vuosikertomus 2011

ONE COMPONENTA

HALUTUIN RATKAISUJEN VALU-TOIMITTAJA

Sisällys

Toimintatapamme
Toimitusjohtajan katsaus
Strategia
Liiketoimintamme
Vastuullisuus
Tuotannon ympäristövaikutukset
Henkilöstömme
Lisäarvoa sidosryhmillemme
Hallinto ja johtaminen
Hallitus
Johtoryhmä
Keskeisiä talouslukuja
GRI-sisältövertailu
Raportointiperiaatteet ja lisätiedot
Tietoja osakkeenomistajille

Componenta lyhyesti

Componenta on merkittävä eurooppalainen valuratkaisujen toimittaja. Olemme läsnä tärkeimmillä markkinaalueilla ja toimitamme asiakkaillemme ratkaisuja suunnittelusta komponentteihin.

Toimintamme perustuu asiakkaiden toimialan tuntemukseen ja vahvaan suunnittelu-, valu- ja koneistusosaamiseen sekä Componentan arvoihin ja kestävään kehitykseen.

Asiakkaamme ovat ajoneuvojen sekä eri teollisuudenalojen koneiden ja laitteiden valmistajia, jotka ovat omien toimialojensa markkinajohtajia ja maailmanlaajuisia toimijoita.

Componentan asiakaspalvelukeskukset ja myyntitoimistot sijaitsevat Hollannissa, Englannissa, Italiassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, USA:ssa ja Turkissa. Valamme, taomme ja koneistamme komponentteja Turkissa, Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa.

Vuonna 2011 konsernin liikevaihto oli 576 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 4 700.

Componentan osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Konsernin Turkissa sijaitsevan tytäryhtiön, Componenta Dökümcülük AS:n osake on listattu Istanbulin pörssissä.

Avainluvut

	2011	2010
Tilauskanta, Me	99,5*)	94,6**)
Liikevaihto, Me	576,4	451,6
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, Me	29,8	13,6
% liikevaihdosta	5,2	3,0
Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä, Me	3,9	-9,9
Sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, %	10,2	5,0
Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, %	5,1	-10,2
Omavaraisuusaste, pääomalaina omana pääomana, %	17,5	26,4
Korolliset nettovelat, pääomalaina omana pääomana, %	207,5	189,4
Net gearing, pääomalainat omana pääomana, %	271,2	170,5
Tulos/osake, ilman kertaluonteisia eriä, e	0,09	-0,45
Oma pääoma/osake, e	1,93	3,63
Osinko/osake, e	0,0 ***)	0,0
Tuotannolliset investoinnit, Me	21,8	8,5
Henkilöstö kauden lopussa (ml. vuokratyövoima)	4 665	4 414
Kapasiteetin käyttöaste, %	68	57
Energiankäyttö, GWh	747	629

*) 12.1.2012

** 10.1.2011 ***) hallituksen esitys

Myynti markkina-alueittain

Myynti asiakasteollisuuksille

Henkilöstö maittain

Componentan liiketoiminta segmenteittäin	Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta	Liikevoitto* )	Tilauskanta	Kapasiteetin käyttöaste	Henkilöstö
Turkin toiminnot	277,2 Me	45 %	28,7 Me	51,8 Me	68 %	2 542
Suomen toiminnot	112,8 Me	18 %	-1,6 Me	13,8 Me	63 %	963
Hollannin toiminnot	109,3 Me	17 %	-1,9 Me	20,1 Me	65 %	757
Ruotsin toiminnot	121,5 Me	20 %	3,6 Me	19,8 Me	73 %	403

*) Ilman kertaluonteisia eriä

Turkin toiminnot

· rautavalimo ja konepaja Orhangazissa
· alumiinivalimo ja alumiinivanteiden tuotantoyksikkö Manisassa
2.

Suomen toiminnot

· rautavalimot Iisalmessa, Karkkilassa, Pietarsaaressa ja Porissa
· konepajat Lempäälässä ja Pietarsaaressa (31.12.2011 asti)
· mäntiä valmistava yksikkö Pietarsaaressa

Hollannin toiminnot 3.

· rautavalimot Weertissä ja Heerlenissä
· konepajatoiminnot Weertissä
· valumalleja valmistava yksikkö Tegelenissä

4.

Ruotsin toiminnot

· konepaja Främmestadissa
· takomot Virsbossa ja Smedjebackenissa

Muu liiketoiminta

· myynti- ja logistiikkayhtiö Englannissa
· palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa
· konsernin hallintotoiminnot
· osakkuusyhtiö Kumsan A.S. Turkissa

Myynti- ja suunnittelukeskukset Myyntiyhtiöt Tuotantoyksiköt Muu liiketoiminta

4 toimintatapamme COMPONENTA vuosikertomus 2011

One componenta + 4 700 componentalaista = halutuin valuratkaisujen toimittaja

Componenta on monikansallinen valukomponenttien ja -ratkaisujen toimittaja ja listattu yhtiö. Yhtenäinen One Componenta -toimintatapa takaa samanlaisen asiakaspalvelun sekä sisäiset prosessit ja käytännöt riippumatta konsernin yksikön ja toiminnon sijaintipaikasta tai -maasta.

Componentan liiketoimintaa on valukomponenttien ja niistä koostuvien ratkaisujen tuottaminen. Toimintamme on jaettu neljään operatiiviseen alueeseen -Turkki, Suomi, Hollanti ja Ruotsi - joita tukevat konserninlaajuiset operatiiviset kehitystoiminnot mahdollistaen näin parhaan lisäarvon tuottamisen asiakkaille. Kehitystoimintoja ovat toimitusketjun hallinta, laatu ja ympäristö, valimo- ja konepajatekniikan kehittäminen, osto ja sisäiset hankinnat.

Kaikkien konsernin toimintojen sekä tuotteiden ja työympäristön osalta tavoitteemme on jatkuva laadun parantaminen.

Yhteiset arvot läpi konsernin

Componentan arvot, avoimuus, rehellisyys ja arvostus antavat vahvan perustan päivittäiselle toiminnalle ja yhteistyölle sidosryhmien kanssa koko konsernissa. Avoimuus on valmiutta uusille asioille, kehitykselle ja muutoksille, ja siten toimintamme jatkuvalle parantamiselle. Rehellisyydellä tarkoitamme, että olemme rehellisiä itseämme ja muita kohtaan, ja pidämme sen minkä lupaamme. Arvostuksemme näkyy siinä, että yhteistyö kaikkien sidosryhmiemme kanssa perustuu luottamukselle ja keskinäiselle kunnioitukselle.

tuotannon ja tuotteiden ympäristövaikutukset. Componentan arvot

ovat Avoimuus,

Rehellisyys ja

Arvostus.

Componenta noudattaa toiminnassaan kaikkia voimassa olevia lakeja ja säädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä toimintatapoja. Paikallista työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia noudatamme kaikissa toimintamaissamme. Kansainväliset ihmisoikeus- ja tasa-arvosopimukset ovat Componentan toimintakulttuurissa itsestään selvä lähtökohta. Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtiön omat toimintaperiaatteet ja -ohjeet, ku-

ten Componentan tapa toimia (Componenta Way to Operate) ja ohje vastuullisista toimintatavoista (Code of Conduct).

Componenta Oyj:n hallinto ja johtaminen perustuvat Suo-

men lakeihin, yhtiöjärjestykseen sekä Helsingin pörssin ja Suomen Finanssivalvonnan ohjeisiin ja määräyksiin. Componenta noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää, ja sillä varmistetaan yhtiön liiketoimintaan vaikuttavien riskien tunnistaminen, arviointi ja seuranta. Näin ennakoidaan liiketoimintaan vaikuttavat uhkat ja mahdollisuudet ja varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus.

Vastuullinen toiminta ja kestävä kehitys ovat osa Componentan toimintaa ja johtamista. Ne näkyvät muun muassa siten, että varmistamme konsernin kannattavuuden ja kilpailukyvyn, huolehdimme henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä sekä minimoimme

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Componentan vuosi 2011 oli työntäyteinen. Etenimme vuoden aikana monin askelin kohti strategista tavoitettamme asiakkaiden halutuimmaksi valuratkaisujen toimittajaksi.

Componentan liikevaihto vuonna 2011 kasvoi lähes 30 % ja tulos parani edellisestä vuodesta. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana myynti- ja tuotantovolyymimme kasvoivat tasaisesti, minkä jälkeen rahoitusmarkkinoilla vallinnut epävarmuus leikkasi asteittain tilausten kasvua. Muuttuneeseen markkinatilanteeseen reagoimme kuitenkin nopeasti ja käynnistimme ajoissa sen vaatimat toimenpiteet, kuten kustannusten säästöt ja tilapäiset tuotannonsopeutukset.

Uusmyynnissä saavutimme asettamamme tavoitteet. Viime vuosien aikana toteutetut toimenpiteet myyntiorganisaation kattavuuden parantamiseksi tuottavat nyt hedelmää ja parantavat kapasiteettimme käyttöastetta ja siten toiminnan kannattavuutta uusien tuotteiden valmistuksen käynnistyessä 2012 ja 2013.

Uudistimme tuotteiden hinnoittelua ja sovimme rauta-, alumiini- ja energialisien ohella myös muiden materiaalien hintalisän käyttöönotosta, mikä pienentää materiaalien suuren hinnanvaihtelun aiheuttamaa tulosrasitetta ja parantaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Materiaalihintojen nousun negatiivinen vaikutus vuoden 2011 tulokseen oli yli 11 miljoonaa euroa, jota vastaava kompensaatio saadaan hintoihin vuonna 2012.

Luovuimme myös tappiollisista yksiköistä: Suomessa Pietarsaaren konepajan toiminta lopetettiin ja Nisamon konepaja myytiin, Hollannissa malleja valmistava yksikkö suljetaan vuoden 2012 alkupuolella. Lopettamistoimenpiteistä kirjattujen kustannusten lisäksi vuoden 2011 tulokseen vaikuttivat heikentävästi Turkin rautavalimon tilapäiset laatuongelmat.

Vuonna 2011 saimme päätökseen lukuisia projekteja ja toimenpiteitä, jotka tähtäsivät strategisten tavoitteidemme saavuttamiseen. Ratkaisujen myynnissä keskeinen osaamisalue on asiakkaan toimialan tuntemus ja yhdessä tehtävä suunnittelutyö asiakkaan ongelmien ratkaisemiseksi ja tarpeiden täyttämiseksi. Sitä varten lisäsimme ja koulutimme suunnittelijoita eri maissa sekä otimme käyttöön uusia suunnittelujärjestelmiä, optimointi- ja projektinjohtotyökaluja. Asiakaspalvelun parantamiseksi käynnistimme myyntiä tukevan asiakaspalvelukeskuksen Suomessa ja avasimme uudet myyntitoimistot Saksassa ja USA:ssa.

Componentan hallitus täsmensi konsernin taloudellisia tavoitteita tammikuussa 2012. Liikevaihdon kasvutavoitteesta vuodelle 2015 luovuttiin ja keskitymme vakavaraisuus- ja kannattavuustavoitteidemme saavuttamiseen. Lisäksi strategisena lyhyen aikavälin tavoitteenamme on pienentää yhtiön velkaantuneisuutta ja saavuttaa hyvä luottoluokitus vuosien 2012 ja 2013 aikana. Osana tätä prosessia toteutamme keväällä 2012 osakeannin ja laskemme liikkeelle hybridilainan. Olemme lisäksi käynnistäneet toimenpiteet Turkin Manisassa sijaitsevan henkilöautojen alumiinivanteita valmistavan yksikön myymiseksi.

Vuonna 2012 keskitymme Componentassa entistä tiiviimpään yhteistyöhön asiakkaidemme kanssa.

7 toimitusjohtajan katsaus COMPONENTA vuosikertomus 2011

Vuonna 2012 jatkuu pitkäjänteinen työmme strategisten tavoitteidemme toteuttamiseksi. Siinä tärkeä rooli on uudella maaliskuussa aloittavalla asiakaspalveluorganisaatiolla, joka yhdistää myynnin ja tuotekehityksen sekä suunnittelun ja toimitusketjun hallinnan yhdeksi asiakaspalvelukokonaisuudeksi.

Jatkamme myös yritysvastuun kehittämistä osana operatiivista toimintaa hallituksen hyväksymien ympäristö- ja sosiaalista vastuuta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vuoden 2012 näkymiä varjostavat Euroopan valtioiden velkakriisin vaikutukset ja kriisin nopea ratkaiseminen on edellytys Euroopan talousnäkymien selkeytymiselle. Vaikka merkittävä osa Componentan tuotannosta suuntautuu sellaisille maantieteellisille ja liiketoimintaalueille, joihin kriisi vaikuttaa vähän, olemme varautuneet kysynnän laskuun vuonna 2012.

Jo päätettyjen yksiköiden lopettamisten ja myyntien, toteutettujen hinnankorotusten sekä Turkin rautavalimon laatu- ja tuottavuusprojektin johdosta meillä on hyvät edellytykset tuloksen edelleen parantamiseen kuluvana vuonna.

Lämmin kiitokseni henkilöstölle, asiakkaille ja omistajille hyvästä yhteistyöstä ja sitoutumisesta vuonna 2011.

Heikki Lehtonen

toimitusjohtaja

halutuin valuratkaisujen toimittaja 2015

Componentan strategiana on kasvaa yhdessä asiakkaidensa kanssa ja myötävaikuttaa heidän menestykseensä. Toimimme yhtenäisenä Componentana ja toimitamme asiakkaillemme innovatiivisia ratkaisuja komponenttien suunnittelusta valmistukseen. Toimintamme perustuu vahvoihin arvoihimme ja kestävään kehitykseen.

J aamme konsernissa yhteiset arvot, jotka ovat avoimuus, rehellisyys ja arvostus. Kestävän kehityksen periaatteet ja vastuullisuus ovat osa Componentan päivittäistä toimintaa. Pidämme huolta ympäristöstä ja ihmisistä sekä kilpailukyvystämme. Olemme merkittävä kierrättäjä ja jätteiden hyötykäyttäjä. Laadukkailla tuotteilla ja toiminnoilla minimoimme tuotantomme ympäristövaikutukset. Suunnittelupalvelulla autamme asiakkaitamme kehittämään ympäristöystävällisempiä tuotteita ja siten vähentämään ympäristövaikutuksia.

MISSIO

Missiomme on tulevaisuuden valuratkaisujen tekeminen. Toimintamme lähtökohta on asiakkaiden tarpeet; tarjoamme suunnitteluyhteistyötä omien toimialojensa johtaville toimijoille. Asiakkaat hyötyvät kyvystämme tasapainottaa toimintamme sekä palvelumme arvoketjun eri

osissa. Olemme myös aktiivisesti uudistamassa valimoteollisuuden perinteistä toimintatapaa kohti uuden sukupolven ajoneuvojen ja koneiden valmistusta.

VISIO

Visiomme on olla halutuin valuratkaisujen toimittaja paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Visiomme toteuttamiseksi kasvamme ja toimimme yhtenäisenä Componentana ja lupauksemme mukaisesti tarjoamme asiakkaillemme parhaan asiakaskokemuksen. Parannamme jatkuvasti tuottavuutta ja toimintojamme, jolloin toimitusvarmuutemme, laatumme ja kustannustehokkuutemme ovat erinomaisia. Kehitämme osaamistamme ja lisäämme valuratkaisujen myyntiä.

Näin lisäämme kilpailukykyämme ja luomme lisäarvoa asiakkaillemme myötävaikuttaen sekä heidän että omaan menestykseemme.

	Tavoite 2015	Toteutunut 2011
Liikevoitto	12 %	5,2 %
Omavaraisuusaste *)	40 %	17,5%
Sijoitetun pääoman tuotto	>20 %	7,8 %

*) Pääomalaina omana pääomana

Componentan taloudellisia tavoitteita täsmennettiin vuoden 2012 alussa. Componentan hallitus päätti luopua liikevaihdon kasvutavoitteesta vuodelle 2015 ja keskittyä yhtiön vakavaraisuus- ja kannattavuustavoitteiden saavuttamiseen.

Componentan taloudelliset tavoitteet 2015

Strategiset tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet vuonna 2011

Tavoite	Toimenpiteet	Toteutunut
Kasvamme ja toimimme yhtenäisenä Componentana	· Talous- ja palkkahallinnon sekä myynnin tukitoimintojen keskittäminen Suomessa · SAP-toiminnanohjausjärjestelmän laajentaminen · Yhteisten toimintatapojen vahvis taminen mm. konserninlaajuisin koulutuksin	SAP-toiminnanohjausjärjestelmän SAP-toiminnanohjausjärjestelmän kattavuus laajentaminen konsernissa Käytössä 44 % Valmiina käyttöönotettavaksi 37 % Tulossa 19 %
Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen	· Uudet asiakaspalvelutoimistot Saksassa ja USA:ssa · Myynti- ja suunnitteluresurssien vahvistaminen eri maissa · Uusi asiakas- ja myyntitietojen hallintajärjestelmä Sales Force · Asiakastyytyväisyystutkimus	Lähes 40% asiakkaista sanoo yhteistyön Componentan kanssa parantuneen vuonna 2011. Componentan suunnittelupalvelu, kyky ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja kyky yhdistää toimitusketjun palvelut saavat tunnustusta.
Toimitusvarmuutemme, laatumme ja kustan nustehokkuutemme ovat erinomaisia	· Tuotantoketjun hallintaa parantavan uuden toimintamallin valmistelu · Uusi työkalu tuotannonsuuunnitteluun · Lisää Six Sigma -osaajia laadun parantamiseksi · Tuottavuutta ja kannattavuutta parantavat toimenpiteet Turkissa ja Suomessa	Asiakkaiden palautteen mukaan Componentan toimitusvarmuus ja laatu ovat kehittyneet myönteisesti.
Lisäämme ratkaisujen myyntiä	· Suunnitteluresurssien vahvistaminen · Yhtenäinen valusimulointityökalu käyttöön kaikissa maissa · Uusien tuotteiden ja projektin hallinnassa tarvittavien työkalujen käyttöönotto · Logistisille palveluille uusi toiminta malli, joka otetaan käyttöön vuoden 2012 alussa	Esimerkki ratkaisusta: Junan alustan komponentti Asiakkaan hyödyt: Aiemmin 10 osasta yhteen hitsattu komponentti valetaan yhtenä kappaleena -> helpommin hallittava hankintaketju Kustannussäästö 30%

10 Liiketoimintamme COMPONENTA vuosikertomus 2011

liiketoimintamme kattaa valukomponentin koko toimitusketjun.

Konsernin tuotteiden kysyntään ja liiketoimintaan vaikuttavat toimintaympäristössä ja asiakastoimialoilla tapahtuvat muutokset.

Toimintaympäristön kehitys

Componentan valmistamat rauta- ja alumiinivalukomponentit päätyvät raskaisiin ajoneuvoihin, rakennus- ja kaivoskoneisiin, henkilöautoihin, maatalouskoneisiin, tuulivoimateollisuuteen sekä muuhun koneenrakennukseen, kuten hisseihin, nostureihin, robotteihin ja dieselmoottoreihin.

Vuoden 2011 alussa markkinat kehittyivät suotuisasti ja Componentan tilauskanta kasvoi merkittävästi ensimmäisten kuukausien aikana. Vuoden loppua kohden voimakkaasti

lisääntynyt rahoitusmarkkinoiden epävarmuus näkyi asiakastoimialoilla kysynnän hidastumisena, ja tilauskanta vuoden 2012 alussa oli vain

vähän edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeampi.

Raskaat ajoneuvot

Componentan toimittamat komponentit päätyvät pääasiassa Euroopan markkinoille, missä kuorma-autojen kysyntä jatkui kohtuullisena vahvan alkuvuoden jälkeenkin, ja koko vuoden myyntimme oli hyvä. Saavutimme tavoitteemme myös uusmyynnin osalta, joka oli uusien tuotteiden tai uusille asiakkaille myyntiä.

Uuden sukupolven kuorma-autojen markkinoilletulo vaikuttaa positiivisesti markkinoihin ja kysynnän määrään. Alumiinikomponenttien osuus raskaiden ajoneuvojen komponenteista tulee myös lisääntymään selvästi.

Vuoden 2012 alussa raskaan ajoneuvoteollisuuden kysyntänäkymät ovat epävarmat.

Rakennus- ja kaivosteollisuuden kysyntä kasvoi tasaisesti vuoden aikana ja myyntimme kehittyi erittäin hyvin.

Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen odotetaan pysyvän tasolla, joka vaikuttaa myönteisesti kaivosteollisuuden investointien jatkumiseen. Rakentamisen odotetaan jatkuvan kehittyvissä maissa ja siten rakennuskoneiden kysyntä jatkuu vahvana. Euroopassa, Japanissa ja USA:ssa kasvun odotetaan olevan tasaisempaa, ja siellä tulevaisuuden haasteina ovat rakennus- ja kaivoskoneiden päästöjen pienentäminen päästörajojen tiukentuessa.

Rakennus- ja kaivosteollisuuden komponenttien kysynnän odotetaan vuoden 2012 alussa edelleen kehittyvän suotuisasti lähinnä kaivosteollisuuden ja kehittyvien markkinoiden korkean aktiviteetin johdosta.

Maatalouskoneiden kysyntä oli voimakasta Euroopassa, USA:ssa, Kanadassa ja Aasiassa. Myyntimme kehittyi hyvin erityisesti Turkin ja Euroopan markkinoilla.

Maailmanlaajuisesti maatalouskoneiden markkinoiden odotetaan kehittyvän suotuisasti.

Maatalouskoneiden kysynnän arvioidaan vuoden 2012 alussa nousevan edellisvuodesta lähinnä suhteellisen korkealla tasolla olevan ruoan hintojen vuoksi.

Autoteollisuus

Alumiinikomponenttien kysyntä kehittyi suotuisasti vuoden alkupuoliskolla, mutta loppuvuodesta kysyntä tasaantui.

EU:n Kiinasta tuoduille alumiinivanteille asettamien tullien takia alumiinivanteiden kysyntä jatkui vahvana koko vuoden ajan ja myyntimme kasvoi selvästi. Markkinatilanne jatkunee ennallaan.

Nykyisin jo merkittävä osuus autoteollisuuden käyttämistä komponenteista valetaan alumiinista. Alumiinin osuus tulee edelleen kasvamaan, sillä ympäristölainsäädännön ja päästörajoituksien kiristymisen vuoksi autossa tarvitaan kevyitä komponentteja, jotka pienentävät auton painoa ja samalla päästöjä.

Vuoden 2012 alussa uskomme autoteollisuuden kysynnän pysyvän edellisen vuoden tasolla lähinnä markkinaosuutemme kasvun johdosta.

Koneenrakennusteollisuudessa kysyntä vaihteli maittain eri asiakastoimialoilla, mutta kokonaisuudessaan kysyntä Euroopan markkinoilla oli kuitenkin tasaista läpi vuoden.

Vuoden 2012 alussa koneenrakennusteollisuuden kysynnän ennustetaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

Tuulivoimateollisuuden kysyntä kärsii yhä rahoituskriisin vaikutuksista ja Euroopan markkinanäkymät ovat heikot.

Tuulivoiman tuottamassa päästöttömässä energiassa nähdään kuitenkin edelleen suurta kasvupotentiaalia.

Tuulivoimasektorin kysynnän vuoden 2012 alussa odotetaan pysyvän alhaisella tasolla Euroopassa.

	Tilauskanta	99,5 Me *)
	Liikevaihto	576 Me	muutos 28 % edellisvuodesta
2011	Liikevoitto	29,8 Me **)	muutos 120 % edellisvuodesta
	Kapasiteetin	68 %
lyhyesti	käyttöaste
	Investoinnit	21,8 Me, josta
			~50 % investointeja kapasiteetin lisäykseen vastaamaan
			kasvaneita tilausmääriä Främmestadin ja Orhangazin kone
Liiketoiminta			pajoissa sekä alumiinivanteiden tuotannossa.
			~50 % koneiden ja laitteiden kunnossapitoon ja huoltoon
		*) Sisältäen kahden seuraavan kuukauden tilaukset

**) Ilman kertaluonteisia eriä

Componentan liiketoiminta

Tuotamme asiakkaillemme rauta- ja alumiinivalukomponentteja ja niistä koostuvia ratkaisuja. Asiakaspalvelumme kattaa toimitusketjun kaikki vaiheet.

Tarjoamme valutekniset suunnitteluratkaisut, jotka lisäävät asiakkaidemme kilpailukykyä. Suunnittelupalvelun lisäksi autamme asiakkaitamme monin tavoin toimitus- ja valmistusketjun tehostamisessa esimerkiksi kokoonpano- ja logistiikkaratkaisujen avulla. Näin asiakkaamme pystyvät paremmin kohdentamaan resurssinsa ydintoimintaansa.

Konsernin tuotantolaitokset sijaitsevat Turkissa, Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa. Mainittujen maiden lisäksi Componentalla on asiakaspalvelukeskukset ja myyntitoimistot Englannissa, Italiassa, Ranskassa, Saksassa ja USA:ssa.

Toimintojen kehitys

Turkissa sijaitsevat valimomme ja konepajamme tuottavat komponentteja pääasiassa rakennusja kaivosteollisuuden työkoneisiin sekä autoteollisuudelle. Turkin liikevaihto kasvoi 35 % ja liikevoitto oli 10 % liikevaihdosta. Hyvän volyymikehityksen ansiosta parantunutta liikevoittoa kuitenkin heikensi materiaalilisiin kuulumattomien raaka-aineiden hintojen nousu. Tilauskanta kasvoi edellisvuodesta 8 %.

Suomessa toimivat yksikkömme palvelevat raskaan ajoneuvoteollisuuden, koneenrakennuksen, maatalous- ja tuulivoimateollisuuden asiakkaita. Suomen liikevaihto kasvoi 9 % ja liikevoitto oli -1,5 % liikevaihdosta. Liikevoiton heikkenemiseen vaikuttivat materiaalilisiin kuulumattomien raaka-aineiden hintojen ja energiaverojen nousu. Tilauskanta laski 12 % edellisvuodesta.

Hollannin tuotantoyksiköt palvelevat pääasiassa rakennus- ja kaivosteollisuuden, maatalouskoneiden ja koneenrakennuksen asiakkaita. Hollannin liikevaihto kasvoi 28 % ja liiketappio oli -1,7 % liikevaihdosta. Heikkoon tulokseen vaikutti materiaalilisiin kuulumattomien raaka-aineiden hintojen nousu. Tilauskanta kasvoi 22 %.

Ruotsin tulosyksiköt palvelevat raskaiden ajoneuvojen valmistajia. Ruotsin liikevaihto

kasvoi 43 % ja liikevoitto oli 3 % liikevaihdosta. Liikevoittoa paransivat merkittävästi kasvaneet volyymit. Tilauskanta laski 10 % edellisvuodesta.

Oman toiminnan tehostamisella tyytyväisiä asiakkaita

Componentan strategia ja pitkän tähtäimen tavoitteet ovat ohjanneet liiketoiminnan kehittämistä. Kaikissa toimintamaissamme on läpiviety toimitusvarmuutta, laatua ja kustannustehokkuutta parantavia projekteja ja toimenpiteitä, jotka oman toiminnan tehokkuuden lisäksi parantavat asiakaspalvelua ja -tyytyväisyyttä.

Vuoden aikana vahvistimme asiakaspalvelua ja suunnitteluyhteistyötä avaamalla uudet asiakaspalvelukeskukset Saksassa ja USA:ssa. Näin olemme paikallisesti läsnä lähellä asiakkaita.

Komponentin toimitusketjua optimoitiin monessa kohdin. Tuotesiirtoja valimoiden välillä jatkettiin. Ns. Disa-tuotteita siirrettiin Pietarsaaren valimosta valettaviksi Turkkiin Orhangazin valimoon, jonne keskitetään automaattisilla pystykaavauslinjoilla tehtävien suursarjojen tuotanto. Främmestadin konepajassa otettiin pilottina käyttöön uusi tuotannonsuunnittelumalli, jonka ansiosta parannetaan komponenttien toimitustäsmällisyyttä. Toimitusketjun loppupäässä jatkettiin optimaalisten logistiikkaratkaisujen ja toimintamallin kehittämistä. Logistisilla palveluilla varmistamme komponenttien oikea-aikaiset toimitukset jatkojalostukseen ja asiakkaille.

Jatkuva laadun parantaminen on ollut yksi tärkeimmistä kehityskohteista vuoden aikana.

Tuotamme asiakkaillemme rauta- ja alumiinivalukomponentteja ja niistä koostuvia ratkaisuja.

Olemme kouluttaneet kaikissa toimintamaissamme useita Six Sigma -laadunparannusmenetelmän osaajia. Heidän johdollaan selvitetään laatuongelmien juurisyyt, suunnitellaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet ja ohjeistus jatkoa varten.

Konsernin toimintojen yhdenmukaisuutta ja toimitusketjun tehokkuutta lisäävän SAPtoiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto jatkui. Suomen ja Hollannin tuotantoyksiköissä jo käytetty SAP-järjestelmä otettiin käyttöön Englannin myynti-logistiikkayhtiössämme ja valmistelut sen käyttöönottamiseksi Turkissa saatiin lähes valmiiksi.

Kannattavuutta parannettiin erilaisin toimenpitein

Componentan tavoitteena on kasvaa asiakkaidensa kanssa, mikä edellyttää kilpailukykyistä ja kannattavaa liiketoimintaa. Pietarsaaren koneistustoiminnan pitkään jatkunut heikko kannattavuus sekä raskaan ajoneuvoteollisuuden asiakaskunnassa tapahtuneet strategiset muutokset johtivat päätökseen lopettaa Pietarsaaren konepajan toiminta vuoden 2011 loppuun mennessä. Konepajan toiminnot siirrettiin valtaosin Främmestadiin Ruotsiin. Componentan Lempäälässä sijaitsevan Nisamon konepaja liiketoiminta myytiin joulukuussa Tampereen Konepajat Oy:lle, joka jatkaa koneistustoimintaa samoissa tiloissa ja toimii jatkossa Componentan koneistusalihankkijana.

Turkin Orhangazin valimossa käynnistyi vuoden 2011 lopussa laaja tuottavuuden parantamisprojekti, jossa toimintatapamuutosten lisäksi tavoitteena on aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä vuoden 2012 aikana.

Ns. Serve-projekti, jossa Suomen yksiköiden talous- ja palkkahallinnon ja myynnin tukitoiminnot keskitettiin yhteen asiakaspalvelukeskukseen, saatiin päätökseen vuoden lopussa. Muutos paransi asiakkaille tarjottavia myynnin tukipalveluita ja lisäsi samalla omien toimintojen tehokkuutta ja sujuvuutta mahdollistaen muun muassa sähköisen ostolaskujen kierrätyksen käyttöönoton.

vastuuta tästä päivästä ja huomisesta

Componentan liiketoiminnan ja konsernin strategian pohjana olevat konsernin arvot ja kestävä kehitys ohjaavat johtamista ja päivittäisiä toimenpiteitä koko konsernissa sekä yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa. Kuuntelemme sidosryhmiämme ja huomioimme heidät toiminnassamme.

Liiketoimintamme perustuu asiakkaiden toimialan tuntemukseen ja vahvaan suunnittelu-, valu- ja koneistusosaamiseen. Toimitamme moderneja rauta- ja alumiiniratkaisuja erilaisille asiakkaille ja erilaisiin loppukäyttöihin ympäri maailmaa.

Kestävän kehityksen periaatteet ja vastuullisuus ovat osa toimintaamme: pidämme huolta ympäristöstä ja ihmisistä sekä kilpailukyvystämme.

Componenta seuraa ja kehittää vastuullisuuttaan kolmella osa-alueella, jotka ovat taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu.

Componentassa on käytössä kolmannen osapuolen sertifioimat laatu- ja ympäristöjärjestelmät, Turkin yksiköissä myös sertifioitu työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä. Otamme toiminnoissamme huomioon standardin ISO 26000 ohjeet yhteiskuntavastuusta. Sisäinen One Componenta -toimintatapa sisältää yhtenäiset eri toimintamaissamme noudatettavat periaatteet, politiikat ja käytännöt.

Ympäristövaikutuksia minimoidaan

Componenta on merkittävä kierrättäjä ja jätteiden hyötykäyttäjä. Valukomponenttien raakaaine on suureksi osaksi kierrätysmateriaalia. Prosessissa käytetyt apuaineet ja syntyvät jätteet kierrätetään lähes 86-prosenttisesti. Laadukkailla tuotteilla ja toiminnoilla voimme minimoida tuotantomme ympäristövaikutukset ja kustannukset. Mitä vähemmän tuotannossa

syntyy hylättyjä kappaleita, sitä vähemmän kuluu raaka-aineita ja energiaa. Hyvä laatu ja ympäristötehokkuus ovat myös kustannustehokkuutta.

Suunnittelupalvelulla autamme asiakkaitamme kehittämään ympäristöystävällisempiä tuotteita ja siten vähentämään ympäristövaikutuksia.

Huolenpitoa ihmisistä

Vastuullisuus on myös hyvää johtamista ja ihmisten huomioon ottamista. Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää missään tilanteessa. Vuonna 2011 Componentassa ei raportoitu yhtään syrjimistapausta. Henkilöstön osaamista ja työyhteisöä kehittämällä ja erilaisin työhyvinvointia parantavin toimenpitein huolehdimme henkilöstöstämme.

Autamme asiakkaitamme kehittämään ympäristöystävällisempiä tuotteita ja vähentämään ympäristövaikutuksia.

17 vastuullisuus COMPONENTA vuosikertomus 2011

Käymme eri tavoin jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa. Eri sidosryhmillä on erilaisia odotuksia ja toiminnallamme pyrimme vastaamaan heidän odotuksiinsa. Onnistumista voidaan mitata monin tavoin.

Kannattavuus turvaa toiminnan jatkuvuuden

Taloudellinen vastuumme on vastuuta konsernin kannattavuudesta ja kilpailukyvystä. Kun toimimme kannattavasti ja kehitämme toimintaamme pitkäjänteisesti, voimme vastata sidosryhmiemme odotuksiin.

Lue lisää verkosta.

Riskienhallinta on osa valvontajärjestelmää, jolla varmistamme liiketoimintaan vaikuttavien riskien tunnistamisen, arvioinnin ja seurannan.

Vastuullinen toiminta yrityksen sisällä ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa on osa kilpailukykyämme ja vaikuttaa menestykseemme, kun kilpailua käydään asiakkaista, työntekijöistä ja sijoittajista.

Tavoitteemme vuonna 2012

Ympäristövaikutusten ja CO2-päästöjen vähentämiseksi tavoitteemme on parantaa rauta- ja alumiinivalimoidemme energiatehokkuutta ja vähentää edelleen tuotannon kaatopaikkajätteen määrää.

Sosiaalisen vastuun osalta tavoitteemme on parantaa työturvallisuutta ja vähentää työtapaturmia sekä lisätä henkilöstön hyvinvointia.

Componenta valittiin keväällä 2011 mukaan NASDAQ OMX Helsingin käyttöönottamaan OMX GES Sustainability Finland Indexiin. Se on suomalaisiin osakkeisiin keskittyvä ns. kestävän kehityksen indeksi, jossa on listattu Suomen 40 johtavaa kestävän kehityksen yritystä.

Tuotteen suunnittelulla vähennetään sen ympäristövaikutuksia

Tuotteen ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset huomioidaan jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Yhteistyössä asiakkaan kanssa voidaan komponentin konstruktiota ja ominaisuuksia optimoida ja siten vaikuttaa tuotteen valmistusvaiheen ja käytön aikaisiin ominaisuuksiin ja pienentää sen ympäristövaikutuksia.

Componentan toimitusketju alkaa komponenttien suunnittelusta. Teemme suunnittelu- ja tuotekehitysyhteistyötä asiakkaiden kanssa kaikilla asiakastoimialoillamme. Suunnittelijoidemme kokemus ja osaaminen sekä ratkaisujen kehittäminen ovat asiakkaidemme käytössä kaikissa toimintamaissamme.

Suunnittelulla voidaan esimerkiksi vähentää tuotteen painoa tai viimeistelytyön tarvetta, jolloin valmistusvaiheessa materiaaleja ja energiaa kuluu vähemmän. Samalla voidaan vaikuttaa työvaiheisiin ja -prosesseihin, joiden avulla

Suunnittelemme jatkuvasti uusia ympäristöä ja kaikkia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. parannetaan tuotannon tehokkuutta ja säästetään kustannuksia sekä vähennetään tuotantovaiheen ympäristövaikutuksia.

Monilla teollisuudenaloilla suunnitteluyhteistyö on jatkunut pitkään ja esimerkiksi autoteollisuudessa kiristyvät päästövaatimukset sekä tarve uusille rakenne- ja materiaaliratkaisuille luovat entistä enemmän kysyntää suunnittelupalveluille myös jatkossa.

Suunnittelun lähtökohtana on aina asiakkaan tarve, johon pyritään löytämään ratkaisu yhdessä, molempien tietotaitoa ja osaamista hyödyntäen. Lopputulos eli parhaan mahdollisen ratkaisun kehittäminen tuo lisäarvoa molemmille osapuolille.

Hyvä esimerkki tuloksellisesta suunnitteluyhteistyöstä on alumiinikomponentti, henkilöauton taka-akselin poikittaiskannatin, joka syntyi erään henkilöautovalmistajan kanssa tehdyn pitkän tuotekehitysprojektin tuloksena. Suunnittelun myötä komponentin materiaali vaihtui alumiiniksi, sen konstruktio keveni, tuotantoaika ja -kustannukset pienenivät samalla kun lopputuotteen, auton, ympäristövaikutukset vähenivät ja sen melutaso ja käyttömukavuus paranivat.

19 vastuullisuus COMPONENTA vuosikertomus 2011

Case: Suunnitteluyhteistyö

Kuorma-auton akselin kiinnitysosan rakenne suunniteltiin uudestaan, jolloin se voitiin valaa kustannustehokkaammin.

1. Komponentin hintaan vaikuttavien tekijöiden läpikäynti ja tuotekehitysprojektin käynnistäminen.

2. Komponentin uusi materiaali, liuoslujitettu ferriittinen valurauta, mahdollisti entistä lujemman komponentin ilman painon lisäystä.

3. Uuden materiaalin ja uudenlaisen valuratkaisun ansiosta valmistuksessa saavutettiin merkittävää kustannussäästöä.

YMPÄRISTÖVASTUU OSANA KAIKKEA TOIMINTAA

Componentassa vastuu ympäristöstä tarkoittaa ympäristövaikutusten minimointia sekä ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien ja -prosessien jatkuvaa kehittämistä. Componenta on sitoutunut toimimaan vastuullisesti ja edistämään liiketoiminnassaan kestävää kehitystä sekä parantamaan jatkuvasti toimintaansa.

Lue lisää verkosta.

Valukomponentin osalta ympäristövastuu alkaa jo suunnitteluvaiheessa ja jatkuu koko sen elinkaaren ajan. Kaikki Componentan valmistamat tuotteet ovat elinkaarensa lopussa käytettävissä uusien komponenttien raaka-aineena.

Componentan ympäristövastuu perustuu laatu- ja ympäristöpolitiikkaan. Keskeisimpiä ympäristötavoitteitamme ovat

· energian- ja raaka-ainekulutuksen vähentäminen
· hiukkas- ja VOC-päästöjen vähentäminen
· toiminnan aiheuttaman ympäristömelun vähentäminen
· jätteiden lajittelun tehostaminen ja uudelleenkäytön edistäminen
· hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrän vähentäminen

Sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät sekä viranomaisten myöntämät luvat ovat Componentan toiminnan edellytys. Ne ohjaavat laatuun ja ympäristöön vaikuttavia toimintoja.

Componentan kaikilla tuotantoyksiköillä on kolmansien osapuolten sertifioimat laatu- ja ympäristöjärjestelmät, kun Pistonsin konepajan ympäristöjärjestelmä auditoidaan vuoden 2012 alussa. Laatujärjestelmä on, vaatimuksista riippuen, joko ISO 9001 tai ISO/TS 16949, ja ympäristöjärjestelmä ISO 14001.

Vuonna 2011 Orhangazin valimon hiukkaspäästövaatimukset tiukentuivat ja investointi

sulaton lisäsuodatinlaitteistosta on käynnistetty. Heerlenin valimon hajupäästöjä pyritään vähentämään ja ratkaisuista keskustellaan paikallisviranomaisten kanssa. Suunnitelmat hajupäästöjen vähentämiseksi ovat jo olemassa.

Tavoitteena energiatehokkuuden parantaminen

Componenta pyrkii jatkuvasti parantamaan toiminnan energiankäytön tehokkuutta. Raudan ja alumiinin sulatus vaatii energiaa, ja sen vuoksi yli 90 prosenttia Componentan käyttämästä energiasta kuluu valimoissa. Osa syntyvästä lämpöenergiasta otetaan talteen ja hyödynnetään muun muassa tilojen ja veden lämmityksessä. Heerlenissä valmistui selvitys, jossa tutkittiin mahdollisuuksia käyttää sulattojen jäähdytysvettä läheisten uima-altaiden lämmitykseen.

Componenta on sitoutunut valtakunnallisiin energiankäytön vähentämiseen liittyviin tavoitteisiin Suomessa ja Hollannissa. Suomessa Componenta on mukana eri teollisuudenalojen yhteisessä, vuoteen 2016 asti ulottuvassa sopimuksessa, jossa energiansäästön lisäksi sitoudutaan kehittämään toiminnan energiatehokkuutta. Tähän liittyen jokaisessa Suomen yksikössä on energian käyttöä kartoitettu energia-analyysin avulla. Hollannissa asetettiin "Roadmap to 2030" -tavoiteohjelma ja siinä määritellään yli 50 prosentin säästötavoite energiankäytölle tuotannossa ja tuotteiden elinkaarelle. Selvitys toteutettiin yhteistyössä

Componenta

on sitoutunut valtakunnallisiin energiankäytön vähentämiseen liittyviin tavoitteisiin Suomessa ja Hollannissa.

Hollannin valimoiden ja Hollannin metallurgiateollisuuden kanssa.

Vuoden 2011 aikana parannettiin energiatehokkuutta tuotantotiloissa ja -laitteissa eri tavoin. Esimerkiksi Pistonsin konepajan ilmavaihtokone uusittiin, energiatehokkuutta parannettiin termostaattien ja säädettävien puhaltimien avulla sekä Orhangazin konepajan ilmanvaihto automatisoitiin. Lisäksi sulaton maakaasupolttimojen tehoa pienennettiin Manisan alumiinivalimossa. Manisan alumiinivanteita valmistavan yksikön keskushydrauliyksikön moottorin toimintaa automatisoitiin asentamalla siihen taajuusmuuntaja, jonka avulla moottorin teho optimoidaan kullekin käyttötilanteelle sopivaksi. Främmestadin konepajassa tehtiin

energiatehokkuutta parantavia muutoksia maalinjäähdytysjärjestelmään sekä maalaamon ilmanvaihtoon.

Laatutyöllä energiatehokkuutta

Vuonna 2011 toteutettiin useita laatuun vaikuttavia projekteja, joilla vaikutetaan myös energiatehokkuuteen. Esimerkiksi Högforsin valimolla saantia onnistuttiin kasvattamaan niin, että se on parantunut viidessä vuodessa 25 prosenttia; 51 prosentista 64 prosenttiin. Saannilla tarkoitetaan toimitettujen valujen suhdetta sulatettuun raaka-aineeseen. Myös valusuunnittelulla, esimerkiksi valujen simuloinnilla ja hylkymäärän vähentämisellä, vaikutetaan saantiin. Saannin paraneminen vaikuttaa ennen kaikkea energiatehokkuuteen, mutta myös moneen muuhun muuttujaan kuten käytetyn raaka-aineen määrään. Wirsbon takomossa on puolestaan keskitytty materiaalitehokkuuden parantamiseen, mikä vaikuttaa suoraan energiankäyttöön.

Kierrätysmetalli pääraakaaineena

Componentassa ympäristövastuu lähtee

raaka-aineiden ja materiaalien hankinnasta. Componentan ostopolitiikka asettaa hankinnoille laatuun, ympäristötekijöihin ja eettisesti kestävään toimintaan liittyvät

Alumiiniharkon ja sulan alumiinin Alumiiniharkon ja sulan alumiinin käyttö alumiinivalimoissa | %

kriteerit. Valtaosa raaka-aineista hankitaan tuotantolaitoskohtaisesti, niin läheltä kuin se raaka-aineen laatuvaatimusten ja saatavuuden kannalta on mahdollista.

Rautavalimoiden raaka-aineesta yli kaksi kolmasosaa on kierrätysterästä; esimerkiksi Suomessa Componenta on yksi maan suurimmista kierrättäjistä.

Sinkityn kierrätysteräksen käyttömahdollisuuksia lisättiin

Markkinoilla olevasta kierrätysteräksestä yhä suurempi osa on sinkittyä. Jotta tulevaisuudessakin kierrätetyn ja kustannuksiltaan kilpailukykyisen kierrätysteräksen käyttö on mahdollista yhtenä konsernin rautavalimoiden pääraaka-aineena, on Componentassa lisätty sinkityn materiaalin käytön mahdollisuuksia.

Turkissa oleva Orhangazin valimo on jo vuosia käyttänyt sinkittyä kierrätysterästä yhtenä pääraaka-aineenaan. Orhangazin kokemuksia on käytetty hyväksi, kun sinkityn kierrätysteräksen käytön mahdollisuuksien lisäämistä on suunniteltu konsernin muissa yksiköissä.

Porin valimo aloitti sinkityn kierrätysteräksen koeluontoisen käytön joulukuussa 2010. Vuoden 2011 aikana sinkityn kierrätysteräksen käyttöä lisättiin, minkä mahdollisti investointi uusiin ja tehokkaisiin suodatinlaitoksiin sekä sulaton uudelleenjärjestely. Sinkittyä terästä sulatettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niin ympäristöön yleisesti kuin omaan työympäristöönkin. Sinkin höyrystymislämpötila on alhainen, joten sulatuksesta syntyy sinkkihuuruja.

Konsernin energiankäyttö | GWh

Valimoiden energiankulutus Valimoiden energiankulutus | MWh/valettu tonni

Energiankulutuksen jakautuminen energialähteittäin

Konepajojen energiankulutus

Konepajojen energiankulutus | MWh/koneistettu tonni

Energiankulutuksen jakautuminen tuotantolaitoksittain

Alumiinituotanto 11 % (12 %)

Konepajat 3 % (3%)
Takomot 5 % (6 %)

Takomoiden energiankulutus Takomoiden energiankulutus

MWh/taottu tonni | MWh/taottu tonni

COMPONENTA vuosikertomus 2011

Valimoiden pölypäästöt

Vedet jätevesilaitokselle

Vuoden 2011 aikana tehdyt ilmanpäästö- sekä työhygieniamittaukset ovat Porin valimossa olleet hyviä.

Jätteet hyötykäyttöön

Suurin osa Componentan tuotantojätteistä lajitellaan hyötykäyttöön ja entistä tehokkaampi kierrätys kuuluu ympäristöpolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Valimoiden jätteet koostuvat pääosin käytetystä hiekasta. Jätteiden uudelleenkäyttö tapahtuu ensisijaisesti paikallisesti, mahdollisimman lähellä tuotantolaitosta kuljetusten minimoimiseksi.

Materiaalien tehokas sisäinen kierto on merkittävä tekijä jätteiden synnyn ehkäisemisessä. Valimoissa kierrätetään erityisesti metallia ja kaavaushiekkaa, jota käytetään valumuottien valmistuksessa. Myös tuotannon tehokas suunnittelu ja kaavaushiekan regenerointilaitteet vähentävät syntyvää jätettä.

Valimohiekkojen hyötykäyttäjät vaihtuivat

Iisalmessa sijaitseva Suomivalimo sai keväällä 2011 luvan aloittaa kaavaushiekkojen hyödyntämisen läheisellä motocross-radalla. Kaavaushiekan hyödyntäminen aloitetaan talvella 2012, jolloin maan kantavuus on parempi. Hiekkojen laatua ja määrää tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti.

Högforsin valimo kartoitti kattavasti kaavaushiekan vaihtoehtoisia hyötykäyttäjiä kesällä 2011. Vuoden 2011 joulukuusta alkaen hiekat toimitetaan hyötykäyttöön eri jätealan toimijalle kuin aikaisemmin. Högforsin hiekkoja hyötykäytetään edelleen kaatopaikkarakentamisessa.

COMPONENTA vuosikertomus 2011

Ympäristötase
	2011	2010	2009	2008	2007
Tuotantotonnit, t
Rautavalimot	221 690	179 240	104 735	282 970	299 357
Alumiinivalimot	22 724	18 479	12 506	14 529	19 132
Konepajat	47 734	34 707	16 787	48 795	50 020
Takomot	20 364	15 879	7 137	21 734	22 629
Tuotannon päämateriaalit , t
Kierrätysteräs (valimot)	166 850	125 321	71 312	196 641	176 225
Rautaharkko (valimot)	69 420	52 373	37 365	88 994	97 136
Alumiini (Turkki)	31 536	27 910	19 341	23 390	27 633
Taeaihiot (takomot)	24 454	19 436	7 943	27 613	29 007
Hiekka (valimot)	79 729	58 388	41 198	87 481	83 606
Leikkuunesteet (konepajat ja takomot)	165	111	80	173	252
Energian kulutus , MWh
Sähkönkulutus	498 517	413 636	272 600	543 563	555 828
Kaukolämpö	27 770	32 522	23 286	28 058	35 169
Koksi	66 032	52 635	35 709	89 054	86 536
Maakaasu	125 810	105 860	74 769	104 080	105 957
Öljy	14 230	11 985	7 641	14 138	14 922
Nestekaasu	14 353	12 618	8 064	15 760	16 025
Veden kulutus, m3	538 669	501 598	315 802	469 694	458 024
Päästöt ilmaan , t
Pöly ilmaan	58	56	42	66	84
VOC päästöt	1 006	773	442	787	867
Jätteet
Jätevesi, m3	396 026	369 401	229 913	294 374	304 151
Pöly, liete yms., t	36 289	22 423	19 388	56 861	61 590
Hiekka, kuona yms., t	61 605	50 916	42 916	99 772	82 413
Sekajäte, t	421	348	389	831	667
Ongelmajäte, t	2 647	3 111	598	2 834	2 892
Metalliromu, t	25 139	21 917	13 308	24 492	25 798
Puujäte, t	1 471	849	808	1 252	1 118
Paperi, pahvi yms., t	277	198	193	404	364
Muu lajiteltu jäte, t	1 075	921	450	15 011	1179
Ympäristökustannukset, Me	3,8	3,2	2,6	6,0	5,5
% liikevaihdosta	0,7	0,7	0,9	0,9	0,9
Ympäristöinvestoinnit, Me	0,3	0,6	0,2	1,7	1,7

Valimopölyn hyötykäyttö Orhangazissa

Orhangazin valimossa Turkissa on valimopölyjen hyötykäyttöä tutkittu aktiivisesti viime vuodesta alkaen ja ensimmäiset hyötykäyttöön menevät erät toimitettiin vuoden 2011 keväällä. Muotinteosta imetyt pölyt toimitettiin paikalliselle sementtiteollisuudelle ja hiekan regenerointilaitoksen pölyt betonisovellutuksiin. Syyskuussa hyötykäyttötoimitukset keskeytettiin väliaikaisesti, sillä jätteiden analyysimenetelmien muuttumisen vuoksi pölyille on tehtävä uudet jätetestaukset. Orhangazin tehtaalle on hankittu myös pelletointilaitteisto. Näin pöly voidaan toimittaa pelletteinä kunnalliselle kaatopaikalle.

Sinkkipitoisen pölyn hyötykäyttö

Porin valimossa syntynyttä sinkkipitoista pölyä on kerätty talteen joulukuusta 2010 alkaen. Vuoden 2011 aikana selvitettiin aktiivisesti mahdollisuuksia pölyn hyötykäytölle ottamalla yhteyttä useisiin metallialan yrityksiin.

Toistaiseksi pölyn koostumus eli liian pieni sinkin suhteellinen osuus ja syntyvän pölyn pieni määrä ovat rajoittaneet sen laajempaa hyötykäyttöä, mutta keskustelut hyötykäytöstä eri toimijoiden kanssa jatkuvat.

Orhangazin valimo on ohjannut sinkkipitoisen jätepölyn jo vuosia hyötykäyttöön. Jätepölyä käytetään raaka-aineena sinkkituotteiden valmistukseen.

Case: Sinkityn kierrätysteräksen käyttö

1. Orhangazin valimo käyttää paikallisen autoteollisuuden prosesseista saatavaa paalattua sinkittyä terästä yhtenä pääraakaaineenaan. Valimossa käytettävä kierrätysteräs on tarkoin valittua. Vuonna 2011 kierrätysterästä käytettiin yli kaksi kertaa enemmän kuin rautaharkkoa.

2. Panostusvaunun avulla sinkitty kierrätysteräs, rautaharkot sekä oma kiertoromu siirretään sulatusuuniin. Panostusvaunun käyttö on sinkittyä materiaalia käytettäessä välttämätön; näin sinkkihuurut pystytään panostettaessa ohjaamaan uunin kansista hallitusti suodattimeen.

3. Tehokkaat suodatinlaitokset imevät sulatuksessa syntyvät sinkkihuurut uunien kansista. Suodatinlaitosten sinkkioksidipitoinen pöly ohjataan suursäkkeihin. Pöly toimitetaan hyötykäyttöön sinkkituotteiden valmistajille.

SOSIAALINEN VASTUU ON KIINTEÄ OSA LIIKETOIMINTAA

Henkilöstöjohtaminen on Componentassa kiinteä osa liiketoimintaa ja sen kehittämistä. Se on yksi keskeisistä johtamisprosesseista, jonka tavoitteena on yrityksen strategian toteuttaminen ihmisten kautta. Componentan arvot, avoimuus, rehellisyys ja arvostus, henkilöstöstrategia ja -politiikka sekä konsernin johtamisperiaatteet muodostavat perustan henkilöstöresurssien suunnitelmalliselle johtamiselle.

Tulevaisuuden resurssien varmistaminen

Componenta varmistaa asemaansa pitkäaikaisena ja luotettavana työnantajana sekä arvoa tuottavana ja kilpailukykyisenä kumppanina sidosryhmilleen strategia- ja resurssilähtöisen johtamisen kautta. Henkilöstöstrategiassa painottuvat voimakkaasti resurssien pitkäjänteinen suunnittelu ja kehittäminen sekä henkilöstön sitouttamiseen liittyvät kysymykset.

Kertomusvuonna henkilöjohtamisen painopisteitä olivat erityisesti uran alkuvaiheessa olevien työntekijöiden osaamisen ja suunnitteluresurssien kehittäminen tehtäväkierron ja rekrytointien kautta sekä strateginen henkilöstösuunnittelu.

Challenger sitouttaa nuoria osaajia

Elokuussa käynnistynyt ensimmäinen Challenger-kehitysohjelma kokoaa yhteen 22 nuorta componentalaista osaajaa Turkista, Suomesta, Hollannista ja Ruotsista. Ohjelma kestää vuoden, ja sen tavoitteena on kehittää osallistujien henkilökohtaista, mutta välillisesti myös koko organisaation osaamista.

Challenger tarjoaa osallistujille mahdollisuuden syventää osaamistaan ja ymmärrystä johtamisesta yleensä, saada tukea henkilökohtaiseen kehittymiseen sekä jakaa osaamista ja parhaita käytäntöjä vertaisryhmässä.

Ohjelmassa on aloitusjakson lisäksi neljä jaksoa, joiden teemat linkittyvät läheisesti Componentan tunnistettuihin johtamiskyvykkyyksiin: Be forerunner for the future (strategia), Make it happen (talous), Ready for change (toiminnan laatu) ja Lets do it together (johtajuus). Lähijaksot kestävät kerrallaan kaksi päivää ja ne järjestetään vuorotellen jokaisessa Componentan toimintamaassa.

Toinen kansainvälinen harjoitteluohjelma päätökseen

Vuonna 2010 käynnistetty kaksivuotinen kansainvälinen harjoitteluohjelma päättyi syksyllä 2011. Harjoitteluohjelmaan osallistui yliopistoopiskelijoita Turkista, Suomesta, Hollannista ja Ruotsista. Harjoitteluohjelman päätyttyä noin 20 nuorta osaajaa työllistyi Componentassa vakituisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin myynnin, taloushallinnon, tuotekehityksen ja tuotannon tehtäviin.

Harjoitteluohjelmassa tarjotaan mahdollisuus kolmannen ja neljännen vuoden teknisen ja kaupallisen alan yliopisto-opiskelijoille ensin kesäharjoitteluun kotimaassa, talven aikana työharjoitteluun tai osa-aikaiseen työskentelyyn sekä toisena kesänä työskentelyyn ulkomailla. Myös opiskeluun liittyvä lopputyö tehdään Componentassa joko harjoittelijan kotimaassa tai muussa Componentan toimintamaassa. Componentan ensimmäinen kansain-

välinen harjoitteluohjelma käynnistyi vuonna 2008 ja ryhmästä konsernin eri toimintoihin palkattiin noin 25 akateemisen loppututkinnon suorittanutta nuorta osaajaa.

Harjoitteluohjelma on saavuttanut vankan suosion kaupallisen ja teknisen alan opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2010 ohjelmaan haki satoja opiskelijoita. Ohjelma on saanut osallistujilta myönteistä palautetta kansainvälisyydestä, ammattimaisista järjestelyistä, mentorien erinomaisesta tuesta sekä mielenkiintoisista tehtävistä ja vastuista. Erityistä kiitosta harjoittelijat ovat antaneet tasavertaisesta kohtelusta työryhmissä, vastuun antamisesta ja valtuuttamisesta.

Yhteistyötä oppilaitosten kanssa

Componentan tavoitteena on varmistaa näkyvyys tärkeimmillä työmarkkinoilla rakentamalla yrityksen ja samalla koko teollisuudenalan tunnettuutta. Componenta pitää

aktiivisesti yhteyttä eri oppilaitoksiin kaikissa toimintamaissaan ja osallistuu niiden järjestämiin rekrytointitapahtumiin. Tämän lisäksi Componenta tukee valitsemiaan opiskelijajärjestöjä sekä tarjoaa mahdollisuuden yhteistyöhön esimerkiksi yritysvierailujen ja oppilaitosluentojen muodossa.

Vuonna 2011 Componenta aloitti yhteistyöohjelman valitsemiensa metallurgian ja teknisen alan yliopistoprofessorien kanssa. Yhteistyöohjelman tavoitteena on tarjota toimintamalli professorien, opiskelijoiden ja Componentan tavoitteelliselle yhteistyölle vuodesta 2012 alkaen.

Resurssien suunnittelu ja johtaminen

Componentan resurssisuunnittelua ja henkilöstön rekrytointia ohjaavat liiketoiminnan kehitys ja

Avainluvut

	2011	2010	2009	2008	2007
Henkilöstön määrä keskimäärin ml. vuokratyövoima	4 717	4 155	3 797	5 207	5 174
Henkilöstön määrä kokoaikaiseksi muutettuna, FTE ml. vuokratyövoima	4 003	3 224	2 424	4 374	n/a
Muutos vuoden aikana, %	14	9	-27	1	-1
Poissaolot sairauden ja työtapaturmien vuoksi, % *)	3,9	3,8	4,5	4,5	4,4
Rekrytoinnit	746	654	335	542	593
Vaihtuvuus, %	17	10	26	13	8
Työsuhteen tyyppi, %
Vakituinen	73	81	93	93	81
Määräaikainen	16	9	5	3	3
Vuokra	10	9	2	4	18

*) Sisältää kaikki poissaolopäivät ensimmäisestä viimeiseen

Henkilöstö toiminnoittain

Työssäolovuodet

Case: Challenger haastaa kehittymään ja kehittämään

1. Challenger-koulutusohjelman tavoitteena on, että sen anti hyödyttää osallistujien lisäksi myös työyhteisöä, sillä koulutuksessa opittua on tarkoitus hyödyntää omassa työssä ja tiimissä. Jokaiselle osallistujalle nimetään myös oma mentori sekä tehdään henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

2. Componentan ylin johto, toimitusjohtaja Heikki Lehtonen mukaan lukien, jakaa koulutusohjelman aikana kokemuksiaan nuorille componentalaisille.

3. Hollannissa sijaitsevan Weertin valimon laatupäällikön Rob Rebergenin mukaan on hyödyllistä oppia tuntemaan ja työskentelemään eri kulttuureista tulevien työkavereiden kanssa; se auttaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä yhtenäisen yrityskulttuurin, One Componentan, rakentamisessa.

henkilöstöstrategiassa määritellyn kriittisen osaamisen kehittäminen. Vuosittaisissa keskusteluissa kartoitetaan resurssien ja osaamisen nykytila, tarpeet sekä sovitaan tarvittavat toimenpiteet. Vuonna 2011 painopiste oli tulevaisuuden suunnitteluosaamisen kartoittamisessa sekä työnjohdon koulutuksessa ja resurssisuunnittelussa.

Tavoitteena suunnitteluosaamisen vahvistaminen

Yksi Componentan strategisista tavoitteista on lisätä yhteistyötä asiakkaan kanssa jo komponenttien suunnitteluvaiheessa, ja näin toteuttaa paras mahdollinen tuote niin laadun, toimitusvarmuuden kuin kustannustehokkuuden kannalta. Tämä edellyttää nykyisten osaajien ammattitaidon ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä, mutta myös uusia resursseja.

Keväällä 2011 kartoitettiin nykyinen suunnitteluosaaminen sekä tarvittavat tulevaisuuden tarpeet. Tavoitteena on varmistaa oikeiden resurssien tarkoituksenmukainen sijoittuminen sekä ajallisesti että kustannustehokkaasti. Suunnitteluosaamisen vahvistamiseksi sekä olemassa olevan henkilöstön sitouttamiseksi määriteltiin keskeiset toimenpiteet. joita ovat työnantajamielikuvan vahvistaminen, suunnitteluosaajien perehdyttäminen ja kehittäminen, urapolkujen luominen ja määrittely sekä sitouttaminen.

Toimenpiteet, jotka perustuvat noin 50 Componentan asiantuntijan haastatteluun ja strategian pohjalta tehtyihin resurssisuunnitelmiin,

liittyvät uusien osaajien hankintaan sekä jo olemassa olevien suunnittelijoiden sitouttamiseen, työssäoppimiseen ja uralla etenemiseen.

Työnjohdon resurssien ja osaamisen varmistaminen

Motivoituneet ja sitoutuneet esimiehet toimivat strategian jalkauttajina viemällä sen toimintaan ja osaksi työntekijöiden arkea. Työnjohtajat ovat yksi Componentan avainhenkilöstöryhmä, sillä lähiesimiestyö on merkittävässä asemassa puhuttaessa työntekijöiden työhyvinvoinnista ja sitoutumisesta.

Vuonna 2011 tehty kartoitus työnjohtoresurssien nykytilanteesta osoitti, että vaihtuvuus Componentan työnjohdossa on erittäin pientä ja esimiehet ovat sitoutuneita työhönsä.

Componentassa panostaminen työnjohtoon nähdään tärkeänä, sillä työnjohtajat ovat työmarkkinoilla erittäin kilpailtuja. Työnjohtajaksi ei valmistuta suoraan mistään oppilaitoksesta, vaan ammattitaito on hankittava työssä oppimisen kautta. Lisäksi iso osa nykyisistä työnjohtajista on eläköitymässä ja uusia korvaavia resursseja tarvitaan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Esimiesten kyky kantaa vastuuta ja toteuttaa muutoksia korostuu asiakasvaatimusten kasvaessa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Componenta panostaa esimiesten osaamiseen koulutuksella sekä luomalla yhtenäisiä käytäntöjä ja prosesseja. Vuoden 2011 aikana yhtenäistettiin esimerkiksi kehityskeskustelukäytäntöjä sekä työkaluja puuttua mahdollisiin ongelmatilanteisiin.

Kun työnjohtajan työnkuva on muuttunut vaativammaksi esimiestyöhön kohdistuvien vaatimusten kasvaessa, on työnjohtotutkinnon suorittaminen nähty hyväksi pohjaksi työssä menestymiseksi. Suomessa Componentan kaikki uudet työnjohtajat suorittavat tekniikan erikoisammattitutkinnon työnsä ohessa. Opiskelumahdollisuus on tarjolla myös nykyisille työnjohtajille. Syksyllä 2011 kaikki Suomen yksiköiden työnjohtajat osallistuivat Työnjohdon muuttuva rooli -teemapäiville, joiden avulla varmistettiin, että työnjohtajilla on tarpeeksi tietotaitoa uusista haasteista selviämiseksi.

Työnjohdon osastopalaverit ovat tärkeä väline työnjohdon osaamisen kehittämisessä ja työssä oppimisessa. Kyky ymmärtää Componentan strategiaa ja liiketoimintamallia tehostaa työnjohtotyötä; samalla se vaikuttaa suoraan tuottavuuteen, työntekijöiden hyvinvointiin, työturvallisuuteen sekä tuotannon sujumiseen.

Organisaation jatkuva kehittäminen

Toimintaympäristön haasteet ja kilpailu edellyttävät organisaation jatkuvaa kehittämistä. Toimenpiteet strategisen tavoitteen - olla halutuin valuratkaisujen toimittaja - toteuttamiseksi jatkuivat vuonna 2011. Painopiste oli tehokkuuden parantaminen organisaatiorakenteiden muutoksilla sekä toiminnan, erityisesti konepajojen, keskittämisellä suurempiin ja kilpailukyvyn varmistamisen kannalta tarkoituksenmukaisiin yksiköihin.

Orhangazin kilpailukyky paranee Boost up -projektilla

Elokuussa 2011 Orhangazin valimossa Turkissa toteutettiin organisaatiouudistus, jossa noin 1 670 ihmistä työllistävän valimon tuotanto jaettiin kolmeen liiketoimintalinjaan tavoitteena toiminnan tehokkaampi johtaminen.

Lisäksi syksyllä 2011 käynnistettiin Boost up -projekti, jonka tavoitteena on parantaa valimon tuottavuutta, sisäisiä prosesseja ja tapaa tehdä työtä. Projekti käynnistyi analyysillä, joka kartoitti organisaation nykytilaa tuottavuuden, johtamisen ja prosessien osalta. Analyysin perusteella

keskeisimmät kehityskohteet liittyivät sisäisiin työprosesseihin ja toiminnan tehokkuuteen. Konkreettiset toimenpiteet valimon kannattavuuden parantamiseksi toteutetaan kevään 2012 aikana.

SERVE - keskitetyt palvelut yhdenmukaistavat toimintoja

Elokuussa 2010 käynnistetty Suomen liiketoimintojen palkka- ja taloushallinnon sekä myynnin tukitoimintojen keskittäminen yhteen palvelukeskukseen eteni vuoden 2011 aikana suunnitelmien mukaisesti.

Palvelukeskukseen rekrytoitiin vuoden 2011 aikana yhteensä 12 työntekijää; neljä talon sisältä ja kahdeksan uutta työntekijää. Uuden toimintamallin toimivuus ja jalkauttaminen varmistettiin vuoden aikana järjestetyillä koulutuksilla niin myynnissä kuin palkka- ja taloushallinnossa. Uusi palvelukeskus on täydessä toiminnassa vuoden 2012 alussa.

Suomessa saatavien kokemusten pohjalta talous- ja palkkahallinnon sekä myynnin tuen toimintamalleja tullaan hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan myös muissa Componentan maissa.

Konepajatoimintojen keskittäminen isompiin yksiköihin

Vuonna 2011 Componenta keskittyi konepajatoimintojensa keskittämiseen suurempiin yksiköihin, minkä seurauksena Pietarsaaren konepajan toiminnot siirrettiin Ruotsin Främmestadiin. Lempäälässä sijaitseva Nisamon konepaja myytiin vuoden lopussa Tampereen Konepajat Oy:lle, joka jatkaa koneistustoimintaa Nisamon tiloissa Componentan koneistusalihankkijana.

Konepajatoimintojen uudelleenjärjestelyiden yhteydessä käydyt yhteistoimintaneuvottelut käytiin rakentavassa hengessä. Pietarsaaressa osalle konepajan työntekijöille tarjottiin työmahdollisuuksia valimon puolelta. Henkilöstöä tuettiin normaalin muutosturvan lisäksi bonusohjelmalla. Nisamon lokakuussa aloitetut yhteistoimintaneuvottelut päätettiin kauppasopimuksen myötä ja henkilöstö siirtyi vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen.

Toimintamme tuottaa lisäarvoa sidosryhmillemme

Yhteistyö ja vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ovat osa Componentan vastuullista liiketoimintaa, sillä toimintamme vaikutukset kohdistuvat laajasti sidosryhmiimme. Sidosryhmämme ovat meille tärkeitä. Heiltä saatavan palautteen avulla kehitämme toimintaamme ja palveluamme.

Lue lisää verkosta.

Componentan keskeisiä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, omistajat ja sijoittajat, rahoituslaitokset, toimittajat ja alihankkijat sekä yhteiskunta, viranomaiset ja naapurusto.

Yhteistyömme asiakkaiden kanssa perustuu luottamukselle. Kehitämme jatkuvasti omaa osaamistamme ja toimintaamme, jotta asiakkaamme saavat meiltä parhaan palvelun komponentin toimitusketjun kaikissa vaiheissa. Asiakkaiden palaute vuonna 2011 kertoi, että he arvostavat suunnitteluosaamistamme sekä henkilöstömme helppoa tavoitettavuutta ja ammattitaitoa. Asiakastyytyväisyys parani myös laadun ja toimitusvarmuuden osalta.

Componentan palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 4 700 henkilöä mukaan lukien vuokratyövoima. Osaava ja sitoutunut henkilöstömme varmistaa päivittäisen liiketoiminnan sujumisen, yrityksen pitkäjänteisen kehittämisen ja strategisten tavoitteiden saavuttamisen.

Vuonna 2011 Componenta osti raaka-aineita 229 (165) miljoonalla eurolla. Huomioimme ostoissa ympäristön ja turvallisuuden sekä sosiaalisen

vastuun ja eettisyyden periaatteet. Emme maksa lahjuksia tai muita laittomia maksuja. Vuonna 2011 konsernissa ei ollut yhtään korruptiotapausta. Edellytämme pääraaka-aineiden toimittajilta ISO 14001:n mukaista toimintaa.

Componenta on mukana monissa oman toimialansa yhteistyöelimissä ja -projekteissa toimintamaissaan. Osallistumme myös jatkuvasti erilaisiin kehitysprojekteihin yhdessä muiden yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Maksetut ja saadut avustukset

Componentan yksiköt Turkissa, Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa ovat tukeneet paikallisia urheilujärjestöjä, oppilaitoksia ja yleishyödyllisiä järjestöjä. Componentan sponsointi ja lahjoitukset urheilun ja kulttuurin tukemiseksi, voittoa tavoittelemattomille organisaatioille sekä tutkimukseen olivat 287 000 euroa vuonna 2011.

Componenta-konserni sai julkiselta sektorilta avustuksia vuonna 2011 yhteensä 297 000 euroa. Avustukset kohdistuivat muun muassa henkilöstön hyvinvointiin ja kouluttamiseen sekä tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin.

Me	2011	2010	2009	2008	2007
Lisäarvon luominen
Asiakkaat (liikevaihto)	576,4	451,6	299,6	681,4	634,7
Toimittajat (ostot ja ulkopuoliset palvelut)	-281,9	-202,9	-113,5	-324,1	-305,0
Tuotettu lisäarvo	294,5	248,7	186,1	357,3	329,7
Lisäarvon jakautuminen
Henkilöstölle (palkat ja eläkekulut)	-117,5	-106,9	-86,1	-132,2	-132,0
Julkiselle sektorille (tuloverot ja sosiaaliset kulut)	-13,2	-10,2	-1,3	-18,7	-15,8
Rahoittajille (rahoituskulut)	-38,9	-40,0	-32,2	-45,1	-31,4
Osakkeenomistajille (osingot)	0,0	0,0	0,0	-3,3	-5,5
Sidosryhmille jaettu lisäarvo	-169,6	-157,1	-119,6	-199,3	-184,7
Konsernin toiminnan kehittämiseen	124,8	91,6	66,5	158,0	145,0

Taloudellisen lisäarvon jakautuminen

Hallinnointiperiaatteet

Componenta-konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj, Suomessa rekisteröity julkinen yhtiö, jonka osake on listattu Helsingin pörssissä NASDAQ OMX Helsinki. Componenta Oyj:n (Componenta tai yhtiö) hallinto ja johtaminen perustuvat Suomen lakeihin, yhtiön yhtiöjärjestykseen sekä NASDAQ OMX Helsingin pörssin ja Suomen Finanssivalvonnan ohjeisiin ja määräyksiin. Componenta noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka on saatavissa verkossa osoitteessa www.cgfinland.fi.

Hallinnointikoodin suosituksesta poiketen Componentalla ei ole hallituksen valiokuntia. Hallituksen kokoonpano sekä Componentan toiminnan luonne ja koko huomioon ottaen, hallitus ei ole pitänyt tarpeellisena perustaa valiokuntia valmistelemaan hallituksen vastuulle kuuluvia asioita.

Componentan hallituksen kokouksessaan 23.1.2012 käsittelemä hallinnointikoodin tarkoittama erillinen Selvitys Componentan hallinnointi- ja ohjauskoodista on osoitteessa www.componenta.com/Sijoittajille.

Componentan hallintoelimet

Componentassa ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa.

Yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävässään.

Hallintoelimet

tarkastuksen vuosisuunnitelman puitteissa yhteistyössä ulkoisten tilintarkastajien kanssa.

Yhtiökokous

Componentan ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous. Componentan yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä.

Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa tilinpäätöksen vahvistaminen, voitonjaosta päättäminen sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta.

Jokaisella Componentan osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Yhdellä osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta riittävän hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.

Vuonna 2011

Componentan varsinainen yhtiökokous kokoontui 28.2.2011 Helsingissä. Yhtiökokouksessa oli edustettuna 46 % yhtiön osakkeista. Kaikki Componentan hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja olivat läsnä kokouksessa.

Lue lisää verkosta.

Hallitus

Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain Componentan hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 3 - 7 jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden edellä mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Riiippumattomuus arvioidaan

Suomen listayhtiöiden hallintokoodin suosituksen 15 mukaisesti. Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Hallitus laatii itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Hallituksen keskeisimmät tehtävät ovat:

· Hallitus valvoo Componentan johtamista ja toimintaa ja tekee merkittävät strategiaan, investointeihin, organisaatioon, yritysjärjestelyihin ja rahoitukseen liittyvät päätökset.
· Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenet, hyväksyy organisaatiorakenteen ja kannustinjärjestelmien periaatteet.
· Hallitus varmistaa, että yhtiön kirjanpito, varainhoidon valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty.
· Hallitus hyväksyy keskeiset toimintaperiaatteet ja arvot sekä vahvistaa vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja budjetit.
· Hallitus tekee ehdotukset yhtiökokoukselle ja kutsuu yhtiökokouksen koolle.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on paikalla ja joista yhden täytyy olla hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Componentan talousjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin sihteerinä.

Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla vuosittain. Lisäksi hallitus tarkastaa konsernin hallinnointiperiaatteet vuosittain ja tekee niihin muutoksia tarvittaessa.

Vuonna 2011

Yhtiökokous 28.2.2011 valitsi Componentan hallitukseen kuusi jäsentä: Heikki Bergholmin, Pii Kotilaisen, Heikki Lehtosen, Juhani Mäkisen, Marjo Miettisen ja Matti Tikkakosken. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Bergholmin ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkisen.

Hallituksen jäsenistä Heikki Bergholm, Pii Kotilainen, Juhani Mäkinen, Marjo Miettinen ja Matti Tikkakoski ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että osakkeenomistajista. Heikki Lehtonen toimii Componentan toimitusjohtajana ja konsernijohtajana. Hän on myös yhtiön merkittävä osakkeenomistaja hallinnoimiensa yhtiöiden kautta.

Hallituksen jäsenten henkilö- ja omistustiedot on esitetty verkossa osoitteessa www.componenta.com ja tämän raportin sivuilla 36 - 37.

Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa, ja hallituksen jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 100 %. Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa 2011. Hallinnointiperiaatteet päivitettiin hallituksen kokouksessa 28.3.2011.

Toimitusjohtaja

Componentan toimitusjohtajana toimii Heikki Lehtonen.

Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta.

Toimitusjohtaja vastaa Componentan liiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Toimitusjohtaja valmistelee ja esittelee hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat ja toimeenpanee hallituksen päätökset. Hän raportoi hallitukselle mm. yhtiön taloudellisesta tilasta, liiketoimintaympäristöstä ja muista merkittävistä asioista.

Toimitusjohtaja on Componentan johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän puheenjohtaja.

Johtoryhmä

Componentan johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa Componentan johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja heidän työsuhteidensa ehdoista päättää konsernin hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella. Konsernissa käytössä olevan "yksi yli yhden" -hyväksymisperiaatteen mukaisesti päätökset hyväksyy hallituksen puheenjohtaja.

Componentan johtoryhmän jäseniä ovat tärkeimpien konsernitason toimintojen vastuunalaiset johtajat ja operatiivisten toimintojen johtamisesta vastaavat johtajat, jotka:

· edistävät toiminnallaan konsernin pitkän aikavälin liiketoimintatavoitteiden saavuttamista ja lisäarvon tuottamista sekä liiketoiminnan kehitystä
· varmistavat toiminnan tehokkuuden kaikkialla konsernissa
· kehittävät johtamiskäytäntöjä
· edistävät yhteisiä toimintamalleja ja -periaatteita

Vuonna 2011

Componentan johtoryhmään kuului yhdeksän henkilöä. Johtoryhmä kokoontui kuukausittain. Toimitusjohtaja toimi puheenjohtajana ja viestintäjohtaja sihteerinä.

Johtoryhmän jäsenten henkilö- ja omistustiedot on esitetty verkossa osoitteessa www.componenta.com ja tämän raportin sivuilla 38 - 39.

Vuoden aikana johtoryhmä keskittyi konsernin strategisten tavoitteiden toteuttamisen sekä kannattavuuden ja kilpailukyvyn kannalta merkittävien tuotantoon, myyntiin, suunnitteluun ja logistiikkaan liittyvien toimenpiteiden toimeenpanemiseen.

Laajennettu johtoryhmä

Konsernin laajennetun johtoryhmän tehtävänä on konsernin strategian valmistelu ja toimeenpano.

Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat Componentan johtoryhmän jäsenten lisäksi operatiivisten toimintojen kehittämisestä vastaavat johtajat, myyntijohtajat, suunnittelujohtaja ja viestintäjohtaja. Katso tarkemmin kokoonpano osoitteesta www.componenta.com ja tämän raportin sivulla 39.

Vuonna 2011

Konsernin laajennettu johtoryhmä keskittyi konsernin operatiivisten yksiköiden toimintastrategioiden valmisteluun sekä konsernistrategian mukaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Palkitseminen

Componentan hallitus päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta. Componentan johtoryhmän jäsenten työsuhteiden ehdoista päättää konsernin hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella.

Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Hallituksen jäsenet eivät kuulu Componentan osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän tai eläkejärjestelmien piiriin. Vuonna 2011 yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 50 000 euroa ja hallituksen jäsenille 25 000 euroa vuodessa. Matkakustannukset korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Palkitsemisjärjestelmät

Hallitus tarkastelee vuosittain kokonaispalkitsemisen markkinakilpailukykyisyyden, käytettävät instrumentit sekä niiden painoarvot ja tavoitteet eri kohderyhmien palkitsemisessa.

Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä

Lyhyellä aikavälillä (1 kalenterivuosi) tapahtuva palkitseminen on sidottu mitattavissa oleviin henkilökohtaisten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen vuositasolla.

Pitkän aikavälin osakepohjainen palkitsemisjärjestelmä

Hallitus päättää pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä osana kokonaisvaltaista palkitsemistarkastelua ja johtaa niiden toteuttamista.

Vuosille 2010–2012 on vahvistettu ja käytössä avainhenkilöille suunnattu pitkän aikavälin osakepohjainen palkkio- ja kannustinjärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva

palkkiojärjestelmä. Ohjelmassa on kolme jaksoa, jotka kukin rakentuvat yhden vuoden kestoisesta ansaintajaksosta ja kahden vuoden pitojaksosta.

Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Ansaitun palkkion määrä todetaan ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen.

Palkkiot maksetaan vuosina 2011, 2012 ja 2013 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Jos järjestelmän perusteella maksetaan palkkiona osakkeita suhteessa saavutettuihin tavoitteisiin ansaintavuoden päätyttyä, ansaittuja osakkeita ei saa luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää niille asetetun kahden vuoden sitouttamisjakson aikana.

Eläkesopimukset

Toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella (COO) on henkilökohtainen lisäeläkesopimus. Vakuutus sisältää vanhuuseläkkeen eläkeiässä, vapaakirjaoikeuden vakuutetun työsuhteen päättyessä ennen vakuutussopimuksen mukaista vanhuuseläkeikää ja työkyvyttömyysturvan sekä työsuhde-, vapaakirja- ja eläkeaikaisen henkivakuutusturvan. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta.

Lisäeläkesopimuksessa määritetyt työsuhde- ja vapaakirjaaikainen henkivakuutusturva ovat vakuutussäästön suuruiset.

Lisäksi konsernin johtoryhmän suomalaisilla jäsenillä, poislukien toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, on lyhyen aikavälin ohjelman osana mahdollisuus enintään 10 %:n eläkeallokaatioon ohjelman ansaintakriteerien toteuman mukaisesti.

Toimitusjohtajan palkitseminen ja etuudet

Toimitusjohtajan sopimus on yhtiön puolelta irtisanottavissa kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla ja toimitusjohtajan puolelta kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtaja ei ole oikeutettu erilliseen korvaukseen irtisanomisen johdosta muutoin kuin irtisanomisajan sopimuksen mukaiseen palkkaan ja luontoisetuihin sekä lisäeläkkeeseen eläkesopimuksen vapaakirjaperiaatteiden mukaisesti.

Toimitusjohtaja on ollut oikeutettu konsernin pitkän aikavälin osakepohjaiseen palkkio- ja kannustinjärjestelmään. Vuosille 2010 – 2012 vahvistetun ohjelman ansaintajaksolle 2011 toimitusjohtajalle vahvistettu osakemäärä on 5 000 osaketta.

Toimitusjohtaja ei kuulu lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmään.

Muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkitseminen ja etuudet

Johtoryhmän jäsenten kiinteä rahapalkka sisältää korvauksen mahdollisesta Componenta-konsernin sekä osakkuusyhtiöiden hallitustyöskentelystä.

Lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmasta maksettava taloudellisiin ja henkilökohtaiseen tavoitteisiin sidottu bonus on enintään 50 % henkilön vuosiansioista.

Johtoryhmän lyhyen aikavälin bonusjärjestelmän osana enintään 10 % perusvuosiansioista maksetaan eläkerahastoon, suhteessa saavutettuihin yhtiön taloudellisiin tavoitteisiin.

Pitkän aikavälin osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdollisuus yhdeltä ansaintajaksolta vastaa noin 30 – 50 % henkilön vuosiansioista.

Johtoryhmän jäsenet ja konsernin avainhenkilöt ovat oikeutettuja lisäsairaskuluvakuutukseen lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi.

Johtoryhmän jäsenet ovat myös oikeutettuja autoetuun osana kokonaiskompensaatiota.

Vuonna 2011

Hallituksen ja johdon palkkiot ja muut etuudet, katso www.componenta.com ja tilinpäätöksen liitetieto 36.

Riskienhallinta ja valvonta

Componenta noudattaa toiminnassaan kaikkia voimassa olevia lakeja ja säädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä toimintatapoja. Lisäksi toimintaa ohjaavat Componentan arvot ja yhtiön omat toimintaperiaatteet, Componenta Way To Operate.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää ja sillä varmistetaan yhtiön liiketoimintaan vaikuttavien riskien tunnistaminen, arviointi ja seuranta. Sen avulla ennakoidaan liiketoimintaan vaikuttavat uhat ja mahdollisuudet ja varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus.

Hallitus vahvistaa periaatteet riskienhallinnalle ja toimitusjohtaja valvoo riskienhallintaohjelman toteutumista siten, että ne keskittyvät paikallisen ja operatiivisen toiminnan kannalta olennaisiin asioihin.

Johtoryhmä osallistuu riskien tunnistamiseen, arviointiin, vastuuttamiseen ja kontrollointiin.

Talousjohtaja vastaa taloudellisiin asioihin ja lakiasiainjohtaja kaikkiin muihin asioihin liittyen operatiivisten liiketoimintojen sekä konsernin muiden toimintojen tukemisesta riskienhallinnassa ja riskienhallinnan kehittämisessä.

Liiketoimintojemme johdon tehtävänä on tunnistaa ja hallita oman liiketoiminta-alueensa riskejä osana operatiivista toimintaansa.

Jokainen työntekijä vastaa omaan työhönsä liittyvien ja muutoin hallitsemiensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja raportoinnista omalle esimiehelleen.

Konsernirahoitus hallinnoi rahoitusriskejä sekä turvaa osaltaan oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuuden kilpailukykyisin ehdoin. Samalla konsernirahoitus vastaa myös rahavarojen hallinnoinnista ja suojauksesta.

Componentan merkittävimmät liiketoimintaympäristöön ja liiketoimintaan liittyvät riskit ja rahoitusriskit on esitetty yhtiön verkkosivuilla.

Vuonna 2011

Konsernin johtoryhmä kävi läpi vuosittaisen riskienhallintaprosessin (ERM), jossa tunnistetaan ja arvioidaan riskit sekä päätetään niihin liittyvistä korjaavista toimenpiteistä. Johtoryhmä seuraa säännöllisesti toiminnan merkittävimpiä riskejä. Riskienhallintaprosessin mukaisesti myös liiketoimintojen johto käy vuosittain läpi operatiivisten toimintojen riskit ja raportoi prosessin keskeiset tulokset konsernin johtoryhmälle.

Sisäinen tarkastus

Componenta-konsernin sisäistä tarkastusta toteutetaan hallituksen hyväksymien toimintaperiaatteiden mukaisesti, jotka perustuvat konsernin sisäiseen raportointiin ja hallituksen hyväksymään vuosittaiseen tilintarkastussuunnitelmaan.

Componenta-konsernin taloushallinto suorittaa konserniyhtiöiden sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman puitteissa yhteistyössä ulkoisten tilintarkastajien kanssa.

Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla säännöllisesti. Raportteihin sisältyvät toteutuneet tiedot, budjetit ja ajantasaiset ennusteet kuluvalle vuodelle.

Sisäpiirihallinto

Componenta noudattaa NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjeiden lisäksi omia sisäpiirisäännöksiään, jotka ovat koko henkilöstön saatavilla.

Sisäpiiriläisiä voivat olla myös muut henkilöt, joilla on hallussaan sisäpiirintietoa huolimatta siitä, missä, mistä ja miten tiedot on saatu. Componenta edellyttää, että kaikkea yhtiön liiketoimintaan liittyvää ei-julkista tietoa käsitellään luottamuksellisesti.

Componenta on nimennyt yhtiön sisäpiiriasioiden vastuuhenkilöksi konsernin talousjohtajan ja sisäpiirirekisterin vastuuhenkilöksi konsernin viestintäjohtajan.

Julkinen sisäpiiri

Suomen arvopaperimarkkinalain mukaan Componentan ilmoitusvelvollisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Julkista sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland ja se on nähtävissä yhtiön verkkosivuilla.

Componentan ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten omistus on esitetty yhtiön verkkosivuilla.

Yrityskohtainen sisäpiiri

Yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat ne henkilöt, jotka asemansa, toimensa tai tehtävänsä nojalla saavat säännöllisesti haltuunsa sisäpiirintietoa. Componenta on määritellyt yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi seuraavissa asemissa toimivat henkilöt: konsernin johtoryhmä, laajennettu johtoryhmä, konsernin talousosaston, rahoituksen, tietohallinnon ja viestinnän avainhenkilöt, operatiivisten liiketoimintasegmenttien controllerit ja konsernin johdon sihteerit.

Yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistusta Componentassa seurataan säännöllisesti Euroclear Finland Oy:n SIRE-rekisterin avulla.

Hankekohtainen sisäpiirirekisteri

Componenta pitää yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin hankekohtaista osarekisteriä sellaisista hankkeista, jotka toteutuessaan saattavat vaikuttaa Componentan arvopapereiden tai niihin liittyvien johdannaisten hintaan. Hankkeella tarkoitetaan järjestelyä tai muuta tunnistettavaa toimenpidettä, joka valmistellaan luottamuksellisesti ja joka toteutuessaan on omiaan vaikuttamaan Componentan arvopapereiden hintaan. Hanke eroaa selvästi yrityksen tavallisesta liiketoiminnasta laajuutensa tai luonteensa puolesta.

Componentan toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti, pidetäänkö järjestelyä tai toimenpidettä hankkeena.

Suljettu ikkuna

Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa Componentan arvopapereilla 30 päivää ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkaisemista. Tarkat päivämäärät julkaistaan yhtiön verkkosivuilla olevassa talouskalenterissa.

Tilintarkastus

Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja päättää tilintarkastajalle maksettavista palkkioista. Yhtiössä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Suomen Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Voimassa olevien tilintarkastussäännösten mukaisten tehtävien lisäksi tilintarkastaja raportoi tarvittaessa Componentan hallitukselle.

Tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto voi päävastuullisen tilintarkastajan osalta olla enintään 7 vuotta.

Vuonna 2011

Tilikaudella 1.1. – 31.12.2011 Componentan varsinaisena tilintarkastajan toimi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Yhtiökokouksen 28.2.2011 päätöksen mukaisesti tilintarkastajalle maksetaan palkkio laskun mukaan. Vuonna 2011 suoriteperusteiset palkkiot Componenta-konserniin kuuluvien yhtiöiden tilintarkastajille olivat yhteensä 694 000 euroa, jotka koostuivat tilintarkastuksen palkkioista, 397 000 euroa, ja muiden palveluiden palkkioista, 297 000 euroa.

Tiedottaminen

Tiedot Componentasta ja sen hallinnoinnista julkistetaan yhtiön verkkosivuilla. Kaikki Componentan julkistamat tiedotteet ja raportit ovat myös nähtävissä yhtiön verkkosivuilla heti niiden julkaisun jälkeen.

Hallitus

Heikki Bergholm s. 1956, Suomen kansalainen DI

Hallituksen jäsen vuodesta 2002, puheenjohtaja 2003 alkaen

Keskeinen työkokemus

Suominen Yhtymä Oyj:n toimitusjohtaja 2002 - 2006 Lassila & Tikanoja Oyj:n johtotehtäviä

1985 - 2001, toimitusjohtaja 1998 - 2001 Teollistamisrahasto Oy:n johto- ja asiantuntijatehtäviä 1980 - 1985

Luottamustoimet

Lakan Betoni Oy:n ja Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Forchem Oy:n ja MB Rahastot Oy:n hallituksen jäsen

Componentan osakkeita 240 016 kpl

Pii Kotilainen s. 1960, Suomen kansalainen KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus

Outokumpu Oyj:n henkilöstöjohtaja 2009 - Huhtamäki Oyj:n henkilöstöjohtaja 2006 - 2008 Nokia-konsernissa useissa HR-tehtävissä 1984 - 2006

Heikki Lehtonen s. 1959, Suomen kansalainen DI

Hallituksen jäsen vuodesta 1987

Keskeinen työkokemus

Componenta-konsernin toimitusjohtaja 1993 - Santasalo-Vaihteet Oy:n toimitusjohtaja 1987 - 1994 Erilaisia johto- ja asiantuntijatehtäviä JOT-Yhtiöt Oy:ssä 1980 - 1987

Luottamustoimet

Pöyry Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Otava Oy:n hallituksen jäsen Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n valtuuskunnan jäsen

Componentan osakkeita 5 318 840 kpl

Marjo Miettinen s. 1957, Suomen kansalainen KM

Hallituksen jäsen vuodesta 2004

Keskeinen työkokemus

EM Group Oy:n toimitusjohtaja 2006 - Ensto Oyj:n johto- ja asiantuntijatehtäviä 1989 - 2001 ja hallituksen puheenjohtaja 2002 - 2006

Luottamustoimet

Efla Oy:n ja Teleste Oyj:n hallituksen puheenjohtaja EM Group Oy:n, Ensto Oy:n, Teknologiateollisuus ry:n ja TTY-säätiön hallituksen jäsen

Juhani Mäkinen s. 1956, Suomen kansalainen Laamanni

Hallituksen jäsen vuodesta 2000, varapuheenjohtaja 2002 alkaen

Keskeinen työkokemus

Aval Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2011 - Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2001 - 2010 Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:n osakas 1985 - 2010

Luottamustoimet

Oy Forcit Ab:n hallituksen puheenjohtaja Lemminkäinen Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Oy Karl Fazer Ab:n ja Vking Malt Oy:n hallituksen jäsen

Componentan osakkeita 56 666 kpl

Matti Tikkakoski s. 1953, Suomen kansalainen Ekonomi

Hallituksen jäsen vuodesta 2003

Keskeinen työkokemus

Atria Oyj:n toimitusjohtaja 2006 - 2011 Å&R Carton AB:n varatoimitusjohtaja 2004 - 2005 Huhtamäki Oyj:ssä useita johtotehtäviä 1980 - 2003

Luottamustoimet

Altia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

Componentan osakkeita 11 500 kpl

johtoryhmä

Heikki Lehtonen s. 1959, Suomen kansalainen DI Toimitusjohtaja 1993 - Keskeinen työkokemus

Santasalo-Vaihteet Oy:n toimitusjohtaja 1987 - 1994 JOT-Yhtiöt Oy:n johto- ja asiantuntijatehtäviä 1980 – 1987

Componentan osakkeita 5 318 840 kpl

Hakan Göral s. 1967, Turkin kansalainen DI Johtaja, Turkin toiminnot 2007 -

Keskeinen työkokemus

Döktas A.S:n myynti- ja tuotekehitysjohtaja 2004 - 2007 Mako Elektrik A.S:n varatoimitusjohtaja 2001 - 2004 Koc-konsernin johto- ja asiantuntijatehtäviä 1990 - 2001

Componentan osakkeita 3 000 kpl

Yrjö Julin s. 1957, Suomen kansalainen TkL Operatiivinen johtaja 2010 - Keskeinen työkokemus

Aker Yards ASAn toimitusjohtaja 2007 - 2008 Aker Yardsin ja Aker Finnyardsin johtotehtäviä 2002 - 2008 Componenta-konsernin johtotehtäviä 1986 - 2002, viimeksi varatoimitusjohtajana

Componentan osakkeita 54 500 kpl

Olli Karhunen s. 1959, Suomen kansalainen DI

Johtaja, Suomen toiminnot 2010 -

Keskeinen työkokemus

Componentan Valimot-divisioonan johtaja 2006 - 2010 Componenta-konsernin ja eri divisioonien sekä yksiköiden johto- ja asiantuntijatehtäviä 1990 – 2006 Kuusakoski Oy:n ja VTT:n asiantuntija- ja muita tehtäviä 1984 -1990

Componentan osakkeita 14 515 kpl

Mika Hassinen s. 1969, Suomen kansalainen KTM, MMM Talousjohtaja 2008 -

Keskeinen työkokemus

Stora Enso Oyj:n talousjohtaja, Markkinapalvelut 2005 - 2007 Stora Enso Oyj:n, Deutsche Bank AG Ltd:n ja McKinsey & Co:n johto- ja asiantuntijatehtäviä 1996 - 2005

Componentan osakkeita 5 850 kpl

Anu Mankki s. 1963, Suomen kansalainen FM Henkilöstöjohtaja 2005 -

Keskeinen työkokemus

Metso Oyj:n henkilöstön kehittämisjohtaja 2003 - 2005 Metso Oyj:n, Metso Paperin ja Valmet Paperikoneet Oy:n HR:n johto- ja asiantuntijatehtäviä Suomessa ja ulkomailla 1988 - 2003

Componentan osakkeita 2 200 kpl

Pauliina Rannikko s. 1970, Suomen kansalainen OTK, KTM Lakiasiainjohtaja 2010 - Keskeinen työkokemus Onninen Oy:n General Counsel 2007 - 2010 Finnair Oyj:n ja asianajotoimisto Roschierin johto- ja asiantuntijatehtäviä 1997 - 2007

Michael Sjöberg s. 1964, Ruotsin kansalainen DI, eMBA Johtaja, Ruotsin toiminnot 2010 -

Keskeinen työkokemus

Componentan Konepajat-divisioonan johtaja 2004 – 2010 Tour&Andersson AB:n tehtaanjohtaja ja Operations Director 2001 - 2004 Wirsbo Bruks AB:n (Uponor Wirsbo AB) johto- ja asiantuntijatehtäviä 1990 - 2001

Componentan osakkeita 6 850 kpl

Patrick Steensels s. 1964, Belgian kansalainen MBO Johtaja, Hollannin toiminnot 2010 - Keskeinen työkokemus Componenta B.V:n toimitusjohtaja ja

tulosyksikön johtaja 2005 - 2010 Useita suunnittelu-, tuotanto- ja johtotehtäviä De Globessa 1986 - 2004 Puuseppä Mecam N.V:ssä Belgiassa 1982 - 1986

Componentan osakkeita 6 020 kpl

Laajennettu johtoryhmä

Konsernin laajennettuun johtoryhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenten lisäksi alla mainitut henkilöt.

Pirjo Aarniovuori viestintäjohtaja

Juha Alhonoja johtaja, koneistustekniikan kehittäminen

Bert Duit laatu- ja ympäristöjohtaja

Lauri Eklin myynti- ja tuotekehitysjohtaja, Tuulivoima ja Pohjoismaat

Ömer Lütfi Erten johtaja, sisäiset hankinnat

Karri Koskela johtaja, toimitusketjun hallinta

Antti Lehto myynti- ja tuotekehitysjohtaja, työkoneet ja Keski-Eurooppa

Jari Leino myynti- ja tuotekehitysjohtaja, raskaat ajoneuvot

Tapio Rantala johtaja, valimotekniikan kehittäminen

Hein Strijbos suunnittelujohtaja

Ville Taipale ostojohtaja

Keskeisiä talouslukuja

Konsernin tuloslaskelma 1.1.-31.12.

Me	2011	2010
Liikevaihto	576,4	451,6
Liiketoiminnan muut tuotot	2,3	0,6
Liiketoiminnan kulut	-536,3	-422,8
Poistot ja arvonalenemiset	-20,2	-16,0
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	0,2	0,2
Liikevoitto	22,5	13,5
Rahoitustuotot	13,0	16,5
Rahoituskulut	-38,9	-40,0
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-25,9	-23,5
Tulos rahoituserien jälkeen	-3,4	-10,0
Tuloverot	0,3	2,5
Tilikauden voitto	-3,1	-7,5
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-4,3	-7,9
Määräysvallattomille omistajille	1,2	0,4
	-3,1	-7,5
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	-0,25	-0,45
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e	-0,25	-0,45

Konsernin tase 31.12.

Me	2011	2010
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	6,7	6,7
Liikearvo	28,0	33,1
Sijoituskiinteistöt	11,6	1,8
Aineelliset hyödykkeet	212,4	245,3
Osuudet osakkuusyhtiöissä	1,3	1,3
Saamiset	4,5	6,0
Muut rahoitusvarat	0,7	0,5
Laskennalliset verosaamiset	26,4	20,9
	291,6	315,6
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	58,4	52,2
Saamiset	35,2	41,7
Verosaamiset	0,0	0,0
Myytävänä olevat omaisuuserät	9,9	-
Rahavarat	41,6	11,0
	145,2	104,8

Varat yhteensä	436,8	420,4

Me	2011	2010
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma	21,9	21,9
Muu oma pääoma	11,9	41,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	33,8	63,4
Määräysvallattomien omistajien osuus	7,3	7,3
Oma pääoma yhteensä	41,1	70,7
Velat
Pitkäaikaiset
Pääomalainat	31,4	35,3
Korolliset velat	79,8	185,1
Varaukset	7,6	8,5
Laskennalliset verovelat	8,3	9,6
Lyhytaikaiset
Pääomalainat	4,1	5,1
Korolliset velat	169,3	15,3
Korottomat velat	92,9	89,5
Tuloverovelat	0,2	0,1
Varaukset	2,2	1,2
	395,7	349,7
Oma pääoma ja velat yhteensä	436,8	420,4

COMPONENTA vuosikertomus 2011

41 keskeisiä talouslukuja

Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.-31.12.

Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen -3,4 -10,0 Poistot ja arvonalenemiset 20,2 16,0 Rahoituksen tuotot ja kulut 25,9 23,5 Muut tuotot ja kulut sekä muut korjaukset -0,4 1,7 Käyttöpääoman muutokset Vaihto-omaisuus -11,4 -9,3 Lyhytaikaiset korottomat saamiset 0,4 -10,0 Lyhytaikaiset korottomat velat 1,2 31,3 Muut käyttöpääoman muutokset -0,2 1,6 Saadut korot 0,5 0,6 Maksetut korot -26,4 -22,1 Muut rahoitustuotot ja -kulut 1,1 0,8 Osinkotuotot 0,0 0,0 Maksetut verot -3,9 0,9 Liiketoiminnan nettorahavirta 3,6 25,2 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -13,9 -7,7 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -2,2 -2,3 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti 1,4 0,0 Muut investoinnit ja myönnetyt lainat -0,2 -0,4 Muut luovutustulot ja annettujen lainojen takaisinmaksut 2,1 0,1 Investointien nettorahavirta -12,7 -10,4 Rahoituksen rahavirta Rahoitusleasingvelkojen maksut -3,2 -2,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-) -3,4 -36,3 Pitkäaikaisten lainojen nostot 90,4 54,3 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset -42,6 -27,2 Rahoituksen nettorahavirta 41,0 -11,7 Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) 31,9 3,1 Rahavarat tilikauden alussa 11,0 7,6 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -1,2 0,3 Rahavarat tilikauden lopussa 41,6 11,0	Me	2011	2010

COMPONENTA vuosikertomus 2011

Konsernin kehitys 2007 - 2011

Me	2011	2010	2009	2008	2007
Liikevaihto	576,4	451,6	299,6	681,4	634,7
Liikevoitto	22,5	13,5	-15,4	47,3	42,7
Rahoitustuotot ja -kulut	-25,9	-23,5	-21,8	-28,7	-20,0
Tulos rahoituserien jälkeen	-3,4	-10,0	-37,2	18,6	22,7
Tilikauden tulos	-3,1	-7,5	-28,7	13,9	21,6
Tilauskanta kauden lopussa	99,5*)	94,6**)	58,8***)	73,6	129,0
Liikevaihdon muutos, %	27,6	50,7	-56,0	7,4	75,3
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus, %	90,0	88,1	82,7	87,6	89,1

*) Tilauskanta 12.1.2012

**) Tilauskanta 10.1.2011

***) Tilauskanta 15.1.2010

Konsernin kehitys 2007 - 2011 ilman kertaluonteisia eriä

Me	2011	2010	2009	2008	2007
Liikevaihto	576,4	451,6	299,6	681,4	634,7
Liikevoitto	29,8	13,6	-15,4	47,9	34,9
Rahoitustuotot ja -kulut	-25,9	-23,5	-21,8	-28,7	-20,0
Tulos rahoituserien jälkeen	3,9	-9,9	-37,2	19,2	14,9

	31.12.2011	31.12.2010	31.12.2009	31.12.2008	31.12.2007
Taseen loppusumma, Me	437	420	388	448	497
Korolliset nettovelat, Me	243	230	242	262	243
Sijoitettu pääoma, Me	326	311	317	339	371
Sijoitetun pääoman tuotto, %	7,8	5,0	-4,1	13,6	11,9
Oman pääoman tuotto, %	-5,8	-10,3	-45,1	14,8	23,0
Omavaraisuusaste, %	9,4	16,8	17,5	15,9	20,3
Net gearing, %, pääomalaina velkana	591,4	325,0	356,4	369,1	241,3
Bruttoinvestoinnit, Me	21,8	8,5	17,9	46,0	64,5
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa	4 240	4 016	3 614	4 294	4 314
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	4 234	3 853	3 684	4 395	4 206

gri-sisältövertailu

		Raportoitu Raportoitu
Liitteet	GRI-ohjeiston kohta	osittain	Sijainti raportissa	Kommentit
Perussisältö
1.	Strategia ja analyysi
1.1	Ylimmän johdon katsaus		Toimitusjohtajan katsaus, s. 6 - 7
1.2	Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus		Vastuullisuus, s. 16 - 17
2.	Organisaation taustakuvaus
2.1 - 2.10	Perustiedot		Componenta lyhyesti, s. 2 - 3 Liiketoimintamme, s. 10 - 15 Vastuullisuus, s. 16 - 17
3.	Raportin muuttujat
3.1 - 3.11; 3.13	Raportin kuvaus, laajuus ja rajaukset		Vastuullisuus, s. 16 - 17 Raportointiperiaatteet, s. 46
3.12	GRI-sisältöindeksi		GRI-sisältövertailu, s. 43 - 45
4.	Hallinto, sitoumukset ja yhteistyö
	Hallinto
4.1 - 4.10	Hallinto		Hallinto ja johtaminen, s. 32 - 35 Toimintatapamme, s. 5	Hallinnointiperiaatteet Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2011; www.componenta.com /fi_home > Sijoittajille
	Ulkopuoliset sitoumukset
4.11	Varovaisuuden periaate		Riskienhallinta ja valvonta, s. 34 - 35
4.12	Ulkoiset periaatteet tai aloitteet, joihin organisaatio on sitoutunut		Tuotannon ympäristövaikutukset, s. 20 - 21	Teollisuuden energiatehokkuussopimukset Suomessa ja Hollannissa
4.13	Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä		Lisäarvoa sidosryhmille, s. 31	www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu
	Sidosryhmätoiminta
4.14 - 4.17	Sidosryhmävuorovaikutus		Lisäarvoa sidosryhmille, s. 31 Yhteistyö oppilaitosten kanssa, s. 27	www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu

Johtamistapa ja tunnusluvut

	Taloudellinen vastuu
	Johtamistavan kuvaus, taloudellinen vastuu	Vastuullisuus, s. 16 - 17	www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu
	Taloudellinen toiminta
EC1	Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo	Lisäarvoa sidosryhmille; taloudellisen lisäarvon jakautuminen, s. 31
EC3	Organisaation eläkesitoumusten kattavuus	Tilinpäätöksen liitetieto 26. Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde etuudet	www.componenta.com /fi_home > Sijoittajille
EC4	Valtiolta saadut avustukset	Maksetut ja saadut avustukset, s. 31
Ympäristövastuu
	Johtamistavan kuvaus, ympäristövastuu	Vastuullisuus, s. 16 - 17 Tuotannon ympäristövaikutukset, s. 20 - 21	www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu
	Materiaalit
EN1	Materiaalien käyttö	Tuotannon ympäristövaikutukset, raaka aineiden käyttö, s. 21 Ympäristötase, s. 24
EN2	Kierrätysmateriaalien käyttö	Tuotannon ympäristövaikutukset, raaka aineiden käyttö, s. 21 - 22 Ympäristötase, s. 24	Case: Sinkityn kierrätysteräksen käyttö, s. 25

44 gri-sisältövertailu COMPONENTA vuosikertomus 2011

		Raportoitu
Liitteet	GRI-ohjeiston kohta	Raportoitu osittain	Sijainti raportissa	Kommentit
	Energia
EN3	Suora energiankulutus jaoteltuna primäärienergia lähteittäin		Tuotannon ympäristövaikutukset, energian käyttö, s. 22 Ympäristötase, s. 24
EN4	Epäsuora energiankulutus jaoteltuna primäärienergia lähteittäin		Tuotannon ympäristövaikutukset, energian käyttö, s. 22 Ympäristötase, s. 24
EN6	Energiatehokkaat tuotteet ja palvelut		Tavoitteena energiatehokkuuden paranta minen, s. 20 - 21
EN7	Toimenpiteet energiankulutuksen vähentämiseksi ja saavutetut säästöt		Tuotannon ympäristövaikutukset, tavoitteena energiatehokkuuden paranta minen, s. 20-21 Energiankulutus, s. 22	Componenta on sitoutunut valtakunnallisiin energian käytön vähentämiseen liittyviin tavoitteisiin Suomessa ja Hollannissa
	Vesi
EN8	Veden kulutus		Ympäristötase, s. 24
	Päästöt ja jätteet
EN16	Kasvihuonekaasupäästöt			Vaikka palamisen yhteydessä syntyy myös suoria hiilidioksidipäästöjä, ne eivät ole erityisen merkittäviä suhteutettuna muihin tuotannon ympäristönäkökohtiin. Konsernitasolla hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään mm. optimoimalla kuljetuksia ja vähentämällä turhaa matkustamista. www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu
EN20	Päästöt ilmaan		Tuotannon ympäristövaikutukset, päästöt ilmaan, s. 23 Ympäristötase, s. 24
EN21	Jätevedet		Tuotannon ympäristövaikutukset, vedet jätevesilaitokselle, s. 23 Ympäristötase, s. 24
EN22	Jätteet		Tuotannon ympäristövaikutukset, jätteet hyötykäyttöön, s. 23 - 24 Ympäristötase, s. 24
	Tuotteet ja palvelut
EN26	Toimenpiteet tuotteiden ja palvelujen ympäristö vaikutusten vähentämiseksi		Vastuullisuus, tuotteen huolellisella suun nittelulla vähennetään sen ympäristö vaikutuksia, s. 18 Tuotannon ympäristövaikutukset, s. 20	Case: Suunnitteluyhteistyö, s. 19 www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu
	Määräystenmukaisuus
EN28	Ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomukset		Tuotannon ympäristövaikutukset, s. 20	www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu
	Muut ympäristövastuun tunnusluvut
EN30	Ympäristökustannukset ja -investoinnit		Ympäristötase, s. 24	www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu
Sosiaalinen vastuu
	Henkilöstöä ja työolosuhteita koskevat käytännöt
	Johtamistavan kuvaus, henkilöstö ja työolosuhteet		Vastuullisuus, s. 16 - 17 Henkilöstömme, s. 26
	Työllistäminen
LA1	Työvoima jaotettuna työsuhteen, työsopimuksen ja sukupuolen mukaan		Henkilöstömme, s. 27	www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu
LA2	Henkilöstön vaihtuvuus		Henkilöstömme, s. 27	www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu
	Työterveys- ja turvallisuus
LA7	Tapaturmat ja poissaolot		Henkilöstömme, s. 27	Poissaolot sairauden tai työtapaturmien vuoksi www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu
	Koulutus
LA11	Koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat		Henkilöstömme, s. 26 - 30	Case: Challenger haastaa kehittymään ja kehittämään, s.28
LA12	Suoritusarvioinnit ja kehityskeskustelut		Henkilöstömme, s. 29 - 30	Vuoden 2011 aikana yhtenäistettiin kehitys keskustelukäytäntöjä

45 gri-sisältövertailu COMPONENTA vuosikertomus 2011

		Raportoitu Raportoitu
Liitteet	GRI-ohjeiston kohta	osittain	Sijainti raportissa	Kommentit
	Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet
LA13	Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus ja monimuotoisuus		Henkilöstömme, s. 27, 29 Hallitus, s. 36- 37	www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu
	Ihmisoikeudet
	Johtamistavan kuvaus, ihmisoikeudet		Toimintatapamme, s. 5	Code of Conduct
	Investointi- ja hankintakäytännöt
HR2	Alihankkijoiden ja toimittajien ihmisoikeusarvioinnit		Toimintatapamme, s. 5 Tuotannon ympäristövaikutukset, ostopolitiikka, s. 21 Lisäarvoa sidosryhmille, s. 31	Code of conduct Ostopolitiikka
	Syrjinnän kielto
HR4	Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät toimen piteet		Vastuullisuus, s. 16	Vuoden 2011 aikana ei raportoitu yhtään syrjimistapausta
	Yhteiskunnalliset vaikutukset
	Johtamistavan kuvaus, yhteiskunnalliset vaikutukset		Toimintatapamme, s. 5	Code of Concuct
	Yhteisöt
SO1	Paikallisyhteisöihin liittyvät kehitysohjelmat		Maksetut ja saadut avustukset, s. 31	www.componenta.com /fi_home > Tietoa meistä
	Lahjonnan kielto
SO3	Korruption ja lahjonnan vastaisuuden koulutus		Toimintatapamme, s. 5, Tuotannon ympäristövaikutukset, ostopolitiikka, s. 21	Code of conduct Ostopolitiikka
SO4	Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet		Lisäarvoa sidosryhmille, s. 31	Vuonna 2011 konsernissa ei ollut yhtään korruptiotapausta
	Tuotevastuu
	Johtamistavan kuvaus, tuotevastuu		Toimintatapamme, s. 5 Vastuullisuus, tuotteen huolellisella suunnittelulla vähennetään sen ympäristövaikutuksia, s. 18	www.componenta.com /fi_home > Yritysvastuu
	Asiakkaiden terveys ja turvallisuus
PR5	Asiakastyytyväisyys		Strategia, s. 9 Lisäarvoa sidosryhmillemme, s. 31	Asiakastyytyväisyystutkimus

GRI-sovellustason riippumaton arviointi

Yritysvastuun asiantuntija Tofuture Oy on tarkastanut raportin GRI-ohjeiston vastaavuuden ja vahvistaa Componentan itsearvioinnin, että vuosikertomus 2011 täyttää GRI-ohjeiston sovellustason B vaatimukset.

Raportointiperiaatteet

Vuodesta 2011 alkaen Componenta julkaisee vain yhden raportin, johon on yhdistetty perinteisen vuosikertomuksen ja erillisen yritysvastuuraportin tiedot. Sitä ennen vuosina 2006 - 2010 Componenta on julkaissut vuosikertomuksen lisäksi erillisen yritysvastuuraportin. Vuosina 2003 - 2005 toiminnan ympäristövaikutuksista raportoitiin julkaisemalla erilliset ympäristöraportit vuosikertomuksen lisäksi.

Componentassa vastuullisuus linkittyy suoraan yhtiön strategiaan ja strategisiin tavoitteisiin ja on osa päivittäistä toimintaa. Vuosikertomuksessa 2011 kerromme Componentasta yrityksenä, liiketoiminnastamme ja sen tuloksista sekä olennaisista taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista sidosryhmillemme.

Vastuullisuutta koskevat tiedot on koottu Global Reporting Initiativen (GRI) G3-ohjeistusta noudattaen. Sosiaalisen vastuun luvut kattavat

koko konsernin henkilöstön. Ympäristötiedot raportoidaan konsernin Suomessa, Turkissa, Hollannissa ja Ruotsissa sijaitsevista tuotantoyksiköistä, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Taloudellisen vastuun luvut on laadittu IFRS:ää noudattaen ja ne on tilintarkastettu. Muilta osin raportin tiedot ovat varmentamattomia.

GRI-ohjeiston mukainen raportointi varmistaa raportoitujen tietojen luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden. Vuosikertomus 2011 sisältää riippumattoman osapuolen tekemän GRI-ohjeiston vastaavuusvertailun ja varmennuksen, jonka mukaan raportti täyttää GRIohjeiston sovellustason B vaatimukset.

Vuosikertomuksessa esitettäviä tietoja täydentävät yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com olevat tiedot, joita päivitetään säännöllisesti.

Lisätietoja:

Pirjo Aarniovuori viestintäjohtaja puh. 010 403 2701

Bert Duit laatu- ja ympäristöjohtaja puh. +31 6 202 48 511

Mika Hassinen talousjohtaja puh. 010 403 2723

Anu Mankki henkilöstöjohtaja puh. 010 403 2739

Sähköposti: [email protected]

Tietoja osakkeenomistajille

Varsinainen yhtiökokous

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 23.2.2012 klo 9.00 yhtiön pääkonttorissa Käpylässä, Satotalon auditoriossa osoitteessa Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Osallistumisoikeus

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 13.2.2012 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Ilmoittautuminen

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 20.2.2012 klo 10 kirjeitse osoitteella Componenta Oyj, Panuntie 4, 00610 Helsinki, puhelimitse 010 403 2744, telefaxilla 010 403 2721 tai sähköpostitse [email protected]. Ilmoittautumiskirjeen tai viestin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Osinko ja osingonjakopolitiikka

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011 ei jaeta osinkoa.

Hallitus huomioi konsernin tuloskehityksen, rahoitusrakenteen ja kasvuodotukset osingonjakoehdotusta tehdessään. Tavoite on maksaa 30 - 50 % nettovoitosta osinkoina.

Taloudelliset tiedotteet

Osavuosikatsaus tammi - maaliskuulta 20.4.2012 Osavuosikatsaus tammi - kesäkuulta 13.7.2012 Osavuosikatsaus tammi - syyskuulta 17.10.2012

Osavuosikatsausten julkistusten yhteydessä analyytikoille ja tiedotusvälineiden edustajille

järjestettävät tiedotustilaisuudet ovat samanaikaisesti nähtävissä verkkolähetyksinä Componentan verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com.

Componentan julkaisut ja tiedotteet ovat heti julkaisuajankohdan jälkeen luettavissa verkossa osoitteessa www.componenta.com/tiedotteet.

Vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset lähetetään paperimuodossa pyydettäessä. Paperille tulostetun julkaisun voi tilata Componentan verkkosivuilta osoitteessa www.componenta. com/Sijoittajille/Tilaa, puhelimitse numerosta 010 403 2744 tai sähköpostitse osoitteesta [email protected].

Rekisteröitymällä Componentan verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com/ Sijoittajille/Tilaa tiedotteet sähköpostiisi voi myös tilata omaan sähköpostiinsa kaikki yrityksen tiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen.

Kaikki Componentan taloudelliset julkaisut ovat suomeksi ja englanniksi.

Sijoittajasuhteet

Tavoitteemme on antaa kattavaa tietoa Componentasta, sen toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta sijoituspäätösten tekemistä varten.

Ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkaisemista noudatamme 30 päivän hiljaista jaksoa, jolloin emme järjestä sijoittajatapaamisia tai kommentoi tuloskehitystä.

Sijoittajia ja osakkeenomistajia palvelee Componentan sijoittajasuhdetiimi, johon kuuluvat toimitusjohtaja, talousjohtaja ja viestintäjohtaja. Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen [email protected].

Componenta Oyj

TOIMIMME

MAASSA 9

Panuntie 4 00610 Helsinki Puh. 010 403 00 Faksi 010 403 2721

AI assistant

Componenta Oyj — Annual Report 2011

3307_10-k_2012-02-10_e6c40803-0f49-4dfb-824c-f6bd4f169229.pdf

vuosikertomus 2011

ONE COMPONENTA

HALUTUIN RATKAISUJEN VALU-TOIMITTAJA

Sisällys

Componenta lyhyesti

Avainluvut

Myynti asiakasteollisuuksille

Henkilöstö maittain

Turkin toiminnot

Suomen toiminnot

Hollannin toiminnot 3.

4.

Ruotsin toiminnot

Muu liiketoiminta

One componenta + 4 700 componentalaista = halutuin valuratkaisujen toimittaja

Yhteiset arvot läpi konsernin

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Heikki Lehtonen

halutuin valuratkaisujen toimittaja 2015

MISSIO

VISIO

Componentan taloudelliset tavoitteet 2015

Strategiset tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet vuonna 2011

liiketoimintamme kattaa valukomponentin koko toimitusketjun.

Toimintaympäristön kehitys

Componentan liiketoiminta

Toimintojen kehitys

Oman toiminnan tehostamisella tyytyväisiä asiakkaita

Kannattavuutta parannettiin erilaisin toimenpitein

vastuuta tästä päivästä ja huomisesta

Ympäristövaikutuksia minimoidaan

Huolenpitoa ihmisistä

17 vastuullisuus COMPONENTA vuosikertomus 2011

Kannattavuus turvaa toiminnan jatkuvuuden

Tavoitteemme vuonna 2012

Tuotteen suunnittelulla vähennetään sen ympäristövaikutuksia

Case: Suunnitteluyhteistyö

YMPÄRISTÖVASTUU OSANA KAIKKEA TOIMINTAA

Tavoitteena energiatehokkuuden parantaminen

Componenta

Laatutyöllä energiatehokkuutta

Kierrätysmetalli pääraakaaineena

Sinkityn kierrätysteräksen käyttömahdollisuuksia lisättiin

Takomoiden energiankulutus Takomoiden energiankulutus

Valimoiden pölypäästöt

Vedet jätevesilaitokselle

Jätteet hyötykäyttöön

Valimohiekkojen hyötykäyttäjät vaihtuivat

Valimopölyn hyötykäyttö Orhangazissa

Sinkkipitoisen pölyn hyötykäyttö

Case: Sinkityn kierrätysteräksen käyttö

SOSIAALINEN VASTUU ON KIINTEÄ OSA LIIKETOIMINTAA

Tulevaisuuden resurssien varmistaminen

Challenger sitouttaa nuoria osaajia

Toinen kansainvälinen harjoitteluohjelma päätökseen

Yhteistyötä oppilaitosten kanssa

Resurssien suunnittelu ja johtaminen

Avainluvut

Henkilöstö toiminnoittain

Työssäolovuodet

Tavoitteena suunnitteluosaamisen vahvistaminen

Työnjohdon resurssien ja osaamisen varmistaminen

Organisaation jatkuva kehittäminen

Orhangazin kilpailukyky paranee Boost up -projektilla

SERVE - keskitetyt palvelut yhdenmukaistavat toimintoja

Konepajatoimintojen keskittäminen isompiin yksiköihin

Toimintamme tuottaa lisäarvoa sidosryhmillemme

Maksetut ja saadut avustukset

Taloudellisen lisäarvon jakautuminen

Hallinnointiperiaatteet

Componentan hallintoelimet

Hallintoelimet

Yhtiökokous

Vuonna 2011

Hallitus

Vuonna 2011

Toimitusjohtaja

Componenta Oyj Annual Report 2011