Componenta Oyj — Annual Report 2010

Feb 7, 2011

2010 VUOSIKERTOMUS

Sisältö

• Componenta lyhyesti
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoimintaympäristö
• Liiketoimintakatsaus
• Hallinnointi
• Hallitus
• Johtoryhmä
• Tiedotteet 2010
• Tilinpäätös 1.1. 31.12.2010

Toimittamamme komponentit ovat käytössä MAATALOUSKONEISSA

Componenta on yksi suurimmista valukomponenttien toimittajista Euroopassa. Palvelemme asiakkaitamme suunnittelemalla ja tuottamalla heille raudasta ja alumiinista valettuja komponentteja ja niistä koostuvia innovatiivisia ratkaisuja.

Asiakkaamme ovat maailman johtavia raskaiden ajoneuvojen, rakennus- ja kaivoskoneiden, henkilöautojen, maatalouskoneiden, tuulivoimaloiden sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistajia. Tunnemme asiakkaidemme liiketoiminnan, ja tekemällä läheistä yhteistyötä heidän kanssaan myötävaikutamme heidän menestykseensä. Asiakas hyötyy suunnittelu- ja valmistusosaamisestamme koko valukomponentin toimitusketjun osalta.

Componentan asiakaspalvelukeskukset ja myyntitoimistot sijaitsevat Hollannissa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, USA:ssa ja Turkissa. Valamme ja koneistamme komponentteja Turkissa, Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa. Vuoden 2010 lopussa Componentakonsernin palveluksessa oli yhteensä 4 414 ammattilaista.

Avainluvut
	2010	2009
Liikevaihto, Me	451,6	299, 6
Liikevoitto, Me	13,5	-15,4
- % liikevaihdosta	3,0	neg.
Tulos rahoituserien jälkeen, Me	-10,0	- 37,2
Sijoitetun pääoman tuotto, %	5,0	-4,1
Oman pääoman tuotto, %	-10,3	-45,1
Omavaraisuusaste, %
(pääomalaina omana pääomana)	26,4	26,5
Nettovelkaantumisaste, %
(pääomalaina omana pääomana)	170,5	200,8
Korolliset nettovelat, Me
(pääomalaina omana pääomana)	189,4	206,5
Tulos/osake, e	-0,45	-2,30
Oma pääoma/osake, e	3,63	3,51
Osinko/osake, e	0,00 *)	0,00
Tilauskanta, Me	94,6**)	58,8 ***)
Tuotannolliset investoinnit, Me	8,5	15,5
Henkilöstö kauden lopussa, ml. vuokratyövoima	4 414	3 698
*) Hallituksen esitys

**) Tilauskanta 10.1.2011

***) Tilauskanta 15.1.2010

Liikevaihto

Liikevoitto

Tulos rahoituserien jälkeen

Liikevaihto asiakassegmenteittäin

Toimittamamme komponentit ovat käytössä RAKENNUS- JA KAIVOSKONEISSA

Kasvun ja strategian uudistamisen vuosi

Vuosi 2010 Componentassa oli taantuman jälkeisen kasvun, oman toimintamme kehittämisen ja uusien strategisten tavoitteiden asettamisen vuosi. Valukomponenttien kysyntä kääntyi selvään kasvuun ja myyntimme parani lähes kaikilla asiakastoimialoillamme. Konsernin liikevaihto kasvoi 51 % edellisvuodesta 452 miljoonaan euroon ja liikevoitto parani 29 miljoonaa euroa. Talouden kasvun kiihtyminen eri markkina-alueilla näkyi myös raaka-aineiden kysynnän kasvuna ja niiden hintojen kallistumisena, mikä hidasti Componentan vuoden 2010 tuloksen muuten nopeaa paranemista.

Tilauskanta kokonaisuudessaan kasvoi 61 % vuonna 2010, vaikka yleinen talouden epävarmuus ja asiakkaiden varastojen pienentäminen syksyllä heijastuivat tilapäisesti saapuvien tilausten määrään. Monet uusien tuotteiden tilaukset tuovat työtä tämän vuosikymmenen loppuun asti. Odotamme selkeän myynnin kasvun jatkuvan myös vuonna 2011.

Vaikka hyvä myynnin kehitys näkyi valimoidemme ja konepajojemme tuotantomäärissä, keskimääräinen kapasiteetin käyttöaste jäi kuitenkin erittäin alhaiselle 57 %:n tasolle. Siitä huolimatta suuri osa henkilöstön taantuman aikaisista lomautuksista on voitu vaihtaa täysiin työpäiviin.

Jatkoimme vuoden aikana edelleen strategisesti keskeisten, yhtenäisten toimintojen ja prosessien käyttöönottoa sekä asiakaspalvelun ja tuotesuunnittelun kehittämistä. Vahvistimme merkittävästi myynti- ja tuotekehitysorganisaatiotamme ja nimesimme asiakastoimialoittain myynnin johdon sekä suunnittelu- ja tuotekehitysresurssit.

Uusi pitkän tähtäimen strategia

Mittava konserninlaajuinen prosessi vuonna 2010 oli uusien pitkän tähtäimen tavoitteiden asettaminen ja strategian luominen niiden toteuttamiseksi. Lähtökohtana strategian työstämisessä olivat globaalin talouskriisin mahdolliset pysyvät vaikutukset sekä talouden ja ympäristön muutostrendit, jotka vaikuttavat eri teollisuusalojen rakenteeseen ja komponenttien tarpeeseen sekä kysyntään. Prosessin kuluessa selvitimme myös asiakastoimialojemme muutostrendit.

Tulevaisuudessa valumarkkinoita tulevat muokkaamaan monet eri tekijät kuten esimerkiksi uuden sukupolven ajoneuvot. Sähkö- ja hybridiautojen lisääntyminen vaikuttaa sekä komponenttien tarpeeseen että niiden raaka-aineisiin. Rautakomponenttien kysyntä säilynee ennallaan raudan monien tarpeellisten ominaisuuksien vuoksi, mutta alumiinikomponenttien kysyntä kasvaa tulevaisuudessa muun muassa ympäristömääräysten ja kevyempien ajoneuvojen ja laitteiden tarpeen vuoksi. Tuulivoimasta tulee merkittävä energialähde ja sen tuottamiseksi tarvittavien laitteiden kysyntä kasvaa. Asiakkaiden ja raaka-ainetoimittajien yhdistyminen suuremmiksi toimijoiksi jatkuu ja Aasian maista tuleva kilpailu lisääntyy, minkä vuoksi riittävän kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat rakennejärjestelyt valimoteollisuudessa kiihtyvät.

Componentan missio on Casting Future Solutions, tulevaisuuden valuratkaisujen tekeminen. Olemme aktiivisesti uudistamassa valimoteollisuuden perinteistä toimintatapaa palvelemaan paremmin uuden sukupolven ajoneuvojen ja koneiden valmistusta. Suunnittelemme ja tuotamme valukomponenteista koostuvat ratkaisut asiakkaiden tarpeisiin. Tavoitteemme on olla asiakkaidemme ensisijainen valinta valuratkaisujen toimittajaksi. Toimimalla yhtenäisenä One Componenta -konsernina, jossa vahvat arvot ja kestävän kehityksen periaatteet ovat johtamisen ja toiminnan perustana, voimme tarjota asiakkaillemme parhaan mahdollisen palvelun. Tunnemme asiakkaidemme liiketoiminnan, ja läheistä yhteistyötä tekemällä myötävaikutamme heidän menestykseensä.

Toimintamme kulmakivet: toimitusvarmuus, laatu ja kustannukset, ovat keskeinen osa kilpailukykyämme ja tavoitteemme on saavuttaa niissä toimialan paras taso. Asiakkaan tarpeeseen vastaavan ratkaisun hakeminen lähtee suunnittelusta, ja vahvan suunnitteluosaamisemme ansiosta voimme osallistua asiakkaiden tuotekehitykseen jo alusta lähtien ja näin yhdessä kehittää komponentteihin tarvittavia muutoksia. Asiakkaiden kanssa tehtävä suunnitteluyhteistyö ja toimivien ratkaisujen tarjoaminen ovat perusta liiketoimintamme kasvulle ja menestykselle. Componenta on valmis palvelemaan.

Kiitän lämpimästi henkilöstöämme, osakkeenomistajiamme ja asiakkaitamme sitoutumisesta ja hyvästä yhteistyöstä vuonna 2010.

Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

Ensisijainen valinta valuratkaisujen toimittajaksi

Vuoden 2010 lopussa Componenta viimeisteli uuden pitkän aikavälin strategiansa vuosille 2011 – 2015. Tavoitteemme on olla asiakkaidemme ensisijainen valinta valuratkaisujen toimittajaksi sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti vuoteen 2015 mennessä. Strategiamme on kasvaa yhdessä asiakkaidemme kanssa yhtenä Componentana, joka tarjoaa ratkaisuja suunnittelusta yksittäisiin komponentteihin toimintamme perustuessa konsernin vahvoihin arvoihin ja kestävän kehityksen periaatteisiin.

Toimintamme perustuu arvoihimme: avoimuus, rehellisyys ja arvostus

Avoimuudella tarkoitamme sitä, että olemme avoimia uusille asioille, kehitykselle ja muutoksille ja siten toimintatapojemme jatkuvalle parantamiselle. Rehellisyys tarkoittaa sitä, että olemme rehellisiä itseämme ja muita kohtaan, ja pidämme sen minkä lupaamme. Arvostuksella tarkoitamme sitä, että yhteistyömme työtovereiden, esimiesten, alaisten, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa perustuu luottamukselle ja keskinäiselle kunnioitukselle.

Missio

Missiomme on tulevaisuuden valuratkaisujen tekeminen, Casting Future Solutions. Componenta on aktiivisesti uudistamassa valimoteollisuuden perinteistä toimintatapaa kohti uuden sukupolven ajoneuvojen ja koneiden valmistusta. Tunnemme asiakkaidemme liiketoiminnan, ja läheistä yhteistyötä tekemällä myötävaikutamme asiakkaidemme menestykseen. Tarjoamme suunnittelun asiantuntijapalvelua ja -yhteistyötä asiakkaillemme, jotka ovat oman alansa maailmanlaajuisia markkinajohtajia. Toimimme laajalla alueella lähellä asiakkaitamme, ja tarjoamme heille palveluita arvoketjun eri vaiheissa.

Pitkän aikavälin strategia vuosille 2011 - 2015

Muuttuva toimintaympäristö sekä markkinoiden ja kysynnän muutokset ovat pohjana uudelle strategialle. Uuden sukupolven ajoneuvot tulevat muokkaamaan valumarkkinoita alkaen ympäristölainsäädännöstä ja taloudellisesta polttoaineenkulutuksesta ja jatkuen hybridi- ja sähköautojen osuuden lisääntymiseen. Rautavalukomponenttien kysynnän kasvu Euroopassa tasaantunee nykyiselle korkealle tasolle, kun taas alumiinivalujen kysynnän ennustamme kasvavan merkittävästi sitä mukaa, kun lopputuotteiden painon vähentämistä koskevat vaatimukset lisääntyvät. Tulevaisuudessa vaihtoehtoisia energialähteitä tulee olemaan useita, ja uusiutuvan energiamuodon, tuulivoiman läpimurto merkittäväksi energialähteeksi tulee lisäämään rautavalukomponenttien kysyntää. Valukomponenttiteollisuudessa uudelleenjärjestelyt tulevat kiihtymään entisestään tulevaisuudessa. Sekä asiakkaiden ja toimittajien yhdistyminen entistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi että kasvava kilpailu valukomponenttimarkkinoilla vaativat muutoksia myös valutoimittajien keskuudessa.

Componentan uudessa strategiassa keskeistä on halumme auttaa asiakkaitamme menestymään. Tavoitteemme on kasvaa yhdessä asiakkaiden kanssa ja olla heidän ensisijainen valuratkaisujen toimittajansa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Ratkaisemme asiakkaidemme tarpeet ja toimitamme niitä vastaavat kokonaisratkaisut, suunnittelusta yksittäisiin komponentteihin, mukaan lukien myös tarvittavat koneistus-, logistiikka- ym. palvelut.

Toimittamamme komponentit ovat käytössä TUULIVOIMATEOLLISUUDESSA

Strategiset tavoitteet

Kasvamme yhtenä Componentana,

ja vuoteen 2015 mennessä

• Componentan liiketoimintamalli ja toimintatapa tukevat lisäarvon tuottamista asiakkaalle ja mahdollistavat keskittyneen ja nopean päätöksenteon.
• Kriittiset johtamisessa tarvittavat tiedot ovat käytettävissä oikeaan aikaan ja yhtenäisessä muodossa koko Componenta-konsernissa.
• Olemme kasvaneet kannattavasti: kapasiteetin käyttöaste on korkea ja olemme investoineet asiakaspalveluun ja kustannustehokkaaseen tuotantoon valituilla markkina-alueilla.
• Componenta on tunnettu brändilupauksestaan ja "teemme mitä lupaamme".

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen,

ja vuoteen 2015 mennessä

Taloudelliset tavoitteet

• Asiakkuuksien erinomainen hoitaminen on meille selkeä kilpailuetu.
• Componenta on teollisuudenalallaan asiakaspalvelun paras osaaja ja vertailukohde muille.
• Componentassa on vahva asiakaskeskeinen kulttuuri ja olemme läsnä tärkeimmillä markkina-alueilla.

Toimitusvarmuutemme, laatumme ja kustannustehokkuutemme ovat erinomaisia,

ja vuoteen 2015 mennessä

• Toimitusvarmuutemme on yli 95 %.
• Tuotteidemme laatu on erinomainen, sillä eliminoimme tuotteiden hylkäämiseen johtavat syyt ja minimoimme tuotantoprosessin vaihtelut.
• Parannamme jatkuvasti tuottavuutta.

Lisäämme ratkaisujen myyntiä,

ja vuoteen 2015 mennessä

• Ratkaisujen myynti on avaintekijä uusmyynnissä.
• Ratkaisujen myynnin ja suunnittelun kapasiteetti on vahva kaikilla markkina-alueillamme.
• Ratkaisujen myyntiin tarvittavat työkalut ovat aktiivisesti käytössä.

Toteutunut 2010 2012 2015 Liikevoitto 3 % 10 % 12 % Omavaraisuusaste *) 26,4 % 35 % 40 % Liikevaihto 452 Me 750 Me 1 mrd euroa Sijoitetun pääoman tuotto 5 % 20 % > 20%

*) Pääomalaina omana pääomana

Toimittamamme komponentit ovat käytössä KONEENRAKENNUKSESSA

Markkinoiden ja kysynnän kehitys

Valimoalan markkinakasvu ja kehitys ovat voimakkaasti riippuvaisia taloussuhdanteista, ja talouden kääntyminen kasvuun vuonna 2010 näkyi myös alan luvuissa. Valujen kysyntä Componentan ydinliiketoiminta-alueella nousi merkittävästi vuonna 2010. Euroopassa valimoteollisuus on edelleen pirstaloitunut huolimatta viimeaikaisista rakennemuutoksista. Valimot kasvavat ja erikoistuvat kokonaistoimituksiin. Suurin osa konepajateollisuuden tuotannosta ja valujen jatkojalostus tehdään pienissä, paikallisesti toimivissa konepajoissa.

Liiketoimintaamme vaikuttavat toimintaympäristössä ja asiakastoimialoilla tapahtuvat seuraavat muutokset:

Arvoketjun kokonaishallinta

Viime vuosien eri teollisuudenalojen voimakkaan konsolidoitumisen johdosta asiakasyritykset muodostavat aiempaa suurempia kokonaisuuksia, jolloin niiden ostovoima vahvistuu. Isot kansainvälisesti toimivat asiakkaat edellyttävät toimittajiltaan kykyä ja kapasiteettia suuriinkin toimituksiin. Samalla asiakkaat keskittyvät entistä enemmän ydinliiketoimintaansa ja ulkoistavat niihin kuulumattomia toimintoja. Tämä tarjoaa komponenttien toimittajille mahdollisuuksia laajentaa arvoketjuaan pelkästä komponenttien toimituksesta tuotekehitys- ja suunnittelutoimintoihin ja kokonaissovellusten tarjontaan.

Globalisoituminen

Componentan liikevaihdon ja kannattavuuden kehitykseen vaikuttavat oleellisesti yleinen kilpailu- ja markkinatilanne. Valukomponenttien asiakkaat pyrkivät hakemaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja vahvojen toimittajien kautta ja siirtävät näin riskiä aktiivisesti arvoketjussa edelliselle tasolle. Talouden taantuma ajoi monia pienempiä ja keskisuuria valukomponenttitoimittajia velkasaneerauksiin ja konkursseihin. Valimoteollisuuden muutokset, valimojen sulkemiset ja yritysostot pienentävät toimittajien määrää ja vaikuttavat markkinaosuuksiin.

Hankintojen keskittyminen

Taloustaantumassa asiakkaat pyrkivät parantamaan kilpailukykyään myös keskittämällä hankintojaan ja etsimällä uusia, kilpailukykyisempiä toimittajia. Tavoitteena on löytää vahvoja ja osaavia strategisia kumppaneita, jotka kykenevät selviämään haastavissakin markkinatilanteissa ja pystyvät jatkuvasti kehittämään liiketoimintaansa vaativien valukomponenttien toimittajina.

Kumppanuuksien kehittäminen

Tänä päivänä asiakkaat haluavat aiempaa kokonaisvaltaisempia ratkaisuja ja ovat kiinnostuneita omissa toimipaikoissaan tapahtuvasta tuotekehitysyhteistyöstä. Kun asiakasyritys kasvaa ja laajentaa toimintaansa globaalisti, se edellyttää myös strategisena kumppanina toimivalta toimittajaltaan kansainvälistä läsnäoloa ja toimimista paikallisesti lähellä loppuasiakasta. Usein myös tuotteiden ja palveluiden kustannushyötyjen hakeminen edellyttää toimintaa alhaisten tuotantokustannusten maissa, joita Euroopassa ovat lähinnä Itä-Euroopan maat ja Turkki.

Ympäristövaikutukset

Päästöjä koskevat vaatimukset lisääntyvät ja kiristyvät yhä useammilla toimialoilla ja markkina-alueilla. Niiden täyttämiseksi vaihtoehtoisten materiaalien kuten alumiinin kysyntä kasvaa. Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy, mikä lisää sen tuotantoon tarvittavaan teknologiaan investoimista ja laitteiden rakentamista.

Valukomponenttien kysyntään vaikuttavia tekijöitä

Raskaiden ajoneuvojen kysyntään vaikuttavat pääasiassa yleinen talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne ja logistiikan kehitys erityisesti Itä-Euroopassa, Venäjällä ja Etelä-Amerikassa sekä ympäristölainsäädäntö ja -määräykset.

Kaivoskoneiden kysyntään vaikuttavat raaka-aineiden ja mineraalien hintakehitys ja kysyntä. Isojen rakennuskoneiden kysyntään vaikuttavat investoinnit infrastruktuuriin kuten teiden ja tunneleiden rakentamiseen. Pienempien rakennuskoneiden kysyntää lisäävät väestön kasvu ja kaupungistuminen.

Henkilöautojen kysyntään ovat vaikuttaneet tukiohjelmat, joita on käynnistetty monissa Euroopan maissa autokannan uusiutumiseksi, ympäristölainsäädäntö ja uudet ympäristömääräykset sekä yleinen taloudellinen ja rahamarkkinoiden tilanne.

Maatalouskoneiden kysyntään vaikuttavat pääasiassa ruoan hinta ja sen kysynnän kasvu, sadon suuruus, korkeampi elämänlaatu ja yleinen BKT:n kasvu sekä infrastruktuurin kehittyminen Intiassa, Venäjällä ja Itä-Euroopassa.

Koneenrakennusteollisuuden kysyntään vaikuttavat pääasiassa yleinen taloudellinen ja rahamarkkinoiden tilanne. Dieselmoottoreiden kysyntään vaikuttavat uusien laivojen tilaukset ja erilaiset voimalaitosprojektit maailmanlaajuisesti.

Tuulivoimakomponenttien kysyntä on riippuvainen yleisestä taloudellisesta tilanteesta, projektien rahoituksesta sekä ympäristölainsäädännöstä ja uusista ympäristömääräyksistä.

Vuonna 2010 positiivista kehitystä kaikilla asiakastoimialoilla

Componentan toimittamat rauta- ja alumiinivalukomponentit päätyvät raskaisiin ajoneuvoihin, rakennus- ja kaivoskoneisiin, henkilöautoihin, maatalouskoneisiin, tuulivoimateollisuuteen sekä muuhun koneenrakennukseen, kuten hisseihin, nostureihin, robotteihin ja dieselmoottoreihin.

Componentan myynti vuonna 2010 kokonaisuudessaan kasvoi positiivisesti, vaikka millään toimialalla ei vielä saavutettu vuoden 2008 tasoa.

Raskaat ajoneuvot

Componenta toimittaa raskaisiin ajoneuvoihin rautavalukomponentteja pääasiassa Euroopan markkinoille. Kuorma-autoteollisuudessa markkinat kehittyivät vuoden 2010 aikana merkittävästi, ja myös ns. uusmyynnin osalta pääsimme pääsääntöisesti vuodelle 2010 asetettuihin tavoitteisiimme. Kasvuun vaikuttivat sekä loppuasiakkaiden kysynnän kasvu että kuorma-autojen valmistajien varastojen täydentäminen.

Uuden sukupolven kuorma-autojen tulo markkinoille tullee myös vaikuttamaan markkinoihin positiivisesti. Jatkossa tavoitteemme on toimittaa raskaisiin ajoneuvoihin myös aiempaa enemmän alumiinikomponentteja.

Rakennus- ja kaivosteollisuus

Rakennus- ja kaivosteollisuuden markkinat alkoivat toipua taantumasta vuoden 2010 aikana, ja myyntimme kehittyi erittäin hyvin. Kysyntä kasvoi erityisesti kehittyvillä markkinoilla.

Jatkossa markkinoiden odotetaan kasvavan erityisesti kehittyvissä maissa. Kehittyneissä maissa kasvun odotetaan olevan tasaisempaa, ja näillä markkinoilla tulevaisuuden haasteina ovat tiukentuneet päästörajoitukset ja talouden tasapainottuminen erityisesti Euroopassa, Japanissa ja USA:ssa.

Autoteollisuus

Vuonna 2010 markkinoiden kehitys oli suotuisa alumiinikomponenteissa ja erityisesti alumiinivanteissa. Componentan vanteiden myynti kasvoi yli 60 %.

Autoteollisuuden komponenteissa alumiinin osuus kasvaa

jatkossa edelleen. Ympäristölainsäädäntö ja päästörajoitukset kiristyvät, ja kevyen alumiinin käyttö komponenteissa pienentää auton painoa ja siten päästöjä.

Maatalous

Taantuman aikainen maatalouskoneteollisuuden kysynnän lasku oli maltillista, ja sen vuoksi myös nousu on ollut vähäisempää. Componentan myynti kehittyi kuitenkin hyvin, erityisesti Turkin mutta myös Suomen, Saksan ja Ranskan markkinoilla.

Maailmanlaajuisesti maatalouskoneiden markkinoiden odotetaan kehittyvän suotuisasti.

Koneenrakennus

Koneenrakennusteollisuuden asiakaskuntamme toimii useilla eri sektoreilla ja tämä osaltaan tasaa suhdannevaihteluiden vaikutusta. Näin ollen koneenrakennusteollisuudessa kokonaisuutena ei laman aikana nähty yhtä selkeää pudotusta kuin muilla toimialoilla, ja kysynnän nousukin vuonna 2010 oli tasaisempaa.

Asiakkaamme koneenrakennusteollisuudessa ovat useiden eri toimialojen koneiden ja laitteiden valmistajia, ja kysynnän kehitys vaihtelee asiakkaittain. Odotukset vuodelle 2011 ovat talouden piristymisen myötä paremmat kuin vuodelle 2010.

Tuulivoimateollisuus

Tuulivoimateollisuudessa vuosi 2010 oli haasteellinen: rahoituskriisi johti projektien siirtymiseen tai jopa peruuntumiseen eikä varastojen alasajokaan ole vielä päättynyt. Toisaalta uusmyynti kehittyi hyvin.

Tuulivoiman tuottamassa päästöttömässä energiassa nähdään pitkällä aikavälillä suurta kasvupotentiaalia.

Toimittamamme komponentit ovat käytössä RASKAISSA AJONEUVOISSA

Koko valukomponentin toimitusketju Componentasta

Componenta on vaativien, korkealaatuisten rauta- ja alumiinivalukomponenttien ja niistä koostuvien ratkaisujen toimittaja. Laajan myynti- ja suunnitteluverkon kautta olemme läsnä ja lähellä asiakkaita tärkeimmillä markkina-alueillamme.

Palvelemme asiakkaitamme tarjoamalla komponenttien koko toimitusketjun, aina suunnittelusta valamiseen, koneistamiseen, pintakäsittelyyn, osakokoonpanoon ja logistiikkaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Liikevaihto ja liikevoitto paranivat

Markkinoiden kysynnän kasvu näkyi myös Componentan liikevaihdossa, joka kasvoi 51 % prosenttia 452 miljoonaan euroon ja liikevoitto parani selvästi.

Turkin toimintojen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 76 prosenttia. Erittäin hyvä volyymikehitys erityisesti rakennus- ja kaivosteollisuuden työkoneissa sekä autoteollisuudessa paransi Turkin toimintojen liikevoittoa. Turkin tilauskanta vuoden 2010 lopussa oli 48 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 70 %.

Suomen toimintojen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 29 prosenttia. Liikevoittoa paransivat vuoden 2009 puolella toteutetut kustannusleikkaukset sekä nousseet tuotantovolyymit erityisesti kuorma-autoteollisuudessa. Suomen toimintojen tilauskanta kasvoi edellisvuodesta 33 prosenttia ja oli 16 miljoonaa euroa.

Hollannin toimintojen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 22 prosenttia. Aiemmin toteutetut kustannusleikkaukset ja lisääntyneet tuotantovolyymit vaikuttivat Hollannin liiketuloksen paranemiseen. Tilauskanta kasvoi edellisvuodesta 32 prosenttia ja oli 16 miljoonaa euroa.

Ruotsin toimintojen liikevaihto nousi edellisvuodesta 104 prosenttia. Liikevoittoa paransivat aiemmin toteutetut kustannusleikkaukset ja edellisvuotta huomattavasti korkeammat tuotantovolyymit erityisesti kuorma-autoteollisuudessa. Ruotsin tilauskanta vuoden lopussa oli 22 miljoonaa euroa, 111 % suurempi kuin edellisvuonna vastaavana aikana.

Uusi liiketoimintamalli käyttöön vuonna 2010

Vuoden 2010 alussa Componenta vahvisti yhtenäistä konsernistrategian mukaista "One Componenta" -toimintatapaa. Enti-

Jatkuva kehitys ja uudistuminen toimitusketjun eri vaiheissa lisää kilpailukykyämme. " "

Toimittamamme komponentit ovat käytössä AUTOTEOLLISUUDESSA

sestä divisioonajaosta luovuttiin ja liiketoiminta jaettiin neljään operatiiviseen alueeseen, jotka ovat Turkki, Suomi, Hollanti ja Ruotsi. Näin varmistamme asiakkaille konsernin erikoistuneiden tuotantoyksiköiden ja logistiikkakeskusten muodostamien tehokkaiden toimitusketjujen palvelut. Operatiivisia alueita tukevat yhteiset konserninlaajuiset operatiiviset kehitystoiminnot sekä osto- ja sisäisen hankinnan toiminnot.

Koko toimitusketjua kehitetään voimakkaasti

Toimitusketjun optimointi konserninlaajuisesti jatkui vuonna 2010. Edellisenä vuonna käynnistyneen Disa-projektin mukaisesti keskitämme automaattisilla pystykaavauslinjoilla tehtävien suursarjojen tuotannon Turkin Orhangazin valimoon, jonne siirretään Pietarsaaren valimossa aiemmin tehty suursarjatuotanto. Siirrettävistä tuotteista noin puolet saatiin tuotantoon Turkissa vuoden 2010 aikana. Disa-linjojen kilpailukykyä kehitetään edelleen sekä Pietarsaaressa että Orhangazissa.

Logistiikkakeskusten ansiosta tuotteiden toimitukset asiakkaille voidaan toteuttaa tarkasti sovittuina aikoina, jopa useamman kerran päivässä. Componentan Ison-Britannian logistiikkakeskus on jo useiden vuosien ajan palvellut paikallisia asiakkaitaan toimimalla Turkissa valettujen komponenttien jakelukeskuksena. Sama toimintamalli on käytössä myös Främmestadin logistiikkakeskuksessa, joka perustettiin Ruotsiin vuonna 2009, sekä Karkkilassa Suomessa vuonna 2010 aloittaneessa logistiikkakeskuksessa. Kolmen oman logistiikkakeskuksen lisäksi ostamme ulkopuolisia logistiikkapalveluita. Tällä hetkellä Componentan käytössä on varastoja Saksassa, Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa ja USA:ssa. Logistiikkakeskusten avulla Componenta on lähellä asiakasta juuri siellä, missä asiakas toimii.

Kaikilla asiakastoimialoilla panostimme vuonna 2010 asiakaspalveluun ja sen kehittämiseen. Resursseja lisättiin niin myynti- ja suunnittelukeskuksissa kuin myyntiyhtiöissäkin. Toimitusketjun alkupään ja asiakaspalvelun kehittämiseksi aloitimme vuoden 2010 jälkipuoliskolla kehitysprojektin, jonka tavoitteena on käynnistää eri maissa asiakaspalvelukeskukset. Niihin keskitämme myynnin tukitoiminnot sisältäen asiakkuuksien hallinnan, tilaus- ja laskunkäsittelyn sekä laatu- ja logistiikatoiminnot. Tavoitteena on, että asiakkaalla on kussakin myyntiyhtiön sijaintimaassa yksi kontakti, johon ottaa yhteyttä.

Componentan toimitusketjun ja toiminnan laadun parantamiseksi otimme vuonna 2010 käyttöön konserninlaajuisesti kokonaisvaltaisen ja järjestelmällisen Six Sigma -menetelmän. Toimintaprosessien parantamiseen liittyvissä erillisprojekteissa Six Sigma on ollut käytössä eri yksiköissämme jo vuodesta 2005 alkaen. Vuonna 2010 ensimmäiset Six Sigma -projektit liittyivät asiakastyytyväisyyden tai toimitusketjun parantamiseen ja tuotantokustannusten vähentämiseen.

Suunnittelusta lisäarvoa

Componentan toimitusketju alkaa komponenttien suunnittelusta. Teemme suunnittelu- ja tuotekehitysyhteistyötä asiakkaiden kanssa kaikilla asiakastoimialoillamme. Vuoden 2010 aikana selkeytimme valurautakomponenttien suunnittelun resurssit ja toimintamallin ja aloitimme vastaavan selvityksen koneistus- ja alumiinivalujen suunnittelun osalta. Eri toimintamaissamme toimivien ja eri asiakasteollisuustoimialoihin keskittyneiden suunnittelijoidemme kokemus ja osaaminen sekä ratkaisujen kehittäminen ovat asiakkaidemme käytössä.

Tuotekehitysyhteistyön merkitys korostuu uusilla toimialoilla kuten tuulivoimateollisuudessa, jossa tuotekehitysevoluutio jatkuu yhä. Myös teollisuudenaloilla, joissa suunnitteluyhteistyö on jatkunut pitkään - kuten autoteollisuudessa - kiristyvät päästövaatimukset sekä tarve uusille rakenne- ja materiaaliratkaisuille luovat entistä enemmän kysyntää myös suunnittelupalveluille. Tavoitteemme on lisätä tuotekehitysyhteistyötä, joka hyödyttää niin toimittajaa, laitevalmistajaa kuin loppukäyttäjää.

Investoinneissa painottuivat kunnossapito ja ympäristö

Vuonna 2010 Componentan yksiköissä tehtiin pääasiassa kunnossa- ja ylläpitoon liittyviä investointeja sekä saatettiin päätökseen joitakin edellisvuonna aloitettuja investointeja.

Merkittävimpiä olivat Turkin Orhangazin valimossa toteutetut Disa-automaattikaavauslinjan kunnostamistyöt sekä Porin valimossa tehty sulaton suodattimen uusiminen. Porissa uusi suodatin mahdollistaa sinkityn pellin käytön sulatuksen raakaaineena ja vähentää päästöjä ilmaan.

Pieniä ympäristöinvestointeja tehtiin kaikissa konsernin yksiköissä. Heerlenin valimon suodatininvestoinneilla pienennetään orgaanisten liuotinaineiden (VOC) päästöjä ja pölypäästöjä. Vuoden mittaan siellä testattiin myös erilaisia eteerisiä öljyjä kupoliuunisulatuksessa valimon hajuhaittojen minimoimiseksi.

Toiminnot

	Liikevaihto, Me	Osuus liike- vaihdosta, %	Liikevoitto, Me	Tilauskanta, H Me	enkilöstö vuoden lopussa
Turkin toiminnot - Orhangazin rautavalimo ja konepaja - Manisan alumiinivalimo ja alumiinivanteiden tuotantoyksikkö	204,8	38	15,2	47,8	2 280
Suomen toiminnot - Iisalmen, Karkkilan, Pietarsaaren ja Porin rautavalimot - Lempäälän ja Pietarsaaren konepajat - Mäntiä valmistava yksikkö Pietarsaaressa	103,6	19	-0,2	15,7	1 070
Hollannin toiminnot - Weertin ja Heerlenin rautavalimot - Weertin konepajatoiminnot - Valumalleja valmistava yksikkö Tegelenissä	85,1	16	-1,5	16,4	691
Ruotsin toiminnot - Främmestadin konepaja - Wirsbon takomo	84,7	16	0,8	22,0	373
Muu liiketoiminta - Myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd Englannissa - Palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa - Konsernin hallintotoiminnot - Osakkuusyhtiö Kumsan A.S. Turkissa	65,3	12	-1,0	-	*)

*) Henkilöstö sisältyy maakohtaisten toimintojen lukuihin.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2010

Componenta-konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj, Suomessa rekisteröity julkinen yhtiö, jonka osake on listattu Helsingin pörssissä, NASDAQ OMX Helsinki. Componenta Oyj:n (Componenta tai yhtiö) hallinto ja johtaminen perustuvat Suomen lakeihin, yhtiön yhtiöjärjestykseen sekä Helsingin pörssin ja Suomen Finanssivalvonnan ohjeisiin ja määräyksiin. Componenta noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka on saatavissa internetissä osoitteessa www.cgfinland.fi.

Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodista poiketen Componentalla ei ole hallituksen valiokuntia. Hallituksen kokoonpanon sekä Componentan toiminnan luonteen ja koon huomioon ottaen hallitus ei ole pitänyt tarpeellisena perustaa valiokuntia valmistelemaan hallituksen vastuulle kuuluvia asioita.

COMPONENTAN HALLINTOELIMET

Componentassa ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa.

Yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävässään.

Hallintoelimet

*) Componenta-konsernin taloushallinto suorittaa konserniyhtiöiden sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman puitteissa yhteistyössä ulkoisten tilintarkastajien kanssa.

Yhtiökokous

Componentan ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous. Componentan yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä.

Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa tilinpäätöksen vahvistaminen, voitonjaosta päättäminen sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta.

Jokaisella Componentan osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Yhdellä osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta riittävän hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.

Vuonna 2010

Componentan varsinainen yhtiökokous kokoontui 10.3.2010 Helsingissä. Yhtiökokouksessa oli edustettuna 46,8 % yhtiön osakkeista. Yhtä lukuun ottamatta Componentan hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja olivat läsnä kokouksessa.

Hallitus

Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain Componentan hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 3 - 7 jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Riiippumattomuus arvioidaan Suomen listayhtiöiden hallintokoodin suosituksen 15 mukaisesti.

Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous.

Hallitus laatii itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Hallituksen keskeisimmät tehtävät ovat:

• Hallitus valvoo Componentan johtamista ja toimintaa ja tekee merkittävät strategiaan, investointeihin, organisaatioon, yritysjärjestelyihin ja rahoitukseen liittyvät päätökset.
• Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenet, hyväksyy organisaatiorakenteen ja kannustinjärjestelmien periaatteet.
• Hallitus varmistaa, että yhtiön kirjanpito, varainhoidon valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty.
• Hallitus hyväksyy keskeiset toimintaperiaatteet ja arvot sekä vahvistaa vuosittaiset toimintasuuunnitelmat ja budjetit.
• Hallitus tekee ehdotukset yhtiökokoukselle ja kutsuu yhtiökokouksen koolle.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on paikalla ja joista yhden täytyy olla hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Componentan talousjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin sihteerinä.

Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla vuosittain. Lisäksi hallitus tarkastaa konsernin hallinnointiperiaatteet vuosittain ja tekee niihin muutoksia tarvittaessa.

Vuonna 2010

Yhtiökokous 10.3.2010 valitsi Componentan hallitukseen kuusi jäsentä: Heikki Bergholmin, Pii Kotilaisen, Heikki Lehtosen, Juhani Mäkisen, Marjo Miettisen ja Matti Tikkakosken. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Bergholmin ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkisen.

Hallituksen jäsenistä Heikki Bergholm, Pii Kotilainen, Juhani Mäkinen, Marjo Miettinen ja Matti Tikkakoski ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että osakkeenomistajista. Heikki Lehtonen toimii Componentan toimitusjohtajana ja konsernijohtajana. Hän on myös yhtiön merkittävä osakkeenomistaja hallinnoimiensa yhtiöiden kautta.

Hallituksen jäsenten henkilö- ja omistustiedot on esitetty Componentan internet-sivuilla kohdassa "Hallituksen jäsenten esittely".

Vuoden 2010 yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 50 000 euroa ja hallituksen jäsenille 25 000 euroa vuodessa. Matkakustannukset korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa, ja hallituksen jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 99 %. Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa 2010.

Hallituksen jäsenille maksettiin palkkoja ja palkkioita 175 000 euroa vuonna 2010. Hallituksen jäsenille maksettiin luontoisetuja 480 euroa vuonna 2010.

Hallituksen jäsenet eivät kuulu Componentan osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tai eläkejärjestelmien piiriin.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksen kokoonpanon sekä Componentan toiminnan luonteen ja koon huomioon ottaen hallitus ei ole pitänyt tarpeellisena perustaa valiokuntia valmistelemaan hallituksen vastuulle kuuluvia asioita.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta.

Toimitusjohtaja vastaa Componentan liiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Toimitusjohtaja valmistelee ja esittelee hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat ja toimeenpanee hallituksen päätökset. Hän raportoi hallitukselle mm. yhtiön taloudellisesta tilasta, liiketoimintaympäristöstä ja muista merkittävistä asioista.

Toimitusjohtaja on Componentan johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän puheenjohtaja.

Vuonna 2010

Componentan toimitusjohtajana toimi Heikki Lehtonen.

Toimitusjohtajan sopimus on yhtiön puolelta irtisanottavissa kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla ja toimitusjohtajan puolelta kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtaja ei ole oikeutettu erilliseen korvaukseen irtisanomisen johdosta muutoin kuin irtisanomisajan sopimuksen mukaiseen palkkaan ja luontoisetuihin sekä lisäeläkkeeseen eläkesopimuksen vapaakirjaperiaatteiden mukaisesti.

Componentan toimitusjohtajan palkka vuonna 2010 oli 265 327 euroa ja luontoisedut 7 361 euroa.

Toimitusjohtaja on ollut oikeutettu konsernin pitkän aikavälin osakepohjaiseen palkkio- ja kannustinjärjestelmään. Vuosille 2010 - 2012 vahvistetun ohjelman ensimmäiselle ansaintajaksolle (2010) toimitusjohtajalle vahvistettu maksimiosakemäärä on 50 000 osaketta.

Toimitusjohtaja ei kuulu lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmään.

Toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella (COO) on henkilökohtainen lisäeläkesopimus, 60 000 euroa vuodessa. Vakuutus sisältää vanhuuseläkkeen eläkeiässä, vapaakirjaoikeuden

Hallinnointi

vakuutetun työsuhteen päättyessä ennen vakuutussopimuksen mukaista vanhuuseläkeikää ja työkyvyttömyysturvan sekä työsuhde-, vapaakirja- ja eläkeaikaisen henkivakuutusturvan. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajan sijaisen työsuhteen yhtiö on sitoutunut maksamaan vuotuista lisäeläkettä vuoden 2014 loppuun.

Lisäeläkesopimuksessa määritetyt työsuhde- ja vapaakirja-aikainen henkivakuutusturva ovat vakuutussäästön suuruiset.

Johtoryhmä

Componentan johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa Componentan johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja heidän työsuhteidensa ehdoista päättää konsernin hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella. Konsernissa käytössä olevan "yksi yli yhden" -hyväksymisperiaatteen mukaisesti päätökset hyväksyy hallituksen puheenjohtaja.

Componentan johtoryhmän jäseniä ovat liiketoiminnan tai tärkeimpien konsernitason toimintojen vastuunalaiset johtajat, jotka:

edistävät toiminnallaan konsernin pitkän aikavälin liiketoimintatavoitteiden saavuttamista ja lisäarvon tuottamista sekä liiketoiminnan kehitystä

• osallistuvat konsernin strategian valmisteluun
• varmistavat toiminnan tehokkuuden kaikkialla konsernissa
• kehittävät johtamiskäytäntöjä
• edistävät yhteisiä toimintamalleja ja -periaatteita

Vuonna 2010

Componentan johtoryhmään kuului kuusi henkilöä. Johtoryhmä kokoontui kuukausittain. Toimitusjohtaja toimi puheenjohtajana ja viestintäjohtaja sihteerinä. Vuoden aikana johtoryhmä keskittyi kilpailukyvyn kannalta merkittävien toimintojen, kuten tuotannon tasapainottamiseen sekä myynnin ja suunnittelutoimintojen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden toimeenpanemiseen.

Konsernin johtoryhmän vuonna 2010 muodostivat toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja Yrjö Julin, Turkin toimintojen johtaja Hakan Göral, talousjohtaja Mika Hassinen, henkilöstöjohtaja Anu Mankki ja lakiasiainjohtaja Pauliina Rannikko (22.6.2010 alkaen). Johtoryhmän sihteerinä toimi viestintäjohtaja Pirjo Aarniovuori.

Johtoryhmän jäsenten henkilö- ja omistustiedot löytyvät Componentan internet-sivuilta www.componenta.com kohdasta "Johtoryhmän esittely".

Componentan johtoryhmän jäsenten työsuhteiden ehdoista päättää konsernin hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella.

Hallituksen, toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot ja muut etuudet

Vuonna 2010 maksetut	Palkat ja palkkiot luontoisetuineen	Tulospalkkiot	Osakepalkkiot	Yhteensä
Hallitus	175 480	0	0	175 480
Toimitusjohtaja	272 688	0	0	272 688
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet *)	861 939	0	0	861 939

*) Sisältäen myös ulkomaiset johtoryhmän jäsenet

Konsernin johtoryhmän osakeomistus 31.12.2010

			Osakepalkkio- järjestelmä 2007 – 2009		Osakepalkkio- järjestelmä 2010 – 2012
	Osakkeet	Maksimi	Myönnetyt	Maksimi *)	Myönnetyt
Göral Hakan	-	7 500	510	10 000	3 000
Hassinen Mika	2 850	9 300	600	10 000	3 000
Julin Yrjö **)	50 000	-	-	15 000	4 500
Lehtonen Heikki	5 311 340 ***)	56 000	3 300	50 000	7 500
Mankki Anu	400	5 400	400	6 000	1 800
Rannikko Pauliina ****)	-	-	-	-	-

*) Sisältää vain vuoden 2010 maksimiosuuden **) Työsuhde Componentassa alkoi tammikuussa 2010

***) Osakkeet eivät ole suorassa omistuksessa

****) Työsuhde Componentassa alkoi kesäkuussa 2010

Johtoryhmän jäsenten kiinteä rahapalkka sisältää korvauksen mahdollisesta Componenta-konsernin sekä osakkuusyhtiöiden hallitustyöskentelystä.

Lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmasta maksettava taloudellisiin ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin sidottu bonus on enintään 50 % henkilön vuosiansioista.

Johtoryhmän lyhyen aikavälin bonusjärjestelmän osana enintään 10 % perusvuosiansioista maksetaan eläkerahastoon, suhteessa saavutettuihin yhtiön taloudellisiin tavoitteisiin.

Pitkän aikavälin osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdollisuus yhdeltä ansaintajaksolta vastaa noin 40 - 50 % henkilön vuosiansioista osakkeen arvolla 4,11 euroa.

Johtoryhmän jäsenet ja konsernin avainhenkilöt ovat oikeutettuja lisäsairaskuluvakuutukseen lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi.

Johtoryhmän jäsenet ovat myös oikeutettuja autoetuun osana kokonaiskompensaatiota.

Laajennettu johtoryhmä

Konsernin laajennetun johtoryhmän tehtävänä on konsernin strategian valmistelu ja toimeenpano.

2010

Konsernin laajennettu johtoryhmä valmisteli Componentan strategian vuosille 2011 – 2015.

Componentan laajennettuun johtoryhmään kuului vuoden 2010 lopussa 19 henkilöä, edellä mainitun konsernin johtoryhmän sekä johtoryhmän sihteerin lisäksi seuraavat henkilöt: Suomen toimintojen johtaja Olli Karhunen, Hollannin toimintojen johtaja Patrick Steensels, Ruotsin toimintojen johtaja Michael Sjöberg, valimotekniikan kehittämisestä vastaava johtaja Tapio Rantala, sisäisistä hankinnoista vastaava johtaja Ömer Lütfi Erten, koneistustekniikan kehittämisestä vastaava johtaja Juha Alhonoja, laatu- ja ympäristöjohtaja Bert Duit, ostojohtaja Ville Taipale, myynti- ja tuotekehitysjohtajat Antti Lehto, Lauri Eklin ja Jari Leino sekä suunnittelujohtaja Hein Strijbos.

Palkitseminen

Componentan hallitus päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta. Componentan johtoryhmän jäsenten työsuhteiden ehdoista päättää konsernin hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella. Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous.

Palkitsemisjärjestelmät

Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä

Hallitus vahvistaa vuosittain lyhyen aikavälin palkitsemisohjelman osana kokonaispalkitsemistarkastelua.

Lyhyellä aikavälillä (1 kalenterivuosi) tapahtuva palkitseminen on sidottu mitattavissa oleviin henkilökohtaisten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen vuositasolla. Vuonna 2010 taloudelliseksi mittariksi määritettiin konsernin liikevoitto. Vuodelta 2010 ei maksettu lyhyen aikavälin palkkioita.

Pitkän aikavälin osakepohjainen palkitsemisjärjestelmä

Hallitus päättää pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä osana kokonaisvaltaista palkitsemistarkastelua ja johtaa niiden toteuttamista.

Vuosille 2010 – 2012 on vahvistettu ja käytössä avainhenkilöille suunnattu pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Ansaitun palkkion määrä todetaan ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen.

Palkkiot maksetaan vuosina 2011, 2012 ja 2013 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Jos järjestelmän perusteella maksetaan palkkiona osakkeita suhteessa saavutettuihin tavoitteisiin ansaintavuoden päätyttyä, ansaittuja osakkeita ei saa luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää niille asetetun kahden vuoden sitouttamisjakson aikana.

2010

Vuoden 2010 lopussa kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuului 45 henkilöä. Ansaintajakson 2010 kriteerit olivat konsernin tulos rahoituserien jälkeen ja liiketoiminnan nettorahavirta. Järjestelmän ansaintajakson 2010 osalta hallitus päätti allokoida 40 950 osaketta, joista toimitusjohtajan osuus on 7 500 osaketta ja muiden avainhenkilöiden osuus 33 450 osaketta.

RISKIENHALLINTA JA VALVONTA

Componenta noudattaa toiminnassaan kaikkia voimassa olevia lakeja ja säädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä toimintatapoja. Lisäksi toimintaa ohjaavat Componentan arvot ja yhtiön omat toimintaperiaatteet, Componenta Way To Operate.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää ja sillä varmistetaan yhtiön liiketoimintaan vaikuttavien riskien tunnistaminen, arviointi ja seuranta. Sen avulla ennakoidaan liiketoimintaan vaikuttavat uhat ja mahdollisuudet ja varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus.

Hallitus vahvistaa periaatteet riskienhallinnalle ja toimitusjohtaja valvoo riskienhallintaohjelman toteutumista siten, että ne keskittyvät paikallisen ja operatiivisen toiminnan kannalta olennaisiin asioihin.

Johtoryhmä osallistuu riskien tunnistamiseen, arviointiin, vastuuttamiseen ja kontrollointiin.

Talousjohtaja vastaa taloudellisiin asioihin ja lakiasiainjohtaja kaikkiin muihin asioihin liittyen operatiivisten liiketoimintojen sekä konsernin muiden toimintojen tukemisesta riskienhallinnassa ja riskienhallinnan kehittämisessä.

Liiketoimintojen johdon tehtävänä on tunnistaa ja hallita oman liiketoiminta-alueensa riskejä osana operatiivista toimintaansa.

Jokainen työntekijä vastaa omaan työhönsä liittyvien ja muutoin hallitsemiensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja raportoinnista omalle esimiehelleen.

Konsernirahoitus hallinnoi rahoitusriskejä sekä turvaa osaltaan oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuuden kilpailukykyisin ehdoin. Samalla konsernirahoitus vastaa myös rahavarojen hallinnoinnista ja suojauksesta.

Componentan merkittävimmät liiketoimintaympäristöön ja liiketoimintaan liittyvät riskit ja rahoitusriskit on esitetty yhtiön internet-sivuilla.

Sisäinen tarkastus

Componenta-konsernin sisäistä tarkastusta toteutetaan hallituksen hyväksymien toimintaperiaatteiden mukaisesti, jotka perustuvat konsernin sisäiseen raportointiin ja hallituksen hyväksymään vuosittaiseen tilintarkastussuunnitelmaan.

Componenta-konsernin taloushallinto suorittaa konserniyhtiöiden sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman puitteissa yhteistyössä ulkoisten tilintarkastajien kanssa.

Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla säännöllisesti. Raportteihin sisältyvät toteutuneet tiedot, budjetit ja ajantasaiset ennusteet kuluvalle vuodelle.

SISÄPIIRIHALLINTO

Componenta noudattaa NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjeiden lisäksi omia sisäpiirisäännöksiään, jotka ovat koko henkilöstön saatavilla.

Sisäpiiriläisiä voivat olla myös muut henkilöt, joilla on hallussaan sisäpiirintietoa huolimatta siitä, missä, mistä ja miten tiedot on saatu. Componenta edellyttää, että kaikkea yhtiön liiketoimintaan liittyvää ei-julkista tietoa käsitellään luottamuksellisesti.

Componenta on nimennyt yhtiön sisäpiiriasioiden vastuuhenkilöksi konsernin talousjohtajan ja sisäpiirirekisterin vastuuhenkilöksi konsernin viestintäjohtajan.

Julkinen sisäpiiri

Suomen arvopaperimarkkinalain mukaan Componentan lakimääräiseen sisäpiiriin kuuluvat yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Julkista sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy ja se on nähtävissä yhtiön internet-sivuilla.

Componentan julkiseen sisäpiiriin kuuluvien omistus on esitetty yhtiön internet-sivulla.

Yrityskohtainen sisäpiiri

Yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat ne henkilöt, jotka asemansa, toimensa tai tehtävänsä nojalla saavat säännöllisesti haltuunsa sisäpiirintietoa. Componenta on määritellyt yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi seuraavissa asemissa toimivat henkilöt: konsernin johtoryhmä, laajennettu johtoryhmä, konsernin talousosaston, rahoituksen, tietohallinnon ja viestinnän avainhenkilöt, operatiivisten liiketoimintasegmenttien controllerit ja konsernin johdon sihteerit.

Yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistusta Componentassa seurataan säännöllisesti Euroclear Finland Oy:n SIRE-rekisterin avulla.

Hankekohtainen sisäpiirirekisteri

Componenta pitää yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin hankekohtaista osarekisteriä sellaisista hankkeista, jotka toteutuessaan saattavat vaikuttaa Componentan arvopapereiden tai niihin liittyvien johdannaisten hintaan. Hankkeella tarkoitetaan järjestelyä tai muuta tunnistettavaa toimenpidettä, joka valmistellaan luottamuksellisesti ja joka toteutuessaan on omiaan vaikuttamaan Componentan arvopapereiden hintaan. Hanke eroaa selvästi yrityksen tavallisesta liiketoiminnasta laajuutensa tai luonteensa puolesta.

Componentan toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti, pidetäänkö järjestelyä tai toimenpidettä hankkeena.

Suljettu ikkuna

Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa Componentan arvopapereilla 30 päivää ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkaisemista. Tarkat päivämäärät julkaistaan yhtiön internet-sivuilla olevassa talouskalenterissa.

TILINTARKASTUS

Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja päättää tilintarkastajalle maksettavista palkkioista. Yhtiössä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Suomen Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Voimassa olevien tilintarkastussäännösten mukaisten tehtävien lisäksi tilintarkastaja raportoi tarvittaessa Componentan hallitukselle.

Tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto voi päävastuullisen tilintarkastajan osalta olla enintään 7 vuotta.

Vuonna 2010

Tilikaudella 1.1. – 31.12.2010 Componentan varsinaisena tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö Oy Audicon Ab.

Yhtiökokouksen 10.3.2010 päätöksen mukaan tilintarkastajalle maksetaan palkkio laskun mukaan. Vuonna 2010 suoriteperusteiset palkkiot Componenta-konsernin tilintarkastajille olivat yhteensä 486 000 euroa, jotka koostuivat tilintarkastuksen palkkioista, 427 000 euroa, ja muiden palveluiden palkkioista, 59 000 euroa.

TIEDOTTAMINEN

Tiedot Componentasta ja sen hallinnoinnista julkistetaan yhtiön internet-sivuilla. Kaikki Componentan julkistamat tiedotteet ja raportit ovat myös nähtävissä yhtiön internet-sivuilla heti niiden julkaisun jälkeen.

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena ja julkistettu yhdessä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa.

Heikki Bergholm

s. 1956, DI Hallituksen jäsen vuodesta 2002, puheenjohtaja vuodesta 2003

Keskeinen työkokemus

Suominen Yhtymä Oyj:n toimitusjohtaja 2002 - 2006 Lassila & Tikanoja Oyj:n johtotehtäviä 1985 - 2001, toimitusjohtaja 1998 - 2001 Teollistamisrahasto Oy:n johto- ja asiantuntijatehtäviä 1980 - 1985

Luottamustoimet

Lakan Betoni Oy:n hallituksen puheenjohtaja Forchem Oy:n, Lassila & Tikanoja Oyj:n, MB Rahastot Oy:n ja Suominen Yhtymä Oyj:n hallituksen jäsen

Pii Kotilainen

s. 1960, KTM Hallituksen jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus

Outokumpu Oyj:n henkilöstöjohtaja 2009 - Huhtamäki Oyj:n henkilöstöjohtaja 2006 - 2008 Nokia Oyj:n asiantuntija- ja johtotehtäviä 1984 - 2006

Heikki Lehtonen

s. 1959, DI Hallituksen jäsen vuodesta 1987

Keskeinen työkokemus

Componenta-konsernin toimitusjohtaja 1993 - Santasalo-Vaihteet Oy:n toimitusjohtaja 1987 - 1994 Erilaisia johto- ja asiantuntijatehtäviä JOT-Yhtiöt Oy:ssä 1980 - 1987

Luottamustoimet

Pöyry Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Otava-Kuvalehdet Oy:n hallituksen jäsen Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n valtuuskunnan jäsen

Hallituksen jäsenten henkilö- ja omistustiedot on esitetty Componentan internet-sivuilla www.componenta.com kohdassa "Hallituksen jäsenten esittely".

Marjo Miettinen

s. 1957, KM Hallituksen jäsen vuodesta 2004

Keskeinen työkokemus

EM Group Oy:n toimitusjohtaja 2006 - Ensto Oy:n johto- ja asiantuntijatehtäviä 1989 - 2001 ja hallituksen puheenjohtaja 2002 - 2006

Luottamustoimet

Efla Oy:n, Teknari Oy:n ja Teleste Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

EM Group Oy:n, Ensto Oy:n, Teknologiateollisuus ry:n, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja TTY-säätiön hallituksen jäsen

Juhani Mäkinen

s. 1956, Laamanni Hallituksen jäsen vuodesta 2000

Keskeinen työkokemus

Aval Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2010 - Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2001 - 2009 Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy:n osakas 1985 - 2010

Luottamustoimet

Oy Forcit Ab:n hallituksen puheenjohtaja Lemminkäinen Oyj:n ja Myllykoski Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Oy Karl Fazer Ab:n ja Viking Malt Oy:n hallituksen jäsen

Matti Tikkakoski

s. 1953, Ekonomi Hallituksen jäsen vuodesta 2003

Keskeinen työkokemus

Atria Oyj:n toimitusjohtaja 2006 - Å&R Carton AB:n varatoimitusjohtaja 2004 - 2005 Huhtamäki Oyj:ssä useita johtotehtäviä 1980 - 2003

Luottamustoimet

Atria Oyj:n ja Elintarviketeollisuusliiton hallitusten jäsen

Heikki Lehtonen

s. 1959, DI Toimitusjohtaja 1993 -

Keskeinen työkokemus

Santasalo-Vaihteet Oy:n toimitusjohtaja 1987 - 1994 JOT-Yhtiöt Oy:n johto- ja asiantuntijatehtäviä 1980 - 1987

Hakan Göral

s. 1967, DI Turkin toimintojen johtaja 2007 -

Keskeinen työkokemus

Döktas A.S:n myynti- ja tuotekehitysjohtaja 2006 - 2007 Mako Elektrik A.S:n Deputy General Manager 2002 - 2006 Koc Holding Automotive -yhtiöiden johto- ja asiantuntijatehtäviä 1990 - 2002

Mika Hassinen

s. 1969, KTM, MMM Talousjohtaja 2008 -

Keskeinen työkokemus

Stora Enso Oyj:n Markkinapalveluiden talousjohtaja 2005 - 2007 Stora Enso Oyj:n, Deutsche Bank AG Ltd:n ja McKinsey & Co:n johto- ja asiantuntijatehtäviä Suomessa ja ulkomailla 1996 - 2005

Johtoryhmän jäsenten henkilö- ja omistustiedot löytyvät Componentan internet-sivuilta www.componenta.com kohdasta "Johtoryhmän esittely".

s. 1957, TkL Operatiivinen johtaja ja toimitusjohtajan sijainen 2010 -

Keskeinen työkokemus

Aker Yards ASAn toimitusjohtaja 2007 - 2008 Aker Yardsin ja Aker Finnyardsin johtotehtäviä 2002 - 2008 Componenta-konsernin johtotehtäviä 1986 - 2002,

viimeksi varatoimitusjohtajana

Anu Mankki

s. 1963, FM Henkilöstöjohtaja 2005 -

Keskeinen työkokemus

Metso Oyj:n henkilöstön kehittämisjohtaja 2003 - 2005 Metso Oyj:n, Metso Paperin ja Valmet Paperikoneet Oy:n HR:n johto- ja asiantuntijatehtäviä Suomessa ja ulkomailla 1988 - 2003

Pauliina Rannikko

s. 1970, OTK, KTM Lakiasiainjohtaja 2010 -

Keskeinen työkokemus

Onninen Oy:n General Counsel 2007 - 2010 Finnair Oyj:n ja asianajotoimisto Roschierin asiantuntijatehtäviä 1997 - 2007

LAAJENNETTUUN JOHTORYHMÄÄN KUULUVAT VARSINAISEN JOHTORYHMÄN JÄSENTEN LISÄKSI SEURAAVAT HENKILÖT:

Pirjo Aarniovuori, viestintäjohtaja Juha Alhonoja, johtaja, koneistustekniikan kehittäminen Bert Duit, laatu- ja ympäristöjohtaja Lauri Eklin, myynti- ja tuotekehitysjohtaja, energia ja Pohjoismaat Ömer Lütfi Erten, johtaja, sisäiset hankinnat Olli Karhunen, johtaja, Suomen toiminnot Antti Lehto, myynti- ja tuotekehitysjohtaja, työkoneet ja Keski-Eurooppa Jari Leino, myynti- ja tuotekehitysjohtaja, raskaat ajoneuvot

Tapio Rantala, johtaja, valimotekniikan kehittäminen

Michael Sjöberg, johtaja, Ruotsin toiminnot

Patrick Steensels, johtaja, Hollannin toiminnot

Hein Strijbos, suunnittelujohtaja

Ville Taipale, ostojohtaja

Tammikuu

• 14.1.2010: Componenta uudistaa organisaationsa ja vahvistaa yhtenäistä toimintatapaa
• 26.1.2010: Componenta Oyj:n tilinpäätös 1.1. 31.12.2009
• 26.1.2010: Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen
• 26.1.2010: Componentan hallitukseen esitetään Pii Kotilaista

Helmikuu

• 1.2.2010: Muutoksia Componentan taloudellisessa tiedottamisessa 2010
• 17.2.2010: Componentan vuoden 2009 vuosikertomus, tilin päätös ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä kooste vuoden 2009 tiedotteista on julkaistu

Maaliskuu

• 10.3.2010: Componentan varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
• 10.3.2010: Componentan hallitus päätti avainhenkilöiden kannustinjärjestelmästä
• 16.3.2010: Oy Etra Invest Ab:n omistus Componentassa on alittanut 5 %
• 16.3.2010: Etra Capital Oy:n omistus Componentassa on ylittänyt 20 %

Huhtikuu

• 7.4.2010: Componentan liiketoimintasegmenttien vertailu tiedot vuodelta 2009
• 22.4.2010: Componentan osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2010
• 23.4.2010: Pauliina Rannikko Componentan lakiasiainjohtajaksi

Heinäkuu

• 1.7.2010: Componentan yritysvastuuraportti 2009 on julkaistu
• 16.7.2010: Componentan osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2010
• 16.7.2010: Componentan sopeuttamistoimenpiteet pääosin päättyneet

Syyskuu

• 13.9.2010: Componenta Oyj:n hallitus päätti pääomalainan ottamisesta
• 28.9.2010: Componenta Oyj:n hallitus päätti joukkovelka kirjalainan liikkeeseenlaskemisesta

Lokakuu

19.10.2010: Componentan osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2010

Marraskuu

25.11.2010: Componentan taloudelliset tiedotteet vuonna 2011

Tilinpäätös 2010

SISÄLTÖ

Hallituksen toimintakertomus	31
Konsernin tuloslaskelma	36
Konsernin tase	37
Konsernin rahavirtalaskelma	38
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	38
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	39
Emoyhtiön tuloslaskelma ja tase	61
Konsernin kehitys	62
Osakkeenomistajat ja osakkeet	64
Osakekohtaiset tunnusluvut	65
Tunnuslukujen laskentakaavat	66
Hallituksen voitonjakoehdotus	67
Tilintarkastuskertomus	68
Tietoja osakkeenomistajille	69

Strategia 2011 – 2015

Vuonna 2010 Componenta jatkoi strategisesti merkittävien One Componenta -toimintatavan sekä myynnin ja tuotekehitystoimintojen vahvistamista ja komponenttien tuotannon optimointia. Vuoden 2010 lopussa hyväksyttiin Componentan uusi pitkän tähtäimen strategia vuosille 2011 - 2015, joka tähtää kasvuun yhdessä asiakkaiden kanssa. Componenta tuottaa asiakkailleen edistyksellisiä ratkaisuja suunnittelusta komponentteihin toiminnan perustuessa yhtiön arvoihin ja kestävään kehitykseen.

Componenta on aktiivisesti mukana uudistamassa valimoteollisuuden perinteistä toimintatapaa palvelemaan paremmin uuden sukupolven ajoneuvojen ja koneiden valmistusta. Uusi toimintatapa perustuu asiakkaiden liiketoiminnan tuntemiseen ja läheiseen yhteistyöhön heidän kanssaan, millä myötävaikutetaan asiakkaiden menestykseen. Componenta tarjoaa suunnitteluasiantuntemusta asiakkaille, jotka ovat omien toimialojensa maailmanlaajuisia markkinajohtajia. Componentan asiakkaat hyötyvät yhtiön kyvystä tasapainottaa komponenttien valmistus ja palvelu arvoketjun eri osissa.

Componentan visiona on olla asiakkaiden ensisijainen valuratkaisujen tuottaja paikallisesti ja globaalisti.

Taloudelliset tavoitteet 2015

Componentan pitkän aikavälin liikevoittotavoitteeksi on asetettu 12 %. Pitkän aikavälin omavaraisuusastetavoite on 40 % oman pääomanehtoiset lainat omaan pääomaan mukaan lukien. Vuoden 2015 liikevaihtotavoitteeksi on asetettu 1 miljardia euroa ja sijoitetun pääoman tuottotavoitteeksi yli 20 %.

Vuoden 2010 tapahtumat lyhyesti

Componenta päätti helmikuussa vahvistaa "One Componenta" -toimintatapaa tavoitteenaan kasvu Euroopan johtavaksi valukomponenttien toimittajaksi. Konsernin liiketoiminta organisoitiin uudelleen ja konsernin asiakastoimialat jaettiin segmentteihin, joille nimettiin myynnin johto sekä suunnittelu- ja tuotekehitysresurssit. Componentan liiketoiminta jaettiin neljään operatiiviseen alueeseen ja konserninlaajuiset operatiiviset kehitystoiminnot, toimitusketjun hallinta, valimo- ja konepajatekniikan kehittäminen, osto ja sisäiset hankinnat tukevat operatiivisia alueita ja niiden johtamista.

Samalla johtoryhmä uudistettiin ja johtoryhmään nimitettiin uusi johtaja, Yrjö Julin, vastaamaan konsernin operatiivisista toiminnoista. Lisäksi perustettiin laajennettu johtoryhmä, jonka tehtävänä on konsernin strategian kehittäminen ja toimeenpano. Kesäkuussa johtoryhmään nimitettiin lakiasiainjohtajaksi Pauliina Rannikko.

Syyskuussa Componenta toteutti yhteensä 50,3 Me:n pääomalainan ja joukkovelkakirjalainan. Molemmat lainat tarjottiin rajatulle joukolle valikoituja sijoittajia. Pääomalainalla ja joukkovelkakirjalainalla hankitut varat käytettiin yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen sekä yleisiin jälleenrahoitustarkoituksiin.

Componentan hallitus hyväksyi pääomalainan 2010 merkintöjä nimellismäärältään yhteensä 23,4 Me. Yhtiön pääomalainojen 2006 haltijoilla oli mahdollisuus käyttää pääomalainan 2010 lainaosuuksien merkintähinnan maksamiseen pääomalainojen pääomasta muodostuvaa saatavaa yhtiöltä lainaehtojen mukaisesti. Yhteensä pääomalainoja sekä vaihdettavia pääomalainoja käytettiin maksuna pääomalainan 2010 merkintään 11,1 Me. Componentan hallitus hyväksyi joukkovelkakirjalainan 2010 merkintöjä nimellismäärältään 26,9 Me.

Componentan Suomessa toimivat operatiiviset liiketoimintayksiköt, valimot ja konepajat, saatettiin vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä yhteen fuusioimalla ne yhdeksi juridiseksi yhtiöksi. Uusi yhtiö Componenta Finland Oy, joka on konsernin emoyhtiön Componenta Oyj:n 100 %:sesti omistama tytäryhtiö, aloitti toimintansa 1.1.2011. Muutos tukee konsernissa helmikuussa 2010 käyttöönotettua operatiivista johtamismallia. Tavoitteena on keskittää myynnin tuki sekä talous- ja palkkahallinnon toiminnot ja siten parantaa palvelua sekä saavuttaa kustannussäästöjä.

Componentan toimintaympäristön ja markkinoiden kehitys vuonna 2010

Vuonna 2010 talouden kehityssuunta oli myönteinen, mikä näkyi myös huomattavana valukomponenttien kysynnän kasvuna. Vaikka kysyntä kasvoi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, taantumaa edeltävää tasoa ei ole vielä saavutettu. Kysynnän kasvun moottoreina vuonna 2010 olivat pääasiassa kehittyvät markkinat, erityisesti BRIC-maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina), vaikkakin kysyntä piristyi erityisesti loppuvuotta kohden myös jo vakiintuneilla Euroopan ja Amerikan markkinoilla.

Kysynnän kasvun aiheuttama raaka-aineiden hintojen nousu vaikutti myös Componentan tulokseen vuonna 2010 lähinnä kahdella tavalla. Raaka-ainelisien piirissä olevien raaka-aineiden hinnat nousivat erityisesti alkuvuonna voimakkaasti hyvin lyhyessä ajassa, eivätkä lisät ehtineet kompensoida kaikkea raaka-aineiden hintojen nousua. Lisäksi yhtiö kärsi myös alueellisista raaka-ainehintaeroista, erityisesti Suomessa.

Raskaan ajoneuvoteollisuuden markkinat kokonaisuutena kehittyivät myönteisesti vuonna 2010, vaikka nousu oli maltillista ja vaihteli markkina-alueittain. Componentan toimitusmäärät raskaalle ajoneuvoteollisuudelle nousivat merkittävästi edellisvuodesta, mihin vaikuttivat asiakkaiden varastotasojen normalisoitumien ja hyvä kysyntä kehittyvillä markkinoilla. Myös uusmyynti kehittyi vuoden aikana erittäin hyvin. Raskaiden ajoneuvojen valmistajien kanssa tehty läheinen tuotekehitysyhteistyö jatkui tiiviinä.

Myös rakennus- ja kaivosteollisuudessa komponenttien kysyntä lisääntyi merkittävästi vuonna 2010. Edellisvuotisen varastojen alasajon jälkeen komponenttien tarve kasvoi nopeasti talouden elpymisen ja raaka-aineiden hintojen nousun johdosta. Kasvu oli vahvaa Kiinassa ja Intiassa, kun se Euroopassa, Japanissa ja USA:ssa jäi alhaisemmaksi. Maatalouskoneiden kysyntä alkoi nousta vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla kehittyvien markkinoiden ansiosta.

Henkilöautojen rekisteröinnit Euroopassa vuonna 2010 laskivat 5,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Rekisteröintien lasku johtui pääsääntöisesti Euroopan valtioiden autokannan uusiutumiseen tähtäävien tukipakettien asteittaisesta poistamisesta. Kesäkuussa rekisteröinnit kääntyivät kuitenkin nousuun verrattuna edelliseen vuoteen ja jatkoivat nousuaan aina vuoden vaihteeseen saakka. Turkin autoteollisuuden kasvaneen viennin sekä alumiinivanteiden kysynnän hyvän kehityksen johdosta Componentan toimitukset autoteollisuudelle kasvoivat erityisesti loppuvuoden aikana.

Tuulivoimateollisuudessa taantuman vaikutukset näkyivät vielä eikä kasvu toteutunut odotetunlaisena. Kysyntä piristyi vuoden loppua kohden, mutta jäi reilusti taantumaa edeltävän tason alapuolelle johtuen lähinnä vaikeuksista uusien tuulivoimapuistoprojektien rahoituksen järjestämisessä.

Koneenrakennusteollisuuden kysyntä alkoi elpyä hiljalleen loppuvuotta kohti erityisesti Pohjois-Euroopassa. Markkinoiden kysyntä vaihteli paljon toimialoittain ja markkina-alueittain. Vaikka vuoden 2009 taantuman aikainen kysynnän lasku ei koneenrakennusteollisuudessa ollut yhtä suuri kuin muilla toimialoilla, kasvu oli kokonaisuutena vähäistä vuonna 2010.

Tilauskanta

Tilauskanta tilikauden lopussa nousi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 61 % ja oli 94,6 Me (58,8 Me). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden vahvistetut tilaukset. Tilauskantaan ei liity oleellista peruuntumisriskiä.

Turkin toimintojen tilauskanta kasvoi 70 % edellisvuodesta ja oli joulukuun lopussa 47,8 Me (28,1 Me). Turkin tilauskantaa nostivat erityisesti rakennus- ja kaivoskoneiden sekä autoteollisuuden hyvä kehitys.

Suomen toimintojen tilauskanta nousi 33 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli tilikauden lopussa 15,7 Me (11,8 Me). Suomen tilauskannan vahvistumiseen vaikuttivat lähinnä raskaan ajoneuvoteollisuuden ja koneenrakennusteollisuuden lisääntyneet tilaukset.

Hollannin toimintojen tilauskanta kasvoi 32 % edellisvuodesta ja oli tilikauden lopussa 16,4 Me (12,5 Me). Hollannin tilauskannan vahvistumiseen vaikutti rakennus- ja kaivoskoneiden, maatalouskoneiden, raskaan ajoneuvoteollisuuden sekä koneenrakennusteollisuuden lisääntyneet tilaukset.

Ruotsin toimintojen tilauskanta kasvoi 111 % edellisvuodesta ja oli tilikauden lopussa 22,0 Me (10,5 Me). Ruotsin tilauskannan paranemiseen vaikuttivat erityisesti raskaan ajoneuvoteollisuuden ja koneenrakennusteollisuuden lisääntyneet tilaukset.

Liikevaihto

Konsernin tilikauden liikevaihto nousi 51 % ja oli 451,6 Me (299,6 Me). Tilikauden tuotannon arvo nousi 63 % ja oli 454,7 Me (278,5 Me). Konsernin kapasiteetin käyttöaste tilikaudella oli 57 % (38 %).

Turkin toimintojen liikevaihto nousi 76 % edellisvuodesta ja oli 204,8 Me (116,2 Me). Suomen toimintojen liikevaihto nousi 29 % edellisvuodesta ja oli 103,6 Me (80,4 Me). Hollannin toimintojen liikevaihto nousi 22 % edellisvuodesta ja oli 85,1 Me (69,5 Me). Ruotsin toimintojen liikevaihto nousi 104 % edellisvuodesta ja oli 84,7 Me (41,5 Me).

Componentan liikevaihto jakautui tilikaudella asiakastoimialoittain seuraavasti: raskaat ajoneuvot 26 % (20 %), rakennusja kaivosteollisuus 21 % (15 %), koneenrakennus 20 % (28 %), autoteollisuus 20 % (20 %), maatalouskoneet 11 % (13 %), tuulivoima 2 % (2 %) ja muu myynti 1 % (1 %).

Tulos

Konsernin tilikauden liikevoitto oli 13,5 Me (-15,4 Me). Konsernin nettorahoituskulut tilikaudella olivat -23,5 Me (-21,8 Me). Nettorahoituskulut kasvoivat edellisvuodesta kohonneiden korkokustannusten ja valuuttakurssitappioiden johdosta yhteensä 1,7 Me. Konsernin tilikauden tulos rahoituserien jälkeen oli -10,0 Me (-37,2 Me). Tulokseen sisältyy -0,1 Me:n kertaluonteinen erä.

Tilikauden tuloksen perusteella lasketut verot olivat +2,5 Me (+8,5 Me). Konsernin tilikauden tulos oli -7,5 Me (-28,7 Me) ja osakekohtainen laimentamaton tulos -0,45 e (-2,30 e).

Konsernin tilikauden sijoitetun pääoman tuotto oli 5,0 % (-4,1 %) ja oman pääoman tuotto -10,3 % (-45,1 %).

Tase, rahoitus ja kassavirta

Componenta Oyj toteutti yhteensä 50,3 Me:n pääomalainan ja joukkovelkakirjalainan syyskuussa 2010. Pääomalainalla ja joukkovelkakirjalainalla hankitut varat käytettiin yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen sekä yleisiin jälleenrahoitustarkoituksiin.

Componenta Oyj:n hallitus hyväksyi pääomalainan 2010 merkintöjä nimellismäärältään yhteensä 23,4 Me. Laina-ajaltaan viiden vuoden pituinen laina tarjottiin rajatulle joukolle valikoituja sijoittajia. Yhtiön pääomalainojen 2006 haltijoilla oli mahdollisuus käyttää pääomalainan 2010 lainaosuuksien merkintähinnan maksamiseen pääomalainojen pääomasta muodostuvaa saatavaa yhtiöltä lainaehtojen mukaisesti. Yhteensä pääomalainoja sekä vaihdettavia pääomalainoja käytettiin maksuna pääomalainan 2010 merkintään 11,1 Me. Merkintöjen maksamisen jälkeen yhtiöllä on jäljellä vuoden 2006 vaihdettavaa pääomalainaa nimellismäärältään 2,3 Me ja vuoden 2006 pääomalainaa nimellismäärältään 2,9 Me.

Konsernilla oli joulukuun lopussa IFRS:n mukaista pääomalainojen ja vaihtovelkakirjalainojen velkaosuutta jäljellä yhteensä 40,4 Me. Vuonna 2005 liikkeeseen lasketun vaihdettavien pääomalainojen viimeinen erä 7,4 Me maksettiin pois lainaehtojen mukaisesti maaliskuussa. Vaihdettavan pääomalainan 2006 vaihtamatta olevilla lainaosuuksilla oli tilikauden lopussa merkittävissä 259 000 osaketta.

Componenta Oyj:n hallitus hyväksyi joukkovelkakirjalainan 2010 merkintöjä nimellismäärältään 26,9 Me. Laina-ajaltaan kolmen vuoden pituinen laina tarjottiin rajatulle joukolle valikoituja sijoittajia.

Tilikaudella nostettiin yhteensä 33,3 Me uusia kahdenvälisiä pitkäaikaisia pankkilainoja, joilla jälleenrahoitettiin tilikaudella erääntyneitä lyhytaikaisia pankkilainoja.

Korolliset nettovelat ilman 40,4 Me:n pääomalainojen velkaosuutta olivat tilikauden lopussa 189,4 Me (206,5 Me). Nettovelkaantumisaste oman pääomanehtoiset lainat omaan pääomaan mukaan lukien oli 170,5 % (200,8 %).

Componentan likviditeettitilanne oli tilikauden lopussa hyvä. Tilikauden lopun rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 11,0 Me. Käyttämättömät luottositoumukset tilikauden lopussa olivat 64,5 Me. Konsernilla on myös 150 Me:n yritystodistusohjelma, josta yhtiöllä oli velkaa tilikauden lopussa 2,0 Me.

Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudella oli 25,2 Me (14,2 Me), josta nettokäyttöpääoman muutokset olivat 13,6 Me (37,5 Me). Componenta tehostaa pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmilla, joiden perusteella osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Myytyjen myyntisaatavien määrä tilikauden lopussa oli 63,9 Me (32,7 Me).

Vuoden 2010 lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli 311,5 Me (316,9 Me). Konsernin omavaraisuusaste oli 16,8 % (17,5 %). Konsernin tilikauden lopun oma pääoma oman pääoman ehtoiset lainat omaan pääomaan mukaan lukien, suhteessa taseen loppusummaan oli 26,4 % (26,5 %).

Yhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville konserniyhtiöille 31.12.2010 olivat 134,9 Me (161,7 Me). Yhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville yksityishenkilöille 31.12.2010 olivat 0,3 Me (0,3 Me).

Investoinnit

Componenta rajoitti vuonna 2010 tuotannollisten investointien määrää kapasiteetin vajaakäytön vuoksi. Tilikauden tuotannollisten investointien määrä oli 8,5 Me (15,5 Me), josta rahoitusleasinginvestointien osuus oli 0,3 Me (4,4 Me). Investointien nettorahavirta oli -10,4 Me (-12,6 Me), joka sisältää konsernin investointien kassavirran aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, myytyjen ja ostettujen osakkeiden sekä myytyjen käyttöomaisuushyödykkeiden kassavirran.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tilikauden 2010 lopussa Componentan tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskenteli 118 (90) henkilöä, mikä vastaa 3 % (2 %) koko yhtiön henkilöstöstä. Vuonna 2010 Componentan tutkimus- ja kehitysmenot olivat 1,8 Me (1,9 Me), joka vastaa 0,4 %:a (0,6 %) koko konsernin liikevaihdosta.

Ympäristö

Componenta on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja tuotannon ympäristövaikutuksien vähentämiseen. Konsernin ympäristöpolitiikan päämääränä on energian ja raaka-aineiden kulutuksen, hiukkas- ja VOC-päästöjen sekä toiminnan aiheuttaman ympäristömelun vähentäminen, jätteiden lajittelun tehostaminen ja hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrän vähentäminen.

Yksi Componenta-konsernin merkittävimmistä ympäristönäkökohdista on energiankäyttö. Konsernin tuotantoyksiköt käyttivät vuonna 2010 energiaa 629 GWh (422 GWh). Suurin osa, 66 % (65 %) käytetystä energiasta oli sähköenergiaa. Valimot kuluttavat yli 90 % kaikesta energiasta, sillä varsinkin valimoiden sulatusprosessit käyttävät paljon energiaa. Vuonna 2010 tuotantoon suhteutettu energiankulutus Componentan valimoissa oli 10 % pienempi kuin edellisenä vuonna.

Componenta julkaisee vuoden 2010 yritysvastuuraportin kevään 2011 aikana.

Henkilöstö

Konsernin keskimääräinen henkilömäärä tilikauden aikana oli 4 155 (3 798) mukaan lukien vuokratyövoima 303 (114). Konsernin henkilömäärä tilikauden lopussa oli 4 414 (3 698), johon sisältyy vuokratyöntekijöiden määrä 398 (84). Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että tilikauden lopussa Turkissa oli 52 % (47 %), Suomessa 24 % (28 %), Hollannissa 16 % (17 %), ja Ruotsissa 8 % (9 %) henkilöstöstä.

Osakepääoma ja osakkeet

Componenta Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu määrä tilikauden lopussa oli 17 457 798 osaketta. Componentalla oli joulukuun lopussa 2 393 osakkeenomistajaa. Osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 104,6 Me (72,0 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella 48,6 % (20,1 %) osakekannasta.

Yhtiökokouksen päätökset

Componentan 10.3.2010 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilikauden 1.1. - 31.12.2009 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti olla jakamatta osinkoa tilikaudelta 1.1. - 31.12.2009.

Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi Heikki Bergholmin, Pii Kotilaisen, Heikki Lehtosen, Juhani Mäkisen, Marjo Miettisen ja Matti Tikkakosken. Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö Oy Audicon Ab:n.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 1 700 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 23.2.2009 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta.

Osakkeiden, optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen

Yhtiökokous 26.2.2007 valtuutti hallituksen päättämään osakkeiden, optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavin ehdoin:

• 1. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää osakkeiden antamisesta sekä optio-oikeuksien ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 pykälän mukaisten erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 osaketta. Valtuutuksessa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta osakeannista.
• 1. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Valtuutuksesta on käytetty 12 100 osaketta vuonna 2009 liittyen Componentan osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2007 - 2009 palkkioiden maksamiseen ansaintajaksoilta 2007 - 2008.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2010 - 2012

Componenta Oyj:n hallitus teki 10.3.2010 päätöksen konsernin avainhenkilöille suunnatusta pitkän aikavälin osakepohjaisesta palkkio- ja kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat hallituksen päättämät konsernin avainhenkilöt. Tilikauden lopussa kohderyhmään kuului 45 henkilöä.

Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010, 2011 ja 2012. Hallitus päättää jokaiselle ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Ansaintajakson 2010 ansaintakriteerit olivat Componenta-konsernin tulos rahoituserien jälkeen ja liiketoiminnan nettorahavirta. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella aina ansaintajakson päättymisen jälkeen.

Palkkiot maksetaan vuosina 2011, 2012 ja 2013 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Jos järjestelmän perusteella maksetaan palkkiona osakkeita, ansaittuja osakkeita ei saa luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää niille asetetun kahden vuoden sitouttamisjakson aikana.

Järjestelmän ansaintajakson 2010 osalta hallitus päätti allokoida 40 950 osaketta, josta toimitusjohtajan osuus oli 7 500 kappaletta ja muiden avainhenkilöiden 33 450 kappaletta yhteensä. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuoden 2010 lopussa oli -0,1 Me.

Hallitus

Hallitus piti 10.3.2010 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Bergholmin ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkisen. Hallitus kokoontui 14 kertaa vuonna 2010. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 99 %. Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa 2010.

Muutokset yhtiön ylimmässä johdossa

Yhtiö uudisti johtoryhmänsä helmikuussa 2010. Johtoryhmän henkilömäärää supistettiin ja lisäksi perustettiin uusi laajennettu johtoryhmä.

Konsernin johtoryhmän muodostivat tilikauden lopussa toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja Yrjö Julin, Turkin toimintojen johtaja Hakan Göral, talousjohtaja Mika Hassinen, henkilöstöjohtaja Anu Mankki ja lakiasiainjohtaja Pauliina Rannikko, joka nimitettiin johtoryhmään 22.6.2010. Johtoryhmän sihteerinä toimi viestintäjohtaja Pirjo Aarniovuori.

Konsernin laajennetun johtoryhmän muodostivat tilikauden lopussa edellä mainitun johtoryhmän sekä johtoryhmän sihteerin lisäksi seuraavat henkilöt: Suomen toimintojen johtaja Olli Karhunen, Hollannin toimintojen johtaja Patrick Steensels, Ruotsin toimintojen johtaja Michael Sjöberg, valimotekniikan kehittämisestä vastaava johtaja Tapio Rantala, sisäisistä hankinnoista vastaava johtaja Ömer Lütfi Erten, koneistustekniikan kehittämisestä vastaava johtaja Juha Alhonoja, laatu- ja ympäristöjohtaja Bert Duit, ostojohtaja Ville Taipale, myynti- ja tuotekehitysjohtajat Antti Lehto, Lauri Eklin ja Jari Leino sekä suunnittelujohtaja Hein Strijbos.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Componentan merkittävimmät riskit ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto- ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit, henkilöstöja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, valuutta-, korko- ja luottoriskit).

Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysmetallin ja harkkoraudan sekä energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän.

Componentan liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan konsernin hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema.

Tarkempaa tietoa Componentan riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy vuoden 2010 vuosikertomuksessa olevan tilinpäätöksen liitetiedoista ja internet-sivuilta www.componenta.com.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Componenta päätti laajentaa johtoryhmän kokoonpanoa tammikuussa. Konsernin johtoryhmään nimitettiin Suomen toimintojen johtaja Olli Karhunen, Hollannin toimintojen johtaja Patrick Steensels ja Ruotsin toimintojen johtaja Michael Sjöberg.

Componenta päätti tammikuussa yhteistoimintamenettelylain mukaisten neuvottelujen käynnistämisestä Pietarsaaressa 25.1.2011. Componenta suunnittelee lopettavansa koneistustoiminnan Pietarsaaressa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja siirtävänsä koneistustoiminnan osin Ruotsin Främmestadiin ja osin Turkin Orhangaziin. Toteutuessaan edellä mainitut muutokset tarkoittavat noin 120 henkilöstön vähentämistä Pietarsaaren valimo- ja koneistustoiminnasta. Kertaluonteisten kulujen odotetaan olevan 3,0 Me, ja ne toteutuvat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Lisäksi investointi- ja tuotesiirtokulujen arvioidaan olevan noin 1,0 Me, ja ne toteutuvat vuoden 2011 aikana.

Markkinanäkymät

Kysyntänäkymät konsernin kaikilla asiakastoimialoilla ovat vuoden 2011 alussa hyvät.

Kysynnän kehityksen raskaat ajoneuvot -asiakastoimialalla odotetaan säilyvän hyvänä erityisesti Euroopan markkinakehityksen takia.

Rakennus- ja kaivosteollisuuden komponenttien kysynnän odotetaan edelleen kehittyvän suotuisasti lähinnä materiaalihintojen nousun ja talouden elpymisen johdosta.

Maatalouskoneiden kysynnän arvioidaan nousevan edellisvuodesta kohonneiden ruoan hintojen vuoksi sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoiden kysynnän kehityksen ansiosta.

Turkin autoteollisuuden kasvaneen viennin sekä alumiinivanteiden kysynnän hyvän kehityksen johdosta autoteollisuuden kysynnän arvioidaan kehittyvän suotuisasti vuonna 2011.

Tuulivoimasektorin kysynnän odotetaan pysyvän alhaisilla tasoilla Euroopassa.

Koneenrakennusteollisuuden kysynnän odotetaan jatkavan asteittaista elpymistä.

Componentan näkymät

Componentan näkymät vuodelle 2011 perustuvat yleisiin ulkoisiin suhdanneindikaattoreihin, asiakkaiden antamiin toimitusennusteisiin sekä Componentan tilauskertymään ja tilauskantaan.

Componentan tilauskanta tilikauden lopussa oli 61 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla. Vuonna 2011 konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi ja tuloksen rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä olevan positiivinen. Liiketoiminnan nettorahavirran odotetaan pysyvän positiivisena ja käyttöpääoman muutosten säilyvän maltillisina myytävien myyntisaamisten johdosta. Vuoden 2011 tuotannollisten investointien arvioidaan olevan noin 15 Me.

Vuoden 2011 alussa edelleen jatkuva raaka-aineiden hintojen nousu tulee rasittamaan alkuvuoden tulosta.

Hallituksen osingonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa 28.2.2011 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2010 ei jaeta osinkoa voimassa olevan konsernin osingonjakopolitiikan mukaisesti. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2010 olivat 84,4 Me.

KONSERNIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.

Me	Viite	2010	%	2009	%
LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut Poistot ja arvonalenemiset Osuus osakkuusyritysten tuloksista	1 4 5,6,7 8	451,6 0,6 -422,8 -16,0 0,2	100,0	299,6 2,4 -305,2 -12,5 0,2	100,0
LIIKEVOITTO	1	13,5	3,0	-15,4	-5,1
Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	9 9	16,5 -40,0 -23,5		10,4 -32,2 -21,8
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN		-10,0	-2,2	-37,2	-12,4
Välittömät verot	10	2,5		8,5
TILIKAUDEN VOITTO		-7,5		-28,7
Jakautuminen Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille		-7,9 0,4 -7,5		-28,3 -0,3 -28,7
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos, e Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e *)	11 11	-0,45 -0,45		-2,30 -2,30

*) Oikaistu 2009

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.

Me	2010	2009
Tilikauden tulos	-7,5	-28,7
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoeron muutos	6,7	-1,0
Rahavirran suojaukset	4,8	2,1
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	-1,3	-0,5
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	10,3	0,5
Tilikauden laaja tulos	2,8	-28,1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	2,0	-27,8
Määräysvallattomille omistajille	0,8	-0,3
	2,8	-28,1

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

KONSERNIN TASE 31.12.

Me	Viite	2010	2009
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset hyödykkeet	12	245,3	244,2
Liikearvo	13	33,1	31,5
Aineettomat hyödykkeet	14	6,7	6,4
Sijoituskiinteistöt	15	1,8	1,8
Osuudet osakkuusyrityksissä	16	1,3	1,1
Muut rahoitusvarat	17	0,5	0,4
Saamiset	18	6,0	4,9
Laskennalliset verosaamiset	19	20,9	16,6
		315,6	307,0
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	20	52,2	41,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	41,7	32,8
Rahavarat	23	11,0	7,6
		104,8	81,4
VARAT YHTEENSÄ		420,4	388,4
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma		21,9	21,9
Ylikurssirahasto		15,0	15,0
Vararahasto		0,0	0,0
Muut rahastot		37,0	33,3
Muuntoero		-18,1	-24,5
Kertyneet voittovarat		15,6	44,0
Tilikauden voitto		-7,9	-28,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	24	63,4	61,3
Määräysvallattomien omistajien osuus		7,3	6,5
Oma pääoma yhteensä		70,7	67,8
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Pääomalainat	28	35,3	27,7
Korolliset velat	28	185,1	165,3
Varaukset	27	8,5	6,7
Laskennalliset verovelat	19	9,6	6,1
Lyhytaikaiset velat
Pääomalainat	28	5,1	7,4
Korolliset velat	28	15,3	48,8
Korottomat velat	29	89,5	57,5
Tuloverovelat		0,1	0,1
Varaukset	27	1,2	1,1
		349,7	320,6
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		420,4	388,4

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1. - 31.12.

Me	2010	2009
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen	-10,0	-37,2
Poistot ja arvonalenemiset	16,0	12,5
Rahoituksen tuotot ja kulut	23,5	21,8
Muut tuotot ja kulut sekä muut korjaukset	1,7	0,5
Käyttöpääoman muutokset	13,6	37,5
Saadut korot	0,6	0,9
Maksetut korot	-22,1	-22,6
Muut rahoitustuotot ja -kulut	0,8	-1,8
Osinkotuotot	0,0	0,0
Maksetut verot	0,9	2,8
Liiketoiminnan nettorahavirta	25,2	14,2
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-10,0	-12,5
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti	0,0	0,4
Muut investoinnit ja myönnetyt lainat	-0,4	-0,5
Muut luovutustulot ja lainasaamisten takaisinmaksut	0,1	0,0
Investointien nettorahavirta	-10,4	-12,6
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-	-3,3
Osakeannista saadut maksut	-	13,3
Rahoitusleasingvelkojen maksut	-2,4	-1,6
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)	-36,3	-5,1
Pitkäaikaisten lainojen nostot	54,3	38,3
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset	-27,2	-40,7
Rahoituksen nettorahavirta	-11,7	0,9
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-)	3,1	2,5
Rahavarat tilikauden alussa	7,6	5,2
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0,3	-0,1
Rahavarat tilikauden lopussa	11,0	7,6
Muutos tilikauden aikana	3,1	2,5

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

								Määräys-
								vallattomien
	Osake-	Ylikurssi-	Muut	Rahavirran	Muunto-	Kertyneet	Yhteensä	omistajien	Oma pääoma
Me	pääoma	rahasto	rahastot	suojaukset*)	ero	voittovarat		osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2009	21,9	15,0	6,5	-2,8	-23,5	47,3	64,3	6,8	71,1
Tilikauden tulos						-28,3	-28,3	-0,3	-28,7
Muuntoerot					-1,0		-1,0		-1,0
Rahavirran suojaukset				1,5			1,5		1,5
Tilikauden laaja tulos				1,5	-1,0	-28,3	-27,8	-0,3	-28,1
Uusmerkintä			29,0				29,0		29,0
Osingonjako						-3,3	-3,3		-3,3
Vaihdettavien pääomalainojen lunastus			-0,9				-0,9		-0,9
Oma pääoma 31.12.2009	21,9	15,0	34,6	-1,3	-24,5	15,6	61,3	6,5	67,8

Me	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Muut rahastot	Rahavirran suojaukset*)	Muunto- ero	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2010	21,9	15,0	34,6	-1,3	-24,5	15,6	61,3	6,5	67,8
Tilikauden tulos						-7,9	-7,9	0,4	-7,5
Muuntoerot					6,3		6,3	0,4	6,7
Rahavirran suojaukset				3,6			3,6		3,6
Tilikauden laaja tulos				3,6	6,3	-7,9	2,0	0,8	2,8
Muut muutokset			0,1				0,1		0,1
Oma pääoma 31.12.2010	21,9	15,0	34,7	2,3	-18,1	7,7	63,4	7,3	70,7

*) Suojausinstrumenttien rahastossa tehokkaiden suojausten käyvän arvon muutos ennen veroja oli 3,7 Me (1,5 Me), tuloslaskelmaan siirretty osuus -1,1 Me (-0,5 Me) ja laskennallisten verojen muutos -1,3 Me (-0,5 Me).

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin perustiedot

Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni, joka valmistaa valettuja, koneistettuja ja pintakäsiteltyjä, asennusvalmiita komponentteja ja niistä koostuvia kokonaisratkaisuja. Konsernin asiakaskunta koostuu globaalisti toimivista koneenrakennusteollisuuden, raskaan ajoneuvoteollisuuden, autoteollisuuden, rakennus- ja kaivosteollisuuden, maatalouskoneteollisuuden ja tuulivoimateollisuuden valmistajista.

Konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj (y-tunnus 1635451- 6), jonka osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki. Rekisteröity käyntiosoite on Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteesta www.componenta.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2010.

Componenta Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 24.1.2011 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Componentan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SICja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Käypään arvoon arvostettavia eriä ovat kuitenkin tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, johdannaissopimukset, sekä suojauskohteet käyvän arvon suojauksessa. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa IFRS 1:n perusteella aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätös sisältää Componenta Oyj:n lisäksi ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 % tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan perusteista. Yhdistäminen tehdään siitä päivästä alkaen, jolloin Componenta on saanut tytäryrityksessä määräysvallan.

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernin laskentaperiaatteita. Tytäryritykset yhdistellään hankintamenomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat, konserniyhtiöiden vaihto-omaisuuteen sisältyvä sisäinen kate sekä konserniyhtiöiden keskinäiset saatavat ja velat on eliminoitu. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritellään erikseen kullekin yrityshankinnalle.

Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Osakkuusyrityksiksi katsotaan yritykset, joista konsernilla on 20 - 50 % osakkeiden tuottamasta äänivallasta tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa.

Osakkuusyritysten tilinpäätökset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tuloksista on esitetty tuloslaskelmassa. Taseessa esitetään osakkeiden arvona osakkeiden hankintameno oikaistuna osakkuusyritysten kumulatiivisilla tulososuuksilla sekä osakkuusyritysten maksamilla osingoilla. Osakkuusyritysten tilinpäätöksiin on korjattu tiedossa olevat poikkeamat IFRS-laskentasäännöistä.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonina euroina.

Emoyhtiön ja euroalueella sijaitsevien tytäryritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssin mukaan. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin.

Ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät esitetään liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä. Lainojen, talletuksien ja rahavarojen kurssierot sekä näihin liittyvien suojausinstrumenttien tulos esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Euroalueen ulkopuolisten tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja. Tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikurssia.

Tilikauden tuloksen osalta tilikauden keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin välinen ero on kirjattu oman pääoman muuntoeroihin. Konsolidoinnissa tytäryhtiöiden omat pääomat muunnetaan euroiksi. Hankintahetken ja tilinpäätöshetken välisestä kurssimuutoksesta aiheutuneet muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004 on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Joidenkin kiinteistöjen osalta konsernissa on käytetty siirtymästandardihelpotusta, jonka mukaan ne ovat vuoden 2004 avaavassa taseessa arvostettu käypään arvoon ja sen jälkeen on aloitettu suunnitelman mukaiset poistot. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Aineettomat hyödykkeet sisältävät ATK-ohjelmia, aktivoituja tuotekehitysmenoja ja aktivoituja asiakashankintamenoja. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton vaikutusaika, ei ole konsernissa.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Suuret perusparannusmenot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä kyseisistä menoista.

Investointiavustukset kirjataan pienentämään investointia ja tuloslaskelmaan kirjattavat avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Suunnitelman mukaiset poistot, poislukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla on käytetty 1.1.2009 alkaen suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käyttöasteet muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä. Arvioidut hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

kehittämismenot	5 vuotta
aineettomat oikeudet	3 - 10 vuotta
muut pitkävaikutteiset menot	3 - 20 vuotta
rakennukset ja rakennelmat *)	25 - 40 vuotta
ATK-laitteet	3 - 5 vuotta
muut koneet ja kalusto	5 - 25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet	5 - 10 vuotta
*) Jäännösarvo 25 % hankintahinnasta

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuden avulla on saatavissa.

Sijoituskiinteistöt

Konsernin omistamat, ulkopuolisille vuokratut kiinteistöt, jotka eivät ole pääosin omassa käytössä, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi ja arvostetaan taseessa hankintamenoon. Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot merkitään konsernin liikevaihtoon. Sijoituskiinteistöjä poistetaan tasapoistoilla niiden taloudellisena vaikutusaikana, joka on 25 - 40 vuotta. Jäännösarvo on 25 % hankintahinnasta.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että uusien tuotteiden IAS 38.57-standardin mukaiset aktivointikriteerit täyttävät kehittämismenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Suunnitelman mukaan ko. menot poistetaan 5 vuodessa. Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FI- FO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja valmistuksen kiinteistä yleismenoista.

Vuokrasopimukset (Leasing)

Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen astuessa voimaan joko rahoitusleasing- tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne kirjataan taseen käyttöomaisuuteen vuokrakauden alkaessa hyödykkeen käyvän arvon määräisinä tai sitä alhaisempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon lisättynä sopimuksen solmimiseen välittömästi liittyvillä olennaisilla järjestelykuluilla. Käyttöomaisuuserästä tehdään konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen maturiteetin kuluessa, jos voidaan perustellusti olettaa, että vuokrasopimuksen kohdetta ei hankita omistukseen sopimuksen päättyessä .

Rahoitusleasingvelaksi kirjataan määrä, joka vastaa hyödykkeen käypää arvoa tai sitä alhaisempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan lyhennykseen efektiivisen koron menetelmällä siten, että velka lyhenee vuokrasopimusperiodin kuluessa annuiteettiperiaatteella. Efektiivisellä korolla laskettu rahoitusmeno kirjataan rahoituskuluksi. Vaihtuvakorkoisten sopimusten ja efektiivisen koron erotus jää oikaisujen jälkeen vuokrakuluksi.

Muiksi vuokrasopimuksiksi luokitellaan sellaiset aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa vuokralleantajalle jää omistamiselle ominaiset edut ja riskit sekä lisäksi merkitykseltään vähäiset rahoitusleasingsopimukset. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan suoriteperusteisesti kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Työsuhde-etuudet/Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet

Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia järjestelyjä, joihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Componentalla on usean työnantajan etuuspohjaisiksi luokitellut eläkejärjestelyt Ruotsissa (Alecta ITP ja AMF Pension/Avtalspension SAF-LO). Kyseisiä järjestelyjä on käsitelty maksupohjaisina järjestelyinä IAS 19.30 (a) -standardin mukaisesti, koska eläkeyhtiöt eivät ole pystyneet toimittamaan aktuaarilaskelmia.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TyEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella konserni suurtyönantajana vastaa Suomessa eläkevakuutusmaksuihin sisältyneistä työttömyysja työkyvyttömyysmaksuista kokonaisuudessaan ko. eläketapahtuman syntyhetkellä.

Muut ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelynsä paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Turkin työlainsäädännön mukaan yhtiöitä vaaditaan maksamaan työsuhteen päättymisen yhteydessä korvaus työntekijälle, joka on ollut palveluksessa vuoden ja jonka työsuhde päättyy ilman syytä, kutsutaan armeijan palvelukseen, kuolee tai joka jää eläkkeelle 25 vuoden työsuhteen jälkeen (nainen 20 vuotta) tai saavuttaa eläkeiän (58 vuotta nainen ja 60 vuotta mies). Maksettava määrä on yhden kuukauden palkka kutakin palvelusvuotta kohden.

Työsuhde-etuudet/Osakeperusteiset maksut

Konserni on soveltanut IFRS 2 -standardia 10.3.2010 päätettyyn avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustusjärjestelmään.

Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2010 - 2012. Palkkiot maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Käteisvaroina suoritettavasta osuudesta kirjataan velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Osakkeina maksettavan osuuden käypä arvo kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa.

Toimintasegmentit

Componentan liiketoiminta jaetaan neljään liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Turkki, Suomi, Hollanti ja Ruotsi. Componentan raportointirakenne muuttui 1.2.2010, kun yritys siirtyi maakohtaiseen toimintaorganisaatioon. Kaikki segmenttikohtaiset vertailutiedot vuodelta 2009 on oikaistu tätä raportointirakennetta vastaavaksi.

Turkin toiminnot muodostuvat Orhangazissa sijaitsevista rautavalimosta ja konepajasta sekä Manisassa sijaitsevista alumiinivalimosta ja alumiinivanteiden tuotantoyksiköstä. Suomen toimintoihin kuuluvat rautavalimot Iisalmessa, Karkkilassa, Pietarsaaressa ja Porissa sekä konepajat Lempäälässä ja Pietarsaaressa. Lisäksi Suomen toimintoihin kuuluu mäntiä valmistava yksikkö Pietarsaaressa. Hollannin toiminnot muodostuvat rautavalimoista Weertissä ja Heerlenissä sekä konepajatoiminnoista Weertissä ja valumalleja valmistavasta yksiköstä Tegelenissä. Ruotsin toiminnot muodostuvat Främmestadin konepajasta sekä Wirsbon takomosta. Ydinliiketoimintaan kuuluvien segmenttien ulkopuolelle jää Muu liiketoiminta, joka sisältää myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Englannissa, palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S.:n Turkissa. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Componentan liiketoimintasegmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käsitellään käypään markkinahintaan. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja sekä kertaluonteisia eriä ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Componenta seuraa maantieteellisinä alueina Turkkia, Suomea, Hollantia, Ruotsia ja muita maita pitkäaikaisten varojen ja tuotannollisten investointien osalta. Lisäksi liikevaihtoa seurataan markkina-alueittain.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Tuloverot

Tuloveroihin sisältyvät konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Taseeseen sisältyvät laskennalliset verovelat kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen hyödyn suuruisena. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevaa verokantaa käyttäen.

Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verot on laskettu suomalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 26,0 %:n verokantaa, ruotsalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 26,3 %:n verokantaa, turkkilaisen yhtiön osalta käyttäen 20,0 %:n verokantaa ja hollantilaisten yhtiöiden osalta käyttäen 25,5 %:n verokantaa.

Laskennallinen verovelka ja -saaminen on taseessa netotettu siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja ja kun ne pystytään kohdistamaan keskenään.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotot tuotteiden ja palvelujen sekä raaka-aineiden, tarvikkeiden ja energian myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla ja myynnin oikaisuerillä. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, kun tuote on toimitettu sovittujen toimitusehtojen mukaisesti asiakkaalle.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten pitkäaikaisten varojen myyntivoitot. Lisäksi liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä esitetään ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät.

Rahoitusvarat- ja velat Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä luonteensa mukaisesti seuraaviin ryhmiin: 1) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, 2) lainat ja muut saamiset, 3) eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ja 4) myytävissä olevat rahoitusvarat. Tilinpäätöshetkellä kaikki sijoitukset ja saamiset kuuluvat ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältää johdannaisinstrumentteja, jotka on hankittu suojaamistarkoituksessa, mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Nämä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Lainat ja muut korolliset saamiset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan olennaiset transaktiokulut.

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisen rahan ja rahan pankkitileillä.

Hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Myytävissä olevat sijoitukset -ryhmään luokitellaan sellaiset osuudet ja sijoitukset, jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Ryhmän sijoitukset ovat pitkäaikaisia ja läheisesti liiketoimintaan liittyviä noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, eikä niitä ole tarkoitus myydä tai luovuttaa eteenpäin. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan hankintamenoon luotettavan markkina-arvon puuttuessa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvaran tai rahoitusvarojen ryhmän arvosta tehdään arvonalennuskirjaus tuloslaskelmaan mikäli on olemassa puolueetonta näyttöä siitä, että jokin tapahtuma tai tapahtumat, kuten asiakkaan joutuminen pitkäaikaisiin maksuvaikeuksiin, velkasaneeraukseen tai konkurssiin, ovat vaikuttaneet merkittävästi odotettavissa oleviin kassavirtoihin. Arvonalentumisen suuruus arvioidaan rahoitusvaran tasearvon ja diskontattujen odotettavissa olevien kassavirtojen erotuksena. Myyntisaamisten arvonalentumiset voidaan myöhemmin peruuttaa tulosvaikutteisesti, jos asiakkaan uskotaan suoriutuvan velvoitteistaan. Muiden rahoitusvarojen alaskirjausten osalta edellytetään sen lopullisuutta.

Rahoitusvelat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat

Rahoitusveloista ne suojaamistarkoituksessa hankitut johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan kuuluvaksi ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Muut rahoitusvelat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon eli vastuunmääräisinä vähentäen siitä olennaiset ja kohdistettavissa olevat transaktioon liittyvät kulut. Muut kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, jolloin velkaan liittyvät kulut jaksottuvat tuloslaskelmaan velan maturiteetin kuluessa. Velalle kertyvät korot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Vaihdettavien pääomalainojen vieraan pääoman osuus on, luotettavasti määriteltävissä olevan vastaavan markkinaehtoisen koron puuttuessa, arvioitu diskonttaamalla tulevat kassavirrat sijoittajan saamalla tuotolla huomioiden tuottoa laskettaessa vaihto-oikeuden sekä ennenaikaisen lunastusmahdollisuuden vaikutus. Velkaosuus arvostetaan taseessa jaksotettuun hankintamenoon. Oman pääoman osuus on merkitty muihin oman pääoman rahastoihin vähennettynä siihen kohdistuneilla transaktioon liittyneillä kuluilla sekä laskennallisilla veroilla.

Vaihdettavien pääomalainojen lainaosuuksilla vaihdettujen osakkeiden vaihtohinnasta 2 euroa osakkeelta kirjataan osakepääomaan ja loput ylikurssirahastoon tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoihin. Taseen velka pienenee samassa suhteessa kuin vaihdettavien lainaosuuksien osuus lainan jäljellä olevasta nimellismäärästä.

Kaikki rahoitusvarojen ja -velkojen muutokset huomioidaan kirjanpidossa selvityspäivänä.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konsernin johdannaissopimukset kirjataan selvityspäivänä

hankintamenoon, jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko- ja valuuttaoptiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla. Sähköjohdannaisten käypä arvo on se laskennallinen voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla.

Johdannaissopimukset käsitellään joko IAS 39:n määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolisina suojausinstrumentteina tai suojauslaskennan ehdot täyttävinä rahavirran tai ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojauksina. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojattava riski sekä suojaussuhde määritellään ja dokumentoidaan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä säännöllisesti sen jälkeen, vähintään neljännesvuosittain.

Rahavirran suojauslaskenta on tilinpäätöshetkellä käytössä suojauduttaessa korkojen ja sähkön spot-markkinahintojen muutoksilta. Rahavirran suojauksessa suojausinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääoman suojausinstrumenttien rahastoon. Korkojohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan sen tilikauden tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Sähköjohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan puolestaan sen tilikauden tuloslaskelmaan ostojen oikaisueräksi, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, suojaussuhde todetaan tehottomaksi tai suojaussuhde keskeytetään, jo aikaisemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan ennakoidun liiketoimen mukaisesti. Arvonmuutosten kertymä kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan mikäli ennakoidun liiketoimen toteutumista ei voida pitää enää todennäköisenä. Korkoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja sähkön ennakoituihin ostoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena ostojen oikaisueräksi.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan muuntoerojen oikaisueräksi, josta ne siirretään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovutaan. Suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Koronvaihtosopimusten ja valuuttajohdannaisten tilikauden aikana toteutuneet ja kertyneet korkokulut tai -tuotot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin samoin kuin IAS 39:n määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolella olevien, konsernin riskienhallintaan liittyvien korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset. Myyntisaamisten ja ostovelkojen suojaamiseksi tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja lainoja tai muita monetaarisia eriä vastaan tehtyjen valuuttasuojausten valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Sähkötermiinien toteutuneet arvonmuutokset kirjataan liikevoiton yläpuolelle ostojen oikaisueriksi. Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja veloissa.

Tulos per osake

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden, ehdollisten osakepalkkioiden ja tulosperusteisten osakepalkkioiden sekä vaihdettavan pääomalainan laimentava vaikutus.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia.

Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja näiden soveltamisesta. Arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä mm. tiettyjen omaisuuserien realisoitavuutta, myyntisaamisten alaskirjauksia, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden taloudellisia pitoaikoja, tuloveroja, varastoarvoja, varauksia, vastuusitoumuksia sekä arvonalentumistesteissä.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.

Standardien soveltaminen

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Uusien standardien ja tulkintojen soveltamisella ei ole ollut vaikutusta tulokseen tai omaan pääomaan.

IFRS 3 "Liiketoimintojen yhdistäminen". Uudistettu standardi sisältää useita merkittäviä muutoksia yrityshankintojen käsittelyyn; esimerkiksi kaikki liiketoimeen liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi, liikearvo voidaan laskea emoyhtiön osuutena hankitun liiketoiminnan nettovarallisuudesta, tai siihen voidaan sisällyttää määräysvallattomiin osakkeenomistajiin liittyvä liikearvo. Liiketoiminnan ostamiseen liittyvät maksut on kirjattava käypään arvoon hankinta-ajankohtana, ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista. Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen tai omaan pääomaan, koska tilikauden aikana ei tapahtunut liiketoimintojen yhdistämisiä.

IAS 27 "Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös". Muutetun standardin mukaisesti transaktiot, joissa määräysvallassa ei tapahdu muutosta eikä näistä liiketoimista enää synny liikearvoa tai voittoja ja tappioita, on kirjattava omaan pääomaan. Jos määräysvalta siirtyy toiselle osapuolelle, jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelyä sovelletaan myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyrityssijoituksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappiota voidaan kohdistaa määräysvallattomille osakkeenomistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien osakkeenomistajien sijoituksen määrän. Muuttuneella IAS 27:llä ei ollut merkittävää vaikutusta tällä tilikaudella, koska tytäryrityksissä ei ollut omistusmuutoksia.

Muutos IAS 39:ään "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen". Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRIC 17 "Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille". Tulkinta antaa ohjeistusta siihen, miten yhteisön tulisi käsitellä kirjanpidossaan sellainen omistajille jaettava osinko, joka jaetaan muina varoina kuin käteisvaroina, tai osinko jonka osalta omistajilla on mahdollisuus valita, ottavatko nämä vastaan muita kuin käteisvaroja tai vaihtoehtoisesti käteisvaroja. Tulkinnalla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat, jotka eivät olleet vielä voimassa vuonna 2010

Tiettyjä uusia standardeja sekä muutoksia ja tulkintoja jo olemassa oleviin standardeihin, jotka eivät vielä ole voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut, on julkaistu. Konserni on todennut seuraavat standardit ja tulkinnat merkityksellisiksi liiketoimintansa luonteen johdosta.

IFRIC 19 "Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla" (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuoletettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnalla ei oleteta olevan merkittäviä vaikutuksia tulevissa tilinpäätöksissä.

Uudistettu IAS 24 "Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä" (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää täsmennetään, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, jonka tavoitteena on IAS 39:n korvaaminen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Aikaisempien kausien lukuja ei tarvitse oikaista, jos standardi otetaan käyttöön ennen 1.1.2012 alkavalla tilikaudella. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Luvut ovat miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita.

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. Toimintasegmentit

Componentan liiketoiminta jaetaan neljään liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Turkki, Suomi, Hollanti ja Ruotsi. Componentan raportointirakenne muuttui 1.2.2010, kun yritys siirtyi maakohtaiseen toimintaorganisaatioon. Vuoden 2009 vertailutiedot on oikaistu tätä raportointirakennetta vastaavaksi.

Turkin toiminnot muodostuvat Orhangazissa sijaitsevista rautavalimosta ja konepajasta sekä Manisassa sijaitsevista alumiinivalimosta ja alumiinivanteiden tuotantoyksiköstä. Suomen toimintoihin kuuluvat rautavalimot Iisalmessa, Karkkilassa, Pietarsaaressa ja Porissa sekä konepajat Lempäälässä ja Pietarsaaressa. Lisäksi Suomen toimintoihin kuuluu mäntiä valmistava yksikkö Pietarsaaressa. Hollannin toiminnot muodostuvat rautavalimoista Weertissä ja Heerlenissä sekä konepajatoiminnoista Weertissä ja valumalleja valmistavasta yksiköstä Tegelenissä. Ruotsin toiminnot muodostuvat Främmestadin konepajasta sekä Wirsbon takomosta. Ydinliiketoimintaan kuuluvien segmenttien ulkopuolelle jää Muu liiketoiminta, joka sisältää myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Englannissa, palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S.:n Turkissa. Componenta käsittelee liiketoimintasegmenttien ja niiden ulkopuolelle jäävien toimintojen välisiä tuottoja ja siirtoja käypään markkinahintaan.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

Liiketoimintasegmentit 2010
					Muu
Me	Turkki	Suomi	Hollanti	Ruotsi		liiketoiminta Eliminoinnit *)	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	161,5	85,0	81,1	84,2	39,9		451,6
Sisäinen liikevaihto	43,3	18,6	4,0	0,5	25,5	-91,9	0,0
Liikevaihto yhteensä	204,8	103,6	85,1	84,7	65,3	-91,9	451,6
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta					0,2		0,2
Segmentin liikevoitto	15,2	-0,2	-1,5	0,8	-1,0	0,3	13,5
Kohdistamattomat erät							-21,0
Tilikauden tulos							-7,5
Segmentin varat	210,8	85,7	48,7	51,5	53,9	-70,0	380,6
Osuudet osakkuusyrityksissä					1,3		1,3
Kohdistamattomat varat							38,4
Varat yhteensä							420,4
Segmentin velat	33,5	24,2	12,8	25,7	25,7	-22,5	99,3
Kohdistamattomat velat							250,4
Velat yhteensä							349,7
Tuotannolliset investoinnit	4,8	2,4	0,4	0,5	0,5		8,5
Poistot	-4,9	-4,8	-1,5	-2,1	-2,7		-16,0

*) Tilikauden tulos 2010 tulos sisältää kertaluonteisia kuluja -0,1 Me, jotka on esitetty eliminoinnit-sarakkeen yhteydessä.

Liiketoimintasegmentit 2009

					Muu
Me	Turkki	Suomi	Hollanti	Ruotsi		liiketoiminta Eliminoinnit *)	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	97,8	69,0	68,2	40,9	23,7		299,6
Sisäinen liikevaihto	18,4	11,4	1,3	0,6	26,1	-57,9	0,0
Liikevaihto yhteensä	116,2	80,4	69,5	41,5	49,9	-57,9	299,6
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta					0,2		0,2
Segmentin liikevoitto	2,2	-3,9	-10,2	-8,8	4,6	0,7	-15,4
Kohdistamattomat erät							-13,3
Tilikauden tulos							-28,7
Segmentin varat	183,9	81,2	47,6	42,1	53,4	-50,7	357,5
Osuudet osakkuusyrityksissä					1,1		1,1
Kohdistamattomat varat							29,8
Varat yhteensä							388,4
Segmentin velat	20,3	19,4	7,7	13,3	21,9	-17,2	65,4
Kohdistamattomat velat							255,2
Velat yhteensä							320,6
Tuotannolliset investoinnit **)	5,4	4,8	0,6	2,9	1,9		15,5
Poistot	-3,8	-3,7	-1,4	-1,2	-2,5		-12,5

*) Tilikauden tulos 2009 tulos sisältää kertaluonteisia eriä 0,0 Me.

**) Tilikauden 2009 bruttoinvestoinnit olivat 17,9 Me, joista ei-tuotannollisten investointien osuus oli 2,4 Me Muu liiketoiminta -segmentissä.

Maantieteelliset alueet 2010

Maantieteelliset alueet 2009

		Alanko-		Muut
Turkki	Suomi	maat	Ruotsi	maat	Yhteensä
133,1	89,0	33,0	31,4	1,6	288,1
4,8	2,8	0,4	0,5	0,0	8,5

			Alanko-		Muut
Me	Turkki	Suomi	maat	Ruotsi	maat	Yhteensä
Pitkäaikaiset varat *) Tuotannolliset	125,2	95,5	34,3	29,1	0,8	285,0
investoinnit	5,4	5,7	1,6	2,9	0,0	15,5

*) Eivät sisällä pitkäaikaisia laskennallisia verosaamisia, sijoituksia ja muita saamisia.

Ulkoinen liikevaihto markkina-alueittain

Me	2010	2009
Ruotsi	81,7	39,8
Saksa	76,0	58,6
Turkki	73,7	49,4
Suomi	53,8	51,8
Iso-Britannia	47,5	31,2
Benelux-maat	35,2	19,2
Ranska	27,8	20,2
Italia	20,7	12,1
Muu Eurooppa	9,1	5,5
Muut maat	26,1	11,7
Ulkoinen liikevaihto yhteensä	451,6	299,6

2. Hankitut liiketoiminnot

Vuosien 2010 ja 2009 aikana Componenta ei hankinnut liiketoimintoja.

3. Myydyt liiketoiminnot

Vuosien 2010 ja 2009 aikana Componenta ei myynyt liiketoimintoja.

4. Liiketoiminnan muut tuotot

	2010	2009
Vuokratuotot	0,7	0,7
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	0,0	0,0
Myyntisaamisten, ostovelkojen ja
suojausten valuuttakurssierot	-1,1	0,8
Liiketoiminnan muut tuotot	0,9	0,8
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	0,6	2,4
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä,
jotka sisältyvät liikevaihtoon	0,1	0,1

5. Liiketoiminnan kulut

	2010	2009
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varaston muutos	3,1	-21,1
Valmistus omaan käyttöön	0,7	0,7
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	-172,9	-92,9
Ulkopuoliset palvelut	-30,0	-20,6
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-119,6	-95,9
Vuokrat	-4,6	-4,5
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut	-0,1	-0,1
Jäte-, kiinteistö- ja kunnossapitokulut	-21,6	-14,0
Energia	-36,9	-24,0
Myynti ja markkinointi	-2,2	-4,5
ATK-ohjelmat	-3,6	-3,4
Tuotantotyökalut	-3,6	-2,9
Rahdit	-10,1	-5,7
Liiketoiminnan muut kulut	-21,3	-16,4
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-422,8	-305,2
Tilintarkastuspalkkiot	-0,4	-0,4
Muut palkkiot	-0,1	-0,1
Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä	-0,5	-0,5

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

	2010	2009
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-94,8	-75,6
Eläkekulut	-12,1	-10,5
Muut henkilöstökulut	-12,7	-9,8
	-119,6	-95,9

Henkilöstömäärä segmenteittäin tilikauden

aikana keskimäärin ilman vuokratyövoimaa
Turkki	1 900	1 582
Suomi	956	1 017
Hollanti	515	573
Ruotsi	301	345
Muu liiketoiminta	181	166
	3 853	3 684

Henkilöstökulut sisältävät osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyviä kuluja -0,1 Me (-0,0 Me).

7. Tutkimus- ja kehitysmenot

	2010	2009
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja	-1,8	-1,9

8. Poistot ja arvonalenemiset

	2010	2009
Poistot
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-2,6	-2,5
Sijoituskiinteistöt	0,0	0,0
Koneet ja kalusto	-10,8	-7,6
Muut aineelliset hyödykkeet	-0,7	-0,6
	-14,1	-10,8
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	-0,1	-0,1
ATK-ohjelmat	-0,6	-0,7
Muut aineettomat hyödykkeet	-1,2	-0,9
	-2,0	-1,7
Arvonalenemiset koneista ja kalustosta	0,0	0,0
Poistot ja arvonalenemiset yhteensä	-16,0	-12,5

9. Rahoitustuotot ja -kulut

	2010	2009
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	0,0	0,0
Lainojen ja muiden saamisten korkotuotot	0,6	0,9
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien
rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssivoitot	3,4	2,3
Valuuttajohdannaisten realisoituneet kurssivoitot	5,2	3,2
Muut rahoitustuotot	7,7	3,5
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien
rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon
muutos	-1,6	-2,0
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen netto
sijoitusten suojauslaskennan tehoton osuus	-	-
- omasta pääomasta tuloutetut käyvät arvot	-	-
Rahavirran suojauslaskennan tehoton osuus	0,0	0,0
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien
rahoitusvelkojen efektiiviset korkokulut Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien	-19,4	-18,7
rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssi
tappiot	-1,8	-2,6
Muut palkkiokulut jaksotettuun hankinta
menoon arvostettavista rahoitusveloista	-0,5	-0,9
Myytyjen myyntisaatavien korko- ja
palkkiokulut	-3,2	-1,8
Koronvaihtosopimusten korkokulut	-1,8	-2,1
Valuuttajohdannaisten realisoituneet kurssi
tappiot	-7,9	-2,5
Muut rahoituskulut	-4,3	-1,1
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-23,5	-21,8

Liiketoiminnan muut tuotot liitetiedossa 4 sisältävät valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista aiheutuvia valuuttakurssivoittoja ja -tappioita yhteensä 0,2 Me (1,0 Me) sekä näihin eriin suojaamistarkoituksessa kohdistettujen valuuttajohdannaisten valuuttakurssieroja -1,2 Me (-0,2 Me).

Koronvaihtosopimusten korkotuotot on siirretty hyvittämään korkokuluja. Vuonna 2010 konserni ei ole saanut rahoitusvaroista merkittäviä palkkiotuottoja.

10. Tuloverot

	2010	2009
Tuloverot
Välittömät verot tilikaudelta	-0,2	0,1
Laskennalliset verot (kts. liite 19)	2,8	8,4
	2,5	8,5

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26 % vuosina 2010 ja 2009) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

	2010	2009
Tulos ennen veroja	-10,0	-37,2
Verot laskettuna kotimaan verokannalla Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat	2,6	9,7
verokannat	0,6	-0,2
Verovapaat tulot	0,0	0,0
Vähennyskelvottomat kulut	-0,7	-1,0
	2,5	8,5

2010 2009 Rakennukset ja rakennelmat, rahoitusleasing Hankintameno 1.1. 0,3 0,0 Lisäykset - 0,2 Hankintameno 31.12. 0,3 0,3 Kertyneet poistot 1.1. 0,0 0,0 Tilikauden poistot 0,0 -0,0 Kertyneet poistot 31.12. 0,0 -0,0 Tasearvo 31.12. 0,3 0,3

	2010	2009
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	358,1	378,3
Lisäykset	4,4	5,8
Vähennykset	-4,9	-32,9
Siirrot erien välillä	4,6	7,1
Muuntoerot	18,5	-0,2
Hankintameno 31.12.	380,7	358,1
Kertyneet poistot 1.1.	-232,4	-256,7
Lisäysten kertyneet poistot	0,0	0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	3,0	32,5
Muuntoerot	-10,8	-1,5
Tilikauden poistot	-10,8	-6,7
Kertyneet poistot 31.12.	-251,1	-232,4
Tasearvo 31.12.	129,6	125,7

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	2010	2009
Tulos/osake, laimentamaton ja laimennettu
Osoittaja: Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva tilikauden voitto, 1 000 e Nimittäjä: Osakkeiden lukumäärän painotettu	-7 880	-28 349
keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl	17 458	12 312
Tulos per osake, laimentamaton, e	-0,45	-2,30
Tulos per osake, laimennettu, e	-0,45	-2,30

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Yhtiön vaihdettavien pääomalainojen (liitetietojen kohta 28) osakkeiksi vaihtamatta olevien lainaosuuksien sekä työntekijöille suunnatun osakepalkkiojärjestelmän (liitetietojen kohta 25) laimentavia vaikutuksia ei kuitenkaan oteta huomioon vuosina 2010 ja 2009, sillä ne kasvattaisivat osakekohtaista tulosta.

TASEEN LIITETIEDOT

12. Aineelliset hyödykkeet

	2010	2009
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	23,5	23,6
Muuntoerot	0,8	-0,1
Lisäykset	0,1	0,0
Vähennykset	-	-0,1
Tasearvo 31.12.	24,3	23,5
	2010	2009
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	108,4	108,6
Lisäykset	0,5	0,2
Vähennykset	-	-0,8
Siirrot erien välillä	0,0	0,2
Muuntoerot	2,7	0,3
Hankintameno 31.12.	111,6	108,4
Kertyneet poistot 1.1.	-40,3	-38,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,2	0,9
Muuntoerot	-1,2	0,0
Tilikauden poistot	-2,6	-2,5
Kertyneet poistot 31.12.	-44,3	-40,3
Tasearvo 31.12.	67,3	68,0

Koneet ja kalusto, rahoitusleasing
Hankintameno 1.1.	21,8	17,1
Lisäykset	0,1	4,3
Vähennykset	-0,2	0,0
Siirrot erien välillä	-0,1	0,0
Muuntoerot	1,2	0,5
Hankintameno 31.12.	22,8	21,8
Kertyneet poistot 1.1.	-5,8	-4,8
Vähennysten kertyneet poistot	0,0	0,0
Muuntoerot	-0,3	-0,1
Tilikauden poistot	-1,2	-0,9
Kertyneet poistot 31.12.	-7,3	-5,8
Tasearvo 31.12.	15,5	16,0

2010 2009

	2010	2009
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	12,2	16,9
Lisäykset	0,3	0,3
Vähennykset	-0,1	-4,8
Siirrot erien välillä	-3,7	0,0
Muuntoerot	0,6	-0,2
Hankintameno 31.12.	9,4	12,2
Kertyneet poistot 1.1.	-6,8	-11,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,8	4,7
Muuntoerot	-0,2	0,0
Tilikauden poistot	-0,7	-0,6
Kertyneet poistot 31.12.	-6,7	-6,8
Tasearvo 31.12.	2,7	5,5

	2010	2009
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	5,3	8,9
Muuntoerot	0,3	0,0
Lisäykset	0,9	3,7
Vähennykset	0,0	0,0
Siirrot erien välillä	-0,9	-7,3
Tasearvo 31.12.	5,6	5,3
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	245,3	244,2

Rahoitusleasingsopimusten vähimmäisvuokrien erääntyminen ja nykyarvo maturiteettiluokittain on esitetty liitetiedossa 28. Rahoitusleasingsopimukset sisältävät suurimmaksi osaksi tuotantolaitteiden vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 5–7 vuotta. Sopimusten vuokrat on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Sopimukset eivät sisällä osingonjakoon, lisävelanottoon tai uusien vuokrasopimusten solmimiseen kohdistuvia rajoituksia.

13. Liikearvo

	2010	2009
Hankintameno 1.1.	31,5	31,7
Lisäykset	-	-
Vähennykset	-	-
Muuntoero	1,6	-0,2
Tasearvo 31.12.	33,1	31,5

Liikearvon kohdistus ja arvonalentumistestaus

Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Pääosa liikearvosta kohdistuu Turkki-segmenttiin. Turkki-segmenttiin liittyvä liikearvo vuoden 2010 lopussa oli 31,6 Me (30,0 Me).

Turkki-segmentin käyttöarvo määritellään nykyarvomenetelmällä. Laskelmissa on käytetty 5 vuoden diskontattuja kassavirtaennusteita perustuen johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin. Segmentin arvioitu rahavirta perustuu kiinteistöjen, tehtaiden ja koneiden käyttöön niiden nykyisessä kunnossa ilman mahdollisia tulevaisuuden yritysostoja. Rahavirrat, jotka ulottuvat viiden vuoden yli, on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Loppuarvon määrittelyssä käytetään vakaata liikevoiton 1 %:n vuotuista kasvua.

Diskonttauskorkona käytetään Componentan määrittelemää painotettua keskimääräistä pääomakustannusta verojen jälkeen. Sen osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuusalakohtainen beta, lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman tavoitteellinen suhde. Componenta on käyttänyt laskelmissaan Turkki-segmentin osalta 10,4 %:n painotettua pääomakustannusta.

Arvonalentumistestausten perusteella vuosina 2010 ja 2009 ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.

Herkkyysanalyysi:

Turkki-segmentille on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia skenaarioita. Nämä skenaariot toteutettiin muuttamalla arvonmäärityksen perusolettamuksia seuraavasti:

• alentamalla kannattavuutta (EBITDA) 1-10%

• nostamalla painotettua pääomakustannusta 1-20%

Johdon näkemys on, ettei edellä mainittujen teoreettisten skenaarioiden perusoletusten muutoksia tulisi tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Kuitenkaan mikään edellä mainituista skenaarioista ei olisi johtanut liikearvon arvonalentamisen tarpeeseen.

14. Aineettomat hyödykkeet

	2010	2009
Kehittämismenot
Hankintameno 11.	0,0	-
Lisäykset	0,2	0,0
Hankintameno 31.12.	0,2	0,0
Kertyneet poistot 1.1.	0,0	-
Vähennysten kertyneet poistot	-	-
Tilikauden poistot	0,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	0,0
Tasearvo 31.12.	0,2	0,0

	2010	2009
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	1,3	1,1
Lisäykset	0,1	0,3
Vähennykset	0,0	0,0
Muuntoerot	0,1	0,0
Hankintameno 31.12.	1,4	1,3
Kertyneet poistot 1.1.	-0,9	-0,8
Lisäysten kertyneet poistot	0,0	0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,0
Muuntoerot	0,0	0,0
Tilikauden poistot	-0,1	-0,1
Kertyneet poistot 31.12.	-1,0	-0,9
Tasearvo 31.12.	0,4	0,5

	2010	2009
ATK-ohjelmat
Hankintameno 1.1.	4,7	4,1
Lisäykset	0,4	1,0
Vähennykset	0,0	-0,4
Siirrot erien välillä	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	5,1	4,7
Kertyneet poistot 1.1.	-2,5	-2,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,4
Tilikauden poistot	-0,6	-0,7
Kertyneet poistot 31.12.	-3,1	-2,5
Tasearvo 31.12.	2,0	2,3
	2010	2009
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	8,1	7,1
Lisäykset	1,2	1,9
Vähennykset	0,0	-1,1
Siirrot erien välillä	0,3	0,2
Hankintameno 31.12.	9,5	8,1
Kertyneet poistot 1.1.	-4,7	-4,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	1,1
Tilikauden poistot	-1,2	-0,9
Kertyneet poistot 31.12.	-5,8	-4,7
Tasearvo 31.12.	3,7	3,4
	2010	2009
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä
Hankintameno 1.1.	0,2	0,2
Lisäykset	0,3	0,3
Siirrot erien välillä	-0,3	-0,2
Tasearvo 31.12.	0,3	0,2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	6,7	6,4

15.Sijoituskiinteistöt

	2010	2009
Hankintameno 1.1.	2,3	2,3
Lisäykset	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	2,3	2,3
Kertyneet poistot 1.1.	-0,5	-0,4
Tilikauden poistot	0,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	-0,5	-0,5
Tasearvo 31.12.	1,8	1,8

Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot eivät poikkea riippumattoman, ammatillisesti pätevän arvioijan arvioiden mukaan olennaisesti tasearvoista. Kyseisiä riippumattomia arvioita päivitetään säännöllisesti.

16. Osuudet osakkuusyrityksissä

	2010	2009
Tasearvo 1.1.	1,1	0,9
Vähennykset	0,0	0,0
Osuus kauden tuloksesta	0,2	0,2
Muuntoerot	0,0	0,0
Tasearvo 31.12.	1,3	1,1

Osakkuusyritykset 31.12.2010

			Liike-		Voitto/ Konsernin
	Varat,	Velat,	vaihto,	tappio,	omistus
	Me	Me	Me	Me	osuus, %
Kumsan A.S., Turkki	5,5	0,8	5,5	1,0	25,1
Kiinteistö Oy Niliharju, Helsinki					25,0

Osakkuusyritykset 31.12.2009

			Liike-		Voitto/ Konsernin
	Varat,	Velat,	vaihto,	tappio,	omistus
	Me	Me	Me	Me	osuus, %
Kumsan A.S., Turkki Kiinteistö Oy Niliharju, Helsinki	4,6	1,0	5,0	0,9	25,1 25,0

Osakkuusyritysosakkeisiin ei sisälly liikearvoa. Osakkuusyrityksissä ei ole pörssinoteerattuja yrityksiä.

17. Muut rahoitusvarat

	2010	2009
Myytävissä olevat sijoitukset
Hankintameno 1.1.	0,4	0,4
Lisäykset	0,1	0,1
Vähennykset	0,0	-
Tasearvo 31.12.	0,5	0,4

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät noteeraamattomia osakkeita. Koska noteeraamattomien osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on nämä osakkeet kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalenemisilla. Myytävissä olevista sijoituksista ei ole tilikaudella kirjattu myyntivoittoja tai -tappioita.

18. Pitkäaikaiset saamiset

	2010	2009
Osakkuusyrityksiltä Lainasaamiset	0,1	0,1
Muut pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	4,8	4,2
Muut saamiset	1,2	0,7
	5,9	4,8
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	6,0	4,9

Muista pitkäaikaisista lainasaamisista 0,4 Me (0,3 Me) (nimellisvaluutta SEK) erääntyy saatavaksi vuonna 2012 ja 4,5 Me (3,9 Me) (nimellisvaluutta SEK) vuonna 2015. Konsernin lainasaamiset liittyvät pääosin yritysjärjestelyihin sekä investointeihin.

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana

		Kirjattu tulos-	Kirjattu omaan
	1.1.2010	laskelmaan	pääomaan	Muuntoero	31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset
Konsernin sisäisistä käyttöomaisuuden myyntivoitoista	1,5	-0,4			1,1
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,1	0,0		0,0	0,2
Varaukset	0,1	0,0			0,1
Verotukselliset tappiot	23,7	4,4			28,1
Kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,9	0,0			0,9
Muut erät	3,4	-0,7	-0,4		2,3
Yhteensä	29,6	3,3	-0,4	0,0	32,6
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-12,9				-11,6
Yhteensä	16,6				20,9

Suomen, Ruotsin ja Hollannin yhtiöiden tappioista kirjatut verosaamiset perustuvat ko. maiden yhtiöiden ennakoituihin verotettaviin tuloihin. Ko. verosaamiset ennakoidaan hyödynnettävän 2–6 vuodessa.

		Kirjattu tulos-	Kirjattu omaan
	1.1.2010	laskelmaan	pääomaan	Muuntoero	31.12.2010
Laskennalliset verovelat
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä	4,6	-0,3		0,3	4,6
Nopeutetut poistot	4,7	0,7		0,2	5,6
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,1				0,1
Muiden kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	4,8	0,0	0,0		4,7
Rahoitusleasing	0,8	0,3			1,2
Muut erät	4,0	0,0	0,9	0,2	5,1
Yhteensä	19,0	0,6	0,9	0,7	21,2
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-12,9				-11,6
Yhteensä	6,1				9,6

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana

		Kirjattu tulos-	Kirjattu omaan
	1.1.2009	laskelmaan	pääomaan	Muuntoero	31.12.2009
Laskennalliset verosaamiset
Konsernin sisäisistä käyttöomaisuuden myyntivoitoista	1,8	-0,4			1,5
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,3	-0,1		0,0	0,1
Varaukset	0,1	0,0			0,1
Verotukselliset tappiot	11,6	11,9		0,2	23,7
Kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,9				0,9
Muut erät	3,1	0,7	-0,4	0,0	3,4
Yhteensä	17,7	12,1	-0,4	0,1	29,6
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-7,1				-12,9
Yhteensä	10,6				16,6

		Kirjattu tulos-	Kirjattu omaan
	1.1.2009	laskelmaan	pääomaan	Muuntoero	31.12.2009
Laskennalliset verovelat
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä	4,9	-0,3		0,0	4,6
Nopeutetut poistot	3,7	1,0		0,0	4,7
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,1				0,1
Muiden kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	4,8	0,0	0,0	0,0	4,8
Rahoitusleasing	0,5	0,3			0,8
Muut erät	1,5	2,7	-0,2	0,0	4,0
Yhteensä	15,5	3,7	-0,2	0,0	19,0
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-7,1				-12,9
Yhteensä	8,5				6,1

Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä voittovarojen mahdolliseen jakamiseen ei liity olennaista veroseuraamusta.

20. Vaihto-omaisuus

	2010	2009
Aineet ja tarvikkeet	12,3	14,8
Keskeneräiset tuotteet	6,0	5,4
Valmiit tuotteet/tavarat	21,4	16,1
Muu vaihto-omaisuus	12,3	4,3
Ennakkomaksut	0,2	0,4
Vaihto-omaisuus yhteensä	52,2	41,0

Muu vaihto-omaisuus koostuu pääosin työkaluista, malleista, kiinnittimistä sekä varaosista.

Tilikaudella kirjattiin kuluksi -0,2 Me (-0,2 Me), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

21. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

	2010	2009
Myyntisaamiset	27,1	20,5
Lainasaamiset	1,8	1,0
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	3,9	0,9
Tuloverosaamiset	0,0	0,2
Siirtosaamiset	5,6	5,4
Muut saamiset	3,2	5,0
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset
yhteensä	41,7	32,8

Muut saamiset sisältävät pääosin arvonlisäverosaamisia ja siirtosaamiset maksettuja jaksotettuja kuluja.

Myyntisaamisten valuuttajakauma

	2010 %	2009 %
EUR	82,5	81,8
SEK	9,4	9,5
TRY	4,8	4,3
GBP	2,9	4,4
USD	0,4	0,1

22. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittely

Rahoitusvarat ja -velat, jotka arvostetaan käypään arvoon luokitellaan arvostusmenetelmien arvioidun luotettavuuden mukaisesti kolmelle tasolle:

TASO 1:

Täysin saman ehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu luotettava markkinahinta. Tasolle on luokiteltu sähkötermiinit, joiden arvostukset perustuvat Nord Poolin vastaavien standardoitujen tuotteiden markkinahintoihin.

TASO 2:

Lähes vastaavan ehtoiselle instrumentille on olemassa aktiivisilla markkinoilla noteerattu markkinahinta. Hinta voi olla kuitenkin johdettu todettavista olevista markkinatiedoista. Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti markkinoilla sovellettavia laskentamalleja.

TASO 3:

Instrumentille ei ole olemassa aktiivista markkinaa, käypä markkinahinta ei ole luotettavasti johdettavissa ja käyvän arvon määrittäminen edellyttää merkittävissä määrin harkintaa.

Käyvät arvot arvostusmenetelmien luokittelun mukaisesti

	TASO 1	TASO 2	TASO 3
Valuuttajohdannaiset (OTC)	-	-1,9	-
Korkojohdannaiset (OTC)	-	-0,4	-
Hyödykejohdannaiset	3,3	-	-

Tilikaudella ei ole siirretty rahoitusvaroja tai -velkoja tasojen välillä.

23. Rahavarat

	2010	2009
Rahavarat taseessa Käteinen raha ja pankkitilit	11,0	7,6
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat Käteinen raha ja pankkitilit	11,0	7,6

24. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

					Sijoitetun vapaan oman
	1 000 kpl	Osakkeita Osakepääoma Me	Ylikurssi- rahasto Me	Rahavirran suojaukset Me	pääoman rahasto Me	Muut rahastot Me
1.1.2009	10 946	21,9	15,0	-2,8	3,4	3,0
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä	12	-	-	-	-	-
Osakeanti 2009	6 500	-	-	-	29,0	-
Vaihdettavien pääomalainojen lunastus	-	-	-	-	-	-0,9
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	1,5	-	-
31.12.2009	17 458	21,9	15,0	-1,3	32,5	2,1
Vaihdettavien pääomalainojen lunastus	-	-	-	-	-	0,1
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	3,6	-	-
31.12.2010	17 458	21,9	15,0	2,3	32,5	2,2

Oman pääoman muutoslaskelmassa esitetyt muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös euroalueen ulkopuolisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Ylikurssirahasto sisältää osakkeista uusmerkinnän yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävän määrän mikäli vaihdettavan pääomalainan liikkeellelaskemisesta, joihin merkinnät perustuvat, on päätetty ennen v. 2006 osakeyhtiölakiuudistusta. Nykyisen osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen (1.9.2006) liikkeellelasketun vaihdettavan pääomalainan vaihdon yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävä määrä on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Rahavirran suojaukset sisältävät hyödykejohdannaisten sekä korkojohdannaisten arvostuksia. Muut rahastot sisältävät vaihdettavasta pääomalainasta erotetun oman pääoman komponentin. Oman pääoman muutoslaskelmassa esitetty muut rahastot sisältää edellä mainitun lisäksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 ei jaeta osinkoa.

25. Osakeperusteiset maksut

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Componenta Oyj:n hallitus päätti 10.3.2010 osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä kaudelle 2010–2012. Järjestelmässä on kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010, 2011 ja 2012. Mahdolliset palkkiot maksetaan vuosina 2011, 2012 ja 2013 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Kannustinjärjestelmän mahdollinen tuotto perustui vuonna 2010 konsernin liiketoiminnan nettorahavirtaan ja tulokseen rahoituserien jälkeen. Vuoden 2010 lopussa kohderyhmään kuului 45 henkilöä. Mikäli järjestelmän tavoitteet olisi saavutettu täysimääräisinä, kannustinjärjestelmässä olisi maksettu palkkioina enintään 161 500 Componenta Oyj:n osaketta ansaintajakson 2010 osalta. Järjestelmän ansaintajakson 2010 osalta tullaan maksamaan 40 950 osaketta Componenta Oyj:n toimitusjohtajalle ja muille avainhenkilöille. Tästä kokonaismäärästä toimitusjohtajan osuus on 7 500 kappaletta ja muiden avainhenkilöiden osuus yhteensä 33 450 kappaletta. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuonna 2010 oli -0,1 Me.

Osakeperusteiset maksut 2010

Ansaintajakso alkaa Ansaintajakso päättyy Osakkeiden vapautumispäivä Osakepalkkioita enintään, kpl Jäljellä oleva sitovuusaika Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa Osakkeen arvo tilinpäätöshetkellä, euroa Ansaintakriteerit	1.1.2010 31.12.2010 1.1.2013 161 500 2 vuotta 4,61 6,01 70 % tulos rahoituserien jälkeen 30 % liiketoiminnan nettorahavirta
Ansaintakriteerien kokonaistoteuma	15 % toimitusjohtajan osalta ja 30 % muiden avainhenkilöiden osalta yhteensä
Osakeomistusvelvollisuus Osakkeiden vapautuminen Henkilöitä	2 vuotta 1.1.2013 45
Osakepalkkion 2010 arvon laskenta
Osakepalkkioita enintään, kpl Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa Odotettu osinko ennen palkkion maksua, euroa Käypä arvo (osakeosuus) osingon jälkeen, euroa Osakkeen kurssi 31.12.2010, euroa Ansaintakriteerien odotettu toteuma, % Odotettu osakepalkkio vuoden 2010 osalta, kpl	161 500 4,61 0,00 4,61 6,01 25,4 40 950

Osakepalkkion 2010 arvo 31.12.2010, Me 0,3

26. Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelmät ovat pääosin maksupohjaisia. Konsernilla on Ruotsissa usean työnantajan etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Alecta ITP ja AMF Pension/Avtalspension SAF-LO. Järjestelyt on kirjattu kuten maksupohjaiset järjestelyt IAS 19.30 (a)-standardin mukaisesti, koska Alecta ja AMF Pension eivät pysty toimittamaan tarvittavia aktuaarilaskelmia.

Muut työsuhde-etuudet

Turkin työlainsäädännön mukaan yhtiöitä vaaditaan maksamaan työsuhteen päättymisen yhteydessä korvaus työntekijälle, joka on ollut palveluksessa vuoden ja jonka työsuhde päättyy ilman syytä, kutsutaan armeijan palvelukseen, kuolee tai joka jää eläkkeelle 25 vuoden työsuhteen jälkeen (nainen 20 vuotta) ja saavuttaa eläkeiän (58 vuotta nainen ja 60 vuotta mies). Maksettava määrä on yhden kuukauden palkka kutakin palvelusvuotta kohden enimmäismäärän ollessa 2 623,23 Turkin liiraa työntekijää kohden 31.12.2010 (2 365,16 Turkin liiraa, 31.12.2009). Etuutta ei ole rahastoitu.

Pitkäaikaisissa varauksissa esitetyt muut työsuhde-etuudet, liitetieto 27, on laskettu arvioimalla vastuun todennäköistä nykyarvoa henkilön työsuhteen päättyessä. Todennäköistä nykyarvoa määriteltäessä on käytetty seuraavia olettamuksia tilinpäätöksissä 31.12.2010 ja 31.12.2009, diskonttauskorko 5,92 % ja todennäköisyytenä sille että työsuhde päättyy eläkkeelle siirtymiseen 97 %. Velvoitteen olettamuksena on se, että velvoitteen enimmäismäärä kullekin palvelusvuodelle kasvaa inflaation tahdissa, ja siten inflaatiovaikutus on huomioitu diskonttauskorkoa määritettäessä.

27. Varaukset

Lyhytaikaiset

	Muut työsuhde- etuudet	Uudelleen- järjestely- varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2010	-	0,1	1,0	1,1
Muuntoerot	-	0,0	0,0	0,0
Varausten lisäykset	-	-	0,1	0,1
Käytetyt varaukset	-	-0,1	0,0	-0,1
31.12.2010	-	0,0	1,2	1,2
1.1.2009	-	0,5	1,4	1,8
Muuntoerot	-	0,0	0,0	0,0
Varausten lisäykset	-	-	0,4	0,4
Käytetyt varaukset	-	-0,4	-0,8	-1,1
31.12.2009	-	0,1	1,0	1,1

Pitkäaikaiset

		Muut Uudelleen
			työsuhde- järjestely- Ympäristö-	Muut
		etuudet varaukset		varaukset varaukset	Yhteensä
1.1.2010	5,8	0,0	0,2	0,6	6,7
Muuntoerot	0,3	-	-	-	0,3
Varausten lisäykset	1,9	0,0	0,1	-	2,0
Käytetyt varaukset	-0,4	-	-	-0,1	-0,5
31.12.2010	7,5	0,1	0,3	0,5	8,5
1.1.2009	4,7	0,0	0,2	0,8	5,8
Muuntoerot	0,0	-	-	-	0,0
Varausten lisäykset	1,9	-	-	0,3	2,2
Käytetyt varaukset	-0,8	-	-	-0,4	-1,2
31.12.2009	5,8	0,0	0,2	0,6	6,7

Ympäristövaraus liittyy Karkkilassa sijaitsevan vanhan tehtaan oman kaatopaikan sulkemiseen ympäristöviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Sulkeminen sisältää erilaisten maakerrosten läjittämistä ja alueen maisemoinnin. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan projekti on valmis 2013.

2009
-0,2

28. Korolliset velat

2010	2009
137,9	139,7
8,4	9,7
12,1	16,0
35,3	23,0
-	4,7
26,7	-
-	-
220,4	193,0
5,1	40,2
2,9	3,3
3,9	3,9
2,9	-
2,2	7,4
-	-
3,5	1,4
20,4	56,1
	249,1
	240,8

*) Vaihdettavien pääomalainojen oman pääoman osuus esitetään oman pääoman muissa rahastoissa.

**) Erä lyhytaikaiset muut velat sisältää konsernin liikkeellelaskemia yritystodistuslainoja 2,0 Me (0,0 Me).

Korollisten rahoitusvelkojen valuuttajakauma

		2010	2009
		%	%
Pitkäaikaiset	EUR	82,7	97,4
	SEK	2,2	2,6
	TRY	15,1	-
Lyhytaikaiset	EUR	84,0	37,6
	SEK	16,0	6,3
	TRY	-	56,1

Lainoihin liittyvät rahavirrat toteutuvat sopimuksen nimellisvaluutassa.

Korollisten rahoitusvelkojen nimellis- ja efektiivisten korkojen vaihteluvälit

	2010	2010	2009	2009
	Nimellis-	Efektiivisten	Nimellis-	Efektiivisten
	korkojen	korkojen	korkojen	korkojen
	vaihteluväli	vaihteluväli	vaihteluväli	vaihteluväli
	%	%	%	%
Lainat rahoituslaitoksilta 3,0 - 10,2 Rahoitusleasingvelat Eläkelainat Vaihdettavat pääomalainat 5,8 - 5,8	1,3 - 7,8 3,8 - 5,4	3,0 - 10,2 1,5 - 7,8 3,8 - 5,4 10,6 - 10,6	1,9 - 9,2 1,0 - 7,8 3,8 - 5,4 5,8 - 5,8	1,9 - 9,2 1,5 - 7,8 3,8 - 5,4 6,9 - 9,6
Pääomalainat	6,8 - 10,1	8,3 - 12,2	6,8 - 10,1	8,6 - 12,1
Joukkovelkakirjalainat	8,0 - 8,0	8,8 - 8,8	-	-
Yritystodistuslainat	2,5 - 2,5	2,5 - 2,5	-	-

Korollisten rahoitusvelkojen takaisinmaksuohjelma 2010

	2011	2012	2013	2014	2015	2016+
Lainat rahoituslaitoksilta	5,1	137,6	0,1	0,1	0,1	0,0
Rahoitusleasingvelat	2,9	1,8	1,8	1,8	1,6	1,3
Eläkelainat	3,9	2,6	2,6	2,6	2,6	1,6
Vaihdettavat pääomalainat	2,2	-	-	-	-	-
Pääomalainat	2,9	4,0	4,0	4,0	23,2	-
Joukkovelkakirjalainat	-	-	26,7	-	-	-
Muut korolliset velat	3,5	-	-	-	-	-
	20,4	146,1	35,3	8,5	27,5	3,0

Korollisten rahoitusvelkojen takaisinmaksuohjelma 2009

	2010	2011	2012	2013	2014	2015+
Lainat rahoituslaitoksilta	40,2	4,4	135,2	0,0	0,0	-
Rahoitusleasingvelat	3,3	1,9	1,7	1,7	1,6	2,7
Eläkelainat	3,9	3,9	2,6	2,6	2,6	4,3
Vaihdettavat pääomalainat	7,4	4,7	-	-	-	-
Pääomalainat	-	10,9	4,0	4,0	4,0	-
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-	-	-	-
Muut korolliset velat	1,4	-	-	-	-	-
	56,1	25,8	143,6	8,4	8,3	7,0

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

	2010	2009
Vähimmäisvuokrat erääntyvät maksettavaksi
seuraavasti:
Yhden vuoden kuluessa	3,3	3,8
Yli vuoden, mutta enintään viiden
vuoden kuluttua	7,7	7,8
Yli viiden vuoden kuluttua	1,4	2,8
	12,3	14,4
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-1,1	-1,4
	11,3	13,0
Vähimmäisvuokrien nykyarvot:
Yhden vuoden kuluessa	2,9	3,3
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden
kuluttua	7,0	6,9
Yli viiden vuoden kuluttua	1,3	2,7
	11,3	13,0

Pääomalainat

Vaihdettava pääomalaina 2005

Componenta Oyj:n 15.3.2005 liikkeeseen laskeman vaihdettavan pääomalainan viimeinen erä 7,4 Me maksettiin lainaehtojen mukaisesti korkoineen takaisin 15.3.2010. Vaihdettavan pääomalainan kertynyt korko ajalta 1.1.-15.3.2010 kirjattiin kuluksi tuloslaskelmaan. Vuoden 2010 aikana lainaosuuksien vaihtoja osakkeiksi ei tapahtunut.

Vaihdettava pääomalaina 2006

Componenta Oyj:n hallitus päätti vuonna 2006 ylimääräisen yhtiökokouksen valtuutuksella vaihdettavan pääomalainan ottamisesta. Laina laskettiin liikkeelle 4.12.2006. Lainaehtojen mukainen takaisinmaksettava pääoma on 19,7 Me. Lainan emissiokurssi oli 95 %. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 4.12.2011. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 4.12. kiinteää korkoa 5,75 % p.a. Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla.

Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain siltä osin kuin Componenta Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää Componenta Oyj:n viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty lainan eräpäivänä, maksetaan lainan pääomaa takaisin osittain siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin lainan takaisinmaksu siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Maksamatta jääneelle korolle maksetaan korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron. Componenta Oyj:llä on lainaehdoissa määritellyin edellytyksin oikeus maksaa lainan pääoma kertyneine korkoineen ennenaikaisesti takaisin.

Laina on jaettu tilinpäätöksessä oman ja vieraan pääoman osuuteen. Vieras pääoma on arvostettu taseessa jaksotettuun hankintamenoon ja kirjattu lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Oman pääoman osuus 2,2 Me on kirjattu oman pääoman rahastoon. Kertynyt korko ajalta 4.12.-31.12.2010 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin. Kukin 1 800 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 200 Componenta Oyj:n osakkeeseen. Osakkeen vaihtokurssi on 9,00 euroa. Laina oli alunperin vaihdettavissa enintään 2 188 400 uuteen osakkeeseen ja Componentan osakepääomaa oli mahdollista korottaa enintään 4 376 800 eurolla. Lainan vaihtoaika on 2.1.2007-15.11.2011. Uusien osakkeiden oikeus osinkoon alkaa niiden rekisteröinnistä.

31.12.2010 mennessä oli 2 913 lainaosuutta vaihdettu yhteensä 582 600 osakkeeseen. Vaihtojen myötä Componenta Oyj:n osakepääoma on kasvanut 1,2 Me ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4,1 Me.

Componenta Oyj laski syyskuussa 2010 liikkeelle uuden pääomalainan (Pääomalaina 2010). Componentan pääomalainaa 2006 ja vaihdettavaa pääomalainaa 2006 oli liikkeeseen laskun yhteydessä mahdollista vaihtaa uudeksi pääomalainaksi. Vaihdettavaa pääomalainaa 2006 vaihdettiin yhteensä 2,8 Me. Jäljellä oleva lainamäärä on vaihdettavissa lainaehtojen mukaisesti 259 000 osakkeeseen. Velan tasearvo 31.12.2010 on 2,2 Me.

Pääomalaina 2006

Componenta Oyj:n hallitus päätti vuonna 2006 ylimääräisen yhtiökokouksen valtuutuksella pääomalainan ottamisesta. Lainan nimellismäärä oli 14,2 Me ja se laskettiin liikkeelle 17.11.2006. Lainan emissiokurssi oli 95 %. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 17.11.2011. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 17.11. kiinteää korkoa 6,75 % p.a.

Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain siltä osin kuin Componenta Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää Componenta Oyj:n viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty lainan eräpäivänä, maksetaan lainan pääomaa takaisin osittain siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin lainan takaisinmaksu siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Maksamatta jääneelle korolle maksetaan korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron.

Componenta Oyj:llä on oikeus 17.11.2009 alkaen vuosittain koronmaksupäivänä 17.11. maksaa lainan pääoma kertyneine korkoineen takaisin osittain tai kokonaan, mikäli edellä mainitut lainan ja koron takaisinmaksuedellytykset ovat olemassa. Kertynyt korko ajalta 17.11.-31.12.2010 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Componenta Oyj laski syyskuussa 2010 liikkeelle uuden pääomalainan (Pääomalaina 2010). Componentan pääomalainaa 2006 ja vaihdettavaa pääomalainaa 2006 oli liikkeeseen laskun yhteydessä mahdollista vaihtaa uudeksi pääomalainaksi. Pääomalainaa 2006 vaihdettiin yhteensä 8,3 Me. Velan tasearvo 31.12.2010 on 2,9 Me.

Pääomalaina 2009

Componenta Oyj:n hallitus päätti vuonna 2009 ylimääräisen yhtiökokouksen valtuutuksella pääomalainan ottamisesta. 28.9.2009 liikkeeseenlasketun lainan nimellismäärä oli 12,3 Me ja emissiokurssi 100 %. Laina maksetaan takaisinmaksuun liittyvien ehtojen täyttyessä takaisin kolmessa yhtä suuressa erässä 28.9.2012, 28.9.2013 ja 28.9.2014. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 28.9. kiinteää korkoa (10,10 % p.a.).

Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain siltä osin kuin Componenta Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää Componenta Oyj:n viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty lainan maksusuunnitelman mukaisena eräpäivänä, maksetaan lainan pääomaa takaisin osittain siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin lainan takaisinmaksu siirtyy maksettavaksi tulevina tilikausina niin, että vuosina 2013 ja 2014 lykkääntynyt takaisinmaksu tapahtuu takaisinmaksuedellytysten täyttyessä 28.9. ja sen jälkeen vuosittain ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Maksamatta jääneelle korolle maksetaan korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron. Lainan tasearvo 31.12.2010 on 12,1 Me.

Kertynyt korko ajalta 28.09.-31.12.2010 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Pääomalaina 2010

Componenta Oyj:n hallitus päätti vuonna 2010 pääomalainan ottamisesta rajatulta joukolta valikoituja sijoittajia. Lainan nimellismäärä on 23,4 Me ja se laskettiin liikkeelle 15.9.2010. Lainan emissiokurssi oli 100 %. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 15.9.2015. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 15.9. kiinteää korkoa 10,00 % p.a.

Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain siltä osin kuin Componenta Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää Componenta Oyj:n viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty lainan eräpäivänä, maksetaan lainan pääomaa takaisin osittain siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin lainan takaisinmaksu siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella jäljellä olevaa lainan pääomaa voidaan maksaa.

Maksamatta jääneelle korolle maksetaan korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron. Lainan tasearvo 31.12.2010 on 23,2 Me. Kertynyt korko ajalta 15.9.-31.12.2010 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Joukkovelkakirjalainat

Joukkovelkakirjalaina 2010

Componenta Oyj:n hallitus päätti vuonna 2010 joukkovelkakirjalainan ottamisesta rajatulta joukolta valikoituja sijoittajia. Lainan nimellismäärä on 26,9 Me ja se laskettiin liikkeelle 29.9.2010. Lainan emissiokurssi oli 100 %. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 29.9.2013. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 29.9. kiinteää korkoa 8,00 % p.a.

Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on sama etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla vakuudettomilla velkasitoumuksilla. Lainan tasearvo 31.12.2010 on 26,7 Me. Kertynyt korko ajalta 29.9.-31.12.2010 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

29. Lyhytaikaiset korottomat velat

Ostovelkojen valuuttajakauma

				2010	2009
	2010	2009		%	%
Ostovelat	52,2	29,3	EUR	57,5	58,1
Siirtovelat	27,1	20,1	TRY	23,9	22,2
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	1,1	2,7	SEK	17,0	17,4
Saadut ennakot	0,0	0,0	GBP	0,9	2,0
Muut velat	9,1	5,4	USD	0,8	0,4
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä	89,5	57,5

Componentalla ei ollut ostovelkoja osakkuusyrityksille vuosina 2010 ja 2009. Muiden velkojen merkittävin erä on arvonlisäverovelat.

30.Rahoitusvarojen sekä -velkojen tasearvot ja käyvät arvot kategorioittain

Rahoitusvarat

	2010	2010	2009	2009
	Tasearvo	Käypä arvo	Tasearvo	Käypä arvo
KÄYPÄÄN ARVOON KIRJATTAVAT ERÄT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	0,4	0,4	1,2	1,2
Suojauslaskennassa mukana olevat erät
Johdannaiset (tehokas ja tehoton osuus)	3,4	3,4	0,2	0,2
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON JA HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT ERÄT
Lainat ja muut saamiset
Rahavarat	11,0	11,0	7,6	7,6
Lainasaamiset	4,9	4,9	5,2	5,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	27,1	27,1	20,5	20,5
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	0,5	0,5	0,4	0,4
Rahoitusvelat	2010	2010	2009	2009
	Tasearvo	Käypä arvo	Tasearvo	Käypä arvo
KÄYPÄÄN ARVOON KIRJATTAVAT ERÄT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	2,7	2,7	1,1	1,1
Suojauslaskennassa mukana olevat erät
Johdannaiset (tehokas ja tehoton osuus)	0,3	0,3	2,1	2,1
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT ERÄT
Muut rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	143,0	143,2	179,8	180,4
Rahoitusleasingvelat	11,3	11,3	13,0	13,0
Eläkelainat	16,0	16,4	19,8	20,4
Vaihdettavat pääomalainat - vieraan pääoman osuus	2,2	2,3	12,1	11,7
Pääomalainat	38,2	38,3	23,0	22,8
Joukkovelkakirjalainat	26,7	26,7	-	-
Yritystodistuslainat	2,0	2,0	-	-
Ostovelat ja muut velat	53,7	53,7	30,7	30,7

Korollisten lainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla sopimuksen tulevat kassavirrat sopimusehtoja vastaavilla tilinpäätöshetken markkinakoroilla tai arvioilla käyvästä korosta.

Myyntisaamisten, ostovelkojen, yritystodistuslainojen ja lyhyisiin markkinakorkoihin sidottujen rahoitusleasingsopimusten tasearvojen voidaan olettaa vastaavan riittävällä tarkkuudella niiden käypiä arvoa johtuen lyhyistä maturiteeteista ja koronuudistumisjaksoista. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

31. Pääoman hallinta

Componenta-konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Konsernin toimiala on luonteeltaan suhteellisen pääomavaltainen, joka näin ollen edellyttää aktiviisia toimenpiteitä pääomarakenteen optimoimiseksi. Viime vuosien strategisesti merkittävät yritysostot ja investoinnit ovat osaltaan vaikuttaneet konsernin nykyiseen pääomarakenteeseen.

Hallitus ja johto seuraavat säännöllisesti konsernin pääomarakennetta. Johdon raportoinnissa eri muotoiset pääomalainat luetaan omaksi pääomaksi. Konsernissa seurataan erityisesti omavaraisuusastetta, jonka strategian mukaiseksi tavoitetasoksi on asetettu 40 % vuoden 2015 loppuun mennessä.

Pääomaa hallinnoidaan mm. osingonjakopolitiikalla (osakkeenomistajien niin hyväksyessä) ja laskemalla liikkeelle erimuotoisia pääomalainoja. Vuoden 2010 aikana on jatkettu panostuksia käyttöpääoman pienentämiseksi muun muassa varastoja optimoimalla, asiakassaatavien perintää tehostamalla ja laajentamalla saamisten myyntiohjelmaa edelleen. Pääomalainoja erääntyy marraskuussa 2011 2,9 Me ja vaihdettavia pääomalainoja joulukuussa 2011 2,3 Me.

Sisäisen seurannan lisäksi konserni raportoi rahoittajille sopimusehdoissa määriteltyjä pääomaan liittyviä tunnuslukuja (ns. finanssikovenantteja). Konserni pyrkii saavuttamaan lainoissa määritellyt korkomarginaaliin liittyvät kannustintasot korkokulujen pienentämiseksi.

Tärkeimmät pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut

31.12.2010	31.12.2009
170,5 %	200,8 %
26,4 %	26,5 %

32. Rahoitusriskien hallinta

Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Konsernin rahoituksen saatavuus pyritään varmistamaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja -instrumenttien osalta. Yhden rahoituslähteen luototusosuus ei saa nousta rahoituspolitiikassa asetetun määrän yli. Konsernissa käytössä olevista rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat 5-vuotinen syndikoitu 28.6.2007 päivätty rahoituslimiittisopimus nimellisarvoltaan 200 Me, erimuotoiset pääomalainat, bilateraaliset sopimukset, yritystodistuslimiitti (150 Me), myyntisaatavien rahoitus ilman takautumisoikeutta sekä leasingrahoitus. Vuoden 2010 syyskuussa laskettiin liikkeeseen uusi pääomalaina (23,4 Me) sekä joukkovelkakirjalaina (26,9 Me). Sijoittajille annettiin mahdollisuus lunastaa lainaehdoista poiketen ennenaikaisesti vuonna 2006 liikkeeseen lasketun pääomalainan ja vaihdettavan pääomalainan lainaosuuksia ja käyttää niitä maksuna uuden pääomalainan merkinnässä. Yhteensä näitä lainaosuuksia käytettiin maksuna 11,1 Me ja lainajärjestelyiden yhteenlaskettu kassavirtavaikutus oli 39,2 Me.

Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on esitetty liitetietojen kohdassa 28. Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernilla tulee olla maksuvalmius, jolla katetaan lähitulevaisuuteen kohdistuvat sitoumukset. Maksuvalmiuden vähimmäismäärä on määritelty rahoituspolitiikassa. Konsernin maksuvalmius on turvattu kassavarojen lisäksi vahvistetuilla, käyttämättömillä luottolimiiteillä, joiden määrä tilinpäätöshetkellä oli 64,5 Me (38,5 Me).

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen (nimellismäärä) ja korkojen kassavirtajakauma 2010

	2011	2012	2013	2014	2015	2016+
Lainat rahoituslaitoksilta	-5,1	-137,8	-0,1	-0,1	-0,1	0,0
Rahoitusleasing	-2,9	-1,8	-1,8	-1,8	-1,6	-1,3
Eläkelainat	-3,9	-2,6	-2,6	-2,6	-2,6	-1,6
Pääomalainat	-2,9	-4,1	-4,1	-4,1	-23,4	-
Vaihdettavat pääomalainat	-2,3	-	-	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-26,9	-	-	-
Yritystodistuslainat	-2,0	-	-	-	-	-
Ostovelat ja muut velat	-53,7	-	-	-	-	-
Korkokulut lainoista	-16,8	-13,3	-6,0	-3,2	-2,6	-0,1
Koronvaihtosopimukset, netto -0,8		-0,3	-0,3	0,0	0,0	-
		-90,4 -160,0	-41,8	-11,8	-30,3	-3,2

Lukuja ei ole diskontattu vastaamaan niiden nykyarvoa. Luvut ovat voimassa vain tilinpäätöshetkellä ja voivat vaihtuvakorkoisten sopimusten korkojen määrän osalta poiketa toteutuvista kassavirroista. Rahoitusvelkojen takaisinmaksutaulukolla ei ole tarkoitus kuvata konsernin odotettua kokonaisrahavirtaa.

Valuuttajohdannaisten tuleviin kassavirtoihin liittyy valuuttakurssieron osalta myös huomattava vaihtelun mahdollisuus eikä niitä siksi esitetä takaisinmaksutaulukossa. Sähköjohdannaiset liittyvät oleellisesti fyysisiin sähköntoimituksiin ja käsitellään siten osana tulevia sähkönostoja. Näin ollen niitä ei raportoida osana konsernin rahoitusvelkojen kassavirtataulukkoa. Valuuttajohdannaisten, hyödykejohdannaisten sekä korkojohdannaisten odotetut kassavirrat tilinpäätöshetkellä vastaavat niiden käypiä arvoja (liitetieto 33).

Rahoitusleasingsopimusten osalta käytetään rahoitusleasingvelan lyhennyksiä ja korkokuluja riittävänä arviona maksettavista vuokrista. Pieniä eroja todelliseen kassavirtaan aiheuttavat ainoastaan korkotason muutokset. Maksettavat korot on laskettu voimassaolevilla nimelliskoroilla. Näin ollen vaihtuvakorkoisten sopimusten todelliset koronmaksut tulevat todennäköisesti hieman poikkeamaan taulukossa esitetyistä luvuista.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen (nimellismäärä) ja korkojen kassavirtajakauma 2009

	2010	2011	2012	2013	2014	2015+
Lainat rahoituslaitoksilta	-40,4		-4,4 -135,5	-0,0	-0,0	-
Rahoitusleasing	-3,3	-1,9	-1,7	-1,7	-1,6	-2,7
Eläkelainat	-3,9	-3,9	-2,6	-2,6	-2,6	-4,3
Pääomalainat	-	-11,2	-4,1	-4,1	-4,1	-
Vaihdettavat pääomalainat	-7,4	-5,2	-	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-	-	-	-
Yritystodistuslainat	-	-	-	-	-	-
Ostovelat ja muut velat	-30,6	-0,0	-	-	-	-
Korkokulut lainoista	-14,1	-9,1	-7,4	-1,4	-0,8	-0,4
Koronvaihtosopimukset, netto -1,8		-0,6	-	-	-	-
	-101,5		-36,2 -151,3	-9,9	-9,1	-7,3

Valuuttariski

Konsernin valuuttariski jaetaan valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja tuloksesta johtuvaan translaatioriskiin. Transaktiopositioon lasketaan taseessa olevat valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat. Nämä muodostavat transaktioposition osuuden, jonka muutokset vaikuttavat liikevoittoon. Erillisenä tästä positiosta tarkastellaan niitä transaktioposition eriä, joiden valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat tulosvaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin kuten valuuttamääräiset rahat ja pankkisaamiset sekä konsernin sisäiset ja ulkoiset valuuttalainat. Transaktioposition molempien osien suojausasteeksi on määritelty 90-110 %. Mikäli kyseisen valuutan position kokonaismäärä kuitenkin alittaa 3 Me, tehdään suojautumispäätös tapauskohtaisesti.

Edellä mainitusta position määrittelystä voidaan poiketa kustannus tehokkuuden säilyttämiseksi. Näin on toimittu Componenta Turkin valuuttamääräisten erien osalta, joissa transaktioposition molempien osien suojausasteeksi on määritelty 70-130%, kuitenkin niin että toimitusjohtajan päätöksellä kyseiset suojausasteet voivat olla 0-130%.

Translaatiopositio määritellään konsernin niiden ulkomaisten tytär- ja osakkuusyritysten omien pääomien ja kertyneiden voittojen perusteella, joiden toimintavaluuttana on muu kuin euro. Rahoituspolitiikan mukaisesti translaatiopositiosta suojataan konsernin toimitusjohtajan päätökseen perustuen 0 - 100 %.

Suojautumisessa valuuttakurssien muutoksilta käytetään valuuttalainojen ja -talletusten sekä muiden luonnollisten suojaussuhteiden lisäksi tavanomaisia johdannaisinstrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, joiden hinnoittelu markkinoilla on luotettavaa. Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuoden.

Valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Turkin liira, Ruotsin kruunu ja Iso-Britannian punta.

Oheisessa taulukossa on kuvattu konsernin avoimen valuuttaposition, sisältäen suojaustarkoituksessa hankitut valuuttajohdannaiset (liitetieto 33), herkkyys muutoksille.

	Keskikurssi	Avoin kokonais-	Arvio potentiaalisesta	Valuuttakurssimuutoksen vaikutus + / -
31.12.2010	31.12.2010	valuuttapositio, Me	valuuttakurssimuutoksesta %	Tuloslaskelmaan	Pääomaan
EUR/USD	1,3362	-0,1	10	0,0 / -0,0	-
EUR/GBP	0,86075	3,7	10	-0,1 / 0,1	-0,2 / 0,3
EUR/TRY	2,0491	147,4	10	-0,1 / 0,1	-13,3 / 16,3
EUR/SEK	8,9655	-3,9	10	0,3 / -0,4	0,0 / -0,0
	Keskikurssi	Avoin kokonais-	Arvio potentiaalisesta	Valuuttakurssimuutoksen vaikutus + / -
31.12.2009	31.12.2009	valuuttapositio, Me	valuuttakurssimuutoksesta %	Tuloslaskelmaan	Pääomaan
EUR/USD	1,4406	-0,0	5	0,0 / -0,0	-
EUR/GBP	0,8881	5,7	5	-0,2 / 0,2	-0,1 / 0,1
EUR/TRY	2,1603	120,5	5	0,6 / -0,6	-6,3 / 7,0
EUR/SEK	10,2520	-4,9	5	-0,0 / 0,0	0,3 / -0,3

Konsernissa ei sovelleta IAS 39:n mukaista rahavirran tai käyvän arvon suojauslaskentaa transaktioposition osalta.

Korkoriski

Konsernin käyvän arvon ja rahavirran korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin lainasalkkuun, myytyihin laskusaataviin sekä rahoitusleasingsopimuksiin. Konsernin asiakasmarkkinoiden syklisyyden johdosta konsernin nettokorkoaseman keskimääräinen koronuudistusjakso on rahoituspolitiikassa määritelty vähintään puoleksi vuodeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Konsernin nettokorkoasema uusiutuu keskimäärin 17 kuukaudessa (10 kk). Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisiin. Lisäksi korkoriski on hajautettu koronuudistusjaksoille. Korkotason muutokset vaikuttavat siten asteittain konsernin tulokseen. Korkoriskiä hallitaan lisäksi käyttämällä korkojohdannaisia. Korkojohdannaisilla on lisätty kiinteäkorkoisten sopimusten määrää ja siten pidennetty keskimääräistä koronuudistusjaksoa.

Konserni arvostaa ainoastaan johdannaiset käypään arvoon. Konsernin tulosta suojaavat korkojohdannaiset jaetaan IAS 39:n mukaisessa rahavirran suojauslaskennassa mukana oleviin johdannaisiin sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin ja velkoihin. Näin ollen korkotason muutokset eivät vaikuta korollisten erien tase-arvoihin vaan ainoastaan tuloslaskelmaan kirjattaviin korkokuluihin ja -tuottoihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltujen korkojohdannaisten käypien arvojen muutokset vaikuttavat tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin sekä rahavirran suojauslaskennassa mukana olevien koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset puolestaan konsernin omaan pääomaan.

TULOSLASKELMA - RAHOITUSKULUT		31.12.2010 tilikaudelle 2011	31.12.2009 tilikaudelle 2010
	Ennustettu rahoi-	Herkkyys	Ennustettu rahoi-	Herkkyys
	tuskulun muutos	korkokäyrä +100	tuskulun muutos	korkokäyrä +100
Korolliset velat	-1,0	-1,3	-1,0	-1,5
Koronvaihtosopimukset, korkokulut- ja tuotot netto	0,6	0,8	0,4	0,3
Koronvaihtosopimukset, käyvän arvon muutos	-	0,7	-	0,1

OMA PÄÄOMA - SUOJAUSINTRUMENTTIEN RAHASTO

	Käyvän arvon muutos korkokäyrä +100bp	Käyvän arvon muutos korkokäyrä +100bp
Koronvaihtosopimukset, netto	0,2	0,3

(Rahavirran suojauslaskennassa mukana olevat)

Ennustettu korkokulun lisäys kuvastaa muutosta korkokuluissa mikäli korkokäyrä toteutuisi tilinpäätöstä seuraavana tilikautena markkinoiden tarkasteluhetkellä hinnoitellulla tavalla. Herkkyysanalyysissä arvioidaan tilinpäätöspäivän korkokäyrän paralleelia nousua 1,0 % -yksiköllä. Positiivinen luku tarkoittaa ennustetun korkokulun pienenemistä ja negatiivinen korkokulun kasvua.

Laskelmissa oletusarvona on, että erääntyvät lainat uudelleenrahoitetaan vastaavalla instrumentilla. Lisäksi oletuksena on, ettei lainoja lyhennetä eli laskelmat huomioivat ainoastaan koronuudistumisriskin, joka kohdistuu tilinpäätöshetkellä avoimena oleviin korollisiin lainoihin ja niiden nimelliskorkoihin. Koronvaihtosopimusten osalta ei ole oletettu, että sopimuksia jatketaan vastaavilla instrumenteilla niiden erääntyessä.

Luottoriski

Kukin konserniyhtiö vastaa ensisijaisesti omiin asiakassaataviin liittyvistä luottoriskeistä. Konsernin luotonvalvonta ohjeistaa ja valvoo luottoriskien hallintaa, arvioi asiakkaiden luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua maksuvelvotteistaan.

Konsernilla ei ole merkittäviä asiakassaatavien luottoriskikeskittymiä. Konsernin asiakaskunta on hyvin hajautunut eikä kenenkään yksittäisen asiakaskonsernin saamiset ylitä 5 % konsernin myyntisaamisista. 94 % konsernin myynnistä suuntautuu Eurooppaan jakautuen useaan eri maahan.

Monet asiakkaista ovat pitkäaikaisia, vakavaraisia yhtiöitä, mutta yksittäistapauksissa käytetään luottotietoyhtiöiden maksukäyttäytymiseen ja vakavaraisuuteen liittyviä raportteja luottopäätösten tukena. Konsernin luottoriskipositiota pienennetään myymällä asiakaslaskusaatavia rahoitusyhtiöille ilman takautumisoikeutta.

Myyntisaamisten erääntymistä ja asiakkaiden maksuhistoriaa seurataan vähintään kahden viikon välein. Erääntyneiden saamisten ylittäessä konsernin johdon asettamat rajat, konsernin luotonhallinta on tarvittaessa valmis asettamaan asiakkaille toimituskieltoja kunnes maksusitoumukset on hoidettu.

Luottotappiot tilikaudella olivat -0,0 Me (-0,3 Me). Konsernin luottotappioriski 46,8 Me (34,7 Me) vastaa rahoitusvaroja, lukuunottamatta myytävissä olevia osakesijoituksia. Kassavaroja sijoitetaan vain hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti kohteisiin, joissa luottoriski on arvioitu vähäiseksi. Sijoituksen maksimimaturiteetti on rajoitettu 1 viikkoon ja maksimisijoitusmäärät on lisäksi määritelty vastapuolittain.

Konserni on saanut pankkitakauksia ja vekseleitä joiltakin alihankkijoiltaan, toimittajiltaan sekä asiakkailtaan maksettuja ennakkoja ja myyntisaamisia vastaan. Alihankkijoilta ja toimittajilta saatujen takausten ja muiden sitoumusten kokonaismäärä on 3,7 Me. Asiakkailta saatujen takausten ja muiden sitoumusten kokonaismäärä on 1,6 Me. Vakuuksia ei ole mahdollista siirtää tai myydä eteenpäin eikä niitä voi pantata edelleen.

Avoimet myyntisaamiset erääntyvät seuraavasti

	31.12.2010	31.12.2009
Erääntymättömät	13,5	17,3
Erääntyneet
alle 1 kk	6,9	1,7
1 - 3 kk	5,9	0,4
3 - 6 kk	0,7	0,2
yli 6 kk	0,1	0,9
	27,1	20,5

33.Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

	2010	2009
	Nimellisarvo	Nimellisarvo
Valuuttajohdannaiset *)
Valuuttatermiinisopimukset	11,0	6,0
Valuutanvaihtosopimukset	69,2	43,1
Valuuttaoptiot	2,8	-
Korkojohdannaiset
Korko-optiot	28,0	42,0
Koronvaihtosopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	28,0	24,0
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	60,0	28,0
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	4,0	3,9
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	5,7	4,2

*) Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuosi.

Johdannaissopimusten käyvät arvot

	2010	2010	2010	2009
	Käypä arvo,	Käypä arvo,	Käypä arvo,	Käypä arvo,
	positiivinen	negatiivinen	netto	netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	0,0	-0,3	-0,3	0,1
Valuutanvaihtosopimukset	0,0	-1,5	-1,5	0,1
Valuuttaoptiot	-	-0,1	-0,1	-
Korkojohdannaiset
Korko-optiot	0,3	-0,6	-0,3	0,4
Koronvaihtosopimukset	0,2	-0,5	-0,3	-2,0
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset	3,3	0,0	3,3	-0,4

Johdannaissopimuksen käypä arvo vastaa sitä tuottoa tai kulua, jonka konserni kirjaisi, jos se sulkisi sopimuksen tilinpäätöspäivänä. Korko-optiosopimusten sekä valuutta- ja sähköjohdannaisten käypä arvo lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien kassavirtojen nykyarvona käyttäen laskennassa tilinpäätöshetken korkokäyrää.

Taseen valuuttamääräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen kurssieromuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Valuuttamääräisiä lainoja vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot sekä kaikkien valuuttajohdannaisten kertyneet korkoerot ja korkoerojen arvostukset esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Niiden korkosuojausten, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa, käyvät arvot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Johdannaisten realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot esitetään taseen lyhytaikaisissa saamisissa ja veloissa.

Sähkötermiinien herkkyysanalyysi

Sähkötermiinien markkinahintojen muutokset vaikuttaisivat sähköjohdannaisten käypiin arvoihin seuraavasti:

		Sähkötermiinien markkinahinnan muutos
	2010	2009
	15 % / -15%	15 % / -15%
Sähkötermiinien käyvän arvon muutos	2,0 / -2,0	1,2 / -1,2

Avoimien valuutta- ja korkopositioiden herkkyys markkinahintojen muutoksille on esitetty liitetietojen kohdassa 32.

Rahavirran suojauslaskennassa mukana olevat johdannaissopimukset

	2010 Nimellisarvo	2010 Käypä arvo, tehokas osuus	2009 Nimellisarvo	2009 Käypä arvo, tehokas osuus
Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset	23,0	-0,2	42,0	-1,5
Hyödykejohdannaiset Sähkötermiinisopimukset	9,7	3,3	8,1	-0,2

Korkojen ja hyödykkeiden markkinahintariskeiltä suojaavien johdannaisten käyvät arvot on kirjattu rahavirran suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti oman pääoman suojausinstrumenttien rahastoon, josta ne siirretään tuloslaskelmaan suojattavan erän toteutuessa tai jos sen toteutumista ei enää voida pitää todennäköisenä. Korkojohdannaisista aiheutuvat tuloslaskelmavaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja sähköjohdannaisista aiheutuvat tuloslaskelmavaikutukset ostojen oikaisueriin.

Tytäryhtiöiden hankintamenoon ei ole aktivoitu kuluneella tilikaudella tai sitä edeltäneellä vertailukaudella valuuttakurssieroja.

Ulkomaiseen yhtiöön tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennassa mukana olevat johdannaissopimukset

Tilikaudella tai sitä edeltäneellä tilikaudella ei ole kohdennettu valuuttajohdannaisia suojaamaan nimenomaisesti valuuttamääräisten omien pääomien muuntoeroilta. Näin ollen ulkomaiseen yhtiöön tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennassa ei ole mukana johdannaisia.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaissopimusten käyvät arvot

	2010 Nimellisarvo	2010 Käypä arvo	2009 Nimellisarvo	2009 Käypä arvo
Valuuttajohdannaiset Valuuttatermiinisopimukset Valuutanvaihtosopimukset Valuuttaoptiot	11,0 69,2 2,8	-0,3 -1,5 -0,1	6,0 43,1 -0,1	0,1 0,1 -
Korkojohdannaiset Korko-optiot Koronvaihtosopimukset	28,0 65,0	-0,3 -0,1	42,0 10,0	0,4 -0,5

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat -luokkaan kuuluvat johdannaissopimukset liittyvät konsernin riskienhallintaan, mutta niihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä kytkettyjä johdannaisia.

34. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa	1,5	1,5
Yli vuoden mutta enintään
viiden vuoden kuluessa	3,9	1,7
Yli viiden vuoden kuluttua	0,1	0,2
Vähimmäisvuokrat yhteensä	5,5	3,5

Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset sisältävät suurimmaksi osaksi kiinteistöjen, tuotantolaitteiden ja autojen vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 3–5 vuotta. Joihinkin sopimuksista sisältyy ostooptio hintaan, jonka voidaan odottaa vastaavan mahdollisena toteutushetkenä kohteen käypää arvoa.

Vuoden 2010 tuloslaskelmaan sisältyy muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja -3,9 Me (-2,8 Me).

Konserni vuokralle antajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa	0,7	0,7
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	3,1	2,7
Vähimmäisvuokrat yhteensä	3,8	3,4

Muutamia tällä hetkellä tarpeettomista tuotanto- ja toimistotiloista on annettu vuokralle. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin yhdestä kolmeen vuotta, mutta joihinkin sopimuksiin liittyy mahdollisuus jatkovuokrakauteen alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Osa kiinteistöistä luokitellaan IFRS:n mukaisesti sijoituskiinteistöiksi.

35. Vastuusitoumukset

	2010	2009
Kiinteistökiinnitykset Omista velvoitteista	15,3	15,2
Yrityskiinnitykset Omista velvoitteista	-	-
Pantit Omista velvoitteista	222,0	198,1
Muut vastuut*)	4,7	4,4

*) Vuoden 2010 muut vastuut sisältää pankkitakauksia 3,7 Me (3,3 Me).

Componenta B.V. sai 9.6.2010 tiedoksi Wärtsilä Finland Oy:n haastehakemuksen, jossa Wärtsilä Finland Oy vaatii Componenta B.V.:ltä 8,5 Me:n korvausta yhtiön vuosina 2007 ja 2008 toimittamissa runkolaakerisatuloissa havaittujen virheiden johdosta. Componenta B.V. on kiistänyt korvausvaatimukset ja pitää niitä perusteettomina. Oikeudenkäynti on vireillä Roermondin alioikeudessa Hollannissa.

Componenta Dökümcülük A.S. sai 7.10.2010 Turkissa Bursan verotoimistolta vaateen, jossa verotoimisto vaatii Componenta Dökümcülük A.S:ltä konsernin sisäisiin veloituksiin liittyen veroja ja veronkorotuksia yhteensä noin 3,7 Me. Componenta Dökümcülük A.S. on kiistänyt vaateen ja pitää sitä perusteettomana.

Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi muutama konserniin kuuluva yhtiö on asianosaisena eräissä konsernin liiketoimintaan liittyvissä riitaasioissa ja erimielisyyksissä. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden ja erimielisyyksien lopputuloksilla ei ole olennaista haitallista vaikutusta konsernin tulokseen tai rahoitusasemaan, kun otetaan huomioon niiden tueksi esitetyt perusteet, voimassaolevat vakuutukset ja konsernin koko liiketoiminnan laajuus.

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia

	2010	2009
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat	0,2	0,4
Eläkelainat	7,5	9,5
	7,7	9,9
Velat, joiden vakuudeksi on
annettu muita pantteja
Rahalaitoslainat	108,8	144,0
Eläkelainat	0,3	0,5
	109,1	144,6

36. Lähipiiritapahtumat

Konserniyhtiöt

Yritys	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus, %	Emoyhtiön omistusosuus, %
Componenta Belgium N.V.	Sint-Lambrechts-Woluwe, Belgia	100,0	-
Componenta B.V.	Belfeld, Alankomaat	100,0	100,0
Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S.	Orhangazi, Turkki	93,6	93,6
Componenta Finland Oy	Karkkila	100,0	100,0
Componenta France S.A.S.	Nanterre, Ranska	100,0	-
Componenta Främmestad AB	Essunga, Ruotsi	100,0	-
Componenta Germany GmbH	Korshenbroich, Saksa	100,0	-
Componenta Industri AB	Kristinehamn, Ruotsi	100,0	-
Componenta Italy Srl	Milano, Italia	100,0	-
Componenta Netherlands B.V.	Tegelen, Alankomaat	100,0	-
Componenta Sweden AB	Kristinehamn, Ruotsi	100,0	-
Componenta UK Ltd	Staffordshire, Iso-Britannia	93,6	-
Componenta USA, LLC	Iowa, USA	100,0	-
Componenta Wirsbo AB	Surahammar, Ruotsi	95,0	-
Karkkilan Koskikiinteistö Oy	Karkkila	81,0	66,9
Karkkilan Lääkärikeskus Oy	Karkkila	100,0	100,0
Karkkilan Valimokiinteistö Oy	Karkkila	100,0	-
Kiinteistö Oy Ala-Emali	Karkkila	98,2	98,2
Kiinteistö Oy Pietarsaaren Tehtaankatu 13	Pietarsaari	100,0	-
Kiinteistö Oy Uusporila	Karkkila	100,0	31,8
Kiinteistö Oy Ylä-Emali	Karkkila	100,0	100,0
Luoteis-Uudenmaan Kiinteistöt Oy	Karkkila	100,0	100,0
Pietarsaaren Vanha Valimo Oy	Pietarsaari	100,0	-
Uudenmaan Rakennustiimi Oy	Karkkila	100,0	100,0
Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy	Karkkila	100,0	100,0

Liiketapahtumat lähipiirin kanssa

	2010	2009
Tavaroiden myynnit osakkuusyrityksille	-	-
Tavaroiden ostot osakkuusyrityksiltä Palveluiden ostot osakkuusyrityksiltä	-0,3 -	-0,2 -
	-0,3	-0,2

Konsernin periaatteena on, että toteutuneet tarvaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin.

Johdon (hallituksen jäsenet, toimitusjohtajat ja toimitusjohtajien sijaiset) työsuhde-etuudet

	2010	2009
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, Me *)	-1,7	-1,4
Palkat ja palkkiot, 1 000 e Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan sijainen	-273 -216	-238 -
Hallituksen jäsenet Heikki Bergholm Yrjö Julin (jäsen 10.3.2010 asti) Pii Kotilainen (jäsen 10.3.2010 alkaen) Heikki Lehtonen Marjo Miettinen Juhani Mäkinen Matti Tikkakoski	-50 - -25 -25 -25 -25 -25	-50 -25 - -25 -25 -25 -25

*) Hallitusten jäsenten sekä toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkat ja palkkiot sisältyvät lukuun.

Yllä mainittujen etujen lisäksi toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella on henkilökohtainen lisäeläkesopimus, 60 000 euroa vuodessa. Vakuutus sisältää vanhuuseläkkeen eläkeiässä, vapaakirjaoikeuden vakuutetun työsuhteen päättyessä ennen vakuutussopimuksen mukaista vanhuuseläkeikää ja työkyvyttömyysturvan sekä työsuhde-, vapaakirja- ja eläkeaikaisen henkivakuutusturvan. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajan sijaisen työsuhteen, yhtiö on sitoutunut maksamaan vuotuista lisäeläkettä vuoden 2014 loppuun.

Velat ja saamiset osakkuusyrityksiltä on eritelty kyseisten tase-erien liitetiedoissa, liitteet 18 ja 21.

Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluville henkilöille on myönnetty kuluneella tilikaudella ja sitä edeltäneillä tilikausilla yhteensä voimassa olevia lainasaamisia 0,5 Me (0,4 Me).

37. Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Componenta päätti laajentaa johtoryhmän kokoonpanoa tammikuussa. Konsernin johtoryhmään nimitettiin Suomen toimintojen johtaja Olli Karhunen, Hollannin toimintojen johtaja Patrick Steensels ja Ruotsin toimintojen johtaja Michael Sjöberg.

Componenta päätti tammikuussa yhteistoimintamenettelylain mukaisten neuvottelujen käynnistämisestä Pietarsaaressa 25.1.2011. Componenta suunnittelee lopettavansa koneistustoiminnan Pietarsaaressa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja siirtävänsä koneistustoiminnan osin Ruotsin Främmestadiin ja osin Turkin Orhangaziin. Toteutuessaan edellä mainitut muutokset tarkoittavat noin 120 henkilöstön vähentämistä Pietarsaaren valimo- ja koneistustoiminnasta. Kertaluonteisten kulujen odotetaan olevan 3,0 Me ja ne toteutuvat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Lisäksi investointi- ja tuotesiirtokulujen arvioidaan olevan noin 1,0 Me ja ne toteutuvat vuoden 2011 aikana.

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.-31.12

Me	2010	2009
LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut Poistot ja arvonalenemiset	20,1 0,8 -15,5 -0,4	19,8 0,8 -14,3 -0,4
LIIKEVOITTO	5,0	5,8
Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	18,3 -26,1 -7,8	23,6 -21,6 2,0
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN	-2,9	7,8
Satunnaiset erät	-	3,4
TULOS SATUNNAISTEN ERIEN JÄLKEEN	-2,9	11,3
Tilinpäätössiirrot	-	0,0
Välittömät verot	-	1,2
TILIKAUDEN TULOS	-2,9	12,5

Emoyhtiön tase 31.12.

Me	2010	2009
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	1,0	1,1
Aineelliset hyödykkeet	0,4	0,4
Sijoitukset	240,7	208,6
	242,2	210,1
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset	99,4	122,4
Lyhytaikaiset saamiset	7,4	12,5
Rahat ja pankkisaamiset	2,4	0,7
	109,2	135,7
VASTAAVAA YHTEENSÄ	351,4	345,8
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	21,9	21,9
Ylikurssirahasto	15,1	15,1
Vararahasto	0,0	0,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	33,3	33,3
Kertyneet voittovarat	53,9	41,4
Tilikauden tulos	-2,9	12,5
Oma pääoma yhteensä	121,4	124,3
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikaiset velat
Pääomalainat Muut korolliset velat	35,7 136,8	28,6 148,7
Lyhytaikaiset velat
Pääomalainat	2,9	7,4
Muut korolliset velat	48,0	32,8
Korottomat velat	6,6	4,1
Vieras pääoma yhteensä	230,0	221,6
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	351,4	345,8

Konsernin kehitys

KONSERNIN KEHITYS 2006 - 2010

Me	2006	2007	2008	2009	2010
Liikevaihto	362,1	634,7	681,4	299,6	451,6
Liikevoitto	14,5	42,7	47,3	-15,4	13,5
Rahoitustuotot ja -kulut	-9,9	-20,0	-28,7	-21,8	-23,5
Tulos rahoituserien jälkeen	4,6	22,7	18,6	-37,2	-10,0
Tilikauden tulos	3,5	21,6	13,9	-28,7	-7,5
Tilauskanta kauden lopussa	95,4	129,0	73,6	58,8 *)	94,6 **)
Liikevaihdon muutos, %	5,5	75,3	7,4	-56,0	50,7
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus, %	82,4	89,1	87,6	82,7	88,1

*) Tilauskanta 15.1.2010 **) Tilauskanta 10.1.2011

	31.12.2006	31.12.2007	31.12.2008	31.12.2009	31.12.2010
Taseen loppusumma	484	497	448	388	420
Korolliset nettovelat	251	243	262	242	230
Sijoitettu pääoma	360	371	339	317	311
Sijoitetun pääoman tuotto, %	6,6	11,9	13,6	-4,1	5,0
Oman pääoman tuotto, %	5,9	23,0	14,8	-45,1	-10,3
Omavaraisuusaste, %	19,2	20,3	15,9	17,5	16,8
Net gearing, %	270,7	241,3	369,1	356,4	325,0
Bruttoinvestoinnit	123,6	64,5	46,0	17,9	8,5
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa	4 316	4 314	4 294	3 614	4 016
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	2 196	4 206	4 395	3 684	3 853

Liikevaihto markkina-alueittain

Me	1-12/2009	1-12/2010
Ruotsi	39,8	81,7
Saksa	58,6	76,0
Turkki	49,4	73,7
Suomi	51,8	53,8
Iso-Britannia	31,2	47,5
Benelux-maat	19,2	35,2
Ranska	20,2	27,8
Italia	12,1	20,7
Muu Eurooppa	5,5	9,1
Muut maat	11,7	26,1
Yhteensä	299,6	451,6

Neljännesvuosittainen liikevaihdon kehitys markkina-alueittain

Me	Q1/09	Q2/09	Q3/09	Q4/09	Q1/10	Q2/10	Q3/10	Q4/10
Ruotsi	11,0	8,0	8,7	12,1	15,5	21,9	19,5	24,8
Saksa	16,9	12,7	14,4	14,5	15,2	20,9	18,6	21,2
Turkki	9,0	15,3	10,2	14,9	14,3	19,1	18,8	21,5
Suomi	21,4	11,8	9,0	9,6	11,0	13,6	12,9	16,3
Iso-Britannia	7,6	7,9	7,8	7,8	9,9	12,0	12,5	13,1
Benelux-maat	6,8	2,6	5,0	4,9	7,1	9,4	8,7	10,0
Ranska	6,2	5,9	3,6	4,6	6,1	7,1	6,5	8,1
Italia	4,4	2,9	1,6	3,2	3,8	4,2	5,9	6,8
Muu Eurooppa	1,0	1,6	0,8	2,1	2,2	2,2	2,5	2,3
Muut maat	3,8	1,9	3,7	2,3	6,1	6,9	6,5	6,6
Yhteensä	88,1	70,6	64,8	76,1	91,2	117,3	112,3	130,7

Konsernin kehitys

Me	1-12/2009	1-12/2010
Liikevaihto	299,6	451,6
Liikevoitto	-15,4	13,5
Nettorahoituskulut *)	-21,8	-23,5
Tulos rahoituserien jälkeen	-37,2	-10,0

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Konsernin kehitys liiketoimintasegmenteittäin

Liikevaihto, Me	1-12/2009	1-12/2010
Turkki	116,2	204,8
Suomi	80,4	103,6
Hollanti	69,5	85,1
Ruotsi	41,5	84,7
Muu liiketoiminta	49,9	65,3
Sisäiset erät	-57,9	-91,9
Componenta yhteensä	299,6	451,6
Liikevoitto, Me	1-12/2009	1-12/2010
Turkki	2,2	15,2
Suomi	-3,9	-0,2
Hollanti	-10,2	-1,5
Ruotsi	-8,8	0,8
Muu liiketoiminta	4,6	-1,0
Kertaluonteiset erät	0,0	-0,1
Sisäiset erät	0,7	0,4
Componenta yhteensä	-15,4	13,5
Tilauskanta, Me	12/2009*)	12/2010**)
Turkki	28,1	47,8
Suomi	11,8	15,7
Hollanti	12,5	16,4
Ruotsi	10,5	22,0
Sisäiset erät	-4,1	-7,4

Componenta yhteensä 58,8 94,6

*) Tilauskanta 15.1.2010

**) Tilauskanta 10.1.2011

Konsernin kehitys neljännesvuosittain

Me	Q1/09	Q2/09	Q3/09	Q4/09	Q1/10	Q2/10	Q3/10	Q4/10
Liikevaihto	88,1	70,6	64,8	76,1	91,2	117,3	112,3	130,7
Liikevoitto	-6,1	-4,3	-3,2	-1,7	0,3	4,0	3,4	5,8
Nettorahoituskulut *)	-4,7	-5,7	-6,5	-4,9	-5,9	-6,2	-5,5	-5,9
Tulos rahoituserien jälkeen	-10,9	-10,1	-9,7	-6,5	-5,6	-2,2	-2,1	-0,1

*) Nettorahoituskuluja ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille

Liiketoimintasegmenttien kehitys neljännesvuosittain

Liikevaihto, Me	Q1/09	Q2/09	Q3/09	Q4/09	Q1/10	Q2/10	Q3/10	Q4/10
Turkki	24,9	28,4	27,4	35,6	40,6	53,1	51,5	59,6
Suomi	29,1	19,5	15,4	16,4	20,8	27,0	25,1	30,6
Hollanti	23,9	15,8	15,4	14,4	18,7	23,4	20,8	22,1
Ruotsi	10,5	9,5	8,7	12,9	15,8	21,3	20,6	26,9
Muu liiketoiminta	12,9	12,1	12,3	12,5	14,3	16,2	16,8	18,1
Sisäiset erät	-13,1	-14,7	-14,4	-15,7	-19,0	-23,7	-22,5	-26,7
Componenta yhteensä	88,1	70,6	64,8	76,1	91,2	117,3	112,3	130,7
Liikevoitto, Me	Q1/09	Q2/09	Q3/09	Q4/09	Q1/10	Q2/10	Q3/10	Q4/10
Turkki	-0,4	0,4	1,1	1,1	3,2	3,3	4,5	4,3
Suomi	0,5	-1,2	-1,5	-1,7	-0,6	0,7	-0,9	0,6
Hollanti	-4,1	-2,7	-1,9	-1,5	-0,1	0,2	-1,0	-0,5
Ruotsi	-3,2	-1,7	-2,1	-1,9	-1,4	0,0	0,6	1,6
Muu liiketoiminta	0,8	0,8	1,0	2,1	-0,7	-0,1	0,0	-0,2
Kertaluonteiset erät	0,0	0,1	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	-0,1
Sisäiset erät	0,4	0,0	0,1	0,3	0,0	-0,2	0,3	0,2
Componenta yhteensä	-6,1	-4,3	-3,2	-1,7	0,3	4,0	3,4	5,8
Tilauskanta kauden lopussa, Me	Q1/09	Q2/09	Q3/09	Q4/09*)	Q1/10	Q2/10	Q3/10	Q4/10**)
Turkki	17,1	23,3	22,2	28,1	32,6	42,4	42,5	47,8
Suomi	11,4	10,4	9,9	11,8	13,6	15,8	16,7	15,7
Hollanti	13,8	13,4	10,6	12,5	13,4	14,6	14,7	16,4
Ruotsi	6,0	6,4	9,3	10,5	13,3	16,5	18,7	22,0
Sisäiset erät	-2,3	-1,8	-2,9	-4,1	-5,0	-5,7	-6,8	-7,4
Componenta yhteensä	46,2	51,7	49,0	58,8	68,0	83,6	85,8	94,6

*) Tilauskanta 15.1.2010

**) Tilauskanta 10.1.2011

osakkeenomistajat ja osakkeet

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2010

Osakkaan nimi	Osakkeet	Osuus äänivallasta, %
1 Lehtonen Heikki	5 311 340	30,42
Cabana Trade S.A.	3 501 988
Oy Högfors-Trading Ab	1 806 052
Lehtonen Heikki	3 300
2 Etra Capital Oy	4 347 464	24,90
3 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	978 968	5,61
4 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	724 266	4,15
5 Suomen Teollisuussijoitus Oy	666 666	3,82
6 Suomen Kulttuurirahasto	236 000	1,35
7 Bergholm Heikki	230 516	1,32
8 Laakkonen Mikko	200 000	1,15
9 Lehtonen Anna-Maria	178 823	1,02
10 Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap Finland	131 077	0,75
11 Kukkonen Jorma	127 000	0,73
12 Caldanos Oy	105 000	0,60
13 Ålandsbanken Finland Value	98 000	0,56
14 Sijoitusrahasto Handelsbanken Osake	88 000	0,50
15 Mandatum henkivakuutusosakeyhtiö	77 000	0,44
Hallintarekisteröidyt osakkeet	592 183	3,39
Muut osakkaat	3 365 495	19,28
Yhteensä	17 457 798	100,00

Hallituksen jäsenten omistusosuus on 32,1 %. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus.

Jos kaikki vaihtovelkakirjat konvertoidaan osakkeiksi, hallituksen jäsenten omistusosuus muuttuu 31,7 %:iin.

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2010

	Osakkaita		Osakkeita
Osakkeiden lukumäärä	kpl	%	kpl	%
1 - 100	521	21,77	34 050	0,20
101 - 500	1 000	41,79	293 768	1,68
501 - 1 000	388	16,21	316 285	1,81
1 001 - 5 000	356	14,88	831 905	4,77
5 001 - 10 000	43	1,80	321 043	1,84
10 001 - 50 000	63	2,63	1 401 985	8,03
50 001 - 100 000	7	0,29	487 405	2,79
100 001 - 500 000	9	0,38	1 745 953	10,00
500 001 -	6	0,25	12 025 404	68,88
Yhteensä = liikkeellelaskettu määrä	2 393	100,00	17 457 798	100,00

Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2010	%
Kotimaiset yritykset	42,83
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	2,26
Julkisyhteisöt	9,76
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2,00
Kotitaloudet	19,10
Hallintarekisteröidyt osakkeet ja muu ulkomaalaisomistus	24,04
	100,00

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2010	2009
Tulos/osake (EPS), e	-0,45	-2,30
Tulos/osake (EPS) laimennuksella, e *)	-0,45	-2,30
Rahavirta/osake, e	1,44	1,16
Oma pääoma/osake, e	3,63	3,51
Osinko/osake, e **)	0,00	0,00
Osinko/tulos, %	0,00	0,00
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,00	0,00
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)	neg.	neg.
Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, e	6,01	4,12
Osakkeen keskikurssi, e	5,29	4,45
Alin kurssi, e	4,02	3,60
Ylin kurssi, e	6,44	5,73
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa, Me	104,6	72,0
Pörssivaihto, 1 000 kpl	8 483	3 511
Pörssivaihto, % kokonaismäärästä	48,6	20,1
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella, 1 000 kpl	17 458	12 312
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, 1 000 kpl	17 458	17 458

*) Aikaisemmin julkaistua Componentan 2009 tilikauden laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta on oikaistu.

Aikaisemmin julkaistussa luvussa laimennusvaikutus oli virheellisesti huomioitu, sillä laimennusvaikutus pienensi osakekohtaista tappiota. **) Hallituksen esitys vuodelta 2010.

Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kuukausivaihto vuosina 2006-2010, kpl

Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kurssikehitys vuosina 2006-2010, e

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto-% (ROE)	=	Tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100
		Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus (vuosineljännesten keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	=	Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Oma pääoma + korolliset velat
		(vuosineljännesten keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Tulos/osake, e (EPS)	=	Tulos rahoituserien jälkeen – verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Tulos/osake, e, laimennusvaikutuksella	=	Kuten yllä, mutta osakemäärään on lisätty optioiden oikeuttama osakemäärä, pääomavaikutus markkinakoron mukaan verovaikutus vähentäen. Optio-oikeuksien laimennusvaikutusta laskettaessa on otettu osakkeiden ja optioiden täyden vaihdon lukumäärää vähentävänä tekijänä huomioon se määrä osakkeita, jotka yhtiö olisi saanut, jos se olisi käyttänyt optioiden vaihdon toteutuessa saamansa varat omien osakkeiden hankintaan käypään arvoon (= tilikauden kaupantekokurssien keskiarvoon). Vaihtovelkakirjalainasta kirjattu korko verovaikutuksella vähennettynä on lisätty tilikauden tulokseen. Vaihtovelkakirjalainalla merkittävissä olevat osakkeet on lisätty jakajan osakemäärän.
Rahavirta/osake, e (CEPS)	=	Liiketoiminnan nettorahavirta Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Osakkeen keskikurssi, e	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake, e	=	Oma pääoma ilman pääomalainoja Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/osake, e	=	Tilikaudelta jaettu osinko Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos, %	=	Tilikaudelta jaettu osinko x 100 Tulos (kuten tulos/osake-tunnusluvussa)
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osinko/osake x 100 Tilikauden viimeinen pörssikurssi
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen pörssikurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	=	Tilikauden viimeinen pörssikurssi Tulos/osake
Korolliset nettovelat	=	Korolliset velat + pääomalainat - rahat ja pankkisaamiset
Nettovelkaantumisaste (net gearing), %	=	Korolliset nettovelat x 100 Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallattomien omistajien osuus

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 84 374 950,82 euroa. Hallitus esittää 28.2.2011 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 1.1. - 31.12.2010.

Helsingissä, tammikuun 24. päivänä 2011

Heikki Bergholm Pii Kotilainen Marjo Miettinen hallituksen puheenjohtaja

Juhani Mäkinen Matti Tikkakoski Heikki Lehtonen

toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Componenta Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 25.1.2011

Oy Audicon Ab KHT-yhteisö

Marja-Leena Turunen, KHT

Varsinainen yhtiökokous

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 28.2.2011 klo 9.00 yhtiön pääkonttorissa Käpylässä Satotalon auditoriossa osoitteessa Panuntie 4, 00610 Helsinki.

1. Osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan

osallistumisoikeus ja ilmoittautuminen

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 16.2.2011 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistuksessa yhtiökokouksen täsmäytyspäivän jälkeen tapahtuneet muutokset eivät vaikuta oikeuteen osallistua yhtiökokoukseen eivätkä osakkeenomistajan äänimäärään.

Osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 22.2.2011 klo 16:00 kirjeitse osoitteella Componenta Oyj, Panuntie 4, 00610 Helsinki, puhelimitse 010 403 2744 telefaxilla 010 403 2721 tai sähköpostitse ir.componenta@componenta. com. Ilmoittautumiskirjeen tai viestin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Osakkeenomistajan, hänen edustajansa tai asiamiehensä tulee kokouspaikalla tarvittaessa pystyä osoittamaan henkilöllisyytensä ja/tai edustusoikeutensa.

2. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan osallistumisoikeus ja ilmoittautuminen

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon täsmäytyspäivänä 16.2.2011. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 23.2.2011 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan katsotaan ilmoittautuneen yhtiökokoukseen, jos hänet on yllä kuvatun mukaisesti ilmoitettu tilapäisesti merkittäväksi osakasluetteloon.

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä tilapäiseen osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.

3. Asiamiehen käyttäminen ja valtakirja

Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajalla voi olla useita asiamiehiä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla. Tällöin ilmoittautumisen yhteydessä on ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa. Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja tai hänen on muutoin luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Componenta Oyj, Panuntie 4, 00610 Helsinki ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

4. Muut tiedot

Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.

Osinko ja osingonjakopolitiikka

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2010 ei jaeta osinkoa.

Hallitus huomioi konsernin tuloskehityksen, rahoitusrakenteen ja kasvuodotukset osingonjakoehdotusta tehdessään. Tavoite on maksaa 30-50% nettovoitosta osinkoina.

Taloudelliset tiedotteet

Vuonna 2010 Componenta julkaisee kolme osavuosikatsausta.

• Osavuosikatsaus tammi - maaliskuulta 20.4.2011

• Osavuosikatsaus tammi - kesäkuulta 15.7.2011

• Osavuosikatsaus tammi - syyskuulta 18.10.2011

Osavuosikatsausten julkistusten yhteydessä analyytikoille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestettävät tiedotustilaisuudet ovat samanaikaisesti nähtävissä verkkolähetyksinä Componentan internet-sivuilla osoitteessa www.componenta.com.

Tämä vuosikertomus on saatavissa sekä verkkoversiona että verkossa luettavana pdf-tiedostona.

Componentan julkaisut ja tiedotteet ovat heti julkaisuajankohdan jälkeen luettavissa verkossa osoitteessa www.componenta.com/tiedotteet. Vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset lähetetään paperimuodossa vain niille, jotka ovat sitä yhtiöltä pyytäneet. Paperille tulostetun julkaisun voi tilata Componentan verkkosivuilta osoitteessa www.componenta.com/julkaisutilaus, puhelimitse numerosta 010 403 2744 tai sähköpostitse osoitteesta ir.componenta@componenta.com.

Rekisteröitymällä Componentan internet-sivuilla osoitteessa www.componenta.com/tiedotepalvelu voi myös tilata omaan sähköpostiinsa kaikki yrityksen tiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen.

Vuosikertomuksen lisäksi Componenta julkaisee vuoden 2010 yritysvastuuraportin kevään 2011 aikana.

Kaikki Componentan taloudelliset julkaisut ovat suomeksi ja englanniksi.

Osakkeen tiedot

Componenta Oyj on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 19.3.2001 alkaen. Osake on listattu pienten yhtiöiden sarjassa, toimialana teollisuustuotteet ja -palvelut. Osakesarjoja on yksi.

Kaupankäyntitunnus NASDAQ OMX Helsingissä: CTH1V ISIN-tunnus: FI0009010110

Sijoittajasuhteet

Componentan tavoitteena on antaa kattavaa tietoa Componentasta ja sen toimintaympäristöstä institutionaalisille sijoittajille, piensijoittajille, analyytikoille ja lehdistön edustajille. Meille on tärkeää, että sidosryhmillämme on Componentaa käsittelevä informaatio aina helposti ulottuvilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkaisemista Componenta noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa, jolloin emme järjestä sijoittajatapaamisia tai kommentoi tuloskehitystä.

Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen ir.componenta@componenta.com.

Componenta Oyj Panuntie 4 00610 Helsinki Puh. 010 403 00 Faksi 010 403 2721