AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Citycon Oyj

Interim / Quarterly Report Jul 15, 2015

3215_10-q_2015-07-15_a0178f39-988f-4394-a4c4-fa2ac41d5c38.pdf

Interim / Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

2015 Q2

CITYCON OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS TAMMIKUU–KESÄKUU 2015

Citycon Q2: Vakaa tulos alempien rahoituskustannusten tukemana

VUODEN 2015 TOINEN VUOSINELJÄNNES

  • Liikevaihto laski 60,2 miljoonaan euroon (Q2/2014: 61,9 milj. euroa), johtuen lähinnä ydinliiketoimintaan kuulumattomien kohteiden myynneistä, käynnissä olevista kehityshankkeista (mm. Ison Omenan laajennushanke) sekä heikommasta Ruotsin kruunusta. Tämä vaikutti myös nettovuokratuottoihin, jotka olivat 42,6 miljoonaa euroa (43,6 milj. euroa).
  • Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) kasvoi 5,6 miljoonaa euroa eli 23,1 % 30,0 miljoonaan euroon erityisesti alhaisempien operatiivisten rahoituskulujen ansiosta, joita laskivat taseen vahvistaminen viime vuonna ja lainojen jälleenrahoitus. Operatiivinen tulos/osake (EPRA EPS, basic) oli 0,051 euroa (0,053 euroa).
  • Tulos/osake oli 0,06 euroa (0,03 euroa). Kasvu oli seurausta lähinnä alhaisemmista nettorahoituskuluista, jotka laskivat 20,8 miljoona euroa eli 74,4 % johtuen lähinnä pienemmästä velan määrästä, heikentyneestä Ruotsin kruunusta ja alhaisemmasta keskikorosta.
  • Yhtiö täsmentää ohjeistustaan koskien operatiivista liikevoittoa ja operatiivista tulosta kattamaan Sektor yrityskaupan vaikutuksen.

TAMMIKUU – KESÄKUU 2015

  • Liikevaihto laski 120,3 miljoonaan euroon (Q1–Q2/2014: 123,2 milj. euroa) johtuen lähinnä divestoinneista, käynnissä olevista kehityshankkeista ja heikommasta Ruotsin kruunusta.
  • Nettovuokratuotot laskivat 1,3 miljoonaa euroa eli 1,6 % ja olivat 82,3 miljoonaa euroa (83,6 milj. euroa), johtuen lähinnä edellä esitetyistä syistä. Vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotto kasvoi 1,1 miljoonaa euroa eli 1,6 % ilman valuuttakurssien muutosta.
  • Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) kasvoi 11,5 miljoonaa euroa eli 25,1 % lähinnä matalampien operatiivisten rahoituskulujen ansiosta. Operatiivinen tulos/osake (EPRA EPS, basic) oli 0,097 euroa (0,102 euroa).
  • Tulos/osake oli 0,10 euroa (0,09 euroa). Nousu johtui pääasiassa alhaisemmista rahoituskuluista, jotka laskivat 25,3 miljoonaa euroa.
  • Liiketoiminnan nettorahavirta/osake oli 0,06 euroa (0,06 euroa).

AVAINLUVUT

IFRS:n mukaiset tunnusluvut Q2/2015 Q2/2014 %1) Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 %1) 2014
Liikevaihto Me 60,2 61,9 -2,7 120,3 123,2 -2,3 245,3
Nettovuokratuotto Me 42,6 43,6 -2,3 82,3 83,6 -1,6 169,4
Katsauskauden voitto/tappio
emoyhtiön omistajille
Me 35,1 12,3 185,2 62,1 40,9 51,7 84,5
Tulos/osake EUR 0,06 0,03 117,1 0,10 0,09 15,5 0,16
Liiketoiminnan nettorahavirta/
osake
EUR 0,01 0,00 291,9 0,06 0,06 -6,8 0,13
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo Me 2 819,6 2 741,5 2,9 2 819,6 2 741,5 2,9 2 769,1
Luototusaste (LTV) % 41,5 39,9 3,9 41,5 39,9 3,9 38,6
EPRA:n mukaiset tunnusluvut
Operatiivinen liikevoitto
(EPRA Operating profit)
Me 37,6 38,8 -3,2 72,5 74,3 -2,5 149,8
Operatiivinen tulos
(EPRA Earnings)
Me 30,0 24,3 23,1 57,5 45,9 25,1 99,7
Operatiivinen tulos/osake
(EPRA EPS, basic)
EUR 0,051 0,053 -4,4 0,097 0,102 -4,8 0,191
Nettovarallisuus/osake
(EPRA NAV per share)
EUR 2,99 3,00 -0,5 2,99 3,00 -0,5 3,01

1) Muutos-% on laskettu tarkoista luvuista ja viittaa vuosien 2015 ja 2014 väliseen muutokseen.

TOIMITUSJOHTAJA, MARCEL KOKKEEL:

Cityconin taloudellinen tulos vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla oli vakaa. Tulosta tukivat positiivinen vertailukelpoinen tulos, jatkuva keskittyminen kustannusten hallintaan ja keskimääräisten lainakulujen pieneneminen. Suomen heikon talouskasvun jatkumista ja vaisua vähittäiskauppaa tasapainotti terve talouskasvu Ruotsissa.

Neljänneksen aikana julkistimme Cityconin historian suurimman yrityskaupan, Sektor Gruppenin oston. Norjan markkinoille tulo täydentää strategisesti asemaamme Pohjoismaissa ja luo tasapainoisen portfolion toimintamaissamme. Kauppa tekee meistä Pohjoismaiden suurimman listatun kiinteistöyhtiön. Uskomme, että Citycon hyötyy suuremmasta mittakaavasta ja paremmasta näkyvyydestä ja saavuttaa synergiaetuja laajemman toimintansa ansiosta. Yrityskaupan rahoittamiseksi käynnistimme kesäkuussa noin 600 miljoonan euron merkintäoikeusannin. Myös jatkossa strategiamme on säilyttää vahva rahoitusprofiili, tavoitteena 40–45 %:n luototusaste (Loan to Value, LTV).

Neljänneksen aikana myös kehityshankkeitamme jatkettiin täyttä vauhtia. Toukokuussa avasimme IsoKristiinan ensimmäisen vaiheen, ja tällä hetkellä esivuokrattuna on 90 % ennen kauppakeskuksen varsinaista avaamista, joka tapahtuu lokakuussa. Göteborgissa sijaitsevan Mölndal Gallerian esivuokraus on edennyt vahvasti: yli 50 % tiloista on vuokrattu ja ankkurivuokralaisprofiili on hyvä. Rakentaminen alkaa kesän jälkeen. Kesäkuussa Citycon ilmoitti myyvänsä kolme ydinliiketoimintaan kuulumatonta kiinteistöä, joiden yhteenlaskettu kauppahinta on noin 70 miljoonaa euroa. Pääoman kierrätyksen jatkaminen on yksi johdon painopistealueita.

SEKTOR GRUPPENIN HANKINTA

– CITYCONISTA TULEE POHJOISMAIDEN SUURIN LISTATTU KAUPPAKESKUSYHTIÖ

Citycon tiedotti 25.5.2015, että se on allekirjoittanut sopimuksen norjalaisen kauppakeskusyhtiö Sektor Gruppen AS:n (Sektor) koko osakekannan ostamisesta noin 1 467 miljoonan euron velattomalla hinnalla. Käteiskauppahinta on noin 540 miljoonaa euroa. Yrityskauppa toteutui 14.7. ja siten Q2/2015 taloudelliset numerot eivät sisällä kaupan vaikutusta.

Sektor on Norjan toiseksi suurin kauppakeskusten omistaja, johtaja ja kehittäjä. Sektorin kiinteistöomaisuus koostuu yhteensä 34 kauppakeskuksesta, joista 20 on kokonaan omistettuja tai enemmistöomisteisia, neljä on vähemmistöomisteisia, kaksi on vuokrattuja ja kahdeksan muiden omistajien puolesta hallinnoituja kauppakeskuksia.

Citycon rahoittaa yrityskaupan kesä-heinäkuussa toteutetulla noin 600 miljoonan euron merkintäoikeusannilla ja pankeilta saadulla 400 miljoonan euron väliaikaisrahoituksella. Lisäksi Sektorin nykyiset noin 671 miljoonan euron pankkirahoitusfasiliteetit pysyvät voimassa. Lisätietoa merkintäoikeusannista löytyy osioista "Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat" ja "Katsauskauden jälkeiset tapahtumat".

Yrityskauppa vahvistaa Cityconin asemaa Pohjoismaiden suurimpana kauppakeskuksiin keskittyneenä listayhtiönä bruttoarvolla (Gross Asset Value, GAV) laskettuna ja Manner-Euroopan kolmanneksi suurimpana listattuna kauppakeskustoimijana. Cityconin toiminta kattaa yrityskaupan myötä kaikki Pohjoismaat ja kasvattaa samalla bruttoarvoaan lähes 50 %:lla 3,4 miljardista eurosta 4,9 miljardiin euroon.

Yrityskaupan jälkeen Citycon omistaa 55 kauppakeskusta Pohjoismaissa ja Virossa sekä kasvattaa vuosittaista kokonaiskävijämääräänsä noin 150 miljoonasta yli 200 miljoonaan.

Cityconin kiinteistökannan maantieteellinen jakauma yrityskaupan jälkeen:

1) Sisältää Kista Gallerian 100%

VERTAILUKELPOISTEN KOHTEIDEN NETTOVUOKRATUOTTO JATKUI POSITIIVISENA

Cityconin nettovuokratuotot laskivat 1,6 % ja olivat 82,3 miljoonaa euroa (83,6 milj. euroa). Tämä johtui pääasiassa divestoinneista ja heikentyneestä Ruotsin kruunusta, jotka laskivat nettovuokratuottoja 1,3 miljoonaa ja 0,8 miljoonaa euroa. Lisäksi käynnissä olevat kehityshankkeet kuten Ison Omenan laajennushanke laskivat nettovuokratuottoja 0,4 miljoonaa euroa. Cityconin liikevaihto oli 120,3 miljoonaa euroa (123,2 milj. euroa), jota divestoinnit ja heikompi Ruotsin kruunu vähensivät vastaavasti 2,2 miljoonalla ja 1,2 miljoonalla eurolla.

Vertailukelpoisten kohteiden bruttovuokratuotot kasvoivat 0,7 miljoonaa euroa eli 0,7 % ja nettovuokratuotot kehittyivät positiivisesti nousten 1,1 miljoonaa euroa eli 1,6 %. Vertailukelpoisten kohteiden hoitokulut olivat 1,4 % viime vuotta alhaisemmat, joista sähkö- ja lämmityskulujen lasku oli suurin yksittäinen selittävä tekijä. Kauppakeskuksissa vertailukelpoiset nettovuokratuotot kasvoivat 1,8 %, kun taas market- ja myymäläkiinteistöissä ne laskivat 0,4 %. Erityisesti suuremmat kauppakeskuskohteet, kuten Liljeholmstorget Galleria, Koskikeskus ja Rocca al Mare, vaikuttivat positiivisesti kauppakeskusten vertailukelpoisten nettovuokratuottojen kasvuun. Vertailukelpoisilla kohteilla tarkoitetaan kohteita, jotka ovat olleet yhtiön omistuksessa kaksi vastaavaa vertailukautta. Vertailukelpoisiin kohteisiin eivät kuulu kehitys- ja laajennuskohteet eivätkä tontit.

NETTOVUOKRATUOTTO JA LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN JA KIINTEISTÖKANTAKOHTAISESTI

Nettovuokratuotot Liikevaihto
Me Suomi Ruotsi Baltia ja uudet
markkinat
Yhteensä Yhteensä
Q1–Q2/2013 50,3 20,1 12,7 83,0 124,5
Hankinnat - - -0,1 -0,1 -0,1
Kehityshankkeet -0,5 0,3 1,3 1,2 0,9
Divestoinnit -1,0 -0,4 - -1,4 -2,6
Vertailukelpoiset kohteet 1,6 0,6 0,1 2,4 2,0
Muu (sis. Valuuttakurssieron ja IFRIC 21 vaikutuksen) -0,1 -1,2 -0,1 -1,4 -1,5
Q1–Q2/2014 50,4 19,4 13,9 83,6 123,2
Kehityshankkeet -0,8 0,4 - -0,4 -
Divestoinnit -0,6 -0,1 -0,6 -1,3 -2,2
Vertailukelpoiset kohteet -0,2 0,9 0,4 1,1 0,6
Muu (sis. Valuuttakurssieron ja IFRIC 21 vaikutuksen) -0,1 -0,7 0,0 -0,7 -1,2
Q1–Q2/2015 48,7 19,8 13,8 82,3 120,3

VUOKRAUSASTE PARANI

Koko kiinteistökannan taloudellinen vuokrausaste nousi 96,0 %:iin (95,7 %). Vuokrausasteen parantuminen vuodentakaiseen verrattuna johtui pääosin vajaakäytön laskusta Suomen market- ja myymäläkohteissa ja Ruotsin kauppakeskuskohteissa. Kauppakeskusten taloudellinen vuokrausaste oli 96,1 % (96,2 %) ja market- ja myymäläkiinteistöjen 94,8 % (92,4 %).

Yhtiön vuokrattava pinta-ala laski 2,3 % 931 340 neliömetriin ydinliiketoimintaan kuulumattomien kohteiden divestointien vuoksi. Kauden lopussa Cityconilla oli yhteensä 3 063 (3 223) vuokrasopimusta joiden keskimääräinen jäljellä oleva kestoaika oli 3,2 vuotta (3,4 vuotta).

Keskimääräinen neliövuokra nousi 21,7 eurosta 22,0 euroon pääasiassa indeksikorotusten ja divestointien vuoksi. Vähittäiskaupan haasteet Suomessa johtivat koko kiinteistökannan -4,0 %:n vuokranmuutokseen uusituissa vuokrasopimuksissa katsauskauden aikana.

Vuokran osuus vuokralaisten liikevaihdosta vertailukelpoisissa kauppakeskuskohteissa oli 8,9 % edellisen 12 kuukauden aikana.

VUOKRASOPIMUSKANNAN YHTEENVETO

Q2/2015 Q2/2014 Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 2014
Vuokrattava pinta-ala m2 931 340 953 290 931 340 953 290 933 040
Taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa % 96,0 95,7 96,0 95,7 96,3
Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä
oleva voimassaoloaika kauden lopussa
vuotta 3,2 3,4 3,2 3,4 3,2
Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo 1) Me 245,3 246,5 245,3 246,5 243,1
Keskimääräinen vuokra EUR/m2 22,0 21,7 22,0 21,7 21,6
Kauden aikana alkaneet vuokrasopimukset kpl 207 128 392 272 595
Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala 2) m2 29 288 29 705 73 962 60 401 122 568
Alkaneiden vuokrasopimusten
keskimääräinen vuokra 2)
EUR/m2 22,9 20,0 21,5 19,5 19,9
Kauden aikana päättyneet vuokrasopimukset kpl 162 132 492 336 724
Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala 2) m2 30 097 31 061 94 141 68 343 144 880
Päättyneiden vuokrasopimusten
keskimääräinen vuokra 2)
EUR/m2 21,4 20,2 20,5 21,4 21,0
Uusittujen vuokrasopimusten
vuokranmuutos 3)
% -5,6 -2,5 -4,0 -8,1 -3,4
Nettotuotto 4) % 6,2 6,4 6,2 6,4 6,3
Nettotuotto, vertailukelpoiset kohteet % 6,6 6,6 6,6 6,6 6,6

1) Sisältää annualisoidun bruttovuokratuoton, joka perustuu kauden lopussa voimassaolevaan vuokrasopimuskantaan, vapaiden tilojen markkinavuokraan, liikevaihtosidonnaisista sopimuksista saatuun vuokratuottoon (arvio) sekä mahdollisiin muihin vuokratuottoihin.

2) Alkaneet ja päättyneet vuokrasopimukset eivät välttämättä kohdistu samoihin tiloihin.

3) Viittaa samassa tilassa saman vuokralaisen kanssa uusittuihin sopimuksiin.

4) Sisältää käyttämättömän rakennusoikeuden arvon.

VÄHITTÄISKAUPAN HAASTEET VAIKUTTIVAT VUOKRALAISTEN MYYNTEIHIN

Kokonaismyynti Cityconin kauppakeskuksissa kauden aikana laski 1 % ja kävijämäärät laskivat 1 % edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Myynnin ja kävijämäärien lasku johtui pääosin heikosta vähittäiskaupan kehityksestä Suomessa sekä kiristyneestä kilpailutilanteesta yksittäisissä kauppakeskuskohteissa Suomessa ja Virossa. Vertailukelpoinen (LFL, like-for-like) kauppakeskusmyynti ja kävijämäärät laskivat 2 % vertailukauteen nähden.

KAUPPAKESKUSTEN MYYNNIT JA KÄVIJÄMÄÄRÄT 1)

Verrattuna vuodentakaiseen, % Myynnit Myynnit, LFL Kävijämäärä Kävijämäärä, LFL
Suomi -2 -3 -2 -3
Ruotsi 3 2 1 0
Baltia ja uudet markkinat -5 -5 -3 -3
Kauppakeskukset, yhteensä -1 -2 -1 -2

1) Myynti- ja kävijämääräluvuissa on mukana arvioita.

RAHOITUSKULUJEN LASKU TUKI OPERATIIVISEN TULOKSEN KASVUA

Hallinnon kulut olivat 11,2 miljoonaa euroa (10,2 milj. euroa). Kulujen nousu 1,0 miljoonalla eurolla johtui lähinnä korkeammista henkilöstökuluista, joiden nousuun vaikutti muun muassa Kistan henkilökunnan siirto Cityconin Ruotsin liiketoimintayksikköön sekä korkeammista IT-kuluista. Citycon-konsernin palveluksessa oli kesäkuun lopussa yhteensä 151 (142) henkilöä, joista 87 oli Suomessa, 50 Ruotsissa, 10 Virossa, 3 Hollannissa ja 1 Tanskassa.

Liikevoitto oli 75,1 miljoonaa euroa (87,6 milj. euroa). Liikevoiton lasku edellisvuoteen verrattuna johtui lähinnä pienemmistä nettovoitoista sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon, alhaisemmista nettovuokratuotoista ja korkeammista hallinnon kuluista.

Rahoituskulut (netto) laskivat 25,3 miljoonalla eurolla 16,3 miljoonaan euroon (41,6 milj. euroa) johtuen lähinnä pienemmästä velan määrästä, heikentyneestä Ruotsin kruunusta ja merkittävästi alhaisemmasta keskikorosta.

Osuus yhteisyritysten voitoista oli 7,3 miljoonaa euroa (6,1 milj. euroa). Kasvu johtui pääasiassa kauppakeskus Kista Gallerian suuremmasta käyvän arvon voitosta.

Katsauskauden voitto oli 62,1 miljoonaa euroa (45,4 milj. euroa). Voitto kasvoi alhaisempien rahoituskulujen seurauksena.

TASE JA RAHAVIRTA

KIINTEISTÖOMAISUUDEN ARVO NOUSI

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo nousi 50,5 miljoonalla eurolla 2 819,6 miljoonaan euroon (31.12.2014: 2 769,1 milj. euroa) 45,8 miljoonan euron bruttoinvestointien johdosta (sisältäen kiinteistöjen hankinnat). Lisäksi sijoituskiinteistöjen arvoa nostivat 3,0 miljoonan euron nettovoitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon. Valuuttakurssimuutokset nostivat sijoituskiinteistöjen käypää arvoa 13,7 miljoonalla eurolla. Toisaalta sijoituskiinteistöjen käypää arvoa pienensi 12,0 miljoonalla eurolla kahden ydinliiketoimintaan kuulumattoman kiinteistön siirto myytävissä oleviin sijoituskiinteistöihin.

Yhtiö on määritellyt muut kauppapaikat (market- ja myymäläkiinteistöt) ydinliiketoimintaan kuulumattomiksi kohteiksi ja ilmoittanut myyvänsä ne seuraavien vuosien aikana arvonlisäystoimenpiteiden jälkeen.

30.6.2015 31.12.2014
Kiinteistöjen
lukumäärä
Sijoitus
kiinteistöjen
käypä arvo, Me
Portfolio, % Kiinteistöjen
lukumäärä
Sijoitus
kiinteistöjen
käypä arvo, Me
Portfolio, %
Kauppakeskukset, Suomi 21 1 529,1 54 21 1 514,1 55
Muut kauppapaikat, Suomi 23 195,6 7 23 195,9 7
Suomi, yhteensä 44 1 724,8 61 44 1 710,0 62
Kauppakeskukset, Ruotsi 1) 9 729,1 26 9 690,3 25
Muut kauppapaikat, Ruotsi 2 14,0 0 2 19,4 1
Ruotsi, yhteensä 11 743,1 26 11 709,7 26
Kauppakeskukset,
Baltia ja uudet markkinat
4 351,8 12 4 349,4 13
Baltia ja uudet markkinat, yhteensä 4 351,8 12 4 349,4 13
Kauppakeskukset, yhteensä 34 2 610,0 93 34 2 553,8 92
Muut kauppapaikat, yhteensä 25 209,6 7 25 215,3 8
Citycon, yhteensä 59 2 819,6 100 59 2 769,1 100

YHTEENVETO KIINTEISTÖOMAISUUDESTA

1) Pois lukien Kista Galleria.

Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 3,0 miljoonaa euroa (13,4 milj. euroa). Arvonnousua kirjattiin yhteensä 35,7 miljoonaa euroa (35,4 milj. euroa) ja arvonalennusta yhteensä 32,7 miljoonaa euroa (22,0 milj. euroa). Kauppakeskuskohteiden käyvän arvon voitto oli 3,4 miljoonaa euroa kun taas ja market- ja myymäläkiinteistöjen käyvän arvon tappio oli 0,4 miljoonaa euroa.

KÄYVÄN ARVON MUUTOS

Me Q2/2015 Q2/2014 Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 2014
Suomi -14,3 -4,0 -17,0 1,7 -15,8
Ruotsi 14,6 0,2 18,1 3,1 13,3
Baltia ja uudet markkinat 1,6 5,2 2,0 8,5 18,1
Kauppakeskukset, yhteensä 2,3 1,3 3,4 14,7 21,4
Muut kauppapaikat, yhteensä -0,5 0,1 -0,4 -1,3 -5,7
Citycon, yhteensä 1,8 1,4 3,0 13,4 15,7

JLL:n määrittämä Cityconin koko kiinteistökannan keskimääräinen nettotuottovaatimus 30.6.2015 oli 6,1 % (31.12.2014: 6,1 %). Arvioinnissa käytetty markkinavuokrien painotettu keskiarvo per neliö nousi 26,0 euroon (31.12.2014: 25,2 euroa). JLL:n laatima, kauden lopun tilanteen mukainen arviolausunto on saatavilla yhtiön verkkosivuilta.

Cityconin katsauskauden bruttoinvestoinnit (hankinnat mukaan lukien) olivat yhteensä 66,3 miljoonaa euroa (45,3 milj. euroa).

BRUTTOINVESTOINNIT

Me Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014
Kiinteistöjen hankinnat 0,6 -
Yhteisyritysten hankinnat ja investoinnit 19,4 13,2
Kiinteistökehitys 45,2 30,9
Muut investoinnit 1,0 1,3
Bruttoinvestoinnit yhteensä (ml. hankinnat) 66,3 45,3
Bruttoinvestoinnit segmenteittäin
Suomi 49,7 30,3
Ruotsi 15,1 13,6
Baltia ja uudet markkinat 0,5 0,2
Konsernihallinto 1,1 1,2
Bruttoinvestoinnit yhteensä (ml. hankinnat) 66,3 45,3

Divestoinnit 1) 5,5 3,7

1) Ei sisällä myyntejä, jotka on siirretty "Myytävissä olevat sijoituskiinteistöt"-kategoriaan.

YDINLIIKETOIMINTAAN KUULUMATTOMIEN KIINTEISTÖJEN MYYNTEJÄ JATKETTIIN

Yhtiö myi katsauskauden aikana yhden ydinliiketoimintaan kuulumattoman asuinportfolion Ruotsissa. Julkaistuaan päivitetyn strategiansa heinäkuussa 2011, yhtiö on myynyt yhteensä 26 ydinliiketoimintaan kuulumatonta kiinteistöä ja neljä asuinportfoliota yhteisarvoltaan noin 117 miljoonaa euroa.

Citycon ilmoitti kvartaalin aikana ostavansa norjalaisen kauppakeskustoimijan Sektorin 1,47 miljardilla eurolla (katso erillinen esittely yrityskaupasta). Lisäksi yhtiö ilmoitti allekirjoittaneensa sopimukset kolmen kohteen myynnistä, Porin Asema-aukio, Talvikkitie 7-9 ja Kallhäll, joiden yhteisarvo on noin 70 miljoonaa euroa. Porin Asema-aukion kaupan odotetaan toteutuvan toukokuussa 2017, jolloin kohteessa meneillään oleva kehityshanke valmistuu. Kahden muun kaupan arvioidaan toteutuvan Q3–Q4/2015 aikana.

HANKINNAT JA MYYNNIT Q1–Q2/2015

Sijainti Päivämäärä Vuokrattava
pinta-ala, m2
Hinta,
Me
Myynnit
Stenungstorg Asuinportfolio Göteborgin alue, Ruotsi 4.2. - 5,4

KEHITYSHANKKEET EDISTYIVÄT – ISOKRISTIINAN ENSIMMÄINEN VAIHE VALMISTUI

Yhtiöllä oli kauden lopussa käynnissä kaksi merkittävää kehityshanketta: Ison Omenan laajennus- ja uudistushanke Espoossa sekä IsoKristiinan laajennus- ja uudistushanke Lappeenrannassa.

Ison Omenan hankkeen kustannusarvio sisältäen nykyisen kauppakeskuksen osittaisen uudistuksen on yhteensä noin 250 miljoonaa euroa. Projektin ensimmäinen vaihe (osa A), käsittäen 120 miljoonan euron investoinnin, toteutetaan yhdessä NCC Property Developmentin kanssa. Hankkeen esivuokrausaste oli katsauskauden lopussa noin 40 % hankkeen koko laajennusosasta (ensimmäisen vaiheen vuokrausaste oli noin 55 %). Kauppakeskuksen laajennus avataan kahdessa vaiheessa Q3/2016 ja Q2/2017.

IsoKristiinan uudistus- ja laajennushankkeen ensimmäinen vaihe valmistui toukokuussa. Laajennus- ja uudistushankkeen kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan noin 110 miljoonaa euroa. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on mukana hankkeessa 50 %:n osuudella. Hankkeen esivuokrausaste nousi katsauskauden aikana noin 90 %:iin hankkeen laajennusosasta. Laajennetun kauppakeskuksen avajaiset pidetään lokakuussa 2015.

Lisäksi Citycon aloitti tammikuussa Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) uuden kampuksen rakentamisen Asema-aukion tiloihin Porissa. Yhtiö on tehnyt sopimuksen kiinteistön myynnistä kehityshankkeen valmistuttua.

Kvartaalin aikana yhtiö myös ilmoitti käynnistävänsä uuden Mölndal Galleria -kauppakeskuksen kehityshankkeen Göteborgissa elokuussa. Projektin valmistuttua Citycon ostaa yhteisyrityskumppani NCC:n 50 %:n osuuden kauppakeskuksesta, joten Cityconin kokonaisinvestointi hankkeeseen tulee olemaan noin 120 miljoonaa euroa.

Lisätietoja yhtiön valmistuneista sekä käynnissä ja suunnitteilla olevista kehityshankkeista löytyy vuoden 2014 vuosikertomus- ja vastuullisuusraportista.

Sijainti Pinta-ala ennen ja
jälkeen hankkeen
toteutumista, m2
Cityconin osuus
(arvioidusta) brutto
investoinnista, Me
Toteutuneet brutto
investoinnit 30.6.2015
mennessä, Me
Valmistuminen
Iso Omena Espoo, Suomi 63 300/99 000 182,0 58,9 Q3/2016 ja
Q2/2017
IsoKristiina Lappeenranta, Suomi 22 400/34 000 56,0 50,6 Q4/2015
Porin Asema-aukio Pori, Suomi 18 800/23 000 40,0 5,8 Q2/2017
Stenungstorg Göteborgin alue, Ruotsi 36 400/41 400 18,0 11,0 Q1/2016
Kista Galleria Tukholma, Ruotsi 94 600/95 100 6,0 6,0 Valmistunut
Q2/2015

VUONNA 2015 VALMISTUNEET JA 30.6.2015 KÄYNNISSÄ OLEVAT KEHITYSHANKKEET

OMA PÄÄOMA, VELAT JA RAHAVIRTALASKELMA

Osakekohtainen oma pääoma laski 2,75 euroon (31.12.2014: 2,78 euroa) lähinnä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tehdyn pääoman palautuksen johdosta, joka oli 0,15 euroa osakkeelta, ja omavaraisuusaste 52,0 %:iin (31.12.2014: 54.6 %).

Katsauskauden lopussa yhtiön emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 1 629,3 miljoonaa euroa (1 419,1 milj. euroa). Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma laski 21,4 miljoonaa euroa vuoden 2014 lopusta (1 650,7 milj. euroa) johtuen pääasiassa 89,0 miljoonan euron sijoitetun oman pääoman rahastosta tehdystä palautuksesta. Toisaalta emoyhtiön omistajille kuuluva 62,1 miljoonan euron suuruinen katsauskauden voitto kasvatti omaa pääomaa.

Taseen velat olivat yhteensä 1 510,7 miljoonaa euroa (1 632,8 milj. euroa), josta lyhytaikaista velkaa oli 202,7 miljoonaa euroa (329,2 milj. euroa). Korolliset velat laskivat edellisvuodesta 24,8 miljoonaa euroa 1 276,4 miljoonaan euroon. Korollisten velkojen käypä arvo laski edellisvuodesta 22,2 miljoonaa euroa 1 286,4 miljoonaan euroon.

Liiketoiminnan nettorahavirta oli 33,8 miljoonaa euroa (27,6 milj. euroa) raportointijakson aikana. Investointien nettorahavirta oli 56,5 miljoonaa euroa (38,8 milj. euroa). Investoinnit sijoituskiinteistöihin, yhteisyrityksiin ja aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat 61,3 miljoonaa euroa (45,2 milj. euroa). Investointien rahavirtaa paransivat 5,0 miljoonan euron (6,4 milj. euron) sijoituskiinteistöjen myynnit. Rahoituksen nettorahavirta oli 1,6 miljoonaa euroa (112,5 milj. euroa). Rahoituksen nettorahavirtaan vaikutti merkittävästi raportointikauden aikana sijoitetun vapaan pääoman rahastosta tehty palautus 89,0 miljoonaa euroa.

RAHOITUS

Citycon toteutti viime vuoden aikana useita toimenpiteitä, joilla vahvistettiin yhtiön rahoitusasemaa ja tasetta, alennettiin rahoituskustannuksia sekä pidennettiin lainamaturiteetteja.

Toukokuussa Citycon ilmoitti ostavansa Sektorin noin 1.47 miljardilla eurolla (katso erillinen esittely yrityskaupasta). Kauppa toteutui Q2-raportointikauden jälkeen 14.7. Citycon rahoittaa yrityskaupan noin 600 miljoonan euron merkintäoikeusannilla, sekä väliaikaisrahoituksella ja on saanut suostumuksen siihen, että Sektorin olemassa olevat pankkirahoitusfasiliteetit pysyvät voimassa yrityskaupan toteuttamisen jälkeen.

Väliaikaisrahoitus käsittää yhteensä 400 miljoonan euron väliaikaiset rahoitusfasiliteetit, jotka ovat myöntäneet Danske Bank A/S ja Pohjola Pankki Oyj. Yhtiö nosti tästä noin 220 miljoonaa euroa kaupan toteutuessa. Väliaikaiset rahoitusfasiliteetit erääntyvät vuoden kuluttua ja korkomarginaali on linjassa tai alempi kuin Cityconin olemassa olevilla lainafasiliteeteilla. Sektorin nykyisten noin 671 miljoonan euron pankkirahoitusfasiliteettien osalta on saatu suostumukset sekä Cityconin että Sektorin rahoittajapankeilta siihen, että ne pysyvät voimassa yrityskaupan toteutumisen jälkeen vuoden ajaksi.

Kaupan toteutumisen yhteydessä Citycon uudelleenrahoitti kolme Sektorin liikkeeseen laskemaa vakuudellista joukkovelkakirjalainaa, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 222 miljoonaa euroa niin, että Sektor osti joukkovelkakirjalainansa takaisin ennenaikaisesti. Lisäksi vanha Sektorin myyjien antama noin 42 miljoonan euron laina maksettiin takaisin.

Kaupan toteutumisen jälkeen Citycon harkitsee olemassa olevia vaihtoehtoja optimoidakseen pitkän ajan rahoitusrakenteensa ja uudelleenrahoittaa rahoitusfasiliteetit ja olemassa olevan Sektorin lainan vuoden sisällä. Näihin vaihtoehtoihin lukeutuu joukkovelkakirjalaina, uusi pankkilaina ja kiinteän omaisuuden myyminen.

30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Korolliset velat, käypä arvo Me 1 286,4 1 308,6 1 188,4
Kassavarat Me 13,6 138,9 34,4
Käytettävissä oleva likviditeetti Me 343,6 419,9 449,8
Keskimääräinen laina-aika vuotta 5,3 3,8 5,9
Luototusaste (LTV) 1) % 41,5 39,9 38,6
Omavaraisuusaste 1) % 52,0 47,5 54,6
Omavaraisuusaste (Rahoituskovenantti > 32,5) % 52,0 49,3 54,8
Korkokate (Rahoituskovenantti > 1,8) x 4,0 2,6 3,1
Vakavaraisuusaste (Rahoituskovenantti < 0,65) x 0,41 0,38 0,38
Vakuudellinen vakavaraisuusaste (Rahoituskovenantti < 0,25) x 0,00 0,00 0,00

RAHOITUKSEN AVAINLUVUT

1) Citycon muutti vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä laskennallisten verojen laskentaperiaatetta joka vaikuuttaa myös luototusasteeseen ja omavaraisuusasteeseen. Muutos on tehty myös vertailukausille.

Korolliset velat

Korollisten velkojen käypä arvo laski edellisvuodesta 22,2 miljoonaa euroa 1 286,4 miljoonaan euroon. Keskimääräinen lainapääomilla painotettu laina-aika nousi edellisvuodesta, kun lainoja jälleenrahoitettiin uudella pidemmällä velalla, ja oli 5,3 vuotta.

LAINAJAKAUMA

Rahoituskulut

Rahoituskulut (netto) laskivat edellisvuodesta 25,3 miljoonalla eurolla. Rahoituskulut laskivat lähinnä johtuen pienemmästä velan määrästä, heikentyneestä Ruotsin kruunusta ja alhaisemmasta keskikorosta. Rahoitustuotot koostuivat lähinnä Kista Gallerian lainan korkotuotoista.

Katsauskauden rahoituskulut sisältävät 0,4 miljoonaa euroa epäsuoria rahoituskuluja, jotka liittyvät koron-ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutoksiin, jotka eivät ole IFRS:n mukaisessa suojauslaskennassa.

Korollisten velkojen painotettu keskikorko katsauskauden lopussa laski selvästi lokakuussa 2014 liikkeeseen lasketun 350 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan, pankkilainojen uudelleen rahoituksen ja markkinakoron alentumisen seurauksena.

RAHOITUSKULUT

Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 2014
Rahoituskulut Me -20,1 -45,1 -84,7
Rahoitustuotot Me 3,8 3,5 7,2
Rahoituskulut (netto) Me -16,3 -41,6 -77,5
Keskikorko kauden lopussa,
koronvaihtosopimukset huomioon ottaen
% 3,10 3,98 3,28
Keskikorko, laskettu vuoden alusta
koronvaihtosopimukset huomioon ottaen
% 3,39 4,07 3,91

Rahoitusriskien hallinta

Citycon käyttää korkojohdannaisia suojautuakseen vaihtuvakorkoiselta korkoriskiltä ja noudattaa suojauslaskentaa arvostaessaan koronvaihtosopimuksia käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin huomioiden verovaikutus. Yhtiöllä on myös koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, joilla euromääräistä velkaa vaihdetaan kruunumääräiseksi. Niiden käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan, koska suojauslaskentaa ei sovelleta.

Valuuttatransaktioriski, jolla on tulosvaikutusta, on suojattu täysin treasurytoimintaperiaatteen mukaisesti. Lisäksi toisen vuosineljänneksen aikana, NOK sitoumukset liittyen Sektor transaktioon on suojattu sopimuksen allekirjoittamisesta lähtien. Näihin valuuttatermiineihin on käytetty suojauslaskentaa, joten niiden käyvät arvot kirjataan muihin lyhytaikaisiin varoihin.

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Q2/2015 Q2/2014 Q4/2014
Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika vuotta 4,7 3,7 5,6
Korkosuojausaste % 81,5 85,7 88,0

LIIKETOIMINTAYKSIKÖIDEN TALOUDELLINEN KEHITYS

Cityconin liiketoiminta on jaettu kolmeen liiketoimintayksikköön: Suomi, Ruotsi sekä Baltia ja uudet markkinat. Liiketoimintayksiköt ovat edelleen jaettu klustereihin. Katsauskauden lopussa Suomessa oli 3 klusteria, Ruotsissa 2 ja Baltia ja uudet markkinat yksikössä 1 klusteri.

Suomi – Iso Omenan laajennushanke ja divestoinnit laskivat vuokratuottoja edelliseen vuoteen verrattuna

Suomen liiketoimintojen kokonaisnettovuokratuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,3 % ollen 48,7 miljoonaa euroa (50,4 milj. euroa). Tämä oli seurausta lähinnä onnistuneista ydinliiketoimintaan kuulumattomien kiinteistöjen myynneistä vuonna 2014 ja käynnissä olevista kehityshankkeista (mm. Ison Omenan laajennushanke), jotka laskivat nettovuokratuottoja yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Suomen vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotot pysyivät haastavasta markkinatilanteesta huolimatta lähes ennallaan laskien 0,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuokrattava pinta-ala 551 140 neliömetriä (563 190 m2 ) laski kahdeksan market- ja myymäläkiinteistön divestoinnin vuoksi, jonka johdosta myös annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo laski 150,8 miljoonaan euroon.

Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra oli päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräistä vuokraa korkeampi johtuen kauppakeskus IsoKristiinan kehityshankkeen ensimmäisen osan valmistumisesta. Keskimääräinen neliövuokra nousi 22,7 eurosta 23,0 euroon lähinnä indeksikorotusten vuoksi. Taloudellinen vuokrausaste nousi 95,3 %:iin (94,9 %) pääasiassa market- ja myymäläkohteissa laskeneen vajaakäytön myötä.

Q2/2015 Q2/2014 Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 2014
Bruttovuokratuotot Me 34,3 35,6 68,6 71,2 141,3
Nettovuokratuotot Me 25,2 26,0 48,7 50,4 103,0
551 140 563 190
Vuokrattava pinta-ala m2 551 140 563 190 546 140
Taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa
Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä
oleva voimassaoloaika kauden lopussa
%
vuotta
95,3
3,4
94,9
3,7
95,3
3,4
94,9
3,7
95,6
3,4
Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo Me 150,8 151,4 150,8 151,4 148,7
Keskimääräinen vuokra EUR/m2 23,0 22,7 23,0 22,7 22,6
Kauden aikana alkaneet vuokrasopimukset kpl 167 99 284 187 408
Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala m2 22 363 25 488 50 635 44 614 87 433
Alkaneiden vuokrasopimusten
keskimääräinen vuokra
EUR/m2 23,4 19,3 22,3 18,8 19,0
Kauden aikana päättyneet vuokrasopimukset kpl 116 89 274 245 472
Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala m2 23 369 26 713 62 997 54 554 109 133
Päättyneiden vuokrasopimusten
keskimääräinen vuokra
EUR/m2 21,6 19,9 22,1 21,5 20,9
Nettotuotto % 6,1 6,3 6,1 6,3 6,2
Nettotuotto, vertailukelpoiset kohteet % 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo Me 1 724,8 1 689,6 1 724,8 1 689,6 1 710,0
Tuottovaateen painotettu keskiarvo % 6,1 6,2 6,1 6,2 6,1
Markkinavuokrien painotettu keskiarvo EUR/m2 27,5 26,8 27,5 26,8 26,5

AVAINLUVUT, SUOMI

Ruotsi – vertailukelpoisten nettovuokratuottojen kasvu hyvällä tasolla

Yhtiön Ruotsin liiketoimintojen nettovuokratuotot kehittyivät positiivisesti ja kasvoivat 2,4 % 19,8 miljoonaan euroon (19,4 milj. euroa). Ilman Ruotsin kruunun heikentymistä Ruotsin liiketoimintojen nettovuokratuotot nousivat 1,3 miljoonaa euroa viime vuodesta. Vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotto kasvoi 0,9 miljoonaa euroa, eli 5,1 %, johtuen useiden kauppakeskusten vahvoista nettovuokratuotoista. Toisaalta divestoinnit pienensivät nettovuokratuottoa 0,1 miljoonaa euroa.

Vuokrattava pinta-ala 252 600 neliömetriä (254 600 m2 ) laski Stenungstorgissa myytyjen asuntojen vuoksi. Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo nousi 62,4 miljoonan euroon kauppakeskus Stenungstorgin käynnissä olevan hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistumisen myötä.

Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra oli päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräistä vuokraa korkeampi johtuen pääasiassa edellä mainitusta divestoinnista. Vuokrasopimuksia myös uusittiin korkeammalla vuokratasolla.

Keskimääräinen neliövuokra pysyi ennallaan 20,4 eurossa johtuen kruunun kurssin heikentymisestä. Taloudellinen vuokrausaste nousi 96,2 %:iin (95,6 %) johtuen muun muassa kauppakeskus Åkersberga Centrumin ja Högdalen Centrumin parantuneista vuokrausasteista.

Q2/2015 Q2/2014 Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 2014
Bruttovuokratuotot Me 14,6 14,8 29,2 29,0 57,9
Nettovuokratuotot Me 10,3 10,6 19,8 19,4 38,9
Vuokrattava pinta-ala m2 252 600 254 600 252 600 254 600 259 300
Taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa % 96,2 95,6 96,2 95,6 96,1
Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä
oleva voimassaoloaika kauden lopussa
vuotta 2,9 2,9 2,9 2,9 3,0
Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo Me 62,4 62,1 62,4 62,1 62,4
Keskimääräinen vuokra EUR/m2 20,4 20,4 20,4 20,4 20,0
Kauden aikana alkaneet vuokrasopimukset kpl 32 19 92 61 142
Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala m2 5 004 3 256 17 437 12 879 28 809
Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen
vuokra
EUR/m2 21,0 19,9 20,1 20,0 20,5
Kauden aikana päättyneet vuokrasopimukset kpl 37 28 191 62 138
Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala m2 5 445 3 096 24 469 10 453 19 997
Päättyneiden vuokrasopimusten
keskimääräinen vuokra
EUR/m2 18,5 16,5 15,6 18,5 22,4
Nettotuotto % 5,7 5,6 5,7 5,6 5,6
Nettotuotto, vertailukelpoiset kohteet % 5,6 5,5 5,6 5,5 5,5
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo Me 743,1 701,0 743,1 701,0 709,7
Tuottovaateen painotettu keskiarvo % 5,6 5,9 5,6 5,9 5,7
Markkinavuokrien painotettu keskiarvo EUR/m2 25,1 24,7 25,1 24,7 24,3

AVAINLUVUT, RUOTSI

Baltia ja uudet markkinat - vertailukelpoiset nettovuokratuotot jatkoivat kasvuaan

Baltia ja uudet markkinat liiketoimintojen nettovuokratuotot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla ollen 13,8 miljoonaa euroa huolimatta ydinliiketoimintaan kuulumattoman kauppakeskus Mandarinaksen divestoinnista vuoden 2014 lopussa. Vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotot kehittyivät positiivisesti ja kasvoivat 0,4 miljoonaa euroa, eli 3,2 % edellisestä vuodesta.

Vuokrattava pinta-ala 127 600 neliömetriä (135 500 m2 ) laski edellä mainitun divestoinnin vuoksi. Tämä vaikutti myös annualisoidun laskennallisen vuokra-arvon, 32,1 miljoonaa euroa, laskuun jota tasoitti vuokrien indeksikorotukset.

Alkaneiden vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra oli päättyneiden vuokrasopimusten keskimääräistä vuokraa matalampi johtuen muun muassa alemmilla vuokratasoilla uusitusta vuokrasopimuksista. Keskimääräinen neliövuokra nousi 21,1 euroon johtuen pääosin indeksoinneista ja divestoinnista. Taloudellinen vuokrausaste laski 98,2 %:iin (99,3 %).

Q2/2015 Q2/2014 Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 2014
Bruttovuokratuotot Me 8,2 8,2 16,3 16,4 32,8
Nettovuokratuotot Me 7,1 7,0 13,8 13,9 27,5
Vuokrattava pinta-ala m2 127 600 135 500 127 600 135 500 127 600
Taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa % 98,2 99,3 98,2 99,3 99,3
Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä
oleva voimassaoloaika kauden lopussa
vuotta 2,9 3,1 2,9 3,1 3,0
Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo Me 32,1 33,0 32,1 33,0 32,0
Keskimääräinen vuokra EUR/m2 21,1 20,4 21,1 20,4 21,0
Kauden aikana alkaneet vuokrasopimukset kpl 8 10 16 24 45
Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala m2 1 921 962 5 890 2 909 6 326
Alkaneiden vuokrasopimusten
keskimääräinen vuokra
EUR/m2 20,9 41,2 18,5 27,7 29,3
Kauden aikana päättyneet vuokrasopimukset kpl 9 15 27 29 114
Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala m2 1 283 1 252 6 676 3 336 15 750
Päättyneiden vuokrasopimusten
keskimääräinen vuokra
EUR/m2 27,8 34,6 23,4 29,1 19,9
Nettotuotto % 8,0 8,2 8,0 8,2 8,2
Nettotuotto, vertailukelpoiset kohteet % 8,0 8,2 8,0 8,2 8,1
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo Me 351,8 350,9 351,8 350,9 349,4
Tuottovaateen painotettu keskiarvo % 7,0 7,3 7,0 7,3 7,2
Markkinavuokrien painotettu keskiarvo EUR/m2 20,6 20,4 20,6 20,4 20,6

AVAINLUVUT, BALTIA JA UUDET MARKKINAT

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS

Talousnäkymät Cityconin toimintamaissa pysyttelivät lähes muuttumattomina vuoden 2015 toisen vuosineljänneksen aikana. Makrotaloudellinen ympäristö Ruotsissa, Virossa ja Tanskassa pysyi vahvana, kun taas Suomessa taloudellinen epävarmuus jatkui.

Vuonna 2015 Euroopan komissio ennustaa euroalueen BKT:n kasvun saavuttavan 1,5 %. Kasvu yltää Ruotsissa (2,5 %), Virossa (2,3 %) ja Tanskassa (1,8 %) alueen keskiarvon yläpuolelle. Suomessa BKT:n kasvun ennustetaan kuitenkin pysyttelevän vaatimattomalla tasolla (0,3 %) neljättä vuotta peräkkäin. Suomessa BKT:n kasvu riippuu sekä maan vientimarkkinoiden elpymisestä että kotimaisen kysynnän kasvusta.

Kuluttajien luottamus oman taloutensa kehitykseen on katsauskauden aikana pysynyt vakaana Cityconin toimintamaissa. Pohjoismaissa kuluttajien luottamus on pysytellyt positiivisena, kun taas Virossa kuluttajien luottamus jäi niukasti negatiiviseksi. Koko euroalueella kuluttajien luottamus on kuitenkin edelleen keskimäärin negatiivisella tasolla. (Lähde: Eurostat) Kuluttajahinnat ovat pysytelleet lähes muuttumattomina edellisvuoteen nähden kaikissa Cityconin toimintamaissa sekä koko euroalueella. (Lähteet: Tilastokeskus, Statistics Sweden/Estonia/Denmark) Työttömyys on euroalueen keskiarvoa (11,1 %) huomattavasti matalampi kaikissa Cityconin toimintamaissa. (Lähde: Eurostat)

Vähittäiskaupan myynnin kasvu oli tammi-toukokuun aikana vahvaa Virossa (8,0 %) ja Ruotsissa (4,5 %), niukasti positiivista Tanskassa (0,4 %), mutta negatiivista Suomessa (-1,6 %). (Lähteet: Tilastokeskus, Statistics Sweden/Estonia/ Denmark)

Parhaiden kauppakeskusten vuokrat verrattuna edeltävään neljännekseen säilyivät Suomessa muuttumattomina, mutta laskivat hieman suhteessa vuoden takaiseen tilanteeseen. Vähittäiskaupan myynnin heikko ennuste rajoittaa vuokrien nousupotentiaalia ja ennusteiden mukaan parhaiden kohteiden vuokrat laskevat hieman vuonna 2015. Ruotsissa parhaiden kauppakeskusten vuokrat nousivat 2–3 % verrattuna vuodentakaiseen ja myös tulevan vuoden kasvun ennustetaan olevan vastaavalla tasolla. Virossa parhaiden kohteiden vuokrat ovat pysyneet melko muuttumattomina viimeisten vuosineljännesten ajan ja vuokrien ennustetaan pysyvän muuttumattomina vuonna 2015. Tästä huolimatta voimistunut kilpailu on asettanut vuokrille laskupaineita, ja pitkienkin sopimusten uusiminen nykyisellä vuokratasolla on vaikeaa. (Lähde: JLL)

Suomessa investointimarkkinan aktiivisuuden kasvu vuoden 2014 aikana jatkui myös vuoden 2015 toisella neljänneksellä, ja kokonaisuudessaan vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon transaktiovolyymi oli korkein sitten finanssikriisin. Parhaiden kohteiden kysyntä on edelleen vahvaa ja sijoituskysyntä on selvästi laajenemassa myös parhaiden kohteiden ulkopuolelle, mitä etenkin uusien rahastojen perustaminen ja kansainvälisten sijoittajien paluu ovat vauhdittaneet. Voimakkaasta sijoituskysynnästä johtuen parhaiden kauppakeskuskohteiden tuottovaateen uskotaan laskevan hieman vuoden 2015 aikana. Ruotsissa vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla liikekiinteistöjen transaktiovolyymi oli noin 11 miljardia Ruotsin kruunua. Parhaiden kauppakeskusten tuottovaateet ovat laskeneet viimeisen yhdeksän kuukauden aikana noin 4,75 %:n tasolle vahvan kysynnän, vähäisen tarjonnan sekä alhaisena pysyneen korkotason vuoksi. Virossa kiinteistösijoitusmarkkinan aktiivisuus oli vuoden toisella neljänneksellä hieman ensimmäistä neljännestä alhaisemmalla tasolla. Viime vuosineljännesten aikana matalien korko-odotusten vuoksi hieman laskeneiden parhaiden kohteiden tuottovaateiden ennustetaan pysyvän vuoden 2015 toisen puolikkaan aikana jokseenkin muuttumattomina, noin 6,7–7,0 %:n tasolla. (Lähde: JLL)

VASTUULLISUUS

Cityconin strategia on kuulua vastuullisen kauppakeskusjohtamisen edelläkävijöihin. Vastuullisuusstrategia päivitettiin vuonna 2014 ja Citycon on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita, jotka ulottuvat vuoteen 2020 saakka.

Citycon parantaa jatkuvasti kauppakeskustensa energiatehokkuutta niin investoinnein kuin optimointitoimenpitein. Energiankulutus laski tammi-toukokuun tarkastelujakson aikana 12 % vertailukelpoisissa kauppakeskuksissa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vähennykseen vaikuttivat aktiiviset optimointitoimenpiteet ja energiansäästöinvestoinnit sekä alkuvuoden tavallista lämpimämpi sää.

EPRA on valinnut Cityconin vuosikertomuksen ja vastuullisuusraportin yhdeksi toimialan parhaista kolmena vuotena peräkkäin. Myös GRESB (Global Real Estate Sustainability Benchmark) on palkinnut Cityconin vastuullisuusohjelman myöntämällä Cityconille Green Star -tunnustuksen vuonna 2014, vuoden 2015 tulokset julkaistaan syyskuussa. Cityconin vastuullisuusstrategiaa, -tavoitteita ja -toimenpiteitä käsitellään laajemmin vuoden 2014 vuosikertomusja vastuullisuusraportissa.

RISKIT

Yhtiön keskeiset riskit ja epävarmuustekijät sekä tärkeimmät riskienhallintatoimenpiteet ja periaatteet käsitellään laajemmin vuoden 2014 vuosikertomus- ja vastuullisuusraportissa sekä tilinpäätöksessä.

Cityconin hallitus arvioi, että vuosikertomuksessa esitetyt riskit ovat säilyneet pääosin muuttumattomina. Keskeiset riskit liittyvät kiinteistökehitysprojekteihin, heikentyneeseen taloudelliseen kehitykseen, hoitokulujen nousuun, ympäristöön ja ihmisiin, sijoituskiinteistöjen käypien arvojen laskuun sekä rahoituksen saatavuuteen ja kustannukseen.

YHTIÖKOKOUKSET

Varsinainen yhtiökokous 2015

Cityconin varsinainen yhtiökokous pidettiin 19.3.2015 Helsingissä. Yhtiökokouksen päätökset käyvät ilmi yhtiön verkkosivuilta www.citycon.com/fi/yhtiokokous2015. Myös yhtiökokouksen pöytäkirja on saatavilla edellä mainituilla verkkosivuilla.

Ylimääräinen yhtiökokous 2015

Cityconin ylimääräinen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 15.6.2015. Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta osakkeenomistajien merkintäetuoikeutta noudattaen yhtiön 25.5.2015 julkistamassa pörssitiedotteessa kuvatun Sektorin koko osakekannan hankinnan rahoittamiseksi. Lisäksi yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset käyvät tarkemmin ilmi yhtiön verkkosivuilta www.citycon.com/fi/ ylimaarainenyhtiokokous2015. Myös ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on saatavilla edellä mainituilla verkkosivuilla.

OSAKKEET, OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEENOMISTAJAT

Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 Muutos-% 2014
Osakkeen kurssikehitys, tehdyt kaupat
Alin kurssi EUR 2,24 2,46 -8,9 2,29
Ylin kurssi EUR 3,24 2,92 11,0 2,92
Keskikurssi EUR 2,78 2,67 4,1 2,65
Päätöskurssi EUR 2,24 2,68 -16,4 2,58
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa Me 1 995,4 1 391,4 43,4 1 530,8
Osakkeiden vaihdon kehitys
Vaihdettuja osakkeita milj. kpl 73,1 46,4 57,5 88,8
Vaihdettuja osakkeita Me 202,3 123,7 63,5 234,9
Osakepääoma ja osakkeet
Osakepääoma kauden alussa Me 259,6 259,6 0,0 259,6
Osakepääoma kauden lopussa Me 259,6 259,6 0,0 259,6
Osakkeiden lukumäärä kauden alussa milj. kpl 593,3 441,3 34,4 441,3
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa milj. kpl 593,3 519,2 14,3 593,3

TIETOJA OSAKKEISTA JA OSAKEPÄÄOMASTA

Yhtiön osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia katsauskauden aikana. Yhtiön liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 593 328 419.

Cityconilla oli katsauskauden lopussa 7 483 (7 854) rekisteröityä osakkeenomistajaa, joista yhdeksän oli hallintarekisterin hoitajia. Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajat omistivat 418,7 miljoonaa (355,6 milj.) yhtiön osaketta eli niiden hallussa oli 70,6 % (68,5 %) yhtiön osake- ja äänimäärästä.

Hallituksen valtuutukset ja omat osakkeet

Yhtiön hallituksella oli katsauskauden lopussa kolme yhtiökokouksen antamaa valtuutusta:

• Hallitus voi päättää uusien osakkeiden antamisesta osakkeenomistajien merkintäetuoikeutta noudattaen Sektoryrityskaupan rahoittamiseksi. Osakeannissa annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 300 miljoonaa osaketta, joka vastasi noin 50,6 % yhtiön kaikista osakkeista katsauskauden lopussa. Valtuutus on voimassa 31.12.2015 saakka. Yhtiön hallitus päätti 15.6.2015 laskea liikkeeseen valtuutuksen nojalla enintään 296 664 209 uutta osaketta osakkeenomistajien merkintäetuoikeuteen perustuvassa osakeannissa merkintäoikeusannin ehtojen mukaisesti.

  • Hallitus voi päättää enintään 120 miljoonan osakkeen antamisesta tai Suomen osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta, joka vastasi noin 20,2 % yhtiön kaikista osakkeista katsauskauden lopussa. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 asti.
  • Hallitus voi päättää omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 30 miljoonaa osaketta, joka vastasi noin 5,1 % yhtiön kaikista osakkeista katsauskauden lopussa. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 asti.

Yhtiöllä tai sen tytäryhteisöillä ei katsauskauden aikana ollut hallussa yhtiön omia osakkeita.

Merkintäoikeusanti

Cityconin hallitus päätti 15.6.2015 ylimääräisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla noin 600 miljoonan euron merkintäoikeusannista osana Sektor-yrityskauppaan liityviä rahoitusjärjestelyitä. Merkittäväksi tarjottiin enintään 296 664 209 uutta osaketta osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden perusteella 2,05 euron osakekohtaiseen merkintähintaan. Tarjotut osakkeet vastasivat enintään noin 50,0 % yhtiön kaikista osakkeista katsauskauden päättyessä. Yhtiön kaksi suurinta osakkeenomistajaa Gazit-Globe Ltd. ja CPP Investment Board Europe S.à r.l (CPPIBE) antoivat tietyin ehdoin merkintäsitoumukset oman pro rata -osuutensa merkitsemiseksi osakeannissa, sekä tietyillä ehdoilla lisäsitoumukset osakkeiden merkitsemisestä merkintäoikeusannissa enintään 80 miljoonan euron yhteenlaskettuun merkintähintaan asti. Osakkeiden merkintäaika alkoi 23.6.2015 ja päättyi 7.7.2015.

Osakassopimukset

Gazit-Globe Ltd. ja CPPIBE ovat 12.5.2014 allekirjoittaneet Cityconiin liittyviä hallinnointiasioita koskevan sopimuksen. Lisätietoa Gazit-Globe Ltd.:n ja CPPIBE:n välisestä sopimuksesta on saatavilla yhtiön 13.5.2014 julkistamasta pörssitiedotteesta ja yhtiön verkkosivuilta www.citycon.com/fi/osakassopimukset.

Yhtiön tiedossa ei ole muita osakassopimuksia.

Kannustinjärjestelmät

Osakepalkkiojärjestelmät 2015

Cityconin hallitus päätti 10.2.2015 kahdesta uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, osakepalkkiojärjestelmä 2015 ja sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2015.

Katsauskauden lopussa osakepalkkiojärjestelmän 2015 perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään noin 3 558 300 Cityconin osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden) ja sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2015 perusteella maksettavat palkkiot yhteensä enintään noin 500 000 Cityconin osakkeen arvoa (sisältäen myös verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi rahana maksettavan osuuden).

Yhtiön hallitus tarkisti kesä-heinäkuussa 2015 järjestetyn merkintäoikeusannin johdosta osakepalkkiojärjestelmän 2015 enimmäispalkkion määrää ja ansaintakriteerejä palkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. 14.7.2015 voimaan tulleiden tarkistusten johdosta osakepalkkiojärjestelmän 2015 mukaan mahdollisesti annettavien osakkeiden enimmäismäärä on 3 815 646 osaketta. Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2015 perusteella maksettavien palkkioiden enimmäismäärä pysyi muuttumattomana.

Lisätietoa osakepalkkiojärjestelmistä ja niiden ehdot ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.citycon.com/fi/ palkitseminen.

Optio-ohjelma 2011

Cityconin hallitus päätti 3.5.2011 optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optiooikeuksia voidaan jakaa enintään 7 250 000 kappaletta. Katsauskauden lopussa optio-oikeuksien merkintäsuhde oli 1,3446 (1,1765), joten ne oikeuttivat merkitsemään yhteensä enintään 9 748 350 (8 529 625) yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta.

Optiolaji Merkintähinta 1) Merkintäsuhde Jaetut optiot Osakkeiden määrä,
joka voidaan merkitä
jaetuilla optoilla
2011A–D(I) 2,7820 (2,8009) 1,3446 2 250 000 3 025 350
2011A–D(II) 2,8862 (2,9199) 1,3446 1 910 000 2 568 186
2011A–D(III) 2,3804 (2,3419) 1,3446 2 025 000 2 722 815
Yhteensä 6 185 000 8 316 351

OPTIO-OIKEUKSIEN 2011 MERKINTÄHINNAT, -SUHTEET JA JAETUT OPTIOT 30.6.2015

1) Merkintähinnasta voidaan vähentää vuosittain yhtiön tavanomaisesta käytännöstä poiketen maksettavat osakekohtaiset osingot ja pääoman palautukset.

OPTIO-OIKEUKSILLA 2011 MERKITTÄVIEN OSAKKEIDEN MERKINTÄAJAT

Optiolaji 2011A(I–III) 2011B(I–III) 2011C(I–III) 2011D(I–III)
Osakkeiden merkintäaika alkaa 1.4.2012 1.4.2013 1.4.2014 1.4.2015
Osakkeiden merkintäaika päättyy 31.3.2018 31.3.2018 31.3.2018 31.3.2018

Yhtiön hallitus tarkisti kesä-heinäkuussa 2015 järjestetyn merkintäoikeusannin johdosta optio-oikeuksien 2011 merkintäsuhdetta ja merkintähintaa optio-oikeuksien 2011 ehtojen mukaisesti. Optio-oikeuksien 2011A–D(I) tarkistettu merkintähinta on 2,5380 euroa osakkeelta, optio-oikeuksien 2011A–D(II) 2,6075 euroa osakkeelta ja optio-oikeuksien 2011A–D(III) 2,2703 euroa osakkeelta. Optio-oikeuksien 2011 tarkistettu merkintäsuhde on 2,0169. Mainittujen tarkistusten johdosta tarkistettu osakkeiden enimmäismäärä, joka voidaan merkitä jaettujen optio-oikeuksien 2011 perusteella, on 12 474 526. Tarkistukset optio-oikeuksien 2011 ehtoihin tulivat voimaan 14.7.2015. Optio-oikeudet eivät oikeuttaneet haltijaansa osallistumaan merkintäoikeusantiin.

Optio-oikeusohjelmaa 2011 on käsitelty tarkemmin yhtiön vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Optio-oikeuksien 2011 ehdot ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.citycon.com/fi/optiot.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Citycon julkisti norjalaisen kauppakeskusyhtiö Sektorin koko osakekannan ostoa koskevan yrityskaupan toteutumisen 14.7.2015. Cityconin maksama velaton kokonaiskauppahinta Sektorin koko osakekannasta oli 1 467 miljoonaa euroa. Noin 540 miljoonan euron käteiskauppahinta maksettiin yrityskaupan toteutumisen yhteydessä.

Kaupan toteutumisen yhteydessä yhtiö ilmoitti, että Eirik Thrygg on nimitetty Citycon Oyj:n kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään välittömästi.

Citycon rahoitti osan yrityskaupasta noin 600 miljoonan euron merkintäoikeusannilla. 7.7.2015 päättyneessä merkintäoikeusannissa merkittiin kaikki tarjotut 296 664 209 osaketta. Gazit-Globe Ltd. ja CPPIBE merkitsivät merkintäsitoumustensa nojalla osakkeita seuraavasti: Gazit-Globe Ltd. merkitsi 127 068 487 osaketta ja CPPIBE merkitsi 44 499 631 osaketta vastaten noin 57,8 % tarjotuista osakkeista. Merkityt osakkeet vastaavat noin 33,3 % kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä merkintäoikeusannin jälkeen. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin ja kaupankäynti uusilla osakkeilla alkoi NASDAQ OMX Helsingissä 14.7.2015. Merkintähinta kirjattiin kokonaisuudessaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Merkintäoikeusannin johdosta yhtiön liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä on 889 992 628 osaketta 14.7.2015 alkaen.

Yhtiö ilmoitti 14.7. allekirjoittaneensa sopimuksen Uumajassa sijaitsevan ydinliiketoimintaan kuulumattoman kauppakeskuksen, Strömpilenin, myynnistä noin 39 miljoonalla eurolla. Myyntihinta on jonkin verran alle kohteen IFRS Q2 käyvän arvon.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Yhtiö täsmensi Q1/2015 osavuosikatsauksessa antamaansa ohjeistusta 13.7.2015 osakekohtaisen operatiivisen tuloksen (EPRA EPS (basic)) osalta heijastamaan yhdistettyä Cityconin ja Sektorin kiinteistökantaa ja heinäkuussa loppuun saatetun merkintäoikeusannin seurauksena kasvanutta yhtiön osakemäärää. Muilta osin Q1/2015 osavuosikatsauksessa antama ohjeistus on säilynyt muuttumattomana ottamatta huomioon 14.7.2015 toteutettua Sektor yrityskauppaa. Citycon täsmentää nyt ohjeistustaan koskien operatiivista liikevoittoa ja operatiivista tulosta kattamaan myös Sektor yrityskaupan vaikutuksen.

Yhtiö odottaa vuonna 2015 osakekohtaisen operatiivisen tuloksensa (EPRA EPS, basic)) olevan 0,155–0,175 euroa (Q1/2015: 0,175–0,195). Lisäksi Citycon odottaa operatiivisen liikevoittonsa (EPRA Operating profit) muuttuvan 17–32 miljoonalla eurolla (Q1/2015: -8–0) ja operatiivisen tuloksensa (EPRA Earnings) muuttuvan 17–32 miljoonalla eurolla (Q1/2015: 6–14) edellisvuodesta.

Arviot perustuvat nykyiseen kiinteistökantaan sekä vallitsevaan inflaatioon ja euro-kruunu-valuuttakurssitasoon sekä nykyisiin korkotasoihin. Tilat, jotka eivät ole vuokralla suunnitteilla tai käynnissä olevien kehityshankkeiden vuoksi, vähentävät nettovuokratuottoja vuoden aikana.

Helsinki, 14. heinäkuuta 2015 Citycon Oyj Hallitus

Lisätiedot:

Marcel Kokkeel Toimitusjohtaja Puhelin 020 766 4521 tai 040 154 6760 [email protected]

Eero Sihvonen Talous- ja varatoimitusjohtaja Puhelin 020 766 4459 tai 050 557 9137 [email protected]

Citycon omistaa, kehittää ja johtaa kaupunkien keskustoissa sijaitsevia päivittäistavaravetoisia kauppakeskuksia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhtiön hallinnoiman kiinteistöomaisuuden arvo on yhteensä noin 5 miljardia euroa ja yhtiön markkina-arvo on noin 2 miljardia euroa. Citycon on markkinajohtaja Suomessa ja Virossa, se on markkinajohtajien joukossa Norjassa ja Ruotsissa ja sillä on jalansija Tanskan markkinoilla.

Cityconilla on investointitason luottoluokitukset Standard & Poor's:lta (BBB) ja Moody's:lta (Baa2). Citycon Oyj:n osake on listattu NASDAQ Helsinkiin.

EPRA:n tunnusluvut

Citycon noudattaa raportointikäytännöissään EPRA:n (European Public Real Estate Association) suosituksia. Lisätietoja EPRA-tunnusluvuista löytyy Cityconin tilinpäätöksen 2014 kohdasta "EPRA:n tunnusluvut".

Q2/2015 Q2/2014 % Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 % 2014
Operatiivinen tulos
(EPRA Earnings)
Me 30,0 24,3 23,1 57,5 45,9 25,1 99,7
Operatiivinen tulos/osake
(EPRA EPS, basic)
EUR 0,051 0,053 -4,4 0,097 0,102 -4,8 0,191
EPRA Cost Ratio (sisältäen
vajaakäytön kustannukset)
% 20,2 18,7 7,8 21,6 22,0 -2,0 19,4
EPRA Cost Ratio (pois lukien
vajaakäytön kustannukset)
% 18,5 16,7 10,7 19,6 19,7 -0,2 17,7
Nettovarallisuus/osake
(EPRA NAV per share)
EUR 2,99 3,00 -0,5 2,99 3,00 -0,5 3,01
Oikaistu nettovarallisuus/osake
(EPRA NNNAV per share)
EUR 2,64 2,61 1,2 2,64 2,61 1,2 2,63
EPRA:n alkunettotuotto % 6,0 6,2 - 6,0 6,2 - 6,1
EPRA:n "topped-up"
alkunettotuotto
% 6,0 6,3 - 6,0 6,3 - 6,1
EPRA:n vajaakäyttöaste % 4,0 4,3 - 4,0 4,3 - 3,7

EPRA:N TUNNUSLUVUT

Seuraavissa taulukoissa on esitetty EPRA:n tunnuslukujen laskenta.

OPERATIIVINEN TULOS (EPRA EARNINGS)

Vuoden 2015 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana, operatiivinen tulos (EPRA Earnings) kasvoi 11,5 miljoonaa euroa 57,5 miljoonaan euroon 45,9 miljoonasta eurosta vuoden 2014 vastaavana aikana. Operatiivisen tuloksen kasvu oli seurausta lähinnä 12,5 miljoonaa euroa alhaisemmista operatiivisista rahoituskuluista pienemmän lainamäärän ja alhaisemman keskikoron ansiosta. Osakekohtainen operatiivinen tulos (EPRA EPS, basic) laski 0,097 euroon (0,102 euroa) osakkeiden suuremmasta määrästä johtuen.

Me Q2/2015 Q2/2014 % Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 % 2014
Katsauskauden tulos IFRS:n laajan
tuloslaskelman mukaan
35,1 12,3 185,2 62,1 40,9 51,7 84,5
-/+ Nettovoitot/-tappiot sijoituskiinteis
töjen arvostuksesta käypään arvoon
-1,8 -1,4 25,6 -3,0 -13,4 -77,4 -15,7
-/+ Nettovoitot/-tappiot
sijoituskiinteistöjen myynneistä
0,0 0,2 -102,1 0,4 0,0 - 0,3
+ Sijoituskiinteistöjen myynneistä
aiheutuneet transaktiokulut
- 0,0 - 0,0 0,1 -92,4 0,1
-/+ Rahoituserien käyvän arvon
voitot/tappiot
-0,8 13,2 - 0,4 13,2 -96,6 26,5
-/+ Osuus yhteisyrityksien käyvän arvon
nettovoitoista/-tappioista
-3,1 -0,5 480,9 -6,1 -5,2 18,9 -12,8
+/- Edellä esitetyistä eristä syntyneet
laskennalliset verot
0,5 0,7 -36,8 4,0 6,8 -40,7 13,2
+/- Määräysvallattomien omistajien osuus
edellä esitetyistä eristä
0,1 -0,2 - -0,3 3,4 - 3,5
Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) 30,0 24,3 23,1 57,5 45,9 25,1 99,7
Osakeantioikaistu keskimääräinen
osakemäärä, milj. kpl
593,3 460,7 28,8 593,3 451,8 31,3 521,5
Operatiivinen tulos/osake
(EPRA EPS, basic),EUR
0,051 0,053 -4,4 0,097 0,102 -4,8 0,191

Seuraavassa taulukossa on esitetty operatiivisen tuloksen (EPRA Earnings) laskenta vaihtoehtoisesti tuloslaskelmasta ylhäältä alas.

Me Q2/2015 Q2/2014 % Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 % 2014
Nettovuokratuotto 42,6 43,6 -2,3 82,3 83,6 -1,6 169,4
Operatiiviset hallinnon kulut -5,6 -5,1 10,1 -11,2 -10,1 10,4 -20,6
Operatiiviset liiketoiminnan muut tuotot
ja kulut
0,6 0,4 75,7 1,3 0,8 63,1 1,0
Operatiivinen liikevoitto 37,6 38,8 -3,2 72,5 74,3 -2,5 149,8
Operatiiviset rahoituskulut (netto) -7,9 -14,7 -46,1 -15,9 -28,4 -44,1 -51,0
Operatiivinen osuus yhteisyritysten
voitoista/tappioista
0,7 0,6 16,5 1,2 0,9 23,4 2,1
Operatiiviset tilikauden tulokseen
perustuvat verot
-0,1 -0,1 -15,4 -0,1 -0,3 -50,1 -0,3
Operatiiviset laskennalliset verot -0,1 0,4 - 0,1 0,4 -63,5 0,9
Operatiivinen määräysvallattomien
omistajien osuus
-0,2 -0,6 -73,2 -0,3 -1,0 -70,4 -1,6
Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) 30,0 24,3 23,1 57,5 45,9 25,1 99,7
Operatiivinen tulos/osake (EPRA EPS,
basic), EUR
0,051 0,053 -4,4 0,097 0,102 -4,8 0,191

OPERATIIVISET KUSTANNUKSET SUHTEESSA BRUTTOVUOKRATUOTTOON (EPRA COST RATIOS)

Cityconin EPRA Cost Ratio (sisältäen vajaakäytön kustannukset) oli 21,6 % vuoden 2015 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana, verrattuna 22,0 %:n vuoden 2014 vastaavana ajanjaksona. EPRA Cost Ratio (pois lukien vajaakäytön kustannukset) oli 19,6 % verrattuna 19,7 %:n vuotta aiemmin. Pienet parannukset EPRA Cost Ratio -tunnusluvuissa johtuivat lähinnä alemmista osuuksista yhteisyritysten operatiivisista kustannuksista ja palvelukustannuksia kattavista tuotoista, jotka veloitetaan vuokrana.

Me Q2/2015 Q2/2014 % Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 % 2014
Sisältyy:
Hallinnon kulut 1) 5,6 5,1 9,6 11,2 10,2 9,4 20,7
Hoitokulut ja vuokraustoiminnan muut
kulut vähennettynä käyttökorvaus- ja
palvelukustannuksilla
12,7 13,0 -2,5 26,2 26,6 -1,3 51,2
Palvelukustannukset vähennettynä
käyttökorvaus- ja palvelutuotoilla
3,2 3,1 0,6 8,1 8,8 -7,4 16,3
Hallinnointipalkkiot vähennettynä
toteutuneella/arvioidulla voitolla
-0,9 -0,4 155,2 -1,6 -0,8 96,4 -2,0
Muut operatiiviset tuotot/veloitukset,
joilla katetaan kuluja vähennettynä
niihin liittyvällä voitolla
-1,3 -1,2 8,0 -2,6 -2,4 9,5 -4,9
Osuus yhteisyrityksien operatiivisista
kustannuksista
1,2 2,1 -41,5 2,3 4,6 -50,0 6,4
Ei sisälly:
Maanvuokrakulut -0,4 -0,5 -22,7 -0,7 -0,9 -26,6 -1,8
Palvelukustannuksia kattavat tuotot,
jotka veloitetaan vuokrana, mutta ei
laskuteta erikseen
-9,1 -10,7 -14,9 -20,0 -21,1 -5,1 -42,6
Osuus yhteisyrityksien
poistoista, maanvuokrakuluista
ja palvelukustannuksia kattavista
tuotoista, jotka veloitetaan vuokrana,
mutta ei laskuteta erikseen
-0,5 -0,9 -48,3 -0,9 -2,1 -55,0 -3,5
EPRA Costs (sisältäen vajaakäytön
kustannukset) (A)
10,6 9,8 8,0 22,0 22,9 -3,7 39,9
Vapaista tiloista aiheutuvat operatiiviset
kustannukset
-0,9 -1,1 -15,7 -2,0 -2,4 -18,2 -3,6
EPRA Costs (pois lukien vajaakäytön
kustannukset) (B)
9,7 8,7 10,9 20,0 20,5 -2,0 36,3
Bruttovuokratuotto vähennettynä
maanvuokrakuluilla
56,8 58,1 -2,3 113,4 115,7 -2,0 230,2
Vähennetään palvelukustannuksia
kattavat tuotot, jotka sisältyvät
bruttovuokratuottoon
-9,1 -10,7 -14,9 -20,0 -21,1 -5,1 -42,6
Lisätään osuus yhteisyrityksistä
(bruttovuokratuotto vähennettynä
maanvuokrakuluilla ja
bruttovuokratuottoon sisältyvillä
palvelukustannuksia kattavilla tuotoilla) 4,6 4,8 -3,8 8,8 9,5 -7,2 17,5
Bruttovuokratuotto (C) 2) 52,3 52,2 0,2 102,2 104,1 -1,8 205,1
EPRA Cost Ratio (sisältäen vajaakäytön
kustannukset) (A/C), %
20,2 18,7 7,8 21,6 22,0 -2,0 19,4
EPRA Cost Ratio (pois lukien
vajaakäytön kustannukset) (B/C), %
18,5 16,7 10,7 19,6 19,7 -0,2 17,7

1) Hallinnon kuluista on vähennetty aktivoidut kulut, suuruudeltaan 1,3 milj. euroa vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, 0,9 milj. euroa vuoden 2014 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja 1,5 milj. euroa vuonna 2014. Cityconin periaatteena on aktivoida muun muassa kiinteistökehityshankkeisiin ja merkittäviin ohjelmistohankkeisiin liittyviä kustannuksia.

NETTOVARALLISUUS/OSAKE (EPRA NAV PER SHARE) JA OIKAISTU NETTOVARALLISUUS/OSAKE (EPRA NNNAV PER SHARE)

Osakekohtainen nettovarallisuus laski 0,02 euroa 2,99 euroon (3,01 euroa 31.12.2014) pääasiassa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tehdyn palautuksen johdosta. Oikaistu osakekohtainen nettovarallisuus nousi 0,01 euroa 2,64 euroon (2,63 euroa 31.12.2013) johtuen pienemmästä joukkolainojen ja pääomalainojen jälkimarkkinahinnan ja käyvän arvon erotuksesta.

30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Me Osakkeiden
lukumäärä
välitilinpäätös
päivänä (1 000)
/osake,
EUR
Me Osakkeiden
lukumäärä
välitilinpäätös
päivänä (1 000)
/osake,
EUR
Me Osakkeiden
lukumäärä tilin
päätöspäivänä
(1 000)
/osake,
EUR
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma
1 629,3 593 328 2,75 1 419,1 519 162 2,73 1 650,7 593 328 2,78
Laskennallinen vero sijoituskiinteistöjen
käyvän arvon ja verotusarvon
erotuksesta
135,6 593 328 0,23 123,3 519 162 0,24 128,7 593 328 0,22
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo 6,9 593 328 0,01 16,2 519 162 0,03 7,1 593 328 0,01
Nettovarallisuus (EPRA NAV) 1 771,9 593 328 2,99 1 558,6 519 162 3,00 1 786,5 593 328 3,01
Laskennallinen vero sijoituskiinteistöjen
käyvän arvon ja verotusarvon
erotuksesta
-135,6 593 328 -0,23 -123,3 519 162 -0,24 -128,7 593 328 -0,2
Joukkolainojen ja pääomalainojen
jälkimarkkinahinnan ja käyvän arvon
erotus 1)
-65,0 593 328 -0,11 -66,6 519 162 -0,13 -91,2 593 328 -0,15
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo -6,9 593 328 -0,01 -16,2 519 162 -0,03 -7,1 593 328 -0,01
Oikaistu nettovarallisuus
(EPRA NNNAV)
1 564,3 593 328 2,64 1 352,5 519 162 2,61 1 559,5 593 328 2,63

1) Citycon muutti vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä laskennallisten verojen laskentaperiaatetta. Muutos on tehty myös vertailukausien tietoihin. 2) Jälkimarkkinahinta

EPRA:n suositusten mukaista oikaistua nettovarallisuutta laskettaessa omaa pääomaa oikaistaan EPRA:n ohjeen mukaisesti siten, että joukkolainojen ja pääomalainojen arvo perustuu jälkimarkkinoiden hintatasoon. Cityconin laskentapolitiikan mukainen joukkolainojen ja pääomalainojen tasearvo ja käypä arvo poikkeavat tästä jälkimarkkinahinnasta. Tämän takia joukkolaina 1/2012, joukkolaina 1/2013 ja joukkolaina 1/2014 on arvostettu tämän tunnusluvun laskennassa jälkimarkkinoilla tilinpäätöshetkellä vallitsevaan hintaan. Joukkolainan 1/2012 jälkimarkkinahinta oli 106,53 % (108,14%), joukkolainan 1/2013 jälkimarkkinahinta oli 109,86 % (109,49 %) ja joukkolainan 1/2014 jälkimarkkinahinta oli 99,03 % per 30.6.2015. Joukkolainojen ja pääomalainojen jälkimarkkinahinnan ja käyvän arvon erotus 30.6.2015 oli 65,0 miljoonaa euroa (66,6) miljoonaa euroa).

EPRA:N ALKUNETTOTUOTTO-% JA EPRA:N "TOPPED-UP" ALKUNETTOTUOTTO-%

EPRA:n alkunettotuotot laskivat ydinliiketoimintaan kuulumattomien kohteiden divestointien pienentäessä nettovuokratuottoa samalla kun tuottovaateiden lasku kasvatti valmiin kiinteistökannan käypää arvoa. On huomioitava, että EPRA:n alkunettotuotto ja EPRA:n "topped up" alkunettotuotto vuoden 2015 ja 2014 toisen vuosineljänneksen päätteeksi eivät ole täysin vertailukelpoisia johtuen valmiissa kiinteistökannassa tapahtuneista muutoksista (kuten kiinteistöjen myynnit ja aloitetut/valmistuneet kehityshankkeet).

Me 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Ulkopuolisen arvioijan määrittämä sijoituskiinteistöjen käypä arvo 2 801,7 2 736,2 2 763,0
Vähennettynä kehityshankkeilla, tonteilla, käyttämättömillä rakennusoikeuksilla ja
rakennusoikeuden kautta arvioiduilla kohteilla
-186,4 -141,5 -160,7
Valmis kiinteistökanta 2 615,3 2 594,7 2 602,3
Lisättynä arvioiduilla ostajan transaktiokuluilla 58,6 58,8 59,0
Bruttoarvo valmiille kiinteistökannalle (A) 2 673,9 2 653,5 2 661,3
Annualisoitu bruttovuokratuotto valmiille kiinteistökannalle 219,3 227,4 221,9
Kiinteistökannan hoitokulut -58,9 -62,4 -60,0
Annualisoitu nettovuokratuotto (B) 160,4 165,0 161,9
Lisättynä oletetuilla päättyvillä vuokravapailla jaksoilla ja muilla vuokrakannustimilla 1,2 2,6 1,6
Annualisoitu nettovuokratuotto alennusten päätyttyä ( C) 161,6 167,6 163,5
EPRA:n alkunettotuotto-% (B/A) 6,0 6,2 6,1
EPRA:n "topped-up" alkunettotuotto-% (C/A) 6,0 6,3 6,1

EPRA:N VAJAAKÄYTTÖASTE, %

EPRA:n koko kiinteistökannan vajaakäyttöaste verrattuna vuodentakaiseen laski pääasiassa Suomen market- ja myymäläkohteiden sekä Ruotsin kauppakeskuskohteiden laskeneen vajaakäytön vuoksi.

Me 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo vapaille tiloille 9,2 10,1 8,6
./.Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo koko portfoliolle 228,9 235,8 230,1
EPRA:n vajaakäyttöaste, % 4,0 4,3 3,7

Konsernin lyhennetty välitilinpäätös 1.1.–30.6.2015

LYHENNETTY LAAJA KONSERNITULOSLASKELMA, IFRS

Q1–Q2/ Q1–Q2/
Me Liite Q2/2015 Q2/2014 % 2015 2014 % 2014
Bruttovuokratuotto 57,1 58,5 -2,4 114,1 116,6 -2,2 232,0
Käyttökorvaukset ja palvelutuotot 3,1 3,3 -8,0 6,2 6,6 -5,5 13,3
Liikevaihto 3 60,2 61,9 -2,7 120,3 123,2 -2,3 245,3
Hoitokulut 1) 4 -17,2 -17,9 -3,9 -37,4 -38,9 -4,0 -74,4
Vuokraustoiminnan muut kulut -0,4 -0,3 8,4 -0,6 -0,6 -2,3 -1,6
Nettovuokratuotto 42,6 43,6 -2,3 82,3 83,6 -1,6 169,4
Hallinnon kulut -5,6 -5,1 9,6 -11,2 -10,2 9,4 -20,7
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 0,6 0,4 75,7 1,3 0,8 63,1 1,0
Nettovoitot/-tappiot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta käypään arvoon
1,8 1,4 25,6 3,0 13,4 -77,4 15,7
Nettovoitot/-tappiot sijoituskiinteistöjen myynneistä 0,0 -0,2 -102,1 -0,4 0,0 - -0,3
Liikevoitto 39,4 40,0 -1,6 75,1 87,6 -14,2 165,0
Rahoituskulut (netto) -7,1 -28,0 -74,4 -16,3 -41,6 -60,8 -77,5
Osuus yhteisyrityksien voitoista/tappioista 2) 3,8 1,1 237,6 7,3 6,1 19,6 14,9
Voitto/tappio ennen veroja 36,0 13,2 173,3 66,1 52,1 26,9 102,4
Tilikauden tulokseen perustuvat verot -0,1 -0,1 -15,4 -0,1 -0,3 -50,1 -0,3
Laskennalliset verot 2) -0,5 -0,4 50,9 -3,9 -6,4 -39,4 -12,4
Katsauskauden voitto/tappio 35,4 12,7 178,8 62,1 45,4 36,8 89,7
Katsauskauden voiton/tappion jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 35,1 12,3 185,2 62,1 40,9 51,7 84,5
Määräysvallattomille omistajille 0,2 0,4 -32,6 0,0 4,4 -100,1 5,2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta
laskettu osakekohtainen tulos
Tulos/osake, EUR 5 0,06 0,03 117,1 0,10 0,09 15,5 0,16
Tulos/osake, laimennettu, EUR 5 0,06 0,03 116,5 0,10 0,09 15,1 0,16
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Nettovoitot/-tappiot rahavirran suojauksista 0,5 12,0 -95,7 0,4 11,0 -96,7 23,7
Tuloverot liittyen rahavirran suojauksiin -0,1 -2,4 -95,7 -0,1 -2,2 -96,7 -4,7
Osuus yhteisyrityksien muista laajan tuloksen eristä 0,3 -1,1 -128,4 0,0 -2,2 -98,8 -3,3
Ulkomaan toimintojen tilinpäätöksen muunta
misesta johtuvat valuuttakurssivoitot/-tappiot
2,2 -3,0 -173,4 5,2 -4,3 -223,0 -9,7
Yhteensä erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
3,0 5,5 -45,8 5,5 2,3 134,5 6,0
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 3,0 5,5 -45,8 5,5 2,3 134,5 6,0
Katsauskauden laaja voitto/tappio 38,3 18,1 111,3 67,6 47,7 41,6 95,7
Katsauskauden laajan voiton/tappion jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 38,1 17,9 112,6 67,6 43,4 55,6 90,7
Määräysvallattomille omistajille 0,3 0,2 14,6 0,0 4,3 -99,6 5,0

1) Citycon otti tilikauden alussa käyttöön IFRIC 21 Julkiset maksut -tulkinnan. Muutos on tehty myös vertailukausille.

2) Citycon muutti vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä laskennallisten verojen laskentaperiaatetta. Muutos on tehty myös vertailukausien tietoihin.

LYHENNETTY KONSERNITASE, IFRS

Me Liite 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Varat
Pitkäaikaiset varat
Sijoituskiinteistöt 6 2 819,6 2 741,5 2 769,1
Osuudet yhteisyrityksissä 1) 212,5 164,8 182,8
Aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
sekä muut pitkäaikaiset varat
6,6 3,8 7,6
Laskennalliset verosaamiset 8,0 8,8 5,7
Pitkäaikaiset varat yhteensä 3 046,8 2 918,9 2 965,2
Myytävissä olevat sijoituskiinteistöt 7 13,8 7,7 7,2
Lyhytaikaiset varat
Johdannaissopimukset 9, 10 0,2 5,7 0,2
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset varat 67,3 27,6 30,2
Rahavarat ja pankkisaamiset 2) 8 13,6 138,9 34,4
Lyhytaikaiset varat yhteensä 81,0 172,2 64,8
Varat yhteensä 3 141,6 3 098,7 3 037,2
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 259,6 259,6 259,5
Ylikurssirahasto 131,1 131,1 131,1
Arvonmuutosrahasto -6,9 -16,2 -7,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 11 752,2 645,6 841,2
Kertyneet voittovarat 3) 11 493,4 399,0 426,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 1 629,3 1 419,1 1 650,7
Määräysvallattomien omistajien osuus 1,5 46,9 1,8
Oma pääoma yhteensä 1 630,9 1 465,9 1 652,5
Pitkäaikaiset velat
Lainat 12 1 163,7 1 155,5 1 094,5
Johdannaissopimukset ja muut korottomat velat 9, 10 7,9 23,3 6,6
Laskennalliset verovelat 1) 136,4 124,8 129,6
Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 308,0 1 303,5 1 230,7
Lyhytaikaiset velat
Lainat 12 112,7 145,7 83,1
Johdannaissopimukset 9, 10 39,8 0,8 2,2
Ostovelat ja muut velat 1) 50,3 182,7 68,7
Lyhytaikaiset velat yhteensä 202,7 329,2 154,1
Velat yhteensä 1 510,7 1 632,8 1 384,8
Oma pääoma ja velat yhteensä 3 141,6 3 098,7 3 037,2

1) Citycon muutti vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä laskennallisten verojen laskentaperiaatetta. Muutos on tehty myös vertailukausien tietoihin.

2) Rahavarat ja pankkisaamiset sekä ostovelat ja muut velat sisälsi vuonna 2014 merkintäoikeusannista kesäkuun loppuun mennessä saatuja varoja, joita ei ollut vielä vapautettu yhtiön käyttöön.

3) Citycon otti tilikauden 2015 alussa käyttöön IFRIC 21 Julkiset maksut -tulkinnan. Muutos on tehty myös vertailukausille.

KONSERNIN LYHENNETTY RAHAVIRTALASKELMA, IFRS

Me Liite Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 2014
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja 66,1 52,1 102,4
Oikaisut voittoon ennen veroja 7,1 22,6 48,3
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 73,2 74,6 150,7
Käyttöpääoman muutos -10,3 0,5 -5,3
Liiketoiminnan rahavirta 62,9 75,1 145,4
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -29,4 -46,9 -78,7
Saadut korot ja muut rahoitustuotot 0,6 0,1 0,0
Maksetut/saadut välittömät verot -0,3 -0,7 -0,7
Liiketoiminnan nettorahavirta 33,8 27,6 66,0
Investointien rahavirta
Tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 6, 7 -0,2 - -
Investoinnit sijoituskiinteistöihin, yhteisyrityksiin
sekä aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
6, 7 -61,3 -45,2 -131,0
Sijoituskiinteistöjen myynnit 6, 7 5,0 6,4 29,5
Investointien nettorahavirta -56,5 -38,8 -101,5
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen merkintäetuoikeusanti ja osakeanti - 205,5 401,1
Lyhytaikaisten lainojen nostot 12 339,9 247,0 271,3
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 12 -307,3 -78,6 -203,2
Pitkäaikaisten lainojen nostot 12 79,0 - 446,9
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 12 -17,5 -204,2 -801,1
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat 0,3 - -57,0
Maksetut osingot ja pääoman palautukset sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastosta
11 -89,0 -66,2 -66,3
Toteutuneet kurssitappiot/-voitot -3,7 9,0 41,4
Rahoituksen nettorahavirta 1,6 112,5 33,0
Rahavarojen muutos -21,1 101,4 -2,6
Rahavarat katsauskauden alussa 8 34,4 38,0 38,0
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 0,3 -0,5 -1,0
Rahavarat katsauskauden lopussa 8 13,6 138,9 34,4

KONSERNIN LYHENNETTY OMAN PÄÄOMAN LASKELMA, IFRS

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Sijoitetun
Emoyhtiön Määräys
vallat
Me Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Arvon
muutos
rahasto
vapaan oman
pääoman
rahasto
Muunto­­
erot
Kertyneet
voitto­
varat
omistajille
kuuluva oma
pääoma
tomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2014 259,6 131,1 -22,8 493,0 -10,3 385,6 1 236,2 42,6 1 278,8
Katsauskauden laaja voitto/tappio 6,6 -4,1 40,9 43,4 4,3 47,7
Osakeannit 206,4 206,4 206,4
Järjestelypalkkio osakeanneista -0,8 -0,8 -0,8
Osingonjako ja pääoman palautus
sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastosta (Liite 11)
-53,0 -13,2 -66,2 -66,2
Osakeperusteiset maksut 0,2 0,2 0,2
Oma pääoma 30.6.2014 259,6 131,1 -16,2 645,6 -14,4 413,4 1 419,1 46,9 1 465,9
Oma pääoma 1.1.2015 259,6 131,1 -7,1 841,2 -19,7 445,7 1 650,7 1,8 1 652,5
Katsauskauden laaja voitto/tappio 0,3 5,2 62,1 67,6 0,0 67,6
Pääoman palautus sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastosta
(Liite 11)
-89,0 -89,0 -89,0
Osakeperusteiset maksut 0,2 0,2 0,2
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinnat
- -0,3 -0,3
Oma pääoma 30.6.2015 259,6 131,1 -6,9 752,2 -14,5 507,9 1 629,3 1,5 1 630,9

Konsernin lyhennetyn välitilinpäätöksen liitetiedot

1. YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Citycon on vähittäiskaupan liiketiloihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö, jonka toiminta on keskittynyt Suomi-, Ruotsija Baltia ja uudet markkinat- liiketoimintayksiköihin. Yhtiö on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Hallitus on hyväksynyt välitilinpäätöksen 14.7.2015.

2. VÄLITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA JA LASKENTAPERIAATTEET

Citycon laatii konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja Cityconin välitilinpäätös 30.6.2015 päättyneeltä kuuden kuukauden jaksolta on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Luvut ovat tilintarkastamattomia.

Citycon otti tilikauden alussa käyttöön IFRIC 21 Julkiset maksut -tulkinnan (voimaantulo 1.1.2014). EU hyväksyi tulkinnan kesäkuussa 2014 ja käyttöönotettavaksi viimeistään 17.6.2014 jälkeen alkavalla seuraavalla tilikaudella. Tulkinta muutti yhtiön kiinteistöveron raportointia välitilinpäätöksissä. Cityconin toimintamaissa kiinteistöveroista vastaa taho, joka omistaa kiinteistön 1. tammikuuta. IFRIC 21 mukaisesti Citycon on kirjannut koko vuoden kiinteistöverot sekä niistä edelleenlaskutettavan osuuden (tuoton) yhtiön katsauskauden tulokseen. Muutos on tehty myös vertailukausille ja vaikutus liikevoittoon Q2 2014 oli 0,4 miljoonaa euroa.

Citycon muutti vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä laskennallisten verojen laskentaperiaatetta IFRS Interpretations Comitteen 15-16.7.2014 tehdyn päätöksen mukaiseksi. Laskennallinen vero lasketaan kiinteistön käyvän arvon ja verotuksessa poistamattoman jäännösarvon erotuksesta. Muutos on tehty myös vertailukausien tietoihin. Muutoksen vaikutus 31.12.2013 sijoituskiinteistöjen laskennalliseen verovelkaan oli 59,4 miljoonaa euroa, omaan pääomaan (yhteensä) -64,0 miljoonaa euroa ja katsauskauden voittoon 4,6 miljoonaa euroa per 31.12.2013

Lisätietoa laskentaperiaatteista löytyy Cityconin tilinpäätöksen 2014 Konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1 "Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet".

3. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Cityconin liiketoiminta on jaettu alueellisiin liiketoimintayksiköihin Suomi, Ruotsi sekä Baltia ja uudet markkinnat

Cityconin raportoinnissa kauppakeskus Kista Galleriaa käsitellään yhteisyrityksenä eikä kauppakeskuksen tulos tai käypä arvo vaikuta kokonaisuudessaan konsernin liikevaihtoon, nettovuokratuottoihin tai kiinteistöjen käypiin arvoihin. Kista Galleria yhdistellään Cityconin välitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä, jolloin Cityconin osuus Kista Gallerian kauden tuloksesta kirjataan riville "Osuus yhteisyrityksien voitoista" laajassa tuloslaskelmassa ja Cityconin osuus Kista Gallerian varoista kirjataan riville "Osuudet yhteisyrityksissä" taseessa. Lisäksi, Cityconille kertyvä hallinnointipalkkio kirjataan liiketoiminnan muut tuotot ja kulut erään ja osakaslainasta saadut korkotuotot kirjataan nettorahoituserään. Kista Gallerian vaikutus IFRS:n mukaiseen katsauskauden voittoon oli Q1–Q2 osalta noin 11.6 miljoonaa euroa. Cityconin johto ja hallitus seuraa lisäksi Kista Gallerian taloudellista tulosta siten kuin se olisi yhdistelty kokonaan Cityconin nettovuokratuottoon ja liikevoittoon. Täten segmentti-informaatiossa esitetään luvut Kista Gallerian kanssa (Segmentit ) ja Ruotsin luvut ilman (IFRS) Kista Galleriaa.

Me Q2/2015 Q2/2014 % Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 % 2014
Liikevaihto
Suomi 35,8 37,3 -3,9 71,6 74,4 -3,9 147,7
Ruotsi 25,6 25,7 -0,6 50,9 51,1 -0,4 102,9
Baltia ja uudet markkinat 9,1 9,2 -1,0 18,3 18,5 -1,4 37,2
Segmentit yhteensä 70,5 72,2 -2,4 140,8 144,1 -2,3 287,8
Täsmäytys IFRS lukuihin -10,3 -10,3 -0,4 -20,5 -20,9 -2,0 -42,4
Yhteensä IFRS 60,2 61,9 -2,7 120,3 123,2 -2,3 245,3
Ruotsi IFRS 15,3 15,4 -0,8 30,5 30,2 0,8 60,5
Nettovuokratuotto 1)
Suomi 25,2 26,0 -3,0 48,7 50,4 -3,3 103,0
Ruotsi 17,8 17,9 -0,2 34,7 34,1 1,6 69,2
Baltia ja uudet markkinat 7,1 7,0 0,9 13,8 13,9 -0,8 27,5
Segmentit yhteensä 50,2 50,9 -1,5 97,2 98,4 -1,3 199,6
Täsmäytys IFRS lukuihin -7,6 -7,3 3,8 -14,8 -14,8 0,5 -30,3
Yhteensä IFRS 42,6 43,6 -2,3 82,3 83,6 -1,6 169,4
Ruotsi IFRS 10,3 10,6 -3,0 19,8 19,4 2,4 38,9
Operatiivinen liikevoitto
(EPRA operating profit)
Suomi 24,6 25,4 -3,0 47,4 49,3 -3,8 100,1
Ruotsi 16,8 16,7 0,7 32,6 32,0 1,9 64,3
Baltia ja uudet markkinat 6,8 6,8 0,6 13,3 13,5 -1,5 26,1
Muut -3,3 -3,1 8,5 -6,8 -6,5 4,4 -12,8
Segmentit yhteensä 44,9 45,8 -1,9 86,6 88,4 -2,0 177,7
Täsmäytys IFRS lukuihin -7,4 -7,0 5,3 -14,1 -14,0 0,6 -28,0
Yhteensä IFRS 37,6 38,8 -3,2 72,5 74,3 -2,5 149,8
Ruotsi IFRS 9,4 9,7 -2,7 18,5 18,0 2,9 36,4
Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta käypään arvoon
Suomi -14,3 -4,0 256,5 -17,0 1,7 - -15,8
Ruotsi 23,2 2,6 - 35,7 18,5 93,0 50,5
Baltia ja uudet markkinat 1,6 5,2 -70,4 2,0 8,5 -76,9 18,1
Segmentit yhteensä 10,4 3,9 169,8 20,6 28,7 -28,2 52,8
Täsmäytys IFRS lukuihin -8,6 -2,4 256,3 -17,6 -15,3 14,6 -37,1
Yhteensä IFRS 1,8 1,4 25,6 3,0 13,4 -77,4 15,7
Ruotsi IFRS 14,6 0,2 - 18,1 3,1 476,1 13,3
Liikevoitto/-tappio
Suomi 10,3 21,1 -51,0 30,4 51,0 -40,4 83,5
Ruotsi 40,0 19,3 107,3 67,8 50,4 34,6 114,7
Baltia ja uudet markkinat 8,4 12,0 -30,3 15,3 22,1 -30,6 44,6
Muut -3,3 -3,1 9,1 -6,7 -6,5 3,8 -12,6
Segmentit yhteensä 55,4 49,4 12,0 106,8 117,0 -8,7 230,2
Täsmäytys IFRS lukuihin -16,0 -9,4 69,8 -31,7 -29,4 7,9 -65,2
Yhteensä IFRS 39,4 40,0 -1,6 75,1 87,6 -14,2 165,0
Ruotsi IFRS 24,0 9,9 142,8 36,1 21,0 72,0 49,6

1) Citycon otti tilikauden alussa käyttöön IFRIC 21 Julkiset maksut -tulkinnan. Muutos on tehty myös vertailukausille.

Me 30.6.2015 30.6.2014 % 31.12.2014
Varat
Suomi 1 741,9 1 727,5 0,8 1 720,7
Ruotsi 1 358,9 1 261,1 7,8 1 299,7
Baltia ja uudet markkinat 354,7 352,9 0,5 351,0
Muut 117,1 160,4 -27,0 81,8
Segmentit yhteensä 3 572,6 3 501,9 2,0 3 453,2
Täsmäytys IFRS lukuihin -431,0 -403,2 6,9 -416,0
Yhteensä IFRS 3 141,6 3 098,7 1,4 3 037,2
Ruotsi IFRS 764,4 714,4 7,0 731,0
Velat yhteensä
Suomi 20,0 15,2 31,2 20,5
Ruotsi 25,5 28,4 -10,1 46,6
Baltia ja uudet markkinat 4,8 21,2 -77,3 4,6
Muut 1 473,6 1 584,2 -7,0 1 331,1
Segmentit yhteensä 1 523,9 1 649,1 -7,6 1 402,7
Täsmäytys IFRS lukuihin -13,2 -16,3 -19,0 -17,9
Yhteensä IFRS 1 510,7 1 632,8 -7,5 1 384,8
Ruotsi IFRS 12,3 12,1 1,8 28,7

Segmenttien varojen muutos johtui sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksesta sekä investoinneista ja myynneistä.

4. HOITOKULUT

Me Q2/2015 Q2/2014 % Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 % 2014
Lämmitys- ja sähkökulut -4,5 -4,8 -7,2 -10,9 -12,1 -10,6 -23,2
Ylläpitokulut -5,9 -6,1 -3,7 -12,1 -12,1 0,2 -23,9
Maavuokrat ja muut vuokrat -0,4 -0,5 -22,7 -0,7 -0,9 -26,6 -1,8
Kiinteistön henkilöstön kulut -1,1 -0,7 68,8 -2,1 -1,3 53,8 -2,5
Kiinteistön hallinnon kulut -0,5 -0,6 -19,2 -1,0 -1,2 -20,8 -2,5
Markkinointikulut -1,3 -1,3 -1,6 -2,5 -2,5 1,1 -5,6
Kiinteistövakuutukset -0,1 -0,1 3,8 -0,3 -0,3 3,0 -0,5
Kiinteistöverot 1) -1,7 -1,6 2,8 -4,1 -4,1 1,2 -7,4
Korjauskulut -1,6 -1,9 -18,7 -3,3 -4,0 -15,6 -6,1
Muut kiinteistön hoitokulut -0,2 -0,2 -15,2 -0,4 -0,4 6,7 -0,9
Yhteensä -17,2 -17,9 -3,9 -37,4 -38,9 -4,0 -74,4

1) Citycon otti 2015 vuoden alussa käyttöön IFRIC 21 Julkiset maksut -tulkinnan. Muutos on tehty myös vertailukausille.

Yksi kiinteistö ei tuottanut tuloa vuoden 2015 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana (vuonna 2014 kaksi kiinteistöä), mutta hoitokulua siitä syntyi 0,0 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa).

5. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Q1–Q2/2015 Q1–Q2/2014 % 2014
Tulos/osake
Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden voitto/tappio Me 62,1 40,9 51,7 84,5
Osakeantioikaistu keskimääräinen osakemäärä milj. kpl 593,3 451,8 31,3 521,5
Osakekohtainen tulos EUR 0,10 0,09 15,5 0,16
Tulos/osake, laimennettu
Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden voitto/ tappio Me 62,1 40,9 51,7 84,5
Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskennassa
käytetty katsauskauden voitto/tappio
Me 62,1 40,9 51,7 84,5
Osakeantioikaistu keskimääräinen osakemäärä milj. kpl 593,3 451,8 31,3 521,5
Optioiden laimennusvaikutus, milj. kpl milj. kpl 2,8 0,5 430,5 1,1
Keskimääräinen laimennettu osakemäärä milj. kpl 596,1 452,3 31,8 522,6
Osakekohtainen tulos, laimennettu EUR 0,10 0,09 15,1 0,16

6. SIJOITUSKIINTEISTÖT

Citycon jakaa sijoituskiinteistönsä kahteen kategoriaan: rakenteilla oleviin/peruskorjattaviin kiinteistöihin sekä operatiivisessa toiminnassa oleviin kiinteistöihin. 30.6.2015 ensin mainittuun ryhmään sisältyi IsoKristiina ja Porin Asemaaukio Suomessa että Stenungstorg Ruotsissa. 30.6.2014 ensin mainittuun ryhmään sisältyi IsoKristiina Suomessa sekä Stenungstorg Ruotsissa.

Rakenteilla olevat kiinteistöt -kategoria sisältää kiinteistön koko käyvän arvon, vaikka vain osa kiinteistöstä olisi rakenteilla.

30.6.2015

Rakenteilla olevat/
peruskorjattavat
Operatiivisessa
toiminnassa olevat
Sijoitus
kiinteistöt
Me kiinteistöt kiinteistöt yhteensä
Katsauskauden alussa 124,2 2 644,8 2 769,1
Hankinnat - 0,6 0,6
Investoinnit 14,8 28,8 43,6
Aktivoidut korot 1,1 0,4 1,6
Voitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta 4,6 31,1 35,7
Tappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta -2,4 -30,3 -32,7
Valuuttakurssiero 1,3 12,4 13,7
Siirrot erien välillä 10,9 -22,9 -12,0
Katsauskauden lopussa 154,6 2 665,0 2 819,6

30.6.2014

Rakenteilla olevat/
peruskorjattavat
Operatiivisessa
toiminnassa olevat
Sijoitus
kiinteistöt
Me kiinteistöt kiinteistöt yhteensä
Katsauskauden alussa 96,6 2 636,8 2 733,5
Investoinnit 11,8 17,7 29,5
Myynnit - -3,7 -3,7
Aktivoidut korot 0,5 0,9 1,4
Voitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta 1,3 34,1 35,4
Tappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta - -22,0 -22,0
Valuuttakurssiero -2,3 -22,6 -24,9
Siirrot erien välillä -5,6 -2,1 -7,7
Katsauskauden lopussa 102,3 2 639,1 2 741,5

31.12.2014

Rakenteilla olevat/ Operatiivisessa Sijoitus
Me peruskorjattavat
kiinteistöt
toiminnassa olevat
kiinteistöt
kiinteistöt
yhteensä
Katsauskauden alussa 96,6 2 636,8 2 733,5
Investoinnit 32,8 59,8 92,6
Myynnit - -27,7 -27,7
Aktivoidut korot 1,3 1,9 3,2
Voitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta 2,8 62,1 64,9
Tappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta -0,1 -49,2 -49,3
Valuuttakurssiero -3,8 -37,1 -40,9
Siirrot erien välillä -5,4 -1,8 -7,2
Katsauskauden lopussa 124,2 2 644,8 2 769,1

Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon on määrittänyt ulkopuolinen arvioija nettotuottoon perustuvan kassavirta-analyysin avulla, jonka keskeisimpiä muuttujia ovat markkinavuokrat, tuottovaatimus, vuokrausaste ja hoitokulut. Ulkopuolisen arvioijan kassavirta-analyysissä käyttämät tuottovaatimukset sekä markkinavuokrat olivat segmenteittäin seuraavanlaiset:

Tuottovaateen painotettu keskiarvo, % Markkinavuokrien painotettu keskiarvo, EUR/m2/kk
30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Suomi 6,1 6,2 6,1 27,5 26,8 26,5
Ruotsi 5,6 5,9 5,7 25,1 24,7 24,3
Baltia ja uudet markkinat 7,0 7,3 7,2 20,6 20,4 20,6
Keskimäärin 6,1 6,2 6,1 26,0 25,4 25,2

7. MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUSKIINTEISTÖT

Myytävissä olevat sijoituskiinteistöt koostui 30.6.2015 yhdestä kiinteistöstä sekä yhdestä asuinkiinteistöstä Suomessa sekä yhdestä kiinteistöstä Ruotsissa. Näiden kauppojen arvioidaan toteutuvan kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen aikana. Myytävissä olevat sijoituskiinteistöt koostui 31.12.2014 Stenungstorgin yhteydessä sijaitsevista asunnoista Ruotsissa sekä yhdestä asuinkiinteistöstä Suomessa. Stenungstorgin yhteydessä sijaitsevien asuntojen myynti toteutui helmikuussa 2015.

Me 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Katsauskauden alussa 7,2 2,3 2,3
Myynnit -5,5 -2,3 -0,3
Valuuttakurssiero 0,1 - -
Siirto sijoituskiinteistöistä 12,0 7,7 5,2
Katsauskauden lopussa 13,8 7,7 7,2

8. RAHAVARAT JA PANKKISAAMISET

Me 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Käteinen raha ja pankkitilit 13,6 22,1 34,4
Muut rahoitusvarat - 116,9 0,0
Yhteensä 13,6 138,9 34,4

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat koostuvat edellä esitetyistä rahavaroista. Muut rahavarat sisältävät merkintäoikeusannista kesäkuun 2014 loppuun mennessä saadut varat joita ei vielä oltu vapautettu Yhtiön käyttöön ja pantattuja pankkitalletuksia liittyen vuokratakuisiin ja kiinteistöjen kehityshankkeisiin.

9. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

RAHOITUSINSTRUMENTTIEN LUOKITTELU SEKÄ NIIDEN TASEARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Me Tasearvo Käypä arvo Tasearvo Käypä arvo Tasearvo Käypä arvo
Rahoitusvarat
I Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset 0,2 0,2 5,7 5,7 1,9 1,9
II Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa
Johdannaissopimukset - - - - - -
Rahoitusvelat
I Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat
Lainat
Lainat rahoituslaitoksilta 298,0 298,0 644,5 647,0 199,9 199,9
Joukkolaina 1/2009 - - 23,1 23,1 - -
Joukkolaina 1/2012 138,2 138,4 138,1 138,4 138,1 138,4
Joukkolaina 1/2013 496,1 500,0 495,4 500,0 495,7 500,0
Joukkolaina 1/2014 344,1 350,0 - - 343,9 350,0
II Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset 7,7 7,7 5,4 5,4 3,0 3,0
III Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa
Johdannaissopimukset 39,4 39,4 17,9 17,9 5,2 5,2

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen määrittämisen periaatteet

Citycon noudattaa IFRS:n mukaisia arvostusperiaatteita rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämisessä. Seuraavassa on esitetty käyvän arvon määrittämisen periaatteet kaikille rahoitusvaroille ja -veloille.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset kirjataan hankintahetkellä hankintahintaan ja sen jälkeen ne arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon taseessa. Koronvaihtosopimusten käypiä arvoja määritettäessä on käytetty tulevien kassavirtojen nykyarvomenetelmää. Korkojohdannaissopimusten käypä arvo perustuu sopimusten vastapuolipankkien määrittämään käypään arvoon, joka on laskettu käyttämällä tavanomaisia OTC-markkinaosapuolten käyttämiä arvonmääritysmenetelmiä. Markkinakoroista määritetään korkokäyrä perustuen havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin, jota käytetään tulevien korkomaksujen määrittämisessä. Tulevat korkomaksut diskontataan nykyarvoonsa.

Valuuttatermiinien käyvät arvot määräytyvät termiinin sopimuskurssin ja kunkin tilinpäätöspäivän keskikurssin sekä valuuttojen korkotasojen erotuksen perusteella. Käyvät arvot vastaavat rahamäärää, jonka Citycon joutuisi maksamaan tai vastaanottaisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen. Valuuuttajohdannaissopimusten käypä arvo perustuu julkisesti noteerattuihin kursseihin.

Sekä korko- että valuuttajohdannaisten IFRS13.72-90 pykälien käyvän arvoon hierarkian mukainen käyvän arvon määritysluokka on 2. Jokaisen raportointikauden lopussa Citycon arvioi toistuvasti käypään arvoon arvostettavien rahoitusinstrumenttien mahdolliset siirrot käyvän arvon hierarkian tasojen välillä (perustuen alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon joka on merkittävä arvonmäärityksen kannalta). Kauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkiatasojen välillä.

Lainat rahoituslaitoksilta

Cityconin lainat rahoituslaitoksilta ovat vaihtuvakorkoisia, joiden käypä arvo on sama kuin lainojen nimellisarvo. Lainojen IFRS13.72-90 pykälien mukainen käyvän arvon määritysluokka on 2.

Joukkolaina 1/2012, joukkolaina 1/2013 ja joukkolaina 1/2014

Joukkolainat 1/2012, 1/2013 ja 1/2014 ovat kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjalainoja, joiden käyvät arvot ovat samat kuin joukkolainojen nimellisarvot. Käyvän arvon ja tasearvon erotus on lainan järjestelypalkkioiden taseeseen aktivoitu poistamaton palkkio ja 1/2013, sekä 1/2014 joukkolainojen osalta myös poistamaton emission alikurssi. Joukkolainojen IFRS13.72-90 pykälien mukainen käyvän arvon määritysluokka on 1.

10. JOHDANNAISSOPIMUKSET

30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Me Nimellisarvot Käyvät arvot Nimellisarvot Käyvät arvot Nimellisarvot Käyvät arvot
Korkojohdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
Erääntyminen:
alle vuosi - - 80,1 -0,7 - -
1−2 vuotta - - 32,7 -1,3 - -
2−3 vuotta 59,7 -4,8 80,4 -4,2 58,6 -5,2
3−4 vuotta - - 129,9 -9,8 - -
4−5 vuotta - - 77,2 -7,2 - -
yli 5 vuotta - - - - - -
Yhteensä 59,7 -4,8 400,4 -23,2 58,6 -5,2
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Erääntyminen
1–5 vuotta 150,0 -2,6 - - - -
yli 5 vuotta - - - 150,0 0,8
Yhteensä 150,0 -2,6 - - 150,0 0,8
Valuuttajohdannaissopimukset
Valuuttatermiinit
Erääntyminen:
alle vuosi 1,101,3 -39,5 312,2 5,6 312,6 -2,0
Kaikki yhteensä 1,311,0 -46,9 712,6 -17,6 521,2 -6,3

Johdannaissopimusten käyvät arvot kuvaavat sopimusten markkina-arvoa katsauskauden lopun markkinahintoihin. Johdannaissopimuksia on käytetty korollisen velan korkoriskin ja valuuttakurssiriskin suojaamistarkoituksessa.

Sopimusten käypiin arvoihin sisältyvä valuuttakurssitappio 4,9 miljoonaa euroa (voittoa 5,7 milj. euroa) on kirjattu laajan tuloslaskelman rahoituskuluihin.

Koronvaihtosopimuksista suojauslaskentaa sovelletaan sopimuksille, joiden nimellisarvo on 59,7 miljoonaa euroa (327,2 milj. euroa). Kyseisten johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioituna. Tämän lisäksi Kista Galleriassa on koronvaihtosopimuksia joista 0,0 miljoonaa euroa (-2,2 milj. euroa) on kirjattu laajan tuloslaskelman erään "Osuus yhteisyrityksien muista laajan tuloksen eristä".

Yhtiöllä on myös koron ja valuutanvaihtosopimuksia, joilla euromääräistä velkaa vaihdetaan kruunumääräiseksi. Niiden käyvänarvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan koska suojauslaskentaa ei sovelleta.

11. OSINGONJAKO JA PÄÄOMAN PALAUTUS

Hallituksen ehdotuksen mukaisesti 19.3.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2014 ei jaeta osinkoa (0,03 euroa tilikaudelta 2013) ja 0,15 euroa osakkeelta päätettiin palauttaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (0,12 euroa tilikaudelta 2013). Pääoman palautus tilikaudelta 2014 oli 89,0 miljoonaa euroa (66,2 milj. euroa tilikaudelta 2013).

12. LAINAT

Vuoden 2015 toisen vuosineljänneksen aikana yritystodistuksien arvo kasvoi 14 miljoonaa euroa.

Katsauskauden aikana yhtiö nosti 35 miljoonaa euroa luottolimiitistä. Konsernin pankkilainoja on maksettu ennenaikaisesti takaisin 17,5 miljoonaa euroa.

Finanssikovenanttien lisäksi Cityconin velkarahoitussopimukset sisältävät myös muita tavanomaisia rajoittavia ehtoja. Näihin kuuluvat panttauskieltolausekkeet ja määräysvallan muutoksen rajoitukset. Panttauskieltolausekkeisiin liittyen, Cityconin lainasopimukset rajoittavat vakuudellisen velan määrän enintään 7,5 %:iin konsernin koko rahavelkamäärästä. Määräysvallan muutoksen rajoitukset liittyvät tilanteisiin, joissa henkilö yksin tai yhteistyössä muiden kanssa omistaisi yli 50 % yhtiön äänivallasta jolloin tällainen määräysvallan muutos (i) velkarahoitussopimusten osalta aiheuttaisi yhtiölle velvollisuuden käynnistää neuvottelut asianomaisten lainanantajien kanssa vaihtoehtoiseksi rahoituspohjaksi rahoituksen jatkamiseksi tai vaihtoehtoisesti maksaa lainat takaisin ja (ii) velka-arvopaperien osalta antaa niiden haltijoille oikeus edellyttää näiden arvopapereiden lunastamista. Kumpaankin rajoittavaan ehtoon liittyy rauhoitusaikoja ja mahdollisuuksia poikkeuslupaan.

13. VASTUUSITOUMUKSET

Me 30.6.015 30.6.2014 31.12.2014
Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin - - -
Pankkitakaukset 114,6 52,0 66,2
Ostositoumukset 1 699,0 215,5 244,7

Katsauskauden lopussa Cityconilla oli 1,7 miljardia euroa (215,5 milj. euroa) ostositoumuksia liittyen pääasiassa Sektorin hankintaan sekä käynnissä oleviin kehityshankkeisiin.

Citycon omistaa 50 % Kista Galleria -yhteisyrityksestä. Osakkeita yhteisyrityksessä on pantattu yhteisyrityksen velkojen vakuudeksi.

14. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Citycon-konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö Citycon Oyj ja sen tytäryhtiöt, omistusyhteysyritykset, vähemmistöyhtiöt; hallituksen jäsenet; toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ja Gazit-Globe Ltd., jonka omistusosuus Citycon Oyj:stä 30.6.2015 oli 42,8 % (30.6.2014: 41,9%).

Palveluiden ostot

Citycon on maksanut kuluja Gazit-Globe Ltd.:lle ja sen tytäryhtiöille 0,0 miljoonaa euroa (ei kuluja Q1–Q2 2014), ja veloittanut kuluja edelleen Gazit-Globe Ltd.:ltä ja sen tytäryhtiöiltä 0,0 miljoonaa euroa (ei kuluja Q1–Q2 2014).

Kertomus Citycon Oyj:n osavuosikatsauksen 1.1.–30.6.2015 yleisluonteisesta tarkastuksesta

CITYCON OYJ:N HALLITUKSELLE

Johdanto

Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti Citycon Oyj:n konsernin lyhennetyn taseen 30.6.2015 ja lyhennetyn laajan tuloslaskelman, lyhennetyn oman pääoman muutoksia koskevan laskelman ja lyhennetyn rahavirtalaskelman kyseisenä päivänä päättyneeltä kuuden kuukauden jaksolta sekä liitetiedot. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat osavuosikatsauksen laatimisesta ja esittämisestä EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) sekä muiden Suomessa voimassa olevien osavuosikatsauksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Suorittamamme yleisluonteisen tarkastuksen perusteella esitämme johtopäätöksen osavuosikatsauksesta.

Yleisluonteisen tarkastuksen laajuus

Yleisluonteinen tarkastus on suoritettu yleisluonteista tarkastusta koskevan standardin ISRE 2410 "Yhteisön tilintarkastajan suorittama osavuosi-informaation yleisluonteinen tarkastus" mukaisesti. Yleisluonteiseen tarkastukseen kuuluu tiedustelujen tekemistä pääasiallisesti talouteen ja kirjanpitoon liittyvistä asioista vastaaville henkilöille sekä analyyttisia toimenpiteitä ja muita yleisluonteisen tarkastuksen toimenpiteitä. Yleisluonteinen tarkastus on laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin tilintarkastusstandardien ja -suositusten mukaisesti suoritettava tilintarkastus, ja siksi emme pysty sen perusteella varmistumaan siitä, että saamme tietoomme kaikki sellaiset merkittävät seikat, jotka ehkä tunnistettaisiin tilintarkastuksessa. Näin ollen emme anna tilintarkastuskertomusta.

Johtopäätös

Yleisluonteisen tarkastuksen perusteella tietoomme ei ole tullut mitään, mikä antaisi meille syyn uskoa, ettei osavuosikatsaus anna EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) sekä muiden Suomessa voimassa olevien osavuosikatsauksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeita ja riittäviä tietoja yhteisön taloudellisesta asemasta 30.6.2015 ja sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista kyseisenä päivänä päättyneeltä kuuden kuukauden jaksolta.

Helsingissä 14.7.2015

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Mikko Rytilahti KHT

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.