Sisällys
	Componenta lyhyesti
	Konsernin taloudellinen kehitys
	Componentan arvonluonti
	Toimitusjohtajan katsaus
	Hallituksen toimintakertomus 2024
	Kestävyysselvitys 2024	18
Tunnusluvut		74
	Tunnuslukujen laskentakaavat	75
	Konsernitilinpäätös	76
	Konsernin tuloslaskelma	76
	Konsernin laaja tuloslaskelma	77
	Konsernin tase	78
	Konsernin rahavirtalaskelma	79
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	80
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	81
	Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet	81
1	Liikevaihto	86
2	Liiketoiminnan muut tuotot	88
3	Liiketoiminnan kulut	88
4	Henkilöstökulut	89
5	Tutkimus- ja kehitysmenot	89
6	Poistot ja arvonalentumiset	89
7	Rahoitustuotot ja -kulut	90
8	Tuloverot	90
9	Osakekohtainen tulos	91
10 11	Aineettomat hyödykkeet Liikearvo	91 92
12	Aineelliset hyödykkeet	93

13	Vaihto-omaisuus	96
14	Myyntisaamiset	97
15	Muut lyhytaikaiset saamiset ja siirtosaamiset	98
16	Laskennalliset verosaamiset ja -velat	98
17	Sijoituskiinteistöt	100
18	Omaa pääomaa koskevat liitetiedot	101
19	Pääoman hallinta	102
20	Osakeperusteiset maksut	102
21	Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet	103
22	Varaukset	103
23	Rahoitusriskit ja -instrumentit	104
24	Muut korottomat velat ja siirtovelat	107
25	Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan	108
26	Vuokrasopimusvelat	109
27	Vastuusitoumukset	109
28	Lähipiiritapahtumat	110
	Emoyhtiön tilinpäätös	111
	Emoyhtiön tuloslaskelma	111
	Emoyhtiön tase	112
	Emoyhtiön rahavirtalaskelma	113
	Emoyhtiön liitetiedot	114
	Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	114
	Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	124
	Tilintarkastuskertomus	125
	Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti	131
	Kestävyysselvityksen varmennuskertomus	133
	Tietoja sijoittajille	136
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024	137

Konsernitilinpäätös liitetiedot Kestävyysselvitys

Liikevaihdon jakautuminen markkina-alueittain, Me

Componenta lyhyesti

Componenta on kansainvälinen teknologiayhtiö, joka on Suomen johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Vastuullisuus ja asiakkaiden tarpeet ovat yhtiön laajan teknologiaportfolion ytimessä. Componenta valmistaa korkealaatuisia komponentteja asiakkailleen, jotka ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia. Yhtiön osake listataan Nasdaq Helsingissä (CTH1V).

Liikevaihto, Me	97,1
Käyttökate, Me	7,9
Oikaistu käyttökate, Me	4,9
Liiketulos, Me	2,6
Tilauskanta vuoden lopussa, Me	16,7
Henkilöstö	~ 680

Liikevaihdon jakautuminen, %

liitetiedot Kestävyysselvitys

Konsernin taloudellinen kehitys

Konsernin kehitys 1.1.–31.12.

	2024	2023	2022	2021	2020
Liikevaihto, Te	97 145	101 809	109 087	87 254	70 040
Käyttökate, Te	7 854	5 278	7 086	4 959	3 750
Oikaistu käyttökate, Te*	4 930	5 278	7 086	4 959	3 750
Liiketulos, Te	2 562	3 762	1 555	13	-2 034
Liiketulosmarginaali, %	2,6	3,7	1,4	0	-2,9
Rahoitustuotot ja -kulut, Te	-2 358	-2 193	-1 662	-418	-1 456
Tulos rahoituserien jälkeen, Te	204	1 568	-106	-405	-3 489
Jatkuvien toimintojen tilikauden tulos, Te	204	1 547	52	-405	-3 175
Lopetettujen toimintojen tilikauden tulos, Te	0	0	0	0	2 226
Tilauskanta kauden lopussa, Te	16 682	14 532	18 481	13 954	9 536
Liikevaihdon muutos, %	-4,6	-6,7	25,0	24,6	38,0
Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, %	16,5	18,6	19,9	20,1	17,0

* Täsmäytyslaskelma oikaistusta käyttökatteesta löytyy vuosikatsauksen kohdasta "Tunnusluvut".

0 2000 4000 6000 8000 10000 2020 2021 2022 2023 2024 0 2 4 6 8 10 Liiketoiminnan rahavirta, Te Sijoitetun pääoman tuotto, % Korolliset nettovelat, Te**

2020 2021 2022 2023 2024

* Vuoden 2024 käyttökate sisältää 2,9 Me:n suuruisen ei-operatiivisesta toiminnasta syntyneen kertaluonteisen tuoton Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta.

-4000

-2000

2000

4000

6000

8000

10000

** Vuoden 2020 korolliset nettovelat sisältävät saneerausveloista vain korolliset velat.

Emoyhtiön tilinpäätös

Avainluvut

	2024	2023	Muutos, %
Liikevaihto, Te	97 145	101 809	-4,6
Käyttökate, Te	7 854*	5 278	48,8
Oikaistu käyttökate, Te	4 930***	5 278	6,6
Liiketulos, Te	2 562*	3 762**	-31,9
Liiketulosmarginaali, %	2,6*	3,7**	-28,7
Tulos rahoituserien jälkeen, Te	204	1 568	-87,0
Tilikauden tulos, Te	204	1 547	-86,8
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	0,02	0,16	-86,8
Laimennettu osakekohtainen tulos, e	0,02	0,16	-86,8
Liiketoiminnan rahavirta, Te	8 232	1 126	631,2
Korollinen nettovelka, Te	5 472	9 097	-39,9
Nettovelkaantumisaste, %	21,2	35,6	-40,5
Oman pääoman tuotto, %	0,8	6,2	-87,3
Sijoitetun pääoman tuotto, %	6,6	9,8	-32,6
Omavaraisuusaste, %	41,3	45,0	-8,2
Bruttoinvestoinnit sis. taseeseen kirjattujen vuokrasopimusten osuuden, Te	6 732	4 066	65,6
Henkilöstö kauden lopussa ml. vuokratyövoima	689	615	12,0
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana ml. vuokratyövoima	639	631	1,3
Tilauskanta, Te	16 682	14 532	14,8

* Vuoden 2024 käyttökatteeseen ja liiketulokseen sisältyy 2,9 Me:n suuruinen ei-operatiivisesta toiminnasta syntyvä kertaluonteinen tuotto Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta.

** Vuoden 2023 liiketulokseen sisältyy 4,2 Me:n määräinen kertaluonteinen tuotto valimoliiketoiminnan tuotannon koneisiin ja laitteisiin liittyvästä arvonalennustappion peruuttamisesta.

*** Täsmäytyslaskelma oikaistusta käyttökatteesta löytyy vuosikatsauksen kohdasta "Tunnusluvut".

Yhteenveto vuoden 2024 keskeisistä tapahtumista

Componenta teki toukokuussa 2024 yhteistyösopimuksen Puolustusvoimien kanssa 120 mm kuori-pyrstökokoonpanojen toimittamisesta Puolustusvoimille vuosien 2025–2028 aikana. Kaupan kokonaisarvo on noin 50 miljoonaa euroa, sisältäen noin 9 miljoonan euron arvoisen option vuodelle 2028. Option käyttö varmistui joulukuussa 2024.

Componenta osti Fortaco Groupilta Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoiminnot sisältäen niiden vaihto- ja käyttöomaisuuserät kiinteistöineen noin 2,8 Me:llä 1.10.2024. Ostetut liiketoiminnot tulivat osaksi Componentaa kaupan toteutumispäivästä lähtien. Componenta maksaa Kalajoen ja Sepänkylän liiketoimintojen käytössä olevista kiinteistöistä Fortaco Oy:lle viimeistään vuoden kuluttua eli 1.10.2025. Siihen asti Componenta maksaa vuokraa Fortacolle Kalajoen ja Sepänkylän kiinteistöistä. Maksettu vuokra vähennetään kiinteistöjen kauppahinnasta 1 Me:stä. Componenta rahoittaa kaupat tulorahoituksellaan ja käytössään olevilla rahoituslimiiteillä. Componenta kirjasi kaupasta 2,9 Me:n kertaluonteisen ei-operatiivisen tuoton tilikaudelle 2024. Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2023 oli noin 9,6 Me. Kalajoen ja Sepänkylän tehtailla tehdään vaativien teräksisten osavalmisteiden ja komponenttien hitsausta, koneistusta sekä pintakäsittelyä ja asennusta. Hankittavat toiminnot työllistävät yhteensä noin 60 työntekijää. Kauppa vahvisti Componentan palvelutarjoamaa ja -kykyä kone- ja laitevalmistajille.

Componenta sopi enintään 3 miljoonan dollarin rahoitusjärjestelystä yhdysvaltalaisen sijoittajan, MPL:n, kanssa. Järjestely on voimassa 1.7.2025–31.12.2027. Componenta voi rahoitusjärjestelyn alla nostaa sen yksinomaisesta pyynnöstä enintään 750 000 dollarin erissä lainaa MPL:ltä. Lainaa vastaan Componenta antaa MPL:lle vaihtovelkakirjoja, joiden maturiteetti on 3 vuotta. Vaihtovelkakirjojen vuotuinen korko on 4 %. Componenta voi lunastaa vaihtovelkakirjoja takaisin MPL:ltä koska tahansa, maksamalla vaihtovelkakirjojen pääoman ja kertyneen koron MPL:lle. MPL voi vaatia vaihtovelkakirjojen konvertointia yhtiön osakkeiksi, kun 18 kuukautta on kulunut konvertoitavaksi vaadittavan vaihtovelkakirjan antamisesta. Konversiossa osakekohtainen merkintähinta vastaa 91,5 % yhtiön osakkeenvaihtomäärällä painotetusta keskikurssista viitenä peräkkäisenä kaupankäyntipäivänä.

Componenta sopi uudesta 2 miljoonan euron käyttöpääomalainasta toisella vuosineljänneksellä LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan 12.4.2024. Laina-aika on viisi vuotta.

Hallituksen

Componentan arvonluonti

Pääoma	Inhimillinen ja tiedollinen pääoma › ~ 680 ammattilaista › Innostava yrityskulttuuri, joka kannustaa kehittymiseen › Metallialan asiantuntemus 200 vuoden ajalta › Laaja valmistustekninen osaaminen › Jatkuva parantaminen ja valmistusprosessien kehittäminen › Tavoitteellinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuus johtaminen	› Jätteen määrän vähentäminen ja kierrättämisen tehostaminen › Innovatiivinen materiaalien uusiokäyttö › Yrityksen tunnettavuus ja maine luotettavana sopimusvalmistajana Taloudellinen pääoma › Taseen loppusumma 63,4 Me › Nettovelka 5,5 Me › Monipuolinen omistuspohja › Pitkäaikaiset asiakassuhteet	Toimitusketjut › Raaka-aineiden, materiaalien ja palveluiden ostot/hankinnat 60,8 Me › Kattava alihankintaverkosto Omaisuus › Tuotanto Suomessa 10 toimipaikassa (2 valimoa, 4 koneistusyksikköä, 1 takomo, 1 putkipalvelu, 1 levypalvelu ja 1 hitsaus ja pintakäsittely-yksikkö) › Investoinnit › Karkkilan ja Porin tehdaskiinteistöt
Componenta	Strategia Strategian painopistealueet: Syvällinen asiakastuntemus, Vastuullisuus, Operatiivinen uudistuminen, Henkilöstö on avain menestykseen ja Epäorgaaninen kasvu Tavoitteenamme on olla asiakkaillemme ensisijainen laajan tarjooman palveleva kokonaistoimittaja.
Tuotokset	Tuotteet › 18 966 tonnia valimotuotteita › 1 091 728 kpl koneistuksia › 344 862 kpl putkituotteita › 92 615 kpl levyleikkeitä › 1 623 kpl takeita › 1 289 tonnia hitsattuja levyrakenteita (luku aikaväliltä 10–12/2024)	Palvelut › Aihiovalmistus (putki-, levy-, valu- ja taetuotteet) › Jatkojalostus (koneistus, lämpö- ja pintakäsittely) › Menetelmäsuunnittelu › Komponenttien valmistussuunnittelu	Hiilijalanjälki › Vuonna 2024 näiden kaikkien kohteiden yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt konsernitasolla olivat 69 401 tCO2 -ekv.
Vaikutus	Taloudellinen vaikutus › Investoinnit › Verot › Maksut toimittajille ja kumppaneille › Korkokulut luotonantajille › Osakkeen arvonnousu › Palkat ja edut työntekijöille	Sosiaalinen vaikutus › Työnantajavaikutus eri paikkakunnilla › Luotettava toimittaja asiakasyrityksille › Turvallinen ja vastuullinen työnantaja › Urakehitysmahdollisuudet henkilöstölle › Turvallinen työympäristö henkilöstölle	Ympäristövaikutus › Valmistusmenetelmien tehokkuuden parantaminen vähentää ympäristökuormaa › Jätteiden uusiokäyttö/kierrätys › Investointien ympäristönäkökulmien huomioiminen
Liiketoimintaan vaikuttavat muutosvoimat	› Globaalin markkinatilanteen muutokset ja Konsolidoitumiskehitys		Vastuullisuusvaatimusten lisääntyminen, Kotimaisen kilpailukyvyn muutokset, Osaavan työvoiman saatavuus, Digitalisaatio ja teknologinen kehitys,

+TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Toimitusjohtajan katsaus

Componenta kasvoi yrityskaupoin ja markkinat piristyivät loppuvuotta kohden

Vuosi 2024 oli kokonaisuutena nousujohteinen. Heikon ensimmäisen vuosineljänneksen volyymi- ja tilauskantakehitys jäivät selvästi odotuksia alemmalle tasolle matalan kysynnän ja erityisesti koko Euroopassa vallitsevan maatalouskoneteollisuuden heikon markkinatilanteen johdosta. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla rautavalimoidemme matalan käyntiasteen aikana ylösajoimme sarjatuotantoon myös uusia volyymituotteita, millä osaltaan oli hetkellisesti heikentävä vaikutus tuotannon tehokkuuteen ja laatutasoon. Toisesta vuosineljänneksestä alkaen laaduntuottokykymme parani suunnitelmallisilla toimenpiteillä ja tilauskantammekin lähti hienoiseen kasvuun. Tiedotimme loppukeväästä 2024 myös merkittävästä puolustusvälineteollisuuden kaupasta, jonka vaikutukset alkoivat näkyä yhtiön toiminnassa jo loppuvuoden aikana.

Liikevaihdon nousu vahvistui kokonaisuutena toisella vuosipuoliskolla, jolloin kokonaismyyntimme ylitti vertailukauden tason. Säilytimme palvelukykymme hyvänä koko konsernissa haastavassa toimintaympäristössä läpi vuoden.

Markkinaepävarmuus leimasi koko vuotta 2024

Sopimusvalmistajana asiakaskysynnän tasolla ja sen myötä tehtaidemme käyntiasteilla on suora vaikutus kannattavuuteemme. Vuoden 2024 tulokseen vaikutti merkittävästi kysynnän matalan tason kautta yleinen taloustilanne, jota leimasivat markkinaepävarmuudet, korkea inflaatiotaso sekä korkea korkoympäristö. Inflaatiokehitys tasaantui vuoden aikana maltilliselle tasolle

ja raaka-aineiden, materiaalien sekä komponenttien saatavuus on tällä hetkellä hyvällä tasolla. Seuraamme aktiivisesti markkinoiden kehittymistä ja varmistamme omien hankintaketjujemme toimivuuden myös jatkossa.

Sähköenergian saatavuudessa ei tällä hetkellä nähdä merkittäviä lähiajan riskejä, mutta sähköenergian yleiseen hintatasoon sisältyy epävarmuustekijöitä ja lyhyen aikavälin merkittävät hintavaihtelut sekä niihin reagoiminen ovat tulleet osaksi energiaintensiivisten toimialojen arkea.

Poikkeukselliset työmarkkinahäiriöt vaikuttivat negatiivisesti meidän ja asiakkaidemme taloudelliseen suorituskykyyn toistuvasti vuoden aikana. Suorat vaikutukset korostuivat etenkin ensimmäisellä vuosipuoliskolla sekä viimeisellä vuosineljänneksellä lakkoilun ja erilaisten toimintaamme rajoittavien toimenpiteiden myötä. Likviditeettimme säilyi hyvänä koko vuoden.

Strategian 3-vuotiskauden ensimmäinen vuosi takana

Kun vuosi vaihtui, niin myös ensimmäinen vuosi päivitetyn strategiamme kolmivuotiskaudesta on takana. Toimenpiteet ovat edenneet suunnitelmiemme mukaisesti. Olemme vahvistaneet asiakastuntemustamme läpi organisaation sekä tehneet tiiviimpää yhteistyötä asiakkaiden tarpeet huomioiden muun muassa komponenttien

Emoyhtiön tilinpäätös

valmistussuunnittelussa. Lisäksi olemme kasvattaneet vastuullisuuden roolia yhtenä kilpailueduistamme sekä valmistautuneet regulaatiomuutoksiin ja niistä syntyneisiin tarpeisiin sekä ensimmäiseen CSRD-raportointiimme. Vastuullisuustyössämme korostuvat edelleen ympäristönäkökulmien huomioinnin lisäksi etenkin työturvallisuus ja henkilöstön hyvinvoinnin kannalta tärkeät kehityskohteet. Haluamme olla tapaturmaton työpaikka, jossa monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeä osa arjessa toteutuvaa yrityskulttuuria. Henkilöstömme osaaminen, asiantuntemus, motivaatio ja jatkuva kehittyminen ovat meille sopimusvalmistajana oleellinen sekä kriittinen tekijä, johon panostamme nyt ja tulevaisuudessa.

Toimitusjohtajan katsaus

Yhtenä strategisena kasvuajurinamme on orgaanisen kasvun lisäksi kasvaa yrityskaupoin, ja tähän liittyen julkistimme liiketoimintakaupan heinäkuussa 2024. Kaupan myötä tarjoamamme täydentyi vaativien hitsattujen rakenteiden valmistuksella ja vahvalla hitsausteknisellä osaamisella. Viimeisellä vuosineljänneksellä integroimme toiminnat osaksi Componentaa ja aloitimme synergisen kehitystyömme.

Yhtiön tarjoama vastaa entistä paremmin asiakkaidemme tarpeisiin

Operatiivisen kehitystyömme ja investointien myötä haluamme jatkossakin taata asiakkaillemme korkean toimitusvarmuuden sekä tuotteiden ja palvelujen laatutason. Jo valmiiksi poikkeuksellisen kattava tarjoamamme laajentui myös vaativan hitsattujen rakenteiden valmistuskyvykkyydellä. Tarjoamme nykyisin vastuullisesti tuotettuna Suomen tuotantoyksiköistämme asiakkaillemme kattavasti niin valut, koneistuksen, levyleikekomponentit,

putkituotteet, hitsatut rakenteet kuin takeetkin. Hyödynnämme myös alihankintaverkostomme kyvykkyyksiä kokonaistarjoamassamme.

Kohti kasvua

Valtaosalla asiakkaistamme varsinaiset kasvunäkymät ovat siirtyneet varovaisen optimistisesti vuodelle 2025. Jatkamme sopimusvalmistajana aktiivisesti toimenpiteitämme markkina-asemamme vahvistamiseksi ja haluamme sen myötä olla asiakkaillemme ensisijainen laajan tarjoaman vastuullinen kokonaistoimittaja.

Haluan kiittää henkilöstöämme sitoutumisesta ja vahvasta panoksesta haastavan vuoden aikana sekä asiakkaitamme, toimittajiamme ja kaikkia muita sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä ja luottamuksesta. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin myös vuonna 2025.

Sami Sivuranta toimitusjohtaja

Emoyhtiön tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus 2024

Hallituksen

Liiketoimintamalli

+HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

Componenta Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka on Suomen johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Componentalla ja sen edeltäjillä on yli 200-vuotinen kokemus metallinkäsittelystä, menetelmäsuunnittelusta, tuotekehitysyhteistyöstä ja eri valmistustekniikoista sekä niiden kehittämisestä. Konsernin operatiiviset toiminnot sijaitsevat Suomessa. Componentan teknologiaportfolio on laaja ja konserni valmistaa sekä valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja että takeita, hitsattuja rakenteita, putkituotteita ja levyleikkeitä. Componentan liiketoimintamalli rakentuu pitkäaikaisille asiakassuhteille. Konsernin asiakkaat ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia. Componentan tuotanto on keskittynyt palvelemaan asiakkaita joustavasti erityisesti lyhyissä ja keskisuurissa tuotantosarjoissa. Tuotantoyksiköiden laaja tarjonta kattaa kokoluokat sadoista grammoista tuhansiin kiloihin, volyymit yksittäiskappaleista kymmenien tuhansien sarjoihin sekä monet eri materiaalivaihtoehdot.

Componentan arvoketjussa arvo muodostuu pääasiassa lopputuotteiden käyttövaiheessa, kun Componentan asiakkaat pystyvät tuottamaan pitkäikäisiä lopputuotteita. Componentan raakaaine- ja toimitusketjut ovat globaaleja.

Yhteenveto vuoden 2024 keskeisistä tapahtumista

liikevaihto vuonna 2023 oli noin 9,6 Me. Kalajoen ja Sepänkylän tehtailla tehdään vaativien teräksisten osavalmisteiden ja komponenttien hitsausta, koneistusta sekä pintakäsittelyä ja asennusta. Hankittavat toiminnot työllistävät yhteensä noin 60 työntekijää. Kauppa vahvisti Componentan palvelutarjoamaa ja -kykyä kone- ja laitevalmistajille.

Hallituksen toimintakertomus Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

Konsernitilinpäätös

Liikevaihto

Liikevaihto markkina-alueittain

	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Te	2024	2023
Suomi	81 090	82 813
Ruotsi	10 517	11 286
Saksa	1 496	2 374
Muu Eurooppa	3 649	5 010
Muut maat	417	312
Sisäiset erät/eliminoinnit	-24	13
Yhteensä	97 145	101 809

Liikevaihto laski 4,6 % vertailukaudesta ja oli 97,1 Me (101,8 Me). Liikevaihdon lasku johtui asiakastoimialojemme edellisvuotta alhaisemman kysynnän aiheuttamista pienemmistä toimitusvolyymeista sekä vertailukautta alhaisemmista myyntihintoihin sisältyvistä pääraaka-aine- ja energiaindeksien tasoista. Componentan liikevaihto jakautui asiakastoimialoittain seuraavasti: koneenrakennus 39 % (45 %), maatalouskoneet 20 % (30 %), puolustusvälineteollisuus 15 % (4 %), energiateollisuus 14 % (9 %), metsäkoneet 7 % (7 %) ja muut teollisuudenalat yhteensä 5 % (5 %).

Tilauskanta

Te	31.12.2024	31.12.2023
Tilauskanta	16 682	14 532

Componentan tilauskanta vuoden 2024 lopussa oli 16,7 Me (14,5 Me). Tilauskanta nousi 2,8 Me:lla edellisen vuosineljänneksen lopun tilanteesta. Tilauskanta käsittää asiakkaille vahvistetut kahden seuraavan kuukauden tilaukset. Tilauskannan nousuun edellisestä vuodesta vaikuttivat muun muassa uudet hankitut liiketoimet sekä Componentan saama uusmyynti.

Tulos	1.1.–31.12. 2024	1.1.–31.12. 2023
Liiketulos, Te	2 562*	3 762**
Liiketulosmarginaali, %	2,6*	3,7**
Tulos rahoituserien jälkeen, Te	204	1 568
Tilikauden tulos, Te	204	1 547
Laimentamaton
osakekohtainen tulos, e	0,02	0,16
Laimennusvaikutuksella
oikaistu osakekohtainen tulos, e	0,02	0,16

* Vuoden 2024 liiketulokseen sisältyy 2,9 Me:n suuruinen ei-operatiivisesta toiminnasta syntyvä kertaluonteinen tuotto Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta.

** Vuoden 2023 liiketulokseen sisältyy 4,2 Me:n määräinen kertaluonteinen tuotto valimoliiketoiminnan tuotannon koneisiin ja laitteisiin liittyvästä arvonalennustappion peruuttamisesta.

Konsernin käyttökate parani edellisvuodesta ja oli 7,9 Me (5,3 Me). Tilikauden käyttökatetta rasittivat edellisvuotta alhaisemmat myyntivolyymit ja sarjatuotantoon ylösajettujen volyymituotteiden aiheuttama väliaikaisesti huonompi tuottavuus ja sisäiset laatuhaasteet, tilikaudelle ajoittuneet lakot sekä sähkön ja pääraaka-aineiden indeksikehitys. Käyttökatteeseen sisältyi parantavana eränä vuodelle 2024 kirjattu 2,9 Me:n suuruinen ei-operatiivinen kertaluonteinen tuotto Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistusja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta, minkä johdosta käyttökate oli edellisvuotta korkeampi. Siten tilikauden oikaistu käyttökate oli 4,9 Me (5,3 Me).

Konsernin liiketulos heikkeni edellisvuodesta ja oli 2,6 Me (3,8 Me). Liiketulokseen sisältyi edellisessä kappaleessa mainittu kertaluonteinen tuotto liiketoimintakaupasta. Edellisvuoden liiketulosta paransi 4,2 Me:n valimoliiketoiminnan tuotannon koneisiin ja laitteisiin liittyvä arvonalennustappion peruuttaminen. Componenta totesi vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä IFRS:n mukaisessa arvioinnissaan valimoliiketoiminnan pitkän aikavälin tuotto-odotuksien parantuneen, minkä seurauksena tuloslaskelman poistot ja arvonalentumiset -erään kirjattiin kertaluonteinen tuotto.

Konsernin nettorahoituserät olivat -2,4 Me (-2,2 Me). Nettorahoituserien muutos oli seurausta korkokulujen kasvusta, mitkä johtuivat tilikaudella nostetusta uudesta 2,0 Me:n suuruisesta

Hallituksen toimintakertomus Emoyhtiön tilinpäätös

käyttöpääomalainasta sekä tilikauden aikana käytössä olleista luottolimiiteistä. Konsernin tulos rahoituserien jälkeen oli 0,2 Me (1,6 Me). Tilikauden verot olivat 0,0 Me (0,0 Me). Konsernin tilikauden tulos oli 0,2 Me (1,5 Me). Tilikauden osakekohtainen laimentamaton tulos oli 0,02 e (0,16 e). Tilikauden osakekohtainen tulos laimennusvaikutuksella oli 0,02 e (0,16 e).

Sopimus Puolustusvoimien kanssa

Componenta tiedotti 31.5.2024 Puolustusministerin hyväksyneen Raha-asiainvaliokunnan puoltaman Puolustusministeriön ehdotuksen hankkia vuosien 2025–2028 aikana 120 mm kuoripyrstökokoonpanoja Puolustusvoimille. Kaupan kokonaisarvo on noin 50 miljoonaa euroa, sisältäen noin 9 miljoonan euron arvoisen option vuodelle 2028, minkä käyttö varmistui viimeisellä vuosineljänneksellä.

Liiketoimintakauppa Kalajoen tehtaasta ja Sepänkylän koneistusja palvelukeskuksesta

vuonna 2023 oli noin 9,6 Me. Kauppa Kalajoen ja Sepänkylän liiketoiminnoista toteutui 1.10.2024. Ostetut liiketoiminnot tulivat osaksi Componentaa kaupan toteutumispäivästä lähtien. Componenta Manufacturing Oy ostaa Kalajoen ja Sepänkylän liiketoimintojen käytössä olevat kiinteistöt Fortaco Oy:ltä viimeistään vuoden kuluttua eli 1.10.2025. Siihen asti Componenta maksaa vuokraa Fortacolle Kalajoen ja Sepänkylän kiinteistöistä. Maksettu vuokra vähennetään kiinteistöjen kauppahinnasta 1 Me:stä. Componenta rahoittaa kaupat tulorahoituksellaan ja käytössään olevilla rahoituslimiiteillä.

Kalajoen ja Sepänkylän tehtailla tehdään vaativien teräksisten osavalmisteiden ja komponenttien hitsausta, koneistusta sekä pintakäsittelyä ja asennusta. Hankitut toiminnot työllistävät yhteensä noin 60 työntekijää. Kauppa vahvisti Componentan palvelutarjoamaa ja -kykyä kone- ja laitevalmistajille. Kalajoen ja Sepänkylän kattava osaaminen laajensi yhtiön tuotantoportfoliota ja täydensi kokonaistarjoamaa myös raskaamman tuotannon sopimusvalmistajana. Componenta pystyy kaupan myötä hyödyntämään myös sisäisiä toimitusketjuja kattavammin muun muassa levyleiketoimitusten sekä raskaan koneistuksen osalta. Componentalla ja Kalajoen ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoiminnoilla on jo ennestään yhteisiä asiakkaita.

Tase, rahoitus ja rahavirta

Rahavirta ja tase	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta, Te	8 232	1 126
Korollinen nettovelka, Te	5 472	9 097
Nettovelkaantumisaste, %	21,2	35,6
Omavaraisuusaste, %	41,3	45,0
Oman pääoman tuotto, %	0,8	6.2
Sijoitetun pääoman tuotto, %	6,6	9,8

Tilikauden lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli 40,0 Me (39,9 Me) ja sijoitetun pääoman tuotto oli 6,6 % (9,8 %). Oman pääoman tuotto oli 0,8 % (6,2 %). Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 41,3 % (45,0 %). Omavaraisuuden heikentyminen johtui edellisvuotta korkeammista korottomista veloista. Konsernin oma pääoma oli 25,8 Me (25,5 Me). Nettovelkaantumisaste oli tilikauden lopussa 21,2 % (35,6 %). Nettovelkaantumisasteen paranemiseen vaikutti pääosin edellisvuotta vahvempi likviditeetti vuoden lopussa. Toisaalta nettovelkaantumisastetta heikensi tilikauden toisella neljänneksellä sovittu ja 12.4.2024 kokonaisuudessaan nostettu 2 miljoonan euron määräinen käyttöpääomalaina LähiTapiolalta ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolta. Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset.

Componenta-konsernin velat 31.12.2024 olivat yhteensä 37,6 Me (31,7 Me). Pitkäaikaisia velkoja

Hallituksen toimintakertomus

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

oli 11,7 Me (11,9 Me) ja lyhytaikaisia oli 25,9 Me (19,8 Me). Konsernin velkoihin sisältyi 4,1 Me (3,6 Me) ulkoisia rahoituslaitoslainoja. Muut konsernin velkaerät sisälsivät käyttöpääomaeriä 10,5 Me (7,9 Me), toimitilojen sekä koneiden ja laitteiden vuokrasopimusvelkoja 10,1 Me (10,9 Me) ja muita velkaeriä 12,9 Me (9,3 Me).

Tilikauden lopussa konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 8,7 Me (5,3 Me). Tilikauden päättymisen jälkeen konsernin maksuvalmius on säilynyt hyvänä. Componentalla oli tilikauden lopussa myös käyttämättömiä ja sitovia syyskuuhun 2025 asti voimassa olevia luottositoumuksia 4,0 Me. Lisäksi Componenta sopi tilikaudella enintään 3 miljoonan dollarin rahoitusjärjestelystä yhdysvaltalaisen sijoittajan, MPL:n, kanssa. Järjestely on voimassa 1.7.2025–31.12.2027. Componenta voi rahoitusjärjestelyn alla nostaa sen yksinomaisesta pyynnöstä enintään 750 000 dollarin erissä lainaa MPL:ltä. Lainaa vastaan Componenta antaa MPL:lle vaihtovelkakirjoja, joiden maturiteetti on 3 vuotta. Vaihtovelkakirjojen vuotuinen korko on 4 %. Componenta voi lunastaa vaihtovelkakirjoja takaisin MPL:ltä koska tahansa, maksamalla vaihtovelkakirjojen pääoman ja kertyneen koron MPL:lle. MPL voi vaatia vaihtovelkakirjojen konvertointia yhtiön osakkeiksi, kun 18 kuukautta on kulunut konvertoitavaksi vaadittavan vaihtovelkakirjan antamisesta. Konversiossa osakekohtainen merkintähinta vastaa 91,5 % yhtiön osakkeenvaihtomäärällä painotetusta keskikurssista viitenä peräkkäisenä kaupankäyntipäivänä. Konsernin liiketoiminnan rahavirta tilikaudella oli 8,2 Me (1,1 Me). Tilikauden rahavirtaa paransi edellisvuotta korkeampi ostovelkojen määrä. Lisäksi edellisvuoden rahavirtaa heikensi eräiden merkittävien materiaalihankintojen maksuajankohdan ajoittuminen edellisvuoden tilikauden päätöshetkeä ennen. Tilikauden lopussa konsernin käyttöpääoma (sis. vaihto-omaisuus ja myyntisaamiset vähennettynä ostoveloilla) oli 5,2 Me (6,5 Me).

Henkilöstö

	2024	2023
Henkilöstökulut, Te	-31 494	-31 189
Henkilöstö keskimäärin kauden
aikana	614	589
Henkilöstö keskimäärin kauden
aikana, ml. vuokratyövoima	639	631
Henkilöstö kauden lopussa	681	584
Henkilöstö kauden lopussa,
ml. vuokratyövoima	689	615

Konsernin henkilömäärä tilikauden lopussa oli 681 (584).

Investoinnit

Te	2024	2023
Pysyvät vastaavat	5 567	2 794
Vuokrasopimukset	1 165	1 272
Yhteensä	6 732	4 066

Konsernin investointien määrä oli 6,7 Me (4,1 Me). Investoinnit koostuivat pääasiassa erilaisista tuotannon kone- ja laitehankinnoista sekä tilikaudella tapahtuneesta liiketoimintakaupasta. Konsernin investointien nettorahavirta oli -3,2 Me (-2,7 Me), joka sisältää konsernin investointien rahavirran aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä kauppahinnan suorittamisen Kalajoen ja Sepänkylän liiketoiminnoista.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehittämismenoja ei ollut, koska Componenta harjoittaa sopimusvalmistusliiketoimintaa.

Osakepääoma ja osakkeet

Componenta Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Osakkeen tilikauden keskikurssi oli 2,75 euroa (2,67 euroa), alin kurssi 2,12 euroa (2,20 euroa) ja ylin kurssi 3,55 euroa (3,25 euroa). Osakkeen kurssi tilikauden lopussa oli 2,76 euroa (2,35 euroa). Osakekannan markkinaarvo tilikauden lopussa oli 26,8 Me (22,8 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella oli 21,9 % (20,3 %) osakekannasta. Componenta Oyj:n osakepääoma oli tilikauden päättyessä 1,0 Me (1,0 Me). Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu määrä tilikauden lopussa oli 9 712 757 (9 712 757). Osakkeenomistajien määrä tilikauden päättyessä oli 7 005 (6 975).

Hallituksen Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan Emoyhtiön tilinpäätös

Osakkeenomistajat 31.12.2024

Osakkaan nimi	Osakkeet	%
1 Joensuun kauppa ja Kone Oy	1 220 940	12,57
2 Etra Capital Oy	940 000	9,68
3 Skandinaviska Enskilda Banken AB*	488 610	5,03
4 Keskinäinen Työeläke
vakuutusyhtiö Varma	416 252	4,29
5 Keskinäinen Työeläke
vakuutusyhtiö Elo	275 000	2,83
6 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	205 600	2,12
7 Harri Yrjö Oy	182 889	1,88
8 Noveco Oy	140 000	1,44
9 Nikula Jukka-Pekka	113 795	1,17
10 Hilander Seija-Sisko	72 644	0,75
Hallintarekisteröidyt osakkeet	505 706	5,21
Muut osakkeet	5 151 321	53,04
Yhteensä	9 712 757	100,00

Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain

31.12.2024
	%
Kotitaloudet yhteensä	49,15
Yritykset yhteensä	34,49
Julkisyhteisöt yhteensä	7,12
Hallintarekisteröidyt osakkeet ja
muu ulkomaalaisomistus	5,47
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä	3,71
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä	0,06
Sektorit yhteensä	100,00

Liputusilmoitukset

Vuonna 2024 Componenta ei vastaanottanut yhtään liputusilmoitusta.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.4.2024 Vantaalla. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.2023−31.12.2023. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi viisi (5). Yhtiökokous valitsi hallitukseen nykyiset jäsenet Tomas Hedenborgin, Anne Koutosen, Harri Suutarin ja Petteri Walldénin. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Lars Wrebo. Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 50 000 euroa ja hallituksen jäsenille 30 000 euroa. Mahdollisten hallituksen alaisten valiokuntien jäsenille maksetaan vuosipalkkiona 5 000 euroa. Lisäksi muualla kuin Suomessa asuvalle ja Suomeen kokoukseen matkustavalle hallituksen jäsenelle maksetaan kokouskohtainen palkkio 1 000 euroa.

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi Harri Suutarin ja varapuheenjohtajaksi Anne Koutosen. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson. Yhtiökokous valitsi kestävyysraportoinnin varmentajaksi kestävyystarkastusyhteisö BDO Oy:n. BDO Oy:n nimeämänä päävastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana toimii KHT, kestävyysraportointitarkastaja Laura Castrén.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista yhdessä tai useammassa erässä niin, että osakeanti voidaan toteuttaa joko uusia osakkeita antamalla tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita luovuttamalla. Valtuutuksen nojalla annettavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 961 563 osaketta, mikä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta.

Hallitus päättää kaikista uusien osakkeiden antamisen ja yhtiön hallussa olevien omien

* Hallintarekisteröity

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2024

Osakkeiden määrä	Osakkaita	%	Osakkeet	%
1–100	3 696	52,77	112 808	1,16
101–500	1 811	25,85	479 285	4,94
501–1 000	597	8,52	463 768	4,76
1 001–5 000	686	9,79	1 491 222	15,35
5 001–10 000	105	1,50	720 229	7,42
10 001–50 000	89	1,27	1 734 640	17,86
50 001–100 000	12	0,17	714 419	7,36
100 001–500 000	7	0,10	1 822 146	18,76
500 001–999 999 999	2	0,03	2 174 240	22,39
Yhteensä = liikkeelle
laskettu määrä	7 005	100,00	9 712 757	100,00

Hallituksen toimintakertomus

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös

osakkeiden luovuttamisen ehdoista. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää osakeannista myös suunnatusti eli osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen (suunnattu anti) osakeyhtiölaissa mainituin edellytyksin. Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää uusien osakkeiden antamisesta maksutta yhtiölle itselleen. Hallitus voi käyttää valtuutusta esimerkiksi vastikkeena yrityskaupoissa, pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta tai muiden liiketoimintaan liittyvien järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutusta ei kuitenkaan saa käyttää yhtiön johdon tai avainhenkilöiden kannustinohjelmien toteuttamiseksi.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, mutta kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Selvyyden vuoksi todetaan, että valtuutus ei kumoa yhtiökokouksessa 13.4.2023 hallitukselle annettua valtuutusta päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta kannustinjärjestelmiä varten, jonka nojalla voidaan antaa enintään 400 000 kappaletta osakkeita. Valtuutus kumoaa kuitenkin muut aiemmat käyttämättömät osakeantivaltuutukset.

Yhtiökokous päätti yhtiöjärjestyksen muuttamisesta lisäämällä yhtiöjärjestykseen uuden kohdan 8 kestävyysraportoinnin varmentajasta. Muutoksen seurauksena yhtiöjärjestyksen nykyisten 8–10 kohtien numerointi muuttuu vastaavasti kohdiksi

9–11. Yhtiökokous päätti, että varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita koskeva, yhtiöjärjestyksen tulevaa 11 kohtaa täydennetään siten, että siihen lisätään uusi 10 alakohta kestävyysraportoinnin varmentajan valitsemisesta ja alakohtaan 6 lisätään maininta tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin varmentajan palkkioista ja matkakustannusten korvausperusteista.

Tiedote yhtiökokouksen päätöksistä on luettavissa kokonaisuudessaan yhtiön verkkosivuilla.

Optio-oikeudet

Componenta Oyj:n hallitus päätti 13.4.2023 käynnistää Componenta Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille suunnatun optio-ohjelman yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 13.4.2023 antaman valtuutuksen nojalla.

markkina-arvo on noin 1,0532 euroa per optiooikeus. Yhteensä optio-oikeuksien teoreettinen markkina-arvo on noin 140 418 euroa. Optiooikeuksien teoreettinen markkina-arvo on määritetty optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black-Scholes-mallilla seuraavin oletuksin: osakkeen kurssi 2,36 euroa, osakkeen merkintähinta 2,35 euroa, riskitön korko 2,89 %, optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 5 vuotta ja volatiliteetti 46,92 %.

Lisäksi Componentalla oli tilikauden lopussa kaksi aikaisemmin hyväksyttyä optio-ohjelmaa: 2023A ja 2018C. Optio-oikeuksia 2023A oli yhteensä 133 348 kappaletta, joista yhtiön hallussa ei ollut yhtään kappaletta. Ohjelman 2023A:n osakkeen merkintähinta on 3,00 euroa ja kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan osakkeen. Ohjelman 2023A:n osakkeiden merkintäaika on 1.6.2026–31.5.2028. Optiooikeuksia 2018C oli yhteensä 76 462 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli 11 100 kappaletta. Ohjelman 2018C:n osakkeen merkintähinta on 3,03 euroa ja kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään kaksi Componentan osaketta. Ohjelman 2018C:n osakkeiden merkintäaika on 1.12.2023–30.11.2025.

Tilikaudella marraskuussa 2024 päättyi myös yksi optio-ohjelma 2018B. Tilikaudella ei ole käytetty optio-oikeuksia voimassa olevista optio-ohjelmista osakkeiden merkintään. Kaikkien optio-ohjelmien kohderyhmään kuuluu noin 15 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.

toimintakertomus

Hallituksen

tilinpäätös

Konserni-

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Hallitus ja johto

Componentan hallituksen muodostivat 10.4.2024 saakka hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari, varapuheenjohtaja Anne Koutonen, Tomas Hedenborg ja Petteri Walldén. Componentan hallituksen muodostivat 10.4.2024 lähtien hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari, varapuheenjohtaja Anne Koutonen, Tomas Hedenborg, Petteri Walldén ja Lars Wrebo. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Konsernin johtoryhmän muodostivat koko tilikauden ajan toimitusjohtaja Sami Sivuranta, talousjohtaja Marko Karppinen, operatiivinen johtaja Pasi Mäkinen ja lakiasiainjohtaja Hanna Seppänen.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, vastapuoli- valuutta-, korko- ja luottoriskit).

Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysteräksen ja harkkoraudan, rakenneteräksen, alumiinin ja

energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin sekä energian häiriötön saatavuus. Sähköenergian markkinahinnat ovat katsauskaudella olleet keskimäärin kohtuullisella tasolla, vaikka hintavaihtelu on vuorokausi- ja tuntitasolla erittäin suurta.

Kiristyneen geopoliittisen tilanteen johdosta raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuteen voi muodostua epävarmuuksia myös Componentan omassa operatiivisessa toiminnassa. Sen lisäksi asiakkaidemme tiettyjen komponenttien maailmanlaajuiset saatavuushaasteet voivat johtaa loppuasiakkaidemme tehtaiden tuotantohäiriöihin ja näin vaikuttaa Componentan myyntivolyymeihin lyhyellä aikavälillä. Tilanne on kuitenkin Componentan näkökulmasta tällä hetkellä vakaa.

Raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuden varmistamiseksi Componenta keskustelee aktiivisesti toimittajiensa kanssa, päivittää jatkuvasti omaa tarve-ennustettaan ja optimoi varastotasojaan pidemmän aikavälin kysyntää vastaavaksi, seuraa toimittajiensa tilannetta sekä markkinassa tapahtuvia muutoksia tiiviisti ja reagoi näihin muutoksiin tarvittaessa.

Componentalla ei ole merkittäviä ja välittömiä Venäjään, Ukrainaan tai Lähiitään liittyviä riskikeskittymiä asiakkaissa eikä tavarantoimittajissa. Componentalla ei ole omaa toimintaa Venäjällä, Ukrainassa tai Lähi-idässä. Venäjän hyökkäyssodalla on ollut vaikutusta raakaaineiden, kuten rakenneteräksen ja harkkoraudan yleiseen hintakehitykseen ja saatavuuteen sekä

energian hintakehitykseen. Välillisesti sodalla on ollut vaikutusta Componentan teräsmateriaalien valmistajien ja tukkureiden toimitusketjuihin muun muassa rautamalmin ja kivihiilen hintakehityksen ja saatavuuden kautta. Sotien jatkuminen ja geopoliittisen tilanteen epäsuotuisa kehitys voi edelleen vaikuttaa heikentävästi rahoitusmarkkinoihin, myyntivolyymeihin, raaka-aineiden ja energian saatavuuteen ja niiden hintakehitykseen sekä ulkomaisen työvoiman saatavuuteen, mikä tuo epävarmuutta tulevaisuuden ennusteisiin. Mahdolliset lisääntyvät tuontitullit voivat välillisesti asiakkaiden kautta vaikuttaa Componentan liiketoimintaan heikentävästi. Componenta ei juurikaan toimita komponentteja suoraan Yhdysvaltoihin.

Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti indeksoiduin hintasopimuksin, joiden perusteella tuotteiden myyntihintoja päivitetään raaka-aineiden hintamuutoksia vastaaviksi seuraavalle kvartaalille. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän. Kaupallisten riskien osalta tulevaisuuden volyymeja voivat heikentää mahdolliset asiakkaan tuotesiirrot hintakilpailullisista syistä.

Componentan liiketoiminta on riippuvaista tuotantolaitosten, hankinta- ja toimituskanavien ja niihin liittyvien prosessien ja järjestelmien toimintavarmuudesta ja luotettavuudesta. Componenta seuraa myös tarkasti työmarkkinatilanteen kehitystä. Tietotekniikan ollessa

Hallituksen toimintakertomus

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

Emoyhtiön tilinpäätös

merkittävässä roolissa Componentan sekä sen toimittajien ja asiakkaiden toiminnassa on tiedon laatu, oikeellisuus ja saatavuus erittäin tärkeää. Tämän vuoksi IT- ja kyberturvallisuusriskit voivat realisoituessaan altistaa Componentan toiminnan häiriöille, tiedon häviämiseen tai vääristymiseen sekä toiminnan keskeytymiseen, mikä osaltaan voi johtaa keskeytyksiin tuotteiden saatavuudessa. Componenta kiinnittää tarkkaa huomiota kyberturvallisuusriskeihin ja seuraa lisäksi toimittajiensa sekä asiakkaidensa tilanteita ja ilmoituksia.

Componenta seuraa jatkuvasti likviditeetti- ja vastapuoliriskiä. Yhtiön liiketoiminnan rahoitus perustuu liiketoiminnan tulorahoitukseen, myyntisaamisten factoring-rahoitukseen, sitoviin rahoituslaitoslainoihin, syyskuuhun 2025 saakka voimassa oleviin luottolimiitteihin ja toukokuussa 2024 sovittuun vaihtovelkakirjajärjestelyyn. Factoringjärjestelyiden tai luottolimiittien irtisanominen tai niiden uusimatta jättäminen voisivat aiheuttaa epävarmuustekijöitä Componentan likviditeettiin. Yhtiön käsityksen mukaan konsernilla on tarvittaessa saatavissa vieraan pääoman ehtoista rahoitusta markkinoilta myös jatkossa. Lisäksi vastapuoliriski voi

realisoituessaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä Componentan likviditeettiin. Konsernin likviditeetti oli tilikauden lopussa hyvällä tasolla. Componentalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä ja sitovia luottositoumuksia 4,0 Me ja yhdysvaltalaisen sijoittajan MPL:n kanssa sovittu enintään 3,0 MUSD:n vaihtovelkakirjajärjestely, joka on käytettävissä aikavälillä 1.7.2025–31.12.2027.

Componentan luottolimiitit ja käyttöpääomalainat sisältävät seuraavat taloudelliset kovenanttiehdot: korollinen nettovelka / rullaava 12 kuukauden käyttökate ovat enintään 3,0 ja omavaraisuusaste on vähintään 25 %. Sovittujen ehtojen mukaisesti kovenantteja tarkastellaan puolivuosittain 30.6. ja 31.12. ja ne ovat voimassa niin kauan, kuin lainasopimuksiin liittyvä vastuu tai määrä on maksamatta tai nostamatta. Alhaisen rullaavan 12 kuukauden käyttökatteen vuoksi ensin mainittu kovenanttiehto rikkoutui 30.6.2024 ja yhtiö sai waiverit rahoittajilta kesäkuun 2024 aikana 30.6. tilanteeseen. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Componentan taloudellinen tilanne täytti kaikki lainasopimuksissa asetetut kovenanttiehdot. Käyttökatteen epäsuotuisa kehitys rullaavan 12 kuukauden aikana voi aiheuttaa kovenanttien rikkoutumisen.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Componenta raportoi oikaistun käyttökatteen uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna. Oikaistu käyttökate kuvastaa aitoa operatiivista ja kertaeristä puhdistettua kannattavuutta tulosohjauksen perustana sekä parantaa raportointikausien vertailtavuutta. Oikaistuun käyttökatteeseen ei sisällytetä yritys- tai rakennejärjestelyjen seurauksena muodostuneita tuottoja tai kuluja. Componenta raportoi oikaistun käyttökatteen vuodelta 2024 tilikaudella realisoituneen kertaluonteisen liiketoimintakaupan tuoton vuoksi. Vertailuvuoden 2023 osalta oikaistu käyttökate on samansuuruinen kuin kyseisen kauden käyttökate. Täsmäytyslaskelma oikaistusta käyttökatteesta löytyy vuosikatsauksen kohdasta "Tunnusluvut".

Componentan tulosohjeistus 2025

Componenta odottaa konsernin liikevaihdon ja oikaistun käyttökatteen paranevan edellisvuodesta. Vuoden 2024 konsernin liikevaihto oli 97,1 Me ja oikaistu käyttökate oli 4,9 Me.

Hallituksen toimintakertomus Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan Emoyhtiön tilinpäätös

Asiakkaiden myyntivolyymien kehitys, raakaaineiden heikko saatavuus, raaka-aineiden ja sähköenergian kallistuminen sekä yleinen talous-, työmarkkina- ja kilpailutilanne voivat vaikuttaa liiketoimintanäkymiin. Kiristyneen geopoliittisen tilanteen vuoksi tulevaan myynnin ja kannattavuuden kehitykseen liittyy epävarmuustekijöitä. Lisääntyvät tullit voivat vaikuttaa heikentävästi Componentan toimintaan välillisesti asiakkaiden kautta. Geopoliittisen tilanteen epäsuotuisa kehitys voi vaikuttaa myös heikentävästi rahoitusmarkkinoihin, myyntivolyymeihin, raaka-aineiden ja sähköenergian saatavuuteen ja niiden hintakehitykseen sekä ulkomaisen työvoiman saatavuuteen, mikä tuo epävarmuutta tulevaisuuden ennusteisiin.

Osingonjakoehdotus

Konsernin tilikauden tulos oli 0,2 Me (1,5 Me). Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 18,4 Me (17,1 Me). Hallitus ehdottaa, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa.

Varsinainen yhtiökokous

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 23.4.2025 Vantaalla. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisellä pörssitiedotteella.

Kestävyysselvitys 2024

Yleiset tiedot

Kestävyysselvityksen laatimisperusteet

Tämä kestävyysselvitys on laadittu konsolidoituna konsernikestävyysselvityksenä kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaisesti ja kattaa koko Componenta-konsernin samassa laajuudessa kuin konsernitilinpäätös. Kestävyysselvityksessä annetut numeeriset tiedot ovat konsolidoituja lukuja ja kattavat koko Componenta-konsernin, jollei toisin erityisesti mainita. Raportoidut luvut ja muut tiedot sisältävät Fortaco Groupilta 1.10.2024 hankitut liiketoiminnot ajalta 1.10.2024–31.12.2024. Kaikki soveltuvat Componentan konsernitason toimintaperiaatteet koskevat Fortaco Groupilta hankittuja liiketoimintoja hankintahetkestä alkaen eikä liiketoimintojen hankinnalla ole vaikutusta olemassa oleviin toimintaperiaatteisiin. Tässä kestävyysselvityksessä käsitellään Componentan arvoketjun alku- ja loppupäätä siinä määrin, kuin se on tarpeen, jotta voidaan kuvata arvoketjuun liittyvät Componentalle olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Tätä kestävyysselvitystä laadittaessa ei ole hyödynnetty mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät aineettomiin oikeuksiin, tietotaitoon tai innovoinnin tuloksiin. Selvitykseltä ei myöskään ole jätetty pois tietoja neuvoteltavina olevista asioista tai käynnissä olevasta kehityksestä.

Olennaisten aiheiden osalta on tässä kestävyysselvityksessä vastattu kutakin aihetta käsittelevässä osiossa ainoastaan olennaisesti kyseiseen aiheeseen liittyviä mittareita koskeviin tiedonantovaatimuksiin. Mikäli mittarin ei katsota kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella olevan Componentalle olennainen, ei kyseistä mittaria ole raportoitu. Jollei toisin erityisesti mainita, mittareihin ja toimenpiteisiin on sisällytetty soveltuvilta osin Fortaco Groupilta hankittu liiketoiminta ajalta 1.10.2024–31.12.2024.

Hallinto

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Componentan hallitus toimii hallinto- ja valvontaelimenä kestävyysseikkoihin liittyen. Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu kolmesta seitsemään jäsentä. Hallituksessa oli vuonna 2024 viisi jäsentä, joista 20 % oli naisia ja 80 % miehiä. Hallituksen jäsenet eivät osallistu yhtiön operatiiviseen liikkeenjohtoon. Hallituksessa ei ole työntekijöiden edustusta. Hallituksessa

olevilla henkilöillä on monipuolista osaamista kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoiminnasta ja kehittämisestä, kokemusta yhtiön toimialasta sekä toisiaan täydentävää kokemusta liiketoiminnan eri osa-alueista. Hallituksen jäsenistä 100 % oli riippumattomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen riippumattomuus arvioidaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämän pörssiyhtiöille laaditun hallinnointikoodin 2020 suosituksen 10 mukaisesti. Hallitus ei ole perustanut valiokuntia kestävyyskysymysten käsittelyyn.

Hallituksen työjärjestyksessä on huomioitu hallituksen vastuut kestävyyskysymysten vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen. Hallituksen kestävyyteen liittyviä tehtäviä ovat mm.

kestävyysraportoinnin prosessin seuranta ja valvonta
kestävyysraportoinnin varmennussuunnitelman hyväksyntä
kestävyysraportoinnin varmennuksen budjetin hyväksyntä sekä uudet toimeksiannot, jotka ylittävät erikseen asetetut rajat
tavata tarvittaessa kestävyysraportoinnin varmentaja ja katselmoida kaikki kestävyysraportoinnin varmentajan antamat olennaiset raportit

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätöksen

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös

kestävyysraportointia koskevan raportointijärjestelmän seuraaminen ja arviointi
kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuuden arviointi
tarvittaessa yhtiön kestävyysraportointivarmennuksen seuraaminen
kestävyysraportointitarkastajan valinnan valmistelu

Hallitus asettaa kestävyyskysymyksiin liittyvät yhtiön pitkän aikavälin ja ylätason tavoitteet. Johtoryhmä hyväksyy lyhyen aikavälin konsernitason sekä tarkennetut tavoitteet. Sekä hallitus että johtoryhmä seuraavat kestävyyskysymyksiin liittyvien tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.

Componentan johtoryhmään kuului vuonna 2024 neljä henkilöä, joista 25 % oli naisia ja 75 % miehiä. Toimitusjohtaja on yhtiön johtoryhmän puheenjohtaja. Toimitusjohtajan lisäksi johtoryhmään kuuluvat talousjohtaja, operatiivinen johtaja sekä laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja. Yhtiön johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmässä ei ole työntekijöiden edustusta. Johtoryhmän jäsenillä on monipuolista osaamista kansainvälisesti toimivien yritysten operatiivisesta toiminnasta, kokemusta yhtiön toimialasta sekä toisiaan täydentävää kokemusta liiketoiminnan eri osa-alueista.

Yhtiön toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kestävyysasiat ja kestävyysraportointi ovat lainmukaisesti ja luotettavalla tavalla järjestetty. Vastuu kestävyysasioista, mukaan lukien kestävyysraportointi, kuuluu johtoryhmässä lakija kestävyysasioista vastaavalle johtajalle, joka raportoi toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi kestävyysasioista hallitukselle. Johtoryhmällä ei ole kirjallista työjärjestystä. Kestävyysasioita käsitellään johtoryhmässä vuosittaisten toimintasuunnitelmien mukaisesti. Kestävyysasioihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan käytetään soveltuvilta osin yhtiön yleistä riskienhallintaprosessia.

Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kestävyysraportointi on lainmukainen ja luotettavalla tavalla järjestetty, mikä kattaa sen, että asianmukaista osaamista ja asiantuntemusta on saatavilla. Kestävyysasiat, mukaan lukien kestävyysraportointi, on nimetty laki- ja kestävyysasioista vastaavan johtajan vastuulle johtoryhmässä ja konsernitasolla. Yhtiöllä on kestävyysasioiden asiantuntija, joka raportoi laki- ja kestävyysasioista vastaavalle johtajalle. Asiantuntijalla on erityisosaamista yhtiön olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, erityisesti ympäristöön liittyvistä kestävyysseikoista, ja hän täydentää muuta yhtiössä olevaa osaamista kestävyysasioissa. Yhtiö on myös kouluttanut henkilöstöään ja käyttänyt ulkopuolisia asiantuntijoita kestävyyskysymyksissä organisaation ymmärryksen kasvattamiseksi. Hallituksella ja johtoryhmällä on pääsy tarvitsemaansa kestävyysosaamiseen Componentan sisäisten ja/tai ulkoisten erityisasiantuntijoiden kautta.

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

liitetiedot

Johtoryhmä käsittelee kestävyyskysymyksiin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia vähintään vuosittaisen kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten läpikäynnin yhteydessä. Pääsääntöisesti lakija kestävyysasioista vastaava johtaja esittelee kestävyyskysymyksiin liittyvät asiat johtoryhmässä. Johtoryhmä saa tietoa kestävyyskysymyksistä myös eri aihealueiden vastuuhenkilöiden sekä asiantuntijoiden kautta yksittäisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen. Johtoryhmä hyväksyy lyhyen aikavälin konsernitason sekä tarkennetut kestävyysasioihin liittyvät tavoitteet. Johtoryhmä seuraa kestävyyskysymyksiin liittyvien tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja tai laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja esittelee kestävyyskysymyksiin liittyvät asiat hallituksessa. Eri aihealueiden vastuuhenkilöt tai asiantuntijat saattavat kuitenkin yksittäisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen esitellä asian hallituksessa. Johtoryhmä on raportointikauden aikana käsitellyt kaikkia Componentan kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia lukuun ottamatta ilman pilaantumista ja jätteitä. Hallitus puolestaan on raportointikauden aikana käsitellyt seuraavia Componentalle olennaisiksi tunnistettuja aiheita: energian kulutus, ilmastonmuutoksen hillintä, tuotteisiin

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus ja hinta, kyberturvallisuus sekä lisääntyvä ympäristölainsäädäntö.

Kestävyysasioihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet huomioidaan osaksi strategiaa strategiapäivitysten yhteydessä osana strategiaprosessia. Hallitus sekä johtoryhmä huomioivat kestävyyskysymykset päätöksenteossaan. Päätöksenteossa joudutaan punnitsemaan vaihtoehtoja erilaisten seikkojen suhteen.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Yhtiöllä ei ole hallituksen palkitsemiseen liittyviä kannustinjärjestelmiä. Johtoryhmän palkitsemista ei ole yhtiössä sidottu kestävyyskysymyksiin. Kestävyysasiat huomioitiin varsinaisessa yhtiökokouksessa 2024 hyväksytyssä toimielinten palkitsemispolitiikassa liittyen toimitusjohtajan lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin siten, että palkitsemisen on jatkossa mahdollista perustua myös kestävyyskysymyksiin. Vastaavalla tavalla kestävyysasiat on mahdollista huomioida myös muun operatiivisen johdon lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä. Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei tällä hetkellä huomioida johtoryhmää koskevissa pitkän ja lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmissä. Hallitus päättää yhtiön pitkän ja lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien ehdoista.

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Componentan kestävyysraportointiprosessin riskienhallinta on toistaiseksi taloudellisen raportoinnin riskienhallintajärjestelmästä erillään oleva prosessi osittain erilaisten ja eri lähteistä kerättävien raportoitavien tietojen takia. Riskienhallintamalli koostuu merkittävimpien raportointiprosessiin liittyvien riskien tunnistamisesta ja soveltuvien sisäisen valvonnan menetelmien (kontrollien) määrittämisestä ja käyttöönotosta. Riskit on tunnistettu keskustellen kestävyyden, lakiasioiden ja taloushallinnon asiantuntijoista koostuvan työryhmän kesken. Erityistä riskien priorisointimenetelmää ei käytetty, vaan riskienarvioinnissa keskityttiin kvalitatiivisesti merkittävimmiksi arvioituihin riskeihin.

Componentan kestävyysraportointiprosessiin liittyväksi merkittävimmäksi riskiksi on tunnistettu virheellisyydet raportoitavan numeerisen datan keräämisessä ja raportoinnissa. Componenta on määritellyt sisäisiä kontrolleja tämän riskin lieventämiseksi. Sisäiset kontrollit koostuvat muun muassa review-tyyppisistä kontrolleista, joissa kerätyn tiedon oikeellisuus arvioidaan aina vähintään kahdessa eri vaiheessa raportointiprosessia, ja neljän silmän periaatteesta, jota käytetään laskennallisen datan oikeellisuuden varmistamisessa. Componenta pyrkii käyttämään raportoinnissa niin paljon suoraan järjestelmistä kerättävää dataa kuin mahdollista, mikä osaltaan pienentää virheellisen tiedon raportoinnin riskiä.

Lisäksi kestävyysraportointiprosessin ja sen valvonnan vaatimat resurssit ja osaaminen on varmistettu sisäisesti ja Componenta käyttää ulkopuolisia erityisasiantuntijoita tarpeen mukaan. Mahdolliset raportointiprosessiin olennaisesti vaikuttavat sisäisen valvonnan havainnot raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle vähintään kerran vuodessa.

Strategia

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Componenta on laajan tarjoaman sopimusvalmistaja, jolla ei ole omia tuotteita, vaan Componentan valmistamat tuotteet valmistetaan asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Componentan liiketoimintamalli sekä merkittävimmät tuoteryhmät ja markkina-alueet liikevaihdon mukaan on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1. Puolustusvälineteollisuus ja energiateollisuus nousivat vuoden 2024 aikana koneenrakennuksen ja maatalouskoneiden ohella merkittäviksi asiakastoimialoiksi Componentalle (>10 % koko konsernin liikevaihdosta). Fortaco Groupilta vuonna 2024 hankitut liiketoiminnot laajentavat merkittävästi Componentan tuoteja palveluvalikoimaa tuodessaan suuret, hitsatut rakenteet osaksi Componentan tuoteportfoliota.

Componentan asiakkailleen, sijoittajilleen ja muille sidosryhmilleen tarjoamat hyödyt on kuvattu sivulla 22. Componentan työsuhteisten työntekijöiden määrä on esitetty sivulla 65.

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Componentan merkittävimmät tuotantopanokset ovat henkilöstö, taloudellinen pääoma ja omaisuus, raaka-aineet ja alihankintaverkosto sekä energia. Componentan HR- ja QEHS-toiminnot, taloushallinto ja hankinta kehittävät edellä kuvattuja tuotantopanoksia ja turvaavat niiden saatavuuden omien toimintatapojensa mukaisesti. Componentan raaka-aine- ja toimitusketjut ovat globaaleja, mutta valtaosa Componentan suorista toimittajista on suomalaisia ja eurooppalaisia yhtiöitä. Componentan keskeisimmät toimittajat ovat raaka-aineiden ja energian toimittajia ja suuri osa asiakkaista on globaalisti toimivia kone- ja laitevalmistajia, joilla on merkittävää kokoonpanotoimintaa Suomessa. Myös Componentalle raaka-aineita ja Componentan tuotteita asiakkaille kuljettavat kuljetusalan yritykset ovat merkittävä osa Componentan arvoketjua. Componentan arvoketjussa arvo muodostuu pääasiassa Componentan asiakkaiden tuotantoprosesseissa, kun asiakkaat käyttävät Componentan valmistamia ja/tai työstämiä kappaleita komponentteina omissa tuotteissaan. Componentan tahtotila on kehittää pitkäikäiset ja vuorovaikutteiset suhteet asiakkaisiin ja toimittajiin. Componentan valmistamia kappaleita sisältävien laitteiden loppukäyttäjien joukko on moninainen useista asiakastoimialoista johtuen.

Componentan strategiakaudelle 2024–2026 on valittu viisi painopistealuetta, jotka ovat syvällinen asiakastuntemus, vastuullisuus, operatiivinen

uudistuminen, henkilöstö ja epäorgaaninen kasvu. Componentan strategian painopistealueista vastuullisuus ja henkilöstö liittyvät suoraan Componentalle olennaisiin kestävyysseikkoihin. Muut strategian painopistealueet vaikuttavat välillisesti Componentalle olennaisiin kestävyysseikkoihin muun muassa kasvavan henkilöstömäärän ja tuotantoprosessien kehittämisen kautta. Componenta hakee muun muassa automaatiosta ja robotiikasta ratkaisua kilpailukyvyn kehittämiseen ja alan kasvavaan työvoimapulaan osana strategiaansa. Componentalla ei vuoden 2024 lopussa ollut tuoteja palveluryhmiä, asiakasluokkia, maantieteellisiä alueita tai sidosryhmäsuhteita koskevia kestävään kehitykseen liittyviä pitkän aikavälin tavoitteita. Vuosittain asetetaan kestävyyteen liittyvät vuositavoitteet, kuten kierrätetyn tuotantomateriaalin osuuden lisääminen valimoliiketoiminnassa, joka vastaa erityisesti asiakkaiden toiveeseen kierrätettyjen raakaaineiden käytöstä Componentan tuotteissa.

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Componentan keskeisimmät sidosryhmät ovat henkilöstö, asiakkaat, toimittajat (ml. urakoitsijat ja alihankkijat), osakkeenomistajat, rahoittajat, viranomaiset ja tuotantoyksiköiden lähiyhteisöt. Componenta käy säännöllistä keskustelua kaikkien keskeisimpien sidosryhmiensä kanssa osana tavanomaista liiketoimintaansa. Johtoryhmän käsiteltäväksi tuodaan

sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet operatiivisesti merkittävät asiat ja hallituksen tietoon viedään hallitustyön kannalta olennaiset asiat. Lisäksi sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseita asioita käsitellään jokapäiväisessä operatiivisen toiminnan johtamisessa.

Sidosryhmävuorovaikutuksen kautta kerätyt sidosryhmien näkemykset käsitellään osana strategiaprosessia ja ne huomioidaan strategiauudistuksissa. Vastuullisuus on määritelty uutena painopistealueena strategiakaudelle 2024–2026. Tähän painopistealueeseen liittyy muun muassa pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden asettaminen vuoden 2025 aikana ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Lisäksi yhtiö kehittää jatkuvasti muun muassa työturvallisuutta, työhyvinvointia, työntekijöiden osaamista sekä monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Edellä mainittujen lisäksi Componenta pyrkii nykyisellä strategiakaudellaan muun muassa lisäämään toimintavarmuutta ja palvelukykyä, tarjoamaan entistä laadukkaampia tuotteita asiakkailleen sekä tuottamaan arvonnousua sijoittajilleen. Strategian toteuttamiseen liittyvien toimien ei katsota muuttavan Componentan suhteita sen sidosryhmiin, vaan ne on kehitetty vastaamaan sidosryhmien tarpeisiin ja näkemyksiin. Yhteenveto Componentan sidosryhmävuorovaikutuksesta on esitetty seuraavassa taulukossa.

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Sidosryhmä	Esimerkkejä sidosryhmävuorovaikutuksen keinoista	Esimerkkejä sidosryhmä vuorovaikutuksen tavoitteista	Esimerkkejä hyödyistä, joita Componenta tarjoaa tai pyrkii tarjoamaan sidosryhmilleen
Henkilöstö	● Päivittäisjohtaminen ● Vuosittaiset henkilöstökyselyt ● Vuosittaiset kehityskeskustelut ● Työsuojelutoimikunnat ● Vuoropuhelu luottamushenkilöiden kanssa ● Henkilöstön tekemät työturvallisuushavainnot ● Säännölliset toimitusjohtajan katsaukset ● Yksiköiden kuukausikatsaukset ● Kolmannen osapuolen ylläpitämä Whistleblowing ilmoituskanava	● Terveellisen ja turvallisen työympäristön ja työturvallisuuden kehittäminen ● Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen ● Henkilöstön osaamisen ja tietoisuuden lisääminen ● Avoin ja vastavuoroinen viestintä ● Vastuiden ja roolien määrittely ● Laadun hallinta	● Vakaa työsuhde ● Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkka ● Urakehitysmahdollisuudet ● Oman osaamisen kehittäminen ● Henkilöstöedut ● Tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja monimuotoinen työyhteisö
Asiakkaat	● Päivittäiset vuorovaikutustilanteet ● Tehdasvierailut ● Tuotekehitysyhteistyö ● Messut, seminaarit jne.	● Asiakkaiden tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen ja oman toiminnan kehittäminen ● Asiakkaiden kilpailukyvyn varmistaminen ● Componentan toiminnan kannattavuuden varmistaminen ● Asiakastyytyväisyyden ja palautteen seuraaminen sekä huomioiminen ● Avoin ja vastavuoroinen viestintä	● Laaja palveluvalikoima asiakkaan spesifikaatioiden mukaisesti ● Häiriötön toimitusketju ja nopea ja joustava reagointikyky ● Helppo ja sujuva yhteistyö ● Nopea uusien komponenttien tuotteistaminen ● Valmistustekninen tuki ja konsultaatio
Toimittajat (ml. urakoitsijat ja alihankkijat)	● Päivittäiset vuorovaikutustilanteet ● Yhteistyöpalaverit ● Toimittaja-auditoinnit ● Seminaarit ● Kehitysprojektit	● Toimitusvarmuuden arviointi ja tietoon perustuva päätöksenteko toimittajavalinnassa ● Toimittajien toiminnan ja suorituskyvyn arviointi ● Sopimusten määrittely ja dokumentointi ● Asiakasvaatimusten ja niiden toteutumisen edistäminen, ml. kestävyysseikat ● Toimittajien sitouttaminen noudattamaan Componentan toimintaohjeita ml. vastuullisuusvaatimukset ● Riskien arviointi ja turvallisuustarkastelu	● Liiketoiminnan tulot toimittajalle ● Asiakasreferenssinä toimiminen erityisesti pienille ja keskisuurille toimittajille ● Toimittajien oman vastuullisuustyön kehittyminen
Osakkeen omistajat	● Yhtiökokous ● (Osa)vuosikatsaukset ● Pörssitiedotteet ● Sijoittajasivut ● Sijoittajatapaamiset	● Osakkeenomistajien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen ● Avoin ja vuorovaikutuksellinen viestintä ● Ajantasaisen ja luotettavan tiedon jakaminen	● Osinkotuotto ● Yhtiön arvon kasvattaminen
Rahoittajat	● ESG- ja luottoluokitukset ● (Osa)vuosikatsaukset ● Rahoitusneuvottelut ● Säännölliset vuorovaikutustilanteet	● Rahoittajien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen ● Rahoituksen saaminen ● Avoin ja läpinäkyvä viestintä	● Tulot rahoittajille
Viranomaiset	● Lupa-asioihin liittyvä yhteydenpito ● Viranomaistarkastukset ● Lakisääteiset ilmoitukset viranomaisille ● Viranomaistapaamiset	● Tarvittavien lupien ja muun dokumentaation ajantasaisuuden varmistaminen ● Uusien lupien hakeminen ja ilmoitusten tekeminen ● Ympäristölupien myötä raportoitavan tiedon toimittaminen ● Poikkeustilanteisiin varautuminen ● Työnantajan viranomaisvelvoitteiden täyttäminen	● Luotettava tieto viranomaistoimintaan
Tuotanto yksiköiden lähiyhteisöt	● Yksiköiden suorat yhteystiedot verkkosivuilla ● Kolmannen osapuolen ylläpitämä Whistleblowing ilmoituskanava ● Tiedote yleisölle suuronnettomuuden varalta (Karkkilan valimo) ● Kuulemiset lupa-asioiden yhteydessä	● Yhteisöjen huolien ja palautteen kuuleminen ja kysymyksiin vastaaminen ● Yhteisöjen tiedottaminen mm. lupaprosessien yhteydessä	● Verotulot ● Paikallisesti tärkeä työnantaja ● Liiketoiminnan tuloja paikallisille toimittajille ● Oppilaitosyhteistyö

Hallituksen

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisja arviointiprosesseista

Componentan ensimmäinen kaksoisolennaisuusanalyysi toteutettiin kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD) mukaisesti osana vuoden 2024 kestävyysraportointiin valmistautumista ja se muodostaa perustan Componentan kestävyysselvitykselle. Fortaco Groupilta vuoden 2024 loppupuolella hankitut liiketoiminnot eivät vaikuta kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksiin uusien liiketoimintojen ollessa samankaltaisia muiden Componenta-konsernin liiketoimintojen kanssa. Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitystarvetta tarkastellaan vuosittain. Seuraavan kerran olennaisuusanalyysin päivitystarve tarkistetaan vuonna 2025, kun aletaan valmistella seuraavaa kestävyysselvitystä, ja varsinainen kaksoisolennaisuusanalyysi tehdään rinnakkain Componentan yleisen riskienarvioinnin kanssa vuoden 2025 aikana.

Kaksoisolennaisuusanalyysin toteutustapa

Componentan ensimmäinen kaksoisolennaisuusanalyysi tehtiin yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijatahon kanssa. Ennen varsinaisen työn aloittamista, ulkopuoliselle asiantuntijataholle toimitettiin olennaisia taustatietoja kaksoisolennaisuusanalyysin valmistelua varten. Taustatietojen perusteella

ulkopuolinen asiantuntijataho esikartoitti ja valmisteli kaksoisolennaisuusanalyysityössä läpikäytävät kestävyysseikkoihin liittyvät aiheet, osa-aiheet ja osaosa-aiheet. Varsinainen kaksoisolennaisuusanalyysityö tehtiin ohjatuissa työpajoissa, joissa esikartoituksessa määritellyt mahdollisesti olennaiset aiheet, osa-aiheet ja osaosa-aiheet käytiin läpi. Työpajoihin osallistui Componentalta kulloinkin käsiteltävänä olevan aiheen erityisasiantuntijoita. Työpajoissa aiheet käsiteltiin suullisesti keskustellen ja osallistujat esittivät näkemyksensä ja perustelunsa aiheiden olennaisuudesta. Työpajoissa tunnistettiin lisäksi Componentalle olennaisia yhteisökohtaisia aiheita.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä kestävyysseikkojen olennaisuus määritettiin niille annettavien pisteiden kautta. Jokainen tarkasteltu, mahdollisesti olennainen aihe, osa-aihe, osaosa-aihe ja yhteisökohtainen aihe pisteytettiin erikseen. Alustavat pisteet määriteltiin keskustelun kautta konsensuspäätöksellä työpajoissa ja viimeistellyt pisteytykset validoitiin ja tarvittaessa päivitettiin niin ikään keskusteluun perustuen. Kaikki pisteet annettiin skaalalla 1–5, jossa 1 edusti matalinta tasoa ja 5 korkeinta tasoa (todennäköisintä, laajinta, vakavinta jne.). Tosiasiallisille vaikutuksille annettiin aina korkeimmat mahdolliset todennäköisyyden pisteet (5), jotta tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia voitiin verrata suoraan toisiinsa.

Kaksoisolennaisuusanalyysin ja prosessiin liittyvän päätöksenteon sisäinen valvonta perustui erityisesti analyysin toteuttamiseen ja tulosten läpikäyntiin laajasti yhtiössä. Itse analyysityöhön osallistui yhtiön johtoryhmä ja omia erityisasiantuntijoita sekä liiketoimintojen edustajia. Olennaisiksi tunnistetut aiheet esiteltiin ja hyväksyttiin yhtiön hallituksessa.

Vaikutusten arviointi

Negatiivisten vaikutusten olennaisuutta arvioitiin niiden vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella vakavuuden määräytyessä kolmen osatekijän summana. Vakavuuden osatekijät olivat vaikutuksen mittakaava ("scale"), laaja-alaisuus ("scope") ja vaikutuksen korjaamaton luonne ("irremediable character"). Mittakaavan, laaja-alaisuuden ja vaikutuksen korjaamattoman luonteen pisteet kukin vastasivat yhtä kolmasosaa (kerroin 0,33) vakavuuden kokonaispistemäärästä ja vakavuuden kokonaispistemäärä saatiin laskemalla nämä osuudet yhteen.

Positiivisten vaikutusten olennaisuutta arvioitiin vaikutusten mittakaavan ja laaja-alaisuuden (yhdessä merkittävyys) sekä todennäköisyyden perusteella. Vastaavasti kuin negatiivisilla vaikutuksilla, positiivisen vaikutuksen osalta mittakaavan ja laaja-alaisuuden pisteet vastasivat kumpikin puolta (kerroin 0,5) merkittävyyden kokonaispistemäärästä.

Vaikutusten kokonaispistemäärä määräytyi vakavuuden tai merkittävyyden ja todennäköisyyden pistemäärien summana (maksimipistemäärä 10).

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Riskien ja mahdollisuuksien arviointi

Riskien ja mahdollisuuksien osalta kokonaispistemäärä määriteltiin yksinkertaisesti taloudellisen vaikutuksen suuruuden ja todennäköisyyden pistemäärien summana ilman painotuksia. Taloudellisen vaikutuksen suuruuden pisteytyksessä sovellettiin Componentan olemassa olevia taloudellisten riskien hallinnassa määriteltyjä raja-arvoja viisiasteisella skaalalla (1–5), joille on annettu tietyt euromääräiset raja-arvot arvioinnin tueksi. Riskien ja mahdollisuuksien arviointi tehtiin kaksoisolennaisuusanalyysissä vaikutusten arvioinnin jälkeen, mikä mahdollisti tunnistettujen vaikutusten ja riippuvuuksien huomioimisen riskien ja mahdollisuuksien arvioimisessa.

Kestävyyteen liittyvät riskit on luokiteltu yhtiön riskienhallintapolitiikassa määritellyssä yhtiön riskimallissa yhteen neljästä kategoriasta, ja huomioidaan sitä kautta myös yksittäisten riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa yhtiön yleisessä riskienarvioinnissa. Kaikkia neljää riskimallin kategoriaa käsitellään samalla tavalla ja tunnistettuihin riskeihin reagoidaan samoin kategoriasta riippumatta. Kestävyysasiat on huomioitu yhtiön käyttämässä riskienarviointityökalussa muun muassa ympäristöriskien ja strategisten riskien luokissa.

Componentan ensimmäinen kaksoisolennaisuusanalyysi tehtiin yhtiön yleisestä, vuosittaisesta riskienarvioinnista erillään. Riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa hyödynnettiin kuitenkin yleisessä riskienarvioinnissa

käytettäviä raja-arvoja. Tulevaisuudessa kaksoisolennaisuusanalyysi tehdään rinnakkain riskienarvioinnin kanssa niin, että yleisen riskienarvioinnin havaintoja ja tuloksia käytetään suoraan kaksoisolennaisuusanalyysin syöttöparametreina ja toisaalta kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet huomioidaan myös yleisessä riskienarvioinnissa. Riskien arvioinnin lisäksi myös mahdollisuuksien arviointi on osa Componentan yleistä riskienhallintaprosessia. Lisäksi Componentan operatiivista johtoa osallistuu tiiviisti kaksoisolennaisuusanalyysin laadintaan ja lopputulokset annetaan vähintään tiedoksi sekä johtoryhmälle että hallitukselle, minkä myötä mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi on kiinteä osa yhtiön johtamisprosesseja samoin kuin yleinen riskienarviointi.

Olennaisuuden raja-arvot

Componentalle olennaiset aiheet määriteltiin arvioitujen aiheiden saamien pistemäärien perusteella. Kaikki arvioidut positiiviset ja negatiiviset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet asetettiin omissa kategorioissaan pisteiden määräämään tärkeysjärjestykseen, jolloin niiden olennaisuutta voitiin vertailla kategorian sisällä keskenään ja tunnistettiin olennaisimmat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kaikki sellaiset vaikutukset (positiiviset ja negatiiviset), joiden vakavuuden tai merkittävyyden pistemäärä oli 3 tai yli ja vakavuuden/merkittävyyden ja todennäköisyyden summa ylitti 5, määriteltiin

olennaisiksi vaikutuksiksi Componentalle. Kaikki sellaiset riskit ja mahdollisuudet, joiden taloudellisen vaikutuksen suuruuden pistemäärä ylitti 2 ja suuruuden ja todennäköisyyden kokonaispistemäärä ylitti 4 määriteltiin olennaisiksi riskeiksi tai mahdollisuuksiksi Componentalle. Olennaisuuden raja-arvojen määrittelyssä hyödynnettiin kaksoisolennaisuusanalyysin laatimisessa avustaneen ulkopuolisen asiantuntijatahon kokemusta ja asiantuntemusta.

Sidosryhmien kuuleminen

Componentan kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei tehty erillistä sidosryhmäanalyysiä, vaan olennaisuusanalyysin pohjana hyödynnettiin olemassa olevaa tietoa Componentan sidosryhmistä; keskustelu sidosryhmien kanssa on osa Componentan normaalin liiketoiminnan due diligence -prosesseja. Olennaisuusanalyysin yhteydessä tehtiin sidosryhmäkyselyt omille työntekijöille, asiakkaille, tavarantoimittajille ja rahoittajille, joiden vastaukset olivat samansuuntaiset Componentalla näiden sidosryhmien näkemyksistä jo olevien tietojen kanssa. Kaksoisolennaisuusanalyysissä huomioitiin sidosryhmien näkemykset soveltuvilta osin analysoitavasta aiheesta riippuen. Analyysityön yhteydessä ei pyydetty lausuntoja yhtiön ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

Kaksoisolennaisuusanalyysin kattavuus ja oletukset

Kaksoisolennaisuusanalyysissä käsiteltiin koko Componentan arvoketjua. Laajan arvoketjun

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

vuoksi analyysissä keskityttiin arvoketjun alkupään osalta erityisesti merkittävimpiin lähiarvoketjun toimijoihin. Koska Componenta on sopimusvalmistaja ja Componentan asiakkailleen valmistamia kappaleita käytetään hyvin moninaisiin eri käyttötarkoituksiin asiakkaasta riippuen, ei Componentan arvoketjun loppupäätä ole kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä mahdollista arvioida kauttaaltaan. Kaksoisolennaisuusanalyysissä arvioitiin Componentan arvoketjun loppupäätä yleisellä tasolla tiettyihin asiakkaisiin tai tiettyjen lopputuotteiden käyttämiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin sijaan. Componentan omien toimintojen ja arvoketjussa lähimpien toimittaja- ja asiakasyritysten maantieteellisten sijaintien myötä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin pääasiassa rajautuen Suomeen ja Eurooppaan (globaaleja ilmastovaikutuksia lukuun ottamatta).

Kaksoisolennaisuusanalyysiä varten ei kerätty sidosryhmäkyselyitä lukuun ottamatta uutta tietoa analyysityön tueksi, vaan vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi perustui olemassa olevaan tietoon, jota Componenta kerää osana tavanomaista liiketoimintaansa (esim. takomon ja valimoiden ympäristölupien mukaisen tarkkailun tulokset, toimittaja-auditointien kautta kerätyt tiedot tavarantoimittajista sekä asiakkaista ja Componentan valmistamien komponenttien käyttökohteista). Analyysityön merkittävimmät oletukset liittyivät yksiköiden ympäristövaikutuksiin; Componenta Manufacturing Oy:n yksiköiden

paikalliset ympäristövaikutukset oletettiin vähäisiksi käytettyjen tuotantomenetelmien vuoksi, ja niiltä osin kuin tiettyjä vaikutuksia on tarkkailtu vain toisella valimolla, molempien valimoiden ympäristövaikutusten oletettiin olevan toistensa kaltaisia Porin vaikutusten ollessa Karkkilan vaikutuksia vähäisempiä Porin pienempien tuotantomäärien myötä.

Kaksoisolennaisuusanalyysin kautta tunnistetut olennaiset kestävyysaiheet ja olennaisuuden raja-arvojen alapuolelle jääneet aiheet

Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettiin Componentalle olennaisiksi aiheiksi ilmastonmuutokseen (ESRS E1), pilaantumiseen (päästöt ilmaan, ESRS E2), resurssien käyttöön ja kiertotalouteen (ESRS E5), omaan työvoimaan (ESRS S1) ja liiketoiminnan harjoittamiseen (ESRS G1) liittyviä osa-aiheita sekä yhteisökohtaiset aiheet raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus ja hinta, kyberturvallisuus sekä lisääntyvä ympäristölainsäädäntö. Tarkempi kuvaus ilmastonmuutoksen, pilaantumisen, resurssien käytön ja kiertotalouden sekä liiketoiminnan harjoittamisen olennaisuuden arviointiprosesseista on sivuilla 45 (ilmasto), 51 (pilaantuminen), 54 (resurssien käyttö ja kiertotalous) ja 68 (liiketoiminnan harjoittaminen). Olennaisuusrajan alapuolelle jäivät vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin (ESRS E3), biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin (ESRS E4), arvoketjun työntekijöihin (ESRS S2), vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin (ESRS S3) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (ESRS S4) liittyvät

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu, miten vesivarojen ja merten luonnonvarojen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien olennaisuutta Componentalle arvioitiin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä.

Osana kaksoisolennaisuusanalyysiä arvioitiin Componentan tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin sekä näihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia Componentalle. Laajan arvoketjun vuoksi arvioinnissa keskityttiin erityisesti Componentan omiin toimintoihin ja arvoketjuun yleisellä tasolla. Arvioinnissa hyödynnettiin tietoja tuotantoyksiköiden päästöistä ja Componentalla olemassa olevia tietoja arvoketjusta. Mahdollisten vaikutusten oletettiin olevan paikallisia ja rajautuvan tuotantoyksiköiden lähiympäristöön.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei tunnistettu Componentan ydintoimintaan liittyen riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä, eikä riippuvuuksia tunnistettu myöskään lähiarvoketjussa Componentan ylävirrassa. Componenta käyttää valmistamiensa komponenttien pakkaamiseen pääosin puupohjaisia materiaaleja, joiden saatavuuden osalta Componenta on riippuvainen ekosysteemipalveluista. Componenta kuitenkin käyttää pääasiassa kierrätettyjä ja vähäisemmässä määrin uusia puulavojaja kauluksia pakkausmateriaaleinaan, joten riippuvuus puutavaran saatavuudesta ei ole merkittävä. Componentan arvoketjun loppupäässä

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös

on paikallisia riippuvuuksia ekosysteemeistä (Componentan asiakkaiden asiakkaiden hankkimat ja käyttämät maatalous- ja metsäkoneet). Componentalla ei ole näkyvyyttä siihen, missä ja millaisissa olosuhteissa Componentan asiakkaiden tuotteita käytetään, joten kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei ollut mahdollisuutta tarkastella yksittäisiä ekosysteemejä ja niihin liittyviä ekosysteemipalveluja. Koska maatalous- ja metsäkoneisiin valmistettavat komponentit muodostavat vain osan Componentan liikevaihdosta, ei arvoketjun loppupään riippuvuuksien arvioida olevan Componentan liiketoiminnan kannalta olennaisia. Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei erikseen arvioitu biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymäriskejä, fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia tai systeemisiä riskejä (järjestelmäriskejä), sillä näiden ei arvioitu nousevan Componentalle olennaisiksi vähäisten riippuvuuksien ja vaikutusten vuoksi.

Componentalla ei ole tuotantoyksiköitä biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla. Karkkilan valimon kiinteistö rajautuu idässä Karkin metsän luonnonsuojelualueeseen (suojeltu vuonna 2023) ja noin 250 m etäisyydellä kiinteistön rajasta sijaitsee Pumminpuiston suojelualue. Lisäksi Sepänkylän Karperöntien toimipaikasta (osa Kalajoen tuotantoyksikköä) noin 20 m etäisyydellä sijaitsee luonnonsuojelualue ja Jyväskylän Yritystien, Leppäveden Ampumaradantien ja Kalajoen Satamatien tuotantoyksiköistä sekä Karkkilan Karhunpäänsuon suljetusta kaatopaikasta 170–250 m etäisyydellä sijaitsee yhteensä neljä luonnonsuojelualuetta. Componentan muiden tuotantoyksiköiden läheisyydessä ei vuoden 2024 lopussa ollut rekisteröityjä suojelualueita.

Componenta osallistuu Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseurantaan. Karkin metsän luonnonsuojelualue sijaitsee lähimmillään runsaan 100 m päässä Karkkilan valimon tuotantorakennuksista. Karkin metsän luonnonsuojelualueella ei kuitenkaan toistaiseksi ole bioindikaattoriseurannan havaintoalueita. Karkin metsän suojelun tavoitteena on yleisesti luonnon monimuotoisuuden ja kauneuden säilyttäminen ja Pumminpuiston suojelualueen tavoitteena luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Karkkilan valimon toiminnalla ei ole todettu olevan negatiivisia vaikutuksia suojelutavoitteiden saavuttamiseen. Sekä Karkin metsän luonnonsuojelualue että Pumminpuiston suojelualue rajautuvat Karjaanjokeen. Componenta tarkkailee säännöllisesti Karkkilan valimon jäähdytys- (suljettu kierto) ja hulevesien vaikutusta Karjaanjokeen ympäristölupaan liittyvien tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti, eikä valimokiinteistöltä laskettavilla vesillä ole todettu olevan merkittävää vaikutusta jokiveden lämpötilaan tai laatuun.

Jyväskylässä Yritystiellä, Kalajoella Satamatiellä, Sepänkylässä Karperöntiellä ja Leppävedellä Ampumaradantiellä sijaitsevien tuotantoyksiköiden päästöt ympäristöön ovat toiminnan luonteen ja käytettyjen polttoaineiden vuoksi vähäiset, eikä

yksiköiden toiminnasta aiheudu merkittävää melua. Suljetun Karkkilan Karhunpäänsuon kaatopaikan purkuvedet purkautuvat luonnonsuojelualueeseen nähden kaatopaikan vastakkaiselle puolelle. Componentan toiminnalla ei ole todettu olevan negatiivisia vaikutuksia lähialueiden luonnonsuojelualueille, eikä ole todettu, että Componentan olisi tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä tuotantoyksiköissään.

Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä arvioitiin myös Componentan vaikutuksia vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin sekä näihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia Componentalle. Arvioinnissa keskityttiin erityisesti Componentan omiin toimintoihin ja arvoketjua analysoitiin yleisellä tasolla. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi toteutettiin Componentalla toimittajistaan olemassa olevan tiedon ja prosessien vedenkulutuksen perusteella ja myös tehdyt oletukset perustuivat näihin tietoihin. Kumpikaan Componentan valimoista ei sijaitse huomattavasta vesistressistä kärsivällä alueella Aqueduct -karttapalvelun perusteella. Merten luonnonvaroja ei lähtökohtaisesti käytetä Componentan omissa toiminnoissa tai arvoketjussa.

Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei erikseen kuultu eri tuotantoyksiköiden naapureita, jotka hyödyntävät alueen ekosysteemipalveluja tai vesistöjä, vaan arvioinnin tukena käytettiin Componentan tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä keräämiä tietoja. Componentan

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös

Porissa ja Karkkilassa sijaitsevilla valimoilla ja Jyväskylässä sijaitsevalla takomolla on ympäristöluvat. Ympäristölupien hakemisen ja niiden päivittämisen yhteydessä on kuultu naapureita ja naapureilla sekä mm. luonnonsuojelujärjestöillä on ollut mahdollisuus kommentoida ympäristölupahakemuksia. Lisäksi näillä tahoilla on mahdollisuus ilmaista mahdolliset huolensa Componentan toiminnasta paitsi suoraan Componentalle myös ympäristöviranomaisille, jotka tiedottavat Componentaa asiasta.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Componentalle olennaiset kestävyysasioihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet määriteltiin kaksoisolennaisuusanalyysin avulla ja liittyvät ilmastonmuutokseen, pilaantumiseen (päästöt ilmaan), resurssien käyttöön ja kiertotalouteen, omaan työvoimaan ja liiketoiminnan harjoittamiseen sekä yhteisökohtaisiin aiheisiin raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus ja hinta, kyberturvallisuus ja lisääntyvä ympäristölainsäädäntö. Nämä vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on lyhyesti kuvattu seuraavissa taulukoissa.

Olennainen aihe	Vaikutus / riski / mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Kuvaus
Energian kulutus	Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus	Omat toiminnot ja arvoketju	Erityisesti valimo- ja takomotoiminta on energiaintensiivistä johtuen tuotantoprosessien vaatimista korkeista lämpötiloista. Vastaavasti myös Componentan käyttämien metalliraaka-aineiden tuotanto vaatii runsaasti energiaa. Componenta pyrkii jatkuvasti tehostamaan tuotantoprosessejaan, minkä myötä tuotantomäärään suhteutettu energiankulutus vähenee.
Ilmastonmuutoksen hillintä	Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus	Omat toiminnot ja arvoketju	Componentan arvoketjussa ja omissa toiminnoissa käytetään runsaasti energiaa, mikä aiheuttaa suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä ja osaltaan kiihdyttää ilmastonmuutosta. Componenta asettaa päästövähennystavoitteet vuoden 2025 aikana.

Kuvaus ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaikutusten vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa sekä kuvaus Componentan resilienssianalyysistä on esitetty sivulla 45.

Pilaantuminen (ESRS E2)

Olennainen aihe	Vaikutus / riski / mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Kuvaus
Ilman pilaantuminen	Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus	Omat toiminnot	Componentan tuotantoyksiköistä pääasiassa valimoilla on päästöjä ilmaan, joilla on vaikutuksia mm. alueen ilmanlaatuun. Valimoiden tuotantoprosessien poistokaasut suodatetaan ennen niiden johtamista ilmaan, mikä vaikuttaa merkittävästi päästöjen määrään.

Kuvaus pilaantumiseen liittyvän olennaisen vaikutuksen vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 51.

Ilmastonmuutos (ESRS E1)

Emoyhtiön tilinpäätös

Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)

Olennainen aihe	Vaikutus / riski / mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Kuvaus
Resurssien sisäänvirtaukset	Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus	Omat toiminnot	Componentan tuotanto- ja valmistusprosessit ovat raaka-aineintensiivisiä. Componenta pyrkii jatkuvasti tehostamaan tuotantoprosessejaan minimoidakseen virheellisten komponenttien määrää, minkä myötä myös raaka-aineiden suhteellinen kulutus vähenee.
Jäte	Tosiasiallinen positiivinen vaikutus	Omat toiminnot	Componenta hyödyntää tuotannossaan merkittäviä määriä kierrätysmetallia, minkä lisäksi prosesseissa muodostuneista jätteistä yli 80 prosenttia kierrätetään tai muuten hyödynnetään. Jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa ja kierrätys vähentävät jätteistä ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja raaka-aineiden kulutusta omissa toiminnoissa.
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset	Tosiasiallinen positiivinen vaikutus	Omat toiminnot	Componentan valimoiden tuotantoprosesseissa syntyvä kiertorauta käytetään uudelleen omassa prosessissa, mikä vähentää jätteen muodostumista. Lisäksi käytännössä kaikki Componentan valmistamat tuotteet/komponentit voidaan kierrättää metallina.
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset	Taloudellinen mahdollisuus	Omat toiminnot	Tuotantoprosesseja ja tuotteita optimoimalla voidaan vähentää muodostuvan jätteen määrää ja parantaa resurssi- ja energiatehokkuutta, millä on suora vaikutus tuotantoon liittyviin kustannuksiin.

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten ja mahdollisuuden vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 54.

Oma työvoima (ESRS S1)

Olennainen aihe	Vaikutus / riski / mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Kuvaus
Sukupuolten tasa arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä	Tosiasiallinen positiivinen vaikutus	Omat toiminnot	Componenta maksaa kaikille työntekijöilleen saman palkan samanarvoisesta työstä, mikä vaikuttaa positiivisesti erityisesti naispuolisten työntekijöiden toimeentuloon ja Componentan työnantajakuvaan.
Työmarkkina osapuolten vuoro puhelu mukaan lukien työehto sopimusneuvottelut	Tosiasiallinen positiivinen vaikutus	Omat toiminnot	Componenta käy työnantajana säännöllistä keskustelua työntekijöiden edustajien kanssa, mikä vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden oikeuksiin ja Componentan työnantajakuvaan.
Koulutus ja taitojen kehittäminen	Tosiasiallinen positiivinen vaikutus	Omat toiminnot	Componenta tarjoaa henkilöstölleen kouluttautumis- ja etenemismahdollisuuksia sisäisen ja ulkoisen koulutuksen avulla. Koulutus ja säännölliset kehityskeskustelut tarjoavat henkilöstölle mahdollisuuden ammatilliseen kehitykseen ja monitaitoisuuden lisäämiseen samalla tarjoten osaavaa työvoimaa Componentalle.
Työterveys ja -turvallisuus	Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus	Omat toiminnot	Tuotantotyöhön liittyy suhteellisesti kohonnut riski työtapaturmista verrattuna esimerkiksi toimistotyöhön. Negatiiviset vaikutukset työntekijöille työtapaturmatilanteessa voivat olla merkittävät. Suurin osa Componentan henkilöstöstä työskentelee tuotannossa. Componenta pyrkii minimoimaan työtapaturmien riskiä muun muassa kattavalla perehdytyksellä työtehtäviin ja -olosuhteisiin, säännöllisellä riskienarvioinnilla ja jatkuvilla työturvallisuuteen liittyvien toimenpidesuunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä.

Kuvaus henkilöstöön liittyvien olennaisten vaikutusten vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 60.

Hallituksen
toimintakertomus

Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)

Olennainen aihe	Vaikutus / riski / mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Kuvaus
Yrityskulttuuri	Mahdollinen positiivinen vaikutus	Omat toiminnot	Componenta pyrkii jatkuvasti parantamaan ja arvioimaan yrityskulttuuriaan tarjotakseen henkilöstölleen turvalliset työolot ja kehittääkseen työhyvinvointia. Vaikutukset ovat positiivisia paitsi työntekijöille myös Componentalle hyvän työnantajakuvan myötä.

Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvän olennaisen vaikutuksen vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 68.

Yhteisökohtaiset aiheet

Olennainen aihe	Vaikutus / riski / mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Kuvaus
Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus ja hinta	Taloudellinen riski	Omat toiminnot ja arvoketju	Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjälle asetetut sanktiot voivat vaikuttaa oikean laatuisten raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, mikä voi nostaa tuotannon kustannuksia. Kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti pääraaka aineiden osalta indeksoiduin hintasopimuksin, joiden perusteella tuotteiden myyntihintoja päivitetään raaka-aineiden hintamuutoksia vastaaviksi seuraavalle vuosineljännekselle.
Kyberturvallisuus	Taloudellinen riski	Omat toiminnot ja arvoketju	Teollisuuden ohjausjärjestelmiin kohdistuva kyberhyökkäys voi johtaa taloudellisiin menetyksiin, koska hyökkäys voi aiheuttaa merkittävää haittaa Componentan tai sen asiakkaiden liiketoiminnalle. Componenta on tunnistanut tähän liittyvät riskit ja tekee aktiivisesti töitä pienentääkseen niitä.
Lisääntyvä ympäristö lainsäädäntö	Taloudellinen riski	Omat toiminnot	Tiukentuva EU- ja kansallinen lainsäädäntö asettaa uusia vaatimuksia Componentalle. Epäonnistuminen vaatimuksiin vastaamisessa voi johtaa sanktioihin ja muihin taloudellisiin menetyksiin. Componenta on hankkinut lisäresursseja vastatakseen lainsäädännön vaatimuksiin ja osallistuu proaktiivisesti eri viranomaistahojen ja toimialajärjestöjen kanssa lainsäädännön ja soveltamisohjeiden kehittämiseen.

Kuvaus yhteisökohtaisten riskien vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivuilla 58 (raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus ja hinta), 70 (kyberturvallisuus) ja 72 (lisääntyvä ympäristölainsäädäntö).

Luettelo täytetyistä tiedonantovaatimuksista

	Tiedonanto
Standardi	vaatimus	Kuvaus	Sivu
	BP-1	Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	18
	BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	32, 49, 50, 53, 56
	GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	18
	GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	19
	GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	20
	GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	32
ESRS 2	GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	20
	SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	20
	SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	21
	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	27
	IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	23
	IRO-2	Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	30
ESRS E1	ESRS 2 GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	20
	E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	47
	ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	45
	ESRS 2 IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	45
	E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	47
	E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	47
	E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	47
	E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	48
	E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	49
ESRS E2	ESRS 2 IRO-1	Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	51
	E2-1	Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	51
	E2-2	Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit	52
	E2-3	Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet	52
	E2-4	Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen	52
ESRS E3	ESRS 2 IRO-1	Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	26
ESRS E4	ESRS 2 IRO-1	Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	25

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Standardi	Tiedonanto vaatimus	Kuvaus	Sivu
	ESRS 2 IRO-1	Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
		arviointiprosesseista	54
	E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	54
ESRS E5	E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	55
	E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	55
	E5-4	Resurssien sisäänvirtaukset	55
	E5-5	Resurssien ulosvirtaukset	57
	E5-6	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	Ei raportoitu siirtymäsäännösten nojalla
	ESRS 2 SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	21
	ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	60
	S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	61
	S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa	62
	S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi	63
	S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	63
	S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	65
ESRS S1	S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	65
	S1-7	Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	66
	S1-8	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	66
	S1-13	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	Ei raportoitu siirtymäsäännösten nojalla
	S1-14	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	67
	S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	Ei raportoitu siirtymäsäännösten nojalla
	ESRS 2 GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	19
ESRS G1	ESRS 2 IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	68
	G1-1	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	68

Emoyhtiön tilinpäätös

Luettelo tiedonantovaatimuksissa vaadituista tietopisteistä, jotka on sisällytetty viittauksina kestävyysselvityksen ulkopuoliseen tietoon

Tietopiste	Kuvaus	Viite
ESRS 2 SBM-1 / 40 a i	Merkittävimmät tuoteryhmät	Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1 – Konsernin liikevaihto toimialoittain
ESRS 2 SBM-1 / 40 a ii	Markkina-alueet	Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1 – Konsernin liikevaihto markkina-alueittain
ESRS 2 SBM-1 / 42	Liiketoimintamalli	Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1
G1 ESRS 2 IRO-1 / 6	Liiketoimintamalli	Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Due Diligence -prosessin keskeiset osatekijät	Kuvaus sivuilla
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	19, 61, 62, 69
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	22, 62
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	23, 45, 51, 54
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	47, 52, 55, 63
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	47, 52, 55, 65

Konsernitilinpäätös

Luettelo EU:n muusta lainsäädännöstä johtuvista tietopisteistä

Tiedonanto vaatimus Tietopiste Kuvaus	Sivu	asetukseen, (EU) 2019/2088	pilariin 3, (EU) N:o 575/2013	vertailuarvo asetukseen, (EU) 2016/1011	Viittaus EU:n ilmastolakiin, (EU) 2021/1119
ESRS 2 GOV-1 21d Hallituksen sukupuolijakauma	18	x		x
ESRS 2 GOV-1 21e Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus	18			x
ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	32	x
ESRS 2 SBM-1 40d i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan	Epäolennainen	x
40 d ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan ESRS 2 SBM-1	Epäolennainen	x	x	x
40 d iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan ESRS 2 SBM-1	Epäolennainen	x		x
40 d iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään ESRS 2 SBM-1 toimintaan	Epäolennainen			x
14 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ESRS E1-1 vuoteen 2050 mennessä	47				x
16g Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle ESRS E1-1 suljetut yritykset	47		x	x
34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet ESRS E1-4	47	x	x	x
38 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus ESRS E1-5 eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)	48	x
ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	48	x
40-43 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ESRS E1-5 ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla	48	x
44 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 ESRS E1-6 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	49	x	x	x
ESRS E1-6 53–55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti	50	x	x	x
ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset	Epäolennainen				x
66 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille ESRS E1-9 riskeille	Epäolennainen			x
66a Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen ESRS E1-9 riskin mukaan	Epäolennainen		x
66c Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin ESRS E1-9 kohdistuu olennainen fyysinen riski	Epäolennainen		x

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Tiedonanto vaatimus	Tietopiste	Kuvaus	Sivu	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen, (EU) 2019/2088	Viittaus pilariin 3, (EU) N:o 575/2013	Viittaus vertailuarvo asetukseen, (EU) 2016/1011
ESRS E1-9	67c	Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain	Epäolennainen		x
ESRS E1-9	69	Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa	Epäolennainen			x
ESRS E2-4	28	Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan EPRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa	52	x
ESRS E3-1	9	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Epäolennainen	x
ESRS E3-1	13	Kohdennetut toimintaperiaatteet	Epäolennainen	x
ESRS E3-1	14	Merien ja valtamerten kestävyys	Epäolennainen	x
ESRS E3-4	28c	Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä	Epäolennainen	x
ESRS E3-4	29	Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna	Epäolennainen	x
ESRS 2 – IRO-1 – E4	16 a i	Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin	Epäolennainen	x
ESRS 2 – IRO-1 – E4	16 b	Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen	Epäolennainen	x
ESRS 2 – IRO-1 – E4	16 c	Vaikutukset uhanalaisiin lajeihin	Epäolennainen	x
ESRS E4-2	24 b	Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet	Epäolennainen	x
ESRS E4-2	24 c	Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet	Epäolennainen	x
ESRS E4-2	24 d	Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet	Epäolennainen	x
ESRS E5-5	37 d	Kierrättämätön jäte	58	x
ESRS E5-5	39	Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte	58	x
ESRS 2 – SBM-3 – S1	14 f	Pakkotyötapausten riski	60	x
ESRS 2 – SBM-3 – S1	14 g	Lapsityövoimatapausten riski	60	x
ESRS S1-1	20	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	69	x
ESRS S1-1	21	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt	69			x

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Tiedonanto vaatimus	Tietopiste	Kuvaus	Sivu	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen, (EU) 2019/2088	Viittaus vertailuarvo asetukseen, (EU) 2016/1011
ESRS S1-1	22	Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet	61	x
ESRS S1-1	23	Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä	62	x
ESRS S1-3	32 c	Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät	63	x
ESRS S1-14	88 b & c	Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus	67	x	x
ESRS S1-14	88 e	Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä	67	x
ESRS S1-16	97 a	Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero	Ei raportoitu siirtymäsäännös ten nojalla	x	x
ESRS S1-16	97 b	Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka	Ei raportoitu siirtymäsäännös ten nojalla	x
ESRS S1-17	103 a	Syrjintätapaukset	Epäolennainen	x
ESRS S1-17	104 a	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen	Epäolennainen	x	x
ESRS 2 – SBM-3 – S2	11 b	Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa	Epäolennainen	x
ESRS S2-1	17	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	Epäolennainen	x
ESRS S2-1	18	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	Epäolennainen	x
ESRS S2-1	19	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Epäolennainen	x	x
ESRS S2-1	19	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt	Epäolennainen		x
ESRS S2-4	36	Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Epäolennainen	x
ESRS S3-1	16	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	Epäolennainen	x

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Tiedonanto vaatimus	Tietopiste	Kuvaus	Sivu	Viittaus tiedonanto velvoite asetukseen, (EU) 2019/2088	Viittaus vertailuarvo asetukseen, (EU) 2016/1011
ESRS S3-1	17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Epäolennainen	x	x
ESRS S3-4	36	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Epäolennainen	x
ESRS S4-1	16	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	Epäolennainen	x
ESRS S4-1	17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Epäolennainen	x	x
ESRS S4-4	35	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Epäolennainen	x
ESRS G1-1	10 b	Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus	68	x
ESRS G1-1	10 d	Väärinkäytösten paljastajien suojelu	69	x
ESRS G1-4	24 a	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot	Epäolennainen	x	x
ESRS G1-4	24 b	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit	Epäolennainen	x

Ympäristötiedot

EU-taksonomia

Euroopan parlamentin ja neuvoston taksonomiaasetus (EU) 2020/852 on annettu 18. päivänä kesäkuuta 2020 yhtenä kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmänä. Sen tavoitteena on tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelmana tunnetun strategian tavoitetta siirtyä kohti ilmastoneutraalia unionia vuoteen 2050 mennessä ja tukea taloudellista kasvua luonnonvarojen mahdollisimman tehokkaalla ja kestävällä käytöllä. Tavoitteena on samalla lisätä kestävää sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäväksi katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin. EU-taksonomiassa on määritetty kuusi ympäristötavoitetta:

ilmastonmuutoksen hillintä
ilmastonmuutokseen sopeutuminen
vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
siirtyminen kiertotalouteen
ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Taksonomia-asetuksen ja delegoidun asetuksen (EU) 2023/2486 mukaisesti yhtiöiden tulee raportointivuotena 2024 raportoida konsernin yhteenlasketusta liikevaihdosta, pääomamenoista (jäljempänä myös "investoinnit") ja toimintamenoista (jäljempänä myös "operatiiviset kulut") taksonomiakelpoiset ja ei-taksonomiakelpoiset sekä taksonomianmukaiset ja ei-taksonomianmukaiset osuudet eriteltynä taloudellisiin toimintoihin koskien kuutta ympäristötavoitetta.

Taksonomianmukaisuus edellyttää, että taksonomiakelpoiset taloudelliset toiminnat täyttävät tekniset arviointikriteerit, eivät aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille ja täyttävät vähimmäistason suojatoimet.

Componenta on tunnistanut oman operatiivisen tuotannon osalta taloudellisen toiminnan 3.9. Raudan ja teräksen valmistus. Componenta on huomioinut liikevaihdon, investoinnit ja operatiiviset kulut laskennassa vain kerran. Componenta tukee siirtymistä kestävämpiin ratkaisuihin energiatehokkuuden ja päästöjen suhteen.

Taksonomiakelpoinen ja -mukainen liikevaihto

Componenta on sopimusvalmistaja, joka tuottaa ja toimittaa asiakkailleen valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja sekä takeita, hitsattuja rakenteita, putkituotteita ja levyleikkeitä. Componentalla ei ole omia tuotteita. Componentan liikevaihto on esitetty Componentakonsernin raportoimien lukujen mukaisesti.

Componentan laadintaperiaatteet liikevaihdon määritelmälle löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1. Componentan analyysin mukaan valimoliiketoiminnan liikevaihto sijoittuu taloudellisen toiminnan 3.9 Raudan ja teräksen valmistus alle ja on taksonomiakelpoista ilmastonmuutoksen hillinnän ympäristötavoitteen osalta. Muun liikevaihtonsa Componenta arvioi olevan edellä mainittujen ympäristötavoitteiden osalta ei-taksonomiakelpoista. Componentan EU-taksonomiakelpoinen toiminta on 3.9. Raudan ja teräksen valmistus. 3.9. Raudan ja teräksen valmistuksen toiminnan osalta EU-taksonomiassa vaaditut tekniset arviointikriteerit eivät täyty Componentan käyttämien valmistusmenetelmien osalta. Tämän vuoksi yhtiöllä ei ole taksonomianmukaista liikevaihtoa. Teknisten arviointikriteerien täyttyessä taksonomianmukaisuus edellyttäisi järjestyksessä lisäksi ei merkittävää haittaa -kriteerien täyttämisen ja vähimmäistason suojatoimet. Kyseiset kriteerit ja vaatimukset eivät edellä mainitusta syystä ole relevantteja Componentan taksonomiamukaisuusanalyysissä.

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot
Tilikausi 2024		2024		Merkittävän edistämisen kriteerit							"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit ('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024	muutoksen maston hillintä Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	muutoksen maston hillintä Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	mäistason met suojatoi m Vähi	liikevaihdosta, vuosi 2023 kelpoisten (A.2) osuus män mä mukaisten (A.1) tai Luokitusjärjestel luokitusjärjestel	mahdollistava minta Luokka toi	minta mätoi Luokka siirty
		M€	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat

K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S: Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta

KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL: Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot
Tilikausi 2024		2024					Merkittävän edistämisen kriteerit				"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit ('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024	muutoksen maston hillintä Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	muutoksen maston hillintä Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	mäistason met suojatoi m Vähi	liikevaihdosta, vuosi 2023 kelpoisten (A.2) osuus män mä mukaisten (A.1) tai Luokitusjärjestel luokitusjärjestel	mahdollistava minta Luokka toi	minta mätoi Luokka siirty
		M€	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Raudan ja teräksen valmistus	C 24.5.1	48	50 %	KEL	E/KEL	KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								49 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		48	50 %	100 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %								49 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)		48	50 %	100 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %								49 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto	49	50 %
YHTEENSÄ	97	100 %

K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S: Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta

KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL: Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Emoyhtiön tilinpäätös

Taksonomiakelpoiset sekä -mukaiset investoinnit ja operatiiviset kulut

Componenta on tunnistanut, että taksonomiakelpoisia investointeja vuodelta 2024 ovat ne investoinnit, jotka ovat välittömästi kohdistuneet taksonomiakelpoisen liikevaihdon generoimiseen. Componentalla ei ole muita olennaisia taksonomiakelpoisia investointeja. Taksonomiakelpoinen osuus investoinneista on laskettu jakamalla taksonomiakelpoinen osuus investoinneista koko konsernin investoinneilla tilikauden 2024 aikana. Investoinnit on esitetty

Componenta-konsernin raportoimien lukujen mukaan. Componentan laadintaperiaatteet investointien määritelmälle löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedoista 10 ja 12. Componentalla ei ole taksonomianmukaisia investointeja.

Operatiivisten kulujen osalta Componenta on tunnistanut kunnossapidon ja ympäristövalvonnan kuluja, jotka ovat kohdistuneet välittömästi niiden tuotannontekijöiden ylläpitoon, mitkä ovat välttämättömiä taksonomiakelpoisen

liikevaihdon generoimiseen. Tuotannon suorat kustannukset taksonomian vaatimusten mukaisesti Componenta on rajannut taksonomiakelpoisuuden ulkopuolelle. Operatiivisten kulujen tunnusluvun laskentakaavan osoittajaan sisältyvät kunnossa- ja ylläpitoon kohdistuva osuus seuraavista kuluista: ostettu kunnossapitotyö, työkalut, varaosat, ulkoiset palvelut, muut muuttuvat kulut sekä muuttuvat ja kiinteät palkat. Jakajana tunnusluvun nimittäjään sisältyy edellä mainitut kulut kokonaisuudessaan yhteensä. Componentalla ei ole taksonomianmukaisia operatiivisia kuluja.

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024		2024			Merkittävän edistämisen kriteerit						"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit ('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat	Koodi	menot ma Pääo	menoista, ma Osuus pääo vuosi 2024	muutoksen maston hillintä Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	muutoksen maston hillintä Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	mäistason met suojatoi m Vähi	kelpoisten (A.2) osuus män mä mukaisten (A.1) tai menoista, Luokitusjärjestel luokitusjärjestel vuosi 2023 ma pääo	mahdollistava minta Luokka toi	minta mätoi Luokka siirty
		M€	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024		2024					Merkittävän edistämisen kriteerit				"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit ('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat	Koodi	menot ma Pääo	menoista, ma Osuus pääo vuosi 2024	muutoksen maston hillintä Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	muutoksen maston hillintä Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	mäistason met suojatoi m Vähi	kelpoisten (A.2) osuus män mä mukaisten (A.1) tai menoista, Luokitusjärjestel luokitusjärjestel vuosi 2023 ma pääo	mahdollistava minta Luokka toi	minta mätoi Luokka siirty
		M€	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Raudan ja teräksen valmistus	C 24.5.1	0,9	14 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								33 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		0,9	14 %	100 %	%	%	%	%	%								33 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)		0,9	14 %	100 %	%	%	%	%	%								33 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot	5,8	86 %

K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S: Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta

KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

YHTEENSÄ 6,7 100 %

E/KEL: Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024		2024	Merkittävän edistämisen kriteerit						"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit ('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat	Koodi	menot minta Toi M€	menoista, minta vuosi 2024 Osuus toi %	muutoksen maston hillintä Il K; E; E/S	muutokseen minen maston sopeutu Il K; E; E/S	Vesi K; E; E/S	minen mpäristön pilaantu Y K; E; E/S	Kiertotalous K; E; E/S	muotoisuus Biologinen moni K; E; E/S	muutoksen maston hillintä Il K/E	muutokseen minen maston sopeutu Il K/E	Vesi K/E	minen mpäristön pilaantu Y K/E	Kiertotalous K/E	muotoisuus Biologinen moni K/E	mäistason met suojatoi m Vähi K/E	kelpoisten (A.2) osuus män mä mukaisten (A.1) tai menoista, Luokitusjärjestel luokitusjärjestel vuosi 2023 minta toi %	mahdollistava minta Luokka toi M	minta mätoi Luokka siirty T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024		2024			Merkittävän edistämisen kriteerit					"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit ('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat	Koodi	menot minta Toi	menoista, minta vuosi 2024 Osuus toi	muutoksen maston hillintä Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	muutoksen maston hillintä Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	mäistason met suojatoi m Vähi	kelpoisten (A.2) osuus män mä mukaisten (A.1) tai menoista, Luokitusjärjestel luokitusjärjestel vuosi 2023 minta toi	mahdollistava minta Luokka toi	minta mätoi Luokka siirty
		M€	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Raudan ja teräksen valmistus	C 24.5.1	5,1	15 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								9 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		5,1	15 %	100 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %								9 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)		5,1	15 %	100 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %								9 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot	27,9	85 %
YHTEENSÄ	33,0	100 %

K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S: Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta

KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL: Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
2	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
3	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
5	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
6	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

Componentan analyysin perusteella yhtiön taksonomiamukaisuuden prosentit voivat tulevaisuudessa muuttua, mikäli yhtiön harjoittama sopimusvalmistusliiketoiminta huomioidaan sääntelyssä sen täsmentyessä.

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Ilmastonmuutos

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettiin kaksi olennaista ilmastonmuutokseen liittyvää aihetta, joihin Componentan toiminnoilla ja arvoketjulla on negatiivinen vaikutus: energian kulutus ja ilmastonmuutoksen hillintä. Ilmastonmuutokseen liittyen ei tunnistettu olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia. Erityisesti valimo- ja takomotoiminta on energiaintensiivistä johtuen tuotantoprosessien vaatimista korkeista lämpötiloista. Myös Componentan arvoketjun alkupäässä on suuria energiankuluttajia metalliraaka-aineiden tuotantoon liittyen. Energiankulutus omissa toiminnoissa ja arvoketjussa aiheuttaa suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka osaltaan kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Componenta pyrkii jatkuvasti tehostamaan tuotantoprosessejaan, minkä myötä tuotantomäärään suhteutettu energiankulutus ja lähtökohtaisesti myös kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Componenta on nostanut nykyisen strategiakautensa yhdeksi painopistealueeksi vastuullisuuden ja asettaa päästövähennystavoitteet osana strategian toimeenpanoa. Pääseminen pitkän aikavälin tavoitteisiin voi vaatia muutoksia Componentan arvoketjussa siten, että vähäpäästöisesti toimivia

yhtiöitä suositaan esimerkiksi toimittajavalinnassa. Componentan päästöt ovat suoraan kytköksissä yhtiön liiketoimintaan, mutta päästöjen vähentäminen ei edellytä muutoksia liiketoimintamalliin.

Componenta on laskenut omat kasvihuonekaasupäästönsä (scope 1 ja 2) vuosittain vuodesta 2021 alkaen. Ennen vuotta 2024 arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt (scope 3) on laskettu kertaalleen vuodelle 2021. Arvioitaessa Componentan vaikutuksia ilmastonmuutokseen huomioitiin Componentan omat ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt. Omien toimintojen osalta kaksoisolennaisuusanalyysissä tarkasteltiin erityisesti niitä prosesseja, joihin liittyy suurin energiankulutus ja päästölähteet. Kaksoisolennaisuusanalyysissä Componentan kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin vuoden 2021 kokonaispäästöjä.

Resilienssianalyysi

Componenta on tehnyt liiketoimintansa ilmastoresilienssianalyysin loppuvuoden 2024 aikana. Resilienssianalyysissä hyödynnettiin IPCC:n tieteeseen perustuvia ilmastoskenaarioita SSP1-2.6 (SSP1), SSP2-4.5 (SSP2) ja SSP5-8.5 (SSP5). Analyysissä tarkasteltiin eri skenaarioiden vaikutuksia Componentan toimintaan keskipitkällä (2025–2030) ja pitkällä aikavälillä (2030–2050). Tarkasteluun valitut aikavälit vastaavat EU:n ilmastotavoitteiden toteutusaikataulua, ovat tarkasteltavissa valittujen ilmastoskenaarioiden puitteissa, sekä tarjoavat realistiset aikajänteet

Componentan nykyisten toimipisteiden, liiketoiminnan ja strategian kehityksen tarkastelulle. Resilienssianalyysissä ei tarkasteltu eri skenaarioiden vaikutuksia lyhyellä aikaväliä (2024–2025), sillä näiden vaikutusten ei arvioitu poikkeavan merkittävästi keskipitkän aikavälin vaikutuksista. Componentan resilienssianalyysi kattaa fyysisten riskien osalta omat toiminnot kokonaisuudessaan sekä suppeammin arvoketjun alkupään osalta metallien tuotannon ja loppupään osalta suurimmat liiketoimintaalueet (koneenrakennus ja maatalouskoneet). Transitiotapahtumien vaikutuksia arvioitiin erityisesti omien toimintojen osalta ja arvoketjun osalta niiltä osin, kuin arvoketjuun vaikuttavilla tapahtumilla oletetaan olevan suoria vaikutuksia Componentalle. Resilienssianalyysin yhteydessä arvioitiin EU-taksonomiassa määritellyt ilmastoon liittyvät krooniset ja akuutit fyysiset uhat sekä politiikkaan ja lainsäädäntöön, teknologiaan, markkinoihin ja maineeseen liittyviä transitiotapahtumia. Kaikki fyysisten uhkien ja transitiotapahtumien esikartoituksessa mahdollisesti olennaisiksi tunnistetut uhat ja tapahtumat huomioitiin varsinaisessa resilienssianalyysissä.

Resilienssianalyysin ilmastoskenaarioiksi valittiin kolme vaihtoehtoista kehityspolkua, joiden katsotaan edustavan ennustettavissa olevia ääripäitä ilmastonmuutoksen ja taloutta ohjaavan politiikan kehityksessä (SSP1 ja SSP5) sekä ilmastonmuutoksen seurauksia tilanteessa, jossa talouspoliittinen toimintaympäristö pysyy

Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

nykyisen kaltaisena (SSP2). SSP1 kuvaa vähäisten kasvihuonekaasupäästöjen kehityspolkua (ilmasto lämpenee vain vähän yli 1,5 celsiusasteen). Siinä kansainvälinen ja kansallinen politiikka keskittyvät kestävään kehitykseen ja talouskasvu sekä resurssien että energian kulutus on hillittyä. SSP2 kuvaa nykyisen kaltaista kehityssuuntaa politiikan ja kasvihuonekaasupäästöjen osalta. SSP5 kuvaa voimakkaasti kiihtyvää ilmastonmuutosta sekä vapaita talousmarkkinoita tukevaa kansainvälistä ja kansallista politiikkaa, jonka myötä talouskasvu sekä resurssien ja energian kulutus on voimakasta. Eri skenaarioiden vaikutuksia ilmastoon tarkasteltiin sademäärien ja lämpötilojen todennäköisten muutosten osalta Maailmanpankin ilmastonmuutosportaalin avulla ja tulvariskiä arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen tuottaman avoimen aineiston avulla. Muuten analyysissä hyödynnettiin julkisista lähteistä saatavissa olevia yleisiä tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista muun muassa taloudelle Suomessa ja kansainvälisesti. Resilienssianalyysin yhteydessä kunkin tarkastellun fyysisen uhan ja transitiotapahtuman vaikutuksia Componentan liiketoiminnalle arvioitiin kussakin ilmastoskenaariossa ja molemmilla aikahorisonteilla. Fyysisten vaikutusten suuruuden arvioinnissa huomioitiin arvioitavana olevan kohteen maantieteellinen sijainti: omien toimipisteiden osalta kansallisella ja soveltuvilta osin toimipisteen tasolla sekä arvoketjun osalta maan tai maanosan tasolla. Vaikutuksen

määriteltiin olevan joko vähäinen, keskimääräinen tai suuri. Vähäinen vaikutus tarkoittaa, että uhalla tai tapahtumalla ei katsota olevan käytännön vaikutusta Componentan liiketoimintaan. Keskimääräisellä vaikutuksella katsotaan olevan vaikutusta Componentan liiketoimintaan, mutta Componenta pystyy reagoimaan uhkaan tai tapahtumaan yhtiön käytössä olevin keinoin ja tarvittaessa muokkaamaan toimintaansa niin, että liiketoiminta ei vaarannu. Suurella vaikutuksella katsotaan olevan merkittäviä vaikutuksia Componentan toimintaan ja uhan tai tapahtuman mahdollisesti vaarantavan yhtiön liiketoiminnan.

Resilienssianalyysin yhteydessä ei tunnistettu kroonisia tai akuutteja uhkia eikä transitiotapahtumia, joilla olisi Componentan liiketoiminnalle suuri vaikutus oman toiminnan tai arvoketjun kautta. Tulviin tunnistettiin liittyvän keskimääräinen vaikutus pitkällä aikavälillä kaikissa tarkastelluissa ilmastoskenaarioissa omissa toiminnoissa ja arvoketjussa. Lämpöaaltoihin, voimakkaisiin sateisiin ja maanvyörymiin tunnistettiin liittyvän keskimääräinen vaikutus tarkasteltaessa ilmastoskenaariota SSP5 pääasiassa pitkällä aikavälillä. Ilmastoskenaarioissa SSP1 ja SSP2 tunnistettiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä keskimääräinen vaikutus liittyen nykyisiä tuotantoprosesseja koskevaan sääntelyyn ja vähäpäästöisempään teknologiaan siirtymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tuotteiden korvaamiseen vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla tunnistettiin

liittyvän pitkällä aikavälillä keskimääräinen vaikutus tarkasteltaessa ilmastoskenaarioita SSP1 ja SSP2. Componenta pystyy sopeutumaan edellä kuvattuihin fyysisiin uhkiin ja transitiotapahtumiin muun muassa uudistamalla teknologiaa ja laitteistoja sekä laajan toimittajaportfolionsa avulla. Esimerkiksi yhtiön levyn leikkaamisessa ja tuotantoprosessien lämmönlähteenä käyttämä nestekaasu on mahdollista korvata muunlaisella teknologialla. Liiketoiminta, johon katsotaan liittyvän ilmastoon liittyviä vaikutuksia fyysisten uhkien tai transitiotapahtumien kautta sekä mahdollisesti vaikutustenalaiset omaisuuserät huomioidaan luonnollisena osana Componentan strategiaa, investointipäätöksiä ja liiketoiminnan johtamista. Resilienssianalyysin mukaan Componenta on kykenevä tekemään keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä liiketoimintaansa ja strategiaansa tarvittavat ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät toimet, joilla turvataan liiketoiminta ja esimerkiksi rahoituksen saanti. Componenta ei katso tarpeelliseksi muuttaa liiketoimintamalliaan vastatakseen ilmastonmuutokseen liittyviin vaikutuksiin, fyysisiin uhkiin tai transitiotapahtumiin. Resilienssianalyysi perustuu tulevaisuutta ennustaviin ilmastoskenaarioihin ja Componentan omiin näkemyksiin liiketoiminnan ja liiketoimintaympäristön kehityksestä näiden mallien valossa. Epävarma maailmantilanne lisää resilienssianalyysin tuloksiin liittyvää epävarmuutta.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

alihankkijoiden tulee rajoittaa energiankulutustaan mahdollisuuksien mukaan. Componentan QEHSpolitiikka on kuvattu tarkemmin sivulla 52 ja Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille sivulla 69. Toimintaperiaatteissa ei erikseen käsitellä

mukaan lukien ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Componentan QEHS-politiikka ohjaa yhtiön toimintaa ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi omissa toiminnoissa. QEHSpolitiikkansa mukaisesti Componenta pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään muun muassa kehittämällä tuotantoprosessejaan ja yksiköiden energiatehokkuutta sekä lisäämällä fossiilivapaan energian osuutta energianhankinnassaan. Componentan Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille käsittelevät toimittajien ja alihankkijoiden toiminnan energiatehokkuutta ja sen myötä ilmastonmuutoksen hillintää. Toimittajien ja

ilmastonmuutokseen sopeutumista tai uusiutuvan energian käyttöönottoa. Aiheita ei ole määritelty yhtiölle erikseen olennaisiksi.

Componenta ei ole lähitulevaisuudessa laatimassa liiketoiminnalleen ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa.

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Hallituksen toimintakertomus

Componenta pyrkii jatkuvasti energiatehokkuuden parantamiseen ja energiankäytön vähentämiseen. Energiankäyttöä pyritään tehostamaan esimerkiksi kehittämällä ja parantamalla laatua, menetelmäsuunnittelulla, investoimalla energiatehokkaisiin koneisiin ja laitteisiin sekä energiakatselmointien avulla. Rautavalimoissa tuotantomäärät, kuormituksen tasaisuus ja laadun optimointi vaikuttavat keskeisesti suhteelliseen energiankäyttöön ja energiankäytön tehokkuuteen, sillä tuotantovalmiuden ylläpitoon, kuten sulan kuumanapitoon, tarvittava energian

määrä ei vähene suoraan tuotannon mahdollisen pienentymisen myötä. Componentalla ei vuoden 2024 aikana tehty yksittäisiä olennaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillintään liittyen, sillä vielä ei ole asetettu päästövähennystavoitteita ja laadittu niiden saavuttamiseen liittyvää tiekarttaa.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Componentalla ei ole ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä pitkän aikavälin tavoitteita. Päästövähennystavoitteet asetetaan vuoden 2025 aikana.

Componenta seuraa tuotantomäärään suhteutettua energiankulutustaan, johon liittyen asetetaan vuosittain lyhyen aikavälin (yksi vuosi) tavoite. Tuotantomäärään suhteutettua energiankulutusta pyritään vähentämään ja tavoitteeksi asetetaan tyypillisesti edellistä vuotta parempi suhteellinen taso (määrällinen indikaattori). Lisäksi Componenta on vuodesta 2021 lähtien laskenut omien toimintojensa kasvihuonekaasupäästöt (scope 1 ja 2).

Emoyhtiön tilinpäätös

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	7 007
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	45 231
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	52 238
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	67,7
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	24 855
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	32,2
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, mukaan lukien biomassa (MWh)	55
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	24
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	0
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	80
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	0,1
Energian kokonaiskulutus (MWh)	77 173

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2024
Energian kokonaiskulutus suhteessa konsernin liikevaihtoon (MWh/tuhatta euroa)1	0,79

1 Componentan toiminta kuuluu kokonaisuudessaan NACE-toimialaluokkaan C – teollisuus, joka määritellään yhdeksi ilmastovaikutuksiltaan merkittävistä aloista. Componenta-konsernin liikevaihto vuonna 2024 on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.

Tiedot laskentamenetelmistä

Componenta käyttää polttoaineina omissa toiminnoissaan kevyttä polttoöljyä, puupellettejä, nestekaasua ja pieniä määriä dieselöljyä ja bensiiniä. Ostettu ja hankittu energia koostuu sähköstä ja kaukolämmöstä. Yllä esitetyt energiankulutustiedot sisältävät kaiken Componentan polttoaineiden, sähkön ja kaukolämmön kulutuksen sekä alivuokralaisten sähkön- ja kaukolämmönkulutuksen niiltä osin, kuin näitä ei pystytä erottamaan Componentan omasta kulutuksesta, ja perustuvat toteutuneeseen energian kulutukseen. Energian kulutustietojen laskennassa on käytetty Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisia lämpöarvoja ja kertoimia. Componentalla ei vuonna 2024 Vantaan toimistoa lukuun ottamatta käytetty alkuperätakuin tai muuten uusiutuvaksi varmennettua sähköä tai kaukolämpöä. Näin ollen varovaisen lähestymistavan mukaisesti kaikki Componentan kuluttama kaukolämpö Vantaan toimistoa lukuun ottamatta on raportoitu fossiilisista lähteistä peräisin olevana, vaikka suuri osa Componentan käyttämästä kaukolämmöstä on kaukolämmöntuottajien mukaan tuotettu uusiutuvista lähteistä. Vuonna 2024 Vantaan toimistolla oli käytössä alkuperätakuin varmennettu ydinvoimaan perustuva sähkö. Lisäksi Componenta hankki vuodelle 2024 erikseen ydinenergialla tuotetun sähkön alkuperätakuita kattamaan tuotantotoiminnan energiankulutusta. Kaikki Componentan kuluttama sähkö on näin ollen varovaisen lähestymistavan mukaisesti määritelty fossiilisista ja ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevaksi. Alkuperätakuiden lisäksi sähkön alkuperäjakauman laskennassa on käytetty Componentan sähköntoimittajien ilmoittamia ja jäännösjakauman mukaisia sähkön alkuperätietoja. Sähköntoimittajien ilmoittamasta alkuperäjakaumasta on vähennetty varmennetun uusiutuvan ja ydinvoimaan perustuvan sähkön osuus niiltä osin, kuin tieto oli saatavilla. Jäljelle jäävästä alkuperäjakaumasta (jäännösjakauma mukaan lukien) poistettiin edelleen muun uusiutuvan energian osuus, joka lisättiin fossiilista alkuperää olevan sähkön osuuteen. Näin määritettyä alkuperäjakaumaa käytettiin Componentan käyttämän, omien alkuperätakuiden kattavuuden ulkopuolelle jäävän, fossiilista alkuperää olevan ja ydinvoimalla tuotetun sähkön määrän laskemisessa.

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Componenta-konsernin kasvihuonekaasupäästöt	2024 (Sisältäen hankittujen liiketoimintojen päästöt 1.10.2024 alkaen)	2024 (Sisältäen hankittujen liiketoimintojen päästöt koko vuodelta 2024)
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 1	1 833	2 204
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) 2	0	0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 3	6 781	6 895
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 4	11 896	12 374
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	55 672	63 622
1 Ostetut tavarat ja palvelut 5	40 755	46 902
2 Tuotantohyödykkeet 6	335	381
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 7	2 247	2 354
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 8	2 527	2 854
5 Toiminnassa muodostuva jäte 9	1 784	1 886
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 10	60	66
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 11	837	974
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 12	733	830
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 13	5 729	6 710
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät 14	665	665
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	64 285	72 721
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	69 401	78 199

¹ Sisältää Componenta-konsernin kiinteästä poltosta, liikkuvasta poltosta, prosessipäästöistä ja karkauspäästöistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (pois lukien biogeeniset hiilidioksidipäästöt). Laskenta perustuu toteutuneeseen kulutukseen ja julkisista lähteistä saataviin päästökertoimiin.

² Componentalla ei ole päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvia toimintoja. ³ Sisältää Componenta-konsernin käyttämän sähkön ja kaukolämmön. Laskenta perustuu sähkön ja kaukolämmön kulutustietoihin sekä kansallisiin, keskimääräisiin päästökertoimiin.

⁴ Laskenta perustuu sähkön ja kaukolämmön kulutustietoihin, tuottajakohtaisiin ja jäännösjakaumasähkön päästökertoimiin sekä alkuperätakuisiin. Vuonna 2024 Componentan Vantaan toimistolla oli käytössä alkuperätakuin varmennettu päästötön kaukolämpö ja sähkö. Lisäksi Componenta hankki vuodelle 2024 erikseen ydinenergialla tuotetun sähkön alkuperätakuita. Vuonna 2024 alkuperätakuin päästöttömäksi varmennettu energia kattoi 29,6 % prosenttia kaikesta Componentan käyttämästä sähköstä ja kaukolämmöstä.

⁵ Sisältää Componenta-konsernin hankinnat. Laskennassa on käytetty ensisijaisesti raaka-aine- ja materiaalitoimittajilta kerättyjä päästökertoimia ja toissijaisesti julkisista lähteistä saatavia massaan perustuvia päästökertoimia. Niiden hankintojen osalta, joille ei pystytty määrittämään painoa, laskettiin päästöt kustannuksiin perustuvien, julkisista lähteistä saatavien päästökerrointen avulla. Valimoiden osalta laskennassa käytetyt painot ovat suurelta osin todellisia

käyttömääriä hankintamäärien sijaan. Laskennassa on tehty oletus, että hankinta- ja käyttömäärät vastaavat toisiaan.

⁶ Sisältää Componenta-konsernin raportointikauden aikana hankkimat tuotantohyödykkeet, pois lukien leasing-sopimuksilla hankitut tuotantohyödykkeet. Laskennassa on käytetty kustannuksiin perustuvia, julkisista lähteistä saatavia päästökertoimia.

⁷ Laskenta perustuu scope 1 ja 2 -laskennan mukaisiin kulutustietoihin ja julkisista lähteistä saataviin päästökertoimiin. Lisäksi kategoria sisältää Componentan eteenpäin myymän kaukolämmön tuotannon päästöt.

⁸ Laskennassa on käytetty Componentan eniten käyttämiltä kuljetusyrityksiltä kerättyjä päästö- ja/tai polttoaineenkulutustietoja. Muiden Componentan maksamien rahtien päästöt on laskettu kustannuksiin perustuvien, julkisista lähteistä kerättyjen päästökerrointen avulla. Componentalle saapuvien, asiakkaiden maksamien rahtien päästöjen laskennassa on hyödynnetty otosta Componentan toimittajista ja näiden yleisimmistä toimitusehdoista sekä Componentan maksamien saapuvien ja lähtevien rahtien kustannusten suhteesta. ⁹ Sisältää Componenta-konsernissa muodostuneet jätteet (jätteiden määrän laskentaan käytetyt menetelmät on kuvattu sivulla 58). Laskennassa on käytetty mahdollisuuksien mukaan Componentan jätehuoltotoimijoiden ilmoittamia päästötietoja ja loput päästöt on laskettu massaperusteisesti käyttämällä julki-

sista lähteistä saatavia päästökertoimia.

¹⁰ Laskenta sisältää raportointikauden aikana tehdyt matkat (pois lukien hotelliyöpymiset). Laskenta perustuu Componentan sähköisistä järjestelmistä kerättyihin tietoihin tehtyjen matkojen pituuksista sekä julkisista lähteistä saataviin

päästökertoimiin. 11 Laskenta perustuu Componentan henkilöstölle vuoden 2025 alussa tehtyyn työmatkakyselyyn ja julkisista lähteistä saataviin päästökertoimiin.

¹² Laskenta perustuu asiakkaiden maksamien, Componentalta lähtevien rahtien osuuteen kaikista lähtevistä rahdeista. Laskennassa on hyödynnetty kategorian

4 mukaisia Componentan maksamien, lähtevien rahtien päästötietoja. 13 Laskenta perustuu myytyjen tuotteiden massamäärään niiltä osin, kuin tiedot ovat Componentalla saatavissa. Muilta osin laskenta perustuu hankittujen metallien määrän ja metallijätteen määrän erotukseen sekä kokoonpanossa käytettävien materiaalien painoon. Päästökertomina on käytetty julkisista lähteistä saatavia massaan perustuvia päästökertoimia.

¹⁴ Componenta vuokraa eteenpäin Karkkilan valimolla ja käytöstä poistetulla Pietarsaaren valimolla omistamiaan tiloja, joita ei käytetä omassa toiminnassa. Kategoriassa 13 on huomioitu vuokralaisten sähkön- ja lämmönkulutus siltä osin, kuin ne on pystytty luotettavasti erottamaan Componentan omasta kulutuksesta. Jäljelle jäävä osa vuokralaisten lämmön- ja sähkönkulutuksesta sisältyy Componentan scope 2 -päästöihin. Laskennassa on käytetty tuottajakohtaisia päästökertoimia.

Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt	2024 (Sisältäen hankittujen liiketoimintojen päästöt 1.10.2024 alkaen)
Scope 1, tCO2	20
Scope 2, tCO2	3 033
Scope 3, tCO2	32
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt yhteensä, tCO2	3 085

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2024 (Sisältäen hankittujen liiketoimintojen päästöt 1.10.2024 alkaen)
Kasvihuonekaasujen (sijainti perusteiset) kokonaispäästöt suhteessa konsernin liikevaihtoon (tCO2-ekv./tuhatta euroa)1	0,66
Kasvihuonekaasujen (markkina perusteiset) kokonaispäästöt suhteessa konsernin liikevaihtoon (tCO2-ekv./tuhatta euroa)1	0,71

1 Ei sisällä biogeenisiä päästöjä. Componenta-konsernin liikevaihto vuonna 2024 on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.

Tiedot laskentamenetelmistä

Componenta-konsernin kasvihuonekaasupäästöt on laskettu GHG-protokollan (GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard) mukaisesti Componentalle räätälöidyllä laskentatyökalulla. Päästöihin sisältyvät kaikkien Componentan tuotantoyksiköiden ja Vantaan toimiston päästöt operatiivisen hallinnan rajauksen mukaisesti. Tilikaudella hankittujen liiketoimintojen päästöt on sisällytetty

hankintahetkestä alkaen. Lisäksi on erikseen laskettu konsernin kasvihuonekaasupäästöt koko vuodelle kuin tilikaudella hankitut liiketoiminnot olisivat olleet osa Componentaa vuoden 2024 alusta alkaen. Nämä päästöt on laskettu scope 1 ja 2 -päästöjen osalta todellisten kulutustietojen perusteella ja scope 3 -päästöjen osalta kertomalla hankittujen liiketoimintojen neljännen kvartaalin aikaiset päästöt neljällä (hankintahetki 1.10.2024). Päästökertoimina on käytetty Componentan toimittajilta kerättyjä päästökertoimia sekä julkisista läheteistä (esim. Tilastokeskus, Energiavirasto, Paikallisvoima, IPCC, DEFRA ja US EPA) saatavia päästökertoimia. Päästökertoimina käytettiin uusimpia saatavilla olevia laskentaan soveltuvia kertoimia.

Laskennan suurimmat epävarmuudet liittyvät kustannuksiin perustuviin päästökertoimiin ja niitä hyödyntäviin laskelmiin erityisesti scope 3 -kategorioissa 1 (ostetut tavarat ja palvelut, vain pienehkö osa laskettu kustannuksiin perustuvilla päästökertoimilla) ja 2 (tuotantohyödykkeet, koko kategoria laskettu kustannuksiin perustuvilla päästökertoimilla) sekä kuljetusten päästöihin kategorioissa 4 (tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu) ja 9 (kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä), joissa laskenta perustuu osittain tai kokonaan arvioihin. Kategorian 4 laskenta perustuu pääasiassa arvoketjusta saataviin tietoihin päästöistä ja/ tai polttoaineenkulutuksesta, mutta saapuvien, toimittajien maksamien rahtien päästöt on arvioitu. Lisäksi saapuvien, toimittajien maksamien rahtien laskennassa on oletettu, että otos toimittajista ja näiden yleisimmin käyttämistä toimitusehdoista voidaan laajentaa kattamaan samalla suhteella kaikki Componentan toimittajat. Kategorian 9 laskenta perustuu Componentan arvioon siitä, kuinka suuri osa lähtevistä rahdeista on asiakkaiden maksamia.

Scope 3 -kategoria 10 (myytyjen tuotteiden jalostus) on jätetty laskennan ulkopuolelle, sillä Componentan ei ollut realistisesti mahdollista kerätä tai edes hyväksyttävällä tasolla arvioida valmistamiensa komponenttien jatkojalostukseen liittyviä päästöjä erittäin laajan tuoteportfolion ja lukuisten mahdollisten jatkokäsittelytapojen vuoksi. Componentalla ei ollut vuonna 2024 toimintoja, joista aiheutuisi scope 3 -kategorioihin

8 (tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät), 11 (myytyjen tuotteiden käyttö – Componentan tuotteita ei käytetä sellaisenaan, vaan ne ovat aina komponentti suuremmassa kokonaisuudessa), 14 (franchising) ja 15 (investoinnit) luettavia kasvihuonekaasupäästöjä. Scope 1 -päästöjen ulkopuolelle on rajattu valimoiden tuotantoprosesseissa hiiletysaineena käytettyjen petroolikoksin ja grafiitin mahdollisen hapettumisen myötä muodostuvat hiilidioksidipäästöt, jotka ovat kokoluokaltaan epäolennaiset.

Scope 2 -päästöjen osalta biogeeniset hiilidioksidipäästöt on laskettu vain kaukolämmölle, sillä sähkön osalta ei ollut kohtuullisesti saatavilla tietoa siitä, kuinka suuri osuus tuottajan myymästä uusiutuvasta sähköstä on tuotettu biomassasta ja kohdennettavissa Componentalle ilman alkuperätakuita. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt kaukolämmön osalta on laskettu Componentan kaukolämmöntuottajien julkisesti ilmoittamien tuotantojakaumien perusteella (Componentalla ei ole alkuperätakuusopimuksia kaukolämpöön liittyen Vantaan toimistoa lukuun ottamatta). Kaukolämmön ja sähkön tuottajakohtaisissa päästökertoimissa tai sijaintiperusteisten päästöjen laskemisessa käytetyissä keskimääräisissä sähkön ja kaukolämmön päästökertoimissa ei ole huomioitu muita kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi. Laskennassa on tehty oletus, että käytetyt tuottajakohtaiset päästökertoimet eivät sisällä biogeenisen hiilidioksidin osuutta.

Scope 3 -päästöjen laskentaa varten lähestyttiin osaa Componentan suurimmista materiaalitoimittajista, jätehuoltotoimijoista sekä kuljetusyrityksiä, joilta kerättiin tietoja laskentaa varten. 24 % scope 3 -päästöistä on laskettu näitä toimittajilta kerättyjä päästökertoimia tai toimittajien toimittamia päästölaskelmia tai polttoaineenkulutustietoja käyttämällä. Scope 3 -päästöjen osalta biogeeniset hiilidioksidipäästöt on laskettu niiltä osin, kuin se on kohtuudella mahdollista kategoriassa 3 (polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat; myydyn kaukolämmön biogeeniset hiilidioksidipäästöt).

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Pilaantuminen

Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Valimoiden päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset alueelliseen ilmanlaatuun on tunnistettu omiin toimintoihin liittyväksi olennaiseksi tosiasialliseksi vaikutukseksi Componentan kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä. Kaksoisolennaisuusanalyysissä Componenta arvioi pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omissa toiminnoissaan sekä vaikutuksia arvoketjun alku- ja loppupäässä. Arvoketjun vaikutuksia pilaantumiseen liittyen arvioitiin yleisellä tasolla. Arviointia varten ei erikseen kerätty tietoa arvoketjusta, vaan arviointi perustui Componentalla toimittajista, asiakkaista ja yleisesti yhtiön arvoketjusta olemassa oleviin tietoihin. Omiin toimintoihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin Componentan toiminnassa olevien tuotantoyksiköiden osalta. Arvioinnissa hyödynnettiin valimoiden ympäristölupamääräysten mukaisten päästömittausten (päästöt ilmaan) sekä pohjavesi- ja hulevesitarkkailun tuloksia, takomon ympäristölupamääräysten mukaisten ilmapäästömittausten tuloksia, tietoja Componentalla käytössä olevista kemikaaleista sekä tuotantoyksiköiden jokapäiväisen toiminnan yhteydessä kerättäviä tietoja mahdollisista

ympäristökuormituksen lähteistä. Componenta Manufacturing Oy:n tuotantoyksiköiltä ei katsota olevan normaalissa toiminnassa olennaisia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään käytettyjen polttoaineiden ja tuotantoprosessien luonteen vuoksi. Componenta Castings Oy:n osalta ei tunnistettu olennaisia päästöjä veteen tai maaperään. Aiheeseen ei arvioitu liittyvän olennaisia taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia.

Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei erikseen kuultu eri tuotantoyksiköiden naapureita. Luvanvaraisten yksiköiden päästöt ilmaan ja niille asetetut päästöjen raja-arvot sekä ja mahdollisten päästöjen lähteet veteen ja maaperään on kuvattu yksiköiden ympäristölupahakemuksissa ja ympäristöluvissa. Ympäristölupien hakemisen yhteydessä on kuultu naapureita ja naapureilla sekä mm. luonnonsuojelujärjestöillä on ollut mahdollisuus jättää muistutus tai esittää mielipiteensä ympäristölupahakemuksiin. Lisäksi näillä tahoilla on mahdollisuus ilmaista mahdolliset huolensa Componentan toiminnasta paitsi suoraan Componentalle myös ympäristöviranomaisille, jotka tiedottavat Componentaa asiasta.

Componentan toiminnassa muodostuvat päästöt ilmaan liittyvät suoraan yhtiön valimoliiketoimintaan ja aiheutuvat yhtiön omasta toiminnasta. Valimoissa on käytössä tehokkaat suodatinlaitteistot, jotka vähentävät merkittävästi valimoiden päästöjä ilmaan ja näin rajoittavat niihin liittyviä vaikutuksia. Epäpuhtauksia ei kuitenkaan pystytä täysin poistamaan valimoiden

tuotantoprosessien poistoilmasta. Valimoiden päästöt vaikuttavat osaltaan negatiivisesti ilmanlaatuun valimoita välittömästi ympäröivillä alueilla. Paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavat myös erityisesti tieliikenteen pakokaasut ja kotitalouksien puunpoltto alueella sekä alueen mahdollinen muu teollinen toiminta. Valimoliiketoimintaan liittyvät ilmapäästöt ja niihin liittyvät vaikutukset ovat luonteeltaan jatkuvia ja niiden tarkkailu sekä hallinta ovat kiinteä osa valimoliiketoiminnan jokapäiväisiä toimintoja. Componenta ei ole tehnyt tai ennakoi tekevänsä muutoksia liiketoimintamalliinsa tai strategiaansa ilmapäästöihin liittyen niiden maltillisten vaikutusten vuoksi, eikä vaikutuksilla ole suoraa vaikutusta Componentan arvoketjuun. Tuotantoteknologiainvestointeihin liittyvässä päätöksenteossa huomioidaan ympäristöseikat ja siten investointien vaikutukset ilmapäästöihin.

Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Koko Componenta-konsernin kattava QEHS-politiikka luo kehyksen valimoiden ilmapäästöjen hallinnalle ja siten niiden vaikutusten rajoittamiselle. Molemmilla valimoilla on lisäksi ympäristölupiin liittyvät viranomaisten hyväksymät tarkkailusuunnitelmat, joiden ensisijaisena tarkoituksena on luoda toimintaperiaatteet ilmapäästöjen tarkkailulle ja osaltaan rajoittaa tavanomaista suurempien päästöjen muodostumista toiminnassa esimerkiksi laiterikkojen seurauksena. Componentalla ei ole veden ja maaperän pilaantumiseen eikä huolta tai erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin liittyviä toimintaperiaatteita. Aiheita ei ole määritelty yhtiölle olennaisiksi.

Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen

toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Componentan QEHS-politiikan tavoitteena on määrittää Componentan sitoutuminen laatuun, ympäristöön, työterveyteen ja työturvallisuuteen yhtiön kaikessa toiminnassa. QEHS-politiikan mukaisesti Componenta sitoutuu minimoimaan pilaantumiseen liittyvät ympäristövaikutuksensa erityisesti päästöjen hallinnan kautta. Politiikkaa sovelletaan kaikkiin Componenta-konsernin yrityksiin ja jokainen Componentalla vastaa oman toimenkuvansa mukaisesti QEHS-politiikassa kuvattujen toimintaperiaatteiden noudattamisesta ja edistämisestä. QEHS-politiikassaan Componenta sitoutuu ylläpitämään kaikissa tuotantoyksiköissään kolmannen osapuolen sertifioimat laatu- (ISO 9001), ympäristö- (ISO 14001) ja työturvallisuusjärjestelmät (ISO 45001). Politiikka on saatavilla sähköisesti koko henkilöstölle. Componentan toimitusjohtaja on hyväksynyt QEHS-politiikan ja konsernin johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona politiikan käytännön toteuttamisesta sekä muutostarpeiden seurannasta.

Molemmilla valimoilla on ympäristölupiin liittyvät tarkkailusuunnitelmat, joiden tavoitteena on määrittää, miten yksiköiden päästöjen tarkkailu toteutetaan. Tarkkailusuunnitelmissa määritellään muun muassa ilmapäästöjen mittauspisteet, mittalaitteiden tarkastusten vastuutahot, ulkopuolisen tahon suorittamien päästömittausten aikataulu, mitattavat aineet (hiukkaset ja metallit) ja päästörajat sekä laskennallisesti määritettävät päästöt ilmaan. Suodatinlaitoksille asennetut jatkuvatoimiset hiukkasmittausjärjestelmät toimivat valimoiden ilmaan johtuvien päästöjen jatkuvan tarkkailun perustana. Mahdollisesti päästöraja-arvon ylittävä päästötaso havaitaan jatkuvatoimisella mittauksella nopeasti ja korjaaviin toimenpiteisin voidaan ryhtyä välittömästi. Suunnitelmien mukaan suodatinlaitokset tarkistetaan vähintään viikoittain ja ne kuuluvat ennakkohuoltojen piiriin. Yksikönpäälliköt ja viimekädessä Componenta Castings Oy:n toimitusjohtaja ovat vastuussa tarkkailusuunnitelmien käytännön toteuttamisesta ja päivitystarpeen seurannasta.

Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit

Ilmapäästöjen hallinta on osa valimoiden jatkuvaa, ympäristölupien mukaista toimintaa, johon kuuluu muun muassa suodattimien tarkastukset, ennakkohuollot, päästöjen laskenta ja raportointi ympäristöviranomaisille sekä toiminnan jatkuva tarkkailu ja mahdollisiin poikkeamiin reagoiminen. Karkkilan valimolla on ajankohtaista yhden olemassa olevan suodatinlaitteiston uusiminen korvausinvestointina ja investointiprojekti käynnistettiin vuonna 2024. Uusi suodatinlaitteisto on määrä ottaa käyttöön vuoden 2025 aikana. Uusi suodatinlaitteisto vähentää valimon hiukkaspäästöjä ja näin vaikuttaa positiivisesti alueen ilmanlaatuun.

Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet

Componentalla ei vuoden 2024 lopussa ollut pitkän aikavälin tavoitteita pilaantumiseen liittyen, vaan yleisenä tavoitteena toimii valimoiden ympäristöluvissa asetettujen päästörajaarvojen noudattaminen. Ilmapäästöjen hillintään liittyvien toimenpiteiden ja toimintaperiaatteiden vaikuttavuutta seurataan vuosittain tehtävän

ilmapäästölaskennan avulla, joka perustuu joka kolmas vuosi ulkopuolisen tahon tekemiin ilmapäästömittauksiin ja valimoiden toimintaan. Ilmapäästöjen määrä raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Vuosittaisen päästömäärän seurannan lisäksi suodatinlaitteistojen toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti osana tuotannon normaalia toimintaa.

Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen

Componentalla aiheutuu olennaisia päästöjä ilmaan ainoastaan valimotoiminnassa. Valimoilla suurin yksittäinen päästö liittyy hiukkasiin, mutta E-PRTRasetuksen (European Pollutant Release and Transfer Register) mukaiset raportoinnin kynnysarvot eivät ylity minkään aineen päästöjen osalta. Valimoiden hiukkasten ja metallien päästöt raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille osana vuosiraportointia. Componentalla ei normaalissa toiminnassa ole olennaisia päästöjä veteen tai maaperään eikä vuoden 2024 aikana esiintynyt poikkeustilanteita, joista olisi seurannut olennaisia päästöjä veteen tai maaperään.

Tiedot laskentamenetelmistä

Valimoiden ympäristölupien mukaisesti kolmen vuoden välein tehtävien päästömittausten yhteydessä analysoidaan hiukkasten ja metallien (sisältäen E-PRTR-asetuksessa määritellyt metallit As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn) pitoisuudet poistokaasuissa ja pitoisuuksista lasketaan edelleen vuosipäästöt valimoiden toiminnan perusteella. Hiukkasten päästöt ovat kummassakin valimossa alle 5 % ja metallien päästöt pääosin alle 1 % E-PRTRasetuksen mukaisista kynnysarvoista, eivätkä näin ollen nouse Componentan kestävyysselvityksessä raportoitavien ilmapäästöjen joukkoon. Viimeisimmät päästömittaukset on

Emoyhtiön tilinpäätös

suoritettu valimoilla vuonna 2022. Vuoden 2022 mittausten yhteydessä Porin valimolla tehtiin myös valmisteilla olleeseen valimoiden ja takomoiden uuteen BREF-asiakirjaan liittyviä lisämittauksia. E-PRTR-asetuksessa listatuista aineista/ yhdisteistä mitattiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet, bentseeni, kloorivetyhappo (HCl), fluorivetyhappo (HF), PAH-yhdisteet sisältäen antraseenin ja naftaleenin, typen oksidit (NOx) ja hiilimonoksidi (CO) valituista valimon poistokaasuista. Edellä mainittujen yhdisteiden lisäksi mahdollisesti valimoiden poistokaasuissa esiintyvät yhdisteet määriteltiin yleisesti valimoiden ja takomoiden BREF-asiakirjan (2024) perusteella huomioiden Componentan valimoilla käytössä olevat tuotantomenetelmät. Edellä kuvatun perusteella mahdollisiksi yhdisteiksi poistokaasuissa määriteltiin rikin oksidit (polttoaineiden poltossa muodostuvat) sekä dioksiinit ja furaanit (PCDD/F).

Porin valimolla vuonna 2022 suoritetuissa lisämittauksissa määriteltiin analysoiduille aineille tuntipäästöt (g/h). Tuntipäästöistä laskettiin Porin valimolle näiden aineiden vuosipäästöt, joista määritettiin edelleen aineiden ominaispäästöt (kg/tuotettu tonni) vuoden 2022 tuotantomäärän perusteella. Karkkilan ja Porin valimoilla on käytössä lähtökohtaisesti samat tuotantomenetelmät ja pitkälti samat raaka-aineet, ja laskennassa on tehty oletus, että Porin valimon ominaispäästöt vastaavat riittävällä tarkkuudella Karkkilan valimon ominaispäästöjä. Karkkilan valimon päästöt vuoden 2022 lisämittauksissa analysoitujen aineiden osalta laskettiin ominaispäästöjen ja Karkkilan valimon vuoden 2024 tuotantomäärän perusteella. Porin valimolle näiden

aineiden päästöt laskettiin vuoden 2022 tuntipäästöjen ja vuoden 2024 toteutuneiden tuotantotuntien perusteella. Laskentamenetelmään arvioidaan liittyvän suhteellisen suuri epävarmuus.

PCDD/F-yhdisteiden päästöt laskettiin alustavassa valimoiden ja takomoiden BREF-asiakirjassa raportoidun suurimman, Componentan tuotantomenetelmiä vastaavan, PCDD/Fyhdisteiden pitoisuuden perusteella (0,0115 ng/Nm3). PCDD/Fyhdisteitä voi muodostua raudan sulatuksessa ja valimoiden päästöt laskettiin vuoden 2022 päästömittausten yhteydessä määritettyjen sulatuksen poistokaasujen tilavuusvirtausten perusteella. Laskentamenetelmään arvioidaan liittyvän suhteellisen suuri epävarmuus.

Rikin oksidien päästöt laskettiin vuoden 2024 polttoaineenkulutuksen (vähärikkinen kevyt polttoöljy ja nestekaasu) ja polttoaineen sisältämän rikin määrän perusteella olettaen, että kaikki polttoaineen rikki hapettuu poltossa rikkidioksidiksi. Laskentamenetelmään ei katsota liittyvän merkittävää epävarmuutta.

Componentalla ei vuonna 2024 ollut käytössä sellaisia suoria mittauksia, joiden perusteella E-PRTR-asetuksessa määriteltyjen yhdisteiden päästöt olisi voitu määrittää. Päästömittaukset suoritetaan Componentalla ympäristölupien mukaisesti kolmen vuoden välein, minkä takia laskennassa käytettiin viimeisimpiä tietoja edustavia vuoden 2022 päästömittausten tuloksia. Laskennan pohjana käytetyt päästötiedot ovat Componentan ulkopuolisen tahon tuottamia.

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisja arviointiprosessit sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Componentan tuotanto- ja valmistusprosessit ovat raaka-aineintensiivisiä ja kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettiin Componentalle olennainen materiaalien käyttöön liittyvä tosiasiallinen, negatiivinen vaikutus. Componenta pyrkii jatkuvasti tehostamaan tuotantoprosessejaan materiaalien kulutuksen vähentämiseksi ja minimoidakseen virheellisten komponenttien määrää, minkä myötä myös raaka-aineiden suhteellinen kulutus vähenee. Raaka-aineiden ja materiaalien hankinnalla sekä tuotannolla on kuitenkin vaikutuksia ympäristöön muun muassa energiankulutuksen ja siihen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen myötä. Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettiin myös olennaiset tosiasialliset positiiviset vaikutukset tuotteisiin (resurssien ulosvirtaus) ja jätteisiin liittyen. Componentan valimoiden tuotantoprosesseissa sivutuotteena syntyvä kiertorauta sekä suuri osa valimohiekasta käytetään uudelleen omassa prosessissa, mikä vähentää jätteen muodostumista. Componenta myös hyödyntää valimotoiminnassaan merkittäviä määriä teräsromua. Kaikista Componentan tuotantoyksiköissä muodostuneista jätteistä yli

80 % kierrätetään tai muuten hyödynnetään. Lisäksi Componentan valmistamat tuotteet/ komponentit voidaan kierrättää metallina. Jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa ja kierrätys vähentävät jätteiden ympäristövaikutuksia ja raakaaineiden kulutusta omissa toiminnoissa.

Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettiin lisäksi tuotteisiin ja palveluihin liittyvä taloudellinen mahdollisuus. Tuotantoprosessien ja tuotteiden valmistusteknisen suunnittelun optimoinnilla voidaan vähentää muodostuvan jätteen määrää ja parantaa resurssi- ja energiatehokkuutta, millä on suora vaikutus tuotantoon liittyviin kustannuksiin. Tuotantoprosessien ja tuotteiden valmistussuunnittelun optimointiin ei liittynyt raportointikauden aikana olennaisesti Componentan taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin vaikuttavia yksittäisiä tai erityisiä olennaisia tapahtumia eikä tunnistettu merkittävää riskiä siitä, että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulisi seuraavan tilikauden aikana tehtäväksi olennainen oikaisu. Componenta optimoi resurssienkäytön tehokkuutta tuotantoprosesseissaan kuitenkin jatkuvasti.

Resurssien käytön ja kiertotalouden olennaisuutta arvioitiin erityisesti Componentan omien toimintojen osalta, ja yhtiön arvoketjun alkuja loppupäätä tarkasteltiin yleisellä tasolla. Arviointia varten ei erikseen kerätty uutta tietoa,

vaan arviointi perustui Componentalla omasta toiminnastaan sekä toimittajista ja yleisesti arvoketjustaan olemassa oleviin tietoihin. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin tukena käytettiin muun muassa tietoja Componentan hankinnoista ja prosesseissa käytetyn kierrätetyn raaka-aineen määrästä sekä toiminnassa muodostuvien jätteiden hyötykäyttöasteesta. Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei sidosryhmäkyselyä lukuun ottamatta järjestetty sidosryhmien tai mahdollisten vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen erillisiä kuulemisia.

Yllä kuvatut vaikutukset ja mahdollisuus liittyvät Componentan omaan toimintaan kaikissa tuotantoyksiköissä ja ovat olennaisesti sidoksissa Componentan liiketoimintaan ja strategiaan. Componenta on nostanut yhdeksi nykyisen strategiakautensa 2024–2026 painopistealueista vastuullisuuden, joka kattaa myös resurssien käytön ja kiertotalouden. Materiaalien tehokkaalla käytöllä ja tuotteiden laadulla on olennaisia vaikutuksia Componentan liiketoimintaan ja aiheet huomioidaan tarkasti päätöksenteossa. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvillä olennaisilla vaikutuksilla ja mahdollisuudella ei ole vaikutusta Componentan liiketoimintamalliin.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

QEHS-politiikkansa mukaisesti Componenta pyrkii minimoimaan ympäristövaikutuksensa muun muassa laadukkaan toiminnan jatkuvalla

toimintakertomus

Hallituksen

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

kehittämisellä ja kierrätettävien sivuvirtojen hallinnalla. Lisäksi Code of Conduct -ohjeidensa mukaisesti Componenta pyrkii lisäämään tuotantomenetelmiensä ja -prosessiensa ympäristöystävällisyyttä sekä minimoimaan tuotteidensa koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Componentan QEHS-politiikka on kuvattu tarkemmin sivulla 52 ja Code of Conduct -ohjeet on kuvattu tarkemmin sivulla 69. Toimintaperiaatteissa ei erikseen käsitellä siirtymistä pois primääriresurssien käytöstä tai uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hankintaa ja käyttöä.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit

Componenta pyrkii jokapäiväisessä toiminnassaan optimoimaan raaka-aineiden käyttöä ja esimerkiksi tuotteet suunnitellaan valmistettaviksi siten, että materiaaleja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Simulointia käytetään hyväksi kaikkien uusien tuotteiden valusuunnittelussa. Componentan valmistamien valukomponenttien pääraaka-aineena käytetään suureksi osaksi teräsromua, joka on kierrätetty materiaali. Valimoilla hyödynnetään raaka-aineena lisäksi prosessissa syntyvää kiertorautaa ja suurin osa tuotannossa käytetystä hiekasta kierrätetään takaisin prosessiin. Sisäinen kierto on oleellinen osa valuprosessia. Jätteiden hyötykäyttöä edistetään kaikissa tuotantoyksiköissä osana jokapäiväistä toimintaa lajittelemalla jätteet. Tuotantoprosessista syntyvistä jätteistä hyötykäyttöön soveltuvat muun muassa metallit, kuonat, hiekat ja

pölyt. Componentalla pyritään jatkuvasti löytämään uusia jätteiden hyötykäyttökohteita ja tutkitaan valimoiden käytetyn kaavaushiekan uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Edellä kuvattujen jokapäiväisten toimenpiteiden lisäksi Componenta pyrkii kaikessa toiminnassaan mahdollisimman alhaiseen hylkytuotteiden määrään. Mitä paremmin Componentalla onnistutaan laadunhallinnassa, sitä vähemmän syntyy hylkykappaleita, ja raakaaineita, energiaa ja resursseja kuluu vähemmän. Componentalla ei vuoden 2024 aikana tehty yksittäisiä olennaisia toimenpiteitä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyen, sillä aiheeseen liittyen ei ole vielä asetettu pitkän aikavälin tavoitteita ja laadittu niiden saavuttamiseen liittyvää toimenpidesuunnitelmaa.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

Componentalla ei vuoden 2024 lopussa ollut pitkän aikavälin tavoitteita olennaisiksi tunnistettujen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan tai edistämiseen liittyen. Materiaalien käyttöön sekä tuotteisiin ja jätteisiin liittyvien toimenpiteiden ja toimintaperiaatteiden vaikuttavuutta arvioidaan muun muassa määrällisten indikaattoreiden kautta seuraamalla kierrätetyn metallin osuutta valimoiden pääraaka-aineista, syntyneestä tuotantojätteestä hyödynnettäväksi päätyvää osuutta sekä lajittelemattoman jätteen osuutta kokonaisjätemäärästä. Tavoitetasoksi asetetaan vuosittain tyypillisesti edellisvuotta parempi suhteellinen taso.

Resurssien sisäänvirtaukset

Componentan tuotantoprosessit ovat raakaaineintensiivisiä ja kaikissa tuotantoyksiköissä erilaiset metallit muodostavat suurimman yksittäisen tuotannossa käytetyn materiaaliluokan. Valimoissa käytettävät pääraaka-ainemetallit koostuvat teräsromusta ja neitseellisestä harkkoraudasta. Pääraaka-aineiden lisäksi valimoiden olennaisia raaka-aineita ja materiaaleja ovat hiekka, hiekanja keernanvalmistuksen lisäaineet, sulatuksen lisä-, apu- ja seosaineet, teräsrakeet, typpi ja maalit sekä uunien vuorausmassat. Koneistus- ja materiaalipalveluyksiköissä työstetään pääasiassa erilaisia teräksiä ja valurautaa sekä vähäisemmässä määrin alumiinia, kuparia ja muita värimetalleja. Muut olennaiset tuotannossa käytettävät materiaalit koostuvat erilaista kaasuista, hiomatarvikkeista, komponenttien kokoonpanossa käytettävistä materiaaleista, metalliliittimistä, työstönesteistä ja teräsrakeista. Lisäksi Componentan tuotantoyksiköissä käytetään pakkausmateriaaleina pääasiassa puisia lavoja ja lavakauluksia sekä pienempiä määriä puupohjaisia välilevyjä ja kansia, muovikalvoa ja muita pakkausmateriaaleja kuten muovi- ja metallivanteita ja pahvilaatikoita. Valtaosa puisista pakkausmateriaaleista hankitaan käytettynä. Tuotannossa käytetään myös vettä muun muassa valimoprosesseissa sekä koneistusyksiköissä leikkuuneste-emulsiossa ja pesukoneissa. Yksiköissä tuotteet valmistetaan tuotannon tarpeisiin soveltuvilla tuotantolaitteilla, joita ovat esimerkiksi koneistuskeskukset sekä valimoiden ja takomon uunit, joiden lisäksi on käytössä muun muassa erilaisia suodatinlaitteistoja. Laitteita uusitaan ja

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

omille kiinteistöille tehdään perusparannustöitä tarpeen mukaan.

Componenta käyttää tuotantoprosesseissaan EU:n kriittisten raaka-aineiden listalla esiintyvistä materiaaleista kuparia (listattu strategisena raakaaineena), piitä, magnesiumia, mangaania, fosforia sekä pieniä määriä vismuttia, strontiumia ja harvinaisia maametalleja ceriumia ja lantaania. Lisäksi pääraaka-ainemetalleissa voi esiintyä muitakin kriittisiä raaka-aineita yllä lueteltujen alkuaineiden lisäksi.

Olennainen sisäänvirtaus	2024
Pääraaka-ainemetallit ja työstettävät metallit, t1	25 550
Muut olennaiset tuotannon raaka-aineet ja materiaalit (pl. pakkausmateriaalit), t	15 102
Pakkausmateriaalit, t	2 166
Olennaiset sisäänvirtaukset yhteensä, t	42 818

1 Ei sisällä valimoiden omassa tuotannossa syntyvää kiertorautaa.

Kierrätetty materiaali olennaisissa sisäänvirtauksissa	2024
Teräsromu, t1	12 013
Kupari, t	72
Kierrätetyt pakkausmateriaalit, t	1 613
Kierrätetty materiaali yhteensä, t	13 698
Kierrätetyn materiaalin osuus kaikista olennaisista sisäänvirtauksista, %	32

1 Ei sisällä valimoiden omassa tuotannossa syntyvää kiertorautaa.

Componentan tuotteiden valmistamisessa ei käytetä biologisia materiaaleja, vaan biologisia materiaaleja käytetään ainoastaan pakkausmateriaaleina. Kaikista olennaisista sisäänvirtauksista kestävästi hankittujen materiaalien osuus oli 1 % vuonna 2024. Kestävästi hankituiksi biologisiksi materiaaleiksi on Componentalla määritelty kestävästi hoidetuista ja sertifioiduista metsistä saadusta puusta valmistetut pakkausmateriaalit. Vuonna 2024 puupohjaisten, kestävästi hankittujen pakkausmateriaalien valmistukseen käytetty puutavara oli FSC- tai PEFC-sertifioitua. Kestävästi hankitut pakkausmateriaalit koostuvat uudelleenkäytettävistä lavoista, kauluksista ja levyistä sekä mittatilaustyönä tehdyistä laatikoista, jotka käytetään kaskadikäyttöperiaatteen mukaisesti mahdollisuuksien mukaan uudestaan.

Tiedot laskentamenetelmistä

Olennaisista sisäänvirtauksista esitettyihin tietoihin on sisällytetty vain sellaiset materiaaliluokat, joita käytetään suoraan tuotantoprosesseissa ja joiden osuus tuotantoprosesseissa käytettävien materiaalien kokonaispainosta on yli 0,1 m-%; nämä materiaaliluokat luokitellaan Componentalle olennaisiksi sisäänvirtauksiksi. 0,1 m-% rajan ylittävät materiaaliluokat on laskettu Componenta Castings Oy:lle ja Componenta Manufacturing Oy:lle erikseen kyseisen yhtiön olennaisten sisäänvirtausten kokonaispainosta.

Componenta Castings Oy:n osalta tiedot on kerätty pääosin suoraan toiminnanohjausjärjestelmästä massoina ja ne kuvastavat käytettyjä määriä. Kappalemäärien kautta käyttöä seurattavien materiaalien osalta selvitettiin kappaleiden keskimääräinen paino, josta laskettiin käytettyjen kappaleiden kokonaispaino. Niiden materiaalien osalta, joiden käyttömäärät eivät kirjaudu toiminnanohjausjärjestelmään, tiedot kerättiin ostolaskuilta tai punnittiin, ja tiedot kuvastavat hankittuja

määriä. Laskennassa oletettiin, että vuoden aikana hankittu materiaalin määrä vastaa kyseisen materiaalin käyttömäärää kyseisen vuoden aikana. Laskentaan ei katsota liittyvän merkittävää epävarmuutta.

Componenta Manufacturing Oy:n osalta raportoidut tiedot perustuvat pääasiassa hankintamääriin, jotka selvitettiin toimittajilta, ostolaskuilta tai arvioitiin. Osa materiaaleista punnittiin. Componenta Manufacturing Oy:llä on lukuisia toimittajia ja tehtyjen hankintojen painot pyrittiin selvittämään suurimmilta toimittajilta. Saaduista tiedoista laskettiin suhteellisesti koko materiaaliluokan paino. Laskennassa oletettiin, että vuoden aikana hankittu määrä vastaa kyseisen materiaalin käyttömäärää kyseisen vuoden aikana. Toimittajilta saatuihin tietoihin perustuvaan laskentaan ja arvioihin katsotaan liittyvän suhteellisen suuri epävarmuus. Ostolaskuilta kerättyihin ja punnittuihin määriin ei katsota liittyvän merkittävää epävarmuutta.

Uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen materiaalien raportoinnissa on huomioitu valimoiden pääraaka-aineena käytettävä teräsromu, valimoissa käytettävä kupari sekä kaikissa konsernin yksiköissä pakkausmateriaaleina käytetyt käytettyinä hankitut lavat ja lavakaulukset. Käytettynä hankittujen pakkausmateriaalien käyttömäärän laskenta perustuu Componentalle lavat, lavakaulukset, levyt ja puulaatikot toimittavilta yhtiöiltä saatuihin tietoihin uutena toimitettujen pakkausmateriaalien määrästä. Kaikkien pakkaamiseen käytettyjen lavojen, lavakaulusten, levyjen ja puulaatikoiden määrät on kerätty toiminnanohjausjärjestelmästä tai suoraan yksiköiltä ja perustuvat yksiköstä riippuen käyttömäärän seurantaan tai arvioon. Käytettyjen kierrätyspakkausmateriaalien määrä laskettiin vähentämällä kaikkien pakkaamiseen käytettyjen puupohjaisten pakkausmateriaalien määrästä uutena hankittujen puupohjaisten pakkausmateriaalien määrä. Laskennassa oletettiin, että kaikki vuoden aikana uutena hankitut materiaalit käytetään saman vuoden aikana. Laskennassa ei ole huomioitu pahvilaatikoita. Laskentamenetelmään katsotaan liittyvän suhteellisen suuri epävarmuus.

Hallituksen toimintakertomus Emoyhtiön tilinpäätös

Kestävästi hankittujen biologisten materiaalien osuuden laskenta perustuu Componentalle lavat, lavakaulukset, levyt ja puulaatikot toimittavilta yhtiöiltä saatuihin tietoihin uutena toimitetuista materiaaleista ja niiden valmistukseen käytetyn puutavaran sertifikaateista. Laskennassa huomioitiin vain uudet lavat, lavakaulukset, levyt ja puulaatikot ja jos toimittaja ei pystynyt ilmoittamaan, onko valmistuksessa käytetty sertifioitua puutavaraa, ei pakkausmateriaalia katsottu kestävästi hankituksi. Laskentamenetelmään katsotaan liittyvän jossain määrin epävarmuutta.

Resurssien ulosvirtaukset

Tuotteet

Componenta on laajan tarjoaman sopimusvalmistaja, jolla ei ole omia tuotteita, vaan Componentan valmistamat tuotteet valmistetaan asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Componenta valmistaa asiakkailleen valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja sekä takeita, hitsattuja rakenteita, putkituotteita ja levyleikkeitä. Componentan valmistamien komponenttien ominaisuudet riippuvat asiakkaan tarpeista ja vaatimuksista sekä tuotteen käyttötarkoituksesta, eikä Componenta voi vaikuttaa esimerkiksi niiden uudelleenkäytettävyyteen tai korjattavuuteen. Componentan valmistamien tuotteiden ollessa metallista valmistettuja, ovat ne lähtökohtaisesti kierrätettäviä ja kestäviä. Componentan valmistamien komponenttien kestävyys kuitenkin riippuu asiakkaiden tuotteille asettamista vaatimuksista. Componenta pyrkii omassa tuotannossaan optimoimaan raaka-aineiden käytön ja komponenttien suunnittelussa huomioidaan materiaalien mahdollisimman tehokas hyödyntäminen.

Componenta valmistaa komponentteja kierrätettävissä olevista metalleista. Osa asiakkaille toimitettavista komponenteista on läpikäynyt kokoonpanovaiheen Componentan tuotantoyksikössä, jonka yhteydessä komponenttiin voidaan lisätä esimerkiksi tiivisteitä ja suodattimia, joiden osuus tuotteiden kokonaispainosta on kuitenkin hyvin pieni. Myös suurin osa Componentan käyttämistä pakkausmateriaaleista on kierrätettäviä. Kierrätettävien ainesten osuus Componentan tuotteissa on 100 % ja kierrätettävien ainesten osuus Componentan käyttämissä pakkausmateriaaleissa on 99 %.

Jätteet

Componentan toiminnassa muodostuvat merkittävimmät jätevirrat koostuvat metallijätteistä (lähtökohtaisesti vaaraton jätejae), valimoilla muodostuvista hiekasta (vaaraton jäte), suodatinpölystä (vaarallista ja vaaratonta jätettä, sisältää metalleja) ja uunikuonasta (vaaraton jäte, sisältää metalleja) sekä koneistusyksiköissä muodostuvasta käytetystä leikkuuneste-emulsiosta ja pesukoneiden pesuvesistä (vaarallisia jätteitä). Valimoissa muodostuvat metalli- ja hiekkasivutuoteet hyödynnetään suoraan omissa tuotantoprosesseissa raaka-aineena. Metalleja sisältävissä jätteissä esiintyy jäteanalyysien mukaan pieniä määriä osaa EU:n kriittisten raaka-aineiden listan aineista: pääasiassa magnesiumia ja mangaania sekä kuparia, joka on listattu strategisena raaka-aineena.

Jätteet 2024 Jätteet yhteensä, t 16 464 Hyödynnetty jäte yhteensä, t 13 660 Josta tavanomainen jäte (vaaraton jäte) Valmistelu uudelleenkäyttöä varten, t 0 Kierrätys, t 9 934 Muut hyödyntämistoimet, t1 3 386 Josta vaarallinen jäte Valmistelu uudelleenkäyttöä varten, t 0 Kierrätys, t 9 Muut hyödyntämistoimet, t1 331 Loppukäsittelyyn toimitettu jäte yhteensä, t 2 804 Josta tavanomainen jäte (vaaraton jäte) Poltto ilman energian hyödyntämistä, t 0 Kaatopaikalle sijoittaminen, t 2 098 Muu loppukäsittely, t 0 Josta vaarallinen jäte Poltto ilman energian hyödyntämistä, t 1 Kaatopaikalle sijoittaminen, t 601 Muu loppukäsittely, t 104 Kierrättämätön jäte yhteensä, t 6 520 Kierrättämättömän jätteen osuus, % 40 Radioaktiivinen jäte, t 0

1 Sisältää hyödyntämisen energiana

Tiedot laskentamenetelmistä

Componenta ei itse harjoita jätteenkäsittelytoimintaa, vaan kaikki jätteet luovutetaan eteenpäin hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi. Tiedot muodostuneiden jätteiden määrästä sekä käytetyistä hyödyntämis- ja loppukäsittelymenetelmistä on kerätty suoraan Componentan käyttämiltä jätehuoltoyhtiöiltä ja arvioitu Vantaan toimiston osalta. Suurelle osalle jätteistä tiedot pystyttiin keräämään suoraan kestävyysraportointidirektiivin mukaista raportointia tukevassa muodossa. Lopuille jätejakeille tiedot toimitettiin jäteasetuksen (978/2021) määrittelemien hyödyntämis- ja loppukäsittelymenetelmien mukaisesti jaoteltuna, joiden perusteella ne jaoteltiin edelleen kestävyysraportoinnin mukaisiin jätteiden hyödyntämisja loppukäsittelymenetelmiin. Jaottelussa noudatettiin varovaisuusperiaatetta, eli valittiin jätehierarkian mukainen huonoin soveltuva vaihtoehto, jos jätejakeen lopullinen hyödyntämis- tai loppukäsittelymenetelmä ei ollut riittävällä varmuudella selvitettävissä saaduista tiedoista. Valimoilta kierrätettäväksi toimitettavan metallijätteen osalta tehtiin oletus, että metalli kierrätetään kokonaisuudessaan. Kierrättämättömään jätteeseen on luettu polttoon (mukaan lukien hyödyntäminen energiana) ja maantäyttötoimiin sekä kaatopaikalle ja muuhun loppukäsittelyyn ohjattu jäte. Laskentamenetelmään ei katsota liittyvän merkittävää epävarmuutta.

Kierrätettävien ainesten osuudet Componentan tuotteissa ja pakkausmateriaaleissa on laskettu valmistettujen tuotteiden ja käytettyjen pakkausmateriaalien kokonaispainoista. Valutuotteiden osalta tuotteiden painot saadaan kerättyä suoraan tuotannon järjestelmistä. Muiden tuotteiden osalta paino on laskettu vähentämällä hankitun metallin määrästä kyseisten tuotteiden valmistuksessa muodostuvan metallijätteen määrä. Tuotteiden kokonaispainossa on huomioitu kokoonpanossa komponenttiin lisättävien osien paino. Kierrätettävissä oleviksi aineksiksi on määritelty kaikki valmiiden tuotteiden metalliosat. Pakkausmateriaalien osalta kierrätettävissä oleviksi aineksiksi on laskentaa varten

määritelty puupohjaiset lavat, kaulukset, välilevyt ja kannet sekä kalvomuovi.

Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus ja hinta

Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä Componentalle tunnistettiin resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvä yhteisökohtainen, olennainen riski raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen ja hintaan liittyen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjälle asetetut sanktiot sekä Lähiidän konfliktit mahdollisesti laajemmalle levitessään voivat vaikuttaa oikeanlaatuisten raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan. Esimerkiksi teräsromun saatavuuden mahdollisen heikkenemisen myötä voidaan valimoliiketoiminnassa joutua siirtymään laajemmin harkkoraudan käyttöön, mikä vaikuttaisi negatiivisesti tuotannon kustannuksiin. Componentan asiakkaiden tiettyjen komponenttien maailmanlaajuiset saatavuushaasteet voivat johtaa tuotantohäiriöihin Componentan arvoketjun loppupäässä ja edelleen vaikuttaa Componentan myyntivolyymeihin lyhyellä aikavälillä. Kustannusriskiä Componentan omissa toiminnoissa hallinnoidaan pääsääntöisesti pääraakaaineiden osalta indeksoiduin hintasopimuksin. Saatavuusriskiä hallinnoidaan huolehtimalla siitä, että raaka-aineille ja komponenteille on aina useampi mahdollinen toimittaja, eikä toimintaa harjoiteta vain yhden kriittisen toimittajan varassa. Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen ja hintaan ei liittynyt raportointikauden aikana olennaisesti Componentan taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin

Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

vaikuttavia yksittäisiä tai erityisiä olennaisia tapahtumia eikä tunnistettu merkittävää riskiä siitä, että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulisi seuraavan tilikauden aikana tehtäväksi olennainen oikaisu.

Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski koskee Componentan koko liiketoimintaa ja myös Componentan arvoketjun alku- ja loppupäätä. Aihe on olennaisesti sidoksissa Componentan liiketoimintamalliin ja siihen liittyvien riskien minimointi kuuluu Componentan strategian peruspilareihin. Componenta ei pyri tekemään muutoksia liiketoimintamalliinsa raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen tai hintaan liittyvien riskien takia, vaan riski huomioidaan ja siihen pyritään vaikuttamaan yhtiön jokapäiväisessä toiminnassa. Raaka-aineiden saatavuus ja hinta voivat vaikuttaa Componentan arvoketjuun mm. Componentan toimittajavalinnan kautta. Saatavuusja hintatekijät huomioidaan kiinteästi osana hankintaan liittyvää päätöksentekoa.

Toimintaperiaatteet

Componenta on laatinut hankintapolitiikan, joka ohjaa Componentalla hankintaan liittyvää päätöksentekoa. Politiikan tarkoituksena on linjata Componentan hankinnan tahtotila ja luoda kehykset vastuulliselle ja taloudelliselle hankinnalle ja edelleen tukea konsernin strategian toteuttamista, liiketoimintatavoitteiden saavuttamista sekä varmistaa asiakastyytyväisyys. Hankintapolitiikkaa sovelletaan kaikkiin Componentan yksiköihin ja toimintoihin. Hankintapolitiikkansa mukaisesti Componenta keskittyy hankinnoissa erityisesti kustannustehokkuuden, laadun ja saatavuuden varmistamiseen kaikissa markkinatilanteissa ja olosuhteissa. Hankinnan päätöksenteko pohjautuu konsernin hyvään hallintotapaan. Lisäksi kaikilta Componentan toimitusketjuun kuuluvilta yrityksiltä edellytetään sitoutumista Componentan Code of Conduct -ohjeeseen toimittajille ja alihankkijoille. Componenta-konsernin toimitusjohtaja on hyväksynyt hankintapolitiikan ja vastaa ylimpänä elimenä ohjeiden käytännön toteuttamisesta sekä muutostarpeiden seurannasta.

Toimet

Yksi konsernin liiketoiminnan kannalta olennaisimmista tekijöistä on tiettyjen raakaaineiden, kuten teräsromun, harkkoraudan, rakenneteräksen ja alumiinin saatavuus häiriöttömästi ja kilpailukykyisin hinnoin. Kiristyneen geopoliittisen tilanteen johdosta raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuteen liittyy epävarmuuksia Componentan omassa operatiivisessa toiminnassa. Raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuden

varmistaminen on osa Componentan jokapäiväistä toimintaa. Raportointikauden aikana Componenta muun muassa teki jatkuvia päivityksiä omaan tarve-ennusteeseensa ja optimoi varastotasojaan pidemmän aikavälin kysyntää vastaavaksi. Lisäksi Componenta seurasi toimittajiensa tilannetta sekä markkinassa tapahtuvia muutoksia tiiviisti ja teki vaadittavia toimenpiteitä varmistaakseen omien hankintaketjujensa toimivuuden. Raakaaineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan Componentan toiminnassa pääsääntöisesti indeksoiduin hintasopimuksin, joiden perusteella tuotteiden myyntihintoja päivitettiin raakaaineiden hintamuutoksia vastaaviksi seuraavalle kvartaalille. Ei-indeksoituihin raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan tarvittaessa hinnankorotuksilla.

Tavoitteet ja mittarit

Componentalla ei vuoden 2024 lopussa ollut pitkän aikavälin tavoitteita raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuteen ja hintaan liittyen. Tavoitteita ei ole määritelty, sillä aiheeseen liittyen ei katsota voitavan asettaa tämän tyyppisiä tavoitteita. Componentan aiheeseen liittyvien toimenpiteiden jatkuvana tavoitteena on turvata liiketoiminnan kannattavuus, jota yhtiö seuraa säännöllisesti.

Emoyhtiön tilinpäätös

Yhteiskunnalliset tiedot

Oma työvoima

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Componentan oma työvoima koostuu työsuhteisista työntekijöistä (henkilöstö), vuokratyövoimasta ja itsenäisistä ammatinharjoittajista. Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettiin kolme henkilöstöön liittyvää olennaista, tosiasiallista positiivista vaikutusta ja yksi olennainen, tosiasiallinen negatiivinen vaikutus, joista viimeinen liittyy myös vuokratyövoimaan ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin. Olennaisia henkilöstöön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) liittyviä riskejä tai mahdollisuuksia ei tunnistettu. Componentan positiiviset vaikutukset liittyvät sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon, työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja työehtosopimusneuvotteluihin sekä henkilöstön kouluttamiseen ja taitojen kehittämiseen. Negatiivinen vaikutus koskee tuotantotyöhön liittyvää suhteellisesti kohonnutta riskiä työtapaturmista verrattuna esimerkiksi toimistotyöhön. Tässä kestävyysselvityksessä esitetyt Componentan henkilöstöön liittyvät tiedot kattavat kaikki Componentan henkilöstöön lukeutuvat henkilöt, jollei erikseen muuta mainita. Mikäli tiedot kattavat oman henkilöstön lisäksi vuokratyövoiman ja itsenäiset ammatinharjoittajata tästä mainitaan erikseen.

Componenta maksaa kaikille työntekijöilleen saman palkan samanarvoisesta työstä. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen palkkauksessa vaikuttaa positiivisesti erityisesti naistyöntekijöiden toimeentuloon ja Componentan työnantajakuvaan. Työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyen Componenta käy työnantajana säännöllistä keskustelua henkilöstön edustajien kanssa. Kattava, säännöllinen vuoropuhelu henkilöstön edustajien kanssa vaikuttaa positiivisesti henkilöstön oikeuksiin työssä ja jälleen osaltaan Componentan työnantajakuvaan. Componenta tarjoaa mahdollisuuksien mukaan henkilöstölleen kouluttautumis- ja etenemismahdollisuuksia. Henkilöstölle tarjotaan sekä Componentan sisäisesti että ulkopuolisten tahojen järjestämää koulutusta. Kehityskeskusteluissa keskustellaan kehittymistoiveista ja urasuunnitelmista ja -tavoitteista sekä siitä, miten ne saavutetaan. Koulutus tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja monitaitoisuuden lisäämiseen ja osaltaan mahdollistaa osaavan työvoiman Componentalle.

Yllä kuvatut positiiviset vaikutukset kohdistuvat koko Componentan henkilöstöön riippumatta siitä, ovatko työntekijät toimihenkilöasemassa vai tuotannon työntekijöitä. Negatiiviset työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset kohdistuvat erityisesti tuotannossa työskentelevään henkilöstöön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat). Kaikki Componentan henkilöstöön liittyvät vaikutukset ovat tosiasiallisia vaikutuksia. Positiivisten vaikutusten osalta

vaikutusten toteutumisen katsotaan olevan jatkuvaa. Vakavat, negatiiviset työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvät vaikutukset ovat yksittäistapauksia ja esiintyvät mahdollisissa onnettomuus- ja tapaturmatilanteissa. Negatiivisten vaikutusten osalta pyritään siihen, että vaikutuksia ei muodostuisi lainkaan. Componentalla ei ole sellaista toimintaa, johon liittyisi riskiä pakkotyön tai lapsityövoiman käytöstä.

Kaikki Componentan henkilöstöön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) liittyvät vaikutukset ovat yhteydessä yhtiön strategiaan ja Componentan omiin toimintoihin. Componentan strategiakauden 2024–2026 yhdeksi painopistealueeksi on nostettu henkilöstö. Componentan henkilöstö on avainasemassa yhtiön arvonluonnissa, tuotannon sujuvuudessa ja laadukkaiden tuotteiden tuotannossa. Henkilöstöä osallistetaan liiketoiminnan ja strategian suunnittelussa ja kehitystyössä esimerkiksi strategiatyöpajoissa. Muun muassa jatkuvalla suorituksen johtamisella, aktiivisella vuoropuhelulla ja säännöllisillä kehityskeskusteluilla on keskeinen rooli strategian toteuttamisen varmistamisessa. Työterveys- ja turvallisuusvaikutukset liittyvät suoraan Componentan liiketoimintamalliin teollisena valmistajana, jossa työterveysja turvallisuusasioiden tärkeys korostuu. Componentan ei ole määrä tehdä muutoksia liiketoimintamalliinsa tai arvoketjuunsa kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettujen olennaisten, henkilöstöön liittyvien vaikutusten myötä. Tarvittaessa päätöksenteossa

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

huomioidaan vaikutukset henkilöstöön ja etenkin työterveys- ja -turvallisuusasioihin.

Olennaisten, negatiivisten vaikutusten kohteena oleviksi henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) jäseniksi on kaksoisolennaisuusanalyysityön yhteydessä määritelty kaikki tuotantotyötä tekevät työntekijät. Kaksoisolennaisuusanalyysityön pohjana käytetyt tiedot perustuivat Componentan jokapäiväisessä vuoropuhelussa ja toiminnan johtamisessa kerättyihin tietoihin.

Henkilöstöön liittyvät toimintaperiaatteet

Componentan Code of Conduct -ohjeissa osaltaan kuvataan Componentalla käytössä olevat toimintaperiaatteet työelämään ja ihmisoikeuksiin liittyen. Ohjeissa todetaan, että Componenta sitoutuu noudattamaan paikallista työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa koskevaa lainsäädäntöä kaikessa toiminnassaan. Componentan arvojen ja johtamisperiaatteiden mukaisesti kaikki rekrytointia, palkitsemista ja ylennyksiä koskevat päätökset perustuvat yksinomaan kunkin työntekijän osaamiseen ja saavutuksiin. Toimintaperiaatteidensa mukaisesti Componenta ei hyväksy toiminnassaan syrjintää. Componentalla on omaa toimintaa ainoastaan Suomessa, jossa lainsäädäntö yksiselitteisesti kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden,

terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Componentan henkilöstöä koskevat toimintaperiaatteet vastaavat pääpiirteiltään yleismaailmallisia julistuksia ja sopimuksia ihmisoikeuksista, mukaan lukien YK:n ohjaavat periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuusta. Code of Conduct -ohjeet ja yleismaailmalliset julistukset ja sopimukset, joita Componenta sitoutuu tukemaan ja kunnioittamaan on kuvattu tarkemmin sivulla 69. Componentan Code of Conduct -ohjeet eivät erityisesti käsittele ihmiskauppaa, pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä, mutta Componentalla on omaa toimintaa ainoastaan Suomessa, jossa ihmiskauppa, pakkotyö ja lapsityövoiman käyttö on lailla kielletty. Componentalla ei ole erityisiä toimintaperiaatteisiin liittyviä sitoumuksia, jotka koskevat inkluusiota tai positiivista toimintaa sellaisten henkilöiden hyväksi, jotka kuuluvat haavoittumiselle erityisen alttiisiin ryhmiin. Code of Conduct -ohjeissa esitettyjä toimintaperiaatteita ei panna täytäntöön muiden Componentan toimintaperiaatteiden toimeenpanosta poikkeavilla menetelmillä.

Code of Conduct -ohjeiden lisäksi Componenta on laatinut henkilöstöpolitiikan, joka koskee koko Componenta-konsernia ja sen henkilöstöä (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat). Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on varmistaa, että henkilöstö on osaavaa ja sitoutunut Componentan taloudellisten tulosten toteutumiseen ja yhtiön määrittämiin tavoitteisiin. Henkilöstöpolitiikka on sähköisesti saatavilla koko

Componentan henkilöstölle (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat). Componentan toimitusjohtaja on hyväksynyt henkilöstöpolitiikan ja Componentan johtoon kuuluvat vastaavat kukin omalla vastuualueellaan henkilöstöpolitiikassa kuvattujen toimintaperiaatteiden toteutumisesta. Politiikassa on esitetty Componentan yleiset toimintaperiaatteet, jotka koskevat henkilöstöjohtamista, resurssien kohdentamista ja osaamisen kehittämistä, palkkaa ja kannustimia sekä hyvinvointia. Henkilöstöpolitiikassaan Componenta muun muassa sitoutuu kohtelemaan kaikkia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoperiaatteita noudattaen, tarjoamaan henkilöstölle oikeudenmukaisen palkkajärjestelmän, varmistamaan henkilöstön asiantuntemuksen ja kehittymisen esimerkiksi koulutusten avulla, kunnioittamaan työntekijöiden järjestäytymisvapautta, työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, käymään jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa sekä tarjoamaan työympäristön, jossa työturvallisuutta ja -hyvinvointia kehitetään ennakoivasti. Lisäksi QEHSpolitiikallaan Componenta sitoutuu varmistamaan turvallisen työympäristön muun muassa koulutuksen ja ohjeistuksen myötä, kehittämään turvallisia työolosuhteita Nolla Tapaturmaa -periaatteen mukaisesti ja hyödyntämään riskien havainnointi-, tunnistamis- ja minimointiprosesseja toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Componentan QEHSpolitiikka on kuvattu tarkemmin sivulla 52.

Edellä kuvattujen toimintaperiaatteiden lisäksi Componentalla on käytössä lukuisia menetelmiä sen seuraamiselle, että yhtiön toiminnassa kunnioitetaan Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) oikeuksia ja heidän kanssaan käydään vuoropuhelua. Tärkeimpänä mekanismina toimivat päivittäisjohtamisen käytännöt sekä esihenkilöiden vastuu henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) oikeuksien toteutumisen varmistamisessa ja tarvittaessa huolien eteenpäin viemisessä. Lisäksi Componentalla on kolmannen osapuolen sertifioima työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä (ISO 45001), joka koskee kaikkia Componentan tuotantoyksiköitä, ja joka ohjaa näiden yksiköiden jokapäiväistä toimintaa. Componenta myös tarjoaa henkilöstölleen (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) Whistleblowing-kanavan, jonka kautta voidaan ilmoittaa mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista. Henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) kanssa käytävän vuoropuhelun mekanismit on kuvattu kohdassa Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) ja näiden edustajien kanssa. Componentalla ei ole laadittu erityisiä toimintaohjeita mahdollisesti todettavien ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi, sillä omaan henkilöstöön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) liittyvän ihmisoikeusrikkomuksen riski katsotaan erittäin vähäiseksi.

Componenta on laatinut toimintaohjeen häirinnän ja epäasiallisen käytöksen varalle työyhteisöissä. Toimintaohjeen tarkoituksena on lisätä henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) tietoisuuta häirinnästä, ehkäistä sen esiintymistä ja antaa ohjeet tilanteisiin, joissa häirintää ja

epäasiallista käytöstä on mahdollisesti esiintynyt. Ohjeessa kielletään kaikki häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen työpaikalla ja työtehtävissä sekä annetaan esimerkkejä häirinnästä ja toisaalta kuvataan, mitä häirintä ei ole. Toimintaohje koskee koko Componenta-konsernin henkilöstöä (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat). Toimintaohje häirinnän ja epäasiallisen käytöksen varalle on sähköisesti saatavilla koko Componentan henkilöstölle ja siihen tutustuminen on osa uusien työntekijöiden (ml. vuokratyövoiman ja itsenäiset ammatinharjoittajat) perehdytystä. Toimintaohje on Componentan toimitusjohtajan ja työsuojelupäällikön hyväksymä. Työsuojelupäällikkö vastaa toimintaohjeiden käytännön toteuttamisesta.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) ja näiden edustajien kanssa

Componenta käy säännöllistä vuoropuhelua useiden eri kanavien kautta henkilöstönsä ja näiden edustajien kanssa. Esimerkkejä yhteydenpidon kanavista ja prosesseista ovat päivittäisjohtaminen, vuosittaiset henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut sekä niiden mukaisesti päätettävien kehitystoimien toteuttaminen, vähintään neljännesvuosittain käytävä vuoropuhelu luottamushenkilöiden kanssa, sekä säännöllisesti järjestettävät toimitusjohtajan ja yksikönpäälliköiden katsaukset. Lisäksi Componentalla on käytössä Whistleblowing-kanava ja työturvallisuushavaintojen ilmoituskanava, joiden kautta myös vuokratyövoima ja itsenäiset

ammatinharjoittajat voivat tehdä ilmoituksia. Componenta jakaa tietoa henkilöstölleen lisäksi sisäisten verkkosivujen ja tuotantotilojen info-TV:den (myös vuokratyövoimalle ja itsenäisille ammatinharjoittajille) sekä uutiskirjeiden kautta. Vuorovaikutuksen tavoitteet on kuvattu sivulla 22.

Vuosittain vuoden lopussa järjestettävien henkilöstökyselyiden tulosten pohjalta jokaisen toimipisteen tai toiminnon henkilöstö miettii yhdessä, mitä kohteita toimipisteessä tai toiminnossa halutaan kehittää. Kehityskohteista luodaan kehityssuunnitelma, johon kirjataan kyseistä henkilöstökyselyä seuraavan vuoden kehitettävät kohteet. Kehityssuunnitelmaan nimetään vastuutaho ja aikaväli, jonka aikana kukin toimenpide on tarkoitus toteuttaa. Jokaisessa tuotantoyksikössä toimii työsuojeluryhmä, joka on osa koko Componenta-konsernin kattavaa työsuojelutoimikuntaa. Työsuojelutoimikunta kokoontuu vuosineljänneksittäin ja toimikunnan kokouksissa keskustellaan mm. turvallisuuskoulutuksen tarpeesta ja muista työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä erikseen sovitaan asioista, jotka viedään ylimmän johdon tietoon ja/tai ratkaistaviksi. Työsuojelutoimikunnassa työsuojeluvaltuutetut edustavat työntekijöitä.

Henkilöstöön vaikuttavista asioista käydään vuoropuhelua henkilöstöä edustavien luottamushenkilöiden kanssa ja päätöksenteossa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan luottamushenkilöiden näkemykset. Componentaa Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

sitovat Teknologiateollisuuden työntekijöitä, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset sekä Yhteistoimintalaki, joiden puitteissa vuoropuhelua luottamushenkilöiden kanssa käydään. Muiden kanavien ja jatkuvan due diligence -työn, kuten päivittäisjohtamisen, henkilöstön tekemien työturvallisuushavaintojen, ja yksiköiden kuukausikatsausten, kautta johdon tietoon tulleet henkilöstön näkemykset ja odotukset huomioidaan yhtiön päätöksenteossa mahdollisuuksien mukaan. Toimitusjohtajalla on viimekädessä operatiivinen vastuu varmistaa, että vuorovaikutus henkilöstön kanssa toteutuu ja vuorovaikutuksen kautta kerätyt tiedot huomioidaan Componentan toimintatavoissa.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Componentan henkilöstö (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) voi tuoda mahdollisia työssä kohtaamiaan epäkohtia ja niihin liittyviä huolenaiheitaan esiin suoraan kenelle tahansa esihenkilölle, joka joko itse puuttuu ilmoitettuun huoleen tai vie asian eteenpäin käsiteltäväksi. Mahdollisen epäkohdan tai huolenaiheen voi tuoda esiin myös Componentan ylläpitämän työterveysja turvallisuushavaintojen sekä tapaturmaja läheltä piti -tilanteiden ilmoitusalustan tai kolmannen osapuolen ylläpitämän anonyymin Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta. Näiden kanavien kautta Componentan tietoon tuodut ilmoitukset käsitellään tilanteeseen parhaiten sopivan yhtiössä käytössä olevan toimintatavan mukaisesti. Erilliset toimintatavat on luotu Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta saataville ilmoituksille, työterveys- ja -turvallisuushavaintojen käsittelylle, tapaturma- ja läheltä piti -tilanteiden ilmoituksille sekä ilmoituksille häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä. Ilmoitetut tapaukset tutkitaan näiden toimintatapojen mukaisesti ja mahdollisesti tarvittavat, korjaavat toimenpiteet toteutetaan niin pian kuin mahdollista. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan tarpeen mukaan tarkastelemalla asiaa uudestaan tietyn ajan kuluttua toimenpiteen toteutuksesta. Edellä mainitut kanavat kattavat samassa muodossa koko Componentakonsernin ja ovat saatavilla Componentan koko henkilöstölle (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) sisäisten ja/tai ulkoisten verkkosivujen kautta. Whistleblowingilmoituskanavan kautta tehtyjen ilmoitusten tekijöiden suojelu on kuvattu sivulla 69.

Uudet työntekijät (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) perehdytetään ilmoitusten tekemiseen työsuhteen/työtehtävien alkaessa ja Whistleblowing-ilmoituskanavan käyttö kuuluu vuotuiseen Code of Conduct -koulutukseen, joka järjestetään koko henkilöstölle ja soveltuvilta osin myös vuokratyövoimalle ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Componenta arvioi tämän perusteella henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja

itsenäiset ammatinharjoittajat) olevan tietoinen erilaisista tavoista tehdä ilmoituksia ja niihin liittyvistä prosesseista sekä niiden tarvittaessa palvelevan heitä tehokkaasti.

Toimien toteuttaminen henkilöstöön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Componentan raportointikauden aikana tekemät merkittävimmät, jokapäiväisten toimenpiteiden lisäksi tehdyt, työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä työhyvinvointiin liittyvät toimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi Componenta kehittää osana jokapäiväistä toimintaa toimenpiteitä kielteisten vaikutusten minimoimiseksi työtapaturma- ja läheltä piti -ilmoitusten, henkilöstön tekemien aloitteiden, turvallisuushavaintojen, vaarojen tunnistamisen ja riskikartoituksen sekä turvallisuuskävelyiden yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella erikseen määriteltyjen prosessien mukaisesti. Näiden prosessien vaiheita ovat muun muassa tarvittavien toimenpiteiden määrittely, niiden toteutus ja tehdyn toimenpiteen vaikuttavuuden/ tehokkuuden seuranta. Määrittäessään asianmukaisia toimenpiteitä Componenta hyödyntää muun muassa työterveyshuollon toteuttamien työpaikkaselvitysten ja työsuojeluviranomaisten tarkastusten yhteydessä saatavaa tietoa sekä suoraan henkilöstöltä eri kanavien kautta saatavaa tietoa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Toimenpide	Odotetut tulokset	Soveltamisala	Toteutuksen aikataulu	Vaikuttavuuden seuranta ja arviointi
Toimenpiteet olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi
Visuaalisten turvallisuuskoulutus-, perehdytys- ja työhönopastus materiaalien luominen ja implementointi	Projektin tarkoituksena on edistää turvallisuuskulttuuria ja varmistaa, että työntekijät (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) ymmärtävät turvallisuusmateriaalit taustastaan riippumatta ja edelleen vähentää työtapaturmien määrää.	Oma toiminta, erityisesti tuotanto	2024–2025	Toimenpiteen vaikuttavuutta arvioidaan tuotantotoiminnassa tapahtuvien tapaturmien lukumäärän seurannan kautta.
Työterveys- ja -turvallisuus toiminnan jatkuvan parantamisen mallin kehittäminen ja käyttöönotto	Projektin tarkoituksena on yhdistää organisaation eri alueiden vahvuuksia työturvallisuuden parantamiseksi sekä osallistaa ja sitouttaa koko organisaatio työturvallisuuden kehittämiseen.	Oma toiminta, erityisesti tuotanto	2024–2025	Toimenpiteen vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla ennakoivien turvallisuushavaintojen lukumäärää, havaintojen käsittelyn nopeutta ja niistä tiedottamista.
Toimenpiteet myönteisten vaikutusten tuottamiseksi
Liikuntaan (ml. polkupyöräetu), kulttuuriin ja/tai hyvinvointiin käytettävien henkilöstöetujen tarjoaminen henkilöstölle	Liikuntaan, kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyvät henkilöstöedut tukevat henkilöstön palautumista vapaa-ajalla ja lisäävät osaltaan henkilöstön ansioita.	Oma toiminta, koko Componenta konserni	2024, jatkuva	Toimenpiteen vaikuttavuutta seurataan välillisesti liikunta- ja kulttuuriedun käyttötilastojen kautta. Seurannan tarkoituksena on pyrkiä varmistumaan siitä, että kaikki käyttävät etua edes jossain määrin.
Laajennetun työterveyshuollon tarjoaminen henkilöstölle työterveyshuollon toiminta suunnitelman mukaisesti	Laajennettu työterveyshuolto nopeuttaa sairastuneen pääsyä tutkimuksiin ja hoidon aloittamista.	Oma toiminta, koko Componenta konserni	2024, jatkuva	Toimenpiteen vaikuttavuutta seurataan muun muassa sairauspoissaolojen määrän ja pituuden avulla.

Yllä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi Componenta on vuoden 2024 aikana toteuttanut korjaavia toimenpiteitä työtapaturmien ja työterveys- ja -turvallisuusilmoitusten yhteydessä. Vaadittavat toimet tunnistetaan osana tutkintaa, minkä jälkeen niille asetetaan tarvittavat resurssit ja toteutusaikataulu, jonka puitteissa toimi tulee toteuttaa.

Työterveys ja -turvallisuus ovat Componentalle ensisijaisen tärkeitä asioita. Tuotantotyöhön liittyy suhteellisesti kohonnut työtapaturmariski verrattuna esimerkiksi toimistotyöhön. Componenta pyrkii minimoimaan työtapaturmien riskiä ja mahdollisesti toteutuvaan riskiin liittyviä vaikutuksia muun muassa kattavalla perehdytyksellä työtehtäviin ja

-olosuhteisiin, säännöllisellä riskienarvioinnilla ja jatkuvilla työturvallisuuteen liittyvien toimenpidesuunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä. Componentalla esihenkilöt tarkkailevat jatkuvasti työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) turvallisuutta ja terveyttä, jotta kaikki voisivat tehdä työnsä

Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös

turvallisesti. Työn vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi suoritetaan säännöllisesti, jotta tunnistetaan työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Päätavoitteena on, että vaaraja haittatekijät poistetaan kokonaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, vaaraa tai haittaa aiheuttavat menetelmät korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla menetelmillä. Henkilöstö (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) koulutetaan ja perehdytetään työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista. Lisäksi henkilöstöä (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) kannustetaan tekemään ennaltaehkäiseviä havaintoja, jotta mahdollinen epäsuotuisa olosuhde tai vaarallinen työtapa tunnistettaisiin ennalta, ennen kuin se aiheuttaa tapaturmia.

Componentalla on konsernitasolla työterveysja -turvallisuusasioista vastaavaksi henkilöksi nimetty QHS-päällikkö. Valimoille on lisäksi osoitettu työsuojeluvastaavat QHS-päällikön tueksi. Yksikönpäälliköt ja esihenkilöt vastaavat työterveyden ja -turvallisuuden toteutumisesta jokapäiväisessä toiminnassa. Componentalla on HR-toiminto, josta vastaa konsernitasolla HR-päällikkö, ja joka edistää henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä.

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Componentalla ei vuoden 2024 lopussa ollut pitkän aikavälin tavoitteita olennaisiksi tunnistettujen henkilöstöön liittyvien vaikutusten hallintaan tai edistämiseen liittyen. Componentalla seurataan työterveyteen- ja turvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta muun muassa ennakoivien turvallisuushavaintojen ja työtapaturmien määrän sekä tapaturmataajuuden avulla (määrälliset indikaattorit) ja työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta muun muassa henkilöstökyselyiden tulosten (laadullinen ja määrällinen indikaattori), sairauspoissaolojen (määrällinen indikaattori) ja työterveyshuoltoon tehtyjen yhteydenottojen ja käyntien määrän (laadullinen ja määrällinen indikaattori) avulla. Tavoitetasoksi asetetaan vuosittain tyypillisesti edellisvuotta parempi taso.

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Componentan työvoima koostuu pääasiassa työsuhteisista työntekijöistä ja Componentalla käytössä olevat työsuhdemuodot ovat vakituinen, määräaikainen, kokoaikainen ja osa-aikainen. Ensisijaisesti käytetään vakituisia, kokoaikaisia työsuhteita. Määräaikaisia työsuhteita käytetään tarpeen vaatiessa, kun on selkeät perusteet määräaikaisuudelle (esim. perhevapaa tai

opiskelijoiden lopputyöt). Poikkeustapauksissa (esim. perhevapaat ja eläke) käytetään tarvittaessa osa-aikaisia työsuhteita. Vuoden 2024 aikana Componenta-konsernista lähti 43 työsuhteista työntekijää ja keskimääräinen vaihtuvuus vuoden 2024 osalta oli 7 %. Componentalla oli vuonna 2024 omaa henkilöstöä ainoastaan Suomessa.

2024	Naiset	Miehet	Yhteensä
Henkilöstön määrä1	90	591	681
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	89	577	666
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	1	14	15
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä	4	13	17

¹ Vain työsuhteiset työntekijät. Henkilöstön määrä vuonna 2024 on esitetty myös konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.

Tiedot laskentamenetelmistä

Kaikki tämän osion lukumäärät vastaavat henkilömääriä raportointikauden viimeisenä päivänä. Työsuhteisten työntekijöiden määrä kasvoi liiketoimintakaupan myötä 62 henkilöllä 1.10.2024. Muuten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärässä ei ollut merkittävää vaihtelua raportointikauden aikana. Työntekijöiden vaihtuvuudessa on huomioitu raportointikauden aikana irtisanoutuneet, irtisanotut ja eläkkeelle jääneet suhteessa vuoden lopun (31.12.2024) henkilömäärään. Laskettaessa vaihtuvuutta nimittäjässä ei ole huomioitu Fortaco Groupilta hankittujen toimintojen mukana siirtyneitä työntekijöitä vaihtuvuutta kuvaavan lukuarvon vääristymisen välttämiseksi. Yllä esitetyt tiedot on kerätty HR-toiminnon digitaalisista järjestelmistä eikä tiedonkeruumenetelmiin katsota liittyvän merkittäviä rajoituksia eikä merkittäviä oletuksia tehty tietojen keräämisessä.

Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Componenta käyttää oman henkilöstön lisäksi tarpeen mukaan myös vuokratyövoimaa. Vuokratyövoiman käyttö on perusteltua tilanteissa, joissa lisätyövoimaa tarvitaan lyhytaikaisesti tai kiireellisesti sekä tilanteissa, joissa työn jatkumisen ennustettavuus on heikkoa asiakastarpeiden kausi- yms. vaihtelujen vuoksi. Oman henkilöstön ja vuokratyövoiman lisäksi työvoimaan kuuluu myös itsenäisiä ammatinharjoittajia. Vuokratyöntekijät työskentelevät pääasiassa tuotantotehtävissä. 31.12.2024 Componentalla työskenteli kymmenen (henkilömäärä) vuokratyöntekijää/itsenäistä ammatinharjoittajaa. Vuokratyöntekijöiden määrä vaihtelee vuoden aikana työkuormasta riippuen.

Tiedot laskentamenetelmistä

Vuokratyöntekijöiden/itsenäisten ammatinharjoittajien määrään sisältyvät työllistämistoimintaa harjoittavien kolmansien yritysten toimittamat henkilöt (vuokratyöntekijät) ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Tiedot vuokratyöntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien määrästä on kerätty suoraan yksiköistä eikä tiedonkeruumenetelmiin katsota liittyvän merkittäviä rajoituksia eikä merkittäviä oletuksia tehty tietojen keräämisessä.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Componentaa sitovat työehtosopimukset ovat Teknologiateollisuuden työntekijöitä, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset. Lisäksi Componentan henkilöstöllä on työtehtävistään riippumatta oikeus ja mahdollisuus valita luottamushenkilö edustamaan itseään työnantajan kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja muissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Edelliset työehtosopimukset päättyivät vuoden 2024 lopulla ennen kuin uudet työehtosopimukset saatiin voimaan. Sopimuksettomassa tilassa työehtosopimuksen työsuhde-ehdot pysyvät jälkivaikutuksella voimassa. Vanhan työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan, kunnes uusi työehtosopimus on

saatu sovituksi. Vuonna 2024 Componentalla oli henkilöstöä ainoastaan Suomessa. Componentalla ei ole sopimuksia henkilöstön kanssa sellaisesta edustuksesta, josta huolehtii eurooppalainen yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto tai eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto.

Tiedot laskentamenetelmistä

Suomessa kaikkien tietyllä alalla toimivien yritysten tulee noudattaa kyseistä alaa koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta. Componentan toimintaan liittyvät Teknologiateollisuuden työehtosopimukset, jotka kattavat kaikki Componentan palveluksessa toimivat työntekijäryhmät. Koko Componentan henkilöstö työskentelee toimipisteissä, joissa työsuhteisilla työntekijöillä on edustus. Laskentaan ei katsota liittyvän merkittäviä rajoituksia eikä merkittäviä oletuksia tehty tietojen keräämisessä.

2024	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus		Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste	Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue	Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
0–9 %
20–39 %
40–59 %
60–79 %
80–100 %	Suomi		Suomi

Emoyhtiön tilinpäätös

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Componentalla on kolmannen osapuolen sertifioima työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä (ISO 45001), joka kattaa kaiken Componenta Castings Oy:n ja Componenta Manufacturing Oy:n toiminnan ja niiden koko henkilöstön, vuokratyövoima mukaan lukien. Componenta Oyj:n toiminta ja henkilöstö eivät ole työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän piirissä. Componentan työvoimasta (31.12.2024 henkilömäärän mukaan laskettuna) 97 % kuuluu sertifioidun työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän piiriin. Seuraavassa taulukossa on esitetty työterveyden ja -turvallisuuden avainluvut raportointikaudelta.

Mittari	2024
Työtapaturmien lukumäärä1	32
Työtapaturmataajuus (LTIF)1	34
Ammattitautitapausten ja muiden todettujen työperäisten terveysongelmien lukumäärä2	0
Menetettyjen työpäivien lukumäärä2	226
Työperäisten kuolemantapausten lukumäärä3	0

¹ Koko henkilöstö ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Sisältää sellaiset työtapaturmat, joista seuraa vähintään yhden päivän poissaolo tapaturmapäivän lisäksi. Luvut eivät sisällä ulkopuolisille työsuoritteiden tekijöille mahdollisesti Componentan toimipisteissä tapahtuneita työtapaturmia, tällaisten työtapaturmien lukumäärää seurataan erikseen.

² Vain Componentan oma henkilöstö. Menetettyjen työpäivien lukumäärään sisältyvät päivät ensimmäisestä täydestä poissaolopäivästä viimeiseen poissaolopäivään (ml. viikonloput ja arkipyhät).

³ Koko henkilöstö ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat sekä aliurakoitsijat.

Tiedot laskentamenetelmistä

Suomen lainsäädännön mukaan työtapaturmaksi katsotaan myös kotoa työpaikalle ja työpaikalta kotiin tehtävien matkojen aikana tapahtuvat tapaturmat ja onnettomuudet. Tällaiset tapaukset, mikäli niitä on esiintynyt, on sisällytetty menetettyjen työpäivien lukumäärään, mutta ei työtapaturmien lukumäärään tai tapaturmataajuuteen. Työtapaturmataajuus on laskettu kaavalla poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä * 1 000 000 / tehdyt työtunnit. Yllä esitettyjen ja laskennassa käytettyjen lukujen pohjana käytetyt tiedot on kerätty pääosin QEHStoiminnon digitaalisista järjestelmistä. Pieni osa tehdyistä työtunneista on arvioitu. Ammattitautitapausten ja muiden todettujen työperäisten terveysongelmien lukumäärä perustuu henkilöstön Componentalle tekemiin ilmoituksiin, minkä seurauksena raportoidun lukumäärän ei voida taata sisältävän kaikkia kategorian tapauksia. Muuten tämän kappaleen tiedonkeruumenetelmiin ei katsota liittyvän merkittäviä rajoituksia tai oletuksia.

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Hallintotapatiedot

Liiketoiminnan harjoittaminen

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisja arviointiprosesseista

Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistettiin Componentalle olennaiseksi hallintotapaan liittyväksi mahdolliseksi positiiviseksi vaikutukseksi yrityskulttuuri. Lisäksi tunnistettiin hallintotapaan liittyvät olennaiset yhteisökohtaiset kyberturvallisuuteen ja lisääntyvään ympäristölainsäädäntöön liittyvät taloudelliset riskit. Hallintotapaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi perustui pääasiassa Componentan liiketoimintamalliin, omien toimintojen ja lähiarvoketjun maantieteelliseen sijaintiin ja lähiarvoketjun merkittävimpiin toimijoihin.

Componenta on laajan tarjoaman sopimusvalmistaja, jolla ei ole omia tuotteita, vaan Componentan valmistamat tuotteet valmistetaan asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Componentan liiketoimintamalli on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 sekä strategia ja arvoketju vuosikatsauksen sivulla 21. Componentan kaikki tuotantoyksiköt sijaitsevat Suomessa. Valtaosa Componentan suorista toimittajista on eurooppalaisia ja asiakkaista suurin osa on globaalisti tai Euroopassa toimivia yhtiöitä.

Componenta pyrkii jatkuvasti parantamaan ja arvioimaan yrityskulttuuriaan tarjotakseen henkilöstölleen mielekkäät ja turvalliset työolot ja kehittääkseen työhyvinvointia omissa toiminnoissaan. Componentan liiketoiminta on työvoimaintensiivistä ja henkilöstö on avainasemassa Componentan arvonluonnissa, tuotannon sujuvuudessa ja laadukkaiden tuotteiden tuotannossa. Hyvä yrityskulttuuri vaikuttaa positiivisesti Componentan työnantajakuvaan ja helpottaa osaltaan työvoiman saatavuutta. Lisäksi hyvällä yrityskulttuurilla on positiivisia vaikutuksia liiketoiminnan tehokkuuteen ja sen myötä välillisesti vaikutusta etuihin, joita Componenta voi tarjota henkilöstölleen. Henkilöstö on nostettu yhdeksi Componentan strategiakauden 2024–2026 painopistealueista. Panostamalla henkilöstöön pyritään vaikuttamaan yrityskulttuuriin liittyvien positiivisten vaikutusten toteutumiseen. Päätöksenteossa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan asian vaikutukset yrityskulttuuriin. Yrityskulttuurin kehittämisellä ei ole suoraa vaikutusta Componentan liiketoimintamalliin tai arvoketjuun.

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Componentan vision mukaisena tavoitteena on olla asiakkailleen ensisijainen laajan tarjoaman palveleva kokonaistoimittaja. Yhtiön määrittelemät arvot luovat perustan sen yrityskulttuurille sekä ohjaavat kaikkea sen toimintaa ja päätöksentekoa. Yhtiön arvot ovat avoimuus, rehellisyys sekä

arvostus. Avoimuus tarkoittaa, että yhtiö ja sen henkilöstö ovat avoimia uusille asioille, kehitykselle, sekä muutoksille, ja sitä kautta toimintatapojensa jatkuvalle parantamiselle. Rehellisyys tarkoittaa, että yhtiö ja sen henkilöstö ovat rehellisiä itseään ja toisia kohtaan, ja että lupaukset pidetään. Arvostus puolestaan tarkoittaa sitä, että yhteistyö työtovereiden, esihenkilöiden, alaisten, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa perustuu luottamukselle ja keskinäiselle kunnioitukselle. Componentalla on olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, arvioimiseksi, hallitsemiseksi ja/ tai korjaamiseksi Code of Conduct -ohje, Code of Conduct -ohje toimittajille ja alihankkijoille sekä riskienhallintapolitiikka. Liiketoiminnan eettistä harjoittamista koskeva koulutus ("Code of Conduct -koulutus") pidetään vuosittain koko henkilöstölle ja koulutuksessa käydään läpi kaikki Code of Conduct -ohjeen osa-alueet.

Code of Conduct -ohje sisältää muun muassa yhtiön toimintaperiaatteet korruptioon ja lahjontaan liittyen. Korruption ja lahjonnan vastaisessa toiminnassa merkittävä rooli on erityisesti hankinta- ja myyntiorganisaatioilla sekä yksiköiden ja yhtiön johdolla, joiden myös katsotaan olevan altteimmassa asemassa kohdata lahjontaa ja korruptiota. Componentan näkemyksen mukaan näihinkään toimintoihin ei kuitenkaan liity merkittävää korruptioon ja lahjontaan liittyvää riskiä yhtiön liiketoimintojen keskittyessä pääasiassa Suomeen.

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Componenta tekee vuosittain henkilöstökyselyn tärkeänä osana yrityskulttuurinsa arviointia. Henkilöstökyselyn tulosten perusteella toimipaikat valitsevat omat kehityskohteensa henkilöstön työssäjaksamisen ja viihtymisen parantamiseksi sekä yrityskulttuurin kehittämiseksi ja edistämiseksi. Myös vuoropuhelu konsernin johdon sekä henkilöstön valitsemien luottamushenkilöiden välillä on tärkeä kanava yrityskulttuurin kehittämisessä ja edistämisessä. Vuoropuhelua käydään lisäksi toimipaikoissa johdon ja henkilöstön välillä.

Componentalla on kolmannen osapuolen ylläpitämä whistleblowing-kanava, jonka kautta yhtiölle voidaan ilmoittaa yhtiön toimintaan liittyvistä riskeistä, jotka voivat kohdistua henkilöihin, yhtiöön, yhteiskuntaan tai ympäristöön. Kanava on saatavilla yhtiön ulkoisilla verkkosivuilla. Näin olleen myös yhtiön muiden sidosryhmien kuin henkilöstön on mahdollista ilmoittaa anonyymisti mahdollisista yhtiön toimintaan liittyvistä epäkohdista ja väärinkäytöksistä. Yhtiö on laatinut toimintaohjeet sille tehtyjen ilmoitusten käsittelemiseksi, ns. Whistleblowing-ohjeet. Ohjeissa kuvataan milloin ja miten ilmoitus tulee tehdä sekä miten ilmoituksen selvittäminen tapahtuu. Whistleblowing-ohjeiden mukaisesti aidosta epäilystä ilmoittava henkilö ei ole vaarassa menettää työtään eikä kärsi ilmoituksesta minkäänlaisia seuraamuksia tai henkilökohtaisia haittoja. Whistleblowing-ohje perustuu EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU 679/2016), EU:n whistleblower-direktiiviin (EU 2019/1937) ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön.

Componentan henkilöstölle pidettävä vuosittainen Code of Conduct -koulutus sisältää ohjeet whistleblowing-ilmoitusten tekemiseksi. Ilmoitus on aina mahdollista tehdä anonyymisti ja kaikkia ilmoituksen tehneitä henkilöitä suojellaan yhtiön Whistleblowing-ohjeiden mukaisesti. Ilmoitetusta asiasta riippumaton Componentan laki- ja/tai henkilöstöasioista vastaava taho tutkii kaikki whistleblowing-kanavaan tehdyt ilmoitukset viipymättä ja puolueettomasti. Jokainen ilmoituksia käsittelevä henkilö koulutetaan tehtäväänsä tarvittavalla tavalla. Componentalla ei ole laadittu Whistleblowing-ohjeiden ohelle erillisiä menettelytapoja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien korruptio-, lahjonta- ja muiden häiriötapausten tutkintaan, vaan kaikki tällaiset tapaukset tutkitaan Whistleblowing-ohjeiden mukaisesti.

Toimintaperiaatteet

Componentan Code of Conduct -ohjeiden tavoitteena on kuvata yhtiön toimintatavat ja yleisesti hyväksytyt käytännöt sekä yhtiön sitoutuminen lakien ja määräysten noudattamiseen. Toimintaohjeet koskevat koko Componenta-konsernin henkilökuntaa riippumatta heidän asemastaan tai tehtävistään, ja ohjeiden sisältämien periaatteiden edistäminen on jokaisen yhtiössä työskentelevän velvollisuus. Toimintaohjeita sovelletaan koko konsernissa ja ne liittyvät kaikkiin yhtiön olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Code of Conduct -ohjeet ovat avoimesti saatavilla yhtiön ulkoisella verkkosivustolla. Code of Conduct -ohjeet kattavat seuraavat aiheet: lakien, muiden säädösten ja ohjeiden noudattaminen; työelämä ja ihmisoikeudet;

korruptio, lahjonta, eturistiriidat ja poliittinen toiminta; ympäristö; kilpailijoiden välinen tiedonvaihto; luottamuksellisen tiedon käsittely, sisäpiiritieto ja viestintä; yrityksen omaisuus; yhtiön toimittajat ja alihankkijat sekä väärinkäytöksistä ilmoittaminen. Code of Conduct -ohjeissaan Componenta sitoutuu tukemaan ja kunnioittamaan YK:n yleismaailmallisten ihmisoikeuksien julistusta, YK:n ohjaavia periaatteita, OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, keskeisiä ILO:n sopimuksia, YK:n lapsen oikeuksien julistusta ja YK:n korruption vastaista sopimusta. Componentan hallitus on hyväksynyt Code of Conduct -ohjeet, ja johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona ohjeiden käytännön toteuttamisesta ja muutostarpeiden seurannasta.

Code of Conduct -ohjeiden lisäksi Componenta on laatinut Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille ja edellyttää kaikkien toimittajien ja alihankkijoiden toimivan niiden mukaisesti. Ohjeiden keskeisimpiin asioihin kuuluvat lainsäädännön noudattaminen, työntekijöiden oikeudet ja ihmisoikeudet, ympäristövastuu ja vastuulliset liiketoimintakäytännöt sekä rikkomuksista ilmoittaminen. Componenta edellyttää ohjeissa, että toimittajat ja alihankkijat tukevat ja puolustavat kansainvälisesti hyväksyttyjä sääntöjä, joita ovat esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, ILO:n perusyleissopimukset sekä korruption vastainen

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

YK:n yleissopimus. Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille ovat avoimesti saatavilla yhtiön ulkoisilla verkkosivuilla kaikille sidosryhmille. Lähtökohtaisesti ohjeet toimitetaan toimittajille ja alihankkijoille sopimuksenteon yhteydessä. Componentan toimitusjohtaja on hyväksynyt Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille ja johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona ohjeiden käytännön toteuttamisesta sekä muutostarpeiden seurannasta.

Yhtiö on laatinut koko konsernissa noudatettavan riskienhallintapolitiikan, jonka tarkoituksena on yhtiötä koskevien olennaisten riskien ja epävarmuustekijöiden tunnistaminen yhtiön kaikissa toiminnoissa. Riskienhallintapolitiikan laadinnassa on käytetty perustana COSO:n (Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission) julkaisemaa Enterprise Risk Management (ERM) - Integrated Framework -viitekehystä (2004). Riskienhallintapolitiikassa määritellään yhtiön riskienhallintaorganisaatio, riskienhallinnan tavoitteet ja kehys, ERM-prosessi, yhtiön riskimalli sekä riskienarviointiprosessi. Konsernin riskienhallintapolitiikan mukaan riskit luokitellaan neljään pääkategoriaan: operatiiviset riskit, taloudelliset riskit, strategiset riskit ja onnettomuusriskit. Hallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan, ja johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona politiikan käytännön toteuttamisesta ja muutostarpeiden seurannasta.

Kyberturvallisuus

Componentalla tietoturva kattaa organisaation kaikki osa-alueet ja on erottamaton osa jokapäiväistä liiketoimintaa, yritysturvallisuutta ja riskienhallintaa. Tietoturva auttaa varmistamaan liiketoiminnan jatkuvuuden, toimitusvarmuuden, yhdenmukaisuuden, laadun, kilpailukyvyn ja imagon. Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä kyberturvallisuus on tunnistettu Componentalle olennaiseksi taloudelliseksi riskiksi. Teollisuuden ohjausjärjestelmiin kohdistuva kyberhyökkäys voi johtaa taloudellisiin menetyksiin liiketoiminnalle hyökkäyksestä aiheutuvan haitan myötä. Tuotannon toiminnanohjausjärjestelmiin kohdistuessaan hyökkäys voi johtaa tuotannon keskeytymiseen ja sitä kautta asiakastoimitusten myöhästymisiin ja mainehaittaan. Lisäksi tuotantokatkokset voivat aiheuttaa taloudellista haittaa laskutuksen keskeytyessä. Myös talouden järjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset voivat aiheuttaa merkittävää haittaa liiketoiminnalle. Vastaavasti Componentan raaka-ainetoimittajiin kohdistuvat vakavat kyberhyökkäykset voivat pahimmillaan johtaa tuotannon hetkelliseen keskeytymiseen Componentalla. Componenta huolehtii toiminnassaan kattavan tietoturvan toteutumisesta erityisesti koulutuksilla ja teknisillä ratkaisuilla. Lisäksi Componenta on nostanut strategiakauden 2024–2026 yhdeksi painopistealueeksi vastuullisuuden, jonka täytäntöönpanoon kuuluu tietoturva-asioihin panostaminen. Componenta ei katso tarpeelliseksi tehdä muutoksia liiketoimintamalliinsa tietoturvaan liittyvien riskien takia. Toimittajien valintaan

liittyvässä päätöksenteossa huomioidaan osaltaan toimittajan tietoturvavalmiudet. Kyberturvallisuuteen ei liittynyt raportointikauden aikana olennaisesti Componentan taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin vaikuttavia yksittäisiä tai erityisiä olennaisia tapahtumia. Raportointikauden aikana ei myöskään tunnistettu merkittävää riskiä siitä, että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulisi seuraavan tilikauden aikana tehtäväksi olennainen oikaisu.

Toimintaperiaatteet

Componenta on kehittänyt tietoturvapolitiikan ja siihen olennaisesti liittyviä politiikkaa tukevia toimintaperiaatteita vastaamaan muun muassa kyberturvallisuuteen liittyviin riskeihin. Tietoturvapolitiikan tavoitteena on vahvistaa tietoturvan toteutumisen periaatteet luomalla tietoturvan kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat, sekä määrittelemällä tietoturvan varmistamisessa ja ylläpidossa vaadittavat vähimmäismenettelyt ja työohjeet. Lisäksi tietoturvapolitiikalla luodaan osaltaan puitteet vastuulliselle toiminnalle, joka tuottaa lisäarvoa yritykselle ja vahvistaa sidosryhmien (asiakkaiden, osakkeenomistajien, henkilöstön, sijoittajien, toimittajien jne.) luottamusta. Tietoturvapolitiikassa esitetään yleisiä tavoitteita ja ohjeita tietoturvan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi ja siinä kuvataan tietoturvariskien hallinta, tietoturvaorganisaatio ja sen yleiset vastuut sekä tietoturvakoulutus. Tietoturvapolitiikkaa sovelletaan koko Componenta-konsernissa ja se

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

koskee koko henkilöstöä. Tietoturvapolitiikka on saatavilla sähköisesti Componentan henkilöstölle ja toimitetaan tarvittaessa muille sidosryhmille. Tietoturvapolitiikkaan tutustuminen on osa uusien työntekijöiden perehdytystä.

Tietoturvapolitiikkaa täydentämään on laadittu ohjeistus henkilöstön ja oleellisten sidosryhmien tietoturvallisuuden tukemiseksi (Käyttäjien tietoturvallisuuden käytänteet). Ohjeistuksen tavoitteena on antaa tietoturvapolitiikassa esitettyä tarkempia ohjeita ja määrittää käytännön menettelyjä Componentan henkilöstölle. Ohjeistus kattaa henkilöstön yleisen vastuun, tietoturvaluokitukset ja käyttöoikeudet, tietojen käsittelyn ja tietoturvallisuuden, tietokoneiden oikean käytön, työsuhteen päättyessä noudatettavat menettelyt sekä hätätilanteet ja virheet tietoturvan näkökulmasta. Käyttäjien tietoturvallisuuden käytänteitä sovelletaan kaikissa Componenta-konserniin kuuluvissa yrityksissä ja ne koskevat koko konsernin henkilöstöä. Ohjeistus on saatavilla sähköisesti Componentan henkilöstölle ja siihen tutustuminen on osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Componentan talousjohtaja vastaa konsernitasolla tietoturva-asioista ja on vastuussa tietoturvapolitiikan ja käyttäjien tietoturvallisuuden käytänteiden toteutumisesta. Tietoturvasta erityisesti vastuussa olevat henkilöt, kuten tietoturvapäälliköt, seuraavat säännöllisesti tietoturvapolitiikan ja Käyttäjien tietoturvallisuuden käytänteiden toteutumista ja tietoturvaan liittyviä olosuhteita ja käytäntöjä sekä niiden kehittymistä.

Componenta on laatinut erillisen tietosuojapolitiikan määrittelemään tietosuojaa koskevat linjaukset, vastuut ja tietosuojan organisoinnin konsernissa. Lisäksi tietosuojapolitiikka toimii perustana tarkemmille ohjeille ja toimintatavoille tietosuoja-asioihin liittyen. Tietosuojapolitiikassa kuvataan Componentalla käytössä olevat tietosuojaperiaatteet ja henkilötietojen hallinta, tietosuojan toteutumisen varmistaminen henkilötietojen käsittelyssä, vaatimukset vaikutustenarvioinnin (DPIA) suorittamiselle, menettely tietosuojan vaarantuessa sekä tietosuojaan liittyvät vastuut ja tietosuojaorganisaatio. Tietosuojapolitiikkaa sovelletaan kaikissa Componenta-konserniin kuuluvissa yrityksissä ja se koskee koko konsernin henkilöstöä sekä kaikkia Componenta-konsernin käsittelemiä henkilötietoja. Politiikka on saatavilla sähköisesti koko Componentan henkilöstölle ja toimitetaan tarvittaessa muille sidosryhmille.

Componentan laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja vastaa konsernitasolla tietosuojan toimintaperiaatteiden ja tietosuojapolitiikan toteutumisesta ja seuraa tietosuojalainsäädännön noudattamista.

Toimet

Componentan tietoturvallisuuden hallintamalli perustuu soveltuvin osin NIST CSF -viitekehykseen, joka koostuu viidestä, toisiaan tukevasta vaiheesta. Osana viitekehyksen täytäntöönpanoa Componenta määrittää ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla konsernin kyberturvallisuutta voidaan kehittää. Seuraavassa taulukossa on esitetty raportointikauden ja lähivuosien olennaisimmat toimenpiteet kyberturvallisuuden kehittämiseksi Componentalla. Lisäksi kyberturvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen kuuluvat muun muassa henkilöstölle säännöllisesti pidettävät koulutukset.

Toimenpide	Odotetut tulokset	Soveltamisala	Toteutuksen aikataulu
Systemaattinen operatiivisen verkon turvallisuuden kehittäminen ja testaus sisältäen koko henkilöstön kattavan kalasteluhyökkäyssimulaation (toteutettu vuonna 2024)	Varmemman suojan saavuttaminen ulkopuolisia tietoturvauhkia vastaan	Oma toiminta koko konsernin laajuisesti	2024–2029
Tietoturvariskien hallinnan kehittäminen NIS2-direktiivin vaatimusten mukaiseksi	Tietoturvariskien hallinnan kehittämisellä saavutetaan paitsi lainsäädännön mukainen riskienhallinta myös entistä korkeampi riskienhallinnan taso	Oma toiminta koko konsernin laajuisesti, arvoketju	2024–2025

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Tavoitteet ja mittarit

Componentalla ei vuoden 2024 lopussa ollut pitkän aikavälin tavoitteita kyberturvallisuuteen liittyen. Kyberturvallisuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi tehtävien toimenpiteiden ja toimintaperiaatteiden vaikuttavuuden seuraaminen tapahtuu muun muassa mahdollisten tietoturvaan liittyvien häiriötapahtumien analysoinnin (laadullinen indikaattori), MFA-käyttäjien osuuden seurannan (määrällinen indikaattori), jatkuvan kalasteluhyökkäyssimulaation tulosten seurannan (määrällinen ja laadullinen indikaattori) ja henkilöstön tietoturvakoulutukseen osallistuneiden määrän (määrällinen indikaattori) seurannan kautta. Tietoturva-asioita myös käsitellään säännöllisesti Componentan johtoryhmässä ja hallituksessa. Indikaattoreille ei ole määritelty pysyviä tavoitetasoja, vaan pyritään niin kutsuttuun riittävään tasoon, joka määräytyy toimintaympäristön kulloisenkin tilanteen mukaan.

Lisääntyvä ympäristölainsäädäntö

Tiukentuva EU- ja kansallinen ympäristölainsäädäntö asettaa uusia ja entistä tiukempia vaatimuksia Componentalla erityisesti valimoliiketoiminnalle. Epäonnistuminen vaatimuksiin vastaamisessa voi johtaa Componentaan kohdistuviin sanktioihin, muihin taloudellisiin menetyksiin ja/tai mainehaittaan. Esimerkiksi mahdolliset, lainsäädännöstä seuraavat tiukat ilmapäästöjen raja-arvot ja niiden täyttämiseksi vaadittavat suuret investoinnit prosessilaitteisiin voivat johtaa lisääntyviin kustannuksiin ja mahdollisesti heikentyvään kannattavuuteen. Valimoliiketoiminnan kannattavuuden heikentymisen vaikutukset voisivat olla merkittävät Componentan liiketoiminnalle ja valimoiden henkilöstölle, asiakkaille sekä koko Suomen valimotoiminnalle. Componenta on strategiatyössään tunnistanut vastuullisuusvaatimusten lisääntymisen yhdeksi toimintaansa vaikuttavista muutosvoimista, minkä kautta vastuullisuus ja sen osana lisääntyvä ympäristölainsäädäntö on nostettu yhdeksi painopistealueeksi strategiakaudelle 2024–2026. Componenta on hankkinut asiantuntijaresursseja voidakseen reagoida entistä aikaisemmassa vaiheessa uuteen lainsäädäntöön ja osallistuu proaktiivisesti eri viranomaistahojen ja toimialajärjestöjen kanssa lainsäädännön ja soveltamisohjeiden kehittämiseen osana strategiansa täytäntöönpanoa. Lisääntyvällä ympäristölainsäädännöllä ei ole suoraa vaikutusta Componentan liiketoimintamalliin tai arvoketjuun. Lisääntyvään ympäristölainsäädäntöön ei liittynyt raportointikauden aikana olennaisesti Componentan taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin vaikuttavia yksittäisiä tai erityisiä olennaisia tapahtumia. Raportointikauden aikana ei myöskään tunnistettu merkittävää riskiä siitä, että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulisi seuraavan tilikauden aikana tehtäväksi olennainen oikaisu.

Toimintaperiaatteet

Componenta on määritellyt konsernitasolla vastuut lainsäädännön seurannasta suhteessa omaan toimintaan. Uuden ja kehitteillä olevan ympäristölainsäädännön seurannasta ovat vastuussa konsernin ympäristö- ja kestävyysasioista vastaavat asiantuntijat sekä laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja. Laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja vastaa siitä, että lainsäädännön muutosten seuranta järjestetään Componenta-konsernissa oikeassa laajuudessa. Lainsäädännön seurannan tavoitteena on varmistaa riittävän aikainen ja oikeasuhtainen reagointi lainsäädännön muutoksiin ja uuteen lainsäädäntöön. Toimintaperiaatteen toteutumisen seurantaan ei ole määritelty erityistä seurantaprosessia.

Toimet

Componentan normaaliin toimintaan kuuluu ympäristölainsäädännön seuraaminen, jotta lainsäädännön muutoksiin voidaan reagoida riittävän aikaisin ja oikeasuhtaisesti. Lisäksi Componenta osallistui raportointikaudella valimoiden ja takomoiden uuden BREF-asiakirjan kehittämiseen. Valimoteollisuuden edustajien osallistumisella BAT-päätelmien kehittämiseen voidaan saavuttaa ympäristövaikutukset minimoiva, realistinen lainsäädäntö, jonka vaatimuksiin on mahdollista vastata. Lisäksi odotettavissa olevat muutokset esimerkiksi

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

ilmapäästöjen raja-arvoihin saadaan aikaisessa vaiheessa Componentan tietoon, jolloin muutokset voidaan huomioida liiketoiminnan suunnittelussa pitkällä aikavälillä.

Tavoitteet ja mittarit

Componenta ei ole asettanut tavoitteita tai määrittänyt mittareita lisääntyvään ympäristölainsäädäntöön liittyvän riskin seurantaan, sillä toistaiseksi Componentalla ei ole tunnistettu riskin seurantaan soveltuvia ja toiminnan kannalta hyödyllisiä mittareita. Johtoryhmätasolla seurataan säännöllisesti muuttuvan ympäristölainsäädännön tilannetta ja Componentan valmiutta vastata uusiin ja odotettuihin lainsäädännön vaatimuksiin. Pääsääntöisesti laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja tai operatiivinen johtaja esittelee muuttuvaan ympäristölainsäädäntöön liittyvät asiat johtoryhmälle. Lisääntyvään ympäristölainsäädäntöön liittyvien toimintaperiaatteiden ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan ei ole määritelty tavoitetasoa tai määrällisiä tai laadullisia indikaattoreita.

Tunnusluvut

Taloudellisessa raportoinnissa käytettävät vaihtoehtoiset tunnusluvut

Componenta julkaisee tiettyjä yleisesti käytössä olevia, IFRS-tilinpäätöksestä johdettavissa olevia tunnuslukuja. Componenta on julkaissut oikaistun käyttökatteen uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna vuonna 2024. Oikaistu käyttökate kuvastaa aitoa operatiivista ja kertaeristä puhdistettua kannattavuutta tulosohjauksen perustana sekä parantaa raportointikausien vertailtavuutta. Oikaistuun käyttökatteeseen ei sisällytetä yritys- tai rakennejärjestelyjen seurauksena muodostuneita tuottoja tai kuluja. Täsmäytyslaskelma oikaistusta käyttökatteesta on esitetty alla.

Te	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Käyttökate	7 854	5 278
Yritys- ja rakennejärjestelyihin liittyvät tuotot ja kulut	-2 924	0
Oikaistu käyttökate	4 930	5 278

31.12.	2024	2023	2022	2021	2020
Taseen loppusumma, Te	63 412	57 290	58 848	55 479	64 005
Korolliset nettovelat, Te	5 472	9 097	4 818	6 714	-2 584
Sijoitettu pääoma, Te	40 006	39 924	37 544	35 402	38 038
Sijoitetun pääoman tuotto, %	6,6	9,8	4,3	3,2	0,7
Oman pääoman tuotto, %	0,8	6,2	0,2	-1,7	-5,8
Omavaraisuusaste, %	41,3	45,0	41,1	42,3	37,34
Nettovelkaantumisaste, %	21,2	35,6	20,0	28,6	-10,83
Bruttoinvestoinnit, Te	6 732	4 066	3 617	1 183	3 415
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa	681	584	592	570	564
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	614	589	588	562	580

Osakekohtaiset tunnusluvut	2024	2023
Osakekohtainen tulos, e	0,02	0,16
Laimennettu osakekohtainen tulos, e	0,02	0,16
Osakekohtainen rahavirta, e	0,85	0,12
Oma pääoma / osake, e	2,66	2,63
Hinta/voitto-suhde	131,40	14,75
Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, e	2,76	2,35
Osakkeen keskikurssi, e	2,75	2,67
Alin kurssi, e	2,12	2,20
Ylin kurssi, e	3,55	3,25
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa, Te	26 807	22 825
Pörssivaihto, 1000 kpl	2 123	1 973
Pörssivaihto, % kokonaismäärästä	21,9	20,3
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella, 1000 kpl	9 713	9 713
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopulla, 1000 kpl	9 713	9 713

Tunnuslukujen laskentakaavat

Efektiivinen osinkotuotto, %	Osinko/osake x 100
	= Tilikauden viimeinen pörssikurssi		Tilikaudelta jaettu osinko
		Osinko/osake, e	= Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Hinta/voitto-suhde	Tilikauden viimeinen pörssikurssi
(P/E-luku)	= Tulos/osake	Osinko/tulos, %	Tilikaudelta jaettu osinko x 100 =
			Tulos (kuten tulos/osake-tunnusluvussa)
Korolliset nettovelat, e	= Korolliset velat + pääomalainat - rahat ja pankkisaamiset
Käyttökate, e		Rahavirta/osake, e (CEPS)	Liiketoiminnan nettorahavirta =
	Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset +/- osuus =		Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
	osakkuusyhtiöiden tuloksesta
			Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut
Nettovelkaantumisaste	Korolliset nettovelat x 100	Sijoitetun pääoman tuotto-%	rahoituskulut x 100 =
(net gearing), %	= Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallatto	(ROI)	Oma pääoma + korolliset velat (alku- ja lopputaseen
	mien omistajien osuus		keskiarvo)
Oikaistu käyttökate, e	Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset +/- osuus osak	Tulos/osake, e (EPS)	Tulos rahoituserien jälkeen – verot +/-
	= kuusyhtiöiden tuloksesta		= määräysvallattomien omistajien osuus
	+/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

	Tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100		Kuten yllä, mutta osakemäärään on lisätty mahdollis
Oman pääoman tuotto-%	= Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallatto		ten optioiden oikeuttama osakemäärä, pääomavaiku
(ROE)	mien omistajien osuus (alku- ja lopputaseen keskiarvo)		tus markkinakoron mukaan verovaikutus vähentäen.
			Optio-oikeuksien laimennusvaikutusta laskettaessa on
	Oma pääoma ilman pääomalainoja		otettu osakkeiden ja optioiden täyden vaihdon lukumää
Oma pääoma/osake, e	= Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa		rää vähentävänä tekijänä huomioon se määrä osakkeita,
		Tulos/osake, e, laimennusvai	jotka yhtiö olisi saanut, jos se olisi käyttänyt optioiden =
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma ilman pääomalainoja +	kutuksella	vaihdon toteutuessa saamansa varat omien osakkeiden
	= määräysvallattomien omistajien osuus x 100		hankintaan käypään arvoon (= tilikauden kaupanteko
	Taseen loppusumma - saadut ennakot		kurssien keskiarvoon). Mahdollisesta vaihtovelkakirja
			lainasta kirjattu korko verovaikutuksella vähennettynä
Osakekannan	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden =		on lisätty tilikauden tulokseen. Vaihtovelkakirjalainalla
markkina-arvo, e	viimeinen pörssikurssi		merkittävissä olevat osakkeet on lisätty jakajan osake
			määrään.
Osakkeen keskikurssi, e	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto = Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä

+TILINPÄÄTÖKSEN TAULUKOT

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Konsernitilinpäätös

katsaus

Konsernin tuloslaskelma

Te	Liite	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
LIIKEVAIHTO	1	97 145	101 809
Liiketoiminnan muut tuotot	2	3 486*	751
Liiketoiminnan kulut	3,4,5	-92 777	-97 283
Poistot ja arvonalentumiset	6	-5 292	-1 516**
LIIKETULOS		2 562*	3 762**
Rahoitustuotot	7	84	43
Rahoituskulut	7	-2 442	-2 237
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-2 358	-2 193
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN		204	1 568
Tuloverot	8	0	-21
TILIKAUDEN TULOS		204	1 547
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		204	1 547
Emoyhtiön omistajille tilikauden tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	9	0,02	0,16
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e	9	0,02	0,16

** Vuoden 2023 liiketulokseen sisältyy 4,2 Me:n määräinen kertaluonteinen tuotto valimoliiketoiminnan tuotannon koneisiin ja laitteisiin liittyvästä arvonalennustappion peruuttamisesta. Lisätietoa arvonalennustappion peruutuksesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta "Aineelliset hyödykkeet".

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma

Te	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Tilikauden tulos	204	1 547
Tilikauden laaja tulos	204	1 547
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	204	1 547

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Konsernin tase

		31.12.2023


10	1 574	1 995
11	3 225	3 225
12	32 973	30 974
23	360	413
	38 132	36 607

13	13 994	12 628
14,15	2 584	2 778
23	8 703	5 277
	25 281	20 683
	63 412	57 290
	Liite	31.12.2024

	31.12.2024	31.12.2023


		1 000
		17 010
		2 507
	5 110	3 485
	204	1 547
18	25 831	25 550
	25 831	25 550


23	10 697	11 294
24, 25	946	625
22	14	14
	11 657	11 933

23	3 478	3 080
24, 25	22 088	16 392
22	358	334
	25 924	19 806
	37 581	31 740
	63 412	57 290
		1 000 17 010 2 507

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

Konsernin rahavirtalaskelma

Te	1.1.–31.12. 2024	1.1.–31.12. 2023

Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen	204	1 568
Poistot ja arvonalentumiset*	5 292	1 516
Rahoituksen tuotot ja kulut	2 358	2 193
Muut tuotot ja kulut sekä muut oikaisut**	-2 573	-791
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuus	894	631
Lyhytaikaiset korottomat saamiset	292	1 167
Lyhytaikaiset korottomat velat	4 007	-3 086
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-2 242	-2 072
Liiketoiminnan nettorahavirta	8 232	1 126
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-3 187	-2 794
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti	18	45
Investointien nettorahavirta	-3 168	-2 749

Te	1.1.–31.12. 2024	1.1.–31.12. 2023

Rahoituksen rahavirta
Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlasku	-97	0
Vuokrasopimusvelkojen maksut	-2 090	-1 748
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 450	-1 952
Pitkäaikaisten lainojen nostot	2 000	2 000
Rahoituksen nettorahavirta	-1 637	-1 700
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-)	3 426	-3 323
Rahavarat tilikauden alussa	5 277	8 600
Rahavarat tilikauden lopussa	8 703	5 277

* Vuoden 2023 poistoihin ja arvonalentumisiin sisältyy 4,2 Me:n määräinen kertaluonteinen tuotto valimoliiketoiminnan tuotannon koneisiin ja laitteisiin liittyvästä arvonalennustappion peruuttamisesta. Lisätietoa arvonalennustappion peruutuksesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta "Aineelliset hyödykkeet".

** Vuoden 2024 muut tuotot ja kulut sekä muut oikaisut muodostuvat pääosin Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta muodostuneesta 2,9 Me:n suuruisesta tuotosta.

Emoyhtiön tilinpäätös

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Tilikauden laaja tulos	0	0	0	204	204
Liiketoimet omistajien kanssa:
Optio- ja osakepalkitseminen				77	77
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	0	0	0	77	77
Oma pääoma 31.12.2024	1 000	17 010	2 507	5 314	25 831

Oma pääoma 31.12.2023	1 000	17 010	2 507	5 033	25 550

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	0	0	0	103	103
Optio- ja osakepalkitseminen				103	103
Liiketoimet omistajien kanssa:
Tilikauden laaja tulos	0	0	0	1 547	1 547

Tilikauden tulos				1 547	1 547
Oma pääoma 1.1.2023	1 000	17 010	2 507	3 383	23 900
Te	pääoma	rahastot	rahastot	voittovarat	Yhteensä
	Osake	oman pääoman	Muut	Kertyneet
		Sijoitetun vapaan

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin perustiedot

Componenta on kansainvälisesti toimiva teknologiakonserni, joka on Suomen johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Componentalla ja sen edeltäjillä on yli 200-vuotinen kokemus metallinkäsittelystä, menetelmäsuunnittelusta ja eri valmistustekniikoista sekä niiden kehittämisestä. Componentan teknologiaportfolio on laaja ja konserni valmistaa sekä valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja että takeita, putkituotteita ja levyleikkeitä. Konsernin asiakaskunta koostuu pääasiassa globaalisti toimivista koneenrakennus-, maa- ja metsätalouskone-, energia-, puolustusväline- ja muun teollisuuden valmistajista. Konsernin operatiiviset toiminnot sijaitsevat Suomessa.

Konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj (y-tunnus 1635451-6), jonka osakkeet noteerataan NASDAQ Helsingissä (Nasdaq Helsinki Oy). Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki. Rekisteröity käyntiosoite on Teknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.componenta.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Teknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyy 31.12.

Componenta Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 27.3.2025 tämän tilinpäätöksen vahvistettavaksi yhtiökokoukselle.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Componenta Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Componenta Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Componenta-konsernin ("Componenta" tai "konserni"). Componentan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRICtulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EU:n) asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Componenta Oyj:n hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja vastaavasti luovutettujen tytäryhtiöiden yhdistely päättyy, kun määräysvalta päättyy. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yhtiön yksilöitävissä olevat varat ja velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saatavat ja velat, realisoitumattomat katteet ja sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.

Hallituksen toimintakertomus Emoyhtiön tilinpäätös

Hankitut ja lopetetut toiminnot

Componenta tiedotti 22.7.2024 allekirjoittaneensa sopimuksen Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen, sisältäen niiden vaihto- ja käyttöomaisuuserät kiinteistöineen, ostamisesta Fortaco Groupilta noin 2,8 Me:llä. Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2023 oli noin 9,6 Me. Kauppa Kalajoen ja Sepänkylän liiketoiminnoista toteutui 1.10.2024. Ostetut liiketoiminnot tulivat osaksi Componentaa kaupan toteutumispäivästä lähtien liiketoimintojen määräysvallan siirryttyä Componentalle. Kaupassa siirtyneiden yksilöitävissä olevien nettovarojen käypä arvo on ollut hankintahetkellä noin 5,3 Me. Kaupan hankintameno on ollut noin 2,4 Me ja se on muodostunut ostetuista liiketoiminnoista suoritettavasta käteisvastikkeesta vähennettynä kaupassa siirtyneillä loma- ja palvelusvuosilisäveloilla. Siirtyneiden nettovarojen käypä arvo on ylittänyt hankintamenon noin 2,9 Me:llä. IFRS 3 -säännöstön mukaisesti kaupasta syntynyt negatiivinen liikearvo tuloutetaan, minkä johdosta Componenta kirjasi kertaluonteisen positiivisen tuoton tuloslaskelmassaan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Componenta Manufacturing Oy ostaa Kalajoen ja Sepänkylän liiketoimintojen käytössä olevat kiinteistöt Fortaco Oy:ltä viimeistään vuoden kuluttua eli 1.10.2025. Siihen asti Componenta maksaa vuokraa Fortacolle Kalajoen ja Sepänkylän kiinteistöistä. Maksettu vuokra vähennetään kiinteistöjen

kauppahinnasta 1 Me:stä. Componenta rahoittaa kaupat tulorahoituksellaan ja käytössään olevilla rahoituslimiiteillä.

Vuonna 2023 Componentalla ei ollut hankittuja toimintoja. Componentalla ei ollut vuosina 2024 ja 2023 lopetettuja toimintoja.

Segmentti-informaatio

Componenta tarjoaa asiakkailleen koko toimitusketjun kattavat palvelut; menetelmäsuunnittelun, valamisen, koneistuksen, levyleikekomponentit, putkituotteet, takeet, pintakäsittelyt ja logistiset palvelut, joiden avulla luodaan asiakkaille lisäarvoa tuovia kokonaisratkaisuja. Componentan pääasialliset

myytävät tuotteet ovat valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja sekä hitsattuja rakenteita, takeita, putkituotteita ja levyleikkeitä. Alihankintaverkosto laajentaa yhtiön tarjoamaa entisestään. Componentan valmistamia korkealaatuisia metallikomponentteja käytetään muun muassa koneenrakennuksessa, maatalousja metsäkoneissa sekä energiateollisuudessa. Componentan asiakkaat ovat globaaleja koneja laitevalmistajia, joiden kanssa on pitkäaikaiset asiakassuhteet. Konsernin näkökulmasta merkityksettömiä myyntituottoja saadaan toimisto- ja teollisuuskiinteistöjen vuokrauksesta. Componentan ylin päätöksentekijä on yhtiön toimitusjohtaja. Konsernin johtoryhmä ja muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävässään.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Componenta on tunnistanut useita toimintasegmenttejä ja analysoinut toimintasegmenttien taloudellisia ominaispiirteitä, pitkän aikavälin myyntikatteita ja myynnin kasvutrendejä. Toimintasegmentit muodostuvat konsernin omistamista kahdesta valimosta, neljästä koneistus- ja neljästä materiaalipalveluyksiköstä. Analyysin perusteella edellä mainitut seikat ovat samankaltaisia ja yhteneviä, minkä seurauksena Componentalla on vain yksi raportoitava segmentti. Tämän vuoksi Componentan liiketoiminta esitetään yhtenä kokonaisuutena. Toimintasegmenttien taloudellisia ominaispiirteitä vertaillessaan yhtiö on analysoinut tuotteiden ja palvelujen luonnetta, tuotantoprosessien luonnetta, tuotteiden ja palveluiden

Hallituksen toimintakertomus

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

tilinpäätös

Konserni-

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

asiakastyyppejä ja -ryhmiä, jakelukanavia ja sääntely-ympäristöä. Componenta raportoi lisäksi liikevaihtonsa jakautumisesta maantieteellisten alueiden välillä ja liikevaihdon asiakkaista, joiden osuus konsernin liikevaihdosta on yli 10 prosenttia.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto tekee tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia. Seuraavassa mainitaan ne arviot ja oletukset, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisista muutoksista seuraavan tilikauden aikana.

Componentan tilinpäätös tilikaudelta 2024 on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen. Toiminnan jatkuvuutta arvioidessaan Componenta on analysoinut likviditeettiriskiä ja rahoituksen riittävyyttä. Componentan johto on rahoituksen riittävyyttä arvioidessaan huomioinut muun muassa seuraavassa kappaleessa kuvattuja seikkoja.

Componentan myyntivolyymit ovat kohtuullisella tasolla Venäjän hyökkäyssodan ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen aiheuttamista riskeistä huolimatta. Lyhyen aikavälin tilapäisiin heikentyneisiin tilauskantoihin on onnistuttu vastaamaan oikea-aikaisilla ja riittävillä sopeutustoimilla. Sähkön saatavuudessa

ei ole esiintynyt häiriöitä tai rajoitteita, ja sähköenergian hinnan vaihtelut siirtyvät indeksien perusteella keskimäärin kolmessa kuukaudessa asiakashintoihin. Tilikauden lopussa konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 8,7 Me (5,3 Me). Konsernin likviditeetti oli hyvällä tasolla. Lisäksi Componentalla oli tilikauden lopussa myös käyttämättömiä ja sitovia luottositoumuksia 4,0 Me (4,0 Me). Componenta sopi ja nosti uuden 2,0 miljoonan euron määräisen käyttöpääomalainan huhtikuussa 2024. Lisäksi Componentalla on yhdysvaltalaisen sijoittajan MPL:n kanssa sovittu enintään 3,0 MUSD:n vaihtovelkakirjajärjestely, joka on käytettävissä aikavälillä 1.7.2025–31.12.2027. Componentan nettovelat olivat 5,5 Me (9,1 Me). Yhtiön käsityksen mukaan konsernilla on tarvittaessa saatavissa vieraan pääoman ehtoista rahoitusta myös markkinoilta. Johto on analysoinut yhtiöiden seuraavan 12 kuukauden rahavirtaennusteita.

Johto on tehnyt lisäksi muita arvioita ja oletuksia määrittäessään tilinpäätöksen omaisuuserien kuten liikearvon, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja vaihto-omaisuuden arvostusta, liiketoimintojen hankintojen yhteydessä hankittujen varojen ja velkojen arvostusta, laskennallisten verosaamisten realisoitavuutta ja vastuusitoumuksia. Johto on myös arvioinut inflaation ja markkinakorkojen tason vaikutusta tilinpäätöksen laadintaan sekä edellä mainittujen omaisuuserien arvostuksiin. Lisäksi johto on arvioinut myyntisaamisten kuranttiutta. Johto

on arvioinut tilannetta sekä oman toimialan että yleisen taloudellisen tilanteen kannalta. Suoritettu arviointi ei vaikuttanut olennaisesti luottotappiovaraukseen tilinpäätöksessä. Componenta päivittää luottotappiovaraustaan säännöllisesti. Componenta arvioi Venäjän hyökkäyssodan ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen vaikutuksia taloudelliseen raportointiin jatkuvasti. Componenta seuraa tiiviisti markkinoiden kehitystä ja asiakkaidensa tilannetta ja sopeuttaa omaa toimintaansa sen mukaisesti. Johto on arvioinut mahdollisia viitteitä omaisuuserien arvonalentumisesta ja arvonalennuksien palautuksista. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa ennusteet muuttuvat, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Lisätietoja vuotuisesta arvoalentumistestauksesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta "Liikearvo".

Lisäksi johdon arvionvaraisuutta on sisältynyt Componenta Manufacturing Oy:n erään laitehankinnan ja siihen liittyvän velan tasearvon määrittämisessä. Laitteen ja rahoitusvelan arvostukseen tilinpäätöksessä on vaikuttanut arvio laitteen käyttötunneista seuraavan 10 vuoden ajalta ja efektiivisen koron menetelmä.

Kiinteistöjen ja maa-alueiden arvostus

Componenta soveltaa maa-alueiden, rakennuksien ja rakennelmien osalta IAS 16 -standardin sallimaa

Hallituksen

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan toimintakertomus

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

hankintamenomallia, jossa kiinteistöt ja maaalueet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla.

Käyttöomaisuuden arvonalentuminen ja arvonalennusten peruuttaminen

Konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaan aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja tarkastellaan mahdollisen arvonalentumisen varalta aina silloin, kun olosuhteet antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Componenta on testannut aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentumista vertaamalla näiden hyödykkeiden kirjanpitoarvoa niiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kerrytettävissä olevaa rahamäärää arvioitaessa johdon on tehtävä arvioita ja oletuksia, jotka koskevat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ryhmien tulevia myynnin kassavirtoja, tuotantokustannuksia, diskonttokorkoja sekä omaisuuserien nykyisen kunnon säilyttämiseksi tulevaisuudessa tarvittavia investointeja. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa nämä ennusteet muuttuvat, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

Componenta arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että omaisuuserästä – muusta kuin liikearvosta – aikaisemmilla kausilla kirjattua arvonalennustappiota ei mahdollisesti enää ole tai että se saattaa olla pienentynyt. Jos viitteitä esiintyy, Componenta arvioi kyseisen omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvioidessaan viitteitä arvonalennustappion pienentymisestä Componenta arvioi ulkoisia ja sisäisiä informaatiolähteitä. Mikäli arvioissa, joita on käytetty määrittäessä omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää arvonalennustappiota kirjatessa, on tapahtunut muutos, kirjataan arvonalennustappion peruutus tulosvaikutteisesti. Arvonalennustappion peruuttamisen vuoksi lisääntynyt kirjanpitoarvo ei kuitenkaan koskaan ylitä sitä kirjanpitoarvoa, joka omaisuuserällä olisi ilman aikoinaan tehtyä arvonalennustappiokirjausta. Mahdollisia liikearvoon kohdistuneita arvonalennustappioita ei koskaan peruuteta.

Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta vähennetään muuttuvat myyntikulut. Nettorealisointiarvon määrittäminen sisältää johdon arvioita vaihto-omaisuuden myyntihinnasta.

Liikearvon kerrytettävissä olevat rahamäärät

Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvolaskelmilla kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille vuosittain tai useammin, mikäli arvonalentumisesta on viitteitä. Käyttöarvolaskelmissa johto arvioi tulevaa markkinakehitystä, kuten kasvua ja kannattavuutta sekä muita olennaisia tekijöitä. Arvioiden perustana olevia vaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä ovat myynnin kasvu, liiketulos, omaisuuserien taloudellinen vaikutusaika, tulevat investointitarpeet sekä diskonttokorko. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa arvioituihin tulevaisuudessa kertyviin rahavirtoihin.

Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys

Harkintaa vaaditaan arvioitaessa laskennallisten verosaamisten ja tiettyjen laskennallisten verovelkojen kirjaamista taseeseen. Laskennalliset verosaamiset kirjataan ainoastaan, jos pidetään todennäköisenä, että ne ovat hyödynnettävissä, mikä riippuu siitä, syntyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Oletukset tulevista verotettavista tuloista perustuvat johdon arvioihin tulevaisuuden rahavirroista. Nämä tulevaisuuden rahavirtoja koskevat arviot ovat puolestaan riippuvaisia johdon arvioista, jotka koskevat muun muassa tulevaa myynnin, liiketoiminnan

Hallituksen toimintakertomus

kustannusten sekä rahoituksen kustannusten määrää. Yhtiön kyky kerryttää verotettavaa tuloa riippuu myös yleisistä talouteen, rahoitukseen, kilpailukykyyn ja sääntelyyn liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole sen omassa määräysvallassa. Arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, ja siten on mahdollista, että odotukset muuttuvat olosuhteiden muuttuessa. Tämä saattaa vaikuttaa laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrään taseessa ja väliaikaisten erojen määriin.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on Componenta Oyj:n toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Saamiset ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssin mukaan.

Liiketoimintaan liittyvistä saamisista ja veloista syntyvät kurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät sisältyvät liiketulokseen. Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot sekä niihin liittyvien suojausinstrumenttien tulos esitetään tuloslaskelman rahoituserissä.

Sovelletut uudet standardit

Componenta on soveltanut tilikauden aikana voimaantulleita Componentalle relevantteja standardimuutoksia ja tulkintoja. Vuonna 2024 voimaantulleilla IFRS-tilinpäätösstandardeilla ja niiden muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Tulevat uudet standardit, muutokset ja tulkinnat, jotka eivät olleet vielä voimassa vuonna 2024

liitetiedot

IASB (International Accounting Standards Board) julkaisee vuosittain uusia standardeja, muutoksia ja tulkintoja sekä parannuksia jo julkaistuihin standardeihin. Näiden julkaisujen merkityksellisyyttä arvioidaan Componentan liiketoiminnan ja taloudellisen aseman kannalta. IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot korvaa standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen 1. tammikuuta 2027 ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardilla tulee olemaan vaikutus Componentan konsernitilinpäätöksen päälaskelmien ja liitetietojen esittämiseen.

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

Tuloslaskelman liitetiedot

Luvut ovat tuhansissa euroissa, ellei toisin mainita.

1 Liikevaihto

Tuloslaskelman liitetiedot

+TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Componenta Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka on Suomen johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Componentalla ja sen edeltäjillä on yli 200-vuotinen kokemus metallinkäsittelystä, menetelmäsuunnittelusta, tuotekehitysyhteistyöstä ja eri valmistustekniikoista sekä niiden kehittämisestä. Konsernin operatiiviset toiminnot sijaitsevat Suomessa. Componentan teknologiaportfolio on laaja ja konserni valmistaa sekä valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja että takeita, putkituotteita ja levyleikkeitä. Componentan liiketoimintamalli rakentuu pitkäaikaisille asiakassuhteille. Konsernin asiakkaat ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia. Componentan tuotanto on keskittynyt palvelemaan asiakkaita joustavasti erityisesti lyhyissä ja keskisuurissa tuotantosarjoissa. Tuotantoyksiköiden laaja tarjonta kattaa kokoluokat sadoista grammoista tuhansiin kiloihin, volyymit yksittäiskappaleista kymmenien tuhansien sarjoihin sekä monet eri materiaalivaihtoehdot.

Konsernin liikevaihto markkina-alueittain

	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Te	2024	2023
Suomi	81 090	82 813
Ruotsi	10 517	11 286
Saksa	1 496	2 374
Muu Eurooppa	3 649	5 010
Muut maat	417	312
Sisäiset erät/eliminoinnit	-24	13
Yhteensä	97 145	101 809

Maakohtaisen myynnin maa määräytyy sen pohjalta, minne tavara tai palvelu on toimitettu.

Konsernin liikevaihto toimialoittain

%	1.1.–31.12. 2024	1.1.–31.12. 2023
Koneenrakennus	39	45
Maatalouskoneet	20	30
Puolustusvälineteollisuus	15	4
Energiateollisuus	14	9
Metsäkoneet	7	7
Muut teollisuudenalat	5	5
Yhteensä	100	100

Konsernin liikevaihto asiakkaittain

Componentalla on kaksi merkittävää asiakasta, joiden osuus konsernin liikevaihdosta ylittää 10 %. Asiakkaiden osuudet konsernin liikevaihdosta ovat 19,8 % (29,1 %) ja 14,4 %.

Laadintaperiaatteet

Tuloutusperiaate

Konsernin liikevaihtovirrat muodostuvat tuotemyynnistä ja palvelumyynnistä. Pääasialliset myytävät tuotteet ovat koneistamattomia, koneistettuja ja maalattuja rautavalukomponentteja. Lisäksi konserni tuottaa koneistuspalveluita asiakkaiden omille tuotteille. Merkityksettömiä myyntituottoja saadaan toimisto- ja teollisuustilojen vuokrauksesta.

Asiakkaille myytävät tuotteet ja palvelut tuloutetaan tuotteiden luovutushetkellä, eli silloin kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Määräysvalta siirtyy asiakkaalle, kun tavarat on toimitettu asiakkaan haluamaan paikkaan toimitusehtojen mukaisesti tai palvelu suoritettu. Määräysvallan siirtymisen jälkeen asiakas voi itse ohjata tavaroiden käyttöä ja saada olennaisen osan tavaran jäljellä olevasta hyödystä. Käytännössä asiakkaat käyttävät Componentan tuotteita omien tuotteidensa valmistamiseen, jolloin he kasvattavat omien tuotteidensa arvoa. Pieni osa koneistuspalveluista tuloutetaan ajan kuluessa ja täyttämisasteen määrittäminen perustuu toteutuneiden ja ennustettujen kokonaiskustannusten suhteeseen. Componenta tulouttaa vuokratuotot tasaerinä kuukausittain luovuttamalla vuokratilat asiakkaan käyttöön.

Myyntituottoja kirjataan siihen määrään, eli siihen transaktiohintaan, josta on sovittu, mahdolliset alennukset huomioiden. Asiakkaat hyväksyvät transaktiohinnat tarjouksien ja indeksien muutoksien mukaisesti maksamalla niitä vastaavat laskut. Yhtiö hyödyntää käytännön apukeinoa kun tavaroiden ja palveluiden luovuttamisen ja maksamisen ero on enintään vuoden pituinen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiö ei oikaise transaktiohintaa merkittävien rahoituskomponenttien vaikutuksilla. Konsernilla ei ole sellaisia pitkäaikaisia sopimuksia, joissa aika, joka kuluu siitä, kun yhteisö luovuttaa luvatun tavaran asiakkaalle siihen, kun asiakas maksaa kyseisestä tavarasta, on yli yhden vuoden pituinen. Tästä johtuen konsernissa ei muodostu suoritevelvoitteille merkittäviä transaktiohintojen muutoksia. Konserniyhtiöt tarjoavat hyvitystä virheellisistä tuotteista normaaleiden takuiden puitteissa, korvaamalla virheelliset tuotteet uusilla. Componentan kirjaama reklamaatiovaraus edellisestä perustuu historiallisiin sekä asiakaskohtaisiin selvityksiin.

Componenta esittää liikevaihdossa asiakassopimuksista saadut myyntituotot välillisillä veroilla vähennettynä. Componenta kirjaa myyntituoton, kun tai sitä mukaa kuin se on täyttänyt suoritevelvoitteen, luovuttamalla sovitut tavarat tai palvelut asiakkailleen. Componentalla suoritevelvoitteet täytetään yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa. Tilikauden ja vertailukauden kaikki suoritevelvoitteet täytettiin yhtenä ajankohtana.

Suuri osa Componentan asiakkaista ovat suuria vakavaraisia globaaleja yhtiöitä. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrä näiltä asiakkailta on vähäinen. Luottotappiovaraus perustuu historiallisiin sekä asiakaskohtaisiin selvityksiin.

Emoyhtiön tilinpäätös

2 Liiketoiminnan muut tuotot

Te	1.1.–31.12. 2024	1.1.–31.12. 2023
Vuokratuotot	342	347
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	18	44
Muut tuotot*	3 125	361
Yhteensä	3 486	751

* Muut tuotot sisältävät vuodelle 2024 kirjatun 2,9 Me:n suuruisen ei-operatiivisesta toiminnasta syntyneen kertaluonteisen tuoton Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta.

Laadintaperiaatteet

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot.

3 Liiketoiminnan kulut

Te	1.1.–31.12. 2024	1.1.–31.12. 2023
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	-497	-994
Valmistus omaan käyttöön	50	260
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	-36 751	-40 306
Ulkopuoliset palvelut	-6 740	-7 485
Henkilöstökulut	-31 494	-31 189
Vuokrat	-334	-339
Jäte-, kiinteistö- ja kunnossapitokulut	-3 926	-3 726
Energia	-4 443	-4 826
Myynti ja markkinointi	-34	-42
IT-ohjelmat	-2 207	-2 077
Tuotantotyökalut	-2 118	-2 643
Rahdit	-316	-218
Liiketoiminnan muut kulut	-3 967	-3 700
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-92 777	-97 283

Tilintarkastuspalkkiot	-184	-195
Muut palkkiot*	-10	-30
Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä	-194	-225

* PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Componenta konserniin kuuluville yhtiöille tilikaudella 2024 olivat yhteensä 10,0 Te (29,9 Te).

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

Emoyhtiön tilinpäätös

4 Henkilöstökulut

Te	1.1.–31.12. 2024	1.1.–31.12. 2023
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-25 765	-25 599
Eläkekulut	-4 543	-4 083
Muut henkilöstökulut	-1 186	-1 507
	-31 494	-31 189

Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin ilman vuokratyövoimaa

	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Te	2024	2023
Konserni yhteensä	614	589

Henkilöstömäärä tilikauden lopussa ilman vuokratyövoimaa

	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Te	2024	2023
Konserni yhteensä	681	584

Henkilöstökulut sisältävät osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyviä kuluja -0,1 Me (-0,1 Me).

5 Tutkimus- ja kehitysmenot

Te	2024	2023
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitys
menoja	–	–

Tutkimus- ja kehittämismenoja ei ollut vuosina 2024 ja 2023, koska Componenta harjoittaa sopimusvalmistusliiketoimintaa.

Laadintaperiaatteet

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että uusien tuotteiden kehittämismenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Suunnitelman mukaan kyseessä olevat menot poistetaan 5 vuodessa. Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi.

6 Poistot ja arvonalentumiset

	1.1.–31.12.	1.1.–31.12. 2023
Te	2024
Poistot
Aineettomat hyödykkeet
IT-ohjelmat	-356	-300
Muut aineettomat hyödykkeet	-150	-288
	-506	-587
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-1 995	-1 911
Koneet ja kalusto*	-2 785	-3 247
Muut aineelliset hyödykkeet	-6	-6
	-4 786	-5 164

Arvonmuutokset aineellisista hyödykkeistä**	0	4 235
Poistot ja arvonmuutokset yhteensä	-5 292	-1 516

* Tuotannolliset koneet ja kalusto -ryhmässä sovelletaan kapasiteetin käyttöasteeseen perustuvaa poistomenetelmää. Konsernin suunnitelman mukaiset normaaliin toiminta-asteeseen perustuvat tuotannollisten koneiden ja kaluston poistot olivat -2,2 Me (-2,4 Me) ja kapasiteetin käyttöasteen mukainen oikaisu -0,6 Me (-0,6 Me).

** 30.9.2023 on tehty valimoliiketoiminnan tuotannon koneisiin ja laitteisiin IAS 36 -standardin mukainen arvonalennustappion peruutus 4 235 Te. Arvonalennustappion peruutus on perustunut ulkoisten ja sisäisten informaatiolähteiden pohjalta tehtyyn arvioon tulevaisuuden pitkän aikavälin tuotto-odotuksista. Lisätietoa käyttöomaisuuden arvonalentumisista ja arvonalennusten peruuttamisesta löytyy konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteista.

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen toimintakertomus

Laadintaperiaatteet

Suunnitelman mukaiset poistot, pois lukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla käytetään suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käyttöasteet muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä. Arvioidut hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

aineettomat oikeudet	3–10 vuotta
muut aineettomat hyödykkeet	3–20 vuotta
rakennukset ja rakennelmat	25– 40 vuotta
it-laitteet ja kehitysmenot	3–5 vuotta
muut koneet ja kalusto	5–25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta.

7 Rahoitustuotot ja -kulut

	1.1.–31.12. 2024	1.1.–31.12. 2023
Te
Muut korkotuotot	26	14
Muut rahoitustuotot	58	29
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvelkojen efektiiviset korkokulut	-494	-385
Korkokulut vuokrasopimuksista	-531	-519
Muut palkkiokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavis ta rahoitusveloista	-177	-217
Myytyjen laskusaatavien korko- ja palkkiokulut	-1 240	-1 116
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-2 358	-2 193

8 Tuloverot

Te	1.1.–31.12. 2024	1.1.–31.12. 2023
Tuloverot
Laskennalliset verot (ks. liite 16)	0	-21
Tuloverot yhteensä	0	-21

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

Te	1.1.–31.12. 2024	1.1.–31.12. 2023
Tulos ennen veroja	204	1 568
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-41	-314
Verovapaat tuotot	87	859
Vähennyskelvottomat kulut	-319	-238
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	-14	-287
Muut erät	288	-41
Verot yhteensä	0	-21

Laadintaperiaatteet

Tuloveroihin sisältyvät konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Taseeseen sisältyvät laskennalliset verovelat kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen hyödyn suuruisena. Laskennallinen verovelka tai verosaaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevaa verokantaa käyttäen. Tulevat verokannan muutokset huomioidaan siinä vaiheessa, kun ne ovat käytännössä varmistuneet.

Emoyhtiön tilinpäätös

9 Osakekohtainen tulos

	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Konserni	2024	2023
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto, 1 000 e	204	1 547
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana,
1 000 kpl	9 713	9 713
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	0,02	0,16

Osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus,

1 000 kpl	133	-
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana,
1 000 kpl	9 846	9 713
Laimennettu osakekohtainen tulos, e	0,02	0,16

Laadintaperiaatteet

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus.

Taseen liitetiedot

10 Aineettomat hyödykkeet

Te	2024	2023
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	1 859	1 859
Hankintameno 31.12.	1 859	1 859
Kertyneet poistot 1.1.	-1 591	-1 591
Kertyneet poistot 31.12.	-1 591	-1 591
Tasearvo 31.12.	268	268
Te	2024	2023
IT-ohjelmat
Hankintameno 1.1.	5 909	5 755
Lisäykset	16	123
Siirrot erien välillä	59	31
Hankintameno 31.12.	5 984	5 909
Kertyneet poistot 1.1.	-5 416	-5 265
Tilikauden poistot	-159	-151
Kertyneet poistot 31.12.	-5 575	-5 416
Tasearvo 31.12.	409	493
Te	2024	2023
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	13 913	13 475
Lisäykset	1	120
Siirrot erien välillä	3	317
Hankintameno 31.12.	13 916	13 913
Kertyneet poistot 1.1.	-12 685	-12 249
Tilikauden poistot	-347	-436
Kertyneet poistot 31.12.	-13 032	-12 685
Tasearvo 31.12.	884	1 227

toimintakertomus

Hallituksen

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

Te	2024	2023
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	6	0
Lisäykset	52	6
Siirrot erien välillä	-45	0
Hankintameno 31.12.	13	6
Tasearvo 31.12.	13	6
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	1 574	1 995

Tilikauden investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 0,1 Me (0,2 Me).

Laadintaperiaatteet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton vaikutusaika, ei ole konsernissa.

11 Liikearvo

Te	31.12.2024	31.12.2023
Hankintameno 1.1.	3 225	3 225
Tasearvo 31.12.	3 225	3 225

Liikearvon kohdistaminen

Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän niistä liiketoimintojen yhdistämisistä, joista liikearvot ovat syntyneet. Liikearvoa on kohdistettu yhdelle CGU:lle, joka vastaa 100 % koko liikearvosta.

Arvonalentumistestaus

Componentan arvonalentumistestauksessa käytetyt merkittävimmät olettamat ovat myynnin kasvu, liiketulos, investointitarpeet sekä diskonttokorko. Kasvu- ja kannattavuusolettamat perustuvat lähivuosien liikevaihdon kasvuun ja kulurakenteen hallintaan. Johto perustaa lähivuosien liikevaihdon kasvun hallituksen hyväksymään strategiaan ja budjettiin sekä käytettävissä oleviin ulkoisiin lähteisiin, eli jo olemassa olevien asiakkaiden kanssa sovittuihin kauppoihin. Laskelmissa on käytetty rahavirtaennusteita viideltä vuodelta. Tämän jälkeen ennustetut rahavirrat extrapoloidaan käyttäen 0,0 %n kasvuvauhtia.

Diskonttokoron määrittämisessä käytetyt parametrit, riskitön korko, riskikerroin (beta) sekä riskipreemio, perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin.

Yhtiön herkkyysanalyysin mukaan diskonttokoron noustessa 3,0 % testauksessa käytetystä arvosta aiheuttaa tilanteen, jossa testattavan yksikön kirjanpitoarvo ei ylittäisi kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Arvonalentumistestaus suoritettiin 30.9.2024 käyttöarvomenetelmällä.

Keskeiset oletukset

2024	5 vuoden keskiarvo	Jäännös arvo
Käytetty diskonttokorko	11,0 %	11,0 %
Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuennuste	-	0,0 %
Liiketulos	7,5 %	7,2 %
Investointitarpeet, Te	3 240	3 500
Myynnin kasvuolettama	10,0 %	0,0 %

	5 vuoden	Jäännös
2023	keskiarvo	arvo
Käytetty diskonttokorko	14,3 %	14,3 %
Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuennuste	-	0,0 %
Liiketulos	7,3 %	8,2 %
Investointitarpeet, Te	2 620	3 500
Myynnin kasvuolettama	4,7 %	0,0 %

Emoyhtiön tilinpäätös

Edellä mainituista keskeisistä oletuksista käytetyt arvot on määritetty seuraavasti:

Oletus	Lähestymistapa arvoja määritettäessä
Käytetty diskonttokorko ennen veroja	Kuvastavat erityisiä riskejä, jotka liittyvät siihen markki naan jossa toimitaan.
Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuennuste	Tämä on painotettu keskimääräinen kasvuvauhti, jota on käytetty ekstrapoloitaessa rahavirtoja budjettien kattaman ajanjakson jälkeiselle ajalle. Kasvuvauhdissa on noudatettu varovaisuuden periaatetta.
Liiketulos	Perustuu aiemmin toteutuneisiin tuloksiin ja johdon odotuksiin tulevaisuudesta sekä konsernin kulurakenteeseen.
Investointitarpeet	Arvio perustuu johdon kokemukseen aiemmasta toteumasta sekä suunniteltuihin ylläpitoon tarvittaviin menoihin. Näistä menoista ei ole käyttöarvolaskelmissa oletettu aiheutuvan lisätuottoja tai kustannussäästöjä.
Myynnin kasvuolettama	Viiden vuoden ennustejakson keskimääräinen vuotui nen kasvuvauhti, joka perustuu toimialan senhetkisiin kehityssuuntiin ja asiakkaiden kanssa käytyihin keskuste luihin sekä sopimuksiin. Myös pitkän aikavälin inflaatio ennusteet on huomioitu.

Laadintaperiaatteet

Hankinnat käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvoa syntyy pääasiassa yrityskaupoissa ja se kuvastaa hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen ja syntyneiden synergiahyötyjen arvoa. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Liikearvon kirjanpitoarvoa arvioidaan konsernissa vuosittain tai useammin mikäli esiintyy viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Liikearvo kohdistetaan sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle (CGU), joka on konsernissa tunnistettu. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien perusteella, jossa rahavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmissa käytettävä diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC). WACC kuvastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä Componentan liiketoimintaan liittyvistä riskeistä. Laskelmien mahdolliset arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan, eikä niitä palauteta. Testauksessa käytetyt ennusteet perustuvat johdon arvioihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa johdon arviot ja ennusteet muuttuvat, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

12 Aineelliset hyödykkeet

Te	2024	2023
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	805	805
Lisäykset	434	-
Tasearvo 31.12.	1 239	805
Te	2024	2023
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	25 986	25 960
Lisäykset	2 527	12
Vähennykset ja siirrot erien välillä	56	14
Hankintameno 31.12.	28 569	25 986
Kertyneet poistot 1.1.	-21 578	-21 146
Tilikauden poistot ja alaskirjaukset	-436	-432
Kertyneet poistot 31.12.	-22 014	-21 578
Tasearvo 31.12.	6 555	4 408
Te	2024	2023
Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeusomaisuushyödykkeet
Hankintameno 1.1.	15 035	13 346
Lisäykset	59	202
Vähennykset ja siirrot erien välillä	220	1 488
Hankintameno 31.12.	15 315	15 035
Kertyneet poistot 1.1.	-7 132	-5 670
Tilikauden poistot ja alaskirjaukset	-1 543	-1 462
Kertyneet poistot 31.12.	-8 675	-7 132
Tasearvo 31.12.	6 639	7 904

toimintakertomus

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan Hallituksen

Emoyhtiön tilinpäätös

Te	2024	2023
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	90 384	88 432
Lisäykset	1 207	812
Vähennykset ja siirrot erien välillä	620	1 140
Hankintameno 31.12.	92 211	90 384
Kertyneet poistot 1.1.	-75 766	-77 352
Tilikauden poistot ja alaskirjaukset*	-1 983	1 585
Kertyneet poistot 31.12.	-77 749	-75 766
Tasearvo 31.12.	14 462	14 618

Te	2024	2023
Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuushyödykkeet
Hankintameno 1.1.	8 528	7 473
Lisäykset	1 106	1 070
Vähennykset ja siirrot erien välillä	1	-15
Hankintameno 31.12.	9 635	8 528
Kertyneet poistot 1.1.	-6 368	-5 664
Tilikauden poistot ja alaskirjaukset	-679	-704
Kertyneet poistot 31.12.	-7 047	-6 368
Tasearvo 31.12.	2 588	2 160

Te	2024	2023
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	587	569
Lisäykset	7	17
Vähennykset ja siirrot erien välillä	-21	-
Hankintameno 31.12.	573	587
Kertyneet poistot 1.1.	-96	-90
Tilikauden poistot ja alaskirjaukset	-6	-6
Kertyneet poistot 31.12.	-102	-96
Tasearvo 31.12.	471	490

2024	2023

590	331
1 324	1 703
-895	-1 444
1 019	590

AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 32 973 30 974

* Vuonna 2023 valimoliiketoiminnan tuotannon koneisiin ja laitteisiin on tehty IAS 36 -standardin mukainen arvonalennustappion peruutus 4 235 Te. Arvonalennustappion peruutus on perustunut ulkoisten ja sisäisten informaatiolähteiden pohjalta tehtyyn arvioon tulevaisuuden pitkän aikavälin tuotto-odotuksista.

Koneet ja kalusto -ryhmässä siirrot erien välillä kohtaan sisältyy Componenta Manufacturing Oy:n erään laitehankinnan rahoitusjärjestelyyn liittyvä netotusvaikutus -345 Te (-408 Te). Vastaavasti konsernitaseen pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy -345 Te (-408 Te) netotusvaikutus. Laitteen hankintamenoa on oikaistu laitteen hankintaan liittyvän velan maksujen diskonttovaikutuksella. Diskonttokorkona on käytetty 6,3 % ja laina-aika on 11 vuotta.

Tilikauden investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 6,7 Me (3,8 Me). Tilikauden investoinnit sisältävät tilikaudella hankitut liiketoiminnot Kalajoesta ja Sepänkylästä.

Tilikauden ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät yhden olennaisen ympäristöliitännäisen investoinnin. Kyseinen investointi valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna 2025 ja sillä on erään tuotantolaitoksen hiukkaspäästöihin vähentävä vaikutus.

Käyttöoikeusomaisuushyödykkeiden muutokset

Te	2024	2023
Hankintameno 1.1.	10 063	9 484
Lisäykset	1 165	1 272
Vähennykset ja siirrot erien välillä	221	1 473
Poistot	-2 222	-2 166
Kirjanpitoarvo 31.12.	9 228	10 063

Componentan olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat tuotantolaitteista, tuotanto- ja toimistotiloista. Osaan vuokrasopimuksista liittyy uusimis- tai jatkamisoptio, joka huomioidaan vuokra-ajassa, mikäli on kohtuullisen varmaa, että kyseinen optio käytetään. Tuotanto- ja toimistotilojen vuokrasopimukset ovat pääosin toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia. Konsernissa on arvioitu, että toistaiseksi voimassaolevat vuokrasopimukset tulevat olemaan voimassa keskimäärin 7 vuotta. Arvio perustuu kokemukseen vastaavista vuokrasopimuksista ja -kohteista sekä yhtiön strategiaan.

Hallituksen

Konserni vuokralleantajana

Konserni on antanut muutaman toimitilan vuokralle ulkopuolisille tahoille, joiden vuotuinen tuotto on konsernin näkökulmasta epäolennainen. Konserni käsittelee nämä vuokrasopimukset operatiivisina vuokrasopimuksina. Vuokraajalle ei siirry vuokrakohteeseen liittyviä olennaisia hyötyjä ja riskejä.

Vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti

Te	31.12.2024	31.12.2023
Yhden vuoden kuluessa	335	307
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa	1 340	1 223
Yhteensä	1 675	1 530

Laadintaperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot. Hankitun yhtiön vastaanotettavat aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.

Componenta on siirtynyt vuonna 2023 käyttämään maa-alueiden, rakennuksien ja rakennelmien osalta IAS 16 -standardin sallimaa hankintamenomallia, jossa kiinteistöt ja maa-alueet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Aiemmin käytössä olleesta uudelleenarvostusmallista on siirrytty hankintamenomalliin tilikauden päätteeksi, koska hankintamenomallin on arvioitu antavan luotettavampaa ja merkityksellisempää informaatiota liiketoimien, muiden tapahtumien tai olosuhteiden vaikutuksista yhteisön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin. Uudelleenarvostusmalli on ollut Componentassa käytössä 31.12.2012 alkaen ja laadintaperiaatteen mukaan maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat on kirjattu käypiin arvoihin, jotka perustuivat riippumattomien arvioijien tekemiin arvioihin ja joista rakennusten osalta vähennettiin uudelleenarvostuksen jälkeiset poistot. Vuonna 2012 yhtiön strategian mukaan kiinteistöjä kehitettiin omana liiketoimintana, minkä vuoksi uudelleenarvostusmalli oli soveltuvampi laadintaperiaate. Yhtiö on kuitenkin sittemmin luopunut kiinteistöjen omistamisesta liiketoiminta-alueena ja on myynyt suuren osan omistamistaan kiinteistöistä. Yhtiö omistaa käytännössä vain omassa käytössä olevia tuotantolaitoksia. Näin ollen siirtyminen hankintamenomalliin on tavanomaisempi tapa arvostaa taseen käyttöomaisuushyödykkeitä teollista valmistustoimintaa harjoittavassa konsernissa. Yhtiön omistamista kiinteistöistä on joulukuussa 2023 tehty myös ulkopuolinen riippumaton arviointi, jonka mukaan kiinteistöjen kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät kirjanpitoarvot eikä alaskirjaustarpeita tilinpäätöshetkellä ole. Laadintaperiaatteen muutos on tehty IAS 8:n mukaisesti takautuvasti ja sillä on ollut vaikutusta vertailukauden avaavaan taseeseen sekä tulokseen. Componenta ei laadi IAS 1:n mukaista kolmatta tasetta, koska laadintaperiaatteen muutoksella on epäolennainen vaikutus taseen sisältämään informaatioon.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Suuret perusparannusmenot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä kyseisistä menoista. Tuotantokoneiston varaosat, varakalusto ja huoltotarvikkeet esitetään aineellisina hyödykkeinä silloin, kun ne ovat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän mukaisia. Muussa tapauksessa tällaiset hyödykkeet luokitellaan vaihto-omaisuudeksi. Asennuksen jälkeinen poistoaika on pääsääntöisesti 3 vuotta.

rakennukset ja rakennelmat	25–40 vuotta
IT-laitteet	3–5 vuotta
muut koneet ja kalusto	5–25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta.

Arvonalentumiset ja arvonalennusten peruuttaminen

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuden avulla on saatavissa. Omaisuuserien arvonalennustestit tehdään perustuen joko tuleviin kassavirtoihin tai omaisuuserien myyntihintoihin.

Myös osana Venäjän hyökkäyssodan ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen vaikutusten arviota, johto on arvioinut mahdollisia viitteitä omaisuuserien arvonalentumisesta sekä omaisuuserien tulevia kerrytettävissä olevia rahamääriä ja todennut, ettei viitteitä ole ja ettei omaisuuserien arvonalentamiseen ole tarvetta. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa nämä ennusteet muuttuvat, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

arvon alentumista vertaamalla näiden hyödykkeiden kirjanpitoarvoa niiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kerrytettävissä olevaa rahamäärää arvioitaessa johdon on tehtävä arvioita ja oletuksia, jotka koskevat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ryhmien tulevia myynnin kassavirtoja, tuotantokustannuksia, diskonttokorkoja sekä omaisuuserien nykyisen kunnon säilyttämiseksi tulevaisuudessa tarvittavia investointeja. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa nämä ennusteet muuttuvat, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

Componenta arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko mitään viitteitä siitä, että omaisuuserästä – muusta kuin liikearvosta – aikaisemmilla kausilla kirjattua arvonalennustappiota ei mahdollisesti enää ole tai että se saattaa olla pienentynyt. Jos mitään viitteitä esiintyy, Componenta arvioi kyseisen omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvioidessaan viitteitä arvonalennustappion pienentymisestä Componenta arvioi ulkoisia ja sisäisiä informaatiolähteitä. Mikäli arvioissa, joita on käytetty määrittäessä omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää arvonalennustappiota kirjatessa, on tapahtunut muutos, kirjataan arvonalennustappion peruutus tulosvaikutteisesti. Arvonalennustappion peruuttamisen vuoksi lisääntynyt kirjanpitoarvo ei kuitenkaan koskaan ylitä sitä kirjanpitoarvoa, joka omaisuuserällä olisi ilman aikoinaan tehtyä arvonalennustappiokirjausta. Mahdollisia liikearvoon kohdistuneita arvonalennustappioita ei koskaan peruuteta.

Käyttöoikeusomaisuuserät

Componenta soveltaa IFRS 16-standardia, jonka mukaan taseeseen kirjataan omaisuuserä (käyttöoikeusomaisuuserä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka (kts liite 23). Componenta arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus vai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai osa vuokrasopimusta, mikäli sopimus antaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserä aktivoidaan kun vuokrasopimus alkaa. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän oikaistuna aloituspäivänä tai aikaisemmin maksetuilla vuokramaksuilla. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserää oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelan uudelleenarvostuksilla. Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta IAS 36 -standardin mukaisesti.

Componenta on päättänyt hyödyntää standardin sallimia apukeinoja eikä sovella standardia vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, vaan kirjaa vuokrat kuluiksi vuokra-ajalle. Arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä ovat pääasiassa IT- ja toimistolaitteet. Lisäksi yhtiö käsittelee alle 12 kuukauden pituisia vuokrasopimuksia lyhytaikaisina vuokrasopimuksina sekä käyttää yhtä diskonttokorkoa ominaispiirteiltään samankaltaisista vuokrasopimuksista koostuvaan salkkuun.

13 Vaihto-omaisuus

Te	31.12.2024	31.12.2023
Aineet ja tarvikkeet	4 454	4 913
Keskeneräiset tuotteet	3 984	2 330
Valmiit tuotteet/tavarat	2 468	2 649
Muu vaihto-omaisuus	3 023	2 736
Ennakkomaksut	66	0
Vaihto-omaisuus yhteensä	13 994	12 628

Muu vaihto-omaisuus koostuu pääosin malleista, kiinnittimistä, työkaluista ja varaosista.

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään liukuvan keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja valmistuksen kiinteistä yleismenoista. Vaihto-omaisuuteen luetaan myös ne varaosat, jotka eivät täytä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmää. Johto on tehnyt arvioita ja oletuksia määrittäessään vaihto-omaisuuden arvostusta.

14 Myyntisaamiset

Te	31.12.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset	1 707	1 847
Yhteensä	1 707	1 847

Sopimuksiin perustuvien omaisuuserien muutokset on eritelty liitteessä 1.

katsaus

Myyntisaamisten valuuttajakauma

%	31.12.2024	31.12.2023
EUR	100	100
Yhteensä	100	100

Myyntisaamisten ikäjakauma

		31.12.2024		31.12.2023
Te	Myynti saamiset	Tappiota koskeva vähennyserä	Myynti saamiset	Tappiota koskeva vähennyserä
Erääntymättömät	1 136		1 390
Erääntyneet
alle 1 kk	476		292
1–3 kk	87		48
3–6 kk	7		24
yli 6 kk	130	130	160	67
Yhteensä	1 836	130	1 913	67

Asiakasluottoriskit

Componentan luottoriski liittyy asiakasaataviin, jotka ovat myyntisaamisia toimitetuista tuotteista. Konserniyhtiöt vastaavat ensisijaisesti omista asiakassaataviin liittyvistä riskeistä. Konsernin rahoitus ohjeistaa ja valvoo luottoriskien hallintaa, ja arvioi asiakkaiden luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua maksuvelvoitteistaan sekä seuraa asiakkaiden luottotiedoissa tapahtuvia muutoksia. Konsernin luottoriskipositiota pienentää asiakaslaskusaatavien myynti rahoitusyhtiölle ilman takautumisoikeutta.

Myytyjen myyntisaatavien määrä tilinpäätöshetkellä oli 13,0 Me (8,4 Me). Lisääntynyt myytyjen myyntisaamisten määrä johtuu lisäätyneestä factoroidun myynnin osuudesta konsernin nykyisille asiakkaille, sekä lisääntyneen myyntivolyymin myötä lokakuussa 2024 toteutuneen Fortaco Oy:n Kalajoen yksiköiden kaupan jälkeen. Asiakassaatavien perintää toteutetaan konsernin perintäpolitiikan mukaisesti. Componenta soveltaa IFRS 9-standardin odotettujen luottotappioiden mallia arvioidessaan epävarmoja saatavia. Myyntisaamisten luottotappiovaraus on arvioitu saamisten laadun ja ikääntymisen perusteella suhteuttamalla asiakassaatavat asiakkaan edellisten 12 kuukauden maksukäyttäytymisen perusteella tilinpäätöshetkellä avoinna olevaan saatavaan. IFRS 9 -standardin vaikutus Componentassa näkyy odotettavissa olevien luottotappioiden mallin soveltamisesta muodostuvassa arvioitujen epävarmojen saamisten arvonmuutoksessa.

Monet asiakkaista ovat pitkäaikaisia, vakavaraisia yhtiöitä, mutta yksittäistapauksissa ja uusien, ennalta tuntemattomien asiakkuuksien kohdalla käytetään luottotietoyhtiöiden maksukäyttäytymiseen ja vakavaraisuuteen liittyviä raportteja luottopäätösten tukena.

Luottotappiot ja luottotappiovaraus tilikaudella olivat yhteensä -0,1 Me (-0,1 Me). Componenta Castings Oy kirjasi 0,1 Me (0,1 Me) luottotappioihin yli vuoden vanhoja epävarmoja saatavia, joihin liittyy asiakasreklamaatioita. Konsernin luottotappioriski oli 2,1 Me (2,1 Me). Luottotappioriski kattaa kaikki lyhytaikaiset saamiset lukuun ottamatta vero- ja korkosaamisia.

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista. Muut saamiset ovat sopimuksiin perustuvia omaisuuseriä, siirtosaamisia sekä rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Myyntisaamiset ja muut saamiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi, jos niistä odotetaan saatavan maksu yhden vuoden kuluessa. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina varoina. Odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ja kirjataan myyntisaamisten ikäanalyysin mukaisesti luokitteluun perustuen. Lisäksi huomioidaan historiatietoa sekä tuntemusta asiakkaiden maksukäyttäytymisestä. Muutokset epävarmojen saatavien luottotappioissa kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.

Componenta ei pääsääntöisesti laskuta myyntejä ennakkoon. Tilauskanta käsittää asiakkaille vahvistetut kahden seuraavan kuukauden tilaukset.

Emoyhtiön tilinpäätös

15 Muut lyhytaikaiset saamiset ja siirtosaamiset

katsaus

Te	31.12.2024
Lainasaamiset	3	3
Siirtosaamiset	634	738
Muut saamiset	247	198
Yhteensä	885	939

Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa jo maksettuja jaksotettuja suoriteperusteella seuraavalle tilikaudelle kuuluvia kuluja.

Siirtosaamiset

Te	31.12.2024	31.12.2023
Energiavero	30	18
Henkilöstö		154
Vakuutus	60	34
Muut siirtosaamiset	389	533
Yhteensä	634	738

16 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana

Te	1.1.2024	Kirjattu tuloslaskelmaan	31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset
Muut erät*	2 328	-1 794	534
Yhteensä	2 328	-1 794	534
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-2 328	1 794	-534
Yhteensä	0	0	0

* Muut erät muodostuvat pääosin verotuksen ja kirjanpidon välisistä väliaikaisista eroista.

Te	1.1.2024	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	31.12.2024
Laskennalliset verovelat
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä	228	-84		144
Nopeutetut poistot	55			55
Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset	109			109
Vuokrasopimukset	-154	-24		-178
Muut erät*	2 090	-1 686		404
Yhteensä	2 328	-1 794		534
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-2 328	1 794		-534
Yhteensä	0	0		0
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana
Te	1.1.2023	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	31.12.2023
Laskennalliset verosaamiset
Muut erät*	1 614	714		2 328
Yhteensä	1 614	714		2 328
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-1 593	-735		-2 328
Yhteensä	21	-21		0
Vuonna 2022 laskennallisia verosaatavia kirjattiin 0,0 Me.
Te	1.1.2023	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	31.12.2023
Laskennalliset verovelat
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä	252	-24		228
Nopeutetut poistot	55			55
Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset	109			109
Vuokrasopimukset	-88	-66		-154
Muut erät*	1 265	825		2 090
Yhteensä	1 593	735		2 328
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-1 593	-735		-2 328
Yhteensä	0	-21		0

Laskennalliset verosaamiset, jotka muodostuvat pääasiassa käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, olivat netotusten jälkeen 0,0 Me (0,0 Me). Laskennallisten verovelkojen arvo ennen netotusta oli 0,5 Me (2,4 Me).

* Muut erät muodostuvat pääosin verotuksen ja kirjanpidon välisistä väliaikaisista eroista.

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan Hallituksen toimintakertomus

Emoyhtiön tilinpäätös

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappioista

	Vahvistetut tappiot	Laskennallinen vero	Vanhenemisvuosi
	17 028 336,39	3 405 667,28	2024
	11 926 368,86	2 385 273,77	2025
	27 422 025,92	5 484 405,18	2026
	27 020,14	5 404,03	2027
	7 685 016,95	1 537 003,39	2028
	709 152,02	141 830,40	2029
	204 016,49	40 803,30	2030
	6 551,00	1 310,20	2032
Yhteensä	65 008 487,77	13 001 697,55

Laadintaperiaatteet

Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Mikäli konserniyhtiö on lähimenneisyydessä tehnyt tappiota, kirjataan verotuksellisista tappioista laskennallinen verosaaminen vain siihen määrään asti kuin yhtiöllä on riittävästi veronalaisia väliaikaisia eroja tai muuta vakuuttavaa näyttöä verotuksellisen tappion hyödyntämiskyvystä. Laskennalliset verosaamiset kirjataan ainoastaan, jos pidetään todennäköisenä, että ne ovat hyödynnettävissä, mikä riippuu siitä, syntyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Oletukset tulevista verotettavista tuloista perustuvat johdon arvioihin tulevaisuuden rahavirroista. Nämä tulevaisuuden rahavirtoja koskevat arviot ovat puolestaan riippuvaisia johdon arvioista, jotka koskevat muun muassa tulevaa myynnin, liiketoiminnan kustannusten sekä rahoituksen kustannusten määrää. Yhtiön kyky kerryttää verotettavaa tuloa riippuu myös yleisistä talouteen, rahoitukseen, kilpailukykyyn ja sääntelyyn liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole sen omassa määräysvallassa. Arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, ja siten on mahdollista, että odotukset muuttuvat olosuhteiden muuttuessa. Tämä saattaa

vaikuttaa laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrään taseessa ja väliaikaisten erojen määriin.

Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin, jos veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu voimassa olevien verokantojen mukaan. Laskennallinen verovelka ja -saaminen ovat netotettu taseessa siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja ja kun ne pystytään kohdistamaan keskenään.

17 Sijoituskiinteistöt

Te	2024	2023
Tasearvo 1.1.	0	17
Arvonalentumiset	0	-17
Tasearvo 31.12.	0	0

Laadintaperiaatteet

Konserniin kuuluvilla kiinteistöyhtiöillä on hallussa maa-alueita ja rakennuksia, joille ei konsernissa ole omaa käyttöä. Näin ollen kiinteistöt on luokiteltu IAS 40-standardin mukaisesti sijoituskiinteistöiksi. Konserni soveltaa sijoituskiinteistöjen arvostukseen käyvän arvon mallia. Käypä arvo kuvastaa raportointikauden päättymispäivän markkinaolosuhteita, eikä siitä ole vähennetty transaktiomenoja.

Sijoituskiinteistöistä ei kirjata poistoja ja sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana se syntyy ja esitetään tuloslaskelmassa poistot ja arvonalentumiset -rivillä.

Vuonna 2023 johto on käyttänyt harkintaa ja päättänyt alaskirjata sijoituskiinteistöt niiden vähäisen tilinpäätösinformaation vuoksi.

			Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
18 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot	Osakkeita,	Osakepääoma,	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto,	Muut rahastot,
	1 000 kpl	Te	Te	Te
1.1.2024	9 713	1 000	17 010	2 507
31.12.2024	9 713	1 000	17 010	2 507
			Sijoitetun vapaan

			oman pääoman	Muut
	Osakkeita,	Osakepääoma,	rahasto,	rahastot,
	1 000 kpl	Te	Te	Te
1.1.2023	9 713	1 000	17 010	2 507
31.12.2023	9 713	1 000	17 010	2 507

Muut rahastot sisältävät vaihdettavasta pääomalainasta erotetun oman pääoman komponentin 2,5 Me (2,5 Me) ja IFRS 2-standardin mukaiset osakepalkkiokirjaukset 0,0 Me (0,0 Me).

19 Pääoman hallinta

Componenta-konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Konsernin toimiala on luonteeltaan suhteellisen pääomavaltainen, joka näin ollen edellyttää aktiviisia toimenpiteitä pääomarakenteen optimoimiseksi.

Hallitus ja johto seuraavat säännöllisesti konsernin pääomarakennetta. Omavaraisuusaste laski edellisestä vuodesta ollen 41,3 % (45,0 %). Omavaraisuuden heikentyminen johtui edellisvuotta korkeammista korottomista veloista. Nettovelkaantumisaste laski edellisvuodesta ollen 21,2 % (35,6 %). Nettovelkaantumisasteen paranemiseen vaikutti pääosin edellisvuotta vahvempi likviditeetti vuoden lopussa. Toisaalta nettovelkaantumisastetta heikensi tilikaudella nostettu 2 miljoonan euron määräinen käyttöpääomalaina.

Tärkeimmät pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut

%	31.12.2024	31.12.2023
Omavaraisuusaste	41,3	45,0
Nettovelkaantumisaste	21,2	35,6

20 Osakeperusteiset maksut

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Componentalla on käytössä yksi pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä: optio-ohjelma.

Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon yhtiössä omistajaarvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksien tavoitteena on sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön. Optio-oikeudet perustuvat avainhenkilöiden voimassa oleviin työ- tai toimisuhteisiin ja mikäli avainhenkilön työsuhde päättyy ennen osakkeiden merkintäaikaa henkilö menettää optiooikeutensa välittömästi. Optio-ohjelman kohderyhmään kuuluu enintään 20 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.

Tilikaudella 2024 yhteensä 133 326 optio-oikeutta 2023B allokoitiin henkilöstölle. Allokointi perustui Componenta Oyj:n hallituksen vuonna 2023 tehtyyn päätökseen avainhenkilöille suunnatusta optio-ohjelmasta 2023 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 13.4.2023 antaman valtuutuksen nojalla.

Componentalla oli tilikauden 2024 lopussa edellä mainitun optio-ohjelman 2023B:n lisäksi kaksi aikaisemmin hyväksyttyä optio-ohjelmaa: 2023A ja 2018C. Lisäksi tilikaudella 2024 päättyi optio-ohjelma 2018B.

Tilikaudella ei ole käytetty optio-oikeuksia voimassa olevista optio-ohjelmista osakkeiden merkintään.

Tilikaudella voimassaolleet optio-ohjelmat
	2018B	2018C	2023A	2023B
Alkuperäinen merkintähinta, e	0,13*	3,03**	3,00***	2,35****
Nykyinen merkintähinta, e	3,85	3,03**	3,00***	2,35****
Voimassaoloaika (vuotta)	4,8	4,4	4,9	4,9
Odotettu volatiliteetti, %	59,9	43,1	48,9	46,9
Riskitön korko, %	0,00	0,00	2,77	2,89
Myöntämishetkellä määritelty option
käypä arvo, e	0,05	2,79	1,38	1,05
Järjestelmän piirissä olevia henkilöitä	7	16	15	14
Optio-ohjelmien perusteella henkilöstölle
myönnetyt optio-oikeudet, kpl	27 898	65 362	133 348	133 326
Yhtiön hallussa olevat optio-oikeudet, kpl	8 400	11 100	0	0
Osakkeiden määrä, jonka yksi optio
oikeus oikeuttaa merkitsemään, kpl	2	2	1	1
	1.12.2022–	1.12.2023–	1.6.2026–	1.6.2027–
Osakkeiden merkintäaika	30.11.2024	30.11.2025	31.5.2028	31.5.2029

Mahdolliset osingonjaot huomioidaan laskennassa.

* Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 14.10–8.11.2019

** Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 12.10–6.11.2020

*** Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 21.4.–22.5.2023

**** Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 22.4.–21.5.2024

2018B optio-ohjelman alkuperäinen merkintähinta yllä olevassa taulukossa on hintatieto ennen Componentan vuonna 2020 toteuttamaa osakkeiden yhdistämistä. Optio-oikeudet 2018B ovat erääntyneet 30.11.2024.

Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus

Te	1.1-31.12.2024	1.1-31.12.2023
Osakkeina maksettavat	77	103
Yhteensä	77	103

Laadintaperiaatteet

Optio-ohjelmista syntyvät optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksotettuna ansaintajaksolle. Käypä arvo määritetään käyttäen Black-Scholes -arvonmääritysmallia. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan. Optio-oikeuksia käytettäessä ja annettaessa kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osuus merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

21 Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelmät ovat pääosin maksupohjaisia.

Muut työsuhde-etuudet

Konsernilla on yksi etuuspohjainen järjestely, palvelusvuosilisäpalkkiot. Tämä etuuspohjainen järjestely on käytössä kaikissa konserniyhtiössä. Vuoden 2024 lopussa etuuspohjaisia velvoitteita oli kirjattu taseeseen 118,5 tuhatta euroa (118,5 tuhatta euroa). Järjestelyllä ei ole kirjattuja varoja. Järjestelyyn ei liittynyt vuonna 2024 ja 2023 vakuutusmatemaattisia voittoja eikä tappioita. Velvoitteiden laskemisessa on käytetty seuraavia keskeisiä oletuksia; diskonttokorko 3,2 % ja palkkatason nousu 2,7 %. Järjestelyn kestoksi on arvioitu 5,6 vuotta.

Herkkyysanalyysi

	Etuuspohjainen velvoite
	Oletusten	Oletusten	Oletusten
Oletusten muutosten vaikutus	muutos	nousu	lasku
Diskonttokorko	0,5 %	-2,8 %	2,9 %
Palkkatason nousu	0,5 %	2,9 %	-2,8 %

22 Varaukset

Lyhytaikaiset
---------------

Yhteensä
334
24
-
358

Te	Uudelleen järjestely varaukset	Ympäristö varaukset	Muut varaukset*	Yhteensä
1.1.2023	0	0	363	363
Varausten lisäykset	-	-	-	-
Käytetyt varaukset	-	-	-29	-29
31.12.2023	0	0	334	334

	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Te	2024	2023
Varausten muutos on tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluissa,
kulujen lisäyksenä (-) / vähennyksenä (+)	-24	29

Componentan johdon tiedossa ei ole merkittäviä avoimia riita-asioita tai oikeudenkäyntejä, joiden vuoksi kirjattaisiin varaus. Yhtiön tiedossa ei ole myöskään ympäristö- tai kestävyysasioihin liittyviä tapahtumia, joiden vuoksi kirjattaisiin varaus.

* Muut varaukset muodostuvat pääosin toimitilojen ennallistamiskuluvarauksesta.

Laadintaperiaatteet

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Emoyhtiön tilinpäätös

23 Rahoitusriskit ja -instrumentit

Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyvien rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin tulosta ja tasetta. Pitkällä aikavälillä konserni on aina altis taloudellisille riskeille. Rahoitusriskien määrää pyritään rajoittamaan hyväksyttävälle tasolle käyttämällä tavanomaisia markkinoilla saatavilla olevia rahoitusinstrumentteja. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain

31.12.2024, Te	Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat	Vuokra sopimus	velat Yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Muut saamiset	90		90
Lyhytaikaiset varat
Rahavarat	8 703		8 703
Myyntisaamiset	1 707		1 707
Rahoitusvarat yhteensä	10 500		10 500
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	2 874		2 874
Vuokrasopimusvelat		7 821	7 821
Muut lainat	2		2
Ostovelat ja saadut ennakot	119		119
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	1 189		1 189
Vuokrasopimusvelat		2 285	2 285
Muut lainat	3		3
Ostovelat ja saadut ennakot	10 613		10 613
Rahoitusvelat yhteensä	14 801	10 106	24 907

31.12.2023, Te	Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat	Vuokra sopimus velat	Yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Muut saamiset	90		90
Lyhytaikaiset varat
Rahavarat	5 277		5 277
Myyntisaamiset	1 847		1 847
Rahoitusvarat yhteensä	7 214		7 214
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	2 372		2 372
Vuokrasopimusvelat		8 922	8 922
Muut lainat	0		0
Ostovelat ja saadut ennakot	175		175
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	1 141		1 141
Vuokrasopimusvelat		1 939	1 939
Muut lainat	0		0
Ostovelat ja saadut ennakot	8 044		8 044
Rahoitusvelat yhteensä	11 732	10 861	22 593

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisin osin niiden kirjanpitoarvoa.

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Yhtiön liiketoiminnan rahoitus perustuu liiketoiminnan tulorahoitukseen, myyntisaamisten factoring-rahoitukseen, sitoviin ja nostettuihin rahoituslaitoslainoihin sekä syyskuuhun 2025 saakka voimassa oleviin luottolimiitteihin. Luottolimiittisopimukset tulee uudistaa voimassaolon päätyttyä. Factoring-rahoitusjärjestelyt ovat toistaiseksi voimassaolevia. Luottolimiittisopimuksiin ja factoring-rahoitusjärjestelyjen sopimuksiin sisältyy ehtoja, joiden perusteella ne voidaan irtisanoa myös sopimuskaudella. Yhtiön näkemyksen mukaan nämä ehdot ovat tavanomaisia eikä niiden rikkominen ole todennäköistä. Factoringjärjestelyiden tai luottolimiittien irtisanominen tai luottolimiitin uusimatta jättäminen voisivat aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä Componentan likviditeettiin, mutta epävarmuustekijät sekä riskit ovat mitigoitavissa. Konsernin hyvällä tasolla vuoden 2024 lopussa oleva likviditeetti on olennainen tekijä maksuvalmiusriskien hallinnassa. Yhtiö on analysoinut tilinpäätöshetken jälkeisen 12 kuukauden ajanjakson rahavirtaennusteita. Olennaisimmat olettamat ennusteissa liittyvät tulorahoituksen lisäksi LähiTapiolan ja Elon kanssa sovittuun käyttöpääomarahoitukseen, factoring-rahoituksen jatkuvuuteen ja luottolimiittien sekä alla kuvattavan vaihtovelkakirjajärjestelyn käytön tasoon. Yhtiön arvion mukaan konsernin likviditeetti on riittävä seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla.

Tilinpäätöshetkellä konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat 8,7 Me (5,3 Me). Lisäksi konsernilla oli tilinpäätöshetkellä käyttämättömiä, sitovia luottositoumuksia 4,0 Me (4,0 Me).

Componenta Oyj on 20.5.2024 allekirjoittanut sopimuksen yhdysvaltalaisen New Yorkista käsin toimivan MPL:n kanssa enintään 3 miljoonan dollarin määräisestä vaihtovelkakirjajärjestelystä, joka on voimassa 1.7.2025–31.12.2027.

Componenta Oyj sopi 9.4.2024 yhteensä 2 miljoonan euron määräisestä käyttöpääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Laina nostettiin vuoden 2024 toisella kvartaalilla. Laina-aika on viisi vuotta.

Componentan luottolimiitit ja käyttöpääomalainat sisältävät seuraavat taloudelliset kovenanttiehdot: korollinen nettovelka / rullaava 12 kuukauden käyttökate ovat enintään 3,0 ja omavaraisuusaste on vähintään 25 %. Alhaisen rullaavan 12 kuukauden käyttökatteen vuoksi ensin mainittu kovenanttiehto rikkoutui 30.6.2024 ja yhtiö sai waiverit rahoittajilta kesäkuun 2024 aikana 30.6. tilanteeseen. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Componentan taloudellinen tilanne täytti kaikki lainasopimuksissa asetetut kovenanttiehdot. Componentalla oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 kovenanttiehtojen alaisia lainoja yhteensä 4 063 tuhatta euroa.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen ja korkojen kassavirtajakauma 2024

Te	2025	2026	2027	2028	2029	2030 +	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	-1 189	-1 174	-1 200	-400	-100	-	-4 064
Vuokrasopimusvelat*	-2 304	-2 047	-1 660	-1 478	-1 456	-1 162	-10 106
Ostovelat	-10 613	-119	-	-	-	-	-10 732
Korkokulut lainoista	-729	-533	-346	-204	-109	-40	-1 962
Muut velat**	-3	-2	-	-	-	-	-5
Yhteensä	-14 839	-3 875	-3 207	-2 082	-1 665	-1 202	-26 869

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen ja korkojen kassavirtajakauma 2023

Te	2024	2025	2026	2027	2028	2029 +	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	-1 141	-772	-800	-800	-	-	-3 513
Vuokrasopimusvelat*	-1 932	-1 974	-1 775	-1 446	-1 341	-2 393	-10 861
Ostovelat	-8 044	-175	-	-	-	-	-8 219
Korkokulut lainoista	-808	-618	-449	-287	-172	-144	-2 478
Muut velat	-	-	-	-	-	-	0
Yhteensä	-11 925	-3 539	-3 024	-2 534	-1 513	-2 536	-25 071

* Vuokrasopimusten osalta käytetään vuokrasopimusvelan lyhennyksiä ja korkokuluja riittävänä arviona maksettavista vuokrista. Pieniä eroja todelliseen kassavirtaan aiheuttavat ainoastaan korkotason muutokset. Maksettavat korot on laskettu voimassaolevilla nimelliskoroilla. Näin ollen vaihtuvakorkoisten sopimusten todelliset koronmaksut tulevat todennäköisesti hieman poikkeamaan taulukossa esitetyistä luvuista.

** Muut velat vuonna 2024 ovat olleet osamaksuvelkoja.

Lukuja ei ole diskontattu vastaamaan niiden nykyarvoa. Luvut ovat voimassa vain tilinpäätöshetkellä ja voivat vaihtuvakorkoisten sopimusten korkojen määrän osalta poiketa toteutuvista kassavirroista. Rahoitusvelkojen takaisinmaksutaulukolla ei ole tarkoitus kuvata konsernin odotettua kokonaisrahavirtaa.

Emoyhtiön tilinpäätös

Korolliset rahoitusvelat

Te	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	2 874	2 372
Vuokrasopimusvelat	7 821	8 922
Muut velat*	2	0
Yhteensä	10 697	11 294

Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	1 189	1 141
Vuokrasopimusvelat	2 285	1 939
Muut velat*	3	0
Yhteensä	3 478	3 080
Korolliset rahoitusvelat yhteensä	14 175	14 374

* Muut velat vuonna 2024 ovat olleet osamaksuvelkoja.

Korollisten rahoitusvelkojen valuuttajakauma

%		2024	2023
Pitkäaikaiset	EUR	100,0	100,0
Yhteensä		100,0	100,0
Lyhytaikaiset	EUR	100,0	100,0
Yhteensä		100,0	100,0

Lainoihin liittyvät rahavirrat toteutuvat sopimuksen nimellisvaluutassa.

Korollisten rahoitusvelkojen nimellis- ja efektiivisten korkojen vaihteluvälit

	2024 Nimellis	2024 Efektiivisten	2023 Nimellis	2023 Efektiivisten
%	korkojen vaihteluväli	korkojen vaihteluväli	korkojen vaihteluväli	korkojen vaihteluväli
Lainat rahoituslaitoksilta	7,1-8,6	7,3-9,0	8,9-9,9	9,4-10,4
Vuokrasopimusvelat	2,5–11,6	2,5–11,6	2,5–11,6	2,5–11,6
Muut velat*	8,0–8,0	8,0–8,0	0,0–0,0	0,0–0,0

* Muut velat vuonna 2024 ovat olleet osamaksuvelkoja.

Valuuttariski

Konsernin valuuttariski jaetaan valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja tuloksesta johtuvaan translaatioriskiin. Transaktiopositioon lasketaan taseessa olevat valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat sekä suurella todennäköisyydellä tulevaisuudessa toteutuvat valuuttamääräiset kassavirrat. Tulevaisuuden aikaväli on normaalisti 1-6 kuukautta, mutta sitä voidaan pidentää tarvittaessa 12 kuukauteen. Nämä muodostavat transaktioposition osuuden, jonka muutokset vaikuttavat liikevoittoon. Erillisenä tästä positiosta tarkastellaan niitä transaktioposition eriä, joiden valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat tulosvaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin kuten valuuttamääräiset rahat ja pankkisaamiset sekä konsernin sisäiset ja ulkoiset valuuttalainat ja lainasaamiset.

Translaatiopositio määritellään konsernin niiden ulkomaisten tytär- ja osakkuusyritysten omien pääomien ja kertyneiden voittojen perusteella, joiden toimintavaluuttana on muu kuin euro. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole translaatioriskiä, koska kaikkien konserniyhtiöiden toimintavaluutta on euro.

Suojautumisessa valuuttakurssien muutoksilta käytetään valuuttalainoja ja -talletuksia sekä muita luonnollisia suojaussuhteita. Lisäksi voidaan käyttää tavanomaisia johdannaisinstrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, joiden hinnoittelu markkinoilla on luotettavaa. Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuoden.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole avointa valuuttapositiota.

Korkoriski

Konsernin rahavirran korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin lainasalkkuun ja leasingsopimuksiin. Korkoriskiä syntyy, kun markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat rahoituskuluihin ja tuottoihin. Korkoriskejä hallitaan tasapainottamalla kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen ja sijoitusten välistä suhdetta ja juoksuaikaa. Lisäksi voidaan käyttää johdannaisinstrumentteja, kuten koronvaihtosopimuksia.

Tuloslaskelma - Rahoituskulut

	31.12.2024 tilikaudelle 2025	31.12.2023 tilikaudelle 2024
Te	Herkkyys korkokäyrä +100bp	Herkkyys korkokäyrä +100bp
Korolliset velat	-25,2	-18,8

Emoyhtiön tilinpäätös

Korkokulun herkkyysanalyysissä arvioidaan tilinpäätöspäivän korkokäyrän paralleelia nousua 1,0 %-yksiköllä. Positiivinen luku tarkoittaa ennustetun korkokulun pienenemistä ja negatiivinen korkokulun kasvua.

Laskelmassa oletusarvona on, että erääntyvät lainat uudelleenrahoitetaan vastaavalla instrumentilla. Lisäksi oletuksena on, ettei lainoja lyhennetä eli laskelmat huomioivat ainoastaan koronuudistumisriskin, joka kohdistuu tilinpäätöshetkellä avoimena oleviin korollisiin lainoihin ja niiden nimelliskorkoihin. Leasingsopimukset eivät ole mukana laskelmassa. Korkoriski taseen varat puolella ei ole merkittävä, joten sitä ei ole otettu mukaan korkoriskin herkkyystarkasteluun.

Hyödykeriski

Konsernin hyödykeriski muodostuu sähkön ja raaka-aineiden hintariskistä. Merkittävä osa sähkön hinnasta on kiinnitetty aina 12 kuukaudeksi eteenpäin, ja näin on pyritty pienentämään hintariskiä. Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysmetallin ja harkkoraudan, rakennusteräksen ja alumiinin saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raakaaineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Konsernilla on myös raaka-aineiden saatavuusriski, mikä on kuitenkin pienentynyt, sillä merkittävien raaka-aineiden toimittajia on pystytty kilpailuttamaan ja etukäteismaksuista on siirrytty normaaleihin maksuehtoihin toimittajien antamien limiittien puitteissa.

Laadintaperiaatteet

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä luonteensa mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat. Componenta arvioi jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot soveltamalla odotettujen luottotappioiden mallia. Rahoitusvelat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvelat, vuokrasopimusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat.

Componenta on myös arvioinut Venäjän hyökkäyssodan sekä kiristyneen geopoliittisen tilanteen vaikutuksia merkittävimpien rahoitusriskien osalta. Componentan näkökulmasta suurin vaikutus on ollut rahoituksen hankintariskiin ja likviditeettiriskiin.

Lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan olennaiset transaktiokulut.

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä sekä lyhytaikaiset pankkitalletukset.

Konsernilla ei ole johdannaisinstrumentteja, joihin sovellettaisiin suojauslaskentaa.

Pitkäaikaiset korottomat velat

Te	31.12.2024	31.12.2023
Muut velat	946	625
Yhteensä	946	625

Pitkäaikaiset muut velat sisältävät pääosin Componenta Manufacturing Oy:n eräiden laitehankintojen rahoitusjärjestelyihin liittyvät velat.

Muut lyhytaikaiset korottomat velat

Te	31.12.2024	31.12.2023
Ostovelat	10 503	7 926
Siirtovelat	7 315	6 229
Arvonlisäverot	1 497	580
Muut velat	2 773	1 657
Yhteensä	22 088	16 392

Lyhytaikaiset muut velat muodostuvat pääosin Kalajoen ja Sepänkylän liiketoimintojen käytössä olevien kiinteistöjen kauppahintavelasta sekä henkilöstön palkkoihin liittyvistä ennakonpidätysveloista.

Siirtovelat

Te	31.12.2024	31.12.2023
Henkilöstökulut	6 440	5 787
Muut siirtovelat	875	443
Yhteensä	7 315	6 229

25 Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan

katsaus

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset
Te	velat	velat	Yhteensä	Vapaan oman pääoman rahasto (SVOP)
1.1.2024	11 294	3 080	14 374	17 010
Nostot*	2 000	4 000	6 000
Lyhennykset korollisiin velkoihin	-1 450	-4 000	-5 450
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-2 090	-2 090
Muutos veloissa, joihin ei liity kassavirtaa:	-1 147	2 489	1 341
31.12.2024	10 697	3 478	14 175	17 010

* Componenta sopi huhtikuussa 2024 uudesta kahden (2) miljoonan euron määräisestä käyttöpääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Laina nostettiin täysimääräisesti huhtikuussa 2024, ja tilikauden päättyessä lainasta oli jäljellä 1,7 Me. Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Componenta solmi edellisen käyttöpääomalainan LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa joulukuussa vuonna 2022. Tästä lainasta oli tilikauden päättyessä jäljellä 2,4 Me. Yhteensä Componenta lyhensi käyttöpääomalainoja Elolle ja LähiTapiolalle vuonna 2024 1,1 Me (0,8 Me). Componentalla on vuonna 2023 solmitut factoring- ja luottolimiittisopimuset Avida Finans Ab, filial i Finland:in kanssa. Sopimukset korvaavat aiemmin Norra Finans Oy:n kanssa olleet vastaavat sopimukset, jotka yhtiö irtisanoi syksyllä 2023. Avida Finans Ab, filial i Finland kanssa olevan luottolimiittisopimuksen 4,0 miljoonan euron limiitti oli kokonaan käytettävissä tilikauden 2024 lopussa. Luottolimiittisopimuksista tehtiin nostoja vuoden 2024 aikana 4,0 Me ja maksettiin pois saman verran tilikauden 2024 aikana.

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset
Te	velat	velat	Yhteensä	Vapaan oman pääoman rahasto (SVOP)
1.1.2023	9 849	3 569	13 418	17 010
Nostot*	2 000		2 000
Lyhennykset korollisiin velkoihin	-1 952		-1 952
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-1 748	-1 748
Muutos veloissa, joihin ei liity kassavirtaa:	1 397	1 259	2 656
31.12.2023	11 294	3 080	14 374	17 010

* Componenta sopi joulukuussa 2022 yhteensä neljän (4) miljoonan euron määräisestä käyttöpääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Lainasta nostettiin 2,0 Me joulukuussa 2022, ja 2,0 Me maaliskuussa 2023. Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Lainan ensimmäinen lyhennys oli maaliskuussa 2023, ja yhteensä vuonna 2023 lainaa lyhennettiin 0,8 Me. Componenta solmi syksyllä uudet factoring- ja luottolimiittisopimuset Avida Finans Ab, filial i Finland:in kanssa. Sopimukset korvaavat aiemmin Norra Finans Oy:n kanssa olleet vastaavat sopimukset, jotka yhtiö irtisanoi syksyllä 2023. Uuden luottolimiittisopimuksen 4,0 miljoonan euron limiitti oli kokonaan käytettävissä tilikauden 2023 lopussa. Luottolimiittisopimuksista ei tehty nostoja tilikauden 2023 aikana.

26 Vuokrasopimusvelat

Te	2024	2023
Arvo 1.1.	10 861	9 962
Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin	1 352	2 819
Vähennykset vuokrasopimusvelkoihin	-17	-173
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut	-2 090	-1 746
Arvo 31.12.	10 106	10 861

Vuokrasopimusvelkojen jaottelu pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin on esitetty liitteessä 23. Vuokralleottajan lisälainan koron painotettu keskiarvo, jota sovellettiin vuokrasopimusvelkoihin oli 2,5 %.

Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut vuokrasopimuksista johtuvat erät

	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Te	2024	2023
Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä	-2 238	-2 170
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-531	-519
Kulut arvoltaan vähäisistä vuokratuista omaisuuseristä sekä
lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-334	-339
Vuokratuotot ulkopuolisilta	342	347
Yhteensä	-2 761	-2 681

Laadintaperiaatteet

Componenta arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus vai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai osa vuokrasopimusta, mikäli sopimus antaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Vuokrasopimusvelat kirjataan kun vuokrasopimus alkaa. Velat arvostetaan sopimuksen alkamispäivänä maksamattomien vuokrien nykyarvoon diskontattuna konsernin lisäluoton korolla. Vuokra-aika on se ajanjakso, jonka aikana sopimusta ei voi purkaa, mukaan lukien jatkamisoptioon liittyvät ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että optio tullaan hyödyntämään ja päättämisoptioon liittyvät ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa ettei optiota tulla hyödyntämään. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osalta johto arvioi syntymisajankohtana tulevaa vuokra-aikaa ja käyttöoikeusomaisuuserät ja velat kirjataan taseeseen tämän arvion pohjalta.

Maksettavat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vuokrasopimusvelat määritetään uudelleen mikäli tulevat vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Mikäli vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaavasti.

27 Vastuusitoumukset

31.12.2024	31.12.2023

11 500	17 600
347	460
68	68
11 915	18 128

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia

Te	31.12.2024
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat	4 064	3 513
Yhteensä	4 064	3 513

Componenta Oyj on tilikauden 2024 aikana osana sovintosopimusta luopunut selvitystilassa olevan Majakka Voima Oy:n osakkeista. Osakkeiden myynnistä ei ole realisoitunut voittoa tilikauden tulokseen. Componentan arvion mukaan asiasta ei aiheudu taloudellisia vastuita Componentalle, minkä johdosta Componentan tilikauden lukuihin ei sisälly varauksia tai ehdollisia velkoja tähän asiaan liittyen.

Emoyhtiön tilinpäätös

28 Lähipiiritapahtumat

Konserniyhtiöt (määräysvalta) 31.12.2024

Yritys	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus, %	Emoyhtiön omistusosuus, %
Componenta Castings Oy	Karkkila	100	100
Componenta Manufacturing Oy	Jyväskylä	100	100
Karkkilan Valimokiinteistö Oy	Karkkila	100	-
Oy Högfors-Ruukki Ab	Karkkila	100	100
Pietarsaaren Vanha Valimo Oy	Pietarsaari	100	-

Hallituksen, toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot ja muut etuudet

1.1.–31.12.2024, e	Palkat ja palkkiot luontoisetuineen	Lyhyen aikavälin kannustin järjestelmä	Pitkän aikavälin kannustin järjestelmät (Osakeperusteiset maksut)	Yhteensä
Hallitus	176 000	-	-	176 000
Toimitusjohtaja Sami Sivuranta	277 083	-	-	277 083
Muut konsernin johtoryhmän
jäsenet	553 706	-	-	553 706
Yhteensä	1 006 789	-	-	1 006 789

1.1.–31.12.2023, e	Palkat ja palkkiot luontoisetuineen	Lyhyen aikavälin kannustin järjestelmä	Pitkän aikavälin kannustin järjestelmät (Osakeperusteiset maksut)	Yhteensä
Hallitus	125 000	-	-	125 000
Toimitusjohtaja Sami Sivuranta	281 175	-	-	281 175
Muut konsernin johtoryhmän
jäsenet	581 940	-	-	581 940
Yhteensä	988 115	-	-	988 115

Hallituksen ja johdon palkkojen, palkkioiden ja etuuksien erittely

Palkat ja palkkiot, 1 000 e	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Toimitusjohtaja Sami Sivuranta	277	281
Hallituksen jäsenet:
Harri Suutari	50	50
Petteri Walldén	30	25
Anne Koutonen	30	25
Tomas Hedenborg	30	25
Lars Wrebo*	36	-
Hallitus yhteensä	176	125

*Sisältää 6 000 euroa kokouskohtaisia palkkioita. Muualla kuin Suomessa asuvalle ja Suomeen kokoukseen matkustavalle hallituksen jäsenelle maksetaan kokouskohtainen palkkio 1 000 euroa.

Toimitusjohtajan eläkeikä on 68 vuotta.

Lähipiiritapahtumat

Componentalla ei ollut vuonna 2024 ja 2023 tavanomaisista kaupallisista ehdoista poikkeavia lähipiiritapahtumia. Componentalla ei ollut vuonna 2024 ja 2023 lähipiiriin kuuluville henkilöille myönnettyjä lainoja.

+EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, TASE JA RAHOITUSLASKELMA

Emoyhtiön tilinpäätös

katsaus

Emoyhtiön tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma 1.1.–31.12. (suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti)

Emoyhtiön tuloslaskelma

Te	Liite	1.1.–31-12.2024	1.1.–31.12.2023
LIIKEVAIHTO	1	4 018,3	3 708,7
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1,0	5,1
Liiketoiminnan kulut	3, 5, 6	-3 928,0	-3 762,5
Poistot ja arvonalentumiset	4	-55,9	-66,1
LIIKETULOS		35,4	-114,9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	7	1 008,6	776,8
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN		1 044,0	661,9
Tilinpäätössiirrot	8	300,0	-
TULOS TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN JÄLKEEN		1 344,0	661,9
TILIKAUDEN TULOS		1 344,0	661,9

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

Emoyhtiön tase

Te	Liite	31.12.2024	31.12.2023
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9	105,6	102,8
Aineelliset hyödykkeet	10	28,2	35,1
Sijoitukset	11	24 744,1	24 140,2
Pysyvät vastaavat yhteensä		24 877,8	24 278,1
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset	12	10 482,5	9 798,9
Lyhytaikaiset saamiset	12	5 524,3	4 643,3
Rahat ja pankkisaamiset		2 033,5	2 106,7
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		18 040,3	16 548,9
VASTAAVAA YHTEENSÄ		42 918,1	40 827,0

Te	Liite	31.12.2024	31.12.2023
VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA	13
Osakepääoma		1 000,0	1 000,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		18 153,9	18 153,9
Kertyneet voittovarat		17 080,0	16 418,0
Tilikauden tulos		1 344,0	661,9
Oma pääoma yhteensä		35 577,8	36 233,8
VIERAS PÄÄOMA	14, 15
Pitkäaikainen vieras pääoma		2 900,0	2 456,3
Lyhytaikainen vieras pääoma		2 440,3	2 136,9
Vieras pääoma yhteensä		5 340,3	4 593,2

VASTATTAVAA YHTEENSÄ		42 918,1	40 827,0

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

Te	1.1.–31-12.2024	1.1.–31.12.2023
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto/tappio rahoituserien jälkeen	1 344	662
Suunnitelman mukaiset poistot	56	66
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	-5	-18
Rahoitustuotot ja -kulut	-1 009	-777
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	387	-67
Käyttöpääoman muutos
Korottomien liikesaamisten lisäys (–)/vähennys (+)	-248	-757
Korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (–)	-97	266
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	42	-558
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-390	-293
Saadut korot liiketoiminnasta	1 194	812
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)	846	-39

Te	1.1.–31-12.2024	1.1.–31.12.2023
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin	-52	-27
Lainasaamisten takaisinmaksut	3 330	4 772
Annetut lainat	-5 000	-8 500
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)	-1 722	-3 755
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlasku	-97	-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 100	-800
Pitkäaikaisten lainojen nostot	2 000	2 000
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C)	803	1 200
RAHAVAROJEN MUUTOS (A + B + C) lisäys (+)/ vähennys (–)	-73	-2 594
Rahavarat tilikauden alussa	2 107	4 701
Rahavarat tilikauden lopussa	2 034	2 107
Muutos tilikauden aikana	-73	-2 594

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Componenta Oyj

Emoyhtiön liitetiedot

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Componenta Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien kirjanpitolainsäädäntöjen ja säännösten mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu ajalta 1.1.-31.12.2024.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet

Tilinpäätös tilikaudelta 2024 on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen. Componentan Oyj:n johto on toiminnan jatkuvuuden periaatetta arvioidessaan huomioinut seuraavana kuvattuja seikkoja.

Componenta Oyj:n tytäryhtiöiden myyntivolyymit ovat kohtuullisella tasolla Venäjän hyökkäyssodan ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen aiheuttamista riskeistä huolimatta. Lyhyen aikavälin tilapäisiin heikentyneisiin tilauskantoihin on onnistuttu vastaamaan oikea-aikaisilla ja riittävillä sopeutustoimilla. Sähkön saatavuudessa ei ole esiintynyt häiriöitä tai rajoitteita ja sähköenergian hinnan vaihtelut siirtyvät indeksien perusteella keskimäärin kolmessa kuukaudessa asiakashintoihin. Tämä on Componenta Oyj:n toiminnan jatkuvuudelle olennaista, sillä Componenta Oyj:n pääasialliset tulolähteet ovat tytäryhtiöiltä veloitettavat tuotemerkki- ja hallintopalveluveloitukset. Tilikauden lopussa yhtiön likviditeetti oli hyvällä tasolla. Componenta Oyj:llä oli tilikauden lopussa myös käyttämättömiä ja sitovia luottositoumuksia 4,0 Me. Componenta sopi ja nosti uuden 2,0 miljoonan euron määräisen käyttöpääomalainan huhtikuussa 2024. Lisäksi Componentalla on yhdysvaltalaisen sijoittajan MPL:n kanssa sovittu enintään 3,0 MUSD:n vaihtovelkakirjajärjestely, joka on käytettävissä aikavälillä 1.7.2025–31.12.2027. Yhtiön käsityksen mukaan Componenta Oyj:lle on tarvittaessa saatavissa vieraan pääoman ehtoista rahoitusta myös markkinoilta. Johto on analysoinut tilinpäätöshetken jälkeisen 12 kuukauden ajanjakson rahavirtaennustetta.

Componenta Oyj arvioi Venäjän hyökkäyssodan ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen vaikutuksia taloudelliseen raportointiin jatkuvasti. Kyseisillä seikoilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta

Componenta Oyj:hin tilikaudella 2024. Componenta Oyj seuraa tiiviisti markkinoiden kehitystä ja tytäryhtiöidensä asiakkaiden tilannetta ja sopeuttaa omaa toimintaansa sen mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan. Muunnoista syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan luonteensa mukaisesti joko myynnin tai ostojen oikaisueriin tai rahoituseriin.

Tuloutusperiaate

Componenta Oyj:n pääasialliset tulolähteet ovat tytäryhtiöiltä veloitettavat tuotemerkkija hallintopalveluveloitukset. Palvelun myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ on tehty.

Emoyhtiön tilinpäätös

Eläkkeet

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimusten maksut on käsitelty vuokrakuluina. Tulevaisuudessa erääntyvät maksuvelvoitteet on esitetty taseen liitetiedoissa vastuissa.

Tuloverot

Veroihin sisältyvät suoriteperusteisesti lasketut verot tilikaudelta sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuun tulleet tai palautetut verot, jotka poikkeavat lasketuista veroista. Tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina seuraavasti: Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot	3–10 vuotta
ATK-laitteet	3–10 vuotta
Muut koneet ja kalusto	10–25 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5–10 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai, mikäli niiden käypä arvo on pysyvästi alentunut, tähän alempaan arvoon. Yhtiön pysyvien vastaavien sijoitukset sisältävät tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja sijoitukset. Lisätietoja arvonalentumisentestauksen periaatteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tytäryhtiösijoitusten ja tytäryhtiösaamisten arvostusperiaatteet

Yhtiön Suomen tytäryhtiö Componenta Castings Oy haettiin yrityssaneeraukseen paikallisen yrityssaneerausmenettelyn mukaisesti vuonna 2016. Componenta Castings Oy:n tulontuottokykyyn ja kykyyn suoriutua veloistaan liittyi merkittävää epävarmuutta ja sijoitukseen ja saamisiin yhtiöiltä on tuolloin varovaisuuden periaatteen mukaisesti kohdistettu KPL 5:13 § mukainen arvonalennus. Componenta Castings Oy:n yrityssaneeraus on päättynyt tilikaudella 2021. Vaikka saneerausohjelma on päättynyt, ei varovaisuuden periaatteen mukaan osakkeiden arvoon ole tehty arvonalentumisen palautusta. Tytäryhtiösaamiset on annettu tavanomaisin markkinaehdoin ja arvostettu hankintamenoon.

Rahavarat

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä.

Optio-oikeudet

Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2023B on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 22.4.–21.5.2024, eli 2,35 euroa osakkeelta. Optio-oikeuksilla 2023B merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan osakekohtaisella osakepääoman palautuksen määrällä ja yhtiön jakaman osingon ja vapaan oman pääoman rahastosta jaettavien pääoman palautusten osakekohtaisella määrällä. Optiooikeuksilla 2023B voi merkitä yhteensä enintään 133 326 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeuksilla 2023B merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.6.2027–31.5.2029. Yhden optio-oikeuden 2023B teoreettinen markkina-arvo on noin 1,0532 euroa per optiooikeus. Yhteensä optio-oikeuksien teoreettinen markkina-arvo on noin 140 418 euroa. Optiooikeuksien teoreettinen markkina-arvo on määritetty optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black-Scholes-mallilla seuraavin oletuksin: osakkeen kurssi 2,36 euroa, osakkeen merkintähinta 2,35 euroa, riskitön korko 2,89 %, optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 5 vuotta ja volatiliteetti 46,92 %.

Hallituksen toimintakertomus

Sisällys Kestävyysselvitys Toimitusjohtajan

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Tuloslaskelman liitetiedot

1 Liikevaihto markkina-alueittain

Te	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Suomi	4 018,3	3 708,7
Yhteensä	4 018,3	3 708,7

2 Liiketoiminnan muut tuotot

Te	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Liiketoiminnan muut tuotot	1,0	5,1
Yhteensä	1,0	5,1

3 Henkilöstökulut

1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
-2 181,9	-2 006,4
-335,8	-310,7
-35,5	-42,5
-2 553,2	-2 359,6
-812,6	-863,1
-18,1	-14,7
19	16

Toimitusjohtajan ja hallituksen palkat, palkkiot sekä etuudet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28.

4 Poistot ja arvonalentumiset

	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot	-49,0	-59,8
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	-6,9	-6,4
Yhteensä	-55,9	-66,1

5 Liiketoiminnan muut kulut

Konsernitilinpäätös

1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
-192,0	-137,6
-1 182,8	-1 265,4
-1 374,8	-1 403,0

6 Tilintarkastajan palkkiot

1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
-84,2	-84,0
-10,0	-12,9
-94,2	-96,9

7 Rahoitustuotot ja -kulut

	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1 354,8	1 046,3
Muilta	82,3	40,8
Yhteensä	1 437,1	1 087,1
Muut korko- ja rahoituskulut
Muille	-428,5	-310,3
Yhteensä	-428,5	-310,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	1 008,6	776,8

Eriin rahoitustuotot- ja kulut sisältyy kurssivoittoja/-tappioita (netto)
Muille	-3,3	-4,9
Yhteensä	-3,3	-4,9

8 Tilinpäätössiirrot

Te	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Konserniavustus	300,0	-
Yhteensä	300,0	-

Taseen liitetiedot

Pysyvät vastaavat

9 Aineettomat hyödykkeet

	31.12.2024	31.12.2023
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	5 327,4	5 313,6
Lisäykset	45,1	13,8
Hankintameno 31.12.	5 372,5	5 327,4
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-5 230,9	-5 171,1
Tilikauden poisto	-49,0	-59,8
Kertyneet poistot 31.12.	-5 279,9	-5 230,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	92,6	96,5

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet

Aineettomat hyödykkeet yhteensä	105,6	102,8

Hankintameno 31.12.	13,0	6,3
Lisäykset	6,7	6,3
Hankintameno 1.1.	6,3	-

10 Aineelliset hyödykkeet

	31.12.2024	31.12.2023
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	1 030,8	1 023,8
Lisäykset	-	7,0
Hankintameno 31.12.	1 030,8	1 030,8
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-1 011,7	-1 005,4
Tilikauden poisto	-6,9	-6,4
Kertyneet poistot 31.12.	-1 018,6	-1 011,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	12,2	19,1
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	86,0	86,0
Hankintameno 31.12.	86,0	86,0
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-70,0	-70,0
Kertyneet poistot 31.12.	-70,0	-70,0

Kirjanpitoarvo 31.12.	16,0	16,0

11 Sijoitukset

	31.12.2024	31.12.2023
Konserniyritysosakkeet
Hankintameno 1.1.	345 879,6	345 879,6
Lisäykset	1 519,2	-
Hankintameno 31.12.	347 398,8	345 879,6
Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-324 895,3	-324 895,3
Kertyneet arvonalennukset 31.12.	-324 895,3	-324 895,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	22 503,5	20 984,3


	3 155,9
Pääomalainasijoitukset saman konsernin yrityksiin Hankintameno 1.1. Lisäykset	250,0
Vähennykset	-1 165,3	2 905,9 250,0 -
Hankintameno 31.12.	2 240,6	3 155,9

Componenta Oyj:n tytäryhtiöt, niiden kotipaikka ja omistusosuus ovat lueteltuina konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28.

VAIHTUVAT VASTAAVAT

12 Saamiset

	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	10 482,5	9 798,9
Yhteensä	10 482,5	9 798,9
	31.12.2024	31.12.2023
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	887,4	898,6
Lainasaamiset	3 473,4	2 486,7
Muut lyhytaikaiset saamiset	300,0	-
Siirtosaamiset	556,8	692,1
Yhteensä	5 217,6	4 077,3
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	1,0	-
Lainasaamiset	3,1	3,1
Muut lyhytaikaiset saamiset	23,9	24,0
Siirtosaamiset	278,7	538,9
Yhteensä	306,7	566,0
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	5 524,3	4 643,3

Siirtosaamisten olennaiset erät

Korot	510,9	698,2
Vakuutukset	4,9	7,1
Muut	319,7	525,7
Yhteensä	835,5	1 231,0

13 Oma pääoma

31.12.2024, Te	Osakepääoma	SVOP-rahasto	Voittovarat	Tilikauden tulos	Yhteensä
Oma pääoma 1.1	1 000,0	18 153,9	16 418,0	661,9	36 233,8
Edellisen tilikauden voiton siirto			661,9	-661,9	0,0
Tilikauden tulos				1 344,0	1 344,0
Oma pääoma 31.12	1 000,0	18 153,9	17 080,0	1 344,0	37 577,8

31.12.2023 Te	Osakepääoma	SVOP-rahasto	Voittovarat	Tilikauden tulos	Yhteensä
Oma pääoma 1.1	1 000,0	18 153,9	15 730,8	687,2	35 571,9
Edellisen tilikauden voiton siirto			687,2	-687,2	0,0
Tilikauden tulos				661,9	661,9
Oma pääoma 31.12	1 000,0	18 153,9	16 418,0	661,9	36 233,8

Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta

Te	31.12.2024	31.12.2023
Voitto edellisiltä tilikausilta	17 080,0	16 418,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	18 153,9	18 153,9
Tilikauden tulos	1 344,0	661,9
Yhteensä	36 577,8	35 233,8

14 Vieras pääoma

	31.12.2024	31.12.2023
Korollinen vieras pääoma	4 100,0	3 200,0
Koroton vieras pääoma	1 240,3	1 393,2
Yhteensä	5 340,3	4 593,2
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	2 900,0	2 400,0
Muut pitkäaikaiset korottomat velat	-	56,3
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	2 900,0	2 456,3
maksettavaksi seuraavasti Yli vuoden, mutta enintään viiden vuoden kuluttua	2 900,0	2 456,3
Yhteensä	2 900,0	2 456,3
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	5,4
		5,2

31.12.2024	31.12.2023

1 200,0	800,0
383,1	658,5
293,9	199,4
557,8	473,7
2 434,9	2 131,7
1 240,3	1 336,9
2 440,3	2 136,9

450,0	370,9
24,2	41,1
83,7	61,8
557,8	473,7
5 340,3	4 593,2

15 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

31.12.2024	31.12.2023

6 800,0	5 200,0
4 700,0	4 700,0
11 500,0	9 900,0

Muut vastuut

Leasingsopimuksista maksettavat määrät

Seuraavana vuonna	15,1	18,7
Yli vuoden kuluttua	9,2	16,0
Muut vastuut yhteensä	24,3	34,6

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia

	31.12.2024	31.12.2023
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat	4 063,7	3 163,1
Yhteensä	4 063,7	3 163,1

Taseeseen kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset ja -velat

Yhtiön sellaisten tappioiden määrä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista on 49 688 103,09 euroa (68 883 857,09 euroa). Laskennallista verosaamista näistä tappioista on 9 937 620,62 euroa (13 776 771,42 euroa).

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista

Vanhenemisvuosi	Vahvistetut tappiot, e	Laskennallinen vero, e
2024	14 593 630,26	2 918 726,05
2025	10 361 172,56	2 072 234,52
2026	17 434 427,55	3 486 885,51
2027	0,00	0,00
2028	7 036 325,99	1 407 265,20
2029	262 546,71	52 509,34
2030	0,00	0,00
2031	0,00	0,00
2032	0,00	0,00
2033	0,00	0,00
Yhteensä	49 688 103,09	9 937 620,62

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Hallituksen

Helsingissä, 27. päivänä maaliskuuta 2025

Harri Suutari Anne Koutonen Petteri Walldén Hallituksen puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen

Konsernitilinpäätös

Tomas Hedenborg Lars Wrebo Sami Sivuranta Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 27. päivänä maaliskuuta 2025

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Ylva Eriksson KHT

Tilintarkastuskertomus

Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRStilinpäätösstandardit) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Componenta Oyj:n (y-tunnus 1635451-6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, raha-virtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hy-vän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 915 tuhatta euroa.
• Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet emoyh tiö Componenta Oyj sekä tytäryhtiöt Componenta Castings Oy ja Componenta Manufacturing Oy.
• Liikearvon arvostus
• Tytäryhtiöosakkeiden ja saman konsernin yrityksiltä olevien saamis ten arvostus emoyhtiön tilinpäätöksessä

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä rajaarvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	915 tuhatta euroa (edellinen vuosi 950 tuhatta euroa)
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus on noin 1% tilikauden 2024 liikevaihdosta
Perustelut vertailukoh teen valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska se antaa vakaan vuosittaisen perustan olennaisuuden määrittämiselle. Käsityksemme mukaan se tarjoaa tarkoituksenmukaisen vertailukohdan, jota tilinpäätöksen lukijat yleisesti käyttävät arvioidessaan konsernin suoriutumista.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Componenta-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Componenta-konsernin kaikki liiketoiminta on Suomessa. Tarkastuksen kohteena ovat olleet konserniyhtiöt, joita pidettiin joko merkityksensä tai erityisluonteensa vuoksi merkittävinä, kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Jäljelle jäävien yhtiöiden osalta suoritimme muita tarkastustoimenpiteitä varmistaaksemme, ettei niihin liity merkittäviä riskejä olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa	Emoyhtiön tilinpäätöksen tilin tarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet sekä liitetieto 11		Tytäryhtiöosakkeiden ja saman konsernin yrityksiltä olevien saamisten arvostus Emoyhtiön tilinpäätöksen laadinta periaatteet sekä liitetieto 11 ja 12
Konsernin taseeseen sisältyy yritys hankinnoista syntynyttä liikearvoa 3,2 miljoonaa euroa Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Testaus suoritetaan vertaamalla rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvolaskelmilla. Käyttöarvolaskelmat sisältävät merkittäviä johdon arvioita ja olettamia liittyen erityisesti myynnin kasvuun, kannattavuustasoon, investointitarpeisiin sekä diskonttokorkoihin. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa arvioituihin tulevaisuudessa kertyviin rahavirtoihin. Liikearvon arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa. Tämän johdosta liikearvon arvostus on konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavia toimenpiteitä: – hankimme ymmärryksen liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä menetelmistä ja oletuksista. – tarkastimme tehtyjen laskelmien matemaattisen oikeellisuuden. – arvioimme ennustetun liikevaihdon ja kannattavuustasojen kohtuullisuutta ja johdonmukaisuutta hyväksyttyihin budjetteihin ja ennusteisiin nähden. – arvioimme käyttöarvolaskelmissa käytetyn diskonttokoron kohtuullisuutta sekä vertasimme siinä käytettyjä yksittäisiä tekijöitä havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.	Componenta Oyj:n taseessa olevat omaisuuserät koostuvat suurelta osin tytäryhtiöosakkeista sekä lainasaamisista tytäryhtiöiltä. Tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaamisten arvostukseen liittyy johdon harkintaa. Arvioita tehdessään johto on harkinnut mm. tytäryhtiöiden tulontuottokykyä ja toiminnan jatkuvuuden edellytyksiä. Edellä mainittujen seikkojen vaikutusten huomioiminen Componenta Oyj:n tilinpäätöksessä edellyttää merkittävää johdon harkintaa ja arvioita tulevaisuuden kehityksestä ja tästä syystä asiaa on käsitelty emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana.	Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavia toimenpiteitä: – kävimme läpi yhtiön laatimat kassavir ta-arviot, joihin tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaamisten arvostukset perustuvat. – arvioimme tulevaisuuden tulontuottoky kyyn liittyvien johdon olettamien kohtuul lisuutta esimerkiksi tarkistamalla, että ne ovat johdonmukaisia hyväksyttyjen budjettien ja ennusteiden kanssa. – kävimme läpi yhtiön arviot liittyen tytäryhtiöiden omistamien kiinteistöjen arvostuksiin.
	– arvioimme ennuste-epävarmuuden tasoa vertaamalla toteutunutta liikevaihtoa ja kannattavuutta edellisenä vuonna arvonalentumismallissa käytettyihin ennusteisiin. – arvioimme johdon käyttämässä herkkyysanalyysissä käytettyjen oletusten asianmukaisuutta. – arvioimme konsernitilinpäätöksessä esitettyjen tietojen asianmukaisuutta.	Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Emoyhtiön tilinpäätös

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

● Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Hallituksen

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

● Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.2.2011 alkaen yhtäjaksoisesti 14 vuotta. KHT Ylva Eriksson on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy:n nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana yhtiökokouksesta 8.4.2022 alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikatsaukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 27.3.2025

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Ylva Eriksson

KHT

Konsernitilinpäätös liitetiedot Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätöksen

Emoyhtiön tilinpäätös

Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti

Componenta Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti

Componenta Oyj:n johdolle

Olemme Componenta Oyj:n (y-tunnus 1635451-6) (jäljempänä myös "yhtiö") johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024 European Single Electronic Format -muodossa ("ESEF-tilinpäätös") versio 5493000SDCOXVGZDWK18-2024-12-31-fi.zip.

Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä

Componenta Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset ("ESEF-vaatimukset"). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme

Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eet-tisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.

Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat.

Meidän velvollisuutemme

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEFtilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

Konsernitilinpäätös liitetiedot Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätöksen

Emoyhtiön tilinpäätös

ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Componenta Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEFvaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Componenta Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.

Helsingissä 27.3.2025

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Ylva Eriksson

KHT

Emoyhtiön tilinpäätös

Kestävyysselvityksen varmennuskertomus

Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Componenta Oyj:n (1635451-6) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Componenta Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Kestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Componenta Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausuntomme ei kata konsernikestävyysselvityksessä esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Hallituksen toimintakertomus Emoyhtiön tilinpäätös

Kestävyysraportointitarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Componenta Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

konsernikestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten;
siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;

● sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysselvityksen laatimisessa

Konsernikestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Lisäksi, raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja, yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

● Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Hallituksen toimintakertomus

● Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernikestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä.
Hankimme haastatteluilla käsityksen yhtiön kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen.
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota.
- Testasimme konsernikestävyysselvityksessä esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yhtiön dokumentaatioon.
- Suoritimme otosperusteisesti analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testasimme tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysselvityksen oikeellisuutta.
Suoritimme toimipaikkavierailun valitulla toimipaikalla.
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yhtiön suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRSstandardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRSstandardien vaatimukset olennaisilta osin.
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 27.3.2025

BDO Oy,

Kestävyystarkastusyhteisö

Laura Castrén KRT

Emoyhtiön tilinpäätös

Tietoja sijoittajille

Componentan verkkosivut toimivat osoitteessa www.componenta.com. Verkkosivuillamme on taloudellisia katsauksia, tietoa johtoryhmän ja hallituksen jäsenistä, sijoittajasuhde- ja vastuullisuusmateriaalia, pörssi- ja lehdistötiedotteita, tietoa tuotteista ja palveluista, Code of Conduct -toimintaohjeet, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä mm. palkitsemisraportti.

Tavoitteemme on antaa kattavaa tietoa Componentasta, sen toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta sijoituspäätösten tekemistä varten.

Ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkaisemista noudatamme 30 päivän hiljaista jaksoa, jolloin emme järjestä sijoittajatapaamisia tai kommentoi tuloskehitystä.

Varsinainen yhtiökokous

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 23.4.2025. Yhtiökokouskutsu on julkaistu erillisenä pörssitiedotteena.

Osallistumisoikeus

TIETOJA SIJOITTAJILLE

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 9.4.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Ilmoittautuminen

Osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 14.4.2025 klo 16 yhtiön internetsivuilla osoitteessa https://www.componenta.com/sijoittajat/ hallinnointi/yhtiokokous-2025/ tai sähköpostitse [email protected].

Osinko

Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Taloudelliset tiedotteet 2025

Componenta julkaisee taloudelliset raporttinsa vuoden 2025 aikana seuraavasti:

Tammi–maaliskuun 2025 liiketoimintakatsaus, perjantaina 9.5.2025
Tammi–kesäkuun 2025 puolivuosikatsaus, keskiviikkona 23.7.2025
Tammi–syyskuun 2025 liiketoimintakatsaus, torstaina 30.10.2025.

Componentan julkaisut ja tiedotteet ovat heti julkaisuajankohdan jälkeen luettavissa Componentan verkkosivuilta.

Componentan vuosikatsaus 2024 on nähtävillä Componentan verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com. Aiemmin julkaistut vuosikertomukset, vastuuraportit ja osavuosikatsaukset löytyvät myös yhtiön verkkosivuilta. Paperille tulostetun julkaisun voi tilata sähköpostitse osoitteesta [email protected].

Rekisteröitymällä Componentan verkkosivuilla voit tilata omaan sähköpostiisi ja saada kaikki yhtiön tiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen.

Kaikki Componentan taloudelliset julkaisut ovat suomeksi ja englanniksi.

Sijoittajasuhteet ja -yhteydet

Sami Sivuranta

toimitusjohtaja p. 010 403 00

Marko Karppinen

talousjohtaja p. 010 403 00

Componenta palvelee sijoittajia ja osakkeenomistajia myös sähköpostitse osoitteessa [email protected].

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024

Componenta-konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj ("Componenta" tai "yhtiö"), Suomessa rekisteröity julkinen osakeyhtiö, jonka osake on listattu Helsingin pörssissä. Emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt muodostavat Componenta-konsernin.

Selvitys Componentan hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2024 on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaiseman hallinnointikoodin 2025 mukaisesti. Selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä julkaistaan samanaikaisesti osana vuosikatsausta, mutta erillään Componenta Oyj:n hallituksen toimintakertomuksesta, yhtiön verkkosivuilla www.componenta.com. Componenta noudattaa hallinnointikoodin 2025 suosituksia ilman poikkeuksia. Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Componentan hallitus on käsitellyt tämän selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden kuluessa, mutta siinä käsitellyt tiedot löytyvät ajantasaisina yhtiön verkkosivuilla: www.componenta.com/sijoittajat/hallinnointi/.

Componentan hallintoelimet

Componentassa ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Konsernitasolla operatiivisesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja. Tässä tehtävässä toimitusjohtajaa avustaa konsernin johtoryhmä.

Hallintoelimet

Yhtiökokous

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa osakkeenomistajalla on puhe-, kysely- ja äänioikeus. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa tilinpäätöksen vahvistaminen, voitonjaosta päättäminen sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin varmentajan valinta.

Jokaisella Componentan osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa.

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, mikäli osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 % osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.

Pääsääntöisesti yhtiökokous käsittelee yhtiön hallituksen yhtiökokoukselle esittämiä asioita. Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä yhtiön hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada asia yhtiökokouksen esityslistalle perusteluineen tai päätösehdotuksineen kirjallisesti osoitteeseen Componenta Oyj, Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa. Yhtiö ilmoittaa varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä verkkosivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan tulee toimittaa pyyntönsä.

Hallitus

Kokoonpano

Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 3–7 jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee hallituksen jäsenten valintaa koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle. Hallituksen jäseniä ehdotettaessa ja valittaessa otetaan huomioon tulevan hallituksen monimuotoisuus, kuten yhtiön tarpeita vastaava riittävä osaaminen ja kokemus sekä molempien sukupuolten edustus.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Riippumattomuus arvioidaan hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaisesti.

Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous.

Hallituksen toiminta

Hallitus laatii itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Hallituksen keskeisimmät tehtävät ovat:

● valvoa Componentan johtamista ja toimintaa sekä tehdä merkittävät

strategiaan, investointeihin, organisaatioon, yritysjärjestelyihin ja rahoitukseen liittyvät päätökset;

nimittää toimitusjohtaja, hyväksyä toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot ja päättää toimitusjohtajan erottamisesta;
hyväksyy konsernin johtoryhmän jäsenten ja muiden suoraan toimitusjohtajalle raportoivien ylimmän johdon jäsenten nimitykset toimitusjohtajan ehdotuksesta;
varmistaa, että yhtiön kirjanpito, varainhoidon valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty;
hyväksyä keskeiset toimintaperiaatteet, muut yhtiön keskeiset politiikat (esim. sisäpiiriohje ja tiedonantopolitiikka), arvot ja budjetti sekä katselmoida vuosittaiset toimintasuunnitelmat;
tehdä ehdotukset yhtiökokoukselle ja kutsua yhtiökokous koolle;
seurata ja valvoa tilinpäätösraportoinnin prosessia ja varmistaa, että raportointiprosessi tuottaa oikeaa tietoa, sekä hyväksyä tärkeät laskentaperiaatteet;
seurata ja valvoa kestävyysraportoinnin prosessia;
tarkastaa ja valvoa vuosikatsausten ja tilinpäätösten sekä puolivuosikatsausten ja liiketoimintakatsausten laatua ja oikeellisuutta;
seurata yhtiön taloudellista tilaa ja rahoituksen riittävyyttä;
tarkastaa ulkoisen tilintarkastuksen suunnitelma sekä kestävyysraportoinnin varmennuksen suunnitelma, hyväksyä ulkoisen tilintarkastuksen sekä kestävyysraportoinnin varmennuksen

Konsernitilinpäätös

budjetit sekä uudet toimeksiannot, jotka ylittävät erikseen asetetut rajat;

tavata tarvittaessa ulkoinen tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja ja katselmoida kaikki ulkoisen tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan antamat olennaiset raportit;
päättää mahdollisten palkitsemisjärjestelmien periaatteista sekä saattaa palkitsemispolitiikka ja palkitsemisraportti yhtiökokouksen käsiteltäväksi;
seurata ja arvioida lähipiiritoimia; sekä
seurata toiminnan vaatimuksenmukaisuutta.

Hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnan tehtävistä.

Osana näitä tehtäviä hallitus

seuraa ja arvioi taloudellista sekä kestävyysraportointia koskevaa raportointijärjestelmää;
seuraa ja arvioi yhtiön sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta;
seuraa ja arvioi yhtiön lähipiirin kesken tehtäviä sopimuksia ja muita oikeustoimia, täyttävätkö ne vaatimukset tavanomaiseen toimintaan kuulumisesta ja markkinaehdoista;
seuraa ja arvioi tilintarkastajan sekä kestävyysraportin varmentajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalvelujen ja kestävyysraportoinnin varmentamista koskevien palveluiden tarjoamista;
seuraa yhtiön tilintarkastusta sekä tarvittaessa kestävyysraportoinnin varmentamista;
valmistelee yhtiön tilintarkastajan sekä kestävyysraportointitarkastajan valinnan; sekä
käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen ja palkitsemisraportin.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet jäsenistä. Componentan lakiasiainjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin sihteerinä.

Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan puheenjohtajan johdolla vuosittain sisäisenä itsearviointina.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Componentalla on osakkeenomistajien nimitystoimikunta, jonka tehtävänä on vuosittain valmistella ja esitellä seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset hallituksen jäseniksi ja hallituksen jäsenten palkkioiksi. Nimitystoimikunta kutsutaan vuosittain kokoon pyytämällä yhtiön kolmea suurinta osakkeenomistajaa per 31. elokuuta nimeämään yksi jäsen nimitystoimikuntaan. Lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Nimitystoimikunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan.

Nimitystoimikunnan ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja sen jälkeen kokoukset kutsuu koolle nimitystoimikunnan puheenjohtaja. Nimitystoimikunta antaa ehdotuksensa yhtiökokoukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tammikuun loppuun mennessä. Nimitystoimikunta huolehtii siitä, että ehdotus esitellään yhtiökokouksessa.

Nimitystoimikunnalla on kirjallinen työjärjestys, jonka mukaisesti sen tehtävät ovat:

valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävä ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi,
valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävä ehdotus hallituksen jäseniksi,
valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävä ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta, sekä
etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.

Hallituksen monimuotoisuus

Ehdotusta tehdessään nimitystoimikunta ottaa huomioon yhtiön hallituksen monimuotoisuuspolitiikan. Monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallitukseen ehdotetuilla henkilöillä tulee olla monipuolista osaamista kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoiminnasta ja kehittämisestä. Monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallituksen työskentelyn kannalta olisi hyödyllistä, jos jollakin hallituksen jäsenellä olisi kokemusta yhtiön toimialasta tai merkittävästä asiakasryhmästä.

Hallituksen toimintakertomus

Emoyhtiön tilinpäätös

Hallituksen jäseniä valittaessa tavoitteena on, että hallituksen jäsenet edustavat kumpaakin sukupuolta ja heidän osaamisensa ja kokemuksensa liiketoiminnan eri osa-alueilta (mukaan lukien tuotanto, myynti, rahoitus ja taloushallinto) täydentävät toisiaan ja kattavat teollisuus- ja pörssiyrityksen keskeiset toiminnot. Tavoitteena on lisäksi varmistaa jatkuvuus siten, että ainakin osalla hallitukseen valittavista henkilöistä on pitempiaikaista kokemusta yhtiön liiketoiminnasta.

Yhtiön hallituksen kokoonpano vastaa nykyisellään riittävissä määrin yhtiön hallituksen monimuotoisuuspolitiikkaa. Hallituksessa olevilla henkilöillä on monipuolista osaamista kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoiminnasta ja kehittämisestä, kokemusta yhtiön toimialasta sekä toisiaan täydentävää kokemusta liiketoiminnan eri osa-alueista. Hallituksen jäsenistä miehiä on neljä ja naisia yksi.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta. Hallitus huolehtii, että toimitusjohtajalle toimisuhteen perusteella suoritettavat taloudelliset etuudet ovat yhtiön voimassa olevan toimielinten palkitsemispolitiikan mukaisia.

Toimitusjohtaja vastaa Componentan liiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä Suomen

osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Toimitusjohtaja valmistelee ja esittelee hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat ja toimeenpanee hallituksen päätökset. Hän raportoi hallitukselle muun muassa yhtiön taloudellisesta tilasta, liiketoimintaympäristöstä ja muista merkittävistä asioista. Toimitusjohtaja valmistelee myös konsernin strategian hallituksen päätettäväksi ja toimeenpanee hallituksen hyväksymän strategian.

Toimitusjohtaja on Componentan johtoryhmän puheenjohtaja.

Johtoryhmä

Componentan johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa Componentan johtamisessa ja kehittämisessä. Konsernin hallitus päättää johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja heidän työsuhteidensa ehdoista toimitusjohtajan esityksen perusteella konsernissa käytössä olevan "yksi yli yhden" -hyväksymisperiaatteen mukaisesti.

Componentan johtoryhmän jäseniä ovat tärkeimpien konsernitason toimintojen vastuunalaiset johtajat. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. Sen keskeisiä tehtäviä ovat konsernin liiketoimintatavoitteiden toteuttaminen ja liiketoiminnan kehittäminen.

Riskienhallinta, valvonta- ympäristö, sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus

Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää ja sillä pyritään varmistamaan yhtiön liiketoimintaan vaikuttavien riskien tunnistaminen, arviointi ja seuranta. Sen avulla pyritään ennakoimaan liiketoimintaan vaikuttavat uhat ja mahdollisuudet ja varmistamaan liiketoiminnan jatkuvuus.

Componentan taloudelliseen raportointiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että raportointi on luotettavaa ja että soveltuvia lakeja sekä säännöksiä on noudatettu.

Hallitus valvoo konsernin taloudellista raportointiprosessia sekä seuraa sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta.

Componenta laatii taloudellisen raportointinsa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS), arvopaperimarkkinalain, kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti noudattaen samalla Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita sekä Nasdaq Helsinki Oy:n pörssin sääntöjä.

Hallituksen toimintakertomus

Emoyhtiön tilinpäätös

Riskienhallinta

Hallitus vahvistaa periaatteet ja vastuut riskienhallinnalle sekä seuraa riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Toimitusjohtaja valvoo riskienhallintaohjelman toteutumista siten, että se keskittyy paikallisen ja operatiivisen toiminnan kannalta olennaisiin asioihin. Johtoryhmä osallistuu riskien tunnistamiseen, arviointiin, vastuuttamiseen ja kontrollointiin.

Talousjohtaja vastaa Componentan riskienhallinnan kehittämisestä.

Liiketoimintajohdon tehtävänä on tunnistaa ja hallita vastuualueensa riskejä osana operatiivista toimintaansa.

Jokainen työntekijä vastaa omaan työhönsä liittyvien ja muutoin hallitsemiensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja raportoinnista omalle esihenkilölleen.

Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus hallinnoi rahoitusriskejä sekä turvaa osaltaan oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuuden kilpailukykyisin ehdoin. Samalla konsernirahoitus vastaa myös rahavarojen hallinnoinnista ja mahdollisesta suojauksesta.

Konsernin johtoryhmä käy vuosittain läpi riskienhallintaprosessin (ERM) ja seuraa säännöllisesti toiminnan merkittävimpiä riskejä. Riskienhallintaprosessissa riskit tunnistetaan ja arvioidaan sekä päätetään niihin liittyvistä korjaavista toimenpiteistä.

Valvontaympäristö

Componentan sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konserni toimii strategiaa toteuttaen tehokkaasti ja tuloksellisesti, että riskienhallinta on asianmukaisesti ja riittävästi järjestetty ja että taloudellinen ja toiminnan raportointi sekä kestävyysraportointi on luotettavaa. Valvonnan perustana ovat Componentan arvot sekä yhtiön toimintaperiaatteet, politiikat ja menettelyohjeet. Sisäinen valvonta on osa johtamista, hallinnointia ja päivittäistä toimintaa.

Taloudellinen raportointi ja sen oikeellisuuden valvonta perustuvat vuosittain tehtäviin ja vahvistettaviin budjetteihin, kuukausittain tehtäviin ennusteisiin sekä tulosraportointiin, jolla toteumaa verrataan budjettiin ja ennusteisiin. Taloudellisesta raportointiprosessista ja siihen liittyvistä yhtenäisistä ja säännöllisesti päivitettävistä ohjeista vastaavat konsernin talousorganisaatio ja yksiköiden hallinto yhteistyössä.

Avoin ja riittävä viestintä varmistaa tehokkaan ja toimivan valvontaympäristön. Tietoa raportoinnin työkaluista sekä talousraportoinnin ohjeet ja periaatteet on käyty läpi kaikkien talousraportointiin osallistuvien kanssa kunkin vastuiden mukaisesti. Talousraportoinnin ohjeet sekä periaatteet ovat saatavilla konsernin talousorganisaatiosta sekä

konsernin intranetistä siltä osin kuin ohjeet koskettavat konsernin muitakin funktioita. Uusista raportointivaatimuksista sekä muusta vastaavasta informoidaan talousorganisaation sisällä säännöllisesti kunkin vastuiden mukaisesti. Konsernin talousjohtaja raportoi sisäiseen valvontaan liittyvistä asioista säännöllisesti hallitukselle.

Kestävyysraportoinnin sisäiset kontrollit koostuvat muun muassa tarkistuksista, joissa kerätyn tiedon oikeellisuus arvioidaan aina vähintään kahdessa eri vaiheessa raportointiprosessia, ja neljän silmän periaatteesta, jota käytetään laskennallisen tiedon. Mahdolliset raportointiprosessiin olennaisesti vaikuttavat sisäisen valvonnan havainnot raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle vähintään kerran vuodessa.

Sisäinen valvonta

Componentan toiminnan tuloksellisuutta ja tehokkuutta sekä taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla säännöllisesti. Taloudelliseen raportointiin liittyvän sisäisen valvonnan toimenpiteiden tehokkuutta valvovat hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä ja liiketoimintojen operatiiviset johtoryhmät.

Konsernilaajuiset yhtenäiset toimintatavat kattavat myös raportoinnin, johon liittyvät ohjeet kommunikoidaan säännöllisesti raportointiprosessiin osallistuvien kanssa kunkin

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös

vastuiden mukaisesti. Konsernin controller seuraa konserninlaajuisten raportointiprosessien ohjeiden mukaisten toimenpiteiden toteutumista yhdessä talousjohtajan kanssa.

Controllerit vastaavat operatiivisten yksiköiden talousraportoinnista yhdessä yksikön johdon kanssa. Kunkin liiketoimintayksikön ja liiketoiminta-alueen johtoryhmä analysoi oman talousraporttinsa, mukaan lukien volyymit, tuotot, kustannukset, kannattavuuden ja käyttöpääoman, kuukausittain ennen konsernin johtoryhmän raportointikokousta.

Konsernin tuloksen lopullisesta arvioinnista vastaa hallitus.

Sisäinen tarkastus

Componenta-konsernin sisäistä tarkastusta toteutetaan hallituksen hyväksymien toimintaperiaatteiden mukaisesti. Periaatteet perustuvat konsernin sisäiseen raportointiin ja hallituksen hyväksymään vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan.

Componenta-konsernin taloushallinto suorittaa konsernin eri funktioiden sisäisen kontrolliympäristön vahvistamista vuosisuunnitelman puitteissa. Componenta hyödyntää tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita sisäisessä tarkastuksessa, mutta tällä hetkellä sisäisen kontrolliympäristön kehittäminen koetaan tehokkaampana tapana vahvistaa sisäistä valvontaa. Hallinnointikoodi 2020:n ja hallinnointikoodi 2025:n suosituksen 26 mukaisesti yhtiön ei aina ole tarkoituksenmukaista järjestää sisäisen tarkastuksen tehtäviä omaksi toiminnokseen organisaatiossaan. Componenta on päätynyt lähestymistapaan arvioituaan liiketoiminnan laajuutta ja niiden kotimaahan keskittynyttä sijaintia.

Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla säännöllisesti. Raportteihin sisältyvät toteumatiedot, budjetit ja ajantasaiset ennusteet kuluvalle vuodelle ja rullaavasti seuraavalle 12 kuukaudelle.

Sisäpiirihallinto

Componenta noudattaa markkinoiden väärinkäyttöasetusta ((EU) No 596/2014, "MAR") ja sen nojalla annettuja 2-tason säännöksiä, arvopaperimarkkinalain ja rikoslain säännöksiä, ESMA:n (European Securities and Markets Authority) ja Finanssivalvonnan sääntöjä ja ohjeita sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä muodossa, kuin ne kulloinkin ovat voimassa. Näitä täydentää yhtiön oma sisäpiiriohje, jolla on tarkoitus luoda selkeät toimintaohjeet ja säännöt sisäpiiriasioiden hallinnosta, sisäpiiritiedon julkistamisesta, sisäpiiriluetteloiden ylläpidosta ja johtohenkilöiden sekä näiden lähipiirien liiketoimista. Sisäpiiriohje on jaettu kaikille sisäpiiriläisille.

Soveltuvan lainsäädännön mukaisesti Componentan johtohenkilöt (hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä) ja heidän lähipiirinsä ilmoittavat omaan lukuunsa tehdyt Componentan osakkeisiin tai vieraan pääoman ehtoisiin välineisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyvät kaupat ja muut liiketoimet Componentalle ja Finanssivalvonnalle viimeistään kolmen työpäivän kuluessa liiketoimen tekemisestä. Liiketoimien ilmoitusvelvollisuuden alkamisen alaraja on 20 000 euroa kalenterivuoden aikana. Componenta tiedottaa yllä mainituista kaupoista ja liiketoimista soveltuvan lainsäädännön mukaisesti.

Componenta noudattaa kaupankäyntikieltoa (ns. suljettu ikkuna), joka alkaa 30 päivää ennen taloudellisen raportin tai tilinpäätöstiedotteen julkaisemista ja päättyy taloudellisen raportin tai tilinpäätöstiedotteen julkaisemiseen. Tällöin yhtiön ilmoitusvelvolliset johtohenkilöt (hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä) eivät saa käydä kauppaa tai toteuttaa omaan lukuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun, suoraan tai välillisesti, liiketoimia, jotka liittyvät Componentan osakkeisiin tai vieraan pääoman ehtoisiin välineisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin rahoitusvälineisiin. Tämä kaupankäyntikielto koskee myös Componentan erikseen määrittelemiä taloudellisten raporttien valmisteluun osallistuvia henkilöitä.

Yhtiö pitää hankekohtaista sisäpiiriluetteloa sellaisista hankkeista ja tapahtumista, joilla toteutuessaan todennäköisesti olisi

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen

Emoyhtiön tilinpäätös

huomattava vaikutus Componentan osakkeiden, rahoitusvälineiden tai niihin liittyvien johdannaisten arvoon, ja joiden julkistamista on MAR:n mukaisesti lykätty. Jokainen henkilö, joka saa hankkeeseen liittyvää sisäpiiritietoa, merkitään hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Mikäli sisäpiiritietoa ilmaistaan Componentan ulkopuolisille (esimerkiksi taloudelliset tai muut neuvonantajat), on tiedon luovuttajan varmistettava, että tiedon vastaanottaja sitoutuu pitämään tiedon luottamuksellisena ja noudattaa voimassa olevaa sisäpiirisääntelyä. Componentan puolesta ja lukuun toimivia ulkopuolisia tahoja koskee erillinen velvoite laatia ja ylläpitää sisäpiiriluetteloa henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon.

Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitty henkilö ei saa ilmaista hänellä olevaa sisäpiirintietoa laittomasti ulkopuoliselle tai muulle Componentan työntekijälle, käydä kauppaa tai tehdä liiketoimia Componentan rahoitusvälineillä, tai neuvoa muita tällaisissa liiketoimissa. Myös Componentan rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen muuttaminen ja peruminen on kiellettyä silloin, kun henkilöllä on sisäpiiritietoa. Sisäpiiriohje on luettavissa kokonaisuudessaan yhtiön intranetsivuilla. Yhtiön sisäpiirivastaavana toimii lakiasiainjohtaja.

Tilintarkastus

Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan hallituksen ehdotuksen pohjalta ja päättää

tilintarkastajalle maksettavista palkkioista. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiössä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Voimassa olevien tilintarkastussäännösten mukaisten tehtävien lisäksi tilintarkastaja raportoi säännöllisesti Componentan hallitukselle.

Tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto voi päävastuullisen tilintarkastajan osalta olla enintään kymmenen vuotta. Lisäksi Componenta noudattaa tilintarkastuslain sekä EU:n tilintarkastusasetuksen säännöksiä tilintarkastusyhteisön toimikausien enimmäiskestosta.

Yhtiön tilintarkastaja antaa vuositilinpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallitukselle.

Lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Componenta noudattaa lähipiiritoimien seurannassa ja raportoinnissa soveltuvaa lainsäädäntöä, kansainvälisten tilinpäätösstandardien vaatimuksia sekä listayhtiöiden hallinnointikoodia. Lähipiiritoimien seurannasta ja arvioinnista vastaa Componentan hallitus, joka on myös hyväksynyt lähipiiritoimien seurantaa ja arviointia koskevat periaatteet.

Yhtiö ylläpitää luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista henkilöistä ja yhteisöistä lähipiiritoimien tunnistamiseksi. Kukin lähipiiriin kuuluva henkilö tai yhteisö on velvoitettu ilmoittamaan tai muulla tavoin saattamaan mahdolliset eturistiriidat omaaloitteisesti yhtiön tietoon.

Componentan hallitus tai tarvittaessa yhtiökokous päättää esteellisyyssäännökset huomioiden lähipiiritoimista, jotka eivät kuulu yhtiön tavanomaiseen toimintaan tai joka tehdään tavanomaisista kaupallisista ehdoista poiketen. Componenta voi tehdä lähipiirin kanssa liiketoimia, jotka liittyvät yhtiön vakioehtoisiin sopimuksiin tai asiakkaille ja henkilöstölle yleisesti tarjottaviin normaalin hinnoittelun puitteissa tehtyihin sopimuksiin tai alittavat hyväksyttyjen periaatteiden mukaisen euromääräisen rajan. Componentan hallitus seuraa ja arvioi, miten yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät vaatimukset tavanomaiseen toimintaan kuulumisesta ja markkinaehdoista.

Tiedot lähipiiriyhtiöiden kanssa tehdyistä liiketoimista haetaan Componentan kirjanpidosta puolivuosittain säännöllisen taloudellisen raportoinnin yhteydessä. Lähipiiriin kuuluvien henkilöiden palkkioita ja työsuhde-etuuksia seurataan erikseen tilinpäätösraportointia varten. Componenta raportoi lähipiiritoimista säännöllisesti vuosittain tilinpäätöksessään. Lisäksi Componenta

Hallituksen toimintakertomus

liitetiedot Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen

Emoyhtiön tilinpäätös

julkistaa lähipiiritoimet arvopaperimarkkinalain, pörssin sääntöjen ja markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaan.

Tiedottaminen

Tiedot Componentasta ja sen hallinnoinnista julkistetaan yhtiön verkkosivuilla. Kaikki Componentan julkistamat tiedotteet ja raportit ovat saatavissa yhtiön verkkosivuilla heti niiden julkaisun jälkeen.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkitsemisraportti, ovat luettavissa osoitteessa www.componenta.com.

Muut asiat

Väärinkäytöksistä ilmoittaminen (Whistleblowing)

Componentalla on käytössään menettelyohjeet yhtiön työntekijöiden ja muiden sidosryhmien tekemien sisäpiirikaupan, markkinoiden manipuloinnin sekä niiden yrityksen tai epäilyn, kirjanpitoon, sisäiseen valvontaan, tilintarkastukseen tai yhtiön muuhun toimintaan liittyvän laittoman tai epärehellisen menettelyn ilmoitusten ("whistleblowing-ilmoitus") käsittelyyn.

Yhtiön hallitus on nimittänyt yhtiön lakiasiainjohtajan vastaanottamaan ja käsittelemään mahdolliset whistleblowing-ilmoitukset.

Jokainen Componentan työntekijä on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan lain, yhtiön toimintaohjeiden tai muiden Componentan antamien ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai noudattamatta jättämisestä. Componentan työntekijät voivat ilmoittaa yhtiön toimintaohjeiden tai muiden Componentan antamien ohjeiden vastaisesta toiminnasta esihenkilölleen. Kaikilla Componentan esihenkilöillä on velvollisuus neuvoa, miten väärinkäytösten suhteen tulee toimia. Asiassa voi myös olla yhteydessä yhtiön lakiasiainjohtajaan.

Componentan toimintaohjeiden sekä säännösten ja määräysten epäillyistä rikkomuksista voi ilmoittaa myös anonyymin whistleblowing-kanavan kautta, johon linkki https://report.whistleb.com/ fi/componenta löytyy Componentan ulkoisilta verkkosivuilta, tai postitse Componenta Oyj, Lakiasiat, Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa. Componentan työntekijöiden lisäksi nämä kanavat ovat kaikkien yhtiön ulkopuolisten käytössä. Riippumatta siitä, mitä kautta ilmoitus on tullut, kaikki vilpittömät väitteet mahdollisista Componentan toimintaohjeiden tai muiden yhtiön antamien ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai noudattamatta jättämisestä tutkitaan tasapuolisesti ja perusteellisesti asianmukaista sisäistä ja/tai ulkoista asiantuntemusta käyttäen.

Componenta huolehtii siitä, ettei yhdellekään työntekijälle, joka ilmoittaa lain, yhtiön toimintaohjeiden tai muiden Componentan antamien ohjeiden rikkomisesta, aiheudu mitään vahingollisia seuraamuksia ilmoituksen tekemisestä.

Hallinnointi vuonna 2024

Yhtiökokous

Vuonna 2024 varsinainen yhtiökokous kokoontui 10.4.2024. Kokouksessa oli edustettuna 31,40 % yhtiön osakkeista ja äänistä. Varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön verkkosivuilla. Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Technopolis Aviapoliksen luentosalissa Akropolis 2, osoitteessa Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa.

Hallitus

Yhtiön hallitukseen kuuluivat 1.1.2024 – 10.4.2024 seuraavat neljä jäsentä: Harri Suutari (puheenjohtaja), Anne Koutonen (varapuheenjohtaja), Tomas Hedenborg ja Petteri Walldén.

Varsinainen yhtiökokous 10.4.2024 valitsi hallitukseen seuraavat viisi jäsentä: Tomas Hedenborg, Anne Koutonen, Harri Suutari Petteri Walldén ja Lars Wrebo. Varsinaisen yhtiökokouksen

Emoyhtiön tilinpäätös

jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Harri Suutarin ja varapuheenjohtajaksi Anne Koutosen.

Vuoden 2024 lopussa hallituksen jäsenistä oli naisia 20 % ja 80 % miehiä.

Componentan hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta kerran vuoden 2024 aikana. Yhtiön kaikki hallituksen jäsenet Harri Suutari, Tomas Hedenborg, Anne Koutonen, Petteri Walldén ja Lars Wrebo ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus ei perustanut keskuudestaan valiokuntia tilikaudella 2024.

Hallituksen kokoonpano 31.12.2024
	Syntymä vuosi	Koulutus	Päätoimi	Hallituksen jäsen vuodesta	Osakeomistus 31.12.2024
Harri Suutari puheenjohtaja	1959	Insinööri	hallitusammattilainen	2019 (2012–2015)	Välillinen omistus 182 889 kpl
Anne Koutonen varapuheenjohtaja	1962	KTM	hallitusammattilainen	2017	–
Tomas Hedenborg	1959	DI	hallitusammattilainen	2021	Välillinen omistus 5 100 kpl
Petteri Walldén	1948	DI	hallitusammattilainen	2017	–
Lars Wrebo	1962	Msc, Mechanical Engineering	hallitusammattilainen	2024	4 000 kpl

Lisätietoja hallituksen jäsenistä on sivuilla 147–148.

Hallituksen kokoukset

Vuoden 2024 aikana hallitus kokoontui 14 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.

Hallituksen jäsen	Läsnäolo kokouksissa	Läsnäolo, %
Harri Suutari puheenjohtaja	14/14	100 %
Anne Koutonen varapuheenjohtaja	14/14	100 %
Tomas Hedenborg	14/14	100 %
Petteri Walldén	14/14	100 %
Lars Wrebo	8/8	100 %

Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla syyskuussa 2024.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta 2024

Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluivat 1.1.–31.12.2024 Kyösti Kakkonen, toimitusjohtaja, kauppaneuvos, edustaen osakkeenomistajaa Joensuun Kauppa ja Kone Oy; Harri Suutari, Componenta Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, edustaen osakkeenomistajaa Etra Capital Oy sekä toimien nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä; ja Erkka Kohonen, vanhempi salkunhoitaja, edustaen osakkeenomistajaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Harri Suutari toimi nimitystoimikunnan puheenjohtajana.

Nimitystoimikunta kokoontui vuoden 2024 aikana neljä (4) kertaa ja sen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.

Emoyhtiön tilinpäätös

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Componentan johtoryhmän jäsenet 31.12.2024
	Tehtävä	Syntymä vuosi	Koulutus	Johtoryhmän jäsen vuodesta	Osakeomistus 31.12.2024	Optiot* 31.12.2024
Sami Sivuranta	toimitusjohtaja	1975	DI	2019	3 897	2018C: 7 540 kpl 2023A: 16 668 kpl 2023B: 16 668 kpl
Marko Karppinen	talousjohtaja	1971	KTM	2016	5 562	2018C: 7 540 kpl 2023A: 16 668 kpl 2023B: 16 668 kpl
Pasi Mäkinen	operatiivinen johtaja	1969	insinööri	2015	5 620	2018C: 7 540 kpl 2023A: 16 668 kpl 2023B: 16 668 kpl
Hanna Seppänen	lakiasiainjohtaja	1974	OTM	2021	–	2018C: 7 542 kpl 2023A: 16 668 kpl 2023B: 16 668 kpl

Lähipiiriliiketoimet

Vuonna 2024 yhtiöllä ei ollut tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia tai tavanomaisista kaupallisista ehdoista poikkeavia lähipiiriliiketoimia.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajalle maksetut palkkiot

Vuonna 2024 Componentan varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana oli KHT Ylva Eriksson. Yhtiökokouksen 10.4.2024 päätöksen mukaisesti tilintarkastajalle maksettiin palkkio laskun mukaan. Vuonna 2024 suoriteperusteiset palkkiot Componenta-konserniin kuuluvien yhtiöiden tilintarkastajille olivat noin 194 000 (225 000) euroa, jotka jakautuivat seuraavasti:

Tilintarkastajille
maksetut palkkiot, euroa	2024	2023
Tilintarkastuksesta	184 000	195 000
Muut kuin tilintarkastuspalvelut	10 000	30 000

* Kukin optio-oikeus 2018C oikeuttaa merkitsemään kaksi yhtiön uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta.

Kukin optio-oikeus 2023A ja 2023B oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden tai hallussa olevan osakkeen.

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Kestävyysselvitys

Emoyhtiön tilinpäätös

Hallitus 31.12.2024

Harri Suutari

s. 1959, insinööri
hallituksen puheenjohtaja 2012–2015 ja vuodesta 2019–
hallituksen jäsen 2012–2015 ja vuodesta 2019–
riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Componenta Oyj, toimitusjohtaja, 2015–2019 Hallitusammattilainen, 2012–2015 PKC Group Oyj, toimitusjohtaja, 2002–2005 ja 2008–2012 Ponsse Oyj, toimitusjohtaja, 1994–2000 Kajaani Automatiikka Oy, toimitusjohtaja, 1984–1996

Keskeiset luottamustoimet

Talgraf Oy, hallituksen puheenjohtaja Konesilta Oy, hallituksen puheenjohtaja Proventia Group Oy, hallituksen puheenjohtaja PunaMusta Media Oyj, hallituksen puheenjohtaja Treenimaailma SixQ Oy, hallituksen puheenjohtaja Oy M-Filter Ab, hallituksen jäsen Prometec Tools Oy, hallituksen jäsen

Componentan osakkeita

Yhteensä 182 889 kpl (välillinen omistus)

Anne Koutonen

s. 1962, KTM

hallituksen jäsen vuodesta 2017–, varapuheenjohtaja vuodesta 2019–
riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Nokian Renkaat Oyj, talous- ja IR-johtaja, 2006–2018 Nokian Renkaat Oyj, treasurer, 2005–2006 Nokian Renkaat Oyj, manager, treasury, 1997–2005 Oy Kyro Ab, financial analyst, group, 1995–1997 Suomen Säästöpankki – SSP Oy, rahoituspankki, manager, domestic money market, 1992–1994 SSP Tampereen Alue, dealer, 1989–1992

Keskeiset luottamustoimet

Tammer Brands Oy, hallituksen puheenjohtaja HKScan Oyj, hallituksen jäsen Image Wear Oy, hallituksen jäsen Kemppi Oy, hallituksen jäsen Kojamo Oyj, hallituksen jäsen Merus Power Oyj, hallituksen jäsen Modulight Oyj, hallituksen jäsen

Componentan osakkeita

–

Tomas Hedenborg

s. 1959, DI

hallituksen jäsen vuodesta 2021–
riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Fabel Advisory Oy Ab, toimitusjohtaja 2019– Orgalim, puheenjohtaja, 2015–2019 Fastems Oy Ab, toimitusjohtaja, 2013–2019 DIMECC Ltd, hallituksen puheenjohtaja, 2013–2017 SLP Oy, hallituksen puheenjohtaja, 2012–2016 Finn-Power Oy, toimitusjohtaja, 2005–2011 HBPO GmbH, toimitusjohtaja, 2001–2005 Bertrand Faure Sitztechnik GmbH, Customer Unit Director, 1998–2001 Bertrand Faure Sitztechnik GmbH, Vice President R&D, Automotive Seating, 1994–1998 Valeo GmbH, R&D Manager, 1990–1994

Keskeiset luottamustoimet

Temet Group Oy, hallituksen puheenjohtaja Kemppi Oy, hallituksen jäsen Meconet Oy, hallituksen jäsen Ursviken Group Oy, hallituksen jäsen T-Drill Oy, hallituksen jäsen

Componentan osakkeita

Yhteensä 5 100 kpl (välillinen omistus)

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Kestävyysselvitys

Emoyhtiön tilinpäätös

Petteri Walldén

s. 1948, DI
hallituksen jäsen vuodesta 2017–, puheenjohtaja 2017–2019
riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Alteams Oy, toimitusjohtaja, 2007–2010 Onninen Oy, toimitusjohtaja, 2001–2005 Ensto Oy, toimitusjohtaja, 1996–2001 Nokia Kaapeli Oy, toimitusjohtaja, 1990–1996 Sako Oy, toimitusjohtaja, 1987–1990

Keskeiset luottamustoimet

Jaakko Pohjola Oy, hallituksen puheenjohtaja Alteams Oy, hallituksen jäsen Veritautien tutkimussäätio, hallituksen jäsen

Componentan osakkeita

–

Lars Wrebo

s. 1962, Msc, Mechanical Engineering
hallituksen jäsen vuodesta 2024–
riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Volvo Cars Executive Board Member, SVP Osto ja valmistus, 2012–2016

MAN Truck & Bus, Tuotanto- ja logistiikkajohtaja, 2006–2012 Scania CV AB, SVP Alusta ja ohjaamot, 2001–2006 Scania Production Angers, toimitusjohtaja, 1996–2001 Saab-Scania AB, Scania CV AB, Trainee-ohjelma; useita johtotehtäviä valmistuksessa ja logistiikassa, 1986–1996

Keskeiset luottamustoimet

Thor Ahlgren AB, hallituksen jäsen SMPP Holding AB, hallituksen jäsen AQ Group, hallituksen jäsen

Componentan osakkeita

Yhteensä 4 000 kpl

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Kestävyysselvitys

Emoyhtiön tilinpäätös

Johtoryhmä 31.12.2024

Sami Sivuranta

s. 1975, DI
toimitusjohtaja vuodesta 2020–
johtoryhmän jäsen vuodesta 2019–, puheenjohtaja vuodesta 2020–

Keskeinen työkokemus

Componenta Oyj, kehitysjohtaja, 2019–2020 HKScan Oyj, operatiivinen johtaja, 2018–2019 Consolis Parma Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja, 2016–2017 Componenta Oyj, kehitysjohtaja, 2016 Componenta BV, tehtaanjohtaja Heerlenin valimo, 2015–2016 Componenta Oyj, tuotantosiirroista vastaava johtaja, 2012–2014 Componenta Oyj, myyntijohtaja Koneenrakennus Pohjoismaat, 2010–2012 Componenta Oyj, tuotantosiirroista vastaava päällikkö, 2009–2010 Componenta Karkkila Oy, tuotantopäällikkö, 2006–2009 Componenta Karkkila Oy, laatu- ja ympäristöpäällikkö, 2004–2006

Keskeiset luottamustoimet

LICO Oy, hallituksen jäsen

Componentan osakkeita

3 897 kpl

Optioita*

2018C: 7 540 kpl 2023A: 16 668 kpl 2023B: 16 668 kpl

Marko Karppinen

s. 1971, KTM

– talousjohtaja vuodesta 2016–

– johtoryhmän jäsen vuodesta 2016–

Keskeinen työkokemus

Componenta Oyj, kehitysjohtaja, 2016 Componenta Turkki, johtaja, liiketoiminnan kehitys, 2016 PKC Group Oyj, johtaja, sisäinen tarkastus, 2013–2016 PKC Group Oyj, talousjohtaja (väliaikainen) Etelä-Amerikan alue, 2013–2014 PKC Group USA, johtaja, liiketoiminnan kehitys, 2011–2013 Proventia Group Oy, talousjohtaja, 2007–2011 PKC Group Oyj, talousjohtaja, 2003–2007 Ponsse Oyj, talousjohtaja ja muita taloushallinnon tehtäviä, 1994–2001

Componentan osakkeita 5 562 kpl

Optioita* 2018C: 7 540 kpl

2023A: 16 668 kpl 2023B: 16 668 kpl

Pasi Mäkinen

s. 1969, insinööri

– operatiivinen johtaja vuodesta 2020–

– johtoryhmän jäsen vuodesta 2015–

Keskeinen työkokemus

Componenta Oyj, liiketoimintajohtaja, Materiaalipalvelut, 2019–2020 Componenta Oyj, operatiivinen johtaja, 2017– 2019 Componenta Oyj, Turkin rautaliiketoiminnan johtaja, 2016–2017 Componenta, Orhangazin valimon (Turkki) johtaja, 2015–2016 Valmet Technologies Oy, valimotoimintojen johtaja, 2013–2015 Metso Foundries Jyväskylä Oy, toimitusjohtaja, 2008–2013 Valmet Oyj/Metso Paper Oy/Metso Foundries Jyväskylä Oy, tuotantopäällikkö, 1999–2008

Keskeiset luottamustoimet

Sacotec Components Oy, hallituksen jäsen

Componentan osakkeita 5 620 kpl

Optioita*

* Kukin optio-oikeus 2018C oikeuttaa merkitsemään kaksi yhtiön uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta. Kukin optio-oikeus 2023A ja 2023B oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden tai hallussa olevan osakkeen.

2018C: 7 540 kpl 2023A: 16 668 kpl 2023B: 16 668 kpl

Hanna Seppänen

s. 1974

OTM, LL.M. (Tukholman yliopisto)
lakiasiainjohtaja vuodesta 2021–
johtoryhmän jäsen vuodesta 2021–

Keskeinen työkokemus

Siili Solutions Oyj, lakiasiainjohtaja, 2018–2021 Terveystalo, johtava lakimies, 2013–2018 Tallink Silja Oy, lakimies, 2010–2013 Asianajotoimisto Bird & Bird Oy, lakimies, 2008–2010 Orion Oyj, lakimies, 2002–2008 Turun yliopisto, lakimies, 2001–2002

Keskeiset luottamustoimet

Emmy Clothing Company Oy, hallituksen jäsen

Componentan osakkeita

–

Optioita*

2018C: 7 542 kpl 2023A: 16 668 kpl 2023B: 16 668 kpl

Componenta Oyj Teknobulevardi 3–5 01530 Vantaa

AI Terminal

Componenta Oyj

3307_10-k_2025-03-28_41862547-6e47-4f7e-a7f3-95a9a2703643.pdf

Componenta lyhyesti

Liikevaihdon jakautuminen, %

Konsernin taloudellinen kehitys

Konsernin kehitys 1.1.–31.12.

Avainluvut

Componentan arvonluonti

Toimitusjohtajan katsaus

Componenta kasvoi yrityskaupoin ja markkinat piristyivät loppuvuotta kohden

Markkinaepävarmuus leimasi koko vuotta 2024

Strategian 3-vuotiskauden ensimmäinen vuosi takana

Yhtiön tarjoama vastaa entistä paremmin asiakkaidemme tarpeisiin

Kohti kasvua

Hallituksen toimintakertomus 2024

Liiketoimintamalli

Yhteenveto vuoden 2024 keskeisistä tapahtumista

Liikevaihto

Liikevaihto markkina-alueittain

Tilauskanta

Sopimus Puolustusvoimien kanssa

Liiketoimintakauppa Kalajoen tehtaasta ja Sepänkylän koneistusja palvelukeskuksesta

Tase, rahoitus ja rahavirta

Henkilöstö

Investoinnit

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Osakepääoma ja osakkeet

Osakkeenomistajat 31.12.2024

Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain

Liputusilmoitukset

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2024

Optio-oikeudet

Hallitus ja johto

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Componentan tulosohjeistus 2025

Osingonjakoehdotus

Varsinainen yhtiökokous

Kestävyysselvitys 2024

Yleiset tiedot

Kestävyysselvityksen laatimisperusteet

Hallinto

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Strategia

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisja arviointiprosesseista

Kaksoisolennaisuusanalyysin toteutustapa

Vaikutusten arviointi

Riskien ja mahdollisuuksien arviointi

Olennaisuuden raja-arvot

Sidosryhmien kuuleminen

Kaksoisolennaisuusanalyysin kattavuus ja oletukset

Kaksoisolennaisuusanalyysin kautta tunnistetut olennaiset kestävyysaiheet ja olennaisuuden raja-arvojen alapuolelle jääneet aiheet

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Pilaantuminen (ESRS E2)

Ilmastonmuutos (ESRS E1)

Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)

Oma työvoima (ESRS S1)

Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)

Yhteisökohtaiset aiheet

Luettelo täytetyistä tiedonantovaatimuksista

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Luettelo EU:n muusta lainsäädännöstä johtuvista tietopisteistä

Ympäristötiedot

EU-taksonomia

Taksonomiakelpoinen ja -mukainen liikevaihto

Taksonomiakelpoiset sekä -mukaiset investoinnit ja operatiiviset kulut

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Ilmastonmuutos

Resilienssianalyysi

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet