Vuosikatsaus ²⁰¹⁷

	Componenta lyhyesti
	Toimitusjohtajan katsaus
	Hallituksen toimintakertomus 2017
	Konsernitilinpäätös
	Konsernin tuloslaskelma
	Konsernin laaja tuloslaskelma
	Konsernin tase
	Konsernin rahavirtalaskelma
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
	Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
1	Toimintasegmentit
2	Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
3	Lopetetut toiminnot
4	Myytävänä olevaksi luokitellut omaisuuserät
5	Liiketoiminnan muut tuotot
6	Liiketoiminnan kulut
7	Henkilöstökulut
8	Tutkimus- ja kehitysmenot
9	Poistot ja arvonalenemiset
10	Rahoitustuotot ja -kulut
11	Tuloverot
12	Osakekohtainen tulos
13	Aineelliset hyödykkeet
14	Liikearvo
15	Aineettomat hyödykkeet
16	Sijoituskiinteistöt
17	Osuudet osakkuusyrityksissä
18	Muut rahoitusvarat
19	Pitkäaikaiset saamiset
20	Laskennalliset verosaamiset ja -velat
21	Vaihto-omaisuus
22	Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

24 Rahavarat 25 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 26 Osakeperusteiset maksut 27 Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet 28 Varaukset 29 Korolliset velat 30 Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan 31 Lyhytaikaiset korottomat velat ja saneerausmenettelyissä olevien velkojen yhteenveto 32 Rahoitusvarojen sekä -velkojen tasearvot ja käyvät arvot kategorioittain 33 Pääoman hallinta 34 Rahoitusriskien hallinta 35 Pitkäaikaiset korottomat velat ja pääomalainat 36 Muut vuokrasopimukset 37 Vastuusitoumukset 38 Lähipiiritapahtumat 39 Emoyrityksen lyhennetty IFRS -standardien mukainen taloudellinen erillisinformaatio 40 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahavirtalaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Emoyhtiön liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konsernin taloudellinen kehitys Tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat	23	Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittely	60
			61
			61
			62
			63
			64
			65
			67
			67
			68
			68
			69
			72
			72
			73
			73
			74
			75
			76
			76
			77
			78
			79
			82
			91

			92
			99
			100
			101
			103

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Componenta lyhyesti

Componenta on kansainvälinen teknologiayhtiö. Componenta toimittaa valettuja ja koneistettuja komponentteja asiakkailleen, jotka ovat globaaleja ajoneuvo-, kone- ja laitevalmistajia. Yhtiön osake listataan Nasdaq Helsingissä.

	2017	2016	Muutos-%
Jatkuvien toimintojen avainluvut *)
Tilauskanta, Me	23,6	20,4	16 %
Liikevaihto, Me	122,4	138,9	-12 %
Käyttökate, Me	29,8	-11,7	-
Käyttökatemarginaali, %	24,3	-8,4	-
Liiketulos, Me	26,3	-32,3	-
Liiketulosmarginaali, %	21,5	-23,3	-
IFRS-tunnusluvut
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	0,70	-1,64	-143 %
Omavaraisuusaste, %	34,8	-165,3	-
Konsernin saneerausvelat, Me	19,0	163,4	-88 %
Henkilöstö kauden lopussa ml. vuokratyövoima	691	664	4 %
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Oikaistu liikevaihto, Me	122,4	122,0	0 %
Oikaistu käyttökate, Me	4,8	0,8	472 %
Oikaistu käyttökatemarginaali, %	3,9	0,7	-
Oikaistu liiketulos, Me	2,9	-6,1	-
Oikaistu liiketulosmarginaali, %	2,4	-5,0	-

*) Vaihtoehtoiset tunnusluvut sekä täsmäytyslaskelmat vertailukelpoisille tunnusluvuille esitetään tilinpäätöksen sivulla 102.

Vuosi 2017 lyhyesti

Vuonna 2017 Componentan jatkuvat toiminnot kääntyivät saneeraustoimenpiteiden johdosta kannattaviksi.
Jatkuvien toimintojen tilauskanta vuoden 2017 lopussa oli 23,6 Me (20,4 Me).
Jatkuvien toimintojen liikevaihto pysyi vuoden 2016 tasolla ja oli 122,4 Me (vertailukelpoinen oikaistu 122,0 Me).
Jatkuvien toimintojen oikaistu käyttökate oli 4,8 Me (vertailukelpoinen oikaistu 0,8 Me) ja oikaistu liiketulos 2,9 Me (vertailukelpoinen oikaistu -6,1 Me).
Emoyhtiön sekä Componenta Finland Oy:n yrityssaneerausohjelmat vahvistettiin käräjäoikeuden päätöksillä 23.8.2017. Saneerausohjelmien mukaisten viiden vuoden pituisten maksuohjelmien toteutus alkaa toukokuussa 2019.
Ruotsissa sijaitsevan Componenta Främmestad AB:n saneerausohjelma vahvistettiin 3.7.2017.
Turkin yhtiön, Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:n osakkeet myytiin ja kauppa toteutui 27.9.2017. Tässä yhteydessä turkkilaiset klubilainapankit vapauttivat Componenta Oyj:n kaikista klubilainasopimukseen perustuvista vastuista ja velvoitteista sisältäen vapautuksen 80 Me:n määräisestä lainatakauksesta.
Yrityssaneerauksessa olleet Componenta Wirsbo AB ja Componenta Arvika AB asetettiin konkurssiin 17.7.2017.
Componenta jatkaa määrätietoista työtä saneerausohjelmien velvoitteiden täyttämiseksi.

Componenta keskittyy tilauskonepajatoimintaan Suomessa ja Ruotsissa.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2017 oli ensimmäinen voitollinen tilikausi vuodesta 2009 jatkuneen tappiollisen toiminnan jälkeen. Jatkoimme määrätietoisesti saneeraustoimenpiteitä ja keskityimme Componentan kannattavuuden parantamiseen. Emoyhtiön ja sen operatiivisten tytäryhtiöiden saneerausohjelmat vahvistettiin Suomessa ja Ruotsissa. Saneerausohjelmien vahvistamisen johdosta konserniyhtiöiden velkarasite valimoliiketoiminnan osalta keveni sellaiselle tasolle, jonka liiketoiminnan rahavirta parhaan ymmärrykseni mukaan mahdollistaa.

Takomoliiketoiminta poistui konsernista, kun yrityssaneerauksessa olleet Componenta Wirsbo AB ja Componenta Arvika AB haettiin konkurssiin heinäkuussa. Takomoyhtiöiden saneerausvelkoja ei kyetty maksamaan asetetussa ajassa. En ole takomoliiketoiminnan menetyksestä pahoillani, sillä sen kannattavuus oli heikko ja sen tarvitsema käyttöpääoman lisäystarve olisi ollut erittäin merkittävä. Takomoliiketoiminnalla ei ole ollut synergiaa valimoliiketoiminnan kanssa, joten sen menettäminen ei vaikuta negatiivisesti jäljelle jääneeseen liiketoimintaan.

Luovuimme suunnitellusti erittäin velkaisesta Turkin valimoliiketoiminnasta sopimalla Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:n osakkeiden myymisestä. Componentan takausvastuut pienenivät kaupan yhteydessä 80 Me.

Saneeraustoimet ovat olleet välttämättömiä Componentan tulevaisuuden varmistamiseksi. Toimet ovat johtaneet konsernin liiketoiminnan pienentymiseen, mutta erityisesti konsernin velkataakan huomattavaan pienentymiseen. Tilinpäätöshetkellä konsernin omavaraisuusaste olikin 34,8 % (-165,3 %).

Componenta Främmestad AB on maksanut tilikauden päättymisen jälkeen kaikki lyhytaikaiset saneerausvelkansa. Konsernilla on tätä kirjoitettaessa noin 15,3 Me pitkäaikaista ulkoista korotonta saneerausvelkaa, josta 2,5 Me Ruotsissa ja loput suomalaisilla konserniyhtiöillä sekä 0,8 Me korollisia pitkäaikaisia saneerausvelkoja. Suomalaisten konserniyhtiöiden tulee maksaa vuosina 2019-2022 ulkoisia saneerausvelkoja noin 1,7 Me vuosittain. Vuonna 2023 tulee maksaa loput noin 7,2 Me. Ruotsalaisen konserniyhtiön tulee maksaa ulkoinen pitkäaikainen 2,5 Me saneerausvelka seuraavan kuuden vuoden aikana, mikäli yhtiön tulos sen mahdollistaa.

Kannattavuuden parantuminen johtuu pääasiassa kiinteiden kustannusten pienentymisestä. Vuoden 2017 aikana tehtiin lisäksi operatiivisia tehostamistoimia, joiden tavoitteena on kustannussäästöjen lisäksi tuotteidemme laadun varmistaminen. Tiivis yhteistyö asiakkaidemme kanssa on päivittäisen toimintamme keskiössä. Tavoitteenamme on ollut varmistaa, että toiminnassa tehdyt uudistukset ja muutokset vastaavat asiakkaiden tarpeita. Toimintamme vakauduttua panostamme entistäkin enemmän toiminnan kasvattamiseen erityisesti suhteessa nykyisiin asiakkaisiimme. Siirryimme vuoden 2016 aikana matalaan linjaorganisaatioon ja siirsimme asiakaspalvelun tehtaillemme. Tämä on oleellisella tavalla parantanut palvelukykyämme ja mahdollistaa jatkossa kannattavuuden parantamisen.

Kiitän asiakkaitamme, tavaroiden ja palveluiden toimittajia ja erityisesti henkilökuntaamme sitoutumisesta Componentan jatkuvuuden turvaamiseen.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Hallituksen toimintakertomus 2017

Yhteenveto vuoden keskeisistä tapahtumista

Vuonna 2017 Componentan jatkuvat toiminnot kääntyivät saneeraustoimenpiteiden johdosta kannattaviksi. Componentan jatkuvien toimintojen tilauskanta vuoden 2017 lopussa oli 23,6 Me (20,4 Me). Konsernin jatkuvien toimintojen tilikauden liikevaihto pysyi viime vuoden tasolla verrattuna oikaistuun liikevaihtoon ja oli 122,4 Me (122,0 Me). Jatkuvien toimintojen oikaistu käyttökate oli 4,8 Me (0,8 Me) ja oikaistu liiketulos 2,9 Me (-6,1 Me).

Componenta keskittyi vuoden 2017 aikana uudelleenjärjestelemään toimintaansa ja jatkoi velkaisimmista liiketoiminnoista luopumista. Emoyhtiön sekä Componenta Finland Oy:n yrityssaneerausohjelmat vahvistettiin käräjäoikeuden päätöksillä 23.8.2017. Saneerausohjelmien mukaisten viiden vuoden pituisten maksuohjelmien toteutus alkaa toukokuussa 2019. Ruotsissa sijaitsevan Componenta Främmestad AB:n saneerausohjelma vahvistettiin 3.7.2017. Yhtiön on määrä suorittaa saneerausvelkansa heinäkuuhun 2018 mennessä. Componenta jatkaa määrätietoista työtä saneerausohjelmien velvoitteiden täyttämiseksi.

Suunnitelmien mukaisesti Turkin yhtiön, Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:n osakkeet myytiin ja kauppa toteutui 27.9.2017. Sopimukseen kuuluivat Turkissa sijaitsevat rauta-, konepaja- ja alumiiniliiketoiminnat kokonaisuudessaan. Kaupalla ei ollut kassavirtavaikutusta. Tässä yhteydessä turkkilaiset klubilainapankit vapauttivat Componenta Oyj:n kaikista klubilainasopimukseen perustuvista vastuista ja velvoitteista sisältäen vapautuksen 80 Me:n määräisestä lainatakauksesta.

Yrityssaneerauksessa olleet Componenta Wirsbo AB ja Componenta Arvika AB asetettiin konkurssiin 17.7.2017. Yhtiöille määrätyt kuuden kuukauden maksuajat saneerausvelkojen maksamiseksi osoittautuivat liian lyhyiksi.

Componenta-konsernin velkojen määrä on pienentynyt oleellisesti saneeraustoimien myötä. Componentalla oli tilinpäätöshetkellä ulkoista saneerausvelkaa yhteensä 19,0 Me. Tämän ohella Componentalla oli vuoden 2017 lopussa Suomessa käytössä asiakkaiden myöntämää ennakkomaksurahoitusta noin 0,1 Me. Componenta Främmestad AB:lla on 27,0 Me suuruinen oman pääoman ehtoinen laina aiemmalta turkkilaiselta konserniyhtiöltä. Tämä erä luetaan omaan pääomaan. Kyseinen laina on maksettava pois ennen Componenta Främmestad AB:n mahdollista osingonjakoa.

Heinäkuussa 2017 Pasi Mäkinen nimitettiin Componenta Oyj:n operatiiviseksi johtajaksi. Hänen vastuulleen kuuluvat Suomessa sijaitsevat valimot Porissa ja Karkkilassa sekä Ruotsissa, Främmestadissa, sijaitseva konepaja.

Saneerausmenettelyt

Componenta-konserniin kuuluvan Componenta Främmestad AB:n saneerausohjelma vahvistettiin Skaraborgin käräjäoikeuden päätöksellä 3.7.2017. Yhtiön oli määrä, paikallisen tuomioistuinpäätöksen mukaisesti, maksaa 12 kuukauden kuluessa päätöksestä lukien noin 2,6 Me konsernin ulkoisia saneerausvelkoja ja 0,6 Me palkkatakaus Ruotsin valtiolle. Saneerausohjelman vahvistamisen edellytyksenä oli riittävä velkojien tuki, joka saavutettiin, kun Componenta Främmestad AB ja turkkilainen Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş. allekirjoittivat toukokuussa 2017 erillisen sopimuksen 10 Me:n suuruisen saneerausvelkasaamisen hoitamisesta. Sopimuksen mukaan Componenta Främmestad AB:n velkaa Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:lle leikataan 75 % ja jäljelle jäänyt 2,5 Me maksetaan pois muiden saneerausvelkojen maksamisen jälkeen kuuden vuoden kuluessa. Takaisinmaksu on sidottu Componenta Främmestad AB:n käyttökatteeseen.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Helsingin käräjäoikeus vahvisti Componenta Oyj:n ja sen tytäryhtiön Componenta Finland Oy:n saneerausohjelmat 23.8.2017. Saneerausohjelmien vahvistamisella niiden sisältämät velkaleikkaukset tulivat voimaan. Saneerausohjelman perusteella Componenta Oyj:n etuoikeudettomia saneerausvelkoja leikattiin noin 94 prosentilla Turkin lainatakauksen poistumisen myötä ja viimesijaiset saneerausvelat leikattiin kokonaan. Componenta Finland Oy:n vakuusvelat maksetaan täysimääräisesti, kun taas muita etuoikeudettomia velkoja leikattiin 75 prosenttia. Tilikauden lopussa Componenta-konsernin ulkoiset saneerausvelat olivat 19,0 Me, josta Componenta Oyj:n osuus oli 7,8 Me, Componenta Finland Oy:n 5,8 Me ja Componenta Främmestad AB:n 5,4 Me. Maksuohjelma alkaa molempien suomalaisten yhtiöiden osalta toukokuussa 2019 ja päättyy marraskuussa 2023. Koko konsernissa maksuohjelma päättyy vuonna 2024. Velkaleikkausten perusteella konsernin jatkuvien toimintojen taseeseen kirjatut velat alenivat 130,2 miljoonalla eurolla, mikä vahvistaa tuloksen kautta omaa pääomaa.

Componenta Oyj allekirjoitti 4.8.2017 sopimuksen omistamiensa turkkilaisen Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:n osakkeiden, jotka edustavat 93,6 % osakkeista ja äänistä, myynnistä Döktaş metal Sanayi ve Ticaret A.Ş:lle. Kauppa toteutui lopullisesti 27.9.2017. Osakekaupan loppuunsaattamisen yhteydessä turkkilaiset klubilainapankit vapauttivat Componenta Oyj:n kaikista klubilainasopimukseen perustuvista vastuista ja

velvoitteista sisältäen vapautuksen 80 Me:n määräisestä lainatakauksesta. Turkin yhtiön osakekaupan toteutuminen vaikuttaa jonkin verran Helsingin käräjäoikeuden 23.8.2017 vahvistaman Componenta Oyj:n saneerausohjelman toteutumiseen. Lainatakaus turkkilaisille klubilainapankeille, määrältään 80 Me, otettiin huomioon vahvistetussa saneerausohjelmassa ehdollisena ja enimmäismääräisenä saneerausvelkana, koska saneerausohjelmaehdotuksen vahvistamisen hetkellä turkkilaiset klubilainapankit eivät olleet vielä vapauttaneet Componenta Oyj:tä lainatakauksesta. Osakekaupan toteuduttua 80 Me:n takausvastuu poistuu Componenta Oyj:n ehdollisina ja enimmäismääräisinä huomioiduista saneerausohjelman veloista.

Componenta Oyj:n etuoikeudettomilla velkojilla on saneerausohjelmaan sisältyvän lisäsuoritusvelvollisuuden perusteella oikeus 80 Me:n saneerausvelalle maksettavaa suoritusta vastaavaan osuuteen eli yhteensä 3,2 Me suuruiseen lisäsuoritukseen maksuohjelman viimeisenä maksupäivänä marraskuussa 2023. Lisäsuoritus maksetaan

Ulkoisten saneerausvelkojen maksuaikataulu:

Me	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024	Yhteensä
Componenta Oyj	-	0,7	0,7	0,7	0,7	5,2	-	7,8
Componenta Finland Oy	-	1,0	1,0	1,0	1,0	2,0	-	5,8
Componenta Främmestad AB	2,9*)	0,4	0,4	0,4	0,4	0,4	0,4	5,4
Yhteensä	2,9	2,0	2,0	2,0	2,0	7,5**)	0,4	19,0

*) Componenta Främmestad AB on maksanut heinäkuussa 2018 erääntyvät saneerausvelkansa maaliskuussa 2018.

**) Componenta Oyj:n ja Componenta Finland Oy:n suurempi viimeinen erä johtuu siitä, että maksuohjelmassa on huomioitu ydinliiketoimintaan kuulumattomien kiinteistöjen myynnistä saatavat tuotot, jotka käytetään velkojen maksuun ohjelman lopussa ja lisäksi viimeiseen erään sisältyy 80 Me lainatakauksen poistumisen aiheuttama lisäsuoritusvelvollisuus 3,2 Me.

yhtiön saneerausohjelman mukaisille etuoikeudettomille velkojille näiden saatavien mukaisessa suhteessa. Componenta Oyj:n saneerausohjelma sisältää edelleen muita ehdollisia ja enimmäismääräisiä velkoja noin 7,3 Me, joille on saneerausohjelmaan sisältyvän maksuohjelman mukaan kohdistettu noin 0,3 Me suoritukset. Componenta Oyj:n ja Componenta Finland Oy:n yhteenlaskettujen taseessa olevien ulkoisten saneerausvelkojen määrä velkaleikkausten jälkeen on noin 13,6 Me, kun otetaan huomioon 80 Me:n takausvastuun poistumisesta syntyvä lisäsuoritusvelvollisuus sekä ehdollisille ja enimmäismääräisille saneerausveloille kohdistetut suoritukset. Takausvastuu sekä muut ehdolliset ja enimmäismääräiset velat on aiemmin huomioitu vain taseen ulkopuolisissa vastuissa.

Componenta Oyj:lle tai Componenta Finland Oy:lle voi syntyä lisäsuoritusvelvollisuus ennakoitua paremman liiketoiminnan kassavirran vuoksi. Mahdollinen lisäsuoritevelvoite ei sisälly yllä oleviin lukuihin.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Lopetetut toiminnot

Konserniyhtiöt Componenta Wirsbo AB ja Componenta Arvika AB Ruotsissa asetettiin konkurssiin 17.7.2017. Tämän johdosta Componenta-konsernilla ei ole enää takomoliiketoimintaa. Wirsbon alakonsernin toiminnot on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi IFRS 5 -standardin "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti ja Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n yhdistely konsernitilinpäätökseen on lopetettu vuoden 2017 kolmannella vuosineljänneksellä. Vuonna 2016 lopetettuihin toimintoihin sisältyi Hollannin alakonserni ja Turkin alakonserni. Lopetettujen toimintojen liikevaihto katsauskaudella oli 27,2 Me (311,2 Me). Lopetettujen toimintojen liiketulos katsauskaudella oli 36,4 Me (-81,1 Me). Lopetettujen toimintojen tulos oli yhteensä -4,8 Me (-209,5 Me). Lopetettujen toimintojen tulos tilikaudella ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttaneita eriä oli 0,1 Me (-15,8 Me) ja laskennallinen liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttaneita eriä oli 0,2 Me (2,1 Me).

Jatkuvat toiminnot

Katsauskauden jatkuvia toimintoja ovat Suomen valimoliiketoiminnot Porissa ja Karkkilassa sekä Ruotsin konepaja Främmestadissa. Lisäksi jatkuviin toimintoihin kuuluu merkitykseltään vähäisiä kiinteistöyhtiöitä Suomessa.

Toimintasegmentit ja raportoinnin muutos vuonna 2017

Componentan pääasialliset myytävät tuotteet ovat koneistamattomia, koneistettuja ja maalattuja rautavalukomponentteja. Konsernin näkökulmasta merkityksettömiä myyntituottoja saadaan toimisto- ja teollisuustilojen vuokrauksesta. Konsernin uudelleenjärjestelyiden ja organisaatiomuutosten myötä Componentalla on yksi raportointisegmentti vuoden 2017 lopussa.

Konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä on yhtiön toimitusjohtaja, joka toimii myös emoyhtiön kaikissa tytäryhtiöissä hallituksen puheenjohtajana. Konsernin johtoryhmä ja muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävässään.

Tilauskanta

Componentan jatkuvien toimintojen tilauskanta vuoden 2018 alussa oli 16 % suurempi kuin vuotta aiemmin eli 23,6 Me (20,4 Me). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset.

Liikevaihto

Nykyisiä vuoden 2018 jatkuvia toimintoja vastaava vertailukelpoinen liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ollen 122,4 Me (122,0 Me). IFRS-standardin mukainen liikevaihto vertailukaudella oli 138,9 Me

(2015: 210,1 Me, luku on 2016 tilinpäätöksessä julkaistut jatkuvat toiminnot, mukaan lukien Wirsbo-alakonserni).

Componentan liikevaihto jakautui tilikaudella asiakastoimialoittain seuraavasti: raskaat ajoneuvot 65 % (73 %) ja muut teollisuuden alat yhteensä 35 % (27 %).

Tulos

Konsernin jatkuvien toimintojen tilikauden oikaistu käyttökate parani edellisvuodesta ja oli 4,8 Me (0,8 Me). Katsauskauden oikaistua käyttökatetta paransivat erityisesti kiinteiden kustannusten pienentyminen sekä vertailukautta paremman likviditeettitilanteen mahdollistama tehokas tuotannon ja logistiikan suunnittelu sekä toteuttaminen. Valuuttakurssierojen vaikutus käyttökatteeseen oli -0,1 Me (-2,2 Me). Kannattavuutta heikensivät puolestaan Suomen energiaveron palautuksen tilapäinen poistuminen, materiaalihintojen nousun vaikutus valimoissa ja Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:n toimitusongelmiin liittyvät erikoisrahdit. Suomen energiaveron palautuksen tilapäinen poistuminen päättyi käräjäoikeuden vahvistettua saneerausohjelmat 23.8.2017.

Konsernin jatkuvien toimintojen liiketulos oli 26,3 Me (2016: -32,3 Me; 2015: -18,5 Me, luku sisältää Wirsbo-alakonsernin). Konsernin jatkuvien toimintojen liiketulosmarginaali 21,5 % (2016: -23,3 %;

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

2015: -8,8 %, luku sisältää Wirsbo-alakonsernin). Konsernin jatkuvien toimintojen tilikauden oikaistu vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuodesta ja oli 2,9 Me (-6,1 Me). Käyttökatteen paranemisen lisäksi koneiden ja kaluston poistojen pienentyminen 5,2 Me:lla paransi oikaistua liiketulosta. Koneisiin ja kalustoon liittyvät poistot pienenivät aikaisempina vuosina kirjattujen arvonalentumisten johdosta ja siten katsauskauden poistopohja oli vertailukauden vastaavaa pienempi. IFRS:n mukainen jatkuvien toimintojen katsauskauden liiketulos, sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, oli 26,3 Me (-32,3 Me). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liiketuloksessa olivat positiiviset 23,4 Me (-29,8 Me), johtuen pääasiassa saneerausvelkojen leikkauksista 30,6 Me ja arvonalenemisista palveluyhtiöiden omaisuudessa -2,6 Me, sekä saneerausja uudelleenjärjestelykustannuksista -1,4 Me.

Sijoituskiinteistöjen arvonmuutoksia kirjattiin -2,6 Me johtuen kiinteistöjen myyntiprosessin etenemisestä ja niiden yhteydessä saatujen alustavien tarjousten johdosta. Tämän lisäksi pitkäaikaisten tuotantohyödykkeiden arvonalentumisia kirjattiin -1,6 Me.

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoiset nettorahoituskulut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä tilikaudella olivat -0,4 Me (-9,8 Me). Rahoituskulut pienentyivät saneerausmenettelyiden ja rahoitusjärjestelyiden johdosta. Katsauskaudella ei ole kirjattu siirtyviä korkokuluja etuoikeudettomille korollisille saneerausveloille, koska niitä

on käsitelty viimesijaisina velkoina, jolloin saneerausmenettelyiden aloittamisen jälkeen kertyneitä siirtyviä korkoja on leikattu 100 prosenttia saneerausohjelmien vahvistamisesta johtuen. Jatkuvien toimintojen nettorahoituserät, sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttaneet erät, olivat 102,1 Me (33,1 Me).

Konsernin jatkuvien toimintojen tilikauden oikaistu tulos rahoituserien jälkeen oli 2,5 Me (-12,3 Me) ja jatkuvien toimintojen tulos rahoituserien jälkeen, sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttaneet erät, oli 128,3 Me (0,8 Me). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tilikauden tuloksessa rahoituserien jälkeen olivat yhteensä 125,8 Me (13,1 Me). Tilikauden jatkuvien toimintojen tulokseen sisältyneet vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät kokonaisuudessaan, 126,1 Me, muodostuvat pääasiassa Suomen ja Ruotsin yhtiöiden saneerausvelkojen leikkauksista, 130,2 Me, ja jo edellä mainittujen tekijöiden lisäksi Componenta Oyj:n takausvastuisiin tehdystä kirjauksesta -3,2 Me, joka johtui konsernin saneerausvelkojen täsmentymisestä. Takausvastuu sekä muut ehdolliset ja enimmäismääräiset velat oli aiemmin huomioitu vain taseen ulkopuolisissa vastuissa.

Jatkuvien toimintojen tilikauden verot olivat 0,5 Me (-6,9 Me). Tilikauden verot sisältävät vahvistettuihin tappioihin liittyviä laskennallisten verosaamisten arvonalentumisia Suomessa ja Ruotsissa 0,0 Me (-5,4 Me) ja muihin laskennallisiin nettoverosaamisiin kirjattuja arvonalennuksia Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 0,0 Me (-1,8 Me). Arvonalennukset

kirjattiin toiminnan jatkuvuuteen ja laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyteen liittyvän merkittävän epävarmuuden johdosta.

Lopetettujen toimintojen tulos tilikaudella, mukaan lukien Wirsbo-alakonsernin nettovarallisuuserien arvonalentumiset taseesta poiskirjaamisen johdosta sekä jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden arvonalentumisten kirjaukset koskien saamisia ja osakeomistuksia Wirsbo-alakonserneilta, olivat yhteensä -4,8 Me (-209,5 Me). Vertailukelpoisuuteen vaikuttaneet erät sisälsivät alakonsernin nettovarallisuuserien arvonalentumiset sekä jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden arvonalentumisten kirjaukset koskien saamisia ja osakeomistuksia Wirsbo-alakonsernilta. Lopetettujen toimintojen tulos tilikaudella ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttaneita eriä oli 0,1 Me (-15,8 Me) ja laskennallinen liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttaneita eriä oli 0,2 Me (2,1 Me).

Konsernin tilikauden tulos oli 124,1 Me (-215,5 Me). Katsauskauden osakekohtainen laimentamaton tulos oli 0,70 e (-1,64 e) ja katsauskauden jatkuvien toimintojen osakekohtainen laimentamaton tulos oli 0,73 e (-0,05 e).

Konsernin oma pääoma on positiivinen tilinpäätöshetkellä. Kuitenkaan oman pääoman tuottoprosenttia ei ole tarkoituksenmukaista laskea vuonna 2017 (2016: n/a, 2015: -92,6 %), koska laskentakaavassa oma pääoma on vuosineljännesten keskiarvo, minkä vuoksi oma pääoma olisi tunnusluvussa negatiivinen. ⁸

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Tase, rahoitus ja kassavirta

Tilikauden lopussa konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 5,5 Me (4,4 Me). Yhtiön jatkuvien toimintojen likviditeetti oli katsauskaudella vertailukautta paremmalla tasolla, joka mahdollisti vertailukautta tehokkaamman tuotannollisen toiminnan. Yhtiöllä ei ollut sitovia luottositoumuksia katsauskauden lopussa. Componenta on sopinut vuoden 2016 lopussa Suomessa ja Ruotsissa pääasiakkailta tulevasta ennakkomaksuihin perustuvasta rahoituksesta. Ennakkomaksurahoituksen puitteissa nostetun velan määrä oli 0,1 Me katsauskauden lopussa. Ennakkomaksurahoitus päättyy tulleessaan tulorahoituksella loppuun maksetuksi alkuvuodesta 2018.

Tilikauden lopussa Componenta-konsernin ulkoiset saneerausvelat olivat 19,0 Me, josta Componenta Oyj:n osuus oli 7,8 Me, Componenta Finland Oy:n 5,8 Me, Componenta Främmestad AB:n 5,4 Me (näistä 2,5 Me Turkille, 2,3 Me muille ulkopuolisille velkojille ja 0,6 Me palkkatakauksia Ruotsin valtiolle). Konsernin ulkoisista 19,0 Me saneerausveloista lyhytaikaista velkaa oli 2,9 Me. Lisäksi lyhytaikaisia ostovelkoja, siirtovelkoja ja muita velkoja on 15,4 Me (89,1 Me). Ulkoisiin saneerausvelkoihin sisältyy 1,4 Me korollista velkaa, josta 0,6 Me on lyhytaikaista. Nettovelkaantumisaste vuoden 2017

lopussa oli -16,2 %. Vuoden 2016 vertailulukua ei ole tarkoituksenmukaista laskea negatiivisesta omasta pääomasta johtuen. Konsernin omavaraisuusaste oli joulukuun 2017 lopussa 34,8 % (2016: -165,3 %, 2015: 4,6 %). Tilikauden lopussa kaikkien erillisyhtiöiden omat pääomat olivat paikallisten tilinpäätöskäytäntöjen mukaisesti positiiviset: Componenta Oyj:ssä 15,2 Me, Componenta Finland Oy:ssä 7,8 Me ja Componenta Främmestad AB:ssa 14,5 Me. Konsernin oma pääoma on positiivinen 18,3 Me. Konsernin omaa pääomaa paransi myös Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:lta saadun pääomalainan 27,0 Me luokittelu oman pääoman ehtoiseksi kolmannella vuosineljänneksellä. Pääomalainalle ei sopimuksen mukaan makseta korkoa, eikä sille ole määritetty takaisinmaksuaikaa. Laina on maksettava pois ennen kuin Componenta Främmestad AB voi maksaa osinkoa.

Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudella oli 2,8 Me (-10,9 Me). Parantunut jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta johtuu paremmasta liiketoiminnan kannattavuudesta. Käyttöpääoman muutokset katsauskaudella olivat 2,7 Me (3,9 Me). Käyttöpääomaan sitoutuneiden varojen pienentymistä selittää ostovelkojen velkaleikkaukset, joiden osuus on 32,5 Me. Lisäksi käyttöpääoman muutokseen vaikuttaa saneerauksesta johtuvat ostovelkojen ja myyntisaamisten maksuehtojen muutokset. Ostovelkoja on maksettu ennakkoon ja hyvin lyhyillä maksuajoilla. Myös myyntisaamisia on saatu kotiutettua nopeammin lyhyemmillä maksuajoilla. Tilikauden päättyessä nettokäyttöpääoma oli 12,6 Me.

Investoinnit

Componentan tilikauden tuotannollisten investointien määrä oli 2,8 Me (19,9 Me), josta rahoitusleasingien osuus oli 0,7 Me (6,4 Me). Jatkuvien toimintojen tuotannollisten investointien määrä oli 1,6 Me (0,8 Me) ja lopetettujen toimintojen tuotannolliset investoinnit olivat 1,2 Me (19,1 Me). Konsernin investointien nettorahavirta oli -2,6 Me (-0,9 Me), joka sisältää konsernin investointien kassavirran aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä myytyjen käyttöomaisuushyödykkeiden ja liiketoimintojen kassavirran. Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta oli -1,4 Me (7,9 Me).

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Vuonna 2017 Componentan jatkuvien toimintojen tutkimus- ja kehitysmenot olivat -0,0 Me (-0,2 Me), joka vastaa 0,0 % (0,0 %) konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehittämismenot ovat hyvin pienet, koska Componenta harjoittaa tilauskonepajaliiketoimintaa, joten sillä ei ole mainittavia omia tuotteita.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Vastuullisuus on tärkeä osa Componentan liiketoimintaa ja yhtiön arvot, strategia sekä toimintatavat ovat perustana vastuulliselle toiminnalle. Yritysvastuuajattelu käsittää Componentalla sekä strategisen että lyhyemmän aikavälin suunnittelun. Tärkeimpien yritysvastuumittareiden kehitystä seurataan ja analysoidaan jatkuvasti. Yhtiön johto asettaa merkittävimmille yritysvastuun osa-alueille vuosittain tavoitteet, joiden toteuttamiseksi laaditaan toimintasuunnitelma vastuualueineen.

Vastuullisuuden kannalta merkityksellisintä Componentan toiminnassa ovat vastuu ympäristöstä ja henkilöstöstä huolehtiminen. Componenta toimii alalla, jossa ympäristövastuuseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä. Valukomponenttien tuotanto kuluttaa paljon energiaa ja tuotantoprosessissa syntyy myös huomattavia määriä ylijäämähiekkaa, kuonaa ja jätteitä. Ympäristövastuuseen liittyvät tiedot raportoidaan konsernin Suomessa ja Ruotsissa sijaitsevista tuotantoyksiköistä, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Componentan toimiala on luonteeltaan myös hyvin henkilöstöintensiivinen, joten henkilöstökustannukset sekä investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen vaikuttavat merkittävästi yhtiön menestymiseen. Sosiaalista vastuuta ja työntekijöihin liittyviä seikkoja kuvaavat luvut kattavat koko konsernin henkilöstön.

Componenta raportoi yritysvastuuasioista kerran vuodessa hallituksen toimintakertomukseen sisältyvän muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen muodossa. Componentan hallitus on hyväksynyt tämän selvityksen sekä sitoutunut vuosittain määrittelemään yritysvastuuta ja muita kuin taloudellisia tietoja koskevien seikkojen olennaisuuden. Tässä osiossa esitetään sekä toteutuneita lukuja että vertailulukuja suhteessa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Sulkeissa esitetyt vertailuluvut koskevat nykyisiä jatkuvia toimintoja.

Liiketoimintamallin kuvaus

Componentan perustehtävänä on toimittaa Suomessa ja Ruotsissa sijaitsevista tuotantotehtaistaan valettuja ja koneistettuja komponentteja asiakkailleen, jotka ovat paikallisia sekä globaaleja ajoneuvo-, kone- ja laitevalmistajia. Tuotantoyksiköiden laaja tarjonta kattaa kokoluokat muutamasta kilosta muutamaan sataan kiloon, sarjasuuruudet piensarjoista kymmenien tuhansien sarjoihin sekä lukuisat raudan materiaalivaihtoehdot. Componentan raaka-aine- ja toimitusketjut ovat globaaleja.

Ympäristövastuu

Componentan laatu-, ympäristö-, työterveys- ja -turvallisuuspolitiikat ohjaavat laatuun ja ympäristönäkökohtiin liittyviä toimenpiteitä. Jokaisessa tuotantoyksikössä on kolmansien osapuolten sertifioimat laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Merkittävimmät riskit suhteessa ympäristövastuuseen liittyvät pääasiassa valukomponenttien tuotannon energiankulutukseen, tuotantotoiminnassa syntyvään ylijäämähiekkaan, kuonaan ja jätteeseen sekä tuotantoyksiköiden toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin päästöihin. Valimoissa raaka-aineen sulatus ja sulan kuumanapito kuluttavat paljon energiaa, minkä vuoksi Componenta on suuri energiankäyttäjä. Mahdollisella energian hinnan nousulla tai energiankäytön verotuksen kiristymisellä voi olla huomattavia vaikutuksia Componentan toimintaedellytyksiin. Heikentävästi yhtiön toimintaedellytyksiin vaikuttaisivat myös jätemaksuihin ja -veroihin liittyvät korotukset. Keskeisiä riskitekijöitä toiminnalle ovat lisäksi mahdolliset ympäristölupamääräysten tai päästörajojen tiukentamiset.

Taloudellinen vastuu ympäristön pilaantumisesta on nykylainsäädännön tiukkuuden ja laajuuden vuoksi merkittävä riski. Componentan tuotantoyksiköt sijaitsevat asutuksen lähistöllä, joten on tärkeää, että tuotantoyksiköt täyttävät niille myönnettyjen ympäristölupaehtojen päästö- ja melurajat. Mahdolliset ympäristönsuojeluunsääntöjen rikkomiset tulisivat haittaamaan Componentan toimintaa myös yhtiön maineeseen kohdistuvan riskin johdosta. Componenta haluaa ympäristöriskien hallinnalla varmistaa, että toiminta jatkuu häiriöttä, toiminnan laatu pysyy hyvänä, eikä ympäristölle koidu haittaa.

Componentan tärkeimmät tavoitteet ympäristövastuun osalta ovat päästöjen ehkäisemisen lisäksi

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

energiatehokkuus sekä energiankäytön vähentäminen ja jätteiden synnyn vähentäminen sekä jätteiden hyötykäyttö. Energiankäyttömääriä seurataan aktiivisesti ja energiankäyttöä pyritään tehostamaan erilaisin toimenpitein, kuten valusuunnittelulla ja laadunkehitystoiminnalla. Myös tuotantomäärät ja kuormituksen tasaisuus vaikuttavat energiankäytön tehokkuuteen. Vuonna 2017 Componentan kokonaisenergiankäyttö nousi edellisvuodesta 5,6 % ja oli 94 GWh (89 GWh). Käytetystä energiasta 80 % oli sähköenergiaa (78 %). Muut energianlähteet ovat kaukolämpö, nestekaasu ja öljy, joiden osuus kokonaisenergiankäytöstä on 20 % (22 %). Tuotantoon suhteutettu energiankulutus rautavalimoissa laski 1,8 %. Vuonna 2018 Componentan tavoitteena on 2 %:n suhteellinen energiankäytön vähennys.

Jo valukomponenttien suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa voidaan vaikuttaa tuotteen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Mitä parempaa laatua tuotetaan, sitä vähemmän syntyy hylättyjä valukappaleita ja sitä vähemmän kuluu raaka-aineita, energiaa ja resursseja. Componenta kokee jätteiden hyötykäytön edistämisen ja uusien hyötykäyttökohteiden löytämisen tärkeäksi. Kierrätysmateriaalin käyttö tuotannon raaka-aineena on ollut yhtiölle jo pitkään itsestäänselvyys. Valukomponenttien pääraaka-aine on suureksi osaksi kierrätysmetallia ja vuonna 2017 rautavalimoissa kierrätysteräksen osuus oli 61 % (52 %).

Suhteessa tuotettuihin tuotteisiin Componentan tuotannossa syntyy merkittävästi jätteitä materiaalien sisäisestä kierrosta huolimatta. Vuonna 2017 Componentan tuotantolaitoksissa syntyi jätteitä kaikkiaan 22 326 tonnia (19 871 tonnia), joista noin 83 % (89 %) toimitettiin hyötykäyttöön. Lähes kaikki Componentalla syntyvät jätteet lajitellaan ja lajittelemattoman jätteen osuus vuonna 2017 oli vain 0,3 % (0,4 %) kokonaisjätemäärästä. Hyötykäyttöön menevät jätteet ovat muun muassa metalleja, kuonia, hiekkoja ja pölyjä. Myös Componentan valmistama lopputuote voidaan kierrättää. Componenta tulee tavoittelemaan etenkin kaiken hiekka- ja pölyjätteen saamista hyötykäyttöön. Vuonna 2018 tavoitteena on, että jätteiden hyötykäyttöprosentti kokonaisjätemäärästä on 89.

Tuotannon merkittävimmät päästöt liittyvät valimoissa syntyvään pölyyn. Valimossa käytettävä muottihiekka ja sen sideaineet aiheuttavat pölyämistä prosessin eri vaiheissa. Valimon sisällä pölyä torjutaan kohdepoistoin ja sen leviäminen ulkoilmaan estetään suodatinlaitteistojen avulla. Componentalla seurataan ja mitataan raaka-aineen kulutusta ja tuotannon päästöjä eli hiukkas- ja VOC-päästöjä sekä tuotannon aiheuttamaa ympäristömelua tuotantoyksiköissä. Valimoiden pölypäästöt olivat vuonna 2017 yhteensä 0,2 kg valettua tonnia kohden (0,2 kg/tn). Vuosittaista tavoitetasoa ei ole asetettu, sillä pölypäästöt mitataan sertifioidusti kolmen vuoden välein.

Ympäristövastuun osa-alueen kokonaiskustannukset nousivat edellisvuodesta lähinnä ympäristölupamääräyksistä johtuvien kertaluonteisten kulujen vuoksi. Ympäristökustannuksiin luetaan suoraan ympäristöön liittyvät kustannukset, kuten jätehuolto ja jätevesihuolto sekä ympäristönsuojeluun liittyvät toimet. Ylivoimaisesti suurin osa kustannuksista aiheutuu tuotantojätteiden käsittelystä. Vuonna 2017 ympäristökustannukset olivat 0,9 % (0,7 %) liikevaihdosta. Componentalla jokainen investointi arvioidaan myös sen ympäristövaikutusten osalta. Uudet koneet ja laitteet ja muutokset tuotantotavoissa voivat vaikuttaa muun muassa energian ja raaka-aineiden käyttöön ja päästöihin. Vuonna 2017 ei tehty merkittäviä investointeja.

Sosiaalinen vastuu ja työntekijöihin liittyvät seikat

Componentan jatkuvien toimintojen keskimääräinen henkilömäärä mukaan lukien vuokratyövoima oli vuoden 2017 lopussa 691 (664). Maantieteellisesti henkilöstö (sis. vuokratyövoiman) jakautui siten, että vuoden 2017 lopussa jatkuvien toimintojen henkilöstöstä 67 % (70 %) oli Suomessa ja 33 % (30 %) Ruotsissa. Componentalla henkilöstöstrategia on osa liiketoimintastrategiaa, ja sillä on aina kiinteä yhteys liiketoiminnan kehittämiseen ja strategisiin painopistealueisiin. Sosiaalinen vastuu perustuu Componentan henkilöstöpolitiikkaan, johtamisen periaatteisiin sekä arvoihin - avoimuuteen, rehellisyyteen ja toisten arvostamiseen. Kaikissa toimin-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

noissa noudatetaan tuotantoa sekä tukitoimintoja koskevia määräyksiä, kunkin toimintamaan paikallisiin säädöksiin mukautuen. Componentan arvojen ja johtamisperiaatteiden mukaisesti kaikki rekrytointia, palkitsemista ja ylennyksiä koskevat päätökset perustuvat yksinomaan kunkin työntekijän osaamiseen ja saavutuksiin. Kullakin yksiköllä on vuosittain tarkistettava tasa-arvosuunnitelma. Työntekijöiden käytössä on myös sisäinen ilmoituskanava muun muassa mahdollisista syrjintäepäilyistä raportoimiseen.

Sosiaalista vastuuta sekä työntekijöihin liittyviä seikkoja koskevat riskit painottuvat teollisessa toimintaympäristössä etenkin työntekijöiden työterveyteen ja työtapaturmiin. Fyysisesti kuormittava työ valimoympäristössä edellyttää panostusta työturvallisuuteen sekä terveellisiin työtapoihin. Merkittävät sairauspoissaoloista ja tapaturmista aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset vaikuttavat haitallisesti Componentan toimintaedellytyksiin. Etenkin pitkäaikaiset sairauslomat sekä pitkäaikaisia sairauslomia aiheuttavat työtapaturmat ovat riskitekijöitä toiminnalle, sillä inhimillisen tiedon sekä taidon korvaaminen ja uusiminen voi kestää pitkään. Työntekijöiden työterveyteen liittyviä riskejä hallitakseen Componenta on määritellyt kehityskohteekseen sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyn ja toteutuneiden sairauspoissaolojen vähentämisen. Tavoitteena on myös työtapaturmia koskevien riskien entistäkin tehokkaampi tunnistaminen ja tämän myötä työtapaturmien vähentäminen. Nämä

seuranta- ja kehityskohteet ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa.

Onnettomuusriskien minimoimiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi Componentan yksiköissä järjestetään jatkuvasti työturvallisuuskoulutuksia ja huolehditaan, että henkilöstöllä on päivitetyt, sopivat ja riittävät työkalut käytössään. Kullakin yksiköllä on säännöllisesti päivitettävä työsuojeluohjelma. Karkkilan ja Porin valimoissa on myös sertifioitu OHSAS 18001 -työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmä. Työkyvyn heikkenemistä ennaltaehkäistään tarvittavilla työhyvinvoinnin ja -terveyden palveluilla. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tavoitteena on myös sairauspoissaolojen merkittävä vähentyminen. Työhyvinvoinnin tueksi ja sairauksien ennaltaehkäisemiseksi Componenta järjestää henkilöstölle tilaisuuksia, jotka liittyvät fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen.

Vuonna 2017 sairaudesta ja tapaturmista johtuvat pitkä- ja lyhytaikaiset sairauspoissaolot olivat 5,7 % (6,0 %). Componentalla on sairauspoissaoloihin reagoimiseen toimintamalli, joka korostaa työntekijän, työterveyshuollon ja HR-toiminnon yhteistyötä. Toimintamallin mukaisten toimenpiteiden tarkoituksena on estää sairauden johtaminen työkyvyttömyyteen. Sairauspoissaoloihin reagoimisen toimintamallia kehitetään edelleen ja vuoden 2018 aikana Componentalla tullaan toteuttamaan erilaisia työterveyteen tähtääviä kampanjoita yhteistyökumppaneiden kanssa.

Componentalla seurataan ja rekisteröidään jatkuvasti paitsi toteutuneita työtapaturmia, myös ns. "läheltä piti" -tilanteita. Vuonna 2017 toteutuneet sairauspoissaoloon johtaneet työtapaturmat olivat 89 kpl miljoonaa työntuntia kohti, kun edellisenä vuonna vastaavat tapaturmat olivat 99 kpl miljoonaa työntuntia kohti. Vuonna 2017 Componentalla ei sattunut yhtään vakavaa työtapaturmaa tai kuolemantapausta. Työtapaturmista valtaosa johtuu normaalitoiminnasta poikkeavista tilanteista tai huolimattomuudesta. Tämän johdosta mahdollisia vaaratilanteita pyritään ennakoimaan ja puutteisiin työtapojen noudattamisessa puututaan ajoissa. Tapaturmiin tai uhkaaviin vaaratilanteisiin johtaneet tapahtumat selvitetään systemaattisesti yhtiön toimintamallin mukaan ja selvityksen myötä ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin työohjeiden päivittämiseksi sekä työyhteisön tietoisuuden parantamiseksi. Ohjeista sekä turvallisista työtavoista muistutetaan mahdollisimman usein. Työntekijöitä kannustetaan myös itsenäisesti huomioimaan mahdolliset vaaratekijät sekä raportoimaan turvallisuuteen liittyvistä havainnoista.

Componenta on kehittämässä vuoden 2018 aikana erityisen ohjelman sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrän vähentämiseksi. Ohjelman myötä vuonna 2018 tavoitellaan, että sairauspoissaolot olisivat enintään 4 % ja työtapaturmien määrä alle 70 kpl miljoonaa työtuntia kohti.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Componentan raaka-aine- ja toimitusketjut ovat globaaleja, minkä vuoksi yhtiö pyrkii jatkuvasti entistä enemmän kiinnittämään huomiota ihmisoikeuksien kunnioittamiseen toimitusketjussa. Liikekumppanien valintaan vaikuttavat kuitenkin useat eri tekijät ja esimerkiksi tiettyjä tuotannossa edellytettäviä raaka-aineita voidaan hankkia vain suppealta toimittajajoukolta. Ihmisoikeuksien rikkomiseen liittyvät merkittävimmät riskit kohdistuvat Componentan tuotteiden toimitusketjussa toimiviin tavarantoimittajiin ja alihankkijoihin, joiden sijaintimaassa ei voida taata kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien tai työntekijöiden perusoikeuksien toteutumista. Mahdolliset ihmisoikeuksien ja työntekijöiden perusoikeuksien loukkaukset yhtiön toimitusketjussa aiheuttavat etenkin yhtiön maineeseen kohdistuvia riskejä.

Componenta pyrkii eettisten ohjeidensa mukaisesti siihen, että sen tuotteiden toimitusketjussa kunnioitetaan ihmisoikeuksia eikä edistetä konflikteja. Toimittajilta ja alihankkijoilta edellytetään voimassaolevien lakien ja määräysten noudattamista. Toimittajien ja alihankkijoiden tulee myös tukea ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, jotka on määritelty YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden perusoikeuksia. Lisäksi toimittajien ja alihankkijoiden on noudatettava toiminnassaan niitä laatu- ja ympäristöstandardeja, joiden mukaisesti Componenta toimii.

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteiden ymmärtäminen on Componentan jokaisen työntekijän vastuulla. Keskeinen osa Componentan riskienhallintaa on sisäinen ilmoituskanava, jonka kautta työntekijät voivat raportoida yhtiön eettisen ohjeiston, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamisen vastaiseen toimintaan liittyvistä epäilyistään. Componenta panostaa vuoden 2018 aikana ilmoituskanavan tunnettuuden lisääntymiseen. Toimitusketjussa tunnistettujen riskien suhteen merkittävimmässä roolissa ovat erityisesti Componentan osto- ja myyntiorganisaatiot sekä yksiköiden ja yrityksen johto. Componenta on järjestänyt aiemmin näille ryhmille kerran vuodessa pakollisen yhtiön eettisiä ohjeita koskevan koulutuksen. Vuonna 2016 alkaneiden konserniyhtiöiden yrityssaneerausmenettelyjen vuoksi koulutus on jäänyt järjestämättä vuosina 2016 ja 2017. Componenta järjestää vuonna 2018 koulutuksen jälleen normaalisti henkilöille, jotka ovat käytännön työnsä kautta olennaisimmassa asemassa eettisten riskien hallinnan kannalta.

Componenta pyrkii enenevissä määrin kartoittamaan liikekumppaneihin liittyvät eettiset riskit ennen yhteistyösuhteen perustamista. Vuoden 2018 aikana Componenta on tuomassa eettisen ohjeistonsa konkreettisemmin ostotoimintaansa, hankintoihinsa ja sopimustoimintaansa siten, että näissä toiminnoissa yhteistyökumppaneilta edellytetään kirjallisesti sitoutumista Componentan eettiseen ohjeistoon. Käytännössä kirjallinen sitouttaminen hoidetaan oheistamalla sopimuksiin erillinen eettisten ohjeiden lomake tai sisällyttämällä sopimuksiin erityinen eettisiä ohjeita koskeva sopimuslauseke.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Componentalla merkittävimmät riskit suhteessa korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvät tuotantoketjussa mahdollisesti tapahtuviin Componentan periaatteiden vastaisiin toimenpiteisiin tai laiminlyönteihin. Korruption ja lahjonnan torjunnan vastaisten sääntöjen laiminlyönti voi aiheuttaa Componentalle sanktio- ja maineriskin lisäksi taloudellisia menetyksiä, mikäli tuotantoketjun kumppaneita ei ole valittu kokonaistaloudellisesti oikein perustein. Componenta haluaa ylläpitää reilua liiketoimintakulttuuria. Yhtiön eettisissä liiketoimintaohjeissa on annettu ohjeita muun muassa lahjojen ja kestityksen antamisesta ja vastaanottamisesta sekä eturistiriitojen välttämisestä. Componenta on myös poliittisesti sitoutumaton yritys.

Korruptioon ja lahjontaan liittyvien riskien havaitsemiseksi ja torjumiseksi suunniteltu Componentan toimintaohjelma käsittää johdon ja työntekijöiden kouluttamista. Tärkeänä pidetään, että henkilöstö käytännön työtehtävien tasolla ymmärtää, mitä lahjonta on ja miten sitä on torjuttava. Korruption ja lahjonnan vastaisessa toiminnassa merkittävä rooli on erityisesti Componentan osto- ja myyntiorganisaatioilla sekä yksiköiden ja yrityksen johdolla. Nämä ryhmät ovat mukana pakollisessa eettisiä ohjeita koskevassa koulutuksessa, jonka Componenta järjestää jälleen vuonna 2018. Componentan sisäinen ilmoituskanava on keskeisessä roolissa myös korruptioon ja lahjontaan liittyvien epäilysten raportoinnissa.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Kuten ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevan vastuun osalta, on Componenta vuoden 2018 aikana tuomassa myös korruptiota ja lahjonnan torjuntaa koskevan vastuun näkökulmasta eettisen ohjeistonsa konkreettisemmin ostotoimintaansa, hankintoihinsa ja sopimustoimintaansa. Tarkoituksena on velvoittaa liikekumppanit kirjallisesti noudattamaan kansallisia ja kansainvälisiä lahjonnanvastaisia säädöksiä. Tällä tavoin Componenta voi enenevässä määrin valita liikekumppanikseen lähinnä sellaisia toimijoita, joilla on voimassa sisäiset lahjonnanvastaiset ohjeistukset ja prosessit näiden ohjeistusten noudattamisen valvomiseksi.

Osakkeet ja osakepääoma

Componenta Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Osakkeen tilikauden keskikurssi oli 0,20 euroa, alin kurssi 0,11 euroa ja ylin kurssi 0,38 euroa. Osakkeen kurssi vuoden 2017 lopussa oli 0,14 euroa (0,18 euroa). Osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 25,5 Me (31,7 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella 205,5 % (118,6 %) osakekannasta.

Componenta Oyj:n osakepääoma oli tilikauden päättyessä 1,0 Me (21,9 Me). Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu määrä tilikauden lopussa oli 177 269 224 (176 137 224). Osakkeiden määrän kasvu johtuu vaihtovelkakirjalainan vaihtamisesta osakkeiksi. Vuonna 2016 liikkeeseen lasketusta vaihtovelkakirjalainasta merkittiin vuoden 2017 aikana 1 132 000 Componenta Oyj:n uutta osaketta. Osakkeenomistajien määrä katsauskauden päättyessä oli 7 685 (5 423).

Liputusilmoitukset

Componenta sai tilikaudella neljä Arvopaperimarkkinalain mukaista liputusilmoitusta aikavälillä 10.2.2017–3.10.2017. Kaikista liputusilmoituksista annettiin erilliset pörssitiedotteet.

Liputusilmoitusten mukaan Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarisen osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on alittanut viiden prosentin rajan 3.10.2017. Erkki Etolan määräysvaltayhtiöiden Etra Capital Oy:n ja Tiiviste-Group Oy:n yhteenlaskettu osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on alittanut 15 prosentin rajan 22.3.2017. Sampokonsernin osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on alittanut viiden prosentin rajan 10.2.2017. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on alittanut viiden prosentin rajan 10.2.2017.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Componenta Oyj:n 5.5.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilikauden 1.1. - 31.12.2016 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen

mukaisesti, että osinkoa ei jaeta 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin neljä. Yhtiökokous päätti valita nykyisen hallituksen jäsenet Olli Isotalon ja Tommi Salusen uudelleen hallituksen jäseniksi sekä Petteri Walldénin ja Anne Leskelän uusina jäseninä.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 50 000 euroa ja hallituksen jäsenille 25 000 euroa. Lisäksi mahdollisten hallituksen alaisten valiokuntien jäsenille maksetaan vuosipalkkiona 5 000 euroa. Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n.

Yhtiökokous päätti, että yhtiön tilinpäätöksen 31.12.2016 osoittamasta 336 419 172,22 euron tappiosta 31.12.2016 ja sitä ennen päättyneiltä tilikausilta (josta 31.12.2016 päättyneen tilikauden tappio on 236 496 663,78 euroa) yhteensä 233 687 815,06 euroa katetaan alentamalla sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa, ylikurssirahastoa, vararahastoa ja osakepääomaa. Toimenpiteiden jälkeen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston määrä on 366 000,00 euroa, ylikurssirahaston ja vararahaston määrä on 0,00 euroa ja yhtiön osakepääoma on 1 000 000,00 euroa.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Yhtiökokous päätti myös peruuttaa 15.4.2016 tekemänsä päätöksen enintään 10 000 000 optiooikeuden antamisesta Componenta-konsernin avainhenkilöille.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Componenta-konsernissa ei ole voimassa olevaa osakepohjaista kannustinjärjestelmää.

Hallitus ja johto

Componenta Oyj:n hallitus piti 5.5.2017 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Petteri Walldénin ja varapuheenjohtajaksi Tommi Salusen.

Hallitus päätti, että erillistä tarkastusvaliokuntaa ei perusteta ja, että hallitus kokonaisuudessaan vastaa tehtävistä, jotka Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa on annettu tarkastusvaliokunnalle.

Componentan johtoryhmä 31.12.2017:

Harri Suutari, toimitusjohtaja, s. 1959, insinööri, 2015 alkaen
Marko Karppinen, talousjohtaja, s. 1971, KTM, 2016 alkaen
Pasi Mäkinen, operatiivinen johtaja, s. 1969, insinööri, 2016 alkaen.

Edellisten lisäksi johtoryhmän jäseninä vuoden 2017 aikana ovat toimineet seuraavat henkilöt:

● Pauliina Rannikko, lakiasiain- ja henkilöstöjohtaja, 17.4.2017 saakka

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

Seppo Erkkilä, Suomen liiketoiminnan johtaja, 30.6.2017 saakka
Fredric Lindahl, Componenta Främmestad AB:n toimitusjohtaja, 30.6.2017 saakka
Mikael Schill, Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n toimitusjohtaja, 17.7.2017 saakka
Sabri Özdoğan, Turkin alumiiniliiketoiminnan johtaja, 4.8.2017 saakka
Tuula Rainto, lakiasiainjohtaja, 2.5. 22.9.2017.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto- ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, valuutta-, korko- ja luottoriskit). Suojautumisessa valuuttakurssien muutoksilta käytetään valuuttalainoja ja -talletuksia sekä muita luonnollisia suojaussuhteita. Saneerausmenettelyistä johtuen yhtiö ei tällä hetkellä saa tarvittavia limiittejä suojaavien johdannaisten solmimista varten.

Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysteräksen ja harkkoraudan sekä energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Componentan mahdolliset käyttöpääoman saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit saattavat heikentää tulevan uuskaupan volyymeja ja pienentää asiakkaiden tulevaisuudessa antamia uusia tuotteita koskevia tilauksia päättyvien tuotteiden tilalle. Volyymejä voivat heikentää myös mahdolliset asiakasmenetykset kaupallisista syistä.

Toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittävät yhtiön ja johdon arviot ja olettamat sekä epävarmuudet ovat seuraavat:

Componenta Oyj ja Componenta Finland Oy kykenevät suoriutumaan saneerausohjelman mukaisista maksusuorituksista.
Componenta Främmestad AB pystyy maksamaan saneerausvelkansa sovittujen maksuohjelmiensa mukaisesti. Tilikauden päättymisen jälkeen Componenta Främmestad AB on maksanut kaikki lyhytaikaiset saneerausvelkansa, 2,9 Me. Componenta Främmestad AB:lla on edelleen 2,5 Me velka Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:lle, joka on määrä maksaa pois muiden saneerausvelkojen maksamisen jälkeen kuuden vuoden kuluessa. Takaisinmaksu on sidottu Componenta Främmestad AB:n käyttökatteeseen.

MUU INFORMAATIO

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Componenta Wirsbo AB ja Componenta Arvika AB jättivät heinäkuussa konkurssihakemukset paikallisiin käräjäoikeuksiin. Componentan näkemyksen mukaan Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n saneerausmenettelyiden epäonnistumisella ei arvioida olevan olennaista vaikutusta muiden konserniyhtiöiden saneerausmenettelyihin eikä emoyhtiön toiminnan jatkuvuuteen.
Johto on yhtiöiden seuraavan 12 kuukauden kassavirtaennusteita ja tulevaa likviditeettitilannetta analysoidessaan tehnyt arvioita yhtiöiden tulevista myynnin volyymeista ja liikevaihdoista, käyttökatteista, investoinneista sekä käyttöpääomatarpeista.

Oman pääoman muutokset ja pääomalainat

Kaupparekisteriin on tehty 12.9.2016 ilmoitus osakepääoman menettämisestä. Merkintä poistetaan kaupparekisteristä kun emoyhtiön oma pääoma on yli puolet osakepääomasta. Rekisteri-ilmoitus tehdään kun vuoden 2017 tilintarkastus on saatettu loppuun.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Componenta Oyj:n tytäryhtiön Oy Högfors-Ruukki Ab:n 100 % omistama tytäryhtiö Kiinteistö Oy Pietarsaaren Tehtaankatu 13 on myynyt omistamansa määräalan 23.2.2018. Componenta Finland Oy:n tytäryhtiö Pietarsaaren Vanha Valimo Oy on myynyt omistamansa määräalan 23.2.2018. Yhtiöiden vahvistettujen saneerausohjelmien mukaan konserniin kuuluvia sijoituskiinteistöjä myydään saneraausohjelman aikana. Molemmat määräalat on myyty markkinahintaan. Componenta Oyj:n tytäryhtiö Oy Högfors-Ruukki Ab on myynyt tytäryhtiönsä Kiinteistö Oy Pietarsaaren Tehtaankatu 13:n osakekannan 5.4.2018 markkinahintaan. Myyntien yhteenlaskettu kassavirtavaikutus konsernissa on noin 0,5 Me.

Componenta Främmestad AB on maksanut tilikauden päättymisen jälkeen kaikki lyhytaikaiset saneerausvelkansa, 2,9 Me. Lisäksi Componenta Främmestad AB:lla on Turkin entiselle alakonsernille 2,5 Me:n pitkäaikainen velka, joka tulee maksaa seuraavan kuuden vuoden aikana, mikäli yhtiön tulos sen mahdollistaa.

Componentan tulosohjeistus 2018

Componenta odottaa vuoden 2018 jatkuvien toimintojen liikevaihdon olevan 110 - 130 Me ja käyttökatteen ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä odotetaan olevan 4 - 6 Me. Vuoden 2017 jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 122,4 Me ja oikaistu käyttökate 4,8 Me. Componentan liiketoimintanäkymät perustuvat suurimpien asiakkaiden liiketoimintanäkymiin sekä alan markkinanäkymiin. Mahdolliset valuuttakurssien vaihtelut, raaka-aineiden kallistuminen ja yleinen kilpailutilanne voivat vaikuttaa liiketoimintanäkymiin. Uusien laskentaperiaatteiden muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta tuleviin tilinpäätöksiin.

Ehdotus osingonjaosta

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2017 olivat 14,2 Me (-138,9 Me). Yrityksen saneerauksesta annetun lain 9 luvun 58 §:n mukaan Componenta ei voi saneerausohjelman vahvistamisen ja päättymisen välisenä aikana jakaa osinkoa. Osakeyhtiölain 14 luvun 2 §:n mukaan yhtiö ei myöskään voi seuraavan kolmen vuoden aikana jakaa yhtiön vapaata omaa pääomaa osakkeenomistajille, koska yhtiö on alentanut osakepääomaa tappioiden kattamiseksi.

Varsinainen yhtiökokous

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 24.5.2018 klo 9.00 Vantaalla. Yhtiökokouskutsu on julkaistu erillisenä pörssitiedotteena.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj julkistaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2017 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on julkistamisen jälkeen luettavissa yhtiön internetsivuilla www.componenta.com.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Konsernin tuloslaskelma Konsernitilinpäätös

Me	Viite	1.1.-31.12.2017	%	1.1.-31.12.2016 *)	%
Jatkuvat toiminnot
LIIKEVAIHTO	1	122,4	100,0	138,9	100,0
Liiketoiminnan muut tuotot	5	31,5		1,5
Liiketoiminnan kulut	6,7,8	-124,1		-152,0
Poistot ja arvonalenemiset	9	-3,5		-20,6
LIIKETULOS	1	26,3	21,5	-32,3	-23,3
Rahoitustuotot	10	110,3		49,4
Rahoituskulut	10	-8,2		-16,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		102,1		33,1
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN		128,3	104,8	0,8	0,6
Tuloverot	11	0,5		-6,9
JATKUVIEN TOIMINTOJEN TILIKAUDEN TULOS		128,8		-6,1
Lopetetut toiminnot
Lopetettujen toimintojen tilikauden tulos		-4,8		-209,5
TILIKAUDEN TULOS		124,1		-215,5
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		124,1		-206,3
Määräysvallattomille omistajille		0,0		-9,2
Yhteensä		124,1		-215,5
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos
Componenta yhteensä, laimentamaton, e	12	0,70		-1,64
Jatkuvat toiminnot, laimentamaton, e		0,73		-0,05
Lopetetut toiminnot, laimentamaton, e		-0,03		-1,59
Componenta yhteensä, laimennusvaikutuksella oikaistu, e	12	0,70		-1,64

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Wirsbo-alakonserni on esitetty lopetettuina toimintoina IFRS 5 -standardin mukaisesti.

				KONSERNI-
SISÄLLYS	TOIMITUSJOHTAJAN *SATSAUS*	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	'CEDNI. TII INPÄÄTÖS	TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	MUU INFORMAATIO

Konsernin laaja tuloslaskelma

Me	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016 *)
Tilikauden tulos	124,1	-215,5
Jatkuvat toiminnot
Muut laajan tuloksen erät
Ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus	0,0	-0,5
Mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi siirrettävät
Muuntoeron muutos	-0,9	1,3
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0,0	0,0
Rahavirran suojaukset	0,1	0,3
Muut erät	-0,2	0,0
Tulosvaikutteiset yhteensä	-1,0	1,1
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	0,0	-0,1
Jatkuvien toimintojen muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	-1,0	1,0
Lopetetut toiminnot
Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus verojen jälkeen	0,0	-15,8
Muuntoeron muutos	-0,6	38,7
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot verojen jälkeen	0,0	4,0
Muut erät	0,0	0,0
Lopetettujen toimintojen muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	-0,6	26,9
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	122,5	-187,6
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	122,5	-180,0
Määräysvallattomille omistajille	0,0	-7,6
	122,5	-187,6

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

SILITION	TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS	LITUKSEN HAL TOIMINTAKERTOMUS	DNSERNI IPÄÄTÖS	KONSERNI- TILINPÄÄTÖKSEN .IITETIEDOT	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	MUU INFORMAATIO

Konsernin tase

Me	Viite	31.12.2017	31.12.2016
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset hyödykkeet	13	21,0	35,8
Liikearvo	14	0,0	0,0
Aineettomat hyödykkeet	15	0,2	0,9
Sijoituskiinteistöt	16	0,5	3,6
Osuudet osakkuusyrityksissä	17	0,0	0,0
Muut rahoitusvarat	18	0,0	0,0
Saamiset	19	0,4	0,3
Laskennalliset verosaamiset	20	0,0	0,0
		22,1	40,6
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	21	14,3	17,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22	9,3	21,4
Tuloverosaamiset	22	0,0	0,1
Rahavarat	24	5,5	4,4
		29,1	43,5
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	4, 16	1,5	-
		1,5	-
VARAT YHTEENSÄ		52,8	84,2

Me	Viite	31.12.2017	31.12.2016
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma		1,0	21,9
Ylikurssirahasto		0,0	15,0
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto		0,4	191,1
Muut rahastot		29,5	5,6
Rahavirran suojaukset		0,0	-0,1
Muuntoero		-0,9	0,6
Kertyneet voittovarat		-135,8	-157,2
Tilikauden voitto		124,1	-206,4
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	25	18,3	-129,7
Määräysvallattomien omistajien osuus		0,0	0,0
Oma pääoma yhteensä		18,3	-129,7
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Korolliset pääomalainat	29	0,0	0,4
Korolliset velat	29	1,4	56,2
Korottomat velat	35	15,3	27,0
Varaukset	28	0,0	0,0
Laskennalliset verovelat	20	1,3	2,4
Lyhytaikaiset velat
Muut korolliset velat	29	1,1	37,9
Muut korottomat velat	31	15,3	89,1
Tuloverovelat		0,0	0,0
Varaukset	28	0,1	0,8
		34,4	213,8
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		52,8	84,2

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä. 19

				KONSERNI-
	TOIMITUSJOHTAJAN	ITHKSEN பல	.ru	TII INDÄÄTÖKEEN	EMOYHTIÖN	MUU
SISÄLLYS	KATSAUS	TOIMINTAKERTOMUS	- 2012 - 2013	LIITETIEDOT	TILINPÄÄTÖS	INFORMAATIO

Konsernin rahavirtalaskelma

Me	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016 *)
Liiketoiminnan rahavirta
Jatkuvat toiminnot
Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen	128,3	0,8
Poistot ja arvonalenemiset	3,5	20,6
Rahoituksen tuotot ja kulut	-102,1	-33,1
Muut tuotot ja kulut sekä muut korjaukset	-29,5	-1,0
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuus	-1,0	1,1
Lyhytaikaiset korottomat saamiset	6,2	-4,4
Lyhytaikaiset korottomat velat	-2,5	6,2
Muut käyttöpääoman muutokset	0,0	1,0
Saadut korot	0,0	0,1
Maksetut korot	-0,1	-2,3
Muut rahoitustuotot ja -kulut	0,0	0,0
Osinkotuotot	0,0	0,0
Maksetut verot	0,0	0,0
Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta	2,8	-10,9
Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta	1,3	10,7
Liiketoiminnan nettorahavirta	4,1	-0,2

**Me 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 *)**

Rahoituksen rahavirta
Jatkuvat toiminnot
Maksetut osingot	-	-
Vaihtovelkakirjalainan liikkeellelasku	0,0	25,4
Rahoitusleasingvelkojen maksut	0,1	-3,0
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)	0,0	-0,3
Pitkäaikaisten lainojen nostot	0,0	0,1
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset	-0,1	-15,7
Jatkuvien toimintojen rahoituksen nettorahavirta	0,0	6,5
Lopetettujen toimintojen rahoituksen nettorahavirta **)	-0,5	-7,1
Rahoituksen nettorahavirta	-0,4	-0,6
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-)	1,1	-1,7
Rahavarat tilikauden alussa	4,4	6,1
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0,0	0,0
Rahavarat tilikauden lopussa	5,5	4,4

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

**) Sisältää lopetettujen toimintojen rahavarojen taseesta poiskirjaamiseen.

Investointien rahavirta

Jatkuvat toiminnot
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1,8	-2,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti	0,0	9,7
Muut investoinnit ja myönnetyt lainat	0,0	0,0
Muut luovutustulot ja annettujen lainojen takaisinmaksut	0,3	0,3
Jatkuvien toimintojen investointien nettorahavirta	-1,4	7,9
Lopetettujen toimintojen investointien nettorahavirta	-1,2	-8,8
Investointien nettorahavirta	-2,6	-0,9

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

				Rakennusten ja
			Sijoitetun	maa-alueiden				Kerty		Määräys
	Osake	Yli	vapaan	uudelleen		Raha		neet		vallattomien	Oma
	pää	kurssi	pääoman	arvostus	Muut	virran	Muunto	voitto		omistajien	pääoma
Me	oma	rahasto	rahasto	rahasto	rahastot	suojaukset	erot	varat	Yhteensä	osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017	21,9	15,0	191,1	0,0	5,6	-0,1	0,6	-363,6	-129,7	0,0	-129,7
Tilikauden tulos								124,1	124,1		124,1
Muuntoerot							-0,9		-0,9		-0,9
Rahavirran suojaukset						0,1			0,1		0,1
Muut laajan tuloksen erät					-0,2				-0,2		-0,2
Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät							-0,6		-0,6		-0,6
Tilikauden laaja tulos					-0,2	0,1	-1,5	124,1	122,5		122,5
Vaihdettavan joukkovelkakirjalainan konversio osakkeiksi			0,6						0,6		0,6
Uudelleenluokittelut	-20,9	-15,0	-191,2		-0,8			227,9	0,0		0,0
Pääomalaina					27,0				27,0		27,0
Hybridilainan velkaleikkaus					-2,0				-2,0		-2,0
Oma pääoma 31.12.2017	1,0	0,0	0,4	0,0	29,5	0,0	-0,9	-11,7	18,3	0,0	18,3

				Rakennusten ja
			Sijoitetun	maa-alueiden				Kerty		Määräys
	Osake	Yli	vapaan	uudelleen		Raha		neet		vallattomien	Oma
	pää	kurssi	pääoman	arvostus	Muut	virran	Muunto	voitto		omistajien	pääoma
Me	oma	rahasto	rahasto	rahasto	rahastot	suojaukset	erot	varat	Yhteensä	osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2016	21,9	15,0	152,3	15,8	4,4	-0,4	-37,0	-160,9	11,1	7,6	18,6
Tilikauden tulos								-206,4	-206,4	-9,1	-215,5
Muuntoerot							1,3		1,3	0,0	1,3
Rahavirran suojaukset						0,3	0,0		0,3		0,3
Muutokset rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostusrahastossa				-0,6	0,6			0,0	0,0		0,0
Muut laajan tuloksen erät					0,0				0,0		0,0
Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät				-15,2	0,0		36,3	3,7	24,8	1,5	26,4
Tilikauden laaja tulos				-15,8	0,6	0,3	37,6	-202,7	-180,1	-7,6	-187,7
Vaihdettavan joukkovelkakirjalainan liikkeellelasku					0,6				0,6		0,6
Vaihdettavan joukkovelkakirjalainan konversio osakkeiksi			38,8						38,8		38,8
Oma pääoma 31.12.2016	21,9	15,0	191,1	0,0	5,6	-0,1	0,6	-363,6	-129,7	0,0	-129,7

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin perustiedot

Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni, joka valmistaa valettuja, koneistettuja ja pintakäsiteltyjä, asennusvalmiita komponentteja ja niistä koostuvia kokonaisratkaisuja. Konsernin asiakaskunta koostuu globaalisti toimivista koneenrakennusteollisuuden, raskaan ajoneuvoteollisuuden, autoteollisuuden, rakennus- ja kaivosteollisuuden sekä maatalouskoneteollisuuden valmistajista.

Konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj (y-tunnus 1635451-6), jonka osakkeet noteerataan NASDAQ Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki. Rekisteröity käyntiosoite on Teknobulevardi 3 – 5 D, 01530 Vantaa.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.componenta.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Teknobulevardi 3 – 5 D, 01530 Vantaa.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2017.

Componenta Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 28.3.2018 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä, hylätä tai muuttaa tilinpäätös julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Yleistä

Componenta-konsernin likviditeettitilanne muodostui kriittiseksi elokuussa 2016 heikon liikevaihdon ja kannattavuuden arvioitua negatiivisemman kehityksen vuoksi. Yhtiö ei kyennyt neuvottelemaan tilanteen vaatimaa lisärahoitusta ja tämän johdosta liiketoiminnan jatkaminen ilman saneerausmenettelyä muodostui mahdottomaksi, sillä tehtaita ei kyetty pitämään käynnissä puuttuvien tuotantopanosten takia. Componenta haki 1.9.2016 emoyhtiön, Componenta Oyj:n, sekä sen tytäryhtiöt Componenta Finland Oy:n Suomessa sekä Componenta Främmestad AB:n, Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n Ruotsissa asettamista yrityssaneeraukseen. Samassa yhteydessä Hollannin tytäryhtiö Componenta B.V. haettiin konkurssiin. Hollannin tytäryhtiö Componenta B.V. asetettiin konkurssiin 2.9.2016. Componenta Arvika AB:n ja Componenta Wirsbo AB:n yrityssaneerausmenettelyt saivat lainvoiman tammikuussa 2017. Componenta Oyj:n ja Componenta Finland Oy:n saneerausohjelmaehdotus annettiin Helsingin käräjäoikeudelle 30.3.2017. Componenta menetti määräysvallan Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:ssä ("Componenta Dökümcülük") vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä eikä se konsolidoinut Componenta Dökümcülük -konsernia enää 31.12.2016 tilinpäätökseensä.

Componenta Främmestad AB sai saneerauspäätöksen paikalliselta käräjäoikeudelta 3.7.2017 ja päätös tuli lainvoimaiseksi 24.7.2017. Helsingin käräjäoikeus vahvisti Componenta Oyj:n ja sen tytäryhtiön Componenta Finland Oy:n saneerausohjelmat 23.8.2017. Componenta Oyj:n etuoikeudettomia velkoja leikattiin noin 94 prosentilla ja viimesijaiset velat leikattiin saneerausmenettelyssä kokonaan. Componenta Oyj:n, Componenta Finland Oy:n ja Componenta Främmestad AB:n velkaleikkausten tulosvaikutus on kirjattu kolmannelle vuosineljännekselle. Maksuohjelmat alkavat molempien suomalaisten yhtiöiden osalta toukokuussa 2019 ja päättyvät marraskuussa 2023. Koko konsernin maksuohjelma päättyy 2024.

Componenta Oyj allekirjoitti 4.8.2017 sopimuksen omistamiensa Componenta Turkin osakkeiden, jotka edustavat 93,6 % osakkeista ja äänistä, myyn-

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

nistä Döktaş Metal Sanayi ve Ticaret A.Ş:lle. Kauppa toteutui lopullisesti 27.9.2017. Kaupalla ei ollut kassavirtavaikutusta. Osakekaupan loppuunsaattamisen yhteydessä turkkilaiset klubilainapankit vapauttivat Componenta Oyj:n kaikista klubilainasopimukseen perustuvista vastuista ja velvoitteista sisältäen vapautuksen 80 Me:n määräisestä lainatakauksesta.

Yrityssaneerausmenettelyt

Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä Componenta Oyj:n ja Componenta Finland Oy:n saneerausmenettelyn aloittamisesta 30.9.2016. Helsingin käräjäoikeus määräsi asianajaja Mika Ilveskeron Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:stä Componenta Oyj:n ja Componenta Finland Oy:n saneerausmenettelyjen selvittäjäksi ("selvittäjä"). Tämän lisäksi Helsingin käräjäoikeus asetti kummankin yhtiön yrityssaneerausta varten velkojatoimikunnat, jotka toimivat saneerausmenettelyssä velkojien yhteisinä edustajina. Käräjäoikeuden asettamissa velkojatoimikunnissa ovat edustettuina eri velkojaryhmät, kuten vakuusvelkojat, ostovelkojat, toimittajatakauksen saaneet velkojat sekä muiden vakuudettomien velkojen velkojat. Componenta Oyj:llä ja Componenta Finland Oy:llä on omat erilliset velkojatoimikunnat, johtuen yhtiöiden eri velkojatahoista.

Helsingin käräjäoikeus vahvisti Componenta Oyj:n ja sen tytäryhtiön Componenta Finland Oy:n saneerausohjelmat 23.8.2017. Saneerausohjelman

perusteella Componenta Oyj:n etuoikeudettomia saneerausvelkoja leikattiin noin 94 prosentilla ja viimesijaiset saneerausvelat leikattiin kokonaan. Componenta Finland Oy:n vakuusvelat maksetaan täysimääräisesti, kun taas muita etuoikeudettomia velkoja leikattiin 75 prosenttia. Maksuohjelma alkaa molempien yhtiöiden osalta toukokuussa 2019 ja päättyy marraskuussa 2023.

Componenta Oyj allekirjoitti 4.8.2017 sopimuksen omistamiensa Componenta Turkin osakkeiden, jotka edustavat 93,6 % osakkeista ja äänistä, myynnistä Döktaş Metal Sanayi ve Ticaret A.Ş:lle. Kauppa toteutui lopullisesti 27.9.2017. Sopimukseen kuuluivat Turkissa sijaitsevat rauta-, konepaja- ja alumiiniliiketoiminnat kokonaisuudessaan. Kaupalla ei ollut kassavirtavaikutusta. Osakekaupan loppuunsaattamisen yhteydessä turkkilaiset klubilainapankit vapauttivat Componenta Oyj:n kaikista klubilainasopimukseen perustuvista vastuista ja velvoitteista sisältäen vapautuksen 80 Me:n määräisestä lainatakauksesta.

Turkin yhtiön osakekaupan toteutuminen vaikuttaa jonkin verran Helsingin käräjäoikeuden 23.8.2017 vahvistaman Componenta Oyj:n saneerausohjelman toteutumiseen. Lainatakaus turkkilaisille klubilainapankeille, määrältään 80 Me, otettiin huomioon vahvistetussa saneerausohjelmassa ehdollisena ja enimmäismääräisenä saneerausvelkana, koska saneerausohjelmaehdotuksen vahvistamisen hetkellä turkkilaiset klubilainapankit eivät

olleet vielä vapauttaneet Componenta Oyj:tä lainatakauksesta. Osakekaupan toteuduttua 80 Me:n takausvastuu poistui Componenta Oyj:n ehdollisina ja enimmäismääräisinä huomioiduista saneerausohjelman veloista. Componenta Oyj:n etuoikeudettomilla velkojilla on saneerausohjelmaan sisältyvän lisäsuoritusvelvollisuuden perusteella oikeus 80 Me:n saneerausvelalle maksettavaa suoritusta vastaavaan osuuteen eli yhteensä 3,2 Me suuruiseen lisäsuoritukseen maksuohjelman viimeisenä maksupäivänä marraskuussa 2023. Lisäsuoritus maksetaan yhtiön saneerausohjelman mukaisille etuoikeudettomille velkojille näiden saatavien mukaisessa suhteessa. Componenta Oyj:n saneerausohjelma sisältää edelleen muita ehdollisia ja enimmäismääräisiä velkoja noin 7,3 Me, joille on saneerausohjelmaan sisältyvän maksuohjelman mukaan kohdistettu noin 0,3 Me suoritukset. Componenta Oyj:n ja Componenta Finland Oy:n yhteenlaskettujen taseessa olevien ulkoisten saneerausvelkojen määrä velkaleikkausten jälkeen on noin 13,6 Me, kun otetaan huomioon 80 Me:n takausvastuun poistumisesta syntyvä lisäsuoritusvelvollisuus sekä ehdollisille ja enimmäismääräisille saneerausveloille kohdistetut suoritukset. Takausvastuu sekä muut ehdolliset ja enimmäismääräiset velat oli aiemmin huomioitu vain taseen ulkopuolisissa vastuissa.

Ruotsissa sijaitsevat Componenta Wirsbo AB ja Componenta Arvika AB asetettiin konkurssiin 17.7.2017. Yhtiöiden olisi tullut vahvistettujen

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

saneerausohjelmien mukaisesti maksaa saneerausvelat, noin 4,9 Me, heinäkuussa 2017. Ensisijaisena tarkoituksena oli saneerausvelkojen maksun lykkäämisestä sopiminen velkojien kanssa ja uudelleenrahoituksen järjestäminen tammikuuhun 2018 mennessä. Ulkopuolisen rahoituksen järjestyminen ja saneerausvelkojen maksujen lykkääminen tammikuuhun 2018 asti kävi epätodennäköiseksi heinäkuussa 2017 velkojien riittämättömän tuen johdosta. Componenta neuvotteli samaan aikaan potentiaalisten takomoliiketoiminnan ostajaehdokkaiden kanssa, mutta nämä neuvottelut päättyivät tuloksettomina.

Componenta Främmestad AB:n saneerausohjelma vahvistettiin Skaraborgin käräjäoikeuden päätöksellä 3.7.2017. Yhtiön on määrä, paikallisen tuomioistuinpäätöksen mukaisesti, maksaa 12 kuukauden kuluessa päätöksestä lukien noin 2,6 Me konsernin ulkoisia saneerausvelkoja ja 0,6 Me palkkatakaus Ruotsin valtiolle. Saneerausohjelman vahvistamisen edellytyksenä oli riittävä velkojien tuki, joka saavutettiin, kun Componenta Främmestad AB ja Componentan Turkin yhtiö allekirjoittivat toukokuussa 2017 erillisen sopimuksen 10 Me:n suuruisen saneerausvelkasaamisen hoitamisesta. Sopimuksen mukaan Componenta Främmestad AB:n velkaa Componentan entiselle Turkin yhtiölle leikataan 75 % ja jäljelle jäänyt 2,5 Me maksetaan pois muiden saneerausvelkojen maksamisen jälkeen kuuden vuoden kuluessa. Takaisinmaksu on sidottu Componenta Främmestad AB:n käyttökatteeseen. Componenta Främmestad AB:lla on 27,0 Me suuruinen oman

pääoman ehtoisena käsiteltävä pääomalaina myydylle Turkin yhtiölle. Laina on koroton ja sille ei ole lyhennysaikataulua. Laina estää mahdollisen osingonjaon kyseisessä tytäryhtiössä.

Componenta Oyj:n saneerausohjelman keskeinen sisältö

Suomessa Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä Componenta Oyj:n saneerausmenettelyn aloittamisesta 30.9.2016. Helsingin käräjäoikeus vahvisti Componenta Oyj:n saneerausohjelman 23.8.2017. Saneerausohjelman perusteella Componenta Oyj:n etuoikeudettomia saneerausvelkoja leikattiin noin 94 prosentilla Turkin lainatakauksen poistumisen myötä ja viimesijaiset saneerausvelat leikattiin kokonaan. Maksuohjelma alkaa toukokuussa 2019 ja päättyy marraskuussa 2023. Componenta Oyj:n saneerausohjelman vahvistamisella yhtiön sisältämät velkaleikkaukset tulevat voimaan. Velkaleikkausten perusteella yhtiön taseeseen kirjatut velat alenivat noin 118 miljoonalla eurolla, mikä vahvistaa tuloksen kautta omaa pääomaa.

Yhtiön on saneerausohjelman aikana myytävä konsernin ydinliiketoimintaan liittymättömät omistamansa kiinteistöyhtiöt ja niiden osuudet konsernin ulkopuolisille tahoille. Yhtiön tulee lisäksi 18 kuukauden kuluessa saneerausohjelman vahvistamisesta myydä taikka purkaa selvitysmenettelyn tai sulautumisen kautta liiketoimintaa harjoittamattomat tytäryhtiönsä konsernin hallinnollisen rakenteen yksinkertaistamiseksi. Yhtiölle voi syntyä lisäsuoritusvelvollisuus ennakoitua paremman kassavirran johdosta. Lisäsuoritukseen on oikeus yksinomaan yhtiön etuoikeudettomilla velkojilla. Lisäksi yhtiölle voi syntyä lisäsuoritusvelvollisuus, mikäli takausvastuisiin sisältyvien ehdollisten ja enimmäismääräisten saneerausvelkojen lopullinen määrä alittaa saneerausohjelmaan merkityn määrän.

Componenta Finland Oy:n saneerausohjelman keskeinen sisältö

Suomessa Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä Componenta Finland Oy:n saneerausmenettelyn aloittamisesta 30.9.2016. Helsingin käräjäoikeus vahvisti Componenta Finland Oy:n saneerausohjelmat 23.8.2017. Componenta Finland Oy:n vakuusvelat maksetaan täysimääräisesti, kun taas muita etuoikeudettomia velkoja leikattiin 75 prosenttia. Maksuohjelma alkaa toukokuussa 2019 ja päättyy marraskuussa 2023. Componenta Finland Oy:n saneerausohjelman vahvistamisella yhtiön sisältämät velkaleikkaukset tulevat voimaan. Velkaleikkausten perusteella yhtiön taseeseen kirjatut velat alenivat noin 28 miljoonalla eurolla, mikä vahvistaa tuloksen kautta omaa pääomaa. Componenta Finland Oy:n yhteenlaskettujen taseessa olevien ulkoisten saneerausvelkojen määrä velkaleikkausten jälkeen on noin 5,8 Me, kun otetaan huomioon ehdollisille ja enimmäismääräisille saneerausveloille kohdistetut suoritukset. Ehdolliset ja enimmäismääräiset velat on aiemmin huomioitu vain taseen ulkopuolisissa vastuissa.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Yhtiön on saneerausohjelman aikana myytävä konsernin ydinliiketoimintaan liittymättömät omistamansa kiinteistöyhtiöt ja niiden osuudet konsernin ulkopuolisille tahoille. Yhtiön tulee lisäksi 18 kuukauden kuluessa saneerausohjelman vahvistamisesta myydä taikka purkaa selvitysmenettelyn tai sulautumisen kautta liiketoimintaa harjoittamattomat tytäryhtiönsä konsernin hallinnollisen rakenteen yksinkertaistamiseksi. Yhtiöllä on myös velvollisuus myydä liiketoimintaan liittymätön käyttöomaisuus. Yhtiölle voi syntyä lisäsuoritusvelvollisuus ennakoitua paremman kassavirran johdosta. Lisäsuoritukseen on oikeus yksinomaan yhtiön etuoikeudettomilla velkojilla.

Componenta Främmestad AB:n saneerauspäätös

Componenta Främmestad AB:n saneeraushakemus hyväksyttiin ja saneerausmenettelyt alkoivat 1.9.2016. Componenta Främmestad AB sai saneerauspäätöksen Skaraborgin käräjäoikeudelta 3.7.2017 ja päätös tuli lainvoimaiseksi 24.7.2017. Yhtiön on määrä, paikallisen tuomioistuinpäätöksen mukaisesti, maksaa 12 kuukauden kuluessa päätöksestä lukien noin 2,6 Me konsernin ulkoisia saneerausvelkoja ja 0,6 Me palkkatakaus Ruotsin valtiolle. Saneerausohjelman vahvistamisen edellytyksenä oli riittävä velkojien tuki, joka saavutettiin, kun Componenta Främmestad AB ja Componentan Turkin yhtiö allekirjoittivat toukokuussa 2017 erillisen sopimuksen 10 Me:n suuruisen saneerausvelkasaamisen hoitamisesta. Sopimuksen mukaan Componenta Främmestad AB:n velkaa Componentan entiselle Turkin yhtiölle leikataan 75 % ja jäljelle jäänyt 2,5 Me maksetaan pois muiden saneerausvelkojen maksamisen jälkeen kuuden vuoden kuluessa. Takaisinmaksu on sidottu Componenta Främmestad AB:n käyttökatteeseen.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Componenta Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Componenta Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Componenta-konsernin ("Componenta" tai "konserni"). Componentan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2017 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EU:n) asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Saneerauspäätöksen vahvistuksen myötä Componentalle määrättiin saneerausohjelman valvoja, jonka on saneerausohjelman mukaisesti annettava velkojille selonteko vuosittain saneerausohjelman

toteuttamisesta sekä saneerausohjelman päätyttyä loppuselonteko ohjelman toteutumisesta. Saneerausohjelma voidaan tuomioistuimen päätöksellä määrätä valvojan tai velkojan vaatimuksesta raukeamaan. IFRS 10 -standardin mukaisista määräysvaltaan liittyvistä rajoitteista huolimatta yhtiö katsoo, että Componenta Finland Oy:n ja Componenta Främmestad AB:n sisällyttäminen Componentan konsernitilinpäätökseen on perusteltua ja antaa oikean kuvan konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Johto pitää konsernitilinpäätöksen laatimista perusteltuna, koska yhtiön ja sen konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjen tytäryhtiöiden toiminnot liittyvät läheisesti toisiinsa ja ovat toisistaan riippuvaisia. Näin ollen Componentan taloudellinen informaatio 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta esitetään konsernitilinpäätöksenä, joka kattaa yhtiön ja yrityssaneerauksen alla olevat tytäryhtiöt sekä muiden emoyrityksen määräysvallassa olevien yritysten taloudellisen informaation. Lisäksi Componenta Oyj:stä on laadittu erillinen IAS 27 -standardin mukainen emoyrityksen tilinpäätös, joka sisältää lyhennetyn taseen ja tuloslaskelman sekä tiettyjä liitetietoja (ks. liitetieto 39, jossa käsitellään emoyrityksen erillistä taloudellista informaatiota).

Toiminnan jatkuvuus

Tilinpäätös tilikaudelta 2017 on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen, jolloin oletetaan, että Com-

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

ponenta pystyy ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa realisoimaan varansa ja suorittamaan velkansa osana tavanomaista liiketoimintaa saneerausohjelmien puitteissa. Componentan johto on toiminnan jatkuvuuden periaatetta arvioidessaan huomioinut eri vahvistettuihin saneerausohjelmiin liittyvät epävarmuustekijät ja riskit, yhtiön käytettävissä olevat rahoituslähteet sekä eri saneerausohjelmien alla olevien yhtiöiden liiketoiminnan kassavirtaennusteet seuraavan 12 kuukauden aikana. Saneerausohjelmista johtuvien rajoitteiden vuoksi Componenta arvioi, että sillä on vain rajallinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten se pystyy siirtämään konserniyhtiöiden välillä likvidejä varoja (kuten tytäryhtiöiden mahdollisuus jakaa varojaan osinkojen, konserniavustusten muodossa tai varojen lainaus konserniyhtiöiden välillä) ja minkälaista uutta rahoitusta se voi hankkia. Johto on toiminnan jatkuvuutta arvioidessaan analysoinut hyväksyttyjen saneerausohjelmien vaikutusta konsernin, saneerausohjelmissa olevien yhtiöiden sekä emoyhtiön taloudelliseen asemaan sekä kassavirtoihin.

Konsernin maksuvalmiustilanteeseen ja sen vaikutukseen yhtiön tuloskehitykseen sekä saneerausohjelmien ja rahoitustransaktioiden onnistumiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka yhtiön johto on huomioinut tehdessään arvioita toiminnan jatkuvuudesta. On mahdollista, että saneerausohjelmien toteutukset epäonnistuvat ja yhtiöt ajautuvat konkurssiin. Saneerausohjelmien toteuttaminen voi epäonnistua esimerkiksi siitä syystä, että saneerauksessa olevat yhtiöt eivät kykene suoriutumaan tuomioistuinten vahvistamista saneerausohjelmissa vahvistetuista saneerausvelkojen takaisinmaksuista ja velkojat eivät suostuisi tässä tilanteessa uudelleen neuvottelemaan sellaisesta velkojen maksujärjestelyistä, joista yhtiöt kykenisivät selviytymään.

Toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittävät yhtiön ja johdon arviot ja olettamat sekä epävarmuudet ovat seuraavat:

Componenta Oyj ja Componenta Finland Oy kykenevät suoriutumaan saneerausohjelmien mukaisista maksusuorituksista.
Componenta Främmestad AB pystyy maksamaan saneerausvelkansa sovittujen maksuohjelmiensa mukaisesti. Yhtiö uskoo, että Componenta Främmestad AB kykenee maksamaan nämä velat ajallaan omalla tulorahoituksellaan. Tilikauden päättymisen jälkeen Componenta Främmestad AB on maksanut kaikki lyhytaikaiset vuoden 2018 saneerausvelkansa, yhteensä 2,9 Me. Componenta Främmestad AB:lla on edelleen 2,5 Me:n velka Döktaş Metal Sanayi ve Ticaret A.Ş:lle, joka on määrä maksaa pois muiden saneerausvelkojen maksamisen jälkeen kuuden vuoden kuluessa. Takaisinmaksu on sidottu Componenta Främmestad AB:n käyttökatteeseen.
Componenta Wirsbo AB ja Componenta Arvika AB jättivät heinäkuussa konkurssihakemukset paikallisiin käräjäoikeuksiin. Componentan näkemyksen mukaan Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n saneerausmenettelyiden

epäonnistumisella ei arvioida olevan olennaista vaikutusta muiden konserniyhtiöiden saneerausohjelmien toteuttamiseen eikä emoyhtiön toiminnan jatkuvuuteen.

● Johto on yhtiöiden seuraavan 12 kuukauden kassavirtaennusteita ja tulevaa likviditeettitilannetta analysoidessaan tehnyt arvioita yhtiöiden tulevista myynnin volyymeista ja liikevaihdoista, käyttökatteista, investoinneista sekä käyttöpääomatarpeista.

Saneerausohjelmien alla olevien yhtiöiden kassavirtaennusteisiin ja rahoitukseen liittyy merkittäviä johdon arvioita ja olettamia sekä epävarmuustekijöitä. Johto on yhtiöiden kassavirtaennusteita tehdessään tehnyt arvioita yhtiöiden tulevista myynnin volyymeista ja liikevaihdoista, käyttökatteista, investoinneista ja käyttöpääomatarpeista. Näihin arvioihin liittyy merkittävää epävarmuutta, sillä ei ole varmuutta, että ennustetut myynnin volyymit, myyntihinnat ja käyttökatetasot tullaan saavuttamaan tai investoinnit pystytään toteuttamaan arvioidulla tavalla.

Lopetetut toiminnot

Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n konkurssit Ruotsissa

Ruotsissa sijaitsevat Componenta Wirsbo AB ja Componenta Arvika AB asetettiin konkurssiin 17.7.2017. Yhtiöiden olisi tullut vahvistettujen

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n taseiden konsolidointi on lopetettu heinäkuussa 2017 ja tulosvaikutus esitetään IFRS 5 -standardin mukaisesti lopetettuina toimintoina. Yhtiön näkemyksen mukaan yhtiö menetti määräysvallan Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n toimintaan yhtiöiden hakeutuessa konkurssiin. Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n konkurssien myötä konsernissa ei ole enää takomoliiketoimintaa.

Vuoden 2017 tiedot sekä vuoden 2016 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman, mukaan lukien muut laajan tuloksen erät, rahavirtalaskelman sekä eräiden tunnuslukujen osalta. Segmenttitiedoissa Componenta Wirsbo-alakonsernin luvut on esitetty lopetettuina toimintoina.

Vuonna 2016 lopetetuiksi toiminnoiksi luokiteltiin Turkin alakonserni ja Hollannin alakonserni. Yhtiö katsoi menettäneensä määräysvallan Turkin alakonsernissa vuoden 2016 loppupuolella ja siitä syystä sen yhdistely konsernitilinpäätökseen lopetettiin 31.12.2016 ja sen toiminnot luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi Componentan konsernitilinpäätöksessä 31.12.2016. Määräysvallan menettäminen 2016 lopussa ei yhtiön näkemyksen mukaan tapahtunut tiettynä päivämääränä ja siten raportointiteknisten syiden johdosta konsernin taseesta poiskirjaaminen tehtiin 31.12.2016 eikä tällä katsottu olevan olennaista merkitystä lopetettujen toimintojen tulokseen. Määräysvallan menettämisen johdosta Componenta-konsernilla ei enää ollut rautaliiketoimintaa ja alumiiniliiketoimintaa Turkissa. Componenta B.V:n paikallisen liikevaihdon ja kulujen konsolidointi lopetettiin jo 1.7.2016, koska konserni ei saanut Componenta B.V:ltä taloudellisia raportteja kolmannen vuosineljänneksen lukuihin liittyen. Tällä ei ollut olennaista merkitystä konsernitilinpäätökseen. Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihtoon sisältyneet myyntituotot lopetetuiksi toiminnoiksi luokitelluilta yhtiöiltä samoin kuin liitetiedoissa esitettyihin lopetettujen toimintojen liikevaihtoon sisältyi myyntituottoja konsernitilinpäätökseen yhdistellyiltä konserniyhtiöiltä.

Tytäryritykset

Componenta-konsernin tilinpäätös sisältää emoyrityksen Componenta Oyj:n ja sen tytäryritysten tilinpäätökset. Tytäryrityksiksi katsotaan ne yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni altistuu tytäryhtiön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä tytäryhtiötä koskevaa valtaansa.

Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankintamenoon sisältyy luovutettujen varojen tai liikkeelle laskettujen osakkeiden käypä arvo. Hankinnasta aiheutuneet välittömät menot kirjataan kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, vaan niiden vaikutus huomioidaan hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Diskonttaamisesta aiheutuva arvostusero kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Vuoden aikana hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jolloin konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Tytäryritysten tilinpäätösten laatimisperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta toteutuu yleensä 20 - 50 %:n osuudella äänimäärästä.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta.

Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tällöin konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen tilikauden tuloksesta esitetään lähtökohtaisesti laajassa tuloslaskelmassa ennen liiketulosta ja osuus sellaisista omassa pääomassa tapahtuneista muutoksista, joita ei ole kirjattu sijoituskohteessa tulosvaikutteisesti, esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

Taseessa esitetään konsernin osuus osakkuusja yhteisyrityksen nettovarallisuudesta yhdessä hankinnasta syntyneen liikearvon (vähennettynä mahdollisilla kertyneillä arvonalennuksilla) kanssa vähennettynä yksittäisiin sijoituksiin tehdyillä arvonalennuksilla. Osakkuus- ja yhteisyrityksen tilinpäätösten laatimisperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseen oman pääoman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kunkin yrityshankinnan yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka kohdistaminen johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Muutokset määräysvallattomien omistajien osuuksissa konsernin tytäryrityksissä käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina, mikäli ne eivät johda määräysvallan menettämiseen.

Konserniin yhdistellyillä yhtiöillä ei ollut määräysvallattomia omistajia 31.12.2017.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonina euroina, ellei toisin mainita.

Liiketoimet ja saldot

Emoyhtiön ja euroalueella sijaitsevien tytäryritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssin mukaan. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen konserniyhtiön toimintavaluuttaan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin.

Ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät esitetään liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä. Lainojen, talletuksien ja rahavarojen kurssierot sekä näihin liittyvien suojausinstrumenttien tulos esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Konsernilla ei ollut osakkuusyrityksiä 31.12.2017.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Konserniyritykset

Muussa kuin konsernin toimintavaluutassa toimivien tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja. Taseerät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikurssia.

Tilikauden tuloksen osalta tilikauden keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin välinen ero on kirjattu oman pääoman muuntoeroihin. Konsolidoinnissa tytäryhtiöiden omat pääomat muunnetaan euroiksi. Hankintahetken ja tilinpäätöshetken välisestä kurssimuutoksesta aiheutuneet muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla lukuun ottamatta maa-alueita, rakennuksia ja rakennelmia. Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot.

31.12.2012 on siirrytty käyttämään IAS 16 -standardin sallimaa uudelleenarvostusmallia, jonka mukaan maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat kirjataan käypiin arvoihin, jotka perustuvat riippumattomien arvioijien tekemiin arvioihin ja joista rakennusten osalta on vähennetty uudelleenarvostuksen jälkeiset poistot. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.

Arvonmääritykset tehdään riittävän säännöllisesti niin, ettei uudelleenarvostetun omaisuuserän käypä arvo poikkea olennaisesti sen kirjanpitoarvosta. Uudelleenarvostettavien omaisuuserien arvonmääritykset laaditaan vähintään kolmen vuoden välein. Arvonmääritykset tehdään kuitenkin tätä useammin, mikäli tiedossa on arvostukseen mahdollisesti vaikuttavia olennaisia muutoksia. Arvonmääritykset on tehty riippumattomien pätevien ulkopuolisten arvioitsijoiden toimesta Suomessa ja Ruotsissa kunkin arvioitsijan oman sisäisen prosessin ja kyseiselle arvostuskohteelle parhaaksi katsotun menetelmän mukaisesti alkaen makroekonomisten tekijöiden tarkastelusta ja saatavissa olevasta markkinainformaatioista ja päätyen perustellun mallin käyttöön sekä sillä laskettuun kohteen käypään arvoon. Arvioinnissa lähtökohtana on kohteen todennäköisin parhaiten tuottava käyttö ja arvostusmallit, joissa käytetyt syöttötiedot kuvaavat kunkin taloudellisen ympäristön tosiseikkoja ja olosuhteita (kuten työllisyysastetta, yleistä taloustilannetta, viimeaikaisia toteutuneita kauppoja). Käyttöomaisuuserien uudelleenarvioinnissa käytetään tuottoarvomenetelmää kiinteistöihin, markkinoihin perustuvaa mallia maa-alueissa ja hankintamenoon perustuvaa mallia kiinteistöihin niillä markkinoilla, joilla ei ole toimivia vuokramarkkinoita. 31.12.2016 päättyneellä tilikaudella yhtiön Suomessa sijaitsevista uudelleenarvostettavista omaisuuseristä on laadittu arvonmääritykset, joiden mukaiset kirjaukset on tehty omaisuuserien arvoihin. Määritellyt arvot eivät vastaa käypää kohteen realisointiarvoa.

Kertyneet poistot eliminoidaan uudelleenarvostusta tehtäessä omaisuuserän bruttokirjanpitoa vastaan ja nettomäärä oikaistaan vastaamaan omaisuuserän uudelleenarvostukseen perustuvaa arvoa.

Maa-alueiden, rakennusten ja rakennelmien uudelleenarvostuksesta johtuvat kirjanpitoarvojen lisäykset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa muissa rahastoissa. Vähennykset, jotka kumoavat samasta omaisuuserästä aiemmin kirjattuja arvonkorotuksia, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja vähennetään omasta pääomasta muista rahastoista, ja kaikki muut vähennykset merkitään tuloslaskelmaan. Uudelleenarvostettuun kirjanpitoarvoon perustuvan, tuloslaskelmaan merkityn poiston ja omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon perustuvan poiston välinen erotus siirretään vuosittain muista rahastoista kertyneisiin voittovaroihin.

Aineettomat hyödykkeet sisältävät lähinnä atkohjelmia ja aktivoituja tuotekehitysmenoja. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton vaikutusaika, ei ole konsernissa.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Suuret perusparannusmenot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä kyseisistä menoista. Tuotantokoneiston varaosat, varakalusto ja huoltotarvikkeet esitetään aineellisina hyödykkeinä silloin, kun ne ovat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän mukaisia. Muussa tapauksessa tällaiset hyödykkeet luokitellaan vaihto-omaisuudeksi. Asennuksen jälkeinen poistoaika on pääsääntöisesti 3 vuotta.

Investointiavustukset kirjataan pienentämään investointia ja tuloslaskelmaan kirjattavat avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Suunnitelman mukaiset poistot, pois lukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla on käytetty 1.1.2009 alkaen suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käyttöasteet muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä. Arvioidut hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

kehittämismenot	5 vuotta
aineettomat oikeudet	3 - 10 vuotta
muut aineettomat hyödykkeet	3 - 20 vuotta
rakennukset ja rakennelmat	25 - 40 vuotta
atk-laitteet	3 - 5 vuotta
muut koneet ja kalusto	5 - 25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet	3 - 10 vuotta.

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankohtana.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuden avulla on saatavissa. Saneerausohjelmien toteuttamisesta johtuvien luontaisten epävarmuustekijöiden sekä osittain toiminnallisten haasteiden ja alentuneiden tuotto-odotusten johdosta, konserni on kirjannut 1,5 miljoonan euron arvonalentumisen Componenta Främmestad AB:n koneista ja kalustosta. Arvonalentumiset johtuvat pääasiassa alentuneista tuotto-odotuksista.

Käyttöomaisuuteen luettavat maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat sekä sijoituskiinteistöt arvostetaan taseessa tilinpäätöspäivänä käypään arvoon.

Käyvät arvot määritellään vuosittain sijoituskiinteistöjen ja vähintään 3 vuoden välein uudelleenarvostettavien osalta ja siten erillisiä arvonalentumistestauksia ei suoriteta käyttöomaisuuteen luettavien maa-alueiden, rakennusten ja rakennelmien sekä sijoituskiinteistöjen osalta. Suomen yhtiöiden sijoituskiinteistöissä arvonalentumiset olivat 2,6 miljoonaa euroa.

Sijoituskiinteistöt

Konsernin omistamat, ulkopuolisille vuokratut kiinteistöt, jotka eivät ole pääosin omassa käytössä ja joita konserni pitää hallussaan pikemminkin hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua kuin käyttääkseen niitä tavaroiden valmistamiseen, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi ja arvostetaan taseessa käypään arvoon. Sijoituskiinteistön käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana se syntyy ja esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot merkitään konsernin liikevaihtoon. Vuonna 2016 sijoituskiinteistöjen käyvät arvot määriteltiin riippumattoman ja ammatillisesti pätevän arvioitsijan toimesta vuosittain ja pääsääntöisesti arvostuksessa käytetään tuottoarvomenetelmää. Arvonalennuksiksi on luokiteltu sellaisten kohteiden arvonmuutokset, joiden tuottoarvoissa pitkäaikainen omistaminen tai kohteen merkittävä kehittäminen on aikaisempina vuosina otettu huomioon arvostuksissa. Vuonna 2017 sijoituskiinteistöjen käyvät arvot määriteltiin saatujen ostotarjousten perusteella.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että uusien tuotteiden kehittämismenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Suunnitelman mukaan kyseessä olevat menot poistetaan 5 vuodessa. Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja valmistuksen kiinteistä yleismenoista. Vaihto-omaisuuteen luetaan myös ne varaosat, jotka eivät täytä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmää.

Vuokrasopimukset (Leasing)

Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen astuessa voimaan joko rahoitusleasing- tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing -sopimuksiksi. Ne kirjataan taseen käyttöomaisuuteen vuokrakauden alkaessa hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alhaisempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon lisättynä sopimuksen solmimiseen välittömästi liittyvillä olennaisilla järjestelykuluilla. Käyttöomaisuuserästä tehdään konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen vuokra-ajan kuluessa, jos voidaan perustellusti olettaa, että vuokrasopimuksen kohdetta ei hankita omistukseen sopimuksen päättyessä.

Rahoitusleasing-velaksi kirjataan määrä, joka vastaa hyödykkeen käypää arvoa tai sitä alhaisempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Maksettavat leasing-vuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan lyhennykseen efektiivisen koron menetelmällä siten, että velka lyhenee vuokrasopimusperiodin kuluessa annuiteettiperiaatteella. Efektiivisellä korolla laskettu rahoitusmeno kirjataan rahoituskuluksi. Vaihtuvakorkoisten sopimusten ja efektiivisen koron erotus jää oikaisujen jälkeen vuokrakuluksi.

Muiksi vuokrasopimuksiksi luokitellaan sellaiset aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa vuokralleantajalle jää omistamiselle ominaiset edut ja riskit sekä lisäksi merkitykseltään vähäiset rahoitusleasing -sopimukset. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan suoriteperusteisesti kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet

Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia järjestelyjä, joihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Componentalla on usean työnantajan etuuspohjaisiksi luokiteltu eläkejärjestely Ruotsissa (Alecta ITP). Kyseistä järjestelyä on käsitelty maksupohjaisena järjestelynä IAS 19.30 (a) -standardin mukaisesti, koska eläkeyhtiöt eivät ole pystyneet toimittamaan aktuaarilaskelmia.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TyEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella konserni suurtyönantajana vastaa Suomessa eläkevakuutusmaksuihin sisältyneistä työttömyys- ja työkyvyttömyysmaksuista kokonaisuudessaan kyseessä olevan eläketapahtuman syntyhetkellä.

Osakeperusteiset maksut

Vuonna 2017 ja 2016 ylimmälle johdolle ei ole perustettu osakepohjaista kannustinjärjestelmää.

Konserni soveltaa IFRS 2 -standardia avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Käteisvaroina suoritettavasta osuudesta kirjataan velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Osakkeina maksettavan osuuden käypä arvo kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa.

Toimintasegmentit ja raportoinnin muutos vuonna 2017

Vuoden 2017 aikana Componenta on läpikäynyt mittavia muutoksia. Emoyhtiö ja sen operatiiviset tytäryhtiöt Suomessa ja Ruotsissa saivat lainvoimaiset saneerauspäätökset. Ruotsissa sijaitsevat Componenta Wirsbo AB ja Componenta Arvika AB asetettiin konkurssiin 17.7.2017. Turkin yhtiön, Componenta Dökümcülük:n, osakkeet myytiin ja kauppa toteutui 27.9.2017.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Componenta seuraa maantieteellisinä alueina Suomea, Ruotsia ja muita maita pitkäaikaisten varojen ja tuotannollisten investointien osalta. Lisäksi liikevaihtoa seurataan markkina-alueittain. Vuoden 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana myös Hollantia seurattiin maantieteellisenä alueena. Vuoden 2016 loppuun asti myös Turkkia seurattiin maantieteellisenä alueena.

Taloudellisessa raportoinnissa käytettävät vaihtoehtoiset tunnusluvut

Componenta julkaisee IFRS-standardien mukaisten tunnuslukujen ohella vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvatakseen varsinaisen liiketoiminnan taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.

Yhtiön julkaisemat vaihtoehtoiset tunnusluvut sisältävät yhtiön liiketoiminnan tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja, joista on oikaistu yhtiön varsinaiseen perusliiketoimintaan liittymättömiä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Tyypillisiä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat luovutusvoitot

ja -tappiot, tuotantolaitoksen sulkemiseen liittyvät tehottomuus- ja sopeuttamiskulut sekä ylimääräiset alaskirjaukset ja mahdolliset alaskirjausten peruutukset, onnettomuuksiin ja luonnonkatastrofeihin liittyvät kulut sekä uudelleenjärjestelyyn, ympäristöön ja vahingonkorvauksiin liittyvät varaukset. Lopetettujen toimintojen alla esitetyt dekonsolidoinnista johtuvat erät on luokiteltu vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi. Saneerausmenettelyihin liittyen yhtiön velkoja on leikattu ja velkojen leikkausten perusteella yhtiön tuloslaskelmaan on syntynyt akordinomaisia tuottoja. Kyseiset tuotot on luokiteltu vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien luokittelussa.

Componenta julkaisee vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oikaistut tunnusluvut "Oikaistu liiketulos", "Oikaistu käyttökate" ja "Oikaistu tulos rahoituserien jälkeen". Muita Componentan käyttämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat käyttökate, oikaistu sijoitetun pääoman tuotto, oikaistu oman pääoman tuotto ja oikaistu osakekohtainen tulos. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oikaistut tunnusluvut samoin kuin vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat tilintarkastamattomia.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

tai tosiasiallinen sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Tuloverot

Tuloveroihin sisältyvät konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Taseeseen sisältyvät laskennalliset verovelat kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen hyödyn suuruisena. Laskennallinen verovelka tai verosaaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevaa verokantaa käyttäen. Tulevat verokannan muutokset huomioidaan siinä vaiheessa, kun ne ovat käytännössä varmistuneet.

Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Mikäli konserniyhtiö on lähimenneisyydessä tehnyt tappiota, kirjataan verotuksellisista tappioista laskennallinen verosaaminen vain siihen määrään asti kuin yhtiöllä on riittävästi veronalaisia väliaikaisia eroja tai muuta vakuuttavaa näyttöä verotuksellisen tappion hyödyntämiskyvystä. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin, jos veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu suomalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 20,0 %:n verokantaa ja ruotsalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 22,0 %:n verokantaa.

Laskennallinen verovelka ja -saaminen ovat netotettu taseessa siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja ja kun ne pystytään kohdistamaan keskenään. Toiminnan jatkuvuuden merkittävästä epävarmuudesta johtuen Suomessa ja Ruotsissa ei ole kirjattu laskennallisia nettoverosaamisia vuoden 2017 tilinpäätöksessä.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotot tuotteiden ja palvelujen sekä raaka-aineiden, tarvikkeiden ja energian myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla ja myynnin oikaisuerillä. Myynnin oikaisuerillä tarkoitetaan lähinnä vuosittain laskettavia paljousalennuksia sekä tuotepalautuksia, joilla oikaistaan alkuperäistä laskutusta alaspäin. Merkittävimmät tuotteiden tulovirrat syntyvät valujen ja koneistettujen valujen myynnistä. Palveluiden tulovirrat muodostuvat lähinnä vuokratuotoista sekä mahdollisista pienimuotoisista alihankintana tehdyistä koneistuksista ja kokoonpanoista. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, kun tuote on toimitettu sovittujen toimitusehtojen mukaisesti asiakkaalle. Palvelut tuloutetaan silloin, kun palvelu luovutetaan asiakkaalle.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot, kuten pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset. Lisäksi liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä esitetään ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät. Vuonna 2017 suurin osa liiketoiminnan muista tuotoista liittyvät saneerausvelkojen leikkauksiin.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä luonteensa mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Tilinpäätöshetkellä Componentalla ei ollut eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät johdannaisinstrumentteja, jotka on hankittu suojaamistarkoituksessa, mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Nämä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole johdannaisinstrumentteja.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan olennaiset transaktiokulut.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset osuudet ja sijoitukset, jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Ryhmän sijoitukset ovat pitkäaikaisia ja läheisesti liiketoimintaan liittyviä noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, eikä niitä ole tarkoitus myydä tai luovuttaa eteenpäin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan hankintamenoon luotettavan markkina-arvon puuttuessa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä sekä lyhytaikaiset pankkitalletukset.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvaran tai rahoitusvarojen ryhmän arvosta tehdään arvonalennuskirjaus tuloslaskelmaan, mikäli on olemassa puolueetonta näyttöä siitä, että jokin tapahtuma tai tapahtumat, kuten asiakkaan joutuminen pitkäaikaisiin maksuvaikeuksiin, velkasaneeraukseen tai konkurssiin, ovat vaikuttaneet merkittävästi odotettavissa oleviin kassavirtoihin. Arvonalentumisen suuruus arvioidaan rahoitusvaran tasearvon ja diskontattujen odotettavissa olevien kassavirtojen erotuksena. Myyntisaamisten arvonalentumiset voidaan myöhemmin peruuttaa tulosvaikutteisesti, jos asiakkaan uskotaan suoriutuvan velvoitteistaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen alaskirjausten osalta edellytetään sen lopullisuutta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Rahoitusveloista ne suojaamistarkoituksessa hankitut johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan kuuluvaksi ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Muut rahoitusvelat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon eli vastuunmääräisinä vähentäen siitä olennaiset ja kohdistettavissa olevat transaktioon liittyvät kulut. Muut kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, jolloin velkaan liittyvät kulut jaksottuvat tuloslaskelmaan velan odotetulle juoksuajalle. Olennaiset luottolimiittisopimuksiin liittyvät transaktiomenot aktivoidaan taseeseen ja jaksotetaan tuloslaskelmaan luottolimiitin maturiteetin kuluessa. Velalle kertyvät korot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Kaikki rahoitusvarojen ja -velkojen muutokset huomioidaan kirjanpidossa selvityspäivänä.

Vaihdettava pääomalaina

Vuoden 2016 toukokuussa Componenta laski liikkeelle vaihdettavan pääomalainan nimellismäärältään 40,0 Me. Velkaosuus arvostetaan taseessa jaksotettuun hankintamenoon. Oman pääoman osuus on merkitty muihin oman pääoman rahastoihin vähennettynä siihen kohdistuneilla transaktioon liittyneillä kuluilla. Vieraan pääoman osuus on arvioitu markkinaehtoista korkoa hyväksikäyttäen. Vuoden 2017 loppuun mennessä vaihtovelkakirjalainaa oli vaihdettu osakkeiksi yhteensä 40 000 000 eurolla ja yhtiö oli antanut yhteensä 80 000 000 uutta osaketta. Vaihdettavaa pääomalainaa ei ollut jäljellä 31.12.2017. Lainaosuuksien vaihdot osakkeiksi esitetään sijoitetun vapaan pääoman rahastossa.

Hybridilainat

Vuosien 2012 ja 2013 aikana Componenta laski liikkeelle kaksi oman pääoman ehtoista joukkovelkakirjalainaa (hybridilainaa) nimellismäärältään yhteensä 38,2 Me. Syyskuun 2014 osakeannissa hybridilainojen haltijoilla oli mahdollisuus käyttää merkintähinnan maksamiseen yhtiöltä olevaa hybridilainasaatavaa ja tämän seurauksena hybridilainojen nimellismäärä laski tasolle 2,6 Me. Konsernin omassa pääomassa esitettävät hybridilainat ovat heikommassa etusija-asemassa kuin

yhtiön muut velkasitoumukset, mutta niiden etusija-asema on kuitenkin muita omaan pääomaan luettavia eriä parempi. Oman pääoman ehtoisilla lainoilla ei ole eräpäivää, mutta konsernilla on ollut oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa lainat takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseen laskusta eli vuosina 2016 ja 2017. Hybridilainojen korot maksetaan hallituksen päätöksellä. Maksamattomat korot kumuloituvat, mutta ne esitetään tilinpäätöksessä vasta hallituksen koronmaksupäätöksen jälkeen. Maksamattomat korot huomioidaan kuitenkin osakekohtaista tulosta laskettaessa. Hybridivelan haltijoilla ei ole määräysvaltaa tai äänestysoikeutta yhtiökokouksessa. Jäljellä ollut hybridilaina 2,6 Me leikattiin 100 %:sti saneerausohjelman myötä viimesijaisena lainana.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konsernin johdannaissopimukset kirjataan selvityspäivänä hankintamenoon, jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko- ja valuuttaoptiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optionhinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla. Sähköjohdannaisten käypä arvo on se laskennallinen voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla.

Johdannaissopimukset käsitellään joko IAS 39 -standardin määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolisina suojausinstrumentteina tai suojauslaskennan ehdot täyttävinä rahavirran tai ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojauksina. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojattava riski sekä suojaussuhde määritellään ja dokumentoidaan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä säännöllisesti sen jälkeen, vähintään neljännesvuosittain.

Rahavirran suojauksessa suojausinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääoman suojausinstrumenttien rahastoon. Korkojohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan sen tilikauden tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Sähköjohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan puolestaan sen tilikauden tuloslaskelmaan ostojen oikaisueräksi, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, suojaussuhde todetaan tehottomaksi tai suojaussuhde keskeytetään, jo aikaisemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan ennakoidun liiketoimen mukaisesti. Arvon-

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

muutosten kertymä kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan mikäli ennakoidun liiketoimen toteutumista ei voida pitää enää todennäköisenä. Korkoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja sähkön ennakoituihin ostoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena ostojen oikaisueräksi.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan muuntoerojen oikaisueräksi, josta ne siirretään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovutaan. Suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Koronvaihtosopimusten ja valuuttajohdannaisten tilikauden aikana toteutuneet ja kertyneet korkokulut tai -tuotot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin samoin kuin IAS 39 -standardin määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolella olevien, konsernin riskienhallintaan liittyvien korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset. Myyntisaamisten ja ostovelkojen suojaamiseksi tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja lainoja tai muita monetaarisia eriä vastaan tehtyjen valuuttasuojausten valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Sähkötermiinien toteutuneet arvonmuutokset kirjataan liikevoiton yläpuolelle ostojen

oikaisueriksi. Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja veloissa.

Tilinpäätöspäivänä 31.12.2017 konsernilla ei ole avoimia johdannaissopimuksia. Konsernilla ei myöskään ole tarvittavia luottolimiittejä tilinpäätöshetkellä johdannaissopimusten solmimista varten.

Tulos per osake

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden, ehdollisten osakepalkkioiden ja tulosperusteisten osakepalkkioiden sekä vaihdettavan pääomalainan laimentava vaikutus sekä hybridilainan laskennalliset korot.

Osingonjako

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia. Seuraavassa mainitaan ne arviot ja oletukset, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisista muutoksista seuraavan tilikauden aikana.

Componentan tilinpäätöstä laadittaessa, johto on käyttänyt merkittävää harkintaa arvioidessaan toiminnan jatkuvuutta. Toiminnan jatkuvuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä on kuvattu yllä tarkemmin kohdassa toiminnan jatkuvuus. Johto on tehnyt merkittäviä arvioita ja oletuksia määrittäessään tilinpäätöksen omaisuuserien kuten sijoituskiinteistöjen, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja vaihtoomaisuuden arvostusta, laskennallisten verosaamisten realisoitavuutta ja vastuusitoumuksia. Näihin liittyviä arvioita, oletuksia ja harkintaa on kuvattu alla.

Kiinteistöjen ja maa-alueiden uudelleenarvostus

Käypään arvoon arvostettavien sijoituskiinteistöjen, konsernin omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja maa-alueiden arvioinnit tehdään riippumattomien pätevien ulkopuolisten arvioitsijoiden toimesta kunkin arvioitsijan oman sisäisen prosessin ja kyseiselle

TOIMITUSJOHTAJAN

KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

arvostuskohteelle parhaaksi katsotun menetelmän mukaisesti alkaen makroekonomisten tekijöiden tarkastelusta ja saatavissa olevasta markkinainformaatioista ja päätyen perustellun mallin käyttöön sekä sillä laskettuun kohteen käypään arvoon. Käyttöomaisuuserien uudelleenarvioinnissa käytetään tuottoarvomenetelmää kiinteistöihin, markkinoihin perustuvaa mallia maa-alueissa ja hankintamenoon perustuvaa mallia kiinteistöihin niillä markkinoilla, joilla ei ole toimivia vuokramarkkinoita. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna toteutuneita vertailukauppoja ja niissä maksettuja hintoja, mikäli niitä on ollut saatavilla ja ne muutoin soveltuvat käytettäviksi arvion perusteina. Tuottoarvomenetelmässä käytetyt vuokrahinnat perustuvat pääsääntöisesti arviointiajankohdan markkinavuokriin. Arvostuksen luotettavuus luokitellaan tasoille 2 ja 3, joista tasolle 3 kuuluvat pääosin teollisuuskiinteistöt, joille ei ole aktiivista markkinaa eikä hintaa voi johtaa todennettavissa olevista markkinatiedoista. Omaisuuserien käyvän arvon määrittäminen edellyttää merkittävissä määrin harkintaa ja siten rakennusten ja maa-alueiden arvostukseen liittyy epävarmuutta. Arvioinnissa lähtökohtana on kohteen paras mahdollinen käyttötarkoitus ja siten määritellyt arvot eivät vastaa kohteen käypää realisointiarvoa. Saneerauspäätöksen mukaan Componenta Oyj:llä ja Componenta Finland Oy:llä on saneerausohjelmien aikana velvollisuus myydä liiketoimintaan liittymättömät sijoituskiinteistönsä. Kyseiset omaisuuserät on arvostettu konsernitilinpäätöksessä todennäköiseen realisointiarvoonsa.

Käyttöomaisuuden arvonalentuminen

Konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaan aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja tarkastellaan mahdollisen arvonalentumisen varalta aina silloin, kun olosuhteet antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Componenta on testannut aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentumista vertaamalla näiden hyödykkeiden kirjanpitoarvoa niiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kerrytettävissä olevaa rahamäärää arvioitaessa johdon on tehtävä arvioita ja oletuksia, jotka koskevat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ryhmien tulevia myynnin kassavirtoja, tuotantokustannuksia, diskonttokorkoja sekä omaisuuserien nykyisen kunnon säilyttämiseksi tulevaisuudessa tarvittavia investointeja. Näitä arvioita ja oletuksia tehdessään johto ottaa huomioon yrityssaneerausmenettelyjen vaikutuksen kassavirtoihin ja ennusteisiin. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa nämä ennusteet muuttuvat, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta vähennetään muuttuvat myyntikulut. Nettorealisointiarvon määrittäminen sisältää johdon arvioita vaihto-omaisuuden myyntihinnasta.

Takausvastuu Componenta Dökümcülük:n lainojen vakuudeksi

Componenta Oyj oli antanut enintään 80 Me takauksen Componenta Dökümcülük:n klubilainan vakuudeksi vuonna 2014. Klubilainasopimus oli allekirjoitettu vuonna 2014 ja sitä on muutettu vuonna 2015 ja viimeksi 28. heinäkuuta 2016. Kyseisestä takausvastuusopimuksesta ei oltu kirjattu velkaa konsernin taseeseen, sillä Componentan käsityksen mukaan kriteerit velan kirjaamiselle eivät olleet täyttyneet. Componenta Oyj saattoi päätökseen kaupan Turkin yhtiön, Componenta Dökümcülük:n, osakkeiden myynnistä Döktaş Metal Sanayi ve Ticaret A.Ş:lle. Osapuolet allekirjoittivat kauppa-sopimuksen 4.8.2017 ja kauppa toteutui 27.9.2017. Kaupalla ei ollut kassavirtavaikutusta. Osakekaupan loppuunsaattamisen yhteydessä turkkilaiset klubilainapankit vapauttivat Componenta Oyj:n kaikista klubilainasopimukseen perustuvista vastuista ja velvoitteista sisältäen vapautuksen 80 Me:n määräisestä lainatakauksesta.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvi-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

oitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.

Käytetyt oletukset liikearvon testauksessa

Componenta testaa liikearvon kirjanpitoarvoa vuosittain tai useammin, jos jotkin tapahtumat tai olosuhteiden muutokset osoittavat, että kirjanpitoarvo ei mahdollisesti ole kerrytettävissä. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka edellyttävät arvioiden käyttämistä, muun muassa ennustetuista tulevaisuuden rahavirroista, diskonttokorosta ja Euroopan talouden kehityksestä. Konsernin Iiikearvon määrä oli 0,0 Me (0,0 Me).

Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys

Harkintaa vaaditaan arvioitaessa laskennallisten verosaamisten ja tiettyjen laskennallisten verovelkojen kirjaamista taseeseen. Laskennalliset verosaamiset kirjataan ainoastaan, jos pidetään todennäköisenä, että ne ovat hyödynnettävissä, mikä riippuu siitä, syntyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Oletukset tulevista verotettavista tuloista perustuvat johdon arvioihin tulevaisuuden rahavirroista. Nämä tulevaisuuden rahavirtoja koskevat arviot ovat puolestaan riippuvaisia johdon arvioista, jotka koskevat muun muassa tulevaa myynnin, liiketoiminnan kustannusten sekä rahoituksen kustannusten määrää. Yhtiön kyky kerryttää verotettavaa tuloa riippuu myös yleisistä talouteen, rahoitukseen, kilpailukykyyn ja sääntelyyn liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole sen omassa määräysvallassa. Arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, ja siten on mahdollista, että odotukset muuttuvat olosuhteiden muuttuessa. Tämä saattaa vaikuttaa laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrään taseessa ja väliaikaisten erojen määriin. Laskennalliset verosaamiset, jotka muodostuvat pääasiassa käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, ja olivat netotusten jälkeen 0,0 Me (0,0 Me) ja laskennallisten verovelkojen arvo 2,2 Me (3,1 Me). Vuonna 2017 laskennallisia verosaatavia alaskirjattiin 0,3 Me johtuen hybridilainan korkojen alaskirjauksesta. Yrityssaneerausmenettelyistä johtuvien luontaisten merkittävien epävarmuustekijöiden sekä osittain toiminnallisten haasteiden ja alentuneiden tuotto-odotusten johdosta, konserni on kirjannut tilinpäätöksessä Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 0,0 Me (5,4 Me) arvonalentumisen verotuksellisiin tappioihin liittyviin laskennallisiin verosaataviin. Ks. myös liitetiedot 11 ja 20.

Standardien soveltaminen

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2016, lukuun ottamatta seuraavia muutettuja standardeja, joita konserni on soveltanut 1.1.2017 alkaen:

IAS 7 Rahavirtalaskelmat. Muutosvaatimusten myötä esitetään liitetieto 30.
IAS 12 Tuloverot.

Näiden muutosten käyttöönotolla ei ollut vaikutusta vuoden 2017 tilikauteen eikä mihinkään aikaisempaankaan kauteen.

Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat, jotka eivät olleet vielä voimassa vuonna 2017

Seuraavien IASB:n (International Accounting Standards Board) julkaisemien uusien standardien uskotaan olevan merkityksellisiä Componentan liiketoiminnan ja taloudellisen aseman kannalta, kun ne otetaan käyttöön.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

● IFRS 15 – Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15 – Myyntituotot asiakassopimuksista julkaistiin toukokuussa 2014 ja sitä on sovellettava 1. tammikuuta 2018 alkaen. Uusi standardi korvaa IAS 11 - Pitkäaikaishankkeet ja IAS 18 - Tuotot, standardit sekä niihin liittyvät tulkinnat. Componenta ottaa standardin käyttöön täysin takautuvasti vaadittuna soveltamispäivänä.

IFRS 15 -standardi sisältää uuden viisivaiheisen mallin asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen tuloutukseen. Tuloutus tapahtuu, kun asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun siinä määrässä, johon yritys odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Määräysvalta siirtyy asiakkaalle, kun se pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn. IFRS 15 -standardi tuo muutoksia myös asiakassopimuksista, sopimusten suoritevelvoitteista ja arvioista esitettäviin liitetietoihin.

Componenta on arvioinut IFRS 15 -standardin käyttöönoton vaikutuksia ja tullut siihen johtopäätökseen, että uudella standardilla ei ole olennaista vaikutusta Componentan tuleviin tilinpäätöksiin. Componentan arvion mukaan standardin käyttöönotto ei tule olennaisesti vaikuttamaan raportoitavaan liikevaihtoon ja liikevoittoon. Taseen näkökulmasta standardin käyttöönotto ei myöskään vaikuta raportoitaviin lukuihin, sen sijaan standardin käyttöönotto vaikuttaa liitetietoihin ja raportoitavien lukujen esittämistapaan. Johdon analysointitoimenpiteet ovat kattaneet sopimusten läpikäyntiä keskittyen seuraaviin aihealueisiin:

Asiakassopimukset: Componentan liiketoimintamalliin ei sisälly projektitoimituksia tai pitkäaikaisia huoltosopimuksia. Jatkuvien toimintojen osalta läpikäydyt asiakassopimukset kattoivat merkittävän osan Suomen ja Ruotsin yksiköiden yhteenlasketusta liikevaihdosta. Merkittävien asiakkaiden kanssa tehdään puitesopimuksia. Uuden standardin myötä puitesopimukset tullaan käsittelemään kirjanpidossa tilausten, sopimuksissa sovittujen alennusten ja muiden merkityksellisten oikeuksien pohjalta.
Suoritevelvoitteiden tunnistaminen ja transaktiohinnan kohdistaminen: Componentan tapa soveltaa aiempien standardien vaatimuksia on IFRS 15 -standardin mukainen.
Määräysvallan siirtyminen: määräysvalta siirtyy asiakkaille kun tavara toimitetaan asiakkaalle toimitusehtojen mukaisesti tai kun palvelu on suoritettu ja luovutettu asiakkaalle. Componentalla määräysvallan siirtymisen hetki IFRS 15 -standardin mukaisesti vastaa aiemmin tunnistettua ajankohtaa, jolloin omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle aiemman standardin mukaisesti.

● IFRS 9 – Rahoitusinstrumentit

IFRS 9 – Rahoitusinstrumentit julkaistiin heinäkuussa 2014 ja sitä on sovellettava 1. tammikuuta 2018 alkaen ja korvaa IAS 39 - Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Componenta soveltaa standardia yksinkertaistetun takautuvan lähestymistavan mukaisesti, jolloin IFRS 9 -standardiin siirtymisen kokonaisvaikutus näytetään avaavan taseen oman pääoman oikaisuna 1.1.2018.

IFRS 9 -standardin uudistetun ohjeistuksen mukaan rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kolmeen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39 -standardin mukainen toteutuneisiin arvonalentumistappioihin perustuva malli korvautuu uudella odotettuihin tappioihin perustuvalla mallilla. IFRS 9 -standardi muuttaa myös suojauslaskentaa koskevia vaatimuksia. Lisäksi IFRS 9 -standardi sisältää laajennetut liitetieto- ja esitysvaatimukset.

Componenta on arvioinut uuden standardin käyttöönoton vaikutuksia ja tullut siihen johtopäätökseen ettei standardilla ole merkittävää vaikutusta tuleviin tilinpäätöksiin. Componentan arvion

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

mukaan IFRS 9 -standardin käyttöönoton pää asiallinen vaikutus näkyy arvioitaviin epävarmoi hin saataviin liittyvissä arvonalentumisissa, jotka muodostuvat odotettujen luottotappioiden mal lin soveltamisesta. Mahdollisten arvonalentumis kirjausten odotetaan hieman kasvavan, ollen kui tenkin merkityksettömiä. Kaikki osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset, jotka tällä hetkellä luoki tellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi ja arvoste taan hankintamenoon, tullaan arvostamaan käy pään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Muiden rahoituserien tai suojauslaskennan tilinpää töstapahtumiin, -arvoihin tai liitetietoihin ei odoteta olevan olennaista vaikutusta.

● IFRS 16 – Vuokrasopimukset

IFRS 16 – Vuokrasopimukset julkaistiin tammi kuussa 2016. Standardissa esitetään periaatteet vuokrasopimusten kirjaamiselle, arvostamiselle, esittämistavalle ja tilinpäätöksessä esitettäville tiedoille. Uuden standardin soveltamisen seurauk sena lähes kaikki vuokrasopimukset tullaan mer kitsemään taseeseen, sillä operatiivisia vuokra sopimuksia ja rahoitusleasing-sopimuksia ei enää erotella. Uuden standardin mukaan kirjataan omai suuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimuk set. Vuokralle antajien soveltamaan kirjanpito käsittelyyn ei tule merkittäviä muutoksia.

Standardi vaikuttaa lähinnä konsernin operatiivis ten vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn. Tili kauden lopussa konsernilla oli 0,9 Me operatiivisiin vuokrasopimuksiin perustuvia ei-peruutettavissa olevia vuokravelvoitteita, liitetieto 36. Näistä noin 22 % arvioidaan liittyvän lyhytaikaisiin tai arvol taan vähäisiä kohteita koskeviin sopimuksiin, joi hin liittyvät maksut kirjataan tasaerinä kuluista tuloslaskelmaan.

Konsernin alustavan arvion mukaan standar din voimaantulolla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen ja rahavirtojen luokitteluun, koska konsernilla ei ole merkittäviä vuokraso pimuksiin perustuvia ei-peruutettavissa olevia vuokravelvoitteita.

Standardia on sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Componentalla ei ole aikomusta ottaa standardia käyttöön ennenaikaisesti. Tällä hetkellä siirtymiseen on tarkoitus soveltaa yksin kertaistettua menettelytapaa, eikä käyttöönot toa edeltävän vuoden vertailulukuja ole tarkoitus oikaista.

Muilla jo julkaistuilla, mutta ei vielä voimassa ole villa IFRS-standardeilla tai IFRIC tulkinnoilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Tuloslaskelman liitetiedot

Luvut ovat miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita.

1 Toimintasegmentit

Componenta tarjoaa asiakkailleen koko toimitusketjun kattavat palvelut, suunnittelun, valamisen, koneistuksen, pintakäsittelyt ja logistiset palvelut, joiden avulla luodaan asiakkaille lisäarvoa tuovia kokonaisratkaisuja. Componentan pääasialliset myytävät tuotteet ovat koneistamattomia, koneistettuja ja maalattuja rautavalukomponentteja. Componenta palvelee valittuja teollisuudenaloja, joilla on keskinäisiä synergioita ja joilla toimivien yritysten kanssa Componentalla on vahvat ja pitkäaikaiset suhteet. Maantieteellinen toiminta-alue on Eurooppa, mutta yhteistyötä tehdään myös globaalisti toimivien asiakkaidemme kanssa. Konsernin näkökulmasta merkityksettömiä myyntituottoja saadaan toimisto- ja teollisuustilojen vuokrauksesta.

Componentan ylin operatiivinen päätöksentekijä on yhtiön toimitusjohtaja. Konsernin johtoryhmä ja muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävässään.

Vuoden 2017 aikana Componenta on läpikäynyt mittavia muutoksia. Konsernin uudelleenjärjestelyiden, saneerausprosessin ja organisaatiomuutosten myötä Componentan liiketoiminta esitetään vuoden 2017 lopussa yhtenä kokonaisuutena.


Me	Tilauskonepaja liiketoiminta	Vertailu kelpoisuuteen vaikuttavat erät *)	Eliminoinnit ja kohdistamattomat jatkuvien toimintojen normaalin toiminnan erät	Jatkuvat toiminnot yhteensä	Lopetetut toiminnot yhteensä ilman vertailu kelpoisuuteen vaikuttavia eriä	Lopetetut toiminnot, vertailu kelpoisuuteen vaikuttavat ja kohdistamattomat erät	Lopetetut toiminnot yhteensä	Eliminoinnit	Jatkuvat ja lopetetut toiminnot yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	122,2			122,2	27,2		27,2		149,5
Sisäinen liikevaihto	0,2			0,2				-0,2	0,0
Liikevaihto yhteensä	122,4			122,4	27,2		27,2	-0,2	149,5
Osuus osakkuus yritysten tuloksesta									0,0
Segmentin liiketulos	2,9	23,4		26,3	0,2	36,2	36,4	0,0	62,7
Kohdistamattomat erät **)		102,7	-0,2	102,5	-0,1	-41,1	-41,2	0,1	61,4
Tilikauden tulos			-0,2	128,8	0,1	-4,9	-4,8	0,1	124,1
Segmentin varat	46,1		6,7	52,8	0,0		0,0	6,7	52,8
Osuudet osakkuusyrityksissä
Kohdistamattomat varat				0,0	0,0		0,0	0,0	0,0
Varat yhteensä	46,1		6,7	52,8	0,0		0,0	6,7	52,8
Segmentin velat	35,4		-1,0	34,4	0,0		0,0	0,0	34,4
Kohdistamattomat velat					0,0		0,0	0,0	0,0
Velat yhteensä	35,4		-1,0	34,4	0,0		0,0	0,0	34,4
Tuotannolliset investoinnit	1,0			1,0	1,2		1,2	0,0	2,2
Poistot ja arvonalenemiset	-2,0	-1,5		-3,5	-17,7	5,4	-12,3	0,0	-15,8

*) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät jatkuvien toimintojen liiketuloksessa vuonna 2017 liittyvät Componenta Främmestad AB:n koneiden ja kaluston alaskirjauksiin -1,5 Me, Suomen kiinteistöyhtiöiden alaskirjauksiin -2,6 Me, saneerausmenettelyihin liittyviin asiantuntijakuluihin -0,8 Me, aineettomien hyödykkeiden alaskirjauksiin -0,7 Me sekä saneerausmenettelyistä johtuviin velkojen alaskirjauksiin +30,6 Me. Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -1,1 Me. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät jatkuvien toimintojen rahoituserissä vuonna 2017 olivat positiiviset, johtuen velkaleikkauksista. Taseen velkoihin kirjattiin 3,5 Me, koska Componenta Oyj:n etuoikeudettomilla velkojilla on saneerausohjelmaan sisältyvän lisäsuoritusvelvollisuuden perusteella oikeus 80 Me:n saneerausvelalle maksettavaa suoritusta vastaavaan osuuteen, eli yhteensä 3,2 Me suuruiseen lisäsuoritukseen maksuohjelman viimeisenä maksupäivänä marraskuussa 2023. Lisäksi saneerausohjelma sisältää edelleen muita ehdollisia ja enimmäismääräisiä velkoja noin 7,3 Me, joille saneerausohjelmaan sisältyvän maksuohjelman mukaan on kohdistettu noin 0,3 Me suoritukset. Rahoituseriin kirjattiin saneerausmenettelyistä johtuvia velkojen alaskirjauksia +105,1 Me.

**) Jatkuvien toimintojen kohdistamattomat erät sisältävät vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien lisäksi normaaliin toimintaan luettavia kohdistamattomia rahoitus- ja veroeriä -0,2 Me.


	Tilauskonepaja	Vertailu kelpoisuuteen	Eliminoinnit ja kohdistamattomat jatkuvien toimintojen normaalin	Jatkuvat toiminnot	Lopetetut toiminnot yhteensä ilman vertailu kelpoisuuteen	Lopetetut toiminnot, vertailu kelpoisuuteen vaikuttavat ja kohdistamattomat	Lopetetut toiminnot		Jatkuvat ja lopetetut
Me	liiketoiminta	vaikuttavat erät*)	toiminnan erät	yhteensä	vaikuttavia eriä	erät	yhteensä	Eliminoinnit	toiminnot yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	128,1			128,1	275,9		275,9		404,1
Sisäinen liikevaihto	10,7			10,7	35,3		35,3	-46,0	0,0
Liikevaihto yhteensä	138,9			138,9	311,2		311,2	-46,0	404,1
Osuus osakkuus yritysten tuloksesta					0,1		0,1		0,1
Segmentin liiketulos	-2,6	-29,7	0,0	-32,3	2,1	-83,1	-81,1	0,0	-113,4
Kohdistamattomat erät **)		37,8	-11,5	26,3	-17,9	-110,5	-128,4	0,0	-102,1
Tilikauden tulos				-6,1	-15,8	-193,7	-209,5	0,0	-215,5
Segmentin varat	95,6		-2,6	93,0	25,3	-1,7	23,6	-37,2	79,4
Osuudet osakkuusyrityksissä
Kohdistamattomat varat			4,8	4,8					4,8
Varat yhteensä	95,6		2,2	97,8	25,3	-1,7	23,6	-37,2	84,2
Segmentin velat	71,5		-65,2	6,3	21,3		21,3	0,2	27,8
Kohdistamattomat velat			186,0	186,0					186,0
Velat yhteensä	71,5			192,3	21,3		21,3	0,2	213,8
Tuotannolliset investoinnit	0,8			0,8	19,1	0,0	19,1		19,9
Poistot ja arvonalenemiset	-7,2	-13,4		-20,6	-10,6	-60,1	-70,6		-91,3

*) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät jatkuvien toimintojen liiketuloksessa vuonna 2016 liittyvät Suomivalimon myyntitappioon -6,1 Me, Pistonsin mäntäliiketoiminnan myyntivoittoon +1,0 Me ja Ruotsin rautaliiketoiminnan tuotantokaluston sekä aineettomien oikeuksien arvonalentumisiin -17,8 Me sekä Ruotsin takomotoiminnoissa tapahtuneisiin varastoiden alaskirjauksiin -1,7 Me. Suomen sijoituskiinteistöjen sekä tehdaskiinteistöjen arvonmuutoksia ja arvonalentumisia kirjattiin -10,0 Me. Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut olivat -3,3 Me ja muut vertailukelpoisuuteen liittyvät erät nettona -2,3 Me. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät jatkuvien toimintojen rahoituserissä vuonna 2016 olivat positiiviset +40,7 Me, sillä vakuudelliset velat maksettiin takaisin tasearvoa alhaisempaan arvoon ja yhtiö kirjasi 43,3 Me tuoton. Rahoituseriin kirjattiin -2,2 Me jatkuvien toimintojen saneeraukseen liittyviä toimittajatakausvaateita. Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat nettona -0,4 Me. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien jatkuvien toimintojen verot sisälsivät verosaamisten arvonalentumisia, lähinnä Suomessa, -6,9 Me, jotka kirjattiin saneerausmenettelyiden aiheuttaman toiminnan jatkuvuuden epävarmuuden johdosta.

**) Jatkuvien toimintojen kohdistamattomat erät sisälsivät vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien lisäksi normaaliin toimintaan luettavia kohdistamattomia rahoitus- ja veroeriä -11,5 Me.

Maantieteelliset alueet 2017
Me	Turkki	Suomi	Ruotsi	Yhteensä	Me
Pitkäaikaiset varat *)	0,0	11,7	11,5	23,3
Tuotannolliset investoinnit	0,0	1,0	1,8	2,8

Maantieteelliset alueet 2016
Me	Turkki	Suomi	Ruotsi	Yhteensä

Pitkäaikaiset varat *)	0,0	24,6	15,6	40,3
Tuotannolliset investoinnit	18,5	0,5	0,8	19,9

*) Eivät sisällä pitkäaikaisia laskennallisia verosaamisia, muita rahoitusvaroja ja saamisia.

Liikevaihto markkina-alueittain

Me	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
Ruotsi	44,1	44,9
Suomi	25,5	27,8
Benelux-maat	24,6	24,6
Saksa	7,3	8,4
Muu Eurooppa	16,6	27,2
Muut maat	4,4	6,0
Jatkuvat toiminnot	122,4	138,9
Lopetetut toiminnot	27,2	311,0
Sisäiset erät/eliminoinnit	-0,2	-45,8
Yhteensä	149,5	404,1

Maakohtaisen myynnin maa määräytyy sen pohjalta, minne tavara tai palvelu on toimitettu.

2 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Vuosina 2016 ja 2017 Componenta ei hankkinut liiketoimintoja.

Myydyt liiketoiminnot 2017

Turkissa sijaitseva tytäryhtiö Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:n osakkeet myytiin Döktaş Metal Sanayi ve Ticarte A.Ş:lle nimelliseen hintaan. Osapuolet allekirjoittivat kauppasopimuksen 4.8.2017 ja kauppa toteutui 27.9.2017. Kaupalla ei ollut kassavirtavaikutusta. Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:n yhdistely konserniin lopetettiin 31.12.2016.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS MUU INFORMAATIO

Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:n myynti

Me
Myydyn netto-omaisuuden kirjanpitoarvo	0,0
Netto-omaisuuden kauppahinta	0,0
Myyntivoitto	0,0
Kaupan rahavirtavaikutus 1.1.-31.12.2017	0,0

Myydyt liiketoiminnot 2016

Iisalmessa sijaitsevan Suomivalimon valimoliiketoiminta myytiin 30.6.2016 Antti Lehtosen, Olli Karhusen sekä Suomivalimon toimivan johdon perustamalle yhtiölle. Iisalmen valimokiinteistö myytiin Iisalmen Teollisuuskylä Oy:lle. Konserni kirjasi kaupasta 6,1 Me:n myyntitappion, joka on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.

Componentan mäntäliiketoiminta myytiin 17.8.2016 Koncentra Pistons Oy:lle. Konserni kirjasi kaupasta 1,0 Me:n myyntivoiton, joka on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.

Suomivalimon myynti

Me
Myydyn netto-omaisuuden kirjanpitoarvo	10,1
Netto-omaisuuden kauppahinta	4,1
Myyntitappio	6,1
Kaupan rahavirtavaikutus 1.1.-31.12.2016	4,1
Pistonsin myynti
Me
Myydyn netto-omaisuuden kirjanpitoarvo	4,5
Netto-omaisuuden kauppahinta	5,6
Myyntivoitto	1,0
Maksettu kauppahinta 31.12.2016 mennessä	5,4
Maksamaton kauppahinta 31.12.2016	0,2
Kaupan rahavirtavaikutus 1.1.-31.12.2016	5,2

SISÄL $\overline{1}$	TOIMITUS. /דווחוג AJAN . -м.	HAI . TOIMINT ITAKERTOMUS	KONSERNI- .
	.	$\sim$ $\sim$ $\sim$ $\sim$ $\sim$ $\sim$ $\sim$ $\sim$

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

3 Lopetetut toiminnot

Me	1.1.-31.12. 2017	1.1.-31.12. 2016
Lopetetut toiminnot yhteensä tilikauden tuloksessa, IFRS	-4,8	-209,5
Lopetetut toiminnot yhteensä tilikauden tuloksessa,
ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	0,1	-15,8
Lopetetut toiminnot yhteensä liiketuloksessa,
ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	0,2	2,0

Lopetettujen toimintojen rahavirta

	1.1.-31.12.	1.1.-31.12.
Me	2017	2016
Liiketoiminnan rahavirta	1,3	10,7
Investointien nettorahavirta	-1,2	-8,8
Rahoituksen nettorahavirta	-0,5	-7,1
Rahavarojen lisäys (+) / vähennys (-)	-0,4	-5,2

Componenta Främmestad AB:n tytäryhtiö Componenta Wirsbo AB ja Componenta Wirsbo AB:n tytäryhtiö Componenta Arvika AB asetettiin konkurssiin 17.7.2017 yhtiöiden omasta hakemuksesta. Yhtiöt luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi heinäkuussa 2017 IFRS 5 -standardin "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti ja yhtiöiden yhdistely konsernitilinpäätökseen lopetettiin heinäkuussa 2017. Vuoden 2016 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman, mukaan lukien muut laajan tuloksen erät, rahavirtalaskelman sekä eräiden tunnuslukujen osalta. Segmenttitiedoissa Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n luvut on esitetty lopetettuina toimintoina ja lisäksi lopetettuina toimintoina on esitetty kaikkien Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n netto-omaisuuserien arvonalentumiset. Lisäksi jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden kirjaamat arvonalentumiset Componenta Wirsbo AB:lta ja Componenta Arvika AB:lta oleviin nettosaamisiin on esitetty lopetettujen toimintojen alla.

Lopetettujen toimintojen tulos tilikaudella oli yhteensä -4,8 Me (-17,7 Me). Jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden arvonalentumisten kirjaukset koskien saamisia Componenta Wirsboalakonsernilta olivat 2017 yhteensä -0,8 Me. Tämän lisäksi konsernin emoyhtiössä kirjattiin tulokseen saneerausvelkojen alaisia Componenta Wirsbo-alakonsernin puolesta annettuja takauksia yhteensä -1,7 Me.

Vuonna 2017 lopetetut toiminnot

Componenta Wirsbo-alakonserni, lopetettu toiminto	1.1.-30.6.	1.1.-31.12.
Me	2017	2016
Liikevaihto	27,2	45,3
Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	0,5	-3,1
Tulos rahoituserien jälkeen ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	0,5	-4,6
Tilikauden tulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	0,5	-4,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Componenta Wirsbo
alakonsernin tuloksessa ennen konsernitaseesta poiskirjaamista	-4,1	-13,2
Tilikauden tulos, IFRS, ennen taseesta poiskirjaamista	-3,6	-17,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, muiden yhdisteltävien
konserniyhtiöiden saatavien alaskirjaukset	-0,8	-
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Componenta Wirsbo alakonsernin puolesta annettujen takausvastuiden kirjaaminen
konsernin emoyhtiössä	-1,7	-
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, laajan tuloksen erien siirrot tuloslaskelmaan	0,5	-
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Componenta Wirsbo
alakonsernin nettovarallisuuden kirjaaminen pois konsernin taseesta	0,8	-
Lopetettujen toimintojen tulos yhteensä, IFRS	-4,8	-17,7

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Componenta Wirsbo-alakonsernin konkurssin ja taseesta poiskirjaamisen vaikutukset konsernin omaan pääomaan, täsmäytykset

Me	31.12.2017
Componenta Wirsbo-alakonsernin nettovarallisuuden taseesta poiskirjaaminen
vaikutus tuloksen tai muun laajan tuloksen erien kautta	0,8
Muiden yhdisteltävien konserniyhtiöiden saatavien alaskirjaukset
Componenta Wirsbo-alakonsernilta	-0,8
Componenta Wirsbo-alakonsernin puolesta annettujen takausvastuiden kirjaaminen
konsernin emoyhtiössä	-1,7
Componenta Wirsbo-alakonsernin konkurssin ja taseesta poiskirjaamisen vaikutus
konsernin omaan pääomaan	-1,7

Me	31.12.2017
Componenta Wirsbo-alakonsernin ulkoisten varallisuuserien poiskirjaaminen
konsernin taseesta	-12,0
Componenta Wirsbo-alakonsernin ulkoisten velkaerien poiskirjaaminen konsernin
taseesta	12,0
Componenta Wirsbo -alakonsernin puolesta annettujen takausvastuiden kirjaaminen
konsernin emoyhtiössä	-1,7
Componenta Wirsbo-alakonsernin konkurssin ja taseesta poiskirjaamisen vaikutus
konsernin omaan pääomaan	-1,7

Vuonna 2016 lopetetut toiminnot

Hollannin tytäryhtiö Componenta B.V. haettiin konkurssiin 1.9.2016. Tämän johdosta Componentakonsernilla ei ollut enää rautaliiketoimintaa Hollannissa. Hollannin alakonsernin toiminnot luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi IFRS 5 -standardin "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti ja Componenta B.V:n yhdistely konsernitilinpäätökseen lopetettiin vuoden 2016 kolmannella vuosineljänneksellä. Segmenttitiedoissa Componenta B.V:n luvut esitettiin lopetettuina toimintoina ja lisäksi lopetettuina toimintoina esitettiin kaikkien Componenta B.V:n netto-omaisuuserien arvonalentumiset. Lisäksi jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden kirjaamat arvonalentumiset Componenta B.V:ltä oleviin nettosaamisiin esitettiin lopetettujen toimintojen alla.

Componenta B.V:n lopetettujen toimintojen tulos tilikaudella, mukaan lukien Hollannin alakonsernin nettovarallisuuserien arvonalentumiset sekä jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden arvonalentumisten kirjaukset koskien saamisia Hollannin alakonsernilta, oli yhteensä -22,5 Me.

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden arvonalentumisten kirjaukset koskien saamisia Hollannin alakonsernilta olivat 2016 yhteensä -21,8 Me. Tämän lisäksi konsernin emoyhtiössä kirjattiin tulokseen saneerausvelkojen alaisia Componenta B.V:n puolesta annettuja takauksia yhteensä -7,9 Me. Tämän lisäksi ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana 2016 kirjattiin vertailukelpoisuuteen vaikuttavia menoja -2,9 Me liittyen Furan-linjan tuotannon lopettamiseen sekä paikallisiin muihin uudelleenjärjestelymenoihin.

Componenta B.V:n paikallisen tuloslaskelman konsolidointi lopetettiin jo 1.7.2016, koska konserni ei saanut Componenta B.V:ltä taloudellisia raportteja vuoden 2016 kolmannen vuosineljänneksen lukuihin liittyen. Tällä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen. Hollannin tytäryhtiön osakkeiden arvo oli konsernin taseessa 1 euro.

Componenta B.V, lopetettu toiminto

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

Me	1.1.-30.6. 2016
Liikevaihto	43,8
Liikevoitto ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	-2,8
Tulos rahoituserien jälkeen ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	-3,5
Tilikauden tulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	-3,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Componenta B.V:n tuloksessa ennen konsernitaseesta poiskirjaamista	-2,9
Tilikauden tulos, IFRS, ennen taseesta poiskirjaamista	-6,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, muiden yhdisteltävien konserniyhtiöiden saatavien alaskirjaukset	-21,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Componenta B.V:n puolesta annettujen takausvastuiden kirjaaminen konsernin emoyhtiössä	-7,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Componenta B.V:n nettovarallisuuden kirjaaminen pois konsernin taseesta	13,5
Componenta B.V, lopetetun toiminnon tulos yhteensä, IFRS	-22,5

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Componenta B.V:n konkurssin ja taseesta poiskirjaamisen vaikutukset konsernin omaan pääomaan, täsmäytykset

Me	31.12.2016
Componenta B.V:n nettovarallisuuden taseesta poiskirjaaminen vaikutus tuloksen
tai muun laajan tuloksen erien kautta	14,8
Muiden yhdisteltävien konserniyhtiöiden saatavien alaskirjaukset Componenta
B.V:ltä	-21,8
Componenta B.V:n puolesta annettujen takausvastuiden kirjaaminen konsernin
emoyhtiössä	-7,9
Componenta B.V:n konkurssin ja taseesta poiskirjaamisen vaikutus konsernin
omaan pääomaan	-14,9

31.12.2016

-41,6

34,5

-7,9

-14,9

Componenta Oyj:n saneerausmenettelyiden ja annetun osakepantin johdosta yhtiö katsoi menettäneensä määräysvallan Turkin alakonsernissa ja siitä syystä sen yhdistely konsernitilinpäätökseen lopetettiin 31.12.2016 ja sen toiminnot luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi Componentan konsernitilinpäätöksessä 31.12.2016. Turkin klubilainapankit ottivat vuoden 2016 lopusta alkaen aktiivisemman roolin Componentan omistamien Componenta Dökümcülükin osakkeiden myyntiprosessissa ja neuvotteluita käytiin käytännössä Turkissa klubilainapankkien johdolla. Lisäksi Componentan edustajien mahdollisuudet osallistua Componenta Dökümcülükin johtamiseen olivat aikaisempaa rajallisemmat. Segmenttitiedoissa Componenta Turkin luvut oli esitetty lopetettuina toimintoina ja lisäksi lopetettuina toimintoina oli esitetty kaikkien Componenta Turkin netto-omaisuuserien arvonalentumiset mukaanlukien konsernin kirjaamat muuntoerot sekä Componenta Turkin kertyneet laajan tuloksen erät omassa pääomassa ja konserniliikearvo. Lisäksi jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden kirjaamat tietyt arvonalentumiset Componenta Turkilta oleviin saamisiin oli esitetty lopetettujen toimintojen alla.

Componenta Turkki -alakonsernin lopetettujen toimintojen tulos tilikaudella, mukaan lukien alakonsernin nettovarallisuuserien arvonalentumiset, oli yhteensä -169,3 Me. Turkin alakonsernin nettovarallisuuserien arvonalentumiset, mukaan lukien konserniliikearvon kirjaaminen pois konsernin taseesta, sekä jatkuvien toimintojen konserniyhtiöiden arvonalentumisten kirjaukset

koskien saamisia Turkin alakonsernilta olivat 2016 yhteensä -97,6 Me. Konsernin kirjaamien muuntoerojen taseesta poiskirjaaminen oli yhteensä -38,6 Me. Tämän lisäksi Componenta Turkin tuloslaskelmassa oli -25,5 Me vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä tilikauden 2016 aikana seuraavasti: kolmannella vuosineljänneksellä kirjattu Turkin rautaliiketoiminnan liikearvon arvonalentuminen -7,5 Me, kolmannella vuosineljänneksellä kirjattu arvonalentuminen liittyen konkurssiin haetun Componenta BV:n saamisista -9,6 Me, verotarkastuksen yhteydessä määrättyjä lisäveroja - 2,5 Me, myyntisaamisten arvonalentumisia yhteensä -3,6 Me, koneiden ja kaluston arvonalentumisia -1,5 Me sekä uudelleenjärjestely- ja muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä nettona -0,8 Me.

Componenta Turkki -alakonsernin paikallisen tuloslaskelman yhdistely lopetettiin 31.12.2016. Taseesta poiskirjaamiset tehtiin 31.12.2016 tasearvoja käyttäen. Turkin tytäryhtiön arvo konsernin taseessa oli 1 euro. Konsernin taseessa oli 31.12.2016 velkaa ei-yhdisteltävälle Turkin alakonsernille 137 Me, josta 110 Me oli saneerauksen alaista velkaa.

Componenta Turkki -alakonserni, lopetettu toiminto

Me	1.1.-31.12. 2016
Liikevaihto	226,1
Liikevoitto ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	8,1
Tulos rahoituserien jälkeen ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	-4,7
Tilikauden tulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	-7,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Componenta Turkin tuloksessa ennen konsernitaseesta poiskirjaamista	-25,5
Tilikauden tulos, IFRS, ennen taseesta poiskirjaamista	-32,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, muiden konserniyhtiöiden saatavien alaskirjaukset	-1,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, kertyneet muuntoerot mukaan lukien määräysvallattomien osuus	-38,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Componenta Turkki -alakonsernin konserniliikearvon kirjaaminen pois konsernin taseesta	-20,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Componenta Turkki -alakonsernin nettovarallisuuden kirjaaminen pois konsernin taseesta	-75,2
Componenta Turkki, lopetetun toiminnon tulos yhteensä, IFRS	-169,2

Componenta Turkin määräysvallan menettäminen ja taseesta poiskirjaamisen vaikutukset konsernin omaan pääomaan, täsmäytykset

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Me	31.12.2016
Componenta Turkin nettovarallisuuden taseesta poiskirjaamisen vaikutus tuloksen tai muun laajan tuloksen erien kautta	-88,9
Componenta Turkki -alakonsernin konserniliikearvojen kirjaaminen pois konsernin taseesta	-20,9
Muiden konserniyhtiöiden saatavien alaskirjaukset Componenta Turkilta	-1,5
Componenta Turkin määräysvallan menettämisen ja taseesta poiskirjaamisen vaikutus vaikutus konsernin omaan pääomaan	-111,4
Me	31.12.2016
Componenta Turkki -alakonsernin konsernin ulkoisten varallisuuserien poiskirjaaminen konsernin taseesta	-199,1
Componenta Turkki -alakonsernin ulkoisten velkaerien poiskirjaaminen konsernin taseesta	245,8
Componenta Turkki -alakonsernin konserniliikearvojen kirjaaminen pois konsernin taseesta	-20,9
Muiden konserniyhtiöiden velat Componenta Turkille esitetään konsernin taseessa	-137,3
Componenta Turkin määräysvallan menettämisen ja taseesta poiskirjaamisen
vaikutus vaikutus konsernin omaan pääomaan	-111,4

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

5 Liiketoiminnan muut tuotot

Jatkuvat toiminnot	1.1.-31.12.	1.1.-31.12.
Me	2017	2016 *)
Vuokratuotot	0,4	0,4
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	0,0	1,3
Myyntisaamisten, ostovelkojen ja suojausten valuuttakurssierot	-0,1	-2,2
Saneerausvelkojen alaskirjaukset	29,7	-
Liiketoiminnan muut tuotot	1,5	1,9
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä, jatkuvat toiminnot	31,5	1,4

Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä, jotka sisältyvät liikevaihtoon,
jatkuvat toiminnot	0,6	0,6
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Wirsbo-alakonserni

*) Tilinpäätöksessä esitettyjä vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Wirsbo-alakonserni on esitetty lopetettuina toimintoina.

4 Myytävänä olevaksi luokitellut omaisuuserät

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Me	31.12.2017	31.12.2016
Sijoitukset	1,5	-
Myytävänä oleviksi luokitellut varat yhteensä	1,5	-

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät koostuvat yhtiön myynnissä olevista sijoituskiinteistöistä. Yhtiön saaman saneerauspäätöksen mukaisesti yhtiön on saneerausohjelman aikana myytävä konsernin ydinliiketoimintaan liittymättömät omistamansa kiinteistöyhtiöt ja niiden osuudet konsernin ulkopuolisille tahoille. Yhtiö on luokitellut osan kiinteistöyhtiöistä, 1,5 Me, jotka täyttävät IFRS 5-standardin mukaiset vaatimukset, myytävänä oleviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi. Sijoituskiinteistöt on arvostettu käypään arvoon ja vuonna 2017 niitä on alaskirjattu -2,6 Me (-2,0 Me). Sijoituskiinteistöt on esitetty liitteessä 16.

SISÄLLYS

SISÄLLYS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

MUU INFORMAATIO

6 Liiketoiminnan kulut

Jatkuvat toiminnot	1.1.-31.12.	1.1.-31.12.
Me	2017	2016 *)
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	-0,2	-0,7
Valmistus omaan käyttöön	0,0	0,0
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	-61,3	-63,7
Ulkopuoliset palvelut	-7,7	-8,2
Henkilöstökulut	-29,2	-36,4
Vuokrat	-0,7	-1,6
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut	-1,9	-2,1
Jäte-, kiinteistö- ja kunnossapitokulut	-4,8	-5,1
Energia	-6,0	-4,8
Myynti ja markkinointi	0,0	-0,1
Atk-ohjelmat	-1,3	-1,9
Tuotantotyökalut	-2,9	-2,8
Rahdit	-0,4	-2,2
Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon lasku sekä muut muutokset	-2,6	-7,0
Liiketoiminnan muut kulut	-5,0	-15,4
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-124,1	-152,0

*) Tilinpäätöksessä esitettyjä vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Wirsbo-alakonserni on esitetty lopetettuina toimintoina.

Tilintarkastuspalkkiot	-0,2	-0,4
Muut palkkiot **)	-0,2	-0,1
Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä, jatkuvat toiminnot	-0,4	-0,5

**) PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Componenta-konserniin kuuluville yhtiöille tilikaudella 2017 olivat yhteensä 97 tuhatta euroa.

7 Henkilöstökulut

Jatkuvat toiminnot Me	1.1.-31.12.	1.1.-31.12.
	2017	2016 *)
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-22,4	-28,2
Eläkekulut	-3,4	-4,8
Muut henkilöstökulut	-3,5	-3,4
Henkilöstökulut yhteensä	-29,2	-36,4

Henkilöstömäärä segmenteittäin tilikauden aikana keskimäärin ilman vuokratyövoimaa

Me	1.1.-31.12. 2017	1.1.-31.12. 2016 **)
Tilauskonepajaliiketoiminta, jatkuvat toiminnot	567	671
Lopetettujen toimintojen henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin ilman vuokratyövoimaa	106	2 943
Koko konsernin henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin ilman vuokratyövoimaa	673	3 614

*) Tilinpäätöksessä esitettyjä vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Wirsbo-alakonserni on esitetty lopetettuina toimintoina.

**) Vuoden 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Componentan liiketoiminta yhdistettiin yhdeksi segmentiksi, joka on Tilauskonepajaliiketoiminta.

Henkilöstökulut sisältävät osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyviä kuluja -0,0 Me (-0,0 Me).

8 Tutkimus- ja kehitysmenot

Jatkuvat toiminnot	1.1.-31.12.	1.1.-31.12.
Me	2017	2016
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja
kehitysmenoja, jatkuvat toiminnot	-0,0	-0,2

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

SISÄLLYS

Jatkuvat toiminnot	1.1.-31.12.	1.1.-31.12.
Me	2017	2016 *)
Poistot
Aineelliset hyödykkeet, jatkuvat toiminnot
Rakennukset ja rakennelmat	-0,6	-1,2
Koneet ja kalusto **)	-1,0	-4,2
Muut aineelliset hyödykkeet	-0,1	-0,1
	-1,7	-5,5
Aineettomat hyödykkeet, jatkuvat toiminnot
Aineettomat oikeudet	0,0	-0,5
Atk-ohjelmat	-0,2	-0,2
Muut aineettomat hyödykkeet	-0,1	-0,5
	-0,3	-1,2

Arvonalenemiset aineellisista sekä aineettomista hyödykkeistä,
jatkuvat toiminnot ***)	-1,5	-13,4
Arvonalenemiset konserniliikearvosta, jatkuvat toiminnot ***)	0,0	-0,5
Poistot ja arvonalenemiset yhteensä	-3,5	-20,6

*) Tilinpäätöksessä esitettyjä vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Wirsbo-alakonserni on esitetty lopetettuina toimintoina.

**) Tuotannolliset koneet ja kalusto -ryhmässä sovelletaan kapasiteetin käyttöasteeseen perustuvaa poistomenetelmää. Jatkuvien toimintojen suunnitelman mukaiset normaaliin toiminta-asteeseen perustuvat poistot olivat -1,2 Me (-3,6 Me) ja kapasiteetin käyttöasteen mukainen oikaisu 0,4 Me (0,6 Me).
***) Ruotsin liiketoimintojen aineellisten hyödykkeiden koneisiin ja kalustoon kirjattiin arvonalentumisia vuonna 2017 yhteensä -1,5 Me. Vuonna 2016 arvonalentumisiin kirjattiin aineellisten hyödykkeiden koneisiin ja kalustoon -10,5 Me. Arvonalentumistestauksessa painotettuna pääomakustannuksena käytettiin 8,1 % (10,6 %). Diskonttaustekijän lasku johtuu pääosin vieraan pääoman ehtoisen varainhankintakustannuksen laskusta. Testissä on oletettu, että nettokäyttöpääomaan sitoutuu aikaisempaa vähemmän varoja myyntisaamisiin, johtuen maksuehtojen muutoksesta. Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen, pääasiassa valimokiinteistöjen ja rakennusten arvonalenemisia kirjattiin 0,0 Me (-3,0 Me). Edellisvuoden kirjaus johtui oman käytön tuottoarvojen alentumisesta muun muassa saneerausmenettelyiden johdosta.

10 Rahoitustuotot ja -kulut

Jatkuvat toiminnot	1.1.-31.12.	1.1.-31.12.
Me	2017	2016 *)
Lainojen ja muiden saamisten korkotuotot	0,0	0,3
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssivoitot	0,1	3,9
Valuuttajohdannaisten realisoituneet kurssivoitot	0,0	0,1
Muut rahoitustuotot **)	110,2	44,4
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon muutos	0,0	0,0
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvelkojen efektiiviset korkokulut ***)	-5,1	-12,4
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssitappiot	-0,1	-1,4
Muut palkkiokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	0,0	0,0
Toimittajarahoituksen korko- ja palkkiokulut	0,0	-0,2
Myytyjen laskusaatavien korko- ja palkkiokulut	0,0	-0,5
Koronvaihtosopimusten korkokulut	0,0	0,0
Valuuttajohdannaisten realisoituneet kurssitappiot	0,0	-0,4
Muut rahoituskulut **)	-3,0	-0,8
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä, jatkuvat toiminnot	102,1	33,1

*) Tilinpäätöksessä esitettyjä vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Wirsbo-alakonserni on esitetty lopetettuina toimintoina.

**) Vuonna 2016 vakuudelliset velat maksettiin takaisin tasearvoa alhaisempaan arvoon ja konserni kirjasi järjestelypalkkioiden jälkeisen erotuksen jatkuvien toimintojen muihin rahoitustuottoihin. Helsingin käräjäoikeus vahvisti elokuussa 2017 Componenta Oyj:n ja sen tytäryhtiön Componenta Finland Oy:n saneerausohjelmat. Componenta Oyj:n etuoikeudettomia velkoja leikattiin noin 94 prosentilla ja viimesijaiset velat leikattiin saneerausmenettelyssä kokonaan. Componenta Oyj:n ja Componenta Finland Oy:n velkaleikkausten tulosvaikutus on kirjattu kolmannelle vuosineljännekselle. Saneerausohjelmien maksuohjelmat alkavat toukokuussa 2019 ja päättyvät marraskuussa 2023.
***) Vuonna 2016 jatkuvien toimintojen efektiiviset korkokulut sisälsivät kertyneitä korkoja yhteensä 8,7 Me konsernin entiselle Turkin alakonsernille. Turkin alakonserni esitettiin lopetetuissa toiminnoissa vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Vuonna 2017 korkokulut muodostuivat pääosin leikattujen saneerausvelkojen kertyneistä koroista saneerausohjelmien hyväksymiseen asti 23.8.2017.

Rahoituserissä esitettyjen valuuttakurssierojen lisäksi valuuttakurssieroja rekisteröidään myös konsernin liikevoitossa. Liiketoiminnan muut tuotot, liitetiedossa 5, sisältävät valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista aiheutuvia valuuttakurssivoittoja ja -tappioita yhteensä -0,1 Me (-2,2 Me).

MUU INFORMAATIO

11 Tuloverot Me	1.1.-31.12. 2017	1.1.-31.12. 2016 *)
Tuloverot, jatkuvat toiminnot
Välittömät verot tilikaudelta	0,0	0,0
Laskennalliset verot (ks. liite 20)	0,5	-6,9
Tuloverot yhteensä, jatkuvat toiminnot	0,5	-6,9
Tuloverot, lopetetut toiminnot
Välittömät verot tilikaudelta	0,0	1,0
Laskennalliset verot	0,2	6,3
Tuloverot yhteensä, lopetetut toiminnot	0,2	7,3
Verot, Componenta yhteensä	0,7	0,4

Tuloslaskelman jatkuvien toimintojen verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

	1.1.-31.12.	1.1.-31.12.
Me	2017	2016 *)
Tulos ennen veroja, jatkuvat toiminnot	128,3	0,8

Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-23,2	-0,2
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-0,3	0,3
Verovapaat tulot **)	28,6	8,9
Vähennyskelvottomat kulut	-1,4	-0,1
Oikaisut aikaisempien vuosien verotettavaan tuloon	0,0	0,0
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	-2,9	-8,6
Laskennallisten verojen uudelleenarvioinnit ***)	-0,3	-7,3
Verot yhteensä	0,5	-6,9

*) Tilinpäätöksessä esitettyjä vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Wirsbo-alakonserni on esitetty lopetettuina toimintoina.

**) Vuonna 2017 verovapaat tuotot liittyvät pääasiassa pitkäaikaisten korollisten lainojen velkaleikkauksiin. Vuonna 2016 verovapaat tulot liittyivät pääasiassa yhtiön vakuudellisten pankkilainojen ja vakuudellisen joukkovelkakirjalainan poismaksamiseen. Vakuudelliset velat maksettiin tasearvoa alhaisempaan arvoon ja yhtiö kirjasi tasearvon ja maksetun summan välisen erotuksen järjestelypalkkioiden jälkeen, nettona erillisyhtiön tuloslaskelmaan 44,4 Me, verovapaisiin muihin rahoitustuottoihin.
***) Vuonna 2017 jatkuvien toimintojen laskennallisten verojen uudelleenarvioinnit sisältävät pääasiassa alaskirjattujen hybridilainojen verovaikutuksen. Vuonna 2016 jatkuvien toimintojen laskennallisten verojen uudelleenarvioinnit sisälsivät pääasiassa verotuksellisiin tappioihin liittyvien laskennallisten verosaatavien alaskirjauksia. Alaskirjauksia rekisteröitiin 2016 maakohtaisesti seuraavasti: Suomi 5,4 Me ja Ruotsi 0,4 Me. Yhtiöllä ei ollut 2016 lopussa taseessa laskennallisia verosaamisia verotuksellisiin tappioihin liittyen. Vuonna 2016, muiden kuin verotuksellisiin tappioihin liittyvien, laskennallisten nettoverosaamisten alaskirjaukset olivat yhteensä 1,8 Me. Nettoverosaamisten alaskirjausten perusteena on käytetty yhtiön toiminnan jatkuvuuden huomattavaa epävarmuutta.

12 Osakekohtainen tulos

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osuuksien osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

	2017	2016
Tulos/osake, laimentamaton ja laimennettu
Osoittaja: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos,
1 000 e *)	124 064	-206 845
Nimittäjä: Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden
aikana, 1 000 kpl	176 985	126 054
Tulos per osake, laimentamaton, e	0,70	-1,64
Tulos per osake, laimennettu, e	0,70	-1,64

*) Maksamattomat hybridilainojen 2012 ja 2013 korot kirjataan IFRS:n mukaan vasta hallituksen päätöksen jälkeen. Vuonna 2017 maksamattomat hybridilainojen korot olivat 0,0 Me (0,4 Me) laskennallisten verojen jälkeen ja nämä on otettu vähentävänä tekijänä huomioon emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvassa tilikauden tuloksessa, osakekohtaista tulosta laskettaessa. Tilikauden ja edellisten tilikausien kertyneet ja maksamattomat korot sisältävät hybridilainojen kertyneitä korkoja saneerausohjelman hyväksymiseen asti 1,8 Me, jotka on alaskirjattu saneerauspäätöksen jälkeen, jolloin syntyi vastaavan suuruinen rahoitustuotto. Konsernin tuloslaskelmassa esitettävä emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos oli 124,1 Me (-206,4 Me).

MUU INFORMAATIO

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Taseen liitetiedot

13 Aineelliset hyödykkeet

Me	2017	2016
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	1,2	36,7
Lisäykset	0,0	0,0
Vähennykset	-0,3	-35,1
Siirrot erien välillä	0,0	-0,3
Maa- ja vesialueiden arvonmuutos *)	0,0	0,0
Muuntoerot	0,0	0,0
Tasearvo 31.12.	0,9	1,2
Me	2017	2016
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	35,9	102,8
Lisäykset	0,1	0,4
Vähennykset	-3,5	-75,9

Siirrot erien välillä	-1,0	9,6
Rakennusten arvonmuutos *)	0,0	-0,8
Muuntoerot	-0,2	-0,3
Hankintameno 31.12.	31,3	35,9

Kertyneet poistot 1.1.	-23,9	-56,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	2,3	41,1
Muuntoerot	0,1	0,2
Tilikauden poistot ja alaskirjaukset **)	-0,6	-8,8
Kertyneet poistot 31.12.	-22,1	-23,9

Tasearvo 31.12.	9,2	12,0

Me	2017	2016
Rakennukset ja rakennelmat, rahoitusleasing
Hankintameno 1.1.	0,0	0,2
Siirrot erien välillä	0,0	-0,2
Hankintameno 31.12.	0,0	0,0
Kertyneet poistot 1.1.	0,0	-0,1
Siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,1
Tilikauden poistot	0,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	0,0
Tasearvo 31.12.	0,0	0,0
Me	2017	2016
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	153,7	368,9
Lisäykset	0,7	3,7
Vähennykset	-57,2	-235,9
Siirrot erien välillä	-1,5	19,6
Hankitut liiketoiminnot	0,0	0,0
Muuntoerot	-0,6	-2,6
Hankintameno 31.12.	95,1	153,7
Kertyneet poistot 1.1.	-138,0	-275,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	52,5	162,7
Muuntoerot	0,5	1,8
Tilikauden poistot ja alaskirjaukset ***)	-1,7	-27,2
Kertyneet poistot 31.12.	-86,7	-138,0
Tasearvo 31.12.	8,4	15,8

Me		2017	2016
Koneet ja kalusto, rahoitusleasing				Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.		14,6	31,9
Lisäykset		0,6	6,5
Vähennykset		-0,4	-19,4
Siirrot erien välillä		0,0	-4,0
Muuntoerot		-0,3	-0,4
Hankintameno 31.12.		14,5	14,6
Kertyneet poistot 1.1.		-12,7	-11,4
	Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,4	4,2
Muuntoerot		0,2	0,2
Tilikauden poistot		-0,8	-5,7
Kertyneet poistot 31.12.		-12,9	-12,7
Tasearvo 31.12.		1,6	1,9
Me		2017	32016
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.		5,7	16,5
Lisäykset		0,0	0,4
Vähennykset		-5,1	-11,5
Siirrot erien välillä		0,0	0,6
Muuntoerot		0,0	-0,3	pääsääntöisesti tuottoarvomenetelmään.
Hankintameno 31.12.		0,6	5,7

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	1,0	8,6
Muuntoerot	0,0	0,0
Tilikauden poistot	-0,1	-1,1
Kertyneet poistot 31.12.	-0,2	-1,1

Tasearvo 31.12. 0,4 4,6

Me	2017	2016
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	0,4	29,0
Lisäykset	0,3	8,9
Vähennykset	-0,2	-12,3
Siirrot erien välillä	0,0	-25,2
Muuntoerot	0,0	-0,1
Tasearvo 31.12.	0,5	0,4

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 21,0 35,8

*) Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa annetaan lisätietoja maa-alueiden ja rakennusten arvonmuutosten käsittelystä. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaan maa-alueiden ja rakennusten arvonmuutoksia tarkastellaan kolmen vuoden välein. Edellinen koko konsernin kattava arvonmuutoskäsittely tehtiin vuonna 2015. Arvostukset perustuvat pääsääntöisesti tuottoarvomenetelmään. Rakennusten ja maa-alueiden kirjapitoarvojen ja käypien arvojen välinen ero 0,0 Me (-16,3 Me) on esitetty konsernin laajassa tuloslaskelmassa lopetettujen toimintojen alla siltä osin, kuin ero on aikaisemmin kirjattu uudelleenarvostusrahastoon. Konsernin omassa pääomassa esitettävän uudelleenarvostusrahastoon on verojen jälkeen kirjattu 0,0 Me (0,0 Me). Nykyinen arvonmuutosten käsittely laadintaperiaatteissa otettiin käyttöön vuonna 2012. Kiinteistöjen arvostuksen luotettavuus luokitellaan tasolle 3, eli kyseisille pääosin teollisuuskiinteistöille ei ole aktiivista markkinaa eikä hintaa voi johtaa todennettavissa olevista markkinatiedoista. Arvostus perustuu tuottoarvomenetelmään ja käyvän arvon määrittäminen edellyttää merkittävissä määrin harkintaa.

**) Tuloslaskelmaan kirjatut jatkuvien toimintojen alaskirjaukset rakennuksista ja rakennelmista olivat 0,0 Me (-3,0 Me) liittyen Suomessa sijaitseviin valimokiinteistöihin. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaan maa-alueiden ja rakennusten arvonmuutoksia tarkastellaan kolmen vuoden välein. Edellinen koko konsernin kattava arvonmuutoskäsittely tehtiin vuonna 2015. Lähtökohtaisesti arvostukset perustuvat
***) Jatkuvien toimintojen aineellisten hyödykkeiden koneisiin ja kalustoihin tehtiin arvonalentumisia, jotka liittyivät Ruotsin liiketoimintoihin ja olivat yhteensä -1,5 Me (-10,5 Me).

Rahoitusleasingsopimusten vähimmäisvuokrien erääntyminen ja nykyarvo maturiteettiluokittain on esitetty liitetiedossa 29. Rahoitusleasingsopimukset sisältävät suurimmaksi osaksi tuotantolaitteiden vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 3-5 vuotta. Sopimusten vuokrat on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Sopimukset eivät sisällä osingonjakoon, lisävelanottoon tai uusien vuokrasopimusten solmimiseen kohdistuvia rajoituksia.

MUU INFORMAATIO SISÄLLYS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

14 Liikearvo

Me	2017	2016
Hankintameno 1.1.	0,0	29,2
Liikearvon vähentymiset	-	-0,5
Liikearvon alentumiset	-	-7,5
Liikearvon taseesta poiskirjaaminen liittyen lopetettuihin
toimintoihin	-	-21,0
Muuntoero	-	-0,1
Tasearvo 31.12.	-	0,0

Liikearvon kohdistus, taseesta poiskirjaaminen ja arvonalentumistestaus

Componentalla ei ollut liikearvoa taseessa 31.12.2017. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Pääosa vuoden 2016 liikearvosta oli kohdistunut Turkissa sijaitsevaan Orhangazin valimoon ja siihen liittyvä liikearvo vuoden 2016 kolmannen vuosineljänneksen lopussa oli 20,1 Me. Turkin alakonsernille kohdistettu liikearvo vuoden 2016 kolmannen vuosineljänneksen lopussa oli kokonaisuudessaan 20,9 Me. 31.12.2016 Turkin alakonserni luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi ja siten myös kohdistetut liikearvot kirjattiin pois konsernin taseesta, tuloslaskelman kautta, 31.12.2016. Täten Componenta -konsernilla ei ollut liikearvoa taseessaan 31.12.2016. Tuloslaskelmakirjaus esitettiin lopetettujen toimintojen alla konsernin tuloslaskelmassa.

Edellä mainitun johdosta arvonalentumistestaukselle ei ole tarvetta 31.12.2017.

Arvonalentumistestaukset suoritetaan vuoden lopussa, mutta vuonna 2016 Orhangazin valimon arvonalentumistestaus suoritettiin 30.9.2016, jonka perusteella kirjattiin 7,5 Me arvonalentuminen. Testauspäivää aikaistettiin yksikön suunniteltua pienemmän volyymin sekä laatu- ja likviditeettiongelmien takia. Kyseessä oli laukaiseva tekijä, mikä johti arvonalentumistestaukseen kesken kauden sen arvioimiseksi, olisivatko em. liiketoimintaolosuhteet viitanneet siihen, että Orhangazin valimon tasearvo olisi ollut kerrytettävissä olevaa rahavirtaa suurempi.

Orhangazin valimon kerrytettävissä oleva rahamäärä perustui käyttöarvolaskelmaan. 30.9.2016 suoritetuissa laskelmissa oli käytetty 5 vuoden diskontattuja kassavirtaennusteita perustuen johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin sekä arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä. Valimon arvioitu rahavirta perustui kiinteistöjen, tehtaan ja koneiden käyttöön niiden senhetkiseen kuntoon ilman mahdollisia tulevaisuuden yritysostoja. Johdon hyväksymissä strategisissa suunnitelmissa oli otettu huomioon myös historiaan perustuva keskimääräinen kasvu sekä toteutuneet käyttökatetasot. Seuraavan viiden vuoden rahavirta perustui arvioihin kustannusten ja kysynnän kehityksestä. Vuoden 2016 käyttökatteen arvioitiin muodostuvan negatiiviseksi mm. laatu- ja likviditeettiongelmien sekä alhaisen volyymin vuoksi. Vuoden 2017 osalta oletettiin, että edellämainitut tekijät eivät vaikuta käyttökatteeseen ja oletettu käyttökate suhteessa liikevaihtoon tulee olemaan noin 5,2 %. Vuosien 2017-2021 kannattavuuden kasvu perustui osittain volyymikehitykseen, jo sovittuihin uuskauppoihin sekä strategian mukaisiin tuotesiirtoihin. Edellä kuvatuista syistä johtuen myös myynnin arvioitiin kasvavan yli 5 % vuosina 2017-2021. Lisäksi tuottavuuden ja kustannuskehityksen oletettiin parantavan kannattavuutta jo tehtyjen sekä päätettyjen prosessien sekä laadun kehittämisohjelmien takia. Laskelmassa huomioitiin se, että konsernissa oli päätetty ja toteutettu kiinteiden kulujen leikkauksia, jotka vähentivät myös paikallisia kiinteitä kuluja konsernihallinnolle maksettavien palvelumaksujen pienentymisen johdosta. Rahavirrat, jotka ulottuvat viiden vuoden yli, oli laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Loppuarvoon ei sisällytetty kasvutekijään.

Diskonttauskorkona käytettiin yhtiön määrittelemää painotettua keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Yhtiö käytti diskonttauskoron määrittelyssä myös ulkopuolista asiantuntijaa. Sen osatekijät olivat riskitön korko, markkinariskipreemio, vertailuryhmän beta, vieraan pääoman keskimääräinen kustannus sekä vertailuryhmän oman ja vieraan pääoman suhde. Laskelmissa Orhangazin valimon osalta käytettiin 9,3 %:n painotettua pääomakustannusta ennen veroja.

30.9.2016 suoritetun arvonalentumistestauksen perusteella kaudelle 1-9/2016 kirjattiin 7,5 Me arvonalentuminen. Arvonalentuminen johtui Orhangazin valimon alentuneista nettorahavirtojen kehityksestä. Arvonalentumistappio kohdistettiin Orhangazin rautavalimolle. Mäntiä valmistava Pistons-liiketoiminta myytiin elokuussa 2016, joka aiheutti konsernin taseessa olleen 0,5 Me suuruisen liikearvon alaskirjauksen.

Herkkyysanalyysi (30.9.2016):

Orhangazin valimolle tehtiin herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia skenaarioita. Nämä skenaariot toteutettiin muuttamalla arvonmäärityksen perusolettamuksia seuraavasti:

muuttamalla kannattavuutta (EBITDA) vaihteluvälillä +/- 10%
muuttamalla painotettua pääomakustannusta +/- 10%

Pääomakustannuksen alentaminen 5,6%:lla tasolle 8,75% ei olisi johtanut arvonalentumiseen muiden muuttujien pysyessä samoina. EBITDA:n nostaminen 4,45%:lla, muiden muuttujien pysyessä samoina, ei olisi myöskään johtanut arvonalentumiseen.

Jos pääomakustannusta nostettaisiin 10%:lla, muiden muuttujien pysyessä samoina, tasolle 10,2%, arvonalentumista olisi syntynyt noin 17,9 Me. Jos kannattavuutta (EBITDA) olisi laskettu 10%:lla, muiden muuttujien pysyessä samoina, olisi se johtanut noin 24,4 Me arvonalentumiseen.

Johdon näkemys oli, ettei edellä mainittujen skenaarioiden perusoletusten muutoksia olisi tullut tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä.

15 Aineettomat hyödykkeet Me	2017	2016	Me	2017	2016
Kehittämismenot			Atk-ohjelmat
Hankintameno 1.1.	1,3	2,8	Hankintameno 1.1.	4,9	8,4
Lisäykset	0,0	0,0	Lisäykset	0,0	0,0
Vähennykset	0,0	-1,5	Vähennykset	0,0	-3,4
Siirrot erien välillä	0,0	0,0	Siirrot erien välillä	0,0	-0,1
Muuntoerot	0,0	-0,1	Muuntoerot	0,0	-0,1
Hankintameno 31.12.	1,3	1,3	Hankintameno 31.12.	4,9	4,9
Kertyneet poistot 1.1.	-1,0	-1,3	Kertyneet poistot 1.1.	-4,5	-6,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,3	1,4	Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,2	3,4
Muuntoerot	0,0	0,0	Muuntoerot	0,0	0,0
Tilikauden poistot	0,0	-1,1	Tilikauden poistot	-0,2	-1,6
Kertyneet poistot 31.12.	-1,3	-1,0	Kertyneet poistot 31.12.	-4,9	-4,5
Tasearvo 31.12.	0,0	0,3	Tasearvo 31.12.	0,0	0,4
Me	2017	2016	Me	2017	2016
Aineettomat oikeudet			Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	1,6	7,8	Hankintameno 1.1.	10,7	10,9
Lisäykset	0,0	0,0	Lisäykset	0,0	0,0
Vähennykset	0,0	-6,3	Vähennykset	0,0	-0,2
Siirrot erien välillä	0,0	0,1	Siirrot erien välillä	0,0	0,0
Muuntoerot	0,0	-0,1	Muuntoerot	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	1,6	1,6	Hankintameno 31.12.	10,7	10,7
Kertyneet poistot 1.1.	-1,6	-4,9	Kertyneet poistot 1.1.	-10,4	-10,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	6,2	Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,2
Muuntoerot	0,0	0,0	Muuntoerot	0,0	0,0
Tilikauden poistot	0,0	-3,0	Tilikauden poistot	-0,1	-0,2
Kertyneet poistot 31.12.	-1,6	-1,6	Kertyneet poistot 31.12.	-10,5	-10,4
Tasearvo 31.12.	0,0	0,0	Tasearvo 31.12.	0,1	0,3

MUU INFORMAATIO

Me		2017	2016
	Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä
Hankintameno 1.1.		0,0	0,0
Lisäykset		0,1	0,0
Vähennykset		0,0	0,0
Siirrot erien välillä		0,0	0,0
Tasearvo 31.12.		0,1	0,0
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHTEENSÄ		0,2	0,9

Vuonna 2016 sijoituskiinteistöjen käyvät arvot perustuivat riippumattoman ja ammatillisesti pätevän kiinteistöarvioitsijan arviokirjoihin, jotka päivitettiin loppuvuodesta 2016. Arvonmäärityksen suoritti Suomen kiinteistöjen osalta Kiinteistötaito Peltola & Co Oy. Componenta Oyj:n ja Componenta Finland Oy:n saneerausmenettelyn johdosta vuoden 2016 arvioinneissa oletettiin, että konserni joutuu myymään sijoituskiinteistöt ja että konsernin omat resurssit eivät riitä jatkossa sijoituskiinteistöjen kehittämiseen. Arvonalennuksiksi luokiteltiin sellaisten kohteiden arvonmuutokset, joiden tuottoarvoissa pitkäaikainen omistaminen tai kohteen merkittävä kehittäminen on aikaisempina vuosina otettu arvostuksissa huomioon. Kiinteistöjen arvostuksen luotettavuus luokiteltiin tasolle 3. Vuonna 2016 sijoituskiinteistöjen luokkaan siirrettyjen kiinteistöjen arvo oli 3,0 Me siirtohetkellä ja myytyjen kiinteistöjen arvo 0,2 Me.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

16 Sijoituskiinteistöt

Me	2017	2016
Tasearvo 1.1.	3,6	8,1
Lisäykset	0,0	-
Vähennykset	0,0	-0,2
Siirrot erien välillä	1,0	3,0
Luokittelu myytävänä olevaksi	-1,5	0,0
Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta	0,0	-2,0
Arvonalenemiset	-2,6	-5,3
Tasearvo 31.12.	0,5	3,6

Konserniin kuuluvilla kiinteistöyhtiöillä on hallussa maa-alueita ja rakennuksia, joille ei konsernissa ole omaa käyttöä ja niistä saadaan vuokratuottoja. Näin ollen kiinteistöt on luokiteltu IAS 40-standardin mukaisesti sijoituskiinteistöiksi. Konserni soveltaa sijoituskiinteistöjen arvostukseen käyvän arvon mallia. Käypä arvo kuvastaa raportointikauden päättymispäivän markkinaolosuhteita, eikä siitä ole vähennetty transaktiomenoja. Käyvän arvon hierarkiassa maaalueiden ja rakennusten arvostus on luokiteltu tasolle 3.

23.8.2017 saatujen saneerauspäätösten mukaisesti konsernin omistuksessa olevat sijoituskiinteistöt tulisi myydä saneerausohjelman aikana. Saneerausohjelmaa toteuttaessa sijoituskiinteistöistä on saatu ostotarjouksia, jotka ovat antaneet indikaatioita kohteiden markkinaarvosta. Vuoden 2017 käyvät arvot perustuvat näihin indikaatioihin. Saatujen ostotarjousten perusteella osa sijoituskiinteistöistä, noin 1,5 Me, on luokiteltu IFRS 5 -standardin mukaisesti myytävissä oleviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi. Ostotarjousten perusteella sijoituskiinteistöjen arvonalenemisia on on kirjattu -2,6 Me (-5,3 Me).

17 Osuudet osakkuusyrityksissä

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Me	2017	2016
Tasearvo 1.1.	0,0	1,2
Vähennykset	-	0,0
Osuus kauden tuloksesta	-	0,1
Lisäykset	-	0,0
Muuntoerot	-	0,0
Lopetettujen toimintojen osakkuusyhtiöosuuksien
taseesta poiskirjaaminen	-	-1,3
Tasearvo 31.12.	-	0,0

Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä 31.12.2017.

____ SISÄ. .	τοιν SAU ĸА	TOIN.		----- ^^	BALE IVIU

18 Muut rahoitusvarat

Me	2017	2016
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Hankintameno 1.1.	0,0	0,9
Lisäykset	-	-
Vähennykset	-	-0,2
Arvonalenemiset	-	-0,7
Tasearvo 31.12.	-	0,0

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomia osakkeita. Koska noteeraamattomien osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on nämä osakkeet kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalenemisilla. Tilikaudella 2017 kirjatut arvonalenemiset olivat 0,0 Me (-0,7 Me). Vuoden 2016 arvonalenemiset 0,7 Me liittyivät pääasiassa Majakka Voima Oy:n osakkeiden arvonalentumiseen, minkä kautta konserni omistaa osuuden Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaprojektissa. Omistusosuus liittyi yhtiön liiketoimintaan ja edellyttäisi konsernia tekemään jatkoinvestointeja, joita se ei enää pysty tekemään saneerausmenettelyiden takia. Näiden taloudellisten rajoitteiden johdosta konsernilla ei ole enää mahdollisuuksia tehdä lisäsijoituksia Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaprojektiin. Osakkeilla ei myöskään ole likvidejä jälkimarkkinoita omistusrakenteen erikoisluonteen vuoksi. Näistä syistä olemassa oleva osakesijoitus on muuttunut konsernille arvottomaksi. Muut rahoitusvarat luokitellaan käyvän arvon luokittelumenetelmien tasolle 3, ks. lisätiedot liitteestä 23. Myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjattiin tilikaudella 2017 myyntivoittoja 0,0 Me (0,1 Me).

19 Pitkäaikaiset saamiset

Me	31.12.2017	31.12.2016
Osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset	-	0,0
Yhteensä	-	0,0
Muut pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	0,1	0,1
Muut saamiset	0,2	0,2
Yhteensä	0,4	0,3
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	0,4	0,3

PIC		HA	הוחי	.	MUU INC
	SAU'

20 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2017 aikana

Me	1.1.2017	Kirjattu tuloslaskelmaan	31.12.2017
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,0	0,0	0,0
Varaukset ja laskennalliset eläkevastuut	0,0	0,0	0,0
Muut erät	0,6	0,3	0,9
Yhteensä	0,6	0,3	0,9
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-0,6	-0,3	-0,9
Yhteensä	0,0	0,0	0,0

Vuonna 2017 laskennallisia verosaatavia kirjattiin 0,3 Me, johtuen hybridilainan korkojen alaskirjauksesta. Vuonna 2016 verotuksellisiin tappioihin liittyviä alaskirjauksia tehtiin maakohtaisesti seuraavasti: Suomi 5,4 Me ja Ruotsi 0,4 Me. Yhtiöllä ei ole 2017 lopussa taseessaan laskennallisia verosaamisia verotuksellisiin tappioihin liittyen. Jatkuvien toimintojen muiden verosaamisten alaskirjaukset vuonna 2016 perustuivat yhtiön toiminnan jatkuvuuden huomattavaan epävarmuuteen. Lopetettujen toimintojen verosaamiset on kirjattu pois taseesta, joko tuloslaskelman tai laajan tuloksen kautta.

Me	1.1.2017	Kirjattu tuloslaskelmaan	31.12.2017
Laskennalliset verovelat
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä	0,0		0,0
Nopeutetut poistot	0,0	0,0	0,0
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,0		0,0
Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset	0,0		0,0
Rahoitusleasing	1,1	-0,5	0,7
Muut erät	1,9	-0,4	1,5
Yhteensä	3,1	-0,9	2,2
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-0,6	-0,3	-0,9
Yhteensä	2,4	-1,2	1,3

Laskennallisten tuloverosaamisten ja -velkojen netotukset taseessa tehdään lähtökohtaisesti maittain, silloin kun kyseisessä maassa on tuloksenjärjestelyteknisesti mahdollisuus tasata eri konserniyhtiöiden veronalaisten voittojen ja tappioiden määrää tai silloin kun kyseisessä maassa sijaitsee vain yksi tytäryhtiö. Lopetettujen toimintojen verovelat on kirjattu pois taseesta, joko tuloslaskelman tai laajan tuloksen kautta.

				EMN
	TOIMITUSJOHTAJAN	LITUKSEN HAL	KONSERNI-		EMOYHTIÖN	MUU
CICALIVE	KATSAUS	TOIMINTAKERTOMUS	AÄTÖS	IITETIEDOT	LINPÄÄTÖS	INFORMAATIO

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana

Me	1.1.2016	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Muuntoero	31.12.2016
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,1	-0,1		0,0	0,0
Varaukset ja laskennalliset eläkevastuut	3,5	-3,5	0,0		0,0
Verotukselliset tappiot	5,8	-5,8		0,0	0,0
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,3	-0,3			0,0
Rakennusten ja maa-alueiden arvonalenemiset	1,9	-1,9		0,0	0,0
Muut erät	5,7	-5,0	-0,1	0,0	0,6
Yhteensä	17,3	-16,5	-0,1	0,0	0,6
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-11,8				-0,6
Yhteensä	5,5				0,0

Me	1.1.2016	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Muuntoero	31.12.2016
Laskennalliset verovelat
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä	2,8	-2,8		0,0	0,0
Nopeutetut poistot	8,8	-8,8		0,0	0,0
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset	3,6	0,0	-3,5	0,0	0,0
Rahoitusleasing	1,5	-0,3		0,0	1,1
Muut erät	6,0	-4,0	0,0	0,0	1,9
Yhteensä	22,6	-15,9	-3,6	-0,1	3,1
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-11,8				-0,6
Yhteensä	10,8				2,4

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

21 Vaihto-omaisuus

Me	31.12.2017	31.12.2016
Aineet ja tarvikkeet	1,4	4,4
Keskeneräiset tuotteet	1,9	2,8
Valmiit tuotteet/tavarat	7,4	7,3
Muu vaihto-omaisuus	2,9	2,9
Ennakkomaksut	0,7	0,2
Vaihto-omaisuus yhteensä	14,3	17,7

Muu vaihto-omaisuus koostuu pääosin malleista, kiinnittimistä, työkaluista ja varaosista.

Tilikaudella 2017 kirjattiin kuluksi jatkuvien toimintojen osalta Suomen yksiköissä 0,0 Me (-0,1 Me), Ruotsin yksiköissä 0,0 Me (-1,7 Me), yhteensä Me 0,0 Me (-1,9 Me), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

22 Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

Me	31.12.2017	31.12.2016
Myyntisaamiset	7,5	14,6
Lainasaamiset *)	0,1	3,5
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	0,0	-
Tuloverosaamiset	0,0	-
Siirtosaamiset	1,0	2,1
Arvonlisäverosaamiset	0,3	0,3
Muut saamiset	0,3	0,8
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä	9,3	21,4

*) Lainasaamiset sisältävät 0,0 Me (3,1 Me) Ruotsin yhtiöiden saneerauksia hallinnoivan asianajotoimiston hallinnoimilla asiakasvaratileillä olevia varoja.

Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa maksettuja jaksotettuja kuluja.

Myyntisaamisten valuuttajakauma

%	31.12.2017	31.12.2016
EUR	82,4	76,0
SEK	17,6	24,0
Yhteensä	100,0	100,0

23 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittely

Rahoitusvarat ja -velat, jotka arvostetaan käypään arvoon luokitellaan arvostusmenetelmien arvioidun luotettavuuden mukaisesti kolmelle tasolle:

TASO 1:

Täysin saman ehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu luotettava markkinahinta. Tasolle on luokiteltu sähkötermiinit, joiden arvostukset perustuvat Nord Poolin vastaavien standardoitujen tuotteiden markkinahintoihin.

TASO 2:

Lähes vastaavan ehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu markkinahinta. Hinta voi olla kuitenkin johdettu todettavissa olevista markkinatiedoista. Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti markkinoilla sovellettavia laskentamalleja.

TASO 3:

Instrumentille ei ole olemassa aktiivista markkinaa, käypä markkinahinta ei ole luotettavasti johdettavissa ja käyvän arvon määrittäminen edellyttää merkittävissä määrin harkintaa.

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti 2017

Me	TASO 1	TASO 2	TASO 3
Valuuttajohdannaiset (OTC)	-	-	-
Korkojohdannaiset (OTC)	-	-	-
Hyödykejohdannaiset	-	-	-
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	0,0

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti 2016

Me	TASO 1	TASO 2	TASO 3
Valuuttajohdannaiset (OTC)	-	-	-
Korkojohdannaiset (OTC)	-	-	-
Hyödykejohdannaiset	-	-	-
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	0,0

. CIC	ΓΟΙΝ SAI 19	HAI	$\cdots$ 1117	τιοι	MUU

24 Rahavarat

Me	31.12.2017	31.12.2016
Rahavarat taseessa
Käteinen raha ja pankkitilit	5,5	4,4
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat
Käteinen raha ja pankkitilit	5,5	4,4

Tilinpäätöshetkellä Ruotsin yhtiöllä on yhteensä 0,0 Me (3,1 Me) saneerausta hallinnoivan asianajotoimiston hallinnoimilla asiakasvaratileillä, joita ei ole huomioitu rahavaroissa vaan ne on raportoitu lainasaamisten alla lyhytaikaisissa saamisissa liitteessä 22.

25 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot				Rahavirran	Sijoitetun vapaan oman pääoman	Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus	Muut
	Osakkeita, 1 000 kpl	Osakepääoma, Me	Ylikurssirahasto, Me	suojaukset, Me	rahasto, Me	rahasto, Me	rahastot, Me
1.1.2017	176 137	21,9	15,0	-0,1	191,1	0,0	5,6
Vaihdettavan joukkovelkakirjalainan liikkeellelasku ja konversiot osakkeiksi	1 132				0,6
Siirrot kertyneisiin voittovaroihin		-20,9	-15,0		-191,2		-0,8
Hybridilainan velkaleikkaus							-2,0
Pääomalaina							27,0
Tilikauden laaja tulos				0,1			-0,2
31.12.2017	177 269	1,0	0,0	0,0	0,4	0,0	29,5
	Osakkeita, 1 000 kpl	Osakepääoma, Me	Ylikurssirahasto, Me	Rahavirran suojaukset, Me	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, Me	Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus rahasto, Me	Muut rahastot, Me
1.1.2016	97 269	21,9	15,0	-0,4	152,3	15,8	4,4
Vaihdettavan joukkovelkakirjalainan liikkeellelasku ja konversiot osakkeiksi	78 868				38,8		0,6
Siirrot kertyneisiin voittovaroihin	-	-	-	-	-	-0,6	0,6
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	0,3	-	-15,2	0,0
31.12.2016	176 137	21,9	15,0	-0,1	191,1	0,0	5,6

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Vuonna 2017 Componenta Oyj:n yhtiökokous päätti alentaa osakepääomaa 20,9 Me:lla, joka kirjattiin kertyneisiin voittovaroihin kattamaan ensisijaisesti ennen 31.12.2016 päättyneiden tilikausien tappioita ja toissijaisesti 31.12.2016 päättyneen tilikauden tappioita.

Vuonna 2017 Componenta Oyj:n yhtiökokous päätti alentaa ylikurssirahastoa 15,1 Me:lla, joka kirjattiin kertyneisiin voittovaroihin kattamaan ensisijaisesti ennen 31.12.2016 päättyneiden tilikausien tappioita ja toissijaisesti 31.12.2016 päättyneen tilikauden tappioita. Ylikurssirahasto sisältää osakkeista uusmerkinnän yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävän määrän mikäli vaihdettavan pääomalainan liikkeellelaskemisesta, joihin merkinnät perustuvat, on päätetty ennen vuoden 2006 osakeyhtiölakiuudistusta. Nykyisen osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen (1.9.2006) liikkeellelasketun vaihdettavan pääomalainan vaihdon yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävä määrä on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Rahavirran suojaukset sisältävät hyödykejohdannaisten arvostuksia. Suojausinstrumenttien rahastossa tehokkaiden suojausten käyvän arvon muutos ennen veroja oli 0,1 Me (-0,4 Me), tuloslaskelmaan siirretty osuus 0,0 Me (-0,8 Me) ja laskennallisten verojen muutos 0,0 Me (-0,1 Me).

Vuonna 2017 Componenta Oyj:n yhtiökokous päätti alentaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa 197,7 Me:lla, joka kirjattiin kertyneisiin voittovaroihin kattamaan ensisijaisesti ennen 31.12.2016 päättyneiden tilikausien tappioita ja toissijaisesti 31.12.2016 päättyneen tilikauden tappioita. Tilikauden nettomuutokseen vaikuttaa osakeantien kulut 2,9 Me ja vaihtovelkakirjalainojen järjestelypalkkiokulut 3,6 Me. Componenta laski liikkeelle 2016 toukokuussa 40 Me:n vaihdettavan pääomalainan. Vuoden 2016 loppuun mennessä lainaosuuksilla on merkitty 78 868 000 uutta osaketta ja merkintähinnan maksamiseen käytetyt lainaosuudet 39,4 Me, netotettuna pääomalainan liikkeellelaskukuluilla 0,6 Me, on esitetty sijoitetun vapaan pääoman rahaston lisäyksenä. Vuoden 2017 loppuun mennessä lainaosuuksilla on merkitty 1 132 000 uutta osaketta ja merkintähinnan maksamiseen käytettiin vaihtovelkakirjalainaa 0,6 Me, joka konvertoitiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostusrahastossa on esitetty kyseisten omaisuuserien uudelleenarvostuksen vaikutus omaan pääomaan. Laajassa tuloksessa esitettävä uudelleenarvostuksesta johtuva muutos, poislukien määräysvallattomien omistajien osuus, laskennallisten verojen jälkeen vuonna 2017 oli 0,0 Me (-15,2 Me). Lopetettujen toimintojen konsernin taseesta poiskirjaamisen vaikutus rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostusrahaston muutoksiin oli 0,0 Me.

Muut rahastot sisältävät vaihdettavasta pääomalainasta erotetun oman pääoman komponentin 2,5 Me (2,7 Me), IFRS 2-standardin mukaiset osakepalkkiokirjaukset 0,0 Me (0,3 Me). Muiden rahastojen joukkoon sisältyy myös vararahasto, jonka arvo oli 0,0 Me (0,0 Me) Vuonna 2017 Componenta Oyj:n yhtiökokous päätti alentaa vararahastoa 5 tuhannella eurolla, joka kirjattiin kertyneisiin voittovaroihin kattamaan ensisijaisesti ennen 31.12.2016 päättyneiden tilikausien tappioita ja toissijaisesti 31.12.2016 päättyneen tilikauden tappioita. Vuonna 2016 yhtiön omaan pääomaan sisältyi kaksi oman pääoman ehtoista hybridilainaa, jotka paransivat yhtiön

omavaraisuusastetta ja esitettiin omassa pääomassa muissa rahastoissa. Tilikauden 2016 lopussa hybridilainojen jäljellä ollut pääoma 2,6 Me leikattiin vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä saneerausohjelman myötä viimesijaisena velkana 100 prosenttisesti. Tilikauden 2017 lopussa oman pääoman muut rahastot sisälsi Componenta Främmestad AB:n korottoman pääomalainan 27,0 Me.

Oman pääoman muutoslaskelmassa esitetyt kumulatiiviset muuntoerot -0,9 Me (0,6 Me) sisältävät euroalueen ulkopuolisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös euroalueen ulkopuolisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. Turkin tytäryhtiö, mukaanlukien sen Iso-Britanniassa sijaitsema tytäryhtiö, luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi 31.12.2016 ja sen johdosta siihen asti syntynyttä negatiivisia muuntoeroja kirjattiin pois omasta pääomasta 36,3 Me, määräysvallattomien osuus mukaanlukien 39,7 Me. Kirjatuista muuntoeroista suurin osa liittyi Turkin liiran muutoksiin ja jossain määrin Britannian punnan euromääräisten vasta-arvojen muutoksiin. Turkin tytäryhtiön toiminnallinen valuutta muuttui euroksi maaliskuun alusta alkaen vuonna 2012 ja tämän jälkeen konserni ei ole rekisteröinyt Turkin tytäryhtiön yhdistelystä muuntoeroa Turkin liiran muutoksiin liittyen. Konsernin jäljelle jääneet muuntoerot liittyvät pääasiassa Ruotsin kruunun muutoksiin.

Yrityksen saneerauksesta annetun lain 9 luvun 58 §:n mukaan yhtiö ei voi saneerausohjelman vahvistamisen ja päättymisen välisenä aikana jakaa osinkoa. Osakeyhtiölain 14 luvun 2 §:n mukaan yhtiö ei myöskään voi seuraavan kolmen vuoden aikana jakaa yhtiön vapaata omaa pääomaa osakkeenomistajille, koska yhtiö on alentanut osakepääomaa tappioiden kattamiseksi.

26 Osakeperusteiset maksut

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Componentan yhtiökokous päätti 5.5.2017 hallituksen ehdotusten mukaisesti peruuttaa 15.4.2016 tekemänsä päätöksen enintään 10 000 000 osakkeen optio-oikeuksien antamisesta Componenta-konsernin avainhenkilöille. Vuoden 2017 aikana ei perustettu uusia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

Componentan ylimääräinen yhtiökokous päätti 15.4.2016 hallituksen ehdotusten mukaisesti optio-oikeuksien antamisesta. Optio-oikeudet oli tarkoitettu osaksi avainhenkilöiden kannustinja sitouttamisjärjestelmää, joten optio-oikeuksien antamisella oli yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Optio-oikeudet annettiin vastikkeetta ja ne oikeuttivat merkitsemään yhteensä enintään 10 000 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Hallitus päättää optiooikeuksien jakamisesta ja voi lisäksi päättää niiden saamista koskevista erityisistä lisäehdoista. Hallitus ei ole toistaiseksi myöntänyt optio-oikeuksia. Vuoden 2016 aikana ei perustettu uusia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

27 Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelmät ovat pääosin maksupohjaisia. Konsernilla on Ruotsissa usean työnantajan etuuspohjainen eläkejärjestely Alecta ITP. Järjestely on kirjattu kuten maksupohjaiset järjestelyt IAS 19.30 (a)-standardin mukaisesti, koska Alecta ei pysty toimittamaan tarvittavia aktuaarilaskelmia.

Muut työsuhde-etuudet

Konsernilla ei ole muista työsuhde-etuuksista muodostuneita vastuita 31.12.2017.

Muissa työsuhde-etuuksissa esitettiin vuonna 2016 pääasiassa Turkin työlainsäädäntöön kuuluvia vastuita. 31.12.2016 Turkin toiminnot on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi ja sen johdosta 31.12.2016 mennessä kertyneet vastuut on kirjattu pois konsernin taseesta.

Turkin työlainsäädännön mukaan yhtiöitä vaaditaan maksamaan työsuhteen päättymisen yhteydessä korvaus työntekijälle, joka on ollut palveluksessa vuoden ja jonka työsuhde päättyy ilman syytä, kutsutaan armeijan palvelukseen, kuolee tai joka jää eläkkeelle 25 vuoden työsuhteen jälkeen (nainen 20 vuotta) ja saavuttaa eläkeiän (58 vuotta nainen ja 60 vuotta mies). Maksettava määrä on yhden kuukauden palkka kutakin palvelusvuotta kohden enimmäismäärän ollessa 4 297,21 liiraa työntekijää kohden 31.12.2016. Etuutta ei rahastoitu.

Pitkäaikaisissa varauksissa esitetyt, ennen taseesta poiskirjaamista, muut työsuhde-etuudet (liitetieto 28), sisälsivät myös edellä kuvatun Turkin työlainsäädännön mukaisen vastuun. Varauksen suuruus oli laskettu arvioimalla vastuun todennäköistä nykyarvoa henkilön työsuhteen päättyessä. Todennäköistä nykyarvoa määriteltäessä oli käytetty seuraavia olettamuksia tilinpäätöksessä 31.12.2016: diskonttauskorko 10,0 %, vuotuinen palkankorotusolettama 6,0 % ja todennäköisyytenä sille, että työsuhde päättyy eläkkeelle siirtymiseen 95,2 %.

Edellä kuvattua järjestelyä Turkissa käsiteltiin etuuspohjaisena järjestelynä ja sen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot esitettiin laajassa tuloksessa ja muut erät esitettiin tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa. Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:

Me	2017	2016
Vastuu 1.1.	-	9,9
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	-	0,7
Korkomenot	-	1,0
Työnantajan suorittamat maksut	-	-2,7
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	-	1,7
Kurssierot	-	-1,5
Lopetettujen toimintojen vastuiden taseesta poiskirjaaminen	-	-9,1
Vastuu 31.12.	-	0,0

Konsernilla ei ole eläke- tai muita työsuhdevastuita 31.12.2017. Turkin toiminnot luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi ja sen johdosta 31.12.2016 mennessä kertyneet vastuut 9,1 Me kirjattiin pois konsernin taseesta tuloslaskelman kautta.

				15. V N
	TI IS IOHTA IAN ΓΟΙΝ . чи і Аль.	HAL ITHKSEI	KONSERNI- $\cdots$	TIL IN	EMOYHTIÖN	MUU $\cdots$
SISAI יש ו	KATSAUS	TOIMINTAKERTOMUS	TILINPÄÄTÖS		TII INDÄÄTÖ	INFORMAATIC

28 Varaukset

Pitkäaikaiset	Muut
	työsuhde	Uudelleen järjestely	Ympäristö
Me	etuudet	varaukset	varaukset	Yhteensä
1.1.2017	-	-	-	-
Muuntoerot	-	-	-	-
Varausten lisäykset	-	-	-	-
Käytetyt varaukset	-	-	-	-
Lopetettujen toimintojen varausten taseesta
poiskirjaaminen	-	-	-	-
31.12.2017	-	-	-	-
1.1.2016	10,3	0,0	0,0	10,4
Muuntoerot	-1,5	-	-	-1,5
Varausten lisäykset	3,4	0,0	0,0	3,4
Käytetyt varaukset	-2,7	0,0	0,0	-2,7
Lopetettujen toimintojen varausten taseesta
poiskirjaaminen	-9,5	-	-	-9,5
31.12.2016	-	-	-	-

Lyhytaikaiset	Uudelleen
	järjestely	Ympäristö	Muut
Me	varaukset	varaukset	varaukset	Yhteensä
1.1.2017	0,7	0,0	0,1	0,8
Muuntoerot	-	-	-	0,0
Varausten lisäykset	-	-	-	0,0
Käytetyt varaukset	-0,6	0,0	0,0	-0,6
Lopetettujen toimintojen varausten taseesta
poiskirjaaminen	-0,1	-	-	-0,1
31.12.2017	0,0	0,0	0,1	0,1
1.1.2016	4,2	0,1	2,7	7,0
Muuntoerot	0,0	-	-	0,0
Varausten lisäykset	0,0	-	-	0,0
Käytetyt varaukset	-2,6	-0,1	-0,8	-3,5
Lopetettujen toimintojen varausten taseesta
poiskirjaaminen	-1,0	-	-1,8	-2,8
31.12.2016	0,7	0,0	0,1	0,8

Muut työsuhde-etuudet koostuvat pääasiassa Turkin työlainsäädäntöön liittyvistä velvoitteista 0,0 Me (0,0 Me), lisätietoja liitteessä 27.

Me		31.12.2017 31.12.2016
Varausten muutos on tuloslaskelmassa jatkuvien toimintojen
liiketoiminnan kuluissa, kulujen lisäyksenä (-) / vähennyksenä (+),
tai lopetettujen toimintojen nettotuloksessa.	-0,8	15,7

τοιΜιτι ۱ΔΙ אר KAT	HAI TOIMIN. TAKER אנ	THIND.	EMOYHT TH INDA	MUU .

Korollisten rahoitusvelkojen valuuttajakauma

29 Korolliset velat

SISÄLLYS

Me	31.12.2017 31.12.2016
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta *)	-	-
Rahoitusleasingvelat	0,6	0,4
Eläkelainat	-	0,4
Vaihdettavien pääomalainojen vieraan
pääoman osuus	-	0,4
Joukkovelkakirjalainat	-	0,3
Muut velat ) *)	0,8	55,1
Yhteensä	1,4	56,6

		31.12.2016
EUR	58,7	99,3
SEK	41,3	0,7
	100,0	100,0
EUR	7,5	53,9
SEK	92,5	3,5
GBP	-	42,6
	100,0	100,0
		31.12.2017

Lainoihin liittyvät rahavirrat toteutuvat sopimusten nimellisvaluutassa.

Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta *)	-	0,8
Rahoitusleasingvelat	0,5	0,5
Eläkelainat	0,1	0,4
Joukkovelkakirjalainat	-	-
Muut velat ) *)	0,6	36,2
Yhteensä	1,1	37,9
Korolliset velat yhteensä	2,5	94,5

*) Konsernin taseen korollisissa veloissa 2016 on esitetty velkoja Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:lle ja sen tytäryhtiö Componenta UK:lle yhteensä 91,2 Me, mitkä luokiteltiin konsernin lopetetuiksi toiminnoiksi 2016 tilinpäätöksessä. Vuoden 2017 Componenta Oyj:n tilinpäätöksessä kyseiset velat ovat saneerausohjelman alaisia velkoja. Elokuussa 2017 Helsingin käräjäoikeus vahvisti Componenta Oyj:n ja sen tytäryhtiön Componenta Finland Oy:n saneerausohjelmat, jonka johdosta Componenta Oyj:n etuoikeudettomia velkoja leikattiin noin 94 prosentilla. Componenta Oyj allekirjoitti 4.8.2017 sopimuksen omistamiensa turkkilaisen Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:n osakkeiden, jotka edustavat 93,6 % osakkeista ja äänistä, myynnistä Döktaş Metal Sanayi ve Ticaret A.Ş:lle. Kauppa toteutui lopullisesti 27.9.2017.

**) Muut velat 2017 ovat korollisia ja vakuudellisia saneerausvelkoja.

Korollisten rahoitusvelkojen nimellis- ja efektiivisten korkojen vaihteluvälit

	2017	2017	2016	2016
	Nimellis	Efektiivisten	Nimellis	Efektiivisten
	korkojen	korkojen	korkojen	korkojen
%	vaihteluväli	vaihteluväli	vaihteluväli	vaihteluväli
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	4,6 - 6,6	4,6 - 6,6
Rahoitusleasingvelat	2,2 - 2,3	3,1 - 6,0	2,1 - 2,2	3,4 - 6,0
Eläkelainat	5,0 - 5,0	5,1 - 5,1	4,8 - 16,0	4,8 - 16,0
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	2,0 - 2,0	18,3 - 18,3
Joukkovelkakirjalainat	-	-	2,0 - 2,0	5,8 - 5,8
Muut lainat *)	2,5 - 2,5	2,9 - 2,9	-	-

*) Muut lainat ovat korollisia ja vakuudellisia saneerausvelkoja.

	TAJAN	HALLITU	UONCEDNII ≂вь	EMOYHTIÖN	MUU
. SISALLYS	.SAUS	$\mathbf{r}$ "ERTOM. .	$\cdots$ TIL.	. FII INIE	INFORMAATIO

Korollisten rahoitusvelkojen takaisinmaksuohjelma 2017

Me	2018	2019	2020	2021	2022	2023+
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	-	-	-	-
Rahoitusleasingvelat	0,5	0,2	0,4	-	-	-
Eläkelainat	0,1	-
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	-	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-	-	-	-
Muut velat *)	0,6	0,1	0,1	0,1	0,1	0,3
Yhteensä	1,1	0,3	0,5	0,1	0,1	0,3

*) Muut velat 2017 ovat korollisia ja vakuudellisia saneerausvelkoja.

Korollisten rahoitusvelkojen takaisinmaksuohjelma 2016

Me	2017	2018	2019	2020	2021	2022+
Lainat rahoituslaitoksilta	0,8	-	-	-	-	-
Rahoitusleasingvelat	0,5	0,2	0,1	0,1	-	-
Eläkelainat	0,4	0,4	-	-	-	-
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	-	0,4	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-	-	0,3	-	-	-
Muut velat, muille ja Turkin alakonsernille	36,2	15,1	-	-	40,0	-
Yhteensä	37,9	15,7	0,4	0,5	40,0	-

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

Me	31.12.2017	31.12.2016
Vähimmäisvuokrat erääntyvät maksettavaksi seuraavasti:
Yhden vuoden kuluessa	0,5	0,5
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	0,6	0,4
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
Vähimmäisvuokrat yhteensä	1,1	1,0
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut
Rahoituskulut	0,0	0,0
Vähimmäisvuokrat ja rahoituskulut yhteensä	1,0	0,9
Vähimmäisvuokrien nykyarvot:
Yhden vuoden kuluessa	0,5	0,5
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	0,6	0,4
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
Yhteensä	1,0	0,9

Vähimmäisvuokrien nykyarvoilla tarkoitetaan vähimmäisvuokrien määrää vähennettynä tulevien kulujen nykyarvolla.

Pääomalainat

Vaihtovelkakirjalaina 2016

Lainan jäljellä ollut osa 0,6 Me on vaihdettu osakkeiksi vuoden 2017 aikana, jolloin 40,0 Me laina on vaihdettu kokonaisuudessaan osakkeiksi ja yhtiö on antanut yhteensä 80 000 000 uutta osaketta.

Joukkovelkakirjalainat

Vakuudeton joukkovelkakirjalaina 2013

Vakuudeton joukkovelkakirjalaina 2013 on osa etuoikeudetonta saneerausvelkaa ja sitä on leikattu noin 94 prosentilla. Lainan aiemmat ehdot ovat kumoutuneet saneerauksen myötä.

	USJOHTAJAN ΤΟΙΜΙ٦	THZCFA HAI	KONSERNI- .	EMOYHTION	MUU
CICALIVE	KATSAUS		TII INDÄÄTÖ	"LINPÄÄTÖS	NFORMAATIO

30 Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan

	Pitkäaikaiset korolliset	Lyhytaikaiset korolliset
Me	velat	velat	Yhteensä
1.1.2017	56,6	37,9	94,5
Nostot	0,1		0,1
Lyhennykset		-0,1	-0,1

Muutos veloissa, joihin ei liity kassavirtaa:

Saneerausvelkojen muutokset	-55,0	-35,9	-90,9
Muut muutokset	-0,4	-0,8	-1,2
31.12.2017 *)	1,4	1,1	2,5

*) Pitkäaikaisista korollisista veloista 0,8 Me on saneerausvelkaa, ja lyhytaikaisista korollisista veloista 0,6 Me on saneerausvelkaa.

31 Lyhytaikaiset korottomat velat ja saneerausmenettelyissä olevien velkojen yhteenveto

Me	31.12.2017	31.12.2016
Ostovelat	4,1	49,0
Siirtovelat	7,6	20,6
Saadut ennakot	0,1	5,7
Muut velat	3,5	13,9
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä	15,3	89,1

Siirtovelkoihin sisältyy muun muassa siirtyviä henkilöstökuluja sekä siirtyviä korkokuluja. Muut velat koostuvat pääosin arvonlisäveroveloista, lähdeveroista sekä tullimaksuista.

Vuoden 2017 lyhytaikaiset korottomat velat sisältävät saneerausvelkoja konsernin ulkopuolisille tahoille 2,3 Me. Saadut ennakot sisältävät asiakasrahoitusta Componenta Finland Oy:n osalta 0,1 Me.

Vuoden 2016 lyhytaikaiset korottomat velat sisälsivät yhteensä saneerausmenettelyiden alaisia velkoja konsernin ulkopuolisille tahoille 49,4 Me, joista 7,9 Me oli kirjattu taseeseen perustuen ulkopuolisille toimittajille annettuihin takauksiin konkurssiin menneen Hollannin tytäryhtiön puolesta ja 2,2 Me ulkopuolisille toimittajille annettuihin takauksiin konserniyhtiöiden puolesta. Lisäksi lyhytaikaiset korottomat velat sisälsivät velkoja ei konsolidoitavalle Turkin alakorsernille yhteensä 19,5 Me, joista kaikki oli saneerausmenettelyn alaista velkaa. Saadut ennakot sisälsivät asiakasrahoitusta Componenta Finland Oy:n osalta 2,8 Me ja Componenta Främmestad AB:n osalta 2,6 Me. Muut velat sisälsivät asiakasrahoitusta Componenta Wirsbo AB:n osalta 0,2 Me ja Componenta Arvika AB:n osalta 0,5 Me.

Ostovelkojen valuuttajakauma

%	31.12.2017	31.12.2016
		71,6
		28,3
		0,1
		0,0
NOK	-	0,0

Saneerausvelat yhteensä konsernin taseessa

Me	31.12.2017	31.12.2016
Korolliset pitkäaikaiset saneerausvelat	0,8	56,6
Korolliset lyhytaikaiset saneerausvelat	0,6	37,9
Korottomat pitkäaikaiset saneerausvelat	15,3	-
Korottomat lyhytaikaiset saneerausvelat	2,3	68,9
Konsernin saneerausvelat yhteensä	19,0	163,4

Konsernin saneerausvelkojen yhtiökohtainen yhteenveto

Me	31.12.2017	31.12.2016
Componenta Oyj	7,8	108,7
Componenta Finland Oy	5,8	20,5
Componenta Främmestad AB	5,4	20,0
Componenta Wirsbo-alakonserni	-	14,2
Yhteensä	19,0	163,4

Saneerausvelkojen takaisinmaksuaikataulu

Me	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024Yhteensä
Componenta Oyj	-	0,7	0,7	0,7	0,7	5,2	-	7,8
Componenta Finland Oy	-	1,0	1,0	1,0	1,0	2,0	-	5,8
Componenta Främmestad AB	2,9*)	0,4	0,4	0,4	0,4	0,4	0,4	5,4
Yhteensä	2,9	2,0	2,0	2,0	2,0	7,5**)	0,4	19,0

*) Componenta Främmestad AB on maksanut heinäkuussa 2018 erääntyvät saneerausvelkansa maaliskuussa 2018.

	TOIMITUSJOHTAJAN
SISÄLLYS	KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

32 Rahoitusvarojen sekä -velkojen tasearvot ja käyvät arvot kategorioittain

Rahoitusvarat
---------------	--

	2017	2017	2016	2016
Me	Tasearvo	Käypä arvo	Tasearvo	Käypä arvo
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat erät
Lainat ja muut saamiset
Rahavarat	5,5	5,5	4,4	4,4
Lainasaamiset	0,0	0,0	0,3	0,3
Myyntisaamiset	7,5	7,5	14,6	14,6
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	0,0	0,0	0,0	0,0
Rahoitusvelat
	2017	2017	2016	2016

Me
	Jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat erät
------------------	--

Muut rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	0,8	0,8
Rahoitusleasingvelat	1,0	1,0	0,9	0,9
Eläkelainat	0,1	0,1	0,8	0,8
Pääomalainat	-	-	0,4	0,4
Joukkovelkakirjalainat	-	-	0,3	0,3
Ostovelat ja saadut ennakot	4,2	4,2	54,6	54,6

Tasearvo

Käypä arvo

Tasearvo

Käypä arvo

Korollisten lainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla sopimuksen tulevat kassavirrat sopimusehtoja vastaavilla tilinpäätöshetken markkinakoroilla tai arvioilla käyvästä korosta.

Myyntisaamisten, ostovelkojen ja lyhyisiin markkinakorkoihin sidottujen rahoitusleasingsopimusten tasearvojen voidaan olettaa vastaavan riittävällä tarkkuudella niiden käypiä arvoa, johtuen lyhyistä maturiteeteista ja koronuudistumisjaksoista. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia eriä ja suojauslaskennassa mukana olevia eriä ei ollut vuosina 2016 ja 2017.

33 Pääoman hallinta

Componenta-konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Konsernin toimiala on luonteeltaan suhteellisen pääomavaltainen, joka näin ollen edellyttää aktiviisia toimenpiteitä pääomarakenteen optimoimiseksi.

Hallitus ja johto seuraavat säännöllisesti konsernin pääomarakennetta. Konsernin pääoman hallinnan osalta velkasaneerausohjelmien noudattaminen on etusijalla eikä omavaraisuusasteelle ole asetettu erillisiä tavoitteita. Omavaraisuusaste oli positiivinen 34,8 % tilinpäätöshetkellä 31.12.2017 ja negatiivinen -165,3 % tilinpäätöshetkellä 31.12.2016, johtuen negatiivisesta omasta pääomasta. Nettovelkaantumisaste vuoden 2017 lopussa oli -16,2 %. Vuoden 2016 vertailulukua ei ole tarkoituksenmukaista laskea negatiivisesta omasta pääomasta johtuen.

Tärkeimmät pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut

%	31.12.2017	31.12.2016
Nettovelkaantumisaste	-16,2	n/a
Omavaraisuusaste	34,8	-165,3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

34 Rahoitusriskien hallinta

Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyvien rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin tulosta ja tasetta. Pitkällä aikavälillä konserni on aina altis taloudellisille riskeille. Rahoitusriskien määrää pyritään rajoittamaan hyväksyttävälle tasolle käyttämällä tavanomaisia markkinoilla saatavilla olevia rahoitusinstrumentteja. Rahoitusriskien hallinta pyritään keskittämään konsernin rahoitusosastolle, mutta saneerausohjelmista johtuen myös esimerkiksi rahoituksen tai valuuttariskien suojaamisen paikallinen sopiminen tytäryhtiöissä voi olla mahdollista konsernin hyväksymillä ehdoilla.

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Lähitulevaisuudessa Componenta-konsernin rahoitus- ja maksuvalmiusriskit liittyvät meneillään olevien yrityssaneerausohjelmien toteutukseen. Konsernin kyky jatkaa toimintaansa riippuu siitä, että konserniyhtiöt Suomessa ja Ruotsissa kykenevät suoriutumaan hyväksyttyjen saneerausohjelmien mukaisista maksusuorituksista. Oleellinen riski saneerausohjelmien toteuttamiselle on käyttöpääoman riittävyys, koska konserniyhtiöillä ei ole tällä hetkellä saatavilla ulkopuolista rahoitusta.

Yhtiö uskoo, että saneeraus Suomessa ja Ruotsissa mahdollistaa liiketoiminnan tervehdyttämisen ja kehittämisen tulevaisuudessa. Toiminnan jatkuvuuteen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta, kuten että Componenta Oyj ja Componenta Finland Oy kykenevät suoriutumaan saneerausohjelmien mukaisista maksusuorituksista.Tilinpäätöshetkellä Componenta Främmestad AB:n oli määrä, paikallisen tuomioistuinpäätöksen mukaisesti, maksaa heinäkuuhun 2018 mennessä noin 2,3 Me konsernin ulkoisia saneerausvelkoja ja noin 0,6 Me palkkatakaus Ruotsin valtiolle. Tilikauden päättymisen jälkeen Componenta Främmestad AB on maksanut kaikki lyhytaikaiset saneerausvelkansa. Componenta Främmestad AB:lla on pitkäaikaista saneerausvelkaa Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:lle 2,5 Me, joka on määrä maksaa kuuden vuoden kuluessa. Takaisinmaksu on sidottu Componenta Främmestad AB:n käyttökatteeseen.

Meneillään olevat saneerausohjelmat vaikuttavat merkittävästi jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskien hallintaan. Katso lisätiedot laadintaperiaatteista kohdasta "Yrityssaneerausmenettelyt".

Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 29. Tilinpäätöshetkellä konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat 5,5 Me (4,4 Me). Tilinpäätöshetkellä Ruotsin yhtiöillä on yhteensä 0,0 Me (3,1 Me) saneerauksia hallinnoivan asianajotoimiston hallinnoimilla asiakasvaratileillä, joita ei ole huomioitu rahavaroissa vaan ne on raportoitu lyhytaikaisissa saamisissa liitetiedossa 22.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen (nimellismäärä) ja korkojen kassavirtajakauma 2017
--------------------------------------------------------------------------------------	--	--	--	--

Me	2018	2019	2020	2021	2022	2023+
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	-	-	-	-
Rahoitusleasing *)	-0,5	-0,2	-0,4	-	-	-
Eläkelainat	-0,1	-	-	-	-	-
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	-	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-	-	-	-
Ostovelat	-4,1	-	-	-	-	-
Korkokulut lainoista	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut velat **)	-0,6	-0,1	-0,1	-0,1	-0,1	-0,3
Yhteensä	-5,3	-0,3	-0,5	-0,1	-0,1	-0,3

*) Rahoitusleasingsopimusten osalta käytetään rahoitusleasingvelan lyhennyksiä ja korkokuluja riittävänä arviona maksettavista vuokrista. Pieniä eroja todelliseen kassavirtaan aiheuttavat ainoastaan korkotason muutokset. Maksettavat korot on laskettu voimassaolevilla nimelliskoroilla. Näin ollen vaihtuvakorkoisten sopimusten todelliset koronmaksut tulevat todennäköisesti hieman poikkeamaan taulukossa esitetyistä luvuista.

**) Muut velat 2017 ovat korollisia ja vakuudellisia saneerausvelkoja.

Lukuja ei ole diskontattu vastaamaan niiden nykyarvoa. Luvut ovat voimassa vain tilinpäätöshetkellä ja voivat vaihtuvakorkoisten sopimusten korkojen määrän osalta poiketa toteutuvista kassavirroista. Rahoitusvelkojen takaisinmaksutaulukolla ei ole tarkoitus kuvata konsernin odotettua kokonaisrahavirtaa eikä se sisällä korottomia saneerausvelkoja, jotka on esitetty liitetiedossa 31.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen (nimellismäärä) ja korkojen kassavirtajakauma 2016

Me	2017	2018	2019	2020	2021	2022+
Lainat rahoituslaitoksilta *)	-0,8	-	-	-	-	-
Rahoitusleasing	-0,5	-0,2	-0,1	-0,1	-	-
Eläkelainat	-0,4	-0,4	-	-	-	-
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	-	-0,6	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-0,3	-	-	-
Ostovelat ja muut velat	-49,0	-	-	-	-	-
Korkokulut lainoista *)	-1,4	0,0	-0,1	0,0	-20,1	-
Muut velat, muille ja Turkin alakonsernille *)	-36,2	-15,1	-	-	-40,0	-
Yhteensä	-88,2	-15,7	-0,5	-0,7	-60,1	-

*) Korollisten velkojen pääoman ja koron takaisinmaksuaikataulut tilinpäätöshetkellä 2016 Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:lle ja sen tytäryhtiö Componenta UK:lle (taulukossa Turkin alakonserni) on esitetty yllä olevassa taulukossa. Takaisinmaksuaikataulussa oletettiin kaikkien velkojen osalta tuolloin alkuperäiset sovitut maksuajat, ilman mahdollisia vaikutuksia saneerausmenettelyistä.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Valuuttariski

Konsernin valuuttariski jaetaan valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja tuloksesta johtuvaan translaatioriskiin. Transaktiopositioon lasketaan taseessa olevat valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat sekä suurella todennäköisyydellä tulevaisuudessa toteutuvat valuuttamääräiset kassavirrat. Tulevaisuuden aikaväli on normaalisti 1-6 kuukautta, mutta sitä voidaan pidentää tarvittaessa 12 kuukauteen. Nämä muodostavat transaktioposition osuuden, jonka muutokset vaikuttavat liikevoittoon. Erillisenä tästä positiosta tarkastellaan niitä transaktioposition eriä, joiden valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat tulosvaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, kuten valuuttamääräiset rahat ja pankkisaamiset sekä konsernin sisäiset ja ulkoiset valuuttalainat ja lainasaamiset.

Translaatiopositio määritellään konsernin niiden ulkomaisten tytär- ja osakkuusyritysten omien pääomien ja kertyneiden voittojen perusteella, joiden toimintavaluuttana on muu kuin euro. Translaatioriskin osalta konsernin oman pääoman riskit liittyvät Ruotsin ja Venäjän tytäryhtiöihin, kun niiden paikallisessa valuutassa oleva oma pääoma muutetaan euroiksi.

Suojautumisessa valuuttakurssien muutoksilta käytetään valuuttalainoja ja -talletuksia sekä muita luonnollisia suojaussuhteita. Lisäksi voidaan käyttää tavanomaisia johdannaisinstrumentteja, kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, joiden hinnoittelu markkinoilla on luotettavaa. Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuoden. Saneerausmenettelyistä johtuen yhtiö ei tällä hetkellä saa tarvittavia limiittejä suojaavien johdannaisten solmimista varten.

Valuuttariskin kannalta merkittävin valuutta on Ruotsin kruunu.

Oheisessa taulukossa on kuvattu taseen mukaisen konsernin avoimen valuuttaposition, sisältäen suojaustarkoituksessa hankitut valuuttajohdannaiset (liitetieto 35), herkkyys muutoksille sekä transaktio- että translaatioposition osalta. Valuuttakurssimuutoksen vaikutus +/- kuvaa ensimmäisessä tapauksessa vaikutusta joko tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan valuutan heikentyessä 10 % ja jälkimmäisessä tapauksessa valuutan vahvistuessa 10 % euroa vastaan.

		Avoin		Arvio potentiaalisesta		Valuuttakurssi muutoksen vaikutus + / -
31.12.2017	Päätöskurssi 31.12.2017	Transaktio positio, Me	Translaatio positio, Me	valuuttakurssi muutoksesta %	Tulos laskelmaan	Omaan pääomaan
EUR/USD	1,1993	-	-	10
EUR/GBP	0,88723	-	-	10
EUR/TRY	4,5155	-	-	10
EUR/SEK	9,8438	-2,0	16,3	10	0,2 / -0,2	-1,5 / 1,8
EUR/RUB	69,3920	-	0,0	10		-0,0 / 0,0
EUR/DKK	7,4449	-	-	10
EUR/NOK	9,8403	-	-	10

		Avoin		Arvio potentiaalisesta		Valuuttakurssi muutoksen vaikutus + / -
31.12.2016	Päätöskurssi 31.12.2016	Transaktio positio, Me	Translaatio positio, Me	valuuttakurssi muutoksesta %	Tulos laskelmaan	Omaan pääomaan
EUR/USD	1,0541	0,0	-	10	0,0 / -0,0
EUR/GBP	0,85618	-16,2	-	10	1,5 / -1,8
EUR/TRY	3,7099	-	-	10
EUR/SEK	9,5525	0,3	3,5	10	-0,0 / 0,0	-0,3 / 0,4
EUR/RUB	64,3000	-	0,1	10		-0,0 / 0,0
EUR/DKK	7,4344	0,0	-	10	0,0 / -0,0
EUR/NOK	9,0863	0,0	-	10	0,0 / -0,0

Konsernissa ei sovelleta IAS 39 -standardin mukaista rahavirran tai käyvän arvon suojauslaskentaa transaktioposition osalta.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Korkoriski

Konsernin käyvän arvon ja rahavirran korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin lainasalkkuun ja rahoitusleasingsopimuksiin. Korkoriskiä syntyy, kun markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat rahoituskuluihin ja tuottoihin. Korkoriskejä hallitaan tasapainottamalla kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen ja sijoitusten välistä suhdetta ja juoksuaikaa. Lisäksi voidaan käyttää johdannaisinstrumentteja, kuten koronvaihtosopimuksia.

Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä rahavirran suojauslaskennassa mukana olevia korkojohdannaisia eikä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltuja korkojohdannaisia.

Tuloslaskelma - Rahoituskulut

		31.12.2017 tilikaudelle 2018		31.12.2016 tilikaudelle 2017
Me	Ennustettu rahoituskulun muutos	Herkkyys korko käyrä +100bp	Ennustettu rahoituskulun muutos	Herkkyys korko käyrä +100bp
Korolliset velat	0,0	0,0	0,0	-0,1

Ennustettu korkokulun lisäys kuvastaa muutosta korkokuluissa mikäli korkokäyrä toteutuisi tilinpäätöstä seuraavana tilikautena markkinoiden tarkasteluhetkellä hinnoitellulla tavalla. Herkkyysanalyysissä arvioidaan tilinpäätöspäivän korkokäyrän paralleelia nousua 1,0 % -yksiköllä. Positiivinen luku tarkoittaa ennustetun korkokulun pienenemistä ja negatiivinen korkokulun kasvua.

Laskelmissa oletusarvona on, että erääntyvät lainat uudelleenrahoitetaan vastaavalla instrumentilla. Lisäksi oletuksena on, ettei lainoja lyhennetä eli laskelmat huomioivat ainoastaan koronuudistumisriskin, joka kohdistuu tilinpäätöshetkellä avoimena oleviin korollisiin lainoihin ja niiden nimelliskorkoihin. Korkoriski taseen varat puolella ei ole merkittävä, joten sitä ei ole otettu mukaan korkoriskin herkkyystarkasteluun.

Hyödykeriski

Konsernin hyödykeriski muodostuu sähkön ja raaka-aineiden hintariskistä. Ulkopuolinen asiantuntija toimii sähkön hankinnassa Componentan asettamissa puitteissa Componentan hankintaja riskipolitiikan mukaisesti. Vuonna 2017 tarvittava sähkö on hankittu markkinahintaan, joten sähkön markkinahinnan vaihtelut ovat vaikuttaneet suoraan tulokseen. Vuoden 2018 alusta alkaen merkittävä osa sähkön hinnasta kiinnitetään seuraavaksi 12 kuukaudeksi eteenpäin. Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysmetallin ja harkkoraudan saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Konsernilla on myös raaka-aineiden saatavuusriski, sillä konserni on ollut saneerausmenettelyn alkamisesta lähtien käytännössä käteiskaupassa, koska konserni on menettänyt luottovakuuttajien riskilimiitit.

Luottoriski

Kukin konserniyhtiö vastaa ensisijaisesti omiin asiakassaataviinsa liittyvistä luottoriskeistä. Konsernin luotonvalvonta ohjeistaa ja valvoo luottoriskien hallintaa, arvioi asiakkaiden luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua maksuvelvoitteistaan. Perinnän ja luotonvalvonnan merkitys on korostunut saneerausmenettelyn alettua, koska konserni menetti menettelyn alettua asiakaslaskusaatavien myynnin limiitit. Toisaalta asiakkaiden maksuehtojen lyhentäminen on pienentänyt saataviin kohdistuvaa luottoriskiä. Componenta tutkii mahdollisuutta aloittaa laskusaatavien myyntiä uudelleen vuoden 2018 aikana.

Monet asiakkaista ovat pitkäaikaisia, vakavaraisia yhtiöitä, mutta yksittäistapauksissa käytetään luottotietoyhtiöiden maksukäyttäytymiseen ja vakavaraisuuteen liittyviä raportteja luottopäätösten tukena.

Konsernin erääntyneiden myyntisaamisten määrään vaikuttaa maksuehtoihin Suomessa ja Ruotsissa tehdyt muutokset, joilla konserni on pyrkinyt turvaamaan käyttöpääomarahoituksen riittävyyden saneerauksen aikana.

Luottotappiot tilikaudella olivat -0,5 Me (-1,7 Me). Componenta Främmestad AB kirjasi luottotappioita myytyjen laskusaatavien reklamaatioihin liittyen. Konsernin luottotappioriski oli 7,5 Me (17,3 Me). Luottotappioriski kattaa kaikki lyhytaikaiset saamiset lukuunottamatta vero- ja korkosaamisia.

Avoimet myyntisaamiset erääntyvät seuraavasti

31.12.2017 31.12.2016
2,2	3,8

3,2	4,6
0,6	2,9
0,3	2,9
1,1	0,5
7,5	14,6

MUU INFORMAATIO

35 Pitkäaikaiset korottomat velat ja pääomalainat

Me	31.12.2017	31.12.2016
Pitkäaikaiset johdannaisvelat	-	-
Pitkäaikaiset pääomalainat	-	27,0

Pääomalaina 27,0 Me on Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:n myöntämä koroton pääomalaina Componenta Främmestad AB:lle, joka on vuoden 2017 tilinpäätöksessä raportoitu omassa pääomassa. Pääomalainaa voidaan maksaa takaisin vasta kun omistajille voidaan suorittaa voitonjakoa, ja pääomaa lyhennetään ainoastaan, mikäli Componenta Främmestad AB:n jakokelpoiset varat ovat riittävät paikallisen osakeyhtiölain mukaan.

Johdannaissopimukset

Konsernilla ei ole ollut johdannaisia tilinpäätöshetkellä eikä myöskään edeltävänä vuonna.

36 Muut vuokrasopimukset

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Konserni vuokralleottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Me	31.12.2017	31.12.2016
Yhden vuoden kuluessa	0,2	0,7
Yli vuoden, mutta enintään viiden vuoden kuluessa	0,0	2,1
Yli viiden vuoden kuluttua	-	0,6
Vähimmäisvuokrat yhteensä	0,2	3,4

Ei-purettavissa olevien vuokrien määrä on pienentynyt 2017 edelliseen vuoteen verrattuna Wirsbo-alakonsernin konkurssin vuoksi. Lisäksi jatkuvien toimintojen vuokramääriä on tarkennettu vuodelle 2016 ja 2017. Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset sisältävät suurimmaksi osaksi kiinteistöjen, tuotantolaitteiden ja autojen vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 3-5 vuotta.

Vuoden 2017 tuloslaskelmaan sisältyy muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja -0,3 Me (-0,0 Me).

Konserni vuokralleantajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

Me	31.12.2017	31.12.2016
Yhden vuoden kuluessa	0,2	0,2
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,7	0,8
Vähimmäisvuokrat yhteensä	0,9	0,9

Muutamia tällä hetkellä tarpeettomia tuotanto- ja toimistotiloja on annettu vuokralle. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin yhdestä kolmeen vuotta, mutta joihinkin sopimuksiin liittyy mahdollisuus jatkovuokrakauteen alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Osa kiinteistöistä luokitellaan IAS 40-standardin mukaisesti sijoituskiinteistöiksi, jotka esitetty liitetiedossa 16.

	TOIMITUSJOHTAJAN	HALLITUKSEN	KONSERNI-	ali limbi seme	EMOYHTIÖN	MUU
SISÄLLYS	KATSAUS	MINTAKERTOMUS	TILINPÄÄTÖS	ETIEDOT	TILINPÄÄTÖS	INFORMAATIO

38 Lähipiiritapahtumat

Konserniyhtiöt (määräysvalta) 31.12.2017

37 Vastuusitoumukset

Me	31.12.2017	31.12.2016
Kiinteistökiinnitykset
Omista velvoitteista *)	7,8	7,8
Yrityskiinnitykset
Omista velvoitteista **)	50,0	53,3
Pantit
Omista velvoitteista ***)	4,0	4,0
Muut vastuut ****)	1,0	80,9

*) Vuoden 2017 luku sisältää asiakasrahoituksen ja eläkelainojen vakuudeksi annettuja kiinteistökiinnityksiä.

**) Vuoden 2017 luku sisältää asiakasrahoituksen vakuudeksi annetun 50 Me yrityskiinnityksen.

***) Vuoden 2017 luku sisältää asiakasrahoituksen vakuudeksi annetun 4 Me osakepanttauksen.

****) Vuoden 2016 luku sisältää emoyhtiön antaman 80 Me takauksen Turkin yhtiön ulkoisten velkojen vakuudeksi. Vastuu poistui Turkin yhtiön myynnin yhteydessä syyskuussa 2017.

Konsernin johdon tiedossa ei ole tilinpäätöshetkellä riita-asioita tai vaateita yhtiötä kohtaan.

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia

31.12.2017 31.12.2016
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat	-	0,0
Eläkelainat	0,7	0,8
Asiakkaiden ennakkomaksut	0,1	2,8
Yhteensä	0,8	3,6

Velat, joiden vakuudeksi on annettu muita pantteja sekä yrityskiinnityksiä

Rahalaitoslainat	-	0,8
Yhteensä	-	0,8

		Konsernin omistus	Emoyhtiön omistus
Yritys	Kotipaikka	osuus, %	osuus, %
Componenta Finland Oy	Karkkila	100,0	100
Componenta Främmestad AB	Essunga, Ruotsi	100,0	-
Componenta Karkkilan Palvelut Oy	Karkkila	100,0	100
Componenta Russia LLC	Moskova, Venäjä	100,0	1,0
Karkkilan Koskikiinteistö Oy	Karkkila	81,0	66,9
Karkkilan Valimokiinteistö Oy	Karkkila	100,0	-
Kiinteistö Oy Ala-Emali	Karkkila	98,2	98,2
Kiinteistö Oy Pietarsaaren Tehtaankatu 13	Pietarsaari	100,0	-
Kiinteistö Oy Ylä-Emali	Karkkila	100,0	100
Oy Högfors-Ruukki Ab	Karkkila	100,0	100
Pietarsaaren Vanha Valimo Oy	Pietarsaari	100,0	-
Uudenmaan Rakennustiimi Oy	Karkkila	100,0	100

Jatkuvien toimintojen liiketapahtumat lähipiirin kanssa

Me	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
Tavaroiden myynnit osakkuusyrityksille	0,0	0,1
Tavaroiden ja palveluiden ostot osakkuusyrityksiltä	0,0	-0,2

Jatkuvilla toiminnoilla ei ole osakkuusyhtiöitä. Konsernin periaatteena on, että toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin.

MUU INFORMAATIO

SISÄLLYS TOIMITUSJOHTAJAN

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Hallituksen, toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot ja muut etuudet

KATSAUS

1.1.-31.12.2017, euroa	Palkat ja palkkiot luontoisetuineen	Vapaaehtoiset eläke-etuudet	Yhteensä
Hallitus	125 000	-	125 000
Toimitusjohtaja Harri Suutari	310 529	-	310 529
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet *)	702 164	-	702 164
Yhteensä	1 137 693	-	1 137 693

*) Sisältää palkat ja palkkiot johtoryhmän jäsenille nykyisten jatkuvien toimintojen osalta.

Palkat ja palkkiot luontoisetuineen	Vapaaehtoiset eläke-etuudet	Yhteensä
225 000	-	225 000
463 600	35 700	499 300
34 073	992	35 065
1 351 956	34 236	1 386 192
2 074 629	70 928	2 145 557

Hallituksen ja johdon palkkojen, palkkioiden ja etuuksien erittely

Palkat ja palkkiot, Te	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
Toimitusjohtaja Harri Suutari	311	499
Toimitusjohtajan sijainen	-	35
Hallituksen jäsenet
Petteri Walldén	50	-
Matti Ruotsala	-	60
Riitta Palomäki	-	35
Tommi Salunen	25	35
Olavi Huhtala	-	35
Olli Isotalo	25	30
Perttu Louhiluoto	-	30
Anne Leskelä	25	-
Hallitus yhteensä	125	225

Lähipiiritapahtumat

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

Componenta Oyj:n toimitusjohtaja Harri Suutari sekä silloinen talousjohtaja Markku Honkasalo osallistuivat 16.5.2016 liikkeellelasketun 40 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan merkintään. Suutari merkitsi lainaosuuksia 474 000 eurolla ja Honkasalo 60 000 eurolla.

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Lähipiiriin kuuluville henkilöille myönnetyt lainat vuoden 2017 lopussa olivat yhteensä 0,0 Me (0,1 Me).

39 Emoyrityksen lyhennetty IFRS -standardien mukainen taloudellinen erillisinformaatio

Tämä emoyrityksen lyhennetty taloudellinen erillisinformaatio esitetään IAS 27-standardin mukaisesti, jotta yhtiön osakkeenomistajille annettaisiin hyödyllistä tietoa, kun otetaan huomioon, että emoyrityksen ja sen operatiivisten tytäryhtiöiden saneerausmenettelyt ovat käynnistyneet.

Lyhennetty tuloslaskelma - emoyhtiö

Me	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
Myynti	4,5	18,6
Liiketoiminnan muut tuotot	3,9	0,5
Liiketoiminnan kulut	-4,1	-32,0
Poistot ja käyttöomaisuuden arvonalentumiset	-0,4	-2,7
Liiketulos	3,9	-15,6
Arvonalentumistappiot tytäryhtiöosakkeista ja tytäryhtiöiden pääomalainoista	-0,9	-220,1
Muut rahoitustuotot ja -kulut nettona	113,6	-0,6
Rahoituskulut (netto)	112,7	-220,8
Tulos ennen veroja	116,6	-236,3
Tuloverot	0,0	-1,1
Tilikauden tulos	116,6	-237,4

MUU INFORMAATIO

Lyhennetty tase - emoyhtiö
Varat
Me		31.12.2017	31.12.2016
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat pysyvät vastaavat		0,2	0,5
Aineelliset pysyvät vastaavat		0,1	0,2
Osuudet konserniyrityksissä		13,3	14,2
Pitkäaikaiset saamiset		8,0	8,9
Pitkäaikaiset varat yhteensä		21,6	23,9
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset		0,6	0,8
Muut lyhytaikaiset saamiset		1,0	1,7
Rahavarat		1,5	0,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä		3,1	2,8
Varat yhteensä		24,7	26,7
Oma pääoma ja velat
Me		31.12.2017	31.12.2016
	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		1,0	21,9
Ylikurssirahasto		0,0	15,1
Muut rahastot		0,4	200,2
Kertyneet varat		13,8	-335,0
Oma pääoma yhteensä		15,2	-97,7
Velat
Pitkäaikaiset korolliset velat		0,0	66,5
Pitkäaikaiset korottomat velat		8,2	0,0
Lyhytaikaiset korolliset velat		0,0	36,2
Ostovelat		0,2	3,5
Muut velat		1,1	18,3

Oma pääoma ja velat yhteensä 24,7 26,7

Velat yhteensä 9,5 124,4

Valikoidut liitetiedot

Toiminnan jatkuvuus

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

Tämä tilinpäätös on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen.

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Saneerausmenettely ja Componenta Oyj:n velat

Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä Componenta Oyj:n saneerausmenettelyn aloittamisesta 30.9.2016 ja vahvisti saneerausohjelman 23.8.2017. Saneerausohjelman perusteella Componenta Oyj:n etuoikeudettomia saneerausvelkoja leikattiin noin 94 prosentilla Turkin lainatakauksen poistumisen myötä ja viimesijaiset saneerausvelat leikattiin kokonaan. Maksuohjelma alkaa toukokuussa 2019 ja päättyy marraskuussa 2023.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Tytäryhtiösijoitusten ja tytäryhtiösaamisten arvostusperiaatteet

Componenta Oyj:n tytäryhtiö Componenta Finland Oy ja sen omistamat Ruotsin tytäryhtiöt Componenta Främmestad AB, Componenta Wirsbo AB sekä Componenta Arvika AB haettiin yrityssaneeraukseen paikallisen yrityssaneerausmenettelyn mukaisesti. Componenta Wirsbo AB sekä Componenta Arvika AB asetettiin yhtiöiden toimesta konkurssiin heinäkuussa 2017, koska yhtiöt eivät kyenneet maksamaan saneerausohjelman velkoja. Mainittujen tytäryhtiöiden tulontuottokykyyn ja kykyyn suoriutua veloistaan liittyi merkittävää epävarmuutta ja sijoituksiin edellä mainittuihin yhtiöihin ja saamisiin edellä mainituilta yhtiöiltä oli kohdistettu arvonalennus jo vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Näiden sijoitusten tasearvo 31.12.2016 oli 0,0 Me ja saamiset oli arvostettu arvioituun palautumismääräänsä ottaen huomioon saneerausmenettelyt. Vuonna 2017 tytäryhtiöosakkeiden ja tytäryhtiöille myönnettyjen pääomalainojen arvonalentumistappiot olivat tilikaudella yhteensä -0,9 Me (-220,1 Me).

40 Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Componenta Främmestad AB on lyhentänyt kaikki konsernin ulkopuoliset lyhytaikaiset saneerausvelkansa 2,9 Me. Yhtiöllä on lisäksi konsernin ulkopuolinen pitkäaikainen 2,5 Me velka Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.Ş:lle, joka maksetaan pois muiden saneerausvelkojen maksamisen jälkeen kuuden vuoden kuluessa, mikäli yhtiön tulos sen mahdollistaa.

Emoyhtiön tilinpäätös

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

(suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti)

Emoyhtiön tuloslaskelma

Te	Viite	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
LIIKEVAIHTO	1	4 533,3	18 565,2
Liiketoiminnan muut tuotot	2	3 904,1	523,7
Liiketoiminnan kulut	3, 4, 6	-4 074,3	-30 959,1
Poistot ja arvonalenemiset	5	-421,1	-2 694,9
LIIKETULOS		3 942,0	-14 565,2
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	8	112 653,8	-221 931,5
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN		116 595,8	-236 496,7
Tilinpäätössiirrot		-	-
TULOS TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN JÄLKEEN		116 595,8	-236 496,7
Välittömät verot		-	-
TILIKAUDEN TULOS		116 595,8	-236 496,7

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

				KONSERNI
. SISA I V L I .	וואורז KATSAUS	HAI IIKSI	KONSERNI- . TILINF	TILINE TIFRA1	MUU

Emoyhtiön tase

Te	Viite	31.12.2017	31.12.2016
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9	173,3	510,4
Aineelliset hyödykkeet	10	58,2	225,3
Sijoitukset	11	13 345,9	14 229,0
Pysyvät vastaavat yhteensä		13 577,4	14 964,8
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset	12	7 973,1	8 916,2
Lyhytaikaiset saamiset	12	1 651,7	2 510,5
Rahat ja pankkisaamiset		1 499,1	288,8
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		11 123,9	11 715,5


VASTAAVAA YHTEENSÄ		24 701,4	26 680,2

Te	Viite	31.12.2017	31.12.2016
VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA	13
Osakepääoma		1 000,0	21 891,4
Ylikurssirahasto		-	15 114,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		366,0	197 477,0
Vararahasto		-	5,0
Kertyneet voittovarat		-102 731,4	-99 922,5
Tilikauden tulos		116 595,8	-236 496,7
Oma pääoma yhteensä		15 230,5	-101 931,4
VIERAS PÄÄOMA	14
Pitkäaikainen vieras pääoma		8 230,0	69 540,0
Lyhytaikainen vieras pääoma		1 240,9	59 071,6
Vieras pääoma yhteensä		9 470,9	128 611,6
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		24 701,4	26 680,2

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

Te	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto/tappio rahoituserien jälkeen	116 596	-236 497
Suunnitelman mukaiset poistot	421	1 142
Pysyvien vastaavien arvonalentumiset	0	1 553
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	-2 729	11 816
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	47	886
Rahoitustuotot ja -kulut	-112 654	221 931
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	1 645	831
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)	859	-6 043
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) /vähennys (+)	0	945
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	-1 605	-4 343
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	899	-8 610

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-29	-9 374
Saadut korot liiketoiminnasta	285	3 088
Maksetut välittömät verot	-	-
Rahavirta ennen satunnaisia eriä	1 155	-14 896
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)	1 155	-14 896

Te 1.1.-31.12.2017		1.1.-31.12.2016
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-	-148
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustuotot	-	5 371
Lainasaamisten takaisinmaksut (+) / Annetut lainat (-)	55	-6 613
Luovutustulot muista sijoituksista	-	131
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)	55	-1 259
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-)	-	-3 671
Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-)	-	19 577
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C)	-	15 906
RAHAVAROJEN MUUTOS (A + B + C) lisäys (+) / vähennys (-)	1 210	-249
Rahavarat tilikauden alussa	289	538
Rahavarat tilikauden lopussa	1 499	289
Muutos tilikauden aikana	1 210	-249

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Componenta Oyj

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Componenta Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Suomen lainsäädäntö perustuu Euroopan Unionin 4. ja 7. direktiivin määräyksiin. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.

Yrityssaneerausmenettely ja toiminnan jatkuvuus

Tämä tilinpäätös on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen. Yhtiö toteutti vuoden 2016 aikana tilinpäätöksessä 2016 tarkemmin kuvattuja rahoitusratkaisuja ja konsernissa myytiin ydinliiketoimintaan kuulumattomia liiketoimintoja vuoden 2016 aikana. Yhtiön likviditeetti pysyi kireänä näistä toimenpiteistä huolimatta eikä se heikosta likviditeetistä johtuen enää kyennyt suoriutumaan kaikista erääntyvistä velvoitteistaan. Yhtiö jätti tämän seurauksena 1.9.2016 hakemuksen saneerausmenettelyn aloittamiseksi. Suomessa Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä Componenta Oyj:n saneerausmenettelyn aloittamisesta 30.9.2016. Saneerausohjelma vahvistettiin 23.8.2017 Helsingin käräjäoikeudessa.

Componenta Oyj:n saneerausmenettelyssä huomioitavien yhtiön taseeseen kirjattujen saneerausvelkojen kokonaismäärä on noin 8,2 Me, joka on samalla etuoikeudetonta velkaa. Componenta Oyj:n saneerausvelasta 0,4 Me on konsernitilinpäätökseen yhdisteltäville konserniyhtiöille ja 7,8 Me muille tahoille. Etuoikeudettomien velkojen määrää alennettiin saneerauspäätöksen perusteella noin 94 prosenttia ja viimesijaiset velat leikattiin saneerausmenettelyssä kokonaan. Etuoikeudettomia velkoja koskeva maksuohjelma alkaa toukokuussa 2019 ja päättyy marraskuussa 2023.

Yhtiön johto on toiminnan jatkuvuuden periaatetta arvioidessaan arvioinut, että saneeraus Suomessa ja Ruotsissa mahdollistaa liiketoiminnan tervehdyttämisen ja kehittämisen tulevaisuudessa, mutta toiminnan jatkuvuuteen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Componenta Oyj tarjoaa hallintopalveluita Suomen ja Ruotsin yhtiöille, joille yrityssaneeraus luo mahdollisuuden pääomarakenteen ja liiketoiminnan tervehdyttämiseen ja mahdollistaa saneerausmenettelyn keinoin kannattavan liiketoiminnan jatkamisen. Yhtiö panostaa jatkuvasti toiminnan tehostamiseen, jotta yhtiön kannattavuus paranee.

Yhtiön johto on toiminnan jatkuvuuden periaatetta arvioidessaan huomioinut vahvistettuihin saneerausohjelmiin liittyvät epävarmuustekijät ja riskit, yhtiön käytettävissä olevat rahoituslähteet sekä eri saneerausohjelmien alla olevien yhtiöiden liiketoiminnan kassavirtaennusteet seuraavan 12 kuukauden aikana. Tytäryhtiöiden saneerausohjelmien onnistuminen on tärkeää Componenta Oyj:n toiminnan jatkuvuudelle. On mahdollista, että saneerausohjelmien toteuttamiset epäonnistuvat ja yhtiö ajautuu konkurssiin.

Yhtiön operatiivinen toiminta oli vuonna 2017 kannattavaa ja tilikauden tulos oli positiivinen, mikä johtui kuitenkin pääosin saneerausmenettelyiden velkaleikkausten vaikutuksesta. Tilikauden 2016 tulos oli voimakkaasti tappiollinen, mikä johtui pääosin tytäryhtiöosakkeisiin ja tytäryhtiösaamisiin kirjatuista arvonalennuksista. Yhtiön rahavarat 31.12.2017 olivat 1,5 Me (0,3 Me) ja muut vaihtuvat vastaavat 9,6 Me (11,4 Me). Lyhytaikainen vieras pääoma oli 1,2 Me (59,0 Me) ja pitkäaikainen vieras pääoma oli 8,2 Me (69,5 Me).

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Tytäryhtiösijoitusten ja tytäryhtiösaamisten arvostusperiaatteet

Yhtiön Suomen tytäryhtiö Componenta Finland Oy ja sen omistamat Ruotsin tytäryhtiöt Componenta Främmestad AB, Componenta Wirsbo AB sekä Componenta Arvika AB haettiin yrityssaneeraukseen paikallisen yrityssaneerausmenettelyn mukaisesti vuonna 2016. Componenta Wirsbo AB ja Componenta Arvika AB asetettiin konkurssiin heinäkuussa 2017 yhtiöiden omasta hakemuksesta. Yhtiöt eivät onnistuneet saamaan rahoitusta saneerausvelkojen maksamiseksi. Componenta Oyj:n tytäryhtiöiden tulontuottokykyyn ja kykyyn suoriutua veloistaan liittyy merkittävää epävarmuutta ja sijoituksiin edellä mainittuihin yhtiöihin ja saamisiin edellä mainituilta yhtiöiltä on varovaisuuden periaatteen mukaisesti kohdistettu KPL 5:13 § mukainen arvonalennus. Sijoitusten tasearvo 31.12.2017 oli 13,3 Me.

Saneerausmenettely ja Componenta Oyj:n velat

Helsingin käräjäoikeus vahvisti Componenta Oyj:n saneerausohjelman 23.8.2017. Componenta Oyj:n etuoikeudettomia velkoja leikattiin noin 94 prosentilla ja viimesijaiset velat leikattiin saneerausmenettelyssä kokonaan. Tulosvaikutus on kirjattu kolmannelle vuosineljännekselle. Maksuohjelma alkaa toukokuussa 2019 ja päättyy marraskuussa 2023.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan. Muunnoista syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan luonteensa mukaisesti joko myynnin tai ostojen oikaisueriin tai rahoituseriin.

Johdannaissopimukset

Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korkooptiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla ja jaetaan valuuttakurssieron sekä korkoeron käypiin arvoihin.

Valuuttajohdannaisten valuuttakurssierojen positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot kirjataan tilinpäätöshetkellä tuloslaskelmaan.

Liitetiedoissa esitettävät valuuttajohdannaisten käyvät arvot sisältävät myös korkoerojen käyvät arvot.

Puuttuvien johdannaislimiittien johdosta yhtiöllä ei ole avoimia johdannaisia tilikauden päättyessä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on lisätty hankinnan ja valmistuksen välilliset menot. Vaihtoomaisuuden arvostuksessa on käytetty alimman arvon periaatetta eli varasto on arvostettu hankintahintaan, jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan sen mukaan, mikä antaa alimman varastoarvon. Varaston käyttö on kirjattu FIFO -periaatteen mukaan. Yhtiöllä ei ole vaihto-omaisuutta tilinpäätöshetkellä.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot, pois lukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla on käytetty 1.1.2009 alkaen suoriteyksiköihin perustuvaa poistomene-

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

telmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käyttöasteet muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina seuraavasti:

aineettomat oikeudet	3 - 10 vuotta
muut pitkävaikutteiset menot	3 - 10 vuotta
atk-laitteet	3 - 10 vuotta
muut koneet ja kalusto	10 -25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet	5 - 10 vuotta.

Leasing

Leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Tulevaisuudessa erääntyvät maksuvelvoitteet on esitetty taseen liitetiedoissa vastuissa.

Eläkkeet

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Tuloverot

Veroihin sisältyvät suoriteperusteisesti lasketut verot tilikaudelta sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuun tulleet tai palautetut verot, jotka poikkeavat lasketuista veroista. Tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Tuloslaskelman liitetiedot

1 Liikevaihto markkina-alueittain

	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
Suomi	2 731,4	6 125,9
Muut Pohjoismaat	1 683,9	2 136,2
Pohjois-Amerikka	0,0	0,0
Keski-Eurooppa	19,6	2 804,8
Muut maat	98,4	7 498,3
Yhteensä	4 533,3	18 565,2

2 Liiketoiminnan muut tuotot

Te	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
Vuokratuotot	384,3	393,3
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	0,0	99,7
Liiketoiminnan muut tuotot	3 519,7	30,7
Yhteensä	3 904,1	523,7

3 Materiaalit ja palvelut

Te	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	-	-716,6
Varastojen muutos	-	-87,0
Ulkopuoliset palvelut	-	-47,7
Yhteensä	-	-851,2

4 Henkilöstökulut

	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä
Palkat ja palkkiot	-1 566,7	-5 650,8
Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut	-255,2	-1 109,0
Muut henkilöstökulut	-45,6	-244,3
Yhteensä	-1 867,5	-7 004,1
Johdon palkat ja palkkiot	-1 046,5	-2 057,5
Johdon luontoisedut	-3,1	-17,2

Erityiset johdon eläkesitoumukset, ks. konsernin liitetieto 38.

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin	22	88

5 Poistot ja arvonalenemiset

	1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot	0,0	-8,0
Aineettomat oikeudet	0,0	-5,0
Liikearvo	0,0	-469,4
Muut pitkävaikutteiset menot	-337,1	-458,5
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	-14,1	-200,8
Muut aineelliset hyödykkeet	-70,0	0,0
Arvonalenemiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä	0,0	-1 553,3
Poistot ja arvonalenemiset yhteensä	-421,1	-2 694,9

6	Liiketoiminnan muut kulut				8	Rahoitustuotot ja -kulut
Te			1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016	Te		1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
	Liiketoiminnan muut kulut					Muut korko- ja rahoitustuotot
	Vuokrat		-488,7	-1 283,9		Saman konsernin yrityksiltä	11 273,0	5 000,6
	Liiketoiminnan muut kulut *)		-1 718,1	-21 715,1		Muilta	113 854,6	45 034,1
	Yhteensä		-2 206,8	-22 999,0		Yhteensä	125 127,6	50 034,7
		*) Liiketoiminnan muut kulut vuonna 2016 sisältävät merkittäviä tytäryhtiösaamisten arvonalennuksia.				Muut korko- ja rahoituskulut Saman konsernin yrityksille	-7,7	-7 337,8
		Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	-	-104,8		Muille	-10 639,9	-19 207,2
						Yhteensä	-10 647,6	-26 545,0
7	Tilintarkastajan palkkiot					Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista *)	-930,2	-220 753,6
Te			1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016		Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien sijoituksista **)	-896,0	-24 667,6
	Tilintarkastuspalkkiot		-113,6	-158,6
	Muut palkkiot Yhteensä		-90,6 -204,2	-57,0 -215,6		Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	112 653,8	-221 931,5

Eriin rahoitustuotot- ja kulut sisältyy kurssivoittoja/-tappioita (netto)

-6,3	2 444,8
-1,0	-709,0
-7,3	1 735,8

*) Sisältää merkittäviä konserniyritysosakkeiden ja pääomalainasijoitusten arvonalentumisia. **) Sisältää merkittäviä konserniyhtiöille annettujen lainojen arvonalentumisia.

Helsingin käräjäoikeus vahvisti elokuussa 2017 Componenta Oyj:n saneerausohjelman. Componenta Oyj:n etuoikeudettomia velkoja leikattiin noin 94 prosentilla ja viimesijaiset velat leikattiin saneerausmenettelyssä kokonaan. Componenta Oyj:n velkaleikkausten tulosvaikutus on kirjattu kolmannelle vuosineljännekselle. Saneerausohjelman maksuohjelma alkaa toukokuussa 2019 ja päättyy marraskuussa 2023. Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät saneerauspäätöksen mukaisia velkaleikkauksia yhteensä 114,2 Me.

MUU INFORMAATIO

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI-

TILINPÄÄTÖS

Taseen liitetiedot

PYSYVÄT VASTAAVAT

9 Aineettomat hyödykkeet

	2017	2016
Kehittämismenot
Hankintameno 1.1.	-	83,1
Lisäykset	-	-
Vähennykset liiketoimintakaupassa	-	-83,1
Hankintameno 31.12.	-	-
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-	-26,6
Liiketoimintakaupassa siirtyneet kertyneet poistot	-	34,6
Tilikauden poisto	-	-8,0
Kertyneet poistot 31.12.	-	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	-	-

Aineettomat oikeudet

Hankintameno 1.1.	22,7	96,6
Vähennykset liiketoimintakaupassa	-	-73,9
Hankintameno 31.12.	22,7	22,7
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-22,7	-79,7
Liiketoimintakaupassa siirtyneet kertyneet poistot	-	62,0
Tilikauden poisto	-	-5,0
Kertyneet poistot 31.12.	-22,7	-22,7

Kirjanpitoarvo 31.12.	-	-

	2017	2016
Liikearvo
Hankintameno 1.1.	25 031,0	25 031,0
Hankintameno 31.12.	25 031,0	25 031,0
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-10 730,2	-10 260,8
Tilikauden poisto	0,0	-469,4
Kertyneet poistot 31.12.	-10 730,2	-10 730,2
Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-14 300,9	-9 138,0
Arvonalennukset tilikaudella	0,0	-5 162,9
Kertyneet arvonalennukset 31.12.	-14 300,9	-14 300,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,0	0,0

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Muut pitkävaikutteiset menot

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Hankintameno 1.1.	5 009,7	5 433,0
Lisäykset	0,0	0,0
Vähennykset liiketoimintakaupassa	0,0	-640,0
Siirrot erien välillä	0,0	216,7
Hankintameno 31.12.	5 009,7	5 009,7
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-4 499,3	-4 403,2
Liiketoimintakaupassa siirtyneet kertyneet poistot	0,0	362,3
Tilikauden poisto	-337,1	-458,5
Kertyneet poistot 31.12.	-4 836,4	-4 499,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	173,3	510,4

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet

Hankintameno 1.1.	0,0	37,8
Lisäykset	-	0,0
Vähennykset	-	-18,7
Siirrot erien välillä	-	-19,1
Hankintameno 31.12.	-	0,0

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 173,3 510,4 84

				KONSERNI-
	USJOHTAJAN TOBBIT	HAL	KONSERNI- .	. TH INDA		MUU
SISÄLLY. 1 M	SAUS KA I		TIL INDÄÄT חה	LIITETIEDO	.

10 Aineelliset hyödykkeet

Sijoitukset	11
-------------	----	--	--	--	--	--

	2017	2016
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	1 002,3	3 304,9
Lisäykset	0,0	0,0
Vähennykset	-0,4	-0,5
Vähennykset liiketoimintakaupassa	0,0	-2 302,1
Hankintameno 31.12.	1 001,9	1 002,3
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-945,6	-2 624,8
Tilikauden poisto	-14,1	-200,8
Liiketoimintakaupassa siirtyneet kertyneet poistot	0,0	1 879,9
Kertyneet poistot 31.12.	-959,7	-945,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	42,2	56,7
Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1.	168,7	168,7
Vähennykset	-82,7	0,0
Hankintameno 31.12.	86,0	168,7
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	0,0	0,0
Tilikauden poisto	-70,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	-70,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	16,0	168,7
AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ	58,2	225,3

	2017	2016
Konserniyritysosakkeet
Hankintameno 1.1.	338 187,3	338 187,3
Lisäykset	-	0,0
Vähennykset	-	0,0
Hankintameno 31.12.	338 187,3	338 187,3
Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-323 962,6	-137 769,8
Arvonalennukset tilikaudella	-930,2	-186 192,8
Kertyneet arvonalennukset 31.12.	-324 892,7	-323 962,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	13 294,6	14 224,8
Osakkuusyritysosakkeet
Hankintameno 1.1.	0,0	221,1
Vähennykset	-	-221,1
Hankintameno 31.12.	-	0,0
Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-	0,0
Arvonalennukset tilikaudella	-	0,0
Kertyneet arvonalennukset 31.12.	-	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	-	0,0

		2017	2016
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.		671,0	680,7
Lisäykset		-	0,0
Vähennykset		-	-9,7
Hankintameno 31.12.		671,0	671,0
	Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-666,7	0,0
	Arvonalennukset tilikaudella	-	-666,7
Kertyneet arvonalennukset 31.12.		-666,7	-666,7
Kirjanpitoarvo 31.12.		4,2	4,2

Pääomalainasijoitukset saman konsernin yrityksiin

Hankintameno 1.1.	0,0	19 268,3
Lisäykset	47,1	14 655,0
Arvonalennukset tilikaudella	-	-33 923,3
Hankintameno 31.12.	47,1	0,0

Muut sijoitukset

Tilikauden alussa	0,0	26,4
Vähennykset	-	-26,4
Tilikauden lopussa	-	0,0
SIJOITUKSET YHTEENSÄ	13 345,9	14 229,0

				*VONCEDNI*
$\sim$ $\sim$ $\sim$ SISAL l VC	TOIM ^"	I ITHKSEN HAL'	VONCEDNI -KN. . TII.	. PID	MUU ATIL

VAIHTUVAT VASTAAVAT

12 Saamiset

	31.12.2017	31.12.2016
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	7 973,1	8 916,2
Yhteensä	7 973,1	8 916,2
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	7 973,1	8 916,2

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset	635,7	747,9
Lainasaamiset	243,3	0,0
Muut lyhytaikaiset saamiset *)	359,2	27,2
Siirtosaamiset	161,2	1 307,1
Yhteensä	1 399,4	2 082,1

*) Huoltovarmuuskeskussaaminen sisältyy vuonna 2016 siirtosaamisiin ja vuonna 2017 muihin saamisiin.

Saamiset muilta

Myyntisaamiset	30,8	34,3
Lainasaamiset	12,1	92,2
Muut lyhytaikaiset saamiset	89,9	131,5
Siirtosaamiset	119,4	170,4
Yhteensä	252,3	428,3

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	1 651,7	2 510,5

	31.12.2017	31.12.2016
Siirtosaamisten olennaiset erät
Korot	153,9	460,7
Lainojen järjestelypalkkioiden jaksotus	0,0	22,4
Vakuutukset	106,4	94,8
Vuokrat	2,1	23,3
Huoltovarmuuskeskussaaminen Componenta Finland Oy:ltä	0,0	840,0
Muut	18,3	36,2
Yhteensä	280,6	1 477,4

				KONSERNI-
		HAL JEN	KONSERN		MUU
SISÄLLYS	IZATE		ΤIΙ :ט	IITETIEDOT	$\cdots$

13 Oma pääoma

					Kertyneet
2017, Te	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Vararahasto	SVOP-rahasto	voittovarat	Tilikauden tulos	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.	21 891,4	15 114,5	5,0	197 477,0	-99 922,5	-236 496,7	-101 931,4
Osakepääoman alentaminen	-20 891,4				20 891,4		0,0
Uusmerkintä				566,0			566,0
Edellisen tilikauden voiton siirto					-236 496,7	236 496,7	0,0
Tappioiden kattaminen		-15 114,5	-5,0	-197 677,0	212 796,4		0,0
Tilikauden tulos						116 595,8	116 595,8
Oma pääoma 31.12.	1 000,0	0,0	0,0	366,0	-102 731,4	116 595,8	15 230,5

					Kertyneet
2016, Te	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Vararahasto	SVOP-rahasto	voittovarat	Tilikauden tulos	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.	21 891,4	15 114,5	5,0	158 043,0	46 040,3	-145 962,8	95 131,3
Uusmerkintä				39 434,0			39 434,0
Edellisen tilikauden voiton siirto					-145 962,8	145 962,8	0,0
Tilikauden tulos						-236 496,7	-236 496,7
Oma pääoma 31.12.	21 891,4	15 114,5	5,0	197 477,0	-99 922,5	-236 496,7	-101 931,4

Te	31.12.2017	31.12.2016
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Kertyneet voittovarat	-102 731,4	-99 922,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	366,0	197 477,0
Tilikauden tulos	116 595,8	-236 496,7
Yhteensä	14 230,5	-138 942,2

Yrityksen saneerauksesta annetun lain 9 luvun 58 §:n mukaan Componenta ei voi saneerausohjelman vahvistamisen ja päättymisen välisenä aikana jakaa osinkoa. Saneerausohjelman odotetaan jatkuvan vuoteen 2023. Osakeyhtiölain 14 luvun 2 §:n mukaan yhtiö ei myöskään voi seuraavan kolmen vuoden aikana jakaa yhtiön vapaata omaa pääomaa osakkeenomistajille, koska yhtiö on alentanut osakepääomaa tappioiden kattamiseksi.

				KONSERNI-
$\sim$ $\sim$ $\sim$ . SISA.	דכ מו וכ	TIKE ERTOMUS TOIMINTAKE	VONCE ZDM. ^' ERN TILII	TILINP DΔA EDO ш	MUU INFORM AATIO

14 Vieras pääoma

31.12.2017	31.12.2016
0,0	105 693,2
9 470,9	22 918,4
9 470,9	128 611,6

Te	31.12.2017	31.12.2016

Velat saman konsernin yrityksille
17,7	414,2
0,0	3 434,0
17,7	3 848,2

Pitkäaikainen vieras pääoma
Hybridilaina	0,0	2 586,0
Joukkovelkakirjalaina	0,0	343,0
Vaihtovelkakirjalainat	0,0	566,0
Velat saman konsernin yrityksille	449,2	65 968,7
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	0,0	76,3
Muut pitkäaikaiset korottomat velat	7 780,8	0,0
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	8 230,0	69 540,0

Pitkäaikaiset lainat erääntyvät maksettavaksi seuraavasti

Yhden vuoden kuluessa	0,0	0,0
Yli vuoden, mutta enintään viiden vuoden kuluttua	3 016,8	69 540,0
Yli viiden vuoden kuluttua	5 213,2	0,0
Yhteensä	8 230,0	69 540,0

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Muut lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yrityksille	0,0	36 153,1
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä	0,0	36 153,1
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Saadut ennakot	0,0	237,5
Saadut ennakot yhteensä	0,0	237,5

187,8	3 075,6
108,9	12 679,6
926,5	3 077,5
1 223,2	18 832,7
1 240,9	22 918,4
1 240,9	59 071,6

Siirtovelkojen olennaiset erät

Korot	0,0	4 919,8
Vuosilomapalkka sos.kuluineen	143,6	303,7
Jaksotetut palkat sos.kuluineen	294,6	0,0
Jaksotetut Tyel-maksut	79,5	271,6
Oyj:n Huoltovarmuuskeskusvelka	349,5	840,0
Muut	59,2	176,5
Yhteensä	926,5	6 511,5

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	9 470,9	128 611,6

15		Taseeseen sisältyvät saneerausvelat			16	Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Te			31.12.2017	31.12.2016	Te		31.12.2017	31.12.2016
		Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma				Annetut takaukset
	Lainat konserniyhtiöiltä		-	65 968,7		Konserniyritysten puolesta	18,0	80 082,7
	Lainat ulkopuolisilta		-	3 571,3		Annetut takaukset yhteensä	18,0	80 082,7
		Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä	-	69 540,0
						Muut vastuut
		Pitkäaikainen koroton vieras pääoma				Leasingsopimuksista maksettavat määrät

439,3	-
7 590,3	-
9,9	-
190,6	-
8 230,0	-

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma

Lainat konserniyhtiöiltä	-	36 153,1
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä	-	36 153,1

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Ostovelat konserniyhtiöille	-	304,7
Ostovelat ulkopuolisille	-	2 679,8
Siirtovelat konserniyhtiöille	-	3 434,0
Siirtovelat ulkopuolisille	-	1 235,7
Muut velat ukopuolisille	-	12 607,2
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä	-	20 261,4

Saneerausvelat yhteensä	8 230,0	125 954,5
-------------------------	---------	-----------

Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavana vuonna	69,7	64,7
Yli vuoden kuluttua	17,4	13,7
Muut vastuut yhteensä	87,1	78,3
Muut vastuut konserniyritysten puolesta	533,6	475,5
Muut vastuut	359,4	368,4

Vastuissa on esitetty ostovelkatakausten osalta niiden maksimisumma. Käytössä olevan takauksen määrä saattaa alittaa maksimivastuun määrän.

Taseeseen kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset ja -velat

Yhtiön sellaisten tappioiden määrä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista on 84 606 769,42 euroa (91 753 134,51 euroa). Laskennallista verosaamista näistä tappioista on 16 621 353,88 euroa (18 350 626,90 euroa).

MUU INFORMAATIO

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Helsingissä, 12. päivänä huhtikuuta 2018

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

SISÄLLYS

Petteri Walldén Tommi Salunen Olli Isotalo Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Anne Leskelä Harri Suutari Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 30. päivänä huhtikuuta 2018

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä KHT

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Tilintarkastuskertomus

Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Componenta Oyj:n (y-tunnus 1635451-6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa "Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa".

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Toiminnan jatkuvuuteen liittyvä olennainen epävarmuus

Haluamme kiinnittää huomiota konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin, joissa kuvataan konserniyhtiöiden yrityssaneerausmenettelyiden tilaa ja edistymistä sekä oletusta toiminnan jatkuvuudesta. Componenta-konsernin hallitus ja johto ovat toiminnan jatkuvuutta arvioidessaan analysoineet konsernin maksuvalmiustilannetta sekä saneerausmenettelyiden vaikututusta konsernin ja konserniyhtiöiden taloudelliseen asemaan sekä kassavirtoihin. Hallitus ja johto arvioivat, että maksuvalmiustilanteeseen ja sen vaikutukseen konserniyhtiöiden tuloskehitykseen sekä saneerausohjelmien ja rahoitustransaktioiden onnistumiseen liittyy olennaisia epävarmuustekijöitä. Hallitus ja johto toteavat, että saneerausohjelmien alla olevien yhtiöiden kassavirtaennusteisiin ja rahoitukseen liittyy merkittäviä johdon arviota ja olettamia sekä epävarmuustekijöitä. Toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittävät yhtiön ja johdon arviot ja olettamat sekä epävarmuudet on kuvattu konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.

Hallitus ja johto katsovat, että Componenta-konserni pystyy ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa realisoimaan varansa ja suorittamaan velkansa osana tavanomaista liiketoimintaa yrityssaneerausmenettelyjen puitteissa. Näin ollen hallitus ja johto katsovat, että tilinpäätös on ollut asianmukaista laatia toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Käsityksemme mukaan saneerausmenettelyjen onnistumiseen sekä kassavirtaennusteiden toteutumiseen liittyy sellaista olennaista epävarmuutta, joka saattaa antaa merkittävää aihetta epäillä Componenta Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden kykyä jatkaa toimintaansa.

Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Olennaisuus • Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus oli 1 200 000 euroa.
Konsernitarkastuksen laajuus
Tarkastuksen kohteena on ollut emoyhtiö sekä sen tytäryhtiöitä Suomessa • ja Ruotsissa.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
• Myynnin tuloutus oikealle kaudelle
Omaisuuserien arvostus ottaen huomioon saneerausmenettelyt sekä • toiminnan uudelleen järjestely
Saneerausmenettelyiden sekä toiminnan uudelleen järjestelyn vaikutus • emoyhtiön tilinpäätökseen.

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	1 200 000 euroa (edellinen vuosi 4 100 000 euroa)
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus on laskettu prosenttiosuutena konsernin tilikauden 2017 jatkuvien toimintojen liikevaihdosta.
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan se tarjoaa tarkoituksenmukaisen vertailukohdan, jota tilinpäätöksen lukijat yleisesti käyttävät arvioidessaan konsernin suoriutumista.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Componenta-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Tarkastuksen kohteena on ollut emoyhtiö sekä sen tytäryhtiöitä Suomessa ja Ruotsissa.

Olemme määritelleet ennalta, minkä tyyppistä tilintarkastustyötä kohdistetaan konsernin kunkin osan taloudelliseen informaatioon. Silloin, kun konsernin osan tilintarkastaja on suorittanut työn, olemme ohjeistaneet konsernin osan tilintarkastajaa tarkastusohjeilla, jotka ovat sisältäneet mm. riskiarviomme, olennaisuuden, tilintarkastuksen lähestymistavan sekä keskitetysti suoritetut tarkastustoimenpiteet. Olemme kommunikoineet konsernin osan tarkastajien kanssa jatkuvasti tilikauden aikana.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen

kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Toiminnan jatkuvuuteen liittyvä olennainen epävarmuus -osiossa kuvatun seikan lisäksi olemme todenneet seuraavassa kuvattujen seikkojen olevan tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista on viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen	Miten seikkaa on käsitelty
kannalta keskeinen seikka	tilintarkastuksessa
Myynnin tuloutus oikealle kaudelle Ks. konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Componentan liikevaihto määritetään tuot	Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm.
teiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden,	seuraavia toimenpiteitä:
tarvikkeiden ja energian myynnistä saadun tai	–
saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella	myyntitoiminnon läpikäynti ja myynnin kat
oikaistuna välillisillä veroilla ja myynnin oikai	kon avainkontrollien testaus
suerillä, joilla tarkoitetaan lähinnä vuosittain	–
laskettavia paljousalennuksia ja tuotepalau	merkittävien myyntisopimusten ja sopimus
tuksia. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloute	ehtojen läpikäynti ja IFRS kirjanpitokäsittelyn
taan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen	asianmukaisuuden tarkastus
liittyvät merkittävät riskit ja edut siirtyvät	– tuloutuksen oikea-aikaisuuden tarkas
ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta	taminen vertaamalla otannalla yksittäisiä
eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä	myyntitapahtumia toimitusasiakirjoihin
tarkoittaa sitä hetkeä, kun tuote on toimitettu	sekä tarkastamalla tilinpäätöspäivän jälkeen
sovittujen toimitusehtojen mukaisesti asiak	kirjattuja olennaisia hyvityslaskuja
kaalle. Palvelut taas tuloutetaan silloin, kun	– liikevaihdon sekä liikevaihtoon kirjattujen
palvelu luovutetaan asiakkaalle.	kirjanpitovientien analysoiminen hyödyn
Riski siitä, että myynti on kirjattu väärälle	täen atk-avusteista tarkastusta ja data
kaudelle on tilinpäätöksen kannalta merkittävä	analyyseja
riski liikevaihdon suuruuden ja luonteen takia.	– myyntisaatavien testaaminen otannalla
Tästä syystä myynnin tuloutus on otettu huo	hankkimalla vahvistuksia yhtiön asiakkailta
mioon konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen	sekä vertaamalla tilikauden päättymisen
kannalta keskeisenä seikkana.	jälkeen saatuja maksuja saatavasaldoihin.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen Miten seikkaa on käsitelty kannalta keskeinen seikka tilintarkastuksessa kannalta keskeinen seikka Omaisuuserien arvostus ottaen huomioon saneerausmenettelyt sekä toiminnan uudelleen järjestely tilinpäätökseen Ks. konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet laatimisperiaatteet Componenta-konsernin emoyhtiö Componen Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm. ta Oyj sekä sen merkittävimmät suomalaiset seuraavia toimenpiteitä: ja ruotsalaiset tytäryhtiöt ovat yrityssanee – Luimme saneerausohjelmat sekä teimme rauksessa. Konsernin konkurssiin haetut tiedusteluja saneerauksen valvojille entiset tytäryhtiöt Componenta Wirsbo AB ja saneerausohjelmien tosiasiallisen sisällön Componenta Arvika AB on konsernitilinpäätök ymmärtämiseksi. sen laadintaperiaatteissa tarkemmin kuva – Keskustelimme yhtiön johdon kanssa ja Oy ovat yrityssaneerauksessa. tulla tavalla käsitelty lopetettuina toimintoina kävimme läpi yhtiön hallituksessa käsiteltyjä konsernitilinpäätöksessä. Konsernin toiminnan toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyviä jatkuvuuteen liittyy edellä mainitulla tavalla asioita. olennaisia epävarmuustekijöitä. – Tutustuimme saatavilla olevaan Tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaamisten Componenta-konsernin hallitus ja johto ovat sopimusaineistoon varmentaaksemme käyttäneet merkittävää harkintaa arvioides johdon arvioissa olevia tietoja. saan edellä mainittujen seikkojen vaikutusta – Kävimme läpi yhtiön johdon laatimat ja yhtiön hallituksessa käsitellyt arviot tiettyjen omaisuuserien arvostukseen. Tästä johtuen saneerausmenettelyiden ja toiminnan uu omaisuuserien kerrytettävissä olevasta
	Emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
	Saneerausmenettelyiden sekä toiminnan uudelleen järjestelyn vaikutus emoyhtiön Ks. konsernitilinpäätöksen ja tilinpäätöksen
delleen järjestelyyn liittyvien toimenpiteiden rahamäärästä. vaikutukset omaisuuserien arvostukseen – Kävimme läpi yhtiön arviot liittyen Edellä mainittujen seikkojen vaikutusten ovat konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kiinteistöjen arvostuksiin. kannalta keskeinen seikka.	Componenta Oyj:n ruotsalaiset tytäryhtiöt Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm. Componenta Arvika AB ja Componenta Wirsbo seuraavia toimenpiteitä: AB on asetettu konkurssiin ja ruotsalainen – Kävimme läpi johdon laatimat ja yhtiön tytäryhtiö Componenta Främmestad AB sekä hallituksessa käsitellyt arviot saneerausme nettelyiden ja toiminnan uudelleenjärjestelyn suomalainen tytäryhtiö Componenta Finland lopputulemien eri vaihtoehdoista. Componenta Oyj:n taseessa olevat omai – Tutustuimme saatavilla olevaan sopimusai suuserät koostuvat suurelta osin tytäryhtiö neistoon varmentaaksemme johdon arviois osakkeista sekä lainasaamisista tytäryhtiöiltä. sa olevia tietoja. – Luimme saneerausohjelmat sekä teimme arvostukseen liittyy merkittävää johdon har tiedusteluja Componenta Oyj:n valvojalle kintaa. Arvioita tehdessään johto on emoyhtiön saneerausohjelmien tosiasiallisen sisällön tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa tarkemmin ymmärtämiseksi. – Kävimme läpi yhtiön laatimat kassavirta kuvatulla tavalla harkinnut mm. emo- ja tytär yhtiöiden saneerausmenettelyiden vaikutuk arviot, joihin tiettyjen omaisuuserien arvos sia ja toiminnan jatkuvuuden edellytyksiä. tukset perustuvat. – Kävimme läpi yhtiön arviot liittyen kiinteistö huomioiminen Componenta Oyj:n tilinpäätök jen arvostuksiin. sessä edellyttää merkittävää johdon harkintaa ja arvioita tulevaisuuden kehityksestä ja tästä

seikkoina.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.2.2011 alkaen yhtäjaksoisesti 7 vuotta.

Muu informaatio

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

SISÄLLYS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Lausuntonamme esitämme, että

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 30.4.2018

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä

KHT

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2017

	Osakkaan nimi	Osakkeet	%
1	Etra Capital Oy	20 000 000	11,28
2	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	10 406 279	5,87
3	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo	8 901 288	5,02
4	Riikantorppa Oy	6 800 000	3,84
5	Suomen Kulttuurirahasto	3 129 223	1,77
6	Lapin Yliopisto	2 873 000	1,62
7	Suutari Harri Yrjö Kalevi	2 499 000	1,41
8	Nordea Bank Ab (Publ), Suomen sivuliike	2 271 969	1,28
9	Saini Ranjit	1 701 522	0,96
10	Gösta Serlachiuksen taidesäätiö	1 693 834	0,96
	Hallintarekisteröidyt osakkeet	3 149 531	1,78
	Muut osakkaat	113 843 578	64,22
Yhteensä		177 269 224	100,00

Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2017

	%
Yritykset yhteensä	22,35
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä	2,26
Julkisyhteisöt yhteensä	12,51
Kotitaloudet yhteensä	59,51
Kotita. palv. ei voit.tavoit. yhtsöt yhteensä	3,09
Hallintarekisteröidyt osakkeet ja muu ulkomaalaisomistus	0,28
	100,00

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2017

Osakkeiden lukumäärä	Osakkaita	%	Osakkeet	%
1 - 100	631	8,21	36 875	0,02
101 - 500	1 150	14,96	359 758	0,20
501 - 1 000	963	12,53	817 963	0,46
1 001 - 5 000	2 286	29,75	6 517 254	3,68
5 001 - 10 000	1 002	13,04	8 103 259	4,57
10 001 - 50 000	1 241	16,15	30 844 631	17,40
50 001 - 100 000	213	2,77	15 629 856	8,82
100 001 - 500 000	167	2,17	36 888 336	20,81
500 001 - 999 999 999 999	32	0,42	78 071 292	44,04
Yhteensä = liikkellelaskettu määrä	7 685	100,00	177 269 224	100,00

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Konsernin taloudellinen kehitys

Konsernin kehitys ei ole osa virallista tilinpäätöstä.

Konsernin kehitys 1.1.-31.12.

	2013	2014	2015***)	2016****)	2017****)
Liikevaihto, Me	510,5	495,2	210,1	138,9	122,4
Liiketulos, Me	14,9	2,2	-18,5	-32,3	26,3
Liiketulosmarginaali, %	2,9	0,4	-8,8	-23,3	21,5
Rahoitustuotot ja -kulut, Me	-24,5	-30,9	-16,6	33,1	102,0
Tulos rahoituserien jälkeen, Me	-9,6	-28,7	-35,1	0,8	128,3
Tilikauden tulos, Me	-15,5	-28,6	-62,2	-6,1	128,8
Lopetettujen toimintojen tilikauden tulos, Me			-20,4	-209,5	-4,8

Tilauskanta kauden lopussa	87,3*)	88,9**)	31,4	20,4	23,6
Liikevaihdon muutos, %	-6,3	-3,0	-57,6	-33,9	-11,8
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus, % *)	91,6	91,7	91,3	80,0	79,2

Konsernin kehitys ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä 1.1.-31.12.

Me	2013	2014	2015*)	2016**)	2017**)
Liikevaihto	510,5	495,2	210,1	138,9	122,4
Liiketulos	18,2	15,1	0,4	-2,6	2,9
Rahoitustuotot ja -kulut	-24,4	-27,3	-16,6	-9,8	-0,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-6,2	-12,2	-16,2	-12,3	2,5

*) Vuoden 2015 luvut ovat 2016 tilinpäätöksessä julkaistut jatkuvat toiminnot, mukaan lukien Wirsbo-alakonserni. Vuosien 2013-2014 luvut ovat koko konsernin osalta.

**) Vuosien 2016-2017 luvut ovat nykyisien jatkuvien toimintojen lukuja.

*) Tilauskanta 6.1.2014

**) Tilauskanta 8.1.2015

***) Vuoden 2015 luvut ovat 2016 tilinpäätöksessä julkaistut jatkuvat toiminnot, mukaan lukien Wirsbo-alakonserni. Vuosien 2013-2014 luvut ovat koko konsernin osalta.

****) Vuosien 2016-2017 luvut ovat nykyisien jatkuvien toimintojen lukuja.

*****) Vuosien 2016-2017 luvut ovat nykyisien jatkuvien toimintojen lukuja. Vuosien 2013-2014 luvut ovat koko konsernin osalta.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Tunnusluvut

Tunnuslukuja 31.12.

	2013	2014	2015	2016	2017
Taseen loppusumma, Me	452	469	402	84	53
Korolliset nettovelat, Me	230	216	237	90	-3
Sijoitettu pääoma, Me	325	339	262	-35	21
Sijoitetun pääoman tuotto, %	4,9	0,8	-7,2	n/a	n/a
Oman pääoman tuotto, %	-18,6	-29,1	-92,6	n/a	n/a
Omavaraisuusaste, %	18,9	23,7	4,6	-165,3	34,8
Net gearing, %	269,6	194,4	1 273,0	n/a	-16,2
Bruttoinvestoinnit, Me	18,9	22,6	31,5	19,9	2,8
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa *)	4 154	3 981	3 979	664	691
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella *)	4 153	4 111	3 982	763	680

*) Vuosien 2016-2017 henkilöstöluvut sisältävät nykyiset jatkuvat toiminnot. Vuosien 2013-2015 luvut ovat koko konsernin osalta.

Osakekohtaiset tunnusluvut

2017	2016
0,70	-1,64
0,70	-1,64
0,02	0,00
0,10	-0,74
0,00	0,00
0,00	0,00
0,00	0,00
0,21	neg.
0,14	0,18
0,20	0,17
0,11	0,10
0,38	0,71
25,5	31,7
364 326	208 889
205,9	165,7
176 985	126 054
177 269	176 134

*) Saneerausmenettelyn johdosta yhtiö ei voi jakaa osinkoa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Componenta raportoi oikaistun liikevaihdon, oikaistun käyttökatteen ja oikaistun liiketuloksen vaihtoehtoisina tunnuslukuina. Oikaistujen tunnuslukujen tavoitteena on parantaa raportointikausien vertailtavuutta saneeraukseen liittyvien erityispiirteiden vuoksi. Oikaistuun liikevaihtoon ei sisällytetä Componenta Wirsbo -alakonsernin lukuja, koska se on luokiteltu katsauskaudella lopetetuiksi toiminnoiksi. Oikaistuun käyttökatteeseen ja liiketulokseen ei sisällytetä saneerausvelkojen leikkauksia eikä saneerausohjelman toteuttamisen vaikuttavia kuluja. Alla on esitetty vaihtoehtoiset tunnusluvut sekä täsmäytyslaskelmat vertailukelpoisille tunnusluvuille.

1.1.-31.12.2017	1.1.-31.12.2016
IFRS	oikaistu *)	Muutos-%
		0 %
		472 %
2,9	-6,1	-
	122,4 4,8	Vertailukelpoinen 122,0 0,8

*) Vuoden 2016 vertailukelpoisesta oikaistusta liikevaihdosta on poistettu paitsi Componenta Wirsbo AB ja Componenta Arvika AB:n vaikutukset, koska ne on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi heinäkuussa 2017, myös Suomivalimon ja Pistonsin liikevaihto ennen myyntihetkeä sekä tuotemerkki- ja hallintopalveluveloitukset Hollannista ja Turkista. Vuoden 2017 liikevaihto sisältää tuotemerkki- ja hallintopalkkioveloituksia vuonna 2017 konsernista poistuneista yhtiöistä, jotka olivat Ruotsissa konkurssiin hakeutuneet takomoyhtiöt.

Me	1.1.-31.12.2017
Käyttökate, jatkuvat toiminnot	29,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu käyttökate, jatkuvat toiminnot	4,8

Vertailukelpoiset erät sisältävät saneerausvelkojen leikkauksia 30,6 Me. Muita eriä olivat sijoituskiinteistöjen arvonmuutokset -2,6 Me, saneerausmenettelyihin liittyvät lakiasianpalvelut ja muut ulkopuoliset palvelut -1,4 Me, Suomen energiaveron palautuksen tilapäinen poistuminen -0,4 Me, Työttömyysvakuutusrahaston saneeraukseen liittyvä lisämaksu -0,4 Me sekä muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -0,8 Me.

Me	1.1.-31.12.2017
Liiketulos, jatkuvat toiminnot
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu liiketulos, jatkuvat toiminnot	-23,4 2,9

Vertailukelpoiset erät sisältävät käyttökatteeseen vaikuttavien erien lisäksi Componenta Främmestad AB:n tuotantokaluston arvonalentumisia -1,5 Me sekä Componenta Finland Oy:n tuotantokaluston arvonalentumisia -0,1 Me.

Katsauskauden jatkuvien toimintojen vertailukelpoisen
liikevaihdon täsmäytys	1.1-31.12.2016
Liikevaihto, jatkuvat toiminnot yhteensä, IFRS	138,9
Suomivalimo & Pistons liikevaihto	-8,1
Tuotemerkki- ja hallintopalveluveloitukset Turkki & Hollanti	-8,8
Katsauskauden jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevaihto	122,0
Katsauskauden jatkuvien toimintojen oikaistun vertailukelpoisen
käyttökatteen täsmäytys	1.1-31.12.2016
Oikaistu käyttökate	4,6
Suomivalimo & Pistons käyttökate, ennen myyntihetkeä	0,1
Tuotemerkki- ja hallintopalveluveloitukset Turkki & Hollanti, sekä

tuotelisenssiveloitukset Turkista -3,9 Katsauskauden jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate 0,8

Katsauskauden jatkuvien toimintojen vertailukelpoisen oikaistun

liiketuloksen täsmäytys	1.1-31.12.2016
Oikaistu liiketulos	-2,6
Suomivalimo & Pistons liiketulos, ennen myyntihetkeä
Tuotemerkki- ja hallintopalveluveloitukset Turkki & Hollanti, sekä
tuotelisenssiveloitukset Turkista	-3,9
Katsauskauden jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen oikaistu liiketulos	-6,1

102

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman	= Tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100
tuotto-% (ROE) *)	Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien
	omistajien osuus (vuosineljännesten keskiarvo)

Sijoitetun pääoman	= Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut x 100
tuotto-% (ROI) *)	Oma pääoma + korolliset velat (vuosineljännesten keskiarvo)
	*) Oikaistu oman pääoman tuotto ja oikaistu sijoitetun pääoman
	tuotto lasketaan samalla periaatteella kuin yllä on mainittu,
	paitsi sillä erotuksella, että jaettavana olevat tuloslaskelman erät
	ovat poislukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Omavaraisuusaste, %	= Oma pääoma ilman pääomalainoja +
	määräysvallattomien omistajien osuus x 100
	Taseen loppusumma - saadut ennakot

Tulos/osake, e (EPS)	= Tulos rahoituserien jälkeen – verot +/- määräysvallattomien
	omistajien osuus - hybridilainan siirtyvät sekä maksetut korot Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

Tulos/osake, e,	= Kuten yllä, mutta osakemäärään on lisätty mahdollisten optioiden
laimennusvaikutuksella	oikeuttama osakemäärä, pääomavaikutus markkinakoron mukaan
	verovaikutus vähentäen. Optio-oikeuksien laimennusvaikutusta
	laskettaessa on otettu osakkeiden ja optioiden täyden
	vaihdon lukumäärää vähentävänä tekijänä huomioon se määrä
	osakkeita, jotka yhtiö olisi saanut, jos se olisi käyttänyt optioiden
	vaihdon toteutuessa saamansa varat omien osakkeiden
	hankintaan käypään arvoon (= tilikauden kaupantekokurssien
	keskiarvoon). Mahdollisesta vaihtovelkakirjalainasta kirjattu korko
	verovaikutuksella vähennettynä on lisätty tilikauden tulokseen.
	Vaihtovelkakirjalainalla merkittävissä olevat osakkeet on lisätty jakajan osakemäärään.

Rahavirta/osake, e	= Liiketoiminnan nettorahavirta

Osakkeen keskikurssi, e	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
		Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake, e	=	Oma pääoma ilman pääomalainoja
		Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/osake, e	=	Tilikaudelta jaettu osinko
		Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos, %	=	Tilikaudelta jaettu osinko x 100
		Tulos (kuten tulos/osake-tunnusluvussa)
Efektiivinen	=	Osinko/osake x 100
osinkotuotto, %		Tilikauden viimeinen pörssikurssi
Osakekannan	=	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x
markkina-arvo, Me		tilikauden viimeinen pörssikurssi
Hinta/voitto-suhde	=	Tilikauden viimeinen pörssikurssi
(P/E-luku)		Tulos/osake
Korolliset nettovelat, Me	=	Korolliset velat + pääomalainat - rahat ja pankkisaamiset
Nettovelkaantumisaste	=	Korolliset nettovelat x 100
(net gearing), %		Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus
Käyttökate, e	=	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +/- osuus osakkuus yhtiöiden tuloksesta

(CEPS) Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖS

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

MUU INFORMAATIO

Tietoja osakkeenomistajille

Varsinainen yhtiökokous

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 24.5.2018 klo 9.00 Technopolis Aviapoliksen luentosali Akropoliksessa, osoitteessa Teknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa. Yhtiökokouskutsu on julkaistu erillisenä pörssitiedotteena.

Osallistumisoikeus

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 14.5.2018 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Ilmoittautuminen

Osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 21.5.2018 klo 10 sähköpostitse [email protected], puhelimitse numeroon 010 403 2202 klo 9 – 16 välisenä aikana tai kirjeitse osoitteeseen Componenta Oyj / Pia Juntunen, Teknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa. Ilmoittautumiskirjeen tai viestin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Osinko ja osingonjakopolitiikka

Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 1.1. -31.12.2017.

Taloudelliset tiedotteet 2018

Liiketoimintakatsaus tammi - maaliskuu 2018 perjantaina 18.5.2018

Puolivuotiskatsaus tammi - kesäkuu 2018 torstaina 16.8.2018

Liiketoimintakatsaus tammi - syyskuu 2018 torstaina 15.11.2018

Componentan julkaisut ja tiedotteet ovat heti julkaisuajankohdan jälkeen luettavissa Componentan verkkosivuilta.

Componentan vuosikatsaus 2017 on tehty interaktiivisena pdf:nä ja se on nähtävillä Componentan verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com. Aiemmin julkaistut vuosikertomukset, vastuuraportit ja osavuosikatsaukset löytyvät myös yhtiön verkkosivuilta. Paperille tulostetun julkaisun voi tilata sähköpostitse osoitteesta [email protected]. Rekisteröitymällä Componentan verkkosivuilla voit tilata omaan sähköpostiinsa kaikki yrityksen tiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen.

Kaikki Componentan taloudelliset julkaisut ovat suomeksi ja englanniksi.

Sijoittajasuhteet ja -yhteydet

Tavoitteemme on antaa kattavaa tietoa Componentasta, sen toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta sijoituspäätösten tekemistä varten.

Ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkaisemista noudatamme 30 päivän hiljaista jaksoa, jolloin emme järjestä sijoittajatapaamisia tai kommentoi tuloskehitystä.

Componenta palvelee sijoittajia ja osakkeenomistajia sähköpostitse osoitteessa [email protected].

24 Rahavarat 25 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 26 Osakeperusteiset maksut 27 Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet 28 Varaukset 29 Korolliset velat 30 Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan 31 Lyhytaikaiset korottomat velat ja saneerausmenettelyissä olevien velkojen yhteenveto 32 Rahoitusvarojen sekä -velkojen tasearvot ja käyvät arvot kategorioittain 33 Pääoman hallinta 34 Rahoitusriskien hallinta 35 Pitkäaikaiset korottomat velat ja pääomalainat 36 Muut vuokrasopimukset 37 Vastuusitoumukset 38 Lähipiiritapahtumat 39 Emoyrityksen lyhennetty IFRS -standardien mukainen taloudellinen erillisinformaatio 40 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahavirtalaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Emoyhtiön liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konsernin taloudellinen kehitys Tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat	23	Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittely	60
			61
			61
			62
			63
			64
			65
			67
			67
			68
			68
			69
			72
			72
			73
			73
			74
			75
			76
			76
			77
			78
			79
			82
			91

			92
			99
			100
			101
			103

24 Rahavarat 25 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 26 Osakeperusteiset maksut 27 Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet 28 Varaukset 29 Korolliset velat 30 Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan 31 Lyhytaikaiset korottomat velat ja saneerausmenettelyissä olevien velkojen yhteenveto 32 Rahoitusvarojen sekä -velkojen tasearvot ja käyvät arvot kategorioittain 33 Pääoman hallinta 34 Rahoitusriskien hallinta 35 Pitkäaikaiset korottomat velat ja pääomalainat 36 Muut vuokrasopimukset 37 Vastuusitoumukset 38 Lähipiiritapahtumat 39 Emoyrityksen lyhennetty IFRS -standardien mukainen taloudellinen erillisinformaatio 40 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahavirtalaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Emoyhtiön liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konsernin taloudellinen kehitys Tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat	23	Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittely	60
			61
			61
			62
			63
			64
			65
			67
			67
			68
			68
			69
			72
			72
			73
			73
			74
			75
			76
			76
			77
			78
			79
			82
			91

			92
			99
			100
			101
			103

AI assistant

Componenta Oyj — Annual Report 2017

3307_10-k_2018-04-30_4bd2d546-13e7-4302-8cbe-bf1b253efe66.pdf

Vuosikatsaus 2017

Componenta lyhyesti

Vuosi 2017 lyhyesti

Componenta keskittyy tilauskonepajatoimintaan Suomessa ja Ruotsissa.

Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen toimintakertomus 2017

Yhteenveto vuoden keskeisistä tapahtumista

Saneerausmenettelyt

Ulkoisten saneerausvelkojen maksuaikataulu:

Lopetetut toiminnot

Jatkuvat toiminnot

Toimintasegmentit ja raportoinnin muutos vuonna 2017

Tilauskanta

Liikevaihto

Tulos

Tase, rahoitus ja kassavirta

Investoinnit

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Liiketoimintamallin kuvaus

Ympäristövastuu

Sosiaalinen vastuu ja työntekijöihin liittyvät seikat

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Korruption ja lahjonnan torjunta

Osakkeet ja osakepääoma

Liputusilmoitukset

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Hallitus ja johto

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Oman pääoman muutokset ja pääomalainat

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Componentan tulosohjeistus 2018

Ehdotus osingonjaosta

Varsinainen yhtiökokous

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Konsernin tuloslaskelma Konsernitilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernin tase

Konsernin rahavirtalaskelma

Me 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 *)

Investointien rahavirta

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin perustiedot

Yleistä

Yrityssaneerausmenettelyt

Componenta Oyj:n saneerausohjelman keskeinen sisältö

Componenta Finland Oy:n saneerausohjelman keskeinen sisältö

Componenta Främmestad AB:n saneerauspäätös

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Toiminnan jatkuvuus

Lopetetut toiminnot

Componenta Wirsbo AB:n ja Componenta Arvika AB:n konkurssit Ruotsissa

Tytäryritykset

Osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta

Liiketoimet ja saldot

Konserniyritykset

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Arvonalentumiset

Sijoituskiinteistöt

Tutkimus- ja kehittämismenot

Vaihto-omaisuus

Vuokrasopimukset (Leasing)

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet

Osakeperusteiset maksut

Toimintasegmentit ja raportoinnin muutos vuonna 2017

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Taloudellisessa raportoinnissa käytettävät vaihtoehtoiset tunnusluvut

Varaukset

Tuloverot

Tuloutusperiaate

Componenta Oyj Annual Report 2017

Vuosikatsaus ²⁰¹⁷

**Me 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 *)**

24 Rahavarat 25 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 26 Osakeperusteiset maksut 27 Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet 28 Varaukset 29 Korolliset velat 30 Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan 31 Lyhytaikaiset korottomat velat ja saneerausmenettelyissä olevien velkojen yhteenveto 32 Rahoitusvarojen sekä -velkojen tasearvot ja käyvät arvot kategorioittain 33 Pääoman hallinta 34 Rahoitusriskien hallinta 35 Pitkäaikaiset korottomat velat ja pääomalainat 36 Muut vuokrasopimukset 37 Vastuusitoumukset 38 Lähipiiritapahtumat 39 Emoyrityksen lyhennetty IFRS -standardien mukainen taloudellinen erillisinformaatio 40 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahavirtalaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Emoyhtiön liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konsernin taloudellinen kehitys Tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat	23	Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittely	60
			61
			61
			62
			63
			64
			65
			67
			67
			68
			68
			69
			72
			72
			73
			73
			74
			75
			76
			76
			77
			78
			79
			82
			91

			92
			99
			100
			101
			103