Componenta Oyj — Annual Report 2008

Feb 13, 2009

COMPONENTA

Vuosikertomus 2008

Sisältö

Componenta lyhyesti2
Konsernistrategia4
Toimitusjohtajan katsaus6
Myynti ja tuotekehitys 8
Asiakastoimialat11
Valimot-divisioona12
Turkki-divisioona14
Konepajat-divisioona 16

Henkilöstö 18
Ympäristö ja laatu20
Hallitus ja johtoryhmä22
Hallinnointiperiaatteet (Corporate Governance) 24
Tiedotteet 200826
Tietoja osakkeenomistajille27
Yhteystiedot 28
Tilinpäätös29

Valukomponenttien vahva osaaja

Componentalla on yhdeksän valimoa, kuusi konepajaa ja yksi takomo Suomessa, Turkissa, Hollannissa ja Ruotsissa. Konsernin emoyhtiö perustettiin Helsinkiin vuonna 1918, ja vuonna 2008 Componenta vietti toimintansa 90-vuotisjuhlaa. Vuosien kuluessa pienestä perhevalimosta on kasvanut kansanvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni. Componentan osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä.

C omponenta-konsernin liikevaihto vuonna 2008 oli noin 681 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä, mukaan lukien vuokratyövoima, noin 4 500. Liikevaihdosta 30 % tulee Pohjoismaista, 65 % muista Euroopan maista ja 5 % muista maista. Henkilöstöstä 26 % työskentelee Suomessa, 45 % Turkissa, 18 % Hollannissa ja 11 % Ruotsissa.

Componentan ydinliiketoiminnan muodostavat valimot ja konepajat, jotka on jaettu kolmeen liiketoimintadivisioonaan – Valimot, Konepajat ja Turkki. Niihin kuuluvat konsernin Suomessa, Turkissa, Ruotsissa ja Hollannissa sijaitsevat tuotantoyksiköt. Konsernin muu liiketoiminta sisältää Componenta Wirsbon takomotoiminnot Ruotsissa, myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK:n Isossa-Britanniassa sekä kiinteistöyhtiöt ja konsernin hallintotoiminnot.

Ydinliiketoimintaa palvelevat toiminnot, myynti ja tuotekehitys samoin kuin konsernin hallinnon osa-alueet – talous, rahoitus ja IT, henkilöstöhallinto, liiketoiminnan kehitys ja viestintä – toimivat konserninlaajuisesti varmistaen divisioonille ja tulosyksiköille liiketoimintaa tukevat työkalut ja vahvistaen One Componenta -toimintatapaa koko konsernissa.

Componenta on valukomponenttien asiantuntija. Tarjoamme asiakkaille valukomponentin toimitusketjun kaikki vaiheet suunnittelusta toimituksiin. Tuotteesta ja asiakkaasta riippuen ketju voi valamisen lisäksi sisältää tuotekehitystyötä yhdessä asiakkaan kanssa, tuotteen koneistamisen, pintakäsittelyn ja kokoonpanon.

Componentan asiakkaat ovat globaalisti toimivia työkoneiden, raskaiden kuorma-autojen, henkilöautojen, dieselmoottoreiden ja tuulivoimalaitteistojen sekä koneenrakennusteollisuuden valmistajia, jotka ovat johtavia toimijoita omilla toimialoillaan. Componentan toimittamat komponentit ovat usein asiakkaiden tuotteiden strategisia osia.

Avai nluvut
	31.12.2008	31.12.2007
Liikevaihto, Me	681,4	634,7
Liikevoitto, ilman kertaluonteisia eriä, Me	47,9	34,9
Tulos rahoituserien jälkeen, ilman kertaluonteisia eriä, Me	19,2	14,9
Tulos/osake, ilman kertaluonteisia eriä, e	1,28	1,01
Oman pääoman tuotto, ilman kertaluonteisia eriä, %	14,9	12,1
Sijoitetun pääoman tuotto, ilman kertaluonteisia eriä, %	13,7	9,8
Tilauskanta, Me	73,6	129,0
Bruttoinvestoinnit, Me	43,6	64,5
Henkilöstö vuokratyövoima mukaan lukien (kokoaikaiseksi muunnettuna, FTE)	4 163	5 064

LIIKEVAIHTO, Me

LIIKEVOITTO ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ, Me

Euroopan johtava valukomponenttien toimittaja vuonna 2012

Componenta on tänä päivänä Euroopan toiseksi suurin riippumaton valukomponenttien toimittaja. Visiomme on kasvaa Euroopan johtavaksi valukomponenttien toimittajaksi vuoteen 2012 mennessä hyödyntämällä kasvumahdollisuudet valituilla markkinaalueilla.

Casting Future Solutions

Konsernin arvot

Componentan liiketoiminnan ja strategian pohjana ovat konsernin arvot: avoimuus, rehellisyys ja toisten arvostaminen.

Arvot heijastuvat päivittäisessä toiminnassamme seuraavasti:

• Olemme avoimia uusille asioille, kehitykselle ja muutoksille - ja sitä kautta toimintatapojemme jatkuvalle parantamiselle.
• Olemme rehellisiä itseämme ja toisia kohtaan. Pidämme sen minkä lupaamme.
• Yhteistyömme työtovereiden, esimiesten, alaisten, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa perustuu luottamukselle ja keskinäiselle kunnioitukselle.

Strategiset tavoitteet

Vuoteen 2012 mennessä

• olemme hyödyntäneet kasvumahdollisuudet valituilla, strategisilla markkina-alueilla ja nykyisellä asiakaspohjalla
• palvelemme asiakkaitamme proaktiivisesti toimittaen heille ratkaisuja komponenteista suunnitteluun
• tuotantomme on optimaalisesti jaettu eri tuotantoyksiköiden kesken sisäisten siirtojen avulla
• logistiset prosessit ja varastot on optimoitu
• asiakastoimialakohtaiset myynti- ja suunnittelutiimimme vastaavat asiakasrajapinnasta
• Componenta toimii yhtenä konsernina, jossa on yhtenäiset prosessit ja käytännöt.

Konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi keskitymme niin asiakasyhteistyön kuin oman toimintamme jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen. Myynti- ja suunnittelutiimiemme välityksellä tarjoamme asiakkaiden käyttöön kokemuksemme ja tietotaitomme valukomponenteista. Tuotannon jakaminen optimaalisesti eri maissa sijaitsevien valimoiden ja konepajojen kesken sekä toimitusten logistiset ratkaisut varmistavat toimitusten sujumisen. Toimimme yhtenä yhtiönä ja olemme monipuolinen ja vahva kumppani asiakkaillemme.

Strategiset toimenpiteet vuonna 2008

Myynnin ja tuotekehityksen palveluvoimaa lisättiin vahvistamalla resursseja. Italiaan ja Ranskaan perustettiin myyntiyhtiöt, jotka korvaavat aiemmat myyntiagentit, ja lisää ammattilaisia palkattiin myös muille myyntialueille. Tuotekehityksen ja -suunnittelun osalta asiakkaiden kanssa saatiin päätökseen monia merkittäviä yhteistyöprojekteja, joissa hyödynnettiin Componentan valu- ja koneistusosaamista.

Tuotantokapasiteettia kasvatettiin ja toiminnan tehokkuutta lisätttiin investoinneilla Karkkilan, Iisalmen ja Orhangazin rautavalimoihin sekä Orhangazin konepajaan. Alkuvuoden hyvän markkinatilanteen ansiosta tuotantovolyymit ja liikevaihto kasvoivat. Konsernin liikevaihto nousi 681 miljoonaan euroon ja vertailukelpoinen kasvu

Taloudelliset tavoitteet

	Toteutuma 2008	Tavoitteet 2012
Liikevaihto	681 Me	800 Me
Liikevoitto*)	7,0 %	10 %
Sijoitetun pääoman tuotto*)	13,7 %	> 20 %
Omavaraisuusaste	27,8 %	40 %
(pääomalaina omana pääomana)

*) Ilman kertaluonteisia eriä

edellisvuodesta oli yli 8 %. Vuoden 2008 tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä parani 29 % ja oli 19,2 miljoonaa euroa.

Tuotantoa optimoitiin Componentan Suomessa, Turkissa, Hollannissa ja Ruotsissa sijaitsevien tuotantoyksiköiden kesken.

Ajoneuvojen ympäristöpäästöjen vähentämistä koskevat vaatimukset voidaan täyttää muun muassa vähentämällä ajoneuvojen painoa, jolloin alumiinin osuus komponenttien valmistusmateriaalina tulee kasvamaan. Kysynnän kasvuun vastaamiseksi Componenta on tehnyt suunnitelmat alumiinivalutuotannon kaksinkertaistamiseksi ja uuden alumiinivalimon rakentamiseksi Turkin Manisaan.

One Componenta -toimintatapaa vahvistettiin vuoden aikana mm. luomalla yhdistävät divisioona- ja toimintokohtaiset strategiat, joiden avulla kehitystoimenpiteet kohdistetaan oikein. Konserninlaajuisten toimintatapojen käyttöönottoa jatkettiin. Myös osaamisen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen konsernin eri yksiköiden kesken käynnistyi.

Componenta Döktasista tuli Componenta Turkki, viralliselta nimeltään Componenta Dökümcülük Ticaret Ve Sanayi A.S. Konsernin kaikki liiketoimintayksiköt on nimetty saman periaatteen mukaan, ja Turkin yksiköt ovat nyt Componenta Manisa ja Componenta Orhangazi.

Nopeiden muutosten vuosi

Konsernin liikevaihto vuonna 2008 kasvoi reilut 8 % 681 miljoonaan euroon. Vuoden 2008 tulos rahoituserien jälkeen kasvoi 19,2 miljonaan euroon, joka on Componentan historian paras toiminnallinen tulos. Hyvä tulos kertyi vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana, minkä jälkeen vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihdon ja tuloksen kehitys kääntyivät nopeasti laskusuuntaan. Kokonaisuudessaan vuosi 2008 oli monin tavoin poikkeuksellinen. Kun alkuvuodesta kysyntä asiakastoimialoillamme oli huipussaan ja yksiköidemme tuotantokapasiteetit olivat lähes sataprosenttisesti käytössä, niin vuoden loppua kohden tilanne muuttui lähes täysin päinvastaiseksi: kysyntä hiipui ja käyttöasteet laskivat voimakkaasti. Vuoteen mahtui myös raaka-aineiden hintojen raju vaihtelu ja esimerkiksi komponenttien pääraaka-aineen, kierrätysteräksen hinta nousi kesällä kaikkien aikojen korkeimmaksi pudoten sitten jyrkästi vuoden loppua kohden. Erikoista molemmissa tapauksissa oli muutosten nopeus ja ennakoimattomuus.

Rahoitusmarkkinoiden vaikeuksien seurauksena ensimmäiset merkit kysynnän selvästä heikkenemisestä näkyivät alkusyksystä. Tilausten määrän ja tilauskannan laskiessa myös tuotannon määrää oli vähennettävä ja toimintaa sopeutettava vastaavasti monissa yksiköissämme eri maissa. Sopeutustoimenpiteet ovat heijastuneet eniten kaksi vuotta sitten ostetuissa Turkin yksiköissä. Niiden asiakkaista suurin osa toimii autoteollisuudessa, jossa on pitkät toimitusketjut ja jossa lopputuotteiden kysynnän väheneminen näkyy ensimmäisenä komponenttien toimittajalla.

Raaka-ainekustannusten kasvun vuoksi otimme kesäkuussa käyttöön hintojentasausjärjestelmän, jolla raaka-aineiden hintavaikutukset päivitettiin kuukausittain niin, ettei ostettujen raaka-aineiden ja laskutettujen tuotteiden välillä ollut merkittäviä eroavaisuuksia. Näin saimme kohdistettua kustannukset oikein samalla kun uusi läpinäkyvä järjestelmä hyödytti myös asiakkaita, jotka raaka-ainehintojen laskiessa saivat hyvityksen nopeasti.

Vuonna 2008 toteutimme monia kilpailukyvyn kannalta merkittäviä investointiprojekteja. Kapasiteettia kasvattavat ja tehokkuutta parantavat investoinnit tehtiin Karkkilan, Iisalmen ja Turkin Orhangazin valimoissa. Orhangaziin rakennettiin myös uusi konepaja, jonka myötä pystymme entistä paremmin palvelemaan asiakkaitamme toimittamalla valmiiksi koneistettuja komponentteja.

90-vuotisen historiansa aika Componenta on läpikäynyt monia haasteellisia aikoja ja tilanteita, jolloin yritykseltä on vaadittu joustavuutta ja sopeutumista. Niissä samoin kuin nykyisessä maailmanlaajuisessa taloudellisessa taantumassa nopea reagointi muuttuviin olosuhteisiin on ensiarvoisen tärkeää. Ratkaisut on kuitenkin tehtävä niin, että samalla varmistamme tulevaisuuden kilpailukyvyn vahvistamalla yritykselle tärkeitä osa-alueita ja otamme huomioon ihmiset, joita ratkaisut koskevat.

Vaikeina aikoina yhtiöiden arvojen merkitys korostuu. Componentan arvot – avoimuus, rehellisyys sekä toisten kunnioittaminen ja arvostus – muodostavat meille selkeän lähtökohdan toiminnassamme ja toimenpiteissämme.

Tulevaisuuden näkymät

Edessä on haastava vuosi 2009. Tilauskantamme oli vuodenvaihteessa hieman yli 40 % edellistä vuotta pienempi. Vuoden ensimmäisten kuukausien aikana asiakkaamme purkavat edelleen varastojaan, mikä pienentää toimituksiamme. Odotamme koko vuodelta 30 %:n liikevaihdon laskua ja merkittävää tuloksen pienentymistä vuoteen "Nykyisessä maailmanlaajuisessa taloudellisessa taantumassa nopea reagointi muuttuviin olosuhteisiin on ensiarvoisen tärkeää. Ratkaisut on kuitenkin tehtävä niin, että samalla varmistamme tulevaisuuden kilpailukyvyn vahvistamalla yritykselle tärkeitä osa-alueita ja otamme huomioon ihmiset, joita ratkaisut koskevat."

2008 verrattuna. Konsernin kassavirran odotetaan olevan selvästi positiivinen merkittävästi pienenevän käyttöpääoman ja vähäisten investointien johdosta.

Componentan strateginen tavoite on kasvaa Euroopan johtavaksi valukomponenttien toimittajaksi vuoteen 2012 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi keskitymme vuonna 2009 uusmyyntiin ja uusien ratkaisujen tekemiseen asiakkaillemme. Tuotekehityksen ja -suunnittelun myötä tuomme asiakkaiden käyttöön valamisen ja koneistamisen osaamisemme, jolloin yhteistyössä voidaan uusien tuotteiden tuotekehitykseen käytettävää aikaa nopeuttaa ja lyhentää.

Kiitän osakkeenomistajiamme ja henkilöstöämme sitoutumisesta ja hyvästä yhteistyöstä vuonna 2008.

Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

Yhtiö jolla on yhdeksän henkeä ja elämää

Marraskuussa 2008 tuli kuluneeksi 90 vuot-

Valmis palvelemaan

Myynti- ja tuotekehitysorganisaatiomme vastaa asiakasrajapinnasta ja monitasoisesta asiakasyhteistyöstä. Vuoden 2008 aikana myyntiorganisaatiota laajennettiin perustamalla uudet myyntiyhtiöt Italiaan ja Ranskaan sekä vahvistamalla Saksan myyntitiimiä. Lisäksi edelleen kehitettiin kokonaisvaltaista palvelupakettia. Syksyllä 2008 käynnistynyt tuotekehityksen resurssien lisääminen ja osaamisen yhtenäistäminen jatkuu vuonna 2009 tavoitteena valukomponenttien entistä kattavamman suunnittelupalvelun tarjoaminen asiakkaille.

Valukomponentit suunnitellaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Suunnitteluosaamisemme on avainasemassa, kun osallistumme asiakkaiden tuotekehityshankkeisiin jatkossa yhä enemmän.

Myynti- ja tuotekehitysorganisaatio tekee yhteistyötä asiakkaan kanssa jo suunnittelun alkuvaiheessa niin, että asiakas saa parhaat ratkaisut tarvitsemistaan valukomponenteista. Komponentit suunnitellaan optimaalisesti asiakkaan tarpeiden mukaisiksi niin materiaalien kuin teknis-

ten ominaisuuksien osalta. Samalla varmistetaan, että niiden valmistaminen voidaan toteuttaa tehokkaasti ja kannattavasti.

Componentalla on viisi asiakastoimialaa, jotka ovat työkoneet, raskaat ajoneuvot, autoteollisuus, dieselmoottorit ja tuulivoima sekä koneenrakennusteollisuus. Asiakastoimialojen mukaan nimetyt myynti- ja tuotekehitystiimimme keskittyvät kukin

omaan alueeseensa. Näin osaaminen ja tietotaito myös asiakastoimialan erityispiirteistä näkyvät entistä parempana asiakasyhteistyönä. Suurimpia asiakkaita palvelevat nimetyt asiakkuuspäälliköt.

Myyntitoimintaa vahvistettiin ja kehitettiin

Myyntiorganisaatiota vahvistettiin useilla henkilöillä vuoden 2008 kuluessa. Samalla kasvatettiin konsernin läsnäoloa Euroopan suurimmilla valumarkkinoilla, kun Italiaan ja Ranskaan perustettiin uudet myyntiyhtiöt ja Saksan myyntiorganisaatiota vahvistettiin. Mainittujen myyntiyhtiöiden lisäksi Componentalla on myynti- ja tuotekehityskeskukset Suomessa, Turkissa, Hollannissa ja Ruotsissa sekä myynti- ja logistiikkayhtiö Isossa-Britanniassa.

Vuoden aikana panostettiin asiakastoimialakohtaisten strategioiden luomiseen sekä asiakaskohtaisiin liiketoimintasuunnitelmiin edellisenä vuonna vahvistetun Componenta-konsernin strategian mukaisesti.

One Componenta -toimintatapaa vahvistettiin yhtenäistämällä myynnin- ja tuotekehityksen prosesseja.

Vuoden loppupuolella finanssikriisin ja yleisen taloudellisen taantuman aiheuttaman kysynnän heikentymisen johdosta käynnistettiin toimenpiteet, joilla varmistetaan tarjouspyyntöjen nopea käsittely sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen.

Raaka-aineiden hinnat vaihtelivat vuoden 2008 aikana rajusti. Kierrätysteräksen hinnan noustua nopeasti alkuvuonna Componenta otti kesäkuussa käyttöön hintojentasausjärjestelmän, jonka ansiosta raaka-aineiden kustannus- ja hintavaikutus saatiin

ajoittumaan samalle vuosineljännekselle. Taloudellisen tilanteen muututtua epävarmemmaksi vuoden lopulla käynnistettiin toimenpiteet luottoriskien minimoimiseksi tehostamalla asiakassaatavien perintää ja lyhentämällä maksuaikoja.

Suunnittelupalveluilla asiakkaiden ensisijaiseksi kumppaniksi

Tuotesuunnittelu ja -kehitys ovat osa asiakkaalle tarjottavaa suun nittelupalvelua. Se tarkoittaa, että Componentan insinöörit ja asian-

tuntijat ovat asiakkaan tarpeista riippuen mukana komponentin tuotekehitysprojektissa jo alusta alkaen, kun perinteisesti valimot ovat optimoineet valukappaletta vasta "Lisäresurssit myyntiin sekä panostukset tuotekehitykseen ja -suunnitteluun näkyvät entistä parempana asiakaspalveluna."

Timo Laitinen, myynti- ja tuotekehitysjohtaja

asiakkaan tuotekehitysprojektien loppuvaiheissa.

Suunnittelupalveluista ja tuotekehitysyhteistyöstä on kertynyt monia hyviä kokemuksia. Yksi tällainen on Turkissa yhteistyössä asiakkaan kanssa suunniteltu pai-

Myynti ja tuotekehitys

nevalettu alumiinikomponentti, joka korvasi aiemmin paristakymmenestä eri osasta kokoonhitsatun komponentin. Komponentin paino laski 17 kg:sta 10 kg:aan, ja samalla sen valmistuskustannukset laskivat merkittävästi.

Vuonna 2008 viimeisteltiin tuotekehitysstrategia, jonka mukaan tuotekehityksen resursseja kasvatetaan ja osaamista yhtenäistetään. Lisäksi tullaan kehittämään konsernin tutkimustoimintaa. Suunnitteluosaamisen ja -resurssien varmistaminen on avainasemassa, kun osallistumme asiakkaiden tuotekehityshankkeisiin jatkossa yhä enemmän.

Tuotekehitykseen saatiin lisäresursseja myös konsernin kansainvälisestä harjoitteluohjelmasta. Keväällä 2008 käynnistynyt kaksivuotinen harjoitteluohjelma jatkuu vuonna 2009. Hollannin tuotekehityksessä käynnistyi lisäksi oma harjoitteluohjelma, jolla pyritään varmistamaan tulevina vuosina eläkkeelle siirtyvien henkilöiden osaamisen siirtyminen uudelle työntekijäsukupolvelle.

"Componenta on mukana komponentin tuotekehitysprojektissa jo alusta alkaen. Perinteisesti valimot ovat optimoineet valukappaletta vasta asiakkaan tuotekehitysprojektien loppuvaiheissa."

Asiakastoimialat

Componenta toimii viidellä asiakastoimialalla, jotka ovat työkoneet, raskaat ajoneuvot, autoteollisuus, dieselmoottorit ja tuulivoima sekä koneenrakennusteollisuus. Asiakkaamme ovat johtavia toimijoita omilla toimialoillaan.

Asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen yhdistyy Componentassa omaan suunnittelu-, valu- ja koneistusosaamiseen. Componenta haluaa olla asiakkaidensa ensisijainen yhteistyökumppani valuratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa vuoteen 2012 mennessä, jolloin myös tuotekehitystä ja tuoteoptimointia sisältävät projektit muodostavat suurimman osan liiketoiminnastamme.

Työkoneteollisuus

Työkoneteollisuuden asiakkaitamme ovat muun muassa maataloudessa ja kaivos- ja rakennusteollisuudessa käytettävien koneiden ja laitteiden valmistajat, kuten Agco Fendt, Bomag, Carraro, Case New Holland, Caterpillar, Dana, Dynapac, JCB, John Deere, Ponsse, T.T.F., Valtra ja Volvo CE.

Componenta toimittaa asiakkailleen erilaisia moottorin, voimansiirron, käyttölaitteiden ja alustan komponentteja.

Osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2008

35 %

Raskas ajoneuvoteollisuus

Raskaassa ajoneuvoteollisuudessa asiakkaat ovat raskaiden hyötyajoneuvojen valmistajia sekä niiden järjestelmätoimittajia. Asiakkaittamme ovat muun muassa DAF, Daimler, Ford Trucks, Iveco, MAN, Renault, Scania, Volvo, Wabco ja ZF.

Componenta tarjoaa raskaalle ajoneuvoteollisuudelle asennusvalmiita komponentteja, joita käytetään alustassa, moottoreissa, akseleissa, voimansiirrossa ja jarruissa.

Osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2008

Autoteollisuus

Autoteollisuuden asiakkaitamme ovat henkilöautojen ja muiden kevyiden ajoneuvojen valmistajat, muun muassa Alfa Romeo, Aston Martin, ATU, Ford, NCB, PSA, Renault, Tofas, Toyota ja Valeo.

Tarjoamme asiakkaille runsaasti erilaisia rauta- ja alumiinikomponentteja sekä alumiinivanteita.

Alumiinivanteita myydään tuotemerkeillä DJ Wheels ja MAXX.

Dieselmoottorit ja tuulivoima

Dieselmoottori- ja tuulivoimateollisuuden asiakkaita ovat muun muassa suurten dieselmoottoreiden valmistajat ja tuulivoimateollisuuden toimittajat. Asiakkaitamme ovat muun muassa Caterpillar, Mahle, Moventas, Siemens ja Wärtsilä.

Dieselmoottoreiden valmistajille tarjoamme täyden valikoiman valukomponentteja ja itse suunniteltuja mäntiä. Kasvavalle tuulivoimateollisuudelle toimitamme valukomponentteja koneikkoon ja vaihteistoon, kuten vaihteistokoteloita ja planeetankantajia.

Osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2008

Osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2008

Koneenrakennusteollisuus

Koneenrakennusteollisuudessa asiakkaitamme ovat erilaisten koneiden ja laitteiden valmistajat, muun muassa ABB, Atlas Copco, Gardner Denver, Ingersoll-Rand, ITT Flygt, Kone, Konecranes, Sampo Hydraulics ja Voith.

Valmistamme heille muun muassa köysi- ja kantopyöriä, koteloita ja pesiä, hammaspyöriä ja runkoja.

Toimitettavat komponentit ovat usein asiakkaille strategisesti tärkeitä osia. Tällaisia ovat esimerkiksi hissien ja robottien komponentit, erilaiset nosturien ja nostimien osat sekä kivenmurskaimiin ja hydraulimoottoreihin valmistettavat valukappaleet.

Osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2008

Konsernin muu myynti oli 1 % liikevaihdosta vuonna 2008.

Valimot ovat olennainen osa toimitusketjua

Componentan Valimot-divisioonan muodostavat Suomessa ja Hollannissa sijaitsevat rautavalimot. Divisioonan liikevaihto vuonna 2008 oli 292,6 miljoonaa euroa, joka vastaa 34 %:a koko konsernin liikevaihdosta.

Valimot-divisioonaan kuuluu neljä valimoa Suomessa ja kolme Hollannissa. Suomen valimot sijaitsevat Karkkilassa, Iisalmessa, Pietarsaaressa ja Porissa. Hollannin valimot ovat Weertissä ja Heerlenissä, jossa toimii kaksi tuotantoyksikköä, Heerlen HWS ja Heerlen Furan.

Rautavalimoiden tarjonta on laaja niin materiaalien, tuotteiden painon kuin volyymien suhteen. Valamme komponentteja alkaen pienistä sarjoista ja päätyen jopa satojen tuhansien kappaleiden vuotuisiin tuotantomääriin. Valettujen komponenttien painot vaihtelevat alle kilosta muutamaan tonniin.

Divisioonan valimoissa on sekä automaattisia tuorehiekkakaavauslinjoja ja yksi puoliautomaattinen furaanihartsikaavauslinja sarjatuotantoa varten. Isot piensarja- ja yksittäiskappaleet tehdään furaanikäsinkaavauksella.

Valimot-divisioonan yksiköt

ovat aktiivisesti mukana asiakasyhteistyössä, ja joustavan tuotantokapasiteetin ja erikoisosaamisen avulla vastaamme monipuolisesti asiakastarpeisiin osana komponenttien toimitusketjua.

Valimot-divisioona toimittaa rautavalukomponentteja raskaalle ajoneuvoteollisuudelle, työkone-, dieselmoottori- ja tuulivoimateollisuudelle sekä koneenrakennusteollisuudelle.

Lisää liikevaihtoa ja tuotantokapasiteettia

Vuonna 2008 Valimot-divisioonan liikevaihto kasvoi 21 % ja liikevoitto oli 40 % edellisvuotta parempi. Kannattavuus parani edellisvuodesta kasvaneiden tuotantomäärien ja yksiköissä läpivietyjen kehitystoimenpiteiden ansiosta.

Divisioonan kahdessa valimossa Suomessa investoitiin lisäkapasiteettiin ja toimintojen tehostamiseen. Karkkilan tuotantokapasiteettia lisättiin 30 %:lla investoimalla sinkopuhdistuksen, maalauksen ja muun jälkikäsittelyn modernisointiin. Karkkilan valimon tuotantovolyymit kasvoivat myös Metso Foundries Jyväskylä Oy:n kanssa tehdyn teknologiansiirtosopimuksen myötä saatujen uusien töiden ansiosta.

"Divisioonan kannattavuus parani edellisvuodesta kasvaneiden tuotantomäärien ja yksiköissä läpivietyjen kehitystoimenpiteiden ansiosta."

Olli Karhunen, johtaja, valimot-divisioona

Suomivalimon tuotantokapasiteettia lisättiin 70 %:lla laajentamalla tuotantotiloja ja lisäämällä tuotantolaitteistoa. Merkittävä

osa Suomivalimon tilauksista tulee tuulivoima- ja dieselmoottoriteollisuudesta, jossa kysyntä säilyi koko vuoden hyvällä tasolla. Lisäkapasiteetin ansiosta Suomivalimo on entistä vahvempi suurten valukappaleiden toimittaja ja kykenee toimittamaan aiem-

paa suurempia valukomponentteja aina 5 - 6 tonnin kappale-

painoon asti.

Tuotantomäärät kasvoivat vuoden aikana merkittävästi Karkkilassa, Weertissä ja kummassakin Heerlenin yksikössä. Alkuvuonna korkean kysynnän aiheuttamaa tuotannon ylikuormitusta tasapainotettiin siirtämällä tuotantoa divisioonan omien yksiköiden välillä sekä Pietarsaaren ja Weertin valimoista Turkin Orhangazin valimoon. Tuotannon tasaamiseksi ja joustavuuden parantamiseksi Valimot- ja Turkki-divisioonien välisiä sisäisiä siirtoja tullaan edelleen jatkamaan vuonna 2009.

Vuotta leimasivat raaka-aineiden hintojen erittäin suuret vaihtelut, jotka aiheuttivat ylimääräisiä järjestelyjä muun muassa tuotteiden hintoihin liittyen.

Valimoiden kuormitukset olivat hyvällä tasolla syksyyn asti, jolloin yleisen kysyntätilanteen heikkenemisen myötä tuotantomäärät lähes kaikissa yksiköissä laskivat rajusti. Sopeutuminen laskevaan tuotantoon aloitettiin valimoissa nopeasti jo syksyn ja loppuvuoden aikana.

Sisäinen yhteistyö tuo tulosta

Valimot-divisioonassa panostettiin vuoden aikana sisäisen yhteistyön kehittämiseen. Divisioonassa lisättiin toimenpitei-

Avai Valimot nluvut -Divisioo nan Avai nluvut
	2008	2007
Liikevaihto, Me	292,6	241,7
Liikevoitto, Me Henkilöstö, ml. vuokrahenkilöstö	23,3 1 567	16,7 1 708

tä parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseksi eri yksiköiden kesken. Samalla rakennettiin valmiuksia tuotannon optimointiin kuormituksen tasaamiseksi. Konsernin henkilöstön osaamisen vaihto-ohjelma käynnistyi kesällä, kun ryhmä kokeneita valimotyöntekijöitä Orhangazin valimosta työskenteli muutamia kuukausia Karkkilan valimossa. Tulokset divisioonan sisäisen yhteistyön kehittymisestä näkyvät muun muassa joustavuuden lisääntymisenä sekä parempana tuottavuutena ja toimitusvarmuutena.

Konsernistrategian keskeisen tavoitteen, One Componenta -toimintatavan pohjalta luotiin vuonna 2008 konsernin kaikille rautavalimoille yhteinen tuotantostrategia, joka linjaa kunkin valimon roolin osana kokonaisuutta. Strategia määrittelee myyntiä varten yksiköitten roolit materiaalien, komponenttien koon, sarjasuuruuden, tuotantomenetelmien yms. suhteen ja luo samalla perustan yksiköiden kehittämiselle jatkossa.

Turkissa valetaan rautaa ja alumiinia

Componentan Turkki-divisioonan muodostavat Turkissa sijaitsevat rautavalimo, alumiinivalimo sekä alumiinivanteiden tuotantoyksikkö. Divisioonan liikevaihto vuonna 2008 oli 242,7 miljoonaa euroa, joka vastaa 28 %:a koko konsernin liikevaihdosta.

Orhangazin rautavalimo tuottaa valuja tuorehiekkamenetelmällä. Se on konsernin suurin valimo, jossa on kahdeksan erikoistunutta tuotantolinjaa. Vuonna 2008 konsernin kaikille rautavalimoille laadittiin yhteinen tuotantostrategia, jossa eri valimoiden roolit määriteltiin muun muassa materiaalien, komponenttien koon, sarjasuuruuden ja tuotantomenetelmien suhteen. Turkissa valetaan rautaa ja alumiinia "Turkin merkittävin investointi

Turkissa valettavat rautavalukomponentit toimitetaan raskaalle ajoneuvoteollisuudelle, autoteollisuudelle sekä työkone- ja koneenrakennusteollisuudelle.

Turkki-divisioonan Manisan toiminnot koostuvat kahdesta liiketoimintayksiköstä: toinen tuottaa valettuja ja koneistettuja alumiinikomponentteja ja toinen alumiinivanteita. Tuotannossa käytettäviä menetelmiä ovat korkea- ja matalapainevalu sekä kokillivalu. Korkeapainevalu sopii suurten sarjojen tuotantoon. Matalapainevalu ja kokillivalu sopivat puolestaan pieniin sarjakokoihin ja keernan käyttöä vaativiin komponentteihin. Kokillivalu mahdollistaa myös hyvin monimutkaisten komponenttien valamisen. Alumiinituotantoon oleellisena osana kuuluu konepaja, joka on osa alumiiniliiketoimintayksikköä ja jossa koneistetaan yli kaksi kolmasosaa valetuista alumiinikomponenteista.

Kuten rautavalukomponenteissa myös alumiinivalukomponenttien asiakkaiden kanssa tehdään läheistä tuotekehitysyhteistyötä. Alumiinin käyttö eri teollisuuden aloilla tulee tulevaisuudessa kasvamaan, koska se on materiaalina kevyempää ja siten myös ympäristöystävällisempää moniin muihin materiaaleihin verrattuna.

Alumiinikomponenttien tärkein vientialue on Länsi-Eurooppa. Alumiinivalujen ja -vanteiden asiakkaiden joukossa ovat maailman suurimmat henkilöautojen ja kevyiden ajoneuvojen valmistajat.

Turkin kannattavuus parani

Vuonna 2008 Turkki-divisioonan liikevaihto kasvoi 8 % ja liikevoitto parani edellisvuoteen verrattuna 91 %. Kannattavuutta parantavat ja tuotantoa tehostavat toimenvuonna 2008 oli valimon kapasiteetin nosto 40 000 tonnilla. Investoinnin jälkeen valimossa on yksi Euroopan nykyaikaisimmista kaavauslinjoista."

Hakan göral, johtaja, turkki-divisioona

piteet painottuivat erityisesti alkuvuoteen. Vuoden alkupuolella kustannuksia lisäsivät energian ja raaka-aineiden hinnannousut. Kustannuksiin ja tuottoihin vaikut-

ti myös vuoden mittaan suuresti vaihdellut Turkin liiran kurssi suhteessa euroon.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä kysyntätilanne heikkeni nopeasti kansainvälisen talouskriisin seurauksena. Lasku näkyi erityisesti autoteollisuudessa, jolle Turkki toimittaa komponentteja. Turkki-divisioonalla on useita varastoja Euroopassa lähellä asiakkaita ja siten erinomainen toimitusvarmuus. Aiemman liiketoimintavolyymin mukaiset varastotasot vaikuttivat vuoden viimeisen neljänneksen taloudelliseen tilanteeseen negatiivi-

sesti. Turkissa aloitettiin kysynnän laskettua sopeutustoimenpiteet hyvissä ajoin.

Investoinnit nostivat kapasiteettia

Turkin merkittävin investointi vuonna 2008 oli valimon toiseksi suurimman automaattikaavauslinjan kapasiteetin nosto 40 000 tonnilla, mikä nosti koko valimon kapasiteetin 180 000 tonniin vuodessa. Investoinnin jälkeen linja on yksi Euroopan nykyaikaisimmista kaavauslinjoista. Toiminnallisesti investointia tukee Orhangazin syksyllä käyttöönotettu uusi konepaja.

Turkin investointien yhtenä tavoitteena on luoda aiempaa joustavampia mahdollisuuksia koko konserninlaajuiseen tuotannon optimointiin. Kun samantyyppisiä tuotteita voidaan tuottaa useissa eri tuotantolaitoksissa, voidaan kysynnän vaihte-

Avai TURKKI-DIVISIOONAN Avai nluvut nluvut
	2008	2007
Liikevaihto, Me Liikevoitto, Me	242,7 19,9	225,7 10,4
Henkilöstö, ml. vuokrahenkilöstö	1 981	2 608

luita tasata siirtämällä tuotantoa valimosta toiseen kuormitustilanteen mukaan. Tämä edellyttää suunnittelusta valuihin ja edelleen konepajoihin ulottuvien toimitusketjujen rakentamista konserninlaajuisesti.

One Componenta -toimintamallia edistetään myös osaamisen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisella, mikä valimoiden osalta käynnistyi kesällä 2008, kun turkkilaiset valimoammattilaiset työskentelivät Karkkilan valimossa.

Vuonna 2008 tehtiin päätös uuden alumiinivalimon rakentamisesta Turkin Manisaan. Orhangazin valimoon päätettiin investoida uusi induktiosulatusuuni sulatuksen tehokkuuden ja sulan riittävyyden takaamiseksi. Samalla sulatuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset pienenevät, kun nykyiset kaksi valokaariuunia korvataan kaksilinjaisella induktiouunilla. Taloustilanteen heikennyttyä lokakuussa Manisan uusi alumiinikomponenttitehdasinvestointi ja Orhangazin sulatusuuni-investointi pysäytettiin toistaiseksi. Suunnitelmat ovat valmiina, ja investoinnit voidaan käynnistää nopeasti taloustilanteen parannuttua.

Konepajojen kapasiteetti kasvoi

Componentan Konepajat-divisioonan muodostavat Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Turkissa sijaitsevat konepajat. Divisioonan liikevaihto vuonna 2008 oli 189,9 miljoonaa euroa, joka vastaa 22 %:a koko konsernin liikevaihdosta.

Konepajat-divisioonan kuuluu kuusi konepajaa. Suomessa konepajoja on kolme – Nisamo Lempäälässä ja Pietarsaari MS ja Pistons Pietarsaaressa. Componenta Pistons on erikoistunut mäntien suunnitteluun ja tuotantoon. Lisäksi divisioonaan kuuluvat konepajat Ruotsin Främmestadissa, Hollannin Weertissä ja Turkin Orhangazissa. Weertissä valukomponenttien koneistus ja maalaus toteutetaan yhteistyössä alihankkijoiden kanssa, ja osa Weertin toiminnasta on paineilmakompressoreiden kokoonpanoa.

Konepajat muodostavat yhdessä konsernin tuotekehityksen ja valimoiden kanssa tiiviin arvoketjun, minkä ansiosta voimme palvella asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti ja näin tuottaa heille huomattavaa lisäarvoa. Noin neljännes Componentan valamista komponenteista toimitetaan asiakkaille konsernin konepajoissa koneistettuina.

Componentan konepajojen konekanta koostuu kattavasti erilaisista ja erikokoisista koneistuskeskuksista ja työstökoneista. Koneistuksen lisäksi asiakkaille tarjotaan myös monipuolista pintakäsittelyä ja osakokoonpanoa. Konepajoissa tuotanto rakentuu useista erillisistä tuotantosoluista, mikä takaa joustavan toiminnan eri kuormitustilanteissa. Tuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta voidaan parantaa myös korkean kysyntätilanteen aikana.

Liikevaihto kasvoi

Vuonna 2008 Konepajatdivisioonan liikevaihto kasvoi 7 % edellisvuodesta, mutta liikevoitto laski 11 %.

Alkuvuoden hyvä kysyntätilanne heikkeni nopeasti vuoden loppua kohden, mikä näkyi erityisesti työkoneteollisuuden ja raskaan ajoneuvoteollisuuden asiakkaille toimittavissa konepajoissamme. Kansainvä-

lisen taloustilanteen heikennyttyä konepajojen toimintaa sopeutettiin laskeneeseen kysyntään. Componenta Pistonsin valmistamien dieselmoottorien mäntien ja Componenta Nisamon koneistamien tuulivoimakomponenttien markkinatilanne säilyi hyvänä koko vuoden.

"Konepajojen hyvä yhteistyö komponenttien suunnittelijoiden ja valimoiden kanssa näkyy lopputuotteessa."

Michael sjöberg, johtaja, konepajat-divisioona

Orhangazissa otettiin käyttöön uusi konepaja

Componentan uusin konepaja Turkin Orhangazissa vihittiin käyttöön lokakuussa 2008. Konepaja valmistui yhdeksän kuukauden rakennustöiden jälkeen heinäkuussa ja koneiden asennukset tehtiin loppukesän aikana.

Moderni ja viihtyisä Orhangazin konepaja toimivine työympäristöineen on tärkeä lisä konsernin valimo-konepaja-arvoketjussa. Se tarjoaa läheisen jatkojalostuspisteen Orhangazin valimossa valettaville komponenteille. Sen avulla voidaan myös tasapainottaa koneistuskapasiteetin käyttöä konsernin konepajoissa ja näin lisätä toimitusvarmuutta.

Toimintatapojen ja yhteistyön kehitys jatkuu

Konepajojen hyvä yhteistyö niin komponenttien suunnittelijoiden kuin valimoidenkin kanssa näkyy lopputuotteessa. Toimintatapojen edelleen kehittäminen, tuottavuuden ja toimitusaikojen parantaminen ovat vuoden 2009 keskeisiä strategisia painopistealueita Konepajat-divisioonan kaikissa yksiköissä. Menetelmänä on konsernin käyttöön räätälöity järjestelmä CLEPS (Componenta Lean Production System) kaikkine työkaluineen,

joiden avulla parannetaan asiakkaiden tarpeisiin vastaamista ja lisätään asiakastyytyväisyyttä sekä vähennetään kustannuksia.

Vuonna 2008 konepajoissa otettiin käyttöön mittarit, joilla seurataan keskeisten toimintojen kehittymistä. Koneiden ja ko-

Avai ko nepajat nluvut -divisioo nan Avai nluvut
2008 2007
Liikevaihto, Me Liikevoitto, Me Henkilöstö, ml. vuokrahenkilöstö	189,9 5,8 481	177,8 6,5 402

neistussolujen käytön tehostaminen lisää joustavuutta ja mahdollistaa tuotannon tasapainottamisen eri yksiköiden kesken. Samalla se kasvattaa mahdollisuuksia lisätä koneistuksen ja muiden tarjoamiemme palveluiden, kuten esimerkiksi pintakäsittelyn ja maalauksen osuutta toimitettavissa komponenteissa.

Kohti yhtenäistä Componentaa

Vuonna 2008 henkilöstöjohtamisessa keskityttiin toimintojen vahvistamiseen ja yhtenäistämiseen, kilpailukykyä vahvistavan osaamisen kehittämiseen sekä sopeutumiseen liiketoimintaympäristön muutoksiin.

Osaamisen vaihtoa. Turkkilaiset valimoammattilaiset olivat kesällä 2008 kolme kuukautta vaihdossa Karkkilan valimossa. Ryhmänvetäjänä toimi Erdoğan Öztekin (oik.) Orhangazin laaduntarkkailusta ja Karkkilassa ryhmää luotsasi valimon prosessin kehittämisestä vastaava Jukka Liikkanen.

Componentan henkilöstöjohtaminen perustuu siihen, että tunnistamme liiketoimintastrategian, kilpailukyvyn kehittämisen, toimintaympäristön ja sisäisen tehokkuuden henkilöstölle asettamat vaatimukset sekä millaisten toimenpiteiden ja johtamisprosessien avulla vastaamme näihin vaateisiin ja mahdollistamme strategian toteuttamisen.

Toimintatapojen yhtenäistäminen jatkui

Vuonna 2006 ostetun Componenta Turkin liiketoimintojen integrointi osaksi konsernia ja divisioonarakennetta jatkui vuonna 2008 ottamalla käyttöön konserninlaajuisia yhtenäisiä toimintatapoja sekä johtamis- ja päätöksentekokäytäntöjä.

Liiketoimintatavoitteiden saavuttamista ja Turkin toimintojen integrointia tehostettiin konserninlaajuisen suorituksen arviointiprosessin avulla, missä henkilöitä palkitaan taloudellisten ja erikseen määriteltyjen henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. One Componenta -periaatteen mukaisesti yhtenäistettiin myös muita suorituksenjohtamis- ja palkitsemistyökaluja huomioiden paikalliset piirteet.

Työtyytyväisyyskyselyn avulla selvitimme henkilöstön näkemyksiä integraation etenemisestä, päivittäisjohtamisesta sekä työviihtyvyyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Tulosten perusteella kehitystoimenpiteet vuonna 2009 suunnataan erityisesti päätöksentekoprosesseihin, tuotannon työolosuhteiden parantamiseen ja kehityskeskustelukäytännön vahvistamiseen.

Konsernijohdon kehittämispäivät marraskuussa kokosivat yhteen Componentan avainhenkilöt keskustelemaan strategisista kysymyksistä sekä yhteisistä operatiivisista prioriteeteista ja prosesseista. Konsernin liiketoimintayksiköiden johtoryhmävalmennus käynnistyi vuonna 2008. Valmennuksen aikana selkeytettiin johtoryhmien rooleja, vastuita ja toimintatapoja, joita tukevat yhteiset henkilökohtaiset kyvykkyysarvioinnit, 360º-arvioinnit sekä ryhmätyöskentely. Konsernin yleisjohdon koulutusohjelma "Componenta Core" jatkui vuonna 2008. Ohjelman tavoitteena on kehittää liiketoiminnassa tarvittavia johtamistaitoja, haastaa osallistujien kyky reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja parantaa sisäistä tehokkuutta.

"One Componenta tarkoittaa yhtenäisiä, arvoa tuottavia toimintatapoja koko kansainvälisessä konsernissa. "

anu mankki, henkilöstöjohtaja

Vuonna 2008 kiinnitettiin erityisesti huomiota yhtenäisiin raportointikäytäntöihin. Yksiköihin nimitettiin business controllerit ja konsernitason raportointityökaluja kehitettiin. Yksiköiden avainhenkilöt osallistuivat talousvalmennukseen, jossa käytiin läpi konsernin talousraportointia ja tulokseen vaikuttavia tekijöitä.

Prosessien kehittämisessä keskityimme sisäisten tuotesiirtojen hallintaan, tietohallinnon toimintojen yhdenmukaistamiseen sekä tuotesuunnittelun vahvistamiseen nimittämällä prosessijohtajat sekä -tiimit. Myös henkilöstöhallinnon prosesseja ja resursseja kehitettiin konserninlaajuisesti.

Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja matkahallinnon kehittäminen käynnistettiin konsernitasolla. Henkilöstöjohtamisen avainlukujen raportointi yhdenmukaistettiin, ja avainlukujen kehittymistä seurataan osana päivittäisjohtamista. Uudet henkilöstöpäälliköt nimitettiin varmistamaan resurssien tehokas käyttö ja hallinnon toimivuus Främmestadin ja Turkin yksiköissä.

Kilpailukykyä osaamista kehittämällä

Asiakkuuksien hallintaa vahvistettiin kahden uuden myyntiyhtiön, myyntitiimien määrittelyjen ja asiakasrajapinnassa tehtyjen uusien nimitysten avulla. Suunnitteluresurssien ja -osaamisen oikea-aikaisuuden varmistamiseksi rekrytoimme tuotesuunnitteluun harjoittelijoita ja vastavalmistuneita insinöörejä. Harjoittelijat kartuttavat tarvittavaa osaamista työskentelemällä yksiköissä ja osaamiskeskuksissa harjoitteluohjelman mukaisesti.

Koulujen ja yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä tavoitteena on lisätä Componentan tunnettuutta työnantajana ja varmistaa uusien ammattilaisten rekrytointi. Vuonna 2008 käynnistyi konsernin kansainvälinen harjoitteluohjelma, jossa on mukana 25 harjoittelijaa. Tavoitteena on tutustuttaa yliopisto-opiskelijoita Componentan liiketoimintaan tarjoamalla kesätyötä koti- ja ulkomailla, opinnäytetyömahdollisuuksia ja osa-aikatyötä opintojen ohella.

Osaamisen järjestelmällinen vaihto konsernissa käynnistyi, kun 16 valimoammattilaista saapui Turkista Karkkilaan kolmeksi kuukaudeksi. Tavoitteena oli jakaa tuotannon parhaita käytäntöjä yksiköiden kesken päivittäisen työn ja ennalta määrättyjen tehtävien kautta.

Monitaitoisten valuosaajien kehittyminen varmistetaan ammattitutkintoon tähtäävällä 1,5 vuotta kestävällä VALAJATkoulutusohjelmalla, johon osallistuu 20 ammattimiestä Suomen yksiköistä. Vastaavaa koulutusta on järjestetty myös Hollannin valimoissamme.

Koska työmarkkinoilla on selkeä pula koulutetuista ja kokeneista tuotannon työnjohtajista, olemme käynnistäneet sisäiset koulutusohjelmat työnjohdolle kaikissa maissa.

Sopeutuminen markkinatilanteeseen

Markkina- ja taloustilanteen nopeat muutokset ovat edellyttäneet myös Componentaa sopeuttamaan tuotantoaan kysyntään ja suunnittelemaan tarpeellisia toimenpiteitä.

Componentassa oli työ- ja vuokratyösuhteessa vuoden 2008 lopussa yhteensä 4 487 henkilöä. Työtuntien ja henkilöstömäärän sopeuttamisessa laskeviin tuotantomääriin käytössä ovat olleet lomat, pekkaspäivät/ työajan lyhennysvapaat, eläkejärjestelyt, työaikapankit ja määräaikaiset lomautukset. Henkilöstön määrä on vähentynyt viimeisen neljänneksen aikana määräaikaisten ja vuokratyösuhteiden päättymisen sekä oman henkilöstön irtisanomisten kautta. Sopeuttamistoimenpiteet ovat koskeneet keskimäärin 1 600 henkilöä.

Neuvottelut ja yhteistyö luottamushenkilöiden ja yrityksen edustajien välillä on käyty vahvassa yhteisymmärryksessä vähentämistarpeisiin ja sopeuttamistoimenpiteisiin johtaneista syistä sekä tarvittavista sopeuttamistoimenpiteistä.

Laatu- ja ympäristöasiat tukevat toisiaan

Componentassa laatu - ja ympäristöasiat ovat osa päivittäistä päätöksentekoa ja johtamista. Tavoitteena on optimaalinen materiaalien sekä ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien valinta ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Oliivipuut reunustavat Orhangazin valimon ja konepajan välistä tietä. Konsernin laatu- ja ympäristöjärjestelmien jatkuvalla parantamisella minimoidaan ympäristövaikutukset.

Componentan tavoitteena on toimittaa asiakkaan tarpeiden mukaisia tuotteita oikeaan aikaan ympäristönäkökohdat huomioiden. Konsernin laatu- ja ympäristöpolitiikassa määritellään toiminnan perusperiaatteet, ja toimintaa ohjataan yksiköissä, joissa on nimetyt vastuut ympäristö- ja laatuasioissa. Lisäksi jokainen componentalainen on omalta osaltaan vastuussa laadusta ja ympäristön huomioimisesta päivittäisessä toiminnassa.

Laatu- ja ympäristöjärjestelmiä parannetaan jatkuvasti

Tuotantoyksiköillä yhtä lukuun ottamatta on laatu- ja ympäristösertifikaatit. Asiakkaiden vaatimuksista riippuen laatujärjestelmä on standardin ISO 9001 ja/tai ISO/TS 16949 mukainen. Componenta Pistonsin liiketoiminnan sertifiointi on rakenteilla.

Laatu- ja ympäristöjärjestelmiä parannetaan jatkuvasti laadun kehittämiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Laatuja ympäristöasiat liittyvät kiinteästi yhteen. Hyvällä toiminnan laadulla hylkymäärät pienenevät, jolloin materiaaleja ja energiaa kuluu mahdollisimman vähän ja näin ympäristövaikutukset jäävät pienemmiksi.

Valimo- ja takomotoimintaan vaaditaan ympäristölupa. Porin valimo sai helmikuussa 2008 uuden ympäristöluvan. Suomivalimon kapasiteettia nostettiin, ja kasvanutta kapasiteettia vastaava ympäristölupa myönnettiin sille marraskuussa 2008. Lisäksi Suomivalimolle on haettu ympäristölupaa valimohiekan maisemointikäyttöä varten.

Sulatuksessa kuluu paljon energiaa

Valimo- ja konepajayhtiössä yksi merkittävimmistä ympäristönäkökohdista on energiankäyttö. Vuonna 2008 konsernissa käytettiin energiaa 795 GWh (814 GWh), mikä vastaa keskisuuren kaupungin vuoden aikana käyttämää sähköä Pohjoismaissa. Syynä energiankäytön pienentymiseen edellisestä vuodesta on tuotantotonnien lasku Turkissa. Vuonna 2008 tuotantoon suhteutettu energiankulutus konsernissa oli sama kuin edellisenä vuonna. Käytetystä energiasta suurin osa eli 68 % (68 %) on sähköenergiaa.

Valimoiden sulatusprosesseissa kuluu paljon energiaa, ja valimot kuluttavat noin 90 % konsernissa käytettävästä energiasta. Metalliraaka-aineet sulatetaan pääasiassa "Jokainen componentalainen on omalta osaltaan vastuussa laadusta ja ympäristön huomioimisesta päivittäisessä toiminnassa."

sähköuuneissa, mutta Hollannissa on käytössä myös kivihiilikoksilla toimiva kupoliuuni.

Energiankulutuksen ohella konsernin tavoitteena on vähentää hiukkas- ja VOCpäästöjä, vähentää toiminnan aiheuttamaa ympäristömelua, tehostaa jätteiden lajittelua ja vähentää hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrää. Componenta Heerlenin valimosta peräisin olevista hajuista käyty paikallinen keskustelu jatkui Hollannissa vuonna 2008. Hajuhaittojen vähentämiseksi selvitetään mahdollisuuksia rakentaa riittävän korkea savupiippu.

Kemikaaliasetuksen vaatimuksiin on varauduttu

Vuoden 2008 aikana on valmistauduttu kemikaaliasetuksen tuomien vaatimusten täytäntöönpanoon. Asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelystä ja rajoittamisesta (REACH) tuli voimaan vuonna 2007 ja sen velvoitteet tulevat voimaan siirtymäaikojen jälkeen asteittain. Asetuksen tavoitteina on parantaa terveyden- ja ympäristönsuojelua aineiden turvallisen käytön varmistamiseksi.

Aineiden turvallisen käytön takaamiseksi Suomessa ja Hollannissa on tehty asetuksen vaatimat aineiden esirekisteröinnit vuoden 2008 aikana ja huolehdittu, että Componentan raaka-ainetoimittajat ovat omissa toiminnoissaan toimineet asetuksen vaatimusten mukaisesti.

Componenta julkaisee keväällä 2009 yritysvastuuraportin, jossa on lisää tietoa ympäristöön ja muihin yritysvastuuseen liittyvistä asioista. Raportti on luettavissa ja tilattavissa verkosta osoitteessa www.componenta.com.

Componentan laatu- ja ympäristöjärjestelmät

Tuotantoyksikkö	ISO 9001	ISO/TS 16949	ISO14001
Främmestad			
Heerlen Furan			
Heerlen HWS			
Karkkila			
Manisa			
Nisamo			
Orhangazi			
Pietarsaari			
Pietarsaari MS			
Pistons		ISO 9001 ja ISO 14001 rakenteilla
Pori			
Suomivalimo			
Weert			
Weert MS			
Wirsbo			

Hallitus

Heikki Bergholm

s. 1956 DI Hallituksen jäsen vuodesta 2002, puheenjohtaja vuodesta 2003

Componentan osakkeita 180 000 kpl Vvk-lainaosuuksia (v. 2005) 100 kpl

Keskeinen työkokemus:

Suominen Yhtymä Oyj:n toimitusjohtaja 2002 - 2006 Lassila & Tikanoja Oyj:n johtotehtäviä 1985 - 2001, toimitusjohtaja 1998 - 2001 Teollistamisrahasto Oy:n johto- ja asiantuntijatehtäviä 1980 - 1985

Luottamustoimet:

Lakan Betoni Oy:n hallituksen puheenjohtaja Forchem Oy:n, Lassila & Tikanoja Oyj:n, Suominen Yhtymä Oyj:n ja MB Rahastot Oy:n hallituksen jäsen

Heikki Lehtonen

s. 1959 DI Hallituksen jäsen vuodesta 1987

Componentan osakkeita 4 308 040 kpl Vvk-lainaosuuksia (v. 2006) 1 100 kpl

Keskeinen työkokemus:

Componenta-konsernin toimitusjohtaja 1993 - Santasalo-Vaihteet Oy:n toimitusjohtaja 1987 - 1994 Erilaisia johto- ja asiantuntijatehtäviä JOT-Yhtiöt Oy:ssä 1980 - 1987

Luottamustoimet:

Pöyry Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Otava-Kuvalehdet Oy:n hallituksen jäsen Elinkeinoeläman Valtuuskunta EVA:n valtuuskunnan jäsen

Juhani Mäkinen

s. 1956 Laamanni Hallituksen jäsen vuodesta 2000

Componentan osakkeita 8 000 kpl Vvk-lainaosuuksia (v. 2005) 42 kpl Vvk-lainaosuuksia (v. 2006) 75 kpl

Keskeinen työkokemus:

Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2001 - Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:n osakas 1985 -

Luottamustoimet:

Oy Forcit Ab:n hallituksen puheenjohtaja Myllykoski Oyj:n ja Lemminkäinen Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Oy Karl Fazer Ab:n ja Polttimo-Yhtiöt Oy:n hallituksen jäsen

Marjo Raitavuo

s. 1957 KM Hallituksen jäsen vuodesta 2004

Vvk-lainaosuuksia (v. 2005) 10 kpl Vvk-lainaosuuksia (v. 2006) 25 kpl

Keskeinen työkokemus:

EM Group Oy:n toimitusjohtaja 2006 - Ensto Oy:n johto- ja asiantuntijatehtäviä 1989-2001 ja hallituksen puheenjohtaja 2002 - 2006

Luottamustoimet:

Efla Oy:n hallituksen puheenjohtaja EM Group Oy:n, Ensto Oy:n, Audel Oy:n, Opa Muurikka Oy:n, Teknologiateollisuus ry:n, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja HSE Executive Education Oy:n hallituksen jäsen.

Matti Tikkakoski

s. 1953 Ekonomi Hallituksen jäsen vuodesta 2003

Componentan osakkeita 11 500 kpl

Keskeinen työkokemus: Atria Oyj:n toimitusjohtaja 2006 - Å&R Carton AB:n varatoimitusjohtaja 2004 - 2005 Huhtamäki Oyj:ssä useita johtotehtäviä 1980 - 2003

Luottamustoimet: Atria Oyj:n ja Elintarviketeollisuusliiton hallituksen jäsen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan hallintoneuvoston jäsen

Johtoryhmä

Heikki Lehtonen

s. 1959 DI Toimitusjohtaja 1993 -

Componentan osakkeita 4 308 040 kpl Vvk-lainaosuuksia (v. 2006) 1 100 kpl

Keskeinen työkokemus:

Santasalo-Vaihteet Oy:n toimitusjohtaja 1987 - 1994 Erilaisia johto- ja asiantuntijatehtäviä JOT-Yhtiöt Oy:ssa 1980 - 1987

Keskeinen työkokemus: Döktas Dökümcülük Tic. ve San. A.S:n toimitusjohtaja 1975 - 2007

Hakan Göral

s. 1967 DI Johtaja, Turkki-divisioona 2007 -

Keskeinen työkokemus: Döktas Dökümcülük Tic. ve San. A.S:n myynti- ja tuotekehitysjohtaja 2006 - 2007 Döktas A.S:n, Mako Elektrik A.S:n ja Koc-konsernin johto- ja asiantuntijatehtäviä 1990 - 2006

Mika Hassinen s. 1969

KTM, MMM Talousjohtaja 2008 -

Componentan osakkeita 3 650 kpl

Keskeinen työkokemus:

Stora Enso Oyj, talousjohtaja, Markkinapalvelut 2005 - 2007 Stora Enso Oyj:n johtotehtäviä 2002 - 2005 Deutsche Bank AG Ltd:n johtotehtäviä 2000 - 2002

Olli Karhunen s. 1959

Yaylalý Günay

Johtaja, Investoinnit 2007 -

s. 1945 DI

DI Johtaja, Valimot-divisioona 2006 -

Componentan osakkeita 3 315 kpl

Keskeinen työkokemus:

Componenta Oyj:n konsernin ja eri yksiköiden johto- ja asiantuntijatehtäviä 1990 - 2006 Kuusakoski Oy:n ja VTT:n erilaisia asiantuntija- ja muita tehtäviä 1984 - 1990

Jari Leino

s. 1961 Insinööri Myyntijohtaja, Raskaat ajoneuvot 2005 -

Keskeinen työkokemus: Componenta Oyj:n myyntijohtaja, Hollanti 2005 Componenta Oyj:n myynti- ja tuotekehityksen johtotehtäviä 1989 - 2005

Michael Sjöberg

s. 1964 DI, eMBA Johtaja, Konepajatdivisioona 2004 -

Componentan osakkeita 500 kpl

Keskeinen työkokemus: Tour&Andersson AB:n tehtaanjohtaja ja Operations Director 2001 - 2004 Wirsbo Bruks AB:n (Uponor Wirsbo AB) erilaisia johto- ja asiantuntijatehtäviä 1990 - 2001

Keskeinen työkokemus:

ulkomailla 1988 - 2003

Anu Mankki s. 1963 FM Henkilöstöjohtaja 2005 -

Timo Laitinen s. 1962

DI, MBA Johtaja, Myynti ja tuotekehitys 2008 -

Sandvik Mining & Constructionin johtaja, myynti- ja markkinointi, Underground Hard Rock Mining 2005 - 2008 Sandvik Tamrockin ja Tamrockin myynnin ja markkinoinnin johto- ja muissa tehtävissä Suomessa ja ulkomailla 1986 - 2005

Keskeinen työkokemus:

Tapio Rantala

s. 1953 TkL Johtaja, Liiketoiminnan kehitys 2008 -

Keskeinen työkokemus: Metso Paperin valimotoimintojen kehitysjohtaja 2007 - 2008 Metso Foundries Jyväskylän Oy:n, Oy Tampella AB:n ja VTT:n erilaisia johto- ja asiantuntijatehtäviä 1980 - 2007

Metso Oyj:n henkilöstön kehittämisjohtaja 2003 - 2005 Metso Oyj:n, Metso Paperin ja Valmet Paperikoneet Oy:n HR:n johto- ja asiantuntijatehtäviä Suomessa ja

Keskeinen työkokemus: Componenta Oyj:n assistentti- ja asiantuntijatehtäviä 1994 - 2001 Santasalo-Vaihteet Oy:n assistentti- ja asiantuntijatehtäviä 1987 - 1994

Componentan hallinto (Corporate Governance)

Componenta Oyj:n hallinnointi perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja yhtiön yhtiöjärjestykseen. Componenta noudattaa NASDAQ OMX Helsingin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä vahvistamaa suositusta (CGsuositus), joka astui voimaan 1.7.2004.

Componenta Oyj:n osakkeet

Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus yhtiökokouksessa. Componenta Oyj:n yhtiöjärjestys ei sisällä osakeyhtiölaista poikkeavia äänestysrajoituksia.

Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon.

Yhtiökokous

Componenta Oyj:n ylin hallintoelin on yhtiökokous. Yhtiökokouksen tehtävät ja yhtiökokouksessa päätettävät asiat on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä.

Componenta Oyj:n yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Vuonna 2008 Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous kokoontui 25.2.2008.

Hallitus

Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain Componenta Oyj:n hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 3 – 7 jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Vuonna 2008 yhtiökokous valitsi hallitukseen viisi jäsentä: Heikki Bergholmin, Heikki Lehtosen, Juhani Mäkisen, Marjo Raitavuon ja Matti Tikkakosken. Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Heikki Bergholmin ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkisen.

Hallituksen jäsenistä Heikki Bergholm, Juhani Mäkinen, Marjo Raitavuo ja Matti Tikkakoski ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että osakkeenomistajista. Heikki Lehtonen toimii Componenta Oyj:n toimitusjohtajana ja konsernijohtajana. Hän on myös yhtiön suurin osakkeenomistaja hallinnoimiensa yhtiöiden kautta.

Hallituksen kokoonpano sekä Componentan toiminnan luonne ja koko huomioon ottaen hallitus ei ole pitänyt tarpeellisena valiokuntien perustamista valmistelemaan hallituksen vastuulle kuuluvia asioita.

Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Vuoden 2008 yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 50 000 euroa ja hallituksen jäsenille 25 000 euroa vuodessa. Matkakustannukset korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus on laatinut kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty hallituksen tehtävät ja toimintaperiaatteet. Hallituksen tehtäviin kuuluvat työjärjestyksen mukaan kaikki Componenta-konsernin toiminnan kannalta laajakantoiset asiat. Näihin kuuluvat mm. strategisten suuntaviivojen, budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen sekä päättäminen merkittävistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista. Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa 2008.

Vuonna 2008 hallitus kokoontui 10 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 96 %.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimeää toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta. Toimitusjohtajan tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa. Niiden lisäksi Componenta Oyj:n toimitusjohtajan tehtävänä on

• johtaa ja kehittää Componenta-konsernin liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti,
• esitellä hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat ja
• panna täytäntöön hallituksen päättämät asiat.

Componentan toimitusjohtajana toimii Heikki Lehtonen.

Toimitusjohtajan saama palkka on 20 960 euroa kuukaudessa ja luontoisetujen yhteismäärä 230 euroa kuukaudessa.

Toimitusjohtaja on oikeutettu konsernin osakepohjaiseen palkitsemisohjelmaan, joka rakentuu kolmesta ansaintajaksosta. Ansaintajaksolta 2007 - 2008 toimitusjohtajan osuus on 3 300 osaketta.

Toimitusjohtajan eläkeikä on lainsäädännön mukainen. Toimitusjohtajan sopimus on yhtiön puolelta irtisanottavissa kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla ja toimitusjohtajan puolelta kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtaja ei ole oikeutettu erilliseen korvaukseen irtisanomisen johdosta muutoin kuin irtisanomisajan sopimuksen mukaiseen palkkaan ja luontoisetuihin.

Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle maksettiin palkkoja ja palkkioita 414 151 euroa vuonna 2008. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan luontoisedut vuonna 2008 olivat 6 097 euroa.

Erityisiä johdon eläkesitoumuksia ei ole.

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa Componenta-konsernin johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja heidän työsuhteidensa ehdoista päättää konsernin hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella. Konsernissa käytössä olevan "yksi yli yhden" -hyväksymisperiaatteen mukaisesti päätökset hyväksyy hallituksen puheenjohtaja.

Vuonna 2008 johtoryhmään kuului 11 henkilöä. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Toimitusjohtaja toimii puheenjohtajana ja viestintäjohtaja sihteerinä. Johtoryhmän jäsenten vastuualueet ja omistustiedot löytyvät Componentan internet-sivuilta osoitteesta www.componenta.com.

Valvontajärjestelmät

Tilintarkastus

Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja päättää tilintarkastajalle maksettavista palkkioista. Yhtiössä on vähintään yksi ja enintään kaksi tilintarkastajaa sekä tarvittaessa yksi varatilintarkastaja. Voimassa olevien tilintarkastussäännösten mukaisten tehtävien lisäksi tilintarkastaja raportoi tarvittaessa Componenta Oyj:n hallitukselle.

Tilikaudella 1.1. - 31.12.2008 Componenta Oyj:n varsinaisena tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö Oy Audicon Ab.

Yhtiökokous 25.2.2008 päätti, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio laskun mukaan. Suoriteperusteiset palkkiot Componenta-konsernin tilintarkastajille vuonna 2008 olivat yhteensä 587 000 euroa, jotka koostuivat tilintarkastuksen palkkioista 485 100 euroa ja muiden palveluiden palkkioista 101 900 euroa.

Sisäpiirisäännökset

Componenta Oyj noudattaa Helsingin pörssin sisäpiirisäännösten lisäksi omia sisäpiirisäännöksiään. Componentan lakimääräiseen sisäpiiriin kuuluvat emoyhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat konsernin johtoryhmä sekä erikseen nimetyt henkilöt. Componentan lakimääräiseen julkiseen sisäpiiriin kuuluvien omistus on esitetty konsernin verkkosivulla.

Lakimääräiseen ja yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistusta Componenta Oyj:ssä seurataan säännöllisesti Suomen Arvopaperikeskuksen SIRErekisterin avulla.

Riskienhallinta

Componenta-konsernin sisäistä valvontaa toteutetaan hallituksen hyväksymien toimintaperiaatteiden mukaisesti, jotka perustuvat konsernin sisäiseen raportointiin ja hallituksen hyväksymään vuosittaiseen tilintarkastussuunnitelmaan.

Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla. Raportteihin sisältyvät toteutuneet tiedot, suunnitelmat ja ajantasaiset ennusteet kuluvalle vuodelle.

Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.

Liiketoiminnasta aiheutuviin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskeihin on varauduttu asianmukaisin vakuutuksin.

Componenta-konsernin taloushallinto suorittaa konserniyhtiöiden sisäisen tarkastuksen yhteistyössä tilintarkastajien kanssa vuosisuunnitelman puitteissa.

Toiminimen kirjoitusoikeus

Componenta Oyj:n toiminimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin erikseen yksin sekä hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Tämän lisäksi hallitus voi myöntää prokuroita yhtiön hallintoon kuuluville henkilöille.

Kannustinjärjestelmät

Componentassa on käytössä avaintehtävissä toimiville henkilöille suoritusperusteiset lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät. Componentan hallitus vahvistaa ohjelmat ja ohjelmiin kuuluvat tehtävät vuosittain.

Lyhyellä aikavälillä tapahtuva palkitseminen on sidottu mitattavissa oleviin henkilökohtaisten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen vuositasolla. Palkkion määrä on tehtäväkohtainen ja vaihteli 0 - 32 %:n välillä vuosiansioista vuonna 2008.

Vuonna 2007 otettiin käyttöön pitkän aikavälin osakepohjainen palkitsemisohjelma, joka on sidottu konsernin sijoitetun pääoman tuottoon sekä tulokseen rahoituserien jälkeen. Ohjelma on kokonaiskestoltaan viiden vuoden mittainen.

Componentan tuotantoyksiköissä henkilöstö on oikeutettu tuottavuuden kehittymiseen sidottuun palkkioon. Componenta BV:ssä henkilöstöllä on tulospalkkiojärjestelmä, joka perustuu sijoitetun pääoman tuottoon.

Samanaikaisesti henkilö on oikeutettu vain yhteen lyhyen aikavälin palkitsemiseen.

Tiedotteet 2008

Tammikuu

15.1.2008

Componentan vuoden 2007 tulos 14,9 Me

17.1.2008 Etra Invest Oy:n omistus Componentassa on ylittänyt 25 %

25.1.2008 Timo Laitinen Componentan

myynti- ja tuotekehitysjohtajaksi

28.1.2008

Componenta ja Metso Foundries Jyväskylä ovat sopineet automaattikaavauslinjan tuotantoon liittyvän teknologian siirrosta

30.1.2008 Componenta Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2007

30.1.2008 Componenta Oyj:n hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Helmikuu

4.2.2008 Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen

14.2.2008

Componentan osakepääoman korotus vaihdettavien pääomalainojen lainaosuuksien vaihdon perusteella ja uusien osakkeiden ottaminen pörssilistalle

15.2.2008

Componentan vuosikertomus 2007 ja kooste vuoden 2007 tiedotteista on julkaistu

25.2.2008

Componentan yhtiökokouksen päätökset

Huhtikuu

2.4.2008

Tapio Rantala Componentan liiketoiminnan kehitysjohtajaksi

3.4.2008

Lisäys Componentan tiedotteeseen koskien Tapio Rantalan nimitystä

16.4.2008

Componentan osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2008

Kesäkuu

16.6.2008

Componenta muuttaa hinnoittelujärjestelmäänsä kohonneiden raaka-ainekustannusten vuoksi

Heinäkuu

15.7.2008 Componentan osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2008

15.7.2008

Componenta kaksinkertaistaa alumiinikomponenttien tuotantokapasiteettinsa Turkissa

15.7.2008 Componenta investoi Turkissa pölypäästöjen vähentämiseen

Elokuu

15.8.2008 Etra Invest Oy:n omistus Componentassa on ylittänyt 30 %

25.8.2008 Componentan yritysvastuuraportti 2007 on julkaistu

Lokakuu

14.10.2008 Componentan osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2008

21.10.2008

Orhangazin uusi konepaja Turkissa lisää Componentan tarjontaa ja tuo enemmän lisäarvoa asiakkaille

27.10.2008

Componentan osakepääoman korotus vaihdettavan pääomalainan lainaosuuksien vaihdon perusteella ja uusien osakkeiden ottaminen pörssilistalle

Joulukuu

15.12.2008 Componenta jatkaa sopeutustoimenpiteitä

18.12.2008 Komission päätös väitetystä valtiontuesta Karkkilassa kumoon

30.12.2008 Componentan taloudellinen kalenteri 2009

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 23.2.2009 klo 11.00 yhtiön pääkonttorissa Käpylässä, Satotalon auditoriossa, osoitteessa Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 13.2.2009 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n (ent. Suomen Arvopaperikeskus Oy) pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään 16.2.2009 kirjeitse osoitteella Componenta Oyj, Panuntie 4, 00610 Helsinki tai puhelimitse 010 403 2761, faksitse 010 403 2721 tai sähköpostitse ir.componenta@componenta.com. Ilmoittautumiskirjeen tai viestin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisen yhteydessä.

Osakkeenomistajan, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, tulee olla yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 13.2.2009 merkittynä yhtiön osakasluetteloon.

Osinko

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2008 jaetaan osinkoa 50 senttiä osakkeelta. Mikäli yhtiökokous hyväksyy hallituksen ehdotuksen osingosta, maksetaan osinkoa niille osakkeenomistajille, jotka täsmäytyspäivänä 26.2.2009 on merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan viidentenä pankkipäivänä täsmäytyspäivän jälkeen.

Osingonjakopolitiikka

Hallitus huomioi konsernin tuloskehityksen, rahoitusrakenteen ja kasvuodotukset osingonjakoehdotusta tehdessään. Tavoite on maksaa 30 - 50 % nettovoitosta osinkoina.

TALOUDELLISET TIEDOTTEET

Vuonna 2009 Componenta julkaisee tämän vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta.

• Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 17.4.2009 klo 9.00
• Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 17.7.2009 klo 9.30
• Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 15.10.2009 klo 9.30

Osavuosikatsausten julkistusten yhteydessä analyytikoille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestettävät tiedotustilaisuudet ovat samanaikaisesti nähtävissä webcasting-lähetyksinä Componentan internet-sivuilla osoitteessa www.componenta.com.

Componentan julkaisut ja tiedotteet ovat heti julkaisuajankohdan jälkeen luettavissa verkossa osoitteessa www.componenta.com. Vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset lähetetään paperimuodossa vain niille, jotka ovat sitä yhtiöltä pyytäneet. Painetun tai paperille tulostetun julkaisun voi tilata Componentan verkkosivuilta kohdasta "Tiedotteet ja julkaisut", puhelimitse numerosta 010 403 2761 tai sähköpostitse osoitteesta ir.componenta@componenta.com.

Osoitteenmuutokset pyydämme tekemään Euroclear Finland Oy:öön tai pankkiin.

Rekisteröitymällä Componentan internet-sivuilla (www.componenta.com/releaseservice.asp) voi tilata omaan sähköpostiinsa kaikki yrityksen tiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen.

Vuosikertomuksen lisäksi Componenta julkaisee vuoden 2008 yritysvastuuraportin kevään 2009 aikana.

Kaikki Componentan taloudelliset julkaisut ovat suomeksi ja englanniksi.

SIJOITTAJASUHTEET

Componentan tavoitteena on antaa kattavaa tietoa konsernista ja sen toimintaympäristöstä institutionaalisille sijoittajille, piensijoittajille, analyytikoille ja lehdistön edustajille. Meille on tärkeää, että sidosryhmillämme on Componentaa käsittelevä informaatio aina helposti ulottuvilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkaisemista noudatamme 30 päivän hiljaista jaksoa, jolloin emme järjestä sijoittajatapaamisia tai kommentoi tuloskehitystä.

Sijoittajasuhteita hoitavat toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, talousjohtaja Mika Hassinen ja viestintäjohtaja Pirjo Aarniovuori. Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen ir.componenta@componenta.com.

Yhteystiedot

• Myynti ja tuotekehitys
• Takomo

Componenta Oyj

Pääkonttori Panuntie 4 00610 Helsinki Puh. 010 403 00 Faksi 010 403 2721

Yksiköiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta osoitteesta www.componenta.com

Componenta Oyj Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2008

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus	30
Konsernin tuloslaskelma	34
Konsernin tase	35
Konsernin rahavirtalaskelma	36
Laskelma konsernin
oman pääoman muutoksista	36
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	37
Emoyhtiön tuloslaskelma ja tase	57
Konsernin kehitys 2004 - 2008	58
Osakkeenomistajat ja osakkeet	60
Tunnuslukujen laskentakaavat	62
Hallituksen voitonjakoehdotus	63
Tilintarkastuskertomus	64

Hallituksen toimintakertomus

Vuoden 2008 tapahtumat lyhyesti

Componenta allekirjoitti 28.1.2008 sopimuksen Metso Foundries Jyväskylä Oy:n kanssa Metson automaattikaavauslinjan tuotantoon liittyvän teknologian siirrosta Componentalle. Metso Foundries Jyväskylä Oy luopui kyseisen linjan tuotannosta 30.9.2008. Tehdyllä yhteistyösopimuksella mahdollistettiin Metson asiakkaiden valutoimitusten häiriötön jatkuminen siirtymävaiheen aikana ja sen jälkeen.

Componenta muutti hinnoittelujärjestelmäänsä kohonneiden raaka-ainekustannusten vuoksi. Tärkeimpien raaka-aineiden kuten kierrätysmetallin ja rautamalmista tuotetun harkon hinnat nousivat yli 100 % vuoden 2007 lopun ja kesäkuun 2008 välisenä aikana. Componenta otti sen vuoksi käyttöön kesäkuun lopussa hintojentasausjärjestelmän, jonka johdosta raaka-aineiden hintavaikutus päivittyy kuukausittain aiemman vuosineljänneksittäin tapahtuneen päivityksen sijaan.

Rahoitusmarkkinoiden turbulenssin seurauksena Componentan tuotteiden kysyntä alkoi hiljentyä syys-lokakuun vaihteessa. Componenta ilmoitti 14.10.2008 aloittavansa yksiköiden toiminnan sopeuttamisen pienempään kysyntään Turkissa, Hollannissa, Ruotsissa ja Suomessa vähentämällä vuokratyövoiman käyttöä loka-marraskuun aikana yhteensä 720 henkilöllä sekä vähentämällä oman henkilöstön määrää yhteensä 170 henkilöllä lomautusten ja irtisanomisten avulla. Lisäksi vähennettiin ulkopuolisen alihankinnan käyttöä yhteensä 150 henkilön työpanosta vastaavalla määrällä.

Componenta otti käyttöön konsernin uuden konepajan Orhangazissa Turkissa 21.10.2008. Kolmen miljoonan euron rakennusinvestoinnin lisäksi koneisiin ja laitteisiin investoitiin kaksi miljoonaa euroa vuonna 2008.

Kansainvälisen rahoituskriisin vaihtuessa taloustaantumaksi markkinatilanne heikkeni selvästi useilla Componentan asiakastoimialoilla. Tämän seurauksena Componenta ilmoitti 15.12.2008 jatkavansa jo aiemmin aloitettuja sopeutustoimenpiteitä supistamalla tuotantoaan väliaikaisesti vastaamaan vähentynyttä kysyntää. Componenta vähensi voimakkaasti työvoiman käyttöä Hollannissa ja Turkissa sekä kasvatti lomautusten ja irtisanomisten määrää lokakuussa ilmoitetuista luvuista Ruotsissa, Suomessa ja Turkissa. Kokonaisuudessaan vuokratyövoiman vähennysten sekä lomautusten ja irtisanomisten yhteisvaikutus oli 1 600 henkilöä, minkä lisäksi alihankintaa vähennettiin 200 henkilön työpanosta vastaavasti.

Euroopan Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (CFI) kumosi 18.12.2008 Euroopan komission 20.10.2005 tekemän päätöksen, jossa komissio katsoi, että Karkkilan kaupunki olisi antanut osakekauppajärjestelyn yhteydessä noin 2,4 miljoonan euron suuruisen kielletyn valtiontuen Componentalle.

Liikevaihto ja tilauskanta

Konsernin liikevaihto vuonna 2008 oli 681,4 Me (634,7 Me). Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu oli 8,3 %.

Konsernin liikevaihto laski neljännellä vuosineljänneksellä 23,1 % ollen 125,3 Me (162,9 Me).

Valimot-divisioonan myynti vuonna 2008 kasvoi 21,1 % edellisvuodesta ollen 292,6 Me (241,7 Me).

Konepajat-divisioonan myynti vuonna 2008 kasvoi 6,8 % edellisvuodesta ollen 189,9 Me (177,8 Me).

Turkki-divisioonan myynti vuonna 2008 kasvoi 7,5 % edellisvuodesta ollen 242,7 Me (225,7 Me).

Konsernin tilauskanta vuoden 2008 lopussa oli 73,6 Me (129,0 Me). Valimot- ja konepajat-divisioonien yhteenlaskettu tilauskanta vuoden 2008 lopussa oli 48,6 Me (72,1 Me). Divisioonien tilauskantojen esittäminen erikseen ei ole perusteltua johtuen Componentan toimitusketjusta. Turkki-divisioonan tilauskanta vuoden 2008 lopussa oli 17,9 Me (41,9 Me).

Componentan liikevaihto jakautui asiakastoimialoittain vuonna 2008 seuraavasti: työkoneteollisuus 35 % (36 %), raskas ajoneuvoteollisuus 28 % (27 %), autoteollisuus 14 % (17 %), dieselmoottorit ja tuulivoima 7 % (5 %), koneenrakennusteollisuus 15 % (14 %) ja muu myynti 1 % (1 %).

Componentan liikevaihto jakautui maantieteellisesti vuonna 2008 seuraavasti: Pohjoismaat 30 % (29 %), muut Euroopan maat 65 % (66 %) ja muut maat 5 % (5 %).

Tulos

Componentan vuoden 2008 tilinpäätös on laadittu IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen. Aiemmin rahoituserissä esitetyt ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät esitetään luonteensa mukaisesti nykyisin liikevoitossa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Vuonna 2007 kyseiset valuuttakurssierot olivat -3,2 Me ja vertailulukuja on oikaistu uuden esittämistavan mukaisiksi. Oikaisulla ei ole vaikutusta tilikauden 2007 tulokseen rahoituserien jälkeen eikä konsernin omaan pääomaan 31.12.2007. Muilta osin Componenta on soveltanut vuoden 2008 tilinpäätöksen laatimisessa samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 2007.

Konsernin tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 47,9 Me (34,9 Me). Valimot- ja Turkki-divisioonien liiketulokset kasvoivat selvästi edellisvuodesta pääosin hyvän volyymikehityksen ja toiminnan tehostumisen seurauksena. Konepajat-divisioonan liikevoitto heikkeni hieman edellisvuoteen verrattuna lähinnä kustannusten sopeuttamisvaikeuksien takia.

Konsernin nettorahoituskulut tilikaudella olivat -28,7 Me (-20,0 Me). Nettorahoituskulut kasvoivat 8,7 Me edellisvuodesta lähinnä lainojen valuuttakurssierojen ja kohonneiden korkokustannusten johdosta.

Konsernin tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä oli 19,2 Me (14,9 Me). Konsernin kertaluontoiset erät tilikaudella olivat -0,6 Me (7,8 Me).

Tilikauden tuloksen perusteella lasketut verot olivat -4,6 Me (-1,1 Me). Taseeseen on kirjattu laskennallisia verosaamisia, jotka ennakoidaan hyödynnettävän Suomessa ja Ruotsissa seuraavien 4 - 6 vuoden aikana.

Componentan tilikauden tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 14,4 Me (11,4 Me) ja kertaluonteiset erät mukaan lukien vastaavasti 13,9 Me (21,6 Me).

Osakekohtainen laimentamaton tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 1,28 e (1,01 e) ja vastaavasti kertaluonteiset erät mukaan lukien 1,24 e (1,97 e).

Yhtiön sijoitettu pääoma tilikauden lopussa oli 341,5 Me (370,9 Me). Sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli 13,7 % (9,8 %) ja oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä 14,9 % (12,1 %).

Neljännen vuosineljänneksen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli -6,0 Me (8,8 Me) ja tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä -16,1 Me (3,1 Me). Tulokseen vaikutti liikevaihdon pienentyminen 23,1 %:lla, raaka-aineiden poikkeuksellisen voimakkaan ja nopean hinnanlaskun aiheuttamat poikkeukselliset erät sekä henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuneet poikkeukselliset erät. Edellämainittujen poikkeuksellisten erien yhteismääräksi arvioidaan noin 7 Me.

Componentan tärkeimpien tunnuslukujen kehitys kertaluonteiset erät mukaan lukien viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut seuraava:

	2006	2007	2008
Liikevaihto, Me	362,1	634,7	681,4
Liikevoitto, Me	14,5	42,7	47,3
Liikevoitto, %	4,0	6,7	6,9
Oman pääoman tuotto, %	5,9	23,0	14,5
Omavaraisuusaste, %	19,2	20,3	16,4

Rahoitus

Konsernilla oli tilikauden lopussa IFRS:n mukaista pääomalainojen

ja vaihtovelkakirjalainojen velkaosuutta jäljellä yhteensä 51,3 Me. Vuonna 2002 liikkeeseen laskettua pääomalainaa lyhennettiin maaliskuussa lainaehtojen mukaisesti 10 % alkuperäisestä lainasummasta eli 3,2 Me. Tämän lisäksi vuonna 2004 liikkeeseenlaskettu pääomalaina pääomitettuine korkoineen 2,1 Me maksettiin kokonaisuudessaan pois heinäkuussa 2008. Vuoden 2008 aikana 16 Componentan vaihdettavaa pääomalainaosuutta konvertoitiin osakkeiksi. Vaihdon seurauksena Componentan osakemäärä kasvoi 3 200 osakkeella ja taseen oma pääoma 30 800 eurolla. Vaihdettavien pääomalainojen vaihtamatta olevilla lainaosuuksilla oli vuoden 2008 lopussa merkittävissä 3 165 000 osaketta.

Componenta nosti lokakuussa 2008 pitkäaikaisia eläkelainoja suomalaisilta eläkeyhtiöiltä yhteensä 20,0 Me. Käyttämättömät luottositoumukset olivat vuoden lopussa 63,0 Me. Lisäksi konsernilla on 150 Me:n yritystodistusohjelma. Korolliset nettovelat ilman 51,3 Me:n pääomalainojen velkaosuutta olivat 211,2 Me (187,4 Me). Nettovelkaantumisaste oman pääoman ehtoiset lainat omaan pääomaan mukaan lukien oli 168,9 % (120,2 %).

Componenta tehostaa pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmalla, jonka perusteella osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Myytyjen myyntisaatavien määrä vuoden lopussa oli 49,0 Me (43,5 Me).

Componentan liiketoiminnan nettorahavirta vuonna 2008 oli 29,4 Me (42,6 Me), josta käyttöpääoman muutokset olivat -4,2 Me (11,0 Me). Investointien nettorahavirta oli -40,6 Me (-38,6 Me), joka sisältää konsernin tuotannollisten investointien kassavirran ja myytyjen ja ostettujen osakkeiden sekä myytyjen käyttöomaisuushyödykkeiden kassavirran.

Tilikauden lopussa konsernin omavaraisuusaste oli 16,4 % (20,3 %). Omavaraisuusaste laski edellisvuodesta pääosin Turkin tytäryhtiön noin 29 Me:n negatiivisesta muuntoeron muutoksesta johtuen, joka taas oli seurausta tilikauden aikaisesta Turkin liiran merkittävästä heikkenemisestä suhteessa euroon. Konsernin oma pääoma 31.12.2008, oman pääoman ehtoiset lainat omaan pääomaan mukaan lukien, suhteessa taseen loppusummaan oli 27,8 % (31,4 %).

Yhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville konserniyhtiöille 31.12.2008 olivat 150,2 Me (126,4 Me). Yhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville yksityishenkilöille 31.12.2008 olivat 0,2 Me (0,3 Me).

Liiketoimintadivisioonien kehitys

Componenta muutti raportointirakennetta 1.1.2008, jolloin Konepajat-divisioonaan siirrettiin Componenta Pistons muusta liiketoiminnasta ja Orhangazin konepajatoiminnot Turkki-divisioonasta. Kaikki divisioonakohtaiset vertailutiedot vuodelta 2007 on oikaistu tätä raportointirakennetta vastaavaksi.

Valimot

Divisioonaan kuuluvat konsernin Suomen Karkkilassa, Porissa, Pietarsaaressa ja Iisalmessa sekä Hollannin Weertissä ja Heerlenissä sijaitsevat valimot.

Divisioonan liikevaihto vuonna 2008 oli 292,6 Me (241,7 Me) ja liikevoitto 23,3 Me, joka vastaa 8,0 %:a liikevaihdosta (16,7 Me, 6,9 %). Divisioonan liikevoitto parani edellisvuodesta lähinnä hyvän volyymikehityksen ja toiminnan tehostumisen seurauksena. Raaka-aineiden voimakkaan hintojen nousun vuoksi Componenta otti kesällä 2008 käyttöön uuden hintojentasausjärjestelmän, jonka johdosta raaka-aineiden hintavaikutukset päivittyvät oikea-aikaisemmin kuukausittain aiemman vuosineljänneksittäin tapahtuneiden päivitysten sijaan.

Iisalmen valimon kapasiteettia kasvatettiin tuulivoimakomponenttien kasvavaa kysyntää vastaamaan ja Karkkilan valimon kapasiteettia kasvatettiin Metson Jyväskylän valimosta siirtyneen tuotannon tarpeisiin. Molemmat investoinnit toteutettiin pääosin kolmannen vuosineljänneksen aikana.

Divisioonan neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 62,3 Me (64,2 Me) ja liikevoitto -0,2 Me (4,7 Me). Liikevoittoa heikensivät raaka-aineiden hintojen poikkeuksellisen nopea ja voimakas lasku yhdistettynä toimitusmäärien voimakkaaseen vähenemiseen sekä henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuneet kulut.

Konepajat

Divisioonaan kuuluvat Ruotsin Främmestadissa sijaitseva konepaja, Suomen Lempäälässä ja Pietarsaaressa sijaitsevat konepajat, Hollannin Weertissä sijaitsevat konepajatoiminnot ja Turkin Orhangazissa sijaitseva konepaja.

Divisioonan liikevaihto vuonna 2008 oli 189,9 Me (177,8 Me) ja liikevoitto 5,8 Me, joka vastaa 3,1 %:a liikevaihdosta (6,5 Me, 3,7 %). Divisioonan liikevoitto heikkeni lähinnä sopeuttamistoimista aiheutuneiden kustannusten takia. Orhangazin uusi konepaja valmistui kesän aikana ja yksikön toiminta siirrettiin uusiin tiloihin kolmannen vuosineljänneksen aikana.

Divisioonan viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 40,8 Me (46,8 Me) ja liikevoitto -0,2 Me (1,3 Me). Liikevoittoa heikensivät lähinnä Ruotsin henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuneet kulut.

Turkki

Divisioonan muodostavat Orhangazissa sijaitseva rautavalimo sekä Manisassa sijaitsevat alumiinivalimo ja alumiinivanteiden tuotantoyksikkö.

Divisioonan liikevaihto vuonna 2008 oli 242,7 Me (225,7 Me) ja liikevoitto oli 19,9 Me, joka vastaa 8,2 %:a liikevaihdosta (10,4 Me, 4,6 %). Divisioonan tilikauden liiketulosta paransivat edellisvuoteen verrattuna lähinnä hyvä volyymikehitys, toiminnan tehostuminen ja Turkin liiran arvon heikentyminen suhteessa euroon. Tilikauden aikana myös Turkissa otettiin käyttöön sama raaka-aineiden hintojentasausjärjestelmä kuin Valimot-divisioonassa.

Turkin liiran arvon vaihtelu suhteessa euroon paransi Turkkidivisioonan liikevoittoa ensimmäisellä vuosineljänneksellä 7,1 Me, heikensi sitä toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana yhteensä -4,3 Me sekä paransi sitä jälleen neljännellä vuosineljänneksellä 3,4 Me.

Divisioonan viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 30,4 Me (51,0 Me) ja liikevoitto -4,2 Me (3,0 Me). Liikevoittoa heikensivät raaka-aineiden hintojen poikkeuksellisen nopea ja voimakas lasku yhdistettynä toimitusmäärien voimakkaaseen vähenemiseen sekä henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuneet kulut.

Orhangazin rautavalimon liikevaihto vuonna 2008 oli 173,7 Me (149,6 Me) ja liikevoitto 12,5 Me (7,4 Me). Manisan liiketoimintayksiköiden liikevaihto vuonna 2008 oli 69,0 Me (76,1 Me) ja liikevoitto 7,5 Me (2,9 Me).

Muu liiketoiminta

Muu liiketoiminta sisältää Componenta Wirsbon takomot Ruotsissa, myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK:n Englannissa, kiinteistöyhtiöt ja konsernin hallintotoiminnot.

Muun liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2008 oli 130,1 Me (145,5 Me) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -1,7 Me (1,6 Me). Tilauskanta vuoden 2008 lopussa oli 7,1 Me (15,0 Me). Componenta Wirsbon takomoiden liikevaihto pieneni ja liikevoitto huononi edellisvuoteen verrattuna. Samoin myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK:n liikevaihto pieneni edellisvuodesta ja liikevoitto huononi edellisvuoteen verrattuna.

Muun liiketoiminnan neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 22,8 Me (39,1 Me) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -3,4 Me (-0,1 Me). Liikevoittoa heikensivät raaka-aineiden hintojen poikkeuksellisen nopea ja voimakas lasku yhdistettynä toimitusmäärien voimakkaaseen vähenemiseen sekä henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuneet kulut.

Osakepääoma ja osakkeet

Componenta Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu määrä vuoden 2008 lopussa oli 10 945 698 (10 942 498) osaketta. Osakepääoma oli tilikauden päättyessä 21,9 Me (21,9 Me). Osakkeen kurssi vuoden 2008 lopussa oli 4,75 euroa (8,37 euroa). Vuoden keskikurssi oli 8,34 euroa, alin kurssi 4,62 euroa ja ylin kurssi 11,76 euroa. Osakekannan markkinaarvo oli vuoden lopussa 52,0 Me (91,6 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto katsauskaudella 32 % (52 %) osakekannasta. Yhtiöllä on yksi osakesarja.

Varsinainen yhtiökokous 25.2.2008 päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että vuodelta 2007 jaetaan osinkoa 0,50 euroa osaketta kohden.

Componenta sai 16.1.2008 Etra Invest Oy:ltä ilmoituksen, että sen määräysvallassa olevien osakkeiden osuus Componenta Oyj:n äänimäärästä ja osakepääomasta on ylittänyt 25 %:n rajan osakekaupalla, joka tehtiin 16.1.2008. Tämän lisäksi Etra Invest Oy ilmoitti Componentalle kasvattaneensa osuuttaan Componenta Oyj:n äänimäärästä ja osakepääomasta yli 30 % rajan osakekaupalla, joka tehtiin 14.8.2008.

Componenta Oyj:n vuonna 2006 liikkeeseen laskemasta vaihdettavasta pääomalainasta on tilikauden aikana 6 lainaosuutta vastaan merkitty 1 200 Componenta Oyj:n uutta osaketta. Componenta Oyj:n osakepääoma nousi lainaosuuksien vaihdon perusteella yhteensä 2 400 eurolla ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 8 400 eurolla.

Componenta Oyj:n vuonna 2005 liikkeeseen laskemasta vaihdettavasta pääomalainasta on tilikauden aikana 10 lainaosuutta vastaan merkitty 2 000 Componenta Oyj:n uutta osaketta. Componenta Oyj:n osakepääoma nousi lainaosuuksien vaihdon perusteella yhteensä 4 000 eurolla ja ylikurssirahasto 16 000 eurolla.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous 25.2.2008 valtuutti hallituksen päättämään enintään 1 000 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, minkä vuoksi hankinta tapahtuu muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Osakkeiden hankinta perustuu Componentan osakkeen markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinnat toteutetaan Helsingin Pörssissä sen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti.

Hallitus ei voi toteuttaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimisesta siltä osin kuin yhtiön tai sen tytäryhteisön hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä ylittäisi hankinnan jälkeen 10 prosenttia kaikista osakkeista. Valtuutuksessa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta hankinnasta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous 26.2.2007 valtuutti hallituksen päättämään osakkeiden, optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavin ehdoin: Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää osakkeiden antamisesta sekä optio-oikeuksien ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 pykälän mukaisten erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 osaketta. Valtuutuksessa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta osakeannista. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien

Hallitus ei ole käyttänyt kumpaakaan saamaansa valtuutusta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Osakekohtainen kannustinjärjestelmä perustuu Componenta Oyj:n hallituksen 3.4.2007 tekemään päätökseen. Järjestelmässä on kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009. Palkkiot maksetaan vuosina 2008, 2009 ja 2010 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä.

Kannustinjärjestelmän mahdollinen tuotto perustuu konsernin tulokseen rahoituserien jälkeen ja konsernin sijoitetun pääoman tuottoon. Vuoden 2008 lopussa kohderyhmään kuului 40 henkilöä. Mikäli järjestelmän tavoitteet saavutetaan täysimääräisinä, kannustinjärjestelmässä maksetaan palkkiona enintään 132 000 Componenta Oyj:n osaketta alkuperäisen 180 000 osakkeen sijaan. Järjestelmän ansaintajakson 2008 osalta hallitus päätti allokoida yhteensä 12 100 Componenta Oyj:n osaketta, joka sisältää 1 905 osaketta vuoden 2007 allokaatiosta. Tästä kokonaismäärästä toimitusjohtajan osuus on 3 300 osaketta ja muiden avainhenkilöiden osuus yhteensä 8 800 osaketta. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuonna 2008 oli 0,1 Me.

Investoinnit

Tilikauden tuotannollisten investointien määrä oli 42,3 Me (23,6 Me), josta rahoitusleasing-investointien osuus oli 4,3 Me (1,6 Me). Investointien nettorahavirta oli -40,6 Me (-38,6 Me). Investointien nettorahavirta sisältää Componenta Dökümcülük Ticaret Ve Sanayi A.S:n osakkeiden ostoon Istanbulin pörssistä tilikauden aikana käytetyt 1,3 Me. Vuoden 2008 lopussa Componenta omisti 93,57 % Componenta Dökümcülük Ticaret Ve Sanayi A.S:n osakkeista.

Hallitus ja johto

Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain Componenta Oyj:n hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 3 - 7 jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus on laatinut kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty hallituksen tehtävät ja toimintaperiaatteet. Hallituksen tehtäviin kuuluvat työjärjestyksen mukaan kaikki Componenta-konsernin toiminnan kannalta laajakantoiset asiat. Näihin kuuluvat mm. strategisten suuntaviivojen, budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen sekä päättäminen merkittävistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista. Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa 2008.

Vuonna 2008 hallitus kokoontui 10 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 96 %.

Componentan varsinainen yhtiökokous 25.2.2008 valitsi hallituksen jäseniksi Heikki Bergholmin, Heikki Lehtosen, Juhani Mäkisen, Marjo Raitavuon ja Matti Tikkakosken. Hallitus piti yhtiökokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Bergholmin ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkisen.

Hallitus nimeää toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta. Toimitusjohtajan tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa. Niiden lisäksi Componenta Oyj:n toimitusjohtajan tehtävänä on

• johtaa ja kehittää Componenta-konsernin liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti,
• esitellä hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat ja
• panna täytäntöön hallituksen päättämät asiat.
• Componentan toimitusjohtajana toimii Heikki Lehtonen.

Konsernin johtoryhmän muodostivat vuoden lopussa toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, investoinneista vastaava johtaja Yaylalý Günay, Turkki-divisioonan johtaja Hakan Göral, talousjohtaja Mika Hassinen, Valimot-divisioonan johtaja Olli Karhunen, myynti- ja tuotekehitysjohtaja Timo Laitinen, Raskaat ajoneuvot -liiketoiminta-alueen myyntijohtaja Jari Leino, henkilöstöjohtaja Anu Mankki, liiketoiminnan kehitysjohtaja Tapio Rantala, Konepajat-divisioonan johtaja Michael Sjöberg ja viestintäjohtaja Pirjo Aarniovuori.

Henkilöstö

Konsernin keskimääräinen henkilömäärä vuonna 2008 oli 5 080 (5 094) mukaanlukien vuokratyövoima 788 (888). Konsernin henkilömäärä vuoden 2008 lopussa oli 4 163 (5 064), johon sisältyy vuokratyöntekijöiden määrä 194 (906). Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että kauden lopussa Turkissa oli 45 %, Suomessa 26 %, Hollannissa 18 % ja Ruotsissa 11 % henkilöstöstä.

Ympäristö

Componenta on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja tuotannon ympäristövaikutuksien vähentämiseen. Konsernin ympäristöpolitiikan päämääränä on energian ja raaka-aineiden kulutuksen, hiukkasja VOC-päästöjen sekä toiminnan aiheuttaman ympäristömelun vähentäminen, jätteiden lajittelun tehostaminen ja hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrän vähentäminen.

Componenta-konsernin yksi merkittävimmistä ympäristönäkökohdista on energiankäyttö. Vuonna 2008 konsernissa käytettiin energiaa 795 GWh (814 GWh). Suurin osa, 68 % (68 %) käytetystä energiasta oli sähköenergiaa. Valimot kuluttavat yli 90 % kaikesta energiasta, sillä varsinkin valimoiden sulatusprosessit käyttävät paljon energiaa. Vuonna 2008 tuotantoon suhteutettu energiankulutus Componenta-konsernin valimoissa oli sama kuin edellisenä vuonna.

Componenta julkaisee vuoden 2008 yritysvastuuraportin kevään 2009 aikana.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Vuoden 2008 lopussa Componentan tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskenteli 86 henkilöä, mikä vastaa 2 %:a koko yhtiön henkilöstöstä. Vuonna 2008 Componentan tutkimus- ja kehitysmenot olivat 2,6 Me (2,3 Me), joka vastaa 0,4 % (0,4 %) koko konsernin liikevaihdosta.

Riskit

Componenta-konsernin pääraaka-aineen, kierrätysmetallin hinnanvaihtelut vaikuttavat konsernin tuotteiden katteisiin. Kierrätysmetallin hinnannousu siirtyy asiakkaille toimitettaviin tuotteisiin viiveellä ja siksi kierrätysmetallin hinnannousu pienentää hetkellisesti katteita. Kierrätysmetallin hinnan laskiessa konsernin katteet paranevat vastaavasti.

Konsernin valimoiden ja konepajojen sähkönkulutus aiheuttaa ostetun sähkön spot-hintariskin. Sähkön hinnan vaikutuksilta konsernin tulokseen suojaudutaan ostetuilla sähkötermiineillä. Konsernin tuotantolaitosten ennustetun seuraavan 12 kuukauden sähkönkulutuksen suojausastetavoite on 90 %, sitä seuraavan vuoden 60 % ja kolmannen vuoden 40 %. Kaupankäynti sähkötermiineillä on ulkoistettu. Sähkönhinnan nousu pyritään siirtämään asiakkaille erillisellä sähkölisällä.

Liiketoiminnasta aiheutuviin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvakuutusriskeihin on varauduttu asianmukaisin vakuutuksin.

Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.

Componenta Turkin oman pääoman muuntamisesta euroon aiheutuu konsernille merkittävä translaatioriski. Muutokset Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan ja euron arvossa suhteessa Turkin liiraan vaikuttavat yhtiön liikevoittoon ja tulokseen rahoituserien jälkeen lyhyellä aikavälillä.

Componentan hallitus hyväksyi tilikauden aikana päivitetyn rahoituspolitiikan, jota tarkennettiin vielä loppuvuodesta Turkin liiraan liittyen. Politiikan mukaan valuuttariski jaetaan valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja tuloksesta johtuvaan translaatioriskiin.

Transaktioposition osuuden muodostavat taseessa olevat valuuttamääräiset myyntisaatavat ja ostovelat, joiden muutokset vaikuttavat liikevoittoon. Erillisenä tästä positiosta tarkastellaan valuuttamääräisiä raha- ja pankkisaatavia sekä konsernin sisäisiä ja ulkoisia valuuttalainoja, joiden valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat tulosvaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Molempien transaktiopositioiden suojausasteeksi on määritelty 90 - 110 %. Componenta Turkin osalta kuitenkin taseen valuuttamääräiset myyntisaatavat netotetaan valuuttamääräisiä velkoja vastaan ja siten hyödynnetään valuuttamääräisten erien luonnollinen suojaussuhde. Turkin valuuttamääräisten taseen erien kokonaismäärän poiketessa toisistaan on suojausaste konsernin toimitusjohtajan päätettävissä aina 20 Me:oon saakka.

Translaatiopositio määritellään konsernin niiden ulkomaisten tytär- ja osakkuusyritysten omien pääomien ja kertyneiden voittojen perusteella, joiden toimintavaluuttana on muu kuin euro. Rahoituspolitiikan mukaisesti translaatiopositiosta suojataan konsernin toimitusjohtajan harkintaan perustuen 0 - 100 %.

Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä. Tilikaudelle 2008 ei ole kirjattu merkittäviä luottotappioita.

Yhtiön rahoitussopimuksissa on tavanomaisia lausekkeita, joiden perusteella yhtiön lainat voivat erääntyä ennenaikaisesti, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen ostotarjouksen seurauksena. Yhtiöllä ei ole muita merkittäviä sopimuksia, jotka tulevat voimaan tai joita voidaan muuttaa tai joiden voimassaolo voi päättyä, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen ostotarjouksen seurauksena.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Yhtiöllä ei ollut merkittäviä tilikauden jälkeisiä tapahtumia.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2008 olivat 48,8 Me, josta tilikauden voitto oli 24,0 Me. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2008 jaetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta eli yhteensä 5,5 Me ja jätetään omaan pääomaan voitonjakokelpoisiksi varoiksi 43,3 Me. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiökokous

Componenta Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään 23.2.2009 klo 11.00.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutuksen ehdotetaan koskevan enintään 1 000 000 omaa osaketta.

Näkymät

Componentan näkymät vuodelle 2009 perustuvat yleisiin ulkoisiin suhdanneindikaattoreihin, asiakkaiden antamiin toimitusennusteisiin sekä Componentan tilauskertymään ja tilauskantaan.

Kysyntänäkymät useimmilla konsernin asiakastoimialoilla ovat vuoden 2009 alussa epävarmat johtuen viimeaikaisesta globaalista talouden taantumasta.

Rakentamisen hiljentyminen USA:ssa ja Euroopassa on vähentänyt kysyntää työkoneteollisuuden alueella. Kaivoskoneiden kysyntä on kääntynyt laskuun johtuen lähinnä viimeaikaisesta raaka-aineiden hintojen laskusta.

Raskaan ajoneuvoteollisuuden tuotantomäärien vuonna 2009 arvioidaan pienenevän selvästi.

Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja taloudellinen taantuma on vähentänyt autoteollisuuden kysyntää selvästi Euroopassa.

Diesel ja tuulivoima -sektorin kysyntänäkymät ovat edelleen hyvät. Koneenrakennusteollisuuden kysynnän odotetaan pienenevän.

Componentan tilauskanta oli vuoden 2008 neljännen vuosineljänneksen lopussa 74 Me (129 Me).

Componenta on vähentänyt voimakkaasti vuokratyövoiman käyttöä Hollannissa ja Turkissa sekä päättänyt lomautuksista ja irtisanomisista Ruotsissa, Suomessa ja Turkissa. Kokonaisuudessaan vuokratyövoiman vähennysten sekä lomautusten ja irtisanomisten yhteisvaikutus on 1 600 henkilöä.

Componenta-konsernin vuoden 2009 liikevaihdon odotetaan laskevan noin 30 % ja tuloksen rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä odotetaan laskevan merkittävästi vuoden 2008 lukuihin verrattuna. Konsernin kassavirran odotetaan olevan selvästi positiivinen merkittävästi pienenevän käyttöpääoman ja vähäisten investointien johdosta.

Konsernin tuloslaskelma 1.1. - 31.12.
Me	Viite	2008	%	2007	%
LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut Poistot ja arvonalentumiset Osuus osakkuusyritysten tuloksista	1 4 5,6,7 8	681,4 8,3 -618,9 -23,9 0,2	100,0	634,7 17,8 -583,3 -26,6 0,1	100,0
LIIKEVOITTO	1	47,3	6,9	42,7	6,3
Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	9 9	16,3 -45,1 -28,7		11,4 -31,4 -20,0
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN		18,6	2,7	22,7	3,3
Välittömät verot	10	-4,6		-1,1
TILIKAUDEN VOITTO		13,9		21,6
Jakautuminen Emoyhtiön omistajille Vähemmistölle		13,5 0,4 13,9		20,9 0,7 21,6
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos, e Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e	11 11	1,24 1,04		1,97 1,61

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernin tase 31.12.
Me	Viite	2008	2007
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset hyödykkeet	12	237,9	244,9
Liikearvo	13	31,7	40,8
Aineettomat hyödykkeet	14	4,6	2,4
Sijoituskiinteistöt	15	1,8	1,8
Osuudet osakkuusyrityksissä	16	0,9	0,9
Muut rahoitusvarat	17	0,4	0,3
Saamiset	18	4,4	4,9
Laskennalliset verosaamiset	19	10,6	9,4
		292,4	305,4
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	20	83,8	82,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	69,0	81,9
Rahavarat	23	5,2	27,5
		158,0	191,9
VARAT YHTEENSÄ		450,4	497,3
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma		21,9	21,9
Ylikurssirahasto		15,0	14,9
Vararahasto		0,0	0,0
Muut rahastot		3,6	7,2
Muuntoero		-19,4	9,8
Kertyneet voittovarat		32,0	16,6
Tilikauden voitto		13,5	20,9
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	24	66,7	91,3
Vähemmistöosuus		7,1	9,3
Oma pääoma yhteensä		73,8	100,6
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Pääomalainat	28	41,8	50,2
Korolliset velat	28	165,3	77,0
Korottomat velat		-	0,3
Varaukset	27	5,8	6,4
Laskennalliset verovelat	19	7,9	9,4
Lyhytaikaiset velat
Pääomalainat	28	9,5	5,2
Korolliset velat	28	51,2	137,9
Korottomat velat	29	93,3	105,9
Tuloverovelat		0,1	0,9
Varaukset	27	1,8	3,5
		376,6	396,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		450,4	497,3

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma 1.1. - 31.12.
Me	2008	2007
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen	18,6	22,7
Poistot ja arvonalennukset	23,9	26,6
Rahoituksen tuotot ja kulut	28,7	20,0
Muut tuotot ja kulut sekä muut korjaukset	-2,6	-15,1
Käyttöpääoman muutokset	-4,2	11,0
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	16,6	7,8
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-44,6	-27,6
Osinkotuotot	0,0	0,0
Maksetut verot	-7,0	-2,8
Liiketoiminnan nettorahavirta	29,4	42,6
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä
hankintahetken rahavaroilla	-1,3	-40,2
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-39,6	-22,3
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti	0,3	0,1
Muut investoinnit ja myönnetyt lainat	0,0	-0,7
Muut luovutustulot ja lainasaamisten takaisinmaksut	0,0	24,5
Investointien nettorahavirta	-40,6	-38,6
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-5,6	-3,3
Osakeannista saadut maksut	0,0	0,0
Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuuden lisäys (+)/vähennys (-)	0,0	0,0
Rahoitusleasingvelkojen maksut	-2,4	-3,3
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)	-82,7	44,2
Pitkäaikaisten lainojen nostot	98,0	69,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset	-16,1	-99,5
Rahoituksen nettorahavirta	-8,7	7,2
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-)	-20,0	11,2
Rahavarat tilikauden alussa	27,5	15,3
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-2,3	1,0
Rahavarat tilikauden lopussa	5,2	27,5
Muutos tilikauden aikana	-20,0	11,2

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

							Vähem-	Oma
	Osake-	Ylikurssi-	Muut	Muunto-	Kertyneet		mistö-	pääoma
Me	pääoma	rahasto	rahastot	ero	voittovarat	Yhteensä	osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2007	20,0	12,4	3,4	0,1	19,1	55,1	37,7	92,8
Johdannaiset*)			0,3			0,3		0,3
Osakeperusteiset maksut			0,0			0,0		0,0
Muuntoeron muutos				11,4		11,4	1,2	12,6
Muutos oman pääoman suojauksessa				-1,8		-1,8		-1,8
Osingonjako					-2,5	-2,5	-0,8	-3,3
Osakepääoman korotus, vvk-laina	1,8	2,5	3,4			7,8		7,8
Vvk-lainan oman pääoman osuus			0,0			0,0		0,0
Vähemmistöosuuden muutos						0,0	-29,5	-29,5
Tilikauden voitto					20,9	20,9	0,7	21,6
Oma pääoma 31.12.2007	21,9	14,9	7,2	9,8	37,5	91,3	9,3	100,6
							Vähem-	Oma
	Osake-	Ylikurssi-	Muut	Muunto-	Kertyneet		mistö-	pääoma
Me	pääoma	rahasto	rahastot	ero	voittovarat	Yhteensä	osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2008	21,9	14,9	7,2	9,8	37,5	91,3	9,3	100,6
Johdannaiset*)			-3,9			-3,9		-3,9
Muuntoeron muutos				-29,2		-29,2	-1,7	-30,8
Muut muutokset			0,2			0,2		0,2
Osingonjako					-5,5	-5,5	-0,1	-5,6
Osakepääoman korotus, vvk-laina	0,0	0,1	0,1			0,2		0,2
Vähemmistöosuuden muutos						0,0	-0,9	-0,9
Tilikauden voitto					13,5	13,5	0,4	13,9
Oma pääoma 31.12.2008	21,9	15,0	3,7	-19,4	45,5	66,7	7,1	73,8

*) Suojausinstrumenttien rahastossa tehokkaiden suojausten käyvän arvon muutos ennen veroja oli -4,3 Me (1,1 Me), tuloslaskelmaan siirretty osuus -0,9 Me (-0,6 Me) ja laskennallisten verojen muutos 1,4 Me (-0,1 Me).

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin perustiedot

Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuskonserni. Componenta toimittaa valettuja, koneistettuja ja pintakäsiteltyjä komponentteja ja niistä koostuvia kokonaisratkaisuja asiakkailleen, jotka ovat työkoneteollisuuden, raskaan ajoneuvo- ja autoteollisuuden, dieselmoottori- ja tuulivoimakomponentti- sekä koneenrakennusteollisuuden yrityksiä.

Konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj (y-tunnus 1635451-6), jonka osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki. Rekisteröity käyntiosoite on Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.componenta.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2008.

Componenta Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 27.1.2009 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Componentan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2008 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Käypään arvoon arvostettavia eriä ovat kuitenkin tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, johdannaissopimukset, sekä suojauskohteet käyvän arvon suojauksessa. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa IFRS 1:n perusteella aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätös sisältää Componenta Oyj:n lisäksi ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 % tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan perusteista. Yhdistäminen tehdään siitä päivästä alkaen, jolloin Componenta on saanut tytäryrityksessä määräysvallan.

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernin laskentaperiaatteita. Tytäryritykset yhdistellään hankintamenomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat, konserniyhtiöiden vaihto-omaisuuteen sisältyvä sisäinen kate sekä konserniyhtiöiden keskinäiset saatavat ja velat on eliminoitu. Vähemmistöosuudeksi lasketaan vähemmistön osuus tytäryritysten tilikauden tuloksesta ja omasta pääomasta sekä yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä käypien arvojen kohdistuksista.

Vähemmistöosuuksien hankinnoissa hankintamenon ja taseesta poistuvan vähemmistöosuuden välinen erotus kirjataan liikearvoksi.

Osakkuusyrityksiksi katsotaan yritykset, joista konsernilla on 20 - 50 % osakkeiden tuottamasta äänivallasta tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa.

Osakkuusyritysten tilinpäätökset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tuloksista on esitetty tuloslaskelmassa. Taseessa esitetään osakkeiden arvona osakkeiden hankintameno oikaistuna osakkuusyritysten kumulatiivisilla tulososuuksilla sekä osakkuusyritysten maksamilla osingoilla. Osakkuusyritysten tilinpäätöksistä on korjattu tiedossa olevat poikkeamat IFRS-laskentasäännöistä.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutos

Aiemmin rahoituserissä esitetyt ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät esitetään luonteensa mukaisesti nykyisin liikevoitossa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Vuonna 2007 kyseiset valuuttakurssierot olivat -3,2 Me ja vertailulukuja on oikaistu uuden esittämistavan mukaisiksi. Oikaisulla ei ole vaikutusta tilikauden 2007 tulokseen rahoituserien jälkeen eikä konsernin omaan pääomaan 31.12.2007.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonina euroina.

Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssin mukaan. Ulkomaisten konserniyritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin.

Ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät esitetään liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä. Lainojen, talletuksien ja rahavarojen kurssierot sekä näihin liittyvien suojausinstrumenttien tulos esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja. Tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikurssia.

Tilikauden tuloksen osalta tilikauden keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin välinen ero on kirjattu oman pääoman muuntoeroihin. Konsolidoinnissa tytäryhtiöiden omat pääomat muunnetaan euroiksi. Hankintahetken ja tilinpäätöshetken välisestä kurssimuutoksesta aiheutuneet muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004 on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Joidenkin kiinteistöjen osalta konsernissa on käytetty siirtymästandardihelpotusta, jonka mukaan ne ovat vuoden 2004 avaavassa taseessa arvostettu käypään arvoon ja sen jälkeen on aloitettu suunnitelman mukaiset poistot. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Aineettomat hyödykkeet sisältävät ATK-ohjelmia ja aktivoituja tuotekehitysmenoja. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton vaikutusaika, ei ole konsernissa.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Suuret perusparannusmenot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä että konsernille koituu taloudellista hyötyä kyseisistä menoista.

Investointiavustukset kirjataan pienentämään investointia ja tuloslaskelmaan kirjattavat avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

kehittämismenot	5 vuotta
aineettomat oikeudet	3 - 10 vuotta
muut pitkävaikutteiset menot	3 - 20 vuotta
rakennukset ja rakennelmat *)	25 - 40 vuotta
ATK-laitteet	3 - 5 vuotta
muut koneet ja kalusto	5 - 25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet	5 - 10 vuotta
*) jäännösarvo 25 % hankintahinnasta

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuden avulla on saatavissa.

Sijoituskiinteistöt

Konsernin omistamat, ulkopuolisille vuokratut kiinteistöt, jotka eivät ole pääosin omassa käytössä, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi ja arvostetaan taseessa hankintamenoon. Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot merkitään konsernin liikevaihtoon. Sijoituskiinteistöjä poistetaan tasapoistoilla niiden taloudellisena vaikutusaikana, joka on 25 - 40 vuotta. Jäännösarvo on 25 % hankintahinnasta.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että uusien tuotteiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina. Suunnitelman mukaan ko. menot poistetaan 5 vuodessa. Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja valmistuksen kiinteistä yleismenoista.

Vuokrasopimukset (Leasing)

Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen astuessa voimaan joko rahoitusleasing- tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne kirjataan taseen käyttöomaisuuteen vuokrakauden alkaessa hyödykkeen käyvän arvon määräisinä tai sitä alhaisempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon lisättynä sopimuksen solmimiseen välittömästi liittyvillä olennaisilla järjestelykuluilla. Käyttöomaisuuserästä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen maturiteetin kuluessa.

Rahoitusleasingvelaksi kirjataan määrä, joka vastaa hyödykkeen käypää arvoa tai sitä alhaisempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan lyhennykseen efektiivisen koron menetelmällä siten, että velka lyhenee vuokrasopimusperiodin kuluessa annuiteettiperiaatteella. Efektiivisellä korolla laskettu rahoitusmeno kirjataan rahoituskuluksi. Vaihtuvakorkoisten sopimusten ja efektiivisen koron erotus jää oikaisujen jälkeen vuokrakuluksi.

Muiksi vuokrasopimuksiksi luokitellaan sellaiset aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa vuokralleantajalle jää omistamiselle ominaiset edut ja riskit sekä lisäksi merkitykseltään vähäiset rahoitusleasingsopimukset. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan suoriteperusteisesti kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Työsuhde-etuudet/eläkkeet

Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia järjestelyjä, joihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Componentalla on usean työnantajan etuuspohjaisiksi luokitellut eläkejärjestelyt Ruotsissa (Alecta ITP ja AMF Pension/Avtalspension SAF-LO). Kyseisiä järjestelyjä on käsitelty maksupohjaisina järjestelyinä IAS 19.30 (a) -standardin mukaisesti, koska eläkeyhtiöt eivät ole pystyneet toimittamaan aktuaarilaskelmia.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TyEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella konserni suurtyönantajana vastaa Suomessa eläkevakuutusmaksuihin sisältyneistä työttömyys- ja työkyvyttömyysmaksuista kokonaisuudessaan ko. eläketapahtuman syntyhetkellä.

Ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelynsä paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Työsuhde-etuudet/Osakeperusteiset maksut

Konserni on soveltanut IFRS 2 -standardia 3.4.2007 päätettyyn avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustusjärjestelmään.

Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2007 - 2009. Palkkiot maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Käteisvaroina suoritettavasta osuudesta kirjataan velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Osakkeina maksettavan osuuden käypä arvo kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa.

Segmenttiraportointi

Componentalla on kolme liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat Valimot-, Konepajat- ja Turkki-divisioona. Valimot-divisioonaan kuuluvat konsernin valimot Karkkilassa, Porissa, Pietarsaaressa ja Iisalmessa sekä Hollannin Weertissä ja Heerlenissä sijaitsevat valimot. Konepajat-divisioonaan kuuluvat Ruotsissa sijaitseva Främmestadin konepaja, Suomessa Lempäälässä ja Pietarsaaressa sijaitsevat konepajat, Turkin Orhangazissa sijaitseva konepaja sekä Hollannissa sijaitsevat konepajatoiminnot. Turkki-divisioonan muodostavat Orhangazissa sijaitsevat rautavalimo sekä Manisassa sijaitsevat alumiinivalimo ja alumiinivanteiden tuotantoyksikkö. Liiketoimintasegmenttien ulkopuolelle jäävät palveluyhtiöt, kiinteistöyhtiöt, osakkuusyritykset, konsernin hallintotoiminnot, Componenta Wirsbon takomot, Componenta UK -myynti- ja logistiikkayhtiö sekä sisäisten erien eliminoinnit. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Componenta muutti raportointirakennetta 1.1.2008, jolloin Konepajat-divisioonaan siirrettiin Pietarsaaressa toimiva Componenta Pistons muusta liiketoiminnasta ja Orhangazin konepajatoiminnot Turkki-divisioonasta. Kaikki divisioonakohtaiset vertailutiedot vuodelta 2007 on oikaistu tätä raportointirakennetta vastaavaksi.

Toissijainen maantieteellinen segmentti koostuu Pohjoismaista ja Muista Euroopan maista. Componentan liiketoimintasegmenttien välisiä ja niiden ulkopuolelle jäävien toimintojen sekä maantieteellisten segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käsitellään käypään markkinahintaan. Erikseen raportoitavan maantieteellisen segmentin muodostaa markkina-alue, jonka osuus konsernin liikevaihdosta on yli 10 prosenttia ja jonka osalta liiketoiminnan riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden markkina-alueiden taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta. Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Tuloverot

Tuloveroihin sisältyvät konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Taseeseen sisältyvät laskennalliset verovelat kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen hyödyn suuruisena. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevaa verokantaa käyttäen.

Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verot on laskettu suomalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 26,0 %:n verokantaa, ruotsalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 26,3 %:n verokantaa, turkkilaisen yhtiön osalta käyttäen 20,0 %:n verokantaa ja hollantilaisten yhtiöiden osalta käyttäen 25,5 %:n verokantaa.

Laskennallinen verovelka ja -saaminen on taseessa netotettu siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja ja kun ne pystytään kohdistamaan keskenään.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotot tuotteiden ja palvelujen sekä raakaaineiden, tarvikkeiden ja energian myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla ja myynnin oikaisuerillä. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, kun tuote on toimitettu sovittujen toimitusehtojen mukaisesti asiakkaalle.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten pitkäaikaisten varojen myyntivoitot. Lisäksi liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä esitetään ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät.

Rahoitusvarat- ja velat Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä luonteensa mukaisesti seuraaviin ryhmiin: 1) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, 2) lainat ja muut saamiset, 3) eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ja 4) myytävissä olevat rahoitusvarat. Tilinpäätöshetkellä kaikki sijoitukset ja saamiset kuuluvat ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältää johdannaisinstrumentteja, jotka on hankittu suojaamistarkoituksessa, mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Nämä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Lainat ja muut korolliset saamiset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan olennaiset transaktiokulut.

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisen rahan ja rahan pankkitileillä.

Hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Myytävissä olevat sijoitukset -ryhmään luokitellaan sellaiset osuudet ja sijoitukset, jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Ryhmän sijoitukset ovat pitkäaikaisia ja läheisesti liiketoimintaan liittyviä noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, eikä niitä ole tarkoitus myydä tai luovuttaa eteenpäin. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan hankintamenoon luotettavan markkina-arvon puuttuessa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvaran tai rahoitusvarojen ryhmän arvosta tehdään arvonalennuskirjaus tuloslaskelmaan mikäli on olemassa puolueetonta näyttöä siitä, että jokin tapahtuma tai tapahtumat, kuten asiakkaan joutuminen pitkäaikaisiin maksuvaikeuksiin, velkasaneeraukseen tai konkurssiin, ovat vaikuttaneet merkittävästi odotettavissa oleviin kassavirtoihin. Arvonalentumisen suuruus arvioidaan rahoitusvaran tasearvon ja diskontattujen odotettavissa olevien kassavirtojen erotuksena. Myyntisaamisten arvonalentumiset voidaan myöhemmin peruuttaa tulosvaikutteisesti, jos asiakkaan uskotaan suoriutuvan velvoitteistaan. Muiden rahoitusvarojen alaskirjausten osalta edellytetään sen lopullisuutta.

Rahoitusvelat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat

Rahoitusveloista ne suojaamistarkoituksessa hankitut johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa luokitellaan kuuluvaksi kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Muut rahoitusvelat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon eli vastuunmääräisinä vähentäen siitä olennaiset ja kohdistettavissa olevat transaktioon liittyvät kulut. Muut kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, jolloin velkaan liittyvät kulut jaksottuvat tuloslaskelmaan velan maturiteetin kuluessa. Velalle kertyvät korot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Vaihdettavien pääomalainojen vieraan pääoman osuus on, luotettavasti määriteltävissä olevan vastaavan markkinaehtoisen koron puuttuessa, arvioitu diskonttaamalla tulevat kassavirrat sijoittajan saamalla tuotolla huomioiden tuottoa laskettaessa vaihto-oikeuden sekä ennenaikaisen lunastusmahdollisuuden vaikutus. Velkaosuus arvostetaan taseessa jaksotettuun hankintamenoon. Oman pääoman osuus on merkitty muihin oman pääoman rahastoihin vähennettynä siihen kohdistuneilla transaktioon liittyneillä kuluilla sekä laskennallisilla veroilla.

Vaihdettavien pääomalainojen lainaosuuksilla vaihdettujen osakkeiden vaihtohinnasta 2 euroa osakkeelta kirjataan osakepääomaan ja loput ylikurssirahastoon tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoihin. Taseen velka pienenee samassa suhteessa kuin vaihdettavien lainaosuuksien osuus lainan jäljellä olevasta nimellismäärästä.

Kaikki rahoitusvarojen ja -velkojen muutokset huomioidaan kirjanpidossa selvityspäivänä.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konsernin johdannaissopimukset kirjataan selvityspäivänä hankintamenoon, jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko- ja valuutta-optiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla. Sähköjohdannaisten käypä arvo on se laskennallinen voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla.

Johdannaissopimukset käsitellään joko IAS 39:n määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolisina suojausinstrumentteina tai suojauslaskennan ehdot täyttävinä rahavirran tai ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojauksina. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojattava riski sekä suojaussuhde määritellään ja dokumentoidaan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä säännöllisesti sen jälkeen, vähintään neljännesvuosittain.

Rahavirran suojauslaskenta on tilinpäätöshetkellä käytössä suojauduttaessa korkojen ja sähkön spot-markkinahintojen muutoksilta. Rahavirran suojauksessa suojausinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääoman suojausinstrumenttien rahastoon. Korkojohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan sen tilikauden tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Sähköjohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan puolestaan sen tilikauden tuloslaskelmaan ostojen oikaisueräksi, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, suojaussuhde todetaan tehottomaksi tai suojaussuhde keskeytetään, jo aikaisemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan ennakoidun liiketoimen mukaisesti. Arvonmuutosten kertymä kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan mikäli ennakoidun liiketoimen toteutumista ei voida pitää enää todennäköisenä. Korkoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja sähkön ennakoituihin ostoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena ostojen oikaisueräksi.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan muuntoerojen oikaisueräksi, josta ne siirretään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovutaan. Suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Koronvaihtosopimusten ja valuuttajohdannaisten tilikauden aikana toteutuneet ja kertyneet korkokulut tai -tuotot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin samoin kuin IAS 39:n määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolella olevien, konsernin riskienhallintaan liittyvien korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset. Myyntisaamisten ja ostovelkojen suojaamiseksi tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja lainoja tai muita monetaarisia eriä vastaan tehtyjen valuuttasuojausten valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Sähkötermiinien toteutuneet arvonmuutokset kirjataan liikevoiton yläpuolelle ostojen oikaisueriksi. Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja veloissa.

Tulos per osake

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden, ehdollisten osakepalkkioiden ja tulosperusteisten osakepalkkioiden, sekä vaihtovelkakirjalainan laimentava vaikutus.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia.

Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja näiden soveltamisesta. Arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä mm. tiettyjen omaisuuserien realisoitavuutta, myyntisaamisten alaskirjauksia, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden taloudellisia pitoaikoja, tuloveroja, varastoarvoja, varauksia, vastuusitoumuksia sekä arvonalentumistesteihin.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.

Standardien soveltaminen

Konserni on soveltanut 1.1.2008 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Uusien standardien ja tulkintojen soveltamisella ei ole ollut vaikutusta tulokseen tai omaan pääomaan.

IFRIC 11 "IFRS 2 - Konserniyhtiöiden osakkeita ja omia osakkeita koskevat liiketoimet". Uusi tulkinta selventää omana pääomana maksettavien liiketoimien (IFRS 2) soveltamisalaa.

IFRIC 14 "IAS 19 - Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omai-

suuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys". Tulkinta koskee IAS 19 -standardin mukaisia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuspohjaisia järjestelyjä ja muita pitkäaikaisia etuuspohjaisia työsuhde-etuuksia silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus.

Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat, jotka eivät olleet vielä voimassa vuonna 2008

Tiettyjä uusia standardeja sekä muutoksia ja tulkintoja jo olemassa oleviin standardeihin on julkaistu, jotka eivät vielä ole voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni on todennut seuraavat standardit ja tulkinnat merkityksellisiksi liiketoimintansa luonteen johdosta.

IAS 1 "Tilinpäätöksen esittäminen" -standardin muutos tulee voimaan 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla. Uudistus muuttaa tilinpäätöslaskelmien, erityisesti tuloslaskelman ja oman pääoman laskelman, esitystapaa.

IAS 23 "Vieraan pääoman menot" -standardin muutos (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla.) Muutettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen pitkäaikaisesta hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot tulee aktivoida. Konserni on tähän saakka kirjannut kyseiset vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni arvioi, että standardin muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta tulevaan 1.1.2009 alkavaan tilikauteen.

IAS 27 (Muutos, voimassa 1.7.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla), "Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös" -standardin mukaisesti transaktiot, joissa määräysvallassa ei tapahdu muutosta eikä näistä liiketoimista enää synny liikearvoa tai voittoja ja tappioita, on kirjattava omaan pääomaan. Jos määräysvalta siirtyy toiselle osapuolelle liiketoimen yhteydessä, jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja liiketoimesta kirjataan voitto tai tappio.

IFRS 3 (Muutos) "Liiketoimintojen yhdistäminen", joka tulee voimaan 1.7.2009 alkaen. Uudistus tuo useita muutoksia yrityshankintojen käsittelyyn; esimerkiksi kaikki liiketoimeen liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi, liikearvo voidaan laskea emoyhtiön osuutena hankitun liiketoiminnan nettovarallisuudesta, tai siihen voidaan sisällyttää vähemmistöosuuteen liittyvä liikearvo. Liiketoiminnan ostamiseen liittyvät maksut on kirjattava käypään arvoon hankinta-ajankohtana, ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Alustavan arvioinnin perusteella muutokset IAS 27- ja IFRS 3 -standardeissa eivät aiheuttane merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätöksissä.

IFRS 2 (Muutos) Osakeperusteiset maksut (voimassa 1.1.2009 alkaen). Muutos koskee oikeuden syntymisehtoja ja peruutuksia. Konserni arvioi, että standardin muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta sen tilinpäätöksiin.

IFRS 8 Operating Segments, joka tulee voimaan 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 8 korvaa IAS 14 Segmenttiraportointistandardin. IFRS 8:n mukaan segmenttiraportoinnin tulee perustua johdon raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. IFRS 8:n mukaan liitetietoja tulee esittää liiketoimintasegmenttien lisäksi tuotteista ja palveluista, maantieteellisistä alueista ja pääasiallisista asiakkaista. Konserni arvioi, että standardin muutoksella tulee olemaan vaikutuksia lähinnä liitetietojen esittämistapaan.

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. Segmentti-informaatio

Componentalla on kolme varsinaista liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat Valimot, Konepajat ja Turkki. Valimot-divisionaan kuuluvat konsernin valimot Karkkilassa, Porissa, Pietarsaaressa ja Iisalmessa sekä Hollannin Weertissä ja Heerlenissä sijaitsevat valimot. Konepajat-divisioonaan kuuluvat Ruotsissa sijaitseva konepaja Främmestad, Suomessa Lempäälässä ja Pietarsaaressa sijaitsevat konepajat, Hollannissa sijaitsevat konepajatoiminnot sekä Turkin Orhangazissa sijaitseva konepaja. Turkki-divisioonan muodostavat Orhangazissa sijaitseva rautavalimo sekä Manisassa sijaitsevat alumiinivalimo ja alumiinivanteiden tuotantoyksikkö. Näiden ulkopuolelle jäävät palveluyhtiöt, kiinteistöyhtiöt, konsernin hallintotoiminnot, Componenta Wirsbon takomot, Componenta UK:n myynti- ja logistiikkayhtiö, sisäisten erien eliminoinnit, osakkuusyritys Kumsan A.S. ja vuonna 2007 myytyjen yhtiöiden, Componenta Albinin ja osakkuusyritys Ulefos NV:n liiketoiminnat. Maantieteellisiä segmenttejä Componentalla on kaksi – Pohjoismaat ja Muut Euroopan maat. Componenta käsittelee liiketoimintasegmenttien ja niiden ulkopuolelle jäävien toimintojen sekä maantieteellisten segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käypään markkinahintaan.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

ENSISIJAINEN SEGMENTTI

Liiketoimintasegmentti 2008

				Muut	Eliminoinnit
Me	Valimot	Konepajat	Turkki	toiminnot	ja kertaerät	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	199,6	187,5	185,0	109,4		681,4
Sisäinen liikevaihto	93,0	2,4	57,7	20,7	-173,8	0,0
Liikevaihto yhteensä	292,6	189,9	242,7	130,1	-173,8	681,4
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta				0,2		0,2
Segmentin liikevoitto	23,3	5,8	19,9	-1,7	-0,1	47,3
Kohdistamattomat erät						-33,4
Tilikauden tulos						13,9
Segmentin varat	139,2	65,7	180,1	73,8	-32,3	426,5
Osuudet osakkuusyrityksissä						0,9
Kohdistamattomat varat						23,0
Varat yhteensä						450,4
Segmentin velat	37,9	23,3	26,0	31,8	-18,0	101,0
Kohdistamattomat velat						275,6
Velat yhteensä						376,6
Investoinnit	11,4	9,8	17,0	4,0		42,3
Poistot	-7,7	-4,4	-8,6	-3,1		-23,9

Liiketoimintasegmentti 2007

				Muut	Eliminoinnit
Me	Valimot	Konepajat	Turkki	toiminnot	ja kertaerät	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	152,1	176,9	171,8	133,9		634,7
Sisäinen liikevaihto	89,6	0,9	53,9	11,5	-156,0	0,0
Liikevaihto yhteensä	241,7	177,8	225,7	145,5	-156,0	634,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta				0,1		0,1
Segmentin liikevoitto	16,7	6,5	10,4	1,6	7,5	42,7
Kohdistamattomat erät						-21,1
Tilikauden tulos						21,6
Segmentin varat	143,0	70,4	204,1	82,9	-45,7	454,7
Osuudet osakkuusyrityksissä						0,9
Kohdistamattomat varat						41,7
Varat yhteensä						497,3
Segmentin velat	38,1	34,1	34,3	46,9	-37,6	115,8
Kohdistamattomat velat						280,9
Velat yhteensä						396,7
Investoinnit	4,4	4,5	13,1	1,6		23,6
Poistot	-12,6	-4,3	-8,1	-1,6		-26,6

Toissijainen segmentti

Maantieteellinen segmentti 2008

Me	Pohjoismaat	Muut Euroopan maat	Muut maat	Yhteensä
Liikevaihto	201,1	445,6	34,7	681,4
Varat	188,4	262,0	0,0	450,4
Investoinnit	16,6	25,7	0,0	42,3

Maantieteellinen segmentti 2007

Me	Pohjoismaat	Muut Euroopan maat	Muut maat	Yhteensä
Liikevaihto	183,5	421,8	29,4	634,7
Varat	254,3	243,0	0,0	497,3
Investoinnit	7,3	16,2	0,0	23,6

Vuonna 2007

Joulukuussa 2006 Componenta osti 68,6 % turkkilaisen listatun rauta- ja alumiinivalukomponentteja valmistavan Döktas Dökümcülük Sanayi ve Ticaret A.S:n osake- ja äänivallasta. Kokonaishankintameno 68,6 %:n osuudesta oli 111,3 Me ja liikearvoksi muodostui 30,1 Me vuonna 2006. Componenta teki 19.2.2007 Turkin lain mukaisen ostotarjouksen lopuista Döktas Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S:n osakkeista. Ostotarjous oli voimassa 5.3.2007 asti. Tämän seurauksena Componenta omisti vuoden 2007 lopussa 92,6 % Döktasin osakkeista. Hankintameno 24,0 % osuudesta oli 37,8 Me ja hankinnasta syntyi liikearvoa 7,8 Me.

Componenta Wirsbo AB osti huhtikuussa 2007 Hejarsmide AB:n 1,4 miljoonan euron hintaan.

	Hejarsmiden kirjanpito-
	arvot ennen
	yhdistämistä
	2007
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1,8
Vaihto-omaisuus	1,2
Myyntisaamiset	0,9
Rahavarat	0,3
Varat yhteensä	4,2
Laskennalliset verovelat	-0,1
Korolliset velat	-1,8
Muut velat	-1,0
Velat yhteensä	-2,8
Nettovarat	1,4
100 % nettovaroista	1,4
Hankintameno	1,4
Liikearvo	0,0
Hankintameno	1,4
Maksamaton kauppahinta	0,0
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	-0,3
Rahavirtavaikutus	1,1

Vuonna 2008

Vuoden 2008 aikana Componenta Dökümcülük Sanayi ve Ticaret A.S:n (aikaisemmin Döktas) osakekannasta ostettiin 0,97 % ja tämän seurauksena Componenta omistaa vuoden 2008 lopussa 93,57 % osakekannasta. Hankintameno 0,97 % osuudesta oli 1,3 Me ja hankinnasta syntynyt liikearvo oli 0,0 Me.

3. Myydyt liiketoiminnot

Vuonna 2007

Componenta myi maaliskuun 15. päivä MBO-kaupalla Componenta Albin AB:n liiketoiminnan sen toimivalle johdolle 14,3 miljoonan euron kauppahinnasta. Componenta kirjasi kaupasta 13,0 miljoonan euron myyntivoiton.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	4,6
Aineettomat hyödykkeet	0,0
Vaihto-omaisuus	3,0
Myyntisaamiset	3,8
Muut saamiset	0,5
Rahavarat	0,0
Varat yhteensä	11,9
Laskennalliset verovelat	0,2
Korolliset velat	3,5
Muut velat	7,0
Velat yhteensä	10,7
Nettovarat	1,2
Luovutusvoitto/-tappio	13,0
Vastike yhteensä	14,3
Rahana saatu vastike	10,3
Luovutetun tytäryrityksen rahavarat	0,0
Rahavirtavaikutus	10,3

Componenta myi helmikuussa osakkuusyritysosuutensa Ulefos NV AS:n osakkeista 14 miljoonan euron kauppahinnasta. Componenta kirjasi kaupasta 6,4 miljoonan euron myyntivoiton.

Vuonna 2008

Vuoden 2008 aikana Componenta ei myynyt liiketoimintoja.

4. Liiketoiminnan muut tuotot

	2008	2007
Vuokratuotot	0,7	0,5
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	0,1	0,0
Myyntivoitot osakkuusyritysosakkeista	-	6,4
Myyntivoitot tytäryhtiöosakkeista	-	12,9
Myyntivoitot myytävissä olevista sijoituksista	0,0	-
Myyntisaamisten, ostovelkojen ja
suojausten valuuttakurssierot	6,6	-3,2
Liiketoiminnan muut tuotot	1,0	1,2
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	8,3	17,8
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä,
jotka sisältyvät liikevaihtoon	0,1	0,1

5. Liiketoiminnan kulut

	2008	2007
Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden varaston muutos	0,5	5,9
Valmistus omaan käyttöön	0,7	0,2
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	-257,3	-241,9
Ulkopuoliset palvelut	-66,8	-63,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-149,8	-146,6
Vuokrat	-4,7	-4,4
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut	-0,1	-0,1
Kunnossapito	-29,0	-27,9
Rahdit	-14,3	-16,7
Liiketoiminnan muut kulut	-98,2	-88,7
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-618,9	-583,3

Vuoden 2007 liiketoiminnan kulut sisältävät Helsingin hovioikeuden 20.12.2007 antaman tuomion, jossa Componenta Karkkila Oy velvoitettiin suorittamaan VR Osakeyhtiölle korvausta toimitetuista junanpyöristä, välillisistä kustannuksista sekä oikeudenkäyntikuluista. Componenta Karkkila Oy on maksanut tuomitut korvaukset kuluineen ja korkoineen (yhteensä 1,9 Me) VR Osakeyhtiölle.

Helsingin hovioikeuden tuomio 20.12.2007 ei ole lainvoimainen. Componenta Karkkila Oy on hakenut korkeimmalta oikeudelta valituslupaa hovioikeuden tuomion johdosta. Valituslupahakemuksen käsittely on kesken.

Tilintarkastuspalkkiot	-0,5	-0,4
Muut palkkiot	-0,1	-0,3
Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä	-0,6	-0,7

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

	2008	2007
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-120,1	-117,7
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-15,6	-14,3
Muut henkilöstökulut	-14,1	-14,7
	-149,8	-146,6
Henkilöstömäärä segmenteittäin tilikauden
aikana keskimäärin ilman vuokratyövoimaa
Valimot	1 423	1 380
Konepajat	472	427
Turkki	1 954	1 951
Muut toiminnot	443	448
	4 292	4 206

Henkilöstökulut sisältävät osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyviä palkkioita -0,1 Me (-0,0 Me).

7. Tutkimus- ja kehitysmenot
	2008	2007
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja	-2,6	-2,3
8. Poistot ja arvonalentumiset
	2008	2007
Poistot Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat Sijoituskiinteistöt Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet	-2,5 0,0 -19,7 -0,7	-2,5 -0,0 -20,6 -0,7
	-23,0	-23,6
Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet	-0,1 -0,8	-0,1 -0,6
	-0,9	-0,8
Arvonalentumiset koneista ja kalustosta Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	- -23,9	-2,1 -26,6
9. Rahoitustuotot ja -kulut
	2008	2007
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista Lainojen ja muiden saamisten korkotuotot Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien	0,0 0,9	0,0 1,3
rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssivoitot Muut rahoitustuotot	4,6 7,1	3,1 2,4
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon muutos Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten	1,0	1,4

rahoitusvelkojen efektiiviset korkokulut -18,6 -17,6 Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssitappiot -10,5 -1,1 Muut palkkiokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista -0,3 -1,2 Muut rahoituskulut -13,1 -8,2 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -28,7 -20,0 Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista aiheutuvia valuuttakurssivoittoja ja -tappioita yhteensä 7,1 Me (-2,8 Me) sekä näihin eriin suojaamistarkoituksessa kohdistettujen valuuttajohdannaisten valuuttakurssieroja -0,5 Me (-0,4 Me). Vuoden 2008 alusta laadintaperiaat-

suojauslaskennan tehoton osuus 0,2 -0,2 - omasta pääomasta tuloutetut käyvät arvot - 0,1 Rahavirran suojauslaskennan tehoton osuus - 0,0

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien

teita muutettiin ostoihin ja myynteihin liittyvien vertailulukujen osalta siten, että myös Componenta Turkin myyntien ja ostojen valuuttakurssierot sekä kaikkia konsernin myyntejä ja ostoja vastaan tehtyjen valuuttajohdannaissuojausten valuuttakurssierot on esitetty rahoitustuottojen ja -kulujen sijaan liiketoiminnan muissa tuotoissa. Vuoden 2007 nettorahoituskulut pienenivät laadintaperiaatemuutoksesta johtuen 3,2 Me.

Koronvaihtosopimusten korkotuotot on siirretty hyvittämään korkokuluja. Vuosina 2007 ja 2008 konserni ei ole saanut rahoitusvaroista merkittäviä palkkiotuottoja.

10. Tuloverot 2008 2007 Tuloverot Välittömät verot tilikaudelta -4,7 -2,0 Laskennalliset verot (kts. kohta 19) 0,0 1,0 -4,6 -1,1

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26% vuosina 2008 ja 2007) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

18,6	22,7
-4,8 0,6 - -0,4 -4,6	-5,9 -0,1 5,2 -0,3 -1,1

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Tulos/osake, laimentamaton	2008	2007
Osoittaja: Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva tilikauden voitto, 1 000 e	13 517	20 906
Nimittäjä: Osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl	10 944	10 607
Tulos per osake, laimentamaton, e	1,24	1,97

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

Vuoden 2007 ja 2008 laimennettuun tulokseen vaikuttavat vaihdettavien pääomalainojen (liitetietojen kohta 28) osakkeiksi vaihtamatta olevat lainaosuudet sekä työntekijöille suunnattu osakepalkkiojärjestelmä (liitetietojen kohta 25).

Vaihdettavien pääomalainojen vaihtamattomat lainaosuudet on laimennusvaikutusta laskettaessa muutettu osakkeiksi, ja kauden tulosta kasvatettu verovaikutuksella oikaistulla korkokululla.

Tulos/osake, laimennettu	2008	2007
Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva tilikauden voitto, 1 000 e	13 517	20 906
Vaihdettavien pääomalainojen
korko verojen jälkeen, 1 000 e	1 282	1 309
Osoittaja: Tilikauden tulos laimennus
vaikutuksella oikaistun osakekohtaisen
tuloksen laskemiseksi, 1 000 e	14 799	22 215
Osakkeiden osakeantioikaistu
keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	10 944	10 607
Osakepalkkiojärjestelmän perusteella
merkittävissä olevat osakkeet, 1 000 kpl	69	42
Vaihdettavien pääomalainojen
muunto osakkeiksi, 1 000 kpl	3 165	3 168
Nimittäjä: Osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun
osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi, 1 000 kpl 14 179		13 817
Tulos per osake, laimennettu, e	1,04	1,61

TASEEN LIITETIEDOT

12. Aineelliset hyödykkeet
	2008	2007
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	27,7	25,4
Muuntoerot	-4,1	1,4
Lisäykset	0,0	0,9
Tasearvo 31.12.	23,6	27,7
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	108,5	101,8
Lisäykset	5,8	0,6
Vähennykset	-	-0,3
Siirrot erien välillä	1,4	4,3
Muuntoerot	-7,1	2,0
Hankintameno 31.12.	108,6	108,5
Kertyneet poistot 1.1.	-40,3	-36,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-0,4
Lisäysten kertyneet poistot	-	-0,2
Muuntoerot Tilikauden poistot	4,1 -2,5	-1,3 -2,4
Kertyneet poistot 31.12.	-38,7	-40,3
Tasearvo 31.12.	69,8	68,2
Rakennukset ja rakennelmat, rahoitusleasing
Hankintameno 1.1.	-	4,1
Siirrot erien välillä	0,0	-4,1
Hankintameno 31.12.	0,0	-
Kertyneet poistot 1.1.	-	-0,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,3
Tilikauden poistot	-0,0	-0,1
Kertyneet poistot 31.12.	-0,0	-
Tasearvo 31.12.	0,0	-
Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1.	397,2	381,4
Lisäykset	22,4	17,7
Vähennykset	-1,5	-12,8
Siirrot erien välillä	0,0	0,3
Muuntoerot	-40,0	10,6
Hankintameno 31.12.	378,3	397,2
Kertyneet poistot 1.1.	-268,1	-250,1
Lisäysten kertyneet poistot	0,0	-1,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	1,2	11,2
Muuntoerot	26,4	-6,2
Arvonalennukset tilikaudella	-	-2,1
Tilikauden poistot	-18,2	-19,0
Kertyneet poistot 31.12.	-256,7	-268,1
Tasearvo 31.12.	119,6	129,0
Koneet ja kalusto, rahoitusleasing
Hankintameno 1.1.	13,8	17,7
Lisäykset	4,2	1,5
Vähennykset	0,0	-4,9
Siirrot erien välillä	0,0	-0,1
Muuntoerot	-0,9	-0,5
Hankintameno 31.12.	17,1	13,8
Kertyneet poistot 1.1.	-3,6	-3,2
Vähennysten kertyneet poistot	0,0	1,3
Muuntoerot	0,3	0,1
Tilikauden poistot	-1,5	-1,6
Kertyneet poistot 31.12.	-4,8	-3,6
Tasearvo 31.12.	12,3	10,2
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	14,7	13,2
Lisäykset	1,2	1,1
Vähennykset	-0,2	-0,1
Siirrot erien välillä	0,0	0,1
Muuntoerot	-1,2	0,4
Hankintameno 31.12.	14,5	14,7
Kertyneet poistot 1.1.	-11,3	-10,4
Lisäysten kertyneet poistot	-	-0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,2	0,1
Muuntoerot	0,9	-0,3
Tilikauden poistot	-0,7	-0,7
Kertyneet poistot 31.12.	-11,0	-11,3
Tasearvo 31.12.	3,5	3,4

	2008	2007
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	6,3	1,6
Muuntoerot	-1,0	-
Lisäykset	5,4	5,5
Vähennykset	-0,1	-0,1
Siirrot erien välillä	-1,6	-0,7
Tasearvo 31.12.	8,9	6.3
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	237,9	244,9

Vuoden 2007 lisäyksiin sisältyvät hankitun Hejarsmide AB:n aineelliset hyödykkeet.

13. Liikearvo 2008 2007 Hankintameno 1.1. 43,1 32,6 Lisäykset 0,0 7,8 Vähennykset -1,4 - Muuntoero -7,7 2,7 Hankintameno 31.12. 34,0 43,1 Kertyneet poistot 1.1. -2,3 -2,3 Kertyneet poistot 31.12. -2,3 -2,3 Tasearvo 31.12. 31,7 40,8

Liikearvon vähennys 1,4 Me vuonna 2008 liittyy Componenta Dökümcülük Sanayi ve Ticaret A.S -yhtiön (aikaisemmin Döktas) hankinnasta vuonna 2006 syntyneeseen liikearvoon. Vuonna 2008 Componenta sai myyjänä toimineelta Koc Groupilta kauppahinnan palautusta 1,4 Me, mikä kirjattiin liikearvon vähennykseksi.

Liikearvon kohdistus ja arvonalentumistestaus

Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Pääosa liikearvosta kohdistuu Turkki-segmenttiin (ks liitetieto 2). Turkki-segmenttiin liittyvä liikearvo vuoden 2008 lopussa oli 31,3 Me (39,2 Me).

Turkki-segmentin käyttöarvo määritellään nykyarvomenetelmällä. Laskelmissa on käytetty 5 vuoden diskontattuja kassavirtaennusteita perustuen johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin. Segmentin arvioitu rahavirta perustuu kiinteistöjen, tehtaiden ja koneiden käyttöön niiden nykyisessä kunnossa ilman mahdollisia tulevaisuuden yritysostoja. Rahavirrat, jotka ulottuvat viiden vuoden yli, on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Loppuarvon määrittelyssä käytetään vakaata liikevoiton 1 %:n vuotuista kasvua.

Diskonttauskorkona käytetään Componentan määrittelemää painotettua pääomakustannusta ennen veroja. Sen osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuusalakohtainen beta, lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman tavoitteellinen suhde. Componenta on käyttänyt laskelmissaan Turkki-segmentin osalta 11,1 %:n painotettua pääomakustannusta.

Arvonalentumistestausten perusteella vuosina 2007 ja 2008 ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.

Herkkyysanalyysi:

Turkki-segmentille on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia skenaarioita. Nämä skenaariot toteutettiin muuttamalla arvonmäärityksen perusolettamuksia seuraavasti:

• alentamalla kannattavuutta (EBITDA) 1-10%

• nostamalla painotettua pääomakustannusta 1-15%

Johdon näkemys on, ettei edellä mainittujen teoreettisten skenaarioiden perusoletusten muutoksia tulisi tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Kuitenkaan mikään edellä mainituista skenaarioista ei olisi johtanut liikearvon arvonalentamisen tarpeeseen.

14. Aineettomat hyödykkeet

	2008	2007
Kehittämismenot
Hankintameno 1.1.	-	0,9
Vähennykset	-	-0,9
Hankintameno 31.12.	-	-
Kertyneet poistot 1.1.	-	-0,8
Vähennysten kertyneet poistot	-	0,8
Tilikauden poistot	-	-
Kertyneet poistot 31.12.	-	-
Tasearvo 31.12.	-	-

	2008	2007
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	1,1	1,1
Lisäykset	0,2	0,0
Vähennykset	-0,1	-
Muuntoerot	-0,1	0,0
Hankintameno 31.12.	1,1	1,1
Kertyneet poistot 1.1.	-1,0	-0,9
Lisäysten kertyneet poistot	0,0	0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,0	-0,0
Muuntoerot	0,2	-
Tilikauden poistot	-0,1	-0,1
Kertyneet poistot 31.12.	-0,8	-1,0
Tasearvo 31.12.	0,3	0,2
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	7,9	7,6
Lisäykset	2,8	0,5
Vähennykset	-0,0	-0,3
Siirrot erien välillä	0,5	0,1
Hankintameno 31.12.	11,2	7,9
Kertyneet poistot 1.1.	-6,2	-5,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,2
Tilikauden poistot	-0,8	-0,6
Kertyneet poistot 31.12.	-7,0	-6,2
Tasearvo 31.12.	4,2	1,7
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä
Hankintameno 1.1.	0,5	0,0
Lisäykset	0,2	0,5
Siirrot erien välillä	-0,5	0,0
Tasearvo 31.12.	0,2	0,5
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	4,6	2,4

Vuoden 2007 lisäyksiin sisältyvät hankitun Hejarsmide AB:n aineettomat hyödykkeet.

15. Sijoituskiinteistöt
	2008	2007
Hankintameno 1.1.	2,2	2,2
Lisäykset	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	2,2	2,2
Kertyneet poistot 1.1.	-0,3	-0,3
Tilikauden poistot	-0,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	-0,4	-0,3
Tasearvo 31.12.	1,8	1,8

Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvoista.

16. Osuudet osakkuusyrityksissä

	2008	2007
Tasearvo 1.1.	0,9	8,0
Vähennykset	-0,1	-7,2
Osuus kauden tuloksesta	0,2	0,1
Muuntoerot	-0,1	0,0
Tasearvo 31.12.	0,9	0,9

Osakkuusyritykset 31.12.2008

	Varat, Me	Velat, Me	Liike- vaihto, Me	Voitto/ tappio, Me	Konsernin omistus- osuus %
Kumsan A.S., Turkki Kiinteistö Oy Niliharju, Helsinki	4,4	1,1	5,2	1,0	25,1 25,0

Osakkuusyritykset 31.12.2007

	Varat, Me	Velat, Me	Liike- vaihto, Me	Voitto/ tappio, Me	Konsernin omistus- osuus %
Högfors Basket Oy, Karkkila Kumsan A.S., Turkki	4,0	1,3	3,1	0,5	50,0 25,1
Kiinteistö Oy Niliharju, Helsinki					25,0

Osakkuusyritysosakkeisiin ei sisälly liikearvoa. Osakkuusyrityksissä ei ole pörssinoteerattuja yrityksiä.

2007
0,2
0,1
0,0
0,3

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät noteeraamattomia osakkeita. Koska noteeraamattomien osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on nämä osakkeet kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Myytävissä olevista sijoituksista kirjattiin myyntivoittoja tilikaudella 0,0 Me.

18. Pitkäaikaiset saamiset

	2008	2007
Osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset	0,1	0,1
Muut pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	3,7	4,2
Muut saamiset	0,7	0,6
	4,3	4,8
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	4,4	4,9

Muista pitkäaikaisista lainasaamisista 0,2 Me (0,3 Me) (nimellisvaluutta SEK) erääntyy saatavaksi vuonna 2012 ja 3,4 Me (3,9 Me) (nimellisvaluutta SEK) vuonna 2015. Konsernin lainasaamiset liittyvät pääosin yritysjärjestelyihin sekä investointeihin.

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana

	1.1.2008	laskelmaan	pääomaan	Muuntoero	31.12.2008
Laskennalliset verosaamiset
Konsernin sisäisistä käyttöomaisuuden myyntivoitoista	2,2	-0,4			1,8
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,2	0,1			0,3
Varaukset	0,1	-0,1			0,1
Vahvistetut tappiot	12,1	-0,4		-0,1	11,6
Kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,9				0,9
Muut erät	0,6	1,8	0,9	-0,1	3,1
Yhteensä	16,1	1,0	0,9	-0,3	17,7
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-6,6				-7,1
Yhteensä	9,4				10,6

Suomen ja Ruotsin yhtiöiden tappioista kirjatut verosaamiset perustuvat ko. maiden yhtiöiden ennakoituihin verotettaviin tuloihin. Ko. verosaamiset ennakoidaan hyödynnettävän 4 - 6 vuodessa. Hollannin aikaisemmin laskettu verosaaminen on käytetty v. 2008.

Laskennalliset verovelat

Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä	6,5	-0,3		-1,3	4,9
Kertyneet poistoerot	0,3	-0,2			0,1
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,1				0,1
Muiden kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	4,8	0,0		0,0	4,8
Muut erät	4,5	1,5	-0,4	-0,5	5,0
Yhteensä	16,1	1,0	-0,4	-1,8	15,0
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-6,6				-7,1
Yhteensä	9,4				7,9

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana

	Kirjattu tulos- Kirjattu omaan
	1.1.2007	laskelmaan	pääomaan	Muuntoero	31.12.2007
Laskennalliset verosaamiset
Konsernin sisäisistä käyttöomaisuuden myyntivoitoista	0,5	1,7			2,2
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,2	0,0			0,2
Varaukset	0,1	0,0			0,1
Vahvistetut tappiot	13,5	-1,4			12,1
Kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,9				0,9
Muut erät	0,0	0,2	0,4		0,6
Yhteensä	15,2	0,5	0,4		16,1
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-7,0				-6,6
Yhteensä	8,2				9,4
Laskennalliset verovelat
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	0,1	-0,1			0,0
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä	6,3	-0,3		0,6	6,5
Kertyneet poistoerot	1,2	-0,9			0,3
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,1				0,1
Muiden kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	4,8	0,0			4,8
Muut erät	4,0	0,9	0,2	-0,6	4,5
Yhteensä	16,4	-0,4	0,2	0,0	16,1
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-7,0				-6,6
Yhteensä	3,2				9,4

Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä voittovarojen mahdolliseen jakamiseen ei liity olennaista veroseuraamusta.

20. Vaihto-omaisuus
	2008	2007
Aineet ja tarvikkeet	37,2	30,5
Keskeneräiset tuotteet	11,2	11,6
Valmiit tuotteet/tavarat	31,7	36,8
Muu vaihto-omaisuus	3,1	3,4
Ennakkomaksut	0,6	0,2
Vaihto-omaisuus yhteensä	83,8	82,5

Tilikaudella kirjattiin kuluksi -1,4 Me (-1,2 Me), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

21. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

	2008	2007
Myyntisaamiset	52,3	71,2
Lainasaamiset	0,0	0,0
Muut saamiset	7,1	4,5
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	1,3	2,5
Tuloverosaamiset	2,3	0,2
Siirtosaamiset	6,0	3,4
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset
saamiset yhteensä	69,0	81,9

Myyntisaamisten valuuttajakauma	2008	2007
	%	%
EUR	81,7	65,2
SEK	13,1	0,1
GBP	3,0	8,0
YTL	2,1	11,5
USD	0,1	15,3

1. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Ryhmään kuuluviksi luokitellaan ne johdannaissopimukset, jotka liittyvät konsernin riskienhallintaan, mutta joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Näiden johdannaissopimusten tilinpäätöshetken käyvät arvot ja nimellisarvot on esitetty liitetietojen kohdassa 33.

24. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

23. Rahavarat
	2008	2007
Rahavarat taseessa Käteinen raha ja pankkitilit	5,2	27,5
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat Käteinen raha ja pankkitilit	5,2	27,5

	Osakkeita 1 000 kpl	Osake- pääoma Me	Ylikurssi- rahasto Me	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Me	Yhteensä Me
1.1.2007	10 022	20,0	12,4	-	32,6
V. 2005 vaihdettavan pääomalainan vaihto	339	0,7	2,5	-	3,2
V. 2006 vaihdettavan pääomalainan vaihto	581	1,2	-	3,4	4,6
31.12.2007	10 942	21,9	14,9	3,4	40,3
V. 2005 vaihdettavan pääomalainan vaihto	1	0,0	0,0	-	0,0
V. 2006 vaihdettavan pääomalainan vaihto	2	0,0	-	0,0	0,0
31.12.2008	10 946	21,9	15,0	3,4	40,3

Kaikki liikkeellelasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätöksen muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Muut rahastot sisältävät sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäksi myytävissä olevien sijoitusten ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset sekä vaihtovelkakirjalainasta erotetun oman pääoman komponentin.

Ylikurssirahasto sisältää osakkeista uusmerkinnän yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävän määrän, mikäli vaihdettavan pääomalainan liikkeellelaskemisesta, joihin merkinnät perustuvat, on päätetty ennen v. 2006 osakeyhtiölakiuudistusta.

Nykyisen osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen (1.9.2006) liikkeellelasketun vaihdettavan pääomalainan vaihdon yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävä määrä on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että vuodelta 2008 jaetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta.

25. Osakeperusteiset maksut

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Componenta Oyj:n hallitus päätti 3.4.2007 osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä kaudelle 2007-2009. Järjestelmässä on kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009. Palkkiot maksetaan vuosina 2008, 2009 ja 2010 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä.

Järjestelmän mahdollinen tuotto perustuu konsernin tulokseen rahoituserien jälkeen ja konsernin sijoitetun pääoman tuottoon. Vuoden 2008 lopussa kohderyhmään kuului 40 henkilöä. Mikäli järjestelmän tavoitteet saavutetaan täysimääräisinä, kannustinjärjestelmässä maksetaan palkkioina enintään 132 000 Componenta Oyj:n osaketta alkuperäisen vuonna 2007 päätetyn 180 000 osakkeen sijaan. Järjestelmän 2008 osalta tullaan maksamaan 12 100 kappaletta Componenta Oyj:n osaketta, joka sisältää ansaintajaksolta 2007 maksettavat 1 905 osaketta, toimitusjohtajalle ja muille avainhenkilöille. Tästä kokonaismäärästä toimitusjohtajan osuus on 3 300 osaketta ja muiden avainhenkilöiden osuus yhteensä 8 800 osaketta. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuonna 2008 oli 0,14 (0,05) miljoonaa euroa. Ansaintajaksolle 2009 voidaan allokoida enintään 119 900 kappaletta Componenta Oyj:n osaketta.

Osakeperusteiset maksut 2008 Ansaintajakso alkaa 1.1.2008 Ansaintajakso päättyy 31.12.2008 Osakepalkkioita enintään, kpl 10 195 Osakkeiden vapautumispäivä 1.1.2011 Jäljellä oleva sitovuusaika 2 vuotta Osakkeen arvo myöntämispäivänä 7,15 Osakkeen arvo tilinpäätöshetkellä 4,75 Ansaintakriteerit 50 % Tulos rahoituserien jälkeen 50 % ROI Ansaintakriteerien toteuma, % 15 % Osakeomistusvelvollisuus, vuotta 2 Osakkeiden vapautuminen 1.1.2011 Henkilöitä 40 kpl Osakepalkkion 2008 käyvän arvon laskenta Osakepalkkioita jaettu, kpl 70 000 Osakkeen arvo myöntämispäivänä, e 7,15 Odotettu osinko ennen palkkion maksua, e 0,75 Käypä arvo (osakeosuus), e 6,40 Osakkeen kurssi 31.12.2008, e 4,75 Ansaintakriteerien toteuma, % 15 % Osakepalkkion 2008 käypä arvo 31.12.2008, Me 0,14

26. Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelmät ovat pääosin maksupohjaisia. Konsernilla on Ruotsissa usean työnantajan etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Alecta ITP ja AMF Pension/Avtalspension SAF-LO. Järjestelyt on kirjattu kuten maksupohjaiset järjestelyt IAS 19.30 (a) -standardin mukaisesti, koska Alecta ja AMF Pension eivät pysty toimittamaan tarvittavia aktuaarilaskelmia.

Turkissa eläkevastuu on kirjattu varauksena paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

27. Varaukset

Lyhytaikaiset

		Uudelleen-
	Eläke-	järjestely-	Muut
	varaus	varaus	varaukset	Yhteensä
1.1.2008	0,4	0,8	2,3	3,5
Muuntoerot	-	-	-0,3	-0,3
Varausten lisäykset	-	0,5	1,4	1,9
Käytetyt varaukset	-0,4	-0,8	-2,1	-3,3
31.12.2008	-	0,5	1,4	1,8
1.1.2007	4,5	-	0,5	4,9
Muuntoerot	0,4	-	-	0,4
Varausten lisäykset	-	0,8	1,9	2,7
Siirto pitkäaikaisiin	-4,5	-	-	-4,5
Käytetyt varaukset	-	-		-
31.12.2007	0,4	0,8	2,3	3,5

Vuoden 2008 uudelleenjärjestelyvaraus liittyy Componenta Wirsbo AB:n toimintojen uudelleenjärjestelyyn ja vuoden 2007 Componenta Åmål AB:n toimintojen uudelleenjärjestelyyn.

Pitkäaikaiset

		Uudelleen-
	Eläke-	järjestely-	Muut
	varaus	varaus	varaukset	Yhteensä
1.1.2008	5,7	0,0	0,7	6,4
Muuntoerot	-1,2	-	-	-1,2
Varausten lisäykset	0,9	0,0	0,3	1,2
Käytetyt varaukset	-0,7	-	-0,0	-0,7
31.12.2008	4,7	0,0	1,0	5,8
1.1.2007	-	0,2	1,1	1,2
Muuntoerot	-	-	0,1	0,1
Varausten lisäykset	1,2	-	0,5	1,7
Siirto lyhytaikaisista	4,5	-	-	4,5
Käytetyt varaukset	-	-0,2	-1,0	-1,2
31.12.2007	5,7	0,0	0,7	6,4
			2008	2007
Varausten muutos on tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluissa, kulujen

Korollisten rahoitusvelkojen nimellis- ja efektiivisten korkojen vaihteluvälit

lisäyksenä (-)/vähennyksenä (+) 1,0 -3,2

Nimelliskorkojen Efektiivisten korkojen Nimelliskorkojen vaihteluväli vaihteluväli vaihteluväli % % % Lainat rahoituslaitoksilta 3,7 - 22,0 3,7 - 22,0 3,8 - 6,1 Rahoitusleasingvelat 3,1 - 7,8 3,1 - 7,8 3,5 - 6,7 Eläkelainat 3,8 - 5,4 3,8 - 5,4 3,8 - 5,4 Vaihdettavat pääomalainat 5,8 - 5,8 10,7 - 10,7 5,8 - 5,8 Pääomalainat 6,8 - 8,7 8,9 - 8,9 2,0 - 8,1 Yritystodistuslainat 3,0 - 5,7 3,0 - 5,7 4,3 - 5,1	2008	2008		2007
				Efektiivisten korkojen
				vaihteluväli
				%
				3,8 - 6,9
				3,1 - 6,7
				3,8 - 5,4
				8,6 - 11,5
				2,0 - 9,3
				4,3 - 5,1

28. Korolliset velat

	2008	2007
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	136,8	66,1
Rahoitusleasingvelat	8,5	6,9
Eläkelainat	19,8	3,7
Pääomalainat	13,6	23,0
Vaihdettavien pääomalainojen
vieraan pääoman osuus*)	28,1	27,2
Muut velat	0,2	0,3
	207,0	127,2
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	27,7	25,5
Rahoitusleasingvelat	1,9	1,6
Eläkelainat	3,9	2,1
Pääomalainat	9,5	5,2
Muut velat **)	17,7	108,7
	60,7	143,1
Korolliset velat yhteensä	267,7	270,3

*) Vaihdettavien pääomalainojen oman pääoman osuus esitetään oman pääoman muissa rahastoissa.

**) Erä lyhytaikaiset muut velat sisältää 17,6 Me (108,2 Me) konsernin liikkeellelaskemia yritystodistuslainoja.

Korollisten rahoitusvelkojen valuuttajakauma		2008 %	2007 %
Pitkäaikaiset	EUR	96,3	89,2
	SEK	3,7	10,8
Lyhytaikaiset	EUR	76,6	98,5
	SEK	1,8	1,5
	YTL	21,6	-

Lainoihin liittyvät kassavirrat toteutuvat sopimuksen nimellisvaluutassa.

Korollisten rahoitusvelkojen takaisinmaksuohjelma 2008

	2009	2010	2011	2012	2013	2014+
Lainat rahoituslaitoksilta	27,7	7,6	4,2	122,7	-	2,3
Rahoitusleasingvelat	1,9	2,5	1,2	1,2	1,2	2,3
Eläkelainat	3,9	3,9	3,9	2,6	2,6	6,9
Vaihdettavat pääomalainat	-	15,1	13,0	-	-	-
Pääomalainat	9,5	-	13,6	-	-	-
Muut korolliset velat	17,7	0,2	-	-	-	-
	60,7	29,3	35,9	126,5	3,8	11,5
Korollisten rahoitusvelkojen takaisinmaksuohjelma 2007
	2008	2009	2010	2011	2012	2013+
Lainat rahoituslaitoksilta	25,6	9,5	4,6	4,3	47,6	0,1
Rahoitusleasingvelat	1,5	1,5	2,1	0,8	0,7	1,9
Eläkelainat	2,1	1,3	1,2	1,2	-	-
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	14,7	12,5	-	-
Pääomalainat	5,2	9,5	-	13,4	-	-
Muut korolliset velat	108,7	0,1	0,2	-	-	-
	143,1	21,9	22,8	32,2	48,3	2,0

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

	2008	2007
Vähimmäisvuokrat erääntyvät
maksettavaksi seuraavasti:
Yhden vuoden kuluessa	2,3	1,9
Yli vuoden kuluessa ja enintään
viiden vuoden kuluttua	7,2	5,7
Yli viiden vuoden kuluttua	2,4	2,0
	11,9	9,6
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-1,5	-1,1
	10,4	8,5
Vähimmäisvuokrien nykyarvot:
Yhden vuoden kuluessa	1,9	1,6
Yli vuoden kuluessa ja enintään
viiden vuoden kuluttua	6,2	5,0
Yli viiden vuoden kuluttua	2,3	1,9
	10,4	8,5

Pääomalainat

Pääomalaina 2002

Componenta Oyj:n 15.2.2002 päivätyn pääomalainan takaisinmaksettava pääoma 31.12.2008 on 9,5 Me. Pääomalainaa nostettiin vuosina 2001 - 2002 yhteensä 31,1 Me. Lainaa lyhennettiin 19.3.2008 3,2 Me. Lainan viimeinen erä 9,5 Me erääntyy 19.3.2009 ja se maksetaan takaisin, mikäli Componenta Oyj:n ja Componenta-konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Mikäli lyhennysten takaisinmaksuedellytykset eivät täyty, maksetaan lyhennystä siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin takaisinmaksu siirtyy aina seuraavan vuoden vastaavaan päivään. Componenta Oyj:llä on oikeus vuosittain koronmaksupäivänä 19.3. maksaa lainan pääoma kertyneine korkoineen takaisin osittain tai kokonaan, mikäli edellä mainitut lainan takaisinmaksuedellytykset ovat olemassa.

Lainan korko määräytyy vuosittain ja on 12 kk:n euribor + 4 % p.a. 19.3.2009 asti korko on 8,654 % p.a. Korkoa maksetaan vuosittain ainoastaan siltä osin kuin maksun määrä ei ylitä Componenta Oyj:n taseen ja konsernitaseen mukaista vapaata omaa pääomaa. Mahdollisesti maksamaton korko jää yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron. Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. 31.12.2008 taseeseen kirjattu pääoma on jaksotetun hankintamenon mukaisesti 9,5 Me. Pääomalainan kertynyt korko ajalta 19.3. - 31.12.2008 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Vaihdettava pääomalaina 2005

Componenta Oyj laski liikkeelle 15.3.2005 vaihdettavan pääomalainan, jonka takaisinmaksettava pääoma oli silloin 19,0 Me. Laina maksetaan takaisin 15.3.2010 edellyttäen, että Componenta Oyj:n ja Componenta-konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty eräpäivänä, maksetaan lainan pääoma takaisin siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin takaisinmaksu siirtyy aina seuraavan vuoden vastaavaan päivään. Componenta Oyj:llä on lainaehdoissa määritellyin edellytyksin oikeus maksaa lainan pääoma kertyneine korkoineen ennenaikaisesti takaisin. Lainalle maksetaan kiinteää korkoa 5,75 % p.a. Kertynyt korko maksetaan jälkikäteen vuosittain 15.3. siltä osin kuin maksun määrä ei ylitä Componenta Oyj:n taseen ja konsernitaseen mukaista vapaata omaa pääomaa. Mahdollisesti maksamaton korko jää yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron. Lainalle ei ole asetettu vakuutta.

Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Laina on jaettu tilinpäätöksessä oman ja vieraan pääomaan osuuteen. Vieras pääoma on arvostettu taseessa jaksotettuun hankintamenoon ja kirjattu pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Oman pääoman osuus 1,5 Me on kirjattu oman pääoman rahastoon. Kertynyt korko ajalta 15.3. - 31.12.2008 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Kukin 2 000 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 200 Componenta Oyj:n osakkeeseen. Osakkeen vaihtokurssi on 10,00 euroa. Laina on kokonaisuudessaan vaihdettavissa enintään 1 900 000 osakkeeseen. Componentan osakepääomaa voidaan korottaa enintään 3,8 Me:lla. Lainan vaihtoaika alkoi 1.5.2005 ja päättyy 1.3.2010. Vaihdetut osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä kaudelta, jonka aikana vaihto on tapahtunut. 31.12.2008 mennessä 1 704 lainaosuutta oli vaihdettu 340 800 osakkeeseen (vuonna 2008 10 lainaosuutta ja 2 000 uutta osaketta). Vaihtojen myötä emoyhtiön osakepääoma on kasvanut yhteensä 0,7 Me ja ylikurssirahasto 2,7 Me. Jäljellä olevan velan tasearvo 31.12.2008 on 15,1 Me.

Pääomalaina 2006

Componenta Oyj:n hallitus päätti vuonna 2006 ylimääräisen yhtiökokouksen valtuutuksella pääomalainan ottamisesta. Laina laskettiin liikkeelle 17.11.2006. Lainaehtojen mukainen takaisinmaksettava pääoma on 14 166 000 euroa. Lainan emissiokurssi oli 95 %. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 17.11.2011. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 17.11. kiinteää korkoa 6,75 % p.a.

Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain siltä osin kuin Componenta Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää Componenta Oyj:n viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty lainan eräpäivänä, maksetaan lainan pääomaa takaisin osittain siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin lainan takaisinmaksu siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Maksamatta jääneelle korolle maksetaan korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron. Componenta Oyj:llä on oikeus 17.11.2009 alkaen vuosittain koronmaksupäivänä 17.11. maksaa lainan pääoma kertyneine korkoineen takaisin osittain tai kokonaan, mikäli edellä mainitut lainan ja koron takaisinmaksuedellytykset ovat olemassa. Lainan tasearvo 31.12.2008 on 13,6 Me.

Kertynyt korko ajalta 17.11. - 31.12.2008 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Vaihdettava pääomalaina 2006

Componenta Oyj:n hallitus päätti vuonna 2006 ylimääräisen yhtiökokouksen valtuutuksella vaihdettavan pääomalainan ottamisesta. Laina laskettiin liikkeelle 4.12.2006. Lainaehtojen mukainen takaisinmaksettava pääoma on 19 695 600 euroa. Lainan emissiokurssi oli 95%. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 4.12.2011. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 4.12. kiinteää korkoa 5,75 % p.a. Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla.

Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain siltä osin kuin Componenta Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää Componenta Oyj:n viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty lainan eräpäivänä, maksetaan lainan pääomaa takaisin osittain siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin lainan takaisinmaksu siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Maksamatta jääneelle korolle maksetaan korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron. Componenta Oyj:llä on lainaehdoissa määritellyin edellytyksin oikeus maksaa lainan pääoma kertyneine korkoineen ennenaikaisesti takaisin.

Laina on jaettu tilinpäätöksessä oman ja vieraan pääoman osuuteen. Vieras pääoma on arvostettu taseessa jaksotettuun hankintamenoon ja kirjattu pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Oman pääoman osuus 2,2 Me on kirjattu oman pääoman rahastoon. Kertynyt korko ajalta 4.12. - 31.12.2008 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin. Kukin 1 800 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 200 Componenta Oyj:n osakkeeseen. Osakkeen vaihtokurssi on 9,00 euroa. Laina on kokonaisuudessaan vaihdettavissa enintään 2 188 400 uuteen osakkeeseen. Componentan osakepääomaa voidaan korottaa enintään 4 376 800 eurolla. Lainan vaihtoaika on 2.1.2007 - 15.11.2011. Lainan vaihtoaika on vuosittain 2.1.- 30.11. Uusien osakkeiden oikeus osinkoon alkaa niiden rekisteröinnistä.

31.12.2008 mennessä oli 2 913 lainaosuutta vaihdettu yhteensä 582 600 osakkeeseen (vuonna 2008 6 lainaosuutta ja 1 200 uutta osaketta). Vaihtojen myötä emoyhtiön osakepääoma on kasvanut 1,2 Me ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4,1 Me. Vieraan pääoman osuuden arvo taseessa 31.12.2008 on 13,0 Me.

29. Lyhytaikaiset korottomat velat

	2008	2007
Ostovelat osakkuusyrityksille	0,1	0,1
Ostovelat	54,2	65,4
Siirtovelat	27,4	29,6
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	5,1	0,2
Saadut ennakot	0,2	0,6
Muut velat	6,4	10,1
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä	93,3	105,9

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat pääasiassa henkilöstökuluista ja korkojaksotuksesta.

Ostovelkojen valuuttajakauma

	2008	2007
	%	%
EUR	69,2	66,9
SEK	16,0	10,1
YTL	9,7	19,6
USD	3,8	0,5
GBP	1,3	2,4
DKK	0,0	0,4
NOK	-	0,1

30. Rahoitusvarojen sekä -velkojen tasearvot ja käyvät arvot kategorioittain

	2008 Tasearvo	2008 Käypä arvo	2007 Tasearvo	2007 Käypä arvo
Rahoitusvarat
KÄYPÄÄN ARVOON KIRJATTAVAT ERÄT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	3,6	3,6	1,2	1,2
Suojauslaskennassa mukana olevat erät Johdannaiset (tehokas ja tehoton osuus)	-	-	1,6	1,6
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON JA HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT ERÄT
Lainat ja muut saamiset Rahavarat Lainasaamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset	5,2 3,8 51,6	5,2 3,8 51,6	27,5 4,3 71,2	27,5 4,3 71,2
Myytävissä olevat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet	0,3	0,3	0,3	0,3
Rahoitusvelat
KÄYPÄÄN ARVOON KIRJATTAVAT ERÄT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	0,9	0,9	0,1	0,1
Suojauslaskennassa mukana olevat erät Johdannaiset (tehokas ja tehoton osuus)	4,3	4,3	0,1	0,1
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT ERÄT
Muut rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta	164,5	164,6	91,6	92,3
Rahoitusleasingvelat	10,4	10,4	8,5	8,5
Eläkelainat	23,7	23,9	5,8	5,5
Vaihdettavat pääomalainat - vieraan pääoman osuus	28,1	27,5	27,2	29,4
Pääomalainat	23,1	23,3	28,2	28,7
Yritystodistuslainat	17,6	17,7	108,2	108,2
Ostovelat ja muut velat	54,7	54,7	67,1	67,1

Korollisten lainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla sopimuksen tulevat kassavirrat sopimusehtoja vastaavilla tilinpäätöshetken markkinakoroilla tai arvioilla käyvästä korosta. Laskelmissa on otettuun huomioon vastaavien rahoitusinstrumenttien lainamarginaalien mahdollinen nousu syksyllä 2008 kiihtyneen rahoitusmarkkinakriisin seurauksena. Toisaalta rahoitusvarojen ja -velkojen käypiin arvoihin on vaikuttanut olennaisesti markkinakorkojen jyrkkä lasku.

Myyntisaamisten, ostovelkojen ja lyhyisiin markkinakorkoihin sidottujen rahoitusleasingsopimusten tasearvojen voidaan olettaa vastaavan riittävällä tarkkuudella niiden käypiä arvoa johtuen lyhyistä maturiteeteista ja koronuudistumisjaksoista. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

31. Pääoman hallinta

Componenta-konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Konsernin toimiala on luonteeltaan suhteellisen pääomavaltainen, mikä näin ollen edellyttää aktiviisia toimenpiteitä pääomarakenteen optimoimiseksi. Viime vuosien strategisesti merkittävät yritysostot ja investoinnit ovat osaltaan vaikuttaneet konsernin nykyiseen pääomarakenteeseen.

Hallitus ja johto seuraavat säännöllisesti konsernin pääomarakennetta. Johdon raportoinnissa eri muotoiset pääomalainat luetaan omaksi pääomaksi. Konsernissa seurataan erityisesti oman pääoman (sisältäen pääomalainat) suhdetta taseen loppusummaan, jonka strategian mukaiseksi tavoitetasoksi on asetettu 40 % vuoden 2012 loppuun mennessä.

Pääomaa hallinnoidaan mm. osingonjakopolitiikalla (osakkeenomistajien niin hyväksyessä) ja laskemalla liikkeelle erimuotoisia pääomalainoja. Vuoden 2008 aikana on jatkettu panostuksia käyttöpääoman pienentämiseksi muun muassa varastoja optimoimalla, asiakassaatavien perintää tehostamalla ja saamistenmyyntiohjelmaa edelleenlaajentamalla. Konserni on lyhentänyt maksuaikoja 1.1.2009 alkaen osalle asiakkaistaan. Pääomalainoja erääntyy maaliskuussa 2009 9,5 Me.

Sisäisen seurannan lisäksi konserni raportoi rahoittajille sopimusehdoissa määriteltyjä pääomaan liittyviä tunnuslukuja (ns. finanssikovenantteja). Konserni pyrkii saavuttamaan lainoissa määritellyt korkomarginaaliin liittyvät kannustintasot korkokulujen pienentämiseksi.

Tärkeimmät pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut

	31.12.2008	31.12.2007
Nettovelkaantumisaste, pääomalainat omaan pääomaan lukien	168,9 %	120,2 %
Omavaraisuusaste, pääomalainat
omaan pääomaan lukien	27,8 %	31,4 %

32. Rahoitusriskien hallinta

Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Konsernin rahoituksen saatavuus pyritään varmistamaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja -instrumenttien osalta. Yhden rahoituslähteen luototusosuus ei saa nousta rahoituspolitiikassa asetetun määrän yli. Konsernissa käytössä olevista rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat 28.6.2007 päivätty syndikoitu rahoituslimiittisopimus nimellismäärältään 200 Me, erimuotoiset pääomalainat, bilateraaliset sopimukset, yritystodistuslimiitti (150 Me), myyntisaatavien rahoitus ilman takautumisoikeutta sekä leasingrahoitus. Vuoden 2008 lokakuussa allekirjoitettiin eläkelainajärjestely, jossa osa Componenta-konsernin Suomen tytäryhtiöistä nosti TyEL-lainaa yhteensä 20,0 Me. Eläkelainojen takaisinmaksuaika on 7-10 vuotta.

Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernilla tulee olla maksuvalmius, jolla katetaan lähitulevaisuuteen kohdistuvat sitoumukset. Maksuvalmiuden vähimmäismäärä on määritelty rahoituspolitiikassa. Konsernin maksuvalmius on turvattu kassavarojen lisäksi vahvistetuilla, käyttämättömillä luottolimiiteillä, joiden määrä tilinpäätöshetkellä oli 63 Me (143 Me).

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen (nimellismäärä) ja korkojen kassavirtajakauma 2008

	2009	2010	2011	2012	2013	2014+
Lainat rahoituslaitoksilta	-27,8	-7,7	-4,3	-123,0	-	-2,3
Rahoitusleasing	-1,9	-2,5	-1,2	-1,2	-1,2	-2,4
Eläkelainat	-3,9	-3,9	-3,9	-2,6	-2,6	-6,9
Pääomalainat	-9,5	-	-14,2	-	-	-
Vaihdettavat pääomalainat	-	-15,6	-14,5	-	-	-
Yritystodistuslainat	-17,6	-	-	-	-	-
Ostovelat ja muut velat	-54,4	-0,2	-	-	-	-
Korkokulut lainoista	-12,1	-8,2	-7,0	-4,7	-0,5	-0,6
Koronvaihtosopimukset, netto	-0,7	-0,5	-0,1	-	-	-
	-127,9	-38,6	-45,2	-131,5	-4,3	-12,2

Lukuja ei ole diskontattu vastaamaan niiden nykyarvoa. Luvut ovat voimassa vain tilinpäätöshetkellä ja voivat vaihtuvakorkoisten sopimusten korkojen määrän osalta poiketa toteutuvista kassavirroista. Rahoitusvelkojen takaisinmaksutaulukolla ei ole tarkoitus kuvata konsernin odotettua kokonaisrahavirtaa.

Valuuttajohdannaisten tuleviin kassavirtoihin liittyy valuuttakurssieron osalta myös huomattava vaihtelun mahdollisuus eikä niitä siksi esitetä takaisinmaksutaulukossa. Sähköjohdannaiset liittyvät oleellisesti fyysisiin sähköntoimituksiin ja käsitellään siten osana tulevia sähkönostoja. Näin ollen niitä ei raportoida osana konsernin rahoitusvelkojen kassavirtataulukkoa. Valuuttajohdannaisten, sähköjohdannaisten sekä korko-optioiden odotetut kassavirrat tilinpäätöshetkellä vastaavat niiden käypiä arvoja (liitetietojen kohta 33 Johdannaissopimukset).

Rahoitusleasingsopimusten osalta käytetään rahoitusleasingvelan lyhennyksiä ja korkokuluja riittävänä arviona maksettavista vuokrista. Pieniä eroa todelliseen kassavirtaan aiheuttavat ainoastaan korkotason muutokset. Maksettavat korot on laskettu voimassaolevilla nimelliskoroilla. Näin ollen vaihtuvakorkoisten sopimusten todelliset koronmaksut tulevat todennäköisesti hieman poikkeamaan taulukossa esitetyistä luvuista.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen (nimellismäärä) ja korkojen kassavirtajakauma 2007

	2008	2009	2010	2011	2012	2013+
Lainat rahoituslaitoksilta	-25,7	-9,6	-4,7	-4,3	-48,0	-0,0
Rahoitusleasing	-1,6	-1,5	-2,1	-0,8	-0,7	-1,9
Eläkelainat	-2,1	-1,3	-1,2	-1,2	-	-
Pääomalainat	-5,3	-9,5	-	-14,2	-	-
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	-15,6	-14,5	-	-
Yritystodistuslainat	-108,2	-	-	-	-	-
Ostovelat ja muut velat	-66,0	-0,1	-0,2	-	-	-0,3
Korkokulut lainoista	-11,7	-8,0	-6,5	-5,4	-1,2	-0,2
Koronvaihtosopimukset, netto	0,2	0,1	-0,1	-0,0	-	-
	-220,4	-29,9	-30,4	-40,4	-49,9	-2,4

Valuuttariski

Konsernin valuuttariski jaetaan valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja tuloksesta johtuvaan translaatioriskiin. Transaktioposition laskentaa muutettiin kuluneella tilikaudella siten, että siihen ei enää sisällytetä konsernin ennustettuja 6 kuukauden myyntejä ja ostoja vaan ainoastaan taseessa olevat valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat. Nämä muodostavat transaktioposition osuuden, jonka muutokset vaikuttavat liikevoittoon. Erillisenä tästä positiosta tarkastellaan niitä transaktioposition eriä, joiden valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat tulosvaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin kuten valuuttamääräiset rahat ja pankkisaamiset sekä konsernin sisäiset ja ulkoiset valuuttalainat. Transaktioposition molempien osien suojausasteeksi on määritelty 90 - 110 %. Mikäli kyseisen valuutan position kokonaismäärä kuitenkin alittaa 3 Me, tehdään suojautumispäätös tapauskohtaisesti. Edellä mainitusta position määrittelystä voidaan poiketa kustannustehokkuuden säilyttämiseksi. Näin on toimittu Componenta Turkin valuuttamääräisten erien osalta; taseen myyntisaamiset on valuuttaposition laskennassa netotettu valuuttamääräisiä velkoja vastaan ja hyödynnetty näin erien luonnollinen suojaussuhde tuloksessa rahoituserien jälkeen. Mikäli taseen myyntisaamiset ja valuuttamääräiset velat eivät nimellismääräisesti vastaa toisiaan, on suojausaste konsernin toimitusjohtajan harkinnassa aina 20 Me:oon asti.

Translaatiopositio määritellään konsernin niiden ulkomaisten tytär- ja osakkuusyritysten omien pääomien ja kertyneiden voittojen perusteella, joiden toimintavaluuttana on muu kuin euro. Rahoituspolitiikan mukaisesti translaatiopositiosta suojataan konsernin toimitusjohtajan harkintaan perustuen 0 - 100 %.

Suojautumisessa valuuttakurssien muutoksilta käytetään valuuttalainojen ja -talletusten sekä muiden luonnollisten suojaussuhteiden lisäksi tavanomaisia johdannaisinstrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, joiden hinnoittelu markkinoilla on luotettavaa. Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuoden. Valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Turkin liira, Ruotsin kruunu ja Ison-Britannian punta.

Oheisessa taulukossa on kuvattu konsernin avoimen valuuttaposition, sisältäen suojaustarkoituksessa hankitut valuuttajohdannaiset (liitetietojen kohta 33), herkkyys markkinamuutoksille.

	Keskikurssi	Avoin kokonais-	Arvio potentiaalisesta		Valuuttakurssimuutoksen vaikutus + / -
31.12.2008	31.12.2008	valuuttapositio Me	valuuttakurssimuutoksesta %	tuloslaskelmaan	omaan pääomaan
EUR/USD	1,3917	-1,9	10	0,2 / -0,2	-
EUR/GBP	0,95250	5,4	20	-0,5 / 0,7	-0,2 / 0,3
EUR/TRY	2,1408	130,7	15	1,5 / -2,0	-18,5 / 25,1
EUR/SEK	10,8700	4,3	10	-0,1 / 0,1	-0,3 / 0,3
EUR/DKK	7,4506	0,0	5	0,0 / -0,0	-
	Keskikurssi	Avoin kokonais-	Arvio potentiaalisesta		Valuuttakurssimuutoksen vaikutus + / -
31.12.2007	31.12.2007	valuuttapositio Me	valuuttakurssimuutoksesta %	tuloslaskelmaan	maan pääomaan
EUR/USD	1,4721	-16,2	5	0,8 / -0,9	-
EUR/GBP	0,73335	6,2	5	-0,3 / 0,3	-
EUR/TRY	1,7170	58,7	5	2,0 / -2,2	-4,7 / 5,2
EUR/SEK	9,4415	5,3	5	-0,5 / 0,6	-
EUR/DKK	7,4583	-1,1	5	0,0 / -0,0	-

Konsernissa ei sovelleta IAS 39:n mukaista rahavirran tai käyvän arvon suojauslaskentaa transaktioposition osalta. Sen sijaan translaatiopositioiden suojaukset pyritään pitämään ulkomaiseen yhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojauslaskennan piirissä. Tavoitteena on, että näiden suojausten kaikki arvonmuutokset kirjataan omaan pääomaan muuntoeroja vastaan. Näin ollen valuuttakurssien muutoksista aiheutuvia suoria muutoksia omaan pääomaan aiheuttavat ainoastaan muutokset avoimessa translaatiopositiossa.

Korkoriski

Konsernin käyvän arvon ja rahavirran korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin lainasalkkuun, myytyihin laskusaataviin sekä rahoitusleasingsopimuksiin. Konsernin asiakasmarkkinoiden syklisyyden johdosta konsernin nettokorkoaseman keskimääräinen koronuudistusjakso on rahoituspolitiikassa määritelty vähintään vuodeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Konsernin nettokorkoasema uusiutuu keskimäärin 14 kuukaudessa (14 kk). Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisiin. Lisäksi korkoriski on hajautettu koronuudistusjaksoille. Korkotason muutokset vaikuttavat siten asteittain konsernin tulokseen. Korkoriskiä hallitaan lisäksi käyttämällä korkojohdannaisia. Korkojohdannaisilla on lisätty kiinteäkorkoisten sopimusten määrää ja siten pidennetty keskimääräistä koronuudistusjaksoa.

Konserni arvostaa ainoastaan johdannaiset käypään arvoon. Konsernin tulosta suojaavat korkojohdannaiset jaetaan IAS 39:n mukaisessa rahavirran suojauslaskennassa mukana oleviin johdannaisiin sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin ja velkoihin. Näin ollen korkotason muutokset eivät vaikuta korollisten erien tasearvoihin vaan ainoastaan tuloslaskelmaan kirjattaviin korkokuluihin ja -tuottoihin, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltujen korkojohdannaisten käypien arvojen muutoksiin tuloslaskelmassa sekä rahavirran suojauslaskennassa mukana olevien koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutoksiin konsernin omassa pääomassa.

TULOSLASKELMA - RAHOITUSKULUT		31.12.2008 tilikaudelle 2009		31.12.2007 tilikaudelle 2008
	Ennustettu rahoi- tuskulun muutos	Herkkyys korkokäyrä +100bp	Ennustettu rahoi- tuskulun muutos	Herkkyys korkokäyrä +50bp
Vaihtuvakorkoiset velat	1,3	-1,5	-0,4	-0,9
Kiinteäkorkoiset velat	-	-	-0,0	-0,0
Koronvaihtosopimukset, korkokulut- ja tuotot netto	-0,6	0,6	0,1	0,3
Koronvaihtosopimukset, käyvän arvon muutos	-	0,3	-	0,1
OMA PÄÄOMA - SUOJAUSINTRUMENTTIEN RAHASTO		Käyvän arvon muutos korkokäyrä +100bp		Käyvän arvon muuto korkokäyrä +50bp
Koronvaihtosopimukset, netto		0,8		0,4

(Rahavirran suojauslaskennassa mukana olevat)

Ennustettu korkokulun lisäys kuvastaa muutosta korkokuluissa mikäli korkokäyrä toteutuisi tilinpäätöstä seuraavana tilikautena markkinoiden tarkasteluhetkellä hinnoittelemalla tavalla. Herkkyysanalyysissä arvioidaan tilinpäätöspäivän korkokäyrän paralleelia nousua 1,0 %-yksiköllä (0,50). Positiivinen luku tarkoittaa ennustetun korkokulun pienenemistä ja negatiivinen korkokulun kasvua.

Laskelmissa oletusarvona on, että erääntyvät lainat uudelleenrahoitetaan vastaavalla instrumentilla. Lisäksi oletuksena on, ettei lainoja lyhennetä eli laskelmat huomioivat ainoastaan koronuudistumisriskin, joka kohdistuu tilinpäätöshetkellä avoimena oleviin korollisiin lainoihin ja niiden nimelliskorkoihin. Koronvaihtosopimusten osalta ei ole oletettu, että sopimuksia jatketaan vastaavilla instrumenteilla niiden erääntyessä.

Luottoriski

Kukin konserniyhtiö vastaa ensisijaisesti omiin asiakassaataviin liittyvistä luottoriskeistä. Konsernin talousosasto ohjeistaa ja valvoo luottoriskin hallintaa.

Konsernilla ei ole merkittäviä asiakassaatavien luottoriskikeskittymiä. Konsernin asiakaskunta on hajautunut eivätkä yksittäisen asiakaskonsernin saamiset ylitä 6 % konsernin myyntisaamisista. 95 % konsernin myynnistä suuntautuu Eurooppaan, mutta jakautuen useaan eri maahan.

Monet asiakkaista ovat pitkäaikaisia, vakavaraisia yhtiöitä, mutta yksittäistapauksissa käytetään luottoseurantayhtiöiden maksukäyttäytymiseen ja vakavaraisuuteen liittyviä raportteja luottopäätösten tukena. Konsernin luottoriskipositiota pienennetään myymällä asiakaslaskusaatavia rahoitusyhtiöille ilman takautumisoikeutta. Myyntisaamisten erääntymistä seurataan säännöllisesti vähintään kahden viikon välein.

Meneillään olevan talouskriisin johdosta asiakasyritysten luottoriskien arvioidaan kasvaneen. Kasvaneiden riskien vuoksi Componenta on tehostanut asiakassaatavien perintää ja lyhentänyt maksuaikoja osalle asiakkaistaan vuoden 2009 alusta lukien.

Luottotappiot tilikaudella olivat -0,7 Me (-0,0 Me). Konsernin luottotappioriski 64,5 Me (105,8 Me) vastaa rahoitusvaroja, lukuunottamatta myytävissä olevia osakesijoituksia. Kassavaroja sijoitetaan vain hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti kohteisiin, joissa luottoriski on arvioitu vähäiseksi. Sijoituksen maksimimaturiteetti on rajoitettu 1 viikkoon ja maksimisijoitusmäärät on lisäksi määritelty vastapuolittain.

Konserni on saanut joiltakin alihankkijoiltaan, toimittajiltaan sekä asiakkailtaan pankkitakauksia sekä vekseleitä maksettuja ennakkoja ja myyntisaamisia vastaan. Alihankkijoilta ja toimittajilta saatujen takausten ja muiden sitoumusten kokonaismäärä on 4,7 Me ja saatavien 0,3 Me. Asiakkailta saatujen takausten ja muiden sitoumusten kokonaismäärä on 0,5 Me ja saatavien 0,3 Me. Vakuuksia ei ole mahdollista siirtää tai myydä eteenpäin eikä niitä voi pantata edelleen.

Avoimet myyntisaamiset erääntyvät seuraavasti

	31.12.2008	31.12.2007
Erääntymättömät	34,7	44,1
Erääntyneet
alle 1 kk	10,0	23,1
1 - 3 kk	4,8	2,8
3 - 6 kk	2,3	0,4
yli 6 kk	0,5	0,8
	52,3	71,2

33. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot	2008	2007
	Nimellisarvo	Nimellisarvo
Valuuttajohdannaiset *)
Valuuttatermiinisopimukset	5,4	11,8
Valuutanvaihtosopimukset	30,9	64,9
Korkojohdannaiset
Korko-optiot	46,0	40,0
Koronvaihtosopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	38,2	8,0
1 - 5 vuoden sisällä erääntyvät	56,0	49,1
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	4,4	3,0
1 - 5 vuoden sisällä erääntyvät	5,5	3,3

*) Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuosi.

Johdannaissopimusten käyvät arvot	2008	2008	2008	2007
	Käypä arvo,	Käypä arvo,	Käypä arvo,	Käypä arvo,
	positiivinen	negatiivinen	netto	netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	0,3	-	0,3	0,0
Valuutanvaihtosopimukset	2,4	-0,0	2,3	0,5
Korkojohdannaiset
Korko-optiot	0,8	-0,2	0,6	0,3
Koronvaihtosopimukset	0,0	-2,8	-2,8	0,2
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset	0,0	-2,1	-2,1	1,5

Johdannaissopimuksen käypä arvo vastaa sitä tuottoa tai kulua, jonka konserni kirjaisi, jos se sulkisi sopimuksen tilinpäätöspäivänä. Korko-optiosopimusten sekä valuutta- ja sähköjohdannaisten käypä arvo lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien kassavirtojen nykyarvona käyttäen laskennassa tilinpäätöshetken korkokäyrää.

Taseen valuuttamääräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen kurssieromuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Valuuttamääräisiä lainoja vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot sekä kaikkien valuuttajohdannaisten kertyneet korkoerot ja korkoerojen arvostukset esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Niiden korkosuojausten, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa, käyvät arvot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Johdannaisten realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot esitetään taseen lyhytaikaisissa saamisissa ja veloissa.

Sähkötermiinien herkkyysanalyysi

Sähkötermiinien markkinahintojen muutokset vaikuttaisivat sähköjohdannaisten käypiin arvoihin seuraavasti:

	2008	2007
Sähkötermiinien markkinahinnan muutos	30 %/-30 %	10 %/-10 %
Sähkötermiinien käyvän arvon muutos	2,3 / -2,3	0,8 / -0,8

Avoimien valuutta- ja korkopositioiden herkkyys markkinahintojen muutoksille on esitetty liitetietojen kohdassa 32.

Rahavirran suojauslaskennassa mukana olevat johdannaissopimukset

	2008	2008	2007	2007
	Nimellisarvo	Käypä arvo,	Nimellisarvo	Käypä arvo,
		tehokas osuus		tehokas osuus
Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset	73,0	-2,2	37,0	-0,1
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset	9,8	-2,1	6,3	1,5

Korkojen ja hyödykkeiden markkinahintariskeiltä suojaavien johdannaisten käyvät arvot on kirjattu rahavirran suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti oman pääoman suojausinstrumenttien rahastoon, josta ne siirretään tuloslaskelmaan suojattavan erän toteutuessa tai jos sen toteutumista ei enää voida pitää todennäköisenä. Korkojohdannaisista aiheutuvat tuloslaskelmavaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja sähköjohdannaisten ostojen oikaisueriin. Tilinpäätöshetkellä korkoriskeiltä suojatut erät toteutuvat kolmen vuoden kuluessa, samoin suojatut sähköostot. Suojattujen rahavirtojen toteutuminen on erittäin todennäköistä.

Tytäryhtiöiden hankintamenoon ei ole aktivoitu kuluneella tilikaudella tai sitä edeltäneellä vertailukaudella valuuttakurssieroja.

Ulkomaiseen yhtiöön tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennassa mukana olevat johdannaissopimukset

	2008 Nimellisarvo	2008 Käypä arvo, tehokas osuus	2007 Nimellisarvo	2007 Käypä arvo, tehokas osuus
Valuuttajohdannaiset Valuuttatermiinisopimukset Valuutanvaihtosopimukset	- -	- -	- 14,6	- 0,0

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia suojaamaan määriteltyjen valuuttajohdannaisten toteutuneet valuuttakurssierot sekä valuuttakurssierojen käyvät arvot on kirjattu oikaisemaan oman pääoman muuntoeroja, josta ne siirretään tuloslaskelmaan, mikäli sijoituksesta tai sen osasta luovutaan.

		2008		2007
Tilikaudella muuntoeroja oikaisemaan kirjatut toteutuneet ja toteutumattomat valuuttakurssierot (ennen verovaikutusta)		-		-2,2
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaissopimusten käyvät arvot
	2008 Nimellisarvo	2008 Käypä arvo	2007 Nimellisarvo	2007 Käypä arvo
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	5,4	0,3	11,8	0,0
Valuutanvaihtosopimukset	30,9	2,3	50,3	0,5
Korkojohdannaiset
Korko-optiot	46,0	0,6	40,0	0,3
Koronvaihtosopimukset	21,2	0,0	20,1	0,3

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat -luokkaan kuuluvat johdannaissopimukset liittyvät konsernin riskienhallintaan, mutta niihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä kytkettyjä johdannaisia.

34. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralleottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

	2008	2007
Yhden vuoden kuluessa	1,5	1,4
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa	2,7	3,0
Yli viiden vuoden kuluttua	0,3	0,3
Vähimmäisvuokrat yhteensä	4,5	4,7

Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset sisältää suurimmaksi osaksi kiinteistöjen, tuotantolaitteiden ja autojen vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 3 - 5 vuotta. Joihinkin sopimuksista sisältyy osto-optio hintaan, jonka voidaan odottaa vastaavan mahdollisena toteutushetkenä kohteen käypää arvoa.

Vuoden 2008 tuloslaskelmaan sisältyy muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1,6 Me (1,7 Me).

Konserni vuokralleantajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

	2008	2007
Yhden vuoden kuluessa	0,6	0,5
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	2,1	1,1
Vähimmäisvuokrat yhteensä	2,7	1,6

Muutamia tällä hetkellä tarpeettomista tuotanto- ja toimistotiloista on annettu vuokralle. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin yhdestä kolmeen vuotta, mutta joihinkin sopimuksiin liittyy mahdollisuus jatkovuokrakauteen alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Osa kiinteistöistä luokitellaan IFRS:n mukaisesti sijoituskiinteistöiksi.

35. Vastuusitoumukset

	2008	2007
Kiinteistökiinnitykset Omista velvoitteista	15,2	7,2
Yrityskiinnitykset Omista velvoitteista	2,2	2,6
Pantit Omista velvoitteista	151,2	152,9
Muut vastuut *)	13,2	12,1

*) Laskentaperiaatteita on tarkennettu, ja siltä osin vuoden 2007 vertailuluku on saatettu vastaamaan tarkennettuja periaatteita.

*) Muut vastuut sisältää Euroopan komission 20.10.2005 antaman päätöksen, jossa Componenta Oyj velvoitetaan palauttamaan Karkkilan kaupungille väitettyä EY:n perustamissopimuksen vastaista valtiontukea yhteensä noin 2,4 Me korkoineen siitä päivästä lukien, kun tuki on asetettu Componenta Oyj:n käyttöön. Komission päätöksessä väitetty takaisinperittävä tuki muodostuu kahdesta erästä seuraavasti:

1. Karkkilan kaupungin Componenta Oyj:lle maksama kauppahinta Karkkilan Keskustakiinteistöt Oy:n osakkeista määrältään noin 0,7 Me;

2. Karkkilan Keskustakiinteistöt Oy:n Componenta Oyj:lle maksama osakaslainasaatava määrältään noin 1,7 Me.

Componenta Oyj valitti Euroopan komission päätöksestä Euroopan Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen ("CFI") 29.12.2005 jätetyllä kanteella. CFI on 18.12.2008 antamallaan tuomiolla kumonnut Euroopan komission 20.10.2005 tekemän päätöksen. CFI on lisäksi velvoittanut komission korvaamaan Componenta Oyj:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Kulut ovat useita satoja tuhansia euroja.

CFI:n tuomiosta voidaan valittaa Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimeen kahden kuukauden kuluessa tuomion tiedoksisaannista. Mikäli tuomiosta ei valiteta em. aikana, tuomio saa lainvoiman.

Suomen valtio on käynnistänyt Componenta Oyj:tä vastaan komission päätöksen 20.10.2005 perusteella takaisinperintäoikeudenkäynnin Helsingin hallinto-oikeudessa. Valtio vaatii oikeudenkäynnissä Componenta Oyj:tä palauttamaan Karkkilan kaupungille komission määrältään täsmentämän päätöksen perusteella 2,1 Me vuotuisine korkoineen (0,4 Me:lle 28.2.2004 lähtien ja 1,7 Me:lle 4.3.2004 lähtien). Componenta Oyj on kiistänyt valtion vaatimukset kokonaisuudessaan perusteettomina. Oikeudenkäynti hallinto-oikeudessa on kesken.

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia

	2008	2007
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat	0,3	0,4
Eläkelainat	11,5	4,8
	11,8	5,2
Velat, joiden vakuudeksi on annettu muita pantteja
Rahalaitoslainat	135,8	65,1
Eläkelainat	0,8	1,1
	136,6	66,2

36. Lähipiiritapahtumat

Konserniyhtiöt

Yritys	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus %	Emoyhtiön omistusosuus %
Componenta Belgium N.V.	Sint-Lambrechts-Woluwe, Belgia	100,0	-
Componenta B.V.	Belfeld, Alankomaat	100,0	100,0
Componenta Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S.	Orhangazi, Turkki	93,6	93,6
Componenta France A.S.	Nanterre, Ranska	100,0	-
Componenta Främmestad AB	Essunga, Ruotsi	100,0	-
Componenta Germany GmbH	Korshenbroich, Saksa	100,0	-
Componenta Industri AB	Kristinehamn, Ruotsi	100,0	-
Componenta Italy Srl	Milano, Italia	100,0
Componenta Karkkila Oy	Karkkila	100,0	100,0
Componenta Netherlands B.V.	Tegelen, Alankomaat	100,0	-
Componenta Nisamo Oy	Lempäälä	100,0	-
Componenta Pietarsaari Oy	Pietarsaari	100,0	-
Componenta Pietarsaari MS Oy	Pietarsaari	100,0	-
Componenta Pistons Oy	Pietarsaari	100,0	-
Componenta Pori Oy	Pori	100,0	-
Componenta Suomivalimo Oy	Iisalmi	100,0	-
Componenta Sweden AB	Kristinehamn, Ruotsi	100,0	-
Componenta UK Ltd	Staffordshire, Iso-Britannia	93,6	-
Componenta USA, LCC	USA	100,0	-
Componenta Wirsbo AB	Surahammar, Ruotsi	95,0	-
De Globe Foundries Limited	Derbys, Iso-Britannia	100,0	-
Högfors-Finance Oy	Karkkila	100,0	-
Karkkilan Koskikiinteistö Oy	Karkkila	81,0	66,9
Karkkilan Lääkärikeskus Oy	Karkkila	100,0	100,0
Karkkilan Valimokiinteistö Oy	Karkkila	100,0	-
Kiinteistö Oy Ala-Emali	Karkkila	98,2	98,2
Kiinteistö Oy Pietarsaaren Tehtaankatu 13	Pietarsaari	100,0	-
Kiinteistö Oy Uusporila	Karkkila	100,0	31,8
Kiinteistö Oy Ylä-Emali	Karkkila	100,0	100,0
Luoteis-Uudenmaan Kiinteistöt Oy	Karkkila	100,0	100,0
Pietarsaaren Vanha Valimo Oy	Pietarsaari	100,0	-
Uudenmaan Rakennustiimi Oy	Karkkila	100,0	100,0
Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy	Karkkila	100,0	100,0

Liiketapahtumat lähipiirin kanssa

	2008	2007
Tavaroiden myynnit osakkuusyrityksille	-	0,0
Tavaroiden ostot osakkuusyrityksiltä	-0,5	-0,4
Palveluiden ostot osakkuusyrityksiltä	-0,1	-0,1
	-0,6	-0,5

Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palvelujen myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin.

Johdon (hallituksen jäsenet, toimitusjohtajat ja toimitusjohtajien sijaiset) työsuhde-etuudet

	2008	2007
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, Me	-1,6	-1,7
Palkat ja palkkiot, 1 000 e
Toimitusjohtaja	-270	-189
Hallituksen jäsenet
Heikki Bergholm	-50	-50
Heikki Lehtonen	-25	-25
Juhani Mäkinen	-25	-25
Marjo Raitavuo	-25	-25
Matti Tikkakoski	-25	-25

Erityisiä johdon eläkesitoumuksia ei ole.

Velat ja saamiset osakkuusyrityksiltä on eritelty kyseisten tase-erien liitetiedoissa, liitteet 18 ja 21.

Componenta Oyj antoi vuonna 2005 lähipiiriin kuuluvan henkilön puolesta konsernin liiketoimintaan liittyvän lainatakauksen (0,3 Me). Takaus päättyi vaatimuksetta vuonna 2007. Componenta Oyj myönsi vuonna 2007 lähipiiriin kuuluvalle henkilölle lainan konserniiin kuuluvan tytäryhtiön osakkeiden hankkimiseksi. Laina erääntyy korkoineen maksettavaksi vuonna 2013. Myydyt osakkeet on asetettu lainan vakuudeksi. Lainan nimellisvaluutta on Ruotsin kruunu ja sen käypä arvo tilinpäätöshetkellä 0,2 Me (0,3 Me).

Vuonna 2008 konserniin kuuluvat yhtiöt eivät ole myöntäneet uusia lainoja lähipiiriin kuuluville henkilöille. Myöskään lähipiiriin kuuluvien henkilöiden vastuisiin liittyviä takauksia ei ole annettu vuonna 2008.

Emoyhtiön tuloslaskelma ja tase (suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti)

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1. - 31.12.

Me	2008	2007
LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut Poistot ja arvonalentumiset	12,0 0,9 -13,6 -0,4	7,7 10,6 -9,3 -0,2
LIIKEVOITTO	-1,1	8,8
Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	51,6 -26,3 25,3	20,3 -18,3 1,9
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN	24,2	10,7
Välittömät verot	-0,2	-0,1
TILIKAUDEN TULOS	24,0	10,6

Emoyhtiön tase 31.12.

Me	2008	2007
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	1,2	0,6
Aineelliset hyödykkeet	0,5	0,4
Sijoitukset	207,1	207,2
	208,8	208,2
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset	93,9	102,2
Lyhytaikaiset saamiset	11,6	8,7
Rahat ja pankkisaamiset	1,9	1,2
	107,3	112,1
VASTAAVAA YHTEENSÄ	316,1	320,3
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	21,9	21,9
Ylikurssirahasto	15,1	15,1
Vararahasto	0,0	0,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	4,1	4,1
Kertyneet voittovarat	20,7	15,6
Tilikauden voitto	24,0	10,6
Oma pääoma yhteensä	85,8	67,3
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	0,0	0,0
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikaiset velat
Pääomalainat	44,2	53,8
Muut korolliset velat	147,4	65,7
Lyhytaikaiset velat
Pääomalainat	9,5	3,2
Muut korolliset velat	23,4	123,4
Korottomat velat	5,8	7,0
Vieras pääoma yhteensä	230,3	253,1
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	316,1	320,3

Konsernin kehitys

KONSERNIN KEHITYS 2004 - 2008

	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
2004	2005	2006	2007	2008
316,0	343,2	362,1	634,7	681,4
25,7	9,9	14,5	42,7	47,3
-7,9	-8,9	-9,9	-20,0	-28,7
17,9	1,0	4,6	22,7	18,6
15,6	2,2	3,5	21,6	13,9
				73,6
77,7	8,6	5,5	75,3	7,4
81,4	81,9	82,4	89,1	87,6
	IFRS 59,2	60,4	95,4	129,0

KONSERNIN KEHITYS 2004 - 2008 ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ

	FAS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
Me	2004	2004	2005	2006	2007	2008
Liikevaihto	316,1	316,0	343,2	362,1	634,7	681,4
Liikevoitto	11,4	12,5	6,6	14,9	34,9	47,9
Rahoitustuotot ja -kulut	-7,6	-7,9	-8,9	-9,9	-20,0	-28,7
Tulos rahoituserien jälkeen	3,9	4,6	-2,4	5,0	14,9	19,2
	FAS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
	31.12.2004	31.12.2004	31.12.2005	31.12.2006	31.12.2007	31.12.2008
Taseen loppusumma	273	272	269	484	497	450
Korolliset nettovelat	136	142	145	251	243	262
Sijoitettu pääoma	201	200	198	360	371	341
Sijoitetun pääoman tuotto, %	13,1	14,2	5,0	6,6	11,9	13,6
Oman pääoman tuotto, %	35,5	28,1	4,2	5,9	23,0	14,5
Omavaraisuusaste, %	23,3	20,6	18,1	19,2	20,3	16,4
Net gearing, %	214,2	253,8	297,5	270,7	241,3	355,8
Bruttoinvestoinnit	35,1	37,0	25,1	123,6	64,5	43,6
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa ilman vuokratyöntekijöitä	2 213	2 213	2 185	4 316	4 158	3 969

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

Me						1-12/2007		1-12/2008
Pohjoismaat						183,5		201,1
Muu Eurooppa						421,8		445,6
Muut maat						29,4		34,7
Yhteensä						634,7		681,4
LIIKEVAIHDON KEHITYS MARKKINA-ALUEITTAIN
Me	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07	Q1/08	Q2/08	Q3/08	Q4/08

Henkilöstö keskimäärin tilikaudella ilman vuokratyöntekijöitä 2 168 2 168 2 214 2 196 4 206 4 292

Me	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07	Q1/08	Q2/08	Q3/08	Q4/08
Pohjoismaat	53,7	46,5	38,5	44,9	52,1	59,6	45,9	43,4
Muu Eurooppa	106,7	106,6	96,7	111,8	125,2	133,0	114,7	72,7
Muut maat	7,4	7,7	8,0	6,3	7,7	8,4	9,5	9,2
Yhteensä	167,9	160,7	143,2	162,9	185,0	201,0	170,1	125,3

KONSERNIN KEHITYS

Me	1-12/2007	1-12/2008
Liikevaihto	634,7	681,4
Liikevoitto	42,7	47,3
Nettorahoituskulut	-20,0	-28,7
Tulos rahoituserien jälkeen	22,7	18,6

KONSERNIN KEHITYS LIIKETOIMINTADIVISIOONITTAIN

Liikevaihto, Me	1-12/2007	1-12/2008
Valimot	241,7	292,6
Konepajat	177,8	189,9
Turkki	225,7	242,7
Muu liiketoiminta	145,5	130,1
Sisäiset ja kertaluonteiset erät	-156,0	-173,8
Componenta yhteensä	634,7	681,4
Liikevoitto, Me	1-12/2007	1-12/2008
Valimot	16,7	23,3
Konepajat	6,5	5,8
Turkki	10,4	19,9

Muu liiketoiminta 1,6 -1,7 Sisäiset ja kertaluonteiset erät 7,5 -0,1 Componenta yhteensä 42,7 47,3

Tilauskanta, Me	31.12.2007	31.12.2008
Valimot ja konepajat	72,1	48,6
Turkki	41,9	17,9
Muu liiketoiminta	15,0	7,1
Componenta yhteensä	129,0	73,6

KONSERNIN KEHITYS NELJÄNNESVUOSITTAIN

Me	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07	Q1/08	Q2/08	Q3/08	Q4/08
Liikevaihto	167,9	160,7	143,2	162,9	185,0	201,0	170,1	125,3
Liikevoitto	26,3	9,5	2,4	4,5	23,1	23,2	7,2	-6,2
Nettorahoituskulut	-4,5	-4,4	-5,5	-5,6	-8,2	-4,5	-5,9	-10,1
Tulos rahoituserien jälkeen	21,8	5,1	-3,1	-1,1	14,9	18,7	1,3	-16,3

LIIKETOIMINTADIVISIOONIEN KEHITYS NELJÄNNESVUOSITTAIN

Liikevaihto, Me	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07	Q1/08	Q2/08	Q3/08	Q4/08
Valimot	63,1	62,0	52,4	64,2	73,1	86,1	71,1	62,3
Konepajat	46,0	45,5	39,4	46,8	50,5	54,3	44,3	40,8
Turkki	59,8	58,6	56,3	51,0	70,7	71,1	70,6	30,4
Muu liiketoiminta	39,9	35,2	31,4	39,1	40,3	38,7	28,3	22,8
Sisäiset ja kertaluonteiset erät	-40,9	-40,5	-36,4	-38,2	-49,6	-49,1	-44,2	-30,9
Componenta yhteensä	167,9	160,7	143,2	162,9	185,0	201,0	170,1	125,3
Liikevoitto, Me	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07	Q1/08	Q2/08	Q3/08	Q4/08
Valimot	5,2	6,1	0,8	4,7	8,9	12,4	2,2	-0,2
Konepajat	1,8	1,7	1,7	1,3	2,0	2,7	1,4	-0,2
Turkki	5,1	2,8	-0,6	3,0	13,0	7,0	4,2	-4,2
Muu liiketoiminta	1,2	0,0	0,5	-0,1	0,8	1,2	-0,4	-3,4
Sisäiset ja kertaluonteiset erät	13,0	-1,2	0,0	-4,3	-1,6	-0,1	-0,2	1,8
Componenta yhteensä	26,3	9,5	2,4	4,5	23,1	23,2	7,2	-6,2
Tilauskanta kauden lopussa, Me	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07	Q1/08	Q2/08	Q3/08	Q4/08
Valimot ja konepajat	56,2	58,1	68,3	72,1	73,4	74,0	73,2	48,6
Turkki	38,5	35,7	41,4	41,9	45,7	48,1	31,2	17,9
Muu liiketoiminta	9,9	13,1	15,3	15,0	15,5	16,0	18,7	7,1
Componenta yhteensä	104,7	106,9	125,0	129,0	134,6	138,0	123,2	73,6

KONSERNIN KEHITYS ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ

Me	1-12/2007	1-12/2008
Liikevaihto	634,7	681,4
Liikevoitto	34,9	47,9
Nettorahoituskulut	-20,0	-28,7
Tulos rahoituserien jälkeen	14,9	19,2

KONSERNIN KEHITYS LIIKETOIMINTADIVISIOONITTAIN ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ

Liikevoitto, Me	1-12/2007	1-12/2008
Valimot	16,7	23,3
Konepajat	6,5	5,8
Turkki	10,4	19,9
Muu liiketoiminta	1,6	-1,7
Sisäiset erät	-0,3	0,6
Componenta yhteensä	34,9	47,9

KONSERNIN KEHITYS NELJÄNNESVUOSITTAIN ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ

Me	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07	Q1/08	Q2/08	Q3/08	Q4/08
Liikevaihto	167,9	160,7	143,2	162,9	185,0	201,0	170,1	125,3
Liikevoitto	13,4	9,5	3,3	8,8	23,1	23,1	7,7	-6,0
Nettorahoituskulut	-4,5	-4,4	-5,5	-5,6	-8,2	-4,5	-5,9	-10,1
Tulos rahoituserien jälkeen	8,9	5,1	-2,1	3,1	14,9	18,6	1,7	-16,1

LIIKETOIMINTADIVISIOONIEN KEHITYS NELJÄNNESVUOSITTAIN ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ

Liikevoitto, Me	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07	Q1/08	Q2/08	Q3/08	Q4/08
Valimot	5,2	6,1	0,8	4,7	8,9	12,4	2,2	-0,2
Konepajat	1,8	1,7	1,7	1,3	2,0	2,7	1,4	-0,2
Turkki	5,1	2,8	-0,6	3,0	13,0	7,0	4,2	-4,2
Muu liiketoiminta	1,2	0,0	0,5	-0,1	0,8	1,2	-0,4	-3,4
Sisäiset erät	0,1	-1,2	0,9	-0,1	-1,6	-0,2	0,3	2,0
Componenta yhteensä	13,4	9,5	3,3	8,8	23,1	23,1	7,7	-6,0

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2008

	Osakkaan nimi	Osakkeet	Osuus äänivallasta, %
1	Lehtonen Heikki	4 308 040	39,36
	Cabana Trade S.A.	3 801 988
	Oy Högfors-Trading Ab	506 052
2	Etra-Invest Oy Ab	3 237 464	29,58
3	Laakkonen Mikko	200 000	1,83
4	Inkinen Simo-Pekka	196 453	1,79
	Inkinen Simo-Pekka	189 453
	Väli-Gunnarla Avoin Yhtiö	7 000
5	Bergholm Heikki	180 000	1,64
6	Lehtonen Anna-Maria	178 823	1,63
7	Erikoissijoitusrahasto Evli Wealth Manager	100 000	0,91
8	Lehtonen Yrjö M.	79 040	0,72
9	Seppo Saario Oy	73 000	0,67
10	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	57 600	0,53
11	Sijoitusrahasto eQ Suomiliiga/Sijoitus	44 506	0,41
12	Lehtonen Jyri	43 000	0,39
13	Lehtonen Leena	42 340	0,39
14	Nelimarkka Esa	35 000	0,32
15	William ja Ester Otsakorven säätiö	32 000	0,29
	Hallintarekisteröidyt osakkeet	357 060	3,26
	Muut osakkaat	1 781 372	16,27
	Yhteensä	10 945 698	100,00

Hallituksen jäsenten omistusosuus on 41,2 %. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus.

Jos kaikki vaihtovelkakirjat konvertoidaan osakkeiksi, hallituksen jäsenten omistusosuus muuttuu 33,9 %:iin.

OSAKKEENOMISTUS SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2008

	Osakkaita		Osakkeita
Osakkeiden lukumäärä	kpl	%	kpl	%
1 - 100	482	25,82	31 616	0,29
101 - 500	776	41,56	219 664	2,01
501 - 1 000	289	15,48	234 189	2,14
1 001 - 5 000	236	12,64	532 047	4,86
5 001 - 10 000	36	1,93	257 656	2,35
10 001 - 50 000	35	1,87	731 517	6,68
50 001 - 100 000	5	0,27	372 308	3,40
100 001 - 500 000	5	0,27	1 021 197	9,33
500 001 -	3	0,16	7 545 504	68,94
Yhteensä = liikkeellelaskettu määrä	1 867	100,00	10 945 698	100,00

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA SEKTOREITTAIN 31.12.2008

	%
Kotimaiset yritykset	38,51
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	0,26
Julkisyhteisöt	0,56
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,74
Kotitaloudet	21,19
Hallintarekisteröidyt osakkeet ja muu ulkomaalaisomistus	38,73
	100,00

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2008	2007
Tulos/osake (EPS), e	1,24	1,97
Tulos/osake (EPS) laimennuksella, e	1,04	1,61
Oma pääoma/osake, e	6,09	8,34
Osinko/osake, e *)	0,50	0,50
Osinko/tulos, %	40,48	25,37
Efektiivinen osinkotuotto, %	10,53	5,97
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	3,85	4,25
Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, e	4,75	8,37
Osakkeen keskikurssi, e	8,34	11,05
Alin kurssi, e	4,62	8,17
Ylin kurssi, e	11,76	14,37
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa, Me	52,0	91,6
Pörssivaihto, 1 000 kpl	3 503	5 670
Pörssivaihto, % kokonaismäärästä	32,0	51,8
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella, 1 000 kpl	10 944	10 607
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, 1 000 kpl	10 946	10 942

*) Vuonna 2008 hallituksen esitys.

Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kuukausivaihto vuosina 2001 - 2008, kpl

Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kurssikehitys vuosina 2001 - 2008, euroa

03/01 08/01 01/02 06/02 11/02 04/03 09/03 02/04 07/04 12/04 05/05 10/05 03/06 08/06 01/07 06/07 11/07 04/08 09/08

OMX-yleishintaindeksi Componenta Oyj:n osakkeen (CTH), kurssi, e

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto-% (ROE)	=	Tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100 Oma pääoma ilman pääomalainoja + vähemmistöosuus (vuosineljännesten keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	=	Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Oma pääoma + korolliset velat (vuosineljännesten keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma ilman pääomalainoja + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Tulos/osake, e (EPS)	=	Tulos rahoituserien jälkeen – verot +/- vähemmistöosuus Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Tulos/osake, e, laimennusvaikutuksella	=	Kuten yllä, mutta osakemäärään on lisätty optioiden oikeuttama osakemäärä. Pääomavaikutus markkinakoron mukaan verovaikutus vähentäen. Optio-oikeuksien laimennusvaikutusta laskettaessa on otettu osakkeiden ja optioiden täyden vaihdon lukumäärää vähentävänä tekijänä huomioon se määrä osakkeita, jotka yhtiö olisi saanut, jos se olisi käyttänyt optioiden vaihdon toteutuessa saamansa varat omien osakkeiden hankintaan käypään arvoon (= tilikauden kaupantekokurssien keskiarvoon). Vaihtovelkakirjalainasta kirjattu korko verovaikutuksella vähennettynä on lisätty tilikauden tulokseen. Vaihtovelkakirjalainalla merkittävissä olevat osakkeet on lisätty jakajan osakemäärän.
Osakkeen keskikurssi, e	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake, e	=	Oma pääoma ilman pääomalainoja Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/osake, e	=	Tilikaudelta jaettu osinko Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos, %	=	Tilikaudelta jaettu osinko x 100 Tulos (kuten tulos/osake-tunnusluvussa)
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osinko/osake x 100 Tilikauden viimeinen pörssikurssi
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen pörssikurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Tilikauden viimeinen pörssikurssi Tulos/osake
Korolliset nettovelat	=	Korolliset velat + pääomalainat - rahat ja pankkisaamiset
Nettovelkaantumisaste (net gearing), %	=	Korolliset nettovelat x 100 Oma pääoma ilman pääomalainoja + vähemmistöosuus

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 48 793 824,54 euroa, josta tilikauden voitto on 24 019 072,96 euroa. Hallitus esittää 23.2.2009 pidettävälle yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

Osinkona jaetaan tilikauden voitosta 0,50 euroa osakkeelta 10 945 698 osakkeelle eli yhteensä 5 472 849,00 euroa ja jätetään omaan pääomaan 18 546 223,96 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Helsingissä 27. päivänä tammikuuta 2009

Heikki Bergholm Juhani Mäkinen Marjo Raitavuo hallituksen puheenjohtaja

Matti Tikkakoski Heikki Lehtonen

toimitusjohtaja Tilintarkastuskertomus

Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Componenta Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 28. päivänä tammikuuta 2009

Oy Audicon Ab KHT-yhteisö

Kari Miettinen KHT

www.componenta.com