COMPONENTA
Casting Future Solutions

TILINPÄÄTÖS

2015

TILINPÄÄTÖS

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus 2015 3
Konsernin tuloslaskelma 1.1. - 31.12. 10
Konsernin tase 31.12. 11
Konsernin rahavirtalaskelma 1.1. - 31.12. 12
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 13
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 14
Konsernin kehitys 2011 - 2015 56
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 60
Emoyhtiön tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma 1.1. - 31.12. 61
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 63
Osakkeenomistajat ja osakkeet 71
Osakekohtaiset tunnusluvut 72
Tunnuslukujen laskentakaavat 73
Hallituksen voitonjakoehdotus 74
Tilintarkastuskertomus 74

Sisältö

Componenta vuosikertomus 2015

TILINPÄÄTÖS

Hallituksen toimintakertomus 2015

Vuosi 2015 oli Componentalle haasteellinen. Markkinoiden ja kysynnän kehitys jäi alkuvuoden jälkeen vähäiseksi. Tilauskanta vuoden 2016 alussa oli 14 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Tilikauden liikevaihto oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta sekä käyttöskate että liikevoitto jäivät edellisvuotta pienemmiksi.

Tuottavuuden paraneminen ja arvioidut kustannussäästöt konsernin tehostamisohjelman toimenpiteistä eivät toteutuneet odotetulla tavalla ja tavoitteita ei saavutettu. Kannattavuutta heikensivät heikon tuottavuuden kehityksen lisäksi laatuongelmista aiheutuneet kustannukset, paikallisista lakoista aiheutuneet ylimääräiset kustannukset ja yleinen kustannustason nousu Turkissa sekä Främmestadin tuotantohäiriöistä johtuneet ongelmat.

Keskeiset strategiset tavoitteet vuonna 2015 olivat tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen ja kustannussäästöjen toteuttaminen tuotantoyksiköissä. Toteutunut kehitys jäi selvästi odotuksista ja johti loppuvuonna yhtiön johdon ja strategian muutoksiin. Componenta-konsernin toimitusjohtaja vaihtui 16.11.2015, kun uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin hallituksen puheenjohtajana siihen asti toiminut Harri Suutari. Uutena hallituksen puheenjohtajana aloitti aiempi varapuheenjohtaja Matti Ruotsala.

Valmisteilla olevan strategian mukaisesti Componenta keskittyy jatkossa rautavaluissa volyymiltaan keskisuuriin tuotesarjoihin ja alumiinivaluihin sekä pyrkii kasvattamaan kalkkien tuotantolaitosten käyttöasteita. Käyttöasteiden kasvattamisessa keinovalikoimassa ovat ensisijaisesti voimakkaat myynnin-edistämistoimet, mutta myös mahdolliset tuotantolinjojen lakkautukset. Tavoitteina uudessa strategiassa tulevat olemaan tehokkuuden parantaminen, asiakaspalvelun parantaminen sekä laatu- ja kiinteiden kustannusten vähentäminen ja sitä kautta kannattava liiketoiminta.

Componentan likviditeettitilanne oli vuoden lopussa kireä. Yhtiö ei täyttänyt tilikauden aikana tiettyjä pohjoismaiseen syndikaattilainaan liittyviä lainaehtoja. Joulukuussa allekirjoitettiin pohjoismaisten syndikaattilainan osapuolten kanssa niin sanottu standstill-sopimus, jossa rahoittajat vapauttivat Componentan edellä mainittujen lainaehtojen täyttämisestä huhtikuun 2016 loppuun saakka. Osana valmisteltavaa uutta strategiaa Componentan hallitus päätti käynnistää selvityksen yhtiön rahoitusaseman ja taseen vahvistamisesta.

Turkkilainen tytäryhtiö Componenta Dökümcülük A.S. allekirjoitti kesäkuussa uuden rahoituslimittisopimuksen, joka koostui 10 miljoonan euron käyttö pääomalainasopimuksesta ja 20 miljoonan

euron investointilainasopimuksesta Turkin Manisaan tulevaa alumiinivalimoa varten.

Alumiiniliiketoiminta on ollut konsernin kannattavinta liiketoimintaa. Uusi Turkin Manisaan rakennettava alumiinivalimo vastaa markkinoiden lisääntyneeseen kysyntään ja toimitusmäärien kasvuun. Vuonna 2015 muun muassa allekirjoitettiin iso alumiinikomponenttien toimitussopimus, jonka toimitukset jatkuvat aina vuoteen 2025 asti. Uusi valimorakennus valmistui vuoden loppuun mennessä, koneasennukset aloitettiin vuoden 2016 alussa ja tuotanto tullaan aloittamaan osin jo vuonna 2016. Kiinteistöinvestoinnin suuruus on 12,4 Me.

Componenta sopi kesällä belgialaisen Ferromatrix NV:n omistajan Michel Van de Wiele NV:n kanssa isojen furaanivalukomponenttien tuotanto- ja myyntiyhteistyön aloittamisesta vuoden 2016 alussa. Furaanivalujen valmistuksesta vastaa Ferromatrixin valimo ja niiden myynnistä ja asiakasyhteistyöstä vastaa Componenta. Muutosten seurauksena Componentan Heerlenin valimon tappiollinen furaanivalulinja suljetaan vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tuotantolinjan sulkemisen johdosta tehtiin 1,6 Me:n alaskirjaus koneista ja kalustosta vuoden 2015 tilinpäätökseen. Työpaikkoja valimosta vähenee 128 ja tulevia, menneisiin työsuorituksiin perustuvia henkilöstömenoja kirjattiin 3,3 Me.

Konsernin strategia ja sen muutokset

Vuoden 2015 Componentan strategiset projektit toimenpiteineen keskittyvät tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen sekä toiminnan ja toimintatapojen tehostamiseen. Projektien tavoitteena oli kilpailukyvyn varmistaminen sekä asiakasyhteistyön syventäminen ja myynnin kasvattaminen.

Toiminnan tehostamisohjelma

Componentan konserninlaajuisen vuonna 2012 aloitetun ja vuosina 2013 ja 2014 laajennetun tehostamisohjelman tavoitteena oli parantaa yhtiön kannattavuutta 45 miljoonaa euroa vuoden 2015 loppuun mennessä verrattuna vuoteen 2012. Tilikauden aikana tehostamisohjelman tuotannolliseen toimintaan liittyvistä tavoitteista jäätiin selvästi. Marraskuussa tehtyjen yhtiön johtoa ja strategiaa koskevien päätösten mukaisesti tehostamisohjelma tullaan korvaamaan uudella.

Laatu- ja palvelukulttuurin kehittäminen sekä tuotekehitysprojektien hyödyntäminen

Tavoitteiden mukaisesti laadunvarmistusprosesseja kehitettiin ja johtamiskäytäntöjä uudistettiin laatukustannusten pienentämiseksi sekä asiakaspalvelun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi.

Hallituksen toimintakertomus
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Tuotekehitysprojekteilla luotiin merkittävää arvoa asiakkaille. Niiden hyödyntäminen on mahdollistanut merkittävien uusien kauppojen solmimisen.

Jatkossa uusien 4.12.2015 tiedotettujen strategisten linjausten mukaisesti tuotekehitys ja -suunnittelu sekä laatutoiminnot lähellä tuotantoa vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Laatukustannusten pienentämisen osalta tavoitteet eivät vuonna 2015 toteutuneet ja toimenpiteet kustannusten alentamiseksi jatkuvat vuonna 2016.

100 Me:n orgaanisen kasvun ohjelma

Orgaanisen kasvun ohjelmassa tavoitteena oli noin 100 Me:n liikevaihdon lisäys. Ohjelman vaikutukset myynnin kasvuun tulevat olemaan aiemmin raportoitua vähäisemmät johtuen mm. heikentyneistä markkinanäkymistä. Osana myynnin organisaation uudistamista ja tuotannollisen toiminnan uudelleenarviointia ohjelma on keskeytetty. Liiketoimintayksiköitä vahvistetaan siirtämällä yksiköihin tuotannon kannalta keskeiset suunnittelu-, laatu- ja asiakaspalvelutoiminnot sekä myynti globaaleja asiakkuuksia lukuun ottamatta. Muutosten tavoitteena on lisätä tuotannon ja myynnin välistä yhteistyötä, parantaa asiakaspalvelua ja aikaansaada kustannussäästöjä.

Componentan strategian uudistaminen

Valmisteilla olevan strategian mukaisesti Componenta keskittyy jatkossa rautavaluissa volyymiltaan keskisuuriin tuotesarjoihin ja alumiinivaluihin sekä pyrkii kasvattamaan kaikkien tuotantolaitosten käyttöasteita. Ensisijaisena tavoitteena on kannattavuuden selkeä parantaminen. Siihen liittyen Componenta on aloittanut liiketoimintarakenteen strategisen tarkastelun, joka sisältää mahdollisia tuotantolaitosten sulkemisia tai myyntejä, tuotannon siirtoja ja muita kannattavuuden selvään parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Strategisen tarkastelun kohteena ovat kaikki konsernin tuotantolaitokset Hollannissa, Ruotsissa ja Suomessa.

Strategisen tarkastelun tavoitteena on liiketoimintarakenteen selkeyttäminen ja tuotantokapasiteetin keskittäminen palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla Componentan asiakkaita. Toimenpiteiden seurauksena jäljelle jäävän liiketoiminnan kannattavuuden ja kilpailukyvyn odotetaan kasvavan merkittävästi. Lisäksi tavoitteena ovat kapasiteetin käyttöasteen, tehokkuuden ja laadun huomattava parantuminen, tuotantoprosessin vakauttaminen sekä kiinteiden kustannusten merkittävä alentuminen.

Osana strategisia linjauksia liiketoimintayksiköitä vahvistetaan siirtämällä yksiköihin tuotannon kannalta keskeiset suunnittelu-, laatu- ja asiakaspalvelutoiminnot sekä myynti globaaleja asiakkuuksia lukuun ottamatta. Muutosten tavoitteena on lisätä tuotannon ja myynnin välistä yhteistyötä, parantaa asiakaspalvelua ja aikaansaada kustannussäästöjä.

Componentan toimintaympäristön ja markkinoiden kehitys vuonna 2015

Raskaat ajoneuvot -asiakastoimialan tilauskanta oli 20 % pienempi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kokonaisuudessaan Raskaiden ajoneuvojen markkinatilanne Euroopassa on parantunut viime vuodesta, mutta sen vaikutus on näkynyt

vähäisenä Euroopan komponenttikysynnässä, koska raskaiden ajoneuvojen valmistajat ovat siirtäneet tilapäisesti tuotantoaan Euroopan ulkopuolelle oman tuotantonsa ja kysynnän tasaamiseksi eri markkina-alueilla. Componentan asiakastoimialan myynti oli hieman parempi kuin edellisvuonna.

Rakennus- ja kaivosteollisuus -asiakastoimialan tilauskanta heikkeni 17 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Componentan koko vuoden myynti Rakennus- ja kaivosteollisuuden asiakkaille laski, joskin markkinoita vähemmän uusien tuotteiden vaikutuksesta. Rakennus- ja kaivosteollisuuden vuoden loppua kohden hiljentyvä markkinatilanne on vaikuttanut kaikkiin asiakkaisiin. Alhaiset volyymit ovat vaikuttaneet myös uusmyyntiimme.

Koneenrakennus-asiakastoimialan tilauskanta heikkeni 6 % edellisvuodesta. Heikko markkinatilanne on vaikuttanut pääasiassa keskieurooppalaisiin asiakkaisiin, mitä hyvin kehittynyt uusmyynti ja pohjoismaiden tasaisempi markkinatilanne ovat kompensoineet.

Maatalouskoneet-asiakastoimialan tilauskanta heikkeni 17 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan toimialalla edelleen jatkuvan heikon markkinatilanteen johdosta.

Autoteollisuus-asiakastoimialan tilauskanta heikkeni 1 % edellisvuoteen verrattuna. Componentan myynti kasvoi 18 % edellisvuodesta. Markkinoiden kysyntä on jatkunut hyvänä samoin kuin uusmyyntimme autojen valmistajille.

Tilauskanta ja liikevaihto

Componentan tilauskanta vuoden alussa oli 14 % pienempi kuin vuotta aiemmin eli 77 Me (89 Me). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset. Kierrätysteräksen ja raudan sekä alumiinin hintojen aleneminen vuonna 2015 pienensi tilauskantaa raaka-ainelisen pienentymisen johdosta noin 3 Me verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Erityisesti rakennus- ja kaivosteollisuuden sekä maatalouskoneettomien kysyntä jatkui matalalla tasolla.

Konsernin tilikauden liikevaihto oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna 495 Me (495 Me). Konsernin kapasiteetin käyttöaste tilikaudella oli 58 % (58 %).

Componentan liikevaihto jakautui tilikaudella asiakastoimialoittain seuraavasti: raskaat ajoneuvot 32 % (32 %), rakennus- ja kaivosteollisuus 16 % (18 %), koneenrakennus 21 % (20 %), maatalouskoneet 13 % (15 %) ja autoteollisuus 18 % (15 %).

Tulos

Konsernin tilikauden käyttöaste ilman kertaluonteisia eri ja taseen erien valuuttakurssieroja heikkeni edellisvuodesta ja oli 23,8 Me (35,8 Me). Konsernin käyttökatetta laskivat Turkin liiran heikentyminen ja Turkin korkea palkkainflaatio noin -5 Me. Turkin autoteollisuuden lakot toisella vuosineljänneksellä noin -2 Me ja Främmstadin konepajan tuotantohäiriöistä johtuneet ongelmat noin -2 Me lähinnä ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana. Viimeisen vuosineljänneksen aikana

Hallituksen toimintakertomus

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

konsernilla oli laatuongelmia, joiden arvioitu vaikutus jakson käyttökatteeseen oli noin -2 Me. Lisäksi viimeisen vuosineljänneksen tulokseen vaikuttivat heikentävästi kierrätysteräkseen hinnanlaskusta johtuneet raaka-ainevarastojen alaskirjaukset ja odotettua suuremmat materiaalikustannukset Valimodivisioonassa sekä kireästä likviditeetistä aiheutuneet toiminnan häiriöt. Toiminnan tehostamisohjelman positiiviset vaikutukset tuotannon tehokkuuteen ja käyttökatteeseen jäivät asetetuista tavoitteista.

Konsernin tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eri ja taseen erien valuuttakurssieroja heikkeni edellisvuodesta ja oli 6,0 Me (17,8 Me). Liikevoitto edellä mainitut kertaluonteiset erät ja taseen erien valuuttakurssierot mukaan lukien oli -23,4 Me (2,2 Me).

Konsernin nettorahoituskulut ilman kertaluonteisia eri ja tilikaudella olivat -25,4 Me (-27,3 Me). Nettorahoituskulut olivat edellisvuotta 1,9 Me alhaisemmat johtuen alentuneista nettokorkokustannuksista 3,6 Me, joiden positiivista vaikutusta heikensivät rahoituseriin liittyvät valuuttakurssitappiot -1,4 Me. Tilikauden nettorahoituskuluihin liittyvät kertaluonteiset erät olivat -0,1 Me (-3,7 Me).

Konsernin tilikauden tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eri ja taseen operatiivisten erien valuuttakurssieroja oli -19,4 Me (-9,5 Me) ja edellä mainitut erät mukaan lukien -48,9 Me (-28,7 Me). Konsernin tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eri oli -18,4 Me (-12,2 Me).

Tilikauden liikevoittoon sisältyneet kertaluonteiset erät olivat -30,5 Me (-12,9 Me). Kertaluonteiset erät liikevoitossa vuonna 2015 liittyvät Hollannin yksiköiden sopeuttamistoimenpiteisiin -3,3 Me. Hollannin yksiköiden koneiden ja kaluston sekä rakennusten alaskirjauksiin -4,2 Me ja Hollannin yksiköiden saamisten ja varastojen alaskirjauksiin -0,8 Me. Suomen yksiköiden koneiden ja kaluston alaskirjauksiin -9,3 Me sekä rakennusten alaskirjauksiin ja arvonmuutoksiin -4,6 Me. Suomessa sijaitsevien sijoituskohteistojen arvonmuutoksiin -1,3 Me, Pietarsaaren valimon tuotannon siirrosta Porin valimoon liittyviin kuluihin -0,9 Me, Ruotsissa sijaitsevan Smedjebacken takomon lakkauttamiseen -1,3 Me, Orhangazin valimon ylimääräisiin jätteenkäsittelykuluihin sekä muihin kuluihin -2,4 Me. Turkin yksiköiden erääntyneiden saatavien alaskirjauksiin -0,6 Me ja keskeytyneiden projektien alaskirjauksiin -1,1 Me. Muut kertaluonteiset erät liikevoitossa olivat -0,7 Me.

Tilikauden tulokseen vaikuttaneet kertaluonteiset erät sisältävät koneiden ja kaluston sekä kiinteistöjen alaskirjauksia yhteensä -19,6 Me johtuen lähinnä Hollannin ja Suomen valimotoimintojen alhaisesta käyttöasteesta.

Tilikauden verot olivat -33,8 Me (+0,2 Me). Laskennallisia veroja uudelleenarvioitiin tilikaudella uusien strategisten linjausten johdosta ja verokulut sisältävät verotuksellisiin tappioihin liittyvien laskennallisten verosaatavien alaskirjauksia 37,5 Me. Alaskirjauksia tehtiin tilikaudella maakohtaisesti seuraavasti: Suomi 22,5 Me, Hollanti 8,1 Me ja Ruotsi 6,8 Me. Yhtiö uskoo, että alaskirjattuja verosaatavia pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa, mutta

huonon tuloskehityksen johdosta sekä toiminnan tehostamisohjelman jäätyä tavoitteista on verotuksellisten tappioiden hyödyntämisen todennäköisyys edellä mainituissa maissa laskenut merkittävästi vuoteen 2014 verrattuna. Yhtiöllä on tilikauden 2015 lopussa taseessaan laskennallisia verosaamisia verotuksellisiin tappioihin liittyen Suomessa 5,4 Me sekä Ruotsissa 0,4 Me.

Tilikauden tulos oli -82,7 Me (-28,6 Me). Tilikauden osakekohtainen laimentamaton tulos oli -0,86 e (-0,63 e).

Sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eri ja taseen operatiivisten erien valuuttakurssieroja oli 2,0 % (5,6 %) ja edellä mainitut erät mukaan lukien -7,2 % (0,8 %).

Tilikauden oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eri ja taseen operatiivisten erien valuuttakurssieroja oli -21,6 % (-12,1 %) ja mainitut erät mukaan lukien -92,6 % (-29,1 %).

Tase, rahoitus ja kassavirta

Componentan turkkilainen tytäryhtiö Componenta Dökümcülük A.S. allekirjoitti kesäkuussa 5,5 vuoden rahoituslimiittisopimuksen. Sopimus koostuu 20 miljoonan euron investointilainasta, joka nostetaan asteittain investoinnin toteutumisen myötä, ja 10 miljoonan euron käyttö pääomalainasta. Rahoitusjärjestelyn myötä Componenta Dökümcülükön korollisten velkojen keskimaturiteetti piteni.

Joulukuun alussa Componenta aloitti neuvottelut uusia strategisia linjauksia tukevasta ja yhtiön rahoitusaseman ja taseen vahvistamista turvaavasta rahoitusratkaisusta. Lisäksi käynnistettiin neuvottelut liittyen pohjoismaiseen syndikaattilainasopimukseen, jonka tiettyjä lainaehtoja yhtiö ei silloin täyttänyt. Joulukuun lopussa Componenta allekirjoitti pohjoismaisten syndikaattilainan osapuolten kanssa niin sanotun standstill-sopimuksen, jossa rahoittajat vapauttavat Componentan edellä mainittujen lainaehtojen täyttämisestä määräaikaisesti. Sopimus on voimassa huhtikuun 2016 loppuun saakka ja se sisältää vastaaville sopimuksille tavanomaisia ehtoja, jotka yhtiön tulee sopimuksen voimassaoloaikana täyttää. Konsernilla on erääntymässä pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta 143,9 Me vuonna 2016 ja 24,9 Me vuonna 2017. Tiettyjen syndikaattilainan sopimusehtojen rikkominen sekä siihen liittyvät lainasopimusten ristiineräännyt-tämisehdot ovat johtaneet useiden velkaerien, nimellismäärältään yhteensä 63,2 Me, luokittelun lyhytaikaisiksi yhtiön taseessa. Yhtiön likviditeetti oli vuoden 2015 lopussa ja alkuvuonna 2016 kireä, mikä on vaikuttanut negatiivisesti yhtiön tuotannolliseen toimintaan. Neuvottelut rahoituslaitosten ja muiden sijoitusinstituutioiden kanssa ovat jatkuneet alkuvuoden aikana. Yhtiö tiedotti 11.3.2016, että rahoitusneuvottelut ovat edenneet suunnitellusti. Neuvotteluiden kohteena oleva järjestely koostuu olemassaolevien pankkilainojen osittaisista leikkauksista sekä konvertoinnista pitkäaikaisiksi. Niin ikään yhtiö käy neuvotteluita uuden pitkäaikaisen rahoituksen saamiseksi.

Konsernin tilikauden lopun rahat ja pankkisaamiset sekä sitovat luottositoumukset olivat yhteensä 10,6 Me (14,0 Me). Sitovissa luottositoumuksissa on huomioitu kesäkuussa 2015 tehdystä lainasopimuksesta tilinpäätöshetkellä oleva nostamaton osuus 4,5 Me. Lainaa voidaan nostaa asteittain investoinnin toteutumisen

Hallituksen toimintakertomus
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

myötä. Konsernin korolliset nettovelat mukaan lukien 0,0 Me:n (2,0 Me:n) pääomalainojen velkaosuudet olivat tilikauden lopussa 237 Me (216 Me). Nettovelkaantumisaste oli 1 273 % (194 %). Konsernin omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa 4,6 % (23,7 %).

Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudella oli 10,3 Me (–20,6 Me). Parantunut liiketoiminnan rahavirta johtuu käyttöpääoman muutoksista, jotka tilikaudella olivat 21,6 Me (–16,8 Me). Käyttöpääomaan sitoutuneet varat pienenväit lähinnä vararastojen ja myyntisaamisten pienentymisen sekä ostovelkojen kasvun johdosta. Yhtiön heikosta tuloskehityksestä johtuen käyttöpääomarahoituksen tilanne on kuitenkin pysynyt kireänä.

Componenta tehostaa pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmilla, joiden perusteella osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Myytyjen myyntisaatavien määrä tilikauden lopussa oli 86,0 Me (88,9 Me).

Vuoden 2015 lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli 262 Me (339 Me).

Emoyhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville konserniyhtiöille 31.12.2015 olivat 52,7 Me (69,9 Me). Yhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiirille 31.12.2015 olivat 0,2 Me (0,2 Me).

Investoinnit

Componentan tilikauden tuotannollisten investointien määrä oli 31,5 Me (22,6 Me), josta rahoitusleasing-investointien osuus oli 5,3 Me (6,2 Me). Investoinneista 1,2 Me oli investointeja, joilla vähennetään myös tuotannon ympäristövaikutuksia. Investointien nettorahavirta oli –26,8 Me (–13,4 Me), joka sisältää konsernin investointien kassavirran aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, myytyjen ja ostettujen osakkeiden sekä myytyjen käyttöomaisuushyödykkeiden kassavirran. Tilikaudella kapasiteetin kasvattamiseen tähtääviä investointeja tehtiin lähinnä alumiiniliiketoimintaan Turkin Manisassa 13,6 Me, mikä selittää pääasiassa investointeihin sitoutuneen rahavirran kasvun.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tilikauden 2015 lopussa Componentan tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskenteli 94 (99) henkilöä, mikä vastaa 2 % (2 %) koko yhtiön henkilöstöstä. Vuonna 2015 Componentan tutkimus- ja kehitysmenot olivat 2,5 Me (2,8 Me), joka vastaa 0,5 % (0,6 %) koko konsernin liikevaihdosta.

Ympäristö

Componentan laatu-, ympäristö-, työterveys- ja -turvallisuuspolitiikan tavoitteena on täyttää asiakkaiden vaatimukset ja noudattaa kaikkia olennaisia lainsäädännön vaatimuksia ympäristö-, työterveys- ja -turvallisuusasioissa. Componenta varmistaa, että kaikissa toimipaikoissa on menestymiseen tarvittavaa riittävää osaamista ja olennaista tietoa ja parantaa omia tuotantoprosessejaan jatkuvasti taatakseen parhaat mahdolliset lopputulokset. Jatkuvan kehityksen ohjelmien tarkoituksena on saavuttaa nollalinja niin laatupuutteissa kuin työtapaturmissa ja -sairauksissa sekä päästä sovittuihin ympäristötavoitteisiin.

Componenta on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja tuotannon ympäristövaikutuksien vähentämiseen. Merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi on tunnistettu energiankäyttö ja jätteiden synnyn ehkäiseminen sekä jätteiden hyötykäyttö kaatopaikalle lajittamisen sijasta.

Konsernin tuotantoyksiköt käyttivät vuonna 2015 energiaa 657 GWh (666 GWh). Suurin osa, 67 % (68 %) käytetystä energiasta oli sähköenergiaa. Valimot kuluttavat yli 90 % kaikesta energiasta, sillä varsinkin valimoiden sulatusprosessit käyttävät paljon energiaa. Vuonna 2015 tuotantoon suhteutettu energiankulutus Componentan rautavalimoissa nousi 3 %, mikä johtuu alhaisemmasta kapasiteetin käyttötasteesta.

Componenta käyttää raaka-aineena kierrätysmateriaalia ja vastaavasti toimittaa osan syntyvistä jätteistä hyötykäyttöön. Vuonna 2015 konsernin rautavalimoissa pääraaka-aineesta 68 % (71 %) oli kierrätysterästä. Syntyneistä jätteistä toimitettiin hyötykäyttöön 91 % (60 %). Vuoden 2015 kokonaisinvestoinneista 1,2 Me oli investointeja, joilla vähennetään myös tuotannon ympäristövaikutuksia. Edellisenä vuonna pääasiassa Turkin Orhangazin valimossa toteutettujen jätteen määrään ja käsittelyyn liittyvien investointien vaikutukset näkyivät vuonna 2015, kun aiempaa suurempi osa jätteistä saatiin hyötykäyttöön. Vuonna 2015 jätekustannukset olivat noin 1,5 Me pienemmät kuin vuonna 2014.

Henkilöstö

Konsernin keskimääräinen henkilömäärä tilikauden aikana oli 4 281 (4 438) mukaan lukien vuokratyövoima 299 (326). Konsernin henkilömäärä tilikauden lopussa oli 4 269 (4 238), mukaan lukien vuokratyövoima 290 (257).

Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että tilikauden lopussa Turkissa oli 62 % (61 %), Suomessa 15 % (16 %), Hollannissa 13 % (13 %), ja Ruotsissa 10 % (10 %) henkilöstöstä.

Osakepääoma ja osakkeet

Componenta Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu määrä tilikauden lopussa oli 97 269 224 (97 269 224) osaketta. Osakepääoma oli tilikauden päättyessä 21,9 Me (21,9 Me). Osakkeen kurssi tilikauden lopussa oli 0,69 euroa (0,72 euroa). Tilikauden keskikurssi oli 0,82 euroa, alin kurssi 0,63 euroa ja ylin kurssi 1,13 euroa. Osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 66,6 Me (69,5 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella 12,3 % (21,6 %) osakekannasta.

Componenta lopetti Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa vuonna 2005 tekemänsä Liquidity Providing (LP) -markkinatakausssopimuksen 27.5.2015. Yhtiö arvioi, että osakkeen vaihto nykyisellään on riittävää eikä ulkopuolista takausta enää tarvita.

Liputusilmoitukset

Componenta vastaanotti 25.3.2015 arvopaperimarkkinalain mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Erkki Etolan määräysvalta-yhtiön Tiiviste-Group Oy:n osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on ylittänyt 5 %:n rajan. Samalla Erkki Etolan määräysvalatyhtiöiden Etra Capital Oy:n

Hallituksen toimintakertomus

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

sekä Tiiviste-Group Oy:n yhteenlaskettu osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä oli ylittänyt 15 %:n rajan.

Tehtyjen kauppojen myötä Tiiviste-Group Oy:n omistus nousi 4 907 340 osakkeeseen (aiemmin 3 000 0000 osaketta), mikä vastaa 5,05 %:a (aiemmin 3,08 %:a) Componentan osake- ja äänimäärästä. Samalla Erkki Etolan määräysvallassa olevien yhtiöiden Etra Capital Oy:n ja Tiiviste-Group Oy:n yhteenlaskettu osuus Componentan osakkeista ja äänimäärästä nousi 16 288 790 kappaleeseen ja 16,75 %:iin (aiemmin 14 381 450 kappaletta, 14,79 %).

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Componenta Oyj:n 11.3.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilikauden 1.1. – 31.12.2014 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa ei jaeta 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten määräksi seitsemän ja valitsi hallituksen jäseniksi Olavi Huhtalan, Olli Isotalon, Perttu Louhiluodon, Riitta Palomäen, Tommi Salusen, Matti Ruotsalan ja Harri Suutarin.

Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 20 000 000 osakkeen osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joka maksuu vastaan tai maksutta. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 asti. Valtuutus oli kokonaan käyttämättä 31.12.2015.

Yhtiökokous päätti perustaa osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuvan nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on vuosittain valmistella ja esitellä seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset hallituksen jäseniksi ja hallituksen jäsenten palkkioiksi.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2015

Componenta Oyj:n hallitus päätti 10.2.2015 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Järjestelmässä oli yksi ansaintajakso, kalenterivuosi 2015. Ansaintajakson 2015 ansaintakriteeri oli Componenta-konsernin tulos rahoituserien jälkeen.

Kannustinjärjestelmän ehtojen mukaan mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015 maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Osakkeita ei saa luovuttaa noin kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Järjestelmän kohderyhmään kuului vuoden 2015 lopussa 12 henkilöä. Järjestelmän ansaintajakson 2015 osalta hallitus päätti olla allokoimatta osakkeita. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuoden 2015 lopussa oli siten 0,0 Me. Järjestelmän palkkioiden enimmäismäärä vastasi noin 780 000 Componenta Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Hallitus ja johto

Hallitus piti 11.3.2015 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Harri Suutarin ja varapuheenjohtajaksi Matti Ruotsalan. Hallitus kokoontui 17 kertaa vuonna 2015. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 99 %. Hallitus arvioi vuoden 2015 toimintaansa puheenjohtajan johdolla helmikuussa 2016.

Componentalla on hallituksen tarkastusvaliokunta. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Riitta Palomäen ja jäseniksi Olavi Huhtalan sekä Tommi Salusen. Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2015 ja tarkastusvaliokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 93 %. Tarkastusvaliokunta arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaa vuonna 2015.

Componentalla on osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunta kutsutaan vuosittain kokoon pyytämällä yhtiön kolmea suurinta osakkeenomistajaa per 31. elokuuta nimeämään yksi jäsen nimitystoimikuntaan. Lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenena. Vuonna 2015 nimitystoimikunnan muodostivat Erkki Etola (osakkeenomistajat Etra Capital Oy ja Tiiviste-Group Oy), Reima Rytsölä (osakkeenomistaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma) ja Heikki Lehtonen (osakkeenomistajat Heikki Lehtonen ja hänen määräysvallassaan olevat yhtiöt Oy Högfors-Trading Ab ja Cabana Trade SA). Lisäksi Componentan hallituksen puheenjohtaja, Harri Suutari 16.11.2015 saakka ja Matti Ruotsala 16.11.2015 alkaen toimi nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenena. Nimitystoimikunta kokoontui yhden kerran puheenjohtaja Reima Rytsölän johdolla ja sen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.

Vuonna 2015 Componentan toimitusjohtajana toimi Heikki Lehtonen, s. 1959, 16.11.2015 saakka. Hän oli yhtiön toimitusjohtaja vuodesta 1993 lähtien. Uutena toimitusjohtajana aloitti 16.11.2015 Harri Suutari, s. 1959.

Hallituksen toimintakertomus
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Componenta-konsernin johtoryhmän 1.1. - 16.11.2015 muodostivat toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, Konepajadivisioonan johtaja Juha Alhonoja, talousjohtaja Mika Hassinen, Valimodivisioonan johtaja Olli Karhunen, henkilöstöjohtaja Anu Mankki, lakiasiain johtaja Pauliina Rannikko, laatu- ja suunnittelujohtaja Maurice Ruiter, myynti- ja tuotekehitysjohtaja Furio Scolaro ja Alumiinidivisioonan johtaja Sabri Özdogan. Lisäksi 1.11.2015 johtoryhmän jäsenenä aloitti talousjohtajaksi nimitetty Henri Berg, kun Mika Hassinen siirtyi kokopäivätoimisesti vastaamaan konsernin Hollannin toiminnoista Componenta BV:n toimitusjohtajana.

Componentan toimitusjohtajana toimi Heikki Lehtonen 16.11.2015 saakka. Componentan hallitus nimitti uudeksi toimitusjohtajaksi Harri Suutarin 16.11.2015 alkaen.

Componentan uutena talousjohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä aloitti Markku Honkasalo 14.12.2015.

Vuoden 2015 lopussa Componenta-konsernin johtoryhmän muodostivat toimitusjohtaja Harri Suutari, Valimodivisioonan johtaja Olli Karhunen, Konepajadivisioonan johtaja Juha Alhonoja, Alumiinidivisioonan johtaja Sabri Özdogan, talousjohtaja Markku Honkasalo, henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Pauliina Rannikko ja globaaleista asiakkuuksista vastaava myyntijohtaja Furio Scolaro.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto- ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, valuutta-, korko- ja luottoriskit).

Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysmetallin ja harkkoraudan sekä energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän.

Componentan liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan konsernin hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuviä epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallintaan liittyviä asioita kuvataan tarkemmin vuoden 2015 tilinpäätöksessä.

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Yhtiö ei tilikauden aikana täyttänyt tiettyjä pohjoismaiseen syndikaattilainaan liittyviä lainaehtoja. Joulukuun lopussa Componenta allekirjoitti pohjoismaisten syndikaattilainan osapuolten kanssa niin sanotun standstill-sopimuksen, jossa rahoittajat vapauttavat Componentan edellä mainittujen lainaehtojen täyttämisestä määräaikaisesti. Sopimus on voimassa huhtikuun

2016 loppuun saakka ja se sisältää vastaaville sopimuksille tavanomaisia ehtoja, jotka yhtiön tulee sopimuksen voimassaoloaikana täyttää. Osana valmisteltavaa strategiaa Componentan hallitus on käynnistänyt selvityksen yhtiön rahoitusaseman ja taseen vahvistamisesta. Konsernilla on erääntymässä pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta 143,9 Me vuonna 2016 ja 24,9 Me vuonna 2017. Tiettyjen syndikaattilainan sopimusehtojen rikkominen ja siihen liittyvät lainasopimusten ristiineräännyttämisehdot ovat johtaneet useiden velkaerien luokitteluun lyhytaikaisiksi yhtiön taseessa. Yhtiön likviditeetti oli vuoden 2015 lopussa ja alkuvuonna 2016 kireä, mikä on vaikuttanut negatiivisesti yhtiön tuotannolliseen toimintaan.

Componenta Oyj valmistelee toimenpideohjelmaa toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi ja rahoitusasemansa vahvistamiseksi. Neuvottelut rahoituslaitosten ja muiden sijoitusinstituutioiden kanssa ovat jatkuneet alkuvuoden 2016 aikana. Tavoitetu järjestely muodostaa kokonaisuuden, joka toteutuessaan luo mahdollisuuden lähteä toteuttamaan yhtiön uutta strategiaa noudattaen toiminnan jatkuvausperiaatetta. Rahoitusjärjestely on ehdollinen ja sen toteuttamiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Yhtiö on tiedottanut rahoitusjärjestelyjen etenemisestä 11.3.2016. Yhtiön tavoitteena on tiedottaa järjestelystä tarkemmin 1.4.2016 mennessä.

Rahoitusjärjestelyiden toteutumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, joita on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 32.

Valuuttariski

Componentan transaktioposition suojauspolitiikan mukaisesti Turkin valuuttamääräisten erien osalta suojausasteiden on mahdollista olla toimitusjohtajan päätöksellä 0–100 prosenttia. Yhtiön näkemyksen mukaan Turkin liira tulee heikkenemään euroa ja muita päävaluuttoja vastaan pidemmällä aikavälillä suuresta inflaatioerosta johtuen.

Tarkempaa tietoa Componentan riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy vuoden 2015 tilinpäätöksen liitetiedoista.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Componenta ilmoitti 5.2.2016 siirtävänsä vuoden 2015 tilinpäätöstiedotteen julkaisuajankohtaa ja antavansa vain ennakkotiedot neljännen vuosineljänneksen ja koko vuoden 2015 liikevaihdosta ja tuloksesta 9.2.2016. Yhtiön strategian valmistelu liittyen toiminnan uudelleenjärjestelyyn ja neuvottelut rahoitusratkaisuista olivat kesken, mikä vaikutti vuoden 2015 tilinpäätöksen

Hallituksen toimintakertomus
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

laadintaan. Samalla yhtiö ilmoitti, että tilinpäätöstiedote ja tilinpäätös julkaistaan 11.3.2016.

Componenta tiedotti 3.3.2016 selkeyttävänsä johtamisjärjestelmäänssä osana käynnissä olevaa strategiatyötä. Uudessa johtamisjärjestelmässä luovutaan aikaisemmasta divisioonarakenteesta ja liiketoiminta jaetaan viiteen liiketoiminta-alueeseen: Suomen liiketoiminta, Ruotsin liiketoiminta, Hollannin liiketoiminta, Turkin rautaliiketoiminta ja Turkin alumiiniliiketoiminta. Liiketoiminta-alueet muodostuvat liiketoimintayksiköistä eli paikallisista valimoista, konepajoista ja takomoista sekä sisältävät myös myyntiyhtiöt.

Liiketoimintarakenteen muutoksen seurauksena Componenta-konsernin johtoryhmän muodostavat 3.3.2016 alkaen seuraavat henkilöt: toimitusjohtaja Harri Suutari, Ruotsin liiketoiminnan johtaja Juha Alhonoja, Suomen liiketoiminnan johtaja Seppo Erkkilä, Hollannin liiketoiminnan johtaja Mika Hassinen, Turkin rautaliiketoiminnan johtaja Pasi Mäkinen ja Turkin alumiiniliiketoiminnan johtaja Sabri Özdogan sekä talousjohtaja Markku Honkasalo, henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Pauliina Rannikko ja kehitysjohtaja Sami Sivuranta. Toimitusjohtajalle ei nimitetä sijasta. Aikaisemmin toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Mika Hassinen.

Johtamisjärjestelmän selkeyttämisen seurauksena myös raportointisegmentit muuttuivat. Componenta-konsernin uudet raportointisegmentit ovat alumiiniliiketoiminta ja rautaliiketoiminta, joiden mukaisesti Componenta raportoi 1.1.2016 alkaen. Rautaliiketoimintaan kuuluvat Componentan rautavalimot ja konepajat Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Turkissa. Lisäksi siihen kuuluvat mättävalmistaja Pistons Suomessa ja Wirsbon takomot Ruotsissa. Alumiiniliiketoimintaan kuuluvat Turkissa sijaitsevat alumiinivalimo ja vanteiden tuotantoyksikkö. Uusien raportointisegmenttien mukaiset vertailutiedot julkaistaan ennen tammi-maaliskuu 2016 osavuosikatsausta.

Componenta tiedotti rahoitusjärjestelyjen etenemisestä 11.3.2016.

Toimintaympäristö

Kysyntänäkymät konsernin kaikilla asiakastoimialoilla ovat edelleen epävarmat.

Raskaat ajoneuvot -asiakastoimialan tilauskanta oli vuoden 2016 alussa 20 % edellisvuotta matalammalla tasolla. Kuorma-autoteollisuuden kysynnän Euroopassa odotetaan nousevan vuonna 2016.

Componentan rakennus- ja kaivosteollisuus -asiakastoimialan tilauskanta vuoden 2016 alussa oli 17 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa matalammalla tasolla. Kiinan talouskasvun heikentyneet näkymät ovat laskeneet raaka-aineiden hintoja viime kuukausina, mikä on heikentänyt investointikysyntää rakennus- ja kaivosteollisuudessa. Kokonaisuutena kysynnän rakennus- ja kaivosteollisuudessa odotetaan jäävän alle edellisen vuoden.

Koneenrakennus-asiakastoimialan tilauskanta vuoden 2016 alussa oli 6 % matalampi kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Maatalouskoneet-asiakastoimialan tilauskanta vuoden 2016 alussa oli 17 % edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa matalammalla tasolla. Heikon markkinatilanteen johdosta kysynnän oletetaan edelleen laskevan vuonna 2016.

Autoteollisuus-asiakastoimialan tilauskanta vuoden 2016 alussa oli 1 % edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa matalammalla tasolla. Vuoden 2016 kysynnän arvioidaan paranevan edellisvuodesta.

Componentan näkymät 2016

Yhtiön taloudellisen tilanteen ja käynnissä olevan rakennemuutoksen johdosta tulosohjeistuksen antaminen on poikkeuksellisen haastavaa. Sen vuoksi Componenta ei toistaiseksi anna ennustetta tuloskehityksestä näkymiä kommentoidessaan.

Hallituksen osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 olivat 58,1 Me (204,1 Me). Hallitus ehdottaa 1.4.2016 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015 ei jaeta osinkoa.

Varsinainen yhtiökokous

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 1.4.2016 klo 10.00 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä pörssitiedotteena.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj julkistaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2015 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on julkistamisen jälkeen luettavissa yhtiön internet-sivuilla www.componenta.com.

Hallituksen toimintakertomus
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

KONSERNIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.

Me	Viite	2015	%	2014	%
LIIKEVAIHTO	1	494,8	100,0	495,2	100,0
Liiketoiminnan muut tuotot	4	2,6		-0,1
Liiketoiminnan kulut	5,6,7	-484,3		-470,1
Poistot ja arvonalenemiset	8	-36,6		-22,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksista		0,1		0,1
LIIKEVOITTO	1	-23,4	-4,7	2,2	0,4
Rahoitustuotot	9	8,4		7,7
Rahoituskulut	9	-33,9		-38,7
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-25,4		-30,9
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN		-48,9	-9,9	-28,7	-5,8
Tuloverot	10	-33,8		0,2
TILIKAUDEN VOITTO		-82,7		-28,6
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-83,1		-29,2
Määräysvallattomille omistajille		0,4		0,6
		-82,7		-28,6
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	11	-0,86		-0,63
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e	11	-0,86		-0,63

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.

Me	2015	2014
Tilikauden tulos	-82,7	-28,6
Muut laajan tuloksen erät
Ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus	-8,8	0,0
Mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi siirrettävät
Muuntoeron muutos	-0,6	0,4
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-2,1	-1,0
Rahavirran suojaukset	0,0	0,4
Muut erät	0,0	0,0
Tulosvaikutteiset yhteensä	-2,7	-0,2
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	2,0	0,1
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	-9,9	-0,1
Tilikauden laaja tulos	-92,2	-28,6
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-92,1	-29,2
Määräysvallattomille omistajille	-0,1	0,6
	-92,2	-28,6

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

Tilinpäätös

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

KONSERNIN TASE 31.12.

Me	Viite	2015	2014
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset hyödykkeet	12	234,3	251,5
Liikearvo	13	29,2	29,1
Aineettomat hyödykkeet	14	7,1	8,2
Sijoituskiinteistöt	15	8,1	8,3
Osuudet osakkuusyrityksissä	16	1,2	1,2
Muut rahoitusvarat	17	0,9	0,9
Saamiset	18	7,8	1,4
Laskennalliset verosaamiset	19	5,5	37,4
		294,1	338,0
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	20	68,9	75,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	31,7	43,5
Tuloverosaamiset	21	1,4	0,2
Rahavarat	23	6,1	12,1
		108,2	130,8
VARAT YHTEENSÄ		402,2	468,9
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma		21,9	21,9
Ylikurssirahasto		15,0	15,0
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto		152,3	152,3
Muut rahastot		20,2	27,2
Rahavirran suojaukset		-0,4	-0,4
Muuntoerot		-37,0	-36,3
Kertyneet voittovarat		-77,9	-47,3
Tilikauden voitto		-83,1	-29,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	24	11,1	103,1
Määräysvallattomien omistajien osuus		7,0	8,0
Oma pääoma yhteensä		18,8	111,2
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Pääomalainat	28	-	0,0
Korolliset velat	28	87,3	159,1
Korottomat velat	33	0,3	0,1
Varaukset	27	10,4	9,7
Laskennalliset verovelat	19	10,8	12,9
Lyhytaikaiset velat
Pääomalainat	28	-	2,0
Korolliset velat	28	155,7	67,1
Muut korottomat velat	29	110,0	102,2
Tuloverovelat		2,0	0,1
Varaukset	27	7,0	4,5
		383,8	357,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		402,2	468,9

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

Tilinpäätös
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1.-31.12.

Me	2015	2014
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen	-48,9	-28,7
Poistot ja arvonalenemiset	36,6	22,9
Rahoituksen tuotot ja kulut	25,4	30,9
Muut tuotot ja kulut sekä muut korjaukset	-1,3	-0,8
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuus	6,8	-12,5
Lyhytaikaiset korottomat saamiset	7,0	-7,1
Lyhytaikaiset korottomat velat	8,4	2,0
Muut käyttöpääoman muutokset	-0,8	0,8
Saadut korot	0,2	0,3
Maksetut korot	-21,4	-23,0
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-0,9	-3,0
Osinkotuotot	0,0	0,0
Maksetut verot	-0,8	-2,4
Liiketoiminnan nettorahavirta	10,2	-20,6
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-	-0,3
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-27,1	-15,7
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-1,5	-0,6
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti	0,4	2,9
Muut investoinnit ja myönnetyt lainat	0,0	0,0
Muut luovutustulot ja annettujen lainojen takaisinmaksut	1,4	0,3
Investointien nettorahavirta	-26,8	-13,4
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-0,4	-
Osakeannista saadut maksut	-	28,4
Osakeannin liikkeellelaskukulut	-	-1,9
Rahoitusleasingvelkojen maksut	-4,0	-4,1
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)	5,3	33,4
Pitkäaikaisten lainojen nostot	26,4	7,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset	-16,8	-26,8
Rahoituksen nettorahavirta	10,5	36,0
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-)	-6,0	2,0
Rahavarat tilikauden alussa	12,1	10,2
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0,0	0,0
Rahavarat tilikauden lopussa	6,1	12,1

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

Tilinpäätös

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Me	Osake-pääoma	Yli-kurssi-rahasto	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Rakennusten ja maa-alueiden uudelleen-arvostus-rahasto	Muut rahastot	Raha-virran suo-jaukset	Muunto-ero	Kertyneet voitto-varat	Yhteensä	Määräys-vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2014	21,9	15,0	58,1	22,7	40,6	-0,7	-36,8	-42,9	77,7	7,4	85,2
Tilikauden tulos								-29,2	-29,2	0,6	-28,6
Muuntoerot							0,4		0,4	0,0	0,4
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot								-0,8	-0,8	0,0	-0,8
Rahavirran suojaukset						0,3			0,3		0,3
Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus				-0,4				0,4	0,0		0,0
Muut laajan tuloksen erät					0,0				0,0		0,0
Tilikauden laaja tulos				-0,4	0,0	0,3	0,4	-29,6	-29,2	0,6	-28,6
Hybridilainan koron maksu								-3,8	-3,8		-3,8
Uusmerkintä			94,3		-35,6				58,6		58,6
Vähemmistöosuuksien hankinta								-0,3	-0,3		-0,3
Oma pääoma 31.12.2014	21,9	15,0	152,3	22,2	4,9	-0,4	-36,3	-76,5	103,1	8,0	111,2
Me	Osake-pääoma	Yli-kurssi-rahasto	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Rakennusten ja maa-alueiden uudelleen-arvostus-rahasto	Muut rahastot	Raha-virran suo-jaukset	Muunto-ero	Kertyneet voitto-varat	Yhteensä	Määräys-vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
---	---	---	---	---	---	---	---	---	---	---	---
Oma pääoma 1.1.2015	21,9	15,0	152,3	22,2	4,9	-0,4	-36,3	-76,5	103,1	8,0	111,2
Tilikauden tulos								-83,1	-83,1	0,4	-82,7
Muuntoerot							-0,6		-0,6	0,0	-0,6
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot								-1,4	-1,4	-0,1	-1,5
Rahavirran suojaukset						0,0			0,0		0,0
Rakennusten, maa-alueiden ja sijoituskohteistöjen uudelleenarvostus				-6,5	-0,5		0,0	0,0	-7,0	-0,3	-7,4
Muut laajan tuloksen erät					0,0				0,0		0,0
Tilikauden laaja tulos				-6,5	-0,5	0,0	-0,6	-84,4	-92,1	-0,1	-92,2
Osingonjako									0,0	-0,4	-0,4
Oma pääoma 31.12.2015	21,9	15,0	152,3	15,8	4,4	-0,4	-37,0	-160,9	11,1	7,6	18,6

Tilinpäätös
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin perustiedot

Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni, joka valmistaa valettuja, koneistettuja ja pintakäsitettyjä, asennusvalmiita komponentteja ja niistä koostuvia kokonaisratkaisuja. Konsernin asiakaskunta koostuu globaalisti toimivista koneenrakennusteollisuuden, raskaan ajoneuvoteollisuuden, autoteollisuuden, rakennus- ja kaivosteollisuuden sekä maatalouskoneteollisuuden valmistajista.

Konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj (y-tunnus 1635451-6), jonka osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki. Rekisteröity käyntiosoite on Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.componenta.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2015.

Componenta Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10.3.2016 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Componentan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Käypään arvoon arvostettavia eri ovat kuitenkin tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoituskohteistot, rahoitusvarat ja -velat, johdannaissopimukset, sekä suojauskohteet käyvän arvon suojauksessa. Myös uudelleenarvostuksen piirissä olevat rakennukset ja maa-alueet esitetään käypään arvoon arvostettuna vähennettynä rakennusten osalta uudelleenarvostuksen jälkeisillä poistoilla.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa

"Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Oletus toiminnan jatkuvuudesta

Tilinpäätös tilikaudelta 2015 on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen. Yhtiön johto on toiminnan jatkuvuuden periaatetta arvioidessaan huomioinut yhtiön päivityksen alaisena olevan strategian ja siihen liittyvät ennusteet sekä käytettävissä olevat rahoituslähteet ja uudelleenrahoitukseen sekä likviditeettiin liittyvät riskit.

Hyvistä asiakkaista, ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja monista toimenpiteistä ja kehitysponnisteluista huolimatta Componentan tuloskehitys on viime vuosina jäänyt alle tavoitteiden johtuen tuottavuuden odotettua heikommasta kehityksestä, korkeista laatukustannuksista sekä pitkään jatkuneesta kireästä likviditeettitilanteesta. Lisäksi tavoitetulot kustannussäästöt eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla. Suunniteltua huonompi tuloskehitys on johtanut siihen, että konsernin likviditeettitilanne ja käyttöpääomatilanne oli vuoden 2015 lopussa sekä alkuvuonna 2016 kireä ja käyttöpääoman riittävyyteen vuonna 2016 liittyy epävarmuutta. Kireä likviditeettitilanne on myös vaikuttanut negatiivisesti yhtiön tuotannolliseen toimintaan.

Marraskuussa 2015 yhtiön hallitus vaihtoi yhtiön toimitusjohtajan, teki uusia strategisia linjauksia sekä on käynnistänyt muutoksia, joiden osalta tullaan etenemään asteittain, kunnes yhtiön kannattavuus on tavoitteiden mukainen. Valmisteilla olevan uuden strategian suuntaviivat julkaistiin joulukuussa 2015 ja sen tavoitteena on kannattavuuden selkeä parantaminen. Jatkossa Componenta tulee keskittymään rautavaluissa volyymiltaan keskisuuriin tuotesarjoihin ja alumiinivaluihin sekä pyrkii kasvattamaan kaikkien tuotantolaitosten käyttöasteita. Tyypillisimpiä keskisuurten tuotesarjojen asiakkaita ovat globaalit kuorma-auto-, maatalouskone- ja kaivosteollisuuden toimijat. Vuonna 2016 käyttöönotettava uusi alumiinivalimo Turkin Manisassa vahvistaa puolestaan Componentan asemaa autoteollisuuden toimittajana. Valmisteltavan uuden strategian mukainen rautavalojen valmistuksen sekä niiden koneistuksen keskittäminen kilpailukykyisimpiin yksiköihin voi vähentää konsernin tuotantokapasiteettiä joissain yksiköissä. Strategian vaikutuksia asiakkaisiin ja toimittajien arvioidaan vuoden 2016 aikana, jolloin tiedotetaan myös mahdollisista kapasiteetin muutoksista. Tuotannon keskittämiseen sekä yksittäisten tuotteiden valmistuksen siirtämiseen liittyy teknisiä haasteita ja sen johdosta tuotesiirtojen suunnittelu ja toteutus vievät aikaa ja vaativat siirrettävien tuotteiden varmuusvarastojen kasvattamista, jotta toimitukset asiakkaille pystytään varmistamaan. Vuonna 2016 valtaosa investoinneista suunnataan Turkin alumiinivalimoon ja vuosina 2017–2018 valtaosa konsernin investoinneista tullaan toteuttamaan Turkin Orhangazissa sijaitsevassa rautavalimossa.

Konsernilla on erääntymässä pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta 143,9 Me vuonna 2016 ja 24,9 Me vuonna 2017 eikä näiden lainojen jälleenrahoitusmahdollisuuksista ole täyttä varmuutta. Konserni raportoi pohjoismaisille syndikaattipankeille

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

ja Turkin tytäryhtiön klubilainapankeille sopimusehdoissa määriteltyjä ns. finanssikovenantteja. Finanssikovenantit liittyvät investointeihin, omavaraisuusasteen, korollisen velan ja käyttökateen sekä velanhoitokatteen perusteella laskettuihin tunnuskuluihin. Componenta tiedotti 4.12.2015 käynnistäneessä neuvottelut liittyen pohjoismaiseen syndikaattilainasopimukseen, jonka tiettyjä lainaehtoja yhtiö ei täytä. Neuvotteluiden tuloksena Componenta allekirjoitti 30.12.2015 syndikaattilainan osapuolten kanssa niin sanotun standstill-sopimuksen, jossa rahoittajat vapauttavat Componentan edellä mainittujen lainaehtojen täytämisestä määräaikaisesti. Sopimus on voimassa huhtikuun 2016 loppuun asti ja se sisältää vastaaville sopimuksille tavanomaisia ehtoja, jotka yhtiön tulee sopimuksen voimassaoloaikana täyttää. Lisätietoja on mainittu liitteessä 32.

Yhtiö on jatkanut alkuvuoden 2016 aikana neuvotteluita rahoitusaseman ja taseen vahvistamista turvaavasta rahoitusratkaisusta. Uusien rahoitusjärjestelyiden tavoitteena on turvata käyttöpääoman riittävyys vuonna 2016, rahoituksen riittävyys strategisten toimenpiteiden läpiviemiseen sekä sovittujen lainojen hoitokulut sekä lyhennykset. Neuvottelut rahoituslaitosten sekä muiden sijoittajainstituutioiden kanssa jatkuvat edelleen. Yhtiö tiedotti 11.3.2016, että rahoitusneuvottelut ovat edenneet suunnitellusti. Neuvotteluiden kohteena oleva järjestely koostuu olemassa olevien pankkilainojen osittaisista leikkauksista sekä konvertoinnista pitkäaikaisiksi. Niin ikään yhtiö käy neuvotteluita uuden pitkäaikaisen rahoituksen saamiseksi.

Yhtiön maksuvalmiustilanteeseen sekä edellä kuvattujen liiketoiminnan uudelleenjärjestelytoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyjen onnistumiseen sekä niiden vaikutukseen yhtiön tuloskehityksessä liittyy olennaisia epävarmuustekijöitä, jotka yhtiön johto on huomioonut tehdessään arviota toiminnan jatkuvuudesta. Ilman neuvoteltavana olevien jälleenrahoitusjärjestelyjen toteutumista yhtiöllä ei ole riittävää käyttöpääomaa seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin. Mikäli edellä kuvatut järjestelyt eivät toteudu riittävässä määrin, yhtiö ei mahdollisesti pysty realisoimaan varojaa ja suorittamaan velkojaan osana tavanomaista liiketoimintaa. Yhtiön näkemyksen mukaan uudelleenrahoituksen järjestyminen on kuitenkin todennäköistä. Valmisteltavan strategian aiheuttamat liiketoiminnan uudelleenjärjestelytoimenpiteiden vaikutukset sekä niihin liittyvät luontaiset epävarmuustekijät on otettu huomioon konsernin tase-erien esittämisessä. Yhtiö on kirjannut huomattavia arvonalentumistappioita aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja laskennallisista verosaamisista. Lisäksi tiettyjen syndikaattilainan sopimusehtojen rikkominen sekä siihen liittyvät lainasopimusten ristiineräännyttämisehdot ovat johtaneet useiden velkaerien, nimellismäärältään yhteensä 63,2 Me, luokitteluun lyhytaikaisiksi yhtiön taseessa. Jos ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa osoittautuisi, ettei tilinpäätöksen laatiminen toiminnan jatkuvuuteen perustuen ole perusteltua, yhtiön varojen ja velkojen kirjanpitoarvoja ja/tai luokitteluja jouduttaisiin muuttamaan.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Componentan konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen Componenta Oyj:n ja sen tytäryritysten tilinpäätökset. Tytäryrityksiksi

katsotaan ne yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni altistuu tytäryhtiön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä tytäryhtiötä koskevaa valtaansa.

Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankintamenoon sisältyy luovutettujen varojen tai liikkeelle laskettujen osakkeiden käypä arvo. Hankinnasta aiheutuneet välittömät menot kirjataan kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, vaan niiden vaikutus huomioidaan hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintaherkkellä ja se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Diskonttaamisesta aiheutuva arvostusero kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Vuoden aikana hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Tytäryritysten tilinpäätösten laatimisperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan osana konsolidointiprosessia. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida, mikäli tappio johtuu arvonalentumisesta.

Osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta toteutuu yleensä 20–50 %:n osuudella äänimäärästä.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta.

Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tällöin konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen tilikauden tuloksesta esitetään lähtökohtaisesti laajassa tuloslaskelmassa ennen liikevoittoa tai -tappiota, ja osuus sellaisista omassa pääomassa tapahtuneista muutoksista, joita ei ole kirjattu sijoituskohteessa tulosvaikutteisesti, esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

Taseessa esitetään konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen nettovarallisuudesta yhdessä hankinnasta syntyneen liikearvon (vähennettynä mahdollisilla kertyneillä arvonalennuksilla) kanssa vähennettynä yksittäisiin sijoituksiin tehdyillä arvonalennuksilla. Osakkuus- ja yhteisyrityksen tilinpäätösten laatimisperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseen oman

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

pääoman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kunkin yrityshankinnan yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka kohdistaminen johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Muutokset määräysvallattomien omistajien osuuksissa konsernin tytäryrityksissä käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina, mikäli ne eivät johda määräysvallan menettämiseen.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Yhtiön Turkin tytäryhtiössä toimintavaluutta on euro, koska merkittävä osa Turkin tytäryhtiön myynnistä määrittyy euroissa ja myös ostoissa euroa käytetään laajasti kaupankäyntivaluuttana. Näin ollen johto on todennut, että euro Turkin tytäryhtiön toimintavaluuttana kuvastaa liiketoimien, tapahtumien ja olosuhteiden taloudellisia vaikutuksia kaikkein todenmukaisimmin. Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonina euroina ellei toisin mainita.

Liiketoimet ja saldot

Emoyhtiön ja euroalueella sijaitsevien tytäryritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssin mukaan. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen konserniyhtiön toimintavaluuttaan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin.

Ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät esitetään liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä. Lainojen, talletuksien ja rahavarojen kurssierot sekä näihin liittyvien suojausinstrumenttien tulos esitetään rahoitus-tuotoissa ja -kuluissa.

Konserniyritykset

Muussa kuin konsernin toimintavaluutassa toimivien tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja. Tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikurssia.

Tilikauden tuloksen osalta tilikauden keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin välinen ero on kirjattu oman pääoman muuntoeroihin. Konsolidoinnissa tytäryhtiöiden omat pääomat muunnetaan euroiksi. Hankintahetken ja tilinpäätöshetken välisestä kurssimuutoksesta aiheutuneet muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan.

Turkin tytäryhtiön toiminnallinen valuutta muuttui euroksi maaliskuun alusta alkaen vuonna 2012 ja tämän jälkeen konserni ei ole kirjannut Turkin tytäryhtiön yhdistelystä muuntoeroa Turkin liiran muutoksiin liittyen. Turkin tytäryhtiön verotettava tulo tai

verotuksellinen tappio määritellään Turkin liiroissa. Ei-monetaariset laskennalliset verosaamiset ja verovelat määritellään myös Turkin liiroissa ja valuuttakurssin muuttuminen suhteessa euroon aiheuttaa väliaikaisia eroja, jotka johtavat laskennallisen verosaamisen tai verovelan kirjaamiseen. Syntyvä laskennallista verovelkaa tai saatavaa vastaava määrä kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi tai tuotoksi. Monetaariset laskennalliset verovelat ja -saamiset käännetään euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssin mukaan.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla lukuun ottamatta maa-alueita, rakennuksia ja rakennelmia. Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot.

31.12.2012 on siirrytty käyttämään IAS 16 sallimaa uudelleen-arvostusmallia, jonka mukaan maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat kirjataan käypiin arvoihin, jotka perustuvat riippumattomien arvioijien tekemiin arvioihin ja joista rakennusten osalta on vähennetty uudelleenarvostuksen jälkeiset poistot. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvonmääritykset tehdään riittävän säännöllisesti, niin ettei uudelleenarvostetun omaisuuserän käypä arvo poikkea olennaisesti sen kirjanpitoarvosta. Uudelleenarvostettavien omaisuuserien arvonmääritykset laaditaan vähintään kolmen vuoden välein. Arvonmääritykset tehdään kuitenkin tätä useammin, mikäli tiedossa on arvostukseen mahdollisesti vaikuttavia olennaisia muutoksia.

Arvostamiset tehdään riippumattomien pätevien ulkopuolisten arvioitsijoiden toimesta Suomessa, Ruotsissa, Turkissa ja Hollannissa kunkin arvioitsijan oman sisäisen prosessin ja kyseiselle arvostuskohteelle parhaaksi katsotun menetelmän mukaisesti alkaen makroekonomisten tekijöiden tarkastelusta ja saatavissa olevasta markkinainformaatioista ja päätyen perusteluun mallin käyttöön sekä sillä laskettuun kohteen käypään arvoon. Arvioinnissa lähtökohtana on kohteen todennäköisin parhaiten tuottava käyttö ja arvostusmallit, joissa käytetyt syöttötiedot kuvaavat kunkin taloudellisen ympäristön tosiseikkoja ja olosuhteita (kuten työllisyysastetta, yleistä taloustilannetta, viimeaikaisia toteutuneita kauppoja). Käyttöomaisuuserien uudelleenarvioinnissa käytetään tuottoarvomenetelmää kiinteistöihin, markkinoihin perustuvaa mallia maa-alueissa ja hankintamenoon perustuvaa mallia kiinteistöihin niillä markkinoilla, joilla ei ole toimivia vuokramarkkinoita. 31.12.2015 päättyneellä tilikaudella kaikista yhtiön uudelleenarvostettavista omaisuuseristä on laadittu arvonmääritykset, joiden mukaiset kirjaukset on tehty omaisuuserien arvoihin. Määritellyt arvot eivät vastaa käypää kohteen realisointiarvoa.

Kertyneet poistot eliminoidaan uudelleenarvostusta tehtäessä omaisuuserän bruttokirjanpitoa vastaan ja nettomäärä oikaistaan vastaamaan omaisuuserän uudelleenarvostukseen perustuvaa arvoa.

Maa-alueiden, rakennusten ja rakennelmien uudelleenarvostuksesta johtuvat kirjanpitoarvojen lisäykset kirjataan muihin laajan

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa muissa rahastoissa. Vähennykset, jotka kumoavat samasta omaisuuserästä aiemmin kirjattuja arvonkorotuksia, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja vähennetään omasta pääomasta muista rahastoista, ja kaikki muut vähennykset merkitään tuloslaskelmaan. Uudelleenarvostettuun kirjanpitoarvoon perustuvan, tuloslaskelmaan merkityn poiston ja omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon perustuvan poiston välinen erotus siirretään vuosittain muista rahastoista kertyneisiin voittovaroihin.

Aineettomat hyödykkeet sisältävät lähinnä ATK-ohjelmia ja aktivoituja tuotekehitysmenoja. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan suunnitelman mukaisina tasapöistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton vaikutusaika, ei ole konsernissa.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Suuret perusparannusmenot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä kyseisistä menoista. Tuotantokoneiston varaosat, varakalusto ja huoltotarvikkeet esitetään aineellisina hyödykkeinä silloin, kun ne ovat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän mukaisia. Muussa tapauksessa tällaiset hyödykkeet luokitellaan vaihto-omaisuudeksi. Asennuksen jälkeinen poistoaika on pääsääntöisesti 3 vuotta.

Investointiarvostukset kirjataan pienentämään investointia ja tuloslaskelmaan kirjattavat arvostukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Suunnitelman mukaiset poistot, pois lukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapöistoina. Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla on käytetty 1.1.2009 alkaen suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käyttöasteet muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapöistomenetelmä. Arvioidut hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

kehittämismenot	5 vuotta
aineettomat oikeudet	3 - 10 vuotta
muut aineettomat hyödykkeet	3 - 20 vuotta
rakennukset ja rakennelmat	25 - 40 vuotta
ATK-laitteet	3 - 5 vuotta
muut koneet ja kalusto	5 - 25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet	3 - 10 vuotta

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankohtana.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerryttettävästä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerryttettävästä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuden avulla on saatavissa.

Käyttöomaisuuteen luettavat maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat sekä sijoituskiinteistöt arvostetaan taseessa tilinpäätöspäivänä käypään arvoon. Käyvät arvot määritellään vuosittain sijoituskiinteistöjen ja vähintään 3 vuoden välein uudelleenarvostettavien osalta ja siten erillisiä arvonalentumistestauksia ei suoriteta käyttöomaisuuteen luettavien maa-alueiden, rakennusten ja rakennelmien sekä sijoituskiinteistöjen osalta.

Sijoituskiinteistöt

Konsernin omistamat, ulkopuolisille vuokratut kiinteistöt, jotka eivät ole pääosin omassa käytössä ja joita konserni pitää hallussaan pikemminkin hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonousua kuin käyttäjätkseen niitä tavaroiden valmistamiseen, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi ja arvostetaan taseessa käypään arvoon. Sijoituskiinteistön käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana se syntyy ja esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot merkitään konsernin liikevaihtoon. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot määritellään riippumattoman ja ammatillisesti pätevän arvoitsijan toimesta vuosittain ja pääsääntöisesti arvostuksessa käytetään tuottoarvomenetelmää.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että uusien tuotteiden kehittämismenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Suunnitelman mukaan ko. menot poistetaan 5 vuodessa. Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja valmistuksen kiinteistöä yleismenoista. Vaihto-omaisuuteen luetaan myös ne varaosat, jotka eivät täytä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmää.

Vuokrasopimukset (Leasing)

Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen astuessa voimaan joko rahoitusleasing- tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne kirjataan taseen

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

käyttöomaisuuteen vuokrakauden alkaessa hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alhaisempaan vähimmäisvuokrien nyky-arvoon lisättynä sopimuksen solmimiseen välittömästi liittyvillä olennaisilla järjestelykuluilla. Käyttöomaisuuserästä tehdään konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai sitä lyhyemmän leasing-sopimuksen vuokra-ajan kuluessa, jos voidaan perustellusti olettaa, että vuokrasopimuksen kohdetta ei hankita omistukseen sopimuksen päättyessä.

Rahoitusleasingvelaksi kirjataan määrä, joka vastaa hyödykkeen käypää arvoa tai sitä alhaisempaa vähimmäisvuokrien nyky-arvoa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan lyhennykseen efektiivisen koron menetelmällä siten, että velka lyhenee vuokrasopimusperiodin kuluessa annuiteettiperiaatteella. Efektiivisellä korolla laskettu rahoitusmeno kirjataan rahoituskuluksi. Vaihtuvakorkoisten sopimusten ja efektiivisen koron erotus jää oikaisujen jälkeen vuokrakuluksi.

Muiksi vuokrasopimuksiksi luokitellaan sellaiset aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa vuokralleantajalle jää omistamiselle ominaiset edut ja riskit sekä lisäksi merkitykseltään vähäiset rahoitusleasing sopimukset. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan suoriteperusteisesti kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Työsuhde-etuudet/Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet

Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia järjestelyjä, joihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Componentalla on usean työnantajan etuuspohjaisiksi luokiteltu eläkejärjestely Ruotsissa (Alecta ITP). Kyseistä järjestelyä on käsitelty maksupohjaisena järjestelynä IAS 19.30 (a) -standardin mukaisesti, koska eläkeyhtiöt eivät ole pystyneet toimittamaan aktuaarlaskelmia.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TyEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella konserni suurtyönantajana vastaa Suomessa eläkevakuutusmaksuihin sisältyneistä työttömyys- ja työkyvyttömyysmaksuista kokonaisuudessaan ko. eläketapahtuman syntyhetkellä.

Muut ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelynsä paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Turkin työlainsäädännön mukaan yhtiöitä vaaditaan maksamaan työsuhteen päättymisen yhteydessä korvaus työntekijälle, joka on ollut palveluksessa vuoden ja jonka työsuhde päättyy ilman syytä, kutsutaan armeijan palvelukseen, kuolee tai joka jää eläkkeelle 25 vuoden työsuhteen jälkeen (nainen 20 vuotta) tai saavuttaa eläkeiän (58 vuotta nainen ja 60 vuotta mies). Maksettava määrä on yhden kuukauden palkka kutakin palvelusvuotta kohden.

Arvioitu vastuun todennäköinen nykyarvo henkilön työsuhteen päättyessä on esitetty pitkäaikaisissa varauksissa. Vastuuta ei ole rahastoitu. Kyseinen Turkin työsuhde-etuus tulkitaan työsuhteen päättymisen jälkeiseksi etuuspohjaiseksi järjestelyksi ja IAS 19

-standardin mukaisesti kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin. Aktuaarlaskelmin selvitetään vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus järjestelyn nykyarvon muutoksesta ja tämä osuus kirjataan laajan tuloksen eriin.

Työsuhde-etuudet/Osakeperusteiset maksut

Ylimmälle johdolle perustettiin osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuodelle 2015. Vuoden 2015 kannustinjärjestelmän ehdot eivät täyttyneet ja palkkiota ei maksettu. Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2015 olisi maksettu osittain osakkeina ja osittain rahana vuonna 2016 kannustinjärjestelmän ehtojen täyttyessä.

Konserni soveltaa IFRS 2 -standardia avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Käteisvaroina suoritettavasta osuudesta kirjataan velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Osakkeina maksettavan osuuden käypä arvo kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa. Vuonna 2014 voimassa olleen edellisen osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteissa ei maksettu palkkioita vuonna 2015.

Toimintasegmentit

Componentan liiketoiminta jaetaan neljään liiketoiminta-segmenttiin, jotka ovat Valimodivisioona, Konepajadivisioona, Alumiinidivisioona ja Muu liiketoiminta. Nykyinen segmentti-raportointimalli on ollut voimassa 1.1.2013 alkaen.

Valimodivisioonan toiminnot muodostuvat Orhangazissa sijaitsevista rautavalimosta, Suomessa sijaitsevista lisalmen, Karkkilan ja Porin rautavalimoista sekä Hollannissa sijaitsevista Weertin ja Heerlenin rautavalimoista sekä konepajatoiminnoista Weertissä. Pietarsaaren valimon tuotannollinen toiminta lopetettiin heinäkuussa 2014. Konepajadivisioonan kuuluvat Främmestadin konepaja, märtiä valmistava yksikkö Pietarsaaressa sekä Orhangazin konepaja. Alumiinidivisioonan toiminnot muodostuvat Turkin Manisassa sijaitsevista alumiinivalimosta ja alumiinivanteiden tuotantoyksiköstä. Ydinliiketoimintaan kuuluvien segmenttien ulkopuolelle jää Muu liiketoiminta, joka sisältää Ruotsissa sijaitsevat Wirsbon ja Arvika Smiden takomot, myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Englannissa, palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S:n Turkissa. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Componentassa ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Componentan ylin operatiivinen päätöksentekijä on yhtiön hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Hallitus ja toimitusjohtaja päättävät strategiasta, avainhenkilöiden valinnasta, merkittävimmistä kehitysprojekteista, yrityshankinnoista, investoinneista, organisaatiorakenteesta sekä rahoituksesta. Konsernin johtoryhmä ja muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtaja hänen tehtävässään.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Componentan liiketoimintasegmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käsitellään käypään markkinahintaan. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja sekä kertaluonteisia eriä ei kohdisteta liiketoimintasegmentteille.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Componenta seuraa maantieteellisinä alueina Turkkia, Suomea, Alankomaita, Ruotsia ja muita maita pitkäaikaisten varojen ja tuotannollisten investointien osalta. Lisäksi liikevaihtoa seurataan markkina-alueittain.

Kertaluonteiset erät ja operatiiviset valuuttakurssierät

Hallituksen toimintakertomuksessa selostetut kertaluonteiset erät eivät liity yhtiön varsinaiseen perusliiketoimintaan.

Olennaisimpia kertaluonteisia eriä ovat luovutusvoitot ja -tappiot, tuotantolaitoksen sulkemiseen liittyvät tehottomuus- ja sopeuttamiskulut sekä ylimääräiset alaskirjaukset ja mahdolliset alaskirjausten peruutukset, onnettomuuksiin ja luonnonkatastrofeihin liittyvät kulut sekä uudelleenjärjestelyyn, ympäristöön ja vahingonkorvauksiin liittyvät varaukset. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä kertaluonteisten erien luokittelussa. Konserni seuraa perusliiketoiminnan ja liikevoiton kehitystä myös operatiivisista valuuttakurssieristä puhdistettuna. Operatiivisia valuuttakurssieroja syntyy esimerkiksi valuuttamääräisistä ostoveloista ja myyntisaamisista sekä muista valuuttamääräisistä operatiivisista saamisista ja veloista. Sellaisen johdannusten tulosvaikutukset, joilla suojataan operatiivisia valuuttapositiota, sisältyvät myös määritelmällisesti operatiivisiin valuuttakurssieriin.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Tuloverot

Tuloveroihin sisältyvät konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Taseeseen sisältyvät laskennalliset verovelat kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen hyödyn suuruisena. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevaa verokantaa käyttäen. Tulevat verokannan muutokset huomioidaan siinä vaiheessa, kun ne ovat käytännössä varmistuneet.

Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Mikäli konserniyhtiö on lähimenneisyydessä tehnyt tappiota, kirjataan verotuksellisista tappioista laskennallinen verosaaminen vain siihen määrään asti kuin yhtiöllä on riittävästi veronalaisia väliaikaisia eroja tai muuta vakuuttavaa näyttöä verotuksellisen tappion hyödyntämiskyvystä. Tyttäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin, jos veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu suomalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 20,0 %:n verokantaa, ruotsalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 22,0 %:n verokantaa, turkkilaisen yhtiön osalta käyttäen 20,0 %:n verokantaa ja hollantilaisten yhtiöiden osalta käyttäen 25,0 %:n verokantaa.

Laskennallinen verovelka ja -saaminen on taseessa netotettu siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja ja kun ne pystytään kohdistamaan keskenään.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotot tuotteiden ja palvelujen sekä raaka-aineiden, tarvikkeiden ja energian myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla ja myynnin oikaisuerillä. Myynnin oikaisuerillä tarkoitetaan lähinnä vuosittain laskettavia paljousalennuksia sekä tuotepalautuksia, joilla oikaistaan alkuperäistä laskutusta alaspäin. Merkittävimmät tuotteiden tulovirrat syntyvät valojen ja koneistettujen valojen myynnistä. Palveluiden tulovirrat muodostuvat lähinnä vuokratuotoista sekä mahdollisista pienimuotoisista alihankintana tehdyistä koneistuksista ja kokoonpanoista. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, kun tuote on toimitettu sovittujen toimitusehtojen mukaisesti asiakkaalle. Palvelut tuloutetaan silloin, kun palvelu luovutetaan asiakkaalle.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja sijoituskohteistojen käyvän arvon muutokset.

Lisäksi liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä esitetään ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä luonteensa mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Tilinpäätöshetkellä Componentalla ei ollut eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Konserni tehostaa pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmalla, joiden perusteella osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Kyseiset myyntisaamiset on siirretty toiselle osapuolelle ja ne on kirjattu pois konsernin taseesta.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältää johdannaisinstrumentteja, jotka on hankittu suojaamistarkeituksessa, mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Nämä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuotoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan olennaiset transaktiokulut.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat – ryhmään luokitellaan sellaiset osuudet ja sijoitukset, jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Ryhmän sijoitukset ovat pitkäaikaisia ja läheisesti liiketoimintaan liittyviä noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, eikä niitä ole tarkoitus myydä tai luovuttaa eteenpäin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan hankintamenoon luotettavan markkina-arvon puuttuessa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä sekä lyhytaikaiset pankkitalletukset.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvaran tai rahoitusvarojen ryhmän arvosta tehdään arvonalennuskirjaus tuloslaskelmaan, mikäli on olemassa puolueetonta näyttöä siitä, että jokin tapahtuma tai tapahtumat, kuten asiakkaan joutuminen pitkäaikaisiin maksuväikeuksiin, velkasaneeraukseen tai konkurssiin, ovat vaikuttaneet merkittävästi odotettavissa oleviin kassavirtoihin. Arvonalentumisen suuruus arvioidaan rahoitusvaran tasearvon ja diskontattujen odotettavissa olevien kassavirtojen erotuksena. Myyntisaamisten arvonalentumiset voidaan myöhemmin peruuttaa tulosvaikutteisesti, jos asiakkaan uskotaan suoriutuvan velvoitteistaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen alaskirjausten osalta edellytetään sen lopullisuutta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Rahoitusveloista ne suojaamistarkeituksessa hankitut johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan kuuluvaksi ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Muut rahoitusvelat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon eli vastuunmääräisinä vähentäen siitä olennaiset ja kohdistettavissa olevat transaktioon liittyvät kulut. Muut kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, jolloin velkaan liittyvät kulut jaksottuvat tuloslaskelmaan velan odotetulle juoksuajalle. Olennaiset luottolimiittisopimuksiin liittyvät transaktiomenot aktivoidaan taseeseen ja jaksotetaan tuloslaskelmaan luottolimiitin maturiteetin kuluessa. Velalle kertyvät korot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Kaikki rahoitusvarojen ja -velkojen muutokset huomioidaan kirjanpidossa selvityspäivänä.

Hybridilainat

Vuosien 2012 ja 2013 aikana Componenta laski liikkeelle kaksi oman pääoman ehtöistä joukkovelkakirjalainaa (hybridilainaa) nimellismäärältään yhteensä 38,2 Me. Syyskuun 2014 osakeannissa hybridilainojen haltijoilla oli mahdollisuus käyttää merkintähinnan maksamiseen yhtiöltä olevaa hybridilainasaatavaa ja tämän seurauksena hybridilainojen nimellismäärä laski tasolle 2,6 Me. Syyskuun 2014 jälkeen hybridilainojen määrässä ei ole tapahtunut muutoksia. Konsernin omassa pääomassa esitettävät hybridilainat ovat heikommassa etusija-asemassa kuin yhtiön muut velkasitoumukset, mutta niiden etusija-asema on kuitenkin muita omaan pääomaan luettavia eriä parempi. Oman pääoman ehtoisilla lainoilla ei ole eräpäivää mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa lainat takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseen laskusta eli vuosina 2016 ja 2017. Hybridilainojen korot maksetaan hallituksen päätöksellä. Maksamattomat korot kumuloituvat, mutta ne esitetään tilinpäätöksessä vasta hallituksen koronmaksupäätöksen jälkeen. Maksamattomat korot huomioidaan kuitenkin osakekohtaista tulosta laskettaessa. Hybridivelan haltijoilla ei ole määräysvaltaa tai äänestysoikeutta yhtiökokouksessa.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konsernin johdannaissopimukset kirjataan selvityspäivänä hankintamenoon, jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko- ja valuuttaoptiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla. Sähköjohdannaisten käypä arvo on se laskennallinen voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla.

Johdannaissopimukset käsitellään joko IAS 39 määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolisina suojausinstrumentteina tai suojauslaskennan ehdot täyttävinä rahavirran tai ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojauksina. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojattava riski sekä suojausuhde määritellään ja dokumentoidaan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Suojausuhteen tehokkuus

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä säännöllisesti sen jälkeen, vähintään neljännesvuosittain.

Rahavirran suojauksessa suojausinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääoman suojausinstrumenttien rahastoon. Korkojohdannaisten arvonnutosten kertymä kirjataan sen tilikauden tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Sähköjohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan puolestaan sen tilikauden tuloslaskelmaan ostojen oikaisueräksi, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, suojaussuhde todetaan tehottomaksi tai suojaussuhde keskeytetään, jo aikaisemmin omaan pääomaan kirjattu arvonnutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan ennakoidun liiketoimen mukaisesti. Arvonmuutosten kertymä kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan mikäli ennakoidun liiketoimen toteutumista ei voida pitää enää todennäköisenä. Korkoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja sähkön ennakoituihin ostoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena ostojen oikaisueräksi.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttavuojausten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan muuntoerojen oikaisueräksi, josta ne siirretään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovutaan. Suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Koronvaihtosopimusten ja valuuttajohdannaisten tilikauden aikana toteutuneet ja kertyneet korkokulut tai -tuotot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin samoin kuin IAS 39 määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolella olevien, konsernin riskienhallintaan liittyvien korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset. Myyntisaamisten ja ostovelkojen suojaamiseksi tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja lainoja tai muita monetaarisia eriä vastaan tehtyjen valuuttasuojauten valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Sähkötermiinien toteutuneet arvonmuutokset kirjataan liikevoiton yläpuolelle ostojen oikaisueriksi. Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja veloissa.

Rahavirran suojauslaskenta on tilinpäätöshetkellä käytössä suojauduttaessa sähkön spot-markkinahintojen muutoksilta.

Tulos per osake

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden, ehdollisten osakepalkkioiden ja tulosperusteisten osakepalkkioiden sekä vaihdettavan pääomalainen laimentava vaikutus sekä hybridilainen laskennalliset korot.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia.

Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja näiden soveltamisesta. Arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä mm. tiettyjen omaisuuserien kuten laskennallisten verosaamisten realisoitavuutta, eläke-etuuksien liittyvien varausten suuruutta, myyntisaamisten alaskirjauksia, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden taloudellisia pitoaikoja, tuottoarvomenetelmän oletuksia, rahoitusvarojen ja -velkojen mukaan lukien johdannaisten käypiä arvoja, tuloveroja, varastoarvoja, varauksia, vastuusitoumuksia sekä arvonalentumistestien oletuksia. Lisäksi johto arvioi tilinpäätöstä laatiessaan toiminnan jatkuvuuteen liittyviä mahdollisia epävarmuustekijöitä. Arviossaan johto ottaa huomioon kaiken käytettävissä olevan informaation tulevaisuuden rahavirroista ja muista tekijöistä, kuten nykyinen ja ennakoitu kannattavuus, velkojen maksusuunnitelmat ja mahdollisiin vaihtoehtoisiin rahoituslähteisiin liittyvät tekijät.

Käytetyt oletukset liikearvon testauksessa

Konsernin liikearvon määrä 31.12.2015 oli 29,2 miljoonaa euroa. Componenta testaa liikearvon kirjanpitoarvoa vuosittain tai useammin, jos jotkin tapahtumat tai olosuhteiden muutokset osoittavat, että kirjanpitoarvo ei mahdollisesti ole kerryttettävissä. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerryttettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka edellyttävät arvioiden käyttämistä, muun muassa ennustetuista tulevaisuuden rahavirroista, diskonttokorosta ja Euroopan talouden kehityksestä. Katso myös liitetieto 13.

Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys

Harkintaa vaaditaan arvioitaessa laskennallisten verosaamisten ja tiettyjen laskennallisten verovelkojen kirjaamista taseeseen. Laskennalliset verosaamiset kirjataan ainoastaan, jos pidetään todennäköisenä, että ne ovat hyödynnettävissä, mikä riippuu siitä, syntyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Oletukset tulevista verotettavista tuloista perustuvat johdon arvioihin tulevaisuuden rahavirroista. Nämä tulevaisuuden rahavirtoja koskevat arviot ovat puolestaan riippuvaisia johdon arvioista, jotka koskevat muun muassa tulevaa myynnin, liiketoiminnan kustannusten sekä rahoituksen kustannusten määrää. Yhtiön kyky kerryttää verotettavaa tuloa riippuu myös yleisistä talouteen, rahoitukseen, kilpailukykyyn ja sääntelyyn liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole sen omassa määräysvallassa. Arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, ja siten on mahdollista, että odotukset muuttuvat olosuhteiden muuttuessa. Tämä saattaa vaikuttaa laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrään taseessa ja väliaikaisten erojen määrin. Laskennallisten verosaamisten, jotka muodostuvat pääasiassa käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, määrä oli netotusten jälkeen 31.12.2015 5,5 Me ja laskennallisten verovelkojen arvo 10,8 Me. Yhtiö on kirjanut tilikaudella merkittäviä arvonalentumisia verotuksellisista

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

tappioista kirjatuista laskennallisista verosaamisista. Katso myös liitetiedot 10 ja 19.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisesta.

Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus

Kiinteistöjen ja maa-alueiden arvioinnit tehdään riippumattomien pätevien ulkopuolisten arvioitsijoiden toimesta kunkin arvioitsijan oman sisäisen prosessin ja kyseiselle arvostuskohteelle parhaaksi katsotun menetelmän mukaisesti alkaen makroekonomisten tekijöiden tarkastelusta ja saatavissa olevasta markkinainformaatioista ja päätyen perustellun mallin käyttöön sekä sillä laskettuun kohteen käypään arvoon. Käyttöomaisuuserien uudelleenarvioinnissa käytetään tuottoarvomenetelmää kiinteistöihin, markkinoihin perustuvaa mallia maa-alueissa ja hankintamenoon perustuvaa mallia kiinteistöihin niillä markkinoilla, joilla ei ole toimivia vuokramarkkinoita. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna toteutuneita vertailukauppoja ja niissä maksettuja hintoja, mikäli niitä on ollut saatavilla ja ne muutoin soveltuvat käytettäviksi arvion perusteina. Tuottoarvomenetelmissä käytetyt vuokrahinnat perustuvat pääsääntöisesti arviointiajankohdan markkinavuokriin. Arvostuksen luotettavuus luokitellaan tasoille 2 ja 3, joista tasolle 3 kuuluvat pääosin teollisuuskiinteistöt, joille ei ole aktiivista markkinaa eikä hintaa voi johtaa todennettavissa olevista markkinatiedoista. Omaisuuserien käyvän arvon määrittäminen edellyttää merkittävissä määrin harkintaa ja siten rakennusten ja maa-alueiden arvostukseen liittyy epävarmuutta Arvioinnissa lähtökohtana on kohteen paras mahdollinen käyttötarkoitus ja siten määritellyt arvot eivät vastaa kohteen käypää realisointiarvoa.

Standardien soveltaminen

Konserni on soveltanut 1.1.2015 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja.

IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010–2012 ja 2011–2013
Etuuspohjaiset järjestelyt: työntekijöiden maksusuoritukset (muutokset IAS 19:ään)
IFRIC 21 Julkiset maksut

Näiden muutosten käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta tilikauteen eikä mihinkään aikaisempaan kauteen.

Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat, jotka eivät olleet vielä voimassa vuonna 2015

Tiettyjä uusia standardeja sekä muutoksia ja tulkintoja jo olemassa oleviin standardeihin, jotka eivät vielä olleet voimassa 1.1.2015 alkavalla tilikaudella ja joita konserni ei ole vielä soveltanut, on julkaistu.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 15 korvaa IAS 11:n Pitkä-aikaishankkeet, IAS 18:n Tuotot sekä niihin liittyvät tulkinnat. Myyntituotot kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun se pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn. Myyntituotto kirjataan tavalla, joka kuvaa luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja kirjattava määrä kuvastaa sitä rahamäärää, johon yritys odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Myyntituotot kirjataan tämän periaatteen mukaisesti standardissa kuvattua viisivaiheista mallia noudattaen. IFRS 15 tuo muutoksia myös asiakassopimuksista esitettäväin liitetietoihin. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia. Alustavan arvion perusteella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9:n kokonainen versio korvaa suurimman osan IAS 39:ään sisältyvästä ohjeistuksesta. Jatkossa rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kolmeen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:n mukainen toteutuneisiin arvonalentumistappioihin perustuva malli korvautuu uudella odotettuihin tappioihin perustuvalla mallilla. IFRS 9 muuttaa myös suojauslaskentaa koskevia vaatimuksia. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia.

Muilla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla tai IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Luvut ovat miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita.

1. Toimintasegmentit

Componentan liiketoiminta jaetaan neljään liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Valimodivisioona, Konepajadivisioona, Alumiinidivisioona ja Muu liiketoiminta. Nykyinen segmentti-raportointimalli on ollut voimassa 1.1.2013 alkaen.

Valimodivisioonan toiminnot muodostuvat Turkin Orhangazissa sijaitsevasta rautavalimosta, Suomessa sijaitsevista lisalmen, Karkkilan ja Porin rautavalimoista sekä Hollannissa sijaitsevista Weertin ja Heerlenin rautavalimoista sekä konepajatoiminnoista Weertissä. Konepajadivisioonaan kuuluvat Främmestadin konepaja, mäntiä valmistava yksikkö Pietarsaaressa sekä Orhangazin konepaja. Alumiinidivisioonan toiminnot muodostuvat Turkin Manisassa sijaitsevista alumiinivalimosta ja alumiinivanteiden tuotantoyksiköstä. Ydinliiketoimintaan kuuluvien segmenttien ulkopuolelle jää Muu liiketoiminta, joka sisältää Ruotsissa sijaitsevat Wirsbon ja Arvika Smiden takomot, myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Englannissa, palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S:n Turkissa. Componenta käsittelee liiketoimintasegmenttien ja niiden ulkopuolelle jäävien toimintojen välisiä tuottoja ja siirtoja käypään markkinahintaan. Segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jonka laatimisperiaatteet ovat IFRS-standardien mukaiset.

Valimodivisioonan pääasialliset myytävät tuotteet ovat koneistamattomia rautavalukomponentteja. Konepajadivisioonan

toimintojen pääasiallisia myytäviä tuotteita ovat koneistetut ja maalatut rautavalukomponentit. Alumiinidivisioonan pääasiallisia myytäviä tuotteita ovat koneistetut ja koneistamattomat alumiinivalukomponentit. Muun liiketoiminnan pääasiallisena liiketoimintana on valmistaa taottuja komponetteja, tuottaa logistiikkapalveluja sekä harjoittaa toimisto- ja teollisuustilojen vuokrausta. Lisäksi muuhun liiketoimintaan lisätään konsernipalveluja tuottavat yksiköt. Konsernin ulkoisesta liikevaihdosta 80 % (83 %) muodostuu koneistetuista ja koneistamattomista rautavaluista sekä takomotuotteista. Koneistetut ja koneistamattomat alumiinikomponentit muodostavat 19 % (16 %) konsernin ulkoisesta liikevaihdosta. Konsernin ulkoisesta liikevaihdosta 1 % (1 %) muodostuu vuokratuotoista ja kiinteistöpalveluista.

Componentan ylin operatiivinen päätöksentekijä on yhtiön hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Hallitus ja toimitusjohtaja päättävät strategiasta, avainhenkilöiden valinnasta, merkittävimmistä kehitysprojekteista, yrityshankinnoista, investoinneista, organisaatiorakenteesta sekä rahoituksesta. Konsernin johtoryhmä ja muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävässään.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeria sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Liiketoimintasegmentit 2015

Me	Valimo-divisioona	Konepaja-divisioona	Alumiini-divisioona	Muu liike-toiminta	Operatiiviset vakuutta-kurssierot	Kerta-luonteiset erät *)	Eliminointi ja kohdistamattomat normaalin toiminnan erät	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	212,9	113,9	84,5	83,5				494,8
Sisäinen liikevaihto	80,8	10,2	8,5	26,4			-125,9	0,0
Liikevaihto yhteensä	293,6	124,2	93,0	109,9			-125,9	494,8
Osuus osakkuus-yritysten tuloksesta				0,1				0,1
Segmentin liikevoitto	-4,9	1,6	12,0	-2,8	1,0	-30,5	0,1	-23,4
Kohdistamattomat erät						-34,0	-25,3	-59,3**)
Tilikauden tulos								-82,7
Segmentin varat	242,0	60,4	72,2	67,2			-62,6	379,3
Osuudet osakkuusyrityksissä				1,2				1,2
Kohdistamattomat varat								21,7
Varat yhteensä								402,2
Segmentin velat	76,3	49,6	21,2	52,4			-69,7	129,7
Kohdistamattomat velat								253,9
Velat yhteensä								383,6
Tuotannolliset investoinnit	8,3	4,6	16,8	1,9				31,5
Poistot ja arvonalenemiset	-7,6	-3,4	-3,1	-3,8		-18,7		-36,6

*) Kertaluonteiset erät liikevoitossa vuonna 2015 liittyvät Hollannin yksiköiden sopeuttamistoimenpiteisiin -3,3 Me, Hollannin yksiköiden koneiden ja kaluston sekä rakennusten alaskirjauksiin -4,2 Me ja Hollannin yksiköiden saamisten ja varastojen alaskirjauksiin -0,8 Me. Suomen yksiköiden koneiden ja kaluston alaskirjauksiin -9,3 Me sekä rakennusten alaskirjauksiin ja uudelleenarvostuksiin -4,6 Me. Suomessa sijaitsevien sijoituskohteistojen uudelleenarvostuksiin -1,3 Me. Pietarsaaren valimon tuotannon siirrosta Porin valimoon liittyviin kuluihin -0,9 Me. Ruotsissa sijaitsevan Smedjebacken takomon lakkauttamiseen -1,3 Me. Orhangazin valimon sopeuttamistoimenpiteisiin ja ylimääräisiin jätteenkäsittelykuluihin -2,4 Me. Turkin yksiköiden erääntyneiden saatavien alaskirjauksiin -0,6 Me ja keskeytyneiden projektien alaskirjauksiin -1,1 Me. Muut kertaluonteiset erät liikevoitossa olivat -0,7 Me. Rahoituserin liittyvät kertaluonteiset erät olivat -0,1 Me ja veroihin liittyvät kertaluonteiset erät olivat nettona -33,9 Me, joka sisältää verotuksellisiin tappioihin liittyviä verosaamisten alaskirjauksia -37,5 Me. Luokittelut kertaluonteisiin eriin ovat tilintarkastamattomia.

**) Sisältää normaaliin toimintaan luettavia kohdistamattomia rahoitus- ja veroeriä -25,3 Me.

Tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Liiketoimintasegmentit 2014

Me	Valimo-divisioona	Konepaja-divisioona	Alumiini-divisioona	Muu liike-toiminta	Operatiiviset valoitta-kurssierot	Kerta-luonteiset erät *)	Eliminoineit ja kohdistamattomat normaalin toiminnan erät	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	212,0	109,6	72,4	101,2				495,2
Sisäinen liikevaihto	95,7	12,1	7,1	28,7			-143,7	0,0
Liikevaihto yhteensä	307,8	121,7	79,5	129,9			-143,7	495,2
Osuus osakkuus-yritysten tuloksesta				0,1				0,1
Segmentin liikevoitto	5,3	3,8	8,2	0,7	-2,7	-12,9	-0,2	2,2
Kohdistamattomat erät						-1,2	-29,6	-30,8**
Tilikauden tulos								-28,6
Segmentin varat	271,0	67,8	51,5	78,1			-52,6	415,7
Osuudet osakkuusyrityksissä				1,2				1,2
Kohdistamattomat varat								52,0
Varat yhteensä								468,9
Segmentin velat	75,4	39,9	5,5	50,9			-55,1	116,6
Kohdistamattomat velat								241,1
Velat yhteensä								357,7
Tuotannolliset investoinnit	12,4	6,0	2,8	1,5				22,6
Poistot ja arvonalenemiset	-8,1	-3,4	-2,9	-3,8		-4,7		-22,9

*) Kertaluonteiset erät liikevoitossa vuonna 2014 liittyvät Pietarsaaren valimon pienemmän tuotantolinjan siirtämiseen ja tehtaan lakkauttamiseen, -2,2 Me. Porin valimoon siirretyn Disa-linjan siirtoon ja ylösajoon liittyviin kuluihin, -1,2 Me. Nisamon teollisuuskinteistön myynnistä realisoituneeseen myyntitappoon ja alaskirjaukseen, -0,6 Me. Heerlenin valimon koneiden ja kaluston alaskirjauksiin, -4,2 Me. Hollannin yksilöiden sopeuttamistoimenpiteisiin, -1,5 Me. Smedjebackenin takomon alasajoon, -0,8 Me. Virsbon maastopalosta johtuneeseen takomon väliaikaiseen sulkemiseen, -0,4 Me sekä Orhangazin valimon sopeuttamistoimenpiteisiin ja ylimääräisiin jätteenkäsittelykuluihin -1,6 Me. Muut kertaluonteiset erät olivat -0,4 Me. Luokittelut kertaluonteisiin eriin ovat tilintarkastamattomia.

**) Sisältää normaaliin toimintaan luettavia kohdistamattomia rahoitus- ja veroeria -29,6 Me.

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Maantieteelliset alueet 2015

Me	Turkki	Suomi	Alankomaat	Ruotsi	Muut maat	Yhteensä
Pitkäaikaiset varat *)	164,0	53,0	22,8	39,1	1,0	279,9
Tuotannolliset investoinnit	25,2	1,6	0,5	4,1	0,0	31,5

Maantieteelliset alueet 2014

Me	Turkki	Suomi	Alankomaat	Ruotsi	Muut maat	Yhteensä
Pitkäaikaiset varat *)	153,9	75,6	28,5	39,3	1,0	298,4
Tuotannolliset investoinnit	12,7	4,0	3,1	2,7	0,0	22,6

*) Eivät sisällä pitkäaikaisia laskennallisia verosaamisia, muita rahoitusvaroja ja saamisia.

Ulkoinen liikevaihto markkina-alueittain

Me	2015	2014
Saksa	105,9	103,1
Ruotsi	88,0	89,1
Turkki	69,0	60,6
Suomi	43,0	41,0
Benelux-maat	40,5	40,2
Iso-Britannia	36,8	45,1
Italia	36,2	30,9
Ranska	32,8	30,5
Muu Eurooppa	21,3	20,8
Muut maat	34,8	33,9
Ulkoinen liikevaihto yhteensä	494,8	495,2

Maakohtaisen myynnin maa määräytyy sen pohjalta, minne asiakas on pyytänyt tavaran toimitettavaksi tai minne se on toimitettu.

2. Hankitut liiketoiminnot

Vuosina 2014 ja 2015 Componenta ei hankkinut liiketoimintoja.

3. Myydyt ja lopetetut liiketoiminnot

Vuosina 2014 ja 2015 Componenta ei myynyt liiketoimintoja.

Componenta Oyj ja Michel Van de Wiele NV, Ferromatrix NV:n omistaja sopivat heinäkuussa 2015 suurten furaanivalukomponenttien tuotantojensa yhdistämisestä ja keskittämisestä yhteen Belgian Kortrijkissa sijaitsevaan Ferromatrix NV:n omistamaan valimoon. Ferromatrix NV on osa Van de Wiele konsernia. Lisäksi Componenta B.V. ja Ferromatrix NV perustuvat 2015 loppupuolella 50/50 tasaosuuksiin omistettavan yhteisyrityksen, joka vuoden 2016 alusta lähtien on keskittynyt suurten furaanivalukomponenttien myyntiin ja asiakasyhteistyöhön. Yhdistämisen seurauksena Componentan Hollannin Heerlenissä sijaitseva furaanilinja suljetaan vuoden 2016 alkupuolella. Tuotantolinjan sulkemisen johdosta koneista ja kalustosta tehtiin 1,6 Me alaskirjaus ja lisäksi Heerlenissä rekisteröitiin ylimääräisiä henkilöstömenoja 3,3 Me liittyen tuleviin henkilöstömenoihin, jotka perustuvat menneisiin työsuorituksiin.

Pietarsaaren valimon pienempi tuotantolinja siirrettiin Poriin toukokuussa 2014 ja isomman tuotantolinjan toiminta pysäytettiin Pietarsaaressa heinäkuussa 2014. Valimon sulkemisen johdosta rakennuksista tehtiin aikaisempien alaskirjausten lisäksi 0,5 Me alaskirjaukset vuonna 2014. Lisäksi aikaisemmin vuonna 2012 tehtyjä isompaan tuotantolinjaan liittyviä koneiden ja kaluston alaskirjauksia peruutettiin yhteensä 0,4 Me, koska isompi tuotantolinja siirrettiin Turkin Orhangazin valimoon loppuvuodesta 2014.

Tilinpäätöksen liitetiedot Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

4. Liiketoiminnan muut tuotot

Me	2015	2014
Vuokratuotot	0,8	0,7
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	0,1	0,0
Myyntisaamisten, ostovelkojen ja suojausten valuuttakurssierot	1,0	-2,7
Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon nousu	0,0	0,0
Konsernireservin tuloutus	0,0	0,2
Liiketoiminnan muut tuotot	0,0	1,7
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	2,6	-0,1
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä, jotka sisältyvät liikevaihtoon	0,6	0,5

5. Liiketoiminnan kulut

Me	2015	2014
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	-4,0	10,6
Valmistus omaan käyttöön	0,3	0,5
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	-203,8	-204,8
Ulkopuoliset palvelut	-31,3	-28,9
Henkilöstökulut	-124,8	-126,1
Vuokrat	-0,1	-4,8
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut	-0,3	-0,3
Jäte-, kiinteistö- ja kunnossapitokulut	-24,6	-23,5
Energia	-33,5	-36,5
Myynti ja markkinointi	-0,2	-0,2
ATK-ohjelmat	-4,5	-4,8
Tuotantotyökalut	-0,3	-5,6
Rahdit	-12,8	-14,6
Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon lasku	-1,3	-0,4
Liiketoiminnan muut kulut	-36,5	-30,7
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-484,3	-470,1
Tilintarkastuspalkkiot	-0,4	-0,4
Muut palkkiot *)	-0,2	-0,9
Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä	-0,8	-1,3

*) Osa vuoden 2014 tilintarkastajille maksetuista palkkioista on esitetty rahoituskuluissa.

6. Henkilöstökulut

Me	2015	2014
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-100,4	-104,1
Eläkekulut	-11,9	-10,7
Muut henkilöstökulut	-12,4	-11,3
	-124,8	-126,1
Henkilöstömäärä segmenteittain tilikauden aikana keskimäärin ilman vuokratyövoimaa
Valimodivisioona	2 399	2 508
Konepajadivisioona	381	353
Alumiinidivisioona	887	815
Muu liiketoiminta	405	436
	3 982	4 111

Henkilöstökulut sisältävät osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyviä kuluja -0,0 Me (-0,0 Me).

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Tutkimus- ja kehitysmenot

Me	2015	2014
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja	-2,8	-2,8

Poistot ja arvonalenemiset

Me	2015	2014
Poistot
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-3,0	-2,8
Koneet ja kalusto *)	-11,6	-12,1
Muut aineelliset hyödykkeet	-0,7	-0,5
	-15,2	-15,4
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	-1,1	-1,2
ATK-ohjelmat	-0,3	-0,4
Muut aineettomat hyödykkeet	-1,7	-1,3
	-3,2	-2,8
Arvonalenemiset aineellisista sekä aineettomista hyödykkeistä **)	-18,3	-4,6
Poistot ja arvonalenemiset yhteensä	-36,6	-22,9

) Tuotannollisten koneet ja kalusto -ryhmässä sovelletaan kapasiteetin käyttötesteeseen perustuvaa poistomenetelmää. Suunnitelman mukaiset normaaliin toiminta-asteeseen perustuvat poistot olivat -14,9 Me (-15,7 Me) ja kapasiteetin käyttötesteen mukainen oikaisu 3,3 Me (3,6 Me).
*) Arvonalenemiset koneista ja kalustosta vuonna 2015 liittyvät Hollannin Heerlenissä suljettavaan Furan-linjaan -1,6 Me sekä Hollannin muiden tuotantolinjojen alaskirjauksiin -1,2 Me. Suomen valimoissa arvonalenemiset koneista ja kalustosta vuonna 2015 olivat -9,3 Me. Tämän lisäksi Wirsbon tulosyksikköön kuuluvassa vuonna 2015 suljetussa Smedjebacken takomossa Ruotsissa rekisteröitiin -0,1 Me arvonaleneminen. Suomen ja Hollannin valimoihin liittyvät arvonalenemiset kirjattiin alentuneiden tuotto-odotusten johdosta. Tuloslaskelmaan kirjatut arvonalenemiset rakennuksista ja rakennelmista vuonna 2015 liittyvät Hollannin valimokinteistöihin -1,5 Me sekä Suomessa sijaitseviin valimokinteistöihin -4,6 Me.

Rahoitustuotot ja -kulut

Me	2015	2014
Lainojen ja muiden saamisten korkotuotot	0,2	0,3
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssivoitot	3,4	0,8
Valuuttajohdannaisten realisoituneet kurssivoitot	4,7	3,5
Muut rahoitustuotot	0,1	3,1
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon muutos	0,1	0,2
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvelkojen efektiiviset korkokulut	-12,9	-18,6
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssitappiot	-2,6	-4,3
Muut palkkiokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	0,0	0,0
Toimittajarahoituksen korko- ja palkkiokulut	-1,2	-1,7
Myytyjen laskusaatavien korko- ja palkkiokulut	-7,2	-6,0
Koronvaihtosopimusten korkokulut	-0,5	-0,4
Valuuttajohdannaisten realisoituneet kurssitappiot	-3,9	-1,2
Muut rahoituskulut	-1,9	-6,8
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-25,4	-30,9

Rahoituserissä esitettyjen valuuttakurssierojen lisäksi valuuttakurssieroja rekisteröidään myös konsernin liikevoitossa. Liiketoiminnan muut tuotot liitetiedossa 4 sisältävät valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista aiheutuvia valuuttakurssivoittoja ja -tappioita yhteensä 1,0 Me (-2,4 Me) sekä näihin eriin suojaamistarhoituksessa kohdistettujen valuuttajohdannaisten valuuttakurssieroja 0,0 Me (-0,2 Me).

Koronvaihtosopimusten korkotuotot on siirretty hyvittämään korkokuluja. Vuonna 2015 konserni ei ole saanut rahoitusvaroista merkittäviä palkkiotuottoja.

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

10. Tuloverot

Me	2015	2014
Tuloverot
Välittömät verot tilikaudelta	-1,6	-1,6
Laskennalliset verot (kts. liite 19)	-34,4	1,8
	-33,8	0,2

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.

Me	2015	2014
Tulos ennen veroja	-48,9	-28,7
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	9,8	5,7
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	0,6	0,6
Verovapaat tulot	0,6	0,7
Vähennyskelvottomat kulut	-0,3	-0,5
Oikaisut aikaisempien vuosien verotettavaan tuloon	1,1	0,2
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	-8,6	-6,5
Laskennallisten verojen uudelleenarvioinnit	-37,5	0,0
	-33,8	0,2

Laskennallisten verojen uudelleenarvioinnit sisältävät verotuksellisiin tappioihin liittyvien laskennallisten verosaatavien alaskirjauksia. Alaskirjauksia rekisteröitiin tilikaudella maakohtaisesti seuraavasti: Suomi 22,5 Me, Hollanti 8,1 Me ja Ruotsi 6,8 Me. Yhtiö uskoo, että alaskirjattuja verosaatavia pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa, mutta huonon tuloskehityksen johdosta sekä toiminnan tehostamisohjelman jäätyä tavoitteista ja konsernin strategian muuttumisen vuoksi on verotuksellisten tappioiden hyödynnettävyden todennäköisyys edellä mainituissa maissa laskenut vuoteen 2014 verrattuna. Tämän lisäksi oletukset konsernin rahoituksen rakenteen ja sisäisen osingonjaon suhteen ovat muuttuneet vuoden 2015 aikana, mikä on johtanut suurempiin nettorahoitusmeno-olettamiin kyseisissä maissa. Yhtiöllä on tilikauden 2015 lopussa taseessaan laskennallisia verosaamisia verotuksellisiin tappioihin liittyen Suomessa 5,4 Me sekä Ruotsissa 0,4 Me.

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Me	2015	2014
Tulos/osake, laimentamaton ja laimennettu
Osoittaja: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto, 1 000 e *)	-83 383	-32 003
Nimittaja: Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl	97 269	50 921
Tulos per osake, laimentamaton, e	-0,66	-0,63
Tulos per osake, laimennettu, e	-0,66	-0,63

*) Maksamattomat hybridilainojen 2012 ja 2013 korot kirjataan IFRS:n mukaan vasta hallituksen päätöksen jälkeen. Maksamattomat hybridilainojen korot olivat 0,3 Me laskennallisten verojen jälkeen tilikaudella 2015 ja nämä on otettu vähentävänä tekijänä huomioon emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvassa tilikauden voitossa osakekohtaista tulosta laskettaessa. Konsernin tuloslaskelmassa esitettävä emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto oli -83,1 Me.

Laimennusvaikutuksella oikaistaa osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Yhtiön työntekijöille suunnatun osakepalkkiojärjestelmän (liitetietojen kohta 25) laimentavia vaikutuksia ei kuitenkaan oteta huomioon vuosina 2015 ja 2014, sillä ne kasvattaisivat osakekohtaista tulosta.

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

TASEEN LIITETIEDOT

12. Aineelliset hyödykkeet

Me	2015	2014
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	36,7	36,9
Lisäykset	2,8	0,0
Vähennykset	0,0	-0,2
Siirrot erien välillä	-0,1	0,0
Maa- ja vesialueiden arvonmuutos *)	-2,7	0,0
Muuntoerot	0,0	0,0
Tasearvo 31.12.	36,7	36,7
Me	2015	2014
---	---	---
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	110,5	110,7
Lisäykset	0,4	0,3
Vähennykset	-0,1	-0,1
Siirrot erien välillä	0,9	0,1
Rakennusten arvonmuutos *)	-9,1	0,0
Muuntoerot	0,2	-0,5
Hankintameno 31.12.	102,8	110,5
Kertyneet poistot 1.1.	-50,1	-47,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	2,8	0,0
Muuntoerot	-0,1	0,3
Tilikauden poistot ja alaskirjaukset**)	-0,0	-3,3
Kertyneet poistot 31.12.	-56,3	-50,1
Tasearvo 31.12.	46,5	60,4
Me	2015	2014
---	---	---
Rakennukset ja rakennelmat, rahoitusleasing
Hankintameno 1.1.	0,3	0,3
Siirrot erien välillä	-0,1	0,0
Hankintameno 31.12.	0,2	0,3
Kertyneet poistot 1.1.	-0,1	-0,1
Siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,0
Tilikauden poistot	0,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	-0,1	-0,1
Tasearvo 31.12.	0,1	0,2
Me	2015	2014
---	---	---
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	359,0	360,0
Lisäykset	6,1	3,3
Vähennykset	-3,7	-5,4
Siirrot erien välillä	6,3	4,6
Hankitut liiketoiminnot	0,0	0,0
Muuntoerot	1,2	-3,5
Hankintameno 31.12.	365,9	359,0
Kertyneet poistot 1.1.	-252,2	-245,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,2	5,3
Muuntoerot	1,2	2,5
Tilikauden poistot ja alaskirjaukset ***)	-22,1	-14,7
Kertyneet poistot 31.12.	-275,3	-252,2
Tasearvo 31.12.	93,6	106,8

Tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Me	2015	2014
Koneet ja kalusto, rahoitusleasing
Hankintameno 1.1.	28,5	23,9
Lisäykset	8,3	6,2
Vähennykset	0,0	0,0
Siirrot erien välillä	-2,1	-1,0
Muuntoerot	0,2	-0,6
Hankintameno 31.12.	31,0	28,5
Kertyneet poistot 1.1.	-9,4	-8,4
Vähennysten kertyneet poistot	-0,3	0,2
Muuntoerot	-0,1	0,3
Tilikauden poistot	-1,7	-1,4
Kertyneet poistot 31.12.	-11,4	-9,4
Tasearvo 31.12.	20,5	19,1
Me	2015	2014
---	---	---
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	14,9	14,7
Lisäykset	1,3	0,7
Vähennykset	-4,7	-0,6
Siirrot erien välillä	5,0	0,1
Muuntoerot	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	18,5	14,9
Kertyneet poistot 1.1.	-8,0	-7,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,0
Muuntoerot	0,0	-0,5
Tilikauden poistot	-0,6	-0,4
Kertyneet poistot 31.12.	-8,6	-8,0
Tasearvo 31.12.	7,9	6,9
Me	2015	2014
---	---	---
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	21,3	14,8
Lisäykset	14,1	11,5
Vähennykset	-0,2	-0,2
Siirrot erien välillä	-6,2	-4,7
Muuntoerot	0,1	-0,1
Tasearvo 31.12.	28,0	21,3
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	234,3	251,5

a) Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa annetaan lisätietoja maa-alueiden ja rakennusten arvonmuutosten käsittelystä. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaan maa-alueiden ja rakennusten arvonmuutoksia tarkastellaan kolmen vuoden välein. Edellinen koko konsernin kattava arvonmuutoskäsittely tehtiin vuonna 2012. Lähtökohtaisesti arvostukset perustuvat pääsääntöisesti tuottoarvomenetelmään. Turkin toiminnoissa käytettyjen rakennusten ja maa-alueiden arvoa alennettiin -4,3 Me (0,0 Me) laajan tuloksen kautta. Muiden konserniyksiköiden rakennuksien ja maa-alueiden arvoja muutettiin laajan tuloksen kautta -3,0 Me (0,0 Me). Omassa pääomassa esitettävän uudelleenarvostusrahastoon oli verojen jälkeen kirjattu 15,8 Me (22,2 Me). Laajan tuloksen kautta rekisteröidyt kiinteistöjen uudelleenarvostusten muutokset nettona vuosina 2015 ja 2014 maa- ja vesialueissa sekä rakennuksissa ja rakennelmissa ennen laskennallisia veroja olivat -7,3 Me (0,0 Me). Maa- ja vesialueiden kirjanpitoarvo ilman uudelleenarvostuksia olisi ollut 24,4 Me (21,7 Me). Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo ilman uudelleenarvostuksia olisi ollut 46,9 Me (51,5 Me). Nykyinen arvonmuutosten käsittely laadintaperiaatteissa otettiin käyttöön vuonna 2012. Kiinteistöjen arvostuksen luotettavuus luokitellaan tasolle 3 eli kyseisille pääosin teollisuuskiinteistöille ei ole aktiivista markkinaa eikä hintaa voi johtaa todennettavissa olevista markkinahirdoista. Arvostus perustuu tuottoarvomenetelmään ja käyvän arvon määrittäminen edellyttää merkittävissä määrin harkintaa. Konserni ei pysty antamaan yksityiskohtaista tietoa käytettyjen syöttötietojen herkkyydestä, koska ulkopuolinen arvioitsija laatii maa-alueiden ja rakennusten käypien arvojen laskelmat.

**) Tuloslaskelmaan kirjatut arvonalenemiset rakennuksista ja rakennelmista vuonna 2015 liittyvät Hollannin valimokiinteistöihin -1,5 Me sekä Suomessa sijaitseviin valimokiinteistöihin -4,6 Me. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaan maa-alueiden ja rakennusten arvonmuutoksia tarkastellaan kolmen vuoden välein. Edellinen koko konsernin kattava arvonmuutoskäsittely tehtiin vuonna 2012. Lähtökohtaisesti arvostukset perustuvat pääsääntöisesti tuottoarvomenetelmään.

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

*** Arvonalenemiset koneista ja kalustosta vuonna 2015 liittyvät Hollannin Heerlenissä suljettavaan Furan-linjaan -1,6 Me sekä Hollannin muiden tuotantolinjojen alaskirjauksiin -1,2 Me. Suomen valimoissa arvonalenemiset koneista ja kalustosta vuonna 2015 olivat -9,3 Me. Tämän lisäksi Wirsbon tulosyksikköön kuuluvassa vuonna 2015 suljettussa Smedjebackenin takomossa Ruotsissa rekisteröitiin -0,1 Me arvonaleneminen. Suomen valimoihin liittyvät arvonalenemiset kirjattiin alentuneiden tuotto-odotusten johdosta. Hollannin muiden tuotantolinjojen arvonalenemiset liittyvät tulevaisuudessa pienentyvään käyttöasteeseen. Smedjebackenin takomon alaskirjaus liittyi kyseisen yksikön lopettamiseen. Pietarsaaren valimon osalta vuonna 2012 tehtyjä koneiden ja kaluston alaskirjauksia on peruutettu 0,4 Me vuonna 2014. Pietarsaaren valimotoiminnoissa käytettyjen rakennusten tuloslaskelman kautta kirjatut arvonalenemiset olivat vuonna 2014 -0,5 Me liittyen valimon sulkemiseen.

Rahoitusleasingsopimusten vähimmäisvuokrien erääntyminen ja nykyarvo maturiteettiluokittain on esitetty liitetiedossa 28. Rahoitusleasingsopimukset sisältävät suurimmaksi osaksi tuotantolaitteiden vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 5–7 vuotta. Sopimusten vuokrat on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Sopimukset eivät sisällä osingonjakoon, lisävelanottoon tai uusien vuokrasopimusten solmimiseen kohdistuvia rajoituksia.

13. Liikearvo

Me	2015	2014
Hankintameno 1.1.	29,1	29,1
Muuntoero	0,1	0,0
Tasearvo 31.12.	29,2	29,1

Liikearvon kohdistus ja arvonalentumistestaus

Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Pääosa liikearvosta kohdistuu Valimodivisioona-segmenttiin kuuluvaan Orhangazin valimoon ja siihen liittyvä liikearvo vuoden 2015 lopussa oli 27,6 Me (27,6 Me).

Valimodivisioonaan kuuluvan Orhangazin valimon kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmaan. Laskelmissa on käytetty 5 vuoden diskontattuja kassavirtaennusteita perustuen johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin sekä arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä. Valimon arvioitu rahavirta perustuu kiinteistöjen, tehtaan ja koneiden käyttöön niiden nykyisessä kunnossa ilman mahdollisia tulevaisuuden yritysostoja. Johdon hyväksymissä strategisissa suunnitelmissa on otettu huomioon myös historiaan perustuva keskimääräinen kasvu sekä toteutuneet käyttökatetasot. Seuraavan viiden vuoden rahavirta perustuu arvioihin kustannusten ja kysynnän kehityksestä. Vuoden 2015 käyttökatetsu suhteessa liikevaihtoon, 2,4 %, jäi poikkeuksellisen alhaiseksi mm. Turkin autoteollisuuden lakoista, laatuongelmista sekä varaston alaskirjauksista johtuen. Vuonna 2016 on oletettu, että edellä mainitut tekijät eivät vaikuta käyttökatteeseen ja oletettu käyttökatetsu suhteessa liikevaihtoon tulee olemaan noin 7,8 %. Käyttökätteen keskimääräisenä vuotuisena kasvuna vuosina 2017–2020 on käytetty tasoa 18 %. Kannattavuuden kasvu perustuu osittain volyymikehitykseen, jo sovittuihin uuskauppoihin sekä uuden strategian mukaisiin tuotesiirtoihin. Edellä kuvattujen syiden vuoksi myös myynnin arvioidaan kasvavan keskimäärin 7 % vuosina 2016–2020. Lisäksi tuottavuuden ja kustannuskehityksen oletetaan parantavan kannattavuutta jo tehtyjen sekä päätettyjen prosessien sekä laadun kehittämisohjelmien takia. Konsernissa on päätetty ja toteutettu kiinteiden kulujen leikkauksia, jotka vähentävät myös paikallisia

kiinteitä kuluja konsernihallinnolle maksettavien palvelumaksujen pienentymisen johdosta. Rahavirrat, jotka ulottuvat viiden vuoden yli, on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttöjen. Loppuarvoon ei ole sisällytetty kasvutekijää.

Diskonttauskorkona käytetään ulkopuolisen asiantuntijan määrittelemää painotettua keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Sen osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, vertailuryhmän beta, vieraan pääoman keskimääräinen kustannus sekä vertailuryhmän oman ja vieraan pääoman suhde. Laskelmissa Orhangazin valimon osalta on käytetty 9,9 %:n painotettua pääomakustannusta ennen veroja.

Arvonalentumistestausten perusteella vuosina 2015 ja 2014 ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.

Herkkyysanalyysi:

Orhangazin valimolle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia skenaarioita. Nämä skenaariot toteutettiin muuttamalla arvonmäärityksen perusolettamuksia seuraavasti:

alentamalla kannattavuutta (EBITDA) 1–10 %
nostamalla painotettua pääomakustannusta 1–20 %

Johdon näkemys on, ettei edellä mainittujen teoreettisten skenaarioiden perusoletusten muutoksia tulisi tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Kuitenkaan mikään edellä mainituista skenaarioista ei olisi johtanut liikearvon arvonalentamisen tarpeeseen. Liikearvon alentumiseen olisi johtanut painotetun pääomakustannuksen nostaminen 22 prosentilla tasolle 12,1 % tai keskimääräisen käyttökatteen alentaminen 15 %:lla.

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

14. Aineettomat hyödykkeet

Me	2015	2014
Kehittämismenot
Hankintameno 1.1.	3,0	2,1
Lisäykset	0,0	0,5
Vähennykset	0,0	-0,1
Siirrot erien välillä	-0,2	0,6
Muuntoerot	0,0	-0,1
Hankintameno 31.12.	2,8	3,0
Kertyneet poistot 1.1.	-0,5	-0,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,3	0,1
Muuntoerot	0,0	0,0
Tilikauden poistot	-0,4	-0,4
Kertyneet poistot 31.12.	-1,3	-0,5
Tasearvo 31.12.	1,6	2,4
Me	2015	2014
---	---	---
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	7,6	7,7
Lisäykset	0,0	0,0
Vähennykset	0,0	0,0
Siirrot erien välillä	0,1	0,0
Muuntoerot	0,0	-0,1
Hankintameno 31.12.	7,8	7,6
Kertyneet poistot 1.1.	-3,7	-2,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,0
Muuntoerot	0,0	0,1
Tilikauden poistot	-1,1	-1,2
Kertyneet poistot 31.12.	-4,9	-3,7
Tasearvo 31.12.	2,8	4,0
Me	2015	2014
---	---	---
ATK-ohjelmat
Hankintameno 1.1.	6,9	6,6
Lisäykset	1,5	0,0
Siirrot erien välillä	0,0	0,3
Hankintameno 31.12.	8,4	6,9
Kertyneet poistot 1.1.	-5,9	-5,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	-0,1
Muuntoerot	0,0	0,0
Tilikauden poistot	-0,4	-0,6
Kertyneet poistot 31.12.	-6,3	-5,9
Tasearvo 31.12.	2,1	1,0

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Me	2015	2014
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	10.1	10.1
Lisäykset	0.0	0.0
Siirrot erien välillä	0.0	0.0
Hankintameno 31.12.	10.9	10.1
Kertyneet poistot 1.1.	-9.3	-8.8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0.1	0.0
Muuntoerot	0.0	0.0
Tilikauden poistot	-0.9	-0.6
Kertyneet poistot 31.12.	-10.4	-9.3
Tasearvo 31.12.	0.5	0.8
Me	2015	2014
---	---	---
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä
Hankintameno 1.1.	0.0	0.1
Lisäykset	0.0	0.0
Siirrot erien välillä	-	-0.1
Tasearvo 31.12.	0.0	0.0
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	7.1	8.2

15. Sijoituskiinteistöt

Me	2015	2014
Tasearvo 1.1.	8.3	11.6
Lisäykset	-	-
Vähennykset	-	-2.9
Siirrot erien välillä	2.6	-
Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta	-2.8	-0.4
Tasearvo 31.12.	8.1	8.3

Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot perustuvat riippumattoman ja ammatillisesti pätevän kiinteistöarvioitsijan arviokirjoihin, jotka päivitettiin loppuvuodesta 2014 ja 2015. Molempina vuosina arvonmäärityksen suoritti Suomen kiinteistöjen osalta Kiinteistötaito Peltola & Co Oy ja Ruotsin kiinteistön osalta Svefa AB käyttäen ensisijaisesti tuottoarvomenetelmää. Kiinteistöjen arvostuksen luotettavuus luokitellaan tasolle 3. Sijoituskiinteistöjen luokkaan siirrettyjen kiinteistöjen käypä arvo oli 2,6 Me.

16. Osuudet osakkuusyrityksissä

Me	2015	2014
Tasearvo 1.1.	1.2	1.3
Vähennykset	0.0	-0.2
Osuus kauden tuloksesta	0.1	0.1
Lisäykset	0.0	-
Muuntoerot	0.0	0.0
Tasearvo 31.12.	1.2	1.2

Osakkuusyritykset 31.12.2015

	Varat, Me	Velat, Me	Liikevaihto, Me	Voitto/tappio, Me	Konsernin omistusosuus, %
Kumsan A.S., Turkki	5.3	0,4	3,9	0,3	25,1
Componenta–Ferromatrix NV, Belgia	0,4	0,0	0,0	0,0	50,0

Osakkuusyritykset 31.12.2014

	Varat, Me	Velat, Me	Liikevaihto, Me	Voitto/tappio, Me	Konsernin omistusosuus, %
Kumsan A.S., Turkki	5,9	0,6	4,7	0,5	25,1

Osakkuusyritysosakkeisiin ei sisälly liikearvoa 31.12.2015. Osakkuusyrityksissä ei ole pörssinoteerattuja yrityksiä.

Tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

17. Muut rahoitusvarat

Me	2015	2014
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Hankintameno 1.1.	0,9	0,9
Lisäykset	-	-
Vähennykset	0,0	-
Tasearvo 31.12.	0,9	0,9

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomia osakkeita, joista suurimpana sijoituksena Majakka Voima Oy. Koska noteeraamattomien osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on nämä osakkeet kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalenemisilla. Componentan näkemyksen mukaan käypä arvo ja hankintameno eivät olennaisesti poikkea toisistaan. Muut rahoitusvarat luokitellaan käyvän arvon luokittelumenetelmien tasolle 3, kts. lisätiedot liitteestä 22. Myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjattiin tilikaudella myyntivoittoja 0,0 Me.

18. Pitkäaikaiset saamiset

Me	2015	2014
Osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset	0,0	0,0
Muut pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	0,1	0,2
Muut saamiset	1,0	1,2
	7,8	1,4
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	7,8	1,4

Konsernin pitkäaikaiset lainasaamiset liittyvät pääosin investointeihin. Muihin saamisiin vuonna 2015 sisältyy arvonlisäverosaamisia 3,5 Me (0,0 Me) Turkissa, joiden hyödynnettävyys riippuu kotimaan myynnin ja vientimyynnin välisestä suhteesta. Hyödynnettävyyden on arvioitu ajoittuvan vuoden 2016 jälkeiseen aikaan. Lisäksi muissa saamissa on rekisteröity ennakkomaksuja 2,3 Me (0,0 Me), jotka liittyvät Turkin Manisassa käynnissä olevaan alumiinivalimon rakentamiseen. Muut pitkäaikaiset saamiset olivat 1,3 Me (1,2 Me).

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana

Me	1.1.2015	Kirjattu tulos-laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Muuntoero	31.12.2015
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,1	0,0		0,0	0,1
Varaukset ja laskennalliset eläkevastuut	2,1	0,9	0,6		3,5
Verotukselliset tappiot	43,1	-37,5		0,2	5,8
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,1	0,2			0,3
Rakennusten ja maa-alueiden arvonalenemiset	1,3	0,6		0,0	1,9
Muut erät	2,6	2,9	0,2	0,0	5,7
Yhteensä	49,4	-33,0	0,8	0,2	17,3
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-12,0				-11,8
Yhteensä	37,4				5,5

Suomen ja Ruotsin yhtiöiden tappioista kirjatut verosaamiset 5,4 Me ja 0,4 Me perustuvat ko. maiden yhtiöiden ennakoituihin verotettaviin tuloihin. Ko. verosaamiset ennakoidaan hyödynnettäviin 1-10 vuodessa. Konserni perustaa tappioista kirjattujen laskennallisten verosaatavien hyödynnettävyyden tilikauden 2015 lopussa mm. vielä meneillään olevien tehostamisohjelmien vaikutuksiin, laatukustannusten pienenemiseen sekä huomattavasti alentuviin kiinteisiin kuluihin, jotka vaikuttavat alentavasti myös konsernihallinnon palveluveloituksiin ja siten parantavat liiketoimintayksiköiden kannattavuutta.

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Me	1.1.2015	Kirjattu tulos-laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Muuntoero	31.12.2015
Laskennalliset verovelat
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä	3,1	-0,2		0,0	2,8
Nopeutetut poistot	8,0	0,8		0,0	8,8
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,3	0,0	-0,3	0,0	0,0
Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset	5,6	-1,0	-1,0	0,0	3,6
Rahoitusleasing	1,2	0,3		0,0	1,5
Muut erät	6,9	-0,8	0,0	-0,1	6,0
Yhteensä	24,9	-0,8	-1,3	-0,1	22,6
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-12,0				-11,8
Yhteensä	12,9				10,8

Laskennallisten tuloverosaamisten ja -velkojen netotukset taseessa tehdään lähtökohtaisesti maittain, silloin kun kyseisessä maassa on tuloksenjärjestelyteknisesti mahdollisuus tasata eri konserniyhtiöiden veronalaisten voittojen ja tappioiden määrää tai silloin kun kyseisessä maassa sijaitsee vain yksi tytäryhtiö.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana

Me	1.1.2014	Kirjattu tulos-laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Muuntoero	31.12.2014
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,1	0,0		0,0	0,1
Varaukset ja laskennalliset eläkevastuut	2,1	-0,2	0,2		2,1
Verotukselliset tappiot	41,9	1,7		-0,4	43,1
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,1	0,0			0,1
Rakennusten ja maa-alueiden arvonalenemiset	1,4	0,0		0,0	1,3
Muut erät	1,7	0,5	0,4	0,0	2,6
Yhteensä	47,2	2,0	0,6	-0,5	49,4
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-13,2				-12,0
Yhteensä	34,0				37,4
Me	1.1.2014	Kirjattu tulos-laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Muuntoero	31.12.2014
---	---	---	---	---	---
Laskennalliset verovelat
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä	3,3	-0,2		0,0	3,1
Nopeutetut poistot	8,1	-0,1		0,0	8,0
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,6	-0,3			0,3
Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset	5,7	-0,1	0,0	0,0	5,6
Rahoitusleasing	1,0	0,1		0,0	1,2
Muut erät	7,0	0,9	-0,9	-0,1	6,9
Yhteensä	25,8	0,2	-0,9	-0,1	24,9
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-13,2				-12,0
Yhteensä	12,6				12,9

Tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

20. Vaihto-omaisuus

Me	2015	2014
Aineet ja tarvikkeet	13,8	17,2
Keskeneräiset tuotteet	11,3	12,6
Valmiit tuotteet/tavarat	30,4	32,0
Muu vaihto-omaisuus	12,3	12,8
Ennakkomaksut	0,1	0,4
Vaihto-omaisuus yhteensä	68,8	75,0

Muu vaihto-omaisuus koostuu pääosin malleista, kiinnittimistä, työkaluista ja varaosista.
Täikaudella 2015 kirjattiin kuluiksi Suomen yksiköissä -0,5 Me, Ruotsin yksiköissä -0,6 Me, Hollannin yksiköissä -0,6 Me ja Turkin yksiköissä -2,7 Me, yhteensä -4,4 Me (-0,2 Me), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

21. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

Me	2015	2014
Myyntisaamiset	21,3	23,5
Lainasaamiset	1,4	3,6
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	0,0	1,2
Tuloverosaamiset	1,4	0,2
Siirtosaamiset	2,2	4,2
Arvonlisäverosaamiset	5,0	9,1
Muut saamiset	1,9	2,0
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä	33,2	43,7

Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa maksettuja jaksotettuja kuluja.

Myyntisaamisten valuuttajakauma

	2015 %	2014 %
EUR	86,2	69,6
SEK	7,0	12,8
TRY	4,9	14,8
GBP	1,8	1,8
RUB	0,2	0,3
USD	0,1	0,8

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

22. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittely

Rahoitusvarat ja -velat, jotka arvostetaan käypään arvoon luokitellaan arvostusmenetelmien arvioidun luotettavuuden mukaisesti kolmelle tasolle:

TASO 1:
Täysin saman ehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu luotettava markkinahinta. Tasolle on luokiteltu sähkötermiinit, joiden arvostukset perustuvat Nord Poolin vastaavien standardoitujen tuotteiden markkinahintoihin.

TASO 2:
Lähes vastaavan ehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu markkinahinta. Hinta voi olla kuitenkin johdettu todettavissa olevista markkinatiedoista. Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti markkinoilla sovellettavia laskentamalleja.

TASO 3:
Instrumentille ei ole olemassa aktiivista markkinaa, käypä markkinahinta ei ole luotettavasti johdettavissa ja käyvän arvon määrittäminen edellyttää merkittävissä määrin harkintaa.

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti 2015

Me	TASO 1	TASO 2	TASO 3
Valuuttajohdannaiset (OTC)	-	-0,6	-
Korkojohdannaiset (OTC)	-	-	-
Hyödykejohdannaiset	-0,8	-	-
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	0,8

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti 2014

Me	TASO 1	TASO 2	TASO 3
Valuuttajohdannaiset (OTC)	-	0,4	-
Korkojohdannaiset (OTC)	-	-0,1	-
Hyödykejohdannaiset	-0,7	-	-
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	0,9

Tilikaudella ei ole siirretty rahoitusvaroja tai -velkoja tasojen välillä.

23. Rahavarat

Me	2015	2014
Rahavarat taseessa
Käteinen raha ja pankkitilit	6,1	12,1
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat
Käteinen raha ja pankkitilit	6,1	12,1

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Me	Osakkeita, 1000 kpl	Osakepääoma, Me	Ylikurssi- rahasto, Me	Rahavirran suojaukset, Me	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, Me	Rakennusten ja maa-alueiden uudelleen-arvostus- rahasto, Me	Muut rahastot, Me
1.1.2014	29 269	21,9	15,0	-0,7	58,1	22,7	40,6
Osakeanti	68 000	-	-	-	94,3	-	-35,6
Hybridilainan liikkeellelasku	-	-	-	-	-	-	-
Siirrot kertyneisiin voittovaroihin	-	-	-	-	-	-0,4	-
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	0,3	-	-	0,0
31.12.2014	97 269	21,9	15,0	-0,4	152,3	22,2	4,9
Siirrot kertyneisiin voittovaroihin	-	-	-	-	-	-0,3	0,3
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	0,0	-	-6,2	-0,8
31.12.2015	97 269	21,9	15,0	-0,4	152,3	15,8	4,4

Oman pääoman muutoslaskelmassa esitetyt kumulatiiviset muuntoerot -37,0 Me (-36,3 Me) sisältävät euroalueen ulkopuolisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös euroalueen ulkopuolisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. Turkin tytäryhtiön toiminnallinen valuutta muuttui euroksi maaliskuun alusta alkaen vuonna 2012 ja tämän jälkeen konserni ei ole rekisteröinyt tytäryhtiön yhdistelystä muuntoeroa Turkin liiran muutoksiin liittyen.

Ylikurssirahasto sisältää osakkeista uusmerkinnän yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävän määrän mikäli vaihdettavan pääomalainen liikkeellelaskemisesta, joihin merkinnät perustuvat, on päätetty ennen v. 2006 osakeyhtiölakiuudistusta. Nykyisen osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen (1.9.2006) liikkeellelasketun vaihdettavan pääomalainen vaihdon yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävä määrä on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Rahavirran suojaukset sisältävät hyödykejohdannaisten sekä korkojohdannaisten arvostuksia. Suojausinstrumenttien rahastossa tehokkaiden suojausten käyvän arvon muutos ennen veroja oli -0,6 Me (-0,3 Me), tuloslaskelmaan siirretty osuus -0,6 Me (-0,7 Me) ja laskennallisten verojen muutos 0,0 Me (-0,1 Me).

Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostusrahastossa on esitetty kyseisten omaisuuserien uudelleenarvostuksen vaikutus omaan pääomaan. Laajassa tuloksessa esitettävä uudelleenarvostuksesta johtuva muutos, poislukien määräysvallattomien omistajien osuus, laskennallisten verojen jälkeen vuonna 2015 oli -6,2 Me (0,0 Me). Rahastosta siirrettiin kertyneisiin voittovaroihin 0,3 Me (0,4 Me) vuonna 2015.

Muut rahastot sisältävät vaihdettavasta pääomalainasta erotetun oman pääoman komponentin 2,1 Me (2,1 Me). IFRS 2 standardin mukaiset osakepalkkiokirjaukset 0,3 Me (0,3 Me) sekä sijoituskiinteistöjen luokkaan siirrettyjen kiinteistöjen uudelleenluokitteluhetken käyvän arvon ja aikasemman kirjanpitoarvon välisen erotuksen 0,0 Me (0,6 Me). Muiden rahastojen joukkoon sisältyy myös vararahasto, jonka arvo oli 0,0 Me (0,0 Me). Yhtiön omaan pääomaan sisältyy kaksi oman pääoman ehtoista joukkovelkakirjalainaa (hybridilaina), jotka parantavat yhtiön omavaraisuusastetta ja esitetään omassa pääomassa muissa rahastoissa. Hybridilainojen nimellismäärät olivat 2,6 Me (2,6 Me) vuonna 2015.

Componenta toteutti elo - syyskuussa 2014 yhteensä 68 000 000 osakkeen osakeannit kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä osakeannissa 15.8.2014 tarjottiin 15 000 000 yhtiön uutta osaketta rajatulle joukolle valikoituja sijoittaja. Toisessa osakeannissa 8.-12.9.2014 tarjottiin 53 000 000 yhtiön uutta osaketta yleisölle. Yhtiön hybridilainojen 2012 ja 2013 haltijoilla, vakuudettoman joukkovelkakirjalainan 2013 ja vakuudellisen joukkovelkalainakirjan 2013 haltijoilla sekä pääomalainojen 2009 ja 2010 haltijoilla oli mahdollisuus käyttää osakeannin merkintähinnan maksamiseen yhtiöltä olevia laina- ja korkosaamista. Osakeannissa toteutettujen konversioiden jälkeen yhtiöllä oli hybridilainaa 2013 jäljellä 0,5 Me sekä hybridilainaa 2012 2,1 Me. Kokonaisuudessaan antien seurauksena sijoitetun vapaan oman pääomanrahasto kasvoi 94,3 Me ja muissa rahastoissa esitettävä hybridilaina-rahasto pieneni 35,6 Me.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että vuodelta 2015 ei jaeta osinkoa.

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

25. Osakeperusteiset maksut

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Componenta Oyj:n hallitus päätti 10.2.2015 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä oli yksi ansaintajakso, kalenterivuosi 2015. Ansaintajakson 2015 ansaintakriteeri oli Componenta konsernin tulos rahoituserien jälkeen. Mahdollinen palkkio ansaintajaksoilta 2015 olisi maksettu osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa, pantata tai muuten käyttää osakkeita niille asetetun noin kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Componenta Oyj:n hallitus päätti 17.2.2014 osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä kaudelle 2014 konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä oli yksi ansaintajakso, kalenterivuosi 2014. Ansaintajakson 2014 ansaintakriteeri oli Componenta konsernin tulos rahoituserien jälkeen. Mahdollinen palkkio ansaintajaksoilta 2014 olisi maksettu osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa, pantata tai muuten käyttää osakkeita niille asetetun noin kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

10.2.2015 ja 17.2.2014 päätettyjen kannustinjärjestelmien mahdollinen tuotto perustui vuosina 2015 ja 2014 tulokseen rahoituserien jälkeen ennen kertaluonteisia eriä. Vuoden 2015 lopussa 10.2.2015 päätetyn kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuului 12 henkilöä. Mikäli järjestelmien tavoitteet olisi saavutettu täysimääräisinä, kannustinjärjestelmissä olisi maksettu palkkioina enintään 780 000 Componenta Oyj:n osakkeen arvoa vastaava määrä ansaintajakson 2015 osalta. Järjestelmien ansaintajaksoilta 2015 ja 2014 ei maksettu osakepalkkioita, koska ansaintakriteerit eivät täyttyneet. Järjestelmien tulosvaikutus ennen veroja vuonna 2015 oli 0,0 Me (0,0 Me).

Osakeperusteiset maksut 2015
Ansaintajakso alkaa	1.1.2015
Ansaintajakso päättyy	31.12.2015
Osakkeiden vapautumispäivä	1.1.2018
Osakepalkkioita enintään, kpl	780 000
Jäljellä oleva sitovuusaika	2 vuotta
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa	0,82
Osakkeen arvo tilinpäätöshetkellä, euroa	0,69
Ansaintakriteerit	100 % tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä
Ansaintakriteerien kokonaistoteuma	0 %
Osakeomistusvelvollisuus	2 vuotta
Osakkeiden vapautuminen	1.1.2018
Henkilöitä	12

Osakepalkkion 2015 arvon laskenta

Osakepalkkioita enintään, kpl	780 000
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa	0,82
Odotettu osinko ennen palkkion maksua, euroa	0,00
Käypä arvo (osakeosuus) osingon jälkeen, euroa	0,82
Osakkeen kurssi 31.12.2015, euroa	0,69
Ansaintakriteerien odotettu toteuma, %	0,00
Odotettu osakepalkkio vuoden 2015 osalta, kpl	0,00
Osakepalkkion 2015 arvo 31.12.2015, Me	0,00

Tilinpäätöksen liitetiedot Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Osakeperusteiset maksut 2014

Ansaintajakso alkaa	1.1.2014
Ansaintajakso päättyy	31.12.2014
Osakkeiden vapautumispäivä	1.1.2017
Osakepalkkioita enintään, kpl	200 000
Jäljellä oleva sitovuusaika	2 vuotta
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa	1,58
Osakkeen arvo tilinpäätöshetkellä, euroa	0,69
Ansainakriteerit	100 % tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eri
Ansainakriteerien kokonaistoteuma	0 %
---	---
Osakeomistusvelvollisuus	2 vuotta
Osakkeiden vapautuminen	1.1.2017
Henkilöitä	18

Osakepalkkion 2014 arvon laskenta

Osakepalkkioita enintään, kpl	200 000
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa	1,58
Odotettu osinko ennen palkkion maksua, euroa	0,00
Käypä arvo (osakeosuus) osingon jälkeen, euroa	1,58
Osakkeen kurssi 31.12.2015, euroa	0,69
Ansainakriteerien toteuma, %	0,00
Osakepalkkio vuoden 2014 osalta, kpl	0,00
Osakepalkkion 2014 arvo 31.12.2015, Me	0,00

26. Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelmät ovat pääosin maksupohjaisia. Konsernilla on Ruotsissa usean työnantajan etuuspohjainen eläkejärjestely Alecta ITP. Järjestely on kirjattu kuten maksupohjaiset järjestelyt IAS 19.30 (a) -standardin mukaisesti, koska Alecta ei pysty toimittamaan tarvittavia aktuaarilaskelmia.

Muut työsuhde-etuudet

Muissa työsuhde-etuuksissa esitetään pääasiassa Turkin työlainsäädäntöön kuuluvia vastuita.

Turkin työlainsäädännön mukaan yhtiöitä vaaditaan maksamaan työsuhteen päättymisen yhteydessä korvaus työntekijälle, joka on ollut palveluksessa vuoden ja jonka työsuhde päättyy ilman syytä, kutsutaan armeijan palvelukseen, kuolee tai joka jää eläkkeelle 25 vuoden työsuhteen jälkeen (nainen 20 vuotta) ja saavuttaa eläkeän (58 vuotta nainen ja 60 vuotta mies). Maksettava määrä on yhden

kuukauden palkka kutakin palvelusvuotta kohden enimmäismäärän ollessa 3 828,37 Turkin liiraa työntekijää kohden 31.12.2015 (3 438,22 Turkin liiraa, 31.12.2014). Etuutta ei ole rahastoitu.

Pitkäaikaisissa varauksissa esitetyt muut työsuhde-etuudet (liite-tieto 27), sisältävät myös edellä kuvatun Turkin työlainsäädännön mukaisen vastuun. Varauksen suuruus on laskettu arvioimalla vastuun todennäköistä nykyarvoa henkilön työsuhteen päättyessä. Todennäköistä nykyarvoa määriteltäessä on käytetty seuraavia olettamuksia tilinpäätöksissä 31.12.2015 ja 31.12.2014, diskonttaus-korko 9,80 % (9,80 %), vuotuinen palkankorotusolettama 5,50 % (5,25 %) ja todennäköisyytenä sille että työsuhde päättyy eläkkeelle siirtymiseen 94,55 % (94,40 %).

Edellä kuvattua järjestelyä Turkissa käsitellään etuuspohjaisena järjestelynä ja sen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot esitetään laajassa tuloksessa ja muut erät esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa. Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:

Me	2015	2014
Vastuu 1.1.	8,9	7,7
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,6	0,6
Korkomenot	0,9	0,8
Työnantajan suorittamat maksut	-1,3	-1,5
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	1,9	1,0
Kurssierot	-1,1	0,3
Vastuu 31.12.	0,9	8,9

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

27. Varaukset

Lyhytaikaiset

Me	Muut työsuhde-etuudet	Uudelleen-järjestely-varaukset	Ympäristö-varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2015	–	2,7	–	1,9	4,5
Muuntoerot	–	0,0	–	–	0,0
Varausten lisäykset	–	3,3	0,1	1,1	4,5
Käytetyt varaukset	–	–1,8	–	–0,3	–2,1
31.12.2015	–	4,2	0,1	2,7	7,0
1.1.2014	–	1,4	–	2,0	3,3
Muuntoerot	–	–	–	–	–
Varausten lisäykset	–	1,7	–	0,1	1,8
Käytetyt varaukset	–	–0,3	–	–0,2	–0,5
31.12.2014	–	2,7	–	1,9	4,5

Uudelleenjärjestelyvaraukset koostuvat pääasiassa Hollannin yksiköiden ja Pietarsaaren valimotoimintojen ennakoiduista kuluista. Hollannin uudelleenjärjestelyihin kohdistuvaa nettovarausta on lisätty 1,7 Me vuoden 2015 aikana.

Ympäristövaraus liittyy Karkkilassa sijaitsevan vanhan tehtaan oman kaatopaikan sulkemiseen ympäristöviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Sulkeminen sisältää erilaisten maakerrosten läjittämistä ja alueen maisemoinnin. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan projekti on valmis vuoden 2016 aikana.

Lyhytaikaiset muut varaukset sisältävät Turkin valimon jätehiekkakasan puhdistus- ja hävittämiskuluja 1,0 Me viranomaisten vaatimusten mukaisesti ja oikeudenkäyntikanteita 1,5 Me (1,6 Me) liittyen työtapaturmiin. Varausten suuruus on määritelty yhtiön johdon arvion perusteella. Lyhytaikaisiin varauksiin liittyvien menojen odotetaan toteutuvan vuoden 2016 aikana.

Pitkäaikaiset

Me	Muut työsuhde-etuudet	Uudelleen-järjestely-varaukset	Ympäristö-varaukset	Yhteensä
1.1.2015	9,5	0,0	0,1	9,7
Muuntoerot	–1,1	–	–	–1,1
Varausten lisäykset	3,2	–	0,0	3,2
Käytetyt varaukset	–1,3	–	–0,1	–1,4
31.12.2015	10,3	0,0	0,0	10,4
1.1.2014	8,3	0,0	0,2	8,5
Muuntoerot	0,3	–	–	0,3
Varausten lisäykset	2,4	–	0,0	2,4
Käytetyt varaukset	–1,5	0,0	–0,1	–1,5
31.12.2014	9,5	0,0	0,1	9,7

Muut työsuhde-etuudet koostuvat pääasiassa Turkin työlainsäädäntöön liittyvistä velvoitteista 9,9 Me (8,9 Me) lisätietoja liitteessä 26.

Me	2015	2014
Varausten muutos on tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluissa, kulujen lisäyksenä (–) / vähennyksenä (+) *)	–1,4	–1,4

*) Varausten lisäykset muissa työsuhde-etuuksissa sisältää 1,9 Me (1,0 Me) Turkin työsuhteen päättymisen jälkeisiin järjestelyihin liittyviä vakuutusmateriaalista tappioita, jotka esitetään laajassa tuloksessa.

Tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

28. Korolliset velat

Me	2015	2014
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta*)	78,9	143,7
Rahoitusleasingvelat	7,3	7,2
Eläkelainat	11	2,0
Joukkovelkakirjalainat	-	6,3
	87,2	159,2
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta*)	142,6	59,3
Rahoitusleasingvelat	5,9	4,7
Eläkelainat	0,0	3,0
Pääomalainat	-	2,0
Joukkovelkakirjalainat	6,3	-
	185,7	69,0
Korolliset velat yhteensä	243,1	228,2

*) Syndikaattilainsopimuksen mukainen vuoden 2017 pitkäaikainen osuus 55,7 Me ja joukkovelkakirjalainojen vuoden 2019 osuus 6,3 Me on luokiteltu taulukossa lyhytaikaiseksi vuodelle 2016 johtuen IFRS-standardin vaatimuksesta, koska kovenanttirikkomuksen vuoksi annettu vapautus ei ulotu vähintään kahdentoista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.

Korollisten rahoitusvelkojen valuuttajakauma		2015 %	2014 %
Pitkäaikaiset	EUR	98,2	98,6
	SEK	0,8	1,4
	TRY	-	0,0
Lyhytaikaiset	EUR	92,4	90,2
	SEK	1,9	2,9
	TRY	5,5	6,9
	GBP	0,1	-

Lainoihin liittyvät rahavirrat toteutuvat sopimuksen nimellisvaluutassa.

Korollisten rahoitusvelkojen nimellis- ja efektiivisten korkojen vaihteluvälit

Me	2015 Nimelliskorkojen vaihteluvälit %	2015 Efektiivisten korkojen vaihteluvälit %	2014 Nimelliskorkojen vaihteluvälit %	2014 Efektiivisten korkojen vaihteluvälit %
Lainat rahoituslaitoksilta	0,8 - 7,8	0,8 - 10,4	0,9 - 7,5	0,9 - 9,8
Rahoitusleasingvelat	0,6 - 13,8	1,7 - 19,9	0,6 - 13,8	1,7 - 19,9
Eläkelainat	1,9 - 4,8	1,9 - 4,8	1,9 - 4,8	1,9 - 4,8
Pääomalainat	-	-	10,0 - 10,0	14,4 - 14,4
Joukkovelkakirjalainat	2,0 - 5,0	4,5 - 5,9	2,0 - 5,0	3,7 - 5,9

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Korollisten rahoitusvelkojen takaisinmaksuohjelma 2015

Me	2016	2017	2018	2019	2020	2021+
Lainat rahoituslaitoksilta*)	142,6	24,6	13,7	13,1	13,1	14,3
Rahoitusleasingvelat	5,9	3,5	2,4	1,4	0,1	-
Eläkelainat	0,9	0,5	0,5	-	-	-
Pääomalainat	-	-	-	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	6,3	-	-	-	-	-
	155,7	28,6	16,6	14,5	13,3	14,3

*) Syndikaattilainasopimuksen mukainen vuoden 2017 pitkäaikainen osuus 55,7 Me ja joukkovelkakirjalainojen vuoden 2019 osuus 6,3 Me on luokiteltu taulukossa lyhytaikaiseksi vuodelle 2016johtuen IFRS-standardin vaatimuksesta, koska kovenanttirikkomuksen vuoksi annettu vapautus ei ulotu vähintään kahdentoista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.

Korollisten rahoitusvelkojen takaisinmaksuohjelma 2014

Me	2015	2016	2017	2018	2019	2020+
Lainat rahoituslaitoksilta	59,3	30,1	68,0	10,6	10,0	25,0
Rahoitusleasingvelat	4,7	4,0	1,9	0,9	0,4	-
Eläkelainat	3,0	0,9	0,5	0,5	-	-
Pääomalainat	2,0	-	-	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-	-	6,3	-
	69,0	35,1	70,4	12,0	16,7	25,0

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

Me	2015	2014
Vähimmäisvuokrat erääntyvät maksettavaksi seuraavasti:
Yhden vuoden kuluessa	6,3	5,2
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	7,8	7,6
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
	14,1	12,8
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-0,9	-0,9
	13,2	11,9
Vähimmäisvuokrien nykyarvot:
Yhden vuoden kuluessa	5,9	4,7
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	7,3	7,2
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
	13,2	11,9

Pääomalainat

Pääomalaina 2010

Componenta Oyj:n liikkeeseen laskema pääomalainan 2010 jäljellä oleva osuus 2,0 Me maksettiin lainaehtojen mukaisesti korkoineen takaisin 15.9.2015. Pääomalainan kertynyt korko ajalta 1.1.–15.9.2015 kirjattiin kuluksi tuloslaskelmaan.

Joukkovelkakirjalainat

Vakuudeton joukkovelkakirjalaina 2013

Componenta Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2015 vakuudetonta joukkovelkakirjalainaa 2013 jäljellä 0,3 Me. Laina oli liikkeeseen-laskettaessa nimellismäärältään 22,3 Me. Joukkovelkakirjalainan haltijoilla oli mahdollisuus käyttää syyskuun 2014 osakeannin merkintähinnan maksamiseen lainan pääomasta ja korosta muodostuvaa saamista yhtiöltä. Tätä mahdollisuutta käytettiin 22,0 Me lainapääoman osalta, minkä verran lainan nimellismäärä pieneni. Elo – syyskuussa 2014 sovittiin laina-ajan pidennyksestä 31.12.2019 asti siltä osin kuin lainaa ei ollut käytetty osake-merkinnän maksuun syyskuun 2014 osakeannissa. Lisäksi sovittiin lainaehtojen muuttamisesta siten, että lainan pääomalle maksetaan muutospäivästä alkaen kiinteää korkoa 2 % p.a. ja että kaikki 2.3.2014 jälkeen kertyneet korot maksetaan lainan takaisinmaksupäivänä.

Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on sama etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla vakuudettomilla velkasitoumuksilla. Lainan tasearvo 31.12.2015 oli 0,3 Me. Kertynyt korko ajalta 1.1.–31.12.2015 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin. Joukkovelkakirjalainan lainaosuudet ovat kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla.

Vakuudellinen joukkovelkakirjalaina 2013

Componenta Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2015 vakuudellista joukkovelkakirjalainaa 2013 jäljellä 6,0 Me. Laina oli liikkeeseen-laskettaessa nimellismäärältään 10,0 Me. Joukkovelkakirjalainan haltijoilla oli mahdollisuus käyttää syyskuun 2014 osakeannin merkintähinnan maksamiseen joukkovelkakirjalainan pääomasta ja korosta muodostuvaa saamista yhtiöltä. Tätä mahdollisuutta käytettiin 4,0 Me osalta, minkä verran lainan nimellismäärä pieneni. Rahoitusjärjestelyiden yhteydessä sovittiin laina-ajan pidennyksestä 2.9.2019 asti, jolloin laina maksetaan takaisin yhtenä eränä. Lainalla on toissijainen etuoikeus verrattuna Componenta Oyj:n muihin vakuudellisiin velkasitoumuksiin. Lainan tasearvo 31.12.2015 oli 6,0 Me. Kertynyt korko ajalta 2.9.–31.12.2015 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

29. Lyhytaikaiset korottomat velat

Me	2015	2014
Ostovelat	84,2	78,5
Ostovelat osakkuusyrityksille	0,0	-
Siirtovelat	20,5	18,4
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	1,7	0,7
Saadut ennakot	0,3	0,3
Muut velat	4,2	4,3
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä	101,0	102,2

Siirtovelkoihin sisältyy muun muassa siirtyviä henkilöstökuluja sekä siirtyviä korkokuluja.

Muut velat koostuvat pääosin arvonlisäveroveloista, lähdeveroista sekä tullimaksuista.

Ostovelkojen valuuttajakauma

	2015 %	2014 %
EUR	50,8	46,0
TRY	30,4	27,0
SEK	13,4	18,4
USD	5,0	8,0
GBP	0,4	0,7

30. Rahoitusvarojen sekä -velkojen tasearvot ja käyvät arvot kategorioittain

Rahoitusvarat

Me	2015 Tasearvo	2015 Käypä arvo	2014 Tasearvo	2014 Käypä arvo
KÄYPÄÄN ARVOON KIRJATTAVAT ERÄT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	0,0	0,0	0,6	0,6
Suojauslaskennassa mukana olevat erät
Johdannaiset (tehokas ja tehoton osuus)	0,0	0,0	0,0	0,0
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON JA HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT ERÄT
Lainat ja muut saamiset
Rahavarat	6,1	6,1	12,1	12,1
Lainasaamiset	1,2	1,2	2,7	2,7
Myyntisaamiset	21,3	21,3	23,5	23,5
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	0,8	0,8	0,9	0,9

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Rahoitusvelat

| Me | 2015
Tasearvo | 2015
Käypä arvo | 2014
Tasearvo | 2014
Käypä arvo |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| KÄYPÄÄN ARVOON KIRJATTAVAT ERÄT | | | | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät | | | | |
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset | 0,6 | 0,6 | 0,2 | 0,2 |
| Suojauslaskennassa mukana olevat erät | | | | |
| Johdannaiset (tehokas ja tehoton osuus) | 0,8 | 0,8 | 0,7 | 0,7 |
| JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT ERÄT | | | | |
| Muut rahoitusvelat | | | | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 221,5 | 224,7 | 203,0 | 205,7 |
| Rahoitusleasingvelat | 13,2 | 13,2 | 11,9 | 11,9 |
| Eläkelainat | 2,0 | 2,0 | 5,0 | 5,0 |
| Pääomalainat | – | – | 2,0 | 2,0 |
| Joukkovelkakirjalainat | 6,3 | 6,3 | 6,3 | 6,3 |
| Ostovelat ja saadut ennakot | 84,5 | 84,5 | 78,8 | 78,8 |

Korollisten lainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla sopimuksen tulevat kassavirrat sopimusehtoja vastaavilla tilinpäätöshetken markkinakoroilla tai arvioilla käyvästä korosta.

Myyntisaamisten, ostovelkojen, yritystodistuslainojen ja lyhyisiin markkinakorkoihin sidottujen rahoitusleasingsopimusten tasearvojen voidaan olettaa vastaavan riittävällä tarkkuudella niiden käypiä arvoa johtuen lyhyistä maturiteeteista ja koronuudistumisjaksoista. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

31. Pääoman hallinta

Componenta-konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Konsernin toimiala on luonteeltaan suhteellisen pääomavaltainen, joka näin ollen edellyttää aktiviisia toimenpiteitä pääomarakenteen optimoimiseksi.

Hallitus ja johto seuraavat säännöllisesti konsernin pääomarakennetta. Johdon raportoinnissa hybridilainat luetaan omaksi pääomaksi. Konsernissa seurataan erityisesti omavaraisuusastetta, joka on pitkään jatkuneen vaikean markkinatilanteen ja omaisuuserien alaskirjausten vuoksi muodostunut huomattavasti tavoitetilaa 40 % alemmaksi. Omavaraisuusaste oli 4,6 % tilinpäätöshetkellä 31.12.2015.

Pääomaa hallinnoidaan mm. osingonjakopolitiikalla ja osakeanneilla (osakkeenomistajien niin hyväksyessä). Vuoden 2015 aikana on jatkettu panostuksia käyttöpääoman pienentämiseksi muun muassa varastoja optimoimalla, asiakassaatavien perintää tehostamalla ja laajentamalla myyntisaamisten myyntiohjelmia edelleen sekä neuvottelemalla ostovelkoihin pidempiä maksuaikoja. Lisäksi pääomien käyttöä tehostetaan Turkissa myös ostovelkojen myyntiohjelmilla.

Yhtiöllä oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2015 hybridilaina 2013 jäljellä 0,5 Me sekä hybridilaina 2012 2,1 Me.

Tärkeimmät pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut

	31.12.2015	31.12.2014
Nettovelkaantumisaste, hybridilainat omaan pääomaan lukien	1273,0 %	194,4 %
Omavaraisuusaste, hybridilainat omaan pääomaan lukien	4,6 %	23,7 %

Tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

32. Rahoitusriskien hallinta

Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Konsernin rahoituksen saatavuus pyritään varmistamaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja -instrumenttien osalta. Yhden rahoituslähteen luototusosuus ei saa nousta rahoituspolitiikassa asetetun määrän yli. Konsernissa käytössä olevista rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat vuoden 2015 tilinpäätöshetkellä pitkäaikainen syndikoitu 14.8.2014 päivätty rahoituslimiittisopimus, jonka nimellismäärä vuodenvaihteessa oli 63,8 Me. Componentan turkkilaisen tytäryhtiön 13.8.2014 allekirjoittama 90 Me pitkäaikainen rahoituslimiittisopimus turkkilaisten rahoittajapankkien kanssa sekä turkkilaisen tytäryhtiön 17.6.2015 allekirjoittama 30 Me viisi ja puolivuotinen rahoituslimiittisopimus, kahdenväliset pitkäaikaiset lainasopimukset, joukkovelkakirjalainat, TyEL-lainat, hybridilainat, myyntisaatavien rahoitus ilman takautumisoikeutta sekä leasingrahoitus.

Konserni raportoi pohjoismaisille syndikaattipankeille ja Turkin tytäryhtiön rahoituslimiittisopimuspankeille sopimusehdoissa määriteltyjä ns. finanssikovenantteja. Finanssikovenantit liittyvät investointeihin ja omavaraisuusasteen, korollisen velan ja käyttökateen sekä velanhoitokatteen perusteella laskettuihin tunnuslukuihin. Componenta tiedotti 4.12.2015 käynnistäneessä neuvottelut liittyen pohjoismaiseen syndikaattilainasopimukseen, jonka tiettyjä lainaehtoja yhtiö ei täytä. Neuvotteluiden tuloksena Componenta allekirjoitti 30.12.2015 syndikaattilainan osapuolten kanssa niin sanotun standstill-sopimuksen, jossa rahoittajat vapauttavat Componentan edellä mainittujen lainaehtojen täyttämisestä määräaikaisesti. Sopimus on voimassa huhtikuun 2016 loppuun asti ja se sisältää vastaaville sopimuksille tavanomaisia ehtoja, jotka yhtiön tulee sopimuksen voimassaoloaikana täyttää. Neuvottelut pankkien kanssa jatkuvat edelleen eikä niiden lopputulosta voi vielä tarkemmin ennakoida. Yhtiö tiedotti 11.3.2016, että rahoitusneuvottelut ovat edenneet suunnitellusti. Neuvotteluiden kohteena oleva järjestely koostuu olemassa olevien pankkilainojen osittaisista leikkauksista sekä konvertoinnista pitkäaikaisiksi. Niin ikään yhtiö käy neuvotteluita uuden pitkäaikaisen rahoituksen saamiseksi. Konsernilla on erääntymässä pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta 143,9 Me vuonna 2016 ja 24,9 Me vuonna 2017 eikä näiden lainojen jälleenrahoitusmahdollisuuksista ole täyttä varmuutta.

Turkin tytäryhtiö allekirjoitti 17.6.2015 uuden 5,5 vuotisen arvoltaan 30 Me luottosopimuksen. Sopimus koostuu kahdesta erillisestä lainasopimuksesta, jotka ovat 20 Me investointilaina ja 10 Me käyttöpääomalaina. Uusien rahoitusjärjestelyjen myötä Turkin tytäryhtiön korollisten velkojen keskimaturiteetti piteni edelleen.

Konsernin käyttöpääoma oli 5,7 Me vuoden 2015 lopussa. Konsernilla on käyttämättömiä luottolimiittejä 4,5 Me, jotka ovat käytettävissä kuitenkin ainoastaan Manisassa sijaitsevaan investointiin eivätkä näin ollen ole käytettävissä käyttöpääoman rahoittamiseen. Konsernin likviditeetti oli vuoden 2015 lopussa sekä alkuvuonna 2016 kireä, mikä on johtanut ostolaskujen maksun viivästymiseen. Erääntyneiden ostovelkojen määrä oli 30,9 Me tilinpäätöshetkellä. Tiukka likviditeetti on aiheuttanut joitakin toimintahäiriöitä tuotannossa.

Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on esitetty liitetietojen kohdassa 28. Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernilla tulee olla maksuvalmius, jolla katetaan lähitulevaisuuteen kohdistuvat sitoumukset. Maksuvalmiuden vähimmäismäärä on määritelty rahoituspolitiikassa. Tilinpäätöshetkellä konsernin rahat ja pankki-saamiset olivat 6,1 Me (12,1 Me).

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen (nimellismäärä) ja korkojen kassavirtajakauma 2015

Me	2016	2017	2018	2019	2020	2021+
Lainat rahoituslaitoksilta*)	-143,9	-24,9	-14,0	-13,5	-13,5	-15,0
Rahoitusleasing	-5,9	-3,5	-2,4	-1,4	-0,1	-
Eläkelainat	-0,9	-0,5	-0,5	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-6,3	-	-	-	-	-
Ostovelat ja muut velat	-84,5	-	-	-	-	-
Korkokulut lainoista	-11,2	-7,7	-4,7	-3,9	-2,8	-0,6
Koronvaltosopimukset, netto	-	-	-	-	-	-
	-252,7	-36,7	-21,6	-18,7	-16,4	-15,6

*) Syndikaattilainasopimuksen mukainen vuoden 2017 pitkäaikainen osuus 56,9 Me (nimellismäärä) ja joukkovelkakirjalainojen vuoden 2019 osuus 6,3 Me on luokiteltu taulukossa lyhytaikaiseksi vuodelle 2016 IFRS-standardin vaatimuksesta, koska kovenanttirikkomuksen vuoksi annettu vapautus ei ulotu vähintään kahdentoista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Lukuja ei ole diskontattu vastaamaan niiden nykyarvoa. Luvut ovat voimassa vain tilinpäätöshetkellä ja voivat vaihtuvakorkoisten sopimusten korkojen määrän osalta poiketa toteutuvista kassavirroista. Rahoitusvelkojen takaisinmaksutaulukolla ei ole tarkoitus kuvata konsernin odotettua kokonaisrahavirtaa.

Valuuttajohdannaisten tuleviin kassavirtoihin liittyy valuuttakurssieron osalta myös huomattava vaihtelun mahdollisuus eikä niitä siksi esitetä takaisinmaksutaulukossa. Sähköjohdannaiset liittyvät oleellisesti fyysisiin sähköntoimituksiin ja käsitellään siten osana tulevia sähkönostoja. Näin ollen niitä ei raportoida osana konsernin rahoitusvelkojen kassavirtataulukkoa.

Valuuttajohdannaisten, hyödykejohdannaisten sekä korkojohdannaisten odotetut kassavirrat tilinpäätöshetkellä vastaavat niiden käypiä arvoja (liitetieto 33).

Rahoitusleasingsopimusten osalta käytetään rahoitusleasingvelan lyhennyksiä ja korkokuluja riittävänä arviona maksettavista vuokrista. Pieniä eroja todelliseen kassavirtaan aiheuttavat ainoastaan korkotason muutokset. Maksettavat korot on laskettu voimassaolevilla nimelliskoroilla. Näin ollen vaihtuvakorkoisten sopimusten todelliset koronmaksut tulevat todennäköisesti hieman poikkeamaan taulukossa esitetyistä luvuista.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen (nimellismäärä) ja korkojen kassavirtajakauma 2014

Me	2015	2016	2017	2018	2019	2020+
Lainat rahoituslaitoksilta	-60,3	-32,1	-68,0	-10,6	-10,0	-25,0
Rahoitusleasing	-4,7	-4,0	-1,9	-0,9	-0,4	-
Eläkelainat	-3,0	-0,9	-0,5	-0,5	-	-
Pääomalainat	-2,0	-	-	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-	-	-6,3	-
Ostovelat ja muut velat	-78,8	-	-	-	-	-
Korkokulut lainoista	-10,3	-9,7	-6,2	-3,4	-2,7	-2,2
Koronvaihtosopimukset, netto	-0,1	-	-	-	-	-
	-159,2	-46,7	-76,6	-15,4	-19,4	-27,2

Valuuttariski

Konsernin valuuttariski jaetaan valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja tuloksesta johtuvaan translaatioriskiin. Transaktiopositioon lasketaan taseessa olevat valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat. Nämä muodostavat transaktiopositioon osuuden, jonka muutokset vaikuttavat liikevoittoon. Erillisenä tästä positiosta tarkastellaan niitä transaktiopositioon eriä, joiden valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat tulosvaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin kuten valuuttamääräiset rahat ja pankkisaamiset sekä konsernin sisäiset ja ulkoiset valuuttalainat ja lainasaamiset. Transaktiopositioon molempien osien suojausasteeksi on määritelty 90–110 %. Mikäli kyseisen valuutan position kokonaismäärä kuitenkin alittaa 3 Me, tehdään suojauspäätös tapauskohtaisesti.

Yhtiön hallitus muutti Componenta Turkin tytäryhtiön valuuttamääräisten erien osalta transaktiopositioon suojauspolitiikkaa tilikauden 2014 aikana. Uuden politiikan mukaisesti Turkin suojausasteiden on mahdollista olla toimitusjohtajan päätöksellä 0–100 prosenttia. Aikaisemman politiikan mukaisesti Componenta Turkin valuuttamääräisten erien osalta transaktiopositioon molempien osien suojausasteeksi oli määritelty 90–110 %, mutta kyseisten suojausasteiden oli mahdollista olla toimitusjohtajan päätöksellä 70–130 prosenttia. Koska Turkin tytäryhtiön toiminnallinen valuutta on muutettu 1.3.2012 alkaen Turkin liirasta euroksi, muodostavat liiramääräiset tase-erät valuuttariskiposition. Niinpä Turkin osalta molempiin transaktiopositioihin lasketaan mukaan liiramääräiset tase-erät, mitkä vaikuttavat joko

liikevoittoon tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Valuuttariskien suojaukset eivät ole suojauslaskennan piirissä.

Translaatiopositio määritellään konsernin niiden ulkomaisten tytär- ja osakkuusyritysten omien pääomien ja kertyneiden voittojen perusteella, joiden toimintavaluuttana on muu kuin euro. Translaatioriskin osalta konsernin oman pääoman riskit liittyvät Iso-Britannian, Ruotsin sekä Venäjän tytäryhtiöihin, kun niiden paikallisessa valuutassa oleva oma pääoma muutetaan euroiksi. Rahoituspolitiikan mukaisesti translaatiopositioista suojataan konsernin toimitusjohtajan päätökseen perustuen 0–100 %.

Suojautumisessa valuuttakurssien muutoksilta käytetään valuuttalainojen ja -talletusten sekä muiden luonnollisten suojaussuhteiden lisäksi tavanomaisia johdannaisinstrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, joiden hinnoittelu markkinoilla on luotettavaa. Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuoden.

Valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Turkin liira, Ruotsin kruunu, Yhdysvaltojen dollari ja Iso-Britannian punta.

Oheisessa taulukossa on kuvattu konsernin avoimen valuuttaposition, sisältäen suojaustarkoituksessa hankitut valuuttajohdannaiset (liitetieto 33), herkkyys muutoksille sekä transaktio- että translaatiopositioon osalta. Valuuttakurssimuutoksen vaikutus +/- kuvaa ensimmäisessä tapauksessa vaikutusta joko tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan valuutan heikentyessä 10 % ja jälkimmäisessä tapauksessa valuutan vahvistuessa 10 % euroa vastaan.

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

31.12.2015	Päätöskurssi 31.12.2015	Avoin Transaktio-positio, Me	Translaatiopositio, Me	Arvio potentiaalisesta valuuttakurssimuutoksesta %	Valuuttakurssimuutoksen vaikutus + / -
					Tuloslaskelmaan	Omaan pääomaan
EUR/USD	1,0887	-4,1	-	10	0,4 / -0,5
EUR/GBP	0,73395	3,8	1,9	10	-0,3 / 0,4	-0,2 / 0,2
EUR/TRY	3,1776	-27,0	-	10	2,5 / -3,0
EUR/SEK	9,1895	29,9	-5,1	10	-2,7 / 3,3	0,5 / -0,6
EUR/RUB	80,6736	0,2	-0,0	10	-0,0 / 0,0	0,0 / -0,0
31.12.2014	Päätöskurssi 31.12.2014	Avoin Transaktio-positio, Me	Translaatiopositio, Me	Arvio potentiaalisesta valuuttakurssimuutoksesta %	Valuuttakurssimuutoksen vaikutus + / -
---	---	---	---	---	---	---
					Tuloslaskelmaan	Omaan pääomaan
EUR/USD	1,2141	-6,0	-	10	0,5 / -0,7	-
EUR/GBP	0,7789	13,9	1,2	10	-1,3 / 1,5	-0,1 / 0,1
EUR/TRY	2,8207	-21,7	-	10	2,0 / -2,4	-
EUR/SEK	9,3930	16,9	-5,3	10	-1,5 / 1,9	0,5 / -0,6
EUR/RUB	72,3370	0,2	-0,0	10	-0,0 / 0,0	0,0 / -0,0

Konsernissa ei sovelleta IAS 39:n mukaista rahavirran tai käyvän arvon suojauslaskentaa transaktioposition osalta.

Korkoriski

Konsernin käyvän arvon ja rahavirran korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin lainasalkkuun, myytyihin laskusaataviin sekä rahoitusleasingospimuksiin. Konsernin asiakasmarkkinoiden syklisyyden johdosta konsernin nettokorkoaseman keskimääräinen koronuudistusjakso on rahoituspolitiikassa määritelty vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Konsernin nettokorkoasema uusiutuu keskimäärin 6 kuukaudessa (6 kk). Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisiin. Lisäksi korkoriski on hajautettu koronuudistusjaksoille. Korkotason muutokset vaikuttavat siten asteittain konsernin tulokseen. Korkoriski voidaan hallita lisäksi käyttämällä korkojohdannaisia.

Konsernin tulosta suojaavat korkojohdannaiset jaetaan IAS 39:n mukaisessa rahavirran suojauslaskennassa mukana oleviin johdannaisiin sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin ja velkoihin. Näin ollen korkotason muutokset eivät vaikuta korollisten erien tase-arvoihin vaan ainoastaan tuloslaskelmaan kirjattaviin korkokuluihin ja -tuottoihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltujen korkojohdannaisten käypien arvojen muutokset vaikuttavat tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin sekä rahavirran suojauslaskennassa mukana olevien koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset puolestaan konsernin omaan pääomaan. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä rahavirran suojauslaskennassa mukana olevia korkojohdannaisia eikä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltuja korkojohdannaisia.

TULOSLASKELMA - RAHOITUSKULUT

Me	31.12.2015 tilikaudelle 2016		31.12.2014 tilikaudelle 2015
	Eneustettu rahoituskulun muutos	Herkkyys korkokäyrä +100bp	Eneustettu rahoituskulun muutos	Herkkyys korkokäyrä +100bp
Korolliset velat	-0,2	-1,0	-0,1	-1,0
Koronvaihtosopimukset, korkokulut ja -tuotot netto	-	-	0,0	0,0
Koronvaihtosopimukset, käyvän arvon muutos	-	-	-	0,0

Eneustettu korkokulun lisäys kuvastaa muutosta korkokuluissa mikäli korkokäyrä toteutuisi tilinpäätöstä seuraavana tilikaudena markkinoiden tarkasteluhetkellä hinnoitellulla tavalla. Herkkyysanalyysissä arvioidaan tilinpäätöspäivän korkokäyrän parallelei nousua 1,0 % -yksiköllä. Positiivinen luku tarkoittaa eneustetun korkokulun pienenemistä ja negatiivinen korkokulun kasvua.

Laskelmissa oletusarvona on, että erääntyvät lainat uudelleenrahoitetaan vastaavalla instrumentilla. Lisäksi oletuksena on, ettei lainoja lyhennetä eli laskelmat huomioivat ainoastaan koronuudistumisriskin, joka kohdistuu tilinpäätöshetkellä avoimena oleviin korollisiin lainoihin ja niiden nimelliskorkoihin. Koronvaihtosopimusten osalta ei ole oletettu, että sopimuksia jatketaan vastaavilla instrumenteillä niiden erääntyessä. Korkoriski taseen varat puolella ei ole merkittävä, joten sitä ei ole otettu mukaan korkoriskin herkkyystarkasteluun.

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Hyödykeriski

Konsernin sähkön hintariskiä suojataan Pohjoismaissa sähköjohdannaisilla, joiden kaupankäynti hoidetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Ulkopuolinen asiantuntija toimii sähkön hankinnassa ja suojauksissa Componentan asettamissa puitteissa ja Componentan hankinta- ja riskipolitiikan mukaisesti. Sähköjohdannaisten maturiteetti on maksimissaan kuluva vuosi ja kolme seuraavaa vuotta.

Luottoriski

Kukin konserniyhtiö vastaa ensisijaisesti omiin asiakassaataviin liittyvistä luottoriskeistä. Konsernin luotonvalvonta ohjeistaa ja valvoo luottoriskien hallintaa, arvioi asiakkaiden luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua maksuvelvotteistaan.

Konsernilla ei ole merkittäviä asiakassaatavien luottoriskikeskittymiä. Konsernin asiakaskunta on laajasti hajautunut eikä kenenkään yksittäisen asiakaskonsernin saamiset ylitä 10 % konsernin myyntisaamisista. 93 % (93 %) konsernin myynnistä suuntautuu Eurooppaan jakautuen useaan eri maahan.

Monet asiakkaista ovat pitkäaikaisia, vakavaraisia yhtiöitä, mutta yksittäistapauksissa käytetään luottotietoyhtiöiden maksukäyttäytymiseen ja vakavaraisuuteen liittyviä raportteja luottopäätösten tukena. Konsernin luottoriskipositota pienentään myymällä asiakaslaskusatavia rahoitusyhtiöille ilman takautumisoikeutta. Myytyjen saatavien osuus vuoden 2015 lopussa oli 80 % (79 %) kaikista saatavista.

Avoimet myyntisaamiset erääntyvät seuraavasti

Me	31.12.2015	31.12.2014
Erääntymättömät	14,5	15,4
Erääntyneet
alle 1 kk	2,1	2,5
1–3 kk	1,9	3,5
3–6 kk	1,4	1,7
yli 6 kk	1,3	0,4
	21,3	23,5

33. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Me	2015 Nimellisarvo	2014 Nimellisarvo
Valuuttajohdannaiset *)
Valuuttaterminisopimukset	7,5	0,1
Valuutanvaihtosopimukset	9,8	54,3
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	-	5,0
1–5 vuoden sisällä erääntyvät	-	-
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	1,3	2,4
1–5 vuoden sisällä erääntyvät	1,7	1,9

*) Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuosi.

Myyntisaamisten erääntymistä ja asiakkaiden maksuhistoriaa seurataan vähintään kahden viikon välein. Erääntyneiden saamisten ylittäessä konsernin johdon asettamat rajat, konsernin luotonhallinta on tarvittaessa valmis asettamaan asiakkaille toimituskieltoja, kunnes maksusitoumukset on hoidettu.

Luottotappiot tilikaudella olivat –0,5 Me (–0,1 Me). Componenta BV kirjasi luottotappiota konkurssiin ajautuneesta RBDH:sta. Componenta Wirsbo kirjasi luottotappioita konkurssiin ajautuneesta Rani AB:sta, Kenny Holm:sta ja Wahlqvist's Verkstäder AB. Suomessa luottotappioita kirjattiin Nisamo Oy:stä, Jarparo Oy:stä, Walpella Järvenpää Oy:stä ja Witte-Pemax Ab:stä. Konsernin luottotappioriski oli 25,3 Me (27,3 Me), mikä sisältää myyntisaamisten lisäksi myös muita saamisia, kuten laina- ja korkosaamisia.

Konsernin kassavaroja sijoitetaan vain hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti kohteisiin, joissa luottoriski on arvioitu vähäiseksi. Sijoituksen maksimimaturiteetti on rajoitettu 1 viikkoon ja maksimisijoitusmäärät on lisäksi määritelty vastapuolittain.

Konserni on saanut pankkitakauksia ja vekseleitä joltakin alihankkijoiltaan, toimittajiltaan sekä asiakkailtaan maksettuja ennakkoja ja myyntisaamisia vastaan. Alihankkijoilta ja toimittajilta saatujen takausten ja muiden sitoumusten kokonaismäärä on 3,5 Me (4,0 Me). Asiakkailta saatujen takausten ja muiden sitoumusten kokonaismäärä on 1,0 Me (1,0 Me). Vakuuksia ei ole mahdollista siirtää tai myydä eteenpäin eikä niitä voi pantata edelleen.

Tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Me	2015 Käypä arvo, positiivinen	2015 Käypä arvo, negatiivinen	2015 Käypä arvo, netto	2014 Käypä arvo, netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttaterminisopimukset	–	–0,2	–0,2	0,0
Valuutanvaihtosopimukset	–	–0,4	–0,4	0,4
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	–	–	–	–0,1
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset	0,0	–0,8	–0,8	–0,7

Johdannaissopimuksen käypä arvo vastaa sitä tuottoa tai kulua, jonka konserni kirjaisi, jos se sulkisi sopimuksen tilinpäätöspäivänä. Korko-optiosopimusten sekä valuutta- ja sähköjohdannaisten käypä arvo lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien kassavirtojen nykyarvona käyttäen laskennassa tilinpäätöshetken korkokäyrää.

Taseen valuuttamääräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen kurssieromuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Valuuttamääräisiä lainoja vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot sekä kaikkien valuuttajohdannaisten kertyneet korkoerot ja korkoerojen arvostukset esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Niiden korkosuojausten, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa, käyvät arvot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Johdannaisten realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot esitetään taseen lyhyt- sekä pitkäaikaisissa saamisissa ja veloissa. Pitkäaikaisissa korottomissa veloissa esitettiin johdannaisten realisoitumattomia arvostustappioita 0,3 Me (0,1 Me).

Sähkötermiinien herkkyysanalyysi

Sähkötermiinien markkinahintojen muutokset vaikuttaisivat sähköjohdannaisten käypiin arvoihin seuraavasti:

Me	2015 15 % / –15 %	2014 15 % / –15 %
Sähkötermiinien käyvän arvon muutos	0,3 / –0,3	0,5 / –0,5

Avoimien valuutta- ja korkopositioiden herkkyys markkinahintojen muutoksille on esitetty liitetietojen kohdassa 32.

Rahavirran suojauslaskennassa mukana olevat johdannaissopimukset

Me	2015 Nimellisarvo	2015 Käypä arvo, tehokas osuus	2014 Nimellisarvo	2014 Käypä arvo, tehokas osuus
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset	3,1	–0,5	4,4	–0,5

Hyödykkeiden markkinahintariskeiltä suojaavien johdannaisten käyvät arvot on kirjattu rahavirran suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti oman pääoman suojausinstrumenttien rahastoon, josta ne siirretään tuloslaskelmaan suojattavan erän toteutuessa tai jos sen toteutumista ei enää voida pitää todennäköisenä.

Sähköjohdannaisista aiheutuvat tuloslaskelmavaikutukset kirjataan ostojen oikaisueriin.

Tytäryhtiöiden hankintamenoon ei ole aktivoitu kuluneella tilikaudella tai sitä edeltäneellä vertailukaudella valuuttakurssieroja.

Ulkomaiseen yhtiöön tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennassa mukana olevat johdannassopimukset

Tilikaudella tai sitä edeltäneellä tilikaudella ei ole kohdennettu valuuttajohdannaisia suojaamaan nimenomaisesti valuuttamääräisten omien pääomien muuntoeroilta. Näin ollen ulkomaiseen yhtiöön tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennassa ei ole mukana johdannaisia.

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaissopimusten käyvät arvot

| Me | 2015
Nimellisarvo | 2015
Käypä arvo, tehokas osuus | 2014
Nimellisarvo | 2014
Käypä arvo, tehokas osuus |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Valuuttajohdannaiset | | | | |
| Valuuttaterminisopimukset | 7,5 | -0,2 | 0,1 | 0,0 |
| Valuutanvaihtosopimukset | 9,8 | -0,4 | 54,3 | 0,4 |
| Korkojohdannaiset | | | | |
| Koronvaihtosopimukset | - | - | 5,0 | -0,1 |

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat -luokkaan kuuluvat johdannaissopimukset liittyvät konsernin riskienhallintaan, mutta niihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä kytkettyjä johdannaisia.

34. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

Me	2015	2014
Yhden vuoden kuluessa	0,3	1,3
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa	2,6	2,9
Yli viiden vuoden kuluttua	0,6	1,1
Vähimmäisvuokrat yhteensä	4,1	5,3

Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset sisältävät suurimmaksi osaksi kiinteistöjen, tuotantolaitteiden ja autojen vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 3–5 vuotta. Joihinkin sopimuksista sisältyy osto-optio hintaan, jonka voidaan odottaa vastaavan mahdollisena toteutushetkenä kohteen käypää arvoa.

Vuoden 2015 tuloslaskelmaan sisältyy muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja –2,1 Me (–2,8 Me).

Konserni vuokralle antajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

Me	2015	2014
Yhden vuoden kuluessa	0,2	0,7
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa	0,7	0,6
Vähimmäisvuokrat yhteensä	0,8	1,3

Muutamia tällä hetkellä tarpeettomista tuotanto- ja toimistotiloista on annettu vuokralle. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin yhdestä kolmeen vuotta, mutta joihinkin sopimuksiin liittyy mahdollisuus jatkovuokrakauteen alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Osa kiinteistöistä luokitellaan IFRS:n mukaisesti sijoituskinteistöiksi.

35. Vastuusitoumukset

Me	2015	2014
Kiinteistökiinnitykset
Omista velvoitteista	8,1	11,2
Yrityskiinnitykset
Omista velvoitteista	114,9	103,4
Pantit
Omista velvoitteista	488,2	541,4
Muut vastuut *)	1,2	1,3

Componentalla oli 31.12.2015 taseen ulkopuolisia rahoitusleasingistoumuksia, ei vielä alkaneista sopimuksista, yhteensä 3,7 Me (1,2 Me). Rahoitusleasingvelka ja investointikohde rekisteröidään taseessa rahoitusleasingssopimuksen alkaessa ja investointi-kohdetta vastaanotettaessa.

Tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Muutama konserniin kuuluva yhtiö on asianosaisena eräissä konsernin liiketoimintaan liittyvissä riita-asioissa ja erimielisyyksissä. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden ja erimielisyyksien lopputuloksilla ei ole olennaista haitallista vaikutusta konsernin tulokseen tai rahoitusasemaan, kun otetaan huomioon niiden tueksi esitetyt perusteet, voimassaolevat vakuutukset ja konsernin koko liiketoiminnan laajuus.

Turkissa on vireillä Componenta Dökümcülükiin liittyen muutamia maankäyttöön ja ympäristöoikeuteen liittyviä oikeudenkäyntejä. Turkin lainsäädäntö on kyseisten käsiteltävänä olevien asioiden osalta epäselvä ja olennaisten haitallisten vaikutusten mahdollisuutta ei kyseisten oikeudenkäyntien osalta voida poissaikaa. Johdon arvion mukaan tällaisen olennaisten haitallisten vaikutusten realisoituminen on kuitenkin epätodennäköistä.

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia

Me	2015	2014
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat	0,0	0,0
Eläkelainat	2,0	4,0
	2,0	4,0
Velat, joiden vakuudeksi on annettu muita pantteja sekä yrityskiinnityksiä
Rahalaitoslainat	178,3	163,7
Eläkelainat	-	-
	178,3	163,7

36. Lähipiiritapahtumat

Konserniyhtiöt

Yritys	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus %	Emoyhtiön omistusosuus %
Arvika Smide AB	Arvika, Ruotsi	100,0	-
Componenta B.V.	Belfeld, Alankomaat	100,0	100,0
Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S.	Orhangazi, Turkki	93,6	93,6
Componenta Finland Oy	Karkkila	100,0	100,0
Componenta France S.A.S.	Nanterre, Ranska	100,0	-
Componenta Främmestad AB	Essunga, Ruotsi	100,0	-
Componenta Germany GmbH	Korshenbroich, Saksa	100,0	-
Componenta Italy Srl	Milano, Italia	100,0	-
Componenta Netherlands B.V.	Tegelen, Alankomaat	100,0	-
Componenta Russia LLC	Moskova, Venäjä	100,0	1,0
Componenta UK Ltd	Staffordshire, Iso-Britannia	93,6	-
Componenta USA, LLC	Iowa, USA	100,0	-
Componenta Wirsbo AB	Surahammar, Ruotsi	100,0	-
Karkkilan Koskikiinteistö Oy	Karkkila	81,0	66,9
Karkkilan Lääkärikeskus Oy	Karkkila	100,0	100,0
Karkkilan Valimokiinteistö Oy	Karkkila	100,0	-
Kiinteistö Oy Ala-Emali	Karkkila	98,2	98,2
Kiinteistö Oy Pietarsaaren Tehtaankatu 13	Pietarsaari	100,0	-
Kiinteistö Oy Ylä-Emali	Karkkila	100,0	100,0
Pietarsaaren Vanha Valimo Oy	Pietarsaari	100,0	-
Uudenmaan Rakennustiimi Oy	Karkkila	100,0	100,0
Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy	Karkkila	100,0	100,0

Liiketapahtumat lähipiirin kanssa

Me	2015	2014
Tavaroiden myynnit osakkuusyrityksille	-	-
Tavaroiden ostot osakkuusyrityksiltä	-0,1	-0,5
Palveluiden ostot osakkuusyrityksiltä	-	-
	-0,1	-0,5

Konsernin periaatteena on, että toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin.

Tilinpäätöksen liitetiedot Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Hallituksen, toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot ja muut etuudet

2015, e	Palkat ja palkkiot luontoisetuineen	Vapaaehtoiset eläke-etuudet	Tulospalkkiot	Osakepalkkiot	Yhteensä
Hallitus	245 000	0	0	0	245 000
Toimitusjohtaja Heikki Lehtonen (16.11.2015 asti)	259 434	60 000	0	0	319 434
Toimitusjohtaja Harri Suutari (16.11.2015 alkaen)	57 905	15 000	0	0	72 905
Toimitusjohtajan sijainen	221 379	25 627	0	0	247 006
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet	1 089 395	51 669	0	0	1 141 064
Yhteensä	1 873 113	152 296	0	0	2 025 409
2014, e	Palkat ja palkkiot luontoisetuineen	Vapaaehtoiset eläke-etuudet	Tulospalkkiot	Osakepalkkiot	Yhteensä
---	---	---	---	---	---
Hallitus	235 000	0	0	0	235 000
Toimitusjohtaja	319 976	63 014	0	0	382 990
Toimitusjohtajan sijainen	256 695	37 868	33 008	0	327 571
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet	961 686	41 336	0	0	1 003 022
Yhteensä	1 773 357	142 218	33 008	0	1 948 583

Hallituksen ja johdon palkkojen, palkkioden ja etuuksien erittely ilman osakepalkkioita
Palkat ja palkkiot, 1 000 e

	2015	2014
Toimitusjohtaja Heikki Lehtonen	49	383
Toimitusjohtaja Harri Suutari	73	-
Toimitusjohtajan sijainen	247	328
Hallituksen jäsenet
Harri Suutari	49	65
Matti Ruotsala	49	30
Heikki Lehtonen	-	35
Riitta Palomäki	55	35
Tommi Salunen	55	35
Olavi Huhtala	55	35
Olli Isotalo	30	-
Perttu Louhiluoto	30	-
Hallitus yhteensä	245	235

Yllä mainittuihin lukuihin sisältyy toimitusjohtajien ja toimitusjohtajan sijaisen kohdalla vapaaehtoisia lisäeläkesopimuksia vuonna 2015 (2014), 75 000 (63 014) ja 25 627 (37 868) euroa vuodessa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Toimitusjohtajan sijaisen eläkeikä määräytyy paikallisen lainsäädännön mukaan ja on tällä hetkellä 65 vuotta. Toimitusjohtajalle maksetaan vuosittain lisäeläkettä, joka on 6 % perusvuosiansioista ja yhtiön maksut vuonna 2015 olivat 18 000 euroa Heikki Lehtoselle ja 3 420 euroa Harri Suutarille. Kyseinen lisäeläke sisältää vanhuuseläkkeen eläkeiässä, vapaakirjaoikeuden vakuutetun työsuhteen päättyessä ennen vakuutussopimuksen mukaista vanhuuseläkeikää ja työkyvyttömyysturvan sekä työsuhde-, vapaakirja- ja eläkeaikaisen henkivakuutusturvan. Tämän lisäksi toimitusjohtajalla on erillinen eläkekapitalisaatiosopimus, jonka mukaan eläke alkaa 63 vuoden iästä ja päättyy 68 vuoden iässä tai kun kapitalisaatiosopimuksen säästöt on käytetty loppuun. Eläkekapitalisaatiosopimus solmittiin vuonna 2013 Heikki Lehtosen kanssa ja vuosina 2015 (2014) kapitalisaatiosopimuksen säästöjä kartutettiin 42 000 (45 000) eurolla. Eläkekapitalisaatiosopimus solmittiin vuonna 2015 Harri Suutarin kanssa ja vuonna 2015

kapitalisaatiosopimuksen säästöjä kartutettiin 11 580 eurolla. Lopullinen eläke lasketaan vuosittain jakamalla jäljellä olevien säästöjen määrä jäljellä olevien eläkekuukausien määrällä. Toimitusjohtajan sijaisen lisäeläkkeen osalta yhtiön vuotuiset maksut vastaavat hänen yhden kuukauden bruttomääräistä kokonaispalkkaansa.

Velat ja saamiset osakkuusyrityksiltä on eritelty kyseisten tase-erien liitetiedoissa, liitteet 18, 21 ja 29.

Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluville henkilöille on myönnetty kuluneella tilikaudella ja sitä edeltäneillä tilikausilla yhteensä voimassa olevia lainasaamisia 0,2 Me (0,2 Me). Näistä 0,1 Me on entisen toimitusjohtajan määräämältä yhteisöltä ja 0,1 Me johtoryhmän nykyisiltä tai entisiltä jäseniltä.

Vuonna 2015 lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kanssa ei tehty materiaalisia liiketoimia. Yhtiön toimitusjohtajan (Heikki Lehtonen) määräysvallassa oleva yhtiö Oy Högfors-Trading Ab

Tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

osti Componenta Oyj:lta 100 % Luoteis-Uudenmaan Kiinteistöt Oy:n sekä Uusporila Oy:n osakekannoista helmikuussa 2014. Lisäksi kyseinen toimitusjohtajan määräysvallassa oleva yhtiö Oy Högfors-Trading Ab osti 25 % osakkuusyhtiö Niliharju Oy:n osakekannasta Componenta Oyj:lta helmikuussa 2014. Ostettujen osakkeiden yhteenlaskettu kauppahinta oli 2,1 miljoonaa euroa. Kauppahinta perustui ulkopuolisten arvioijien laatimiin arviokirjoihin. Lokakuussa 2014 konserni osti 3 % tytäryhtiönsä Componenta Wirsbo AB:n osakekannasta kyseisen yhtiön toimitusjohtajalta hänen siirtyessään toisen työnantajan palvelukseen. Kauppahinta 0,3 Me (nimellisvaluutta SEK) oli samansuuruinen, jolla konserni myi osakkeet kyseiselle henkilölle vuonna 2007.

Lisäksi yhtiön lähipiiriin kuuluvat henkilöt ovat tehneet vähäisiä transaktioita konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa vuosina 2014 ja 2015.

37. Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Componenta tiedotti 3.3.2016 selkeyttävänsä johtamisjärjestelmäänsä osana käynnissä olevaa strategiatyötä. Uudessa johtamisjärjestelmässä luovutaan aikaisemmasta divisioonarakenteesta ja liiketoiminta jaetaan viiteen liiketoiminta-alueeseen: Suomen liiketoiminta, Ruotsin liiketoiminta, Hollannin liiketoiminta, Turkin rautaliiketoiminta ja Turkin alumiiniliiketoiminta. Liiketoiminta-alueet muodostuvat liiketoimintayksiköistä eli paikallisista valimoista, konepajoista ja takomoista sekä sisältävät myös myyntiyhtiöt.

Johtamisjärjestelmän selkeyttämisen seurauksena myös raportointisegmentit muuttuivat. Componenta-konsernin uudet raportointisegmentit ovat alumiiniliiketoiminta ja rautaliiketoiminta, joiden mukaisesti Componenta raportoi 1.1.2016 alkaen. Rautaliiketoimintaan kuuluvat Componentan rautavalimot ja konepajat Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Turkissa. Lisäksi siihen kuuluvat mändävalmistaja Pistons Suomessa ja Wirsbon takomot Ruotsissa. Alumiiniliiketoimintaan kuuluvat Turkissa sijaitsevat alumiinivalimo ja vanteiden tuotantoyksikkö. Uusien raportointisegmenttien mukaiset vertailutiedot julkaistaan ennen tammi-maaliskuu 2016 osavuosikatsausta.

Componenta tiedotti rahoitusjärjestelyjen etenemisestä 11.3.2016.

Konsernin kehitys Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

KONSERNIN KEHITYS 2011 – 2015 *)

Konsernin kehitys 2011 – 2015

Me	2011	2012	2013	2014	2015
Liikevaihto	576,4	544,8	510,5	495,2	494,8
Liikevoitto	22,5	4,0	14,9	2,2	-23,4
Rahoitustuotot ja -kulut	-25,9	-29,4	-24,5	-30,9	-25,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-3,4	-25,4	-9,6	-28,7	-48,9
Tilikauden tulos	-3,1	-24,0	-15,5	-28,6	-82,7
Tilauskanta kauden lopussa	99,5***)	82,9***)	87,3**)	88,9*)	76,9
Liikevaihdon muutos, %	27,6	-5,5	-6,3	-3,0	-0,1
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus, %	90,0	92,0	91,6	91,7	91,3

) Tilauskanta 8.1.2015
) Tilauskanta 6.1.2014
) Tilauskanta 13.1.2013
*) Tilauskanta 12.1.2012

Konsernin kehitys 2011 – 2015 ilman kertaluonteisia eri ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Me	2011	2012	2013	2014	2015
Liikevaihto	576,4	544,8	510,5	495,2	494,8
Liikevoitto	29,8*)	10,0*)	14,5	17,8	6,0
Rahoitustuotot ja -kulut	-25,9*)	-27,7*)	-24,4	-27,3	-25,4
Tulos rahoituserien jälkeen	3,9*)	-17,6*)	-9,9	-9,5	-19,4

*) Luvut sisältävät operatiiviset valuuttakurssierot.

Tunnuslukuja

	31.12.2011	31.12.2012	31.12.2013	31.12.2014	31.12.2015
Taseen loppusumma, Me	437	460	452	469	462
Korolliset nettovelat, Me	243	236	230	216	237
Sijoitettu pääoma, Me	326	340	325	339	262
Sijoitetun pääoman tuotto, %	7,8	2,0	4,9	0,8	-7,2
Oman pääoman tuotto, %	-5,8	-32,9	-18,6	-29,1	-92,6
Omavaraisuusaste, %	9,4	18,1	18,9	23,7	4,6
Net gearing, %	591,4	283,5	269,6	194,4	1 273,0
Bruttoinvestoinnit, Me	21,8	19,2	18,9	22,6	31,5
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa	4 240	4 104	4 154	3 981	3 979
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	4 234	4 249	4 153	4 111	3 982

Liikevaihto markkina-alueittain

Me	1-12/2014	1-12/2015
Saksa	103,1	105,9
Ruotsi	89,1	86,0
Turkki	60,6	69,0
Suomi	41,0	43,0
Benelux-maat	40,2	40,5
Iso-Britannia	45,1	36,8
Italia	30,9	30,2
Ranska	30,5	27,3
Muu Eurooppa	20,8	21,3
Muut maat	33,9	34,8
Yhteensä	495,2	494,8

*) Konsernin kehitys 2011 – 2015 osiossa esitettävät taulukot ovat tilintarkastamattomia.

Konsernin kehitys
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Neljännesvuosittainen liikevaihdon kehitys markkina-alueittain

Me	Q1/14	Q2/14	Q3/14	Q4/14	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Saksa	28,2	26,0	22,8	26,1	29,4	26,9	23,0	26,6
Ruotsi	25,3	25,8	17,7	20,3	23,7	25,4	17,5	19,4
Turkki	15,4	14,0	14,0	17,2	18,2	17,9	14,0	19,0
Suomi	12,1	11,1	8,3	9,5	11,9	11,5	8,2	11,4
Benelux-maat	10,3	10,4	9,2	10,3	10,4	11,6	9,1	9,4
Iso-Britannia	12,2	12,7	10,3	9,9	10,0	9,9	10,8	6,2
Italia	6,9	8,9	9,5	5,6	7,5	8,0	9,2	5,6
Ranska	8,1	8,9	6,0	7,4	7,3	7,1	5,8	7,1
Muu Eurooppa	5,1	5,7	5,4	4,6	5,8	5,8	5,5	4,3
Muut maat	8,2	9,1	7,8	8,7	9,1	8,0	7,5	10,2
Yhteensä	131,9	132,6	111,0	119,6	133,1	132,9	110,5	119,2

Konsernin liikevoiton täsmäytys

Me	1.1.-31.12.2015	1.1.-31.12.2014
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja	6,0	17,8
Operatiiviset valuuttakurssierot	1,0	-2,7
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä	7,0	15,1
Kertaluonteiset erät	-30,5	-12,9
Liikevoitto, IFRS	-23,4	2,2

Konsernin tulos rahoituserien jälkeen täsmäytys

Me	1.1.-31.12.2015	1.1.-31.12.2014
Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja	-19,4	-9,5
Operatiiviset valuuttakurssierot	1,0	-2,7
Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä	-18,4	-12,2
Kertaluonteiset erät	-30,5	-16,5
Tulos rahoituserien jälkeen, IFRS	-48,9	-28,7

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Konsernin kehitys ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Me	1-12/2014	1-12/2015
Liikevaihto	495,2	494,8
Liikevoitto	17,8	6,0
Nettorahoituskulut *)	-27,3	-25,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-9,5	-19,4

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Konsernin kehitys liiketoimintasegmenteittäin ilman kertaluonteisia eriä ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Liikevoitto, Me	1-12/2014	1-12/2015
Valimodivisioona	5,3	-4,9
Konepajadivisioona	3,8	1,6
Alumiinidivisioona	8,2	12,0
Muu liiketoiminta	0,7	-2,8
Sisäiset erät	-0,2	0,1
Componenta yhteensä	17,8	6,0

Konsernin kehitys
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Konsernin kehitys neljännesvuosittain ilman kertaluonteisia eri ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Me	Q1/14	Q2/14	Q3/14	Q4/14	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Liikevaihto	131,9	132,6	111,0	119,6	133,1	132,0	110,5	119,2
Liikevoitto	7,4	7,9	1,3	1,2	5,8	3,9	0,5	-4,2
Nettorahoituskulut *)	-7,5	-7,0	-6,8	-6,0	-5,3	-6,2	-6,5	-7,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-0,1	0,9	-5,5	-4,9	0,5	-2,3	-6,0	-11,6

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Liiketoimintasegmenttien kehitys neljännesvuosittain ilman kertaluonteisia eri ja operatiivisia valuuttakurssieroja

Liikevoitto, Me	Q1/14	Q2/14	Q3/14	Q4/14	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Valimodivisioona	3,8	3,8	-1,0	-1,2	2,0	1,6	-3,1	-5,4
Konepajadivisioona	0,9	1,9	0,8	0,2	0,8	0,3	0,6	-0,1
Alumiinidivisioona	2,4	2,2	1,8	1,8	2,6	2,3	3,1	4,0
Muu liiketoiminta	0,3	0,2	-0,2	0,4	0,4	-0,4	-0,2	-2,7
Sisäiset erät	0,0	-0,2	0,0	-0,1	0,0	0,1	0,1	-0,1
Componenta yhteensä	7,4	7,9	1,3	1,2	5,8	3,9	0,5	-4,2

Konsernin kehitys

Me	1-12/2014	1-12/2015
Liikevaihto	495,2	494,8
Liikevoitto	2,2	-23,4
Nettorahoituskulut *)	-30,9	-25,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-28,7	-45,9

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Konsernin kehitys liiketoimintasegmenteittäin

Liikevaihto, Me	1-12/2014	1-12/2015
Valimodivisioona
Ulkoinen liikevaihto	212,0	212,9
Sisäinen liikevaihto	95,7	80,8
Liikevaihto yhteensä	307,8	293,6
Konepajadivisioona
Ulkoinen liikevaihto	109,6	113,9
Sisäinen liikevaihto	12,1	10,2
Liikevaihto yhteensä	121,7	124,2
Alumiinidivisioona
Ulkoinen liikevaihto	72,4	84,5
Sisäinen liikevaihto	7,1	8,5
Liikevaihto yhteensä	79,5	93,0
Muu liiketoiminta
Ulkoinen liikevaihto	101,2	83,5
Sisäinen liikevaihto	28,7	26,4
Liikevaihto yhteensä	129,9	109,9
Sisäiset erät	-143,7	-125,9
Componenta yhteensä	495,2	494,8

Konsernin kehitys

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Lilkevoitto, Me
1-12/2014 1-12/2015

Valimodivisioona	3,7	-5,2
Konepajadivisioona	3,2	2,5
Alumiinidivisioona	7,9	12,3
Muu liiketoiminta	0,5	-2,8
Kertaluonteiset erät	-12,9	-30,5*)
Sisäiset erät	-0,2	0,2
Componenta yhteensä	2,2	-23,4

*) Kertaluonteiset erät vuonna 2015 liittyvät Hollannin yksiköiden sopeuttamistoimenpiteisiin -3,3 Me. Hollannin yksiköiden koneiden ja kaluston sekä rakennusten alaskirjauksiin -4,2 Me ja Hollannin yksiköiden saamisten ja varastojen alaskirjauksiin -0,8 Me. Suomen yksiköiden koneiden ja kaluston alaskirjauksiin -9,3 Me sekä rakennusten alaskirjauksiin -4,6 Me. Suomessa sijaitsevien sijoituskuntaystöjen alaskirjauksiin -1,3 Me. Pietarsaaren valimon tuotannon siirrosta Porin valimoon liittyviin kuluihin -0,9 Me. Ruotsissa sijaitsevan Smedjebacken takomon lakkauttamiseen -1,3 Me. Orhangazin valimon sopeuttamistoimenpiteisiin ja ylimääräisiin jätteenkäsittelykuluihin -2,4 Me. Turkin yksiköiden erääntyneiden saatavien alaskirjauksiin -0,6 Me ja keskeytynneiden projektien alaskirjauksiin -1,1 Me. Muut kertaluonteiset erät olivat -0,7 Me.

Konsernin kehitys neljännesvuosittain

Me	Q1/14	Q2/14	Q3/14	Q4/14	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Liikevaihto	131,9	132,6	111,0	119,6	133,1	132,0	110,5	119,2
Liikevoitto	6,5	5,5	-0,8	-9,0	4,4	5,7	0,8	-34,3
Nettorahoituskulut *)	-7,5	-7,0	-10,0	-6,4	-5,3	-6,2	-6,5	-7,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-1,0	-1,5	-10,8	-15,4	-0,9	-0,5	-5,8	-41,8

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmentelle

Liiketoimintasegmenttien kehitys neljännesvuosittain

Liikevaihto, Me	Q1/14	Q2/14	Q3/14	Q4/14	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Valimodivisioona	84,6	83,1	70,9	69,2	81,4	76,9	65,9	69,5
Konepajadivisioona	30,4	33,1	26,8	31,5	33,5	33,7	26,8	30,3
Alumiinidivisioona	18,1	19,7	20,7	21,0	22,2	25,2	22,8	22,8
Muu liiketoiminta	36,0	34,2	28,5	31,2	31,8	30,6	23,2	24,2
Sisäiset erät	-37,1	-37,5	-35,8	-33,2	-35,8	-34,3	-28,3	-27,5
Componenta yhteensä	131,9	132,6	111,0	119,6	133,1	132,0	110,5	119,2
Liikevoitto, Me	Q1/14	Q2/14	Q3/14	Q4/14	Q1/15	Q2/15	Q3/15	Q4/15
---	---	---	---	---	---	---	---	---
Valimodivisioona	4,0	3,1	-1,7	-1,7	1,4	3,2	-1,9	-7,8
Konepajadivisioona	0,8	1,6	0,8	0,0	1,0	0,6	0,3	0,6
Alumiinidivisioona	2,3	2,3	1,7	1,6	2,4	2,8	3,4	3,6
Muu liiketoiminta	0,3	0,1	-0,2	0,3	0,5	-0,4	-0,3	-2,7
Kertaluonteiset erät	-0,9	-1,5	-1,4	-9,1	-1,0*)	-0,5*)	-0,8*)	-28,1*)
Sisäiset erät	0,0	-0,2	0,0	-0,1	0,1	0,1	0,1	-0,1
Componenta yhteensä	6,5	5,5	-0,8	-9,0	4,4	5,7	0,8	-34,3

Tilauskanta kauden lopussa,

Me	Q1/14	Q2/14***)	Q3/14	Q4/14**)	Q1/15*)	Q2/15	Q3/15	Q4/15
Valimodivisioona	55,3	54,4	42,3	49,2	51,9	56,5	45,8	43,1
Konepajadivisioona	23,2	25,2	19,0	22,1	22,8	26,4	21,0	21,0
Alumiinidivisioona	14,1	15,3	14,4	15,9	17,2	18,1	16,5	14,4
Muu liiketoiminta	21,0	23,2	18,9	17,7	17,2	19,4	13,3	14,4
Sisäiset erät	-22,9	-23,2	-15,5	-16,0	-16,8	-23,5	-14,4	-16,2
Componenta yhteensä	90,7	94,8	79,1	88,5	92,3	96,8	82,1	76,9

) Tilauskanta 6.4.2015
) Tilauskanta 8.1.2015
**) Tilauskanta 4.7.2014

Konsernin kehitys
Componenta tilinpäätös 2015

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Componenta Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Suomen lainsäädäntö perustuu Euroopan Unionin 4. ja 7. direktiivin määräyksiin. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.

Componenta-konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavissa Componenta-konsernin pääkonttorista Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Valuutarsikien kattamiseksi tehdyt termiini-sopimukset kirjataan tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojatun sitoumuksen kanssa. Ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan.

Muunnoista syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan luonteensa mukaisesti joko myynnin tai ostojen oikaisueriin tai rahoituseriin.

Johdannaissopimukset

Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnolla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko-optiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla ja jaetaan valuuttakurssieron sekä korkoeron käypiin arvoihin.

Valuuttajohdannaisten valuuttakurssierojen negatiiviset käyvät arvot kirjataan tilinpäätöshetkellä tuloslaskelmaan. Suojaamistarkoituksessa tehtyjen valuuttajohdannaisten positiiviset käyvät arvot kirjataan tuloslaskelmaan vain siinä tapauksessa, että suojaus on todettu tehokkaaksi myös jälkeenpäin tarkasteltuna. Suojattaviksi eriksi on määritelty tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten oman pääoman ehtoisten sijoitusten muuntoerot sekä konsernin sisäisten valuuttamääräisten lainojen suojaukset.

Muiden valuuttajohdannaisten positiivisia käypiä arvoja ei kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne esitetään taseen liitetiedoissa. Liitetiedoissa esitettävät valuuttajohdannaisten käyvät arvot sisältävät myös korkeerojen käyvät arvot.

Koronvaihtosopimusten ja valuuttajohdannaisten tilikauden aikana toteuneet ja kertyneet korkokulut tai -tuotot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on lisätty hankinnan ja valmistuksen välilliset menot. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa

on käytetty alimman arvon periaatetta eli varasto on arvostettu hankintahintaan, jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan sen mukaan, mikä antaa alimman varastoarvon. Varaston käyttö on kirjattu FIFO-periaatteen mukaan.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Lisäksi rakennuksiin sisältyy arvonkorotuksia, joista ei tehdä poistoja.

Suunnitelman mukaiset poistot, poislukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla on käytetty 1.1.2009 alkaen suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käyttötasteet muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu todennäköisen käytöön perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina seuraavasti:

Aineettomat oikeudet	3 - 10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	3 - 10 vuotta
ATK-laitteet	3 - 5 vuotta
Muut koneet ja kalusto	10 - 25 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5 - 10 vuotta

Leasing

Leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Tulevaisuudessa erääntyvät maksuvelvoitteet on esitetty taseen liitetiedoissa vastuussa.

Eläkkeet

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Tuloverot

Veroihin sisältyvät suoriteperusteisesti lasketut verot tilikaudelta sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuun tulleet tai palautetut verot, jotka poikkeavat lasketuista veroista. Satunnaisiin eriin kohdistuvat verot sisältyvät kuitenkin satunnaisiin eriin. Tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.

Esittämistavan muutos

Tuloslaskelman, tuloslaskelman liitetietojen sekä rahoituslaskelman esitystapaa on muutettu edellisistä vuosista niin, että aiemmin poistojen yhteydessä esitetyt arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista esitetään nyt rahoituskuluissa.

Emoyhtiön tilinpäätös
Componenta tilinpäätös 2015

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, TASE JA RAHOITUSLASKELMA 1.1.–31.12. (suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti)

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.–31.12.

Te	Viite	2015	2014
LIIKEVAIHTO	1	28 690,1	26 944,8
Liiketoiminnan muut tuotot	2	733,0	1 660,6
Liiketoiminnan kulut	3	-25 691,9	-21 766,3
Poistot ja arvonalenemiset	4	-11 677,4	-2 553,8
LIIKEVOITTO		-7 946,1	4 285,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	5	-138 102,5	-1 868,5
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN		-146 048,7	2 416,9
Satunnaiset erät	6	384,0	817,7
TULOS SATUNNAISTEN ERIEN JÄLKEEN		-145 664,7	3 234,6
Välittömät verot	7	-298,2	-
TILIKAUDEN TULOS		-145 962,8	3 234,6

Emoyhtiön tase 31.12.

Te		2015	2014
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	8	6 773,3	18 116,5
Aineelliset hyödykkeet	9	2 046,9	1 971,8
Sijoitukset	10	220 392,9	337 471,3
		229 213,1	357 559,6
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	11	944,7	1 190,7
Pitkäaikaiset saamiset	12	38 899,6	48 348,6
Lyhytaikaiset saamiset	12	18 411,1	21 137,7
Rahat ja pankkisaamiset		537,9	987,0
		58 793,4	71 664,0
VASTAAVAA YHTEENSÄ		288 006,5	429 223,6
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA	13
Osakepääoma		21 891,4	21 891,4
Ylikurssirahasto		15 114,5	15 114,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		158 043,0	158 043,0
Vararahasto		5,0	5,0
Kertyneet voittovarat		46 040,3	42 805,7
Tilikauden tulos		-145 962,8	3 234,6
Oma pääoma yhteensä		95 131,3	241 094,1
VIERAS PÄÄOMA	14
Pitkäaikainen vieras pääoma		78 610,0	148 489,9
Lyhytaikainen vieras pääoma		114 265,2	39 639,6
Vieras pääoma yhteensä		192 875,2	188 129,4
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		288 006,5	429 223,6

Emoyhtiön tilinpäätös
Componenta tilinpäätös 2015

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Emoyhtiön rahavirtalaskelma 1.1.–31.12.

Te	2015	2014
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto/tappio rahoituserien jälkeen	–146 049	2 417
Suunnitelman mukaiset poistot	2 540	2 554
Pysyvien vastaavien arvonalentumiset	9 138	–
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	–127	435
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	–32	–881
Rahoitustuotot ja –kulut	138 103	1 868
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	3 573	6 393
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–)/vähennys (+)	–6 023	–6 000
Vaihto–omaisuuden lisäys (–)/vähennys (+)	246	–76
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (–)	1 640	1 542
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseria ja veroja	–564	1 859
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	–17 409	–26 350
Saadut osingot liiketoiminnasta	2 893	–
Saadut korot liiketoiminnasta	11 720	9 649
Maksetut välittömät verot	–298	–
Rahavirta ennen satunnaisia eriä	–3 658	–14 842
Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta	818	–
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)	–2 840	–14 842
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	–382	–797
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot	36	–
Investoinnit tytäryritysosakkeisiin	–74	–2
Investoinnit muihin sijoituksiin	–	–
Lainasaamisten takaisinmaksut (+) / Annetut lainat (–)	–1 643	–1 034
Luovutustulot osakkuusyritysosakkeista	–	2 078
Luovutustulot muista sijoituksista	121	–
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)	–1 942	245
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksullinen osakeanti	–	28 397
Pääomalainen takaisinmaksu	–	–367
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (–)	–953	–11 069
Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (–)	5 286	–2 081
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C)	4 333	14 880
RAHAVAROJEN MUUTOS (A + B + C) lisäys (+)/ vähennys (–)	–449	283
Rahavarat tilikauden alussa	987	704
Rahavarat tilikauden lopussa	538	987
Muutos tilikauden aikana	–449	283

Emoyhtiön tilinpäätös

Componenta tilinpäätös 2015

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Luvut ovat tuhansissa euroissa, ellei toisin mainita.

Te	2015	2014
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
1. Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	10 345,6	9 947,0
Muut Pohjoismaat	1 871,9	2 112,8
Keski-Eurooppa	6 013,2	6 192,0
Muut maat	10 459,4	8 693,0
Yhteensä	28 690,1	26 944,8
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot	635,5	622,7
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	32,2	-
Liiketoiminnan muut tuotot	65,3	1 037,9
Yhteensä	733,0	1 660,6
3. Liiketoiminnan kulut
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	-219,8	85,0
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	-2 043,6	-1 596,3
Varastojen muutos	-26,2	23,1
Yhteensä	-2 069,7	-1 573,2
Ulkopuoliset palvelut	-122,3	-97,2
Vuokrat	-1 566,0	-1 479,8
Liiketoiminnan muut kulut	-13 388,7	-10 293,7
Yhteensä	-14 954,7	-11 773,5
Henkilöstökulut	-8 325,3	-8 407,5
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-25 691,9	-21 766,3
Tilintarkastuspalkkiot	-136,6	-168,4
Muut palkkiot	-23,4	-
Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä	-160,1	-168,4
Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä
Palkat ja palkkiot	-6 650,8	-6 819,4
Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut	-1 331,9	-1 288,1
Muut henkilöstökulut	-342,6	-300,0
Yhteensä	-8 325,3	-8 407,5
Johdon palkat ja palkkiot	-991,6	-947,6
Johdon luontoisedut	-23,2	-24,6
Erityiset johdon eläkesitoumukset, katso konsernin liitetietojen kohta 36.
Henkilöstömäärä keskimäärin	132	136

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Te	2015	2014
4. Poistot ja arvonalenemiset
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot	-4,4	-4,5
Aineettomat oikeudet	-10,2	-9,9
Liikearvo	-1 846,3	-1 846,3
Muut pitkävaikutteiset menot	-501,4	-554,1
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	-177,0	-139,1
Arvonalenemiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä	-9 138,0	-
Poistot ja arvonalenemiset yhteensä	-11 677,4	-2 553,8
5. Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	9 290,5	25 942,8
Muilta	8 467,2	4 463,4
Yhteensä	17 757,8	30 406,3
Muut korko- ja rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-10 633,3	-10 800,2
Muille	-8 921,7	-21 170,1
Yhteensä	-19 555,0	-31 970,3
Arvonalenemiset pysyvien vastaavien sijoituksista	-136 305,2	-304,4
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-138 102,5	-1 868,5
Eriin rahoitustuotot- ja kulut sisältyy kurssivoittoja/tappioita (netto)
Saman konsernin yrityksille	-218,3	-2 920,6
Muille	988,0	2 045,1
Yhteensä	769,7	-875,4
6. Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Saatu konserniavustus	384,0	817,7
Yhteensä	384,0	817,7
7. Välittömät verot
Välittömät verot kuluvalta vuodelta	-298,2	-
Välittömät verot edellisiltä vuosilta	-	-
Yhteensä	-298,2	-
Verot tuloslaskelmassa	-298,2	-

64) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Te	2015	2014
TASEEN LIITETIEDOT
Pysyvät vastaavat
8. Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot
Hankintameno 1.1.	22,5	22,5
Lisäykset	60,6	-
Hankintameno 31.12.	83,1	22,5
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-22,1	-17,6
Tilikauden poistot	-4,4	-4,5
Kertyneet poistot 31.12.	-26,6	-22,1
Tasearvo 31.12.	56,5	0,4
Kehittämismenoihin on aktivoitu uusien tuotesarjojen kehitysmenoja.
Aktivoidut kehitysmenot ovat KTM:n päätöksen mukaisia, ja niiden poistoaika on 5 vuotta.
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	96,6	79,8
Siirrot erien välillä	-	16,7
Hankintameno 31.12.	96,6	96,6
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-72,1	-62,2
Tilikauden poistot	-7,6	-9,9
Kertyneet poistot 31.12.	-79,7	-72,1
Tasearvo 31.12.	16,9	24,5
Liikearvo
Hankintameno 1.1.	25 031,0	25 031,0
Hankintameno 31.12.	25 031,0	25 031,0
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-8 414,5	-6 568,2
Tilikauden poistot	-1 846,3	-1 846,3
Kertyneet poistot 31.12.	-10 260,8	-8 414,5
Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-	-
Arvonalennukset tilikaudella	-9 138,0	-
Kertyneet arvonalennukset 31.12.	-9 138,0	-
Tasearvo 31.12.	5 632,2	16 616,5
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	5 313,5	5 205,1
Lisäykset	43,1	28,1
Siirrot erien välillä	76,5	80,3
Hankintameno 31.12.	5 433,0	5 313,5
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-3 874,9	-3 320,8
Tilikauden poistot	-528,2	-554,1
Kertyneet poistot 31.12.	-4 403,2	-3 874,9
Tasearvo 31.12.	1 029,9	1 438,5
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet
Hankintameno 1.1.	36,6	72,8
Lisäykset	1,2	44,0
Siirrot erien välillä	-	-80,3
Hankintameno 31.12.	37,8	36,6
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	8 773,3	18 116,5

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Te	2015	2014
9. Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	2 955,8	2 898,5
Lisäykset	3,6	5,1
Siirrot erien välillä	345,6	52,1
Hankintameno 31.12.	3 304,9	2 955,8
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-2 471,9	-2 332,9
Tilikauden poistot	-152,9	-139,1
Kertyneet poistot 31.12.	-2 624,8	-2 471,9
Tasearvo 31.12.	680,1	483,8
Tuotannollisten koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.	502,4	311,6
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	168,7	168,7
Hankintameno 31.12.	168,7	168,7
Tasearvo 31.12.	168,7	168,7
Keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	1 319,3	668,2
Lisäykset	334,5	719,9
Vähennykset	-33,5	-
Siirrot erien välillä	-422,1	-68,9
Hankintameno 31.12.	1 198,1	1 319,3
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	2 046,9	1 971,8
10. Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	338 113,1	320 063,0
Lisäykset	74,2	19,0
Vähennykset	-	-976,7
Hankintameno 31.12.	338 187,3	338 113,1
Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-1 439,8	-1 135,4
Arvonalennukset tilikaudella	-136 330,0	-304,4
Kertyneet arvonalennukset 31.12.	-137 769,8	-1 439,8
Tasearvo 31.12.	200 417,5	336 673,3
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	769,7	769,7
Vähennykset	-89,0	-
Hankintameno 31.12.	680,7	769,7
Tasearvo 31.12.	680,7	769,7
Pääomalainsijoitukset saman konsernin yrityksiin
Hankintameno 1.1.	-	2 100,0
Lisäykset	19 268,3	-
Vähennykset	-	-2 100,0
Hankintameno 31.12.	19 268,3	-

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Te	2015	2014
Muut sijoitukset
Hankintameno 1.1.	28,4	31,2
Vähennykset	-2,0	-2,9
Hankintameno 31.12.	26,4	28,4
Sijoitukset yhteensä	220 392,9	337 471,3
Vaihtuvat vastaavat
11. Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet	311,8	338,0
Keskeneräiset tuotteet	208,9	386,6
Valmiit tuotteet ja tavarat	424,0	466,1
Vaihto-omaisuus yhteensä	944,7	1 190,7
12. Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	38 844,2	48 237,7
Lainasaamiset multta	55,5	110,9
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	38 899,6	48 348,6
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	9,8	70,8
Lainasaamiset	253,7	260,3
Muut saamiset	1 018,5	1 379,8
Siirtosaamiset	1 580,6	1 519,9
Yhteensä	2 862,6	3 230,8
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	11 980,0	5 538,8
Lainasaamiset	2 100,8	10 298,8
Muut saamiset	387,2	817,7
Siirtosaamiset	1 080,5	1 251,6
Yhteensä	15 548,5	17 906,9
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	18 411,1	21 137,7
Siirtosaamiset
Korkosaamiset	88,0	141,0
Lainojen järjestelypalkkioiden jaksotus	1 363,0	1 107,7
Kurssivoitot	168,5	295,6
Vakuutuskorvaukset	80,0	16,6
Vuokrat	25,3	15,8
Muut	936,2	1 194,8
Yhteensä	2 661,1	2 771,6
13. Oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	21 891,4	21 891,4
Osakepääoma 31.12.	21 891,4	21 891,4
Osakepääoma
Yhtiön osakepääoma 31.12.2015 oli 21 891 396 euroa, ja se jakautui 97 269 224 osakkeeseen.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Te	2015	2014
Ylikurssirahasto 1.1.	15 114,5	15 114,5
Ylikurssirahasto 31.12.	15 114,5	15 114,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	158 043,0	59 471,9
Lisäykset ja osakeanti	-	98 571,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	158 043,0	158 043,0
Vararahasto 1.1.	5,0	5,0
Vararahasto 31.12.	5,0	5,0
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	46 040,3	42 805,7
Tilikauden voitto / tappio	-145 962,8	3 234,6
Voittovarat yhteensä	-99 922,5	46 040,3
Oma pääoma yhteensä	95 131,3	241 094,1
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta	46 040,3	42 805,7
Tilikauden tulos	-145 962,8	3 234,6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	158 043,0	158 043,0
Yhteensä	58 120,5	204 083,3
14. Vieras pääoma
Korollinen vieras pääoma	178 705,4	177 651,9
Koroton vieras pääoma	14 169,7	10 477,6
	192 875,2	188 129,4
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pääomalainat	-	0,0
Hybridilainat	2 586,0	2 586,0
Joukkovelkakirjalainat	-	6 343,0
Lainat rahoituslaitoksilta	-	63 823,5
Muut pitkäaikaiset velat saman konsernin yrityksille	76 024,0	75 737,4
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä	78 610,0	148 489,9
Pitkäaikaiset lainat erääntyvät maksettavaksi seuraavasti
Yhden vuoden kuluessa	-	-
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	38 610,0	72 752,5
Yli viiden vuoden kuluttua	40 000,0	75 737,4
Pääomalainan ehdot. katso konsernin liitetietojen kohta 28.
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Pääomalainat	-	1 970,0
Lainat rahoituslaitoksilta	64 909,2	5 874,1
Joukkovelkakirjalainat	6 343,0	-
Lainat saman konsernin yrityksiltä	28 843,2	21 317,9
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä	100 095,4	29 162,0

68) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Te	2015	2014
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Ostovelat	2 411,1	2 198,9
Muut velat	713,8	568,0
Siirtovelat	4 506,4	3 386,8
Saadut ennakot	147,5	306,5
Yhteensä	7 778,8	6 460,1
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	2 255,3	566,0
Siirtovelat	4 135,7	3 451,4
Yhteensä	6 390,9	4 017,5
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä	14 169,7	10 477,6
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	114 265,2	39 639,6
Siirtovelat
Korot	5 744,6	4 075,7
Kurssitappiot	562,9	114,0
Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen	1 132,7	1 179,4
Eläkekulujen jaksotus	256,5	245,5
Muut	945,4	1 223,5
Yhteensä	8 642,0	6 838,2
Vieras pääoma yhteensä	192 875,2	188 129,4
15. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Annetut pantit
Omista velvoitteista	406 924,0	414 946,7
	406 924,0	414 946,7
Annetut takaukset
Konserniyritysten puolesta	10 962,3	10 043,4
	10 962,3	10 043,4
Muut vastuut
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavana vuonna	528,5	668,1
Yli vuoden kuluttua	451,1	949,5
	979,6	1 617,6
Muut vastuut konserniyritysten puolesta	824,7	1 306,2
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat	69 823,5	74 823,5
	69 823,5	74 823,5

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Componenta tilinpäätös 2015

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Te	2015	2014
16. Rahoitusriskien hallinta ja johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaiset
Termiinisopimukset
Nimellisarvo	7 500,0	102,7
Käypä arvo	-168,4	-0,7
Valuutanvaihtosopimukset
Nimellisarvo	9 801,9	54 346,0
Käypä arvo	-391,8	406,7
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Nimellisarvo	-	5 000,0
Käypä arvo	-	-71,4
Hyödykejohdannaiset
Sähköjohdannaiset
Nimellisarvo	3 058,4	4 351,0
Käypä arvo	-773,7	-666,0
Konsernin sisäiset valuuttajohdannaiset
Termiinisopimukset
Nimellisarvo	7 500,0	7 500,0
Käypä arvo	165,7	-114,0

Sopimuksen käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnan perusteella laskettu voitto tai tappio sopimuksen sulkemisesta.

Johdannaissopimusten nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksin tarkasteltuna anna kuvaa riskiasemasta.

Taseeseen kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset ja velat

Yhtiön sellaisten tappioiden määrä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista on 73 597 250 euroa (63 232 242 euroa). Laskennallinen verosaaminen näistä tappioista on 14 719 150 euroa (12 646 448 euroa).

70
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

OSAKKEENOMISTAJAT JA OSAKKEET

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2015

Osakkaan nimi		Osakkeet	Osuus äänivallasta, %
1	Etra Capital Oy	11 808 673	12,14
2	Lehtonen Heikki	11 528 492	11,85
	Oy Högfors-Trading Ab	8 010 704
	Cabana Trade S.A.	3 501 988
	Lehtonen Heikki	15 800
3	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	8 688 771	8,93
4	Mandatum Life Unit-Linked	7 979 183	8,20
5	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	6 952 281	7,15
6	Suomen Teollisuussijoitus Oy	6 171 916	6,35
7	Tiiviste-Group Oy	5 000 000	5,14
8	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	4 901 288	5,04
9	Sampo Oyj	4 615 384	4,74
10	Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	4 108 500	4,22
11	Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto	2 400 000	2,47
12	Gösta Serlachiusken taidesäätiö	1 693 834	1,74
13	Sijoitusrahasto Danske Invest Suomen pienyhtiöt	1 405 030	1,44
14	Laakkonen Mikko	1 400 000	1,44
15	Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt	1 234 006	1,27
Hallintarekisteröidyt osakkeet		258 745	0,27
Muut osakkaat		17 123 121	17,60
Yhteensä		97 269 224	100,00

Hallituksen jäsenten omistusosuus on 0,1 %. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus.

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2015

Osakkeiden lukumäärä	Osakkaita, kpl	%	Osakkeita, kpl	%
1 – 100	446	16,70	27 937	0,03
101 – 500	776	29,06	232 156	0,24
501 – 1 000	420	15,73	348 925	0,36
1 001 – 5 000	652	24,42	1 670 715	1,72
5 001 – 10 000	163	6,10	1 264 504	1,30
10 001 – 50 000	146	5,47	3 299 594	3,39
50 001 – 100 000	25	0,94	1 652 623	1,70
100 001 – 500 000	21	0,79	4 500 457	4,63
500 001 –	21	0,79	84 272 313	86,64
Yhteensä = liikkeellelaskettu määrä	2 670	100,00	97 269 224	100,00

Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2015

	%
Kotimaiset yritykset	39,21
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	19,54
Julkisyhteisöt	21,12
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	3,66
Kotitaloudet	11,20
Hallintarekisteröidyt osakkeet ja muu ulkomaalaisomistus	5,28
	100,00

Osakkeenomistajat ja osakkeet
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2015	2014
Tulos/osake (EPS), e	-0,66	-0,63
Tulos/osake (EPS) laimennuksella, e	-0,66	-0,63
Rahavirta/osake, e	0,21	-0,40
Oma pääoma/osake, e	0,21	1,06
Osinko/osake, e	0,00 (*)	0,00
Osinko/tulos, %	0,00	0,00
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,00	0,00
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)	neg.	neg.
Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, e	0,69	0,72
Osakkeen keskikurssi, e	0,82	1,09
Alin kurssi, e	0,65	0,67
Ylin kurssi, e	1,13	2,15
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa, Me	66,9	69,5
Pörssivaihto, 1 000 kpl	11 947	10 999
Pörssivaihto, % kokonaismäärästä	12,3	21,6
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella, 1 000 kpl	97 369	50 921
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, 1 000 kpl	97 269	97 269

*) Vuonna 2015 hallituksen esitys

Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kuukausivaihto vuosina 2011 – 2015, kpl

Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kurssikehitys vuosina 2011 – 2015, e

Osakekohtaiset tunnusluvut

Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuotto-% (ROE)
= Tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100
Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus
(vuosineljännesten keskiarvo)

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)
= Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut x 100
Oma pääoma + korolliset velat
(vuosineljännesten keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %
= Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus x 100
Taseen loppusumma – saadut ennakot

Tulos/osake, e (EPS)
= Tulos rahoituserien jälkeen – verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus
- hybridilainan siirtyvät sekä maksetut korot
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

Tulos/osake, e, laimennusvaikutuksella
= Kuten yllä, mutta osakemäärään on lisätty optioiden oikeuttama osakemäärä, pääoma-vaikutus markkinakoron mukaan verovaikutus vähentäen. Optio-oikeuksien laimennusvaikutusta laskettaessa on otettu osakkeiden ja optioiden täyden vaihdon lukumäärää vähentävänä tekijänä huomioon se määrä osakkeita, jotka yhtiö olisi saanut, jos se olisi käyttänyt optioiden vaihdon toteutuessa saamansa varat omien osakkeiden hankintaan käypään arvoon (= tilikauden kaupantekokurssien keskiarvoon). Vaihtovelkakirjalainasta kirjattu korko verovaikutuksella vähennettynä on lisätty tilikauden tulokseen. Vaihtovelkakirjalainalla merkittävissä olevat osakkeet on lisätty jakajan osakemäärän.

Rahavirta/osake, e (CEPS)
= Liiketoiminnan nettorahavirta
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

Osakkeen keskikurssi, e
= Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä

Oma pääoma/osake, e
= Oma pääoma ilman pääomalainoja
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Osinko/osake, e
= Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Osinko/tulos, %
= Tilikaudelta jaettu osinko x 100
Tulos (kuten tulos/osake-tunnusluvussa)

Efektiivinen osinkotuotto, %
= Osinko/osake x 100
Tilikauden viimeinen pörssikurssi

Osakekannan markkina-arvo, Me
= Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen pörssikurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
= Tilikauden viimeinen pörssikurssi
Tulos/osake

Korolliset nettovelat, Me
= Korolliset velat + pääomalainat – rahat ja pankkisaamiset

Nettovelkaantumisaste (net gearing), %
= Korolliset nettovelat x 100
Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus

Käyttökate, e
= Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +/- osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta

Tunnuslukujen laskentakaavat
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 58 120 462,92 euroa. Hallitus esittää 1.4.2016 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 1.1.–31.12.2015.

Helsingissä, maaliskuun 10. päivänä 2016

Matti Ruotsala
hallituksen puheenjohtaja

Olavi Huhtala

Olli Isotalo

Perttu Louhiluoto

Riitta Palomäki

Tommi Salunen

Harri Suutari
toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Componenta Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Hallituksen voitonjakoehdotus
Componenta tilinpäätös 2015

TILINPÄÄTÖS

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Tietyn seikan painottamista koskeva lisätieto

Haluamme kiinnittää huomiota konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin, jossa todetaan, että yhtiön toiminnan tuloksellisuus on ollut suunniteltua heikompi johtuen tuottavuuden odotettua heikommasta kehityksestä, korkeista laatukustannuksista sekä pitkään jatkuneesta kireästä likviditeettitilanteesta. Lisäksi konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa todetaan, että tavoitellut kustannussäästöt eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla ja että konsernin likviditeettitilanne ja käyttöpääomatilanne oli vuoden

2015 lopussa sekä alkuvuonna 2016 kireä. Tilikauden tappio sisältää konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa kuvatulla tavalla huomattavia pitkäaikaisten omaisuuserien arvonalennuskirjauksia, jotka johtuvat valmisteltavan uuden strategian mukaisten liiketoiminnan uudelleenjärjestelytoimenpiteiden vaikutuksesta sekä niihin liittyvistä luontaisista epävarmuustekijöistä. Yhtiö toteaa konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa myös, että se ei ole täyttänyt tilikauden aikana tiettyjä pohjoismaiseen syndikaattilainaan liittyviä lainaehtoja ja että tähän liittyvä niin sanottu standstill-sopimus on voimassa huhtikuun 2016 loppuun asti. Syndikaattilainan sopimusehtojen rikkominen sekä siihen liittyvät lainasopimusten ristiineräännyttämisehdot ovat johtaneet useiden velkaerien luokitteluun lyhytaikaisiksi yhtiön taseessa.

Hallitus ja johto katsovat konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa tarkemmin kuvatulla tavalla, että yhtiö kykenee järjestelemään uudelleen liiketoimintansa ja rahoituksensa tilikauden 2016 aikana ja jatkamaan toimintaansa. Näin ollen hallitus ja johto katsovat, että tilinpäätös on ollut asianmukaista laatia toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Käsityksemme mukaan mainittujen uudelleenjärjestelytoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden onnistumiseen konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa kuvatulla tavalla liittyy sellaista olennaista epävarmuutta, joka saattaa antaa merkittävää aihetta epäillä Componenta Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden kykyä jatkaa toimintaansa.

Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2016

PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä
KHT

Tilintarkastuskertomus
Componenta tilinpäätös 2015

Componenta Oyj

Panuntie 4

00610 Helsinki

Puh. 010 403 00

Faksi 010 403 2721

AI assistant

Componenta Oyj — Annual Report 2015

3307_rns_2016-03-11_29975ad8-5ee7-42d1-ad91-28168afb191a.pdf

TILINPÄÄTÖS

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus 2015

Konsernin strategia ja sen muutokset

Toiminnan tehostamisohjelma

Laatu- ja palvelukulttuurin kehittäminen sekä tuotekehitysprojektien hyödyntäminen

100 Me:n orgaanisen kasvun ohjelma

Componentan strategian uudistaminen

Componentan toimintaympäristön ja markkinoiden kehitys vuonna 2015

Tilauskanta ja liikevaihto

Tulos

Tase, rahoitus ja kassavirta

Investoinnit

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Ympäristö

Henkilöstö

Osakepääoma ja osakkeet

Liputusilmoitukset

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2015

Hallitus ja johto

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Valuuttariski

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Toimintaympäristö

Componentan näkymät 2016

Hallituksen osingonjakoehdotus

Varsinainen yhtiökokous

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

KONSERNIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1.-31.12.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin perustiedot

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Oletus toiminnan jatkuvuudesta

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta

Liiketoimet ja saldot

Konserniyritykset

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Arvonalentumiset

Sijoituskiinteistöt

Tutkimus- ja kehittämismenot

Vaihto-omaisuus

Vuokrasopimukset (Leasing)

Työsuhde-etuudet/Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet

Työsuhde-etuudet/Osakeperusteiset maksut

Toimintasegmentit

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Kertaluonteiset erät ja operatiiviset valuuttakurssierät

Varaukset

Tuloverot

Tuloutusperiaate

Liiketoiminnan muut tuotot

Rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Lainat ja muut saamiset

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Rahavarat

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvelat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Hybridilainat

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Tulos per osake

Osingonjako

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Käytetyt oletukset liikearvon testauksessa

Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys

Componenta Oyj Annual Report 2015