AI assistant
Componenta Oyj Annual Report 2011
3307_rns_2012-02-02_6ed03791-48f0-4a70-a82a-b5df48e52f8b.pdf
Annual Report
Open in viewerOpens in your device viewer
TILINPÄÄTÖS
1.1. - 31.12.2011
Sisältö
- Hallituksen toimintakertomus
- Konsernin tuloslaskelma
- Konsernin tase
- Konsernin rahavirtalaskelma
- Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
- Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
- Emoyhtiön tuloslaskelma
- Emoyhtiön tase
- Konsernin kehitys
- Osakkeenomistajat ja osakkeet
- Osakekohtaiset tunnusluvut
- Tunnuslukujen laskentakaavat
- Hallituksen voitonjakoehdotus
- Tilintarkastuskertomus
- Tietoja osakkeenomistajille
Hallituksen toimintakertomus 2011
Taloudelliset tavoitteet vuosille 2012 ja 2013
Vuonna 2008 alkanut talouskriisi on siirtynyt uuteen vaiheeseen monen eurooppalaisen valtion ajauduttua velkakriisiin. Kriisin seurauksena pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet ja johtaneet pankkien luotonannon vaikeutumiseen. Lähivuosina pankkirahoituksen saatavuus tulee olemaan heikkoa ja sen hinta korkea. Tämän johdosta Componentan hallitus muutti yhtiön taloudellisia tavoitteita kokouksessaan tammikuussa 2012. Yhtiön strategisena tavoitteena on pienentää velkaantuneisuutta ja saavuttaa hyvä luottoluokitus vuosien 2012 ja 2013 aikana. Osana tätä prosessia yhtiö toteuttaa keväällä 2012 osakeannin ja laskee liikkeelle hybridilainan. Lisäksi yhtiö on käynnistänyt toimenpiteet, joilla Turkin Manisassa sijaitsevasta henkilöautojen alumiinivanteita valmistavasta yksiköstä luovutaan. Yksikön liikevaihto vuonna 2011 oli 45 miljoonaa euroa, sen käyttökate oli vajaa 9 miljoonaa euroa ja se työllisti vajaa 400 henkilöä. Näillä toimenpiteillä yhdessä vuoden 2012 operatiivisen kassavirran kanssa uskotaan voitavan pienentää yhtiön korollisia velkoja noin kolmanneksella.
Vuoden 2011 tapahtumat lyhyesti
Componenta julkisti tammikuussa uuden pitkän tähtäimen strategiansa vuosille 2011 – 2015. Uusi strategia tähtää kasvuun yhdessä asiakkaiden kanssa.
Componenta laajensi tammikuussa konsernin johtoryhmän kokoonpanoa kolmella uudella jäsenellä. Uusina jäseninä johtoryhmään liittyivät Suomen toiminnoista vastaava johtaja Olli Karhunen, Hollannin toiminnoista vastaava johtaja Patrick Steensels ja Ruotsin toiminnoista vastaava johtaja Michael Sjöberg.
Componenta käynnisti tammikuun lopussa YT-neuvottelut Pietarsaaren konepajassa tarkoituksenaan selvittää vaihtoehtoisia ratkaisuja liiketoiminnan kehittämiseksi Pietarsaaressa. YT-neuvottelut saatettiin päätökseen maaliskuussa, minkä seurauksena Componenta päätti lopettaa koneistustoiminnan Pietarsaaressa vuoden 2011 aikana. Valtaosa Pietarsaaressa lopetettavista koneistustöistä ja niihin liittyvä merkittävä määrä työstökoneita siirrettiin vuoden 2011 aikana konsernin Främmestadin yksikköön Ruotsiin. Valukomponenttien toimitusketjua vahvistettiin keskittämällä liiketoimintaa isompiin ja kannattavampiin yksiköihin.
Componenta päätti hakea vuonna 2010 liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainan ja pääomalainan lainaosuuksien listausta maaliskuussa. Finanssivalvonta hyväksyi Componentan joukkovelkakirjalainan ja pääomalainan listalleottoesitteen huhtikuussa ja kaupankäynti lainaosuuksilla aloitettiin huhtikuun lopussa.
Componenta sai huhtikuussa Komissiolta tiedoksi uuden 20.4.2011 annetun päätöksen, jossa se vahvisti, ettei Componenta saanut mitään valtiontukea Karkkilan kaupungilta liittyen Componentan ja Karkkilan kaupungin väliseen osakekauppajärjestelyyn vuonna 2005.
Componenta aloitti lokakuussa YT-neuvottelut Componenta Finland Oy Nisamossa koskien yksikön mahdollista sulkemista. Joulukuussa myytiin Nisamon konepajan liiketoiminta mukaan lukien tuotantokoneet. Tehdyn kaupan myötä päättyivät myös YTneuvottelut.
Componentan toimintaympäristön ja markkinoiden kehitys vuonna 2011
Vuonna 2011 talouden kehityssuunta oli pääosin myönteinen, mikä näkyi myös huomattavana valukomponenttien kysynnän kasvuna. Vaikka kysyntä kasvoi merkittävästi vuoteen 2010 verrattuna, ei taantumaa edeltävää tasoa ole vieläkään saavutettu. Kysynnän kasvuun vaikutti sekä kehittyvien markkinoiden, erityisesti BRIC -maiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) hyvä kehitys että vakiintuneiden markkinoiden investointien lisääntyminen Euroopassa ja Amerikassa vuonna 2011.
Kysynnän kasvun aiheuttama raaka-aineiden hintojen nousu vaikutti myös Componentan tulokseen negatiivisesti vuonna 2011 yhteensä 11 miljoonaa euroa. Raaka-ainelisien piiriin kuulumattomien raaka-aineiden hinnat nousivat voimakkaasti erityisesti vuoden kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kaikkien asiakkaiden kanssa on sovittu uudesta hinnoittelumekanismista, jonka johdosta edellä mainittu kustannusten nousu kompensoidaan tuotteiden hinnoissa vuoden 2012 alusta lähtien.
Raskaan ajoneuvoteollisuuden markkinat kokonaisuutena kehittyivät myönteisesti vuonna 2011. Uusmyynti kehittyi vuoden aikana hyvin ja raskaiden ajoneuvojen valmistajien kanssa tehty läheinen tuotekehitysyhteistyö jatkui tiiviinä. Componentan toimitusmäärät raskaalle ajoneuvoteollisuudelle nousivat merkittävästi edellisvuodesta, tosin asiakkaiden vuodenvaihteessa toteuttamat tuotantoseisokit vaikuttivat negatiivisesti viimeisen vuosineljänneksen myyntiin.
Rakennus- ja kaivosteollisuudessa komponenttien kysyntä lisääntyi merkittävästi vuonna 2011. Komponenttien tarve kasvoi nopeasti talouden elpymisen ja korkeiden raaka-aineiden hintojen johdosta käynnistyneiden kaivosprojektien seurauksena. Kasvu oli vahvaa kaikilla markkinoilla.
Maatalouskoneiden kysyntä jatkoi nousuaan edellisvuodesta lähinnä Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoiden ansiosta. Kysynnän kasvuun vaikutti erityisesti ruoan hinnan nousu.
Henkilöautojen rekisteröinnit Euroopassa laskivat 1,7 % vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna. Rekisteröintien lasku johtui Euroopan taloudellisen tilanteen heikkenemisestä. Toisaalta autojen tuotantomäärät erityisesti Saksassa kehittyivät hyvin voimakkaasti kasvaneen viennin seurauksena. Alumiinivanteiden hyvän kysynnän ansiosta Componentan toimitukset autoteollisuudelle kasvoivat koko vuoden aikana edellisvuoteen verrattuna.
Tuulivoimateollisuudessa taantuman vaikutukset näkyivät yhä edelleen vuonna 2011 eikä kasvua ollut nähtävissä. Kysyntään vaikutti tuulivoimapuistoprojektien rahoituksen järjestämisvaikeudet. Componentan toimituksiin vaikutti negatiivisesti myös tuulivoimasektorin suurimman asiakkaan, Moventas Oy:n konkurssi kesällä 2011.
Koneenrakennusteollisuuden kysyntä jatkoi edellisvuoden tapaan tasaisena. Markkinoiden kysyntä kuitenkin vaihteli paljon toimialoittain ja markkina-alueittain. Vuoden 2011 kasvu oli kokonaisuutena vähäistä.
Tilauskanta
Tilauskanta tammikuun alussa oli edellisen vuoden vaihteen tasolla 99,5 Me (94,6 Me). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden vahvistetut tilaukset. Tilauskantaan ei liity oleellista peruuntumisriskiä.
Turkin toimintojen tilauskanta kasvoi 8 % edellisvuodesta ja oli tammikuun alussa 51,8 Me (47,8 Me). Turkin tilauskantaa nostivat rakennus- ja kaivoskoneiden sekä autoteollisuuden hyvä kehitys.
Suomen toimintojen tilauskanta laski 12 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli tammikuun alussa 13,8 Me (15,7 Me). Suomen tilauskannan heikkenemiseen vaikuttivat lähinnä Pietarsaaren konepajan sulkeminen ja Nisamon konepajan liiketoiminnan myyminen.
Hollannin toimintojen tilauskanta kasvoi 22 % edellisvuodesta ja oli tammikuun alussa 20,1 Me (16,4 Me). Hollannin tilauskannan vahvistumiseen vaikuttivat rakennus- ja kaivoskoneiden, maatalouskoneiden, raskaan ajoneuvoteollisuuden sekä koneenrakennusteollisuuden lisääntyneet tilaukset.
Ruotsin toimintojen tilauskanta laski 10 % edellisvuodesta ja oli tammikuun alussa 19,8 Me (22,0 Me). Ruotsin tilauskannan heikentymiseen vaikuttivat erityisesti raskaan ajoneuvoteollisuuden ja koneenrakennusteollisuuden pienentyneet tilaukset. Raskaan ajoneuvoteollisuuden asiakkaat toteuttivat tuotantoseisokkeja Ruotsissa vuodenvaihteen molemmin puolin.
Liikevaihto
Konsernin tilikauden liikevaihto nousi 28 % edellisvuodesta ja oli 576,4 Me (451,6 Me). Tilikauden tuotannon arvo nousi edellisvuodesta 27 % ja oli 577,9 Me (454,7 Me). Konsernin kapasiteetin käyttöaste tilikaudella oli 68 % (57 %).
Turkin toimintojen liikevaihto nousi 35 % edellisvuodesta ja oli 277,2 Me (204,8 Me). Suomen toimintojen liikevaihto nousi 9 % edellisvuodesta ja oli 112,8 Me (103,6 Me). Hollannin toimintojen liikevaihto nousi 28 % edellisvuodesta ja oli 109,3 Me (85,1 Me). Ruotsin toimintojen liikevaihto nousi 43 % edellisvuodesta ja oli 121,5 Me (84,7 Me).
Componentan liikevaihto jakautui tilikaudella asiakastoimialoittain seuraavasti: raskaat ajoneuvot 27 % (26 %), rakennus- ja kaivosteollisuus 25 % (21 %), koneenrakennus 19 % (20 %), autoteollisuus 16 % (20 %), maatalouskoneet 13 % (11 %), tuulivoima 1 % (2 %) ja muu myynti 0 % (1 %).
Tulos
Konsernin tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 29,8 Me (13,6 Me) ja -7,4 Me:n kertaluonteisten erien jälkeen 22,5 Me (13,5 Me). Kertaluonteiset erät liittyvät Pietarsaaren konepajan sulkemisesta sekä Nisamon konepajan liiketoiminnan myymisestä johtuviin koneiden ja laitteiden alaskirjauksiin (-2,6 Me), arvioituihin tehottomuuksiin tuotannon alasajon ajalta molemmissa edellä mainituissa tehtaissa (-3,0 Me) sekä muihin kertaluonteisiin kuluihin (-1,8 Me).
Liikevoitto parani selvästi, vaikka sitä rasitti raaka-ainelisien piiriin kuulumattomien raaka-aineiden hintojen nousu noin 11 Me. Lisäksi, Turkin Orhangazin yksikössä kesällä paljastuneen laatuvirheen ja siitä aiheutuneiden prosessin muutoskustannusten kokonaisvaikutus jälkimmäiseen vuosipuoliskoon oli yli -4 Me.
Konsernin nettorahoituskulut tilikaudella olivat -25,9 Me (-23,5 Me). Nettorahoituskulut nousivat edellisvuodesta lähinnä kasvaneiden korkokustannusten takia.
Konsernin tilikauden tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä oli 3,9 Me (-9,9 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen -3,4 Me (-10,0 Me). Tilikauden tuloksen perusteella lasketut verot ilman kertaluonteisia eriä olivat -1,2 Me (+2,5 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen +0,3 Me (+2,5 Me).
Konsernin tilikauden tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 2,7 Me (-7,4 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen -3,1 Me (-7,5 Me). Konsernin tilikauden osakekohtainen laimentamaton tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 0,09 e (-0,45 e) ja kertaluonteisten erien jälkeen -0,25 e (-0,45 e).
Konsernin tilikauden sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli 10,2 % (5,0 %) ja kertaluonteisten erien jälkeen 7,8 % (5,0 %). Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli 5,1 % (-10,2 %) ja kertaluonteisten erien jälkeen -5,8 % (-10,3 %).
Tase, rahoitus ja kassavirta
Konsernilla oli joulukuun lopussa IFRS:n mukaista pääomalainojen ja vaihtovelkakirjalainojen velkaosuutta jäljellä yhteensä 35,4 Me.
Vuonna 2006 liikkeeseen laskettujen pääomalainan ja vaihdettavan pääomalainan viimeiset erät yhteensä 5,2 Me maksettiin pois lainaehtojen mukaisesti marras- ja joulukuussa.
Tilikaudella nostettiin yhteensä 34,9 Me uusia kahdenvälisiä pitkäaikaisia pankkilainoja, joilla jälleenrahoitettiin tilikaudella erääntyneitä lyhytaikaisia pankkilainoja. Lyhytaikaiset korolliset velat nousivat kesäkuussa merkittävästi johtuen olemassa olevan syndikaattilainan erääntymisestä kesäkuussa 2012. Yhtiö neuvottelee olemassa olevan syndikaattilainan jatkamisesta. Toisena vaihtoehtona on, että yhtiö ja päärahoittajapankit sopivat uudesta syndikaattilainasta, joka korvaisi nykyisen syndikaattilainan. Yhtiön päärahoittajapankit ovat tähän toiseen vaihtoehtoon liittyen tehneet luottopäätöksen vuosia 2012 ja 2013 koskevasta noin 100 Me:n rahoituksesta. Yhtiö toteuttaa hallituksen esityksen mukaisesti yhteensä 20 Me:n oman pääoman vahvistamisen osakepääoman korotuksen ja hybridilainan avulla. Yhtiö on lisäksi neuvotellut konsernin 50 Me:n lisärahoituksen muilta pankeilta ja yhtiö neuvottelee lisäksi usean muun rahoittajatahon kanssa yhteensä 30 Me:n rahoituksesta liittyen edellä kuvattuun toiseen vaihtoehtoon. Rahoitustarvetta alentaa toteutuessaan suunnitteilla oleva Manisan vanneliiketoiminnan myynti.
Componentan likviditeettitilanne oli tilikauden lopussa hyvä. Tilikauden lopun rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 41,6 Me. Käyttämättömät luottositoumukset tilikauden lopussa olivat 0,0 Me. Konsernilla on myös 150 Me:n yritystodistusohjelma, josta yhtiöllä ei ollut velkaa tilikauden lopussa.
Korolliset nettovelat ilman 35,4 Me:n pääomalainojen velkaosuutta olivat tilikauden lopussa 207,5 Me (189,4 Me). Nettovelkaantumisaste oman pääomanehtoiset lainat omaan pääomaan mukaan lukien oli 271,2 % (170,5 %).
Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudella oli 3,6 Me (25,2 Me), josta nettokäyttöpääoman muutokset olivat -10,0 Me (13,6 Me).
Componenta tehostaa pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmilla, joiden perusteella osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Myytyjen myyntisaatavien määrä tilikauden lopussa oli 89,5 Me (63,9 Me). Myytyjen myyntisaamisten kasvu kompensoi osin muuhun käyttöpääomaan sitoutunutta pääomaa.
Vuoden 2011 lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli 325,6 Me (311,5 Me).
Konsernin omavaraisuusaste oli 9,4 % (16,8 %). Turkin liiran erittäin voimakas heikkeneminen suhteessa euroon vaikutti konsernin omaan pääomaan sitä heikentävästi -22,9 Me verrattuna edelliseen vuoteen. Kumulatiivisesti valuuttakurssierot Turkin tytäryhtiön hankinnan jälkeen ovat vaikuttaneet konsernin omaa pääomaa heikentävästi yhteensä -41,0 Me. Turkin osakkeiden alkuperäinen euromääräinen hankintahinta oli 149,0 Me. Kirjanpidollisten muuntoerojen johdosta Turkin tytäryhtiön nettovarat arvostetaan Componentan konsernitaseessa 108,0 Me:n arvoisiksi. Componenta Oyj:n omistamien Turkin tytäryhtiön osakkeiden markkina-arvo 31.12.2011 oli 146,4 Me. Konsernin tilikauden lopun oma pääoma oman pääomanehtoiset lainat omaan pääomaan mukaan lukien, suhteessa taseen loppusummaan oli 17,5 % (26,4 %).
Emoyhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville konserniyhtiöille 31.12.2011 olivat 74,9 Me (134,9 Me). Yhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville yksityishenkilöille 31.12.2011 olivat 0,3 Me (0,3 Me).
Investoinnit
Componenta rajoitti vuonna 2011 tuotannollisten investointien määrää kapasiteetin vajaakäytön vuoksi. Tilikauden tuotannollisten investointien määrä oli 21,8 Me (8,5 Me), josta rahoitusleasinginvestointien osuus oli 4,0 Me (0,3 Me). Investointien nettorahavirta oli -12,7 Me (-10,4 Me), joka sisältää konsernin investointien kassavirran aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, myytyjen ja ostettujen osakkeiden sekä myytyjen käyttöomaisuushyödykkeiden kassavirran.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Tilikauden 2011 lopussa Componentan tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskenteli 117 (118) henkilöä, mikä vastaa 3 % (3 %) koko yhtiön henkilöstöstä. Vuonna 2011 Componentan tutkimus- ja kehitysmenot olivat 2,4 Me (1,8 Me), joka vastaa 0,4 % (0,4 %) koko konsernin liikevaihdosta.
Ympäristö
Componenta on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja tuotannon ympäristövaikutuksien vähentämiseen. Konsernin ympäristöpolitiikan päämääränä on energian ja raaka-aineiden kulutuksen, hiukkas- ja VOC-päästöjen sekä toiminnan aiheuttaman ympäristömelun vähentäminen, jätteiden lajittelun tehostaminen ja hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrän vähentäminen.
Yksi Componenta-konsernin merkittävimmistä ympäristönäkökohdista on energiankäyttö. Konsernin tuotantoyksiköt käyttivät vuonna 2011 energiaa 747 GWh (629 GWh). Suurin osa, 67 % (66 %) käytetystä energiasta oli sähköenergiaa. Valimot kuluttavat yli 90 % kaikesta energiasta, sillä varsinkin valimoiden sulatusprosessit käyttävät paljon energiaa. Vuonna 2011 tuotantoon suhteutettu energiankulutus Componentan valimoissa pieneni eli suhteellinen energiatehokkuus parani. Tuotannon ympäristövaikutusten ja CO2-päästöjen vähentämiseksi hallitus vahvisti vuodelle 2012 tavoitteet parantaa edelleen konsernin rautavalimoiden energiatehokkuutta ja vähentää kaatopaikkajätteen määrää.
Henkilöstö
Konsernin keskimääräinen henkilömäärä tilikauden aikana oli 4 717 (4 155) mukaan lukien vuokratyövoima 483 (303). Konsernin henkilömäärä tilikauden lopussa oli 4 665 (4 414), johon sisältyy vuokratyöntekijöiden määrä 425 (398). Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että tilikauden lopussa Turkissa oli 54 % (52 %), Suomessa 21 % (24 %), Hollannissa 16 % (16 %), ja Ruotsissa 9 % (8 %) henkilöstöstä.
Osakepääoma ja osakkeet
Componenta Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu määrä tilikauden lopussa oli 17 499 738 osaketta. Componentalla oli joulukuun lopussa 2 135 osakkeenomistajaa. Osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 59,0 Me (104,6 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella 17,1 % (48,6 %) osakekannasta.
Yhtiökokouksen päätökset
Componentan 28.2.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilikauden 1.1. - 31.12.2010 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti olla jakamatta osinkoa tilikaudelta 1.1. - 31.12.2010.
Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi Heikki Bergholmin, Pii Kotilaisen, Heikki Lehtosen, Juhani Mäkisen, Marjo Miettisen ja Matti Tikkakosken. Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 1 700 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 10.3.2010 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta.
Yhtiökokous myös valtuutti hallituksen päättämään vuoden 2011 aikana yhteensä enintään 300 000 euron lahjoituksesta Aalto-yliopistolle ja Tampereen teknilliselle yliopistolle hallituksen erikseen päättämillä ehdoilla.
Osakkeiden, optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen
Componentan 8.9.2009 kokoontunut ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla enintään 8 000 000 osaketta. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia osakkeita.
Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Valtuutusta esitettiin käytettäväksi yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.2.2007 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutuksesta oli vuoden 2011 loppuun mennessä käytetty yhteensä 6 541 940 osaketta. Tästä 6 500 000 osaketta käytettiin Componentan järjestämässä osakeannissa syksyllä 2009 ja lisäksi 41 940 osaketta keväällä 2011 liittyen Componentan osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2010 – 2012 palkkioiden maksamiseen ansaintajaksolta 2010.
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2010 - 2012
Componenta Oyj:n hallitus teki 10.3.2010 päätöksen konsernin avainhenkilöille suunnatusta pitkän aikavälin osakepohjaisesta palkkio- ja kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat hallituksen päättämät konsernin avainhenkilöt. Vuoden 2011 lopussa kohderyhmään kuului 47 henkilöä.
Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010, 2011 ja 2012. Hallitus päättää jokaiselle ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Ansaintajakson 2011 ansaintakriteerit oli Componenta-konsernin tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella aina ansaintajakson päättymisen jälkeen.
Palkkiot maksetaan vuosina 2011, 2012 ja 2013 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Jos järjestelmän perusteella maksetaan palkkiona osakkeita, ansaittuja osakkeita ei saa luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää niille asetetun kahden vuoden sitouttamisjakson aikana.
Järjestelmän ansaintajakson 2011 osalta hallitus päätti allokoida 18 700 osaketta, josta toimitusjohtajan osuus oli 5 000 kappaletta ja muiden avainhenkilöiden 13 700 kappaletta yhteensä. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuoden 2011 lopussa oli -0,1 Me.
Hallitus ja johto
Hallitus piti 28.2.2011 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Bergholmin ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkisen. Hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna 2011. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100 %. Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa 2011.
Componentan toimitusjohtajana toimii Heikki Lehtonen. Konsernin johtoryhmän muodostivat tilikauden lopussa toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja Yrjö Julin, talousjohtaja Mika Hassinen, Turkin toimintojen johtaja Hakan Göral, Suomen toimintojen johtaja Olli Karhunen, Hollannin toimintojen johtaja Patrick Steensels, Ruotsin toimintojen johtaja Michael Sjöberg, henkilöstöjohtaja Anu Mankki ja lakiasiain johtaja
Pauliina Rannikko. Johtoryhmän sihteerinä toimi viestintäjohtaja Pirjo Aarniovuori.
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Yhtiön nykyinen 164 Me:n syndikaattilaina erääntyy kesäkuussa 2012 ja yhtiön tarkoituksena on joko jatkaa nykyistä syndikaattilainaa tai korvata se. Mikäli yhtiö tulee korvaamaan kyseessä olevan syndikaattilainan, se tullaan tekemään seuraavilla toimenpiteillä. Yhtiö on jo neuvotellut 50 Me:n lisärahoituksen. Tämän lisäksi yhtiön hallitus esittää yhteensä 20 Me:n oman pääoman vahvistamista osakepääoman korotuksen ja hybridilainan avulla. Yhtiön osakkeenomistajat, joiden omistusosuus yhtiöstä on yli 50 %, ovat kertoneet suunnittelevansa osallistua osakeantiin ja hallitus katsoo sen johdosta, että osakeannin toteutumiseen ei liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. Hybridilainan markkinointi tullaan aloittamaan helmikuussa 2012. Hallitus pitää hybridilainan toteutumiseen liittyviä epävarmuustekijöitä vähäisinä. Lisäksi yhtiön päärahoittajapankit ovat tehneet vuosia 2012 ja 2013 koskevan noin 100 Me:n luottopäätöksen. Osapuolet ovat käyneet keskusteluja lainasopimuksen ehdoista ja tavoitteena on allekirjoittaa lopullinen lainasopimus helmikuun 2012 loppuun mennessä. Hallituksen mielestä riski siitä, että osapuolet eivät pääsisi sopimukseen lainaehdoista, on vähäinen. Hallitus uskoo, että yhtiö täyttää muut rahoitukselle asetetut edellytykset.
Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto- ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, valuutta-, korko- ja luottoriskit).
Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysmetallin ja harkkoraudan sekä energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän.
Componentan liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan konsernin hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta
Lue lisää verkosta. epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Tarkempaa tietoa Componentan riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy vuoden 2011 tilinpäätösosiosta ja internet-sivuilta www.componenta.com.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Operatiivinen johtaja Yrjö Julin ei enää jatka Componentan palveluksessa henkilökohtaisista syistä. Olli Karhunen on nimitetty operaatioiden kehitysjohtajaksi vastuullaan Componentan operaatioiden kehittäminen. Seppo Erkkilä on nimitetty Suomen toimintojen johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Antti Lehto on nimitetty myynti- ja tuotekehitysjohtajaksi sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi. Karhunen, Erkkilä ja Lehto raportoivat toimitusjohtaja Heikki Lehtoselle. Nimitykset astuvat voimaan 1.3.2012.
Muut maavastuut säilyvät ennallaan: Hakan Göral, Turkin toimintojen johtaja, Michael Sjöberg, Ruotsin toimintojen johtaja ja Patrick Steensels, Hollannin toimintojen johtaja. Toimintojen johtajilla on kokonaisvastuu maista ja he raportoivat Heikki Lehtoselle.
Componenta päätti tammikuussa 2012 taseen vahvistamisesta. Yhtiön hallitus esittää oman pääoman vahvistamista osakepääoman korotuksen ja hybridilainan avulla yhteensä 20 Me:lla. Tämän lisäksi yhtiö käynnisti toimenpiteet Turkin Manisassa sijaitsevan henkilöautojen alumiinivanteita valmistavan yksikön myymiseksi.
Componenta täsmensi yhtiön taloudellisia tavoitteita tammikuussa 2012. Tämän seurauksena hallitus päätti luopua liikevaihdon kasvutavoitteesta vuodelle 2015 ja keskittyä yhtiön vakavaraisuusja kannattavuustavoitteiden saavuttamiseen.
Markkinanäkymät
Kysyntänäkymät konsernin kaikilla asiakastoimialoilla ovat vuoden 2012 alussa tyydyttävät.
Kuorma-autoteollisuuden kysyntänäkymät ovat vuoden 2012 alussa epävarmat. Tilauskanta on laskenut edellisestä vuodesta 5 %.
Rakennus- ja kaivosteollisuuden komponenttien kysynnän odotetaan edelleen kehittyvän suotuisasti lähinnä kaivosteollisuuden ja kehittyvien markkinoiden korkean aktiviteetin johdosta. Tilauskanta vuoden alussa oli 38 % edellisvuotta korkeammalla tasolla.
Maatalouskoneiden kysynnän arvioidaan nousevan edellisvuodesta lähinnä suhteellisen korkealla tasolla olevan ruoan hintojen vuoksi. Tilauskanta vuoden alussa oli 47 % korkeammalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen.
Autoteollisuuden kysynnän uskotaan pysyvän edellisen vuoden tasolla lähinnä markkinaosuuden kasvun johdosta. Tilauskanta vuoden alussa oli 17 % edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa alhaisemmalla tasolla.
Koneenrakennusteollisuuden kysynnän odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Tilauskanta vuoden alussa oli 9 % edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa alhaisemmalla tasolla.
Tuulivoimasektorin kysynnän odotetaan pysyvän alhaisilla tasoilla Euroopassa. Tuulivoimasektorin näkymät sisältyvät jatkossa koneenrakennusteollisuuden kysyntänäkymiin.
Componentan näkymät
Componentan näkymät vuodelle 2012 perustuvat yleisiin ulkoisiin suhdanneindikaattoreihin, asiakkaiden antamiin toimitusennusteisiin sekä Componentan tilauskertymään ja tilauskantaan.
Componentan tilauskanta vuoden 2012 alussa oli 5 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla.
Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen liikevaihdon odotetaan olevan edellisen vuoden tasolla. Toteutuneiden hinnankorotusten ja parantuneen kustannusrakenteen johdosta liikevoiton ja tuloksen rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä odotetaan paranevan. Tuloksen rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä odotetaan paranevan.
Liiketoiminnan nettorahavirran odotetaan paranevan selvästi ja käyttöpääoman muutosten säilyvän maltillisina myytävien myyntisaamisten johdosta. Vuoden 2012 tuotannollisten investointien arvioidaan olevan noin 12 Me.
Hallituksen osingonjakoehdotus
Hallitus ehdottaa 23.2.2011 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011 ei jaeta osinkoa voimassa olevan konsernin osingonjakopolitiikan mukaisesti. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2011 olivat 80,3 Me.
Varsinainen yhtiökokous
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 23.2.2012 klo 9.00 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä pörssitiedotteena.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Componenta Oyj julkistaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2011 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on julkistamisen jälkeen luettavissa yhtiön verkkosivuilla<www.componenta.com>.
verkosta.
6 Tilinpäätös COMPONENTA vuosikertomus 2011
Konsernin tuloslaskelma 1.1.-31.12.
| Me | Viite | 2011 | % | 2010 | % |
|---|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 576,4 | 100,0 | 451,6 | 100,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 2,3 | 0,6 | ||
| Liiketoiminnan kulut | 5,6,7 | -536,3 | -422,8 | ||
| Poistot ja arvonalenemiset | 8 | -20,2 | -16,0 | ||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | 0,2 | 0,2 | |||
| LIIKEVOITTO | 1 | 22,5 | 3,9 | 13,5 | 3,0 |
| Rahoitustuotot | 9 | 13,0 | 16,5 | ||
| Rahoituskulut | 9 | -38,9 | -40,0 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -25,9 | -23,5 | |||
| TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN | -3,4 | -0,6 | -10,0 | -2,2 | |
| Tuloverot | 10 | 0,3 | 2,5 | ||
| TILIKAUDEN VOITTO | -3,1 | -7,5 | |||
| Jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön omistajille | -4,3 | -7,9 | |||
| Määräysvallattomille omistajille | 1,2 | 0,4 | |||
| -3,1 | -7,5 | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos | |||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, e | 11 | -0,25 | -0,45 | ||
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e | 11 | -0,25 | -0,45 |
Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.-31.12.
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos | -3,1 | -7,5 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||
| Muuntoeron muutos | -24,1 | 6,7 |
| Rahavirran suojaukset | -3,9 | 4,8 |
| Sijoituskiinteistöjen luokittelumuutos | 0,7 | - |
| Muut erät | 0,1 | 0,0 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot | 0,8 | -1,3 |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -26,4 | 10,3 |
| Tilikauden laaja tulos | -29,5 | 2,8 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | ||
| Emoyhtiön omistajille | -29,5 | 2,0 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,0 | 0,8 |
| -29,5 | 2,8 |
Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.
Tilinpäätös
COMPONENTA vuosikertomus 2011
Konsernin tase 31.12.
| Me | Viite | 2011 | 2010 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| PITKÄAIKAISET VARAT | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 12 | 212,4 | 245,3 |
| Liikearvo | 13 | 28,0 | 33,1 |
| Aineettomat hyödykkeet | 14 | 6,7 | 6,7 |
| Sijoituskiinteistöt | 15 | 11,6 | 1,8 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 16 | 1,3 | 1,3 |
| Muut rahoitusvarat | 17 | 0,7 | 0,5 |
| Saamiset | 18 | 4,5 | 6,0 |
| Laskennalliset verosaamiset | 19 | 26,4 | 20,9 |
| 291,6 | 315,6 | ||
| LYHYTAIKAISET VARAT | |||
| Vaihto-omaisuus | 20 | 58,4 | 52,2 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 21 | 35,2 | 41,7 |
| Tuloverosaamiset | 0,0 | 0,0 | |
| Myytävänä olevat omaisuuserät | 21 | 9,9 | - |
| Rahavarat | 23 | 41,6 | 11,0 |
| 145,2 | 104,8 | ||
| VARAT YHTEENSÄ | 436,8 | 420,4 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| OMA PÄÄOMA | |||
| Osakepääoma | 21,9 | 21,9 | |
| Ylikurssirahasto | 15,0 | 15,0 | |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 32,3 | 32,5 | |
| Muut rahastot | 2,9 | 2,2 | |
| Rahavirran suojaukset | -0,7 | 2,3 | |
| Muuntoero | -41,0 | -18,1 | |
| Kertyneet voittovarat | 7,7 | 15,6 | |
| Tilikauden voitto | -4,3 | -7,9 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 24 | 33,8 | 63,4 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 7,3 | 7,3 | |
| Oma pääoma yhteensä | 41,1 | 70,7 | |
| VELAT | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Pääomalainat | 28 | 31,4 | 35,3 |
| Muut korolliset velat | 28 | 79,8 | 185,1 |
| Varaukset | 27 | 7,6 | 8,5 |
| Laskennalliset verovelat | 19 | 8,3 | 9,6 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Pääomalainat | 28 | 4,1 | 5,1 |
| Muut korolliset velat | 28 | 169,3 | 15,3 |
| Muut korottomat velat | 29 | 92,9 | 89,5 |
| Tuloverovelat | 0,2 | 0,1 | |
| Varaukset | 27 | 2,2 | 1,2 |
| 395,7 | 349,7 | ||
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 436,8 | 420,4 |
Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.
8 Tilinpäätös COMPONENTA vuosikertomus 2011
Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.-31.12.
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen | -3,4 | -10,0 |
| Poistot ja arvonalenemiset | 20,2 | 16,0 |
| Rahoituksen tuotot ja kulut | 25,9 | 23,5 |
| Muut tuotot ja kulut sekä muut korjaukset | -0,4 | 1,7 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Vaihto-omaisuus | -11,4 | -9,3 |
| Lyhytaikaiset korottomat saamiset | 0,4 | -10,0 |
| Lyhytaikaiset korottomat velat | 1,2 | 31,3 |
| Muut käyttöpääoman muutokset | -0,2 | 1,6 |
| Saadut korot | 0,5 | 0,6 |
| Maksetut korot | -26,4 | -22,1 |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | 1,1 | 0,8 |
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| Maksetut verot | -3,9 | 0,9 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 3,6 | 25,2 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -13,9 | -7,7 |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -2,2 | -2,3 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti | 1,4 | 0,0 |
| Muut investoinnit ja myönnetyt lainat | -0,2 | -0,4 |
| Muut luovutustulot ja annettujen lainojen takaisinmaksut | 2,1 | 0,1 |
| Investointien nettorahavirta | -12,7 | -10,4 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -3,2 | -2,4 |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-) | -3,4 | -36,3 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 90,4 | 54,3 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset | -42,6 | -27,2 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 41,0 | -11,7 |
| Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) | 31,9 | 3,1 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 11,0 | 7,6 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -1,2 | 0,3 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 41,6 | 11,0 |
Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
| Sijoitetunvapaan | Määräysvallattomien | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osake | Ylikurssi | pääoman | Muut | Rahavirran | Muunto | Kertyneet | omistajien | Oma pääoma | ||
| Me | pääoma | rahasto | rahasto | rahastot | suojaukset | ero | voittovarat | Yhteensä | osuus | yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2010 | 21,9 | 15,0 | 32,5 | 2,1 | -1,3 | -24,5 | 15,6 | 61,3 | 6,5 | 67,8 |
| Tilikauden tulos | -7,9 | -7,9 | 0,4 | -7,5 | ||||||
| Muuntoerot | 6,3 | 6,3 | 0,4 | 6,7 | ||||||
| Rahavirran suojaukset | 3,6 | 3,6 | 3,6 | |||||||
| Tilikauden laaja tulos | 3,6 | 6,3 | -7,9 | 2,0 | 0,8 | 2,8 | ||||
| Muut muutokset | 0,1 | 0,1 | 0,1 | |||||||
| Oma pääoma 31.12.2010 | 21,9 | 15,0 | 32,5 | 2,2 | 2,3 | -18,1 | 7,7 | 63,4 | 7,3 | 70,7 |
| Sijoitetunvapaan | Määräysvallattomien | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osake | Ylikurssi | pääoman | Muut | Rahavirran | Muunto | Kertyneet | omistajien | Oma pääoma | ||
| Me | pääoma | rahasto | rahasto | rahastot | suojaukset | ero | voittovarat | Yhteensä | osuus | yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2011 | 21,9 | 15,0 | 32,5 | 2,2 | 2,3 | -18,1 | 7,7 | 63,4 | 7,3 | 70,7 |
| Tilikauden tulos | -4,3 | -4,3 | 1,2 | -3,1 | ||||||
| Muuntoerot | -22,9 | -22,9 | -1,2 | -24,1 | ||||||
| Rahavirran suojaukset | -3,0 | -3,0 | -3,0 | |||||||
| Sijoituskiinteistöjen luokittelumuutos | 0,6 | 0,6 | 0,6 | |||||||
| Muut laajan tuloksen erät | 0,1 | 0,1 | 0,1 | |||||||
| Tilikauden laaja tulos | 0,7 | -3,0 | -22,9 | -4,3 | -29,5 | 0,0 | -29,5 | |||
| Muut muutokset *) | -0,2 | 0,1 | -0,1 | -0,1 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2011 | 21,9 | 15,0 | 32,3 | 2,9 | -0,7 | -41,0 | 3,4 | 33,8 | 7,3 | 41,1 |
*) Muut muutokset sijoitetun vapaan pääoman rahastossa sisältävät 0,2 Me annetun lahjoituksen korkeakouluille.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Konsernin perustiedot
Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni, joka valmistaa valettuja, koneistettuja ja pintakäsiteltyjä, asennusvalmiita komponentteja ja niistä koostuvia kokonaisratkaisuja. Konsernin asiakaskunta koostuu globaalisti toimivista koneenrakennusteollisuuden, raskaan ajoneuvoteollisuuden, autoteollisuuden, rakennus- ja kaivosteollisuuden, maatalouskoneteollisuuden ja tuulivoimateollisuuden valmistajista.
Konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj (Y-tunnus 1635451-6), jonka osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki. Rekisteröity käyntiosoite on Panuntie 4, 00610 Helsinki.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta <www.componenta.com> tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Panuntie 4, 00610 Helsinki.
Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2011.
Componenta Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 23.1.2012 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta
Componentan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Käypään arvoon arvostettavia eriä ovat kuitenkin tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat ja -velat, johdannaissopimukset sekä suojauskohteet käyvän arvon suojauksessa. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa IFRS 1:n perusteella aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Tilinpäätös sisältää Componenta Oyj:n lisäksi ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 % tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan perusteista. Yhdistäminen tehdään siitä päivästä alkaen, jolloin Componenta on saanut tytäryrityksessä määräysvallan.
Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernin laskentaperiaatteita. Tytäryritykset yhdistellään hankintamenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat, konserniyhtiöiden vaihto-omaisuuteen sisältyvä sisäinen kate sekä konserniyhtiöiden keskinäiset saatavat ja velat on eliminoitu. Määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritellään erikseen kullekin yrityshankinnalle.
Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Osakkuusyrityksiksi katsotaan yritykset, joista konsernilla on 20 - 50 % osakkeiden tuottamasta äänivallasta tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa.
Osakkuusyritysten tilinpäätökset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tuloksista on esitetty tuloslaskelmassa. Taseessa esitetään osakkeiden arvona osakkeiden hankintameno oikaistuna osakkuusyritysten kumulatiivisilla tulososuuksilla sekä osakkuusyritysten maksamilla osingoilla. Osakkuusyritysten tilinpäätöksiin on korjattu tiedossa olevat poikkeamat IFRS-laskentasäännöistä.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutos
Aiemmin sijoituskiinteistöjen arvostamiseen on sovellettu IAS 40:n sallimaa ns. hankintamenomallia, jossa sijoituskiinteistöt on arvostettu taseessa hankintamenoon. Vuonna 2011 on siirrytty käyttämään IAS 40 mukaista käyvän arvon mallia, jossa käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana se syntyy. Laatimisperiaatteen muutos parantaa tilinpäätösinformaatiota. Sijoituskiinteistöjen merkitys tilinpäätösinformaatiossa on lisääntynyt, koska useampi kohde on luokiteltu sijoituskiinteistöiksi. Aikaisempien vuosien aikana sijoituskiinteistöiksi luokiteltujen kiinteistöjen arvonmuutoksesta johtuva voitto ennen laskennallisia veroja vuonna 2011 oli 0,6 Me ja se on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Laatimisperiaatteen muutoksella ei ole vaikutusta tilikauden 2010 tulokseen eikä konsernin omaan pääomaan 31.12.2010. Aikaisemmin sijoituskiinteistöiksi luokiteltujen kohteiden käyvät arvot vastasivat olennaisilta osin tasearvoja 31.12.2010.
Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen
Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonina euroina ellei toisin mainita.
Liiketoimet ja saldot
Emoyhtiön ja euroalueella sijaitsevien tytäryritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssin mukaan. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin.
Ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät esitetään liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä. Lainojen, talletuksien ja rahavarojen kurssierot sekä näihin liittyvien suojausinstrumenttien tulos esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.
Konserniyritykset
Euroalueen ulkopuolisten tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja. Tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikurssia.
Tilikauden tuloksen osalta tilikauden keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin välinen ero on kirjattu oman pääoman muuntoeroihin. Konsolidoinnissa tytäryhtiöiden omat pääomat muunnetaan euroiksi. Hankintahetken ja tilinpäätöshetken välisestä kurssimuutoksesta aiheutuneet muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Joidenkin kiinteistöjen osalta konsernissa on käytetty siirtymästandardihelpotusta, jonka mukaan ne ovat vuoden 2004 avaavassa taseessa arvostettu käypään arvoon ja sen jälkeen on aloitettu suunnitelman mukaiset poistot. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Aineettomat hyödykkeet sisältävät ATK-ohjelmia, aktivoituja tuotekehitysmenoja ja aktivoituja asiakashankintamenoja. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton vaikutusaika, ei ole konsernissa.
Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Suuret perusparannusmenot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä kyseisistä menoista.
Investointiavustukset kirjataan pienentämään investointia ja tuloslaskelmaan kirjattavat avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Suunnitelman mukaiset poistot, poislukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla on käytetty 1.1.2009 alkaen suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käyttöasteet muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä. Arvioidut hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| kehittämismenot | 5 vuotta |
|---|---|
| aineettomat oikeudet | 3 - 10 vuotta |
| muut aineettomat hyödykkeet | 3 - 20 vuotta |
| rakennukset ja rakennelmat *) | 25 - 40 vuotta |
| ATK-laitteet | 3 - 5 vuotta |
| muut koneet ja kalusto | 5 - 25 vuotta |
| muut aineelliset hyödykkeet | 5 - 10 vuotta |
*) Jäännösarvo 25 % hankintahinnasta
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.
Arvonalentumiset
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva
rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuden avulla on saatavissa.
Sijoituskiinteistöt
Konsernin omistamat, ulkopuolisille vuokratut kiinteistöt, jotka eivät ole pääosin omassa käytössä ja joita konserni pitää hallussaan pikemminkin hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua kuin käyttääkseen niitä tavaroiden valmistamiseen, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi ja arvostetaan taseessa käypään arvoon. Sijoituskiinteistön käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana se syntyy ja esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot merkitään konsernin liikevaihtoon. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot määritellään riippumattoman ja ammatillisesti pätevän arvioitsijan toimesta vuosittain.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että uusien tuotteiden kehittämismenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Suunnitelman mukaan ko. menot poistetaan 5 vuodessa. Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja valmistuksen kiinteistä yleismenoista.
Vuokrasopimukset (Leasing)
Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen astuessa voimaan joko rahoitusleasing- tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne kirjataan taseen käyttöomaisuuteen vuokrakauden alkaessa hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alhaisempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon lisättynä sopimuksen solmimiseen välittömästi liittyvillä olennaisilla järjestelykuluilla. Käyttöomaisuuserästä tehdään konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen vuokra-ajan kuluessa, jos voidaan perustellusti olettaa, että vuokrasopimuksen kohdetta ei hankita omistukseen sopimuksen päättyessä.
Rahoitusleasingvelaksi kirjataan määrä, joka vastaa hyödykkeen käypää arvoa tai sitä alhaisempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan lyhennykseen efektiivisen koron menetelmällä siten, että velka lyhenee vuokrasopimusperiodin kuluessa annuiteettiperiaatteella. Efektiivisellä korolla laskettu rahoitusmeno kirjataan rahoituskuluksi. Vaihtuvakorkoisten sopimusten ja efektiivisen koron erotus jää oikaisujen jälkeen vuokrakuluksi.
Muiksi vuokrasopimuksiksi luokitellaan sellaiset aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa vuokralleantajalle jää omistamiselle ominaiset edut ja riskit sekä lisäksi merkitykseltään vähäiset rahoitusleasingsopimukset. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan suoriteperusteisesti kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.
Työsuhde-etuudet/Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet
Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia järjestelyjä, joihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Componentalla on usean työnantajan etuuspohjaisiksi luokitellut eläkejärjestelyt Ruotsissa (Alecta ITP ja AMF Pension/Avtalspension SAF-LO). Kyseisiä järjestelyjä on käsitelty maksupohjaisina järjestelyinä IAS 19.30 (a) -standardin mukaisesti, koska eläkeyhtiöt eivät ole pystyneet toimittamaan aktuaarilaskelmia.
Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TyEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella konserni suurtyönantajana vastaa Suomessa eläkevakuutusmaksuihin sisältyneistä työttömyys- ja työkyvyttömyysmaksuista kokonaisuudessaan ko. eläketapahtuman syntyhetkellä.
Muut ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelynsä paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Turkin työlainsäädännön mukaan yhtiöitä vaaditaan maksamaan työsuhteen päättymisen yhteydessä korvaus työntekijälle, joka on ollut palveluksessa vuoden ja jonka työsuhde päättyy ilman syytä, kutsutaan armeijan palvelukseen, kuolee tai joka jää eläkkeelle 25 vuoden työsuhteen jälkeen (nainen 20 vuotta) tai saavuttaa eläkeiän (58 vuotta nainen ja 60 vuotta mies). Maksettava määrä on yhden kuukauden palkka kutakin palvelusvuotta kohden. Arvioitu vastuun todennäköinen nykyarvo henkilön työsuhteen päättyessä on esitetty pitkäaikaisissa varauksissa ja todennäköisen nykyarvon muutos on esitetty tuloslaskelmassa.
Työsuhde-etuudet/Osakeperusteiset maksut
Konserni on soveltanut IFRS 2 -standardia 10.3.2010 päätettyyn avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustusjärjestelmään.
Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2010 - 2012. Palkkiot maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Käteisvaroina suoritettavasta osuudesta kirjataan velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Osakkeina maksettavan osuuden käypä arvo kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa.
Toimintasegmentit
Componentan liiketoiminta jaetaan neljään liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Turkki, Suomi, Hollanti ja Ruotsi. Turkin toiminnot muodostuvat Orhangazissa sijaitsevista rautavalimosta ja konepajasta sekä Manisassa sijaitsevista alumiinivalimosta ja alumiinivanteiden tuotantoyksiköstä. Suomen toimintoihin kuuluvat rautavalimot Iisalmessa, Karkkilassa, Pietarsaaressa ja Porissa sekä konepajat Lempäälässä ja Pietarsaaressa. Lisäksi Suomen toimintoihin kuuluu mäntiä valmistava yksikkö Pietarsaaressa. Componenta Oyj:n tytäryhtiö Componenta Finland Oy on myynyt tilikauden 2011 aikana Lempäälässä sijaitsevan Nisamon konepajan liiketoiminnan mukaan lukien tuotantokoneet. Koneistustoiminta Componenta Finland Oy:n Pietarsaaren yksikössä on lopetettu tilikauden 2011 aikana. Hollannin toiminnot muodostuvat rautavalimoista Weertissä ja Heerlenissä sekä konepajatoiminnoista Weertissä ja valumalleja valmistavasta yksiköstä Tegelenissä. Ruotsin toiminnot muodostuvat Främmestadin konepajasta sekä Wirsbon takomosta. Ydinliiketoimintaan kuuluvien segmenttien ulkopuolelle jää Muu liiketoiminta, joka sisältää myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Englannissa, palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S.:n Turkissa. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.
Componentan liiketoimintasegmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käsitellään käypään markkinahintaan. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja sekä kertaluonteisia eriä ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille.
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Componenta seuraa maantieteellisinä alueina Turkkia, Suomea, Alankomaita, Ruotsia ja muita maita pitkäaikaisten varojen ja tuotannollisten investointien osalta. Lisäksi liikevaihtoa seurataan markkina-alueittain.
Kertaluonteiset erät
Hallituksen toimintakertomuksessa, eräissä liitetiedoissa sekä konsernin kehitystä kuvaavissa taulukoissa selostetut kertaluonteiset erät eivät liity yhtiön varsinaiseen perusliiketoimintaan. Olennaisimpia kertaluonteisia eriä ovat luovutusvoitot ja -tappiot, tuotantolaitoksen sulkemiseen liittyvät tehottomuus- ja sopeuttamiskulut sekä ylimääräiset alaskirjaukset ja mahdolliset alaskirjausten peruutukset, onnettomuuksiin ja luonnonkatastrofeihin liittyvät kulut sekä uudelleenjärjestelyyn, ympäristöön ja vahingonkorvauksiin liittyvät varaukset. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä kertaluonteisten erien luokittelussa.
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
Tuloverot
Tuloveroihin sisältyvät konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Taseeseen sisältyvät laskennalliset verovelat kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen hyödyn suuruisena. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevaa verokantaa käyttäen.
Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verot on laskettu suomalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 24,5 %:n verokantaa, ruotsalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 26,3 %:n verokantaa, turkkilaisen yhtiön osalta käyttäen 20,0 %:n verokantaa ja hollantilaisten yhtiöiden osalta käyttäen 25,0 %:n verokantaa.
Laskennallinen verovelka ja -saaminen on taseessa netotettu siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja ja kun ne pystytään kohdistamaan keskenään.
Tuloutusperiaate
Liikevaihto sisältää tuotot tuotteiden ja palvelujen sekä raakaaineiden, tarvikkeiden ja energian myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla ja myynnin oikaisuerillä. Myynnin oikaisuerillä tarkoitetaan lähinnä vuosittain laskettavia paljousalennuksia sekä tuotepalautuksia, joilla oikaistaan alkuperäistä laskutusta alaspäin. Merkittävimmät tuotteiden tulovirrat syntyvät valujen ja koneistettujen valujen myynnistä. Palveluiden tulovirrat muodostuvat lähinnä vuokratuotoista sekä mahdollisista pienimuotoisista alihankintana tehdyistä koneistuksista ja kokoonpanoista. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, kun tuote on toimitettu sovittujen toimitusehtojen mukaisesti asiakkaalle. Palvelut tuloutetaan silloin, kun palvelu luovutetaan asiakkaalle.
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset. Lisäksi liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä esitetään ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät.
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä luonteensa mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Tilinpäätöshetkellä Componentalla ei ollut eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät johdannaisinstrumentteja, jotka on hankittu suojaamistarkoituksessa, mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Nämä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset
Lainat ja muut saamiset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan olennaiset transaktiokulut.
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset osuudet ja sijoitukset, jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Ryhmän sijoitukset ovat pitkäaikaisia ja läheisesti liiketoimintaan liittyviä noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, eikä niitä ole tarkoitus myydä tai luovuttaa eteenpäin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan hankintamenoon luotettavan markkinaarvon puuttuessa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Rahavarat
Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä sekä lyhytaikaiset pankkitalletukset.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Rahoitusvaran tai rahoitusvarojen ryhmän arvosta tehdään arvonalennuskirjaus tuloslaskelmaan, mikäli on olemassa puolueetonta näyttöä siitä, että jokin tapahtuma tai tapahtumat, kuten asiakkaan joutuminen pitkäaikaisiin maksuvaikeuksiin, velkasaneeraukseen tai konkurssiin, ovat vaikuttaneet merkittävästi odotettavissa oleviin kassavirtoihin. Arvonalentumisen suuruus arvioidaan rahoitusvaran tasearvon ja diskontattujen odotettavissa olevien kassavirtojen erotuksena. Myyntisaamisten arvonalentumiset voidaan myöhemmin peruuttaa tulosvaikutteisesti, jos asiakkaan uskotaan suoriutuvan velvoitteistaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen alaskirjausten osalta edellytetään sen lopullisuutta.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Rahoitusveloista ne suojaamistarkoituksessa hankitut johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan kuuluvaksi ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Muut rahoitusvelat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon eli vastuunmääräisinä vähentäen siitä olennaiset ja kohdistettavissa olevat transaktioon liittyvät kulut. Muut kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, jolloin velkaan liittyvät kulut jaksottuvat tuloslaskelmaan velan maturiteetin kuluessa. Olennaiset luottolimiittisopimuksiin liittyvät transaktiomenot aktivoidaan taseeseen ja jaksotetaan tuloslaskelmaan luottolimiitin maturiteetin kuluessa. Velalle kertyvät korot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.
Vaihdettavien pääomalainojen vieraan pääoman osuus on, luotettavasti määriteltävissä olevan vastaavan markkinaehtoisen koron puuttuessa, arvioitu diskonttaamalla tulevat kassavirrat sijoittajan saamalla tuotolla huomioiden tuottoa laskettaessa vaihtooikeuden sekä ennenaikaisen lunastusmahdollisuuden vaikutus. Velkaosuus arvostetaan taseessa jaksotettuun hankintamenoon. Oman pääoman osuus on merkitty muihin oman pääoman rahastoihin vähennettynä siihen kohdistuneilla transaktioon liittyneillä kuluilla sekä laskennallisilla veroilla.
Vaihdettavien pääomalainojen lainaosuuksilla vaihdettujen osakkeiden vaihtohinnasta 2 euroa osakkeelta kirjataan osakepääomaan ja loput ylikurssirahastoon tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoihin. Taseen velka pienenee samassa suhteessa kuin vaihdettavien lainaosuuksien osuus lainan jäljellä olevasta nimellismäärästä.
Kaikki rahoitusvarojen ja -velkojen muutokset huomioidaan kirjanpidossa selvityspäivänä.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Konsernin johdannaissopimukset kirjataan selvityspäivänä hankintamenoon, jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko- ja valuuttaoptiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla. Sähköjohdannaisten käypä arvo on se laskennallinen voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla.
Johdannaissopimukset käsitellään joko IAS 39 määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolisina suojausinstrumentteina tai suojauslaskennan ehdot täyttävinä rahavirran tai ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojauksina. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojattava riski sekä suojaussuhde määritellään ja dokumentoidaan suojauslaskennan
periaatteiden mukaisesti. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä säännöllisesti sen jälkeen, vähintään neljännesvuosittain.
Rahavirran suojauslaskenta on tilinpäätöshetkellä käytössä suojauduttaessa korkojen ja sähkön spot-markkinahintojen muutoksilta. Rahavirran suojauksessa suojausinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääoman suojausinstrumenttien rahastoon. Korkojohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan sen tilikauden tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Sähköjohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan puolestaan sen tilikauden tuloslaskelmaan ostojen oikaisueräksi, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, suojaussuhde todetaan tehottomaksi tai suojaussuhde keskeytetään, jo aikaisemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan ennakoidun liiketoimen mukaisesti. Arvonmuutosten kertymä kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan mikäli ennakoidun liiketoimen toteutumista ei voida pitää enää todennäköisenä. Korkoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja sähkön ennakoituihin ostoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena ostojen oikaisueräksi.
Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan muuntoerojen oikaisueräksi, josta ne siirretään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovutaan. Suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Koronvaihtosopimusten ja valuuttajohdannaisten tilikauden aikana toteutuneet ja kertyneet korkokulut tai -tuotot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin samoin kuin IAS 39 määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolella olevien, konsernin riskienhallintaan liittyvien korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset. Myyntisaamisten ja ostovelkojen suojaamiseksi tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja lainoja tai muita monetaarisia eriä vastaan tehtyjen valuuttasuojausten valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Sähkötermiinien toteutuneet arvonmuutokset kirjataan liikevoiton yläpuolelle ostojen oikaisueriksi. Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja veloissa.
Tulos per osake
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden, ehdollisten osakepalkkioiden ja tulosperusteisten osakepalkkioiden sekä vaihdettavan pääomalainan laimentava vaikutus.
Osingonjako
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia.
Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja näiden soveltamisesta. Arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä mm. tiettyjen omaisuuserien kuten laskennallisten verosaamisten realisoitavuutta, eläke-etuuksien liittyvien varausten suuruutta, myyntisaamisten alaskirjauksia, aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden taloudellisia pitoaikoja, rahoitusvarojen ja -velkojen mukaan lukien johdannaisten käypiä arvoja, tuloveroja, varastoarvoja, varauksia, vastuusitoumuksia sekä arvonalentumistestien oletuksia.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen
Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista.
Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.
Standardien soveltaminen
Konserni on soveltanut 1.1.2011 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Uusien standardien ja tulkintojen soveltamisella ei ole ollut vaikutusta tulokseen tai omaan pääomaan.
IFRIC 19 "Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla". Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Tulkinnalla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia tilinpäätökseen.
Uudistettu IAS 24 "Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä". Lähipiirin määritelmää on täsmennetty, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset ovat muuttuneet. Tulkinnalla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia tilinpäätökseen.
Muutos IAS 32:een "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa". Muutos koskee muussa kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeita koskevien optioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset. Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä seitsemää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.
Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat, jotka eivät olleet vielä voimassa vuonna 2011
Tiettyjä uusia standardeja sekä muutoksia ja tulkintoja jo olemassa oleviin standardeihin, jotka eivät vielä ole voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut, on julkaistu. Konserni on todennut seuraavat standardit ja tulkinnat merkityksellisiksi liiketoimintansa luonteen johdosta.
Muutos IFRS 7:ään "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Taseesta pois kirjaaminen" (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muutos IFRS 7:ään "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan" (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos laajentaa nykyisiä liitetietovaatimuksia niin, että yhteisöjen tulee antaa numeerista tietoa taseessa nettomääräisesti esitetyistä rahoitusinstrumenteista sekä niistä rahoitusinstrumenteista, jotka ovat 'master netting' tai vastaavanlaisen sopimusjärjestelyn alaisia huolimatta siitä, että ne on esitetty taseessa bruttomääräisinä.
Muutos IAS 12:een "Tuloverot" (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IAS 12 vaati aikaisemmin yhteisöä arvioimaan, mikä osa taseessa käypään arvoon arvostetun erän kirjanpitoarvosta on kerrytettävissä jatkuvasta käytöstä (kuten vuokratuottoina) ja mikä osa omaisuuserän myynnistä. Muutoksen mukaan tiettyjen käypään arvoon arvostettujen omaisuuserien kirjanpitoarvon oletetaan lähtökohtaisesti kertyvän omaisuuserän myynnistä. Oletus soveltuu laskennallisiin veroihin, jotka syntyvät sijoituskiinteistöistä, aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä, jotka arvostetaan käyvän arvon mallilla tai uudelleenarvostusmallilla. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muutos IAS 1:een "Tilinpäätöksen esittäminen" (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muutos IAS 19:een "Työsuhde-etuudet" (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkoittavat, että kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin, toisin sanoen ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muutos IAS 32:een "Rahoitusinstrumentit" (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee epäjohdonmukaisuutta nykykäytännössä sovellettaessa ohjeistusta siitä, milloin rahoitusvarat ja -velat voidaan esittää taseessa nettomääräisesti.
IFRS 9 "Rahoitusinstrumentit" (voimaantulo vielä avoinna). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat.
Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Uuden standardin mukaan rahoitusvelkojen kirjaamisen ja arvostamisen tulisi pysyä samana lukuun ottamatta niitä rahoitusvelkoja, joihin sovelletaan ns. käyvän arvon optiota. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS 10 "Konsernitilinpäätös" (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemasa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS 11 "Yhteisjärjestelyt" (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi lisäksi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS 12 "Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä" (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS 13 "Käyvän arvon määrittäminen" (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IAS 27 (uudistettu 2011) "Erillistilinpäätös" (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IAS 28 (uudistettu 2011) "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksessä" (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Tilinpäätöksen liitetiedot TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Luvut ovat miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita.
1. Toimintasegmentit
Componentan liiketoiminta jaetaan neljään liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Turkki, Suomi, Hollanti ja Ruotsi.
Turkin toiminnot muodostuvat Orhangazissa sijaitsevista rautavalimosta ja konepajasta sekä Manisassa sijaitsevista alumiinivalimosta ja alumiinivanteiden tuotantoyksiköstä. Suomen toimintoihin kuuluvat rautavalimot Iisalmessa, Karkkilassa, Pietarsaaressa ja Porissa sekä konepajat Lempäälässä ja Pietarsaaressa. Lisäksi Suomen toimintoihin kuuluu mäntiä valmistava yksikkö Pietarsaaressa. Componenta Oyj:n tytäryhtiö Componenta Finland Oy on myynyt tilikauden 2011 aikana Lempäälässä sijaitsevan Nisamon konepajan liiketoiminnan mukaan lukien tuotantokoneet. Koneistustoiminta Componenta Finland Oy:n Pietarsaaren yksikössä on lopetettu tilikauden 2011 aikana. Hollannin toiminnot muodostuvat rautavalimoista Weertissä ja Heerlenissä sekä konepajatoiminnoista Weertissä ja valumalleja valmistavasta yksiköstä Tegelenissä. Ruotsin toiminnot muodostuvat Främmestadin konepajasta sekä Wirsbon takomosta. Ydinliiketoimintaan kuuluvien segmenttien ulkopuolelle jää Muu liiketoiminta, joka sisältää
myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Englannissa, palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S.:n Turkissa. Componenta käsittelee liiketoimintasegmenttien ja niiden ulkopuolelle jäävien toimintojen välisiä tuottoja ja siirtoja käypään markkinahintaan.
Turkin toimintojen pääasiallisia myytäviä tuotteita ovat koneistetut sekä koneistamattomat rauta- ja alumiinivalukomponentit. Suomen ja Hollannin toimintojen pääasiallisia myytäviä tuotteita ovat koneistetut sekä koneistamattomat rautavalukomponentit. Ruotsin toimintojen pääasiallisia myytäviä tuotteita ovat koneistetut ja maalatut rautavalukomponentit sekä taotut komponentit. Muun liiketoiminnan pääasiallisena liiketoimintana on tuottaa logistiikkapalveluja sekä harjoittaa toimisto- ja teollisuustilojen vuokrausta. Lisäksi muuhun liiketoimintaan lisätään konsernipalveluita tuottavat yksiköt.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.
Liiketoimintasegmentit 2011
| Muu | Kertaluon | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Me | Turkki | Suomi | Hollanti | Ruotsi | liiketoiminta | teiset erät*) | Eliminoinnit | Konserni |
| Ulkoinen liikevaihto | 206,7 | 89,8 | 101,3 | 120,4 | 58,2 | 576,4 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 70,5 | 23,1 | 7,9 | 1,1 | 32,8 | -135,4 | 0,0 | |
| Liikevaihto yhteensä | 277,2 | 112,8 | 109,3 | 121,5 | 91,0 | -135,4 | 576,4 | |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,2 | 0,2 | ||||||
| Segmentin liikevoitto | 28,7 | -1,6 | -1,9 | 3,6 | 1,2 | -7,4 | -0,1 | 22,5 |
| Kohdistamattomat erät | 1,6 | -25,5 | ||||||
| Tilikauden tulos | -5,8 | -3,1 | ||||||
| Segmentin varat | 193,5 | 79,9 | 49,3 | 68,6 | 51,3 | -80,4 | 362,3 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 1,3 | 1,3 | ||||||
| Kohdistamattomat varat | 73,2 | |||||||
| Varat yhteensä | 436,8 | |||||||
| Segmentin velat | 40,7 | 22,2 | 17,4 | 31,0 | 21,0 | -29,5 | 102,9 | |
| Kohdistamattomat velat | 292,8 | |||||||
| Velat yhteensä | 395,7 | |||||||
| Tuotannolliset investoinnit | 11,8 | 2,3 | 2,0 | 4,4 | 1,4 | 21,8 | ||
| Poistot | -6,0 | -4,6 | -1,8 | -2,9 | -2,4 | -2,6 | -20,2 |
*) Kertaluonteiset erät liikevoitossa liittyvät Suomi-liiketoimintasegmenttiin kuuluvan Pietarsaaren konepajan koneistustoimintojen lopettamiseen, -3,8 Me ja Nisamon konepajan myyntiin,
-1,8 Me, sekä uudelleenjärjestelykuluihin Hollannissa, -0,7 Me, toimittajille maksettujen ennakkomaksusaamisten alaskirjauksiin, -0,7 Me ja muihin kertaluonteisiin eriin, -0,4 Me.
Liiketoimintasegmentit 2010
| Muu | Kerta | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Me | Turkki | Suomi | Hollanti | Ruotsi | liiketoiminta | luonteiset erät | Eliminoinnit | Konserni |
| Ulkoinen liikevaihto | 161,5 | 85,0 | 81,1 | 84,2 | 39,9 | 451,6 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 43,3 | 18,6 | 4,0 | 0,5 | 25,5 | -91,9 | 0,0 | |
| Liikevaihto yhteensä | 204,8 | 103,6 | 85,1 | 84,7 | 65,3 | -91,9 | 451,6 | |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,2 | 0,2 | ||||||
| Segmentin liikevoitto | 15,2 | -0,2 | -1,5 | 0,8 | -1,0 | -0,1 | 0,4 | 13,5 |
| Kohdistamattomat erät | -21,0 | |||||||
| Tilikauden tulos | -0,1 | -7,5 | ||||||
| Segmentin varat | 210,8 | 85,7 | 48,7 | 51,5 | 53,9 | -70,0 | 380,6 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 1,3 | 1,3 | ||||||
| Kohdistamattomat varat | 38,4 | |||||||
| Varat yhteensä | 420,4 | |||||||
| Segmentin velat | 33,5 | 24,2 | 12,8 | 25,7 | 25,7 | -22,5 | 99,3 | |
| Kohdistamattomat velat | 250,4 | |||||||
| Velat yhteensä | 349,7 | |||||||
| Tuotannolliset investoinnit | 4,8 | 2,4 | 0,4 | 0,5 | 0,5 | 8,5 | ||
| Poistot | -4,9 | -4,8 | -1,5 | -2,1 | -2,7 | -16,0 |
Maantieteelliset alueet 2011
| Alanko | Muut | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Me | Turkki | Suomi | maat | Ruotsi | maat Yhteensä | |
| Pitkäaikaiset varat *) | 106,7 | 84,2 | 32,9 | 35,1 | 1,1 | 260,0 |
| Tuotannolliset | ||||||
| investoinnit | 11,7 | 3,5 | 2,0 | 4,5 | 0,0 | 21,8 |
Maantieteelliset alueet 2010
| Alanko | Muut | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Me | Turkki | Suomi | maat | Ruotsi | maat Yhteensä | |
| Pitkäaikaiset varat *) | 133,1 | 89,0 | 33,0 | 31,4 | 1,6 | 288,1 |
| Tuotannolliset | ||||||
| investoinnit | 4,8 | 2,8 | 0,4 | 0,5 | 0,0 | 8,5 |
*) Eivät sisällä pitkäaikaisia laskennallisia verosaamisia, muita rahoitusvaroja ja saamisia.
Ulkoinen liikevaihto markkina-alueittain
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Ruotsi | 107,5 | 81,7 |
| Saksa | 106,4 | 76,0 |
| Turkki | 87,5 | 73,7 |
| Iso-Britannia | 64,9 | 47,5 |
| Suomi | 57,8 | 53,8 |
| Benelux-maat | 45,2 | 35,2 |
| Ranska | 35,6 | 27,8 |
| Italia | 29,5 | 20,7 |
| Muu Eurooppa | 9,1 | 9,1 |
| Muut maat | 33,0 | 26,1 |
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 576,4 | 451,6 |
Maakohtaisen myynnin maa määräytyy sen pohjalta, minne asiakas on pyytänyt tavaran toimitettavaksi tai minne se on toimitettu.
2. Hankitut liiketoiminnot
Vuosien 2011 ja 2010 aikana Componenta ei hankinnut liiketoimintoja.
3. Myydyt liiketoiminnot
Componenta Oyj:n tytäryhtiö Componenta Finland Oy allekirjoitti joulukuussa 2011 sopimuksen, jolla se myi Lempäälässä sijaitsevan Nisamon konepajan liiketoiminnan mukaan lukien tuotantokoneet. Ostaja on Tampereen Konepajat Oy:n tytäryhtiö, joka jatkaa koneistustoimintaa nykyisissä Nisamon tiloissa Componentan koneistusalihankkijana. Nisamon konepajan liiketoiminnan myynnin vaikutus, omaisuuerien alaskirjausten osalta, Componentan vuoden 2011 tulokseen ennen veroja oli -1,5 Me.
Myytyjen omaisuuserien arvot ennen alaskirjauksia
| Me | 2011 |
|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 0,1 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1,9 |
| Vaihto-omaisuus | 0,1 |
| Varat yhteensä | 2,1 |
| Kauppahinta | 0,6 |
| Omaisuuserien alaskirjaukset/liiketoimintakaupan tappio ennen veroja | 1,5 |
4. Liiketoiminnan muut tuotot
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 0,7 | 0,7 |
| Pysyvien vastaavien myyntivoitot | 0,4 | 0,0 |
| Myyntisaamisten, ostovelkojen ja suojausten | ||
| valuuttakurssierot | 0,3 | -1,1 |
| Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset | 0,6 | - |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,3 | 0,9 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 2,3 | 0,6 |
| Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä, | ||
| jotka sisältyvät liikevaihtoon | 0,5 | 0,1 |
5. Liiketoiminnan kulut
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston | ||
| muutos | 1,5 | 3,1 |
| Valmistus omaan käyttöön | 0,7 | 0,7 |
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | -237,4 | -172,9 |
| Ulkopuoliset palvelut | -44,5 | -30,0 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -131,0 | -119,6 |
| Vuokrat | -5,4 | -4,6 |
| Sijoituskiinteistöjen hoitokulut | -0,4 | -0,1 |
| Jäte-, kiinteistö- ja kunnossapitokulut | -26,5 | -21,6 |
| Energia | -41,6 | -36,9 |
| Myynti ja markkinointi | -1,7 | -2,2 |
| ATK-ohjelmat | -3,4 | -3,6 |
| Tuotantotyökalut | -5,4 | -3,6 |
| Rahdit | -13,3 | -10,1 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -27,8 | -21,3 |
| Liiketoiminnan kulut yhteensä | -536,3 | -422,8 |
| Tilintarkastuspalkkiot | -0,4 | -0,4 |
| Muut palkkiot | -0,3 | -0,1 |
| Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä | -0,7 | -0,5 |
6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Henkilöstökulut | ||
| Palkat ja palkkiot | -107,0 | -94,8 |
| Eläkekulut | -10,5 | -12,1 |
| Muut henkilöstökulut | -13,5 | -12,7 |
| -131,0 | -119,6 | |
| Henkilöstömäärä segmenteittäin tilikauden aikana | ||
| keskimäärin ilman vuokratyövoimaa | ||
| Turkki | 2 325 | 1 900 |
| Suomi | 903 | 956 |
| Hollanti | 491 | 515 |
| Ruotsi | 315 | 301 |
| Muu liiketoiminta | 201 | 181 |
Henkilöstökulut sisältävät osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyviä kuluja -0,1 Me (-0,1 Me).
4 234 3 853
7. Tutkimus- ja kehitysmenot
| 2010 |
|---|
| -1,8 |
8. Poistot ja arvonalenemiset
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Poistot | ||
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | -2,3 | -2,6 |
| Sijoituskiinteistöt | - | 0,0 |
| Koneet ja kalusto*) | -12,7 | -10,8 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -0,5 | -0,7 |
| -15,5 | -14,1 | |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aineettomat oikeudet | -0,2 | -0,1 |
| ATK-ohjelmat | -0,3 | -0,6 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -1,6 | -1,2 |
| -2,1 | -2,0 | |
| Arvonalenemiset koneista ja kalustosta sekä | ||
| aineettomista hyödykkeistä **) | -2,6 | 0,0 |
| Poistot ja arvonalenemiset yhteensä | -20,2 | -16,0 |
*) Tuotannollisten koneet ja kalusto -ryhmässä sovelletaan kapasiteetin käyttöasteeseen perustuvaa poistomenetelmää. Suunnitelman mukaiset normaaliin toiminta-asteeseen perustuvat poistot olivat -18,1 Me (-19,8 Me) ja kapasiteetin käyttöasteen mukainen oikaisu 5,4 Me (9,0 Me).
**) Arvonalenemiset koneista ja kalustosta sekä aineettomista hyödykkeistä liittyvät Nisamon liiketoimintojen myyntiin sekä Pietarsaaren koneistustoimintojen lopettamiseen.
9. Rahoitustuotot ja -kulut
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot myytävissä olevista rahavaroista | 0,0 | 0,0 |
| Lainojen ja muiden saamisten korkotuotot | 0,6 | 0,6 |
| Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien | ||
| rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssivoitot | 7,5 | 9,0 |
| Valuuttajohdannaisten realisoituneet kurssivoitot | 4,2 | 5,2 |
| Muut rahoitustuotot | 1,1 | 2,1 |
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien | ||
| rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon muutos | 0,0 | -1,6 |
| Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten | ||
| suojauslaskennan tehoton osuus | - | - |
| - omasta pääomasta tuloutetut käyvät arvot | - | - |
| Rahavirran suojauslaskennan tehoton osuus | 0,0 | 0,0 |
| Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien | ||
| rahoitusvelkojen efektiiviset korkokulut | -19,5 | -19,4 |
| Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien | ||
| rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssitappiot | -4,8 | -1,8 |
| Muut palkkiokulut jaksotettuun hankintamenoon | ||
| arvostettavista rahoitusveloista | -0,5 | -0,5 |
| Myytyjen laskusaatavien korko- ja palkkiokulut | -5,3 | -3,2 |
| Koronvaihtosopimusten korkokulut | -0,8 | -1,8 |
| Valuuttajohdannaisten realisoituneet kurssitappiot | -7,3 | -7,9 |
| Muut rahoituskulut | -1,0 | -4,3 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -25,9 | -23,5 |
Liiketoiminnan muut tuotot liitetiedossa 4 sisältävät valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista aiheutuvia valuuttakurssivoittoja ja -tappioita yhteensä 3,3 Me (0,2 Me) sekä näihin eriin suojaamistarkoituksessa kohdistettujen valuuttajohdannaisten valuuttakurssieroja -3,0 Me (-1,2 Me).
Koronvaihtosopimusten korkotuotot on siirretty hyvittämään korkokuluja. Vuonna 2011 konserni ei ole saanut rahoitusvaroista merkittäviä palkkiotuottoja.
10. Tuloverot
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tuloverot | ||
| Välittömät verot tilikaudelta | -5,0 | -0,2 |
| Laskennalliset verot (kts. liite 19) | 5,3 | 2,8 |
| 0,3 | 2,5 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26,0 % vuosina 2011 ja 2010) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | -3,4 | -10,0 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 0,9 | 2,6 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | 0,7 | 0,6 |
| Verovapaat tulot | 0,2 | 0,0 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -0,3 | -0,7 |
| Muiden maiden verokantojen muutosten vaikutus | -0,1 | - |
| Suomen verokannan muutoksen vaikutus *) | -1,1 | - |
| 0,3 | 2,5 |
*) Suomessa verokanta laskee 26,0 %:sta 24,5 %:iin vuonna 2012 ja siten taseessa 31.12.2011 esitettävät Suomeen liittyvät laskennalliset verosaamiset ja -velat on arvostettu verokannalla 24,5 % suhteessa väliaikaisiin ajoituseroihin verotuksessa. Verokannan muutoksen vaikutus laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin on kirjattu tuloslakelman kautta.
11. Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2011 | 2010 |
|---|---|
| -4 319 | -7 880 |
| 17 485 | 17 458 |
| -0,25 | -0,45 |
| -0,25 | -0,45 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Yhtiön vaihdettavien pääomalainojen (liitetietojen kohta 28) osakkeiksi vaihtamatta olevien lainaosuuksien sekä työntekijöille suunnatun osakepalkkiojärjestelmän (liitetietojen kohta 25) laimentavia vaikutuksia ei kuitenkaan oteta huomioon vuosina 2011 ja 2010, sillä ne kasvattaisivat osakekohtaista tulosta.
TASEEN LIITETIEDOT
12. Aineelliset hyödykkeet
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Maa- ja vesialueet | ||
| Hankintameno 1.1. | 24,3 | 23,5 |
| Lisäykset | 0,1 | 0,1 |
| Siirrot erien välillä | -0,7 | - |
| Muuntoerot | -2,4 | 0,8 |
| Tasearvo 31.12. | 21,3 | 24,3 |
| Me | 2011 | 2010 |
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Hankintameno 1.1. | 111,6 | 108,4 |
| Lisäykset | 0,4 | 0,5 |
| Vähennykset | -0,9 | - |
| Siirrot erien välillä | -13,2 | 0,0 |
| Muuntoerot | -4,4 | 2,7 |
| Hankintameno 31.12. | 93,5 | 111,6 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -44,3 | -40,3 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 3,9 | -0,2 |
| Muuntoerot | 2,6 | -1,2 |
| Tilikauden poistot | -2,3 | -2,6 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -40,1 | -44,3 |
| Tasearvo 31.12. | 53,4 | 67,3 |
| Me | 2011 | 2010 |
| Rakennukset ja rakennelmat, rahoitusleasing | ||
| Hankintameno 1.1. | 0,3 | 0,3 |
| Lisäykset | - | - |
| Hankintameno 31.12. | 0,3 | 0,3 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0,0 | 0,0 |
| Tilikauden poistot | 0,0 | 0,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,0 | 0,0 |
| Tasearvo 31.12. | 0,2 | 0,3 |
| Me | 2011 | 2010 |
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.1. | 380,7 | 358,1 |
| Lisäykset | 11,6 | 4,4 |
| Vähennykset | -13,9 | -4,9 |
| Siirrot erien välillä | -23,5 | 4,6 |
| Muuntoerot | -26,6 | 18,5 |
| Hankintameno 31.12. | 328,3 | 380,7 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -251,1 | -232,4 |
| Lisäysten kertyneet poistot | 0,0 | 0,0 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 32,1 | 3,0 |
| Muuntoerot | 16,4 | -10,8 |
| Tilikauden poistot ja alaskirjaukset | -13,7 | -10,8 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -216,3 | -251,1 |
| Tasearvo 31.12. | 112,0 | 129,6 |
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Koneet ja kalusto, rahoitusleasing | ||
| Hankintameno 1.1. | 22,8 | 21,8 |
| Lisäykset | 4,0 | 0,1 |
| Vähennykset | -4,4 | -0,2 |
| Siirrot erien välillä | -0,7 | -0,1 |
| Muuntoerot | 0,1 | 1,2 |
| Hankintameno 31.12. | 21,8 | 22,8 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -7,3 | -5,8 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 2,2 | 0,0 |
| Muuntoerot | 0,0 | -0,3 |
| Tilikauden poistot | -1,4 | -1,2 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -6,5 | -7,3 |
| Tasearvo 31.12. | 15,3 | 15,5 |
| Me | 2011 | 2010 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 9,4 | 12,2 |
| Lisäykset | 0,2 | 0,3 |
| Vähennykset | -0,4 | -0,1 |
| Siirrot erien välillä | -0,6 | -3,7 |
| Muuntoerot | -0,9 | 0,6 |
| Hankintameno 31.12. | 7,6 | 9,4 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -6,7 | -6,8 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,8 | 0,8 |
| Muuntoerot | 0,7 | -0,2 |
| Tilikauden poistot | -0,5 | -0,7 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -5,7 | -6,7 |
| Tasearvo 31.12. | 1,9 | 2,7 |
| Me | 2011 | 2010 |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ||
| Hankintameno 1.1. | 5,6 | 5,3 |
| Lisäykset | 6,2 | 0,9 |
| -2,1 | 0,0 |
|---|---|
| -0,7 | -0,9 |
| -0,8 | 0,3 |
| 8,2 | 5,6 |
| 212,4 | 245,3 |
Rahoitusleasingsopimusten vähimmäisvuokrien erääntyminen ja nykyarvo maturiteettiluokittain on esitetty liitetiedossa 28. Rahoitusleasingsopimukset sisältävät suurimmaksi osaksi tuotantolaitteiden vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 5-7 vuotta. Sopimusten vuokrat on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Sopimukset eivät sisällä osingonjakoon, lisävelanottoon tai uusien vuokrasopimusten solmimiseen kohdistuvia rajoituksia.
13. Liikearvo
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 33,1 | 31,5 |
| Muuntoero | -5,1 | 1,6 |
| Tasearvo 31.12. | 28,0 | 33,1 |
Liikearvon kohdistus ja arvonalentumistestaus
Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Pääosa liikearvosta kohdistuu Turkki-segmenttiin. Turkki-segmenttiin liittyvä liikearvo vuoden 2011 lopussa oli 26,5 Me (31,6 Me).
Turkki-segmentin käyttöarvo määritellään nykyarvomenetelmällä. Laskelmissa on käytetty 5 vuoden diskontattuja kassavirtaennusteita perustuen johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin. Segmentin arvioitu rahavirta perustuu kiinteistöjen, tehtaiden ja koneiden käyttöön niiden nykyisessä kunnossa ilman mahdollisia tulevaisuuden yritysostoja. Johdon hyväksymissä strategisissa suunnitelmissa on otettu huomioon myös historiaan perustuva keskimääräinen kasvu sekä toteutuneet käyttökatetasot. Rahavirrat, jotka ulottuvat viiden vuoden yli, on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Loppuarvon määrittelyssä käytetään vakaata liikevoiton 1 %:n vuotuista kasvua.
Diskonttauskorkona käytetään Componentan määrittelemää painotettua keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Sen osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuusalakohtainen beta, lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman tavoitteellinen suhde. Componenta on käyttänyt laskelmissaan Turkki-segmentin osalta 10,3 %:n painotettua pääomakustannusta.
Arvonalentumistestausten perusteella vuosina 2011 ja 2010 ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.
Herkkyysanalyysi:
Turkki-segmentille on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia skenaarioita. Nämä skenaariot toteutettiin muuttamalla arvonmäärityksen perusolettamuksia seuraavasti: - alentamalla kannattavuutta (EBITDA) 1-10%
- nostamalla painotettua pääomakustannusta 1-20%
Johdon näkemys on, ettei edellä mainittujen teoreettisten skenaarioiden perusoletusten muutoksia tulisi tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Kuitenkaan mikään edellä mainituista skenaarioista ei olisi johtanut liikearvon arvonalentamisen tarpeeseen.
14. Aineettomat hyödykkeet
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Kehittämismenot | ||
| Hankintameno 1.1. | 0,2 | 0,0 |
| Lisäykset | 0,1 | 0,2 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | - |
| Hankintameno 31.12. | 0,3 | 0,2 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0,0 | 0,0 |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | - |
| Tilikauden poistot | 0,0 | 0,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,0 | 0,0 |
| Tasearvo 31.12. | 0,3 | 0,2 |
| Me | 2011 | 2010 |
| Aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 1.1. | 1,4 | 1,3 |
| Lisäykset | 1,1 | 0,1 |
| Vähennykset | - | 0,0 |
| Siirrot erien välillä | -0,1 | - |
| Muuntoerot | -0,2 | 0,1 |
| Hankintameno 31.12. | 2,3 | 1,4 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1,0 | -0,9 |
| Lisäysten kertyneet poistot | 0,0 | 0,0 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,1 | 0,0 |
| Muuntoerot | 0,1 | 0,0 |
| Tilikauden poistot | -0,2 | -0,1 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -0,9 | -1,0 |
| Tasearvo 31.12. | 1,3 | 0,4 |
| Me | 2011 | 2010 |
| ATK-ohjelmat | ||
| Hankintameno 1.1. | 5,1 | 4,7 |
| Lisäykset | 0,3 | 0,4 |
| Vähennykset | -0,1 | 0,0 |
| Siirrot erien välillä | 0,2 | 0,0 |
| Hankintameno 31.12. | 5,5 | 5,1 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -3,1 | -2,5 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,6 | 0,0 |
| Tilikauden poistot | -0,3 | -0,6 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -4,0 | -3,1 |
| Tasearvo 31.12. | 1,5 | 2,0 |
| Me | 2011 | 2010 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 9,5 | 8,1 |
| Lisäykset | 0,1 | 1,2 |
| Vähennykset | -0,5 | 0,0 |
| Siirrot erien välillä | -0,1 | 0,3 |
| Hankintameno 31.12. | 9,0 | 9,5 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -5,8 | -4,7 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 1,1 | 0,0 |
| Tilikauden poistot | -1,6 | -1,2 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -6,3 | -5,8 |
| Tasearvo 31.12. | 2,7 | 3,7 |
19 Tilinpäätös COMPONENTA vuosikertomus 2011
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä | ||
| Hankintameno 1.1. | 0,3 | 0,2 |
| Lisäykset | 0,7 | 0,3 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | -0,3 |
| Tasearvo 31.12. | 1,0 | 0,3 |
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 6,7 6,7
15. Sijoituskiinteistöt Me 2011 Me 2010 Tasearvo 1.1. 1,8 Hankintameno 1.1. 2,3 Lisäykset 0,0 Lisäykset 0,0 Vähennykset 0,0 Hankintameno 31.12. 2,3 Siirrot erien välillä 9,2 Kertyneet poistot 1.1. -0,5 Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta 0,6 Tilikauden poistot 0,0 Kertyneet poistot 31.12. -0,5
Vuonna 2010 sijoituskiinteistöjen arvostamiseen on sovellettu ns. hankintamenomallia, jossa sijoituskiinteistöt on arvostettu taseessa hankintamenoon. Vuonna 2011 on siirrytty käyttämään käyvän arvon mallia, jossa käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana se syntyy. Sijoituskiinteistöjen luokkaan siirrettyjen kiinteistöjen käypä arvo oli 9,2 Me ja aikaisemman kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotus verojen jälkeen 0,6 Me on esitetty omassa pääomassa. Siirretyt kiinteistöt ovat pääosin ulkopuolisten vuokralaisten käytössä ja sijaitsevat Karkkilassa sekä Lempäälässä. Vanhojen sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos 0,6 Me on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot perustuvat riippumattoman ja ammatillisesti pätevän kiinteistöarvioitsijan arviokirjoihin, jotka päivitettiin loppusyksyllä 2011. Vuonna 2011 arvonmäärityksen suoritti Kiinteistötaito Peltola & Co Oy käyttäen ensisijaisesti tuottoarvomenetelmää.
Tasearvo 31.12. 11,6 Tasearvo 31.12. 1,8
16. Osuudet osakkuusyrityksissä
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tasearvo 1.1. | 1,3 | 1,1 |
| Vähennykset | 0,0 | 0,0 |
| Osuus kauden tuloksesta | 0,2 | 0,2 |
| Muuntoerot | -0,2 | 0,0 |
| Tasearvo 31.12. | 1,3 | 1,3 |
Osakkuusyritykset 31.12.2011
| Liike | Voitto/ | Konsernin | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Varat, | Velat, | vaihto, | tappio, | omistus | |
| Me | Me | Me | Me | osuus, % | |
| Kumsan A.S., Turkki | 5,2 | 0,7 | 5,5 | 0,8 | 25,1 |
| Kiinteistö Oy Niliharju, Helsinki | 0,7 | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 25,0 |
| Osakkuusyritykset 31.12.2010 | |||||
| Liike | Voitto/ | Konsernin | |||
| Varat, | Velat, | vaihto, | tappio, | omistus | |
| Me | Me | Me | Me | osuus, % | |
| Kumsan A.S., Turkki | 5,5 | 0,8 | 5,5 | 1,0 | 25,1 |
Kiinteistö Oy Niliharju, Helsinki 0,7 0,2 0,0 0,0 25,0
Osakkuusyritysosakkeisiin ei sisälly liikearvoa. Osakkuusyrityksissä ei ole pörssinoteerattuja yrityksiä.
17. Muut rahoitusvarat
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Myytävissä olevat sijoitukset | ||
| Hankintameno 1.1. | 0,5 | 0,4 |
| Lisäykset | 0,2 | 0,1 |
| Vähennykset | - | 0,0 |
| Tasearvo 31.12. | 0,7 | 0,5 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomia osakkeita, joista suurimpana sijoituksena Majakka Voima Oy. Koska noteeraamattomien osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on nämä osakkeet kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalenemisilla. Componentan näkemyksen mukaan käypä arvo ja hankintameno eivät olennaisesti poikkea toisistaan. Muut rahoitusvarat luokitellaan käyvän arvon luokittelumenetelmien tasolle 3, kts. lisätiedot liitteestä 22. Myytävissä olevista rahoitusvaroista ei ole tilikaudella kirjattu myyntivoittoja tai -tappioita.
18. Pitkäaikaiset saamiset
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Osakkuusyrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 0,1 | 0,1 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | ||
| Lainasaamiset | 3,2 | 4,8 |
| Muut saamiset | 1,3 | 1,2 |
| 4,5 | 5,9 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 4,5 | 6,0 |
Muista pitkäaikaisista lainasaamisista erääntyy saatavaksi 2,6 Me (4,5 Me) (nimellisvaluutta SEK) vuonna 2015 ja 0,6 Me (0,0 Me) vuonna 2017. Konsernin lainasaamiset liittyvät pääosin yritysjärjestelyihin sekä investointeihin.
19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana
| Kirjattu tulos | Kirjattu omaan | |||
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2011 | laskelmaan | pääomaan | Muuntoero | 31.12.2011 |
| 0,7 | ||||
| 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,2 | |
| 0,1 | 0,7 | 0,0 | 0,7 | |
| 28,1 | 3,3 | 0,0 | 31,4 | |
| 0,0 | 0,1 | 0,1 | ||
| 0,9 | -0,1 | 0,8 | ||
| 2,3 | 0,7 | 0,5 | -0,2 | 3,4 |
| 32,6 | 4,3 | 0,6 | -0,1 | 37,3 |
| -11,6 | -11,0 | |||
| 20,9 | 26,4 | |||
| 1,1 | -0,4 | 0,0 |
Suomen, Ruotsin ja Hollannin yhtiöiden tappioista kirjatut verosaamiset perustuvat ko. maiden yhtiöiden ennakoituihin verotettaviin tuloihin. Ko. verosaamiset ennakoidaan hyödynnettävän 2-9 vuodessa.
| MeLaskennalliset verovelat | 1.1.2011 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kirjattu omaanpääomaan | Muuntoero | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä | 4,6 | -0,3 | -0,7 | 3,6 | |
| Nopeutetut poistot | 5,6 | 0,3 | -0,9 | 5,0 | |
| Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon | 0,0 | 0,2 | 0,5 | 0,7 | |
| Kiinteistöjen arvonkorotukset | 4,8 | -0,2 | 4,6 | ||
| Rahoitusleasing | 1,2 | -0,3 | 0,9 | ||
| Muut erät | 5,1 | -0,6 | 0,1 | -0,1 | 4,5 |
| Yhteensä | 21,2 | -0,9 | 0,6 | -1,8 | 19,2 |
| Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa | -11,6 | -11,0 | |||
| Yhteensä | 9,6 | 8,3 |
Laskennallisten tuloverosaamisten ja -velkojen netotukset taseessa tehdään lähtökohtaisesti maittain, silloin kun kyseisessä maassa on tuloksenjärjestelyteknisesti mahdollisuus tasata eri konserniyhtiöiden veronalaisten voittojen ja tappioiden määrää tai silloin kun kyseisessä maassa sijaitsee vain yksi tytäryhtiö.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana
| Me1.1.2010laskelmaanpääomaanMuuntoero31.12.2010Laskennalliset verosaamisetKonsernin sisäisistä käyttöomaisuuden myyntivoitoista1,5-0,41,1Vaihto-omaisuuden sisäinen kate0,10,00,00,2Varaukset0,10,00,1Verotukselliset tappiot23,74,428,1Kiinteistöjen arvonalenemiset0,90,00,9Muut erät3,4-0,7-0,42,3Yhteensä29,63,3-0,40,032,6Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa-12,9-11,6Yhteensä16,620,9Kirjattu tulosKirjattu omaanMe1.1.2010laskelmaanpääomaanMuuntoero31.12.2010Laskennalliset verovelatAineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä4,6-0,30,34,6Nopeutetut poistot4,70,70,25,6Kiinteistöjen arvonkorotukset4,80,00,04,8Rahoitusleasing0,80,31,2Muut erät4,00,00,90,25,1Yhteensä19,00,60,90,721,2Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa-12,9-11,6 | Kirjattu tulos | Kirjattu omaan | ||
|---|---|---|---|---|
| Yhteensä6,19,6 |
Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä voittovarojen mahdolliseen jakamiseen ei liity olennaista veroseuraamusta.
20. Vaihto-omaisuus
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 15,9 | 12,3 |
| Keskeneräiset tuotteet | 7,7 | 6,0 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 20,8 | 21,4 |
| Muu vaihto-omaisuus | 13,8 | 12,3 |
| Ennakkomaksut | 0,2 | 0,2 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 58,4 | 52,2 |
Muu vaihto-omaisuus koostuu pääosin työkaluista, malleista, kiinnittimistä sekä varaosista. Tilikaudella 2011 kirjattiin kuluksi -0,1 Me (-0,2 Me), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
21. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 25,1 | 27,1 |
| Lainasaamiset | 1,5 | 1,8 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | 0,1 | 3,9 |
| Siirtosaamiset | 5,8 | 5,6 |
| Muut saamiset | 2,8 | 3,2 |
| Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset | ||
| yhteensä | 35,2 | 41,7 |
Muut saamiset sisältävät pääosin arvonlisäverosaamisia ja siirtosaamiset maksettuja jaksotettuja kuluja.
Myyntisaamisten valuuttajakauma
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| % | % | |
| EUR | 89,3 | 82,5 |
| SEK | 6,0 | 9,4 |
| TRY | 3,3 | 4,8 |
| GBP | 1,5 | 2,9 |
| USD | - | 0,4 |
Myytävänä olevat omaisuuserät
Componenta on käynnistänyt toimenpiteet Turkin Manisassa sijaitsevan henkilöautojen alumiinivanteita valmistavan yksikön myymiseksi. Alumiinivanteita valmistavan yksikön pitkäaikaiset aineelliset sekä aineettomat hyödykkeet ja vaihto-omaisuus on määritelty lyhytaikaiseksi myytävänä olevaksi omaisuuseräksi IFRS 5 standardin mukaisesti. Kaupan odotetaan tapahtuvan vuoden 2012 aikana.
| Me | 2011 |
|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 0,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 7,6 |
| Vaihto-omaisuus | 2,3 |
| Myytävänä olevat omaisuuserät yhteensä | 9,9 |
22. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittely
Rahoitusvarat ja -velat, jotka arvostetaan käypään arvoon luokitellaan arvostusmenetelmien arvioidun luotettavuuden mukaisesti kolmelle tasolle:
TASO 1:
Täysin saman ehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu luotettava markkinahinta. Tasolle on luokiteltu sähkötermiinit, joiden arvostukset perustuvat Nord Poolin vastaavien standardoitujen tuotteiden markkinahintoihin. TASO 2:
Lähes vastaavan ehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu markkinahinta. Hinta voi olla kuitenkin johdettu todettavissa olevista markkinatiedoista. Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti markkinoilla sovellettavia laskentamalleja. TASO 3:
Instrumentille ei ole olemassa aktiivista markkinaa, käypä markkinahinta ei ole luotettavasti johdettavissa ja käyvän arvon määrittäminen edellyttää merkittävissä määrin harkintaa.
Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti 2011
| Me | TASO 1 | TASO 2 | TASO 3 |
|---|---|---|---|
| Valuuttajohdannaiset (OTC) | - | -0,3 | - |
| Korkojohdannaiset (OTC) | - | -1,2 | - |
| Hyödykejohdannaiset | -1,1 | - | - |
| Myytävissä olevat sijoitukset | - | - | 0,7 |
Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti 2010
| Me | TASO 1 | TASO 2 | TASO 3 |
|---|---|---|---|
| Valuuttajohdannaiset (OTC) | - | -1,9 | - |
| Korkojohdannaiset (OTC) | - | -0,4 | - |
| Hyödykejohdannaiset | 3,3 | - | - |
| Myytävissä olevat sijoitukset | - | - | 0,5 |
Tilikaudella ei ole siirretty rahoitusvaroja tai -velkoja tasojen välillä.
23. Rahavarat
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Rahavarat taseessa | ||
| Käteinen raha ja pankkitilit | 41,6 | 11,0 |
| Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat | ||
| Käteinen raha ja pankkitilit | 41,6 | 11,0 |
24. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
| Sijoitetun vapaan | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakepääoma, | Ylikurssirahasto, | Rahavirran | oman pääomanrahasto, | Muut | ||
| Osakkeita, | suojaukset, | rahastot, | ||||
| 1 000 kpl | Me | Me | Me | Me | Me | |
| 1.1.2010 | 17 458 | 21,9 | 15,0 | -1,3 | 32,5 | 2,1 |
| Vaihdettavien pääomalainojen lunastus | - | - | - | - | - | 0,1 |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | - | 3,6 | - | - |
| 31.12.2010 | 17 458 | 21,9 | 15,0 | 2,3 | 32,5 | 2,2 |
| Suunnattu maksuton osakeanti | 42 | - | - | - | - | - |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | - | -3,0 | - | 0,7 |
| Muut muutokset *) | - | - | - | - | -0,2 | 0,1 |
| 31.12.2011 | 17 500 | 21,9 | 15,0 | -0,7 | 32,3 | 2,9 |
*) Muut muutokset sijoitetun vapaan pääoman rahastossa sisältävät 0,2 Me annetun lahjoituksen korkeakouluille.
Oman pääoman muutoslaskelmassa esitetyt muuntoerot -41,0 Me (-18,1 Me) sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös euroalueen ulkopuolisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
Ylikurssirahasto sisältää osakkeista uusmerkinnän yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävän määrän mikäli vaihdettavan pääomalainan liikkeellelaskemisesta, joihin merkinnät perustuvat, on päätetty ennen v. 2006 osakeyhtiölakiuudistusta. Nykyisen osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen (1.9.2006) liikkeellelasketun vaihdettavan pääomalainan vaihdon yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävä määrä on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Rahavirran suojaukset sisältävät hyödykejohdannaisten sekä korkojohdannaisten arvostuksia. Suojausinstrumenttien rahastossa tehokkaiden suojausten käyvän arvon muutos ennen veroja oli -1,4 Me (3,7 Me), tuloslaskelmaan siirretty osuus 2,5 Me (-1,1 Me) ja laskennallisten verojen muutos 1,0 Me (-1,3 Me). Muut rahastot sisältävät vaihdettavasta pääomalainasta erotetun oman pääoman komponentin 2,0 Me (2,0 Me), IFRS 2 standardin mukaiset osakepalkkiokirjaukset 0,3 Me (0,2 Me) sekä sijoituskiinteistöjen luokkaan siirrettyjen kiinteistöjen uudelleenluokitteluhetken käyvän arvon ja aikasemman kirjanpitoarvon välisen erotuksen 0,6 Me (0,0 Me). Muiden rahastojen joukkoon sisältyy myös vararahasto, jonka arvo oli 0,0 Me (0,0 Me).
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 ei jaeta osinkoa.
25. Osakeperusteiset maksut
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
Componenta Oyj:n hallitus päätti 10.3.2010 osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä kaudelle 2010–2012. Järjestelmässä on kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010, 2011 ja 2012. Mahdolliset palkkiot maksetaan vuosina 2011, 2012 ja 2013 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.
Kannustinjärjestelmän mahdollinen tuotto perustui vuonna 2011 tulokseen rahoituserien jälkeen ennen kertaluonteisia eriä ja vuonna 2010 konsernin liiketoiminnan nettorahavirtaan ja tulokseen rahoituserien jälkeen. Vuoden 2011 lopussa kohderyhmään kuului 47 henkilöä. Mikäli järjestelmän tavoitteet olisi saavutettu täysimääräisinä, kannustinjärjestelmissä olisi maksettu palkkioina enintään 182 000 ja 161 500 Componenta Oyj:n osaketta ansaintajaksojen 2011 ja 2010 osalta. Järjestelmän ansaintajakson 2011 osalta tullaan maksamaan 18 700 osaketta, josta Componenta Oyj:n toimitusjohtajalle 5 000 osaketta ja muille avainhenkilöille 13 700 osaketta. Ansaintajakson 2010 osalta maksettiin 41 940 osaketta, joista Componenta Oyj:n toimitusjohtajalle 7 500 osaketta ja muille avainhenkilöille 34 440 osaketta. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuonna 2011 oli -0,1 Me (-0,1 Me).
Osakeperusteiset maksut 2011
| Ansaintajakso alkaa | 1.1.2011 |
|---|---|
| Ansaintajakso päättyy | 31.12.2011 |
| Osakkeiden vapautumispäivä | 1.1.2014 |
| Osakepalkkioita enintään, kpl | 182 000 |
| Jäljellä oleva sitovuusaika | 2 vuotta |
| Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa | 5,95 |
| Osakkeen arvo tilinpäätöshetkellä, euroa | 3,37 |
| Ansaintakriteerit | 100 % tulos rahoituserien jälkeen |
| ilman kertaluonteisia eriä | |
| Ansaintakriteerien kokonaistoteuma | 10 % |
| Osakeomistusvelvollisuus | 2 vuotta |
| Osakkeiden vapautuminen | 1.1.2014 |
| Henkilöitä | 47 |
| Osakepalkkion 2011 arvon laskenta | |
|---|---|
| Osakepalkkioita enintään, kpl | 182 000 |
| Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa | 5,95 |
| Odotettu osinko ennen palkkion maksua, euroa | 0,00 |
| Käypä arvo (osakeosuus) osingon jälkeen, euroa | 5,95 |
| Osakkeen kurssi 31.12.2011, euroa | 3,37 |
| Ansaintakriteerien odotettu toteuma, % | 10,3 |
| Odotettu osakepalkkio vuoden 2011 osalta, kpl | 18 700 |
Osakepalkkion 2011 arvo 31.12.2011, Me 0,03
| 1.1.2010 |
|---|
| 31.12.2010 |
| 1.1.2013 |
| 161 500 |
| 41 940 |
| 1 vuosi |
| 4,61 |
| 3,37 |
| 70 % tulos rahoituserien jälkeen |
| 30 % liiketoiminnan nettorahavirta |
| Ansaintakriteerien kokonaistoteuma | 15 % toimitusjohtajan osalta ja |
|---|---|
| 30% muiden avainhenkilöiden | |
| osalta yhteensä | |
| Osakeomistusvelvollisuus | 2 vuotta |
| Osakkeiden vapautuminen | 1.1.2013 |
| Henkilöitä | 45 |
| Osakepalkkion 2010 arvon laskenta | |
| Osakepalkkioita enintään, kpl | 161 500 |
| Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa | 4,61 |
| Odotettu osinko ennen palkkion maksua, euroa | 0,00 |
| Käypä arvo (osakeosuus) osingon jälkeen, euroa | 4,61 |
| Osakkeen kurssi 31.12.2011, euroa | 3,37 |
| Ansaintakriteerien toteuma, % | 25,4 |
| Osakepalkkio vuoden 2010 osalta, kpl | 41 940 |
| Osakepalkkion 2010 arvo 31.12.2011, Me | 0,16 |
26. Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet
Konsernin eläkejärjestelmät ovat pääosin maksupohjaisia. Konsernilla on Ruotsissa usean työnantajan etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Alecta ITP ja AMF Pension/Avtalspension SAF-LO. Järjestelyt on kirjattu kuten maksupohjaiset järjestelyt IAS 19.30 (a)-standardin mukaisesti, koska Alecta ja AMF Pension eivät pysty toimittamaan tarvittavia aktuaarilaskelmia.
Muut työsuhde-etuudet
Turkin työlainsäädännön mukaan yhtiöitä vaaditaan maksamaan työsuhteen päättymisen yhteydessä korvaus työntekijälle, joka on ollut palveluksessa vuoden ja jonka työsuhde päättyy ilman syytä, kutsutaan armeijan palvelukseen, kuolee tai joka jää eläkkeelle 25 vuoden työsuhteen jälkeen (nainen 20 vuotta) ja saavuttaa eläkeiän (58 vuotta nainen ja 60 vuotta mies). Maksettava määrä on yhden kuukauden palkka kutakin palvelusvuotta kohden enimmäismäärän ollessa 2 805,04 Turkin liiraa työntekijää kohden 31.12.2011 (2 623,33 Turkin liiraa, 31.12.2010). Etuutta ei ole rahastoitu.
Pitkäaikaisissa varauksissa esitetyt muut työsuhde-etuudet, liitetieto 27, on laskettu arvioimalla vastuun todennäköistä nykyarvoa henkilön työsuhteen päättyessä. Todennäköistä nykyarvoa määriteltäessä on käytetty seuraavia olettamuksia tilinpäätöksissä 31.12.2011 ja 31.12.2010, diskonttauskorko 4,66 % (5,92 %) ja todennäköisyytenä sille että työsuhde päättyy eläkkeelle siirtymiseen 95,75 % (97,00 %). Velvoitteen olettamuksena on se, että velvoitteen enimmäismäärä kullekin palvelusvuodelle kasvaa inflaation tahdissa, ja siten inflaatiovaikutus on huomioitu diskonttauskorkoa määritettäessä.
27. Varaukset
Lyhytaikaiset
| Muuttyösuhde | Uudelleenjärjestely | |||
|---|---|---|---|---|
| Me | etuudet | varaukset Muut varaukset | Yhteensä | |
| 1.1.2011 | - | 0,0 | 1,2 | 1,2 |
| Muuntoerot | - | - | -0,1 | -0,1 |
| Varausten lisäykset | - | 1,0 | 0,4 | 1,4 |
| Käytetyt varaukset | - | - | -0,3 | -0,3 |
| 31.12.2011 | - | 1,0 | 1,2 | 2,2 |
| 1.1.2010 | - | 0,1 | 1,0 | 1,1 |
| Muuntoerot | - | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Varausten lisäykset | - | - | 0,1 | 0,1 |
| Käytetyt varaukset | - | -0,1 | 0,0 | -0,1 |
| 31.12.2010 | - | 0,0 | 1,2 | 1,2 |
Lyhytaikaiset muut varaukset sisältävät oikeudenkäyntikanteita 0,7 Me (0,6 Me) liittyen työtapaturmiin. Varausten suuruus on määritelty perustuen yhtiön johdon arvioon.
Pitkäaikaiset
| Muut | Uudelleen | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| työsuhde | järjestely | Ympäristö | Muut | ||
| Me | etuudet | varaukset | varaukset | varaukset | Yhteensä |
| 1.1.2011 | 7,5 | 0,1 | 0,3 | 0,5 | 8,5 |
| Muuntoerot | -1,2 | - | - | - | -1,2 |
| Varausten lisäykset | 0,6 | - | - | 0,1 | 0,7 |
| Käytetyt varaukset | -0,2 | - | 0,0 | - | -0,3 |
| 31.12.2011 | 6,6 | 0,1 | 0,3 | 0,6 | 7,6 |
| 1.1.2010 | 5,8 | 0,0 | 0,2 | 0,6 | 6,7 |
| Muuntoerot | 0,3 | - | - | - | 0,3 |
| Varausten lisäykset | 1,9 | 0,0 | 0,1 | - | 2,0 |
| Käytetyt varaukset | -0,4 | - | - | -0,1 | -0,5 |
| 31.12.2010 | 7,5 | 0,1 | 0,3 | 0,5 | 8,5 |
Ympäristövaraus liittyy Karkkilassa sijaitsevan vanhan tehtaan oman kaatopaikan sulkemiseen ympäristöviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Sulkeminen sisältää erilaisten maakerrosten läjittämistä ja alueen maisemoinnin. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan projekti on valmis 2013.
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Varausten muutos on tuloslaskelmassaliiketoiminnan kuluissa, kulujen lisäyksenä (-) / | ||
| vähennyksenä (+) | -1,5 | -1,5 |
| 28. Korolliset velat | ||
| Me | 2011 | 2010 |
| Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 34,1 | 137,9 |
| Rahoitusleasingvelat | 9,5 | 8,4 |
| Eläkelainat | 9,5 | 12,1 |
| Pääomalainat | 31,4 | 35,3 |
| Vaihdettavien pääomalainojen vieraan | ||
| pääoman osuus | - | - |
| Joukkovelkakirjalainat | 26,8 | 26,7 |
| Muut velat | - | - |
| 111,2 | 220,4 | |
| Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 164,0 | 5,1 |
| Rahoitusleasingvelat | 2,6 | 2,9 |
| Eläkelainat | 2,6 | 3,9 |
| Pääomalainat | 4,1 | 2,9 |
| Vaihdettavien pääomalainojen vieraan | ||
| pääoman osuus | - | 2,2 |
| Joukkovelkakirjalainat | - | - |
| Muut velat *) | - | 3,5 |
| 173,3 | 20,4 | |
| Korolliset velat yhteensä | 284,5 | 240,8 |
*) Erä lyhytaikaiset muut velat sisältää konsernin liikkeellelaskemia yritystodistuslainoja 0,0 Me (2,0 Me).
Korollisten rahoitusvelkojen valuuttajakauma
| 2011 | 2010 | ||
|---|---|---|---|
| % | % | ||
| Pitkäaikaiset | EUR | 86,2 | 82,7 |
| SEK | 4,2 | 2,2 | |
| TRY | 9,6 | 15,1 | |
| Lyhytaikaiset | EUR | 98,9 | 84,0 |
| SEK | 0,8 | 16,0 | |
| TRY | 0,3 | - | |
Lainoihin liittyvät rahavirrat toteutuvat sopimuksen nimellisvaluutassa.
Korollisten rahoitusvelkojen nimellis- ja efektiivisten korkojen vaihteluvälit
| 2011 | 2011 | 2010 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|
| Nimellis | Efektiivisten | Nimellis | Efektiivisten | |
| korkojen | korkojen | korkojen | korkojen | |
| vaihteluväli | vaihteluväli | vaihteluväli | vaihteluväli | |
| % | % | % | % | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 3,6 - 10,8 | 3,6 - 10,8 | 3,0 - 10,2 | 3,0 - 10,2 |
| Rahoitusleasingvelat | 1,6 - 15,3 | 1,5 - 19,0 | 1,3 - 7,8 | 1,5 - 7,8 |
| Eläkelainat | 4,0 - 4,8 | 4,0 - 4,8 | 3,8 - 5,4 | 3,8 - 5,4 |
| Vaihdettavat pääomalainat | - | - | 5,8 - 5,8 | 10,6 - 10,6 |
| Pääomalainat | 10,0 - 10,1 | 12,9 - 12,9 | 6,8 - 10,1 | 8,3 - 12,2 |
| Joukkovelkakirjalainat | 8,0 - 8,0 | 9,8 - 9,8 | 8,0 - 8,0 | 8,8 - 8,8 |
| Yritystodistuslainat | - | - | 2,5 - 2,5 | 2,5 - 2,5 |
Korollisten rahoitusvelkojen takaisinmaksuohjelma 2011
| Me | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017+ |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 164,0 | 33,9 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | - |
| Rahoitusleasingvelat | 2,6 | 2,7 | 2,7 | 2,3 | 1,8 | - |
| Eläkelainat | 2,6 | 2,6 | 2,6 | 2,6 | 0,5 | 1,1 |
| Vaihdettavat pääomalainat | - | - | - | - | - | - |
| Pääomalainat | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 23,2 | - | - |
| Joukkovelkakirjalainat | - | 26,8 | - | - | - | - |
| Muut korolliset velat | - | - | - | - | - | - |
| 173,3 | 70,1 | 9,5 | 28,2 | 2,4 | 1,1 |
Korollisten rahoitusvelkojen takaisinmaksuohjelma 2010
| Me | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016+ |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 5,1 | 137,6 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,0 |
| Rahoitusleasingvelat | 2,9 | 1,8 | 1,8 | 1,8 | 1,6 | 1,3 |
| Eläkelainat | 3,9 | 2,6 | 2,6 | 2,6 | 2,6 | 1,6 |
| Vaihdettavat pääomalainat | 2,2 | - | - | - | - | - |
| Pääomalainat | 2,9 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 23,2 | - |
| Joukkovelkakirjalainat | - | - | 26,7 | - | - | - |
| Muut korolliset velat | 3,5 | - | - | - | - | - |
| 20,4 | 146,1 | 35,3 | 8,5 | 27,5 | 3,0 |
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrat erääntyvät maksettavaksi | ||
| seuraavasti: | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 3,3 | 3,3 |
| Yli vuoden mutta enintään viiden | ||
| vuoden kuluttua | 10,5 | 7,7 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | - | 1,4 |
| 13,8 | 12,3 | |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | -1,7 | -1,1 |
| 12,1 | 11,3 | |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvot: | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 2,6 | 2,9 |
| Yli vuoden mutta enintään viiden | ||
| vuoden kuluttua | 9,5 | 7,0 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | - | 1,3 |
| 12,1 | 11,3 |
Pääomalainat
Vaihdettava pääomalaina 2006
Componenta Oyj:n 4.12.2006 liikkeeseen laskeman vaihdettavan pääomalainan viimeinen erä 2,3 Me maksettin lainaehtojen mukaisesti korkoineen takaisin 7.12.2011. Vaihdettavan pääomalainan kertynyt korko ajalta 1.1.-4.12.2011 kirjattiin kuluksi tuloslaskelmaan. Vuoden 2011 aikana ei tapahtunut lainaosuuksien vaihtoja osakkeiksi.
Pääomalaina 2006
Componenta Oyj:n 17.11.2006 liikkeeseen laskeman pääomalainan viimeinen erä 2,9 Me maksettin lainaehtojen mukaisesti korkoineen takaisin 17.11.2011. Pääomalainan kertynyt korko ajalta 1.1.- 17.11.2011 kirjattiin kuluksi tuloslaskelmaan.
Pääomalaina 2009
Componenta Oyj:n hallitus päätti vuonna 2009 ylimääräisen yhtiökokouksen valtuutuksella pääomalainan ottamisesta. 28.9.2009 liikkeeseenlasketun lainan nimellismäärä oli 12,3 Me ja emissiokurssi 100 %. Laina maksetaan takaisinmaksuun liittyvien ehtojen täyttyessä takaisin kolmessa yhtä suuressa erässä 28.9.2012, 28.9.2013 ja 28.9.2014. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 28.9. kiinteää korkoa (10,10 % p.a.).
Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain siltä osin kuin Componenta Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää Componenta Oyj:n viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty lainan maksusuunnitelman mukaisena eräpäivänä, maksetaan lainan pääomaa takaisin osittain siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin lainan takaisinmaksu siirtyy maksettavaksi tulevina tilikausina niin, että vuosina 2013 ja 2014 lykkääntynyt takaisinmaksu tapahtuu takaisinmaksuedellytysten täyttyessä 28.9. ja sen jälkeen vuosittain ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Maksamatta jääneelle korolle maksetaan korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron.
Lainan tasearvo 31.12.2011 on 12,2 Me. Kertynyt korko ajalta 28.09.-31.12.2011 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.
Pääomalaina 2010
Componenta Oyj:n hallitus päätti vuonna 2010 pääomalainan ottamisesta rajatulta joukolta valikoituja sijoittajia. Lainan nimellismäärä on 23,4 Me ja se laskettiin liikkeelle 15.9.2010. Lainan emissiokurssi oli 100 %. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 15.9.2015. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 15.9. kiinteää korkoa 10,00 % p.a.
Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain siltä osin kuin Componenta Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää Componenta Oyj:n viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty lainan eräpäivänä, maksetaan lainan pääomaa takaisin osittain siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin lainan takaisinmaksu siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella jäljellä olevaa lainan pääomaa voidaan maksaa. Maksamatta jääneelle korolle maksetaan korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron.
Lainan tasearvo 31.12.2011 on 23,2 Me. Kertynyt korko ajalta 15.9.-31.12.2011 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.
Joukkovelkakirjalainat
Joukkovelkakirjalaina 2010
Componenta Oyj:n hallitus päätti vuonna 2010 joukkovelkakirjalainan ottamisesta rajatulta joukolta valikoituja sijoittajia. Lainan nimellismäärä on 26,9 Me ja se laskettiin liikkeelle 29.9.2010. Lainan emissiokurssi oli 100 %. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 29.9.2013. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 29.9. kiinteää korkoa 8,00 % p.a.
Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on sama etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla vakuudettomilla velkasitoumuksilla. Lainan tasearvo 31.12.2011 on 26,8 Me. Kertynyt korko ajalta 29.9.-31.12.2011 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.
24 Tilinpäätös COMPONENTA vuosikertomus 2011
29. Lyhytaikaiset korottomat velat
| Me | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Ostovelat | 61,4 | 52,1 | |
| Ostovelat osakkuusyrityksille | 0,1 | 0,1 | |
| Siirtovelat | 23,9 | 27,1 | |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat velat | 2,3 | 1,1 | |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| % | % | |
| EUR | 54,9 | 57,5 |
| TRY | 25,8 | 23,9 |
| SEK | 17,2 | 17,0 |
| GBP | 1,3 | 0,9 |
| USD | 0,7 | 0,8 |
Ostovelkojen valuuttajakauma
Muut velat koostuvat pääosin arvonlisäveroveloista, lähdeveroista sekä tullimaksuista.
Saadut ennakot 0,3 0,0 Muut velat 5,0 9,1 Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä 92,9 89,5
30. Rahoitusvarojen sekä -velkojen tasearvot ja käyvät arvot kategorioittain
| Rahoitusvarat | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2011 | 2011 | 2010 | 2010 | |
| Me | Tasearvo | Käypä arvo | Tasearvo | Käypä arvo |
| KÄYPÄÄN ARVOON KIRJATTAVAT ERÄT | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät | ||||
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset | 0,7 | 0,7 | 0,4 | 0,4 |
| Suojauslaskennassa mukana olevat erät | ||||
| Johdannaiset (tehokas ja tehoton osuus) | 0,0 | 0,0 | 3,4 | 3,4 |
| JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON JA | ||||
| HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT ERÄT | ||||
| Lainat ja muut saamiset | ||||
| Rahavarat | 41,6 | 41,6 | 11,0 | 11,0 |
| Lainasaamiset | 3,4 | 3,4 | 4,9 | 4,9 |
| Myyntisaamiset | 25,1 | 25,1 | 27,1 | 27,1 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| Osakkeet ja osuudet | 0,7 | 0,7 | 0,5 | 0,5 |
Rahoitusvelat
| 2011 | 2011 | 2010 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|
| Me | Tasearvo | Käypä arvo | Tasearvo | Käypä arvo |
| KÄYPÄÄN ARVOON KIRJATTAVAT ERÄT | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät | ||||
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset | 2,1 | 2,1 | 2,7 | 2,7 |
| Suojauslaskennassa mukana olevat erät | ||||
| Johdannaiset (tehokas ja tehoton osuus) | 1,2 | 1,2 | 0,3 | 0,3 |
| JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT ERÄT | ||||
| Muut rahoitusvelat | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 198,1 | 197,5 | 143,0 | 143,2 |
| Rahoitusleasingvelat | 12,1 | 11,8 | 11,3 | 11,3 |
| Eläkelainat | 12,1 | 11,9 | 16,0 | 16,4 |
| Vaihdettavat pääomalainat - vieraan pääoman osuus | - | - | 2,2 | 2,3 |
| Pääomalainat | 35,4 | 35,5 | 38,2 | 38,3 |
| Joukkovelkakirjalainat | 26,8 | 26,0 | 26,7 | 26,7 |
| Yritystodistuslainat | - | - | 2,0 | 2,0 |
| Ostovelat ja muut velat | 61,7 | 61,7 | 53,7 | 53,7 |
Korollisten lainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla sopimuksen tulevat kassavirrat sopimusehtoja vastaavilla tilinpäätöshetken markkinakoroilla tai arvioilla käyvästä korosta. Myyntisaamisten, ostovelkojen, yritystodistuslainojen ja lyhyisiin markkinakorkoihin sidottujen rahoitusleasingsopimusten tasearvojen voidaan olettaa vastaavan riittävällä tarkkuudella niiden käypiä arvoa johtuen lyhyistä maturiteeteista ja koronuudistumisjaksoista. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Componenta-konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Konsernin toimiala on luonteeltaan suhteellisen pääomavaltainen, joka näin ollen edellyttää aktiviisia toimenpiteitä pääomarakenteen optimoimiseksi. Viime vuosien strategisesti merkittävät yritysostot ja investoinnit ovat osaltaan vaikuttaneet konsernin nykyiseen pääomarakenteeseen.
Hallitus ja johto seuraavat säännöllisesti konsernin pääomarakennetta. Johdon raportoinnissa eri muotoiset pääomalainat luetaan omaksi pääomaksi. Konsernissa seurataan erityisesti omavaraisuusastetta, jonka strategian mukaiseksi tavoitetasoksi on asetettu 40 % vuoden 2015 loppuun mennessä.
Pääomaa hallinnoidaan mm. osingonjakopolitiikalla (osakkeenomistajien niin hyväksyessä) ja laskemalla liikkeelle erimuotoisia pääomalainoja. Vuoden 2011 aikana on jatkettu panostuksia käyttöpääoman pienentämiseksi muun muassa varastoja optimoimalla, asiakassaatavien perintää tehostamalla ja laajentamalla saamisten myyntiohjelmaa edelleen.
Sisäisen seurannan lisäksi konserni raportoi rahoittajille sopimusehdoissa määriteltyjä pääomaan liittyviä tunnuslukuja (ns. finanssikovenantteja). Konserni pyrkii saavuttamaan lainoissa määritellyt korkomarginaaliin liittyvät kannustintasot korkokulujen pienentämiseksi.
Tärkeimmät pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut
| 31.12.2011 | 31.12.2010 | |
|---|---|---|
| Nettovelkaantumisaste, pääomalainat | ||
| omaan pääomaan lukien | 271,2 % | 170,5 % |
| Omavaraisuusaste, pääomalainat | ||
| omaan pääomaan lukien | 17,5 % | 26,4 % |
32. Rahoitusriskien hallinta
Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle. Sähkön hintariskiltä suojaudutaan sähköjohdannaisilla, joiden kaupankäynti hoidetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Ulkopuolinen asiantuntija toimii sähkön hankinnassa ja suojauksissa Componentan asettamissa puitteissa ja Componentan hankinta- ja riskipolitiikan mukaisesti.
Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit
Konsernin rahoituksen saatavuus pyritään varmistamaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja -instrumenttien osalta. Yhden rahoituslähteen luototusosuus ei saa nousta rahoituspolitiikassa asetetun määrän yli. Konsernissa käytössä olevista rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat 5-vuotinen syndikoitu 28.6.2007 päivätty rahoituslimiittisopimus jonka määrä vuodenvaihteessa oli 164 Me, erimuotoiset pääomalainat ja joukkovelkakirjalainat, bilateraaliset lainasopimukset, yritystodistuslimiitti (150 Me), myyntisaatavien rahoitus ilman takautumisoikeutta sekä leasingrahoitus.
Vuonna 2011 nostettiin yhteensä 34,9 Me uusia kahdenvälisiä pitkäaikaisia pankkilainoja, joilla jälleenrahoitettiin lyhytaikaisia pankkilainoja. Myyntisaatavien rahoitusta laajennettiin myös merkittävästi vuoden aikana. Syndikaattilaina erääntyy kesäkuussa 2012 ja yhtiön tarkoituksena on joko jatkaa nykyistä syndikaattilainaa tai korvata se. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa yhtiön päärahoittajapankit ovat jo tehneet luottopäätöksen vuosia 2012 ja 2013 koskevasta noin 100 Me:n rahoituksesta. Yhtiö on myös neuvotellut 50 Me:n lisärahoituksen muilta pankeilta. Näiden lisäksi yhtiön hallitus esittää oman pääoman vahvistamista yhteensä 20 Me:lla, joka on tarkoitus toteuttaa osakepääoman korotuksen ja hybridilainan avulla.
Yhtiö kuitenkin jatkaa yhä neuvotteluja myös usean muun rahoittajatahon kanssa yhteensä 30 Me:n vaihtoehtoisesta rahoituksesta liittyen edellä kuvattuun toiseen vaihtoehtoon.
Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on esitetty liitetietojen kohdassa 28. Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernilla tulee olla maksuvalmius, jolla katetaan lähitulevaisuuteen kohdistuvat sitoumukset. Maksuvalmiuden vähimmäismäärä on määritelty rahoituspolitiikassa. Konsernin maksuvalmius on turvattu kassavarojen lisäksi vahvistetuilla, käyttämättömillä luottolimiiteillä. Tilinpäätöshetkellä konsernin rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät luottositoumuksen olivat 41,6 Me (75,5 Me).
Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen (nimellismäärä) ja korkojen kassavirtajakauma 2011
| Me | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017+ |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | -164,0 | -33,9 | -0,1 | -0,1 | 0,0 | - |
| Rahoitusleasing | -2,6 | -2,7 | -2,7 | -2,3 | -1,8 | - |
| Eläkelainat | -2,6 | -2,6 | -2,6 | -2,6 | -0,5 | -1,1 |
| Pääomalainat | -4,1 | -4,1 | -4,1 | -23,2 | - | - |
| Vaihdettavat pääomalainat | - | - | - | - | - | - |
| Joukkovelkakirjalainat | - | -26,8 | - | - | - | - |
| Yritystodistuslainat | - | - | - | - | - | - |
| Ostovelat ja muut velat | -61,7 | - | - | - | - | - |
| Korkokulut lainoista | -13,4 | -7,4 | -3,4 | -2,6 | -0,1 | -0,1 |
| Koronvaihtosopimukset, netto | -0,2 | -0,3 | -0,1 | 0,0 | - | - |
| -248,7 | -77,8 | -12,9 | -30,8 | -2,4 | -1,2 |
Lukuja ei ole diskontattu vastaamaan niiden nykyarvoa. Luvut ovat voimassa vain tilinpäätöshetkellä ja voivat vaihtuvakorkoisten sopimusten korkojen määrän osalta poiketa toteutuvista kassavirroista. Rahoitusvelkojen takaisinmaksutaulukolla ei ole tarkoitus kuvata konsernin odotettua kokonaisrahavirtaa.
Valuuttajohdannaisten tuleviin kassavirtoihin liittyy valuuttakurssieron osalta myös huomattava vaihtelun mahdollisuus eikä niitä siksi esitetä takaisinmaksutaulukossa. Sähköjohdannaiset liittyvät oleellisesti fyysisiin sähköntoimituksiin ja käsitellään siten osana tulevia sähkönostoja. Näin ollen niitä ei raportoida osana konsernin rahoitusvelkojen kassavirtataulukkoa. Valuuttajohdannaisten, hyödykejohdannaisten sekä korkojohdannaisten odotetut kassavirrat tilinpäätöshetkellä vastaavat niiden käypiä arvoja (liitetieto 33).
Rahoitusleasingsopimusten osalta käytetään rahoitusleasingvelan lyhennyksiä ja korkokuluja riittävänä arviona maksettavista vuokrista. Pieniä eroja todelliseen kassavirtaan aiheuttavat ainoastaan korkotason muutokset. Maksettavat korot on laskettu voimassaolevilla nimelliskoroilla. Näin ollen vaihtuvakorkoisten sopimusten todelliset koronmaksut tulevat todennäköisesti hieman poikkeamaan taulukossa esitetyistä luvuista.
Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen (nimellismäärä) ja korkojen kassavirtajakauma 2010
| Me | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016+ |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | -5,1 | -137,8 | -0,1 | -0,1 | -0,1 | 0,0 |
| Rahoitusleasing | -2,9 | -1,8 | -1,8 | -1,8 | -1,6 | -1,3 |
| Eläkelainat | -3,9 | -2,6 | -2,6 | -2,6 | -2,6 | -1,6 |
| Pääomalainat | -2,9 | -4,1 | -4,1 | -4,1 | -23,4 | - |
| Vaihdettavat pääomalainat | -2,3 | - | - | - | - | - |
| Joukkovelkakirjalainat | - | - | -26,9 | - | - | - |
| Yritystodistuslainat | -2,0 | - | - | - | - | - |
| Ostovelat ja muut velat | -53,7 | - | - | - | - | - |
| Korkokulut lainoista | -16,8 | -13,3 | -6,0 | -3,2 | -2,6 | -0,1 |
| Koronvaihtosopimukset, netto | -0,8 | -0,3 | -0,3 | 0,0 | 0,0 | - |
| -90,4 | -160,0 | -41,8 | -11,8 | -30,3 | -3,2 |
Valuuttariski
Konsernin valuuttariski jaetaan valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja tuloksesta johtuvaan translaatioriskiin. Transaktiopositioon lasketaan taseessa olevat valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat. Nämä muodostavat transaktioposition osuuden, jonka muutokset vaikuttavat liikevoittoon. Erillisenä tästä positiosta tarkastellaan niitä transaktioposition eriä, joiden valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat tulosvaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin kuten valuuttamääräiset rahat ja pankkisaamiset sekä konsernin sisäiset ja ulkoiset valuuttalainat. Transaktioposition molempien osien suojausasteeksi on määritelty 90-110 %. Mikäli kyseisen valuutan position kokonaismäärä kuitenkin alittaa 3 Me, tehdään suojautumispäätös tapauskohtaisesti.
Edellä mainitusta position määrittelystä voidaan poiketa kustannustehokkuuden säilyttämiseksi. Näin on toimittu Componenta Turkin valuuttamääräisten erien osalta, joissa transaktioposition molempien osien suojausasteeksi on määritelty 70-130 %, kuitenkin niin että toimitusjohtajan päätöksellä kyseiset suojausasteet voivat olla 0-130 %.
Translaatiopositio määritellään konsernin niiden ulkomaisten tytär- ja osakkuusyritysten omien pääomien ja kertyneiden voittojen perusteella, joiden toimintavaluuttana on muu kuin euro. Translaatioriskin osalta konsernin oman pääoman riskit liittyvät Iso-Britannian, Turkin sekä Ruotsin tytäryhtiöihin, kun niiden paikallisessa valuutassa oleva oma pääoma muutetaan euroiksi. Rahoituspolitiikan mukaisesti translaatiopositiosta suojataan konsernin toimitusjohtajan päätökseen perustuen 0 - 100 %.
Suojautumisessa valuuttakurssien muutoksilta käytetään valuuttalainojen ja -talletusten sekä muiden luonnollisten suojaussuhteiden lisäksi tavanomaisia johdannaisinstrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, joiden hinnoittelu markkinoilla on luotettavaa. Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuoden.
Valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Turkin liira, Ruotsin kruunu ja Iso-Britannian punta.
Oheisessa taulukossa on kuvattu konsernin avoimen valuuttaposition, sisältäen suojaustarkoituksessa hankitut valuuttajohdannaiset (liitetieto 33), herkkyys muutoksille sekä transaktio- että translaatioposition osalta.
26 Tilinpäätös COMPONENTA vuosikertomus 2011
| Päätöskurssi | Avoin kokonais | Arvio potentiaalisesta | Valuuttakurssimuutoksen vaikutus + / - | ||
|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2011 | 31.12.2011 | valuuttapositio, Me | valuuttakurssimuutoksesta % | Tuloslaskelmaan | Omaan pääomaan |
| EUR/USD | 1,2939 | -0,8 | 10 | 0,1 / -0,1 | - |
| EUR/GBP | 0,8353 | 4,9 | 10 | -0,1 / 0,1 | -0,4 / 0,4 |
| EUR/TRY | 2,4438 | 136,9 | 10 | 0,2 / -0,2 | -12,6 / 15,4 |
| EUR/SEK | 8,9120 | -0,5 | 10 | 1,0 / -1,2 | -0,9 / 1,1 |
| Päätöskurssi | Avoin kokonais | Arvio potentiaalisesta | Valuuttakurssimuutoksen vaikutus + / - | ||
| 31.12.2010 | 31.12.2010 | valuuttapositio, Me | valuuttakurssimuutoksesta % | Tuloslaskelmaan | Omaan pääomaan |
| EUR/USD | |||||
| 1,3362 | -0,1 | 10 | 0,0 / -0,0 | - | |
| EUR/GBP | 0,86075 | 3,7 | 10 | -0,1 / 0,1 | -0,2 / 0,3 |
| EUR/TRY | 2,0491 | 147,4 | 10 | -0,1 / 0,1 | -13,3 / 16,3 |
| EUR/SEK | 8,9655 | -3,9 | 10 | 0,3 / -0,4 | 0,0 / -0,0 |
Konsernissa ei sovelleta IAS 39:n mukaista rahavirran tai käyvän arvon suojauslaskentaa transaktioposition osalta.
Korkoriski
Konsernin käyvän arvon ja rahavirran korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin lainasalkkuun, myytyihin laskusaataviin sekä rahoitusleasingsopimuksiin. Konsernin asiakasmarkkinoiden syklisyyden johdosta konsernin nettokorkoaseman keskimääräinen koronuudistusjakso on rahoituspolitiikassa määritelty vähintään puoleksi vuodeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Konsernin nettokorkoasema uusiutuu keskimäärin 13 kuukaudessa (17 kk). Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisiin. Lisäksi korkoriski on hajautettu koronuudistusjaksoille. Korkotason muutokset vaikuttavat siten asteittain konsernin tulokseen. Korkoriskiä hallitaan lisäksi käyttämällä korkojohdannaisia. Korkojohdannaisilla on lisätty kiinteäkorkoisten sopimusten määrää ja siten pidennetty keskimääräistä koronuudistusjaksoa.
Konsernin tulosta suojaavat korkojohdannaiset jaetaan IAS 39:n mukaisessa rahavirran suojauslaskennassa mukana oleviin johdannaisiin sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin ja velkoihin. Näin ollen korkotason muutokset eivät vaikuta korollisten erien tase-arvoihin vaan ainoastaan tuloslaskelmaan kirjattaviin korkokuluihin ja -tuottoihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltujen korkojohdannaisten käypien arvojen muutokset vaikuttavat tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin sekä rahavirran suojauslaskennassa mukana olevien koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset puolestaan konsernin omaan pääomaan.
TULOSLASKELMA - RAHOITUSKULUT
| 31.12.2011 tilikaudelle 2012 | 31.12.2010 tilikaudelle 2011 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ennustettu | Herkkyys | Ennustettu | Herkkyys | |||
| Me | rahoituskulun muutos | korkokäyrä +100 | rahoituskulun muutos | korkokäyrä +100 | ||
| Korolliset velat | -0,3 | -1,4 | -1,0 | -1,3 | ||
| Koronvaihtosopimukset, korkokulut ja -tuotot netto | -0,3 | 0,7 | 0,6 | 0,8 | ||
| Koronvaihtosopimukset, käyvän arvon muutos | - | 0,9 | - | 0,7 |
OMA PÄÄOMA - SUOJAUSINTRUMENTTIEN RAHASTO
| Käyvän arvon muutos | Käyvän arvon muutos | |
|---|---|---|
| korkokäyrä +100bp | korkokäyrä +100bp | |
| Koronvaihtosopimukset, netto | ||
| (Rahavirran suojauslaskennassa mukana olevat) | 0,2 | 0,2 |
Ennustettu korkokulun lisäys kuvastaa muutosta korkokuluissa mikäli korkokäyrä toteutuisi tilinpäätöstä seuraavana tilikautena markkinoiden tarkasteluhetkellä hinnoitellulla tavalla. Herkkyysanalyysissä arvioidaan tilinpäätöspäivän korkokäyrän paralleelia nousua 1,0 % -yksiköllä. Positiivinen luku tarkoittaa ennustetun korkokulun pienenemistä ja negatiivinen korkokulun kasvua.
Laskelmissa oletusarvona on, että erääntyvät lainat uudelleenrahoitetaan vastaavalla instrumentilla. Lisäksi oletuksena on, ettei lainoja lyhennetä eli laskelmat huomioivat ainoastaan koronuudistumisriskin, joka kohdistuu tilinpäätöshetkellä avoimena oleviin korollisiin lainoihin ja niiden nimelliskorkoihin. Koronvaihtosopimusten osalta ei ole oletettu, että sopimuksia jatketaan vastaavilla instrumenteilla niiden erääntyessä.
Luottoriski
Kukin konserniyhtiö vastaa ensisijaisesti omiin asiakassaataviin liittyvistä luottoriskeistä. Konsernin luotonvalvonta ohjeistaa ja valvoo luottoriskien hallintaa, arvioi asiakkaiden luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua maksuvelvotteistaan.
Konsernilla ei ole merkittäviä asiakassaatavien luottoriskikeskittymiä. Konsernin asiakaskunta on hyvin hajautunut eikä kenenkään yksittäisen asiakaskonsernin saamiset ylitä 5 % konsernin myyntisaamisista. 94 % konsernin myynnistä suuntautuu Eurooppaan jakautuen useaan eri maahan.
Monet asiakkaista ovat pitkäaikaisia, vakavaraisia yhtiöitä, mutta yksittäistapauksissa käytetään luottotietoyhtiöiden maksukäyttäytymiseen ja vakavaraisuuteen liittyviä raportteja luottopäätösten tukena. Konsernin luottoriskipositiota pienennetään myymällä asiakaslaskusaatavia rahoitusyhtiöille ilman takautumisoikeutta.
Myyntisaamisten erääntymistä ja asiakkaiden maksuhistoriaa seurataan vähintään kahden viikon välein. Erääntyneiden saamisten ylittäessä konsernin johdon asettamat rajat, konsernin luotonhallinta on tarvittaessa valmis asettamaan asiakkaille toimituskieltoja kunnes maksusitoumukset on hoidettu.
Luottotappiot tilikaudella olivat -0,3 Me (-0,0 Me). Luottotappiokirjaukset tulevat pääosin Moventaksesta, jonka kaksi tytäryhtiötä hakeutuivat kesällä 2011 velkasaneeraukseen. Velkasaneeraus saatiin päätökseen joulukuussa ja siten Componentan luottotappioiden määrät vahvistettiin. Konsernin luottotappioriski 70,9 Me (46,8 Me) vastaa rahoitusvaroja, lukuunottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja. Kassavaroja sijoitetaan vain hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti kohteisiin, joissa luottoriski on arvioitu vähäiseksi. Sijoituksen maksimimaturiteetti on rajoitettu 1 viikkoon ja maksimisijoitusmäärät on lisäksi määritelty vastapuolittain.
Konserni on saanut pankkitakauksia ja vekseleitä joiltakin alihankkijoiltaan, toimittajiltaan sekä asiakkailtaan maksettuja ennakkoja ja myyntisaamisia vastaan. Alihankkijoilta ja toimittajilta saatujen takausten ja muiden sitoumusten kokonaismäärä on 2,3 Me. Asiakkailta saatujen takausten ja muiden sitoumusten kokonaismäärä on 1,6 Me. Vakuuksia ei ole mahdollista siirtää tai myydä eteenpäin eikä niitä voi pantata edelleen.
Avoimet myyntisaamiset erääntyvät seuraavasti
| Me | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 20,1 | 13,5 |
| Erääntyneet | ||
| alle 1 kk | 2,8 | 6,9 |
| 1 - 3 kk | 1,4 | 5,9 |
| 3 - 6 kk | 0,2 | 0,7 |
| yli 6 kk | 0,5 | 0,1 |
| 25,1 | 27,1 |
33. Johdannaissopimukset
Johdannaissopimusten nimellisarvot
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Me | Nimellisarvo | Nimellisarvo |
| Valuuttajohdannaiset *) | ||
| Valuuttatermiinisopimukset | 2,0 | 11,0 |
| Valuutanvaihtosopimukset | 80,8 | 69,2 |
| Valuuttaoptiot | 2,8 | 2,8 |
| Korkojohdannaiset | ||
| Korko-optiot | 10,0 | 28,0 |
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät | - | 28,0 |
| 1-5 vuoden sisällä erääntyvät | 80,0 | 60,0 |
| Hyödykejohdannaiset | ||
| Sähkötermiinisopimukset | ||
| Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät | 5,2 | 4,0 |
| 1-5 vuoden sisällä erääntyvät | 5,4 | 5,7 |
*) Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuosi.
Johdannaissopimusten käyvät arvot
| 2011 | 2011 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|
| Käypä arvo, | Käypä arvo, | Käypä arvo, | Käypä arvo, | |
| Me | positiivinen | negatiivinen | netto | netto |
| Valuuttajohdannaiset | ||||
| Valuuttatermiinisopimukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,3 |
| Valuutanvaihtosopimukset | 0,7 | -0,9 | -0,3 | -1,5 |
| Valuuttaoptiot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
| Korkojohdannaiset | ||||
| Korko-optiot | 0,0 | -0,1 | -0,1 | -0,3 |
| Koronvaihtosopimukset | 0,0 | -1,2 | -1,2 | -0,3 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||
| Sähkötermiinisopimukset | 0,0 | -1,1 | -1,1 | 3,3 |
Johdannaissopimuksen käypä arvo vastaa sitä tuottoa tai kulua, jonka konserni kirjaisi, jos se sulkisi sopimuksen tilinpäätöspäivänä. Korko-optiosopimusten sekä valuutta- ja sähköjohdannaisten käypä arvo lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien kassavirtojen nykyarvona käyttäen laskennassa tilinpäätöshetken korkokäyrää.
Taseen valuuttamääräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen kurssieromuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Valuuttamääräisiä lainoja vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot sekä kaikkien valuuttajohdannaisten kertyneet korkoerot ja korkoerojen arvostukset esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Niiden korkosuojausten, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa, käyvät arvot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Johdannaisten realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot esitetään taseen lyhytaikaisissa saamisissa ja veloissa.
Sähkötermiinien herkkyysanalyysi
Sähkötermiinien markkinahintojen muutokset vaikuttaisivat sähköjohdannaisten käypiin arvoihin seuraavasti:
| Sähkötermiinien markkinahinnan muutos | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2011 | 2010 | |||
| Me | 15 % / -15% | 15 % / -15% | ||
| Sähkötermiinien käyvän arvon muutos | 1,4 / -1,4 | 2,0 / -2,0 | ||
| Avoimien valuutta- ja korkopositioiden herkkyys markkinahintojen muutoksille on esitetty liitetietojen kohdassa 32. |
Rahavirran suojauslaskennassa mukana olevat johdannaissopimukset
| 2011 | 2011 | 2010 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo | Käypä arvo, | Nimellisarvo | Käypä arvo, | |
| Me | tehokas osuus | tehokas osuus | ||
| Korkojohdannaiset | ||||
| Koronvaihtosopimukset | 5,0 | -0,1 | 23,0 | -0,2 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||
| Sähkötermiinisopimukset | 10,6 | -0,8 | 9,7 | 3,3 |
Korkojen ja hyödykkeiden markkinahintariskeiltä suojaavien johdannaisten käyvät arvot on kirjattu rahavirran suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti oman pääoman suojausinstrumenttien rahastoon, josta ne siirretään tuloslaskelmaan suojattavan erän toteutuessa tai jos sen toteutumista ei enää voida pitää todennäköisenä. Korkojohdannaisista aiheutuvat tuloslas-
kelmavaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja sähköjohdannaisista aiheutuvat tuloslaskelmavaikutukset ostojen oikaisueriin.
Tytäryhtiöiden hankintamenoon ei ole aktivoitu kuluneella tilikaudella tai sitä edeltäneellä vertailukaudella valuuttakurssieroja.
Ulkomaiseen yhtiöön tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennassa mukana olevat johdannassopimukset
Tilikaudella tai sitä edeltäneellä tilikaudella ei ole kohdennettu valuuttajohdannaisia suojaamaan nimenomaisesti valuuttamääräisten omien pääomien muuntoeroilta. Näin ollen ulkomaiseen yhtiöön tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennassa ei ole mukana johdannaisia.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaissopimusten käyvät arvot
| 2011 | 2011 | 2010 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|
| Me | Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo |
| Valuuttajohdannaiset | ||||
| Valuuttatermiinisopimukset | 2,0 | 0,0 | 11,0 | -0,3 |
| Valuutanvaihtosopimukset | 80,8 | -0,3 | 69,2 | -1,5 |
| Valuuttaoptiot | 2,8 | 0,0 | 2,8 | -0,1 |
| Korkojohdannaiset | ||||
| Korko-optiot | 10,0 | -0,1 | 28,0 | -0,3 |
| Koronvaihtosopimukset | 75,0 | -1,1 | 65,0 | -0,1 |
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat -luokkaan kuuluvat johdannaissopimukset liittyvät konsernin riskienhallintaan, mutta niihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä kytkettyjä johdannaisia.
34. Muut vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 1,5 | 1,5 |
| Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa | 3,1 | 3,9 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0,5 | 0,1 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 5,1 | 5,5 |
Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset sisältävät suurimmaksi osaksi kiinteistöjen, tuotantolaitteiden ja autojen vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 3-5 vuotta. Joihinkin sopimuksista sisältyy osto-optio hintaan, jonka voidaan odottaa vastaavan mahdollisena toteutushetkenä kohteen käypää arvoa.
Vuoden 2011 tuloslaskelmaan sisältyy muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja -3,4 Me (-3,9 Me).
Konserni vuokralle antajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 0,7 | 0,7 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 3,0 | 3,1 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 3,7 | 3,8 |
Muutamia tällä hetkellä tarpeettomista tuotanto- ja toimistotiloista on annettu vuokralle. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin yhdestä kolmeen vuotta, mutta joihinkin sopimuksiin liittyy mahdollisuus jatkovuokrakauteen alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Osa kiinteistöistä luokitellaan IFRS:n mukaisesti sijoituskiinteistöiksi.
35. Vastuusitoumukset
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Kiinteistökiinnitykset | ||
| Omista velvoitteista | 10,2 | 15,3 |
| Yrityskiinnitykset | ||
| Omista velvoitteista | - | - |
| Pantit *) | ||
| Omista velvoitteista | 282,0 | 222,0 |
| Muut vastuut **) | 3,1 | 4,7 |
*) Annettujen panttien määrän kasvu johtuu vakuuskohteen arvonnoususta.
**) Vuoden 2011 muut vastuut sisältää pankkitakauksia 2,3 Me (3,7 Me).
Componenta B.V. sai 9.6.2010 tiedoksi Wärtsilä Finland Oy:n haastehakemuksen, jossa Wärtsilä vaatii Componentalta 8,5 Me:n korvausta yhtiön vuosina 2007 ja 2008 toimittamissa runkolaakerisatuloissa havaittujen virheiden johdosta. Componenta on kiistänyt korvausvaatimukset ja pitää niitä perusteettomina. Componenta on esittänyt ensisijaisesti, että Hollannissa sijaitseva Roermondin alioikeus ei ole asiassa toimivaltainen. Roermondin alioikeus antoi asiassa heinäkuussa 2011 päätöksen, jonka mukaan Roermondin alioikeudella ei ole toimivaltaa asiassa. Wärtsilä on valittanut päätöksestä ja asia on vireillä muutoksenhakutuomioistuimessa.
Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi muutama konserniin kuuluva yhtiö on asianosaisena eräissä konsernin liiketoimintaan liittyvissä riita-asioissa ja erimielisyyksissä. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden ja erimielisyyksien lopputuloksilla ei ole olennaista haitallista vaikutusta konsernin tulokseen tai rahoitusasemaan, kun otetaan huomioon niiden tueksi esitetyt perusteet, voimassaolevat vakuutukset ja konsernin koko liiketoiminnan laajuus.
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Rahalaitoslainat | 0,1 | 0,2 |
| Eläkelainat | 5,6 | 7,5 |
| 5,7 | 7,7 | |
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu muita pantteja | ||
| Rahalaitoslainat | 164,0 | 108,8 |
| Eläkelainat | - | 0,3 |
| 164,0 | 109,1 |
36. Lähipiiritapahtumat
| Kotipaikka | Konsernin omistusosuus % | Emoyhtiön omistusosuus % |
|---|---|---|
| Sint-Lambrechts-Woluwe, Belgia | 100,0 | - |
| Belfeld, Alankomaat | 100,0 | 100,0 |
| Orhangazi, Turkki | 93,6 | 93,6 |
| Karkkila | 100,0 | 100,0 |
| Nanterre, Ranska | 100,0 | - |
| Essunga, Ruotsi | 100,0 | - |
| Korshenbroich, Saksa | 100,0 | - |
| Milano, Italia | 100,0 | - |
| Tegelen, Alankomaat | 100,0 | - |
| Kristinehamn, Ruotsi | 100,0 | - |
| Staffordshire, Iso-Britannia | 93,6 | - |
| Iowa, USA | 100,0 | - |
| Surahammar, Ruotsi | 97,0 | - |
| Karkkila | 81,0 | 66,9 |
| Karkkila | 100,0 | 100,0 |
| Karkkila | 100,0 | - |
| Karkkila | 98,2 | 98,2 |
| Pietarsaari | 100,0 | - |
| Karkkila | 100,0 | 31,8 |
| Karkkila | 100,0 | 100,0 |
| Karkkila | 100,0 | 100,0 |
| Pietarsaari | 100,0 | - |
| Karkkila | 100,0 | 100,0 |
| Karkkila | 100,0 | 100,0 |
Liiketapahtumat lähipiirin kanssa
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tavaroiden myynnit osakkuusyrityksille | - | - |
| Tavaroiden ostot osakkuusyrityksiltä | -0,5 | -0,3 |
| Palveluiden ostot osakkuusyrityksiltä | - | - |
| -0,5 | -0,3 |
Konsernin periaatteena on, että toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin.
Hallituksen, toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot ja muut etuudet
| Palkat ja palkkiot | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2011, e | luontoisetuineen | Tulospalkkiot | Osakepalkkiot | Yhteensä |
| Hallitus | 175 000 | 0 | 0 | 175 000 |
| Toimitusjohtaja | 317 387 | 0 | 98 969 | 416 356 |
| Muut konsernin johtoryhmän jäsenet | 1 429 656 | 93 617 | 187 369 | 1 710 642 |
| Palkat ja palkkiot | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2010, e | luontoisetuineen | Tulospalkkiot | Osakepalkkiot | Yhteensä |
| Hallitus | 175 480 | 0 | 0 | 175 480 |
| Toimitusjohtaja | 272 688 | 0 | 0 | 272 688 |
| Muut konsernin johtoryhmän jäsenet | 861 939 | 0 | 0 | 861 939 |
Yllä mainittujen etujen lisäksi toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella on henkilökohtainen lisäeläkesopimus, 60 000 euroa vuodessa. Vakuutus sisältää vanhuuseläkkeen eläkeiässä, vapaakirjaoikeuden vakuutetun työsuhteen päättyessä ennen vakuutussopimuksen mukaista vanhuuseläkeikää ja työkyvyttömyysturvan sekä työsuhde-, vapaakirja- ja eläkeaikaisen henkivakuutusturvan. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta.
Velat ja saamiset osakkuusyrityksiltä on eritelty kyseisten tase-erien liitetiedoissa, liitteet 18, 21 ja 29.
Lähipiiritapahtumat
Lähipiiriin kuuluville henkilöille on myönnetty kuluneella tilikaudella ja sitä edeltäneillä tilikausilla yhteensä voimassa olevia lainasaamisia 0,5 Me (0,5 Me).
37. Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Operatiivinen johtaja Yrjö Julin ei enää jatka Componentan palveluksessa henkilökohtaisista syistä. Olli Karhunen on nimitetty operaatioiden kehitysjohtajaksi vastuullaan Componentan operaatioiden kehittäminen. Seppo Erkkilä on nimitetty Suomen toimintojen johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Antti Lehto on nimitetty myynti- ja tuotekehitysjohtajaksi sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi. Karhunen, Erkkilä ja Lehto raportoivat toimitusjohtaja Heikki Lehtoselle. Nimitykset astuvat voimaan 1.3.2012.
Muut maavastuut säilyvät ennallaan:Hakan Göral, Turkin toimintojen johtaja, Michael Sjöberg, Ruotsin toimintojen johtaja ja Patrick Steensels, Hollannin toimintojen johtaja.
Toimintojen johtajilla on kokonaisvastuu maista ja he raportoivat Heikki Lehtoselle.
Componenta päätti tammikuussa 2012 taseen vahvistamisesta. Yhtiön hallitus esittää oman pääoman vahvistamista osakepääoman korotuksen ja hybridilainan avulla yhteensä 20 Me:lla. Tämän lisäksi yhtiö käynnisti toimenpiteet Turkin Manisassa sijaitsevan henkilöautojen alumiinivanteita valmistavan yksikön myymiseksi.
Componenta täsmensi yhtiön taloudellisia tavoitteita tammikuussa 2012. Tämän seurauksena hallitus päätti luopua liikevaihdon kasvutavoitteesta vuodelle 2015 ja keskittyä yhtiön vakavaraisuus- ja kannattavuustavoitteiden saavuttamiseen.
Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.-31.12. (suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti)
| Me | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 26,1 | 20,1 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,7 | 0,8 |
| Liiketoiminnan kulut | -19,9 | -15,5 |
| Poistot ja arvonalenemiset | -0,4 | -0,4 |
| LIIKEVOITTO | 6,4 | 5,0 |
| Rahoitustuotot | 17,5 | 18,3 |
| Rahoituskulut | -28,5 | -26,1 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -11,0 | -7,8 |
| TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN | -4,6 | -2,9 |
| Satunnaiset erät | 0,6 | - |
| TULOS SATUNNAISTEN ERIEN JÄLKEEN | -4,0 | -2,9 |
| Tilinpäätössiirrot | - | - |
| Välittömät verot | 0,2 | - |
| TILIKAUDEN TULOS | -3,8 | -2,9 |
| Emoyhtiön tase 31.12. | ||
|---|---|---|
| Me | 2011 | 2010 |
| VASTAAVAA | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 1,7 | 1,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 0,4 | 0,4 |
| Sijoitukset | 318,0 | 240,7 |
| 320,0 | 242,2 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | 41,1 | 99,4 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 12,7 | 7,4 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 14,7 | 2,4 |
| 68,4 | 109,2 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 388,5 | 351,4 |
| VASTATTAVAA | ||
| OMA PÄÄOMA | ||
| Osakepääoma | 21,9 | 21,9 |
| Ylikurssirahasto | 15,1 | 15,1 |
| Vararahasto | 0,0 | 0,0 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 33,1 | 33,3 |
| Kertyneet voittovarat | 51,0 | 53,9 |
| Tilikauden tulos | -3,8 | -2,9 |
| Oma pääoma yhteensä | 117,4 | 121,4 |
| VIERAS PÄÄOMA | ||
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Pääomalainat | 31,6 | 35,7 |
| Muut korolliset velat | 33,1 | 136,8 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Pääomalainat | 4,1 | 2,9 |
| Muut korolliset velat | 196,0 | 48,0 |
| Korottomat velat | 6,4 | 6,6 |
| Vieras pääoma yhteensä | 271,1 | 230,0 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 388,5 | 351,4 |
Konsernin kehitys
Konsernin kehitys 2007 - 2011
| Me | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 634,7 | 681,4 | 299,6 | 451,6 | 576,4 |
| Liikevoitto | 42,7 | 47,3 | -15,4 | 13,5 | 22,5 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -20,0 | -28,7 | -21,8 | -23,5 | -25,9 |
| Tulos rahoituserien jälkeen | 22,7 | 18,6 | -37,2 | -10,0 | -3,4 |
| Tilikauden tulos | 21,6 | 13,9 | -28,7 | -7,5 | -3,1 |
| Tilauskanta kauden lopussa | 129,0 | 73,6 | 58,8***) | 94,6**) | 99,5*) |
| Liikevaihdon muutos, % | 75,3 | 7,4 | -56,0 | 50,7 | 27,6 |
| Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus, % | 89,1 | 87,6 | 82,7 | 88,1 | 90,0 |
*) Tilauskanta 12.1.2012
**) Tilauskanta 10.1.2011
***) Tilauskanta 15.1.2010
Konsernin kehitys 2007 - 2011 ilman kertaluonteisia eriä
| Me | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 634,7 | 681,4 | 299,6 | 451,6 | 576,4 |
| Liikevoitto | 34,9 | 47,9 | -15,4 | 13,6 | 29,8 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -20,0 | -28,7 | -21,8 | -23,5 | -25,9 |
| Tulos rahoituserien jälkeen | 14,9 | 19,2 | -37,2 | -9,9 | 3,9 |
| 31.12.2007 | 31.12.2008 | 31.12.2009 | 31.12.2010 | 31.12.2011 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Taseen loppusumma, Me | 497 | 448 | 388 | 420 | 437 |
| Korolliset nettovelat, Me | 243 | 262 | 242 | 230 | 243 |
| Sijoitettu pääoma, Me | 371 | 339 | 317 | 311 | 326 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 11,9 | 13,6 | -4,1 | 5,0 | 7,8 |
| Oman pääoman tuotto, % | 23,0 | 14,8 | -45,1 | -10,3 | -5,8 |
| Omavaraisuusaste, % | 20,3 | 15,9 | 17,5 | 16,8 | 9,4 |
| Net gearing, % | 241,3 | 369,1 | 356,4 | 325,0 | 591,4 |
| Bruttoinvestoinnit, Me | 64,5 | 46,0 | 17,9 | 8,5 | 21,8 |
| Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa | 4 314 | 4 294 | 3 614 | 4 016 | 4 240 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | 4 206 | 4 395 | 3 684 | 3 853 | 4 234 |
Liikevaihto markkina-alueittain
| Me | 1–12/2010 | 1–12/2011 |
|---|---|---|
| Ruotsi | 81,7 | 107,5 |
| Saksa | 76,0 | 106,4 |
| Turkki | 73,7 | 87,5 |
| Iso-Britannia | 47,5 | 64,9 |
| Suomi | 53,8 | 57,8 |
| Benelux-maat | 35,2 | 45,2 |
| Ranska | 27,8 | 35,6 |
| Italia | 20,7 | 29,5 |
| Muu Eurooppa | 9,1 | 9,1 |
| Muut maat | 26,1 | 33,0 |
| Yhteensä | 451,6 | 576,4 |
Neljännesvuosittainen liikevaihdon kehitys markkina-alueittain
| Me | Q1/10 | Q2/10 | Q3/10 | Q4/10 | Q1/11 | Q2/11 | Q3/11 | Q4/11 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ruotsi | 15,5 | 21,9 | 19,5 | 24,8 | 29,8 | 30,2 | 21,6 | 25,9 |
| Saksa | 15,2 | 20,9 | 18,6 | 21,2 | 25,3 | 28,0 | 26,8 | 26,2 |
| Turkki | 14,3 | 19,1 | 18,8 | 21,5 | 21,4 | 25,2 | 21,3 | 19,7 |
| Iso-Britannia | 9,9 | 12,0 | 12,5 | 13,1 | 15,9 | 17,2 | 15,7 | 16,1 |
| Suomi | 11,0 | 13,6 | 12,9 | 16,3 | 14,7 | 15,7 | 13,0 | 14,4 |
| Benelux-maat | 7,1 | 9,4 | 8,7 | 10,0 | 11,5 | 11,4 | 10,5 | 11,9 |
| Ranska | 6,1 | 7,1 | 6,5 | 8,1 | 9,6 | 10,1 | 7,0 | 8,9 |
| Italia | 3,8 | 4,2 | 5,9 | 6,8 | 7,1 | 6,7 | 7,8 | 7,9 |
| Muu Eurooppa | 2,2 | 2,2 | 2,5 | 2,3 | 2,4 | 2,5 | 2,2 | 2,1 |
| Muut maat | 6,1 | 6,9 | 6,5 | 6,6 | 6,4 | 9,7 | 8,2 | 8,7 |
| Yhteensä | 91,2 | 117,3 | 112,3 | 130,7 | 144,1 | 156,5 | 134,1 | 141,7 |
Konsernin kehitys ilman kertaluonteisia eriä
| Me | 1-12/2010 | 1-12/2011 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 451,6 | 576,4 |
| Liikevoitto | 13,6 | 29,8 |
| Nettorahoituskulut *) | -23,5 | -25,9 |
| Tulos rahoituserien jälkeen | -9,9 | 3,9 |
*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille
Konsernin kehitys liiketoimintasegmenteittäin ilman kertaluonteisia eriä
| Liikevoitto, Me | 1–12/2010 | 1–12/2011 |
|---|---|---|
| Turkki | 15,2 | 28,7 |
| Suomi | -0,2 | -1,6 |
| Hollanti | -1,5 | -1,9 |
| Ruotsi | 0,8 | 3,6 |
| Muu liiketoiminta | -1,0 | 1,2 |
| Sisäiset erät | 0,4 | -0,1 |
| Componenta yhteensä | 13,6 | 29,8 |
Konsernin kehitys neljännesvuosittain ilman kertaluonteisia eriä
| Me | Q1/10 | Q2/10 | Q3/10 | Q4/10 | Q1/11 | Q2/11 | Q3/11 | Q4/11 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 91,2 | 117,3 | 112,3 | 130,7 | 144,1 | 156,5 | 134,1 | 141,7 |
| Liikevoitto | 0,3 | 4,0 | 3,4 | 5,9 | 8,5 | 10,7 | 3,8 | 6,8 |
| Nettorahoituskulut *) | -5,9 | -6,2 | -5,5 | -5,9 | -5,3 | -6,6 | -7,3 | -6,7 |
| Tulos rahoituserien jälkeen | -5,6 | -2,2 | -2,1 | 0,0 | 3,2 | 4,1 | -3,5 | 0,1 |
*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille
Liiketoimintasegmenttien kehitys neljännesvuosittain ilman kertaluonteisia eriä
| Liikevoitto, Me | Q1/10 | Q2/10 | Q3/10 | Q4/10 | Q1/11 | Q2/11 | Q3/11 | Q4/11 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Turkki | 3,2 | 3,3 | 4,5 | 4,3 | 8,3 | 8,5 | 7,3 | 4,6 |
| Suomi | -0,6 | 0,7 | -0,9 | 0,6 | -1,3 | 0,5 | -1,8 | 1,0 |
| Hollanti | -0,1 | 0,2 | -1,0 | -0,5 | 0,3 | 0,9 | -2,2 | -1,0 |
| Ruotsi | -1,4 | 0,0 | 0,6 | 1,6 | 1,2 | 1,5 | 0,2 | 0,7 |
| Muu liiketoiminta | -0,7 | -0,1 | 0,0 | -0,2 | 0,1 | -0,4 | 0,2 | 1,2 |
| Sisäiset erät | 0,0 | -0,2 | 0,3 | 0,2 | -0,2 | -0,3 | 0,0 | 0,3 |
| Componenta yhteensä | 0,3 | 4,0 | 3,4 | 5,9 | 8,5 | 10,7 | 3,8 | 6,8 |
Konsernin kehitys
| Me | 1-12/2010 | 1-12/2011 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 451,6 | 576,4 |
| Liikevoitto | 13,5 | 22,5 |
| Nettorahoituskulut *) | -23,5 | -25,9 |
| Tulos rahoituserien jälkeen | -10,0 | -3,4 |
*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille
Konsernin kehitys liiketoimintasegmenteittäin
| Liikevaihto, Me | 1–12/2010 | 1–12/2011 |
|---|---|---|
| Turkki | 204,8 | 277,2 |
| Suomi | 103,6 | 112,8 |
| Hollanti | 85,1 | 109,3 |
| Ruotsi | 84,7 | 121,5 |
| Muu liiketoiminta | 65,3 | 91,0 |
| Sisäiset erät | -91,9 | -135,4 |
| Componenta yhteensä | 451,6 | 576,4 |
| Liikevoitto, Me | 1–12/2010 | 1–12/2011 |
|---|---|---|
| Turkki | 15,2 | 28,7 |
| Suomi | -0,2 | -1,6 |
| Hollanti | -1,5 | -1,9 |
| Ruotsi | 0,8 | 3,6 |
| Muu liiketoiminta | -1,0 | 1,2 |
| Kertaluonteiset erät *) | -0,1 | -7,4 |
| Sisäiset erät | 0,4 | -0,1 |
| Componenta yhteensä | 13,5 | 22,5 |
*) Kertaluonteiset erät vuonna 2011 liittyvät Suomi-liiketoimintasegmenttiin kuuluvan Pietarsaaren konepajan koneistustoimintojen lopettamiseen, -3,8 Me ja Nisamon konepajan myyntiin,
-1,8 Me, sekä uudelleenjärjestelykuluihin Hollannissa, -0,7 Me, toimittajajille maksettujen ennakkomaksusaamisten alaskirjauksiin, -0,7 Me ja muihin kertaluonteisiin eriin, -0,4 Me.
33 Tilinpäätös COMPONENTA vuosikertomus 2011
| Tilauskanta, Me | 12/2010**) | 12/2011*) |
|---|---|---|
| Turkki | 47,8 | 51,8 |
| Suomi | 15,7 | 13,8 |
| Hollanti | 16,4 | 20,1 |
| Ruotsi | 22,0 | 19,8 |
| Sisäiset erät | -7,4 | -6,0 |
| Componenta yhteensä | 94,6 | 99,5 |
| *) Tilauskanta 12.1.2012 |
**) Tilauskanta 10.1.2011
Konsernin kehitys neljännesvuosittain
| Me | Q1/10 | Q2/10 | Q3/10 | Q4/10 | Q1/11 | Q2/11 | Q3/11 | Q4/11 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 91,2 | 117,3 | 112,3 | 130,7 | 144,1 | 156,5 | 134,1 | 141,7 |
| Liikevoitto | 0,3 | 4,0 | 3,4 | 5,8 | 6,0 | 10,1 | 3,0 | 3,3 |
| Nettorahoituskulut *) | -5,9 | -6,2 | -5,5 | -5,9 | -5,3 | -6,6 | -7,3 | -6,7 |
| Tulos rahoituserien jälkeen | -5,6 | -2,2 | -2,1 | -0,1 | 0,7 | 3,5 | -4,3 | -3,4 |
*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille
Liiketoimintasegmenttien kehitys neljännesvuosittain
| Liikevaihto, Me | Q1/10 | Q2/10 | Q3/10 | Q4/10 | Q1/11 | Q2/11 | Q3/11 | Q4/11 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Turkki | 40,6 | 53,1 | 51,5 | 59,6 | 67,9 | 72,7 | 67,1 | 69,5 |
| Suomi | 20,8 | 27,0 | 25,1 | 30,6 | 28,5 | 32,2 | 24,5 | 27,6 |
| Hollanti | 18,7 | 23,4 | 20,8 | 22,1 | 26,7 | 30,7 | 26,7 | 25,2 |
| Ruotsi | 15,8 | 21,3 | 20,6 | 26,9 | 32,4 | 32,5 | 25,5 | 31,2 |
| Muu liiketoiminta | 14,3 | 16,2 | 16,8 | 18,1 | 21,8 | 23,3 | 22,2 | 23,7 |
| Sisäiset erät | -19,0 | -23,7 | -22,5 | -26,7 | -33,2 | -34,9 | -31,9 | -35,4 |
| Componenta yhteensä | 91,2 | 117,3 | 112,3 | 130,7 | 144,1 | 156,5 | 134,1 | 141,7 |
| Liikevoitto, Me | Q1/10 | Q2/10 | Q3/10 | Q4/10 | Q1/11 | Q2/11 | Q3/11 | Q4/11 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Turkki | 3,2 | 3,3 | 4,5 | 4,3 | 8,3 | 8,5 | 7,3 | 4,6 |
| Suomi | -0,6 | 0,7 | -0,9 | 0,6 | -1,3 | 0,5 | -1,8 | 1,0 |
| Hollanti | -0,1 | 0,2 | -1,0 | -0,5 | 0,3 | 0,9 | -2,2 | -1,0 |
| Ruotsi | -1,4 | 0,0 | 0,6 | 1,6 | 1,2 | 1,5 | 0,2 | 0,7 |
| Muu liiketoiminta | -0,7 | -0,1 | 0,0 | -0,2 | 0,1 | -0,4 | 0,2 | 1,2 |
| Kertaluonteiset erät *) | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 | -2,4 | -0,6 | -0,8 | -3,5 |
| Sisäiset erät | 0,0 | -0,2 | 0,3 | 0,2 | -0,2 | -0,3 | 0,0 | 0,3 |
| Componenta yhteensä | 0,3 | 4,0 | 3,4 | 5,8 | 6,0 | 10,1 | 3,0 | 3,3 |
*) Kertaluonteiset erät vuonna 2011 liittyvät Suomi-liiketoimintasegmenttiin kuuluvan Pietarsaaren konepajan koneistustoimintojen lopettamiseen, -3,8 Me ja Nisamon konepajan myyntiin, -1,8 Me, sekä uudelleenjärjestelykuluihin Hollannissa, -0,7 Me, toimittajajille maksettujen ennakkomaksusaamisten alaskirjauksiin, -0,7 Me ja muihin kertaluonteisiin eriin, -0,4 Me.
| Tilauskanta kauden lopussa, Me | Q1/10 | Q2/10 | Q3/10 | Q4/10**) | Q1/11 | Q2/11 | Q3/11 | Q4/11*) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Turkki | 32,6 | 42,4 | 42,5 | 47,8 | 54,0 | 59,4 | 57,6 | 51,8 |
| Suomi | 13,6 | 15,8 | 16,7 | 15,7 | 17,6 | 16,3 | 15,2 | 13,8 |
| Hollanti | 13,4 | 14,6 | 14,7 | 16,4 | 17,7 | 21,0 | 18,2 | 20,1 |
| Ruotsi | 13,3 | 16,5 | 18,7 | 22,0 | 23,2 | 22,9 | 22,9 | 19,8 |
| Sisäiset erät | -5,0 | -5,7 | -6,8 | -7,4 | -8,3 | -8,5 | -10,1 | -6,0 |
| Componenta yhteensä | 68,0 | 83,6 | 85,8 | 94,6 | 104,3 | 111,2 | 103,7 | 99,5 |
*) Tilauskanta 12.1.2012
**) Tilauskanta 10.1.2011
Osakkeenomistajat ja osakkeet
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2011
| Osakkaan nimi | Osakkeet | Osuus äänivallasta, % |
|---|---|---|
| 1 Lehtonen Heikki | 5 318 840 | 30,39 |
| Cabana Trade S.A. | 3 501 988 | |
| Oy Högfors-Trading Ab | 1 806 052 | |
| Lehtonen Heikki | 10 800 | |
| 2 Etra Capital Oy | 4 347 464 | 24,84 |
| 3 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 978 968 | 5,59 |
| 4 Suomen Teollisuussijoitus Oy | 666 666 | 3,81 |
| 5 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 586 425 | 3,35 |
| 6 Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap Finland | 283 088 | 1,62 |
| 7 Bergholm Heikki | 240 016 | 1,37 |
| 8 Suomen Kulttuurirahasto | 236 000 | 1,35 |
| 9 Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland | 221 099 | 1,26 |
| 10 Laakkonen Mikko | 200 000 | 1,14 |
| 11 Lehtonen Anna-Maria | 178 823 | 1,02 |
| 12 Erikoissijoitusrahasto UBWave | 150 000 | 0,86 |
| 13 Kukkonen Jorma | 127 000 | 0,73 |
| 14 Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap | 110 132 | 0,63 |
| 15 Caldanos Oy | 104 000 | 0,59 |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 562 742 | 3,22 |
| Muut osakkaat | 3 188 475 | 18,22 |
| Yhteensä | 17 499 738 | 100,00 |
Hallituksen jäsenten omistusosuus on 32,2 %. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus.
Jos kaikki vaihtovelkakirjat konvertoidaan osakkeiksi, hallituksen jäsenten omistusosuus muuttuu 31,7 %:iin.
Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2011
| Osakkaita, | Osakkeita, | |||
|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä | kpl | % | kpl | % |
| 1 - 100 | 500 | 23,42 | 31 630 | 0,18 |
| 101 - 500 | 875 | 40,98 | 258 014 | 1,47 |
| 501 - 1 000 | 336 | 15,74 | 274 630 | 1,57 |
| 1 001 - 5 000 | 307 | 14,38 | 698 208 | 3,99 |
| 5 001 - 10 000 | 34 | 1,59 | 243 484 | 1,39 |
| 10 001 - 50 000 | 57 | 2,67 | 1 260 376 | 7,20 |
| 50 001 - 100 000 | 8 | 0,37 | 497 400 | 2,84 |
| 100 001 - 500 000 | 12 | 0,56 | 2 348 433 | 13,42 |
| 500 001 - | 6 | 0,28 | 11 887 563 | 67,93 |
| Yhteensä = liikkeellelaskettu määrä | 2 135 | 100,00 | 17 499 738 | 100,00 |
Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2011
| % | |
|---|---|
| Kotimaiset yritykset | 43,17 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 8,12 |
| Julkisyhteisöt | 6,29 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 1,83 |
| Kotitaloudet | 16,90 |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet ja muu ulkomaalaisomistus | 23,69 |
| 100,00 |
Osakekohtaiset tunnusluvut
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Tulos/osake (EPS), e | -0,25 | -0,45 |
| Tulos/osake (EPS) laimennuksella, e | -0,25 | -0,45 |
| Rahavirta/osake, e | 0,20 | 1,44 |
| Oma pääoma/osake, e | 1,93 | 3,63 |
| Osinko/osake, e *) | 0,00 | 0,00 |
| Osinko/tulos, % | 0,00 | 0,00 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 0,00 | 0,00 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E-luku) | neg. | neg. |
| Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, e | 3,37 | 6,01 |
| Osakkeen keskikurssi, e | 5,34 | 5,29 |
| Alin kurssi, e | 3,26 | 4,02 |
| Ylin kurssi, e | 6,55 | 6,44 |
| Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa, Me | 59,0 | 104,6 |
| Pörssivaihto, 1 000 kpl | 2 986 | 8 483 |
| Pörssivaihto, % kokonaismäärästä | 17,1 | 48,6 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella, 1 000 kpl | 17 485 | 17 458 |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, 1 000 kpl | 17 500 | 17 458 |
*) Hallituksen esitys vuodelta 2011.
Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kuukausivaihto vuosina 2007 - 2011, kpl
Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kurssikehitys vuosina 2007 - 2011, e
Tunnuslukujen laskentakaavat
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | = | Tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus(vuosineljännesten keskiarvo) |
|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | = | Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut x 100Oma pääoma + korolliset velat(vuosineljännesten keskiarvo) |
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus x 100Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| Tulos/osake, e (EPS) | = | Tulos rahoituserien jälkeen – verot +/- määräysvallattomien omistajien osuusOsakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella |
| Tulos/osake, e,laimennusvaikutuksella | = | Kuten yllä, mutta osakemäärään on lisätty optioiden oikeuttama osakemäärä,pääomavaikutus markkinakoron mukaan verovaikutus vähentäen.Optio-oikeuksien laimennusvaikutusta laskettaessa on otettu osakkeiden jaoptioiden täyden vaihdon lukumäärää vähentävänä tekijänä huomioonse määrä osakkeita, jotka yhtiö olisi saanut, jos se olisi käyttänytoptioiden vaihdon toteutuessa saamansa varat omien osakkeiden hankintaankäypään arvoon (= tilikauden kaupantekokurssien keskiarvoon).Vaihtovelkakirjalainasta kirjattu korko verovaikutuksella vähennettynä on lisätty tilikauden tulokseen.Vaihtovelkakirjalainalla merkittävissä olevat osakkeet on lisätty jakajan osakemäärän. |
| Rahavirta/osake, e (CEPS) | = | Liiketoiminnan nettorahavirtaOsakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella |
| Osakkeen keskikurssi, e | = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihtoTilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä |
| Oma pääoma/osake, e | = | Oma pääoma ilman pääomalainojaOsakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa |
| Osinko/osake, e | = | Tilikaudelta jaettu osinkoOsakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa |
| Osinko/tulos, % | = | Tilikaudelta jaettu osinko x 100Tulos (kuten tulos/osake-tunnusluvussa) |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = | Osinko/osake x 100Tilikauden viimeinen pörssikurssi |
| Osakekannan markkina-arvo, Me | = | Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen pörssikurssi |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | = | Tilikauden viimeinen pörssikurssiTulos/osake |
| Korolliset nettovelat, Me | = | Korolliset velat + pääomalainat - rahat ja pankkisaamiset |
| Nettovelkaantumisaste (net gearing), % | = | Korolliset nettovelat x 100Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus |
Hallituksen voitonjakoehdotus
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 80.345.774,54 euroa. Hallitus esittää 23.2.2012 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 1.1.–31.12.2011.
Helsingissä, tammikuun 23. päivänä 2012
Heikki Bergholm Pii Kotilainen Marjo Miettinen hallituksen puheenjohtaja
Juhani Mäkinen Matti Tikkakoski Heikki Lehtonen toimitusjohtaja
Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Componenta Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto konsernitilinpäätöksestä
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 1.2.2012
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Jan Holmberg KHT
Tietoja osakkeenomistajille
Varsinainen yhtiökokous
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 23.2.2012 klo 9.00 yhtiön pääkonttorissa Käpylässä, Satotalon auditoriossa osoitteessa Panuntie 4, 00610 Helsinki.
Osallistumisoikeus
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 13.2.2012 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Ilmoittautuminen
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 20.2.2012 klo 10 kirjeitse osoitteella Componenta Oyj, Panuntie 4, 00610 Helsinki, puhelimitse 010 403 2744, telefaxilla 010 403 2721 tai sähköpostitse ir.componenta@ componenta.com. Ilmoittautumiskirjeen tai viestin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Osinko ja osingonjakopolitiikka
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011 ei jaeta osinkoa.
Hallitus huomioi konsernin tuloskehityksen, rahoitusrakenteen ja kasvuodotukset osingonjakoehdotusta tehdessään. Tavoite on maksaa 30 - 50 % nettovoitosta osinkoina.
Taloudelliset tiedotteet 2012
Osavuosikatsaus tammi - maaliskuulta 20.4.2012 Osavuosikatsaus tammi - kesäkuulta 13.7.2012 Osavuosikatsaus tammi - syyskuulta 17.10.2012
Osavuosikatsausten julkistusten yhteydessä analyytikoille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestettävät tiedotustilaisuudet ovat samanaikaisesti nähtävissä verkkolähetyksinä Componentan verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com.
Componentan julkaisut ja tiedotteet ovat heti julkaisuajankohdan jälkeen luettavissa verkossa osoitteessa www.componenta.com/tiedotteet.
Vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset lähetetään paperimuodossa pyydettäessä. Paperille tulostetun julkaisun voi tilata Componentan verkkosivuilta osoitteessa www.componenta.com/Sijoittajille/Tilaa, puhelimitse numerosta 010 403 2744 tai sähköpostitse osoitteesta [email protected].
Rekisteröitymällä Componentan verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com/Sijoittajille/Tilaa tiedotteet sähköpostiisi voi myös tilata omaan sähköpostiinsa kaikki yrityksen tiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen.
Kaikki Componentan taloudelliset julkaisut ovat suomeksi ja englanniksi.
Sijoittajasuhteet
Tavoitteemme on antaa kattavaa tietoa Componentasta, sen toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta sijoituspäätösten tekemistä varten.
Ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkaisemista noudatamme 30 päivän hiljaista jaksoa, jolloin emme järjestä sijoittajatapaamisia tai kommentoi tuloskehitystä.
Sijoittajia ja osakkeenomistajia palvelee Componentan sijoittajasuhdetiimi, johon kuuluvat toimitusjohtaja, talousjohtaja ja viestintäjohtaja. Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen [email protected].
Componenta Oyj
Panuntie 4 00610 Helsinki Puh. 010 403 00 Faksi 010 403 2721