Componenta Oyj — Annual Report 2013

Feb 17, 2014

SISÄLTÖ

• Hallituksen toimintakertomus 2013
• Konsernin tuloslaskelma 1.1.-31.12.
• Konsernin tase 31.12.
• Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.-31.12.
• Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
• Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
• Konsernin kehitys
• Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.-31.12.
• Emoyhtiön tase 31.12.
• Emoyhtiön rahavirtalaskelma 1.1.-31.12.
• Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
• Osakkeenomistajat ja osakkeet
• Osakekohtaiset tunnusluvut
• Tunnuslukujen laskentakaavat
• Hallituksen voitonjakoehdotus
• Tilintarkastuskertomus
• Tietoja osakkeenomistajille

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013

Epävarmuus Euroopan ja maailmantalouden tilasta jatkui vuonna 2013. Vaikka markkinoiden kehitys stabiloitui loppuvuotta kohti, olivat kasvunäkymät edelleen vaatimattomat. Tuotannollisten investointien väheneminen ja lykkääntyminen näkyi Componentan kaikilla asiakastoimialoilla ja siten edelleen konsernin tilaus- ja tuotantovolyymeissä. Yhtiön kilpailukyvyn varmistamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi laajennettiin edelleen toimenpiteitä, joilla uudistetaan toimintarakenteita, lisätään toiminnan tehokkuutta ja pienennetään kustannuksia.

Componentan raportoinnin segmenttijako muuttui vuoden 2013 alussa vastaamaan lokakuussa 2012 tehtyä liiketoiminnan rakenneuudistusta. Componentan liiketoiminta jaettiin silloin kolmeen operatiiviseen divisioonaan, jotka ovat Valimodivisioona, Konepajadivisioona ja Alumiinidivisioona. Toimintarakenteen uudella jaottelulla pyritään tukemaan kannattavuuden parantamiseksi aloitetun toiminnan tehostamisohjelman läpivientiä. Toimintarakenteen muutoksella vahvistettiin myös konsernistrategian mukaista yhtenäistä "One Componenta" -toimintatapaa ja varmistettiin erikoistuneiden tuotantoyksiköiden ja logistiikkakeskusten muodostaman tehokkaan toimitusketjun palvelut asiakkaille. Samalla se mahdollisti synergioiden paremman hyödyntämisen toiminnallisesti muodostettujen divisioonien sisällä.

Vuoden 2013 aikana kiinnitettiin erityistä huomiota jo edellisenä vuonna asetetun strategisen tavoitteen toteuttamiseen pienentää konsernin velkaantuneisuusastetta.

Yhtiön suunnittelemat pääomamarkkinatransaktiot saatiin päätökseen elo-syyskuun vaihteessa, jolloin toteutettiin osakeanti, laskettiin liikkeelle hybridilaina ja kaksi joukkovelkakirjalainaa. Näillä transaktioilla hankittiin oman pääoman ehtoista rahoitusta yhteensä lähes 29 miljoonaa euroa, mikä paransi yhtiön omavaraisuusastetta edellisestä vuosineljänneksestä noin 5 %-yksiköllä.

Konsernin uudet taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka vahvistettiin maaliskuussa 2013. Uusi liikevoittotavoite vuoteen 2015 mennessä on vähintään 8 % aiemman 12 %:n sijasta. Uusi sijoitetun pääoman tuottotavoite on vähintään 15 % aiemman yli 20 %:n sijasta. Omavaraisuuden osalta tavoite on vähintään 40 %.

Uuden osinkopolitiikan mukaan osingonjakoehdotusta tehtäessä huomioidaan konsernin tuloskehitys, rahoitusrakenne ja kasvuodotukset. Uusi tavoite on maksaa osinkoina 25 - 40 % nettovoitosta aiemman 30 - 50 %:n sijasta.

Tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi lokakuussa 2012 käynnistettyä tehostamisohjelmaa laajennettiin syyskuussa 2013 sen edettyä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Laajennettuun ohjelmaan kuuluvien uusien kehitysprojektien tavoitteena on kannattavuuden 10 miljoonan euron lisäparannus aiempien, vuoden 2014 loppuun mennessä tavoiteltavien 25 miljoonan euron vuotuisten kustannussäästöjen lisäksi. Uudet projektit tulivat osaksi jo käynnissä olevaa tehostamisohjelmaa, ja osa niihin kuuluvista toimenpiteistä parantaa kannattavuutta jo vuonna 2014.

Osa tehostamisohjelmaa on konsernin rautavalimoiden kapasiteetin käytön parantaminen ja tuotannon keskittäminen isompiin yksiköihin. Pietarsaaren valimossa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena päätettiin siirtää Pietarsaaren valimon pieni Disa-tuotantolinja Porin valimoon ja sulkea Pietarsaaren valimo. Valimon sulkeminen tarkoittaa enintään 110 henkilön työsuhteen päättämistä lokakuun 2014 loppuun mennessä. Kertaluonteiset kulut ja taseen omaisuuserien alaskirjaukset ovat yhteensä noin 2 miljoonaa euroa vuosien 2013 - 2014 aikana ja vuotuinen saavutettava kustannussäästö noin 2 miljoonaa euroa. Projektiaikaiset investoinnit ovat noin 1 miljoonaa euroa.

Pienen Disa-tuotantolinjan ja tuotannon siirroilla Pietarsaaresta Poriin parannetaan Porin valimon kapasiteetin käyttöastetta ja vahvistetaan sen asemaa joustavana ja kilpailukykyisenä toimittajana pohjoismaisille asiakkaille. Tuotannon siirrolla on myös positiivinen vaikutus Porin valimon työllisyyteen.

Osana tehostamisohjelman laajennusta päätettiin investoida yhteensä 5,5 miljoonaa euroa tuotantoprosessien kehittämiseen ja jätteiden vähentämiseen Orhangazin valimossa sekä ympäristöpäästöjen vähentämiseen Heerlenin valimossa.

Turkin Orhangazin valimossa uudistetaan valuhiekkajärjestelmä, minkä avulla syntyvän jätehiekan määrä vähenee merkittävästi. Uudistus parantaa valuprosessin tehokkuutta, prosessin ja valettavien komponenttien laatua, pienentää materiaalikustannuksia ja vähentää valujen puhdistustyötä. Uusi järjestelmä saadaan käyttöön kesän 2014 loppuun mennessä.

Hollannin Heerlenin valimossa toteutettava investointi pienentää ympäristölle aiheutuvia hajuhaittoja merkittävästi ja uudet päästörajat tullaan alittamaan tulevaisuudessa. Componentan osuuden investoinnista arvioidaan olevan noin 1,8 miljoonaa euroa, joka sisältyy edellä mainittuun 5,5 miljoonan euron kokonaisinvestointiin. Lisäksi Hollannin valtio, Limburgin maakunta sekä Heerlenin kunta osallistuvat Heerlenin valimon ympäristöinvestoinnin toteuttamiseen 4,2 miljoonalla eurolla. Investointi toteutetaan kesällä 2014.

Componentan asemaa globaalina mäntien toimittajana vahvistetaan laajentamalla Pietarsaaressa sijaitsevaa Componentan Pistons-tulosyksikköä. Vuonna 2014 valmistuvalla 3,7 miljoonan euron laajennusinvestoinnilla kaksinkertaistetaan yksikön tuotantokapasiteetti. Investoinnin positiivinen henkilövaikutus on noin 10 henkilöä.

Joulukuussa 2013 päivitetyn konsernistrategian mukaisesti Componenta keskittyy lähitulevaisuudessa ensisijaisesti kannattavuuden parantamiseen. Yhtiön missio on edelleen "Casting Future Solutions, Tulevaisuuden valuratkaisujen tekeminen" ja visio on olla "halutuin valuratkaisujen toimittaja paikallisesti ja maailmanlaajuisesti". Strategian perustana ovat Componentan monipuoliset tuotantomahdollisuudet, laaja tuotevalikoima, koko toimitusketjun kattavat palvelut ja pitkäaikaiset asiakassuhteet. Käynnissä olevan kannattavuutta parantavan tehostamisohjelman lisäksi jatketaan toimenpiteitä suunnittelu- ja projektinhallintapalvelujen kehittämiseksi sekä yhtenäisten One Componenta -toimintatapojen vahvistamiseksi erityisesti laatuun, terveyteen ja turvallisuuteen, asiakaspalveluun ja toiminnanohjaukseen liittyen.

Toiminnan tehostamisohjelma 2012 – 2014

Componentan lokakuussa 2012 käynnistämä konserninlaajuinen toiminnan tehostamisohjelma eteni vuonna 2013 odotusten mukaisesti ja ohjelman tavoite parantaa yhtiön kannattavuutta 25 miljoonaa euroa vuoteen 2014 mennessä ollaan saavuttamassa. Tehostamisohjelmaa laajennettiin syyskuun lopussa 2013 uusilla projekteilla, jotka keskittyvät ennen kaikkea valimoiden käyttöasteen nostamiseen, prosessikehitykseen ja kannattavuuden parantamiseen 10 miljoonalla eurolla vuoden 2015 loppuun mennessä. Osa uusista kehitystoimenpiteistä vaikuttaa jo vuoden 2014 tulosta parantavasti.

Kokonaisuudessaan tehostamisohjelman tähän mennessä toteutettujen kehitysprojektien ja toimenpiteiden tulosvaikutuksen vuositason muutoksen käyttökatteeseen arvioidaan olevan 26,8 Me. Tehostamisohjelma koostui seuraavista osaohjelmista ja toimen-

piteistä:

Tuottavuuden ja laadun parantamisprojekti Orhangazissa Turkissa

Vuonna 2013 tuotantoprosessin eri vaiheissa toteutettiin monia tehokkuutta lisääviä toimenpiteitä ja kokonaistuottavuus kehittyi tavoitteiden mukaisesti. Syyskuussa 2013 tehostamisohjelman laajennuksen yhteydessä päätettiin Orhangazin valuhiekkajärjestelmän ja sulaton prosessiparannuksista, joiden avulla yksikön tuottavuutta ja laatua parannetaan edelleen ja tuotannon raakaainekäyttöä tehostetaan. Toimenpiteissä hyödynnetään konsernin parhaita käytäntöjä. Orhangazin valimon laadun ja tuottavuuden kehitysprojektien tavoitteena on 9 miljoonan euron tulosparannus. Tästä 3 miljoonaa euroa toteutui vuonna 2013. Valimossa jo tehtyjen toimenpiteiden käyttökatetta parantava vuositason muutos on 6 miljoonaa euroa.

Kannattavuuden ja tuottavuuden parantamisprojekti Hollannissa tuotannollisia toimintoja tehostamalla ja kiinteitä kustannuksia leikkaamalla

Hollannin tuotantoyksiköiden rakenneuudistus ja 55 työpaikan vähennys toteutettiin vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Vähennysten vuotuiset kustannussäästöt olivat 2,6 miljoonaa euroa, mikä vastasi noin puolta koko ohjelmalle Hollannissa asetetuista alkuperäisistä tavoitteista. Tuottavuus parani kaikilla tuotantolinjoilla. Tehostamistoimenpiteitä laajennettiin toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä tavoitteena kapasiteetin käyttöasteen parantaminen uusmyyntiä lisäämällä ja tuottavuuden edelleen kehittäminen tuotannonohjausta ja läpimenoaikoja tehostamalla sekä laatua parantamalla. Laajennetut tehostamistoimenpiteet jatkuvat vuoden 2014 loppuun saakka. Osa uusista kustannussäästöistä saadaan vuoden 2014 aikana ja täysimääräisesti vuonna 2015. Hollannin kehitysprojektien tavoitteena on kaikkiaan 5 miljoonan euron tulosparannus. Siitä 3 miljoonaa euroa toteutui vuonna 2013. Tähän mennessä toteutettujen tehostamistoimenpiteiden ansiosta vuositason muutos käyttökatteeseen on 4,3 miljoonaa euroa.

Valimoiden kapasiteetin käyttöasteiden parantaminen sulkemalla vajaakäytössä olevia tuotantolinjoja ja siirtämällä tuotantoa Componentan toisille tuotantolinjoille

Vuonna 2013 toteutettiin monia toimenpiteitä Suomen valimoiden käyttöasteiden parantamiseksi ja kiinteiden kulujen vähentämiseksi. Pietarsaaren valimon ison Disa-linjan toiminta päättyi suunnitellusti ja tuotteet siirrettiin tehtäviksi konsernin Turkin Orhangazin ja Suomen Porin valimoissa.

Pietarsaaren valimossa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena marraskuussa 2013 päätettiin siirtää Pietarsaaren valimon pieni Disa-tuotantolinja Porin valimoon ja sulkea Pietarsaaren valimo lokakuun 2014 loppuun mennessä. Kokonaisuudessaan Suomen valimoiden tuotantomuutosten tavoitteena on 3 miljoonan tulosparannus. Vuonna 2013 siitä toteutui 0,5 miljoonaa euroa ja jo tehtyjen toimenpiteiden seurauksena vuositason muutos käyttökatteeseen on 1,5 miljoonaa euroa. 2 miljoonan euron tulosparannus Pietarsaaren valimon sulkemisen johdosta toteutuu vuonna 2015.

Kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamisprojekti Främmestadissa Ruotsissa sisältäen suunniteltuja sisäisiä tuotesiirtoja Främmestadin konepajasta Ruotsista Orhangazin konepajaan Turkkiin

Ruotsin Främmestadin konepajan suurten sarjojen koneistustoiminnot keskitetään jatkossa Turkin Orhangazin konepajaan. Sitä varten Orhangazin konepajaa laajennettiin, ja laajennuksen rakennustyöt ja koneasennukset saatiin valmiiksi syyskuussa 2013. Suurten sarjojen tuotesiirrot toteutetaan pääosin vuoden 2013 viimeisen ja vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Syyskuussa 2013 päätettiin tehostamisohjelman laajentamiseen liittyen jatkaa sisäisiä tuotesiirtoja Främmestadin konepajasta Ruotsista Orhangazin konepajaan Turkkiin. Samalla Orhangazin konepajan tuottavuutta kehitetään edelleen siirrettyjen volyymien kustannushyödyn varmistamiseksi. Främmestadin tuotannon muutosten tavoitteena on 3 miljoonan euron tulosparannus, josta vuonna 2013 toteutui 1 miljoona euroa. Kokonaisuudessaan jo tehtyjen toimenpiteiden vuositason muutos käyttökatteeseen on 3,4 miljoonaa euroa.

Hallinto-, myynti- ja suunnitteluorganisaation toiminnan tehokkuuden lisääminen ja kiinteiden kustannusten leikkaukset

Toiminnan tehokkuuden parantaminen ja kiinteiden kustannusten leikkaukset toteutettiin 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Toimenpiteillä aikaansaatiin 2,9 miljoonan euron kustannussäästöt vuonna 2013.

Lisäksi erillisenä liiketoimintana johdettavan, Ruotsissa sijaitsevan Wirsbon takomoliiketoiminnan tehostamisohjelman toimenpiteet koskivat kaikkia kolmea Componenta Wirsbon takomoa. Smedjebackenin takomon alasajo ja tuotesiirrot Arvikaan aloitettiin vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Takomoliiketoiminnasta vähennettiin yhteensä 41 työpaikkaa vuonna 2013.

Wirsbon tuottavuuden parantamistoimenpiteiden tavoitteena on 2 miljoonan euron tulosparannus. 0,5 miljoonaa euroa siitä toteutui vuonna 2013 ja jo tehtyjen toimenpiteiden ansiosta vuositason muutos käyttökatteeseen on 1,5 miljoonaa euroa.

Lisäksi muilla vuonna 2013 toteutetuilla tehostamistoimenpiteillä saavutettiin yhteensä 3,9 miljoonan euron tulosparannus. Kaikkien jo toteutettujen toimenpiteiden perusteella käyttökatteen vuositason muutos on 5,2 miljoonaa euroa.

Componentan toimintaympäristön ja markkinoiden kehitys vuonna 2013

Kysyntänäkymiin vaikuttivat koko vuoden ajan epävarmuus talouden kehityksestä. Vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla konsernin tilauskanta nousi aina kesään saakka, jonka jälkeen se kääntyi laskuun loppuvuotta kohden. Asiakastoimialoittaiset tilauskannat vaihtelivat vuoden aikana eri tavalla ja osin tasoittivat konsernin tilauskannan kehitystä. Konsernin tilauskanta nousi edellisvuodesta ja oli vuodenvaihteessa 87 Me (83 Me). Tilauskannan nousuun vaikuttivat kuorma-autoteollisuuden, rakennus- ja kaivosteollisuuden sekä koneenrakennusalan kasvanut kysyntä.

Kuorma-autoteollisuuden kysyntä kasvoi odotetusti alkuvuonna, mutta kääntyi laskuun kesälomakauden jälkeen nousten taas loppuvuotta kohden. Componentan raskaat ajoneuvot -asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 9 % edellisvuotta korkeammalla tasolla. Kuorma-autoteollisuuden tilauskannan nousu edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta johtuu lähinnä kuormaautokannan yleisestä vanhenemisesta.

Rakennus- ja kaivoskoneiden kysyntä oli tasaista alkuvuoden aikana, mutta kysyntä kääntyi laskuun erityisesti vuoden viimeisen vuosineljänneksen aikana asiakkaiden valmistautuessa vuodenvaihteen seisokkeihin. Rakennus- ja kaivosteollisuus -asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 6 % edellisvuotta korkeammalla tasolla.

Koneenrakennus -asiakastoimialan kysyntä oli tasaista koko vuoden 2013 ajan vaikka kysyntä vaihteli kuukaudesta toiseen. Toimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 17 % edellisvuotta korkeammalla tasolla.

Maatalouskoneet -asiakastoimialan kysyntä kehittyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla hyvin, mutta tasaantui kesälomakauden jälkeen. Toimialan tilauskanta oli vuodenvaihteessa 2 % edellisvuotta alemmalla tasolla.

Componentan autoteollisuus -asiakastoimialan kysyntä kasvoi alkuvuoden aikana, mutta kääntyi kesällä laskuun. Toimialan tilauskanta oli vuodenvaihteessa 9 % edellisvuotta matalammalla tasolla.

Tilauskanta ja liikevaihto

Tilauskanta vuodenvaihteessa oli edellisvuotta korkeammalla tasolla 87 Me (83 Me). Raportoitu tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden vahvistetut tilaukset. Tilauskantaan ei liity oleellista peruuntumisriskiä.

Konsernin vuoden 2013 liikevaihto laski 6 % edellisvuodesta ja oli 511 Me (545 Me). Konsernin kapasiteetin käyttöaste tilikaudella oli 59 % (63 %).

Valimodivisioonan liikevaihto laski 10 % edellisvuodesta ja oli 329 Me (367 Me). Konepajadivisioonan liikevaihto laski 1 % edellisvuodesta ja oli 116 Me (117 Me). Alumiinidivisioonan liikevaihto laski 1 % edellisvuodesta ja oli 73 Me (73 Me).

Componentan liikevaihto jakautui tilikaudella asiakastoimialoittain seuraavasti: raskaat ajoneuvot 31 % (28 %), rakennus- ja kaivosteollisuus 19 % (24 %), koneenrakennus 18 % (19 %), maatalouskoneet 17 % (15 %) ja autoteollisuus 15 % (14 %).

Tulos

Konsernin tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 18,2 Me (10,0 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen 14,9 Me (4,0 Me). Liikevoittoon sisältyvät kertaluonteiset erät liittyvät meneillään oleviin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin, yhteensä -2,7 Me ja aikaisempien vuosien laatuongelmatapausten korvauksiin, yhteensä -0,7 Me.

Liikevoitto parani edellisvuoteen verrattuna johtuen tehostamisohjelman kustannussäästöistä ja Turkin liiran heikkenemisestä, vaikka volyymit pienenivät 6 % edellisvuoteen verrattuna.

Konsernin nettorahoituskulut ilman kertaluonteisia eriä tilikaudella olivat 24,4 Me (27,7 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen 24,5 Me (29,4 Me). Nettorahoituskulut pienenivät edellisvuodesta johtuen alhaisemmista korkokuluista ja merkittävästi pienemmistä rahoituksen uudelleenjärjestelykuluista.

Konsernin tilikauden tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä oli -6,2 Me (-17,6 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen -9,6 Me (-25,4 Me).

Tilikauden verot ilman kertaluonteisia eriä olivat -4,5 Me (0,1 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen -6,0 Me (1,4 Me). Tilikauden verokulujen nousu johtuu pääasiassa vuonna 2014 tapahtuvasta Suomen yhteisöverokannan laskusta tasolta 24,5 % tasolle 20,0 %, minkä johdosta Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten arvoa on alennettu. Tämän lisäksi verokulua nosti Turkissa verotarkastuksen yhteydessä määrätyt lisäverot sekä Turkin liiran heikkenemisestä johtuva laskennallisten verokulujen nousu.

Konsernin tilikauden tulos ilman kertaluonteisia eriä oli -10,7 Me (-17,6 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen -15,5 Me (-24,0 Me).

Konsernin tilikauden osakekohtainen laimentamaton tulos ilman kertaluonteisia eriä oli -0,55 e (-0,92 e) ja kertaluonteisten erien jälkeen -0,75 e (-1,22 e).

Konsernin tilikauden sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli 5,9 % (4,0 %) ja kertaluonteisten erien jälkeen 4,9 % (2,0 %). Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli -12,8 % (-24,8 %) ja kertaluonteisten erien jälkeen -18,6 % (-32,9 %).

Tase, rahoitus ja kassavirta

Componenta vahvisti elokuussa tasettaan ja rahoitusasemaansa toteuttamalla osakeannin, hybridilainan ja kaksi joukkovelkakirjalainaa ja keräämällä yhteensä noin 77,3 Me. Yhtiö laski liikkeelle 7 038 051 uutta osaketta, jotka vastaavat 1,60 euron merkintähinnalla yhteensä 11,3 Me. Hybridilainalla yhtiö keräsi pääomia yhteensä 33,7 Me ja kahdella joukkovelkakirjalainalla yhteensä 32,3 Me. Yhtiön pääomalainojen 2009 ja 2010 sekä joukkovelkakirjalainan 2010 ja hybridilainan 2012 lainaosuuksien haltijoilla oli mahdollisuus käyttää merkintöjen maksamiseen lainojen pääomasta muodostuvaa saatavaa yhtiöltä. Merkintöjen maksamisen ja syyskuun lopussa tapahtuneen lyhennysohjelman mukaisen lyhennyksen jälkeen yhtiön pääomalainaa 2009 oli katsauskauden lopussa jäljellä noin 0,6 Me ja pääomalainaa 2010 vastaavasti noin 2,3 Me. Joukkovelkakirjalainaa 2010 konvertoitiin 18,0 Me uuteen joukkovelkakirjalainaan ja loppuosa maksettiin pois. Hybridilainaa 2012 oli katsauskauden lopussa jäljellä noin 4,5 Me. Muiden kuin pääomakonversioina yhtiöön sijoitettujen uusien varojen määrä oli noin 22,6 miljoonaa euroa, joka sisälsi kahden suurimman osakkeenomistajan kesäkuussa yhtiöön tekemät yhteensä 4 Me:n sijoitukset.

Vuonna 2014 erääntyvät syndikaattilainan ja pääomalainan 2009 lyhennykset, yhteensä 15,6 Me, Componenta tulee maksamaan tulorahoituksesta saatavalla kassavirralla. Turkkilaisista pankeista otettujen vuonna 2014 erääntyvien lainojen lyhennykset Componenta suunnittelee jälleenrahoittavansa uusilla turkkilaisilta pankeilta otettavilla kahdenvälisillä tai vastaavilla pitkäaikaisilla lainoilla. Näiden lisäksi yhtiö on käynnistänyt rahoitusjärjestelyt, joiden tarkoituksena on uudelleen rahoittaa yhtiön koko korollisten velkojen lainakanta uusilla pitkäaikaisilla rahoitusinstrumenteilla, jonka seurauksena korollisten velkojen keskimaturiteetti tulee pitenemään huomattavasti nykyisestä. Nämä järjestelyt on tarkoitus toteuttaa kevään 2014 aikana.

Konsernin tilikauden lopun rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 10,2 Me (20,6 Me). Tämän lisäksi Componentan turkkilaisella tytäryhtiöllä, Componenta Dökümcülük A.S:lla oli tilinpäätöshetkellä käyttämättömiä sitovia luottositoumuksia turkkilaisista pankeista yhteensä 3,0 Me (23,3 Me). Tilikauden lopun likviditeettitilanteeseen vaikuttivat erityisesti viimeisen vuosineljänneksen aikana tapahtuneet lainojen takaisinmaksut Turkissa.

Korolliset nettovelat mukaan lukien IFRS:n mukaiset 2,9 Me:n (23,4 Me) pääomalainojen velkaosuudet, olivat tilikauden lopussa 230 Me (236 Me). Nettovelkaantumisaste oli 270 % (284 %).

Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 18,9 % (18,1 %). Konsernin omavaraisuusastetta laski yhdellä prosenttiyksiköllä Suomessa joulukuussa 2013 toteutetun yhteisöverokannan lasku 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin, minkä seurauksena Componentan Suomeen liittyvien nettoverosaatavien ja siten oman pääoman arvo aleni 4,4 Me.

Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudella oli 2,2 Me (-8,7 Me), josta käyttöpääoman muutokset olivat 2,6 Me (-1,0 Me). Liiketoiminnan nettorahavirta parani edellisvuodesta pääasiassa parantuneen käyttökatteen vuoksi.

Componenta tehostaa pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmilla, joiden perusteella osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Myytyjen myyntisaatavien määrä tilikauden lopussa oli 82,4 Me (76,5 Me).

Vuoden 2013 lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli 325 Me (340 Me).

Emoyhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville konserniyhtiöille 31.12.2013 olivat 87,5 Me (84,1 Me). Yhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville yksityishenkilöille 31.12.2013 olivat 0,4 Me (0,4 Me).

Investoinnit

Componenta rajoitti jälleen vuonna 2013 tuotannollisten investointien määrää kapasiteetin vajaakäytön vuoksi. Tilikauden tuotannollisten investointien määrä oli 18,9 Me (19,2 Me), josta rahoitusleasing-investointien osuus oli 2,5 Me (0,6 Me). Investointien nettorahavirta oli -15,7 Me (-19,2 Me), joka sisältää konsernin investointien kassavirran aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, myytyjen ja ostettujen osakkeiden sekä myytyjen käyttöomaisuushyödykkeiden kassavirran.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tilikauden 2013 lopussa Componentan tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskenteli 106 (112) henkilöä, mikä vastaa 3 % (3 %) koko yhtiön henkilöstöstä. Vuonna 2013 Componentan tutkimus- ja kehitysmenot olivat 2,6 Me (3,2 Me), joka vastaa 0,5 % (0,6 %) koko konsernin liikevaihdosta.

Ympäristö

Componentan laatu-, ympäristö-, työterveys- ja -turvallisuuspolitiikan tavoitteena on täyttää asiakkaiden vaatimukset ja noudattaa kaikkia olennaisia lainsäädännön vaatimuksia ympäristö-, työterveys- ja -turvallisuusasioissa. Componenta varmistaa, että kaikissa toimipaikoissa on menestymiseen tarvittavaa riittävää osaamista ja olennaista tietoa, ja parantaa omia tuotantoprosessejaan jatkuvasti taatakseen parhaat mahdolliset lopputulokset. Jatkuvan kehityksen ohjelmien tarkoituksena on saavuttaa nollalinja niin laatupuutteissa kuin työtapaturmissa ja -sairauksissa sekä päästä sovittuihin ympäristötavoitteisiin.

Componenta on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja tuotannon ympäristövaikutuksien vähentämiseen. Merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi on tunnistettu energiankäyttö ja jätteiden synnyn ehkäiseminen sekä jätteiden hyötykäyttö kaatopaikalle läjittämisen sijasta.

Konsernin tuotantoyksiköt käyttivät vuonna 2013 energiaa 671 GWh (695 GWh). Suurin osa, 67 % (67 %) käytetystä energiasta oli sähköenergiaa. Valimot kuluttavat noin 90 % kaikesta energiasta, sillä varsinkin valimoiden sulatusprosessit käyttävät paljon energiaa. Vuonna 2013 tuotantoon suhteutettu energiankulutus Componentan rautavalimoissa nousi 2 %, mikä johtui alhaisemmasta kapasiteetin käyttöasteesta.

Vuonna 2013 Componentan kokonaisjätemäärä laski ja oli 137 118 tonnia (145 805 tonnia). Siitä 63 % (71 %) meni hyötykäyttöön. Componentasta hyötykäyttöön menevät jätteet ovat muun muassa metalleja, kuonia, hiekkoja ja pölyjä. Hyötykäyttöön toimitetun jätteen suhteellinen määrä väheni johtuen Orhangazin valimon jätteiden pienemmästä hyötykäyttöasteesta.

Componentassa lähes kaikki syntyvät jätteet lajitellaan. Lajittelemattoman jätteen osuus vuonna 2013 oli edellisen vuoden tasolla eli 0,5 % (0,5 %) kokonaisjätemäärästä.

Henkilöstö

Konsernin keskimääräinen henkilömäärä tilikauden aikana oli 4 464 (4 642) mukaan lukien vuokratyövoima 311 (393). Konsernin henkilömäärä tilikauden lopussa oli 4 431 (4 277), johon sisältyy vuokratyöntekijöiden määrä 277 (173). Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että tilikauden lopussa Turkissa oli 60 % (58 %), Suomessa 17 % (20 %), Hollannissa 13 % (13 %), ja Ruotsissa 10 % (9 %) henkilöstöstä.

Osakepääoma ja osakkeet

Componenta Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu määrä tilikauden lopussa oli 29 269 224 osaketta. Componentalla oli joulukuun lopussa 2 169 osakkeenomistajaa. Osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 47,7 Me (42,9 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella 10,1 % (7,2 %) osakekannasta.

Liputusilmoitukset

Componenta sai 27.8.2013 ilmoituksen Heikki Lehtoselta arvopaperimarkkinalain 9 luvun 10 §:n mukaisesti, että Componenta Oyj:n 2013 osakeannin johdosta Heikki Lehtosen määräysvaltayhteisö Cabana Trade S.A:n osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on alittanut 15 %.

Cabana Trade S.A:n omistus- ja ääniosuus liputusvelvollisuuden syntymisen jälkeen on 3 501 988 osaketta eli 11,96 % osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä. Osakeannin jälkeen Heikki Lehtonen ja määräysvaltayhteisönsä omistivat yhteensä 7 528 492 osaketta eli 25,72 % osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä.

Yhtiökokouksen päätökset

Componentan 22.3.2013 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilikauden 1.1. - 31.12.2012 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti olla jakamatta osinkoa tilikaudelta 1.1. - 31.12.2012.

Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi Heikki Lehtosen, Marjo Miettisen, Riitta Palomäen, Matti Ruotsalan, Tommi Salusen ja Harri Suutarin. Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n.

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2013 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Annettavien osakkeiden määrä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 7 500 000 osaketta. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia osakkeita.

Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutus on voimassa viisi (5) vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutus kumosi ylimääräisen yhtiökokouksen 8.9.2009 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus kumosi myös varsinaisen yhtiökokouksen 23.2.2012 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Ylimääräinen yhtiökokous 16.8.2013 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Annettavien osakkeiden määrä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 2 500 000 osaketta. Valtuutuksen enimmäismäärä vastaa noin 11 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutuksen enimmäismäärä ja varsinaisen yhtiökokouksen 22.3.2013 hallitukselle antama enintään 7 500 000 osakkeen määräinen valtuutus päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ovat yhteensä noin 45 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia osakkeita.

Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2014 asti. Valtuutus ei kumonnut aikaisempaa varsinaisen yhtiökokouksen 22.3.2013 hallitukselle antamaa valtuutusta päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2013

Componenta Oyj:n hallitus päätti 11.2.2013 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Järjestelmässä oli yksi ansaintajakso, kalenterivuosi 2013. Ansaintajakson 2013 ansaintakriteeri oli Componenta-konsernin tulos rahoituserien jälkeen.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2013 maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Osakkeita ei saa luovuttaa noin kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Järjestelmän kohderyhmään vuonna 2013 kuului 18 henkilöä. Ansaintajakson 2013 perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään noin 400 000 Componenta Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Järjestelmän ansaintajakson 2013 osalta hallitus päätti olla allokoimatta osakkeita. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuoden 2013 lopussa oli siten 0,0 Me.

Hallitus ja johto

Hallitus piti 22.3.2013 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Harri Suutarin ja varapuheenjohtajaksi Matti Ruotsalan. Hallitus kokoontui 19 kertaa vuonna 2013. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 97 %. Hallitus arvioi vuoden 2013 toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa 2013.

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Riitta Palomäen ja jäseneksi Tommi Salusen. Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2013 ja tarkastusvaliokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100 %. Tarkastusvaliokunta arvioi vuoden 2013 toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa 2013.

Componentan toimitusjohtajana toimii Heikki Lehtonen. Vuonna 2013 konsernin johtoryhmän muodostivat toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, Konepajadivisioonan johtaja Juha Alhonoja, talousjohtaja Mika Hassinen, Valimodivisioonan johtaja Olli Karhunen, myynti- ja tuotekehitysjohtaja Furio Scolaro (1.6.2014 alkaen), henkilöstöjohtaja Anu Mankki, lakiasiain johtaja Pauliina Rannikko ja Alumiinidivisioonan johtaja Sabri Özdogan.

Myynti- ja asiakaspalvelujohtaja ja johtoryhmän jäsen Antti Lehto erosi 31.5.2013 Componentan palveluksesta siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto- ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, valuutta-, korko- ja luottoriskit).

Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raakaaineiden, kuten kierrätysmetallin ja harkkoraudan sekä energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raaka- aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän.

Componentan liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan konsernin hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema.

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Konsernin rahoituksen saatavuus pyritään varmistamaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja -instrumenttien osalta. Yhden rahoituslähteen luototusosuus ei saa nousta rahoituspolitiikassa asetetun määrän yli. Konsernissa käytössä olevista rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat syndikoitu 12.10.2012 päivätty rahoituslimiittisopimus, jonka nimellismäärä vuodenvaihteessa oli 71,8 Me ja erääntymispäivä 30.6.2015, erimuotoiset pääomalainat ja joukkovelkakirjalainat, bilateraaliset pitkäaikaiset lainasopimukset, myyntisaatavien rahoitus ilman takautumisoikeutta sekä leasingrahoitus.

Vuonna 2014 erääntyvät syndikaattilainan sekä pääomalainan 2009 lyhennykset, yhteensä 15,6 Me, Componenta tulee maksamaan tulorahoituksesta saatavalla kassavirralla. Turkkilaisista pankeista otettujen vuonna 2014 erääntyvien lainojen lyhennykset Componenta suunnittelee jälleenrahoittavansa uusilla turkkilaisilta pankeilta otettavilla kahdenvälisillä tai vastaavilla pitkäaikaisilla lainoilla.

Hallituksen mielestä riski siitä, että vuonna 2014 erääntyviä lyhytaikaisia lainoja ei saataisi uudelleenjärjestettyä, on vähäinen. Hallitus uskoo, että yhtiö täyttää muut rahoitukselle asetetut edellytykset.

Tarkempaa tietoa Componentan riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy vuoden 2013 tilinpäätöksen liitetiedoista.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Componenta ilmoitti 6.2.2014 siirtävänsä vuoden 2013 tilinpäätöstiedotteen julkaisuajankohtaa viikolla eteenpäin ja antavansa ennakkotiedot neljännen vuosineljänneksen ja koko vuoden 2013 liikevaihdosta ja tuloksesta sekä vuoden 2014 näkymistä 10.2.2014. Tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen julkistamisen ajankohta lykkääntyi, koska Componentan Turkin tytäryhtiön Componenta Dökümcülük A.S:n tilinpäätös ei ole valmistunut aikataulun mukaisesti.

Componenta neuvotteli helmikuussa 2014 tilikauden päättymisen jälkeen tiettyjä syndikaattilainan sopimusehtoja uusiksi ja samalla sitoutui lyhentämään syndikaattilainaansa ylimääräisellä 5 Me:n lyhennyksellä 1.6.2014.

Toimintaympäristö

Kysyntänäkymät konsernin kaikilla asiakastoimialoilla ovat epävarmat.

Componentan Raskaat ajoneuvot -asiakastoimialan tilauskanta oli vuodenvaiheessa 9 % edellisvuotta korkeammalla tasolla. Euroopan kuorma-autoteollisuuden kysynnän odotetaan pienenevän koko vuonna 2014. Componentan myynnin vuonna 2014 odotetaan nousevan johtuen markkinaosuuden kasvusta.

Componentan Rakennus- ja kaivosteollisuus -asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 6 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla. Kysynnän odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Asiakkaat pienensivät varastotasojaan vuosien 2012 ja 2013 aikana johtuen heikentyneistä näkymistä erityisesti kaivoskoneteollisuudessa. Componentan kysyntänäkymät ovat vakaat.

Componentan Koneenrakennus-asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 17 % edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla. Componentan myynnin Koneenrakennusteollisuudelle odotetaan paranevan vuoden 2014 alkupuoliskolla.

Componentan Maatalouskoneet-asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 2 % edellisvuotta matalammalla tasolla. Maatalouskoneiden kysynnän odotetaan pysyvän vakaana vuonna 2014. Componentan myynnin odotetaan pysyvän edellisvuoden tasolla tai kasvavan markkinaosuuden kasvusta johtuen.

Componentan Autoteollisuus -asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 9 % edellisvuotta matalammalla tasolla. Autoteollisuuden kysyntä koheni loppuvuotta 2013 kohden verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vuoden 2014 markkinoiden arvioidaan paranevan edellisvuodesta. Componentan myynnin odotetaan kasvavan vuoden alkupuoliskolla, vaikka kysynnän paraneminen ei vielä näy Componentan tilauskannassa.

Componentan näkymät 2014

Componentan näkymät vuodelle 2014 perustuvat yleisiin ulkoisiin suhdanneindikaattoreihin, asiakkaiden antamiin toimitusennusteisiin sekä Componentan tilauskertymään ja tilauskantaan.

Componentan tilauskanta vuoden vaihteessa oli 87 Me (83 Me). Tilauskannan ja asiakkaiden antamien tuotantoennusteiden perusteella Componentan ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihdon odotetaan olevan korkeampi kuin edellisen vuoden vastaavan jakson. Rakenteellisten tehostamistoimien ja kustannussäästöjen johdosta myös liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä odotetaan paranevan edellisvuodesta.

Toteutettavien rakenteellisten tehostamistoimien johdosta koko vuoden liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä odotetaan paranevan edellisestä vuodesta.

Hallituksen osingonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa 13.3.2014 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013 ei jaeta osinkoa voimassa olevan konsernin osingonjakopolitiikan mukaisesti. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2013 olivat 102,3 Me (87,6 Me).

Varsinainen yhtiökokous

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 13.3.2014 klo 14.30 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä pörssitiedotteena.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj julkistaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2013 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on julkistamisen jälkeen luettavissa yhtiön verkkosivuilla www. componenta.com.

Konsernin tuloslaskelma 1.1.-31.12.

Me	Viite	2013	%	2012	%
LIIKEVAIHTO	1	510,5	100,0	544,8	100,0
Liiketoiminnan muut tuotot	4	5,9		2,3
Liiketoiminnan kulut	5,6,7	-483,2		-525,3
Poistot ja arvonalenemiset	8	-18,4		-17,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksista		0,1		0,2
LIIKEVOITTO	1	14,9	2,9	4,0	0,7
Rahoitustuotot	9	7,5		8,5
Rahoituskulut	9	-32,0		-37,9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-24,5		-29,4
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN		-9,6	-1,9	-25,4	-4,7
Tuloverot	10	-6,0		1,4
TILIKAUDEN VOITTO		-15,5		-24,0
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-15,8		-24,3
Määräysvallattomille omistajille		0,2		0,3
		-15,5		-24,0
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	11	-0,75		-1,22
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e	11	-0,75		-1,22

Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.-31.12.

Me	2013	2012
Tilikauden tulos	-15,5	-24,0
Muut laajan tuloksen erät
Ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus	-1,8	27,3
Mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi siirrettävät
Muuntoeron muutos	-1,2	5,8
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-1,7	0,0
Rahavirran suojaukset	-0,3	0,3
Muut erät	0,0	0,1
Tulosvaikutteiset yhteensä	-3,2	6,2
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	0,9	-1,6
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	-4,1	31,9
Tilikauden laaja tulos	-19,6	7,8
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-19,7	5,6
Määräysvallattomille omistajille	0,0	2,2
	-19,6	7,8

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

Konsernin tase 31.12.

Me	Viite	2013	2012
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset hyödykkeet	12	253,3	255,9
Liikearvo	13	29,1	29,1
Aineettomat hyödykkeet	14	9,7	6,3
Sijoituskiinteistöt	15	11,6	11,4
Osuudet osakkuusyrityksissä	16	1,3	1,4
Muut rahoitusvarat	17	0,9	0,9
Saamiset	18	4,2	4,2
Laskennalliset verosaamiset	19	34,0	31,3
		344,1	340,5
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	20	63,1	65,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	34,4	32,3
Tuloverosaamiset	21	0,1	1,8
Rahavarat	23	10,2	20,6
		107,8	119,8
VARAT YHTEENSÄ		452,0	460,4
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma		21,9	21,9
Ylikurssirahasto		15,0	15,0
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto		58,1	47,1
Muut rahastot		63,2	47,6
Rahavirran suojaukset		-0,7	-0,4
Muuntoero		-36,8	-35,6
Kertyneet voittovarat		-27,2	3,4
Tilikauden voitto		-15,8	-24,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	24	77,7	74,6
Määräysvallattomien omistajien osuus		7,4	8,8
Oma pääoma yhteensä		85,2	83,4
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Pääomalainat	28	2,3	19,6
Muut korolliset velat	28	134,2	182,7
Korottomat velat	33	0,6	1,1
Varaukset	27	8,5	8,3
Laskennalliset verovelat	19	12,6	12,0
Lyhytaikaiset velat
Pääomalainat	28	0,6	3,7
Muut korolliset velat	28	102,7	50,9
Muut korottomat velat	29	101,8	92,5
Tuloverovelat		0,4	0,2
Varaukset	27	3,3	5,8
		366,8	377,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		452,0	460,4

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.-31.12.

Me	2013	2012
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen	-9,6	-25,4
Poistot ja arvonalenemiset	18,4	17,9
Rahoituksen tuotot ja kulut	24,5	29,4
Muut tuotot ja kulut sekä muut korjaukset	-4,7	0,7
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuus	-4,4	-1,7
Lyhytaikaiset korottomat saamiset	-2,3	5,1
Lyhytaikaiset korottomat velat	10,9	-2,4
Muut käyttöpääoman muutokset	-1,7	-2,1
Saadut korot	0,5	0,7
Maksetut korot	-23,6	-27,0
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-0,2	0,0
Osinkotuotot	0,0	0,0
Maksetut verot	-5,7	-4,0
Liiketoiminnan nettorahavirta	2,2	-8,7
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-0,1	-0,2
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-13,2	-17,7
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-3,2	-1,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti	0,6	0,2
Muut investoinnit ja myönnetyt lainat	0,0	0,0
Muut luovutustulot ja annettujen lainojen takaisinmaksut	0,1	0,2
Investointien nettorahavirta	-15,7	-19,2
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-1,1	-0,7
Hybridilainan maksetut korot	-3,3	-
Osakeannista saadut maksut	4,2	15,1
Hybridilainan liikkeellelaskusta saadut maksut	0,1	7,9
Rahoitusleasingvelkojen maksut	-3,8	-0,6
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)	13,6	-142,6
Pitkäaikaisten lainojen nostot	30,3	168,5
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset	-37,0	-41,6
Rahoituksen nettorahavirta	3,0	5,9
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-)	-10,5	-22,0
Rahavarat tilikauden alussa	20,6	41,6
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0,0	1,0
Rahavarat tilikauden lopussa	10,2	20,6

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Me	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Rakennusten ja maa alueiden uudelleen arvostus rahasto	Muut rahastot	Rahavirran suojaukset	Muunto ero	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Määräys vallat tomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2012	21,9	15,0	32,3	0,0	2,9	-0,7	-41,0	3,4	33,8	7,3	41,1
Tilikauden tulos								-24,3	-24,3	0,3	-24,0
Muuntoerot							5,4		5,4	0,3	5,8
Rahavirran suojaukset						0,3			0,3		0,3
Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus				24,2					24,2	1,5	25,7
Muut laajan tuloksen erät					0,1				0,1		0,1
Tilikauden laaja tulos				24,2	0,1	0,3	5,4	-24,3	5,6	2,2	7,8
Uusmerkintä			14,8						14,8		14,8
Hybridilainan liikkeellelasku					20,4				20,4		20,4
Osingonjako									0,0	-0,7	-0,7
Oma pääoma 31.12.2012	21,9	15,0	47,1	24,2	23,4	-0,4	-35,6	-20,9	74,6	8,8	83,4

Me	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Rakennusten ja maa alueiden uudelleen arvostus rahasto	Muut rahastot	Rahavirran suojaukset	Muunto ero	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Määräys vallat tomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2013	21,9	15,0	47,1	24,2	23,4	-0,4	-35,6	-20,9	74,6	8,8	83,4
Tilikauden tulos								-15,8	-15,8	0,2	-15,5
Muuntoerot							-1,2		-1,2	0,0	-1,2
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot								-1,2	-1,2	-0,1	-1,3
Rahavirran suojaukset						-0,3			-0,3		-0,3
Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostus				-1,8				0,4	-1,4	0,0	-1,4
Suomen verokannan muutoksen vaikutus
aikaisempina vuosina laajassa tuloksessa
esitettyjen erien osalta				0,2					0,2		0,2
Muut laajan tuloksen erät					0,0				0,0		0,0
Tilikauden laaja tulos				-1,6	0,0	-0,3	-1,2	-16,6	-19,7	0,0	-19,6
Hybridilainan koron maksu								-2,5	-2,5		-2,5
Uusmerkintä			11,0						11,0		11,0
Hybridilainan liikkeellelasku					17,2				17,2		17,2
Osingonjako									0,0	-1,1	-1,1
Suoraan omasta pääomasta vähennettävät erät *)								-2,9	-2,9	-0,2	-3,2
Oma pääoma 31.12.2013	21,9	15,0	58,1	22,7	40,6	-0,7	-36,8	-42,9	77,7	7,4	85,2

*) Turkin tytäryhtiön ennen vuotta 2004 suoraan omaan pääomaan IAS 29:n mukaan kertyneet inflaatioon liittyvät korotukset on uudelleenluokiteltu omassa pääomassa. Uudelleenluokittelusta johtuvat verovaikutukset on esitetty omaa pääomaa vähentävänä eränä, koska inflaatioon liittyvät korotukset on aikoinaan rekisteröity suoraan omassa pääomassa.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin perustiedot

Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni, joka valmistaa valettuja, koneistettuja ja pintakäsiteltyjä, asennusvalmiita komponentteja ja niistä koostuvia kokonaisratkaisuja. Konsernin asiakaskunta koostuu globaalisti toimivista koneenrakennusteollisuuden, raskaan ajoneuvoteollisuuden, autoteollisuuden, rakennus- ja kaivosteollisuuden sekä maatalouskoneteollisuuden valmistajista.

Konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj (y-tunnus 1635451-6), jonka osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki. Rekisteröity käyntiosoite on Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteesta www.componenta.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2013.

Componenta Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 17.2.2014 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Componentan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SICja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Käypään arvoon arvostettavia eriä ovat kuitenkin tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat ja -velat, johdannaissopimukset, sekä suojauskohteet käyvän arvon suojauksessa. Myös uudelleenarvostuksen piirissä olevat rakennukset ja maa-alueet esitetään käypään arvoon arvostettuna vähennettynä rakennusten osalta uudelleenarvostuksen jälkeisillä poistoilla. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa IFRS 1:n perusteella aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätös sisältää Componenta Oyj:n lisäksi ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 % tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan perusteista. Yhdistäminen tehdään siitä päivästä alkaen, jolloin Componenta on saanut tytäryrityksessä määräysvallan.

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernin laskentaperiaatteita. Tytäryritykset yhdistellään

hankintamenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat, konserniyhtiöiden vaihto-omaisuuteen sisältyvä sisäinen kate sekä konserniyhtiöiden keskinäiset saatavat ja velat on eliminoitu. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritellään erikseen kullekin yrityshankinnalle.

Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Osakkuusyrityksiksi katsotaan yritykset, joista konsernilla on 20 - 50 % osakkeiden tuottamasta äänivallasta tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa.

Osakkuusyritysten tilinpäätökset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tuloksista on esitetty tuloslaskelmassa. Taseessa esitetään osakkeiden arvona osakkeiden hankintameno oikaistuna osakkuusyritysten kumulatiivisilla tulososuuksilla sekä osakkuusyritysten maksamilla osingoilla. Osakkuusyritysten tilinpäätöksiin on korjattu tiedossa olevat poikkeamat konsernin laskentaperiaatteista.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonina euroina ellei toisin mainita.

Liiketoimet ja saldot

Emoyhtiön ja euroalueella sijaitsevien tytäryritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssin mukaan. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen konserniyhtiön toimintavaluuttaan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin.

Ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät esitetään liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä. Lainojen, talletuksien ja rahavarojen kurssierot sekä näihin liittyvien suojausinstrumenttien tulos esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Konserniyritykset

Muussa kuin konsernin toimintavaluutassa toimivien tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja. Tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikurssia.

Tilikauden tuloksen osalta tilikauden keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin välinen ero on kirjattu oman pääoman muuntoeroihin. Konsolidoinnissa tytäryhtiöiden omat pääomat muunnetaan euroiksi. Hankintahetken ja tilinpäätöshetken välisestä kurssimuutoksesta aiheutuneet muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004 on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Turkin tytäryhtiön toiminnallinen valuutta muuttui euroksi maaliskuun alusta alkaen vuonna 2012 ja tämän jälkeen konserni ei ole kirjannut Turkin tytäryhtiön yhdistelystä muuntoeroa Turkin liiran muutoksiin liittyen. Turkin tytäryhtiön verotettava tulo tai verotuksellinen tappio määritellään Turkin liiroissa. Ei-monetaariset laskennalliset verosaamiset ja verovelat määritellään myös Turkin liiroissa ja valuuttakurssin

muuttuminen suhteessa euroon aiheuttavaa väliaikaisia eroja, jotka johtavat laskennallisen verosaamisen tai verovelan kirjaamiseen. Syntyvää laskennallista verovelkaa tai saatavaa vastaava määrä kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi tai tuotoksi. Myös monetaariset laskennalliset verovelat ja saamiset käännetään euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssin mukaan.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla lukuun ottamatta maaalueita, rakennuksia ja rakennelmia. Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot.

31.12.2012 on siirrytty käyttämään IAS 16 sallimaa uudelleenarvostusmallia, jonka mukaan maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat kirjataan käypiin arvoihin, jotka perustuvat riippumattomien arvioijien tekemiin arvioihin ja joista rakennusten osalta on vähennetty uudelleenarvostuksen jälkeiset poistot. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvonmääritykset tehdään riittävän säännöllisesti, niin ettei uudelleenarvostetun omaisuuserän käypä arvo poikkea olennaisesti sen kirjanpitoarvosta. Uudelleenarvostettavien omaisuuserien arvonmääritykset laaditaan vähintään 3 vuoden välein. Arvonmääritykset tehdään kuitenkin tätä useammin, mikäli tiedossa on arvostukseen mahdollisesti vaikuttavia olennaisia muutoksia. 31.12.2013 Pietarsaaren kiinteistöt uudelleenarvostettiin, koska yhtiö ilmoitti vuoden 2013 loppupuolella, että valimotoiminnot paikkakunnalla lopetetaan ja siten kyseessä on arvostukseen oleellisesti vaikuttava muutos.

Kertyneet poistot eliminoidaan uudelleenarvostusta tehtäessä omaisuuserän bruttokirjanpitoa vastaan ja nettomäärä oikaistaan vastaamaan omaisuuserän uudelleenarvostukseen perustuvaa arvoa. Uusi arvostusperiaate otettiin käyttöön 31.12.2012 ja sen johdosta maa-alueiden, rakennusten ja rakennelmien uudelleenarvostuksella ei ollut vaikutusta tilikauden 2012 poistoihin.

Maa-alueiden, rakennusten ja rakennelmien uudelleenarvostuksesta johtuvat kirjanpitoarvojen lisäykset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa muissa rahastoissa. Vähennykset, jotka kumoavat samasta omaisuuserästä aiemmin kirjattuja arvonkorotuksia, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja vähennetään omasta pääomasta muista rahastoista, ja kaikki muut vähennykset merkitään tuloslaskelmaan. Uudelleenarvostettuun kirjanpitoarvoon perustuvan, tuloslaskelmaan merkityn poiston ja omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon perustuvan poiston välinen erotus siirretään vuosittain muista rahastoista kertyneisiin voittovaroihin.

Aineettomat hyödykkeet sisältävät ATK-ohjelmia, aktivoituja tuotekehitysmenoja ja aktivoituja asiakashankintamenoja. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton vaikutusaika, ei ole konsernissa.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Suuret perusparannusmenot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä kyseisistä menoista. Tuotantokoneiston varaosat, varakalusto ja huoltotarvikkeet esitetään aineellisina hyödykkeinä silloin, kun ne ovat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän mukaisia. Muussa tapauksessa tällaiset hyödykkeet luokitellaan vaihto-omaisuudeksi. Asennuksen jälkeinen poistoaika on pääsääntöisesti 3 vuotta.

Investointiavustukset kirjataan pienentämään investointia ja tuloslaskelmaan kirjattavat avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Suunnitelman mukaiset poistot, poislukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla on käytetty 1.1.2009 alkaen suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käyttöasteet muuttuvat nopeasti,

tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä. Arvioidut hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

kehittämismenot	5 vuotta
aineettomat oikeudet	3 - 10 vuotta
muut aineettomat hyödykkeet	3 - 20 vuotta
rakennukset ja rakennelmat	25 - 40 vuotta
ATK-laitteet	3 - 5 vuotta
muut koneet ja kalusto	5 - 25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet	3 - 10 vuotta

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuden avulla on saatavissa.

Käyttöomaisuuteen luettavat maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat sekä sijoituskiinteistöt arvostetaan taseessa tilinpäätöspäivänä käypään arvoon. Käyvät arvot määritellään vuosittain sijoituskiinteistöjen ja vähintään 3 vuoden välein uudelleenarvostettavien osalta ja siten erillisiä arvonalentumistestauksia ei suoriteta käyttöomaisuuteen luettavien maa-alueiden, rakennusten ja rakennelmien sekä sijoituskiinteistöjen osalta. Käyvät arvot arvioidaan lähtökohtaisesti tuottoarvomenetelmää käyttäen.

Sijoituskiinteistöt

Konsernin omistamat, ulkopuolisille vuokratut kiinteistöt, jotka eivät ole pääosin omassa käytössä ja joita konserni pitää hallussaan pikemminkin hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua kuin käyttääkseen niitä tavaroiden valmistamiseen, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi ja arvostetaan taseessa käypään arvoon. Sijoituskiinteistön käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana se syntyy ja esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot merkitään konsernin liikevaihtoon. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot määritellään riippumattoman ja ammatillisesti pätevän arvioitsijan toimesta vuosittain.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että uusien tuotteiden kehittämismenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Suunnitelman mukaan ko. menot poistetaan 5 vuodessa. Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja valmistuksen kiinteistä yleismenoista. Vaihto-omaisuuteen luetaan myös ne

varaosat, jotka eivät täytä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmää.

Vuokrasopimukset (Leasing)

Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen astuessa voimaan joko rahoitusleasing- tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne kirjataan taseen käyttöomaisuuteen vuokrakauden alkaessa hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alhaisempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon lisättynä sopimuksen solmimiseen välittömästi liittyvillä olennaisilla järjestelykuluilla. Käyttöomaisuuserästä tehdään konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen vuokra-ajan kuluessa, jos voidaan perustellusti olettaa, että vuokrasopimuksen kohdetta ei hankita omistukseen sopimuksen päättyessä.

Rahoitusleasingvelaksi kirjataan määrä, joka vastaa hyödykkeen käypää arvoa tai sitä alhaisempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan lyhennykseen efektiivisen koron menetelmällä siten, että velka lyhenee vuokrasopimusperiodin kuluessa annuiteettiperiaatteella. Efektiivisellä korolla laskettu rahoitusmeno kirjataan rahoituskuluksi. Vaihtuvakorkoisten sopimusten ja efektiivisen koron erotus jää oikaisujen jälkeen vuokrakuluksi.

Muiksi vuokrasopimuksiksi luokitellaan sellaiset aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa vuokralleantajalle jää omistamiselle ominaiset edut ja riskit sekä lisäksi merkitykseltään vähäiset rahoitusleasingsopimukset. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan suoriteperusteisesti kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Työsuhde-etuudet/Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet

Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia järjestelyjä, joihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Componentalla on usean työnantajan etuuspohjaisiksi luokiteltu eläkejärjestely Ruotsissa (Alecta ITP). Kyseistä järjestelyä on käsitelty maksupohjaisina järjestelyinä IAS 19.30 (a) -standardin mukaisesti, koska eläkeyhtiöt eivät ole pystyneet toimittamaan aktuaarilaskelmia.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TyEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella konserni suurtyönantajana vastaa Suomessa eläkevakuutusmaksuihin sisältyneistä työttömyys- ja työkyvyttömyysmaksuista kokonaisuudessaan ko. eläketapahtuman syntyhetkellä.

Muut ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelynsä paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Turkin työlainsäädännön mukaan yhtiöitä vaaditaan maksamaan työsuhteen päättymisen yhteydessä korvaus työntekijälle, joka on ollut palveluksessa vuoden ja jonka työsuhde päättyy ilman syytä, kutsutaan armeijan palvelukseen, kuolee tai joka jää eläkkeelle 25 vuoden työsuhteen jälkeen (nainen 20 vuotta) tai saavuttaa eläkeiän (58 vuotta nainen ja 60 vuotta mies). Maksettava määrä on yhden kuukauden palkka kutakin palvelusvuotta kohden. Arvioitu vastuun todennäköinen nykyarvo henkilön työsuhteen päättyessä on esitetty pitkäaikaisissa varauksissa. Vastuuta ei ole rahastoitu. Kyseinen Turkin työsuhde-etuus tulkitaan työsuhteen päättymisen jälkeiseksi etuuspohjaiseksi järjestelyksi ja muuttuneen IAS 19 standardin mukaisesti kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin. Aikaisemman käytännön mukaan järjestelyn nykyarvona pitkäaikaisissa varauksissa esitettiin vastuun todennäköinen nykyarvo henkilön työsuhteen päättyessä. Konserni on muuttanut Turkin työsuhde-etuuden nykyarvon määrittämiskäytäntöä tilikaudella siten, että aktuaarilaskelmin on selvitetty vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus järjestelyn nykyarvon muutoksesta ja tämä osuus on kirjattu laajan tuloksen

eriin. Vertailukauden tulokseen ei sisältynyt olennaisia vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita.

Työsuhde-etuudet/Osakeperusteiset maksut

Konserni on soveltanut IFRS 2 -standardia 11.2.2013 päätettyyn avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään.

Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuodelle 2013. Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana vuoden 2014 alkupuolella. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Käteisvaroina suoritettavasta osuudesta kirjataan velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Osakkeina maksettavan osuuden käypä arvo kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa. Vuonna 2012 voimassa olleen edellisen osakepohjaisen kannustinjärjestelmän puitteissa ei maksettu palkkioita vuonna 2013.

Toimintasegmentit

Componentan liiketoiminta jaetaan neljään liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Valimodivisioona, Konepajadivisioona, Alumiinidivisioona ja muu liiketoiminta. Nykyinen segmenttiraportointimalli on ollut voimassa 1.1.2013 alkaen.

Valimodivisioonan toiminnot muodostuvat Orhangazissa sijaitsevista rautavalimosta, Suomessa sijaitsevista Iisalmen, Karkkilan, Pietarsaaren ja Porin rautavalimoista sekä Hollannissa sijaitsevista Weertin ja Heerlenin rautavalimoista sekä konepajatoiminnoista Weertissä. Konepajadivisioonan kuuluvat Främmestadin konepaja, mäntiä valmistava yksikkö Pietarsaaressa sekä Orhangazin konepaja. Alumiinidivisioonan toiminnot muodostuvat Turkin Manisassa sijaitsevista alumiinivalimosta ja alumiinivanteiden tuotantoyksiköstä. Ydinliiketoimintaan kuuluvien segmenttien ulkopuolelle jää Muu liiketoiminta, joka sisältää Ruotsissa sijaitsevat Wirsbon ja Arvika Smiden takomot, myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Englannissa, palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S.:n Turkissa. Arvika Smide AB ostettiin marraskuussa 2012. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Componentassa ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Componentan ylin operatiivinen päätöksentekijä on yhtiön hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Hallitus ja toimitusjohtaja päättävät strategiasta, avainhenkilöiden valinnasta, merkittävimmistä kehitysprojekteista, yrityshankinnoista, investoinneista, organisaatiorakenteesta sekä rahoituksesta. Konsernin johtoryhmä ja muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävässään.

Componentan liiketoimintasegmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käsitellään käypään markkinahintaan. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja sekä kertaluonteisia eriä ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Componenta seuraa maantieteellisinä alueina Turkkia, Suomea, Alankomaita, Ruotsia ja muita maita pitkäaikaisten varojen ja tuotannollisten investointien osalta. Lisäksi liikevaihtoa seurataan markkina-alueittain.

Kertaluonteiset erät

Hallituksen toimintakertomuksessa selostetut kertaluonteiset erät eivät liity yhtiön varsinaiseen perusliiketoimintaan. Olennaisimpia kertaluonteisia eriä ovat luovutusvoitot ja -tappiot, tuotantolaitoksen sulkemiseen liittyvät tehottomuus- ja sopeuttamiskulut sekä ylimääräiset alaskirjaukset ja mahdolliset alaskirjausten peruutukset, onnettomuuksiin ja luonnonkatastrofeihin liittyvät kulut sekä uudelleenjärjestelyyn, ympäristöön ja

vahingonkorvauksiin liittyvät varaukset. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä kertaluonteisten erien luokittelussa.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Tuloverot

Tuloveroihin sisältyvät konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Taseeseen sisältyvät laskennalliset verovelat kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen hyödyn suuruisena. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevaa verokantaa käyttäen. Tulevat verokannan muutokset huomioidaan siinä vaiheessa, kun ne ovat käytännössä varmistuneet.

Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin, jos veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu suomalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 20,0 %:n verokantaa (24,5%:n verokannalla vuonna 2012), ruotsalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 22,0 %:n verokantaa, turkkilaisen yhtiön osalta käyttäen 20,0 %:n verokantaa ja hollantilaisten yhtiöiden osalta käyttäen 25,0 %:n verokantaa.

Laskennallinen verovelka ja -saaminen on taseessa netotettu siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja ja kun ne pystytään kohdistamaan keskenään.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotot tuotteiden ja palvelujen sekä raakaaineiden, tarvikkeiden ja energian myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla ja myynnin oikaisuerillä. Myynnin oikaisuerillä tarkoitetaan lähinnä vuosittain laskettavia paljousalennuksia sekä tuotepalautuksia, joilla oikaistaan alkuperäistä laskutusta alaspäin. Merkittävimmät tuotteiden tulovirrat syntyvät valujen ja koneistettujen valujen myynnistä. Palveluiden tulovirrat muodostuvat lähinnä vuokratuotoista sekä mahdollisista pienimuotoisista alihankintana tehdyistä koneistuksista ja kokoonpanoista. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, kun tuote on toimitettu sovittujen toimitusehtojen mukaisesti asiakkaalle. Palvelut tuloutetaan silloin, kun palvelu luovutetaan asiakkaalle.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset. Lisäksi liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä esitetään ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä luonteensa mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut

saamiset, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Tilinpäätöshetkellä Componentalla ei ollut eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Konserni tehostaa pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmalla, joiden perusteella osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Kyseiset myyntisaamiset on siirretty toiselle osapuolelle ja ne on kirjattu pois konsernin taseesta.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältää johdannaisinstrumentteja, jotka on hankittu suojaamistarkoituksessa, mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Nämä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan olennaiset transaktiokulut.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset osuudet ja sijoitukset, jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Ryhmän sijoitukset ovat pitkäaikaisia ja läheisesti liiketoimintaan liittyviä noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, eikä niitä ole tarkoitus myydä tai luovuttaa eteenpäin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan hankintamenoon luotettavan markkina-arvon puuttuessa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä sekä lyhytaikaiset pankkitalletukset.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvaran tai rahoitusvarojen ryhmän arvosta tehdään arvonalennuskirjaus tuloslaskelmaan, mikäli on olemassa puolueetonta näyttöä siitä, että jokin tapahtuma tai tapahtumat, kuten asiakkaan joutuminen pitkäaikaisiin maksuvaikeuksiin, velkasaneeraukseen tai konkurssiin, ovat vaikuttaneet merkittävästi odotettavissa oleviin kassavirtoihin. Arvonalentumisen suuruus arvioidaan rahoitusvaran tasearvon ja diskontattujen odotettavissa olevien kassavirtojen erotuksena. Myyntisaamisten arvonalentumiset voidaan myöhemmin peruuttaa tulosvaikutteisesti, jos asiakkaan uskotaan suoriutuvan velvoitteistaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen alaskirjausten osalta edellytetään sen lopullisuutta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Rahoitusveloista ne suojaamistarkoituksessa hankitut johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan kuuluvaksi ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Muut rahoitusvelat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon eli vastuunmääräisinä

vähentäen siitä olennaiset ja kohdistettavissa olevat transaktioon liittyvät kulut. Muut kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, jolloin velkaan liittyvät kulut jaksottuvat tuloslaskelmaan velan odotetulle juoksuajalle. Olennaiset luottolimiittisopimuksiin liittyvät transaktiomenot aktivoidaan taseeseen ja jaksotetaan tuloslaskelmaan luottolimiitin maturiteetin kuluessa. Velalle kertyvät korot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Vaihdettavien pääomalainojen vieraan pääoman osuus on, luotettavasti määriteltävissä olevan vastaavan markkinaehtoisen koron puuttuessa, arvioitu diskonttaamalla tulevat kassavirrat sijoittajan saamalla tuotolla huomioiden tuottoa laskettaessa vaihto-oikeuden sekä ennenaikaisen lunastusmahdollisuuden vaikutus. Velkaosuus arvostetaan taseessa jaksotettuun hankintamenoon. Oman pääoman osuus on merkitty muihin oman pääoman rahastoihin vähennettynä siihen kohdistuneilla transaktioon liittyneillä kuluilla sekä laskennallisilla veroilla.

Vaihdettavien pääomalainojen lainaosuuksilla vaihdettujen osakkeiden vaihtohinnasta 2 euroa osakkeelta kirjataan osakepääomaan ja loput ylikurssirahastoon tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoihin. Taseen velka pienenee samassa suhteessa kuin vaihdettavien lainaosuuksien osuus lainan jäljellä olevasta nimellismäärästä.

Kaikki rahoitusvarojen ja -velkojen muutokset huomioidaan kirjanpidossa selvityspäivänä.

Hybridilainat

Vuosien 2012 ja 2013 aikana Componenta laski liikkeelle kaksi omassa pääomassa esitettävää hybridilainaa nimellismäärältään yhteensä 38,2 Me. Oman pääoman ehtoiset joukkovelkakirjalainat (hybridilainat) ovat heikommassa etusija-asemassa kuin yhtiön muut velkasitoumukset, mutta niiden etusija-asema on kuitenkin muita omaan pääomaan luettavia eriä parempi. Oman pääoman ehtoisilla lainoilla ei ole eräpäivää mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa lainat takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseen laskusta eli vuosina 2016 ja 2017. Hybridilainojen korot maksetaan hallituksen päätöksellä. Maksamattomat korot kumuloituvat, mutta ne esitetään tilinpäätöksessä vasta hallituksen koronmaksupäätöksen jälkeen. Maksamattomat korot huomioidaan osakekohtaista tulosta laskettaessa. Hybridivelan haltijoilla ei ole määräysvaltaa tai äänestysoikeutta yhtiökokouksessa.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konsernin johdannaissopimukset kirjataan selvityspäivänä hankintamenoon, jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko- ja valuuttaoptiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla. Sähköjohdannaisten käypä arvo on se laskennallinen voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla.

Johdannaissopimukset käsitellään joko IAS 39 määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolisina suojausinstrumentteina tai suojauslaskennan ehdot täyttävinä rahavirran tai ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojauksina. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojattava riski sekä suojaussuhde määritellään ja dokumentoidaan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä säännöllisesti sen jälkeen, vähintään neljännesvuosittain.

Rahavirran suojauksessa suojausinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääoman suojausinstrumenttien rahastoon. Korkojohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan sen tilikauden tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Sähköjohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan puolestaan sen tilikauden tuloslaskelmaan ostojen oikaisueräksi, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, suojaussuhde todetaan tehottomaksi tai suojaussuhde keskeytetään, jo aikaisemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan ennakoidun liiketoimen mukaisesti. Arvonmuutosten kertymä kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan mikäli ennakoidun liiketoimen toteutumista ei voida pitää enää todennäköisenä. Korkoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja sähkön ennakoituihin ostoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena ostojen oikaisueräksi.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan muuntoerojen oikaisueräksi, josta ne siirretään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovutaan. Suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Koronvaihtosopimusten ja valuuttajohdannaisten tilikauden aikana toteutuneet ja kertyneet korkokulut tai -tuotot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin samoin kuin IAS 39 määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolella olevien, konsernin riskienhallintaan liittyvien korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset. Myyntisaamisten ja ostovelkojen suojaamiseksi tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja lainoja tai muita monetaarisia eriä vastaan tehtyjen valuuttasuojausten valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Sähkötermiinien toteutuneet arvonmuutokset kirjataan liikevoiton yläpuolelle ostojen oikaisueriksi. Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja veloissa.

Rahavirran suojauslaskenta on tilinpäätöshetkellä käytössä suojauduttaessa sähkön spot-markkinahintojen muutoksilta.

Tulos per osake

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden, ehdollisten osakepalkkioiden ja tulosperusteisten osakepalkkioiden sekä vaihdettavan pääomalainan laimentava vaikutus sekä hybridilainan laskennalliset korot.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia.

Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja näiden soveltamisesta. Arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä mm. tiettyjen omaisuuserien kuten laskennallisten verosaamisten realisoitavuutta, eläke-etuuksien liittyvien varausten suuruutta, myyntisaamisten alaskirjauksia, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden taloudellisia pitoaikoja, tuottoarvomenetelmän oletuksia, rahoitusvarojen ja -velkojen mukaan lukien johdannaisten käypiä arvoja, tuloveroja, varastoarvoja, varauksia, vastuusitoumuksia sekä arvonalentumistestien oletuksia.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden

markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.

Standardien soveltaminen

Konserni on soveltanut 1.1.2013 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja.

Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutoksella oli vaikutusta konsernin laajan tuloksen esittämistapaan.

Muutos IAS 19:een Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkoittavat, että kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin, toisin sanoen ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Konsernilla on Turkissa rahastoimaton työsuhteen päättymisen jälkeinen etuuspohjainen järjestely. Konserni esittää uuden laskenta käytännön mukaiset rahoitusmenot työsuhde-etuuksista aiheutuvissa menoissa ja vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kertyneissä voittovaroissa. Konserni on muuttanut Turkin työsuhde-etuuden nykyarvon määrittämiskäytäntöä tilikaudella siten, että aktuaarilaskelmin on selvitetty vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus järjestelyn nykyarvon muutoksesta ja tämä osuus on kirjattu laajan tuloksen eriin. Vertailukauden tulokseen ei sisältynyt olennaisia vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita ja siten uudistetun standardin soveltaminen siirtymäsääntöjen mukaisesti takautuvasti ei vaikuttanut vertailukauden laajaan tulokseen tai taseeseen.

Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos laajentaa nykyisiä liitetietovaatimuksia niin, että yhteisöjen tulee antaa numeerista tietoa taseessa nettomääräisesti esitetyistä rahoitusinstrumenteista sekä niistä rahoitusinstrumenteista, jotka ovat 'master netting' tai vastaavanlaisen sopimusjärjestelyn alaisia huolimatta siitä, että ne on esitetty taseessa bruttomääräisinä. Muutoksella ei ollut merkittäviä vaikutuksia konsernin liitetietojen laajuuteen.

IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Muutokset vaikuttivat hieman konsernin liitetietojen laajuuteen.

Vuosittaiset parannukset 2011. Parannukset, jotka julkaistiin kierroksen 2009-2011 tuloksena aiheuttivat muutoksia seuraaviin standardeihin: IAS 1 "Tilinpäätöksen esittäminen", IAS 16 "Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet", IAS 32 "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IAS 34 "Osavuosikatsaukset". Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat, jotka eivät olleet vielä voimassa vuonna 2013

Tiettyjä uusia standardeja sekä muutoksia ja tulkintoja jo olemassa oleviin standardeihin, jotka eivät vielä ole voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut, on julkaistu.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Uuden standardin mukaan rahoitusvelkojen kirjaamisen ja arvostamisen tulisi pysyä samana lukuun ottamatta niitä rahoitusvelkoja, joihin sovelletaan ns. käyvän arvon optiota. Keskeneräisten osien vuoksi standardin lopullisesta vaikutuksesta konsernin tilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää lopullisia arvioita. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardilla ei ole vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi lisäksi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Standardilla ei ole vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Standardilla ei ole merkittäviä vaikutuksia konsernin liitetietojen laajuuteen.

IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.

IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksessä (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.

Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee epäjohdonmukaisuutta nykykäytännössä sovellettaessa ohjeistusta siitä milloin rahoitusvarat ja -velat voidaan esittää taseessa nettomääräisesti. Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Luvut ovat miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita.

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. Toimintasegmentit

Componentan liiketoiminta jaetaan neljään liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Valimodivisioona, Konepajadivisioona, Alumiinidivisioona ja Muu liiketoiminta. Nykyinen segmenttiraportointimalli on ollut voimassa 1.1.2013 alkaen.

Valimodivisioonan toiminnot muodostuvat Turkin Orhangazissa sijaitsevasta rautavalimosta, Suomessa sijaitsevista Iisalmen, Karkkilan, Pietarsaaren ja Porin rautavalimoista sekä Hollannissa sijaitsevista Weertin ja Heerlenin rautavalimoista sekä konepajatoiminnoista Weertissä. Konepajadivisioonaan kuuluvat Främmestadin konepaja, mäntiä valmistava yksikkö Pietarsaaressa sekä Orhangazin konepaja. Alumiinidivisioonan toiminnot muodostuvat Turkin Manisassa sijaitsevista alumiinivalimosta ja alumiinivanteiden tuotantoyksiköstä. Ydinliiketoimintaan kuuluvien segmenttien ulkopuolelle jää Muu liiketoiminta, joka sisältää Ruotsissa sijaitsevat Wirsbon ja Arvika Smiden takomot, myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Englannissa, palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S.:n Turkissa. Componenta käsittelee liiketoimintasegmenttien ja niiden ulkopuolelle jäävien toimintojen välisiä tuottoja ja siirtoja käypään markkinahintaan. Segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jonka laatimisperiaatteet ovat IFRSstandardien mukaiset.

Valimodivisioonan pääasialliset myytävät tuotteet ovat koneistamattomia rautavalukomponentteja. Konepajadivisioonan toimintojen pääasiallisia myytäviä tuotteita ovat koneistetut ja maalatut rautavalukomponentit. Alumiinidivisioonan pääasiallisia myytäviä tuotteita ovat koneistetut ja koneistamattomat alumiinivalukomponentit. Muun liiketoiminnan pääasiallisena liiketoimintana on valmistaa taottuja komponetteja, tuottaa logistiikkapalveluja sekä harjoittaa toimisto- ja teollisuustilojen vuokrausta. Lisäksi muuhun liiketoimintaan lisätään konsernipalveluja tuottavat yksiköt. Konsernin ulkoisesta liikevaihdosta 85 % (86 %) muodostuu koneistetuista ja koneistamattomista rautavaluista sekä takomotuotteista. Koneistetut ja koneistamattomat alumiinikomponentit muodostavat 14 % (13 %) konsernin ulkoisesta liikevaihdosta.

Componentan ylin operatiivinen päätöksentekijä on yhtiön hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Hallitus ja toimitusjohtaja päättävät strategiasta, avainhenkilöiden valinnasta, merkittävimmistä kehitysprojekteista, yrityshankinnoista, investoinneista, organisaatiorakenteesta sekä rahoituksesta. Konsernin johtoryhmä ja muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävässään.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

Liiketoimintasegmentit 2013

						Eliminoinnit ja kohdista mattomat
	Valimo	Konepaja	Alumiini	Muu	Kertaluon	normaalin
Me	divisioona	divisioona	divisioona	liiketoiminta	teiset erät*)	toiminnan erät	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	220,9	106,6	70,8	112,3			510,5
Sisäinen liikevaihto	108,2	8,9	2,0	29,6		-148,7	0,0
Liikevaihto yhteensä	329,0	115,5	72,8	141,9		-148,7	510,5
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta				0,1			0,1
Segmentin liikevoitto	4,6	2,7	9,7	1,6	-3,3	-0,3	14,9
Kohdistamattomat erät					-1,5	-28,9	-30,5 **)
Tilikauden tulos							-15,5
Segmentin varat	222,8	61,9	70,4	83,7		-37,6	401,3
Osuudet osakkuusyrityksissä				1,3			1,3
Kohdistamattomat varat							49,4
Varat yhteensä							452,0
Segmentin velat	73,8	25,9	8,2	44,7		-38,0	114,5
Kohdistamattomat velat							252,3
Velat yhteensä							366,8
Tuotannolliset investoinnit	6,6	6,4	1,7	4,2			18,9
Poistot	-8,6	-2,8	-2,5	-4,1	-0,4		-18,4

*) Kertaluonteiset erät liikevoitossa vuonna 2013 liittyvät Pietarsaaren valimon suunniteltuun sulkemiseen, -1,8 Me, Wirsbossa tehtyihin rakennejärjestelyihin ja sopeutustoimenpiteisiin, -0,7 Me, Hollannissa maksettuihin oikeudenkäyntien vahingonkorvauksiin, -0,7 Me sekä Turkissa sijaitsevaan Orhangazin valimoon -0,2 Me. Muut kertaluonteiset erät olivat +0,1 Me.

**) Sisältää normaaliin toimintaan luettavia kohdistamattomia rahoitus- ja veroeriä -28,9 Me.

Liiketoimintasegmentit 2012

						Eliminoinnit ja kohdista mattomat
	Valimo	Konepaja	Alumiini	Muu	Kertaluon	normaalin
Me	divisioona	divisioona	divisioona	liiketoiminta	teiset erät*)	toiminnan erät	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	245,7	116,9	72,5	109,6			544,8
Sisäinen liikevaihto	121,4	0,2	0,9	35,1		-157,6	0,0
Liikevaihto yhteensä	367,2	117,1	73,4	144,7		-157,6	544,8
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta				0,2			0,2
Segmentin liikevoitto	-2,9	2,3	9,2	0,3	-6,0	1,1	4,0
Kohdistamattomat erät					-0,4	-27,6	**) -28,0
Tilikauden tulos							-24,0
Segmentin varat	219,1	54,3	70,0	85,9		-29,2	400,1
Osuudet osakkuusyrityksissä				1,4			1,4
Kohdistamattomat varat							58,8
Varat yhteensä							460,4
Segmentin velat	54,7	21,7	17,0	44,0		-29,5	107,9
Kohdistamattomat velat							269,0
Velat yhteensä							377,0
Tuotannolliset investoinnit	8,0	5,0	3,5	2,7			19,2
Poistot	-8,8	-2,5	-1,3	-3,6	-1,6		-17,9

*) Kertaluonteiset erät liikevoitossa vuonna 2012 liittyvät Pietarsaaren valimon isomman tuotantolinjan lakkauttamiseen, -2,5 Me, Pietarsaaren koneistustoimintojen lopettamiseen, -0,5 Me, ja lisäksi Hollannissa tehtyihin sopeutustoimenpiteisiin, -1,4 Me, Turkissa sijaitsevan Orhangazin valimon sopeutustoimenpiteisiin ja saatavien alaskirjaukseen, -1,3 Me sekä Wirsbossa tehtyihin sopeutustoimenpiteisiin -0,9 Me. Muut kertaluonteiset erät olivat nettona -0,5 Me. Lisäksi kertaluonteisiin eriin sisältyy konsernireservi +1,1 Me, joka johtuu Wirsbon toteuttamasta Arvika Smiden yrityskaupasta.

**) Sisältää normaaliin toimintaan luettavia kohdistamattomia rahoitus- ja veroeriä -27,6 Me.

Maantieteelliset alueet 2013

Me	Turkki	Suomi	Alankomaat	Ruotsi	Muut maat	Yhteensä
Pitkäaikaiset varat *)	148,6	80,6	31,3	43,6	1,0	305,1
Tuotannolliset investoinnit	9,4	2,3	2,1	5,0	0,0	18,9

Maantieteelliset alueet 2012

Me	Turkki	Suomi	Alankomaat	Ruotsi	Muut maat	Yhteensä
Pitkäaikaiset varat *)	148,0	85,1	31,0	38,9	1,1	304,1
Tuotannolliset investoinnit	11,3	1,9	1,8	4,2	0,0	19,2

*) Eivät sisällä pitkäaikaisia laskennallisia verosaamisia, muita rahoitusvaroja ja saamisia.

Ulkoinen liikevaihto markkina-alueittain

Me	2013	2012
Saksa	107,4	105,6
Ruotsi	97,6	97,1
Turkki	64,8	76,0
Iso-Britannia	56,3	55,4
Suomi	42,7	46,3
Benelux-maat	37,2	44,4
Ranska	32,9	35,5
Italia	27,6	33,1
Muu Eurooppa	17,5	19,1
Muut maat	26,6	32,2
Ulkoinen liikevaihto yhteensä	510,5	544,8

Maakohtaisen myynnin maa määräytyy sen pohjalta, minne asiakas on pyytänyt tavaran toimitettavaksi tai minne se on toimitettu.

2. Hankitut liiketoiminnot

Vuonna 2013 Componenta ei hankkinut liiketoimintoja.

Componenta konserniin kuuluva Componenta Wirsbo AB osti Arvika Smide AB:n osakekannan marraskuussa 2012. Molemmat yhtiöt harjoittavat takomoliiketoimintaa. Arvika Smide AB:n hankinta-ajankohdan jälkeinen liikevaihto vuonna 2012 oli 0,6 Me ja tappio -0,1 Me. Koko vuoden 2012 liikevaihto oli 10,0 Me ja liikevoitto

-1,4 Me. Arvika Smide AB oli haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa ja sen johdosta kauppahinta jäi alhaisemmaksi kuin yhtiön nettovarallisuus. Kauppahinta oli 0,5 Me (nimellisvaluutta SEK) ja yhtiön nettovarallisuus 1,7 Me (nimellisvaluutta SEK). Syntynyt konsernireservi 1,1 Me esitettiin liiketoiminnan muissa tuotoissa. Arvika Smiden hankinnasta kirjattiin 2012 seuraavat varat ja velat:

	Kirjanpitoarvot ennen	Yhdistymisessä kirjatut
Me	yhdistämistä	kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset varat	5,7	6,3
Vaihto-omaisuus	1,8	1,8
Myynti ja muut lyhytaikaiset saamiset	0,7	1,0
Rahavarat	0,0	0,0
Varat yhteensä	8,3	9,2
Laskennalliset verovelat	1,1	1,2
Korolliset velat	4,2	4,2
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	1,8	2,1
Velat yhteensä	7,1	7,5
Nettovarat	1,2	1,7
Hankintameno		0,5
Konsernireservi		1,1
Hankintameno		0,5
Maksamaton kauppahinta		-0,3
Hankitun tytäryrityksen rahavarat		0,0
Rahavirtavaikutus		0,2

3. Myydyt liiketoiminnot

Vuosina 2012 ja 2013 Componenta ei myynyt eikä lopettanut liiketoimintoja. Componentan 1.11.2012 käynnistämät YT-neuvottelut Pietarsaaren valimossa saatiin päätökseen joulukuussa 2012. Neuvottelujen lopputuloksena päätettiin lopettaa valimon isomman tuotantolinjan toiminta vuoden 2013 syyskuun loppuun mennessä. Päätöksen taustalla ovat Pietarsaaren valimon pitkään jatkunut heikko kapasiteetin käyttöaste ja kannattavuus. Lopettamispäätöksen johdosta tehtiin alaskirjauksia seuraavasti vuonna 2012: koneista ja kalustosta 1,3 Me, keskeneräisistä projekteista 0,3 Me sekä vaihto-omaisuudesta 0,1 Me.

Neuvottelujen lopputuloksena päätettiin siirtää Pietarsaaren pienemmän tuotantolinjan toiminta Porin valimoon ja sulkea Pietarsaaren valimo asteittain vuoden 2014 lokakuun loppuun mennessä. Isompi tuotantolinja jatkaa toimintaansa valimon sulkemiseen asti. Valimon sulkemispäätöksen johdosta tehtiin seuraavia alaskirjauksia vuonna 2013: rakennuksista 2,2 Me, koneista ja kalustosta 0,0 Me sekä vaihto-omaisuudesta 0,5 Me. Alaskirjausten lisäksi Pietarsaaressa rekisteröitiin ylimääräisiä henkilöstömenoja 0,2 Me liittyen tuleviin henkilöstömenoihin, jotka perustuvat menneisiin työsuorituksiin.

30.9.2013 käynnistettiin uudet YT-neuvottelut Pietarsaaren valimon osalta, jotka saatettiin päätökseen marraskuussa 2013.

4. Liiketoiminnan muut tuotot

Me	2013	2012
Vuokratuotot	0,8	0,7
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	0,0	0,1
Myyntisaamisten, ostovelkojen ja suojausten valuuttakurssierot	3,7	-0,3
Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset	0,2	-0,2
Konsernireservin tuloutus	-	1,1
Edellisiin tilikausiin liittyvät viranomaismaksujen palautukset	-	1,0
Liiketoiminnan muut tuotot	1,2	-0,2
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	5,9	2,3
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä, jotka sisältyvät liikevaihtoon	0,5	0,5

5. Liiketoiminnan kulut

Me	2013	2012
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	1,7	1,3
Valmistus omaan käyttöön	0,6	0,2
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	-209,1	-232,4
Ulkopuoliset palvelut	-28,3	-37,4
Henkilöstökulut	-128,2	-132,9
Vuokrat	-5,0	-5,2
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut	-0,4	-0,4
Jäte-, kiinteistö- ja kunnossapitokulut	-25,0	-24,6
Energia	-39,1	-41,8
Myynti ja markkinointi	-1,1	-1,0
ATK-ohjelmat	-4,4	-3,9
Tuotantotyökalut	-6,2	-5,7
Rahdit	-12,5	-13,3
Liiketoiminnan muut kulut	-26,2	-28,4
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-483,2	-525,3
Tilintarkastuspalkkiot	-0,4	-0,4
Muut palkkiot	-0,2	-0,2
Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä	-0,6	-0,6

6. Henkilöstökulut
Me	2013	2012
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-105,0	-107,5
Eläkekulut	-11,4	-11,5
Muut henkilöstökulut	-11,8	-13,9
	-128,2	-132,9
Henkilöstömäärä segmenteittäin tilikauden aikana keskimäärin ilman vuokratyövoimaa
Valimodivisioona	2 654	2 823
Konepajadivisioona	328	326
Alumiinidivisioona	734	698
Muu liiketoiminta	438	402
	4 153	4 249

Henkilöstökulut sisältävät osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyviä kuluja -0,0 Me (-0,0 Me).

7. Tutkimus- ja kehitysmenot
Me	2013	2012
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja	-2,6	-3,2

8. Poistot ja arvonalenemiset
Me	2013	2012
Poistot
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-3,0	-2,3
Koneet ja kalusto*)	-11,7	-11,3
Muut aineelliset hyödykkeet	-0,4	-0,5
	-15,1	-14,1
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	-1,1	-0,4
ATK-ohjelmat	-0,4	-0,4
Muut aineettomat hyödykkeet	-1,4	-1,4
	-2,9	-2,3
Arvonalenemiset koneista ja kalustosta sekä aineettomista hyödykkeistä **)	-0,4	-1,5
Poistot ja arvonalenemiset yhteensä	-18,4	-17,9

*) Tuotannollisten koneet ja kalusto -ryhmässä sovelletaan kapasiteetin käyttöasteeseen perustuvaa poistomenetelmää. Suunnitelman mukaiset normaaliin toiminta-asteeseen perustuvat poistot olivat -16,6 Me (-15,6 Me) ja kapasiteetin käyttöasteen mukainen oikaisu 4,9 Me (4,3 Me).

**) Arvonalenemiset koneista ja kalustosta sekä aineettomista hyödykkeistä vuonna 2012 liittyvät Pietarsaaren valimon isomman tuotantolinjan sulkemiseen, -1,3 Me, sekä Pietarsaaren koneistustoimintojen lopettamiseen, -0,2 Me. Vuonna 2013 Pietarsaaren valimotoiminnoissa käytettyjen rakennusten tuloslaskelman kautta kirjatut arvonalenemiset olivat -0,4 Me liittyen valimon suunniteltuun sulkemiseen.

9. Rahoitustuotot ja -kulut Me 2013 2012 Osinkotuotot myytävissä olevista rahavaroista - - Lainojen ja muiden saamisten korkotuotot 0,5 0,7 Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssivoitot 1,2 2,7 Valuuttajohdannaisten realisoituneet kurssivoitot 4,7 3,1 Muut rahoitustuotot 1,2 2,0 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon muutos 0,8 -0,5 Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennan tehoton osuus - - - omasta pääomasta tuloutetut käyvät arvot - - Rahavirran suojauslaskennan tehoton osuus - - Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvelkojen efektiiviset korkokulut -19,4 -22,2 Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssitappiot -2,4 -2,5 Muut palkkiokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista 0,0 -0,1 Myytyjen laskusaatavien korko- ja palkkiokulut -4,9 -6,3 Koronvaihtosopimusten korkokulut -1,0 -1,6 Valuuttajohdannaisten realisoituneet kurssitappiot -3,5 -3,8 Muut rahoituskulut -1,5 -1,0 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -24,5 -29,4

Rahoituserissä esitettyjen valuuttakurssierojen lisäksi valuuttakurssieroja rekisteröidään myös konsernin liikevoitossa. Liiketoiminnan muut tuotot liitetiedossa 4 sisältävät valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista aiheutuvia valuuttakurssivoittoja ja -tappioita yhteensä 8,2 Me (-0,4 Me) sekä näihin eriin suojaamistarkoituksessa kohdistettujen valuuttajohdannaisten valuuttakurssieroja -4,5 Me (0,1 Me).

Koronvaihtosopimusten korkotuotot on siirretty hyvittämään korkokuluja. Vuonna 2013 konserni ei ole saanut rahoitusvaroista merkittäviä palkkiotuottoja.

10. Tuloverot
Me	2013	2012
Tuloverot
Välittömät verot tilikaudelta	-6,9	-2,7
Laskennalliset verot (kts. liite 19)	0,9	4,1
	-6,0	1,4

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 24,5 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.

Me	2013	2012
Tulos ennen veroja	-9,6	-25,4
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	2,3	6,2
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	0,4	0,5
Verovapaat tulot	0,3	0,3
Vähennyskelvottomat kulut	-0,7	-2,4
Oikaisut aikaisempien vuosien verotettavaan tuloon	-1,6	-
Laskennallisten verojen uudelleenarvioinnit	-2,1	-2,1
Muiden maiden verokantojen muutosten vaikutus**)	-	-1,1
Suomen verokannan muutoksen vaikutus *)	-4,6	-
	-6,0	1,4

*) Suomessa verokanta laskee 24,5 %:sta 20,0 %:iin vuonna 2014 ja siten taseessa 31.12.2013 esitettävät Suomeen liittyvät laskennalliset verosaamiset ja -velat on arvostettu verokannalla 20,0 % suhteessa väliaikaisiin ajoituseroihin verotuksessa. Verokannan muutoksen vaikutusesta laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin kirjattiin tuloslaskelman kautta -4,6 Me ja +0,2 Me laajan tuloksen kautta.

**) Ruotsissa verokanta laski 26,3 %:sta 22,0 %:iin vuonna 2013 ja siten taseessa 31.12.2012 esitettävät Ruotsiin liittyvät laskennalliset verosaamiset ja -velat on arvostettu verokannalla 22,0 % suhteessa väliaikaisiin ajoituseroihin verotuksessa. Verokannan muutoksen vaikutus laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin on kirjattu tuloslaskelman kautta.

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	2013	2012
Tulos/osake, laimentamaton ja laimennettu
Osoittaja: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto, 1 000 e *)	-18 337	-25 751
Nimittäjä: Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl	24 507	21 022
Tulos per osake, laimentamaton, e	-0,75	-1,22
Tulos per osake, laimennettu, e	-0,75	-1,22

*) Maksamattomat hybridilainan 2013 korot kirjataan IFRS:n mukaan vasta hallituksen päätöksen jälkeen. Maksamattomat hybridilainan korot olivat 1,4 Me ja maksetut hybridilainan korot olivat 1,1 Me laskennallisten verojen jälkeen tilikaudella 2013 ja nämä on otettu vähentävänä tekijänä huomioon emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvassa tilikauden voitossa osakekohtaista tulosta laskettaessa. Konsernin tuloslaskelmassa esitettävä emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto oli -15,8 Me.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Yhtiön vaihdettavien pääomalainojen osakkeiksi vaihtamatta olevien lainaosuuksien (liitetietojen kohta 28) sekä työntekijöille suunnatun osakepalkkiojärjestelmän (liitetietojen kohta 25) laimentavia vaikutuksia ei kuitenkaan oteta huomioon vuosina 2013 ja 2012, sillä ne kasvattaisivat osakekohtaista tulosta.

TASEEN LIITETIEDOT
12. Aineelliset hyödykkeet
Me	2013	2012
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	36,9	21,3
Siirrot erien välillä	-	0,1
Maa- ja vesialueiden arvonmuutos *)	-	14,9
Muuntoerot	0,0	0,5
Tasearvo 31.12.	36,9	36,9
	2013	2012
Me Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	110,7	93,5
Lisäykset	2,2	0,6
Vähennykset	-0,1	-
Siirrot erien välillä	0,0	2,9
Rakennusten arvonmuutos *)	-1,8	12,4
Muuntoerot	-0,3	1,3
Hankintameno 31.12.	110,7	110,7
Kertyneet poistot 1.1.	-44,0	-40,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-0,9
Muuntoerot	0,1	-0,7
Tilikauden poistot ja alaskirjaukset**)	-3,2	-2,3
Kertyneet poistot 31.12.	-47,1	-44,0
Tasearvo 31.12.	63,7	66,6
Me	2013	2012
Rakennukset ja rakennelmat, rahoitusleasing
Hankintameno 1.1.	0,3	0,3
Hankintameno 31.12.	0,3 -0,1	0,3 0,0
Kertyneet poistot 1.1. Tilikauden poistot	0,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	-0,1	-0,1
Tasearvo 31.12.	0,2	0,2
Me	2013	2012
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	375,1	328,3
Lisäykset	5,3	6,7
Vähennykset	-21,3	-2,5
Siirrot erien välillä	3,5	17,3
Hankitut liiketoiminnot	0,0	17,3
Muuntoerot	-2,6	8,0
Hankintameno 31.12.	360,0	375,1
Kertyneet poistot 1.1.	-256,5	-216,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	20,0	-9,3
Hankittujen liiketoimintojen kertyneet poistot	-	-14,3
Muuntoerot	1,4	-4,9
Tilikauden poistot ja alaskirjaukset **)	-10,3	-11,6
Kertyneet poistot 31.12.	-245,3	-256,5
Tasearvo 31.12.	114,7	118,7

Me	2013	2012
Koneet ja kalusto, rahoitusleasing
Hankintameno 1.1.	22,9	21,8
Lisäykset	2,5	0,6
Vähennykset	-0,9	0,0
Siirrot erien välillä	-0,2	0,0
Muuntoerot	-0,4	0,5
Hankintameno 31.12.	23,9	22,9
Kertyneet poistot 1.1.	-7,8	-6,5
Vähennysten kertyneet poistot	0,7	0,0
Muuntoerot	0,1	-0,1
Tilikauden poistot	-1,4	-1,2
Kertyneet poistot 31.12.	-8,4	-7,8
Tasearvo 31.12.	15,5	15,1

Me	2013	2012
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	8,6	7,6
Lisäykset	0,1	0,4
Vähennykset	-0,2	-0,1
Siirrot erien välillä	5,6	0,5
Muuntoerot	0,5	0,2
Hankintameno 31.12.	14,7	8,6
Kertyneet poistot 1.1.	-6,8	-5,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,1	-0,4
Muuntoerot	0,0	-0,2
Tilikauden poistot	-0,5	-0,5
Kertyneet poistot 31.12.	-7,1	-6,8
Tasearvo 31.12.	7,6	1,9

Me	2013	2012
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	16,5	8,2
Lisäykset	5,6	9,0
Vähennykset	-0,4	-0,1
Siirrot erien välillä	-6,8	-0,8
Muuntoerot	-0,2	0,3
Tasearvo 31.12.	14,8	16,5
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	253,3	255,9

*) Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa annetaan lisätietoja maa-alueiden ja rakennusten arvonmuutosten käsittelystä. Pietarsaaren valimotoiminnoissa käytettyjen rakennusten arvoa alennettiin laajan tuloksen kautta -1,8 Me vuonna 2013 liittyen valimon suunniteltuun sulkemiseen. Kiinteistöjen arvostusfrekvenssi on normaalisti kolme vuotta, mutta Pietarsaaressa sijaitseville kiinteistöille tehtiin 31.12.2013 uudelleenarvostus johtuen valimon suunnitellusta sulkemisesta. Edellisen kerran kiinteistöt arvostettiin koko konsernin laajuisesti vuoden 2012 tilinpäätöksen yhteydessä. Omassa pääomassa esitettävään uudelleenarvostusrahastoon oli verojen jälkeen kirjattu 23,1 Me (24,2 Me). Kiinteistöjen uudelleenarvostusten muutokset nettona vuosina 2013 ja 2012 maa- ja vesialueissa sekä rakennuksissa ja rakennelmissa olivat -1,8 Me (27,3 Me). Maa- ja vesialueiden kirjanpitoarvo ilman uudelleenarvostuksia olisi ollut 21,9 Me (22,0 Me). Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo ilman uudelleenarvostuksia olisi ollut 54,2 Me (54,3 Me). Nykyinen arvonmuutosten käsittely laadintaperiaatteissa otettiin käyttöön vuonna 2012. Kiinteistöjen arvostuksen luotettavuus luokitellaan tasolle 3 eli kyseisille pääosin teollisuuskiinteistöille ei ole aktiivista markkinaa eikä hintaa voi johtaa todennettavissa olevista markkinatiedoista. Arvostus perustuu tuottoarvomenetelmään ja käyvän arvon määrittäminen edellyttää merkittävissä määrin harkintaa.

**) Arvonalenemiset koneista ja kalustosta vuonna 2012 liittyvät Pietarsaaren valimon isomman tuotantolinjan sulkemiseen, -1,3 Me, sekä Pietarsaaren koneistustoimintojen lopettamiseen -0,2 Me. Vuonna 2013 Pietarsaaren valimotoiminnoissa käytettyjen rakennusten tuloslaskelman kautta kirjatut arvonalenemiset olivat -0,4 Me liittyen valimon suuniteltuun sulkemiseen.

Rahoitusleasingsopimusten vähimmäisvuokrien erääntyminen ja nykyarvo maturiteettiluokittain on esitetty liitetiedossa 28. Rahoitusleasingsopimukset sisältävät suurimmaksi osaksi tuotantolaitteiden vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 5-7 vuotta. Sopimusten vuokrat on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Sopimukset eivät sisällä osingonjakoon, lisävelanottoon tai uusien vuokrasopimusten solmimiseen kohdistuvia rajoituksia.

13. Liikearvo

Me	2013	2012
Hankintameno 1.1.	29,1	28,0
Muuntoero	0,0	1,1
Tasearvo 31.12.	29,1	29,1

Liikearvon kohdistus ja arvonalentumistestaus

Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Pääosa liikearvosta kohdistuu Valimodivisioona -segmenttiin kuuluvaan Orhangazin valimoon ja siihen liittyvä liikearvo vuoden 2013 lopussa oli 27,6 Me (27,6 Me).

Valimodivisioonaan kuuluvan Orhangazin valimon kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmaan. Laskelmissa on käytetty 5 vuoden diskontattuja kassavirtaennusteita perustuen johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin sekä arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä. Valimon arvioitu rahavirta perustuu kiinteistöjen, tehtaan ja koneiden käyttöön niiden nykyisessä kunnossa ilman mahdollisia tulevaisuuden yritysostoja. Johdon hyväksymissä strategisissa suunnitelmissa on otettu huomioon myös historiaan perustuva keskimääräinen kasvu sekä toteutuneet käyttökatetasot. Seuraavan kolmen vuoden rahavirta perustuu tarkkoihin arvioihin kustannusten ja kysynnän kehityksestä ja sitä seuraavan kahden vuoden rahavirrat on arvioitu

oletettua kasvua seuraten. Käyttökatteen keskimääräisenä vuotuisena kasvuna vuosina 2017-2018 on käytetty tasoa 5 %. Rahavirrat, jotka ulottuvat viiden vuoden yli, on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Loppuarvon määrittelyssä käytetään vakaata käyttökatteen 1 %:n vuotuista kasvua.

Diskonttauskorkona käytetään Componentan määrittelemää painotettua keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Sen osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, Componentan beta, vieraan pääoman keskimääräinen kustannus sekä oman ja vieraan pääoman tavoitteellinen suhde. Componenta on käyttänyt laskelmissaan Orhangazin valimon osalta 7,3 %:n painotettua pääomakustannusta ennen veroja.

Arvonalentumistestausten perusteella vuosina 2013 ja 2012 ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.

Herkkyysanalyysi:

Orhangazin valimolle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia skenaarioita. Nämä skenaariot toteutettiin muuttamalla arvonmäärityksen perusolettamuksia seuraavasti:

– alentamalla kannattavuutta (EBITDA) 1-10%

– nostamalla painotettua pääomakustannusta 1-28%

Johdon näkemys on, ettei edellä mainittujen teoreettisten skenaarioiden perusoletusten muutoksia tulisi tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Kuitenkaan mikään edellä mainituista skenaarioista ei olisi johtanut liikearvon arvonalentamisen tarpeeseen. Liikearvon alentumiseen olisi johtanut painotetun pääomakustannuksen nostaminen 165 % tasolle 19,2 % tai keskimääräisen käyttökatteen alentaminen 55%:lla.

14. Aineettomat hyödykkeet
----------------------------	--

14. Aineettomat hyödykkeet
Me	2013	2012
Kehittämismenot
Hankintameno 1.1.	0,6	0,3
Lisäykset	1,3	0,2
Siirrot erien välillä	0,3	-
Muuntoerot	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	2,1	0,6
Kertyneet poistot 1.1.	-0,1	0,0
Muuntoerot	0,0	0,0
Tilikauden poistot	-0,1	-0,1
Kertyneet poistot 31.12.	-0,3	-0,1
Tasearvo 31.12.	1,8	0,5
Me	2013	2012
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	2,8	2,3
Lisäykset	1,4	0,5
Vähennykset	-0,1	-
Siirrot erien välillä	3,6	0,0
Muuntoerot	0,0	0,1
Hankintameno 31.12.	7,7	2,8
Kertyneet poistot 1.1.	-1,4	-0,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,1	0,0
Muuntoerot	-0,1	0,0
Tilikauden poistot	-1,1	-0,4
Kertyneet poistot 31.12.	-2,6	-1,4
Tasearvo 31.12.	5,1	1,4
Me	2013	2012
ATK-ohjelmat
Hankintameno 1.1.	5,6	5,5
Lisäykset	0,3	0,1
Siirrot erien välillä	0,6	0,0
Hankintameno 31.12.	6,6	5,6
Kertyneet poistot 1.1.	-4,5	-4,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,0
Muuntoerot	-0,2	-
Tilikauden poistot	-0,5	-0,5
Kertyneet poistot 31.12.	-5,2	-4,5
Tasearvo 31.12.	1,4	1,1
Me	2013	2012
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	9,7	9,0
Lisäykset	0,0	0,6
Siirrot erien välillä	0,3	0,2
Hankintameno 31.12.	10,1	9,7
Kertyneet poistot 1.1.	-7,6	-6,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,3	0,2
Tilikauden poistot	-1,4	-1,5
Kertyneet poistot 31.12.	-8,8	-7,6
Tasearvo 31.12.	1,3	2,2
Me	2013	2012
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä
Hankintameno 1.1.	1,2	1,0
Lisäykset	0,2	0,5
Siirrot erien välillä	-1,3	-0,2
Tasearvo 31.12.	0,1	1,2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	9,7	6,3

15. Sijoituskiinteistöt
Me	2013	2012
Tasearvo 1.1.	11,4	11,6
Lisäykset	-	-
Vähennykset	-	-
Siirrot erien välillä	-	-
Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta	0,2	-0,2
Tasearvo 31.12.	11,6	11,4

Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot perustuvat riippumattoman ja ammatillisesti pätevän kiinteistöarvioitsijan arviokirjoihin, jotka päivitettiin loppuvuodesta 2012 ja 2013. Molempina vuosina arvonmäärityksen suoritti Kiinteistötaito Peltola & Co Oy käyttäen ensisijaisesti tuottoarvomenetelmää. Kiinteistöjen arvostuksen luotettavuus luokitellaan tasolle 3 ja siirtoja tasojen välillä ei ole tapahtunut tilikauden aikana.

16. Osuudet osakkuusyrityksissä
Me	2013	2012
Tasearvo 1.1.	1,4	1,3
Vähennykset	0,0	0,0
Osuus kauden tuloksesta	0,1	0,2
Muuntoerot	-0,2	0,0
Tasearvo 31.12.	1,3	1,4

Osakkuusyritykset 31.12.2013

			Liike	Voitto/	Konsernin
	Varat,	Velat,	vaihto,	tappio,	omistus
	Me	Me	Me	Me	osuus, %
Kumsan A.S., Turkki	5,2	0,9	5,3	0,6	25,1
Kiinteistö Oy Niliharju, Helsinki	0,6	0,2	0,0	0,0	25,0
Osakkuusyritykset 31.12.2012
			Liike	Voitto/	Konsernin
	Varat,	Velat,	vaihto,	tappio,	omistus
	Me	Me	Me	Me	osuus, %
Kumsan A.S., Turkki	6,0	1,4	5,4	0,9	25,1
Kiinteistö Oy Niliharju, Helsinki	0,6	0,2	0,0	0,0	25,0

Osakkuusyritysosakkeisiin ei sisälly liikearvoa 31.12.2013. Osakkuusyrityksissä ei ole pörssinoteerattuja yrityksiä.

2013	2012
0,9	0,7
0,0	0,2
-	-
0,9	0,9

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomia osakkeita, joista suurimpana sijoituksena Majakka Voima Oy. Koska noteeraamattomien osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on nämä osakkeet kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalenemisilla. Componentan näkemyksen mukaan käypä arvo ja hankintameno eivät olennaisesti poikkea toisistaan. Muut rahoitusvarat luokitellaan käyvän arvon luokittelumenetelmien tasolle 3, kts. lisätiedot liitteestä 22. Myytävissä olevista rahoitusvaroista ei ole tilikaudella kirjattu myyntivoittoja tai -tappioita.

18. Pitkäaikaiset saamiset
Me	2013	2012
Osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset	0,1	0,1
Muut pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	3,0	3,1
Muut saamiset	1,2	1,0
	4,1	4,2
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	4,2	4,2

Muista pitkäaikaisista lainasaamisista erääntyy saatavaksi 2,3 Me (2,4 Me) (nimellisvaluutta SEK) vuonna 2015 ja 0,5 Me (0,6Me) vuonna 2017. Konsernin lainasaamiset liittyvät pääosin yritysjärjestelyihin sekä investointeihin.

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2013 aikana

		Kirjattu tulos	Kirjattu omaan
Me	1.1.2013	laskelmaan	pääomaan	Muuntoero	31.12.2013
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,1	0,0		0,0	0,1
Varaukset ja laskennalliset eläkevastuut	2,3	-0,5	0,3		2,1
Verotukselliset tappiot	39,7	2,3		-0,2	41,9
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,1	0,0			0,1
Rakennusten ja maa-alueiden arvonalenemiset	1,5	-0,1		0,0	1,4
Muut erät	2,0	-0,3	0,0	0,0	1,7
Yhteensä	45,8	1,3	0,3	-0,2	47,2
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-14,4				-13,2
Yhteensä	31,3				34,0

Suomen, Ruotsin ja Hollannin yhtiöiden tappioista kirjatut verosaamiset perustuvat ko. maiden yhtiöiden ennakoituihin verotettaviin tuloihin. Ko. verosaamiset ennakoidaan hyödynnettävän 1-10 vuodessa.

		Kirjattu tulos	Kirjattu omaan
Me	1.1.2013	laskelmaan	pääomaan	Muuntoero	31.12.2013
Laskennalliset verovelat
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen
yhdistämisessä	3,6	-0,2		0,0	3,3
Nopeutetut poistot	6,1	2,0		0,0	8,1
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,7	-0,1			0,6
Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset	6,9	-0,5	-0,6	-0,1	5,7
Rahoitusleasing	1,0	0,2		-0,1	1,0
Muut erät	8,2	-1,0	-0,1	0,0	7,0
Yhteensä	26,4	0,4	-0,7	-0,2	25,8
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-14,4				-13,2
Yhteensä	12,0				12,6

Laskennallisten tuloverosaamisten ja -velkojen netotukset taseessa tehdään lähtökohtaisesti maittain, silloin kun kyseisessä maassa on tuloksenjärjestelyteknisesti mahdollisuus tasata eri konserniyhtiöiden veronalaisten voittojen ja tappioiden määrää tai silloin kun kyseisessä maassa sijaitsee vain yksi tytäryhtiö.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2012 aikana

	Kirjattu tulos
Me	1.1.2012	laskelmaan	pääomaan	Muuntoero	31.12.2012
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,2	0,0		0,0	0,1
Varaukset ja laskennalliset eläkevastuut	1,8	0,4		0,1	2,3
Verotukselliset tappiot	31,4	8,1		0,3	39,7
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,1	0,0			0,1
Rakennusten ja maa-alueiden arvonalenemiset	0,8		0,7		1,5
Muut erät	3,0	-1,0	-0,1	0,0	2,0
Yhteensä	37,3	7,5	0,6	0,3	45,8
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-11,0				-14,4
Yhteensä	26,4				31,3

Tilikaudella 2012 omaan pääomaan kirjattujen rakennusten ja maa-alueiden arvonalentumisten laskennalliset verosaamiset liittyvät laatimisperiaatteen muutokseen, joka käsiteltiin uudelleenarvostuksena. Lisätietoja konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.

Me	1.1.2012	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Tytäryritysten hankinta	Muuntoero	31.12.2012
Laskennalliset verovelat
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon
liiketoimintojen yhdistämisessä	3,6	-0,2	0,1		0,1	3,6
Nopeutetut poistot	5,0	0,9			0,2	6,1
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,7	0,0				0,7
Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset	4,6	0,0	2,3			6,9
Rahoitusleasing	0,9	0,1			0,0	1,0
Muut erät	4,5	2,6	-0,1	1,2	0,0	8,2
Yhteensä	19,2	3,3	2,4	1,2	0,4	26,4
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-11,0					-14,4
Yhteensä	8,3					12,0

Tilikaudella 2012 omaan pääomaan kirjattujen rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotusten laskennalliset verovelat liittyvät laatimisperiaatteen muutokseen, joka käsiteltiin uudelleenarvostuksena. Lisätietoja konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.

20. Vaihto-omaisuus
Me	2013	2012
Aineet ja tarvikkeet	15,5	14,3
Keskeneräiset tuotteet	11,8	8,9
Valmiit tuotteet/tavarat	24,1	24,4
Muu vaihto-omaisuus	11,4	17,4
Ennakkomaksut	0,3	0,1
Vaihto-omaisuus yhteensä	63,1	65,2

Muu vaihto-omaisuus koostuu pääosin työkaluista, malleista, kiinnittimistä sekä varaosista.

Tilikaudella 2013 kirjattiin kuluksi -0,1 Me (-0,1 Me), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

21. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

Me	2013	2012
Myyntisaamiset	22,4	19,3
Lainasaamiset	1,3	1,7
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	0,1	0,1
Tuloverosaamiset	0,1	1,8
Siirtosaamiset	5,4	5,5
Arvonlisäverosaamiset	2,7	3,4
Muut saamiset	2,6	2,2
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä	34,6	34,0

Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa maksettuja jaksotettuja kuluja.

Myyntisaamisten valuuttajakauma

	2013	2012
	%	%
EUR	86,2	93,6
SEK	11,0	4,6
GBP	2,4	1,8
USD	0,4	0,0
TRY	0,0	0,0

22. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittely

Rahoitusvarat ja -velat, jotka arvostetaan käypään arvoon luokitellaan arvostusmenetelmien arvioidun luotettavuuden mukaisesti kolmelle tasolle:

TASO 1:

Täysin saman ehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu luotettava markkinahinta. Tasolle on luokiteltu sähkötermiinit, joiden arvostukset perustuvat Nord Poolin vastaavien standardoitujen tuotteiden markkinahintoihin.

TASO 2:

Lähes vastaavan ehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu markkinahinta. Hinta voi olla kuitenkin johdettu todettavissa olevista markkinatiedoista. Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti markkinoilla sovellettavia laskentamalleja.

TASO 3:

Instrumentille ei ole olemassa aktiivista markkinaa, käypä markkinahinta ei ole luotettavasti johdettavissa ja käyvän arvon määrittäminen edellyttää merkittävissä määrin harkintaa.

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti 2013

Me	TASO 1	TASO 2	TASO 3
Valuuttajohdannaiset (OTC)	-	-2,1	-
Korkojohdannaiset (OTC)	-	-0,3	-
Hyödykejohdannaiset	-1,1	-	-
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	0,9

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti 2012

Me	TASO 1	TASO 2	TASO 3
Valuuttajohdannaiset (OTC)	-	-0,4	-
Korkojohdannaiset (OTC)	-	-1,0	-
Hyödykejohdannaiset	-0,9	-	-
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	0,9

Tilikaudella ei ole siirretty rahoitusvaroja tai -velkoja tasojen välillä.

23.Rahavarat
Me	2013	2012
Rahavarat taseessa
Käteinen raha ja pankkitilit	10,2	20,6
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat
Käteinen raha ja pankkitilit	10,2	20,6

24. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

						Rakennusten
					Sijoitetun	ja maa-alueiden
					vapaan	uudelleen
			Ylikurssi	Rahavirran	oman pääoman	arvostus	Muut
	Osakkeita,	Osakepääoma,	rahasto,	suojaukset,	rahasto,	rahasto,	rahastot,
	1 000 kpl	Me	Me	Me	Me	Me	Me
1.1.2012	17 500	21,9	15,0	-0,7	32,3	-	2,9
Osakeanti	4 713	-	-	-	14,8	-	-
Hybridilainan liikkeellelasku	-	-	-	-	-	-	20,4
Suunnattu maksuton osakeanti	18	-	-	-	-	-	-
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	0,3	-	24,2	0,1
31.12.2012	22 231	21,9	15,0	-0,4	47,1	24,2	23,4
Osakeanti	7 038	-	-	-	11,0	-	-
Hybridilainan liikkeellelasku	-	-	-	-	-	-0,4	17,2
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	-0,3	-	-1,2	0,0
31.12.2013	29 269	21,9	15,0	-0,7	58,1	22,7	40,6

Oman pääoman muutoslaskelmassa esitetyt kumulatiiviset muuntoerot -36,8 Me (-35,6 Me) sisältävät euroalueen ulkopuolisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös euroalueen ulkopuolisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. Turkin tytäryhtiön toiminnallinen valuutta muuttui euroksi maaliskuun alusta alkaen vuonna 2012 ja tämän jälkeen konserni ei ole rekisteröinyt tytäryhtiön yhdistelystä muuntoeroa Turkin liiran muutoksiin liittyen.

Ylikurssirahasto sisältää osakkeista uusmerkinnän yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävän määrän mikäli vaihdettavan pääomalainan liikkeellelaskemisesta, joihin merkinnät perustuvat, on päätetty ennen v. 2006 osakeyhtiölakiuudistusta. Nykyisen osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen (1.9.2006) liikkeellelasketun vaihdettavan pääomalainan vaihdon yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävä määrä on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Rahavirran suojaukset sisältävät hyödykejohdannaisten sekä korkojohdannaisten arvostuksia. Suojausinstrumenttien rahastossa tehokkaiden suojausten käyvän arvon muutos ennen veroja oli -0,8 Me (-0,5 Me), tuloslaskelmaan siirretty osuus -0,4 Me (-0,8 Me) ja laskennallisten verojen muutos 0,0 Me (-0,1 Me).

Rakennusten ja maa-alueiden uudelleenarvostusrahastossa on esitetty kyseisten omaisuuserien uudelleen arvostuksen vaikutus omaan pääomaan. Laajassa tuloksessa esitettävä uudelleenarvostuksesta johtuva muutos, poislukien määräysvallattomien omistajien osuus, laskennallisten verojen jälkeen vuonna 2013 oli -1,2 Me (24,2 Me). Rahastosta siirrettiin kertyneisiin voittovaroihin 0,4 Me (0,0 Me) vuonna 2013.

Muut rahastot sisältävät vaihdettavasta pääomalainasta erotetun oman pääoman komponentin 2,1 Me (2,0 Me), IFRS 2 standardin mukaiset osakepalkkiokirjaukset 0,3 Me (0,3 Me) sekä sijoituskiinteistöjen luokkaan siirrettyjen kiinteistöjen uudelleenluokitteluhetken käyvän arvon ja aikasemman kirjanpitoarvon välisen erotuksen 0,6 Me (0,6 Me). Muiden rahastojen joukkoon sisältyy myös vararahasto, jonka arvo oli 0,0 Me (0,0 Me). Yhtiön omaan pääomaan sisältyy kaksi oman pääoman ehtoista joukkovelkakirjalainaa (hybridilaina), jotka parantavat yhtiön omavaraisuusastetta ja esitetään omassa pääomassa muissa rahastoissa. Componenta toteutti nimellismäärältään yhteensä 20,7 Me hybridilainan maaliskuussa 2012. Hybridilainan 2012 liikkeellelaskukulujen jälkeinen kirjanpitoarvo oli 20,4 Me. Syyskuussa 2013 Componenta toteutti nimellismäärältään yhteensä 33,7 Me hybridilainan. Lainan merkintöjen maksamiseen käytettiin vuoden 2012 hybridilainan osuuksia 16,2 Me ja nettolisäys rahastossa oli täten 17,2 Me liikkeellelaskukulujen jälkeen vuonna 2013. Hybridilainojen liikkeellelaskukulujen jälkeiset kirjanpitoarvot ovat 4,2 Me hybridilainan 2012 osalta ja 33,4 Me hybridilainan 2013 osalta 31.12.2013. Lisätietoja hybridilainasta tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.

Componenta Oyj:n yleisölle suunnatussa osakeannissa 2013 merkityt 7 038 051 uutta osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.9.2013. Merkityt uudet osakkeet vastasivat 1,60 euron merkintähinnalla yhteensä 11,3 Me. Osakeanti kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon osakeantiin liittyvillä liikkeellelaskukuluilla vähennettynä.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että vuodelta 2013 ei jaeta osinkoa.

25. Osakeperusteiset maksut

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Componenta Oyj:n hallitus päätti 11.2.2013 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuosi 2013. Ansaintajakson 2013 ansaintakriteeri on Componenta konsernin tulos rahoituserien jälkeen. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2013 maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa, pantata tai muuten käyttää osakkeita niille asetetun noin kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Componenta Oyj:n hallitus päätti 10.3.2010 osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä kaudelle 2010–2012. Järjestelmässä oli kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, jotka olivat kalenterivuodet 2010, 2011 ja 2012. Mahdolliset palkkiot maksettiin vuosina 2011, 2012 ja 2013 osittain yhtiön osakkeina ja

osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

11.2.2013 ja 10.3.2010 päätettyjen kannustinjärjestelmien mahdollinen tuotto perustui vuosina 2013 ja 2012 tulokseen rahoituserien jälkeen ennen kertaluonteisia eriä. Vuoden 2013 lopussa 11.2.2013 päätetyn kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuului 18 henkilöä. Mikäli järjestelmien tavoitteet olisi saavutettu täysimääräisinä, kannustinjärjestelmissä olisi maksettu palkkioina enintään 200 000 ja 247 500 Componenta Oyj:n osaketta ansaintajaksojen 2013 ja 2012 osalta. Järjestelmien ansaintajaksoilta 2013 ja 2012 ei makseta osakepalkkioita, koska ansaintakriteerit eivät täyttyneet. Järjestelmien tulosvaikutus ennen veroja vuonna 2013 oli -0,0 Me (-0,0 Me).

Osakeperusteiset maksut 2013
Ansaintajakso alkaa	1.1.2013
Ansaintajakso päättyy	31.12.2013
Osakkeiden vapautumispäivä	1.1.2016
Osakepalkkioita enintään, kpl	200 000
Jäljellä oleva sitovuusaika	2 vuotta
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa	1,85
Osakkeen arvo tilinpäätöshetkellä, euroa	1,63
Ansaintakriteerit	100 % tulos rahoituserien jälkeen ilman
	kertaluonteisia eriä
Ansaintakriteerien kokonaistoteuma	0 %
Osakeomistusvelvollisuus	2 vuotta
Osakkeiden vapautuminen	1.1.2016
Henkilöitä	18
Osakepalkkion 2013 arvon laskenta
Osakepalkkioita enintään, kpl	200 000
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa	1,85
Odotettu osinko ennen palkkion maksua, euroa	0,00
Käypä arvo (osakeosuus) osingon jälkeen, euroa	1,85
Osakkeen kurssi 31.12.2013, euroa	1,63
Ansaintakriteerien odotettu toteuma, %	0,00
Odotettu osakepalkkio vuoden 2013 osalta, kpl	0,00
Osakepalkkion 2013 arvo 31.12.2013, Me	0,00
Osakeperusteiset maksut 2012
Ansaintajakso alkaa	1.1.2012
Ansaintajakso päättyy	31.12.2012
Osakkeiden vapautumispäivä	1.1.2015
Osakepalkkioita enintään, kpl	247 500
Jäljellä oleva sitovuusaika	1 vuosi
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa	3,31
Osakkeen arvo tilinpäätöshetkellä, euroa	1,63
Ansaintakriteerit	100 % tulos rahoituserien jälkeen ilman
	kertaluonteisia eriä
Ansaintakriteerien kokonaistoteuma	0 %
Osakeomistusvelvollisuus	2 vuotta
Osakkeiden vapautuminen	1.1.2015
Henkilöitä	57
Osakepalkkion 2012 arvon laskenta
Osakepalkkioita enintään, kpl	247 500
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa	3,31
Odotettu osinko ennen palkkion maksua, euroa	0,00
Käypä arvo (osakeosuus) osingon jälkeen, euroa	3,31
Osakkeen kurssi 31.12.2013, euroa	1,63
Ansaintakriteerien toteuma, %	0,00
Osakepalkkio vuoden 2012 osalta, kpl	0,00
Osakepalkkion 2012 arvo 31.12.2013, Me	0,00

26. Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelmät ovat pääosin maksupohjaisia. Konsernilla on Ruotsissa usean työnantajan etuuspohjainen eläkejärjestely Alecta ITP. Järjestely on kirjattu kuten maksupohjaiset järjestelyt IAS 19.30 (a)-standardin mukaisesti, koska Alecta ei pysty toimittamaan tarvittavia aktuaarilaskelmia.

Muut työsuhde-etuudet

Muissa työsuhde-etuuksissa esitetään pääasiassa Turkin työlainsäädäntöön kuuluvia vastuita.

Turkin työlainsäädännön mukaan yhtiöitä vaaditaan maksamaan työsuhteen päättymisen yhteydessä korvaus työntekijälle, joka on ollut palveluksessa vuoden ja jonka työsuhde päättyy ilman syytä, kutsutaan armeijan palvelukseen, kuolee tai joka jää eläkkeelle 25 vuoden työsuhteen jälkeen (nainen 20 vuotta) ja saavuttaa eläkeiän (58 vuotta nainen ja 60 vuotta mies). Maksettava määrä on yhden kuukauden palkka kutakin palvelusvuotta kohden enimmäismäärän ollessa 3 254,44 Turkin liiraa työntekijää kohden 31.12.2013 (3 129,25 Turkin liiraa, 31.12.2012). Etuutta ei ole rahastoitu.

Pitkäaikaisissa varauksissa esitetyt muut työsuhde-etuudet, liitetieto 27, sisältävät myös edellä kuvatun Turkin työlainsäädännön mukaisen vastuun. Varauksen suuruus on laskettu arvioimalla vastuun todennäköistä nykyarvoa henkilön työsuhteen päättyessä. Todennäköistä nykyarvoa määriteltäessä on käytetty seuraavia olettamuksia tilinpäätöksissä 31.12.2013 ja 31.12.2012, diskonttauskorko 9,37 % (9,16 %), vuotuinen palkankorotusolettama 5,10 % (5,10 %) ja todennäköisyytenä sille että työsuhde päättyy eläkkeelle siirtymiseen 94,60 % (94,96 %).

Edellä kuvattua järjestelyä Turkissa käsitellään etuuspohjaisena järjestelynä ja sen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot esitetään laajassa tuloksessa ja muut erät esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa. Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:

Me	2013	2012
Vastuu 1.1.	7,3	6,9
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,5	0,2
Korkomenot	0,6	0,5
Työnantajan suorittamat maksut	-1,0	-0,5
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	1,7	0,0
Kurssierot	-1,5	0,3
Vastuu 31.12.	7,7	7,3

27. Varaukset

Lyhytaikaiset

	Muut
	työsuhde	Uudelleen
Me	etuudet	järjestelyvaraukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2013	-	2,9	2,9	5,8
Muuntoerot	-	0,0	0,0	0,0
Varausten lisäykset	-	1,0	1,0	2,0
Käytetyt varaukset	-	-2,5	-1,9	-4,4
31.12.2013	-	1,4	2,0	3,3
1.1.2012	-	1,0	1,2	2,2
Muuntoerot	-	0,0	0,0	0,0
Varausten lisäykset	-	2,2	1,9	4,1
Käytetyt varaukset	-	-0,3	-0,3	-0,6
31.12.2012	-	2,9	2,9	5,8

Uudelleenjärjestelyvaraukset koostuvat Pietarsaaren valimotoimintojen ja Wirsbon takomon ennakoiduista kuluista. Hollannin toimintojen uudelleenjärjestelyt saatiin päätökseen vuoden 2013 aikana ja varaukset realisoituivat ennakoidusti. Lyhytaikaiset muut varaukset sisältävät pääosin oikeudenkäyntikanteita 1,7 Me (1,4 Me) liittyen työtapaturmiin. Varausten suuruus on määritelty perustuen yhtiön johdon arvioon. Lyhytaikaisiin varauksiin liittyvien menojen odotetaan toteutuvan vuoden 2014 aikana.

Pitkäaikaiset

	Muut
	työsuhde	Uudelleen
Me	etuudet	järjestelyvaraukset	Ympäristövaraukset	Yhteensä
1.1.2013	7,9	0,1	0,3	8,3
Muuntoerot	-1,5	-	-	-1,5
Varausten lisäykset	2,8	-	-	2,8
Käytetyt varaukset	-1,0	-0,1	-0,1	-1,2
31.12.2013	8,3	0,0	0,2	8,5
1.1.2012	7,2	0,1	0,3	7,6
Muuntoerot	0,3	-	-	0,3
Varausten lisäykset	1,6	-	-	1,6
Käytetyt varaukset	-1,1	0,0	0,0	-1,1
31.12.2012	7,9	0,1	0,3	8,3

Ympäristövaraus liittyy Karkkilassa sijaitsevan vanhan tehtaan oman kaatopaikan sulkemiseen ympäristöviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Sulkeminen sisältää erilaisten maakerrosten läjittämistä ja alueen maisemoinnin. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan projekti on valmis viimeistään 2015. Muut työsuhdeetuudet koostuvat pääasiassaTurkin työlainsäädäntöön liittyvistä velvoitteista EUR 7,7 Me (7,3 Me), lisätietoja liitteessä 26.

Me	2013	2012
Varausten muutos on tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluissa, kulujen lisäyksenä (-) / vähennyksenä (+) *)	3,9	-4,1

*) Varausten lisäykset muissa työsuhde-etuuksissa sisältää 1,7 Me (0,0 Me) Turkin työsuhteen päättymisen jälkeisiin järjestelyihin liittyviä vakuutusmatemaattisia tappioita, jotka esitetään laajassa tuloksessa.

28. Korolliset velat
Me	2013	2012
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	90,8	166,0
Rahoitusleasingvelat	6,9	8,8
Eläkelainat	5,0	8,0
Pääomalainat	2,3	19,6
Vaihdettavien pääomalainojen vieraan pääoman osuus	-	-
Joukkovelkakirjalainat	31,5	-
Muut velat	-	-
	136,6	202,4
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	95,7	22,0
Rahoitusleasingvelat	3,9	3,5
Eläkelainat	3,0	3,0
Pääomalainat	0,6	3,7
Vaihdettavien pääomalainojen vieraan pääoman osuus	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-	22,4
Muut velat	-	-
	103,2	54,6
Korolliset velat yhteensä	239,7	257,0

Korollisten rahoitusvelkojen valuuttajakauma

		2013	2012
		%	%
Pitkäaikaiset	EUR	96,9	96,6
	SEK	2,6	2,4
	TRY	0,5	0,9
Lyhytaikaiset	EUR	94,4	81,9
	SEK	2,7	7,4
	TRY	2,2	1,7
	USD	0,7	9,0

Lainoihin liittyvät rahavirrat toteutuvat sopimuksen nimellisvaluutassa.

Korollisten rahoitusvelkojen nimellis- ja efektiivisten korkojen vaihteluvälit

		2013		2012
	2013	Efektiivisten	2012	Efektiivisten
	Nimelliskorkojen	korkojen	Nimelliskorkojen	korkojen
	vaihteluväli	vaihteluväli	vaihteluväli	vaihteluväli
	%	%	%	%
Lainat rahoituslaitoksilta	0,9 - 7,9	0,9 - 8,7	2,7 - 7,9	2,7 - 7,9
Rahoitusleasingvelat	0,8 - 13,3	1,7 - 19,9	0,7 - 10,4	1,7 - 19,9
Eläkelainat	1,9 - 4,8	1,9 - 4,8	1,9 - 4,8	1,9 - 4,8
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	-	-
Pääomalainat	10,0 - 10,1	12,6 - 13,9	10,0 - 10,1	12,6 - 13,1
Joukkovelkakirjalainat	10,8 - 15,0	15,4 - 21,4	8,0 - 8,0	10,9 - 10,9
Yritystodistuslainat	-	-	-	-

Korollisten rahoitusvelkojen takaisinmaksuohjelma 2013

Me	2014	2015	2016	2017	2018	2019+
Lainat rahoituslaitoksilta	95,7	85,7	0,1	-	5,0	-
Rahoitusleasingvelat	3,9	3,5	2,7	0,6	0,2	-
Eläkelainat	3,0	3,0	0,9	0,5	0,5	-
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	-	-	-	-
Pääomalainat	0,6	2,3	-	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-	-	9,8	21,7	-	-
Muut korolliset velat	-	-	-	-	-	-
	103,2	94,4	13,6	22,8	5,7	-

Korollisten rahoitusvelkojen takaisinmaksuohjelma 2012

Me	2013	2014	2015	2016	2017	2018+
Lainat rahoituslaitoksilta	22,0	98,1	67,8	0,0	-	-
Rahoitusleasingvelat	3,5	3,6	3,1	2,1	0,1	-
Eläkelainat	3,0	3,0	3,0	0,9	0,5	0,5
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	-	-	-	-
Pääomalainat	3,7	3,7	15,9	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	22,4	-	-	-	-	-
Muut korolliset velat	-	-	-	-	-	-
	54,6	108,4	89,7	3,0	0,6	0,5

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

Me	2013	2012
Vähimmäisvuokrat erääntyvät maksettavaksi seuraavasti:
Yhden vuoden kuluessa	4,4	4,2
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	7,2	9,4
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
	11,7	13,6
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-0,8	-1,3
	10,9	12,3
Vähimmäisvuokrien nykyarvot:
Yhden vuoden kuluessa	3,9	3,5
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	6,9	8,8
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
	10,9	12,3

Pääomalainat

Pääomalaina 2009

Componenta Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä 2013 pääomalainaa 2009 jäljellä 0,6 Me. Laina oli liikkeeseenlaskettaessa nimellismäärältään 12,3 Me. Pääomalainan osuuksien haltijoilla oli mahdollisuus käyttää pääomasta muodostuvaa saatavaa syyskuussa 2013 yhtiön liikkeeseen laskemien hybridilainan ja osakeannin merkintähintojen maksamiseen. Tätä mahdollisuutta käytettiin 6,2 Me osalta, minkä verran lainan nimellismäärä pieneni. Laina maksetaan takaisinmaksuun liittyvien ehtojen täyttyessä takaisin 28.9.2014. Lainalle maksetaan kiinteä korko pääoman maksun yhteydessä (10,10 % p.a.). Kertynyt korko ajalta 28.09.-31.12.2013 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain siltä osin kuin Componenta Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää Componenta Oyj:n viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty lainan maksusuunnitelman mukaisena eräpäivänä, maksetaan lainan pääomaa takaisin osittain siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin lainan takaisinmaksu siirtyy maksettavaksi tulevina tilikausina takaisinmaksuedellytysten täyttyessä 28.9. ja sen jälkeen vuosittain ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Maksamatta jääneelle korolle maksetaan korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron.

Pääomalaina 2010

Componenta Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä 2013 pääomalainaa 2010 jäljellä 2,3 Me. Laina oli liikkeeseenlaskettaessa nimellismäärältään 23,4 Me. Pääomalainan osuuksien haltijoilla oli mahdollisuus käyttää pääomasta muodostuvaa saatavaa syyskuussa 2013 yhtiön liikkeeseen laskemien hybridilainan ja osakeannin merkintähintojen maksamiseen. Tätä mahdollisuutta käytettiin 13,7 Me osalta, minkä verran lainan nimellismäärä pieneni. Laina maksetaan takaisinmaksuun liittyvien ehtojen täyttyessä takaisin yhtenä eränä 15.9.2015. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 15.9. kiinteää korkoa 10,00 % p.a. Kertynyt korko ajalta 15.9.-31.12.2013 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain siltä osin kuin Componenta Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää Componenta Oyj:n viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty lainan eräpäivänä, maksetaan lainan pääomaa takaisin osittain siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin lainan takaisinmaksu siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella jäljellä olevaa lainan pääomaa voidaan maksaa. Maksamatta jääneelle korolle maksetaan korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron.

Joukkovelkakirjalainat

Joukkovelkakirjalaina 2010

Componenta Oyj:n 29.9.2010 liikkeeseen laskema joukkovelkakirjalaina maksettiin lainaehtojen mukaisesti korkoineen takaisin 29.9.2013. Joukkovelkakirjalainan kertynyt korko ajalta 1.1.-29.9.2013 kirjattiin kuluksi tuloslaskelmaan. Joukkovelkakirjalainan 2010 haltijoilla oli mahdollisuus käyttää yhtiön liikkeeseen laskeman vakuudettoman joukkovelkakirjalainan 2013 merkintähinnan maksamiseen joukkovelkakirjalainan pääomasta muodostuvaa saatavaa yhtiöltä. Tätä mahdollisuutta käytettiin 18,0 Me osalta, minkä verran lainan nimellismäärä pieneni. Loppuosa 4,1 Me maksettiin takaisin 29.9.2013 lainaehtojen mukaisesti.

Vakuudeton joukkovelkakirjalaina 2013

Componenta Oyj:n hallitus päätti elokuussa 2013 Suomen lain alaisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskemisesta valikoiduille sijoittajille ja joukkovelkakirja 2010 haltijoille. Vakuudettoman Joukkovelkakirjalainan 2013 nimellismäärä oli vahvistettujen merkintöjen jälkeen 22,3 Me. Lainan liikkeeseen laskupäivä oli 2.9.2013 ja emissiokurssi 100 %. Vakuudeton Joukkovelkakirjalaina maksetaan takaisin yhtenä eränä 2.3.2017. Lainan pääomalle maksetaan puolivuosittain jälkikäteen 2.3 ja 2.9. kiinteää korkoa 10,75 % p.a.

Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on sama etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla vakuudettomilla velkasitoumuksilla. Lainan tasearvo 31.12.2013 oli 21,7 Me. Kertynyt korko ajalta 2.9.-31.12.2013 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Componenta haki 2.9.2013 liikkeelle lasketun joukkovelkakirjalainan lainaosuudet kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalle ja kaupankäynti lainaosuuksilla alkoi lokakuussa 2013.

Vakuudellinen joukkovelkakirjalaina 2013

Componenta Oyj:n hallitus päätti elokuussa 2013 myös vakuudellisen joukkovelkakirjalainan ottamisesta suomalaiselta institutionaaliselta sijoittajalta. Lainan nimellismäärä oli 10,0 Me ja se laskettiin liikkeelle 2.9.2013. Lainan emissiokurssi oli 100 %. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 2.9.2016. Lainalla on toissijainen etuoikeus verrattuna Componenta Oyj:n muihin vakuudellisiin velkasitoumuksiin. Lainan tasearvo 31.12.2013 oli 9,8 Me. Kertynyt korko ajalta 2.9.-31.12.2013 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

29. Lyhytaikaiset korottomat velat
Me	2013	2012
Ostovelat	72,5	58,7
Ostovelat osakkuusyrityksille	0,0	0,0
Siirtovelat	21,0	24,7
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	1,8	0,9
Saadut ennakot	0,5	0,5
Muut velat	5,9	7,7
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä	101,8	92,5

Siirtovelkoihin sisältyy muun muassa siirtyviä henkilöstökuluja sekä siirtyviä korkokuluja. Muut velat koostuvat pääosin arvonlisäveroveloista, lähdeveroista sekä tullimaksuista.

Ostovelkojen valuuttajakauma

	2013	2012
	%	%
EUR	50,3	45,8
TRY	26,8	31,4
SEK	17,9	17,6
USD	4,5	4,2
GBP	0,5	0,9
DKK	-	0,1

30. Rahoitusvarojen sekä -velkojen tasearvot ja käyvät arvot kategorioittain

Rahoitusvarat

	2013	2013	2012	2012
Me	Tasearvo	Käypä arvo	Tasearvo	Käypä arvo
KÄYPÄÄN ARVOON KIRJATTAVAT ERÄT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	0,2	0,2	0,4	0,4
Suojauslaskennassa mukana olevat erät
Johdannaiset (tehokas ja tehoton osuus)	0,0	0,0	0,0	0,0
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON JA
HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT ERÄT
Lainat ja muut saamiset
Rahavarat	10,2	10,2	20,6	20,6
Lainasaamiset	3,2	3,1	3,2	3,2
Myyntisaamiset	22,4	22,4	19,3	19,3
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	0,9	0,9	0,9	0,9

Rahoitusvelat

	2013	2013	2012	2012
Me	Tasearvo	Käypä arvo	Tasearvo	Käypä arvo
KÄYPÄÄN ARVOON KIRJATTAVAT ERÄT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	2,5	2,5	1,8	1,8
Suojauslaskennassa mukana olevat erät
Johdannaiset (tehokas ja tehoton osuus)	1,1	1,1	0,9	0,9
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT ERÄT
Muut rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	186,5	190,3	188,0	192,4
Rahoitusleasingvelat	10,9	10,9	12,3	12,3
Eläkelainat	8,0	8,2	10,9	11,3
Vaihdettavat pääomalainat - vieraan pääoman osuus	-	-	-	-
Pääomalainat	2,9	2,9	23,4	23,4
Joukkovelkakirjalainat	31,5	33,9	22,4	22,1
Yritystodistuslainat	-	-	-	-
Ostovelat ja saadut ennakot	73,0	73,0	59,2	59,2

Korollisten lainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla sopimuksen tulevat kassavirrat sopimusehtoja vastaavilla tilinpäätöshetken markkinakoroilla tai arvioilla käyvästä korosta.

Myyntisaamisten, ostovelkojen, yritystodistuslainojen ja lyhyisiin markkinakorkoihin sidottujen rahoitusleasingsopimusten tasearvojen voidaan olettaa vastaavan riittävällä tarkkuudella niiden käypiä arvoa johtuen lyhyistä maturiteeteista ja koronuudistumisjaksoista. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

31. Pääoman hallinta

Componenta-konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Konsernin toimiala on luonteeltaan suhteellisen pääomavaltainen, joka näin ollen edellyttää aktiviisia toimenpiteitä pääomarakenteen optimoimiseksi.

Hallitus ja johto seuraavat säännöllisesti konsernin pääomarakennetta. Johdon raportoinnissa hybridilainat ja muut pääomalainat luetaan omaksi pääomaksi. Konsernissa seurataan erityisesti omavaraisuusastetta, jonka strategian mukaiseksi tavoitetasoksi on asetettu 40 % vuoden 2015 loppuun mennessä.

Pääomaa hallinnoidaan mm. osingonjakopolitiikalla (osakkeenomistajien niin hyväksyessä) ja laskemalla liikkeelle erimuotoisia pääomalainoja. Vuoden 2013 aikana on jatkettu panostuksia käyttöpääoman pienentämiseksi muun muassa varastoja optimoimalla, asiakassaatavien perintää tehostamalla ja laajentamalla myyntisaamisten myyntiohjelmia edelleen. Lisäksi pääomien

Tärkeimmät pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut

käyttöa tehostetaan Turkissa pienillä määrillä myös ostovelkojen myyntiohjelmilla. Vuonna 2013 Componenta laski liikkeelle omassa pääomassa esitettävän hybridilainan nimellisarvoltaan 33,7 Me. Hybridilainan 2012 haltijoilla oli mahdollisuus käyttää lainan pääomasta muodostuvaa saatavaa hybridilainan 2013 merkintähinnan maksamiseen. Tätä mahdollisuutta käytettiin 16,2 Me osalta, minkä verran hybridilainan 2012 nimellismäärä pieneni. Hybridilainan 2012 nimellismäärä oli 4,5 Me vuoden 2013 lopussa.

Sisäisen seurannan lisäksi konserni raportoi syndikaattipankeille sopimusehdoissa määriteltyjä ns. finanssikovenantteja. Finanssikovenantit liittyvät omavaraisuusasteen, investointeihin, korollisen velan ja käyttökatteen sekä velanhoitokatteen perusteella laskettuihin tunnuslukuihin. Konserni pyrkii saavuttamaan lainoissa määritellyt korkomarginaaliin liittyvät kannustintasot korkokulujen pienentämiseksi.

	31.12.2013	31.12.2012
Nettovelkaantumisaste, hybridilainat ja muut pääomalainat omaan pääomaan lukien	257,4 %	199,6 %
Omavaraisuusaste, hybridilainat ja muut pääomalainat omaan pääomaan lukien	19,5 %	23,2 %

32. Rahoitusriskien hallinta

Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Konsernin rahoituksen saatavuus pyritään varmistamaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja -instrumenttien osalta. Yhden rahoituslähteen luototusosuus ei saa nousta rahoituspolitiikassa asetetun määrän yli. Konsernissa käytössä olevista rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat vuoden 2013 tilinpäätöshetkellä 1,5-vuotinen syndikoitu 12.10.2012 päivätty rahoituslimiittisopimus, jonka nimellismäärä vuodenvaihteessa oli 71,8 Me, joukkovelkakirjalainat, hybridilainat, kahdenväliset pitkäaikaiset lainasopimukset, TyEL-lainat, myyntisaatavien rahoitus ilman takautumisoikeutta sekä leasingrahoitus. Konsernilla on myös yritystodistuslimiitti (150 Me), josta yhtiöllä ei kuitenkaan ollut velkaa katsantokauden lopussa.

Componenta vahvisti elo-syyskuussa 2013 tasettaan ja rahoitusasemaansa toteuttamalla osakeannin, hybridilainan ja kaksi joukkovelkakirjalainaa keräten pääomia yhteensä noin 77,3Me. Osakeannilla kerättiin yhteensä 11,3 Me, hybridilainalla yhteensä 33,7 Me ja kahdella joukkovelkakirjalainalla yhteensä

32,3 Me. Yhtiön pääomalainojen 2009 ja 2010 sekä joukkovelkakirjalainan 2010 ja hybridilainan 2012 haltijoilla oli mahdollisuus käyttää merkintöjen maksamiseen lainojen pääomasta muodostuvaa saatavaa yhtiöltä. Muiden kuin pääomakonversioina yhtiöön sijoitettujen uusien varojen määrä oli noin 22,6 Me.

Vuonna 2014 erääntyvät syndikaattilainan sekä pääomalainan 2009 lyhennykset, yhteensä 15,6 Me, Componenta tulee maksamaan tulorahoituksesta saatavalla kassavirralla. Turkkilaisista pankeista otettujen vuonna 2014 erääntyvien lainojen lyhennykset Componenta suunnittelee jälleenrahoittavansa uusilla turkkilaisilta pankeilta otettavilla kahdenvälisillä tai vastaavilla pitkäaikaisilla lainoilla.

Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on esitetty liitetietojen kohdassa 28. Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernilla tulee olla maksuvalmius, jolla katetaan lähitulevaisuuteen kohdistuvat sitoumukset. Maksuvalmiuden vähimmäismäärä on määritelty rahoituspolitiikassa. Konsernin maksuvalmiutta varmistetaan kassavarojen lisäksi vahvistetuilla, käyttämättömillä luottolimiiteillä. Tilinpäätöshetkellä konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat 10,2 Me (20,6 Me). Tämän lisäksi Componentan tytäryhtiöllä, Componenta Dökumculuk A.S.:llä, oli tilinpäätöshetkellä käyttämättömiä sitovia luottositoumuksia turkkilaisista pankeista yhteensä 3,0 Me (23,3 Me). Tilikauden lopun likviditeettitilanteeseen vaikuttivat erityisesti viimeisen vuosineljänneksen aikana tapahtuneet lainojen takaisinmaksut Turkissa.

									Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen (nimellismäärä) ja korkojen kassavirtajakauma 2013
--	--	--	--	--	--	--	--	--	--------------------------------------------------------------------------------------	--	--	--

Me	2014	2015	2016	2017	2018	2019+
Lainat rahoituslaitoksilta	-96,0	-87,6	-0,1	-	-5,0	-
Rahoitusleasing	-3,9	-3,5	-2,7	-0,6	-0,2	-
Eläkelainat	-3,0	-3,0	-0,9	-0,5	-0,5	-
Pääomalainat	-0,6	-2,3	-	-	-	-
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	-	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-10,0	-22,3	-	-
Yritystodistuslainat	-	-	-	-	-	-
Ostovelat ja muut velat	-73,0	-	-	-	-	-
Korkokulut lainoista	-12,4	-8,6	-4,3	-1,5	-0,2	-
Koronvaihtosopimukset, netto	-0,2	-0,1	-	-	-	-
	-189,1	-105,0	-18,1	-24,9	-6,0	-

Lukuja ei ole diskontattu vastaamaan niiden nykyarvoa. Luvut ovat voimassa vain tilinpäätöshetkellä ja voivat vaihtuvakorkoisten sopimusten korkojen määrän osalta poiketa toteutuvista kassavirroista. Rahoitusvelkojen takaisinmaksutaulukolla ei ole tarkoitus kuvata konsernin odotettua kokonaisrahavirtaa.

Valuuttajohdannaisten tuleviin kassavirtoihin liittyy valuuttakurssieron osalta myös huomattava vaihtelun mahdollisuus eikä niitä siksi esitetä takaisinmaksutaulukossa. Sähköjohdannaiset liittyvät oleellisesti fyysisiin sähköntoimituksiin ja käsitellään siten osana tulevia sähkönostoja. Näin ollen niitä ei raportoida osana konsernin rahoitusvelkojen kassavirtataulukkoa. Valuuttajohdannaisten, hyödykejohdannaisten sekä korkojohdannaisten odotetut

kassavirrat tilinpäätöshetkellä vastaavat niiden käypiä arvoja (liitetieto 33). Rahoitusleasingsopimusten osalta käytetään rahoitusleasingvelan

lyhennyksiä ja korkokuluja riittävänä arviona maksettavista vuokrista. Pieniä eroja todelliseen kassavirtaan aiheuttavat ainoastaan korkotason muutokset. Maksettavat korot on laskettu voimassaolevilla nimelliskoroilla. Näin ollen vaihtuvakorkoisten sopimusten todelliset koronmaksut tulevat todennäköisesti hieman poikkeamaan taulukossa esitetyistä luvuista.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen (nimellismäärä) ja korkojen kassavirtajakauma 2012

Me	2013	2014	2015	2016	2017	2018+
Lainat rahoituslaitoksilta	-22,3	-98,3	-70,1	0,0	-	-
Rahoitusleasing	-3,5	-3,6	-3,1	-2,1	-0,1	-
Eläkelainat	-3,0	-3,0	-3,0	-0,9	-0,5	-0,5
Pääomalainat	-3,7	-3,7	-16,0	-	-	-
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	-	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-22,4	-	-	-	-	-
Yritystodistuslainat	-	-	-	-	-	-
Ostovelat ja muut velat	-59,2	-	-	-	-	-
Korkokulut lainoista	-14,5	-10,5	-4,5	-0,1	0,0	0,0
Koronvaihtosopimukset, netto	-0,9	-0,2	-0,1	-	-	-
	-129,6	-119,4	-96,6	-3,1	-0,7	-0,6

Valuuttariski

Konsernin valuuttariski jaetaan valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja tuloksesta johtuvaan translaatioriskiin. Transaktiopositioon lasketaan taseessa olevat valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat. Nämä muodostavat transaktioposition osuuden, jonka muutokset vaikuttavat liikevoittoon. Erillisenä tästä positiosta tarkastellaan niitä transaktioposition eriä, joiden valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat tulosvaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin kuten valuuttamääräiset rahat ja pankkisaamiset sekä konsernin sisäiset ja ulkoiset valuuttalainat ja lainasaamiset. Transaktioposition molempien osien suojausasteeksi on määritelty 90-110 %. Mikäli kyseisen valuutan position kokonaismäärä kuitenkin alittaa 3 Me, tehdään suojautumispäätös tapauskohtaisesti.

Componenta Turkin valuuttamääräisten erien osalta transaktioposition molempien osien suojausasteeksi on määritelty 90-110 %, mutta kuitenkin toimitusjohtajan päätöksellä kyseiset suojausasteet voivat olla 70-130 %. Koska Turkin toiminnallinen valuutta on muutettu 1.3.2012 alkaen Turkin liirasta euroksi, muodostavat liiramääräiset tase-erät valuuttariskiposition. Niinpä Turkin osalta molempiin transaktiopositioihin lasketaan mukaan liiramääräiset tase-erät, mitkä vaikuttavat joko liikevoittoon tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Valuuttariskien suojaukset eivät ole suojauslaskennan piirissä.

Translaatiopositio määritellään konsernin niiden ulkomaisten tytär- ja osakkuusyritysten omien pääomien ja kertyneiden voittojen perusteella, joiden toimintavaluuttana on muu kuin euro. Translaatioriskin osalta konsernin oman pääoman riskit liittyvät Iso-Britannian, Ruotsin sekä Venäjän tytäryhtiöihin, kun niiden paikallisessa valuutassa oleva oma pääoma muutetaan euroiksi. Rahoituspolitiikan mukaisesti translaatiopositiosta suojataan konsernin toimitusjohtajan päätökseen perustuen 0 - 100 %.

Suojautumisessa valuuttakurssien muutoksilta käytetään valuuttalainojen ja -talletusten sekä muiden luonnollisten suojaussuhteiden lisäksi tavanomaisia johdannaisinstrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, joiden hinnoittelu markkinoilla on luotettavaa. Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuoden.

Valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Turkin liira, Ruotsin kruunu, Yhdysvaltojen dollari ja Iso-Britannian punta.

Oheisessa taulukossa on kuvattu konsernin avoimen valuuttaposition, sisältäen suojaustarkoituksessa hankitut valuuttajohdannaiset (liitetieto 33), herkkyys muutoksille sekä transaktio- että translaatioposition osalta. Valuuttakurssimuutoksen vaikutus +/- kuvaa ensimmäisessä tapauksessa vaikutusta joko tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan valuutan heikentyessä 10% ja jälkimmäisessä tapauksessa valuutan vahvistuessa 10% euroa vastaan.

		Avoin		Arvio potentiaalisesta	Valuuttakurssimuutoksen vaikutus + / -
	Päätöskurssi	transaktiopositio,	Translaatiopositio,	valuuttakurssi
31.12.2013	31.12.2013	Me	Me	muutoksesta %	Tuloslaskelmaan	Omaan pääomaan
EUR/USD	1,3791	-3,2	-	10	0,3 / -0,4	-
EUR/GBP	0,8337	3,6	5,9	10	-0,3 / 0,4	-0,5 / 0,7
EUR/TRY	2,9365	-16,0	-	10	1,5 / -1,8	-
EUR/SEK	8,8591	-1,4	0,9	10	0,1 / -0,2	-0,1 / 0,1
EUR/RUB *)	45,3246	0,0	0,1	10	-0,0 / 0,0	-0,0 / 0,0
EUR/DKK	7,4593	-	-	10	-	-

	Päätöskurssi	Avoin transaktiopositio,	Translaatiopositio,	Arvio potentiaalisesta valuuttakurssi	Valuuttakurssimuutoksen vaikutus + / -
31.12.2012	31.12.2012	Me	Me	muutoksesta %	Tuloslaskelmaan	Omaan pääomaan
EUR/USD	1,3194	-1,3	-	10	0,1 / -0,1	-
EUR/GBP	0,8161	-0,5	4,8	10	0,1 / -0,1	-0,4 / 0,5
EUR/TRY	2,3517	-3,1	-	10	0,3 / -0,3	-
EUR/SEK	8,5820	-0,3	5,9	10	0,0 / -0,0	-0,5 / 0,7
EUR/RUB *)	40,3295	0,0	0,0	10	-0,0 / 0,0	-0,0 / 0,0
EUR/DKK	7,4610	0,0	-	10	0,0 / -0,0	-

*) Venäjälle perustettu tytäryhtiö vuonna 2012.

Konsernissa ei sovelleta IAS 39:n mukaista rahavirran tai käyvän arvon suojauslaskentaa transaktioposition osalta.

Korkoriski

Konsernin käyvän arvon ja rahavirran korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin lainasalkkuun, myytyihin laskusaataviin sekä rahoitusleasingsopimuksiin. Konsernin asiakasmarkkinoiden syklisyyden johdosta konsernin nettokorkoaseman keskimääräinen koronuudistusjakso on rahoituspolitiikassa määritelty vähintään puoleksi vuodeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Konsernin nettokorkoasema uusiutuu keskimäärin 11 kuukaudessa (10 kk). Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisiin. Lisäksi korkoriski on hajautettu koronuudistusjaksoille. Korkotason muutokset vaikuttavat siten asteittain konsernin tulokseen. Korkoriskiä hallitaan lisäksi käyttämällä korkojohdannaisia. Korkojohdannaisilla on lisätty kiinteäkorkoisten sopimusten määrää ja siten pidennetty keskimääräistä koronuudistusjaksoa.

Konsernin tulosta suojaavat korkojohdannaiset jaetaan IAS 39:n mukaisessa rahavirran suojauslaskennassa mukana oleviin johdannaisiin sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin ja velkoihin. Näin ollen korkotason muutokset eivät vaikuta korollisten erien tase-arvoihin vaan ainoastaan tuloslaskelmaan kirjattaviin korkokuluihin ja -tuottoihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltujen korkojohdannaisten käypien arvojen muutokset vaikuttavat tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin sekä rahavirran suojauslaskennassa mukana olevien koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset puolestaan konsernin omaan pääomaan. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä rahavirran suojauslaskennassa mukana olevia korkojohdannaisia.

TULOSLASKELMA - RAHOITUSKULUT

	31.12.2013 tilikaudelle 2014		31.12.2012 tilikaudelle 2013
	Ennustettu	Herkkyys	Ennustettu	Herkkyys
Me	rahoituskulun muutos	korkokäyrä +100bp	rahoituskulun muutos	korkokäyrä +100bp
Korolliset velat	-0,5	-1,3	-0,6	-1,5
Koronvaihtosopimukset, korkokulut ja -tuotot netto	0,2	0,1	0,4	0,3
Koronvaihtosopimukset, käyvän arvon muutos	-	0,1	-	0,3

OMA PÄÄOMA - SUOJAUSINTRUMENTTIEN RAHASTO

	Käyvän arvon muutos	Käyvän arvon muutos
Me	korkokäyrä +100bp	korkokäyrä +100bp
Koronvaihtosopimukset, netto	–	0,2
(Rahavirran suojauslaskennassa mukana olevat)

Ennustettu korkokulun lisäys kuvastaa muutosta korkokuluissa mikäli korkokäyrä toteutuisi tilinpäätöstä seuraavana tilikautena markkinoiden tarkasteluhetkellä hinnoitellulla tavalla. Herkkyysanalyysissä arvioidaan tilinpäätöspäivän korkokäyrän paralleelia nousua 1,0 % -yksiköllä. Positiivinen luku tarkoittaa ennustetun korkokulun pienenemistä ja negatiivinen korkokulun kasvua.

Laskelmissa oletusarvona on, että erääntyvät lainat uudelleenrahoitetaan vastaavalla instrumentilla. Lisäksi oletuksena on, ettei lainoja lyhennetä eli laskelmat huomioivat ainoastaan koronuudistumisriskin, joka kohdistuu tilinpäätöshetkellä avoimena oleviin korollisiin lainoihin ja niiden nimelliskorkoihin. Koronvaihtosopimusten osalta ei ole oletettu, että sopimuksia jatketaan vastaavilla instrumenteilla niiden erääntyessä. Korkoriski taseen varat puolella ei ole merkittävä, joten sitä ei ole otettu mukaan korkoriskin herkkyystarkasteluun.

Hyödykeriski

Konsernin hyödykeriski muodostuu sähkön hintariskistä, mitä suojataan Pohjoismaissa sähköjohdannaisilla, joiden kaupankäynti hoidetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Ulkopuolinen asiantuntija toimii sähkön hankinnassa ja suojauksissa Componentan asettamissa puitteissa ja Componentan hankintaja riskipolitiikan mukaisesti. Sähköjohdannaisten maturiteetti on maksimissaan kuluva vuosi ja kolme seuraavaa vuotta.

Luottoriski

Kukin konserniyhtiö vastaa ensisijaisesti omiin asiakassaataviin liittyvistä luottoriskeistä. Konsernin luotonvalvonta ohjeistaa ja valvoo luottoriskien hallintaa, arvioi asiakkaiden luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua maksuvelvotteistaan.

Konsernilla ei ole merkittäviä asiakassaatavien luottoriskikeskittymiä. Konsernin asiakaskunta on hyvin hajautunut eikä kenenkään yksittäisen asia-

Avoimet myyntisaamiset erääntyvät seuraavasti

kaskonsernin saamiset ylitä 5 % konsernin myyntisaamisista. 95 % konsernin myynnistä suuntautuu Eurooppaan jakautuen useaan eri maahan.

Monet asiakkaista ovat pitkäaikaisia, vakavaraisia yhtiöitä, mutta yksittäistapauksissa käytetään luottotietoyhtiöiden maksukäyttäytymiseen ja vakavaraisuuteen liittyviä raportteja luottopäätösten tukena. Konsernin luottoriskipositiota pienennetään myymällä asiakaslaskusaatavia rahoitusyhtiöille ilman takautumisoikeutta. Myytyjen saatavien osuus vuoden 2013 lopussa oli 79 % (80 %) kaikista saatavista.

Myyntisaamisten erääntymistä ja asiakkaiden maksuhistoriaa seurataan vähintään kahden viikon välein. Erääntyneiden saamisten ylittäessä konsernin johdon asettamat rajat, konsernin luotonhallinta on tarvittaessa valmis asettamaan asiakkaille toimituskieltoja kunnes maksusitoumukset on hoidettu.

Luottotappiot tilikaudella olivat -0,1 Me (-0,6 Me). Ruotsin yksiköistä Främmestad kirjasi luottotappioita konkurssiin ajautuneesta Fräger Groupista ja Wirsbo niin ikään konkurssiin ajautuneista Arkivator AB:sta ja Gebr Brinkmann GmbH:sta. Vuonna 2012 Turkin yksikkö kirjasi vuoden 2009 saataviin liittyviä luottotappioita traktorivalmistaja Uzelista. Konsernin luottotappioriski oli 26,5 Me (23,5 Me).

Konsernin kassavaroja sijoitetaan vain hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti kohteisiin, joissa luottoriski on arvioitu vähäiseksi. Sijoituksen maksimimaturiteetti on rajoitettu 1 viikkoon ja maksimisijoitusmäärät on lisäksi määritelty vastapuolittain.

Konserni on saanut pankkitakauksia ja vekseleitä joiltakin alihankkijoiltaan, toimittajiltaan sekä asiakkailtaan maksettuja ennakkoja ja myyntisaamisia vastaan. Alihankkijoilta ja toimittajilta saatujen takausten ja muiden sitoumusten kokonaismäärä on 2,2 Me (2,6 Me). Asiakkailta saatujen takausten ja muiden sitoumusten kokonaismäärä on 1,1 Me (1,4 Me). Vakuuksia ei ole mahdollista siirtää tai myydä eteenpäin eikä niitä voi pantata edelleen.

Me	31.12.2013	31.12.2012
Erääntymättömät	17,0	13,7
Erääntyneet
alle 1 kk	3,2	3,5
1 - 3 kk	0,9	1,4
3 - 6 kk	1,0	0,6
yli 6 kk	0,3	0,2
	22,4	19,3

33. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

	2013	2012
Me	Nimellisarvo	Nimellisarvo
Valuuttajohdannaiset *)
Valuuttatermiinisopimukset	0,7	11,1
Valuutanvaihtosopimukset	96,2	89,0
Valuuttaoptiot	-	2,9
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	12,5	35,0
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	5,0	17,5
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	2,5	3,1
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	2,9	4,2

*) Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuosi.

Johdannaissopimusten käyvät arvot

	2013	2013	2013	2012
	Käypä arvo,	Käypä arvo,	Käypä arvo,	Käypä arvo,
Me	positiivinen	negatiivinen	netto	netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuutanvaihtosopimukset	0,2	-2,3	-2,1	-0,4
Valuuttaoptiot	-	-	-	0,0
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0,0	-0,3	-0,3	-1,0
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset	0,0	-1,1	-1,1	-0,9

Johdannaissopimuksen käypä arvo vastaa sitä tuottoa tai kulua, jonka konserni kirjaisi, jos se sulkisi sopimuksen tilinpäätöspäivänä. Korko-optiosopimusten sekä valuutta- ja sähköjohdannaisten käypä arvo lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien kassavirtojen nykyarvona käyttäen laskennassa tilinpäätöshetken korkokäyrää. tomat valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Valuuttamääräisiä lainoja vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot Johdannaissopimuksen käypä arvo vastaa sitä tuottoa tai kulua, jonka konserni kirjaisi, jos se sulkisi sopimuksen tilinpäätöspäivänä. Korko-optiosopimusten sekä valuutta- ja sähköjohdannaisten käypä arvo lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien kassavirtojen nykyarvona käyttäen laskennassa tilinpäätöshetken korkokäyrää.

realisoitumattomia arvostustappioita 1,1 Me (0,0 Me). Taseen valuuttamääräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen kurssieromuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa

Taseen valuuttamääräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen kurssieromuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten realisoituneet ja realisoitumatsekä kaikkien valuuttajohdannaisten kertyneet korkoerot ja korkoerojen arvostukset esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Niiden korkosuojausten, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa, käyvät arvot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Johdannaisten realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot esitetään taseen lyhyt- sekä pitkäaikaisissa saamisissa ja veloissa. Pitkäaikaisissa veloissa esitettiin johdannaisten tuotoissa. Valuuttamääräisiä lainoja vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot sekä kaikkien valuuttajohdannaisten kertyneet korkoerot ja korkoerojen arvostukset esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Niiden korkosuojausten, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa, käyvät arvot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Johdannaisten realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot esitetään taseen lyhyt- sekä pitkäaikaisissa saamisissa ja veloissa. Pitkäaikaisissa korottomissa veloissa esitettiin johdannaisten realisoitumattomia arvostustappioita 0,6 Me (1,1 Me).

Sähkötermiinien herkkyysanalyysi

Sähkötermiinien markkinahintojen muutokset vaikuttaisivat sähköjohdannaisten käypiin arvoihin seuraavasti:

	Sähkötermiinien markkinahinnan muutos
	2013	2012
Me	15 % / -15 %	15 % / -15 %
Sähkötermiinien käyvän arvon muutos	0,6 / -0,6	0,8 / -0,8

Avoimien valuutta- ja korkopositioiden herkkyys markkinahintojen muutoksille on esitetty liitetietojen kohdassa 32.

Rahavirran suojauslaskennassa mukana olevat johdannaissopimukset

2013	2013	2012	2012
Nimellisarvo	Käypä arvo,	Nimellisarvo	Käypä arvo,
	tehokas osuus		tehokas osuus
-	-	-	-
5,4	-0,8	7,3	-0,5

oman pääoman suojausinstrumenttien rahastoon, josta ne siirretään tuloslaskelmaan suojattavan erän toteutuessa tai jos sen toteutumista ei enää voida pitää mavaikutukset ostojen oikaisueriin. Tytäryhtiöiden hankintamenoon ei ole aktivoitu kuluneella tilikaudella tai sitä edeltäneellä vertailukaudella valuuttakurssieroja. Korkojen ja hyödykkeiden markkinahintariskeiltä suojaavien johdannaisten käyvät arvot on kirjattu rahavirran suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti oman pääoman suojausinstrumenttien rahastoon, josta ne siirretään tuloslaskelmaan suojattavan erän toteutuessa tai jos sen toteutumista ei enää voida pitää todennäköisenä. Korkojohdannaisista aiheutuvat tuloslaskelmavaikutuk-

todennäköisenä. Korkojohdannaisista aiheutuvat tuloslaskelmavaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja sähköjohdannaisista aiheutuvat tuloslaskelset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja sähköjohdannaisista aiheutuvat tuloslaskelmavaikutukset ostojen oikaisueriin.

Tytäryhtiöiden hankintamenoon ei ole aktivoitu kuluneella tilikaudella tai sitä edeltäneellä vertailukaudella valuuttakurssieroja.

Ulkomaiseen yhtiöön tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennassa mukana olevat johdannassopimukset

Tilikaudella tai sitä edeltäneellä tilikaudella ei ole kohdennettu valuuttajohdannaisia suojaamaan nimenomaisesti valuuttamääräisten omien pääomien muuntoeroilta. Näin ollen ulkomaiseen yhtiöön tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennassa ei ole mukana johdannaisia.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaissopimusten käyvät arvot

	2013	2013	2012	2012
Me	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	0,7	0,0	11,1	0,0
Valuutanvaihtosopimukset	96,2	-2,1	89,0	-0,4
Valuuttaoptiot	-	-	2,9	0,0
Korkojohdannaiset
Korko-optiot	-	-	-	-
Koronvaihtosopimukset	17,5	-0,3	52,5	-1,0

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat -luokkaan kuuluvat johdannaissopimukset liittyvät konsernin riskienhallintaan, mutta niihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä kytkettyjä johdannaisia.

34. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

Me	2013	2012
Yhden vuoden kuluessa	1,4	1,3
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa	2,9	2,2
Yli viiden vuoden kuluttua	1,4	0,3
Vähimmäisvuokrat yhteensä	5,7	3,8

Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset sisältävät suurimmaksi osaksi kiinteistöjen, tuotantolaitteiden ja autojen vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 3-5 vuotta. Joihinkin sopimuksista sisältyy osto-optio hintaan, jonka voidaan odottaa vastaavan mahdollisena toteutushetkenä kohteen käypää arvoa.

Vuoden 2013 tuloslaskelmaan sisältyy muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja -2,6 Me (-4,0 Me).

Konserni vuokralle antajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

Me	2013	2012
Yhden vuoden kuluessa	0,6	0,7
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,6	2,7
Vähimmäisvuokrat yhteensä	1,2	3,4

Muutamia tällä hetkellä tarpeettomista tuotanto- ja toimistotiloista on annettu vuokralle. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin yhdestä kolmeen vuotta, mutta joihinkin sopimuksiin liittyy mahdollisuus jatkovuokrakauteen alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Osa kiinteistöistä luokitellaan IFRS:n mukaisesti sijoituskiinteistöiksi.

35. Vastuusitoumukset
Me	2013	2012
Kiinteistökiinnitykset
Omista velvoitteista	11,7	11,8
Yrityskiinnitykset
Omista velvoitteista	103,6	103,7
Pantit
Omista velvoitteista	404,0	404,4
Muut vastuut *)	0,9	5,5

*) Vuoden 2013 muut vastuut sisältää pankkitakauksia 0,4 Me (3,5 Me).

Muutama konserniin kuuluva yhtiö on asianosaisena eräissä konsernin liiketoimintaan liittyvissä riita-asioissa ja erimielisyyksissä. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden ja erimielisyyksien lopputuloksilla ei ole olennaista haitallista vaikutusta konsernin tulokseen tai rahoitusasemaan, kun otetaan huomioon niiden tueksi esitetyt perusteet, voimassaolevat vakuutukset ja konsernin koko liiketoiminnan laajuus.

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia

Me	2013	2012
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat	0,0	0,1
Eläkelainat	4,7	6,0
	4,7	6,1
Velat, joiden vakuudeksi on annettu muita pantteja sekä yrityskiinnityksiä
Rahalaitoslainat	83,0	91,4
Eläkelainat	-	-
	83,0	91,4

36. Lähipiiritapahtumat
Konserniyhtiöt
Yritys	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus %	Emoyhtiön omistusosuus %
Arvika Smide AB	Arvika, Ruotsi	97,0	-
Componenta Belgium N.V.	Sint-Lambrechts-Woluwe, Belgia	100,0	-
Componenta B.V.	Belfeld, Alankomaat	100,0	100,0
Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S.	Orhangazi, Turkki	93,6	93,6
Componenta Finland Oy	Karkkila	100,0	100,0
Componenta France S.A.S.	Nanterre, Ranska	100,0	-
Componenta Främmestad AB	Essunga, Ruotsi	100,0	-
Componenta Germany GmbH	Korshenbroich, Saksa	100,0	-
Componenta Italy Srl	Milano, Italia	100,0	-
Componenta Netherlands B.V.	Tegelen, Alankomaat	100,0	-
Componenta Russia LLC	Moskova, Venäjä	100,0	1,0
Componenta Sweden AB	Kristinehamn, Ruotsi	100,0	-
Componenta UK Ltd	Staffordshire, Iso-Britannia	93,6	-
Componenta USA, LLC	Iowa, USA	100,0	-
Componenta Wirsbo AB	Surahammar, Ruotsi	97,0	-
Karkkilan Koskikiinteistö Oy	Karkkila	81,0	66,9
Karkkilan Lääkärikeskus Oy	Karkkila	100,0	100,0
Karkkilan Valimokiinteistö Oy	Karkkila	100,0	-
Kiinteistö Oy Ala-Emali	Karkkila	98,2	98,2
Kiinteistö Oy Pietarsaaren Tehtaankatu 13	Pietarsaari	100,0	-
Kiinteistö Oy Uusporila	Karkkila	100,0	31,8
Kiinteistö Oy Ylä-Emali	Karkkila	100,0	100,0
Luoteis-Uudenmaan Kiinteistöt Oy	Karkkila	100,0	100,0
Pietarsaaren Vanha Valimo Oy	Pietarsaari	100,0	-
Uudenmaan Rakennustiimi Oy	Karkkila	100,0	100,0
Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy	Karkkila	100,0	100,0

Liiketapahtumat lähipiirin kanssa

Me	2013	2012
Tavaroiden myynnit osakkuusyrityksille	-	-
Tavaroiden ostot osakkuusyrityksiltä	-0,6	-0,8
Palveluiden ostot osakkuusyrityksiltä	-	-
	-0,6	-0,8

Konsernin periaatteena on, että toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin.

Hallituksen, toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot ja muut etuudet

	Palkat ja palkkiot	Vapaaehtoiset
2013, e	luontoisetuineen	eläke-etuudet	Tulospalkkiot	Osakepalkkiot	Yhteensä
Hallitus	220 000	0	0	0	220 000
Toimitusjohtaja	319 482	64 169	0	0	383 651
Toimitusjohtajan sijainen	226 000	15 494	0	0	241 494
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet	984 350	44 709	0	0	1 029 059

	Palkat ja palkkiot	Vapaaehtoiset
2012, e	luontoisetuineen	eläke-etuudet	Tulospalkkiot	Osakepalkkiot	Yhteensä
Hallitus	255 000	0	0	0	255 000
Toimitusjohtaja	359 906	10 000	0	33 867	403 773
Toimitusjohtajan sijainen	217 205	20 958	15 790	20 320	274 273
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet	1 431 908	32 987	118 702	23 352	1 606 949

Hallituksen ja johdon palkkojen, palkkioden ja etuuksien erittely ilman osakepalkkioita

Palkat ja palkkiot, 1 000 e	2013	2012
Toimitusjohtaja	384	370
Toimitusjohtajan sijainen	241	254
Hallituksen jäsenet
Harri Suutari	60	60
Matti Ruotsala	30	30
Heikki Lehtonen	30	30
Marjo Miettinen	30	35
Riitta Palomäki	35	35
Tommi Salunen	35	-
Juhani Mäkinen	-	35
Pii Kotilainen	-	30
Hallitus yhteensä	220	255

Yllä mainittuihin lukuihin sisältyy toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen kohdalla vapaaehtoisia lisäeläkesopimuksia vuonna 2013 (2012), 64 169 (10 000) ja 15 494 (20 958) euroa vuodessa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Toimitusjohtajan sijaisen eläkeikä määräytyy paikallisen lainsäädännön mukaan ja on tällä hetkellä 65 vuotta. Toimitusjohtajalle maksetaan vuosittain lisäeläkettä, joka on 6% perusvuosiansioista ja yhtiön maksut vuonna 2013 olivat 19 169 euroa. Kyseinen lisäeläke sisältää vanhuuseläkkeen eläkeiässä, vapaakirjaoikeuden vakuutetun työsuhteen päättyessä ennen vakuutussopimuksen mukaista vanhuuseläkeikää ja työkyvyttömyysturvan sekä työsuhde-, vapaakirja- ja eläkeaikaisen henkivakuutusturvan. Tämän lisäksi toimitusjohtajalla on erillinen eläkekapitalisaatiosopimus, jonka mukaan eläke alkaa 63 vuoden iastä ja päättyy 68 vuoden iässä tai kun kapitalisaatiosopimuksen säästöt on käytetty loppuun. Eläkekapitalisaatisopimus solmittiin vuonna 2013 ja vuonna 2013 kapitalisaatiosopimuksen säästöjä kartutettiin 45 000 eurolla. Componenta Oyj:n hallitus vahvistaa maksun vuosittain. Lopullinen eläke lasketaan vuosittain jakamalla jäljellä olevien säästöjen määrä jäljellä olevien eläkekuukausien määrällä. Toimitusjohtajan sijaisen lisäeläkkeen osalta yhtiön vuotuiset maksut vastaavat hänen yhden kuukauden bruttomääräistä kokonaispalkkaansa.

Velat ja saamiset osakkuusyrityksiltä on eritelty kyseisten tase-erien liitetiedoissa, liitteet 18, 21 ja 29.

Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluville henkilöille on myönnetty kuluneella tilikaudella ja sitä edeltäneillä tilikausilla yhteensä voimassa olevia lainasaamisia 0,4 Me (0,4 Me).

Componenta konserniin kuuluva Componenta Wirsbo AB osti Arvika Smide AB:n osakekannan marraskuussa 2012. Konsernin lähipiiriin kuuluva henkilö omisti 50% myyjänä toimineesta yhtiöstä. Kauppa toteutettiin markkinaehtoisesti ja kauppahinta oli sama, jolla myyjänä toiminut yhtiö oli ostanyt Arvika Smide AB:n kolmannelta osapuolelta aikaisemmin vuonna 2011. Vuoden 2012 aikana Componenta Wirsbo AB osti Arvika Smide AB:lta tuotteita 4,9 Me:lla.

Tuotteiden myynnit on toteutettu yleisillä markkinaehdoilla ja perustuvat markkinahintoihin. Maaliskuussa 2013 konserni osti 2 % tytäryhtiönsä Componenta Wirsbo AB:n osakekannasta kyseisen yhtiön hallituksen puheenjohtajalta hänen siirtyessään toisen työnantajan palvelukseen. Kauppahinta 0,1 Me (nimellisvaluutta SEK) oli samansuuruinen, jolla konserni myi osakkeet kyseiselle henkilölle vuoden 2012 alkupuolella.

Lisäksi yhtiön lähipiiriin kuuluvat henkilöt ovat tehneet vähäisiä transaktioita konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa vuosina 2012 ja 2013.

37. Tilikauden jälkeiset tapahtumat

6.2.2014 Componenta ilmoitti siirtävänsä vuoden 2013 tilinpäätöstiedotteen julkaisuajankohtaa viikolla eteenpäin ja antaa 10.2.2014 ennakkotiedot neljännen vuosineljänneksen ja koko vuoden 2013 liikevaihdosta ja tuloksesta sekä vuoden 2014 näkymistä. Tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen julkistamisen ajankohta lykkääntyi, koska Componentan Turkin tytäryhtiön Componenta Dökümcülük A.S:n tilinpäätös ei valmistunut aikataulun mukaisesti.

Componenta neuvotteli helmikuussa 2014 tilikauden päättymisen jälkeen tiettyjä syndikaattilainan sopimusehtoja uusiksi ja samalla sitoutui lyhentämään syndikaattilainaansa ylimääräisellä 5 Me:n lyhennyksellä 1.6.2014.

KONSERNIN KEHITYS

Konsernin kehitys 2009 - 2013
Me	2009	2010	2011	2012	2013
Liikevaihto	299,6	451,6	576,4	544,8	510,5
Liikevoitto	-15,4	13,5	22,5	4,0	14,9
Rahoitustuotot ja -kulut	-21,8	-23,5	-25,9	-29,4	-24,5
Tulos rahoituserien jälkeen	-37,2	-10,0	-3,4	-25,4	-9,6
Tilikauden tulos	-28,7	-7,5	-3,1	-24,0	-15,5
Tilauskanta kauden lopussa	58,8	94,6****)	99,5***)	82,9**)	87,3*)
Liikevaihdon muutos, %	-56,0	50,7	27,6	-5,5	-6,3
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus, %	82,7	88,1	90,0	92,0	91,6
*) Tilauskanta 6.1.2014

**) Tilauskanta 13.1.2013

****) Tilauskanta 10.1.2011

Konsernin kehitys 2009 - 2013 ilman kertaluonteisia eriä
Me	2009	2010	2011	2012	2013
Liikevaihto	299,6	451,6	576,4	544,8	510,5
Liikevoitto	-15,4	13,6	29,8	10,0	18,2
Rahoitustuotot ja -kulut	-21,8	-23,5	-25,9	-27,7	-24,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-37,2	-9,9	3,9	-17,6	-6,2

Tunnuslukuja
Me	31.12.2009	31.12.2010	31.12.2011	31.12.2012	31.12.2013
Taseen loppusumma, Me	388	420	437	460	452
Korolliset nettovelat, Me	242	230	243	236	230
Sijoitettu pääoma, Me	317	311	326	340	325
Sijoitetun pääoman tuotto, %	-4,1	5,0	7,8	2,0	4,9
Oman pääoman tuotto, %	-45,1	-10,3	-5,8	-32,9	-18,6
Omavaraisuusaste, %	17,5	16,8	9,4	18,1	18,9
Net gearing, %	356,4	325,0	591,4	283,5	269,6
Bruttoinvestoinnit, Me	17,9	8,5	21,8	19,2	18,9
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa	3 614	4 016	4 240	4 104	4 154
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	3 684	3 853	4 234	4 249	4 153

Liikevaihto markkina-alueittain

Me	1-12/2012	1-12/2013
Saksa	105,6	107,4
Ruotsi	97,1	97,6
Turkki	76,0	64,8
Iso-Britannia	55,4	56,3
Suomi	46,3	42,7
Benelux-maat	44,4	37,2
Ranska	35,5	32,9
Italia	33,1	27,6
Muu Eurooppa	19,1	17,5
Muut maat	32,2	26,6
Yhteensä	544,8	510,5

Neljännesvuosittainen liikevaihdon kehitys markkina-alueittain

Me	Q1/12	Q2/12	Q3/12	Q4/12	Q1/13	Q2/13	Q3/13	Q4/13
Saksa	28,2	29,6	24,3	23,5	27,9	27,8	24,5	27,2
Ruotsi	25,8	28,8	19,3	23,2	22,6	27,2	21,9	25,8
Turkki	23,2	21,2	17,1	14,6	17,2	20,4	13,0	14,2
Iso-Britannia	15,3	15,6	12,1	12,4	13,8	15,3	15,6	11,6
Suomi	11,6	14,2	10,6	9,9	11,3	11,9	9,8	9,7
Benelux-maat	12,9	12,5	9,4	9,6	9,6	10,1	9,2	8,2
Ranska	10,3	10,2	7,7	7,3	7,8	9,2	7,1	8,7
Italia	8,3	8,4	9,0	7,4	6,9	7,1	7,6	5,9
Muu Eurooppa	5,4	5,6	4,2	3,9	4,2	4,6	3,6	5,0
Muut maat	9,4	10,3	7,0	5,5	6,2	6,7	6,7	7,0
Yhteensä	150,4	156,4	120,7	117,3	127,7	140,3	119,0	123,5

^***) Tilauskanta 12.1.2012

Konsernin kehitys ilman kertaluonteisia eriä
Me	1-12/2012	1-12/2013
Liikevaihto	544,8	510,5
Liikevoitto	10,0	18,2
Nettorahoituskulut *)	-27,7	-24,4
Tulos rahoituserien jälkeen	-17,6	-6,2
*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Konsernin kehitys liiketoimintasegmenteittäin ilman kertaluonteisia eriä

Liikevoitto, Me	1-12/2012	1-12/2013
Valimodivisioona	-2,9	4,6
Konepajadivisioona	2,3	2,7
Alumiinidivisioona	9,2	9,7
Muu liiketoiminta	0,3	1,6
Sisäiset erät	1,1	-0,3
Componenta yhteensä	10,0	18,2

Konsernin kehitys neljännesvuosittain ilman kertaluonteisia eriä

Me	Q1/12	Q2/12	Q3/12	Q4/12	Q1/13	Q2/13	Q3/13	Q4/13
Liikevaihto	150,4	156,4	120,7	117,3	127,7	140,3	119,0	123,5
Liikevoitto	10,2	8,9	-5,5	-3,5	3,8	8,5	2,2	3,7
Nettorahoituskulut *)	-7,4	-7,4	-7,0	-5,9	-6,0	-5,7	-6,7	-6,1
Tulos rahoituserien jälkeen	2,8	1,4	-12,4	-9,5	-2,2	2,9	-4,4	-2,5

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Liiketoimintasegmenttien kehitys neljännesvuosittain ilman kertaluonteisia eriä

Liikevoitto, Me	Q1/12	Q2/12	Q3/12	Q4/12	Q1/13	Q2/13	Q3/13	Q4/13
Valimodivisioona	5,6	4,9	-9,0	-4,3	2,6	5,0	-1,9	-1,0
Konepajadivisioona	1,0	0,8	1,4	-0,8	0,0	0,9	1,0	0,8
Alumiinidivisioona	3,4	2,6	1,8	1,4	2,0	2,3	2,6	2,9
Muu liiketoiminta	0,2	0,4	-0,3	0,0	-0,4	0,8	0,5	0,6
Sisäiset erät	0,0	0,1	0,6	0,2	-0,3	-0,3	0,0	0,3
Componenta yhteensä	10,2	8,9	-5,5	-3,5	3,8	8,5	2,2	3,7

Konsernin kehitys
Me	1-12/2012	1-12/2013
Liikevaihto	544,8	510,5
Liikevoitto	4,0	14,9
Nettorahoituskulut *)	-29,4	-24,5
Tulos rahoituserien jälkeen	-25,4	-9,6

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Konsernin kehitys liiketoimintasegmenteittäin

Liikevaihto, Me	1-12/2012	1-12/2013
Valimodivisioona	367,2	329,0
Konepajadivisioona	117,1	115,5
Alumiinidivisioona	73,4	72,8
Muu liiketoiminta	144,7	141,9
Sisäiset erät	-157,6	-148,7
Componenta yhteensä	544,8	510,5
Liikevoitto, Me	1-12/2012	1-12/2013
Valimodivisioona	-2,9	4,6
Konepajadivisioona	2,3	2,7
Alumiinidivisioona	9,2	9,7
Muu liiketoiminta
	0,3	1,6
Kertaluonteiset erät Sisäiset erät	-6,0 1,1	-3,3 *) -0,3

*) Kertaluonteiset erät liikevoitossa vuonna 2013 liittyvät Pietarsaaren valimon suunniteltuun sulkemiseen, -1,8 Me, Wirsbossa tehtyihin rakennejärjestelyihin ja sopeutustoimenpiteisiin, -0,7 Me, Hollannissa maksettuihin oikeudenkäyntien vahingonkorvauksiin, -0,7 Me sekä Turkissa sijaitsevaan Orhangazin valimoon

-0,2 Me. Muut kertaluonteiset erät olivat +0,1 Me.

Tilauskanta, Me	12/2012**)	12/2013*)
Valimodivisioona	55,6	51,2
Konepajadivisioona	18,7	20,5
Alumiinidivisioona	12,1	12,8
Muu liiketoiminta	17,8	21,7
Sisäiset erät	-21,4	-19,0
Componenta yhteensä	82,9	87,3
*) Tilauskanta 6.1.2014

**) Tilauskanta 13.1.2013

Konsernin kehitys neljännesvuosittain

Me	Q1/12	Q2/12	Q3/12	Q4/12	Q1/13	Q2/13	Q3/13	Q4/13
Liikevaihto	150,4	156,4	120,7	117,3	127,7	140,3	119,0	123,5
Liikevoitto	10,1	8,7	-5,6	-9,2	3,3	8,0	1,5	2,1
Nettorahoituskulut *)	-7,4	-7,4	-7,0	-7,7	-6,0	-5,7	-6,7	-6,1
Tulos rahoituserien jälkeen	2,7	1,3	-12,5	-16,9	-2,7	2,3	-5,2	-4,0

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Liiketoimintasegmenttien kehitys neljännesvuosittain

Liikevaihto, Me	Q1/12	Q2/12	Q3/12	Q4/12	Q1/13	Q2/13	Q3/13	Q4/13
Valimodivisioona	106,3	108,3	77,9	74,7	85,0	95,9	74,9	73,3
Konepajadivisioona	32,2	32,6	27,1	25,2	27,7	30,9	26,7	30,2
Alumiinidivisioona	19,8	19,3	17,4	16,9	17,1	18,7	18,6	18,4
Muu liiketoiminta	37,5	40,3	32,8	34,1	35,5	38,9	33,5	33,9
Sisäiset erät	-45,4	-44,1	-34,5	-33,6	-37,6	-44,1	-34,8	-32,2
Componenta yhteensä	150,4	156,4	120,7	117,3	127,7	140,3	119,0	123,5

Liikevoitto, Me	Q1/12	Q2/12	Q3/12	Q4/12	Q1/13	Q2/13	Q3/13	Q4/13
Valimodivisioona	5,6	4,9	-9,0	-4,3	2,6	5,0	-1,9	-1,0
Konepajadivisioona	1,0	0,8	1,4	-0,8	0,0	0,9	1,0	0,8
Alumiinidivisioona	3,4	2,6	1,8	1,4	2,0	2,3	2,6	2,9
Muu liiketoiminta	0,2	0,4	-0,3	0,0	-0,4	0,8	0,5	0,6
Kertaluonteiset erät	-0,1	-0,2	-0,1	-5,7	-0,5 *)	-0,6 *)	-0,7 *)	-1,5 *)
Sisäiset erät	0,0	0,1	0,6	0,2	-0,3	-0,3	0,0	0,3
Componenta yhteensä	10,1	8,7	-5,6	-9,2	3,3	8,0	1,5	2,1

*) Kertaluonteiset erät liikevoitossa vuonna 2013 liittyvät Pietarsaaren valimon suunniteltuun sulkemiseen, -1,8 Me, Wirsbossa tehtyihin rakennejärjestelyihin ja sopeutustoimenpiteisiin, -0,7 Me, Hollannissa maksettuihin oikeudenkäyntien vahingonkorvauksiin, -0,7 Me sekä Turkissa sijaitsevaan Orhangazin valimoon -0,2 Me. Muut kertaluonteiset erät olivat +0,1 Me.

Tilauskanta kauden lopussa, Me	Q1/12	Q2/12	Q3/12	Q4/12**)	Q1/13	Q2/13	Q3/13	Q4/13*)
Valimodivisioona	68,9	59,7	56,4	55,6	58,7	54,6	46,7	51,2
Konepajadivisioona	20,1	22,0	18,9	18,7	20,4	24,3	19,2	20,5
Alumiinidivisioona	14,3	13,2	11,4	12,1	12,4	14,1	13,0	12,8
Muu liiketoiminta	22,7	21,0	18,9	17,8	21,6	25,6	20,3	21,7
Sisäiset erät	-20,1	-16,1	-19,0	-21,4	-24,1	-24,0	-15,4	-19,0
Componenta yhteensä	105,9	99,9	86,7	82,9	89,1	94,7	83,6	87,3

*) Tilauskanta 6.1.2014

**) Tilauskanta 13.1.2013

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Componenta Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Suomen lainsäädäntö perustuu Euroopan Unionin 4. ja 7. direktiivien määräyksiin. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan.

Johdannaissopimukset

Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko-optiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla ja jaetaan valuuttakurssieron sekä korkoeron käypiin arvoihin.

Valuuttajohdannaisten valuuttakurssierojen negatiiviset käyvät arvot kirjataan tilinpäätöshetkellä tuloslaskelmaan. Suojaamistarkoituksessa tehtyjen valuuttajohdannaisten positiiviset käyvät arvot kirjataan tuloslaskelmaan vain siinä tapauksessa, että suojaus on todettu tehokkaaksi myös jälkeenpäin tarkasteltuna. Suojattaviksi eriksi on määritelty tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten oman pääoman ehtoisten sijoitusten muuntoerot sekä konsernin sisäisten valuuttamääräisten lainojen suojaukset.

Muiden valuuttajohdannaisten positiivisia käypiä arvoja ei kirjata tuloslaskelmaan vaan ne esitetään taseen liitetiedoissa. Liitetiedoissa esitettävät valuuttajohdannaisten käyvät arvot sisältävät myös korkoerojen käyvät arvot.

Koronvaihtosopimusten ja valuuttajohdannaisten tilikauden aikana toteutuneet ja kertyneet korkokulut tai -tuotot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Leasing

Leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Tulevaisuudessa erääntyvät maksuvelvoitteet on esitetty taseen liitetiedoissa vastuissa.

Eläkkeet

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti. Tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, TASE JA RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.

(suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti)

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.-31.12.

Te	Viite	2013	2012
LIIKEVAIHTO	1	23 259,6	27 003,9
Liiketoiminnan muut tuotot	2	722,7	829,4
Liiketoiminnan kulut	3	-18 538,0	-20 762,3
Poistot	4	-458,8	-465,6
LIIKEVOITTO		4 985,5	6 605,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	5	-723,1	-13 579,3
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN		4 262,4	-6 973,9
Satunnaiset erät	6	-	443,9
TULOS SATUNNAISTEN ERIEN JÄLKEEN		4 262,4	-6 530,0
Välittömät verot	7	-867,2	-1 277,0
TILIKAUDEN TULOS		3 395,2	-7 807,0

Emoyhtiön tase 31.12.

Te	Viite	2013	2012
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	8	20 442,3	2 066,6
Aineelliset hyödykkeet	9	1 402,5	326,3
Sijoitukset	10	322 049,5	318 038,7
		343 894,4	320 431,6
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	11	1 114,8	-
Pitkäaikaiset saamiset	12	60 835,8	50 751,3
Lyhytaikaiset saamiset	12	17 513,6	20 747,3
Rahat ja pankkisaamiset		703,6	2 802,9
		80 167,8	74 301,5
VASTAAVAA YHTEENSÄ		424 062,2	394 733,1
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA	13
Osakepääoma		21 891,4	21 891,4
Ylikurssirahasto		15 114,5	15 114,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		59 471,9	48 211,0
Vararahasto		5,0	5,0
Kertyneet voittovarat		39 410,7	47 217,6
Tilikauden tulos		3 395,2	-7 807,0
Oma pääoma yhteensä		139 288,6	124 632,5
VIERAS PÄÄOMA	14
Pitkäaikainen vieras pääoma		156 378,8	213 821,0
Lyhytaikainen vieras pääoma		128 394,8	56 279,6
Vieras pääoma yhteensä		284 773,5	270 100,6
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		424 062,2	394 733,1

Emoyhtiön rahavirtalaskelma 1.1.-31.12.

Te	2013	2012
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto/tappio rahoituserien jälkeen	4 262	-6 974
Suunnitelman mukaiset poistot	459	466
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	-598	968
Rahoitustuotot ja -kulut	723	13 579
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	4 846	8 039
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)	224	-7 901
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	743	156
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	5 813	294
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-30 072	-33 057
Saadut osingot liiketoiminnasta	15 989	9 474
Saadut korot liiketoiminnasta	12 558	12 242
Maksetut välittömät verot	-803	-1 421
Rahavirta ennen satunnaisia eriä	3 485	-12 468
Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta	-	588
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)	3 485	-11 880
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-397	-874
Investoinnit tytäryritysosakkeisiin	-8	-1
Investoinnit muihin sijoituksiin	-8	-159
Lainasaamisten takaisinmaksut (+) / Annetut lainat (-)	-10 080	-9 690
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)	-10 493	-10 724
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksullinen osakeanti	4 249	15 083
Pääomalainan takaisinmaksu	-628	-3 745
Pääomalainan nostot	4 000	-
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-)	13 409	-199 015
Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-)	-16 121	198 411
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-	-
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C)	4 909	10 734
RAHAVAROJEN MUUTOS (A + B + C) lisäys (+)/ vähennys (-)	-2 099	-11 870
Rahavarat tilikauden alussa	2 803	14 673
Rahavarat tilikauden lopussa	704	2 803
Muutos tilikauden aikana	-2 099	-11 870

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Luvut ovat tuhansissa euroissa, ellei toisin mainita.

Te		2013	2012
	TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
1.	Liikevaihto markkina-alueittain
	Suomi	7 146,8	8 317,4
	Muut Pohjoismaat	2 019,9	2 788,8
	Keski-Eurooppa	4 977,5	5 468,6
	Muut maat	9 115,3	10 429,1
	Yhteensä	23 259,6	27 003,9
2.	Liiketoiminnan muut tuotot
	Vuokratuotot	653,8	673,8
	Liiketoiminnan muut tuotot	68,8	155,6
	Yhteensä	722,7	829,4
3.	Liiketoiminnan kulut
	Vuokrat	-1 046,0	-1 093,6
	Liiketoiminnan muut kulut	-10 819,6	-12 133,8
	Yhteensä	-11 865,6	-13 227,4
	Henkilöstökulut (*	-6 672,3	-7 535,0
	Liiketoiminnan kulut yhteensä	-18 538,0	-20 762,3
	Tilintarkastuspalkkiot	-141,7	-247,1
	Muut palkkiot	-30,4	-59,8
	Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä	-172,1	-307,0
	Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä (*
	Palkat ja palkkiot	-5 372,2	-6 313,4
	Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut	-1 036,6	-929,3
	Muut henkilöstökulut	-263,5	-292,3
	Yhteensä	-6 672,3	-7 535,0
	Johdon palkat ja palkkiot	-955,2	-1 303,9
	Johdon luontoisedut	-28,6	-84,9
	Erityiset johdon eläkesitoumukset, katso konsernin liitetietojen kohta 36.
	Henkilöstömäärä keskimäärin	99	88
4.	Poistot
	Aineettomat hyödykkeet
	Muut pitkävaikutteiset menot	-417,0	-413,1
	Aineelliset hyödykkeet
	Koneet ja kalusto	-41,8	-52,5
	Poistot yhteensä	-458,8	-465,6
5.	Rahoitustuotot ja -kulut
	Muut korko- ja rahoitustuotot
	Saman konsernin yrityksiltä	22 262,2	15 498,2
	Muilta	7 094,0	5 445,0
	Yhteensä	29 356,1	20 943,3
	Muut korko- ja rahoituskulut
	Saman konsernin yrityksille	-20 173,5	-5 862,3
	Muille	-9 905,8	-28 574,0
	Yhteensä	-30 079,3	-34 436,3
	Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	-	-86,2
	Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-723,1	-13 579,3
	Eriin rahoitustuotot- ja kulut sisältyy kurssivoittoja/tappioita (netto)
	Saman konsernin yrityksille	-1 392,4	96,6
	Muille	1 402,2	-492,8
	Yhteensä	9,8	-396,1

Te		2013	2012
6.	Satunnaiset erät
	Satunnaiset tuotot
	Saatu konserniavustus	-	588,0
	Verot satunnaisista eristä	-	-144,1
	Yhteensä	-	443,9
7.	Välittömät verot
	Välittömät verot kuluvalta vuodelta	-803,4	-1 277,0
	Välittömät verot edellisiltä vuosilta	-63,9	-
	Yhteensä	-867,2	-1 277,0
	Verot tuloslaskelmassa	-867,2	-1 277,0
	TASEEN LIITETIEDOT
	Pysyvät vastaavat
8.	Aineettomat hyödykkeet
	Kehittämismenot
	Liiketoimintakaupassa siirtyneet	22,5	-
	Liiketoimintakaupassa siirtyneet kertyneet poistot	-17,6	-
	Kertyneet poistot 31.12.	-17,6	-
	Tasearvo 31.12.	4,9	-
	Kehittämismenoihin on aktivoitu uusien tuotesarjojen kehitysmenoja.
	Aktivoidut kehitysmenot ovat KTM:n päätöksen mukaisia, ja niiden poistoaika on 5 vuotta.
	Aineettomat oikeudet
	Hankintameno 1.1.	22,7	22,7
	Liiketoimintakaupassa siirtyneet	57,2	-
	Hankintameno 31.12.	79,8	22,7
	Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-18,4	-13,9
	Liiketoimintakaupassa siirtyneet kertyneet poistot	-39,9	-
	Tilikauden poistot	-4,0	-4,5
	Kertyneet poistot 31.12. Tasearvo 31.12.	-62,2 17,6	-18,4 4,3
	Liikearvo
	Lisäys	18 462,8	-
	Liiketoimintakaupassa siirtyneet	6 568,2	-
	Hankintameno 31.12.	25 031,0	-
	Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-	-
	Liiketoimintakaupassa siirtyneet kertyneet poistot	-6 568,2	-
	Kertyneet poistot 31.12.	-6 568,2	-
	Tasearvo 31.12.	18 462,8	-
	Muut pitkävaikutteiset menot
	Hankintameno 1.1.	3 510,9	2 953,0
	Lisäykset	210,6	390,6
	Liiketoimintakaupassa siirtyneet	365,9	-
	Siirrot erien välillä	1 117,7	167,3
	Hankintameno 31.12.	5 205,1	3 510,9
	Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-2 639,2	-2 230,7
	Liiketoimintakaupassa siirtyneet kertyneet poistot	-268,6	-
	Tilikauden poistot	-413,0	-408,5
	Kertyneet poistot 31.12.	-3 320,8	-2 639,2
	Tasearvo 31.12.	1 884,3	871,7
	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet
	Hankintameno 1.1.	1 190,7	951,4
	Lisäykset	177,1	472,9
	Vähennykset	-388,2	-
	Siirrot erien välillä	-906,8	-233,6
	Hankintameno 31.12.	72,8	1 190,7
	Aineettomat hyödykkeet yhteensä	20 442,3	2 066,6

Te		2013	2012
9.	Aineelliset hyödykkeet
	Koneet ja kalusto
	Hankintameno 1.1.	961,5	950,6
	Lisäykset	9,5	10,9
	Liiketoimintakaupassa siirtyneet	1 927,5	-
	Hankintameno 31.12.	2 898,5	961,5
	Kertyneet sumu-poistot 1.1.	-803,9	-751,3
	Liiketoimintakaupassa siirtyneet kertyneet poistot	-1 487,2	-
	Tilikauden poistot	-41,8	-52,5
	Kertyneet poistot 31.12.	-2 332,9	-803,9
	Tasearvo 31.12.	565,7	157,6
	Tuotannollisten koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.	350,2	-
	Muut aineelliset hyödykkeet
	Hankintameno 1.1.	168,7	168,7
	Hankintameno 31.12.	168,7	168,7
	Tasearvo 31.12.	168,7	168,7
	Keskeneräiset hankinnat
	Hankintameno 1.1.	-	-
	Liiketoimintakaupassa siirtyneet	668,2	-
	Hankintameno 31.12.	668,2	-
	Aineelliset hyödykkeet yhteensä	1 402,5	326,3
10.	Sijoitukset
	Osuudet saman konsernin yrityksissä
	Hankintameno 1.1.	315 006,1	315 005,3
	Lisäykset	4 007,6	0,8
	Hankintameno 31.12.	319 013,8	315 006,1
	Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-86,2	-86,2
	Kertyneet arvonalennukset 31.12.	-86,2	-86,2
	Tasearvo 31.12.	318 927,6	314 919,9
	Osuudet osakkuusyrityksissä
	Hankintameno 1.1.	221,1	221,1
	Hankintameno 31.12.	221,1	221,1
	Tasearvo 31.12.	221,1	221,1
	Muut osakkeet ja osuudet
	Hankintameno 1.1.	761,5	602,2
	Lisäykset	8,2	159,4
	Hankintameno 31.12.	769,7	761,5
	Tasearvo 31.12.	769,7	761,5
	Pääomalainasijoitukset saman konsernin yrityksiin
	Hankintameno 1.1.	2 100,0	2 100,0
	Hankintameno 31.12.	2 100,0	2 100,0
	Muut sijoitukset
	1.1.	36,2	42,0
	Vähennykset	-4,9	-5,8
	31.12.	31,2	36,2
	Sijoitukset yhteensä	322 049,5	318 038,7

Vaihtuvat vastaavat 11. Vaihto-omaisuus 314,9 Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet 309,4 Valmiit tuotteet ja tavarat 490,6 1 114,8 Vaihto-omaisuus yhteensä 12. Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 60 471,4 Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä 63,7 300,7 Lainasaamiset muilta Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 60 835,8 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 14,0 Lainasaamiset 193,8 1 274,4 Muut saamiset Siirtosaamiset 1 447,7 Yhteensä 2 929,9 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 4 274,6 8 656,5 Lainasaamiset Muut saamiset 234,8 Siirtosaamiset 1 417,8 Yhteensä 14 583,6 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 17 513,6 Siirtosaamiset Korkosaamiset 151,9 Lainojen järjestelypalkkioiden jaksotus 1 068,7 Kurssivoitot 327,1 Vakuutuskorvaukset 89,2 Vuokrat 33,2 Muut 1 195,3 2 865,5 Yhteensä 13. Oma pääoma 21 891,4 Osakepääoma 1.1. Osakepääoma 31.12. 21 891,4 Osakepääoma Yhtiön osakepääoma 31.12.2013 oli 21 891 396 euroa, ja se jakautui 29 269 224 osakkeeseen. 15 114,5 Ylikurssirahasto 1.1. Ylikurssirahasto 31.12. 15 114,5 48 211,0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. Lisäykset ja osakeanti 11 260,9 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 59 471,9 Vararahasto 1.1. 5,0 Vararahasto 31.12. 5,0 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 39 410,6 47 217,6 Tilikauden voitto / tappio 3 395,2 -7 807,0 42 805,7 39 410,6 Voittovarat yhteensä Oma pääoma yhteensä 139 288,5 Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12. Voitto edellisiltä tilikausilta 39 410,6 3 395,2 Tilikauden tulos Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 59 471,9 Yhteensä 102 277,7	Te	2013	2012
			-
			-
			-
			-
			50 375,9
			63,7
			311,7
			50 751,3
			10,4
			468,4
			358,8
			708,0
			1 545,6
			2 704,9
			14 766,7
			588,0
			1142,1
			19 201,7
			20 747,3
			131,9
			428,6
			177,2
			10,6
			3,0
			1 098,7 1 850,1
			21 891,4
			21 891,4
			15 114,5
			15 114,5
			33 128,2
			15 082,8
			48 211,0
			5,0
			5,0
			124 632,5
			47 217,6
			-7 807,0
			48 211,0
			87 621,6

Te		2013	2012
14.	Vieras pääoma
	Korollinen vieras pääoma	274 966,3	260 370,5
	Koroton vieras pääoma	9 807,2	9 730,1
		284 773,5	270 100,6
	Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
	Pääomalainat	2 270,0	19 744,7
	Hybridilainat	38 209,3	20 716,0
	Joukkovelkakirjalainat	32 295,0	-
	Lainat rahoituslaitoksilta	61 823,5	80 000,0
	Muut pitkäaikaiset velat saman konsernin yrityksille	21 781,0	93 360,3
	Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä	156 378,8	213 821,0
	Pitkäaikaiset lainat erääntyvät maksettavaksi seuraavasti
	Yhden vuoden kuluessa	-	-
	Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	134 597,8	188 744,7
	Yli viiden vuoden kuluttua	21 781,0	25 076,3
	Pääomalainan ehdot, katso konsernin liitetietojen kohta 28.
	Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
	Pääomalainat	628,0	3 744,7
	Lainat rahoituslaitoksilta	11 094,8	12 114,1
	Joukkovelkakirjalainat	-	22 420,0
	Lainat saman konsernin yrityksiltä	106 864,7	8 270,8
	Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä	118 587,6	46 549,5
	Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
	Ostovelat	1 212,8	1 181,0
	Muut velat	356,5	382,8
	Siirtovelat	6 102,0	6 306,0
	Saadut ennakot, liiketoimintakaupassa siirtyneet	306,5	-
	Yhteensä	7 977,8	7 869,8
	Velat saman konsernin yrityksille
	Ostovelat	221,5	70,8
	Siirtovelat	1 607,9	1 789,6
	Yhteensä	1 829,4	1 860,3
	Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä	9 807,2	9 730,1
	Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	128 394,8	56 279,6
	Siirtovelat
	Korot	4 715,8	5 221,5
	Kurssitappiot	690,9	178,4
	Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen	1 042,7	760,8
	Eläkekulujen jaksotus	95,0	79,4
	Muut	1 165,7	1 855,6
	Yhteensä	7 710,0	8 095,5
	Vieras pääoma yhteensä	284 773,5	270 100,6

Te		2013	2012
15.	Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
	Annetut pantit
	Omista velvoitteista	416 689,9	417 038,8
		416 689,9	417 038,8
	Annetut takaukset
	Konserniyritysten puolesta	11 214,4	10 823,1
		11 214,4	10 823,1
	Muut vastuut
	Leasingsopimuksista maksettavat määrät
	Seuraavana vuonna	718,2	494,5
	Yli vuoden kuluttua	1 459,2	1 863,7
		2 177,3	2 358,2
	Muut vastuut konserniyritysten puolesta	4 950,5	5 939,6
	Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä
	Rahalaitoslainat	81 823,5	90 000,0
		81 823,5	90 000,0
16.	Rahoitusriskien hallinta ja johdannaissopimukset Valuuttajohdannaiset
	Termiinisopimukset
	Nimellisarvo	700,0	10 103,2
	Käypä arvo	4,9	-31,7
	Valuutanvaihtosopimukset
	Nimellisarvo	73 552,9	53 989,6
	Käypä arvo	-540,5	38,7
	Valuuttaoptiot
	Nimellisarvo	-	2 913,1
	Käypä arvo	-	-22,2
	Korkojohdannaiset
	Koronvaihtosopimukset
	Nimellisarvo	17 500,0	52 500,0
	Käypä arvo	-275,0	-1 044,5
	Hyödykejohdannaiset
	Sähköjohdannaiset
	Nimellisarvo	5 437,4	7 319,6
	Käypä arvo	-1 079,8	-889,7
	Konsernin sisäiset valuuttajohdannaiset
	Termiinisopimukset
	Nimellisarvo	23 300,0	15 970,0
	Käypä arvo	208,0	8,5

Sopimuksen käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnan perusteella laskettu voitto tai tappio sopimuksen sulkemisesta.

Johdannaissopimusten nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksin tarkasteltuna anna kuvaa riskiasemasta.

Taseeseen kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset ja velat

Yhtiön sellaisten tappioiden määrä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista on 48 642 165,01 euroa (36 938 445,56 euroa). Laskennallinen verosaaminen näistä tappioista on 11 917 330,43 euroa (9 049 919,16 euroa).

OSAKKEENOMISTAJAT JA OSAKKEET

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2013
Osakkaan nimi	Osakkeet	Osuus äänivallasta, %
1 Lehtonen Heikki	7 528 492	25,72
Oy Högfors-Trading Ab	4 010 704
Cabana Trade S.A.	3 501 988
Lehtonen Heikki	15 800
2 Etra Capital Oy	6 751 450	23,07
3 Suomen Teollisuussijoitus Oy	2 666 662	9,11
4 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	2 385 218	8,15
5 Mandatum Life	1 025 000	3,50
6 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	660 430	2,26
7 Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland	411 574	1,41
8 Bergholm Heikki	375 016	1,28
9 Laakkonen Mikko	370 000	1,26
10 Sijoitusrahasto Danske Invest Suomen Pienyhtiöt	332 000	1,13
11 Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap Finland	315 110	1,08
12 SEB Life International	215 668	0,74
13 Suutari Harri	211 000	0,72
14 Laine Mika	205 000	0,70
15 Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto	200 000	0,68
Hallintarekisteröidyt osakkeet	289 978	0,99
Muut osakkaat	5 326 626	18,20
Yhteensä	29 269 224	100,00

Hallituksen jäsenten omistusosuus on 26,8 %. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus.

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2013

	Osakkaita,		Osakkeita,
Osakkeiden lukumäärä	kpl	%	kpl	%
1 - 100	433	19,96	27 392	0,09
101 - 500	809	37,30	237 570	0,81
501 - 1 000	349	16,09	285 937	0,98
1 001 - 5 000	420	19,36	1 002 237	3,42
5 001 - 10 000	62	2,86	459 412	1,57
10 001 - 50 000	63	2,90	1 570 835	5,37
50 001 - 100 000	7	0,32	471 210	1,61
100 001 - 500 000	19	0,88	4 213 179	14,39
500 001 -	7	0,32	21 001 452	71,75
Yhteensä = liikkeellelaskettu määrä	2 169	100,00	29 269 224	100,00

	%
Kotimaiset yritykset	50,63
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	10,11
Julkisyhteisöt	9,12
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,25
Kotitaloudet	15,10
Hallintarekisteröidyt osakkeet ja muu ulkomaalaisomistus	14,79
	100,00

Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2013

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2013	2012
Tulos/osake (EPS), e	-0,75	-1,22
Tulos/osake (EPS) laimennuksella, e	-0,75	-1,22
Rahavirta/osake, e	0,09	-0,41
Oma pääoma/osake, e	2,66	3,36
Osinko/osake, e	*) 0,00	0,00
Osinko/tulos, %	0,00	0,00
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,00	0,00
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)	neg.	neg.
Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, e	1,63	1,94
Osakkeen keskikurssi, e	1,72	2,83
Alin kurssi, e	1,43	1,85
Ylin kurssi, e	2,12	3,84
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa, Me	47,7	42,9
Pörssivaihto, 1 000 kpl	2 965	1 612
Pörssivaihto, % kokonaismäärästä	10,1	7,2
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella, 1 000 kpl	24 507	21 022
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, 1 000 kpl	29 269	22 231

*) Vuonna 2013 hallituksen esitys.

Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kuukausivaihto vuosina 2009 - 2013, kpl

Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kurssikehitys vuosina 2009 - 2013, e

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuotto-% (ROE)	=	Tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100 Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus (vuosineljännesten keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	=	Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Oma pääoma + korolliset velat (vuosineljännesten keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Tulos/osake, e (EPS)	=	Tulos rahoituserien jälkeen – verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus - hybridilainan siirtyvät sekä maksetut korot Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Tulos/osake, e, laimennusvaikutuksella	=	Kuten yllä, mutta osakemäärään on lisätty optioiden oikeuttama osakemäärä, pääomavaikutus markkinakoron mukaan verovaikutus vähentäen. Optio-oikeuksien laimennusvaikutusta laskettaessa on otettu osakkeiden ja optioiden täyden vaihdon lukumäärää vähentävänä tekijänä huomioon se määrä osakkeita, jotka yhtiö olisi saanut, jos se olisi käyttänyt optioiden vaihdon toteutuessa saamansa varat omien osakkeiden hankintaan käypään arvoon (= tilikauden kaupantekokurssien keskiarvoon). Vaihtovelkakirjalainasta kirjattu korko verovaikutuksella vähennettynä on lisätty tilikauden tulokseen. Vaihtovelkakirjalainalla merkittävissä olevat osakkeet on lisätty jakajan osakemäärän.
Rahavirta/osake, e (CEPS)	=	Liiketoiminnan nettorahavirta Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Osakkeen keskikurssi, e	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake, e	=	Oma pääoma ilman pääomalainoja Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/osake, e	=	Tilikaudelta jaettu osinko Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos, %	=	Tilikaudelta jaettu osinko x 100 Tulos (kuten tulos/osake-tunnusluvussa)
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osinko/osake x 100 Tilikauden viimeinen pörssikurssi
Osakekannan markkina-arvo, Me	=	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen pörssikurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	=	Tilikauden viimeinen pörssikurssi Tulos/osake
Korolliset nettovelat, Me	=	Korolliset velat + pääomalainat - rahat ja pankkisaamiset
Nettovelkaantumisaste (net gearing), %	=	Korolliset nettovelat x 100 Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 102 277 655,20 euroa. Hallitus esittää 13.3.2014 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 1.1.-31.12.2013.

Helsingissä, helmikuun 17. päivänä 2014

Harri Suutari Marjo Miettinen Riitta Palomäki

hallituksen puheenjohtaja

Matti Ruotsala Tommi Salunen Heikki Lehtonen

toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Componenta Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 17.2.2014

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Jan Holmberg KHT

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Varsinainen yhtiökokous

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 13.3.2014 klo 14.30 yhtiön pääkonttorissa Käpylässä, Satotalon auditoriossa osoitteessa Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Osallistumisoikeus

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 3.3.2014 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Ilmoittautuminen

Osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 10.3.2014 klo 10.00 kirjeitse osoitteella Componenta Oyj, Panuntie 4, 00610 Helsinki, puhelimitse 010 403 2744, telefaxilla 010 403 2721 tai sähköpostitse ir.componenta@componenta.com. Ilmoittautumiskirjeen tai viestin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Osinko ja osingonjakopolitiikka

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013 ei jaeta osinkoa.

Hallitus huomioi konsernin tuloskehityksen, rahoitusrakenteen ja kasvuodotukset osingonjakoehdotusta tehdessään. Tavoite on maksaa osinkoina 25 - 40 % nettovoitosta.

Taloudelliset tiedotteet 2014

• Osavuosikatsaus tammi - maaliskuulta 2014 perjantaina 25.4.2014 • Osavuosikatsaus tammi - kesäkuulta 2014 keskiviikkona 16.7.2014 • Osavuosikatsaus tammi - syyskuulta 2014 tiistaina 21.10.2014

Osavuosikatsausten julkistusten yhteydessä analyytikoille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestettävät tiedotustilaisuudet ovat samanaikaisesti nähtävissä verkkolähetyksinä Componentan verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com.

Componentan julkaisut ja tiedotteet ovat heti julkaisuajankohdan jälkeen luettavissa verkossa osoitteessa www.componenta. com/tiedotteet.

Componentan vuosikertomus 2013 on tehty verkkokertomuksena, josta voi tulostaa valmiiksi tehdyn pdf:n tai haluamistaan sivuista itse kokoamansa pdf:n. Aiemmin julkaistut vuosikertomukset, vastuuraportit ja osavuosikatsaukset löytyvät myös verkosta. Paperille tulostetun julkaisun voi tilata Componentan osoitteessa www.componenta.com/Sijoittajille/Tilaa raportteja tai sähköpostitse osoitteesta ir.componenta@componenta.com.

Rekisteröitymällä Componentan verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com/Sijoittajille/Tilaa tiedotteet sähköpostiisi voi tilata omaan sähköpostiinsa kaikki yrityksen tiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen.

Kaikki Componentan taloudelliset julkaisut ovat suomeksi ja englanniksi.

Sijoittajasuhteet ja -yhteydet

Tavoitteemme on antaa kattavaa tietoa Componentasta, sen toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta sijoituspäätösten tekemistä varten.

Ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkaisemista noudatamme 30 päivän hiljaista jaksoa, jolloin emme järjestä sijoittajatapaamisia tai kommentoi tuloskehitystä.

Sijoittajia ja osakkeenomistajia palvelee Componentan sijoittajasuhdetiimi, johon kuuluvat toimitusjohtaja, talousjohtaja ja viestintäjohtaja. Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen ir.componenta@componenta.com.

Componenta Oyj

Panuntie 4 00610 Helsinki Puh. 010 403 00 Faksi 010 403 2721