AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Citycon Oyj

Annual Report Feb 7, 2019

3215_10-k_2019-02-07_ce73378f-d85e-454f-9fbc-ae37a84cdab7.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

SISÄLLYSLUETTELO

Tietoa osakkeenomistajalle
3
Citycon lyhyesti

4
Haastattelu Cityconin uuden toimitusjohtajan kanssa

6
Avainluvut
7
Miten luomme arvoa
8
Hallituksen toimintakertomus
10
EPRA:n tunnusluvut
23
Operatiiviset tunnusluvut
29
Kehityshankkeet
35
Riskit ja riskienhallinta
37
Osakkeet ja osakkeenomistajat
39
Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys viideltä vuodelta
41
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
43
Citycon Oyj:n konsernitilinpäätös, IFRS
45
Konsernituloslaskelma
45
Laaja konsernituloslaskelma
45
Konsernitase

46
Konsernin rahavirtalaskelma
47
Konsernin oman pääoman laskelma

48
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

49
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
92
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS

95
Tilinpäätöksen allekirjoitukset

99
Tilintarkastuskertomus

100
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
49
1. LIIKETOIMINNAN TULOS
51
1.1. Segmentti-informaatio
51
1.2. Bruttovuokratuotto
56
1.3. Myyntituotot asiakassopimuksista 57
1.4. Hoitokulut 58
1.5. Hallinnon kulut 59
1.6. Työsuhde-etuudet ja henkilöstökulut
59
1.7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
62
1.8. Osakekohtainen tulos
62
2. KIINTEISTÖKANTA JA SIJOITUKSET
63
2.1. Sijoituskiinteistöt ja niihin liittyvät vastuut
63
2.2. Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt67
2.3. Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä
68
3. RAHOITUS
70
3.1. Oma pääoma
70
3.2. Rahoituskulut (netto)
71
3.3. Rahoitusinstrumenttien luokittelu
72
3.4. Lainat
74

3.5. Rahoitusriskien hallinta ........................................................................75 3.6. Johdannaissopimukset ........................................................................ 78 3.7. Vastuusitoumukset ................................................................................80 3.8. Rahavarat ....................................................................................................80

4. MUUT LIITETIEDOT
80
4.1. Tuloverot
80
4.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
81
4.3. Aineettomat hyödykkeet 82
4.4. Myyntisaamiset ja muut saamiset
82
4.5. Ostovelat ja muut velat
83
5. KONSOLIDOINTI
84
5.1. Liiketoimintahankinnat ja liikearvo
85
5.2. Määräysvallattomien omistajien hankinta
86
5.3. Lähipiiritapahtumat ja
konsernirakenteen muutokset
87
5.4. Muutokset IFRS-standardeissa
ja laskentaperiaatteissa
90
5.5. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
91

TÄSTÄ RAPORTISTA

Laadintaperiaatteet ja toimintaa koskevat keskeiset arviot ja olettamat esitetään yhdessä siihen liittyvän liitetiedon kanssa. Tarkoituksena on esittää aiempaa paremmin konsernin tuloksen muodostusta, millä omaisuuserillä liiketoiminnan tulos saavutettiin ja kuin liiketoiminta ja transaktiot rahoitettiin.

Laadintaperiaatteet on merkitty harmaalla taustalla.

Tietoja keskeisistä arvioista ja olettamista on merkitty vaaleanpunaisella taustalla.

Talousjohtaja

Eero Sihvonen kommentoi raportointikauden aikaisia olennaisia tapahtumia.

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

CITYCONIN OSAKKEIDEN LISTAUS

Citycon Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä Large Cap -listalla kaupankäyntitunnuksella CTY1S. Cityconilla on yksi osakesarja, ja kullakin osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja oikeus yhtä suureen osinkoon.

YHTIÖKOKOUS

Citycon Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään Espoossa 13.3.2019 kello 12.00 Finnkino Ison Omenan Escape-salissa. Kutsu, kokouksessa käsiteltävät asiat, varsinaiselle yhtiökokoukselle tehdyt ehdotukset ja ilmoittautumisohjeet tulevat löytymään Cityconin verkkosivuilta.

Osakkeenomistajien, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, tulee olla rekisteröity Euroclear Suomi Oy:n ylläpitämään Cityconin osakasluetteloon täsmäytyspäivänä 1.3.2019.

OSOITTEENMUUTOKSET

Osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan mahdolliset nimi- tai osoitetietojaan koskevat muutokset arvo-osuustilioperaattorilleen tai Euroclear Finland Oy:lle, jos osakkeenomistajan arvo-osuustili on siellä.

TALOUDELLISEN TIEDON JULKAISEMINEN

Citycon julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat ladattavissa Cityconin verkkosivuilta.

JULKAISUJEN TILAUS

Cityconin taloudellisia raportteja ja pörssi- ja lehdistötiedotteita voi tilata yhtiön verkkosivuilta citycon.com/fi/uutishuone rekisteröimällä sinne sähköpostiosoitteensa.

SIJOITTAJASUHTEIDEN YHTEYSTIEDOT

Cityconin sijoittajasuhdetoiminto auttaa kaikissa sijoittajasuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ensisijainen yhteyshenkilö on Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Mikko Pohjala ([email protected]).

OSINGONMAKSU

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan päättämään osingonjaosta tilikaudelta 2018, ja varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Valtuutuksen perusteella jaettavan osingon määrä on enintään 0,01 euroa osakkeelta ja osakkeenomistajille sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaettavan pääoman palautuksen määrä on enintään 0,12 euroa osakkeelta. Valtuutuksen johdosta yhtiö voisi siis jakaa yhteensä enintään noin 8 899 926,28 euroa osinkoa ja noin 106 799 115,36 euroa pääomanpalautusta. Varat maksettaisiin osakkeenomistajille neljässä erässä.

TALOUDELLISTEN KATSAUSTEN KALENTERI 2019

7.2.
17.4.
11.7.
24.10.
1.3.
8.3.
13.3.
29.3.
28.6.
30.9.
30.12.

Lisätietoa: Osakkeet ja osakkeenomistajat, s. 39-40

1) Cityconin hallitus tekee yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella erilliset päätökset kustakin osingon/pääoman palautuksen maksusta, ja näistä tiedotetaan erikseen.

TOIMIMME KAUPUNKIMAISILLA ALUEILLA POHJOISMAISSA

Citycon toimii Pohjoismaiden ja Baltian suurimmissa ja nopeimmin kasvavissa kaupungeissa. Alueella asuu yli 25 miljoonaa ostovoimaista kuluttajaa, ja sen väestönkasvu on Euroopan voimakkaimpia.

TASAPAINOINEN POHJOISMAINEN KIINTEISTÖKANTA

1) Sisältää Kista Gallerian 50 %

HALUAMME OLLA VAHVA KAUPPAKESKUSBRÄNDI POHJOISMAISSA

HAASTATTELU CITYCONIN UUDEN TOIMITUSJOHTAJAN F. SCOTT BALLIN KANSSA

Vuonna 2018 Citycon kertoi muutoksista yhtiön ylimmässä johdossa. F. Scott Ball aloitti Cityconilla 15. marraskuuta 2018 ja aloitti yhtiön uutena toimitusjohtajana virallisesti 1. tammikuuta 2019.

Mitkä ovat ensivaikutelmasi yhtiöstä? Parin viimeisen viikon aikana minulla on ollut mahdollisuus tutustua lähes kaikkiin yhtiön kiinteistöihin ja toimistoihin. Olen ollut todella vaikuttunut sekä kiinteistökannan laadusta että yhtiön työntekijöistä. Uskon, että meillä on vahva kiinteistökanta ja erinomainen tiimi, joiden avulla voimme nostaa Cityconin uudelle tasolle.

Mitkä olivat Cityconin vuoden 2018 kohokohdat? Operatiivisesta näkökulmasta vuoden selvä kohokohta oli Mölndal Galleria -kauppakeskuksen avaaminen Göteborgissa Ruotsissa. Mölndal Galleria on erinomainen osoitus Cityconin strategiasta kierrättää ja käyttää pääomaa ainutlaatuisten sekä korkealaatuisten kohteiden hankintaan kasvavilla urbaaneilla alueilla. Tämän lisäksi olimme tyytyväisiä nähdessämme aiempien investointien kantavan hedelmää portfoliomme isoimmassa kiinteistössä Isossa Omenassa,

joka kehittyi erittäin hyvin vuoden aikana. 2018 oli ensimmäinen täysi kalenterivuosi kehityshankkeen valmistumisen jälkeen ja Iso Omena toivotti vuoden aikana tervetulleeksi yli 20 miljoonaa vierailijaa!

Rahoitusnäkökulmasta olimme tyytyväisiä siihen, että uudelleenrahoitimme merkittävän osan vuonna 2020 erääntyvästä joukkovelkakirjastamme laskemalla liikkeelle uuden euromääräisen joukkovelkakirjalainan. Olimme iloisia joukkovelkakirjalainan pitkästä maturiteetista ja yhtiön jälleenrahoitusriskin pienentämisestä.

Miten Cityconin liiketoiminta kehittyi vuonna 2018? Vuonna 2018 operatiivinen liiketoimintamme kehittyi odotustemme mukaisesti. Viime vuonna nettovuokratuottomme olivat yhteensä 214,9 miljoonaa euroa ja pro-forma vertailukelpoiset nettovuokratuotot kasvoivat 1,0% erityisesti Ison Omenan hyvän kehityksen myötä. Vuosina 2017–2018 toteutetut suunnitellut divestoinnit, valuuttakurssit sekä kertaluonteiset johdon vaihtumiseen liiittyvät kustannukset vaikuttivat operatiivinen liikevoittoomme (EPRA earnings), joka oli yhteensä 143,5 miljoonaa euroa vuonna 2018. Jatkoimme tiukkaa

kulukuriamme ja hallinnon kulut laskivat 11,8 % poislukien johdon vaihtumiseen liittyvät kertaluonteiset kustannukset.

Miten muutatte kiinteistöportfoliotanne?

Vuoden 2018 aikana jatkoimme kiinteistökantamme keskimääräisen laadun parantamista ja divestoimme viisi toissijaista kiinteistöä. Käytimme divestoinneista saadut 96 miljoonan euron kokonaistuotot Mölndal Gallerian ja Lippulaivan kehityshankkeisiimme. Jatkamme pääoman kierrättämistä myös vastaisuudessa, sillä visiomme on keskittyä monipuolisiin kauppakeskuksiin, jotka sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja kasvavilla kaupunkialueilla. Olemme tyytyväisiä, että pääoman kierrättämisemme ansiosta viisi suurinta kiinteistöämme kattavat 40 % kiinteistökantamme arvosta jo nyt.

Mitkä ovat Cityconin painopisteet vuodelle 2019?

Toimintaympäristömme muuttuu nopeasti, ja toimialalla on nähtävissä selkeä ero parhaiden ja toissijaisten kiinteistöjen välillä. Nykyisessä toimintaympäristössä meidän täytyy kiinnittää enemmän huomiota kiinteistöjemme arvon maksimointiin. Olemme

ryhtyneet toimenpiteisiin varmistaaksemme, että operatiivisella henkilöstöllämme on tarvittavat resurssit, jotta he voivat olla enemmän paikalla kiinteistöissämme. Olemme tunnistaneet konkreettisia toimenpiteitä kiinteistöjen johtamisen sekä organisaation parantamiseksi ja olemme jo aloittaneet näiden muutosten toteuttamisen. Nämä parannukset tekevät toiminnoistamme johdonmukaisia, mahdollistavat tiettyjen liiketoiminta-alueiden kasvattamisen ja koko Pohjoismaiden tason mittakaavaetujen hyödyntämisen. Lisäksi kiinnitämme edelleen huomiota pääoman kohdentamiseen ja haluamme varmistaa, että pääomaa hoidetaan hyvin. Taseen vahvistaminen on edelleen yhtiön keskeinen painopiste.

F. Scott Ball Toimitusjohtaja

AVAINLUVUT

1) Sisältää Kista Gallerian 50%. Kävijäluvuissa on mukana arvioita.

VUOKRALAISTEN MYYNTIEN KEHITYS 1)

Myynnit yhteensä

1) Sisältää Kista Gallerian 50%. Myyntiluvuissa on mukana arvioita. Myynnillä tarkoitetaan arvonlisäverotonta myyntiä ja myyntien muutos on laskettu vertailukelpoisilla valuutoilla.

Me

VERTAILUKELPOISTEN JA KOKONAISNETTOVUOKRATUOTTOJEN KEHITYS, 2018 VS. 2017

Vertailukelpoisten nettovuokratuottojen kehitys (vertailukelpoisin valuuttakurssein)

Nettovuokratuottojen kehitys (historiallisin valuuttakurssein)

Pro forma vertailukelpoisten nettovuokratuottojen kehitys (vertailukelpoisin valuuttakurssein)

TALOUDELLINEN VUOKRAUSASTE

INVESTOINNIT KIINTEISTÖIHIN

%

16 17 18

MITEN LUOMME ARVOA?

PANOSTUS

  • TALOUS
  • Kiinteistökannan arvo noin 4,5 mrd. euroa Velka 2,2 mrd. euroa
  • Aktiivinen pääoman kierrättäminen

HENKILÖSTÖ

  • Henkilöstömäärä 254
  • Koulutus-/kehityskulut 0,4 Me
  • Naisia 43 % / miehiä 57 %

VÄHITTÄISKAUPAN ASIANTUNTEMUS

  • Vuokrasopimuksia 4 454, joista uusia 1 183
  • Uusiin vähittäiskaupan trendeihin vastaaminen, esim. M.E.E.T

  • Maa-alueet 1 650 000 m2 Energiankulutus 297 000 MWh

  • Vedenkulutus 767 000 m3

LUONNONVARAT

SOSIAALISET JA YHTEISÖSUHTEET

  • Yhteys joukkoliikenteeseen: 100 % kohteista
  • Turvallisuuskoulutusta kaikissa kauppakeskuksissa
  • Jatkuva vuoropuhelu ja asiakasuskollisuuden vahvistaminen

LIIKETOIMINTAMALLI

STRATEGIA

OIKEA KIINTEISTÖKANTA

Keskittyminen kasvavilla alueilla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä sijaitseviin monipuolisiin, arjen asiointiin painottuviin kauppakeskuksiin.

VÄHITTÄISKAUPAN ASIANTUNTIJAT

Miellyttävien ostoselämysten ja kestävien ratkaisujen luominen kauppakeskusten vuokralaisille ja kävijöille hyödyntämällä sekä kehittämällä vankkaa vähittäiskaupan asiantuntemustamme.

VAHVA PÄÄOMAPOHJA

Tuottojen maksimointi ja kehityshankkeiden rahoittaminen käyttämällä pääomaa tehokkaasti sekä pitämällä velkaantumisaste konservatiivisena.

VASTUULLISUUS

  • Hiilineutraalius
  • Saavutettavuus
  • Miellyttävyys ja turvallisuus
  • Erinomainen käytännön toteutus
  • ARVOT
  • Passionate
  • Solution-Oriented

8

  • Together One

LIIKETOIMINTAMALLI

KIINTEISTÖKANTA TULOKSET

KAUPPAKESKUKSET

  • Johtava kauppakeskusten omistaja, kehittäjä ja hallinnoija Pohjoismaissa
  • Yhteensä 40 kauppakeskusta
  • 14 Suomessa ja Virossa
  • 15 Norjassa
  • 11 Ruotsissa ja Tanskassa
  • 10 hallinnoitua/vuokrattua kiinteistöä
  • Vuokrattava pinta-ala 1,1 milj. m²
  • 170 milj. kävijää vuodessa
  • Pohjoismaiden suurin ympäristösertifioitu kauppakeskusportfolio, 80 % kauppakeskuksista sertifioitu
  • Vuokralaisista 60 %:n liiketoiminta ei ole altista verkkokaupan vaikutuksille

TULEVAT KEHITYSHANKKEET

  • Tulevat kehityshankkeet yli 600 Me
  • Kehitysinvestoinnit noin 100 Me vuodessa, hankkeen keskimääräinen arvioitu tuotto 150 bps yli tuottovaatimuksen

Lisätietoja kehityshankkeista s. 35-36.

RISKIENHALLINTA

  • Verkkokauppa: luodaan myymälä- ja palveluvalikoima, joka kykenee entistä paremmin kilpailemaan verkkokaupan kanssa, ja hyödynnetään monikanavaisuutta
  • Rahoitus: pidetään luototusaste (LTV) vakaasti alle 45 %:ssa ja varmistetaan, että 70–90 % velasta on kiinteäkorkoista
  • Kiinteistökehitys: tarkka hankkeiden seuranta ja tiukat esivuokrausvaatimukset

Lisätietoja riskeistä ja riskienhallinnasta taloudellisen katsauksen s. 37-38.

TALOUS

  • Nettovuokratuotto 214,9 Me
  • Luottoluokitukset BBB/Baa2
  • Keskikorko 2,735 %
  • Kohteiden myynnit 96 Me
  • Osakekohtaiset osingot ja pääoman palautus 0,13 euroa (ehdotus)

HENKILÖSTÖ

  • Henkilöstötutkimuksen tulos 73,4/100
  • Maksetut palkat ja palkkiot 19,4 Me

VÄHITTÄISKAUPAN ASIANTUNTEMUS

  • Hyvä vuokralaistyytyväisyys: 82 % vuokralaisista on tyytyväisiä meihin
  • Vuokralaisten myynti 2,8 mrd. euroa
  • Vuokrausaste 96,4 %

LUONNONVARAT

  • Uusiutuvan sähkön osuus kulutuksesta 100 %
  • Jätettä 20 360 tn
  • Kierrätysaste 98 %

  • SOSIAALISET JA YHTEISÖSUHTEET

  • Cityconin kauppakeskuksissa työpaikkoja 31 000
  • 600 000 kanta-asiakasohjelman jäsentä
  • 733 yhteisöjä rikastavaa tapahtumaa kauppakeskuksissa

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Vuosina 2017-2018 tehdyt divestoinnit vaikuttivat Cityconin taloudelliseen kehitykseen vuonna 2018. Cityconin nettovuokratuotot, pois lukien Kista Galleria, laskivat 214,9 (2017: 228,5) miljoonaan euroon johtuen divestointien vaikutuksesta. Toisaalta Ison Omenan kehitysprojekti ja Straedetin kauppakeskuksen hankinta Tanskassa ja Mölndal Galleria-kauppakeskuksen avautuminen Ruotsissa vaikuttivat positiivisesti nettovuokratuottoihin. Vertailukelpoiset nettovuokratuotot laskivat -0,5 %. Pro-forma vertailukelpoiset nettovuokratuotot, mikä sisältää Ison Omenan ja Buskerudin kauppakeskusten vaikutuksen huhti-joulukuun ajalta, kasvoivat 1,0 %. Operatiivinen tulos per osake (EPRA earnings per share), pois lukien johdon vaihtumisesta aiheutuneet kertaluonteiset kustannukset, oli 0,164 euroa (2017: 0,171 euroa). Raportoitu operatiivinen tulos per osake (EPRA earnings per share) laski hieman 0,161 euroon (2017: 0,171 euroa) johtuen toissijaisten kohteiden suunnitelluista divestoinneista vuosina 2017–2018, minkä lisäksi valuutoilla oli merkittävä negatiivinen vaikutus. Hallinnon kulut laskivat huomattavasti vuoden aikana pois lukien kertaluonteinen vaikutus johdon vaihtumisesta aiheutuneista kustannuksista. Taloudellinen vuokrausaste kokonaisuudessaan parani hieman 96,4 %:iin johtuen vuokrausasteen selvästä paranemisesta Suomessa ja Virossa.

Vuoden aikana Citycon keskittyi kiinteistökantansa keskimääräisen laadun parantamiseen ja myi 5 ydinliiketoimintaan kuulumatonta kohdetta 96 miljoonalla eurolla. Citycon käytti vuoden aikana 67 miljoonaa euroa kiinteistöjen hankkimiseen ostamalla kolmannen osan kauppakeskus Straedetista Tanskassa sekä ostamalla 50 % Mölndal Galleria -ostoskeskuksesta Ruotsissa. Lisäksi Citycon jatkoi Lippulaivan kehityshanketta ja Mölndal Gallerian kauppakeskus avautui syyskuussa 2018. Cityconin rahoitusasema pysyi vakaana, josta osoituksena oli kahdeksanvuotisen euromääräisen joukkovelkakirjalainan menestyksekäs liikkeeseenlasku syyskuussa kiinteällä 2,375 % korolla.

VUODEN 2018 TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT

  • Citycon uudelleenrahoitti osan vuonna 2020 erääntyvästä joukkovelkakirjalainastaan. 22.8.2018 Citycon laski menestyksekkäästi liikkeelle joukkovelkakirjalainan, jonka maturiteetti on yli 8 vuotta ja jolla on kiinteä 2,375 prosentin vuosikorko. Joukkovelkakirjalaina käytettiin pääasiassa vuonna 2020 erääntyvän joukkovelkakirjalainan uudelleenrahoittamiseen.
  • Syyskuussa Citycon avasi menestyksekkäästi Mölndal Galleria -kauppakeskuksen Göteborgissa Ruotsissa.
  • F. Scott Ball nimitettiin yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi 2.11.2018. Hän aloitti

työt Cityconissa 15.11., ja otti vastuun toimitusjohtajan tehtävistä 1.1.2019 alkaen. Samanaikaisesti Henrica Ginström nimitettiin yhtiön operatiiviseksi johtajaksi 1.1.2019 alkaen.

– Citycon jatkoi kiinteistöportfolionsa laadun parantamista divestoimalla toissijaisia kiinteistöjään vuoden aikana. Citycon divestoi 5 toissijaista kiinteistöä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, yhteisarvoltaan noin 96 miljoonaa euroa. Divestointien tuotot käytettiin kehityshankkeisiin.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS

Suomessa vähittäismyynnin kasvu jatkui raportointikauden aikana. Liiketilavuokrat pysyivät melko vakaina Q1–Q4/2018 aikana parhaimmissa kohteissa. Vuokratasoissa oli edelleen painetta toissijaisissa kohteissa ja alueilla, joilla kilpailu on kiristynyt. Liikekiinteistöjen koko vuoden kaupankäyntivolyymi oli 22 % alhaisempi verrattuna viime vuoteen. Edellä mainitusta huolimatta

TOIMINTAYMPÄRISTÖN AVAINLUVUT

kaupankäyntivolyymi oli pitkän aikavälin keskiarvoa parempi. Prime-tuottovaatimus kauppakeskuksille pääkaupunkiseudulla pysyi suhteellisen vakaana noin 4,5 %:ssa.

Norjassa vähittäismyynnin kasvu jatkui vuoden 2018 aikana. Kvarud Analysen tekemän raportin mukaan kävijämäärät laskivat hieman kauppakeskuksissa, mutta keskiostos kasvoi 1,8 % verrattuna vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon. Joidenkin kauppakeskusten vuokratasoissa on ollut laskupaineita viimeisen 12 kuukauden ajan ensisijaisesti heikkojen myyntitulosten takia. Koko vuoden liikekiinteistöjen transaktiovolyymi oli normaalilla tasolla 19,1 %:n osuudellaan kokonaisvolyymista. Parhaimmissa kauppakeskuskohteissa tuottovaade pysyi ennallaan 4,25 %:ssa, samaan aikaan kun toissijaisten keskusten tuottovaatimuksien nousupaineet jatkuivat maltillisesti.

Ruotsissa vähittäismyynti kasvoi raportointikauden aikana, ja liiketilojen

% Suomi Norja Ruotsi Tanska Viro Euroalue
BKT:n kasvuennuste, 2018 2,9 % 1,6 % 2,4 % 1,2 % 3,5 % 2,1 %
Työttömyys, 2018 7,8 % 4,0 % 6,3 % 5,2 % 5,7 % 8,4 %
Inflaatio, 2018 1,2 % 3,5 % 2,1 % 0,8 % 3,5 % 1,8 %
Vähittäismyynnin kasvu, 2018 2,9 % 1,5 % 2,6 % 1,0 % 5,0 % 1,8 %

Lähteet: SEB Nordic Outlook, Euroopan komissio, Eurostat, Tilastokeskus, Statistics Norway/Sweden/ Estonia/Denmark

markkinavuokrat ovat olleet melko vakaat vuonna 2018. Tuottovaateet prime-kauppakeskuksissa pysyivät muuttumattomina 4,25 %:ssa, vaikka ero prime- ja toissijaisten kauppakeskusten tuottovaateiden välillä on kasvanut. Koko vuoden liikekiinteistöjen transaktiovolyymi oli 12 % kokonaisvolyymista.

Tanskassa vähittäismyynti kasvoi raportointikauden aikana. Pohjoismaissa. Vuokratasoissa ei tapahtunut suuria muutoksia ja tuottovaateet prime-kauppakeskuksissa olivat noin 4,0 % ja parempien toissijaisten kauppakeskusten 5,50 % tasolla.

Virossa vähittäismyynti kasvoi useilla toimialoilla, etenkin kosmetiikkaliikkeissä ja apteekeissa. Tallinnassa kauppakeskusten prime-vuokrat pysyivät vakaana. Primekauppakeskusten tuottovaateet laskivat 6,25 %:iin.

(Lähteet: SEB Nordic Outlook, Nordea Economic Outlook, Euroopan komissio, CBRE, Tilastokeskus, Statistics Norway/ Sweden/Estonia/Denmark, Eurostat)

TALOUDELLINEN KEHITYS 2018

  • Nettovuokratuotot olivat 214,9 miljoonaa euroa (Q1–Q4/2017: 228,5). Kehityshankkeet ja kauppakeskus Straedetin hankinta Tanskassa kasvattivat nettovuokratuottoja 8,4 miljoonalla eurolla, kun taas kiinteistöjen divestoinnit laskivat nettovuokratuottoja 16,4 miljoonalla eurolla ja heikommat SEK- ja NOK-valuuttakurssit 4,7 miljoonalla eurolla.
  • –Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) ilman johdon muutoksista aiheutuvia kertaluonteisia kuluja oli 145,9 miljoonaa euroa tai 0,164 euroa / osake. Raportoitu

operatiivinen tulos (EPRA Earnings) oli 143,5 miljoonaa euroa (152,3) johtuen nettovuokratuottojen laskusta. Toisaalta alhaisemmat operatiiviset nettorahoituskulut ja hallinnon kulut kompensoivat osittain nettovuokratuottojen laskun vaikutusta. Hallinnon kulut laskivat 1,0 miljoonaa euroa sisältäen 2,4 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja liittyen johdon muutoksiin. Operatiivinen tulos/osake (EPRA EPS, basic) oli 0,161 euroa (0,171). Heikompien valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 0,004 euroa / osake.

  • IFRS-standardien mukainen tulos/osake oli 0,02 euroa (0,10) johtuen pääasiassa käyvän arvon tappioista, kertaluonteisten nettorahoituskulujen kasvusta ja kiinteistöjen myyntien sekä valuuttakurssien vaikutuksista.
  • Osakekohtainen nettorahavirta heikkeni 0,11 euroon (0,17) johtuen pääasiassa kertaluonteisista maksetuista rahoituskuluista.
  • Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan päättämään osingonjaosta tilikaudelta 2018, ja varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella jaettavan osingon määrä on enintään 0,01 euroa osakkeelta ja osakkeenomistajille sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaettavan pääoman palautuksen määrä on enintään 0,12 euroa osakkeelta. Varat maksettaisiin osakkeenomistajille neljässä erässä. Valtuutuksen johdosta yhtiö voisi siis jakaa yhteensä enintään noin 8 899 926,28 euroa osinkoa ja noin 106 799 115,36 euroa pääomanpalautusta. Varat maksettaisiin osakkeenomistajille neljässä erässä.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Citycon odottaa vuoden 2019 osakekohtaisen operatiivisen tuloksensa (EPRA EPS, basic) olevan 0,155–0,175 euroa. Lisäksi yhtiö odottaa operatiivisen liikevoittonsa (Direct operating profit) olevan 188–206 miljoonaa euroa ja operatiivisen tuloksensa (EPRA Earnings) olevan 138–156 miljoonaa euroa.

Arviot perustuvat nykyiseen kiinteistökantaan sekä vallitsevaan inflaatioon ja EUR-SEKsekä EUR-NOK-valuuttakurssitasoihin sekä nykyisiin korkotasoihin. Tilat, jotka eivät ole vuokralla suunnitteilla tai käynnissä olevien kehityshankkeiden vuoksi, vähentävät nettovuokratuottoja vuoden aikana.

AVAINLUVUT

2018 2017 % 1) Vertailu
kelpoinen
muutos % 3)
Nettovuokratuotto Me 214,9 228,5 -6,0 % -4,0 %
Operatiivinen liikevoitto
(Direct Operating profit) 2)
Me 187,6 200,5 -6,4 % -4,4 %
Tulos/osake EUR 0,02 0,10 -81,0 % -80,1 %
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo Me 4 131,3 4 183,4 -1,2 % -
Luototusaste (LTV) 2) % 48,7 46,7 4,1 % -
EPRA:n mukaiset tunnusluvut 2)
Operatiivinen tulos
(EPRA Earnings)
Me 143,5 152,3 -5,8 % -4,4 %
Operatiivinen tulos/osake
(EPRA EPS, basic)
EUR 0,161 0,171 -5,8 % -4,4 %
Nettovarallisuus/osake
(EPRA NAV per share)
EUR 2,59 2,71 -4,5 % -

1) Muutos edeltävästä vuodesta. Muutosprosentti on laskettu tarkoista luvuista.

2) Citycon esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja on esitetty liitetietojen laadinta- ja laskentaperiaatteissa.

3) Muutos edeltävästä vuodesta (vertailukelpoisin kurssein). Muutosprosentti on laskettu tarkoista luvuista.

VERTAILUKELPOISTEN NETTOVUOKRATUOTTOJEN KASVU JATKUI RUOTSISSA & TANSKASSA SEKÄ NORJASSA

Cityconin nettovuokratuotot laskivat 214,9 miljoonaan euroon (228,5). Tämä johtui pääasiassa vuosina 2017 ja 2018 toteutetuista kiinteistöjen suunnitelluista divestoinneista. Toisaalta valmistuneet kehityshankkeet (lähinnä Iso Omena, Mölndal, Buskerud ja Arabia) sekä kauppakeskus Straedetin hankinta Tanskassa kasvattivat nettovuokratuottoja.

Vertailukelpoisten kohteiden bruttovuokratuotto sekä ylläpito- ja palvelutuotot kasvoivat 0,7 miljoonaa euroa, kun taas vertailukelpoisten kohteiden hoitokulut ja vuokraustoiminnan muut kulut nousivat vertailukaudesta 1,3 miljoonaa euroa. Tästä johtuen vertailukelpoiset nettovuokratuotot laskivat 0,7 miljoonaa euroa eli 0,5 %.

Suomen & Viron liiketoimintojen nettovuokratuotot laskivat 9,4 % verrattuna Q1–Q4/2017 johtuen lähinnä vuoden 2017 viimeisellä vuosineljänneksellä toteutetuista ydinliiketoimintaan kuulumattomien kiinteistöjen suunnitelluista divestoinneista ja vuoden 2018 divestoinneista. Tätä kompensoi osittain Ison Omenan valmistunut kehityshanke, joka kasvatti nettovuokratuottoja. Vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotot laskivat 4,2 % johtuen pääasiassa tiukan kilpailuympäristön asettamista paineista vallitseviin vuokratuottoihin ja vajaakäyttöasteeseen Helsingin ulkopuolella. Vertailukelpoiset kohteet muodostivat 48 % koko Suomen & Viron nettovuokratuotoista.

Norjan liiketoimintojen nettovuokratuotot laskivat 6,7 % verrattuna Q1–Q4/2017 johtuen pääasiassa vuoden 2017 viimeisellä vuosineljänneksellä ja vuonna 2018 toteutetuista kiinteistöjen suunnitelluista divestoinneista ja Norjan kruunun heikkenemisestä. Vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotot nousivat 1,1 % johtuen pääasiassa korkeammista parkkituotoista, pääomavuokrien indeksoinneista sekä alhaisemmista korjauskuluista.

Ruotsin & Tanskan liiketoimintojen nettovuokratuotot kasvoivat 5,4 % johtuen kauppakeskus Straedetin hankinnasta Tanskassa, valmistuneesta kehityshankkeesta Mölndalissa, sekä vakaasta vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuottojen kasvusta. Vertailukelpoisten kohteiden nettovuokratuotot kasvoivat 1,7 % johtuen pääasiassa uusituista vuokrasopimuksista useammassa kauppakeskuksessa, pääomavuokrien indeksoinneista sekä korkeammista ylläpitokorvauksista.

H1/2018 lähtien Citycon aloitti pro forma vertailukelpoisen nettovuokratuoton esittämisen, mikä pitää sisällään kauppakeskus Ison Omenan ja Buskerudin huhti-joulukuulta. Pro forma vertailukelpoiset nettovuokratuotot kasvoivat 1,0 % tammi-joulukuussa 2018 pääasiassa Ison Omenan johdosta.

VUOKRAUSASTE PARANI 96,4 %:IIN

Taloudellinen vuokrausaste parani 0,4 prosenttiyksiköllä katsauskauden aikana. Tämä johtui Suomesta & Virosta, jossa solmittiin useita uusia vuokrasopimuksia kauppakeskus Kristiinessä ja IsoKristiinassa. Lisäksi kauppakeskus Sampokeskuksen ja Kuopios-

VERTAILUKELPOISTEN JA KOKONAISNETTOVUOKRATUOTTOJEN KEHITYS, 2018 VS. 2017

Nettovuokratuottojen kehitys (historiallisin valuuttakurssein)

Pro forma vertailukelpoisten nettovuokratuottojen kehitys (vertailukelpoisin valuuttakurssein)

1) Sisältäen Iso Omenan ja Buskerudin vertailukelpoiset kaudet 4–12/2018

NETTOVUOKRATUOTON JA BRUTTOVUOKRATUOTON ERITTELY

Nettovuokratuotto Brutto
vuokra
tuotto
Me Suomi &
Viro
Norja Ruotsi &
Tanska
Muut Yhteensä Yhteensä
2017 106,9 79,6 41,3 0,7 228,5 257,4
Hankinnat - - 3,5 - 3,5 3,6
Kehityshankkeet 4,3 -0,7 1,4 - 4,9 4,9
Divestoinnit -12,1 -3,1 -1,2 - -16,4 -18,8
Vertailukelpoiset
kohteet 1)
-2,0 0,7 0,7 - -0,7 0,4
Muu (sis. valuutta
kurssieron) 2)
-0,2 -2,2 -2,0 -0,5 -4,9 -10,5
2018 96,9 74,3 43,5 0,2 214,9 237,0

1) Vertailukelpoisilla kohteilla tarkoitetaan kohteita, jotka ovat olleet yhtiön omistuksessa kaksi vastaavaa vertailukautta. Vertailukelpoisiin kohteisiin eivät kuulu kehitys- ja laajennuskohteet.

2) IFRS 15 kirjattiin vuodelle 2018 vähentäen bruttovuokratuottoja, koska osa bruttovuokratuotoista siirretään ylläpitotuottoihin (5M€). IFRS 15 ei vaikuta nettovuokratuottoon. Lisätietoja IFRS 15 käytännöstä löytyy Cityconin tilinpäätöksen liitetiedoista kohdasta "Laadinta- ja laskentaperiaatteet".

sa sijaitsevan liikekiinteistön myynti vähensi vapaiden tilojen määrää. Keskimääräinen neliövuokra pysyi vakaana ja oli 23,2 euroa (23,2). Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna keskimääräinen neliövuokra nousi 0,6 euroa. Vuokranmuutos uusituissa vuokrasopimuksissa ja uudelleenvuokratuissa tiloissa katsauskauden aikana oli -0,3 % johtuen tiukan kilpailun jatkumisesta Suomen pienemmissä kaupungeissa ja Tallinnassa, Virossa.

Vuokralaisten kokonaismyynti Cityconin kauppakeskuksissa nousi 4 % ja kävijämäärät 7 % katsauskauden aikana edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Kauden lopussa Cityconilla oli yhteensä 4 454 (4 581) vuokrasopimusta, joiden keskimääräinen jäljellä oleva voimassaoloaika oli 3,4 vuotta (3,5).

Vertailukelpoiset myynnit

Myynnit yhteensä (sisältää Kista Gallerian 50 %)

1) Myyntiluvuissa on mukana arvioita. Myynnillä tarkoitetaan arvonlisäverotonta myyntiä ja myyntien muutos on laskettu vertailukelpoisilla valuutoilla.

KÄVIJÄMÄÄRIEN KEHITYS, 2018 VS. 2017 1)

Vertailukelpoiset kävijämäärät Kävijämäärät yhteensä (sisältää Kista Gallerian 50 %)

1) Kävijämääräluvuissa on mukana arvioita.

TALOUDELLINEN VUOKRAUSASTE 1)

1) Sisältää Kista Gallerian 50 %.

VUOKRASOPIMUSKANNAN YHTEENVETO 1)

31.12.2018 31.12.2017
Vuokrasopimusten lukumäärä kpl 4 454 4 581
Keskimääräinen vuokra EUR/m2 23,2 23,2
Suomi & Viro EUR/m2 25,6 25,0
Norja EUR/ m2 21,8 21,8
Ruotsi & Tanska EUR/m2 21,8 22,4
Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä
oleva voimassaoloaika vuotta 3,4 3,5
Vuokran osuus vuokralaisten liikevaihdosta 2) % 9,1 9,0
Vuokrasopimusten vuokranmuutos, uusitut ja
uudelleenvuokratut % -0,3 -4,0

1) Sisältää Kista Gallerian 50 %.

2) Edellisen kahdentoista kuukauden aikana vertailukelpoisissa kauppakeskuksissa.

VUOKRAUSTOIMINTA 1)

2018 2017
Alkaneiden vuokrasopimusten pinta-ala m2 186 576 259 053
Alkaneiden vuokrasopimusten
keskimääräinen vuokra EUR/m2 22,5 22,9
Päättyneiden vuokrasopimusten pinta-ala m2 220 202 347 330
Päättyneiden vuokrasopimusten
keskimääräinen vuokra EUR/m2 22,1 23,1

1) Sisältää Kista Gallerian 50 %. Alkaneet ja päättyneet vuokrasopimukset eivät välttämättä kohdistu samoihin tiloihin.

ARVOSTUSERÄT VAIKUTTIVAT LIIKEVOITTOON

Hallinnon kulut laskivat 28,0 miljoonaan euroon (29,1) mukaan lukien kertaluonteiset johdon vaihdoksesta aiheutuneet kulut (2,4 milj. euroa). Ilman kyseisiä kuluja, hallinnon kulut laskivat 11,8 % pääasiassa johtuen

HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT

alhaisemmista henkilöstö-, toimisto-, IT- ja markkinointikuluista. Citycon-konsernin palveluksessa oli raportointikauden päätteeksi kokoaikaisia työntekijöitä yhteensä 254 (247), joista 45 oli Suomessa & Virossa, 111 Norjassa, 55 Ruotsissa & Tanskassa ja 43 konsernitoiminnoissa.

2018 2017 2016
Kokoaikaiset työntekijät keskimäärin
tilikaudella 254 251 288

Tilikauden palkat ja palkkiot, Me 19,4 21,6 23,2

Liikevoitto laski 104,7 miljoonaan euroon (150,9) johtuen kiinteistöjen myynneistä ja käyvän arvon tappioista, jotka olivat 72,5 miljoonaa euroa (-42,9).

Rahoituskulut nousivat 14,1 miljoonalla eurolla 70,5 miljoonaan euroon (56,4) huolimatta alhaisemmasta keskikorosta, alhaisemmasta keskimääräisestä velasta ja heikommista valuutoista. Nousu johtui selvästi korkeammista epäsuorista muista rahoituskuluista, jotka liittyivät joukkovelkakirjalainan takaisinostoon.

Osuus yhteisyritysten tappioista oli -12,5 miljoonaa euroa (-0,7). Lasku johtui pääasiassa käyvän arvon tappioista kauppakeskus Kista Galleriassa ja Norjan osakkuusyhtiöissä.

Tilikauden voitto oli 16,6 miljoonaa euroa (87,9). Voitto laski pääasiassa alhaisempien nettovuokratuottojen, käyvän arvon tappioiden ja korkeampien nettorahoituskulujen seurauksena.

KIINTEISTÖOMAISUUDEN ARVO LASKI HIEMAN

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo laski 52,1 miljoonalla eurolla 4 131,3 miljoonaan euroon (31.12.2017: 4 183,4). Kiinteistöjen myynnit ja siirrot sijoituskiinteistöistä myytävänä oleviin sijoituskiinteistöihin laskivat arvoa

144,4 miljoonalla eurolla kun taas hankinnat ja investoinnit lisäsivät sijoituskiinteistöjen arvoa 210,6 miljoonalla eurolla. Lisäksi valuuttakurssimuutokset laskivat käypää arvoa 45,9 miljoonalla eurolla ja käyvän arvon tappiot 72,5 miljoonalla eurolla.

Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 72,5 miljoonaa euroa (-42,9). Arvonnousua kirjattiin yhteensä 39,2 miljoonaa euroa (113,0) ja arvonalennusta yhteensä 111,7 miljoonaa euroa (155,9).

YHTEENVETO KIINTEISTÖOMAISUUDESTA

Myytävänä
Kiinteistöjen Vuokrattava Käypä arvo, olevat sijoitus
31.12.2018 lukumäärä pinta-ala Me kiinteistöt, Me Portfolio, %
Kauppakeskukset,
Suomi & Viro 14 429 450 1 835,4 78,1 45 %
Muut kiinteistöt,
Suomi & Viro 1 2 240 2,3 - 0 %
Suomi & Viro, yhteensä 15 431 690 1 837,7 78,1 46 %
Kauppakeskukset,
Norja 15 387 000 1 328,6 - 32 %
Vuokratut kauppa
keskukset, Norja 1) 2 18 200 - - -
Norja, yhteensä 17 405 200 1 328,6 - 32 %
Kauppakeskukset,
Ruotsi & Tanska 10 269 600 964,9 - 23 %
Ruotsi & Tanska,
yhteensä 10 269 600 964,9 - 23 %
Kauppakeskukset,
yhteensä 41 1 104 250 4 129,0 78,1 100 %
Muut kiinteistöt,
yhteensä 1 2 240 2,3 - 0 %
Sijoituskiinteistöt,
yhteensä 42 1 106 490 4 131,3 78,1 100 %
Kista Galleria (50 %) 1 46 300 291,1
Sijoituskiinteistöt ja
Kista Galleria (50 %),
yhteensä 43 1 152 790 4 422,4 78,1

1) Vuokrattujen kohteiden arvo kirjataan aineettomiin oikeuksiin IFRS-säännösten mukaisesti.

KÄYVÄN ARVON MUUTOS

Me 2018 2017
Suomi & Viro -58,8 -51,3
Norja -22,2 -22,2
Ruotsi & Tanska 8,5 30,6
Sijoituskiinteistöt, yhteensä -72,5 -42,9
Kista Galleria (50 %) -8,6 -0,6
Sijoituskiinteistöt ja Kista Galleria
(50 %), yhteensä -81,1 -43,5

Citycon määrittää sijoituskiinteistöjen käyvän arvon sisäisesti vuoden ensimmäisellä ja kolmannella neljänneksellä. Ulkopuolinen arvioitsija, CBRE, arvioi sijoituskiinteistöt puolivuosikatsausta ja tilinpäätöstä varten.

CBRE:n laatima arviolausunto on saatavilla Cityconin verkkosivuilta Sijoittajat-osiosta.

PÄÄOMAN KIERRÄTTÄMINEN JATKUI

Citycon jatkoi divestointistrategiansa toteuttamista ja myi yhden kauppakeskuksen noin 16 miljoonalla eurolla Q4/2018 aikana. Vuoden 2018 aikana Citycon myi 5 toissijaista kohdetta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Myytyjen kohteiden yhteisarvo oli noin 96 miljoonaa euroa.

Vuonna 2011 tehdyn strategian päivityksen jälkeen Citycon on myynyt 67 ydinliiketoimintaansa kuulumatonta kiinteistöä ja viisi asuinportfoliota, yhteisarvoltaan 776 miljoonalla eurolla. Taseen vahvistaminen on edelleen yksi yhtiön tärkeimmistä painopistealueista ja yhtiö jatkaa pääoman kierrättämistä vastaisuudessa.

KEHITYSHANKKEET EDISTYIVÄT JA MÖLNDAL GALLERIA AVAUTUI VUODEN 2018 AIKANA

Cityconilla oli katsauskauden lopussa käynnissä yksi merkittävä kehityshanke: Lippulaivan laajennus- ja uudistushanke pääkaupunkiseudulla Espoossa.

Täysin uusi kauppakeskus Mölndal Galleria avattiin menestyksekkäästi 27.9.2018. Kauppakeskuksessa on noin 26 000

neliömetriä vuokrattavaa pinta-alaa ja yli 65 erilaista liiketilaa, kahvilaa ja ravintolaa sekä palveluita. Taloudellinen vuokrausaste oli noin 93 % vuoden 2018 lopussa ja Mölndal Galleria on sertifioitu kansainvälisellä BREEAM Very Good -standardilla.

Lisätietoja yhtiön valmistuneista sekä käynnissä ja suunnitteilla olevista kehityshankkeista löytyy taloudellisen katsauksen sivuilta 35–36.

HANKINNAT JA MYYNNIT 2018

Vuokrattava
Sijainti Päivämäärä pinta-ala, m2 Hinta, Me
Hankinnat
Straedet, Osa 3 Kauppakeskus Køge, Tanska 3.7. 3 600 9,0
Mölndal Galleria 50 % 1) Kauppakeskus Mölndal, Ruotsi 27.9. 13 000 58,0
Hankinnat, yhteensä 16 600 67,0
Myynnit
Tukholma,
Åkermyntan Centrum Kauppakeskus Ruotsi 31.3. 10 300 30,0
Kuopion Kauppakatu 41 Liikekiinteistö Kuopio, Suomi 30.4. 10 300 22,0
Heiane Storsenter Kauppakeskus Stord, Norja 30.5. 23 900 24,0
Glasshuspassasjen Kauppakeskus Bodø, Norja 5.7. 2 300 4,0
Rovaniemi,
Sampokeskus Kauppakeskus Suomi 30.11. 14 500 16,0
Myynnit, yhteensä 61 300 96,0

VUONNA 2018 VALMISTUNEET JA 31.12.2018 KÄYNNISSÄ OLEVAT KEHITYSHANKKEET

Pinta-ala Arvioitu Toteutuneet
brutto
investoinnit
Sijainti ennen/
jälkeen, m2
brutto
investointi, Me
31.12.2018
mennessä, Me
Valmistumis
tavoite
Mölndal Galleria Göteborg,
Ruotsi
-/26 000 114,61) 114,6 Valmistunut
9/2018
Lippulaiva Espoo,
Suomi
19 200/44 300 TBC2) 81,2 2021

1) Alkuperäinen arvioitu bruttoinvestointi oli 120 miljoonaa euroa.

2) Neuvottelut kauppakeskuksen pääosan rakentamisesta käynnissä useiden rakennusliikkeiden kanssa tällä hetkellä. Neuvottelut aiemman rakennusliikkeen kanssa päättyivät tuloksettomina. Vaikutus arvioituun bruttoinvestointiin vahvistuu neuvottelujen päätyttyä.

1) Citycon osti NCC:n 50 % osuuden hankkeen valmistuttua

BRUTTOINVESTOINNIT

Cityconin katsauskauden bruttoinvestoinnit (mukaan lukien hankinnat) olivat yhteensä 168,8 miljoonaa euroa (298,7).

BRUTTOINVESTOINNIT

Me 2018 2017
Kiinteistöjen hankinnat 1) 68,4 142,5
Yhteisyritysten hankinnat ja investoinnit 14,4 18,0
Kiinteistökehitys 83,7 137,0
Liikearvo ja muut investoinnit 2,4 1,2
Bruttoinvestoinnit yhteensä (ml. hankinnat) 168,8 298,7

Bruttoinvestoinnit segmenteittäin

Bruttoinvestoinnit yhteensä (ml. hankinnat) 168,8 298,7
Konsernihallinto 1,2 0,8
Ruotsi & Tanska 91,7 109,0
Norja 21,1 84,9
Suomi & Viro 54,9 104,0

1) Bruttoinvestoinnissa on huomioitu kauppahintalaskelman vähennykset ja valuuttakurssien muutokset 2) Ei sisällä siirtoja "Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt"-kategoriaan

Divestoinnit 2) 93,1 319,6

OMA PÄÄOMA

Osakekohtainen oma pääoma laski 2,35 euroon (31.12.2017: 2,48) lähinnä 115,7 miljoonan euron osingonjaon ja pääomanpalautuksen seurauksena ja 22,7 miljoonan euron muuntoerotappion seurauksena.

Toisaalta katsauskauden voitto 16,6 miljoonaa euroa emoyhtiön omistajille nosti osakekohtaista omaa pääomaa.

Katsauskauden lopussa emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 2 088,9 miljoonaa euroa (2 208,1). Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma laski 119,2 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopusta johtuen edellä esitetyistä syistä.

RAHOITUS

RAHOITUKSEN AVAINLUVUT

31.12.2018 31.12.2017
Korolliset velat, käypä arvo Me 2 154,6 2 097,2
Käytettävissä oleva likviditeetti Me 556,4 559,4
Keskimääräinen laina-aika vuotta 5,0 5,1
Luototusaste (LTV) % 48,7 46,7
Omavaraisuusaste (Rahoituskovenantti > 32,5) % 45,4 47,4
Korkokate (Rahoituskovenantti > 1,8) x 3,8 3,8
Vakavaraisuusaste (Rahoituskovenantti <0,65) x 0,48 0,46
Vakuudellinen vakavaraisuusaste (Rahoituskovenantti <0,25) x 0,02 0,02
Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika vuotta 5,0 5,1
Korkosuojausaste % 91,7 94,1

Maaliskuussa Citycon osti markkinoilta takaisin ja mitätöitiin 100 miljoonaa Norjan kruunua 1 400 miljoonan Norjan kruunumääräisestä joukkovelkakirjalainasta, jonka kiinteä korko on 3,9 %.

Kesäkuussa Moody's laski Cityconin luottoluokitusta tasolta Baa1 tasolle Baa2.

Elokuussa 2018 Citycon laski onnistuneesti liikkeelle 300 miljoonan euron euromääräisen joukkovelkakirjalainan. Euromääräisen lainan maturiteetti on noin 8,4 vuotta. Lainalle maksetaan kiinteää 2,375 prosentin vuotuista korkoa ja lainan luottoluokitukset ovat samat kuin Cityconin yleiset luottoluokitukset. Joukkovelkakirjalainasta saadut tuotot käytettiin pääasiassa Citycon-konsernin olemassa olevan velan osittaiseen takaisinmaksuun Cityconin

ostaessa takaisin 281 miljoonan euron edestä 500 miljoonan euron euromääräistä joukkovelkakirjalainaa, jonka kiinteä korko on 3,75 % ja joka erääntyy 2020. Lisäksi Citycon uudelleenneuvotteli koron- ja valuutanvaihtosopimuksia saavuttaakseen pitempiä maturiteetteja ja alhaisempia korkoja. Näillä rahoitusjärjestelyillä Citycon vahvisti luototusasemaansa pidentämällä velan keskimääräistä maturiteettia, alentamalla velan keskikorkoa ja alentamalla vuoden 2020 jälleenrahoitusriskiä.

Vuoden aikana ydinliiketoimintaan kuulumattomien kiinteistöjen myynneistä saatuja tuottoja käytettiin yritystodistusten takaisinmaksuun, ja syyskuussa Mölndal Gallerian osto rahoitettiin laskemalla liikkeelle uusia yritystodistuksia.

KOROLLISET VELAT

Korollisten velkojen käypä arvo nousi vuoden aikana 57,4 miljoonaa euroa 2 154,6 miljoonaan euroon johtuen pääasiassa jäljellä olevan 50 % osuuden hankinnasta Mölndal Gallerian kauppakeskuksesta. Keskimääräinen lainapääomilla painotettu laina-aika oli 5,0 vuotta, ja piteni kun 281 miljoonaa euroa vuonna 2020 erääntyvästä joukkovelkakirjalainasta jälleenrahoitettiin uudella 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainalla, joka erääntyy vuonna 2027.

Luototusaste (LTV) nousi 48,7 %:iin (46,7 %), koska nettovelka kasvoi ja kiinteistöjen käyvät arvot laski.

RAHOITUSKULUT

Operatiiviset nettorahoituskulut (EPRA) olivat alhaisemmat vuonna 2018 johtuen alhaisemmasta keskikorosta, alhaisemmasta keskimääräisestä velasta ja heikommista valuutoista. Nettorahoituskulut (IFRS) nousivat 14,1 miljoonalla eurolla 70,5 miljoonaan euroon (56,4) johtuen selvästi korkeammista epäsuorista muista rahoituskuluista. Muut epäsuorat nettorahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 20,3 miljoonaa euroa. Näistä, 20,8 miljoonaa euroa aiheutui 500 miljoonan euron euromääräisen joukkovelkakirjalainan 281 miljoonan euron suuruisesta takaisinostosta, ja 0,6 miljoonaa euroa aiheutui 1 400 miljoonan Norjan kruunumääräisen joukkovelkakirjalainan 100 miljoonan Norjan kruunun suuruisesta takaisinostosta. Loput liittyivät epäsuoriin tuottoihin ja kuluihin, jotka toteutuivat kun koron- ja valuutanvaihtosopimuksia uudelleen neuvoteltiin ja purettiin ja niiden käyvän arvon muutoksiin,

LAINAJAKAUMA

jotka eivät ole IFRS:n mukaisessa suojauslaskennassa. Yhteensä näiden vaikutus on 1,1 miljoonan euron nettotuotto. Rahoitustuotot koostuivat lähinnä Kista Gallerian ja Mölndal Gallerian osakkuusyrityksille myönnettyjen lainojen korkotuotoista, sekä osittain termiinikauppojen korkoeroista. Taulukossa valuuttakurssierot on netotettu rahoituskuluissa.

Velan keskikorko laski selvästi vuoden aikana 2,35 %:iin (2,78 %), kun 281 miljoonaa euroa 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalainasta, jonka kuponki on 3,75 %, jälleenrahoitettiin uudella 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainalla, jonka kuponki on 2,375 %. Myös yritystodistusten suurempi määrä ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten uudelleenneuvotteleminen ja purku vaikuttivat alhaisempaan keskikorkoon.

VELKOJEN ERÄÄNTYMISET

RAHOITUSKULUJEN AVAINLUVUT

2018 2017
Rahoituskulut Me -79,1 -63,2
Rahoitustuotot Me 8,7 6,9
Nettorahoituskulut (IFRS) Me -70,5 -56,4
Operatiiviset nettorahoituskulut (EPRA) Me -50,1 -54,4
Keskikorko kauden lopussa 1) % 2,35 2,78
Keskikorko kauden lopussa ilman johdannaisia % 2,36 2,57
Keskikorko, laskettu vuoden alusta 1) % 2,69 2,70

1) Koronvaihtosopimukset ja koron-ja valuutanvaihtosopimukset huomioon otttaen

Citycon käyttää korkojohdannaisia suojautuakseen vaihtuvakorkoiselta korkoriskiltä. Valuuttatransaktioriski, jolla on tulosvaikutusta, on yhtiön rahoituspolitiikan mukaisesti suojattu täysin valuuttatermiineillä ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla, joilla euromääräistä velkaa vaihdetaan Norjan ja Ruotsin kruunumääräiseksi.

MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA

Citycon tiedotti 2.11.2018, että hallitus on nimittänyt F. Scott Ballin Cityconin uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloitti työt Cityconissa 15.11., ja otti vastuun toimitusjohtajan tehtävistä 1.1.2019 alkaen. Ball korvasi Cityconin Marcel Kokkeelin, joka toimi tehtävässään vuodesta 2011. Kokkeel väistyi tehtävästään yhteisen sopimuksen perusteella 1.1.2019 lähtien ja toimii yhtiön neuvonantajana 1.5.2019 asti.

Samanaikaisesti Henrica Ginström nimitettiin Cityconin uudeksi operatiiviseksi johtajaksi 1.1.2019 alkaen. Cityconin entinen operatiivinen johtaja Jurn Hoeksema luopui tehtävistään yhteisen sopimuksen perusteella 1.1.2019 lähtien.

VASTUULLISUUS

Cityconin strategia on kuulua vastuullisen kauppakeskusjohtamisen edelläkävijöihin. Yhtiön vastuullisuusstrategia päivitettiin vuonna 2017, ja siihen perustuen Citycon on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita, jotka ulottuvat vuoteen 2030 saakka.

Citycon käyttää BREEAM In-Use -sertifiointia arvioidakseen ja kehittääkseen kauppakeskusten vastuullisuusjohtamista. Käyvällä arvolla laskettuna 83 % Cityconin omistamasta kiinteistökannasta oli sertifioitu kauden lopussa. Cityconilla on nyt Pohjoismaiden suurin BREEAM In-Use -ympäristösertifioitu kauppakeskusportfolio.

Citycon soveltaa ympäristövastuun raportoinnissaan Global Reporting Initiativen kiinteistö- ja rakennussektorin toimialakohtaista (CRESS) ohjeistusta sekä European Public Real Estate Associationin EPRA:n syksyllä 2017 julkaisemaa ohjeistusta. Cityconin vastuullisuusstrategiaa, -tavoitteita ja -toimenpiteitä käsitellään laajemmin vuoden 2018 vastuullisuusselvityksessä.

EPRA valitsi Cityconin vuoden 2017 vuosikertomuksen ja vastuullisuusraportin yhdeksi toimialan parhaista. Citycon sai kultaa vastuullisuusraportoinnin kilpasarjassa nyt seitsemännen kerran peräkkäin. Vuonna 2018 ISS-Oekom myönsi Cityconille "Prime" arvion. Se myönnetään toimialansa parhaat vastuullisuustulokset saavuttaneille yrityksille.

Keskeisimmät ympäristövastuun tulokset 2018:

– Cityconin kokonaisenergiankulutus (ml. kiinteistösähkö, lämpö, jäähdytys) oli 230 gigawattituntia (236 GWh). Kauppakeskusten energian ominaiskulutus (kWh/m2 ) kauppakeskuksissa nousi 5,8 % verrattuna viime vuoteen, suurelta osin johtuen kylmästä talvesta ja poikkeuksellisen lämpimästä kesästä.

– Hiilijalanjälki oli 40 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (46 000 tCO₂ e). Kauppakeskusten kasvihuonekaasujen ominaispäästöt (kgCO₂ e/m2 ) pienenivät 6,6 % verrattuna

viime vuoteen. Tähän vaikutti muun muassa 100 %:iin kasvanut vihreän sähkön hankinta omaan kulutukseen.

– Kauppakeskusten jätteiden kierrätysaste nousi 4 prosenttiyksikköä verrattuna viime vuoteen ollen 98 %

RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Cityconin liiketoiminnan merkittävimmät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät yleiseen talouden ja kuluttajien luottamuksen kehitykseen Pohjoismaissa ja Virossa sekä siihen, miten tämä vaikuttaa kauppakeskusten käypään arvoon, vuokrausasteeseen ja vuokratasoihin ja sitä kautta Cityconin tulokseen. Kovempi kilpailu, paikallisesti tai kasvavan verkkokaupan seurauksena, saattaa vaikuttaa liiketilojen kysyntään, mikä voi laskea vuokratasoja tai kasvattaa vajaakäyttöastetta, varsinkin pääkaupunkiseutujen ulkopuolella.

Keskeiset riskit, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta Cityconin liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen, sekä tärkeimmät riskienhallintatoimenpiteet on esitelty laajemmin vuoden 2018 Tilinpäätöksen sivuilla 37–38, (liitetiedossa 3.5 A) sekä Cityconin verkkosivuilla Hallinnointi-osiossa.

OIKEUDENKÄYNNIT JA VÄLIMIESMENETTELYT

Cityconia vastaan on vireillä joitakin yhtiön liiketoimintaan liittyviä eri perusteilla nostettuja oikeudenkäyntejä ja eri perusteisiin nojaavia oikeudellisia vaateita ja erimielisyyksiä. Yhtiön näkemyksen mukaan ei ole todennäköistä, että näiden oikeudenkäyntien, vaateiden ja erimielisyyksien lopputuloksilla olisi olennaista vaikutusta yhtiön taloudelliseen asemaan.

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous 2018

Cityconin varsinainen yhtiökokous 2018 pidettiin 20.3.2018 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 400 osakkeenomistajaa joko henkilökohtaisesti tai asiamiehensä edustamana ja kokouksessa oli edustettuna 83,3 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2017. Yhtiökokous päätti, ettei osinkoa jaeta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä ja valtuutti hallituksen päättämään harkintansa mukaan osingonjaosta ja varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella jaettavan osingon määrä on enintään 0,01 euroa osakkeelta ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaettavan pääoman palautuksen määrä on enintään 0,12 euroa osakkeelta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset käyvät ilmi yhtiön verkkosivuilta citycon.com/fi/yhtiokokous2018, missä myös yhtiökokouksen pöytäkirja on saatavilla.

HALLITUS

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu viidestä kymmeneen jäsentä, jotka valitaan yhtiökokouksessa yhden (1) vuoden toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Cityconin vuoden 2018 yhtiökokous asetti hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän. Yhtiökokous valitsi Cityconin hallitukseen seuraavat jäsenet: Chaim Katzman, Bernd Knobloch, Arnold de Haan, Kirsi Komi, David Lukes, Andrea Orlandi, Per-Anders Ovin, Ofer Stark ja Ariella Zochovitzky. Kirsi Komi erosi hallituksesta 27.10.2018.

Vuonna 2018 hallituksen puheenjohtajana toimi Chaim Katzman ja hallituksen varapuheenjohtajana Bernd Knobloch.

Rachel Lavine and Claes Ottosson toimivat hallituksen jäseninä vuoden 2018 yhtiökokoukseen (20.3.2018) asti.

TILINTARKASTAJA

Yhtiön tilintarkastajana on vuodesta 2006 lähtien toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, jonka ilmoittamana yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimi vuonna 2018 KHT Mikko Rytilahti.

TOIMITUSJOHTAJA

Hollantilainen Marcel Kokkeel (LL.M., s. 1958) on toimi yhtiön toimitusjohtajana 24.3.2011- 31.12.2018. F. Scott Ball on toiminut yhtiön toimitusjohtajana 1.1.2019 alkaen. Cityconin varatoimitusjohtajana toimii talousjohtaja Eero Sihvonen. Heidän henkilötietonsa, työhistoriansa sekä luottamustoimet on esitetty yhtiön verkkosivuilla citycon.com/fi/ johtoryhma. Toimitusjohtajan toimisuhdetta

koskevat tiedot käyvät ilmi tilinpäätöksen sivulta 60.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Citycon on julkaissut toimintakertomuksesta erillisenä selvityksen Citycon-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2018. Selvitys on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaiseman Hallinnointikoodin (Corporate Governance Code 2015) suositusten mukaisesti. Selvitys on saatavilla yhtiön verkkosivuilla citycon.com/ fi/hallinnointi.

OSAKKEET, OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEENOMISTAJAT

Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Joulukuun 2018 lopussa yhtiön liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä oli 889 992 628. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2018 aikana.

Cityconilla oli joulukuun 2018 lopussa 17 269 (15 368) rekisteröityä osakkeenomistajaa, joista kymmenen oli hallintarekisterin hoitajia. Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajat omistivat noin 709,9 miljoonaa (727,9) yhtiön osaketta eli niiden hallussa oli 79,7 % (81,8) yhtiön osake- ja äänimäärästä. Tiedot yhtiön suurimmista rekisteröidyistä osakkeenomistajista edellisen kuukauden lopussa löytyvät verkkosivuilta citycon.com/ fi/suurimmat-osakkeenomistajat.

Lisätietoja yhtiön pörssilistauksesta, osakkeen kaupankäyntimääristä ja hinnasta, markkina-arvosta, osakepääomasta, suurimmista rekisteröidyistä osakkeenomistajista, osakkeiden omistuksen jakautumisesta ja osakeantioikaistusta keskimääräisestä osakemäärästä löytyvät taloudellisen katsauksen sivuilta 39–40 sekä 27.

OSAKKEENOMISTAJAT

% osake- ja äänimäärästä

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

2018 2017
Osakepääoma kauden alussa Me 259,6 259,6
Osakepääoma kauden lopussa Me 259,6 259,6
Osakkeiden lukumäärä kauden alussa 889 992 628 889 992 628
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 889 992 628 889 992 628

OSINKO JA PÄÄOMAN PALAUTUS

Cityconin vuonna 2018 maksamat osingot tilikaudelta 2017 sekä pääoman palautukset vuonna 2018 on esitetty alla olevassa taulukossa.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Edellä selostetun hallituksen varojenjakovaltuutuksen lisäksi yhtiön hallituksella oli katsauskauden lopussa voimassa kaksi 20.3.2018 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta:

  • Hallitus voi päättää enintään 85 miljoonan osakkeen antamisesta tai Suomen osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta, mikä vastasi noin 9,55 % yhtiön kaikista osakkeista katsauskauden lopussa. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 asti.
  • Hallitus voi päättää omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

yhdessä tai useammassa erässä. Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 50 miljoonaa osaketta, joka vastasi noin 5,61 % yhtiön kaikista osakkeista katsauskauden lopussa. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 asti. Vuonna 2018 hallitus käytti viisi kertaa valtuuttaan hankkia omia osakkeitaan ja luovuttaa hankitut osakkeet. Hankinnat ja luovutukset tehtiin yhtiön osakepalk-

kiojärjestelmien perusteella ansaittujen palkkioiden maksamiseksi järjestelmän ehtojen mukaisesti:

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2015

  • Yhtiö hankki 5.1.2018 yhteensä 30 000 omaa osakettaan ja luovutti ne 10.1.2018 kahdelle yhtiön avainhenkilölle.
  • Yhtiö hankki 7.3.2018 yhteensä 7 500 omaa osakettaan ja luovutti ne 23.3.2018 yhdelle yhtiön avainhenkilölle.

  • Yhtiö hankki 7.5.2018 yhteensä 10 000 omaa osakettaan ja luovutti ne 23.5.2018 yhdelle yhtiön avainhenkilölle.

  • Yhtiö hankki 13.7.2018 yhteensä 77 500 omaa osakettaan ja luovutti ne 31.7.2018 seitsemälle yhtiön avainhenkilölle.

Osakepalkkiojärjestelmä 2015

– Yhtiö hankki 13.2.2018 yhteensä 24 767 omaa osakettaan ja luovutti ne 1.3.2018 19:lle yhtiön avainhenkilölle.

OMAT OSAKKEET

Yhtiöllä oli katsauskauden aikana hallussaan yhteensä 149 767 yhtiön omaa osaketta (0,017 % yhtiön koko osakemäärästä), jotka yhtiö luovutti ennen katsauskauden loppua osakepalkkiojärjestelmien palkkioiden maksamiseksi edellä kohdassa Hallituksen valtuutukset selostetun mukaisesti. Katsauskauden lopussa yhtiöllä tai sen tytäryhteisöillä ei ollut hallussaan yhtiön omia osakkeita.

LIPUTUSILMOITUKSET

Yhtiö ei vastaanottanut vuoden 2018 aikana arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisia liputusilmoituksia.

OSAKKEISIIN LIITTYVIÄ TAPAHTUMIA Osakassopimukset

Gazit-Globe Ltd. ja Canada Pension Plan Investment Board European Holdings S.á.r.l. (CPPIBEH) ovat 12.5.2014 allekirjoittaneet Cityconiin liittyviä hallinnointiasioita koskevan sopimuksen.

Cityconin saaman tiedon mukaan Gazit-Globe Ltd. ja CPPIBEH ovat sitoutuneet äänestämään Cityconin yhtiökokouksissa Cityconin hallituksen jäsenten nimityksestä niin, että Gazit-Globe Ltd. tulee nimittämään vähintään kolme hallituksen jäsentä ja CPPIBEH vähintään kaksi jäsentä. Yhden CPPIBEH:n nimittämistä jäsenistä tulee olla riippumaton sekä CPPIBEH:stä että Cityconista. Hallinnointisopimuksen

MAKSETUT OSINGOT JA PÄÄOMAN PALAUTUKSET 31.12.2018 1)

Täsmäytyspäivä Maksupäivä euroa/osake
Osinko tilikaudelta 2017 22.03.2018 29.03.2018 0,0100
Pääoman palautus Q1 22.03.2018 29.03.2018 0,0225
Pääoman palautus Q2 21.06.2018 29.06.2018 0,0325
Pääoman palautus Q3 20.09.2018 28.09.2018 0,0325
Pääoman palautus Q4 14.12.2018 28.12.2018 0,0325

1) Varsinaisen yhtiökokouksen 2018 antamaan valtuutukseen perustuva hallituksen päätös

osapuolet ovat sopineet parhaansa mukaan pyrkivänsä varmistamaan, että CPPIBEH:n nimeämät hallituksen jäsenet valitaan myös Cityconin hallituksen kulloinkin mahdollisesti perustamiin valiokuntiin, mukaan lukien yhden jäsenen valinta hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan. Mikäli CPPIBEH:n nimeämä hallituksen jäsen ei ole hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen kolmen kuukauden ajanjaksolla minkä tahansa Cityconin vuotuisen tilikauden aikana, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, Gazit-Globe Ltd. tulee tukemaan CPPIBEH:n ehdotusta Cityconin yhtiökokoukselle hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan korvaavan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustamisesta sekä äänestämään tämän ehdotuksen puolesta.

Gazit-Globe Ltd. on myös, tietyin poikkeuksin, myöntänyt CPPIBEH:lle rajoitetun oikeuden myydä osakkeitaan (ns. tag-along right) Gazit-Globe Ltd.:n mahdollisen osakemyynnin yhteydessä, mikäli myytävät osakkeet edustavat yli 5 % Cityconin osakkeista minkä tahansa 12 kuukauden ajanjakson aikana.

Cityconin saaman tiedon mukaan Gazit-Globe Ltd. ja CPPIBEH ovat saaneet Finanssivalvonnalta lausunnot, joiden mukaan hallinnointisopimus ei sellaisenaan merkitse yksissä tuumin toimimista, eikä siitä siten synny osapuolille velvollisuutta tehdä pakollinen julkinen ostotarjous Cityconin osakkeista.

Hallinnointisopimuksen voimassaolo päättyy 10 vuoden kuluttua sopimuksen päiväyksestä, tai kun CPPIBEH:n suora tai välillinen omistusosuus laskee vähintään 30 peräkkäiseksi päiväksi alle 10 % Cityconin osakkeista, tai kun Gazit-Globe Ltd.:n suora tai välillinen omistusosuus laskee 30 peräkkäiseksi päiväksi alle 20 % Cityconin osakkeista.

Lisätietoa Gazit-Globe Ltd.:n ja CPPI-BEH:n välisestä sopimuksesta on saatavilla yhtiön verkkosivuilta citycon.com/fi/osakassopimukset.

Yhtiön tiedossa ei ole muita osakassopimuksia.

KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Cityconilla on viisi pitkän aikavälin osakepohjaista kannustinjärjestelmää konsernin avainhenkilöille:

  • toimitusjohtajan sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2018-2021
  • ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018–2020,
  • sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2018–2020
  • osakepalkkiojärjestelmä 2015 ja
  • sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2015. Pitkän aikavälin osakepohjaisten kan-

nustinjärjestelmien pääehdot on selostettu liitetiedossa 1.6 tilinpäätöksen sivuilla 59–61.

Helmikuussa 2018 Cityconin hallitus päätti kahdesta uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2018–2020 ja sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä 2018–2020. Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018–2020 on suunnattu toimitusjohtajalle ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille. Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2018–2020 on suunnattu valikoiduille yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille.

Yhtiön optio-ohjelma 2011 päättyi 31.3.2018. Optio-ohjelmassa ei merkitty osakkeita.

Cityconin hallitus päätti joulukuussa 2018 uudesta sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä 2018-2021 Cityconin uudelle toimitusjohtajalle, F. Scott Ballille.

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot ovat kokonaisuudessaan saatavilla yhtiön verkkosivuilla citycon.com/fi/palkitseminen.

HALLITUKSEN JA JOHDON OMISTAMAT OSAKKEET JA OPTIO-OIKEUDET

Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2018 yhteensä 1 935 430 yhtiön osaketta. Näiden osakkeiden osuus kaikista osakkeista ja osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä oli 0,22 %.

Hallituksen jäsenet eivät ole mukana yhtiön osakepohjaisissa kannustinjärjestelmissä.

Tiedot yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten osakeomistuksesta käyvät ilmi yhtiön verkkosivulta citycon.com/fi/johdon-omistukset.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

  • F. Scott Ball aloitti yhtiön toimitusjohtajana 1.1.2019 alkaen.
  • 7.1.2019 ilmoitettiin, että lakiasiainjohtaja ja johtoryhmän jäsen Anu Tuomola jättää tehtävänsä yhtiössä yhteisestä sopimuksesta maaliskuussa 2019.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Citycon odottaa vuoden 2019 osakekohtaisen operatiivisen tuloksensa (EPRA EPS, basic) olevan 0,155–0,175 euroa. Lisäksi yhtiö odottaa operatiivisen liikevoittonsa (Direct operating profit) olevan 188–206 miljoonaa euroa ja operatiivisen tuloksensa (EPRA Earnings) olevan 138–156 miljoonaa euroa.

Arviot perustuvat nykyiseen kiinteistökantaan sekä vallitsevaan inflaatioon ja EUR-SEK- sekä EUR-NOK-valuuttakurssitasoihin sekä nykyisiin korkotasoihin. Tilat, jotka eivät ole vuokralla suunnitteilla tai käynnissä olevien kehityshankkeiden vuoksi, vähentävät nettovuokratuottoja vuoden aikana.

Helsinki, 6. helmikuuta 2019 Citycon Oyj Hallitus

EPRA:N TUNNUSLUVUT

EPRA (European Public Real Estate Association) on eurooppalaisten pörssinoteerattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden etujärjestö. Citycon on EPRA:n aktiivinen jäsen. EPRA:n tavoitteena on saada eurooppalaisille listatuille kiinteistösijoitusyhtiöille lisää sijoittajia. Järjestö myös edistää laskentatoimea, talousraportointia ja hallinnointia koskevien parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa sijoittajille annettavan tiedon laadun varmistamiseksi ja eri yritysten vertailtavuuden parantamiseksi. Parhaat käytännöt luovat myös pohjan toimialan tulevaisuutta määrittelevälle keskustelulle ja päätöksenteolle. Lisäksi EPRA julkaisee yhteistyössä FTSE:n kanssa Euroopan ja Pohjois-Amerikan suurimpien pörssinoteerattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden kehitystä kuvaavaa FTSE EPRA/NAREIT -indeksiä. Citycon on mukana FTSE EPRA -indeksissä, mikä lisää Cityconin kansainvälistä kiinnostavuutta sijoituskohteena.

Citycon noudattaa raportointikäytännöissään ja myös vastuullisuusraportoinnissaan EPRA:n suosituksia. Tilinpäätöksen tässä osiossa käsitellään EPRA-tunnuslukuja ja niiden laskentaa. Lisätietoja EPRA:sta ja EPRA:n suosituksista löytyy EPRA:n verkkosivuilta osoitteesta www.epra.com.

EPRA:N TUNNUSLUVUT

Liite 2018 2017 2016 2015 2014
Operatiivinen tulos (EPRA Earnings), Me 1 143,5 152,3 151,1 130,8 99,7
Operatiivinen tulos/osake (EPRA EPS, basic), EUR 1 0,161 0,171 0,170 0,173 0,178
Nettovarallisuus/osake (EPRA NAV per share), EUR 2 2,59 2,71 2,82 2,74 3,01
Oikaistu nettovarallisuus/osake (EPRA NNNAV per share), EUR 2 2,38 2,37 2,47 2,46 2,63
Operatiiviset kustannukset suhteessa bruttovuokratuottoon sisältäen vapaista tiloista
aiheutuvat kustannukset (EPRA Cost Ratio (including direct vacancy costs)), %
3 17,1 18,7 17,6 20,3 19,4
Operatiiviset kustannukset suhteessa bruttovuokratuottoon vähennettynä vapaista
tiloista aiheutuvilla kustannuksilla (EPRA Cost Ratio (excluding direct vacancy costs)), %
3 15,1 16,5 15,5 18,5 17,7
EPRA:n alkunettotuotto, % 4 5,2 5,2 5,5 5,4 6,1
EPRA:n "topped-up" alkunettotuotto, % 4 5,2 5,3 5,6 5,5 6,1
EPRA:n vajaakäyttöaste, % 5 3,6 4,0 3,7 3,1 3,5

NETTOVARALLISUUS

EUR

OIKAISTUN NETTO-VARALLISUUDEN KEHITYS

14 15 16 17 18

2,63 2,46 2,47 2,37

EUR

2,38

EPRA COST RATIO:N KEHITYS

%

1. OPERATIIVINEN TULOS (EPRA EARNINGS) JA OPERATIIVINEN TULOS/OSAKE (EPRA EPS, BASIC)

EPRA Earnings (operatiivinen tulos) on kiinteistösijoitusyhtiön toiminnallinen tulos, johon ei sisälly operatiiviseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä kuten sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksia, myyntivoittoja tai -tappioita tai muita ei-operatiivisia eriä. EPRA Earnings

2018 2017
Me Keski
määräinen
osakemäärä
(1 000)
/ osake,
euroa
Me Keski
määräinen
osakemäärä
(1 000)
/ osake,
euroa
Tilikauden tulos IFRS konserni
tuloslaskelman mukaan 16,6 889 987 0,019 87,4 889 992 0,098
-/+ Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteis
töjen arvostuksesta käypään arvoon 72,5 889 987 0,081 42,9 889 992 0,048
-/+ Nettotappiot/voitot sijoituskiinteistö
jen myynneistä 0,2 889 987 0,000 -6,0 889 992 -0,007
+/- Ei-operatiiviset liiketoiminnan muut
kulut 10,3 889 987 0,012 12,8 889 992 0,014
+ Lainojen ja rahoitusinstrumenttien
aikaisesta päättämisestä syntyneet kulut 21,4 889 987 0,024 - - -
-/+ Rahoituserien käyvän arvon voitot/
tappiot -1,1 889 987 -0,001 2,0 889 992 0,002
-/+ Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten
ei-operatiivisista tappioista ja voitoista 17,9 889 987 0,020 6,9 889 992 0,008
+/- Edellä esitetyistä eristä syntyneet
laskennalliset verot 5,7 889 987 0,006 5,8 889 992 0,007
+/- Määräysvallattomien omistajien
osuus edellä esitetyistä eristä - - - 0,5 889 992 0,001
Operatiivinen tulos
(EPRA Earnings, basic) 143,5 889 987 0,161 152,3 889 992 0,171

Operatiivinen tulos laski 8,8 miljoonaa euroa ja operatiivinen tulos/osake oli 0,161 euroa.

Operatiivista tulosta laskivat toissijaisten kiinteistöjen myynnit ja heikentyneet NOK- ja SEK-valuuttakurssit.

-tunnusluku on erityisen tärkeä sijoittajille, jotka haluavat arvioida missä määrin operatiiviset tulot tukevat osingonmaksua.

Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) voidaan laskea myös tuloslaskelmasta ylhäältä alas. Seuraavassa taulukossa on esitetty operatiivisen tuloksen laskelma tällä tavalla. Tämä tapa esittää myös operatiivisen liikevoiton (Direct Operating Profit).

2018 2017
Me Keski
määräinen
osakemäärä
(1 000)
/ osake,
euroa
Me Keski
määräinen
osakemäärä
(1 000)
/ osake,
euroa
Nettovuokratuotto 214,9 889 987 0,241 228,5 889 992 0,257
Operatiiviset hallinnon kulut -28,0 889 987 -0,032 -29,1 889 992 -0,033
Operatiiviset liiketoiminnan muut
tuotot ja kulut
0,8 889 987 0,001 1,1 889 992 0,001
Operatiivinen liikevoitto 187,6 889 987 0,211 200,5 889 992 0,225
Operatiiviset rahoituskulut (netto) -50,1 889 987 -0,056 -54,4 889 992 -0,061
Operatiivinen osuus yhteis- ja osak
kuusyritysten voitoista/tappioista
5,3 889 987 0,006 6,2 889 992 0,007
Operatiiviset tilikauden tulokseen
perustuvat verot
-0,2 889 987 0,000 -0,8 889 992 -0,001
Operatiiviset laskennalliset verot 0,9 889 987 0,001 0,7 889 992 0,001
Operatiivinen määräysvallattomien
omistajien osuus
0,0 889 987 0,000 0,0 889 992 0,000
Operatiivinen tulos
(EPRA Earnings, basic)
143,5 889 987 0,161 152,3 889 992 0,171

OPERATIIVISEN TULOKSEN MUUTOS

Nettovuokratuotto Operatiiviset rahoituskulut (netto) Operatiiviset hallinnon kulut Operatiiviset liiketoimin-

  • nan muut tuotot ja kulut
  • 5 Operatiiviset tilikauden tulokseen perustuvat ja
  • laskennalliset verot

6 Muut operatiiviset erät

2. NETTOVARALLISUUS / OSAKE (EPRA NAV PER SHARE) JA OIKAISTU NETTOVARALLISUUS / OSAKE (EPRA NNNAV PER SHARE)

Nettovarallisuus (EPRA NAV) ilmaisee kiinteistöyhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon. Tunnusluvun perustana on oletus, että kiinteistöomaisuuden omistus ja käyttö on pitkäaikaista, ja sillä voidaan verrata nettovarallisuuden käyvän arvon kehitystä kiinteistöyhtiön osakkeen arvon kehitykseen. Cityconin osakkeen arvo päivän päätöskurssilla 31.12.2018 oli 1,615 euroa.

EPRA NAV -tunnusluvun tarkoitus on heijastaa yrityksen käypää arvoa toiminnan jatkuvuusperiaatteen (going concern) pohjalta, joten siihen ei lueta mitään tulevista myynneistä johtuvia eriä (kuten myynneistä syntyviä laskennallisia veroja) eikä rahoitusinstrumenttien käypiä arvoja. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo eli suojausinstrumenttien arvostaminen markkinahintaan on nolla, kun instrumentit pidetään eräpäivään asti. Sen takia niiden käypä arvo tilinpäätöshetkellä on eliminoitu EPRA NAV- tunnusluvusta.

Oikaistu nettovarallisuus (EPRA NNNAV) sisältää laskennalliset verovelat ja rahoitusinstrumenttien käyvän arvon, joten sillä mitataan kiinteistöyhtiön sen hetkistä käypää arvoa tilinpäätöshetkellä. EPRA NNNAV heijastaa siis yrityksen nettovarallisuuden käypää arvoa yhtenä päivänä, kun taas EPRA NAV heijastaa nettovarallisuuden käypää arvoa toiminnan jatkuvuusperiaatteen mukaisesti. EPRA NNNAV ei kuitenkaan ole realisoinnissa käytettävä nettovarallisuuden arvo (liquidation NAV), koska varallisuuden ja velkojen käyvät arvot eivät perustu niiden realisointiin. FINANCIAL STATEMENTS / KEY FIGURES / AVAINLUVUT Worknumber 18.

NETTOVARALLISUUDEN MUUTOS (EPRA NAV)

Operatiivinen tulos (EPRA Earnings, basic) Ei-operatiivinen tulos Muuntoerot Osingonjako ja pääomanpalautus Muut muutokset

Osakekohtainen nettovarallisuus (EPRA NAV per share) laski 0,12 euroa 2,59 euroon johtuen käyvän arvon tappioista, valuuttakurssien muutoksista ja pääoman palautuksesta. Oikaistu osakekohtainen nettovarallisuus nousi 0,01 euroa 2,38 euroon johtuen liikkeellelaskettujen joukkolainojen matalemmasta markkinahinnasta.

2018 2017
Me Osakkeiden
lukumäärä
tilinpäätös
päivänä
(1 000)
/ osake,
euroa
Me Osakkeiden
lukumäärä
tilinpäätös
päivänä
(1 000)
/ osake,
euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma
2 088,9 889 993 2,35 2 208,1 889 993 2,48
Laskennallinen vero sijoituskiinteis
töjen käyvän arvon ja verotusarvon
erotuksesta
302,6 889 993 0,34 297,6 889 993 0,33
Liikearvo joka on syntynyt lasken
nallisista veroveloista
-85,1 889 993 -0,10 -91,8 889 993 -0,10
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo -1,1 889 993 0,00 0,8 889 993 0,00
Nettovarallisuus (EPRA NAV) 2 305,3 889 993 2,59 2 414,7 889 993 2,71
Laskennallinen vero sijoituskiinteis
töjen käyvän arvon ja verotusarvon
erotuksesta
-302,6 889 993 -0,34 -297,6 889 993 -0,33
Liikearvo joka on syntynyt lasken
nallisista veroveloista
85,1 889 993 0,10 91,8 889 993 0,10
Joukkolainojen ja pääomalainojen
jälkimarkkinahinnan ja käyvän
arvon erotus 1)
29,3 889 993 0,03 -100,2 889 993 -0,11
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo 1,1 889 993 0,00 -0,8 889 993 0,00
Oikaistu nettovarallisuus
(EPRA NNNAV)
2 118,2 889 993 2,38 2 107,9 889 993 2,37

1) EPRA:n suositusten mukaista oikaistua nettovarallisuutta laskettaessa omaa pääomaa oikaistaan EPRA:n ohjeen mukaisesti siten, että joukkolainojen arvo perustuu jälkimarkkinoiden hintatasoon. Cityconin laskentapolitiikan mukainen joukkolainojen tasearvo ja käypä arvo poikkeavat tästä jälkimarkkinahinnasta. Joukkolainojen jälkimarkkinahinnan ja käyvän arvon erotus 31.12.2018 oli 29,3 miljoonaa euroa (-100,2).

3. OPERATIIVISET KUSTANNUKSET SUHTEESSA BRUTTOVUOKRATUOTTOON (EPRA COST RATIOS)

Operatiiviset kustannukset suhteessa bruttovuokratuottoon –tunnusluvut (EPRA Cost Ratios) mittaavat olennaisia operatiivisia sekä hallinnon kuluja ja antavat tunnistettavan ja ymmärrettävän vertailukohdan yhtiön kustannusanalyysille. Operatiiviset kustannukset suhteessa bruttovuokratuottoon sisältäen vapaista tiloista aiheutuvat operatiiviset kustannukset -tunnusluku (EPRA Cost Ratio (sisältäen vajaakäytön kustannukset)) sisältää kaikki

hallinnon kulut ja operatiiviset kustannukset IFRS –tilinpäätöksessä, ja lisäksi osuuden yhteisyritysten hallinnon kuluista ja operatiivisista kustannuksista (vähennettynä palvelutuotoilla). Operatiiviset kustannukset suhteessa bruttovuokratuottoon poislukien vapaista tiloista aiheutuvat operatiiviset kustannukset -tunnusluku (EPRA Cost Ratio (pois lukien vajaakäytön kustannukset)) lasketaan samaan tapaan, mutta tunnusluvusta vähennetään vapaista tiloista aiheutuvat kustannukset. Molemmat tunnusluvut lasketaan suhteessa bruttovuokratuottoon, josta on vähennetty maanvuokrakustannukset ja johon on lisätty osuus yhteisyritysten bruttovuokratuotoista vähennettynä maanvuokrakustannuksilla.

Me 2018 2017
Sisältyy:
Hallinnon kulut 1) 2) 25,6 29,1
Hoitokulut ja vuokraustoiminnan muut kulut vähennettynä käyttökorvaus- ja
palvelukustannuksilla 79,1 85,5
Palvelukustannukset vähennettynä käyttökorvaus- ja palvelutuotoilla 14,6 13,5
Hallinnointipalkkiot vähennettynä toteutuneella/arvioidulla voitolla -2,0 -1,9
Muut operatiiviset tuotot/veloitukset, joilla katetaan kuluja vähennettynä niihin
liittyvällä voitolla
-10,7 -12,0
Osuus yhteisyrityksien operatiivisista kustannuksista 4,5 4,9
Ei sisälly:
Maanvuokrakulut -6,0 -6,0
Palvelukustannuksia kattavat tuotot, jotka veloitetaan vuokrana, mutta ei laskuteta
erikseen -60,9 -60,4
Osuus yhteisyrityksien poistoista, maanvuokrakuluista ja palvelukustannuksia
kattavista tuotoista, jotka veloitetaan vuokrana, mutta ei laskuteta erikseen -1,9 -2,1
EPRA Costs (sisältäen vajaakäytön kustannukset) (A) 42,4 50,5
Vapaista tiloista aiheutuvat operatiiviset kustannukset -5,1 -5,7
EPRA Costs (pois lukien vajaakäytön kustannukset) (B) 37,4 44,8
Bruttovuokratuotto vähennettynä maanvuokrakuluilla 231,0 251,4
Lisätään osuus yhteisyrityksistä (bruttovuokratuotto vähennettynä maanvuokra
kuluilla ja bruttovuokratuottoon sisältyvillä palvelukustannuksia kattavilla tuotoilla) 16,7 19,3
Bruttovuokratuotto (C) 247,7 270,7
EPRA Cost Ratio (sisältäen vajaakäytön kustannukset) (A/C), % 17,1 18,7
EPRA Cost Ratio (pois lukien vajaakäytön kustannukset) (B/C), % 15,1 16,5

1) Hallinnon kuluista on netotettu aktivoidut kulut, suuruudeltaan 5,0 milj. euroa vuonna 2018 ja 3,6 milj. euroa vuonna 2017. Cityconin periaatteena on aktivoida muun muassa kiinteistökehityshankkeisiin ja merkittäviin ohjelmistohankkeisiin liittyviä kustannuksia.

2) Johdon muutoksista aiheutuneet kulut 2,4M€ vuonna 2018 eivät sisälly hallinnon kuluihin.

4. EPRA:N ALKUNETTOTUOTTO, % JA EPRA:N "TOPPED-UP" ALKUNETTOTUOTTO, %

EPRA:n alkunettotuotot kuvaavat kiinteistökannan vuokrantuottokykyä.

EPRA:n alkunettotuotto, % lasketaan jakamalla tilinpäätöshetkellä voimassaolevan vuokrasopimuskannan nettovuokratuotto valmiille kiinteistökannalle valmiin kiinteistökannan bruttomarkkina-arvolla. EPRA:n alkunettotuottojen laskenta ei sisällä Kista Galleriaa.

Oikaistussa alkunettotuotossa (EPRA:n "topped-up" alkunettotuotto) nettovuokratuottoa oikaistaan kuvaamaan vuokraa esimerkiksi vuokravapaiden jaksojen tai vuokranalennusten päättymisen jälkeen.

Me 31.12.2018 31.12.2017
Ulkopuolisen arvioijan määrittämä sijoituskiinteistöjen käypä arvo 4 192,6 4 134,1
Vähennettynä kehityshankkeilla, käyttämättömillä rakennusoikeuksil
la ja rakennusoikeuden kautta arvioiduilla kohteilla -170,4 -146,3
Valmis kiinteistökanta 4 022,2 3 987,8
Lisättynä arvioiduilla ostajan transaktiokuluilla 70,6 72,2
Bruttoarvo valmiille kiinteistökannalle (A) 4 092,8 4 060,0
Annualisoitu bruttovuokratuotto valmiille kiinteistökannalle 283,2 285,3
Kiinteistökannan hoitokulut -72,3 -72,5
Annualisoitu nettovuokratuotto (B) 211,0 212,9
Lisättynä oletetuilla päättyvillä vuokravapailla jaksoilla ja muilla
vuokrakannustimilla 2,9 2,7
Annualisoitu nettovuokratuotto alennusten päätyttyä (C) 213,9 215,6
EPRA:n alkunettotuotto, % (B/A) 5,2 5,2
EPRA:n "topped-up" alkunettotuotto, % (C/A) 5,2 5,3

EPRA Cost Ratio parani 17,1 prosenttiin tiukan kustannusten hallinnan ansiosta.

EPRA Cost Ratio (sisältäen vajaakäytön kustannukset) laski 17,1%:iin ja EPRA Cost Ratio (pois lukien vajaakäytön kustannukset) laski 15,1%:iin vuonna 2018. Laskut EPRA Cost Ratio -tunnusluvuissa johtuivat lähinnä laskevista kiinteistöjen hoitokuluista ja hallinnon kuluista.

EPRA:n alkunettotuotot laskivat

EPRA:n alkunettotuotot pysyivät samalla tasolla vuoden aikana. Vertailukelpoisten kohteiden alkunettotuotot pysyivät myös samalla tasolla.

5. EPRA:N VAJAAKÄYTTÖASTE, %

EPRA:n vajaakäyttöaste kuvaa vajaakäytön vuoksi saamatta jäänyttä osuutta täydestä vuokratulosta.

EPRA:n mukainen vajaakäyttöaste lasketaan jakamalla tyhjillään olevien tilojen arvioitu vuokra-arvo koko kiinteistökannan arvioidulla vuokra-arvolla, jos kaikki tilat olisi vuokrattu. EPRA:n mukainen vajaakäyttöaste lasketaan samalla periaatteella kuin Cityconin raportoima taloudellinen vuokrausaste.

Me 31.12.2018 31.12.2017
Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo vapaille tiloille 11,0 12,4
÷ Annualisoitu laskennallinen vuokra-arvo koko kiinteistökannalle 303,2 307,2
EPRA:n vajaakäyttöaste, % 3,6 4,0

EPRA:n vajaakäyttöaste pysyi lähellä edellisen vuoden tasoa

EPRA:n mukainen koko kiinteistökannan vajaakäyttöaste vuoden 2018 päätteeksi oli 3,6 prosenttia. Vajaakäyttö parani erityisesti Suomessa & Virossa johtuen vapaiden tilojen vuokrauksesta ja kiinteistöjen myynneistä.

6. KIINTEISTÖIHIN LIITTYVÄT INVESTOINNIT

Me 2018 2017
Hankinnat 69,6 142,9
Kehityshankkeet 51,1 100,1
Vertailukelpoiset kohteet 28,0 26,3
Investoinnit myytyihin kohteisiin 0,4 7,0
Muut mukaanlukien aktivoidut korot 3,0 3,2
Investoinnit yhteensä 152,0 279,5

Taulukossa esitetyt investoinnit on jaettu EPRA suositusten mukaisesti ja koostuvat Liitteen 2.1 'Sijoituskiinteistöt' eristä Hankinnat, Investoinnit ja Aktivoidut korot. Investoinnit sisältävät sekä tuloa tuottavia että arvoa ylläpitäviä investointeja.

Hankinnat sisältävät 68,4 miljoonaa euroa hankintamenoa ja 1,2 miljoonaa euroa investointeja hankinnat-portfolion kiinteistöihin. Vuonna 2017 hankinnat-portfolion kiinteistöihin kohdistui 0,4 miljoonaa euroa investointeja, ja lisäksi 142,5 milj. euroa hankintamenoa.

7. OPERATIIVINEN (EPRA EARNINGS) VIIDEN VUODEN TULOS

Me 2018 2017 2016 2015 2014
Tilikauden tulos IFRS konsernituloslaskelman
mukaan
16,6 87,4 160,4 108,8 84,5
-/+ Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta käypään arvoon
72,5 42,9 -25,9 -7,3 -15,7
-/+ Nettotappiot/voitot sijoituskiinteistöjen
myynneistä
0,2 -6,0 -4,3 17,1 0,3
+ Liiketoimintojen hankinnoista ja sijoituskiinteistö
jen myynneistä aiheutuneet transaktiokulut
- - - 7,5 0,1
-/+ Ei-operatiiviset liiketoiminnan muut kulut 10,3 12,8 4,4 9,2 -
-/+ Rahoituserien käyvän arvon voitot/tappiot
sekä lainojen ja rahoitusinstrumenttien aikaisesta
päättämisestä syntyneet kulut
20,3 2,0 5,9 6,1 26,5
-/+ Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten ei-operatii
visista tappioista ja voitoista
17,9 6,9 -10,4 -16,9 -12,8
+/- Edellä esitetyistä eristä syntyneet laskennalliset
verot
5,7 5,8 20,2 5,8 13,2
+/- Määräysvallattomien omistajien osuus edellä
esitetyistä eristä
- 0,5 0,7 0,5 3,5
Operatiivinen tulos (EPRA Earnings, basic) 143,5 152,3 151,1 130,8 99,7
Osakeantioikaistu keskimääräinen osakemäärä,
milj. kpl
889 987 889 992 889 993 755 496 559 863
Operatiivinen tulos/osake
(EPRA EPS, basic), EUR
0,161 0,171 0,170 0,173 0,178

Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) voidaan laskea myös konsernituloslaskelmasta ylhäältä alas. Seuraavassa taulukossa on esitetty operatiivisen tuloksen laskelma tällä tavalla. Tämä tapa esittää myös operatiivisen liikevoiton (Direct Operating Profit).

Me 2018 2017 2016 2015 2014
Nettovuokratuotto 214,9 228,5 224,9 199,6 169,4
Operatiiviset hallinnon kulut -28,0 -29,1 -28,2 -27,0 -20,6
Operatiiviset liiketoiminnan muut tuotot ja
kulut 0,8 1,1 1,8 2,7 1,0
Operatiivinen liikevoitto 187,6 200,5 198,5 175,4 149,8
Operatiiviset rahoituskulut (netto) -50,1 -54,4 -51,7 -46,2 -51,0
Operatiivinen osuus yhteis- ja osakkuus
yritysten voitoista/tappioista 5,3 6,2 4,4 2,6 2,1
Operatiiviset tilikauden tulokseen perustuvat
verot -0,2 -0,8 -0,7 -0,4 -0,3
Operatiiviset laskennalliset verot 0,9 0,7 0,7 0,6 0,9
Operatiivinen määräysvallattomien omistajien
osuus 0,0 0,0 -0,1 -1,1 -1,6
Operatiivinen tulos 143,5 152,3 151,1 130,8 99,7
Osakeantioikaistu keskimääräinen
osakemäärä, milj. kpl 889 987 889 992 889 993 755 496 559 863
Operatiivinen tulos/osake
(EPRA EPS, basic), EUR 0,161 0,171 0,170 0,173 0,178

OPERATIIVISET TUNNUSLUVUT

KÄYPÄ ARVO

Kiinteistöjen
lukumäärä, kpl
Käypä arvo, Me 1) Käyvän arvon
muutos, Me
Keskimääräinen tuottovaatimus, % Keskimääräinen
markkinavuokra,
EUR/m2
/kk
31.12.2018 31.12.2018 31.12.2017 2018 31.12.2018 31.12.2017 31.12.2018
Kauppakeskukset, Suomi & Viro 1) 14 1 835,4 1 934,7 -58,7 - - -
Muut kauppapaikat, Suomi & Viro 1 2,3 23,9 -0,1 - - -
Suomi & Viro, yhteensä 15 1 837,7 1 958,6 -58,8 5,5 5,5 29,9
Kauppakeskukset, Norja 15 1 328,6 1 346,9 -22,2 - - -
Vuokratut kauppakeskukset, Norja 2) 2 - - - - - -
Norja, yhteensä 17 1 328,6 1 346,9 -22,2 5,4 5,4 22,3
Kauppakeskukset, Ruotsi & Tanska 10 964,9 877,9 8,5 - - -
Ruotsi & Tanska, yhteensä 10 964,9 877,9 8,5 5,2 5,2 25,7
Kauppakeskukset, yhteensä 41 4 129,0 4 159,6 -72,4 - - -
Muut kauppapaikat, yhteensä 1 2,3 23,9 -0,1 - - -
Sijoituskiinteistöt, yhteensä 42 4 131,3 4 183,4 -72,5 5,4 5,4 26,4
Kista Galleria, 50 % 1 291,1 305,3 -8,6 - - -
Sijoituskiinteistöt ja Kista Galleria (50 %), yhteensä 43 4 422,4 4 488,7 -81,1 5,3 5,3 26,9

1) Sijoituskiinteistöjen käypä arvo ei sisällä myytävänä olevia kiinteistöjä.

2) Vuokrattujen kohteiden arvo kirjataan aineettomiin oikeuksiin IFRS-säännösten mukaisesti.

VERTAILUKELPOISET KOHTEET

Kiinteistöjen
lukumäärä, kpl
Käyvän arvon
Käypä arvo, Me 1)
muutos, Me
Keskimääräinen tuottovaatimus, %
31.12.2018 31.12.2018 31.12.2017 2018 31.12.2018 31.12.2017 31.12.2018
Kauppakeskukset, Suomi & Viro 1) 7 694,5 771,4 -44,1 - - -
Muut kauppapaikat, Suomi & Viro 1 2,3 2,1 0,2 - - -
Suomi & Viro, yhteensä 8 696,8 773,5 -43,9 6,3 6,1 25,4
Kauppakeskukset, Norja 13 1 124,2 1 126,4 -2,7 - - -
Vuokratut kauppakeskukset, Norja 2) 2 - - - - - -
Norja, yhteensä 15 1 124,2 1 126,4 -2,7 5,3 5,3 22,9
Ruotsi & Tanska, yhteensä 8 766,8 778,8 10,9 5,1 5,1 25,7
Vertailukelpoiset kohteet, yhteensä 31 2 587,8 2 678,6 -35,6 5,5 5,5 24,4

1) Sijoituskiinteistöjen käypä arvo ei sisällä myytävänä olevia kiinteistöjä.

2) Vuokrattujen kohteiden arvo kirjataan aineettomiin oikeuksiin IFRS-säännösten mukaisesti.

KESKIVUOKRA 1)

Vuokrasopimusten
keskimääräinen jäljellä oleva
voimassaoloaika, vuotta
Keskimääräinen vuokra,
EUR/m2
/kk
31.12.2018 31.12.2018
Suomi & Viro 3,5 25,6
Norja 3,5 21,8
Ruotsi & Tanska 3,1 21,8
Yhteensä 3,4 23,2

1) Sisältää Kista Gallerian 50 %.

VUOKRATUOTOT LIIKETOIMINTAYKSIKÖITTÄIN

Bruttovuokratuotot, Me Nettovuokratuotot, Me
2018 2017 2018 2017
Suomi & Viro 102,8 116,9 96,9 106,9
Norja 84,7 91,5 74,3 79,6
Ruotsi & Tanska 49,5 49,0 43,5 41,3
Muut - - 0,2 0,7
Sijoituskiinteistöt, yhteensä 237,0 257,4 214,9 228,5
Kista Galleria, 50 % 13,6 16,5 11,7 14,4
Sijoituskiinteistöt ja Kista Galleria (50 %), yhteensä 250,6 273,9 226,5 242,8

VUOKRATUOTOT TOIMIALOITTAIN, % 1)

Suomi & Viro Norja Ruotsi & Tanska Yhteensä
Kahvilat ja ravintolat 9,5 6,5 12,5 9,3
Kosmetiikka ja apteekit 5,9 8,0 7,7 7,1
Tavaratalot 2,2 - - 0,9
Muoti ja asusteet 23,9 28,9 21,8 25,0
Päivittäistavarat 23,3 9,7 17,4 17,2
Koti ja urheiluvarusteet 15,9 30,1 11,1 19,4
Vapaa-aika 1,8 0,4 1,0 1,1
Asunnot ja hotellit 1,1 0,0 3,8 1,4
Palvelut ja toimistot 11,7 11,8 17,2 13,2
Erikoisliikkeet 2,1 0,7 1,3 1,4
Hyvinvointi 2,5 3,9 6,1 3,9
Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0

1) Sisältää Kista Gallerian 50 %. Vuokratuotot voimassaolevan vuokrasopimuskannan mukaan 31.12.2018.

KAUPPAKESKUKSET 1)

Paikkakunta Vuokrattava
pinta-ala, m2
Vuokrattava liike
tilojen pinta-ala, m2
Taloudellinen
vuokrausaste, %
Vuokrasopimusten
lukumäärä
Parkkipaikkojen
lukumäärä
Hankintavuosi Valmistumis
vuosi / viimeisin
peruskorjausvuosi
Suomi & Viro
Kauppakeskukset, pääkaupunkiseutu Suomi
Arabia Helsinki 15 800 13 300 99,4 45 340 2012 1960/2013
Columbus Helsinki 20 800 19 000 96,0 73 900 2006 1997/2007
Heikintori Espoo 6 200 4 500 55,5 30 260 1998 1968
Isomyyri Vantaa 11 700 8 300 81,9 25 - 1999 1987
Iso Omena Espoo 100 900 84 400 97,4 407 2 600 2007 2001/2016,2017
Pikkulaiva Espoo 8 300 8 100 99,9 32 400 2017 2017
Myyrmanni Vantaa 40 400 31 100 96,6 129 1 100 1999 1994/2016
Kauppakeskukset, muu Suomi
Duo Tampere 13 100 11 700 97,1 44 440 1998 1979, 2007
IsoKarhu Pori 14 700 12 700 78,1 38 220 1999 1972/2014
IsoKristiina Lappeenranta 17 050 12 800 91,2 96 550 1999, 2005 1987,1993/2015
Koskikeskus Tampere 33 100 28 600 96,0 162 430 1999, 2003 1988/2012
Trio Lahti 45 800 26 900 82,2 150 330 1999, 2007 1977, 1992/2010
Kauppakeskukset, Viro
Kristiine Keskus Tallinna 44 000 43 500 99,5 113 968 2011 1999/2013
Rocca al Mare Tallinna 57 600 56 600 99,0 148 1 254 2005 1998/2009
Kauppakeskukset, yhteensä 429 450 361 500 95,3 1 492
Muut kauppapaikat, yhteensä 2 240 700 89,3 18
Suomi & Viro, yhteensä 431 690 362 200 95,3 1 510
Norja
Kauppakeskukset, Oslon alue
Buskerud Storsenter Krokstadelva 30 900 27 900 100,0 82 770 2015 1984/2017
Kolbotn Torg Kolbotn 17 800 16 200 95,0 65 700 2015 2008
Liertoppen Kjøpesenter Lierskogen 25 700 23 600 99,8 83 1 200 2015 1987/1990
Linderud Senter Oslo 20 900 16 000 99,9 90 370 2015 1967/2009
Magasinet Drammen Drammen 15 100 9 400 95,1 46 190 2015 1992/2008
NAF-Huset 2) Oslo 4 200 3 800 100,0 6 - 2015 1973
Trekanten Asker 23 700 16 800 97,8 105 800 2015 1997/2008
Paikkakunta Vuokrattava
pinta-ala, m2
Vuokrattava liike
tilojen pinta-ala, m2
Taloudellinen
vuokrausaste, %
Vuokrasopimusten
lukumäärä
Parkkipaikkojen
lukumäärä
Hankintavuosi Valmistumis
vuosi / viimeisin
peruskorjausvuosi
Kauppakeskukset, muu Norja
Down Town Porsgrunn 37 000 31 500 100,0 76 800 2015 1988/2016
Herkules Skien 49 300 42 600 98,9 135 1 550 2015 1969/2013
Kilden Kjøpesenter Stavanger 23 100 18 200 94,5 72 300 2015 1989/2015
Kongssenteret Kongsvinger 18 300 16 200 96,8 53 350 2015 2001/2016
Kremmertorget Elverum 19 400 16 500 90,4 52 430 2015 1979/2012
Oasen Kjøpesenter Fyllingsdalen 57 000 23 500 99,0 89 850 2015 1971/2014
Sjøsiden Horten 11 200 10 200 98,5 45 170 2015 2001
Solsiden 2) Trondheim 14 000 13 100 100,0 75 450 2015 2000
Stopp Tune Sarpsborg 12 100 11 100 97,6 32 650 2015 1993
Storbyen Sarpsborg 25 500 22 600 97,3 78 550 2015 1999/2015
Norja, yhteensä 405 200 319 200 98,0 1 184
Ruotsi & Tanska
Kauppakeskukset, Tukholman alue
Fruängen Centrum Hägerstern 14 700 7 400 95,8 82 150 2005 1965/2013
Högdalen Centrum Bandhagen 19 900 14 400 99,4 85 - 2011 1959/2015
Jakobsbergs Centrum Järfalla 42 800 25 900 93,0 159 1 300 2006 1959/1993
Kista Galleria, 50 % Tukholma 46 300 28 200 96,9 610 2 500 2013 1977,2002/ 2014
Liljeholmstorget Galleria Tukholma 41 100 27 200 99,9 184 900 2006 1973/2009
Tumba Centrum Botkyrka 23 200 13 000 98,7 174 600 2007 1954/2016
Åkersberga Centrum Åkersberga 28 300 22 900 92,6 94 900 2005, 2015 1985/2011
Kauppakeskukset Göteborgin alue
Stenungstorg Centrum Stenungsund 35 500 22 000 95,5 189 1 030 2006 1967/2016
Mölndals Galleria Mölndal 26 400 24 200 92,9 77 950 2014/2018 2018
Kauppakeskukset, Tanska
Albertslund Centrum Kööpenhamina 18 800 14 200 92,2 66 750 2012 1965/2015
Strædet Køge 18 900 18 000 92,1 40 450 2017, 2018 2017, 2018
Ruotsi & Tanska, yhteensä 315 900 217 400 96,0 1 760
Yhteensä 1 152 790 898 800 96,4 4 454

1) Sisältää Kista Gallerian 50 %.

2) Vuokrattu kohde

KAUPPAKESKUSTEN MYYNNIT JA KÄVIJÄMÄÄRÄT 1)

Myynti, Me 2) Kävijämäärä, milj. Myynti, Me 2) Kävijämäärä, milj.
2018 2017 Muutos, % 2018 2017 Muutos, % 2018 2017 Muutos, % 2018 2017 Muutos, %
Suomi & Viro Muu Norja
Pääkaupunkiseutu, Suomi Down Town 60,3 67,0 -10 % 1,9 2,2 -14 %
Arabia 52,4 44,2 19 % 3,1 2,7 13 % Herkules 118,1 120,4 -2 % 3,3 3,4 -5 %
Columbus 76,4 76,4 0 % 6,6 6,4 4 % Kilden Kjøpesenter 64,8 64,0 1 % 1,5 1,5 1 %
Heikintori - - - - - - Kongssenteret 37,5 38,4 -2 % 1,2 1,2 -2 %
Isomyyri 15,2 9,4 61 % - - - Kremmertorget 36,3 37,1 -2 % 1,1 1,1 -3 %
Iso Omena 314,4 268,6 17 % 20,0 11,5 74 % Oasen Kjøpesenter 96,3 95,9 0 % 4,3 4,4 -2 %
Pikkulaiva 60,0 26,0 - 2,4 1,2 92 % Sjøsiden 27,9 29,5 -6 % 1,0 1,1 -6 %
Myyrmanni 130,4 129,7 1 % 8,2 8,0 3 % Solsiden 3) 53,0 52,1 2 % 2,3 2,3 0 %
Muu Suomi Stopp Tune 27,5 27,6 0 % 0,9 0,9 0 %
Duo 57,4 54,6 5 % 4,4 4,5 -2 % Storbyen 57,9 57,7 0 % 2,7 2,5 7 %
IsoKarhu 15,2 18,2 -16 % 2,1 2,2 -5 % Kauppakeskukset, Norja, yhteensä 998,5 1 004,1 -1 % 34,7 35,0 -1 %
IsoKristiina 37,3 36,5 2 % 2,1 2,1 2 %
Koskikeskus 105,4 112,7 -7 % 5,7 5,5 2 % Ruotsi & Tanska
Trio 41,3 43,6 -5 % 5,1 5,3 -3 % Tukholman alue
Viro Fruängen Centrum 30,1 30,0 0 % - - -
Kristiine Keskus 94,2 104,5 -10 % 6,5 7,1 -8 % Högdalen Centrum 57,7 55,5 4 % - - -
Rocca al Mare 111,8 113,7 -2 % 5,2 5,5 -4 % Jakobsbergs Centrum 60,7 59,8 2 % 6,0 5,8 3 %
Kauppakeskukset, Kista Galleria, 50 % 163,0 175,9 -7 % 9,0 9,2 -1 %
Suomi & Viro, yhteensä 1 111,4 1 038,0 7 % 71,4 62,0 15 % Liljeholmstorget Galleria 155,8 148,6 5 % 9,8 9,8 0 %
Tumba Centrum 46,4 45,6 2 % 3,9 3,9 1 %
Norja Åkersberga Centrum 73,4 74,7 -2 % 6,1 6,0 1 %
Oslon alue Göteborgin alue
Buskerud Storsenter 96,9 93,8 3 % 2,7 2,6 2 % Mölndals Galleria 19,4 - - 1,1 - -
Kolbotn Torg 59,7 59,7 0 % 2,0 1,9 4 % Stenungstorg Centrum 60,8 59,1 3 % 3,3 3,3 1 %
Liertoppen Kjøpesenter 83,8 82,5 2 % 2,0 2,0 -1 % Tanska
Linderud Senter 59,3 60,1 -1 % 2,2 2,1 6 % Albertslund Centrum 36,7 36,1 2 % 5,0 5,1 -2 %
Magasinet Drammen 24,8 25,4 -2 % 2,6 2,6 -2 % Straedet 21,2 3,5 - - - -
NAF-Huset 3) 24,8 24,6 1 % - - - Kauppakeskukset,
Trekanten 69,6 68,2 2 % 3,2 3,2 1 % Ruotsi & Tanska, yhteensä 725,2 688,7 5 % 44,2 43,0 3 %

Yhteensä 2 835,1 2 730,8 4 % 150,3 140,0 7 %

1) Sisältää Kista Gallerian 50 %.

2) Myynnit sisältävät arvioita. Myynti ei sisällä arvonlisäveroa.

3) Vuokrattu kohde.

HALLINNOIDUT KAUPPAKESKUKSET, NORJA

Paikkakunta Omistusosuus Vuokrattava pinta-ala, m2 Kävijämäärä, milj.
% 31.12.2018 2018
CC Drammen Drammen - 17 300 1,1
City Syd Trondheim - 15 600 3,6
Holmen Senter Asker - 24 200 1,4
Markedet Haugesund 20 % 10 600 0,9
Stadionparken Stavanger - 11 000 0,9
Stovner Senter Oslo 20 % 43 000 5,0
Strandtorget Lillehammer - 33 000 2,1
Tiller Torget Trondheim - 36 700 1,2
Torget Vest Drammen - 8 000 1,1
Torvbyen Fredrikstad 20 % 13 300 3,8
Hallinnoidut kauppakeskukset,
yhteensä 212 700 21,2

VUOKRAUSTOIMINTA, SIJOITUSKIINTEISTÖT JA KISTA GALLERIA (50 %) YHTEENSÄ

Vuokrasopimusten
lukumäärä
Vuokrattu
pinta-ala, m2
Keskimääräinen
vuokra, EUR/m2
/kk
31.12.2017 4 581 1 097 289 23,2
Alkaneet vuokrasopimukset 1 183 186 576 22,5
Päättyneet vuokrasopimukset 1 318 220 202 22,1
Ostot 6 2 540 21,0
Muut muutokset 2 -244 -
31.12.2018 4 454 1 065 960 23,2

CITYCONIN VIISI SUURINTA KIINTEISTÖÄ

Keskimääräi
nen vuokra,
EUR/m2
/kk
Bruttovuok
ratuotot, Me
Nettovuokra
tuotot, Me
Käypä arvo,
Me
Käyvän arvon
muutos, Me
31.12.2018 2018 2018 31.12.2018 2018
Iso Omena 35,2 33,9 32,2 758,0 3,2
Liljeholmstorget Galleria 32,2 14,5 13,4 311,2 10,8
Kista Galleria, 50 % 29,8 13,6 11,7 291,1 -8,6
Oasen 21,7 12,4 11,7 209,0 2,1
Rocca al Mare 22,8 13,6 13,6 183,1 3,0
Viisi suurinta kohdetta,
yhteensä 29,2 88,1 82,6 1 752,4 10,5

VIISI SUURINTA VUOKRALAISTA 1)

Osuus vuokratuotoista 31.12.2018 voimassaolevan
vuokrasopimuskannan mukaan, %
Kesko 12,6 %
S-ryhmä 10,4 %
Varner Gruppen 2,9 %
Nordea 2,2 %
Lidl 1,8 %
Suomi & Viro, yhteensä 29,9 %
Varner Gruppen 7,7 %
Gresvig 6,0 %
NorgesGruppen 5,5 %
Tryg Forsikring 4,5 %
Clas Ohlson 3,0 %
Norja, yhteensä 26,8 %
ICA Gruppen 7,8 %
Coop 4,4 %
H&M 3,1 %
Stockholms Läns Landsting 2,5 %
KappAhl 2,3 %
Ruotsi & Tanska, yhteensä 20,1 %
Kesko 5,2 %
S-ryhmä 4,3 %
Varner Gruppen 4,1 %
H&M 2,2 %
ICA Gruppen 2,1 %
Yhteensä 17,9 %

1) Sisältää Kista Gallerian 50 %.

KEHITYSHANKKEET 31.12.2018

KÄYNNISSÄ OLEVAT KEHITYSHANKKEET

Pinta-ala ennen/
jälkeen, m2
Arvioitu kokonais
investointi, Me
Toteutuneet
bruttoinvestoinnit
31.12.2018, Me
Valmistumistavoite
Lippulaiva Espoo, Suomi 19 200/44 300 TBC 1) 81,2 2021 Vanhan Lippulaivan tilalle rakennetaan kokonaan uusi,
moderni kauppakeskus, joka on kaksi kertaa vanhan kauppa
keskuksen kokoinen. Saman katon alta tulee löytymään myös
uusi metroasema ja bussiterminaali. Uudessa Lippulaivassa
on noin 80 erilaista myymälää, kahvilaa, ravintolaa ja muuta
liikettä sekä kunnallisia ja terveyspalveluita.

1) Neuvottelut kauppakeskuksen pääosan rakentamisesta käynnissä useiden rakennusliikkeiden kanssa tällä hetkellä. Neuvottelut aiemman rakennusliikkeen kanssa päättyivät tuloksettomina. Vaikutus arvioituun bruttoinvestointiin vahvistuu neuvottelujen päätyttyä.

POTENTIAALISET KEHITYSKOHTEET

Pinta-ala
ennen/jälkeen, m2
Arvioitu kokonais
investointi, Me
Valmistumistavoite
Tukholma, Kauppakeskusta suunnitellaan laajennettavaksi metroaseman suuntaan. Näin keskukselle saataisiin entistä sujuvammat
Kista Galleria Ruotsi 92 500/105 000 80 1) 2023 joukkoliikenneyhteydet ja lisätilaa uusille myymälöille, päivittäistavarakaupoille ja palveluille.
Oasen
Kjøpesenter
Bergen, Norja 56 800/68 800 100 2022 Kauppakeskuksen suunniteltu laajennus, jossa suurin osa viereisen toimistorakennuksen kahdesta alimmasta kerroksesta
muutettaisiin liiketiloiksi ja lisäksi rakennettaisiin uudisosa, joka yhdistäisi kaksi rakennusta toisiinsa. Tavoitteena on parantaa
merkittävästi asiakkaiden kiertoa kauppakeskuksessa. Uusi pääsisäänkäynti yhdistäisi kauppakeskuksen entistä paremmin
ympäröivään kaupunkiympäristöön. Muutos toisi myös lisätilaa uusille ankkurivuokralaisille ja mahdollistaisi laajemman
kahvila- ja ravintolatarjonnan.
Liljeholmstorget
Galleria
Tukholma,
Ruotsi
40 500/64 500 100 2023 Kauppakeskukseen suunnitellaan laajennusta vastauksena voimakkaaseen vähittäiskaupan, kulttuuri-, kirjasto-, viihde-, ja
ravintolapalveluiden sekä muiden palveluiden kysyntään. Keskuksesta on suora yhteys metroasemalle ja bussiterminaaliin.
Suunnitelmiin kuuluu myös lisää asuntojen ja terveydenhoitotilojen/toimistojen rakennusoikeuksia.
Trekanten Oslo, Norja 23 800/45 000 135 2022 Kauppakeskuksen suunniteltu laajennus parantaisi myymälä- ja palvelutarjontaa, sisäänkäyntien näkyvyyttä ja houkutte
levuutta sekä kauppakeskuksen asiakasvirtaa. Suunnitelmiin kuuluu myös asuntojen ja toimistojen sekä terveydenhoito- ja
urheilutilojen rakentaminen kauppakeskuksen päälle.

1) Cityconin osuus on 40 miljoonaa euroa (50 %)

VALMISTUNEET KEHITYSHANKKEET 2018

Arvioitu
Toteutuneet brutto- tuotto hankkeen
Pinta-ala Arvioitu investoinnit 31.12.2018 valmistuttua ja
ennen/jälkeen, m2 bruttoinvestointi, Me mennessä, Me vakiinnuttua 2) Valmistuminen
Mölndal Galleria Göteborg, Ruotsi -/26 000 114,6 1) 114,6 1) 6,0–6,5 Valmistunut: Q3/2018

1) Alkuperäinen arvioitu bruttoinvestointi oli 120 miljoonaa euroa.

2) Arvioidut nettovuokrat kohteen vakiinnuttua (kolmantena vuonna hankkeen valmistumisesta) sis. mahdollinen vajaakäyttö / kokonaisinvestointi (koko Cityconin kohteeseen investoima pääoma)

RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Cityconin riskienhallinnan tavoite on varmistaa, että liiketoiminnan tavoitteet saavutetaan. Tämä tehdään tunnistamalla ja arvioimalla tavoitteiden saavuttamista vaarantavat keskeiset riskit sekä seuraamalla niitä ja välttämällä, siirtämällä tai rajoittamalla riskejä mahdollisuuksien mukaan.

Citycon altistuu erilaisille riskeille liiketoiminnassaan. Liiketoimintaa ei voi harjoittaa hyväksymättä tiettyä riskitasoa, ja odotettavissa olevia tuottoja arvioidaan suhteessa riskeihin. Onnistunut riskienhallinta vähentää riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja lieventää toteutuneen riskin kielteisiä vaikutuksia. Monilla riskeillä ja uhilla ei ole pelkästään mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, vaan ne voivat kehittyä myös suotuisasti, tai mikäli tehokkaisiin ennakoiviin toimiin ryhdytään, ne voidaan kääntää mahdollisuuksiksi Cityconille.

Hallitus määrittää Cityconin strategisen suunnan ja vastaa yhdessä johtoryhmän kanssa strategisten riskien pitkän aikavälin yleisestä hallinnasta. Eri toiminnot hallitsevat operatiivisia riskejä, taloudellisia riskejä ja vahinkoriskejä osana operatiivista johtamista. Jokaisessa yksikössä on nimetty kyseisen alueen riskien vastuuhenkilö, joka vastaa riskien raportoimisesta, rajoittamissuunnitelmista sekä suunnitelmien toteuttamisen seurannasta.

RISKIEN RAPORTOINTI

Riskienhallinta- ja raportointiprosessi kattaa tärkeimpiin liiketoimintaan ja prosesseihin liittyvien riskien tunnistamisen, arvioinnin, mittaamisen, rajoittamisen ja seurannan. Prosessi sisältää tunnistettujen riskien olemassa olevien hallintatoimien arvioinnin ja uusien riskienvähentämistoimien suunnittelun. Tavoitteena on parantaa riskienhallintaa jatkuvasti. Riskiraportoinnissa kootaan yhteen riskitiedot ja vastaavat riskienhallintatoimet konserninlaajuiseen riskirekisteriin sekä raportoidaan ne vuosittain Cityconin hallitukselle, jotta yhtiön merkittävistä riskeistä voidaan keskustella ja tiedottaa. Tämä tehdään budjetoinnin yhteydessä, jotta riskit liittyisivät vuotuisiin tavoitteisiin. Jokaisen riskin merkityksen arvioimiseksi määritellään riskiin liittyvä arvioitu tappio sen toteutuessa sekä todennäköisyys riskin toteutumiselle. Näin myös parannetaan riskien vertailtavuutta. Myös edellisen

vuoden aikana toteutuneet riskit arvioidaan ja raportoidaan. Konsernin rahoitustoiminto vastaa riskiraportoinnista.

VAKUUTUKSET

Tiettyjen operatiivisten ja vahinkoriskien siirtämiseksi Cityconilla on kattava vakuutussuoja konsernin liiketoiminnasta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen, korvausvaatimusten ja vastuiden varalta. Kiinteistöt on vakuutettu täysarvovakuutuksella, joka sisältää myös keskeytysvakuutuksen ja vastuuvakuutuksen. Cityconilla on myös muita tavanomaisia vakuutuksia.

RISKI JA VAIKUTUS RISKINHALLINTATOIMET
Vuokraus
Yhtiön liiketoiminta-alueiden taloudellinen kehitys vaikuttaa kuluttajien luotta
mukseen, mikä voi vaikuttaa liiketilojen kysyntään. Tämä voi laskea vuokratasoa
tai kasvattaa tilojen vajaakäyttöastetta. Myös luottotappioiden riski voi kasvaa ja
liikevaihtoperusteinen vuokratuotto laskea.

Kasvava verkkokauppa vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen ja paikallisesti
lisääntynyt kilpailu saattaa myös vaikuttaa liiketilojen kysyntään ja aiheuttaa pai
netta vuokratasoihin tai aiheuttaa alhaisempia käyttöasteita, etenkin vähemmän
urbaaneissa kohteissa.

Cityconin strategia keskittyä kaupungeissa julkisen liikenteen kulkuyhteyksien varrella sijaitseviin päivittäistavaravetoisiin kauppa
keskuksiin on osoittautunut kestäväksi liiketoimintamalliksi myös taantumassa. Sen ansiosta kassavirta ja käyttöaste ovat tasaisia ja
luottotappiot vähäisiä jopa laskusuhdanteen aikana. Strategia lieventää myös kasvavan verkkokaupan kielteisiä vaikutuksia.

Suurin osa yhtiön omaisuudesta sijaitsee AAA/AA+luottoluokituksen maissa, mikä pienentää vähittäiskaupan alaan vaikuttavan
merkittävän taantuman riskiä.

Citycon seuraa ja arvioi vuokralaisia jatkuvasti tunnistaakseen mahdolliset riskivuokralaiset sekä vaatimalla vuokralaisilta vuokra
vakuudet.

Vuokralaiskantaa on hajautettu panostamalla vuokraukseen ja Pohjoismaisen strategian avulla.
Kiinteistö
kehitys ja
Kiinteistö
kaupat

Kehityshankkeiden kustannukset voivat kasvaa kohonneiden rakennuskustannus
ten takia tai viivästyksiä odottamattomien haasteiden takia.

Uusien liiketilojen kysynnän laskusta voi seurata vuokrausasteen lasku tai suunni
telmia alhaisempi vuokrataso uusissa kohteissa.

Suunnitellut ei ydinkohteiden divestoinnit voivat viivästyä toissijaisten kohteiden
matalasta likviditeetistä johtuen.

Rakennuskustannuksia hallitaan kilpailuttamalla, huolellisella hankkeiden kustannusten seurannalla ja solmimalla tarvittaessa
sopimuksia, joissa määritetään hintakatto.

Vuokrausriskejä minimoidaan tiukoilla esivuokrausvaatimuksilla ennen hankkeen aloittamista ja tekemällä sopimukset keskeisim
pien ankkurivuokralaisten kanssa hankkeen alkuvaiheessa sekä toteutetaan hyväksi osoittautuneissa kauppapaikoissa, joilla on
vahva, kasvava väestöpohja.

Kehityshankkeiden osuus investoinneista pidetään suhteellisen alhaisena eikä tonttivarantoa pidetä.
Operatiivinen
toiminta

Suuronnettomuus, järjestelmien häiriötilanne tai terroristi-isku saattaisi uhata
asiakkaiden ja vähittäiskauppiaiden turvallisuutta, mikä johtaisi kuluttajaluotta
muksen heikentymiseen, tulonmenetyksiin ja ylimääräisiin kustannuksiin.

Riski kasvaneista kiinteistöjen hoitokuluista (esimerkiksi huolto, energia,
turvallisuus ja vartiointikustannukset). Joissakin vuokrasopimuksissa hoitokulujen
muuttuminen ei vaikuta vuokralaisen maksamaan vuokraan. Tällöin inflaation
ylittävä hoitokulujen nousu heikentäisi Cityconin kannattavuutta. Kasvavat hoito
kulut voivat myös heikentää vuokralaisten vuokranmaksukykyä silloin, kun Citycon
siirtää kasvaneet kustannukset vuokralaisten maksettavaksi.

Onnettomuuksien ja tapaturmien riskiä pienennetään riittävällä turvallisuussuunnittelulla, onnettomuus ja tapaturmamenettelyillä
sekä henkilöstön kriisivalmiusharjoituksilla.

Yhtiön vakuutussuoja on kattava.

Citycon pyrkii minimoimaan hoitokulujen nousun vaikutuksen tekemällä jaetun vuokran malliin perustuvia sopimuksia mahdolli
suuksien mukaan sekä laskuttamalla vuokralaisia toteutuneiden kulujen mukaisesti.

Hankinnat toteutetaan tehokkaasti ja keskitetysti, kustannuksia seurataan ja kauppakeskusten kuluja vertaillaan keskenään.

Energian hinnankorotusten riskin pienentämiseksi sähköhinnat on määritetty kiinteiksi yhtiön suojausperiaatteiden mukaisesti.
Tämän lisäksi on toteutettu energiatehokkuutta parantavia toimia.
Kiinteistöjen
arvo

Kiinteistöjen arvo voi laskea monista syistä: heikentynyt taloudellinen ympäristö
vaikuttaa kuluttajien ostovoimaan, muuttunut kilpailu ja kuluttajien ostokäyttäy
tymisen muuttuminen kohti verkkokauppaa, rahoituksen vähentynyt saatavuus ja
kustannusten nousu sekä muiden omaisuuslajien suhteellinen houkuttelevuus.

Vaikka moniin kiinteistöjen arvoon yleisellä tasolla vaikuttaviin tekijöihin ei voi vaikuttaa, Citycon pyrkii vaikuttamaan
markkina-arvoon aktiivisella kauppakeskusjohtamisella ja kauppakeskustensa kannattavuuden optimoinnilla.

Strategiansa mukaisesti Citycon keskittyy vahvoilla kasvualueilla sijaitseviin urbaaneihin päivittäistavara- ja palveluvetoisiin
kauppakeskuksiin. Tämän ansiosta kiinteistöomaisuuden arvostus on säilynyt suhteellisen vakaana suhdannevaihtelun aikana.

Cityconin maantieteellinen sijainti viidessä korkean luottoluokituksen maassa hajauttaa maakohtaista riskiä ja pienentää kiinteistö
jen arvostusvaihteluiden riskiä.
Ympäristö
Ympäristönäkökulmat, asiakkaiden odotukset tai lainsäädäntö voi rajoittaa
maankäyttöä ja rakentamista.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit saattavat vaikuttaa Cityconin toimintaym
päristöön. Äärimmäiset sääolosuhteet ja lainsäädäntö liittyen ilmastonmuutoksen
lieventämiseen ja siihen mukautumiseen voivat esimerkiksi lisätä energia-, ylläpito
ja korjauskuluja.

Suurten hankkeiden yhteydessä tehdään ympäristövaikutusten arviointi.

Citycon varmistaa energiainvestointien, sisäisten hallintakäytäntöjen, vihreän energian ostolla ja tuotannolla sekä ulkoisten
standardien ja sertifiointien avulla, että sen kiinteistöissä noudatetaan ympäristösäännöksiä.
Ihmiset
Cityconin kaltaisen asiantuntijaorganisaation menestys perustuu vahvasti hen
kilöstöön, joten yksi keskeisistä riskeistä on yhtiön epäonnistuminen oikeanlaisen
henkilöstön houkuttelemisessa, kehittämisessä ja selvien roolien ja tavoitteiden
määrittelemisessä.

Citycon katsoo hyvän johtamisen pienentävän olennaisesti ihmisiin liittyviä riskejä ja painottaa vahvasti tavoitteiden asettamista ja
tulosjohtamista, osaamisen kehittämistä, urakehitystä sekä avainhenkilöiden sitouttamista.
Rahoitus
Citycon on saanut sekä pankkirahoitusta että joukkovelkakirjalainaa kilpailu
kykyisin ehdoin, mutta pankkien tai sijoittajien rahoitushalukkuus voi kuitenkin
laskea markkinoiden heiluessa, tiukentuneesta sääntelystä, luottoluokituksen
alenemisesta tai muusta syystä, joka voi vaikuttaa velkarahoituksen saatavuuteen
ja rahoituskustannuksiin.

Markkinakorkojen taso on historiallisesti tarkasteltuna edelleen alhainen ja nousee
varmasti tulevaisuudessa, mikä nostaa Cityconin rahoituskustannuksia.

Cityconilla on konservatiivinen mutta aktiivinen, pitkäaikaiseen rahoitukseen keskittyvä rahoituspolitiikka, vahva tase ja 70–90
prosenttia velasta sidottuna kiinteisiin korkoihin, jolla vähennetään koronnousuun liittyviä vaikutuksia.

Standard & Poor'sin (BBB, negatiivinen näkymä) ja Moody'sin (Baa2, negatiivinen näkymä) investointitason luottoluokitukset
tukevat rahoituksen saatavuutta ja pienentäneet sen kustannuksia lisää.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Listing

Markkinapaikka Nasdaq Helsinki
Listattuna vuodesta 1988
Kaupankäyntivaluutta euro
Segmentti Suuret yhtiöt
Toimialaluokka Financials
Toimiala Real Estate Operating
Companies
Kaupankäyntitunnus CTY1S
ISIN-koodi FI0009002471

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Citycon Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Cityconilla on yksi osakelaji, ja kullakin osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja oikeus yhtä suureen osinkoon. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Vuoden 2018 lopussa Cityconin osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 889 992 628. Yhtiön osakekannan markkina-arvo vuoden 2018 lopussa oli 1,4 miljardia euroa.

Vuoden 2018 aikana Cityconin osakkeiden vaihto Helsingin pörssissä oli noin 246,3 miljoonaa osaketta. Keskimääräinen päivävaihto oli 985 053 osaketta eli keskimäärin noin 1,8 miljoonaa euroa.

Cityconin osake on mukana muun muassa seuraavissa kansainvälisissä indekseissä: FTSE EPRA/NAREIT Global Real Estate Index ja iBoxx Euro Financials BBB index (500 milj. euron joukkovelkakirjalaina).

OSAKKEENOMISTAJAT

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2018 lopussa 17 269 (15 368). Hallintarekisteröityjen sijoittajien omistuksessa oli vuoden 2018 lopussa 79,7 % osakkeista (81,8 %). Cityconin ulkomainen omistuspohja on yksi Helsingin pörssin suurimpia.

Osakekurssi ja -vaihto

2018 2017 2016 2015 2014
Vaihdettuja osakkeita *1 000 246 263 177 286 147 684 158 343 88 784
Vaihtuvuus % 27,7 19,9 16,6 17,8 15,0
Ylin kurssi EUR 2,25 2,50 2,39 3,24 2,92
Alin kurssi EUR 1,60 2,08 1,98 2,13 2,29
Keskikurssi EUR 1,86 2,23 2,18 2,53 2,65
Päätöskurssi EUR 1,62 2,16 2,34 2,40 2,58
Osakekannan markkina-arvo,
kauden lopussa
MEUR 1 437,34 1 920,60 2 080,80 2 136,00 1 530,80
Osakkeiden määrä, kauden lopussa *1 000 889 993 889 993 889 993 889 993 593 328

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2018

Gazit-Globe Ltd., 431 645 874 osaketta eli 48,50 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä ja CPP Investment Board European Holdings S.à.r.l., 133 498 893 osaketta eli 15,00 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Heidän osakeomistuksensa on hallintarekisteröity.

Muut
Yhteensä
93 845 866
889 992 628
10,54
100,00
Hallintarekisteröidyt osakkeet 709 599 616 79,73
10 suurinta yhteensä 86 547 146 9,72
UB Global REIT Sr 1 120 000 0,13
Sr Taaleritehdas Arvo Markka Osake 1 200 000 0,13
Esr Danske Invest Suomen Parhaat 1 279 691 0,14
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Ry 1 394 000 0,16
Pakarinen Janne Heikki Petteri 1 700 000 0,19
Pakkanen Mikko Pertti Juhani 2 000 000 0,22
OP-Henkivakuutus Oy 2 574 360 0,29
Gazit-Globe Ltd.1) 5 808 400 0,65
Valtion eläkerahasto 6 000 000 0,67
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 63 470 695 7,13
Shares %

1) Gazit-Globe Ltd.:n kokonaisomistus 431 645 874 osaketta eli 48,50 %.

Omistusjakauma ryhmittäin Omistajien
31.12.2018 lukumäärä % Osakemäärä, kpl %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 46 0,27 713 065 908 80,12
Yritykset 813 4,71 19 744 558 2,22
Kotitaloudet 16 166 93,61 62 338 003 7,00
Julkisyhteisöt 11 0,06 71 067 380 7,99
Ulkomaat 61 0,35 14 658 576 1,65
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 172 1,00 9 118 203 1,02
Yhteensä 17 269 100,00 889 992 628 100,00

Omistukset osakkeiden

määrän mukaan

31.12.2018 Omistajien
Osakkeita, kpl lukumäärä % Osakemäärä, kpl %
1 - 100 1 836 10,63 93 488 0,01
101 - 500 3 789 21,94 1 191 501 0,13
501 - 1 000 2 920 16,91 2 361 763 0,27
1 001 - 5 000 5 832 33,77 14 853 293 1,67
5 001 - 10 000 1 481 8,58 11 047 095 1,24
10 001 - 50 000 1 155 6,69 23 839 459 2,68
50 001 - 100 000 131 0,76 9 485 489 1,07
100 001 - 500 000 90 0,52 19 213 740 2,16
500 001 - 1 000 000 18 0,10 12 602 126 1,42
1 000 001 - 17 0,10 795 304 674 89,36
Total 17 269 100,00 889 992 628 100,00

SUURIMMAT OSAKEENOMISTAJAT Cityconin suurimmat osakkeenomistajat Euroclearin rekisterin mukaan on listattu edellä olevassa taulukossa.

Cityconin kaksi suurinta osakkeenomistajaa, Gazit-Globe Ltd. ja CPP Investment Board European Holdings S.à.r.l., ovat hallintarekisteröityjä osakkeenomistajia.

Gazit-Globe Ltd. on ilmoittanut yhtiölle omistavansa yhteensä 431 645 874 osaketta eli 48,50 % ja CPP Investment Board European Holdings S.à.r.l. on ilmoittanut omistavansa 133 498 893 osaketta eli 15,00 % yhtiön osake- ja äänimäärästä vuoden 2018 lopussa.

OSINKOJEN JAKAMINEN

Cityconin taloudellinen tavoite on jakaa osinkoina vähintään 50 % tilikauden voitosta verojen jälkeen, sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset pois lukien.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä. Hallitus ehdottaa kuitenkin, että hallitus valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan osingonjaosta ja varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta seuraavasti.

Valtuutuksen perusteella jaettavan osingon määrä on enintään 0,01 euroa osakkeelta ja osakkeenomistajille sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaettavan pääoman palautuksen määrä on enintään 0,12 euroa osakkeelta. Valtuutuksen johdosta yhtiö voisi siis jakaa yhteensä enintään noin 8 899 926,28 euroa osinkoa ja noin 106 799

115,36 euroa pääomanpalautusta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti.

Ellei hallitus perustellusta syystä päätä toisin, valtuutuksen perusteella jaetaan osinkoa ja/tai pääoman palautusta neljä kertaa valtuutuksen voimassaoloaikana. Tällöin hallitus tekee erilliset päätökset kustakin osingonmaksusta ja/tai pääoman palautuksesta siten, että osinkojen ja/tai pääoman palautusten alustavat täsmäytysja maksupäivät ovat alla mainitut. Citycon julkistaa tällaiset päätökset erikseen.

Alustava
maksupäivä
Alustava
täsmäytyspäivä
29.3.2019 15.3.2019
28.6.2019 21.6.2019
30.9.2019 23.9.2019
30.12.2019 19.12.2019

Hallituksen päätöksen perusteella jaettava osinko ja/tai pääoman palautus maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon ja/tai pääoman palautuksen täsmäytyspäivänä on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

TUNNUSLUVUT JA TALOUDELLINEN KEHITYS VIIDELTÄ VUODELTA

Me 2018 2017 2016 2015 2014
Tuloslaskelman tiedot
Bruttovuokratuotto 237,0 257,4 251,4 223,9 189,4
Nettovuokratuotto
Suomi & Viro 96,9 106,9 110,4 121,7 129,4
Norja 74,3 79,6 74,0 36,8 -
Ruotsi ja Tanska 43,5 41,3 40,1 41,2 40,0
Muut 0,2 0,7 0,5 - -
Nettovuokratuotto yhteensä 214,9 228,5 224,9 199,6 169,4
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut -9,5 -11,6 -2,6 -6,4 1,0
Liikevoitto/-tappio 104,7 150,9 224,4 148,9 165,0
Voitto/tappio ennen veroja 21,7 93,8 181,5 116,0 102,4
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio 16,6 87,4 160,4 108,8 84,5
Tasetiedot
Sijoituskiinteistöt 4 131,3 4 183,4 4 337,6 4 091,6 2 769,1
Lyhytaikaiset varat 56,2 43,7 56,2 89,1 64,8
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 2 088,9 2 208,1 2 311,4 2 245,5 1 650,7
Määräysvallattomien omistajien osuus 0,1 1,2 0,8 0,0 1,8
Korolliset velat 2 140,0 2 083,9 2 176,8 2 023,2 1 177,7
Velat yhteensä 2 533,7 2 468,6 2 588,7 2 418,8 1 384,8
Oma pääoma ja velat yhteensä 4 622,7 4 678,0 4 900,9 4 664,4 3 037,2

TUNNUSLUVUT JA TALOUDELLINEN KEHITYS VIIDELTÄ VUODELTA

Me Laskentakaava 2018 2017 2016 2015 2014
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Omavaraisuusaste, % 1 45,4 47,4 47,3 48,3 54,6
Omavaraisuusaste pankille, % 45,4 47,4 47,3 48,3 54,8
Luototusaste, % (LTV) 2 48,7 46,7 46,6 45,7 38,6
Oman pääoman tuotto, % (ROE) 3 0,8 3,8 7,0 5,9 6,1
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) 4 4,1 5,8 6,1 8,2 8,4
Quick ratio 5 0,6 0,4 0,4 0,4 0,5
Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, Me 168,8 298,7 314,5 1 718,6 125,5
%-osuus bruttovuokratuotosta 71,2 116,0 125,1 767,7 66,3
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake, euroa 1) 6 0,02 0,10 0,18 0,14 0,15
Tulos/osake, laimennettu, euroa 1) 7 0,02 0,10 0,18 0,14 0,15
Liiketoiminnan nettorahavirta/osake, euroa 1) 8 0,11 0,17 0,15 0,15 0,12
Oma pääoma/osake, euroa 9 2,35 2,48 2,60 2,52 2,78
P/E -luku (hinta/voitto -suhde) 10 87 22 13 17 16
Sijoitetun vapaan oman pääoman palautus / osake, euroa 2) 0,12 0,12 0,12 0,14 0,15
Osakekohtainen osinko, euroa 2) 0,01 0,01 0,01 0,01 -
Osinko ja sijoitetun vapaan oman pääoman palautus yhteensä/
osake, euroa 2) 0,13 0,13 0,13 0,15 0,15
Osinko ja pääomanpalautus tuloksesta, % 11 696,2 132,4 72,1 104,2 99,3
Efektiivinen osinko- ja pääomanpalautustuotto, % 12 8,0 6,0 5,6 6,3 5,8
Osakeantioikaistu keskimääräinen osakemäärä (1 000 kpl) 1) 889 987 889 992 889 993 755 496 559 863
Osakeantioikaistu osakemäärä tilikauden lopussa (1 000 kpl) 1) 889 993 889 993 889 993 889 993 593 328
Operatiiviset tunnusluvut
Taloudellinen vuokrausaste, % 3) 13 96,4 96,0 96,3 96,9 96,5
Cityconin omistama vuokrattava pinta-ala, m2 3) 1 152 790 1 184 140 1 271 940 1 288 090 980 640
Henkilöstö tilikauden lopussa 264 265 287 310 151

1) Tunnusluvut on laskettu osakeantioikaistulla osakkeiden määrällä heinäkuussa 2015 toteutetun merkintäetuoikeusannin seurauksena.

2) Hallitus ehdottaa, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä. Hallitus ehdottaa kuitenkin, että hallitus valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan osingonjaosta ja varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta seuraavasti. Valtuutuksen perusteella jaettavan osingon määrä on enintään 0,01 euroa osakkeelta ja osakkeenomistajille sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaettavan pääoman palautuksen määrä on enintään 0,12 euroa osakkeelta.

3) Sisältää Kista Gallerian 50 %.

Laskentakaavat on esitetty tunnuslukujen laskentaperiaatteet -osiossa.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

1) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma
Taseen loppusumma - saadut ennakot X 100
2) Luototusaste -% (LTV) Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo taseessa + myytävänä olevat
sijoituskiinteistöt + osuudet yhteisyrityksissä
X 100
3) Oman pääoman tuotto-% (ROE) Tilikauden voitto tai tappio
Oma pääoma (painotettu keskiarvo) X 100
4) Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) Voitto tai tappio ennen veroja + korko ja muut rahoituskulut X 100
Taseen loppusumma (painotettu ka) - (korottomat velat tilin
päätöshetkellä + korottomien velkojen tilikauden alkusaldo)/2
5) Quick ratio Rahoitusomaisuus
Lyhytaikainen vieras pääoma
6) Tulos/osake, euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto tai tappio X 100
Tilikauden keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
7) Tulos/osake, laimennettu, euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto tai tappio X 100
Tilikauden keskimääräinen laimennettu osakkeiden lukumäärä
8) Liiketoiminnan nettorahavirta/ Liiketoiminnan nettorahavirta
osake, euroa Tilikauden keskimääräinen osakkeiden lukumäärä X 100
9) Oma pääoma / osake, euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
10) P/E luku (hinta/voitto -suhde) Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Tulos/osake
11) Osinko ja pääoman palautus Osakekohtainen osinko X 100
tuloksesta, % Tulos/osake
12) Efektiivinen osinko- ja pääoman Osakekohtainen osinko X 100
palautustuotto, % Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
13) Taloudellinen vuokrausaste, % Vuokrasopimusten mukainen bruttovuokratuotto X 100
Vapaiden tilojen markkinahintainen arviovuokra + vuokrasopi
musten mukainen bruttovuokratuotto

TILINPÄÄTÖS 2018

Konsernitilinpäätös, IFRS 45
Laaja konsernituloslaskelma 45
Konsernitase 46
Konsernin rahavirtalaskelma 47
Konsernin oman pääoman laskelma 48
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 49
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 92
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 95
Tilinpäätöksen allekirjoitukset 99
Tilintarkastuskertomus 100

CITYCON OYJ:N KONSERNITILINPÄÄTÖS

KONSERNITULOSLASKELMA, IFRS

Me Liite 2018 2017
Bruttovuokratuotto 1.2. 237,0 257,4
Ylläpito- ja palvelutuotot 1.3. 79,2 80,8
Hoitokulut 1.4. -98,9 -107,8
Vuokraustoiminnan muut kulut -2,4 -1,9
Nettovuokratuotto 1.1. 214,9 228,5
Hallinnon kulut 1.5. -28,0 -29,1
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 1.3., 1.7. -9,5 -11,6
Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta
käypään arvoon
2.1. -72,5 -42,9
Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen myynneistä 2.1., 2.2. -0,2 6,0
Liikevoitto 104,7 150,9
Rahoitustuotot 83,3 107,8
Rahoituskulut -153,8 -164,1
Rahoituskulut (netto) 3.2. -70,5 -56,4
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten ja voitoista 2.3. -12,5 -0,7
Voitto ennen veroja 21,7 93,8
Tilikauden tulokseen perustuvat verot 4.1. -0,2 -0,8
Laskennalliset verot 4.2. -4,8 -5,1
Tuloverot -5,0 -5,9
Tilikauden voitto 16,6 87,9
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 16,6 87,4
Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,5

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:

Laimentamaton osakekohtainen tulos (euro) 1.8. 0,02 0,10
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euro) 1.8. 0,02 0,10

LAAJA KONSERNITULOSLASKELMA, IFRS

Me Liite 2018 2017
Tilikauden voitto 16,6 87,9
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Nettotappiot/ -voitot rahavirran suojauksista 3.2. 2,0 -3,1
Tuloverot liittyen rahavirran suojauksiin 4.1., 4.2. -0,4 0,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyrityksien muista laajan tuloksen eristä 0,3 1,9
Ulkomaan toimintojen tilinpäätöksen muuntamisesta johtuvat
valuuttakurssitappiot/-voitot
-22,7 -76,3
Yhteensä erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
-20,9 -76,8
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -20,9 -76,8
Katsauskauden laaja tappio/voitto -4,2 11,1
Tilikauden laajan tappion/voiton jakautuminen
Emoyhtiön omistajille -4,2 10,6
Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,5

LIIKEVOITON MUUTOS

Me

Liikevoitto laski käyvän arvon tappioiden ja eiydinliiketoimintaan kuulumattomien kiinteistöjen myynnin seurauksena Liikevoiton ja tilikauden voiton lasku johtui kiinteistöjen myynneistä, tilikauden käyvän arvon tappioista Suomessa & Virossa ja Norjassa sekä korkeammista muista rahoituskuluista, jotka liittyivät joukkovelkakirjalainan takaisinostoon syyskuussa 2018.

1 Nettovuokratuoton muutos

2 Hallinnon kulujen muutos

  • 3 Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen muutos
  • 4 Käyvän arvon voittojen/tappioiden muutos

5 Myyntivoittojen/-tappioiden muutos

KONSERNITASE, IFRS

4 131,3
145,7
4 183,4
153,3
164,8 228,0
18,1 18,8
0,7 1,1
9,0 4,3
18,8 19,9
4 488,4 4 608,9
78,1 25,4
1,5 1,8
0,1 0,4
43,2 31,5
11,4 10,1
56,2 43,7
Varat yhteensä 4 622,7 4 678,0
Me Liite 31.12.2018 31.12.2017
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma 3.1.
Osakepääoma 259,6 259,6
Ylikurssirahasto 131,1 131,1
Arvonmuutosrahasto 1,1 -0,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 016,7 1 123,5
Muuntoerot -115,9 -93,2
Kertyneet voittovarat 796,3 787,9
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
yhteensä
2 088,9 2 208,1
Määräysvallattomien omistajien osuus 0,1 1,2
Oma pääoma yhteensä 2 089,0 2 209,4
Pitkäaikaiset velat
Lainat 3.3., 3.4. 1 961,4 1 959,2
Johdannaissopimukset 3.3., 3.6. 8,9 4,3
Laskennalliset verovelat 4.2. 304,4 301,1
Muut velat 3.3. 0,3 0,4
Pitkäaikaiset velat yhteensä 2 275,1 2 265,0
Lyhytaikaiset velat
Lainat 3.3., 3.4. 178,6 124,7
Johdannaissopimukset 3.3., 3.6. 0,9 0,2
Tilikauden tulokseen perustuvat verovelat 4.1. 1,6 1,9
Ostovelat ja muut velat 3.3., 4.5. 77,5 76,9
Lyhytaikaiset velat yhteensä 258,6 203,6
Velat yhteensä 2 533,7 2 468,6
Oma pääoma ja velat yhteensä 4 622,7 4 678,0

Sijoituskiinteistöjen arvo laski 52,1 miljoonaa euroa kun taas korolliset velat kasvoivat 56,1 miljoonaa euroa

Sijoituskiinteistöjen arvoa laskivat myynnit ja siirrot myytävänä oleviin sijoituskiinteistöihin 144,4 miljoonalla eurolla. Lisäksi arvoa laskivat 72,5 miljoonan euron käyvän arvon tappiot ja 47,5milj. euron valuuttakurssitappiot heikompien NOK ja SEK -valuuttojen seurauksena. Toisaalta, kiinteistöjen arvo nousi investointien ja hankintojen seurauksena 210,6 milj. euroa. Korolliset velat nousivat investointien rahoittamisen seurauksena.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS

Me Liite 2018 2017
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja 21,7 93,8
Oikaisut 169,9 110,5
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 191,6 204,3
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 4.4. -7,5 8,6
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 4.5. 9,0 -1,0
Käyttöpääoman muutos 1,5 7,6
Liiketoiminnan rahavirta 193,1 212,0
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -101,5 -66,8
Saadut korot ja muut rahoitustuotot 4,1 3,8
Maksetut välittömät verot -0,2 -0,1
Liiketoiminnan nettorahavirta 95,5 148,9
Investointien rahavirta
Tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 2.1. -68,4 -144,4
Investoinnit sijoituskiinteistöihin 2.1. -88,0 -143,0
Investoinnit yhteisyrityksiin, aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 2.3., 4.3. -10,4 -11,0
Sijoituskiinteistöjen myynti 2.1., 2.2. 87,7 315,9
Investointien nettorahavirta -79,0 17,5
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot 3.4. 1 131,8 2 078,7
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 3.4. -1 029,9 -2 099,0
Pitkäaikaisten lainojen nostot 3.4. 297,3 107,6
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 3.4. -292,4 -139,3
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat 5.2. -1,4 0,0
Maksetut osingot ja pääoman palautukset sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta
-115,7 -116,2
Toteutuneet kurssitappiot -4,0 -2,7
Rahoituksen nettorahavirta -14,3 -171,0
Rahavarojen muutos 2,2 -4,7
Rahavarat tilikauden alussa 3.8. 10,1 15,9
Valuuttakurssien muutosten vaikutus -0,9 -1,1

Rahavarat tilikauden lopussa 3.8. 11,4 10,1

Me Liite 2018 2017
Oikaisut:
Poistot ja arvonalennukset 1.5., 4.3. 3,1 3,7
Nettotappiot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon 2.1. 72,5 42,9
Tappiot/voitot sijoituskiinteistöjen myynneistä 2.2. 0,2 -6,0
Rahoitustuotot 3.2. -83,3 -107,8
Rahoituskulut 3.2. 153,8 164,1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista 2.3. 12,5 0,7
Osakeperusteiset maksut 1.6. 1,1 1,5
Liikearvon alennus, johon ei liity maksua ja myytyihin kiinteistöihin 1.7. 10,0 11,4
liittyvän kertyneen muuntoeron alaskirjaus
Yhteensä 169,9 110,5
Me Liite 2018 2017
Liiketoiminnan nettorahavirta 95,5 148,9
Keskimääräinen osakemäärä (1 000) 889 987 889 992
Liiketoiminnan nettorahavirta/osake 0,11 0,17

Osakekohtainen nettorahavirta heikkeni 0,11 euroon johtuen pääasiassa kertaluonteisista maksetuista rahoituskuluista liittyen uudelleen rahoitukseen.

Kertaluonteiset rahoituskulut olivat seurausta joukkovelkakirjalainan takaisinostosta Syyskuussa 2018. Lisäksi kiinteistöjen myynnit laskivat liiketoiminnan nettorahavirtaa. Vuonna 2018 Citycon investoi 166,8 miljoonaa euroa hankintoihin ja kehityshankkeisiin ja rahoitti nämä investoinnit myymällä sijoituskiinteistöjä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa 87,7 miljoonalla eurolla. Citycon osti vuonna 2018 Ruotsista Mölndalen kauppakeskuksesta jäljellä olevan 50% osuuden ja Tanskassa kauppakeskus Straedetin viimeisen osan 67,0 milj. eurolla. Suurimmat kehityshankeinvestoinnit vuonna 2018 olivat Lippulaivan (22,7 milj. euroa) ja Kristiinen (10,6 milj. euroa) kehityshankkeet.

RAHOITUSTARVE JA SAADUT RAHAVIRRAT

Hankinnat ja investoinnit Maksetut osingot ja pääoman palautukset Operatiivinen kassavirta Kiinteistöjen myynnit Rahoituksen rahavirta 6 Muut

KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN LASKELMA, IFRS

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Me Osake
pääoma
Ylikurssi­
rahasto
Arvonmuutos
rahasto
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Muuntoerot Kertyneet
voittovarat
Yhteensä Määräys
vallattomien
omistajien
osuus
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 31.12.2016 259,6 131,1 -0,3 1 230,3 -16,8 707,6 2 311,4 0,8 2 312,3
Tilikauden voitto 2017 87,4 87,4 0,5 87,9
Nettotappiot rahavirran suojauksista verojen jälkeen (liitteet 3.2., 4.1. ja 4.2.) -2,5 -2,5 -2,5
Osuus yhteisyrityksien muista laajan tuloksen eristä 1,9 1,9 1,9
Ulkomaan toimintojen tilinpäätöksen muuntamisesta johtuvat
valuuttakurssivoitot/-tappiot
0,1 -76,3 -76,2 0,0 -76,3
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä -0,5 -76,3 -76,8 0,0 -76,8
Katsauskauden laaja tappio/voitto -0,5 -76,3 87,4 10,6 0,5 11,1
Osingonjako ja pääomanpalautus (liite 3.1.) -106,8 -8,9 -115,7 -115,7
Osakeperusteiset maksut (liite 1.6.) 0,8 0,8 0,8
Määräysvallattomien osuuksien hankinnat 0,1 0,1 -0,1 0,0
Oma pääoma 31.12.2017 259,6 131,1 -0,8 1 123,5 -93,2 787,1 2 207,3 1,2 2 208,5
Muutokset laadintaperiaatteissa (IFRS 2 & IFRS 9) 0,8 0,8 0,8
Oma pääoma 1.1.2018 259,6 131,1 -0,8 1 123,5 -93,2 787,9 2 208,1 1,2 2 209,4
Tilikauden voitto 2018 16,6 16,6 0,0 16,6
Nettovoitot rahavirran suojauksista verojen jälkeen (liitteet 3.2., 4.1. ja 4.2.) 1,6 1,6 1,6
Osuus yhteisyrityksien muista laajan tuloksen eristä 0,3 0,3 0,3
Ulkomaan toimintojen tilinpäätöksen muuntamisesta johtuvat
valuuttakurssivoitot/-tappiot
0,0 -22,7 -22,7 0,0 -22,7
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä 1,9 -22,7 -20,8 0,0 -20,9
Katsauskauden laaja voitto/tappio 1,9 -22,7 16,6 -4,2 0,0 -4,2
Osingonjako ja pääomanpalautus (liite 3.1.) -106,8 -8,9 -115,7 -115,7
Osakeperusteiset maksut (liite 1.6.) 1,0 1,0 1,0
Määräysvallattomien osuuksien hankinnat -0,3 -0,3 -1,1 -1,4
Oma pääoma 31.12.2018 259,6 131,1 1,1 1 016,7 -115,9 796,3 2 088,9 0,1 2 089,0

OSAKEKOHTAISEN OMAN PÄÄOMAN KEHITTYMINEN

EUR

Tilikauden voitto Muuntoerot Osingonjako ja pääomanpalautus Muut muutokset

Norjan ja Ruotsin kruunujen heikentyminen aiheutti yhteensä 22,7 miljoonan euron muuntoerotappion omaan pääomaan.

Vuonna 2018 Citycon jakoi osinkona 0,01 euroa osakkeelta ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta pääoman palautusta 0,12 euroa osakkeelta. Osinkoja jaettiin 8,9 miljoonaa euroa ja pääoman palautusta 106,8 miljoonaa euroa.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Tässä taulukossa on esitetty Citycon konsernin tilinpäätöksen liitetiedot ja niihin liittyvät laadintaperiaatteet. Taulukossa on esitetty myös mihin IFRS-standardeihin laadintaperiaatteet ensisijaisesti perustuvat.

Laadintaperiaate Liitetieto Numero IFRS
Segmentti-informaatio Segmentti-informaatio 1.1. IFRS8
Tuotot, liiketoiminnan muut tuotot, myyntisaamiset ja muut Bruttovuokratuotto, Myyntituotot asiakassopimuksista, 1.2., 1.3., 1.7., 4.4. IFRS 15, IFRS 9
saamiset Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut ja muut saamiset
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut Työsuhde-etuudet ja henkilöstökulut 1.6. IAS19, IFRS2
Osakekohtainen tulos Osakekohtainen tulos 1.8. IAS33
Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöt ja niihin liittyvät vastuut 2.1. IAS40, IFRS13
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut
toiminnot
Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt 2.2. IAS 40, IFRS5
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin Osuudet yhteisyrityksissä, Osuudet osakkuusyrityksissä 2.3. IAS28, IFRS11, IFRS12
Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot,
esittämistapa, kirjaaminen ja arvostaminen
Oma pääoma, Rahoituskulut (netto), Rahoitusinstrumenttien
luokittelu, Lainat, Johdannaissopimukset, Rahavarat
3.1., 3.2., 3.3., 3.4., 3.5., 3.6., 3.7., 3.8., 4.4., 4.5. IAS39, IAS32, IFRS7, IFRS 9
Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat Vastuusitoumukset 1.4., 2.1., 3.7. IAS37
Konsernitilinpäätös, Liiketoimintojen yhdistäminen Liiketoimintahankinnat, Liikearvo, Määräysvallattomien
omistajien hankinta
5.1., 5.2. IFRS10, IFRS3
Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä Lähipiiritapahtumat ja konsernirakenteen muutokset 5.3. IAS24
Omaisuuserien arvonalentuminen Liikearvo, Aineettomat hyödykkeet, Myyntisaamiset ja muut
saamiset
4.3., 4.4., 5.1. IAS36, IFRS 9
Tuloverot Tuloverot, Laskennalliset verosaamiset ja -velat 4.1. IAS12
Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 4.3. IAS38
Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 5.5. IAS10
Vastuusitoumukset Maanvuokrasopimukset, Ostositoumukset, Alv-palautusvas
tuut, Kiinnitykset ja Panttaukset
1.4., 2.1., 3.7. -

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Citycon on vähittäiskaupan liiketiloihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö, jonka toiminta on keskittynyt Suomeen, Norjaan, Ruotsiin, Viroon ja Tanskaan. Yhtiö on Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Suomenlahdentie 1, 02230 Espoo.

Cityconin hallitus on hyväksynyt yhtiön tilinpäätöksen 6.2.2019. Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksella on oikeus olla hyväksymättä hallituksen hyväksymää tilinpäätöstä ja palauttaa tilinpäätös hallitukselle korjattavaksi.

Jäljennös Cityconin konsernitilinpäätöksestä on saatavilla verkkosivuilta www.citycon.com/fi ja konsernin pääkonttorista osoitteesta Suomenlahdentie 1, 02230 Espoo.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laatiessa on noudatettu 31.12.2018 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä Standing Interpretations Committee (SIC) ja International Financial Reporting Interpretations Committee (IF-RIC) tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpitoja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Myytävänä olevat rahoitusvarat, johdannaissopimukset ja sijoituskiinteistöt on arvostettu käypään arvoon alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Muilta osin konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja luvut on pyöristetty satoihin tuhansiin.

KESKEISET ARVIOT JA OLETTAMAT SEKÄ HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAADINTAPERIAATTEET

IFRS:n mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää yhtiön johdolta arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat laatimisperiaatteiden soveltamiseen ja raportoitavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määrään sekä esitettäviin liitetietoihin. Arviot ja niihin liittyvät olettamukset perustuvat aikaisempiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin, joiden arvioidaan olevan tämänhetkinen paras näkemys sellaisten varojen tai velkojen arvostamisessa, joille ei muista lähteistä ole saatavissa arvoja. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista niihin liittyvän epävarmuuden vuoksi siitä huolimatta, että ne perustuvat parhaaseen tietämykseen sekä ajantasaiseen tietoon.

Arvioita ja niihin liittyviä olettamuksia tarkastellaan jatkuvasti. Kirjanpidollisten arvioiden tarkistukset kirjataan sille kaudelle, jolla arviota tarkistetaan, jos arvion muutos koskee vain kyseistä kautta. Mikäli arvion muutos koskee sekä arvion muutoskautta että myöhempiä kausia, arvion muutos kirjataan vastaavasti sekä muutoskaudelle että tuleville kausille.

Toimintaa koskevat keskeiset arviot ja olettamat sekä erityistä harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet esitetään yhdessä siihen liittyvän liitetiedon kanssa.

1. LIIKETOIMINNAN TULOS

1.1. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Citycon konsernin maantieteelliset segmentit ovat Suomi & Viro, Norja ja Ruotsi & Tanska. Muut-segmentti sisältää pääasiassa konsernitoiminnoista syntyviä hallinnon kuluja.

Citycon muutti tilikauden 2018 kolmannen vuosineljänneksen aikana segmenttien esitystapaa vastaamaan aiempaa paremmin yhtiön hallitukselle raportoitavaa informaatiota yhdistämällä Viron liiketoiminnan seurannan osaksi uutta Suomi & Viro -segmenttiä. Koska yhtiö on tilikauden 2018 aikana muuttanut raportoitavien segmenttien koostumusta, on sekä tilikautta 2018 että tilikautta 2017 koskeva segmentti-informaatio esitetty uuden ja vanhan segmenttijaon mukaisesti tämän liitetiedon yhteydessä.

Cityconin hallitus seuraa IFRS segmenttien lisäksi Kista Gallerian taloudellista tulosta erikseen, joten segmentti-informaatiossa on eritelty sekä IFRS segmenttitulokset ja Kista Gallerian tulos. Hallitus seuraa Kista Gallerian tulosta 50 %:n osuuden mukaisesti.

Cityconin hallitus arvioi liiketoimintayksiköiden suoritusta nettovuokratuoton ja operatiivisen liikevoiton (Direct operating profit) perusteella. Cityconin hallitukselle raportoidaan myös käyvän arvon muutokset liiketoimintayksiköittäin.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Segmenttien välillä ei ole sisäistä myyntiä.

Bruttoinvestoinnit koostuvat sijoituskiinteistöjen, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden lisäyksistä taseessa.

Yhdenkään vuokralaisen osuus ei ylittänyt 10 % bruttovuokratuotoista tilikausina 2018 tai 2017, eikä operatiivista toimintaa johdeta asiakassegmenttien perusteella.

1.1.-31.12.2018

IFRS segmentit
Me Suomi & Viro Norja Ruotsi ja Tanska Muut yhteensä Kista Galleria (50 %)
Bruttovuokratuotto 102,8 84,7 49,5 - 237,0 13,6
Ylläpito- ja palvelutuotot 35,2 29,4 14,5 - 79,2 3,8
Hoitokulut -40,3 -39,2 -19,6 0,2 -98,9 -5,4
Vuokraustoiminnan muut kulut -0,9 -0,6 -0,9 - -2,4 -0,4
Nettovuokratuotto 96,9 74,3 43,5 0,2 214,9 11,7
Operatiiviset hallinnon kulut -3,2 -4,3 -4,6 -16,0 -28,0 -0,1
Operatiiviset liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 0,2 -0,1 0,8 - 0,8 -0,5
Operatiivinen liikevoitto (Direct operating profit) 93,9 69,8 39,7 -15,8 187,6 11,1
Ei-operatiiviset liiketoiminnan muut tuotot ja kulut - -6,9 -3,5 - -10,3 -
Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta käypään arvoon -58,8 -22,2 8,5 - -72,5 -8,6
Voitot/tappiot sijoituskiinteistöjen myynneistä -3,7 -1,0 4,5 - -0,2 -
Liikevoitto/-tappio 31,4 39,8 49,3 -15,8 104,7 2,4
Kohdistetut varat
Sijoituskiinteistöt 1 837,7 1 328,6 964,9 - 4 131,3 291,1
Myytävinä olevat sijoituskiinteistöt 78,1 - - - 78,1 -
Muut kohdistetut varat 8,4 193,6 163,7 18,9 384,6 9,6
Kohdistamattomat varat
Laskennalliset verosaamiset 9,0 9,0
Johdannaissopimukset 19,8 19,8
Varat yhteensä 1 924,2 1 522,2 1 128,6 47,7 4 622,7 300,7
Kohdistetut velat
Ostovelat ja muut velat 13,3 20,7 22,2 21,3 77,5 7,7
Kohdistamattomat velat
Korolliset velat 2 140,0 2 140,0 221,8
Laskennalliset verovelat 304,4 304,4 -
Johdannaissopimukset 9,8 9,8 -
Muut kohdistamattomat velat 2,0 2,0 16,7
Velat yhteensä 13,3 20,7 22,2 2 477,5 2 533,7 246,2
Bruttoinvestoinnit 54,9 21,1 91,7 1,2 168,8 6,7
Kauppakeskusten lukumäärä 14 17 10 - 41 1
Muiden kiinteistöjen lukumäärä 1 - 1

1.1.-31.12.2017

IFRS segmentit
Me Suomi & Viro Norja Ruotsi ja Tanska Muut yhteensä Kista Galleria (50 %)
Bruttovuokratuotto 116,9 91,5 49,0 - 257,4 16,5
Ylläpito- ja palvelutuotot 38,0 30,0 12,7 - 80,8 3,4
Hoitokulut -47,2 -41,5 -19,8 0,7 -107,8 -5,4
Vuokraustoiminnan muut kulut -0,8 -0,5 -0,6 - -1,9 -0,1
Nettovuokratuotto 106,9 79,6 41,3 0,7 228,5 14,4
Operatiiviset hallinnon kulut -4,0 -4,5 -4,4 -16,1 -29,1 -0,1
Operatiiviset liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 0,3 -0,2 1,0 - 1,1 -0,5
Operatiivinen liikevoitto (Direct operating profit) 103,2 74,8 37,9 -15,4 200,5 13,8
Ei-operatiiviset liiketoiminnan muut tuotot ja kulut - -11,4 -1,4 - -12,8 -
Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta käypään arvoon -51,3 -22,2 30,6 - -42,9 -0,6
Tappiot sijoituskiinteistöjen myynneistä -4,0 -0,5 10,5 - 6,0 -
Liikevoitto/-tappio 48,0 40,8 77,6 -15,4 150,9 13,2
Kohdistetut varat
Sijoituskiinteistöt 1 958,6 1 346,9 877,9 - 4 183,4 305,3
Myytävinä olevat sijoituskiinteistöt - 25,4 - - 25,4 -
Muut kohdistetut varat 7,4 206,4 210,6 19,3 443,7 9,5
Kohdistamattomat varat
Laskennalliset verosaamiset 4,3 4,3
Johdannaissopimukset 21,2 21,2
Varat yhteensä 1 966,0 1 578,7 1 088,5 44,9 4 678,0 314,8
Kohdistetut velat
Ostovelat ja muut velat 9,4 17,5 20,9 29,2 76,9 6,9
Kohdistamattomat velat
Korolliset velat 2 083,9 2 083,9 228,0
Laskennalliset verovelat 301,1 301,1 -
Johdannaissopimukset 4,4 4,4 -
Muut kohdistamattomat velat 2,3 2,3 14,9
Velat yhteensä 9,4 17,5 20,9 2 420,9 2 468,6 249,7
Bruttoinvestoinnit 104,0 84,9 109,0 0,8 298,7 2,3
Kauppakeskusten lukumäärä 15 19 10 - 44 1
Muiden kiinteistöjen lukumäärä 2 - 2

1.1.-31.12.2018 1)

IFRS segmentit
Me Suomi Norja Ruotsi & Tanska Viro Muut yhteensä Kista Galleria (50 %)
Bruttovuokratuotto 80,8 84,7 49,5 22,0 - 237,0 13,6
Ylläpito- ja palvelutuotot 29,3 29,4 14,5 6,0 - 79,2 3,8
Hoitokulut -34,1 -39,2 -19,6 -6,2 0,2 -98,9 -5,4
Vuokraustoiminnan muut kulut -0,9 -0,6 -0,9 0,1 - -2,4 -0,4
Nettovuokratuotto 75,0 74,3 43,5 21,8 0,2 214,9 11,7
Operatiiviset hallinnon kulut -2,7 -4,3 -4,6 -0,5 -16,0 -28,0 -0,1
Operatiiviset liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 0,2 -0,1 0,8 - - 0,8 -0,5
Operatiivinen liikevoitto (Direct operating profit) 72,5 69,8 39,7 21,4 -15,8 187,6 11,1
Ei-operatiiviset liiketoiminnan muut tuotot ja kulut - -6,9 -3,5 - - -10,3 -
Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen arvostuk
sesta käypään arvoon -51,1 -22,2 8,5 -7,7 - -72,5 -8,6
Voitot/tappiot sijoituskiinteistöjen myynneistä -3,7 -1,0 4,5 - - -0,2 0,0
Liikevoitto/-tappio 17,7 39,8 49,3 13,7 -15,8 104,7 2,4
Kohdistetut varat
Sijoituskiinteistöt 1 527,6 1 328,6 964,9 310,1 - 4 131,3 291,1
Myytävinä olevat sijoituskiinteistöt 78,1 - - - - 78,1 -
Muut kohdistetut varat 9,3 193,6 163,7 -0,9 18,9 384,6 9,6
Kohdistamattomat varat
Laskennalliset verosaamiset 9,0 9,0 0,0
Johdannaissopimukset 19,8 19,8 0,0
Varat yhteensä 1 615,0 1 522,2 1 128,6 309,2 47,7 4 622,7 300,7
Kohdistetut velat
Ostovelat ja muut velat 10,7 20,7 22,2 2,6 21,3 77,5 7,7
Kohdistamattomat velat
Korolliset velat 2 140,0 2 140,0 221,8
Laskennalliset verovelat 304,4 304,4 -
Johdannaissopimukset 9,8 9,8 -
Muut kohdistamattomat velat 2,0 2,0 16,7
Velat yhteensä 10,7 20,7 22,2 2,6 2 477,5 2 533,7 246,2
Bruttoinvestoinnit 43,1 21,1 91,7 11,8 1,2 168,8 6,7
Kauppakeskusten lukumäärä 12 17 10 2 - 41 1
Muiden kiinteistöjen lukumäärä 1 - 1

1) Taulukossa on esitetty tilikautta 2018 koskeva segmentti-informaatio vanhan, vuonna 2017 käytetyn segmenttijaon mukaisesti.

1.1.-31.12.2017 1)

IFRS segmentit
Me Suomi Norja Ruotsi & Tanska Viro Muut yhteensä Kista Galleria (50 %)
Bruttovuokratuotto 94,2 91,5 49,0 22,6 - 257,4 16,5
Ylläpito- ja palvelutuotot 31,9 30,0 12,7 6,1 - 80,8 3,4
Hoitokulut -40,7 -41,5 -19,8 -6,5 0,7 -107,8 -5,4
Vuokraustoiminnan muut kulut -0,7 -0,5 -0,6 -0,1 - -1,9 -0,1
Nettovuokratuotto 84,7 79,6 41,3 22,2 0,7 228,5 14,4
Operatiiviset hallinnon kulut -3,4 -4,5 -4,4 -0,6 -16,1 -29,1 -0,1
Operatiiviset liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 0,3 -0,2 1,0 0,0 - 1,1 -0,5
Operatiivinen liikevoitto (Direct operating profit) 81,6 74,8 37,9 21,6 -15,4 200,5 13,8
Ei-operatiiviset liiketoiminnan muut tuotot ja kulut - -11,4 -1,4 - - -12,8 -
Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen arvostuk
sesta käypään arvoon -44,7 -22,2 30,6 -6,5 - -42,9 -0,6
Tappiot sijoituskiinteistöjen myynneistä -4,0 -0,5 10,5 - - 6,0 0,0
Liikevoitto/-tappio 32,9 40,8 77,6 15,0 -15,4 150,9 13,2
Kohdistetut varat
Sijoituskiinteistöt 1 652,6 1 346,9 877,9 306,0 - 4 183,4 305,3
Myytävinä olevat sijoituskiinteistöt - 25,4 - - - 25,4 -
Muut kohdistetut varat 6,0 206,4 210,6 1,4 19,3 443,7 9,5
Kohdistamattomat varat
Laskennalliset verosaamiset 4,3 4,3
Johdannaissopimukset 21,2 21,2
Varat yhteensä 1 658,6 1 578,7 1 088,5 307,3 44,9 4 678,0 314,8
Kohdistetut velat
Ostovelat ja muut velat 8,2 17,5 20,9 1,3 29,2 76,9 6,9
Kohdistamattomat velat
Korolliset velat 2 083,9 2 083,9 228,0
Laskennalliset verovelat 301,1 301,1 -
Johdannaissopimukset 4,4 4,4 -
Muut kohdistamattomat velat 2,3 2,3 14,9
Velat yhteensä 8,2 17,5 20,9 1,3 2 420,9 2 468,6 249,7
Bruttoinvestoinnit 100,1 84,9 109,0 3,9 0,8 298,7 2,3
Kauppakeskusten lukumäärä 13 19 10 2 - 44 1
Muiden kiinteistöjen lukumäärä 2 - 2

1) Taulukossa on esitetty tilikautta 2017 koskeva segmentti-informaatio vanhan, vuonna 2017 käytetyn segmenttijaon mukaisesti.

Vuokratuottojen muodostuminen

Me 2018 2017
Jaksotetut vuokrakannus
timet
2,1 1,0
Määräaikaiset ja sopimuk
seen perustuvat vuokran
alennukset
-3,8 -4,2
Bruttovuokratuotto
(pl. yllä olevat erät)
238,7 260,6
Yhteensä 237,0 257,4

Yleinen kuvaus Cityconin vuokrasopimuksista

Pääosassa, eli 90 %:ssa (90) Cityconin vuokrasopimuksia vuokra on jaettu pääomavuokraan ja ylläpitokorvaukseen. Pääomavuokra on tyypillisesti sidottu vuosittaiseen vuokrantarkistukseen joka perustuu indeksiin, kuten elinkustannusindeksi, tai prosentuaaliseen minimikorotukseen. Vuokralaiselta erikseen perittävä ylläpitokorvaus kattaa omistajalle kiinteistön hoidosta aiheutuvia kuluja.

Osassa Cityconin vuokrasopimuksia on pääomavuokran lisäksi liikevaihtosidonnainen osuus. Lisäksi Cityconilla on joitakin kokonaan vuokralaisen liikevaihtoon sidottuja vuokrasopimuksia. Vuoden 2018 lopussa kaikkien liikevaihtosidonnaisten vuokrasopimusten osuus oli noin 64% (65) Cityconin vuokrasopimuskannasta.

Koska pääosa vuokrasopimuskannasta on sidottu indeksitarkistukseen, ennalta määritettyyn minimivuokrakorotukseen ja/ tai vuokralaisen liikevaihtoon, ovat Cityconin vuokrasopimukset pääasiassa IAS 17.4 mukaisia muuttuvan vuokran vuokrasopimuksia.

Alla olevan taulukon mukaisesti Cityconilla oli 31.12.2018 4 454 (4 581) vuokrasopimusta. Vuokrasopimusten lukumäärän lasku johtui pääasiassa ydinliiketoimintaan kuulumattomien kohteiden myynnistä Norjassa ja Suomessa. 1.2. BRUTTOVUOKRATUOTTO Citycon solmii vuokrasopimukset pääasias-

Vuokrasopimusten lukumäärä 1)

31.12.2018 31.12.2017
Suomi & Viro 1 510 1 615
Norja 1 184 1 262
Ruotsi & Tanska 1 760 1 704
Yhteensä 4 454 4 581

1) Sisältää Kista Gallerian 100%.

Seuraavan taulukon mukaisesti Cityconin vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä oleva voimassaoloaika 31.12.2018 oli 3,4 (3,5) vuotta. Solmittavan vuokrasopimuksen kesto riippuu muun muassa vuokrattavasta tilatyypistä sekä vuokralaisesta. Suurempien ankkurivuokralaisten kanssa solmitaan tyypillisesti pitkiä 10-15 tai jopa 20 vuoden mittaisia vuokrasopimuksia, kun taas pienempien liiketilojen vuokrasopimukset sovitaan pääsääntöisesti 3 - 5 vuoden mittaiseksi.

Vuokrasopimusten keskimääräinen jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta 1)

31.12.2018 31.12.2017
Suomi & Viro 3,5 3,8
Norja 3,5 3,6
Ruotsi & Tanska 3,1 2,9
Keskimäärin 3,4 3,5

1) Sisältää Kista Gallerian 50 %.

sa määräaikaisina, lukuun ottamatta asuntojen, varastotilojen ja yksittäisten pysäköintipaikkojen vuokrasopimuksia. Vuoden 2018 päätteeksi määräaikaisia sopimuksia on noin 92 % (93), aluksi määräaikaisia sopimuksia noin 5 % (4), ja toistaiseksi voimassaolevia vuokrasopimuksia noin 3 % (3) Cityconin vuokrasopimuskannasta.

Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosien 2018 ja 2017 päätteeksi voimassaolevan vuokrasopimuskannan vähimmäisvuokrat ensimmäisen mahdollisen erääntymispäivän perusteella laskettuna.

Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat 1)

31.12.2018 31.12.2017
57,6 59,6
173,1 177,3
50,5 51,0
281,3 287,9

1) Ei-purettaviksi vuokrasopimuksiksi on sisällytetty määräaikaiset ja aluksi määräaikaiset sopimukset määräajan päättymiseensä asti sekä toistaiseksi voimassa olevat sopimukset on käsitelty siten, että ne on oletettu ei-purettaviksi sopimuksiksi irtisanomisajan verran.

Sijoituskiinteistöjen vuokraamisesta Citycon on vuokralleantajana, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi, koska Citycon pitää itsellään merkittävän osan omistukselle ominaisista eduista ja riskeistä. Muista vuokrasopimuksista syntyneet vuokratuotot kirjataan tasaisesti vuokrakaudelle.

Vuokrasopimukset, jotka sisältävät vuokravapaita jaksoja tai vuokranalennuksia, ja joista on sovittu alkuperäisessä vuokrasopimuksessa käsitellään SIC 15 Muut vuokrasopimukset – kannustimet -tulkinnan mukaan jaksottaen tasaisesti koko vuokrakaudelle. Vuokranalennuksia, joista ei ole sovittu alkuperäisessä lainen on pyytänyt vuokranalennusta markkinatilanteesta tai kiinteistössä olevasta kehityshankkeesta johtuen kirjataan konsernituloslaskelmaan bruttovuokratuottoihin sille kaudelle, jolle vuokranalennukset on myönnetty.

Citycon saattaa suorittaa vuokralaisen puolesta vuokralaisen vuokraamaan tilaan kohdistuvia muutostöitä, jotka veloitetaan vuokrankorotuksena tostöistä syntyvä vuokrankorotus jaksotetaan vuokratuotoiksi vuokrasopimuksen aikana. Vuokran korotus ja vuokratilan muutostyöstä aiheutuva kulu otetaan huomioon sijoituskiinteistön käypää arvoa määrittäessä.

1.3. MYYNTITUOTOT ASIAKASSOPIMUKSISTA

Asiakassopimukset

Citycon konsernin liiketoiminnassa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin ohjeistus soveltuu seuraaviin tuottoihin: Ylläpitovuokrat ja -veloitukset, käyttökorvaukset, muut ylläpito- ja palvelutuotot sekä palvelutuotot kauppakeskusten johtamisesta.

Tuottojen jakautuminen 1.1.-31.12.2018

Viro Norja Tanska Muut Yhteensä
28,1 20,8 12,0 - 60,9
4,5 2,0 0,8 - 7,3
2,6 6,5 1,8 - 10,9
35,2 29,4 14,5 - 79,2
0,2 3,6 1,6 - 5,4
0,2 3,6 1,6 - 5,4
35,4 33,0 16,1 - 84,6
Suomi & Ruotsi &

1) Sisältyy konsernin tuloslaskelman erään ylläpito- ja palvelutuotot

2) Sisältyy konsernin tuloslaskelman erään liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

YLLÄPITOVUOKRAT JA -VELOITUKSET

Ylläpitovuokriin ja -veloituksiin liittyvät tuotot koostuvat Cityconin kauppakeskuskiinteistöjen liike- ja yleistilojen huoltoon, ylläpitoon ja hallinnointiin liittyvistä palveluista, joita Citycon tarjoaa asiakkailleen perustuen asiakkaiden kanssa tehtyihin sopimuksiin (vuokrasopimus).

KÄYTTÖKORVAUKSET

Käyttökorvauksiin liittyvät tuotot koostuvat vuokrasopimusten mukaisesti veloituksista, joilla katetaan muun muassa kauppakeskuskiinteistöjen liiketilojen energian kulutuksesta, lämmityksestä ja jätehuollosta muodostuvia kustannuksia.

MUUT YLLÄPITO- JA PALVELUTUOTOT

Muihin ylläpito- ja palvelutuottoihin liittyvät tuotot koostuvat pääosin veloituksista, joilla katetaan Cityconin kauppakeskusten markkinoinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta syntyviä kuluja.

PALVELUTUOTOT KAUPPAKESKUSTEN JOHTAMISESTA

Kauppakeskusten johtamiseen liittyvät tuotot muodostuvat hallinnointipalveluista, joita Citycon konserni tarjoaa yhteisyritysten sekä kolmansien osapuolien omistamille kauppakeskuksille.

Citycon konsernin vuokra- ja hallinnointisopimukset sisältävät tyypillisesti tarkat kuvaukset sekä palvelun myyjän että palvelua ostavan asiakkaan velvoitteista sekä tarjotun palvelun hinnan muodostumisesta. Tämän vuoksi Citycon konsernin asiakassopimuksiin liittyvät, IFRS 15 standardin mukaiset Cityconille kuuluvat suoritevelvoitteet ja kullekin suoritevelvoitteelle kohdistettavien transaktiohintojen perusteet on määritelty selkeästi.

Transaktiohinnat muodostuvat kaikkien tuottoryhmien osalta valtaosin muuttuvista vastikkeista esimerkiksi asiakkaan käyttämien palveluiden määrän tai hyödykehintojen muutoksen perusteella, joten Citycon arvioi sopimuksista kirjattavan myyntituoton määrän perustuen odotusarvoon raportointikauden myyntituotosta. Kaikkien asiakassopimuksien osalta myyntituotot kirjataan ajan kuluessa, sillä sekä Citycon konsernin omistamiin liiketiloihin liittyvän ylläpito- ja palvelutoiminnan että yhteisyrityksille ja kolmansille osapuolille kauppakeskusten hallinnointipalvelun osalta asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta koituvan taloudellisen hyödyn, kun Citycon palvelua asiakkaalle toimittaa.

Ylläpito- ja palvelutuotot esitetään Cityconin raportoinnissa bruttomääräisinä, sillä Citycon katsoo toimivansa palveluiden tuottamisessa IFRS 15 standardin määritelmän mukaisena päämiehenä. Citycon valitsee esimerkiksi kiinteistöjensä ylläpidon ja huollon palveluntarjoajat, tekee sopimukset toimittajien kanssa ja kantaa luottoriskin palvelun tuottamisesta. Näin ollen asiakas ei voi valita palveluntarjoajaa eikä vaikuttaa

palveluntarjoajan hinnoitteluun.

Citycon konsernin tuottamiin palveluihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia, sillä asiakassopimuksiin perustuvat maksut erääntyvät tyypillisesti ennen vuokrakauden alkua tai välittömästi sen alkaessa. Citycon konsernille ei synny IFRS 15 standardin mukaisesti käsiteltäviä asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia menoja. Cityconin ydinliiketoimintaan kuuluvien liiketilavuokrasopimusten osalta sopimuksen saamisesta aiheutuvien ja IAS 40 standardin ohjeistuksen mukaan käsiteltävien menojen, kuten vuokratilan muutostöiden ja välityspalkkioiden, kirjanpitokäsittelyä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 1.2.

Sopimuksiin liittyvät tase-erät

Me 2018 2017
Sopimukseen perustuvat
saamiset
5,0 2,3
Sopimukseen perustuvat
velat
4,5 1,2

SOPIMUKSIIN LIITTYVÄT TASE-ERÄT

Asiakassopimuksiin perustuvat saamiset ovat ylläpito- ja palvelutuottoihin liittyviä avoimia myyntisaamisia ja sopimukseen perustuvat velat ylläpito- ja palvelutuotoista saatuja ennakkomaksuja. Asiakassopimuksiin perustuvien saamisten odotetaan tuloutuvan kolmen kuukauden kuluessa, sopimukseen perustuvien velkojen

1.4. HOITOKULUT

Me 2018 2017
Lämmitys ja sähkö -20,3 -22,2
Ylläpito -33,9 -36,0
Maavuokrat ja muut
vuokrat
-7,0 -7,0
Kiinteistön henkilöstön
kulut
-8,5 -9,4
Kiinteistön hallinnon kulut -3,9 -4,3
Markkinointikulut -11,2 -12,2
Kiinteistövakuutukset -0,9 -0,9
Kiinteistöverot -7,7 -9,3
Korjauskulut -3,8 -5,0
Muut kiinteistön hoitokulut -1,8 -1,5
Yhteensä -98,9 -107,8

HOITOKULUT

Hoitokulut kirjataan kuluksi kaudelle, jolle ne suoriteperusteen mukaisesti kohdistuvat. Hoitokulut ovat kustannuksia, jotka aiheutuvat mm. kiinteistöjen huollosta ja ylläpidosta, energiankulutuksesta, sekä markki-

Maavuokrat ja muut vuokrat

Cityconilla on maavuokria ja muita vuokrasopimuksia. Muut vuokrasopimukset sisältävät lähinnä jätepuristimia, toimitiloja ja autoja. Kaudella kuluksi kirjatut vuokrat olivat 8,0 miljoonaa euroa (8,5) ja ne eivät sisällä muuttuvia vuokria eikä edelleenvuokrausmaksuja. Konsernituloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut sisältyvät hoitokulujen riville maavuokrat ja muut vuokrat sekä hallinnon kuluihin riville toimisto- ja muut hallinnon kulut.

Seuraavassa on esitetty ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella tulevaisuudessa maksettavat vähimmäisvuokrat:

Me 2018 2017
Yhden vuoden kuluessa 7,2 8,3
1–5 vuoden kuluessa 24,7 15,0
Yli viiden vuoden kuluttua 26,9 5,2
Yhteensä 58,8 28,5

VUOKRASOPIMUKSET – CITYCON VUOKRALLEOTTAJANA Vuokrasopimukset on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi, koska omistamiselle ominaiset riskit ja edut

1.5. HALLINNON KULUT

Me 2018 2017
Henkilöstökulut -13,3 -15,1
Työsuhteen päättymisestä
johtuneet kertaluonteiset
henkilöstökulut
-0,3 -0,9
Johdon muutoksesta
aiheutuneet kulut
-2,4 -
Konsultti- ja asiantun
tijapalkkiot sekä muut
ulkopuoliset palvelut
-3,8 -3,7
Toimisto- ja muut
hallinnon kulut
-6,6 -7,6
Poistot -1,7 -1,8
Yhteensä -28,0 -29,1

Työsuhteen päättymisestä johtuneet kertaluonteiset henkilöstökulut sisältävät 12 henkilön irtisanomisista syntyneitä kertakorvauksia, joista sisältyy 0,3 miljoonaa euroa (0,9) hallinnon kuluihin ja 0,3 miljoonaa euroa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Johdon muutoksista aiheutuneet kulut 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2018 sisältävät edeltävän toimitusjohtajan ja operatiivisen johtajan työsuhteen päättämiseen liittyviä kuluja sekä uuden toimitusjohtajan palkkaamisen liittyviä kuluja.

Poistot ja alaskirjaukset

Poistot ja alaskirjaukset kirjataan aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä.

Tilintarkastuspalkkiot

Hallinnon kulujen konsultti- ja asiantuntijapalkkioihin sekä hoitokuluihin kuuluviin kiinteistöjen hallinnon kuluihin sisältyvät seuraavat tilintarkastajien palkkiot ja palvelut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young:lta.

Me 2018
Konserni
2018
Emoyhtiö
Tilintarkastuspalkkiot -0,8 -0,3
Ernst & Young Oy -0,4 -0,3
Muut EY-toimistot -0,4 -
Muut asiantuntija
palkkiot
0,0 0,0
Ernst & Young Oy 0,0 0,0
Muut EY-toimistot 0,0 -
Yhteensä -0,8 -0,4
Me 2017
Konserni
2017
Emoyhtiö
Tilintarkastuspalkkiot -0,7 -0,2
Ernst & Young Oy -0,3 -0,2
Muut EY-toimistot -0,4 0,0
Muut asiantuntija
palkkiot
0,0 0,0
Ernst & Young Oy 0,0 0,0
Muut EY-toimistot 0,0 0,0
Yhteensä -0,7 -0,2

1.6. TYÖSUHDE-ETUUDET JA HENKILÖSTÖKULUT

Me Liite 2018 2017
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja A -0,9 -0,9
Johtoryhmä B -1,7 -1,9
Hallitus C -0,6 -0,7
Muut palkat ja palkkiot -16,2 -18,2
Eläkekulut - maksupohjai
set järjestelyt
-2,5 -2,5
Sosiaalikulut -3,3 -3,3
Kulut osakeperusteisista
maksuista D, E -1,1 -1,5
Yhteensä -26,2 -28,9

Henkilöstökuluja sisältyi hallinnon kuluihin 13,3 miljoonaa euroa (15,1), hoitokuluihin 8,5 miljoonaa euroa (9,4) ja liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin 3,4 miljoonaa euroa (3,1). Lisäksi 1,0 miljoonaa euroa (1,3) veloitettiin kolmansien osapuolten omistamilta ja Cityconin johtamilta kauppakeskuksilta.

ELÄKE-ETUUDET

Lakisääteiset eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkejärjestelyt luokitellaan maksu- ja etuuspohjaisiin järjestelyihin. Cityconin kaikki eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi järjestelyiksi, joihin liittyvät maksut kirjataan konsernituloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat.

Konsernin kokoaikaiset

työntekijät liiketoiminta
yksiköittäin 31.12. 2018 2017
Suomi ja Viro 45 46
Norja 111 106
Ruotsi ja Tanska 55 53
Konsernitoiminnot 43 42
Yhteensä 254 247

A) Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

2018 2017
Rahana, EUR 860 544 869 723
Citycon Oyj:n osakkeina,
kpl 120 148 102 396

Toimitusjohtajan toimisopimuksen mukainen peruspalkka vuonna 2018 oli 627 377 euroa. Toimitusjohtajan eläke-edut ovat Suomen normaalin eläkelainsäädännön mukaiset.

Marcel Kokkeel on vapautettu toimitusjohtajan tehtävästään yhteissopimuksen perusteella, joka on allekirjoitettu 2.11.2018. Ajanjaksolla 1.1-1.5.2019 Kokkeel toimii neuvonantajana yhtiön hallitukselle ja muulle yhtiön ylimmälle johdolle.

Toimitusjohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi kertakorvaus, joka koostuu toimisuhteen päättymishetken mukaisesta kiinteästä vuosipalkasta 1,5-kertaisena.

Lisäksi hän on oikeutettu saamaan 100 000 yhtiön osakkeita, jotka luovutetaan 1.5.2019 tai välittömästi tämän jälkeen.

Lisäksi Kokkeelille tullaan maksamaan tulospalkkio vuodelta 2018, joka on suuruudeltaan 435 000 euroa. Lisäksi hän on oikeutettu pitämään pitkänaikavälin palkitsemisjärjestelmän perusteella saamansa osakkeet ja palkkiot.

Johdon muutoksista aiheutuneet kulut olivat yhteensä 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2018 sisältäen Kokkeelin, operatiivisen johtajan sekä uuden toimitusjohtajan palkkaamisen liittyviä kuluja. Vuonna 2017 Citycon kirjasi 0,3 milj. euroa johtoryhmän jäsenten työsuhteen päättymisestä johtuvia kertaluonteisia henkilöstökuluja.

B) Johtoryhmän henkilöstökulut (pl. toimitusjohtaja), Me

Me 2018 2017
Palkat ja palkkiot -1,7 -1,9
Eläkekulut - maksupohjai
set järjestelyt -0,2 -0,2
Sosiaalikulut -0,3 -0,2
Yhteensä -2,1 -2,2
C) Hallituksen jäsenten palkkiot, EUR
EUR 2018 2017
Chaim Katzman 165 000 165 000
Bernd Knobloch 83 200 84 000
Arnold de Haan 64 400 61 400
David Lukes 64 800 62 800
Andrea Orlandi 1) - -
Per-Anders Ovin 61 400 62 600
Ofer Stark
(20.3.2018 alkaen) 59 000 -
Ariella Zochovitzky 68 200 68 800
Kirsi Komi (27.10.2018 asti) 43 008 62 000
Rachel Lavine
(20.3.2018 asti) 2 400 62 600
Claes Ottosson
(20.3.2018 asti) 3 000 61 400
Segal Dori (22.3.2017 asti) - 2 000
Yhteensä 614 408 692 600

1) Andrea Orlandi on ilmoittanut yhtiölle, että hän ei ota vastaan yhtiön maksamia vuosipalkkioita tai kokouspalkkioita.

Hallituksen jäsenten matkakulut olivat 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2018 (0,1).

Hallituksen jäsenet eivät ole mukana yhtiön osakepohjaisissa kannustinjärjestelmissä.

D) Pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Cityconilla on viisi pitkän aikavälin osakepohjaista kannustinjärjestelmää konsernin avainhenkilöille: 10.2.2015 päätetyt osakepalkkiojärjestelmä 2015 ja sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2015, 23.2.2018 päätetyt sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2018-2020 ja ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018-2020 sekä 12.12.2018 päätetty toimitusjohtajan sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2018-2021. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.

Vuonna 2018 tuloslaskelmaan kirjattu kulu pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä oli 1,6 miljoonaa euroa (1,5).

OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2015 Osakepalkkiojärjestelmän 2015 kohderyhmään kuuluu hallituksen kullekin ansaintajaksolle päättämät Citycon-konsernin avainhenkilöt, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet.

Osakepalkkiojärjestelmässä 2015 on kolme kolmen vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015—2017, 2016—2018 ja 2017—2019. Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Kriteeristö kaikilta kolmelta ansaintajaksolta perustuu Cityconin osakkeen

kokonaistuottoon (TSR) (painoarvo 100 %). Kunkin ansaintajakson jälkeen hallitus vahvistaa ansaintakriteerien tulokset sekä niiden perusteella annettavien osakkeiden määrän. Kaikki maksettavat palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Osakepalkkiojärjestelmän 2015 mukaan annettavien osakkeiden enimmäismäärä on 4 300 000 osaketta. Maaliskuussa 2018 osakepalkkiojärjestelmän 2015 mukaisia palkkioita maksettiin ansaintajaksolta 2015–2017 yhteensä 49 539 osakkeen arvoa vastaava määrä. Maksut kahdelta muulta ansaintajaksolta maksetaan vastaavasti maaliskuun 2019 ja maaliskuun 2020 loppuun mennessä. Ansaintajaksolta 2016–2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 1 521 280 osaketta ja ansaintajaksolta 2017–2019 yhteensä enintään 1 374 385 osaketta.

SITOUTTAVA

OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2015 Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2015 on suunnattu valikoiduille avainhenkilöille, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet.

Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2015 palkkiot allokoitiin vuosina 2015–2018. Palkkio perustuu avainhenkilön voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä ja se maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana kahden tai kolmen vuoden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen.

Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2015 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 700 000 osakkeen arvoa (sisältäen myös verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi rahana maksettavan osuuden).

Vuonna 2018 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2015 mukaisia palkkioita allokoitiin yhteensä 134 295 osakkeen arvoa vastaava määrä (350 000).

EHDOLLINEN OSAKEPALKKIO-JÄRJESTELMÄ 2018–2020 Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018–2020 on suunnattu toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018– 2020 sisältää kolme sitouttamisjaksoa, kalenterivuodet 2018–2019, 2019–2020 ja 2020–2021. Osallistuminen tähän järjestelmään ja palkkion saaminen edellyttävät, että avainhenkilö sijoittaa yhtiön osakkeisiin ennalta määritetyn prosenttiosuuden yhtiön suorituspalkkiojärjestelmästä sitouttamisjaksoa edeltävänä kalenterivuonna ansaitusta suorituspalkkiosta. Jos avainhenkilön osakeomistusvelvollisuus on täyttynyt ja hänen työ- tai toimisuhteensa on voimassa Citycon-konserniin kuuluvassa yhtiössä palkkion maksuhetkellä, hän saa palkkiona vastikkeettomia lisäosakkeita osakeomistusvelvoitteen alaisilla osakkeilla.

Järjestelmän perusteella sitouttamisjaksolta 2018–2019 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 200 000 osakkeen arvoa. Lisäksi palkkio sisältää rahana maksettavan osuuden, jolla katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiot sitouttamisjaksolta 2018–2019 maksetaan 2020.

SITOUTTAVA OSAKEPALKKIO-JÄRJESTELMÄ 2018–2020 Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2018–2020 on suunnattu vain valikoiduille

avainhenkilöille. Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2018–2020 palkkiot voidaan allokoida vuosina 2018–2020. Palkkio perustuu avainhenkilön voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä ja se maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Sitouttamisjakson pituus on 12–36 kuukautta palkkion allokoinnista.

Tämän järjestelmän perusteella vuosina 2018–2020 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 200 000 osakkeen arvoa (sisältäen myös veroihin ja veronluonteisiin maksuihin käytettävän rahaosuuden).

Vuonna 2018 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2018–2020 mukaisia palkkioita allokoitiin yhteensä 56 705 osakkeen arvoa vastaava määrä (0).

TOIMITUSJOHTAJAN SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2018–2021 Osakepalkkiojärjestelmä on osoitettu yhtiön toimitusjohtajalle, F. Scott Ballille.

Toimitusjohtajan sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2018–2021 sisältää kolme sitouttamisjaksoa päättyen 15.11.2019, 2020 ja 2021. Järjestelmän perusteella sitouttamisjaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 600 000 osakkeen arvoa. Lisäksi palkkio sisältää rahana maksettavan osuuden, jolla katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiot maksetaan kolmessa yhtä suuressa osassa, osittain yhtiön osakkeina osin rahana jokaisen sitouttamisjakson lopussa, paitsi jos toimitusjohtaja on irtisanoutunut.

LISÄTIETOJA

Pitkän aikavälin osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tarkemmat ehdot ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla citycon.com/ fi/palkitseminen.

E) Optiojärjestelyt

OPTIO-OHJELMA 2011 Cityconin optio-ohjelma 2011 päättyi 31.3.2018. Optio-ohjelmassa annetuilla optio-oikeuksilla ei merkitty osakkeita.

1.7. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Me 2018 2017
Palvelutuotot kauppa
keskusten johtamisesta
5,4 5,8
Palvelukulut kauppa
keskusten johtamisesta
-3,0 -3,1
Poistot vuokrattujen
kiinteistöjen ja hallinnoi
tujen kauppakeskusten
sopimusten arvoista
-1,4 -1,9
Työsuhteen päättymisestä
johtuneet kertaluonteiset
henkilöstökulut
-0,3 -
Liiketoiminnan muut tuotot 0,3 0,3
Liikearvon alennus johtuen
tuloveroprosentin muutok
sesta Norjassa
-3,7 -3,6
Liikearvon alennus joh
tuen myydyistä kohteista
Norjassa
-3,1 -7,8
Ulkomaisten yksiköiden
myyntiin liittyvät muunto
erot
-3,6 -1,4
Yhteensä -9,5 -11,6

Vuonna 2018, työsuhteen päättymisestä johtuneet kertaluonteiset henkilöstökulut sisältävät 12 henkilön irtisanomisista syntyneitä kertakorvauksia, 0,3 miljoonaa euroa hallinnon kuluihin ja 0,3 miljoonaa euroa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Tuloveroprosentin lasku Norjassa vuonna 2018 alensi laskennallisten verovelkojen arvoa 3,7 miljoonaa euroa, jotka olivat syntyneet Sektorin hankinnasta liiketoimintahankinta käsittelyn mukaisesti. Tuloveroprosentin lasku Norjassa vuonna 2017 alensi laskennallisten verovelkojen

arvoa 3,6 miljoonaa euroa. Koska liikearvo Norjan liiketoimintahankinnasta syntyi pääasiassa laskennallisten verovelkojen seurauksena, veroprosentin muutos laskee täten liikearvoa. Tämä liikearvon alennus ei ennakoi muutoksia Norjan liiketoimintojen tulevaisuuden kassavirtoihin.

PALVELUTUOTOT KAUPPAKESKUSTEN JOHTAMISESTA Citycon hallinnoi ja johtaa joitakin yhteisyritysten ja kolmansien osapuolien omistamia kauppakeskuksia ja tulouttaa palvelutuotot sopimuskauden aikana.

1.8. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Osakekohtainen tulos 2018 2017
Emoyhtiön omistajille
kuuluva tilikauden voitto/
tappio (Me)
16,6 87,4
Kantaosakkeiden
lukumäärän painotettu
keskiarvo (1 000)
889 987 889 992
Osakekohtainen tulos
(euroa) 0,02 0,10
Osakekohtainen tulos,
laimennettu 2018 2017
Emoyhtiön omistajille
kuuluva tilikauden voitto/
tappio (Me)
16,6 87,4
Kantaosakkeiden
lukumäärän painotettu
keskiarvo (1 000)
889 987 889 992
Optioiden ja
osakepohjaisten
kannustinjärjestelmien
laimennusvaikutus
(1 000)
4 679 9 004
Kantaosakkeiden luku
määrän painotettu keski
arvo, laimennettu (1 000)
894 665 898 996
Osakekohtainen tulos,
laimennettu (euroa) 0,02 0,10

Osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetty kantaosakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

päiviä osake­
määrä
Keskimääräinen päivillä
painotettu osakemäärä 365 889 986 542

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Osakkeiden määrää lisääviä laimentavia instrumentteja ovat osakeoptiot ja osakeperusteinen kannustinjärjestelmä.

Osakeoptioilla on mahdollisesti laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Optioiden laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan osakkeiden ja optioiden täyden vaihdon lukumäärää vähentävänä tekijänä huomioon se määrä osakkeita, jotka yritys olisi saanut, jos se olisi käyttänyt optioiden vaihdon toteutuessa saamansa varat omien osakkeiden hankintaan käypään

Osakepohjaisella kannustinjärjestelmällä on laimentava vaikutus ansaintajaksolla silloin kun palkkion perustana olevat tulosehdot on saavutettu eikä osakkeita ole vielä jaettu.

2. KIINTEISTÖKANTA JA SIJOITUKSET

2.1 SIJOITUSKIINTEISTÖT JA NIIHIN LIITTYVÄT VASTUUT

SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KIRJAAMINEN

Sijoituskiinteistö on maa-alue, rakennus tai osa rakennuksesta, joita pidetään vuokratuottojen hankkimiseksi tai omaisuuden arvonnousun takia tai molemmista syistä. Sijoituskiinteistöjen arvostamisessa sovelletaan IAS 40 Sijoituskiinteistöt -standardin mukaista käyvän arvon mallia, jolloin sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot esitetään netotettuna omalla rivillään konsernituloslaskelmassa.

Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin hankintamenoon, johon sisällytetään transaktiomenot kuten asiantuntijapalkkiot ja varainsiirtoverot. Alkuperäiseen hankintamenoon arvostamisen jälkeen sijoituskiinteistöt arvostetaan käypään arvoon hankinta-ajankohtaa seuraavan vuosineljänneksen lopussa.

Cityconin sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittelee ulkopuolinen riippumaton arvioija kansainvälisten IVS-standardien (International Valuation Standards) mukaisesti puolivuosittain, kun taas vuoden ensimmäisellä ja kolmannella neljänneksellä Citycon määrittää sijoituskiinteistöjen käyvät arvot sisäisesti, pois lukien käynnissä olevat kehityshankkeet ja hankitut uudet kiinteistöt joiden

arviointi suoritetaan ulkoisesti. Arvioidessaan käyvät arvot sisäisesti, Citycon perustaa arvioinnit ulkopuolisen arvioitsijan antamiin nettotuottovaateisiin ja markkinavuokraindikaatioihin. Lisäksi ulkopuolinen arvioitsija arvioi käynnissä olevien kehityshankkeiden käyvät arvot.

Kehityshankkeet luokitellaan sijoituskiinteistöiksi ja arvioidaan käypään arvoon siinä vaiheessa, kun hankkeesta on tehty investointipäätös ja ulkopuolinen arvioija katsoo käytettävissä olevien tietojen riittävän luotettavan arvion tekemiseksi. Suunnitellut kehityshankkeet ovat hankkeita, joiden toteutuminen on epävarmaa. Tämän vuoksi ne jätetään ulkopuolisen arvioijan tekemän arvion ulkopuolelle. Kehityshankkeiksi luokiteltiin 31.12.2018 suoritetussa käyvän arvon määrityksessä 1 kiinteistö (1).

Cityconin taseeseen kirjattava sijoituskiinteistöjen käypä arvo tilinpäätöksessä muodostuu ulkopuolisen arvioijan määrittämästä kiinteistöomaisuuden kokonaisarvosta vähennettynä siirroilla myytävänä oleviin kiinteistöihin ja lisättynä suunnitelluilla kehitysprojekti-investoinneilla joita ulkopuolinen arvioija ei ota mukaan käyvän arvon määrityksessä sekä kuluvan vuosineljänneksen aikana hankittujen uusien kohteiden hankintaCityconin kiinteistöjen käyvän arvon on vuoden 2018 ja 2017 tilinpäätöstä varten arvioinut CBRE. Cityconin arvioinneista maksama kiinteä palkkio vuodelta 2018 oli yhteensä 0,2 miljoonaa euroa (0,2). Ulkopuolisen arvioijan määrittämän käyvän arvon ja Cityconin taseessa olevien sijoituskiinteistöjen käyvän arvon välinen täsmäytyslaskelma on esitetty alla:

Me 31.12.2018 31.12.2017
Ulkopuolisen arvioijan
määrittämä sijoituskiinteis
töjen käypä arvo 31.12.
4 192,6 4 134,1
Kehitysprojekti-inves
toinnit
12,4 13,3
Siirto myytävänä oleviin
sijoituskiinteistöihin
-78,1 -25,4
Uusien kohteiden hankinta
meno vuoden viimeisellä
neljänneksellä
4,3 61,4
Sijoituskiinteistöjen
käypä arvo taseessa
31.12. 4 131,3 4 183,4

Tuottovaade on merkittävä syöttötieto arvonmäärityksen kannalta ja se johdetaan markkinoilta vertailukauppojen perusteella. Citycon on päättänyt luokitella kaikki kiinteistöarvioinnit tason 3 arvostuksiksi, sillä kiinteistöt ja etenkin kauppakeskukset, ovat yleensä luonteeltaan ainutkertaisia, eikä kaupankäyntiä tapahdu säännöllisesti. Syöttötasojen välillä ei tapahtunut siirtoja vuoden aikana.

KÄYVÄN ARVON MÄÄRITELMÄ JA HIERARKIA IFRS 13:n mukaisesti käypä arvo on rahamäärä, joka saataisiin omaisuu-

serän myynnistä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Citycon käyttää arvostusmenetelmiä, jotka ovat nykyisissä olosuhteissa asianmukaisia ja joita varten on saatavilla riittävästi tietoa käyvän arvon määrittämiseksi siten, että käytetään mahdollisimman paljon merkityksellisiä havainnoitavissa olevia syöttötietoja ja mahdollisimman vähän muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Käyvän arvon määrittämiseen käytettävien arvostusmenetelmien syöttötiedot luokitellaan IFRS 13 mukaisesti kolmelle eri käypien arvojen hierarkiatasolle. Käypään arvoon arvostettava sijoituskiinteistö luokitellaan samalle käypien arvojen hierarkian tasolle kuin alimmalla tasolla oleva syöttötieto, joka on merkittävä koko arvonmäärityksen kannalta.

SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN, KÄYPIEN ARVOJEN HIERARKIA, ME

Me 31.12.2018 31.12.2017
Oikaisemattomat hinnat
(Taso 1)
- -
Havainnoitavissa olevat
syöttötiedot (Taso 2)
- -
Muut kuin havainnoitavissa
olevat syöttötiedot (Taso 3)
4 192,6 4 134,1
Yhteensä 4 192,6 4 134,1

SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYPÄ ARVO

Keskeisin tilinpäätöksen osatekijä, joka sisältää arvioihin ja oletuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä, on sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittely. Sijoituskiinteistön käyvän arvon keskeisimpiä muuttujia ovat tuottovaatimus, markkinavuokrat, vajaakäyttöaste ja hoitokulut, joiden määrittämisessä Cityconin johto joutuu käyttämään harkintaa ja arvioita. Myös kehityshankkeiden käyvän arvon määrittäminen vaatii johdon harkintaa ja arvioita hankkeen investointeihin, vuokratuottoihin ja projektin aikatauluun liittyen.

KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN

Cityconin sijoituskiinteistöjen käypä arvo määritetään 10-vuoden kassavirta-analyysillä kohdekohtaisesti. Arviointiajankohtana voimassa olevista vuokrasopimuksista lasketaan muksen päättyessä sopimusvuokran tilalla käytetään ulkopuolisen arvioijan määrittämää markkinavuokraa. Potentiaalisesta bruttovuokratuotoista vähennetään tämän jälkeen vajaakäyttöoletus, hoitokulut ja investoinnit, ja näin saatu kassavirta diskontataan kiinteistökohtaisella diskonttokorolla, joka muodostuu tuottovaateesta ja inflaatio-oletuksesta. Kun diskontattuun kassavirtaan lisätään jäännösarvo sekä käyttämättömän rakennusoikeuden arvo, saadaan sijoituskiinteistön käypä arvo. Kiinteistöomaisuuden kokonaisarvo saadaan laskemalla yhteen yksittäisten kiinteistöjen käyvät arvot.

Käynnissä olevien kehityshankkeiden arvostamiseen sovelletaan kassavirta-analyysiä, jossa kehityshankkeen investoinnit ja kohteen tulevat kassavirrat huomioidaan kehityshankkeen aikataulun mukaisina.

SYÖTTÖTIEDOT

Ulkopuolisen arvioijan kassavirta-analyysissä käyttämät syöttötiedot 31.12.2018 ja 31.12.2017 on esitetty segmenteittäin seuraavassa taulukossa.

Painotettu keskimääräinen tuottovaade pysyi vertailukauden tasolla kaikissa maissa.

Painotettu keskimääräinen markkinavuokra koko kiinteistökannalle oli 26,4 euroa/m2 (26,2). Kassavirtakauden painotettu keskimääräinen vajaakäyttöoletus oli 3,4 % (3,4).

SYÖTTÖTIEDOT

31.12.2018

HERKKYYSANALYYSI

Liikekiinteistöjen käyvän arvon muutosherkkyyttä eli riskiä voidaan testata muuttamalla keskeisiä laskentaparametreja. Oheisen herkkyysanalyysin lähtöarvona on käytetty ulkopuolisen arvioijan määrittämää sijoituskiinteistöjen käypää arvoa 31.12.2018 eli 4 192,6 miljoonaa euroa. Herkkyysanalyysin mukaan käypä arvo on kaikkein herkin markkinavuokrien ja tuottovaateen muutoksille. Kun markkinavuokria nostetaan 10 %, niin sijoituskiinteistöjen käypä arvo

Suomi & Ruotsi &
MEUR Viro Norja Tanska Keskimäärin
Tuottovaatimus, % 5,5 5,4 5,2 5,4
Markkinavuokrat, euroa/m2 29,9 22,3 25,7 26,4
Hoitokulut, euroa/m2 6,9 5,1 6,4 6,2
Kassavirtakauden vajaakäyttö, % 3,6 3,0 3,5 3,4
Markkinavuokrien kasvuoletus, % 2,0 1,9 2,0 -
Hoitokulujen kasvuoletus, % 1,8 1,9 2,0 -

31.12.2017

Suomi & Ruotsi &
MEUR Viro Norja Tanska Keskimäärin
Tuottovaatimus, % 5,5 5,4 5,2 5,4
Markkinavuokrat, euroa/m2 29,5 22,0 25,9 26,2
Hoitokulut, euroa/m2 6,5 5,0 6,8 6,2
Kassavirtakauden vajaakäyttö, % 3,8 3,0 3,5 3,4
Markkinavuokrien kasvuoletus, % 1,9 2,2 2,0 -
Hoitokulujen kasvuoletus, % 1,8 2,2 2,0 -

TALOUDELLINEN KATSAUS TILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

nousee noin 13 %. Vastaavasti 10 %:n lasku tuottovaateessa nostaa käypää arvoa noin 11 %. Käypä arvo reagoi myös muutoksiin vajaakäyttöasteessa ja hoitokuluissa, mutta suhteellinen vaikutus ei ole yhtä suuri kuin markkinavuokran ja tuottovaateen osalta. Herkkyystarkastelussa muutetaan yhtä

parametria kerrallaan. Todellisuudessa parametrimuutoksia tapahtuu usein samanaikaisesti. Esimerkiksi muutos vajaakäytössä voi olla yhteyksissä muutokseen markkinavuokrissa ja tuottovaateessa jolloin kaikki muutokset vaikuttavat käypään arvoon samanaikaisesti.

HERKKYYSANALYYSI

Käypä arvo (Me)
Muutos % -10 % -5 % ±0 % +5 % +10 %
Tuottovaatimus 4 658,4 4 413,3 4 192,6 3 993,0 3 811,5
Markkinavuokrat 3 640,2 3 916,4 4 192,6 4 468,8 4 745,0
Hoitokulut 4 336,3 4 264,5 4 192,6 4 120,7 4 048,9
Muutos, prosenttiyksikköä -2 -1 ±0 1 2
Vajaakäyttö 4 314,2 4 253,4 4 192,6 4 131,8 4 071,0

SIJOITUSKIINTEISTÖJEN MUUTOKSET JA LUOKITTELU

31.12.2018 Rakenteilla olevat/
peruskorjattavat
Operatiivisessa
toiminnassa olevat
Sijoituskiinteistöt
Me kiinteistöt kiinteistöt yhteensä
Tilikauden alussa 121,0 4 062,4 4 183,4
Hankinnat 4,3 64,0 68,4
Investoinnit 22,7 58,0 80,7
Myynnit - -24,5 -24,5
Aktivoidut korot 1,8 1,2 3,0
Voitot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta - 39,2 39,2
Tappiot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta -0,2 -111,5 -111,7
Valuuttakurssierot - -45,9 -45,9
Siirto rakenteilla olevien ja operatiivi
sessa toiminnassa olevien kiinteistöjen
välillä sekä siirto myytävänä oleviin
sijoituskiinteistöihin -61,3 -61,3
Tilikauden lopussa 149,6 3 981,6 4 131,3
31.12.2017
Me
Rakenteilla olevat/
peruskorjattavat
kiinteistöt
Operatiivisessa
toiminnassa olevat
kiinteistöt
Sijoituskiinteistöt
yhteensä
Tilikauden alussa 723,9 3 613,7 4 337,6
Hankinnat - 142,5 142,5
Investoinnit 49,7 84,0 133,7
Myynnit - -59,8 -59,8
Aktivoidut korot 1,1 2,2 3,2
Voitot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta
- 113,0 113,0
Tappiot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta
-2,4 -153,5 -155,9
Valuuttakurssierot - -130,3 -130,3
Siirto rakenteilla olevien ja operatiivi
sessa toiminnassa olevien kiinteistöjen
välillä sekä siirto myytävänä oleviin
sijoituskiinteistöihin
-651,3 450,7 -200,6
Tilikauden lopussa 121,0 4 062,4 4 183,4

SIJOITUSKIINTEISTÖT 2018

SIJOITUSKIINTEISTÖT 2017

Citycon jakaa sijoituskiinteistönsä kahteen kategoriaan: rakenteilla oleviin/peruskorjattaviin kiinteistöihin sekä operatiivisessa toiminnassa oleviin kiinteistöihin. Raportointi päivänä sekä vertailukautena 31.12.2017 ensin mainittuun ryhmään sisältyi Lippulaiva Suomessa.

Rakenteilla olevat kiinteistöt -kategoria sisältää kiinteistön koko käyvän arvon, vaikka vain osa kiinteistöstä olisi rakenteilla.

Sopimukseen perustuvat sijoituskiinteistöjen ostamiseen, rakentamiseen, kunnostamiseen ja korjaamiseen liittyvät velvoitteet on esitetty alla.

Sijoituskiinteistöihin liittyvät vastuusitoumukset

Me 31.12.2018 31.12.2017
Ostositoumukset 23,7 337,9
Alv-palautusvastuut 98,0 106,9

Ostositoumukset

Ostositoumukset liittyvät pääasiassa käynnissä oleviin kehityshankkeisiin.

Alv-palautusvastuut

Cityconin sijoituskiinteistöihin liittyy aktivoitujen perusparannusten ja uusinvestointien osalta arvonlisäveropalautusvastuuta, joka realisoituu, mikäli omaisuus siirtyy arvonlisäverottomaan käyttöön 10 vuoden tarkastuskauden aikana.

2.2. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT SIJOITUSKIINTEISTÖT

Cityconin johto käyttää harkintaa arvioidessaan kuuluuko kiinteistö sijoituskiinteistöihin vai myytävänä oleviin sijoituskiinteistöihin. Lisäksi harkintaa käytetään arvioidessa luokitellaanko sijoituskiinteistön myynti kiinteistön vai liiketoiminnan myynniksi.

Me 2018 2017
Hankintameno 1.1. 25,4 81,9
Myynnit -65,4 -251,9
Käyvän arvon muutos -2,6 -
Valuuttakurssierot -0,3 -5,0
Siirto sijoituskiinteistöistä 121,0 200,4
Hankintameno 31.12. 78,1 25,4

Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt koostuivat 31.12.2018 kahdesta kiinteistöstä Suomessa. Kiinteistöjen kaupan arvioidaan toteutuvan vuoden 2019 ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt koostuivat 31.12.2017 yhdestä kiinteistöstä Norjassa, jonka kauppa toteutui kesäkuussa.

Cityconilla ei ollut myytävänä olevia liiketoimintoja (IFRS 5:n mukaisesti) 31.12.2018 eikä 31.12.2017.

Sijoituskiinteistö kirjataan pois taseesta, kun se myydään tai kun sijoituskiinteistö poistetaan käytöstä pysyvästi eikä sen luovuttamisesta ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä.

Cityconin tunnistamia liiketoiminnan myynnin (IFRS5) tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi keskeisen liiketoiminta- tai maa-alueen myynti, jonka yhteydessä luovutetaan myös liiketoiminnan kannalta merkittävää henkilökuntaa ja/tai johtoa.

Liiketoiminnan myynnin osalta kirjanpidossa noudatetaan standardia IFRS 5 " Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot." Liiketoiminnan myynti eli luovutettavien erien ryhmät kuten liiketoimintasegmentit tai kiinteistöportfoliot luokitellaan myytävinä oleviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääosin niiden myynnistä ja jos myynti on erittäin todennäköinen.

Kiinteistön myynnin yhteydessä sovelletaan IAS 40 Sijoituskiinteistöt -standardia tai IAS 2 Vaihto-omaisuus -standardin mukaista kirjanpitokäsittelyä. Mikäli operatiivisessa toiminnassa olevan kiinteistön myynti katsotaan erittäin todennäköiseksi, siirretään tällainen kiinteistö taseessa erään "Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt".

Myynti katsotaan erittäin todennäköiseksi:

  • johto on sitoutunut aktiiviseen kiinteistön myyntisuunnitelmaan ja on käynnistetty hanke ostajan löytämiseksi ja myyntisuunnitelman toteuttamiseksi
  • kiinteistöä markkinoidaan aktiivisesti hintaan, joka on kohtuullinen suhteessa sen nykyiseen käypään arvoon
  • myynnin odotetaan toteutuvan vuoden kuluessa.

Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt merkitään kuitenkin kirjanpitoon käypään arvoon IAS 40:n mukaisesti.

2.3. OSUUDET YHTEIS- JA OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteisyritysten varat ja velat, tuotot ja kulut, joihin Citycon-konsernin omistusosuus oikeuttaa. Taulukossa esitetty taloudellisen informaation yhteenveto perustuu yhteisyritysten IFRS-standardien mukaisesti laadittuihin tilinpäätöksiin.

A) Osuudet yhteisyrityksissä 2018 2017
Me Kista
Galleria
Group
Norjan
yhteis
yritykset
Muut
yhteis
yritykset
yhteensä
Osuudet
yhteis
yrityksissä
yhteensä
Kista
Galleria
Group
Norjan
yhteis
yritykset
Muut
yhteis
yritykset
yhteensä
Osuudet
yhteis
yrityksissä
yhteensä
Sijoituskiinteistöt 582,2 3,1 - 585,2 610,5 4,5 90,3 705,3
Muut pitkäaikaiset varat 0,1 0,0 - 0,1 0,6 0,4 0,3 1,2
Rahavarat 10,9 2,9 - 13,7 15,1 5,4 0,8 21,3
Muut lyhytaikaiset varat 8,3 2,1 - 10,3 3,3 3,8 2,0 9,1
Pitkäaikaiset lainat 443,5 - - 443,5 456,0 - 87,2 543,1
Laskennalliset verovelat 33,5 - - 33,5 29,8 - 0,8 30,5
Lyhytaikaiset velat 15,4 1,5 - 16,9 13,8 3,4 -0,1 17,1
Oma pääoma 111,1 6,6 - 117,6 132,1 10,8 5,7 148,6
Konsernin omistusosuus, % 50 % 50 % - 50 % 50 % 50 %
Osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 55,5 3,3 - 58,8 66,1 5,4 2,8 74,3
Osuus yhteisyritysten lainoista 83,7 - - 83,7 84,6 - 43,6 128,2
Osuudet yhteisyrityksissä 139,3 3,3 - 142,5 150,6 5,4 46,4 202,5
Bruttovuokratuotto 27,2 - 0,6 27,8 33,0 - - 33,0
Nettovuokratuotto 23,3 - 0,6 23,9 28,7 - 0,0 28,7
Hallinnon kulut -0,2 -3,1 0,0 -3,3 -0,2 -2,2 0,0 -2,4
Liiketoiminnan muut tuotot/kulut -1,0 4,0 - 3,0 -1,0 2,5 - 1,6
Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen
arvostuksesta käypään arvoon
-17,3 -1,4 -1,1 -19,8 -1,2 - -1,1 -2,2
Liikevoitto 4,9 -0,5 -0,5 3,9 26,4 0,3 -1,1 25,6
Rahoitustuotot 0,0 0,0 - 0,0 0,0 0,1 - 0,1
Rahoituskulut -15,9 -0,1 0,0 -16,0 -21,2 -0,1 - -21,3
Verot -4,9 1,0 - -3,9 -5,6 0,0 0,1 -5,4
Tilikauden tappio / voitto -15,9 0,5 -0,5 -16,0 -0,4 0,2 -0,9 -1,1
Osuus yhteisyritysten tuloksesta -8,0 0,2 -0,3 -8,0 -0,2 0,1 -0,5 -0,6
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 0,2 - - 0,2 3,6 - - 3,6
Ulkomaan toimintojen tilinpäätöksen muuntamisesta
johtuvat valuuttakurssitappiot/-voitot
-5,2 -0,1 0,0 -5,4 -5,2 -1,2 -0,1 -6,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyrityksien muista
laajan tuloksen eristä -2,5 -0,1 0,0 -2,6 -0,8 -0,6 0,0 -1,4
Katsauskauden laaja tappio / voitto -21,0 0,4 -0,6 -21.2 -2,0 -1,0 -1,0 -4,0

SIJOITUKSET OSAKKUUS-JA YHTEISYRITYKSIIN Citycon kirjaa osuutensa yhteis- ja osakkuusyrityksissä käyttäen pääomaosuusmenetelmää

konsernitilinpäätöksessä. Cityconin omistamia yhteisyrityksiä käsitellään IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardin mukaisesti. Yhteisyritysten osapuolten väliset sopimukselliset järjestelyt antavat niille sopimusyhteysyrityksen liiketoimintaa koskevan yhteisen määräysvallan. Yhteisyrityksiä koskevat merkittävät toimintaan ja rahoitukseen liittyvät päätökset sovitaan kumppaneiden kesken yhteisesti.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.

Konserni esittää osuutensa osakkuus- ja yhteisyrityksien voitoista / tappioista laajan tuloslaskelmansa riveillä "Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista" ja " Osuus osakkuus- ja yhteisyrityksien muista laajan tuloksen eristä.

KISTA GALLERIA -KAUPPAKESKUS

Citycon omistaa 50 % osuuden Ruotsissa sijaitsevasta Kista Galleria kauppakeskuksesta, toisen 50% osuuden omistaa kanadalainen yhteistyökumppani (CPPIB). Molemmilla osakkailla on sama määrä hallituksen jäseniä, jotka päättävät Kista Galleria kauppakeskuksen asioista. Merkittävät toimintaan ja rahoitukseen liittyvät päätökset tehdään yksimielisesti. Näistä syistä yhtiö on kumppaneiden yhteisessä määräysvallassa ja Citycon kirjaa osuutensa yhtiöstä pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konserni on antanut lainan Kista Galleria -yhteisyritykselle. Yhteistyökumppaneiden välisten sopimusten perusteella, Kista Galleria -yhteisyritys ei jaa osinkoa ennenkuin osakkaiden antamat lainat on maksettu takaisin ja konserni ei voi tehdä päätöksiä lainaan liittyen ilman toisen kumppanin suostumusta. Kaikki Kista Galleria -yhteisyrityksen tekemät maksut liittyen osakkaiden antamiin lainoihin tehdään tasaosuuksin yhteistyökumppaneille.

MÖLNDAL GALLERIA - KAUPPAKESKUS Citycon osti 27.9.2018 NCC:n 50 % osuuden Ruotsissa sijaitsevasta Mölndal Galleriasta. NCC:n osuuden hankinnan jälkeen, Citycon omistaa Mölndal Gallerian kauppakeskuksen 100 %:sti.

YHTEISYRITYKSET NORJASSA

Citycon hankki 14.7.2015 norjalaisen kauppakeskusyhtiö Sektorin koko osakekannan. Hankittu portfolio pitää sisällään viisi yhteisyritystä: Klosterfoss Utvikling AS ja Dr Juells Park AS, Sandtranda Bolig AS, Centerteam AS ja Magasinet Drammen AS, joiden kaikkien osalta Citycon omistaa 50 % osakkeista. Yhtiöistä kolme ensinmainittua ovat asuntorakentamisen kehitysyhtiöitä, muut toimivat kiinteistöliiketoiminnan ulkopuolella.

Citycon on tarkentanut tilikauden 2018 aikana tilinpäätöseräkohtaista esittämistapaa koskien yhteisyrityksiä Norjassa. Esittämistavan muutoksella ei ollut vaikutusta vertailutiedoissa esitettävään konsernin omistusosuuteen yhteisyrityksissä.

B) Osuudet osakkuusyrityksissä

Me 2018 2017
Sijoituskiinteistöt 258,2 291,1
Lyhytaikaiset varat 4,5 8,2
Lyhytaikaiset velat 2,0 2,4
Pitkäaikaiset velat 152,9 172,0
Oma pääoma yhteensä 107,9 124,9
Konsernin omistusosuus, % 20 % 20 %
Osuus osakkuusyhtiöiden omasta pääomasta 21,6 25,0
Osuus osakkuusyhtiöiden lainoista 0,6 0,6
Osuudet osakkuusyrityksissä 22,2 25,6
Bruttovuokratuotto 14,3 18,3
Nettovuokratuotto 12,6 11,7
Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen arvostuksesta käypään arvoon -30,8 -1,9
Nettotappiot/-voitot sijoituskiinteistöjen myynneistä - -4,2
Rahoituskulut (netto) -2,7 -6,5
Verot 2,8 0,0
Tilikauden voitto -18,1 -0,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -3,6 -0,2
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen - 0,0
Ulkomaan toimintojen tilinpäätöksen muuntamisesta johtuvat valuuttakurssitappiot -2,0 -10,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyrityksien
muista laajan
tuloksen eristä -0,4 -2,2
Katsauskauden laaja tappio/voitto -20,1 -11,7

OSAKKUUSYRITYKSET NORJASSA

Citycon hankki 14.7.2015 norjalaisen kauppakeskusyhtiö Sektorin koko osakekannan. Hankittu portfolio pitää sisällään tilikauden 2018 päätteeksi osakkuudet kolmesta kauppakeskuksesta: Markedet, Stovner Senter ja Torvbyen. Citycon omistaa kaikista näistä kauppakeskuksista 20 %:n osakkuuden. Osakkuus Halden Storsenter kauppakeskuksesta myytiin vuoden 2017 neljännellä kvartaalilla.

Taulukossa on esitetty yhteenvetotiedot konsernin osuuksista osakkuusyrityksissä. Citycon on tarkentanut tilikauden 2018 aikana tilinpäätöseräkohtaista esittämistapaa koskien osakkuusyrityksiä Norjassa. Esittämistavan muutoksella ei ollut vaikutusta vertailutiedoissa esitettävään konsernin omistusosuuteen osakkuusyrityksissä.

3. RAHOITUS

3.1. OMA PÄÄOMA

A) Kuvaus omaan pääomaan sisältyvistä rahastoista

OSAKEPÄÄOMA

Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa, eikä osakepääomalla enimmäismäärää.

YLIKURSSIRAHASTO

Vuonna 2006 voimaantulleen nykyisen osakeyhtiölain myötä ylikurssirahastoon ei enää merkitä uusia eriä. Ylikurssirahasto karttui ennen vuotta 2007 optio-ohjelmien ja osakeantien myötä.

SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO

Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon merkitään mm. se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota perustamissopimuksen tai osakeantipäätöksen mukaisesti ei merkitä osakepääomaan. Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot (verovaikutuksilla oikaistuna) vähennetään saaduista maksuista.

ARVONMUUTOSRAHASTO

Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutoksen.

MUUNTOEROT

Muuntoerot rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

OMAT OSAKKEET

Jos jokin konserniin kuuluva yritys ostaa yhtiön osakkeita (omat osakkeet), niin maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot (verovaikutuksilla vähennettyinä) vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen. Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä verovaikutukset huomioon ottaen.

B) Hallituksen osingonjakoa ja pääoman palautusta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta koskeva ehdotus

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä. Hallitus ehdottaa kuitenkin, että hallitus valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan osingonjaosta ja varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta seuraavasti.

Valtuutuksen perusteella jaettavan osingon määrä on enintään 0,01 euroa osakkeelta ja osakkeenomistajille sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaettavan pääoman palautuksen määrä on enintään 0,12 euroa osakkeelta. Valtuutuksen johdosta yhtiö voisi siis jakaa yhteensä enintään noin 8 899 926,28 euroa osinkoa ja noin 106 799 115,36 euroa pääomanpalautusta.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti. Ellei hallitus perustellusta syystä päätä toisin, valtuutuksen perusteella jaetaan osinkoa ja/tai pääoman palautusta neljä kertaa valtuutuksen voimassaoloaikana. Tällöin hallitus tekee erilliset päätökset kustakin osingonmaksusta ja/tai pääoman palautuksesta siten, että osinkojen ja/ tai pääoman palautusten alustavat täsmäytys- ja maksupäivät ovat alla mainitut. Citycon julkistaa tällaiset päätökset erikseen.

Alustava maksupäivä Alustava täsmäytyspäivä
– 29.3.2019 – 15.3.2019
– 28.6.2019 – 21.6.2019
– 30.9.2019 – 23.9.2019
– 30.12.2019 – 19.12.2019

Hallituksen päätöksen perusteella jaettava osinko ja/tai pääoman palautus maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon ja/tai pääoman palautuksen täsmäytyspäivänä on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

3.2. RAHOITUSKULUT (NETTO)

A) Konsernituloslaskelmaan kirjatut

Me 2018 2017
Korkotuotot lainoista 5,9 6,2
Korkotuotot johdannaisista ja muista eristä 0,8 0,7
Valuuttakurssivoitot 74,6 100,9
Käyvän arvon voitto johdannaisista 1,9 -
Muut rahoitustuotot 0,0 0,0
Rahoitustuotot yhteensä 83,3 107,8
Korkokulut lainoista -52,9 -54,9
Korkokulut johdannaisista ja muista eristä -3,3 -6,1
Valuuttakurssitappiot -75,1 -101,2
Käyvän arvon tappio johdannaisista -0,8 -2,0
Kehityshankkeiden aktivoidut korkokulut 1) 4,1 4,4
Muut rahoituskulut -25,9 -4,3
Rahoituskulut yhteensä -153,8 -164,1

1) Sisältää myös yhteisyritysten aktivoidut korot.

Rahoituskulut (netto) -70,5 -56,4
Jotka jakautuivat rahoitusinstrumenttien mukaisiin luokkiin:
Korolliset lainat ja saamiset -62,6 -70,9
Johdannaissopimukset -7,0 14,9
Muut saamiset ja velat -0,8 -0,4
Rahoituskulut (netto) -70,5 -56,4

Vuonna 2018 velkainstumenteista on kirjattu 60,7 miljoonaa euroa valuuttakurssivoittoa (56,8) ja -55,2 miljoonaa euroa valuuttakurssitappiota (-74,9) konsernituloslaskelmaan.

Cityconin keskikorko kauden lopuussa 31.12.2018 oli 2,35 % (2,78 %) ja keskikorko johdannaisia pois lukien oli 2,36 % (2,57 %). Kehityshankeinvestointien korkokulujen pääomittamiseen käytetty korkotaso 31.12.2018 oli 2,95 % (2,85 %).

Cityconin konsernituloslaskelman korkokulut sisältävät korollisten lainojen korkokulut ja niiden lisäksi kaikki suojaustarkoituksessa käytettävien johdannaissopimusten aiheuttamat korkokulut. Lisätietoja Cityconin käyttämistä johdannaissopimuksista, niiden käyvistä arvoista ja suojauslaskentakäytännöstä löytyy liitetiedosta 3.6. Johdannaissopimukset.

Käyvän arvon voitot ja tappiot johdannaisista liittyvät koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin jotka eivät ole suojauslaskennassa. Muut rahoituskulut koostuvat lähinnä epäsuorista kuluista liittyen velkakirjojen ennenaikaiseen takaisinmaksuun 21,4 miljoonaa ja loput ovat jaksotettuja järjestelypalkkoita, maksettuja luottositoumuskuluja, luottoluokituspalkkioita ja muita pankkikuluja.

B) Muihin laajan konsernituloksen eriin kirjatut

Me 2018 2017
Kauden aikana kirjatut voitot/-tappiot rahavirran suojauksista 3,3 -5,2
Vähennettynä: konsernituloslaskelmaan kirjatuilla rahavirran suojausten
korkokuluilla -1,3 2,1
Nettovoitot/-tappiot rahavirran suojauksista 2,0 -3,1

KORKOTUOTOT

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

OSINKOTUOTOT

Osinkotuotot kirjataan, kun maksun saamiseen on syntynyt oikeus.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Vieraan pääoman menot kirjataan yleensä kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Poikkeuksia ovat vieraan pääoman menot, kuten korkokulut ja järjestelypalkkiot, jotka välittömästi johtuvat tietyt ehdot täyttävän hyödykkeen hankinnasta, rakentamisesta tai valmistamisesta. Tällaiset vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Ehdot täyttävä hyödyke valmiiksi sen aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. Aktivointi alkaa,

kun kiinteistön remontoiminen, uuden rakennuksen tai laajennushankkeen rakentaminen alkaa, ja se päättyy, kun rakennus on valmis vuokrattavaksi. Aktivoitavia vieraan pääoman menoja ovat lainoista syntyvät menot tai rahoituskulukertoimella kerrotut rakennushankkeesta johtuvat menot. Rahoituskulukerroin on Cityconin tilikauden aikana olevista lainoista johtuvien vieraan pääoman menojen painotettu keskiarvo. Maa-alueen hankintakustannuksista johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan kyseisen kehityshankkeen tasearvoon, mutta vain silloin kun ostetulla maa-alueella toteutetaan omaisuuserää koskevan kehityshankkeen valmistelutoimenpiteitä.

Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka voidaan kohdistaa tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankinefektiivisen koron menetelmää käyttäen.

3.3. RAHOITUSINSTRUMENTTIEN LUOKITTELU

A) Rahoitusinstrumenttien luokittelu sekä niiden tasearvot ja käyvät arvot

Tasearvo Käypä arvo Tasearvo Käypä arvo
Me Liite 2018 2018 2017 2017
Rahoitusvarat
I Jaksotettuun hankintamenoon
kirjatut rahoitussaamiset
Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin sisältyvät
rahoitusvarat 4.4. 13,2 13,2 11,3 11,3
Rahavarat 3.8. 11,4 11,4 10,1 10,1
II Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitussaamiset
Johdannaissopimukset 3.6. 16,7 16,7 14,2 14,2
III Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan
suojauslaskentaa
Johdannaissopimukset 3.6. 1,4 1,4 7,0 7,0
Rahoitusvelat
I Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut
rahoitusvelat
I.I Lainat
Lainat rahoituslaitoksilta 3.4. 278,7 279,1 225,9 226,3
Joukkovelkakirjalainat 3.4. 1 861,3 1 875,5 1 858,0 1 870,9
I.II Muut velat
Ostovelkoihin ja muihin velkoihin sisältyvät
rahoitusvelat 4.5. 25,8 25,8 34,1 34,1
II Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset 3.6. 8,2 8,2 3,7 3,7
III Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan
suojauslaskentaa
Johdannaissopimukset 3.6. - - 0,7 0,7

RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Kirjaaminen ja arvostaminen

Rahoitusvarat on luokiteltu arvostusperiaatteiden määrittämistä varten IFRS 9 -stan-

  • dardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin
    1. jaksotettu hankintameno tai
    1. käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat.

Luokittelu perustuu yrityksen määrittelemiin liiketoimintamalleihin ja että rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusperusteiset rahavirrat ovat yksinomaan pääoman maksua ja koron maksua jäljellä olevalle pääomamäärälle.

Jaksotettuun hankintamenoon luokitelluihin rahavaroihin sisältyvät yrityksen rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja suoraan velalliselle. Ne arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin varoihin. Tasearvoa alennetaan mahdollisen luottotappion määrällä. Yhtiön konsernitaseessa 31.12.2018 ja 31.12.2017 jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvarat kuuluvat vuokra- ja myyntisaamiset, korkosaamiset ja rahavarat, jotka raportoidaan seuraavien tasessa seuraavien erien alla, "Myyntisaamiset ja muut saamiset" ja "Rahavarat ja pankkisaamiset".

Kaikki rahoitusvarat jotka ennen 1.1.2018 IAS 39 mukaan luokiteltiin "lainoihin ja muihin saamisiin, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa", luokitellaan 1.1.2018 alkaen IFRS 9 mukaan "jaksotettuun hankintamenoon" kirjattaviin varoihin.

Citycon solmii johdannaissopimuksia pelkästään suojaustarkoituksessa. Sellaiset johdannaissopimukset, joiden osalta suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät täyty, tai jos Citycon on päättänyt olla soveltamatta suojauslaskentaa kyseiselle instrumentille, luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluviksi.

Rahoitusvelat luokitellaan joko

  1. käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai 2. jaksotettuun hankintamenoon kirjattuihin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Yhtiön konsernitaseessa 31.12.2017 ja 31.12.2016 jaksotettuun hankintamenoon kirjattuihin velkoihin kuuluvat lainat, ostovelat ja korkovelat jotka raportoidaan taseessa seuraavien erien alla "Lainat" ja "Ostovelat ja muut velat". Cityconilla oli 31.12.2018 valuuttajohdannaisia sekä valuutan- ja koronvaihtospoimuksia, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.

Rahoitusvarat ja -velat merkitään taseeseen selvityspäivän perusteella.

B) Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen määrittämisen periaatteet

Citycon noudattaa IFRS:n mukaisia arvostusperiaatteita rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämisessä. Seuraavassa on esitetty käyvän arvon määrittämisen periaatteet kaikille rahoitusvaroille ja -veloille.

RAHAVARAT JA PANKKISAAMISET, SIJOITUKSET, MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET, OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Lyhyestä maturiteetista johtuen rahavarat ja pankkisaamiset, sijoitukset, myyntisaamiset ja muut saamiset, ostovelat ja muut velat -erien osalta käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdannaissopimukset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon taseessa. Koronvaihtosopimusten käypiä arvoja määritettäessä on käytetty tulevien kassavirtojen nykyarvomenetelmää. Korkojohdannaissopimusten käypä arvo perustuu käypään arvoon joka on laskettu käyttämällä tavanomaisia OTC-markkinaosapuolten käyttämiä arvonmääritysmenetelmiä. Markkinakoroista määritetään korkokäyrä perustuen havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin, jota käytetään tulevien korkomaksujen määrittämisessä. Tulevat korkomaksut diskontataan nykyarvoonsa.

Valuuttatermiinien käyvät arvot määräytyvät termiinin sopimuskurssin ja kunkin tilinpäätöspäivän keskikurssin sekä valuuttojen korkotasojen erotuksen perusteella. Käyvät arvot vastaavat rahamäärää, jonka Citycon joutuisi maksamaan tai vastaanottaisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen. Valuuuttajohdannaissopimusten käypä arvo perustuu julkisesti noteerattuihin kursseihin.

Koron-ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo koostuu koron muutoksesta johtuvasta käyvästä arvosta , sekä valuuttakurssista johtuvasta käyvästä arvosta. Korko-osan suhteen käypä arvo määritetään kuten ylempänä koronvaihtopimuksilla, ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten osalta käytetään vastapuolipankkien määrittämää käypää arvoa. Valuuttakurssista johtuva käypä arvo määritetään kuten valuuttatermiineillä.

Sekä korko- että valuuttajohdannaisten IFRS13.72-90 pykälien käyvän arvoon hierarkian mukainen käyvän arvon määritysluokka on 2. Jokaisen raportointikauden lopussa Citycon arvioi toistuvasti käypään arvoon arvostettavien rahoitusinstrumenttien mahdolliset siirrot käyvän arvon hierarkian tasojen välillä (perustuen alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon joka on merkittävä arvonmäärityksen kannalta). Kauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkiatasojen välillä.

LAINAT RAHOITUSLAITOKSILTA Cityconin lainat rahoituslaitoksilta ovat vaihtuvakorkoisia, joiden käypä arvo on sama

kuin lainojen nimellisarvo. Käyvän arvon ja tasearvon erotus on lainojen järjestelypalkkioiden taseeseen aktivoitu poistamaton palkkio. Lainojen IFRS13.72-90 pykälien mukainen käyvän arvon määritysluokka on 2.

JOUKKOLAINAT

Joukkolainat ovat lainoja, joiden käyvät arvot ovat samat kuin joukkolainojen nimellisarvot. Käyvän arvon ja tasearvon erotus on lainan järjestelypalkkioiden taseeseen aktivoitu poistamaton palkkio, ja 1/2013, 1/2014, 3/2015, 1/2016, 1/2017 sekä 1/2018 joukkolainojen osalta myös poistamaton emission alikurssi. Joukkolainojen IFRS13.72- 90 pykälien mukainen käyvän arvon määritysluokka on 1.

Cityconin laskentapolitiikan mukainen joukkolainojen käypä arvo poikkeaa jälkimarkkinahinnasta. Joukkolainojen jälkimarkkinahinnan ja käyvän arvon erotus 31.12.2018 oli 29,3 miljoonaa euroa (-100,2).

3.4. LAINAT

Cityconin kaikki lainat olivat korollisia velkoja 31.12.2018 ja 31.12.2017. Nämä korolliset velat on tässä eritelty yksityiskohtaisesti.

Korollisten velkojen erittelyt

Efektiivinen korko Tasearvot Tasearvot
Me % 2018 2017
Pitkäaikaiset korolliset velat
Joukkolainat
Joukkolaina 1/2013 3,82 218,1 497,9
Joukkolaina 1/2014 2,62 346,1 345,5
Joukkolaina 1/2015 3M Nibor +1,55 125,3 126,5
Joukkolaina 2/2015 3,90 130,0 141,4
Joukkolaina 3/2015 2,40 298,7 298,4
Joukkolaina 1/2016 1,26 347,9 347,6
Joukkolaina 1/2017 2,77 99,7 100,6
Joukkolaina 1/2018 2,50 295,6 -
Syndikoidut lainat
1 000 MNOK pankkilaina 3M Nibor + 1,30 100,2 101,2
Syndikoidut luottolimiitit
500 MEUR luottolimiitti Viitekorko + 0.9 0,0 0,0
300 MNOK luottolimiitti Viitekorko + 1,30 0,0 0,0
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 1 961,4 1 959,2
Lyhytaikaiset korolliset velat
Korollisten velkojen lyhennyserät - 0,0 0,0
Yritystodistukset - 175,5 124,1
Konsernitililimiitit - 3,1 0,6
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä 178,6 124,7

Syndikoitujen lainojen sekä joukkolainojen tasearvot on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 3.3. Rahoitusinstrumenttien luokittelu.

Pitkäaikaisen korollisen velan erääntyminen

Me 2018 2017
1-2 vuotta 218,1 -
2-3 vuotta 125,3 497,9
3-4 vuotta 398,9 126,5
4-5 vuotta - 399,5
yli 5 vuotta 1 219,2 935,3
Yhteensä 1 961,4 1 959,2

Valuuttajakauma koron- ja valuutanvaihtosopimukset huomioon ottaen.

Pitkäaikaisen korollisen velan valuuttajakauma

Me 2018 2017
EUR 1 182,3 1 050,2
NOK 455,1 571,4
SEK 324,0 337,6
Yhteensä 1 961,4 1 959,2

Lyhytaikaisen korollisen velan valuuttajakauma

Me 2018 2017
EUR 80,1 53,2
NOK 1,0 36,0
SEK 97,5 35,6
Yhteensä 178,6 124,7

3.5 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

A) Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että Citycon saavuttaa tavoitteensa rahoituksessa ja sen kustannuksissa sekä tunnistaa ja rajaa tavoitteita uhkaavia riskejä ennen niiden toteutumista.

Rahoitusriskien hallintaan yhtiön hallitus on hyväksynyt rahoituspolitiikan, jossa määritetään kaikki rahoitusriskit sekä riskienhallintaa koskevat tavoitteet, vastuut ja mittarit. Rahoitusriskienhallinnan toimenpiteitä toteuttaa ja seuraa rahoitusjohtaja ja rahoituspäällikkö konsernin talousjohtajan valvonnassa. Rahoitusjohtaja raportoi tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten yhteydessä tavoitteiden toteutumisesta talousjohtajalle , joka raportoi tarkastus- ja hallinnointivaliokunnalle.

Rahoitusriskit on määritelty merkittäviksi liiketoiminnan kannalta. Rahoitusriskit ovat seurausta yhtiön käyttämistä rahoitusinstrumenteista, joita käytetään pääasiassa liiketoiminnan rahoittamiseen. Yhtiöllä on korko- ja valuuttajohdannaissopimuksia, joita käytetään yhtiön liiketoiminnasta ja rahoituksesta aiheutuvan korko- ja valuuttakurssiriskin hallintaan.

Cityconissa keskeisiksi rahoitusriskeiksi on tunnistettu korkoriski, varainhankintariski, luottoriski ja valuuttakurssiriski. Alla on yhteenvetona käsitelty näitä keskeisiä riskejä.

KORKORISKI

Yksi Cityconin keskeisiä rahoitusriskejä on lainasalkkuun kohdistuva korkoriski,

joka johtuu markkinakorkojen heilahtelujen vaikutuksesta vaihtuvakorkoisten lainojen tuleviin korkorahavirtoihin. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on alentaa tai poistaa markkinakorkojen heilahtelujen negatiivinen vaikutus yhtiön tulokseen ja kassavirtaan. Yhtiön tavoitteena on ylläpitää sellainen lainasalkun rakenne, jossa on sopiva yhdistelmä vaihtuva- ja kiinteäkorkoista velkaa.

Viime vuosina kiinteäkorkoisen velan osuus on kasvanut merkittävästi, joten nykyään suhteellisen pieni osuus Cityconin velasta on vaihtuvakorkoista, ja siitä osa on muutettu kiinteäkorkoiseksi käyttäen koronvaihtosopimuksia. Yhtiön korkoriskipolitiikan mukaisessa lainasalkun tavoiterakenteessa vähintään 70 prosenttia ja enintään 90 prosenttia korollisesta veloista on kiinteäkorkoisia yli ajan. Vuodenvaihteessa korkokiinnitysaste oli kuitenkin väliaikaisesti korkeampi, 91,7 %.

Cityconin vuoden 2018 lopun lainasalkun korkoherkkyyttä kuvaa se, että rahamarkkinakorkojen välitön nousu yhdellä prosenttiyksiköllä nostaisi korkokustannuksia noin 1,8 miljoonaa euroa vuositasolla. Vastaavasti rahamarkkinakorkojen lasku yhdellä prosenttiyksiköllä alentaisi korkokustannuksia 0,2 miljoonaa euroa.

KORKOHERKKYYS

Oheinen taulukko esittää korkokulujen herkkyyttä 100 korkopisteen muutokselle olettamalla kaikki muut seikat vakioisiksi. Korkokulujen muutos on seurausta korkotason muutoksesta vaihtuvakorkoisissa veloissa.

Korkokulujen muutos 100 korkopisteen koronnousun seurauksena

Me 2018 2017
Euro 0,8 0,5
Norjan kruunu 0,0 0,4
Ruotsin kruunu 1,0 0,4
Yhteensä 1,8 1,2

Oheinen taulukko esittää konsernin oman pääoman herkkyyttä 100 korkopisteen muutokselle olettamalla kaikki muut seikat vakioisiksi. Oman pääoman muutos on seurausta suojauslaskennan alaisten korkojohdannaisten käyvän arvon muutoksesta, joka johtuu korkotason muutoksesta.

Oman pääoman muutos 100 korkopisteen koronnousun seurauksena

Me 2018 2017
Euro - -
Norjan kruunu 0,4 0,5
Ruotsin kruunu 0,0 0,1
Yhteensä 0,4 0,6

VARAINHANKINTARISKI

Kiinteistöyhtiönä Cityconilla on iso tase, ja tarvitsee siksi sekä omaa pääomaa että velkaa. Oman pääoman minimimäärä määräytyy yhtiön lainakovenanttien perusteella. Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää kassavirtaennusteen avulla ja rahoitus pyritään järjestämään pitkäaikaisilla lainasopimuksilla välttäen suuria keskittymisiä sopimusten eräpäivissä lähiaikoina. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävillä

sitovilla nostamattomilla luottolimiiteillä sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja.

Cityconin rahoituspolitiikan mukaisesti yhtiöllä tulee olla käytössä sitovia luottolimiittejä ja likvidejä varoja kattamaan tulevan kahdentoista kuukauden aikana erääntyvät velat, hyväksytyt investoinnit ja ostot joita ei voida rahoittaa hyväksytyn budjetin tai ennusteen mukaisella operatiivisella kassavirralla tai sitovasti sovituilla kiinteistö myynneillä. Nostamattomien sitovien luottolimiittien määrä 31.12.2018 oli 530,2 miljoonaa euroa, lisäksi yhtiöllä oli käyttämättömiä konsernitililimiittejä 22,0 miljoonaa euroa ja rajoittamattomia kassavaroja 4,2 miljoonaa euroa.

Seuraava taulukko esittää konsernin rahoitusvelkojen erääntymisen sopimuksiin perustuvien kassavirtojen perusteella.Taulukko sisältää lainojen korkoihin, pääomiin ja johdannaisinstrumentteihin liittyvät maksut. Vaihtuvakorkoisten lainojen tulevat korkomaksut on arvioitu tilinpäätöshetkellä voimassa olevan korkotason perusteella ilman diskonttausta. Johdannaissopimusten tulevat korkomaksut on arvioitu interpoloimalla tulevat korkokiinnitykset tilinpäätöshetken markkinakorkotasoista ja nämä tulevat kassavirrat on diskontattu nykyarvoon.

Rahoitusvelkojen erääntymiset korot
mukaan lukien
Me
Alle
kuukauden
kuluessa
Yli kuu
kauden ja
alle vuoden
kuluessa
1-5 vuoden
kuluessa
Yli viiden
vuoden
kuluttua
Yhteensä
31.12.2018
Lainat rahoituslaitoksilta 144,5 36,7 107,0 - 288,2
Joukkovelkakirjalainat 2,6 39,8 790,7 1 297,3 2 130,4
Johdannaissopimukset - -0,1 -0,4 8,5 8,0
Ostovelkoihin ja muihin velkoihin
sisältyvät rahoitusvelat 11,1 14,6 0,0 - 25,8
31.12.2017
Lainat rahoituslaitoksilta 73,3 53,1 109,1 0,0 235,5
Joukkovelkakirjalainat - 50,3 1 085,7 1 003,9 2 139,9
Johdannaissopimukset 0,0 4,4 14,3 - 18,7
Ostovelkoihin ja muihin velkoihin sisälty
vät rahoitusvelat 15,9 18,2 0,1 - 34,1

Yhtiön käyttämät vuokrantarkistusmallit, pitkät vuokrasopimukset ja korkea liiketilojen käyttöaste johtavat pitkäaikaiseen ja vakaaseen kassavirtaan. Citycon odottaa pystyvänsä suoriutumaan yllä mainitun taulukon mukaisista lyhytaikaisista velvotteista vakaan kassavirtansa ja sitovien nostamattomien luottolimiittien avulla. Pidemmällä aikavälillä myös lainojen uudelleenrahoittaminen, joukkolainojen liikkeeseenlaskuja tai sijoituskiinteistöjen myynnit tulevat kyseeseen. Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin sitovien nostamattomien luottolimiittien erääntyminen.

Nostamattomat sitovat lainalimiitit Alle Yli kuu
kauden ja
Yli viiden
Me kuukauden
kuluessa
alle vuoden
kuluessa
1-5 vuoden
kuluessa
vuoden
kuluttua
Yhteensä
31.12.2018
Nostamattomat sitovat lainalimiitit - - 530,2 - 530,2
31.12.2017
Nostamattomat sitovat lainalimiitit - - 530,5 - 530,5

Yllä mainitut nostamattomat luottolimiitit ovat Cityconin vapaasti nostettavissa konsernin rahoitustarpeen mukaisesti.

Rahoitustoiminnasta johtuvien velkojen muutokset

Me 1.1.2018 Rahavirta Valuutta
kurssi
muutos
Käyvän
arvon
muutos
Jaksotetut
palkkiot
31.12.2018
Pitkäaikaiset korolliset velat 1 959,2 4,9 -4,6 - 2,0 1 961,4
Lyhytaikaiset korolliset
velat
124,7 53,7 0,2 - - 178,6
Johdannaiset 4,4 0,7 8,2 -5,1 - 8,2
Rahoitustoiminnasta
johtuvat velat yhteensä.
2 088,3 59,3 3,7 -5,1 2,0 2 148,2
Me 1.1.2017 Rahavirta Valuutta
kurssi
muutos
Käyvän
arvon
muutos
Jaksotetut
palkkiot
31.12.2017
Pitkäaikaiset korolliset velat 1 887,1 106,7 -35,1 - 0,5 1 959,2

velat 289,7 -158,7 -6,3 - - 124,7 Johdannaiset 5,8 - -4,0 2,7 - 4,4

johtuvat velat yhteensä. 2 182,5 -52,0 -45,4 2,7 0,5 2 088,3

LUOTTORISKI

Lyhytaikaiset korolliset

Rahoitustoiminnasta

Saatavia valvotaan annettujen luottolimiittien puitteissa, eikä niihin katsota tällä hetkellä liittyvän merkittävää luottoriskiä. Luottoriskin hallintaa palvelee asiakasriskin hallinta. Sen tavoitteena on minimoida asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa mahdollisesti tapahtuvien muutosten kielteinen vaikutus liiketoimintaan ja yhtiön tulokseen. Asiakasriskien hallinnassa keskitytään asiakkaiden liiketoiminnan tuntemiseen sekä asiakastietojen aktiiviseen seurantaan. Cityconin vuokrasopimukset sisältävät vuokravakuusjärjestelyjä, joilla osaltaan hallitaan asiakasriskiä. Myyntisaamisiin liittyvä suurin mahdollinen luottoriski vastaa liitetiedon 4.4. Myyntisaamiset ja muut saamiset mukaista tasearvoa.

Rahavaroihin ja tiettyihin johdannaisiin liittyvä luottoriski liittyy vastapuolen konkurssiin ja suurin mahdollinen luottoriski on näiden instrumenttien tasearvo. Citycon sijoittaa rahavarat siten että riski on mahdollisimman pieni, ja Citycon ei esimerkiksi sijoita varojaan osakemarkkinoille. Cityconin likviidit varat sijoitetaan pääsääntöisesti talletustileihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin, joissa vastapuolina toimivat konsernin pankkiryhmän muodostavat pankit, jotka ovat mukana konsernin lainasopimuksissa. Cityconin rahoituspolitiikassa on lisäksi määritelty hyväksytyt sijoituskohteet ja vastapuolet konsernin likviditeetin sijoittamista varten.

VALUUTTAKURSSIRISKI

Toiminta euroalueen ulkopuolisissa maissa, altistaa yhtiötä valuuttakurssimuutoksista aiheutuvalle riskille. Valuuttakurssiriski syntyy toisaalta transaktioriskinä, kun ulkomaan rahan valuuttamääräiset tapahtumat käännetään paikalliseksi kirjanpitovaluutaksi, ja toisaalta ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista aiheutuvana tase-erien muuntoriskinä. Transaktioriskiltä suojaudutaan valuuttajohdannaisilla edellyttäen, että tulevaan transaktioon ollaan sitouduttu. Tase-eriin liittyvältä riskiltä suojaudutaan pyrkimällä rahoittamaan ulkomaiset investoinnit pääosin kohdemaan valuutassa. Tällä hetkellä yhtiön valuuttakurssiriski liittyy lähinnä euron ja Ruotsin kruunun sekä euron ja Norjan kruunun väliseen kurssivaihteluun.

VALUUTTAKURSSIHERKKYYS

Oheinen taulukko esittää konsernituloslaskelman rahoituskulujen herkkyyttä valuuttakurssien viiden prosentin muutokselle olettamalla kaikki muut seikat vakioisiksi. Muutokset ovat lähinnä seurausta rahoitusinstrumentien käyvän arvon muutoksista ja valuutoissa maksettujen korkojen muutoksista koska pääomat ovat täysin suojattu.

vaikutus rahoituskuluihin

Me 2018 2017
Ruotsin kruunu 0,1 -0,0
Norjan kruunu -0,6 -0,8
Yhteensä -0,5 -0,9

B) Pääomarakenteen hallinta ja rahoituskovenanttisitoumukset

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Yhtiön pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on tukea yhtiön tavoitteita, maksimoida omistaja-arvoa, täyttää mahdolliset lainasopimusten asettamat ehdot ja turvata yhtiön osingonmaksukyky. Yhtiön pääomarakennetta säädellään aktiivisesti ja pääomarakenteen asettamat edellytykset otetaan huomioon eri rahoitusvaihtoehtoja arvioitaessa. Yhtiö voi mukauttaa pääomarakennettaan tekemällä päätöksiä esimerkiksi uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta, lainarahoituksen nostamisesta tai osingonmaksua muuttamalla.

Citycon seuraa pääomarakennetta omavaraisuusasteen ja luototusasteen (LTV) perusteella. Yhtiön pitkän aikavälin tavoite LTV:lle on 40-45%.

Omavaraisuusasteen ja LTV:n laskentakaavat löytyvät tunnuslukujen laskentaperiaatteista sivulta 43.

Omavaraisuusaste:

Me 2018 2017
Oma pääoma yhteensä (A) 2 089,0 2 208,5
Taseen loppusumma 4 622,7 4 678,0
Vähennetään saadut ennakot 19,1 15,8
./. (Taseen loppusumma - saadut ennakot) (B) 4 603,7 4 662,2
Omavaraisuusaste, % (A/B) 45,4 % 47,4 %

LTV (Luototusaste) -%:

Me 2018 2017
Muutokset ovat lähinnä seurausta rahoitu Korolliset velat yhteensä (liitetieto 3.4.) 2 140,0 2 083,9
sinstrumentien käyvän arvon muutoksista ja Vähennetään rahavarat (liitetieto 3.8.) 11,4 10,1
valuutoissa maksettujen korkojen muutok
sista koska pääomat ovat täysin suojattu.
Korolliset nettovelat (A) 2 128,6 2 073,7
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo taseessa mukaanlukien myytävänä olevat sijoituskiin
teistöt ja osuudet yhteisyrityksissä (liitetieto 2.1, 2.2 ja 2.3.) (B)
4 374,1 4 436,9
Viiden prosentin valuuttakurssien vahvistumisien LTV, % (A/B) 48,7 % 46,7 %

Omavaraisuusaste laski vuonna 2018 johtuen alhaisemmasta omasta pääomasta ja huolimatta siitä että taseen loppusumma laski. LTV (luototusaste) nousi vuoden 2018 aikana johtuen korkeammasta korollisesta nettovelasta ja alhasemmista sijoituskiinteistöjen käyvistä arvoista.

RAHOITUSKOVENANTTISITOUMUKSET

Cityconin pankkilainojen ehdoissa antaman sitoumuksen mukaan konsernin omavaraisuusasteen tulee ylittää 32,5 % ja korkokatteen tulee olla vähintään 1,8. Omavaraisuusastetta laskettaessa omasta pääomasta vähennetään konsernin johdannaissopimuksista aiheutuvat ei-kassavaikutteinen omaan pääoman kirjattu voitto/tappio sekä määräysvallattomien omistajien osuus. Korkokate lasketaan jakamalla käyttökate, josta on oikaistu kertaluonteiset voitot/ tappiot, varaukset sekä ei-kassavaikutteiset erät, nettorahoituskuluilla.

Näin laskien 31.12.2018 konsernin omavaraisuusaste oli 45,4 % (47,4%) ja korkokate oli 3,8 (3,8).

Cityconin vuosina 2013, 2014, 2015, 2016, 2017 ja 2018 liikkeeseenlaskemien joukkolainojen trust deed -sopimuksissa antaman sitoumuksen mukaan konsernin vakavaraisuusasteen tulee alittaa 0,65 ja vakuudellisen vakavaraisuusasteen tulee alittaa 0,25. Vakavaraisuusaste lasketaan jakamalla konsernin konsolidoitu nettovelka taseen loppusummalla. Vakuudellinen vakavaraisuusaste lasketaan jakamalla konsernin konsolidoitu vakuudellinen nettovelka taseen loppusummalla.

Näin laskien 31.12.2018 konsernin vakavaraisuusaste oli 0,48 (0,46) ja vakuudellinen vakavaraisuusaste oli 0,02 (0,02).

3.6. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdannaissopimukset ja suojauslaskennan soveltaminen

Johdannaissopimuksia käytetään Cityconin rahoituspolitiikan mukaisesti korollisen velan korkoriskin ja valuuttakurssiriskin suojaamistarkoituksessa. Johdannaiset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon (jos sellainen on), ja sen jälkeen ne arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon taseessa.

Citycon käyttää rahavirran korkoriskin suojaamiseen koronvaihtosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla suojaudutaan vaihtuvien korkojen aiheuttamilta muutoksilta vastaisten korkomaksujen kassavirtoihin (rahavirran suojaus) ja näin syntyvältä tuloksen heilahtelulta. Suojattavat instrumentit ovat pitkäaikaista vaihtuvakorkoista velkaa , joka ollaan aikeissa jälleenrahoittaa eräpäivänä vastaavankaltaisilla ehdoilla. Konserni soveltaa IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksissaan 1.1.2018 alkaen. Ennen 1.1.2018 Citycon sovelsi koronvaihtosopimuksissaan IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Koronvaihtosopimuksiin sovellettuun suojauslaskentaan ei tullut muutoksia IFRS 9 käyttöönotossa, vaikka IFRS 9 standardin vaatimukset suojauslaskennan käyttämiseen eriävät IAS 39 vaatimuksista. Tällöin suojaustarkoituksessa käytettävien koronvaihtosopimusten tehokkaan osan käypien arvojen muutokset kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vastaavanlaisesti laajan konsernituloslaskelman muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomasta osuudesta johtuva merkittävä käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon rahastoon kirjattu erä kirjataan tulosvaikutteisesti, kun suojauskohteen rahavirrat realisoituvat ja vaikuttavat tulokseen. Mikäli suojauslaskennan edellytykset eivät täyty, arvonmuutokset kirjataan kokonaisuudessaan tulosvaikutteisesti.

Tällä hetkellä Cityconilla on kolme koronvaihtsopimusta suojauslaskennassa joiden pääomat ovat 625, 625 ja 1 000 miljoonaa Norjan kruunua, yhteensä 226,2 miljoonaa euroa.

Koronvaihtosopimusten perusteella syntyvät korkomaksut kirjataan korkokuluihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat arvonmuutokset kirjataan muihin rahoituskuluihin tai -tuottoihin, jos suojauslaskentaa ei ole sovellettu. Taseessa koronvaihtosopimuksen käypä arvo on esitetty joko lyhyt- tai pitkäaikaisissa saamisissa tai lyhyt- ja pitkäaikaisissa veloissa. Kaikki Cityconin koronvaihtosopimukset olivat suojauslaskennan alla 31.12.2018.

Citycon käyttää valuuttajohdannaisia kuten termiinejä ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksia suojaamaan ulkomaan rahan määräisiin rahoitusvaroihin ja -velkoihin sisältyvää valuuttakurssiriskiä. Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti, koska myös ulkomaan rahanmääräisten rahoitusvarojen ja -velkojen kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten koronmaksut ja valuuttatermiinien termiinipisteet sisältyvät korkokuluihin.

Suojauslaskenta (käyvän arvon suojaus) koron- ja valuutanvaihtosopimuksille tehdään samalla tavalla kuin koronvaihtosopimuksille, paitsi että valuuttakurssista johtuva käypäarvo kirjataan näissäkin tapauksissa tulosvaikutteisesti rahoituskuluihin ja koron muutoksista johtuva käyvänarvon muutos kirjataan taseen joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin saamisiin tai lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin. Vuoden vaihteessa 31.12.2018 Citycon ei soveltanut suojauslaskentaa sen koron- ja valuutanvaihtosopimuksille, mutta periodin aikana Cityconilla on yksi koron- ja valuutanvaihtosopimus johon sovellettiin suojauslaskentaa jonka pääoma oli 1 000 miljoonaa Norjan kruunua. Sopimus suljettiin heinäkuussa 2018.

A) Johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot

Nimellisarvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo
Me 2018 2018 2017 2017
Koronvaihtosopimukset
Erääntyminen:
alle vuosi - - - -
1-5 vuotta 226,2 1,4 228,7 0,2
yli 5 vuotta - - - -
Yhteensä 226,2 1,4 228,7 0,2
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Erääntyminen:
alle vuosi - - - -
1-5 vuotta - - 457,9 15,0
yli 5 vuotta 316,8 8,0 - -
Yhteensä 316,8 8,0 457,9 15,0
Valuuttatermiinit
Erääntyminen:
alle vuosi 269,6 0,5 84,6 1,6
Kaikki yhteensä 812,6 9,9 771,2 16,8

Johdannaissopimusten käyvät arvot kuvaavat sopimusten markkina-arvoa tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Katso liitetieto 3.3. Rahoitusintrumenttien luokittelu osa B) johdannaisten käypien arvojen määrittämisen periaatteista.

Sopimusten käypiin arvoihin sisältyvä valuuttajohdannaisista ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksista tuleva valuuttakurssitappio -6,7 miljoonaa euroa (20,9) on kirjattu konsernituloslaskelmaan.

Tilinpäätöshetkellä koronvaihtosopimusten ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten keskimääräinen kiinteä korko oli 1,19% (1,97 %).

B) Johdannaissopimuksia joihin sovelletaan suojauslaskentaa C) Suojainstrumenttien vaikutus tilinpäätökseen

Korkojohdannaiset Varat Velat Varat Velat
Me 2018 2018 2017 2017
Koronvaihtosopimuksia, käypä arvo 1,4 - 0,2 -
Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, käypä arvo - - 6,2 -

Konserni soveltaa IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa kaikkiin 31.12.2018 voimassaoleviin koronvaihtosopimuksiinsa. Tällöin suojaustarkoituksessa käytettävien koronvaihtosopimusten tehokkaan osan käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan konsernituloksen eriin. Käyvän arvon voitto ja tappiot tuloutetaan konsernituloslaskelmaan sitä mukaa kun kassavirrat toteutuvat ja korkokulut kirjataan konsernituloslaskelmaan.

Cityconilla on myös koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, joilla euromääräistä velkaa vaihdetaan Ruotsin kruunumääräiseksi. Näille ei sovelleta suojauslaskentaa 31.12.2018.

Korkojohdannaisista ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksista suojauslaskentaa sovelletaan sopimuksille, joiden nimellisarvo on 226,2 miljoonaa euroa (336,6). Näiden johdannaisten kiinteä korko on 1,1–1,2 %.

Vuoden 2018 alusta tehokkuuden suojausvaatimukset on määritelty ja dokumentoitu IFRS 9 mukaisesti. Suojattavan ja suojaavan instrumentin välillä on taloudellinen yhteys siltä osin kun rahavirran suojaamiseksi solmittujen korkojohdannaisten keskeiset ehdot on neuvoteltu vastaamaan suojattavien vaihtuvakorkoisten lainojen vastaavia ehtoja. Lisäksi Cityconin luottoriskiarvioinnin mukaan luottoriski ei hallitse suojauksen arvonmuutosta ja suojausaste on 1:1, tarkoittaen sitä, että suojauksen ja suojattavan kohteen nominaali ovat tarkasti linjassa keskenään. Mahdollinen suojauksen tehottomuuden lähde voisi olla jos korot (NIBOR) olisivat negatiivisia, jolloin suojausinstrumentin ja suojattavan kohteen käypien arvojen muutoksessa voi olla ero, koska suojausinstrumentilla ei ole korkolattiaa ja suojattavalla kohteella korkolattia on 0%.

Kaikkien suojattavien instrumenttien tulevat korkovirrat vaikuttavat rahavirran suojaamisen tehokkaan osan voiton tai tappion määrittämiseen johdannaisille, jotka on määritetty suojaamaan rahavirtaa.

Johdannaiset joihin sovellettiin suojauslaskentaa arvioitiin tehokkaiksi 31.12.2018 sekä 31.12.2017. Kyseisten johdannaisten käypä arvo oli 1,4 miljoonaa euroa (6,3) tilikauden päättyessä ja niiden käyvän arvon muutos 1,6 miljoonaa euroa (-2,5) on kirjattu muihin laajan konsernituloksen eriin verovaikutus huomioituna.

Tämän lisäksi Sektor Portefølje II AS:llä on koronvaihtosopimuksia joista 0,2 miljoonaa euroa (0,8) on kirjattu laajan tuloslaskelman erään "Osuus yhteisyrityksien muista laajan konsernituloksen eristä".

Suojauslaskennan alla olevien suojainstrumenttien vaikutus konsernitaseeseen

Periodin
käyvän arvon
muutos jonka
perusteella
Erä tehottumuutta
Me Nimellisarvo Tasearvo konsernitaseessa mitataan
31.12.2018
Pitkäaikaiset varat,
Johdannais
Koronvaihtosopimukset 226,2 1,4 sopimukset 1,2

Kassavirransuojauksen vaikutus konsernituloslaskelmaan ja laajaan konsernituloslaskelmaan

Me Laajaan
tuloslaskelmaan
kirjattu voitto/
tappio suojista
Tuloslaskelmaan
kirjattu
tehtottomuus
Erä konsernitu
loslaskelmassa
Laajasta
tuloslaskelmasta
tuloslaskelmaan
kirjattu summa
Erä konsernitu
loslaskelmassa
31.12.2018
päättyvä vuosi
Koronvaihto
sopimukset
1,1 - - - -

3.7. VASTUUSITOUMUKSET

Vakuudet ja muut vastuusitoumukset

Me 2018 2017
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä ja pantattu osakkeita
Lainat rahoituslaitoksilta 100,5 101,6
Vastuusitoumukset veloista
Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin 130,7 132,1
Pankkitakaukset ja emon takaukset 33,2 40,9

Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin

Kiinnitykset liittyivät tiettyihin tytäryhtiöiden pankkilainoihin, joiden vakuudeksi nämä tytäryhtiöt olivat antaneet kiinnityksiä.

Pankkitakaukset ja emon takaukset

Takaukset liittyvät pääasiassa tytäryhtiöiden puolesta annettuihin emoyhtiön takauksiin kolmansille osapuolille, tai kolmansille osapuolille avattuihin pankkitakauksiin.

3.8. RAHAVARAT

Me 2018 2017
Käteinen raha ja pankkitilit 4,2 3,7
Rajoitetut rahavarat 7,2 6,4
Yhteensä 11,4 10,1

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat koostuvat edellä esitetyistä rahavaroista. Rajoitetut rahavarat liittyvät lähinnä lahjakortteihin.

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

4. MUUT LIITETIEDOT

4.1. TULOVEROT

Me 2018 2017
Tilikauden tulokseen perustu
vat verot -0,2 -0,8
Edellisten tilikausien verot 0,0 0,0
Laskennalliset verokulut -4,8 -5,1
Tuloverokulut -5,0 -5,9

Cityconilla ei ollut suoraan omaan pääomaan kirjattuja tilikauden tulokseen perustuvia veroja vuonna 2018 ja 2017.

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Me 2018 2017
Voitto ennen veroja 21,7 93,8
Verot laskettuna kotimaan
verokannalla
4,3 18,8
Tytäryhtöiden verokannan
muutos
-8,3 -6,4
Sijoituskiinteistöjen käyvän
arvot
11,3 -17,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden
poikkeava verokanta
-2,6 -2,0
Kirjaamattomat laskennalliset
verosaatavat tappioista
1,5 1,2
Verotuksellisten tappioiden
käyttö
-4,9 1,2
Verovapaat tuotot vähennet
tynä vähennyskelvottomilla
kuluilla 1,8 6,5
Muut 1,9 3,8
Tuloverot 5,0 5,9
Efektiivinen verokanta, % 23,2 % 6,3 %

Tuloverot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden veronalaiseen tuloon perustuvat verot, edellisten kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin maan voimassaolevan verosäännöstön perusteella. Kun laskennallisen veron kirjaaminen aiheutuu omaan pääomaan kirjattavasta erästä, kuten suojausinstrumenttina käytetyn johdannaisen käyvän arvon muutoksesta, myös laskennallinen vero kirjataan omaan pääomaan.

Citycon on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Verolainsäädännön monimutkaisuus, alati muuttuva lainsäädäntö ja toimintaympäristö vaatii Cityconilta arvioita ja oletuksia verolaskentaa laadittaessa. Erityisesti korkokulujen vähennyskelpoisuuteen liittyvä verolainsäädäntö on muuttunut ja muuttumassa Cityconin toimintamaissa. Citycon valvoo ja analysoi muutosten vaikutuksia osana normaalia toimintaansa.

Tulevaisuuden verotettavat tulot ovat epävarmoja ja lopullisen veron määrä voi poiketa alun perin kirjatusta. Jos lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatuista määristä, erot voivat vaikuttaa sekä kauden verotettavaan tuloon, verosaamisiin ja velkoihin että laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin.

4.2. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verosaamisen ja -velkojen muutokset Siirto
vuoden 2018 aikana: Kirjattu muihin laskennallisista Erät, joita ei
Kirjattu tulos laajan verosaamisista merkitä Valuutta
Me 1.1.2018 laskelmaan tuloksen eriin verovelkoihin taseelle kurssierot 31.12.2018
Laskennalliset verosaamiset
Verotuksessa vahvistetut tappiot 4,8 3,5 - - - - 8,4
Koronvaihtosopimusten arvostaminen -0,6 1,2 -0,4 - - - 0,3
Muut erät - 0,4 - - - - 0,4
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 4,3 5,1 -0,4 - 9,0
Laskennalliset verovelat
Sijoituskiinteistöjen arvostus käypään arvoon 1) 299,0 7,9 - - - -4,2 302,2
Vuokrattujen kiinteistöjen ja hallinnoitujen kauppa
keskusten sopimusten arvot 1,9 -0,4 - - - - 1,4
Rahoituskulujen jaksotuserot 0,4 0,0 - - - - 0,4
Laskennallisten verojen oikaisu osana
myytyjen kohteiden kauppahintaa - 2,5 - - -2,5 0,0
Laskennalliset verovelat yhteensä 301,1 9,9 - 2,5 -4,2 304,4

1) Sijoituskiinteistöihin liittyvää laskennallista verovelkaa vastaan on netotettu 9,7 miljonaa euroa vahvistetuista tappioista syntyvää laskennallista verosaamista.

Laskennallisten verosaamisen ja -velkojen muutokset
vuoden 2017 aikana:
Kirjattu muihin Siirto
laskennallisista
Erät, joita ei
Kirjattu tulos laajan verosaamisista merkitä Valuutta
Me
Laskennalliset verosaamiset
1.1.2017 laskelmaan tuloksen eriin verovelkoihin taseelle kurssierot 31.12.2017
Verotuksessa vahvistetut tappiot 3,6 1,2 - - - 4,8
Koronvaihtosopimusten arvostaminen -0,8 -0,4 0,6 - - - -0,6
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 2,9 0,8 0,6 - 4,3
Laskennalliset verovelat
Sijoituskiinteistöjen arvostus käypään arvoon 1) 309,1 3,3 - - -13,4 299,0
Vuokrattujen kiinteistöjen ja hallinnoitujen kauppa
keskusten sopimusten arvot 2,6 -0,5 - - -0,2 1,9
Rahoituskulujen jaksotuserot 0,6 -0,2 - - 0,4
Laskennallisten verojen oikaisu osana
myytyjen kohteiden kauppahintaa - 3,3 - - -3,3
Laskennalliset verovelat yhteensä 312,2 5,9 - 3,3 -13,6 301,1

Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan varojen ja velkojen verotusarvojen ja kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Suurin väliaikainen ero syntyy sijoituskiinteistöjen käyvän arvon ja verotuksellisen arvon erosta. Tällöin veron laskenta perustuu kiinteistön käyvän arvon ja verotuksessa poistamattoman jäännösarvon väliseen eroon. Sääntöä sovelletaan, vaikka kiinteistömyynti toteutetaan myymällä osakkeet eikä siinä huomioida mahdollisten veroseuraamusten todennäköisyyttä.

Muita väliaikaisia eroja aiheutuu muun muassa vahvistetuista tappioista ja rahoitusinstrumenteista. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Konserniyrityksillä oli 31.12.2018 sellaisia vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu 8,6 miljoonaa euroa (7,0) verosaamista, koska näille konserniyrityksille ei todennäköisesti kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot voitaisiin hyödyntää.

Kun vahvistetuista tappioista kirjataan verosaamista, tulee arvioida, onko todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

1) Sijoituskiinteistöihin liittyvää laskennallista verovelkaa vastaan on netotettu 12,8 miljonaa euroa vahvistetuista tappioista syntyvää laskennallista verosaamista.

4.3. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Me 2018 2017
Hankintameno 1.1. 31,4 32,3
Lisäykset 2,3 0,7
Vähennykset -0,2 0,0
Valuuttakurssierot -0,3 -1,6
Hankintameno 31.12. 33,2 31,4
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1. -12,6 -9,8
Poistot -2,5 -3,1
Valuuttakurssierot 0,1 0,2
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.
-15,1 -12,6
Kirjanpitoarvo 1.1. 18,8 22,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 18,1 18,8

Aineettomat hyödykkeet sisälsivät liiketoimintojen hankinnassa (Norjan liiketoimintahankinta 14.7.2015) kirjattujen vuokrattujen kiinteistöjen ja hallinnoitujen kauppakeskusten sopimusten arvot sekä IT-ohjelmia ja lisenssejä. Vuokrattujen kiinteistöjen ja hallinnoitujen kauppakeskusten sopimusten arvo oli 14,3 miljoonaa euroa 31.12.2018 (14,8). AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen, kun hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat

Vuokrattujen kiinteistöjen sopisopimusajan aikana.

Hallinnoitujen kauppakeskusten toin sopimusajan aikana.

IT-ohjelmistot poistetaan vaikutusaikanaan tasapoistoin 3-7 vuodessa.

AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMINEN

Jokaisena tilinpäätöspäivänä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden osalta arvioidaan, onko arvonalentumisesta viitteitä. Mikäli arvon alentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan kon-

4.4. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Me 2018 2017
Vuokra- ja myyntisaamiset 14,5 11,8
Odotettavissa olevat
luottotappiot -3,6 -2,9
Vuokra- ja myyntisaamiset
(netto) 10,8 8,9
Korkosaamiset 2,4 2,4
Rahoitusvarat yhteensä 13,2 11,3
Siirtosaamiset 12,5 8,9
ALV-saamiset 1,7 2,7
Muut saamiset 15,8 8,5
Yhteensä 43,2 31,5

Vuokra- ja myyntisaamisten ikäjakauma

Me 2018 Odotettavissa olevien luottotappioiden osuus Odotettavissa olevat luottotappiot Ei erääntyneet 4,1 1,4 % 0,1 alle kuukausi 2,5 8,1 % 0,2 1 -3 kuukautta 1,0 24,2 % 0,2 3-6 kuukautta 2,5 28,1 % 0,7 6-12 kuukautta 2,9 45,4 % 1,3 1-5 vuotta 1,5 74,0 % 1,1 Yhteensä 14,5 3,6

Vuokra- ja myyntisaamisten ikäjakauma

Me 2017
Ei erääntyneet 2,4
alle kuukausi 1,9
1 -3 kuukautta 2,0
3-6 kuukautta 1,3
6-12 kuukautta 2,7
1-5 vuotta 1,6
Yhteensä 11,8

Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset tilikauden aikana

Me 2018 2017
Alkusaldo -2,9 -2,8
Lisäys -1,4 -1,1
Käytetty 0,2 0,0
Peruttu tarpeettomana 0,5 1,0
Odotettavissa olevat
luottotappiot tilikauden
lopussa -3,6 -2,9

Vuokra- ja myyntisaamiset ovat korottomia saamisia ja niiden maksuehto on 2–20 päivää. Vuokravakuudet vastaavat 2–6 kuukauden vuokria ja muita maksuja.

RAHOITUSVARAT

Rahoitusvarat sisältävät vuokra- ja myyntisaamiset sekä korkosaamiset, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa ja jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja suoraan velalliselle. Ne arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Tasearvoa alennetaan odotettavissa olevien luottotappioden määrällä.

RAHOITUSVAROJEN ARVON ALENTUMINEN

Rahoitusvarojen osalta tappiota koskeva vähennyerä arvostetaan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Odotettavissa oleva luottotappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

ODOTETTAVISSA OLEVAT LUOTTOTAPPIOT

Vuodesta 2018 lähtien voimaan astunut IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi sisältää uutta ohjeistusta koskien rahoitusvaroihin kirjattavia arvonalentumisia. Citycon konsernin kannalta standardin keskeisin muutos on se, että vuokra- ja myyntisaamisiin kohdistuva luottoriski on huomioitava saamisten arvostuksessa raportointiajankohtana saamisten koko elinkaaren ajalta.

Citycon katsoo konsernin saamisiin kohdistuvan luottoriskin sisältyvän konsernin vuokra- ja myyntisaamisten kirjanpitoarvoon olennaisilta osin jo konsernissa suoritettavan saamiskohtaisen vuokra- ja myyntisaamisten tarkastelun johdosta. IFRS 9 standardin käyttöönoton myötä, Citycon konserni kuitenkin huomioi raportoinnissaan odotettavissa olevat luottotappiot saamiskannassaan myös

koko elinkaaren ajalta, jolla on vaikutusta erityisesti vielä erääntymättömien saamisten arvostukseen.

Citycon arvioi odotettavissa olevien luottotappioiden määrää saamiskannassaan perustuen saatavilla olevaan historialliseen tietoon konsernille kertyneistä luottotappioista ja odotuksiin taloudellisten olosuhteiden kehityksestä. Odotukset taloudellisten olosuhteiden kehityksestä perustuvat ensisijaisesti tunnuslukuihin, jotka antavat viitteitä Citycon konsernin operatiivisen toiminnan ja asiakaskunnan taloudellisesta kehityksestä.

Citycon soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden arvioinnin osalta standardin sallimaa yksinkertaistettua menettelyä. Citycon konsernin vuokra- ja myyntisaamiset eivät konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen pidä sisällään IFRS 15 standardin tarkoittamaa merkittävää rahoituskomponenttia.

4.5. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Me 2018 2017
Ostovelat 10,7 14,7
Korkovelat 15,1 19,5
Rahoitusvelat yhteensä 25,8 34,1
Lyhytaikaiset saadut ennakot 18,9 15,7
Siirtovelat 28,1 23,6
ALV-velat 3,9 3,5
Muut korottomat lyhytaikaiset
velat 0,8 0,0
Yhteensä 77,5 76,9

Ostovelkojen ja muiden velkojen tulevien maksujen erääntymispäivät:

Me 2018 2017
alle 1 kuukausi 60,5 57,2
1–3 kuukautta 6,8 7,5
3-6 kuukautta 4,0 9,5
6-12 kuukautta 5,5 1,6
1-2 vuotta 0,8 0,2
2-5 vuotta - -
yli 5 vuotta - 0,8
Yhteensä 88,3 76,9

RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelkoihin kuuluvat ostovelat ja korkovelat, jotka merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

5. KONSOLIDOINTI

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Citycon Oyj:n, sen tytäryhtiöt sekä osuudet osakkuus-, yhteis- ja yhteistoimintayrityksissä.

TYTÄRYHTIÖT

Tytäryhtiöt ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta on olemassa silloin, jos konsernilla on: olemassa oleva oikeus johtaa yhteisön olennaisia toimintoja riski tai oikeus liittyen vaihteleviin tuottoihin omistusosuudelleen yhteisössä, ja kyky käyttää määräysvaltaansa vaikuttaakseen yhteisön tuottoihin.

Jos konsernilla on vähemmän kuin enemmistöosuus yhteisön ääni- tai vastaavasta oikeudesta, konserni huomioi kaikki relevantit tosiasiat ja olosuhteet arvioidessaan määräysvaltaansa yhteisössä, mukaan lukien muiden yhteisön omistajien kanssa tehdyt sopimukset. Konserni uudelleenarvioi määräysvaltaansa yhteisössä, mikäli tosiasiat tai olosuhteet osoittavat, että yksi tai useampi kolmesta kontrollitekijästä

on muuttunut. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä alkaen, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut yhtiöt siihen päivään asti, jolloin määräysvalta lakkaa.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on eliminoitu konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäinen voitonjako.

YHTEISET TOIMINNOT

Sellaisia Suomessa toimivia keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä, joista Citycon omistaa alle 100 %, käsitellään yhteisinä toimintoina IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardin mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät varansa ja velkansa, mukaan lukien osuutensa yhteisistä varoista ja veloista. Lisäksi konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät tuottonsa ja kulunsa, mukaan lukien osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista ja kuluista. Edellä mainittua yhdistelytapaa sovelletaan kaikkiin tällaisiin yhteisiin toimintoihin.

Keskinäiset kiinteistöyhtiöt, joista omistetaan alle 50 %, käsitellään edellä kuvatulla tavalla yhteisinä toimintoina.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET LIIKETAPAHTUMAT

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Arvostamisesta aiheutuneet kurssierot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin ja -tuottoihin.

Tilinpäätöshetken ulkomaan rahan määräiset monetaariset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan euroiksi arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muut ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Tästä aiheutuva kurssiero kirjataan omana muuntoeroeränään muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.

5.1. LIIKETOIMINTAHANKINNAT JA LIIKEARVO

LIIKETOIMINTAHANKINNAT Liiketoimintahankintojen tekemiseen sovelletaan IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia, jonka mukaan hankintameno kohdistetaan hankituille varoille, veloille ja vastuusitoumuksille niiden käypien arvojen mukaisesti. Liikearvoa syntyy, kun annettu vastike ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

LIIKEARVO

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Laskennalliset verovelat arvostetaan nimellisarvoon (ei käypään arvoon). Liiketoiminnan yhdistämisessä arvostetut laskennalliset verovelat muodostavat liikearvoa, jos laskennallisten verovelkojen nimellisarvo on korkeampi kuin niiden käypä arvo hankintahetkellä.

Siihen määrään asti kuin laskennallisten verovelkojen nimellisarvon ja käyvän arvon välinen erotus laskee myöhemmin, esimerkiksi verotukseen liittyvistä muutoksista, kuten konsernin veroasteen vähentymisestä johtuen, alkuperäinen laskennallisista veroveloista muodostunut liikearvo voi pienentyä.

köstä, jolle on kohdistettu liikearvoa, myydään, liikearvo, joka kohdistuu kyseiselle myydylle osalle, kirjataan pois liiketoiminnan muuna kuluna. Liikearvo kohdistetaan myydylle osalle luovutettavan toiminnon ja jäljelle jäävän osan arvojen suhteessa.

LIIKETOIMINTAHANKINNAT

JA OMAISUUSHANKINNAT Citycon hankkii sijoituskiinteistöjä omistukseensa liiketoimintahankintoina sekä omaisuushankintoina.

Citycon soveltaa liiketoimintahankintoihin IFRS 3 Liiketoimintojen käsittelyä ja omaisuushankintoihin IAS 40 Sijoituskiinteistöt -standardia. Citycon käyttää harkintaa arvioidessaan onko

sijoituskiinteistön tai sijoituskiinteistöportfolion hankinta liiketoiminta- vai omaisuushankinta. Mikäli kiinteistön lisäksi hankintaan sisältyy merkittävä määrä hankittuja toimintoja, hankintaa käsitellään liiketoimintahankintana. Toimintojen merkitys arvioidaan IFRS 3 -standardissa esitetyn liiketoiminnan (esim. ylläpito, siivous, turvallisuus, kirjanpito, jne.) määritelmän mukaisesti.

A) Liiketoimintahankinnat ja liikearvo

Me 2018 2017
Hankintameno 1.1. 153,3 173,4
Muutos valuuttakurssista -1,1 -9,3
Liikearvon alennus johtuen
tuloveroprosentin muutokses
ta Norjassa
-3,5 -3,4
Liikearvon alennus johtuen
myydyistä kohteista Norjassa
-3,0 -7,4
Hankintameno 31.12. 145,7 153,3

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2018 liikearvo muodostui kokonaan 14.7.2015 tehdystä Norjan liiketoiminnan hankinnasta. Liikearvo on kohdistettu kokonaisuudessaan Norjan liiketoimintayksikköön. Liiketoimintayksiköstä myytiin tilikauden 2018 aikana 2 (3) kohdetta.

Norjan yhteisöverokanta alenee tilikaudella 2019 alkaessa 23%:sta yhdellä prosentilla 22%:iin. Johtuen tulevasta verokannan muutoksesta, kirjattiin tilikauden 2018 viimeisellä vuosineljänneksillä liikearvoa alas 3,5 miljoonaa euroa. Aleneva verokanta vastaavasti vaikutti positiivisesti laskennallisten verojen muutokseen.

Citycon ei ole tehnyt liiketoimintahankintoja vuosien 2018 tai 2017 aikana.

B) Liikearvon arvonalentumistestaus

LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa ja kun olosuhteet antavat viitteitä siitä, että omaisuuserän kirjanpitoarvo on alentunut. Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja. Liikearvon arvonalentuminen määritellään arvioimalla sen rahavirtaa tuottavan yksikön (tai yksikköryhmän) kerrytettävissä olevaa rahamäärää, johon liikearvo liittyy. Jos rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin yksikön kirjanpitoarvo, kirjataan arvonalentumistappio. Liikearvoon liittyviä arvonalentumistappioita ei voi peruuttaa tulevilla tilikausilla.

Citycon määrittää kerrytettävissä olevat rahavirrat käyttöarvolaskelmilla, jotka perustuvat ulkopuolisen arvioitsijan laatimaan sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määritykseen 10 vuoden kassavirroista liitetiedoissa numero 2.1 esitetyn mukaisesti sekä hallinnon kuluihin ja liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin hallituksen hyväksymän budjetin mukaisesti. Kassavirrat eivät sisällä uudelleenjärjestelytoimintoja, joihin Citycon ei ole vielä sitoutunut, tai merkittäviä tulevia investointeja, jotka parantavat testattavan rahavirtaa tuottavan yksikön omaisuuserien suorituskykyä. Kerrytettävissä olevaan rahamäärään vaikuttavat erityisesti oletukset diskonttokorosta ja nettovuokratuotoista.

Arvonalentumistesti tehdään liikearvon nettomäärälle, eli liikearvosta vähennetään hankintahetkellä määritetty laskennallisten verovelkojen nimellisarvon ja käyvän arvon välinen erotus.

Testattavan omaisuuserän määrä oli noin 1 378,4 miljoonaa euroa (1 431,0) sisältäen testattavan liikearvon. Ennakoitujen rahavirtoihin sovellettava diskonttokorko ennen veroja oli 4,27 % (3,91 %). Norjan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä oli yhteensä 1 533,9 miljonaa euroa (1 605,2) ylittäen noin 155,5 miljoona euroa (174,1) omaisuuserän tasearvon, joten liikearvon arvonalentumiskirjaukselle ei ole tarvetta.

KÄYTTÖARVON LASKENNASSA KÄYTETYT TÄRKEIMMÄT OLETTAMUKSET

Käyttöarvon laskennassa eniten vaihtelua aiheuttavat olettamukset diskonttokorosta sekä olettamuksista, joita on käytetty nettovuokratuoton laskennassa. Nettovuokratuoton laskenta perustuu yhtiön ulkopuolisen kiinteistöarvioitsijan laatimiin 10 vuoden kassavirtalaskelmiin sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittämiseksi. Niihin liittyvät merkittävimmät olettamat on esitetty liitetiedossa 2.1. Diskonttokorko kuvastaa markkinoiden näkemystä Norjan yksikköön kohdistuvista riskeistä, kun huomioon otetaan rahan aika-arvo sekä Norjan yksikköön liittyvät erityisriskit. Diskonttokoron laskenta perustuu oman ja vieraan pääoman kustannusten painotettuun keskiarvoon (WACC). Jäännösarvo pääomitetaan ulkopuolisen arvioitsijan tuotto-odotuksella 5,36 % (5,40), joka heijastaa kiinteistökohtaisia riskejä ja markkinariskiä.

HERKKYYS OLETTAMUKSISSA TAPAHTUVILLE MUUTOKSILLE

Kerrytettävissä olevaa rahamäärää koskevat tärkeimmät olettamukset liittyvät nettovuokratuottoon ja tuottovaateeseen kuten esitetty liitetiedossa 2.1. Herkkyyttä on analysoitu erikseen nettovuokratuottojen ja tuottovaateiden suhteen muiden tekijöiden pysyessä vakioina. Nettovuokratuottojen heikentyessä yli 8,79 %:ia (9,50) nykyisestä tasosta omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi tasearvon. Yhtiön määrittelemän tuottovaatimuksen 4,27 % (3,91) sekä ulkopuolisen arvioitsijan määrittämän terminaaliarvon tuotto-odotuksen 5,36 % (5,40) molempien kasvaessa yli 0,58 %-yksikköä (0,63) omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi tasearvon.

5.2. MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN HANKINTA

Citycon hankki tilikauden 2018 aikana 25,0 prosentin vähemmistöosuuden Red City Ab -nimisestä yhtiöstä. Aiemmin Citycon omisti yhtiöstä 75,0 prosentin enemmistöosuuden. Citycon ei tehnyt vähemmistöosuuden hankintoja tilikaudella 2017..

Cityconilla ei ollut merkittäviä määräysvallattomien omistajien osuuksia tytäryhtiöissään 31.12.2018 tai 31.12.2017.

Me 2018 2017
Liikearvo yhteensä 145,7 153,3
Laskennallisen verovelan
nimellisarvon ja käyvän arvon
välinen ero hankintahetkellä
-85,1 -91,8
Liikearvo arvonalentumis
testausta varten 60,6 61,5

LIIKEARVO ARVONALENTUMIS-TESTAUSTA VARTEN

Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetään johdon harkintaa ja oletuksia erityisesti kerrytettävissä olevien rahamäärien määrittelyyn, joihin vaikuttavat esimerkiksi oletukset diskonttokorosta ja nettovuokratuotoista.

5.3. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT JA KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET

A) Lähipiiri

Konserniyhtiöt ja muutokset konsernirakenteessa

Citycon-konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö Citycon Oyj ja sen tytäryhtiöt, Osakkuusyritykset ja yhteisyritykset, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, muut johtoryhmän jäsenet sekä yhtiön suurin osakkeenomistaja Gazit-Globe Ltd., jonka omistusosuus Citycon Oyj:stä 31.12.2018 oli 48,5 prosenttia (31.12.2017: 44,6 %).

Konsernin Konsernin
Konserniyhtiöt 31.12.2018 Kotimaa omistusosuus, % Emon omistusosuus, % Konserniyhtiöt 31.12.2018 Kotimaa omistusosuus, % Emon omistusosuus, %
Emoyhtiö: Citycon Oyj Suomi Citycon Kongssenteret Drift AS Norja 100
Albertslund Centrum ApS Tanska 100 Citycon Kongssenteret Eiendom AS Norja 100
Asematie 3 Koy Suomi 100 Citycon Kremmertorget Drift AS Norja 100
Asunto Oy Espoon Huukkari1) Suomi 100 Citycon Kremmertorget Eiendom AS Norja 100
Asunto Oy Espoon Jolla1) Suomi 100 Citycon Liertoppen Drift AS Norja 100
Big Apple Top Oy Suomi 100 Citycon Liertoppen Eiendom AS Norja 100
Citycon AB Ruotsi 100 100 Citycon Liljeholmstorget Galleria AB Ruotsi 100
Citycon Buskerud Drift AS Norja 100 Citycon Linderud Drift AS Norja 100
Citycon Buskerud Eiendom AS Norja 100 Citycon Linderud Eiendom AS Norja 100
Citycon Buskerud Invest AS Norja 100 Citycon Magasinet Drammen Eiendom AS Norja 100
Citycon Buskerud Invest KS Norja 100 Citycon Magasinet Drammen Invest AS Norja 100
Citycon Denmark ApS Tanska 100 100 Citycon Magasinet Drammen Invest I ANS Norja 100
Citycon Development AB Ruotsi 100 Citycon Magasinet Drammen Invest II ANS Norja 100
Citycon Down Town Drift AS Norja 100 Citycon NAF-Huset Drift AS Norja 100
Citycon Down Town Eiendom AS Norja 100 Citycon NAF-Huset Eiendom AS Norja 100
Citycon Eiendomsmegling AS Norja 100 Citycon Norway AS Norja 100
Citycon Finland Oy Suomi 100 100 Citycon Oasen Drift AS Norja 100
Citycon Herkules Drift AS Norja 100 Citycon Oasen Eiendom AS Norja 100
Citycon Herkules Eiendom AS Norja 100 Citycon Oasen Kontoreiendom AS Norja 100
Citycon Holding AS Norja 100 100 Citycon Senterdrift AS Norja 100
Citycon Högdalen Centrum AB Ruotsi 100 Citycon Services AB Ruotsi 100
Citycon Jakobsbergs Centrum AB Ruotsi 100 Citycon Shopping Centers AB Ruotsi 100
Citycon Kilden Drift AS Norja 100 Citycon Sjøsiden Drift AS Norja 100
Citycon Kilden Eiendom AS Norja 100 Citycon Sjøsiden Eiendom AS Norja 100
Citycon Kolbotn Torg Eiendom AS Norja 100 Citycon Solsiden Drift AS Norja 100
Citycon Kolbotn Torg Drift AS Norja 100 Citycon Solsiden Eiendom AS Norja 100
Citycon Kolbotn Torg Næring AS Norja 100 Citycon Stopp Drift AS Norja 100

1) Yhtiö ostettu vuonna 2018

Konsernin Konsernin
Konserniyhtiöt 31.12.2018 Kotimaa omistusosuus, % Emon omistusosuus, % Konserniyhtiöt 31.12.2018 Kotimaa omistusosuus, % Emon omistusosuus, %
Citycon Stopp Eiendom AS Norja 100 Myyrmäen Kauppakeskus Koy Suomi 78,6
Citycon Storbyen Drift AS Norja 100 Heikintori Oy Suomi 68,7
Citycon Storbyen Eiendom AS Norja 100 Myyrmäen Autopaikoitus Oy Suomi 62,7
Citycon Strædet Cinema ApS Tanska 100 Centerteam AS Norja 50
Citycon Strædet Pedestrian Street ApS Tanska 100 Dr Juells Park AS Norja 50
Citycon Treasury B.V. Alankomaat 100 100 Holding Big Apple Housing Oy Suomi 50
Citycon Trekanten Drift AS Norja 100 Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy Suomi 50
Citycon Trekanten Eiendom AS Norja 100 Kista Galleria JV AB Ruotsi 50
Citycon Tumba Centrumfastigheter AB Ruotsi 100 Kista Galleria Kommanditbolag Ruotsi 50
Espoonlahden Bussiterminaali Koy Suomi 100 Kista Galleria Holding AB Ruotsi 50
Espoonlahden Metroasema Koy Suomi 100 Kista Galleria LP AB Ruotsi 50
Helsingin Hämeentie 109-111 Koy Suomi 100 Klosterfoss Utvikling AS Norja 50
Kauppakeskus Columbus Koy Suomi 100 Magasinet Drammen AS Norja 50
Kauppakeskus Isokarhu Oy Suomi 100 Retail Park Oy Suomi 50
Kristiina Management Oy Suomi 100 Sandstranda Bolig AS Norja 50
Kristiine Keskus Oü Viro 100 Tikkurilan Kassatalo As Oy Suomi 39
Lahden Hansa Koy Suomi 100 Hansaparkki Koy Suomi 36
Lippulaiva Koy Suomi 100 Liesikujan Autopaikat Oy Suomi 35,7
Lippulaivan Palvelutilat Koy Suomi 100 Centro Henrique Oy Suomi 34,4
Manhattan Acquisition Oy Suomi 100 Sektor Markedet Drift AS Norja 20
Montalbas B.V. Alankomaat 100 Sektor Markedet Eiendom AS Norja 20
Myyrmanni Koy Suomi 100 Sektor Portefølje II AS Norja 20
Mölndals Galleria AB Ruotsi 100 Sektor Stovner Drift AS Norja 20
Mölndals Galleria Fastighets AB Ruotsi 100 Sektor Stovner Eiendom AS Norja 20
RED City AB Ruotsi 100 Sektor Torvbyen Eiendom AS Norja 20
Riddarplatsen Fastigheter HB Ruotsi 100 Torvbyen Utvikling AS Norja 20
Rocca al Mare Kaubanduskeskuse AS Viro 100 Tupakkikiven Parkki Koy Suomi 13,7
Stenungs Torg Fastighets AB Ruotsi 100 Torvbyen Drift AS Norja 7,6
Tampereen Hermanni Koy Suomi 100
Tampereen Koskikeskus Koy Suomi 100 Verotusyhtymät:
Åkersberga Centrum AB Ruotsi 100 Parkeringshuset Väpnaren Ruotsi 64
Lahden Trio Koy Suomi 89,5
Hervannan Liikekeskus Oy Suomi 83,2

Fuusioidut

Citycon Storgata 53 Eiendom AS fuusioitui Citycon DownTown Eiendom AS -yhtiöön. Etelä-Suomen Kauppakiinteistöt Oy fuusioitui Citycon Finland Oy -yhtiöön

Myydyt yhtiöt

(konsernin omistusosuus % myyntihetkellä)

Citycon Shopping Centers Shelf 7 AB (100 %) Ruotsi
Suomi
Kuopion Kauppakatu 41 Koy (100 %)
Lintulankulma Koy (100 %) Suomi
Citycon Heiane Drift AS (100 %) Norja
Citycon Heiane Eiendom AS (100 %) Norja
Citycon Bodø Drift AS (100 %) Norja
Citycon Bodø Eiendom AS (100 %) Norja

Hankitut yhtiöt

As Oy Jolla Suomi
As Oy Huukkari Suomi
Mölndals Galleria AB (50 %->100 %) Ruotsi
Mölndals Galleria Fastighets AB
(50 %->100 %) Ruotsi
RED City AB (75 %->100 %) Ruotsi

Osakkeiden siirto

Montalbas B.V. osakkeet siirrettiin Citycon Oyj:n omistuksesta Citycon Treasury B.V.:n omistukseen

B) Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat

KONSERNIYHTIÖT

Konserniyhtiöt ovat maksaneet toisilleen mm. hoitovastikkeita, rahoitusvastikkeita, korkokuluja, lainan lyhennyksiä sekä muita hallintopalveluveloituksia.

Konsernitilinpäätöksessä nämä tuotot ja kulut on eliminoitu. Muita lähipiiritapahtumia ei ole ollut konserniyhtiöiden välillä.

JOHDON PALKKIOT

Tiedot johdon palkkioista on esitetty liitetietojen kohdassa 1.6. työsuhde-etuudet ja henkilöstökulut.

LIIKETAPAHTUMAT

GAZIT-GLOBE LTD.:N KANSSA Palvelujen ostot ja kulujen edelleenveloitukset Katsauskauden aikana Citycon ei ole maksanut kuluja Gazit-Globe Ltd:lle ja sen tytäryhtiöille (0,0), mutta veloittanut kuluja edelleen Gazit-Globe Ltd:ltä ja sen tytäryhtiöiltä 0,0 milj. euroa (0,1).

RAPORTOINTI GAZIT-GLOBE LTD.:LLE Yhtiön suurin osakkeenomistaja, Gazit-Globe Ltd., jonka omistusosuus yhtiöstä on 48,5 %, on ilmoittanut yhtiölle, että se soveltaa IFRS-standardeja raportoinnissaan vuodesta 2007 alkaen. IFRS-standardien mukaan yhtiöllä voi olla toisessa yhtiössä määräysvalta, vaikka sen omistusosuus yhtiössä ei ylittäisi 50 prosenttia. Gazit-Globe Ltd. on katsonut, että sillä on IFRS-standardien tarkoittama määräysvalta Citycon Oyj:ssä, koska se on pystynyt osakeomistuksensa perusteella käyttämään määräysvaltaa Cityconin yhtiökokouksissa. Citycon luovuttaa yhtiöiden välillä tehdyn sopimuksen perusteella Gazit-Globe Ltd.:lle yksityiskohtaisempia, kirjanpitoon liittyviä tietoja väli- ja vuositilinpäätöksissä julkistettujen tietojen lisäksi, jotta Gazit-Globe Ltd. pystyy yhdistelemään Citycon-konsernin luvut omaan IFRS:n mukaiseen tilinpäätökseensä.

5.4. MUUTOKSET IFRS-STANDARDEISSA JA LASKENTAPERIAATTEISSA

Tilikaudella 2018 käyttöönotetut standardit, niiden muutokset ja tulkinnat

IFRS 15 MYYNTITUOTOT ASIAKASOPIMUKSISTA (SOVELLETTU 1.1.2018 LÄHTIEN)

IAS 11 ja IAS 18 -standardit tilikaudella 2018 korvannut IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardi tarjoaa ohjeistusta viisivaiheisen mallin avulla erityisesti koskien myyntituottojen kirjaamisen määrää ja ajoittumista, jonka osalta keskeisin määrittävä tekijä on myyjäyhteisön suoritevelvoitteen täyttyminen - hetki, jolloin määräysvalta tavarasta tai palvelusta siirtyy asiakkaalle.

Koska Citycon konsernin liiketoiminnan tuotot koostuvat valtaosin sen omistamien kauppakeskusten liiketilojen vuokratuotoista, joihin sovelletaan tilikauden 2018 osalta IAS 17 Vuokrasopimukset -standardia (1.1.2019 lähtien IFRS 16 Vuokrasopimukset), rajoittuu standardin vaikutus Citycon konsernin osalta ylläpito- ja palvelutuottoihin sekä kauppakeskusten hallinnoinnista muodostuviin tuottoihin, joiden osalta konsernin kirjanpitokäsittely vastasi IFRS 15 standardin mukaisia vaatimuksia jo tilikaudella 2017. Standardin voimaanastumisen olennaisin vaikutus Citycon konsernin raportointiin tilikaudesta 2018 lähtien muodostui liiketoiminnan tuottojen esitystavan muutoksesta koskien tuottoja vuokrasopimuksista, joiden osalta ylläpito- ja palvelutuotot ovat sopimusten luonteesta johtuen aiempina

tilikausina sisältyneet tuloslaskelman erään Bruttovuokratuotot. Tästä johtuen bruttovuokratuotoista on kohdistettu tilikauden 2018 aikana 5,0 miljoonaa euroa osaksi ylläpito- ja palvelutuottoja. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin nettovuokratuottoon.

Tarkemmat tiedot standardin piiriin Citycon konsernissa soveltuvista myyntituotoista on esitetty liitetiedossa 1.3.

Me 2018
(IFRS 15)
2017
(IAS 18)
Bruttovuokratuotot 237,0 242,0
Ylläpito- ja palvelutuotot 79,2 74,2
Yhteensä 316,2 316,2

IFRS 9 RAHOITUSINSTRUMENTIT (SOVELLETTU 1.1.2018 LÄHTIEN)

IAS 39 standardin korvanneen IFRS 9 Rahoitusinstrumentit standardi soveltaminen tarjoaa muuttuneen rahoitusinstrumenttien arvostus- ja luokitteluohjeistuksen myötä Citycon konsernille enemmän mahdollisuuksia suojauslaskennassa, mutta standardin soveltaminen ei edellytänyt pakollisia muutoksia konsernin nykyiseen rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäsittelyyn tilikaudelle 2018. Standardi toi kuitenkin Cityconille muutoksia rahoitusvaroihin tehtävien arvonalentumisten kirjaamiselle, joka edellyttää odotettavissa olevien luottotappioiden arviointia myös konsernin vuokra- ja myyntisaamisten osalta. Standardin voimaanastumisen johdosta Citycon oikaisi konsernin luottotappiovarausta per 1.1.2018. Oikaisun vaikutus konsernin omaan pääomaan oli 0,0 miljoonaa euroa.

Tarkemmat tiedot odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisesta on esitetty liitetiedossa 4.4.

IFRS 2 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT - STANDARDIMUUTOS (SOVELLETTU 1.1.2018 LÄHTIEN)

Standardimuutos selventää kirjanpitokäsittelyä koskien palkitsemisjärjestelmiä, joissa osakkeina toteutettava palkkio maksetaan nettomääräisenä ja palkkion myöntävällä yhtiöllä on velvollisuus suorittaa palkkiosta ennakonpidätys. Aiemmin standardin tarjoaman ohjeistuksen perusteella maksettavaa osakepalkkiota on käsitelty Citycon konsernin kirjanpidossa erikseen omana pääomana osakkeina maksettavan palkkion osalta ja vieraana pääomana sivukuluja kattavan käteisosuudelta osalta - standardimuutoksen myötä maksettavia palkkiota on käsitelty Cityconin raportoinnissa 1.1.2018 lähtien kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavina palkkioina. Standardimuutoksen johdosta Cityconin kirjaaman, aiemmin vieraana pääomana käsitellyn palkkiojaksotuksen oikaisun, vaikutus konsernin omaan pääomaan per 1.1.2018 oli 0,9 miljoonaa euroa.

Muut uudet standardit, tulkinnat ja muutokset (sovellettu 1.1.2018)

IFRIC 22 Foreign currencty transactions and advance consideration -tulkinta. Selvennys käytettävään valuuttakurssiin saadessa tai maksettaessa ennakkoa ja kirjattaessa ennakkoa vastaava ei-rahamääräinen omaisuus- tai velkaerä.

IAS 40 Transfers of Investment Property -standardimuutos. Tarkennuksia ohjeistukseen koskien sijoituskiinteistön luokittelumuutoksia, mikäli sijoituskiinteistön käyttötarkoitus muuttuu.

Edellä mainitut muut uudet standardit, tulkinnat ja muutokset eivät vaikuttaneet olennaisesti Citycon konsernin raportointiin.

Standardit, niiden muutokset ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita ei ole sovellettu aikaistetusti

Citycon alkaa soveltaa seuraavia standardeja, niiden muutoksia niiden astuessa voimaan ja kun EU on hyväksynyt ne.

IFRS 16 VUOKRASOPIMUKSET

(SOVELTAMINEN 1.1.2019 LÄHTIEN) Tilikauden 2019 alusta lähtien IFRS 16 Vuokrasopimukset standardi korvaa IAS 17 standardin. Standardin voimaanastuminen ei aiheuta Cityconille muutoksia vuokrasopimusten kirjapitokäsittelyyn, joissa konserni toimii vuokralle antajana. Kuitenkin koskien valtaosaa konsernin vuokrasopimuksista, joissa Citycon toimii vuokralle ottajana, tulee Citycon tilikaudella 2019 kirjaamaan taseelle näitä vuokrasopimuksia koskevia omaisuuseriä ja velkoja.

IFRS 16 standardin voimaanastuminen poistaa vuokralle ottajan näkökulmasta IAS 17 standardin mukaiset erot esittämistavassa rahoitusleasingsopimusten ja muiden vuokrasopimusten välillä. Standardi ohjeistaa raportoivia yhteisöjä ennen kaikkea vuokrasopimusten käsittelytavasta vuokralle ottajan tilinpäätöksessä, muuttaa

vuokrauksen määritelmää ja määrittää periaatteet vuokrasopimusten kirjaamisesta taseelle sekä käyttöoikeusomaisuuseränä että vuokrasopimusvelkana. Tästä johtuen Citycon kirjaa käyttöoikeusomaisuuseriksi omaisuuserät, joihin sillä on hallintaoikeus tietyn ajanjakson ajan korvausta vastaan ja vastaavasti vuokrasopimusvelaksi näiden omaisuuserien jäljellä olevien vuokranmaksuvelvoitteiden nykyarvon.

Liki jokainen IFRS-säännöstöä raportoinnissaan soveltava yhteisö kirjaa jatkossa standardin soveltamisen piiriin kuuluvien vuokrasopimustensa kulut tuloslaskelmaan vuokrakulujen sijaan vuokrasopimuskaudelle jaksotettuina tasapoistoina ja vuokrasopimusvelan korkotekijän mukaan määräytyvinä rahoituskuluina. Tämän tilinpäätöksen lukijan on kuitenkin hyvä huomioida se, että Citycon on poikkeus verrattuna yleiseen raportointikäytäntöön johtuen siitä syystä, että suurin osa Citycon konsernin vuokrasopimuksista kohdistuu Cityconin sijoituskiinteistöihin kiinteästi yhteydessä oleviin käyttöoikeusomaisuuseriin. Tästä johtuen Citycon kirjaa jatkossa vuokrasopimustensa kulut pääosin osana sijoituskiinteistöjen käyvänarvonmuutosta ja standardin mukaisena rahoituskuluna. Tulosvaikutukset koskien käyttöoikeusomaisuuseriä, jotka eivät ole kiinteästi yhteydessä Citycon konsernin sijoituskiinteistöihin, esitetään tuloslaskelmalla yleisen käytännön mukaan poistoina ja rahoituskuluina.

Vuokrasopimusten kulujen esittämistavan muutoksen vuoksi standardimuutoksen vaikutus näkyy Cityconin tuloslaskelmalla

tilikaudella 2019 kasvuna erityisesti nettovuokratuotoissa ja liiketuloksessa, mutta rahoituskuluista johtuvan etupainotteisen kokonaiskuluvaikutuksen vuoksi hienoisena laskuna tilikauden tuloksessa. Erotus IFRS-perusteisen kuluvaikutuksen ja todellisten vuokramaksujen välillä huomioidaan konsernin laskennallisten verojen muutoksena. Koska vuokramaksut käsitellään rahavirtalaskelmassa vuokrasopimusvelan lyhennyksinä, standardin tuomat vaikutukset vahvistavat Cityconin operatiivista kassavirtaa, mutta heikentävät rahoituksen rahavirtaa.

Citycon soveltaa IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin käyttöönoton osalta yksinkertaistettua lähestymistapaa eikä näin ollen oikaise vertailutietona esitettävän tilikauden tietoja. Citycon tulee lisäksi soveltamaan standardin sallimia käytännön helpotuksia eikä täten sovella standardia alle vuoden kestoltaan oleviin lyhytaikaisiin tai arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin, joita ovat esimerkiksi vuokrasopimukset koskien erinäisiä toimistotarvikkeita. Citycon konsernin vuokrasopimusvelka arvostetaan diskonttaamalla IFRS 16 standardin soveltamispiiriin kuuluvien vuokrasopimusten vuokravastuut niiden nykyarvoon käyttäen diskonttaustekijänä yhtiön johdon näkemystä lisäluoton korosta vuokrasopimuksen alkamisajankohtana.

Citycon konserni kirjaa standardin soveltamisen piiriin kuuluvista vuokrasopimuksista käyttöoikeusomaisuuseriä tase-eriin Sijoituskiinteistöt ja Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. Sijoituskiinteistöihin kirjattavat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat Citycon konsernin ydinliiketoimintaan kuuluvista vuokrasopimuksista, kuten vuokrattujen kauppakeskusten, kauppakeskustonttien ja kauppakeskuskaluston vuokrasopimuksista. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kirjattavat käyttöoikeusomaisuuserät puolestaan kirjataan pääosin hallinnon kuluihin sisältyvistä vuokrasopimuksista, kuten toimistovuokrasopimuksista, IT-laitteistosta ja leasingautoista.

Citycon kirjaa tilikauden 2019 avaavaan taseeseen sijoituskiinteistöjen arvon lisäyksen 50–55 miljoonaa euroa, aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäyksen 4–5 miljoonaa euroa ja vuokrasopimusvelan lisäyksen 55–60 miljoonaa euroa. Citycon konsernin maavuokrasopimusten ja muiden vuokrasopimusten vuokrakulut, joita ei enää IFRS 16 standardin voimaanastumisen johdosta esitetä osana konsernin tuloslaskelman hoitokuluja, olivat tilikaudella 2018 7,0 miljoonaa euroa ja ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten tulevaisuudessa maksettavat vähimmäisvuokrat 58,8 miljoonaa euroa (liitetieto 1.4).

Muut uudet standardit, tulkinnat ja muutokset, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita ei ole sovellettu aikaisetusti

IFRS 9 Prepayment Features with negative compensations -standardimuutos. Selvennys kirjanpitokäsittelystä koskien velkainstrumenttejä, joiden ehtoihin sisältyy kompensaatio ennenaikaisesta takaisinmaksusta.

IAS 19 Plan amendment, curtailment or settlement -standardimuutos.

Selvennys eläke-etuusjärjestelyistä kirjattavien kulujen kirjapitokäsittelyyn, kun järjestelyissä tapahtuu muutoksia.

IAS 28 Long-term interest in associates and joint ventures -standardimuutos.

Selvennys kirjanpitokäsittelyyn koskien lainoja, jotka on annettu yhteis- tai osakkuusyrityksillä ja joita ei käsitellä pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

IFRIC 23 Uncertainty over income tax treatments -tulkinta.

Tarkennus kirjanpitokäsittelyyn koskien epävarmoja veropositioita ja niistä annettavia liitetietoja.

5.5. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

Me Liite 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Käyttökorvaukset ja palvelutuotot 2,7 2,7
Liikevaihto 2 2,7 2,7
Hoitokulut 0,0 0,0
Nettovuokratuotto 2,7 2,7
Hallinnon kulut 3, 4 -16,7 -14,3
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 5 3,6 3,4
Liiketappio -10,4 -8,2
Rahoitustuotot 119,4 153,9
Rahoituskulut -149,2 -105,6
Rahoituskulut(netto) 6 -29,9 48,2
Tappiot/voitot ennen siirtyviä eriä ja veroja -40,3 40,1
Konserniavustukset 13,2 6,2
Tilikauden tappio/voitto -27,0 46,2

EMOYHTIÖN TASE, FAS

Me Liite 31.12.2018 31.12.2017
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 7 3,7 3,7
Aineelliset hyödykkeet 8 0,8 1,1
Sijoitukset
Tytäryhtiöosakkeet 9 1 300,4 1 425,7
Lainasaamiset ja johdannaissopimukset 10 1 363,0 1 307,0
Sijoitukset yhteensä 2 663,4 2 732,7
Pysyvät vastaavat yhteensä 2 667,9 2 737,5
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset 12 556,3 397,0
Rahat ja pankkisaamiset 0,0 0,1
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 556,3 397,0
Vastaavaa yhteensä 3 224,2 3 134,5
Me Liite 31.12.2018 31.12.2017
VASTATTAVAA
Oma pääoma 13
Osakepääoma 259,6 259,6
Ylikurssirahasto 133,1 133,1
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1 032,5 1 139,3
Edellisten tilikausien voitto/tappio 47,1 9,8
Tilikauden tappio/voitto -27,0 46,2
Oma pääoma yhteensä 1 445,2 1 587,9
Vieras pääoma 14
Pitkäaikaiset velat
Joukkolaina 1/2013 218,1 497,9
Muu pitkäaikainen vieras pääoma 10,3 11,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä 228,5 509,2
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikainen vieras pääoma 1 550,6 1 037,3
Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 550,6 1 037,3
Vieras pääoma yhteensä 1 779,0 1 546,6
Vastattavaa yhteensä 3 224,2 3 134,5

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA, FAS

Me 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Liiketoiminnan rahavirta
Tappio/voitto ennen veroja -40,3 40,1
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset 1,3 1,2
Rahoituskulut ja -tuotot 29,9 -48,2
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -9,1 -7,0
Käyttöpääoman muutos 13,3 16,7
Liiketoiminnan rahavirta 4,2 9,8
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -67,0 -52,8
Saadut korot ja muut rahoitustuotot 47,0 35,2
Toteutuneet kurssivoitot/-tappiot 39,1 0,9
Maksetut välittömät verot - -
Liiketoiminnan nettorahavirta 23,3 -6,9
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1,0 -0,8
Myönnetyt lainat -928,1 -736,0
Lainasaamisten takaisinmaksut 1 040,4 1 038,7
Tytäryhtiöosakkeiden vähennykset/lisäykset 125,2 -11,3
Investointien nettorahavirta 236,5 290,6
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot 1 014,9 1 908,6
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -926,4 -1 965,5
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -281,3 -138,3
Maksetut osingot ja pääoman palautus sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta -117,1 -116,2
Rahoituksen nettorahavirta -309,9 -311,4
Rahavarojen muutos -50,1 -27,7
Rahavarat tilikauden alussa -85,1 -57,4
Rahavarat tilikauden lopussa 1) -135,3 -85,1

1) Emoyhtiön rahavarat sisälsivät 31.12.2018 ja 31.12.2017 konsernitilin, jossa emoyhtiön pankkitilin saldo voi olla negatiivinen. Konsernitilin saldo -85,2 miljoonaa euroa 31.12.2017 ja -135,3 milj. euroa 31.12.2018 on emoyhtiön taseessa kirjattu lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS

1. LAADINTAPERIAATTEET

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen lainsäädännön mukaan.

Tuloslaskelmamuoto

Tilinpäätöksen tuloslaskelma esitetään toimintokohtaisesti.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä arvonalennuksin sekä kirjanpidossa tehdyin poistoin.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet sisältävät IT-ohjelmia sekä muita pitkävaikutteisia menoja, kuten toimiston perusparannusmenoja. IT-ohjelmat poistetaan 3–7 vuodessa tasapoistoin, toimiston perusparannusmenot poistetaan vuokrasopimuksen kestoaikana.

Aineelliset hyödykkeet

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyvät koneet ja kalusto sekä keskeneräiset hankinnat. Koneet ja kalusto poistetaan 25 prosentin vuotuisin menojäännöspoistoin.

Eläketurvajärjestelyt

Henkilökunnan eläketurva on hoidettu lakisääteisin eläkevakuutuksin.

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä valuuttatermiinit on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin ja valuuttakurssierot on kirjattu tulokseen kurssieroihin.

Tuloverot

Tilikauden tulokseen perustuvat verot esitetään suoriteperiaatteen mukaisina. Kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset verot on merkitty omana eränään tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Johdannaiset

Kaikki johdannaiset arvostetaan KPL 5.2a mukaan käypään arvoon.

Huomioitavaa

Tilinpäätöksessä esitettävät yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty satoihin tuhansiin tarkemmista luvuista ja siksi yksittäisten lukujen summa ei aina täsmää yhteissummiin.

2. LIIKEVAIHTO

Me 2018 2017
Maantieteellinen jakauma:
Suomi 1,2 0,8
Muut maat 1,6 1,9
Yhteensä 2,7 2,7

Emoyhtiön liikevaihtoon sisältyy seuraavia konserniyhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelumaksuja:

Me 2018 2017
Hallintopalvelumaksut
konserniyhtiöiltä 2,7 2,3

3. HENKILÖSTÖKULUT

Me 2018 2017
Henkilöstön määrä keski
määrin tilikauden aikana
34 34
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -6,0 -6,7
Eläkekulut -1,1 -1,0
Muut henkilösivukulut -0,3 -0,3
Yhteensä -7,4 -8,0

Yllä esitetyt luvut sisältävät toimitusjohtajan palkasta ja bonuksista kirjatut lakisääteiset eläkemaksut, 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2018 (0,1).

Henkilöstökuluihin sisältyy seuraavia johdon palkkoja ja palkkioita

Me 2018 2017
Toimitusjohtajan palkat ja
palkkiot -0,6 -0,7
Hallituksen palkkiot -0,6 -0,7
Yhteensä -1,3 -1,4

4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Hallinnon kuluihin sisältyvät seuraavat suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset:

Me 2018 2017
Poistot aineettomista
hyödykkeistä -1,1 -1,0
Poistot koneista ja
kalustosta -0,2 -0,2
Yhteensä -1,3 -1,2

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Me 2018 2017
Muut tuotot 3,6 3,4
Yhteensä 3,6 3,4

6. RAHOITUSKULUT NETTO

Me 2018 2017
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä - 60,0
Yhteensä 0,0 60,0
Korko- ja muut rahoitus
tuotot
Konserniyhtiöiltä 49,7 43,0
Valuuttakurssivoitot 65,8 52,9
Muut korko- ja rahoitus
tuotot 3,8 -2,0
Yhteensä 119,4 93,9
Rahoitustuotot yhteensä 119,4 153,9
Korkokulut ja muut
rahoituskulut
Konserniyhtiöille 39,9 19,1
Valuuttakurssitappiot 69,6 55,5
Muut korko- ja rahoitus
kulut 39,8 31,0
Rahoituskulut yhteensä 149,2 105,6
Rahoituskulut (netto) -29,9 48,2

7. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Me 2018 2017
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1. 7,4 7,2
Lisäykset 1,1 0,3
Hankintameno 31.12. 8,5 7,4
Kertyneet poistot 1.1. -3,9 -2,8
Tilikauden poisto -1,1 -1,0
Kertyneet poistot 31.12. -4,9 -3,9
Kirjanpitoarvo 31.12. 3,6 3,6
Vuokratilan muutostyöt
ja muut pitkävaikutteiset
menot
Hankintameno 1.1.
1,7 1,6
Lisäykset 0,0 0,1
Hankintameno 31.12. 1,7 1,7
Kertyneet poistot 1.1. -1,6 -1,6
Tilikauden poisto 0,0 0,0
Kertyneet poistot 31.12. -1,6 -1,6
Kirjanpitoarvo 31.12. 0,1 0,1
Aineettomat hyödykkeet
yhteensä 31.12.
3,7 3,7
8. AINEELLISET HYÖDYKKEET
Me 2018 2017
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 1,6 1,1
Lisäykset 0,2 0,4
Hankintameno 31.12. 1,8 1,6
Kertyneet poistot 1.1. -1,0 -0,8
Tilikauden poisto -0,3 -0,2
Kertyneet poistot 31.12. -1,2 -1,0
Kirjanpitoarvo 31.12. 0,6 0,6
Keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 0,5 0,5

Hankintameno 1.1. 0,5 0,5 Vähennykset -0,3 - Kirjanpitoarvo 31.12. 0,2 0,5 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 31.12. 0,8 1,1

9. TYTÄRYHTIÖOSAKKEET

Me 2018 2017
Hankintameno 1.1. 1 425,7 1 354,3
Lisäykset 0,0 71,3
Vähennykset -125,3
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 300,4 1 425,7

10. PITKÄAIKAISET LAINASAAMISET JA JOHDANNAISSOPIMUKSET

Me 2018 2017
Lainasaamiset konserni
yhtiöiltä
1 344,7 1 286,9
Johdannaissopimukset
konserniyhtiöiltä
- 0,7
Johdannaissopimukset
konsernin ulkopuolelta
18,3 19,5
Muut sijoitukset
yhteensä 31.12.
1 363,0 1 307,0
Sijoitukset yhteensä 31.12. 2 663,4 2 732,7

11. TYTÄRYHTIÖT JA OMISTUSYHTEYSYRITYKSET

Emoyhtiön tytäryhtiöt ja omistusyhteysyritykset on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 5.3. Lähipiiritapahtumat.

12. LYHYTAIKAISET SAAMISET

Me 2018 2017
Saamiset konsernin
ulkopuolelta
Myyntisaamiset 0,2 0,2
Johdannaissopimukset 1,5 1,7
Muut saamiset 0,4 1,1
Siirtosaamiset 0,2 0,4
Yhteensä 2,2 3,4
Saamiset konserniyhtiöiltä
Myyntisaamiset 2,3 3,0
Lainasaamiset 530,7 374,2
Muut saamiset 1,3 3,0
Muut saamiset yhteensä 532,0 377,3
Korkosaamiset 6,5 7,1
Konserniavustussaamiset 13,2 6,2
Yhteensä 554,1 393,5
Lyhytaikaiset saamiset

yhteensä 556,3 397,0

13. OMA PÄÄOMA

Me 2018 2017
Osakepääoma 1.1. 259,6 259,6
Osakepääoma 31.12. 259,6 259,6
Ylikurssirahasto 1.1. 133,1 133,1
Ylikurssirahasto 31.12. 133,1 133,1
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto 1.1.
1 139,3 1 246,1
Pääoman palautus
sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta
-106,8 -106,8
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto 31.12.
1 032,5 1 139,3
Kertyneet voittovarat 1.1. 56,0 18,7
Osingonjako -8,9 -8,9
Tilikauden voitto -27,0 46,2
Kertyneet voittovarat 31.12. 20,1 56,0
Oma pääoma yhteensä

31.12. 1 445,2 1 587,9

14. VIERAS PÄÄOMA

A) Pitkäaikaiset velat

Me 2018 2017
Pitkäaikaiset korolliset velat
Joukkolaina 1/2013 218,1 497,9
Yhteensä 218,1 497,9
Johdannaissopimukset 8,9 4,3
Johdannaissopimukset
konserniyhtiöiltä 1,4 7,0
Pitkäaikaiset velat yhteensä 228,5 509,2

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua -

B) Lyhytaikaiset velat

Me 2018 2017
Lyhytaikaiset korolliset
velat
Yritystodistukset 175,5 88,5
Konsernitililimiitit 2,1
Lainat konserniyhtiöiltä 1 348,6 925,0
Yhteensä 1 526,2 1 013,6
Lyhytaikainen koroton
vieras pääoma
Velat konsernin
ulkopuolelle
Ostovelat 1,0 0,7
Johdannaissopimukset 0,9 0,2
Muut velat 0,0 1,1
Muut velat yhteensä 0,9 1,3
Korkovelka 4,3 10,9
Muut siirtovelat 6,4 3,5
Siirtovelat yhteensä 10,8 14,4
Yhteensä 12,6 16,3
Velat konserniyhtiöille
Ostovelat 0,1 0,0
Muut velat 1,6 1,3
Siirtovelat 10,1 6,1
Yhteensä 11,7 7,4
Lyhytaikaiset velat
yhteensä 1 550,6 1 037,3
Vieras pääoma yhteensä 1 779,0 1 546,6

Johdannaissopimuksia käytetään Citycon konsernissa rahoituspolitiikan mukaisesti korollisen velan korkoriskin ja valuuttakurssiriskin suojaamistarkoituksessa. Cityconin kaikki konsernin ulkoiset johdannaissopimukset laaditaan emoyhtiö Citycon Oyj:n nimiin. Citycon Oyj arvostaa johdannaiset KPL 5.2a käyvän arvon mallin mukaan ja kirjaa käyvän arvon muutokset tulosvaikutteisesti. Johdannaisten käyvän arvon määritys on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 3.6. Tämän lisäksi Citycon Oyj:llä oli 31.12.2018 konsernin sisäisiä johdannaisia, joiden käypä arvo oli -1,4 miljoonaa euroa (0,6) ja nimellisarvo 226,2 miljoona euroa (336,6).

15. VASTUUSITOUMUKSET

Emoyhtiöllä ei ole kiinnityksiä eikä annettuja vakuuksia.

A) Leasingvastuut

Me 2018 2017
Leasingsopimuksista
maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella
maksettavat
0,4 0,5
Myöhemmin maksettavat 1,3 2,4
Yhteensä 1,7 3,0

Cityconin rahoitusleasingsopimukset koskevat pääasiassa toimiston atk-laitteita ja koneita sekä autoja.

B) Annetut takaukset

Me 2018 2017
Takaukset 1 695,8 1 444,4
Joista konserniyhtiöiden
puolesta 1 695,8 1 444,4

Takaukset vuosina 2018 ja 2017 liittyvät pääasiassa joukkovelkakirjalainoihin, joita varten Citycon Oyj on antanut emoyhtiön takauksen tai kolmansille osapuolille avattuihin pankkitakauksiin.

TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Tilinpäätöksen 1.1.-31.12.2018 allekirjoitukset

Helsinki, 6. helmikuuta 2019

Chaim Katzman

Arnold de Haan

Andrea Orlandi

Bernd Knobloch

David Lukes

Ofer Stark

Per-Anders Ovin

Ariella Zochovitzky

F. Scott Ball toimitusjohtaja

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Helsinki, 6. helmikuuta 2019

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Mikko Rytilahti KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

CITYCON OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Citycon Oyj:n (y-tunnus 0699505-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

  • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
  • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus- ja hallinnointivaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Sijoituskiinteistöjen arvostus Viittaamme liitetietoon 2.1

Tilinpäätöspäivänä sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli 4 131,3 M€ vastaten 89,4 % varoista ja 197,8 % omasta pääomasta (2017: 4 183,4 M€, 89,4 % varoista ja 189,4 % omasta pääomasta). Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka on sijoituskiinteistön käyvän arvon määrittäminen, koska käyvän arvon määrittäminen sisältää harkintaa ja arvioita. Sijoituskiinteistön käyvän arvon keskeisimpiä muuttujia ovat markkinavuokrat, tuottovaatimus, vajaakäyttöaste ja hoitokulut, joiden määrittämisessä Cityconin johto joutuu käyttämään harkintaa ja arvioita.

Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Liikearvon arvostus

Viittaamme liitetietoon 5.1

Tilinpäätöspäivänä liikearvon tasearvo oli 145,7 M€ vastaten 3,2 % varoista ja 7,0 % omasta pääomasta (2017: 153,3 M€, 3,3 % varoista ja 6,9 % omasta pääomasta). Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka on liikearvon vuotuinen arvonalentumistestaus, koska testaus sisältää arvioita ja oletuksia. Cityconin johto joutuu käyttämään harkintaa määrittäessään diskonttauskorkoa, nettovuokratuotto-oletuksia ja muita operatiivisia kuluja ja tuottoja.

Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Tilintarkastustoimenpiteemme sisälsivät muun muassa seuraavat toimenpiteet:

  • Arvonmäärityksen asiantuntijat avustivat meitä oletusten sekä arviointimenetelmän arvioinnissa.
  • Kiinnitimme huomioita markkinavuokriin, tuottovaatimukseen, vajaakäyttöasteeseen ja hoitokuluihin.
  • Arvioimme ulkopuolisen arvioijan asiantuntemusta ja objektiivisuutta sekä johdon arvioiden ja oletusten historiallista tarkkuutta.

Liitetiedossa 2.1 on esitetty arviointimenetelmä ja arvon määrityksessä käytetyt keskeiset syöttötiedot sekä herkkyysanalyysi. Arvioimme näiden liitetietojen riittävyyttä.

Tilintarkastustoimenpiteemme sisälsivät muun muassa seuraavat toimenpiteet:

  • Arvonmäärityksen asiantuntijat avustivat meitä arviointimenetelmän sekä oletusten arvioinnissa, etenkin nettovuokratuottoon ja diskonttauskorkoon liittyen.
  • Arvioimme ulkopuolisen arvioijan asiantuntemusta ja objektiivisuutta sekä johdon arvioiden ja oletusten historiallista tarkkuutta. Nettovuokratuoton laskenta perustuu yhtiön ulkopuolisen kiinteistöarvioijan laatimiin 10 vuoden kassavirtalaskelmiin sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittämiseksi.
  • Kiinnitimme huomioita siihen, kuinka paljon liikearvon tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän tilinpäätöspäivänä sekä siihen, voisiko jokseenkin mahdollinen muutos oletuksissa saada aikaan sen, että kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Liitetiedossa 5.1 on esitetty tietoja liikearvon arvonalentumistestauksen tärkeimmistä oletuksista. Arvioimme näiden liitetietojen riittävyyttä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae

siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

  • tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
  • –muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen

valvonnan tehokkuudesta.

  • arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
  • teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
  • arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia

siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. – hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai

määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 5.4.2005 alkaen yhtäjaksoisesti 14 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 6.2.2019

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Mikko Rytilahti KHT

Visiting address: Iso Omena, Piispansilta 21, FI-02230 Espoo, Finland Mailing address: Iso Omena, Suomenlahdentie 1, FI-02230 Espoo, Finland Tel. +358 207 664 400 [email protected]

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.