa asetetut kovenanttiehdot. Käyttökatteen epäsuotuisa kehitys rullaavan 12 kuukauden aikana voi kuitenkin johtaa kovenanttien rikkoutumiseen.
Tulosohjeistus 2026
Componenta odottaa konsernin liikevaihdon ja oikaistun liiketuloksen paranevan edellisvuodesta. Vuoden 2025 konsernin liikevaihto oli 115,7 Me ja oikaistu liiketulos 4,3 Me.
Osingonjakoehdotus
Konsernin tilikauden tulos oli 8,0 Me (0,2 Me). Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 22,8 Me (18,4 Me).
Tilikauden tulosta paransi kertaluontoinen 5,7 Me:n laskennallisen verosaamisen kirjaus, jolla ei ollut rahavirtavaikutusta.
Yhtiöllä on suunnitteilla ja käynnissä konsernin kasvustrategiaan liittyviä investointi- ja kehityshankkeita, minkä vuoksi hallitus katsoo, että voiton jättäminen yhtiöön tukee parhaiten strategian toteuttamista ja pitkän aikavälin arvonluontia osakkeenomistajille. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa ja että tilikauden tulos jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Varsinainen yhtiökokous
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 14.4.2026 Vantaalla. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisellä pörssitiedotteella.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Hallituksen toimintakertomus 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöntilinpäätös
>
Kestävyysselvitys 2025
Yleiset tiedot
Kestävyysselvityksen laatimisperusteet
Tämä kestävyysselvitys on laadittu konsolidoituna konsernikestävyysselvityksenä kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaisesti ja kattaa koko Componenta-konsernin samassa laajuudessa kuin konsernitilinpäätös. Kestävyysselvityksessä annetut numeeriset tiedot ovat konsolidoituja lukuja ja kattavat koko Componenta-konsernin, jollei toisin erityisesti mainita. Tässä kestävyysselvityksessä käsitellään Componentan arvoketjun alku- ja loppupäätä siinä määrin, kuin se on tarpeen, jotta voidaan kuvata arvoketjuun liittyvät Componentalle olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
EU:ssa tehdyt ja kansallisella tasolla vireillä olevat lainsäädäntömuutokset kestävyysraportointia koskien tulevat todennäköisesti poistamaan yhtiöltä lakisääteisen kestävyysraportointivelvoitteen.
Tätä kestävyysselvitystä laadittaessa ei ole hyödynnetty mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät aineettomiin oikeuksiin, tietotaitoon tai innovoinnin tuloksiin. Selvitykseltä ei myöskään ole jätetty pois tietoja neuvoteltavina olevista asioista tai käynnissä olevasta kehityksestä.
Olennaisten aiheiden osalta on tässä kestävyysselvityksessä vastattu kutakin aihetta käsittelevässä osiossa ainoastaan olennaisesti kyseiseen aiheeseen liittyviä mittareita koskeviin tiedonantovaatimuksiin. Mikäli mittarin ei katsota kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella olevan Componentalle olennainen, ei kyseistä mittaria ole raportoitu.
Hallinto
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Componentan hallitus toimii hallinto- ja valvontaelimen kestävyysseikkoihin liittyen. Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu kolmesta seitsemään jäsentä. Hallituksessa oli vuoden 2025 lopussa neljä jäsentä, joista 25 % oli naisia ja 75 % miehiä. Hallituksen jäsenet eivät osallistu yhtiön operatiiviseen liikkeenjohtoon. Hallituksessa ei ole työntekijöiden edustusta.
Hallituksessa olevilla henkilöillä on monipuolista osaamista kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoiminnasta ja kehittämisestä, kokemusta yhtiön toimialasta sekä toisiaan täydentävää kokemusta liiketoiminnan eri osa-alueista. Hallituksen jäsenistä 100 % oli riippumattomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen riippumattomuus arvioidaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämän pörssiyhtiöille laaditun hallinnointikoodin 2025 suosituksen 10 mukaisesti. Hallitus ei ole perustanut valiokuntia kestävyyskysymysten käsittelyyn.
Hallituksen työjärjestyksessä on huomioitu hallituksen vastuut kestävyyskysymysten vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen. Hallituksen kestävyyteen liittyviä tehtäviä ovat mm.
- kestävyysraportoinnin prosessin seuranta ja valvonta
- kestävyysraportoinnin varmennussuunnitelman hyväksyntä
- kestävyysraportoinnin varmennuksen budjetin hyväksyntä sekä uudet toimeksiannot, jotka ylittävät erikseen asetetut rajat
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöon tilinpäätös
- tavata tarvittaessa kestävyysraportoinnin varmentaja ja katselmoida kaikki kestävyysraportoinnin varmentajan antamat olennaiset raportit
- kestävyysraportointia koskevan raportointijärjestelmän seuraaminen ja arviointi
- kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuuden arviointi
- tarvittaessa yhtiön kestävyysraportointivarmennuksen seuraaminen
- tarvittaessa kestävyysraportointitarkastajan valinnan valmistelu
Asiasta riippuen hallitus tai johtoryhmä hyväksyy kestävyyskysymyksiin liittyvät yhtiön pitkän aikavälin ja ylätaason tavoitteet. Johtoryhmä päättää lyhyen aikavälin konsernitason sekä tarkennetut tavoitteet. Sekä hallitus että johtoryhmä seuraavat kestävyyskysymyksiin liittyvien tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.
Vuonna 2025 Componentan johtoryhmään kuului neljä henkilöä, joista 25 % oli naisia ja 75 % miehiä. Toimitusjohtaja on yhtiön johtoryhmän puheenjohtaja. Toimitusjohtajan lisäksi johtoryhmään kuuluvat talousjohtaja, operatiivinen johtaja sekä laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja. Yhtiön johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmässä ei ole työntekijöiden edustusta. Johtoryhmän jäsenillä on monipuolista osaamista
kansainvälisesti toimivien yritysten operatiivisesta toiminnasta, kokemusta yhtiön toimialasta sekä toisiaan täydentävää kokemusta liiketoiminnan eri osa-alueista.
Yhtiön toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kestävyysasiat ja kestävyysraportointi ovat lainmukaisesti ja luotettavalla tavalla järjestetty. Vastuu kestävyysasioista, mukaan lukien kestävyysraportointi, kuuluu johtoryhmässä laki- ja kestävyysasioista vastaavalle johtajalle, joka raportoi toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi kestävyysasioista hallitukselle. Johtoryhmällä ei ole kirjallista työjärjestystä. Kestävyysasioita käsitellään johtoryhmässä vuosittaisten toimintasuunnitelmien mukaisesti. Kestävyysasioihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta on osa yhtiön tavanomaisia liiketoiminnan prosesseja.
Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kestävyysraportointi on lainmukainen ja luotettavalla tavalla järjestetty, mikä kattaa sen, että asianmukaista osaamista ja asiantuntemusta on saatavilla. Kestävyysasiat, mukaan lukien kestävyysraportointi, on nimetty laki- ja kestävyysasioista vastaavan johtajan vastuulle johtoryhmässä ja konsernitasolla. Yhtiöllä on kestävyysasioiden asiantuntija, joka raportoi laki- ja kestävyysasioista vastaavalle johtajalle. Asiantuntijalla on erityisosaamista yhtiön olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista, erityisesti ympäristöön liittyvistä kestävyysseikoista, ja hän täydentää muuta yhtiössä olevaa osaamista kestävyysasioissa. Yhtiö on myös kouluttanut henkilöstöään ja käyttänyt ulkopuolisia asiantuntijoita kestävyyskysymyksissä organisaation ymmärryksen kasvattamiseksi. Hallituksella ja johtoryhmällä on pääsy tarvitsemaansa kestävyysosaamiseen Componentan sisäisten ja/tai ulkoisten erityisasiantuntijoiden kautta.
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
Johtoryhmä käsittelee kestävyyskysymyksiin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia vähintään vuosittaisen kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten läpikäynnin yhteydessä. Pääsääntöisesti laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja esittelee kestävyyskysymyksiin liittyvät asiat johtoryhmässä. Johtoryhmä saa tietoa kestävyyskysymyksistä myös eri aihealueiden vastuuhenkilöiden sekä asiantuntijoiden kautta yksittäisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen. Johtoryhmä hyväksyy lyhyen aikavälin konsernitason sekä tarkennetut kestävyysasioihin liittyvät tavoitteet. Johtoryhmä seuraa kestävyyskysymyksiin liittyvien tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja tai laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja esittelee kestävyyskysymyksiin liittyvät asiat hallituksessa. Eri aihealueiden vastuuhenkilöt tai asiantuntijat
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöon tilinpäätös
saattavat kuitenkin yksittäisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen esitellä asian hallituksessa. Johtoryhmä on raportointikauden aikana käsitellyt kaikkia Componentan kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Hallitus puolestaan on raportointikauden aikana käsitellyt seuraavia Componentalle olennaisiksi tunnistettuja aiheita: energian kulutus, ilmastonmuutoksen hillintä, resurssien sisäänvirtaukset, työterveys ja -turvallisuus, yrityskulttuuri, kyberturvallisuus sekä lisääntyvä ympäristölainsäädäntö.
Kestävyysasioihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet huomioidaan osaksi strategiaa strategiapäivitysten yhteydessä osana strategiaprosessia. Hallitus sekä johtoryhmä huomioivat kestävyyskysymykset päätöksenteossaan. Päätöksenteossa punnitaan vaihtoehtoja erilaisten seikkojen suhteen.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Yhtiöllä ei ole hallituksen palkitsemiseen liittyviä kannustinjärjestelmiä. Johtoryhmän palkitsemista ei ole yhtiössä sidottu kestävyyskysymyksiin. Kestävyysasiat huomioitiin varsinaisessa yhtiökokouksessa 2024 hyväksytyssä toimielinten palkitsemispolitiikassa liittynein toimitusjohtajan lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin
siten, että palkitsemisen on jatkossa mahdollista perustua myös kestävyyskysymyksiin. Vastaavalla tavalla kestävyysasiat on mahdollista huomioida toimitusjohtajan lisäksi myös muun johtoryhmän lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä. Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei tällä hetkellä huomioida johtoryhmää koskevissa lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä. Hallitus päättää yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien ehdoista.
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
Componentan kestävyysraportointiprosessin riskienhallintamalli koostuu merkittävimpien raportointiprosessiin liittyvien riskien tunnistamisesta ja soveltuvien sisäisen valvonnan menetelmien (kontrollien) määrittämisestä ja käyttöönotosta. Kestävyysraportointiprosessiin liittyvät riskit on tunnistettu keskustellen kestävyyden, lakiasioiden ja taloushallinnon asiantuntijoista koostuvan työryhmän kesken. Erityistä riskien priorisointimenetelmää ei käytetty, vaan riskienarvioinnissa keskityttiin kvalitatiivisesti merkittävimmiksi arvioituihin riskeihin.
Componentan kestävyysraportointiprosessiin liittyväksi merkittävimmäksi riskiksi on tunnistettu virheellisyydet raportoitavan numeerisen datan keräämisessä ja raportoinnissa. Componenta on määritellyt sisäisiä kontrolleja tämän riskin
lieventämiseksi. Sisäiset kontrollit koostuvat muun muassa review-tyyppisistä kontrolleista, joissa kerätyn tiedon oikeellisuus arvioidaan aina vähintään kahdessa eri vaiheessa raportointiprosessia, ja neljän silmän periaatteesta, jota käytetään laskennallisen datan oikeellisuuden varmistamisessa. Componenta pyrkii käyttämään raportoinnissa niin paljon suoraan järjestelmistä kerättävää dataa kuin mahdollista, mikä osaltaan pienentää virheellisen tiedon raportoinnin riskiä. Lisäksi kestävyysraportointiprosessin ja sen valvonnan vaatimat resurssit ja osaaminen on varmistettu sisäisesti ja Componenta käyttää ulkopuolisia erityisasiantuntijoita tarpeen mukaan. Mahdolliset raportointiprosessiin olennaisesti vaikuttavat sisäisen valvonnan havainnot raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle vähintään kerran vuodessa.
Strategia
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Componenta on laajan tarjoaman sopimusvalmistaja, jolla ei ole omia tuotteita, vaan Componentan valmistamat tuotteet valmistetaan asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Componentan liiketoimintamalli sekä merkittävimmät tuoteryhmät ja markkina-alueet liikevaihdon mukaan on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1. Componentan työsuhteisten työntekijöiden määrä on esitetty sivulla 63.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Componentan merkittävimmät tuotantopanokset ovat henkilöstö, taloudellinen pääoma ja omaisuus, raaka-aineet ja alihankintaverkosto sekä energia. Componentan HR- ja QEHS-toiminnot, taloushallinto ja hankinta kehittävät edellä kuvattuja tuotantopanoksia ja turvaavat niiden saatavuuden omien toimintatapojensa mukaisesti. Componentan raaka-aine- ja toimitusketjut ovat globaaleja, mutta valtaosa Componentan suorista toimittajista on suomalaisia ja eurooppalaisia yhtiöitä. Componentan keskeisimmät toimittajat ovat raaka-aineiden ja energian toimittajia ja suuri osa asiakkaista on globaalisti toimivia kone- ja laitevalmistajia, joilla on merkittävää kokoonpanotoimintaa Suomessa. Myös Componentalle raaka-aineita ja Componentan valmistamia komponentteja asiakkaille kuljettavat kuljetusalan yritykset ovat merkittävä osa Componentan arvoketjua. Componentan arvoketjussa arvo muodostuu pääasiassa Componentan asiakkaiden tuotantoprosesseissa, kun asiakkaat käyttävät Componentan valmistamia komponentteja omissa tuotteissaan. Componentan tahtotila on kehittää pitkäikäiset ja vuorovaikutteiset suhteet asiakkaisiin ja toimittajiin. Componentan valmistamia komponentteja sisältävien laitteiden loppukäyttäjien joukko on moninainen useista asiakastoimialoista johtuen. Componentan asiakkailleen, sijoittajilleen ja muille sidosryhmilleen tarjoamat hyödyt on kuvattu sivulla 20.
Componentan strategiakaudelle 2024–2026 on valittu viisi painopistealuetta, jotka ovat syvällinen asiakastuntemus, vastuullisuus, operatiivinen uudistuminen, henkilöstö ja epäorgaaninen kasvu. Componentan strategian painopistealueista vastuullisuus ja henkilöstö liittyvät suoraan Componentalle olennaisiin kestävyysseikkoihin. Muut strategian painopistealueet vaikuttavat välillisesti Componentalle olennaisiin kestävyysseikkoihin muun muassa kasvavan henkilöstömäärän ja tuotantoprosessien kehittämisen kautta. Componenta hakee muun muassa automaatiosta ja robotiikasta ratkaisua kilpailukyvyn kehittämiseen ja alan kasvavaan työvoimapulaan osana strategiaansa. Componentalla ei vuoden 2025 lopussa ollut tuote- ja palveluryhmiä, asiakasluokkia, maantieteellisiä alueita tai sidosryhmäsuhteita koskevia kestävyyteen suoraan liittyviä tavoitteita.
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Componentan keskeisimmät sidosryhmät ovat henkilöstö, asiakkaat, toimittajat (ml. urakoitsijat ja alihankkijat), osakkeenomistajat, rahoittajat, viranomaiset ja tuotantoyksiköiden lähi yhteisöt. Componenta käy säännöllistä keskustelua kaikkien keskeisimpien sidosryhmiensä kanssa osana tavanomaista liiketoimintaansa. Johtoryhmän käsiteltäväksi tuodaan sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet
operatiivisesti merkittävät asiat ja hallituksen tietoon viedään hallitustyön kannalta olennaiset asiat. Lisäksi sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseita asioita käsitellään jokapäiväisessä operatiivisen toiminnan johtamisessa.
Sidosryhmävuorovaikutuksen kautta kerätyt sidosryhmien näkemykset käsitellään osana strategiaprosessia ja ne huomioidaan strategiauudistuksissa. Vastuullisuus on määritelty uutena painopistealueena strategiakaudelle 2024–2026. Tähän painopistealueeseen liittyy muun muassa pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden asettaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Lisäksi yhtiö kehittää jatkuvasti muun muassa työturvallisuutta, työhyvinvointia, työntekijöiden osaamista sekä monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Edellä mainittujen lisäksi Componenta pyrkii nykyisellä strategiakaudellaan muun muassa lisäämään toimintavarmuutta ja palvelukykyä, tarjoamaan entistä laadukkaampia tuotteita asiakkailleen sekä tuottamaan arvonnousua osakkeenomistajilleen. Strategian toteuttamiseen liittyvien toimien ei katsota muuttavan Componentan suhteita sen sidosryhmiin, vaan ne on kehitetty vastaamaan sidosryhmien tarpeisiin ja näkemyksiin. Yhteenveto Componentan sidosryhmävuorovaikutuksesta on esitetty seuraavassa taulukossa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
| Sidosryhmä | Esimerkkejä sidosryhmävuorovaikutuksen keinoista | Esimerkkejä sidosryhmä- vuorovaikutuksen tavoitteista | Esimerkkejä hyödyistä, joita Componenta tarjoaa tai pyrkii tarjoamaan sidosryhmilleen |
|---|---|---|---|
| Henkilöstö | • Päivittäisjohtaminen | ||
| • Vuosittaiset henkilöstökyselyt | |||
| • Vuosittaiset kehityskeskustelut | |||
| • Työsuojelutoimikunnat | |||
| • Vuoropuhelu luottamushenkilöiden kanssa | |||
| • Henkilöstön tekemät työturvallisuushavainnot | |||
| • Säännölliset toimitusjohtajan katsaukset | |||
| • Yksiköiden kuukausikatsaukset | |||
| • Kolmannen osapuolen ylläpitämä Whistleblowing-ilmoituksanava | • Terveellisen ja turvallisen työympäristön ja työturvallisuuden kehittäminen | ||
| • Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen | |||
| • Henkilöstön osaamisen ja tietoisuuden lisääminen | |||
| • Avoin ja vastavuoroinen viestintä | |||
| • Vastuiden ja roolien määrittely | |||
| • Laadun hallinta | • Vakaa työsuhde | ||
| • Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkka | |||
| • Urakehitysmahdollisuudet | |||
| • Oman osaamisen kehittäminen | |||
| • Henkilöstöedut | |||
| • Tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja monimuotoinen työyhteisö | |||
| Asiakkaat | • Päivittäiset vuorovaikutustilanteet | ||
| • Tehdasvierailut | |||
| • Tuotekehitysyhteistyö | |||
| • Messut, seminaarit, jne | • Asiakkaiden tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen ja oman toiminnan kehittäminen | ||
| • Asiakkaiden kilpailukyvyn varmistaminen | |||
| • Componentan toiminnan kannattavuuden varmistaminen | |||
| • Asiakastyytyväisyys | |||
| • Avoin ja vastavuoroinen viestintä | • Laaja palveluvalikoima asiakkaan spesifikaatioiden mukaisesti | ||
| • Häiriötön toimitusketju ja nopea ja joustava reagointikyky | |||
| • Helppo ja sujuva yhteistyö | |||
| • Nopea uusien komponenttien tuotteistaminen | |||
| • Valmistustekninen tuki ja konsultaatio | |||
| Toimittajat (ml. urakoitsijat ja alihankkijat) | • Päivittäiset vuorovaikutustilanteet | ||
| • Yhteistyöpalaverit | |||
| • Toimittaja-auditoinnit | |||
| • Seminaarit | |||
| • Kehitysprojektit | • Toimitusvarmuuden arviointi ja tietoon perustuva päätöksenteko toimittajavalinnassa | ||
| • Toimittajien toiminnan ja suorituskyvyn arviointi | |||
| • Sopimusten määrittely ja dokumentointi | |||
| • Asiakasvaatimusten ja niiden toteutumisen edistäminen, ml. kestävyysseikat | |||
| • Toimittajien sitouttaminen noudattamaan Componentan toimintaohjeita ml. vastuullisuusvaatimukset | |||
| • Riskien arviointi ja turvallisuustarkastelu | • Liiketoiminnan tulot toimittajalle | ||
| • Asiakasreferenssinä toimiminen erityisesti pienille ja keskisuurille toimittajille | |||
| • Toimittajien oman vastuullisuustyön kehittyminen | |||
| Osakkeen-omistajat | • Yhtiökokous | ||
| • (Osa)vuosikatsaukset | |||
| • Pörssitiedotteet | |||
| • Sijoittajasivut | |||
| • Sijoittajatapaamiset | • Osakkeenomistajien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen | ||
| • Avoin ja vuorovaikutteinen viestintä | |||
| • Ajantasaisen ja luotettavan tiedon jakaminen | • Osinkotuotto | ||
| • Yhtiön arvon kasvattaminen | |||
| Rahoittajat | • ESG- ja luottoluokitukset | ||
| • (Osa)vuosikatsaukset | |||
| • Rahoitusneuvottelut | |||
| • Säännölliset vuorovaikutustilanteet | • Rahoittajien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen | ||
| • Rahoituksen saaminen | |||
| • Avoin ja läpinäkyvä viestintä | • Tulot rahoittajille | ||
| Viranomaiset | • Lupa-asioihin liittyvä yhteydenpito | ||
| • Viranomaistarkastukset | |||
| • Lakisääteiset ilmoitukset viranomaisille | |||
| • Viranomaistapaamiset | • Tarvittavien lupien ja muun dokumentaation ajantasaisuuden varmistaminen | ||
| • Uusien lupien hakeminen ja ilmoitusten tekeminen | |||
| • Ympäristölupien myötä raportoitavan tiedon toimittaminen | |||
| • Poikkeustilanteisiin varautuminen | |||
| • Työnantajan viranomaisvelvoitteiden täyttäminen | • Luotettava tieto viranomaistoimintaan | ||
| Tuotanto-yksiköiden lähiyhteisöt | • Yksiköiden suorat yhteystiedot verkkosivuilla | ||
| • Kolmannen osapuolen ylläpitämä Whistleblowing-ilmoituskanaava | |||
| • Tiedote yleisölle suuronnettomuuden varalta (Karkkilan valimo) | |||
| • Kuulemiset lupa-asioiden yhteydessä | • Yhteisöjen huolien ja palautteen kuuleminen ja kysymyksiin vastaaminen | ||
| • Yhteisöjen tiedottaminen mm. lupaprosessien yhteydessä | • Verotulot | ||
| • Paikallisesti tärkeä työnantaja | |||
| • Liiketoiminnan tuloja paikallisille toimittajille | |||
| • Oppilaitosyhteistyö |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
20
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöntilinpäätös
>
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Kuvaus olennaisen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Componentan ensimmäinen kaksoisolennaisuusanalyysi toteutettiin kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD) mukaisesti osana vuoden 2024 kestävyysraportointiin valmistautumista. Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys tehtiin vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kaksoisolennaisuusanalyysi muodostaa perustan Componentan kestävyysselvitykselle. Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitystarvetta tarkastellaan vuosittain.
Kaksoisolennaisuusanalyysin toteutustapa
Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys toteutettiin tarkastelemalla ensin yleisellä tasolla Componentan toiminnassa aikavälillä 2024–2025 tapahtuneiden muutosten mahdollisia vaikutuksia ensimmäisen kestävyysselvityksen yhteydessä tarkasteluihin ympäristöön, sosiaalisiin aiheisiin ja hyvään hallintotapaan liittyviin kestävyyssäkkoihin. Tiettyihin kestävyyssäkkoihin liittyen tunnistettiin uusia aiheita, jotka analysoitiin erikseen. Tämän jälkeen analysoitiin tarkemmin ensimmäisen kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistetut olennaiset aiheet ja vain vähän olennaisuuden raja-arvojen alapuolelle jääneet aiheet.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä aiheiden olennaisuus määritettiin niille annettavien pisteiden
ja keskustelun kautta. Jokainen tarkasteltu aihe pisteytettiin erikseen, jos ei suoraan katsottu kyseisen aiheen olevan Componentalle epäolennainen. Kaksoisolennaisuusanalyysityö tehtiin työpajoissa, joissa aiheet käsiteltiin keskustellen ja osallistujat esittivät näkemyksensä ja perustelunsa aiheiden pisteytykselle. Kaikki pisteet annettiin asteikolla 1–5, jossa 1 edusti matalinta tasoa ja 5 korkeinta tasoa (todennäköisintä, laajinta, vakavinta jne.). Tosiasiallisille vaikutuksille annettiin aina korkeimmat mahdolliset todennäköisyyden pisteet (5), jotta tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia voitiin verrata suoraan toisiinsa. Pisteytys ja olennaisuuden arviointi toteutettiin samojen periaatteiden mukaisesti kuin ensimmäisessä kaksoisolennaisuusanalyysissä.
Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitykseen liittyvän päätöksenteon sisäinen valvonta perustui erityisesti yhtiön johtoryhmän kanssa käytyyn keskusteluun analyysiprosessista ja tulosten käsittelyyn johtoryhmässä. Olennaisiksi tunnistetut aiheet esiteltiin ja hyväksyttiin yhtiön hallituksessa.
Vaikutusten arviointi
Negatiivisten vaikutusten olennaisuutta arvioitiin niiden vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella vakavuuden määrätyssä kolmen osatekijän summan. Vakavuuden osatekijät olivat vaikutuksen mittakaava ("scale"), laaja-alaisuus ("scope") ja vaikutuksen korjaamaton luonne ("irremediable character"). Mittakaavan, laaja-alaisuuden ja vaikutuksen korjaamattoman luonteen pisteet kukin vastasivat yhtä kolmasosaa (kerroin 0,33)
vakavuuden kokonaispistemäärästä ja vakavuuden kokonaispistemäärä saatiin laskemalla nämä osuudet yhteen.
Positiivisten vaikutusten olennaisuutta arvioitiin vaikutusten mittakaavan ja laaja-alaisuuden (yhdessä merkittävyys) sekä todennäköisyyden perusteella. Vastaavasti kuin negatiivisilla vaikutuksilla, positiivisen vaikutuksen osalta mittakaavan ja laaja-alaisuuden pisteet vastasivat kumpikin puolta (kerroin 0,5) merkittävyyden kokonaispistemäärästä.
Vaikutusten kokonaispistemäärä määräytyi vakavuuden tai merkittävyyden ja todennäköisyyden pistemäärien summana (maksimipistemäärä 10).
Riskien ja mahdollisuuksien arviointi
Riskien ja mahdollisuuksien osalta kokonaispistemäärä määriteltiin yksinkertaisesti taloudellisen vaikutuksen suuruuden ja todennäköisyyden pistemäärien summana ilman painotuksia. Taloudellisen vaikutuksen suuruuden pisteytyksessä sovellettiin Componentan olemassa olevia taloudellisten riskien hallinnassa määriteltyjä raja-arvoja viisiasteisella asteikolla (1–5), joille on annettu tietyt euromääräiset raja-arvot arvioinnin tueksi. Riskien ja mahdollisuuksien arviointi tehtiin kaksoisolennaisuusanalyysissä vaikutusten arvioinnin jälkeen, mikä mahdollisti tunnistettujen vaikutusten ja riippuvuuksien huomioimisen riskien ja mahdollisuuksien arvioimisessa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöon tilinpäätös
Kestävyyteen liittyvät riskit on luokiteltu yhtiön riskienhallintapolitiikassa määritellyssä yhtiön riskimallissa yhteen neljästä kategoriasta, ja huomioidaan sitä kautta myös yksittäisten riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa yhtiön yleisessä riskienarvioinnissa. Kaikkia neljää riskimallin kategoriaa käsitellään samalla tavalla ja tunnistettuihin riskeihin reagoidaan samoin kategoriasta riippumatta. Kestävyysasiat on huomioitu yhtiön käyttämässä riskienarviointityökalussa muun muassa ympäristöriskien ja strategisten riskien luokissa.
Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys tehtiin limittäin yhtiön yleisen, vuosittaisen riskienarvioinnin kanssa. Yleisessä riskienarvioinnissa alustavasti tunnistettuja, soveltuvia riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin kaksoisolennaisuusanalyysissä, ja kaksoisolennaisuusanalyysissä käsiteltyjä riskejä ja mahdollisuuksia hyödynnettiin osaltaan yleisessä riskienarvioinnissa. Yleinen riskienarviointi sisältää myös mahdollisuuksien arvioinnin. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset käsitellään yhtiön johtoryhmässä sekä hyväksytään hallituksessa, minkä myötä riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi on kiinteä osa yhtiön johtamisprosesseja.
Olennaisuuden raja-arvot
Componentalle olennaiset aiheet määriteltiin arvioitujen aiheiden saamien pistemäärien perusteella. Kaikki arvioidut positiiviset ja
negatiiviset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet asetettiin omissa kategorioissaan pisteiden määräämään tärkeysjärjestykseen, jolloin niiden olennaisuutta voitiin vertailla kategorian sisällä keskenään ja tunnistettiin olennaisimmat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kaikki sellaiset vaikutukset (positiiviset ja negatiiviset), joiden vakavuuden tai merkittävyyden pistemäärä oli 3 tai yli ja vakavuuden/merkittävyyden ja todennäköisyyden summa ylitti 5, määriteltiin olennaisiksi vaikutuksiksi Componentalle. Kaikki sellaiset riskit ja mahdollisuudet, joiden taloudellisen vaikutuksen suuruuden pistemäärä ylitti 2 ja suuruuden ja todennäköisyyden kokonaispistemäärä ylitti 4, määriteltiin olennaisiksi riskeiksi tai mahdollisuuksiksi Componentalle.
Sidosryhmien kuuleminen
Componentan kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei tehty erillistä sidosryhmäanalyysiä tai sidosryhmäkyselyä, vaan olennaisuusanalyysin pohjana hyödynnettiin olemassa olevaa tietoa Componentan sidosryhmistä; keskustelu sidosryhmien kanssa on osa Componentan normaalia liiketoimintaa. Kaksoisolennaisuusanalyysissä huomioitiin sidosryhmien näkemykset soveltuvilta osin analysoitavasta aiheesta riippuen. Analyysityön yhteydessä ei pyydetty lausuntoja yhtiön ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
Kaksoisolennaisuusanalyysin kattavuus ja oletukset
Kaksoisolennaisuusanalyysissä käsiteltiin koko Componentan arvoketjua. Laajan arvoketjun
vuoksi analyysissä keskityttiin arvoketjun alkupään osalta erityisesti merkittävimpiin lähiarvoketjun toimijoihin. Koska Componenta on sopimusvalmistaja ja Componentan asiakkailleen valmistamia komponentteja käytetään hyvin moninaisiin eri käyttötarkoituksiin asiakkaasta riippuen, ei Componentan arvoketjun loppupäätä ole kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä mahdollista arvioida kauttaaltaan. Näin ollen kaksoisolennaisuusanalyysissä arvioitiin Componentan arvoketjun loppupäätä yleisellä tasolla. Componentan omien toimintojen ja arvoketjussa lähimpien toimittaja- ja asiakasyritysten maantieteellisten sijaintien myötä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin pääasiassa rajautuen Suomeen ja Eurooppaan (globaaleja ilmastovaikutuksia lukuun ottamatta).
Kaksoisolennaisuusanalyysiä varten ei kerätty uutta tietoa analyysityön tueksi, vaan vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi perustui olemassa olevaan tietoon, jota Componenta kerää osana tavanomaista liiketoimintaansa. Analyysityön merkittävimmät oletukset liittyvät yksiköiden ympäristövaikutuksiin; Componenta Manufacturing Oy:n yksiköiden paikalliset ympäristövaikutukset oletettiin vähäisiksi käytettyjen tuotantomenetelmien vuoksi, ja niiltä osin kuin tiettyjä vaikutuksia on tarkkailtu vain toisella valimolla, molempien valimoiden ympäristövaikutusten oletettiin olevan toistensa kaltaisia.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Kaksoisolennaisuusanalyysin kautta tunnistetut olennaiset kestävyysaiheet ja olennaisuuden raja-arvojen alapuolelle jääneet aiheet
Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettiin Componentalle olennaisiksi aiheiksi ilmastonmuutokseen (ESRS E1), pilaantumiseen (päästöt ilmaan, ESRS E2), resurssien käyttöön ja kiertotalouteen (ESRS E5), omaan työvoimaan (ESRS S1) ja liiketoiminnan harjoittamiseen (ESRS G1) liittyviä osa-aiheita sekä yhteisökohtaiset aiheet kyberturvallisuus sekä lisääntyvä ympäristölainsäädäntö. Tarkempi kuvaus ilmastonmuutoksen, pilaantumisen, resurssien käytön ja kiertotalouden sekä liiketoiminnan harjoittamisen olennaisuuden arviointiprosesseista on sivuilla 42, 49, 52 ja 65. Olennaisuusrajan alapuolelle jäivät vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin (ESRS E3), biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin (ESRS E4), arvoketjun työntekijöihin (ESRS S2), vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin (ESRS S3) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (ESRS S4) liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu, miten vesivarojen ja merten luonnonvarojen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien olennaisuutta Componentalle arvioitiin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä.
Componentan laajan arvoketjun vuoksi luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa keskityttiin erityisesti Componentan omiin toimintoihin ja arvoketjun alku- ja loppupäähän yleisellä tasolla. Arvioinnissa hyödynnettiin tietoja
tuotantoyksiköiden päästöistä ja Componentalla olemassa olevia tietoja arvoketjun alku- ja loppupäästä. Mahdollisten vaikutusten oletettiin olevan paikallisia ja rajautuvan tuotantoyksiköiden lähiympäristöön.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei tunnistettu Componentan ydintoimintaan liittyen riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä, eikä tällaisia riippuvuuksia tunnistettu myöskään lähiarvoketjussa Componentan ylävirrassa. Componenta käyttää valmistamiensa komponenttien pakkaamiseen pääosin puupohjaisia materiaaleja, joiden saatavuuden osalta Componenta on riippuvainen ekosysteemipalveluista. Componenta kuitenkin käyttää pääasiassa kierrätettyjä ja vähäisemmässä määrin uusia puulavoja- ja kauluksia pakkausmateriaaleinaan, joten riippuvuus puutavaran saatavuudesta ei ole merkittävä. Componentan arvoketjun loppupäässä on paikallisia riippuvuuksia ekosysteemeistä (Componentan asiakkaiden asiakkaiden hankkimat ja käyttämät maatalous- ja metsäkoneet). Componentalla ei ole näkyvyyttä siihen, missä ja millaisissa olosuhteissa Componentan asiakkaiden tuotteita käytetään, joten kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei ollut mahdollisuutta tarkastella yksittäisiä ekosysteemejä ja niihin liittyviä ekosysteemipalveluja. Koska maatalous- ja metsäkoneisiin valmistettavat komponentit muodostavat vain osan Componentan liikevaihdosta, ei arvoketjun loppupään riippuvuuksien arvioida olevan
Componentan liiketoiminnan kannalta olennaisia. Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei erikseen arvioitu biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymäriskejä, fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia tai systeemisiä riskejä (järjestelmäriskejä), sillä näiden ei arvioitu nousevan Componentalle olennaisiksi vähäisten riippuvuuksien ja vaikutusten vuoksi.
Componentalla ei ole tuotantoyksiköitä biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla. Karkkilan valimon kiinteistö rajautuu idässä Karkin metsän luonnonsuojelualueeseen (suojeltu vuonna 2023) ja noin 250 m etäisyydellä kiinteistön rajasta sijaitsee Pumminpuiston suojelualue. Lisäksi Sepänkylän Karperöntien toimipaikasta (osa Kalajoen tuotantoyksikköä) noin 20 m etäisyydellä sijaitsee luonnonsuojelualue ja Jyväskylän Yritystien, Leppäveden Ampumaradantien ja Kalajoen Satamatien tuotantoyksiköistä sekä Karkkilan Karhunpäänsuon suljetusta kaatopaikasta 170–250 m etäisyydellä sijaitsee yhteensä neljä luonnonsuojelualuetta. Componentan muiden tuotantoyksiköiden läheisyydessä ei vuoden 2025 lopussa ollut rekisteröityjä suojelualueita.
Componenta osallistuu Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseurantaan. Karkin metsän luonnonsuojelualue sijaitsee lähimmillään runsaan 100 m päässä Karkkilan valimon tuotantorakennuksista. Karkin metsän luonnonsuojelualueella ei kuitenkaan toistaiseksi ole bioindikaattoriseurannan havaintoalueita. Karkin metsän suojelun tavoitteena on yleisesti
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
luonnon monimuotoisuuden ja kauneuden säilyttäminen ja Pumminpuiston suojelualueen tavoitteena luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Karkkilan valimon toiminnalla ei ole todettu olevan negatiivisia vaikutuksia suojelutavoitteiden saavuttamiseen. Sekä Karkin metsän luonnonsuojelualue että Pumminpuiston suojelualue rajautuvat Karjaanjokeen. Componenta tarkkailee säännöllisesti Karkkilan valimon jäähdytys- (suljettu kierto) ja hulevesien vaikutusta Karjaanjokeen ympäristölupaan liittyvien tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti, eikä valimokiinteistöltä laskettavilla vesillä ole todettu olevan merkittävää vaikutusta jokiveden lämpötilaan tai laatuun.
Jyväskylässä Yritystilillä, Kalajoella Satamatiellä, Sepänkylässä Karperöntiellä ja Leppävedellä Ampumaradantiellä sijaitsevien tuotantoyksiköiden päästöt ympäristöön ovat toiminnan luonteen ja
käytettyjen polttoaineiden vuoksi vähäiset, eikä yksiköiden toiminnasta aiheudu merkittävää melua. Suljetun Karkkilan Karhunpäänsuon kaatopaikan purkuvedet purkautuvat luonnonsuojelualueeseen nähden kaatopaikan vastakkaiselle puolelle. Componentan tuotantoyksiköiden toiminnalla ei ole todettu olevan negatiivisia vaikutuksia lähialueiden luonnonsuojelualueille, eikä ole todettu, että Componentan olisi tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä tuotantoyksiköissään.
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa keskityttiin erityisesti Componentan omiin toimintoihin ja arvoketjun alku- ja loppupäätä arvioitiin yleisellä tasolla. Arviointi ja oletukset tehtiin Componentalla toimittajistaan olemassa olevan tiedon ja omien prosessien vedenkulutuksen perusteella. Componentalla vedenkulutus on
suurinta valimoilla, joista kumpikaan ei sijaitse huomattavasta vesistressistä kärsivällä alueella Aqueduct -karttapalvelun perusteella. Merten luonnonvaroja ei lähtökohtaisesti käytetä Componentan omissa toiminnoissa tai arvoketjun muissa osissa.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Componentalle on tunnistettu ilmastonmuutokseen, pilaantumiseen (päästöt ilmaan), resurssien käyttöön ja kiertotalouteen, omaan työvoimaan ja liiketoiminnan harjoittamiseen sekä yhteisökohtaisiin aiheisiin kyberturvallisuus ja lisääntyvä ympäristölainsäädäntö liittyviä olennaisia vaikutuksia ja riskejä. Olennaisia mahdollisuuksia ei kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen yhteydessä tunnistettu. Olennaiset vaikutukset ja riskit on lyhyesti kuvattu seuraavissa taulukoissa.
Ilmastonmuutos (ESRS E1)
| Olennainen aihe | Vaikutus / riski / mahdollisuus | Sijainti arvoketjussa | Kuvaus |
|---|---|---|---|
| Energian kulutus | Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus | Omat toiminnot ja arvoketjun alkupää | Erityisesti valimo- ja takomotoiminta on energiaintensiivistä johtuen tuotantoprosessien vaatimista korkeista lämpötiloista. Vastaavasti myös Componentan käyttämien metalliraaka-aineiden tuotanto vaatii runsaasti energiaa. |
| Ilmastonmuutoksen hillintä | Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus | Omat toiminnot ja arvoketjun alkupää | Componentan omissa toiminnoissa ja etenkin arvoketjun alkupäässä käytetään runsaasti energiaa, mikä aiheuttaa suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä ja osaltaan kiihdyttää ilmastonmuutosta. |
Kuvaus ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaikutusten vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa sekä kuvaus Componentan resilienssianalyysistä on esitetty sivulla 42.
Pilaantuminen (ESRS E2)
| Olennainen aihe | Vaikutus / riski / mahdollisuus | Sijainti arvoketjussa | Kuvaus |
|---|---|---|---|
| Ilman pilaantuminen | Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus | Omat toiminnot | Componentan tuotantoyksiköistä pääasiassa valimoilla on sellaisia päästöjä ilmaan, joilla on vaikutuksia mm. alueen ilmanlaatuun. |
Kuvaus pilaantumiseen liittyvän olennaisen vaikutuksen vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 49.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)
| Olennainen aihe | Vaikutus / riski / mahdollisuus | Sijainti arvoketjussa | Kuvaus |
|---|---|---|---|
| Resurssien sisäänvirtaukset | Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus | Omat toiminnot | Componentan tuotanto- ja valmistusprosessit ovat raaka-aineintensiivisiä. Raaka-aineiden ja materiaalien hankintaan ja tuotantoon liittyy negatiivisia ympäristövaikutuksia. |
| Jäte | Tosiasiallinen positiivinen vaikutus | Omat toiminnot | Componenta hyödyntää tuotannossaan merkittäviä määriä kierrätysmetallia, minkä lisäksi prosesseissa muodostuneista jätteistä suurin osa kierrätetään tai muuten hyödynnetään. Jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa ja kierrätys vähentävät jätteistä ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja raaka-aineiden kulutusta omissa toiminnoissa. |
| Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset | Tosiasiallinen positiivinen vaikutus | Omat toiminnot | Componentan valimoiden tuotantoprosesseissa syntyvä kiertorauta käytetään uudelleen omassa prosessissa, mikä vähentää jätteen muodostumista ja sitä kautta toiminnan ympäristövaikutuksia. Lisäksi käytännössä kaikki Componentan valmistamat tuotteet/komponentit voidaan kierrättää metallina. Tuotteiden kierrätettävyys ja kierrättäminen niiden elinkaaren päässä vähentää neitseellisten raaka-aineiden kulutusta teollisuudessa. |
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 52.
Oma työvoima (ESRS S1)
| Olennainen aihe | Vaikutus / riski / mahdollisuus | Sijainti arvoketjussa | Kuvaus |
|---|---|---|---|
| Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä | Tosiasiallinen positiivinen vaikutus | Omat toiminnot | Componenta maksaa kaikille työntekijöilleen saman palkan samanarvoisesta työstä, mikä vaikuttaa positiivisesti erityisesti naispuolisten työntekijöiden toimeentuloon ja Componentan työnantajakuvaan. |
| Koulutus ja taitojen kehittäminen | Tosiasiallinen positiivinen vaikutus | Omat toiminnot | Componenta tarjoaa henkilöstölleen kouluttautumis- ja etenemismahdollisuuksia sisäisen ja ulkoisen koulutuksen avulla. Koulutus ja säännölliset kehityskeskustelut tarjoavat henkilöstölle mahdollisuuden ammatilliseen kehitykseen ja monitaitoisuuden lisäämiseen samalla tarjoten osaavaa työvoimaa Componentalle. |
| Työterveys ja -turvallisuus | Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus | Omat toiminnot | Tuotantotyöhön liittyy suhteellisesti kohonnut riski työtapaturmista verrattuna esimerkiksi toimistotyöhön. Negatiiviset vaikutukset työntekijöille työtapaturmatilanteessa voivat olla merkittävät. Suurin osa Componentan henkilöstöstä työskentelee tuotannossa. |
Kuvaus omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 57.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
25
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)
| Olennainen aihe | Vaikutus / riski / mahdollisuus | Sijainti arvoketjussa | Kuvaus |
|---|---|---|---|
| Yrityskulttuuri | Mahdollinen positiivinen vaikutus | Omat toiminnot | Componenta pyrkii jatkuvasti parantamaan ja arvioimaan yrityskulttuuriaan tarjotakseen henkilöstölleen turvalliset työolot ja kehittääkseen työhyvinvointia. Vaikutukset ovat positiivisia paitsi työntekijöille myös Componentalle hyvän työnantajakuvan myötä. |
Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvän olennaisen vaikutuksen vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 65.
Yhteisökohtaiset aiheet
| Olennainen aihe | Vaikutus / riski / mahdollisuus | Sijainti arvoketjussa | Kuvaus |
|---|---|---|---|
| Kyberturvallisuus | Taloudellinen riski | Omat toiminnot ja arvoketjun alku- ja loppupää | Teollisuuden ohjausjärjestelmiin kohdistuva kyberhyökkäys voi johtaa taloudellisiin menetyksiin, koska hyökkäys voi aiheuttaa merkittävää haittaa Componentan tai sen asiakkaiden liiketoiminnalle. |
| Lisääntyvä ympäristölainsäädäntö | Taloudellinen riski | Omat toiminnot | EU- ja kansallinen lainsäädäntö asettaa uusia vaatimuksia Componentalle. Epäonnistuminen vaatimuksiin vastaamisessa voi johtaa sanktioihin ja muihin taloudellisiin menetyksiin. |
Kuvaus yhteisökohtaisten riskien vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivuilla 68 (kyberturvallisuus) ja 70 (lisääntyvä ympäristölainsäädäntö).
Kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen yhteydessä Componentalle olennaisten aiheiden joukosta jäivät pois työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta koskeva positiivinen vaikutus (oma työvoima), tuotteisiin ja palveluihin liittyvä resurssien ulosvirtauksia koskeva taloudellinen mahdollisuus (resurssien käyttö ja kiertotalous) sekä raaka-aineiden ja komponenttien saatavuutta ja hintaa koskeva taloudellinen riski (yhteisökohtainen aihe).
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Luettelo täytetyistä tiedonantovaatimuksista
| Standardi | Tiedonanto-vaatimus | Kuvaus | Sivu |
|---|---|---|---|
| ESRS 2 | BP-1 | Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet | 16 |
| BP-2 | Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot | 29, 47, 48, 51, 54 | |
| GOV-1 | Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | 16 | |
| GOV-2 | Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat | 17 | |
| GOV-3 | Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | 18 | |
| GOV-4 | Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista | 29 | |
| GOV-5 | Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta | 18 | |
| SBM-1 | Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju | 18 | |
| SBM-2 | Sidosryhmien edut ja näkemykset | 19 | |
| SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | 24 | |
| IRO-1 | Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 21 | |
| IRO-2 | Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset | 27 | |
| E1 | ESRS 2 GOV-3 | Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | 18 |
| E1-1 | Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma | 44 | |
| ESRS 2 SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | 42 | |
| ESRS 2 IRO-1 | Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 42 | |
| E1-2 | Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet | 44 | |
| E1-3 | Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit | 44 | |
| E1-4 | Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet | 44 | |
| E1-5 | Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | 46 | |
| E1-6 | Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttonpäästöt ja kokonaispäästöt | 47 | |
| E2 | ESRS 2 IRO-1 | Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 49 |
| E2-1 | Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet | 49 | |
| E2-2 | Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit | 50 | |
| E2-3 | Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet | 50 | |
| E2-4 | Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen | 50 | |
| E3 | ESRS 2 IRO-1 | Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 24 |
| E4 | ESRS 2 IRO-1 | Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 23 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
| Standardi | Tiedonanto-vaatimus | Kuvaus | Sivu |
|---|---|---|---|
| E5 | ESRS 2 IRO-1 | Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 52 |
| E5-1 | Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet | 52 | |
| E5-2 | Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit | 52 | |
| E5-3 | Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet | 53 | |
| E5-4 | Resurssien sisäänvirtaukset | 53 | |
| E5-5 | Resurssien ulosvirtaukset | 55 | |
| S1 | ESRS 2 SBM-2 | Sidosryhmien edut ja näkemykset | 19 |
| ESRS 2 SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | 57 | |
| S1-1 | Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet | 58 | |
| S1-2 | Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa | 59 | |
| S1-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi | 60 | |
| S1-4 | Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus | 60 | |
| S1-5 | Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan | 62 | |
| S1-6 | Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet | 63 | |
| S1-7 | Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet | 63 | |
| S1-13 | Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit | Ei raportoitu siirtymäsäännösten nojalla | |
| S1-14 | Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit | 64 | |
| S1-16 | Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) | Ei raportoitu siirtymäsäännösten nojalla | |
| G1 | ESRS 2 GOV-1 | Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | 16 |
| ESRS 2 IRO-1 | Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 65 | |
| G1-1 | Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri | 65 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
28
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Luettelo tiedonantovaatimuksissa vaadituista tietopisteistä, jotka on sisällytetty viittauksina kestävyysselvityksen ulkopuoliseen tietoon
| Tietopiste | Kuvaus | Viite |
|---|---|---|
| ESRS 2 SBM-1 / 40 a i | Merkittävimmät tuoteryhmät | Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1 – Konsernin liikevaihto toimialoittain |
| ESRS 2 SBM-1 / 40 a ii | Markkina-alueet | Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1 – Konsernin liikevaihto markkina-alueittain |
| ESRS 2 SBM-1 / 42 | Liiketoimintamalli | Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1 |
| G1 ESRS 2 IRO-1 / 6 | Liiketoimintamalli | Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1 |
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
| Due Diligence -prosessin keskeiset osatekijät | Kuvaus sivuilla |
|---|---|
| a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin | 17, 58, 59, 65 |
| b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa | 19, 20, 59 |
| c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi | 21, 42, 49, 52, 57 |
| d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi | 44, 50, 52, 60 |
| e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä | 44, 50, 53, 61, 62 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Luettelo EU:n muusta lainsäädännöstä johtuvista tietopisteistä
| Tiedonanto-vaatimus | Tietopiste | Kuvaus | Sivu | Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen, (EU) 2019/2088 | Viittaus pilariin 3, (EU) N:o 575/2013 | Viittaus vertailuarvo-asetukseen, (EU) 2016/1011 | Viittaus EU:n ilmastolakiin, (EU) 2021/1119 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS 2 GOV-1 | 21d | Hallituksen sukupuolijakauma | 16 | x | x | ||
| ESRS 2 GOV-1 | 21e | Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus | 16 | x | |||
| ESRS 2 GOV-4 | 30 | Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista | 29 | x | |||
| ESRS 2 SBM-1 | 40 d i | Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan | Epäolennainen | x | |||
| ESRS 2 SBM-1 | 40 d ii | Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan | Epäolennainen | x | x | x | |
| ESRS 2 SBM-1 | 40 d iii | Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan | Epäolennainen | x | x | ||
| ESRS 2 SBM-1 | 40 d iv | Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E1-1 | 14 | Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä | 44 | x | |||
| ESRS E1-1 | 16g | Pariisin sopimuksen mukaistenvertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset | 44 | x | x | ||
| ESRS E1-4 | 34 | Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet | 44 | x | x | x | |
| ESRS E1-5 | 38 | Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) | 46 | x | |||
| ESRS E1-5 | 37 | Energiankulutus ja energialähteidenyhdistelmä | 46 | x | |||
| ESRS E1-5 | 40-43 | Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla | 46 | x | |||
| ESRS E1-6 | 44 | Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt | 47 | x | x | x | |
| ESRS E1-6 | 53-55 | Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti | 48 | x | x | x | |
| ESRS E1-7 | 56 | Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E1-9 | 66 | Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E1-9 | 66a | Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan | Epäolennainen | x |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
30
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
| Tiedonanto-vaatimus | Tietopiste | Kuvaus | Sivu | Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen, (EU) 2019/2088 | Viittaus pilariin 3, (EU) N:o 575/2013 | Viittaus vertailuarvo-asetukseen, (EU) 2016/1011 | Viittaus EU:n ilmastolakiin, (EU) 2021/1119 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS E1-9 | 66c | Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E1-9 | 67c | Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E1-9 | 69 | Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E2-4 | 28 | Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan EPRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa | 50 | x | |||
| ESRS E3-1 | 9 | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E3-1 | 13 | Kohdennetut toimintaperiaatteet | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E3-1 | 14 | Merien ja valtamerten kestävyys | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E3-4 | 28c | Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E3-4 | 29 | Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna | Epäolennainen | x | |||
| ESRS 2 – IRO-1 – E4 | 16 a i | Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin | Epäolennainen | x | |||
| ESRS 2 – IRO-1 – E4 | 16 b | Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen | Epäolennainen | x | |||
| ESRS 2 – IRO-1 – E4 | 16 c | Vaikutukset uhanalaisiin lajeihin | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E4-2 | 24 b | Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E4-2 | 24 c | Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E4-2 | 24 d | Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet | Epäolennainen | x | |||
| ESRS E5-5 | 37 d | Kierrättämätön jäte | 55 | x | |||
| ESRS E5-5 | 39 | Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte | 55 | x | |||
| ESRS 2 – SBM-3 – S1 | 14 f | Pakkotyötapausten riski | 57 | x |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
31
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
| Tiedonanto-vaatimus | Tietopiste | Kuvaus | Sivu | Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen, (EU) 2019/2088 | Viittaus pilariin 3, (EU) N:o 579/2013 | Viittaus vertailuarvo-asetukseen, (EU) 2016/1011 | Viittaus EU:n ilmastolakiin, (EU) 2021/1119 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS 2 – SBM-3 – S1 | 14 g | Lapsityövoimatapausten riski | 57 | x | |||
| ESRS S1-1 | 20 | Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset | 66 | x | |||
| ESRS S1-1 | 21 | Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt | 66 | x | |||
| ESRS S1-1 | 22 | Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet | 58 | x | |||
| ESRS S1-1 | 23 | Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä | 59 | x | |||
| ESRS S1-3 | 32 c | Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät | 60 | x | |||
| ESRS S1-14 | 88 b & c | Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus | 64 | x | x | ||
| ESRS S1-14 | 88 e | Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetetyjen päivien määrä | 64 | x | |||
| ESRS S1-16 | 97 a | Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero | Ei raportoitu siirtymäsäännösten nojalla | x | x | ||
| ESRS S1-16 | 97 b | Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka | Ei raportoitu siirtymäsäännösten nojalla | x | |||
| ESRS S1-17 | 103 a | Syrjintätapaukset | Epäolennainen | x | |||
| ESRS S1-17 | 104 a | Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen | Epäolennainen | x | x | ||
| ESRS 2 – SBM-3 – S2 | 11 b | Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa | Epäolennainen | x | |||
| ESRS S2-1 | 17 | Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset | Epäolennainen | x | |||
| ESRS S2-1 | 18 | Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet | Epäolennainen | x | |||
| ESRS S2-1 | 19 | Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen | Epäolennainen | x | x |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
32
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
| Tiedonanto-vaatimus | Tietopiste | Kuvaus | Sivu | Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen, (EU) 2019/2088 | Viittaus pilariin 3, (EU) N:o 579/2013 | Viittaus vertailuarvo-asetukseen, (EU) 2016/1011 | Viittaus EU:n ilmastolakiin, (EU) 2021/1119 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS S2-1 | 19 | Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt | Epäolennainen | x | |||
| ESRS S2-4 | 36 | Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset | Epäolennainen | x | |||
| ESRS S3-1 | 16 | Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset | Epäolennainen | x | |||
| ESRS S3-1 | 17 | Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen | Epäolennainen | x | x | ||
| ESRS S3-4 | 36 | Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset | Epäolennainen | x | |||
| ESRS S4-1 | 16 | Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet | Epäolennainen | x | |||
| ESRS S4-1 | 17 | Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen | Epäolennainen | x | x | ||
| ESRS S4-4 | 35 | Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset | Epäolennainen | x | |||
| ESRS G1-1 | 10 b | Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus | 66 | x | |||
| ESRS G1-1 | 10 d | Väärinkäytösten paljastajien suojelu | 66 | x | |||
| ESRS G1-4 | 24 a | Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot | Epäolennainen | x | x | ||
| ESRS G1-4 | 24 b | Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit | Epäolennainen | x |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
33
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöntilinpäätös
>
Ympäristötiedot
EU-taksonomia
Euroopan parlamentin ja neuvoston taksonomia-asetus (EU) 2020/852 on annettu 18. päivänä kesäkuuta 2020 yhtenä kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmänä. Sen tavoitteena on tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelmana tunnetun strategian tavoitetta siirtyä kohti ilmastoneutraalia unionia vuoteen 2050 mennessä ja tukea taloudellista kasvua luonnonvarojen mahdollisimman tehokkaalla ja kestävällä käytöllä. Tavoitteena on samalla lisätä kestävää sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäväksi katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin. EU-taksonomiassa on määritetty kuusi ympäristötavoitetta:
- ilmastonmuutoksen hillintä
- ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
- siirtyminen kiertotalouteen
- ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
- biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Taksonomia-asetuksen ja delegoidun asetuksen (EU) 2023/2486 mukaisesti yhtiöiden tulee raportointivuotena 2025 raportoida konsernin
yhteenlasketusta liikevaihdosta, pääomamenoista (jäljempänä myös "investoinnit") ja toimintamenoista (jäljempänä myös "operatiiviset kulut") taksonomiakelpoiset ja ei-taksonomiakelpoiset sekä taksonomianmukaiset ja ei-taksonomianmukaiset osuudet eriteltynä taloudellisiin toimintoihin koskien kuutta ympäristötavoitetta.
Taksonomianmukaisuus edellyttää, että taksonomiakelpoiset taloudelliset toiminnot täyttävät tekniset arviointikriteerit, eivät aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille ja täyttävät vähimmäistason suojatoimet.
Componenta on tunnistanut oman operatiivisen tuotannon osalta taloudelliseksi toiminnaksi 3.9. Raudan ja teräksen valmistus. Componenta on huomioinut liikevaihdon, investoinnit ja operatiiviset kulut laskennassa vain kerran. Componenta tukee siirtymistä kestävämpiin ratkaisuihin energiatehokkuuden ja päästöjen suhteen.
Taksonomiakelpoinen ja -mukainen liikevaihto
Componenta on sopimusvalmistaja, joka tuottaa ja toimittaa asiakkailleen valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja sekä takeita, hitsattuja rakenteita, putkituotteita ja levyleikkeitä. Componentalla ei ole omia tuotteita. Componentan liikevaihto on esitetty Componenta-konsernin
raportoimien lukujen mukaisesti. Componentan laadintaperiaatteet liikevaihdon määritelmälle löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1. Componentan analyysin mukaan valimoliiketoiminnan (Componenta Castings Oy) liikevaihto sijoittuu taloudellisen toiminnan 3.9. Raudan ja teräksen valmistus alle ja on taksonomiakelpoista ilmastonmuutoksen hillinnän ympäristötavoitteen osalta. Muun liikevaihtonsa Componenta arvioi olevan edellä mainittujen ympäristötavoitteiden osalta ei-taksonomiakelpoista. 3.9. Raudan ja teräksen valmistuksen toiminnan osalta EU-taksonomiassa vaaditut tekniset arviointikriteerit eivät täytyy Componentan käyttämien valmistusmenetelmien osalta. Tämän vuoksi yhtiöllä ei ole taksonomianmukaista liikevaihtoa. Teknisten arviointikriteerien täyttyessä taksonomianmukaisuus edellyttäisi järjestyksessä lisäksi ei merkittävää haittaa -kriteerien täyttämisen ja vähimmäistason suojatoimet. Kyseiset kriteerit ja vaatimukset eivät edellä mainitusta syystä ole relevantteja Componentan taksonomiamukaisuusanalyysissä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
| Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2025 koskevat tiedot | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilikausi 2025 | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | "Ei merkittävää haittaa" - kriteerit ('Does Not Significantly Harm') | ||||||||||||||||
| Taloudelliset toiminnot | Koodi | Liikevaihto | Osuus liikevaihdosta, vuosi 2025 | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitusjärjestelmän mukaisen (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus liikevaihdosta, vuosi 2024 | Luokka mahdollistava toiminta | Luokka siirtymätoiminta |
| M€ | % | K/E | K/E/S | K/E | K/E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | M | T | ||
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | |||||||||||||||||||
| Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) | |||||||||||||||||||
| Joista mahdollistavat toiminnot | |||||||||||||||||||
| Joista siirtymätoiminnot |
K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S: Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL: Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
| Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2025 koskevat tiedot | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilikausi 2025 | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | "Ei merkittävää haittaa" - kriteerit ('Does Not Significantly Harm') | ||||||||||||||||
| Taloudelliset toiminnot | Koodi | Liikevaihto | Osuus liikevaihdosta, vuosi 2025 | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitusjärjestelmän mukaisen (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus liikevaihdosta, vuosi 2024 | Luokka mahdollistava toiminta | Luokka siirtymätoiminta |
| M€ | % | K/E E/S | K/E E/S | K/E E/S | K/E E/S | K/E E/S | K/E E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | M | T | ||
| A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | |||||||||||||||||||
| KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | ||||||||||||||
| Raudan ja teräksen valmistus | C 24.5.1 | 53,7 | 46 % | KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 50 % | |||||||||
| Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) | 53,7 | 46 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 50 % | ||||||||||
| A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) | 53,7 | 46 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 50 % | ||||||||||
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto | 62,0 | 54 % | |||||||||||||||||
| YHTEENSÄ | 115,7 | 100 % |
K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S: Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL: Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Taksonomiakelpoiset sekä -mukaiset investoinnit ja operatiiviset kulut
Componenta on tunnistanut, että taksonomiakelpoisia investointeja vuodelta 2025 ovat ne investoinnit, jotka ovat välittömästi kohdistuneet taksonomiakelpoisen liikevaihdon generoimiseen. Componentalla ei ole muita olennaisia taksonomiakelpoisia investointeja. Taksonomiakelpoinen osuus investoinneista on laskettu jakamalla taksonomiakelpoinen osuus investoinneista koko konsernin investoinneilla tilikauden 2025 aikana. Investoinnit on esitetty
Componenta-konsernin raportoimien lukujen mukaan. Componentan laadintaperiaatteet investointien määritelmälle löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedoista 10 ja 12. Componentalla ei ole taksonomianmukaisia investointeja.
Operatiivisten kulujen osalta Componenta on tunnistanut kunnossapidon ja ympäristövalvonnan kuluja, jotka ovat kohdistuneet välittömästi niiden tuotannontekijöiden ylläpitoon, mitkä ovat välttämättömiä taksonomiakelpoisen
liikevaihdon generoimiseen. Tuotannon suorat kustannukset taksonomian vaatimusten mukaisesti Componenta on rajannut taksonomiakelpoisuuden ulkopuolelle. Operatiivisten kulujen tunnusluvun laskentakaavan osoittajaan sisältyvät kunnossa- ja ylläpitoon kohdistuva osuus seuraavista kuluista: ostettu kunnossapitotyö, työkalut, varaosat, ulkoiset palvelut, muut muuttuvat kulut sekä muuttuvat ja kiinteät palkat. Jakajana tunnusluvun nimittäjään sisältyy edellä mainitut kulut kokonaisuudessaan yhteensä. Componentalla ei ole taksonomianmukaisia operatiivisia kuluja.
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot
| Tilikausi 2025 | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | "Ei merkittävää haittaa" - kriteerit ('Does Not Significantly Harm') | |||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnat | Koodi | Pääomamenot | Osuus pääomamenoista, vuosi 2025 | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitusjärjestelmän mukaisiin (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus pääomamenoista, vuosi 2024 | Luokka mahdollistava toiminta | Luokka siirtymätoiminta | |
| M€ | % | K/E | K/E/S | K/E/S | K/E/S | K/E/S | K/E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | M | T | |||
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
| A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | ||||||||||||||||||||
| Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisiin)toimintojen pääomamenot (A.1) | ||||||||||||||||||||
| Joista mahdollistavat toiminnat | ||||||||||||||||||||
| Joista siirtymätoiminnat |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
| Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilikausi 2025 | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | "Ei merkittävää haittaa" - kriteerit ('Does Not Significantly Harm') | ||||||||||||||||
| Taloudelliset toiminnot | Koodi | Pääomamenot | Osuus pääomamenoista, vuosi 2025 | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitusjärjestelmän mukaisiin (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2) osuus pääomamenoista, vuosi 2024 | Luokka mahdollistava toiminta | Luokka siirtymätoiminta |
| M€ | % | K/E E/S | K/E E/S | K/E E/S | K/E E/S | K/E E/S | K/E E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | M | T | ||
| A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | |||||||||||||||||||
| KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | ||||||||||||||
| Raudan ja teräksen valmistus | C 24.5.1 | 2,0 | 53 % | KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 14 %¹ | |||||||||
| Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisin) toimintojen pääomamenot (A.2) | 2,0 | 53 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 14 %¹ | ||||||||||
| A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) | 2,0 | 53 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 14 %¹ | ||||||||||
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot | 1,8 | 47 % | |||||||||||||||||
| YHTEENSÄ | 3,8 | 100 % |
¹ Vertailukaudella Componenta Castings Oy:n pääomamenojen osuus Componenta-konsernin pääomamenoista oli tavanomaista pienempi, koska vertailukaudella ostetut liiketoiminnot kasvattivat Componenta Manufacturing Oy:n pääomamenoja tavanomaiseen toimintavuoteen verrattuna.
K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S: Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL: Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
| Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2025 tiedot | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilikausi 2025 | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | "Ei merkittävää haittaa" - kriteerit ('Does Not Significantly Harm') | |||||||||||||||||
| Taloudelliset toiminnot | Koodi | Toimintamenot | Osuus toimintamenoista, vuosi 2025 | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitusjärjestelmän mukaisen (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus toimintamenoista, vuosi 2024 | Luokka mahdollistava toiminta | Luokka siirtymätoiminta | |
| M€ | % | K/E | K/E/S | K/E/S | K/E/S | K/E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | M | T | ||||
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
| A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | ||||||||||||||||||||
| Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaisen) toimintojen toimintamenot (A.1) | ||||||||||||||||||||
| Joista mahdollistavat toiminnot | ||||||||||||||||||||
| Joista siirtymätoiminnot |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
| Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2025 tiedot | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilikausi 2025 | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | "Ei merkittävää haittaa" - kriteerit ('Does Not Significantly Harm') | ||||||||||||||||
| Taloudelliset toiminnot | Koodi | Toimintamenot | Osuus toimintamenoista, vuosi 2025 | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitusjärjestelmän mukaisen (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus toimintamenoista, vuosi 2024 | Luokka mahdollistava toiminta | Luokka siirtymätoiminta |
| M€ | % | K/E E/S | K/E E/S | K/E E/S | K/E E/S | K/E E/S | K/E E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | M | T | ||
| A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | |||||||||||||||||||
| KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | ||||||||||||||
| Raudan ja teräksen valmistus | C 24.5.1 | 5,6 | 14 % | KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 15 % | |||||||||
| Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisen) toimintojen toimintamenot (A.2) | 5,6 | 14 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 15 % | |||||||||
| A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) | 5,6 | 14 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 15 % | |||||||||
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot | 34,8 | 86 % | |||||||||||||||||
| YHTEENSÄ | 40,4 | 100 % |
K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S: Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL: Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
| Rivi | Ydinenergiaan liittyvät toiminnot | |
|---|---|---|
| 1 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. | EI |
| 2 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. | EI |
| 3 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. | EI |
| Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot | ||
| 4 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. | EI |
| 5 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. | EI |
| 6 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. | EI |
Componentan analyysin perusteella yhtiön
taksonomianmukaisuuden prosentit voivat
tulevaisuudessa muuttua, mikäli yhtiön harjoittama
sopimusvalmistusliiketoiminta huomioidaan
sääntelyssä sen täsmentyessä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöintilinpäätös
>
Ilmastonmuutos
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettiin kaksi olennaista ilmastonmuutokseen liittyvää aihetta, joihin Componentan toiminnoilla ja etenkin arvoketjun alkupäällä on negatiivinen vaikutus: energian kulutus ja ilmastonmuutoksen hillintä. Ilmastonmuutokseen liittyen ei tunnistettu olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia. Erityisesti valimo- ja takomotoiminta on energiaintensiivistä johtuen tuotantoprosessien vaatimista korkeista lämpötiloista. Myös Componentan arvoketjun alkupäässä on suuria energiankuluttajia metalliraaka-aineiden tuotantoon liittyyn. Energiankulutus omissa toiminnoissa ja arvoketjun muissa osissa aiheuttaa suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka osaltaan kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Componenta pyrkii jatkuvasti tehostamaan tuotantoprosessejaan, minkä myötä tuotantomäärään suhteutettu energiankulutus ja lähtökohtaisesti myös kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Componenta on nostanut nykyisen strategiakautensa yhdeksi painopistealueeksi vastuullisuuden ja asettanut päästövähennystavoitteen osana strategian toimeenpanoa. Pyrkimys päästöjen vähentämiseen voi vaatia muutoksia Componentan arvoketjun alkupäässä siten, että vähäpäästöisesti toimivia yhtiöitä suositaan esimerkiksi toimittajavalinnassa. Componentan päästöt ovat suoraan kytköksissä yhtiön liiketoimintaan, mutta päästöjen vähentäminen ei edellytä muutoksia liiketoimintamalliin.
Arvioitaessa Componentan vaikutuksia ilmastonmuutokseen huomioitiin Componentan omat ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt. Omien toimintojen osalta kaksoisolennaisuusanalyysissä tarkasteltiin erityisesti niitä prosesseja, joihin liittyy suurin energiankulutus ja päästöt. Kaksoisolennaisuusanalyysissä Componentan kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin vuoden 2024 kokonaispäästöjä.
Resilienssianalyysi
Componenta teki liiketoimintansa ilmastoresilienssianalyysin vuonna 2024 ja päivitti sitä vuonna 2026 huomioimaan vuoden 2025 suurimmat liiketoiminta-alueensa. Resilienssianalyysissä hyödynnettiin IPCC:n tieteeseen perustuvia ilmastoskenaarioita SSP1-2.6 (SSP1), SSP2-4.5 (SSP2) ja SSP5-8.5 (SSP5). Analyysissä tarkasteltiin eri skenaarioiden vaikutuksia Componentan toimintaan keskipitkällä
(2025–2030) ja pitkällä aikavälillä (2030–2050). Tarkasteluun valitut aikavälit vastaavat EU:n ilmastotavoitteiden toteutusaikataulua, ovat tarkasteltavissa valittujen ilmastoskenaarioiden puitteissa, sekä tarjoavat realistiset aikajänteet Componentan nykyisten toimipisteiden, liiketoiminnan ja strategian kehityksen tarkastelulle. Resilienssianalyysissä ei tarkasteltu eri skenaarioiden vaikutuksia lyhyellä aikavälillä (2024–2025), sillä näiden vaikutusten ei arvioitu poikkeavan merkittävästi keskipitkän aikavälin vaikutuksista. Componentan resilienssianalyysi kattaa fyysisten riskien osalta omat toiminnot kokonaisuudessaan sekä suppeammin arvoketjun alkupään osalta metallien tuotannon ja loppupään osalta Componentan suurimmat liiketoiminta-alueet. Transitiotapahtumien vaikutuksia arvioitiin erityisesti omien toimintojen osalta ja arvoketjun alku- ja loppupään osalta niiltä osin, kuin arvoketjun muihin osiin vaikuttavilla tapahtumilla oletetaan olevan suoria vaikutuksia Componentalle. Resilienssianalyysin yhteydessä arvioitiin EU-taksonomissa määritellyt ilmastoon liittyvät krooniset ja akuutit fyysiset uhat sekä politiikkaan ja lainsäädäntöön, teknologiaan, markkinoihin ja maineeseen liittyviä transitiotapahtumia. Kaikki fyysisten uhkien ja transitiotapahtumien esikartoituksessa mahdollisesti olennaisiksi tunnistetut uhat
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöntilinpäätös
ja tapahtumat huomioitiin varsinaisessa resilienssianalyysissä.
Resilienssianalyysin ilmastoskenaarioiksi valittiin kolme vaihtoehtoista kehityspolkua, joiden katsotaan edustavan ennustettavissa olevia ääripäitä ilmastonmuutoksen ja taloutta ohjaavan politiikan kehityksessä (SSP1 ja SSP5) sekä ilmastonmuutoksen seurauksia tilanteessa, jossa sosiaalisessa ja talouspoliittisessa toimintaympäristössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia (SSP2). SSP1 kuvaa vähäisten kasvihuonekaasupäästöjen kehityspolkua (ilmasto lämpenee vain vähän yli 1,5 celsiusasteen). Siinä kansainvälinen ja kansallinen politiikka keskittyvät kestävään kehitykseen ja talouskasvu sekä resurssien että energian kulutus on hillittyä. SSP2 kuvaa nykyisen kaltaista kehityssuuntaa talouskasvun, resurssienkulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen osalta. SSP5 kuvaa voimakkaasti kiihtyvää ilmastonmuutosta sekä vapaita talousmarkkinoita tukevaa kansainvälistä ja kansallista politiikkaa, jonka myötä talouskasvu sekä resurssien ja energian kulutus on voimakasta. Eri skenaarioiden vaikutuksia ilmastoon tarkasteltiin sademäärien ja lämpötilojen todennäköisten muutosten osalta Maailmanpankin ilmastonmuutosportaalin avulla ja tulvariskiä arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen tuottaman avoimen aineiston avulla. Muuten analyysissä hyödynnettiin
julkisista lähteistä saatavissa olevia yleisiä tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista muun muassa taloudelle Suomessa ja kansainvälisesti. Resilienssianalyysin yhteydessä kunkin tarkastellun fyysisen uhan ja transitiotapahtuman vaikutuksia Componentan liiketoiminnalle arvioitiin kussakin ilmastoskenaariossa ja molemmilla aikajänteillä. Fyysisten vaikutusten suuruuden arvioinnissa huomioitiin arvioitavana olevan kohteen maantieteellinen sijainti: omien toimipisteiden osalta kansallisella ja soveltuvilta osin toimipisteen tasolla sekä arvoketjun alku- ja loppupään osalta maan tai maanosan tasolla. Vaikutuksen määriteltiin olevan joko vähäinen, keskimääräinen tai suuri. Vähäinen vaikutus tarkoittaa, että uhalla tai tapahtumalla ei katsota olevan käytännön vaikutusta Componentan liiketoimintaan. Keskimääräisellä vaikutuksella katsotaan olevan vaikutusta Componentan liiketoimintaan, mutta Componenta pystyy reagoimaan uhkaan tai tapahtumaan yhtiön käytössä olevin keinoin ja tarvittaessa muokkaamaan toimintaansa niin, että liiketoiminta ei vaarannu. Suurella vaikutuksella katsotaan olevan merkittäviä vaikutuksia Componentan toimintaan ja uhan tai tapahtuman mahdollisesti vaarantavan yhtiön liiketoiminnan.
Resilienssianalyysin yhteydessä ei tunnistettu kroonisia tai akuutteja uhkia eikä transitiotapahtumia, joilla olisi Componentan liiketoiminnalle suuri vaikutus oman toiminnan tai
arvoketjun muiden osien kautta. Tulviin tunnistettiin liittyvän keskimääräinen vaikutus pitkällä aikavälillä kaikissa tarkastelluissa ilmastoskenaarioissa omissa toiminnoissa ja arvoketjun alkupäässä. Lämpöaaltoihin, voimakkaisiin sateisiin ja maanvyörymiin tunnistettiin liittyvän keskimääräinen vaikutus tarkasteltaessa ilmastoskenaariota SSP5 pääasiassa pitkällä aikavälillä. Ilmastoskenaarioissa SSP1 ja SSP2 tunnistettiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä keskimääräinen vaikutus liittyen nykyisiä tuotantoprosesseja koskevaan sääntelyyn ja vähäpäästöisempään teknologiaan siirtymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tuotteiden korvaamiseen vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla tunnistettiin liittyvän pitkällä aikavälillä keskimääräinen vaikutus tarkasteltaessa ilmastoskenaarioita SSP1 ja SSP2. Componenta pystyy sopeutumaan edellä kuvattuihin fyysisiin uhkiin ja transitiotapahtumiin muun muassa uudistamalla teknologiaa ja laitteistoja sekä laajan toimittajaportfolionsa avulla. Esimerkiksi yhtiön levyn leikkaamisessa ja tuotantoprosessien lämmönlähteenä käyttämä nestekaasu on mahdollista korvata muunlaisella teknologialla. Liiketoiminta, johon katsotaan liittyvän ilmastoon liittyviä vaikutuksia fyysisten uhkien tai transitiotapahtumien kautta sekä mahdollisesti vaikutustenalaiset omaisuuserät huomioidaan luonnollisena osana Componentan strategiaa, investointipäätöksiä ja liiketoiminnan johtamista. Resilienssianalyysin mukaan Componenta on kykenevä tekemään keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöon tilinpäätös
liiketoimintaansa ja strategiaansa tarvittavat ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät toimet, joilla turvataan liiketoiminta ja esimerkiksi rahoituksen saanti. Componenta ei katso tarpeelliseksi muuttaa liiketoimintamalliaan vastatakseen ilmastonmuutokseen liittyviin vaikutuksiin, fyysisiin uhkiin tai transitiotapahtumiin. Resilienssianalyysi perustuu tulevaisuutta ennustaviin ilmastoskenaarioihin ja Componentan omiin näkemyksiin liiketoiminnan ja liiketoimintaympäristön kehityksestä näiden mallien valossa. Nykyinen geopoliittinen kehitys lisää resilienssianalyysin tuloksiin liittyvää epävarmuutta.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet mukaan lukien ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
Componentan QEHS-politiikka ohjaa yhtiön toimintaa ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi omissa toiminnoissa. QEHS-politiikkansa mukaisesti Componenta pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään muun muassa kehittämällä tuotantoprosessejaan ja yksiköiden energiatehokkuutta sekä lisäämällä fossiilivapaan energian osuutta energianhankinnassaan. Componentan Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille käsittelevät toimittajien ja alihankkijoiden
toiminnan energiatehokkuutta ja sen myötä ilmastonmuutoksen hillintää. Toimittajien ja alihankkijoiden tulee rajoittaa energiankulutustaan mahdollisuuksien mukaan. Componentan QEHS-politiikka on kuvattu tarkemmin sivulla 50 ja Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille sivulla 66. Toimintaperiaatteissa ei erikseen käsitellä ilmastonmuutokseen sopeutumista tai uusiutuvan energian käyttöönottoa. Aiheita ei ole määritelty yhtiölle erikseen olennaisiksi.
Componenta ei ole lähitulevaisuudessa laatimassa liiketoiminnalleen ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa.
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
Componenta pyrkii jatkuvasti energiatehokkuuden parantamiseen ja energiankäytön vähentämiseen. Energiankäyttöä pyritään tehostamaan esimerkiksi kehittämällä ja parantamalla laatua, menetelmäsuunnittelulla, investoimalla energiatehokkaisiin koneisiin ja laitteisiin sekä energiakatselmointien avulla. Rautavalimoissa tuotantomäärät, kuormituksen tasaisuus ja laadun optimointi vaikuttavat keskeisesti suhteelliseen energiankäyttöön ja energiankäytön tehokkuuteen, sillä tuotantovalmiuden ylläpitoon, kuten sulan kuumanapitoon, tarvittava energian määrä
ei vähene suoraan tuotannon mahdollisen pienentymisen myötä.
Vuoden 2025 aikana Componentalla toteutettiin tietyissä tuotantoyksiköissä rakennusten energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, kuten valaistuksen uusimista ja rakennusten lämmöneristyksen parantamista. Lisäksi toiminnan sähköistämiseen liittyvän toimenpiteenä useissa tuotantoyksiköissä korvattiin polttomoottoritrukkeja sähkötrukeilla. Merkittävin Componentan omiin päästöihin vaikuttava yksittäinen toimenpide oli ydinsähkön alkuperätakuiden hankkiminen, joilla katettiin 58 % yhtiön kaikesta sähkönkulutuksesta. Päästöttömän sähkön hankinnan päästövähennysvaikutus vuonna 2025 oli 10 953 tCO₂-ekv. Edellä kuvattuihin yksittäisiin toimenpiteisiin ei liittynyt merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Componenta on sitoutunut vähentämään absoluuttisia markkinaperusteisia scope 1+2 -päästöjään 50 % (7 289 tCO₂-ekv) vuoteen 2030 mennessä vuoden 2024 perustasosta. Vuoden 2024 markkinaperusteiset scope 1 & 2 -päästöt olivat 14 577 tCO₂-ekv, josta scope 2 -päästöt kattoivat 85 %. Vuonna 2025 Componentan scope 1 & 2 -päästöt olivat 9 534 tCO₂-ekv, eli 34,6 % perusvuoden 2024 päästöjä matalammat.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöntilinpäätös
Päästövähennystavoite on linjassa Componentan QEHS-politiikan kanssa ja osa yhtiön strategiakauden 2024–2026 vastuullisuuspainopistealueen täytäntöönpanoa. Tavoite kattaa 100 % Componentan omista päästöistä (scope 1 & 2) samassa laajuudessa, kuin on kuvattu kohdassa Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästö.
Hiilestä irtautumisen keinot, joiden avulla Componenta pyrkii saavuttamaan päästövähennystavoitteensa koostuvat pääasiassa koneiden sähköistämisestä, rakennusten ja tuotannon energiatehokkuuden parantamisesta sekä päästöttömään sähköön siirtymisestä. Lisäksi vähäpäästöisempään teknologiaan siirrytään mahdollisuuksien mukaan laiteinvestointien yhteydessä. Suurin yksittäinen Componentan omiin päästöihin (scope 1 & 2) vaikuttava tekijä on sähkönkulutus, minkä myötä absoluuttisesti suurin päästövähennyspotentiaali liittyy päästöttömään sähköön siirtymiseen. Muiden tulevien päästövähennystoimenpiteiden vaikutuksia päästöjen määrään ei pystytä tarkasti arvioimaan ennen tarkempaa investointisuunnittelua.
Componentan päästövähennystavoite (scope 1 & 2) on yhteensopiva sen kanssa, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5
celsiusasteeseen. Scope 1 & 2 -päästöt olivat 19 % yhtiön perusvuoden (2024) markkinaperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä. Tieteeseen perustuvan tavoitteen määrittelyssä hyödynnettiin Science Based Targets -aloitteen (SBTi) kehittämää julkisesti saatavilla olevaa laskentatyökalua ja monialaista hiilestä irtautumisen kehityspolkua (Absolute Contraction Approach). Jotta Componentan tavoite on yhteensopiva sen kanssa, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen, tulee nykytiedon valossa yhtiön vähentää vuotuisia scope 1 & 2 -päästöjään vähintään 6 122 tCO₂-ekv (42 %) vuoteen 2030 mennessä (SBTi), mikä on 1 167 tCO₂-ekv vähemmän, kuin Componentan asettama tavoite. Päästövähennystavoite asetettiin vuonna 2025 ja se on kehitetty yhteistyössä Componentan tuotantoyksiköiden sekä konsernin johdon kanssa. Componentan hallitus on hyväksynyt päästövähennystavoitteen. Tavoite ei ole ulkopuolisen tahon varmistama.
Taloudellisten tavoitteidensa mukaisesti Componenta tavoittelee yli 150 miljoonan euron liikevaihtoa vuonna 2027 orgaanisen kasvun kautta. Yhtiön absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt todennäköisesti lisääntyvät kasvun myötä, mikäli päästövähennystoimenpiteitä ei toteuteta. Componentan näkemyksen mukaan scope 1 & 2 -päästövähennystavoite on kuitenkin mahdollista
saavuttaa voimakkaankin orgaanisen kasvun yhteydessä. Tavoitteenasetannassa on lisäksi huomioitu mahdolliset tulevat tutkimustulokset ilmastotieteen alalla, joiden myötä voisi olla tarpeen tavoitella nykyisin määriteltyä tiukempia vähimmäispäästövähennyksiä, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen. Componentan energiankulutus omissa toiminnoissa ei ole vaihdellut merkittävästi viime vuosina ja näin ollen vuoden 2024 energiankulutuksen katsotaan edustavan tavanomaista toimintavuotta ja näin soveltuvan päästövähennystavoitteen perusvuodeksi.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
| Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 0 | 0 |
| Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 8 146 | 7 007 |
| Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 0 | 0 |
| Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 0 | 0 |
| Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) | 17 045 | 45 231 |
| Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) | 25 191 | 52 238 |
| Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 31,7 | 67,7 |
| Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) | 48 965 | 24 855 |
| Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 61,6 | 32,2 |
| Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, mukaan lukien biomassa (MWh) | 66 | 55 |
| Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) | 5 313 | 24 |
| Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) | 0 | 0 |
| Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) | 5 379 | 80 |
| Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 6,7 | 0,1 |
| Energian kokonaiskulutus (MWh) | 79 535 | 77 173 |
| Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon | 2025 | 2024 |
| --- | --- | --- |
| Energian kokonaiskulutus suhteessa konsernin liikevaihtoon (MWh/tuhatta euroa)¹ | 0,69 | 0,79 |
¹ Componentan toiminta kuuluu kokonaisuudessaan NACE-toimialaluokkaan C – teollisuus, joka määritellään yhdeksi ilmastovaikutuksiltaan merkittävistä aloista. Componenta-konsernin liikevaihto vuonna 2025 on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.
Tiedot laskentamenetelmistä
Componenta käyttää polttoaineina omissa toiminnoissaan kevyttä polttoöljyä, puupellettejä, nestekaasua ja pieniä määriä dieselöljyä ja bensiiniä. Ostettu ja hankittu energia koostuu sähköstä ja kaukolämmöstä. Edellä esitetyt energiankulutustiedot sisältävät kaiken Componentan polttoaineiden, sähkön ja kaukolämmön kulutuksen sekä alivuokralaisten sähkön- ja kaukolämmönkulutuksen niiltä osin, kuin näitä ei pystytä erottamaan Componentan omasta kulutuksesta, ja perustuvat toteutuneeseen energian kulutukseen. Energian kulutustietojen laskennassa on käytetty Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisia lämpöarvoja ja kertoimia. Componentalla ei vuonna 2025 Vantaan toimistoa ja Karkkilan valimoa (koko toimipaikka) lukuun ottamatta käytetty alkuperätakuin tai muuten uusiutuvaksi varmennettua sähköä tai kaukolämpöä. Näin ollen varovaisen lähestymistavan mukaisesti kaikki Componentan kuluttama kaukolämpö Vantaan toimistoa ja Karkkilan valimoa lukuun ottamatta on raportoitu fossiilisista lähteistä peräisin olevana, vaikka suuri osa Componentan käyttämästä kaukolämmöstä on kaukolämmöntuottajien mukaan tuotettu uusiutuvista lähteistä. Vuonna 2025 Vantaan toimistolla oli käytössä alkuperätakuin varmennettu uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö. Componenta hankki vuodelle 2025 erikseen ydinenergialla tuotetun sähkön alkuperätakuita kattamaan tuotantotoiminnan sähkönkulutusta. Alkuperätakuiden lisäksi sähkön alkuperäjakauman laskennassa on käytetty Componentan sähköntoimittajien ilmoittamia ja jäännösjakauman mukaisia sähkön alkuperätietoja. Sähköntoimittajien ilmoittamasta alkuperäjakaumasta on vähennetty varmennetun uusiutuvan ja ydinvoimaan perustuvan sähkön osuus niiltä osin, kuin tieto oli saatavilla. Jäljelle jäävästä alkuperäjakaumasta (jäännösjakauma mukaan lukien) poistettiin edelleen muun uusiutuvan energian osuus, joka lisättiin fossiilista alkuperää olevan sähkön osuuteen. Näin määritettyä alkuperäjakaumaa käytettiin Componentan käyttämän, omien alkuperätakuiden kattavuuden ulkopuolelle jäävän, fossiilista alkuperää olevan ja ydinvoimalla tuotetun sähkön määrän laskemisessa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
| Componenta-konsernin kasvihuonekaasupäästöt | 2025 | Perusvuosi 2024^{15} | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt | |||
| Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO_{2}-ekv.)^{1} | 2 011 | 2 204 | -8,7 |
| Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)^{2} | 0 | 0 | 0 |
| Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt | |||
| Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO_{2}-ekv.)^{3} | 5 577 | 6 895 | -19,1 |
| Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO_{2}-ekv.)^{4} | 7 523 | 12 374 | -39,2 |
| Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt | |||
| Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO_{2}-ekv.) | 57 098 | 63 622 | -10,3 |
| 1 Ostetut tavarat ja palvelut^{5} | 43 510 | 46 902 | -7,2 |
| 2 Tuotantohyödykkeet^{6} | 407 | 381 | 6,7 |
| 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)^{7} | 1 434 | 2 354 | -39,1 |
| 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu^{8} | 3 429 | 2 854 | 20,1 |
| 5 Toiminnassa muodostuva jät^{9} | 651 | 1 886 | -65,5 |
| 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen^{10} | 92 | 66 | 40,0 |
| 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne^{11} | 947 | 974 | -2,8 |
| 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä^{12} | 620 | 830 | -25,3 |
| 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käytöön lopussa^{13} | 5 331 | 6 710 | -20,6 |
| 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät^{14} | 678 | 665 | 1,9 |
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt | |||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO_{2}-ekv.) | 64 686 | 72 721 | -11,0 |
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO_{2}-ekv.) | 66 632 | 78 199 | -14,8 |
1 Sisältää Componenta-konsernin kiinteästä poltosta, liikkuvasta poltosta, prosessipäästöistä ja karkauspäästöistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (pois lukien biogeeniset hiilidioksidipäästöt). Laskenta perustuu toteutuneeseen kulutukseen ja julkisista lähteistä saataviin päästökertoimiin.
2 Componentalla ei ole päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvia toimintoja.
3 Sisältää Componenta-konsernin käytämin sähkön ja kaukolämmön. Laskenta perustuu sähkön ja kaukolämmön kulutustietoihin sekä kansallisiin, keskimääräisiin päästökertoimiin.
4 Laskenta perustuu sähkön ja kaukolämmön kulutustietoihin, tuottajakohtaisiin ja jäännöjakausasähkön päästökertoimiin sekä alkuperätakuisiin. Vuonna 2025 Componentan Vantaan toimistolla oli käytössä alkuperätaakuin varmennettu päästötön kaukolämpö ja sähkö ja Karkkilassa alkuperätaakuin päästöttömäksi varmennettu kaukolämpö. Lisäksi Componenta hankki vuodelle 2025 erikseen ydinenergialla tuotetun sähkön alkuperätaakuita. Vuonna 2025 alkuperätaakuin päästöttömäksi varmennettu sähkö ja kaukolämpö kattoi 56,7 % (29,6 %) kaikesta Componentan käyttämästä sähköstä ja kaukolämmöstä.
5 Sisältää Componenta-konsernin hankinnat. Laskennassa on käytetty ensisijaisesti raaka-aine- ja materiaalitoimittajilta kerättyjä päästökertoimia ja toissijaisesti julkisista lähteistä saatavia massaan perustuvia päästökertoimia. Niiden hankintojen osalta, joille ei pystyt määrittämään painoa, laskettiin päästöt kustannuksiin perustuvien, julkisista lähteistä saatavien päästökerrointen avulla. Valimoiden osalta laskennassa käytetty painot ovat suurelta osin todellisia käyttämääriä hankintamäärien sijaan. Laskennassa on tehty oletus, että hankinta- ja käyttämäärät vastaavat toisiaan.
6 Sisältää Componenta-konsernin raportointikauden aikana hankkimat tuotantohyödykkeet, pois lukien leasing-sopimuksilla hankitut tuotantohyödykkeet. Laskennassa on käytetty kustannuksiin perustuvia, julkisista lähteistä saatavia päästökertoimia.
7 Laskenta perustuu scope 1 ja 2 -laskennan mukaisiin kulutustietoihin ja julkisista lähteistä saataviin päästökertoimiin. Lisäksi kategoria sisältää Componentan eteenpäin myymän kaukolämmön tuotannon päästöt.
8 Laskennassa on käytetty Componentan eniten käyttämällä kuljetusyrityksiltä kerättyjä päästö- ja/tai polttoaineenkulutustietoja. Muiden Componentan maksamien rahtien päästöt on laskettu kustannuksiin perustuvien, julkisista lähteistä kerättyjen päästökerrointen avulla. Componentalle saapuvien, asiakkaiden maksamien rahtien päästöjen laskennassa on hyödynnetty otosta Componentan toimittajista ja näiden yleisimmistä toimitusehdoista sekä Componentan maksamien saapuvien ja lähtevien rahtien kustannusten suhteesta.
9 Sisältää Componenta-konsernissa muodostuneet jätteet (jätteiden määrän laskentaan käytetyt menetelmät on kuvattu sivulla 56). Laskennassa on käytetty mahdollisuuksien mukaan Componentan jätehuoltotoimijoiden ilmoittamia päästötietoja ja loput päästöt on laskettu massaperusteisesti käyttämällä julkisista lähteistä saatavia päästökertoimia.
10 Laskenta sisältää raportointikauden aikana tehdyt matkat (pois lukien hotelliyöpyymiset). Laskenta perustuu Componentan sähköisistä järjestelmistä kerättyihin tietoihin tehdystä matkoista sekä julkisista lähteistä saataviin päästökertoimiin.
11 Laskenta perustuu Componentan henkilöstölle vuoden 2025 alussa tehtyyn työmatkakyselyyn ja julkisista lähteistä saataviin päästökertoimiin.
12 Laskenta perustuu asiakkaiden maksamien, Componentalta lähtevien rahtien osuuteen kaikista lähtevistä rahdeista. Laskennassa on hyödynnetty kategorian 4 mukaisia Componentan maksamien, lähtevien rahtien päästötietoja.
13 Laskenta perustuu myytyjen tuotteiden massamäärään niiltä osin, kuin tiedot ovat Componentalla saatavissa. Muilta osin laskenta perustuu hankittujen metallien määrän ja metallijätteen määrän erotukseen sekä kokoonpanossa käytettävien materiaalien painoon. Päästökertomina on käytetty julkisista lähteistä saatavia massaan perustuvia päästökertoimia.
14 Componenta vuokraa eteenpäin Karkkilan valimolla omistamiaan tiloja, joita ei käytetä omassa toiminnassa. Kategoriassa 13 on huomioitu vuokralaisten sähkön- ja lämmönkulutus siltä osin, kuin ne on pystytty luotettavasti erottamaan Componentan omasta kulutuksesta. Jäljelle jäävä osa vuokralaisten lämmön- ja sähkönkulutuksesta sisältyy Componentan scope 2 -päästöihin. Laskennassa on käytetty tuottajakohtaisia päästökertoimia.
15 Sisältäen hankittujen liiketoimintojen päästöt koko vuodelta 2024.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
| Biogeeniset hiilidioksidipäästöt | 2025 | 2024¹ |
|---|---|---|
| Scope 1, tCO₂ | 23 | 20 |
| Scope 2, tCO₂ | 3 877 | 3 033 |
| Scope 3, tCO₂ | 82 | 32 |
| Biogeeniset hiilidioksidipäästöt yhteensä, tCO₂ | 3 982 | 3 085 |
¹ Sisältäen hankittujen liiketoimintojen päästöt 1.10.2024 alkaen.
| Kasvihuonekaasu-intensiteetti suhteessa liikevaihtoon | 2025 | 2024² |
|---|---|---|
| Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa konsernin liikevaihtoon (tCO₂-ekv./tuhatta euroa)¹ | 0,56 | 0,66 |
| Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa konsernin liikevaihtoon (tCO₂-ekv./tuhatta euroa)¹ | 0,58 | 0,71 |
¹ Ei sisällä biogeenisiä päästöjä. Componenta-konsernin liikevaihto vuonna 2025 on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.
² Sisältäen hankittujen liiketoimintojen päästöt 1.10.2024 alkaen.
Tiedot laskentamenetelmistä
Componenta-konsernin kasvihuonekaasupäästöt on laskettu GHG-protokollan (GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard) mukaisesti Componentalle räätälöidyllä laskentatyökalulla. Päästöihin sisältyvät kaikkien Componentan tuotantoyksiköiden ja Vantaan toimiston päästöt operatiivisen hallinnan rajauksen mukaisesti. Päästökertoimina on käytetty Componentan toimittajilta kerättyjä päästökertoimia sekä julkisista läheteistä (esim. Tilastokeskus, Energiavirasto, Energiateollisuus, IPCC, DEFRA ja US EPA) saatavia päästökertoimia. Päästökertoimina käytettiin lähtökohtaisesti uusimpia saatavilla olevia laskentaan soveltuvia kertoimia. Laskenta sisältää hiilidioksidi- (CO₂), metaani- (CH₃), typpioksiduuli- (N₂O) ja fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) päästöt siinä laajuudessa, kuin ne sisältyvät käytettyihin päästökertoimiin.
Laskennan suurimmat epävarmuudet liittyvät kustannuksiin perustuviin päästökertoimiin ja niitä hyödyntäviin laskelmiin erityisesti scope 3 -kategorioissa 1 (ostetut tavarat ja palvelut, vain pienehkö osa laskettu kustannuksiin perustuvilla päästökertoimilla) ja 2 (tuotantohyödykkeet, koko kategoria laskettu kustannuksiin perustuvilla päästökertoimilla) sekä kuljetusten päästöihin kategorioissa 4 (tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu) ja 9 (kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä), joissa laskenta perustuu osittain tai kokonaan arvioihin. Kategorian 4 laskenta perustuu pääasiassa toimittajilta saataviin tietoihin päästöistä ja/tai polttoaineenkulutuksesta, mutta saapuvien, toimittajien maksamien rahtien päästöt on arvioitu. Lisäksi saapuvien, toimittajien maksamien rahtien laskennassa on oletettu, että otos toimittajista ja näiden yleisimmin käyttämistä toimitusehdoista voidaan laajentaa kattamaan samalla suhteella kaikki Componentan toimittajat. Kategorian 9 laskenta perustuu Componentan arvioon siitä, kuinka suuri osa lähtevistä rahdeista on asiakkaiden maksamia.
Scope 3 -kategoria 10 (myytyjen tuotteiden jalostus) on jätetty laskennan ulkopuolelle, sillä Componentan ei ollut realistisesti mahdollista kerätä tai edes hyväksyttävällä tasolla arvioida valmistamiensa komponenttien jatkojalostukseen liittyviä
päästöjä erittäin laajan tuoteportfolion ja lukuisten mahdollisten jatkokäsittelytapojen vuoksi. Componentalla ei ollut vuonna 2025 toimintoja, joista aiheutuisi scope 3 -kategorioihin 8 (tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät), 11 (myytyjen tuotteiden käyttö – Componentan tuotteita ei käytetä sellaisenaan, vaan ne ovat aina komponentti suuremmassa kokonaisuudessa), 14 (franchising) ja 15 (investoinnit) luettavia kasvihuonekaasupäästöjä. Scope 1 -päästöjen ulkopuolelle on rajattu valimoiden tuotantoprosesseissa hiiletysaineena käytettyjen petroolikoksin ja grafiitin mahdollisen hapettumisen myötä muodostuvat hiilidioksidipäästöt, jotka ovat kokoluokaltaan epäolennaiset.
Scope 2 -päästöjen osalta biogeeniset hiilidioksidipäästöt on laskettu vain kaukolämmölle, sillä sähkön osalta ei ollut kohtuullisesti saatavilla tietoa siitä, kuinka suuri osuus tuottajan myymästä uusiutuvasta sähköstä on tuotettu biomassasta ja kohdennettavissa Componentalle ilman alkuperätakuita. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt kaukolämmön osalta on laskettu Componentan kaukolämmöntuottajien julkisesti ilmoittamien tuotantojakaumien perusteella (Componentalla ei ole alkuperätakuita kaukolämpöön liittyen Vantaan toimistoa ja Karkkilan valimoa lukuun ottamatta). Kaukolämmön ja sähkön tuottajakohtaisissa päästökertoimissa tai sijaintiperusteisten päästöjen laskemisessa käytetyissä keskimääräisissä sähkön ja kaukolämmön päästökertoimissa ei ole huomioitu muita kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi. Laskennassa on tehty oletus, että käytetyt tuottajakohtaiset päästökertoimet eivät sisällä biogeenisen hiilidioksidin osuutta.
Scope 3 -päästöjen laskentaa varten lähestyttiin Componentan suurimpia materiaalitoimittajia, jätehuoltotoimijoita ja kuljetusyrityksiä, joilta kerättiin tietoja laskentaa varten. 25 % (24 %) scope 3 -päästöistä on laskettu näitä toimittajilta kerättyjä päästökertoimia tai toimittajien toimittamia päästölaskelmia tai polttoaineenkulutustietoja käyttämällä. Scope 3 -päästöjen osalta biogeeniset hiilidioksidipäästöt on laskettu niiltä osin, kuin se on kohtuudella mahdollista kategoriassa 3 (polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminat; myydyn kaukolämmön biogeeniset hiilidioksidipäästöt).
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöon tilinpäätös
>
Pilaantuminen
Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Valimoiden päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset alueelliseen ilmanlaatuun on tunnistettu omiin toimintoihin liittyväksi olennaiseksi tosiasialliseksi vaikutukseksi Componentan kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä. Kaksoisolennaisuusanalyysissä Componenta arvioi pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omissa toiminnoissaan sekä vaikutuksia arvoketjun alku- ja loppupäissä. Arvoketjun alku- ja loppupään vaikutuksia pilaantumiseen liittyen arvioitiin yleisellä tasolla. Omiin toimintoihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin Componentan toiminnassa olevien tuotantoyksiköiden osalta. Arviointia varten ei erikseen kerätty uutta tietoa, vaan arviointi perustui Componentalla olemassa oleviin tietoihin. Arvioinnissa hyödynnettiin valimoiden ympäristölupamääräysten mukaisten päästömittausten (päästöt ilmaan) sekä pohjavesi- ja hulevesitarkkailun tuloksia, takomon ympäristölupamääräysten mukaisten ilmapäästömittausten tuloksia, tietoja Componentalla käytössä olevista kemikaaleista sekä tuotantoyksiköiden jokapäiväisen toiminnan yhteydessä kerättäviä tietoja mahdollisista ympäristökuormituksen lähteistä. Componenta
Manufacturing Oy:n tuotantoyksiköiltä ei katsota olevan normaalissa toiminnassa olennaisia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään käytettyjen polttoaineiden ja tuotantoprosessien luonteen vuoksi. Componenta Castings Oy:n osalta ei tunnistettu olennaisia päästöjä veteen tai maaperään. Aiheeseen ei tunnistettu liittyvän olennaisia taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia.
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei erikseen kuultu eri tuotantoyksiköiden naapureita. Luvanvaraisten yksiköiden päästöt ilmaan ja niille asetetut päästöjen raja-arvot sekä mahdollisten päästöjen lähteet veteen ja maaperään on kuvattu yksiköiden ympäristölupahakemuksissa ja ympäristöluvissa. Ympäristölupien hakemisen yhteydessä on kuultu naapureita ja naapureilla sekä mm. luonnonsuojelujärjestöillä on ollut mahdollisuus jättää muistutus tai esittää mielipiteensä ympäristölupahakemuksiin. Lisäksi näillä tahoilla on mahdollisuus ilmaista mahdolliset huolensa Componentan toiminnasta paitsi suoraan Componentalle myös ympäristöviranomaisille, jotka tiedottavat Componentaasi asiaasta.
Componentan toiminnassa muodostuvat päästöt ilmaan koostuvat pääosin hiukkasista ja haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ja liittyvät suoraan yhtiön valimoliiketoimintaan. Valimoissa on käytössä tehokkaat suodatinlaitteistot, jotka vähentävät merkittävästi valimoiden päästöjä ilmaan ja näin rajoittavat niihin liittyviä vaikutuksia. Epäpuhtauksia ei kuitenkaan pystytä täysin poistamaan valimoiden tuotantoprosessien poistoilmasta. Valimoiden
päästöt vaikuttavat osaltaan negatiivisesti ilmanlaatuun valimoita välittömästi ympäröivillä alueilla. Paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavat myös erityisesti tieliikenteen pakokaasut ja kotitalouksien puunpoltto alueella sekä alueen mahdollinen muu teollinen toiminta. Valimoliiketoimintaan liittyvät ilmapäästöt ja niihin liittyvät vaikutukset ovat luonteeltaan jatkuvia ja niiden tarkkailu sekä hallinta ovat kiinteä osa valimoliiketoiminnan jokapäiväisiä toimintoja. Componenta ei ole tehnyt tai ennakoi tekevänsä muutoksia liiketoimintamalliinsa tai strategiaansa ilmapäästöihin liittyen niiden maltillisten vaikutusten vuoksi, eikä vaikutuksilla ole suoraa vaikutusta Componentan arvoketjuun. Tuotantoteknologiainvestointeihin liittyvässä päätöksenteossa huomioidaan ympäristöseikat ja siten investointien vaikutukset ilmapäästöihin.
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Koko Componenta-konsernin kattava QEHS-politiikka luo kehyksen valimoiden ilmapäästöjen hallinnalle ja siten niiden vaikutusten rajoittamiselle. Molemmilla valimoilla on lisäksi ympäristölupiin liittyvät viranomaisten hyväksymät tarkkailusuunnitelmat, joiden ensisijaisena tarkoituksena on luoda toimintaperiaatteet ilmapäästöjen tarkkailulle ja osaltaan rajoittaa tavanomaista suurempien päästöjen muodostumista toiminnassa esimerkiksi laiterikkojen seurauksena. Componentalla ei ole veden ja maaperän pilaantumiseen eikä huolta tai erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin liittyviä toimintaperiaatteita. Aiheita ei ole määritelty yhtiölle olennaisiksi.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Componentan QEHS-politiikan tavoitteena on määrittää Componentan sitoutuminen laatuun, ympäristöön, työterveyteen ja työturvallisuuteen yhtiön kaikessa toiminnassa. QEHS-politiikkansa mukaisesti Componenta sitoutuu minimoimaan pilaantumiseen liittyvät ympäristövaikutuksensa erityisesti päästöjen hallinnan kautta. Politiikkaa sovelletaan kaikkiin Componenta-konsernin yrityksiin ja jokainen Componentalla vastaa oman toimenkuvansa mukaisesti QEHS-politiikassa kuvattujen toimintaperiaatteiden noudattamisesta ja edistämisestä. QEHS-politiikassaan Componenta sitoutuu ylläpitämään kaikissa tuotantoyksiköissään kolmannen osapuolen sertifioimat laatu- (ISO 9001), ympäristö- (ISO 14001) ja työturvallisuusjärjestelmät (ISO 45001). Politiikka on saatavilla sähköisesti koko henkilöstölle. Componentan toimitusjohtaja on hyväksynyt QEHS-politiikan ja konsernin johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona politiikan käytännön toteuttamisesta sekä muutostarpeiden seurannasta.
Molemmilla valimoilla on ympäristölupiin liittyvät tarkkailusuunnitelmat, joiden tavoitteena on määrittää, miten yksiköiden päästöjen tarkkailu toteutetaan. Tarkkailusuunnitelmissa määritellään muun muassa ilmapäästöjen mittauspisteet, mittalaitteiden tarkastusten vastuutahot, ulkopuolisen tahon suorittamien päästömittäusten aikataulu, mitattavat aineet (hiukkaset ja metallit) ja päästörajat sekä laskennallisesti määritettävät päästöt ilmaan. Suodatinlaitoksille asennetut jatkuvatoimiset hiukkasmittausjärjestelmät toimivat valimoiden
ilmaan johtuvien päästöjen jatkuvan tarkkailun perustana. Mahdollisesti päästöraja-arvon ylittävä päästötaso havaitaan jatkuvatoimisella mittauksella nopeasti ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi. Suunnitelmien mukaan suodatinlaitokset tarkistetaan vähintään viikoittain ja ne kuuluvat ennakkohuoltojen piiriin. Yksikönpäälliköt ja operatiivinen johtaja ovat vastuussa tarkkailusuunnitelmien käytännön toteuttamisesta ja päivitystarpeen seurannasta.
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
Ilmapäästöjen hallinta on osa valimoiden jatkuvaa, ympäristölupien mukaista toimintaa, johon kuuluu muun muassa suodattimien tarkastukset, ennakkohuollot, päästöjen mittaaminen tai laskenta ja raportointi ympäristöviranomaisille sekä toiminnan jatkuva tarkkailu ja mahdollisiin poikkeamiin reagoiminen. Vuonna 2025 Karkkilan valimolla uusittiin suodatinlaitteisto. Uusi suodatinlaitteisto vähentää valimon hiukkaspäästöjä ja näin vaikuttaa positiivisesti alueen ilmanlaatuun. Investoinnin suuruus oli noin 0,3 MEUR ja se rahoitettiin tulorahoituksella. Kyseinen investointi on kirjattu vuonna 2025 lisäyksenä Componenta-konsernin taseen koneet ja kalusto -ryhmään.
Edellä kuvatun lisäksi molemmilla valimoilla toteutettiin ympäristölupien mukaiset ilmapäästömittaukset vuonna 2025. Säännöllisillä ilmapäästömittauksilla osaltaan varmistetaan suodatinlaitteistojen asianmukainen toiminta ja
että valimoiden päästöt eivät ylitä luvissa määrättyjä päästöraja-arvoja.
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
Componentalla ei vuoden 2025 lopussa ollut pitkän aikavälin tavoitteita pilaantumiseen liittyen, vaan yleisenä tavoitteena toimii valimoiden ympäristöluvissa asetettujen päästöraja-arvojen noudattaminen. Ilmapäästöjen hillintään liittyvien toimenpiteiden ja toimintaperiaatteiden vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti tehtävien ilmapäästömittäusten avulla. Tiedot ilmapäästöistä raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Päästöjen seurannan lisäksi suodatinlaitteistojen toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti osana tuotannon normaalia toimintaa.
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Componentalla aiheutuu olennaisia päästöjä ilmaan ainoastaan valimotoiminnassa. Valimoilla suurimmat päästöt liittyvät hiukkasiin ja haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin, mutta E-PRTR-asetuksen (European Pollutant Release and Transfer Register) mukaiset raportoinnin kynnysarvot eivät ylity minkään aineen päästöjen osalta (vastaavasti kuin vuonna 2024). Valimoiden hiukkasten ja metallien päästöt raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille osana vuosiraportointia. Componentalla ei normaalissa toiminnassa ole olennaisia päästöjä veteen tai maaperään eikä vuoden 2025 aikana esiintynyt poikkeustilanteita, joista olisi seurannut olennaisia päästöjä veteen tai maaperään.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Tiedot laskentamenetelmistä
E-PRTR-asetuksessa listatuista aineista Componentan valimoiden poistokaasuissa mahdollisesti esiintyviksi aineiksi on määritelty hiukkaset, arseeni, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki, hiilimonoksidi (CO), muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaan (NMVOC), typen oksidit (NOx/NO₂), rikin oksidit (SOx/SO₂), dioksiinit ja furaanit (PCDD/F), bentseeni, antraseeni, naftaleeni, PAH-yhdisteet sekä kloori ja fluori ja niiden epäorgaaniset yhdisteet (HCl:nä ja HF:nä). Vuonna 2025 tehtiin ympäristölupien mukaiset ilmapäästömittaukset molemmilla valimoilla. Mittausten yhteydessä tehtiin myös valimoiden ja takomoiden uusiin BAT-päätelmiin (2024, Best Available Techniques) liittyviä lisämittauksia. Porissa on tehty BAT-päätelmiin liittyviä lisämittauksia myös vuonna 2022. Kaikki mittaukset ovat kolmannen, akkreditoidun osapuolen tekemiä. Edellä luetellut aineet on mitattu Componentan molemmilla valimoilla suorilla mittauksilla vuonna 2025 ja/tai 2022, pois lukien bentseeni, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kloori ja fluori ja niiden epäorgaaniset yhdisteet (HCl:nä ja HF:nä), jotka on mitattu Porissa, sekä rikin oksidit. Vuosipäästöt on laskettu uusimpien soveltuvien mittausten mukaisten poistokaasujen pitoisuuksien ja tilavuusvirtojen sekä vuoden 2025 tuotantotuntien perusteella. Laskentamenetelmään ei katsota liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Rikin oksidien päästöt laskettiin vuoden 2025 polttoaineenkulutuksen (vähärikkinen kevyt polttoöljy ja nestekaasu) ja polttoaineen sisältämän rikin määrän perusteella olettaen,
että kaikki polttoaineen rikki hapettuu poltossa rikkidioksidiksi. Laskentamenetelmään ei katsota liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Karkkilan ja Porin valimoilla on käytössä lähtökohtaisesti samat tuotantomenetelmät ja pitkälti samat raaka-aineet, ja laskennassa on tehty oletus, että Porin valimon ominaispäästöt vastaavat riittävällä tarkkuudella Karkkilan valimon ominaispäästöjä. Porin valimolle HCl- ja HF-päästöt laskettiin vuoden 2022 tuntipäästöjen ja vuoden 2025 toteutuneiden tuotantotuntien perusteella. Karkkilan valimolle kyseisten yhdisteiden sekä bentseenin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt laskettiin Porin valimon ominaispäästöjen ja Karkkilan valimon vuoden 2025 toteutuneen tuotantomäärän perusteella. Laskentamenetelmään arvioidaan liittyvän suhteellisen suuri epävarmuus.
Vuoden 2024 päästöt ilmaan laskettiin vuonna 2022 tehtyjen mittausten perusteella, koska Componentalla ei kyseisenä raportointivuonna tehty suoria mittauksia. Vuonna 2025 molemmilla valimoilla tehtiin suorat mittaukset, joiden mukaiset päästötiedot ovat laskennallisesti määriteltyjä päästöjä edustavammat. E-PRTR-asetuksen raportointirajan mukaiset päästöt eivät ylity laskettaessa vuoden 2024 päästöt vuoden 2025 mittausten tulosten perusteella (ei muutosta vuoden 2024 osalta tehtyyn raportointiin).
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöon tilinpäätös
>
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessit sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Componentan tuotanto- ja valmistusprosessit ovat raaka-aineintensiivisiä ja kaksoisolennaisuus-analyysin yhteydessä tunnistettiin Componentalle olennainen materiaalien käyttöön liittyvä tosiasiallinen, negatiivinen vaikutus.
Componenta pyrkii jatkuvasti tehostamaan tuotantoprosessejaan materiaalien kulutuksen vähentämiseksi ja minimoidakseen virheellisten komponenttien määrää, minkä myötä myös raaka-aineiden suhteellinen kulutus vähenee. Raaka-aineiden ja materiaalien hankinnalla sekä tuotannolla on kuitenkin vaikutuksia ympäristöön muun muassa energiankulutuksen ja siihen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen myötä. Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettiin myös olennaiset tosiasialliset positiiviset vaikutukset tuotteisiin (resurssien ulosvirtaus) ja jätteisiin liittyen. Componentan valimoiden tuotantoprosesseissa sivutuotteena syntyvä kiertorauta sekä suuri osa valimohiekasta käytetään uudelleen omassa prosessissa, mikä vähentää muodostuvan jätteen määrää. Componenta myös hyödyntää valimotoiminnassaan merkittäviä määriä teräsromua. Kaikista Componentan tuotantoyksiköissä muodostuneista
jätteistä suurin osa kierrätetään tai muuten hyödynnetään. Lisäksi Componentan valmistamat komponentit voidaan kierrättää metallina. Sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa sekä kierrätys vähentävät jätteiden ympäristövaikutuksia ja neitseellisten raaka-aineiden kulutusta. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyen ei tunnistettu olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia.
Resurssien käytön ja kiertotalouden olennaisuutta arvioitiin erityisesti Componentan omien toimintojen osalta, ja yhtiön arvoketjun alku- ja loppupäätä tarkasteltiin yleisellä tasolla. Arviointia varten ei erikseen kerätty uutta tietoa, vaan arviointi perustui Componentalla omasta toiminnastaan sekä toimittajista ja yleisesti arvoketjunsa muista osista olemassa oleviin tietoihin. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin tukena käytettiin muun muassa tietoja Componentan hankinnoista ja prosesseissa käytetyn kierrätetyn raaka-aineen määrästä sekä toiminnassa muodostuvien jätteiden hyötykäyttöasteesta. Vuoden 2025 kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei järjestetty sidosryhmien tai mahdollisten vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen erillisiä kuulemisia.
Edellä kuvatut vaikutukset liittyvät Componentan omaan toimintaan kaikissa tuotantoyksiköissä ja ovat olennaisesti sidoksissa Componentan liiketoimintaan ja strategiaan. Componenta on nostanut yhdeksi nykyisen strategiakautensa 2024–2026 painopistealueista vastuullisuuden, joka
kattaa myös resurssien käytön ja kiertotalouden. Materiaalien tehokkaalla käytöllä ja tuotteiden laadulla on olennaisia vaikutuksia Componentan liiketoimintaan ja aiheet huomioidaan tarkasti päätöksenteossa. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvillä olennaisilla vaikutuksilla ei ole vaikutusta Componentan liiketoimintamalliin.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
QEHS-politiikkansa mukaisesti Componenta pyrkii minimoimaan ympäristövaikutuksensa muun muassa laadukkaan toiminnan jatkuvalla kehittämisellä ja kierrätettävien sivuvirtojen hallinnalla. Lisäksi Code of Conduct -ohjeidensa mukaisesti Componenta pyrkii lisäämään tuotantomenetelmiensä ja -prosessensa ympäristöystävällisyyttä sekä minimoimaan tuotteidensa koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Componentan QEHS-politiikka on kuvattu tarkemmin sivulla 50 ja Code of Conduct -ohjeet on kuvattu tarkemmin sivulla 66. Toimintaperiaatteissa ei erikseen käsitellä siirtymistä pois primääriesurssien käytöstä tai uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hankintaa ja käyttöä.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit
Componenta pyrkii jokapäiväisessä toiminnassaan optimoimaan raaka-aineiden käyttöä ja esimerkiksi tuotteet suunnitellaan valmistettaviksi siten, että materiaaleja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Simulointia käytetään kaikkien uusien
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöintilinpäätös
tuotteiden valusuunnittelussa. Componentan valmistamien valukomponenttien pääraaka-aineena käytetään suureksi osaksi teräsromua, joka on kierrätetty materiaali. Valimoilla hyödynnetään raaka-aineena lisäksi prosessissa syntyvää kiertorautaa ja suurin osa tuotannossa käytetystä hiekasta kierrätetään takaisin prosessiin. Sisäinen kierto on oleellinen osa valuprosessia. Jätteiden hyötykäyttöä edistetään kaikissa tuotantoyksiköissä osana jokapäiväistä toimintaa lajittelemalla jätteet. Tuotantoprosessista syntyvistä jätteistä hyötykäyttöön soveltuvat muun muassa metallit, kuonat, hiekat ja pölyt. Componentalla pyritään jatkuvasti löytämään uusia jätteiden hyötykäyttökohteita ja tutkitaan valimoiden käytetyn kaavaushiekan uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Edellä kuvattujen jokapäiväisten toimenpiteiden lisäksi Componenta pyrkii kaikessa toiminnassaan mahdollisimman pieneen hylkytuotteiden määrään. Mitä paremmin Componentalla onnistutaan laadunhallinnassa, sitä vähemmän syntyy hylkykappaleita, ja raaka-aineita, energiaa ja resursseja kuluu vähemmän. Vuonna 2025 Componentalla tehostettiin käytettyjen lastuavien työkalujen uudelleenkäyttöä. Uudistuksen myötä teroitetut työkalut saadaan aiempaa tehokkaammin takaisin käyttöön, mikä vähentää uutena hankittavien ja jätteeksi päätyvien käytettyjen työkalujen määrää.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
Componentalla ei vuoden 2025 lopussa ollut pitkän aikavälin tavoitteita olennaisiksi tunnistettujen
resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten hallintaan liittyen. Materiaalien käyttöön sekä tuotteisiin ja jätteisiin liittyvien toimenpiteiden ja toimintaperiaatteiden vaikuttavuutta arvioidaan muun muassa määrällisten indikaattoreiden kautta seuraamalla esimerkiksi kierrätetyn metallin osuutta valimoiden pääraaka-aineista ja syntyneestä tuotantojätteestä hyödynnettäväksi päätyvää osuutta. Componenta pyrkii vuosittain tyypillisesti edellisvuotta parempaan suhteelliseen tasoon.
Resurssien sisäänvirtaukset
Componentan tuotantoprosessit ovat raaka-aineintensiivisiä ja kaikissa tuotantoyksiköissä erilaiset metallit muodostavat suurimman yksittäisen tuotannossa käytetyn materiaaliluokan. Valimoissa käytettävät pääraaka-ainemetallit koostuvat teräsromusta ja neitseellisestä harkkoraudasta. Pääraaka-aineiden lisäksi valimoiden olennaisia raaka-aineita ja materiaaleja ovat hiekka, hiekan- ja keernanvalmistuksen lisäaineet, sulatuksen lisä-, apu- ja seosaineet, teräsrakeet, typpi ja maalit sekä vuorausmassat. Koneistus- ja materiaalipalveluyksiköissä työstetään pääasiassa erilaisia teräksi ja valurautaa sekä vähäisemmässä määrin alumiinia, kuparia ja muita värimetalleja. Muut olennaiset tuotannossa käytettävät materiaalit koostuvat erilaista kaasuista, komponenttien kokoonpanossa käytettävistä materiaaleista, metalliliittimistä, työstönesteistä ja teräsrakeista. Lisäksi Componentan tuotantoyksiköissä käytetään pakkausmateriaaleina pääasiassa
puisia lavoja, lavakauluksia ja laatikoita sekä pienempiä määriä puupohjaisia välilevyjä ja kansia, muovikalvoa ja muita pakkausmateriaaleja kuten muovi- ja metallivanteita sekä vähäisiä määriä pahvilaatikoita. Valtaosa puisista pakkausmateriaaleista hankitaan käytettynä. Tuotannossa käytetään myös vettä muun muassa valimoprosesseissa sekä koneistusyksiköissä leikkuuneste-emulsiossa ja pesukoneissa. Yksiköissä tuotteet valmistetaan tuotannon tarpeisiin soveltuvilla tuotantolaitteilla, joita ovat esimerkiksi koneistuskeskukset sekä valimoiden ja takomon uunit, joiden lisäksi on käytössä muun muassa erilaisia suodatinlaitteistoja. Laitteita uusitaan ja kiinteistöille tehdään perusparannustöitä tarpeen mukaan.
Componenta käyttää tuotantoprosesseissaan EU:n kriittisten raaka-aineiden listalla esiintyvistä materiaaleista kuparia (listattu strategisena raaka-aineena), piitä, magnesiumia, mangaania, fosforia sekä pieniä määriä vismuttia, strontiumia ja harvinaisia maametalleja ceriumia ja lantaania. Lisäksi pääraaka-ainemetalleissa voi esiintyä muitakin kriittisiä raaka-aineita yllä lueteltujen alkuaineiden lisäksi.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
| Olennaisen sisäänvirtaus | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Pääraaka-ainemetallit ja työstettävät metallit, t¹ | 29 905 | 25 550 |
| Muut olennaiset tuotannon raaka-aineet ja materiaalit (pl. pakkausmateriaalit), t | 15 161 | 15 102 |
| Pakkausmateriaalit, t | 2 499 | 2 166 |
| Olennaiset sisäänvirtaukset yhteensä, t | 47 565 | 42 818 |
¹ Ei sisällä valimoiden omassa tuotannossa syntyvää kiertorautaa.
| Kierrätetty materiaali olennaisissa sisäänvirtauksissa | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Teräsromu, t¹ | 12 465 | 12 013 |
| Kupari, t | 80 | 72 |
| Kierrätetyt pakkausmateriaalit, t | 1 587 | 1 613 |
| Kierrätetty materiaali yhteensä, t | 14 132 | 13 698 |
| Kierrätetyn materiaalin osuus kaikista olennaisista sisäänvirtauksista, % | 30 | 32 |
¹ Ei sisällä valimoiden omassa tuotannossa syntyvää kiertorautaa.
Componentan tuotteiden valmistamisessa ei käytetä biologisia materiaaleja, vaan biologisia materiaaleja käytetään ainoastaan pakkausmateriaaleina. Kaikista olennaisista sisäänvirtauksista kestävästi hankittujen materiaalien osuus oli 1 % (1 %) vuonna 2025. Kestävästi hankituiksi biologisiksi materiaaleiksi on Componentalla määritelty kestävästi hoidetuista ja sertifioiduista metsistä saadusta puusta valmistetut pakkausmateriaalit. Vuonna 2025 Componentan käyttämien puupohjaisten, kestävästi hankittujen pakkausmateriaalien valmistukseen
käytetty puutavara oli FSC- tai PEFC-sertifioitua. Kestävästi hankitut pakkausmateriaalit koostuvat uudelleenkäytettävistä lavoista, kauluksista ja levyistä sekä mittatilaustyönä tehdyistä laatikoista, jotka käytetään kaskadikäyttöperiaatteen mukaisesti mahdollisuuksien mukaan uudestaan.
Tiedot laskentamenetelmistä
Olennaisista sisäänvirtauksista esitettyihin tietoihin on sisällytetty vain sellaiset materiaaliluokat, joita käytetään suoraan tuotantoprosesseissa ja joiden osuus tuotantoprosesseissa käytettävien materiaalien kokonaispainosta on yli 0,1 m-%; nämä materiaaliluokat luokitellaan Componentalle olennaisiksi sisäänvirtauksiksi. 0,1 m-% rajan ylittävät materiaaliluokat on laskettu Componenta Castings Oy:lle ja Componenta Manufacturing Oy:lle erikseen kyseisen yhtiön olennaisten sisäänvirtausten kokonaispainosta.
Componenta Castings Oy:n osalta tiedot on kerätty pääosin suoraan toiminnanohjausjärjestelmästä massoina ja ne kuvastavat käytettyjä määriä. Kappalemäärin kautta käyttöö seurattavien materiaalien osalta selvitettiin kappaleiden keskimääräinen paino, josta laskettiin käytettyjen kappaleiden kokonaispaino. Niiden materiaalien osalta, joiden käyttömäärät eivät kirjaudu toiminnanohjausjärjestelmään, tiedot kerättiin ostolaskuilta tai punnittiin, ja tiedot kuvastavat hankittuja määriä. Laskennassa oletettiin, että vuoden aikana hankittu materiaalin määrä vastaa kyseisen materiaalin käyttömäärää kyseisen vuoden aikana. Laskentaan ei katsota liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Componenta Manufacturing Oy:n osalta raportoidut tiedot perustuvat pääasiassa hankintamääriin, jotka selvitettiin toimittajilta, ostolaskuilta tai arvioitiin. Osa materiaaleista punnittiin. Componenta Manufacturing Oy:llä on lukuisia toimittajia ja hankittujen materiaalien painot pyrittiin selvittämään suurimmilta toimittajilta. Saaduista tiedoista laskettiin suhteellisesti koko materiaaliluokan paino.
Laskennassa oletettiin, että vuoden aikana hankittu määrä vastaa kyseisen materiaalin käyttömäärää kyseisen vuoden aikana. Toimittajilta saatuihin tietoihin perustuvaan laskentaan ja arvioihin katsotaan liittyvän suhteellisen suuri epävarmuus. Ostolaskuilta kerättyihin ja punnittuihin määriin ei katsota liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Kierrätettyjen materiaalien raportoinnissa on huomioitu valimoiden pääraaka-aineena käytettävä teräsromu, valimoissa käytettävä kupari sekä kaikissa konsernin yksiköissä pakkausmateriaaleina käytetyt kierrätetyt lavat ja lavakaulukset. Kierrätettyjen pakkausmateriaalien käyttömäärän laskenta perustuu Componentalle lavat, lavakaulukset, levyt, kannet ja puulaatikot toimittavilta yhtiöltä saatuihin tietoihin uutena toimitettujen pakkausmateriaalien määrästä. Kaikkien pakkaamiseen käytettyjen lavojen, lavakaulusten, levyjen, kansien ja puulaatikoiden määrät on kerätty toiminnanohjausjärjestelmästä tai suoraan yksiköiltä ja perustuvat yksiköstä riippuen käyttömäärän seurantaan tai arvioon. Käytettyjen kierrätyspakkausmateriaalien määrä laskettiin vähentämällä kaikkien pakkaamiseen käytettyjen puupohjaisten pakkausmateriaalien määrästä uutena hankittujen puupohjaisten pakkausmateriaalien määrä. Laskennassa oletettiin, että kaikki vuoden aikana uutena hankitut materiaalit käytetään saman vuoden aikana. Laskennassa ei ole huomioitu pahvilaatikoita. Laskentamenetelmään katsotaan liittyvän suhteellisen suuri epävarmuus.
Kestävästi hankittujen biologisten materiaalien osuuden laskenta perustuu Componentalle lavat, lavakaulukset, levyt, kannet ja puulaatikot toimittavilta yhtiöltä saatuihin tietoihin uutena toimitetuista materiaaleista ja niiden valmistukseen käytetyn puutavaran sertifikaateista. Laskennassa huomioitiin vain uudet lavat, lavakaulukset, levyt, kannet ja puulaatikot ja jos toimittaja ei pystynyt ilmoittamaan, onko valmistuksessa käytetty sertifioitua puutavaraa, ei pakkausmateriaalia katsottu kestävästi hankituksi. Laskentamenetelmään katsotaan liittyvän jossain määrin epävarmuutta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Resurssien ulosvirtaukset
Tuotteet
Componenta on laajan tarjoaman sopimusvalmistaja, jolla ei ole omia tuotteita, vaan Componentan valmistamat tuotteet valmistetaan asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Componenta valmistaa asiakkailleen valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja sekä takeita, hitsattuja rakenteita, putkituotteita ja levyleikkeitä. Componentan valmistamien komponenttien ominaisuudet riippuvat asiakkaan tarpeista ja vaatimuksista sekä tuotteen käyttötarkoituksesta, eikä Componenta voi vaikuttaa esimerkiksi niiden uudelleenkäytettävyyteen tai korjattavuuteen. Componentan valmistamien komponenttien ollessa metallista valmistettuja, ovat ne lähtökohtaisesti kierrätettäviä ja kestäviä. Componentan valmistamien komponenttien kestävyys kuitenkin riippuu asiakkaiden niille asettamista vaatimuksista. Componenta pyrkii omassa tuotannossaan optimoimaan raaka-aineiden käytön ja komponenttien suunnittelussa huomioidaan materiaalien mahdollisimman tehokas hyödyntäminen.
Componenta valmistaa komponentteja kierrätettävissä olevista metalleista. Osa asiakkaille toimitettavista komponenteista on läpikäynyt kokoonpanovaiheen Componentan tuotantoyksikössä, jonka yhteydessä komponenttiin voidaan lisätä esimerkiksi tiivisteitä ja suodattimia, joiden osuus tuotteiden kokonaispainosta on kuitenkin hyvin pieni. Myös suurin osa Componentan käyttämistä pakkausmateriaaleista
on kierrätettäviä. Kierrätettävien ainesten osuus Componentan valmistamissa komponenteissa on 100 % (100 %). Kierrätettävien ainesten osuus Componentan käyttämissä pakkausmateriaaleissa on 99 % (99 %).
Jätteet
Componentan toiminnassa muodostuvat merkittävimmät jätevirrat koostuvat metallijätteistä (lähtökohtaisesti vaaraton jätejae), valimoilla muodostuvista hiekasta (vaaraton jäte), suodatinpölystä (vaarallista ja vaaratonta jätettä, sisältää metalleja) ja uunikuonasta (vaaraton jäte, sisältää metalleja) sekä koneistusyksiköissä muodostuvasta käytetystä leikkuuneste-emulsiosta ja pesukoneiden pesuvesistä (vaarallisia jätteitä). Valimoissa muodostuvat metalli- ja hiekkasivutuotteet hyödynnetään suurelta osin omissa tuotantoprosesseissa raaka-aineena ja koneistus- ja materiaalipalveluyksiköissä muodostuvat metallijätteet myydään pääosin hyödynnettäväksi teollisuuden raaka-aineina. Metalleja sisältävissä jätteissä esiintyy jät-eanalyysien mukaan pieniä määriä osaa EU:n kriittisten raaka-aineiden listan aineista: pääasiassa magnesiumia ja mangaania sekä kuparia, joka on listattu strategisena raaka-aineena.
| Jätteet | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Jätteet yhteensä, t | 16 269^{1} | 16 464 |
| Hyödynnetty jäte yhteensä, t | 10 467^{1} | 13 660 |
| Josta tavanomainen jäte (vaaraton jäte) | ||
| Valmistelu uudelleenkäyttöä varten, t | 0 | 0 |
| Kierrätys, t | 7 213 | 9 934 |
| Muut hyödyntämistoimet, t^{2} | 2 954 | 3 386 |
| Josta vaarallinen jäte | ||
| Valmistelu uudelleenkäyttöä varten, t | 0 | 0 |
| Kierrätys, t | 279 | 9 |
| Muut hyödyntämistoimet, t^{2} | 20 | 331 |
| Loppukäsittelyyn toimitettu jäte yhteensä, t | 2 602^{1} | 2 804 |
| Josta tavanomainen jäte (vaaraton jäte) | ||
| Poltto ilman energian hyödyntämistä, t | 0 | 0 |
| Kaatopaikalle sijoittaminen, t | 1 577 | 2 098 |
| Muu loppukäsittely, t | 0 | 0 |
| Josta vaarallinen jäte | ||
| Poltto ilman energian hyödyntämistä, t | 7 | 1 |
| Kaatopaikalle sijoittaminen, t | 907 | 601 |
| Muu loppukäsittely, t | 111 | 104 |
| Kierrättämätön jäte yhteensä, t | 5 577^{1} | 6 520 |
| Kierrättämättömän jätteen osuus, % | 43^{1} | 40 |
| Radioaktiivinen jäte, t | 0 | 0 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Tiedot laskentamenetelmistä
Componentan toiminnassa muodostuvat jätteet luovutetaan eteenpäin hyödynnettäväksi tai loppukäsitettäväksi. Tiedot muodostuneiden jätteiden määrästä sekä käytetyistä hyödyntämis- ja loppukäsittelymenetelmistä on kerätty suoraan Componentan käyttämiltä jätehuoltoyhtiöiltä ja arvioitu Vantaan toimiston osalta. Suurelle osalle jätteistä tiedot pystyttiin keräämään suoraan kestävyysraportointidirektiivin mukaista raportointia tukevassa muodossa. Lopuille jätejakeille tiedot toimitettiin jäteasetuksen (978/2021) määritteleminen hyödyntämis- ja loppukäsittelymenetelmien mukaisesti jaoteltuna, joiden perusteella ne jaoteltiin edelleen kestävyysraportoinnin mukaisiin jätteiden hyödyntämis- ja loppukäsittelymenetelmiin. Jaottelussa noudatettiin varovaisuusperiaatetta, eli valittiin jätehierarkian mukainen huonoin soveltuva vaihtoehto, jos jätejakeen lopullinen hyödyntämis- tai loppukäsittelymenetelmä ei ollut riittävällä varmuudella selvitettävissä saaduista tiedoista. Valimoilta kierrätettäväksi toimitettavan metallijätteen osalta tehtiin oletus, että metalli kierrätetään kokonaisuudessaan. Kierrättämättömään jätteeseen on luettu polttoon (mukaan lukien hyödyntäminen energiana) ja maantäyttötoimiin sekä kaatopaikalle ja muuhun loppukäsittelyyn ohjattu jäte. Laskentamenetelmään ei katsota liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Kierrätettävien ainesten osuudet Componentan valmistamissa komponenteissa ja käytetyissä pakkausmateriaaleissa on laskettu valmistettujen komponenttien ja käytettyjen pakkausmateriaalien kokonaispainoista. Valutuotteiden osalta tuotteiden painot saadaan kerättyä suoraan tuotannon järjestelmistä. Muiden tuotteiden osalta paino on laskettu vähentämällä hankitun metallin määrästä kyseisten tuotteiden valmistuksessa muodostuvan metallijätteen määrä. Tuotteiden kokonaispainossa on huomioitu kokoonpanossa komponenttiin lisättävien osien paino. Kierrätettävissä oleviksi aineksiksi on määritelty kaikki valmiiden komponenttien metalliosat. Pakkausmateriaalien osalta kierrätettävissä oleviksi aineksiksi on laskentaa varten määritelty puupohjaiset lavat, kaulukset, välilevyt, kannet ja laatikot, kalvomuovi ja voimapaperi sekä metalli- ja muovilavat, jotka on tarkoitettu uudelleenkäytettäviksi. Vuoden 2025 raportoinnissa kierrätettävissä oleviksi pakkausmateriaaleiksi laskettiin suurempi osuus materiaaleista kuin vuonna 2024, sillä käytettyjen materiaalien tiedot olivat vuonna 2025 saatavilla edellisvuotta tarkemmalla tasolla. Muutos laskennassa huomioiduissa materiaaleissa ei olennaisesti vaikuta vuodelle 2024 raportoituun lukuun kierrätettävissä olevien ainesten osuudesta pakkausmateriaaleissa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöinsinöörio
Yhteiskunnalliset tiedot
Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Componentan henkilöstö koostuu työsuhteisista työntekijöistä, vuokratyövoimasta ja itsenäisistä ammatinharjoittajista. Tässä kestävyysselvityksessä esitetyt Componentan henkilöstöön liittyvät tiedot kattavat kaikki Componentan henkilöstöön lukeutuvat henkilöt mukaan lukien vuokratyövoiman ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jollei erikseen muuta mainita.
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettiin kaksi henkilöstöön liittyvää olennaista, tosiasiallista positiivista vaikutusta ja yksi olennainen, tosiasiallinen negatiivinen vaikutus. Olennaisia henkilöstöön liittyviä riskejä tai mahdollisuuksia ei tunnistettu. Componentan positiiviset vaikutukset liittyvät sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon (työsuhteiset työntekijät) sekä henkilöstön kouluttamiseen ja taitojen kehittämiseen. Negatiivinen vaikutus koskee tuotantotyöhön liittyvää suhteellisesti kohonnutta työtapaturmariskiä verrattuna esimerkiksi toimistotyöhön. Olennaisten, negatiivisten vaikutusten kohteena oleviksi henkilöstön jäseniksi on kaksoisolennaisuusanalyysityön yhteydessä määritelty kaikki tuotantotyötä tekevät työntekijät. Kaksoisolennaisuusanalyysityön pohjana käytetyt
tiedot perustuivat Componentan jokapäiväisessä vuoropuhelussa ja toiminnan johtamisessa kerättyihin tietoihin.
Componenta maksaa kaikille työntekijöilleen saman palkan samanarvoisesta työstä. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen palkkauksessa vaikuttaa positiivisesti erityisesti naistyöntekijöiden toimeentuloon ja Componentan työnantajakuvaan. Lisäksi Componenta tarjoaa mahdollisuuksien mukaan henkilöstölleen kouluttautumis- ja etenemismahdollisuuksia. Henkilöstölle tarjotaan sekä Componentan sisäisesti että ulkopuolisten tahojen järjestämää koulutusta. Kehityskeskusteluissa keskustellaan kehittymistoiveista ja urasuunnitelmista ja -tavoitteista sekä siitä, miten ne saavutetaan. Koulutus tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja monitaitoisuuden lisäämiseen sekä osaltaan mahdollistaa osaavan työvoiman Componentalle.
Edellä kuvatut positiiviset vaikutukset kohdistuvat kaikkiin Componentan työntekijöihin riippumatta siitä, ovatko työntekijät toimihenkilöasemassa vai tuotannon työntekijöitä. Negatiiviset työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset kohdistuvat pääasiassa tuotannossa työskentelevään henkilöstöön. Kaikki Componentan henkilöstöön liittyvät vaikutukset ovat tosiasiallisia vaikutuksia.
Positiivisten vaikutusten osalta vaikutusten toteutumisen katsotaan olevan jatkuvaa. Vakavat, negatiiviset työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvät vaikutukset ovat yksittäistapauksia ja esiintyvät mahdollisissa onnettomuus- ja tapaturmatilanteissa. Negatiivisten vaikutusten osalta pyritään siihen, että vaikutuksia ei muodostuisi lainkaan. Componentalla ei ole sellaista toimintaa, johon liittyisi riskiä pakkotyön tai lapsityövoiman käytöstä.
Kaikki Componentan henkilöstöön liittyvät vaikutukset ovat yhteydessä yhtiön strategiaan ja Componentan omiin toimintoihin. Componentan strategiakauden 2024–2026 yhdeksi painopistealueeksi on nostettu henkilöstö. Componentan henkilöstö on avainasemassa yhtiön arvonluonnissa, tuotannon sujuvuudessa ja laadukkaiden tuotteiden tuotannossa. Henkilöstöä osallistetaan liiketoiminnan ja strategian suunnittelussa ja kehitystyössä esimerkiksi strategiatyöpajoissa. Muun muassa jatkuvalla suorituksen johtamisella, aktiivisella vuoropuhelulla ja säännöllisillä kehityskeskusteluilla on keskeinen rooli strategian toteuttamisen varmistamisessa. Työterveys- ja turvallisuusvaikutukset liittyvät suoraan Componentan liiketoimintamalliin teollisena valmistajana, jossa työterveys- ja turvallisuusasioiden tärkeys korostuu. Componentan ei ole määrä tehdä muutoksia
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
liiketoimintamalliinsa tai arvoketjuunsa kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettujen olennaisen, henkilöstöön liittyvien vaikutusten myötä. Tarvittaessa päätöksenteossa huomioidaan vaikutukset henkilöstöön ja etenkin työterveys- ja -turvallisuusasioihin.
Henkilöstöön liittyvät toimintaperiaatteet
Componentan Code of Conduct -ohjeissa osaltaan kuvataan Componentalla käytössä olevat toimintaperiaatteet työelämään ja ihmisoikeuksiin liittyen. Ohjeissa todetaan, että Componenta sitoutuu noudattamaan paikallista työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa koskevaa lainsäädäntöä kaikessa toiminnassaan. Componentan arvojen ja johtamisperiaatteiden mukaisesti kaikki rekrytointia, palkitsemista ja urakehitystä koskevat päätökset perustuvat yksinomaan kunkin työntekijän osaamiseen ja saavutuksiin. Toimintaperiaatteidensa mukaisesti Componenta ei hyväksy toiminnassaan syrjintää. Componentalla on omaa toimintaa ainoastaan Suomessa, jossa lainsäädäntö yksiselitteisesti kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Componentan henkilöstöä koskevat toimintaperiaatteet vastaavat pääpiirteiltään yleismaailmallisia julistuksia ja sopimuksia
ihmisoikeuksista, mukaan lukien YK:n ohjaavat periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuusta. Code of Conduct -ohjeet ja yleismaailmalliset julistukset ja sopimukset, joita Componenta sitoutuu tukemaan ja kunnioittamaan on kuvattu tarkemmin sivulla 66. Componentan Code of Conduct -ohjeet eivät erityisesti käsittele ihmiskauppaa, pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä, mutta Componentalla on omaa toimintaa ainoastaan Suomessa, jossa ihmiskauppa, pakkotyö ja lapsityövoiman käyttö on lailla kielletty. Componentalla ei ole erityisiä toimintaperiaatteisiin liittyviä sitoumuksia, jotka koskevat inkluusiota tai positiivista toimintaa sellaisten henkilöiden hyväksi, jotka kuuluvat haavoittumiselle erityisen alttiisiin ryhmiin. Code of Conduct -ohjeissa esitettyjä toimintaperiaatteita ei panna täytäntöön muiden Componentan toimintaperiaatteiden toimeenpanosta poikkeavilla menetelmillä.
Code of Conduct -ohjeiden lisäksi Componenta on laatinut henkilöstöpolitiikan, joka koskee koko Componenta-konsernia ja sen henkilöstöä. Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on varmistaa, että henkilöstö on osaavaa ja sitoutunut Componentan taloudellisten tulosten toteutumiseen ja yhtiön määrittämiin tavoitteisiin. Henkilöstöpolitiikka on sähköisesti saatavilla koko Componentan henkilöstölle. Componentan toimitusjohtaja on hyväksynyt henkilöstöpolitiikan ja Componentan johtoon kuuluvat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan henkilöstöpolitiikassa kuvattujen toimintaperiaatteiden toteutumisesta.
Politiikassa on esitetty Componentan yleiset toimintaperiaatteet, jotka koskevat henkilöstöjohtamista, resurssien kohdentamista ja osaamisen kehittämistä, palkkaa ja kannustimia sekä hyvinvointia. Henkilöstöpolitiikassaan Componenta muun muassa sitoutuu kohtelemaan kaikkia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoperiaatteita noudattaen, tarjoamaan henkilöstölle oikeudenmukaisen palkkajärjestelmän, varmistamaan henkilöstön asiantuntemuksen ja kehittymisen esimerkiksi koulutusten avulla, kunnioittamaan työntekijöiden järjestäytymisvapautta, työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, käymään jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa sekä tarjoamaan työympäristön, jossa työturvallisuutta ja -hyvinvointia kehitetään ennakoivasti. Lisäksi QEHS-politiikallaan Componenta sitoutuu varmistamaan turvallisen työympäristön muun muassa koulutuksen ja ohjeistuksen myötä, kehittämään turvallisia työolosuhteita Nolla Tapaturmaa -periaatteen mukaisesti ja hyödyntämään riskien havainnointi-, tunnistamis- ja minimointiprosesseja toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Componentan QEHS-politiikka on kuvattu tarkemmin sivulla 50.
Edellä kuvattujen toimintaperiaatteiden lisäksi Componentalla on käytössä lukuisia menetelmiä sen seuraamiselle, että yhtiön toiminnassa kunnioitetaan henkilöstön oikeuksia ja heidän kanssaan käydään vuoropuhelua. Tärkeimpinä mekanismeina toimivat päivittäisjohtamisen
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöntilinpäätös
käytännöt sekä esihenkilöiden vastuu henkilöstön oikeuksien toteutumisen varmistamisessa ja tarvittaessa huolien eteenpäin viemisessä. Lisäksi Componentalla on kolmannen osapuolen sertifioima työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä (ISO 45001), joka koskee kaikkia Componentan tuotantoyksiköitä, ja joka ohjaa näiden yksiköiden jokapäiväistä toimintaa. Componenta myös tarjoaa henkilöstölleen Whistleblowing-ilmoituskanavan, jonka kautta voidaan ilmoittaa muun muassa mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista. Henkilöstön kanssa käytävän vuoropuhelun mekanismit on kuvattu kohdassa Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista henkilöstön ja näiden edustajien kanssa. Componentalla ei ole laadittu erityisiä toimintaohjeita mahdollisesti todettavien ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi, sillä omaan henkilöstöön liittyvän ihmisoikeusrikkomuksen riski katsotaan erittäin vähäiseksi.
Componenta on laatinut toimintaohjeen häirinnän ja epäasiallisen käytöksen varalle työyhteisössä. Toimintaohjeen tarkoituksena on lisätä henkilöstön tietoisuuta häirinnästä, ehkäistä sen esiintymistä ja antaa ohjeet tilanteisiin, joissa häirintää ja epäasiallista käytöstä on mahdollisesti esiintynyt. Ohjeessa kielletään kaikki häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen työpaikalla ja työtehtävissä sekä annetaan esimerkkejä häirinnästä ja toisaalta
kuvataan, mitä häirintä ei ole. Toimintaohje koskee koko Componenta-konsernin henkilöstöä. Toimintaohje häirinnän ja epäasiallisen käytöksen varalle on sähköisesti saatavilla koko Componentan henkilöstölle ja siihen tutustuminen on osa uusien työntekijöiden (ml. vuokratyövoiman ja itsenäiset ammatinharjoittajat) perehdytystä. Toimintaohje on Componentan toimitusjohtajan ja työsuojelupäällikön hyväksymä. Työsuojelupäällikkö vastaa toimintaohjeiden käytännön toteuttamisesta.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista henkilöstön ja näiden edustajien kanssa
Componenta käy säännöllistä vuoropuhelua useiden eri kanavien kautta henkilöstönsä ja näiden edustajien kanssa. Esimerkkejä yhteydenpidon kanavista ja prosesseista ovat päivittäisjohtaminen, vuosittaiset henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut sekä niiden mukaisesti päätettävien kehitystoimien toteuttaminen, vähintään neljännesvuosittain käytä vauoppallelu luottamushenkilöiden kanssa, sekä säännöllisesti järjestettävät toimitusjohtajan ja yksikönpäälliköiden katsaukset. Lisäksi Componentalla on käytössä Whistleblowing-ilmoituskanava ja työturvallisuushavaintojen ilmoitusalusta, joiden kautta kaikki henkilöstön jäsenet voivat tehdä ilmoituksia. Myös tuotantoyksiköissä vierailevia sidosryhmien edustajia kannustetaan ilmoittamaan mahdollisista havainnoista työturvallisuushavaintojen ilmoitusalustan kautta. Componenta jakaa tietoa
henkilöstölleen lisäksi sisäisten verkkosivujen ja tuotantotilojen info-TV:den sekä uutiskirjeiden kautta. Vuorovaikutuksen tavoitteet on kuvattu sivulla 20.
Vuosittain vuoden lopussa järjestettävän henkilöstökyselyn tulosten pohjalta jokaisen toimipisteen tai toiminnon henkilöstö miettii yhdessä, mitä kohteita toimipisteessä tai toiminnossa halutaan kehittää. Kehityskohteista luodaan kehityssuunnitelma, johon kirjataan kyseistä henkilöstökyselyä seuraavan vuoden kehitettävät kohteet. Kehityssuunnitelmaan nimetään vastuutaho ja aikaväli, jonka aikana kukin toimenpide on tarkoitus toteuttaa. Jokaisessa tuotantoyksikössä toimii työsuojeluryhmä, joka on osa koko Componenta-konsernin kattavaa työsuojelutoimikuntaa. Työsuojelutoimikunta kokoontuu vuosineljänneksittäin ja toimikunnan kokouksissa keskustellaan mm. turvallisuuskoulutuksen tarpeesta ja muista työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä erikseen sovitaan asioista, jotka viedään ylimmän johdon tietoon ja/tai ratkaistaviksi. Työsuojelutoimikunnassa työsuojeluvaltuutetut edustavat henkilöstöä.
Henkilöstöön vaikuttavista asioista käydään vuoropuhelua henkilöstöä edustavien luottamushenkilöiden kanssa ja päätöksenteossa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan luottamushenkilöiden näkemykset. Componenta
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiö n tilinpäätös
sitovat Teknologiateollisuuden työntekijöitä, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset sekä Yhteistoimintalaki, joiden puitteissa vuoropuhelua luottamushenkilöiden kanssa käydään. Muiden kanavien ja jatkuvan due diligence -työn, kuten päivittäisjohtamisen, henkilöstön tekemien työturvallisuushavaintojen, ja yksiköiden kuukausikatsausten, kautta johdon tietoon tulleet henkilöstön näkemykset ja odotukset huomioidaan yhtiön päätöksenteossa mahdollisuuksien mukaan. Toimitusjohtajalla on viimekädessä operatiivinen vastuu varmistaa, että vuorovaikutus henkilöstön kanssa toteutuu ja vuorovaikutuksen kautta kerätyt tiedot huomioidaan Componentan toimintatavoissa.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat henkilöstön huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Componentan henkilöstö voi tuoda mahdollisia työssä kohtaamiaan epäkohtia ja niihin liittyviä huolenaiheitaan esiin suoraan kenelle tahansa esihenkilölle, joka joko itse puuttuu ilmoitettuun huoleen tai vie asian eteenpäin käsiteltäväksi. Mahdollisen epäkohdan tai huolenaiheen voi tuoda esiin myös Componentan ylläpitämän työterveys- ja turvallisuushavaintojen sekä tapaturma- ja läheltä piti -tilanteiden ilmoitusalustan tai kolmannen osapuolen ylläpitämän anonyymin Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta. Näiden kanavien kautta Componentan tietoon tuodut ilmoitukset käsitellään tilanteeseen parhaiten
sopivan yhtiössä käytössä olevan toimintatavan mukaisesti. Erilliset toimintatavat on luotu Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta saataville ilmoituksille, työterveys- ja -turvallisuushavaintojen käsittelylle, tapaturma- ja läheltä piti -tilanteiden ilmoituksille sekä ilmoituksille häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä. Ilmoitetut tapaukset tutkitaan näiden toimintatapojen mukaisesti ja mahdollisesti tarvittavat, korjaavat toimenpiteet toteutetaan niin pian kuin mahdollista.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan tarpeen mukaan tarkastelemalla asiaa uudestaan tietyn ajan kuluttua toimenpiteen toteutuksesta. Edellä mainitut kanavat kattavat samassa muodossa koko Componenta-konsernin ja ovat saatavilla Componentan koko henkilöstölle sisäisten ja/tai ulkoisten verkkosivujen kautta. Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta tehtyjen ilmoitusten tekijöiden suojelu on kuvattu sivulla 66.
Uudet työntekijät (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) perehdytetään ilmoitusten tekemiseen työsuhteen/työtehtävien alkaessa ja Whistleblowing-ilmoituskanavan käyttö kuuluu vuotuiseen Code of Conduct -koulutukseen, joka järjestetään kaikille työsuhteisille työntekijöille ja soveltuvilta osin myös vuokratyövoimalle ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Componenta arvioi tämän perusteella henkilöstön olevan tietoinen erilaisista tavoista tehdä ilmoituksia ja niihin liittyvistä prosesseista sekä niiden tarvittaessa palvelevan heitä tehokkaasti.
Toimien toteuttaminen henkilöstöön kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Componentan raportointikauden aikana tekemät merkittävimmät, jokapäiväisten toimenpiteiden lisäksi tehdyt, työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä työhyvinvointiin liittyvät toimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi Componenta kehittää osana jokapäiväistä toimintaansa toimenpiteitä kielteisten vaikutusten minimoimiseksi työtapaturma- ja läheltä piti -ilmoitusten, henkilöstön tekemien aloitteiden, turvallisuushavaintojen, vaarojen tunnistamisen ja riskikartoitusten sekä turvallisuuskävelyiden yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella erikseen määriteltyjen prosessien mukaisesti. Näiden prosessien vaiheita ovat muun muassa tarvittavien toimenpiteiden määrittely, niiden toteutus ja tehdyn toimenpiteen vaikuttavuuden/ tehokkuuden seuranta. Määrittäessään asianmukaisia toimenpiteitä Componenta hyödyntää muun muassa työterveyshuollon toteuttamien työpaikkaselvitysten ja työsuojeluviranomaisten tarkastusten yhteydessä saatavaa tietoa sekä suoraan henkilöstöltä eri kanavien kautta saatavaa tietoa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
| Toimenpide | Odotetut tulokset | Soveltamisala | Toteutuksen aikataulu | Vaikuttavuuden seuranta ja arviointi |
|---|---|---|---|---|
| Toimenpiteet olennaisen kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi | ||||
| Turvallisuuskoulutus-, perehdytys- ja työhönopastusmateriaalien visualisointi ja siirto verkkokoulutusmuotoon sekä verkkokoulutuksen implementointi | Projektin tarkoituksena on edistää turvallisuuskulttuuria ja varmistaa, että työntekijät ymmärtävät turvallisuusmateriaalit taustastaan riippumatta sekä edelleen vähentää työtapaturmien määrää. | Oma toiminta, erityisesti tuotanto | 2024–2026 | Toimenpiteen vaikuttavuutta arvioidaan tuotantotoiminnassa tapahtuvien tapaturmien lukumäärän seurannan kautta. Erityisesti yksiköissä, joissa työskentelee useiden eri kansalaisuuksien edustajia, on havaittu tapaturmataajuuden laskeneen visuaalisten materiaalien käyttöönoton myötä. |
| Työterveys- ja -turvallisuus-toiminnan jatkuvan parantamisen mallin kehittäminen. Vuonna 2025 otettiin käyttöön HSE-hälytys, jonka päätarkoituksena on oppia tapahtuneista tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista, jotta vastaavat tilanteet voidaan estää tulevaisuudessa kaikissa yksiköissä. Tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista viestitään sisäisesti HSE-hälytysten avulla. | Projektin tarkoituksena on yhdistää organisaation eri alueiden vahvuuksia työturvallisuuden parantamiseksi sekä osallistua ja sitouttaa koko organisaatio työturvallisuuden kehittämiseen. | Oma toiminta, erityisesti tuotanto | Jatkuva | Toimenpiteen vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla ennakoivien turvallisuushavaintojen lukumäärää ja käsiteltyjen havaintojen määrää suhteessa käsittelemättömien havaintojen määrään. |
| Toimenpiteet myönteisten vaikutusten tuottamiseksi | ||||
| Liikuntaan, kulttuuriin ja/ tai hyvinvointiin käytettävien henkilöstöetujen tarjoaminen henkilöstölle | Liikuntaan, kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyvät henkilöstöedut tukevat henkilöstön palautumista vapaa-ajalla ja lisäävät osaltaan henkilöstön ansioita. | Oma toiminta, koko Componenta-konserni | Jatkuva | Toimenpiteen vaikuttavuutta seurataan välillisesti liikunta- ja kulttuuriedun käyttötilastojen kautta. |
| Laajennetun työterveyshuollon tarjoaminen henkilöstölle työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti | Laajennettu työterveyshuolto nopeuttaa sairastuneen pääsyä tutkimuksiin ja hoidon aloittamista. | Oma toiminta, koko Componenta-konserni | Jatkuva | Toimenpiteen vaikuttavuutta seurataan muun muassa sairauspoissaolojen määrän ja pituuden avulla. |
Yllä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi Componenta on vuoden 2025 aikana toteuttanut korjaavia toimenpiteitä työtapaturmien ja työterveys- ja -turvallisuusilmoitusten yhteydessä. Vaadittavat toimenpiteet tunnistetaan osana tutkintaa, minkä jälkeen niille asetetaan tarvittavat resurssit ja toteutusaikataulu, jonka puitteissa toimenpide tulee toteuttaa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöon tilinpäätös
Työterveys ja -turvallisuus ovat Componentalle ensisijaisen tärkeitä asioita. Tuotantotyöhön liittyy suhteellisesti kohonnut työtapaturmariski verrattuna esimerkiksi toimistotyöhön.
Componenta pyrkii minimoimaan työtapaturmien riskiä ja mahdollisesti toteutuvaan riskiin liittyviä vaikutuksia muun muassa kattavalla perehdytyksellä työtehtäviin ja -olosuhteisiin, säännöllisellä riskienarvioinnilla ja jatkuvilla työturvallisuuteen liittyvien toimenpidesuunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä. Componentalla esihenkilöt tarkkailevat jatkuvasti työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä henkilöstön turvallisuutta ja terveyttä, jotta kaikki voisivat tehdä työnsä turvallisesti. Työn vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi suoritetaan säännöllisesti, jotta tunnistetaan työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Päätavoitteena on, että vaara- ja haittatekijät poistetaan kokonaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, vaaraa tai haittaa aiheuttavat menetelmät korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla menetelmillä. Henkilöstö koulutetaan ja perehdytetään työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista. Lisäksi henkilöstöä kannustetaan tekemään ennaltaehkäiseviä havaintoja, jotta mahdollinen
epäsuotuisa olosuhde tai vaarallinen työtapa tunnistettaisiin ennalta, ennen kuin se aiheuttaa tapaturmia.
Componentalla on konsernitasolla työterveys- ja -turvallisuusasioista vastaavaksi henkilöksi nimetty QHS-päällikkö/työsuojelupäällikkö. Tietyissä tuotantoyksiköissä on lisäksi osoitettu työsuojeluvastaavat QHS-päällikön tueksi. Yksikönpäälliköt ja esihenkilöt vastaavat työterveyden ja -turvallisuuden toteutumisesta jokapäiväisessä toiminnassa. Componentalla on HR-toiminto, josta vastaa konsernitasolla HR-päällikkö, ja joka edistää henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä.
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisen kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisen riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
| Tavoite | Tavoite- vuosi | Toteuma 2025 |
|---|---|---|
| Tapaturmataajuus (LTIF) alle teollisuuden keskiarvon (23,2 vuonna 2024)¹ | 2030 | 35 |
| Kehityskeskustelujen kattavuus 100 %² | 2030, jonka jälkeen jatkuva tavoite | 72 % |
¹ Koskee koko henkilöstöä. Sisältää sellaiset työtapaturmat, joista seuraa vähintään yhden päivän poissaolo tapaturmapäivän lisäksi.
² Koskee työsuhteisia työntekijöitä.
Componentan tahtotilana on, ettei tapaturmia satu lainkaan. Yhtiö on asettanut tavoitteekseen tapaturmataajuuden laskemisen alle teollisuuden keskiarvon vuoteen 2030 mennessä. Componenta seuraa työtapaturmien määrää tapaturmataajuuden (LTIF) avulla. Tapaturmataajuuden tavoitteellinen pienentäminen liittyy kiinteästi turvallisten työolosuhteiden kehittämiseen ja työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen, mihin Componenta sitoutuu QEHS-politiikassaan. Tapaturmataajuus (LTIF) lasketaan kaavalla poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä * 1 000 000 / tehdyt työtunnit. Tapaturmien ja tehtyjen työtuntien määrää seurataan työterveys- ja -turvallisuus- ja HR-toimintojen tietojärjestelmien avulla. Suomalaisen teollisuuden tapaturmataajuustiedot julkaistaan vuosittain edelliselle kalenterivuodelle. Componentan toteutunutta tapaturmataajuutta verrataan viimeisimpään saatavilla olevaan kansalliseen teollisuuden tapaturmataajuuteen. Laskentaan ei liity merkittäviä oletuksia tai epävarmuutta.
Componenta pyrkii henkilöstöpolitiikallaan varmistamaan, että henkilöstö on tavoitteensa tuntevaa, osaavaa ja sitoutunutta. Kehityskeskustelut ovat olennaisessa osassa paitsi henkilöstön ammatillisessa kehityksessä myös henkilöstön osaamisen varmistamisessa. Pidettyjen kehityskeskustelujen määrää ja kattavuutta seurataan HR:n tietojärjestelmien avulla. Loppuvuoden aikana palkattujen työntekijöiden kanssa ei yleensä pidetä erillisiä kehityskeskusteluja työhöntulovuoden aikana. Laskentaan ei liity merkittäviä oletuksia tai epävarmuutta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Edellä kuvatut tavoitteet on kehitetty Componentan työterveys- ja -turvallisuusasioista ja HR-toiminnoista vastaavien tahojen kanssa. Lisäksi niitä on käsitelty Componentan tuotantoyksiköiden ja konsernin johdon kanssa tavoitteenasetannan yhteydessä. Tavoitteenasetannan yhteydessä ei erikseen kuultu muita sidosryhmiä. Tavoitteet asetettiin vuonna 2025.
Edellä kuvattujen pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi Componentalla seurataan työterveyteen- ja turvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta muun muassa ennakoivien turvallisuushavaintojen avulla (määrällinen indikaattori) ja työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta muun muassa sairauspoissaolojen (määrällinen indikaattori) ja työterveyshuoltoon tehtyjen yhteydenottojen ja käyntien määrän (laadullinen ja määrällinen indikaattori) avulla.
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Componentan henkilöstö koostuu pääasiassa työsuhteisista työntekijöistä ja Componentalla käytössä olevat työsuhdemuodot ovat vakituinen, määräaikainen, kokoaikainen ja osa-aikainen. Ensisijaisesti käytetään vakituisia, kokoaikaisia työsuhteita. Määräaikaisia työsuhteita käytetään tarpeen vaatiessa, kun on selkeät perusteet määräaikaisuudelle (esim. perhevapaa tai opiskelijoiden lopputyöt). Poikkeustapauksissa (esim. perhevapaat ja eläke) käytetään tarvittaessa osa-aikaisia työsuhteita. Vuoden 2025 aikana
Componenta-konsernista lähti 72 (43) työsuhteista työntekijää ja keskimääräinen vaihtuvuus vuoden 2025 osalta oli 11 % (7 %). Componentalla oli vuonna 2025 työsuhteisia työntekijöitä ainoastaan Suomessa.
| 2025 | 2024 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Naiset | Miehet | Yhteensä | Naiset | Miehet | Yhteensä | |
| Työsuhteisten työntekijöiden määrä¹ | 87 | 576 | 663 | 90 | 591 | 681 |
| Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä | 86 | 563 | 649 | 89 | 577 | 666 |
| Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä | 1 | 13 | 14 | 1 | 14 | 15 |
| Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä | 1 | 21 | 22 | 4 | 13 | 17 |
¹ Vain työsuhteiset työntekijät. Henkilöstön määrä vuonna 2025 on esitetty myös konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.
Tiedot laskentamenetelmistä
Kaikki tämän osion lukumäärät vastaavat henkilömääriä raportointikauden viimeisenä päivänä. Työntekijöiden vaihtuvuudessa on huomioitu raportointikauden aikana irtisanoutuneet, irtisanotut ja eläkkeelle jääneet suhteessa vuoden lopun (31.12.2025) henkilömäärään. Yllä esitetyt tiedot on kerätty HR-toiminnon tietojärjestelmistä eikä tiedonkeruumenetelmiin katsota liittyvän merkittäviä rajoituksia eikä merkittäviä oletuksia tehty tietojen keräämisessä.
Työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Componenta käyttää työsuhteisten työntekijöiden lisäksi tarpeen mukaan myös vuokratyövoimaa. Vuokratyövoiman käyttö on perusteltua tilanteissa, joissa lisätyövoimaa tarvitaan lyhytaikaisesti tai kiireellisesti sekä tilanteissa, joissa työn jatkumisen ennustettavuus on heikkoa asiakastarpeiden kausi- yms. vaihtelujen vuoksi.
Vuokratyötä käytetään myös rekrytointikanavana. Työsuhteisten työntekijöiden ja vuokratyövoiman lisäksi työvoimaan kuuluu myös itsenäisiä ammatinharjoittajia. Vuokratyöntekijät työskentelevät pääasiassa tuotantotehtävissä. 31.12.2025 Componentalla työskenteli 15 (10, henkilömäärä) vuokratyöntekijää/itsenäistä ammatinharjoittajaa. Vuokratyöntekijöiden määrä vaihtelee vuoden aikana työkuormasta riippuen.
Tiedot laskentamenetelmistä
Vuokratyöntekijöiden/itsenäisten ammatinharjoittajien määrään sisältyvät työllistämistoimintaa harjoittavien kolmansien yritysten toimittamat henkilöt (vuokratyöntekijät) ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Tiedot vuokratyöntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien määrästä on kerätty HR-toiminnon tietojärjestelmistä. Tiedonkeruumenetelmiin ei katsota liittyvän merkittäviä rajoituksia eikä merkittäviä oletuksia tehty tietojen keräämisessä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Componentalla on kolmannen osapuolen sertifioimat työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät (ISO 45001), jotka kattavat kaikki Componenta Castings Oy:n ja Componenta Manufacturing Oy:n tuotantoyksiköt ja niiden koko henkilöstön. Componenta Oyj:n toiminta ja henkilöstö eivät ole työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän piirissä. Componentan työvoimasta (31.12.2025 henkilömäärän mukaan laskettuna) 97 % (97 %) kuuluu sertifioidun työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän piiriin. Seuraavassa taulukossa on esitetty työterveyden ja -turvallisuuden avainluvut raportointikaudelta.
| Mittari | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Työtapaturmien lukumäärä^{1} | 35 | 32 |
| Työtapaturmataajuus (LTIF)^{1} | 35 | 34 |
| Ammattitautitapausten ja muiden todettujen työperäisten terveysongelmien lukumäärä^{2} | 0 | 0 |
| Menetettyjen työpäivien lukumäärä^{2} | 376 | 226 |
| Työperäisten kuolemantapausten lukumäärä^{3} | 0 | 0 |
1 Koko henkilöstö. Sisältää sellaiset työtapaturmat, joista seuraa vähintään yhden päivän poissaolo tapaturmapäivän lisäksi. Luvut eivät sisällä ulkopuolisille työsuoritteiden tekijöille mahdollisesti Componentan toimipisteissä tapahtuneita työtapaturmia, tällaisten työtapaturmien lukumäärää seurataan erikseen.
2 Vain Componentan työsuhteiset työntekijät. Menetettyjen työpäivien lukumäärään sisältyvät päivät ensimmäisestä täydestä poissaolopäivästä viimeiseen poissaolopäivään (ml. viikonloput ja arkipyhät).
3 Koko henkilöstö ja aliurakoitsijat.
Tiedot laskentamenetelmistä
Suomen lainsäädännön mukaan työtapaturmaksi katsotaan myös kotoa työpaikalle ja työpaikalta kotiin tehtävien matkojen aikana tapahtuvat tapaturmat ja onnettomuudet. Tällaiset tapaukset, mikäli niitä on esiintynyt, on sisällytetty menetettyjen työpäivien lukumäärään, mutta ei työtapaturmien lukumäärään tai tapaturmataajuuteen. Työtapaturmataajuus on laskettu kaavalla poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä * 1 000 000 / tehdyt työtunnit. Edellä esitettyjen ja laskennassa käytettyjen lukujen pohjana käytetyt tiedot on kerätty pääosin työterveys- ja -turvallisuus- sekä HR-toimintojen tietojärjestelmistä. Ammattitautitapausten ja muiden todettujen työperäisten terveysongelmien lukumäärä perustuu työntekijöiden Componentalle tekemiin ilmoituksiin, minkä seurauksena raportoidun lukumäärän ei voida taata sisältävän kaikkia kategorian tapauksia. Muuten tämän kappaleen tiedonkeruumenetelmiin ei katsota liittyvän merkittäviä rajoituksia tai oletuksia.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöintilinpäätös
Hallintotapatiedot
Liiketoiminnan harjoittaminen
Kuvaus olennaisen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettiin Componentalle olennaiseksi hallintotapaan liittyväksi mahdolliseksi positiiviseksi vaikutukseksi yrityskulttuuri. Lisäksi tunnistettiin hallintotapaan liittyvät olennaiset yhteisökohtaiset kyberturvallisuuteen ja lisääntyvään ympäristölainsäädäntöön liittyvät taloudelliset riskit. Hallintotapaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi perustuu pääasiassa Componentan liiketoimintamalliin, omien toimintojen ja arvoketjun alku- ja loppupään lähimpien toimijoiden maantieteelliseen sijaintiin sekä arvoketjun merkittävimpiin toimijoihin.
Componenta on laajan tarjoaman sopimusvalmistaja, jolla ei ole omia tuotteita, vaan Componentan valmistamat tuotteet valmistetaan asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Componentan liiketoimintamalli on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 sekä strategia ja arvoketju vuosikatsauksen sivulla 19. Componentan kaikki tuotantoyksiköt sijaitsevat Suomessa. Valtaosa Componentan suorista toimittajista on eurooppalaisia ja asiakkaista suurin osa on globaalisti toimivia yhtiöitä.
Componenta pyrkii jatkuvasti parantamaan ja arvioimaan yrityskulttuuriaan tarjotakseen henkilöstölleen mielekkäät ja turvalliset työolot sekä kehittääkseen työhyvinvointia omissa toiminnoissaan. Componentan liiketoiminta on työvoimaintensiivistä ja henkilöstö on avainasemassa Componentan arvonluonnissa, tuotannon sujuvuudessa ja laadukkaiden tuotteiden tuotannossa. Hyvä yrityskulttuuri vaikuttaa positiivisesti Componentan työnantajakuvaan ja helpottaa osaltaan työvoiman saatavuutta. Lisäksi hyvällä yrityskulttuurilla on positiivisia vaikutuksia liiketoiminnan tehokkuuteen ja sen myötä välillisesti vaikutusta etuihin, joita Componenta voi tarjota henkilöstölleen. Henkilöstö on nostettu yhdeksi Componentan strategiakauden 2024–2026 painopistealueista. Panostamalla henkilöstöön pyritään vaikuttamaan yrityskulttuuriin liittyvien positiivisten vaikutusten toteutumiseen. Päätöksenteossa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan asian vaikutukset yrityskulttuuriin. Yrityskulttuurin kehittämisellä ei ole suoraa vaikutusta Componentan liiketoimintamalliin tai arvoketjun alku- tai loppupäähän.
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Componentan vision mukaisena tavoitteena on olla asiakkailleen ensisijainen laajan tarjoaman palveleva kokonaistoimittaja. Yhtiön määrittelemät arvot luovat perustan sen yrityskulttuurille sekä ohjaavat kaikkea sen toimintaa ja päätöksentekoa. Yhtiön arvot ovat avoimuus, rehellisyys ja arvostus.
Avoimuus tarkoittaa, että yhtiö ja sen henkilöstö ovat avoimia uusille asioille, kehitykselle, sekä muutoksille, ja sitä kautta toimintatapojensa jatkuvalle parantamiselle. Rehellisyys tarkoittaa, että yhtiö ja sen henkilöstö ovat rehellisiä itseään ja toisia kohtaan, ja että lupaukset pidetään. Arvostus puolestaan tarkoittaa sitä, että yhteistyö työtovereiden, esihenkilöiden, alaisten, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa perustuu luottamukselle ja keskinäiselle kunnioitukselle. Componentalla on olennaisen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, arvioimiseksi, hallitsemiseksi ja/tai korjaamiseksi Code of Conduct -ohje, Code of Conduct -ohje toimittajille ja alihankkijoille sekä riskienhallintapolitiikka. Liiketoiminnan eettistä harjoittamista koskeva koulutus (“Code of Conduct -koulutus”) pidetään vuosittain koko henkilöstölle ja koulutuksessa käydään läpi kaikki Code of Conduct -ohjeen osa-alueet.
Code of Conduct -ohje sisältää muun muassa yhtiön toimintaperiaatteet korruptioon ja lahjontaan liittyen. Korruption ja lahjonnan vastaisessa toiminnassa merkittävä rooli on erityisesti hankinta- ja myyntiorganisaatioilla sekä yksiköiden ja yhtiön johdolla, joiden myös katsotaan olevan altemassa asemassa kohdata lahjontaa ja korruptiota. Componentan näkemyksen mukaan näihinkään toimintoihin ei kuitenkaan liity merkittävää korruption tai lahjonnan riskiä yhtiön liiketoimintojen keskittyessä pääasiassa Suomeen.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöon tilinpäätös
Componenta tekee vuosittain henkilöstökyselyn tärkeänä osana yrityskulttuurinsa arviointia. Henkilöstökyselyn tulosten perusteella toimipaikat valitsevat omat kehityskohteensa henkilöstön työssäjaksamisen ja viihtymisen parantamiseksi sekä yrityskulttuurin kehittämiseksi ja edistämiseksi. Myös vuoropuhelu konsernin johdon sekä henkilöstön valitsemien luottamushenkilöiden välillä on tärkeä kanava yrityskulttuurin kehittämisessä ja edistämisessä. Vuoropuhelua käydään lisäksi toimipaikoissa johdon ja henkilöstön välillä.
Componentalla on kolmannen osapuolen ylläpitämä whistleblowing-kanava, jonka kautta yhtiölle voidaan ilmoittaa yhtiön toimintaan liittyvistä riskeistä, jotka voivat kohdistua henkilöihin, yhtiöön, yhteiskuntaan tai ympäristöön. Kanava on saatavilla yhtiön ulkoisilla verkkosivuilla. Näin olleen myös yhtiön muiden sidosryhmien kuin henkilöstön on mahdollista ilmoittaa anonyymisti mahdollisista yhtiön toimintaan liittyvistä epäkohdista ja väärinkäytöksistä. Yhtiö on laatinut toimintaohjeet sille tehtyjen ilmoitusten käsittelemiseksi, ns. Whistleblowing-ohjeet. Ohjeissa kuvataan milloin ja miten ilmoitus tulee tehdä sekä miten ilmoituksen selvittäminen tapahtuu. Whistleblowing-ohjeiden mukaisesti aidosta epäilystä ilmoittava henkilö ei ole vaarassa menettää työtään eikä kärsi ilmoituksesta minkäänlaisia seuraamuksia tai henkilökohtaisia haittoja. Whistleblowing-ohje perustuu EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU 679/2016), EU:n whistleblower-direktiiviin (EU 2019/1937) ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön.
Componentan henkilöstölle pidettävä vuosittainen Code of Conduct -koulutus sisältää ohjeet whistleblowing-ilmoitusten tekemiseksi. Ilmoitus on aina mahdollista tehdä anonyymisti ja kaikkia ilmoituksen tehneitä henkilöitä suojellaan yhtiön Whistleblowing-ohjeiden mukaisesti. Ilmoitetusta asiasta riippumaton Componentan laki- ja/tai henkilöstöasioista vastaava taho tutkii kaikki whistleblowing-kanavaan tehdyt ilmoitukset viipymättä ja puolueettomasti. Jokainen ilmoituksia käsittelevä henkilö koulutetaan tehtäväänsä tarvittavalla tavalla. Componentalla ei ole laadittu Whistleblowing-ohjeiden ohelle erillisiä menettelytapoja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien korruptio-, lahjonta- tai muiden häiriötapausten tutkintaan, vaan kaikki tällaiset tapaukset tutkitaan Whistleblowing-ohjeiden mukaisesti.
Toimintaperiaatteet
Componentan Code of Conduct -ohjeiden tavoitteena on kuvata yhtiön toimintatavat ja yleisesti hyväksytyt käytännöt sekä yhtiön sitoutuminen lakien ja määräysten noudattamiseen. Toimintaohjeet koskevat koko Componenta-konsernin henkilökuntaa riippumatta heidän asemastaan tai tehtävistään, ja ohjeiden sisältämien periaatteiden edistäminen on jokaisen yhtiössä työskentelevän velvollisuus. Toimintaohjeita sovelletaan koko konsernissa ja ne liittyvät kaikkiin yhtiön olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Code of Conduct -ohjeet ovat avoimesti saatavilla yhtiön ulkoisella verkkosivustolla. Code of Conduct -ohjeet kattavat seuraavat aiheet: lakien, muiden säädösten ja
ohjeiden noudattaminen; työelämä ja ihmisoikeudet; korruptio, lahjonta, eturistiriidat ja poliittinen toiminta; ympäristö; kilpailijoiden välinen tiedonvaihto; luottamuksellisen tiedon käsittely, sisäpiiritieto ja viestintä; yrityksen omaisuus; yhtiön toimittajat ja alihankkijat sekä väärinkäytöksistä ilmoittaminen. Code of Conduct -ohjeissaan Componenta sitoutuu tukemaan ja kunnioittamaan YK:n yleismaailmallisten ihmisoikeuksien julistusta, YK:n ohjaavia periaatteita, OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, keskeisiä ILO:n sopimuksia, YK:n lapsen oikeuksien julistusta ja YK:n korruption vastaista sopimusta. Componentan hallitus on hyväksynyt Code of Conduct -ohjeet, ja johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona ohjeiden käytännön toteuttamisesta ja muutostarpeiden seurannasta.
Code of Conduct -ohjeiden lisäksi Componenta on laatinut Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille ja edellyttää kaikkien toimittajiensa ja alihankkijoidensa toimivan niiden mukaisesti. Ohjeiden keskeisimpiin asioihin kuuluvat lainsäädännön noudattaminen, työntekijöiden oikeudet ja ihmisoikeudet, ympäristövastuu ja vastuulliset liiketoimintakäytännöt sekä rikkomuksista ilmoittaminen. Componenta edellyttää ohjeissa, että toimittajat ja alihankkijat tukevat ja puolustavat kansainvälisesti hyväksyttyjä sääntöjä, joita ovat esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, YK:n lapsen oikeuksien
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöntilinpäätös
yleissopimus, ILO:n perusyleissopimukset sekä korruption vastainen YK:n yleissopimus. Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille ovat avoimesti saatavilla yhtiön ulkoisilla verkkosivuilla kaikille sidosryhmille. Lähtökohtaisesti ohjeet toimitetaan toimittajille ja alihankkijoille allekirjoitettaviksi sopimuksenteon yhteydessä. Componentan toimitusjohtaja on hyväksynyt Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille ja johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona ohjeiden käytännön toteuttamisesta sekä muutostarpeiden seurannasta.
Yhtiö on laatinut koko konsernissa noudatettavan riskienhallintapolitiikan, jonka tarkoituksena on yhtiötä koskevien olennaisten riskien ja epävarmuustekijöiden tunnistaminen yhtiön kaikissa toiminnoissa. Riskienhallintapolitiikan laadinnassa on käytetty perustana COSO:n (Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission) julkaisemaan Enterprise Risk Management (ERM) - Integrated Framework -viitekehystä (2004 ja 2017). Riskienhallintapolitiikassa määritellään yhtiön riskienhallintaorganisaatio, riskienhallinnan tavoitteet ja kehys, ERM-prosessi, yhtiön riskimalli sekä riskienarviointiprosessi. Konsernin riskienhallintapolitiikan mukaan riskit luokitellaan neljään pääkategoriaan: operatiiviset riskit, taloudelliset riskit, strategiset riskit ja onnettomuusriskit. Hallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan, ja johtoryhmä vastaa ylimpänä operatiivisena tahona politiikan käytännön toteuttamisesta ja muutostarpeiden seurannasta.
Tavoitteet ja mittarit
| Tavoite | Tavoite- vuosi | Toteuma 2025 |
|---|---|---|
| 100 % henkilöstöstä osallistuu vuosittain Code of Conduct -koulutukseen^{1} | Jatkuva tavoite | 90 % |
| Työyhteisövire vähintään 4 (asteikolla 1–5) | 2030 | 3,7 |
| 100 % TOP100-toimittajista allekirjoittanut Componentan Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille tai toimittajalla vastaava oma eettinen ohjeistus | 2028, jonka jälkeen jatkuva tavoite | 96 % |
1 Tavoite koskee työsuhteisia työntekijöitä.
Componenta tavoittelee täyttä vuotuisen Code of Conduct -koulutuksen kattavuutta henkilöstössään (työsuhteiset työntekijät). Koulutuksen avulla varmistetaan, että henkilöstö ymmärtää yhtiön toimintaperiaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti. Componentan määritteleminen toimintaperiaatteiden mukaisesti toimiminen myös vahvistaa työhyvinvointia, mikä osaltaan edistää yrityskulttuuriin liittyvien positiivisten vaikutusten toteutumista. Code of Conduct -koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden määrä kerätään HR-toiminnon tietojärjestelmistä. Osallistumisprosentti lasketaan koko vuoden aikana koulutukseen osallistuneiden henkilöiden määrästä suhteessa vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärään. Raportoituun osallistumisprosenttiin kohdistuu epävarmuutta työntekijöiden vaihtuvuuden ja mahdollisten pitkäaikaisten poissaolojen myötä. Epävarmuuden katsotaan kuitenkin olevan vähäistä.
Työvire toimii keskeisenä työhyvinvoinnin ja yrityskulttuurin tilasta kertovana mittarina. Componenta seuraa työvirettä osana vuosittaista henkilöstökyselyään ja toteuttaa toimenpiteitä kyselyn tulosten perusteella. Työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi nämä toimenpiteet myös edistävät Componentan yrityskulttuuria. Työvireen tavoitteellinen parantaminen tukee henkilöstöpolitiikan mukaista tavoitetta sitoutuneesta henkilöstöstä. Henkilöstökyselyn tulosten edustavuus riippuu vastausaktiivisuudesta. Laskentaan ei liity merkittäviä oletuksia.
Componentan toimittajille ja alihankkijoille suunnattujen Code of Conduct -ohjeiden allekirjoittamisella tai toimittajan oman vastaavan ohjeistuksen olemassaololla pyritään varmistamaan, että Componentan toimittajat noudattavat samoja eettisiä ja lakisääteisiä periaatteita, kuin Componentalla noudatetaan. Eettiset toimintatavat ja lainsäädännön noudattaminen toimitusketjussa rajoittavat Componentan toimittajien toimintaan liittyviä mahdollisia haitallisia vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle. Lisäksi näiden toimintatapojen ja lainsäädännön noudattaminen rajoittaa väärinkäytösten riskiä toimittajakunnassa, mikä edelleen rajoittaa riskiä mahdollisesta arvoketjuun liittyvästä mainehaitasta Componentalle. Componentan toimittajille ja alihankkijoille suunnattujen Code of Conduct -ohjeiden allekirjoittaneiden toimittajien osuus lasketaan vuotuisten hankintojen arvon mukaan määritellystä sadasta suurimmasta toimittajasta. Laskentaan ei liity merkittäviä oletuksia.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Edellä kuvatut tavoitteet on kehitetty Componentan lakiasioista, hankinnasta ja HR-toiminnoista vastaavien tahojen kanssa. Lisäksi niitä on käsitelty Componentan tuotantoyksiköiden ja konsernin johdon kanssa tavoitteenasetannan yhteydessä. Tavoitteet asetettiin vuonna 2025.
Kyberturvallisuus
Componentalla tietoturva kattaa organisaation kaikki osa-alueet ja on erottamaton osa jokapäiväistä liiketoimintaa, yritysturvallisuutta ja riskienhallintaa. Tietoturva auttaa varmistamaan liiketoiminnan jatkuvuuden, toimitusvarmuuden, yhdenmukaisuuden, laadun, kilpailukyvyn ja imagon. Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettiin Componentalle olennainen taloudellinen riski kyberturvallisuuteen liittyen. Teollisuuden ohjausjärjestelmiin kohdistuva kyberhyökkäys voi johtaa taloudellisiin menetyksiin liiketoiminnalle hyökkäyksestä aiheutuvan haitan myötä. Tuotannon toiminnanohjausjärjestelmiin kohdistuessaan hyökkäys voi johtaa tuotannon keskeytymiseen ja sitä kautta asiakastoimitusten myöhästymisiin ja mainehaittaan. Lisäksi tuotantokatkokset voivat aiheuttaa taloudellista haittaa laskutuksen keskeytyessä. Myös talouden järjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset voivat aiheuttaa merkittävää haittaa liiketoiminnalle. Vastaavasti Componentan raaka-ainetoimittajiin kohdistuvat vakavat kyberhyökkäykset voivat pahimmillaan johtaa tuotannon hetkelliseen keskeytymiseen Componentalla. Componenta huolehtii toiminnassaan kattavan tietoturvan toteutumisesta erityisesti koulutuksilla ja
teknisillä ratkaisuilla. Lisäksi Componenta on nostanut strategiakauden 2024–2026 yhdeksi painopistealueeksi vastuullisuuden, joka pitää sisällään myös tietoturva-asiat. Componenta ei katso tarpeelliseksi tehdä muutoksia liiketoimintamalliinsa tietoturvaan liittyvien riskien takia. Toimittajien valintaan liittyvässä päätöksenteossa huomioidaan osaltaan toimittajan tietoturvavalmiudet. Kyberturvallisuuteen ei liittynyt raportointikauden aikana olennaisesti Componentan taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin vaikuttavia yksittäisiä tai erityisiä olennaisia tapahtumia. Raportointikauden aikana ei myöskään tunnistettu merkittävää riskiä siitä, että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulisi seuraavan tilikauden aikana tehtäväksi olennainen oikaisu.
Toimintaperiaatteet
Componenta on kehittänyt tietoturvapolitiikan ja siihen olennaisesti liittyviä politiikkaa tukevia toimintaperiaatteita vastaamaan muun muassa kyberturvallisuuteen liittyviin riskeihin. Tietoturvapolitiikan tavoitteena on vahvistaa tietoturvan toteutumisen periaatteet luomalla tietoturvan kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat, sekä määrittelemällä tietoturvan varmistamisessa ja ylläpidossa vaadittavat vähimmäismenettelyt ja työohjeet. Lisäksi tietoturvapolitiikalla luodaan osaltaan puitteet vastuulliselle toiminnalle, joka tuottaa lisäarvoa yritykselle ja vahvistaa sidosryhmien (asiakkaiden, osakkeenomistajien,
henkilöstön, sijoittajien, toimittajien jne.) luottamusta. Tietoturvapolitiikassa esitetään yleisiä tavoitteita ja ohjeita tietoturvan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi ja siinä kuvataan tietoturvariskien hallinta, tietoturvaorganisaatio ja sen yleiset vastuut sekä tietoturvakoulutus. Tietoturvapolitiikkaa sovelletaan koko Componenta-konsernissa ja se koskee koko henkilöstöä. Tietoturvapolitiikka on saatavilla sähköisesti Componentan henkilöstölle ja toimitetaan tarvittaessa muille sidosryhmille. Tietoturvapolitiikkaan tutustuminen on osa uusien työntekijöiden perehdytystä.
Tietoturvapolitiikkaa täydentämään on laadittu ohjeistus henkilöstön ja oleellisten sidosryhmien tietoturvallisuuden tukemiseksi (Käyttäjien tietoturvallisuuden käytänteet). Ohjeistuksen tavoitteena on antaa tietoturvapolitiikassa esitettyä tarkempia ohjeita ja määrittää käytännön menettelyjä Componentan henkilöstölle. Ohjeistus kattaa henkilöstön yleisen vastuun, tietoturvaluokitukset ja käyttöoikeudet, tietojen käsittelyn ja tietoturvallisuuden, tietokoneiden oikean käytön, työsuhteen päättyessä noudatettavat menettelyt sekä hätätilanteet ja virheet tietoturvan näkökulmasta. Käyttäjien tietoturvallisuuden käytänteitä sovelletaan kaikissa Componenta-konserniin kuuluvissa yrityksissä ja ne koskevat koko konsernin henkilöstöä. Ohjeistus on saatavilla sähköisesti Componentan henkilöstölle ja siihen tutustuminen on osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Componentan talousjohtaja vastaa
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöintilinpäätös
konsernitasolla tietoturva-asioista ja on vastuussa tietoturvapolitiikan ja Käyttäjien tietoturvallisuuden käytänteiden toteutumisesta. Tietoturvasta erityisesti vastuussa olevat henkilöt, kuten tietoturvapäälliköt, seuraavat säännöllisesti tietoturvapolitiikan ja Käyttäjien tietoturvallisuuden käytänteiden toteutumista ja tietoturvaan liittyviä olosuhteita ja käytäntöjä sekä niiden kehittymistä.
Componenta on laatinut erillisen tietosuojapolitiikan määrittelemään tietosuojaa koskevat linjaukset, vastuut ja tietosuojan organisoinnin konsernissa. Lisäksi tietosuojapolitiikka toimii perustana tarkemmille ohjeille ja toimintatavoille tietosuoja-asioihin liittyen. Tietosuojapolitiikassa kuvataan Componentalla käytössä olevat tietosuojaperiaatteet ja henkilötietojen hallinta, tietosuojan toteutumisen varmistaminen henkilötietojen käsittelyssä, vaatimukset vaikutustenarvioinnin (DPIA, Data Protection Impact Assessment) suorittamiselle, menettely tietosuojan vaarantuessa sekä tietosuojaan liittyvät vastuut ja tietosuojaorganisaatio. Tietosuojapolitiikkaa sovelletaan kaikissa Componenta-konserniin kuuluvissa yrityksissä ja se koskee koko konsernin henkilöstöä sekä kaikkia Componenta-konsernin käsittelemiä henkilötietoja. Politiikka on saatavilla sähköisesti koko Componentan henkilöstölle ja toimitetaan tarvittaessa muille sidosryhmille. Componentan laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja vastaa konsernitasolla tietosuojan toimintaperiaatteiden ja tietosuojapolitiikan toteutumisesta ja seuraa tietosuojalainsäädännön noudattamista.
Toimet
Componentan tietoturvallisuuden hallintamalli perustuu soveltuvilta osin NIST Cybersecurity Framework -viitekehykseen, joka koostuu viidestä, toisiaan tukevasta vaiheesta. Osana viitekehyksen täytäntöönpanoa Componenta määrittää ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla konsernin kyberturvallisuutta voidaan kehittää. Componentan olennaisen kyberturvallisuuden parantamiseen liittyvä toimenpide raportointikaudella oli operatiivisen verkon turvallisuuden systemaattinen kehittäminen ja testaaminen projektimuotoisesti. Projekti toteutetaan vuosina 2024–2029. Vuonna 2025 aloitettiin osana projektia päätelaitteita käyttävän henkilöstön säännölliset tietoturvakoulutukset. Projektin tavoitteena on varmemman suojan saavuttaminen ulkopuolisia tietoturvauhkia vastaan omassa toiminnassa.
Tavoitteet ja mittarit
Componenta tavoittelee täyttä (100 %) vuotuisen tietoturvakoulutuksen kattavuutta henkilöstössään (työsuhteiset työntekijät) vuodesta 2026 alkaen. Vuotuiset tietoturvakoulutukset aloitetaan vuonna 2026. Vuosittaisella koulutuksella pyritään varmistamaan, että henkilöstö tuntee ajantasaiset käytännöt ja riskit sekä osaa toimia turvallisesti Componentan tietoympäristössä. Tavoite tukee konsernin tietoturvapolitiikan ja Käyttäjien tietoturvallisuuden käytänteet -toimintaperiaatteiden toteutumista, jotka korostavat tietoturvan jatkuvaa kehittämistä ja riskienhallintaa sekä henkilöstön asianmukaista kouluttamista.
Tietoturvakoulutukseen osallistuneiden työntekijöiden määrä kerätään HR-toiminnon tietojärjestelmistä. Osallistumisprosentti lasketaan koko vuoden aikana koulutukseen osallistuneiden henkilöiden määrästä suhteessa vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärään. Raportoituun osallistumisprosenttiin kohdistuu epävarmuutta työntekijöiden vaihtuvuuden ja mahdollisten pitkäaikaisten poissaolojen myötä. Epävarmuuden katsotaan kuitenkin olevan vähäistä. Tavoite on kehitetty Componentan talous- ja tietoturva-asioista vastaavien tahojen kanssa. Lisäksi sitä on käsitelty Componentan tuotantoyksiköiden ja konsernin johdon kanssa tavoitteenasetannan yhteydessä.
Kyberturvallisuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi tehtävien toimenpiteiden ja toimintaperiaatteiden vaikuttavuuden seuraaminen tapahtuu tietoturvakoulutusten toteutumisen seurannan lisäksi muun muassa mahdollisten tietoturvaan liittyvien häiriötapahtumien analysoinnin (laadullinen indikaattori), MFA-käyttäjien osuuden seurannan (määrällinen indikaattori) ja säännöllisen kalasteluhyökkäyssimulaation tulosten seurannan (määrällinen ja laadullinen indikaattori) kautta. Tietoturva-asioita myös käsitellään säännöllisesti Componenta-konsernin johtoryhmässä ja hallituksessa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöon tilinpäätös
>
Lisääntyvä ympäristölainsäädäntö
Tiukentuva EU- ja kansallinen ympäristölainsäädäntö asettaa uusia ja entistä tiukempia vaatimuksia Componentalla erityisesti valimoliiketoiminnalle. Epäonnistuminen vaatimuksiin vastaamisessa voi johtaa Componentaan kohdistuviin sanktioihin, muihin taloudellisiin menetyksiin ja/tai mainehaittaan. Mahdolliset, lainsäädännöstä seuraavat tiukat ilmapäästöjen raja-arvot ja niiden täyttämiseksi vaadittavat suuret investoinnit prosessilaitteisiin voivat johtaa lisääntyviin kustannuksiin ja mahdollisesti heikentyvään kannattavuuteen. Valimoliiketoiminnan kannattavuuden heikentymisen vaikutukset voisivat olla merkittävät paitsi Componentan liiketoiminnalle ja valimoiden henkilöstölle myös Componentan asiakkaille. Componenta tunnisti nykyisen strategiansa valmistelun yhteydessä ympäristö- ja vastuullisuusvaatimusten lisääntymisen yhdeksi toimintaansa vaikuttavista muutosvoimista, minkä johdosta osaltaan vastuullisuus ja sen osana lisääntyvä ympäristölainsäädäntö nostettiin yhdeksi painopistealueeksi strategiakaudelle 2024–2026. EU:ssa tehdyt muutokset vastuullisuuslainsäädäntöön keventävät osin yhtiön velvoitteita, mutta kiristynyt ympäristölainsäädäntö vaikuttaa edelleen olennaisesti Componentaan. Componentan asiantuntijaresurssien avulla varmistetaan oikea-aikainen ja -suhtainen reagointi uuteen ja muuttuvaan lainsäädäntöön. Lisäksi Componenta osallistuu proaktiivisesti eri viranomaistahojen ja toimialajärjestöjen kanssa lainsäädännön ja soveltamisohjeiden kehittämiseen osana strategiansa täytäntöönpanoa. Lisääntyvällä ympäristölainsäädännöllä ei ole
suoraa vaikutusta Componentan liiketoimintamalliin tai arvoketjun alku- tai loppupäähän. Lisääntyvään ympäristölainsäädäntöön ei liittynyt raportointikauden aikana olennaisesti Componentan taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin vaikuttavia yksittäisiä tai erityisiä olennaisia tapahtumia. Raportointikauden aikana ei myöskään tunnistettu merkittävää riskiä siitä, että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulisi seuraavan tilikauden aikana tehtäväksi olennainen oikaisu.
Toimintaperiaatteet
Componenta on määritellyt konsernitasolla vastuut lainsäädännön seurannasta suhteessa omaan toimintaan. Uuden ja kehitteillä olevan ympäristölainsäädännön seurannasta ovat vastuussa konsernin ympäristö- ja kestävyysasioista vastaava asiantuntija sekä laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja. Laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja vastaa siitä, että lainsäädännön muutosten seuranta järjestetään Componenta-konsernissa oikeassa laajuudessa. Lainsäädännön seurannan tavoitteena on varmistaa riittävän aikainen ja oikeasuhteinen reagointi lainsäädännön muutoksiin ja uuteen lainsäädäntöön. Toimintaperiaatteen toteutumisen seurantaan ei ole määritelty erityistä seurantaprosessia.
Toimet
Componentan normaaliin toimintaan kuuluu ympäristölainsäädännön seuraaminen, jotta lainsäädännön muutoksiin voidaan reagoida riittävän
aikaisin ja oikeasuhteisesti. Raportointikaudella Componenta valmistautui valimoiden ja takomoiden uusien BAT-päätelmien (2024) julkaisusta seuraavaan valimoiden nykyisten ympäristölupien tarkistukseen. Valmistautumalla tuleviin lupaprosesseihin kattavasti ennakkoon pyritään nopeuttamaan hakemusten viranomaiskäsittelyä. Nopealla käsittelyllä halutaan varmistaa riittävä aika mahdollisesti tarvittavien investointien suunnittelulle ja niihin liittyvien taloudellisten vaikutusten hallinnalle.
Tavoitteet ja mittarit
Componenta ei ole asettanut tavoitteita tai määrittänyt mittareita lisääntyvään ympäristölainsäädäntöön liittyvän riskin seurantaan, sillä toistaiseksi Componentalla ei ole tunnistettu riskin seurantaan soveltuvia ja toiminnan kannalta hyödyllisiä mittareita. Johtoryhmätasolla seurataan säännöllisesti muuttuvan ympäristölainsäädännön tilannetta ja Componentan valmiutta vastata lainsäädännön muutoksiin. Pääsääntöisesti laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja tai operatiivinen johtaja esittelee muuttuvaan ympäristölainsäädäntöön liittyvät asiat johtoryhmälle. Lisääntyvään ympäristölainsäädäntöön liittyvien toimintaperiaatteiden ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan ei ole määritelty tavoitetasoa tai määrällisiä tai laadullisia indikaattoreita.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvitys 2025
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Tunnusluvut
Taloudellisessa raportoinnissa käytettävät vaihtoehtoiset tunnusluvut
Componenta esittää tilinpäätöksessään IFRS-tilinpäätöksestä johdettuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joiden tarkoituksena on kuvata konsernin operatiivista kannattavuutta ilman kertaluonteisia eri ja parantaa raportointikausien vertailukelpoisuutta. Yhtiö on esittänyt oikaistun käyttökätteen vaihtoehtoisena tunnuslukuna vuodesta 2024 alkaen.
Tilinpäätöksessä 2025 Componenta ottaa käyttöön uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna oikaistun liiketuloksen, jota yhtiö käyttää jatkossa tulosohjauksensa ja taloudellisten tavoitteidensa perustana.
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS-lukuihin on esitetty alla.
| Te | 1.1.-31.12. | 1.1.-31.12. |
|---|---|---|
| 2025 | 2024 | |
| Käyttökate | 9 731 | 7 854 |
| Yritys- ja rakennejärjestelyihin liittyvät tuotot ja kulut | 0 | -2 924 |
| Oikaistu käyttökate | 9 731 | 4 930 |
| Liiketulos | 4 335 | 2 562 |
| Yritys- ja rakennejärjestelyihin liittyvät tuotot ja kulut | 0 | -2 924 |
| Oikaistu liiketulos | 4 335 | -362 |
| 31.12. | 2025 | 2024 |
| --- | --- | --- |
| Taseen loppusumma, Te | 76 251 | 63 412 |
| Korolliset nettovelat, Te | 2 186 | 5 472 |
| Sijoitettu pääoma, Te | 49 863 | 40 006 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 9,8 | 6,6 |
| Oman pääoman tuotto, % | 26,7 | 0,8 |
| Omavaraisuusaste, % | 46,5 | 41,3 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 6,4 | 21,2 |
| Bruttoinvestoinnit, Te | 3 808 | 6 732 |
| Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa | 663 | 681 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | 666 | 614 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 2025 | 2024 |
| --- | --- | --- |
| Osakekohtainen tulos, e | 0,83 | 0,02 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, e | 0,79 | 0,02 |
| Osakekohtainen rahavirta, e | 0,75 | 0,85 |
| Oma pääoma / osake, e | 3,50 | 2,66 |
| Hinta/voitto-suhde | 5,32 | 131,40 |
| Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, e | 4,40 | 2,76 |
| Osakkeen keskikurssi, e | 4,12 | 2,75 |
| Alin kurssi, e | 2,63 | 2,12 |
| Ylin kurssi, e | 5,68 | 3,55 |
| Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa, Te | 43 311 | 26 807 |
| Pörssivaihto, 1 000 kpl | 2 123 | 2 123 |
| Pörssivaihto, % kokonaismäärästä | 46,2 | 21,9 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella, 1 000 kpl | 9 727 | 9 713 |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopulla, 1 000 kpl | 9 843 | 9 713 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tunnusluvut
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Tunnuslukujen laskentakaavat
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = Osinko/osake x 100
Tilikauden viimeinen pörssikurssi | Osakkeen keskikurssi, e | = Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä |
| --- | --- | --- | --- |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | = Tilikauden viimeinen pörssikurssi
Tulos/osake | Osinko/osake, e | = Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa |
| Korolliset nettovelat, e | = Korolliset velat + pääomalainat - rahat ja pankkisaamiset | Osinko/tulos, % | = Tilikaudelta jaettu osinko x 100
Tulos (kuten tulos/osake-tunnusluvussa) |
| Käyttökate, e | = Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset +/- osuus
osakkuusyhtiöiden tuloksesta | Rahavirta/osake, e (CEPS) | = Liiketoiminnan nettorahavirta
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella |
| Nettovelkaantumisaste (net gearing), % | = Korolliset nettovelat x 100
Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus | Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | = Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut x 100
Oma pääoma + korolliset velat (alku- ja lopputaseen keskiarvo) |
| Oikaistu käyttökate, e | = Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset +/- osuus
osakkuusyhtiöiden tuloksesta +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | Tulos/osake, e (EPS) | = Tulos rahoituserien jälkeen – verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella |
| Oikaistu liiketulos, e | = Liiketulos +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | | |
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | = Tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100
Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus (alku- ja lopputaseen keskiarvo) | | |
| Oma pääoma/osake, e | = Oma pääoma ilman pääomalainoja
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | Tulos/osake, e, laimennusvaikutuksella | = Tulos rahoituserien jälkeen – verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella |
| Omavaraisuusaste, % | = Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot | | |
| Osakekannan markkina-arvo, e | = Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen pörssikurssi | | |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tunnuslukujen laskentakaavat
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
| Te | Liite | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 115 732 | 97 145 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 523 | 3 486* |
| Liiketoiminnan kulut | 3,4,5 | -106 524 | -92 777 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | -5 396 | -5 292 |
| LIIKETULOS | 4 335 | 2 562* | |
| Rahoitustuotot | 7 | 55 | 84 |
| Rahoituskulut | 7 | -2 024 | -2 442 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -1 969 | -2 358 | |
| TULOS RAHOITUSERIIEN JÄLKEEN | 2 366 | 204 | |
| Verot | 8 | 5 673 | 0 |
| TILIKAUDEN TULOS | 8 039 | 204 | |
| Tilikauden tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 8 039 | 204 | |
| Emoyhtiön omistajille tilikauden tuloksesta | |||
| laskettu osakekohtainen tulos | |||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, e | 9 | 0,83 | 0,02 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e | 9 | 0,79 | 0,02 |
- Vuoden 2024 liiketulokseen sisältyy 2,9 M:n suuruinen ei-operatiivisesta toiminnasta syntynyt kertaluonteinen tuotto Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätös 73
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Konsernin laaja tuloslaskelma
| Te | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos | 8 039 | 204 |
| Tilikauden laaja tulos | 8 039 | 204 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | ||
| Emoyhtiön omistajille | 8 039 | 204 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätös 74
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Konsernin tase
| Te | Liite | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| PITKÄAIKAISET VARAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 1 426 | 1 574 |
| Liikearvo | 11 | 3 225 | 3 225 |
| Aineelliset hyödykkeet | 12 | 32 295 | 32 973 |
| Saamiset | 22 | 360 | 360 |
| Laskennalliset verosaamiset | 16 | 5 673 | 0 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 42 978 | 38 132 | |
| LYHYTAIKAISET VARAT | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 16 754 | 13 994 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 14,15 | 3 268 | 2 584 |
| Rahavarat | 22 | 13 250 | 8 703 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 33 272 | 25 281 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 76 251 | 63 412 | |
| Te | Liite | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
| --- | --- | --- | --- |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| OMA PÄÄOMA | |||
| Osakepääoma | 1 000 | 1 000 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 17 368 | 17 010 | |
| Muut rahastot | 2 507 | 2 507 | |
| Kertyneet voittovarat | 5 512 | 5 110 | |
| Tilikauden voitto | 8 039 | 204 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 17 | 34 426 | 25 831 |
| Oma pääoma yhteensä | 34 426 | 25 831 | |
| VELAT | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Korolliset velat | 22 | 11 138 | 10 697 |
| Korottomat velat | 23, 24 | 1 632 | 946 |
| Varaukset | 21 | 14 | 14 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 12 785 | 11 657 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Muut korolliset velat | 22 | 4 298 | 3 478 |
| Muut korottomat velat | 23, 24 | 24 319 | 22 088 |
| Varaukset | 21 | 422 | 358 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 29 039 | 25 924 | |
| Velat yhteensä | 41 824 | 37 581 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 76 251 | 63 412 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätös
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Konsernin rahavirtalaskelma
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
|---|---|---|
| Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen | 2 366 | 204 |
| Poistot ja arvonalenemiset | 5 396 | 5 292 |
| Rahoituksen tuotot ja kulut | 1 969 | 2 358 |
| Muut tuotot ja kulut sekä muut oikaisut* | 794 | -2 573 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Vaihto-omaisuus | -2 760 | 894 |
| Lyhytaikaiset korottomat saamiset | -685 | 292 |
| Lyhytaikaiset korottomat velat | 2 231 | 4 007 |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -2 030 | -2 242 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 7 280 | 8 232 |
| Investointien rahavirta | ||
| --- | --- | --- |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -2 532 | -3 187 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti | 87 | 18 |
| Muut luovutustulot ja lainasaamisten takaisinmaksut | 8 | 0 |
| Investointien nettorahavirta | -2 437 | -3 168 |
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
| Rahoituksen rahavirta | ||
|---|---|---|
| Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlasku | 0 | -97 |
| Vuokrasopimusvelkojen maksut | -2 491 | -2 090 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1 200 | -1 450 |
| Osakeanti | 395 | 0 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 3 000 | 2 000 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -296 | -1 637 |
| Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) | 4 547 | 3 426 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 8 703 | 5 277 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 13 250 | 8 703 |
- Tilikauden merkittävimmät erät liittyvät saatuihin ennakoihin (708 Te) sekä IFRS 2:n mukaisten osakeperusteisten maksujen kulujaksotuksiin (159 Te), jotka on kirjattu omaan pääomaan.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätös 76
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
| Te | Osake-pääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastot | Muut rahastot | Kertyneet voittovarat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2025 | 1 000 | 17 010 | 2 507 | 5 314 | 25 831 |
| Tilikauden tulos | 8 039 | 8 039 | |||
| Tilikauden laaja tulos | 0 | 0 | 0 | 8 039 | 8 039 |
| Liiketoimet omistajien kanssa: | |||||
| Optio- ja osakepalkitseminen | 395 | 159 | 555 | ||
| Muut erät | -38 | 39 | 1 | ||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0 | 357 | 0 | 198 | 556 |
| Oma pääoma 31.12.2025 | 1 000 | 17 368 | 2 507 | 13 552 | 34 426 |
| Te | Osake-pääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastot | Muut rahastot | Kertyneet voittovarat | Yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2024 | 1 000 | 17 010 | 2 507 | 5 033 | 25 550 |
| Tilikauden tulos | 204 | 204 | |||
| Tilikauden laaja tulos | 0 | 0 | 0 | 204 | 204 |
| Liiketoimet omistajien kanssa: | |||||
| Optio- ja osakepalkitseminen | 77 | 77 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0 | 0 | 0 | 77 | 77 |
| Oma pääoma 31.12.2024 | 1 000 | 17 010 | 2 507 | 5 314 | 25 831 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätös
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Konsernin perustiedot
Componenta on kansainvälisesti toimiva teknologiakonserni ja Suomen johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Yhtiöllä ja sen edeltäjillä on yli 200 vuoden toimintahistoria metallinkäsittelyn ja menetelmäsuunnittelun alalla sekä erilaisten valmistusteknologioiden kehittämisestä. Componentan laaja teknologia-portfolio kattaa valettujen ja koneistettujen metallikomponenttien lisäksi takeet, putkituotteet ja levyleikekomponentit. Konsernin asiakkaita ovat pääasiassa globaalisti toimivat koneenrakennuksen, maa- ja metsätalouskoneiden, energia-, puolustus-teollisuuden sekä muun teollisuuden laitevalmistajat. Konsernin operatiivinen toiminta sijaitsee Suomessa.
Konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj (y-tunnus 1635451-6), jonka osakkeet noteerataan NASDAQ Helsingissä (Nasdaq Helsinki Oy). Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki. Rekisteröity käyntiosoite on Teknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.componenta.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Teknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa.
Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi.
Componenta Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 19.3.2026 tämän tilinpäätöksen vahvistettavaksi yhtiökokoukselle.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta
Componenta Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Componenta Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Componenta-konsernin ("Componenta" tai "konserni"). Componentan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EU:n) asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Componenta Oyj:n tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta alkaen, kun konserni saa niissä määräysvallan, ja yhdistely päättyy, kun määräysvalta lakkaa. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, mukaan lukien mahdollinen ehdollinen kauppahinta, sekä hankinnan kohteen yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankinta-ajankohtana. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat katteet ja sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Hankitut ja lopetetut toiminnot
Componentalla ei ollut hankittuja eikä lopetettuja toimintoja vuonna 2025.
Componenta tiedotti 22.7.2024 allekirjoittaneensa Fortaco Groupin kanssa sopimuksen Kalajoen tehtaan sekä Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen ostamisesta noin 2,8 Me:n kauppahinnalla. Kauppa sisälsi liiketoimintojen vaihto- ja käyttöomaisuuden sekä niihin liittyvät kiinteistöt. Kalajoen ja Sepänkylän liiketoiminnot siirtyivät Componentalle 1.10.2024, josta alkaen ne on yhdistelty osaksi konsernia.
Componenta osti Kalajoen ja Sepänkylän liiketoimintojen käytössä olleet kiinteistöt Fortacolta 1.10.2025. Siihen saakka Componenta maksoi Fortacolle kiinteistöistä vuokraa, ja maksettu vuokra vähennettiin kiinteistöjen kauppahinnasta, joka oli 1,0 Me. Componenta rahoitti liiketoiminta- ja kiinteistökaupat tulorahoituksellaan sekä käytössään olevilla rahoituslimiiteillä.
Segmentti-informaatio
Componenta tarjoaa asiakkailleen koko toimitusketjun kattavia palveluja, jotka ulottuvat menetelmäsuunnittelusta valamiseen, koneistukseen ja erilaisiin jälkikäsittelyihin. Yhtiön palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa valut, koneistukset, levyleikekomponentit, putkituotteet,
hitsatut rakenteet ja takeet sekä logistiset palvelut, joiden avulla Componenta tuottaa asiakkailleen lisäarvoa kokonaisratkaisuina. Alihankintaverkosto täydentää ja laajentaa yhtiön omaa tarjontaa.
Componentan valmistamia korkealaatuisia metallikomponentteja käytetään laajasti muun muassa koneenrakennuksessa sekä maatalous-, metsä- ja energiateollisuudessa. Konsernin asiakkaita ovat pääasiassa globaalisti toimivat koneenrakennuksen, maa- ja metsätalouskoneiden, energia-, puolustusteollisuuden sekä muun teollisuuden laitevalmistajat, joiden kanssa Componentalla on pitkäaikaiset asiakassuhteet. Konsernin näkökulmasta vähäisiä myyntituottoja kertyy myös toimisto- ja teollisuuskiinteistöjen vuokrauksesta.
Componentan ylin päätöksentekijä on yhtiön toimitusjohtaja. Konsernin johtoryhmä ja muu johto avustavat ja tukevat toimitusjohtajaa hänen tehtävässään.
Componenta on tunnistanut useita toimintasegmenttejä ja analysoinut niiden taloudellisia ominaispiirteitä, pitkän aikavälin myyntikatteita sekä myynnin kasvutrendejä. Toimintasegmentit muodostuvat konsernin omistamista kahdesta valimosta sekä neljästä koneistus- ja neljästä materiaalipalveluyksiköstä. Analyysin perusteella toimintasegmenttien taloudelliset ominaispiirteet ovat samankaltaisia
ja yhteneviä, minkä johdosta Componentalla on IFRS:n mukaisesti vain yksi raportoitava segmentti. Näin ollen konsernin liiketoiminta esitetään yhtenä kokonaisuutena.
Toimintasegmenttien taloudellisia ominaispiirteitä arvioidessaan yhtiö on tarkastellut tuotteiden ja palvelujen luonnetta, tuotantoprosesseja, asiakastyyppejä ja -ryhmiä, jakelukanavia sekä sääntely-ympäristöä. Lisäksi Componenta raportoi liikevaihtonsa maantieteellisen ja toimialakohtaisen jakauman sekä erikseen ne asiakkaat, joiden osuus konsernin liikevaihdosta ylittää 10 prosenttia.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaisesti yhtiön johto tekee tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Seuraavassa esitetään ne keskeiset arviot ja oletukset, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisista muutoksista seuraavan tilikauden aikana.
Componentan tilinpäätös tilikaudelta 2025 on laadittu toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti. Toiminnan jatkuvuuden arvioinnin yhteydessä johto on analysoinut konsernin likviditeettiriskiä ja rahoituksen riittävyyttä. Rahoituksen riittävyyttä arvioitaessa on huomioitu muun muassa jäljempänä kuvatut tekijät.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Componentan myyntivolyymit ovat säilyneet kohtuullisella tasolla. Venäjän hyökkäys sodan ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen aiheuttamista riskeistä huolimatta. Lyhytaikaisiin tilauskannan heikkenemisiin on pystytty reagoimaan oikea-aikaisilla ja riittävillä sopeutustoimenpiteillä. Sähkön saatavuudessa ei ole esiintynyt häiriöitä tai rajoitteita, ja sähköenergian hinnan vaihtelut siirtyvät asiakashintoihin indeksiehtojen perusteella keskimäärin kolmen kuukauden viiveellä.
Tilikauden lopussa konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 13,2 Me (8,7 Me), ja konsernin likviditeetti oli hyvällä tasolla. Lisäksi konsernilla oli tilikauden päättyessä käytettävissään sitovia ja käyttämättömiä luottositoumuksia yhteensä 5,0 Me (4,0 Me). Joulukuussa 2025 Componenta sopi ja nosti uuden 3,0 Me:n investointilainan. Lisäksi yhtiöllä on yhdysvaltalaisen sijoittajan MPL:n kanssa sovittu, yhtiön yksinomaisesta päätöksestä käytettävissä oleva ja kokonaan käyttämätön vaihtovelkakirjajärjestely, jonka enimmäismäärä on 3,0 MUSD ja joka on voimassa 31.12.2027 asti. Tilikauden lopussa konsernin korolliset nettovelat olivat 2,2 Me (5,5 Me). Johdon arvion mukaan konsernilla on tarvittaessa mahdollisuus hankkia vieraan pääoman ehtoista rahoitusta myös markkinoilta. Johto on lisäksi analysoinut konserniyhtiöiden seuraavan 12 kuukauden rahavirtaennusteet.
Johto on tehnyt myös muita merkittäviä arvioita ja oletuksia määrittäessään tilinpäätöksen omaisuuserien, kuten liikearvon, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä vaihto-omaisuuden arvostusta, laskennallisten verosaamisten realisoitavuutta sekä vastuusitoumuksia. Lisäksi johto on arvioinut inflaation ja markkinakorkojen tason vaikutuksia tilinpäätökseen ja edellä mainittujen omaisuuserien arvostuksiin.
Myyntisaamisten kurantiutta on arvioitu sekä toimialakohtaisen että yleisen taloudellisen tilanteen näkökulmasta. Suoritetut arviot eivät vaikuttaneet olennaisesti tilinpäätökseen kirjattuun luottotappiovaraukseen. Componenta päivittää luottotappiovarauksensa säännöllisesti. Venäjän hyökkäys sodan ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen vaikutuksia taloudelliseen raportointiin arvioidaan jatkuvasti, ja konserni seuraa tiiviisti markkinoiden sekä asiakkaidensa kehitystä ja sopeuttaa toimintaansa tarvittaessa.
Johto on arvioinut mahdollisia viitteitä omaisuuserien arvonalentumisesta ja arvonalentumisten palautuksista. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy epävarmuutta, ja olosuhteiden muuttuessa ennusteet voivat muuttua, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Lisätietoja vuotuisesta arvonalentumistestauksesta esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa "Liikearvo".
Lisäksi johdon harkintaa on käytetty Componenta Manufacturing Oy:n eräiden laitehankintojen ja niihin liittyvien velkojen tasearvon määrittämisessä. Laitteiden ja rahoitusvelkojen arvostukseen on vaikuttanut arvio laitteiden käyttötunneista seuraavan kymmenen vuoden ajalta sekä efektiivisen koron menetelmän soveltaminen.
Maa-alueiden ja rakennusten arvostus
Componenta soveltaa maa-alueisiin, rakennuksiin ja rakennelmiin IAS 16 -standardin mukaista hankintamenomallia. Maa-alueet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Rakennukset ja rakennelmat arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Käyttöomaisuuden arvonalentuminen ja arvonalennusten peruuttaminen
Konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaisesti aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja arvioidaan arvonalentumisen varalta aina, kun olosuhteet viittaavat mahdolliseen arvon alentumiseen. Componenta on testannut aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumista vertaamalla niiden kirjanpitoarvoja kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Kerryttettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä
johto tekee arvioita ja oletuksia muun
muassa tulevista myynnin kassavirroista,
tuotantokustannuksista, käytettävistä
diskonttokoroista sekä omaisuuserien
nykyisen kunnon säilyttämiseksi tarvittavista
investoinneista. Näihin arvioihin ja oletuksiin
liittyy epävarmuutta, ja olosuhteiden muuttuessa
ennusteet voivat muuttua, millä voi olla
vaikutusta omaisuuserien kerryttettävissä olevaan
rahamäärään.
Componenta arvioi jokaisena raportointikauden
päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että muuhun
omaisuuserään kuin liikearvoon aikaisemmilla
tilikausilla kirjattu arvonalennustappio ei enää
ole perusteltu tai että sen määrä on pienentynyt.
Mikäli tällaisia viitteitä havaitaan, omaisuuserän
kerryttettävissä oleva rahamäärä arvioidaan
uudelleen.
Arvioidessaan arvonalennustappion mahdollisen
pienentymisen viitteitä yhtiö tarkastelee
sekä ulkoisia että sisäisiä tietolähteitä. Mikäli
arvonalennustappiota kirjatessa käytetyissä
oletuksissa ja arvioissa on tapahtunut muutos,
arvonalennustappion peruutus kirjataan
tulosvaikutteisesti. Arvonalennustappion
peruutuksesta johtuva omaisuuserän
kirjanpitoarvon kasvu ei kuitenkaan saa ylittää
sitä kirjanpitoarvoa, joka omaisuuserällä olisi ollut
ilman aiemmin kirjattua arvonalennustappiota.
Liikearvoon kohdistuneita arvonalennustappioita ei
peruuteta.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo arvioidaan
jokaisena raportointikauden päättymispäivänä.
Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa
liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa,
josta vähennetään arvioidut muuttuvat myyntikulut.
Nettorealisointiarvon määrittäminen edellyttää
johdon arvioita vaihto-omaisuuden myyntihinnoista.
Liikearvon kerryttettävissä olevat rahamäärät
Liikearvon kerryttettävissä oleva rahamäärä
määritetään käyttöarvolaskelmien perusteella
kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille vuosittain tai
useammin, mikäli arvonalentumisesta on viitteitä.
Käyttöarvolaskelmissa johto tekee arvioita tulevasta
markkinakehityksestä, kuten myynnin kasvusta
ja kannattavuudesta, sekä muista olennaisista
tekijöistä.
Arvioiden kannalta keskeisimpiä oletuksia
ovat myynnin kasvu, liiketulos, omaisuuserien
taloudellinen vaikutusaika, tulevat investointitarpeet
sekä käytettävä diskonttokorko. Näihin oletuksiin
liittyvä epävarmuus ja niissä tapahtuvat muutokset
voivat olennaisesti vaikuttaa arvioituihin
tulevaisuudessa kertyviin rahavirtoihin.
Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys
Laskennallisten verosaamisten ja eräiden
laskennallisten verovelkojen kirjaaminen taseeseen
edellyttää johdon harkintaa. Laskennalliset
verosaamiset kirjataan vain siltä osin kuin
niiden hyödyntäminen tulevia verotettavia
tuloja vastaan on todennäköistä, mikä edellyttää
riittävän verotettavan tulon kertymistä konsernille
tulevaisuudessa.
Arviot tulevista verotettavista tuloista perustuvat
johdon laatimiin ennusteisiin tulevista rahavirroista,
jotka puolestaan pohjautuvat arvioihin muun
muassa myynnin kehityksestä, liiketoiminnan
ja rahoituksen kustannuksista. Konsernin kyky
kerryttää verotettavaa tuloa riippuu lisäksi useista
yhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella
olevista tekijöistä, kuten yleisestä taloudellisesta
tilanteesta, rahoitusmarkkinoiden kehityksestä,
kilpailutilanteesta ja sääntely-ympäristöstä.
Arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta,
minkä vuoksi olosuhteiden muuttuessa myös
johdon arviot voivat muuttua. Tällaisilla muutoksilla
voi olla vaikutusta taseeseen kirjattujen
laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrin
sekä väliaikaisten erojen määrään.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Ulkomaanrahan määräiset erät
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön ensisijaisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on Componenta Oyj:n toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Tilinpäätöspäivänä valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin.
Liiketoimintaan liittyvistä saamisista ja veloista syntyvät kurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät sisältyvät liiketulokseen. Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot sekä niihin liittyvien suojausinstrumenttien tulos esitetään tuloslaskelman rahoituserissä.
Sovelletut uudet standardit
Componenta on soveltanut tilikauden aikana voimaantulleita, yhtiölle relevantteja standardimuutoksia ja tulkintoja. Vuonna 2025 voimaan tulleilla IFRS-tilinpäätösstandardeilla ja niiden muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Tulevat uudet standardit, muutokset ja tulkinnat, jotka eivät olleet vielä voimassa vuonna 2025
International Accounting Standards Board (IASB) julkaisee vuosittain uusia standardeja, muutoksia ja tulkintoja sekä parannuksia aiemmin julkaistuihin standardeihin. Konserni arvioi näiden julkaisujen vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.
IASB on julkaissut standardin IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, joka korvaa standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Standardia sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 18 sisältää uusia vaatimuksia erityisesti tuloslaskelman rakenteesta, erien ryhmittelystä sekä johdon määrittelemien tunnuslukujen esittämisestä tilinpäätöksessä. Konserni arvioi parhaillaan standardin käyttöönoton vaikutuksia konsernitilinpäätökseen. Standardin odotetaan vaikuttavan ensisijaisesti konsernitilinpäätöksen päälaskelmien esittämiseen sekä liitetietojen esitystapaan. Standardin ei tällä hetkellä arvioida vaikuttavan merkittävästi konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Tuloslaskelman liitetiedot
Luvut ovat tuhansissa euroissa, ellei toisin mainita.
1 Liikevaihto
Componenta Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka on Suomen johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Componentalla ja sen edeltäjillä on yli 200-vuotinen kokemus metallinkäsittelystä, menetelmäsuunnittelusta, tuotekehitysyhteistyöstä ja eri valmistustekniikoista sekä niiden kehittämisestä. Konsernin operatiiviset toiminnot sijaitsevat Suomessa. Componentan teknologiaportfolio on laaja ja konserni valmistaa sekä valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja että takeita, hitsattuja rakenteita, putkituotteita ja levyleikkeitä. Componentan liiketoimintamalli rakentuu pitkäaikaisille asiakassuhteille. Konsernin asiakkaat ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia. Componentan tuotanto on keskittynyt palvelemaan asiakkaita joustavasti erityisesti lyhyissä ja keskisuurissa tuotantosarjoissa. Tuotantoyksiköiden laaja tarjonta kattaa kokoluokat sadoista grammoista tuhansiin kiloihin, volyymit yksittäiskappaleista kymmenien tuhansien sarjoihin sekä monet eri materiaalivaihtoehdot.
Konsernin liikevaihto markkina-alueittain
| Te | 1.1.-31.12. 2025 | 1.1.-31.12. 2024 |
|---|---|---|
| Suomi | 93 828 | 81 090 |
| Ruotsi | 14 017 | 10 517 |
| Saksa | 2 644 | 1 496 |
| Muu Eurooppa | 4 902 | 3 649 |
| Muut maat | 398 | 417 |
| Sisäiset erät/eliminoinnit | -57 | -24 |
| Yhteensä | 115 732 | 97 145 |
Maakohtaisen myynnin maa määräytyy sen pohjalta, minne tavara tai palvelu on toimitettu.
Konsernin liikevaihto toimialoittain
| % | 1.1.-31.12. 2025 | 1.1.-31.12. 2024 |
|---|---|---|
| Koneenrakennus | 35 | 39 |
| Energiateollisuus | 23 | 14 |
| Maatalouskoneet | 18 | 20 |
| Puolustusvälineteollisuus | 14 | 15 |
| Metsäkoneet | 6 | 7 |
| Muut teollisuudenalat | 4 | 5 |
| Yhteensä | 100 | 100 |
Konsernin liikevaihto asiakkaittain
Componentalla on kolme merkittävää asiakasta, joiden osuus konsernin liikevaihdosta ylittää 10 %. Näiden asiakkaiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 54,8 Me (33,2 Me), mikä vastaa 47,3 % (34,2 %) osuutta koko konsernin liikevaihdosta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Laadintaperiaatteet
Tuloutusperiaate
Konsernin liikevaihtovirrat muodostuvat tuotemyynnistä ja palvelumyynnistä. Pääasialliset myytävät tuotteet ovat koneistamattomia, koneistettuja ja maalattuja rautavalukomponentteja. Lisäksi konserni tuottaa koneistuspalveluita asiakkaiden omille tuotteille. Merkityksettömiä myyntituottoja saadaan toimisto- ja teollisuustilojen vuokrauksesta.
Asiakkaille myytävät tuotteet ja palvelut tuloutetaan tuotteiden luovutushetkellä, eli silloin kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Määräysvalta siirtyy asiakkaalle, kun tavarat on toimitettu asiakkaan haluamaan paikkaan toimitusehtojen mukaisesti tai palvelu suoritettu. Määräysvallan siirtymisen jälkeen asiakas voi itse ohjata tavaroiden käyttöä ja saada olennaisen osan tavaran jäljellä olevasta hyödystä. Käytännössä asiakkaat käyttävät Componentan tuotteita omien tuotteidensa valmistamiseen, jolloin he kasvattavat omien tuotteidensa arvoa. Pieni osa koneistuspalveluista tuloutetaan ajan kuluessa ja täyttämisasteen määrittäminen perustuu toteutuneiden ja ennustettujen kokonaiskustannusten suhteeseen. Componenta tulouttaa vuokratuotot tasaerinä kuukausittain luovuttamalla vuokratilat asiakkaan käyttöön.
Myyntituottoja kirjataan siihen määrään, eli siihen transaktiohintaan, josta on sovittu, mahdolliset alennukset huomioiden. Asiakkaat hyväksyvät transaktiohinnat tarjouksien ja indeksien muutoksen mukaisesti maksamalla niitä vastaavat laskut. Yhtiö hyödyntää
käytännön apukeinoa kun tavaroiden ja palveluiden luovuttamisen ja maksamisen ero on enintään vuoden pituinen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiö ei oikaise transaktiohintaa merkittävien rahoituskomponenttien vaikutuksilla. Konsernilla ei ole sellaisia pitkäaikaisia sopimuksia, joissa aika, joka kuluu siitä, kun yhteisö luovuttaa luvatun tavaran asiakkaalle siihen, kun asiakas maksaa kyseisestä tavarasta, on yli yhden vuoden pituinen. Tästä johtuen konsernissa ei muodostu suoritevelvoitteille merkittäviä transaktiohintojen muutoksia. Konserniyhtiöt tarjoavat hyvitystä virheellisistä tuotteista normaaleiden takuiden puitteissa, korvaamalla virheelliset tuotteet uusilla. Componentan kirjaama reklamaatiovaraus edellisestä perustuu historiallisin sekä asiakaskohtaisiin selvityksiin.
Componenta esittää liikevaihdossa asiakassopimuksista saadut myyntituotot välillisillä veroilla vähennettynä. Componenta kirjaa myyntituoton, kun tai sitä mukaa kuin se on täyttänyt suoritevelvoitteen, luovuttamalla sovitut tavarat tai palvelut asiakkailleen. Componentalla suoritevelvoitteet täytetään yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa. Tilikauden ja vertailukauden kaikki suoritevelvoitteet täytettiin yhtenä ajankohtana.
Suuri osa Componentan asiakkaista ovat suuria vakavaraisia globaaleja yhtiöitä. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrä näiltä asiakkailta on vähäinen. Luottotappiovaraus perustuu historiallisin sekä asiakaskohtaisiin selvityksiin.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
2 Liiketoiminnan muut tuotot
| Te | 1.1.-31.12. 2025 | 1.1.-31.12. 2024 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 364 | 342 |
| Pysyvien vastaavien myyntivoitot | 95 | 18 |
| Muut tuotot* | 64 | 3 125 |
| Yhteensä | 523 | 3 486 |
- Muut tuotot vuonna 2025 sisältävät muun muassa vakuutusyhtiö Ilmarisen jälkihyvityksen päättyneestä TyEL -vakuutuksesta, latauspisteiden pysäköintituottoja, saatuja koulutuskorvauksia sekä pientavaroiden myyntituottoja.
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot.
3 Liiketoiminnan kulut
| Te | 1.1.-31.12. 2025 | 1.1.-31.12. 2024 |
|---|---|---|
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos | 1 354 | -497 |
| Valmistus omaan käyttöön | 168 | 50 |
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | -44 837 | -36 751 |
| Ulkopuoliset palvelut | -5 715 | -6 740 |
| Henkilöstökulut | -38 299 | -31 494 |
| Vuokrat | -485 | -334 |
| Jäte-, kiinteistö- ja kunnossapitokulut | -4 390 | -3 926 |
| Energia | -4 634 | -4 443 |
| Myynti ja markkinointi | -60 | -34 |
| IT-ohjelmat | -2 214 | -2 207 |
| Tuotantotyökalut | -2 956 | -2 118 |
| Rahdit | -386 | -316 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -4 069 | -3 967 |
| Liiketoiminnan kulut yhteensä | -106 524 | -92 777 |
| Tilintarkastuspalkkiot | -179 | -184 |
| Muut palkkiot* | -15 | -10 |
| Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä | -194 | -194 |
| Kestävyysselvityksen tarkastuksen palkkiot | -40 | -40 |
| Kestävyysselvityksen tarkastajille maksetut palkkiot yhteensä | -40 | -40 |
- PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut (sisältäen ESEF-varmennuksen). Componenta-konserniin kuuluville yhtiöille tilikaudella 2025 olivat yhteensä 15,2 Te (10,0 Te).
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
4 Henkilöstökulut
| Te | 1.1.-31.12. | 1.1.-31.12. |
|---|---|---|
| 2025 | 2024 | |
| Henkilöstökulut | ||
| Palkat ja palkkiot | -31 027 | -25 765 |
| Eläkekulut | -5 219 | -4 543 |
| Muut henkilöstökulut | -2 053 | -1 186 |
| -38 299 | -31 494 |
Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin ilman vuokratyövoimaa
| Te | 1.1.-31.12. | 1.1.-31.12. |
|---|---|---|
| 2025 | 2024 | |
| Konserni yhteensä | 666 | 614 |
Henkilöstömäärä tilikauden lopussa ilman vuokratyövoimaa
| Te | 1.1.-31.12. | 1.1.-31.12. |
|---|---|---|
| 2025 | 2024 | |
| Konserni yhteensä | 663 | 681 |
Henkilöstökulut sisältävät osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyviä kuluja -0,2 Me (-0,1 Me).
5 Tutkimus- ja kehitysmenot
| Te | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja | - | - |
Tutkimus- ja kehittämismenoja ei ollut vuosina 2025 ja 2024, koska Componenta harjoittaa sopimusvalmistusliiketoimintaa.
Laadintaperiaatteet
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että uusien tuotteiden kehittämismenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Suunnitelman mukaan kyseessä olevat menot poistetaan 5 vuodessa. Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi.
6 Poistot ja arvonalentumiset
| Te | 1.1.-31.12. | 1.1.-31.12. |
|---|---|---|
| 2025 | 2024 | |
| Poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| IT-ohjelmat | -332 | -356 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -5 | -150 |
| -337 | -506 | |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| --- | --- | --- |
| Rakennukset ja rakennelmat | -2 085 | -1 995 |
| Koneet ja kalusto* | -2 967 | -2 785 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -7 | -6 |
| -5 059 | -4 786 | |
| Arvonmuutokset aineellisista hyödykkeistä | 0 | 0 |
| --- | --- | --- |
| Poistot ja arvonmuutokset yhteensä | -5 396 | -5 292 |
- Tuotannolliset koneet ja kalusto -ryhmässä sovelletaan kapasiteetin käyttöasteeseen perustuvaa poistomenetelmää. Konsernin suunnitelman mukaiset normaaliin toiminta-asteeseen perustuvat tuotannollisten koneiden ja kaluston poistot olivat -2,6 Me (-2,2 Me) ja kapasiteetin käyttöasteen mukainen oikaisu -0,4 Me (-0,6 Me).
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Laadintaperiaatteet
Suunnitelman mukaiset poistot, pois lukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla käytetään suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käyttötietoet muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoitomenetelmä. Arvioidut hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
- aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
- muut aineettomat hyödykkeet 3–20 vuotta
- rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta
- it-laitteet ja kehitysmenot 3–5 vuotta
- muut koneet ja kalusto 5–25 vuotta
- muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.
7 Rahoitustuotot ja -kulut
| Te | 1.1.–31.12. 2025 | 1.1.–31.12. 2024 |
|---|---|---|
| Muut korkotuotot | 19 | 26 |
| Muut rahoitustuotot | 36 | 58 |
| Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvelkojen efektiiviset korkokulut | -369 | -494 |
| Korkokulut vuokrasopimuksista | -467 | -531 |
| Muut palkkiokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista | -137 | -177 |
| Myytyjen laskusaatavien korko- ja palkkiokulut | -1 050 | -1 240 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -1 969 | -2 358 |
8 Tuloverot
| Te | 1.1.–31.12. 2025 | 1.1.–31.12. 2024 |
|---|---|---|
| Tuloverot | ||
| Laskennalliset verot (ks. liite 16) | 5 673 | 0 |
| Tuloverot yhteensä | 5 673 | 0 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
| Te | 1.1.–31.12. 2025 | 1.1.–31.12. 2024 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 2 366 | 204 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | -473 | -41 |
| Verovapaat tulot | 0 | 87 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -264 | -319 |
| Verotuksessa vahvistettujen tappioiden hyödyntäminen | 1 227 | -14 |
| Aiemmin kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset | 5 673 | 0 |
| Muut erät | -490 | 288 |
| Verot yhteensä | 5 673 | 0 |
Laadintaperiaatteet
Tuloveroihin sisältyvät konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Taseeseen sisältyvät laskennalliset verovelat kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen hyödyn suuruisena. Laskennallinen verovelka tai verosaaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevaa verokantaa käyttäen. Tulevat verokannan muutokset huomioidaan siinä vaiheessa, kun ne ovat käytännössä varmistuneet. Lisätietoa laskennallisista verosaamisista ja -veloista konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
9 Osakekohtainen tulos
| Konserni | 1.1.-31.12. | 1.1.-31.12. |
|---|---|---|
| 2025 | 2024 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto, 1 000 e | 8 039 | 204 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl | 9 727 | 9 713 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, e | 0,83 | 0,02 |
| Osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus, 1 000 kpl | 388 | 133 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl | 10 115 | 9 846 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, e | 0,79 | 0,02 |
Laadintaperiaatteet
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus.
Taseen liitetiedot
10 Aineettomat hyödykkeet
| Te | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 859 | 1 859 |
| Hankintameno 31.12. | 1 859 | 1 859 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 591 | -1 591 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 591 | -1 591 |
| Tasearvo 31.12. | 268 | 268 |
| Te | 2025 | 2024 |
| --- | --- | --- |
| IT-ohjelmat | ||
| Hankintameno 1.1. | 5 984 | 5 909 |
| Lisäykset | 4 | 16 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 59 |
| Hankintameno 31.12. | 5 988 | 5 984 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -5 575 | -5 416 |
| Tilikauden poistot | -85 | -159 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -5 660 | -5 575 |
| Tasearvo 31.12. | 328 | 409 |
| Te | 2025 | 2024 |
| --- | --- | --- |
| Muut aineettomat hyödykkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 13 916 | 13 913 |
| Lisäykset | 17 | 1 |
| Siirrot erien välillä | 137 | 3 |
| Hankintameno 31.12. | 14 070 | 13 916 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -13 032 | -12 685 |
| Tilikauden poistot | -225 | -347 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -13 257 | -13 032 |
| Tasearvo 31.12. | 813 | 884 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Te
2025
2024
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ||
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 13 | 6 |
| Lisäykset | 3 | 52 |
| Siirrot erien välillä | 0 | -45 |
| Hankintameno 31.12. | 16 | 13 |
| Tasearvo 31.12. | 16 | 13 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 1 426 | 1 574 |
Tilikauden investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 0,0 Me (0,1 Me).
Laadintaperiaatteet
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton vaikutusaika, ei ole konsernissa.
11 Liikearvo
Te
31.12.2025
31.12.2024
| Hankintameno 1.1. | 3 225 | 3 225 |
|---|---|---|
| Tasearvo 31.12. | 3 225 | 3 225 |
Liikearvon kohdistaminen
Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän niistä liiketoimintojen yhdistämisistä, joista liikearvot ovat syntyneet. Liikearvoa on kohdistettu yhdelle CGU:lle, joka vastaa 100 % koko liikearvosta.
Arvonalentumistestaus
Componentan arvonalentumistestauksessa käytetyt merkittävimmät olettamat ovat myynnin kasvu, liiketulos, investointitarpeet sekä diskonttokorko. Kasvu- ja kannattavuusolettamat perustuvat lähivuosien liikevaihdon kasvuun ja kulurakenteen hallintaan. Johto perustaa lähivuosien liikevaihdon kasvun hallituksen hyväksymään strategiaan ja budjettiin sekä käytettävissä oleviin ulkoisiin lähteisiin, eli jo olemassa olevien asiakkaiden kanssa sovittuihin kauppoihin. Laskelmissa on käytetty rahavirtaennusteita viideltä vuodelta. Tämän jälkeen ennustetut rahavirrat extrapoloidaan käyttäen 0,0 %:n kasvuvauhtia.
Diskonttokoron määrittämisessä käytetyt parametrit, riskitön korko, riskikerroin (beta) sekä riskipreemio, perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin.
Yhtiön herkkyysanalyysin mukaan diskonttokoron noustessa 5,8 % testauksessa käytetystä arvosta aiheutuu tilanne, jossa testattavan yksikön kirjanpitoarvo ei ylitä kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Arvonalentumistestaus suoritettiin 30.9.2025 käyttöarvomenetelmällä.
| 2025 | 5 vuoden keskiarvo | Jäännös-arvo |
|---|---|---|
| Käytetty diskonttokorko | 11,5 % | 11,5 % |
| Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuennuste | - | 0,0 % |
| Liiketulos | 8,0 % | 9,2 % |
| Investointitarpeet, Te | 3 590 | 3 600 |
| Myynnin kasvuolettama | 9,0 % | 0,0 % |
| 2024 | 5 vuoden keskiarvo | Jäännös-arvo |
| --- | --- | --- |
| Käytetty diskonttokorko | 11,0 % | 11,0 % |
| Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuennuste | - | 0,0 % |
| Liiketulos | 7,5 % | 7,2 % |
| Investointitarpeet, Te | 3 240 | 3 500 |
| Myynnin kasvuolettama | 10,0 % | 0,0 % |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Edellä mainituista keskeisistä oletuksista käytetyt arvot on määritetty seuraavasti:
| Oletus | Lähestymistapa arvoja määritettäessä |
|---|---|
| Käytetty diskonttokorko | Kuvastavat erityisiä riskejä, jotka liittyvät siihen markkinaan jossa toimitaan. |
| Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuennuste | Tämä on painotettu keskimääräinen kasvuvauhti, jota on käytetty ekstrapoloitaessa rahavirtoja budjettien kattaman ajanjakson jälkeiselle ajalle. Kasvuvauhdissa on noudatettu varovaisuuden periaatetta. |
| Liiketulos | Perustuu aiemmin toteutuneisiin tuloksiin ja johdon odotuksiin tulevaisuudesta sekä konsernin kulurakenteeseen. |
| Investointitarpeet | Arvio perustuu johdon kokemukseen aiemmasta toteamasta sekä suunniteltuihin ylläpitoon tarvittaviin menoihin. Näistä menoista ei ole käyttöarvolaskelmissa oletettu aiheutuvan lisätuottoja tai kustannussäästöjä. |
| Myynnin kasvuolettama | Viiden vuoden ennustejakson keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti, joka perustuu toimialan senhetkisiin kehityssuuntiin ja asiakkaiden kanssa käytyihin keskusteluihin sekä sopimuksiin. Myös pitkän aikavälin inflaatioennusteet on huomioitu. |
Laadintaperiaatteet
Hankinnat käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvoa syntyy pääasiassa yrityskaupoissa ja se kuvastaa hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen ja syntyneiden synergiahyötyjen arvoa. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.
Liikearvon kirjanpitoarvoa arvioidaan konsernissa vuosittain tai useammin mikäli esiintyy viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Liikearvo kohdistetaan sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle (CGU), joka on konsernissa tunnistettu. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien perusteella, jossa rahavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmissa käytettävä diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC). WACC kuvastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä Componentan liiketoimintaan liittyvistä riskeistä. Laskelmien mahdolliset arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan, eikä niitä palauteta. Testauksessa käytetyt ennusteet perustuvat johdon arvioihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa johdon arviot ja ennusteet muuttuvat, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
12 Aineelliset hyödykkeet
| Te | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Maa- ja vesialueet | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 239 | 805 |
| Lisäykset | 0 | 434 |
| Tasearvo 31.12. | 1 239 | 1 239 |
| Te | 2025 | 2024 |
| --- | --- | --- |
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Hankintameno 1.1. | 28 569 | 25 986 |
| Lisäykset | 108 | 2 527 |
| Vähennykset ja siirrot erien välillä | -27 | 56 |
| Hankintameno 31.12. | 28 650 | 28 569 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -22 014 | -21 578 |
| Tilikauden poistot ja alaskirjaukset | -493 | -436 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -22 507 | -22 014 |
| Tasearvo 31.12. | 6 143 | 6 555 |
| Te | 2025 | 2024 |
| --- | --- | --- |
| Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeusomaisuushyödykkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 15 315 | 15 035 |
| Lisäykset | 0 | 59 |
| Vähennykset ja siirrot erien välillä | 658 | 220 |
| Hankintameno 31.12. | 15 973 | 15 315 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -8 675 | -7 132 |
| Tilikauden poistot ja alaskirjaukset | -1 511 | -1 543 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -10 186 | -8 675 |
| Tasearvo 31.12. | 5 787 | 6 639 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Te
2025
2024
| Koneet ja kalusto | ||
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 92 211 | 90 384 |
| Lisäykset | 695 | 1 207 |
| Vähennykset ja siirrot erien välillä | 497 | 620 |
| Hankintameno 31.12. | 93 403 | 92 211 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -77 749 | -75 766 |
| Tilikauden poistot ja alaskirjaukset | -2 011 | -1 983 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -79 761 | -77 749 |
| Tasearvo 31.12. | 13 643 | 14 462 |
Te
2025
2024
| Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuushyödykkeet | ||
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 9 635 | 8 528 |
| Lisäykset | 1 276 | 1 106 |
| Vähennykset ja siirrot erien välillä | -14 | 1 |
| Hankintameno 31.12. | 10 897 | 9 635 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -7 047 | -6 368 |
| Tilikauden poistot ja alaskirjaukset | -939 | -679 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -7 986 | -7 047 |
| Tasearvo 31.12. | 2 911 | 2 588 |
Te
2025
2024
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 573 | 587 |
| Lisäykset | 0 | 7 |
| Vähennykset ja siirrot erien välillä | 0 | -21 |
| Hankintameno 31.12. | 573 | 573 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -102 | -96 |
| Tilikauden poistot ja alaskirjaukset | -7 | -6 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -109 | -102 |
| Tasearvo 31.12. | 464 | 471 |
| Te | 2025 | 2024 |
| --- | --- | --- |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 019 | 590 |
| Lisäykset | 1 704 | 1 324 |
| Vähennykset ja siirrot erien välillä | -615 | -895 |
| Tasearvo 31.12. | 2 108 | 1 019 |
AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ
32 295
32 973
Koneet ja kalusto -ryhmässä siirrot erien välillä kohtaan sisältyy Componenta Manufacturing Oy:n laitehankinnan rahoitusjärjestelyyn liittyvä netotusvaikutus -568 Te (-345 Te). Vastaavasti konsernitaseen pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy -568 Te (-345 Te) netotusvaikutus. Rahoitusjärjestely laajeni vuonna 2025 kattamaan myös toisen laitehankinnan. Laitteiden hankintamenoa on oikaistu laitteiden hankintaan liittyvän velan maksujen diskonttovaikutuksella. Diskonttokorkona on käytetty 4,8 % ja laina-aika ensimmäisellä laitteella on 11 vuotta ja toisella laitteella 10 vuotta.
Tilikauden investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 3,8 Me (6,7 Me). Tilikauden 2024 investoinnit sisältävät hankitut liiketoiminnot Kalajoesta ja Sepänkylästä.
Käyttöoikeusomaisuushyödykkeiden muutokset
| Te | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 9 228 | 10 063 |
| Lisäykset | 1 276 | 1 165 |
| Vähennykset ja siirrot erien välillä | 644 | 221 |
| Poistot | -2 450 | -2 222 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 8 698 | 9 228 |
Componentan olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat tuotantolaitteista, tuotanto- ja toimistotiloista. Osaan vuokrasopimuksista liittyy uusimis- tai jatkamisoptio, joka huomioidaan vuokra-ajassa, mikäli on kohtuullisen varmaa, että kyseinen optio käytetään. Tuotanto- ja toimistotilojen vuokrasopimukset ovat pääosin toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia. Konsernissa on arvioitu, että toistaiseksi voimassaolevat vuokrasopimukset tulevat olemaan voimassa keskimäärin 6 vuotta. Arvio perustuu kokemukseen vastaavista vuokrasopimuksista ja -kohteista sekä yhtiön strategiaan.
Konserni vuokralleantajana
Konserni on antanut muutaman toimitilan vuokralle ulkopuolisille tahoille, joiden vuotuinen tuotto on konsernin näkökulmasta epäolennainen. Konserni käsittelee nämä vuokrasopimukset operatiivisina vuokrasopimuksina. Vuokraajalle ei siirry vuokrakohteeseen liittyviä olennaisia hyötyjä ja riskejä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 290 | 335 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa | 1 160 | 1 340 |
| Yhteensä | 1 450 | 1 675 |
Laadintaperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot. Hankitun yhtiön vastaanotettavat aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.
Componenta on siirtynyt vuonna 2023 käyttämään maa-alueiden, rakennuksien ja rakennelmien osalta IAS 16 -standardin sallimaa hankintamenomallia, jossa kiinteistöt ja maa-alueet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Aiemmin käytössä olleesta uudelleenarvostusmallista on siirrytty hankintamenomalliin, koska hankintamenomallin on arvioitu antavan luotettavampaa ja merkityksellisempää informaatiota liiketoimien, muiden tapahtumien tai olosuhteiden vaikutuksista yhteisön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin. Yhtiö omistaa käytännössä vain omassa käytössä olevia tuotantolaitoksia ja näin ollen hankintamenomalli on tavanomaisempi tapa arvostaa taseen käyttöomaisuushyödykkeitä teollista valmistustoimintaa harjoittavassa konsernissa.
Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Suuret perusparannusmenot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä kyseisistä menoista. Tuotantokoneiston varaosat, varakalusto ja huoltotarvikkeet esitetään aineellisina hyödykkeinä silloin, kun ne ovat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän mukaisia. Muussa tapauksessa tällaiset hyödykkeet luokitellaan vaihto-omaisuudeksi. Asennuksen jälkeinen poistoika on pääsääntöisesti 3 vuotta.
Suunnitelman mukaiset poistot, pois lukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla käytetään suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käytöasteet muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä. Arvioidut hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta
IT-laitteet 3–5 vuotta
muut koneet ja kalusto 5–25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.
Arvonalentumiset ja arvonalennusten peruuttaminen
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerryttävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerryttävissä olevan rahamäärän. Kerryttävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuden avulla on saatavissa. Omaisuuserien arvonalennustestit tehdään perustuen joko tuleviin kassavirtoihin tai omaisuuserien myyntihintoihin.
Myös osana Venäjän hyökkäysodan ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen vaikutusten arviota, johto on arvioinut mahdollisia viitteitä omaisuuserien arvonalentumisesta sekä omaisuuserien tulevia kerryttävissä olevia rahamäärä ja todennut, ettei viitteitä ole ja ettei omaisuuserien arvonalentamiseen ole tarvetta. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa nämä ennusteet muuttuvat, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerryttävissä olevaan rahamäärään.
Konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaan aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja tarkastellaan mahdollisen arvonalentumisen varalta aina silloin, kun olosuhteet antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Componenta on testannut aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentumista vertaamalla näiden hyödykkeiden kirjanpitoarvoa niiden kerryttävissä olevaan rahamäärään. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kerryttävissä olevaan rahamäärää arvioitaessa johdon on tehtävä arvioita ja oletuksia, jotka koskevat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ryhmien tulevia myynnin kassavirtoja, tuotantokustannuksia, diskonttokorkoja sekä omaisuuserien nykyisen kunnon säilyttämiseksi tulevaisuudessa tarvittavia investointeja. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa nämä ennusteet muuttuvat, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerryttävissä olevaan rahamäärään.
Componenta arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko mitään viitteitä siitä, että omaisuuserästä – muusta kuin liikearvosta – aikaisemmilla kausilla kirjattua arvonalennustappiota ei mahdollisesti enää ole tai että se saattaa olla pienentynyt. Jos mitään viitteitä esiintyy, Componenta arvioi kyseisen omaisuuserän kerryttävissä olevan rahamäärän. Arvioidessaan viitteitä arvonalennustappion pienentymisestä Componenta
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
arvioi ulkoisia ja sisäisiä informaatiolähteitä. Mikäli arvioissa, joita on käytetty määrittäessä omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää arvonalennustappiota kirjatessa, on tapahtunut muutos, kirjataan arvonalennustappion peruutus tulosvaikutteisesti. Arvonalennustappion peruuttamisen vuoksi lisääntynyt kirjanpitoarvo ei kuitenkaan koskaan ylitä sitä kirjanpitoarvoa, joka omaisuuserällä olisi ilman aikoinaan tehtyä arvonalennustappiokirjausta. Mahdollisia liikearvoon kohdistuneita arvonalennustappioita ei koskaan peruuteta.
Käyttöoikeusomaisuuserät
Componenta soveltaa IFRS 16-standardia, jonka mukaan taseeseen kirjataan omaisuuserä (käyttöoikeusomaisuuserä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka (ks. liite 22). Componenta arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus vai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai osa vuokrasopimusta, mikäli sopimus antaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserä aktivoidaan kun vuokrasopimus alkaa. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän oikaistuna aloituspäivänä tai aikaisemmin maksetuilla vuokramaksuilla. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoitomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan kumpia näistä on lyhyempi. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserää oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelan uudelleenarvostuksilla. Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta IAS 36 -standardin mukaisesti.
Componenta on päättänyt hyödyntää standardin sallimia apukeinoja eikä sovella standardia vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, vaan kirjaa vuokrat kuluiksi vuokra-ajalle. Arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä ovat pääasiassa IT- ja toimistolaitteet. Lisäksi yhtiö käsittelee alle 12 kuukauden pituisia vuokrasopimuksia lyhytaikaisina vuokrasopimuksina sekä käyttää yhtä diskonttokorkoa ominaispiirteiltään samankaltaisista vuokrasopimuksista koostuvaan salkkuun.
13 Vaihto-omaisuus
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 5 677 | 4 454 |
| Keskeneräiset tuotteet | 4 735 | 3 984 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 3 133 | 2 468 |
| Muu vaihto-omaisuus | 3 149 | 3 023 |
| Ennakkomaksut | 60 | 66 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 16 754 | 13 994 |
Muu vaihto-omaisuus koostuu pääosin malleista, kiinnittimistä, työkaluista ja varaosista.
Laadintaperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään liukuvan keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja valmistuksen kiinteistö yleismenoista. Vaihto-omaisuuteen luetaan myös ne varaosat, jotka eivät täytä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmää. Johto on tehnyt arvioita ja oletuksia määrittäessään vaihto-omaisuuden arvostusta.
Vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta vähennetään muuttuvat myyntikulut. Nettorealisointiarvon määrittäminen sisältää johdon arvioita vaihto-omaisuuden myyntihinnasta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
14 Myyntisaamiset
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 2 280 | 1 707 |
| Yhteensä | 2 280 | 1 707 |
Sopimuksiin perustuvien omaisuuserien muutokset on eritelty liitteessä 1.
Myyntisaamisten valuuttajakauma
| % | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| EUR | 100 | 100 |
| Yhteensä | 100 | 100 |
Myyntisaamisten ikäjakauma
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 | ||
|---|---|---|---|---|
| Myynti-saamiset | Tappiota koskeva vähennyserä | Myynti-saamiset | Tappiota koskeva vähennyserä | |
| Erääntymättömät | 1 816 | 1 136 | ||
| Erääntyneet | ||||
| alle 1 kk | 359 | 476 | ||
| 1–3 kk | 40 | 87 | ||
| 3–6 kk | -9 | 7 | ||
| yli 6 kk | 100 | 100 | 130 | 130 |
| Yhteensä | 2 307 | 100 | 1 836 | 130 |
Asiakasluottoriskit
Componentan luottoriski liittyy asiakasaataviin, jotka ovat myyntisaamisia toimitetuista tuotteista. Konserniyhtiöt vastaavat ensisijaisesti omista asiakassaataviin liittyvistä riskeistä. Konsernin rahoitus ohjeistaa ja valvoo luottoriskien hallintaa, ja arvioi asiakkaiden luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua maksuvelvoitteistaan sekä seuraa asiakkaiden
luottotiedoissa tapahtuvia muutoksia. Konsernin luottoriskipositioita pienennetään myymällä asiakaslaskusatavia rahoitusyhtiölle ilman takautumisoikeutta. Myytyjen myyntisaatavien määrä tilinpäätöshetkellä oli 13,1 Me (13,0 Me). Asiakassaatavien perintää toteutetaan konsernin perintäpolitiikan mukaisesti. Componenta soveltaa IFRS 9-standardin odotettujen luottotappioiden mallia arvioidessaan epävarmoja saatavia. Myyntisaamisten luottotappiovaraus on arvioitu saamisten laadun ja ikääntymisen perusteella suhteuttamalla asiakassaatavat asiakkaan edellisten 12 kuukauden maksukäyttäytymisen perusteella tilinpäätöshetkellä avoinna olevaan saatavaan. IFRS 9 -standardin vaikutus Componentassa näkyy odotettavissa olevien luottotappioiden mallin soveltamisesta muodostuvassa arvioitujen epävarmojen saamisten arvonmuutoksessa.
Monet asiakkaista ovat pitkäaikaisia, vakavaraisia yhtiöitä, mutta yksittäistapauksissa ja uusien, ennalta tuntemattomien asiakkuuksien kohdalla käytetään luottotietoyhtiöiden maksukäyttäytymiseen ja vakavaraisuuteen liittyviä raportteja luottopäätösten tukena.
Luottotappiot ja luottotappiovaraus tilikaudella olivat yhteensä -0,0 Me (-0,1 Me). Componenta Castings Oy kirjasi 0,0 Me (0,1 Me) luottotappioihin yli vuoden vanhoja epävarmoja saatavia, joihin liittyy asiakasreklamaatioita. Konsernin luottotappioriski oli 2,6 Me (2,1 Me). Luottotappioriski kattaa kaikki lyhytaikaiset saamiset lukuun ottamatta vero- ja korkosaamisia. Lisääntynyt riski johtuu kasvaneista myyntivolyymeista.
Laadintaperiaatteet
Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetusta palveluista. Muut saamiset ovat sopimuksiin perustuvia omaisuuseriä, siirtosaamisia sekä rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Myyntisaamiset ja muut saamiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi, jos niistä odotetaan saatavan maksu yhden vuoden kuluessa. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina varoina. Odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ja kirjataan myyntisaamisten ikäanalyysin mukaisesti luokitteluun perustuen. Lisäksi huomioidaan historiatietoa sekä tuntemusta asiakkaiden maksukäyttäytymisestä. Muutokset epävarmojen saatavien luottotappioissa kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.
Componenta ei pääsääntöisesti laskuta myyntejä ennakkoon. Tilauskanta käsittää asiakkaille vahvistetut kahden seuraavan kuukauden tilaukset.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
15 Muut lyhytaikaiset saamiset ja siirtosaamiset
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 0 | 3 |
| Siirtosaamiset | 688 | 634 |
| Muut saamiset | 308 | 247 |
| Yhteensä | 996 | 885 |
Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa jo maksettuja jaksotettuja suoriteperusteella seuraavalle tilikaudelle kuuluvia kuluja.
Siirtosaamiset
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Energiavero | 31 | 30 |
| Henkilöstö | 192 | 155 |
| Vakuutus | 25 | 60 |
| Muut siirtosaamiset | 440 | 389 |
| Yhteensä | 688 | 634 |
16 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Componenta kirjasi tilikauden 2025 tilinpäätökseen noin 5,7 Me:n laskennallisen verosaamisen vahvistetuista verotuksellisista tappioista ja muista väliaikaisista eroista. Kirjaus esitetään tuloslaskelman verot -rivillä, ja sillä on kertaluonteinen positiivinen vaikutus tilikauden tulokseen. Kirjauksella ei ole vaikutusta oikaistuun käyttökatteeseen eikä kassavirtaan, mutta se parantaa konsernin raportoitua tulosta ja vaikuttaa siten konsernin osakekohtaiseen tulokseen, omavaraisuusasteeseen, nettovelkaantumisasteeseen sekä oman pääoman ja sijoitetun oman pääoman tuottoon. Kirjaus perustuu IFRS-standardien mukaisiin edellytyksiin ja yhtiön arvioon tulevista verotettavista voitoista. Vahvistetuista tappioista kirjatun laskennallisen verosaamisen osalta tappioista 12,9 Me vanhenee vuonna 2026, 7,0 Me vuonna 2028, 0,3 Me vuonna 2029 ja 2,5 Me vuonna 2034.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2025 aikana
| Te | 1.1.2025 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kirjattu omaan pääomaan | 31.12.2025 |
|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||
| Vahvistetut tappiot | 534 | 4 568 | 5 102 | |
| Muut väliaikaiset erot* | 1 142 | 1 142 | ||
| Yhteensä | 534 | 5 710 | 6 244 | |
| Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa | -534 | -37 | -571 | |
| Yhteensä | 0 | 5 673 | 5 673 |
- Muut väliaikaiset erot muodostuvat pääosin hyllypoistoista ja muista väliaikaisista eroista
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
| Te | 1.1.2025 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kirjattu omaan pääomaan | 31.12.2025 |
|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä | 144 | -24 | 120 | |
| Nopeutetut poistot | 55 | 55 | ||
| Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset | 109 | 109 | ||
| Vuokrasopimukset | -178 | 1 | -177 | |
| Muut erät* | 404 | 60 | 464 | |
| Yhteensä | 534 | 37 | 571 | |
| Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa | -534 | -37 | -571 | |
| Yhteensä | 0 | 0 | 0 |
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana
| Te | 1.1.2024 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kirjattu omaan pääomaan | 31.12.2024 |
|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||
| Muut erät* | 2 328 | -1 794 | 534 | |
| Yhteensä | 2 328 | -1 794 | 534 | |
| Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa | -2 328 | 1 794 | -534 | |
| Yhteensä | 0 | 0 | 0 | |
| Te | 1.1.2024 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kirjattu omaan pääomaan | 31.12.2024 |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä | 228 | -84 | 144 | |
| Nopeutetut poistot | 55 | 55 | ||
| Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset | 109 | 109 | ||
| Vuokrasopimukset | -154 | -24 | -178 | |
| Muut erät* | 2 090 | -1 686 | 404 | |
| Yhteensä | 2 328 | -1 794 | 534 | |
| Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa | -2 328 | 1 794 | -534 | |
| Yhteensä | 0 | 0 | 0 |
Laskennalliset verosaamiset olivat netotusten jälkeen 5,7 Me (0,0 Me). Laskennallisten verovelkojen arvo ennen netotusta oli 0,6 Me (0,5 Me).
- Muut erät muodostuvat pääosin verotuksen ja kirjanpidon välisistä väliaikaisista eroista.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappioista
| e | Vahvistetut tappiot | Laskennallinen vero | Vanhenemis- vuosi |
|---|---|---|---|
| Tappio 2015 | 6 001 246,17 | 1 200 249,23 | 2025 |
| Tappio 2016 | 12 043 356,91 | 2 408 671,38 | 2026 |
| Tappio 2018 | 410 235,30 | 82 047,06 | 2028 |
| Tappio 2019 | 138 879,39 | 27 775,88 | 2029 |
| Yhteensä | 18 593 717,77 | 3 718 743,55 | |
| e | Muut väliaikaiset erot* | Laskennallinen vero | |
| --- | --- | --- | |
| Verotuksessa vähentämättömät poistot | 33 704 343,27 | 6 740 868,65 | |
| Verotuksessa vähentämättömät korot | 4 065 674,42 | 813 134,88 | |
| Yhteensä | 37 770 017,69 | 7 554 003,53 |
- Verotuksessa vähentämättömillä poistoilla ja koroilla ei ole vanhentumisaikaa
Laadintaperiaatteet
Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Mikäli konserniyhtiö on lähimenneisyydessä tehnyt tappiota, kirjataan verotuksellisista tappioista laskennallinen verosaaminen vain siihen määrään asti kuin yhtiöllä on riittävästi veronalaisia väliaikaisia eroja tai muuta vakuuttavaa näyttöä verotuksellisen tappion hyödyntämiskyvystä. Laskennalliset verosaamiset kirjataan ainoastaan, jos pidetään todennäköisenä, että ne ovat hyödynnettävissä, mikä riippuu siitä, syntykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Oletukset tulevista verotettavista tuloista perustuvat johdon arvioihin tulevaisuuden rahavirroista. Nämä tulevaisuuden rahavirroja koskevat arviot ovat puolestaan riippuvaisia johdon arvioista, jotka koskevat muun muassa tulevaa myynnin, liiketoiminnan kustannusten sekä rahoituksen kustannusten määrää. Yhtiön kyky kerryttää verotettavaa tuloa riippuu myös yleisistä talouteen, rahoitukseen, kilpailukykyyn ja sääntelyyn liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole sen omassa määräysvallassa. Arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, ja siten on mahdollista, että odotukset muuttuvat olosuhteiden muuttuessa. Tämä saattaa vaikuttaa laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrään taseessa ja väliaikaisten erojen määriin.
Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin, jos veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu voimassa olevien verokantojen mukaan. Laskennallinen verovelka ja -saaminen ovat netotettu taseessa siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja ja kun ne pystytään kohdistamaan keskenään.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
17 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
| Osakkeita, 1 000 kpl | Osakepääoma, Te | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, Te | Muut rahastot, Te | |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2025 | 9 713 | 1 000 | 17 010 | 2 507 |
| Osakekauppa | -38 | |||
| Optiopalkitseminen | 131 | 395 | ||
| 31.12.2025 | 9 843 | 1 000 | 17 368 | 2 507 |
| Osakkeita, 1 000 kpl | Osakepääoma, Te | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, Te | Muut rahastot, Te | |
| 1.1.2024 | 9 713 | 1 000 | 17 010 | 2 507 |
| 31.12.2024 | 9 713 | 1 000 | 17 010 | 2 507 |
Componenta luovutti Pietarsaaren Vanhan Valimon osakkeet osakekaupalla Pietarsaaren kaupungille elokuussa 2025. Osakekaupasta tuloutui 1 Te, mistä -38 Te kirjattiin sijoitetun vapaan pääoman rahaston vähennykseksi ja 39 Te kertyneisiin voittovaroihin. Muut rahastot sisältävät vaihdettavasta pääomalainasta erotetun oman pääoman komponentin 2,5 Me (2,5 Me).
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
18 Pääoman hallinta
Componenta-konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Konsernin toimiala on luonteeltaan suhteellisen pääomavaltainen, joka näin ollen edellyttää aktiviisia toimenpiteitä pääomarakenteen optimoimiseksi.
Hallitus ja johto seuraavat säännöllisesti konsernin pääomarakennetta. Omavaraisuusaste nousi edellisestä vuodesta ollen 46,5 % (41,3 %). Omavaraisuuden vahvistuminen johtui pääasiassa suotuisasta tuloskehityksestä ja tilikaudelle kirjatuista laskennallisista verosaamisista. Nettovelkaantumisaste laski edellisvuodesta ollen 6,4 % (21,2 %). Nettovelkaantumisasteen laskuun vaikutti konsernin vertailukautta vahvempi likviditeetti vuoden lopussa.
Tärkeimmät pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut
| % | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Omavaraisuusaste | 46,5 | 41,3 |
| Nettovelkaantumisaste | 6,4 | 21,2 |
19 Osakeperusteiset maksut
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Componentalla on käytössä yksi pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä: optio-ohjelma.
Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon yhtiössä omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksien tavoitteena on sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön. Optio-oikeudet perustuvat avainhenkilöiden voimassa oleviin työ- tai toimisuhteisiin ja mikäli avainhenkilön työsuhde päättyy ennen osakkeiden merkintäaikaa, henkilö menettää optio-oikeutensa välittömästi. Optio-ohjelman kohderyhmään kuuluu enintään 20 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.
Tilikaudella 2025 yhteensä 133 326 optio-oikeutta 2023C allokoitiin henkilöstölle. Allokointi perustui Componenta Oyj:n hallituksen vuonna 2023 tehtyyn päätökseen avainhenkilöille suunnatusta optio-ohjelmasta 2023 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 13.4.2023 antaman valtuutuksen nojalla.
Componentalla oli tilikauden 2025 lopussa edellä mainitun optio-ohjelman 2023C:n lisäksi kaksi aikaisemmin päätettyä optio-ohjelmaa: 2023B ja 2023A. Lisäksi tilikaudella 2025 päättyi optio-ohjelma 2018C.
Tilikaudella merkittiin 65 362 kappaleella optio-oikeuksia 2018C yhteensä 130 724 Componentan osaketta.
Tilikaudella yhtiön haltuun palautui 4 168 kappaletta optio-oikeuksia 2023A, 4 168 kappaletta optio-oikeuksia 2023B ja 3 703 kappaletta optio-oikeuksia 2023C.
Tilikaudella voimassaolleet optio-ohjelmat
| 2018C | 2023A | 2023B | 2023C | |
|---|---|---|---|---|
| Merkintähinta, e | 3,03* | 3,00** | 2,35*** | 3,97*** |
| Voimassaoloaika (vuotta) | 4,4 | 4,9 | 4,9 | 5,0 |
| Odotettu volatiliteetti, % | 43,1 | 48,9 | 46,9 | 48,1 |
| Riskitön korko, % | 0,00 | 2,77 | 2,89 | 2,12 |
| Myöntämishetkellä määritelty option käypä arvo, e | 2,79 | 1,38 | 1,05 | 1,58 |
| Järjestelmän piirissä olevia henkilöitä | 16 | 15 | 14 | 14 |
| Optio-ohjelmien perusteella henkilöstölle myönnetyt optio-oikeudet, kpl | 65 362 | 129 180 | 129 158 | 129 623 |
| Yhtiön hallussa olevat optio-oikeudet, kpl | 11 100 | 4 168 | 4 168 | 3 703 |
| Osakkeiden määrä, jonka yksi optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään, kpl | 2 | 1 | 1 | 1 |
| Osakkeiden merkintäaika | 1.12.2023–30.11.2025 | 1.6.2026–31.5.2028 | 1.6.2027–31.5.2029 | 1.6.2028–31.5.2030 |
Mahdolliset osingonjaot huomioidaan laskennassa.
- Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 12.10–6.11.2020
** Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 21.4.–22.5.2023
*** Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 22.4.–21.5.2024
*** Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 17.4.–19.5.2025
Optio-oikeudet 2018C ovat erääntyneet 30.11.2025.
Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus
| Te | 1.1-31.12.2025 | 1.1-31.12.2024 |
|---|---|---|
| Osakkeina maksettavat | 159 | 77 |
| Yhteensä | 159 | 77 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Laadintaperiaatteet
Optio-ohjelmista syntyvät optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksotettuna ansaintajaksolle. Käypä arvo määritetään käyttäen Black-Scholes -arvonmääritysmallia. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan. Optio-oikeuksia käytettäessä ja annettaessa kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osuus merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
20 Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Konsernin eläkejärjestelmät ovat pääosin maksupohjaisia.
Muut työsuhde-etuudet
Konsernilla on yksi etuuspohjainen järjestely, palvelusvuosilisäpalkkiot. Tämä etuuspohjainen järjestely on käytössä kaikissa konserniyhtiössä. Vuoden 2025 lopussa etuuspohjaisia velvoitteita oli kirjattu taseeseen 97,4 tuhatta euroa (118,5 tuhatta euroa). Järjestelyllä ei ole kirjattuja varoja. Järjestelyyn ei liittynyt vuosina 2025 tai 2024 vakuutusmatemaattisia voittoja eikä tappioita. Velvoitteiden laskemisessa on käytetty seuraavia keskeisiä oletuksia: diskonttokorko 3,7 % ja palkkatason nousu 2,5 %. Järjestelyn kestoksi on arvioitu 7,3 vuotta.
Herkkyysanalyysi
| Oletusten muutosten vaikutus | Oletusten muutos | Etuuspohjainen velvoite | |
|---|---|---|---|
| Oletusten nousu | Oletusten lasku | ||
| Diskonttokorko | 0,5 % | -3,4 % | 3,6 % |
| Palkkatason nousu | 0,5 % | 3,6 % | -3,5 % |
21 Varaukset
| Lyhytaikaiset
Te | Uudelleen-järjestely-varaukset | Ympäristö-varaukset | Muut varaukset | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| 1.1.2025 | 0 | 0 | 358 | 358 |
| Varausten lisäykset | - | - | 64 | 64 |
| 31.12.2025 | 0 | 0 | 422 | 422 |
| Te | Uudelleen-järjestely-varaukset | Ympäristö-varaukset | Muut varaukset | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| 1.1.2024 | 0 | 0 | 334 | 334 |
| Varausten lisäykset | - | - | 24 | 24 |
| 31.12.2024 | 0 | 0 | 358 | 358 |
| Te | 1.1.-31.12. | 1.1.-31.12. |
| --- | --- | --- |
| | 2025 | 2024 |
| Varausten muutos on tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluissa, kulujen lisäyksenä (-) / vähennyksenä (+) | -64 | -24 |
Componentan johdon tiedossa ei ole merkittäviä avoimia riita-asioita tai oikeudenkäyntejä, joiden vuoksi kirjattaisiin varaus.
- Muut varaukset muodostuvat pääosin toimitilojen ennallistamisvarauksesta.
Laadintaperiaatteet
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleen-järjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
22 Rahoitusriskit ja -instrumentit
Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyvien rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin tulosta ja tasetta. Pitkällä aikavälillä konserni on aina altis taloudellisille riskeille. Rahoitusriskien määrää pyritään rajoittamaan hyväksyttävälle tasolle käyttämällä tavanomaisia markkinoilla saatavilla olevia rahoitusinstrumentteja. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain
| 31.12.2025, Te | Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat | Jaksotettuun hankinta-menoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvarat ja -velat | Vuokra-sopimus-velat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | |||||
| Muut saamiset | 90 | 90 | |||
| Lyhytaikaiset varat | |||||
| Rahavarat | 13 250 | 13 250 | |||
| Myyntisaamiset | 2 280 | 2 280 | |||
| Rahoitusvarat yhteensä | 15 621 | 15 621 | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 089 | 4 089 | |||
| Vuokrasopimusvelat | 7 050 | 7 050 | |||
| Ostovelat ja saadut ennakot | 98 | 98 | |||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 792 | 1 792 | |||
| Vuokrasopimusvelat | 2 503 | 2 503 | |||
| Muut lainat | 2 | 2 | |||
| Ostovelat ja saadut ennakot | 12 364 | 12 364 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 18 345 | 9 553 | 27 898 | ||
| 31.12.2024, Te | Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat | Jaksotettuun hankinta-menoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvarat ja -velat | Vuokra-sopimus-velat | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Pitkäaikaiset varat | |||||
| Muut saamiset | 90 | 90 | |||
| Lyhytaikaiset varat | |||||
| Rahavarat | 8 703 | 8 703 | |||
| Myyntisaamiset | 1 707 | 1 707 | |||
| Rahoitusvarat yhteensä | 10 500 | 10 500 | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 874 | 2 874 | |||
| Vuokrasopimusvelat | 7 821 | 7 821 | |||
| Muut lainat | 2 | 2 | |||
| Ostovelat ja saadut ennakot | 119 | 119 | |||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 189 | 1 189 | |||
| Vuokrasopimusvelat | 2 285 | 2 285 | |||
| Muut lainat | 3 | 3 | |||
| Ostovelat ja saadut ennakot | 10 613 | 10 613 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 14 801 | 10 106 | 24 907 |
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisin osin niiden kirjanpitoarvoa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit
Yhtiön liiketoiminnan rahoitus perustuu liiketoiminnan tulorahoitukseen, sitoviin ja nostettuihin rahoituslaitoslainoihin, syyskuuhun 2027 saakka voimassa oleviin luottolimiitteihin sekä myyntisaamisten factoring-rahoitukseen. Luottolimiittisopimukset tulee uudistaa voimassaolon päätyttyä. Factoring-rahoitusjärjestelyt ovat toistaiseksi voimassaolevia. Luottolimiittisopimuksiin ja factoring-rahoitusjärjestelyjen sopimuksiin sisältyy ehtoja, joiden perusteella ne voidaan irtisanoa myös sopimuskaudella. Yhtiön näkemyksen mukaan nämä ehdot ovat tavanomaisia eikä niiden rikkominen ole todennäköistä. Factoring-järjestelyiden tai luottolimiittien irtisanominen tai luottolimiitin uusimatta jättäminen voisivat aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä Componentan likviditeettiin, mutta epävarmuustekijät sekä riskit ovat mitigoitavissa. Konsernin hyvällä tasolla vuoden 2025 lopussa oleva likviditeetti on olennainen tekijä maksuvalmiusriskien hallinnassa. Yhtiö on analysoinut tilinpäätöshetken jälkeisen 12 kuukauden ajanjakson rahavirtaennusteita. Olennaisimmat olettamat ennusteissa liittyvät tulorahoituksen lisäksi LähiTapiolan ja Elon kanssa sovittuun käyttöpääomarahoitukseen, factoring-rahoituksen jatkuvuuteen ja luottolimiittien sekä MPL:n kanssa sovittuun vaihtovelkakirjajärjestelyn käytön tasoon. Yhtiön arvion mukaan konsernin likviditeetti on riittävä seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla.
Tilinpäätöshetkellä konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat 13,3 Me (8,7 Me). Lisäksi konsernilla oli tilinpäätöshetkellä käyttämättömiä, sitovia luottositoumuksia 5,0 Me (4,0 Me).
Vuonna 2024 MPL:n kanssa sovitun vaihtovelkakirjajärjestelyn mahdollistaman lainan nostoaikaa on muutettu siten, että nostomahdollisuus on voimassa 1.7.2025-31.12.2027. Tilinpäätöshetkellä lainaa ei ole nostettu.
Componenta Oyj sopi 16.4.2025 Avida Finans Ab, filial i Finland:in ("Avida") nykyisen 4 miljoonan euron määräisen luottolimiitin korottamisesta 1 miljoonalla eurolla yhteensä 5 miljoonaan euroon. Samalla kyseisen luottolimiittisopimuksen voimassaoloaikaa on jatkettu kahdella vuodella eli syyskuuhun 2027 saakka. Lisäksi yhtiö sopi uudesta yhteensä 2 miljoonan euron investointilainasta Avidan kanssa. Lainan nostoaika on allekirjoitushetkestä lähtien ensimmäiset 12 kuukautta ja takaisinmaksuaika on sitä seuraavat 36 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä lainaa ei ole nostettu.
Componenta Oyj sopi 19.11.2025 yhteensä 3 miljoonan euron määräisestä käyttöpääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Laina nostettiin vuoden 2025 viimeisellä kvartaalilla. Laina-aika on viisi vuotta.
Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen ja korkojen kassavirtajakauma 2025
| Te | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030 | 2031+ | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | -1 792 | -1 789 | -1 000 | -700 | -600 | - | -5 881 |
| Vuokrasopimusvelat* | -2 514 | -2 123 | -1 892 | -1 784 | -1 159 | -81 | -9 553 |
| Ostovelat | -12 364 | -98 | - | - | - | - | -12 462 |
| Korkokulut lainoista | -714 | -495 | -310 | -171 | -61 | 0 | -1 753 |
| Muut velat** | -2 | - | - | - | - | - | -2 |
| Yhteensä | -17 387 | -4 504 | -3 203 | -2 655 | -1 821 | -81 | -29 651 |
Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen ja korkojen kassavirtajakauma 2024
| Te | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030 + Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | -1 189 | -1 174 | -1 200 | -400 | -100 | -4 064 |
| Vuokrasopimusvelat* | -2 304 | -2 047 | -1 660 | -1 478 | -1 456 | -1 162 |
| Ostovelat | -10 613 | -119 | - | - | - | -10 732 |
| Korkokulut lainoista | -729 | -533 | -346 | -204 | -109 | -40 |
| Muut velat** | -3 | -2 | - | - | - | -5 |
| Yhteensä | -14 839 | -3 875 | -3 207 | -2 082 | -1 665 | -1 202 |
- Vuokrasopimusten osalta käytetään vuokrasopimusvelan lyhennyksiä ja korkokuluja riittävänä arviona maksettavista vuokrista. Pieniä eroja todelliseen kassavirtaan aiheuttavat ainoastaan korkotason muutokset. Maksettavat korot on laskettu voimassaolevilla nimelliskoroilla. Näin ollen vaihtuvakorkoisten sopimusten todelliset koronmaksut tulevat todennäköisesti hieman poikkeamaan taulukossa esitetyistä luvuista.
** Muut velat ovat osamaksuvelkoja.
Lukuja ei ole diskontattu vastaamaan niiden nykyarvoa. Luvut ovat voimassa vain tilinpäätöshetkellä ja voivat vaihtuvakorkoisten sopimusten korkojen määrän osalta poiketa toteutuvista kassavirroista. Rahoitusvelkojen takaisinmaksutaulukolla ei ole tarkoitus kuvata konsernin odotettua kokonaisrahavirtaa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Korolliset rahoitusvelat
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 | |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 089 | 2 874 | |
| Vuokrasopimusvelat | 7 050 | 7 821 | |
| Muut velat* | 0 | 2 | |
| Yhteensä | 11 138 | 10 697 | |
| Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 792 | 1 189 | |
| Vuokrasopimusvelat | 2 503 | 2 285 | |
| Muut velat* | 2 | 3 | |
| Yhteensä | 4 298 | 3 478 | |
| Korolliset rahoitusvelat yhteensä | 15 436 | 14 175 |
- Muut velat ovat osamaksuvelkoja.
Korollisten rahoitusvelkojen valuuttajakauma
| % | 2025 | 2024 | |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | EUR | 100,0 | 100,0 |
| Yhteensä | 100,0 | 100,0 | |
| Lyhytaikaiset | EUR | 100,0 | 100,0 |
| Yhteensä | 100,0 | 100,0 |
Lainoihin liittyvät rahavirrat toteutuvat sopimuksen nimellisvaluutassa.
Korollisten rahoitusvelkojen nimellis- ja efektiivisten korkojen vaihteluvälit
| % | 2025 Nimellis-korkojen vaihteluväli | 2025 Efektiivisten korkojen vaihteluväli | 2024 Nimellis-korkojen vaihteluväli | 2024 Efektiivisten korkojen vaihteluväli |
|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 5,4–8,1 | 5,6–8,6 | 7,1–8,6 | 7,3–9,0 |
| Vuokrasopimusvelat | 2,5–7,0 | 2,5–7,0 | 2,5–11,6 | 2,5–11,6 |
| Muut velat* | 8,0–8,0 | 8,0–8,0 | 8,0–8,0 | 8,0–8,0 |
- Muut velat ovat osamaksuvelkoja.
Valuuttariski
Konsernin valuuttariski jaetaan valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja tuloksesta johtuvaan translaatioriskiin. Transaktiopositioon lasketaan taseessa olevat valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat sekä suurella todennäköisyydellä tulevaisuudessa toteutuvat valuuttamääräiset kassavirrat. Tulevaisuuden aikaväli on normaalisti 1–6 kuukautta, mutta sitä voidaan pidentää tarvittaessa 12 kuukauteen. Nämä muodostavat transaktiopositioon osuuden, jonka muutokset vaikuttavat liikevoittoon. Erillisenä tästä positiosta tarkastellaan niitä transaktiopositioon eri, joiden valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat tulosvaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin kuten valuuttamääräiset rahat ja pankkisaamiset sekä konsernin sisäiset ja ulkoiset valuuttalainat ja lainasaamiset.
Translaatiopositio määritellään konsernin niiden ulkomaisten tytär- ja osakkuusyritysten omien pääomien ja kertyneiden voittojen perusteella, joiden toimintavaluuttana on muu kuin euro. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole translaatioriskiä, koska kaikkien konserniyhtiöiden toimintavaluutta on euro.
Suojautumisessa valuuttakurssien muutoksilta käytetään valuuttalainoja ja -talletuksia sekä muita luonnollisia suojaussuhteita. Lisäksi voidaan käyttää tavanomaisia johdannaisinstrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, joiden hinnoittelu markkinoilla on luotettavaa. Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuoden.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole avointa valuuttapositioita.
Korkoriski
Konsernin rahavirran korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin lainasalkkuun ja leasingsopimuksiin. Korkoriskiä syntyy, kun markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat rahoituskuluihin ja tuottoihin. Korkoriskeja hallitaan tasapainottamalla kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen ja sijoitusten välistä suhdetta ja juoksuaikaa. Lisäksi voidaan käyttää johdannaisinstrumentteja, kuten koronvaihtosopimuksia.
Tuloslaskelma - Rahoituskulut
| Te | 31.12.2025 tilikaudelle 2026 | 31.12.2024 tilikaudelle 2025 |
|---|---|---|
| Herkkyys korkokäyrä +100bp | Herkkyys korkokäyrä +100bp | |
| Korolliset velat | -36,2 | -25,2 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Korkokulun herkkyysanalyysissä arvioidaan tilinpäätöspäivän korkokäyrän parallelei nousua 1,0 %-yksiköllä. Positiivinen luku tarkoittaa ennustetun korkokulun pienenemistä ja negatiivinen korkokulun kasvua.
Laskelmassa oletusarvona on, että erääntyvät lainat uudelleenrahoitetaan vastaavalla instrumentilla. Lisäksi oletuksena on, ettei lainoja lyhennetä eli laskelmat huomioivat ainoastaan koronuudistumisriskin, joka kohdistuu tilinpäätöshetkellä avoimena oleviin korollisiin lainoihin ja niiden nimelliskorkoihin. Leasingsopimukset eivät ole mukana laskelmassa. Korkoriski taseen varat puolella ei ole merkittävä, joten sitä ei ole otettu mukaan korkoriskin herkkyystarkasteluun.
Hyödykeriski
Konsernin hyödykeriski muodostuu sähkön ja raaka-aineiden hintariskistä. Konserni hankkii sähköä markkinahintaan. Sähkön hankintasopimus mahdollistaa hankittavan sähkön hinnan kiinnittämisen enintään 24 kuukauden jakson ajaksi. Konsernin sähkön hintariskin hallintapolitiikan mukaisesti johto arvioi säännöllisesti toivotun kiinnitysten määrän ja pituuden. Tällä hetkellä konserni on kiinnittänyt noin 30-50 % ostettavan sähkön hinnasta noin 12-15 kuukauden ajanjaksoksi. Kiinnitysten määrä perustuu kulutusennusteisiin, joiden toteutumista seurataan kuukausittain, ja näin on pyritty pienentämään hintariskiä.
Hintakiinnitykset toteutetaan aina fyysisen sähkön toimituksina, ja koska hankittu sähkö käytetään konsernin omassa toiminnassa, ei hintakiinnityksiä käsitellä rahoitusinstrumentteina. Konsernissa ei käytetä sähkön hinnan suojaamiseksi erillisiä johdannaisia.
Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysmetallin ja harkkoraudan, rakenneteräksen ja alumiinin saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden myyntihintoja korjataan raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Konsernilla on lisäksi useita toimittajavaihtoehtoja raaka-aineille ja tällä hallitaan konsernin raaka-aineiden saatavuusriskiä.
Laadintaperiaatteet
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä luonteensa mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat. Componenta arvioi jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot soveltamalla odotettujen luottotappioiden mallia. Rahoitusvelat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat, vuokrasopimusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat.
Componenta on myös arvioinut Venäjän hyökkäysodan sekä kiristyneen geopoliittisen tilanteen vaikutuksia merkittävimpien rahoitusriskien osalta. Componentan näkökulmasta suurin vaikutus on ollut rahoituksen hankintariskin ja likviditeettiriskin.
Lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan olennaiset transaktiokulut.
Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä sekä lyhytaikaiset pankkitalletukset.
Konsernilla ei ole johdannaisinstrumentteja, joihin sovellettaisiin suojauslaskentaa.
23 Muut korottomat velat ja siirtovelat
Pitkäaikaiset korottomat velat
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Muut velat | 1 632 | 946 |
| Yhteensä | 1 632 | 946 |
Pitkäaikaiset muut velat sisältävät pääosin Componenta Manufacturing Oy:n eräiden laitehankintojen rahoitusjärjestelyihin liittyviin velkoihin.
Muut lyhytaikaiset korottomat velat
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 11 646 | 10 503 |
| Siirtovelat | 8 406 | 7 315 |
| Arvonlisäverot | 1 792 | 1 497 |
| Muut velat | 2 475 | 2 773 |
| Yhteensä | 24 319 | 22 088 |
Lyhytaikaiset muut velat muodostuvat pääosin henkilöstön palkkoihin liittyvistä ennakonpidätyseoloista.
Siirtovelat
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Henkilöstökuluihin liittyvät | 6 645 | 6 440 |
| Muut siirtovelat | 1 761 | 875 |
| Yhteensä | 8 406 | 7 315 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
24 Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan
| Te | Pitkäaikaiset velat | Lyhytaikaiset velat | Yhteensä | Vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2025 | 10 697 | 3 478 | 14 175 | 17 010 |
| Nostot* | 3 000 | 6 000 | 9 000 | |
| Lyhennykset korollisiin velkoihin | -7 200 | -7 200 | ||
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -2 491 | -2 491 | ||
| Osakeanti | 395 | |||
| Muut muutokset: | ||||
| Muutos veloissa, joihin ei liity kassavirtaa: | -2 558 | 4 511 | 1 953 | -38 |
| 31.12.2025 | 11 138 | 4 298 | 15 437 | 17 368 |
- Componenta sopi marraskuussa 2025 uudesta kolmen (3,0) miljoonan euron määräisestä käyttö pääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Laina nostettiin kokonaan joulukuussa 2025. Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Componenta sopi edellisen kahden (2,0) miljoonan euron rahoituksen LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa huhtikuussa 2024. Laina nostettiin täysimääräisesti huhtikuussa 2024, ja tilikauden päättyessä lainasta oli jäljellä 1,3 Me (1,7 Me). Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Joulukuussa vuonna 2022 solmitusta vastaavasta sopimuksesta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa oli lainaa jäljellä tilikauden päättyessä 1,6 Me (2,4 Me). Yhteensä Componenta lyhensi käyttö pääomalainoja Elolle ja LähiTapiolalle vuonna 2025 1,2 Me (1,1 Me). Componentalla on vuonna 2023 solmitut factoring- ja luottolimiittisopimukset Avida Finans Ab, filial i Finland:in kanssa. Yhtiö sopi keväällä 2025 luottolimiittisopimuksen uusimisen yhteydessä limiitin korottamisesta 4,0 miljoonasta eurosta 5,0 miljoonaan euroon, sekä sopi samanaikaisesti uudesta investointilainailimitistä, määrältään 2,0 miljoonaa euroa. Luottolimiittisopimuksen 5,0 miljoonan euron limiitti oli kokonaan käytettävissä tilikauden 2025 lopussa. Luottolimiittisopimuksista tehtiin nostoja vuoden 2025 aikana yhteensä 6,0 Me ja maksettiin pois saman verran tilikauden 2025 aikana. Investointilainasopimuksen nostoika on voimassa huhtikuuhun 2026. Lainaa ei ollut nostettu tilikauden päättyessä.
| Te | Pitkäaikaiset velat | Lyhytaikaiset velat | Yhteensä | Vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2024 | 11 294 | 3 080 | 14 374 | 17 010 |
| Nostot* | 2 000 | 4 000 | 6 000 | |
| Lyhennykset korollisiin velkoihin | -1 450 | -4 000 | -5 450 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -2 090 | -2 090 | ||
| Osakeanti | - | |||
| Muut muutokset: | - | |||
| Muutos veloissa, joihin ei liity kassavirtaa: | -1 147 | 2 489 | 1 341 | |
| 31.12.2024 | 10 697 | 3 478 | 14 175 | 17 010 |
- Componenta sopi huhtikuussa 2024 uudesta kahden (2) miljoonan euron määräisestä käyttö pääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Laina nostettiin täysimääräisesti huhtikuussa 2024, ja tilikauden päättyessä lainasta oli jäljellä 1,7 Me. Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Componenta solmi edellisen käyttö pääomalainan LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa joulukuussa vuonna 2022. Tästä lainasta oli tilikauden päättyessä jäljellä 2,4 Me. Yhteensä Componenta lyhensi käyttö pääomalainoja Elolle ja LähiTapiolalle vuonna 2024 1,1 Me (0,8 Me). Componentalla on vuonna 2023 solmitut factoring- ja luottolimiittisopimukset Avida Finans Ab, filial i Finland:in kanssa. Sopimukset korvaavat aiemmin Norra Finans Oy:n kanssa olleet vastaavat sopimukset, jotka yhtiö irtisanoi syksyllä 2023. Avida Finans Ab, filial i Finland kanssa olevan luottolimiittisopimuksen 4,0 miljoonan euron limiitti oli kokonaan käytettävissä tilikauden 2024 lopussa. Luottolimiittisopimuksista tehtiin nostoja vuoden 2024 aikana 4,0 Me ja maksettiin pois saman verran tilikauden 2024 aikana.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
25 Vuokrasopimusvelat
| Te | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Arvo 1.1. | 10 106 | 10 861 |
| Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin | 1 960 | 1 352 |
| Vähennykset vuokrasopimusvelkoihin | -22 | -17 |
| Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut | -2 491 | -2 090 |
| Arvo 31.12. | 9 553 | 10 106 |
Vuokrasopimusvelkojen jaottelu pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin on esitetty liitteessä 22. Vuokralleottajan lisälainan koron painotettu keskiarvo, jota sovellettiin vuokrasopimusvelkoihin oli 2,5 %.
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut vuokrasopimuksista johtuvat erät
| Te | 1.1.-31.12. | 1.1.-31.12. |
|---|---|---|
| 2025 | 2024 | |
| Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä | -2 484 | -2 238 |
| Korkokulut vuokrasopimusveloista | -467 | -531 |
| Kulut arvoltaan vähäisistä vuokratuista omaisuuseristä sekä lyhytaikaisista vuokrasopimuksista | -485 | -334 |
| Vuokratuotot ulkopuolisilta | 364 | 342 |
| Yhteensä | -3 072 | -2 761 |
Laadintaperiaatteet
Componenta arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus vai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai osa vuokrasopimusta, mikäli sopimus antaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Vuokrasopimusvelat kirjataan kun vuokrasopimus alkaa. Velat arvostetaan sopimuksen alkamispäivänä maksamattomien vuokrien nykyarvoon diskontattuna konsernin lisäluoton korolla. Vuokra-aika on se ajanjakso, jonka aikana sopimusta ei voi purkaa, mukaan lukien jatkamisoptioon liittyvät ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että optio tullaan hyödyntämään ja päättämisoptioon liittyvät ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa ettei optiota tulla hyödyntämään. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osalta johto arvioi syntymisajankohtana tulevaa vuokra-aikaa ja käyttöoikeusomaisuuserät ja velat kirjataan taseeseen tämän arvion pohjalta.
Maksettavat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vuokrasopimusvelat määritetään uudelleen mikäli tulevat vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Mikäli vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaavasti.
Componenta on päättänyt hyödyntää standardin sallimia apukeinoja eikä sovella standardia vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, vaan kirjaa vuokrat kuluiksi vuokra-ajalle. Arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä ovat pääasiassa IT- ja toimistolaitteet. Lisäksi yhtiö käsittelee alle 12 kuukauden pituisia vuokrasopimuksia lyhytaikaisina vuokrasopimuksina sekä käyttää yhtä diskonttokorkoa ominaispiirteiltään samankaltaisiin vuokrasopimuksiin koostuvaan salkkuun.
26 Vastuusitoumukset
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Kiinteistökiinnitykset | ||
| Omista velvoitteista | 2 000 | 0 |
| Yrityskiinnitykset | ||
| Omista velvoitteista | 15 100 | 11 500 |
| Muut vuokrasopimukset | 284 | 347 |
| Muut vastuut | 68 | 68 |
| Yhteensä | 17 452 | 11 915 |
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Rahalaitoslainat | 5 859 | 4 064 |
| Yhteensä | 5 859 | 4 064 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
27 Lähipiiritapahtumat
Konserniyhtiöt (määräysvalta) 31.12.2025
| Yritys | Kotipaikka | Konsernin omistusosuus, % | Emoyhtiön omistusosuus, % |
|---|---|---|---|
| Componenta Castings Oy | Karkkila | 100 | 100 |
| Componenta Manufacturing Oy | Jyväskylä | 100 | 100 |
| Karkkilan Valimokiinteistö Oy | Karkkila | 100 | - |
| Oy Högfors-Ruukki Ab | Karkkila | 100 | 100 |
Hallituksen, toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot ja muut etuudet
| 1.1.-31.12.2025, e | Palkat ja palkkiot luontoisetuineen | Lyhyen aikavälin kannustin-järjestelmä | Pitkän aikavälin kannustin-järjestelmät (Osakeperusteiset maksut) | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hallitus | 148 000 | - | - | 148 000 |
| Toimitusjohtaja Sami Sivuranta | 306 258 | - | 14 243 | 320 501 |
| Muut konsernin johtoryhmän jäsenet | 603 800 | - | 46 487 | 650 287 |
| Yhteensä | 1 058 058 | - | 60 730 | 1 118 788 |
| 1.1.-31.12.2024, e | Palkat ja palkkiot luontoisetuineen | Lyhyen aikavälin kannustin-järjestelmä | Pitkän aikavälin kannustin-järjestelmät (Osakeperusteiset maksut) | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Hallitus | 176 000 | - | - | 176 000 |
| Toimitusjohtaja Sami Sivuranta | 277 083 | - | - | 277 083 |
| Muut konsernin johtoryhmän jäsenet | 553 706 | - | - | 553 706 |
| Yhteensä | 1 006 789 | - | - | 1 006 789 |
Hallituksen ja johdon palkkojen, palkkioiden ja etuuksien erittely
| Palkat ja palkkiot, 1 000 e | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja Sami Sivuranta | 321 | 277 |
| Hallituksen jäsenet: | ||
| Harri Suutari | 50 | 50 |
| Petteri Walldén | - | 30 |
| Anne Koutonen | 30 | 30 |
| Tomas Hedenborg | 30 | 30 |
| Lars Wrebo* | 38 | 36 |
| Hallitus yhteensä | 148 | 176 |
- Sisältää 8 000 euroa kokouskohtaisia palkkioita. Muulla kuin Suomessa asuvalle ja Suomeen kokoukseen matkustavalle hallituksen jäsenelle maksetaan kokouskohtainen palkkio 1 000 euroa.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 68 vuotta.
Lähipiiritapahtumat
Componentalla ei ollut vuonna 2025 ja 2024 tavanomaisista kaupallisista ehdoista poikkeavia lähipiiritapahtumia. Componentalla ei ollut vuonna 2025 ja 2024 lähipiiriin kuuluville henkilöille myönnettyjä lainoja.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma 1.1.-31.12. (suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti)
Emoyhtiön tuloslaskelma
| Te | Liite | 1.1.-31-12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 4 749,2 | 4 018,3 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 19,8 | 1,0 |
| Liiketoiminnan kulut | 3, 5, 6 | -4 700,4 | -3 928,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4 | -51,9 | -55,9 |
| LIIKETULOS | 16,7 | 35,4 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 7 | 915,3 | 1 008,6 |
| TULOS RAHOITUSERIIEN JÄLKEEN | 931,9 | 1 044,0 | |
| Tilinpäätössiirrot | 8 | 3 427,2 | 300,0 |
| TULOS TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN JÄLKEEN | 4 359,2 | 1 344,0 | |
| TILIKAUDEN TULOS | 4 359,2 | 1 344,0 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös 108
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tase
| Te | Liite | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | 68,5 | 105,6 |
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | 25,2 | 28,2 |
| Sijoitukset | 11 | 24 744,1 | 24 744,1 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 24 837,8 | 24 877,8 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 12 | 9 457,5 | 10 482,5 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 12 | 8 613,8 | 5 524,3 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 7 263,3 | 2 033,5 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 25 334,6 | 18 040,3 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 50 172,4 | 42 918,1 | |
| Te | Liite | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
| --- | --- | --- | --- |
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄOMA | 13 | ||
| Osakepääoma | 1 000,0 | 1 000,0 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 18 549,3 | 18 153,9 | |
| Kertyneet voittovarat | 18 424,0 | 17 080,0 | |
| Tilikauden tulos | 4 359,2 | 1 344,0 | |
| Oma pääoma yhteensä | 42 332,5 | 37 577,8 | |
| VIERAS PÄÄOMA | 14, 15 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 4 100,0 | 2 900,0 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 3 739,9 | 2 440,3 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 7 839,9 | 5 340,3 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 50 172,4 | 42 918,1 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
| Te | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Voitto/tappio rahoituserien jälkeen | 4 359 | 1 344 |
| Suunnitelman mukaiset poistot | 52 | 56 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | 164 | -5 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -915 | -1 009 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 3 660 | 387 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) | -2 842 | -248 |
| Korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) | 700 | -97 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseria ja veroja | 1 517 | 42 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -282 | -390 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 1 036 | 1 194 |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) | 2 272 | 846 |
| Te | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
| --- | --- | --- |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -12 | -52 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 4 280 | 3 330 |
| Annetut lainat | -3 505 | -5 000 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) | 763 | -1 722 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Osakeanti | 395 | - |
| Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlasku | - | -97 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1 200 | -1 100 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 3 000 | 2 000 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) | 2 195 | 803 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS (A + B + C) lisäys (+)/ vähennys (-) | 5 230 | -73 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 2 034 | 2 107 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 7 263 | 2 034 |
| Muutos tilikauden aikana | 5 230 | -73 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöin tilinpäätös
>
Componenta Oyj
Emoyhtiön liitetiedot
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Componenta Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien kirjanpitolainsäädäntöjen ja säännösten mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu ajalta 1.1.–31.12.2025.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet
Tilinpäätös tilikaudelta 2025 on laadittu toiminnan jatkuvuuden periaatetta noudattaen. Arvioidessaan tämän periaatteen soveltuvuutta Componenta Oyj:n johto on huomioinut seuraavia seikkoja:
Componenta Oyj:n tytäryhtiöiden myyntivolyymit ovat säilyneet kohtuullisella tasolla. Venäjän hyökkäys sodan, kiristyneen geopoliittisen tilanteen sekä kauppapoliittisten jännitteiden aiheuttamista riskeistä huolimatta. Tilauskanta kasvoi vertailukaudesta, mihin vaikuttivat vuoden 2024 loppupuolella hankitut liiketoiminnot, Componentan voittama uusmyynti sekä markkinoiden lievä elpyminen. Tilikauden kolmannella kvartaalilla Componenta solmi Puolustusvoimien kanssa 10,4 miljoonan euron toimitussopimuksen, joka sisältää
noin 4,4 miljoonan euron suuruisen option, joka on lunastettavissa 31.12.2026 asti. Sopimuksen toimitukset ajoittuvat vuosille 2025–2028.
Lyhyen aikavälin tilapäisiin tilauskantojen heikentymisiin on pystytty vastaamaan oikea-aikaisilla ja riittävillä sopeutustoimilla. Sähköenergian saatavuudessa ei ole esiintynyt häiriöitä tai rajoitteita, ja sähköenergian hinnan vaihtelut siirtyvät indeksiehtojen perusteella keskimäärin kolmessa kuukaudessa asiakashintoihin, mikä tukee tytäryhtiöiden kannattavuutta ja maksuvalmiutta. Edellä mainitut tekijät ovat olennaisia Componenta Oyj:n toiminnan jatkuvuuden kannalta, sillä yhtiön tulonmuodostus perustuu pääasiallisesti tytäryhtiöiltä veloitettaviin tuotemerkki- ja hallintopalvelumaksuihin ja on siten riippuvainen tytäryhtiöiden maksukyvystä.
Tilikauden lopussa yhtiön likviditeetti oli hyvällä tasolla. Componenta Oyj sopi ja nosti joulukuussa 2025 uuden 3,0 Me:n investointilainan. Yhtiöllä on lisäksi yhdysvaltalaisen sijoittajan MPL:n kanssa sovittu enintään 3,0 MUSD:n
vaihtovelkakirjajärjestely, joka on yhtiön yksinomaisessa päätösvallassa, voimassa 31.12.2027 saakka ja tilikauden lopussa kokonaisuudessaan käyttämätön. Yhtiön käsityksen mukaan vieraan pääoman ehtoista rahoitusta on tarvittaessa saatavissa myös markkinoilta. Componenta Oyj:n täysin omistamalla tytäryhtiöillä oli tilikauden lopussa sitovia ja käyttämättömiä luottositoumuksia yhteensä 5,0 Me (4,0 Me) sekä täysin käyttämätön 2,0 Me investointilimiitti. Johto on analysoinut tilinpäätöshetkeä seuraavan 12 kuukauden ajanjakson rahavirtaennusteen.
Componenta Oyj arvioi Venäjän hyökkäys sodan ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen vaikutuksia taloudelliseen raportointiin jatkuvasti. Näillä tekijöillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta yhtiön toimintaan tilikaudella 2025, ja tilanteen arvioidaan olevan Componentan näkökulmasta tilinpäätöshetkellä vakaa. Yhtiö seuraa markkinoiden kehitystä sekä tytäryhtiöidensä asiakkaiden tilannetta ja sopeuttaa toimintaansa tarvittaessa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Ulkomaanrahan määräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan. Muunnoista syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan luonteensa mukaisesti joko myynnin tai ostojen oikaisueriin tai rahoituseriin.
Johdannaissopimukset
Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko-optiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuutta-termini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiini-hinnoilla ja jaetaan valuuttakurssieron sekä korkoeron käypiin arvoihin.
Valuuttajohdannaisten valuuttakurssierojen positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot kirjataan tilinpäätöshetkellä tuloslaskelmaan.
Yhtiöllä ei ole avoimia johdannaisia tilikauden päättyessä.
Tuloutusperiaate
Componenta Oyj:n pääasialliset tulolähteet ovat tytäryhtiöiltä veloitettavat tuotemerkki- ja hallintopalveluveloitukset. Palvelun myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ on tehty.
Eläkkeet
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten maksut on käsitelty vuokrakuluina. Tulevaisuudessa erääntyvät maksuvelvoitteet on esitetty taseen liitetiedoissa vastuussa.
Tuloverot
Veroihin sisältyvät suoriteperusteisesti lasketut verot tilikaudelta sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuun tulleet tai palautetut verot, jotka poikkeavat lasketuista veroista. Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä ei ole kirjattua laskennallista verosaamista.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina seuraavasti:
Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 3–10 vuotta
ATK-laitteet 3–10 vuotta
Muut koneet ja kalusto 10–25 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 5–10 vuotta
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai, mikäli niiden käypä arvo on pysyvästi alentunut, tähän alempaan arvoon. Yhtiön pysyvien vastaavien sijoitukset sisältävät tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja sijoitukset. Lisätietoja arvonalentumisentestauksen periaatteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Tytäryhtiösijoitusten ja tytäryhtiö-saamisten arvostusperiaatteet
Yhtiön Suomen tytäryhtiö Componenta Castings Oy haettiin yrityssaneeraukseen paikallisen yrityssaneerausmenettelyn mukaisesti vuonna 2016. Componenta Castings Oy:n tulontuottokykyyn ja kykyyn suoriutua veloistaan liittyä merkittävää epävarmuutta ja sijoitukseen ja saamisiin
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös
112
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöin tilinpäätös
yhtiöiltä on tuolloin varovaisuuden periaatteen mukaisesti kohdistettu KPL 5:13 § mukainen arvonalennus. Componenta Castings Oy:n yrityssaneeraus on päättynyt tilikaudella 2021. Vaikka saneerausohjelma on päättynyt, ei varovaisuuden periaatteen mukaan osakkeiden arvoon ole tehty arvonalentumisen palautusta.
Tytäryhtiöiltä olevien lainasaamisten
pääehdot ja yhtiökohtaiset limitit määritellään
emoyhtiön hallituksen hyväksymässä
rahoituspolitiikassa. Lainat annetaan ja korot
muodostuvat tavanomaisin markkinaehdolin.
Markkinaehtoisuus perustuu arm's length
-periaatteeseen: korko sidotaan emoyhtiön
ulkoisen rahoituksen kustannukseen ja
ajantasaiseen marginaaliin. Lainasaamiset
tytäryhtiöiltä on luokiteltu pitkä- ja lyhytaikaisiin
saamisiin perustuen lainasopimuksissa
määritettyihin eräantymispäivämääriin ja
maksusuunnitelmiin. Tytäryhtiöosakkeet ja
-saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä
alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään,
jonka arvointi perustuu muun muassa tulevien vuosien kassavirtaennusteeseen.
Rahavarat
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä.
Optio-oikeudet
Yhtiöllä on 31.12.2025 kolme voimassa olevaa optio-ohjelmaa, jotka on suunnattu yhtiön avainhenkilöiden kannustamiseen ja sitouttamiseen.
Optio-oikeus 2023C
Optio-oikeuksia 2023C oli yhteensä 133 326 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli 3 703 kappaletta. Osakkeen merkintähinta on 3,97 euroa, ja kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan osakkeen. Optio-oikeuksilla 2023C merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.6.2028–31.5.2030.
Optio-oikeus 2023B
Optio-oikeuksia 2023B oli yhteensä 133 326 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli 4 168 kappaletta. Ohjelman 2023B:n osakkeen merkintähinta on 2,35 euroa ja kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan osakkeen. Ohjelman 2023B:n osakkeiden merkintäaika on 1.6.2027–31.5.2029.
Optio-oikeus 2023A
Optio-oikeuksia 2023A oli yhteensä 133 348 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli 4 168 kappaletta. Ohjelman 2023A:n osakkeen merkintähinta on 3,00 euroa ja kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan osakkeen. Ohjelman 2023A:n osakkeiden merkintäaika on 1.6.2026–31.5.2028.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Tuloslaskelman liitetiedot
1 Liikevaihto markkina-alueittain
| Te | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|
| Suomi | 4 749,2 | 4 018,3 |
| Yhteensä | 4 749,2 | 4 018,3 |
2 Liiketoiminnan muut tuotot
| Te | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | 19,8 | 1,0 |
| Yhteensä | 19,8 | 1,0 |
3 Henkilöstökulut
| Te | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -2 894,0 | -2 181,9 |
| Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut | -384,8 | -335,8 |
| Muut henkilöstökulut | -38,0 | -35,5 |
| Yhteensä | -3 316,8 | -2 553,2 |
| Johdon palkat ja palkkiot | -952,3 | -812,6 |
| Johdon luontoisedut | -19,7 | -18,1 |
| Henkilöstön lukumäärä keskimäärin | 20 | 19 |
Toimitusjohtajan ja hallituksen palkat, palkkiot sekä etuudet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27.
4 Poistot ja arvonalentumiset
| Te | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Muut pitkävaikutteiset menot | -48,9 | -49,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Koneet ja kalusto | -3,1 | -6,9 |
| Yhteensä | -51,9 | -55,9 |
5 Liiketoiminnan muut kulut
| Te | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|
| Vuokrat | -167,6 | -192,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -1 216,0 | -1 182,8 |
| Yhteensä | -1 383,6 | -1 374,8 |
6 Tilintarkastajan palkkiot
| Te | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | -70,0 | -84,2 |
| Muut palkkiot | -15,2 | -10,0 |
| Yhteensä | -85,2 | -94,2 |
7 Rahoitustuotot ja -kulut
| Te | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 209,1 | 1 354,8 |
| Muilta | 17,6 | 82,3 |
| Yhteensä | 1 226,8 | 1 437,1 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | ||
| Muille | -311,5 | -428,5 |
| Yhteensä | -311,5 | -428,5 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 915,3 | 1 008,6 |
| Eriin rahoitustuotot- ja kulut sisältyy kurssivoittoja/-tappioita (netto) | ||
| --- | --- | --- |
| Muille | -5,3 | -3,3 |
| Yhteensä | -5,3 | -3,3 |
8 Tilinpäätössiirrot
| Te | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 |
|---|---|---|
| Konserniarvostus | 3 427,2 | 300,0 |
| Yhteensä | 3 427,2 | 300,0 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Taseen liitetiedot
Pysyvät vastaavat
9 Aineettomat hyödykkeet
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 1.1. | 5 372,5 | 5 327,4 |
| Lisäykset | 8,4 | 45,1 |
| Hankintameno 31.12. | 5 380,9 | 5 372,5 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.1. | -5 279,9 | -5 230,9 |
| Tilikauden poisto | -48,9 | -49,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -5 328,8 | -5 279,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 52,1 | 92,6 |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 13,0 | 6,3 |
| Lisäykset | 3,5 | 6,7 |
| Hankintameno 31.12. | 16,5 | 13,0 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 68,5 | 105,6 |
10 Aineelliset hyödykkeet
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 030,8 | 1 030,8 |
| Lisäykset | - | - |
| Hankintameno 31.12. | 1 030,8 | 1 030,8 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.1. | -1 018,6 | -1 011,7 |
| Tilikauden poisto | -3,1 | -6,9 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 021,6 | -1 018,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 9,2 | 12,2 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 86,0 | 86,0 |
| Hankintameno 31.12. | 86,0 | 86,0 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.1. | -70,0 | -70,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -70,0 | -70,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 16,0 | 16,0 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 25,2 | 28,2 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
11 Sijoitukset
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Konserniyritysosakkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 347 398,8 | 345 879,6 |
| Lisäykset | - | 1 519,2 |
| Hankintameno 31.12. | 347 398,8 | 347 398,8 |
| Kertyneet arvonalennukset 1.1. | -324 895,3 | -324 895,3 |
| Kertyneet arvonalennukset 31.12. | -324 895,3 | -324 895,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 22 503,5 | 22 503,5 |
| Pääomalainasijoitukset saman konsernin yrityksiin | ||
| Hankintameno 1.1. | 2 240,6 | 3 155,9 |
| Lisäykset | - | 250,0 |
| Vähennykset | - | -1 165,3 |
| Hankintameno 31.12. | 2 240,6 | 2 240,6 |
| Sijoitukset yhteensä | 24 744,1 | 24 744,1 |
Componenta Oyj:n tytäryhtiöt, niiden kotipaikka ja omistusosuus ovat lueteltuina konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös 116
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
VAIHTUVAT VASTAAVAT
12 Saamiset
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 9 457,5 | 10 482,5 |
| Yhteensä | 9 457,5 | 10 482,5 |
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 459,6 | 887,4 |
| Lainasaamiset | 3 723,8 | 3 473,4 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 3 427,2 | 300,0 |
| Siirtosaamiset | 682,9 | 556,8 |
| Yhteensä | 8 293,6 | 5 217,6 |
| Saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | - | 1,0 |
| Lainasaamiset | - | 3,1 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 48,5 | 23,9 |
| Siirtosaamiset | 271,7 | 278,7 |
| Yhteensä | 320,2 | 306,7 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 8 613,8 | 5 524,3 |
| Siirtosaamisten olennaiset erät | ||
| Korot | 684,2 | 510,9 |
| Vakuutukset | 5,1 | 4,9 |
| Muut | 265,3 | 319,7 |
| Yhteensä | 954,6 | 835,5 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
13 Oma pääoma
| 31.12.2025, Te | Osakepääoma | SVOP-rahasto | Voittovarat | Tilikauden tulos | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1 | 1 000,0 | 18 153,9 | 17 080,0 | 1 344,0 | 37 577,8 |
| Optio- ja osakepalkitseminen | 395,4 | 395,4 | |||
| Edellisen tilikauden voiton siirto | 1 344,0 | -1 344,0 | 0,0 | ||
| Tilikauden tulos | 4 359,2 | 4 359,2 | |||
| Oma pääoma 31.12 | 1 000,0 | 18 549,3 | 18 424,0 | 4 359,2 | 42 332,5 |
| 31.12.2024 Te | Osakepääoma | SVOP-rahasto | Voittovarat | Tilikauden tulos | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Oma pääoma 1.1 | 1 000,0 | 18 153,9 | 16 418,0 | 661,9 | 36 233,8 |
| Edellisen tilikauden voiton siirto | 661,9 | -661,9 | 0,0 | ||
| Tilikauden tulos | 1 344,0 | 1 344,0 | |||
| Oma pääoma 31.12 | 1 000,0 | 18 153,9 | 17 080,0 | 1 344,0 | 37 577,8 |
Osingonjakoehdotus
Emoyhtiön tilikauden tulos oli 4,4 Me (1,3 Me). Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 22,8 Me (18,4 Me). Yhtiöllä on suunnitteilla ja käynnissä konsernin kasvustrategiaan liittyviä investointi- ja kehityshankkeita, minkä vuoksi hallitus katsoo, että voiton jättäminen yhtiöön tukee parhaiten strategian toteuttamista ja pitkän aikavälin arvonluontia osakkeenomistajille. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa ja että tilikauden tulos jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 18 424,0 | 17 080,0 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 18 549,3 | 18 153,9 |
| Tilikauden tulos | 4 359,2 | 1 344,0 |
| Yhteensä | 41 332,5 | 36 577,8 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöin tilinpäätös
14 Vieras pääoma
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Korollinen vieras pääoma | 5 900,0 | 4 100,0 |
| Koroton vieras pääoma | 1 939,9 | 1 240,3 |
| Yhteensä | 7 839,9 | 5 340,3 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 100,0 | 2 900,0 |
| Muut pitkäaikaiset korottomat velat | - | - |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 4 100,0 | 2 900,0 |
| Pitkäaikaiset lainat erääntyvät maksettavaksi seuraavasti | ||
| Yli vuoden, mutta enintään viiden vuoden kuluttua | 4 100,0 | 2 900,0 |
| Yhteensä | 4 100,0 | 2 900,0 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 2,1 | 5,4 |
| Velat saman konsernin yrityksille yhteensä | 2,1 | 5,4 |
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
| --- | --- | --- |
| Velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 800,0 | 1 200,0 |
| Ostovelat | 402,7 | 383,1 |
| Muut velat | 397,9 | 293,9 |
| Siirtovelat | 1 137,2 | 557,8 |
| Velat muille yhteensä | 3 737,8 | 2 434,9 |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä | 1 939,9 | 1 240,3 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 3 739,9 | 2 440,3 |
| Siirtovelkojen olennaiset erät | ||
| Vuosilomapalkka sos.kuluineen | 440,5 | 450,0 |
| Jaksotetut Tyel-maksut | 49,6 | 24,2 |
| Muut | 647,1 | 83,7 |
| Yhteensä | 1 137,2 | 557,8 |
| Vieras pääoma yhteensä | 7 839,9 | 5 340,3 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
15 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Annetut pantit | ||
| Yrityskiinnitykset | 8 100,0 | 6 800,0 |
| Konserniyritysten puolesta | 7 000,0 | 4 700,0 |
| Kiinteistökiinnitykset konserniyritysten puolesta | 2 000,0 | - |
| Yhteensä | 17 100,0 | 11 500,0 |
| Muut vastuut | ||
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavana vuonna | 12,6 | 15,1 |
| Yli vuoden kuluttua | 10,2 | 9,2 |
| Muut vastuut yhteensä | 22,8 | 24,3 |
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia
| Te | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Rahalaitoslainat | 5 859,3 | 4 063,7 |
| Yhteensä | 5 859,3 | 4 063,7 |
Taseeseen kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset ja -velat
Yhtiön sellaisten tappioiden määrä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista emoyhtiön tilinpäätökseen on 35 094 472,83 euroa (49 688 103,09 euroa). Laskennallista verosaamista näistä tappioista on 7 018 894,57 euroa (9 937 620,62 euroa).
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista
| Vanhenemisvuosi | Vahvistetut tappiot, e | Laskennallinen vero, e |
|---|---|---|
| 2025 | 10 361 172,58 | 2 072 234,52 |
| 2026 | 17 434 427,55 | 3 486 885,51 |
| 2027 | 0,00 | 0,00 |
| 2028 | 7 036 325,99 | 1 407 265,20 |
| 2029 | 262 546,71 | 52 509,34 |
| Yhteensä | 35 094 472,83 | 7 018 894,57 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Emoyhtiön tilinpäätös
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtälä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Helsingissä, 19. päivänä maaliskuuta 2026
Harri Suutari
Hallituksen puheenjohtaja
Anne Koutonen
Varapuheenjohtaja
Tomas Hedenborg
Hallituksen jäsen
Lars Wrebo
Hallituksen jäsen
Sami Sivuranta
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 19. päivänä maaliskuuta 2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
- konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
- tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Componenta Oyj:n (y-tunnus 1635451-6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää:
- konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
- emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuustemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tilintarkastuskertomus
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöon tilinpäätös
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
| • Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 1 miljoonaa euroa. | |
|---|---|
| • Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet emoyhtiö Componenta Oyj sekä tytäryhtiöt Componenta Castings Oy ja Componenta Manufacturing Oy. | |
| • Liikearvon arvostus | |
| • Tytäryhtiöosakkeiden ja saman konsernin yrityksiltä olevien saamisten arvostus emoyhtiön tilinpäätöksessä | |
| • Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen ja arvostus |
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyneen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
| Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus | 1 miljoonaa euroa |
|---|---|
| Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde | Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus on noin 1% tilikauden 2025 liikevaihdosta |
| Perustelut vertailukohteen valinnalle | Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska se antaa vakaan vuosittaisen perustan olennaisuuden määrittämiselle. Käsityksemme mukaan se tarjoaa tarkoituksenmukaisen vertailukohdan, jota tilinpäätöksen lukijat yleisesti käyttävät arvioidessaan konsernin suoriutumista |
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Componenta-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Componenta-konsernin kaikki liiketoiminta on Suomessa. Tarkastuksen kohteena ovat olleet konserniyhtiöt, joita pidettiin joko merkityksensä tai erityisluonteensa vuoksi merkittävinä, kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Jäljelle jäävien yhtiöiden osalta suoritimme muita tarkastustoimenpiteitä varmistaaksemme, ettei niihin liity merkittäviä riskejä olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tilintarkastuskertomus
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
| Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Liikearvon arvostus |
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet sekä liitetieto 11.
Konsernin taseeseen 31.12.2025 sisältyy yrityshankinnoista syntynyttä liikearvoa 3,2 miljoonaa euroa.
Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Testaus suoritetaan vertaamalla rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvolaskelmilla.
Käyttöarvolaskelmat sisältävät merkittäviä johdon arvioita ja olettamia liittyen erityisesti myynnin kasvuun, kannattavuustasoon, investointitarpeisiin sekä diskonttokorkoihin. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa arvioituihin tulevaisuudessa kertymään rahavirtoihin.
Liikearvon arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa. Tämän johdosta liikearvon arvostus on konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kannalta keskeinen seikka. | Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavia toimenpiteitä:
• hankimme ymmärryksen liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä menetelmistä ja oletuksista.
• tarkastimme tehtyjen laskelmien matemaattisen oikeellisuuden.
• arvioimme ennustetun liikevaihdon ja kannattavuustasojen kohtuullisuutta ja johdonmukaisuutta hyväksyttyihin budjetteihin ja ennusteisiin nähden.
• arvioimme käyttöarvolaskelmissa käytetyn diskonttokoron kohtuullisuutta sekä vertasimme siinä käytettyjä yksittäisiä tekijöitä havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.
• arvioimme ennuste-epävarmuuden tasoa vertaamalla toteutunutta liikevaihtoa ja kannattavuutta edellisenä vuonna arvonalentumismallissa käytettyihin ennusteisiin.
• arvioimme johdon käyttämässä herkkyys-analyysissä käytettyjen oletusten asianmukaisuutta.
• arvioimme konsernitilinpäätöksessä esitettyjen liitetietojen asianmukaisuutta. |
| Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa |
| --- | --- |
| Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen ja arvostus
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet sekä liitetieto 16.
Konserni alkoi vuonna 2025 kirjata laskennallisia verosaamisia aikaisempien vuosien vahvistetuista verotuksellisista tappioista sekä muista väliaikaisista eroista. Kirjauksella oli 5,7 miljoonan euron vaikutus konsernin tuloslaskelmaan vuonna 2025.
Laskennallisia verosaamisia kirjattaessa johto arvioi tulevien verotettavien tulosten määrää. Laskennalliset verosaamiset on kirjattu aikaisempien vuosien vahvistetuista verotuksellisista tappioista ja väliaikaisista eroista siltä osin kuin on katsottu todennäköiseksi, että verotettavaa tuloa tulee olemaan käytettävissä ennen vahvistettujen verotuksellisten tappioiden vanhentumista.
Laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen ja arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa koskien verotettavien tulosten kertymistä ennen vahvistettujen tappioiden vanhenemista. Tämän johdosta laskennallisten verosaamisten kirjaaminen ja arvostus on konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kannalta keskeinen seikka. | Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavia toimenpiteitä:
• hankimme ymmärryksen johdon käyttämistä oletuksista laskennallisten verosaamisten kirjaamista tukevissa analyyseissä ja laskelmissa.
• tarkastimme tehtyjen laskelmien matemaattisen oikeellisuuden.
• suoritimme aineistotarkastus-toimenpiteitä laskennallisten verosaamisten saldojen varmentamiseksi, sekä tarkastimme vahvistettujen verotuksellisten tappioiden vanhentumisajankohdat.
• arvioimme laskennallisten verosaamisten perusteena käytettyjen väliaikaisten erojen täydellisyyttä ja oikeellisuutta.
• arvioimme konsernin kykyä kerryttää riittävästi verotettavaa tuloa laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseksi; arvioinnissa huomioimme konsernin viimeaikaisen kannattavuuskehityksen sekä tulevien ennusteiden kohtuullisuutta.
• arvioimme konsernitilinpäätöksessä esitettyjen liitetietojen asianmukaisuutta. |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tilintarkastuskertomus
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöin tilinpäätös
| Emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Tytäryhtiöosakkeiden ja saman konsernin yrityksiltä olevien saamisten arvostus | |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet sekä liitetieto 11 ja 12. | |
| Componenta Oyj:n taseessa olevat omaisuuserät koostuvat suurelta osin tytäryhtiöosakkeista sekä lainasaamisista tytäryhtiöiltä. Tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaamisten arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa. Arvioita tehdessään johto on harkinnut mm. tytäryhtiöiden tulontuottokykyä ja kassavirtaennusteita. | Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavia toimenpiteitä: |
| • kävimme läpi yhtiön laatimat kassavirta-arviot, joihin tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaamisten arvostukset perustuvat. | |
| • arvioimme tulevaisuuden tulontuottokykyyn liittyvien johdon olettamien kohtuullisuutta esimerkiksi tarkistamalla, että ne ovat johdonmukaisia hyväksyttyjen budjettien ja ennusteiden kanssa. | |
| • kävimme läpi yhtiön arviot koskien tytäryhtiöiden omistamien kiinteistöjen arvostuksia. | |
| Tämän johdosta tytäryhtiöosakkeiden ja saman konsernin yrityksiltä olevien saamisten arvostus on emoyhtiön tilinpäätöksen tarkastuksen kannalta keskeinen seikka. |
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tilintarkastuskertomus
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöin tilinpäätös
>
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
-
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
-
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
-
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
-
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos
epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
-
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
-
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tilintarkastuskertomus 126
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.2.2011 alkaen yhtäjaksoisesti 15 vuotta. KHT Ylva Eriksson on toiminut päävastuullisena tilintarkastajana 8.4.2022 alkaen.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikatsaukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 19.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tilintarkastuskertomus
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöin tilinpäätös
>
Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Componenta Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Componenta Oyj:n johdolle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Componenta Oyj:n (Y-tunnus 1635451-6) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 5493000SDCOXVGZDWK18-2025-12-31-1-fi.zip tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
- laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
- merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
- varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
- onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
- onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
- ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Componenta Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 5493000SDCOXVGZDWK18-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Componenta Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 19.3.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 19.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöintilinpäätös
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus
Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Componenta Oyj:n (1635451-6) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS); sekä
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Componenta Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISOM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvityksen varmennuskertomus
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöntilinpäätös
>
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Componenta Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
- konsernikestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten;
- siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia; sekä
- sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet konsernikestävyysselvityksen laatimisessa
Konsernikestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän
sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.
Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konserni-kestävyys-selvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
- Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
- Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvityksen varmennuskertomus
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
- Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernikestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä.
-
Hankimme haastatteluilla käsityksen yhtiön kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen.
-
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota.
- Testasimme konsernikestävyysselvityksessä esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yhtiön dokumentaatioon.
-
Suoritimme otosperusteisesti analyytisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testasimme tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysselvityksen oikeellisuutta.
-
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yhtiön suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
-
Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin.
-
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 19.3.2026
BDO Oy,
kestävyystarkastusyhteisö
Laura Castrén
KRT
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Kestävyysselvityksen varmennuskertomus 132
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Tietoja sijoittajille
Componentan verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com annamme kattavaa tietoa yhtiöstä, sen toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta sijoituspäätösten tekemistä varten. Verkkosivuiltamme löytyy taloudellisia katsauksia, tietoa johtoryhmän ja hallituksen jäsenistä, sijoittajasuhde- ja vastuullisuusmateriaalia, pörssi- ja lehdistötiedotteita, tietoa tuotteista ja palveluista, Code of Conduct -toimintaohjeet, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä mm. palkitsemisraportti.
Ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkaisemista noudatamme 30 päivän hiljaista jaksoa, jolloin emme järjestä sijoittajatapaamisia tai kommentoi tuloskehitystä.
Varsinainen yhtiökokous
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 14.4.2026. Yhtiökokouskutsu on julkaistu erillisenä pörssitiedotteena.
Osallistumisoikeus
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 31.3.2026 on merkittyna Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Ilmoittautuminen
Osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 7.4.2026 klo 16.00 yhtiön internetsivuilla osoitteessa https://www.componenta.com/sijoittajat/hallinnointi/yhtiökokous-2026/ tai sähköpostitse [email protected].
Osinko
Konsernin tilikauden tulos oli 8,0 Me (0,2 Me). Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 22,8 Me (18,4 Me).
Tilikauden tulosta paransi kertaluontoinen 5,7 Me:n laskennallisen verosaamisen kirjaus, jolla ei ollut rahavirtavaikutusta.
Yhtiöllä on suunnitteilla ja käynnissä konsernin kasvustrategiaan liittyviä investointi- ja kehityshankkeita, minkä vuoksi hallitus katsoo, että voiton jättäminen yhtiöön tukee parhaiten strategian toteuttamista ja pitkän aikavälin arvonluontia osakkeenomistajille. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa ja että tilikauden tulos jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tietoja sijoittajille
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Taloudelliset tiedotteet 2026
Componenta julkaisee taloudelliset raporttinsa vuoden 2026 aikana seuraavasti:
- Tammi-maaliskuun 2026 liiketoimintakatsaus, perjantaina 8.5.2026
- Tammi-kesäkuun 2026 puolivuosikatsaus, torstaina 23.7.2026
- Tammi-syyskuun 2026 liiketoimintakatsaus, perjantaina 30.10.2026.
Componentan julkaisut ja tiedotteet ovat heti julkaisuajankohdan jälkeen luettavissa Componentan verkkosivuilta.
Componentan vuosikatsaus 2025 on nähtävillä Componentan verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com. Aiemmin julkaistut vuosikertomukset, vastuuraportit ja osavuosikatsaukset löytyvät myös yhtiön verkkosivuilta. Paperille tulostetun julkaisun voi tilata sähköpostitse osoitteesta [email protected].
Componentan verkkosivuilta voit tilata yhtiön tiedotteet omaan sähköpostiisi.
Kaikki Componentan taloudelliset julkaisut ovat suomeksi ja englanniksi.
Sijoittajasuhteet ja -yhteydet
Sami Sivuranta
toimitusjohtaja
p. 010 403 00
Marko Karppinen
talousjohtaja
p. 010 403 00
Componenta palvelee sijoittajia ja osakkeen-omistajia myös sähköpostitse osoitteessa [email protected].
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Tietoja sijoittajille
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöin tilinpäätös
>
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025
Componenta-konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj ("Componenta" tai "yhtiö"), Suomessa rekisteröity julkinen osakeyhtiö, jonka osake on listattu Helsingin pörssissä. Emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt muodostavat Componenta-konsernin.
Selvitys Componentan hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2025 on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaiseman hallinnointikoodin 2025 mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan samanaikaisesti osana vuosikatsausta, mutta erillään Componenta Oyj:n hallituksen toimintakertomuksesta, yhtiön verkkosivuilla www.componenta.com. Componenta noudattaa hallinnointikoodin 2025 suosituksia ilman poikkeuksia. Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Componentan hallitus on käsitellyt tämän selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden kuluessa, mutta siinä käsitellyt tiedot löytyvät ajantasaisina yhtiön verkkosivuilla: www.commonenta.com/sijoittajat/hallinnointi.
Componentan hallintoelimet
Componentassa ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Konsernitasolla operatiivisesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja. Tässä tehtävässä toimitusjohtajaa avustaa konsernin johtoryhmä.
Hallintoelimet
Yhtiökokous
Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa osakkeenomistajalla on puhe-, kysely- ja äänioikeus. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa tilinpäätöksen vahvistaminen, voitonjaosta päättäminen sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta.
Jokaisella Componentan osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, mikäli osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 % osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.
Pääsääntöisesti yhtiökokous käsittelee yhtiön hallituksen yhtiökokoukselle esittämiä asioita. Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä yhtiön hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada asia yhtiökokouksen esityslistalle perusteluineen tai päätösehdotuksineen kirjallisesti osoitteeseen Componenta Oyj, Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa. Yhtiö ilmoittaa varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä verkkosivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan tulee toimittaa pyyntönsä.
Hallitus
Kokoonpano
Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 3–7 jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee hallituksen jäsenten valintaa koskevat ehdotukset varsinaiselle
yhtiökokoukselle. Hallituksen jäseniä ehdotettaessa ja valittaessa otetaan huomioon tulevan hallituksen monimuotoisuus, kuten yhtiön tarpeita vastaava riittävä osaaminen ja kokemus sekä molempien sukupuolten edustus.
Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Riippumattomuus arvioidaan hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaisesti.
Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous.
Hallituksen toiminta
Hallitus laatii itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Hallituksen keskeisimmät tehtävät ovat:
- valvoa Componentan johtamista ja toimintaa sekä tehdä merkittävät strategiaan, investointeihin, organisaatioon, yritysjärjestelyihin ja rahoitukseen liittyvät päätökset;
- nimittää toimitusjohtaja, hyväksyä toimitusjohtajan toimisuuteen ehdot ja päättää toimitusjohtajan erottamisesta;
- hyväksyy konsernin johtoryhmän jäsenten ja muiden suoraan toimitusjohtajalle raportoivien ylimmän johdon jäsenten nimitykset toimitusjohtajan ehdotuksesta;
-
varmistaa, että yhtiön kirjanpito, varainhoidon valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty;
-
hyväksyä keskeiset toimintaperiaatteet, muut yhtiön keskeiset politiikat (esim. sisäpiiriohje ja tiedonantopolitiikka), arvot ja budjetti sekä katselmoida vuosittaiset toimintasuunnitelmat;
- tehdä ehdotukset yhtiökokoukselle ja kutsua yhtiökokous koolle;
- seurata ja valvoa tilinpäätösraportoinnin prosessia ja varmistaa, että raportointiprosessi tuottaa oikeaa tietoa, sekä hyväksyä tärkeät laskentaperiaatteet;
- seurata ja valvoa kestävyysraportoinnin prosessia;
- tarkastaa ja valvoa vuosikatsausten ja tilinpäätösten sekä puolivuosikatsausten ja liiketoimintakatsausten laatua ja oikeellisuutta;
- seurata yhtiön taloudellista tilaa ja rahoituksen riittävyyttä;
- tarkastaa ulkoisen tilintarkastuksen suunnitelma sekä kestävyysraportoinnin varmennuksen suunnitelma, hyväksyä ulkoisen tilintarkastuksen sekä kestävyysraportoinnin varmennuksen budjetit sekä uudet toimeksiannot, jotka ylittävät erikseen asetetut rajat;
- tavata tarvittaessa ulkoinen tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja ja katselmoida kaikki ulkoisen tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan antamat olennaiset raportit;
- päättää mahdollisten palkitsemisjärjestelmien periaatteista sekä saattaa palkitsemispolitiikka ja palkitsemisraportti yhtiökokouksen käsiteltäväksi;
- seurata ja arvioida lähipiiritoimia; sekä
- seurata toiminnan vaatimuksenmukaisuutta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöon tilinpäätös
>
Hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnan tehtävistä.
Osana näitä tehtäviä hallitus
- seuraa ja arvioi taloudellista sekä kestävyysraportointia koskevaa raportointijärjestelmää;
- seuraa ja arvioi yhtiön sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta;
- seuraa ja arvioi yhtiön lähipiirin kesken tehtäviä sopimuksia ja muita oikeustoimia, täyttävätkö ne vaatimukset tavanomaiseen toimintaan kuulumisesta ja markkinaehdosta;
- seuraa ja arvioi tilintarkastajan sekä kestävyysraportin varmentajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalvelujen ja kestävyysraportoinnin varmentamista koskevien palveluiden tarjoamista;
- seuraa yhtiön tilintarkastusta sekä tarvittaessa kestävyysraportoinnin varmentamista;
- valmistelee yhtiön tilintarkastajan sekä tarvittaessa kestävyysraportointitarkastajan valinnan; sekä
- käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen ja palkitsemisraportin.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet jäsenistä. Componentan lakiasiainjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin sihteerinä.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan puheenjohtajan johdolla vuosittain sisäisenä itsearviointina.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Componentalla on osakkeenomistajien nimitystoimikunta, jonka tehtävänä on vuosittain valmistella ja esitellä seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset hallituksen jäseniksi ja hallituksen jäsenten palkkioiksi. Nimitystoimikunta kutsutaan vuosittain kokoon pyytämällä yhtiön kolmea suurinta osakkeenomistajaa per 31. elokuuta nimeämään yksi jäsen nimitystoimikuntaan. Lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenen.
Nimitystoimikunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja sen jälkeen kokoukset kutsuu koolle nimitystoimikunnan puheenjohtaja. Nimitystoimikunta antaa ehdotuksensa yhtiökokoukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tammikuun loppuun mennessä. Nimitystoimikunta huolehtii siitä, että ehdotus esitellään yhtiökokouksessa.
Nimitystoimikunnalla on kirjallinen työjärjestys, jonka mukaisesti sen tehtävät ovat:
- valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävä ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi,
- valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävä ehdotus hallituksen jäsenten,
- valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävä ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta, sekä
- etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.
Hallituksen monimuotoisuus
Ehdotusta tehdessään nimitystoimikunta ottaa huomioon yhtiön hallituksen monimuotoisuuspolitiikan.
Monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallitukseen ehdotetuilla henkilöillä tulee olla monipuolista osaamista kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoiminnasta ja kehittämisestä. Monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallituksen työskentelyn kannalta olisi hyödyllistä, jos jollakin hallituksen jäsenellä olisi kokemusta yhtiön toimialasta tai merkittävästä asiakasryhmästä.
Hallituksen jäseniä valittaessa tavoitteena on, että hallituksen jäsenet edustavat kumpaakin sukupuolta hallinnointikoodissa suositellulla tavalla ja heidän osaamisensa ja kokemuksensa liiketoiminnan eri osa-alueilta (mukaan lukien tuotanto, myynti, rahoitus ja taloushallinto) täydentävät toisiaan ja kattavat teollisuus- ja pörssiyrityksen keskeiset toiminnot. Tavoitteena on lisäksi varmistaa jatkuvuus siten, että ainakin osalla hallitukseen valittavista henkilöistä on pitempiaikaista kokemusta yhtiön liiketoiminnasta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöinsinöörio
Yhtiön hallituksen kokoonpano vastaa nykyisellään riittävissä määrin yhtiön hallituksen monimuotoisuuspolitiikkaa. Hallituksessa olevilla henkilöillä on monipuolista osaamista kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoiminnasta ja kehittämisestä, kokemusta yhtiön toimialasta sekä toisiaan täydentävää kokemusta liiketoiminnan eri osalueista. Hallituksen jäsenistä miehiä on kolme ja naisia yksi.
Toimitusjohtaja
Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta. Hallitus huolehtii, että toimitusjohtajalle toimisuhteen perusteella suoritettavat taloudelliset etuudet ovat yhtiön voimassa olevan toimielinten palkitsemispolitiikan mukaisia.
Toimitusjohtaja vastaa Componentan liiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Toimitusjohtaja valmistelee ja esittelee hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat ja toimeenpanee hallituksen päätökset. Hän raportoi hallitukselle muun muassa yhtiön taloudellisesta tilasta, liiketoimintaympäristöstä ja muista merkittävistä asioista. Toimitusjohtaja valmistelee myös konsernin strategian hallituksen päätettäväksi ja toimeenpanee hallituksen hyväksymän strategian.
Toimitusjohtaja on Componentan johtoryhmän puheenjohtaja.
Johtoryhmä
Componentan johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa Componentan johtamisessa ja kehittämisessä. Konsernin hallitus päättää johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja heidän työsuhteidensa ehdoista toimitusjohtajan esityksen perusteella konsernissa käytössä olevan "yksi yli yhden" -hyväksymisperiaatteen mukaisesti.
Componentan johtoryhmän jäseniä ovat tärkeimpien konsernitason toimintojen vastuunalaiset johtajat. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. Sen keskeisiä tehtäviä ovat konsernin liiketoimintatavoitteiden toteuttaminen ja liiketoiminnan kehittäminen.
Riskienhallinta, valvonta-ympäristö, sisäinen valvonta- ja sisäinen tarkastus
Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää ja sillä pyritään varmistamaan yhtiön liiketoimintaan vaikuttavien riskien tunnistaminen, arviointi ja seuranta. Sen avulla pyritään ennakoimaan liiketoimintaan vaikuttavat uhat ja mahdollisuudet ja varmistamaan liiketoiminnan jatkuvuus.
Componentan taloudelliseen raportointiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että raportointi on luotettavaa ja että soveltuvia lakeja sekä säännöksiä on noudatettu.
Hallitus valvoo konsernin taloudellista raportointiprosessia sekä seuraa sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta.
Componenta laatii taloudellisen raportointinsa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS), arvopaperimarkkinalain, kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti noudattaen samalla Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita sekä Nasdaq Helsinki Oy:n pörssin sääntöjä.
Riskienhallinta
Hallitus vahvistaa periaatteet ja vastuut riskienhallinnalle sekä seuraa riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Toimitusjohtaja valvoo riskienhallintaohjelman toteutumista siten, että se keskittyy paikallisen ja operatiivisen toiminnan kannalta olennaisiin asioihin. Johtoryhmä osallistuu riskien tunnistamiseen, arviointiin, vastuuttamiseen ja kontrollointiin.
Talousjohtaja vastaa Componentan riskienhallinnan kehittämisestä.
Liiketoimintajohdon tehtävänä on tunnistaa ja hallita vastuualueensa riskejä osana operatiivista toimintaansa.
Jokainen työntekijä vastaa omaan työhönsä liittyvien ja muutoin hallitsemiensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja raportoinnista omalle esihenkilölleen.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöintilinpäätös
Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus hallinnoi rahoitusriskejä sekä turvaa osaltaan oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuuden kilpailukykyisin ehdoin. Samalla konsernirahoitus vastaa myös rahavarojen hallinnoinnista ja mahdollisesta suojauksesta.
Konsernin johtoryhmä käy vuosittain läpi riskienhallintaprosessin (ERM) ja seuraa säännöllisesti toiminnan merkittävimpiä riskejä. Riskienhallintaprosessissa riskit tunnistetaan ja arvioidaan sekä päätetään niihin liittyvistä korjaavista toimenpiteistä.
Valvontaympäristö
Componentan sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konserni toimii strategiaa toteuttaen tehokkaasti ja tuloksellisesti, että riskienhallinta on asianmukaisesti ja riittävästi järjestetty ja että taloudellinen ja toiminnan raportointi sekä kestävyysraportointi on luotettavaa. Valvonnan perustana ovat Componentan arvot sekä yhtiön toimintaperiaatteet, politiikat ja menettelyohjeet. Sisäinen valvonta on osa johtamista, hallinnointia ja päivittäistä toimintaa.
Taloudellinen raportointi ja sen oikeellisuuden valvonta perustuvat vuosittain tehtäviin ja vahvistettaviin budjetteihin, kuukausittain
tehtäviin ennusteisiin sekä tulosraportointiin, jolla toteumaa verrataan budjettiin ja ennusteisiin. Taloudellisesta raportointiprosessista ja siihen liittyvistä yhtenäisistä ja säännöllisesti päivitettävistä ohjeista vastaavat konsernin talousorganisaatio ja yksiköiden hallinto yhteistyössä.
Avoin ja riittävä viestintä varmistaa tehokkaan ja toimivan valvontaympäristön. Raportoinnin työkalut sekä talousraportoinnin ohjeet ja periaatteet on käyty läpi kaikkien talousraportointiin osallistuvien kanssa kunkin vastuiden mukaisesti. Talousraportoinnin ohjeet sekä periaatteet ovat saatavilla konsernin talousorganisaatiosta sekä konsernin intranetistä siltä osin kuin ohjeet koskettavat konsernin muitakin funktioita. Uusista raportointivaatimuksista sekä muusta vastaavasta informoidaan talousorganisaation sisällä säännöllisesti kunkin vastuiden mukaisesti. Konsernin talousjohtaja raportoi sisäiseen valvontaan liittyvistä asioista säännöllisesti hallitukselle.
Kestävyysraportoinnin sisäiset kontrollit koostuvat muun muassa tarkistuksista, joissa kerätyn tiedon oikeellisuus arvioidaan aina vähintään kahdessa eri vaiheessa raportointiprosessia, ja neljän silmän periaatteesta, jota käytetään laskennallisen tiedon varmentamiseen. Mahdolliset raportointiprosessiin olennaisesti vaikuttavat sisäisen valvonnan havainnot raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle vähintään kerran vuodessa.
Sisäinen valvonta
Componentan toiminnan tuloksellisuutta ja tehokkuutta sekä taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla säännöllisesti. Taloudelliseen raportointiin liittyvän sisäisen valvonnan toimenpiteiden tehokkuutta valvovat hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä ja liiketoimintojen operatiiviset johtoryhmät.
Konsernilaajuiset yhtenäiset toimintatavat kattavat myös raportoinnin, johon liittyvät ohjeet kommunikoidaan säännöllisesti raportointiprosessiin osallistuvien kanssa kunkin vastuiden mukaisesti. Konsernin controller seuraa konserninlaajuisten raportointiprosessien ohjeiden mukaisten toimenpiteiden toteutumista yhdessä talousjohtajan kanssa.
Controllerit vastaavat operatiivisten yksiköiden talousraportoinnista yhdessä yksikön johdon kanssa. Kunkin liiketoimintayksikön ja liiketoiminta-alueen johtoryhmä analysoi oman talousraporttinsa, mukaan lukien volyymit, tuotot, kustannukset, kannattavuuden ja käyttöpääoman, kuukausittain ennen konsernin johtoryhmän raportointikokousta.
Konsernin tuloksen lopullisesta arvioinnista vastaa hallitus.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöon tilinpäätös
Componenta-konserni ei ole toistaiseksi katsonut tarkoituksenmukaiseksi järjestää erillistä omaa sisäisen tarkastuksen toimintoa liiketoiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen (mm. kaikki toimipaikat sijaitsevat Suomessa). Hallituksen vuosittain hyväksymän sisäisen valvonnan vuosisuunnitelman mukainen sisäisten kontrollien kehittäminen ja niiden itsearviointi sisältäen tulosten raportoinnin hallitukselle sekä mahdollisten sisäisen tarkastuksen tyyppisten toimenpiteiden toteuttamisvastuu on organisoitu yhtiön taloushallinnossa. Edellä kerrottu on huomioitu myös vuosittaisen tilintarkastussuunnitelman sisällössä ja laajuudessa. Hallitus arvioi vuosittain tarvetta perustaa riippumaton sisäisen tarkastuksen toiminto. Konserni voi käyttää sisäisiä resursseja tai ulkoisia palveluntuottajia toteuttamaan erillisiä sisäisiä tarkastuksia tarpeen mukaan.
Sisäpiirihallinto
Componenta noudattaa markkinoiden väärinkäyttöasetusta ((EU) No 596/2014, "MAR") ja sen nojalla annettuja 2-tason säännöksiä, arvopaperimarkkinalain ja rikoslain säännöksiä, ESMA:n (European Securities and Markets Authority) ja Finanssivalvonnan sääntöjä ja ohjeita sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä muodossa, kuin ne kulloinkin ovat voimassa. Näitä täydentää yhtiön oma sisäpiiriohje, jolla on tarkoitus luoda selkeät toimintaohjeet ja säännöt
sisäpiiriasioiden hallinnosta, sisäpiiritiedon julkistamisesta, sisäpiiriluetteloiden ylläpidosta ja johtohenkilöiden sekä näiden lähipiirien liiketoimista. Sisäpiiriohje on jaettu kaikille sisäpiiriläisille.
Soveltuvan lainsäädännön mukaisesti Componentan johtohenkilöt (hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä) ja heidän lähipiirinsä ilmoittavat omaan lukuunsa tehdyt Componentan osakkeisiin tai vieraan pääoman ehtoisin välineisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyvät kaupat ja muut liiketoimet Componentalle ja Finanssivalvonnalle viimeistään kolmen työpäivän kuluessa liiketoimen tekemisestä. Liiketoimien ilmoitusvelvollisuuden alkamisen alaraja on 20 000 euroa kalenterivuoden aikana. Componenta tiedottaa yllä mainituista kaupoista ja liiketoimista soveltuvan lainsäädännön mukaisesti.
Componenta noudattaa kaupankäyntikieltoa (ns. suljettu ikkuna), joka alkaa 30 päivää ennen taloudellisen raportin tai tilinpäätöstiedotteen julkaisemista ja päättyy taloudellisen raportin tai tilinpäätöstiedotteen julkaisemiseen. Tällöin yhtiön ilmoitusvelvolliset johtohenkilöt (hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä) eivät saa käydä kauppaa tai toteuttaa omaan lukuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun, suoraan tai välillisesti, liiketoimia, jotka liittyvät Componentan osakkeisiin tai vieraan pääoman ehtoisin välineisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin
rahoitusvälineisiin. Tämä kaupankäyntikielto koskee myös Componentan erikseen määrittelemiä taloudellisten raporttien valmisteluun osallistuvia henkilöitä.
Yhtiö pitää hankekohtaista sisäpiiriluetteloa sellaisista hankkeista ja tapahtumista, joilla toteutuessaan todennäköisesti olisi huomattava vaikutus Componentan osakkeiden, rahoitusvälineiden tai niihin liittyvien johdannaisten arvoon, ja joiden julkistamista on MAR:n mukaisesti lykätty. Jokainen henkilö, joka saa hankkeeseen liittyvää sisäpiiritietoa, merkitään hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Mikäli sisäpiiritietoa ilmaistaan Componentan ulkopuolisille (esimerkiksi taloudelliset tai muut neuvonantajat), on tiedon luovuttajan varmistettava, että tiedon vastaanottaja sitoutuu pitämään tiedon luottamuksellisena ja noudattaa voimassa olevaa sisäpiirisääntelyä. Componentan puolesta ja lukuun toimivia ulkopuolisia tahoja koskee erillinen velvoite laatia ja ylläpitää sisäpiiriluetteloa henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon.
Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitty henkilö ei saa ilmaista hänellä olevaa sisäpiiritietoa laittomasti ulkopuoliselle tai muulle Componentan työntekijälle, käydä kauppaa tai tehdä liiketoimia Componentan rahoitusvälineillä, tai neuvoa muita tällaisissa liiketoimissa. Myös Componentan rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen muuttaminen ja peruminen on kiellettyä silloin, kun henkilöllä on sisäpiiritietoa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöin tilinpäätös
Sisäpiiriohje on luettavissa kokonaisuudessaan yhtiön intranetsivuilla. Yhtiön sisäpiirivastaavana toimii lakiasiainjohtaja.
Tilintarkastus
Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan hallituksen ehdotuksen pohjalta ja päättää tilintarkastajalle maksettavista palkkioista. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiössä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Voimassa olevien tilintarkastussäännösten mukaisten tehtävien lisäksi tilintarkastaja raportoi säännöllisesti Componentan hallitukselle.
Tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto voi päävastuullisen tilintarkastajan osalta olla enintään kymmenen vuotta. Lisäksi Componenta noudattaa tilintarkastuslain sekä EU:n tilintarkastusasetuksen säännöksiä tilintarkastusyhteisön toimikausien enimmäiskestosta.
Yhtiön tilintarkastaja antaa vuositilinpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallitukselle.
Lähipiiritoimia koskevat periaatteet
Componenta noudattaa lähipiiritoimien seurannassa ja raportoinnissa soveltuvaa lainsäädäntöä, kansainvälisten tilinpäätösstandardien vaatimuksia sekä listayhtiöiden hallinnointikoodia. Lähipiiritoimien seurannasta ja arvioinnista vastaa Componentan hallitus, joka on myös hyväksynyt lähipiiritoimien seurantaa ja arviointia koskevat periaatteet.
Yhtiö ylläpitää luetteloa sen lähipiirin kuuluvista henkilöistä ja yhteisöistä lähipiiritoimien tunnistamiseksi. Kukin lähipiirin kuuluva henkilö tai yhteisö on velvoitettu ilmoittamaan tai muulla tavoin saattamaan mahdolliset eturistiriidat omaaloitteisesti yhtiön tietoon.
Componentan hallitus tai tarvittaessa yhtiökokous päättää esteellisyys säännökset huomioiden lähipiiritoimista, jotka eivät kuulu yhtiön tavanomaiseen toimintaan tai joka tehdään tavanomaisista kaupallisista ehdoista poiketen. Componenta voi tehdä lähipiirin kanssa liiketoimia, jotka liittyvät yhtiön vakioehtoisiin sopimuksiin tai asiakkaille ja henkilöstölle yleisesti tarjottaviin normaalin hinnoittelun puitteissa tehtyihin sopimuksiin tai alittavat hyväksyttyjen periaatteiden mukaisen euromääräisen rajan. Componentan hallitus seuraa ja arvioi, miten yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät vaatimukset tavanomaiseen toimintaan kuulumisesta ja markkinaehdosta.
Tiedot lähipiiriyhtiöiden kanssa tehdyistä liiketoimista haetaan Componentan kirjanpidosta puolivuosittain säännöllisen taloudellisen raportoinnin yhteydessä. Lähipiirin kuuluvien henkilöiden palkkioita ja työsuhde-etuuksia seurataan erikseen tilinpäätösraportointia varten. Componenta raportoi lähipiiritoimista säännöllisesti vuosittain tilinpäätöksessään. Lisäksi Componenta julkistaa lähipiiritoimet arvopaperimarkkinalain, pörssin sääntöjen ja markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaan.
Tiedottaminen
Tiedot Componentasta ja sen hallinnoinnista julkistetaan yhtiön verkkosivuilla. Kaikki Componentan julkistamat tiedotteet ja raportit ovat saatavissa yhtiön verkkosivuilla heti niiden julkaisun jälkeen.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkitsemisraportti, ovat luettavissa osoitteessa www.commonenta.com.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiöintilinpäätös
>
Muut asiat
Väärinkäytöksistä ilmoittaminen (Whistleblowing)
Componentalla on käytössään menettelyohjeet yhtiön työntekijöiden ja muiden sidosryhmien tekemien sisäpiirikaupan, markkinoiden manipuloinnin sekä niiden yrityksen tai epäilyn, kirjanpitoon, sisäiseen valvontaan, tilintarkastukseen tai yhtiön muuhun toimintaan liittyvän laittoman tai epärehellisen menettelyn ilmoitusten ("whistleblowing-ilmoitus") käsittelyyn.
Yhtiö on nimennyt lakiasiainjohtajan vastaanottamaan ja käsittelemään mahdolliset whistleblowing-ilmoitukset.
Jokainen Componentan työntekijä on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan lain, yhtiön toimintaohjeiden tai muiden Componentan antamien ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai noudattamatta jättämisestä. Componentan työntekijät voivat ilmoittaa yhtiön toimintaohjeiden tai muiden Componentan antamien ohjeiden vastaisesta toiminnasta esihenkilölleen. Kaikilla Componentan esihenkilöillä on velvollisuus neuvoa, miten väärinkäytösten suhteen tulee toimia. Asiassa voi myös olla yhteydessä yhtiön lakiasiainjohtajaan.
Componentan toimintaohjeiden sekä säännösten ja määräysten epäillyistä rikkomuksista voi
ilmoittaa myös anonyymin whistleblowing-kanavan kautta, johon linkki https://report.whistleb.com/fi/componenta löytyy Componentan ulkoisilta verkkosivuilta, tai postitse Componenta Oyj, Lakiasiat, Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa. Componentan työntekijöiden lisäksi nämä kanavat ovat kaikkien yhtiön ulkopuolisten käytössä. Riippumatta siitä, mitä kautta ilmoitus on tullut, kaikki vilpittömät väitteet mahdollisista Componentan toimintaohjeiden tai muiden yhtiön antamien ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai noudattamatta jättämisestä tutkitaan tasapuolisesti ja perusteellisesti asianmukaista sisäistä ja/tai ulkoista asiantuntemusta käyttäen.
Componenta huolehtii siitä, ettei yhdellekään työntekijälle, joka ilmoittaa lain, yhtiön toimintaohjeiden tai muiden Componentan antamien ohjeiden rikkomisesta, aiheudu mitään vahingollisia seuraamuksia ilmoituksen tekemisestä.
Hallinnointi vuonna 2025
Yhtiökokous
Vuonna 2025 varsinainen yhtiökokous kokoontui 23.4.2025. Kokouksessa oli edustettuna 29,57 % yhtiön osakkeista ja äänistä. Varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön verkkosivuilla.
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Technopolis Aviapoliksen luentosalissa Akropolis 2, osoitteessa Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa.
Hallitus
Varsinainen yhtiökokous 23.4.2025 valitsi hallitukseen seuraavat neljä jäsentä: Tomas Hedenborg, Anne Koutonen, Harri Suutari ja Lars Wrebo. Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Harri Suutarin ja varapuheenjohtajaksi Anne Koutosen.
Vuoden 2025 lopussa hallituksen jäsenistä oli naisia 25 % ja 75 % miehiä.
Componentan hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta kerran vuoden 2025 aikana. Yhtiön kaikki hallituksen jäsenet Harri Suutari, Tomas Hedenborg, Anne Koutonen ja Lars Wrebo ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitus ei perustanut keskuudestaan valiokuntia tilikaudella 2025
Yhtiön hallitukseen kuuluivat 1.1.2025–23.4.2025 seuraavat viisi jäsentä: Harri Suutari (puheenjohtaja), Anne Koutonen (varapuheenjohtaja), Tomas Hedenborg, Petteri Walldén ja Lars Wrebo.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen kokoonpano 31.12.2025
| Syntymä- vuosi | Koulutus | Päätoimi | Hallituksen jäsen vuodesta | Osakeomistus 31.12.2025 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Harri Suutari | |||||
| puheenjohtaja | 1959 | Insinööri | hallitusammattilainen | 2019 | |
| (2012–2015) | Välillinen omistus | ||||
| 182 889 kpl | |||||
| Anne Koutonen | |||||
| varapuheenjohtaja | 1962 | KTM | hallitusammattilainen | 2017 | – |
| Tomas Hedenborg | 1959 | DI | hallitusammattilainen | 2021 | Välillinen omistus |
| 5 100 kpl | |||||
| Lars Wrebo | 1962 | Msc, | |||
| Mechanical | |||||
| Engineering | hallitusammattilainen | 2024 | 9 000 kpl |
Lisätietoja hallituksen jäsenistä on tämän selvityksen sivulla 145.
Hallituksen kokoukset
Vuoden 2025 aikana hallitus kokoontui 14 kertaa.
| Hallituksen jäsen | Läsnäolo
kokouksissa | Läsnäolo,
% |
| --- | --- | --- |
| Harri Suutari
puheenjohtaja | 14/14 | 100 % |
| Anne Koutonen
varapuheenjohtaja | 14/14 | 100 % |
| Tomas Hedenborg | 14/14 | 100 % |
| Lars Wrebo | 12/14 | 85,71 % |
| Petteri Walldén | 4/4 | 100 % |
Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla syyskuussa 2025.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta 2025
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat 24.9.2026 alkaen seuraavat jäsenet:
- Kyösti Kakkonen, s. 1956, toimitusjohtaja, kauppaneuvos, edustaen osakkeenomistajaa Joensuun Kauppa ja Kone Oy
- Harri Suutari, s. 1959, Componenta Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, edustaen osakkeenomistajaa Etra Capital Oy
- Niko Syrjänen, s. 1974, johtaja osakesijoitukset, edustaen osakkeenomistajaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo.
Kyösti Kakkonen toimii nimitystoimikunnan puheenjohtajana.
Toimikunnan jäsenistä 100 % on miehiä.
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluivat 1.1.–24.9.2025 Kyösti Kakkonen, toimitusjohtaja, kauppaneuvos, edustaen osakkeenomistajaa Joensuun Kauppa ja Kone Oy; Harri Suutari, Componenta Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, edustaen osakkeenomistajaa Etra Capital Oy sekä toimien nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä; ja Erkka Kohonen, vanhempi salkunhoitaja, edustaen osakkeenomistajaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Harri Suutari toimi nimitystoimikunnan puheenjohtajana.
Nimitystoimikunta kokoontui vuoden 2025 aikana kaksi (2) kertaa ja sen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
>
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Componentan johtoryhmän jäsenet 31.12.2025
| Tehtävä | Syntymä- vuosi | Koulutus | Johtoryhmän jäsen vuodesta | Osakeomistus 31.12.2025 | Optiot 31.12.2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sami Sivuranta | toimitusjohtaja | 1975 | DI | 2019 | 5 623 | 2023A: 16 668 kpl |
| 2023B: 16 668 kpl | ||||||
| 2023C: 16 668 kpl | ||||||
| Marko Karppinen | talousjohtaja | 1971 | KTM | 2016 | 7 512 | 2023A: 16 668 kpl |
| 2023B: 16 668 kpl | ||||||
| 2023C: 16 668 kpl | ||||||
| Pasi Mäkinen | operatiivinen johtaja | 1969 | insinööri | 2015 | 14 700 | 2023A: 16 668 kpl |
| 2023B: 16 668 kpl | ||||||
| 2023C: 16 668 kpl | ||||||
| Hanna Seppänen | lakiasiainjohtaja | 1974 | OTM | 2021 | 2 208 | 2023A: 16 668 kpl |
| 2023B: 16 668 kpl | ||||||
| 2023C: 16 668 kpl |
Kukin optio-oikeus 2023A, 2023B ja 2023C oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden tai hallussa olevan osakkeen.
Lähipiiriliiketoimet
Vuonna 2025 yhtiöllä ei ollut tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia tai tavanomaisista kaupallisista ehdoista poikkeavia lähipiiriliiketoimia.
Tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmenta-jan palkkiot
Vuonna 2025 Componentan varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana oli KHT Ylva Eriksson. Vuonna 2025 Componentan kestävyysraportoinnin varmentajana toimi tilintarkastusyhteisö BDO Oy. Päävastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana toimi KHT, kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Laura Castrén. Yhtiökokouksen 23.4.2025 päätöksen mukaisesti tilintarkastajalle sekä kestävyysraportoinnin varmentajalle maksettiin palkkio laskun mukaan. Vuonna 2025 suoriteperusteiset palkkiot Componentakonserniin kuuluvien yhtiöiden tilintarkastajalle ja kestävyysraportoinnin varmentajalle olivat yhteensä noin 234 200 (234 000) euroa, jotka jakautuivat seuraavasti:
| Tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan palkkiot, euroa | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuksesta | 189 000 | 184 000 |
| Tilintarkastukseen liittymättömät palvelut | 5 200 | 10 000 |
| Kestävyysselvityksen tarkastuksesta | 40 000 | 40 000 |
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Hallitus 31.12.2025
Harri Suutari
s. 1959, insinööri
- hallituksen puheenjohtaja 2012–2015 ja vuodesta 2019–
- hallituksen jäsen 2012–2015 ja vuodesta 2019–
- riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus
Componenta Oyj, toimitusjohtaja, 2015–2019
Hallitusammattilainen, 2012–2015
PKC Group Oyj, toimitusjohtaja, 2002–2005 ja 2008–2012
Ponsse Oyj, toimitusjohtaja, 1994–2000
Kajaani Automatiikka Oy, toimitusjohtaja, 1984–1996
Keskeiset luottamustoimet
Konesilta Oy, hallituksen puheenjohtaja
Mainoslähde Oy, hallituksen puheenjohtaja
Proventia Group Oy, hallituksen puheenjohtaja
PunaMusta Media Oyj, hallituksen puheenjohtaja
Treenimaailma SixQ Oy, hallituksen puheenjohtaja
Oy M-Filter Ab, hallituksen jäsen
Prometec Tools Oy, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
Yhteensä 182 889 kpl (välillinen omistus)
Anne Koutonen
s. 1962, KTM
- hallituksen jäsen vuodesta 2017–, varapuheenjohtaja vuodesta 2019–
- riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus
Nokian Renkaat Oyj, talous- ja IR-johtaja, 2006–2018
Nokian Renkaat Oyj, treasurer, 2005–2006
Nokian Renkaat Oyj, manager, treasury, 1997–2005
Oy Kyro Ab, financial analyst, group, 1995–1997
Suomen Säästöpankki – SSP Oy, rahoituspankki, manager, domestic money market, 1992–1994
SSP Tampereen Alue, dealer, 1989–1992
Keskeiset luottamustoimet
Modulight Oyj, hallituksen puheenjohtaja
Tammer Brands Oy, hallituksen puheenjohtaja
Image Wear Oy, hallituksen jäsen
Kemppi Oy, hallituksen jäsen
Kojamo Oyj, hallituksen jäsen
Merus Power Oyj, hallituksen jäsen
Stalatube Oy, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
Tomas Hedenborg
s. 1959, DI
- hallituksen jäsen vuodesta 2021–
- riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus
Fabel Advisory Oy Ab, toimitusjohtaja 2019–
Orgalim, puheenjohtaja, 2015–2019
Fastems Oy Ab, toimitusjohtaja, 2013–2019
DIMECC Ltd, hallituksen puheenjohtaja, 2013–2017
SLP Oy, hallituksen puheenjohtaja, 2012–2016
Finn-Power Oy, toimitusjohtaja, 2005–2011
HBPO GmbH, toimitusjohtaja, 2001–2005
Bertrand Faure Sitztechnik GmbH, Customer Unit Director, 1998–2001
Bertrand Faure Sitztechnik GmbH, Vice President R&D, Automotive Seating, 1994–1998
Valeo GmbH, R&D Manager, 1990–1994
Keskeiset luottamustoimet
Temet Group Oy, hallituksen puheenjohtaja
Kemppi Oy, hallituksen jäsen
Meconet Oy, hallituksen jäsen
T-Drill Oy, hallituksen jäsen
Vexlum Oy, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
Yhteensä 5 100 kpl (välillinen omistus)
Lars Wrebo
s. 1962, Msc, Mechanical Engineering
- hallituksen jäsen vuodesta 2024–
- riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus
Volvo Cars Executive Board Member, SVP Osto ja valmistus, 2012–2016
MAN Truck & Bus, Tuotanto- ja logistiikkajohtaja, 2006–2012
Scania CV AB, SVP Alusta ja ohjaamot, 2001–2006
Scania Production Angers, toimitusjohtaja, 1996–2001
Saab-Scania AB, Scania CV AB, Trainee-ohjelma; useita johtotehtäviä valmistuksessa ja logistiikassa, 1986–1996
Keskeiset luottamustoimet
SMPP Holding AB, hallituksen jäsen
AQ Group, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
Yhteensä 9 000 kpl
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
<
Sisällys
Toimitusjohtajan katsaus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Johtoryhmä 31.12.2025
Sami Sivuranta
s. 1975, DI
- toimitusjohtaja vuodesta 2020-
- johtoryhmän jäsen vuodesta 2019-, puheenjohtaja vuodesta 2020-
Keskeinen työkokemus
Componenta Oyj, kehitysjohtaja, 2019–2020
HKScan Oyj, operatiivinen johtaja, 2018–2019
Consolis Parma Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja, 2016–2017
Componenta Oyj, kehitysjohtaja, 2016
Componenta BV, tehtaanjohtaja Heerlenin valimo, 2015–2016
Componenta Oyj, tuotantosiirroista vastaava johtaja, 2012–2014
Componenta Oyj, myyntijohtaja
Koneenrakennus Pohjoismaat, 2010–2012
Componenta Oyj, tuotantosiirroista vastaava päällikkö, 2009–2010
Componenta Karkkila Oy, tuotantopäällikkö, 2006–2009
Componenta Karkkila Oy, laatu- ja ympäristöpäällikkö, 2004–2006
Keskeiset luottamustoimet
LICO Oy, hallituksen jäsen
Teknologiateollisuus ry, hallituksen varajäsen
Componentan osakkeita
5 623 kpl
Optioita*
2023A: 16 668 kpl
2023B: 16 668 kpl
2023C: 16 668 kpl
Marko Karppinen
s. 1971, KTM
- talousjohtaja vuodesta 2016-
- johtoryhmän jäsen vuodesta 2016-
Keskeinen työkokemus
Componenta Oyj, kehitysjohtaja, 2016
Componenta Turkki, johtaja, liiketoiminnan kehitys, 2016
PKC Group Oyj, johtaja, sisäinen tarkastus, 2013–2016
PKC Group Oyj, talousjohtaja (väliaikainen)
Etelä-Amerikan alue, 2013–2014
PKC Group USA, johtaja, liiketoiminnan kehitys, 2011–2013
Proventia Group Oy, talousjohtaja, 2007–2011
PKC Group Oyj, talousjohtaja, 2003–2007
Ponsse Oyj, talousjohtaja ja muita taloushallinnon tehtäviä, 1994–2001
Componentan osakkeita
7 512 kpl
Optioita*
2023A: 16 668 kpl
2023B: 16 668 kpl
2023C: 16 668 kpl
Pasi Mäkinen
s. 1969, insinööri
- operatiivinen johtaja vuodesta 2020-
- johtoryhmän jäsen vuodesta 2015-
Keskeinen työkokemus
Componenta Oyj, liiketoimintajohtaja, Materiaalipalvelut, 2019–2020
Componenta Oyj, operatiivinen johtaja, 2017–2019
Componenta Oyj, Turkin rautaliiketoiminnan johtaja, 2016–2017
Componenta, Orhangazin valimon (Turkki) johtaja, 2015–2016
Valmet Technologies Oy, valimotoimintojen johtaja, 2013–2015
Metso Foundries Jyväskylä Oy, toimitusjohtaja, 2008–2013
Valmet Oyj/Metso Paper Oy/Metso Foundries Jyväskylä Oy, tuotantopäällikkö, 1999–2008
Keskeiset luottamustoimet
Sacotec Components Oy, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
14 700 kpl
Optioita*
2023A: 16 668 kpl
2023B: 16 668 kpl
2023C: 16 668 kpl
Hanna Seppänen
s. 1974
OTM, LL.M. (Tukholman yliopisto)
- lakiasiainjohtaja vuodesta 2021-
- johtoryhmän jäsen vuodesta 2021-
Keskeinen työkokemus
Siili Solutions Oyj, lakiasiainjohtaja, 2018–2021
Terveystalo, johtava lakimies, 2013–2018
Tallink Silja Oy, lakimies, 2010–2013
Asianajotoimisto Bird & Bird Oy, lakimies, 2008–2010
Orion Oyj, lakimies, 2002–2008
Turun yliopisto, lakimies, 2001–2002
Keskeiset luottamustoimet
-
Componentan osakkeita
2 208 kpl
Optioita*
2023A: 16 668 kpl
2023B: 16 668 kpl
2023C: 16 668 kpl
- Kukin optio-oikeus 2023A, 2023B ja 2023C oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden tai hallussa olevan osakkeen.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
> Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
<
COMPONENTA
Componenta Oyj
Osoite: Teknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa
Puhelin: +358 10 403 00
Sähköpostiosoitteet: [email protected]
www.componenta.com